76 Käyttäjää paikalla!
0.0079259872436523
Muista katsoa myös paikallaolijat!
- Ladattu koneellisesti Amazonin pilvestä, jossa niitä säilytetään!! (Hyvä Suomi, itsenäisyys ja omavaraisuus!!)
- Convertoitu koneellisesti
- Tulossa haku, sanojen korostus, renderöinti kuviksi, alkuperäiset asiakirjat (14 gigaa)
- Lisätty rivinumerointi, pitää vielä kehittää kuinka viittaan URI:ssa tietylle riville
- Rivinumeroiden eroitus itse tekstistä, mutta kekseliäitä ehdotuksia otetaan vastaan kuinka kaksi columnia saataisiin erilleen, ettei tekstinmaalauksessa tulisi molempien sarakkeiden tekstiä.
1: VALTIOPÄIVÄT 2: 1922 3: •• •• 4: POYTAKIRJAT 5: 1 6: 7: 8: ISTUNNOT 1-26 9: VALTIOPÄIVIEN ALUSTA MARRAf:KUUN 22 PÄIVÄÄN 10: 11: 12: 13: 14: HELSINKI, 1923 15: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO 16: Pöytäkirjat 17: 1922 vuoden varsinaisilla: 18: valtiopäivillä. 19: Eduskunnan 1921 vuoden valtiopäivillä 2 päivänä kesäkuuta 1922 tekemän 20: päätöksen mukaisesti kokoontui seuraavan heinäkuun 1 ja 3. päivinä valittu Suomen 21: Eduskunta tiistaina 5 päivänä syyskuuta 1922 vuoden 1922 varsinaisille valtiopäi- 22: ville ... maan pääkaupunkiin Helsinkiin. Samana päivänä esittivät eduskunnan jäsenet 23: valtakirjansa tarkastamista varten Oikeusneuvos Alfred Sarvalle, jolle V. J:n 24: 21 §:ssä säädetty tehtävä oli uskottu. 25: 26: 27: 28: Pöyiäkirja, joka tehtiin Suomen arumup•äivällä. Uudenmaan, Turun, Hämeen 29: ·Eduskuntaan valittuj·en 19·22 vuo- ja Viipurin läänien vaalipiireistä valitut 30: den varsinaisille valtiopäiville ko- kello yksitoiosta ja muut edustajat kello 31: Jwontuneid·en edustajain valtakir- puoli kaksitoista, tuodaks-een valtakir- 32: joja tarkasteitaessa talossa n:o 15 jansa ·Oikeusneuvos Sarvan tal'kastetta- 33: Hallituskadun varrella 5 päivänä viksi. 34: .syyskuuta 1922. Tämän jälkeen ilmoittautuivat Edus- 35: kuntaan valittuina edustajina tähän pöy- 36: Sitt.enkun Oikeusneuvos Alfred Sarva, ·täkirjaan liit.etyssä luettelossa mainitut 37: jonka Tasavallan Presidentti oli määrän- henkilöt, !jättäen tarkastett!llviksi heille 38: nyt tarkastamaan edustajain valtakirjat annetut valtakirjat. . 39: tänä päivänä kokoontuvilla 19·22 vuoden Jätetyt valtakirjat yhteensä 195 hyväk- 40: varsinaisilla valtiopäivillä, kello 11 a. p. syttiin; ja oli nii!stä ·edustajista, jotka näin 41: oli •saapunut taloon n:o 1·5 Hallituskadun olivat nayttäneet olevansa oikein valtuu- 42: varrella ja allekirjoittanut vanhempi hal- tetut, säädetty luettelo kirje·en kera Edus- 43: litussihteeri oli kutsusta ruvennut pöytä- kunnalle lähe-tettävä, jota paitsi jätetyt 44: kirjanpitäjäiksi, merkittiin <tähän, että valta;kirjat olivat Eduskunnan sihteerin 45: kaikki kansanedustajat Oikeusneuvos Sar- :kautta ·edustajille toimitettavat. 46: van •aniariuilla ja eilispäivänä se·kä sääty- 47: talon että talon n:o 15 Hallituskadun var- Vakuudeksi: 48: rella eteiseen naulatulla ilmoituksella oli- 49: vai kutsutut saapuroaan tänne tänään Eino J. Ahla. 50: 2 51: 52: 53: L u et t 1e l o niistä edus·tajista Turun läänin pohjoinen 54: 1192:2 vuoden valtiopäivillä, jotka v a a l i p i i r i. 55: ova.t näyttäneet olevansa oikein 56: valtuutetut. Ahlfors, Fanny Augusta, rouva. 57: Aromaa, .J. 0., varastonhoitaja. 58: Aronen, Toivo, ajomies. 59: U u d d n m •a a n l ä; ä n i· n v a. •a l i p i i r i. Härmä, F. V., filosofQ,antohtori. 60: Ingman, Lauri, jumaluusopimprofessori. 61: Aalto, Artturi August, .sanomaleihden:toi- Junnila, Taav·e, 1.kurunallisneuv01s. 62: !Ill'itt.aja. Kirra, Kalle, maanviljelijä. 63: Ampuja, Mikko, viilaaja.. . Korhonen, ViLho, kansrukoulunopettaja. 64: von Born, Ernst, vice•häradshövdmg, fri- Kylänpää, K., kirkkoherra. 65: herre. Rantala, Viljo, työmieS'. 66: Fagerholm, Elin, konttoristi. Ryti, Risto, ministeri. 67: Furuh.i·elm, Annie, fröken. Sillanpää, Miina, •tarkastll\ia. 68: Furuh.i·elm, Ragnar, profe,SJsor. •ranner, Väinö, toimitusjohtaja. 69: Hakkila, Väinö Pietari, 181kitiedetten- W81sterlund, Juho, pienviljelijä. 70: karufEdruatti. Westermarck, B., maanviljelysml·UJvos. 71: Hiidenheimo, Artturi, maanviljelijä. 72: Järvinen, Kyösti, <prof·essori. . 73: Kaila, Erkki, jumaluusopintohtori. Hämeen lään,jjn eteläinen 74: Kallio, Albert, vruhtimestari. rv a a l i p i i r i. 75: K·ankari, Kalle August, puuseppä. Kares, K. R., rova•sti. 76: Landtman, Gunnar, docent. K·eto, .T. V., maist·eri. 77: Lindberg, Julius, prost. . T.1einonen, Olga, ·kutojatar. 78: LångstTöm, Toivo Hj., me.tallityöläanen. Mantere, Oskari, filosofiantohto'Ti, koulu- 79: Mickels, Gustaf, jordbrukare. neuvos. 80: Sallila, Emil, apulaisjohtaja. Marttila, Otto, lohkotilaUiruen. 81: Sundblom, F. A., tsmed. My llymäki, Kalle, piirisihte·e·ri. 82: Seppälä, Hilda, rourva. Silla;npää, Rosa, vaimo. 83: Vennola, J. H., professori. Suruila, .T. E., filoso.fiantoht'Ori, maatalous- 84: Wi~k, Karl H., filosofiemagist·er. 85: neuvos. 86: von Wright, Ferdinand, fi1Qsofiem81gi•ster, Toi•vonen, Otto, suutari. 87: ·direiktör. Tulenheimo, Antti, pl'ofessori. 88: Österholm, John, f'Dlk<högskoleföreståndllire. Viljanen, JaLmari, maanvilj.elijä. 89: Turun läänin •et·eläinen Hämeen läänin pohjoinen 90: v a a H p i i r •i. v a a l i p i i r i. 91: Anderson, Amos, direktör. Eskola, Valfrid, karjakko. 92: Bergroth, Waldemar, rovasti. Harvala, Kaarlo, toimi•ttaja. 93: Colliander, Rafael, r~edaktör. Huotari, Anni, rouva. 94: Hannula, Väinö, sähkötyömies. Linrua, Kusta.a Eemeli, kunn•allisneuvos. 95: Kaarne, Antti, pi·envilje.lijä. Peltonen, Johannes, oikeusne~vos. 96: Kivilinna, Väinö, I<eMor1. Pulkikinen, Yrjö, varatuoman 97: Lrutvala, J. V., kansakoulunopettaja. Ryömä, Hannes, lääkäri. 98: Lehtokoski, Aino, rouva. Saarinen, Emil, toimitsija. 99: Mäkinen, Hjalmar, rpiiri.sihtee·r i .. ThuneheTg, Otto, kunnallisneuvos. 100: Numminen, Laura, kutomatyö 1ämen. Vi,huri, Iida, taloudenhoitaja. 101: Nyberg, Johannes, maanviljelijä. 102: Pentt~lä, Antti, maanvil~elijä. Viipurin läänin läntinen 103: Ranmkko, J uiho, torppan. !Vaalipiiri. 104: Roos, Samuel Wilhelm, pros·t. 105: Tulenheimo, Eino, pan.kirujohtaja. Hruverinen, Anna Albertina, toimiston- 106: Wuolijoki, Wruinö, maisteri. hoitaja. 107: 3 108: 109: 110: Hiilos, Frans Vernerr, toimitsija. Tolonen, J. Fr., pien'V·iljelijä. _ 111: Honkavaara, Otto Vilhelm, kansakoulun- Valjakka, Hilma, !kirjaltajanh~·ski. 112: opettaja, maanviljelijä. 113: Hultin, Tekla, filosofianto>btori. Kuopion lääniin läntinen 114: Huttunen, Evert Johan Valdemar, ·sanoma- v a a l i p i i r i. 115: l·ehdentoimittaja. 116: Joukahainen, Vilkku, ministeri. Hahl, Eero, agronoomi. 117: K•ilpelä'inen, Kaa;rlo Ed,vand. rovwsti. Hii'iverusalo, J. G., tarkastaja, a.gronoomi. 118: Nikkanen, Vilho, mruanviljelijä. Hirvensalo, L. 0., agronoomi. 119: Paasivuor'.i, Matti, kirv•esm~e.s. Hyvönen, J. T., tuomari. 120: Pilkka, .Simson, maanvi·ljelijä. Makkonen, Matti, pienviljelijä. 121: Reinikainen, Oska·r Brynolf, .lääkäri. Mäkelin, Ellllmi, kätilö. 122: Renvall, Hei1kki, lak•itiete,enltohtori, ent. Nurmiranta, P·ekka, toimittaja, 123: senaattori. P·esonen, Matti, ikansakouluj.entarkastaja. 124: Särk~ä, Ville Kustaa, maanviljelijä. Pul,kkinen, Hannes, kansakoulunopettaja. 125: Typ•pö, Taneli, maanvil~elijä. Tainio, Taavi, toimittaja. 126: Vainio, J aa·kko, toimittaja. Toppiruen, Kalle, .piirisihteeri. 127: Vanhala, Tuomas, pienviljelijä. Vainio, ViUe, oent. kansaruedustaja. 128: 129: Viipul'lin lääm,in itwinen Kuopion lääni•n i:täi:nen 130: 'V a a l i p i i r i. v a a l i p i i r i. 131: 132: Ikonen, To~vo, maanJviljelijä. Kankkunen, Juho, maanviljelijä. 133: ~Tuutilainen, Antti, maanviljelijä. Koponen, Albin, levyse'J)pä. 134: Kauranen, J.ooseip'ni, maanviljelijä. Lehikoinen, Antti, pienvilri·elijä. 135: Kopsa, P·ekka, maanviljel•ijä. Louhelainen, Arrvi, piiris~hrte·eTi. 136: Korh~men, Juho, piirisihte.eri. Pennanen, P·ekka, maanviljelijä. 137: Kuisma, Antti, maamriljelijä. Puittinen, Matti Swmfred, kirveS'lllies. 138: Kukkonen, Antti, pastori. R·e:inikka, Tyko, filosofianmaisteri. 139: Manner, Albin, maanviljelijä. Ryynänen, J. G., maanviljelijä. 140: Mäikinen, Väinö, maanrvilj·e.Iijä. Salli·nen, Antti, pienviljelijä. 141: Niukka•nen, Juho, maanvilj-elijä. 142: Nuora, kwpo, kansakoulunopettaja. Va:a·san lääinin itäinen 143: Pitkänen, Matti, maanviljelijä. v a a l i 'P i i r i. 144: Pullinen, EI'ikki, maawviljelY'sneuvos. 145: Rapo, Jus.si, asioitsija. Brygga·ri, Tuomas, kivityömi•es. 146: Setälä, Emil Nestori, profes•sori. Heik•inheimo, Oska.ri, kunnanlääkäri.. 147: Welling, Yrjö, maanviljelijä. :•Ta•skari, Aaro, maanviljelijä. 148: Akesson, Otto, varatuomari. Koi.vula.h ti-Lehto, Hilma, pienrviljelijä•. 149: LeMo, Toivo Urho, toimittaja. 150: Muhonen, At.te Johanne•s, ma:anvilj:elijä_ 151: M i k k e l i n l ä ä .n i n v a a 1 i p i i r i. 152: Pe:rälä, Lauri, ~ohtaja. 153: Erich, Rwfae], prof~•ssori. Raearo, Emil Edvaro, punsep.pä. 154: Eronen, Oliv•er, itsellinen. Tuomi, Lempi Maria, rourva. 155: Halonen, Toivo, mäkitup•a.Iainen. V·esterinen, Vihtori, maanviljelijä. 156: Hannula, Mandi, op·ettajatar. 157: Komu, Yrjö, toimittaja. Vaasan lääni·n eteläinen~ 158: Luostarinen, Alpo 0., maalllviljelijä. v a a l i p i i r i. 159: Ni·skanen, Hei1kki, maanvilj•elijä. 160: Pulkkiwen, Albin, esittelijäneuvos. Beng1s, J dhannes, jordbrukare. 161: Sommarberg, .A!ino, opettajatar. Bäck, Ja-kob Immanuel, kyr k·oherde.. 162: Sventorzet.ski, Rein1hold, toimittaja.. Estlander, E:rnst, prof·essor. 163: Tanttu, August, maanv~ljelijä. 'H'annnne<n, Hilda, kutoja.. 164: 4 Edu~un:n.an 1jäsenet. 165: 166: Helenelund, Edval"d, jo!"dbrukare. 1Ianmermaa, J. A., tuomiorovasti. 167: J eppson, Oskar, jordbrukare. Mustakallio, Lauri, 11astori. 168: J.ern, Levi, jcirdbrukare. Na.hkala, Antti Jaakko, kivityömies. 169: Kärki, Frans, pasto!ri. Pe·s·on:en, Aarno, maist·eri. 170: Pojanluoma, Heri!Ilan, maamviljelijä. Rytkönen, August, työmie•s. 171: Tarkkan:en, E. M., maanviljelijä. Salo, Sulo, Ji.i·kkeenhoitaj•a. 172: Virkkunen, Paavo, tohtori. Seppäwen, Jaakko Leonard, lJllistori. 173: Akerblom, K. W., folkskollärare. Sime1ius, V. K., pankinjohtaja. 174: Valkruma, Yrjö, maanviljelijä. 175: Va:a•srun läänin pohjo!inen 176: v a a l i p i i r i. Oulun läärr:i:n 'Pohjoinen 177: 'V a a l i 'P i i r i. 178: Broända, Johan, lantbrukare, nämn:dema:n. 179: Hästbacka, J. E., direktör. Enqvilst, J aaJkko, työmies. 180: Inborr, Johan, lantbrukare, nämnd·eman. J unes, Antti, maanviljelijä. 181: J askari, Mikko, maanrviljelijä. .Jussila, Oskari H., kirkkoherra. 182: Kalliokoski, Viljrumi, maanviljelijä. Kannill!inen, Juho, maanviljelijä. 183: Kulenius, M. E., folk.skolläral"e. Koivisto, August, veturinkuljettaja. 184: Lahd·entSuo, J aio, maisteri, maanviljelijä. Koivuranta, Janne, maanviljeliJä. 185: Lrumpinen, Kaarlo Oskar, p'iirisihteeri. J_,ohi, K. A., maanviljelijä. 186: Loukko, J all!kko, maanviljelijä. 187: Miemois, J., lantbrukare. 188: L a p i n v a a l i p i i r i. 189: Oulun läänin ete•läiruen 190: 'V a a l i p i i r i. 191: Aspelin, Arthur, majuri. 192: 193: Arffman, Kustaa, maanviljelijä. 1Helsingissä, 5 p:nä SYY'skuuta 192!2. 194: Hautamäki, Kustaa, toimittaja. 195: Kallio, Kyösti, maanV'iljelijä. 196: Kemppi, Pekka, toimittaja . 197: 198: 199: 200: 201: .Suomen E ·d u s kunnalle. 202: 203: Allek,irjoittanut, jolle 19'2•2, vuoden: varsinaisille valtiopäiviUe kok()ontuMiden 204: ka.ns'anedustajain valtakirjain tarkastaminen on uskottu, lähettää .kunnioittaen Edws- 205: kunnalle säädetyn luettelon niistä ·edustajista., jotka ovat näytt:änoot olevansa oi- 206: kein valtuutetut. 207: 208: Helsingi,ssä, fJ päivänä SYY'Sikuuta W\2.2. 209: 210: 211: Alfred .Sarva. 212: Eduskunnan jäsenet 213: vaalipiirittäin lueteltuina 214: 1922:v:n valtiopäivillä. 215: 216: U U d e n :m a; a n l ä ä ll r n V a a l i p i i T i. Lindberg, Julius, prorst, Kyrkslätt sockem. 217: F. 1S.74. 218: Aalto, Ar:tturi August, sanomalehdentoi- J. . ångström, Toivo Hj., metallityöläinen, 219: :mittaja, Helsingin kaupungista. S. 1876. Helsingin kaupungista. S. 188·9·. · 220: Ampuja, Mikko, viilaaja, Helsingin kau- Mickels, Gustaf, jordbmkare, Strömfors 221: ·&ingin kaupungista. S. }88 2. 1 222: socken. F. U\17·9. 223: von Born, Ernst Viktor Lorentz, vicehä- S'allilra, Emil, apuh,isjohtaja, Hyvinkään 224: radshövding, friheue, Pernå socken. pitäjästä. S. 188'3. 225: F. 11885. Sandblom, F. A., ;smed, Ekenäs st3Jd. F. 226: Fagerholm, Elin, konttoristi, Helsingin 18:713. 227: kaupungista. S. 1>8i8r6. .Scha.umaJil, Georg, filosofiedoktor, Hel- 228: Furuhj1elm, Annie, fröken, skriftställa- rsingfo·rs. F. 1'8170. 229: rinna, Helsingfo~s. F. 1859. Seppälä, Hilda, rouva, Helsingin kaupun- 230: gista. S. 1:81719. 231: Furuhjelm, Ragnar, professor, Helsingfors. V:ennola, J. H., professori, Helsingin kau- 232: F. 1'8719. pungista. S. 181712. 233: Hakkila, Väinö Pietari, lakritiedetten- Wiik, Karl H., filosofiemagister, Hel•singe 234: kandidaat,ti, Helsingin kaupungista. rsocken. F. 1r8-83. 235: s. 1882. von Wright, Ferdinand, filosofiemagister, 236: Hiidenheimo, Artturi, maanviljelijä, Vih- direktör, Helsingfors. F. 18>63. 237: din pitäjästä. S. 1'87<7. Wäisänen, Matti, ammattijärjestön pu- 238: Järvinen, Kyösti, professori, Helsingin heenjohtaja, Helsingin kaupungist3!. S. 239: kaupungista. S. 181619. Österholm, John, folkhögskoleförestån- 240: Kaila, Erkki, jumaluusropintohtori, Hei- dar·e, Pernå sockem. F. 118;82. 241: ISingin kaupungista. S. ]181617. 242: Kallio, Albert, vahtimestari, Hyvinkään 243: pitäjästä. s. 1188•4. Turun läänin eteläinen 244: Kankad, Kalle Aukusti, puuseppä, Hel- v a a l i p i i r i. 245: singin kaupungista. S. 188'9. 246: Landtman, Gunna.r, docent, Helsingfors. Anderson, Amos, direktör, Helsingfors. 247: F. 1:817r8. F. U~78. 248: 6 Eduskunnan jäisenet. 249: 250: Bergroth, Waldemar, rova_,sti, W:ehmaan Ryti, :Risto, ent. ministeri, Helsingin kau- 251: pitäjästä. S. 1113·52. pungista. S. 1,81819. 252: Colliander, Ra;f,ael, redaktör, Helsingfors. Sillanpää, Mi:iill'a, ·brka.staja, Helsingin 253: F. 1•8·7~8. kaupungista. S. 18•6•6. 254: Hannula, Väinö, sähkötyömies, Turun Tanner, Väinö, toimitusjohtaja, Helffi.ngin 255: kaupungista. 8. 1-819+3. kaupungista. S. 1:8+81. 256: Kaarne, Antti, pienviljelijä, Piikkiön pitä- Westerlund, Juho, pienvil~elijä, Ahlai.st.en 257: jästä. s. 187'5. pitäjästä. S. 1181818. 258: Kivilinna, Väinö, lehtori, Jyväskylän kau- Westermarck, Bjarne, maanrviljely1sneuvos, 259: pungista. S. 1•8•7•5. Tuusulan pitäjä.stä. S. 18•87. 260: Latvala, J. V., ~kansakoulunop+ettaja, Per- 261: niön pitäjästä. 8. 1186•6. Hä,m·e·en läänin +eteläi·ruen 262: Lehrokoski, Aino, rouva, Maarian pitä- v a a l i p i i r i. 263: Jästä. S. 1+8186. 264: Mäk:iinen, Hj•almar, piirisihteeri, Kaarinan Kares, K:oorlo Beetri~ki. rovasti, Asik- 265: pitäjäs·tä. S. }8!818. kalan pi·täjästä. S. 1873. 266: Numminen, Laura, lkutomatyöläinen, Maa- Keto, J aJakko V•i!tliam, filosofianmai•steri, 267: rian pitåljästä. S. 18911. Helsingin kaupungista. 8. 1-81814. 268: Nyberg, Joha:nnes, maanviljelijä, Kosken Leinonen, Olga, ·kutojatar, Helsingin kau- 269: pitäjästä. (T. L.). S. 18·62. pungista. S. 118,719. 270: Penttilä, Antti, maanviljelijä, Perniön pi- Mantere, Oskari, filOisofiantohtori, kuulu- 271: .täjästä. S. 1+8710. neuvos, Helsingin kaupungista. 8. 18714. 272: Rannikiko, Juho, torppari, Taivassalon pi- (Toinen varapuhemies). 273: täjästä. S. 187•3. Marttil<a, Otto, lohkotilaUinen, Janakkalan 274: Roos, Samuel Wilhelm, .prost, Helsingfors. pitäjästä. S. 18:81. 275: F. 1.S~M~.. Myllymäiki, Kalle, piiri.s:iM·eeri, Hämeen- 276: Tmenheimo, Eino, pankinjohtaja, Turun linnan kaupungista. S. 18,83. 277: kaupungista. S. 18·815. Sillanpää, Rosa, vaimo, Helsingin kau- 278: Wuolijoki, Wäinö, filosofianmaisteri, Hei- rpungista. s. 1888. 279: ISingin kaupungista. S. 1·8·72'. SunHa, Juho Elmil, filosofiantohtori, maa- 280: talousneuvos, Helsingin kaupungista. S. 281: Turun läärrin pohjoinen 18715. 282: v a a l i p i i r i. 'l'oivonen, Otto, · suutari, Hämeenlinnan 283: ~kaupungista. S. 1·8,84. 284: Ahlfol"S, Fanny Augusta, rouva, Porin Tutenheimo, Antti, professori, Helsingin 285: •kaupungi·sta. S. 1818•4. kaupung~sta. .S. 1:8•719. 286: Aromaa, J. 0., vara.stonhoitaja, Porin kau- YiHanen, J,almad, maanviljelijä, N a.stolan 287: pungista. S. 1<8718.. pitäjästä. S. 1181712. 288: Aronen; Toivo, ajomie•s, Porin ikaupun- 289: •gista. S. 1<886. Häme·en lään:in pohjoinen 290: Härmä, F. V., filosofiantohtori, Porin v a a l i p i i r i. 291: kaupungista. S. 1818:1. 292: Ingman, Lauri, jumaluusopinprofessori, E.s]mla, V1a:lfrid, ka·rja:klko, Jämsän pitä- 293: Helsin~in kaupungista. S. 186•8. jästä. s. 1:8•8.9'. 294: Junnila, Taave, kunnallisneuvos, Tyrvään Harvala, K.aaclo, toimittaja, Helsingin 295: pitäjä.stä. S. 1-8619. 1kaupung~sta. S. 181815. 296: Kirm, Kalle, maanvilje1ijä, Huittisten pi- Huotari, Anni, rouva, Tampereen kaupun- 297: täjästä. S. 189<3. gista. S. 1817<4. 298: Korhonen, Vilho, kansakoulunopettaja, Linna, Kusta:a Eemeli, kumrallisneuvos, 299: Ikaali•st~n pitäjästä. S. 1867. Messukylän pitäjästä. S. 1i87:6. 300: Kylänpää, K., kirkkoherra, N oorma11kun Peltonen, Johannes, oikeusneuvos, Vesi- 301: pitäjästä. S. 1+8'81. lahden pitäjrustä. S. 1•8·6,8. 302: Rantala, Viljo, työmi1es, Purukalaitumen Pulkkinen, Yrjö, varatuomari, Helsingin 303: pitä.jästä. S. 1892. kaupungista. S. 18715·. 304: ];.dJU!Jlmnnan däsen<et. 7 305: 306: 307: Ryömä, Hannes, lääkäri, Helsingin kau- 1 Vi.ipuri.n läänin itäinen 308: pungista. S. 187t8. v a a 1 i p i i r i. 309: Saarinen, Emil, toimitsija, Tamp.ereen kau- 1 310: pungista. S. 18·7t9. Ikonen, Toi'Vo, maanviljelijä, Jääsken pitä- 311: jästä. S. 1t8:91. 312: Thuneberg, Otto, ·kunnallisneuvos, Pirkka- Juutilainen, Antti, maanviljelijä, Antrean 313: lan pitäjästä. S. 18'615. pitäjästä. S. 18812. 314: Vihuri, lii:~a, !taloudenhoitaja, Tampel'leen l Kaur:anen, Jooseppi, maanviljelijä, Muolan 315: .kaupungista. S. 18:812. pitäjästä. S. 1,8181(). 316: Voionmaa, Väinö, profassori, Helsingin Kopsa, Pekka, maanviljelijä, J aa;kkiiD'an 317: kaupungista. S. 1•8619. pitäjästä. S. 1•887. 318: Korhonen, Juho, piirisihtre•eri, Krukisal:men 319: kaupungista. S. 18>8·5. 320: Kuisma, Autti, maanviUe1ijä, Sakkolan 321: Viipuri:,n •läänin lämtinHn pitäjästä. S. 1181912. 322: v a a 1 i p i i r i. Kukkonen, Antti, pwstori, PiJelisensuun 323: pitäjästä. S. 1,88'9•. 324: Ha~verinen, Anna Albertina, toimistonhoi- M•anner, A1bin, maalllviljelijä, Joutsenon 325: taja, Viipurin pitäjästä. S. 1'884. pitä.iä·stä. S. 18818.1 326: 327: 328: 329: 330: Hiilos, Fr:ans Verner, toimitsija, Helsingin Mälkinen, Väinö, maaruviljel:i!jä, Sortavalan 331: kaupungista. S. 1•8191. pitäjästä. S. 1t8t82·. 332: Niukkanen, Juho, maanviljelijä, Kirvun 333: Holsti, Rudolf, filosofiantohtori, Helsingin pitäjästä. S. 188 8. 1 334: 335: kaupungista. S. 1t8t81. Noora, Aapo; kruns:llkoulunop ettaja, Muo- 336: 1 337: 338: HonlutV1318Jra, Otto Vilhelm, kansakoulun- lan rpitäjäistä. S. 118M. 339: opettaja, maanvilje1ijä, Lemin pitäjästä. Pitkänen, M,atti, maamviljelijä, Sortavalan 340: s. 1880. ·pitäjästä. S. Hli8t5·. 341: Hultin, Tekla filosofiantohtori, Helsingin Pullinen, Erkki, maanviljel;y~sneuvos, An- 342: kaupungi,sta. 8. 1'8•614. trean pitäjästä. S. 1871. 343: Huttunen, Everrt Johan Valdemar, sanoma- Rapo, Jussi, asioitsija, Smtavalan kaupun- 344: leJJ..dentoimittaja, Helsingin kaupun- gista. 8. 118178. 345: gista. S. 181814. ,Setälä, EmiiJ. Nestor, pro.fes,sor[, Helsingin 346: Joukahainen, Vilkku, e:nt. ministeri, Hel- kau-pungista. S. 118r64. 347: singin kaupungi.sta. S. UW9. Welling, Yrjö, maanviljelijä, Kirvun pitä- 348: Kilpeläinen, Kaarlo Edvard, rovasti, Koi- jästä. S. 1r8r8J5. 349: viston pitäjä-stä. S. 18719. Åkesson, Otto, varatuomari, Viipurin kau- 350: Nikkanen, Vilho, maanviljelijä, Uudenkir- ~pungista. S. 18t712. 351: kon pitäjrustä (V. L.). S. 1'88r5. 352: Paasivuori, Matti, kirvesmies, Helsingin 353: •kaupungista. S. H96t6. M i k 1k e 1 i n 1 ä äi Jli i n v a a 1 i p ·i i r i. 354: Pi1k:ka, Simson, maanviljelijä, U udenkir- 355: kon pitäjästä (V. L.). S. 18'80. Erich, Rafael, professori, Helsingin kau- 356: Reimkaånen, Oslmr Brynolf, lääkäri, Vii- pungista. 8. 18713. 357: purin kaupung~sta. S. 1885·. Erouen, Oliver, itsellin:eu, J orois:telll pitä- 358: Renvall, Heikki, lakitieteentoht., ent. se- jästä. S. 1r8:65. 359: naat.tori, Hel,singin kaupungista. S. !Latonen, Toivo, mäkirtupalainen, Säämin- 360: 1.87'2. gi:n rpitäjästä. S. 1·8193. 361: Särkkä, Ville Kusta:a, maanviljelijä, Suo- Hannula, Mandi, opettajatar, Helsingin 362: menniemen pitäjästä. S. 18>7'7. .kaupungista. rS. 1880. 363: Typpö, Taneli, maanviljelijä, V ahvialan Komu, Yrjö, toimittaja, Mikkelin kaupun- 364: pitäjästä. S. 187•8. 365: 1 gi·sta. S. 1890. 366: Vainio, Jaakko, toimittaja, Viipurin pitä- Luostarinen, Alpo 0., maanviljelijä, Keri- 367: jästä. S. 18S2. mäen pitäjästä. S. H~86. 368: Vanhala, Tuomas, rpienviljelijä, Kymin Niskanen, Heikki, maanviljelijä, Leppä- 369: pitäjästä. S. 18•72. virran pitäjäs,tä. s. r8q3. 370: 8 E·ruuskunn.an ~äsenoet. 371: 372: Pulkkinen, Albin, .esitteEjäneuvos, Helsin- Louhelainen, Arvi, viirisrhteeri, Joensuun 373: gin kaupungi·sta. S. 1-87:5.. kaupungista. S. 18>9r6. 374: Sommarberg, Aino, opettajatar, Rantasal- Pennanen, Pekka, maanrvilj.elijä, Kesälah- 375: men pitäjästä. S. 18r9·5. ·den pitäjästä. S. 181712. 376: Svenrtorzetski, Reinhold, toimittaja, Hel- Puittinen, M.a.tti Samfred, kirvesmies, Pie- 377: ·sing-in kaupungista. S. 18•81. lisjärven pitäjästä. S. 18•8:3. 378: Tanttu, August, maanviljelijä, Hirv:ensal- Reiniik:oka, Tyko, filosofian:maisteri, Värtsi- 379: men }J'itäjästä. S. 1:8'5•9. lästä. S. 1887. 380: Tolonen, Johan Fredrik, pienviljelijä, Ryynänen, J. G., !ffiaanvilj.elijä, Pielisjär- 381: Kerimäen pitäjälstä. S. 18·8i2. ven pitäjästä. S. 1873. 382: Valj,akka, Hilma, :kirjaltajanleski, Mikke- Sallinen, Autti, pi•envilje.lijä, Liperin pitä- 383: lin kaupungista. S. 11881. jä.stä. .S. 187.9. 384: 385: Vaasan läänin itäinen 386: Kuopion läärrin läntinen v a a l i p i i r i. 387: v a a 1 i p i i r i. 388: Bryggari, Tuomas, ~kivi työmies, 389: J yvä.s- 390: Hahl, Eero, agronoomi, Iisalmen pitäjä.stä. •kylän kaupungista. S. 1•881. 391: .S. 1r87!2. Heikinheimo, Oskari, kunnanlääkäri; Keu- 392: Hirvensalo, Johan Gabriel, tarkastaja, ruun pitäjälstä. S. 18•7'3. 393: •agr.onoomi, Hyvinkään pitäjästä. 8. Jas]mri, A.aro, maanviljelijä, Karstulan 394: 1880. pitäjästä. S. 1:88r0. 395: Hirvensalo, Lassi Olli, agronoomi, Iisal- Koivulahti-Lehto, Hilma, pien:viljelijä, 396: men pitäjästä. S. 1<8.8'2. Virtain pitäjästä. S. 118181. 397: Hyvönen, J. T., tuomari, Helsingin kau- Lehto, Toivo Urho, toimittaja, Jyväskylän 398: vungista. S. 18-91. kaupungisia. S. 18m. 399: Makkonen, Matti, pienviljelijä, Hankasal- Muhonen, Atte Johannes, lffiaanviljelijä, 400: men pitäjästä. S. 18179. Laukaan pitäjästä. S. 1·8:88. 401: Mäkelin, Emmi, kätilö, Kuopion kaupun- Perälä, Lauri, johtaja Porvoon kaupun- 402: gista. S. 1:87·4. gista. S. 18,81. 403: Nurmiranta, Pekka, toimittaja, !]salmen R.aearo, Emil EdV'ard, puuseppä, Keuruun 404: pitäjästä. S. 18•8•7. TJitäjästä. S. 1882. 405: Peson8n, Matti, kalllsakouluj.entarkastaja, Tuomi, Lempi Maria, rouva, Jyvruskylän 406: Helsingin kaupungis.ta. S. 18·6·8·. kaupungi.sta. S. 1:8:8.2. 407: Pulkkinen, Hannes, ka.nls8ikoulunop€ttaja, Vesterinen, Vihtori, maanviljelijä, Lau- 408: Rautalammin pitäjästä. S. 18:8•9. kaan pitäjästä. S. 1•8•8:5. 409: Tainio, Taavi, toimit·truja., Helsingin kau- 410: vungi•sta. S. 1874. 411: Toppinen, Kalle, viirisihteeri, Iisalmen Vaa.san läänin et-eläinen 412: kaupungista. S. 189 2. 1 413: vaalipiiri. 414: Vainio, Ville, ent. kansanedustaja, KU>o- Bengs, Johannes, jordbrukare, Mustasaari 415: pion ·kaupungista. S. 1•818·2. s·ocken. F. 1'87'7. 416: Bäck, Jakob Immanuel, 1kyr koherode, Ko11s- · 417: Kuovion läänin itäinen näs soeken. F. 1·8·7·6. 418: v a a 1 i 1l i i ri. Estlander, Ernst, profe·ssor, Helsingfors, 419: F. Hli710. 420: Itkonen, Rieti Wilhelm, toimi:stonJhoiltaja, Uannunen, Hild,a, kutoja, Vaasan kaupun- 421: Hel•singin kaupungista. S. 188.9. gista. S. 1·8r82. 422: Kiankkunen, Juho, maanviljelijä, Kiteen H.elenelund, !Edvard, jordobrukare, Solv 423: ·pitäjästä. S. 1:860. ·socken. F. 18185. 424: Koponen, Albin, lev~seppä, Pi.elisjärven Jeppson, Oska,r, jordbrukare, Närpoes .soc- 425: pitäjästä. S. 18:81. . ken. F. 1•87·8·. 426: Lehikoinen, Antti, 'Pienviljelijä, Juuan "Pi- Jern, LeV'i, jordbrukare, Mustasaari soc- 427: täjästä. S. 1.88:6. ken. F. 189•3r. 428: Ediu·Sk:unnan däsenet. 9 429: 430: 431: Kärki, Frans, p.rustori, Töysän kappellista, Kallio, Kyösti, maa1Wilje.Jijä, Nivalan pitä- 432: S. 18184. jästä. S. 118173•. (Puhemie'S). 433: Poj.ooluoma, Herman, maarrviljelijä, Ilma- Kemppi, Pekka, toimi·ttada, Helsingin kau- 434: joen pitäjästä. S. 18•69. pungista. S. 1·8817. 435: Tarkkanen, Emil Mikael, maanviljelijä, Mannermaa, Juho Aabraham, tuomioro- 436: Laihian pitäjästä. S. 118816. vasti, Oulun kaupungista. S. 18171. 437: Virkkunen, Poovo Eemil, jumaluusopin Mustakallio, Lauri, pa·stori, Nivalan pitä- 438: .tohtori, kirkkoherra, Ilmajoen pitäjästä. jrustä. S. 188i3·. 439: S. 187•4. (Eusimäinen varapuhemies). Nahkala, Antti Jaakko, kivityömies, Ka- 440: Åkerblom, K. W., folkskollärare. Kvevlax jaanin kaupungis•ta. S. 118177. 441: socken. F. 118•77. · Pesonen, Aarno, maisteri, Oulun kaupun- 442: lgista. S. 1<8>816. 443: Rytkönen, August, työmies, Oulujoelta. 444: V a a •S a. u l ä ä n i n p o h j o i n e n s. 1886. 445: v a -a l i p i i r i. Salo, Sulo, liikkeenlhoitaja, Puolangan 446: pitäjästä. S. 18-8:7. 447: Broänd:a, Johan, lantbrukare, nämnd(l)man, Seppänen, Jaakko Leonard, pastori, Haa- 448: Kronoby socken. F. 18.6:6. pajär•ven pitäjästä. S. 1881. 449: Hästbaclm, J. E., direktör, Teerijärvi soc- Simelius, V·eli Kustaa, pankinjohtaja, Ou- 450: .ken. F. 1M12. lun kaupungista. S. 118'771. 451: Inborr, Johan, lantbrukare, nämndeman, V1alk:ama, Yrjö, maanviljelijä, Oulaisten 452: Pedersöre socken. F. 18167. pitäjästä. S. 1887. 453: J asklari, Mikko, maanvilj.elijä, N urmon 454: pitäjästä.. S. 18•616. Oulun läänin pohJoinen 455: K13;lliokosld, VilJami, maanviljelijä, Hal- v a a l i p i i r i. 456: •suan pitäjästä. S. 1894. 457: Kulenius, M. Etvert, folkskollärare, Gamla- Enqvist, Jaakko, tY'ömiels, Lantiosaaren 458: karle•by stllid. F. 18<79. pitäjrustä. s. 1s:n. 459: Lahdensuo, Jalo, maisteri, maanviljelijä, Junes, Antti, maa.nviljelijä, Alatornion 460: Lapuan pitäjästä. S. 188!2·. pitäjästä. S. 1·8:74. 461: Lampinm, Kaarlo Oskar, piirisihteeri, Pie- Jussila, Oskari H., kirkkoherra, Kuivanie- 462: tarsaaren kaupungista. S. 1'8194. men pitäjästä. S. 11888•. 463: Loukko, Jaakko, maan~iljelijä, Ylista.ron Kauniainen, Juho, maanvi!ljelijä, Alator- 464: pitäjästä. S. 1:8'70. nion pitäjä.stä. S. 1~817·5. 465: M.iemois, Johannes, lånthruka•re, Vörå Koivisto, August, veturinkulj.ettaja, Seinä- 466: sock•en. F. 1<81616. joen pitäjä.stä. S. 1~884. 467: Koirol"la.nfu, Janne, maanviljelijä, Rova- 468: niemen pitäjästä. 8. 1181815. 469: Oulun läänin eteläinen Lohi, K. A., maanviljelidä, Rrunuan ;pitä- 470: v a alipii r i. jästä. S. 1M12. 471: 472: Adfman, Kusti, maantviljelijä, Sotkamon L a p i u m a a rr v a a l i p i i r i. 473: pitäjästä. S. 118,85. 474: H<autamäki, Klll:Staia, toimittaja, Oulun A~speHn, Arthur, mrujuri, Kitti:län pitä- 475: kaupungista. 8. 18619. jäJstä. S. 1-8&8-. 476: 477: 478: 479: 480: 2 481: 1. Keskiviikkona 6 p. syyskuuta 1922 482: kello 10 a. p. 483: 484: Päiväjärjestys. Päiväjärjesty~sessä olevat asiat: 485: 486: II moi t u k s i a: 487: Siv. Puhemiehen V·aia1i. 488: 1) Puhemiehen ja kahden varapu- 489: hemiehen vaali . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11 Ikäpuhemies: Pyydän, että edus- 490: kunta ryhtyy nyt valitsemaan puhemiestä. 491: 2) Kansliatoimikunnan vaali . . . . 13 492: Vaalin tapahduttua lausuu 493: 494: Ikäpuhemies: Vaalin tulos juliste- 495: }ikäpuhemies. taan 496: Vaalissa ovat ääniä saaneet: Ed. K. Kal- 497: Puhemiehen paikalle asetuttuaan ed. ro- lio 79 ääntä, ed. Wuolijoki 74 ääntä, edus- 498: vasti W. Bergroth lausuu: tajat Hahl, V. Tanner ja Roos kukin 1 ää- 499: nen; yksi tyhjä vaalilippu on jätetty; hy- 500: Arvoisat kansanedustajat! Iältä vanhim- lätty on yhteensä 38 vaalilippua, niistä 26, 501: pana edustajana tulee minun Valtiopäivä- joissa on nimi Väisänen, jonka nimeä ei 502: järjestyksen 23 §:ri säännöksen mukaa.n kuitenkaan löydy siinä luettelossa, jonka 503: johtaa puhetta tässä eduskunnassa en.si- oikeusneuvos Sarva on eduskunnalle toi- 504: mäisessä täysi-istunnossa, kunnes puhemies mittanut niistä edustajista, jotka ovat 505: ja kaksi varapuhemiestä säädetyllä tavalla näyttäneet olevansa oikein valtuutetut, se- 506: ovat valitut ja. nämä eduskunnan edessä kä 12, joissa on vain nimi Kallio, ilman 507: antaneet kukin vuorostaan juhlallisen va- etunimeä. 508: kuutuksensa. Tämän ohessa kunnioittaen 509: ilmoitan, että olen pyytänyt lakitiedetten- Ikäpuhemies: Kun ei kukaan näis- 510: kandidaatti Eino A h l a a laatimaan tä ääniä saaneista ole saanut ehdotonta 511: pöytäkirjan tässä istunnossa. Edustajain enemmistöä, niin toimitetaan uusi puhe- 512: valtakirjain tarkastaja, oikeusneuvos A. miehen vaali. 513: Sarva, on eduskunnalle jättänyt luette- 514: lon niistä edustajista, joiden valtakirjat Vaalissa saivat ääniä: ed. K. Kallio 91 515: ovat tarkastetut ja hyväksytyt ja pyydän, ääntä, ed. W uolijoki 72 ääntä sekä edusta- 516: että sihteeri tämän luettelon mukaan toi- jat Tanner, Hahl, Virkkunen ja Roos yh- 517: mittaa nimenhuudon. den äänen kukin. 518: I k ä p u h e m i e s: Kun ed. K. K a ll i o 519: on saanut ehdottoman enemmistön, on hän 520: N ilmenhuuto siis valittu p u h e m i e h e k s i v u o d e n 521: 1922 valtiopäiville. 522: toimitetaan valtakirjan tarkastajan oikeus- 523: neuvos A. Sarvan antaman luettelon mu- 524: kaan ja merkitään . läsnäoleviksi kaikki Ensimäisen val'lapuhemiehen VJaali. 525: siinä mainitut edustaJat. 526: Ikäpuhemies: Nyt seuraa ensi- 527: mäisen varapuhemiehen vaali. 528: 12 Ke~S~kiJViiJldron.a u fP. syysku;uta. 529: 530: Vaalissa saivat ääniä: ed. Virkkunen 89 Ed. L å n g s t r ö m: Minä pyytäisin 531: ääntä, ed. Wuolijoki 51 ääntä, ed. Roos 20 va;alin johdosta ilmoittaa .... 532: ääntä, ed. Ingman 2 sekä edustajat Man- 533: tere, von Born ja Tanner yhden äänen ku- I k ä p u h e m i e s: Mitä ed. Långström 534: kin. aikoo ilmoittaa? 535: Ikäpuhemies: Kun ed. V i r k k u- Ed. L å n g s t r ö m: Minä pyydän vaa- 536: n e n tässä vaalissa on saanut ehdottoman 537: lin johdosta tehdä ilmoituksen. 538: enemmistön, on hän v a l i t t u e n s i- 539: mäiseksi varapuhemieheksi 540: .. I k ä p u h e m i e s: Tässä tilaisuudessa 541: 1 9 2 2 v u o d e n v a l t i o p ä i v i II e. ei . valtiopäiväjärjestys salli keskustelua, 542: enkä siis voi antaa puheenvuoroa. 543: Toisen Vlal'lapuhemiehen vaali. 544: Ikäpuhemies: Minä pyydän, että 545: I k ä p u h e m i e s: Nyt seuraa toisen nyt valittu eduskunnan puhemies ja mo- 546: varapuhemiehen vaali. lemmat varapuhemiehet tulevat antamaan 547: eduskunnan edessä Valtiopäiväjärjestyksen 548: Vaalissa saivat ääniä: ed. Mantere 60 23 §:ssä säädetyn juhlallisen vakuutuk- 549: ääntä, ed. W uolijoki 53 ääntä, ed. Roos 46 sensa. 550: ääntä, ed. Tanner 2 ääntä sekä edustajat 551: von B?r!l, Kankari, Reinikka, Vennola ja Puhujalavalta lausuvat tämän jälkeen: 552: V. Va1mo kukin yhden äänen. 553: Puhemies K a II i o: Minä Kyösti 554: Ikä p .u he mies: Kun näistä, jotka , Kallio vakuutan, että minä puhemiestoi- 555: ovat äämä saaneet, ei ole kukaan saanut · messa tahdon voimieni mukaan puolustaa 556: ehdotonta enemmistöä, niin toimitetaan Suomen kansan, eduskunnan ja hallituksen 557: uusi äänestys. oikeutta perustuslakien mukaan. 558: 559: Uudistetussa vaalissa saivat ääniä: ed. Ensimäinen varapuhemies 560: Wuolijoki 69 ääntä, ed. Mantere 64 ääntä, V i r k kun en: Minä Paavo Emil Virk- 561: ed. Roos 23 ääntä, ed. Tanner 2 ääntä sekä kunen vakuutan, että minä puhemistoi- 562: edustajat von Born ja Vennola yhden ää- messa tahdon voimieni mukaan puolus- 563: nen; kaksi lippua on hyljätty. taa Suomen kansan, eduskunnan ja halli- 564: tuksen oikeutta perustuslakien mukaan. 565: Ikäpuhemies: Kun ei nytkään ku- 566: kaan ääniä saaneista ole saanut ehdotonta T o i n e n v a r a p u h e m i e s M a n- 567: enemmistöä, niin toimitetaan vielä uusi toi- t e r e: Minä Oskari Mantere vakuutan, että 568: sen varapuhemiehen vaali. minä puhemiestoimessa tahdon voimieni 569: mukaan puolustaa Suomen kansan, edus- 570: Tässä vaalissa saivat ääniä: ed. Mantere kunnan ja hallituksen oikeutta perustusla- 571: 76 ääntä, ed. Wuolijoki niinikään 76 ääntä, kien mukaan. 572: ed. Roos 7 ääntä ja ed. Tanner 2 ääntä. 573: Ikäpuhe m i e s: Tehtäväni on nyt 574: Ikäpuhemies: Kun edustajat Wuo- päättynyt ja pyydän eduskunnan arvoisaa 575: lijoki ja Mantere ovat saaneet yhtä paljon puhemiestä astumaan paikalleen. 576: ääniä, niin ratkaistaan vaali arvalla. Pyy- 577: dän ed. Tannerin hyväntahtoisesti tule- 578: maan nostamaan arvan. Puhemiehen tervehdyspuhe. 579: 580: Ed. Tannerin nostamassa arvassa on ni- Astuttuaan puhemiehen paikalle lausuu 581: mi Mantere. puhemies: 582: 583: I k ä p u h e m i e s: Ed. M a n t e r e on Arvoisat Edustajat! 584: siis valittu toiseksi varapuhe m i e- Äsken toimitetun vaalin perusteella olen 585: h e k s i 1 9 2 2 v u o d e n v a 1 t i o p ä i- velvollinen ryhtymään puhemiehen vas- 586: v i II e. tuunalaiseen tehtävään. Kiitän siitä luot- 587: Pu:he:miehen 'terv-eMyspuhe. 13 588: 589: tamuksesta, mitä eduskunta on minua koh- sen johdosta, että ryhmämme on tullut syr- 590: taan osoittanut. Käyn tähän toimeen huo- jäytetyksi puhemiehistön vaalissa. Tie- 591: lestunein mielin tuntien puutteeni. tääkseni tapahtui näin ensi kerran koko 592: Eduskunnalla on edessään tärkeä tehtä- yksikamarisen eduskunnan aikana ja tämä 593: vä. Edellinen eduskunta on jättänyt meille ei ennustane hyvää tämän eduskunnan tu- 594: verrattain suuren perinnön keskeneräisiä levalle toiminnalle. 595: lakeja. Toivon, että eduskunta edeltäjänsä 596: tavoin vakaalla ja miehekkäällä toiminnal- 597: laan osoittaa valitsijoille, että työmme kor- 598: keimpana päämääränä on isänmaan ja kan- !Sihteerin ja yleistulkin tehtävi.en hoito. 599: san etu. 600: Puhemies: Ensin saan ilmoittaa, että 601: Ed. v o n B o r n pyytää puheenvuöroa. olen pyytänyt lakitieteen kandidaatti 602: E i n o A h l a a hoitamaan sihteerin teh- 603: Puhemies: Mistä ed. von Born ha- tävää, kunnes eduskunnan sihteerin toimi 604: luaa puhua? on täytetty. 605: Ed. v o n B o r n: J ag har ett uttalande Toimenpide hyväksytään. 606: att göra. 607: P u h e m i e s: Samoin olen pyytänyt 608: P u h e m i e s: Olkaa hyvä. toimittaja K. V. Puuska a hoitamaan 609: yleistulkin tehtäviä siksi kunnes yleistul- 610: . Ed. v on Born: I anledning av det kin virka on täytetty. 611: nys's verkställda talmansvalet tillåter jag 612: mig å den svenska riksdagsgruppens väg- Toimenpide hyväksytään. 613: nar tili riksdagens protokoll uttala grup- 614: pens bestämda reservation emot den oform- 615: lighet, som skett därutinnan, att tili riks- 616: dagens talman utsetts en person, som icke 617: Neljän jäsenen valitseminen 'kaw.sliatoimi- 618: ens behjälpligt behärskar det andra av de 619: båda språk, som vid riksdagens förhand- •kuntwan. 620: lingar lagligen komma till användning, och 621: som sålunda, huru förtjänstfull han än i Puhemies: Nyt seuraa päiväjärjes- 622: övrigt må vara på sin post, icke fyller ens tyksessä neljän jäsenen vaali kansliatoimi- 623: den elementäraste förutsättningen för hand- kuntaan. Halutaanko tehdä ehdotuksia? 624: havandet av talmansklubban uti det två- 625: språkiga Finlands tvåspråkiga riksdag. Ed. E s t l a n d e r: Anhåller att få tili 626: medlem av kanslikommissionen föreslå 627: Ed. L å n g s t r ö m: Tapahtuneiden vaa- rdgsm S. V. Roos. 628: lien johdosta ilmoitan seuraavaa. Porvaril- 629: linen demokratia on antanut vallankumouk- Ed. M a n n e r: Yhdeksi jäseneksi kans- 630: sellisen työväestön valita edustajansa tähän liatoimikuntaan pyydän ehdottaa ed. Juho 631: laitokseen, mutta se ei ole laskenut kaikkia Niukkasen. 632: työväen edustajia täyttämään tehtäväänsä. 633: Äänestämällä vangittua toveriamme Väi- Ed. V a i n i o: Minä pyytäisin ehdottaa 634: sästä olemme me työväenpuolueen täällä kansliatoimikuntaan valittavaksi ed. Hilda 635: olevat edustajat panneet vastalauseemme Hannusen. 636: tätä porvariston luokkasortoa vastaan ja 637: sillä tavalla ilmaisseet vaatimuksemme. Ed. Tanner: Ehdokkaana kansliatoi- 638: mikuntaan pyydän ehdottaa ed. Harvalaa. 639: P u h e m i e s, koputtaen: Ei saa käyttää 640: loukkaavia sanoja. Ed. V i r k k u n e n: Pyydän ehdottaa 641: jäseneksi kansliatoimikuntaan ed. Nikka- 642: Ed. Tanner: Minä pyydän sosialide- sen. 643: mokraattisen eduskuntaryhmän puolesta 644: merkittäväksi pöytäkirjaan vastalauseen Keskustelu julistetaan päättyneeksi. 645: 14 Kelllk;ilvii.k;lrona 6 \P. syyskoruuta. 646: 647: 648: Puhemies: Keskustelun kuluessa on ligen öppnas den 7 innevarande september, 649: ed. Estlander ehdottanut kansliatoimikun- kommer Republikens President sagda dag, 650: nan jäseneksi ed. Roosia, ed. Manner ed. efter det gudstjänsten i Nikolaikyrkan för- 651: Niukkasta, ed. Vainio ed. Hannusta, ed. rättats, att i stora salen uti Presidentens 652: Tanner ed. Harvalaa ja ed. Virkkunen ed. slott hälsa Riksdagen samt förklara den- 653: Nikkasta. Koska eduskunta ei ole voinu: samma öppnad. I egenskap av tillförordnad 654: yhtyä kansliatoimikunnan jäsenten valit- Ceremonimästare och på uppdrag av Re- 655: semisesta, on vaali toimitettava suhteellista publikens President har jag äran härmed 656: vaalitapaa koskevain määräysten mukaan. inbjuda Eder, Herr Talman, och Herrar 657: Ilmoitan, että vaali toimitetaan ensi per- Riksdagsmän tili såväl gudstjänsten i Ni- 658: jantaina kello 12 pidettävässä täysi-istun- kolaikyrkan som omförmälda ceremoni i 659: nossa ja ovat ehdokaslistat jätettävät edus- slottets stora sal, med anmälan tillika att 660: kunnan sihteerille viimeistään kello 12 päi- gudstjänsten vidtager kl. 1 på dagen och 661: vällä ensi torstaina. att förenämnda ceremoni äger rum omedel- 662: bart därefter. · 663: Meddelande Eder, Herr Talman, det före- 664: stående, har jag äran anhålla, att detsam- 665: Ilmoitus valtiopäivien ava~jaisista. 666: ma jämväl bleve Riksdagen och dess justi- 667: Puhemies: Valtiopäivien juhlameno- tieombudsman delgivet. 668: jen ohjaajalta on saapunut kirjelmä, jonka Olof Nykopp. 669: sihteeri lukee: 670: Helsingissä Ilmoitus puhemiehen ja vlllrapuhemiesten 671: syyskuun 5 p:nä 1922. ViaRUsta. 672: 673: Eduskunnan Herra Puhemiehelle. Puhemies: Valtiopäiväjärjestyksen 674: mukaan on ilmoitus puhemiehen ja vara- 675: Koska Tasavallan Presidentti on mää- puhemiesten vaalista tehtävä Tasavallan 676: rännyt 1922 vuoden varsinaiset valtiopäi- Presidentille. Sihteeri lukee laatimansa 677: vät juhlallisesti avattaviksi syyskuun 7 kirjelmäluonnoksen. 678: päivänä, tulee Tasavallan Presidentti sa- 679: mana päivänä, sen jälkeen kuin Nikolain- Sihteeri lukee suomeksi ja ruotsiksi: 680: kirkossa on pidetty jumalanpalvelus, Presi- 681: dentin linnan isossa salissa juhlallisesti ter- Tasavallan Presidentille. 682: vehtimään Eduskuntaa ja julistamaan val- 683: tiopäivät avatuiksi. Juhlamenojen ohjaa- Eduskunta ilmoittaa kunnioittavimmin, 684: jaksi määrättynä on minulla kunnia Tasa- että eduskunta on voimassa olevan valtio- 685: vallan Presidentin käskystä kutsua Teidät, päiväjärjestyksen 23 §:n mukaisesti tänä 686: Herra Puhemies, ja arvoisat Edustajat sekä päivänä toimittanut puhemiehen ja kahden 687: jumalanpalvelukseen Nikolainkirkossa että varapuhemiehen vaalit 1922 vuoden varsi- 688: mainittuihin juhlamenoihin linnan isoon sa- naisten valtiopäiväin ajaksi ja että täten 689: liin; ilmoittaen samalla, että jumalanpalve- on valittu 690: lus alkaa kello 1 päivällä ja että juhlame- puhemieheksi maanviljelijä Kyösti Kal- 691: not tapahtuvat heti sen jälkeen. lio; 692: Ilmoittaen tämän Teille, Herra Puhe- ensimäiseksi varapuhemieheksi juma- 693: mies, saan kunnian pyytää, että se myös- luusopintohtori Paavo Emil Virkkunen; 694: kin saatettaisiin Eduskunnan ja sen oikeus- sekä 695: asiamiehen tietoon. toiseksi varapuhemieheksi filosofiantoh- 696: Olof N ykopp. tori Oskari Mantere. 697: Helsingissä, 6 päivänä syyskuuta 1922. 698: Helsingfors, den 5 september 1922. 699: Till Riksdagens Herr Talman. Till Republikens President. 700: Sedan Republikens President förordnat, Riksdagen har äran härmed anmäla, att 701: att 1922-års lagtima Riksdag skall högtid- Riksdagen, jämlikt 23 § i gällande lant- 702: Ilmoitus iPulblem!ieste'DI ;VIl!Jatlilsta. 15 703: 704: 705: dagsordning, denna dag förrättat val av Puhemies: Seuraava eduskunnan IS- 706: talman och tvänne vicetalmän för 1922 års tunto on huomenna kello 11 a. p. 707: lagtima riksdag och att därvid utsetts: 708: till talman jordbrukaren Kyösti Kallio; 709: till förste vicetalman teologiedoktorn 710: Paavo Eemil Virkkunen; samt Täysi-istunto päättyy kello 12,55 i. p. 711: till andre vicetalman filosofiedoktorn 712: Dskari Mantere. 713: Helsingfors, den 6 september 1922. Pöytäkirjan vakuudeksi: 714: Kirjelmä hyväksytään. Eino .T. Ahla. 715: 2. Torstaina 7 p. syyskuuta 1922 716: kello 11 a. p. 717: 718: Päiväjärjestys. tamaan kansamme valtiollista, taloudel- 719: lista ja sivistyksellistä asemaa. Tyydy- 720: Il m •o i t:u k s i a: tyksellä voidaankin todeta, että tämän 721: Siv. kautta on onnistuttu tasavaltamme ase- 722: maa ja oloja vakiinnuttamaan sekä ulos- 723: Puhemiehen puheen esittäminen 17 että sisäänpäin, joten itsenäinen valti?m- 724: m~ voi luottamuksellisesti ja häiriöittä 725: jatkaa tätä työtä. Eduskunta käy työhön- 726: Nimenhuudossa merkitään poi~saole:yiksi sä tietoisena siitä, että maan valv;eutunut 727: e,c;l. ~rich, $-,8(1:8$ j~;t SetäJä. väestö odottaa eduskunnan tarmokkaasti 728: .iatkavan sitä työtä, joka yhteiskunnalli- 729: sesti ja taloudellisesti edelleen eheyttää ja 730: vahvistaa olevia olojamme. Maan suh- 731: teettoman suurilukuison tilattoman väes- 732: tön asuttamiskysymys ja yleensä taloudel- 733: !Puhemiehen puheen e~lttäminep. iisesti heikommass_a · asemassa olevan v~s 734: tönosan aseman parantaminen tulee ole- 735: Puhemies: Tarkoitukseni on tässä 'maan yk_si eduskunnan tärkeimpiä tehtä- 736: täysi-istunnossa edeltäkäsin saattaa edus- viä. Näiden tehtävien toteuttaminen on 737: kunnan tietoon ne sanat, jotka aikomuk- vaatinut ja v~atii valtiolta ja ;kansalta' suu- 738: seni on esittää tasavallan presidentille val- ria uhrauksia, mutta samalla kuin minä 739: tiopäiväin juhlallisissa avajaisi~sa. Puhe rohkenen toivoa, että kansamme~ isän- 740: on seuraava: ~aamme pa.r.~J.st~ harrastaen, on ottava nä- 741: mä uhrauk&et kantaakseen, toivomme, että 742: ;Kunnioitettava Herra Presidentti! Tåsavallan. Herra Presidentti ja maan hal- 743: litus tulee j11tkuvasti myötät~nnolla suh- 744: ;Suomen kansan eduskunta kokoontuu tautumaan kaikkeen sellaiseen eduskunnan 745: nyt e,nsimäisen kerran valtiopäiville uu- työhön, joka · pyrkii lujittamaan ;kansal- 746: sien vaalien jälkeen nykyisen hallitusmuo- lisen' elämämme lakipohjaista kehitystä. 747: don voimassa ollessa. Edeltäjämme edus- Herra Presidentti!· E(luskunnan puolesta 748: kunta on jättänyt meille poikkeuksellisen pyydän lausua Teille eduskunnan kunnioi- 749: runsaan perinnön yli vaalien äänestettyjä tuksen. · 750: tärkeitä lakiehdotuksia, jotka tarkoittavat 751: joko olosuhteita vastaavia muutoksia voi- Puhe m i e.s: Halutaanko puheen joh- 752: massaoleviin lakeihin taikka uutta lain- dosta mitään lausua? 753: säädäntöä, jolla kansamme elämä ke- 754: hitykselle tulee olemaan hyvin kauaskan- 755: tava merkitys. Tämän eduskunnan tär- Keskustelu: 756: keimpiin tehtäviin tulee kuulumaan lähi- 757: tulevaisuudessa näiden yhteiskunnallisten Ed. L å n g s t r ö m: Ryhmäni puolesta 758: kysymysten käsittely. Suomen itsenäisyy- on minut valtuutettu tässä esittämään 759: den aikana on eduskuntamme jo tehnyt seuraavaa: 760: paljon luovaa työtä, jonka kautta se on Riiston ja sortotoimenpiteitten pyhittä- 761: pyrkinyt yhdessä hallituksen kanssa lujit- misen ohella on porvarillisen eduskunnan 762: 3 763: 18 Torstaina 7 rp. syyskuuta. 764: 765: tehtävänä, varsinkin kapitalistisen järjes- kaan siitä, että se on saanut elättää val- 766: telmän nykyisessä asteessa sen käsityksen tion suojeluksessa olevat mässäykseen va- 767: juurruttaminen väestöön, että maata halli- jonneet nylkijälaumat. (Puhemies: Ei 768: taan muka enemmistön tahtoa noudattaen. saa käyttää loukkaavia sanoja.) 769: Sellaiset kirkottelemiset ja valtion päämie- Mutta selvää on, että puhemies, joka on 770: hen luona käynnit, joita säädetään valtio- valittu tähän laitokseen valvomaan sorta- 771: päiväjärjestyksen 24 §:ssä, ovat tarkoite- van luokan etuja, ei suostu puheessaan mai- 772: tut synnyttämään kansassa ajattelusta va- nitsemaan edes näistä ylläesitetyistä vää- 773: paata ja yksinkertaisen harrasta mielialaa: ryyden huutavimmista ilmauksista, ja 774: Aikoinaan on Suomen porvaristo tietysti vielä vähemmin hän voisi suostua puhu- 775: vain luokkamielessä hapuillut sitäkin kä- maan totuutta kurjuuden perusaiheutta- 776: sityskantaa, että sellaisissa tilaisuuksissa, jasta, kapitalistisesta järjestelmästä, joka 777: joista nyt on kysymys, esitettäisiin edus- olisi kumottava. Ja kun näin on, silloin 778: kunnan ohjelman johtavat periaatteet tai, on myöskin selvää, ettemme me, työväen- 779: niinkuin on sanottu, ,maan tila ja kansan puolueen edustajat, vuoden 1918 marttyy- 780: tarpeet". Jos n y t tahdottaisiin mene- rien sisaret ja veljet, punaarpojen ja les- 781: tellä täten, niin me, vaikka olemmekin sel- kien luokkakumppanit, valkoisten pyöve- 782: villä siitä, että sortojärjestelmän poistami- lien kauhutekojen todistajat, (Puh e- 783: seen tarvitaan tehokkaampia keinoja kuin m ies: Minä kiellän edustajaa käyttä- 784: ovat puheet, saattaisimme tulla mukaan n. mästä loukkaavia sanoja!) vankeudessa vi- 785: s. valtaistuinsaliin, mutta me tulisimme ruvain luokkataistelijain uskolliset tove- 786: vain sillä nimenomaisella ehdolla; että rit, tahdo tulla mukaan silloin kun edus- 787: eduskunnan puhemies sitoutuisi puhumaan kunta menee Valko-Suomen päämiehelle 788: maan tilasta ja kansan tarpeista alastonta ilmituomaan kunnioituksensa. Ja lisäksi: 789: totuutta. Puhemiehen tulisi ennen muuta Jos me sen tekisimme, niin siinä tapauk- 790: mainita kapitalistisen järjestelmän maas- sessa - tämä myös tulkoon eduskunnan 791: samme johtaneen siihen, että täällä vuonna tietoon - koko vallankumouksellinen köy- 792: 1918 eläimellisesti teurastettiin tuhansia hälistö meidät tuomitsisi, ja se tuomio 793: työläisiä ja vielä useampia vankiloissa ta- olisi oikeutettu. 794: pettiin nälkään. Hän ei saisi vaieta siitä 795: kaameasta tosiasiasta, että valkoisia pyö- 796: veleitä ei ole vielä saatettu rangaistuk- Ed. Tanner: Siinä tapauksessa, että 797: siin, ja että leskien ja orpojen suuret jou- se puhe, jonka herra puhemies aikoo jon- 798: kot, odottaessaan perheiden huoltajain kun tunnin kuluttua esittää, olisi katsot- 799: murhaajille oikeudenmukaista kostoa, tava eduskunnan puheeksi, olisi myös so- 800: odottavat myöskin hoivaa ja leipää. Puhe- sialidemokraattisella eduskuntaryhmällä 801: miehen olisi keskitettävä yleistä huomiota erinäisiä toivomuksia puheen sisältöön 802: siihen, että tälläkin hetkellä kansan ja- nähden. Meidän mielestämme olisi silloin 803: loimpia viruu joukottain valtakunnan ki- esitettävä, miten nurinkurista sisäpolitiik- 804: dutusluolissa. Hän ei saisi sivuuttaa val- kaa nykyään harjoitetaan, jolloin vaino- 805: tion suurta häpeätahraa, ohranaa, keskus- taan erinäisiä ryhmiä maassamme pelkäs- 806: poliisia, joka kuulumattoman häikäilemät- tään näiden aatteenlevitystyön vuoksi. 807: tömästi järkyttää kotien rauhaa, vangitsee Edelleen olisi syytä kiinnittää huomiota 808: ihmisiä ilman syytä ja usein piinaa heitä erinäisiin muihin epäkohtiin, kuten asun- 809: petomaisesti. Puhemiehen pitäisi myös sa- tokysymykseen y. m. Kun tämä puhe 810: noa, että sellainen törkeä luokkalaitos, kuitenkin entisen tavan mukaan lienee tul- 811: kuin mikä suojeluskunta on, ei voi toivoa kittava yksistään puhemiehen puheeksi, ei 812: eduskunnalta hellävaraista kohtelua. Sa- meillä liene mahdollisuuksia esittää tähän 813: malla kun puhemies toteaisi, että nämä ja suuntaan käypiä toivomuksia. Sen sijaan 814: tuhannet muut vääryydet johtuvat kapita- rohkenisin ryhmäni puolesta toivoa, ettei 815: listisesta riistojärjestelmästä, pitäisi hänen herra puhemies myöskään esittäisi nyt lu- 816: mahdollisimman voimakkaasti tuoda julki kemaansa puhetta, koska se ei ainakaan 817: se tosiasia, että kaiken tämän häpeällisen meidän käsitystämme vastaan, vaan tyy- 818: sorron ylläpitämiseksi on kansan työtä- tyisi yksinomaan siihen lyhyeen lausun- 819: tekevä osa ollut pakoitettu kantamaan toon, jonka valtiopäiväjärjestys hänen pu- 820: näännyttä viä verotaakkoja, puhumatta- huttavakseen määrää. 821: Vaitiopirivien avajais,et. 19 822: 823: 824: Ed. E s t l a n d e r: Det har vid många Psalttarin 85: 9-10: ,Minä tahdon 825: föregående enahanda tillfällen från det kuulla, mitä Jumala, Herra, puhuu: katso 826: håll, som jag har äran företräda, gjorts hän puhuu rauhaa kansallensa ja hurskail~ 827: gällande, att det tai talmannen håller, av lensa; älkööt he vain takaisin kääntykö 828: honom själv tili innehållet bestämmes. För hulluuteen. Hänen pelastuksensa on lähellä 829: riksdagen lämnas endast tillfälle att göra niitä, jotka häntä pelkäävät ja silloin kun- 830: sina påminnelser till den kraft oeh verkan nia asustaa maassamme." 831: dethava kan. Jag föreställer mig, att tal- 832: mannen är medveten om att den formule- Saarna oli näin kuuluva: 833: ring han givit åt vissa önskningsmål, som Kautta aikojen on Jumala puhunut ih- 834: i hans tal framhållas, närmast överens- misille eri tavalla. Jo vanhan liiton aikana 835: stämmer med hans eget och hans menings- hän puhui Israelille, joka oli hänen oma 836: fränders uppfattning. Vidare anser jag kansansa. Osa kansasta kuunteli hänen pu- 837: mig icke behöva framhålla vid detta till- hettansa ja seurasi sitä; osa ei tehnyt sitä. 838: fälle. Mitä Jumala puhui? ,Hän puhuu rau- 839: haa kansallensa." Hän sanoi: Ålä pelkää, 840: Ed. H. Mäkinen: Minä luovun. Israel, minä olen sinut lunastanut, nimel- 841: tä kutsunut. Sinä olet minun. Minä en si- 842: Ed. R y t k ö n e n: Luovun. nua unohda. Minä pyyhin pois sinun ri- 843: koksesi niinkuin pilven ja syntisi niin- 844: Keskustelu julistetaan päättyneeksi. kuin sumun. Käänny minun puoleeni, sil- 845: lä minä lunastan sinut. 846: Puhemies: Eduskunnan istunto kes- ,Ja ne, jotka tämän julistuksen ottivat 847: ke:ytetään nyt ja jatketaan kello 4. Pyy- vastaan, he pelastuivat. He saivat anteeksi- 848: dän edustajia kokoontumaan eduskunta- antamuksen kaikista rikoksistaan ja voi- 849: talon eteen 1 / 4 1 mennäksemme kirkkoon maa uuteen, voittoisaan elämään. Heidät 850: ja sieltä presidentin linnaan. pelastettiin synnin loasta ja sen vallasta. 851: Kansan elämää alkoivat kirkastaa jalot 852: Täysi-istunto keskeytetään klo 11,35 p. ihanteet. Se alkoi nousta synnin tuotta- 853: masta alennustilasta. ,Vanhurskaus korot- 854: taa. kansan, mutta synti on kansan häpeä.'' 855: Suomi, rakas 1sanmaamme, tarvitsee 856: Valtiopäivien av,ajaiset. myöskin rauhaa. Se on tällä hetkellä rik- 857: Valtiopäiväjumalanpalvelus Nikolainkirkossa. 858: kinäinen .ia sen sielu itkee. Puolueet kamp- 859: pailevat keskenään vallasta ja eri yhteis- 860: Kello 12,45 päivällä eduskuntatalon kuntaluokat omista eduistaan. Taistelu 861: edustalle kokoonnuttuaan lähtivät edusta- käy ja aseet välkkyvät. Ja kaiken tämän 862: jat kulkueessa, puhemies ja varapuhemie- lisäksi on vihaa ja kostoa tuhansissa kan- 863: het etumaisina, Nikolainkirkkoon, jossa samme lasten sydämissä. Nykyinen ulko- 864: edustajat asettuivat urkujen soidessa pai- nainen rauhamme on pakkorauhaa. Ja tä- 865: koilleen ja jonne myös Tasavallan Presi- mä on surullista. Se ei ennusta hyvää nuo- 866: dentti, pääministeri, ministerit, Eduskun- relle vapaudellemme ja valtakuntamme tu- 867: nan oikeusasiamies, korkein sotilaspäällys- levaisuudelle. Senvuoksi on nykyään kan- 868: tö, korkeimman oikeuden ja korkeimman såmme keskuudessa niitä, jotka tähystele- 869: hallinto-oikeuden presidentit ja jäsenet se- vät taivaan rannalle ja hätääntyneinä ky- 870: kä ulkovaltain edustajat, saapuivat. syvät: vartija, milloin koittaa aamu, mil- 871: loin nousee uusi päivä, rauhanpäivä, jolloin 872: Alttaripalveluksen suorittivat pastorit Suomen lapset ymmärtävät toisiansa, rakas- 873: Väinö Forsman ja K. Sylvander, joista tavat toisiansa .ia lyövät toisilleen veljen 874: edellinen toimi liturgina. Soitosta huolehti kättä pitkän taistelun jälkeen? • 875: urkuri John Sundberg ja laulusta ,Suo- Niin, nouseeko se päivä koskaan? Kyllä, 876: men Laulun" sekakuoro. se nousee, jos Suomen kansa kääntyy Ju- 877: malan puoleen ja kuulee hänen ääntänsä. 878: Valtiopäiväsaarnan piti suomeksi ja Silloin tulee ymmärtämystä, rauhaa ja so- 879: ruotsiksi edustaja, rovasti K. E. K i l p e- pusointua kansamme lasten keskuuteen ja 880: I ä i n e n tekstinään silloin nousevat Suomen muurit. 881: 20 Tor>staina 7 JP. HYY'Sikuu:ta. 882: 883: Mutta Suomen kansa ei tarvitse vain on yksin ja jolloin varjot laukeavat hänen 884: rauhaa. Se tarvitsee myöskin pelastusta tielleen. On totta tunnetun kirjailija tta- 885: synnin vallasta ja voittoja pahuuden voi- remme sanat: ,Mut yö kun suurena lankee 886: mista. Meidän on nöyrästi myönnettävä, ja karkelot taukoa -pois; taas tumma tu.<>- 887: että Suomen kansa on viimeisenä vuosikym- kani herää ja taivasta tarvis ois." Tällöin 888: menenä mennyt alaspäin siveellisessä suh- me seisomme Nikodemuksen rinnalla ja 889: teessa. Kansamme tuntomerkkejä oli ennen kolkutamme tuntemattoman Mestarin ovel- 890: rehellisyys, uskonnollisuus .ia lainlmuliai- le, jokainen omalla tavallaan. Ja raamattu 891: suus. Se oli ennen hyvänä esimerkkinä kertoo ihanasti: joka kolkuttaa, sille ava- 892: muille kansoille. Nyt ovat osat vaihtuneet. taan. Ja kun tämä ovi meille aukenee ja 893: Lain halveksimista, petosta ja vääryytta -peite otetaan pois, niin me näemme ristin, 894: sekä monia muita surullisia ilmiöitä on ny- Jeesuksen Kristuksen ristin, joka enne't oli 895: kyään nähtävissä. ,Ja jos tätä jatkuu, voi- meille pahennuksena ja hulluutena ja me 896: vat seuraukset olla surulliset. jäämme sen eteen. Se on sovituksen ja ar- 897: Missä on kansamme pelastus? Mitä teh- mon pyhä paikka. Siellä tulee meistä uusia 898: dä? Muutamat sanovat: on laadittava la- ihmisiä ja hyviä kansalaisia. Siellä me 899: keja ja ryhdyttävä entistä ankarampiin saamme halua kuulla Jumalan ääntä ja 900: toimenpiteisiin -pahan ehkäisemiseksi; toi- voimaa sitä seuraamaan kaikkialla, vieläpä 901: set sanovat: sivistystasoa on nostettava, politiikan pyörteissäkin. 902: kouluja perustettava ja valoa levitettävä ,Kangastuksia, pelkkiä kangastuksia", 903: kansamme lasten keskuuteen. Silloin tulee sanonee joku. Olkoonkin niin, mutta kan- 904: hyvä. Osa kansaamme on taasen sitä mieltä, gastustenkin takana on todellisuus. Se mi- 905: että yhteiskunnalliset uudistukset -pelasta- kä monesta nyt ehkä tuntuu mahdottomal- 906: vat kansamme. Näitä -pelastuskeinoja olem- ta, voi kerran olla mahdollista. - Tukhol- 907: me jo, ainakin osaksi, käyttäneet: laatineet man hautausmaalla on köyhien osastossa 908: tulisella kiireellä uusia lakeja, -perustaneet vaatimaton hautakivi. Siinä on suuren 909: kouluja .ia -panneet toimeen yhteiskunnalli- kirjailijan August Strindbergin hauta. Ja 910: sia uudistuksia, mutta itsekkyys .ia oman siihen on piirretty latinan kielellä sanat: 911: edun tavottelu elävät, viha ja katkeruus ,Minä kiitän sinua, oi risti, minun ainoa 912: sydämissä asusta:vat ja kiiho~~avat kansan- toivoni." Kuka olisi uskonut, että Strind- 913: luokat toisiansa vastaan. Alköön minua berg kerran tarvitsisi Jeesuksen Kristuk- 914: ymmärrettäkö väärin: -politiikka, tieto ja sen ristiä ja siltä löysi tyydytyksen sielun- 915: o-p-pineisuus, lait ja uudistukset ovat hyviä sa janoon. 916: ja välttämättömiä, mutta ne eivät yksin Arvoisat edusta.iat! Meillä on edessämme 917: riitä kansaamme pelastamaan -pahuuden val- tärkeä työ, jonka pitäisi koitua maamme ja 918: lasta. Suomen kansa tarvitsee Jumalalta kansamme parhaaksi. Senvuoksi on tär- 919: uusia voimia, jotka luovat uusia sydämiä, keää, että me emme vain kuuntele, mitä 920: kansalaisia, jotka vievät yhteiskuntaan vi- oma puolueemme sanoo, emmekä sitä, mitä 921: han tilalle rakkautta ja vääryyden tilalle yleinen mielipide vaatii, vaan pyydämme 922: vanhurskautta. Suomi tarvitsee sitä J u- tarkata, mitä Herra puhuu, mikä hänen 923: malaa, jota esi-iE~ämme -palvelivat, jolle he tahtonsa on ja seurata sitä. Ainoastaan sil- 924: virtensä veisasivat ja jonka voimalla he loin me voimme suorittaa tehtävämme niin, 925: voittivat. Ja vasta silloin kunnia asustaa 926: maassamme. 927: . että tulevat sukupolvet meitä siunaavat . 928: Siihen Jumala meitä auttakoon! 929: Mutta ei vain kansamme, me yksilötkin 930: olemme rauhan ja -pelastuksen tar-peessa. 931: Aikamme lä-pi käy hengen jano. Me tun- Ruotsalaisen alttaripalveluksen päätyt- 932: nemme sen omassa sydämessämme. Se on tyä eduskunnan puhemies, varapuhemiehet 933: onnen,. rauhan .ia voiman kaipuuta ja sitä ja jäsenet lähtivät kulkueessa 934: ei voi materialismi eivätkä maalliset nau- 935: tinnot poistaa. ,Ei nautinto, rikkaus, mai- Presidentin linnaan, 936: ne voi sielua tyydyttää. Kun syntien -pai- 937: non alle vain hetkeksi yksin jää." Tämä jonka suureen saliin edustajat asettuivat 938: kai-puu uinailee monasti -päivällä, s. o. sil- puoliympyrään. Kutsuvieraiden asetuttua 939: loin kun aurinko -paistaa elämämme -polun paikoilleen saapui saliin seurueineen Tasa- 940: yli, mutta se herää yöllä, jolloin ihminen vallan Presidentti. 941: 21 942: ----~--~-------- 943: 944: 945: 946: 947: Pöytäkirjaa asettui pitämään hallinto- lainsäädännön alalla saatu pääosaltaan 948: sihteeri Otto Wannas. suoritetuiksi ja eduskunta voi rauhassa 949: käydä toimittamaan säännöllisiä kansan- 950: T a s a v a 1 1 a n P r e s i d e n t t i julisti eduskunnan tehtäviä tarvitsematta enää 951: valtiopäivät avatuiksi seuraavin suomeksi niin paljon kuin ennen sivuuttaa säännölli- 952: ja ruotsiksi lausutuin sanoin: siä valtiopäiväin aikojakaan. 953: Niiden asiain joukossa, jotka on jätetty 954: Suomen kansan edustajat. lepäämään yli vaalien, on muun muassa 955: Se eduskunta, joka nyt ryhtyy tehtä- uskonnonvapauden järjestäminen, uusi ase- 956: vaansä, hallitusmuodon mukaan edusta- velvollisuuslaki ja asutuslainsäädännön 957: maan Suomen kansaa, on valittu täyden täydentäminen. Uskonnonvapauden peri- 958: kolmivuotiskauden jälkeen toimitetuilla la- aate on, lainsäädännössäkin edellytettynä, 959: kimääräisillä vaaleilla. Siten ovat Suomen jo enemmän kuin puoli vuosisataa odotta- 960: tasavallan olot kansaneduskunnan uudistu- nut toteutumistaan. Uudella asevelvolli- 961: miseenkin nähden järjestyneet säännölli- suuslailla puolustuslaitoksemme olisi ilman 962: selle kannalle. enempää viipymistä saatava sellaiselle va- 963: Uuden eduskunnan kokoonpanossa ei kinaiselle kannalle, että se, tyydyttäen mi- 964: vaalien tulokseksi ole tullut ehdotonta tä asiantuntemus pitää välttämättömänä, 965: enemmistöä millekään puolueeksi kiteenty- tehokkaasti turvaisi Suomen vapauden ja 966: neelle ajatussuunnalle. Lailliset eduskunta- itsenäisyyden. Koko yhteiskuntaraken- 967: päätökset täytyy sentähden useinkin saada teemme terveydelle ja lujuudelle ratkaise- 968: syntymään sovitteluilla eri ryhmäin ja van tärkeä asutustoiminta taas kaipaa 969: edustajain kesken. Se tulee epäilemättä ajoissa lainsäädäntöä, joka turvaa maan- 970: aiheuttamaan vaikeuksia. Mutta toivoa so- mannin mahdollisuudet tilattomille, sil- 971: pii, että vilpitön tahto asettaa isänmaan loinkin, kun vuokratilain omaksi lunasta- 972: yhteiset edut .ia asiallisiin tuloksiin pääse- minen sekä valtionmaiden ja virkatalojen 973: minen erikoisharrastuksia ja toisarvoisia käyttäminen ei riitä tositarvetta tyydyttä- 974: eroavaisuuksia ylemmäksi sekä lojaalinen mään. 975: menettely on tekevä menestyksellisen edus- Paitsi lepäämään jääneitä kysymyksiä 976: kuntatyön mahdolliseksi. Sovitteluilla ja tulee useita muitakin lainsää.däntöasioitll, 977: hyvällä tahdolla on niinikään koetettava joita viime valtiopäivillä ei ehditty saada 978: saada eduskunnassa riittävä pysyväinen päätökseen, uusien esitysten nojalla edus- 979: enemmistö hallituksen tueksi, jotta tehokas kunnassa loppuun käsiteltäviksi, ja niiden 980: ja johdonmukainen tasavallan asiain hoito lisäksi annetaan osaksi nyt, osaksi myö- 981: sekä sisään- että ulospäin kävisi mahdolli- hemmin hallituksen esityksiä uusistakin 982: seksi. asioista. 983: Eduskunta kokoontuu nyt aikaville val- Erityistä eduskunnan huomiota ja har- 984: tiopäiville säännöllisemmissä ja rauhalli- kintaa tulee vaatimaan ensi vuoden tulo- ja 985: semmissa oloissa kuin milloinkaan ennen menoarvio, jota epäilemättä ei ole helppo 986: vapaassa Suomessa. Kansainvälinen asema saada jär.iestetyksi samalla kansan tarpei- 987: on yhä vakaantunut, muiden valtioiden den tyydyttämistä ja tarpeellista säästä- 988: kanssa on aikaansaatu yhä säännöllisempia väisyyttä varteenottaen. Mutta valtiotalou- 989: suhteita. Myöskin sisäinen järjestys ja tur- den jo saavuttama tasapaino, raha-arvon 990: vallisuus on, valitettavista rikollisuuden vakaantuminen, suotuisaksi muodostunut 991: ilmauksista huolimatta, lujittunut ja talou- kauppatasaus sekä verrattain hyvä vuoden- 992: dellinen elämä on yhä enemmän palannut tulo helpottavat onneksi tehtävän suoritta- 993: säännöllisille raiteille. Kaikki tämä tarjoaa mista. Esityksen mukaan saataisiin tulo- 994: eduskunnalle mahdollisuuden ja hyvän ja menoarvion järjestely toimeen ilman mi- 995: pohjan ulkonaisen rauhanpolitiikan sekä tään veronkorotuksia ia uusia veroja, kun 996: sisäisen rakennustyön edelleen jatkamiseen. nyt on käynyt mahdolliseksi saada valtiol- 997: Sikäli kuin vielä eräät tärkeät kysymyk- le kulkulaitoslaina, joka jo 1918 vuoden 998: set, jotka edelliseltä eduskunnalta ovat siir- valtiopäivillä päätettiin hankittavaksi. Se 999: tyneet näihin valtiopäiviin, saadaan onnel- viime vuosina tulo- ja menoarvion järjeste- 1000: liseen ratkaisuun, itRe hallitusmuodon sään- lyä vaikeuttanut seikka, ettei ole voitu 1001: nöksiin muutosta tekemättä, niin ovat itse- käyttää luottoa sellaisiinkaan tuottaviin 1002: näisen Suomen kiireelliset perustavat työt valtiontarkoituksiin, jotka luonnostaan ovat 1003: 22 Torstaina 7 10. IS~stkuuta. 1004: 1005: lainavaroilla eikä verotuksella suoritetta- avattaessa. Luettelo sisälsi seuraavat esi- 1006: vat, on poikkeusoloissa saattanut olla vält- tykset: 1007: tämätön ja tarpeellinenkin. Mutta !):ovin N :o 1. Esitys, koskeva lakia alusten yh- 1008: kauan sen ei ole mahdollista jatkua arve- teentörmäyksessä syntyvästä vahingosta 1009: luttavasti rasittamatta veronmaksajia ja sekä pelastuspalkkiosta. 1010: rajoittamatta tarpeellista olojen kehitystä. N :o 2. Esitys eläkkeistä Suomessa olleen 1011: Tulo- ja menoarvion yhteydessä on koe- Venäjän lennätinlaitoksen er~ille e~tisille 1012: tettava ·saada tyydytetyksi kohtuullisen virkamiehille sekä heidän leskilleen .Ja lap- 1013: palkkauksen tarve valtion palveluksessa silleen. 1014: oleville. U seimpain virkamiesten, erittäin- N :o 3. Esitys laiksi kasvatuslaitoksista. 1015: kin tärkeimmissä ja vastuunalaisimmissa N :o 4. Esitys laiksi kunnallisten ja yk- 1016: olevain, palkkaus on sekä siviiliviroissa sityisten kasvatuslaitosten valtioa vusta. 1017: että puolustuslaitoksessa rahanarvon alen- N :o 5. Esitys laiksi oppivelvollisuudesta 1018: tuessa huonontunut ilmeisesti riittämättö- 15 päivänä huhtikuuta 1921 annetun lain 1019: mäksi ja kaipaa pikaista kor.jausta, jos 6 §:n muuttamisesta toisin kuuluvaksi. 1020: mieli välttää yleisen edun pahom vaaran- N :o 6. Esitys laiksi virkamiehen oikeu- 1021: alaiseksi joutumista. Itsenäisen valtion desta pysyä virassaan. 1022: asiam hoito on kuitenkin siksi tärkeä, N :o 7. Esitys laiksi edustajavaaleista. 1023: myöskin niillä aloilla, joilla työn tulost~n N :o 8. Esitys koskeva Kansainliiton 1024: arvo ei ole suorastaan rahassa lasketta VIS- liittosopimuksen erinäisten artiklain muut- 1025: sa että kansallamme ei ole varaa antaa tamista. 1026: k; keneväin ainesten liiaksi vetäytyä pois N :o 9. Esitys Suomen ja Norjan välillä 1027: muille toimialoille, johon jo on näkynyt tehdyn sopimuksen hyväksymisestä, joka 1028: arveluttavia oireita taloudellisista syistä koskee yhdenmukaisia toimenpiteitä por?- 1029: eroamisissa ja hakukelpoisten vir~a:~n pyr- jen estämiseksi kulkemasta valtakuntam 1030: kijäin puutteessa. S?pimusl~ontmsn_n.palk välisen rajan yli. 1031: kauksiin turvautumisella, Joka tuhsi ver- N :o 10. Esitys laiksi aviopuolisoiden 1032: rattomasti kalliimmaksikin, ei epäkohta oikeussuh teista. 1033: olisi yleisemmin autettavissa. ~dusku~na~ N :o 11. Esitys oppisopimuslaiksi. . 1034: sa otettaneekin vakavasti harkittavaksi, ei- N :o 12. Esitys Suomen ja Saksan väl~ 1035: kö ole pidettävä tarpee~ vaa:timan~;t ja ajan sen taloudellisen sopimuksen hyväksymi- 1036: oloon myöskin taloudelhsesh edulhsempana sestä. . 1037: tyydyttävässä taloudellisessa :'Lsemas~a ole- N :o 13. Esitys laiksi irtaimistokiinm- 1038: va kelvollinen virkamiehistä, JOka vm täyt- tyksestä. 1039: tää sille asetettavat vaatimukset kykyyn, N :o 14. Esitys laiksi vankeinhoitohalli- 1040: työtehoon, tunnollisuuteen ja valtion etujen tuksen lakkauttamisesta. 1041: harrastukseen nähden. N :o 15. Esitys laiksi kiellosta käyttää 1042: Toivottaen vilpittömästi menestystä nyt tavaroissa vääriä alkuperää tai lajia osoit- 1043: alkavalle eduskuntatyölle ja lausuen Tei- tavia merkintöjä. 1044: dät tervetulleiksi tehtäväänne, julistan tä- N :o 16. Esitys laiksi laivarekisteristä 1045: ten 1922 vuoden varsinaiset valtiopäivät 11 päivänä marraskuuta 1889 annetun ase- 1046: avatuiksi. tuksen muuttamisesta. . 1047: N :o 17. Esitys yhdistyksistä tammi- 1048: Presidentin puheeseen vastaten lausui kuun 4 päivänä 1919 annetun lain muutta- 1049: eduskunnan puhemies Kallio: lllisesta. . 1050: N :o 18. Esitys rautatierakennuksista 1051: Kunnioitettava Herra Tasavallan vuosina 1923-1927. 1052: Presidentti! N :o 19. Esitys laiksi sosialihallituksen 1053: ja valtion vakuutustarkastajan toimen lak- 1054: Eduskunnan puolesta pyydän saada lau- kauttamisesta. 1055: sua Teille, herra Presidentti, Eduskunnan N :o 20. Esitys 15 miljoonan lll~rkan 1056: kunnioituksen. suuruisen lisämäärärahan myöntämisestä 1057: valtion asuntopoliittisen toiminnan jatka- 1058: Tasavallan Presidentti luki senjälkeen mista varten vuonna 1922. . . 1059: luettelon niistä esityksistä, jotka Hallitus N :o 21. Esitys laiksi vakaustmmiston 1060: antaa vuoden 1922 varsinaisia valtiopäiviä viroista. 1061: Valitsijamiehet. 23 1062: 1063: N :o 22. Esitys liikepääoman myöntämi· sijamiesten luku määrättäisiin näillä val- 1064: sestä valtion rikkihappo- ja snperfosfaatti- tiopäivillä olemaan 45. 1065: tehtaille. Puhemiehistön ehdotus hyväksytään. 1066: N :o 23. Esitys laiksi apulaismaanvilje- 1067: lysinsinöörinvirkojen perustamisesta. 1068: N :o 24. Esitys luonnonsuojelua koske- V. J :n 35 § :ssä mainittujen v:aliokuntain 1069: vaksi lainsäädännöksi. jäsenmäärä. 1070: N :o 25. Esitys tulitikkuverosta. 1071: N :o 26. Esitys laiksi Helsingin yliopis- Puhemies: Edelleen puhemiehistö eh- 1072: ton järjestysmuodon perusteista. dottaa, että niiden valiokuntain jäsenten 1073: N: o 2 7. Esitys laiksi sota tilasta. luku, jotka mainitaan valtiopäiväjärjestyk- 1074: N :o 28. Esitys laiksi kansakoulutoimen sen 35 §:n 1 momentissa, määrättäisiin 1075: järjestysmuodon perusteista. olemaan: valtiovarainvaliokunnassa 21, 1076: N:o 29. Esitys laiksi maatalouden koe- pankkivaliokunnassa 13 ja muissa, nimit- 1077: ja tutkimustoiminnan järjestämisestä. täin perustuslakivaliokunnassa, lakivalio- 1078: N :o 30. Esitys laiksi ulkoasiainministe- kunnassa, talousvaliokunnassa ja ulkoasi- 1079: riön viroista ja palvelustoimista. ainvaliokunnassa 17 kussakin. Edelleen 1080: N :o 31. Esitys laiksi valtion viroista ja ehdottaa puhemiehistö, että varajäseniä 1081: toimista suoritettavien palkkausten ylei- toimitus- ja tarkastusvaliokuntiin asetet- 1082: sistä perusteista. taisiin 18 kumpaankin. 1083: Tämän jälkeen palasi Tasavallan Presi- Puhemiehistön ehdotus hyväksytään. 1084: dentti seurueineen linnan sisähuoneisiin, 1085: jonne myös edustajat ynnä kutsuvieraat 1086: siirtyivät, nauttien siellä Presidentin tar- Erikoisvalio:kuntien asettaminen. 1087: joamia virvokkeita. Kun hetkinen näin oli Puhemies: Nojautuen työjärjestyk- 1088: seurustellen vietetty, poistuivat puhemies, sen 5 §:n 3 momenttiin ehdottaa puhemie- 1089: varapuhemiehet ja edustajat linnasta, ko- histö, että eduskunta niiden valiokuntien 1090: koontuakseen jälleen eduskuntatalolle, jossa lisäksi, jotka mainitaan Valtiopäiväjärjes- 1091: tyksen 35 §:n 1 momentissa asettaisi seu- 1092: Täysi-istuntoa jatketaan raavat erikoisvaliokunnat: laki- ja talous- 1093: kello 4 i. p. valiokunnan, sivistysvaliokunnan, työväen- 1094: asiainvaliokunnan, maa talousvaliokunnan 1095: Vapautuksia eduskuutatyöstä. ja sotilasasiainvaliokunnan ja että jäsen- 1096: luku näissä valiokunnissa määrättäisiin 1097: Puhemies: Ed. Erich on jättänyt 17:ksi. 1098: seuraavan kirjeen: Kun hallitus on mää- Ehdotus hyväksytään. 1099: rännyt minut Suomen lailliseksi valtuute- 1100: tuksi Kansainliiton kolmanteen yleiseen 1101: kokoukseen, pyydän kunnioittaen vapau- Valitsijrumiesten vaalin aika. 1102: tusta eduskuntatyöstä toistaiseksi, s. o., 1103: kunnes mainittu julkinen tehtävä on suo- Puhemies: Ilmoitan, että valitsija- 1104: ritettu loppuun ja minä olen ennättänyt miesten vaali toimitetaan ensi lauantaina 1105: matkalta palata kotimaahan. kello 12 päivällä alkavassa täysi-istun- 1106: nossa ja on ehdokaslistat jätettävä sihtee- 1107: Puhemiehistö puoltaa anomusta. rille viimeistään ensi perjantaina kello 12 1108: päivällä. 1109: Anomukseen suostutaan. 1110: Vapautusta tästä istunnosta saa ed. Seuraava täysi-istunto on huomenna 1111: Kares. kello 12 päivällä. · 1112: 1113: Valitsijamiesten luku. Täysi-istunto päättyy kello 4,15 1. p. 1114: P u h e m i e s: Puhemiehistö ehdottaa Pöytäkirjan vakuudeksi: 1115: työjärjestyksen 5 §:n nojalla, että valit- Eino J. Ahla. 1116: 1 1117: 1 1118: 1 1119: 1 1120: 1 1121: 1 1122: 1 1123: 1 1124: 1 1125: 1 1126: 1 1127: 1 1128: 1 1129: 1 1130: 1 1131: 1 1132: 1 1133: 1 1134: 1 1135: 1 1136: 1 1137: 1 1138: 1 1139: 1 1140: 1 1141: 1 1142: 1 1143: 1 1144: 1 1145: ..,. 1146: 1147: 1148: 1149: 1150: 3. Perjantaina 8 p. syyskuuta 1922 1151: kello 12 päivällä. 1152: 1153: Päiväjärjestys. Siv. 1154: 11) Hallituksen esitys n:o 10 laiksi 1155: Il moi tu ksia: aviopuolisoiden oikeussuhteista .... 27 1156: Siv. 12) Hallituksen esitys n:o 11 oppi- 1157: sopimuslaiksi .................. . 1158: 1) Kansliatoimikunnan vaali .... 26 13) Hallituksen esitys n:o 12 Suo- " 1159: men ja Saksan välisen taloudellisen 1160: Pöydällepanoa varten sopimuksen hyväksymisestä ...... . 1161: esitellään: 14) Hallituksen esitys n:o 13 laiksi 1162: " 1163: 2) Hallituksen esitys n:o 1, kos- irtaimistokiinnityksestä .......... . 1164: keva lakia alusten yhteentörmäyk- 15) Hallituksen esitys n:o 14laiksi " 1165: sessä syntyvästä vahingosta sekä pe- vankeinhoitohalli tuksen lakkauttami- 1166: lastuspalkkiosta . . . . . . ........... . sesta .......... ~ ............... . 1167: " 16) Hallituksen esitys n:o 15 laiksi " 1168: 3) Hallituksen esitys n:o 2 eläk- 1169: keistä Suomessa olleen Venäjän len- kiellosta käyttää tavaroissa vääriä al- 1170: nätinlaitoksen eräille entisille virka- kuperää tai lajia osoittavia merkin- 1171: ~iehille sekä heidän leskilleen ja la p- töjä .......................... . , 1172: silleen ........................ . 17) Hallituksen esitys n:o 16 laiksi 1173: " laivarekisteristä 11 päivänä marras- 1174: 4) Hallituksen esitys n:o 3 laiksi 1175: kasvatuslaitoksista .............. . kuuta 1889 annetun asetuksen muut- 1176: 5) Hallituksen esitys n:o 4 laiksi " tamisesta ...................... . 1177: 18) Hallituksen esitys n:o 17 yh- " 1178: kunnallisten ja yksityisten kasvatus- 1179: laitosten valtioavusta ........... . distyksistä tammikuun 4 päivänä 1180: 6) Hallituksen esitys n:o 5 laiksi " 1919 annetun lain muuttamisesta .. , 1181: oppivelvollisuudesta 15 päivänä huh- 19) Hallituksen esitys n:o 18 rau- 1182: tikuuta 1921 annetun lain 6 §:n tatierakennuksista vuosina 1923- 1183: muuttamisesta toisin kuuluvaksi .. 1927 .......................... . 1184: 20) Hallituksen esitys n:o 19laiksi 1185: " 1186: 7) Hallituksen esitys n:o 6 laiksi 1187: virkamiehen oikeudesta pysyä viras- sosialihallituksen ja valtion vakuu- 1188: saan .......................... . tustarkastajan toimen lakkauttami- 1189: 8) Hallituksen esitys n:o 7 laiksi " sesta .......................... . 1190: " 1191: edustajanvaaleista .............. . 1192: 9) Hallituksen esitys n:o 8 kos- " Nimenhuudossa merkitään poissaolevaksi 1193: keva Kansainliiton liittosopimuksen ed. Erich. 1194: erinäisten artiklain muuttamista ... 27 1195: 10) Hallituksen esitys n:o 9 Suo- llmoitusasiat: 1196: men ja Norjan välillä tehdyn sopi- 1197: muksen hyväksymisestä, joka koskee Uusi edustaja. 1198: yhdenmukaisia toimenpiteitä porojen 1199: estämiseksi kulkemasta valtakuntain Puhemies: Eduskunnalle ilmoite- 1200: välisen rajan yli ............... . taan, että ed. R. I t k o n e n on puhemie- 1201: " 1202: 4 1203: - 1204: 2fi Perjantaina 8 'P. SJYYskuuta. 1205: ----------------- 1206: 1207: 1208: helle esittänyt asianmukaisesti tarkastetun lään .ia pannaan pöydälle eduskunnan ensi 1209: ja hyväksytyn valtakirjansa ja on siis oi- istuntoon. 1210: keutettu ottamaan osaa eduskunnan töihin. 1211: 1212: 3) Hallituksen esitys n:o 2 1213: Ääines~tykset täysi-istunnoissa. eläkkeistä Suomessa olleen Venäjän len- 1214: P u h e m i e s: Puhemiehistö ehdottaa, nätinlaitoksen eräille entisille virkamiehille 1215: että äänestykset täysi-istunnoissa toimitet- sekä heidän leS'killeen ja lapsilleen, 1216: taisiin näillä valtiopäivillä siten, että esitellään ja pannaan pöydälle eduskunnan 1217: puhemiehestä oikealla olevalla uurnalla ensi istuntoon. 1218: äänestävät ruotsalaisen kansanpuolueen, 1219: kokoomuspuolueen ja maalaisliiton edusta- 1220: jat sekä vasemmalla olevalla uurnalla 1221: kaikki muut edustajat. 4) Hallituksen esitys n:o 3 1222: 1223: Ehdotus hyväksytään. laiksi klasv,atuslaitoksista 1224: esitellään ja pannaan pöydälle eduskunnan 1225: ensi istuntoon. 1226: Päiväjärjestyksessä olevat asiat: 1227: 1) Ka:nsliatoimi'kunn:an vaali. 5) Hallituksen esitys n:o 4 1228: Puhemies: Nyt on toimitettava kans- ,laiksi kunna'llisten ja y>ksityisten k!asva- 1229: liatoimikunnan vaali. Sitä varten on tusl~aitosten-valtioavusta- 1230: määräajan kuluessa jätetty viisi ehdokas- 1231: listaa. Ne on yhdistetty vaalilipuksi, joka esitellään ja pannaan pöydälle eduskunnan 1232: on edustajille jaettu. Asiantuntijaksi vaa- ensi istuntoon. 1233: litoimitukseen olen pyytänyt ylitarkastaja 1234: 0. Hallstenin. Niitä edustajia, jotka asia- 1235: miehinä ovat ehdokaslistat jättäneet, nim. 1236: 6) Hallituksen esitys n:o 5 1237: ed. R. Furuhjelm, Lohi, Heikinheimo, 1238: Långström .i'a Aalto, pyydän avustamaan laibi oppivelvollisuudesta 15 päivänl 1239: vaali toimituksessa. huhtikuuta 1921 annetun lain 6 § :n 1240: muuttamises,ta toisin kuuluvaksi 1241: Sittenkuin vaaliliput on annettu ja las- 1242: kettu, jatketaan istuntoa. esitellään ja pannaan pöydälle eduskunnan 1243: ensi istuntoon. 1244: 1245: Uusi edustaja. 1246: 7) Hallituksen esitys n:o 6 1247: Puhemies: Eduskunnalle ilmoitetaan, 1248: että ed. G e o r g S c h a u m a n on puhe- laiksi virk,amiehen oikeudesta pysyä 1249: miehelle esittänyt 'asianmukaisesti tarkas- virassaan 1250: tetun ja hyväksytyn valtakirjansa ja on 1251: siis oikeutettu ottamaan osaa eduskunnan esitellään ja pannaan pöydälle eduskunnan 1252: töihin. ensi istuntoon. 1253: 1254: 1255: Pöydällepanot: 8) Hallituksen esitys n:o 7 1256: 2) Lakia: alusten yhteentörmäyksessä synty- laiksi edustajanvaaleista 1257: västä vahingosta sekä pelastuspalkkiosta, 1258: esitellään ja pannaan pöydälle eduskunnan 1259: koskeva hallituksen esitys n:o 1 esitel- ensi istuntoon. 1260: rHalli tuksen esi tY'kset. 27 1261: ·~------------------------------ 1262: 1263: 1264: 9) Hallituksen esitys n:o 8 16) Hallituksen esitys n:o 15 1265: Kans•ainlii ton liittosopimuksen erinäisten laiksi kiellosta käyttää tavaroiss·a vaaria 1266: artiklain muuttamisesta alkuperää tai lajia osoittavia merkintöjä 1267: esitellään ja pannaan TJöydälle eduskunnan esitellään ja vannaan pöydälle eduskunnan 1268: ensi istuntoon. seuraavaan istuntoon. 1269: 1270: 10) Hallituksen esitys n:o 9 17) Hallituksen esitys n:o 16 1271: Suomen ja Norjan välillä tehdyn sopimuksen laiksi laiva.rekisteristä 11 päivänä marras- 1272: hyväksymisestä, joka koskee yhdenmukaisia kuuta 1889 annetun 'asetuksen muuttamisesta 1273: toimenpiteitä porojen estämiseksi kulkemasta 1274: valtakuntain välisen rajan yli esitellään ja vannaan pöydälle eduskunnan 1275: seuraavaan istuntoon. 1276: esitellään ja vannaan pöydälle eduskunnan 1277: ensi istuntoon. 18) Hallituksen esitys n:o 17 1278: yhdistyksistä tammik"!lun 4 päivänä 1919 1279: 11) Hallituksen esitys n:o 10 >annetun lnin muuttamisesta 1280: laiksi a~viopuolisoiden oikeussuhteista esitellään ja pannaan pöydälle eduskunnan 1281: seuraavaan istuntoon. 1282: esitellään ja pannaan pöydälle eduskunnan 1283: ensi istuntoon. 1284: 19) Hallituksen esitys n:o 18 1285: 12) Hallituksen esitys n:o 11 r:aJutatierakennuksis·ta vuosina 1923-1927 1286: oppisopimuslaiksi esitellään ja vannaan pöydälle eduskunnan 1287: seuraavaan istuntoon. 1288: esitellään ja vannaan pöydälle eduskunnan 1289: seuraavaan istuntoon. 1290: 20) Hallituksen esitys n:o 19 1291: 13) Hallituksen esitys n:o 12 laiksi sosialihallituben ja valtion vakuutus- 1292: 'tarkas.tajan toimen lakkauttamisesta 1293: Suomen ja Saksan välisen taloudellisen 1294: sopimuksen hyväksymisestä esitellään ja vannaan vöydälle eduskunnan 1295: seuraavaan istuntoon. 1296: esitellään ja pannaan pöydälle eduskunnan 1297: seuraavaan istuntoon. P u h e m i e s: Eduskunnan istunto kes- 1298: keytetään nyt ja jatketaan 15 minuutti& 1299: 14) Hallituksen esitys n:o 13 yli 1, jolloin julistetaan kansliatoimikun- 1300: nan vaalin tulos. 1301: laiksi il'taimistokiinnityksestä 1302: Eduskunnan istunto keskeytetään klo 1303: esitellään ja pannaan pöydälle eduskunnan 12,55 p. 1304: seuraavaan istuntoon. 1305: Täysi-istuntoa jatketaan 1306: 15) Hallituksen esitys n:o 14 1307: kello 1,15 i. p. 1308: laiksi vankeinhoitohallituksen lakkaut- 1309: tamis·esta Kansliatoimikunnan vaalin tulos. 1310: esitellään ja pannaan pöydälle eduskunnan P u h e m i e s: Kanslia toimikunnan vaa- 1311: seuraavaan istuntoon. lin tulos julistetaan. 1312: 28 Pedanta:in.a 8 rp, SIYYskuuta. 1313: 1314: Sihteeri lukee vaalipöytäkirjan: I Roos 1315: " " III " Nikkanen. 1316: Eduskunnan kansliatoimikunnan vaa- " " " 1317: lissa 8 päivänä syyskuuta 1922, jota var- Helsingissä 8 p. syyskuuta 1922. 1318: ten oli annettu viisi eri ehdokaslistaa, on 1319: kunkin ehdokaslistan hyväksi äänestänyt: Onni Hallsten. 1320: 1321: Listan n:o I 37 äänestäjää 1322: II 43 1323: " " III 34 " Puhemies: Seuraava istunto on huo- 1324: " " IV 25 " menna kello 12 -päivällä. 1325: " " V 51 " 1326: " " " 1327: eli yhteensä 190 äänestäjää. 1328: Puhemies: Kansliatoimikunnan jäse- 1329: Koska on valittava neljä jäsentä eikä niä -pyydän kokoautumaan heti -puhemiehen 1330: heille mitään varajäsentä, tulee edelläesi- huoneeseen. 1331: tettyjen äänestäjälukujen -perustuksella va- 1332: lituksi yksi ehdokas kustakin listasta n:o 1333: V, II, I, ja III. Täysi-istunto -päättyy kello 1,25 1. p. 1334: 1335: Näin ollen ovat valituiksi tulleet: 1336: edustaja Harvala Pöytäkirjan vakuudeksi: 1337: ehdokaslistasta n:o V 1338: , ,, II , Niukkanen Eino J. Ahla. 1339: 4. Lauantaina 9 p. syyskuuta 1922 1340: !keLlo 12 :r>äivälliä. 1341: 1342: Päiväjärjestys. Siv. 1343: ',1'1) Halli!tUJksen esitys n:o 10 laiksi 1344: I l moi t u k s i a: aviopuolisoiden oikeussuhteista .... 31 1345: Siv. 12) Hallituksen esi,tys n:o 11 oppi- 1346: sopimuslaiksi .................. . , 1347: 1) Valitsijamiesten vaali 30 :13) H!lJHituben esitys n:o 12 Suo- 1348: men ja Saiksan väJlisen taJ.oudalliselll 1349: E.sirtellään: sopimuksen hyväksymisestä ...... . 1350: 14) Hallituben esitys n:o 13 'laiksi " 1351: 2) Hallituksen esritys n:o 1, kos~ irtaimistokiinnityksestä .......... . 1352: ikeva hkia alusten yhteentörmäyk- 15) Halli1m~sen es,itys mo 14 l<aiksi " 1353: se.ssä .syutyvästä vahingosta 'Sekä pe- VJankeinhoitohaJllir1mksen lakkauttaroi- 1354: lastuspalkkiosta .................• , se.s.ta ......................... . 1355: 3) Hallituksen esritys n :o 2 eläk- :1·6) IIallituk'sen es,i:tys n:·o 15 laiksi " 1356: ikeistä Suomessa olleen Venäjä.n len- kieHosta käyttää tavavoiss'a Nä.äriä al- 1357: nätinlaitoksen eräi:Ue entisille virka- kuperää tai ],ajia osOiitJtavia me-rkin- 1358: miehiJHe IS,ekä 'he~dlän leslci.Hoon ja lap- töjä ........................... . 1359: silleen ............... · .. · · · · · · · 31 1360: 117) HaHituiksen .e:sitys n :o 16 Laiksi " 1361: 4) Rallitukseu e.sitY~S n :o 3 iJ.,aiksiJ laivar~ektsteristä 11 päivänä ~marras 1362: kasvatuslaitoksista .............. . kuuta 1889 a.nnetun asetuksen muut- 1363: 5) Hallituksen esitys n:o 4 1aibi 1364: " 1365: tamisesta ...................... . 32 1366: :kunnailis:ten ja yksityi<Sten !kasvatus- 18) H!!JH1ituksen esitys n:o 17 yh- 1367: laitosten valtioavusta ............ . , ·distyksistä tammikuun 4 päivänä 1368: ·6) 'HaLlituksen esity:s n :o 5 Ja,iksi 1919 annetun lain muuttamisesta .. 1369: oppivelvollisuudesta 15 päivänä huh- 19) Hallituksen esitys n:o 18 rau- " 1370: ti'kuuta 1921 an,uetun lain 6 §:n tatierak,ennllibista vuosina 1923- 1371: .muuttamisesta toisin kuuluvaksi ... 1927 .......................... . 1372: 7) Hallituben eSiitys n :o 6 l~~ibi 1373: " " 1374: 20) HalHtuksen esitys n :o 19 laiksi 1375: vir:kamiehen oikeudesta pysyä vll':as- sosi,alihallituksen ja valtion vakuu- 1376: saan ............ · · · · · · · · · · · · · · · " tustarkastajan toimen lakkauttami- 1377: 8) Hallituksen esitys n:o 7 laiksi sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 35 1378: edustajan,vaaLeista ............... . 1379: 9) Ha.Jl:ituksen 'esitys n:o 8 kos- 1380: " 1381: keva Kansainliiton 1iittosopimuksenJ PöydäBepanoa va'rt'en 1382: erinäisten artiklain muuttamista ... , esitellään: 1383: 1()) Haillituksen esitys n:o 9 Suo- 1384: men ja Norjan vä:lillä t~ehdyn sopi- 21) Ha!llituksen esitys ,n :o 20 15 mil- 1385: muksen hyväksymisestä, joka koskee joonan markan suuruisen li'Sämäärä-, 1386: yhdenmukaisia toimenpiteitä poroj~n rahan myö~rutämisestä val<tion asunto- 1387: estämiseksi kulkemasta vaH:a'kuruta1n polllittisen toiminnan jatkamista var- 1388: välisen rajan yli ............... . , ten vuonna 1922 . . . . . . . . . . . . . . . . , 1389: 30 La'lla'nta·in·a 9 p. syy;s'kuuta. 1390: 1391: Siv. sekä äärimmäiseksi vasemmalle sosialisti- 1392: 22) Hallituksen esitys n:o 211a,iksi sen työväenpuolueen edustajat. 1393: vakaustoimiston viroista ......... . 35 1394: Kansliatoimikunnan ehdotus hyväksy- 1395: 23) Hallrituksen eSiitys n:o 22 liike- tään. 1396: p'ääoman myöntämiHestä vaU1ion rik- 1397: kihappo- ja superfosfaattitehtaille .. 1398: 24) HaUituben esity·s n:o 23 'la~ksi 1399: " 1400: Eduskunnan virkamiehet. 1401: apula.ismaan v.~lj ely•sims·imöörin vir kJoj•en 1402: perustamisesta . . ................ . Puhemies: Kansliatoimikunta ehdot- 1403: t25) HatHituksen es,itys n :o 24 luon- 1404: " taa myöskin, että näillä valtiopäivillä ase- 1405: nonsuojelua 1ko·skevaks1i ilainsääd&n- tettaisiin työjärjestyksessä mainittujen 1406: nöksi ......................... . virkamiesten lisäksi seuraavat virkamie- 1407: 26) Hall~tuksen •esitys n :o 25 tuloi- 1408: " het: yleistulkki, yksityistulkki ruotsalai- 1409: tikkuverosta ................... . sen kansanpuolueen kansanmiehiä varten, 1410: 27) HaHituksen esittys n :o 26 laiksi 1411: " jonka tulkin tulee valiokunnissa avustaa 1412: mainittuja edustajia, jos kansliatoimikunta 1413: Helsingin yhopiston järje.stysmuo.do.n niin määrää, ylimääräinen notario ruotsa- 1414: perusteista ..................... . laiseen kansliaosastoon sekä painatustöiden 1415: .28) HaJiliituksen esitys n :o .27 laiksi 1416: " 1417: valvoja .ia hänelle apulainen. Edelleen eh- 1418: sotatilasta ..................... . dottaa kansliatoimikunta, että eduskunta 1419: 29) HallitUJks·en ·esitys !ll:o 28 laibi 1420: " antaisi kansliatoimikunnan tehtäväksi täyt- 1421: 'kansakoulutoimen järjestysmuodon tää nämä virat. 1422: perusteista ..................... . 1423: " Kansliatoimikunnan ehdotukset hyväk- 1424: 30) Hal:litulks•en ·esitys n:o 29 lai>ksi 1425: maa.talouden •koe- ja tubkimustoimin- sytään. 1426: nan järjestämisestä ............. . 1427: 31) Hallituksen es•itJils n :o 30 laiksi 1428: " 1429: ulkoasia.inministeriön vliroist.a ja pal- Päiväjärjestyksessä olevat asiat: 1430: velustoimista .............. ·.· ... . 1431: .32) Kertomus Suomen Pos·tisäästö- 1432: " 1433: 1) Valitsijamiesten v•aali. 1434: pankin til,asta ja hoid:osta 'VUOnna 1435: 1921 .......................... . Puhemies: Nyt toimitetaan valitsija- 1436: " 1437: miesten vaali. Vaalia varten on oikeassa 1438: järjestyksessä jätetty 5 ehdokaslistaa. Ne 1439: on yhdistetty vaalilipuksi, joka on edusta- 1440: Nimenhuudossa merkitään voissaole- jille jaettu. Asiantuntijaksi vaalitoimituk- 1441: vaksi ed. Erich. sessa olen pyytänyt ylitarkastaja Onni 1442: Hallstenin. Pyydän niitä edustajia, jotka 1443: asiamiehinä ovat ehdokaslistat jättäneet, 1444: nimittäin edustajat Heikinheimo, Lohi, R. 1445: llmoitusasiat: Furuhjelm, Raearo ja Lampinen, vaalissa 1446: avustamaan. 1447: Edustajien istumajärjestys. 1448: Sittenkuin vaaliliput on annettu ja las- 1449: Puhemies: Kansliatoimikunta eh- kettu, jatketaan istuntoa heti. 1450: dottaa työjärjestyksen 3 §:n nojalla, että 1451: edustajat istuisivat eduskuntaryhmittäin 1452: siten, että äärimmäiseksi oikealle asettuu 2) Laikia alusten yhteentörmäyksessä synty- 1453: 1 1454: 1455: ruotsalaisen kansan -puol uecn eduskunta- västä vahingosta sekä pelastuspalkkiosta 1456: ryhmä, sen viereen kansallisen kokoomus- 1457: -puolueen edustajat, sitten kansallisen edis- koskeva hallituksen esitys n:o 1 esitellään 1458: tyspuolueen edustajat, sen jälkeen maalais- ja lähetetään puhemiesneuvoston ehdotuk- 1459: liiton eduskuntaryhmä, sen viereen sosiali- sen mukaisesti 1 a k i- j a t a l o u s v a l i o- 1460: demokraattisen puolueen eduskuntaryhmä k un taan. 1461: Hallituksen esit.yk'set. 31 1462: 1463: 3) Eläkkeistä Suomessa olleen Venäjän len- 10) Suomen ja Norjan välillä tehdyn sopi- 1464: nätinlaitoksen eräille entisille virkamiehille muksen hyväksymisestä, joka koskee yhden- 1465: se.kä heidän leskilleen ja lapsilleen mukaisia toimenpiteitä porojen estämiseksi 1466: kulkemasta valtakuntain välisen rajan yli, 1467: annettu hallituksen esitys n:o 2 esitellään 1468: ja lähetetään puhemiehistön ehdotuksen annettu hallituksen esitys n:o 9 esitellään 1469: mukaisesti v a l t i o v a r a i n v a l i o- ja lähetetään puhemiehistön ehdotuksen 1470: k unta a n. mukaisesti u l k o a s i a i n v a l i o k u n- 1471: taa n. 1472: 4) Ehdotuksen laiksi kasvatuslaitoksista 1473: 11) Ehdotuksen laiksi •aviopuolisoiden 1474: sisältävä hallituksen esitys n:o 3 esitel- ' oikeussuhteista 1475: lään ja lähetetään puhemiehistön ehdotuk- 1476: sen mukaisesti sivistysvalio kun- sisältävä hallituksen esitys n:o 10 esitel- 1477: ta an. lään ja lähetetään puhemiehistön ehdotuk- 1478: sen mukaisesti 1 a k i v a 1 i o k u n t a a n. 1479: 5) Ehdotuben laiksi kunnallisten ja yksi- 1480: tyisten kasvatuslaitosten valtio·avusta 12) Ehdotuksen oppisopimuslaiksi 1481: 1482: sisältävä hallituksen esitys n:o 4 esitellään sisältävä hallituksen esitys n:o 11 esitel- 1483: ja lähetetään puhemiehistön ehdotuksen lään ja lähetetään puhemiehistön ehdotuk- 1484: mukaisesti s i v i s t y s v a l i o k u n t a a n. sen mukaisesti t y ö v ä e n a s i a i n v a- 1485: 1 i o k u n t a a n. 1486: 6) Ehdotuksen laiksi oppivelvollisuudesta 15 1487: 13) Ehdotuksen Suomen ja Saksan välisen 1488: päivänä huhtikuuta 1921 annetun lain 6 § :n 1489: taloudellisen sopimuksen hyväksymisestä 1490: muuttamisesta toisin kuuluvaksi 1491: sisältävä hallituksen esitys n:o 12 esitel- 1492: sisältävä hallituksen esitys n:o 5 esitellään lään ja lähetetään puhemiehistön ehdotuk- 1493: ja lähetetään puhemiehistön ehdotuksen 1494: sen mukaisesti u 1 k o a s i a i n v a l i o- 1495: mukaisesti sivistysvaliokuntaa n. k unta a n. 1496: 1497: 7) Ehdotuksen laiksi virkamiehen oikeudesta 14) Ehdotuksen laiksi irtaimistokiin- 1498: pysyä virassaan nityksestä 1499: sisältävä hallituksen esitys n:o 6 esitellään sisältävä hallituksen esitys n:o 13 esitel- 1500: ja lähetetään puhemiehistön ehdotuksen lään ja lähetetään puhemiehistön ehdotuk- 1501: mukaisesti l a k i v a l i o k u n t a a n. sen mukaisesti 1 a k i v a 1 i o k u n t a a n. 1502: 1503: 8) Ehdotuksen laiksi edustajanvaaleista 15) Ehdotuksen laiksi vankeinhoitohallituk- 1504: sen lakkauttamisesta 1505: sisältävä hallituksen esitys n:o 7 esitellään 1506: ja lähetetään puhemiehistön ehdotuksen sisältävä hallituksen esitys n:o 14 esitel- 1507: mukaisesti per ust u sl akivalio- lään ja lähetetään puhemiehistön ehdotuk- 1508: kuntaan. sen mukaisesti perustuslaki valio- 1509: k unta a n. 1510: 9) K!ansainliiton liittosopimuksen erinäisten 1511: artiklain muuttamista 16) Ehdoinben laiksi kiellosta käyttää ta- 1512: varoiss.a vääriä alkuperää tai lajia 1513: koskeva hallituksen esitys n :o 8 esitellään osoittavia merkintöjä 1514: ja lähetetään puhemiehistön ehdotuksen 1515: mukaisesti ulkoa s i a i n valio kun- sisältävä hallituksen esitys n:o 15 esitel- 1516: taan. lään ja lähetetään puhemiehistön ehdotuk- 1517: 32 Lauantaina 9 10. syyskuuta. 1518: 1519: sen mukaisesti talousvalio kun- nassakin vallitsevaksi ja -pysyväksi. Asian- 1520: taan. omaista valiokuntaa, johon käsilläoleva 1521: esitys lähetetään, rohkenisin kuitenkin 1522: kehoittaa harkitsemaan ja etsimään keino- 1523: 17) Ehdotuksen laiksi ·laivare1kisteristä 11 ja, joilla rautateiden rakentamiseen voitai- 1524: päivänä marras,kuuta 1889 annetun siin, vaikkakin vielä joidenkuiden muiden 1525: asetuksen muutt,amises·ta vähemmän tärkeiden meno-postien kustan- 1526: nuksella osoittaa vuotuisiksi käyttöva- 1527: sisältävä hallituksen esitys n:o 16 esitel- roiksi enemmän kuin mitä hallitus esityk- 1528: lään ja lähetetään -puhemiehistön edotuk- sessään on ehdottanut ja samoin, että esi- 1529: sen mukaisesti l a k i- j a ta l o u s v a l i o- tyksessä olevan Karungin-Pellon radan 1530: k unta a n. rakentamiseen voitaisiin erikoisemmin tär- 1531: keänä rajaseuturatana ryhtyä kiireellisem- 1532: min ja -panna se alulle viimeistään sen jäl- 1533: 18) Yhdistyksistä tammiikuun 4 päivänä 1919 keen kuin Toruion-Karungin rata on 1534: annetun lain muuttamisesta avattu liikenteelle. Kannatan lisäksi ed. 1535: Pullisen täällä tekemää ehdotusta. 1536: annettu hallituksen esitys n:o 17 esitel- 1537: lään j11 lähetetään -puhemiehistön ehdotuk- Ed. Virkkunen: Mikäli minä olen 1538: sen mukaisesti lakivalio kuntaan. ehtinyt tutustua esilläolevaan hallituksen 1539: esitykseen, niin sen sisällys ja tarkoitus- 1540: -perä n1j,yttää sillä tavalla rajoitetulta, että 1541: 19) Rau:tatie.rakennuksia vuosina 1923---1927 sen käsittely valtiovarainvaliokunnassa 1542: mielestäni on aivan luonnollinen. Tämän 1543: koskeva hallituksen esitys n:o 18 esitellään. esityksen käsitteleminen on välittömässä 1544: yhteydessä :valtion rahatalouden järjestämi- 1545: lP u h e m i e s: Puhemiehistö ehdottaa, sen kanssa lähim-päni;i aikana. _Minij. tämän 1546: että asia lähetettäisiin valtiovar~invalio takia vastustan edustaja Pullise:p. ehdotusta 1547: kuntaan. ja kannatan esityksen lähettämistä valtio- 1548: var~tinvaliokuntaan. 1549: 1550: Keskustelu: Ed. S i J1l e 1 i :u s: Tahtomatta kosketella 1551: haliitukse~ esityksen m~ita 'kohtia håluai- 1552: Ed. P u 11 i ne n: Kun on varma, että sin vain aivan lyhyesti saada suositella 1553: aivan e11-si tilaisuudessa tulee valtio.varain- .~~iltiJ.P~p.is.elle ,erikoisvf!,liolmnnalle selliLista 1554: valiokuntaan menoarvio ):räsiteltäväksi, niin menettelyta-plj,ft, .että Oulpn-Vaalan-Ka- 1555: mielestäni tämän tärkeän asian käsittely jaanin-Nurmeksen ratarakennusta voitai- 1556: silJ;l.lä tulisi vii-pymään, joten on ta.rpeen ·Siin kiirehtiä suuremmassa mitäräSl3ä, kuin 1557: Jl.S!'!tt~ eri):roinen valipkun~ r~utatie- ja mitli Ml.llituksen esitys ~isältää. Minä us- 1558: kul~ulaitosasioita varten. Luult!1vl!-i1 sitä- kon, että hallituksella on .sitovia tpdistuk- 1559: -paitsi on, että -paitsi tätä tulee myös muita sia siitä, että tämä rata on sekä hyödylli- 1560: kulkulaitosta koskevia esityksiä. Ehdotan nen että ainakin suurelta osaltaan talou- 1561: siis, että tämä asia lähetettäisiin -perustet- dellisesti kannattavakin, ja toivon, että 1562: ta vaan kulkulai tosvaliokun taan. asianomainen valiokunta asiallisesti ja -puo- 1563: lueettomasti ottaa närp.ä seikat huoipioon. 1564: Ed. J u n e s: Samalla kun minulla Pe- 1565: rä~Poh.iolan ja maan luoteisrajaseudun Ed. A. J a s k a r i: Minä -pyydän ehdot- 1566: edustajana ja asukkaana on ilo todeta ja taa, että esilläoleva hallituksen esitys jätet- 1567: lausua tyytyväisyyteni esillä olevassa hal- täisiin -pöydälle ensi -perjantain istuntoon. 1568: lituksen esityksessä ilmanevästä hyväntah- 1569: toisesta huomiosta rajaseutuolojen järjestä- Ed. Pullinen: Edustaja Virkkusen 1570: miseksi ja kohottamiseksi muun Suomen ta- lausunnon johdosta, että tämä esitys olisi 1571: solle, esityksessä lähemmin mainitulla ta- ainoastaan tai TJääasiassa valtion rahatalo- 1572: valla, rohkenen lausua hartaan toivoni, että utta koskeva, tahdon lausua, että käsityk- 1573: samallainen myötätunto ja lo-pullisiin tu- seni mukaan ei asianlaita ole niin. Tässä 1574: loksiin johtava huolen-pito -pääsisi eduskun- on kysymys maamme koko rautatiepolitii- 1575: Raflltatie.natk€1Ilnulkset rvv. i1923-l19.27. 33 1576: 1577: 1578: kasta ja sen vastaisesta johtamisesta. Kä- Kun hallituksen asettaman kulkulaitos- 1579: sittääkseni valtiovarainvaliokunnalla ei ole komitean mietintö uusien ratojen rakenta- 1580: niin paljon aikaa, että se ehtisi syventyä misesta valtakuntaan tuli julkisuuteen, he- 1581: kaikkiin niihin puoliin asiassa, joita tämä rätti se suurta mielenkiintoa laajoissa kan- 1582: esitys aiheuttaa. Tässä tulevat esille kaikki salaispiireissä. Ennen kaikkea herätti se 1583: ne rautatieanomukset, joita viimeisenä vuo- sitä Kannaksen väestössä siitä syystä, että 1584: sikymmenenä on eduskunnassa tehty. mietintö sisälsi ehdotuksen rautatien ra- 1585: Niistä kaikista on annettava lausunto ja kentamiseksi Viipurista Laatokan rantaan 1586: muiden töittensä ohella valtiovarainvalio- cnsimäisellä sijalla kaikista ehdotetuista 1587: kunnalle tämä on aivan ylivoimainen teh- rautateistä ja että tämän radan tarpeelli- 1588: tävä. suus ja isänma:allinen kuin myös paikallis- 1589: taloudellinen merkitys tunnust-ettiin ja 1590: Ed. V i r k k u n e n: On mielestäni joka käsitettiin rajan lähellä synnyttämien olo- 1591: tapauksessa luonnollista, että tämä esitys suhteiden vuoksi täällä selvemmin kuin 1592: ainakin alussa lähetetään valtiovarainvalio- muualla maassamme. Käsitettiin että tuo 1593: kuntaan. Jos tämä valiokunta itse huo- rata valmiiksi rakennettuna ja käyttökun- 1594: maa, että sen työta;akka estää sitä yksityis- toon sa;atettuna tulisi olemaan voimakas 1595: kohdittain käsittelemästä esitystä, silloin kohottaja Kannaksen asujamistoon nähden, 1596: on eduskunnalla vielä tilaisuus valtiova- niin henkisessä kuin aineellisessa suhteessa, 1597: rainvaliokunnan alotteesta ryhtyä toisiin kuin myös ulkoapäin uhkaavain vaarojen 1598: toimenpiteisiin. sattuessa tuiki tärkeä ja välttämätön. Sen- 1599: tähden radan piiriin kuuluvat kunnat Muo- 1600: .Ed. K a 11 i o koski: Minä pyydän yh- laan maamiesseuran tekemän aiotteen joh- 1601: tyä kannattamaan ed ..Taskarin tekemää eh- dosta nopeasti ja yksimielisinä muodosti- 1602: dotusta. vat paikallisen rautatiekomitean alkuteh- 1603: tävien valmistelua varten. Komitea on 1604: Puhemies: Koska ed. A. Jaskari ed. suorittanut tehtävänsä huolellisesti ja tar- 1605: Kalliokosken kannattamana on ehdottanut kasti, tutkituttanut silmämääräisosti rata- 1606: asiaa pöydälle, niin katson olevan syytä linjan Tie- ja vesirakennusten ylihallituk- 1607: huomauttaa, että V. J :n 55 § :n mukaan sen insinöörillä, joka on antanut radan ra- 1608: asiaa ei enää voida pöydälle panna. kentamiseen nähden suotuisan ja edullisen 1609: lausunnon. Mainittu paikallinen rautatie- 1610: Ed. H a h 1: Erityisen rautatievaliokun- komitea on valmistanut kysymyksestä tar- 1611: nan asettaminen edellyttäisi, että ryhdyt- kan ja seikkaperäisen mietinnön, joka on 1612: täisiin suuremmassa määrässä pohtimaan jo valmiina ja tulee aikanaan jaettavaksi 1613: uusia ratoja, kukaties päätettäisiin niitä valiokunnan ja eduskunnan jäsenille. Siksi 1614: rakennettavak~kin. Mutta nyt, niinkuin en rupea tässä tällä kertaa asiaa tarkem- 1615: tiedetään, on meillä ennen päätetyitä ratoja min selostamaan ja eduskunnan aikaa me- 1616: niin paljon, ettei meillä moniin vuosiin nettämään. Totean vain, että asiat mainit- 1617: riitä rahoja niitäkään toteuttamaan. Sen- tuun rataan nähden ovat siksi hyvällä 1618: takia minusta ei ole syytä nyt asettaa eri- alulla, että radan alkupuoliskolla Viipuri 1619: tyistä rautatievaliokuntaa, vaan minäkin -Pölläkkälä on radalle tarvittava maa- 1620: yhdyn puhemiehistön ehdotukseen, että alue luovutettu ilmaiseksi laillisten sitou- 1621: esilläoleva asia lähetetään valtiovarain- muksien perusteella ja Pölläkkälässä sijait- 1622: valiokuntaan. sevain suurten sahalaitosten omistajat, osa- 1623: keyhtiöt A. Ahlström ja Hackman & C:o, 1624: Ed. Nuo r a: Hallituksen esityksessä ovat luovuttaneet Pölläkkälään johdettavaa 1625: eduskunnalle rautatierakennuksista vuosina haararataa varten ei ainoastaan ilmaiseksi 1626: 1923-27 on rakennettavaksi esitettyjen maan vaan myös asemarakennukseen ja 1627: ratojen joukossa maakuntien paikallislii- rata- ja satamalaitoksiin tarvittavat hirret, 1628: kennettä välittävien kohdalla myös Viipu- ratapölkyt ja muut puutarpeet. Tämän 1629: rin-Paakkolan-Sortanlahden rata. Lie- mainitsen todisteena, että mainittua rataa 1630: nee paikallaan tässä tilaisuudessa evästyk- Viipuri-Paakkola- Pölläkkälä - Sortan- 1631: senä asianomaisen valiokunnan jäsenten lahti kipeästi kaivataan. Toivon ja esitän, 1632: huomiota trhän rataan nähden kiinnittää että asianomainen valiokunta, johon tämä 1633: seuraaviin näkökohtiin ja tosiseikkoihin. esitys tulee lähet-ettäväksi, ottaisi nämä ly- 1634: 5 1635: 34 Lau.an<taina 9 lP. sYLV~Sikuuta. 1636: 1637: hyet viittaukset huomioon ja menettelisi radan suurta tärkeyttä nimenomaan raja- 1638: sillä lailla, kuin mainittu rautatiekomitea seuturatana. Rajaseudut ja nimenomaan 1639: ehdottaa, että Viipurin ratapihalta Sortan- Tornionjokilaakso on monessa suhteessa 1640: lahteen rakennet-taisiin rautatie ja että jo laiminlyöty ja on lapsipuolen asemassa. 1641: 1923 vuoden menosääntöön otettaisiin mää- On hyvin kohtalokasta, että Tornionjoen 1642: räraha rataosan Viipuri-Vuoksi rakenta- toisella puolella, Ruotsin puolella, asia on 1643: miseksi Pölläkkälään saakka sekä että rata paljon toisin. Siellä taloudellisessa suh- 1644: kokonaisuudessaan rakennettaisiin val- teessa pidetään - sanoisinko - erittäin 1645: miiksi hallituksen esityksessä ehdotetussa hyvää huolta suomalaisesta asutuksesta. 1646: .ajassa. Tämän radan kautta kohotetaan Kun pitäisi olla niinpäin, että siltä puolen 1647: paljon kärsineen Karjalan kannaksen asu- katsottaisiin omaan kansallisuuteen Suo- 1648: .iamiston aineellista ja henkistä tilaa. Ra- men puolella ikäänkuin ylöspäin, niin täy- 1649: jaseutujen olojen parantamiseen on etu- tyy todeta, että valitettavasti asia on toi- 1650: -päässä huomio kiinnitettävä. sin. On kerrassaan ikävää, että taloudelli- 1651: siin seikkoihin nähden asiat Suomen puo- 1652: Ed. Niukkanen: Koska kysymyk- lella ovat rempallaan. Suomalaisten täy- 1653: sessäolevasta esityksestä johtuvat käytän- tyy, jos mieli liikkua paikasta toiseen, yl- 1654: nölliset toimenpiteet pääasiassa tarkoitta- häältä alas tai päinvastoin, mennä Ruotsin 1655: vat sitä, että ensi vuoden menoarvioon va- puolelle ja viedä rahansa Ruotsille. Suo- 1656: rattaisiin eräitä rahamääriä entisten rauta- malaisen liikkeen, Tengeliöjoen suuren teh- 1657: tierakennusten jouduttamiseksi, on minusta taan, täytyy kulettaa tuotteensa Ruotsin 1658: aivan luonnollista, että se kuuluu valtio- puolella. Elintarpeiden kuletus on sano- 1659: varainvaliokunnan käsiteltäväksi. mattoman hankala suureen Länsi-Lappiin, 1660: ja moni muu seikka puhuu tuon ehdotetun 1661: radan välttämättömyyden puolesta. Nämä 1662: Ed. Aalto: Kun minun mielestäni ky- epäkohdat korjattaisiin, kun saataisiin kii- 1663: symys on siksi laajakantoinen, että se sietää reellisesti tämä rata, jonka tähden uudistan, 1664: varsin perinpohjaisen tutkimuksen, ehkä minkä sanoin, että yhdyn ed. Juneksen toi- 1665: myös siltä kannalta katsoen, olisiko ehkä vomukseen koko sydämestäni. 1666: edullisempaa ja välttämättömämpää ryhtyä 1667: toimenpiteisiin mahdollisesti muiden rauta- Keskustelu julistetaan päättyrreeksi. 1668: teiden rakentamiseen nähden, kuin mitä 1669: hallituksen esittämässä ponnessa esite- 1670: tään, on mielestäni edullisinta, että sitä Puhemies: Keskustelun kuluessa on 1671: varten asetettaisiin eri valiokunta. Minä ed. Pullinen ed. Juneksen kannattamana 1672: myönnän kyllä, että asia on sangen paljon ehdottanut, vastoin puhemiehistön ehdo- 1673: yhteydessä valtiovarain tilan kanssa ja tusta, että asetettaisiin kulkulaitosvalio- 1674: siltä puolen siis asia olisi ehkä käsiteltävä kunta ja asia lähetettäisiin sinne. 1675: valtiovarainvaliokunnassa. Mutta onhan 1676: meillä muissakin valiokunnissa yleensä Selonteko myönnetään oikeaksi. 1677: valmisteltu asioita, joitten päätöksiin tulee 1678: vaikuttamaan suuressa määrin valtiovarain 1679: tila ja onhan tällä uudella valiokunnalla Äänes~tys ja päätös: 1680: mahdollisuus myös tiedustella valtiovarain- 1681: valiokunnan mielipidettä asiassa. Pyydän Ken hyväksyy puhemiehistön ehdotuk- 1682: sen vuoksi yhtyä kannattamaan tehtyä eh- sen äänestää ,jaa"; jos ,ei" voittaa, on ed. 1683: dotusta, että asia lähetettäisiin erityiseen Pullisen ehdotus hyväksytty. 1684: rautatievaliokuntaan, joka määrättäisiin 1685: · asetettavaksi. Äänestyksessä annetaan 74 jaa- ja 77 1686: ei-ääntä. 31 lippua on hylätty, koska ne 1687: Ed. J u s s i l a: Totean mielihyvällä, eivät olleet suljetut. 1688: että hallituksen esityksessä rautatien ra- 1689: kennuksista on myös ehdoUa Karungin ja P u h e m i e s: Eduskunta on siis hy- 1690: Turtolan-Pellon rata. Olen Perä-Pohjolan väksynyt ed. Pullisen ehdotuksen ja asia 1691: edustaja ja yhdyn ed. Juneksen toivomuk- lähetetään siis perustettavaksi ,päätettyyn 1692: siin. Tahtoisin erityisesti korostaa tuon k u l k u 1 a i t o s v a 1 i o k u n t a a n. 1693: Pöydäl1epanoja. 35 1694: 1695: 20) Ehdotuksen lai·ksi sosialihallituksen ja 28) Hallituksen esitys n:o 27 1696: valtion valkuutustarkiastajau toimen 1697: la:kkauttanllisesta laiksi sotatilasta; 1698: 1699: sisältävä hallituksen esitys n:o 19 esitel- 1700: lään ja lähetetään puhemiehistön ehdotuk- 29) Hallituksen esitys n:o 28 1701: sen mukaisesti perustus 1 a kiva l i o- 1702: ]r unta a n. 1703: laiksi kansakoulutoimen järjestysmuodon 1704: perusteiSita; 1705: 1706: 1707: Pöydällepanot: 30) Hallituksen esitys n:o 29 1708: 1709: Esitellään ja pannaan pöydälle eduskun- lai,ksi lllllialtaloud>en koe- j·a tutkimustoimin- 1710: nan ensi istuntoon: nan jäJrj.estämises,tä; 1711: 1712: 1713: 21) Hallituksen esitys n:o 20 31) Hallituksen esitys n:o 30 1714: 1715: 1l> milj.oollJau markan suuruisen lisämäärä- laiksi ulkonstiainministeriön viroista ja 1716: rahan myöutämisestä. valtion asuntopoliit- pa:hel ustoimista; 1717: tiSielll toi!IIlinmm j.atkamista v·a:rten vuonna 1718: , 1922; 1719: 32) Kertomus Suomen Postisäästöpankin 1720: tilasta ja hoidosta v<Uonna 1921. 1721: 22) Hallituksen esitys n:o 21 1722: Laiksi vak:Jaustoimistou viroista; 1723: Puhemies: Istunto keskeytetään nyt 1724: .ia jatketaan klo 2 tänään, jolloin juliste- 1725: taan valitsijamiesten vaalin tulos. 1726: 23) Hallituksen esitys n:o 22 1727: Täysi-istunto keskeytetään klo 1,40 i. p. 1728: lii'kepääom>an myöntäm[ses.tä valtion rikki- 1729: happo- ja super:fos.faattitehtaille; 1730: 1731: 1'äysi-istuntoa jatketaan 1732: 24) Hallituksen esitys n:o 23 1733: kello 2 i. p. 1734: lailksi apu1aismaauviljellysiusinöö:rinvirkojeu 1735: pe.rns·tam~esrta; K ulkulaitosvaHO:Irunnwn jäsenmäärä. 1736: 1737: Puhemies: Eduskunnan äsken teke- 1738: 25) Hallituksen esitys n:o 24 män päätöksen johdosta, joka koskee eri- 1739: tyisen kulkulaitosvaliokunnan asettami?ta, 1740: luonnonsuojelua koskev.lllksi 1l·ainsääidännöksi; puhemiehistö ehdottaa, että tähän valio- 1741: kuntaan valittaisiin 17 jäsentä. 1742: 1743: 26) Hallituksen esitys n:o 25 Ehdotus hyväksytään. 1744: 1745: tuli tikkuverosta; 1746: VaJitsijR!IIliesien vaalin tulos. 1747: 1748: 27) Hallituksen esitys n:o 26 P u h e m i e s: Valitsijamiesten vaalin 1749: tulos julistetaan. 1750: lai!bli Helsingin yliopiston järjestysmuodon 1751: perusteista ; Sihteeri lukee vaali-pöytäkirjan: 1752: 36 1753: 1754: Eduskunnan valitsijamiesvaalissa 9 päi- Listasta n:o III 1755: vänä syyskuuta 1922, jota varten oli an- 1756: nettu 5 ehdokaslistaa, on kutakin listaa v a 1 i t s i j a m i e h i k s i: R. Furu- 1757: äänestänyt: hjelm, von Born, Colliander, Broända, In- 1758: borr ja Hdenelund; 1759: listaa n:o I 34 äänestäjää, 1760: , , II 58 , varajäsen i k s i: Lindberg, Schau- 1761: , , III 25 , man ja Sandblom. 1762: , , IV 52 , 1763: , , V 26 , 1764: Listasta n:o IV 1765: eli yhteensä 195 äänestäjää. 1766: v a l i t s i .i a m i e h i k s i: Reinikainen, 1767: Lehto, Puittinen, Huotari, Louhelainen, 1768: Kun otetaan huomioon edellämainitut Seppälä, V. Korhonen, Valjakka, Rapo, 1769: äänestäjien luvut, tulee valituksi Saarinen, Toivonen ja Tolonen; 1770: listasta n:o I 8 valitsijamiestä 1771: , , II 13 , vara j ä sen i k s i: Velling, Latvala, 1772: , , III 6 , Bryggari, Sallila ja Komu. 1773: , , IV 12 , 1774: , , V 6 , 1775: Listasta n:o V 1776: Vaalijärjestyksen 11 §:n mukaan on va- 1777: littava: v a 1 i t sija miehiksi: Kaarne, V. 1778: Vainio, Hannunen, V. Hannula, R. Sillan- 1779: listasta n:o I 3 varajäsentä pää ja H. Pulkkinen; 1780: , , II 5 , varajäsen i k s i: Kemppi, Hiilos ja 1781: , , III 3 , 1782: , , IV 5 , Mä kelin. 1783: , , V 3 , Helsingissä 9 päivänä syyskuuta 1922. 1784: Edellä esitetyn nojalla ovat valituiksi Onni Hallsten. 1785: tulleet: 1786: Listasta n :o I 1787: Ed. Nyberg: Vanhimpana nyt vali- 1788: v a 1 i t sij-a miehiksi: Pennanen, tuista valitsijamiehistä pyydän valitsija- 1789: Kaila, Nyberg, Nikkanen, M. J askari, Si- miehiä kokoontuma:an säätytalolle suuren 1790: melius, E. Tulenheimo ja Kares; valiokunnan huoneeseen maanantaina klo 1791: 11 päivällä. 1792: varajäsen i k s i: Peltonen, .Järvinen 1793: .ia Y. Pulkkinen. 1794: Puhemies: Seuraava eduskunnan IS- 1795: tunto on ensi tiistaina klo 11 a. p. 1796: Listasta n:o II 1797: valitsi j a miehiksi: Lohi, Ryy- 1798: nänen, Koivuranta, J uutilainen, Niskanen, Täysi-istunto päättyy klo 2,10 i. p . 1799: •J unes, W. Mäkinen, Åkesson, Salo, Honka- 1800: vaara, G. Hirvensalo, Ikonen ja Särkkä; 1801: Pöytäkirjan vakuudeksi: 1802: vara .i ä sen i k s i: Penttilä, Tarkka- 1803: nen, Manner, Kauniainen ja M. Hannula. Eino J. Ahla. 1804: 5. Tiistaina 12 p. syyskuuta 1922 1805: kello 11 a. p. 1806: 1807: Päiväjär,jestys. Siv. 1808: Siv. Pöydä'llepa. .noa varte·n 1809: I a. moi t u k s i a: e s i t e :1 l ä ä ·n: 1810: 13) HaMitJUksoo esitys n :o 311 <Vrul- 1811: E:sdellnaäJIIl: tion 1viro~s·ta ja .t;oi,mista sumitetta,- 1812: vien palkkausten yleisistä perusteista 44 1813: 1) Ra:1ilirtulksen esitys :mo 20 15 mil~ 1814: jaona.n marka.n suurnlitsen ·Li.sämäärä- M) Kertomus va.litiova,rwvn Hla.ste, 1815: .ra;han mytöntäJmisesi:Jä rvwlt:i1on a:SIUnVo- vuonna 1920 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 45 1816: polirittisen 1Jo~minnan ~iwbkamii1srta var- 1817: ten vnonna 1922 ............... . 38 1818: , 2 HaJHitulksen &sity;s 'll!:o 2·1 'laiksi 1819: 1 1820: ) 1821: Puhetta johtaa toinen varapuhemies 1822: vakaustoimiston viroista ......... . 39 Mantere. 1823: 3) Ha·l'li.tuilrs'ern esity·s n :o 212 liilke- 1824: rpääoman my;önt:ä:mi,sesnä va~ltion rik- 1825: kihappo- ja superfosfaattitehtaille .. Nimenhuudossa merkitään poissaoleviksi 1826: " ed. Virkkunen, Ampuja, Erich, 0. Hirven- 1827: 4) HwUitulk.sen e.sity's n:o 213 [aiiksi 1828: a.pula1smaan'Villjely.sinSiin·öö.rinrvirlkojen salo, M. J askari, J eppson, Kulenius, Kärki, 1829: perustamisesta . . . . . . . . . ......... . Miemois, W. Mäkinen, Perälä, A. Peso- 1830: 5) HlalHitnkoon esitw·s n :1o 24 iJ.'Ilon:- 1831: " nen, Puittinen, Salo, Sunila, Tanner ja 1832: Wanhala. 1833: nonsuojelua lkoslkervarosi lainsäädän- 1834: nöksi ......................... . , 1835: 6) HaHiiJUiksen eSJi,ty;s n:•o 2'5 tuli- Ilmoitusasiat: 1836: tikkuverosta ................... . , 1837: 7) Ha[Liit·uben esitYIS n:o /216 'laiksi Vapautusta eduskuntatyöstä saavat: va- 1838: Helsi·ngin yli01p1ston järjestysmuodon rapuhemies Virkkunen tästä päivästä al- 1839: perusteista ..................... . 40 kaen ensi perjantaihin julkisen tehtävän 1840: 8) Rwl:l:Utuksen esitYIS n:o ,27 laifk,si vuoksi, ed. 0. Hirvensalo yksityisten vir- 1841: 44 ka-asioitten hoitamista varten tämän päi- 1842: sotatilasta ..................... . 1843: vän istunnosta, ed. M. J askari oikeusasiain 1844: 9) Hllllll,]tulksen esitw!s IIl :o 218 1lai'ksi takia tämän päivän istunnosta, ed. Miemois 1845: ~nsalk,oui uJtoilimen järj.estysmuodon yksityisasiain takia tämän päivän istun- 1846: perusteista . . . . . . . . . . . .......... . , nosta, ed. Aarno Pesonen yksityisasiain 1847: 10) HaMituiksen eSJit.y,s ·n :o 29 [aiksi• vuoksi tästä päivästä torstai-iltaan, sekä 1848: moo.talouden /k,oe_ ja turt:lkimus,tolimin- ed. Perälä ja Sunila yksityisasiain vuoksi 1849: nan järjestämisestä ............. . ,. tämän päivän istunnosta. 1850: U) HaUituk,sen 1esirt-y;s u:'o 30 'laiksi 1851: ltlililmasi:aj.nmini•steriön v;]roista ja; pal- 1852: velustoimista ................... . , Edus·kunnan virkailijat. 1853: :1,2) K1ertomus !Suomen Bostisäästö- 1854: panlkin rtillrus:t® ja lhoidoota vuonl!la T o i n e n v a r a p u h e m i e s: Ilmoi- 1855: 1921 .......................... . , tetaan, että kansliatoimikunta on valinnut 1856: 38 THstaina ,1'2 ;p. syySkJuuta. 1857: 1858: eduskunnan kanslistiksi kuluvaksi vaali- ryhtyminen, kuin tämä esilläoleva halli- 1859: kaudeksi entisen kanslistin neiti B ä r t ta tuksen esitys edellyttää. Sillä asuntojen 1860: Rainion, yleisen kanslian notariksi puute maassa on niin suuri, että esimer- 1861: kuluvan vaalikauden valtiopäivien ajaksi kiksi Helsingissä on vuokralaisyhdistyksen 1862: apukamreeri Aku Kostia n, ruotsalai- tietojen mukaan lähes 2,000 asunnotonta. 1863: sen kansliaosaston päälliköksi tämän vaali- Samaten on Tampereella sosialilautakun- 1864: kauden ajaksi kanslianeuvos John G r ö n- nan antamain tietojen mukaan asunnotto- 1865: 1 u n d i n sekä näiden valtiopäivien ajaksi mia 1,500. Lyhyesti sanoen, ne tiedot, mi- 1866: seuraavat virkailijat: eduskunnan yleisek- tä on olemassa eri puolilta maata asunto- 1867: si tulkiksi toimittaja K. V. Puuskan, puutteesta, ovat suorastaan murhaavaa kiel- 1868: yksityistulkiksi toimittaja Axel V. tä puhuvia siitä kurjuudesta, mikä asunto- 1869: L i n d f o r s i n, ruotsalaisen kansliaosas- puutteesta johtuu. En kuitenkaan halua 1870: ton notariksi toimittaja C a r l A r p p e n tässä yhteydessä kajota tarkemmin asian 1871: ja eduskunnan painatustöiden valvojaksi yksityiskohtiin. Haluaisin vain valiokun- 1872: maisteri J a a k k o L a u r i l a n. nan, jonne tämä asia menee, huomiota kiin- 1873: nittää siihen seikaan, että hallituksen esit- 1874: tämä määräraha on tosiaankin aivan riittä- 1875: mätön. Sillä kun on laskettu, että yhden 1876: V ruitsijll!miesten putheenjohtll!ja. huoneen rakentamiskustannuksiin menee 1877: ' noin 20,000 markkaa, niin tällä summalla 1878: Toinen varapuhemies: Ilmoite- voitaisiin siis rakentaa noin 750 huonetta. 1879: taan, että valitsijamiehet ovat puheenjohta- Ja se huonemäärä ei olisi täysin riittävä 1880: jakseen valinneet ed. L o h e n. edes tässäkään kaupungissa poistamaan 1881: asuntopulaa. Senvuoksi katsoisin, että 1882: määräraha olisi korotettava vähintään ne- 1883: linkertaiseksi eli 60 miljoonaan markkaan_ 1884: Ilmoitus suuren v·alio'kunuan jäsenten Tämän tahtoisin vain valiokunnan huo- 1885: vaa:lista. miOon kiinnittää. 1886: 1887: Toinen varapuhemies: Ilmoite- Ed. A. Furuhjelm: .Jag kan ej an- 1888: taan, että suuren valiokunnan jäsenten nat än med tillfredsställelse konstatera, att 1889: vaali toimitetaan ensi perjantaina kello 12 regeringen icke förbundit erhållandet av 1890: alkavassa täysi-istunnossa, joten ehdokas- lånebidrag ur allmänna medel vid bostäder 1891: listat ovat jätettävät eduskunnan sihtee- om två rum och kök, utan föreslår att 1892: rille viimeistään ensi torstaina ennen kello byggnadslånen skulle beviljas efter beräk- 1893: 12 päivällä. ning enligt 100 kvadratmeter golvyta. J ag 1894: skulle dock anse, att 100 m2 gerna kunde 1895: höjas något, exempelvis till 120 m2 , ty det 1896: Päiväjärjestyksessä o1ev,at asiat: är ju känt, att icke endast de kroppsarbe- 1897: tande klasserna behöva understöd ur all- 1898: 1) 15 miljoonwn mankan lisämäärärahan männa medel för att erhålla ett eget hem. 1899: myöntämistä valtion asuntopoliittisen toi- Jag uttalar sålunda förhoppningen att 1900: minnan jatkamista varten vuonna 1922 statsutskottet måtte beakta detta. 1901: 1902: tarkoittava hallituksen esitys n:o 20 esi- Ed. Huttunen: Kun hallitus viime 1903: tellään. vuoden vaihteessa jätti kuluvalle vuodelle 1904: talousarvioehdotuksensa, niin oli siinä eh- 1905: T o i ne n varapuhemies: Puhe- dotettu ainoastaan 5 miljoonaa markkaa 1906: miehistö ehdottaa esityksen lähettämistä yleishyödyllistä rakennustoimintaa varte_t;t· 1907: val tiovarainvaliokuntaan. Määräraha oli aivan mitätön verraten su- 1908: hen, että asuntopula oli tavattoman suuri 1909: ja että edellisenä vuonna oli samaan tar- 1910: Keskustelu: koitukseen myönnetty kolme kertaa suu- 1911: rempi summa, eli 15 miljoonaa markkaa. 1912: Ed. L å n g s t r ö m: Ei ole tosiaankaan Oli ilmeistä, että jo hallitukset;t esityksessä 1913: liian aikaista tällaiseen toimenpiteeseen olisi pitänyt ottaa suurempi määräraha 1914: V'aHiOI!l asunt,Ojpoliittinen ,t;oilmim:ta. 1915: --·--~~-- 1916: 39 1917: 1918: 1919: huomioon. Eduskunnassa vasemmiston pai- lään ja lähetetään puhemiehistön ehdo- 1920: nostuksesta saatiin kuitenkin suurella vai- tuksen mukaisesti t a l o u s v a l i o k u n- 1921: valla määräraha viidestä miljoonasta ko- taa n. 1922: rotetuksi 10 miljoonaan markkaan. Jo ta- 1923: lousarvion käsittelyn yhteydessä osotet- 1924: tiin vasemmiston taholta, että kymmenen- 3) Liikepääoman myöntämistä v'altion rikki- 1925: kin miljoonan määräraha käy aivan riittä- happo- ja superfosfaattitehtait1e 1926: mättömäksi asuntopulan ja asuntovajauk- 1927: sen laajuuteen nähden, jossa suhteessa tar- koskeva hallituksen esitys n:o 22 esitellään 1928: ve nousee useihin satoihin miljooniin mark- ja lähetetään puhemiehistön ehdotuksen 1929: koihin. Ehdotimme silloin suurempia mää- mukaisesti valtiovara i n v a 1 i o kun- 1930: rärahoja tarkoitukseen, mutta nämä ehdo- t a a 11. 1931: tukset eivät tulleet huomioon otetuiksi. 1932: Kokemus on kuitenkin tämän vuoden ajal- 1933: ta osottanut, että hallituksen on täytynyt 4) Ehdotuksen laå:ksi apwlaismaanviljelysin- 1934: itsensä myöntää olleensa väärässä. .Ja niin sinöör.invirko~en perustam:isestill 1935: on tapahtunut siinä, että hallitus ehdottaa 1936: 15 miljoonaa markkaa lisämäärärahaa ku- sisältävä hallituksen esitys n:o 23 esitel- 1937: luvaa vuotta varten. lään ja lähetetään puhemiehistön ehdotuk- 1938: Mitä tulee viimeistä edellisen puhujan sen mukaisesti m a a t a l o u s v a 1 i o- 1939: lausuntoon määrärahan riittämättömyy- k unta a 11. 1940: destä, niin olen samaa mieltä, että sitä olisi 1941: tuntuvasti korotettava ja samalla kehotet- 5) Ehdotuiksen ,luonnonsu~jelua kos·kevaksi 1942: tava hallitusta jatkamaan aikaa, jonka ku- 1943: lainsäädännöksi 1944: luessa kunnat voivat anoa tästä rahastosta 1945: määrärahoja asuntorakennustarkoituksiin. sisältävä hallituksen esitys n:o 24 esitel- 1946: Kuten tunnettua, voimassa olevan asetuk- lään ja lähetetään puhemiehistön ehdotuk- 1947: sen mukaan näitä määrärahoja oli anotta- sen mukaisesti laki- ja talousva l i o- 1948: va syyskuun loppuun mennessä ja sen pe- k unta a 11. 1949: rusteella pyydetty 15 miljoonan markan 1950: lisämääräraha kenties tulisi riittämään. 1951: Mutta jos aikamäärää jatketaan, sanokaam- 6) Tnlirtii:M~uveroa 1952: me marraskuun loppuun saakka, niin sil- 1953: loin sitä on huomattavasti lisättävä. koskeva hallituksen esitys 11 :o 25 esitel- 1954: Mitä tulee ed. A. Furuhjelmin mainitse- lään. 1955: maan, esityksessä mainittuun seikkaan nii- 1956: den perusteiden muuttamisesta, joilla avus- Toinen varapuhemies: Puhe- 1957: tusmäärärahoja myönnetään, niin olen edel- miehistö ehdottaa asian lähetettäväksi val- 1958: lisen puhujan kanssa samaa mieltä, että tiovarainvaliokuntaan. 1959: näitä ehtoja olisi väljennettävä. Se antaa 1960: takeita siitä, että suurempi vilkkaus raken- 1961: nustoiminnassa saadaan aikaan. Kokemus Kesku~telu: 1962: on osoittanut tämän vuoden ajalla, että 1963: eduskunnan viime talvena budjetin käsitte- 1964: lyn yhteydessä hyväksymät ehdot näiden 1965: Ed. Reini k k a: Hallituksen esityksen 1966: tulitikkuverosta lain 2 §:ään 1 momenttiin 1967: varain myöntämisestä eivät olleet kaikissa 1968: toivoisin sen valiokunnan, johon asia me- 1969: suhteissa tarkoitustansa vastaavia. nee, tekevän pienen muutoksen. 1 moment- 1970: Keskustelu julistetaan päättyneeksi. ti kuuluu: ,Vero on 10 penniä pakkauk- 1971: selta, joka sisältää korkeintaan 70 tulitik- 1972: Asia lähetetään v a 1 t i o v a r a i n v a- kua." Mutta kuten tunnettua, valmistavat 1973: 1 i o k u n ta a n. meidän tulitikkutehtaamme pääasiallisesti 1974: pakkauksia, joissa on keskimäärin 50-60 1975: tulitikkua ja kun nyt näiltä määriltä me- 1976: 2) Ehdotuksen lailksi vak,a:nst~imiston 1977: nee sama vero kuin 70 tikun pakkaukselta, 1978: viroista 1979: tulevat nämä pienet pakkaukset mielestäni 1980: sisältävä hallituksen esitys n :o 21 esi tel- suhteellisesti liian verotuksenalaisiksi. Jos 1981: 40 TiiJS1.aina 1~ )!). syy,s\kiuuta. 1982: 1983: tämä verotus olisi suhteellinen pitäen nor- Keskustelu: 1984: maalina tätä lain määräystä 70 tikun pak- 1985: kaukselta 10 penniä, siis jos olisi 10 laa- Ed. Ingman: Pyydän tässä tilaisuu- 1986: tikkoa 50 tikkua kussakin olisi vero 71 3i7 dessa vain kiinnittää asianomaisen valio- 1987: penniä, siis pyöreissä luvuissa 72 penniä. kunnan huomiota pariin yksityiskohtaan 1988: Mutta jos olisi 10 laatikkoa 60 tikkua kus- hallituksen esityksessä. Ainoa laskelma 1989: sakin, niin vero tekee 85 5 / 7 penniä, siis niistä kustannuksista, joita sellainen yli- 1990: pyöreissä luvuissa 86 penniä~ Siis 50 tikun opiston opetuksen järjestäminen vaatisi, 1991: pakkauksissa tulee aiheettomasti lisäveroa mitä tässä ehdotetaan, on sivuilla 3-4 ole- 1992: 10 pakkaukselta eli puutilta maksetuksi 28 va, jonka tuloksena on, että se tuottaisi li- 1993: penniä. Tämä tietysti olisi korjattavissa säystä yliopiston palkkausmenoihin pyö- 1994: sillä, että tulitikkutehtaat valmistaisivat rein luvuin arviolta korkeintaan 900,000 1995: Binoastaan 70 tikun pakkauksia, mutta tä- markkaa vuodessa, tämä edellyttämällä, 1996: mä on kuten tiedämme käytännössä mahdo- että konsistorin ehdotus suunnilleen tulee 1997: tonta ainakin niille tehtaille, jotka toimivat toteutetuksi. Esityksessä ei kiinnitetä huo- 1998: exporttia varten, sillä ulkomaiden käytäntö miota siihen, että yliopiston opetuksen jär- 1999: on vakiintunut 50 tikun pakkauksiin ja jestäminen, niinkuin tässä ehdotetaan, tuot- 2000: tehtaat ovat pakoitetut tällaisia valmista- taa erinäisiä muitakin huomattavia menoja. 2001: maan, mutta taas kotimaista menekkiä var- 11 § :n 1 momentin mukaan on yliopistossa 2002: ten ei ole mahdollisuus tehtaiden koneiden julkista opetusta suomeksi ja ruotsiksi an- 2003: toimintaa muuttaa ilman erittäin suuria nettava kaikissa vakinaisissa tutkintoai- 2004: vaikeuksia muuhun pakkaukseen. Kun neissa. Saman pykälän 2 momentin mu- 2005: tätä tietä asia ei olisi korjattavissa, niin kaan tulisi olemaan professorinvirkoja vel- 2006: mielestäni olisi syytä valiokunnalla ottaa vollisuudella luennoida ruotsiksi ainoastaan 2007: huomioon, että tässä suhteellisesti tätä ve- perustavaa laatua olevissa ja keskeisissä 2008: romäärää ja myöskin tätä pakkauksen suu- oppiaineissa. Seurauksena on, että ruotsin- 2009: ruutta muutettaisiin. Mielestäni osuttaisiin kielinen opetus muissa tutkintoaineissa, 2010: oikeaan, jos vero olisi 8 penniä pakkauk- joiden lukumäärä on hyvin suuri, on hoi- 2011: selta, joka sisältää korkeintaan 55 tulitik- dettava ylimääräisillä voimilla, ja se tuot- 2012: kua. Minä luulen, että ottaen huomioon taa tietysti kustannuksia. Olisi suotavaa, 2013: vuotuisen kulutuksen, tätä veronormia että valiokunta koettaisi osapuilleen päästä 2014: käyttäen, jos kerran tämä verotus valtion selville siitä, mitenkä suuriin summiin nä- 2015: rahallisen aseman takia katsotaan välttä- mä nousisivat. 2016: mättömäksi järjestää, saataisiin tuo mää- Edelleen on tunnettua, että nykyään jo 2017: rä, jonka hallitus edellyttää tätä veroa yliopistossa vallitsee kova tilanahtaus. Jos 2018: saatavan, 12 milj. markkaa ja minä luuli- opettajain lukumäärää lisätään niin suu- 2019: sin, että tämän kautta päästäisiin siihen, resti, kuin tässä on ehdotettu, vaatii se 2020: että sekä valmistajat että tulitikkujen koko joukon uusia huoneustoja. Valiokun- 2021: käyttäjät olisivat tulitikkuveroon entistä nan olisi myöskin syytä kiinnittää huo- 2022: tyytyväisemmät. miota niihin kustannuksiin, jotka tästä ai- 2023: heutuvat, sekä siihen seikkaan, tullaanko. 2024: Keskustelu julistetaan päättyneeksi. jos opetus järjestetään, niinkuin on ehdo- 2025: tettu, toimeen niillä tieteellisillä laitoksilla, 2026: Asia lähetetään valtiovara i n v a- laboratorioilla ja muilla, joita nykyään on. 2027: 1 i o kuntaan. Mielestäni eduskunnan joka tapauksessa, 2028: ennenkuin se tekee päätöksen näin laaja- 2029: kantoisessa asiassa, pitää saada jonkunmoi- 2030: 7) Ehdoturksen laiJl:si Helsin:gin yliopiston nen summittainen laskelma siitä, mitä kus- 2031: järje:st~mrnodon perus.teist:a tannuksia se toteutettuna tuottaa. Olen hy- 2032: vin tietoinen siitä, että aivan yksityiskoh- 2033: sisältävä hallituksen esitys n:o 26 esitel- taisia laskelmia ei voida tehdä, sehän edel- 2034: lään. lyttäisi, että ohjelma olisi jo täydellisesti 2035: valmis ja hyväksytty, ja sitä se ei ole, 2036: T o i n e n v a r a p u h e m i e s: Puhe- mutta tällaisiin suuriin menoryhmiin täy- 2037: miehistö ehdottaa asian lähetettäväksi si- tyy kuitenkin huomiota kiinnittää. 2038: vistysvaliokuntaan. Toinen seikka, johon pyydän kiinnittää 2039: H elsim•gicrJJ y lioo'piston dä-rjestysm uod~n. ,petrusteet. 41 2040: 2041: huomiota, on 5 § :n viimeisessä momentissa Minä suosittelen tässä tapauksessa edus- 2042: oleva säännös, jonka mukaan kansleri on kunnalle asian lähettämistä perustuslakiva- 2043: oikeutettu olemaan saapuvilla ja käyttä- liokuntaan ensinnäkin siitä syystä, että 2044: mään puhevaltaa valtioneuvostossa niitä varmaankin huomiota herättävin kohta täs- 2045: yliopistoa koskevia asioita käsiteltäessä, sä lakiehdotuksessa on kysymys yliopiston 2046: jotka tasavallan presidentti ratkaisee, toi- opetuskielestä ja sen järjestämisestä, joten 2047: sin sanoen nimitysasioita, lakiasioita ja tätä lakiehdotusta voidaan siis pitää olen- 2048: budjettia käsiteltäessä. Nähdäkseni on epä- naisena täydennyksenä kielilakiin. Kieli- 2049: käytännöllistä supistaa kanslerin oikeus laki nimenomaisesti tämmöisen täydennyk- 2050: olla saapuvilla valtioneuvostossa näihin sen edellyttääkin, siinä kun sanotaan, että 2051: asioihin. Tulee nimittäin usein esille esim. yliopiston opetuskielestä säädetään erik- 2052: määräraha-asioita, joissa on erittäin hyvä, seen. Toiseksi teen tämän ehdotuksen siitä 2053: että kansleri on saapuvilla, antaa tietoja ja syystä, että minulla on syytä olettaa, että 2054: esittää niitä näkökohtia, joita yliopiston perus.tuslakivaliokunta tulee saamaan sem- 2055: kannalta on esitettävä. Tämä säännös olisi moisen kokoonpanon, että se saattaa olla 2056: mielestäni sentähden muutettava siihen jossain määrin pätevämpi käsittBlemään 2057: suuntaan, että kansleri on oikeutettu ole- tätä asiaa kuin ·sivistysvaliokunta. Perus- 2058: maan saapuvilla ja käyttämään puhevuo- tuslakivaliokunnassa oli viime valtiopäi- 2059: roa valtioneuvostossa yliopistoa koskevia villä jäseninä neljä yliopiston profes.soria 2060: asioita käsiteltäessä. Siitähän ei seuraisi, eikä minulla ole syytä olettaa, että sen ko- 2061: että hän olisi pakotettu kaikissa pikkuasi- koonpano tälläkään kertaa tässä kohdin 2062: oissa olemaan saapuvilla, vielä vähemmin, tulee olemaan toisenlainen. 2063: ettei niitä voitaisi ratkaista, ellei hän siellä Saatan ehkä lisäksi mainita, että kun 2064: ole, mutta valtioneuvostolla olisi tilaisuus siinä komiteassa, joka oli asetettu käsittele- 2065: silloin kun tarvitaan saada suullisia tietoja mään ehdotusta uudeksi valtiopäiväjärjes- 2066: ja kanslerilla tilaisuus antaa niitä. tykseksi, oli kysymys perustuslakivalio- 2067: Tämän tärkeän asian periaatteellista kunnan tehtävistä, oli esillä semmoinen eh- 2068: puolta en tahdo tässä tilaisuudessa koske- dotus, että yliopiston järjestysmuotoa kos- 2069: tella. kevat asiat yleensäkin aina lähetettäisiin 2070: perustuslakivaliokuntaan. Komiteassa kui- 2071: Ed. Setälä: Minä en tahdo ollenkaan tenkin katsottiin silloin, että tästä nimen- 2072: ryhtyä tämän esityksen asialliseen käsit- omaista säännöstä ei tarvittaisi, koska 2073: telyyn, vaan pyytäisin ainoastaan tehdä eduskunnalla on tilaisuus tämmöinen pää- 2074: puhemiehistön ehdotuksesta poikkeavan eh- tös aina kussakin tapauksessa tehdä, mil- 2075: dotuksen tämän asian lähettämisestä valio- loin siihen asian tärkeyteen katsoen on 2076: kuntaan. Esilläoleva asia on laadultaan syytä. 2077: sellainen, että se voidaan lähettää eri va- Minä pyydän siis kunnioittaen saada eh- 2078: liokuntiin aina sen mukaan, minkä näkö- dottaa, että eduskunta lähettäisi tämän eEi- 2079: kohdan katsoo ratkaisevaksi. Opillista si- tyksen perustuslakivaliokuntaan valmiste- 2080: vistystä koskevana asiana se tietenkin voi- levasti käsiteltäväksi. 2081: daan lähettää sivistysvaliokuntaan, koska 2082: eduskunta jo lähettämällä erinäisiä asioita Ed. Landtman: Regeringens proposi- 2083: tämmöiseen valiokuntaan on sen asettami- tion om lag rörande grunderna för Helsing- 2084: sen päättänyt. Mutta toiselta puolen tämä fors' U niversitets organisation innefattar 2085: on myös kysymys, joka koskee lakia, joka ett ärende av den maktpåliggande beskaf- 2086: nimenomaisesti on edellytetty hallitusmuo- fenhet, att det synes tillbörligt att redan 2087: dossa ikäänkuin sitä täydentämään. Eräis- från första början fästa uppmärksamheten 2088: sä ennakkotapauksissa on eduskunta tähän vid detta avgörande, vid konsekvenserna 2089: katsoen lähettänytkin erään asian, nimit- därav och ansvaret härför. 2090: täin kielilakiehdotukset, perustuslakivalio- J ag skall icke nu dröja vid den omstän- 2091: kuntaan, vaikka se olisi hyvin saatettu lä- digheten, att i propositionen föreslås stad- 2092: hettää lakivaliokuntaan, jonne eduskunta fästelse av den väsentliga inskränkning i 2093: ensi päätöksellään sen lähettikin. Muutta- universitetets självstyrelse, som faktiskt 2094: malla tämän päätöksensä eduskunta sit- redan har tillämpats under den senaste ti- 2095: temmin kuitenkin lähetti kielilakiehdotuk- den, utan jag skall upptaga den viktigaste 2096: set perustuslakivaliokunnan käsiteltäviksi. : av ae frågor, som på det förberedande sta- 2097: 6 2098: 42 2099: 2100: diet varit föremål för partiell meningsolik- vehikel för utlandets förbindelse med vår 2101: het, nämligen frågan om de båda national- kultur; det utgör ett brohuvud, utan vilket 2102: språkens ställning vid universitetet. den kulturella samfärdseln icke kan blom- 2103: Här föreligger nu förslag till en kultur- stra. Det synes mig uppenbart, att här ett 2104: reform av den art och enligt sådana linjer, väsentligt intresse föreligger även på finskt 2105: att man i det längsta ville hoppas på insikt håll. Man behöver icke ha blickat mycket 2106: därom, att ett gemensamt intresse gör sig omkring sig för att komma till insikt om 2107: gällande. Det hemställes om att å den fin- det stora intresse, som särskilt vissa finska 2108: ska linjen ordinarie -professurer skulle in- vetenskapsgrenar i våra dagar äro föremål 2109: rä ttas i alla fasta examensämnen, och deras för utomlands - jag behöver endast nämna 2110: antal har beräknats till 69, medan det mot- finsk etnografi och finsk etnologi. Detta 2111: svarande ·antalet svenska professurer skulle intresse är kanske större än det, som ägnas 2112: bliva 27. Man kan då först oeh främst motsvarande svenska vetenskaper i Fin- 2113: konstatera, att om en sådan plan förverkli- land. Särskilt för Skandinavien erbjuder 2114: gas, så skall fullständig utveeklingsmöjlig- ju vårt svenska material ickc så mycket 2115: het förefinnas för vetenskaplig forskning nytt. Men vetandet om det finska folkets 2116: och undervisning på finska inom vid uni- angelägenheter är fortfarande inför utlan- 2117: versitetet företrädda ämnen, och även vad det höljt i vad jag skulle kalla ett slags 2118: enskilda finska vetenskapsmän beträffar, Kalevala-dager, som i hög grad inverkar på 2119: så skola några som helst hinder icke kumra fantasin och intresset. Det är naturligt att 2120: anföras för viiken akademisk utvecklings- härvid svenskan skall spela en viktig roll 2121: bana som helst inom de gränser, som repre- som förmedlande språk, då det ju närmast 2122: senteras av vars och ens personliga egen- gäller samarbete med skandinaviska före- 2123: skaper. Om därjämte en så anspråkslös trädare för motsvarande vetenskaper. Man 2124: plats, som den i propositionen förutsatta, vet, vilka tjänster svenskan har gjort och 2125: förbehålles även den svenska forskningen kan göra den finska vetenskapen i hithö- 2126: och den svenska akademiska undervisnin- rande avseende. J ag behöver endast hän- 2127: gen, så kan härvid icke på något sätt göras visa till den erfarenhet, som gjordes här 2128: gällande, vad man stundom hittills hört an- rätt nyligen vid etnologkongressen, som 2129: föras, att genom den ställning, som sven- försiggick i Helsingfors ungefär för en 2130: skan intager vid universitetet, förfång be- månad sedan, då det för de finska deltaga- 2131: redes den finska majoriteten. Den överty- rena måste hava framstått såsom tydligt, 2132: gelse jag här vill hävda är den, att beva- viiken betydande vinning som möjliggjor- 2133: randet av tvåspråkighet i utsträckt grad vid des för deras vetenskap och kännedomen 2134: universitetet icke endast gagnar Finland, därom, just genom att ett skandinaviskt 2135: utan också finskheten. Det har redan för- språk var det förmedlande vid kongressen. 2136: sports en viss tendens till isolering för den Det var påfallande för de närvarande, då 2137: vetenskap som framföres uteslutande på bland annat en runosångare uppträdde el- 2138: finska, och detta har varit till skada icke ler då kantelespel utfördes, viiken begeist- 2139: endast -för landet, utan också för finskhe- ring, som gjorde sig gällande hos de ut- 2140: ten och för de enskilda vetenskapsidkare, ländska gästerna, ett intresse, som ledde 2141: vilka härigenom icke kunnat komma i be- därhän att åtskilliga utav dem fullföljde 2142: hörig kontakt med kolleger i utlandet. Då arbetet vid kongressen genom att själva 2143: Finland skall göra sig känt utomlands, så företaga färder tili Karelen. Denna vin- 2144: är det icke utlandet som skall emotses söka ning för finsk vetenskap skedde därigenom 2145: upp oss, utan det är de egnas sak att föra att de utländska gästerna överhuvud 2146: fram vårt land och det på ett sådant sätt, kommo hit tili en kongress, vartill åter för- 2147: att kännedom om landet faktiskt kan för- utsättningen var den, att de visste, att de 2148: värvas. här skulle kunna göra sig förstådda och 2149: Man kan sålunda icke underlåta att be- själva förstå vad som framfördes. 2150: trakta det föreliggande ärendet ur en vi- Särskilt inom de grnpper, som ivra för 2151: dare synvinkel än den som endast represen- nationernas samarbete och samgående borde 2152: teras av själva propositionen. Svenskans betänkligheter väckas med avseende på en 2153: bevarande vid universitetet i utsträckt be- andlig isolering för Finland. Det existerar 2154: märkelse framstår som betydelsefullt däri- även en annan international än den sociala. 2155: genom, att detta språk innebär en värdefull Ty även om vetenskapen i olika Iänder bär 2156: llelsi<ugillli yliopiston däirjes!ty'smuokl!an ,perusteet. 43 2157: ------- - - - -----~-· 2158: 2159: 2160: 2161: 2162: en viss prägel av nationaliteterna, är veten- Ed. Schauman: Jag skulle be att få 2163: skapen såsom sådan i eminent grad inter- tillägga, att om kulturutskottet beträffande 2164: nationell. På dess område måste alla dör- § 11 i lagförslaget skulle behöva grund- 2165: rar och fönster hållas öppna mot kulturen, lagsutskottets bistånd, så kan utskottet 2166: och här skall även förnuftets och forsknin- mycket väl införskaffa ett sådant yttrande. 2167: gens samarbete kunna bereda mark för en 2168: verklig förståelse mellan nationerna. Det Ed. Setälä: Ei ole milloinkaan V. J :n 2169: är den samfällda humanitetens talan man 40 § :ää käsitetty sillä tavalla, kuin ed. 2170: för, då man för talan för ett av de språk, Schauman nyt esittää. On huomattava, 2171: som i vårt fall bäst kan utgöra en tjänare että V. J :n 35 § :n mukaan eduskunta voi 2172: för denna humanitet. yksin ylimääräiseenkin valiokuntaan, jos 2173: Propositionen åsyftar att bereda en be- siinä on vähintään 12 jäsentä, lähettää sel- 2174: rättigad utvecklingsmöjlighet för finsk laisenkin asian, joka laadultaan olisi laki- 2175: forskning och finsk undervisning vid uni- määräisen valiokunnan valmisteltava. 2176: versitetet. Men om rättvisa iakttages, må- Kuinka olisi siis eduskunta sillä tavalla si- 2177: ste även den andra språkgruppen beredas dottu, että se ei voisi lähettää lakimääräi- 2178: tillfälle till delaktighet i dessa förmåner. se~n valiokuntaan sellaistakin asiaa, joka 2179: Det måste göras densamma möjligt att fylla voidaan lähettää johonkin muuhun valio- 2180: sin mission inåt och utåt i fosterlandets, kuntaan? Edelleen pyydän saada huo- 2181: vctenskapens och humanitetens tjänst. mauttaa, että tämä asia monessa suhteessa 2182: Denna mission är, såsom jag försökt fram- on läheisessä kosketuksessa perustuslain 2183: hålla, så viktig, att svenska språkets ställ- kanssa. Niin esim. lakiehdotuksen 4 §:ssä 2184: ning vid universitetet icke under några sanotaan: ,Yliopistolla on itsehallinto-oi- 2185: villkor får göras för knapp. keus. Sen ylin hallitusmies on kansleri j. 2186: J ag ber få understöda herr Setälä i hans n. e." Tässä ollaan aivan suaranaisessa te- 2187: färslag, att denna proposition måtte hän- kemisessä hallitusmuodon soveltamisen 2188: skjutas till grundlagsutskottet. kanssa. Myöskin käy selville tämän esi- 2189: tyksen perusteluista, siitä mitä on sivulla 2190: Ed. J u u tila i ne n: Minä pyydän 2 mainittu useammassakin kohdassa, että 2191: myöskin saada kannattaa ed. Setälän teke- tässä on kysymys eräänlaisesta hallitus- 2192: mää ehdotusta. Yhdyn myös hänen esille- muodon täydentämisestä ja selittämisestä. 2193: tuomiinsa näkökohtiin asiassa. Minä pyydän siis edelleen, asian suureen 2194: tärkeyteen nähden, pysyä ehdotuksessani. 2195: Ed. R yö mä: Pyysin puheenvuoroa 2196: myöskin kannattaakseni ed. Setälän teke- 2197: mää ehdotusta. Ed Wiik: Också jag motsätter mig re- 2198: miss till grundlagsutskottet fastän jag ej 2199: Ed. Schauman: Då rdgm. Setäläs anser R. 0. innebära hinder därför. Det 2200: förslag om ärendets remiss till grundlags- föreligger fara att denna fråga, som gäl- 2201: utskottet har blivit understött, ber jag för ler grunderna för Helsingfors universitets 2202: min del få riwtsätta mig detsamma. Enligt organisation, skall bliva degraderad till en 2203: L. 0. kan till grundlagsutskottet hänskju- språkfråga. Denna fara är större, om ären- 2204: tas frågor som beröra stiftande, ändring, det remitteras till grundlagsutskottet. 2205: förklaring eller upphävande av grundlag. 2206: Ett sådant ärende är icke denna proposi- Ed. E s t l a n d e r: För min del skulle 2207: tion. Då dessutom i R. F. § 77 och följande jag ansluta mig till dem som anse att detta 2208: §§ förutsättas särskilda lagar, vilka lagar, ärende lämpligast remitteras till grundlags- 2209: med undantag av den som nu här förelig- utskottet. Till de skäl som tidigare fram- 2210: ger, tidigare blivit behandlade av kulturut- hållits, särskilt av herr Setälä, ber jag att 2211: skottet, synes det mig icke finnas någon an- få lägga det, att själva lagförslaget väsent- 2212: ledning att frångå praxis i detta fall. Jag ligen är uppbyggt såsom ett lagförslag, 2213: ber således få tillstyrka antagandet av pre- vilket kompletterar regeringsformen och 2214: sidiets förslag om remiss till kulturutskot- innebär ganska väsentliga stadganden av 2215: tet. förvaltningsrättslig natur, utom att det ju 2216: också vid sin tillämpning komme att med- 2217: Kun puhe on tulkittu, jatkaa föra en synnerligen viktig tolkning av 2218: 44 Tiistaina 1f.:l p. syysknmta. 2219: 2220: stadganden i R. F. Något hinder kan ej tykset olen esittävä eduskunnalle perustus- 2221: L. 0. lägga för att ett ärende av detta slag lainmukaisessa järjestyksessä käsiteltäviksi. 2222: hänskjutes tili grundlagsutskottet. 2223: Keskustelu julistetaan päättyneeksi. 2224: 8) Ehdi)tU'ksen laiksi sotatilas,ta 2225: T o i n e n v a r a p u h e m i e s: Keskus- 2226: telussa on ed. Setälä ed. Land tmannin kan- sisältävä hallituksen esitys n:o 27 esitel- 2227: na ttamana, vastoin puhemiehistön ehdo- lään ja lähetetään puhemiehistön ehdotuk- 2228: tusta, ehdottanut, että esilläoleva asia lähe- sen mukaisesti perustus 1 a kiva 1 i o- 2229: tettäisiin perustuslakivaliokuntaan. k un taan. 2230: Selonteko myönnetään oikeaksi. 2231: 9) E'hdotuksen laiksi kansakoulutoimen jär- 2232: jestysmuodon pe'l'iuStteista 2233: ÄäneSitys ja päätös : 2234: sisältävä hallituksen esitys n:o 28 esitel- 2235: Ken hyväksyy puhemiehistön ehdotuksen, lään ja lähetetään puhemiehistön ehdotuk- 2236: äänestää ,jaa"; jos ,ei" voittaa, on ed. Se- sen mukaan s i v i s t y s v a 1 i o kun- 2237: tälän ehdotus hyväksytty. ta an. 2238: Aänestyksessä annetaan 86 jaa- ja 91 ei- 2239: ääntä. 10) Ehde>tu<ksen i!Jaiksi 'maatalouden koe- ja 2240: tutkimustoiminnan järjestämisestä 2241: Toinen varapuhemies: Edus- 2242: kunta on siis hyväksynyt ed. Setälän eh- sisältävä hallituksen esitys n:o 29 esitel- 2243: dotuksen ja päättänyt lähettää asian lään ja lähetetään puhemiehistön ehdotuk- 2244: p e r u s t u s 1 a k i v a 1 i o k u n t a a n. sen mukaan m a a ta 1 o u s v a 1 i o k u n- 2245: taan. 2246: 2247: Uusia h!al1ituksen esitytksiä. 2248: 11) Ehdotuksen llaiksi ulkoasiainministeriön 2249: viroista ja palvelustoimista 2250: T o i n e n v a r a p u h e m: i e s: Halli- 2251: tuksen jäsen saapuu antaakseen eduskun- 2252: nalle esityksiä. sisältävä hallituksen esitys n:o 30 esitel- 2253: lään ja lähetetään puhemiehistön ehdotuk- 2254: Eduskuntaan saapuu nuoremman halli- sen mukaan perustus 1 a kiva 1 i o- 2255: tussihteerin A. W outilaisen saattamana' k unta a n. 2256: ministeri Skog s t r ö m, joka lausuu: 2257: Kunnioitettava Herra Puhemies! Ar- 12) Kertomus Suomen Postisäästöpankin 2258: voisa Eduskunta! tiJ:asta ja hoidosta vuonna 1921 2259: Hallituksen määräyksestä on minulla esitellään ja lähetetään puhemiehistön eh- 2260: kunnia jättää eduskunnalle seuraavat halli- dotuksen mukaan p a n k k i v a 1 i o k u n- 2261: tuksen esitykset, nimittäin: taan. 2262: N:o 32 esitys 13,750,000 markan suurui- 2263: sen lisämäärärahan myöntämisestä rauta- 2264: teiden liikkuvan kaluston lisäämiseen 2265: vuonna 1922 ja Pöydällepanot: 2266: N :o 33 esitys tulo- ja menoarvioksi vuo- 2267: delle 1923. 13) Valtion viroista ja toimista suoritetta,.. 2268: vien pal:k.k:wsten yleisiä perusteita 2269: T o i ne n vara p u h e mies: Herra 2270: }!inisteri! Eduskunnalle nyt annetut esi- koskeva hallituksen esitys n:o 31 ja 2271: Va.EIOikurruta:iJn; j ä:senet. 45 2272: -------------~------·-----·--- 2273: 2274: 2275: 2276: 2277: 14) Kertom111S va!ltioV<llil"ain tilasta vuonna rinen, Niskanen, Loukko, Kärki, Kallio- 2278: 1920 koski, Bergroth, Rannikko, Tanttu, Toppi- 2279: nen, Fagerholm, Inborr, Schauman, Pent- 2280: esitellään ja pannaan pöydälle seurwavaan tilä. 2281: istuntoon. 2282: v a r a j ä s e n i k s i: ed. Rantala, Eronen, 2283: Kauniainen, Seppänen, A. Kallio, M. Jas- 2284: Vali()lkuntain jäsenet. kari, Pojanluoma, Mickels, A. Jaskari. 2285: Toinen varapuhemies: Valitsi- 2286: jamiehiltä on saapunut kirjelmä, jonka sih- Laki- ja talousvaliokuntaan: 2287: teeri lukee: 2288: Sihteeri lukee: jäseniksi: ed. Itkonen, Welling, V. 2289: Korhonen, Tolonen, Typpö, J unes, Lahden- 2290: Eduskunnan suo, Tarkkanen, J. Vainio, Junnila, Nik- 2291: valitsijamiehet kanen, A. Tulenheimo, A. Kallio, Mäkelin, 2292: Broända, Bengs, A. J askari. 2293: Helsingissä, 2294: syyskuun 12 p. 1922. v a r a j ä s e n i k s i: ed. Lehikoinen, 2295: Koponen, Kauranen, Makkonen, Härmä, 2296: E d u s k u n n a i l e. Tanttu, Aronen, Sandblom, Penttilä. 2297: Eduskunnan valitsijamiehet swattavat 2298: kunnioittaen Eduskunnan tietoon, että tänä Sivistysvaliokuntaan: 2299: päivänä toimitetuissa valiokuntien jäsenten 2300: vaaleissa ovat tulleet valituiksi seuraavat jäseniksi: ed. Wiik, Ahlfors, Som- 2301: edustajat: marberg, M. Sillanpää, Latvala, Kukko- 2302: nen, Perälä, Seppänen, Pitkänen, Nuora, 2303: M. Pesonen, Virkkunen, H. Pulkkinen, 2304: Perustuslaki valiokuntaan: Mäkelin, Lindberg, Åkerblom, M. Hannula. 2305: jäseniksi: ed. Ryömä, Raearo, Leh- 2306: tokoski, Koponen, Toivonen, J uutilainen, varajäsen i k s i: ed. V. Korhonen, 2307: Kivilinna, A. Pesonen, Hyvönen, Erich, Louhelainen, V. Mäkinen, Sallinen, Kil- 2308: Mannermaa, Setälä, Långström, Hj. Mäki- peläinen, A. Tulenheimo, Hannunen, Öster- 2309: nen, Estlander, von Born, Vennola. holm, Ikonen. 2310: varajäsen i k s i: ed. Ahlfors, Komu, 2311: Hautamäki, Reinikka, Bergroth, Vanhala, U1koasiainvaliokuntaan: 2312: Hiilos, Landtman, Pullinen. 2313: jäseniksi: ed. Tanner, Keto, Rapo, 2314: Ryömä, Sventorzetski, Hahl, J oukahainen, 2315: Lakivaliokuntaan: 2316: J uutilainen, Kivilinna, Erich, Ingman, 2317: jäseniksi: ed. Hakkila, Lehto, Huo- Renvall, Långström, Lampinen, Collian- 2318: tari, Myllymäki, Rapo, Manner, Akesson, der, Landtman, Linna. 2319: Mustakallio, Hautamäki, Kaila, E. Tulen- 2320: heimo, Vanhala, R. Sillanpää, Kempp:i., varajäsen i k s i: ed. Wuolijoki, Wiik, 2321: Roos, A. Furuhjelm, A. Pulkkinen. Niukkanen, Westermarck, Nikkanen, Y. 2322: Pulkkinen, Hiilos, Schauman, Vennola. 2323: vara j ä s en i k s i: ed. Tolonen, Lehto- 2324: koski, Niskanen, Kankkunen, Peltonen, Maatalousvaliokuntaan: 2325: Hultin, Aronen, von Born, M. Hannula. 2326: .i ä sen i k s i: ed. Wuolijoki, Eronen, 2327: Talousvaliokuntaan: Marttila, Muhonen, Eskola, Hahl, Sunila, 2328: Koivuranta, Ryynänen, Nyberg, Peltonen. 2329: j ä sen i k s i : ed. Reinikainen, Valjak- Pojanluoma, Kaarne, Valkama, Miemois, 2330: ka, J. Korhonen, Koivulahti-Lehto, Have- J eppson, G. Hirvensalo. 2331: 46 Tiistaina 12 <p. SY'S'S:lmuta. 2332: 2333: varajäsen i k s i: ed. Tolonen, Koivu- Pankkivaliokuntaan: 2334: lahti-Lehto, 0. Hirvensalo, Kopsa, Ran-, 2335: nikko, Viljanen, Westerlund, Helenelund, jäseniksi: ed. Hiidenheimo, Ren- 2336: Särkkä. vall, Anderson, Hästbacka, Reinikka, 0. 2337: Hirvensalo, Kauranen, Luostarinen, Har- 2338: vala, Saarinen, Sallila, Hiilos, Kankari. 2339: 'l'yö·väenasiainvaliokuntaan: 2340: v a r a j ä s e n i k s i: ed. Broända, E. 2341: jäseniksi: ed. Paasivuori, Aalto, Tulenheimo, Ryynänen, Perälä, Halonen, 2342: Bryggari, Vihuri, Leinonen, J oukahainen, A. Kallio. 2343: Pilkka, Kauniainen, Kirra, Thuneberg, 2344: Kares, Simelius, Kankari, Numminen, An- 2345: derson, Sandblom, Särkkä. Toimitusvaliokuntaan: 2346: 2347: varajäsen i k s i: ed.i Puittinen, J. j ä s e n i k s i: ed. Kaila, M. Pesonen, 2348: Korhonen, Loukko, Honkavaara, Kylän- Estlander, Kärki, Perälä, M. Hannula, 2349: pää, Nyberg, Enqvist, von Wright, Luos- Sommarberg, Wiik, Kaarne. 2350: tarinen. 2351: varajäsen i k s i: ed. Ingman, Kares, 2352: Setälä, Hiidenheimo, R. Furuhjelm, Col- 2353: Sotilasasiainvaliokuntaan: liander, Hyvönen, V. Mäkinen, Reinikka, 2354: J. Vainio, G. Hirvensalo, A. Pulkkinen, 2355: j ä s e n i k s i: ed. Keto, Tainio, Am- Aalto, Latvala, Ampuja, Seppälä, R. Sil- 2356: puja, Puittinen, Sallila, A. Pesonen, V. lanpää, Kankari. 2357: Mäkinen, Kuisma, Salo, Heikinheimo, M. 2358: Jaskari, Jussila, Lampinen, V. Vainio, 2359: Colliander, Helenelund, Aspelin. Tarkastu.svali01kuntaan: 2360: 2361: varajäsen i k s i: ed. J. Korhonen, j ä s e n i k s i: ed. Hultin, Järvinen, 2362: Eronen, Tarkkanen, Kalliokoski, Manner- Roos, Kukkonen, Akesson, A. Pulkkinen, 2363: maa, Simelius, Valkama, Bäck, A. J askari. Keto, Ryömä, Långström. 2364: 2365: K ulkulai tos,valio,kuntaan: varajäsen i k s i: ed. Y. Pulkkinen, 2366: Renvall, A. Tulenheimo, Thuneberg, Schau- 2367: .i ä sen i k s i: ed. Wuolijoki, Komu, Le- man, A. Furuhjelm, Manner, Kirra, Hon- 2368: hikoinen, Rantala, Rapo, Junes, 0. Hirven- kavaara, Sunila, M. Hannula, Mantere, 2369: salo, Mustakallio, Kuisma, Kares, Vilja- Leinonen, Hakkila, Itkonen, Rapo, Hiilos, 2370: nen, Hultin, Koivisto, Toppinen, Jern, H. Pulkkinen. 2371: Bäck, Pullinen. 2372: Valitsijamiesten puolesta: 2373: varajäsen i k s i: ed. Aalto, V. Korho- 2374: nen, Reinikka, Salo, Pennanen, Vanhala., K A. Lohi. 2375: Hiilos, Inborr, Aspelin. 2376: Osk. Reinikainen. 2377: V rultio•varain vailio·kuntaan: Puheenvuoron saatuaan lausuvat: 2378: .i ä sen i k s i: ed. Lohi, Niukkanen, 2379: Westermarck, W esterinen, Arffman, Hii- Ed. I n g m a n: Minä pyydän, että ulko- 2380: denheimo, Järvinen, Y. Pulkkinen, Penna- asiainvaliokunta kokoontuisi neljännestä 2381: nen, R. Furuhjelm, Hästbacka, von Wright, yli 1 valiokuntahuoneessa täällä alaker- 2382: Ryti, Huttunen, Rapo, Aromaa, Seppälä, rassa. 2383: Saarinen, Rytkönen, Koivisto, V. Hannula. 2384: Ed. Kai 1 a: Minä pyydän, että toimi- 2385: varajäsen i k s i: ed. Sunila, Lahden- tusvaliokunnan jäsenet kokoontuisivat pu- 2386: suo, Härmä, Ikonen, Lindberg, Harvala, heenjohtajan vaalia varten huomenna kello 2387: Raearo, V. Vainio. 10 säätytalolle. 2388: Ilmoituksia. 47 2389: 2390: 2391: Ed. Berg r o t h: Minä pyydän, että 1 Ed. S e t ä 1 ä: Pyydän, että perustus- 2392: talousvaliokuntaan valitut jäsenet kokoon- lakivaliokunnan jäsenet kokoontuisivat tä- 2393: tuisivat säätytalolle talousvaliokunnan huo- nään neljännestä yli 1 perustuslakivalio- 2394: neeseen huomenna kello 11 e. p. p. kunnan huoneeseen. 2395: 2396: Ed. B r o ä n d a: Såsom den äldsta leda- ~d. N u o r a: Sivistysvaliokunnan jä- 2397: moten av lag- och ekonomiutskottet kallar semä pyydän kokoontumaan säätytalolle 2398: jag lag- och ekonomiutskottets medlemmar sivistysvaliokunnan huoneeseen huomenna 2399: tili första sammanträde i morgon onsdag kello 11 e. pp. valitsemaan valiokunnan pu- 2400: kl. 12 på dagen å Ständerhuset. heenjohtajaa ja varapuheenjohtajaa. 2401: 2402: Ed. H ä s t b a c k a: Pankkivaliokunnan Ed. Setälä: Minulle ilmoitettiin, että 2403: -vanhimpana jäsenenä pyydän valiokunnan ulkoasiainvaliokunnalla ja perustuslakiva- 2404: jäseniä kokoautumaan huomenna kello 11 liokunnalla on osaksi samoja jäseniä. Minä 2405: säätytalolle puheenjohtajan vaalia varten. pyydän senvuoksi muuttaa äskeistä kutsua 2406: sillä tavalla, että perustuslakivaliokunta 2407: Ed. A s p e 1 i n: Eduskunnan sota-asi- kokoontuisi kello 2 äskenmainitussa pai- 2408: ainvaliokunnan vanhimpana jäsenenä il- kassa. 2409: moitan, että valiokunta kokoontuu pu- 2410: heenjohtajan vaalia varten säätytalolle Ed. Hultin: Kulkulaitosvaliokunnan 2411: nuomenna kello 12 päivällä. jäsenet suvainnevat tänään kello 6 i. pp. 2412: kokoontua säätytalolle ovesta lähinnä oi- 2413: Ed. von Wright: Pyydän, että valtio- kealla olevaan huoneeseen. 2414: -varainvaliokunnan jäsenet kokoontuisivat 2415: huomenna kello 10 aamupäivällä sääty- Ed. Ny b e r g: Maatalousvaliokunnan 2416: talolle. jäseniä pyydän kokoontumaan säätytalolle 2417: valiokunnan huoneeseen tänäpäivänä kello 2418: Ed. Roos: Lakivaliokunnan arvoisat 6 i. p. 2419: jäsenet kutsutaan kokoontumaan lakivalio- 2420: kunnan huoneeseen säätytalolle huomenna 2421: kello 11 a. p. puheenjohtajan vaalia varten. Seuraava täysi-istunto on ens1 perjan- 2422: Samalla kertaa pyydän myös tarkastusva- taina klo 12 päivällä. 2423: liokunnan jäseniä kokoontumaan puheen- 2424: johtajan vaalia varten säätytalolle huo- 2425: menna kello 12 päivällä. 2426: 2427: Ed. T h u n e b e r g: Työväenasiainvalio- Täysi-istunto päättyy klo 12,45 päivällä. 2428: kunnan jäseniä pyydetään kokoontumaan 2429: huomenna kello 10 säätytalolle työväen- Pöytäkirjan vakuudeksi: 2430: asiainvaliokunnan huoneeseen valitsemaan 2431: -puheenjohtajaa ja varapuheenjohtajaa. Eino .T. Ahla. 2432: 6. Perjantaina 15 p. syyskuuta 1922 2433: kello 12 p. 2434: 2435: Päiväjärjestys. Siv. 2436: '10) Vuoden 1920 vailtiopäiviHä le- 2437: II moi t u k s i a: päämään jätetty esitys erinäisiä va.l- 2438: Siv. tion veroja kanto·ajan jälikeen mak- 2439: 1) Sihteerin vaali ........... . 51 settaessa :suor:]tettava:sta veron .Jti- 2440: säyksestä ...................... . 64 2441: 12) Suuren valiokunnan jäsenten 2442: vaali 11) Vuoden 19120 valtiopläiv.il!lä ie- 2443: " päämään jätetty ·esitys sisäl<tävä eh- 2444: dotuksen elintarvelaiksi ......... . 2445: Esitellään: 12) Vuoden 19 20 valtiopäi'Villä '] e- 2446: päämää:n jätetty ·es,itvs 15 päivänä: 2447: :3) Hallituksen· esitys n:o 311 val- kesäJkull'ta 1898 maaJ.aiskunta,in lmn- 2448: tion viroista ja t,oimista suoritetta- na1l~slhallinnosta annetun a.setuksen 2449: vien palkkausten yleisistä perusteista 82 §:n muuttamisesta ........... . 2450: " 2451: 4) Kertomus valtiovarain tilasta 2452: vuonna 1920 .................. . 63 13) Vuoden 1921 valtiopäivillä le- 2453: päämään jätetyt ·esitykset, jotka si- 2454: sältävät ehdobwksei ·eräiltä perustus- 2455: Pöydällepanoa. varten esi- lakeja muuttaviksi laeiksi ....... . 2456: tellään: 14) Vuoden 1921 valtiopäivilllä le- 2457: pä:äJmäälll jM-etty esitys la.iksi ma,an 2458: :5) Hallituksen esitys n:o 32 hankkimisesta asutustarkoituksiin .. 2459: 13,750,000 markan suuruisen lisämää- 15) Vuoden 1921 valtiopäivillä le- 2460: rärahan myöntämisestä rautateiden päämään jätetty ehdotus laiksi haHi- 2461: liikkuvan kaluston lisäämiseen vuon~ tusmuodon 23 § :n muuttamisesta .. 2462: na 1922 ....................... . 16) Vu.od,en 1921 vaHiopäiviHä le- 2463: 6) Hallituksen esitys n:o 33 tulo- 2464: " 2465: pä:äJm:ään jäitehty esitys .l1a:iJksi eräiden 2466: ja menoarvioksi vuodelle 1923 .... la:irrvastaisesti hankiituj,en kiint.eisW- 2467: 7.) Vuoden 1919 vailt~o:päivil1ä le- " jen luovuttamisesta valtiolle ..... . 2468: pläiämään jät,etJty esitys Suumen Hal- 17) Vuod·en 1'921 val:tiorpäiviBä le- 2469: litusmuodoksi .................. . 64 päämään jät,etlty esitys eräiden Maa- 2470: 8) Vuoden 1'919 VJa:lltio:päiVJi]Jä 1e- rian p.iltä,iäJssä .sij.a.itsewuam Lso-Heiik- 2471: päänn:ään jätetty eihdotus la:iksi val- :kilän virka:ta:loou kuul'Uvi,en aluei- 2472: tiopäiväjärje&ty<ksen IU'lik:oa,ffi.aiJnwu]iQ- den Vla;ihitamisesta ,Naanta,Hn maa- 2473: tlmrutaa koskevien :säännö.sten täyden- seurakunnan Kult:rura:nnam ky<lä,ssä si- 2474: t.q,misestä . . .................... . jaitsev.aa:n KuM.ara.nnan hiUvila-:aluee- 2475: 9) Vuoden '192·0 vaJl:tiorpäiviUä J.e- " seen .......................... . 2476: päämään jätett.y 'esiltys vaihinkoaVJUs- 18) Vuo<d!en 1'912\1 wuJ.,tiopäivnlä le- 2477: " 2478: tulk.sen :ooorittamisesta sodu:n ja ka- pi'årum'oon jäJtetty esiltys laiksi v:irka- 2479: pinan aika:na vuonna 1918 v:ahi,nkoa mi,ehen oikeuksista j,a vel v:olilisu:uk- 2480: klirsineille ulkomaalaisille ....... . sista, kun virka lakkautetaan ..... . 2481: " 2482: 7 2483: Pe.rjan1tain:a 15 lP. syYBikuuta. 2484: 2485: Siv. aamuun, ed. Miina Sillanpää yksityisasiain 2486: tähden tämän päivän istunnosta, ed. Kilpe- 2487: .1'9) Vuoden 19'211 va1ltiopäiv~llä le- läinen yksityisasiain tähden ensi tiistaihin 2488: päämään jätetty esitys uud·etk:si ase- ja ed. Nikkanen yksityisasiain tähden ensi 2489: velvollisuuslaiksi ............... . 64 torstaihin. 2490: 20) Vuoden 1·92'1 'V.ru1tiopäJiv.il,lä le- 2491: päämään jältetty esitys lko.&keva lakia 2492: 'b.eV'Osben ja aj.oueuv10jen obta.misesb!l! 2493: sotavoiman ta1•pe1isiin sodan aikana Valiokuntain putheenjohtajat ja varapuhoon- 2494: " 2495: :~1) Vuoden 1921 v.a:ltiopäiivi;Hä le- johtaja,t. 2496: päJärrn:ään jätetty eS!ity.s lai®si elävis- 2497: täkuvista ........................ . 65 Puhemies: Ilmoitetaan, että puheen- 2498: 2.2) Vuoden 19:21 v.811tl1oväivillä 'le- johtajiksi ja varapuheenjohtajiksi alempa- 2499: päJälm:ä.äJn j·ätetty esrtys Uskonnon- namainittuihin valiokuntiin on valittu seu- 2500: vapauslaiksi ................... . raavat edustajat: 2501: " 2502: ,213) Vuoden 1921 Vlll!ltioväiiv~Hä le- 2503: perustus la kivaliokunta.a.n 2504: pää!I!1iiä;n jäitehty esitys lai:ksi niiden puheenjohtajaksi ed. V e n n o l a ja v&ra- 2505: V'allitsijamiesoon v.al.itoom:isesta, jotlka puheenjohtajaksi ed. R yö mä; 2506: toilD!ittavat 'basava1l.an pres•ildentin 2507: vaalin ......................... . valtiovarainvaliokuntaan 2508: 24) Vuoden 19·2:1 va;lti·Olläivi'llä le- " 2509: puheenjohtajaksi ed. Ryti ja varapuheen- 2510: päämäJän jätebty es1ty.s -laJiksi lbasava.J- johtajaksi ed. R. F u r u h j e l m; 2511: lan presidentin vaalista .......... . 2512: ·25) Eduskunna•n prunkkiVIlllltmus- l a k i v a l i o k u n t a a n puheenjohta- 2513: miesten kertomus vuodelta 1921 .... jaksi ed. A k e s s o n ja varapuheenjohta- 2514: jaksi ed. Kaila; 2515: 2516: ·Esite 1l ä ä n: t a l o u s v a l i o k u n t a a n :puheenjoh- 2517: tajaksi ed. Reinikainen Ja varapu- 2518: .26) Buhemiehelile Valt.i,opäiv<äjär- heenjohtajaksi ed. Niskanen; 2519: jestyksen 43 § :n mukaan tmlev.aa 2520: kol'V18.nsta k·OSikeva •Valrtiovarruinva- laki- j a ta 1 o u s valiokunta. a n 2521: liokunnan kirjelmä ............. . 66 puheenjohtajaksi ed. A. T u l en hei m o 2522: ja varapuheenjohtajaksi ed. La h d e.n- 2523: s u o;. 2524: 2525: Nimenhuudossa merkitään poissaoleviksi sivistysvaliokuntaan puheen- 2526: ed. Ampuja, Arffman, Aronen, Erich ja johtajaksi ed. V i r k k u n e n ja vara.pu- 2527: Seppälä. heenjohtajaksi ed. Kukkonen; 2528: 2529: p a n k k i v a l i ok u n t a a n puheen- 2530: johtajaksi ed. R e n v a ll ja varapuheen- 2531: Ilmoitusasiat: johtajaksi ed. R e i n i k k a. 2532: Vapautusta eduskuntatyöstä saavat: ed. maatalo u s valio k u n ta a n pu- 2533: Ingman tämän kuun 15 päivästä tä- heenjohtajaksi ed. H a h l ja varapuheen- 2534: män kuun 30 päivään saakka erään tie- johtajaksi ed. Peltonen; 2535: teellisen tehtävän suorittamista varten ul- 2536: komailla, ed. Koponen kunnallisten tehtä- työväenasiainvaliokunta.an 2537: vien takia tästä illasta ensi keskiviikko- puheenjohtajaksi ed. J o u k a h a i n e n ja 2538: aamuun, ed. Arffman yksityisasiain vuoksi varapuheenjohtajaksi ed. S i me l i u s; 2539: tästä istunnosta, ed. Latvala kunnallisten 2540: tehtävien takia huomisaamusta ensi maa- sotilasasiainvaliokuntaan 2541: nantai-iltaan, ed. Nyberg yksityisasiain puheenjohtajaksi ed. Heikinheimo ja 2542: tähden tästä illasta ensi viikon torstai- varapuheenjohtajaksi ed. A. Pesonen; 2543: Valtion viroista euoritettavien palikika:uaten yleiset p€rusteet. 51 2544: - - --- ~-----· ---------· 2545: 2546: ulkoa s i a i n valiokuntaan pu- 3) V a;ldon viroista ja toimista suoritetta- 2547: heenjohtajaksi ed. Tanner ja varapu- vien pa1k:kausten yleisiä perusteita 2548: heenjQhtajaksi ed. Ingman; 2549: koskeva hallituksen esitys n:o 31 esitel- 2550: .k ul k u l a i t o s v a l i o k u n t a a n pu- lään. 2551: heenjohtajaksi ed. W u olijoki ja vara- 2552: puheenjohtajaksi ed. Pullinen; Puhemies: Puhemiesneuvosto ehdot- 2553: taa, että asia lähetettäisiin valtiovarainva- 2554: toimitusvaliokuntaan puheen- liokuntaan. 2555: johtajaksi ed. Kaila ja varapuheenjohta- 2556: jaksi ed. Wiik; ja 2557: Keskustelu: 2558: ta r k a s t u s v a l i o k u n t a a n pu- 2559: heenjohtajaksi ed. R o o s ja varapuheen- Ed. Lindberg: Man har beskyllt det 2560: johtajaksi ed. J ä r v i n e n. demokratiska styrelsesättet att vilja skapa 2561: alltför många nya tjänster och otillbörli- 2562: Pöytäkirjan vakuudeksi: gen öka tjänstemännens antal. Att så verk- 2563: Eino J. Ahla. ligen skett, hava vi sett prov på de senaste 2564: åren. Styrelser· och registermyndigheter, 2565: nämnder och ämbetsverk, sådana som man 2566: ej förut vetat av, hava vuxit upp i flete 2567: Päiväjärjestyksessä olevat asiat: tiotal. Härtill kommer att i ett land, som 2568: behärskas av partierna, icke alltid kompe 7 2569: 1) Sihteerin vaali. tensen och den verkliga sakkunskapen blir 2570: bestämmande för besättande av tjänster,. 2571: P u h e m i e s: Avoimeksi julistettua varför dugligheten minskas. Hela det vid- 2572: eduskunnan sihteerin virkaa on hakenut lyftiga ämbetsmaskineriet och de många~ 2573: entinen sihteeri varatuomari, lakitiedetten- som endast till namnet arbeta, men mest 2574: kandidaatti Eino Johannes A h l a. leva på andras bekostnad, tillskynda staten 2575: Kansliatoimikunta puoltaa hänen ottamis- stora kostnader ntan att medföra motsva- 2576: taan sihteeriksi työjärjestyksen 4 §:n edel- rande nytta. Strävan bör därför gå ut på 2577: lyttämäksi ajaksi. att minska t_iänsternas och styrelsernas an- 2578: tal. kräva tillräckligt arbete av varje en- 2579: Hyväksytään. skild tjänsteman och då förutsätta att harr 2580: har motsvarande kompetens. I detta av- 2581: Pöytäkirjan vakuudeksi: seende bebådar föreliggande regeringens 2582: proposition n:o 31 tili riksdagen en för- 2583: Aku Kostia. bättring, då där säges: V ad beträffar stats- 2584: maskineriets förenkling och arbetseffekti- 2585: Allekirjoittaneen eduskunnan sihteerin vitetens ökning, håller en särskild kom- 2586: ryhdyttyä toimeensa suoritetaan mitte på att överväga de rätt vittbärande 2587: åtgärder, som i sådant avseende borde vid- 2588: 2) Suuren valio~unnan jäsenten vaali. tagas. 2589: Att hoppas är det dylika åtgärder vid- 2590: P ·u h e m i e s: Vaalia varten on oikeassa tagas så fort ske kan. 2591: järjestyksessä jätetty 6 ehdokaslistaa. Ne I samband med hela tjänstemannafrågarr 2592: on yhdistetty vaalilipuksi, joka on edusta- står frågan om tjänstemännens avlöning. 2593: jille jaettu. Asiantuntijaksi olen vaalia Allom känt är, att vi i Finland genom 2594: varten pyytänyt vakuutustarkastaja Onni njugghet och opraktisk idealism hållit på 2595: Hallstenin. Pyydän niitä edustajia, jotka att systematiskt svälta ihjäl vår tjänste- 2596: ovat ehdokaslistat jättäneet, nimittäin Rae- mannaklass. En mas-sa nya, av dem många 2597: aroa, Pennasta, Lohta, R. Furuhjelmia ja onödiga tjänster hava inrättats och dessas 2598: Långströmiä, vaalissa avustamaan. innehavare jämte de gamla tjänstemännen 2599: hava hållits vid svältgränsen, ja rent aY 2600: Kun vaaliliput ovat annetut ja lasketut fått lida nöd i statens tjänst. Dyrtidstilliigg- 2601: jatketaan istuntoa. och familjebidrag hava då och då beviljats.. 2602: ö2 p,e:rianrt:.aina l5 lP. syySkuuta. 2603: 2604: 2605: men i alltför snäva belopp. Vi hava att 1 förslag att ersättningen för lantmäteriför- 2606: tacka vå~a tjänstemäns lo.jalitet och deras rättningar, lotsningsavgifter m. m. skola 2607: stark~ phktkänsla att det wke länge sed~n l tagas i betraktande vid utmätande av den 2608: brustlt och en samhället skakande stre.1k befattningen åtföljande avlöningen. Dessa 2609: utbrutit. Att för uvpehållandet av det ele- 1 ersättningar som under olika år kunna utgå 2610: mentära livet måsta skuldsätta sig och icke i avsevärt olika belopp, skulle då förutsätta 2611: veta när skulderna skola kunna betalas, en ofta återkommande omklassificering vid 2612: att vara tvungen sälja sina dyrbarheter och utmätande av den befattningen åtföljande 2613: möbel för att draga livshanken fram, det avlöningen åt sagda befattningshavande; 2614: är ändock för mycket fordrat utav statens Emellertid vill jag för denna gång icke 2615: tjänare. Men så har förhållandet hittills ingå i flere detaljer utan endast fastslå, att 2616: varit bland de flesta tjänstemän. om staten håller lönerna för sina tjänare 2617: Råder nu föreliggande proposition bot på ' för låga, har densamma svikit sin överens- 2618: ovannämnda missförhållande? Skola de kommelse med dem, enligt vilken dem till- 2619: 95 miljoner, som föreslås tili i statsutgif- försäkras ,s t å n d s mä s s i g t u n d e r- 2620: t~rna för genomförande av en allmän löne- h å 11", och det är säkert, att därpå komma 2621: reglering av statens tjänstemäns och be- att lida den administrativa förvaltningen, 2622: tjäntes avlöningar, visa sig vara tillräck- rättsskipningen och skolväsendet. Stats- 2623: liga? Vanskligt är det utala sig i detalj, då maskineriet börjar gnissla i sina fogningar. 2624: ingenting med säkerhet är känt angående Man må hellre inskränka på flere onödiga 2625: regeringens klassificering av tjänstemän- anslag, ja till och med låta nödiga förbätt- 2626: nen. Det förefaller dock, som om proposi- ringar, vilka icke förlora något på upp- 2627: tionen vore alltför njugg med löneförbätt- skov, vänta, än att driva tjänstemanna- 2628: ringarna åt de högre löneklasserna. Det kåren tili det yttersta. 2629: ligger dessutom en contradictio in adjecto i J ag hoppas statsutskottet skall finna 2630: propositionens motivering. På sidan 3 sä- tillfälle att, sedan regeringens meddelande, 2631: ges att avlöningarna i högre avlöningsgra- huru den ämnar klassificera tjänstemän- 2632: der icke äro avsedda att ens tillnärmelsevis nen, utjämna tillskotten och om möjligt 2633: höjas till belopl), motsvarande prisnivåns höja anslaget för detta behjärtansvärda 2634: stegring. A sidan 5 säges, att det på grund ändamål på ett avsevärt sätt. 2635: av de lägre dyrtidstilläggen varit förhål- 2636: landevis allt svårare att vid de högre och Ed. A. P u 1 k k i ne n: Valtion virka- 2637: ansvarsfullare tjänsterna fästa kunskaps- ja palvelusmiesten mieliä on vuosikausia 2638: rika personer. Huru tror man sig kunna katkeroittanut .ia heidän työkykyänsä la- 2639: göra det nu, då man höjer de lägre tjänste- mauttanut se kylmä ja välinpitämätön ta- 2640: männens avlöningsförmåner i nivå med pa, jolla vallanpitäjät ovat heidän palk- 2641: prisstegringen, men i de högre avlönings- kauskysymykseensä suhtautuneet. Aivan 2642: graderna icke ens tillnärmelsevis försöker viime aikoihin saakka on myöskin suuren 2643: nå prisnivåns stegring? Således betjänte yleisön mieliin juurtunut käsitys, että 2644: och lägre tjänstemän tillförsäkras tillräck- Suomi on virkamiesten luvattu maa, vaik- 2645: lig bärgning, under det de' högre tjänste- ka tosiasiallisesti tuo käsitys ei enään nel- 2646: männen få suga på ramarna. jännesvuosisataan ole ollut oikeutettu. Vie- 2647: Det förefaller mig som om propositio- lä 1880- ja 1890-luvuilla voitiin virkamies- 2648: nens bestämning om naturaförmånernas ten asemaa pitää hyvänä. Olot olivat ver- 2649: bestämmande skulle leda till ständiga slit- rattain yksinkertaiset, työtaakka ei yleen- 2650: ningar mellan tjänstemännen och förvalt· sä ollut raskas ja monessa virastossa lienee 2651: ningen och fara för orättvisor från för- virka-aika, joka ei ollut pitkä, riittänyt 2652: valtningens sida. Därför borde det tagas virkatehtäväin suorittamiseen. Aikaa jäi 2653: i övervägande, om icke något annat förfa- näin ollen sekä lisätietojen hankkimiseen 2654: ringssätt borde inslås. ammattialalta että yleisen sivistysmäärän 2655: Även frågan om exveditionslösens indra- kartuttamiseen, ja palkka oli sellainen, 2656: gande till statsverket bör noggrannt tagas että sillä tultiin hyvin toimeen. Osasivatpa 2657: under omprövning, ty den nu föreslagna jotkut virkamiehet tehdä siitä säästöjäkin, 2658: indragningen kan visa sig vara ett tveeg- eikä se ollut ihmekään, kun muistetaan, 2659: gat svärd. että esimerkiksi voinaula saatiin jopa 25 å 2660: Mig förvånar högeligen propositionens 30 pennillä ja että muiden tarvikkeiden hin- 2661: Valtion viroista suoritettavien .palikikausten yleiset perusteet. 53 2662: 2663: 2664: nat olivat senmukaiset. Syistä, jotka tässä taantumus, joka ei ole onneksi maalle ja 2665: voidaan sivuuttaa, ei virkamiesten asema kansalle. Jos erittäinkin ylimpien ja vas- 2666: sitten vuosisadan vaihteen ole ollut kadeh- tuunalaisimmissa toimissa olevain valtion 2667: dittava, vaikka elinkustannukset eivät ol- palvelijain palkat pidetään alhaisina, tulee 2668: leet siinä määrin nousseet, etteivät palkat se varmaan osottautumaan itse valtiotalon- 2669: säästeliäästi eläen olisi välttämättömim- deliekin tappioksi. Sillä huonopaikkainen 2670: piin tarpeisiin riittäneet. Mutta maailman- virkamiehistö ei suorastaan kykene samas- 2671: sodan ja Suomen vapaustaistelun jälkeen sa määrässä huolehtimaan valtion asioista 2672: oloissa tapahtui täydellinen mullistus: syn- kuin kunnollisesti palkattu ja taloudelli- 2673: tyi asuntopula, elintarpeiden ja muiden tar- sesti riippumaton. Sellaisena kansan nou- 2674: vikkeiden hinnat nousivat huimaavasti ra- sukautena kuin on nykyaika olisi myös 2675: han arvon laskiessa, elämä kallistui monen- suotavaa että kansan syvistä riveistä nous- 2676: kertaiseksi entisestään. Virka- ja palvelus- seet henkilöt pääsisivät valtion ylimmille- 2677: miesten palkkauksia koetettiin järjestflä kin virkapaikoille. Mutta jollei toimeen- 2678: kalliinajanlisäyksillä, mutta nämä lisäy~ tulo näillä paikoilla ole täysin turvattu, 2679: set eivät jaksaneet läheskään seurata ylei- niin ne paikat jäävät toisten hoidettaviksi, 2680: sen hintainnonsun jäljissä. Tosin alempi- varakkaiden, joilla muuten on riippumaton 2681: paikkaiset virka- ja palvelusmiehet saivat toimeentulo, mutta jotka mahdollisesti ei- 2682: vihdoin niin sanottua elinkustannusindek- vät katsele eivätkä edes osaa katsella kan- 2683: siä vastaavat palkkaedut. Mutta he olivat san parasta niillä silmillä kuin kansan sy- 2684: jo ennen sotaa olleet vähemmän tyydyttä- vistä riveistä nousseet. 2685: 'vässä asemassa. Paremmin TJalkatut virka- Suomen virkamiehistö on edustajainsa 2686: miehet, joista ainoastaan kaikkein ylim- kautta usein esittänyt hallitukselle virka- 2687: päin voitiin sanoa ennen sotaa nauttineen miehistön tukalan taloudellisen aseman ja 2688: runsaita palkkoja, saivat TJalkkaetunsa nou- pyytänyt siihen parannusta. Viimeksi on 2689: semaan vain 3-4 kertaisiksi, kun elinkus- Virkamiesyhdistysten Keskusliiton hallitus 2690: tannusindeksi oli noussut kymmenkertai- keskusliiton vuosikokouksessa 3 päivänH 2691: seksi, jopa sitäkin korkeammaksi. Seurau.k- huhtikuuta tänä vuonna tekemän päätök- 2692: sena. tästä on ollut että monet ylemmät vir- sen mukaisesti jättänyt hallitukselle ano- 2693: kamiehet ovat valtion viroissa kuluttaneet, muksen, jossa se on pyytänyt 1) että kaik- 2694: mikä perintö-omaisuuttaan, mikä entisiä kien valtion virkailijain, niin hyvin vaki- 2695: säästöjään, toisten on täytynyt myydä huo- naisten · kuin ylimääräisten palkkaukset 2696: nekalujaan ja muita esineitä, joita ilman lailla lopullisesti järjestetään, huomioonot- 2697: ovat voineet tulla toimeen. Jokaisen, joka taen ennen maailmansotaa vallinneet palk- 2698: on kyennyt, on täytynyt toimeentullakseen kaukset ja sovelluttaen niitä kulloinkin 2699: koettaa hankkia sivutehtäviä, mikäli niihin vallitsevia ja virallisesti vahvistettuja in- 2700: on aikaa riittänyt. Mutta monen on täyty- deksisuhteita vastaaviksi ja että tämä laki 2701: nyt myöskin tehdä velkaa siinä toivossa, saatetaan voimaan vuoden 1923 alusta; 2) 2702: että olot joskus paranevat, jotta velat voi- että 1Jalkkauslaissa riittävän tehokas ikä- 2703: daan maksaa. Arempien omaatuntoa on lisäysjärjestelmä otetaan käytäntöön; 3) 2704: kuitenkin aina ollut kalkuttamassa pelko että samassa laissa järjestetään myös vir- 2705: etteivät voi saamamiehiään tyydyttää. kailijain eläkekysymys noudattamalla sitä 2706: Samaan aikaan ovat olot kehittyneet. periaatetta että täyden eläkkeenmäärän tu- 2707: Virkamiesten työtaakka on kasvanut, kun lee olla 2/3 osa loppupalkkauksesta, siten 2708: heidän lukumääräänsä ei ole samassa mää- laskettuna kuin 1 kohdassa 1Jalkkauksesta 2709: rässä lisätty. Kuinka monelta nyt enää sanotaan; 4) että edellisessä kohdassa mai- 2710: riittää aikaa tarpeeksi jokapäiväisestä toi- nitut eläke-edut myönnetään myöskin jo 2711: meentulosta huolehtimisen ohella lueksia eläkettä nauttiville valtion virkailijoille 2712: kehityksekseen tai edes seurata kehitystä elinkustannusindeksiä kulloinkin silmällä- 2713: omalla ammattialallaan. Ainakin korkeam- pitäen; 5) että tässä mainitut etuisuudet 2714: pipaikkaiset virkamiehet ovat jo kauan elä- sovellutetaan myös kansakoulunopettaiiin; 2715: neet kovin vaikeassa taloudellisessa tilassa, 6) että 1Jalkkauslakiin otetaan tarpeelliset 2716: mikä näännyttää myöskin henkisesti. Ellei säännökset virkamiesjärjestöjen neuvottelu- 2717: pääsyä tästä ahdinkotilasta löydetä, on pe- oikeudesta tasavallan hallituksen kanssa 2718: lättävissä että virkamiessivistyksessä ja palkkausasioissa ja muissa virkamiehiä 2719: vitkakuntoisuudessa ennen pitkää tapahtuu yleisesti koskevissa kysymyksissä; kuin 2720: 54 P~.dan:taina 1:5 !l>. ISYYllikuuta. 2721: 2722: myös I) että ellei palkkauksia vuoden 1923 taaviksi. Onko ni~tä korotettu riittävästi, 2723: alusta voida saattaa voimaan, virkamiesten se jää valiokunnan harkinnan varaan; Ver- 2724: palkkaukset sanotusta ajasta lukien kai- rattaessa ylimmän luokan ehdotettua palk- 2725: kessa tapauksessa väliaikaisesti määrätään kausta ennen sotaa olleisiin parhaisiin 2726: sellaisiksi että ne alemmissa palkkausluo- palkkoihin, havaitaan, ettei se ole täysin 2727: kissa täydelleen vastaavat ennen maailman- nelinkertainen. Tähän tulisivat tDsin li- 2728: sotaa vallinneita palkkauksia sekä kaikkein säksi e~dotetut virkaikäkoroitukset, joita 2729: ~ylimmissä palkkausluokissa vähintään 2/3 ennen ei ollut. Mutta täytynee olettaa, 2730: ·Osaa vahvistetuista palkkauksista, lasket- ettei palkkaus sittenkään saavuta 2/3 sodan 2731: tuina kulloinkin esiintyvän virallisesti edellisestä palkkauksesta, mitä virkamies- 2732: vahvistetun hintaindeksin mukaan sekä II) yhdistysten keskusliitto on pitänyt alim- 2733: ~ttä palkkauksia väliaikaisesti näin järjes- pana rajana. 2734: tettäessä otetaan huomioon myös kaikki Joka tapauksessa näyttää olevan todet- 2735: kohdissa 2-6 mainitut palkkauslakiin tava, että hallituksen esittämissä palk- 2736: otettavaksi ehdotetut palkka-, eläke- y. m. kausmäärissä tuskin on tinkimisen varaa. 2737: etuudet. Eikä siihen rahatalouden kannalta pitäisi 2738: Nyt esilläolevaa hallituksen esitystä on olla aihettakaan, sillä onhan hallitus saa- 2739: tervehdittävä ensimäisenä yrityksenä ot- nut tulo- ja menoarvion menemään, niin- 2740: taa huomioon maan virka- ja palvelusmies- kuin sanotaan, lukkoon sillä edellytyksellä. 2741: ten toivomukset palkkainsa järjestelyssä. että virka- ja palvelusmiehille suoritetaan 2742: Onko palkkauskysymys esityksessä järjes- sen suunnittelemat palkankoroitukset. 2743: t.etty tyydyttävällä tavalla, jää asianomai- Tahtoisin lopuksi, tosin vain pikaisesti 2744: sen valiokunnan tarkastettavaksi. Ja sil- tutustuttuani hallituksen esitykseen, lausua 2745: loin on pidettävä mielessä, että ainoastaan käsityksenäni, että se useissa kohdin näyt- 2746: hyvällä palkalla saadaan kunnollista työ- tää onnistuneella tavalla ratkaisseen virkA- 2747: voimaa. Monen ei kannata uhrata kouluu- ja palvelusmiesten palkkauksen järjestelyn. 2748: tukseen ja opintoihin paljon aikaa ja va- Sellaisia kohtia ovat mielestäni palkkauk- 2749: mja, ellei tiedä näistä uhrauksista vastai- sen määrääminen yksinomaan joko palkak- 2750: suudessa olevan myöskin taloudellista hyö- si tai palkkioksi, sekä palkkauksen jaka- 2751: tyä. minen luokkiin, joita kuitenkin tuntuu ole- 2752: Esityksen toteuttaminen vaatii valtiolta van liian runsaasti. Niinikään on siinä. 2753: huomattavia lisämenoja, mutta niifå ei ole että lapsiavustus on korvattu ikälisfiyk- 2754: kammottava tällaisessa asiassa, sillä kysy- sellä, mielestäni osuttu oikeaan. I . apsi- 2755: myshän koskee itse valtiokoneiston välttä- avustustahan onkin pidetty hätävarana 2756: mättömintä toimintaa. Se käy tosin, vaik- äkkiä tulleissa poikkeuksellisissa olois- 2757: ka virkamiehet ovat huonopaikkaisia ja sa. Säännöllisissä oloissa sitä voitai- 2758: heikkoja, mutta se ei käy kunnollisesti. siin puolustaa ainoastaan väestön lisäämi- 2759: Parhain virkamiehistä, olen siitä vakuu- sen kannalta, mutta siinä tapauksessa sii- 2760: tettu, tulee sittenkin valtiolle ajan pitkään hen olisivat oikeutetut kaikki kansalaiset 2761: huokeammaksi, vaikka sille tä;ytyykiu eikä yksin virka- ja palvelusmiehet. Sitä- 2762: maksaa kunnollinen palkka. vastoin ikäkoroitukset laukeavat aivan 2763: Hallituksen esityksen perusteluissa il- kuin luonnostaan. Tekeehän ammatissaan 2764: moitetaankin, että sitä asetusehdotusta laa- harjaantunut virka- ja palvelusmies samas- 2765: dittaessa, jossa säädetään, mihin palkkans- sa ajassa paljon enemmän työtä kuin vasta- 2766: luokkaan kukin toimi tai virka on kuuluva, aloittelija, jonka oppirahat sitäpaitsi usein- 2767: Dn katsottu alemmilla palkkausasteilla voi- kin saa maksaa valtio. Sitäpaitsi työn 2768: tavan asettaa toimet sellaisiin luokkiin, laatu ajan kanssa paranee. Kaksinkertaista 2769: että palkkaus tulee täysin vastaamaan hin- lisäpalkkaa perheellisille voidaan myös 2770: tatason kohoamista, jopa sen vaatimaa kohtuussyillä puolustaa. Niinikään minä 2771: määrää ylittämäänkin. Tämä onkin vallan pidän onnistuneena esityksen omaksumaa 2772: kohtuullista. Mutta mikä on laita ylempäin liukuvaa palkkausjärjestelmää. Näyttää 2773: palkkausluokkain, se ei käy esityksestä il- myöskin siltä kuin alempiin palkkausluok- 2774: mi. Niistä sanotaan vain, että ylemmillä kiin kuuluvain palkkauseduista olisi pidet- 2775: ja varsinkin kaikkein y limmillä asteilla ty tarpeeksi huolta jos heidät vain, niin- 2776: palkkauksia ei ole tarkoitettu korotetta- kuin on ilmoitettu, asetetaan kyllin korkei- 2777: vaksi läheskään hintatason kohoamista vas- siin palkkaluokkiin - myöntämällä }leille 2778: Valtwn viroista suori_tettavien paliklkan&ten yleiset peru:?_!eet:_ _____________ _ 2779: 2780: tiheärumin ikälisäyksiä kuin ylempiin palk- tjänstemännens löner genom denna proposi- 2781: kaluokkiin tuleville ja sillä määräyksellä, tion komme att förhättras, då icke tili pro- 2782: · että· korotusprosentti hintatason noustessa positionen fogats den förordning, i viiken 2783: on. alemmissa palkkaluokissa suurempi upl)räknas vilka tjänster och befattningar 2784: kuin ylemmissä. hänföras till de skilda lönegrupperna. Det 2785: Jotta nyt ehdotettu palkkausjärjestelmä är i själva verket denna förordning, som 2786: saataisiin kohtuuden mukainen, olisi valio- är det viktigaste. U tan kännedom om den 2787: kunnan laskettava huolellisesti muitten kan man icke, såsom jag redan sade, bilda 2788: muassa, mitä miltäkin virkamiesryhmältä sig en verklig föreställning om bärvidden 2789: on katsottava kohtuuden mukaan menevän utav den lönereglering, som nu föreslås. 2790: asunnonvuokraan, vaatteisiin ja elatukseen, J ag har emellertid lyckats få se, åtminstone 2791: jolloin on muistetta:v~· että virkamiesten, delvis, i korrektur det kommitteförslag, som 2792: j 0 tka eivät saa apuhsiä omasta pellostaan, är avsett att ligga tili grund för denna för- 2793: on hankittava kaikki käteisellä rahalla, ordning, och med all reservation ber jag 2794: mitä veroihin, ammattikirjallisuuden hank- för min del få uttala, att det synes mig, 2795: kimiseen j. n. e. tulee. Silloin varmaan ha- som om lönerna uti mellangrupperna. icke 2796: vaitaan että palkat ainakin ylemmissä palk- hava blivit tillräckligt höjda och ja.g tror 2797: kaluoki~sa ovat ehdotetut liian pieniksi. icke heller i de lägsta grupperna. Den se- 2798: Ruotsin ja Tanskan vastaa:vain virk~mie~ naste ärade talaren ansåg, att det var de 2799: ten palkoista ne, kuten mmulle on Il..r_nm- högsta grul)perna, som hade blivit mest li- 2800: tettu, jäävät kauas jälkeen. Mutta nnden dande på denna lönereglering. Ja, det är 2801: rinnallehan meidän ei ole pyrittävä. Joka på sätt och vis riktigt, om man utgår från 2802: tapauksessa lienevät opintoveikaiu kqrot ja det, att alla tjänstemän böra få genom 2803: kuoletus l)alkkain jäädessä sellaisiks~, _mi- denna reglering ett belopp, som motsvarar 2804: hin ne ovat ehdotetut, pyyhittävä hlmstä den lön de hade före prisrevolutionen. Det 2805: pois, sillä niiden suorittamiseen ehdotetut är riktigt ur den synpunkten sett, men det 2806: palkat käsittääkseni eivät riit<i. Nåmä är icke riktigt, om man tänker på saken li- 2807: korot ja ku::~letukset eivät nykyaikana ole tet större, om jag så får säga. Vårt avlö- 2808: vähäiset. Missään tapauksessa eivät nyt ningssystem var ett aristokratiskt system; 2809: ehdotetut palkat riitä korvaamaan !1-iitä t. o. m. i utländska, åtminstone i svenska 2810: tappioita, joita virka- ja palvelu~mie~et handböcker, åberopades Ryssland och · Fin- 2811: kuluneina vuosina ovat saaneet kärsiä hml- land såsom länder, i vilka ett aristokratiskt 2812: le myönnettyjen palkkaetujen lyhennyk- lönesystem var rådande. Våra högre tjän- 2813: senä rahanarvon alenemisen johdosta. stemän hade för höga löner, och det är en 2814: Puhemiesneuvosto on ehdottanut tämän fullkomligt riktig utveckling, . som vi nu 2815: asian lähettämistä valtiovarainvaliokun- sträva till, då dessa tjänstemäns löner till 2816: taan. :Minulla on syytä olettaa, että valtio- följd av den prisrevolution, som vi bevitt- 2817: varainvaliokunnalla tällä valtiopäiväkau- nat, sänkas. 2818: della on siksi paljon työtä, että sille käypi 2819: miltei mahdottomaksi sillä huolellisuudella, Det omdöme, som jag nu avgav o~ det 2820: förslag, som jag antager kommer att bh den 2821: jota asian tärkeY:s ja laatu v~atii, syventy~ s. k. förordningen, det har jag som sagt av- 2822: tähän asiaan. Mmä senvuoksi ehdotan, etta 2823: eduskunta päättäisi asettaa erityisen virk~ givit under reservation, ty det är ytterst 2824: miesasiain valiokunnan, johonka tämä asia svårt att bilda sig en exakt föreställning 2825: lähetettäisiin. Sillä valiokunnalla tulisi om detsamma efter en så ytlig kännedom 2826: myöskin olemaan muuta työtä. Esityksen om det, som jag har kunnat taga. :Men jag 2827: skall be att få göra en teknisk invändning 2828: perusteluissa. h!lllitu~ il~oittaa vielä a~ mot detta förslag, som antagligen kommer 2829: nettavan pan vukamiesasiaa koskevaa esi- 2830: tystä: Niitä on jo aikaisemmin annettu att bli förordning, och denna tekniska in- 2831: tälle eduskunnalle ja ne ovat menneet. p~ vändning gäller också lagförslaget. Här är 2832: rustus1akivaliokuntaan, mutta nekin vmtai- otvivelaktigt alltför många lönegrupper. 2833: siin siirtää virkamiesasiain valiokuntaan. .Tag skall be att få framhålla, att i kom- 2834: mittens förslag fanns i första gruppen el- 2835: ler klassen, så som den tyckes kaUas, en 2836: . Ed. S c h a u m a n: Såsom redan den endå t.iänsteman, justitiekanslern, i and:r:a 2837: första talaren framhöll, är det svårt att klassen tvänne, högsta domstolarnas presi- 2838: bilda sig en föreställning om i viiken grad rlenter, i den tred.ie landshövdingarna. och 2839: 2840: 2841: 2842: 2843: • 2844: 56 Pe:r:.iant:ain:a 15 ,p. sy.yakul!'t.a. 2845: 2846: biskopen i N yslotts stift, i den fjärde en- som kommer att behandla frågan, och jag 2847: dast hovrättspresidenterna o. s. v. Ar det tror, att det icke vore till skada för saken, 2848: nu någon mening i att gradera dessa löner, om ett särskilt utskott- ehuru tanken var 2849: så att man giver den ena 300 mark i måna- för mig alldeles främmande, då förslaget 2850: den mer än den andra? På samma sätt, om här framställdes - för ändamålet bleve 2851: man går litet lägre ned tili grupperna 9, tillsatt. Detta utskott behövde icke bli ett 2852: 10 och 11, så synes det mig, att de med så stort utskott, som de vanliga utskotten. 2853: största lätthet kunnat sammanslås. Jag Det kunde bli ett mindre u tskott med så 2854: ber att få uppmärksamgöra regeringen där- många medlemmar som t. ex. bankutskottet 2855: på att, om detta förslag blir verklighet, har. Jag ber alltså att få förena mig om 2856: kommer följden härav att bli ständiga tras- rdgsm Pulkkinens förslag om tillsättand(~ 2857: sel och ständig anledning till avund från av ett särskilt utskott. 2858: de olika tjänstemännens sida. J u färre Det är icke angenämt att taga upp frå- 2859: grupper vi hava, desto lättare kan denna gan om tjänstemännens löners förbättrande, 2860: lönereglering genomföras, ju flere, desto när man får i sin hand en proposition, som 2861: svårare. Det ar, om jag så får säga, en åtminstone ined avseende å sin motivering 2862: övermänsklig prestation, som utförts av är ett så utomordentligt bevis på den låga 2863: kommitten, då den verkligen trott sig förmågan hos statens tjänstemän. Den för- 2864: kunna indela tjänstemännen så där i detalj sta delen av denna motivering är .iu ett 2865: i grupper med avseende å deras löner och formligt pecorale. V are sig man läser det 2866: antagligen även med avseende å deras ar- på finska eller SVenska, är det ju sa naivt 2867: betsprestationer och det ansvar, som är för- och så olämpligt uti en proposition som 2868: enat med deras arbete. möjli~t. Det är något slags rättsfilosofiska 2869: Ännu en teknisk invändning. Vartill spekulationer, och för sådant intresserar 2870: tjänar det att i detta lagförslag upptaga sig i allmänhet icke riksdagen och jag tror 2871: alla dessa små befattningar med en så låg icke heller regeringen. Men så kommer det 2872: lön som ända till 300 mark i året. Det är tili, att den svenska texten - och jag hål- 2873: ju icke några verkliga befattningar, det är ler före, att den svenska texten oekså skall 2874: några små tillfälliga uppdrag och bisyss- kunna läsas med något så när tillfredsstäl- 2875: lor. Alla dessa borde elimineras. Icke är lelse av riksdagsmännen - att den sven- 2876: här fråga nu om annat än avlöningar för ska texten, säger jag, är dålig såsom of- 2877: statens egentliga tjänster och befattningar; tast. Jag ber att få uppmärksamgöra hr 2878: icke för mer eller mindre tillfälliga upp- statsministern och regeringen därpå, ati 2879: drag. det nu vore tid på att få statsrådets trans- 2880: Som sagt, löneregleringens bärvidd kan latorskontor så ombildat, att statsrådets 2881: man icke överblicka, innan man får känne- translatorer kunde prestera goda svenska 2882: dom om vad som är avsett att inryckas i översättningar av de finska lagförslagen. 2883: förordningen. Däremot kan man redan be- J ag skall kanske läsa upp ett par ställen 2884: döma lagförslaget, för så vitt det gäller för att man må bli övertygad om - åt- 2885: ålderstilläggen, och jag måste säga, att lag- minstone de, som kunna svenska - att jag 2886: förslaget i detta avseende är, synes det mig, icke överdriver. Här är nu t. ex. en :me- 2887: lyckat. .Jag förenar mig om den senaste ning, som lyder sålunda: ,Tidtals tycktes 2888: ärade talarens uttalande. .Jag tror att det det redan, som om regleringen borde upp- 2889: är riktigt och tili stor fördel för tjänste· sk.iutas tili dess penningevärdet stadgats på 2890: männen, att de få sina ålderstillägg icke på något stadium och därunder fortfarande 2891: grund av den tid de tillbragt i den tjänst strävas att komma tillrätta med tillhjälp av 2892: de nu innehava, utan på grund av den tid dyrtidstillägg." En annan mening: ,Fas1:- 2893: de överhuvudtaget tillbragt i statens tjänst. ställandet av penningevärdet av de natura- 2894: Det leder därhän att äldre tjänstemän ge- fö~måner, för vilka vederlag skall inneMl- 2895: nom ålderstilläggen komme att få ett gan- las av grundavlöningen, beror på prövning 2896: ska effektivt tillägg tili sin grundavlöning, in casu, varför detta, såväl som av pris- 2897: de älsta tjänstemännen ända till 30 %, ja, fluktuationer påkallade ändringars vidta- 2898: i de lägre lönekategorierna ända till 40 %. gande i de för år 1923 fastställda belopp 2899: Alltså, vad som här föreslås beträffande har ansetts böra överlämnas åt förvaltnin- 2900: ålderstilläggen skulle jag för min del be gen" - här menas att i administrativ väg 2901: att få förorda till antagande av det utskott, avgöras - ,överlämnas åt förvaltniftgen, 2902: 2903: 2904: 2905: 2906: .. 2907: Valtion viroista suoritettavien palikikaus·ten yleiset perusteet. 2908: 2909: dä.r och för så vitt ändringar, som icke äro Kannatan asian lähettämistä valtiovarain- 2910: obetingat beroende av totaltalets för lev- valiokuntaan. 2911: nadskostnadsindex växling, bliva av nö- 2912: den." N og är detta ju en svenska som är 2913: absolut omöjlig. ,Ehuruväl utmätningen Ed. J u u t i 1 aine n: Esilläoleva hal- 2914: av för särskilda statsbefattningar tillkom- lituksen esitys tarkoittaa ratkaista ja va- 2915: mande ersättningar, såsom av det ovanan- kiinnuttaa yhden suurimpia ja vaikeimmin 2916: förda framgår, förutsätter omständlig pröv- sovitettavia kysymyksiä yhteiskunnas- 2917: ning, gör nämnda ersättningars ställande i samme. Kuitenkin tuskin on oikeutettua 2918: ett riktigt inbördes förhållande det nödvän- se moite, mikä tänäkin päivänä ja tältäkin 2919: digt, att alla löntagargruppers ställning paikalta on lausuttu, että eduskunta on 2920: sa.mtidigt tages under omprövning." Så aina kylmästi suhtautunut virkamiesten 2921: talas det på flera ställen om statens ,per- aseman parantamiseen. Ottaen huomioon 2922: sonbehov". ,Henkilötarve" heter det på sen vaikean raha-aseman, mikä valtiolla 2923: finska; jag vet icke, om det är riktigt på näinä vuosina on ollut, on kuitenkin edus- 2924: finska, men ,personbehov" är ett fullkom- kunta joka vuosi käsittääkseni parhaansa 2925: ligt obegripligt uttryck på svenska. Vad mukaan koettanut järjestää virkamiesten 2926: tyckes om detta uttalande, som återfinnes i palkkausoloja siten, että päästäisiin parem- 2927: den del av motiveringen, som jag kallade piin ja säännöllisiin oloihin, jolloinka voi- 2928: pecorale: ,I de länder, där anställning i taisiin ryhtyä perinpohjin kysymystä rat- 2929: statstjänst reda.n i och för sig anses såsom kaisemaan. Nykyinen hallitus on kum- 2930: b e v i s p å en eftersträ vansvärd sainhälls- minkin katsonut jo ajankohdan olevan sel~ 2931: ställning, kan staten få sitt personbehov laisen, että se on jättänyt eduskunnalle 2932: delvis tillgodosett också mot jämförelsevis esityksen, jossa virkamieskysymyksen yksi 2933: knappt tilltagna materiella förmåner. Men puoli tahdotaan aivan lopullisesti ja vaki- 2934: där dylika a f f e k t i o n s v ä r d e n äro naisesti ratkaista. Tähän esitykseen on 2935: utan betydelse" o. s. v. kumminkin heti huomautettava, että esitys 2936: .'rag upprepar i sammanha.ng med denna käsittelee vain yhtä puolta asiassa, nimit- 2937: propositions remiss det önskningsmålet, att täin palkkauspuolta. Hallituksen esityk- 2938: translatorskontoret, som tydligen fortfa- sessäkin mainitaan, että mitä virkakoneis- 2939: rande består mest av translatorer, som ha ton yksinkertaistuttamiseen ja työtehon 2940: kunnat översätta till ryska, ombildas så lisäämiseen tulee, on sitä kyllä jo erityi- 2941: alt vi få ett translatorskontor, som i sig nen komitea harkitsemassa, mutta mitään 2942: innesluter förmågor, som kunna översätta ratkaisevaa esitystä siitä ei voida vielä 2943: de finska texterna till svenska. Det är antaa. Tähän asti on käsittääkseni ollut 2944: detta som nu behöves. Nu behöva vi icke hyvin yleinen mielipide se, että virkamies- 2945: mer ryska translatorer. kysymystä pitäisi käsitellä palkkauksen 2946: ohella myöskin virkakoneiston yksinker- 2947: taistuttamisen ja työtehon lisäämisen puo- 2948: Ed. A s p e 1 i n: Olen tyytyväisyydellä lesta. Senvuoksi syntyy vakavia epäilyk- 2949: hav'll.innut, että esilläolevan lakiesityksen siä, onko syytä nyt jo hyväksyä hallituk- 2950: 11 § myöntää valtioneuvostolle oikeuden sen esittämä lakiehdotus vai olisiko se 2951: korottaa rajaseutujen virkamiesten palk- vielä lykättävä siksi kunnes tuo mainit;;;e- 2952: koja 25 % :lla, sillä ottaen huomioon, mani toinenkin puoli asiasta joutuu esille. 2953: kuinka erinomåisen tärkeää on saada raja- Täällä on mainittu, että valtiotalous 2954: seuduille päteviä, täysin sopivia ja kunnol- voisi hyvin kestää sen 100, jopa 120 miljoo- 2955: lisia virkamiehiä ja ne vaikeat olot, joissa nan lisäyksen, minkä hallituksen esitys 2956: nämä palvelevat, on tällainen määräys viime vuoden virkamiesten palkkauksiin 2957: täysin paikallaan. Kuitenkin toivoisin. tietää. Voitanee kumminkin huomauttaa, 2958: että tämä valtioneuvostolle myönnetty oi~ että valtion talous on vasta aivan viime 2959: keus laajennettaisiin siten, että sanottu vuosina saatu jotenkuten tasapainoon, että 2960: palkankorotus voitaisiin myöntää kaikille eduskuntien on täytynyt aina vain etsiä- 2961: Lapin kihlakunnassa palveleville virka- ja uusia verotuksia, e1:ttä tulo- ja menoarvio on 2962: palvelusmiehille siitäkin syystä, kun vii- saatu kiinni. Nytkin voidaan jo huomata, 2963: me aikoina on ollut hyvinkin vaikeaa saada että jos hallituksen esitys hyväksyttäisiin, 2964: Lapissa olevat avonaiset virat täytetyiksi. on valtion tulo- ja menoarviota hyvin vai- 2965: 8 2966: Perjan:baina 15 rp. sYLVSkuut.a. 2967: 2968: kea saada lukkoon. Kyllä kai siinä lai- nalta katsoen olisi pa:lkkausluokista laki 2969: noihin ja tullikorotuksiin täytyisi silloin parempi olemassa kuin asetus. 2970: huomattavassa määrässä ryhtyä. On varsin äänekkäästi ja varsinkin tä- 2971: Erityisesti kiinnittää hallituksen esityk- män kesän aikana syytetty, mielestäni 2972: sessä huomiota se, että hallitus ehdottaa kyllä aiheettomasti että keskustahallitus, ja 2973: nyt kerta kaikkiaan varsin runsaita koro- keskustapolitiikka on aiheuttanut valtio- 2974: tuksia. Ne ovat ylimmissä luokissa 100 % taloudelle erittäin suuria rasituksia, että 2975: niihin palkkaetuihin. mitä virkamiehet sentakia ovat verot huomattavasti kasva- 2976: viime vuoden tulo- ja menoarvion mukaan neet. Toivon, että varsinkin niiden puolu- 2977: nauttivat. Onpa eräissä luokissa ehdotettu eiden taholta, jotka keskustaa ovat syyt- 2978: yli 100 %:kin. Voin mainita parista ensi- täneet valtion menojen lisäämisestä, tul- 2979: mäisestä luokasta numeroitakin. Nykyi- laan yhtymään tähän minun esittämääni 2980: sen ensimäisen palkkausluokan virkamies, mielipiteeseen. 2981: kun otetaan huomioon, että hän saa ikäkoro- Virkamiesolojen järjestelyyn nähden aina 2982: tuksen, saa tänä vuonna 74,800 markkaa. on esitetty varsin eriäviä mielipiteitä, toi- 2983: Hallituksen esityksen mukaan häu tulisi saalta esitetään virkamiesten asema varsin 2984: saamaan 124,800 markkaa, siis korotus on heikoksi ja vaikeaksi ja maksajien asema 2985: erittäin huomattava. Vielä suurempi koro- paljon paremmaksi. Minä en tahdo tähän 2986: tus olisi toisessa palkkaluokassa. Nykyi- pitemmälti kajota. Huomautan vain sen, 2987: sin se on 57,150 markkaa, hallituksen esi- että kyllä kai tälläkin hetkellä suurin osa 2988: tyksen mukaan se tulisi olemaan 120,120 veronmaksajia on yhtä vaikeassa taloudel- 2989: markkaa. Kolmannessa luokassa myöskin lisessa asemassa kuin virkamiehistökin, 2990: on korotus yhtä huomattava. Alemmissa vaikkapa otetaankin huomioon, että virka- 2991: luokissa ei korotus ole niin suuri kuin miesten tulot täytyy olla huomattavasti 2992: ylemmissä. Tämän vuoksi saattaa asettaa suuremmat kuin yksinkertaisissa oloissa ja 2993: kysymyksenalaiseksi, onko nyt jo ajan- tehtävissä toimivien veronmaksajien. On 2994: kohta sellainen, ja katsotaanko maan talou- puhuttu voinaulojen hinnoista, mitä ne ai- 2995: dellisen aseman siksi vakiintuneen, että voi- koinaan maksoivat, mutta sen nyt saanee 2996: daan näin korkeat korotukset lailla säätää .iättää syrjään. Yhteen kohtaan huomautan 2997: nyt heti voimaanastuviksi. kumminkin, mitä ed. A. Pulkkinen lausui. 2998: Vielä on hallituksen esityksessä tehty että tehtävät ovat virkamiehillä viime vuo- 2999: parannuksia nykyisiin virkamiesoloihin sina kasvaneet, mutta virkamiesten luku ei 3000: siinä kohden, että palkanlisäykset tulisivat ole siinä suhteessa lisääntynyt. Kyllä ylei- 3001: tapahtumaan tiheämmin kuin ennen. Tus- nen käsitys täällä eduskunnassa tähän asti 3002: kin siihenkään olisi nyt syytä. Yksi kohta on ollut se, että virkamiehille voitaisiin 3003: hallituksen esityksessä kiinnittää erityi- h:vvin monessa virastossa tehtäviä lisätä ja 3004: sesti huomiota. Virkamiesten asettaminen sitä tietä voitaisiin pyrkiä siihen, mihin 3005: niihin palkkausluokkiin, joita on esityk- mainitsemani edustajakin, pyrkii, että me 3006: sessä 76, jäisi esityksen mukaan hallituk- voisimme kunnollisesti palkata tarpeellisen 3007: sen asiaksi. Hallituksen tulisi asetuksella virkamieskunnan. Minäkin katson, ·että 3008: määrätä, mikä virkamieskunta mihinkin -puhemiesneuvoston ehdotus on sopivin, että 3009: palkkaluokkaan kuuluu · ja senvuoksi ei :v~ia käsitellään valtiovarainvaliokunnassa. 3010: mielestäni virkamiesten asema tule ollen- eikä aseteta erityistä virkamiesvaliokuntaa. 3011: kaan vakavaksi, jos sitä tahdotaan ajaa. 3012: Toisaalta voisi sattua niin, kuten nyt esi- Ed. H i ilo s: Kyseessäoleva hallituksen 3013: tyksen antamiseen nähden on sattunut, että esi t;ys laiksi valtion viroista ja toimista 3014: sen luokittelun tulisi toimittamaan virka- suoritettavain palkkauksien yleisistä perus- 3015: miehistä kokoonpantu toimitusministeriö. teista asettaa valtion toimenhoitajain palk- 3016: Silloin voisi käydä niin, että palkkaluo- kauksen a1van uudelle periaatteelliselle 3017: kittelussa menot kohoaisivat hyvinkin huo- pohjalle. Asian siihen periaatteelliseen 3018: mattavasti ja senvuoksi olisi syytä, että puoleen, mikäli se koskee lainsäädäntötietä 3019: luokittelu tapahtuisi myöskin lailla. Voisi- palkkausolojen järjestämistä valtion lai- 3020: han sattua niinkin, että olisi sellainen hal- toksissa, ei työväenpuolueen edustajilla. ole 3021: litus, joka luokittelisi virkamieskunnan mitään muistuttamista. Jo pitempään ai- 3022: päinvastoin, asettaisi toiset virkamiehet kaan, useiden vuosien aikana, ovat valtion 3023: liiankin alhaisiin luokkiin ja siltäkin kan- laitosten palveluskuntien järjestöt juuri 3024: Valtion viroista auoritettavien :paliktkaueteDI yleiset perusteet. 3025: 3026: pyrkineet tähän periaatteeseen, että lain- miehille palkkoja korotettaviksi. Se käsit- 3027: säändäntötietä suoranaisesti määrättäisiin tääkseni ei laisinkaan sovi, siinä ei ensin- 3028: palkat, ja että tämän luonnollisesti suorit- kään puhtaasti porvarillisen ajattelutavan 3029: taisi eduskunta. Tähän käsitykseen on mukaan ole minkäänlaista 'loogillista järkeä. 3030: luonnollisesti tultu kokemuksien kautta; Tämän esityksen yksityiskohtiin en 3031: ennen kaikkea se räikeä ristiriita, mikä eri tässä yhteydessä halua kajota. Huomaut- 3032: valtion laitoksissa ehdottomasti palkkau:s- taisin vain lisäksi eräästä seikasta, joka 3033: ten suhteen vallitsee, voitaisiin ehkä parai- tähän mahdollisesti voitaisiin yhdistää, 3034: ten siten poistaa, kuin myöskin tästä edelli- nim. periaate siitä että ylimääräisiin valtion 3035: sestä johtuva räikeä mielivalta epäilemättä toimen hoitajiin nähden asetettaisiin paikal- 3036: myöskin samassa ainakin jossain määrin lisessa suhteessa tähän lakiin myöskin mää- 3037: lieventyisi. Esilläoleva esitys kuitenkin on räys että heidän palkkansa määrä voisi 3038: puutteellinen tässä suhteessa. Voin yhtyä olla vastaavaa vakinaista 10 % alempi. 3039: pääasiassa siihen, mitä ed. J uutilainen Käsittääkseni se hyvin sopii tämän lain 3040: täällä mainitsi, että tässä lakiehdotuk- puitteisiin ja sisältyy yleensä siihen peri- 3041: sessa tulisi olla se luokittelu, mihin aatteeseen, mitä tämä laki edellyttää. 3042: palkkaryhmään kukin ammatti tai toi- Lopuksi huomautan että työväenpuolu- 3043: miryhmä asetetaan. Ainoastaan silloin een eduskuntaryhmä tulee ~sittämään asian 3044: tällä ehdotuksella käsittääkseni on jotakin lähettämistä valtiovarainvaliokuntaan. 3045: merkitystä, joten ehdottaisin, että valio- 3046: kunta tässä suhteessa tekisi tähän lakieh- 3047: rlotukseen muu'toksen. Ed. B r y g g a r i: Pyysin puheenvuo- 3048: Mitä sitten tulee varsinaisesti tässä esiin- ron ilmaistakseni, mitä maaseudun vähä- 3049: tyvän .lakiehdotuksen 2 § :ään, jossa luokit- väkiset tästä kysymyksestä ·ajattelevat. 3050: telu on jaettu kaikkiaan 76 eri ryhmään, Kun alettiin tästä keskustelu, lausui täällä 3051: joskin luonnollise~i alempia ryhmiä on ensimäisen puheenvuoron käyttäjä, muis- 3052: paljon sellaisia, joissa sivutoimista tullaan taakseni ed. A. Pulkkinen, että Suomi on 3053: maks~maan, on kuitenkin jo heti todettava, virkamiesten luvattu maa. Mutta nähtä- 3054: että ylemmissä luokissa ehdottomasti on västi se ei vielä ole tarpeeksi virkamiesten 3055: liian suuret palkat, ja yleensä, jos katsoo luvattu maa, siitä tahdotaan vielä varmem- 3056: asian puhtaasti teknillistä puolta, että maksi vakuudeksi tehdä sellainen. Järjes- 3057: muutaman sadan markan ero näin suurissa telyperiaatteesta ja -tarpeellisuudesta ei ole 3058: summissa ei suinkaan ole tarpeellista, olemassa erimielisyyttä. Yhtyisin siihen 3059: mutta palkkauksen suuruus kokonaan si- ajatukseen että järjestely on tarpeellista 3060: nänsä olisi tuntuvasti alennettava ylem- niinkuin lakiehdotuksessa on esitetty, ja yh- 3061: missä luokissa, kun ensijaan alempien luok- tyisin siihen periaatteeseen että palkkaus- 3062: kien määrä olisi poistettava koko joukolla. olot olisi palkallaeläjille järjestettävä lain- 3063: Kuinka monta näistä luokista mahdollisesti laadinnailista tietä. Mutta onko järjestely 3064: olisi poistettava, ei ole aivan helppo sanoa siinä muodossa oikea, mitä virkamieshalli- 3065: johtuen siitä, kun ei ole tiedossa, mihin tus tässä ehdotuksessa esittää? Minä oli- 3066: palkkaryhmiin on eri virkailijat aiottu si- sin odottanut sellaista järjestelyä, että kor- 3067: .ioittaa, joten siitä puolesta ei yksityiskoh- keampien virkamiesten palkkoja olisi alen- 3068: taisemmin voi mielipidettään lausua. nettu ja alhaisempien korotettu, ja myös- 3069: Mitä yleisesti tulee asian siihen puoleen, kin toisessa suhteessa järjestelyä, että tar- 3070: että tämän uuden palkkausjärjestelmän peettomat virkamiehet olisi poistettu. 3071: toimeenpano vaatisi valtion varoja noin 95 Tämän maan valtiotaloudessa on kaksi 3072: a 100 miljoonaa, niin kuitenkin me työ- pääsyytä, jotka aiheuttavat suuren pulan 3073: väenTJuolueen edustajat tulemme jyrkästi joka vuosi eduskunnalle tulo- ja meno- 3074: vastustamaan virkamiesten palkkojen tällä arviota järjestettäessä. Ja ne ovat: liia~ 3075: määrällä kohottamista. Kun ottaa vasta- suuret virkamiesten palkkausmenot ja liian 3076: kohdaksi tälle esitykselle sen seikan, ja suuret sotilasmenot. Jos näissä kysymyk- 3077: katselee sitä olotilaa, missä tämän maan Slssa lähdetään molemmissa kulkemaan 3078: työväestö taloudellisesti tällä kerralla elää, siihen suuntaan kuin nyt on ehdotettu, 3079: että siltä, sensijaan, että olisi saanut palk- niin on tulevaisuudessakin asia edelleen si- 3080: koihinsa parannusta, on tuntuvasti palk- ten että ei tahdota löytää keino.ia, millä 3081: koja alennettu, niin esitetään tässä virka- saataisiin niin paljon tuloja kuin tarvittai- 3082: 60 Periamt,ain:a 15 10. sy.yslkuut.a. 3083: ·------- 3084: 3085: siin. Jos haluaa rinnastaa virkamiesten, täni selvänä, että esilläolevaan hallituksen 3086: työläisten ja lisäksi pieneläjien elintasoa, esitykseen eduskunnassa on kiinnitettävä 3087: niin täytynee myöntää, että suuri enemmis- mitä tärkein huomio .•Ja minä lisään, sii- 3088: tö tämän maan asukkaista on sellarsessa hen on kiinnitettävä hyvin myötätuntoi- 3089: asemassa että niiden elin'ta:soa täytyisi ta- nen huomio. Eräiden edellisten puhujain, 3090: valla tai toisella kohottaa eikä lähteä sitä erityisesti ed. Lindbergin ja ed. A. Pulkki- 3091: vastakohtaa muodostamaan vielä räikeäm- sen esitykset virkamiesten taloudellisesta, 3092: mäksi, mikä nyt jo vallitsee. Minä yhtyi- monessa tapauksessa suoranaisesta ahdinko- 3093: sin ed. Juutilaiseen siinä suhteessa, mitä tilasta, johon he ovat viimeisinä aikoina 3094: hän esitti, että asia lykätään siksi kuin joutuneet, ovat varmaan oikeat. .Jokainen, 3095: virkamiesolot kokonaisuudessaan järjestel- jolla on lähempää tuntemusta tilanteesta 3096: lään, ei yksin palkkausolojen kohdalta, tlillä alalla, saattaa sen todistaa. Siitä. 3097: vaan myöskin muilta osilta. seuraa, että myöskin heidän toivomuksensa 3098: Täällä tullaan luultavasti pelottelemaan virkamiesten aseman parantamisesta ovat 3099: että, jos virkamiesten palkkoja ei koroiteta oikeutetut. Ne järjestelyt, joihin edus- 3100: niin ei saada näihin virkoihin kyvykkäitä kunta aikaisempia kulunkiarvioita muo- 3101: toimitsijoita. Minä haluaisin tietää että dostaessaan on ryhtynyt virkamiesten a.se- 3102: mihinkähän tuo virkamieskomppania läh- man parantamiseksi erit;yisten kalliinajan- 3103: tee, jos tuo lakiehdotus hylätään. .Ja minä lisäysten myöntämisellä, ova:t osoittautu- 3104: haluaisin tehdä kysymyksen, että menet- neet aivan riittämättömiksi. 3105: teleekö porvaristo työläisten palkkausoloja Ed. Juutilaisen lausunnon pääpontta oli 3106: järjestellessään samalla muotoa kuin se vaikea mada selville. Sen minä kummin- 3107: suhtautuu näihin virkamiesten palkkaus- kin luulen ymmärtäneeni myöskin häntä 3108: oloihin? Onko siinä pidetty silmällä työ- mvöhempäin puhujain lausunnoista, että 3109: läisen kunnollisuutta, sen elämän vaati- ed. J uutilainen on vaatinut koko tämän 3110: muksia, vai onko kunnottomilla työläisillä palkkausasian järjestelyn lykkäystä, kun- 3111: tahdottu laskea kunnollisten työläisten nes toiset, hänen mielestään tärkeät kysy- 3112: elintaso entistä alemmaksi ja hävittää nii- mukset virkamiesten toiminnan alalla ovat 3113: den työteho? Tätä kysymystä, ikävä kyllä, myöskin saadut .iärjestetyiksi. Jostakin ed. 3114: ei ole tähän saakka arvosteltu tarpeellisella .Juutilaisen lausunnosta luulen saaneeni sen 3115: huomiolla. käsityksen, että hän puhuu ryhmänsä ni- 3116: Kun asia on ehdotettu valtiovarainvalio- messä. Jos näin on laita, minä sitä vali- 3117: kuntaan, niin minä lausuisin evästyksenä, tan, sillä käsitykseni mukaan tämän palk- 3118: että tämä asia, tämä lakiehdotus lykätään kausasian järjestely ei siedä mitään lyk- 3119: siksi, kunnes virkamiesolot kokonaisuudes- käystä. Kyllä siinä, jos missä, on viivy- 3120: saan otetaan järjestelynalaisiksi, lähtien tyksessä vaara. 3121: siitä perusteesta, mitä alussa mainitsin, Mutta minä en tahdo ryhtyä laajemmin 3122: että alempain virkamiesten palkkoja on ko- käsittelemään tämän lakiehdotuksen yksi- 3123: rotettava, ylempäin alennettava ja tarpeet- tyisiä kohtia. Toivon, että asianomainen 3124: tomia virkamiehiä poistettava. valiokunta ja myöhemmin eduskunta suh- 3125: tautuu tähän hallituksen esitykseen sellai- 3126: Ed. Sand b l o m: Jag vill i huvudsak sella tavalla, joka tulee poistamaan virka- 3127: förena mig om prosten Lindbergs uttalan- miesten palkkauksessa nykyään vallitsevat 3128: de. J ag anser att de .senaste åren skapat enäkohdät, ja saattaa tämän kysymyksen, 3129: aHdeies för många t.iänster, så att stats- joka ei ole elinasia yksinomaan virkamie- 3130: kassan blivit överansträngd, oeh ändå har hille itsellensä, vaan yhtä tärkeä myöskin 3131: det i huvudsak betalats svältlöner. Jag an- valtion oman hallitustoiminnan ylläpitämi- 3132: ser att tjänsternas antal bör minskas och selle, suotuiPaan päätökseen. Minäkin vas- 3133: lönerna för de övriga tjänsterna höjas så, tustan erityisen virkamiesvaliokunnan aset- 3134: att vi kunna påräkna en intresserad och tamista. Ymmärtääkseni on tämä asia puh- 3135: trogen t.iänstemannakår. Jag understöder das budjettikysymys ja on siis lähetettävä 3136: remiss tili statsutskottet. valtiovarainvaliokuntaan. 3137: 3138: Ed. V i r k kun en: Pyydän asian kä- Ed.· Ryti: Minunkin mielestäni tämä 3139: sittelyn tässä vaiheessa rajoittua ainoastaan asia on puhdas raha-asia ja kun sitäpaitsi 3140: muutamaan sanaan. On pidettävä mieles- se kanta, jolle tässä kysymyksessä asetu- 3141: Valtion viroista suoritettavien .palik1kausten< yleiset perusteet. 61 3142: 3143: 3144: taan, tulee vaikuttamaan lukuisiin me- ratkaista l)ysyväiselle kannalle. Mitä sitten 3145: nomomentteihin pitkin menoarviota, vaik- itse tähän lakiesitykseen tulee, niin minun 3146: kakaan ne välittömästi eivät koske virka- mielestäni ei olisi syytä sitä senkään vuok- 3147: miesten palkkauksia, ja kun se olisi omansa si ratkaista, kun ne monet muut virka- ja 3148: hidastuttamaan ja vaikeuttamaan tulo- ja palvelusmiesten asemaa tarkoittavat järjes- 3149: menoarvion käsittelyä, jos asia lykättäisiin tämiskysymykset kokonaisuudessaan lain- 3150: erityiseen valiokuntaan, niin milläkin puo- säädännössä ovat vielä kesken. Minun mie- 3151: lestani pyytäisin vastustaa ed. A. Pulkki- lestäni olisi syytä jättää tämänkin kysy- 3152: sen tekemää ehdotusta erityisen virkamies- myksen järjestäminen siksi, kunnes kysy- 3153: asiainvaliokunnan asettamisesta ja kanna- mys kokonaisuudessaan on ratkaistu. Li- 3154: tan puhemiesneuvoston ehdotusta. säksi, kun katselee esityksessä olevaa luo- 3155: kittelujärjestelmää, niin siinä muodossa, 3156: kuin se on tässä esitetty, en voi kannattaa 3157: Ed. A a 1 t o: Vaikka minä myönnänkin sitä siitäkään ysystä, että eduskunnalla ei 3158: puolestani, että virkamiesten palkkaus, ai- olisi minkäännäköistä tietoa siitä, mitkä 3159: nakin eräiltä osilta, ei ehkä vastanne niitä virkamiehet tulisivat kuulumaan kuhunkin 3160: vaatimuksia, joita nykyisenä kalliina ai- luokkaan. Lakiesityksessä sanotaan, että 3161: kana. tähän palkkaukseen nähden on asetet- se tullaan säätämään asetuksella. Mutta 3162: tava, niin minun mielestäni ei kuitenkaan kun näin kauaskantoinen kysymys on rat- 3163: vielä nyt olisi syytä ryhtyä siinä muodos- kaistavana, minun mielestäni eduskunnalla 3164: sa, kuin hallituksen esitys nyt on, virka- pitäisi olla jo myös tilaisuus määritellä tai 3165: miesten palkkausolojen kokonaan uudelleen sanella ainakin toivomuksia siitä, mitkä 3166: järjestämiseen. Eduskunta on kaikkina maamme suuresta virkamiesjoukosta, jotka 3167: viimeisinä vuosina kiinnittänyt minun ovat eri asteella, tulisivat kuhunkin luok- 3168: mielestäni riittävän paljon huomiota virka- kaan kuulumaan. Lisäksi on otettava huo- 3169: miesten palkkauskysymykseen myöntämäl- mioon, että täs8ä luokituksessa esitetyt 3170: lä säännöllisesti vuosittain budjettiin lisä- palkkamäärät ovat vain peruspalkkoja, jot- 3171: määrärahoja kalliinajanlisäy ksien maksa- ka tulevat niine lisäyksineen, joita he laki- 3172: miseksi. Jos nyt järjestettäisiin virkamies- ehdotuksen mukaan tulevat saamaan, san- 3173: ten palkkauskysymys sillä tavalla, kuin gen tuntuvassa määrässä kohoamaan. Onko 3174: puheenaolevassa lakiehdotuksessa esitetään, nyt ollenkaan tarpeellista meillä yrittää- 3175: niin minun mielestäni siitä olisi haitallisia kään järjestää virkamiesten palkkauskysy- 3176: seurauksia maalle siinä tapauksessa, että mystä sille pohjalle, missä se oli ennen so- 3177: maamme rahanarvo vastaisuudessa tuntu- taa. Minun luullakseni meillä ei ole mi- 3178: vasti kohoaa. Tosin lakiin on asetettu jon- tään syytä järjestää virkamiesten palkka- 3179: kinlainen n. s. liukuva palkka-asteikkojär- oloja siten, että ne tulisivat sellaisiksi, kuin 3180: jestelmä siltä vara_lta, mutta, s~käli kuin ne silloin olivat. Silloin Suoffilesta taas tulisi 3181: olen voinut tähän hukuvaan asteikkoon sy- virkamiesten luvattu maa. Vaikka minä 3182: ventyä, ei se minun mielestäni vastaa niitä myönnänkin, että virkamiesten palkat, niin- 3183: vaatimuksia, joita on asetettava siinä ta- kuin jo huomautin, sietävät; varsinkin 3184: pauksessa, että maamme rahanarvo tuntu- alemmissa luokissa, korjauksia, niin minun 3185: vasti nykyisestä kohoaa. Minun mielestäni mielestäni ei meillä koskaan enää voida pa- 3186: se huomautus, joka on eräiltä tahoilta tehty lata siihen tilanteeseen, joka vallitsi ennen 3187: ehdotettua järjestelyä vas<taan, että se olisi sotaa virkamiesten palkkoihin nähden, sillä 3188: jätettävä siksi, kunnes maan rahanarvo va- siksi suhteettornia ne olivat kaikkiin mui- 3189: kiintuu pysyväiselle kannalle, se huomau- hin palkannauttijoiden palkkoihin nähden. 3190: tus on oikea. Sen, että tämä esitys nyt jä- Minä puolestani haluai,sin lausua asiano- 3191: tettäisiin ratkaisematta, ei suinkaan tarvit- maiselle valiokunnalle, valtiovarainvalio- 3192: sisi merkitä sitä, etteikö eduskunta kiinnit- kunnalle nimittäin, johon minäkin puoles- 3193: täisi virkamiesten palkkauskysymykseen tani tulen kannattamaan esityksen lähettä- 3194: huomiota. Se merkitsisi vain sitä, että ny- mistä, että valiokunta jättäisi nyt koko tä- 3195: kyinen järjestelmä kalliinajanlisäy ksineen män ratkaisun syrjään ja ehdottaisi hylät- 3196: l)ysytettäisiin voimassa siihen saakka, kun- täväksi tämän ehdotuksen, kunnes tulee so- 3197: nes voidaan katsoa maan valuutan järjesty- pivampi aika, maan rahan-arvoa ja vastai- 3198: neen niin pysyväksi, että voitaisiin tällai- sia olo.i'a silmälläpitäen, järjestää tämä 3199: nen suurikantoinen kysymys lopullisesti palkkauskysymys. 3200: Ed. Kivilinna: On kyllä totta, että peettoman suurena. Hallitus tosin perus- 3201: tällaisilla evästyskeskusteluilla on suhteel- taa laskelmansa jollekin olettamukselle, a.r- 3202: lisesti pieni merkitys, mutta kun a.sia on vatenkin asiaa käsitelleen komitean tuu- 3203: kumminkin näinkin pitkälle mennyt ja mailuille, mutta eihän ole mitään takeita 3204: näinkin monelta taholta ajatuksia esitetty, siitä, minkälaiseksi lopullisesti muodostuu 3205: niin katson minäkin olevan syytä lyhyesti se asetus, joka virkamiehet näihin eri palk- 3206: perustella sitä kantaa, joka minulla tässä kaluokkiin jakaa ja sen mukaan voi myös 3207: asiassa on, ja jonka minä puolestani luulen se menoerä, joka lopulta tarvitaan, muodos- 3208: pääpiirteissä olevan varsin yleisen siinä tua hyvin erilaiseksi. Tämäkin on mieles- 3209: ryhmässä, 1ohon minä kuulun, vaikkakaan täni sellainen näkökohta, joka puhuu sen 3210: minulla enempää kuin kellään ryhmäto- puolesta, että asia ei vielä ole kypsä lopul- 3211: vereistani ei ole mitään nimenomaista val- lisesti ratkaistavaksi. Sivumennen sanoen 3212: tuutta esiintyä ryhmän nimissä. Se tarkoi- mainitsisin vielä käsitykseni olevan sen, että 3213: tus, joka hallituksella on ollut, on epäile- kun tämä lopullinen järjestely toimeenpan- 3214: mättä kiitettävä, tarkoitus saada virkamies- naan, lopullinen jako palkkausluokkiin, 3215: ten palkkauskysymys ja sitä koskevat rii- niin sitä ei sopivasti voi jättää läheskään 3216: dat kerta kaikkiaan pois päiväjärjestyk- yksinomaan virkamiesten itsensä ratkaista- 3217: sestä. Epäilemättä on myöskin totta, että vaksi, vaan tavalla tai toisella, tapahtukoon 3218: monessa suhteessa palkkain järjestelyn se lain tai muun muodossa tai muulla ta- 3219: ohella, niinkuin täällä on eri tahoilta huo- valla, siinä täytynee olla erotuomarina ja 3220: mautettukin, kaivataan myöskin palkkain verrattain ratkaisevalla vallalla varustet- 3221: korotuksia. Mutta sittenkin asettuisin minä tuina muita, virkamiespiirien ulkopuolella 3222: sille kannalle, että asema ei vielä ole kypsä olevia kansalaisia päättämässä tästä asiasta. 3223: tämän asian lopulliselle ratkaisulle ja pe- Lopuksi minä kiinnittäisin vielä huomio- 3224: rustan sen ennen kaikkea siihen, että minun ta erääseen yksityiskohtaan, jota täällä on 3225: käsittääkseni virkamieskysymyksen järjes- verrattain sivumennen kosketeltu. Halli- 3226: tely alotetaan kokonaan väärästä päästä, tuksen esityksessä on tähän asti noudatettu 3227: silloin kun se alotetaan palkkojen korotuk- perheenisyysperiaate verrattain suuressa 3228: sella. Alote on tehtävä toiselta taholta. On määrässä syrjäytetty. Totta kyllä, niiden 3229: ryhdyttävä tarmokkaammin järjestelemään lisäpalkkojen kautta, joita 4 §:ssä ehdote- 3230: virkamieskuntaamme niin, että meillä on taan annettavaksi perheellisille korkeampi- 3231: jonkunlaista käsitystä siitä, kuinka suuri na kuin perheettömille, on tämä näkökohta 3232: se virkailijamäärä on, jolle palkkoja anne- jossain määrin otettu huomioon. Minä en 3233: taan, aijotaanko todella ruveta tarmok- ryhdy tässä tekemään laskelmia siitä, onko 3234: kaammin sen lukua vähentämään, yhdistä- tämä riittävä. Minusta tuntuu kumminkin 3235: mään virkoja, missä sitä voidaan tehdä, siltä, niinkuin sietäisi enemmän panna pai~ 3236: poistamaan tarpeettomia j. n. e. Silloin noa tälle näkökohdalle, perheellisyysnäkö- 3237: vasta, kun tässä suhteessa on jotakin esi- kohdalle .ia perheellisyyden pohjalle makse- 3238: töitä tehty,. on mahdollisuus arvioida, kuin- tulle palkanlisälle. Tahtomatta puolustaa 3239: ka pitkälle palkkojen korotuksissa voidaan nykyistäkään järjestelmää ja tahtomatta 3240: mennä ja kuinka suuret välttämättömät myöskään ryhtyä mihinkään periaatteelli- 3241: menot se tulee silloin valtiolle tuottamaan. seen keskusteluun tässä asiassa, minä vain 3242: Jos lähdetään kulkemaan hallituksen eh- huomautan siitä, että pitäisi olla ilman 3243: dottamaa tietä, niin minun ymmärtääkseni minkäänlaisia laskelmia selvää, että jos 3244: lähdetään kulkemaan sen vanhan ohjeen perheellinen ja perheetön palkannauttija 3245: mukaista tietä, joka ensin pyrkii rauhoit- kantavat saman palkan, perheellisen elin- 3246: tamaan mieliä .ia sitten vasta saamaan ai- taso on silloin tuntuvasti alempi kuin per- 3247: kaan parannuksia, ja silloin onkin se vaara heettömän. Se pitää paikkansa, olipa ky- 3248: ehdottomasti tarjona, että kun mielet rau- symys mistä palkannauttijasta tahansa . .Jos 3249: hoittuvat, niin parannukset unohtuvat. Li- lähtee siitä, mikä minun mielestäni on si- 3250: säksi tätä kantaa tukee se, mitä täällä on veellisesti oikeata, että todellinen palkka 3251: jo esitetty, että ehdottomasti on tarpeen on se elintaso, joka palkansaajan kantaman 3252: saada tietää, mitenkä virkamiehet jaetaan palkan nojalla käy hänelle mahdolliseksi. 3253: näihin moniin palkkaluokkiin, joita tässä niin silloin ei todellakaan tässä tapauksessa 3254: on esitetty ja joiden lukumäärää minä ole tullut samasta työstä sama palkka. 3255: myös, sivumennen sanoen, pidän aivan tar- l Minä luulisin, että muuttamalla- jos nim. 3256: Pöydällepanot. 3257: 3258: tämä asia tulee yksityiskohtaisen käsitte- vielä jonkunlaiseen väliaikaiseen ratkai- 3259: lyn alaiseksi - määräyksiä siitä rajasta, suun. Omasta puolestani kannatan asian 3260: josta perheellisyyslisä alkaa ja muuttamal- lähettämistä valtiovarainvaliokuntaan. 3261: la asteikkoa jonkun verran useampiaskelei- 3262: seksi ja ehkä välimatkoja suuremmiksi, voi- Keskustelu julistetaan päättyneeksi. 3263: daan tässä suhteessa päästä oikeaan. En- 3264: nen kaikkea minä kumminkin tahtoisin Puhemies : Keskustelun kuluessa on 3265: kiinnittää huomiota siihen, että jos virka- ed. A. Pulkkinen ed. Schaumanin kannat- 3266: miehistön palkkaus järjestetään tätä näkö- tamana ehdottanut, että asia lähetettäisiin 3267: kohtaa silmälläpitäen, niin sillä tavalla voi- perustettavaan virkamiesasiainvaliokun- 3268: daan suorastaan saavuttaa rahallinen säästö. taan . 3269: .Tos lähdetään nim. siitä, että virkamiesten 3270: palkkaus peruspalkkoineen ja lisäyksineen, Selostus myönnetään oikeaksi. 3271: sellaisena kuin se tässä esityksessä on eh- 3272: dotettu, riittää suurperheelliselle, ja jos sii- Puhemies: Koska asiassa on eri 3273: tä sitten lasketaan asteettain ja suhteelli- mieliä, on siitä äänestettävä. 3274: sesti suurin välimatkoin palkkaa alaspäin, 3275: niin voidaan varmasti päästä, niin minä ai- 3276: nakin uskon, vähemmällä loppusummalla Åänestys ja päätös: 3277: ja kuitenkin jokainen palkannauttija tulee 3278: saamaan todellisia tarpeitaan vastaavan Ken hyväksyy puhemiesneuvoston ehdo- 3279: palkan. Jos sensijaan lähdetään siitä, että tuksen, äänestää ,jaa"; jos ,ei" voittaa, on 3280: perheellisyysnäkökohdalle pannaan verrat- ed. A. Pulkkisen ehdotus hyväksytty. 3281: tain vähän huomiota, joudutaan ehdotto- 3282: masti siihen, että valtio tulee maksamaan Äänestyksessä ovat jaa-äänet voitolla. 3283: palkkoja .sellaisillekin, jotka eivät sitä sii- 3284: nä määrässä tarvitsisi kuin monet muut sa- Puhemies: Eduskunta on siis päät- 3285: man työn tekijät, ja tulee maksamaan enem- tän;vt lähettää asian v a l t i o v a r a i n- 3286: män kuin millä se voi päästä. Voidaan tie- v a 1 i o k u n t a a n. 3287: tysti sanoa, niinkuin täällä on sanottu, ett'i 3288: samalla syyllä voisi vaatia palkkojen jär- 3289: jestelyä kaikilla muilla aloilla tämän peri- 4) Kertomus valtiovarain tiliasta vuonna 1920 3290: aatteen mukaan. Se on aivan totta ja minä 3291: puolestani voin tässä lomassa sanoa, että esitellään ja lähetetään puhemiesneuvoston 3292: minä olisin valmis olemaan mukana jokai- ehdotuksen mukaisesti v a 1 t i o vara i n- 3293: sessa yrityksessä, joka todellakin voisi vie- v a 1 i o k u n ta a n. 3294: dä perille siinä suhteessa, että palkkaustapa 3295: yleensä saataisiin näin järjestettyä, mutta 3296: vaikka sitä ei nyt tällä kertaa voisikaan 3297: saada, niin minusta tuntuu epäjohdonmukai- 3298: selta, jos kieltäydyttäisiin oikeudenmukai- Pöydällepanot: 3299: sesta ja tarkoituksenmukaisesta uudistuk- 3300: sesta yhdellä alalla sen takia, ettei sitä yht- 5) 13,750,000 markan suuruisen lisämäärära- 3301: äkkiä ja kokonaisuudessaan voida panna han myöntämistä rautateiden liikkuvan ka.. 3302: toimeen kaikilla aloilla. Vähitellenhän ja luston lisäämiseen vuonna 1922 3303: askeleittain kaikki uudistukset toimeensaa- 3304: daan. Siinä tapauksessa, että asia joutuu koskeva hallituksen esitys n:o 32 esitellään 3305: valiokunnassa yksityiskohtaisen käsittelyn .ia pannaan pöydälle ensi tiistain istuntoon. 3306: alaiseksi, rohkenisin minä sulkea nämä vii- 3307: meksi esittämäni a iatukset valiokunnan 3308: huomioon, mutta niillä syillä, jotka jo esi- 6) Ehdotuksen tulo- ja menoorvioksi 3309: t-in, olen minä sitä mieltä, että asialle olisi vuodelle 1923 3310: tällä kertaa paras ratkaisu se, että se lyk- 3311: käytyisi toistaiseksi, ja mikäli ja jos har- sisältävä hallituksen esitys n:o 33 esitel- 3312: kitaan tarueelliseksi järjestää virkamiesten lään ja pannaan pöydälle ensi tiistain 3313: palkkausoloja, toistaiseksi olisi tyydyttävä istuntoon. 3314: '1) Vuroden 1919 valtiopäivillä lepäämään jä- 14) Vuoden 1921 va1tiopäivllä lepäämään 3315: tetty esitys Suomen Hallitm•muodoksi jäJtetty esitys lai·ksi maan hankki- 3316: mis.est.a asutustarkoituksiin 3317: esitellään ja pannaan pöydälle ensi tiistain 3318: istuntoon. esitellään ja pannaan pöydälle ensi viikon 3319: verjantain istuntoon. 3320: 3321: 8) Vuoden 1919 Vlllltiopäivillä lepäämään jä- 3322: tetty ehdotus laik•si vaHiopäiväjärjestyben 15) Vuoden 1921 V'altiopäiviillä lepäämään 3323: ulkoasiainvaliokunta.a koskevien säännösten jätetty ehdotus laiksi haJlitusmuodon 3324: täyden tämisestä 23 § :n muutt~mises.fa 3325: 3326: esitellään ja pannaan pöydälle ensi viikon esitellään ja vannaan pöydälle ensi '!iikon 3327: 11erjantain istuntoon. perjantain istuntoon. 3328: 3329: 16) Vuod.en 1921 valtiopäivillä lepäämään 3330: 9) Vuod•en 1920 vaiLtiopäivillä lepäämään jä- jätetty esi·tys laiksi eräiden lainvas-tai- 3331: t,etty esitys vahinkoavustuksen suorittami- sesti ha.n:kittujen Minteis,töjen luo- 3332: sesta sodan ja ·k.a:piuan aikana vuonna 1918 vutt~misestt.a valtiolle 3333: vahinkoa kärsineille ul·koma.a.lai.siUe 3334: esitellään .ia pannaan vöyclälle ensi viikon 3335: esitellään ja pannaan pöydälle ensi viikon perjantain istuntoon. 3336: perjantain istuntoon. 3337: 17) Vuoden 1921 v.a:Hiopäivillä l.epäämään 3338: 10) Vuoden 1920 vaJltiopäivillä lepäämään jä. jätetty esitys eräiden M.aari.an pittäjässä si- 3339: tetty esitys erinäisiä ViaUion veroja kantoajan jaitsevaan l,;o~Heikkilän vi.r.kataloon kuulu- 3340: jälk.een maksettaessa suoritettav•asta veron li- vien alueiden vaihtami·ses.ta Naantalin maa- 3341: säykses,tä seura.kunhan KultaranUtan kylässä sijaitse- 3342: VIaan KultaranniRll huvila-alueeseen 3343: esitellään ja pannaan pöydälle ensi viikon 3344: TJCrjantain istuntoon. esitellään ja pannaan pöydälle ensi viikon 3345: perjantain istuntoon. 3346: 11) Vuoden 1920 vaJtiopäivillä lepäämään jä- 3347: tet~ty esitys sisältävä ehdotuksen elintarve- 3348: 18) Vuodelll 1921 vaoltiopäiv.illä lepäämään 3349: laiksi jätetty esHys laiksi virkamiehen oi- 3350: keurksiSJt.a ja velv·ollisuuksista, 3351: esitellään ja pannaan pöydälle ens1 viikon kun vir•ka lakkautetaan 3352: tiistain istuntoon. 3353: esitellään ja pannaan pöydälle ensi viikon 3354: perjantain istuntoon. 3355: 12) Vuoden 1920 valtiopäivillä le.päämään jä- 3356: tE>Hy esitys 15 päivänä kesälmuta 1898 ma.a- 3357: 19) Vuod,en 1921 valt!iopäivHlä lepäämään 3358: laiskuntain kunuallishlllllinnosta ·annetun a:,;e. 3359: jätet,ty esitys umlebi asevelvollisuns'la,iksi 3360: ·tuksen 82 § :n muuUami.sesta 3361: esitellään ja pannaan pöydälle ensi viikon 3362: esitellään ja pannaan pöydälle ensi viikon tiistain istuntoon. 3363: tiistain istuntoon. 3364: 3365: 20) Vuoden 1921 valtiopäivillä lepäämään 3366: 13) Vuoden 1921 valtiopäivillä lepäämään jäteitty •esity's koskev·a l<a·ki.a hevosten 3367: jätetyt esitykset, jotk·a sisältävät ehdotukset ja ajoneuvojen ottamises•ta sotavoi- 3368: e:räi,tä perustuslatkej.a muuttaviksi laeiksi malli t.arpeisiin sodan aikana 3369: esitellään ja panna:an pöydälle ensi viikon esitellään .ia pannaan pöydälle ensi viikon 3370: perjantain istuntoon. tiistain istuntoon. 3371: Lepä.ämään jätJetyt esityks~t. 65 3372: 3373: !1) Vuoden 1921 val·tiopäi.villä lepäämään listaa n:o I 50 äänestäjää 3374: jätetty esitys laiksi elävistäkuvista II 34 3375: " " III 43 " 3376: esitellään ja pannaan pöydälle ensi viikon " " IV 14 " 3377: perjantain istuntoon. " " V 25 "., 3378: " " VI 26 3379: " " " 3380: 22) Vuoden 1921 valtio.päiviHä le.päämään eli yhteensä 192 äänestäjää. 3381: jätet•ty esitys uskonnonvapauslaiksi 3382: esitellään ja pannaan pöydälle ensi viikon i Kun otetaan huomioon edellä mainitut 3383: perjantain istuntoon. äänestäjäin luvut, tulee valituksi: 3384: listasta n:o I 12 jäsentä 3385: 23) Vuoden 1921 vaUiopäivi hlä lepäämään 3386: 1 II 8 3387: " " III 10 " 3388: jätetty esitys laiksi niiden v:alitsijamies- " " IV 3 " 3389: ten valitsemis~sta, jotka toimittavat " " V " 3390: tasavailiLau preside·ntin vaJRiin 6 3391: " " VI 6 " 3392: " " 3393: ·esitellään ja pannaan puhemiesneuvoston 3394: {)hdotuksen mukaisesti pöydälle ensi viikon 3395: perjantain istuntoon. Vaalijärjestyksen 11 §:n mukaan on sil- 3396: loin kustakin ehdokaslistasta valittava alla- 3397: mainittu luku varajäseniä: 3398: 24) Vuoden 1921 valtiopäivililä lepäämään 3399: jätetty esitys lad.,ksi tas•ava:llan presi- listasta n:o I 5 varajäsentä 3400: dentin vaalista II 3 3401: " " III 4 " 3402: " " IV 2 ", 3403: esitellään ja pannaan puhemiesneuvoston " 3404: ehdotuksen mukaisesti pöydälle ensi viikon 3405: " V 3 3406: perjantain istuntoon. ," " VI 3 " 3407: " 3408: 3409: 25) :lMuskunna;~ pankkiv.a:lt.uusmies.ten keT- Kun otetaan huomioon vaalijärjestyksen 3410: tomus vuod•elta 1!1-.ll 8 § :n määräykset sekä ehdokaslistoilla ole- 3411: vien nimien järjestys, on vaalin tulos seu- 3412: e6itellään ja pannaan puhemiesneuvoston raava: 3413: ehdotuksen mukaisesti pöydälle ensi tiis- 3414: tain istuntoon. Listasta n:o I 3415: .1 a s e n i ä: Hakkila, J.;ehto, Brygga:ri, 3416: Sommarberg, Aalto, Myllymäki., Tainio. 3417: Marttila, Puittinen, Latvala, SwentorzetS'ki 3418: Suuren vaHokunnau v.a!diu tulos. ja Toivonen; 3419: 3420: P ll h e m i e s: Suuren valiokunnan vaa- vara .i ä sen i ä: Itkonen, Huttunen, 3421: }jn tulos julistetaan: Huotari, W uolijoki ja Sallila. 3422: 3423: Sihteeri lukee seuraavan vaalipöytä- Listasta n :o II 3424: kirjan: 3425: jäseniä: Heikinheimo, Jussila, Kilpe- 3426: läinen, Kylänpää, Peltonen, Simelius, A. 3427: EduS'kunnan suuren valiokunnan vaalissa Tulenheimo ja E. Tulenheimo; 3428: 15 päivänä sy;rskuuta 1922, jota varten oli 3429: annettu 6 ehdokaslistaa, on kutakin listaa vara .i ä sen i ä: M. Jaskari, Junnila 3430: .äänestänyt: ja Setälä. 3431: 9 3432: 66 Perj.arutai.na. 1!5 ro. sY'Ytllkuuta. 3433: 3434: Listasta n :o III Ensi mä i ne n varapuhemies: 3435: Sihteeri lukee valtiovarainvaliokunnan kir- 3436: jäseniä: Lahdensuo, Lohi, Akesson, jelmän. 3437: Pilkka, Hyvönen, Koivuranta, Honkavaara, Sihteeri lukee: 3438: Makkonen, Kopsa ja Sallinen; 3439: Eduskunnan 3440: varajäseniä: Tarkkanen, Pitkänen, Valtiovarainvaliokunta. 3441: Kauranen ja Kankkunen. 3442: Helsingissä, 3443: syyskuun 14 p:nä 1922. 3444: Listasta n:o IV N:o 2. 3445: jäseniä: Mantere, Ikonen .1a Luosta- E d u s k u n n a 11 e. 3446: rinen; Valtiovarainvaliokunta saa Edus·kunna.lle 3447: varajäseniä: A. Pulkkinen ja kunnioittaen ilmoittaa, että Valiokunta 3448: Aspelin. Valtiopäiväjärjestyksen 43 §:n 4 momentin 3449: mukaisesti Eduskunnan päätettäväksi eh- 3450: dottaa Eduskunnan Puhemiehelle 4,000 3451: Listasta n:o V markan kuukautisen määrärahan niiden 3452: kulujen korvaukseksi, joita hänellä on val- 3453: jäseniä: Estlander, Schauman, Landt- tiopäiväin aikana. 3454: man, Österholm, Kulenius ja Mickels; Valtiovarainvaliokunnan puolesta: 3455: Risto Ryti. 3456: varajäseniä: von Born, Bäck ja In- 3457: borr. J. W. Minni. 3458: Valtiovarainvaliokunnan ehdotus hyväk- 3459: Listasta n:o VI sytään keskustelntta. 3460: jäseniä: Nurmiranta, Tuomi, V. Vai- 3461: nio, Hannunen, Rankari ja Vesterlund; Puheenvuoron saatuaan lausuvat: 3462: varajäseniä: Enqvist, Nahkala ja Ed. P e 1 t on en: Valtiopäiväjärjestyk- 3463: Koivisto. sen 39 §:n nojalla minä kutsun suuren va- 3464: liokunnan jäseniä tänään puoli tuntia tä- 3465: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1922. män istunnon loputtua saapuroaan sääty- 3466: talolle suuren valiokunnan huoneeseen va- 3467: Onni Hallsten. litsemaan puheenjohtajaa ja varapuheen- 3468: johtajaa. 3469: Ed. Vennola: Minä pyytäisin ilmoit- 3470: P u h e m i e s: Pyydän ensimäistä vara- taa, että perustuslakivaliokunta kokoontuu 3471: puhemiestä johtamaan puhetta seuraavaa heti tämän istunnon päätyttyä täällä halli- 3472: asiaa käsitBltäessä. tuksen huoneessa. 3473: Puhemiehen poistuttua asettuu puhe- 3474: miehen paikalle ensimäinen varapuhemies Ensimäinen varapuhemies: 3475: Virkkunen. Seuraava istunto pidetään tulevan viikon 3476: tiistaina kello 12 päivällä. 3477: 3478: 26) Puhemiehelle valtiopäiväjårjesty.ksen 43 3479: § :n muka~an tulevaa lrorvausta ko&keva Istunto päättyy kello 2,40 1. p. 3480: valtiov.aminvwli~>kunnan kirjelmä 3481: Pöytäkirjan vakuudeksi: 3482: esitellään. Eino J. Ahla. 3483: 7. Tiistaina 19 p. syyskuuta 1922 3484: kello 12 päivällä. 3485: 3486: Päiväjärjestys. Nyberg, Pullinen, Rantala, Simelius ja 3487: Särkkä. 3488: i 1 m o i t u k s i a.: 3489: SiY. 3490: Hmoitusasiat: 3491: Vapautusta eduskuntatyöstä saa per- 3492: heessä sattuneen sairauden tähden tämän 3493: !l) Halhtuikseru es.äys .n:o 32 viikon loppuun ed. Simelius ja yksityisasi- 3494: 13,750,000 marka:.n suuruisen lisä- ain tähden tämän päivän istunnosta ed. 3495: määrärahrun myöntämisestä ra,uta.tei- Hyvönen. 3496: den •liikkuvan kaluston lisäämiseen 3497: vuonna 1922 ................... . 67 3498: 12) H-a.llituksren esitiYs n1:o 33 tulo- ' Suuren vailiokunnan puheenjohtaja ja vara- 3499: ja menoarvioksi vuodelle 1923 .... 69 puheenjohtaja. 3500: 3) Vuoden 1919· valrtiopäivililä le- 3501: p~u jätetty e:s~tys Suomen Hal- Puhemies: Eduskunnalle ilmoite- 3502: litusmuodoksi .................. . 100 1 taan, että suuren valiokunnan pu- 3503: 1 heenjohtajaksi on valittu ed. Hakkila 3504: 4) Vuoden W20 va:ltiopäi'Villä le- 3505: pälämään. jätet1ty esitys sisältifrvä eh- ' ja varapuheenjohtajaksi ed. S i me l i u s. 3506: dotuksen elintarvelaiksi . . ........ . 3507: r5) Vuoden li9•20 valtiopäivillä J,e- 3508: päWmään jätetty esit;ys' 15 päiväwä Päiväjärjestyksessä olevat asiat: 3509: kesäkuu;ba; 11898 maa1a.iskuntain, kun- 3510: n>3.<Irrisha.Hinnosta. a.nnetun aseturksen , 1) 13,750,000 markan suuruisen lisämäärä- 3511: 82 §:n muuttamisesta ........... . raban myöntämistä mutateiden liikkuvan 3512: " 3513: 6) Vuoden1 192,1 VlalltiopäiviHä le- kaluston lisäämiseen vuonna 1922, 3514: nää'mään jätetty esi.tys uudeksi a.se- 3515: velvollisuslaiksi ................. . koskeva hallituksen esitys n:o 32 esitel- 3516: " lään. 3517: 7) Vuoden 1921 valtiopäivillä le- 3518: päämään, jätetty e·sitys kosikeva lakia 3519: hewsten j& ajoneuJVojen• ottannisesta, P u h e m i e s: Puhemiesneuvosto ehdot- 3520: sotavoiman tarpeisiin sodan aikana .. , taa, että asia lähetettäisiin valtiovarain- 3521: " ' valiokuntaan. 3522: 8) Eduskun·n&n pankkivaltuusmies- 3523: ten kertomus vuodelta 1921 ....... . , 3524: Jfeskustelu: 3525: 3526: Ed. Hj. Mäkinen: Esillä olevassa hal- 3527: Nimenhuudossa merkitään poissaoleviksi lituksen esityksessä, joka tarkoittaa lisä- 3528: edustajat: Anderson, Arffman, Erich, Hii- määrärahan myöntämistä rautateiden liik- 3529: los, Hyvönen, Kemppi, Kilpeläinen, Koivu- kuvan kaluston lisäämiBeen, mainitaan 3530: ranta, I,ehikoinen, Muhonen, Nikkanen, myös uusien I ja II luokan matkustaja- 3531: 68 Tiis·tain.a Hl ;p. tliYY'stkuu•ta. 3532: 3533: vaunujen valmistamisesta. Minä tahtoisin kiinnitetyksi huomiota siihen, että kuluvan 3534: kiinnittää valiokunnan huomiota siihen, vuoden varsinaisen budjetin hyväksymi- 3535: että uusien I ja II luokan matkustajavau- sen yhteydessä on ollut liian pieni määrä 3536: nujen valmistaminen kokonaan lopetetaan tähän liikkuvan kaluston rautateillä raken- 3537: ja III luokan matkustajavaunuja samassa tamiseen varattu. Se johti siihen, että jo 3538: srrhteessa lisätään muodostamaHa ne tar- vaitionkin omistamilla tehtailla jouduttiin 3539: koituksen mukaisiksi. Matkustaessaan rau- heti vuoden alusta vähentämään työväkeä. 3540: tateillä tekee sen havainnon, että I .ia II Vaikka muillakin konepajoilla oli tuntu- 3541: luokan vaunut kulkevat toisinaan miltei vasti työttömyyttä, niin valtion konepa- 3542: tyhjinä, kun sen sijaan III luokan vaunut .ioilla tätä vielä lisättiin. Siitä on ollut seu- 3543: ovat tun,gokseen asti täynnä. Onpa sattu- rauksena, että vaitionkin konepajoissa työ- 3544: nut hyvin usein, että III luokan matkusta- läisten työpalkat ovat riittämättömän al- 3545: jain on ollut pakko seisoa kylmässä ja sa- haiset. Ne ovat olleet jatkuvasti alhaiset. 3546: teessa vaunun portailla ja eteisessä samaan Niitä ei ole voitu korottaa, kun ei ole tie- 3547: aikaan kuin veturi kiskoo puoleksi tyhjiä dossa tähän tarkoitukseen varattuja raha- 3548: I ja II luokan vaunuja. Vasta äärimmäi- varoja. Heti sen jälkeen kuin tämä kulu- 3549: sessä tapauksessa sallitaan III luokan van vuoden budjetti oli tullut hyväksy- 3550: matkustajain siirtyä II luokan vaunuun, tyksi, on alettu puhua rautateiden kalus- 3551: jos sallitaan, sillä se on konduktöörin hy- ton riittämättömyydestä. Tuntuvaa puu- 3552: väntahtoisuuden varassa. Myöskin kulje- tetta on ollut ja se puute on johtanut tä- 3553: tuskustannukset I ja II luoman vaunuista hän, että nyt hallitus ehdottaa lisämäärä- 3554: ovat suhteellisesti suuremmat ja tuottavat rahan myöntämistä tähän tarkoitukseen. 3555: nämä säännöllisesti tappiota. Voitaisiin ko- Haluaisin erikoisesti valiokuntaa kiinnit- 3556: rottaa pilettien hintaa, mutta se on turhaa, tämään huomiota siihen, että tätä määrä- 3557: koska päästään paraiten mielestäni sillä, rahaa korotettaisiin aivan tuntuvas~i. noin 3558: että toimenpiteet johdetaan siihen suun- 50 milj. markkaan, että voitaisiin ottaa li- 3559: taan, että rautateille muodostuu ainoastaan sää työväkeä näihin konepajoihin ja voi- 3560: yksi luokka kaikkien ihmisten matkusta- taisiin panna työnalaiseksi enemmän liik- 3561: mista varten. Meillä ei ole varaa eikä ha- kuvaa kalustoa jo kuluvanakin vuonna, 3562: luakaan kulettaa herroja erityisissä vau- mitä tässä ehdotetaan, ja että näitten vai- 3563: nuissa. Minä tiedän, että osa n. s. sivisty- tionkin verstaissa työskentelevien kone- 3564: neistöä ei halua istua sama'lla penkillä työ- vajain työläisten työpalkkoja voitaisiin 3565: miehen kanssa, mutta tuo känsäkouminen koroittaa sille asteelle, että heidän elämi,s- 3566: työmies ja työläisnainen pitää työllään mahdollisuutensa olisi turvassa. Samalla 3567: pystyssä koko yhteiskunnallista elämää ja kannatan ed. Mäkisen ehdotusta, että esil- 3568: sivistyneistönkin on varsin opettavaa näh- läoleva esitys lähetetään kulkulaitosasiain- 3569: dä silmästä silmään ne, joiden luomalla valiokuntaan. · 3570: rikkaudella he komeilevat. Sama asianlaita 3571: on makuuvaunuihin nähden. III luokan Keskustelu julistetaan päättyneeksi. 3572: makuuvaunut ovat nykyään niin siistejä, 3573: että niissä voi matkustaa oikeastaan mikä Puhemies: Keskustelun kuluessl't on 3574: tohtori hyvänsä. Ja tällainen toimenpide ei ed. Mäkinen ed. Rankarin kannattaml:tn.a 3575: ole suinkaan mikään uutuus, sillä esim. ehdottanut, että vastoin puhemiesneu\fbs- 3576: Amerikan Yhdysvalloissa on käytännössä ton ehdotusta asia lähetettäisiin kulkulai- 3577: ainoastaan yksi luokka. Siis valiokunnan, tosvaliokuntaan. · 3578: kun se lähtee ehdottamaan lisämäärärahaa Selostus myönnetään oikeaksi. 3579: rautateiden liikkuvan kaluston lisäämistä 3580: varten, olisi samalla määriteltävä, että Puhemies: Koska esitys sisäitäii eh- 3581: uusien I ja II luokan matkustajavaunujen dotuksen lisäyksestä tulo- ja menoarvioon, 3582: valmistaminen kokonaan lopetetaan, ja si- on asia valtiopäiväjärjestyksen 43 §:n mu- 3583: käli kuin niitä korjataan, niin muutettai- kaan lähetettävä valtioVJarainvaliokuntaan, 3584: siin ne III luokan vaunuiksi. Minä muuten joten mielestäni en voi ottaa äänestettä- 3585: ehdotan tämän asian lähettämistä kulku- väksi ed. Mäkisen ehdotusta. 3586: laitosvaliokuntaan. 3587: Asia lähetet.:'iän v a l t i o v a r a i n v a- 3588: Ed. Kankari: Erikoisesti on tullut liokuntaan. 3589: Tulo- j·a· menoarvio vuodelle 1.923. 3590: 3591: 2) J!;hdotwksen tulo- ja menoa•rvioksi vuodeUe kin kuluvana vuonna johtanut siihen, että 3592: .' ' 192~ ylityksiä vuoden loppuun mennessä nähtä- 3593: västi tulee kertymään, mikäli valtiovarain 3594: sisältävä hallituksen esitys n:o 33 esitel- kamreerikonttorin tiedusteluista on käynyt 3595: l~Uin. selville, toistasataa miljoonaa markkaa. 3596: Korkea hintataso ja joukko vallan auto- 3597: Puhemies: Puhemiesneuvosto ehdot- maattisesti menoja lisääviä lakeja, missä 3598: taa asian lähettämistä valtiovarainvalio- ei ole tinkimisen varaa, ovat tässä yhtey- 3599: kuntaan, jonka tulee pyytää lausuntoa dessä mainittavat. On sen vuoksi koetettu 3600: pankkivaliokunnalta esitykseen sisältyväs- nyt niin menetellä, että ensi vuonna yllä- 3601: ~ ehdotuksesta, joka koskee Suomen Pan- tyksiä tässä suhteessa ei olisi odotettavissa, 3602: kin voittovarojen käyttämistä. vaan että budjetti tulisi todellisuutta vas- 3603: taavaksi, ja siinä mielessä on määrärahat 3604: laskettu. Niinmuodoin on esim. yksin- 3605: omaan kansakoululaitoksen budjettiin mer- 3606: Keskustelu : kitty menoja, jotka noin 25 miljoonalla 3607: ylittävät kuluvan vuoden budjettiin merki- 3608: Valtiovarainministeri G r å s te n: Ryh- tyt menot; kulkulaitosten budjettiin yli 3609: tye'ssään valmistamaan ehdotusta tulo- ja 100 miljoonaa enemmän kuin täksi vuo- 3610: nienoarviota varten vuodelle 1923 hallitus deksi, 17 pääluokkaan agiotappioita vamn 3611: oli täysin yksimielinen siitä, että ainoastaan lisäystä 12,4 miljoonaa. · 3612: niitä menoeriä, joita voitiin katsoa välttä- Puolustuslaitoksen vakinaiseen meno- 3613: m~ttömiksi, olisi otettava huomioon. Sitä sääntöön on lisätty 73 miljoonaa sekä yli- 3614: seikkaa, että jokin tarkoitusperä havaittiin määräiseen 62 miljoonaa yli tämän vuoden 3615: suotavaksi, hyväksi, hyödylliseksi, ei vielä määrärahojen. Puolustuslaitoksen menojen 3616: pidetty riittävänä aiheena sitä varten eh- kasvu vastaa mitä asianomaiselta taholta 3617: dotettuien varojen merkitsemiseksi budjet- on ilmoitettu aivan välttämättömäksi, jos 3618: tiluonnokseen. Vaadittiin enemmän, vaa- mieli pysyttää armeija siinä kunnossa, 3619: dittiin, että esitetty tarve oli siksi tärkeä, että se vaaran uhatessa todella pystyy me- 3620: ettei sitä voitu sivuuttaa. Tästä johtuikin, nestyksellisesti suoje'lemaan Suomen itse- 3621: et-tä kun asianomaisten keskusvirastojen näisyyttä. Hallitus ei ole pitänyt itseään 3622: pyytämistä määrärahoista ministeriöissä oikeutettuna ylimalkaisesti alentamaan 3623: oli karsittu pois, mitä siellä oli katsottu niitä, vaan on tarkan harkinnan jälkeen 3624: voitavan karsia, budjettivaliokunnassa ja katsonut voivansa alentaa noin 100 miljoo- 3625: sittemmin valtioneuvostossa asiata lopulli- naa tärkeinäkin pidetyistä määrärahoista. 3626: ~sti käsiteltäessä, vielä poistettiin minis- Pitemmälle ei ole katsottu voitavan mennä. 3627: teriöiden puoltamista eristä yhteensä noin Eduskunta on saatettava tietoisuuteen sij- 3628: 300 miljoonaa. Tästä huolimatta osoittaa tä, mitä asiantuntijat ovat katsoneet ase- 3629: nyt esilläoleva vakinainen tulo- ja meno- man vaativan. ,Tos se ei pyydettyjä varoja 3630: arvioehdotus noin 317 miljoonaan lähente- myönnä, niin se ei myöskään voi jälkeen- 3631: levää lisäystä kuluvan vuoden budjettiin päin syyttää hallitusta näiden tarpeiden 3632: verrattuna. Pyydän saada lyhyin piirtein salaamisesta. Verratessa nyt ehdotettuja 3633: sel()staa, mistä tämä lisäys on johtunut. määrärahoja kuluvan vuoden menosään- 3634: Budjettia rakennettaessa käy sekä kiin- töön merkittyihin, on muuten otettava huo- 3635: teiden että ennen kaikkea arviomääräraho- mioon, että kuluvan vuoden menojen peit- 3636: jen määritteleminen päinsä monella tavalla. tämiseen tarvitaan vielä lähemmä 40 milj. 3637: Siinä joudutaan helposti aliarvioimaan tar- markan lisä puolustuslaitosta varten. Yksi- 3638: peiden suuruutta, ja on tällaista menette- tyiskohtaiset puolustuslaitosta koskevat se- 3639: lyä· koetettu periaatteenkin kannalta puo- litykset tulee asianomainen ministeriö ai- 3640: lustaa sillä, että tätä tietä pakoitetaan asi- kanaan antamaan. Puolustuslaitoksen me- 3641: anomaisia säästäväisyyteen. Tämä väite noista puhuttaessa on mainittava, että eri- 3642: kuitenkin pitää paikkansa ainoastaan, jos tyisesti on katsottu syytä olevan kiinnit- 3643: se kohdistetaan semmoista arviointia vas- tää huomio rajaseutujen tarpeisiin. Siinä 3644: taan, jonka voidaan osoittaa menevän yli mielessä on ehdotettu Petsamon maantien 3645: tQdenmukaisten tarpeiden, muutoin ei. Lii- rakennusta varten 7 milj. mk., samoin ra- 3646: allinen optimismi voi johtaa ja on erittäin- kennettavaksi maantie Ilomantsin-Lius- 3647: '70 Tiietain.a 119 ip. S~yys<kuurta. 3648: 3649: vaaraan sekä Salmin-Hyrsylään, erinäi- Paitsi sitä välitöntä merkitystä, mikä tällä 3650: siä Pohjois-Suomen tierakennuksia mainit- lainalla on suurpiirteisen työohjelman al- 3651: sematta. Tähän kuuluu myös Suojärven kavaa toteuttamista varten, se välillisesti 3652: rautatien valmiiksi rakentaminen sekä merkitsee melkein yhtä paljon todistuksena 3653: rautatierakennukset Karjalan kannaksella. kaukaisemman ·lännen finanssimaailmalle 3654: Rajaseutujen maatalousolojen parantami- siitä, että läheisimmät naapurimme, myön- 3655: seksi ollutta määrärahaa on ehdotettu ko- täen sen meille ilman verukkeita ja vai- 3656: rotettavaksi 2 ja puoli kertaiseksi. Harvaan keuksia, puhumattakaan minkäänlaisista 3657: asuttujen seutujen kansanopetusta varten erikoisvakuuksista, ovat osoittaneet täysin 3658: osotettuun entiseen määrärahaan on nimen- luottavansa Suomen poliittiseen ja talou- 3659: omaan rajaseutuja silmälläpitäen ehdotettu delliseen tulevaisuuteen samoin kuin me 3660: huomattava korotus. Suojeluskuntien vaa- itse järkähtämättömästi siihen luotamme. 3661: tetusmenoihin on erityisesti rajaseutuja Kun Suomi vastaisuudessa esiintyy lainan 3662: huomioon ottaen ehdotettu varattavaksi 5 hakijana kaukaisemmilla ulkomaisilla raha- 3663: milj. mk. Rajavartiostoa varten on katsot- markkinoilla, voitanee olettaa, että tätä 3664: tu tarpeelliseksi varata 30 milj. mk., jol- edellisen vuosipuoliskon suora;staan tym- 3665: loin samalla on kiinnitetty huomiota myös -päisevät kokemukset eivät tule uudistu- 3666: Suomenlahden ulkosaariin. Viimemainittua maan. Jos tulos on tämä, niin skandinavi- 3667: määrärahaa on tosin kuitenkin alennettu laisen lainan toteuttaminen varmaankin on 3668: 8 milj. markalla ministeriön ehdottamasta katsottava siihen myötävaikuttaneeksi. 3669: määrästä ja 6 milj. markalla kuluvaksi Olen esiintuonut ne suuntaviivat, joita 3670: vuodeksi myönnetystä määrärahasta. tulo- ja menoarvioehdotusta laadittaessa on 3671: Suuri menoerä, netto 95 milj. markkaa, koetettu noudattaa. Toivoisin, että ehdo- 3672: on budjettiehdotukseen otettu valtion vir- tuksessa havaittaisiin ilmenevän pyrkimys 3673: kailijain uuden palkkausjärjestelmän to- tosiasiain oman logiikan toteuttamiseen 3674: teuttamisen varalle. Tässä kysymyksessä olevien olojen pohjalla. 3675: tulee eduskunta tekemään päätöksensä sille 3676: asiasta annetun eri esityksen perusteella, Ed. R y t i: Minun tarkoitukseni ei luon- 3677: jonka vuoksi ei ole tarpeen nyt syventyä nollisesti tässä tilaisuudessa ole mennä an- 3678: siihen. Huomautettakoon tässä, että virka- tamaan valtiovarainvaliokunnalle evästyk- 3679: koneiston yksinkertaistuttamiseen jo on siä, koska minä itse sanotun valiokunnan 3680: ryhdytty, kuten eduskunnalle jo annetut jäsenenä enempi kuin tarpeeksi asian jat- 3681: kaksi esitystä osoittavat. Niinikään on ryh- kuvan käsittelyn kuluessa valiokunnassa 3682: dytty toimenpiteisiin työajan pidentämi- olen tilaisudessa tuomaan esille ne toivo- 3683: seksi virastoissa. mukset ja muistutukset, joita minulla bud- 3684: Siirryn ylimääräiseen tulo- ja menoar- jetin suhteen ehkä saattaa olla. Tarkoituk- 3685: vioon, jossa ennen kaikkea on pidetty sil- seni on jo aikaisemmin muodostuneen käy- 3686: mällä kulkulaitoksen parantamista. Tämän tännön mukaisesti tässä tilaisuudessa esit- 3687: tarkoitusperän saavuttamiseksi on siinä eh- tää ainoastaan muutamia yleisiä näkökoh- 3688: dotettu noin 225 milj. markkaa myönnet- tia, tarkoitettuja enemmän eduskunnalle 3689: täväksi, ja on tämä käynyt mahdolliseksi kokonaisuudessaan kuin erityisesti valtio- 3690: sen johdosta, että se 200 milj. markan suu- varainvaliokunnan jäsenille. 3691: ruinen laina, josta eduskunnassa vuonna Hallituksen tulo- ja menoarvioehdotuk- 3692: 1918 päätettiin, nyttemmin on realisoitu sen tulopuoli nousee kaikkiaan 2,403 milj. 3693: skandinavilaisen pankkiyhtymän kanssa markkaan ja sen menopuoli 2,684 milj. 3694: tehdyn välipuheen nojalla ehdoilla, jotka markkaan. Tulo- ja menoarvio päättyy 3695: ovat pidettävät maan arvoa ja asemaa vas- näin ollen 281 milj. markan vajaukseen. 3696: taavina, kaikissa suhteissa täysin tyydyt- Hallitus on ollut sitä mieltä, että tämän 3697: tävinä. Kun välipuheeseen sisältyy, että vajauksen peittämiseen ei ole lisättävä sitä 3698: lainan suoritus voi tapahtua talletustodis- verotaakkaa, joka kansalla jo nyt on kan- 3699: tuksilla, jotka erääntyvät kuuden, osaksi nettavana - ja tässä se epäilemättä on ai- 3700: kahdentoista kuukauden kuluttua eikä val- van oikeassa - vaan on hallitus ehdotta- 3701: tio tarvinne näitä varoja ennenkuin ensi nut, että vajaus peitettäisiin osoittamalla 3702: syksyyn mennessä, ei lainan ottamisesta varoja valtion pääomasäästöstä, mikä käy 3703: mitenkään seuraa, että rahaolot sen kautta mahdolliseksi juuri sen lainan kautta, josta 3704: kiristyisivät, vaikeuttaen talven tuotantoa. herra valtiovarainministeri äsken mainitsi 3705: Tulo- ja menoarvio vuodelle 1923. 71 3706: 3707: ja joka lähes 200 miljoonalla markalla ko- siinä huomattavassa määrässä onnistuttu- 3708: roittaa valtion -pääomasäästöä vuoden lo-p- kin. Hallitus esityksessään toivoo, että 3709: -puessa. Tällainen menettelyta-pa, että -pää- tilapäisluotto, mikäli sitä on otettu Suo- 3710: omasäästöstä huolimatta siitä, että sitä nyt men Pankista, tämän vuoden aikana, voi- 3711: lainavaroillakin kartutetaan, osotetaan va- daan kokonaisuudessaan suorittaa. Jos 3712: roja tulevan vuoden budjettitarpeen tyy- nyt pääomasäästöstä, huolimatta siitä, 3713: dyttämiseksi, tuntuu arveluttavalta. Val- ettei se nouse enempään kuin 500 milj. 3714: tiotalous on siksi laaja ja moni-puolinen, markkaan, siksi suuri summa kuin 281 3715: että se välttämättömästi tarvitsee huomat- milj. markkaa osotetaan ensi vuoden ai- 3716: tavan suuren liike-pääoman. Hallituksen kana valtion tarpeisiin käytettäväksi, tie- 3717: ilmoituksen mukaan osoittaa viime vuoden tää se sitä, että valtion taas täytyy turvau- 3718: tilin-päätös, että -pääomasäästö vuoden 1921 tua entistä laajemmassa määrässä tilapäi- 3719: lo-p-puessa muodostuu noin 318 milj. mar- seen luottoon juoksevan liikepääoma-tar- 3720: kaksi. Jos otaksumme, että tulos valtio- peensa tyydyttämiseksi. Jo tältä kannalta 3721: taloudesta tänä vuonna on sellainen, että katsoen on siis, mikäli mahdollista, pyrit- 3722: menot ja tulot jotakuinkin käyvät yhteen tävä välttämään koskemista pääomasääs- 3723: .ia laskemme, että -puheenalaisen lainan töön, huolimatta siitäkin, että se nyt aino- 3724: kautta saadaan netto kenties 184 a 186 astaan lainan kautta on saatu riittävään 3725: rnilj. markkaa, muodostuu siis -pääomasääs- määrään nousemaan. Mutta nykyoloissa pu- 3726: tö vuoden lo-p-puessa tasaluvuin noin 500 huvat useat muutkin seikat vakavasti täl- 3727: milj. markaksi. Tämä on minun y~mär~ laista menettelyä vastaan. Minä olen aivan 3728: tääkseni se vähin määrä, jolla valtw vo1 yhtä mieltä hallituksen kanssa siinä, että 3729: tulla toimeen tarvitsematta turvautua tila- se verotaakka, joka nykyänsä on kansan: 3730: päiseen luottoon. Yksin valtionrautateiden kannettavana, on siksi korkea, että kansan- 3731: varastotar-peet kiinnittävät noin -parisataa talouden kehitysmahdollisuuksia vaaraan- 3732: miljoonaa markkaa. Ja jotta virastoilla oli- panematta sitä on vaikea korottaa. Mutta 3733: si riittävästi käteisvaroja juoksevan tar- minä menisin -pitemmälle kuin hallitus tä- 3734: peen tyydyttämiseen, tarvitaan siihenkin hän suuntaan, sikäli, että minä tahtoisin 3735: useita kymmeniä miljoonia markkoja. Sitä- väittää, että muulla tavallakaan kuin vero- 3736: paitsi on asianlaita niin, että valtion tulot jen kautta ei ole suositeltavaa nyt rasittaa 3737: kerääntyvät e-pätasaisesti eri vuodenaikoina. kansantaloutta valtiontalouden hyväksi. Se 3738: Vuoden ensimäisinä kuukausina ovat rauta- laina, jonka hallitus on hankkinut, on 3739: tietulot ja tullitulot sekä useat muutkin kumminkin tosiasiallisesti kotimainen lai- 3740: iulot suhteellisesti pienemmät kuin vuoden na, ainakin kaikista suurimmalta osaltaan. 3741: myöhempinä kuukausina. Suuri tuloerä, Asianlaitaharr on niin, että skandinavialai- 3742: jonka tulo- ja omaisuusvero antaa, saattaa silla pankeilla, jotka lainasta hallituksen 3743: kerääntyä vasta aivan vuoden lop-puessa. kanssa ovat sopineet, suomalaisissa pan- 3744: Sitävastoin menot jakautuvat eri vuoden- keissa on ollut talletettuna varoja ja että 3745: aikojen kesken aivan toisella tavalla. Ke- ne nyt näitä saamisiansa suomalaisilta pan- 3746: vätkuukaudet ovat suurimpia menokuu- keilta vaihtavat valtion ob]igatsiooneihin. 3747: kausia, silloin suurimmaksi osaksi suorite- 'l'osiasiallisesti siis tämän lainatransaktsi- 3748: taan paljon varoja kysyvät metsähakkuut, oonin kautta ainoastaan valtio ulkomaisten 3749: silloin myöskin tapahtuu valtionrautatei- kapitalistien asemasta tulee saamamieheksi 3750: den isoja varasto-ostoja, niinikään menee tähän summaan nähden. Uutta rahaa ei tu- 3751: huomattavia eriä silloin valtion velkojen le valtakuntaan, käytettävissä oleva -pää- 3752: korkojen ja kuoletoksien suorituksiin, vaik- oma ei lisäänny sen kautta. Jos nyt valtio 3753: ka tällaisia menoeriä esiintyy myöskin käyttää tämän lainan kautta saatavat va- 3754: vuoden loppupuolella. Jotta näissä oloissa rat juokseviin tarpeisiinsa, tietää se tosi- 3755: voitaisiin pysyä tasapainossa, jotta valti- asiassa sitä, että valtion täytyy ensi vuo- 3756: olla aina olisi riittävästi kassavaroja tulo- den kuluessa vähitellen vetää pois liikkees- 3757: jen ja menojen vaihteluiden tasoittamiseksi, tä nama saatavansa yksityispankeilta. 3758: on välttämätöntä, että valtiolla on riittävä Yksityispankit taas ovat sijoittaneet nämä 3759: pääomasäästö. Tähän saakka on valtion lii- rahat elinkeinoelämän palvelukseen. Voi- 3760: ke-pääoma täytynyt hankkia tilapäisen luo- dakseen maksaa nämä summat täytyy näi- 3761: ton kautta. Viimeisinä vuosina on tätä ti- den vastaavassa määrässä supistaa luotto- 3762: lapäistä luottoa pyritty vähentämään ja ansa elinkeinoelämälle ja siten kiristää 3763: 72 Tii.stai·na 19 p. syyskuuta. 3764: 3765: edelleen sitä ra;hapulaa, joka maassa muu- kohtuuden mukaan voitaisiin puplus~ 3766: tenkin edelleen vallitsee. Ja parhaassakin käytettäväksi. 3767: tapauksessa, vaikka talletukset kasvaisivat Puolustusministeriön ylimääräiset :o:J.t',Uot 3768: ja pankit niiden avulla tulisivat tilaisuu- ovat :wyöskin puhtaita kulutusmenoj~,t. ,. Jo 3769: teen suorittamaan nämä määrät, niin val- siltä kannalta on arvel"!lttavaa J;J.iihiiikä.~n 3770: tion puheenalaisen toimenpiteen kautta es- käyttää lainavaroja. Mutta sit\i, paitsi 3771: tetään sen uuden pääoman muodostuksen, osottaa kokemus jo ennen sotaa kaikiSS!l eu- 3772: joka maassa tapahtuu, tulemasta kansan- ropalaisissa maissa, että sotalaitoksen 'yli- 3773: talouden tuotantoelämän hyväksi. Kun määräiset menot eivät mi'lloinkaan }o'pu. 3774: pääoman puute on juuri se suurin heikkous, Sotalaitoksen uudisrakennukset eivät· kos- 3775: mikä meillä on, on hallituksen esittämä kaan tule valmiiksi, sen takia, että tekniik- 3776: menettely tältäkin kannalta arveluttava. ka kehittyy yhtä nopeasti kuin näitij. uu- 3777: J Q$ olisi kysymyksessä sellaiset laina varat, disrakennuksia suoritetaan. Tällä hetkel- 3778: jc;>tka todella lisäävät maan pääomavoimia, lä ne saattavat olla valmiita, mutta ensi 3779: joku ulkomaalainen kultalaina, olisi asian- vuonna vaaditaan jo toisenlaisia laitt!l.ita.., 3780: laita tietysti toinen. Mutta voidaan kum- toisenlaisia rakenteita ja uusia menoja niit- 3781: minl,tin asettaa kysymy ksenalaiseksi, sisäl- ten suorittamiseen. Sentakia lainavar,o.ien 3782: tääkö h~llituksen tulo- ja meno~rvioehdo käyttäminen myöskin sotalaitoksen yliini;Lä- 3783: tu$ edes niin suurta määrää kuin 281 milj. räisiin menoihin minun ymmärtääkseni on 3784: markkaa, sellaisia menoja, joiden käyttä- puolustettavissa ainoastaan välittömän so- 3785: miseen järjestetyssä terveessä valtiotalou- danvaaran uhatessa. · 3786: dessa olisi lupa käyttää lainavaroja ja jot- Maatalousministeriön ylimääräise~sij we- 3787: kllo m~not siis tosiasiallisesti voitaisiin siir- noarviossa on joitakin sellaisia menoeriä, 3788: tä4 tulevien sukupolvien suoritettavaksi. joitten suorittamista voidaan puolus~ 3789: Tii,tij, kysymystä arvosteltaessa ovat luon- myöskin lainavaroilla, sellaisia kuin lahia 3790: nollisesti tulo- ja menoarvion varsinaiset Osuuskassojen Keskuslain1:1rahastolle ja. lai- 3791: menot heti jätettävät laskuista pois. Varsi- na perustettavia vientiteurastamoita 'var- 3792: naiset menot ovat tietysti sellaisia, jotka ten, kenties joku muukin menoerä. Summ;tt 3793: ovat kunkin vuoden omilla tuloilla peitet- ovat kuitenkin suhteellisen pieniä. Niin- 3794: tii.V'iiot; ei ole lupa niiden peittämiseen ikään voidaan puolustaa, että lmupp~~ ja 3795: käyttää lainavaroja. teollisuusministeriön ylimääräisessä me~w 3796: Mutta jos me lähemmin tarkastelemme arviossa esim. ehdotettu määräraha uuden 3797: niitä ylimääräisiä menoja, joita bud ietti- jäämurtaja-aluksen hankkimiseksi ositta.in 3798: ehdqtus sisältää, niin esiintyy sielläkin voidaan peittää lainavaroilla. Tosiasiahan 3799: melkoinen joukko suoranaisia kulutusme- kyllä on, että tämän uuden jäämurta..ian 3800: noja, sellaisia kuin kustannuksia suoma- hankkiminen tapahtuu aikaisemmin olleen 3801: lai~?-venäläisestä sekakomiteasta, kustan- ja vieläkin olevan jäämurtajan Murt~jan 3802: nuksi\1 rajanvartioimisesta, kustannuksia sijaan, joka käytännössä on tullut van- 3803: evakuoimisesta, kustannuksia etsivästä kes- haksi, mutta kun uusi jäämurtaja on ~u 3804: kuspoliisista j. n. e. Ei ole terveen valtio- rempi ja voimakkaampi kuin tämä, niin 3805: talouden mukaista, että tällaisten menojen osa kustannuksista voidaan ehkä katsoa 3806: peittämiseen käytetään lainavaroja. Ne käytettävän sellaiseen uudisrakennukseen, 3807: pienet lisärakennukset ja uudisrakennukset, jonka peittämistä lainavaroillakin void:;~-an 3808: joita ehdotetaan vankiloissa, sairaaloissa ja puolustaa. Pääasiallisesti jäävät näin ollen 3809: kouluissa tapahtuvaksi, ovat nytkin sellai- ainoastaan kulkulaitoksen ja yleisten töit- 3810: sia,, että ne säännöllisesti uudistuvat jokai- ten ministeriöön kohdistuvat ylimääräiset 3811: sen vuoden budjetissa. Ei ole senvuoksi oi- menot sellaisiksi, jotka huomattavammassa 3812: kein, että niidenkään todellinen maksami- määrässä voidaan peittää lainavaroilla. 3813: nen lykätään tuonnemmaksi, koska jokai- Mutta jos me tarkastelemme hallituksen 3814: sella tulevalla vuodella on varma osansa esityksessä tässä kohden olevia määrära- 3815: niistä ilmankin. Sellaiset menot pitäisi hoja, niin huomaamme, että epäilyksiä voi- 3816: siis voida suorittaa vuoden omilla tuloilla. daan niidenkin suhteen melkoisessa mää- 3817: Tällä tavalla voidaan heti sulkea ylimää- rässä esittää. Hang-on sataman laajennus- 3818: r~isestäkin menoarviosta II, III, IV, V ja työ 9 mil.i. markkaa ja Imatran voimal<+i- 3819: Vll luku kokonaisuudessaan pois sellais- toksen rakentamiseen 22 milj. m~rkk~ 3820: te:n menojen joukosta, jo,ihin lainavaroja ovat mielestäni sellaisia, jotka voi9:i\;ll1 3821: Tulo- j,a menoarvio VU\)'de}le 192,3. 3822: 3823: la.i~avaroilla terveessä valtiotaloudessa suo- jaonaan markkaan. Valtionrautateiden lii- 3824: rittaa. Mutta kun me siirrymme noihin kenne jättäisi siis 102 1 / 2 mil ioonan m~r 3825: suurempiin menoeriin, uudisrakennuksiin kan nettovoiton. Luonnollista on että 3826: valmiilla radoilla, niin eivät ne tosiasialli- tämä voitto ensi kädessä on käytettävä 3827: sesti melkoiselta osalta sisällä mitään to- valtionrautateiden uutisrakennuksiin ja 3828: dellisia uudisrakennuksia, joitten kautta vaunujen hankkimiseen ja ettei ole missään 3829: rau!4teitten paaoma-arvo kasvaisi, vaan tapauksessa puolustettavissa, että tämä 3830: j(}htuy~t ne pääasiallisesti siitä, ettei mei- voitto käytetään valtion juoksevien meno- 3831: dän rautateillämme lasketa mitään kuo- jen suorittamiseen samanaikaisesti, kuin 3832: le'tu.sta. Suurin osahan niistä on sellaisia, lainarahoilla hankitaan uusia vaunuja ja 3833: että vanhojen kuluneitten kiskojen sijaan korjataan rautateitä. Tosiasiallisesti ei 3834: täytyy asettaa uusia kiskoja, että vanhan siis minun ymmärtääkseni voida puolustaa 3835: lrihistuneen sillan sijaan täytyy rakentaa että näillä edellytyksillä, kumpaankaan 3836: uusi silt~;t, vanhojen asemarakennuksien näihin tarkoituksiin, ellei määrärahoja 3837: sijaan uusi rakennus. Vaikka ehkä jossain myönnetä enempää kuin hallitus esittää, 3838: määrin nämä uudet rakennukset tulevat käytettäisiin lainavaroja. Jää sitten suuri 3839: paremmiksi kuin ne aikaisemmin ovat määräraha, 75 miljoonan markan määrä- 3840: alussa olleet, niin kaikista suurimmalta raha uusien rautateiden rakentamiseen. 3841: osaltaan nämä menot kuitenkin ovat sel- Se tarve on luonnollisesti sellainen, että 3842: laisi~;t, että ne pikemmin ovat luettavat siihen ei verovaroja ole oikein käyttää, 3843: ylläpitokustannuksiin kuin uudisrakennuk- vaan että uudet rautatiet yleensä ovat ra- 3844: siin, ja ylläpitokustannuksiin ei ole terveel- kennettavat laina varoilla. Nykyisissä olois- 3845: listä käyttää lainavaroja. Tämä huomau- sa kun on käytettävissä sellaisia lainava- 3846: ' tus voidaan esittää myöskin määrärahaan, roja, joista minä jo edellä huomautin, on 3847: joka on ehdotettu rautateitten liikkuvan kuitenkin varsin kysymyksenalaista, onko 3848: kaluston lisäämiseksi. Se ohjelma, jonka syytä, korkokannan noustessa lähes kah- 3849: hallitus tässä kohden on esittänyt, ei ole deksaan, laajentaa uusien rautateiden ra- 3850: laajempi kuin että se tuskin vastaa sitä kentamistakaan siinä määrässä, kuin halli- 3851: vuotuista kulutusta, jonka alaisena liikku- tus ehdottaa. Tähän asti on puheenalai- 3852: va kalusto rautateillä on. Ehdotetaan ra- seen tarkoitukseen käytetty noin 50 milj. 3853: kennettavaksi 15 uutta veturia. Ammatti- markkaa vuodessa. Nyt ehdotetaan siihen 3854: miehet sanovat, että veturin luonnollinen käytettäväksi 75 miljoonaa markkaa. Pa- 3855: ikä on 20 vuotta. Kun vetureita valtion kosta on meidän jossain määrin jatkettavlf, 3856: rautateillä on kaikkiaan noin 500 vastaisi rautateiden rakentamista, jotta se organa- 3857: siis vuotuinen kulutus noin 25 veturia. tiuni, joka sitä varten on luotu, voisi olla 3858: 15 veturin rakentaminen ei siis riitä edes toiminnassa, mutta minun ymmärtääkseni 3859: korvaamaan sitä ,kulutusta, mikä veturei- näissä oloissa ja kun rakenteilla on sellai- 3860: hin riähden tapahtuu. Tottahan kyllä on, set inhimillisten laskelmain mukaan tu- 3861: että meidän rautateillä käytetään paljon levaisuudessakin kannattamattomat radat 3862: vanhempia kuin 20 vuoden vetureita ja kuin Turun-Uudenkaupungin ja Iisal- 3863: niitä korjataan, mutta .ammattimiehet väit- men-Ylivieskan radat, ei ole syytä kii- 3864: tävät, että se ei kannata. Sama on asian- rehtiä ja suurentaa rakennusohjelmaa. 3865: laita vaunuihinkin nähden. Niihin nähden Tämän tarkastelun perusteella tulisin • 3866: epäilemättä kulutus, jos se lasketaan, nou- minä siis siihen tulokseen, että korkeintaan 3867: see ainakin yhtä suureen määrään, kuin jonkun verran yli 100 milj. markkaa tässä 3868: mitä se uutisrakennussuunnitclma tietää, budjettiehdotuksessa on sellaisia menoja, 3869: joka ensi vuodeksi on tehty. Mutta sen joihin yleensä voidaan lainavarojen käyt- 3870: lisäksi on otettava huomioon, että sekä tämistä puolustaa. Kun hallitus ehdottaa 3871: vaunujen lisäämiseen että uutisrakennuk- pääomasäästöstä otettavaksi 281 milj. 3872: siin valmiilla radoilla luonnollisesti ei ole markkaa, tietää se siis sitä, että varsinai- 3873: käytettävä lainavaroja, niinkauan kuin rau- siin kulutusmenoi'hin käytetään lainavaroja 3874: tatiet itse kykenevät hankkimaan varoja ja säästövaroja. Sellainen menettely ei 3875: niiden tarpeisiin. Hallituksen esityksen minun mielestäni kansantaloudellisesti va- 3876: mukaan nousevat valtionrautateiden tulot kavasti vahingoittamatta. saata tulla kysy- 3877: 52i 1/ 2 miljoonaan markkaan, mutta rau- mykseen. Näin ollen tahtomatta ollen- 3878: tatielaitoksen menot ainoastaan 424 mil- kaan arvostella erityisiä menoeriä budje- 3879: 10 3880: 74 T:iietaina 119 !P· syySikuuia. 3881: ----- -- -------- -- 3882: 3883: 3884: tissa, enempää kuin arvioida, ovatko tulot menoarvio on näitä näkökohtia silmällä- 3885: siinä lasketut optimistisesti tai pessimisti- pitäen laadittu. Mitä tulee tulopuoleen, 3886: sesti, näyt-tää jo tällaisen yleisen tarkaste- niin on se mitä räikein todistus siitä epä- 3887: lun perusteella, että meidän on pakko suhtaisuudesta, mikä maan veronsuoritta- 3888: huomattavassa määrin, saadaksemme todel- jain, varattoman ja varakkaan luokan vä- 3889: lista tasapainoa aikaan, pyrkiä alentamaan lillä on olemassa. Suurimman tuloerän, 3890: tulo- ja menoarvion menopuolta. Tehtävä, 804,950,000 markkaa muodostavat välilli- 3891: joka valtiovarainvaliokunnalle tässä esiin- set verot, tulli- ja valmisteverot, jotka ras- 3892: tyy, on erinomaisen vaikea, sillä kieltä- kaimmin juuri painavat työväenluokan 3893: mättä kaikki ne tarkoitukset, joihin halli- harteita, joka pienistä palkoista saa suo- 3894: tus rahoja esittää, ovat hyviä ja puolustet- rittaa elintarpeista ja nautintoaineista vä- 3895: tavia, ja epäilemättä jokainen edustaja lillisten verojen muodossa jo ennestään 3896: tässä kamarissa on muutamalla kymme- raskaitten välittömien verojen lisäksi suu- 3897: nellä miljoonalla markalla valmis vielä ria summia. Kun nyt kuitenkaan ei ole 3898: lisäämään näitä tarpeita. Mutta siinä ei käsiteltävänä tullitariffi, niin en katso ole- 3899: auta, rajoitetut varat ovat käytettävissä van syytä tällä kertaa kosketella enem- 3900: ja suu on asetettava säkkiä myöten. Menot pää tulopuolta, koska olen siihen tilaisuu- 3901: on saatava supistumaan. dessa myöhemmin palaamaan. 3902: Valtiovarainvaliokunta on tänä vuonna Mutta millä tavalla tällä tavoin kan- 3903: jossain määrin huonommassa asemassa salta kerättyjä varoja pyritään käyttämään, 3904: kuin esimerkiksi viime vuonna budjetin- niin siitä antaa nyt tämä esilläoleva val- 3905: käsittelyyn nähden. Viime vuonna ensi tion tulo- ja menoarvio tyypillisen todis- 3906: kerran itsenäisen tasavallan aikana edus- tuksen. Ensiksi kiinnittää tässä huomiota • 3907: kunta sai tulo- ja menoarvion valmiiksi 5 pääluokan 7 momentissa esitetty kysy- 3908: ennen budjettivuoden alkua, nimittäin edel- mys, jossa esitetään määräraha, joka päät- 3909: lisen vuoden viimeisenä päivänä. Mutta tyy 3,600,000 markkaan tarkoitettuna Suo- 3910: valtiovarainvaliokunta oli silloin tilaisuu- men osuudeksi Kansainliiton kustannuk- 3911: dessa virallisesti aloittamaan budjettikäsit- siin. Mikä ensin on tämä Kansainliitto, 3912: telyn jo elokuun 29 päivänä ja jo 2 viik- joka tällaisia rahasummia nielee, sehän ei 3913: koa sitä ennen olivat valiokunnan jäsenet tunnetusti ole mikään muu kuin ympä- 3914: yksityisesti saaneet hallituksen esityksen rysvaltain maailmansodassa saamansa voi- 3915: täydellisenä. Ei ole suinkaan hallituksen ton perusteella perustama nukketeatteri. 3916: syy, että tänä vuonna näin ei ole tapahtu- Kansainliitto on porvarillisen linnarauhan 3917: nut. Nythän meillä on uusi eduskunta, viimeinen etappipaikka ja harjoittaa se 3918: mutta tosiasia on, että nykyinen valtiova- pienten kansain kustannuksella. suuren 3919: rainvaliokunta tosiasiallisesti noin kuu- suurta ilveilyä. Kun kysymyksessäoleva 3920: kautta myöhemmin kuin viime vuonna jou- Kansainliitto on mitä suurin huijauslaitos. 3921: tuu käsittelemään hallituksen esitystä. joka komean nimensä on saanut ilmeisesti 3922: Minä uskon kumminkin että valiokunta vain harhaanjohtavassa tarkoituksessa, on 3923: tässä tehtävässään on tekevä parhaansa, ja se olemassaolonsa aikana osottanut ole- 3924: toivon, että se ponnistuksissaan myös on vansa ei suinkaan ·pienten ja heikkojen 3925: pääsevä tyydyttäviin tuloksiin. kansain puolustaja, vaan päinvastoin niit- 3926: • 3927: ten tuhooja, kuten esimerkit pieniin Bal- 3928: Ed. L å n g s t r ö m: Kun porvarillinen kanin valtioihin ja Saksaan nähden osotta- 3929: yhteiskuntajärjestys, jollainen tässäk_in vat. Tästä syystä ei ole työväen kannalta 3930: maassa vallitsee, perustuu kokonaan vallit- katsottuna tarpeellista suorittaa menoja, 3931: sevan luokan harjoittamaan sortoon ja suorittaa rahoja tällaisen rosvolaitoksen yl- 3932: riistoon etuoikeudetauta luokkaa, työ- läpitämiseksi. 3933: väestöä kohtaan ja kun yläluokka, joka 3934: pHää määräämis- ja hallitsemisoikeutb. P u h e m i e s (koputtaa): Kiellän edus- 3935: maassa itseoikeutettuna, on osannut jo ai- tajaa käyttämästä sopimattomia sanoja 3936: koja sitten järjestää tuloperusteet sellai- valtiopäiväjärjestyksen 48 §:n mukaan. 3937: siksi, että ne vastaavat sen omia tarkoitus- 3938: periä, niin on luonnollisesti seurauksena, Puhuja: Ja ollessani tietoinen, että 3939: että myös tämä nyt käsilläoleva tulo- ja kysymyksessäoleva rahasumma on työ- 3940: Tulo- j'a menoarvio vuodelle 1923. 75 3941: 3942: 3943: väenluokan aseman parantamiseksi ki- perin perustettu puhtaaksi porvariston 3944: peään tarpeeseen niin ehdotan, että tämä 5 luokkaetujen valvojaksi ja on se sellaisena 3945: pääluokan 7 momentissa esiintyvä Kan- kaiken toiminta-aikansa ollut. Vallassa- 3946: sainliiton kustannuksiin ajateltu määrä- olevan luokan lellipoikana ovat tämä laitos 3947: raha kokonaan pyyhittäisiin pois menoar- ja sen yksityiset jäsenet saaneet mellastaa 3948: viosta. maassa mielinmäärin saattamalla usein 3949: Jos sitten avataan se sivu, jossa puolus- rauhallisten ihmisten hengen ja omaisuu- 3950: tusministeriön menoerät esitetään, niin näh- den alttiiksi. Yksityisiä esimerkkejä täl- 3951: dään aivan silmiä häikäiseviä numeroita. laisista tapauksista voisi kertoa vaikka 3952: Vuoden 1922 menoarviossa päättyvät nämä loppumattomiin. Senlisäksi ovat suojelus- 3953: summat, yhteenlaskettuina ylimääräiset ja kuntalaitos ja sen yksityiset jäsenet tässä- 3954: vakinaiset yhteensä 319,772,700 mark- kin maassa harjoittaneet laajakantoista 3955: kaan. Se oli jo koko· sievoinen summa tä- kiihoitustyötä rauhallisten välien katkai- 3956: käläisiin oloihin verrattuna. ,On Suomi semiseksi ja sodan aikaansaamiseksi Suo- 3957: köyhä, siksi jää", sanoi eräs porvariston men ja Neuvosto-Venäjän välillä, kuten 3958: tunnettu ja jotenkin kunniassa pitämä ru .. esim. viime talven aikana sattuneen surul- 3959: noilija, mutta sitä ei ainakaan hallitus, lisen kuuluisan ,Karjalan nousun" aikana. 3960: joka on tämän menoarvion laatinut, ole saattaen siten m. m. kansainvälisiä selk- 3961: pitänyt ohjeenaan. Kyseessäolevan pää- kauksia aikaan. On siis ilmeistä että kun 3962: luokan menot, niin vakinaiset kuin yli- tämä laitos on maan rauhan säilymisenkin 3963: määräisetkin, ovat joka menoerämomen- kannalta turmiollinen, että sellaiselle ei 3964: tin kohdalla korotetut perin anteliaalla ta- voi määrärahoja missaan tapauksessa 3965: valla, kuten täällä jo valtiovarainminis- myöntää. Ehdotan siis että 15 pääluokan 3966: teri huomautti. Tämän valtiohaaran me- 5 momentissa mainittu 25 milj. markan 3967: not, vakinaiset ja ylimääräiset päättyvät määräraha suojeluskuntien avustamiseksi 3968: 441,934,326 markkaan ja on se siis 122 kokonaan pyyhittäisiin pois. Samaten eh- 3969: miljoonaa korkeampi kuin vuonna 1922. dotan tehtäväksi ylimääräisten menojen 12 3970: Kun näitä puolustustarkoituksiin, sotatar- luvun loppusumman 9, 700,000 markan 3971: koituksiin meneviä summia vertaa sivis- määrärahan suhteen. 3972: tyksellisiin ja taiteellisiin tarkoituksiin ai- Erikoisesti pistää silmään ylimääräisen 3973: jottuihin apurahoihin, niin esim. sellaiset tulo- ja menoarvion 4 luvussa etsivälle kes- 3974: tärkeät laitokset kuin teaatterit, laulukuo- kuspoliisille varattu summa. Tämä etsivä 3975: rot ja orkesterit saavat yhteensä vain keskuspoliisi eli ohrana, jolla nimellä se 3976: 1, 725,000 markkaa ja avuksi voimistelu- ja kansan keskuudessa tunnetaan, on todella 3977: urheiluseuroille on varattu vaivaiset maan häpeäpilkku. Ne häikäilemättömät 3978: 600,000 markkaa. Tällaista huseerausta ei rauhallisten ihmisten koteihin tunkeutu- 3979: myöskään työväen kannalta voi mitenkään miset, kotinuuskinnat, syyttömäin vangit- 3980: hyväksyä. Sillä se tietää luonnollisesti jo semiset, vangittujen rääkkäykset ja val- 3981: ennestäänkin raskaan verokuorman alle heellisten todistusten käyttämiset joihin 3982: joutuneille työläisille lisääntynyttä vero- tämä laitos on tehnyt itsensä niin moneen 3983: taakkaa ja joutuu vähävarainen osa kan- kertaan syypääksi, ovat tehneet sen jo kuu- 3984: sasta, työväenluokka, aina veroja jaettaessa luisaksi maan rajojen ulkopuolellakin. Oh- 3985: vetämään lyhemmän korren. Olen siis sitä rana samoin kuin edellämainitsemani toi- 3986: mieltä, jonka pyytäisin valtiovarainvalio- setkin laitokset, on myös puhdas porvaris- 3987: kunnan huomioon sulkea, että näitä soti- ton luokkalaitos, peili josta kuvastuu koko 3988: lasmäärärahoja tuntuvasti alennettaisiin. rappeutuneen yhteiskunnan mädännäisyys 3989: Mitä tulee 15 pääluokassa esitettyihin ja inhottavaisuus. Ohrana-määrärahat, 3990: menoeriin, niin kiinnittää siinä huomiota jotka edellisenä vuonna olivat 2 ja puoli 3991: suojeluskuntien avustamiseksi määrätty 25 miljoonaa markkaa, on nyt korotettu 3992: milj. markan suuruinen määräraha. Kun 4,800,000 markaksi. Tulo- ja menoarviosta 3993: tämän lisäksi on ylimääräisten verojen näkyy että hallitus on jo tämän vuoden ai- 3994: sarjassa samaan tarkoitukseen varattu vieh kana käyttänyt tätä samaa summaa edus- 3995: 9,700,000 markkaa, nousevat suojeluskun- kunnankaan lupaa siihen kysymättä, siis 3996: tien menot tämän mukaan noin 35 miljoo- on kai etukäteen jo päättänyt että tämä 3997: naan markkaan. Suojeluskunta on alun- summa tulee käytäntöön jo ensi vuonnakin. 3998: 76 Tiis·tain.a 19 ;p. fi~Yyskuuta. 3999: 4000: Kuitenkin ehdotan että tämä ylimääräisen da pohjan taloudelliselle nousulle ja kan- 4001: tulo- ja menoarvion 4 luvun 3 momentissa san kaikinpuoliselle vaurastumisen~.· .,, 4002: oleva keskuspoliisille varattu summa koko- Kuten tiettyä, olivat maan raha-asiat on- 4003: naan pyyhittäisiin ylitse. nettoman kansalaissodan jälkeen joutuneet 4004: Ylipäänsä on koko tämä esilläoleva täydelliseen ra ppiotilaan. V al tiovelkalul.u 4005: budjetti kuten mainitsin kaikissa kohdin lisäytyi kymmenkertaisesti, menot ja vero- 4006: laadittu yksinomaan vallassaolevan luo- kuorma sen mukana kasvoivat aivan hui- 4007: kan etuja silmälläpitäen ja sellaisena se maavasti. Pelottava tilanne valtiotalou- 4008: muodostuu työväen sorron välikappaleeksi, dessa sai kuitenkin eräissä piireissä tässä 4009: kiristyskeinoksi työväkeä kohtaan eikä sii;;; maassa hereille jonkinlaisen vastuuntun- 4010: työväen kannalta katsottuna, jota minä non. Se tietoisuus oli tunkeutunut laajoihin 4011: täällä edustan, voi tällaisia menoeriä miten- piireihin, että hukka perii tämän kansan, 4012: kään hyväksyä. jollei valtiotaloutta saada tasapainoon ja 4013: menojen nousua ehkäistyksi. Ja jos on lä- 4014: Ed. H u t t u n e n: Minä onni ttelen hemmin tarkastellut olevia oloja, niin on 4015: edellistä puhujaa, ed. Långströmiä, sen voinut havaita, että eräänlainen ,uusi 4016: suuren poliittisparlamenttaarisen menes- suunta" on ollut ainakin parin viime vuo- 4017: tyksen johdosta, että hän onnistui lausun- den aikana vallitsemassa talousarvion kä- 4018: nollaan ajamaan täältä ulos rahaministe- sittelyssä täällä eduskunnassa. Tämä uusi 4019: rin, jolle minullakin olisi ollut hieman jo- suunta on kai lähinnä ilmennyt siinä, että 4020: takin sanottavaa. Valitettavasti minunkin eduskunta, samalla kun se on koettanut ko- 4021: täytyy tässä jatkaa omalta osaltani tätä rottaa määrärahoja sivistystarkoituksiin, 4022: hallitukselle ja sen rahaministerille vähem- jotka aikaisemmin ovat hyvinkin suuressa 4023: män ylösrakentavaa keskustelua, jonka ed. määrin tulleet laiminlyödyksi, samalla on 4024: Ryti lausunnossansa oli alkanut. Kuiten- koettanut vähentää määrärahoja sellaisiin 4025: kaan ei minunkaan tarkoitukseni ole kah- kuin sotilastarkoituksiin. Viittaan vain sii- 4026: lata sitä numeromerta, mikä sisältyy hal- hen käsittelyyn, joka tuli vuonna 1921 ra- 4027: lituksen talousarvioesitykseen, vaan aino- haministeri Vartiovaaran esityksen osa;ksi 4028: astaan tehdä sen johdosta eräitä vähäisem- koskeva hallituksen esitystä talousarvioksi 4029: piä reunamuistutuksia .•Ja minä luulenkin, vuotta 1921 varten. Siinä esityksessähän 4030: että tämä lähinnä lienee lähetekeskustelun ehdotettiin äkkiä tavatonta sotilasmäärä- 4031: tarkoitus, sillä varsinaisessa asian yksi- rahain lisäystä. Hallituksen esitys sotila.s- 4032: tyiskohtaisessa käsittelyssä mietinnön pa- budjetiksi päättyi nim. 504 milj. marJ,_ 4033: lattua valiokunnasta edustajilla on vapaus kaan. Eduskunta tarmokkaasti kävi asiaan 4034: tehdä yksityiskohtaiset ehdotuksensa. käsiksi, teki mainitussa pääluokassa 169 4035: Käsiteltävänä oleva hallituksen esitys milj. markan supistukset, jotenka loppu- 4036: antaa aihetta tarkastaa sen politiikan suun- summa, mikä sotilastarkoituksiin myönnet- 4037: taa, mikä viime vuosina ja varsinkin lm- tiin varoja, nousi 335 milj. markkaan. 4038: luvana vuotena näyttää olleen valtiotalou- Edellisenä vuonna, nimittäin v. 1920, soti- 4039: dessa ja raha-asiainhoidossa vallitsemassa. lastarkoituksiin oli käytetty huomattavasti 4040: Jos ken lienee seurannut tarkemmin tapaus- enemmän, kaiken kaikkiaa.n 373 milj. 4041: ten kulkua viime ajoilta, niin häneltä ei ole markkaa. Vuonna 1922 supistettiin sotilas- 4042: voinut jäädä huomaamatta, että täällä määrärahoja vieläkin melkoisessa määrin 4043: eduskunnassa, jota eräillä tahoilla, voisipa entisestään ja myönnettiin tarkoitukseen 4044: sanoa: oikeistopiirien taholla, on häväisty 306 milj. markkaa. Se käsittely, mikä tuli 4045: mahdollisimman suuressa määrässä, jota on aikaisemmin sotilasmäärärahain osaksi, he- 4046: koetettu saattaa mahdollisimman huonoon rätti valoisia toiveita, herätti toiveita siitä, 4047: huutoon syyttämällä sitä edesvastuutto- että valtion taloudessa vihdoinkin saadaan 4048: muudesta ja kykenemättömyydestä hoita- .ionkunlainen tasapaino aikaan. Ja ilahut- 4049: maan maan asioita, viime vuosien kulues- tavana todistuksena tästä on se asiaintila, 4050: sa - noin suurin piirtein katsottuna - on .ioka muodostui viime talvena kuluvan vuo- 4051: kuitenkin koetettu valtion rahatalou- den talousarvion käsittelyssä. 4052: dessa ja valtion raha-asioissa päästä sään- Kuten tunnettua, päättyi viime vuoden 4053: nöllisiin oloihin. Tähän on pyritty täysin talousarvion menopuoli 2,412,84 7,446 mark- 4054: tietoisina siitä, että ainoastaan vakavuus ja kaan .ia kun eduskunta kuluvalle vuodelle 4055: tarkka huolenpito niistä voi turvata ja luo- myönsi sekä vakinaisessa että yii- 4056: Tulo- j,a menoarvio vuodelle 19~3. 77 4057: 4058: mä:äräisessä menosäännössä ainoastaan ettei n. k. arviomäärärahoissakaan olisi 4059: 2~171,658, 795 markkaa, niin menojim vä- pakko silloin tai tällöin poiketa hyväksy- 4060: hennys nousi siis kuluvalle vuodelle 241 tystä talousarviosta, mutta poiketa siitä 4061: milj. markkaan pyöreissä luvuissa. Oli siis siinä laajuudessa, niin suuressa määrin kuin 4062: saavutettu ei ainoastaan tasapaino valtion kuluvana vuonna on tapahtunut ja nyt käsi- 4063: tal6udessa, ei ainoastaan menojen pysäh- teltävänä olevassa hallituksen esityksessä 4064: dys, vaan suorastansa menojen huomattava ehdotetaan, se on jotakin aivan epänormaa- 4065: vähennys, joka nousi siis 241,188,651 lia. Näyttää siltä, että virkamiesten kes- 4066: må.rkkaan. kuudessa on vaUalla käsitys, että valtion 4067: Olisi odottanut, että näiden vuosien ku- varat ovat aivan ehtymättömät. Virkamie- 4068: luessa kaikissa piireissä yhä enemmän olisi het arvelevat, että ehdotetaan nyt seuraa- 4069: vakaantunut se mielipide, että olkoonpa valle vuodelle mahdollisimman suuria mää- 4070: maassa mikä hallitusvalta tahansa, olkoon- rärahoja; tottapahan hallitus ja jollei halli- 4071: pa; ,remmeissä", niinkuin sananparsi kuu- tus, niin ainakin eduskunta, niistä jonkin 4072: luu, minkä puolueen miehet tahansa, maan määrän karsii. 4073: talouselämän edellytyksistä on ennen kaik- Tämä käsitys lienee varsin yleinen ja ikä- 4074: kea h nolehdi ttava. Ja minkälaisia erikois- vä mainita, hallitus näyttää asettuneen val- 4075: tarpeita milläkin ryhmällä lienee sydämel- lan samalle kannalle. Ei S'e ole yrittänyt 4076: lään, se seikka on kuitenkin huomioon sanottavastikaan hillitä tuota virkamies- 4077: otettava, että valtiotalouden hoidossa yleen- laitoksissa vallitsevaa pyrintöä valtion me- 4078: sä on noudatettava vissejä rajoja, joita ei nojen paisuttamiseen, vaan on itsekin ollut 4079: voida sivuuttaa rankaisematta. Mutta kun siinä mukana ehdottaessaan yksinomaan jo 4080: tarkastaa käsiteltävänä olevaa hallituksen sotilaslaitoksessa menojen lisäystä 306 milj. 4081: esitystä ensi vuoden menosäännöksi, niin markasta, mikä tänä vuonna tarkotukseen 4082: surukseen saattaa siitä havaita, että tätä on ollut myönnetty, 441 mil.i~ markkaan. 4083: kultaista sääntöä ei ole siinä yritettykään Menojen nousu siis tässä pääluokassa yh- 4084: nouda:ttaa. Valtiotaloutta ja valtion varo- dellä kertaa on ei vähemmän kuin 44 %. 4085: .ia ön hoidettu, voisipa sanoa, vailla suun- Vuoden 1921 jälkeen eduskunta on supista- 4086: nitelmaa, hutiloiden ja tuhlaten. Tämä on nut sotilasmäärärahoja hallituksen pyytä- 4087: se vaikutelma, jonka saa hallituksen esityk- mästä 504 milj. markan määrärahasta, 306 4088: sestä. Vaikkakin nykyistä edellistä Venno- miljoonaan kuluvana vuonna. Tämä osoit- 4089: lan hallitusta moitittiin monesta syystä, taa vallalla olleen säästäväisyyspolitiikan 4090: niin täytyy kuitenkin sen ansioksi ja·- valtiotaloudes'Sa, mutta se näyttää esityk- 4091: ehkäpä lähinnä sen rahaministerin ansiok- sessä nyt kokonaan sivuutetun. Hienotun- 4092: si -mainita, että valtiotaloudessa ja raha- teisesti hallitus esityksen perusteluissa huo- 4093: aSiain hoidossa sen aikana noudatettiin vis- mauttaa, että sotilasmenojen kohdalla ta- 4094: siä ohjelmaa, ainakin p y r i t t i i n jonkin- pahtunut lisäys on vain muka näennäistä 4095: laiseen tarkkuuteen ja säästäväisyyteen va- laatua. Missä määrin tämä on totta, se kiiy 4096: rojen käyttelyssä. Vikojahan siinäkin oli selville tarkastaessa lähemmin esityk- 4097: olemassa. Onhan tunnettua, etteivät eräät seen liittyvää liitevihkoa. Esityksessä mai- 4098: ryhmät saaneet mielitekojansa, toiveitansa nitaan, että 9 pääluokkaan eli sotilasmenoi- 4099: tyydytetyiksi, mutta se yleinen suunta, mi- hin on siirretty 15 pääluokasta palkkaus- 4100: kä hallituksella ja valtiovarain hoitajalla. momentista noin 11,800,000 markkaa. Jos 4101: silloin oli, oli sellaisenaan oikea ja kanna- tämän 11 milj. markan vähentää hallitu·k- 4102: tettava. sen esityksen määrärahasta 441 miljoonas- 4103: Tämän periaatteen on nyt poistuva Ca- ta, niin jäännös on joka tapauksessa 430 4104: janderin hallitus kokonaan hyljännyt. Se milj. markkaa. Kun tänä vuonna tarkotuk- 4105: näkyy siitä, että kautta koko talousarvion scen oli myönnetty 306 milj., niin faktilli- 4106: on määrärahoja huomattavasti ehdotettu sesti lisäys ensi vuodelle on kuitenkin pyö- 4107: lisättäväksi ja perustuu tämä ehdotus sii- reissä luvuissa 123 milj., eli 40 %. Tämä. 4108: hen, että niitä jo kuluvan vuoden loppu- 4.0 % :n faktillinen lisäys menoissa ei mi- 4109: ajalla on melkoisessa määrässä ylitetty. nun ymmärtääkseni ole enään suinkaan 4110: Minä kyllä ymmärrän, ettei kos:kaan voi- mitään ,näennäistä laatua", niinkuin esi- 4111: ta;rl.e muodostaa tähän maahan sellaista tyksen perusteluissa uskotellaan. 4112: hsliitusia, joka voisi sellaisella tarkkuu- Sitten lienee aihetta kiinnittää huomiota 4113: a·ellä ja huolella hoitaa valtion raha-asioita, myöskin suo.jeluskuntamäärärahaan, jotd{li, 4114: 78 Tiistaina 1:9 p. tllyyskuuta. 4115: 4116: eduskunta useiden vuosien kuluessa on py- kaan nämä palkkaukset olivat jaettavat. 4117: syttänyt, huolimatta äärimmäisen oikeis- Se tapahtui Erichin hallituksen aikana. 4118: ton taholta. esitetyistä vaatimuksista, 25 Kun sitten Vennolan hallitus astui ohjaa- 4119: milj. markassa. Nyt hallitus ehdottaa yh- maan maan asioita, nostettiin oikeiston sa- 4120: dellä kertaa tätä määrärahaa korotettavak- nomalehdistön taholta tavaton yllytys hal- 4121: si 9, 700,000, joka tietää 38 % :n nousua. litusta vastaan ja kiihoitettiin ja painostet- 4122: Samoin valtiollisen poliisin määrärahaa tiin virkamiehistöä esittämään uudestaan 4123: 88 9"6 :lla. Lisäksi on huomattava, mikäli ja uudestaan vaatimuksia. Tuon painostuk- 4124: minä olen kuullut, että valtiollinen poliisi sen johdosta silloinen hallitus pari kuu- 4125: on jo aikaisemminkin saanut huomattavaa kautta myöhemmin talousarvion käsitte- 4126: avustusta n. s. rajaseudun miljoonista. lyn jälkeen esittikin eduskunnalle uuden 17 4127: Eduskunta on osottanut määrärahan rajan milj. markan suuruisen määrärahan myön- 4128: turvaamista varten, mutta tästä määrära- tämistä virkamiesten palkkojen paranta- 4129: hasta on salakuljetettu valtiollisen poliisin mista varten, huolimatta siitä, että tuolla 4130: ylläpitämiseksi verrattain huomattavia ajalla ei ollut elintasossa tapahtunut min- 4131: määrärahoja. Minä luulen, että valtiova- käänlaisia muutoksia. Mainittu 17 milj. 4132: rainvaliokunta on myöhemmin tilaisuudes- markan määrärahaehdotus, mikäli minä 4133: sa lähemmin selvittämään, mitenkä suuriin muistan, perustui pääasiassa samoihin vaa- 4134: summiin mainitusta määrärahasta tähän timuksiin, joita virkamiesten keskusliiton 4135: tarkoitukseen käytetyt varat nousevat. taholta oli asiassa ylempien virkamiesten 4136: Vielä kiinnittää huomiota tässä meno- palkkausolojen järjestämiseksi ehdotettu. 4137: arviossa nimenomaan se määrärahan li- Eduskunta myönsi määrärahan ja se jaet- 4138: säys, jota hallitus ehdottaa virkamiehis- tiin korkeammille virkamiehille. Viime jou- 4139: tölle. 120 milj. markan lisämääräraha tä- lukuussa myönnettiin vielä lisäksi n. k. 13: 4140: män vuoden arvioituun 700 milj. markkaan nnen kuukauden palkka, jollaista vaati- 4141: virkamiesten palkkauksiin, tietää siis pyö- musta ei mikään työntekijäin ryhmä, ei mi- 4142: reissä luvuissa 17 % lisäystä. Onko tällai- kään yhteiskuntaluokka ole tässä maassa 4143: seen lisäysehdotukseen ollut ollenkaan ai- katsonut voivansa esittää. Valtion virka- 4144: hetta, se voinee olla valiokunnan lähem- miehet ovat pitäneet siihen itsensä itseoi-- 4145: män harkinnan alaisena, mutta viittaan keutettuina ja eduskunta on tälle pyyn- 4146: kuitenkin siihen, että viimeisten vuosien nölle antanut siunauksensa. Näin korotet- 4147: kuluessa eduskunta on korottanut korotta- tiin kolmeen otteeseen virkamiesten palk- 4148: masta päästyään näitä määrärahoja. Vuon- koja ja arvelisin minä, että ne nousivat jo 4149: na 1920 oli virkamiesten kalliinajanlisäyk- sellaiseen määrään, että hallituskoneistoa 4150: siä varten otettu 15 pääluokassa 145 milj. olisi niillä pitänyt jo voida jotenkin tyy- 4151: markkaa, vuona 1921 184 milj. markkaa, dyttävästi hoitaa. Mutta me näemme esi- 4152: vuonna 1922 217 milj. markkaa ja kun tä- tyksessä, että tähän tarkoitukseen ehdote- 4153: hän lisätään hallituksen ensi vuotta varten taan lisää 120 milj. markan määräraha. 4154: ehdottarua 120 milj., niin virkamiesten kal- Cajanderin hallituksen uudet valtakun- 4155: liinajanlisäysmääräraha tulisi ensi vuonna nalliset tarpeet sisältyvät siis uusiin lisä- 4156: nousemaan 339 milj. markkaan. Luulisi nyt ; yksiin, sotalaitoksessa 123 miljoonaan, 4157: kerrankin, että virkamiehet ovat tähän esi- virkamieslaitoksessa 120 miljoonaan, suoje- 4158: tykseen tyytyväisiä, sillä se on laadittu luskuntalaitoksessa 9, 700,000, valtiollises- 4159: heidän lähes kaikkein korkeimpien toivo- sa poliisissa 2,300,000 markkaan eli kai- 4160: mustensa mukaan. Minä viittaan tässä vir- ken kaikkiaan 254 miljoonaan. Tämä ,suur- 4161: kamieskysymyksessä - vaikka siihen to- piirteinen" ohjelma valtakunnan tarpeiden 4162: sin voidaan lähemmin kajota, kun sitä kos- tyydyt-tämiseksi saa täydennyksensä siitä 4163: keva lakimääräys joutuu eduskunnassa toi- pikkumaisuudesta, jolla hallitus on suhtau- 4164: seen käsitt-elyyn, nyt jo tässä yhteydessä tunut Työväen Näyttämöiden Liiton ja 4165: siihen, että eduskunta, vaikkakaan hintata- Maanvuokraa.ialiiton vähäpätöisiin määrä- 4166: sossa ei ollut tapahtunut huomattavaa nou- rahoihin pyyhkimällä ne kokonaan pois 4167: sua, viime vuonna kolmeen eri kertaan ko- ensi vuoden talousarviosta, vaikka maini- 4168: rotti virkamiesten palkkoja. Varsinaisessa tut järjestöt ovat tänä vuonna jo nauttineet 4169: budjettikäsittelyssä myönsi se hallituksen vähäistä avustusta. Kuvaavaa tälle uudelle 4170: käytettäväksi 184 milj. markkaa ja siihen suunnalle on myös se, että hallitus esittää· 4171: sisältyi nimenomaan asteikko, minkä mu- m. m. yleishyödyllistä rakennustoimintaa. 4172: Tulo- ja menoarvio vuodelle 1923. 79 4173: 4174: 4175: varten ensi vuonna tuon mitättömän 10 män maan valtiotaloutta ja jos sitä ei olisi 4176: milj. tnk, knn sensijaan jo tänä vuonna hal- päätetty, niin asiat jotakuinkin alkaisivat 4177: lituksen eduskunnalle äskettäin jättämän jo luistaa. Tämä käsitys saa tukea tästä 4178: esityksen mukaan tarvitaan 36 milj. mark- samasta Iltalehden ,ohjelmakirjoitukses- 4179: kaa.. On sekin sosialipolitiikkaa nykyiseltä ia", jonka eräs lause alkaa näin: ,Miksi 4180: hallitukselta! pitikään juuri nyt tehdä oppivelvollisuus- 4181: Kun tarkastaa esityksen eräitä kohtia, laki, joka yksityiskohdissa ei ole kylliksi 4182: niin herää kysymys, mistä tällainen uusi harkittu ja paikoittain maaseudulla on he- 4183: ohjelma on oikeastaan lainattu? Löysin sii- rättänyt suurta tyytymättömyyttä ja joka 4184: hen heti vastauksen luettuani Iltalehdestä sitäpaitsi tuottaa vuosittain 1 / 2 miljaardin 4185: erään ohjelmakirjoituksen, joka äskettäin menot". Tällaisilla huikeilla numeroilla 4186: oli julaistu ja joka oli rubriseerattu ohjel- sokaistaan maalaisväestö ja koetetaan nos- 4187: maksi ,kaikille porvarillisille puolueille". taa taisteluun oppivelvollisuutta vastaan. 4188: Kirjoittaja lienee tosin tarkoittanut sitä Kuitenkin tällaiset väitteet sisältävät ai- 4189: erityisesti oikeistopuolueille, mutta hän van törkeitä vääristelyjä sillä hallituksen 4190: tuli omistaneeksi sen kaikille niille. Mai- esityksessähän ensi vuotta varten kirkollis- 4191: nitussa ohjelmassa oli useita vaatimuksia ja opetusministeriön vakinainen ja ylimää- 4192: ja kuului se: 1) runsaampia määrärahoja räinen menosääntö nousee yhteensä vain 4193: armeijalle ja suojeluskunnille, 2) Lex Kal- 263,504,170 markkaan eli 10 % budjetin 4194: lio on hylättävä tarpeettomana ja Lex kaikista menoista. Kuluvana vuonna nousi 4195: Pulkkinen vahingollisena, 3) kieltolaki tämä määräraha 195,126,960 markkaan. 4196: kumottava tai siirrettävä 10 vuodeksi jotenka lisäys ensi vuoteen nähden tekee 4197: eteenpäin ja sillä välin toimeenpantava 68 miljoonaa. Kun ottaa huomioon, että 4198: valtion väkijuomamonopooli, jotta siitä hallituksen esityksessä puheenaolevaan pää- 4199: saaduilla varoilla voidaan kannattaa rait- luokkaan on siirretty 15 pääluokasta palk- 4200: tiustyötä, 4) tientekorasitus siirrettävä ta- kauksia ja kalliinajanlisäyksiä noin 4201: lonpojille, 5) kumottava 8 tunnin työaika- 38,600,000 markkaa, niin faktillinen li- 4202: laki, jotta jokainen saa tehdä työtä niin säys kirkollis- ja opetusministeriön budje- 4203: paljon kuin tahtoo, 6) oppivelvollisuuslain tissa ensi vuonna on vain 29 miljoonaa 4204: toimeenpano siirrettävä 10 vuodeksi eteen- markkaa eli 15 %. Lisäksi on otettava 4205: päin. Tässä minä pysähdyin ja tein kysy- huomioon, että kirkollis-· ja opetusminis- 4206: myksen: Miksei kirjoittaja ehdota sen toi- teriön pääluokassa eivät kaikki menot sen- 4207: meenpanoa lykättäväksi 99 vuodeksi, koska tään johdu oppivelvollisuuslaista. Siinä 4208: esim. Venäjän neuvostohallitus on äsken on valtiokirkon kustannukset, siinä on yli- 4209: suunnitellut konsessioonin myöntämistä opisto, siinä ovat oppikoulut, siinä ovat 4210: tuoksi määräajaksi eräälle aasialais-venä- teatterit ja taidelaitokset, joiden menot 4211: läiselle osakeyhtiölle, jolle siirtyisi oikeus vuosittain nousevat hyvin huomattaviin 4212: Venäjän tärkeimpien tuotantolähteiden, öl- summiin, jotenka varsinaisen oppivelvolli- 4213: jykaivosten, vuorikaivosten ja metsien suuslain aiheuttama lisäys kansakoululai- 4214: käyttöön, ja jota ohjelmaa neuvostolehdet tokse8sa on niin vähäistä ettei siitä ollen- 4215: kehuvat Venäjän uusimman talouspolitii- kaan kannata puhua sellaisella suurella 4216: kan suurimmaksi voitoksi ja saavutuk- paatoksella kuin oikeiston sanomalehdistö 4217: seksi! Tämä ,kykypuolueen" pää-äänen- yleensä valtiotaloutta käsittelevissä kirjoi- 4218: kannattajan Iltalehden ohjelma muistuttaa tuksissa viime aikoinakin on tehnyt. 4219: kuuluisaa Tehvan Valleuin ohjelmaa sieltä Kun tarkastaa hallituksen esitystä ja 4220: KuHaalta ja tuntuu siltä kuin hallitus sitä suuntaa, mikä siinä on vallalla varojen 4221: olisi lainannut siitä ainakin pääkohdat tä- vapaaseen käyttämiseen ja tuhlaukseen 4222: hän budjettiesitykseensä. nähden, niin minusta tuntuu aivan kuin 4223: Mitä tulee erikoisesti huomautuksiin op- rahaministeri Gråsten olisi ajatellut Num- 4224: pivelvollisuuslakia vastaan, niin sen joh- misuutarin Eskon tavoin: ,Ei patsast 4225: dosta mainitsen vielä jonkun sanan, koska eikä napaa, vaan vahva virta. vapaa". Ei 4226: sitä· kysymystä painostetaan tavattoman mitään rajoja, täysi vapaus sotalaitokselle, 4227: paljon oikeiston taholla ja koetetaan osoit- suojeluskuntalaitokselle, valtiolliselle po- 4228: taa, ainakin sanomalehtien sävy sen todis- liisille j. n. e. tyydyttää vaatimuksensa. 4229: taa, että oppivelvollisuuslaki painaa tä- jopa turhamaisuuteen ja ylellisyyteen 4230: Tiista:i11a Hl rp. s~yskuu•ta. 4231: 4232: saakka, sillä mitä muuta kuin ylellisyyttä töön ja peittää nama menot lainavaroilla. 4233: on se, että rikkaille taiollisille suojelus- Silloin on pois kokonaan se pohja, jolle ai- 4234: kunnissa täytyy vielä valtion avustuk- kaisemmin talousarvio tältäkin osalt~ on 4235: sella hankkia vaatteet. rakennettu. 4236: Tämän mitalin toinen puoli, tulopuoli, Mitä tulee tämän lainan oikeudelliseiln 4237: on traagillinen. Miten on peitettävä tuo puoleen, sekin on erinomaisen arveluttava 4238: 507 miljoonan markan menojen lisäännys, seikka. Hallitus on sen esityksessään jo- 4239: johon menopuoli päättyy, se on erinomai- tenkin ylimalkaisesti sivuuttanut. Mutta 4240: sen vakava kysymys. Hallitus arvelee sen on jotakin tavatonta, että vuoden 1918 4241: voivansa peittää ottamalla lähes 300 mil- poikkeuksellisissa oloissa eduskunnan te- 4242: joonaa markkaa pääomasäästöstä ja lai- kemän päätöksen nojalla hallitus katsoo 4243: naamaHa 200 milj. markkaa. Mitä lainan olevansa oikeutettu ottamaan tällaisen lai- 4244: tarpeellisuuteen tulee, niin perustellaan nan. Budjetti on jo moneen kertaan sen 4245: sitä esityksessä sillä, että se pääasiallisesti jäiestä valmistettu ja hyväksytty, edus- 4246: käytetään kulkulaitoksen hyödyksi. Kat- kunta on osottanut uusia varoja uusiin tar- 4247: sotaan, pitääkö tämä paikkaansa. Mitä peisiin, eikä näin ollen olisi saanut tulla 4248: tulee kulkulaitoksen ;ylimääräisiin menoi- kysymykseenkään, vieläpä juuri eduskun- 4249: hin, niin ensi vuonna nousevat ne esityk- nan kokoontumisen aattona ottaa tällaista 4250: sen mukaan tosin 217,700,000 markkaan lainaa. Yhtii hyvin, jos tämä menettely 4251: ja kun ne kuluvana vuonna nousevat ai- on puolustettavissa, olisi puolustettavissa 4252: noastaan 133 milj. markkaan, niin tässä sellainen menettely, kuin jos hallitus kym- 4253: on 84 milj. markan lisäys. Mutta varsinai- menen vuoden kuluttua ottaisi neljän mil- 4254: set kulkulaitokseen kohdistuvat menot joonan puntalainan, käyttäisi sen budjetin 4255: muodostavat vain osan tästä pääluokan ko- menojen peittämiseksi ja selittäisi; että 4256: konaismäärästä. Mitä tulee uutisraken- eduskunta on silloin v. 1922 tehnyt sellai- 4257: nuksiin valmistuvilla radoilla, niin halli- sen päätöksen ja valtuuttanut hallituksen 4258: tus ei ehdota sitä määrärahaa ollenkaan hankkimaan mainittuun määrään varoja; 4259: lisättäväksi, vaan pysytettäväksi samassa Paitsi p~iäomasäästön ja lainavaroje~i 4260: 50 miljoonassa markassa. mikä kuluvana käyttämistä, on hallituksella kolmaskin 4261: vuonna on myönnetty tarkoitukseen. Rau- keino vajauksen peittämiseksi ja se sisäl- 4262: tatierakennuksiin on tosin ehdotettu kulu- tää valtion vero- ja muidenkin tulojen ar- 4263: van vuoden 48,200,000 markan määräraha vioinnin mahdollisimman korkeaksi. Kul- 4264: korotettavaksi 75 miljoonaan, mikä tietää kulaitosten tulot ovat tänä vuonna nous- 4265: lisäystä 26,800,000 markkaa. Liikkuvan seet 440:een, mutta ne on ensi vuonna 4266: kaluston määrärahan korottaminen 15 mil- arvioitu 520:een miljoonaan. Verrattain 4267: joonasta 50, tietää 35 miljoonaa. lisäystä. rohkea arviointi, joka voi kyllä pitää paik- 4268: Kulkulaitokseen kohdistuvista menoista kansa, mutta saattaa myöskin pettää. Tul- 4269: uusissa rautatierakennuksissa ja liikkuvan litulot, jotka tänä vuonna on arvioitu 56:2 4270: kaluston lisäyksessä on siis yhteensä vain miljoonaan, on ensi vuoden menoarviossa 4271: 61,800,000 markan menojen lisäys. Ei arvioitu 655 miljoonaan markkaan. Tär- 4272: näin ollen ole ollut mitään perusteltua keimmän tulolähteen muodostavat näissä 4273: syytä ottaa 200 miljoonan markan lainaa sellaiset kulutustavarat kuin sokeri, kahvi 4274: näiden menojen peittämiseksi, puhumatta- ja tupakka. Sivumennen mainittuna tupa- 4275: kaan siitä, että, kuten ed. Ryti jo huo- kan tuontitulli lienee arvioitu noin 90 mil- 4276: mautti, näissäkin kulkulaitoksen menoissa joonaksi ja kun hallitus esityksen mukaan 4277: on melkoinen osa sellaisia, joita täytyy aikoo periä 110 miljoonaa erikoisesta tupa- 4278: peittää tavallisilla budjettituloilla, eikä Imu valmisteverosta, niin tupakkamiehet 4279: lainaustoiminnan kautta. Yleensä tätä lai- joutuvat siis maksamaan 200 miljoonaa 4280: naa on pidettävä budjettilainana ja sel- markkaa ensi vuonna valtiotalouden yllä- 4281: laisenaan se oikeastaan järkyttää valtion pitämiseksi. Minusta tuntuu niinkuin 4282: taloutta. Kun kerran aikaisemmin sellai- eduskunnalla olisi aihetta, katsoen budje- 4283: set tarpeet kuin liikkuvan kaluston han- tin loppusummiin, päättää, että tupakan 4284: kinh, uudet rautatierakennukset, uutis- poltto täällä eduskunnassa on sallittu, jotta 4285: rakennukset j. n. e. on tyydytetty valtion rahaministeri Gråstenin valtiofinansseja 4286: vakinaisilla tuloilla, niin on väärin äkkiä voitaisiin parantaa. 4287: siirtyä tästä käytännöstä toiseen käytän- Niinkuin sanottu, tulot sellaisina kuin 4288: 81 4289: 4290: 4291: ne on arvioitu, voivat kyllä pitää paik- kiintyy maalaisedustajain huomio ensi si- 4292: kansa, mutta voivat myöskin pettää. Mutta jassa siihen, miten maatalouden edistämi- 4293: miten vastaisuudessa talousarvio tulee jär- nen on otettu huomioon tätä menoarviota 4294: jestymään, siinäkin tapauksessa, että ar- tehtäessä. Ja tarkastelun tulos ei ole suin- 4295: vioidut tulot saadaan, se on seikka, johon kaan varsin ilahuttava. Samalla aikaa kun 4296: esityksessä ei myöskään kiinnitetä mitään esimerkiksi virkamiesten palkkoja ehdote- 4297: huomiota. Millainen on tulevaisuuden taan korotettavaksi 95 miljoonalla mar- 4298: kuva? Se on ainakin eduskunnalle erin- lralla, samaan aikaan maatalouden edistä- 4299: omaisen tärkeä tietää. Hallitus on kai ar- miseen myönnetyt määrärahat ovat joten- 4300: vellut, ettei huolta huomisesta, sillä ,jo- kin ennallaan. 4301: kaisella päivällä on suru itsessänsä", mutta Ensimäinen ehto maataloustuotannon ko- 4302: eduskunnan, jonka täytyy osoittaa varat hottamiseen on ammattitaidon kehittämi- 4303: menojen peittämiseksi, on avoimin silmin nen ja ammattitiedon levittäminen maata- 4304: katsottava, mihin sellainen kehitys johtaa, louskoulujen kautta. Myöskin harrastus 4305: johon hallituksen esitys talousarvioksi nyt maatalousammatteihin on koulutoimen 4306: viittaa. Ensinnäkin on otettava huomioon, kautta parhaiten istutettavissa maaseudun 4307: että joskin ensi vuonna menot peitetään nuorisojoukkoon. Siksipä maataloudellisia 4308: pääomasäästöllä ja lainavaroilla, niin ei oppilaitoksia, joissa annetaan opetusta pää- 4309: suinkaan se ole mahdollista 2-3 vuoden elinkeinossamme yleensä tai sen eri aloilta 4310: kuluttua. Ilmeisesti muodostuu tilanne erikoisesti ja siten luodaan perustusta ja 4311: Bellaiseksi, että hallituksen täytyy ehdot- pohjaa maamme maataloudelliselle itsenäi- 4312: taa 500 miljoonaan uusia veroja. Mistä ne syydelle, olisi runsaammin kuin tähän asti 4313: suoritetaan, kun verokuorma nyt jo on valtion varoilla tuettava. Maassamme on 4314: ylettömän korkea ja kun sitäpaitsi halli- monia kihlakuntia, joissa ei ole yhtään 4315: tus itse ilmoittaa esityksessään aikovansa maamiestalvikurssiakaan, jossa pienviljeli- 4316: valmistuttaa eduskunnalle esityksen osake- jäimme pojat ja tyttäret saisivat opetusta 4317: yhtiöiden veron muuttamisesta, joka arva- maan pääelinkeinon alalla, jota elinkeinoa 4318: tenkin tulee vaikuttamaan sen. että tulo- he joka tapauksessa tulevat harjoittamaan 4319: ja omaisuusveron tuotto laskee nykyises- ei ainoastaan omaksi toimeentulokseen. 4320: tään kenties 100 miljoonalla markalla. Se vaan pitääkseen huolta yhteiskunnan yllä~ 4321: lisää vajausta. Millä tavoin siis näin ollen pitämisestä, joka erityisesti raskaiden vero- 4322: lähivuosina talousarvio muodostuu, millä jen muodossa maanviljelijäin osalle on lan- 4323: iavalla siinä tasapaino saadaan aikaan, gennut. Lähimpän~i esimerkkinä, jonka 4324: siihen ei esitys anna mitään vastausta. voi tässä yhteydessä mainita, joka varsin 4325: Tilanne siis, ainakin minun nähdäkseni, on sattuvasti kuvaa maamieskouluoloja, on 4326: vastaisuuteen nähden sangen synkkä, san- .Tääsken kihlakunnan maamieskoulu-asia. 4327: gen arveluttava. Myöntää täytyy, ettei Koulua, joka olisi koko Vuoksenlaakson 4328: suinkaan ole kaunista ulospäin se, että kuntien tarpeita tyydyttämään tarkoitettu, 4329: eduskunta joutuu karsimaan sadoin miljoo- on jo vuosikausia kymmenisen maanviljeli- 4330: nin menoja hallituksen esityksestä. Se ei jän taholta puuhattu, mutta menestyksettä. 4331: ole edes parlamentaarista, sillä parlamen- Valtiolla ei ole varoja perustaa ja yllä- 4332: taarisissa oloissa vastuunalainen hallitus pitää oppilaitosta, joka seutukunnalle, sen 4333: valmistaa budjetin niin, että se kestää ja nuorisolle, antaisi opastusta ja herättäisi 4334: että sitä voidaan myöskin puolustaa, mutta harrastusta maa talousalaan. Valtiolla oli 4335: muutakaan mahdollisuutta ei tällä kertaa vuonna 1918 varoja osakekeinotteluihin, 4336: liene kuin käydä perinpohjin menojen vä- josta veronmaksajat saavat kauan kukka- 4337: hentämiseen käsiksi. Miten tämä yksityis- roissaan tuntea, mitä tämä keinottelu 4338: kohdi'lsa tulee ta-pahtumaan ja miten tar- ,vielä syntymättömien sukupolvien hy- 4339: peellinen tasapaino, joka on sopusoinnussa väksi" heille maksaa. .Ja tästä kaikesta ei 4340: maan taloudellisten edellytysten ja mah- maanviljelijöille, jotka ovat suuria veron- 4341: dollisuuksien kanssa, on jälleen saavutet- maksajia, anneta edes niitä etuja, joita voi- 4342: tavissa, se on lähinnä valtiovarainvaliokun- taisiin. antaa. 0. Y. Gutzeitin tytäryhtiö 4343: nan asia. 0. Y. Enso A. B. omistaa Jääsken kirkon- 4344: kylässä Kostialan kartanon, jonka päära- 4345: Ed. I k o n e n: TarkasteUessa nyt esillä- kennus sopisi vähän korjattuna maamies- 4346: olevaa vuoden 1923 tulo- ja menoarviota koulu-paikaksi. Sikäläisen maamiesseuran 4347: 11 4348: 82 Tiistaina 19 tp. 131yyskuu<ta. 4349: 4350: puolesta onkin käännytty yhtiön toimitus- kin o-pettajien -palkkaukseen nähden. Maa- 4351: johtajan sekä senaattori Arajärven puo- mieskoulujen opettajien palkat ovat verrat- 4352: leen pyynnöllä, että tilan käyttämätön tain pienet ja siksi pystyvimmä t ainekset. 4353: päärakennus luovutettaisiin maamieskoulua jotka tälle alalle olisivat tervetulleita, ve- 4354: varten. Edellinen herra on ensin selitellyt täytyvät siitä -pois hankkien toimialoja 4355: rakennukseen sijoitettavan milloin Gutzei- muualta. Tähä seikkaan olisi minun mie- 4356: tin pääkonttorin, milloin virkailijain lepo- lestäni valtiovarainvaliokunnan kiinnitet- 4357: kodin ja lopuksi jyrkästi ilmoittanut, ettei täva huomiota. 4358: rakennusta missään tapauksessa luovuteta Nyky hetken tarpeita silmälläpitäen ei 4359: kenellekään. Herra Arajärvi, joka teki maataloudellinen ammattisivistys voi kou- 4360: nämä onnettomat valtiota rasittavat osake- luien kautta kuitenkaan enää vaikuttaa ja 4361: kaupat, ei ole edes suvainnut kirjeellisiin olla a-puna siinä kil-pailussa, johon maata- 4362: tiedusteluihin mitään vastata. Niin on louden harjoittajat meillä ovat joutuneet 4363: mainittu rakennus käyttämättömänä, ai- ulkomaisen tuotannon vallattua alaa. Jos ei 4364: noastaan valmiina ottamaan vastaan mil- keski-ikäinen maanviljelijäluokka saa käy- 4365: loin jonkun kerran vuodessa yhtiön herrat tettäväkseen myöskin maataloudellista 4366: suvaikevat tulla sinne huvimatkalle lystiti neuvonta-, opetus- ja suunnitelmatyötä, 4367: pitämään. Asiasta on myös tehty anomus joutuu maatalous meillä jälleen samaan 4368: maataloushallitukselle ja siinä viitattu asemaan, kuin se oli ennen sota-ajan näl- 4369: m. m. valtion osuuteen Kostialan suhteen, kävuosia. Unohtamisen taito on ihmisillä 4370: vaan on maataloushallitus }lylännyt ano- erinomaisen suuri ja niin unohdetaan pian, 4371: muksen varojen -puutteess'a. Tässä on aino- mikä merkitys kotimaisella viljantuotan- 4372: astaan yksi esimerkki. Samalla kannalla nolla ja riip-pumattomuudella ulkomaista 4373: lienee uusien maamieskoulujen perustami- on koko maalle. Tämä on vaarallista ja 4374: sen laita muihinkin seutuihin nähden. Tä- siksi siihen tilanteeseen ei ole syytä pyrkiä 4375: nään valiokuntaan lähetettävä menoarvio ei unohtamalla maatalouden kehittäminen 4376: sisällä määrärahoja uusien maamieskoulu- kaikin käytettävissä olevin keinoin. Ku- 4377: jen enemmän kuin muidenkaan maatalou- ten huomautin, ei maatalouskoulujen 4378: dellisten oppilaitosten rakentamiseen ja kautta annettava ammattiopetus ennätä 4379: avustukset koulujen ylläpitämiseksi ovat vaikuttaa n.ykyhetken oloisr:-a, joskin pohja 4380: verrattain pienet. Samalla aikaa kun op- maatalouden tulevaisuudelle lasketaan kou- 4381: pikoulujen menoja on 53 milj. markkaa on luissa varmemmin kuin missään muualla. 4382: maataloudellisten o-ppilaitosten menoja ai- Keski-ikäisille maamiehille ja sille suurelle 4383: noastaan vajaa 11 milj. markkaa. Ja olen nuorisojoukolle, joka ei ole tilaisuudessa 4384: kuitenkin sitä mieltä, että useamman Suo- ammattikouluja käymään, on maataloudel- 4385: men kansalaisista täytyy kuitenkin osata listen seurojen neuvontatyöllä erikoisen 4386: kyntää ja kylvää, hoitaa karjaa ja toimi- suuri merkitys. Minä en tahdo tässä tilai- 4387: tella taloustehtäviä kuin osata vieraita kie- suudessa ryhtyä esittämään tilastoa siitä 4388: liä, korkeampaa 1vatematiikkaa ja luon- neuvontatyöstä, mitä esim. Suomen Maa- 4389: nontieteitä niiltä osilta, jotka hyvin vähän talousseurojen Keskusliittoon kuuluvien 19 4390: koskettavat käytännöllistä elämää. Minä suomenkielisen maanviljelysseuran ja sen 4391: pyydän valtiovarainvaliokuntaa ottamaan alaisten yli 900 maamiesseuran toimesta on 4392: huomioon maataloudellisten oppilaitosten tehty. Siinä olisi varsin kunnioitettava ti- 4393: vähälukuisuuden .ia niiden la-psi-puolen ase- lasto uudisviljelyssuunnitelmista, metsän 4394: man ja varaamaan valtion varoja näihin luvuista, rakennussuunnitelmista, näytte- 4395: tarkoituksiin enemmän kuin hallituksen lyistä, kursseista, esitelmistä, kilpailuista, 4396: esittämässä menoarviossa on. retkeilyistä j. n. e. Varsinkin pienviljeli- 4397: Meillä on suuri puute maatalousammat- jöille sekä erikoisesti itsenäistyville torp- 4398: tihenkilöistä. Esim. karjakkokouluihin pareille on tällainen neuvontatyö ollut ja 4399: saapuu karjakon tilauksia lähes 10 kertaa on oleva erikoisen suuresta merkityksestä. 4400: niin -paljon kuin niissä on oppilaita kun Nykyoloissa voivat maatalousseurat sekä 4401: sen sijaan, .sikäli kuin olen kuullut, oppi- erikoisyhdistykset tehdä vain puolinaista 4402: koulujen keskiluokkien käyneet jonottavat työtä käytettävissä olevien varojensa niuk- 4403: toimia konttoreihin y. m. -paikkoihin, joi- kuuden takia. Neuvojia täytyy -pitää liian 4404: hin he ovat valmistuneet. Maamieskoulu- vähän ja niiden palkka niin pienenä useim- 4405: jen määrärahat tarvitsevat korotusta myös- massa tapauksessa, että etevimmät siirty~ · 4406: Tulo- j,a menoarvio vuodelle 1923. 83 4407: 4408: 4409: vät yksityisten palvelukseen tai omiin toi- markkaa suurempaa lainaa. Lainojen haki>- 4410: miinsa suureksi vahingoksi maamme maa- .iat esittävät m. m. navettarakennusten pii- 4411: taloudelle. Sillä ilman voimakasta neu- rustuksia 5-10 lehmälle, joitten kustan- 4412: vontatyötä ei maanviljelijäluokka parhaalla nusarvio päättyi kymmeniin tuhansiin, ja. 4413: tahdollansa voi käyttää hyväkseen niitä lausuivat paheksumisiaan sentakia, eWi 4414: etuja, joita luonto tarjoaa ja joihin muissa- korkein lainamäärä oli asetettu näin a1- 4415: kin suhteissa on edellytyksiä olemassa, haiseksi. Kun hakemukset oli jätetty 4416: kun vaan niitä osataan hyväkseen käyttää. kaikki sisään, kävi selville, että lainoja oli 4417: Maatalousseurojen apurahojen korottami- haettu 360,000. Jos ylintä rajaa ei olisi 4418: nen neuvontatyön tukemiseksi on mieles- ollut, olisi summa noussut varmasti mil- 4419: täni kysymys, joka ei ole yksinomaan joonaan. Kenellekään ei voitu myönti:iä 4420: maanviljelijäluokan, vaan koko kansan ja 5,000:kaan. Rahan tarve on, henkilökoh- 4421: valtion kannalta erinomaisen tärkeä. Se taisen tuntemuksen perusteella sen tiedän, 4422: on minun mielestäni ainoa yhteiskunnalli- äärimmäisen suuri. Varsinkin maa talons· 4423: nen keino toisen yhteiskuntaluokan nosta- rakennukset, joiden rakentamista on siir- 4424: miseen ottamatta toiselta mitään. Työ, retty, alkavat olla monin paikoin niin 4425: joka opastaa kasvattamaan kaksi kortta huonot, että ne on kertakaikkiaan pakko 4426: siinä, missä ennen kasvoi yksi, ei riistä rakentaa, jos mieli karjaa pitää, mutta ne 4427: keneltäkään mitään eikä polje kenenkään maksavat tuhansissa ja rahaa ei ole. Tämä 4428: oikeuksia, vaan välillisesti lisää koko maan on kuva karjalaisesta pitäjästä, j..:mbt pi- 4429: varallisuutta. Toivon sentakia, ettei maa- täisi olla Itä-Suomen varakkaimpia kun 4430: talousseurojen apurahoista tehtäisi luokka- tia. Olen sitä mieltä, että valtion nwno- 4431: kysymystä eikä puoluekysymystä, vaan sääntöön on välttämättömästi otettava 50 4432: koko kansaa koskeva kysymys. Maata- milj. markkaa, joka lisätään 30 milj. mar- 4433: lousseurojen apurahat olisi korotettava huo- kan rahastoon. Se on koko yhteiskunnan 4434: matt.avasti siitä, minkälaisiksi ne meno- kannalta tärkeä. 4435: arvioon on otettu. Täällä on jo aikaisemmin lähetekeskus- 4436: Maatalouden kohottamiseksi pienviljeli- telussa, ollessa puheena yleishyödylliseen 4437: jäin keskuudessa ovat hetken polttavimpana rakennustoimintaan varojen m,vöutlmi- 4438: kysymyksenä maa taloudelliset luotto-olot. nen, ehdotettu tarkoitukseen käytettäväksi 4439: Minä suuresti ihmettelen, että tämä puoli muistaakseni 60 milj. markkaa ..Ta elleivät 4440: on niin tarkkaan unohtunut hallituksen vanhat merkit petä, tullaan tällä istunto- 4441: laatimassa menoarviossa. Siitä näkyy kaudella, ehkäpä tässä keskustelussakin, 4442: kaikkein selvimmin, että esityksen on laa- ehdottamaan 50-100 milj. markkaa työt- 4443: tinut todellinen virkamieshallitus sanan - tömyyden torjumiseksi. Sekä asuntopula 4444: sanoisinko- epämiellyttävimmässä merki- että työttömyys esiintyvät pääasiallisesti 4445: tyksessä. Edellisinä vuosina on jaettu kaupungeissa ia sinne tarvitaan ne monet 4446: uudisviljelysavustuksina kymmeniä mil- kymmenet miljoonat asuntojen ja työn 4447: joonia vuosittain ja kuluvan vuoden meno- saantia varten. Tämä mielestäni osottaa 4448: arvioon otettiin 30 milj. markkaa perusta- jo verrattain selvästi, että olot maaseudulla 4449: malla sen suuruinen maatalouden edistä- ovat sellaiset, että ihmiset suurissa joukoin 4450: misrahasto. Viljan tuonti onkin näiden pyrkivät sieltä kaupunkeihin, parempiin 4451: toimenpiteiden kautta vähentynyt kolman- oloihin. Pyydän siis valtiovarainvaliokun- 4452: nekseen, mitä se oli ennen sotaa. Onko nyt, taa kiinnittämään huomiota niihin meno- 4453: kun ulkomainen vilja tulee markkinoille eriin, jotka tarkoittavat maataloustuo- 4454: kilpailemaan kotimaisen kanssa, onko nyt tannon kohottamista ja yleemä maaseudun 4455: tosiaankin tarkoitus lopettamalla maata- olojen ja elinehtojen parantamista. Ne 4456: loudelle annettava luotto kokonaan painaa varat, jotka näihin käytetään, luovat ta- 4457: maataloustuotanto hyvin alas? .Tos herrat loudellisesti vankkaa ja itsenäistä Suomea. 4458: eivät tunne maaseudun tarpeita, valaisen 4459: sitä pienellä esimerkillä . .Tääsken valtuusto Ed. 0. Hirven s a 1 o: Tarkastaes- 4460: anoi 30 milj. markan rahastosta 400,000 saan sitä tulo- ja menoarvioehdotusta, 4461: markan lainaa ja sai 125,000. Kun määrä minkä hallitus nyt on jättänyt eduskunnan 4462: oli näin pieni, ilmoitti säästöpankin halli- hyväksyttäväksi, tuntee jokainen suoma- 4463: tus, joka oli valittu raha_,stoa hoitamaan, lainen maatalousmies pettymystä. Sillä ne 4464: ettei tulla myöntämään kenellekään 5,000 määrärahat, mitkä tässä menoarviossa ovat 4465: 84 T·ii.stain.a Hl p. ~S"yySikuu1a. 4466: 4467: 4468: esitetyt käytettäviksi maatalouselinkeinon. avustussummasta, mikä silloin valtion va- 4469: edistämiseen, ovat kerrassaan niukat. Oli- roista tähän tarkoitukseen liikeni. Pitäi- 4470: simme odottaneet, että kaikkien Suomen sihän toki nykyistä rahaa saada maanvil- 4471: kansalaisten mielissä olisi säilynyt kauem- jelysseurain käytettäväksi vähintäin 10 4472: min ne ajat, jolloin nälkä pyrki olemaan milj. markkaa, ennenkuin se vastaisi vuo- 4473: useimmissa kodeissa miltei jokapäiväisenä den 1914 apurahoja. Mutta, kuten sanottu, 4474: vieraana. Ja olisimme odottaneet, että ei näy nälkäaika saaneen meitä tarpeeksi 4475: pyrkimys saada maamme pääelinkeino opetetuiksi, tai jos lienee saanutkin, niin 4476: mahdollisimman nopeasti elvytetyksi ja osataan opetukset eräillä tahoilla liian no- 4477: edelleen kehitetyksi sekä tämän kautta peasti unohtaa. 4478: maamme omavaraistalous mahdollisimman Minä en katso tällä haavaa pitkiä pu- 4479: pitkälle 'lujitetuksi olisi jatkuvasti saanut heita pitämällä olevani oikeutettu selosta- 4480: pysyväisen tuen kaikkien yhteiskuntaamme maan maanviljelysseurain toimintaa täten 4481: rakentavien ja koossapitävien kansalaisten kuluttaen eduskunnan kallista aikaa. 4482: taholta, kuuluvatpa he mihin puolueeseen Mutta parilla sanalla on sentään viitaitava 4483: tahansa ja olipa heidän yhteiskunnallinen niihin tehtäviin ja työn tuloksiin, mitä 4484: asemansa korkeilla ministerien paikoilla näiden seurojen välityksellä tässä maassa 4485: tai matalimmissa työläisten tuvissa. Edes- saadaan aikaan. Niinpä 19 suomalaisen 4486: sämme oleva menoarvio kumminkin todis- maanviljelysseuran muodostaman maata- 4487: taa sen, että kaikilla tahoilla ei tahdota lousseurojen keskusliiton kertomuksista 4488: ymmärtää niitä velvollisuuksia, mitä maal- käy ilmi, etä seurat ovat sangen huomat- 4489: lamme on pääelinkeinoansa kohtaan. Maa- tavassa määrässä suorittaneet maanvilje- 4490: talouden hyväksi käytettyjen määrärahain lys- ja karjanhoito-, puutarhanhoito-, ko- 4491: tarkkailussa tahtoisin kiinnittää huomiota ti talous-, kalastus- y. m. maa taloudellista 4492: ainoastaan muutamiin sellaisiin kohtiin, neuvontatyötä, palkaten v. 1920 yhteensä 4493: joihin erikoisen kipeästi kaivattaisiin muu- 369 konsulenttia ja neuvojaa, joiden palk- 4494: toksia, silloin kun menoarvio tulee valtio- kauspäivien luku on yhteensä 95,034 eli 4495: varainvaliokunnassa huolellisen pohdinnan keskimäärin kutakin seuraa kohti 5,001 4496: alaiseksi. palkka uspäivää. U udisviljelyssuunnitelmia. 4497: Ensiksikin maanviljelys- ja talousseu- joita tänä vuonna tehtiin tava.llista vä- 4498: roille esitetään myönnettäväksi yleisiin hemmän, koska edellisenä vuonna oli val- 4499: kustannuksiin 525,000, maanviljelyksen hy- tion uutisviljelyskilpailun kautta kovin 4500: väksi 1,865,000, karjatalouden edistämiseen runsaasti uutismaita raivattu, niitä laadit- 4501: 725,000, kasvitarhahoidon ja kotitalouden tiin 1,239 taloudessa yhteensä 1,820,4 4502: edistämiseen 345,000 ja metsänhoidon edis- ha:lle. Seurain metsänhoidon neuvojat lu- 4503: tämiseen 725,000 mk eli yhteensä 4,185,000 kivat yhteensä 2,862,311 puuta sekä lei- 4504: mk. Tämä summa saattaa tuntua suurelta masivat 1,866,988 puuta. Rakennussuun- 4505: niiden mielestä, jotka eivät laisinkaan nitelmia tehtiin 14,800 taloudessa ja oli 4506: tunne sitä työtä, mitä maanviljelys- ja ta- näiden suunnitelmain yhteinen roha-arvo 4507: lousseurat tässä maassa ovat tehneet, sa- noin 45 milj. markkaa. Kun tämän lisäksi 4508: moinkuin se tuntuu suurelta niidenkin mainitsemme että seurat kukin alueellaan 4509: mielestä, jotka eivät muista, mitenkä vä- järjestävät näyttelyjä ja kilpailuja, toi- 4510: hän saadaan nykyisin aikaan yhdellä Suo- meenpanevat opintoretkeilyjä ja mitä eri- 4511: men markalla. Siksipä tahtoisinkin pa- laatuisimpia ammatillisia kursseja, avus- 4512: lauttaa mieliin vastaavat numerot ennen taen kaikilla mahdollisilla keinoilla alueel- 4513: sota-aikaa. Luovuttihan valtio vuonna laan olevia paikallisia maamiesseuroja, 4514: 1914 maanviljelysseuroille 1,047,050 mar- marttayhdistyksiä, tarkastusyhdistyksiä y. 4515: kan suuruisen määrärahan, mikä summa m. niin olemmekin luoneet mahdollisim- 4516: silloisissa oloissa pidettiin, syystä kyllä, man pikaisen silmiiyksen näiden seurojen 4517: sangen vähäisenä ja syytettiin venäläisiä tvöhön ja uskallamme vakuuttaa, että täl- 4518: siitä, ettei maataloutemme hyväksi voitu laisen työn avulla saavutetaan vähitellen 4519: suurempia summia uhrata. Mutta nyt kun se, mitä maa ja kansa niin kipeästi kai- 4520: olemme tässä suhteessa vieraasta vallasta paa. Me saamme tämän työn kautta kan- 4521: täysin riippumattomia, ei meillä näy voivan san elinvoimaisimman osan ja kansan suu- 4522: tulla kyseeseen, huomioonottamalla raha- ren enemmistön taloudellisen aseman ko- 4523: arvon laskeminen, kuin vaille puolet siitä hotetuksi ja kohotetuksi niin, että tämä 4524: Tulo- _ia menoarvio vuodelle ·1'923. 8& 4525: 4526: 4527: kansan osa kykenee nurkumatta suoritta- jeriliitoille varatuista valtioavustuksista. 4528: maan ne raskaat verot, mitkä valtiossamme Mutta erikoisesti on mainittava siitä val- 4529: sen osalle oikeuden mukaan tulevat. tion avustuksesta mikä esiintyy ylimää- 4530: Samaa työtä, mitä suomalaiset maata- räisessä tulo- ja menoarviossa lainoina 4531: lousseurat alueellaan tekevät, samaa teke- vientiä varten perustettavien osuusteuras- 4532: vät ruotsalaiset alueellaan. Äsken mainit- tamoiden osalle. Siellä esitetään 1 milj. 4533: semani numerot koskevat ainoastaan suo- markan suuruinen rahaerä tähän tarkoi- 4534: malaisten seurojen työtä, joten numerotie- tukseen. Tällä haavaa on Suomen karja- 4535: tomme eivät kuvaa läheskään koko maan keskuksella rakenteilla vientiteurastamo 4536: oloja, kun taas se rahaerä, mikä kyseessä- Torniossa, joka vientiteurastamo tulee ole- 4537: olevassa menoarviossa esiintyy summana maan verraten vähäinen j-a hyvinkin vaa- 4538: 4,185,000 mk. on suunniteltu sekä suoma- timattomasti rakennettu. mutta t:imänkin 4539: laisten että ruotsalaisten maatalousseuro- teurastamon kustannusa~vio nousee jo toi- 4540: jen avustamiseksi. selle miljoonalle markalle. Tunnettu tosi- 4541: Edelläsanotun peru<Steella pyytäisin näi- a>'ia kumminkin on että maamme hyvin- 4542: den seurojen puolesta mitä vakavimmin kin kiper!sti kaipaisi suurta, ajanmukaist.1 4543: evästää valti(warainvaliokuntaa että näille , vientiteurastamoa, jonka voisimme perus- 4544: seuroille suunniteltu avustus kaksin- taa tänne Helsingin läheisyyteen. ja sellai- 4545: k e r tai s t u te t taisi i n ja saataisiin sen vientiteurastamon rakentaminen tulisi 4546: täten valtion varoja sijoitetuksi sellaiseen nousemaan noin 10 milj. markkaan niitten 4547: tarkoitukseen, mistä ne kansan karttuisan arviolaskelmien mukaan, mitä Karjakes- 4548: käden kautta pian tulevat takaisin valtion kuskunnan taholta on tehty. 4549: käytettäviksi. Sillä takaisin ne varmasti Ehdottaisin näin ollen, että valtiovarain- 4550: tulevat oikein ohjatuista suo- ja uutisvilje- valiokunta asiaa käsitellessään koettais1 4551: lyksistä, kelvollisesti laadituista ojituk- saada enemmän valtion. varoja tähän tar- 4552: sista, parannetusta lannanhoidosta, tarkoi- koitukseen. 4553: tuksenmukaisesti rakennetuista maatalous- 4554: rakennuksista ja kenties kaikkein selvim- Ed. EnQvist: Katsellessani tätä tu- 4555: min ne tulevat takaisin oikein opastetuista lo- ja menoarviota, joka nyt on esillä, olen 4556: metsänmyynneistä. tehnyt eräitä havaintoja siihen periaattee- 4557: Edelleen tulo- ja menoarviota tarkas- seen nähden, mille tämä rakentuu. Ensin- 4558: ta.essa kiintyy huomiomme niihin eriin, näkin me huomaamme, kun luomme kat- 4559: mitä täällä on erikoisille maatalousyhdis- seemme muutamia vuosia taaksepäin, kuin- 4560: tyksille varattu. Niinpä Suomen Suovil- ka valtion menot ovat kasvaneet huomat- 4561: jelysyhdistykselle on varattu 300,000 mar- tavasti. Niinpä oli kuluvana vuonna val- 4562: kan määräraha. Tiedämme, että tämä yh- tion menojen peittämiseksi kannettavan ve- 4563: distys on ainoalaatuinen maassamme ja tä- rojen määrä pyöreissä luvuissa 1 miljaar- 4564: män yhdistyksen tehtävät niin suuret että dia 585 miljoonaa markkaa. Sama periaate 4565: tuo määräraha tämän yhdistyksen varoihin näyttää olevan nyt tätäkin kysymyksessä- 4566: on liian pieni. Edelleen on varattu karjan- olevaa vuoden 1923 tulo- ja menoarviota 4567: jalostusyhdistyksille 250,000 markan mää- laatiessa. Ensinnäkin tahdon mainita erääs- 4568: räraha. Tiedämme että maassamme toimii tä seikasta, mikä ilmenee tässä esityksen 4569: i karjanjalostusyhdistystä, joista jo yksin perustelussa tulo- ja menoarvioksi. Valtio 4570: Länsi -Suomen karjanialostusy hdisty ksen on katsonut tämän omaisuusveron, jota on 4571: menoarvio tälle vuodelle nousee 265,000 muutamina vuosina nyt kannettu, liiaksi 4572: markkaan, Ayrshire-yhdistyksen menoar- rasittavan kapitalisteja, ja näin ollen omak- 4573: vio nousee muistaakseni lähes 300,000 sunut sen periaatteen, että liikkeenharjoit- 4574: markkaan ja Itä-Suomen karjanjalostusyh- tajilta olisi alennettava varallisuusveroa. 4575: distyksen menoarvio on suunniteltu 361,000 <Tos tämä periaate toteutetaan, niin tulee 4576: markaksi. Kun näihin tulee vielä li· tämä teollisuuskapitalistien veroista va- 4577: säksi Pohjois-Suomen karjanjalostusyhdis- pauttaminen ja verojen huojentaminen li- 4578: tys, jonka tulo- ja menoarvionumeroita en säämään maamme työtätekevän ja vähH- 4579: tällä haavaa muista, niin on 'selvää, että varaisen väe<stön verotaakkaa. Vaikka ve- 4580: näille yhteisesti varattu 250,000 markan rot äärettömän raskaasti jo tällä kertaa le- 4581: valtioavustuserä on katsottava aivan liian päävät kansan harteilla, niin on näissä pe- 4582: vähäiseksi. Samaa voi sanoa myöskin mei- rusteluissa ehdotBttu mnodostettavaksi eri- 4583: TiiBtaina 19 p. s~ryskuuia. 4584: -------------- 4585: 4586: koislaki, jolla on oletettu kartutettavau val- ja menoarviota käsitellessään. Täällä on 4587: tion varoja 500,000. Tämä vero nimitetään tosin merkitty jokin pieni erä työväen si- 4588: laiminlyömisveroksi, joka tarkoittaa sitä, vistys- ja taidelaitosten kannattamiseen, 4589: että veronmaksaja, joka ei ole määrätyssä vaan samalla myöskin tiedämme, että 4590: ajassa veronmaksukykyinen, joutuisi suo- maamme työväennäyttämöt ja yleensä tai- 4591: rittamaan sakkoa tästä syystä. Sensijaan delaitokset ovat saaneet kantaa mitä ras- 4592: huomaa täällä, että esilläolevassa tulo- ja kaimman taakan n. s. huviveron muodossa 4593: menoarviossa on huikeita summia otettu sen sijaan, että valtion taholta olisi tuettu 4594: sotalaitoksen ylläpitämiseen maassamme. työväen taideharrastuksia. Niinpä ehdot- 4595: Tiedämme, että tämä sotalaitos maassa, jos taisin, että sen sijaan että viime vuonna 4596: :sitä katselisi siltä kannalta, miltä kannalta työväen näyttämöliitolle on luovutettu 4597: tällaista laitosta olisi katseltava, ei ole so- 50,000, että tätä määrärahaa tuntu- 4598: tilaallisessa suhteessa sitä, mitä porvaristo vasti korotettaisiin. Samoin olisin sitä 4599: sille tahtoo asettaa. Siitä huolimatta tämä mieltä, että olisi otettava huomioon myös- 4600: laitos pyöreissä luvuissa nielee maamme kin työväenluokan ruumiillisen kulttuurin 4601: varoja 441,939,426 markkaa. Sitten samal- kohottaminen ja niinpä ehdottaisin, että 4602: la, niinkuin ed. Långström mainitsi, ohra- myös työväen urheiluliitolle myönnettäi- 4603: nalaitos on myös sellainen huomattava lai- siin avustusta. Urheilun hyväksi on merkit- 4604: tos, johon ensi vuoden menoarvioon on mer- ty 600,000 mk. Tätä summaa olisi tuntu- 4605: kitty 4,800,000 markkaa. En tahdo tätä lai- vasti korotettava työväen ruumiillisen kult- 4606: tosta käydä sen perusteellisemmin arvoste- tuurin kohottamiseksi ja tukemiseksi. Sit- 4607: lemaan, sillä jokainen rehellinen kansalai- ten on myös eräs tärkeä asia, joka tällä 4608: nen tietää, kuinka turmiollinen tällainen kertaa järkyttää huomattavasti kautta 4609: laitos on ja samalla kuinka vaarallinen ja maamme ja eritoten kaupunkipaikoissa ja 4610: turmiollinen tämä on koko työväestölle. sen keskuksissa työväestön mieltä. Se on 4611: Samoin on tähän talousarvioon otettu äärimmäinen asuntokurjuus. Kun täällä 4612: huomattava määrä suojeluskunnille, joka, on jo ennen tämän kysymyksen yhteydessä 4613: kun ottaa huomioon kokonaisluvun, mitä lausuttu tästä asiasta mielipiteitä, en siihen 4614: on katsottu tämän laitoksen tarvitsevan laajemmin puutu. Tuloarviossa on otettu 15 4615: esilläolevan tulo- .ia menoarvion perusteella milj. markan erä asuntokurjuuden lieven- 4616: vuoden 1923 ajalla, tekee pyöreissä luvuis- tämiseksi .ia asumusten rakentamiseksi ja 4617: sa 34,700,000 markkaa. Tämän saman suo- avustamiseksi valtion varoilla. Ehdot- 4618: jeluskuntalaitoksen turmiollisuuden myös- taisin, että tätä summaa myöskin tuntu- 4619: kin hyvin selvästi tuntee esim. maaseu- vasti korotettaisiin valiokunnassa. Samalla 4620: dulla asuva työväestö, kuinka tämä on rau- myöskin tiedämme sen tosiasian, että tä- 4621: hallisuudelle ja turvallisuudelle vaarallinen män kapitalistisen yhteiskunnan perusil- 4622: laitos, sillä onhan monia tapauksia, jolloin miä on työttömyys, eikä voida olettaa, et- 4623: nämä suojeluskuntahuligaanit ovat tunkeu- teikö se tule ilmestymään tavattoman räi- 4624: tuneet rauhallisten ihmisten asuntoihin keästi taas ensi talven aikanakin ja jo ensi 4625: yösydännä. Niinpä onkin nämä kolme ras- syksynä sen laajuus tulee luultavasti ole- 4626: kasta menoerää tässä tulo- ja menoarviossa, maan huomattavan suuri. Olisin siis sitä 4627: jotka äärimmäisen raskaasti lepäävät kan- mieltä, että määräraha, mikä on täällä tu- 4628: &amme harteilla. Nämä eri ryhmäin menot lo- ja menoarviossa ehdotettu työttömyys- 4629: tekevät pyöreissä luvuissa 481,434,226 kassoille, tuntuvasti korotettaisiin niillä 4630: markkaa. Tämä on sievoinen summa, ja voi perusteilla, että kunnilla olisi tilaisuus 4631: sanoa, että tämä ei ole maamme taloudelli- pyytää näitä varoja yleishyödyllisten töi- 4632: selle kehitykselle ja hyvinvoinnille mikään den järjestämiseksi työttömyyden sattues- 4633: välttämätön menoerä, vaan tämä on yleen- sa. Samoin voitaisiin näillä varoilla, val- 4634: sä maallemme hyvin turmiollinen. Sen si- tion toimenpiteestä, järjestää yleishyödylli- 4635: jaan huomaa tätä tulo- ja menoarviota tar- siä töitä. Niinpä ehdotankin, että tämä 4636: kastellessa, että kansan opetukseen on ehdo- määräraha korotettaisiin ainakin 300 milj. 4637: tettu vain 259,172,420 markkaa. Tämä ai- markkaan. Olen yleensä sitä mieltä, että 4638: nakaan ei ole mikään suuri menoerä verrat- tämä tulo- .ia menoarvio on liian toivehik- 4639: taessa näitä edellisiä. Tahdon vain mainita kaasti laadittu ja näin ollen olisi täällä 4640: muutamia seikkoja, mitä valtiovarainvalio- paljon supistamisen varaa. Käsitykseni mu- 4641: kunnan olisi otettava huomioon tätä tulo- kaan, on otettu liian huomattava määrä 4642: Tulo- ja 1m~moa>rvio vuod<ellie 1;g23. 87 4643: ------- 4644: 4645: itäisen rajan suojelemiseen ja yleensä näitä tuksen tulo- ja menoarvioehdotus. Työttö- 4646: rajavartiostoja koskeviin menoihin, joten myyden ahdistamana ovat työläiset saaneet 4647: näitäkin voitaisiin tuntuvasti lyhentää. elää ankarissa olosuhteissa. Talleissa, kel- 4648: Toivoisin valiokunnan kiinnittävän huo- lareissa, jopa käymälässäkin on eräs 5- 4649: miotansa esittämiini seikkoi~in. henkinen perhe Turussa asunut. Ladoissa 4650: ja muissa maaseudun ulkohuoneissa asuu 4651: Ed. K a a r ne: Esilläoleva hallituksen suuret joukot kaupunkilaistyöläisten per- 4652: tulo- ja menoarvio on ilmeinen todistus heitä. Työläisten kokoontumis- lausunto- 4653: siitä, että tämän maan taloudellinen asema ja painovapaus on vainottu. Vankilat ovat 4654: on synkkä. Se yleispiirteinen kehitys, täynnä asujamia, joissa viruu tasavallan 4655: joka viimeisinä vuosina on tasa vallan bud- parasta työvoimaa. Ja ohrana pitää huo- 4656: jetissa esiintynyt niin räikeänä, on siinä len siitä, ettei vankilan asukkaista ole 4657: nytkin havaittavissa. Kun pääomalle käy puutetta. Nälkiintyneet koululapset kul- 4658: vaikeaksi suorittaa valtiotaloudellisia me- kevat repaleisina pitkiä koulumatkoja. 4659: noja, niin samalla verotaakka kasvaa ja Työläisten palkkoja ei säännöstellä lain 4660: valtio on pakoitettu vuosi vuodelta lisään- avulla kuten virkamiesten, vaan on heidän 4661: tyvässä määrässä kiskomaan pientuotta- porvarillisen diktatuurin alla vainottuna 4662: jilta .ia työtätekeviltä veroja. Piiäoman taisteltava hengissä pysyäkseen. Heidän 4663: täytyy auttaa pääomaa ja siilistää sitä, luottamusmiehiänsä vangitaan ja syyte- 4664: sillä kapitalismi ei voi järjest:iä tuotantoa tään valtiopetoksesta y. m. Ponnistuksista 4665: kaikkien eduksi, vaan ainoastaan lisäarvoa huolimatta työpalkat jäävät jälkeen elin- 4666: silmälläpitäen. Ja kapitalismilla on tässä tarve-, vaatetus- ja polttoainehintojen nou- 4667: kohden vain yksi keino, jonka avulla se susta. 4668: pyrkii entistä kehitystään jatkamaan s. o.: Voidakseen nykyistä kapitalistista jär- 4669: riistämällä yhä ankarammin pieneläjiä ja jestelmää tukea ja jatkaa, täytyy halli- 4670: niitä entistä lujemmin orjuuttamalla. tuksen yhä jatkaa häikäilemätöntä työ- 4671: 'Iämän tähden tarvitsee kapitalismi en- väen veroilla nylkemistä, aina tulitikuista 4672: nenkuulumattoman virkamiesliudan. Laa- alkaen kaikkiin välttämättömiin tarvik- 4673: jentunut luokkataistelu vaatii sen, silHi keihin saakka. Valtion menot, jotka 1885 4674: riistojärjestelmä nostattaa jaloilleen kaikki supistuivat noin 50 miljonaan, tekivät jo 4675: tästä kärsivät luokat. Näiden kurissapitä- vuonna 1913 pyöreissä luvuissa 160 mit- 4676: miseksi tarvitsee porvarillinen yhteiskunta .ioonaa. Nämä otettiin suureksi osaksi kai- 4677: aseistettuja joukkoja, joiden ylläpitäminen kenlaisilla välillisillä tuloilla sekä metsä- 4678: nielee vuosittain työläisten hiestä ja ve- ja rautatietuloilla. Välittömät verot tuot- 4679: restä koottuja työn tuloksia. Täten se pi- tivat noin 7 miljoonan vaiheilla vuosittain. 4680: tää kurissa luovan työn tekijöitä, samalla Suurin tuloerä oli silloinkin tulleista, 4681: synnyttäen sitä kurjuutta, mikä pakottaa joista 1913 kertyi 50 milj. markkaa. So- 4682: heittämään kapitalisteille tarpeellisen mää- dan aikana maailman kansainvälicen kau- 4683: rän kurjistuneita työläisiä valmiina myy- pan ollessa lamassa ne laskevat. Mutta jo 4684: mään työvoimansa hal vimmastakin hin- 1919 nousi tulleilla nylkeminen 238 mil- 4685: nasta. joonaan, tehden tänä vuonna 580 miljoo- 4686: Verorasitusten uhriksi joutuvat keski- llaa ja ensi vuonna aijotaan niillä kiskoa 4687: luokan alempi virkamiehistö ja työn va- 680 miljoonaa. Tähän tulee muutamia vä- 4688: rassa elävät pienyrittäjät, joita painavat lillisten verojen muotoja, joita ei ennen ve- 4689: paitsi välilliset- kohoavat tulli- y. m. ve- ropolitiikassamme ole tunnettu, kuten tu- 4690: rot, myöskin välittömät tulo- ja omaisuus- pakkavalmiste- ja tulitikkuvero. Vielä liit- 4691: verot. Alempipaikkaiselta virkamiehistöltä, tyy tähän eräänlaisia n. s. sekalaisia ve- 4692: jolle valtion leipä on tähän makka antanut roja, kuten huvivero ja n. s. leimavero. 4693: näennäisen turvan työkyvyttömyyden ja joka jälkimmäinen tekee köyhille kaiken- 4694: vanhuuden päivien varalle, loppuu hiljal- laisten virastojen .ia oikeuksien käytön mel- 4695: leen velkaantumisen, eläkkeiden vähene- kein mahdottomaksi. Eritoten sosialisti- 4696: misen takia tämäkin etu. Yhtä kurjaan seen työväenpuolueeseen lukeutuvilta työ- 4697: asemaan joutuu maataomistava pienvilje- läisiltä, joita oikeuslaitoksissa tuomitaan 4698: lijäin luokka. hurjiin rangaistuksiin ja joista sitten on 4699: Mutta eritoten nälkää ja kurjuutta työ- ehdottomasti valitettava korkeimpiin oi- 4700: väestölle merkitsee tämä esilläoleva halli- keuksiin, kiskotaan täten suuria summia. 4701: 88 4702: 4703: 4704: Ja lunastettaessa ohranan monikymmensi- viime istunnossa ehdotettiin 96,000 mar- 4705: VUISia tutkintopöytäkirjaotteita, jotka kan vuosituloja, suorittamaan saman sum- 4706: usein ylipäänsä sisältävät paljasta pötyä man kuin mainrttu työläisperhekin. Sa- 4707: ja näiden toimettomien loiseläjien turhan- moin muut liikemiehet, keinottelijat ja 4708: päiväisiä loruja, sukuselvityksiä melkeinpä suurpääomaiit omistajat. Mikä huutava 4709: sylikuromista alkaen, niin saavat työläiset vääryys! Kun tämän lisäksi kaikenlaisilla 4710: tälläkin tavalla uhrata varojaan huikeat veroilla nyljetty työläinen, joka saa tais- 4711: summat. Näitä viimeksimainittuja veroja tella nälän ja puutteen alla ilman asun- 4712: aijotaan koota ensi vuonnakin: tupakka-, toa, näkee toisella puolella rikkaiden pa- 4713: tulitikku- ja leimaveroa yhteensä 242 mil- latseissa elävien inhottavien keinottelijoi- 4714: JOOnaa. den, jalokivillä varustettujen rosvojen, hil- 4715: Se yhteinen veromäärä, jonka porvaristo littömän ylellisyyselämän, joiden hyväksi 4716: tällä tavalla suuremmaksi osaksi työntää hänen täytyy aamusta iltaan asti ahertaa" 4717: yhteisen työtätekevän kansan niskoille ja kärsiä, niin vihansa tätä kapitalistista 4718: maksettavaksi, tekee jo tänä vuonna noin yhteiskuntaa kohtaan tulee yhä suurem- 4719: 865 miljoonaa markkaa ja tulevana vuonna maksi. Tämän tähden täytyy ohranan 4720: 923,500,000 mk. kulkea kuten kiljuva jalopeura etsien saa- 4721: Kun lopuksi kuitenkaan ei mitään ar- lista. Suojeluskunta-, ohrana- ja poliisi- 4722: voja saada muusta kuin luovasta työstä, voimia on lisättävä, sotatilalaki laadittava, 4723: niin tähän luovaan työhön kiinnitetyt kan- ettli tiukkana hetkenä voidaan tehdä en- 4724: salaiset saavat lopulta maksaa kaiken, jo- tistä parempi ,puhdistus". 4725: ten voimme ymmärtää minkälainen taakka Suomen Sosialistisen 'l'yöväenpuolueen 4726: tästä tulee köyhälistön kannettavaksi. perustajat eivät tahdo työväen riistopoli- 4727: Mutta täten lopulta kapitalismi saavuttaa tiikkaan myötävaikuttaa, vaan me tulemme 4728: tässäkin mawssa kohdan, joss'a se joutuu kaikissa tilanteissa vaatimaan tulli- ynnä 4729: yhä sekasortoisempaan asemaan, sillä yk- muiden välillisten verojen poistamista ja 4730: sistään välittömät verot tekevät ensi kaikkinaisten verojen siirtlimistä suuromis- 4731: vuonna 4 71,585,000 markkaa. tajain suoritettavaksi, pienviljelijäin va- 4732: Tämän lisäksi on vielä toisiakin veroja, pauttamista tilojensa lunastusmaksuista 4733: iotka vaativat työläisiltä ehkä vielä enem- sekä suojeluskunta-, ohrana- ja sotalaitok- 4734: män, nimittäin kunnallisverot, jotka porva- silta kieltämään varat ja vaatimaan niiden 4735: risto tyytyy ottamaan aina suoranaisina ve- lakkauttamista. Asuntokurjuuden lieventä- 4736: roina. Nämä verot vievät jo muutamin pai- miseksi, riittävän työttömyys-, leskien ja 4737: koin yli 10 % työläisten palkasta. Vuonna orpolasten avustuksen järjestämiseksi sekä 4738: 1920 nousi tässä maassa kaupunki- ja maa- työväen valistamiseksi vaadimme paljon 4739: laiskuntien yhteinen veroina kannettu ra- suurempia summia kuin mitä tässä tulo- 4740: hamäärä kaikkiaan pyöreissä luvuissa noin ja menoarviossa on niitä varten joko vä- 4741: 280 a 290 milj. markkaan. Vuonna 1914 hän tai ei ollenkaan varattu. 4742: se oli vielä siinä 30 milj. markan vai- 4743: heilla. Ed. B r y g g a r i: Minä pyydän ensm- 4744: .Jos esimerkin vuoksi ajattelemme työ- näkin ilmaista, että yhdyn ed. Huttusen 4745: läistä, joka nykyään nauttii palkkaa 1,000 lausuntoon siinä kohdassa, että tämä tulo- 4746: mk. kuukaudessa, saa maksaa kunnallisve- ja menoarvio on taantumuksen menoarvio. 4747: roa esim. Turussa yli 1,200 markkaa vuo- Tästä aivan ilmeisesti käy ilmi, kuka sen 4748: situlostaan, samalla kun muut verot ja on valmistanut. Siitä käy selville, että sen 4749: asunnon vuokra yhä kohoavat, niin pitäisi on valmistanut virkamieshallitus. Me tun- 4750: huomata, ettei veroruuvi siedä enään ko- nemme Suomen virkamiehistön, että se on 4751: vin suurta kiertämistä. .Jos kaupunkilais- ollut tahdoton pääoman määräysvallan alai- 4752: työläinen, jolla on 5- a 6-henkinen perhe nen palvelija ja on ollut luonnollista, että 4753: huollettavanaan, saa ede'llämainitun vuosi- se on tässä menetellyt oikeistopyrkimysten 4754: palkan, niin joutuu hän ansaitsemastaan mukaisesti, että siltä kaikilta kohdiltaan, 4755: summasta suorittamaan valtiolle, kunnalle mikäli asia koskee kansan pohjakerroksia, 4756: ja kirkolle välillisinä ja välittöminä ve- sivistystasoa ja tuotannon kohottamista, nii- 4757: roina noin 3 å 4,000 markkaa vuodessa. hin ei ole riittänyt varoja. Mutta kun ovat 4758: Esimerkiksi tulliveroihin nähden joutuvat tulleet kysymykseen sotilasmenot, virka- 4759: sellaiset virkamiehet, joille eduskunnan miestel} palkkojen lisäys, ohranalaitoksen 4760: Tulo- ja lllenoaxvio v.ll.Odelle 1!923. 89 4761: 4762: säilyttäminen, näihin täytyy lisätä ehdot- porvarit säilytettävän nimenomaan siitä 4763: tomasti menoja. Tämä jos mikään minun syystä, että niitten avulla kyetään säilyt- 4764: nähdäkseni on ilmaisemassa, kenenkä muo- tämään Suomen itsenäisyys, sen tulevai- 4765: dostama tuo tulo- ja menoarvio on. Sen jäl- suus. Me sosialidemokraatit emme katsele 4766: keen kun tulo- ja menoarvio on tullut tä- asioita tältä kannalta. Me käsitämme, että 4767: män eduskunnan tietoon, minä rohkenisin jos minkä maan olemassaolo rakentuu ai- 4768: olla sitä mieltä, että Suomen yksikamarisen noastaan pistinten varaan, niin se ennem- 4769: eduskunnan enemmistö ei voi mennä täl- min tai myöhemmin tulee kaatumaan. Mi- 4770: laisen tulo- ja menoarvion taakse. .Jos se nä viittaan tässä suhteessa uudestaan Sak- 4771: sille tielle lähtee, se tietää myöskin seu- saan ja Venäjään. Molemmat olivat sotilas- 4772: rauksia, jotka eivät ole tälle maalle edulli- valtoja, molemmiss·a maissa käytettiin mah- 4773: set. Ne muodostuvat sille turmiollisiksi. dollisimman suuret määrät juuri aseellisiin 4774: Haluaisin tämän johtopäätökseni perus- tarkoituksiin muka valtakunnan itsenäi- 4775: tella tulo- ja menoarvion · valoss'a. Täällä syyttä ja tulevaisuutta turvaamiseksi. Mut- 4776: on mainittu jo useasti valtion vakinaisten ta mikä oli tulos? Kyettiinkö pistinten no- 4777: tulojen summa, joka tekee yli 2 miljaardia. jalla näitten valtakuntien tulevaisuutta ja 4778: Mutta täällä ei ole mainittu tarpeeksi huo- itsenäisyyttä säilyttämään? .Jokaisen täy- 4779: mattavasti sitä tulojen osaa, mikä muodos- tynee myöntää, että näitten valtioitten 4780: tuu välillisinä tuloina. Välillisten tulojen vallassaolevan luokan lyhytnäköinen po- 4781: sareke on sivuilla 3 ja 4. Siinä on sanottu, litiikka., jota ne harjoittivat luottamalla 4782: että tuontitullit tekevät 655 milj. mk., sii- asemahtiin, se on juuri johtanut näitten 4783: hen lisäksi tupakka-, tulitikku- ja leima- valtioitten itsenäisyyden tuhoutumiseen ja 4784: vero. Nämä yhdistettynä tekevät 897 milj. nämä maat, kuten Venäjä ja ennen kaik- 4785: markkaa, joka summa verrattuna valtion kea sen vallassaoleva luokka, saa syyttää 4786: kokonaistulojen määrään tekee yli 1/3 vaki- omaa sokeuttaan siitä, että ne ovat käyt- 4787: naisten tulojen määrästä. Minä toivoisin, täneet valtion taloutta siinä muodossa, 4788: että tämän eduskunnan enemmistö rohke- että sen oma,isuut.ta on käytetty hyö- 4789: nisi irtautua siltä tieltä, jota kulkemalla dyttömiin .ia vahing-ollisiin tarkoituksiin, 4790: joutuivat peri:katoon sellaisetkin valtakun- ei kohotettu tuon kansan tietotasoa, ei ko- 4791: nat kuin Venäjä, Kiina y. m. Se on hy- hotettu teollisuutta korkealle ja siten saa- 4792: vin helppoa hypätä siitä yli, josta aita on tettu Yaltiotaloutta terveelle pohjalle. Sen 4793: matalin, nim. siirtää valtioverotus kulutus- sijaan suojeltiin rappeutunutta teollisuutta 4794: veron muodossa kulutustarpeille, mutta eri suojelustulleilla ja valtakunnan rajoja, noi- 4795: asia on, mitä se vaikuttaa kansantaloudel- ta markkina-alueita miljoona-armeijoilla. 4796: lisesti katsottuna kansan terveeseen tule- .Ja kun tuon suojelustullin muuri murtui, 4797: vaisuuteen. Minun mielestäni ei ole mitään oli seurauksena, että teollisuus sekä valtio- 4798: oikeusperustetta olemassa välillisten vero- mahti hävisivät kutakuinkin mitättömiin. 4799: tusmuotojen säilyttämisellä. Sen puolusta- Samanlainen ilmiö on mainittava myös 4800: miseksi tuodaan yleisemmin kaksi pääpe- Saksaan nähden, mikäli asia koskee ase- 4801: rustetta, nim. että on mahdotonta siirtyä mahtia. Mutta siitä huolimatta, vaikka kä- 4802: välittömiin veroihin, joilla voitaisiin saada den ulottuvilla on tällaisia todisteita nähtä- 4803: valtion menot peitetyiksi .•Ta toinen seikka, vissä, lähtee Suomen porvaristo ja sen etu- 4804: että ta}ldotaan suojelustullien avulla suo- jen valvojana virkamieshallitus muodosta- 4805: jella kotimaista teollisuutta ja kohottaa se maan tulo- ja menoarvion, josta käy ilmi 4806: muka kilpailukykyiseksi. Nämä käsittääk- samanlainen kuva, samanlainen tarkoitus, 4807: seni ovat ne kaksi pääperustetta, joilla läh- mitä näitten romahtaneitten maitten halli- 4808: detään välillistä verotusmuotoa puolusta- tusten valtiovarain käytöstä mainitsin. Suo- 4809: maan . .Jos tarkastelee tuota ensimäistä väi- .ielustullijärjestelmässä haluaisin mainita 4810: tettä, että nim. ei voitaisi saada sitä sum- ;vhden esimerkin erä11n henkilön lausumana, 4811: maa karttumaan välittöminä veroina, mitä jota Suomen porvaristo ja Suomen kommu- 4812: tarvitaan, niin ovatkohan sitten välttämät- nistit vihaavat, nim. Oskari Tokoin. Hän 4813: tömiä kaikki ne menot, mitä nykyises.sä val- sanoo suojelustulleista kirjassaan ,Maa- 4814: tion budjetissa ilmenee. Minun nähdäkseni talouskysymys", että ne ovat kiinalaisen 4815: ei. Onhan siellä yhtenä huomattavana me- kosto. Kiinalaisen kosto on sellainen, että 4816: noeränä sotalaitos, suojeluskunnat ja val- jos hänellä on vihollinen, niin hän menee 4817: tiollinen poliisi. Näitä laitoksia sanovat ja hirttää itsensä vihollisen ovenripaan, sen 4818: 12 4819: 90 Tiistaina 119 'P· syyskuuta. 4820: - - - - - - - - - - - - - - - - ' - - - ~ ---~·---~~~-~~ 4821: 4822: asunnon ulkopuolella, silloin kun tuo vi- lJUolen tutkiakseen ja antaisi siitä Tie- ja 4823: hollinen on nukkumassa. Samoin tekee se Vesirakennusten ylihallitukselle sellaisen 4824: hallitus, joka lähtee suojelustulleilla suoje- huomautuksen, että tässä muodossa valtio- 4825: lemaan kotimaista teollisuutta, luullen että varain käyttö ei vastaa tarkoitustaan. 4826: se siten kohottaa sen tuotanto- ja kilpailu- Kun Tie- ja Vesirakennusten ylihallituk- 4827: kykyä, vaan se päinvastoin suojelee sen sen taholta valvotaan tässä muodossa val- 4828: rappiolla säilymistä sekä estää sen tervettä tiovarojen käyttöä, on luonnollista, että sa- 4829: kehitystä. On luonnollista, kun tälle tielle massa suhteessa myöskin harkitaan niitä 4830: on hallitus lähtenyt tulo- ja menoarviossa, työmaita, joita kulloinkin alotetaan. Yksi 4831: niin silloin täytyy lisätä mahdollisimman sellainen harkinnan tulos on se rakennus- 4832: suureksi budjetissa vankilan-, sotalaitos- ja työ, joka alotettiin Haapamäen-Jyväsky- 4833: poliisimenot; sensijaan sosiali poliittisiin län välisellä radalla. Siihen käytettiin mil- 4834: uudistuksiin ei näy riittävän enään varoja. joonia ja nyt vasta jälkeenpäin on huomat- 4835: Se on kai kunniaksi itsenäiselle Suomelle, tu, että se on ollut harhaliike. Aikui- 4836: että täällä asuu ullakoissa osa kansalaisia. semmin ei ollut muka tämä mahdollista 4837: Eiköhän sosialipoliittisiin tarkoituksiin oli- huomata. Ja sikäli kuin minulla on ollut 4838: si sittenkin edullisempi käyttää varoja kuin tilaisuus tutustua rautatiesuunnitelmaan, 4839: n.'iihin mainitsemiini hyödyttömiin tarkoi- niin on tämä rakennustyö unohdettu myös- 4840: tuksiin. Niitten seuraukset asuntopula y. m. kin tämän suunnitelman ulkopuolelle. Minä 4841: aiheutuvat . siis väärästä politiikasta. En en tiedä, onko tämä ollut valtiotalouden 4842: halua yksityiskohtaisemmin lähteä rinnas- edun mukaista ja onko se edelleen sitä, että 4843: ta.maan sivistyspuolta, joka on täällä tu- .Jyväskylään saakka kulkee puolta suurem- 4844: lo- ja menoarviossa mainittuna opetusminis- pi lasti ja siitä täytyy lähteä kaksi junaa 4845: teriön menohaaraan kuuluvana osana, sillä kuljettamaan samaa lastia eteenpäin, että 4846: siitä on tilaisuus aikanaan tuoda esille aja- on tehty pitkä matka tunnelia, penkereitä 4847: tuksensa. Sen sijaan haluaisin kulkulaitos- .ia siltoja, jotka jätetään muinaismuseoon, 4848: ja yleisten töitten ministeriöön kuuluvan joka on aiheutunut harkitsemattomuudesta. 4849: hallinnonhaaran mainittuun osaan kajota Tätä tulo- ja menoarviota vastaan voitaisiin 4850: yhdeltä puolen. Se tapa, joilla tie- ja vesi- tehdä huomattavassa määrässä muistutuk- 4851: rakennusten ylihallitus valvoo rautatiera- sia, mutta lähetekeskustelussa se nyt lienee 4852: kennusten teettämistä, on suoranaista val- tarpeetonta. Haluaisin sen sijaan kiinnit- 4853: tiovarojen tuhlausta. Nykyisin rakenteilla- tää huomiota siihen, mitä täällä ed. Ikonen 4854: olevia rautateitä on tehty jo vuosikaupalla, mainitsi, että maatalousopTJilaitokset ja 4855: mutta ne valmistuvat liian hitaasti. Nämä neuvontatyö ei ole 1JUolue-, vaan koko kan- 4856: rakennuksenalaiset työmaat ovat muodos- saa koskeva kysymys. Minä olen Keski- 4857: tuneet ei todelliseksi rautatien rakennuk- Suomessa kulkenut useassa kylässä .ia en 4858: seksi, vaan eläkepaikaksi noille mestareille ole saanut tietooni, olisivatko nämä agro- 4859: ja insinööreille. Tästä e11äkohdasta ovat noomit tai muut neuvojat käyneet niitten 4860: rautatien rakennustyöläiset pitempänä aika- TJieneläjäin luona, jotka todellakin neuvoja 4861: jaksona tehneet valituksia, että jos milloin tarvitsisivat. Kun katselee sitä toimintaa 4862: kerran ryhdytään työtä teettämään, se tee- siinä valossa, miten erinimiset maatalous- 4863: tettäisiin valmiiksi ja silloin, kun se on seurat ovat toimineet, niin ainakin tähän 4864: valmistettu, silloin olisi siitä lJOistetta va saakka se on ollut 1JUoluekysymyksenä. Hän 4865: sekä työläiset että herrat. Mutta näin ei ole pelkäsi, että mahdollisesti tuo valtiovarain- 4866: menetelty. Sen sijaan pidetään pari kolme valiokunta hhtee varaamaan työttömille ja 4867: miestä mestarilla työssä. Mestarit viljele- asuntotarkoituksiin varoja, ja ehkäTJä olisi 4868: vät maata ja harjottavat sivuelinkeinoja edistysmielisyydessään valmis kieltämään 4869: nauttien täyttä 11alkkaa valtiolta. Ja näihin tarkoituksiin varojen käytön, ellei 4870: kun tulee kysymykseen yleisten töitten saisi tälle maatalousopTJilaitokselle tarpeek- 4871: teettäminen, niin mahdollisesti silloin vii- si suurta summaa. Mutta mihinkähän jou- 4872: tataan tulo- ja menoarviossa ilmeneviin dutaan silloin, jos työttömyydelle ja asun- 4873: määriin, että on käytetty niin suuria sum- tokysymyks·elle ei omistettaisi huomiota ja 4874: mia noihin tarkoituksiin, mutta ei ole tah- onko näille liian nal.ion tässä maassa omis- 4875: dottu arvioida, mitä noilla summilla on saa- tettu huomiota? Minun mielestäni liian vä- 4876: tu aika'1n. Tässä minä toivoisin, että valtio- hän. Hävettävän vähän. 4877: varainvaliokunta ottaisi erikoisesti tämän Minä haluaisin yhtyä siihen ajatukseen, 4878: Tulo~ j.a 1menoa:rvio vuodelle 1i9123. 91 4879: ------------~---~--- 4880: 4881: 4882: 4883: 4884: minkä täällä ensimäisen puheenvuoron viivattu tämä tosiasia, kun täällä on pu- 4885: käyttäjä, muistaakseni ed. Ryti, mainitsi, huttu niin paljon näistä menoeristä, jotka 4886: että suu on laitettava säkkiä myöten. Ja se käsittävät sotalaitoksen, valtiollisen polii- 4887: edellyttäisi mahdollisimman huomattavia sin ja järjestyspoliisin ja vielä neljänneksi 4888: muutoksia valtiotalouden hoidossa. Ensi- suojeluskunnat. Nämä jo yhteisesti muo- 4889: mäinen muutos olisi se, että me luopuisim- dostavat niin satumaiset summat ja meno- 4890: ille siitä sotahumalasta, minkä vallassa on erät että eikö voitaisi sentähden jo ruveta 4891: tähän saakka oltu. Toinen huomattava näi,tä menoeriä supistamaan taikka suu- 4892: muutos olisi se, että virkamiesmenoja mei- rimmalta osalta kokonaan poistamaan. Ja 4893: dän täytyy saada tavalla tai toisella supis- tämä menoarvio, kuka on tosiaan tällaisen 4894: tumaan. Kolmas olisi se, että kotimainen voinut laatia, ylimieliseen tuhlaukseen 4895: teollisuus, ennen kaikkea maanviljelys olisi käytetään kanf'an varo.ia, että eikö voitaisi 4896: saatava ei ainoastaan täällä puheessa kan- tosiaankin maan taloudellisen tilan paran- 4897: natetuksi, vaan kohotetuksi todellisuudessa. tamiseksi niitä käyttää toisella tavalla. 4898: Mutta minä pelkään, että silloin kun tulee Täällä ei ole painostettu niinkuin minä 4899: kysymykseen viljelemättömien maiden vil- olisin odottanut talonpoikaisväestön puo- 4900: jelykseen saattaminen, niin ne, jotka ovat lelta että tosiaankin käydään karsimaan 4901: täällä käyttäneet edistysmielisiä puheita, tällaista tuhlausta mitä on täällä ilmen- 4902: ne tulevat asettumaan näitä toimenpiteitä nyt. Sillä jos me katselemme niitä raivaa- 4903: vastaan. mattomia erämaita mitä tosiaankin maas- 4904: Edelleen haluaisin mainita, että tämän samme löytyy paljon, ja jos me ottaisimme 4905: kansan tietotaso täytyy saada kohoamaan. murto-osankaan tästä valtion menoerästä, 4906: Silloin kun on teollisuus korkealla, samoin minkä nielee tosiaankin tämä neliryhmäin 4907: kansan tietotaso, silloin emme ole enää sa- laitos kuten on mainittu, nimittäin sotalai- 4908: massa suhteessa kulkemassa perikatoa kohti tos, poliisi, keskuspoliisi ja suojeluskunnat, 4909: kuin nykyinenkin tulo- ja menoarvio todis- jos murto-osalla näistä summi8ta raivattai- 4910: taa nimittäin velkataloutta harjoittamalla. siin veto-ojia meidän soissamme, joita eri 4911: Ja se maa, se kansa, joka kykenee kohotta- -paikois~a maassamme löytyy, suurissa vil- 4912: maan teollisuutensa kilpailukykyiseksi, kor- jelyskel poisissa soissa, niin eiköhän silloin 4913: kealle tasolle tietonsa, sellainen kansa säi- meidän kansantaloudellinen tilamme olisi 4914: lyttää myös itsenäisyytensä kansakuntien 4915: toinen. Minä toivoisin lyhyesti, että talon- 4916: joukossa, sellaisessa kansassa voidaan sil- 4917: loin myöskin ne äärimmäisyydet, mitä nyt poikaisväestö, sen edustajat tässä laitok- 4918: ilmenee, yksilöiden ylellisyys ja joukko- sessa, kävisi yhdessä meidän vasemmiston 4919: kurjuus poistaa, sellaisessa ,maassa vasta kanssa tätä periaatetta tukemaan, että koe- 4920: tuntee työläinen asuvansa niiden oikeuk- tettaisiin jo ruveta poistamaan niitä syitä, 4921: sien, niiden ehdottomasti sille kuuluvain joita tosiaan täällä todistellaan, että nämä 4922: oikeuksien puitteissa, mitkä kulttuuriaika- mainitut laitokset ovat välttämättömiä ja 4923: kautena ja itsenäisessä maassa jokaiselle tarpeellisia olemas'sa. Niitä ei suinkaan 4924: yksilölle kuuluvat. poisteta sillä, että näitä laitoksia yllä- 4925: pidetään ja niitä kannatetaan, vaan täy- 4926: i:yy saada kouraantuntuvampia reformeja. 4927: Ed. Myllymäki: Minä luovun. (Keskustasta: ,Yleinen hulina"). No, jos 4928: sitäkin halutaan, sitä on joltakin taholta 4929: Ed. Koivisto: 'l:'äällä on puhutt~ yritetty sitä hulinaa panna, mutta järke- 4930: tulo- ja menoarviosta JO useammassa en vämpi osa työtätekevää väestöä tässä 4931: äänilajisPa. Mutta puuttumatta varsinai- maassa ei ole tarttunut siihen koukkuun. 4932: sesti tämän tulo- ja menoarvion yksityis- Sitä kyllä koetetaan provoseerata puolelta 4933: kohtaiseen käsittelyyn, minä pyytäisin jos toiseltakin. No niin, minä ehdottaisin 4934: täällä eritotenkin keskustalta kysyä kai- lyhyesti, että nämä kysymyksessäolevat 4935: ken totuuden nimessä, että mihinkä päät- sotilasmäärärahat, että ne pyyhittäisiin 4936: tyy tämä tällainen valtiovarojen tuhlaus, suurimmalta osalta kokonaan pois tai tämä 4937: mitä juuri tämä kysymyksessäoleva bud- laitos tarpeettomana lakkautettaisiin. Sa- 4938: jetti nykyään osoittaa? On nimittäin niin maten ohrana ja suojeluskunnat. Silloin 4939: että minä olisin odottanut että sieltä ta- me voisimme varata näistä varoista sille 4940: holta olisi huomattavammalla tavalla alle- luokalle, joka tosiaankin on sen tarpeessa, 4941: 92 Tiistaina 119 p. SJYyskuuta. 4942: 4943: nimittäin niille yhteiskuntaluokille jotka nats framställningar i saken, likväl utan 4944: työskentelevät valtion palveluksessa, sillä något positivt resultat. Vid 1920 års riks- 4945: nämä luokat ovat verrattain lapsipuolen dag petitionerades om åtgärder för inrät- 4946: asemassa varsinkin valtion laitoksissa ole- tande av läroanstalter för havsfiskare. 4947: vat alemmat palvelijakunnat ja pienet vir- Statsutskottet inhämtade agrarutskottets 4948: kamiehet. Pitäisihän teidän huomata siUi utlåtande om petitionen och beslöt föreslå 4949: kylvöä, minkä se siellä synnyttää. Siellä för riksdagen till godkännande ett utta- 4950: on tehty puhdistusta puhdistuksen perässä lande, i vilket yrkades att regeringen skulle 4951: niissä laitoksissa, mutta se huomaa, jolla gå i författning om att i sinom tid inlämna 4952: on tarkka silmä, että tämä puhdistus niissä till riksdagen proposition angående fiskeri- 4953: laitoksissa versoo kahta voimakkaammin. undervisningens ordnande på bestående 4954: Mikä on syy siihen? Syy on siihen selvä, grund samt i händelse denna proposition 4955: että se on tämä nälkä ja onnettomat olot, icke skulle bli färdig inom år 1920, så 4956: jotka siihen juuri ovat suurimpana syynä. skulle regeringen gå i författning om att 4957: Me huomaamme että tämä politiikka mikä anslag skulle intagas i budgeten för an- 4958: tosiaankin oikeiston taholta on ajettu, se ordnande av provisorisk undervisning för 4959: on sen politiikan tulosta, me huomaamme, havfiskare i samband med en svensk och 4960: että työtätekevä väestö on selviytynyt en finsk folkhögskola. Detta statsutskot- 4961: tässä maassa näkemää~ oikeastaan mistä tets förslag godkändes av riksdagen. När 4962: on lopullinen kysymys. Ja niinollen minä man nu ser efter, huru regeringen verk- 4963: toivoisin, että nämä asiat, kun ne tulevat ställt detta riksdagens beslut, finner man, 4964: valtiovarainvaliokuntaan, että ne otettai- att riksdagens avsikter i mycket ringa 4965: siin siellä sen pohdinnan alaisiksi, joka grad vunnit regeringens intresse. För det 4966: tosiaankin tällaisille menoerille olisi ko- första hava vi tills dato icke hört någon- 4967: vin suotavaa ja laitettaisiin tosiaan tosi- ting om att en proposition i ärendet skulle 4968: oloja vastaavampi tulo- ja menoarvio. En cns förberedas av regeringen, oeh beträf- 4969: saata olla mainitsematta tuota kun muis- fandc anordnande av provisorisk undervis- 4970: tetaan nimittäin sitä summaa, mikä silloin ning för havsfiskare har regeringen vis- 4971: kuin Suomi oli Venäjän vallan yhteydessä, serligcn infört anslag för ändamålet i bud- 4972: kun piti maksaa ne 12 sotamiljoonaa Ve- geten, men detta är så knappt tillmätt, ati 4973: nä.iälle. Mikä elämä ja mikä tyytymättö- man därmed icke kan åstadkomma någon- 4974: myys ja mikä ääni oli silloin oikeistolehdis- ting, som ens närmelsevis skulle stå. i 4975: sä. Nyt ei puhuta mitään, vaikka summat överensstämmelse med de avsikter, som 4976: ovat monin verroin suuremmak. Että tosi- riksdagen hyste, då den fattade sitt beslut. 4977: aankin täytyy odottaa, että järkevää ja joh- I statsförslaget för senaste år fanns för 4978: donmukaista politiikkaa, niin silloin on toi- ändamålet intaget en summa av 30,000 4979: vo, että jotakin ehjää kokonaista voitaisiin mark, och i budgeten för 1923 finnes ut- 4980: meidänkin maalle ja kansalle saada. ,Ja talat under 7 mom., att, då en folkhögskola 4981: näillä evästyksillä toivoisin lyhyesti tämän hittills haft ett anslag av 5,000 mark för 4982: asian valtiovarainvaliokuntaan, mutta ko- anordnande av undervisning för havsfis- 4983: konaan uusille perusteille siellä laaditta- kare, detta anslag numera blir onödigt, 4984: vaksi. sedan havsfiskarenas skolfråga blivit ord- 4985: nad på sätt, som i följande mom. omnäm- 4986: Ed. Öste r h o 1m: Jag anhåller att få ' nes. När man emellertid ser efter i föl- 4987: fästa riksdagens, och särskilt statsutskot- jande mom., finnes där alls ingenting sagt 4988: tets, uppmärksamhet vid ett allmänt in- om havsfiskarenas skolfråga. Av förbi- 4989: tresse, som enligt min mening blivit på ett seende har här tydligen någonting bortfal- 4990: obehörigt sätt förfördelat i regeringens lit ur motivei'ingen. Vid närmare efter- 4991: budgetförslag. J ag syftar på det anslag, forskningar finner man, att regeringens 4992: som är upptaget i 11 huvudtitelns kap. 11 avsikt är, att nu skulle anvisas 60,000 4993: för fiskeriundervisningen. Med den saken mark, som skulle fördelas mellan en finsk 4994: förhåller det sig i korthet på följande sätt. och en svensk folkhögskola. Fiskeristy- 4995: Sedan lång tid tillbaka ha stora ansträng- relsen, som bedrivit denna sak med stori 4996: ningar gjorts för att få till stånd en un- intresse, har utarbetat program för un- 4997: dervisning för havsfiskare i Finland. Till dervisningen, träffat avtal med tvänne 4998: regeringen ha vid olika tillfällen inläm- folkhögskolor, den ena i Vederlax, den 4999: Tulo- ja IIllenoall'vio vu,Qde.Jl.e 119213. 93 5000: 5001: 5002: andra i Pernå, fastställt arbetsprogram Ed. S w en t o r z e t s k i: Kun valtion 5003: och utgiftsstat o. s. v. Alla dessa åtgärder budjetti tulevalle vuodelle on joutunut 5004: hava emellertid vidtagits i överensstäm- taas eduskunnan käsiteltäväksi, niin tuntee 5005: melse med ett program, som skulle kräva jokainen meistä, mikä laajakantoinen mer- 5006: 60,000 marks årligt anslag för varje skola kitys tällä asialla on. Valtion tulo- ja me- 5007: samt ett lika stort belopp för grundlägg- noarviohan on juuri se asia, jota varten 5008: ningskostnader. Regeringen vill emeller- valtiopäivät pääasiallisesti kaikkialla ko- 5009: tid bevilja endast 30,000 mark om året och koontuvat. Tämä asia tulee päiväjärjes- 5010: ingenting i grundläggningskostnadcr. Det tykseen joka vuosi, muodostaen niin sa- 5011: måste redan nu utsägas, att, om riksdagen noaksemme lainsäädännöllisen selkärangan 5012: godkänner regeringens förslag, så har tan- koko valtion taloudelle ja finanssipolitii- 5013: ken på en tillfredsställande yrkesundervis- kalle. Senvuoksi on luonnollista, etteivät 5014: ning för havsfiskare, hela detta strävandc, edustajat tavallisesti voi olla lausumatta 5015: som i riksdagen vunnit erkännande och un- niitä evästysajatuksia, joilla valtion tulo- 5016: derstöd, blivit i grund förfelat. Ingenting ja menoarvio saatetaan asianomaiseen va- 5017: kan, som sagt, åstadkommas med de knappa liokuntaan, tällä kertaa valtiovarainvalio- 5018: anslag, som regeringen nu föreslår. Jag kuntaan. 5019: vill eriura om att en skola, sådan som riks- Minä en aijo tässä yhteydessä kosketella 5020: dagen ville få till stånd, icke kan upprätt- sitä budjetin puolta, josta itse numerot ja 5021: hållas utan vetenskapligt utbildad lärar- summat puhuvat kansalle jokseenkin sel- 5022: personal, att om man vill befordra kun- vää kieltä. En aijo tällä kertaa puhua 5023: skapen i båtbyggnad, så behövas härför åt- niistä konkreettisistakaan ehdotuksista, 5024: skilliga kostsamma anordningar. För un- joita kyllä ehtii tehdä tulo- ja menoarvion 5025: dervisningen i användningen av motorer, varsinaisen käsittelyn aikana ja josta 5026: som i våra dagar spela en stor roll i havs- täällä on jo tämänpäivän istunnon aikana 5027: fisket måste inköpas en båtmotor, och för kylliksi ja riittävästi mainittu. Tarkoituk- 5028: annat undervisningsmaterial behövas avse· seni on lausua muutamia ajatuksia valtion 5029: varda belopp. Om den finska och svenska budjetista yleensä. 5030: folkhögskolan skola kunna få till stånd Suhtautuminen valtion budjettiin voi 5031: en undervisning, som i någon mån över- olla erilainen riippuen siitä, kuka esiintyy 5032: ensstämmer med riksdagens avsikter, be- sen arvostelijana ja tästä johtuu että sa- 5033: höva dessa skolor ett anslag av 60,000 man budjetin arvostelijain joukossa löytyy 5034: mark för grundläggningskostnacler och ett aina optimisteja ja pessimistejä. Itse opti- 5035: årligt anslag till lika stort bclopp, såsom mismikin saattaa usein olla ,virallista" laa- 5036: också fiskeristyrelsen föreslagit för rege- tua. Tällaista virallista optimismia bud- 5037: ringen. jettiin nähden potevat etupäässä budjetin 5038: Jag vädjar därför till riksdagen, att den laatijat ja esittelijät itse, joita nähtävästi 5039: ville fasthålla vid sin ståndpunkt i denna ei enään penkeillä ole. Ja tämähän on ai- 5040: fråga och möjliggöra en tillfrcclsställande van luonnollista, smä jokainen luulee, että 5041: fiskeriundervisning. Finnes clet verkligen hänen käytettävänään oleva finanssipoliit- 5042: en allvarlig avsikt att bringa fiskerinärin- tinen horoskooppi on parempi kuin toisten. 5043: gen på fötter genom en tidsenlig unclervis- Optimistit käsittävät useimmin asian si- 5044: ning, så bör också riksdagen se till att till- ten, että jos tulot peittävät menot ja tu- 5045: räckligt anslag anvisas för änclamålet. Den lot sitäpaitsi ovat luotettavat, se tahtoo sa- 5046: hållning regeringen intagit till denna fråga noa että on toivoa, että ne vissin ajan ku- 5047: visar, att regeringen alls icke förstått varl luessa kertyvät, niin tämä merkitsee, että 5048: riksdagen avsett och icke haft sinne för valtion tulo- ja menoarvio on onnistunut 5049: det syftemål, som riksdagen med sitt be- ja että maassamme muka vallitsee valtiota- 5050: slut velat befordra. loudellinen tasapaino. Tällainen käsitys 5051: Jag vågar därför hemställa, att statsut- ei aina pidä paikkaansa. Sillä tuollainen 5052: skottet ville i budgeten. föreslå ett gruncl- ,normaalitila" voi olla näennäinen. Bud- 5053: läggningsanslag om 60,000 mark och ett jetin laatija usein unhoittaa, että se val- 5054: årligt anslag till lika stort belopp åt envar tion tulo- ja menoarvio, joka häntä tilapäi- 5055: av de båda skolor, vid vilka undervisning sesti tyydyttää, on onnistunut toistaiseksi 5056: för havsfiskare, skall meddelas. sattumalta, siksi, että veronmruksajat ovat 5057: 94 Tiistaina 1'9 p. syyskuU'ta. 5058: 5059: 5060: vielä jaksaneet suorittaa tehtävänsä Ja hetkenä tahansa tuottaa taloudellista on- 5061: ovat tahtoneet sen tehdä. Tällaisia näen- nettomuutta koko maalle, koko kansalle. 5062: näisiä eli joita sanoisin suorastaan paperi- Todellinen tasapaino kansantaloudessa ei 5063: budjetteja, ei ole niinkään vaikea laatia, siis ole todistetta vissa paperilla onnistu- 5064: jos virkamiehet ovat siihen tottuneet ja neella budjetilla, vaan sillä että valtion 5065: vanhoja sekä hyviä että huonoja malleja tulot saadaan valtion kassaan ilman sitä, 5066: on saatavissa. Näin syntyneet näennäise1. että kansalaisten talous, yritteliäisyys, 5067: eli paperibudjetit ovat luonteeltaan senlaa- teollisuus y. m. taloudellista hyvinvointia 5068: tuisia, että niissä ennakolta lasketaan tulo- ylläpitävät haarat siitä kärsisivät. Sillä 5069: puolella sellaisia rahasummia, joita halli- jos me siirrämme kaikki rahat kansan kuk- 5070: tus, valtiovalta todellisuudessa useimmi- karosta valtion kukkaroon, jos nyt sellaisia 5071: ten ei saa, esim. verot, jotka usein voivat eri kukkaraita on olemassa, niin ei meidän 5072: kertyä useampien vuosien eikä yhden vuo- finanssipolitiikkamme siitä sen hedelmäl- 5073: den kuluessa tai sitten tulot vienti- ja lisemmäksi tule. 5074: tuontitulleista y. m. sellaiset. Tällaiset Kun nyt kuitenkin on kysymys meidän 5075: budjetit olisivat sangen vaarallisia, jollei omasta budjetistamme, niin on syytä ky- 5076: valtiovalta sellaisenaan olisi erikoisessa syä, mitenkä asianlaita on sen kanssa. 5077: etuoikeutetussa asema~sa. Tämä etuoikeus Ovatko asiat oikealla tolalla vai ei? Minä 5078: ja näennäisten budjettien pelastus on ollut uskallan väittää, etteivät meidän porvarilli- 5079: siinä, että valtiovalta on voinut saada ra- set finanssipolitikat itsekään sitä varmuu- 5080: hoja pakkokeinoin. .T os esim. yksityisen della tiedä. Ja koska on tunnettua, että 5081: kansalaisen tai liikkeen budjetissa ilmenee Suomen tasavallan budjetti astuu joka 5082: jäiestäpäin vaarallisia aukkoja, niin tämän vuosi voimaan sellaisena kuin se miellyt- 5083: aukon täyttäminen riippuu siitä, saako se tää juuri porvarillisia puolueita, koska 5084: muualta raha-apua vaiko ei ja jollei saa porvarit ovat valitettavasti tässä edus- 5085: on konkurssi ovella. V aitiovallan kanssa kunnas~a enemmistönä, niin on sangen 5086: voi asia jonkun ajan kuluesea,- ja tämän mielenkiintoista todeta, mitenkä erilailla 5087: minä tahtoisin alleviivata - olla toisin. itse porvarit meidän budjetti- ja verotus- 5088: Sillä jos valtiovalta, se on hallitus, ei puut- ja finanssipolitiikkaan suhtautuvat. 5089: tuvia rahaeriä syystä tai toisesta budjetin Täällä on jo tänä päivänä lausuttu hy- 5090: korjaamiseksi saa, niin se suorastaan voi vin paljon siltä taholta eri mielipiteitä, 5091: ne ottaa. .Ja tällaisia pakkokeinoja on järkeviä ja sellaisia, joita järkeviksi ei voi 5092: helppo käyttää hyväkseen, koska valtio e1 sanoa. Mutta jotta esimerkki olisi tyy- 5093: voi eikä saa olla ilman rahoja. rrällaiset pillinen, minä vetoan kahden kokoomus- 5094: varakeinot ovat kuitenkin tepsiviä niin puolueen finanssineron mielipiteisiin asias- 5095: kauvan kuin hallituksen käytettävinä ovat sa. Niiden joukkoon kai kuuluvat entiset 5096: sellaiset rabalähteet, joista puuttuvia sum- kansanedustajat Nevanlinna ja Arajärv1. 5097: mia voidaan ylimääräisillä verotuksilla, Stenogrammeista valtiopäiväpöytäkirja::;- 5098: kansanrasituksilla ja muilla valtion käy- ta huomaa, että esimerkiksi kunnioitettava 5099: tettävinä olevilla keinoilla saada. Mutta finanssimies Nevanlinna katsoo hyvin 5100: niin pian kuin tämä lysti on loppunut - optimistisella silmällä tulevaisuutta kohti, 5101: ja se lop-puu aina, silloin kun kansa köyh- niinkuin monet muutkin arvoimt puhujat 5102: tyy - lähestyy myöekin valtion näennäi- tänä päivänä ovat esittäneet asioita ra'~- a- 5103: sen eli paperibudjetin vararikan hetki. ministeri Gråstenista alkaen. Herra Ne- 5104: N ormaalibudjetti, josta meilläkin niin vanlinnan puheesta huomaa, että hän on 5105: usein puhutaan ja josta tänäkin päivänä sangen iloinen siitä kehityssuunnasta, joka 5106: on täällä yhtä .ia toista sanottu, on siis on huomattavissa. Nevanlinna sanoo: ,.Ta 5107: minun mielestäni vaan sellainen valtion on ilabuttavaa, kun voi sanoa, että Suo- 5108: budjetti, jossa tulot -peittävät menot ilman men valtiotalous nopein askelin on palaa- 5109: kansan kukkaron y 1 i v o i m a i s ta r a s i- massa säännölliselle kannalle ennen muuta 5110: t u s t a. Tämä on minun mielestäni alfa siinä suhteessa, että tulot nyt jo kertyvät 5111: ja omega budjetin teoriassa ja käytännössä, asianomaisona vuonna, siis sinä vuonna, 5112: sillä sellainen valtion tilien päätös, jonka jolloin ne tarvitaan menojen peittämiseksi, 5113: onnistuminen riippuu työkansan viimei- eikä va'1ta jälkeenpäin." Sitten Nevan- 5114: sestä veronmaksuponnistuksesta, voi minä linna, mitä tulee verotaakkaan, on myöskin 5115: Tulo- ja 1menoarviQ vuodelle 1.923. 95 5116: 5117: 5118: jokseenkin optimistisella kannalla. Enti- min päinvastoin." Minä luulen, että jos 5119: nen edustaja Nevanlinna sanoo: ,Luullak- koko ryhmä vapisee, niin asianlaita todel- 5120: seni ei kyllä meillä ole menty verorasituk- lakin on vakavalla kannalla. Minä olen 5121: sessa vielä mihinkään äärimmäisyyksiin". siinä suhteessa täydellisesti ymmärtänyt 5122: Täällä on kuultu toisiakin mielipiteitä por- ed .•Juhani Arajärveä. Hän on aivan huo- 5123: variston taholta. ,Minä valitan," sanoo lissaan. Hän tuo esille, kuinka menot 5124: herra Nevanlinna, ,etten voi esittää tästä vuosi vuodelta ovat yhä kasvaneet ja tämä 5125: todistukseksi numeroita, joiden tulisi osoit- viimeinen budjetti osottaa, että hän oli oi- 5126: taa, kuinka asianlaita on muissa maissa, keassa, sillä siitähän tänä päivänä juuri 5127: lähinnä sellaisissa, jotka ovat meidän maa- puhuttiin, kuinka se on virkamiesten alot- 5128: hamme verrattavissa". Minun täytyy sa- teesta paisunut. Siis entinen edustaja 5129: noa, että yleensä se tapa, joka oli huomat- Arajärvi on hyvin huolissaan ja hän ky- 5130: tavissa täällä, jolloin meidän budjettipoli- syy: ,Kykeneekö kansamme jatkuvasti 5131: tiikkaamille verrataan muihin maihin, ei kantamaan, s. o. toisin sanoen vuotuisen 5132: olB niin suuresti lohduttava. Se riippuu työnsä tuloksilla peittämään ne suuret 5133: siitä, minkä maan kanssa vertausta teh- valtion ja lmntain yhä kasvamassa olevat 5134: dään. Se voi olla sentapainen lohdutus menot?" Hänen puoluetoverinsa N evan- 5135: kuin esim. ihmiselle, jolta amputeerataan linna on asiantuntijana vastannut siihen, 5136: jalka, sanottaisiin, että ,älä sinä ole niin että kyllä jaksaa. Mutta Arajärvi ei tie- 5137: surullinen, koska viereisessä huoneessa ki- tenkään mene Nevanlinnan kimppuun, 5138: rurgissa on mies, jolta amputeerataan mo- sillä otsikko ,Keskustapuolueet ja valtion 5139: lemmat jalat". Sitäpaitsi kun puhutaan rahakukkaro" osottaa, että syylliset ovat 5140: meidän taloudellisesta hyvinvoinnistamme, hänen mielestään keskustapuolueet. Ara- 5141: niin minun täytyy sanoa, että siinäkin järvi senvuoksi sanoo: ,Edistysmielisten 5142: täytyy olla hyvin varovainen. Sillä on} an äsken Mikkelissä pidetty puoluekokous on 5143: sekin selvää, että jos Europassa tapah- vastannut kysymykseen heleästi myön- 5144: tuisi taloudellinen romahdus, niin eihän t1ien". N evanlinnasta ei tässä asiassa ole 5145: pikku Suomi voisi siinä suhteessa säilyt- puhetta. Sitten Arajärvi jatkaa: ,Suomen 5146: tää omaa taloudellista asemaansa, vaikka kansan veronmaksukyky ei nouse sillä, että 5147: perspektiivit olisivatkin nykyhetkenä sitä verrataan, niinkuin on tehty edistys- 5148: kuinka valoisat tahansa. mielisten puoluekokouksessa Mikkelissä 5149: Entinen edustaja Nevanlinna oli siis vieläkin raskaamman taakan alle tilapäi- 5150: sangen tyytyväinen. Tulevaisuus oli hä- sesti joutuneeseen, mutta itse asiassa on- 5151: nen silmissään valoim ja hän sanoi m. m., nellisemman auringon alla elävään kan- 5152: että tämä on kaunis, varsin kaunis saa- saan eikä liioin nouse veronmaksuhalu". 5153: vutus, josta kansamme tavallaan voi olla Minä voisin .iatkaakin tällaisia paralelli- 5154: ylpeä, edellytettynä, että me voimme to- kohtia, mutta olen siinä toivossa, että nämä 5155: de1lakin budjettimme tämmöisenä toteuttaa. esimerkit olivat valaisevia ja omiaan todis- 5156: Mutta, arvoisat porvarilliset kansan- tamaan, missä määrin porvarillisessakin 5157: edusta iat, minulla on toinenkin todistus- maailmassa, jopa samassa ryhmässä vallit- 5158: kanTlale täällä kädessäni. Minulla on täälHi see täydellinen sekasorto a iatuksissa, mi- 5159: yksi sivu eräästä pikku vaaliagitatsioni- käli se koskee meidän taloudellista ase- 5160: kir.iasta, luultavasti, jonka otsakkeena on: maamme. 5161: ,Keskustapuolueet ja valtion rahakuk- Kun me Suomen sosialidemokraatit 5162: karo". Entinen kansanedustaja, pankin- olemme nyt tilaisuudessa lausumaan eväs- 5163: johtaja ,J utani Arajärvi m. m. puhuu siinä tyksiä budjetin siirtyessä valtiovarainva- 5164: näin: ,Ottaen huomioon sen vuosi vuodelta liokuntaan, niin me hartaasti toivoisimme, 5165: yhä kasvaneen ja edelleen kasvamassa ole- että porvarilliset puolueet, jotka syyttävät 5166: van kuorman, jota kunnallisten rasitusten toinen toisiaan huonosta finanssipolitii- 5167: kantaminen tietää, on kansallisen kokoo- kasta, tekisivät vihdoinkin selväksi oman 5168: muspuolueen eduskuntaryhmä" - minä kantansa budjettiin nähden ja todenteolla 5169: pyydän nyt kiinnittää huomiota , - pel- eikä fraaseilla, s. t. s. äänestyksillä ryh- 5170: volla ja vavistuksella seurannut valtiome- tyisivät keventämään Suomen kansan ve- 5171: nojen nousua, josta ei myöskään vielä mi- rotaakkaa kannattamalla työläisten järke- 5172: tään todellista loppua näe, vaan pikem- viä ehdotuksia. Sillä se on juuri työväen- 5173: 96. 5174: 5175: 5176: luokka, juuri tämiiu maan köyhälistö, joka olisi poistettav'a puolustusmäärärahat 5177: suuremmalla auktoriteetillä voi sanoa, yleensä. Myöskin äärimmäisen vasemmis- 5178: onko verotaakka ulottunut viimeisen rajan ton taholta on enimmäkseen puhuttu siinä 5179: yli vai ei. .Ja minä uskallan väittää, että äänilajissa, ettei tätä kokonaan voi vielä 5180: jokainen palkkatyöläinen varmuudella sa- lakkauttaa. Meidänkin kannaltamme näyt- 5181: noo, että jollei se ole vielä ulottunut vii- tää vielä pitkäksi aikaa ihan vältiämättö- 5182: meisen rajan yli, niin se on ainakin ma- mältä pitää sotalaitos hyvässä kunnossa, 5183: punut ihan sille rajalle. Tahdon sen- mutta se on supistettava järkeviin rajoihin 5184: vuoksi lopettaa lausumalla sen toivomuk- ja voimme panna kysymykseen, eikö tämä 5185: sen, että budjettia laatiessa ja korjatessa virkamieshallitus ole mennyt liiallisuuteen 5186: valtiovarainvaliokunnassa muistettaisiin, esittäessään niin paljon lisämäärärahoja. 5187: etä normaalibudjetti on sellainen tulo- ja Toinen asia, joka on aivan luonteenomai- 5188: menoarvio, jonka tulopuoli hoidetaan il- nen virkamieshallitukselle, on virkamiesten 5189: man kansan ylivoimaista rasitusta ja että' palkkauksen parantaminen. Minä en mene 5190: normaalibudjetin aikaansaamiseksi on ryh- i väittämään, ettei virkamiesten palkkauk- 5191: dyttävä uudistamaan koko verojärjestel- sessa ainakin eräissä ryhmissä ole paranta- 5192: mää ja että, noudattaen säästäväisyyttä, misen varaa, mutta minä olen sitä mieltä, 5193: valtion menoja vähennettäisiin pitkin koko että se yleinen rahamäärä, mikä käytetään 5194: linjaa. Minä nim. olen sillä kannalla, että virkamiespalkkaukseen, pitäisi jo riittää. 5195: jos kerran verorasitus johtuu siitä, että Tarvitaan vaan eräänlaista järjestelyä. Mi- 5196: koko valtion budjetti on liian raskas, niin mm mielestäni virkamiesten palkkausoloja 5197: ei ole käytännöllistä syytä esittää yhdessä ei ole järjestetty täysin oikeuden- ja koh- 5198: paikassa rahaeräin vähentämistä ja toisessa tuudenmukaisiksi sikäli, että semmoiselle, 5199: paikassa, vaikka ne olisivatkin tarpeen ! joka on vastuunalaisessa asemassa ja jonka 5200: vaatimia, niitä suurentaa. Minusta budjet- kouluutus on tullut kalliiksi, ei makseta sii- 5201: tia voi keventää ainoastaan sillä, että ra- tä riittävän korkeaa palkkaa. Semmoisia 5202: haeriä vähennetään, kuten sanottu, kautta ryhmiä on olemassa. Ja toiselta puolen on 5203: koko linjan. menty kohtuuttomiin siinä, että aivan vä- 5204: hä pä töisissä toimissa oleville henkilöille 5205: Ed. H a h 1: Virkamieshallituksen tarjoa- ·maksetaan taas liian korkeaa palkkaa. Tä- 5206: ma menoarvio voisi houkutella puhumaan mä on huomattavissa varsinkin muutamilla 5207: hyvinkin monesta asiasta, mutta se tieten- aloilla. Minä pyydän muutamalla lyhyellä 5208: kään ei tällaisessa evästyskeskustelussa voi esimerkillä valaista tätä seikkaa rautatie- 5209: tulla kysymykseen, vaan täytyy supistaa laitoksessa, jättämällä pois pienet rahat, 5210: lausuntonsa lähinnä niihin kohtiin, jotka mainitsemaila vaan ta.saisissa kymmenissä 5211: lmomattavimmin poikkeavat tähänastisesta markoissa. 5212: menettelytavasta ja siitä suunnasta., minkä Erään palkkalistan mukaan l i i k e n n e- 5213: eduskunta aikaisemmin on hallitukselle o s a s t o 11 a. saa toisen luokan asemapääl- 5214: osoittanut. Silloin kohdistuu huomio ensin- likkö, jolla on vapaa asunto, kuukaudessa 5215: nä puolustuslaitoksen suuriin menoihin. 1,950 mk; ensimäinen kirjuri, jolla ei ole 5216: Tämä menojen lisäys on sitäkin huomatta- asuntoa, 1,650 markkaa - näilHi molem- 5217: vampi, kuin kaikkialla maailmassa pyri- milla ei ole perhettä, kun taas toinen kir- 5218: tään aseistariisumiseen, kun on kaikenlai- juri, jolla ei ole asuntoa, mutta on perhe, 5219: sia alotteita siihen suuntaan, että sotalai- saa 2,400 markkaa. Tavallinen perheellinen 5220: toksen tuottamaa rasitusta olisi saatava konduktööri, jolla ei ole a;suntoa, saa 1,940 5221: pienenemään, ja me olemme myös osaltam- markkaa ja perheellinen jarrumies 1, 780 5222: me osallisia niissä harrastuksissa. markkaa; perheellinen vaihdemies 1,680 5223: Meillä on tekeillä uusi asevelvollisuus- markkaa ja perheellinen asemamies 1,430 5224: laki, joka tarkoittaa pal·velusajan lyhentä- markkaa. Rataosastolla saa vanhem- 5225: mistä nykyisestään. ,Jos yli vaalien äänes- pi ratamestari, jolla ei ole asuntoa, 1,550 5226: tetty lakiesitys tulee hyväksytyksi, niin ja ratavahti, jolla ei myöskään ole asuntoa, 5227: lyhenee palvelusaika yhteen vuoteen, sen mutta on perhe, saa 1, 790 markkaa. K o- 5228: sijaan, että se nyt on kai puolitoista. Sen n e osasto 11 a saa varikon päällikkö, 5229: minä kumminkin olen pannut merkille täs- jolla ei ole asuntoa, 1, 750 markkaa, van- 5230: sä keskustelussa, ettei täällä ole ollut kuin hempi kuljettaja, jolla on perhe, mutta ei 5231: joku ääni vielä, joka vaatii, että kokonaan asuntoa, 2,240 markkaa, nuorempi kuljetta- 5232: Tulo- ja tmenoarvio vuodelle 119213.. 97 5233: 5234: 5235: ja, jolla niinikään on perhe, mutta ei asun- toteutta.a sikäli että muut kuin valtio tai 5236: toa, 1,860 markkaa ja perheellinen lämmit- jotkut rikkaat kunnat voisivat sillä tavoin 5237: täjä, jolla ei ole asuntoa 1,800 markkaa. myöntää lapsiavustuksia, kuin Suomen 5238: Asuntokysymys on rautatielaitoksessa eduskunta on myöntänyt. Minun mielestäni 5239: ollut kai pitemmän aikaa järjestelyn alai- pitäisi voida näitä lapsiavustuksia jonkun 5240: sena ja komitean valmistettavana, mutta verran supistaa siten, että jokainen perhe 5241: valmista siitä ei ole tullut. Siinä on olemas- on velvollinen elättämään ainakin muuta- 5242: sa suuria epäkohtia sikäli, että toiset naut- mia lapsia ilman valtion väliintuloa, sillä 5243: tivat verrattain suuria asuntoetuja, sen yh- pitää olla sen verran rakkautta lapsiinsa 5244: teydessä on heillä myös polttopuut ja tästä ja uhrautumisen halua omain lastensa eteen 5245: edustaan ei heidän palkastaan paljon lueta että on valmis jonkun verran supistamaan 5246: pois ja taas toisille maksetaan kovin vähän omia menojaan, täytyy olla keinoja, että 5247: korvausta siitä, ettei heillä tätä etua ole. voi elättää, sanokaamme 3 a 5 lasta. Mutta 5248: Vuokrara1.at ovat nykyisin esim. semmoi- jos siitä yli menee, voitaisiin kuka tiesi 5249: selle virkamiehelle, jolle kuuluisi kolme myöntää joku määrä lapsiavustusta. Ei 5250: huonetta ja keittiö sekä ulkohuoneet ja kumminkaan rajattomasti. Täytyisi myös- 5251: polttopuut, 205 markkaa kuukaudessa, kun kin olla yliraja. Minulle on sanottu jo, että 5252: taas semmoisesta asunnosta, jossa pitäisi eräissä valtion palkkaustoimissa tämä lap- 5253: olla kaksi huonetta, keittiö, ulkohuoneet ja siavustus on muuttunut sellaiseksi kohoi- 5254: puut, maksetaan 115-165 markkaan kuu- tuspalkinnoksi, joka kehottaa lisäämään 5255: kaudessa ja yhden huoneen ja keittiön asun- perhettä; ja missä se helposti tapahtuu, 5256: nosta 82: 50. Ilman muuta käsitetään, että niin siellä otetaan useimpina vuosina aina 5257: näillä rahmäärillä ei nykyään tällaisia uusi lapsiavustus. 5258: etuja saavuteta, ja ne, jotka jäävät asuntoa Sikäli ovat nämä lapsiavustukset myös- 5259: ja polttopuita vaille, kärsivät suuren vää- kin minun käsitykseni mukaan menneet 5260: ryyden verrattuina niihin, jotka näitä etu- vinoon, että niitä myönnetään liian van- 5261: ja ovat päässeet nauttimaan. hoille lapsille tai sammoisille jotka ovat 5262: Rautatieläisiin nähden herättävät erikoista jo suhteellisesti varttuneessa ijässä ja siis 5263: huomiota myöskin nuo n. s. ikäkorotukset, voivat ansaita elatuksensa. Minun mieles- 5264: jotka vanhoilta ajoilta edelleenkin ovat ole- täni pitäisi paljon nuoremmille lapsille tai 5265: massa ja joita voi verrata ;yksityisten pal- paljon nuoremmille ikäkausille asettaa se 5266: veluksessa myönnettävään lisäpalkkaan ylin raja. Semmoiset lapset jotka ovat kan- 5267: semmoiselle miehelle tai naiselle, joka pi- sakoulussa 3 tai 4 osastolla voivat ainakin 5268: temmän ajan palvelee samaa työnantajaa. maalaisoloissa jo hankkia elatuksensa eikä 5269: Samalla tapaa maksetaan rautatielläkin, niitä tarvitse valtion elättää ainakaan sil- 5270: mutta nämä ikäkorotukset ovat pysyneet loin kun järjestetään lukuvuosi sillä ta- 5271: aivan oamalla tasolla kuin millä ne olivat voin, että se alkaa syksyllä riittävän myö- 5272: ra11hanaikana. Ne ovat esim. asemapäälli- hään, jotta lapset voivat kesäkauden olla 5273: kölle 5-10 vuoden palveluksesta 500 mark- töissä. Semmoisen 15-16-vuotisen poika- 5274: kaa vuodessa, ensimäiselle kirjurille 3 vuo- sen ja tyttösen palkka, varsinkin poikas- 5275: den palveluksesta 20 markkaa kuussa ja ten palkka pyrkii jo nousemaan sinne 5276: toiselle kirjurille, samoin asemamiehelle JO 1,000-1,500 markkaan vuodessa paitsi 5277: markkaa kuussa. Ne ovat raha-arvon ny- talon täyttä ylöspitoa. Minä olen sitä 5278: kyisellään ollessa aivan mitättömiä, niin mieltä että tämänikäinen lapsi, jos hän on 5279: että niillä ei ole käytännöllistä merkitystä. kesäkauden töissä, voi sen verran ansaita 5280: Tuo suuri epätasaisuus kuukausipalkkauk- että elää kesäansiollaan kun talvi tulee, 5281: siin näb.den johtuu kumminkin lähinnä n. silloin kun hän käy koulua. 5282: s. lapsiavustuksista. Tämä lapsiavustusten Niitä on olemassa myöskin muita oppi- 5283: myöntäminen on sikäli meikäläistenkin tilaisuuksia, semmoisia .iotka riistävät ke- 5284: kannatettava asia, että me soisimme mielel- säaikana varsinkin maalaisoloissa varttu- 5285: lämme että perheessä olisi lapsia, sillä niis- neempia lapsia ja nuorukaisia kiireellisistä 5286: sä on kansan tulevaisuus. Mutta minusta töistä pois, esim. rippikoulu. Ja minä pyy- 5287: ainakin näyttää, että tässä on menty liialli- täisin nyt sivumennen täällä oleville pa- 5288: .suuksiin. Tätä etua ei niin suuressa mää- peille huomauttaa, ettei ole sopivaa, että 5289: rässä voida ainakaan yksityisessä elämässä rippikoulu pidetään käynnissä kiireellisim. 5290: 13 5291: 98 Tiistaina 19 p. ISIYYSkuuta. 5292: 5293: pänä työaikana. Sittenkun perunat ovat rempi maalaiskunnissa ja yleensä maaseu- 5294: kuopassa, sopii rippikoulu järjestää, sillä dulla kuin kaupungeissa, kaikesta huoli- 5295: siellä on huomattava määrä nuorta väkeä, matta. (Ed. Paasivuori: Menkää Suvilah- 5296: mikä tämän kautta tulisi vedetyksi pois den kasarmiin). Se voidaan myöskin ilman 5297: esim. perunain nostosta, joka on juuri omi- muuta myöntää, että maalaisten täytyy 5298: aan tällaisille nuorukaisille; kukaties jou- tehdä paljon pitempiä työpäiviä, ei siellä 5299: kossa on sellaisiakin, joista vielä makse- koskaan päästä työstä pois kello 4 ja 5, 5300: taan valtion lapsiavustusta. niinkuin täällä Helsingissä kävellään. 5301: Nähtävästi meillä on kuitenkin muuta- Kyllä siellä täytyy tehdä paljon pitempiä 5302: mia vastuunalaisessa asemassa olevia vir- työpäiviä. (Vasemmalta: Pannaan laki 5303: kamiehiä, joiden palkat sietäisi jonkun sinne). Kyllä me voimme panna lain, 5304: verran korottaa. Muuten tullaan siihen, mutta mitä on sanottava semmoisesta lain- 5305: että ne siirtyvät pois, taikka ne on asetet- säätäjästä, joka ei voi itsekään sitä lakia 5306: tava sopimuspalkalle. Täällä eduskunnassa täyttää. Minä voisin luetella monta pien- 5307: on yksi ja toinen virka viime aikoina muu- viljelijää meidän joukosta, joka ei voi kos- 5308: tettu sopimusluontoiseksi viraksi. Mutta kaan tulla kello 4 työstä pois, ja naisista 5309: jos otetaan selvää, minkä verran silloin puhumattakaan. Naisten työpäivä on mo- 5310: maksetaan, niin tulemme huomaamaan, nasti 9-lO:een asti illalla. 5311: että se tulee monin verroin kalliimmaksi, Se minua hammästyttää tässä virkamies- 5312: jos ruvetaan sitä suuntaa kulkemaan tai ke- hallituksen menoarvioehdotuksessa, että se 5313: hittämään. on niinkin paljon ehdottanut niin sanoakseni 5314: Täällä ovat muutamat puhujat puhuneet kaupunkien rakentamiseen, tai, niinkuin 5315: myös asuntopulasta ja työttömyydestä ja hienosti sanotaan, asuntopoliittisiin tarkoi- 5316: että niihin tarkoituksiin on virkamieshalli- tuksiin, kokonaista 10 miljoonaa. Valtio- 5317: tus osottanut liian pieniä määrärahoja. varainvaliokunnassahan on l)araikaa käsi- 5318: Me olemme myös - minä luulen voivani teltävänä toinen esitys, 15 miljoonaa; se on 5319: puhua toistenkin ryhmätoverieni puo- 25 miljoonaa muutamassa viikossa. Ja 5320: lesta - yhtä mieltä siinä, että tämä asutusrahasto, jolla rakennettaisiin uusia 5321: asuntopula ja työttömyys ovat hyvin vali- pikkuasuntoja maaseudulle, saa vaivaiset 4 5322: tettavia ilmiöitä. Siinä olemme siis yhtä miljoonaa. Jos noudatettaisiin vähänkään 5323: mieltä vasemmistopuhujain kanssa. Mutta suhteellisuutta väestölukuun nähden, niin 5324: ne keinot, joilla me tämän poistaisimme, täytyisi olla ihan toisenlaisia lukuja. 5325: ovat toisenlaiset. Asuntopula ja työttö- Nämä seikat minä pyytäisin sulkea valtio- 5326: myys tietävät sitä, että semmoinen työläi- varainvaliokunnan huomioon. 5327: nen, joka tulee jostakin maalaiskunnasta Sitten minä olen tehnyt muutamia reu- 5328: esim. Helsinkiin, ei saa asuntoa eikä saa namuistutuksia muutamien puhujain lau- 5329: työtä. Onko hänen sitten välttämätöntä suntojen johdosta. Ed. Långström muuta- 5330: täällä asua ja täällä saada työtä? Eikö maan otteeseen lausui siihen tapaan, että 5331: sitä voida hankkia siellä missä hänellä on nämä porvarit muka nykyisessä yhteis- 5332: kotipaikka. Emmekö me tule siihen, että kunnassa ovat itseoikeutettuja hallitse- 5333: tätä asuntol)olitiikkaa on ajettava sillä ta- maan, ja että hän edustaa työväkeä. Se on 5334: voin ettei kiihoiteta näitä ihmisiä siirty- kai jonkunlainen harhakäsitys; mehän 5335: mään maalaiskunnista kaupunkeihin lisää- olemme kaikki samalla tavalla valitut 5336: mään asuntopulaa ja työttömien lukua. tänne, ei täällä ole yhtään itseoikeutettua 5337: Ei se sillä tavalla vähene, jos täällä laite- jäsentä ainakaan tässä kamarissa. 5338: taan mukavammat asunnot ja paremmat Oli vähän omituista kuulla vasemmiston 5339: ansiotilaisuudet, sekä lyhempiä työpäiviä puhuvan semmoisista asioista kuin kansain- 5340: kuin mitä muualla voidaan tarjota; päin liitosta. Sen nyt voi odottaa, mitä suoje- 5341: vastoin se lisääntyy vuodesta vuoteen, siitä luskunnista sanottiin ja keskuspoliisista. 5342: voimme olla aivan varmat. Meidän on käy- Minun johtui näitä kuunnellessa mieleen ne 5343: tävä siirtymisen syitä poistamaan ja se ta- olot, jotka ovat järjestetyt sosialistisen 5344: pahtuu sillä tavalla, että me korjaamme mallin mukaan naapurimaassa. Minun te- 5345: asunto-oloja maaseudulla. Täällä on ennen kisi mieli kysyä, onko siellä voitu toteut- 5346: eduskunnassa osoitettu numeroilla, että taa ne suunnitelmat, mitä herrat täällä 5347: asuntopula, asuntokurjuus on paljon suu- toivat esiin? Kansainliiton sijalla siellä on 5348: _____________T:::.._u:...lo- ja menoa:rvio 'VUodelle 1923. 99 5349: 5350: 5351: Moskovan internationale tai joku semmoi- Ed. V. Hannu 1 a: Minä pyydän jat- 5352: nen, sanotaan. Sotalaitos on siellä melkein kaa sitä pakinaa, jota täällä edellinen pu- 5353: ainoa, johon kiinnitetään huomiota ja jota huja jo esitti. On puhuttu paljon ohra- 5354: ylläpidetään, jossa ruokitaan ja komenne- nasta ja suojeluskunnista ja niiden määrä- 5355: taan ja vaatetetaan. Keskuspoliisi Qn siellä, rahoista, varsinkin 4,8 milj. markan ohra- 5356: jos on vä'hää:kään perää niissä uutisissa, namäärärahasta nykyisesssä menoarviossa. 5357: ·mitä sanomalehdissä ·kerrotaan, ihan hir- Tämä määräraha, joka on annettu etsivän 5358: mu·hal.]itus sen ['innaHa mitä on mBillä. keskuspoliisin käytettäväksi, saa aikaan 5359: Ed. Bryggarin lausunto minua monessa myöskin sen, että esim. VI pääluokan me- 5360: suhteessa erikoisesti miellytti, mutta muu- not huomattavasti kasvavat. Sillä hovi- 5361: tamassa suhteessa minä en oikein voinut oikeuksissa Turussa, Viipurissa, Vaasassa 5362: seurata hänen ajatuksensa juoksua. Se oli j. n. e. täytyy lisätä tuomareita ja kai- 5363: kai hän, joka puhui pitkään ja laveasti kennäköisiä muita apulaisia senvuoksi, 5364: suojelustulleista, että ne olisi poistettava, että keskuspoliisi hankkii näille laitoksille 5365: että sellainen valtiotalous ei menesty, joka niin paljon työtä. Tähän saakka on tulo- 5366: perustuu tullituloihin, ja kuitenkin hän ja menoarviossa ollut 2,5 milj. markkaa 5367: korkealla äänellä lopussa sanoi, että teol- osotettuna tälle laitokselle ja se on jo näil- 5368: lisuus on nostettava korkealle. Me tie- lä varoilla saanut niin paljon aikaan, että 5369: dämme, jotka olemme aikaisemmin edus- vankilamenot yleensä ovat kohonneet ta- 5370: kunnassa olleet, että teollisuus ei meillä vattoman paljon. Tuomioistuinten menot 5371: pysy pystyssä muuten kuin juuri näiden kohoavat samalla tavalla. Ja nyt, kun 5372: suojelustullien. nojalla. Tämä pitää paik- vielä pyritään lisäämään näitä määrära- 5373: kansa ainakin muuhun teollisuuteen paitsi hoja, niin me tulemme siihen, että nämä 5374: puutavarateollisuuteen nähden. Onko ed. ohranamäärärahat tulevat välillisestikin 5375: Bryggari valmis lakaisemaan pois kaikki vielä lisäämään maan menoja kymmenin- 5376: nämä muut teollisuusalat? Sitä ei kärsi- kerroin. Ja se, että ohrana on työläisiä 5377: nyt edellisen eduskunnan sosialidemokraat- haalinut komeroihinsa, on tavattoman suuri 5378: tinen ryhmä tehdä; en tiedä mitä nykyi- aineellinenkin vahinko Suomen kansalle. 5379: nen tekee. Se oli kerran esillä äänestyk- Ei tarvita muuta kuin se, että työläiset 5380: sessä, olisi ollut tilaisuus siihen, mutta sil- tekevät itsensä syypäiksi jonkun paperila- 5381: loin peräännyttiin. pun lukemiseen tai maanpaossa olevien 5382: Minä olen tämän keskustelun aikana omaistensa tai tovereidensa kirjeiden ja- 5383: pannut myöskin merkille sen, että tämä kamiseen tai muuhun sellaiseen toimeen, 5384: menoarvion moitiskelu on tullut lähinnä niin siitä jo hommataan valtiopetoksesta 5385: vasemmistosta. Oikeisto on vaiennut ja se syytteeseen ja tuomitaan heidät vuosikau- 5386: on minusta luonnollista. Nykyinen halli- siksi linnaan. Ohranan toimet ja touhut 5387: tushan on lähinnä oikeiston hallitus ja ny- ovat sellaisia inhoittavia tekoja, joita ei 5388: kyisen hallituksen edesottamisia ovat oi- tässä maassa työväestön taholta millään 5389: keiston pää-äänenkannattajat puolustaneet. ehdolla sallittaisi. Mutta mitä me voimme, 5390: Ja minä luulen, että he ovat kaikin puo- kun porvaristo kerran haluaa tällaista lai- 5391: lin tyytyväiset nykyiseen olotilaan, johon tosta yllä pitää. 5392: he ovat kyllä syvnäät myöskin. Keväällä Sitten ovat sotalaitoksen määrärahat. 5393: kun täältä erottiin, keskusta1:lallitus luo- Niitä myöskin on ajateltu kohottaa tavat- 5394: pui lähinnä vasemmiston ja oikeiston ali- toman suuressa määrässä. Mitä me muu- 5395: tuisen nalkuttamisen, pistelemisen ja hyök- ten teemme sellaisella sotalaitoksella, kuin 5396: käysten takia. Se ei voinut lopulta Suomen sotalaitos on, jos nimittäin tosi 5397: sietää alituista hyökkäämistä. Oikeisto on tulee. Emme me paljoakaan mahda maa- 5398: saanut toiveensa täytetyksi, mutta vasem- ilman suurvaltoja vastaan semmoisilla va- 5399: misto ei. Mutta vasemmistokaan ei voi mi- rustuksilla, mitä me kykenemme tässä 5400: nun käsittääkseni moittia nykyistä virka- maassa aikaansaamaan. Sellaiset määrä- 5401: mieshallitusta. Se on pyytänyt eronsa. rahat niinkuin sotilasmäärärahat olisivat 5402: Teillä olisi ollut tilaisuus keväällä astua minun mielestäni kokonaan poistettavat. 5403: sijaan, kun keskustahallitus erosi ja näyt- Koko sotalaitos lakkautettava siinä muo- 5404: tää, että näin! Ja teillä on vieläkin siihen dossa kuin se nyt on. Suojeluskuntamää- 5405: tilaisuus. rärahat, niinikään, ne saa pyyhkiä pois,_ 5406: 100 Tiistai11a 19 rp. s:yyskuwta. 5407: -------------------------- 5408: vetää musta risti niiden yli, samoinkuin 7) Vuoden 1921 v,aJtiopäiviUä lepäämään jä 5409: ohranamäärärahojen. tetty esitys koskeva lakia hevoste·n ja ajo- 5410: neuvojen oUamises.ta sotavoiman tarpeisiin 5411: Keskustelu julistetaan päättyneeksi. sodan aikana 5412: 5413: esitellään ja lähetetään -puhemiesneuvoston 5414: Asia lähetetään -puhemiesneuvoston eh- ehdotuksen mukaan lausunnon saamista 5415: dotuksen mukaan valtiovara i n v a- varten s o t i 1 a s a s i a i n v a 1 i o k u n- 5416: 1 i o kuntaan, jonka tulee pyytää lau- t aan. 5417: sunto p a n k k i v a l i o k u n n a l t a mi- 5418: käli koskee Suomen Pankin voittovarojen 5419: 8) Eduskunnan p•ank'kivaltuusmiesten kerto- 5420: käyttämistä. 5421: mus vuodelia 1921 5422: esitellään. 5423: 3} Vuoden 1919 valtiopäivillä lepäämään jä- 5424: P u h e m i e s: Tämä kertomus on oso- 5425: tetty esitys Suomen Hallitusmuodoksi 5426: tettu -pankkivaliokunnalle, jonka valtiopäi- 5427: väjärjestyksen 44 §:n mukaan tulee tutkia 5428: esitellään ja lähetetään -puhemiesneuvoston Suomen Pankin hallintoa, joten ei tällä 5429: ehdotuksen mukaan lausunnon saamista kertaa liene aihetta muuhun toimenpitee- 5430: varten p e r u s t u s 1 a k i v a l i o k u n- seen kuin ilmoitukseen pankkivaliokun- 5431: t aan. nalle. 5432: Hyväksytään. 5433: 4) Vuoden 1920 vailtiopäivillä lepäämään jä- 5434: tetty esitys sisältävä ehdotuksen elintarve- 5435: laiksi V altiovarainvaliokunn.an jäs.enet. 5436: 5437: esitellään ja lähetetään puhemiesneuvoston Puhemies: Ed. Rapo, joka on jäse- 5438: ehdotuksen mukaan samassa tarkoituk- nenä valtiovarain-, ulkcasiain-, kulkulai- 5439: sessa t a l o u s v a l i o k u n t a a n. tosasiain- sekä lakivaliokunnassa, pyytää 5440: vapautusta valtiovarainvaliokunnan jäse- 5441: nyydestä. 5442: 5) Vuoden 1920 valtiopäivillä lepäämään jä- Työjärjestyksen 7 §:n nojalla eduskunta 5443: tetty esitys 15 päivänä kesäkuuta 1898 maa- suostunee anomukseen ia antanee samalla 5444: laiskunt.ain kunnallishallinnosta annetun valitsijamiehille tehtä~äksi valita yhden 5445: asetuksen 78 ja 82 § :n muuttamisesta jäsenen ed. Ravon tilalle. 5446: 5447: esitellään ja lähetetään -puhemiesneuvoston Hyväksytään. 5448: ehdotuksen mukaan laki- j a talo u s- 5449: v a l i o k u n ta a n. 5450: Seuraava istunto on ensi perjantaina 5451: kello 12 päivällä. 5452: 6) Vuoden 1921 valtiopäivillä lepäämään jä- 5453: tetty esitys uudeksi asevelvollisuuslaiksi Istunto päättyy kello 4,30 i. p. 5454: esitellään ja lähetetään puhemiesneuvoston 5455: ehdotuksen mukaan s o t i l a s a s i a i n- Pöytäkirjan vakuudeksi: 5456: v a 1 i o k u n t a a n. Eino J. Ahla. 5457: 8. Perjantaina 22 p. syyskuuta 1922 5458: kello 1i2 päivällä. 5459: 5460: Pä.iväjärjestys. Siv. 5461: 9) Vuod·Em 19211 v•altiopäiviHä le- 5462: IJmoituks.ia: pä.ä:mään jäJtetty esitys J.a.iksi maan 5463: Siv. hankkimisesta asutustark'Oituksiin .. 109 5464: 10) Vu·oden 1921 •v,altiopäiV'illä le- 5465: päämääln jät·81tty esitys tlariksi ·eräiden 5466: 1) Vuoden 1921 vaHiopäiviMä le- Jainvasta.isesti ha.nhttujen kiinteistö- 5467: päämään jätetty ehdotus i]a.iksi haJE- jen luovuttamisesta valtiolle ..... . 114 5468: tusmuodon 2.3 § :,n muu;ttrumisesta .... 102 11) Vuoden 1920 ·valtio:pä.ivillä le- 5469: 2) Vuoden 1921 va.ltiop.äivillä 1e- pä.ämä:ä:n jätetty oesi.tys vahrinkoa.vus- 5470: päämää:n jätetty esity's laiksi tasaval- tuksen suorittamisesta 1S<Jdam i.a 'ka- 5471: lan presidellltiu vaalista, ......... . , .pina.n ai:kana vuonna 1918 vahin~koa. 5472: 3) Vuoden 19211 val.tiopäi·vo1llä le- kärsineiUe ulkomaalaisille ....... . 11:5 5473: päfumäli!n jätetty esi'tys laiksi nii·den ,J21) Vuoden 1920 valtiopäivi·Uä Ie- 5474: va.Jlibsija.mieste'D• va.Jit&emisesta, jotka päämää'n jMetiy esitys erinäisiä •v•al- 5475: toimittavrut 'tasa~va.l:la.n presidentin i ion vero•ja lkantoaiarn, 'iälke•en mak- 5476: vaa1in ......................... . ., settaessa suorite.ttavasta veronli- 5477: 4) Vuod>Bn 1921 valtiopäivillä le- .säy:ksestä ..................... . ,, 5478: päämään jätetyt esityikset, jotka. si- 13) Vuoden 19121 va!ltio'J)äitvillä le-- 5479: :säil iävält ehdo,h1k&et eräitä ·perustus- päämään jätetty eSiit,ys laiksi elävis- 5480: lalkeja muuttavi·kisi la.eiksi ....... . , tälni'ViS:ta ..................... . , 5481: 5) Vuoden 19119 va_,ltiopäi.ovoillä .le- 5482: poomääm ~i•ätetty ehdotus 'la•iksi val- P ö y ·d' äi 11. e 1J a n o a. v a r t. e n 5483: tiopäti väjärje·sty k'&en ul'koa.siain valio- e s i t e 1 1 ä ä n.: 5484: lmntaa koskevien csääm.östen •tä.yden- 5485: tämisestä ....................... . 103 14) VaHiovarainvali<lkunnan mie- 5486: tin~ö n:o 1 hallituksen es·it.yksen joh- 5487: 6) Vuoden 1921 valtiopäivillä le- 5488: dosta,, joka 'kos·ke.e 15 miljoonan mar- 5489: päämään j1äJbetty esity•s eräiden Maa- 5490: kan suuruisen lisämääräralhan myön- 5491: Pian pi.täjäss:ä sijaitsevaan Iso-Hei-k- t.ä.mistä va,Jtion asuntopo · iittisen toi- 5492: kilän vinkataloon kuuluvien a.]uei- minnan. .ia.tkarmista varten vuonna 5493: den vaihta.misesta N aanta.l~·D· ma.a.- 19•2:2 ......................... . .., 5494: s·eura.k.unna.n Kultara.nnan kylä13rsä si- 15) V altiovarainrvaliokunnan mie- 5495: jaitsevoa.an Ku.J,ta,rannan hu vi.Ja-al uee- tintö n:o 2 hallituksen esitytirsen joh- 5496: seen ........................... . , dosta, joka 'koskee tulitik\kuv·eroa H6 5497: 7) Vuoden. 1921 vaJt,iopäivillä le- 116) Va.'tiova.ra.inva.liokunna1n .mie- 5498: päämään j:Metty esitys lai1ksi virka- tintö n :o 3 ha.llituksen esityksen joh- 5499: miehen <J~keu:ksoista j.a ve.l vol1isuuk- rlosta, joka 1koskee 13,7 50,000 ma.rkan 5500: sista, kun virka lak,kautetaan ..... . suuruisen lisämäärärahan m:Y~ön,tä 5501: 8) Vuoden 1921 va.Hio.päJivi:Uä le- mistä rautateiden liik·kuvan kaluston 5502: päämään jätetty esitys uskon:non- lisää-miseen vuonna 191212 ......... . 5503: VlllPauslaiksi ................... . , 5504: 102 Perjantaina 2·2 :p. ayyskuuta. 5505: 5506: Nimeruhuudossa merkitäJän poissa{)lvilksi 4) Vuod•en 1921 valtiopäivillä lepäämään jä- 5507: edustajat Broända, Erich, Esblander, G. tetyt ehdotukset eräitä perustuslakeja muut- 5508: .Hirverusalo, A. J wskari, Junnila, Koivu- taviksi laeiksi 5509: 'l'anta, Lehi!koåJruen, W. Mäkinen, H. Pulk- 5510: ikinen, Pullinen, Seppänen, Sim€!lius ja -esitellään. 5511: Vennola. 5512: , Puhe m ~ e s: Pwhemiesneuvosto eh- 5513: dottaa, että a.sia lä:hetettäisiin 1lausunnon 5514: llmoitusasiat: eaamista v•art•en perustuslakivaliokuntaan. 5515: :Va:pautusta eduskuntatyöstä virkatehtä- 5516: .viiilll takia saavat e:d. Kares ja ed. G. Hir- Keskustelu: 5517: lVensalo tä:män päivän istunnosta, kunnal- 5518: •listen tehtäv~en takia ed. Reinikka ensi Ed. R e i n i :k k a: Lepäämään jätetyistä 5519: tiistain istunnosta ja ·ed. V. Korhonen lau- esityksistä, jotka sisältävä:t ehdotuksia 5520: antaiaamusta tiistai-iltaan perheessä sat- eräitä perustuslaJkeja .muuttaviksi laeiksi, 5521: •tun•een •sairauden takia ed. Seppänen vii- on epäilemättä esity~s uudek·si valtiopäivä- 5522: kon aja,k•si, perhea.sioiden ta:kia ensi :tiis- dädestykseksi kaikkein tärkeimpiä. Ei 5523: ttaista lauantaihin ed. Mä:ke1in, yksityis· lien.e muuta kuin yk,si mielipide olemassa 5524: asio~den takia tälksi ja ·.huomispäiväksi ed. .sii·tä, ~ttä voimassa oleva va.ltiopäiväjärjes- 5525: A. J aJSikwri ja, w. Pullinen, samoin yksi- .tys olisi saa,tava uusituks:i. Sillä vaikuttaa- 5526: <tysasiain takia tämän :kuun 29 päivään ed. ihan jo ulkonaisesti omituiselta, että siinä 5527: Kauniainen sekä 2·7 päivään ed. Kan.kari. .lailssa puhutaan k.ei:sarista ja suuriruht.i- 5528: naasta. Ja muutenlkin •sekä sisältöön että 5529: .muotoon nähden olisi tuo valti<Opäå.väljär- 5530: jestys saatava uusituksi. Jos nyt lähtee 5531: Päiväjärjestyksessä olevaJt asiat: .tarkastamaam tätä uutta valtio:päiväjärjes- 5532: .tysehdotusta, niin täytyy sanoa, että tässä 5533: 1) Vuod.en 1921 v•aHiopäivillä lepäämään jä- ehdotuksessa on molllta seikkaa, j()lt:ka ovat 5534: t.etty ehdotus laiksi ha,llitusmuodon 23 § :n luetta.vat eduksi voi.mas:oao1evaa.n valtio- 5535: muuttamisesta päiväjäirj.estY'kseen nähden. 'Ta·hdon vain 5536: [yhyesti viitata pykäliin 8, 9, 11, 32, 33, 5537: esitel~ään ja lähetet.ää1n puhemiesneuvoston 37, 38, 44, 47, 49, 55 ja, 61, joissa \PUhu- 5538: ehdotuksen mukaan lausunnon •saamista .taan eduskuntatyön jarrutuksesta, kuinka 5539: .varten perustusla:ikilvaliokun- se vo~daan ehlkäistä, ja § 70 sekä vi,elä § 76. 5540: •ta:a n. Näistä pykä.Estä ova1t UJseat uusia ja monet 5541: pa.ra.nn.ukisi•a, entiseen vieJäi voi•massa.ole- 5542: 2) Vuoden 1921 valtiopäivillä lepäämään jä- 5543: N"aan valtiopäiväjärjestykseelli nähden. 5544: . tetty esitys laiks.i tasavallan presidentin 5545: Sii•s täytyy ;sanoa, niinkuin jo mainitsin, 5546: vaalista 5547: että .molllia parannuksia ja etuja tässä 5548: uudessa ehdotuksessa on. Mutt.a jos lähde- 5549: esitellään ja 1läJhetetään puhemiesneuvoston .tään sitten lta•r.kastamaan, mitä puutteita 5550: ehdotuksen mwkaan lausunnon saamista .tässä lai•ssa on entiseen v·errattuna, niin täy- 5551: ~Varten :p: e r u S/ il UI ,s; :1 a k] •v a li o kun- .tyy heti ,silmäiltyä •sanoa, että puutteet 5552: tf:,aa,m .eivät ole mon~t. mutta on näi:ssä puutteissa 5553: .eräs, joka o,n •siksi painava ja periaatteel- 5554: lista .laatua, että minun miel·estäm[ kaikki 5555: 3) Vuoden 1921 valtiopäivillä lepäämään jä- .ne pa•rannuikset, mitlkä tässä laissa ova:t, 5556: tetty esitys l·aibi niiden valitsij;amiesten va- .jäävät kuiitenkin tuon puutteellisuuden ;b:'L- 5557: litsemisesta, jotka toimittavat t3JSavaHan pre- kia aivan varjoon. Tark•oitan tämän lam 5558: sidentin V•aaHn, .5 ~ :ää, j.ossa. määritelUään, kut.ka ovat 5559: .vailla. vaatlioikeu tta. Täimän 5 § :n mukaan 5560: esitellään ja 'lahetetään puhemiesneuvoston .saava.t va1tiolli.sen ä.änioi&euden kaiikki ne 5561: eihdotuksen. mukaan ip e r u s t u s 1 aik i- ;kansalaiset, jotka eivät ota yhtään osaa yh- 5562: .v a 1 i o !kunta a. n. teiskunnallisiin ras:ituksiin eivätkä maksa 5563: EräJitä perustUB1alkeja muuttav111t lait. 103 5564: 5565: -valtion<veroja. Minä myönnän, että teo- 5) Vuoden 1919 valtiopäivillä lepäämään jä- 5566: .riassa tällainen ajatus, että sitltenhän ääni- tetty ehdotus laiksi v•altiopäiväjärjestyksen 5567: oålkeus on ytleinen, kun se ilman ehtoja kai- ulkoasiainvaliokuntaa •koskevien säännösten 5568: kille a.nnetaan, tuntuu hyvin kauniilta, täydemtämisestä 5569: ,mutta. käytännössä minä luulen, että se vie 5570: .huonoihin tuloksiin, Minä P·eilkään, että .esitellään ia [älhet.etään puhemiesneuvoston 5571: .terveelle yhtei.skuntaelämän 'kehitykselle ei ehdotuffisen mukaan lausunnon saamista 5572: ole suotavaa, että lähdetään tälle pohjalle. vart.en p e 11 u s .t u s l a k i v a l i o tk u n- 5573: Minä käsitän, että vasta velvollisuuksien t aan. 5574: .tä.ytiämis€-Stä yhteiskunnassa seuraa.vat 5575: ,myös oikeudet. Ja kun tältä tärkeältä IJeri- 5576: aatteellise:: ta kanna.] ta läh·den, niinminusta 6) Vuod·en 1921 valtiopäivillä lepäämään jä- 5577: .tuntuu, että tämä yksi puutteellisuus on tetty esitys eräiden Maarian pitäjässä sijait- 5578: ,niin huutavrun suuri, et.tä täytyy asettua sevaan Iso-Heikkilän virkataloon kuuluvien 5579: .vmstustamaan tämän la~ksi tulemist•a•. Jos ·alueiden vaihtamisesta Naantalin maaseura- 5580: .tässä 5 § :ssä olisi yhtenä momenttina .seu- .kunnan Kultarannan ·kylässä sijaitsevaan 5581: .mava: Se, joka muun syyn, kuin kunnal- Kultarannan huvila-alueeseen 5582: Jis1autakunnan todistuksena näyt.etyn va- 5583: .rattomuuden tä:hden on jä:ttänyt suoritta- .esitellään ja läihetetään puhemiesneuvoston 5584: .matta hänen ma:kse·ttavakseen pannut edel- ehdotuksen mntkaan v a 1 t 1 o vara; i n v a- 5585: lisen •v•uoden. valtion ·ve.rot ei ainoastaa.n 1 i o k· u n :t a a n. 5586: !kruununveron, vaa.n myöskin tulo- ja. omai- 5587: .suusveron, niin silloin minusta tämä laki 5588: olisi sen l uontoiruen, että sen mielihyvällä 7) Vuoden 1921 valtiopäivillä lepäämään jä- 5589: voisi hyväksyä. MuHa kun tämä asia nyt tetty esitys laiksi virkamiehen oikeuksista 5590: ,perustus:ain luontoio.ena on sil.lä asteella, ja velvollisuuksista, kun virka lakkautetaan, 5591: ettei voi tulla kysymykseen mikää;n muu esitellään ja lähet.etään puhemiesneuvoston 5592: kuin äänestää joko ,jaa" tai ,ei", niin sa- ehdotuksen mu1kaan [ausunn•on saamista 5593: ,maUa kuin kannatan puhemi.esneuvo•ston varten l a k i v a 11 o k u n t a a :n, 5594: ehdotusta, että tämä la·ki lausumnon anta- 5595: mista vart.en lähetetään perustuslakiva.lio- 5596: :kuntaan, toivoisin, että perustuslakiva.lio- 5597: kunta esittämälläni syvllä tulisi kiellteiseen 8) Vuoden 1921 valtiopäivillä lepäämään jä- 5598: .tulokseen tämän lain hyväili:symiseen näh- tetty esitys uskonnonvapauslaiksi 5599: den. Minä kyllä myönnän, että sil1o.in mei- esitellään. 5600: dän täytyy toimia toi:staisekosi ehkä hyvin 5601: iPit:kän aja.n entisen nytt vielä voimassa.ole- 5602: van valtiopäiväjärjestyjksen muka·an, mut- ,puhe .m ies: Pulhemiesneuvosto ehdot- 5603: ta kun käytämnössä on siten v01itu mo.nia taa, että a.sia lähete:ttruisiin lausunn'{)n an.ta- 5604: .vuosia toimia, niin ·en kuitenkaan haluaisi ,mista varten perustuslaikivali.okuntaan. 5605: niidenkään suurten epä;kohtain takia, mitä 5606: snna on, luo,pua. tältä p-eriaatteetlliselta 5607: pohjalta, sillä minä olen vakuutettu si•itä, Keskustelu: 5608: että jos ke'fram. yhd·essä tärkeässä, sanoi- 5609: sin•k•o yhteiskuntaelämän perus'teita koske- Ed. Rj. Mä; k i n e n: Ky·SY'ffiYJkses.sä- 5610: va•ssa asiassa, lä•htee kalteva.Ue pinnalle, Oileva esitys uskonn.onvapau•slaiksi: ei suin- 5611: niin siinä on vaikea keskellä pysyä. Mo- 1kaan tule liia.n ai1kaise-en, sillä jo ai•ko.ia sit- 5612: nessa muussakin asirussa voi .käydä srumalla ten on uskonnonvarp.a.us ollut .luokkatietoi- 5613: .tavalla, että puitoo a1rus. sen .ty·övä.estön ihartaana pyr·kimY'k\Senä. 5614: Työväenluokan taistellessa y:hteiskuntaolo- 5615: Keskustelu julist.etaan päättynee.ksi. jen :perinpohja.isen muutt.a.misen .puolesta on 5616: sille •V'a.rsin tärkeätä, että <kansan laajoi.lle 5617: Asia lähetetään puhemiesneuvo.st10n eh- ;kerrok·sille annetaan vapaus 'J)älästä irti kir- 5618: dotuksen mukaa,n p e cr.- u s t u s l a iki v a - lkon holhouk:se.Sita. Kautta ·ai1kojen on lkirk- 5619: liokun:taan. 'ko .cll~llut tilai~suudeiSisa mälii;ri:ily.&V'a•rJ·aHaan Sli- 5620: 104 Perjantaina 2.2 lP· syySkuuta. 5621: 5622: t.omaa.n kansan•lu·okan a.j.a•tulksila ja "Pa•kiko- ·vetim opeil(ia. vetoomana rihlillist,en, tunteieiitin 5623: .valJ.a:llaa•n a•se·tta.nut kans·an tyhje.wt'ä.mään ja srten :sa.a,da ·vi-e:Jä joku .lammas py.symään 5624: ;J•a•iha.n ikwklkaronsa. k·irkou tarpei.si:in ja p.a- laumass•a. Myös'kin 10 §:n 3 ikioMa poik~ 5625: piston yl-el·~i:seem ·el'älmälä.n. .Se on o•Llut val- keaa uskonnon·va.pauden peria.a.tt.eesta, kos:ka. 5626: tiova.l~1an u;SikOilllin•en· .paolveJiija. ja. •miSisä •laa.n- sEnä ann•et.a.a'n lute6laisen seurakunnan 5627: tUJmus on a,p1ua tai'V1inn•ut, siinä on .kil"klko 'mäiä1"äit:tävä.k.si, minkä!' a,i,sia hautau:smenojlll 5628: ollut valmiina a.nta:maan sil1~oe s:111.na:wksensa. saa suoritt.aa ja, minikiä:]aiEii,a. hallltatusk:ii:njoi- 5629: s~ ·kä·vi .se.lvil·Ie •varsiin hyvin vuonna. 1918, tukisiru olma•is-tems,a,. ha.wdo,iille aooi:taa. Tråmä 5630: jol•loilb tä1ssä ma.a:ssa. rah,o:si va: 1koinen ter- .säJädös on ilmei:s'e's,ti ta:r.koite1ttu järjooty- 5631: ·r.ori, jonika. ·vertai:.st.a, lhirmu•valilaa. ei tämän ny.ttä työv•äestclä vasrtaa.n estää.kse-en 'heiväJ 5632: maan historia tm1ne. Työläisiä ajettiin ta- jlärjestynei.s!s:ä .iotu'koi.ssa,, e.simenki:ksri mlie.- 5633: Ilma •kUiin met.slän p.e-toja., beil•oi:tu:kset ja.tk:uci- lenosoi tusku11kue,essa tek€mä.stä retkiä to- 5634: vat ikauan ja kailkkialla. Silloin ei ollut .v-eriens.a haudiaVe. Puuttulillatta enem'l)ä:ä 5635: ikirko.n miesten jou!kos:sa. arrnoa ta~kaan. j.olka näihin huononnuksiin, on kuitenkin ma.i- 5636: oli•si nou!ssui ju1ik:1sesti ja pää•~·Uä v·ä•s.bi t~H:ä ni tta va., ettlä -etsli·tyiksessä on •hu·o:malHlwa:stli 5637: teura·stusta vas·t.a:an >"aa.n päP.n.va.stoin papit uudi1stu:ksia:kin, kuten e&imerfk·:lk.si 9 §, 5638: ik'Uuluivat suoje•luskunti·en esikuntiin ia an- ~os.sa. vmpaute•taa.n h.enB:ö tek€JmläJsbä, val-aa, 5639: ,t.Oii'V'at määrä.y:k.s.iä, ehtffi ta.rvitse kot~pa•i jota ei voi vaka.umuikse,nrsa :perusteella hy- 5640: k-a.Jltoon 'J,ä:hett.äa, joika 1si:ihem al:,ka:a.n mer- 'v'äik.sylä. 5641: lkii•t.si tietysti t.eloitusta. RaiUhan ja mk- Lo;pu'ksi ta!ht·oistin sanoa., eMa buoEmatta 5642: ka:u•d•en OJP'Pi otli muuttum11t. 'v'iJhan ja kos- siitä., vai·kka. ei esiJltäoleva. la.kie~hdotus täy- 5643: ton op3ks•i. Ei siis o•le ihme, e•ttä !ka.nsan .doe]iliseE•bi ty:vdiytJäikiä.älll ilmi'kkia u.skonnon- 5644: laajat kerrokset [ly•rlkivät eri•lleen :kirkosta va·pau·d.e•n -edellyWämilä va.atimubia. täy- 5645: ja tulivat YJh:äJ vastenmi,elisemm:ik:si si·llä tynree 11äl11'iä ikert,aa ty.yt.y•ä: iälänestfumään se.n 5646: vas'a.a.n. 'Tiä:män vu•olksi on mie'esb'in~ fär- pu·olesta. koska ei ol·e til11a:i:suut.ta. te>h-d'ä si:i- 5647: !kooä, eottoä edus'k.unta tek-ee par'haa.ns:a. •us- ren korrj.artlk•S•:,a hla.n- Kannatan puhemie- 5648: konnon vapaiU.d:en vo·i:ma:an:salll ttami·seil:rsi ja hen ehdotusta 3Jsia.n lähettämisestä perus- 5649: että ne hen.ki•1 Mk jotka. eivät usko kirkon tus.]a.ki,vaEoJmntaan. 5650: opink.n 1p,pa.l.eisiin eivätkä tab.do alistua .sen 5651: m 1äJä1r:äyjk-silin, sai•sli'v'a:t :til al::suu'den ,-;iit:ä 1uo- 5652: Ed. B ä c lk: Religionsirrilheilsilagen fast- 5653: ipua.. 5654: ställer som ledande grundsa;t.s, att religion 5655: iTä;mru esi.llä,o1eva esitys ei •kuitenikaan lillå i F;nla.n.d od:ifentligt ooh Bnskilt utö- 5656: py•sty tätä klysymystä perinpohjin ra.bkaise- vas. Ing.e-n skillna:d göres härvid mella..n 5657: :maan. On piitälslä"V'ä ·vailt·i.o•n ja kir:kon tä.y- kr~sten och hednisk :reEgion enda·st det vill- 5658: .delli:s>e'€1n eroon, 'vaan iko,ska tä:mä puoE wsi- kor måste uppfyUas, rutt la.g ooh god ood 5659: lll•st.a tuJ~oo ,]uulta•vasti tläm:än •i·sbmtokauden icke kränlkas. Häirav se·r ma.n wtt religiolbS- 5660: .a!ikana. esille, ·nii.n eti ole t.älss.ä yM.ey.desSiä frilhet.saa:gen är för rfullständi·g reli.g~on.sfri 5661: sy;ytä siihen puuttiTha. Tait.~.o·i.sin ikuiten!kin het. Dissen•terla.gen a.v åJr 1889 trllåter u.t- 5662: huomauttaa puheenao1,eva:sta esi·ty!k.sesbä, träJde ur d·en evangelisik-autlher.s'ka. ikyrkan. 5663: ette:i ·se läiheslkäiä.n minua .tyy.dytlä.. Erity[- men: under d-em 'förut,sättnin.g.en, a:tt inträ.de 5664: &eiSI'i k!iin;tyy huolillio esity'k·se•n 5 §:ä•än, ,sker i något a.nnalt protestantitsk't religions- 5665: joruka muka•an usik.anto;kunnals.ta on oi:ke.u- sa·mfund. Religio'Thsfrilhetslag.,e:n däremot 5666: teHu erooma,an vasta 18 vuotta .t:ä.ytetty;äiä.n. tillåter utträde utan att i1mträde Sk:er i an- 5667: Mielestäni .t111oo iikäraja. •O!ll a•ivan, liian ~kor nat kri.stet samfund, således 1fulllständig re- 5668: ikm. 'Samooi'n on :ma,initun 1pyk.ä•11än 2 kolh- ligionsfriihe't.. 5669: da,ssa määrlä'YJS, ·että jo•ka taMoo e.ro.ta e'V'a.n- Kon•sekv·ell't och öwJThuvudtaget riHigt 5670: ikeP·i.sl:uterlii],a:i,sesta ta.i krei'k:k al aås'ka:t.ol ise1sta tillämplllr la.gen reiligion•sfrrhet,ens princip. 5671: kirkosta, tehköön siitä henkilökohtaisesti Här n.ågra exempel. Delt är ju alldeles rätt 5672: .ilmoit,ufksen •seuraku·nnan ikii.I'Ikko:herra•He. att barn, vi]ka iiCk•e höl'la. till det trossam- 5673: !Tämä ·koihta on .ehkä; ålä:änyt e.&it.ybee.n ·V'is- fund, i vars lära umdervisnå.ug i s'kola med- 5674: IS'Ii·ssä tarlkoibu!k,se.ssa. Niäytbä:ä .siltä, että de.la,s, befrias •från •reli•gionsun.d·ervisn.ingen. 5675: ,seurafkuntitm !k:iirkkoberro•il1·e on va.rat!tu ti- Lika-så är det fumt överen:ss·tämmande· med 5676: Ia~suu:s henkilöiko.btaisetst•i agiteera.tlll, ja pe.- rättvi·sa.n, a.t·t person, som icke hör till 5677: :loi~Wlla .pirrrm.yd~en ruht.inaina .ia muilla hel- kristet rsa.mfund, lbefri-as frånr skyldighe- 5678: U sikOlllll'Ocr:tVaiP!11US.}a ki. 5679: 1 105 5680: 5681: 5682: ten atlt a:vlägga ed. Allra bäst, å:tminsto- fråga om utträ'de det bestäimma,nde moti- 5683: ne från den ev0mgelisk-lutherska kynkans vet för en stor del indifferenta a.tt vara, 5684: syupurukt, är ruoc'k bestärnmelsen i lagens icke 'l'~n djup inre övert.;vQ.1e11Se, uta:n ekono- 5685: 12 §, att person, som icke är medlem av misk vinrui.ng, d. v. s. Ö111Sikan att slippa de 5686: evangelis!k-lutherslka kyrikan, val'le ioke kynkliga utskyld.erna. Motiv-en vore säle- 5687: skY'ldig att genl()m utgörande av fastighets· des orena, omoralhska, 01Ch på sådan grund 5688: ~skal:rt eller i annan form d-eltaga i avlönan- vill man väli ändå ioke bygga vårt folks 5689: det av dess präs.te,mkap ocih kyrkohetjäning framtida lycka. Samma rät.t och sa.mma 5690: eller i bygga111.de och uni(Lerhå~l av präst- skyldig,het åt a.lla., ,på det :Sä:ttet fbli reli- 5691: gårda,r, kyl'lkor, klocikstaplar ·ooh begrav- gionSlfrilhetens idee-r 1hä.st tillämpa.de. 5692: ningsplatL9er m. m. Det ka.n icke a,n,na•t än På grund a.v det sagda kan jag för min 5693: lända vålr kyrlm till fmmma a.tt dessa för- d-el icke god:känna den föreliggande lagen, 5694: nedrande skatter borVfalla. Des1sutom ka;n utan för~estlrur att. det utskott, till vil:ket den 5695: till :lagen:s 1förl1jäJnst räJkna•s, :a1~t d-ensamma remitteras, .måtte röreslå lagens förkastan- 5696: åtmi.nstone på ett 'st.äHe rsölker motver.ka ett de och a.tt regeriJn.g.e~n med de:t ,första in- 5697: lättsinnligt ooh oöverlrugt U:tträdan:de ur de komme med ny proposi1tion, däri det be- 5698: reli~iösa samfunden. Ja•g a.vser d-en 5 §:s rörda mi~ssförhålllandet a.vhjälpes. 5699: bestämme-Lse, .a:bt d·en, som ön~skar ut.träda 5700: ur eva,ng-elis,k-lu!t;herska \kyrkan, ä:ger där- 5701: om per.sonlig-en hos försa:mlin.gellls kyrko- ·Ed. IS e p.p ä.n en: 'Kun 'käydään arV'OS- 5702: herde anmäla och att rurlmäJlan om utt.räd'e tele:maan näin •peri,aa•t.teellises-ti tärkeätä 5703: ur an,nat religvonsswmfund skall göms ho:s -la:kiehdotu.sia. kuin nyt esilläoleva uskon- 5704: s.rumfundelts styr,e[se. no,nvapa•u·slalki, f,o,:,voisilll, että Y'limai~tka;iset 5705: tunMii:maiU'kset jlä~isti:vlät 1s.ynj.ä1än ja. ettät 5706: På grund av sina 1stom förtj:änslt.eT ha,de 5707: asiaa. poh.dittai1siin siinlä ·henges·sä, e~ttä iha- 5708: det varit önsk'ligt, a.tt lagen kunnat god- 5709: lut,' aisiin t-oisten vailkuht:imia. ymmärtää 5710: kännals. Men n111 vidlådes den beklagligt- 5711: e~:ik'ä aå.nalka:am taihal11ata.n nili tä 1väärin 1ml- 5712: vis aw en hrist arv' .s'å väsentlig a,rt, at.t 5713: ett godktäm:narude borde iokle .kunna komma lkil.a. ;Si,inä u.sko.ssa. ettiä minua n:äin tah- 5714: i fråga med mindre än ·a,tt bri:sten. avhjä.l- dotaan kuulla ja. y.m1mlärtiälä,, u:sk,aUan -mie- 5715: pes. Deon :föreliggande la,g,e:n' 1had-e nämli- Hpife.en:i asia:st.a, Ia,usu.a, t~ie•:!äeu, että t:ämä 5716: g-en nöd.vändigt bort hestämma, att den, mie•lip1;1de on myös vallitsija,i,ni ka.nta. · 5717: som ur kristet samfund utträder ut.a n a1H 1 5718: En:s:1ksi tu!100 esiin iky.s~mys, onko tätm- 5719: i an~n.alt dylikt inträda, måste tilli st.aten i möinen 1la•ki ensinkään tarpeellinen. 'Sii- 5720: ,s'ka,tt 'er4lägga 1sa,mma belovp, csom han 'före 'he•n minun ·kans.alwi:sena., lu.te.riJ.a•1se•n kir- 5721: uttbrädlet ur det ikristna samfundet tiU d~et ik•olll j'ä,E'enenä ·ja tkristi:,ittyniä t<ä.y,(yy va.sta1ta 5722: srumma erlagt. Detta 'Y'rk,ande d::Heras in- ehdottomasti myöntäen. •Tiämlä laiki<ha.n 5723: ga1unda av Öni&kan altt på de ava~ristlllad-es ta,rkoittaa säätä'iil kansa]a,isi•lle täy:den va~ 5724: bekootnad värna. de kri1stna samfunden.s wauden 1ha.rjo1~:'taa. usikonto.a,n'sa., erota eh- 5725: ekonomiska. intr.ess<El,n. Nej, j1ag t.ror mig d.o<iHa. entisistlä ::kirkikok,unn•iiStallls-a, va.r.ie.lla: 5726: tvärto-m hava tiNräcJdigt ~ydl-igt betonat iholilwkki.nsa. j·onkiUn vieraan usikonto-kunnan 5727: fördel•en av, a.tt den eva.ngelisik-l'u!t1herska kä;si1.ylk,s-en. mwka.isesta mie•1 estään sopi;mat- 5728: kynkan, nlär religionEifrihet,slag.en blir lag, tomasta uskonnonopetuks·e.sta, 'Olla sumitta- 5729: .s~ipper mottaga siika skatrf:,er. ,M,em. sa.ke,n lilla tta veroja semmoisel11 e 1kirklkokun- 5730: h·ar e.n annan sidat. Man måste ju erkän- na.lle., jo'hon. ei voi- kuulua ja, la.inmu- 5731: na, a.t:t de kri.s'tnra tll'IO&samfwnden på grund ikaise~sti pe:m·staa us:konto1kunti.a. samoin 5732: av si.n egenart arbeta. för folkets sedliga ajatte~ev~alin 'ka,n:ssw. Ja jos miEIStäiä'n niin 5733: up-p'f'ostran. Detta arbnte går icik-e uta.n näissä oma.ntunnon. a.sioissa, on. •v•a.paus kulle- 5734: stora lkostnader. 18-edan !'leligi·onsfrihets- krin ann!flt:t<ava. Vapau,s on lkris,tin.i.syyde.n 5735: lagen. trätit i gäl~and-e kraft måJstbe ,s,traten pohjimmainen periaate. .Sitä on ta;vo-t~ltava, 5736: draga försorg om den sed.Iiga, uppfostran mikMi se s·uin,kin on ma.htdollista, y'hteis- 5737: bland d~Sm, .som utträtt ur de ikristna sam- -kunnassa. K6st,i,lJii sryyd'e'n tä,h.d,en on us- 5738: 1 5739: 5740: 5741: funden. Det är .för detta a:rbet•e, som dessa !konnonvap,aus ,saa't.a-va tä~ssä :maa:ssa: aåkaan. 5742: fo'Lkelemenlt ä.ga betala -sin tri,but. Bort- •Mutta, yhtiä: elhidoton on tä:mlä vaatimus 5743: faller den1na. ~skwt.t, så har detta d~Sssutoom m.yöstk.in evankel!i·s1ulte.r:i!}a,i:sen. :kil1k·o'n ika:n- 5744: en ann:a,n våda med sig. Då komllller i na.Ha. Tlätä 1ki.Tiklkoalhan Nimä: hiki nyt e.n- 5745: 14 5746: 106 Perjantaina 2:2 1p. syyslmuva. 5747: 5748: nen kaikkea tulee koskemaan. Luterilai- kansa on oppinut luomaan -päältäJän ikeitä 5749: suus on nimittäin aina ta·ist.eilut valj)a.uden ja se <ln sen arvoi.nen, että .myöskin !protes- 5750: -puole:sla. Jos sillä t'älhän :saakka onkin ol- tanttinen ijes, jos niin saa.n sanoa, sen har- 5751: lut ti}a:isuus tälss:ä maassa ona vaU•i·on kirk- tioilta no:steta.a.n. Uskonnollinen v'äihem- 5752: !kona, on sen periaa:tt.eisiin kuuluvaa antaa mi.stö on .va.pautetta.v~L 'Tehtälköön se yk&i- 5753: nyt jäsenyyd-estään .pyrki·V"ille vapaus il- mielisest,i, S<OIVUISs·a, y,sfu Viällisesti ja il·oLla. 5754: :man ehtoja. Yhtä Viahän kuin me haluai- To.inen kysymy.s on, onko nykyhetki snve- 5755: si:m.me, et.t.ä jo0'ikut turkkilaiset 'i•ati juuta- Eas tämänsuuntaisen lain ·säätämisei'n. Sii- 5756: Ja:i.scl pakottaisiva.t meitä :kannatta:maan henkin .minun tä;ytyy vastata.: on. Nyt kun 5757: !hengellisiä lai,t·oklsiaan, yhtä. V'älhän on mei- kansallisten ja yhteiskunnallisten sulku- 5758: dä:n sii'hen ketäiän !pa:kanoitunut.ta tai muu- j.en lauett.ua ja al;kuryöpyn ohi .mentyä ke- 5759: ten kirkkomme ajatuskannasta poiklkeavasti hity;ksen virta on joskin '>'oi:ma.k!kaana ja 5760: ajatt.elevaa vielä ,kirkon .iä·senenä olevaa pa- maa,p·wä:ä penkovana suunnilleen oikeisiin 5761: ilwte~·tava. Ei ole .tälle lkansankirkolle ter- uomiinsa o•sunut, on sop·~va aiika a;st.ua tämä 5762: veeHistä pitää pakolla ikeiSikuudessaan tu- askel. On suo.tta odottaa uu-den padon syn- 5763: lhansia; ka.nsalaisia, jot'ka on: opetettu sitä tymistä., sil<Hi. uu.s·i ru.uihlka ·&aa tt.aa vielä 5764: ha.l.veksi.maa.n, vie1äpä 'V'i<haamaankin, ja repiä rajummin olevaisia ol'Oja. Ja lie- 5765: j.oista u·sea.t S•Uora,st.aan 't•a:istelevat sitä va:s- nem:me si!itä yksimielisiä, e~ttä ·sii·t:ä ei ole 5766: taan. He ovat paiseena. kir,kon ikyljessä ja .siunausta ei meille eikä .iäillk:e:entulevalisil- 5767: se pa,ffie on pams pU'hkai:sta, niin .pian kuin .lemme. Ei myöskäiä:n tarv·itse uneksia, et.Hi: 5768: mahdoilli.sta, muuten •Saattaa tuHa veren- tämä 'ka.nsa en·äå ·P.a,laisi .pa.kkova.itaan 5769: crnyrk.ytys. :myMkälän hengel.Jisesti. Se voi ·hi:storia.n 5770: iSe o.n s•el välä, eH1ä n~.itten ilhmist.eu koh- mukaan 01lla .maihdoHista. ainoastaan 'kaik,ki 5771: taa. a.iatel·le•ss·a•, jotka: täten, ·kuten luulen, 'kukista1van kumou:k.sen j.äJl:koon, mutta s1,tä- 5772: useassa ta1pauksessa tulevat kääntämään !hän emme .tä:s·s!ä maassa. suun.nittele. Me- 5773: selkän~ä kaikel1le kristilEsyy·deHe, tuntuu hän juuri tahdomme onneksi kansallemme 5774: mska.alta .päästää heidät .pois kirkon va~ku esbä:ä sitä! ja rauhallisesti iehitt.ää olo- 5775: tulksen alta, mutta .pidlän sen v·älltt!ä:mättö- ja:m:me. 5776: nnänä enkä usk.o, että viha. \kirk1koa ja kris- Mitä .sitten tu.lee :kysymyksoon, on·ko 5777: tillisyyttä ko•htaa.n 'V'oi siitä yltyä.. Aina- 5778: 1 esiJ:läo·lev'a lakiehdotus duuri siilhen muo- 5779: kin syylliset syyt kirkon .syyt.tämiseen tu- toon .puet.tu, mikä olevia oloja parihaiten 5780: levat siten poistetui,ksi ja ennen: kaikkea: on va.sta.a., ~ha.l uaisin a.sianowa.iselle va.liokun- 5781: asia tarpee]line-n n1iibl.en to·isinaja U.elev.ien. lllalle -evä.styksenå lausua: Otettakoon huo- 5782: takia, j.otka. ka:i:klkea kirk!koj·ärjestystä. in- :mioo,n, että Hilmän ·periaatteellisen ]a,in ai- 5783: lhoten ihal uava t iliittyä va.pa.iiksi :seurakun- .kaansaaminen on .siksi t1änkeä asia, ~ttä on 5784: niksi ja joitten sea.ssa lu teri·lainen: ·k~rkko paras hcyvälksy•ä se .semmoisena., ;kuin sen 5785: on saanut •hyvin ·vo,ima'kikaita vastus,t.ajia. e•c1e1linen edluskunta o·n •lev'ä•älffiään jättänyt. 5786: Mi t.ä .taasen tulee si•ihen pelkoon, että Ne yksityisk·01hdat, JO•lssa ma.hdo1li.sesti 5787: tiwm:äru lain .s·eurauiks·i.na valtjon aineelEnen :muistutbmi.sta ol,i.s.i, o·vat v:älh•äp.ätöisiä itse 5788: killnnatus, jota luterilainen ki.11kko on saa- :periaatteen rinna1l1la. 5789: nut nauttia., t.u!l<isi h'äviämään ia :muita &uu- Kanna ta.n siis a~sian 'la:bettJä;mistä 'J)erus- 5790: rtia muutoksia kir•kon ja 'v'al:biorvalla.n !Suh- tusla:kivaliolk:unta.an. 5791: teen ta:pa:b.tuma.an, 'lienee se turhaa. En 5792: Juui1 e, ett'ä luterihi:s<Uus t.ä.ssä .maassa ä:kkiä Ed. Kylänpää: Kun viime keväänä 5793: käVli.si nii.n heiko'ksi, eUei •Se •voi.si tähän täällä !käsiteltiin hallituksen ·esitystä us- 5794: arvolkika:as.een seu1'aan saada niin paljon kon.monvapauslaista ja esitystä Jran,sakou- 5795: !kannatusta., ettlä sille sivistyslaitO'ksen:a .tu- lujärjestysmuodon ])erustei.sta, sai se ai- 5796: leva.t H•Vlustulkset. voil!·ais,iån 1kieltää. Jos kaan sellaisen nousun kruw maassa, että 5797: sattuma.Ua. ni•inkin 1k ävisi, niin ei !kristilli- tuskin minkään muun 8JSiam .käsittelyn ai- 5798: 1 5799: 5800: 5801: syys si,itä hä Vliäisi; enkä luule kiPkowmies- kana on sellaista nähty. Ja ·kaike-ti .siitä 5802: ten itsen.sJ:i:kään usk•ovan kinkon O'levan niin oli .seurauksena Työs, että esitys us.konnon- 5803: iheikoil1a perus·bnks1'11a, että !s:e si]!ä; ihorjuisi. vapausla:stakin jäi iJ.epäämään yli vaalien. 5804: Mutta ·n.lt1o.n kannalta:kin aja,tel~en on Xi:i.issä. merkei-ssä käytiin myös osaltaan 5805: tämmöinen la.ldi a.i:van välttä:matön. T'ämä. vaaleihin. Kun nyt !Jräy.dään pää:tt.ämään 5806: Uskon:noQlll'VIlfPR<UJSla!ki. 107 5807: 5808: 5809: tästä esitykisestä, .ei eduslkUirunalla pitäisi naan us:kontokunnasta, pitäisi ikärajaa ylen- 5810: ainakaan olla tuntematolllta mitä kansa, tää 21 vuoteen. Muuten on .merkil·listä se- 5811: varsinroin suurin osa maalaisväestöä, tästä •kin, että .seurakunnan pitä1ä ;pibää •hautaus- 5812: aja,ttelee. Se ymmärtää kyllä sen vruhvan maa:ta eronneita varten, jos niitä :asuu 5813: kul'ssin, j01ka vi~me a.ikoina on vienyt toi- a,luoolla huomattava määrä. Mikä se huo- 5814: sinajatteleviakin entistä va,semmalle, ja mattava määrä on? Eikö sitä vo~si mää- 5815: on tämän siirtymisen kautta moni hyvä- rätä prosenteissa, jotta pirun päästäisiin sii- 5816: kin uudistrus saattu, jos huondkin. Köy- h•en, milhin ed. Mäkin:en: täiä]lä halusi, ni- 5817: h€<mmä•n •ka.nsan taloudel1ista tilaa on rpa- mittäin että saada1an sellainen oma hau- 5818: ra;nm.ettu ja on <edeJlleenkin parannettava, tausmaa pakanoiUe, jossa sitten saa. !harjoit- 5819: mutta mitä todellista parannusta oloihin taa sentkalta~sia menoja, tkuin kukin ha- 5820: tuo jumala·ttomuus, jota tämä laki edistää, luaa? Minun mielestäni pitäilsi tässä mää- 5821: sitä milruä ·en ymmärrä. Minä ym.mäil"rän rätä, että llmn on edes 10 % 1ai 5 % 5822: va.semmiston ka.nn.an tämänla~siin kysy- niitä seurakunnassa, niin pi täi.si silloin 5823: my'ksiin näJhd.en juurtuvan siitä, että olisi myöskin jo heidän kustantaa ja. hankkia 5824: koetettava va.hinqooittaa jokaisessa mahdol- oma hautausmaa it.seUensä. Minä toivoi- 5825: liJSessa k<ohda.ssa evankelisluterilaista kirk- sin, että va.Iiokunta esi tltäisi tämän lain 5826: koa ja sen vaiiku'tusta •kansaa:n, koska hei- hy lättä:väksi. 5827: dän mielestään :kir~ko pönkittää ka;pitalis- 5828: mia. Todellisuudessa ei nii,n ole. Kirkom E<d. S c h a u .m a n: Jag bad om or.det 5829: pääjulistus on ra:kkaud.en käsky ja .swma•s.sa med an.ledning a:V' rdg.s.m. Bäoks ytt- 5830: ta:r'koituksessa :se jullistaa myös: ,älä tapa, rande. Herr Bäck motsaHe sig religions- 5831: älä varasta". Jos tämä on pahaa., jo.s tämä lfr,ihet.slage.ns a•nt.a.gande allenast på deu 5832: käy peria,att.eitanne va.staan, jos tämä pön- 5833: kittää kapitalismia,, niin sitten minä kyllä grund, att däri icke inQ.~år e·tt s.ta1dgande om 5834: :beska.ttning a v d.em, S<o.m utträ·da ur .kyr- 5835: ymmärrän sen .kam.n:an, jo•ka tälläkin lailla 5836: koettaa saada haJaannusta sielläki:n, missä kan ulan att a·ns.Iuta sig ti.Jl n:åig.ot anna.t 5837: sitä ei vielä ole tarpeeksi olemlllssa. Ja religinnssam:fun:d. Det ,fram:gick, tyckte 5838: mimä ymmälrtäi.sin toisten ·kannan johtuvan ja:g, a:v herr Bä,~ks andragande, att ha.n 5839: siitä vasemma.ll e sii.rtyvä.stä ajanhen:ge.stä, e.mellertid a:lils icke hade .tänkt .sig in i frå- 5840: mikä viime ailkoina •on vaikuttanut kaik- •gans pra.kti~slka sida. Den:na .Jaig är j.u icke 5841: kiin ~h~ä pelvostakion, .ettei va:stedes saada en Ja:g, som ber·ör uteslutande d·en evange- 5842: .tämän par·empaa latkia. Mutta joko saa- li·s'k-lutlherska lkyr!lmn, utan den berör alla. 5843: daan parempi tai huonompi 1a:ki, niin minä reli:gionssamfund :i la·ndet. Huru ha.r herr 5844: en voi hyväksyä sella.islta ruskonnonvapaus- Bäck tänlkt sig lhe·s<kaHningen av en som 5845: lalkia, jo:k.a pitk~n .matkaa säämmöiksilllään trätder ut t. ex. ur grekisk ...kat.o·l.s·ka kyrkan 5846: houkuttelee eroamaan jäseniä ·evantkdislu- •utan at:t a.nS<luta sig tiH nåigot ·beståemde 5847: .terilaisesta. kil'kosta ja sen kristiU~s-:siveel ho·ss:a.mfund? Ska1H ihan oos·kattas, såsom 5848: iisestä kasvatbvas(a. vaikututksesta. Va.r- ·det •har föresla,g;i.ts, s•o:m om 'han hade ti:ll- 5849: sin~in 1,2' § :s.sä olisi pitänyt olla hamtuk- ihört ev•an:geliE;k-:J.uthers1m !kyrkan? Detta 5850: sen tästä asiasta ensinnä antamassa esityk- är .iu ren.t no·nsens.. Eller l:åt oss taga ett 5851: sessä 01llut veromääräy:s n:i~st:ä, jotlka eivät annat exempel. En ·me.dJbor·gare i det.ta 5852: kuulu mi:hinkään uskont:okuntaan,. Koko land ha.r a:ldrig tiill'hört nå:got religli.onssam- 5853: .toinen luku on neuvonanltaja:n:a, mi·ten:kä fund. Slkalll den:na <med,bo.rga;re sedermera 5854: .on järjestettävä, kun ruvetaam, pirstoamaam beSikatta.s so:m om 'han ba,de t.ililhört eV'an- 5855: .n}'lkyistä eva:nkEJlisluterila.i.st:a kansan:kirk- ge1isk-11Uthe<rsk<a ·kyrb.n? Alltså, den .fan- 5856: koa. Sitten tämä aaki vapautta.a myöskin ke, so:m 'herr Bäck uttalade, t.ro.r jag 'blir 5857: pakanoiden la·pg.et uskonnon o·petus:ta ;n,aut- amöjli:g att förvenkliga uti lag·for.m, ·och 5858: ti.masta, kuten tuo 8 § osottaa. 15-18 vid sådant förhå.1lande l!an jag ieke förstå, 5859: !Vuoden i:käisenä se ka.tsoo iihmisen. J:r<ykene- huru ma:n blott på grund a•v denna enski1d- 5860: väm ratkaisemaan us!lmnnollisia kysymyk- h€:t kunnat komma t~l:l ·det slu•t.resulta:t, so:m. 5861: siä, vai:kka ei olisi päi:vä;äikään nauttinut herr Bä:ck k:O!m .ti:U. 5862: uskonnon opetusta. Ku.nn:aJl~sissa asioissa Vad den sena:s•te ·äradie ta!la.ren betl'lä'ffa.r, 5863: on raja 21 vuotta, valtiollisissa 24 vuotta. som torde tillhöra riksd.agens på präst~r 5864: Kun on. ikY'S'Ymyksessä ·eroami!oon ikoko- l.iga. elemen.t syn.ner>ligen ri'ka .pa.rbi, så har 5865: 108 Perjantaina 2i2 1p. s~yslkuu.ta. 5866: 5867: ihan ansett la1g1e11 lböra principielll't ,fö.rka:sta.s. tiovalta.in taholta, mm sel:la.i:sina aikoina. 5868: Jag tror emel•lertrd iclke, att ha.n uttalade sen sisäinen elä,mä on. pyrkinyt aina kuo- 5869: ens de-t .pr@sber<l~g<a elemente~s inom sitt leen tumaan .ia .alarsp'äin .menemää:n. Ja mi- 5870: parl!i åsiJd., ty vå. .m:åste ändå flwm:ma ihålg, nä e.p'äillen., eHiä .se suuri tu.rva. ja •ne pe..kk'()- 5871: att två .kyrkomöten ha.va. ut:ala,t sig iför keinot, j·oilla vaHiova.!ta on meidän ma~R.s 5872: fu1lst:ändig .rel:ig'ionsfri:het. Låt vara at.t sam:me •lubervlaisen kirkon ;y~hteyteen taih- 5873: den.na .] ag •i vissa eus~kitJ.d!heter a vvike.r fråm tonut sit.oa kaik:ki !kansalaiset, se on ol·lut 5874: den .fo.rmul•ering, .som kyrk·omö.tena. hade oma•nsa tämän kiflkon opettwiissa •v•a.i'kut:. 5875: ,tänkt sig, så rä.r ·dern dock i iSto.rt sett sådan, ta•maan sellaista uneliai.suutta ja V'älinpi- 5876: att den hör även a·v• den eva•n,gelisk-:l:ut- t,ä.mä>ttömyytt.ä, et.iä ei oile tarpeeksi he- 5877: hers:ka ky.rka.n kun.na ibetraudas ·Som en god rei·llä .pysytty ei,kä n:ä:in oHen tehty 1Jä.y- 5878: <la.g. deUä tarmolla sitä :iyötä, m~kä ihei<d.ä.n vel- 5879: ·V·ollisuu!ks.i•in.sa. olisi tkuUJlunut. 5880: E·d. L o!h,i: Tuntuu verra.tta.in vaikealta Minä rolh:k-enen toivoa., että s~Hoin kuin 5881: ja •vast.enmie1iserl'bä rJ71htyä V·U!O·lusta.maan p•Ö.rtit a.vataan ja •vatpaus annetaan niin se 5882: u.skonn•onv•apausla.kia. sen jä1keen kiUin ensi- on myö.skin oma.nsa. herMtämä.ä:n nukku- 5883: anäisen pruheenvuoron •käyttäjä kommunisti •via. 'Paimenia. yhä enemmän kiinnitifumään 5884: ed. Mäkinen tääHä. ,k•äytti 'kaikk,i keinot saa- hu01miota. ni·i'hin periaa,tteisinn, :mille kris- 5885: da.kseen va.sta.va.ikutuk·sen niin suureksi kuin tinusko ja ·luterrilainen .kirkko ~perustuvat. 5886: ana.hdollista. kaikissa. tosius!kon·non raka.sta- Luterilaisen 'kirrko•n johd,osta ja, tulevasta 5887: j•issa. •Mutta minä s·iitiä. :huolimatta wh!ke- suunnasta ,tlll!lee suuressa mäJärin riip,pu- 5888: nen toiv·oa, eitä 'v'aka.vat. usk·onnon .:raka•s- maan .kui•nka. :pa.lj·on kirlkrko :kykenee pitä~ 5889: 1Jajat eillVIät am•na t:äJ.:a:isen provoka.tsioonin mään sis.ru:·lää.n. -eri uskonnollisiin suuntiin 5890: .vai.kuttaa näJin vaka•vas.sa a.siassa .k•äsityk- kuuluvia hen,ge:ilisiä li.iikkeitä. 'f~åytyy 5891: seen.sä. Minä voin tä.ydeUnsesti yhtyä nii- sur.ulla tunnustaa; ett.ä mY'ö.ski•n lut:erilai- 5892: hin Imtsa.n,i{)lkan.toihin m.i.bä ed. Se•pp.änen n·en kirkko .a.i.ka.isemvina aTiknina on osoit- 5893: täällä e.sitti. Me .kristillisyyden, uskon- tanut niin suurta suva.it.sema.tto.muutta, että 5894: non ra:kastajat, me ·olemme vakuutettuja jo sen ta•kia. •olisi uskonn·Ol1'v'a.pa.uslaki ollut 5895: siitä, että uskonto å.tsess'älän o•n .sellainen ailkoinaa.n vwltt.äJmä.bön myösildn eri uskon- 5896: ·v'Oima, joka. !ky.kenee illlman :mitään 'Pakko- noHislen suuntain toim.in·naUe... Mutta. k-e- 5897: toimenpiteitä yhä edelleen vaikutta.ma.an lhi tystä va.pa.ami~li.sem pälän suun taa.n kir- 5898: myö.skin meidän kansamme ·keskuu•dessa kon piireiss•ä on 'Vii:m:e aikoina 'Ol.Jut. ~ha 5899: .i.a toivot.ta•va.sti vielä ,paljon. suuremmalla. va,itta vissa . 5900: .voima,l·la .siUoin 1ku:in täysi 'Va.paus nrä:iss•ä Yksi t.är;ke.ä vaikutus tällä u·skonnon- 5901: a.sio.issa suo·daan. Kristu'kseu opin ja hen- va.pa!lls.laill.a minun käsittääk·seni <Jn ·luteri- 5902: gen mukaista ei käsittäiä:kseni ole se, että laisen kirkon vapistoou. Mehän tied•rum.me 5903: ;pyrkiä pakk·otoi:menpi t.eilllä seurakuun an kaikki, ·et:.ä nyt on a.stunut v·o~maan edus- 5904: y'hteydes.SJä kiinnipitämään sellaisia. ihmi- •kunna.n ·hyv•ä:ksymä la;ki pa1p1pien p.alk- 5905: siä, j.oista ensi.mä;inen vuhuja. oi:va.llisen ka.uksesta. Mutta tämä laki ei voi muut- 5906: n'äybieen .t<ä:äUä esitti. Mutta. uskonto {]in taa niiden palkkaussuhteita, jotka nyt 'Ovat 5907: rrnyö.skin sellainen asia, niin Ekeisesti .io- viroissa. Minä luulen, jos lute.rilaisen 5908: ika.isen ilhmisen sisäinen asia:, että jos mis- kirlkon virassa o.le'v'at pa;pit t.aihtovat edel- 5909: sruän niin •f;ä,ssä kiySy.my,k<f5eS·Sä •t:ä·ytyy. SU•O- le-en jyrklästi ,pitää .kiinni niistä tava:tto- 5910: ida t.äydeHinen 01mantunnonva.paus. Kuin- man suuritita palkkaeduista, mitkä. tällä 5911: ka paljon tämä uskonnonvavauslaki voi- hetkellä ovat olemassa, niin silloin voi Hi1mä 5912: maantult'!la•an tul•ee vaikuttamaa.n meid•än uskon•n•onvapa.us•l a.ki 'k:ir.koi}:]:e mu.odostua 5913: luter:ilaiseen :kir.kkoomme, sitä luonnollisesti lhyvin'kin tiuhoisa•ksi ja: se.nta:kia minä wh- 5914: Qn vairkea edeltlä.m•äJin. arvioida.. Minä kuoi- kenisin toivoa., että: kai'ktki oikeinajattele- 5915: te.nkin :t·oi.von, että i'ä:mä u.skonnom,a~paus va.t kirkon ;papit Y'mmärtä.isivä:t 1myöskin 5916: .la!ki itse kirkik·oon nälhden tulee vai:kutta- tässä suhte•es·sa mik1ä on adan ·voaa.timus ja 5917: :maan eritt'äin hy·vä.sti. Kotkemus kaikkina. •va•paaeht'Oisesti al~s•tuisi vat ka1iJrkialla uu- 5918: aikoina on ·os·ottanut, että 'kuru kflistinusko d·en pa ppieru :pa.'ik'kausj'är.ieste:l.m.än maa- 5919: ()ln pä:ä•ssyt siihe·n a.semaan, että se on tul- räyksiin. Jos he i!.ä,miän vapaaehtoisesti 5920: ol.ut !kovin ihyv:in tiuetu'ksi ja turva1tuok&i val- t.eke>Vät, minä ·luulisin, et.ta tämä uskon- 5921: lifa,ainharu'kimta asw1mstRJrikO"itu!ks.ioin. 109 5922: - - - - -------·-----------~_:_:_:.==..::..::.::.~=-=-===-==------- 5923: 5924: nonvetpa.usla:k•i ei sentään kovinkaan suuria Keskustelu : 5925: ,jouJkkoja vie k~rkon Y'hte-ydestä ,pois. Sililä 5926: minun .kläsitykseni •on .se, että va.ik:ka ,täiäHä Ed. K a a r n e: J.olkainen joka vähänkin 5927: ä:ä:rim:mäiseilt!ä vasemma;l ta olaid·al ta hyvin on perehtynY't tämän maan nylkyisiin maan- 5928: \kii,hkeoätä a1_g1itatsionia tuUaa.n käymään, olmistussuhte.isi~n, on trullut siihen jOihto- 5929: niin s.i,t.t,elllkin .myös työ.v,äes,:ön j.oukos.sa päätökseen, ·eLtä llliiJssä vamtsee huutava 5930: löytyy paljon s-ellaisia henkilöitä, joiEe us· vä,äJryys. Että esil:läo1€'va ·kys.y.m:ys on 5931: •konno-l·lis-et kysymykset o•v•a:t s·iksi Ekeisiä. tämän istunto;kauden v&kavimpia. 'kY'SY- 5932: 'flttä ·moni a.jatte1ee sentäiän vaka,vast.i, tah~ myksiä, siitä lielllemme yksimiehsiä. Maan 5933: took'() hän irta.antua kaikista uskonnollisista kansantalous on rappiolla. .Tuonnin kas- 5934: yhdysk·unn:sta ja jäädiä aivan pa1kanaksi. va,es,sa vienti vähenee ja :s,etelimäärän sekä 5935: Si:nä .sulhteessa. miriun .miele-stäni juuri se vaHion vela;n kasvaessa manka•n a:rvo py- 5936: py:kälä, joka mä,ä.rä·ä, e-~ t!ä 1henki.lökoohtainen syy a.hai.s<ena. Vuosi vuodelta on m~a. 5937: ilmo.itus o·n tehtävä, on a.ivan pa:tkaJ1aan, ham uJlik:oa tuotava suuvet viljamäärät, sa- 5938: €ttei•vät sellaiset agitaattorit kuin ensimäi- 'ma.lla <kuin ]a.aja.t viljelysk€'lpoiset IIllaa- 5939: .ne•n puhu.ia saisi aja tt€11emaH·omilta. !kerätä aJue•et odot·tava t vitlj.elijä.änsä. 'Tämä sa- 5940: vUJ' takiöoia .ta:skuunsa. ~aan ailk:.aan lkuin työttömyys on yleistä, 5941: Ja monituhantiset kädet .olisivat valmiima 5942: Ed. B ä c k: J ag måste kontsta.tera att ta'rbtumaan auran:kurkeen ja kuolk,kaan. 5943: dokto.r Schauman am,tingen icke hört orda- Suurella mielenkiinnoJla odottavat tämän 5944: 1ydelsen av mitt anförande eller at.t han maan monet tuhannet tillattomat ma•a.työ- 5945: läi,set ja heihin v·errattava:t pientilojen 5946: också har missuppfattat det.samma. Mina 5947: md lydde sålund.a: ,Den .föreliggande la- o.mistaja1t nykyisen edusJmnUJ.an raLkaisua 5948: gen hade nämligen nödvän.digt bort be n. s. Lex Kallion suhteen. Torppariva- 5949: .stämma, a1tt den, som ur kri,st•et •samfund p.autus j.o suurin piirtein tunnetaan, joskin 5950: pappilain ja kruunun vinka.tatlojen ja kruu- 5951: utträder uta.n aJtt i annat dylikt rnträda, 5952: nunme'bsätorppain vuotkra-alueet ova:t pa- 5953: måste till st.aten i EikaH erlägga samma be- 5954: lopp som han -före utträdet ur det kris•lna raiHaa.n itsenäi.s'tymäs.sä. Porvarit ovat 5955: samfundet til.l deit.sa!ll!ma erlagt". Jag ta- :aE,kene-et, -eltä läh!vuosien a.ika.na. yksin- 5956: lade således varken om lutherauer eller omaan vucrrrra-alueiden 1unasta.miislain n·O- 5957: greker utan o.m :kri,stna i a·Umän.bet. Huru ja,lla saadaaln 60,000 a 7·0,000 i,tsenäistä 5958: 1 5959: 5960: 5961: 5962: mitt förs~.ag sed.an verkligen i prruktiken ti:aa .muodostetuksi. Esilläolevan lain 5963: ·skull.e komma att. rea:litseras, därom ha'r kautta. olisi tietenkin t.a,rkoitus e.dellä•mai- 5964: naturligtvi.s en kommande l]agst~ftn•ing att nittuj.en lisäksi a.suttaa. .ne noin 2.00 000 5965: besluta. Jag är sålumda ioke skyldig att tilattomaan väestöön kuuluvaa ruokakun- 5966: på hr Schaumam,s ifråga sva:r.a något Vl- taa, jotka odottavat pää.s.evä•nsä maahan 5967: kä.sik:si. Heidän puoaesta.an ta'h toisin tässä 5968: dare. 5969: asia.ssa puhua, mutta luulen ebtä on IDiel- 5970: k em. turhaa enää:n kor.ottaa ' ääntänsä 5971: Keskust.elu julistetaan päätty.neeksi. 5972: asiasta, jo:s:a jo •en.n.erik:in o.n paljon pu- 5973: A.sia lähetetään puhemitesneuvoston eh- huttu ja kirjoitettu. Mutita !koska katson 5974: dotuksen mukaan p e r u s t u .s l a k i v a - että lailla. jota täällä tänää·n käs•itellään' 5975: li o k u n t a a n. ovat kaua.s:kantoiset .seuraukset ei ainoas: 5976: taan n:ibin pikku-eläriiin nälhden. ioita tä:~lä 5977: lailla aiotaan luoda, vaan vieläpä kan,san- 5978: 9) Vuoden 1921 valtiopäivillä lepäämään jä- taloud·ellisesti, ja ilws:ka sen Ji,sä;ks·i edustan 5979: tetty esitys laiksi maanhankkimisesta asu- täällä juuri Suomen köy,hintä j.a omi.stama- 5980: tustarkoituksiin tonta ain.esta, •en voi olla sa.nomabta muu- 5981: tamaa sanaa asian joihdosta. 5982: En ydtäkään mo.nien :muiden tava.lla 5983: esitellään. esiim,tyä minään kama.riviisaana. Ta.hdon 5984: v.a,in vetää muutamia johtopäätö'k:siä asiasta 5985: Puhemi-es: Puhemiesneuvo-sto ehdot- •köyfhälislön nläl>clku 1m alfa ·ka~.soen. Ja 5986: .taa, ett.ä asia lähebettäisiin 1ausun:non saa- koska min1111la o:n tai oikeammin ol.en saa- 5987: mista v.a:rten maata.lousvaliokuntaan. nut jolllkun verran käytännölli,siä ·kokemuk- 5988: 110 Perjantaina 212 rp. syySkuuta. 5989: 5990: 5991: sia viimeisen, tatä ed.efll~sen maarefor.mim- neksi, että se .on kansanta:hmdel!lisesti epä- 5992: me, s. o. lu:nastuslain <tUJloksista, lähinnä edu:1lin·en, IS. o., väJhentää maan tu~ttoa. 5993: sen toteuttrumistavoi·sta ja sen aiheuttamasta Mutta :tuHaiksemme ~bse •asiaan, on en- 5994: torppariväestön taloudellisesta kehityksestä sinmainittu motiivi, pyhään omistusoikeu- 5995: ollessani useiltten satojen. vuokramiesten teen kosdmmitnen, oikeistoLle !kaitkki ka.i- 5996: avustajana lunastusasioissa, niin käyn. tä- k.essa. Iskusanat ,kO'rvapuUJS!ti .kansanval- 5997: männäiväi•sen lain arvosteluun sitä suu- t.a:isuudethe" ja ,kansanbaloudel'hsesti epä- 5998: remmwlla 1syyl1ä. Kuten. joka.isell€ on tun- ed:ullin.en" OVIat v~ain kl'01kodiilin kyyne- 5999: JJ:ettua, on maamhrunkin'talkysymys tullut leitä. Keskustan taholta on taas innok~ 6000: viime vuo.si·e'lli kuluessa päivän kysY'myk- kaasti ta1hdotbu •sehtttää, •että mainitulla 6001: seksi, .kysymykseksi, jolle on täytynyt löy- Lailla swa.daa:n maa1ta1l·oudel1iset :omistussuh- 6002: tää jon.kunlainen ra.tkaisu. P·eriaatetta te8it :ta.sai,sempaan suhteeseen ja irtain 6003: täysin vastaavaa, jdlla tämä kysvmys voi- V'äes<tö a1sutebuksi. MuHa :illun asiaa lä- 6004: taisiin, poi,staa päiväjärjestyksestä, on llme- •hemmin tlarka•sioo:ee ja 'kun tätä ihanaa ra- 6005: tflttu etsiä, mutta ·ei ole on•nistuttu. Minä kennusta •sil'le nyt luoduin piirustuksin 6006: en. suinlkaaTit uS'kalila lii,koja väittä.es.säni, käytännö1ssä ryhdytään toteu;tbamaan, niin 6007: että Suomen omistavat luokat luulivat rat- tullaa.n huomaamr.an, .nimittäin ne, jotka 6008: kaisevansa puheenaolevan kysymyksen n. s. Lex KaHi.o.n avuna >a~kovat mruaba hank- 6009: lunastuSilailla. Mutta niin ei käynyt. Siitä kia, että ~asia ei ole tuUlutlkaan sil·lä aute- 6010: .pa.rhaim,p.ana todistuksena on tämänpäi- tuksi. On huomattava, että jo heti aJ:ku- 6011: väinen laki. määri~teily.i:ssä on koMia, joi>d·en perusteeHa 6012: On siis julkisesti tunmu<&tettu, etitä maan- moni jää het•i kok101naan loain u]k,opuo1 elle. 6013: {)lm~.stusolot kairpaa<vat •pikaista korjausta .. Kansarra,i,sluottaunuks•ensa menettäne1Hä ei 6014: Tässä asia;ssa on, •srumoin kuin tämäm maan ol·e lun•asbusoikeutta. S.iis jos joku, joka on 6015: fina.ns•sia,sioildeTitkin. J.oka kerran, kun tä- vie<ttärn·y-t epäsäännöllistä elämää ja me- 6016: män edellinen ·eduskunta rniitä käsitteli, netitäJnyt lroam,sahisluolbtam uksen.sa, hänelil'ä 6017: oltiin toivorikka:ita, että asiat siinä suh- ei siis ole oikeutta kiinnittä.ytyä >maahan, 6018: iteessa <oliva;t järjesltykisessä. Mutta kehi- jos taJh!Jo~si ryhtyä ·säännö'liliseen elämääm. 6019: tyssuunta näytt~kin päinva.sta:ista, sen Samoin p·olmtti:sista •syistä ikainsw1•aris1uot- 6020: olemme jo kylili·n s.elv•äJsti täissä eduskun- tamuksenlsa menet•häm.eiUä. Lairn 3 § :n 2 6021: nassa ooidem<neet. Minä omatlta vakaumuk- moomem'tim muk1a.an ki·elletään lun:astamis- 6022: se"l'tani, jonk•a uskon devan •ry'hmäni<kin o.ikeus palsta.. ja nykyisin muod·ostetuilta 6023: kannarn, {{en <sitä m.iteltä, .eJttei nykyistä ,pien;hlall'li,siJ.ta sekä vudkra;mtiehoiiltä, j.aiden 6024: ta:loude1li.sta elä,mää saada enää tätydeHi- vuvikra-,a;lue ikuuLuu lun•a.stUisiloain a'laitsiin 6025: tSesti e~invoi•ma!seksi entisillä periaatteilla, alueisiin. 'Dosin 3 § :n 5 momen1tin 4 6026: oo on, p:itämäliltä PY'hänä yksityi·stä omis- .koihda;ssa 1my>ö·nnetään ihe~Heki,n tämä oi- 6027: ltusoikeutta, kuben 'illurna~set egypti1 äiset keus, jo1s ovat jä•rkiperäi,sesti vilj.elloot ti- 6028: Nii1 in kvolko·rui.ilejä, Vlaa<n ka'bson, että ta- .la·ans-a rta.i vuo'kra-.aluett.a•arn ja mivanneet 6029: ~oudelJi.sen e1 ämän e 1invoimainen kehitys siihen kuuluvat v11jelysk·elpoi,set alueet kas- 6030: vaa1ti.i Ja.ajempiJa peri>a.ai:Jtei:ta, aivan päin- .vuke'p·oi•s•een v~lje1 yk~se•en, mikali >Se har- 6031: v.asbai·s,;,a lllitta.suhteitoa. kiban tarpoollisefffisi ja kohtuulliseksi. 6032: Täilllä ei kuitenka>a.n mie~l•es:täni estä mi- S.anoma.tf<aki:n o.n oseilvää, että tässä kohden 6033: nua arvo.stelemas,ta I....ex Kal 1iota ja etsi- .asianOima,isben harrtkimt:a on •sellainen, ettei 6034: mästä kei·noja, jobka •ny.ky~ten taloudellis- al•ue'~ta 10le jämki'P·eräises·ti viljel,ty, eivätkä 6035: ten ·suht.eiden va1 1it.essa ehkä. olisivat vas- kaikki itse raiV1an>n1eet aluettaan vilielys- 6036: taaVIam:pia köyhä~ti.stöön nähid>en kuin edel- ,k•eliJoiseem kwsvukuntoon. Useai oVIat ti- 6037: i}ämainitbu laki. Äärimm:ä;inen oi.kei·sto, lams•a ostaneet täysin v•almii'ksi raivattuna 6038: 'kuten tunnettua, on ·~mhtautunut tähän la- ta.i sitbern Vla,nihe,~rparn·sa Qvat sen 'tehneet. 6039: ikiin •ki·e·l1hei:seslti. HeiJ.Iä on o~keastaan Kuibenkin suu,r~in os•a a:loue:ensa •lu.nasta- 6040: ko 1me se-1:1 a.i.sta. .moti:,,,: a ioiden nerusteel1a ncista '}lien:ti.l.a,'IE,si•s•ta ,kai,paa ki·pe:ä..c;ti. lisää 6041: sitä vastustavat. Ensiksikin, että se kos- maa1ta ja IO'll~ba.essa.an ern.neswän asunnon, 6042: kisi liian syvä>sti pyhään omis:buiSOikeu- karja.n j:a t.yöväV,neet, voi·sivat he parem- 6043: teen. To:seksi. ett1ä mainittu Ja;ld on knr- min PYISt.yä maa1~.a vr]j.e1emä!ä:n kuin sel- 6044: vapuusti kansanv·altaisuudelle. Ja kolman- la~set, joilla 01n aivan tyhjät kädet. 3 § :n 6045: 111 6046: 6047: 5 rolomentin määri!trelmä siitä, ku:ka vuokra- m1selle välttämättömät. Samoin lain maa- 6048: alueensa ennemmin •lunastanut :pi•errtilalJ!i- ritelmiä metsän j·a vesialueen suhteen tul- 6049: n-en katsota•an t1la.:s'taan ikeinotte1utatkoi- kitaan aina maano.mistajain etua silmällä- 6050: tu'ksessa luo:puneen, on ·sekin varsin e:pä- pitäen. 6051: maruraim.en. Lis.ak!Si määritellään, että pi- Ba,ffikol•novutetta:V1aln allueen !hintaperus- 6052: tää ol!l·a tar:peeHinen tM\to ma•aba.lo>ustöis:sä t·eeklsi on lain mukaan pantava ,paikka- 6053: sekä väHtäm:äbön maantahms:irtaimis:bo tai kunnalla vallitseva käypä hinta, kui1tenkin 6054: se-n hankki:m~s·oo.n ta1r•pee1Enen luotto tai ni~n, .et·tei se maanhi.n•tojen yleilisesti nous- 6055: omat vara.t. AYsunto·tiJJ,an hakijana tu::ee tessa •saa vril'j•elystillaHe OIUa •korkeampi 6056: myös olla oma;t vamt tai 1uo·tto tai sellai- kuin .se hinta, m1rukä sama,rrlaoiJs,esta, yk- 6057: nen ammat!Jitai·to ja it;>nöky:ky, että arvel- sistään maata.l1oushnobanboa varben osbe- 6058: ~aan ·hänen ·saavam asu.nn:o'n itselJ.e•en ra•i- tus•ta mamsta •on vi1meisben ,5 vuoden ai- 6059: va•tutksi. Kuka esimerk~ksi nyt nykyään kana pailkkakunnmlla va•p,a.a~e>htoiS>essa :kau- 6060: antaisi luottoa järjestyneelle työläiselle? pwss.a meski.mtä:äJrin suori:tettu". 6061: J\'.Laa'lmpitrabstilt a.nba1siva:t theiHe kaikkein Maan hilnba on viime1sinä vuo;sina tavat- 6062: mifJiluirn:min k:uu}an ikallloon, mu'tta ei luot- tomarsti 1kohonnu1t. TäJmän :on .ai:kaansaa- 6063: toamre. Ja jos ounilsbuu joten:kin saa.mamn nut etupäässä se hurja ia:]IOtkeinottelu, mi,kä 6064: vanoja ·tai ~uotboa, •ebtä v"Oi vel•a:ksi ra'lren- tällä a 11alla on vii,me BJilko.]na vall~nnut. 6065: taa nykyajan k.alle]sta raJkennusai•neista Esi:merkiksi kaupuniki>en ja. lii:kepai•kkojen 6066: kailkki välttämättömäit ja tar:peelliJset raken- lähistöllä on viimeisi1nä vuosina vapaa.eh- 6067: mukoot, ha.nkkia :karjan, ta,r""i·btava1t maan- tJoistkaupa.ssa malk>settu 10 a 15,000 mark- 6068: ;vrljely!Sikahlt y. m., ni1n .sa.a ve!·ak<så. lu- kaa ·heih taa.rillt.a va•lmi,]sta .pel•],Otstta.. On 6069: tnast.rua •suurlkapita•}1stil:ta hänen 1kau•kaisia päivän <selvä asia., etlbä aina!kin ni~ssä :pai- 6070: ja asumatit.omia korpimaitaan, joihin o,n k•oissa tulisi tämän ],ain mUJkai·nen lunas- 6071: luna.stettava ja laitett.a.va tiet sekä raiva;t- tuSih.i.n:ta olemaa.n 2,000 a 3,0{)0 markkaa 6072: tava pelilo:t. Tämä Qll >Se.l!lainen umkk·a, hehta·a~r~ 1 tta. Jo vuonna 11918 sa.ivat useat 6073: j oh10n va.i.n ikorlreinban yksi sadasta ti>' atto- its.enäistyneet t01r:pparit ma.ksaa ylimaasta 6074: ma.st.a pvstvv ja ennen :pitikään velkataa.k- va:paa•ehtoi·skaupmssa 5 a 8,000 markkaa 6075: kansa ~aBe setkin •sortuu. Ja en:t•isiä :pi•en- pel.tOth~hta.aril:ta. Jos tämän ,],ain iluna.stus- 6076: tiloja saa •nylkyään ostaa va.1jon haJvem- hint.a:perusteen:a oli·si 1'9114 vuoden him:ta- 6077: ,ma.1h kuin uusien •hinnak1si tu] 1si. Kun ta.so, niin se jonkun verran muuttaisi asian. 6078: sit.ten dt'taa huomi~on luiOvU:tusvelvoHisuu- Tosin kyllä itsenä.i.sity.neet bo•rpparit ovat 6079: .den alai•sen ma;a,n a:limma•n rajan, ni.in ei y]erensä •saaneet Irokea, ettre!i lu•nastus1.alkia 6080: liene kaikissa etelä1s1issä kunnissa kuin oJ.e ·siirn ä ·swh1beesSia su UII'estilka.a.n n·o·u da- 6081: ,anih-a,rvo.ia ·re11l,aisia ·suurt~l oja, joi:den lie- t·t:>i'tu. Kun ·otitaa huomioon, .että Lex Ka:l- 6082: peiF~ ;vl(}·ilsi saa.dJa jonkun vil1 j•ebnsti•'an muo- l.ion pakkolunrastus)ain a1l.a;isen alueen hi,n- 6083: dostetuksi, kun taas asmitoti'ttksi sellai- naiksi ;bu·l.i.si 1,000 a 3,000 .marikkaa heh- 6084: set erämaas,eiidut ovat 1sopimabbo.mia. Sitä- taari, &iiJiloin pien,emmän1kin vtill jelysti·1•an 6085: ;paritsi maa.n'o'mitst.aia;n 'larp·sillla on oiikeus hint•a nousi,si ta·va:ttoman kol'kealksi. 6086: ,rnui.den ·ed·e.''lä maan !Saa1nti.in, rsilll]oin kuin A·luee1•b löy;tyvien ratk•ennusten suh:teen on 6087: lainmukailllen maan pmkkolunas.tu.s koskee as•ia sa!ma. 6088: tilaa, j.oho·n heill•lä on •perilmysoillmus. Sa- Asuntotilan omis.Jaja11€· on asetettu sama 6089: nonnat selloaiset kuin ,kei'!wthelutarkoituk- aitaus,ve1vo 1 lisuus, jnka. sisältvv ·v•. 1918 6090: sessa" ,,jä.rkiperäi'S·e.ssä viljoelykse:ssä" y. m. lunastusla.kiin, jota. mä:kit111na·laåset kar- 6091: ovat hyvin epätar~kikoja määrittelyjä. Oi- vaasti ikiroavat. Ja se on todeJ.la ep.äoikeu- 6092: k€.itston t:ahnlta ei ole •kylrr.ä1kään turhaan tet.tu ve1 vo11i.suus, .ioka olisi mitä pikem- 6093: .mru:,nibbu l]a:im ep·äta,r'klkuudesta t:ullkitsemi- min •poistettava. Olen ollut. tila.i·s•uud·essa, 6094: .seen n'äh.len, vaikkaarin he tek·evätkin sen mi,ssä va.nihaa. les.k,iva~moa. vaadittiin ·hää- 6095: turhasf'~ pe.1ossa. .Silffä ei kai tulkrtsemis- deHäväksi siitä svvstä. e.+tiä a luettaa.n ym- 6096: mahdollisuuksia kä;vt.etä heitä va.st.aan. vAan päröhfä aita oli la:honnut h 'hän ei mistään 6097: heidän •Puolestl:aan. Selvää on. €'btä esim. lno- saanut ostaa. a.i;dan a.in.eita. 6098: vubusvelvtOl~ti,suuden rky·svmylksoon tultua Kun ika,ikki ·otetaan lu'kuun, joutuu Jo~ 6099: o.n .iok.ainen suurtila ,järki;peräis·essä vilie- pu;lta lk:u'ffilmaUi1siin m;,ete1miin. Onko t.o- 6100: .l;y'ksess<t" ja oon haika'ffila.att ja l'aitumet ti- siaa.n tällä 1aj11a: aiottukaan saada antet- 6101: 'Ian jälJ.'!kiperäitSelle ja kann.at.ilaJvaJle viljele- tua rma.a:taomistamatto.man lu.oikan. asemaa. 6102: 112 Perjantaina 2.2 'P· syyslkuuta. 6103: 6104: Tarkoi1msperä1. näyttävM toisilta. Eiköhän 1 rr'äl.lä Lex Kallioolla ~aiotaan luoda pik- 6105: tarkoitus liene sama. kuin entisaikana.: saat- ku vili:jelij<äitlä, nimittäin ne, jotka. siili.en 6106: taa. tiolabon väesrtön raivraamaa.n uusia vilje- kytkenevät, ta:lojen li.e1le1He muokkaamaan 6107: lysalueita., joiden vero- ja. velkataa•kan pai- maita, jotka ennemmin tai .myöhemmin vel- 6108: na.ma.na ja s.iotoma.na, tä.yt.yy pysyä nöyrinä kata.ak.k.a.nsa pa.i·non ta:kia täytyy luovut- 6109: kapitalismin orjina. sekä kaiken lopu'ksi taa maansa vela:lolisilleen., siis swma kehi- 6110: jättää raivaamansa alue velkojilleen. tys kuin ennen~kin. 6111: Torp•pa.r~:uoikoka. p.ääa.siassa on ta{ojen l•ie- Nyt 'h.eiHä on ,.,oikeus" 'Pitää .maansa., 6112: peillä näi,hin saakka. muoikannut maata .. Ja sanotaa.n.. Ne ova.t ·omia, niitä ei voi ottaa 6113: kun. maat ova.t ol·leet kunn.ossa, nii.n on. ne ,ku..en to.rppareilta. Mutta minä .Juu!en, 6114: heiltä ri•istetty pois, ta.lot, voimakkaam- että olen tullut siihen, jonka ta:hdo.n saada 6115: mat, nielleet ne :he,iltä. Oike:utta. ei o}e ol- tänäiän sanotuksi: tälla.i:set vel•kaiset pikku- 6116: lut. Vuosikymmene·t on näin käynyt. Nii- vi:je:i.jät o•>•at tuomi,[ut 'häviälmää•n. Ny- 6117: hi·n 1li,itl :vv 1ukem aton saria !kärsimy ksi.ä, tkyisenä a.jan'ko,hta.na the eivät voi pysyä 6118: oi.k:erudoenkäynt.ej•ä ja muita. vaivoja. Kel- pystyssä. Keskittynyt kapitalismi nie·}oo 6119: paa ky·llä.kin seHa.ist.en·kin maaros·v•Jjen ·pu- he;·dät. Painostus on liian voi.ma.kas. Ta- 6120: hua pyhästä omistusoikeude.sta. (Puhe- pa,hluu ~vaa.n. p:eni ·kiertokulku. 6121: mies koputtaa: Pyydän pUihujaa järjestyk- Jos to•ddla aiotte saada. tä:män asia.n jon- 6122: seen!) jotka ovat torppar:n.sa suurine lwpsi- kunmO'iseen ratka.isuun ny;kyisen ta.loudel- 6123: joukkoineen häätän.eet •maantielle, ryöstäen Jisen e:ämän .puitteissa, on teidä.n .silloin 6124: maa.ti:1.k·nL jotka, tor:ppari sa.i mlivata ·kor- kouraistava syvemmrru pyhää omistusoi- 6125: vesta vilj:elyskuntoon, ja sa.a:tuaan ne v·oi- keutta. Ja. jos pien.vilj·elijäväen etuja har- 6126: maperäisiiklsri, tuE ahna.s maarosvo (Puhe- rastaa., on s1lloin saa.ta va. 1he:1dän tai;:;ielu- 6127: mies ko·puttaa: Uudelleen kehota.n pu.hujaa kykynsä voimakkaa.mma:ksi, että he v·oisiva.t 6128: järjestykseen!) ja am.wsti ne ilman muuta i·t- pysyä .pyst.yssä tw:oudeLisessa taiste:ussa. 6129: seHeen•. Miksei smoin pUJbuttu työ1äisoen Oma.sta pual•es:ta.n.i olen si.tä mieltä, että a.i- 6130: työntuloksien pyhästä omistusoikeudesta! noast,aan maan yht.eisku•nn1allistuttaminen 6131: Kuka. te:s~ä, 1hyv'ät ·herra.t, siHnin •pu·hui on aimoa te.psivä keino tämän 'kysymyksen 6132: 1·orpiparien omaisuuden pyihyydestä., kun lO'pullise.k.si ratkarise,milse:ksi, mutta siihen 6133: hän kyyne 1•silmin ikokoili repaleiset ja ei pä.ä,st.ä,, kä.den käänteessä. Kehitys vie 6134: nä'kiintyneet la.psensa ja sanoi viimeiset meid'ät ]o,pulta. sii'he·n. Lex Kal·lio, ny-kyi- 6135: jä2.il1YV·äiEet n.iil}e ta.nhuville, joil•le oli lliUO- sessä .muo.rnossaa;n käy•tän:töön pantuna, jou- 6136: rnutensa hi-en ja veren ulhrannut. dutia.:si tämän ajan tuloa., si:Iä se synnyt- 6137: Ma.a.nomista.jien ri•isto.polili:lkka. ·on syn~ täisi ka.tkemutta. ja. tyytymättömyyttä ti- 6138: nyt tä•n y.t sen 'henkipa ttoi.s·en maakö.yhälis- latfoma.ssa. väestössä. Mutta minä -en ta•h- 6139: iön, joka. nyt ndottaa. tila.isuutla. p.ä:ästä t.o~Sii niitä kär.s.imy1ktsiä h•eidän kannetta- 6140: maa,han ·käsiksi.. ge saa.sta,;n.en '\'a,Jtio- va.kseren, joita. siitä seura.isi. 6141: politi ~kika, jcJm täte.n on tuomiostuimien ja Ajatte' en, ett.ä o.suus,kunnalliset ta1i sen- 6142: po'iisilailoksen a.vulla. ha.rjoittanut maaty·ö- muotoiset pi•kkuvilj•elijäin yhtymät oEsi.vat 6143: vä·en riis-!ä:mis\rä ja. ryöstäomi,stä, ed istäen elinvo~ma.!.se.mp:a. Ne kest:äi,siv:ät parem- 6144: siten maa,pääoman :kasaantumista yksiin kä- min ta.Joude.Jlise·ssa ta.islelu3sa 'kuin yksi- 6145: siin, odoUa.a :nyt k·orjaa.m.ista. TäJmän ,py- tyin-en pikkuv·iljoe•:ijä. Ja. kan>"anta.:oudel- 6146: hän omaisuuden" ta.kai:sin.luo•vuttamisesrta lise,stikin se olisi edu.Jlioempaa.. 6147: on nyt. tullut. kysy;my;s. Asuntoti.lojen, jotlka nimittäin kykenevät 6148: N y.t ovat torpparit ,itsen.ä,isiä". Ehkäpä itselle·en selJ.a.isen hankkimaan, omistajat 6149: pian ta~ o11de:.JiEen tilante·en y;h!ä 1Jahetessa joutuvat :hy•v•:n pia·n n·e menettä.må•än. Lo.p- 6150: ..~tsenäisiä •maa.nti·eki.ert!åj:.ä". He eivät puu tyoö. Tä.y:yy siirtyä .muual·le. Emme 6151: ensi aluksi ymmäJrtäneetkään, mitä itse- elä vie'ä järjestetyn tuotannon aika.kautta 6152: näisyytensä .moerrki!si. Mut.ta nyt vasta jo:'loin. pa.1 k.kat;yö:äinen voisi a"ettua. jonne- 6153: huoma.t.essaan vero.- ja. ve:'kata:a.k:kan.sa pai- kin elin.ijäik.seoe•n. Minusta ·olisi va.ltion ja 6154: non, sekä nähdessään muonamiesten torp- kunti-en korj.attava asutuskysymys rak-en- 6155: pia syntyneen ta.lojen ympäri,lJe., jotka nyt lama.!la ty·öiäisi.J.le asuntoja.. SiJl oin ei 6156: tekevät ne työt, joi,!a he el!nen tetkivät. ja palkka.työläine.n joutuisi sellaiseen kiusani- 6157: joista kuvitte~·i·nt saavansa itsenäisinä seen tila:n.teeseen, jo·hon voi joutua asutu8-- 6158: pal.k.katyötä, 'h:e sen ym:märtäivät. tilan omist.ajana. 6159: 113 6160: 6161: 6162: T·rumän la.in ,is·ä" on ·viime ediUskunnassa olevat suuret maa.nomaisuudet o-vat ylelli- 6163: sanonut: ,Onnettomuus on uhannut maata syy.stava.raa., j•on:ka tälhdt8n tuhannet tilat- 6164: juuri Lyyty·mäitiömyy•den ilmauksena, joten tomat ja k.ako :ka:n,santalous kärsi.i. Ase- 6165: Ylhte~sJmnna:n pitää tehdä kai'kki VJoitavansa, tett.allmon määräty:s'tä pin:ta-a.lasururuude&ta 6166: että t~'"'tvmättömyydem. aiheet pl(}i&tetaan". a'lka,en - esim. 200 lh€1htaa.rista - mitii 6167: Se on ·oikein sa:noltu. Kun näin on, niin ei a.nikarin ja a•steet:t.ain kohoava suurmaa- 6168: pitäi.si 'i:mää otta1a. maan tilatauta välestöä omai.suusvero. Esimer'k:ksi 2·00:...-300 heh- 6169: pol iit.tisi:ksi pelina[)I>u:·oiksi. 'TorPfPari väes- taariin 500 .ma.rkkaa !hehtaarilta, 30o.-400 6170: töä. se.llaisena..pidettiin, m:utta lo.p:purien lo- hehtaa.rii:n 1,0t00 mariklkrua hehtaarilta ja niin 6171: 'P'U.ksi Ee politj,ikka. kosti itsensä. Pon•a.rit, edespä.in,, joka 100 ·heh!taarilta .500 ·.markan 6172: äl'k ää .] uottako sCikea.s ti suoje•:rus·kun iiinne, nousu, aina 10,00.0 marktkaan a,sti. Ken 6173: siJ:ä pa::·joa. suuremma.l'kin ma.hilit maail- sitä ei ·halua suorittaa o• .koon voelvo.Uinen 6174: massa ovat ·kukistuneet. i 1m a i seksi luOIVIuttrumaan veronalai· 6175: ISo!SiiaEdemokra.att:,en ta:h·ol ta on viime sen maansa ylhteiskunna.Le. Näin yhtoeis- 6176: tlduskunnassa. lkyseessä.oleva.n ]a.in johdosta kun1ta nvkyään menettelee muid·enkin: 6177: san10ttu: .,tämä laJ'.~i e:i m~t.eclkään tule t~lat kanssa.. Koen ei ma'ha vel'o.jaa.n, jotka tä- 6178: toman väestön asemaa ra.Lkai.soema.a.n. eikä mä parlallllentti on sä:ätän\Yt, häneltä rvös- 6179: ei>äva.rmaa ta:oudeJ,:ista asemaa para:nta- tebä•än ta.va.ra.nsa, ja kukaa,n ei edes ym- 6180: maan. Mutta. lä1mä .}a'ki t'u ·oo tp•ikkuporva- märrä .puhua miLään pyhäs.ä omistusoi- 6181: rien hyödyksi. Ja ett.ä juuri ne sää·dökset, !k€tudesta.an. Tä:en Y'hteiskunna·lle luovu- 6182: mi, ..kä sioädy•vält .pullieena.o:oevaan lmkiin {.ettn maa annetaan p-erinn·ö''l~sellä vuo•krta- 6183: luovuLius'ainnan määräJälmi•sestä, tekmrät lain oikeude::· a tilatt.omille. MaJ'JdoHise.sti lker- 6184: kä~,tännö:1is.en merkityksen melkoi.sen mi- tyvät verot käyteli:än ti!a.ttomien asunto- 6185: tä..tlömä•~~si - Tällä 'a.:,Ja jätämme raja- jen ha.nk•kimiseksi. He.ti e·nsi tilassa luo- 6186: aidan u!ko1puo'e'Je ka.ik·k:oen 'huonoimmassa '\'Jtettahon h.:kki vanio·n. kirkon ja ·kun- 6187: a•sem a.ssa o· eva.t_ b.enki;öt., joi:•la. kuitenkin tien vi]j.elvskeln•o:tset maa-alueet p·erinnöUi- 6188: "\'J·isi olla mm\do lis•u,nksia lel1d:ä hY'ödY':- se lä. vuokraoikeud•e-' · a. li.' atLomille s~kä sel- 6189: listä tuotannollista. t•y·ölä. - Mutta. että lai.s1'l•e pienvilje.lijöille, .i•u~Ha ei ennestään 6190: sos:a,'idemo•kra.a.lt<ie·n on pj,det äv'ä h.uo:ta o'e riittäv•ä:ä vi.je'ysma.ata., eiikä ta.r.pe.ellist.a 6191: s:i-Lä.. e~tä laki Lu'eoe korja•tuksi, että lai:lla metsä- ja. la,;.a,unmaa.t.a.. 6192: tu:isi o'emaa.n käytännöl:ist·ä:kin merki- Ed>e 1läsa.n.otusta •käy se 1 v.iJ.l>e, että m in:ä: 6193: tystä." tu'en äänes ä:m!ä'ä,n la:n. lhyv.ä:ksymisä vas- 6194: He:dän ta.hoHaan on siis lausuttu sel- taan s;inä toivo.s~a,, että va.linkunta. f'·hd·ot- 6195: vä.sli. ettei t ä.m ät laki t u 1 e tilat- taa, että hallitus a.ntaisi vie·lä täl:ä istunto- 6196: t·o•mia vaan pikkuporvareita ka.udella uuden esitvben as;asta, .iossa on 6197: h v ö d y t t ä m ä ä n. Mu:Ua ä?.nnstäessä otettu :huo:mioon edeFä esittä:mäni nä,k•ö- 6198: lain puolesta on ajateltu, että mahdollinen kohda.t. (Va,;-emmi,stosta: Hyv•l.!) 6199: vaali:voi tto ant.aa ti•la.:.sund•en la,in muuttami- 6200: seksi. Tämä toiVJo on nyt mennyttä muussa Ed. Svent.-orzetski: Kun tämä 6201: suh:e-essa., pa.its.i siinä, että :hY''•käfi:mä~lä suurla. m.i-e':enkiintoa. .herättänyt lakiehdo- 6202: IJex Ka"io, pa:kotefaa.n site:n ·hallitus anta- tus maanhankkimis-esta asutustarkoituksiin 6203: ma.an uusi es:tys a,s:assa. Tälen lain ta- j•:Hettii.n lep•l::,ä:mään y.:i vaalien, niin moni 6204: kana o•l.e·vat ryhmät, jo1tka ova•t valitsij·o·il- sos i.a.' idemokraa t·e:ista ja a llekirj·oi tta.nu t nii- 6205: Jeen vannoutuneet maa'a hankkimaan. tu- de·n jou.kossa 'ohdlutte'•i itseä.än ja maa'a·is- 6206: levat aina,kin .i·onkun verran lJaikotetuiksi köyhäl.istöä .sillä, ·että uud.en eduskunnan 6207: Ja,in ·pa.l·emp:ia eP'ä•kohtia korjaamaan. !kä.sitelt:äiv[I~Isi j'ä etliiiJisiin 'hallituks-en puo- 6208: Ja 'koska. maa.ka,pita.'istit yhä vetoovat le~ta uusi es.i!.ys s·amassa a.s:assa, uusi laki- 6209: whän omis:mo;keu·den loukka.u:,.s€<f'·n. n:in ·E>hdo·tus, joka määritter isi sekä se··w~mmä:n 6210: panta•koon -paktko'uovut.usneriaa.ie kä:yläJ:- .,,:sällön e t:ä onnistuneemma.n lakitekstin. 6211: töön to:s~a tietä, .siten, että. tä;män .kroko- Si'lä sellaisena kuin n. 'k. Lex Kallio tuli 6212: .{liilin läyl.y.y itse .kisko·a hampaansa. Edus- viime .kev'åtänä maata'ousva.1iokunca2ta,, se 6213: kunnan viimea:k,a,;:soena peria.a.tte-e•na on o1 - ei voilllut mit.en'kään t,~prdyttää so.s:aE- 6214: 1ut, että. y]elEsyysta vara on an.kara.sti w- demo:kraattista maala.is•köyhälistöä ja jos 6215: rolettava. Rappiolla ja. vilje;emä:ttömiuä yleensä en·linen sosia.~•idemO'kra.altinen ryh- 6216: 15 6217: 11( Perjantaina 22 ·p. syyskuuta. 6218: 6219: mä a.settuikin tätä lakiehdotusta tavallaa.n mitä tal'koitetaan jär'k]peräisellä viljelys- 6220: kannattamaan, uiin on se ~kai tehnyt sen ta·v•alla., miten suurtilojen om.i:sta.jain on 6221: m. m. sii lä pullilaa.sti IJeriaa.tteellise·sta osotetta va, että he todellakin tarvi lS'i"va t 6222: syystä, että tämän kautta kiinnilyötäisiin lunasteM.ava.ksi a.nottua maata. tontiksi, 6223: se vi•hdl()inkin porvarillistenkin ta.h-oHa ·teh- v::.rastnnai'ka.k,si, nuutill.I'Ihaks:i, kaivosalu- 6224: ty tunnnstu.s, että omistusoi•keus sellaise- eeksi tai jonkun ta.rvea.ine-en ottopai:ka.ksi, 6225: naan ei ole sitten,klilän niin .pyhä ja Jou:k- sillä 'ka.ikki nuo sekä monet muut 1laissa 6226: ikaa.ma·ion, ettei si:1h€-n yleise.n edun t.a:kia löytyv·ät määräY'kset, jos ne j.äoävä..t epäsel- 6227: voitaisi kajota. Mutta moinen puhtaasti vilksi ja tulkin<tavaraisilksi, voivat antaa 6228: l)eriaatteeilinen eli teoreettinen' Ja.kiehd·o- niille laitoksille, joista maa.n jako riippuu, 6229: tuksen puoli ei .tietenkään antaisi maalais- tilaisuud-en määritellä käsit.iei.tä oman va- 6230: iköyh.ä.Jistölle mitään käytännöllisiä tulok- paan mie1ensä mukaan; eHä maan lunas- 6231: sia, jolliemme yrittä·isi vielä nytkin saada. tu.s.hint.a. ei saisi olla. to.deJlista tuottoarvoa 6232: Kalli-on lakiehd-otuk.seen uuden esityksen kor.kea.mpi, si.l<lä muuten t·fumä la<ki ei ol•isi 6233: ikautta si·iä se~venbäJv:ä. ja t:äydenUh•:·ä muu- ,(arkoitettu vä.häva.raiselle .maa 1 aiseläci'älle., 6234: t<>ksia. Evästyslausunn-ossa käy lakiehdo- 'koska köyhä uuti,sasuka·s ei pääsisi ko&kaan 6235: tust.en syvemmälle menevä a.rvostelemin.e·n ve,:o·i.sta.; että työkuntoisuuteen ja. va.ra.lli- 6236: sekä va.i·kea:ksi että .pitkävet·eioe:ksi. Tämän suute-en nä:hden etuoilkeus a.nnettaisiin edel- 6237: välttämiseksi koetan olla niin väJhäsanai- lä,ma~nituille Gm:ina.i.s,uuksiEe; et!ä niiden 6238: nen kuin suin·ki·n lausuessall!i s·euraa via ti.lo.ien pi•nta-a.1a, .io:·den maaosia saisi 6239: ev•ä.stystoi vo'm uksia. muille luovuttaa., määrättäisiin rpienem- 6240: Katsoen siiib.en, että J.a,kiehdotuksen sana- mäksi ja että niissä laitoks~ssa .. joissa maan- 6241: muoto ja. si.gäJ!tö ovat monessa K(}lhden liian han.kinta-ano·mu·ksia ratkaislaan, saisivat 6242: epäselvät. mut!a samalla otaksue.n, että äänio:·keutetun aseman myöskin tilattoman 6243: lakie-hdohiksen tekij•ät ovat 'kuitenkin ta•h- v•äestön .ia. .piem•il.ie1 ijä.:n edustajat. 6244: toneet jakaa maata myöskin tod-eJ.lise:le Minä en ta,}do ~e,hdä mi!ä'ån l'()p.ullista 6245: maalaiS'köyhälis!ölle, minä 'ha.luaisin näJhdä ehdotusta tästä asiasta., mutta toiYoisin, 6246: Kalli'()n lai.n muutettu'C.a siten. että •lain että valiokunta mietti.si tarka.sti eikö olisi 6247: .t;.e.kstistä ja. sana,muod·osta kä.visi selville, sittenk;n sy.ylä 011·la •h:vvä.ksy.mättä tätii. 6248: että ne kansalaiset, jotka täyttävät vissi't la:kia tä.ssä muodossa siinä toivossa. e.\tä 6249: la.in a.settama.t vaatimukset, ovat oikeutetut hallituksen taho.Jta jä.tt>tään uusi !l)ar€tmlli 6250: vaa.'imaan itst>,lleen määrätyn ajan kuluessa .ia selvempi esitys asiaMa etenkin 1kun näyt- 6251: \heid'än t-oimeentu 1 ollt>t>•n vä,lttämät.Wmät tää si.ltä.. et,(ä itse ·lain isä tu 1evassa.kin 6252: maa,palstat. Lain 3 §:~sä ei pitäisi sen- .h a.1•1 i t.wksessa tu.l ee n äytte.lemälfun jotensa.kin 6253: vuoksi .sanoa, että .~hen.kilöiltä, joille maata vaikutusva.ltaista osaa. 6254: .tämän ·lain mukaan voidaan hankkia, vaa- 6255: ditaan j. n. e.", V'llilln sen s!.jaan selvästi 6256: Keskllistel!U julistetaan ~äättynooksi. 6257: a.lleviivatta.va. tilattorniin väi"stön, oikeut.ta 6258: maansaantiin ja sanoa nä.in: ,.lhemki1öiltä, 6259: joille va.ltio tä•män la;n mukRa·n nn velvol- 'Asira lruh<etetääJn p.uhemi<e&neuVIOISton eh- 6260: linen .maata hankkimaan., ·v•aadii aan j. n. e." dotuk<sen mu,kaisest.i lau·sunnon saamista. 6261: Va.st.a s!J.loin tämä la:ki saa. minusta käy-. vavten m a a ta 1 o u s v a ,l i o k u n t a a n. 6262: ffi,nnöPisen, vositiiv.isen ei•kä teoreettist>n 6263: merlkitvksen: että maansa.an.nin ehdot eivät 6264: sisältäisi &e11 1aisi·a. vaatimuks:a. j.oita. köythä 6265: maalaisihminen ja työnraata.ia ei voi mil- 10) Vuoden 1921 valtiopäivillä lepäämään jä- 6266: lään tava.lrla täyt.'ä.ä, esi,m. vaat.imu·ksia. sii- tetty esitys laiksi eräiden lainvastaisesti han- 6267: tä. että .asuntotilan hakijalla o-lisi maata- •kittujen kiinteistöjen luovuttamisesta 6268: lousirtahnistoa, omia. var-oja, luo•t.to.a j. n. e., 6269: sillä mistä'Poä. iköy~bäJl 1 ä maala.ise1·äjäJ1.1 ä, valtiolle 6270: juuri sil·lä. .i·ota. valtion täytyisi auttaa .ia- 6271: 1oi.lle. 'kaiJrkia tä.tä ,:hvv·ää" olisi .io ennen- egilteillään ja ~ähebe:tään puhemiesneuvoston 6272: kuin hän jättää anomu1ksen .maansaannist.a; ehd-otukJSen muka.i.sesti J a :k i v a ,1 i o :k u n- 6273: ett.ä laissa määriteHäli.siin vielä tarkemmin, ta a n. 6274: V eronlisäys·. 115 6275: 6276: 6277: 11) Vuoden 1920 valtiopäivillä lepäämään jä- ve:wn :maJksam1sen määräaikana, olkO<on 6278: tetty esitys vahinkoavustuksen suorittami- vel vo1himen suorittamaan maksamatta jäte- 6279: sesta sod·an ja kapinan aikana vuonna 1918 tyn veron ,Jfi,säJksi ku·J.takin täydeltä sad·a.lta 6280: vahinkoa kärsineille ulkomaalaisille markalta lt.ai sen osa1lta yhd·en :ma,rkan jo- 6281: kaiselta mak.sun määräpäivästä lukien 'ku- 6282: esiwlloon ja lahetetään •puh,emiesneuvos- lunoolta kuu,kaUid·elta t:ai sen osalta." 6283: ton ehdotuksen muka,isesti v a 1 t i o v a- Tämä tahtoo sanoa sitä, et.tä .köyhä vero- 6284: r ·a i n v .a l i o k u n t •a a n. v.elvomne:n, joka ei m:ääräai.ka,na jaksa ve- 6285: rojaa.n maiksa.a, vetäköön sakkoa köyhyy- 6286: deS'bään ~"hden ma!'lkan jokruisesta sata- 6287: 12) Vuoden 1920 valtiopäivillä lepäämään jä- markkasesta, jota :ei ole voinut määräajan 6288: tetty esitys erinäisiä valtion veroja kanto- kuluessa uhra.t.a ka.piba:l~sbi,Sien ·riistoyht€.is- 6289: ajan jälkeen maksettaessa suoritettavasta ve- kunnan ·alttarille. 6290: ronlisäyksestä Toivon, et.tä asianomainffil valiokunta 6291: ehdottaisi iämäJn :Iruk~telkale:en hylättävä.ksi. 6292: esitellään. 6293: Ed. H u t t u n ·e ·n : ECLEillisen puhujan 6294: P u h e m i •e s: Puhemie,sn~euvosi:lo ehd(}lt- säkenöivän lausunnon i·ohCLosha minä pyy- 6295: taa, että tämäkin a1sia 1lähetebtäisi•1n val- dän huomauttaa, etitä hämoo lausuntonsa on 6296: tio va:r.aiUJvalliokuntaan. kokolail.la myöhästynyt. Käsiteltävänä 6297: oleva lakiehdotus on senlaatuinen. että kun 6298: se aiikan.aan tuli eduskunna·ssa hyljätyksi, 6299: Keskustelu~ niin hallituksen uudella esity-ksellä edus- 6300: kunta hyväksyi uuden lain, suunnilleen 6301: 'Ed. Nurmi r a n t, a: Tämän maan työ- sama.nsisältöisen kuin käsiteltävänä oleva 6302: tätekev1lle kansrul·aisil,le on morninoaisten ve- laiki. Valtiova.rainvat1iokunna,1Ja, johon 6303: rojen maksaminen muodostunut aivam asia nyt menee, ei ole muuta mahdollisuutta 6304: nään,nyttä väJkisi ha,kallmi, jopa niin nään- kuin muodol1ise,sti hylätä tä;mä laki, joka 6305: nyttäväksi, että suurten köyhälistöjoukko- .i·o ilman muuta on rauennut. 6306: jen on tätä verotaakkaa suorastaan mah- 6307: doton 'kantaa. Kap.i·taclilstis€ll valtion ja Keskustelu julistetaan päättynooksi. 6308: yhteiskunnan perusominaåsuuksiin kuuluu, 6309: et:tä ra.skailn verokuorma sälyt.etään aina Asia lä>hetetään v a ,1 t i o v a, r a i n v a- 6310: •köyihälistön •kannattavaksi, jota vastoin liokuntaan. 6311: pääomien om~Sitajat ja 1suurtuloiset pohatat 6312: ja rii-stäjät säästyvät 'Verojen suorit,uks~sta 6313: VleiTa ttain •helpo;'la. En ,tJahdJO tässä tilai- 13) Vuoden 1921 valtiopäivillä lepäämään jä- 6314: suudessa lähemmin kajota v·erotuskysy- tetty esitys laiksi elävistä kuvista 6315: myk.oon yksityi,skohtiin, sillä t>rumä kysy-, 6316: mys o.n ikaiBl1l~ sel.vä, v;arS'i_nki~ työvä~~ es~tellään ja läilletetään lausunllli(JD saamista 6317: töHe. Torppant Ja p:enhhLlhoot seka varten s i v i s t y s v a l i o .k u n t a a n. 6318: yleensä !koko ka·nital],i,stisen ·riist01n a1laisuu- 6319: teen j.outunut 'köyhäiliSlt.ö tuntevat tämän 6320: verotussY'S'toom.i1n ja s1vtä j.Qihtuneen ki- 6321: rouhen luissaan ja. ytimissään. Tänään Pöydällepanot: 6322: eduskunnassa käsi•ooltävämä o~eva vuoden 6323: 1920 val.tiopärvi'll:ä lepäämään jätetty esi- l4) 15 miljoonan markan suuruisen lisämää- 6324: tys la~k·si va.Itio.n- ia kUinnanveroja kanto- rärahan myöntämistä valtion asuntopoliitti- 6325: ajan jä.l.keen :mruksertmaessa :suoritettava;s:ta sen toiminnan jatkamista varten vuonna 1922 6326: veroilll~sä;vtksestä on m~.nun mielestäni 6327: ·uusin keksi.ntö tässä riistoyhte:i~S>kunna:n ·koskevan hallituksen esityksen johdosta 6328: verotuiSjärje:ste!mäiSsä, keik.si.ntö, jon1ka avul- laadittu va.ltiovarainvali.okunnan mietintö 6329: la ai,iotaan köY'h:v:vde.stä sa.kottaa. Tämän n :o 1 esitellään ja pannaan pöydälle puhe- 6330: la.kiteke!een 1 § ;.ssä sanotaan: ,.Joka lai- miesllleuvostou ~hdotuksen mukaa,n ensi 6331: ·IIlli.n:lyö V'a.l!biolle tai kunnalle IS110ritetta v.an istuntoon. 6332: 116 Perjantaina 2.2 •P· syyslkuuta. 6333: 6334: 15) Tulitikkuveroa !Puhe.enlv•uoron s.aa.tuaan ilmoittaa 6335: 6336: lkoskervan ha:llitu:ros,em •esityksen j.ohdosta laa- Ed. Lohi: Pyydän eduskunnan valitsi- 6337: diutu va1ho'Varaim•va,hokunnan mietintö n:o jam~ehiä jää:mään rtä;hän istuntosaliin täysi- 6338: 12 •esit.elilään ja pannaan pöydaHe puhem:•es- islunn·Oin päätyttyä. 6339: neuv·ost.on .ehdotuk.se1n mukaise1sti ensi :Ustun- 6340: toon. 6341: 6342: 6343: 16) 13,750,000 markan suuruisen lisämäärä- .Seuraa.va istunto on 'e.n.s1 tiitsta:irua kello 6344: rahan myöntämistä rautateiden liikkuvan k•a- 1 päi välllä. 6345: luston Hsäämiseen vuonna 1922 6346: 6347: koskevan •ha1li'tuk.sen e.sitY'ksem johdostoa: 6348: laa·di1t.tu val t.io varain•valiokunnan mietinitä Täysi-istunto päättyy ikeni.o 1.50 i. p. 6349: n:·o 3 esit1ellään ja pa.n.naan pöydälle puhe- 6350: ml,ooneuvoston ehdotuksen mukaa~n, e.nsi Pöytälkirja,n vaikuud·eksi: 6351: istuntoon. 6352: Eino J. Ahla. 6353: 9. Tiistaina 26 p. syyskuuta 1922 6354: ,ke.l[o 1 päivällä. 6355: 6356: Päiväjärjestys. Siv. 6357: slål'tävä ed. R. Sil'lanpään y. m. edusk. 6358: Ilmoituksia: esit. n:o 8 ..................... . 129 6359: 9) Ehdotuksen laiksi kuolemanran- 6360: Siv. gaistuksen po•is,tami.sesta sisäHävä ed. 6361: Esitellään: Wiikin edusk. esit. n :o 9 ......... . 133 6362: 10) Eihdotuksen laiksi Ri,koslain 16 6363: :1) Ehd·o.tulksen laiksi u1lkomaalais- luvun 24 §:·n kumoamisesta .sisältävä 6364: ten suori-tet.tavan kork·o- ja osinkove- ed. Hakkila.n y. m. edusk. esit. n:o 10 6365: ron l·akkaut.ta.misesta sisältävä ed. Y. 11) Ehdotuksen laiksi R1kos'ain 16 6366: Pulkkisen edusk. esit ..n:i 1 ....... . luvun ·24 §:n !kumoamisest·a sisältävä 6367: 2) Ehdotuksen !aiksi 13 p:nä touko- .ed. Hiil'ok.s.en y. m. edusk. esit. n :o 11 6368: ·kuuta .1919 tup.akkavalmi,steverosta 12) Ehdotmksen laiksi vuoden 19,18 6369: " 6370: annetun lain 2, 4 ~a 7 §:n .muuttami- :kansa1aissot.aan osaaot,taneiden henlki- 6371: sesta toisin lkuuluvihi sisä'tävä ed. Y. löiden ar.mahtamisesta sisältävä ed. 6372: Pulkkisen .edusk. es,it. n:o 2 ....... . ,, Hakkilan y. m. edus!k. esit. n :o 12 .. :135 6373: 3) Ehdotulksen laiksi ma.ahantuo-· 13) EhdotUJksen ilaibi ka'hdelksan 6374: dusta siliJi.sbä vuonna 19·23 kannet·ta- tunnin ty·öajasta 27 ,p :nä marra.skuuta 6375: vasta tullimll!ksusta srisäl'tävä ed. He- 1917 anne'un lain 3. 9, 11 .ia 12 § :n 6376: leuelundin y. 1m. ·edusk. esit. n:o 3 .. muuNamises,ta sisältävä ed. Rankarin 6377: 4) Ehdotuksen laiksi eräiden tlllva- 6378: " 6379: y. m. edusk. e,sit. n:o 1:3 ......... . 6380: rain tuontitu]l]e.ista vuonna 1923 si- 14) Ehdotuksen laiksi valtionisista 6381: " 6382: sältävä ed. Schaumanin edusk. esi,t. 1 6383: syistä, ha .JinnoHis.ta tai ikurin.pito- 6384: .n:o 4 .......................... · tietä, v. 1918 ja 1919 eroteMujen val- 6385: 5) Ehd,otuksen laiksi tulo- ja omai- 6386: " 6387: tion virkamiesten ja palveli.iain enti- 6388: suusvem!ain eräidem pykälien muut- .sii!n toimii,nsa takaisin ottamisesta si- 6389: tamisesta sisältävä ed. Itkosen edusk. sä1ttä·vä ed. Aallon y. m. edusk. esi•t. 6390: esit. n:o 5 ..................... . 12i5 n:·o 14 ......................... . 6391: 6) E·hdotuksen laiksi e1ä'k'keistä " 6392: 15) E.hCLotuksen ~la~ksi vuonna 1918 6393: tkansa·laissodan .iohdost·a työ.kykvnsä kä.y~dy,n hoikkasodan j.oh dosta sekä ~en 6394: :menettäneille Suomen kansalaisi·lle jälkeen va.lttiorllisista syistä erotettu~en 6395: s·e'kä :kuollei'Hen Suo·men kansa•1aisten ~altionT'al•veiJija.in ja -virbilijain vir- 6396: :perheeonjäsenille .sisälltäv'ä ed. LeMo- koilhi·nsa ja e,nti,sii!n toi·miinm pa1au•t- 6397: ikooken y. m. edusik. esit. n :o 6 ..... . tamisesta sisältävä. ed. Hiilo'kse.n y. m. 6398: 7) Ehdotuksen lai·ksi Suome.n Hal-· " edus\k. esit. n :o 15 ............... . ,. 6399: titusmuodon perusteista sisältävä ed. '16) Ethdotuksen laibi va.1tiori.kos- 6400: V. Vailllion y. m. edusk. esit. n:o 7 .. 126 oikeuksien tuomitsemain rangais:tus- 6401: 8) Ehdotuksen lai·ksi luo.kika.sodassa ttm 'täytäntö.önpano,sta 16 'Tl :nä ·heinä- 6402: lkaa,tuneiHen ~ai muuten työkykynsä kuuia.. 1918 anne.tu:n lain 6 §:n, sellai- 6403: menettäneide:n työ!äi·ste.n ja heidän sena lkui•n .s,e on 1aissa 21 n:ltä touk·o- 6404: JeStkiensä . .sekä orvoiksi tai elät.tä..iää kuuta 1921. muuNamisesta se,kä sa- 6405: vaille jäJä:nei.den -lasten e:Iäkikeistä si- man ]tain 7 '§ :n 1kumo·amisesta si.säl- 6406: 118 Tiistaina 26 p. syyskuuta. 6407: 6408: Siv. 1 Siv. 6409: tävä ed. H. Mäkisen y. m. edusk. esit. ed. Virkkusen y. m. edusok. esi:t. 6410: n:'O 16 ......................... . 137 n,o '2:7 ......................... . i141 6411: 17) Ehdotuksen laiksi a:rvonimien ja 128) Ehdotulksen llaiks:i eräiden lu~ 6412: ritarimerkkien antamisesb >Sisältävä nastust'Oiminnan alaisena olevien 6413: ed. Schaumanin .edusok. esit. n:o 17 .. vuokra-alueiden ·vuokran suorituk- 6414: 18) Ehdotuksen ilaiksi .suojeluskun- sesta sisältävä ed. Harva]Ml, y. m. 6415: tajä·r.iestön hajoi-ttamisesta sisii!ltävä edusk. esit. n :o 28 ............... . , 6416: ed. Lång-strömin y. m. edusk. esit. 29) IDhdotuksen laiksi lo.k.a,kuun 15 6417: n:o 18 ......................... . , p:nä 1918 vuokra-alueid,en luna;s•tami- 6418: 19) Ehdotuksen laiksi 27 'P :nä sesta annetun lai.n 1 § :n muuttami- 6419: s:vvskuuta 1919 annetun elinkeinolain sesta toisin kuuluva·ksi si.säHävä ed. 6420: 22 §:n muuttamisesta sisältävä ed. Myllymäen y. m. edusik. esit. n:o 29 6421: Koiviston y. m. edusk. esit. n:i 19 .. " 6422: " 80) EhdotUJksen laiksi lisäyksi.stä ja 6423: 20) Ehdotuks.en }ai.ksi vankien ku- muutok·sista vuokra-alueiden Junas- 6424: letuksesta sisältä,vä ed. Pullisen y. m. ta mises•ta anneiltu u•n lakiin sisäJ.t ä vä 6425: edusk. ·esit. n:o 20 ............... . :141 ed. Akerblomin edusk. esit. n :o 30 .. 6426: 21) Ehdotukset laei:ksi ikunnalE.sve- 31) Ehdatulksen laiksi e•rinäisistä 6427: ,rotusta ko.skevien lakien muu.ttrumi- muutoksista maaliskuun 12 11 :nä 1909 6428: sesta sisältävä ed. Itkosen edus<k. esi·t. to·rpan, llampuotitilan j.a mälkitupa- 6429: n:o 21 ......................... . , alueen vuokraukse.st.a anneMuun la- 6430: 22) Ehdotukset laiksi 27 p:nä mar- kiin si·säl:tävä ed. kkerbloomin edus1k. 6431: raskuuta 1917. aon:netun maa 1ais1kun- esit. n:•o 31 ..................... . 6432: tain ·kunnallislain 8 ja 89 § ::n muutta- " 6433: misesta, laiksi 27 p :nä ma.rraskuuta 32) Ehd·otuksen l.a,iksi vang-in tapa- 6434: 1917 annetun kaununkien kunnallis- turmakorvauksesta sisältävä ed. Paa- 6435: lain 9 ja 55 § :n muuttamisesta ja sivuoDen y. m. edusk ..esit. n :.o 32 .... , 6436: 3.3) Ehdotuksen laiksi työajasta 6437: " 6438: laiksi 27 p:nä macrraskuuh 1917 anne- 6439: tun kunnaHisen vaalilain 4 §:n muut- maa- .ia koHtaloudessa si·säl:tävä ed. 6440: tamisest·a sisäHåvä ed. Särkän y. m. Paasivuoren y. •m. edusk. e,si't. n :o 33 6441: edusk. esit. n :o 2'2 ............... . , 34) E•hdotulksen ~ai1ksi työväen ta- 6442: 23) E'hdotuk.sen Iaiksi Rake.n,nus- paturmava'kuutukses•ta 18 pä.ivälnä elo-. 6443: kaaren18 luvun muuttamise.sta toisin kuuta 1917 annetun asetuksen 1 § :n 6444: kuu 1uvaksi sis·ä:ltävä ed. Ös•terholmin muut•tamisesta .sisältävä ed. Paasirvuo- 6445: edusk. ·esit. n :o 2.3 ............... . , ren y. m. edusk. esit. n :o 34 ..... . 6446: '24) E)hdo>tuksen laiksi •27 p :nä mar- ,35) Ehdotuksen •laiksi 'kahdeksan 6447: rnskuuta 1917 annetun kunnallisen tunnin tv:öajas·ta 14 .päivänä elokuuta 6448: vaalilai.n muuttamisesta si·sältävä ed. 1918 .annetmn l.a.in .muut1tamis•esta t·oi- 6449: von Boomin y. m. edusk. e.sit. n :o 24 .. , siu ·kuuluvabi sisäJl.tävä ed. Paasivuo- 6450: 25) Ehdotulkset ilaei.ksi Jmnnallisla- r.en y. m. edusk esit. n,o 35 ....... . 6451: kien ja ikunna,]]isen vaalilain eräiden 36) Valtion .ia •ki·rk·on eroa koskeva 6452: pykälien muu.H:amisesta sisäl•tä vä ed. ed. Ryömän anom. ·ehd. n:o 1 ..... . , 6453: Itkosen y. m. edusk. e.sit. n :o 25 .... 3 7) Lainta·rlkastuslkunna'n 'Perusta- 6454: 26) Ehdotuksen la.iksi onpivelvolli- mista koskeva ed. ,Soha:UIIDaniiD, a·nom. 6455: suudesta 15 p :nä huhtikuuta 1921 an- ehd. n:o ·2 ............•....•.... 6456: net•un lai1n 7 § :n muuttamisesta toisin 38) Venäläisten •sotilasviranomais- 6457: kuuluv.a,ksi sisäl•tävä ed. La:hdensuo•n ten merbsänhak.kuid·en ja llinnoi1ustöi- 6458: y. m. edusk. esit. n:o 26 ......... . , den sekä laittomien majoitusten ai- 6459: ·27) IDhdotwksen :laiksi ihwM~kuu:n heuttamien va.hi•n,koden .korvaamista 6460: 15 p:.nä 1921 annetun oppivelvolli- koskeva ed. Kären y. m. anom. eJhd. 6461: suuslain 7 §:n 3 moment.i:n, 19 §:n 1 n:o 3 ......................... . , 6462: momentin ja 20 § :n 3 momentin muut- 39) Määrärahan myöntälillistä venä- 6463: taruisoota t.oisin kuulurv~ksi sisälltävä Hiisten varustustöiden a.iJheUJbtamien 6464: Anom:uselhdotukset. 119 6465: 6466: 6467: Siv. Siv. 6468: vruhinkoje.n <korva.wmiseksi kl(}s<keva ed. 52) Määräralhan myöntämistä keuth- 6469: J. Vainion anom. ehd. n :o 4 ....... . 142 kotautiparantolan 'Perustamiseksi Pe- 6470: 40) Venä:läisten •Sotilasviranomais- rä-Po•hjo!aan ilwskeva ed. Ju•neksen 6471: ten .metsänhak:kuiden ja linnoitustöi- y. m. anom. ehd. n:o 17 ......... . 143 6472: den sekä laiMomi·~n majoitus1en ai- 53) Määrä•rathan myöntämistä Suo- 6473: heuttamien <Va·hinkojen korvaamista men kansanrunouden julkaisemista 6474: tarlko~btava ed. Ikosen y. m. anO<m. varten ·koskeva ed. 8etälän anom. 6475: ehd. n:·o 5 ..................... . ehd. n :.o 18 ..................... . 6476: '41) Venäläi.sten sotilasviranomais~ " 6477: 54) Määräraha.n myöntämi:s1ä kan- 6478: ten metsänhak,kuiden ja linnoitus•töi- salaissoda.n johdosta .turvattomiksi 6479: den sekä :lait-tomien majoitusben ai- joutuneide.n avustamiseksi koskeva ed. 6480: heut.tamien va.hinko.jen korvaamista Lehtokosken y. m. anom. ehd. n:o 19 144 6481: koskeva ed. von Bornin y . .m. anom. 6482: ehd. n:o 6 ..................... . 55) Määrärahan myöntåmi.s>tä opin- 6483: 42) Korvaulksen myöntämistä .Suo- 6484: " topiiritoiminnan 1ukemiseiksi ·koskeva. 6485: men kansalaisille heidän saa•tavistaan ed. Latvalan y. m. anom. ehd. n:o 20 6486: " 6487: Ve·näjän valttialta koskeva ed. EshLan- 56) Määrärahan .myö.ntämistä nuo- 6488: derin y. m. anom. ehd. n. :o 7 ....... . 143 risotutkimuks-en toimeen panemista. 6489: 43) Määrälraili.a.n mvö·ntämi&tä Han- varten koskeva ed. LeMdkl()sken y. m. 6490: gon vapaasataman valmiiksi saatta- anom. ehd. n,o 21 ............... . 6491: mista va.rten tar.ko·it•tava ed. Venno- 6492: " 6493: 57) Määrä:mhan myöntämis1ä t.yttö- 6494: lan y. m. a.nom. ehd. n,.o 8 ......... . ,. koulutalon rakentamiseksi Kuo•pion 6495: 44) Rautateillä vaJåtuise&ti työs- kaupunkii·n koskeva ed. M. Pesosen 6496: kentelevien työläisnai.s•ten lukemista anom. ehd. n :o 2.2 ............... . ,. 6497: muta tei t.ten. va;kinaiseen ·henkil.ökun- 58) MääräTa.han myöntämistä huo- 6498: ta.an koskeva ·ed. M. SiJ.lall!pään anom. neuston ostamis>ta varte•n Ko.klkolan. 6499: ehd. n:o 9 ..................... . keskiikoululle tarkoittava ed. Kule- 6500: 45) MääJräralha·n myöntämistä val- 6501: " niuksen y. m. anom. ehd. n:o 23 .... 6502: tion asuntopoliittista toimi·ntaa 'Varten 59) Kä.kisalmen yhteiskoulun otta- 6503: " 6504: kosk·eva ed. Huttusen y. m. anom. mis•ta v.altion huostaan kos!keva ed. 6505: ehd. n:o 10 ..................... . Kuisman y. m. an•om. ehd. n :o 24 .... 6506: 46) KUJUnallista asuntoY~lellisyysve " " 6507: 60) Määrärahan myöntämistä Wilk- 6508: roa koskeva e·d. Huttusen y. m. anom. keen .kansa.nopiston kannatusyhdis- 6509: eihd. n:.o 11 ..................... . tyhelle koskeva ed. Honkavaaran 6510: 4 7) Pienasunt·oyrityiksiin sijoitetun " y. m. anom ..ehd. n :o 215 ........... . 6511: pää.oman •toistaiseksi verotuft>:sesta va- " 6512: 61) Määrärahan myöntämistä Ka- 6513: pauMamista koskeva ed. HUit•t•usen jaanin kihla:kunna.ssa tehtävää kan- 6514: y. m. anom. ehd. n:o 12 ........... . sanvalistustoimintaa vart·en !koskeva 6515: 48) Verotusuudistusta koskeva ed. " ed. A. Pesosen y . .m. anom. ebd. 6516: V. Vainion y. m. anom. ehd. n,o 13 .. n:o :2•6 •.•••••••.•••••••••••••••• 6517: " " 6518: 49) Määrärahan myöntämistä tu- 62) Määräraihan myöntämistä Suo- 6519: ber.kulosin v.astustamiseksi koskeva men työväen näy.ttämö·iden liitolle 6520: ed. Ryömän anom. ehd. n :o l'4 ..... . koskeva .ed. Eskolan y. m. a.nom. ehd. 6521: 50) Määrärahan myöntämistä sai- 6522: " n:o 27 ......................... . 145 6523: rastupien ja Uääkärien asuntojen ra- 63) Määrära•han myö•n-tämistä Suo- 6524: kentamista va.rten Turtolam ja Kuo- men työväen .musiikkiilii•to.Jl,e koskeva 6525: la.iärven kuntiin ko'Sikeva ed. Junek- ed. E·skolan y. m. anom. ehd. n:o 28 .. 6526: sen y . .m. anom. ehd. n:o 15 ....... . " 6527: " 64) Määrärahan mvö•ntämis•tä so- 6528: 51) Määrälralhan myön•tämis·tä sai- sial·idemokraatti.sel:l.e Työläisnuoriso- 6529: ra&tuvan perns•tamis·ta varten Hyryn- liito 11e ,kunna.llisem valistustyön hllir- 6530: salmen pi·täjään tar'koittava ed . .Salon j.oi.ttamiseen tarkoit.tava ed. Toiv'Oseru 6531: y. m. aoom. ehd. n:o 16 ........... . y. m. anom. ebd. n,o 29 ........... . 6532: " " 6533: 120 Tiistaina 26 p. syyslkuuta. 6534: 6535: Siv. Siv. 6536: 65) Määrärahan myöntämi,stä Suo~ 77) Määrämhan! myöntäimistä 6537: men ruotsa 1aisen työvä.enlii·ton sivis- V uok.se.n l]:askemis,ta var.ten ta.rkoi•t- 6538: tysva1iokwnnan käybettävä.ksi koskeva tava ed. Pullisen y. m. anom. €'hd. n:o 6539: ed. Wiikin anom. ehd. n :o 30 ..... . 145 42 ........................... . 146 6540: 66) Mäiälrärahan myöntämistä Työ- 78) Määrrämhan myöntämis·tä raja- 6541: vä;en Si vis,tysliitol.J.e 'byöväen o·petus- seutujen maata· oudellista newvonta- 6542: 1ait.oksen perustamista va.rten tarkoi t- t.yö.tä va.rtten tarkoi.ttava ed. Ma.nnerin 6543: tava ed. Amn.urian y. m. a•nom. e.hd. y. m. anom. ehd. n:o 43 ......... . 6544: n:o 31 ......................... . , 79) Määräraha.n myöntämi&tä raja- 6545: 67) Määrärahan myönt•ämistä För- seudwilla 192.3~1924 suo,ritettavien 6546: enin•gen för Öste·rbooitens .historis•ka uutisviljelysrai vaus ten •kusta:nn u!ksiin 6547: mus·eum-nimise1le yhd·i'Stykse,Jle kos- t.arkoitrtava ed. Pilikan y. m. anom. 6548: keva ed. Es.tl.anderin y. m. anom. ehd. ehd. n:.o 44 ..................... . 6549: n:o 3·2 ......................... . , ·80) Säh:köinsi.nöörinviran perns·ta- 6550: 68) Määrä/rahan mvöntämis•tä Tu- mista Maatalou.s•hallituk:seoen koskeva 6551: run tuomiokinkon kuntoo·nsaattami- ed. Ikosen y. m. anom. e.hld. n :o 45 .. 6552: seksi koskeva ed. Andersonin y. m. 81) Määrä.rahan myöntämistä Suo- 6553: anom. ehd. n :•o 3;3 ........•....... 6554: " men Suovi!lj.elysyhdistykse'ile suovilje- 6555: 69) Määrärahan myön.tämis.tä Suo- ly.skoeaseman ·perus,ta.mise,ksi Sisä- 6556: men ruotsalaioon ·kirja1,1isuuden 'tuke- Sunmeen ta11koiMava ed. A. JaSikarin 6557: mi.se.ksi koskeva ed. Österhol.min y. m. y. m. anom. ·ehd. n,o 46 ........... . ,,. 6558: anom. ehd. n :o 3•4 ............... . 82) Mä!äa·ä.rahan myö•ntämis.tä suo- 6559: 70) Lai1nan antamista Hö•g-valla 0. vilje]yskO'easeman peru&tamis·ta varten 6560: Y :lle maan.viljelys•t·i1an ostoa varten Pohjois-'Sunmee,n ~;:.os.keva ed. A. Peso- 6561: ta.rkoittava. ed. A. Furuhjelmin ·anom. sen y. m. anom. ehd. n:o 4'7 ....... . 147 6562: eihd. n :o 3,5 ..................... . 83) Määrä.raha,n myöntämis·tä suo- 6563: " 6564: 71) Määrärahan my·Ö·n·tämis,tä Kon- vilj-elyskoeas·eman ·perustamis.e!ksi Pe- 6565: tiomäen~Kiehimän rataosan rakenta- rä-.Polhjo'aan koskeva ed. Juneksen 6566: mista varten koskeva Pd. A. Pesosen y. m. anom. elhd. n:o 48 ........... . 6567: y. m. anom. €ihd. n:o 3'6 ........... . ,, 84) Määräraha,n myöntämistä uu- 6568: 72) Määl!'ärahan myöntämistä Tu- sien 'ka.s•viviljelys,koeasemien l)erns•ta- 6569: run-Uudemkaupun:g-in radan raken- 6570: nustöiden lopl)uunsaat.tamiseksi kos- 6571: k·eva ed. Latvalan y. m. anom. ehd. 6572: mista vart.en tar,koitta va ed. A. Jaska- 6573: ri.n y. m. a.nom. ehd. n:o 49' ....... . 6574: .85) Määrärahan myöntämi'S•tä lan- 6575: ,. 6576: n,o 37 ......................... . 146. nanhoit.okilpailuj€n toimeen'Pa,nemi- 6577: 73) Koivis•ton .sahma:n rakenta- se;en .koslkf'va ed. PulHsen y. m. a.nom. 6578: mis'ta koskeva ed. Pulllisen y. m. ehd. n :o 50 ..................... . 6579: anom. 1ehd. n :o 3·8 ............... . ·86) Määrära'ham .myöntämis•t:ä maa- 6580: 74) Määrärahan myöntämistä J y- ta '•ou.stu·obnnon .edistämiseksi annet~ 6581: våsky'ä,n-Haapamäen radan muutos- tavia lai•n()lj,a varten ,koslkeva e~. Luos- 6582: töiden jatkamista vart-en :koskeva ed. ta.risen y. m. a.nnm. eihd. n:n M ..... . 6583: Koivuila.hti-Lehdon y. m. anom. ehd. 87) Lisämäärärahan myöntämistä 6584: n:o 39 ......................... . Maa t.a:1ouden edi&tämisrahasto l'le kos- 6585: " keva ed. Juu:tiiJaisen y. m. anom. ehd. 6586: 75) Työmäärärahan myö,ntämistä 6587: maan•tei.tten rakentamis.ta varten La- n:.o 512 •...•••••.••••••••••.•.••• 6588: 88) MääTäralhan :myöntämistä Ka- 6589: " 6590: pin bhlakwn•taan ,ko•s,keva •ed. Aspe- 6591: linin anom. ehd. n :o 40 ........... . j.aa.nin kih'.a:'kumna.n maatalouden ·ko- 6592: " lwttami•s'a varten koskeva e~. A. Pe- 6593: 76) Määrärahan myöntämistä Ou- 6594: lun-Kuusamon maantien korjaus- 6595: kusta.nnwksiin lkos1keva ed. A. Pesosen 6596: sosen y. m. anom. e~hd. n:o 5.3 ..... . 6597: ·89) Määräralhan varaamista Osuus- 6598: .. 6599: y. m. anom. ehd. n :o 41 ......... . , kassojen K001kuslainarahasto Osakey~h- 6600: Anom:uselhrlotukset. 121 6601: ---------------------------------- 6602: Siv. Siv. 6603: tiölle llainatta,v.aik.si i tsenäistyneille se.ksi tar:koi't.t.ava ed. Mic:k·elsin y. m. 6604: pienviljelijöille taåoithv·a ed. Hiiden-· anom. ehd. n :'0 65 ............... . ;148 6605: heimon y. m. anom. 1ehd. n,.o 5,4 .... 147 101) •A vustuksen myön·tämistä 6606: 90) Lainan .ffilyön,tämi:s.tä 0. Y :lle pienvil0elijäin pe•rus',amille 'koneosuus- 6607: ,,SvetnSika Småbrulk och e,gna hem': kunni:He erilais.ben ihmistyötä säästä- 6608: tarko1ttava cd. Sa.ndh:omin anom. vien knneid·e.n hankkimi•st.a varten 6609: ehd. n :o 5·5 ..................... . tarkoit.tava ed. Man·n-erin y. m. a•nom. 6610: 91) Mä:ärä·ralhan .myöntämis.tä uusien 6611: " ehd. n:o 66 ..................... . >149 6612: maamieskoulujen p-erus·tamista varten 102) Määmäraihan myöntä.mis•tä ka- 6613: koskeva -ed. G. Hirvensal•on y. m. nan•hoidon e·d~s.trumiseksi tarlwit.ta va 6614: anom. ehd. n:o 56 ............... . ed. Junn]lan y. m. a,n.om. ehd. n:'O 67 ,, 6615: 92) Lisämälärämhan myöntämistä 6616: " 103) Mää:rärahan myö.n,tä.mis.tä .Suo- 6617: y!ksityis'uontoisten maata:Ious- ja koti- men Siip·i:karjam.hoitajain Liitolle ja 6618: taJlouskoulu.ien opet.tajie,n pa::Haus•t-en Suomen Meihi:äishoitajain Liitoil:le 6619: parantamis-eksi ·tarkoit·tava ed. Mak- kns,keva ·ed. Honlkavaaran y. m. anom. 6620: kosen y. m ..anom. ehd. n:o 57 ..... . 148 thd. n :o •6:8 ..................... . 6621: 9·3) Määrärahan myöntämistä maa- 104) Määrära.han myöntämi.stä aal- 6622: ta 1ouskou,J ujen Tak-enn usavus.tuksiksi1 lon.murtaja.n s.eik.ä :ka'.astus- ja hätäsa- 6623: k{).sk'!!va ed. Luostarisen y. m. anom. taman raken.t.a;misek.si Pi·tkänni•emen 6624: ehd. .n :'0 5·8 . . . . . . . . . . . . . . . . . . .... laM·een L'aato,kan .rannikol"a koskeva 6625: 94) Mää11ära1han myön•tämis•tä kiin- 6626: " ed. Kuisman y. m. anom. ehd. n :o 69 6627: teän .maami•eslkoulun pe.rustamiseksi 105) Mää,.vä.ralhan myöntämistä ka- 6628: " 6629: maan i·tä.is.elle ja läntiselle ra.iasewdul- lasta.iamaja,koiden rakentamise1ksi 6630: le ko·skeva ed. J uneksen a,.nom. .e1hd. Po,hjanma.aJl.e tark•O'itta va ed. Bäckin 6631: n:o 59 ......................... . ,. y. m. anom. ehd. n,o 70 ........... . 6632: " 6633: 9•5) Mää,räraham myön.tämi'S:tä raja- 106) Määrärahan myö•nt:ä:mistä ka- 6634: seudun maata·' outta edist.äville \koll- lastuselinlkeinon tu1kemiseksi tar'koit- 6635: luille .tarkoi•ttava ed. Ryynäsen y. m. tava ed. Pit:käsem y. m. anom. ehd. 6636: an.om. ehd. n:o 6·0 ............... . n:o 71 ......................... . 6637: 96) Mää•rärahan mY~öntämistä maa- " 1-07) Määträtra.ha·n myöntä:mistä me- 6638: " 6639: mieskouilun perustamiseksi Jääs1ken rika.' ast.ajien lainara-hast•o•a var.t•en :kos- 6640: ki·h'ak'lliJ'ta.a.n tarkoittava ed. Ikosen keva ed. Ö.sberhnlmin y. m. •a.nom. ehd. 6641: y. m. anom. ehd. n:o ·61 ........... . n.:.o 7'2: ......................... . 6642: '97) Mälärärahan m,yöntä.mi,s·tä Petä- " 108) Määrärahan myöntämistä ko- 6643: 11 6644: järv•en emä'n'tä,kou:'ul 1 e ·koskeva ed. timaisten sii•toseläinten h!l!nkkimiseksi 6645: Pullisen y. m. anom. ehd. n,o 6.21 .... pienviljelij·öi·l'le •koskeva ed. Eslk.o,~an 6646: 98) Mää.rä:raha.n varaamista Elise;n- 6647: " anom. elhd. n :o 73 ............... . 6648: " 6649: vaaraan s.i.ioitetta.van Viipurin lääniin .10'9) IMiää•rärahan ;myöntämista 6650: tietonu10lisen !kar.ianlhoi.to1mulnn :r.a-· asUinbo.i·en :r:ake·ntamis•eksi Pe.rä-Pohjo- 6651: kennus•t.en knstannuiksi·i·n :ko•s,keva ed. 1an tukari- .ia ui•btotyömaiden työJ.äi- 6652: V. Mä\kisen y. 1m. a.nom. ·eihd. n :o 613 .• sille t.a.rkni.tta.va ed. Rytlkö.sen y. m. 6653: 9-9) Mää:räraha'Il myöntämistä lai- anom. ehd. n:o 74 ............... . 6654: nausra,haston perusta·mi.seksi muuka- 110) T.yöna.ntajan •vastuuna'aisuu- 6655: la.is·ben ·ha:Hussa K•arja 1an kanna,kse1'la des·ia •työ.nte:kijä.ä työssä koMaavas·ta 6656: o'evien maa:ormaisuuksien hank1kimista ruumiinvammasta 5 p :nä joulukuuta 6657: varten ,paiikk·alkunna·n väes,fOJ,1e tar- v. 189·5 annetu.n lain I]J•erus•teeHa 6658: k•oittava ed. NiMraoon y. m. an,om. myönnet~yj-en ta rrutur·ma!korva usten 6659: e•hd. n :o 6•4 ..................... . valtion varoilla :ko•ro·t.tamista tariko·it- 6660: 100) Määräralhan myö.mtämistä; 6661: " 1ava e.d. PaasivuoDen y. m. a.nom. 6662: ÖS'tra N v ',a.nds .S.m ålbrrulkaresikol a ni- e:hd. n :o 75 ..................... . 152 6663: misen pienviljel:ijälkoulun o;p~pil·asiko 111) Valti•o•n v:a.s·buuna'aisuntta sen 6664: din tra.kenn ustöi·den lop,puun:saa t.tami- virkamiesten virassa va.srtaa,nottamis,ta 6665: 16 6666: 122 Tiistaina 26 p. syyskuuta. 6667: 6668: Siv. Siv. 6669: yksi·tyisistä rvaroista koskev•a ed. eläke-etuja <koskeva ed. M. Hannulan 6670: Bengsin y. m. anom. ehd. n:o 76 .... 15'2 y. m. ruwm. ehd. n:o 89 ........... . 6671: !112) Haasteen osanantaa koskevien 1•25) KirkoUisen alkukoull;un opet- 6672: säännös•ten muuttamista tarkoittava tajien eläk·kei.tä kos.keva ed. Vi>rlkku- 6673: ed. Ben,gsin y. m. anom. ehd. n:o 77 .. sen y· m. anom. ehd. n :o 90 ....... . 6674: " 6675: 113) Suomen ulkopuole[lla solmit-· 126) Rautatien rakentamist.a Joen- 6676: tujen a violiitt.ojen oikeudellisen ase- suusta Taip·aleen, Tuusniemen ja; 6677: ma.n järjestämistä tarkoittava ed. Kaavin kirkonkylien kau·tta Siilin- 6678: Mannermaan anom. ehd. n,o 78 .... , järven tai Alwpitikän asemalle koskeva 6679: 114) Valltiol.lista lawtua olevista ri- ed. Reini,kan y. m. anom. ehd. n :·o 6680: ~1 ............................. . 6681: koksista viime vuosina ·t•uomittujen 6682: henikilöide.n wrmahtami:sta JwSikeva e·d. i127) Rautatien rakentamista Tam- 6683: Tannerin anom. ·ehd. n:o 79 ....... . pereelta Hämee.nkyrön y. m. paikka~ 6684: " kuntien kautta Kri.stiinankaupunkiin 6685: 115) Apteek1kien yhteisikunnallis- 6686: ·tuttamista tar:koittava ed. Reinikaisen koskeva ed. Estlantderin anom. ehd. 6687: y. m. an.om. ehd. n:o 80 ........... . J.53 n:o 92 ......................... . 6688: 116) Kansanää.nestyksen toimitta- ·128) Rautatien rakentamista Hel- 6689: mista voimassaolevan alkoholin täys- singistä Vihdin ja Huittisten kautta' 6690: kiellon säilyttämisestä tai kumoa- Risteen asemalle tarkoittava ed. Hii- 6691: mises•ta t•a.rkoittava ed. .Schaumanin denheimon y. m. anom. ehd. n :o 93 .. 6692: anom. ehd ..n:o 81 ............... . 12'9) Rautatien Pori-Kristiinalll- 6693: 117) Isojaon .loppuunsaat.t.wmist.a kaupunki-Vaasa-U usilkaarlepyy>- 6694: ma.an poih,ioisissa ·kunnissa. kos·keva Pännäinen rakentamista koskeva ed. 6695: ed. Lohen y. m. anom. ehd. n:o 82 .. E.stlanderin y. m. anom. ehd. n:o 94 .. 6696: 1118) Verolilepa.non ja isojaon toi- 130) Rautatieyhdistelmän Riihi- 6697: miH.amista Inarin, Enontekiön ja mäki---Jyväskylä, Suolahti-Haapa- 6698: Utsjoen kunniss•a !koskeva ed. järvi rakentamista !k·o·skeva ed. Veste- 6699: ASIP'elinin anom. ehd. n :o 83 ....... . risen y. m. anom. ehd ..n:o 95 ...... . 6700: U9) Rahas•ton muodos•tamista val- 1131) Rautatien rakentamista Kok- 6701: tiola;·nojen myöntämiselksi maaseudun ·kolast•a Suolahteen koskeva ed. A. 6702: sä.hköistämisY!htymiUe t~wkoittava ed. J askarin y. m. anom. ehd. n.,o 96 .... 6703: Hei,kinrheimon y. m. anom. e·hd. n:o 132) Raut<ll!tien rakentamista Porin 6704: 84 ........................... . kwurpun.gi.sta :Kankaau·pään ikautta 6705: 120) Esi.ty,ksen anta.mista lai!ksi Haapamäen asemalle koskeva ed. 6706: huoneen vuo.krasäänöstelystä tar•koi t- Härmän y. m. anom. ehd. n:o 97 .... 6707: tava ed. Långströmin y, m. anom. 133) Rautatien rakentamista E.pi- 6708: ehd. n:o 85 ..................... . län pysä.k~lt•ä Seinäjoen as>(1malle kos- 6709: 121) Raj•aseutujen sivistyksellisten keva ed. Y. Pullkkisen y. m. a>nom. 6710: ja taloude!ltisten olojen kohottamista ehd. n :o H8 ..................... . 6711: koskeva ed. Mannermaan y. m. anom. J13·4) Rauta.tie·n •rakentamista Vil-p- 6712: ehd. n:o 86 ..................... . pu1an asemalta Jä,msänkosken teh- 6713: 122) 8uunnitelma,n Iaa•timista •eri taille k<Oskeva ed. Eskol•an w. m. 6714: kypsyysasteille sov·el1letuil1e kursseille anom. •ehd. n:o 99 ............... . 6715: rakentuvaa kansakoul uopet.tajasemi- 1135) Rautatien rakentamista Mik- 6716: naaria varten ta..Dkoittava ed. Kivilin- ke:istä Itä-Hämeen l<ävi<t.se Päijänt-een 6717: nan anom. ehd. n,o 87 ........... . yli Turen:kiin t.arRii:himäeUe tarkoit- 6718: 1·23) Kansa!koulun a.settamista ylei- tava ed. Kareksen anom. ehd. n :o 100 6719: seksi pohjakoulrruksi koskeva ed. Lat- 136) Rauta.tien rakentamista Ruva- 6720: valan y. m. anom. ehd. n:o 88 ..... . niemen lki•r:kontkylästä Kemijärrvel:le 6721: 124) Ennen 1/8 1'921 elä!k.keeHe koskeva ed. Juneiks,en y. m. anom. 6722: joutuneiden kansakouluno-pettajain ehd. n:·o 101 ................... . 6723: An<nnusehdotukset. 123 6724: 6725: 6726: Siv. Siv. 6727: 137) Rautwtien rakentamista Suo- 150) Valtion työ'läisten pa1kkaus- 6728: lahden asemaHa Saarijärven y. m. pi- olnje.n .iä·rjestämistä työehtoso'Pimuk- 6729: täjien kautta Pännäisten asemalle silla iko.skeva ed. Paasivuoren y. m. 6730: ko-skeva ed. Inborrin anom. ehd. n:o anom. ehd. n :o 115 ............. . 6731: 102 ........................... . 151) Varojen myöntämistä ballituk- 6732: 138) Poihjoisimma,n Suomen ·rauta- sen käytettävä,ksi työt.tömy;vden tor- 6733: tei:den rakentamista ko,sJreva ed. A. jumista <varten koskeva ed. Paasi- 6734: Pesosen y. m. anom. ehd. n :'0 103 .. vuoren y. m. anom. ehd. n:o 116 .. 6735: !139) Rautatien raken:tamis,ta He/1- ,152) Esityksen antamista säännöl- 6736: sing-istä Po-rvoon ja Haminan kautta lise.n yötyön rp.oistamisesta kirja- ja 6737: Viipuriin tark:oittava ed .•T. Vainion kivipai:noammattialoilla kos:keNa ed. 6738: y. m. anom. ehd ..n :o 104 ......... . Paasivuoren y. m. anom. ehd. n :o 117 6739: 140) Rautatien raken.tamis•ta Lap- 6740: peenranna.s,ta Vudksenni.skan-Raut- 153) Työriidoista aiheutuvien t:vö- 6741: järven-Sim:p<C~ee.n kau·tta Elisenvaa- väen asunto€1Päko:htain poistamista 6742: ra.n tai Syväoran asemalle koskeva. koskeva ed. Paasivuoren y. m. anom. 6743: ed. Maunerin y. m. amom. ehd. n :o ehd. n:o 118 ................... . 6744: 105 ....... ·.................... . 154) TyöttömyyshsSiQista 2 'P :nä 6745: 141) Rautatien rakentamista Kon- marraskuuta 1917 annetun asetuksen 6746: tiomäe!.tä Kemijä·rve],]e ikos:keva ed. voimaa.nrpanoa 'kos~evan asetuksen 6 6747: Lohen y. m. anom. ehd. n,o 1:06 .... ~:n muuttamista ta11koittava ecl. 6748: 142) IMäärär.ahan myö.ntämistä Paasivuoren y. m. anom. ehd. n :o 119 6749: uu:dismaitt-en ru:is-, .o'hra- ja ·kaura- 155) Ammat.tientarkasta.iain luvun 6750: sadon ostamiseen vuosina 19•23-1925 lisäämistä ja ammattie·ntar.kastukse.n 6751: tarkoitt,ava ed. Niukkasen y. m. uudelleen järjestämistä koskeva ed. 6752: anom. ehd. n :o 1'07 ............... . Aallon y. m. anom. ehd. n :o 120 .... 6753: 143) Laitumen hankkimista maa- 156) Esityksen antamista lairksi, 6754: seudun p•ieneläjine ko-skeva ed. Har- jo,nka muk.aan ·t.yöntekijöille sukupuo- 6755: valan y. m. anom. ehd. n:·o 108 ..... . l-een ~katsomatta turvataan samasta 6756: 144) Lisämaan ant,amista its<Cnäis- t;vöstä sa:ma palkka, tarkoi-ttava ed. R. 6757: tyneiJle pilkkutorpiille koske-va ed. Sillanpään y. m. anom. ehd. n:o 121 6758: Marttilan y. 'm. aniQm. ehd. n :o 109 ... 157) Lii>kene.uv:ostojä:rjestelmän toi- 6759: 145) LaTJin ki>hla.kn:nnassa sijai•tse- meenpanemista Suomessa tarkoittava 6760: vien virkata.lojen tilusten peruutta- 6761: 6762: -, 6763: ed. Ked·on y. rm. anom. ehd. n :o 122 6764: mista <va.J.tiollle 'koskeva ed. AsTJelinin 6765: anom. :ehd. n :o 110 ............. . 158) Sairaus-, hautaus- ja äitiys- 6766: vaikuu.tukse·n ynnä työ:kyvyttömyys- 6767: ·146) Maata1ouskoulun 'Perustamista ja vanhuuse],ä:kkeiden säätämistä tar- 6768: Lan~i.n IJri:hlaJmntaan koskeva ed. Aspe- 6769: koit:tava ed. Paasivuoren y. m. anom. 6770: linin anom. ehd. n :o 111 ......... . ehd. n:o 12'3 ................... . 6771: 14 7) KalaSttuseJ:in·keinon keihittä- 6772: mistä ja kalastaj.avä·estön turvaamista r159) rLrukiehdotuksern anta:mista 6773: tarkoitta viin ·toimenpiteisiin ryMy- merimiesten työoloista kos~eva ed. 6774: mistä Jwskeva ed. Aker!blomin anom. Wiiikin anom. ehd. n :o 124 ....... . 6775: ehd. ·n:o 112, ................... . 6776: 148) Komi:tean ase.ttamista valmis- 6777: tamaan e·hdotusta lllli:ksi asutustoimin- Ensimäine:n käsit:te1y: 6778: nan kehittämises·tä .tarkoittava ed. 6779: Hiidoertheimon anom. ehd. n :o 113 .. 160) Ehdotus 1aik.si rtulitik.kurve- 6780: 149) Komitean asettamista uaati- rosta ........................... . 6781: maan la.kia pa]k:kalaut.a.kunniStta ja A s i a k i r j a t: Valt:iovarai.nvalio- 6782: al~mmista palkoista koskeva ed. kunnan mietintö n :o 2; ihaHitUJk.sen 6783: Paasivuoren y. m. anom. ehd. n:·o 114 esitys n :o 25. 6784: 124 Tiistaina 26 p. syyskuuta. 6785: 6786: Siv. Sihteeri lukee: 6787: Ai.noa !käsitt-ely: 6788: Eduskunnan 6789: 161) Elhil'otus 15 mi 1doo-nan markan valitsijamiehet. 6790: suuruisen lisämäärärahan myöntämi- Helsinki 6791: sestä vaJltio•n asun•topo1iit.tis•en toimin- syyskuun 22 p. 1922. 6792: nau jatkamista varten vuonna 1922 6793: A s i ak i r .i a t: Valtio·varainva,li.o- E d u s k u .n n n a 11' e. 6794: :kunnan mietintö 11 :å 1; !hallituksen Eduslkunin,an v'alrtsijamiehe:t ·saattavat 6795: esitys 11 :o 20. ;kun.nioitt.a·t:•n. Edus:kwnnran tie·toon, etkä vaJ- 6796: 162) Eihdohs 13,750,000 markan tilovoara,:,nvla',iakun,t.aan jäs,e.nek,si ed. Ravo-n 6797: suuruisen lisämääräraha·n myöntä- t~lalle on valri•ttu ed. H a J:" v a 1 a. 6798: misestä rautateiden liiJk,kuvan !kalus- ]{la.sik:a redusta\i'a Hal"V1a 1a Olli ol.l'ut va1tio- 6799: ton lisäämiseen vuonna 1922 ..... . vara>in V'a 1iolkunn.a'n .vara,j'ä'sen.e.nä, v·a' i·t.tiin 6800: A s i a k i r .i a t: Valtiovarainva.lio- 'häne.n ti:all:e.en varaj•ä,senoeiksi €1d. R oe ·i n. i- 6801: .kunnan mietintö 11 :o 3; 'haUituksen .k aine· llr. 6802: esitys n:o 32. Va:litsij.amioe>sten ,puolesta 6803: K. A. Lohi. 6804: PöydäJ.lepa11oa vartelli Osk. RJe.i.n,iJr:a,i•nen. 6805: esirteUään: 6806: 6807: 163) Kertomus ,Suomalai.sen kir- Päiväjärjestyksessä olevat asiat: 6808: jallisuuden edistämisra1has·ton" toimi- 6809: kunnan toilffiinnasta helm;'k. 1 p :stä 1) Ehdotuksen ,}ailksi ulkomaaLaisten suori- 6810: 19'21 tammilk. ,3,1 :ruteen ,19'212: ilr59 te•tta\'1an korkro- ja osinko•veron lakkauttami- 6811: sesta 6812: ·sisä:Itä·vä oed. Y. 'Pu],k.ki.sen edu.slk. esit. n:o 6813: 1 .esitel:1 ään· ja. lälhetetään pu:hemiesn>eUV()S- 6814: Nimenlhuu!d,ossa m-erkitääm 'POiSJSaolev~ksi ton >Eih(!.o.tuikse.n mu\k,aisesti rv 'lli }. t i o v a.- 6815: ed. Ericih, lnrgma,n, Jern, Kirra., J. Ko.rho- r •a i n v a 1 i o1k u n 'ta .a •n. 6816: nen, V. Korhonen, Ku'eniu.s, Linna, Mäke- 6817: rlin, NrahllmJa, Peräl:'ä, H. Pu.:,klkinen, Reilli~k 2) Ehdot.wksen laiksi 113 p :nä toukokuuta 6818: ilm, S.eip.pän,en ja Setälä. 1919 tupakkav.a1miste.veros,ta annetun lain 2, 6819: 4 ja 7 § :n muut·tamisM•ta toisin kuuluviksi 6820: ,sisältävä ed. Y. :pu::lkkisen edustk. esit ..n:o 6821: 2 esibel.l'ää.n j:a lälhe·t.e,tälä;n .puhemiesneuvos- 6822: llmoitusasiat: .ton e.hdtoturk.se.n mulkR~i.sesti v a l t i <> v a- 6823: rai n v al•i o1ku·ntaan'. 6824: v,ap.aut.ursta edu.slkunba·työstä saa•vat kun- 6825: .nalli.st>En t-ehtävi-en ,takia ed. Je·ppscm täJmän 3) Ehdotnkrsen laiksi maabanttuodus•t.a sillistä 6826: ;päivä,n ist.umnosta, virkat<elhrtäNi·en ta:kia tä- vuonna 192,3 kannettav·asta tullimaksusta 6827: män pänvä1n ]stunm,osta ed. J.ern, y'krsityis- 6828: .sis·äi1tävä ed. He:]ienelundin y. 1m. edustk. esit. 6829: rasiai•n t&hdren tämän .päivän i·stunnorsla 6830: .n :o 3 e's:it-el:lätä.n j,a ilähetetäJä,n rpu.h-emioe-sneu- 6831: edu,s rajat Linna., Perälä, Ki·rra, Kulenius voiStJarn eihd.otuikrsen :m u1k:a.ise.s·bi v .adl t i o rv a- 6832: ja .Set.äfä sekä .vir,katehtävien ta,ki·a 29 päi- lr 1a ti .n v 1a 1i •O k u n 1t Ja. 1a lllr. 6833: väiän ed. Bärek. 6834: 4) Ehdo•tnksen laiksi eräiden tavaraiu 6835: tuontitulleitSta vuonnra 192·3 6836: U us.ia valiokun tajäseuiä. sisältävä. ed. Sc.ha.umanin edusk. esit. n:o 4 6837: e·sitellääm j•a .lä1hetetät11n ·puhemioe,sneuvo.st{)!n 6838: ,puhe mies: va.lritsijamielhi ltä on ltul- 6839: 1 6840: e·hrdot.uks,en rmuika:se:sti v a l' t i o v a 1r a i .n- 6841: 11ut .k1rjelmä, j'o•n1ka .s·i1hteeri lulkee: v a 1 i o.k unta a .n. 6842: 'Tuio- j.a omaisuusvero. 125 6843: 6844: 6845: 5) Ehdotuksen laiksi tulo- ja omaisuusvero- us•eimmiasa ta;p;a wksissa vaiJwa saada ·sopi- 6846: lain eräiden pykäläin muuttamisesta v•aa ·ans•I-oLyö,a,, mrumn hrun mamu·oLLsesti 6847: o..'l'&.ilkrn ti:.rusuudessa Jätt.ämäiäln 1aps-ensa jo- 6848: s~sä;ltäivä .ed. Itlkose•n eduSik. esi•t. n :o 5 esi- k·o vreraan hortoon ·ca'l oma•n onne.nsa novaan 6849: tellään ja ·lä1het.etääm puhelffii-eiSneuvosion ans·w•työhö·n• ·1illh,€äJk:sensa. Nämä 'onnetto- 6850: e.h.dotuksen muka.1sesti v a .1 t i o ,,~ a ·r a. 1 n- ma-t o•.l·SIVat sris Y'.tltä ·o·ik€ut.ettuja eJiJkk€en 6851: v a 1 i o lk u n t a a. n. saarn1se•<m kum 'k•aamnei.tt•enkm ·IJ€:rheet, 6852: :srliä .ovathan n•ä:m~km ylhtä .sä:älimät,•ömän 6853: 6) Ehdotuksen l•aiksi eläkkeistä kans·al.aisso- va.;k.o•.i.sen vihan uhreJa :kurn 'kaaLunert'ioo- 6854: dan Johdosta työ·kykynsä menettäneille Suo- ,kin pe:rheet ova•t. •Torseksi o•n assä ehdo- 6855: men kansalaisille sekä kuolleitten Suomen tettu e.ä.k.k-e·en suo.rit.us•p·eru.ste ·aivan <lnnet- 6856: kansalaisten perheenjäsenille .toma,sti. EsitYJ&S>entekrjä o•n sa:n·g.en va.a,i- 6857: .m8Jt tomasti ikäyt Lä•nyt e•s.it.y,ksen.sä p•oihj.a.na 6858: .sisältävä ed'. Lehtoiko·siken y. m. edusk. esit. iynik·ä.edus•kunn:an 1aatimaa vaLkoisen ·halli- 6859: .n :o 6 ·esit.e:I'äälll. tuksen .i•ouko·S•S<a t:a;iste1.eitt€.n ja .heidän p€r- 6860: ,hee•njäs•<mt.ensä e.'äke :aik•ia huht.ikuun 28 6861: ,pä.ivähä 1919, Oi•.'fl.nL,8Ja•n o-l'tarr;atca huo- 6862: Puhemies: Pulh.emie•s•n€uvost•o eihdot- 6863: mioon, e•ttä sanotussa lais1s.a •myönnetyt 6864: <taa, ·ebtä ws1i•a. 'l'ähe~ett.ä.i.&iin va.H<i..ovarainva- 6865: e.i:iJkkeet tu.ev.a.t pääas•la&s•a va!'alkikaa.:n p•i,n 6866: •liolmntaan. 6867: iuokkiin kuu,uvi.•.e 'henki,öile, ia siiä.paitsi 6868: on yht€]s,kunta .mo.nrl.a eri t•avo~,la tu.rv8Jn- 6869: Keskustelu: ,nut .i.a turvaa edei1e·e•n1kin v:a 1k•oisten työky- 6870: vy•ttömiä j.a :esk·iä hanikki•maUa 1heille eri- 6871: Ed. R. S i 11: a n pää: ·Tämä nyt lkäsi- nä:isiä te:htä·viä heidrän toime:entu o·nsa hel- 6872: te.t"'van.a O"€V:a e•UU.SIJiU'nuaeSltLyS, lll"Ln llY- ,poitia,mi·selks•i. Kun a~ott.e.e,nt€.kijä ehdot- 6873: VaS•&I. L•artliJO!J.cutk.s•eiSsa 'Ku.n .S>e 11en<ee LehLY- taa, et.t:ä e:äk·e o:isi makse•tta•VI3. saman pe- 6874: lkill, on m.on.e.s.sa S'U\11 cll':·eSsa p U•lh L•ee111nen .Ia rmstee:n muikaan ikmn en.nemmi•n mai•nitse- 6875: tarKO·HUSvaan v-asLaaillac•on. .J!.j.n:sLnncdun en- mass•a.ni tyn'kä·edu.skun:na•n ]:a.atima·S·S•a elä.k€- 6876: doct~caan ta.ssä, eCLd nusca pi€nlSL.a €laK.R•e.s- :ais:sa sää.detään, on hä•n.e. tä jäämyt hU'cmaa- 6877: ta, Jwoa thiS:sä EllHLO•,e,•aaJn myönne,Lavr·.n.sr, matta, e .tei ny1kyoloiss.a riitä 'kunnolli,,een 6878: tu •.L.S. v ac o.sa>:11'S11Ksi a"noas·caan ·1 u·oKKaso- e~ämiseen tyo· äis~r.heiVe täJl.ai·n·en eläike, 6879: da..s·,a ,yökyKynsa, m<Em•euLaneec .ia saruas,:;,a j·ol ei o·:e muita tu.o ä.hteitä. Samo:n onko. 6880: y n ucy U€;5·Sa KUO•.'.iHt Len nen:liLörd•en _l;er heen- :kc.naan epä1on.nistunut •Sie a'10tt.ee.Es•a o'eva 6881: jastneL. 1'-Il'liLL>en perlwwen JWS>eni.i...€, J'O•lLteu -ehd01tu.s, ·että elä.k•eanomuikset käsiteltäisiin 6882: huo,.>ca,]aL y<hä Vle.a !JSLUVat V•aU•KL•O·.i•SSa val- j-a swo.riteta•a.n siinä jä.rj.estvks>e•s•sä, .kuin 6883: lwwen vr nan u1hr1na, er mnä.an e.al.d.etLä t.äs- 6884: 1 6885: usei~n .ma=.nitus•sa ,' a!,ssa •Sää.d·et.ään. Sano- 6886: 1l'il o.e ehdO·leL.tu. '_ta;..a.n-en kanta ·On e•h.d·ot- tussa ·~ai.ssa s:äädet.ään, että e·'ä!kea.n.omuk- 6887: tornas,·r vaa.rä, ja ikw~ce•n.k.n rntäå.sr .a..•otteen- s:a 1käs•itt.e:ee tut.kij.a.'al;kalkunt.a, .i•o:hon ·kuu- 6888: teu>..Jiiin.k"n t.w,aä, -k U1ll'ka suunn·at to•rr.assa luu ·kolme va'ti.o.r:.euvo:ston .as•et.tarraa lää- 6889: kurJUU·<it:•ssa '1-•0!llttisw.n vankien peT.hee•t :k ä.riä, jotik,a ii·etysti t.u'eva•t o'ew aan ror- 6890: ni1.n rnoneSISia lapaul.,.se&sa saa va.t e.ää. ~i vari]'Ji,sten puo'u·e'•de.n (läsen•iä. Tä.mä tut- 6891: arn.oasuaan S•e suutu•naGon .s.e·.uLr.n.en kä.rsi- kijato·imi.kunt•a ant.a.a laus•u,nttc•r:sa avu·s+u,s- 6892: mys, mr,Kä aiheutuu täLa~s·e·n. va,ng.n vai- J\ol!lli•bea'>1e, jc•ka s.itt.en ratk:ais.ee as=a.n. 6893: mo .. e ja .ap•S1.t.>e S>li·tä t~et.o.:suuu.es,a, €tLä A vu.stus,komitean a,-•eH.aa va.'tion.e·uv.o.s•o .ia 6894: heidän ra.kkaimp:amsa sa.a v 1rua vuos~ka usia ·ku.u'uu si;1h.en ko':JYI.e jä,&e.ntä, jd•st.a vhd.cn 6895: v•a.nd>.i :an kol.kik•ouen muuri-en •Slsähä lke.stäen tu 1-f'e ·a:'l,a v.a."'·au·s:st1<hn arrr·e= ia.n edusta ia ja 6896: kär.s1rny•ksiä, .i·o.ittim nime:tälk'n ma.nit,se- to:nen €'de.']ä,ma=.nitun t.ut;ki;ai•a.ut.a1wn.na.n 6897: minen vaa,L·i·si hyvinik•in voimwkkaan watu- ,J&s•en. Kum tä:l'a=·s=:sta. 'he.n:kilöisf:ä rnund.os- 6898: sa.nan, v·aan us·eimm ~:s:sa ta]:-at.lksrssa 1isää t-e·ttu komitea rat•kais.e·e tvö 1 äiste.n e'äikeano- 6899: näic.t•en vankien omai.sien ,si·e unbu.s1kaa 'Vie- :mulks•=a, niin voi .i•o e•tmkä!\.ee.n ·e:nnnstaa että 6900: lä se, €ttä tie•,äv·M ralkka:mpa.n,sa 1kärsivän tvö' äis.' ·en erlnt ,,,:vä>f tu '•e .suure~f.jjl,.,aa.n h111o- 6901: syvltömä.sti. Mutta, vie..ä ra;slkaam.pia kär- m i o·o•n otetuiiksi. Sa:n•otus•s•a l ai·s·~::l :kv 11 ä 6902: sirnybiä turnttaa nä.ill€ r:aulkoi.le t:a.oud.e.- sa.n.otaan ..ett.ä v1hde•n a.vustUls:komit·Pan jä.- 6903: linen !hätä, joka use·i~·ien po1.iitti·s.t-en van- Sf>T'·en, joilr,a r·n nuihe·en;jo·ht•ai•ana 'ko.mitea.<>s•a, 6904: kien '1•eDhettä aJhdist•a;a .io•k•a•päiväO.se•nä vie- ,n:•t3rä •o•l'a y'e;.stä luottamusta na•UI+~iv:a ka,n- 6905: raana. Tä~::Oaisten va.lllkien vaimailia ·on .s•a'a:n.en•, !ID'utta •S·e<kää'n ei .suuresbi työlais- 6906: 126 Tiistaina 26 p. syyskuuta. 6907: 6908: ten asema;a .para,nna t'ässä snhteessa, kun ko- <Suomen saada sieltä itsenäisyytensä. Heti 6909: mit.eoan 1ka'hd.e:ta jäs.eneltä ei edes täJllai.sta vllil taaru ])ääslyään. VenäJän työtätekeva 6910: .ominai•suutta vaadita. Tynkäeduskuntaki.n väestö luovutti Suomel•le itsenäisyyden. Tä- 6911: ;kä.sitti, ettei .ainwka·a•n vap•ausarmei.ian edus- män jälkeen kävi t:iillle maalle ta.rp-eelliseksi 6912: tajal.le voi a.setta,a s•ellaista vaatimusta, että kä,ydä kehittämään H~n hallitusmuotoa. ai- 6913: se olisi :v·eistä luottamwsta nauttiv•a. Täl- kaansa 'v%staa valle kanna:lle. 6914: Jaiseen komiteaan ·olisi aset.ett.a.va e•nemmis- .Suo•men •v•aHiova.Jta., jonka pääjohto <>li 6915: tö työ:ä;is,ten edU'stajia, j•os yleen.sä täil!la,i.sen vuosisatoja V enä.jä.ru tsarismin käsissä, ei 6916: Jwmite•an 'a&ettami.nen olisi taJrpee.n. Nyt oHut kotima.in.en, [laitsi se &vuna.nto oli 6917: käsit{'-ltä1v·ärfä o:eYast·a alotteesta o:li.si mo- kotima.:sta, minkä Suomen ])a.rvaristo san- 6918: meS:Sa suhte·esS'a sangen p.a,ljon mui.st.utetta- tarmikMyreinä ynnä muina sellaisina. a.vullr- 6919: .vaa, .mutta riittää täCä 'koertaa. ikwn to·tean, antoina sille osoi.tti. Kun Venäjän vallan- 6920: .ett-ä aloUeessa oei ole •otettu huomioon työ- kumous oli rpyyhkäissyt pois tsarismin ja 6921: läisten tode·llis.ia etuja., vaan näyttä-ä alote 6922: sen keralla myöskin Suomen valtiovallan 6923: ikäänikui.n muodon vuo\k·si tehdyltä. Jos 6924: ylläJpitäjä.t, ei tä.lle .maaJ!le j·äänyt mjtään 6925: alotteel]a olisi totta ta.r'koitettu, olisi siinä 6926: otettu •huomio•on myö•s &e, mikä on työväen- va.ltiovaHaa mä1ärää.vää voimaa muuta 6927: :luoka·n kan:na 1,ta ·vä1Hämätön•tä, eikä vain kuin kaksi toisilleen sovi tta.ma ton (a 6928: apinoitu porvar~llisten e!äkelmkia, joka ei luokkaa, se on työmiehet ja ·herra.t, 6929: mitenkäiän sovi .pohjaksi työläis~lle eläke- jotka rpyrkivät määräysvallan ottamaan 6930: lakia laadittaes~a. Toivottavasti v·a.liok.unta käsiinsä toinen toisensa yli. Kumpi- 6931: ottaa huomioon n'ämät toivomu:k&et. kin ·luo·kka kävi ·kil•Vlan aseista.utu- 6932: maa.n ia .a.seiden a'vulla määräämään, 6933: Keskustelu julistetaan päättyneeksi. kuka tätä maata. tulee, ja mi-llä ta.vaHa, 6934: hallitsemaan. Työväki, jo-ka tässä luokka- 6935: sodassa tällä kertaa tuli ta,ppiollle, ja hei- 6936: Asia ·läili.ete!ään. rv a l t i o v a r a i n v a- d-än ec1usiajansa..parla.men!ista linnaan kär- 6937: :1 i o k u n t a a n. rätyirksi, antoi voittajalle häiriytymättömän 6938: ti·laisuuden käiydä laatimaan tätlle maalle 6939: mie~eisensä rperustusla.in. Tynkäedus:kun- 6940: 'i) Ehdotuksen laiksi Suomen Hallitus- na.ssa aloitettu ja se.njä:kee.n va.litussa edus- 6941: muodon perusteista kunnassa käyty perustuslakitaistelu ei ol- 6942: lut muuta kuin muodollista laatua. olevaa 6943: sisä.lt.ävä ed. V. Vainion y. m. edusk. e.sit. taistelua., .sillä •va.r1sinainen perustus~aki 6944: n :o 7 esitel·lään. tais:elu suoritettiin niillä areenoilla. niiJJ.ä 6945: ba.rrikaadeilla, jobka !käytiin t•ässä maassa 6946: ,puhemies: Puherniiesneuv·osto ehdot- vuo-nna 1918. Näissä tais:eiuissa .paukah- 6947: taa., että asia läJhetettäisiin perustuslaki- te1eovat tykit. ja räjäb te~ evät shra pnellit 6948: va.liokuntaan. saneliva,t tälle .maa1de n.yt voi:ma.ssaoleva.n 6949: perustuslain ;pe.rusteet. Parlamenlille ei 6950: jäänyt tä.män jälkee.n muuta kuin a.seteHa 6951: Keskustelu: pykälät ja :momentit. 1paikoi.Jleen. 6952: Surkean kuuluisa.ksi tullut tynkäoous- 6953: Ed. V. Vai n i o: Samalla 'kun kanna- kun.ta ·pyrki .hallitusmuotoa laatimaan mo- 6954: tan pu·hemiesneu vo.ston teke·mää ehdotusta., na.rkistiselle poihja.lle. Sa.ksasta. jo Wattiin 6955: e!.tä asia lälhete!ään poeru.stusla,kiva.lio.ktm- kuningas, eräs n.ykyä.än unohdettu ,prins- 6956: taan, niin pyydän myöskin esity'hen joh- si". Kuninlkaan. linnaa rakennettiin kuu- 6957: dosta lausua seuraavaa. meentapaisella ,kiireyde·llä. Taiteilijat 'POn- 6958: .Senjä.lkeen 1kuin Ve.nä,j.än vallankumouk- nisteli va.t kai·kkensa liikkeelle voidakseen 6959: sellinen työ·v•äki vuonna 1917 oli suoritta- hovissa loiston ja. 1·omeuden saada vastaa- 6960: nut loistavasti heidän osa.Jle-en tTU11een teh- va•lle kannalle. Tähän aja.teltuun hovi- 6961: tävän.. nimi:täin: kukista.a. perin.po:b.iin Ve- loistoon tilattiin i·o hienot j·uomat u 11ko- 6962: näjän kansaa ja sen ympärysvaltoja soria- ma.ilta, kuten shampanjat, liköörit, viinit 6963: van tsarismin ja. sen yhteydessä koko Venä- ynnä muut aivan ensiluokkaiset laadut. 6964: jän riistojärjeste.l!män, teki mahdolliseksi Mutta !historian. !kehitys kumminkin kävi 6965: Suomen Hallitusmuodon perusteet. 127 6966: 6967: 6968: niin nopeassa tempossa,, että kuninkaat ja ylellisyydessä. Se sallii hyödyttömän luo- 6969: keisarit näinä aikoina jäivät muodista pois. kan niin sanDtun loi.sjoukon, elättää itseään 6970: Keisarien ja. kuninka.id€fl, kruunut tipah- yhteiskunnan työtätekevän väestökerro.k- 6971: teli va t alas. Museot .täyttyivät ympäri sen kustannuksella. .Se sallii ja turvaa 6972: maailman noista keisarien ja kuninkaiden riistäjälJe oikeuden ;pohjattoma.sli nylkeä: 6973: kruunuista ku.in myös heidän valta.istui- t.yöväenjoukkoja. Se saattaa pit>net maan- 6974: mislaa.n. Näin ollen kuninkuuteen perus- omistajat tunnotloman paaoman riiston 6975: tuvan ha.llitusmuodon ihai·.ijat olivat myö- alaiseksi. Ja. ku:en jo1kapä.h•äisessä elä- 6976: hästyneet ja muistettavaJla tavalla siitä mäsEtä näemme, niin joutu.vat ne vuoron- 6977: J.uo vu tta·v•a.. perään kodeistaan. irtolaisväestön joukkoa. 6978: Ythtärintaa tämän kuninkuuteen perus- lisä.ämää.n. 6979: tuvan ·hallitusmund.on kanssa kawkonäköi- T'ämä järjestt>Jmä., jota voimassao1eva 6980: sem.mät vorva.rit a:'lwivat kehittää nykyään hallitusmuoto tuke.e, tarvitsee myöskin 6981: m-e~liä .voi.maiSS•aole•v•aa ,'ha;llil usmuotoa., ääret.f ömän. suuroen ja ka.Iliin va.lt.io.koneis- 6982: joka vuonna 19•18 tlässä k&marissa hY'vä.k- ton pystyssä pysyä-kseen. Tä.mä taa.sen 6983: .syttiin. .puolt>sta.a.n n.:elee ääretioömät rmä.ärät veroja 6984: Jos käymme nä·itä kahta eri perustus- kansalta, että ne ovat jo nytkin nä.änty- 6985: !lakiehd·otusta tutkimaan, niin ne kum.p~k.in mäisillään sen V€rotaakan alle, joka. he:K!än 6986: ovat perusteena riistävälle järjes.~elmäHe, kann€ttavakseen on tullut. Nykyisen jår~ 6987: se on, luokkayht-eiskuntaa säilyitävänä la- jestel:mä.n ke.Jvottomuudest.a johtuu, että 6988: 'kina, jos kohta toisessa on sentraloitu- .kansamme on särkynyt ka!hdehi toiselle·r·n 6989: neempi ·V'alta ja toisessa näennäisesti demo- vi:hamieliseksi luoka.ksi. Toisel1a puolella 6990: kra.attmm,pi henki. N ytkyä;än •voimassa- seisoo muutama •kourallinen TJlLäorrlaaomis- 6991: oleva hallitusmuot.o ei ole mikä·än. uusi sys- taJ:a:, joiden hallussa. on .koko y;hteisku!L- 6992: teemi, vaan se on sama pohja.ltaan, jotka nan omai:sruus. Toisella rpuolen seisoo 6993: tässä maa.ssa on enn.en.kin ollut, nimittäin kansan suuri enemmistö nä.lkäiseksi, a.!as- 6994: 'ka,pitali.stinen järjestelmä, jdhon !kolme t.oma:ksi, kodittomaksi riistett.ynä. Elämli' 6995: vuott.a. sitten eduskunta teki muodollisia kuolee ka,pitalismin. kourisga., Työitömii.in 6996: ja teknillisiä p.arannuks:a. Voimassaoleva .ia kodittomain lukum:>ä;·ä ka~vaa pä.ivä' 6997: haUitusmuoto ·on kauttaaltaan kapitalis- pä;i.väi'tä. KY'm.meniätuhansia ihmisiä on 6998: tista. luokkaa ja sen. etuja suoje~eva järjes- tälläikin tbaa.vaa '\'ailla. kotia. Ky.mmt>niä- 6999: tyssääntö. Emme tarvitse kovimkaan mon- ~uhansia ihmisiä Oi! vail:a i;yö~ä j,1 ruokaa.. 7000: ta il:o:htaa ottaa voimassaoievan ihallitus- Tämä ·hädäna.Jainen. asema pa.kottaa ihmi- 7001: •muotamme lojaalisuudesta niihin ihmise1 ä- siä myös ri,ko.k.sien teiHe, josta on todis- 7002: mälle ·;~ä.Itt.äm:Mtömäin oikeuden ja. e.lineih- tuksena se, että vankilat ovat ylenmäärin 7003: tojen •louk•ka.a.miseen nälhdl€'n•, kun jo ha- kansoilettuja. rikoksentoekijöillä.. Mmtana 7004: vaitsemme sen lu·okkaluonteen. nhlkana lepää ihuomis·päivä Suomen kansan 7005: Se salolii maanomistusoikeuden ra.ia.tto- yl·lä., sillä ylipääs;vä ei n:ä1y!ä ·löytyvän mis- 7006: massa maara.ssa kuuluvaksi yksityisille, tään. Hermostuneisuutta .ia epätoivoa kaik- 7007: vaik.ka oikeuden mukaan ja inJhi•millisten kia,Jla! Siitä on tyypillisenä. todistu.ksoena 7008: lak:en mukaan se ei saisi ol1a. milkään tämäkin parlamentti .ia tä.hän täilldätyt 7009: ilraup.pa.ta vara., vaan että se kuuluisi kai- kansan tohneet. Sadat yhä uusiutuvat 7010: kille yhtäläisen maan käytön ;peru·steel 1 a ha.!Iituksen esitykst>t ia eduskunta-alotleet 7011: vi•l.ieltävä·ksi. Tt>o•llisella. alalla on lhavait- ovat läMöisiu tämän ·kelvottoman järj·es- 7012: tavis·sa sama ilmiö. Tehtaat se sallii yksi- telmän seurauksista. Nämä tähänastiset 7013: tyis~ en tunnottoma.in osa.kehuijarien käsiin .. alotteet, mikäli ne tarkoittavat parannuk- 7014: .tuotannossa. se sa.Jlii val·litsevan tä~delli sia., eivät ole tähdätyt syiden ·poistamis€en 7015: sen ana.nkia.n, valmistustarvikeaineisiin näh- vaan ehkävä jossain määrin ,ht>·lpott.a.ma.an 7016: den e·i tarvitse oJ.la. kan.sa.n tarp-eiden tyy- seuraamustt>n tuhoa.. 1Siksipä Suomen kan- 7017: dyttämiseksi, vaan tunnotloman voiton ja san e~ämisen. .ia ole.mist>n ehto vaatii san- 7018: riiston tyyd.yt.tä.miseiksi. Voimassaoleva. gen syvälle ·käy.pää, s. o. ,perin.pO'hjaista 7019: JJ.a.llit.usmuoto sa.llituksi turvaa. kaikenkar- y:hteiskun.tajärjeste 1 män uudistamista. Suo- 7020: vaiset lii·ke-t>lämän keinottelut ja näin saa- men ·kansan olemassa o1emi.sen eJhton.a nn 7021: -duiHa tuloilla riistäjät elävät loistossa .ia häNittää koko kapitalistinen järjestelmä ja 7022: 128 Tiistaina 26 p. syyskuuta. 7023: 7024: tila.I:e luoda sosialistinen yhteisokuntadär- ka tkai.sLiin, lähetettiin satojatuhansia crnie- 7025: jes~ys. Si·k.si~pä 1pyytäJisin -eduskunnan. ar- hiä k.äsittä:v•:ä a.rmeijoit.a sen 'Va,;taan naus- 7026: v·o:sla. jäs-eniä 'binnittä.mä.än. ·huomionsa sutla. työväke'ä .ieura.sta.maan. 7027: esitlämälleni lakie·sity•h-elle, jonka olen 7028: jättänyt eduskunnan .•hyv•iiksyttävä:ksi ja Puhemies, koputta~m: Kiellän puhu- 7029: joka kuuluu kokona.isuUidessaan seuraavasti. ja.a käyttämästä sopimattomia sanoja. 7030: Puhuja. lukee s~nj1ä:'keen e.siiy·b:en. E.d. H i j,,J o s: Vithollisjouuwt valtaamil- 7031: la.a.n a.l ueil·la tuhosi va.t t,e;h laita, .stärtki vät 7032: Ed. H i i 1 o s: Kä.sittäessä•ni yihw·i.skunt.a.- ko·neet ja lbä:vittivä:t. rauta.te.itä. Sama.t.en 7033: järjest.elmän 'poerinp-o.rujais-en muuttamisen t-ekiV'ät rin:am~m. ta.kan.a. o:eva.t •vitho:riiset. 7034: ty·öLäteliev·än luoka.n., kansan suunnattoman Petoma.isimpiaka.an t.e:koja, -ei häi-käilty 7035: enemmvs.on ·hyvinvoinnil·ie v:ä.itt.ä:mäUö- 'käytt.ämä,stä työ:vä·en ·v•a•.lan kukista.mi<eksi, 7036: mäk.si aEei un tässä ·kysymyksessä e·d. Vai- mutia miik'ä.än ei o:e voinut lannis,a.a. tämän 7037: nion es-ityksen ka.nna•. e. Muita koska p·or- maan työväkeä. Karpitalisti.set maat ovat 7038: va.r :s. on ia1holta. e.pä.i.emä.Ltä tullaan täitä e.si- tukee·t pa.k•oletuibsi· lO{pe-La.maan soti• a.a.lli- 7039: t•ys.ä vastusta,rr:aan ja. :koe~etaan osottaa set vihollisuudet Venä~än va.sta.an. Puna-ar- 7040: neu vostojäirj~sielmä .ma.h.do l toma.ksi viit- meija. on rpe,' asta.nut Venäjän työväen val- 7041: taamaJa o;oihin Neut\\:J,sto-V.en.äjällä ja lan, mu..ta se ei voinut e.slää rsodan tuhoja., 7042: Karja .. a.n työka.ntsa.n kommuunis.sa täy- joita. koe•sti vuod•en 1920 ·1-oppu.un. Sola hä- 7043: tyy .minun esittää joilakin tosia.sioiia '\': tii t.saar:n a.ikana seka.s-ort.oon jou tunu tla 7044: ku,mmas,a.ki.n 1mai.nilsernasi.a.ni maasta, lii:k,en.ne:ailosta entistä,kin enern.män. Se 7045: jotka. .stkätä.i.siin o-:oilhin ja. t.ilante-e- ,plrsto.i tuotan.tokoneist.oa ja. 'hävitti sivislys- 7046: seen ovat v-aikuttan.eet. Porva.risto ja laito:ksia, ja. n•yt syyt-etä'än iä.s(ä ne.uvoslo- 7047: sos:a id.etrnokraa.til.kin ova.t pi~läneet suurta iäfljoestelmä•ä, yksinomaan järjeste-lmää. Ty:. 7048: .me ua et.ä se;kä; Neuvosto-Venä,jäl• ä .perätm.pää v·ä,it.että. kä,sibää-kseni ei vai ku- 7049: että Karjalan työlkansan kommuunis.s.a on viie:-Ja'la.an. Ka.ikesta. ka.pi. a.Jististen mai- 7050: teoLiEuus la.ma.ssa., Jtiikennela.itoksessa va.:- den i'lä:vity,kse.stä huo:i1madta on Ne•uvo.sto- 7051: lilsee sekasorto ja. et.ä sivistys on tyikk.ä- V-enäjän ta]ou·dessa. nyt :bava.:tt.av:soa '\•oi- 7052: nää.n lbävdetiy. 'Ia1~1dotaan väittää, että maka.sl·a nousua.. Neuvo.sto-va•l1a. on p.ysty- 7053: 1ka'1'kki j-ohtuu neu vosto~järjes elmästä. Ne-u- r.;vt e.lvyttämä'iin teollisuuden, j-ota. i·osi·n as- 7054: vostoiä·rie·s~-e mä:ät syytettiin viimevuo- ke1 va.'t.io.k·mpita.li.sm.ia. :kolhti on auttanut. 7055: ti~e.sta. kadnsia. ens:n,kä.än :huo.maamatla., .Sivist.vl se'li.s-eHä a,'a 'la. ovat neuvostovallan 7056: et.ä ka1pita,Jistisen järjes:e:män maa.ssa, rik- saa·,•atuk.s-et o.1 1 eet niin suure-mmois:a, että 7057: .ka.as-sa. India.ssa e·s:,merkiksi ·kuo,:ee 'kym- yk&:nJ;:Iä 'ka.pi.~ a.l·istienki·n on täytynyt a.n.t.aa 7058: meni·Muha.nsia ilbm:.s'ä vuosiCa.:n nälkään. sil.'e f,unnuslus. Lu.kuta.idotto-muus sitten 7059: Tos:on on myönnettävä, ettei Venä•jäFä. s-en t.sa.arin a:.koj€n on huomat.tavasti .] a.sken.ut 7060: kummemmin kuin Ka.rja.1 a.ssakaan o!e ja kaikilla. aloiJ.la on 'huoma.t.tavi.ssa. no.usua 7061: ka,i!kki niinku:n oda..pitäisi e·,kä li~tken.ne Eamaan a.;.kaa.n kuin ·ka:pitalistisen jä.rjes~el 7062: käJän tyy.dyt.iäväss·ä kunnossa. Mut. a täy- män maat. .Smksa ja Ilä•Ya.~ta, ov.at painu- 7063: tyy ottaa. tb.uomioc·n ne olot, jois8a neuvos- massa. ääri.rnwä:se-en s-eka.so.rtoon ja y'een.sä 7064: to.iärj-est-e'rnr:ä V-eräjäl·'ä. ja Ka.~ja'assa on y'r]te:.skun.na','ise-en kurj-uute-e-n. Saimo:n :kuin 7065: joudu'ttu kehittämään ja tältä pohjal~a kun Neuvosto-V enäjä 1•1 ä on :myö,kin Ka.riaJ-a,ssa 7066: J.mhdetään rra:nil8emissani neuvostojär.ies- kauita:is'isten. rna.ide.n taiho.Jta. te:hty mitä 7067: te'mä.n rra.:.ssa va.1·liloevi.a. o1·oåa. a.rvosLe'e- :barhaari8:n'a 'hävitysi.v·öt-ä. Sie 1 lä,lzin ova.t 7068: maan.. kiintyv huomio ennen kaikkea sii,h-en kamit.alisti.,e.t rna.a.t -koettane-et kaikin kei- 7069: rair.•J:.:a.an -vi:hol:isuu~e-e-n., jonka lka,uita\i.s- no;n es' f'lä no·uvostoi•ä.ri·est.e'män k-ehitt.ä- 7070: tise:t maat ovat mainitsemiini neuvostova.l- mi,s .äl e,r:tläink;n Hiorniin maan teolli.suus- 7071: toihin kohd:s!an.eet. •pa.r·oon~t ja. .me~.s2mol-. a.<a.t. a.pure.;ne-en ova.t 7072: He:i kun ho1 Eibevikit vuonna 1917 ottivat 1e,lone-et ka;kkensa. k,ukistaa.heen neuvos'o- 7073: va. lan t~~ötä!e,kevii.n 'uclkan kärsi:n. a,':koi- 7074: 1 7075: jä.rjeste 1rn 8 n .i a a.n.a;:taa:ksensa.. ,p.ä:ä,stäkseen 7076: vat ~ka.ikki kap;.'a.':stiEet ma.a.t ka~1kin tavoin om ista.,iaksi Ka.r.ialan luonnonrikkau ksiin. 7077: -pa.inosta.a Venäjä·ä. Ma.a' saarrettiin joka Kun Karja.lan t.vökaman komrnuun.~ 2 7078: vuo:eJ ta, kaikki yht-eydet V enäj:ä:n ka.nssa. ·v•u.ot.t.a. sit.t.en muodostettiin., rybd1yttiin sa- 7079: Karusala;iS~Sodassa ·kärsineiden ·avustwmimen. 129 7080: 7081: 7082: malJa myös järjestämään 1ka.rjalai.sta. ·koulu- pitäisi olla omiaan koJ.kut.ta.maan Suomen 7083: verkkoa.. Sen ohe'la. ava.ttiin kirjastoja ja porvaristoa omalletunnoHe, jos yleensä 7084: lukutupia., joi.hin hankitt.iin kymmenientu- omaslatunnosta meidän. aikanamme voidaan 7085: ha.nsien markkojen ar\•asta. kirja.llisuutta. puhuakaan. Valkoisten orpolapsia ja les- 7086: Petro·skoi.hin avattiin Suomen .... .kiä, jot,ka. ovat ·käsittäneet vain .pi-enen 7087: murto-osan siitä sotaarpojen ja 1-eSikien Ia.u- 7088: Puhe m i e .s: Tämä ei kuulu asiaan, ja masla, kuin me1lle luokka.s·o.da.n ja.. ,,a.~koi 7089: olen velvollinen työjärjestyksen 25 § :u mu- sen terrorin jälkeen jäi, ryhtyi silloinen 7090: kaan sii:ä huomautta.maan. Ke'hoila.n ,pu- tynkäedu~kunta th-et.i yhteiskunnan varoilla 7091: hujaa asiaan.. h•uoltama.a.n, mutta ·puna:sten orvot ja les- 7092: k-et, joita va.lkoisten etup-äoässä ·olisi tullu~ 7093: E.d. H i i l o s: Esi.Jläoleva ed. V a.inion ·huo.Jta.a., koska. he olivat syypäät nä.id-en on- 7094: eduskun.ta.esity.s tätmän maan lha.!litus.muo- nettomien kohtalo·on, ne on jätetty :vht.eis- 7095: don muuttamiseksi on käsitt.äätkseni si·ksi l·unn.a·n ta,holta vai.lle kaikkea thuolta. ja 7096: Jaajmkantoine·n toimenpi.de, että olen ollut hoivaa. 7097: pakoi.ettu jossa.in mä:ärin tarkastamaan nii- Koko lu01kkas·odan kat.kerimman osan 7098: den maiden neu vost.ojärjestelmää, joissa. se .muodostaa•kin näiden onnet.tomien orpojen 7099: on ollut o:emas.sa.. Sen johdosta tässä olen koJJ.ta.:o ja kärsimykset. Vie'äkin voi sie- 7100: viitannut näi:hin ·ka.hteen e·delliseen maa- lun.sa. silmien eteen loiM.ia kokonaisen me- 7101: Ihan. Koska kuitenkin herra .puheenjohtaja ren Ja,psentuska.a ja el]:ätoivna., 'kun tuhan- 7102: tästä. nn 'huoma.uttanut, e·ttä• se ei kuu•lu n·et äi·d·i.t ja is·ät jo.ka. ·päivä raastetliin pois 7103: a.siaan. niin kä,silt.ä·ä·kseni en -enää s:itä .puo- kod.eistaan ja v~atto.ma.t Ja,pset jäivärt yksi- 7104: Jes:a. enempää selitystä näiden .mai·den nään vuoda.ttamaan epätoivon kyyne'eitä. 7105: ol'()i.sta kai voi antaa. Lyh;vest.i siis t;vydyn V a ]:JroiMn k o•staja., ilman aatvi.stusta hyö.k- 7106: '\•a.in. :oäydeHisesti kannattamaan -e-d. Vainion kä.si rawhaniseen. .kotiin .murha-ase pa.'jas- 7107: tekemää eduskuntaesitystä Suomen ha.l- tettuna, pa.koitlaen ko.d:n huoltajan s-euraa~ 7108: litusmuodon .perus:e:•d·en muuttamisesta. maan mukaan.~a. Ja va 1 koisen m!ehoe-n är- 7109: jyntä: ,.Saatanan puni.kki" ja ,Roisto nyt 7110: As;a läihetetään perustusla..kiva- menet helvettiin". jäivät 'kaikumaan lasten 7111: 1 i• o ·k u n t a a n. korviin viimeisiksi jäärhyväissanoiksi isän 7112: ja äi.din. niin ra] a.stami,lJe pienotkai.siJle, joi- 7113: d-en •huoltajat nyt kulj.e!etLiin sorakuo·pan 7114: 8) Ehdotuksen laiksi luokimsodassa kaatu- reunalle te'oitettaviksi. Se o'i k.auheaa ai- 7115: neitten tai muuten työkykynsä menettänei- kaa, jossa. kuitenkin syn.ki.mmän le•hden 7116: den työläisten ja heidän Ieskiensä, sekä or- muodoolaa s-e raaka'aisuus, jolla nämä kah- 7117: voiksi tai elättäjää vaille jääneiden lasten denn-en,kymmenennen vu•os;sadan n. s. sivis- 7118: eläkkeistä tyne-et suoma'a:set rporvarit kohtelivat viat- 7119: tomia lapsia. 7120: sisältä1vä. ed. R. Sil•:an·pään y. m. edus.k. Tuhansia ]a,ps:a. ;harha·ili silloin pitkin 7121: esit. n :o 8 esitellään. maata.mme avuttormina. yrittäen tulla toi- 7122: meen n;i:·lä vä1häisil 1ä almuiJ.la mitä kärs:·\,a 7123: Puh-e m ies: Puhemiesneuvosto ehdot- työväenluokka. vii•meis!s:ä·kin suupalo:s:a.an 7124: taa, että asia läihetettäisiin vaJtiovara.i.n va- 1koetli beiJl.e ja} aa. Jos nämä on.nettoma.t 7125: liokuntaan. •uska.1si va t hädässä.än kätän t:vä niiden puo- 7126: le-en, ioil·~a o·'isi ollut yllin kyllin :heidän:kin 7127: osa.kseen.. saivat b.e t.untea., mit.ä lo•drella on 7128: Keskustelu: va'koi.sessa Suome·~sa olla ·punikin pentuna.. 7129: Satoja.. eh·kä1p·ä twhan.siakin la.psimukkoja 7130: Ed. R. S i I.J a n pää: Tahtoisin tämän sortui si·llo;n maassamme puutteeseen, vi- 7131: kysymyksen yht-eyd-essa kiinnittää edus- luun ja. n.ii.J.kää·n, 7132: kunnan huomiota. •siihe.n pa.ritkymmentuhan- Mitä o'iva.t nämä lapset sitten tehn.eet, 7133: tiseen eotaorpojen :a.u.maan, jotka. tällä:kin etltä h·eid·än piti saada tä,1 la·isen kauhean 7134: kertaa ojen:avat käsiän.Eä te:dän puoleenne rangaistuksen. Heidän rikoksensa oli siinä, 7135: pyytäen leipää. Tä,mä .kysymys jos mikään että olivat va.linn.eet isäkseen ja. äidi·kseen 7136: 17 7137: lRO Tiistaina 26 p. syyS:kuuta. 7138: 7139: lköylhiä luoktkatie' ois: a. henkilöitä, relh-ellisiä koinen .mies ole 'Voinut e.stää kokonaan, vaik- 7140: työntekijöitä, palkkaorjia., joilla. ei saa ol,Ja ka:kin on se:·v•ä·ä, että y ;enmäärin kiusaan- 7141: mitään itsenäisiä .pyrkim;v:ksiä pa.rempaa·n tuneet ja. nät-kiintyneet äitiraukat ei\1ät ainoa 7142: elämään, palkkaorjia, joita ei tietenikään o:e ja:ksaneet la.ps•ia.n~a. ko1l'de.lla ja. helliä: 7143: o.lisi heitetty t.yrmiin ! ai raastettu so.mkuo- niinkuin tulisi. Mut.:a. näihinki•n. la.psiin on 7144: 1la.n re•un.a:lle, jo.s oli.si·v•J..t tyytyväisinä a.lis- luokkakosto .sanan täy:de.ssä me-rkit.y·k.sessä' 7145: tuneet orjan el·ä.mää·n., sillo;nkin kun nä.:ikä- knhdist.ettu nä.J.älll avu·lla,, .sillä ne ansio- 7146: kuo'ema astui ovesta sis·ään. .Ta suurin ri- ma:hdo:Esuudet., mitä. .n,äJillä puna.'eskillä! 7147: k·os ]o.nu-lta. siinä, et.lä .lJa.~.ktkaorjissa.kin on p·erheen huoltajina. on oHut, ovat olle€t niin 7148: rakkaud·entunnetta., ha.,ua e' ä:TP ään ja -e1tä:- niukat., että ;he ovat joutuneet kokemaan 7149: mä.n jat.17 uvaisuu~ef'n. Mutta ei•hän naaras- sanoin .kuvaa.rr.alonia puutetta. ja 1hä!tää !a:p- 7150: sud-et (Puhemies koput.taa) saa raka.staa., s~on·e·nsa. Es:.m. Helsing.=s.sä näille äi·deiJ.le 7151: e;kä suden,p·ennuil'a. o1e '€''ä.m.iso-!-keu!ta. kunnan ta:ho.Jt.a, järjestetyissä t.yötuv~ssa 7152: Siinä oli o-h.ie, jota va'·koin:en m;es ta.vkasti he ovat ansainneet, jopa a:le 5·0 mk. viikko- 7153: noudatti ja. jonka. I'mari Kia.nto kuului.sa pa:'·ktkoja. Sanomat akin: on selv·ä.ä, että 7154: suow ah in.en kiria.;.lija pwki k 1a.ssillisiin nä'kä on ollut täLa,!st.en pe.rheiden joka.päi- 7155: sanoihin: ,.,Ta:p.pa.ka.a. na.a.rassudet". väisenä vieraana. Va!;va1s.hoidon .puo-'elta 7156: annetut muutamat ma.rkat, miHoin niitä on 7157: tP u he m i e s koputt.aa: Ei saa. kä.yttärä ann.ettu, eiväJt .m,y·ö.sk·ään ole tkyenne€t näi- 7158: sopimaUomia sa.noja. den perheiden nå,'kää torjumaan vä.himmäs- 7159: sä·kääm. määrässä. 7160: Mutta valJ.a•ssao.'e·va luotk.ka ei ole ainoa.s- 7161: Puhuja: Sen:kin jälke-en kuin ·luok·ka.- taan lyönyt laimin elatusvoelvo.J.lisuutta.n.sa 7162: tai.ste;un pa1himma.t seuraukset oli ehditly hu·o~e•htia. ·n.äistä orvoisla ja leskistä, vaan 7163: .siv.uutia.a, ei punaarpojen kärs:'illysmit~a ol- mi:tä suurim.ma.Ha. innolla niitä .Jisänn.yt, 7164: lut juossut umpeen. Osa be:st.ä joutui por- ra.a.baa.malla uus:.a. uhreia näihin he: vetil- 7165: vari•:lis~en orpo- ja huoltnkotei:hin, joissa ei 7166: lisiin komeroi,hin., ·v•ie.:ä,pä vainon.neet sel- 7167: e'ä.rrtä su=nkaan n.äiVe pun.:kkien ]a;psiHe o•'e laisia hoe·n.kilöitä, lyöväenluokan jäsen=.a. 7168: hymyi.Jlyt.. .Sillä eibän .punikin ]a.sta. ole jnt•ka inhoimi•:lisestä sääl:n tun' e-esta. e-de-s jol- 7169: voitu 'lwhde:,:.a, ku'en !Pitäisi tkohode:.Ja. al- ;am osa.J.1a lievitt.ääkseeiL .heidän knhta.- 7170: .ka.vaa. e'ämä:n ta.imea, joka. janoaa. e'ä.män- lnan.sa ovat yrittäne.et kerätä heille a.pua. 7171: i~oa, ei, vaan ovat •he saaneet lwkt~.a. mitä 7172: Tä1·la,isia hen,kilö:tä on virkavalta haas:a.- 7173: roaåai•mman luokkavi:han ·heitä pa.=na·v~an. nut o}keuteen vastaamaan, jo.ssa heit.ä on 7174: Vielä huonompaan asemaan jo.utuivat ne, sako.tettu, ·ku:en ta.pa:htui esim. :ke·S·ä•l1ä 1921' 7175: jotka lähetettiin Pohjanmaalle valkoisten Re:posa.a.re1 la, jossa. sakot.e! tii n 12 henki' öä, 7176: :ko. e:•hin kasva.tetta viksi ,:kunnon ·kan.sa.'ai- 8itt.en. Turussa ja Lahdessa sa.kotettiin :muu- 7177: s.iksi". Miten tämä ka·svatus ta:p.a'htui .saa tamia. ·henki'öitä. Tä:l!ainen on kylHi ma.h- 7178: aa•\' stukoen se., joka on kierrellyt Po:hjan- dollista .minun. usl<oakseni a:11oa.slaan. sen- 7179: maal·~a ja sieltä .kuullut kerrotta.va.n. n:ä!:·den tään v.a.lkoisessa. Suom e.ssa. 7180: ·ka.svatt.ie-n e.· ämäs. ä. Kun :me työväenpuolueen e-duskunta.- 7181: Ty.öjn:htina,, sama.lla tavo;n kuten. ennen ry,hmä o·lemme !eihne·et e·sityksen, jon.ka.i 7182: lhuuto.laiset, O'\lat ihe saaneet raat.aa. isän- mukaan. näil:e va.~koisen teno.rin uhrien or- 7183: tie-n.sä p·eHoi!la. ja. niityi,]]ä ta.i si. le·n .pa.i- vo.ille ja, •leskille S-Elkä. '\•i-e'ä van·kila.ssa ole- 7184: menina, o•h.uis.:a. va-a.tteissa. niukal~a ravin- vie-n perheille vi.hdo:n:ki•n tmvatta;siin heille 7185: n.o:•1a, berm:~ä ·karjan p-e-rässä metsässä. kuuluva e'.ä:ke oikeudoe·nmukai.sel 1a ta.v.a.lla., 7186: Kouluissa nvat. :kelvott.oma.t opettajat. vai- teemme sen siinä a,ialu.kses:oa., että jo olisi 7187: nonneet ·nåitä o.rp·oraukkoia. ja, tehneet he-i- vihdoinkin eduskunnan ai·ka tehdä. voita.- 7188: d;än harmaan e'•äJmänsä katkeraakin ka t.ke- van.sa. edes jossa;.n omä<ä.rin hyvittääkseen 7189: .rammaksi. Monta ei näissä punaorv·oiss.a nä=,d·en onr:.et~·omien a.semaa.. 7190: liene, joka olisi tullut sa.a.ma.an inhimil- Ehdotan s.en.vuoksi, että eduskunta hy- 7191: listä .hoit.oa ia kasvatusta. 'l'äksyi.si kys.ymyksessäo]e.van la kiesity·ksen, 7192: Niiden orpojen .a.sema., joilla. on ollut io•ka •käko-n.a.isuudessaan k•uu:uu seuraa.- 7193: äiti, on kohteluun nä:l:.den o1lut parempi vasti. 7194: sillä äidin he~lle osoitta:maa rakkautta ei vatl- Puhuja. lukee eduskuntaesityksen. 7195: 131,. 7196: 7197: 7198: Ed. K e m p p i: Sen1 lisäksi, mitä ed. kapinan aika.na Jä:msästä kadonneitten hen- 7199: Sil•la.n.:påä iää.l]ä ä.s:k•en .lausui, tahdon minä kilöiden kuoleman .syy. Pöytäkirjan mu; 7200: iuoda vielä eräitä seilkkocia lisäksi todista- 'kaan kevtoi J-ämsäm haudan.kaivaja Alek- 7201: maa.n siitä raakuud·es.ta. ja eläimellisestä samoteri Mäkinen muun muassa seuraavaa: 7202: teura.situksesta.,. Kohta Länkipohjan taistelun: jälkeen to- 7203: distajan aikaa lähemmin muistamatta, km:J. 7204: P u :II e m i e s, •ko•putta.eu: Kie!i1än pu- sotata•paohtumat oliva-t siirtyneet Jämsää 7205: hujaa tkäyttä.mästä sopima.tbomia sanoja.. läilloemmäksi, oli vangin·var.tija Saari puhe- 7206: 1limitse kästkenyt todi,st.aja.n kaivamaan 7207: Puhuja: j·ota. porvaris.to ja sen yksi- useampia hautoja, todistajan muistamatta, 7208: tyiset. jäsen1et vuoden 191.8 kapinan ai·kana montako, mainitsema.t.ta, keitä varten, 7209: ja. senjär.tkeen harjoittiva.t. Tämä on mieles- mi·llikä todi,staja oli·kin t.ehny't. liUalla oli 7210: ~ämi .er]ttäiu tärkeätä senvuoksi, kun minä vanginva.rtija Saari puhelime·ssa sitten 7211: luulen, että täällä on useita seJlai,sia porva- kä.sk.enyt Al·e'ksanteri Mälkisen saapumaan 7212: rillis:a edustajia., jotka ovat luke.neet aino- Saaren taloo'll ruumii.t.a. nout.mmaa:n, minkä 7213: astaan porvarilli•s•ia sanomalehtiä eivätkä todistaja oli tehnyt. Ruumiit oolivat olleet 7214: niinollen ole voi.n.eet. saada oikeita iiet.oja Saaren talon nurkan takana ja o.liva.t J al- 7215: vuonna. 19·18 :vallinneesta tenori.sta ja. sen mari Saa.ri ja Aleks.am•t.eri Mäkin"Bn yhdessä 7216: uhriksi joutun.eista. On, v.iime·i.mkin jo aika Saaren hevosella kulj•et.tane•et ruumiit hau- 7217: tullut, joUoi!Il jokaisoen porvar~nlkin on tul- tausmaahan, mihin ne Mäki•sen kaivamiin 7218: tava huomarumaa.n, m~nkäl.a.i,sia. r:tkoksia haut.oihin oli h.audatltu. Keitä vaimoajat oli- 7219: poa-varisto teki vuonna 19118 työväesltöä va:t, ei M:äki.nen sanonut tunt.evansa, e;ikä 7220: kohtaan tappamana userta. kymmeniä tu- hän sitä Saarelta ollut udeHuLkaa.n. Jontkun 7221: ·han.sia työläisiä ja siten riistä•en monilta päivän kuluttua oli Jalmari Saari ilmo·itlta- 7222: kymmeniltä tuh.a.nsilta •lap.siUta! huoltaja.n nut todi.stajalle, että kosika ampuminen hei- 7223: ja vaimoilta miehen. Nrumä omnett.omat dän ta1lon.sa n'llrrkissa herätti ·ky.läläist.en 7224: ovat t.äihän sa.a.kka. saaneet ol·la. ilman min- huomiota, tapahtuiosivat te[otukset tästä 7225: kää.nla:,sta avustusta va.ltio.n puolelta. He läihtien kirkon kellotapulissa.. Jalmari Saa- 7226: ovat saaneet tulla toimeen, miben ovat voi- ren, jonka seurassa oli .ollut u•seita todista- 7227: ooet. tai ovat kUJolleet pulllt.t•eeseen ja kär- jalle tuntemattomia mi.ehiä, käytös oli ollut 7228: simyksiin. Votko meistä ylksikään mitata siksi uhkaava, ettei todistaja.n· auttanut 7229: ne kyy;neleet, joika tuhannet äidin ovat muu kuin t.a)1pua. tuohon määrä.y:kseen. Mel- 7230: ooinä vuosina vuoda.ttam1eet. näilldessään •k•ern joka yö oli trumä1n jä.olkeen vangittuja 7231: ra."'l<aa.t 1ans.eusa joufuva.n leivän ja. va.a.t- henkillöitä tuotu kellotapulii.n, milloin 7232: teiden 'Puutteessa mieron tiel!e? Ei, sitä ei ka:ksi, millooin kolme, mi.Iloin viisi, erään 7233: voida t.ehdä. kerra:n ·kokonaista ka1ksitoi.sta. Saari oli 7234: Nyt on kuitenkin ·v•ihd·oinkin t·ehtävä tästä aamu[la anta:nut. todistajalle määräyks.en:, 7235: [opnu <J.ien.tamalla auttava kätemme näille. montako hautaa oli kaivettava. Mutta kun 7236: Va11ro;sten puo 1 ella on orvoiksi joutuneiden joskus b·elllkilöitä ()lli ammuttu en•emmän, 7237: ko·htaloo valtion puol.esta ri.e.nn.etty k~e~em~ 1kuin haut.oja oli määrätty kaivaa, oli niitä 7238: 7239: tämään.. Heitä avustavat myfi.s yiksityis.et haudattu tavallisita lähe1mmäksi toisiaan, 7240: porvarirF,s.et avu.stuss•eurat. Heitä varte-n niin •että tuli väihän niin,kuin päälleiklkäi.n. 7241: on peru.olte.ttu m. m. Mannmheimin ffa.sten- Saa.ren määräyheslä oli todistaja. ollut te- 7242: .suojeluliitlt.o ja monta muuta s•alman'kaltai,sta loitukse.ssa lä.s•nii, :mutta va.S't,emmiJeJi,s!tä kun 7243: 1a.itost.a. Nvt on •tämä huole'llpit.o ulobettava toimitus oli, ·ei Mä:Hnen va.rmaa.n voinut sa- 7244: -m;v»skiu tvövär.stö.n le.skii'll' ja ornoihin. noa, kuka ku:lloinkin var;tkeja ampui ei'kä 7245: Maionits;•n äsken, .että .ta.rkoitu'kseni oli todistaja edes kaikkia ampuj:a tu.llltenut, 7246: tuoda •esiin eräiltä e.sime.rkkejä, millä ta- kun •o.Ii vier•aspaikkakunnan miehiä. Jal- 7247: vaUa loeslkiä j,a orpoj.a. vuonna 19118 tehtiim. mari Saaren ja Juho Frommin oli todistaja 7248: Lainaan tähän eräitä otteita erää.s.tä tut- aina:kin nähnyt ampuma.ssa samoin kuin 7249: kin•top'iylt.li:kirja.sta., joka on laadit,tu hoelsin- Iso-Lukkariksi kutsutun mie,hen sekä Veik- 7250: :kiläisr•n yksityisetsivän K. A. J oham.ssonin iko Sippola1n. :V a.n.gitut <Jliva.t ammutta.- 7251: toiomesta "Plokuun 17 ja loka1kuum 1 päivä.nä vatksi tuota·es.sa o·rr,eet kyt.ketyt yhteen .kä- 7252: vuonna 19211 .Tämsäm pitäjässä. 'Tutkimuk- •siraudoiHa ja oli •näiin ollen usein toinen 7253: sen tarkoituksena siHoin ol1i saada. selville saan.ut odottaa, kunnes toinoo oli tapettu. 7254: .J32 Tiistaina 26 p. syyskuuta . 7255: 7256: Päällysvaatt.e~ta ei vangeilla ammuttavaksi määräystä t.odiJStaja oli tähäiiL .saakka nou- 7257: tuolaessa .ollut, mutta ammuttua oli niiltä, datt.a.nut ja vakuuttanut niille kymmenille 7258: joiltla paremmat kemgät olivat jalassa, jail- henkilöille, jotka omiaa,n olivat olleet to- 7259: kineet dtet.tu ennen hautaamista pois. distajalta kysy<mä.ssä, ei mitään tiet.ävänslä. 7260: Aluksi oli surmaaminen tapahtunut soti- Mutta ikun asia.ssa näytti tulevan viralli- 7261: laskivä:ärillä, jolla .oli ammuttu rintaa,n sesti kysymys, ei todistaja tahtonut t.o.si- 7262: :i.klätän~kuin sydä.meen ta.rkaten. Mutta sit- a.sioiia sa:aa.ma.lla tekeytyä asaHiseksi ~ri 7263: ten kun rinltaam ammutut eivät heti olleet ·koksiin, joita hfun. koko sydämestään oli in- 7264: kuolleet, olliva.t surmaajat alkaneet ampua hon.nut. 7265: brovuingin kans:sa pääJhän, jolloin kuolema Minä voisin tässä sivume·n.nren vielä mai- 7266: oli heti •seurannut. Kun kellotapulissa ly- nita, että tä.mä kwsy.m,yksessäoleva Saa.ri 7267: hyen ma~kan vuoksi se]näs:tä toise•e!ll kuu- oli asetettu syy~eessoon näistä murhista ja 7268: lat o:ivat singonneet a•mpujia. kohti läihet- oikeudenkäynnin aikana tulikin todiste- 7269: täen kiven si.rpa:eita todistaja.n ikas- tuksi, että hän oli kapinan aikana sekä sen 7270: voiLle, 'kun tätmäJ tatPu·lin ovella oli jälkeen ta.ppanut lähes sata ihmistä. Oi- 7271: seisonut, olivat ampu.iat lo'lJ'PUaikana keus vapautti kuitenkin hänet kaikista 7272: suorittaneet su11maa.misen hautausmaa.lla. syytte.istä. 7273: Keitä ammutut o·liva.t, e1 todistaja O:koon tfumä teil1:e porvarillisille edusta- 7274: y:eensä tien.nyt,, kun rumpuminen ta- jil'e yhtenä hyvänä esimerkkinä siitä, mitä 7275: path.ui yön pi·mey·dessä, mutta oli todistaja ta,pa:htu~ vuonna 1918 ja senjä:.keisinä 7276: tuntenut murha1ttujen joukossa Jämsänkos- aikoina.. Minä oletan, että teistä monet 7277: lketlta kotoisin olle·en a.sioitsija F. Peltosen, eivät ole täysi•n ti.etoi·sia näistä tapauksista, 7278: kaksi suutari Vah'roosia, isän ja. pojan ynnä sillä mone•t teistä lukevat ain.oastaan por- 7279: torppari Verner Laakson Koskenpään ky- va,rillisia lehtiä. Ja ne eivät tällaisia pals- 7280: lä.stä ia JäJ:nsänkosken tehtaan työ•mie.s toil'een koskaan ole ottane·et. Minä voisin 7281: Hugo Harden•in vaimon Li·n•da Hardenin. tässä ruveta kertoil-emaan monia muita s.a· 7282: Samoin tunsi todistaja ammutu:sta kone- ma:n.suuntaisia tapauksia, mubta oletan, että 7283: asioits:ja Heikki Rajalan, joka oli ensimäi- tämäkin jo todistaa selvästi sen puolesta, 7284: s:.ä a1mmutu:s a. A·mmuttavat olivat y:een.sä ·että vi1hdoinkin O·n aika tullut jo ryhtyä 7285: te· oi~u$pa:;ka.lle tuota.es.sa rukoil~eet Juma- yhte:ts•kunnan puoleStta turvaamaan punais- 7286: laa ja te:ottatji.lta armca, vannoen ei oHeensa t·enikin orpoja ja leskiä. 7287: missään t.ekemisissä punaisten tai yi:eensä En kuiten1kaan voi olla mai.nitsematta 7288: kapina<llisten kanssa. Mutta armoa ei ke- eräästä ta.paukses·ta, joka tapahtui vuonna 7289: nellekään annettu. Er:lttäin järkyttävän 1918 maaliSikuussa Pietar.s.aaressa. SieUä 7290: vai•kutukse.n oli t.od:st.ajaan tehnyt Linda •eräänä yönä tulivat valkoiset eräisiin työ- 7291: Hard·e.nin murhaami·nen. ·Tämä, jonka mies .]äiskoteihin ja kokosivat kuusi miestä kä- 7292: aikaise.mmin o,·j murhattu, oli polvillaan ru- ,sittävän jou·k<kue·en., jonka veivät Streng- 7293: koillut. ei.tä sää,stäis:,,,lt •hänen hen.kensä., !bergin tupakkatehtaan seinän vierelle a m- 7294: edes viid•en isättömän p:en•en lap·se.n vuo.ksi. muttavaksi. Nämä työläiset haettiin kaik- 7295: Mutta armo.a ei hänelle.kään ann.ettu. Mur- ,ki yö<,•3otee:taan a.mmulta.viksi. Tästä 7296: haamis·en jä'keis·enä aamuna o1i todistaja asias'a bert.el.i muun ·mua.s,sa Ruo:sin sano- 7297: •kerto,nut kir-kkoherra Hovilaise.Jle montako ma'.e.hdi.s•s:ä vuon·na 1919 kuvauksia. Ne 7298: kun.ak!,n yönä ·oli ammuttu ja ,kirkkoherra olivat väritettyinä sirhen suuntaan, että 7299: oli kirjoittanut ammuttu.ie.n lukumäärän nämä teloitetut t.yG~äi.s.e't olivat mu•ka suun- 7300: muistiin. Näin tehdyn lu.etbe'on mukaa.n oli rde'.leet ei ene.mipää ·eikä vähempää. kuin 7301: maaliskuun-toukokuun välisenä aikana koko Pietarsaaren ikaupungi·n ilmaan rä- 7302: ammuttu noin 70 henk.e.ä. Yleem·sä olivat jäyttämistä. Kuibenhn tosiasia on. ebtä 7303: haudat kaivetut tavallisuuden mukaan. nämä olivat rauhalr.sia t;völäisiä, jotka ei- 7304: mutta joku ruum;.s oE jään.yt mata'a.mmal- vät .ol'•eet ed·e•s ajat.elleet ·liit<tym i.stä punai- 7305: le. jote-n esimeriki'k,si erä.s työmies Manni- siin. Kuitenkin tällaisia juttuja, kenties 7306: ~n vaimo, joka oli etsiskellyt mi,estään, oli huon1on omantunnnn vaikutuksesta, lasket· 7307: kai·vanut ,1Jänen ruumi.in,~a.:maas~a .pois. Jal- tiin u ·,komaala.itSiin lehtiin, sillä tiete•nkilll 7308: mari Saari ja muut atmpujat olivat kieltä- pe•lättiin, että joilainkin tu'ee nii.stä tieto. 7309: m~et todistajaa teloituks-ista puhumasta, et- Minä yhdyn ed. Sillanpään tekemään 7310: :tei niistä turhaam kylällä puhuttaisi, mitä eduskuntruetSitY'kseen ja t.oivon, että tämä 7311: Rikosla•i.n 16 luvun 214 §. 183 7312: 7313: 7314: eduakunta viimei1nJr.iru osa1s1 antaa arvon noda o<levista oloista. ja paljastamasta sitä 7315: tälle lkysymyroselle. ennenlkuulumatonta työväeostön .Qrjuut.tamis- 7316: yritystä, jota tässä maassa on ·viimeisinä 7317: Keskustelu julistetaan tP·äiäJltyneeksi. vuosina vallassaolevan luokan tahoHa har- 7318: :oitettu. Siihen ai:kaa.n ·kun venäläinen 7319: P u lh e. m i e s: Asia, lähetetään v a 1 t i o- hYTokrat.:smi isännöi tässä maassa .ia sääti 7320: v a r a i n v a 1 i o k u n t a a n. painovapautta rajoittavia laikeja ennakko- 7321: sensuuriin saakka, löytyi yläluokankin pii- 7322: r·ei:ssä p.aljon hen.ki•löitä, jot.ka näitä toimen- 7323: 9) Ehdotuiksen laiksi kuolemanrangaistuksen piteitä vastustivat. Se kai j.ohtui siitä, 7324: poistamisesta e~tä ne kohdistuivat myöskin lh.ei.dän omiin 7325: sa.no.ma•l,ehtiinsä. Sensoreina io~mivia hen- 7326: sisältävä ed:. Wii1Iin edusk. esit. n :·o 9 esi- kilöibä 'halveksuttii.n kai'kin taVIQi.n ja pi- 7327: dettii•n heitä jopa Suomen ka.n,san suora- 7328: tellään ja lä,hetetää·n rpuhemiesneuvos:on 7329: naisina vi1hollisin.a, jotika ovat antautuneet 7330: elhdotuksen mukaisesti l a. k i v a l i o k u n- 7331: viholE•sen palvdukseen. Nyt kun kotimai- 7332: t aan. n·en se.nsuuri 214 § :n turvissa ·harjoittaa 7333: häikäilemätöntä painostusta saman kansan, 7334: joskin toisen kantsan•l nokan sanomaleth tiä 7335: 10) Ehdotuksen laiksi Rikoslain 16 luvun 1 kohtaan, ei no"U.se Y'läluokan piireistä ainoa- 7336: 24 § :n kumoamisesta ta.ka!Ln ääntä vastustama.an tätä. 7337: Jos tarlkast.elee pykälää puihtaa.sti asial- 7338: sisältävä ed. Hakkilan y. m. edusk. esit. n:o liselta kannalta, nii.n huomaa helposti, että 7339: 10 esitel'ään ja lä1betetään pu1hetmiesneuvos- sen laatija.t ovat pykälän rakentaneet erit- 7340: ton ehrlo i uksen mukaisesti l a k i v a 1 i o- täin löY'sille perust.erl'e. .Se näet pyrkii 7341: ikuntaan. suoj,elemaan va.aralta., jonika ei tarvitse olla 7342: tode lista. Pykälässä näet otetaan kysy- 7343: • mykseen luulotE•ltukin vaara. Kun tällai- 7344: 11) Ehdotuksen 1aibi Rikoslain 16 luvun sille perusteille .ryhdytään lakia laatimaan 7345: 24 § :n kum()amisesta ,Ja vielä täJmän,luontoista. la.kia, joka 7346: mitä suurimmassa maarassa vaikuttaa 7347: sisältä.vä. ed. Hiilo1ksen y. m. edusk. esit. työväestön jokapäiväiseen elämään ja 7348: n:o 11. sen tai,steluun iotka·päirväisen leipänsä 7349: puolesta., Jaa s~'loin mielivallasta riip- 7350: P u ·he mies: Pu•heomiesnem,o.sto ehdot- puvaksi lainkäyttö. Että todellakin 7351: taa., että tämä asia lähetettäisiin laki v a- nyt kysymyksessäol-eva lakirpykälä on 7352: 1 i o k u n t a a n. seUainen, jota voidaan tulkita sangen 7353: monella tavalla, t.odistaa jo yksin sekin 7354: seikka, että maan eri tuomarit ovat si~hen 7355: Keskustelu: suhtautune·et jyrkästi toisistaan er·oa.valla 7356: tavalla. Tämä tietenlkin jothhlU siitä, mi- 7357: Ed. K e m p p i: Yksi turmiolli,s1mpia la- tenkä vilk:kaa.lla mielikuvituksella varus- 7358: keja työväelle, joita n. s. tynkäeduskunta tettu 1tuoma•ri on ja myöskin .siitä, millä ta- 7359: työväen kurissapi,tä:miseksi laati, on lisäys valla hän katselee yhteiskunnalli.s;a oloja, 7360: Rikoslain 16 lukuun. Lisäys, 24 § eli n. s. On tapahtunut. et+ä esim. Helsin,g-in raagtu- 7361: sooial1stipykälä, on tarkoitettu vankaksi vano:keus on vapauttanut syytetyn •kysy- 7362: lukook·si työväen santOma•lehd,1stö.n suulle. myksessäolevan pykälän n'()jalla noste- 7363: Sen avulla on vallassaoleva luokka koetta- tusta syytt.ees·tä, kus taas samasta asi- 7364: nut tukikia sanomaleohdistön suut siinä kui- as'a on Kajaan;ssa tuomittu 6 kuu- 7365: tenkaan onnistumatta. Porvaristo ei ole kautta vankeutta ja Je;!-.ti qakkauterttu. Voi 7366: tämän pvkälän voimass8Jnl.on ajalla voitta- sanoa yleensä, ·että Kajaanissa ja K110- 7367: nut .mitään itselleen, mutta on aiheut:tanut piossa o•vat tätä pykä1ää j-outuneet luke- 7368: paljon vahinkoa ja lisää 1kärsimy!ksiä työ- maan !tuomarit, j.oilla on erittäin hyvä mie- 7369: väelle. Tämä lukko ei ole voinut estää tvö- likuvitus ja :kovin huono vhteiskuntatunt'8- 7370: väen sanomalehtiä lau.sumoota totuuden sa- mus. •N o~n 2 vuoden ajalla on :Ka.j.aanissa 7371: Jat Tiistaina 26 p. syyskuuta. 7372: 7373: 7374: lakkautettu työväen santo.mal-ehti 8 eri ker- tekoilhin ta1hansa. Herrat edusta.ja.t siellä 7375: taa ja vastaaville toimittajille tuomittu ku- oikealla ja keskustassa muistatte 1kai vielä 7376: ritushuone- ja vankeusmäärä·t nousevat minkälaisen tunnustuksen .ministeri Rita- 7377: noin 10 vuoteen. Sakkomäärä nouS€e vuoren murlhaaja Tandefelt tekr Hel- 7378: useihin tuhansiin IIDarkkoihin. Kuo- singin raastuvanoikeudessa? Eikö hän 7379: .piossa on suhde awan sama, ellei sanonut, että hän luki, etten sanoisi, suo- 7380: :vieläikin huon.ompi·. Ou: ussa, Vaasassa ranaisia kehoiLuksia. Rufvudsiadsbla.detissa. 7381: ja Helsingissä ilmestyvät :sosialistisen raivata Ritavuori poi.s näyttämöltä. Sa.. 7382: työväenpuolueen sanomalehdet ovat lak- moin Hä.meenlinna.ssa ilmesty·v,ä kokoomuk- 7383: kautuksiion nähden päässee·t verrattain selainen lehti yllytti ennen. tätä murlhaa 7384: helpolla. Kussakin pai.ka.ssa on lehdet lak- tekemään Rila.vuoreHe samoin. Helsin- 7385: kautettu ainoaJstaa•n yhdoen kerran ja van- gissä ilmestyvässä Ilta.le:hder:.sä on luetta- 7386: k.eustuomiot jäävät a-lle 'kajaanilaisi.sta ja vana miltei jokaisessa numerossa y:llytys- 7387: kuopiolai•sista tuomioista. Noin ko1me vuo- :kirjoituksia, .iotkru kiihottavat .herrashuli~ 7388: den ai'kana ovat sos~alistisen työväenpuo- gaaneja ihyök1käämä.än. j1ärj·estyneen työvä.en 7389: lueen lehdet saaneet paino•kanteita yhteensä kimppuun. Ma.a.seutuka.111pungeissa kiihot- 7390: yli 300 ja niitten vastaaville toimitta- tavat koknomuspuolueen :lehdet raivaa- 7391: jil:e tuomittu kuritushuone- ja vankeus- maan heille epämielui•sia hallitusmiehiä 7392: määrä n.ousee lähes 30 v•uot<?en. He:.sin- pois tieltä. Niiden .palstoil.la valuu •päi- 7393: gissä ilmestyvä Suomen Työmi-es •on- yk- västä päivään paksu loka vi.rta, ne sa.a:v-.a.t 7394: sis ään saanut 100 pairwkannet.ta.. Se sai rauhassa jalkaa kiihot.usta.an ilman, että 7395: yh.deil'ä ainoalla: 1kerralla 60 painoka.nnetta. viranomaiEet rylhtyi.sivät pyk1älää sovelta- 7396: Suhde on jok,seenkin .sama ma.aS€utukau- maan niihin. Tämä paljastaa räikeästi sen 7397: punkeirhin nähden. Va.1itetta vasti ei mi- sei.kan, millä tavalla tässä maassa lakia 7398: nulla ole tällä kertaa yksityiskoiMaista ti- sovelletetaan työläisiin ja. ·porvareihin. On 7399: lastoa eri lehtiemme painokantei!sta, joka kulunut lähes nel.iä vuot.ta siitä kun tyn- 7400: kyllä olis.i. ollut erittäin •paikallaan tässä käeduskunta hyväksyi k~symyksessäole 7401: oesitlää. Jos a.sia vielä •pa,laa v·alio:kun- ·mn pykili.än. Se kuvitteli silloin, että tä- 7402: na.sta, jonne &e nyt ·menee, e.duskunlaan, mä pykä'ä on sel 1ainen mahtikeino, ett!L 7403: lienen siJl.oin ti1 ai.s.uudessa: va:aisemaan S€n avulla voidaan tukkia suu maan työ- 7404: asiaa tarkalla tilastolla, muita. jo nyt tä.ssä ' väes:öltä. Juuri sii.hen aikaan oli val.koo- 7405: ylläesittämäni summittainen tilasto osoit- nen .puhdi~tus riehunut yli maan. Kym- 7406: taa, minkälaista: tuhoa rp.ykälä on ai.kaa.n- meniä tUJhansia työläisiä oli ta.pettu kivää- 7407: saanut. On merkillepan•tavru seikka, että rien ja: kuularuiskujen ·piippujen edessä. 7408: eri tuomioistuimet suhtautuvat niin kovin Kymmeniä tuihansia työ1 äis.iä kuoli näl- 7409: eri tavalla pykälään. ·Tämä ei voi .iorhtua kään ja k'Ymmeniä tuhansia työ1äisiä virui 7410: mistään muusta .kuin siitä tosiasiasta, että 'PUoJi.kuol:eina piikkilanka-aitojen sisässä. 7411: kysy.my.bessäoleva pylkälä on i~se ajatte- Porvaristo pe:'kä.si Hhutöittensä ju1·kitule- 7412: lev•alle t.uo.marille erittäin hankala sovel- mista työväen sanomalehtien rpalst.oilla, 7413: taa. Enna·kkoluuloton tuomari näJkee s.en joitru kyllä siihen aikaan ei vielä monta 7414: 0<1.evan ikehnon yleensä. Sanotaan, että ollut .ia siksi turvautui se t.äJllaiS€en pykä- 7415: ka :k,ki ovat .sam a•na.rv·oisia lain edessä. lä.än. Se ei o1·e kuitenJman estänyt totuu- 7416: Tä,rrä on ku 1unut .fraasi, sen on viimeisinä den julkitu1emista, siksi voimakkaasti on 7417: v.uosina tullut tässä maassa jokainen huo- ikä.sistää.n ja jaloistaan sidoHu, ·voerille ruos- 7418: maamaa.n. Kaikki eivät •ole sama.narvoi- ·kitt.u työvä.est·ö sitä ta'htonut. :Se on kyllä 7419: .sia lain edessä. Tä.ssä maassa ovat oikeus- tullut työv-äestölle ka1liiik.si, sillä monta 7420: istuimet va.pa.ut.taneet s.uurmurhaa.iia, jotka. uljasta. eturivin miestä on sentakia joutu- 7421: todistettavas•ti ovat talJITlaneet us.eita kym- nut vanki 1 aan. Se ei kuitenokaan meitä 7422: m<f'niä työ]•äJis~ä. Pääsisi.kö työläinen, j.oka pelota. Jokaisen vankilaan joutuneen to- 7423: teEsi porv,a.riJle .samalla t a.va.ll a.. syytteestä verin tilaHe astuu kaksi uutta toveria. 7424: vanaaksi. Tämäkin kysymyksessäoleva .Työväestön sano.malehtien suita ei tu.kit.a 7425: pykälä on sellainen. iota ei yritetäikään pvkäliUä eikä vankileirillä., sillä ne imevät 7426: sovelluttaa :porvarillisiin sanomalehtiin. elinvoimaansa .suorastaan työ·V"J.estä. 7427: Ne sa.avat vapaasti yl,lyttä:ä minkälaisiin ·Viime vuosi•sa.dan loppupuolella suti 7428: Kan'Sala·i·ssotaan osa:a.o•ttaneiden a:I'mah1:Jatmisesta,, 135 7429: 7430: Saksan rautakansleri Bismarck niin sano- neuvoston e:h.dotuksen mukaisesti 1 ~ k i- 7431: tun sosia,istila.in, jonka tarkoitwksena oli v a l i o k u n t a a n. 7432: pitää työväoe.stöä kurissa. Sen lain nojalla 7433: tukittiin työväen sa.nomaleMien suut _ja nii- 7434: den toimittajat ajettiin maanpakoon. Bis- 13) Ehdotuksen laiksi kahdeksan tunnin työ- 7435: marck ryMyi tä,,laiseen .kiristystoimen- ajasta 27 päivänä ma•rraskuuta 1917 annehui 7436: iPitooseen turvatakseen itselleen häiritse- lain 3, 9, 11 ja 12 § :n muuttamisesta. 7437: mMtämän rawhan järjestelles.sään imperia- 7438: lislisia vaUoituslhankkeitaan ja hajoittaak- sis.ältävä ed. ~ank'arin y. m. edusk. esit. 7439: seen peloitta vassa määrrussä voimistumaan n :o 13 e.si~ellään ia lähetetään puhemies- 7440: alkaneen järjestyneen työväen luokkavoi- neuvoston ehdotuksen mukaisesti t ~ ö- 7441: man. Bi.smarck onnistui .pitämään lakia väenasiainva.liokuntaa.n. 7442: 'V•oimassa ainoastaan bnhyen ajan, jonka 7443: jä.lkoon .työvä·kj, pyyhkäsi sen pois. Tämän 7444: maan ,porvari·sto 1uulee voivansa yhden 14) Ehdotuksen laiksi valtiollisista syistä, 7445: iPY·kä.än avulla tukkia työväen sanomaleh- hallinnollista t.a.i kurinpitotietä v. 1918 ja 7446: tien suut. Se on :hukkuvan tarttumista 1919 erotettujen valtion virkamiesten ja pa}. 7447: oljenkortoon. velijain entisiin toimiinsa takaisin 7448: Edelläesitetyllä olen tahtonut osoittaa ottamisesta 7449: :porvaristolle, että on turhaa. piL·ää tä:ä py- 7450: lkälää voimas,ga, sil.lä se ei käytänn.össä ·sisältävä ed. Aallon y. m. edusk. esit n:o 7451: tuoba porvaristolle eikä ka,pitalistisel:e jär- ,14 esitellään ja lähetet·ään puhemiesneu- 7452: jestelmälle mitään hyötyä. Niin kauvan v•oston ehdotuksen mukaisesti laki V a- 7453: ·kuin tässä maassa on työväkeä, niin ka.u- liokuntaan. 7454: 'Wln on sillä myöskin oleva sanoma1oehtiä, 7455: rioiss.a. se sanoo sa·nottavansa tällaisista 7456: pyikälistä huolimatta. Ja .ios porvaristo 15) Ehdotuksen ·laiksi vuonna 1918 käydyn 7457: näkee o:evan itsel:een edullista ry.htyä luokkasodan johdosta sekä sen jälkeen val- 7458: vie!rukin teh01kka.am,piin toimen.piteisiin sa- tiollisista syistä erotettujen valtionpalveli- 7459: no.ma~€lhtiemme suiden tukkeamiseksi, esim. 7460: jain ja -virka.ilijain virkoihinsa ja entisiin 7461: lkieltä.rränä ne ty.kkänään ilmestymästä, toimiinsa paJlauttamisesta 7462: on työväestö .siinä ta.pauksessa' löytävä 7463: keinoja, joilla. ilmoittaa äänensä kuuluville. sisältävä ed. Hiilok·sen y. m. edusk. esit. 7464: Kokon,aisen kansanluokan ääntä ei voida n :o 15 esitellään. 7465: tukahuttaa paklwto,imenpiteillä. Sen pi- 7466: täisi porva.ristonkin ottaa tarkoin ilmo- P u 'he mies: Puhemiesneuvosto ehdot- 7467: ·mioonsa. taa, että asia lähetettäisiin lakivaliokun- 7468: Edellä esitetyn perus.teella esitän edus- iaan. 7469: kunnan lhyvä:ksytiläväksi seuraa"\"an laki- 7470: ehdotuksen. Ensi mäisen vara pwhemiehen V i .r ,k k u- 7471: Pu,hura. lukee senjälkeen esityk,sen. s en rY'hdyttyä johtamaan iJUhetta viriää 7472: seuraava 7473: Keskustelu julisteta:an päättyneeksi. 7474: 7475: !Asia lruh.etetään l a k i v a l i o kun- Keskustelu: 7476: ta an. 7477: ·Ed. H i i l o s: Kyse€'SS'äoleva. ehdotus 7478: .laiksi vuonna 1918 käiYdyn luokkasodan 7479: 12) Ehdotuksen laiksi vuoden 1918 k.ansalais- johdosta sekä sen jälkeen valtiollisista 7480: sotaan osaaottaneiden henkilöiden armahta- syistä erotettujen valtionpalvelijain ja -·\"ir- 7481: misesta .kailijain virkoili.insa ja enti·siin toimiinsa 7482: palauttamisesta on alo·tteen·tekiciän ta:holta 7483: sisä~ltävä 7484: ed. Hakkilan y. m. oousk. esit. jätetty täl.e eduskunnalle niissä merkeissä, 7485: n:o 12 esitellään ja läihetetään puhemies- että vihdoinkin tulisi se huutava vä.äryy,s 7486: 136 Tii!<taina 26 p. syyskuuta. 7487: 7488: 7489: ~or.iatubi, mi'kä valtionpalvelijoita on koh- heitä tuomi'ttaessa ranga.istuksiin. Sittem- 7490: dannut mainitun luokka.sodan johdo·sta.. min asettikin 'hallitus eräiän komitean laa- 7491: .Tämä va.ltionpal velij·ain kolh'talo on tässä timaan jonkunl•aisla esitystä ja y:-eensä 7492: eduskunnassa, ei tässä., mutta aikaisem- tutkimaan tätä kysymystä ja asettui mai- 7493: missa. eduskunnissa joka.isilla• va;lti<Ypäiv..illä nittu komitea., jossa o·li kai kolmen •puolu- 7494: 1 7495: 7496: 7497: ollut esillä .ia porvaristonkin taholta on een edus.:ajia., pääasiallisesti sille kan- 7498: myönnetty, etlä valtionpalve.ijoita kohtaan nalle, että kysymys olisi lainsäädäntötietä 7499: on menetelty useissa suhteissa. suora,staan järjestettävä. :M:it•ä•än muuta mahdolli- 7500: laittoma•sti ja että jok a tapauksessa h:eilä 7501: 1 suutta asian j.ärjes~ä.miselle tosiasiallisesti 7502: kohdannut rangaistus on liian ankara. ja ei löytynyt. Jokainen. joka. on viiihänkin 7503: että yhteiskunnan velvollisuus todellakin tietoinen ja käytännöllisesti tuntee, mille 7504: vihdoin olisi iässä kysy.myhessä tehdä nämä '\•a.ltiola.ito•kset ia ennen kaikkea rau- 7505: korjaus. Kun 1918 lu·O:kka·sota. syttyi, ei tat:elaitos suurimpana laitoksena rakentuu, 7506: voida. millään asiakirjoilla. to.distaa, etiä niin hän on siitä •heti tietoinen, et.ä mil- 7507: rautatien palveluskunta enemmän kuin sen ]ä,ä.n muulla muodol 1a ei rautati€'hallitusta 7508: järjestöt.kään olis1vat 1faktill.isesti olleet voida sa·a.da ,pa.koitetuksi ottamaan erotetut 7509: va:1kuttamassa tämän syntyyn. Se tuli eh- toimenhoitajatt taka:sin kuin suoraan Ja.in- 7510: dottomasti täJlle yMeiskuntaryhmälle aivan säädäntötietä, suoraan larlla asia järjestä- 7511: tietä.mäittä. Vasta tosiasiallinen ta.pah- mäl~ä. 7512: tuma, et'ä n:am oli! käynyt, sai heidät Tämä 'komilea.n mie·tintö esitettiin sit- 7513: asiasta v8Jkuutetuiksi. Siitä on selviä to- temmin 'hallitukselle ja komitea yleensä 7514: distuksia valtion pal vel ilja,in .iärjesböjen totesi, että kuten se sanoi: komite-assa. on 7515: erinäisistä kiertokirjeistä ja niiden keskus- vakiintunut ·se käsitys, että kurin.pidolliset 7516: järjestöjen 'Pöytäkirjois1ta.. :M:itä·än syitä rangaistukset 'Ovat yleemä ankarampia 7517: siis, jotka painaisivat valtion palvelijoita kuin ·kohtuullista ja. tarpeellis·ta olisi ollut. 7518: vielä suhteellisesti enemmän •kuin muut•n Syybelyil1ä ei ole ollut ma.hdolli&uutta 7519: työväenluokkaa, ei a.siallisesti löydy. puolustautua, mikä etu syyt.etyillä on ol- 7520: Oli kuitemkin, ja 'On edelleenkin muis'tet- lut tavallisissa tuomioistuimissa. Ja ku.m- 7521: ta•va, että näissä laHoksiss.a toiminut kan- minkin koskevat tuomiot lähes tuhann-essa · 7522: sanaines, ale.m1pi 'J)alve]us- ja ·v-.iflkoakunta. ta.pauksessa virka.nsa menettäneitä, j.oita 7523: ll'äitten Ja,itosten virkavaltaisuuden vuoksi, monikin, useampia kymmeniä vuos:a, jopa 7524: doutui sangen a.nkaran vainon alaiseksi. parhaan ikänsä ovat .hoitaneet. s:is tämä 7525: 'Ei ole tä.ssä yhteydessä tarpoolEstakaan vääryys, mikä valtion toimenhoitajaa on 7526: asiaa kaikessa loaajuude.&saan vetää esme, kohdan.nut. se on s·i·is todettu. On kuiten- 7527: kos·ka· se s·uurimmalle osalle eduS'kunnan kin ikä·,•ällä mainittava. että vaikka val- 7528: jäs·eniä j.o sinä.nsä on tuttu. Ra 1uan kui- tion komitea tälä kvsv.mystä v·arte.n on ol- 7529: tenkin muutamissa kohdissa vielä mainit-a lut koolla, ettei hallituksen taholta esi4;ystä 7530: tästä a•sias1.a jotain .ia ennen ka.ikkea siitä siitä tälle eduskunnalle ole annettu. Se 7531: puo 1esta, mitä ·Yhteis·kunta. on ta.htonut tä- jolhtuu kyllä aiva;n vmmärret.tävis'ä s.yistä, 7532: män asian järj-estämiseksi te'hidä. sillä kaikki ne keskusvirastot, joiden a Ja,i- 7533: Kun tämäJ 'kysymys oli aikaisemmassa sista 'J)alve-lus- joa. virkakunnista on kysy- 7534: eduskunnassa esiHä mainitsivat muiden my·s, ovat iyr'kås.ti :Ja.usunno.ssaa•n oJ.]eet 7535: muassa. keskustan porva.rilliset rY'h:mät, ·että va.staan heid·än entis·iin virkoithin.sa. palaut- 7536: ha•llitus ott·aisi ensi tilassa harkittavak- tamista. On luonnollista. e:ttä näillä kes- 7537: seen, missä määrin .kansa.laissodan j.o,hdosta kushallituksilla on tämä käsitys, koska 7538: 1lmrinpitoteilä ramgaåstut valtion .,..lika- ja he ovat o.Ueet aktiivisina tekijöinä eroitta- 7539: ;palvelusmiehet voitaisiin 'vapauibtaa; he·ille massa ja. tuomitsemassa näitä, eiv:it he 7540: langetetuista: tuomioista ja pa.lauttaa. hei- luonnollisesti ilma.n muuta ;hyväntahtoi- 7541: dät, joko entisiin v.irkoilhinsa ta1i muihin sund·esta tahdo tällaista perääntymistä suo- 7542: samanlaisiin toimiin. iSiis porvariHisten- r:ttaa .. iollei siihen yhteiskunnalla ole to- 7543: kin ryhmien taholta oltiin tietoisia, että siasiallisemnia voimia käytetlävinään. iotka 7544: tässä suhte·essa. va.ltion palvelijoihin näh- -suoraan ,pa,kott·avat nä•mä ,ha1lit.uhet to- 7545: ·den on ehd·ottomasti tarpalhtunut sangen del'akin oHrumaan entiset toime.n.hoitajat 7546: s&urta., ehdotbornasti .liiallista mielivaltaa., takaisin. Se seikka., ett!fu vat!ti>On toimen 7547: 'V aldori'kosoi,Jreti'ksioen tuomiot. 137 7548: 7549: 7550: lhaHi.iat menettivät .J:l'a.ikkansa, ei oHut ai- ne, jotka. eiv•M halua 'toimiinsa tulla, että 7551: noastaan siinä, että suurin osa heistä oli hoeitä katsotao·n lain voimaanastuessa. .kuin 7552: toiminut va.lti·olla yli 10 vuotta,, mikäli he ol~s:iva·t toimessaan, että määrättyjoen 7553: til·a.sto osoittaa, ja. sii-s •parhaimman aikansa k.esku.slai'tosten e 1äkelaitosten johtosään- 7554: yhteiskunnalle työvoimansa. antaneet ei- töjen mukaan siten voitaisiin palauttaa 7555: vätkä e.nää luonnollisesti: muilla. a 1 oilla mis~ eläkemaksut takaisin niille, jotka niille ·ovat 7556: sään sa-a. elämiseen välttämätöntä a.nsio~a, sunrittaneet useita vuosia näitä elä:kemak- 7557: vaan lisäksi he menettivät oikeutensa eri- sujaan. Jollei tällaista muotoa laissa ol.e, 7558: näisiin elä:kkeisiin näJhden. He mennetti- niin ei myöskään takai·sinmaksua voida 7559: vät valtion .eläkk·eet ja yksityisiin mainit- suorittaa. Näitten laitost.en johtosäännöt 7560: tuihi.n laitoksiin sisältyväin eläkelaitosten o-vat monimutkaisia ja niitten muuttaminen. 7561: eläkkeensaantima.hdollisuudetkin. He oli- tapahtuu tavallaan alhalta ylöspäin, joten 7562: vat luonnollisesti pitkän palvelus- ja virka- valtioma-hti ·ei millään muotoa voi vaikut- 7563: toimintansa aikana tuntuvan määrän rahaa taa, että ne muussa muodossa kui.n siinä, 7564: suorittaneet näille laitotksille, ja tämä jäi il- että henkilö katsotaan valtion palveluk- 7565: -~man muuta aivan suoranaisesti näille laitok- sessa olevaksi sinä ja sinä hetkenä t-ekisivät 7566: ·sille ja siis he menettivät täten t.aloudellisia- näi'le oikeutta. Vain .siinä tapauksessa 7567: kin etuja, joita ei 'kai oikeastaan voitane määrättyjä asetuksia ja johtosääntöjä voi- 7568: tuomion yhteyt.een sisältää. Erään tilaston daan käyttää. 7569: mu.kaan, jok·a minulle eräältä talholta esitet- Ed.elläo,levan nojalla pyy•dä:n vielä lukea 7570: 'tiin. onkin laskettu - se käsittää erästä jäte.tyn esitysehdotuksen. 7571: määrää, 620 henkilöä näistä erotetuista - Puhuja lukee edusck~mtaesityksen. 7572: että he ovat ka.ikkiaa.n toimiaikanaan ma:k- 7573: &an<€'f't vaHio.nra;uta!e;den e1 äkekassaon yli KetSkustel u juli.s!'eta.a.n 'Pää ttyneeksi. 7574: 600.000 markkaa. On kuitenkin tä'laisten 7575: Asia läihetetään 1 a:k i v a 1 i o kun- 7576: rahamäärä.i.n suoranainen otto oikea.Jta 7577: omri:s!ajaHa·an väärin ja se olisi asian nyt ta a n. 7578: esille .ma•h.dollisesti tullessa ja. mikäli tämä 7579: eduskunta. tah'to·o tod·ella,kin a.s:an saa.d·a 16) Ehdotuksen laiksi valtiorikosoikeuksien 7580: .pois •päiväjärjestyksestä, joka minun kä•sit- tuomitsemain rangaistusten täytäntöönpa- 7581: Hiäk.S'eni ennen ka•ikkea kuuluisi oi·keastaan nosta 16 p :nä heinätkuuta 1918 annetun lain 7582: porv·a:risto.11.e, että se tämänkin uuo'en asi- 6 § :n, sellaisena kuin se on laissa 21 p :Itä 7583: asta ottaisi !huomioon. Täällä! edu:slmn- toukokuuta 1921, muuttamis-esta se>kä saman 7584: na.ssa o.n aikaisemmin teihty aiote-esityksiä lain 7 § :n kumoamisesta 7585: tässä kysymyksessä, mutta niitten ·käytä.n- 7586: nöllinen crn.erkity.s, mikäli n'e 'tulisivat käy- sisältäJvä. ed. H. Mäkisen. y. m. edusk. esit. 7587: täntö-ön, kuten edellinen•ki.n esitys. eivät n :o 16 .esit.ellään. 7588: käytännöoJSä olisi mistään merkityksestä, 7589: ;koska. niissä lauwtaan ainoastaan se y 1ei- ;E n s i• :m ä i ·n en: v a r ·a 'P u he m ies: 7590: nen pe6aate, että ma·bdol.lisuuilen mu'lq1an Pu•hemiesneuvo.sto e•hido.ttaa !fl.sian läMtet- 7591: on otettava toimenhaltijat takaisin. Sellai- tävä;ksi la.ki·voailio·kuntaan. 7592: nen y 1 einen periaate on io kä.ytännössä, 7593: mutta nämä kes·kuslaitokset, rautatieballi- 7594: .tus, posti ja monet muut ovat ennen kaik- Keskus·telu: 7595: kea taloudellisi.a laitoksia., niillä on mä.ä-, 7596: rntyt ohjesäännöt. ja ne vetoovat Luo•n•ncol- Ed. Hj. 1~f ä 'k i n en. Luetliuaan esillä- 7597: .Jisesti: .ajaof'e:saan !POliittisia nä.köko·btia, aina oleva•n eduskuntaesityksen puhuja lausuu 7598: näissä se:•koism ju.uri tä•hlån taloudoelli.seen seuraav-asti: 7599: :PUo1-oon. Sentä•r.d'e:n on väl'ttä.mätöntä., että Tämän eduskuntaesityksen tarkoituksena 7600: mikäli lak;a. t·ästä asiasta. laaditaan. mikäli on saada .parannusta. poliittis!en vankien 7601: a.si·a f.a!rJdohla.n asiall;·sesti uoi.s näiväj-ä.r.ies- asema!fln esitysehdotuksessa mainitussa su.h- 7602: tyks.estä,, että tSe yksityiskohtaisesti mä.ä- teess.a.. J okaine.n, joka. on vä!h1änkin se] villä 7603: räli. minl<ä a.ian si.säl11ä. yleensä toimen ha•l- poliit.tisten v·a.nkien asemasta, tietää. miten 7604: . tijat on virlkoi.hinsa palautettava kuin myös räikeä täunä ecpäkoth.tru <lll. V a.nki, joka an 7605: 18 7606: 138 Tiistaina 26 p. syyskuuta. 7607: 7608: 7609: palvellut puolet ranl&'llistusa,ja.staan .ia voi- näissä la:itoksissa -kunnon i:hmisi'llä. Siihen 7610: taisiin laskea eh.dol1iseen v•a.pa•u,een, ..,oi ei heillä kuitenkaan .o~e tilaisuutta, koska 7611: päästä tästä ,onnesta" osaoHiseksi vain si- tämän maan vankilakomento ·nojaa ny- 7612: käli, kuin hän on voinut saa.vuttaa esimies- kyä.än sil.le T>erus:eene, ettläJ poliiHin.em 7613: tensä myötätunnon puolelleen. Jos hän ei van:ki on ·vO:ihintää·n joku hirviö j·ota. pitää 7614: ole kaikissa .kohdin voinut noud'atta•a var kohdella kuten .petoeläintä. 7615: tijain, työu val vojai.n, op.ettajain, pa'P•pien, 7616: johtajain y. m. omielijoh.teita ja toiveita, E n s i mä i n .e n v a r a ll u h e m i e s: 7617: jo·pa usein heidän• s-uoranaisia oikkujaankin, Ki•ellän puhujaa .käyttämästä sopimattomja 7618: on käytösnumero lmskenut ja tulokse-na on sanoja. 7619: se, et'tei vanki p.ää•se edes kirjoitukseen. J.a 7620: jos muodon ·~,uoksi tällainen .mahdollisuus Puhu j a1: Poliibtisteu va.nkoon ·oikeudet 7621: sallitaan, niiu .pa,perie.n mukana liitetään nykyisen vankilasysteemin aikana ovat 7622: n. s. ·ansioluoettelo, j'()!kru useissa .tapauksis&a miitei .pilkantekoa ja kun tlälla.inen käsitys 7623: tekee sen., eltei va.paaksi pääse.misestä tule tuntuu o:evan y .• einen v·ankilan ylem.män- 7624: .mi'tään. Esim. Tammisaaren pakkotyölai- kin joohdon ta.ho.lla, niin ei silloin suinka•an 7625: tos on koko polilittisten vankien säilytys- voi ihmetellä, että sama 'käsitys on vartija- 7626: aja.n o.Hut tälssä suhteessa. sangen kuuluisa. kunnassa. Ne henkilöt, jotka poliittisessa 7627: T'ämä j·ohtuu päJä·asialli-sesti siitä, ettei sinne van.gissa näkevät ihmisen, vieläpä u.seissa 7628: ole onnistuttu saamaa·n kunnollisia varti- tapauksissa paljon .kor.keammalla ·olevan 7629: joita, vaan ovat nämät miltei poi·kk:euksetta kuin vanginvartija, eivät voi antautua van- 7630: niitä Henna1an kauhuja, ynnä muita sivis- ginvartijan virkaan, ikiduttamaan ·kanssa- 7631: tymä tlömiä. va•paussodau sankareita. Ne ihmisiään. 7632: ova.t niitä!, joil.le porva:risto on koetta.nut Minä olen talh.tonut tämä111 s.auoa· sel:vi- 7633: järj.e;s•tää virkoja luokkasodan avkuisista tykseksi sii'hen, miksi niin. •moni .poliittinen 7634: ansioislaa.n. Tällaisten vartijoiden kanssa vanki .i·äoä ·~·mnkilaan, vai.k.ka onkin palvel.lut 7635: ei voi säilyä •sovinnossa. va.ikka v·ankina ranga.istusaja.staa·n puolet jo·pa ylikin., ja 7636: olisi i:tse taiv·aan enh:i. Nämä vartija•t ei- oli!Si siis va:11auteoen las'keiota.v,a. Tammisa·a- 7637: vät nim. voi unhottaa si'tä, et.tä he ovat ren pakkotyö.laitoksel.la esim. on .kesäkuun 7638: päässeet vartioimaan p.olii!:tisi·a vastusta- 1 päivä.n ja. syyskuun 5 opäiv.ä.n välisel.lä 7639: jiaa.n, j.oille tathto•va.t kos.taa ja te.hdä heidän ajalla' .tänä vuonna. tullut ~puoleksi pa:l vel- 7640: elämänsä mahdol.lisimman ra,gka.aksi. Myöu- leeksi 135 vankia. Näistäkin .on 32 sel- 7641: sipä eräs edellisen ;hallituksen oikeusminis- laista, j.ot.ka eiv•ät o:e saaneet asiaansa: edes 7642: teri, k·äyd.essään Tammisaaren pak•kotyölai- joht.okuntaa.n, kurin:pidollisista. tai ~S"enta 7643: tokseJla, kun. tuli 11uhe va.rtijain matkala;•s- ·paisista: .syistä. Viime ,kesäkuussa tuli 7644: maisesta menettelystä, että asia on kyllä TJUolipalveLeebsi •kaihdieksa.n ·~,a·nkia, ja 7645: ikävä mutta sitä ei voida auttaa, kun ei saa- näistä .pääsi vmp.aak.si 4 ja ·hyljä1:.tiin. 4; hei- 7646: da sivistyneitä henkilöitä :hakemaan varti- n,ä;kuun 15 päivänä 8 va·nkia, joid•e.n asia on 7647: joiksi. Hwn kyllä selittää syyn tähän omalla v]el'ä ra.tkaisemabta; •hei•näkuun 22 päiv·änä 7648: taval 'aan, että ·kunnon i.hmiset eivät hae var- sa.moin 8, j.oista· johtoku.nla kieltäytyi yhtä 7649: tij·oiksi muka sent.ä:hde.n kun työväen sano- e'hdotta.masta voa,TJautetta.vak.si, n•ämätkin 7650: malehdet .pa;rja·avat vartijoita. Tuollainen on vielä ratkaisematta; heinäkuun 29 päi- 7651: selitys ei tietenkään 11idä pa.i:kkaa.nsa, sillä vänä 9 vankia, j.oista joh!.okunta ehdotti 7652: jokainen asioita. seouraunut tietää, ettei var- ·v•aim 7 vapautetta.vtaksi ia näistä,kin lhyl•kä.si 7653: tijoita. enempä:ä kuin muitakaan viranomai- valtioneuv.osto vielä y:hden; elokuun 5 päi- 7654: sia a.rvostellaJ tyoöV'äen leb.di,s,gä muuten vänä 16 .van•kia, joista. johtokunta ehd·otti 7655: kuin ainoa·staa:n ·heidän teoista·an ia edes- va1pautre~·ta vaks·i 10 vankilll; 19 päiväJJiä m.- 7656: otlamisista•an. Jos heidän menette.ly.ns.ä maa .kuuta 14 vankia. joista e•hdot.etti;.n va- 7657: poliittisia vankeja, kohtaan on. epäin!hi,mil- ~pautetha:\~ak,si 12, ja 29 .p-äivällä 12 van.kia, 7658: lis.t'ä, niin •Sa-a'~~t myös to·ttua siih.en, että .ne ioista· e!hdntet.Wn va;pau~oettavaksi 10 van- 7659: vedetään TJU0 11Ueemme ·sanoma•lehdissä päi- ki·a, ja vie1ä SY'yskuun 5 päivä·nä 15, joista 7660: vänvaloon. Mutl•a se oe-i suin.kaa.n estä kun- Y'b.de.lt.ä evättiin o~keus ·päästä .kirjnituk. 7661: non ihmisiru !hakemasta, vangi·nvartijoiksi, selle. Hy1käätmiset ovat ta.pruh!u.meet jo1ko 7662: j,os ne vaan ka.t.soisivat voivansa to~mia käytösnumeron tai työte'hon. .a.lihaiStUuden, 7663: Elinike1uo}ail11 •22 § :n mu:utta·minen•. 139 7664: 7665: sairauden tai •mui·bten :sellaisten seikkoden Keskustelu: 7666: .ta.kia'. U.seimma•t ovat vie"ä valtioneuvos- 7667: tossa. rat.Jiaisemati:Ja., mutt•a :v•oitanoo pitä>ä .Ed. S c h a; u m a. :n: 1Samma. tiDotion som 7668: vanman.a, ebtiil monet anomukset. tllllevat nu inläm.na.deos av mig vid sena.ste ri•ksdag, 7669: sielläkin hylätyiksi. Ja kun maan vankila- coh mo.tionen blev då remrtterad tili lagut- 7670: komento 01n sellaista, että v·anki.lassa. o:e- s.kottet. Da tiDotionen icke avser någo·n änd- 7671: minen koituu poliittisille vang>eille todel- ring av g.ru.n,d·!alg;, synes mig det vara lämp- 7672: liseksi hel veti!ksi, niin luuli·si t.oki kosto.n- liga.st a.t.t ·den även denm.a. gå,ng remittera.s 7673: 'himoi'Si.mman:kin '{lorva.rin olev.a1n tyydyte- tili ia.gu tskot.tet. 7674: ty.n sillä, että 'hänen va.ltiollinen vastusta- 7675: jansa suorittaa jo puolet hän.elle usein aivan Kestk!Us•telu julistetaan väättyneeksi. 7676: .syytlömästi annetusua. 10._12 ·v•uoden kmi- 7677: bu·shuoneranogai.st!Jl,ksesta.. Meidän mieles- E n si mäin e n .v a. ;r a •P u •h e m i e s: 7678: tämme o-li.si heille a.niDetta Wl täydel.linen Keskustelun .kuluessa on e•d . .Schauma,n, 7679: va.paus ja tulisikin tämä alott.eessa. edelly- 'PJ.•S•Loin ipuhemiesn.euvos.ton e-hdotusta., eh- 7680: tetty ·to1me.npide olemaan v1aan väliaikaista dottanut, että asia. lähetettäisiin la.kiv:a.lio- 7681: l.aa.tua, sii\hen tiDennoe-SlSrä, kunmes -ka.ikki po- kun•ttllan. Tätä ehdotusta ei ·kuitenkaan ()le 7682: liittiset vangrt va.pautetaa.n. k1a.nu.atett.u, joten se raukee. 7683: Myöskin ;polii-tti:sten vankien ·n. s. ehdo.n"" 7684: alaisuus kJa.i,pa;ru IPikais.t·a korjaus•te., sillä Asia läihetetä"ån 1l e r u s t ·u s l.!lJ k i v a- 7685: :he1dän a.se.ma.n1sa ehd·on a' aisessa ve.1paudessa 1 i o k u n t a. a n. 7686: .on erittäin kurja,. Ka:ikenla.i.set ·n1mismie- 7687: b.e.n vrrk.aa 1hoite1evaJ UUOII'et J.a:kimiesa.!ot- 7688: te]ij.at v·oi:v.a,t 1\l•sein aivan tekosyyllä van- 18) Ehdotuksen laiksi suojeluskuntajärjestön 7689: gita. täl.la.isen ehdona:la.i:se•n ia t.oimituttaa hajoittamisesta 7690: hiäJJ.et iiilenet1ämään ehidonal<aisen va.pa•u- 7691: sisält•ävlä ed. Lång.strö.mi1n y . .m. edusk. esit. 7692: tensa. Lutkui.sia esimerk,ke·iä on ·siitä, miten n:o 18. 7693: haetui.llru syillä nämä va.paudessa' olevat 7694: henki' ö.t ova.t menettlä.neet sen. Onlla. ta- 7695: pa;hl.un•ut, että e:hdo.na.la·i.nen on nimis:mie- E n s i m ä i .n e n v a. r a. p u th e IID i e s: 7696: h.e.n Juwtl.la. :rnuut.ta·nut toiselle .paikkakun- Puhemie.sn.euvoSito eh:<loHaa asia·n ,lähettä- 7697: nalle työn ha•kuun, .io 1ioin on va.ngi:tt!U ja mistä solilasasiainvaliokuntJa,a.n. 7698: ehdo.na.1 ainoen vapaus on menetetty. 7699: TahtomruH!a. enempi 1mlutt.a.a a.~kaa tähän Keskustelu : 7700: kysymykseen. pyydän valiolkuntaa kiinnit- 7701: tämään esitykEeen asianmukaista huomiota. Ed. L å .n g s t r ö m: Pyy·dän eduskun- 7702: ja k ä s i t t ·e l e m ä ä n t ä m ä n a s i a n na.n tiel()on saattaa. tämä·n laJriehldotuksen, 7703: k i i •r e e II i s en ä, sillä poliittisten van- .ioka kuul·uu seuraavasti. 7704: kitln asema kaip.aa tässä suhteessa t<Jsi- Luettu81an ed·u.skuntaeSiityk.se·n jatkaa 'PU- 7705: aanokin piikaista korjausta. huja.: Ka.nna.ta.n muuten •pUihemies•neuvos- 7706: ton ·ahdot.usta, että tämä .a,s·ia. lähetetään 7707: Keskustelu julist.eta,a.n iPoä.ät.tynee.ksi. sotila~asiainvalio.kJunt.aan. 7708: 7709: Asia läi'h.etetään Keskustelu juhsteta1a.n :pälättyneeksi. 7710: ta a.m.. 7711: Asi•a. loä.het.etään s o t. i 1 a s a. •s i a. i •n v a- 7712: 1 i o •k u n t a. .aJ n. 7713: 17) Ehdotuksen laiksi arvonimien ja ritari- 7714: merkkien antamisesta 7715: 19) Ehdotuksen laiksi 27 päivänä syyskuuta 7716: .sisäl tälv•ä; ed . .Schaumanin ed'U.sk. esit. •n :o 17. 1919 annetun elinkeinolain 22 § :n muutta- 7717: mise&ta 7718: Ensimäinen va.ra,puhetiDies: 1 7719: Pwhemiesneuv-osto esi•t.tääl asia.n läJhettä- 1 sisältä.v•ä ed. Kairv,1sto.n•.y. m. edusk. esitys 7720: mistä. lPerustusl•aki·v.a,liokuntaJan. 1 n:o 19 esitellään. 7721: 140 Tiistaina 26 p. syySkuuta. 7722: 7723: Ensrmä:1nen varapuhemies: notaan saman ajuriyhdistyksen Tampereella 7724: Puhemiesneuvosto eohdotbaa, että asia. läJhe- 'Pidetyssä edustajakokouksessa nimittäin 15 7725: tetään talousvaliokuntaan. ja 16 päivänä kesäkuuta 1907, jossa pöy- 7726: täkirjan pykälässä sanotaan tällä tava'la: 7727: Keskustelu: ,E1inkeinolaki olisi muutettava siihen suun- 7728: taan, että ajuri.ta.ksat voi:sivat rt:oimittaa 7729: Ed, Koivisto: 'Tämä kysymyksessä· yhdessä pika-ajuriyhdistysten kanssa tar- 7730: oleva elin:keino.lain 2:2 § ei ole suinlkaan mi- kastuksen:." Ja. näi'n luetellaan aina vuonna 7731: kään uusi täällä eduskunnassa. Se on ollut vuotuisesti näissä ajurien yleisissä kokouk- 7732: nimit.täin käJsiteltävänä täällä eduskun- •si•ssa tämä ,kiu.saava pv.kälä, j.oka rajoi'ttaa 7733: nassa jo ka.ksilla e•ri valtiopäivillä, nimi·t- heidän elinkeinoaan. Sitten vielä viimeksi 7734: täin v. 19,10 ja 1911 ja e•hkä Sle on ollut tu- Suomen a.juriyhdi,stY'ksen kokouksessa Tam- 7735: los sitten tämän elinkeinolain .muuttamisesta pereella 8-10 päivänä fl.einäkuuta 1911 7736: nimittäin, jo.ka hyväksyUiin 1919 vuoden p.i.detty p5ytäkirja, jossa sanotaan, että 7737: valtiopäivillä. Mutta tämän lain 212 § :n kaikkien ,kaupunki•e.n Suomessa ajurit koet- 7738: kohta jäi silti .ratkaisematta niin edullisesti, taisivaJ: saada yhteisesti omaa a.siaa tun- 7739: että se olisi voinTht tyydyttää niitä ammat- tevaa ehdokasta va.ltiopäiville työläisryh- 7740: ti-kuntia, joita täJmä pykrulä koskee. Se män yhteyteen, joka sitten koetta,isi huoleh- 7741: koshe suurimmalta osalt.aan näitä n. s. tia .tämän pykälän oi.ka:isemisesta ajoissa. 7742: pika- ja kuorma-a.jureita ja koska tämä am- Siis näi:n huo.maamme, tJttä tämä huoouat- 7743: ma.ttiryhmä on maassamme srksikin suuri, tava ammattiryhmä on j·outunut tosiaankin 7744: niin voi toiv·oa, eHä tämän ammattiryhmäm kovin kiusalliseen ja ikävään asemaan. että 7745: edut tuli·sivat tällä lainpaikalla korjatuiksi, he eivät l)ääse edustajansa kautta määrää- 7746: sillä .sen alaisina työskentelee noin useam- mään ollenkaan juuri heille elinetuja ky- 7747: pia tuha!nsia ·henkilöi•tä ja niinkuin >tiedäm- syvässä toiminnassa. Ja senvuoksi minä 7748: me, niin tähän lainpykälään kunluu sellai- saan ehdolttaa, ·että eduskun1ta hyvä:ksyisi 7749: sia orjuuttavia määräyksiä, että siihen täUa isen perusteen. 7750: voipi kaupungin poliisilaitos sekaantua (Puhuja lukee eduskuntaesityksen). 7751: aivan mielivaltaisestri määrätessään näiden Siie kannatan puih·emie1hen ehdotusta, 7752: kuorma- ja pika-ajurien taksoista, puvuista, että aJSia läh.etettäisiin ta1ou.svaliokurutaa.n. 7753: valjaista ja kärryistä j. n. e·. Tämä o'llkin 7754: herättänyt näissä kysymY'k>s·essä•Qilevissa Ed. 1S c h a u m a n: Det täta uppträdan- 7755: pika- ja .kuonma-ajureiss-a oikeutettua tyy- det av kommunisti,ska ~ala:re vid da.gen:s 7756: tymättömyyttä tai paihekswmis•ta,. Siitä ovat p~•en.um vittn.ar om att. detta part.i i själva 7757: todistuksena ne useat edustajakokoukset, vel'ket, tl'ots ett visst an.tiparlamentariskt 7758: mi.ssä tämä a.sia on ·ollut julki'S•esti kä,sitel- koketteri, är vårt mest intresserade och liv- 7759: tävänä. Tä,ssä on muutamia otteita niistä ak.tiga parlamentariska parti. Därom är 7760: p5ytäkirjanpykäEstä, mitkä ovat edustaja.- ju icke annat än gott a:tt säga. Men sa..m- 7761: kokouksissa julkituodnt. Suo.men aduriyh- tidigt måste man beiklaga, RJtt partiet be- 7762: distyk.sen to.isessa yl.eisessä kokouksessa, finner sig på ett visst elementärt stadium 7763: joka pidettiin Viipurissa heinäkuun 12 päi- av par.lamentari.sm. Vad skulle herrar 7764: vänä 19:012, pi.dety;n pöytäkirjan sivulla 21 kornmunister säga, om vi alla skulle börja 7765: sanotaan: ,Yksityisten henkilöiden mieli- läsa upp våra moti.ons- ooh petitiollJSiför- 7766: valtaa ajurien yli ei tunnusteta oikeaksi slag? Det. vore ju detsamma: .som att vi 7767: ja on a.jul'l:•en .koe1tettava sellai•ll!en 'kaikilla aldrig ,skulle lromma ifrån denna remiss- 7768: mahdollisilla keino·illa ehkäistä lailliiSta deba tt. Det är möjligt att herrarna där- 7769: tietä." Sitten .sama Suomen ajuriyhdistys 7770: 1 7771: borta på yttersta vänstern icke ännu ha sig 7772: edusta.iak·okouk.sessa Turussa. 7 ja 8 päi- bekant, att samtliga motions- och peti- 7773: vänä heinäkuuta 190•6 pidetyn kolmannen tionsförslag ·bliva tryckta, utan a.tlt de be- 7774: yleisen edustajakokouksen pöytäkirjassa si- höva här uppläsas, och sålu'llda komma a.tt 7775: vulla 13 •sanotaan näin: ,Ainoastaa•n kau- intagas :i riksdagshandli·n,garna. Då par;- 7776: punki·en maistra3Jtit. vaJtuustot ja ajuri- tiet i fråga .för övrigt icke .saknar tid- 7777: yhdi:stykset .määrM:kööt ajurien puvun ja ningsorgan, .så kan jag verkligen i0ke ·för- 7778: valjaat ynnä muut eekä taTkastakoot ilman stå meningen med deSISa. andraganden här. 7779: poliisia, .siihen valitut henkilöt" . .Sitten sa- Vore de helst ,temrpe.ra.men·tfulla ooh trev- 7780: Ano.muselhdio·tukset. 141 7781: 7782: liga a'tt höra på, så kund-e jag ännu för- 24) Ehdotuksen laiksi 27 p:nä marras.kuuta 7783: låta dem., men jag ·har icke funnit ett spår 1017 annetun kunuaUisen va:alilain muutta- 7784: av ilykt över dem. Tråkiga äro de alle- misesta 7785: samman. (Eduskunnasta: Hyvä!) 7786: sisältfuvä ed. von Bo.rnin y. m. edusk. esit. 7787: Keskustelu juli:st.etaan päättyMeksi. n:o 24 esitellää:n ja läJhetetään puhemiesneu· 7788: voston ehdotuksen mukaan l a k i- j a ta- 7789: Ensimäinen varapuhemies: lousva.liolkunta.an. 7790: Asia lähe1 etään t. a l o usva l i o ik u n- 7791: ta an. 7792: 25) Ehdotuks.et laeiksi kunnallislakien 'ja 7793: kunn<~~Jllisen 7794: vaalilain eräiden pykälien muut- 7795: 20) Ehdotuksen laiksi varukien kuletuksesta tamisesta 7796: sisältävä ed. Pullisen y. m. edus.k. esit. N :o sisältävä ed. Itkosen y. m. edus.k. esit. n:o 7797: 20 esi tellääJn. 25 esitellään ja lähebetään puhemiesneuvos- 7798: bon ehdotuksen mukaan l a k i- j a ta - 7799: E n s i m ä i· ne n v a r a p u h e m i es: l .o u s v a. l i o k u n t a a. n. 7800: Puhemiesneuvosto ehdottaa a.s:an lähettä- 7801: mistä laki- ja .talous v alikun- 7802: ta a' n, jonka. tulee pyyitää v a l t i o v a - 26) Ehdotuksen laiksi oppivelvollisuudesta 7803: r a i n v a 1 i ·o k u n n a n la usnn·toa. 15 p :nä huhtikuuta 1921 annetun lain 7 § :n 7804: muuttamises•ta toisin kuuluvaksi 7805: Hyväksytään. 7806: sisältävä •oo. Lahdensuon y. m. ·edusk. esi't. 7807: Puihem~es Kallio astuu johtamaan pu- n :o 26 e.sitel•lään ja lähetetään puhemies- 7808: hetta. neuvoston ehdotuksen mukaan sivistys- 7809: v a l i ao k u n t a a. n. 7810: 21) Ehdotuks.et laiksi kunnalliv·erotusta kos- 7811: kevien lakien muuttamisesta 27) Ehdotuksen laiksi huhtikuun 15 p:nä 7812: 1!)21 annetun oppivelvollisuuslain 7 § :n 3 7813: sisältävä ed. Itkosen edusk. esi·t, n :o 21 esi- momentin, 19 § :n 1 momentin ja 20 § :n 7814: tellään ja lähetetään puhemi.esneuvoston 3 momentin muuttamisesta tois·in kuuluviksi 7815: ehdotukcSen mukaan l a ·k i- j a t a l o u s- 7816: valiokuntaan. sisältävä ·e·d. Virkkusen y . .m. edus.k. esit. 7817: n :o 27 esitellään ja lähet.etään pwh.em:·es- 7818: neuvosJ:.on ehdotuksen mu:kaa·n s i v i s t y s- 7819: 22) Ehdotukset laiksi 27 p:nä marraskuuta 7820: v a. l i ·O k u n t a a n. 7821: 1917 annetun maalaiskuntain lmnnallislain 8 7822: ja 89 § :n muuttamisesta. laiksi 27 p :nä mar- 7823: raskuuta 1917 annetun kaupunkien kunnal- 28) Ehdotuksen laiksi eräiden lunastustoi- 7824: lislain 9 ja 55 § :n muutta.mises·ta ja laiksi minuan alai.sina olevien vuokra-alueiden 7825: 27 p :nä marraskuuta 1917 annetun kunnalli- vuo-kran suorituksesta 7826: sen vaaliLain 4 § :n muuUamisesta 7827: sisältävä ed. Harvalan y. m. edusk. esit. 7828: sisältävä ed. Särkä·n y. m. edusk. n :o 2·2 n :o 2•8 esitellään ja lähetetään puhemies- 7829: esitellään ja lä,hetet.ä.än puhemiesneuv·oston llieuvoston e::1d.otuksen mukaan m a. a ta- 7830: ehdotuksen mukaan l a ·k i- j a ta 1 o u s- l o u s v a l i o k u n t a a n. 7831: v a l i o k u 1n t a a n. 7832: 2!l) Ehdotuksen laiksi lokakuun 15 p :n ä 1918 7833: 23) Ehdotuksen laiksi Rakennuskaaren 18 lu- vuokra-alueiden lunastamisesta annetun lain 7834: vun muuttamisesta toisin kuuluvaksi 1 § :n muuttamisesta toisin kuuluvaksi 7835: 7836: sisältävä ed. Österholmin edusk. ·esit. n :·o sisäHävä ed. Myllymäen y. m. edusk. esit. 7837: 23 es1tellään ja lähetetään pu•hemiesneuvos- ·n :o 29 esitellään ja läJheitetään puhemies- 7838: ton ehdotuksen mukaan l a. k i- j a ta l o u s- neuvoston ehdotuksen mukaan ,m a a ta- 7839: v a l i o lk u n t a a. n. l o u s v a l i o k u n .t aan. 7840: 142 Tiistaina 26 p. syyslkuuta. 7841: 7842: 30) Ehdotuksen lai-ksi lisäyksistä ja muutok- · 136) Valtion ja .kirkon eroa 7843: sista vuokra-a.rlueiden lunastamisesta annet- 7844: tuun lakiin koskeva ·ed. Ryömäm anom. ehd. n :o 1 esii- 7845: te'lään ja lähetetään puhemiesneuvoston 7846: .siiSält:äVJä ed. Ake~b1omim edusk. resrit. n :o ehdotu.ks·en muka,isesti v e r u ·s t u s l a. k i- 7847: 30 esitellään ja lähetetään puhemieS'lleuvos- v .a l i o k u n t a a n. 7848: ton ehdotuksen mukaan m a.a ta. l o u s- 7849: valiokuntaa,n. 7850: :37) Laintarkastuskunnan perustamista 7851: 7852: 81) Ehdotuksen laiksi erinäisistä muutok- kostkeva ed. Schaumanin anom. eh'd. n :o 2 7853: sista maaliskuun 12 p :nä 1909 torpan, lam- esitellään· ja lähetetään puhemiesneuvoston 7854: puotitilan ja mäkitupa-alueen vuo.krauksesta ehdotuksen mukaises.ti perustus l a. k i- 7855: annettuun lakiin v a l i o k u n t a a. n. 7856: sisäl·tävä etd. Akerblomin .edusk. esit. n :o 7857: 31 esitellään ja lähetetään puhemiesneuvos- 38) Venäläisten sotilasviranomaisten metsän- 7858: ton ehdotuksen mukaan m a. a ta. 1 o u s- hakkuiden ja linnoitustöiden sekä laittomien 7859: v a l i o ·k u n t a a n. majoitusten aiheuttamien v.ahinkojea 7860: korvaamista 7861: 32) Ehdotuksen laiksi vangin tapaturma- koskeva ed. Kären y. m. an•om. ehd. n :o 3 7862: ko·rVIauksesta esi tellä.än ja lä;hoelte.tään puhemi·esneuvostnn 7863: ehdotuksen mukai<Sie•sti v a l.t i ·o vara i n - 7864: sisä1tävä .ed. Paa•sivuo•!'le.n y. m. 'IJ<dnsk. esit. valiokuntaan,. 7865: n :o 32 esi t.ellään ja lähet~tään p-uhemies- 7866: n•euvoston ehdotuk·sen mukaan t y ö v ä e n- 7867: a s i a i n v a l i O· k u n t ·a a n. 39) Määrärahan myöntämistä venäläisten va- 7868: rustustöiden aiheuttamien vahinkojen kor- 7869: vaamise-ksi 7870: •SS) Ehdotuksen laiksi työajasta maa- ja 7871: kotitaloudessa ko•skeva ed. J. Vainion anQim. e.h.d. n :o 4 7872: esitellään ja. lä.hetetään puhemiesneuvo.ston 7873: sisältävä ed. Paasivuoren y. m. edus.k. n:o ehdotuksen mukaisesti v a. l t i o vara i n- 7874: 33 esi•t·ellään ja lähetetään pubemie.sneu- v a l i o k u n •t a a n. 7875: vo.st.on ehdotuksen mukaan t y ö v ä e n · 7876: a.<siainva.lio·kunitaan.. 7877: 4D) Venäläisten sotilasviranomaisten metslin- 7878: ha.kkuiden ja linnoi•tustö·iden sekä laittomien 7879: 34) Ehdotuks·en laiksi työväen tapaturma- maj.oitusten aiheuttamain vahirukojen 7880: vakuutuksesta 18 päivänä elokuuta 1917 an- !korvaamista 7881: netun asetuksen 1 § :n muuttamisesta 7882: ta.nkO<itt.ava ed. Ikosen y. m. anom. ehd. n :o 7883: sisältävä ed. Paasivuoren y. m. edusk. esit. 5 esitellään ja läh-etetään puhemiesn·euvos- 7884: n :o 34 ·esitellään ja lähetetään puhelffiies- t:o.n ehdotuksen muka.is·esti valtio v a. 7885: neuvo•st.on ehdotuksen mukaan t y ö väen- r a i •n v a l i o tk u n t a a n. 7886: a s .i a i n v a 1l i o :k u n t a a n. 7887: 41) Venäläisten sotilasviranomaisten metsän- 7888: 85) Ehdotuksen laiksi kahdeksan tunnin työ- hakkuiden j.a linnoitustöiden sekä laittomien 7889: ajasta 14 päivänä elokuuta UJ18 annetun lain majoitusten aiheuttamien v.athinkojen 7890: muuttamisesta toisin kuuluvaksi korv·aamista 7891: 7892: sisä.J..tävä ed. Paasivuoren y. m. edusk. esit. koskeva ed. von Bo•rnin y. m. anom. ehd. 7893: n :o 35 esi t.eJ.lää.n ja lähetetään puhemie·s- n :o 6 esi bellään ja lähetetään puhemi.esneu~ 7894: neuvl{}sto·n ehdotuksen mukaan t y ö v ä e n- voston •ehdotuksen m ukai•ses.ti v a, 1 t i g. v a- 7895: a. s i a i •n v a 1 i o k u n t a .a n. r a i n. v a l.i Q k u n t a a n. 7896: 143 7897: 7898: 7899: 42) Korvauksen myöntämistä Suomen kansa- 49) Määrärahan myöntämistä tuberkulosin: 7900: laisille heidän sa.atavistaan Venäjän valtiolta vastustamiseksi 7901: 7902: koskeva ed. EsHanderin y. m. anom. ehd. ko·ske!Va ·e.d. Ryö<män anom. ehd. n:o 14 esi- · 7903: n ~o 7 esitellään ja lähetetään pulhemiesneu- tellään ja. lälhetetään puhemi•esn~EJuvo.ston 7904: nemvosto·n eh.dotukS~en muka.:.s·esti v a l t i o- ehldQituksen mukaisesti v a l t i o v a r a i n - 7905: v a r a. i n v a l i on k u n t a a n. v a l i ·o k u n t. a a n, jonka tulee pyytää 7906: a1siasta ta 1 o u ·s v a l j, o k u n n a n lau- 7907: 43) Määrärahan myöntämistä Hangon va- sunto. 7908: paasataman va.lmiiksisaattamista varten 7909: 7910: tar.koi,ttava ed. V.ennol•an v. m. a.nom. ehd. 50) Määrbahan myöntämistä sairastupien 7911: n :o 8 -esitellää·n ja läJbetetään puhemiesne.u- ja lääkärien asuntojen rakentamista varten 7912: voS~bon ·ehdotuksen mukaisest.i v a l t] o v a- Turtolan ja Kuolajärven kuntiin' 7913: r a i n v a l i o 1k u n t a a n. 7914: k•01ske1Va ed. Juneks•en y. m. :anom. ehd. 7915: 44) Rauf,a,teillä vakituis·esti työskentelevien n :o 15 e.si.rt.ellään ja lähetetään puhemi.es- 7916: työläisnaisten lukemista rautateitten vaki- n.euvo·st·on ehdotuksen mukaisest.i v a 1 t i o- 7917: v a r a. i n v a l i o k u n t a a n, j·O'n.ka 1ulee 7918: naiseen henkilökuntaan 7919: ovvtää asiasta ta l o 11 s v a l i o k u n. n a n 7920: koSikeva ed. M. Silla:np.ään an•om. ehd. n :o lausunto. 7921: 9 esi•t·ellää.n ja lähetetään pU'hemi.esneuvos- 7922: ton ehdotuksen .muka.iseSiti v a l t i o v a - 7923: rain v,a,l i olk unta a n. 51) Määrärahan myöntämistä sairas tuvan 7924: perustamista varten Hyrynsalmen pitäjään 7925: 45) Määrärahan myö·ntämistä valtion asunto- tarkoittava. e.d. Salon y. m . .a.nom. ehd. n:o 7926: poliittista toimintaa varten 16 esit.ellään ja lä:he:tetäiin puhemiesneuvos- 7927: koskeva ed; Huttusen y. m. anom. •ehd. n :o ton ehdotuksen mukaisesti v a l t i o v a- 7928: r a i n valio k 11 n ta a n, jonka tulee PYY· 7929: 10 esitellään ja lähetetään puhemiesneuvos- 7930: tää asiasta t a l o u :s v a l i o k u n n a n 7931: ton ehdotuks·en mukaiiSesti v a l t i o· v a - 7932: lausuruto. 7933: r a i n v a l i o k u n .t a a n. 7934: 7935: 46) Kunna:llista asuntoylellisyysveroa 52) Määrärahan myö·ntämistä keuh·kotauti- 7936: parantolan perustamiseksi Perä-Pohjolaan 7937: koskeva ·ed. Hut!tusen y. m. an.om. ·ehd. n :o 7938: 11 esitellään ja läh·e•t.etään puhemiesneuvo;s- 7939: ton ehdotuksen mukai.se.sti valtio v a- koskeva ed. June'k·s·en y. m. anom. ehd. n:o 7940: r a i n v a ,l,j o k u n t a. a. IJ::tl. 17 esibellään ja lähetetään puhemiesn-euv·os- 7941: tun ehdotuksen mwkaises•ti v a 1 t i o v a- 7942: r a i n v a l i o- .k u n t a a n, jon:ka tulee pvy- 7943: 47) Pienasuntoyrityksiin sijoitetun pääoman tää asiasta t .a. l o u s v a l i o kun n a n lau- 7944: toistaiseksi verotuksesta vapauttamista Siunlbo. 7945: koskeva ed. Huttusen y. m. anom. ehd. n :o 7946: 12 esit.ellää.n ja läh.et.etään puhemies•neuvos- 7947: ton ehdotukoon muka:,se.s.t.i v a 1 t i o v a.- 53) Määrärahan myöntämistä Suomen kan- 7948: r a i n. v a ·l i o kuntaan. sanrunouden julkaisemista varten 7949: 7950: 48) V erotusuudistusta koskeva ed. S.etälän anom. ehd. n :o 18 esi- 7951: tellääm ja lähetetään puhemiesn·euvoston 7952: koskeva e.d. V. Vaini·on y. m. anom. ehd. ehdotuksen mukaise·st.i v a.l t i o v a r a i n- 7953: n :-o 13 esit.ellää•n ja lähetetään puhemie.s- v a 1 i o kuntaa. n, jonka tulee pyytää 7954: rueuvo:ston ehdotukoon mukaisesti v a l,t i o- asiasta s i v i s·t y s valiokun n. a l1J lau- 7955: v a r:a. i n valio k u on •t a. a n. sunto. 7956: 144 Tiistaina 26 p. syyslkuuta. 7957: 7958: 54) Määrärahan myöntämistä kansalaissodan den en .sa.klig granåning. PetitiO'Ilärema 7959: johdosta turvattomiksi joutuneiden hade mera främjat sin ·saik, om de vänt sig 7960: avustamiseksi till regeringen och fö,rmått denn.a .ar.t i sitt 7961: budg.etfö11slag in'föra anslag- för ifrågav·a- 7962: kos1reva ed. Lehlto,kosken y. m. ano.m. ehd. rande ändamål. Då hade riksdagen haft en 7963: n:·o 19 esitellään ja lähetetään puhemies- mycket hållba.rar·e grund för det beslut den 7964: neuvoston ·ehdotuksen muka.i-sesti valtio- komme att fattn. 7965: v a r a i •n. v a l i o k u n t a a n. 7966: Keskustelu julisteba.a.n iPäättyneek.si. 7967: 55) Määrärahan myöntämistä opintopiiritoi- As:a läJhetetää:n ,pu'hemiesneuvoston eh- 7968: min'lllan tukemiseks-i dotmksen .mukai.sesti v a 1 t i o v a ·r a i n- 7969: koStkeva ed. Latva:l<an y. m. anom. ·ehd. n :o v a 1 i o k u n ta a n, jomka tulee pyytää lau- 7970: 2'0 esitellään ja läill.ete.tään pu.hemiesneuvo·s- sunto s i v i s t y .s v a 1 i o kun n a 1 t. a. 7971: ton ehdotuksen mukaisesti v a 1 t i ·o v a- 7972: r a i n v a 1 i o k u n ta a n, jonka tulee pyy- 58) Määrärahan myöntämistä huoneiston 7973: tää a.sia.s·ta :s i v i s .t y .s v a 1.i o k u n n a n ostamista v·arten Kok•kolan keskikoululle 7974: lausunto. 7975: l:a.rkoilt.a.va e.d. Ku1eniu,ksen y. m. a:no.m. 7976: 56) Määrära.han myöntämis•tä nuorisotutki- ehd. n :o 2·3 e.sitelJ<ä:ä.n ja lä:hetetää.n pube- 7977: muksen toimeenpanemista varten miesneuv.Qiston ehdobuksen mukaisesti v a 1- 7978: t i o v a r a i n v a. l i o ·k u n .t .a a m, jonka 7979: koSikeva ed. Leht.oko,sken y. m. a•nom. ehd. tule.e hankkia s i v i s t y s v a 1 i o k u .n- 7980: n:oo 211 esitellään j:a lähetetään puhemiesneu· n a n lausunto. 7981: voston ehdotuksen mu:ka.iseSiti v a 1 .t i o v a- 7982: r a i n v a l i o k unta a n, jontka tulee pyy- 7983: tää a.s:as.ta s i v i .s t y s v a l i o k u n n a n 59) Käkis.aJmen yhteiskoulun Qttamista 7984: lausunto. valtion huostaan 7985: 7986: koskeva ed. Kuisman y. m. a.nom. ehd. n :o 7987: 57) Määrärahan myöntämistä tyttökoulu- 24 esi:.el"ään ja lä,b.e:etään puh·emiesn.euvos- 7988: talon ra·kentamiseksi Kuopion kaupunkiin lon ehdolu.ksen mukaisesti v a. 1 t i o v a- 7989: r a i .n v a 1 i o k u n ta a n, jcm·ka tu~ee :pyy- 7990: koskeva ed. M. Pesosen anom. ·ehd. •n :o 22 tää a·siasta s i v i s t y s v a 1 i o kun n a n 7991: esitellään. lausunto. 7992: 7993: Puh e m i e s: Puhemiesneuvosto ehdot- GO) Määrärahan myöntämistä Vilkkeen kan- 7994: taa. että as:a lähe1:etään vaitiovara.inva.'io- sanopiston kannatusyhdistykselle 7995: kun taan, jonka tulee pyytää asiassa .SlVlS- 7996: .ty.svahokunnan lausunto. ·kosk·eva. e·d. Honkavaa.ran y . .m. am.om. ehd. 7997: 11 :o 25 esitellään ja loäihe:e:ääm pub.emi~s 7998: 7999: Keskustelu: 8000: neuvos.t.on ehdotuksen muka.isesli valtio- 8001: ·,•·a. r a i.n v a 1 i o.k u n t aan., jonka tulee 8002: pyytää asiasta s i v i s t y s v a 1 i o k u n- 8003: Ed. Wiik. Det rför·e~iggan.de petitions- n a. n lausunto. 8004: förslaget inled.er en lå~:·g räcka sådama, som 8005: icke a vse någnt a:lmänt int.res1se för landet 8006: i dess helhet eller n·ågon avsevärd del där- 61) Määrärahan myöntämistä Kaja.anin kih- 8007: av, utan · ortsin•tressen, varom de aUra lakunuassa tehtävää kauS<anvalistus- 8008: flesta av rik.sdagen.s medlemmar icke kunna toimintaa varten 8009: bilda sig en klar föreställning. .Jag vill 8010: ioke motsätta m;g 11ern~ss, men anser det •koskeva ed.. A. PesQisen y. m. anom. ehd·. 8011: vara oskäligt aiit begära. att ritkgdag-en el'er n:o 26 esi:elläiä.n. ja lä•helelään puhemies- 8012: dess uts~ott skall, undoerkasta dylika ären- neuvoston ehdotuksen mukaisesti v a 1 t i o- 8013: AnomuselhdJo.tukset. 145: 8014: 8015: 8016: vatai.nv~.liok~n~aa.n, jon~a tulee 1 neuvoston eJ:idobukse.n mon.kai>SeSti v a l ·t i: o- 8017: pyytää asiasta s 1 v 1st y s v a 11 o k u n- v a r a i n v a l i o k u n t a. a n, jonka tulee 8018: n a Ii lausunto. pyytää asiasta s i v i s t y s v a l i o k u n- 8019: n a n lausunto. 8020: 62) Määrämhan myöntämistä Suomen 8021: työväennäyttämöid·en Uitolle 67) Määräralhan myöntämi9tä Föreningen 8022: .för Österbottens historiska museum- 8023: koskeva ed. Esko.lan y. m. a.no.m. n:o 27 nimiselle yhdistykselle 8024: esitellään ja llimete!ään :puhemies.neuvoston 8025: eihdotuk.sen .muk•a.isesti rv• a l t i o v a r a i .n- koskev-a ed. Est.lauderi.n y . .m. anom. e:hd. 8026: v a 1 i o •k u •n. ta. a n, jonka. tu~ee pyytää n :o 32 esite~1ään ja lähete-tään .pufuemies- 8027: asiasta ..s i v i s t y s v a 1 i o k u n n a n · 1au · .neu·\'OSton eh.dotu.ben mu.kaise&ti v a 1 t i o- 8028: ,c;;unto. v a r a. i n v a .l i o kun t a a n, jo.nka tulee 8029: 'PYYtää asiasta s i v i s t y s v a 1 i o lk u n- 8030: 11 a n lausunto. 8031: 63) Määrärahoan myöntämistä Suomen 8032: työväen musiikkiliitolle 8033: 8034: .koske-va ed. Eskola.n y. m. anom. ehd. n :o 68) Määrärahan myön.tämistä Turun tuomio- 8035: 28 esite-llään ja lähe!e~ään purhemiesneurvos- ·kirkon .kuntoonsaoa.ttllimiseksi 8036: ton ehdot.uksen .mukaisesti v a l t i o v a- 8037: koskeva ed. Andersonin y. m. anom. ehd. 8038: r a i n v ,a 1 i o ·k u n t a a. n, jonka tu:ee 8039: hankkia asiasta s i v i s t y s v a 1 i o .k u n- n :o 3•3 esitellään ja lähetetään puhemies- 8040: n a n lausunto. neuvoston ehdotuksen mukaisesti v a l t i o· 8041: vara i n v a 1 i o kun t a a n, jon•koa• tulee 8042: pyytää asiasta s i v i s t y s v a 1 i o k u n- 8043: 64) Määrärwhan myöntämistä sosiaoa:lidemo- n a. n lausunto. 8044: ·km.attiselle TyöläisnuorisolHtolle kunnal- 8045: .lisen valistustyön harjoittamiseen 8046: 69) Määrärahan myöntämistä .Suomen ruot- 8047: tar.koittava e.d. To:•\•osen y. m. anom. eJ:id. salaisen kirjallisuuden tukemiseksi 8048: n:o 29 esiteHä.ä.n ja :ärhetelään •puhemies- 8049: .ueuvos!on ehdotuksen mukaise.sti valtio- k.oErkeva ed. Österholmin y. m. anom. ethd . 8050: v a tr •a. i n v a 1 i o .k u n t a a rn., jonka tru!ee n :o 34 esitel'•ä,än ja .lä•hetetään pu·he-mies- 8051: 'PYYtää a.siasta s i v i s t y s v a 1 i o k u n- neuvosto,n e:hdotuksen .mukaisesti v a l t i o- 8052: n a. n lausunto. v a r a i n v a 1 i o k u n t aan, .ion·ka t.u'ee 8053: pyytää asiasta s i v i s t y s v a 1 i o k u n- 8054: n a n lausunto. 8055: 65) Määrär111han myönrtämistä Suomen ruot- 8056: salaisen työväenliiton sivistysvalio- 8057: kunnan •käytettäväksi 70) Lain.an antamista Högv.alla 0. Y :lle 8058: maanviljelystilan ostoa varten 8059: koo·keva ed. Wiikin anom. ehd. n :o 30 esi- 8060: tellää:n Ja li!Jheietään puhemiesneuvoston tarkoittava ed. A. Furuhjelmin anOim. ehd. 8061: ehdotuks.e.n. mukaise.sti v •a.l t i o v a r a i n- n :o 35 esi iellään ja iäJhetetää.n puhemies- 8062: •v•a 1 i o kuntaan, jonka tu'ee pyytää neuvoston eh.do~ukse.n muka.ise3ti '\' a.l t i o- 8063: asiasta s i v i s t y s v a 1 i o k u n n a n lau- v a r a i n v a 1 i o k u n t a a n, jon•ka tu:ee 8064: sunto. pyytää asiasta s i v i .s t y s v a 1 i o kun- 8065: n a. n lausunt.o. 8066: 66) Määrärahan myöntämistä Työväen Sivis- 8067: tysliitolle työväenopetuslaitoksen 71) Määrärahan myöntämistä Kontiomäen- 8068: perustamista v·arten Kiehimän rataosan rakentamista varten 8069: t•arko!ttava. ed. Ampruja.n. y. m. ano.m. ehd. koskeva. ed. A. Pesosen y. m. anom. e1hq. 8070: n.:o 31 esiteLlään ja läihe.tetään ,puhemies- n :o 36 esiteEään j.a l·äJ:i~te-t.ään ·puhemies- 8071: • 19 8072: 146 Tiistaina 26 ·P· syysikuuta. 8073: ---------------------------------- 8074: n~uvost.on ehdotuksen mu'kaisesti v a l t i o- n•euvoston ehdotuksen mu!k.aisesti v a 1 t i o- 8075: v a r a i n v a l i o k u ·n t a .a n, jonka tulee v a .r a i n v a 1 i o k 111 ·n t a a .n, jon·ka tulee 8076: pyy·tää asiasta k u •l k u l a i t o tS v a l i o- pyytää asia.st.a k u l k u l a i t o s v a 1l i o- 8077: k u n n a n lausunto. k u n n a n 1a.uSJUn t.o. 8078: 8079: 72) Määräraha-n myöntämistä Turun-Uuden- 77) Määrärahan myöntämistä Vuoksen 8080: 'kaupungin radan l'akennustöiden laskemis.ta v·arten 8081: :loppuunsaattamiseksi 8082: tarkoitta'Va .ed. Pullisen y. m. anom. ehd. 8083: koskeva ed. La.t.vala·n y. m. ano.m. ethd. n:o n :o 42 esite:lää.n ja lä!he~e;<ää:n -plui~-e.mies 8084: 37 e.sitellälä.n j.a. lähete:•l'lihl puhe.m:e.sneu- neuvost.on ehdotuksen ,mulkaisesti v a 1 t i o- 8085: voston e•h.dotuhen mukaisesti v a l t i o- v a. r a i n v a l i o ·k u n t a a. n, jo·nka t.ul-ee 8086: v a r a i n v a l i o k u ·n t a a n, jonka tulee pyyt.ä:ä asiasta maa ta 1 o u s v a .1 i o- 8087: pyytää asia·st.a k u l k u l a i t o s v a 11 i o- k u n n a n la;uSJUnt.o. 8088: k u n n·a n lausunto. 8089: 78) Määrärahan myöntämistä raj·aseutujen 8090: 73) Koiviston s·a.taman l'a~enta.mista maataloudellista neuvontatyötä varten 8091: kosketv•a ed. Puillise.n y. m. anom. eihd. n :o tarko·i<ttava .e.d. Ma.nnerin y. m. anom. ehd. 8092: 38 esite:lään ja •läJhebetä:än ·puhemiesneu- n :o 43 €·site:lää.n ja. läihetet·ä:än vuhemie.s- 8093: vos~on ehdoluks.en mukaisesti v a 1 t i o- TI€UV·ost.on ehdotuks-en .mulkaise·sti valtio- 8094: v a .r a i n valio k u ·n ta a n, io.nka. tulee v a. r a i n v a. 1 i o k u n t a a n, jonka tu'ee 8095: pyytää asia·st.a. kulkulait o s v a 11 i o- pyytää asiasta m a ·a t a l o. u s v a 1 i o- 8096: k u n ru a n lausunto. k u n n a n l.auSJun to. 8097: 8098: 74) Määrärahan myöntämistä Jyväs·kylän- 79) }läärärahan myöntämistä rajaseudulla 8099: Haapamäen !'adan muutostöiden 1923-1924 suoritetta.vien uutisviljelys- 8100: j.atkamista vwrten ra.ivausten ·kustannuksiin 8101: 8102: koskeva oed. KoivulaMi-Leh.don y . .m. :a.no.m. tar.koitiatm ed. Pilkan y. m. ano.m. e.h:d. 8103: ehd. ·n :o 39 esitellään ja l]äihetetään .puhe- n :o 44 esitel:ään ja. läih€·tebää.n puhe.mies- 8104: miesneuvoston ehdotuksen mukaisesti v a 1- neuvosto·n ·ehdotuksen m.ulka1resti 'V a;l t io- 8105: t i o v a r a i .n v a l i o k u ·n t a a n, jo.mka v a r a i •n v a 1 i o kun t a a n, .ionka tu'ee 8106: ttulee nyytää asiasta ik u .1 k u .l a i t o .s v a- pyyU:,ä. as,iasta maata l 0> usva l i o- 8107: 1 i o 1k u n n a n la:usunt,o. k u n n a n lausunto. 8108: 8109: 75) Työmäärärahan myöntämistä maanteit- 80) Sähköinsinöörinviran perustamista 8110: . ten rakentamis·ta varten Lapin maatalousha:llitu.kseen 8111: kihlwkuntaan 8112: 11mskev•a. ed. Ikos€n y . .m. a.nom. eihd. n:o 8113: koskeva ed. A~IP·e1i·nin anom. eb.d. •n :o 40 45 ·e.site;lJää.n ja loähet€lään puhemies.n-e-u- 8114: esitellään ja lähetetää·n puhemiesneu- vo-s:on ehdofuks.en mukaisesti v a1 f i o- 8115: voston ehdotuksen mukaisesti v a l t i o- v a. r a i n valiokuntaan, jonka tu'ee 8116: v a r a i n v a l i o k u '11 t a a .n, jon.ka tulee pyyti:',äJ asiasta ma.atalousvalio- 8117: pyytää asiasta k u l k u l a i t o s v a 11i o- k u n n a n lausunto. 8118: k u n n a .n lausunt.o. 8119: 81) Määrärahan ·myöntämistä :Suomen Suo- 8120: 76) Määrärahan myö-ntämistä Oulun-Kuu- viljelysyhdii!tykselle suoviljelyskoeaseman 8121: samon mwantien lkorjauskustannuksiin peruSitamiseoksi Sisä-Suomeen 8122: 8123: koske.'Va ed. A. Pesone.n y. m. ano.m. ehd. ta.r:koittava oed. A. J askarin y. m. anom. 8124: n :o 41 esiteOää:n j.a lähetetään 'IJiU·hoemie·s- ehd. ,n :o 46 e·site1lää·n ja lfuh-etetää.n .puhe- 8125: • 8126: Anomusehdloiuk&et. 147 8127: 8128: 8129: miesneuvoston ehdotuksen mukaisesti v a 1- noovosto,n ehdotuksen mukaan valtio- 8130: t i o v a r a. i n v a l i o .k u n t a a..n, 8131: domka v a r a i n v a 1 i o k u n t a a n, jonka. t.ulee 8132: tu1oo pyytää asiasta m a. a ta l o u s v a - PYIY·tä.ä, asiasta m a a. t a .I o u s v a l i o- 8133: l i o ,kun .n a ·n lau&ulllto. ok 111 n n a 1n lausunto- 8134: 8135: 82) Määrärahan myöntämistä suoviljeJys- 87) Lisämäärärahan myöntämistä maa.. 8136: koeaseman perustamista varten talouden edistämisr:ahastolle 8137: Pohjois-Suomeen 8138: kos.keva ed•. Juutil'aiSte,n y. m. anom. erhd. 8139: ikoskeva ed\. A. Pesosen y. m. a.nom. e'hd. n :o 52 esite 'lään ja läJhetetään puhemies- 8140: n :o 4 7 esitellääm ja läill.etetää.n 1lll'hemie.s- neuvoston eh.dotukse.n mukaan v a l t i o- 8141: neu voston eh.dotukse1n mmlkais~sli v a 1 t i o- '\' a r a i n v a l i o k u n t a a. n, jomoka. tulee 8142: v a r a i n v a 1 i o k u n t a a n, jonka tu·'ee pyylää asiasta m a a ta 1 n usva. 1 i o- 8143: pyytää asiasta m a•a. talous v a.l i o- k u .n n a n lausunto. 8144: •kunna.lll.lausunto. 8145: 8146: 88) J\olääräraib.,an myöntämistä Kajaanin kih- • 8147: 83) Määrärahan myöntämistä suoviljelys- ·lakunnan mmtaJouden koh()ttamista 8148: ·koeaseman perustamiseksi Perä-Pohjolaan v.arten 8149: koS1k·ft\•a e,d. J•uneksen y. m. ·anom. eilld. n :o .ko~ikeva ed. A. Pesosen y .•m. amom. €'hd. 8150: 48 esitellään ja .JäJh-e~eiääon l)uhemie·sneu- ,n :o 53 esitellä.än ja lä1h•e!etään puhemies- 8151: vostoiJt el::dotuksen mukaan v a 1 t i o v a- neuvoston ehdotuksen mukaan v a l t i o v a- 8152: r a i n v a l i o k u n t a a n, jonka. tulee r a i n v a l i o kunta. a n, jonka tulee pyy- 8153: pyytää asiasta m a ·a· t a 1 o u s v a 1 i o- tää asiaosta m a ru talo u s v al i o kun- 8154: lk 111 n n a. n la.usunto. n a Ill lausunto. 8155: 8156: 84) Määrärahan myöntämistä uusien kasvi- 89) 1\Iäärärahan varaamista Osuuskassojen 8157: vHjelys·koeasemi.en perustamista varten Keskuslainarahasto Os.a·keyhtiölle lainat- 8158: tavabi itsenäistyneille pienviljelijöille 8159: ta,rkoitta.va -0d1• A. J aS'kari.n y. m. anom. 8160: ehd ..n :o 49 esitellää.n ja läöete: ään ,pl11ihe- tarkoittava oo. Hiidenheimon y. m. anom. 8161: miesneuv·os:on e~h·dotuks-en mukaan v a l- €1hd. n :o 54 esite1lää,n ja läheietään ·puhe- 8162: t i o v a r a i n v a l i o k u n t a a n, jonka miesneuvostOrn ehdotuksen .mu.kaan v a l- 8163: tulee. .pyytää as=asta. m a a t a 'l o u s v a l i o- t i o .,. a r a i n v a i i o k u n t a a n, jo·n•ka 8164: ·k 111 n n a rn lausunto,. tu 1 ee pyytää asiasta m ra. a t al 0 U oS V a 1 i 0- 8165: k u .n .n a n l~ausunto. 8166: 85) Määrära.ban myöntämistä lannanhoito- 8167: kilpali:lujen toimeenpanemiseen !lO) Lainan myöntämistä 0. Y :lie ,Svenska 8168: småbruk och egna hem" 8169: koski:t\•a. ed. Pullisen y. m. anom. ehd. n :o 8170: 50 esit€'l'ään ja Gäbe.te'•2•än :Puhemiesneu- ta,rkoittava ed·. Sandh1omi,n a.nom. -0hd. n:o 8171: vosto·n. e!''dotnkse:n mwkaan v a l t i o v a- 55 e:site:läån ja läilletetään puhemiesneu- 8172: r a i n v a l i o k u n t a a n,. jonk·a tulee voston erdotuksen mukaa,n V a 1 t i 0 V 8- 8173: :poyytää asiasta maata l o u s v a l i o- r a i n v a l i o •k u n ta a n jomka j.u1ee PYY- 8174: lk 111 n n altl lausunto, tää asiasta m a ·a t & l o u .s v a 1 i o k u n- 8175: n a n lausunto. 8176: 86) Määrärah·an myöntämistä maataloustuo- 8177: tannon edistämiseksi annetfoavia 91) Määrba1han myön·tämi.stä uusien maa- 8178: lainoja varten mieskoulujen perustamista varten 8179: 8180: koskeva ed!. Luostarisen y. m. anom. oeh.d. koskeva ed. G. Hirvensalon y. m. anom. •ehd. 8181: n :o 51 esitellään ja läillebetärärn. !PUhemies- n :o 56 esitellään ja. lähetetään !PUhemies- 8182: 148 TiistaiM 26 p. syy&kuuta. 8183: 8184: oouvoston eb.llotiU.k.sen mukaan v a..l t i o- miesneuvoston ehdoturksen mukaan. v a 1- 8185: v a r a i n v a l i o ·k u n t a a n, jonika .tulee t i o ,,, a r a i n v a 1 i o ·k u n t a a n, .lanka. 8186: 1pyvbää asiasta .maa .t a.l o usva l i o- tul100 pyytää asiasta .m a a t a l o u s v a- 8187: k n n n a. ,n. lausunto. 1 i o kun .n a n •lausunto. 8188: 8189: 92) Lisämäärärahan myöntämistä yksityis- 8190: 97) Määrärahan myöntämistä Petäjilrv&ll! 8191: ,Jnontoisten maa•talous~ ja kotitalouskou- 8192: lujen opettajien palkkausten emäntäkoululle 8193: parantamiseksi koskeo•;<a ed. Pullisen y. m. anom. ehd. 8194: ta11koittava ed. :Ma.k•kose•n y. m. anom. ehd. n :o 62 esitellään ja. läthetetä:än puhe- 8195: n:o 57 esitellä.ä,n ja 1äihetetään •p.u1hemi.es- miesneuvoston ehdoiu!ksen mukaan v a 1- 8196: neuvoston ehdo:uksen m111kaam v a 1 t i o~ t i o •v• a r a i n v a .l i o 1k 111 ,n t a a. n, jon1ra. 8197: vara i n v a 1 i o kun ta a n, jonka tulee tuloo tpyytää asiasta .maata .l o usva- 8198: ;pyybää asiasta m a a t a l o u s v a 1l i o k u n- 1 i o ,kun .n a n lausunto. 8199: ill a. n .lausrunto . 8200: • 8201: 98) Määrärahan v•araamista Elisenvaaraan 8202: 93) Määrärahan myöntämistä m!IWltalouskou- sijoitettavan Viipurin läänin tietopuolisen 8203: lujen rakennusavustuksiksi •karjanhoitolkoulun rakennusten 8204: kus tann utksiin 8205: koskeva e.!I. Luostarisen y. m. anom. 8206: eili.d. n:o 58 esitellään ja lähetetään tpuhe- koskeva ed. W. :Mäikisen y. m. a.nom. ehd. 8207: miesneuvoston ehdotuksen mukaa·n v a 1- u :o 63 esitellään ja .l1ähetetään pu:he- 8208: t i o '\' a r a i n v a 1 i o k u n t a a n, .ion1ra mies.neuvoston ehdotruk.s-en mukaan v a 1- 8209: tu~ee pyytää asiasta m a a t a .1 o u s v a- t i o •v• a r a i n v a 1 i o 1k u n ta a. n, . jonka 8210: } i o .k u n .n a n t1ausun to. tu~e.e !PYYtää asiasta .maata l o u s.v a- 8211: .. 1 i o ,kun .n a n lausunto . 8212: 8213: 94) Määrärah·an myöntämistä kiinteän maa- 8214: mieskoulun perustamiseksi maan itäiselle 99) Määrärahan myöntämistä lainausrahas- 8215: ja läntiselle rajaseudulle ton perustamiseksi muukalaisten hallussa 8216: Karjalan kannaksella olevien maan- 8217: 'koskeva ed. J unetksen anom. ehd. n :o 59 omaisuuksien hankkimista varten 8218: esi ellään ia 1ä,hetetää,n puhemiesneuvoston paikka,kunnan väestölle 8219: eh.dotuk8'€n mu1kaan v a l t i o vara i n v a- 8220: 1 i o k u n .t a a n, jonka. tulee ·pyytää asiasta tarikoittava ·ed. Ni.k.kas·en y. m. anom. ehd. 8221: maata .l o u s v a. 1 i o :kunnan laus.unto. .n :o 64 esi tel.lään ja 1ätheie.iään il)uhe- 8222: mies.neuvoston ehdotuksen mukaam v a 1- 8223: t i o •v• a r a i n v a 1 i o ik u n t a a n, jon·ka 8224: 95) Määrärahan myöntämistä rajaseudun tu 1e·e .pyytää asiasta maa t a l o u s v a- 8225: maataloutta edistä·dlle kouluille 1 i o.k u n .n a n 1J.ausunto. 8226: tarkoittava ed. Ryynäsen y. m. anom. 8227: ebd. n:o 60 e·sitellään ja lä!heteiään i{>uhe- 100) Määrärahan myöntämistä Östra Ny- 8228: mj.es.neuvoston ehdoiuksen mukaan v a ]. lands Småbrukareskola nimisen pienvil- 8229: t i o •v• a r a i n v a 1 i o k u n t a a n, .ionka jelijäkoulun .oppU.askodin rakennus- 8230: tu~ee pyytää asiasta .maat a.l o usva- töi•den loppuunSiaat tamiseksi 8231: 1 i o ·kun n a n .lausunto. 8232: ta.rlkoitta.va -ed. :Mickelsin y ..m. anom. ehd. 8233: 96) Määrärahan myöntämistä maamieskou- n:o 65 esiteli:ä.än ja 1äJletelään puhe- 8234: lun perustamiseksi Jääsken ki.hlakuntaan mies.neuvoston ehdolu1ksen mukaa•n v a l- 8235: t i o •v• a r a i n v a .l i o :k u n t a a n, jonka 8236: tarkoitta.va· -ed. Ilw.sen y. m. a,no.m. eh.d. tu 1e.e pyytää asiasta .maata 1 o usva- 8237: n:o 61 esitellä!än ja läihetetään puhe- 1 i o. kun .n a n tlausunto. 8238: 101) Avustuksen myöntämistä pienviljelijäin t i o ·~· a r a i n v a l i o k ru .n t a a n, jonka. 8239: perustamille 'koneosuuskunnille erilaisten tulee !pyytää asiasta m a a t a l o u s v a- 8240: ihmistyötä säästävien koneiden hank- l i o .k u n n a n lausunto. 8241: !kimista varten 8242: 8243: tarkoitta.va ed. Manne1rin y. m. ano.m. ehd. 106) 'Määrärahan myöntämistä kalastuseli~ 8244: n :o 66 esitellää.n ja lälhetet'ää.n !PU.he- keinon tukemiseksi 8245: rniesneuvoston ehdotUiksen .mukaan. v a 1- 8246: t i o ·~· a r a i n v a 1 i o k ru .n t a a. n, jonka. tark,oittava ed. Pitkäsen y. m. ano.m. ehd. 8247: tulee 'llYYtää a.siasta m a. a t a. J o u s v a- .n :o 71 esitellään ja. lähetetään pu.he- 8248: 1 i o .kunnan !lausunto. ,mies.neuvoston ehdo!U!ksen mukaan v a 1- 8249: t i o ''' a r a i n v a l i o ik ru n ta a. n, jonka 8250: tulee pyytää a.siasta m a a t a.l o u s v a- 8251: 102) MääräMh.an myöntämistä kananhoidon 1 i o ,k u n n a n .lausunto-. 8252: edistämiseksi 8253: 8254: tarfkoittava ed. Junnilan y. m. anom. ehd. 107} Määrärahan myöntämistä merikalasta- 8255: c:o 67 esitellään ja lähetetään 'Pfllhe- jien lainarahastoa varten 8256: .miesneuvoston ehdotuksen mukaan v a 1- 8257: lkoSik·e~~·a. ed. Österlholmin y. m. a.nom. elh.d. 8258: t i o ·~· a r a i n v a 1 i o ik ru .n t a a. n, jonka. 8259: tulee 1pyytää asiasta m a. a t a. J o u s v a- .n:o 72 esitelläiän ja. lälhebe!ä.än puhe- 8260: 1 i o .kuun a n ilausunto. miesneuvoston ehdo-tuksen mukaa•n v a.l- 8261: t i o ·v• a r a i n v a .l i o 1k u n t a a. n, jonka 8262: tulee ,pyytää ·asiasta m a a ta.•1 o u s v a- 8263: 103) Määrärahan myölllt.ämiSJtä Suomen Sii- 1 i o .kuun a n 1lausunto. 8264: pikarjanhoitajain Liitolle ja Suomen 8265: Mehiläishoitajain Liitolle 8266: 108) Määrbaban myöntämistä 'kotimaisten 8267: e.iitoseJäiuten hankkimiseksi pienviljelijöille 8268: koskeva ed. Honka.vaaran y. m. a.nom.. ehd. 8269: n:o 68 esitellään da. lähetetään ll'uhe- knske,va ·ed. Eskolan anom. ehd. n:o 73 8270: mies.neuvoston ehdotuksen mukaan v a. l- esite~11ään ja lä.hetetään :pu'bemiesneuva.ston 8271: t i o •vo a r a i n v a .l i o k u n t a a. n, jon'ka ehdotuksen mukaisesti v a l t i o. v a r a i n- 8272: tulee 'PYYtää n.siasta m a a t a. J o u s v a- v a l i o k u n t a a n, jonlka tulee pyytää 8273: 1 i o .kunnan !lausunto. asiasta m a a t a; l o u s v a 1 i: o ik u .n n a, n 8274: lausunto. 8275: 164) Määrärwhan myöntämistä aaUonmurta.- 8276: jan sekä kalastus- ja hätäsatam-..n ra- 109) Määrärahan myöntämistä asuntojen ra- 8277: kentamiseksi Pitkäniemen lahteen kentamiseksi Perä-Pohj.olan tukki- ja 8278: Laatokan rannikolla uittotyömaiden työläisille 8279: 8280: rkoskeva. oo. Kuisman y. m. a.nom. ehd. ta.r·koittava ed. Rytkösen ,y. m. a.nom. ehd. 8281: ·U:o 69 esihellään ja e1äJhetetään I>Uhe- n:o 74 esitellä,ä.n. 8282: mie:sneuvostou ehdo!Uiksen mukaan v a l- 8283: t i o •vo a r a i n v a .1 i o ik ru .n t a a n, jonka P u h e m i e s: Puhemiesneuvosto ehdot- 8284: tulee rpyytää asiasta .m a a t a. J o u s v a- ha, eUä asia 'lä:hetettäisiin valtior;•arain- 8285: 1 i: o .k u n n a n 1lausunto. valliokuntaan, .ionka. tulisi .pyytää asiassa 8286: työväenasiainva.lioilmnnan lausunto. 8287: 105) Määrärahan myöntämistä kalastajama- 8288: jallroiden rakentamiseksi Pohjanmaalle Keskustelu: 8289: 8290: tarkoittava ed. Bäoki:n y. m. a,nom. ehd. Ed. R y t k ö ne n: Kysymyksessä<Joleva 8291: n :o 70 esitellään ja. lähetetään .pulhe- anomuS€hdQ tus on 1rniqlestänli siksi tärkeä, 8292: 1 8293: 8294: miesneuvost.ou ehdotUikoon mukaan. v a 1- että täytyy käsitellä yksi1t.yisk.o.htaisemmiln 8295: 150 Tiistaina 26 p. syyskuuta. 8296: ·----------- 8297: 8298: tätä rusiaa ja saan ensilksi esittää täJmän ano- Kun ka.tselemmne yleensä Pohj.olan tukki- 8299: musehdotwksen ik-okonaisuud·essaan. työläisten asunto-oloja, .niin tulemme .huo- 8300: Luettuaan anomusehdotuksen ~ u h u j a maamaan siimä •erittäin suuria puutteelli- 8301: jatkaa: suuksia. Esim. 18 miehelle on as.unto jon- 8302: On otettava huomioon, että Perä-P<ilijo- ka suurmus on 40 .m 2 :n lattiatila•li•uusa.la 8303: la.ssa varsinkin nykyvuosina on puutava- 190 cm kor.kea., ja useimmissa tapawksissa 8304: raJ-iike ollut ehkä huomattav~n ·kuin mis- rvielä alhaisempi, joskin jossakin tapauk- 8305: sään .muua:lla SuomeS<Sa. Metsätö~hin, jotka sessa jota·kin •k-ymmentä tai -ka,htaky.m- 8306: alkllivat tavallis-esti joulukmussa, virtaa vä- mentä senttiä ~~orkeampi. Tä.hän asuntoon 8307: keä ympäri Suomea. Maantieteelliseen ase- juuri malhtuu nämä 18 mies~ä pitkäksensä 8308: ma<ansa näihden lmn Perä-Pohjola on har- nii-nkuin ,silakat nelikkoon" toinen toi- 8309: vaanasuttua, o.n näiden työläisten turv,au- sensa pääJle. Näis:sä ei ole ;per-mantoa; 8310: dmttava etwpää<Ssä nii1hiu n. .s. ajosaunoi- jos se j.ossa1kin ta,pau,ksessa on olemassa, 8311: hin, jotka ovat kwilkkea muuta mutta ei niin se on ikäänlkuin :haitaksi, sillä sellai- 8312: ihmiiSasunnoilksi kelpa.ruvia. Tällaisen olo- sissa oloissa ei tule puhtaus kysymyk- 8313: tilan poistamiseksi on käyteJttävä va.lt~oval soonkää,n. Kun ollaan useimmissa ta.pauk- 8314: lan toilimen~iteitä, siUä oruhan tunnettua., sissa saloilla 3-4, jopa useammankin pe- 8315: että suuret miljoonayhtiöt, joltka käyt.tävät ni·kulman pää,ssä i'hmisasunnoista, niin on 8316: työläisten työtä hyvaksensä, riistävät vain se näissä o1 oi,ssa maihdotonkin. Ruo.kien 8317: ainorustaan itsellensä miljoonia ja eirvät ra- j.ätteet ja ,ka~kki muu roska varisevat lat- 8318: kenna työläisille sella,:,sia asuntoja, jotka tian rakoihin ja llä.mä ,saattaa vi-el~in 'kur- 8319: kuuluisivat heill-e ihmis~nä. Tä,ssä tapauk- :iemma,ksi ,oJot näissä a,sunnoissa, kuin mitä 8320: sessa vaaditaan jotakiin pakikoto-imenpid-että se saisi tavallisesti iJh,mi.sa-sunnoissa olla. 8321: tämän ohJtilan poi-stamiseksi. Ni-inkui1n jo Sama on laita niissä asunnoissa joissa on 8322: mainitsim alotteessa muodostaa näistä työ- maapermanto. Nä,mä asunnot ra.kennetaan 8323: läisistä 33 % pierutilallisia ja heidän p-oi- tavallisimmin SY'ksyisin, tavallisesti l-oka- 8324: kiansa. Näittenkin a1sema on näillä tukki- ja marraskuussa, a1kaisinta.in joissakin ta- 8325: työmailla asUintoon nähden sama. Muutoin paulksissa syys,kuun aikana. Nä,mä ovat 8326: tämän yhteydessä olisi ,katseltava asiaa kosteita ja ne lämmiJtysla.iHeet, mitä kul- 8327: myös vastakkaisuuden valossa.. varsinkin loinkin on, ovat enimmäkseen peltikamii- 8328: pitäisi näin tehdä maa 1 ais.liii on edustajien. noja ja piisi da ta.val'lisissa ta,pawksissa sel- 8329: Mistä syystä nämä pienviljelijät twnkeu- lainen ,kiuas, joka tuo sa•v•un sisään. N-äissä 8330: tuvat palklmtyöläisten työmaille ja mistä on työläisten poltetta.va puita läpi öiden 8331: syystä he käytYlät ki!]~ailemaan työvoiman voidakseen .pysyä lä•mrpimä.nä ja !kuiva tatk- 8332: halpuudesta palkkatyö.]äisten kanssa,. (Ed. seen vaattee-nsa. Tä,mä koihta jos mi,kään 8333: Lo.hi: Nälkä fpatkottaa.) Niin se ·on nälkä osoittaa tukkiyhtiöiden_ suunnatonta misto- 8334: ja suuri V€1rotaa.kka, jo·ka. sinne ajaa, mutta ha1•Uia. Esilm. Kemiyhtiön, jalka yMiö Perä- 8335: siitä hmolimatta ed!Usmies Lo<hi aSIUntomil- Pohjo1 a-ssa on va llil seva.na, tilinpälätös pari 8336: joonien :käsittelyn ythteydessä osoitti, että vuotta sitten os.oitti, että y,htenä vuonna 8337: hä,n ei tunne pienvi,Jj.e~ijän asemaa maa-seu- 30 miljoonan mkn pääomasta tulee noin 8338: dulla,, ·Suuri verotaa,kka ja .nälkä on se, 40 miljoonaa voittoa. Tästä miljoonamää- 8339: joka ·paik-otta.a siilhen, mutta nämä sei-kat rästä voitaisiin jo ra·kentaa se,lJaisia asun- 8340: myö&kin 01lisivat olettavat ihuomioon, eikä toja .. joissa olisi ruuan laiHo!Paitkka. toises-sa 8341: katsottava asiaa näin kaksinaamaisesti, lku- ·huoneessa ja joissa voitaisiin kuivata vaat- 8342: ten samai.ste.n asuntomiljoonien yihtey.dessä teet ja toisessa levätä. Vaan näin ei ole 8343: ed. Hathl teki lkålyttäessään tääEä: ,puh€en- as;anlaita., sillä el'ukoiHelkin on rakennet- 8344: vuoron, jossa hän osoitti, että maaseudulla tava -parempia asuntoja., lkuin missä Perä- 8345: väestö1ukuun näU1-den on huutavampi asun- Pohjolan tukkityöläi-set asuvat. 8346: t~uute ·kuin kaupungeissa., mutta !hän sa- Kun otamme ihuomioo.n 1perhe- ja !J)a.lk- 8347: noi myös, etilä aja.kaa <kam.pungeista nämä kaussuht.eet ja vertaamme niitä toisiinsa, 8348: ra.ukat ,pois, ,niin sijoitetaan ne maaseu- n;in ,havaitsemme-, ett-ä tilaston mukaa.n oli 8349: dulle; siis toise:s·ta pahasta toi,se-en. Näin viime ta.lv·ena ajomiehistä naimisJ.ssa 8350: ios lraJsotaan a-sioita, .niin .on myöskin Perä- 69 % ja hakkwumi-elhistä 42 %. Palkat 8351: Pohjolan tu.ktkityöläisiin näh-den maa,lai<S- mitä sieUä makseta<l1n, verrattuina elintar- 8352: liittoilaisbe.n miel€!Sbä aEema aivan sama. peisiin, ova.t kokonaan ~riittrumä:ttöm!i.t .per- 8353: Pie;rä'-Pohjolan tmkkityöläisten olot. 151 8354: 8355: 8356: 'hoollisi.l'loe työläisille. Täss1äJkin s.u\hteessa. don sa'ha ·esim. on 12-raami:noen -sa;ha, ja 8357: olisi vaa.d'itta,v•a ..sel.lainen alin ·pal.k1katarif1fi, iu!-e-e S€ käyntiin jo mahdolli.soesti ensi vuo- 8358: jonka alle J)a.lkat eivät .saisi la>Eikeutua.. den aikana. Tä;mä muodostaa myös metsä- 8359: Vertailun vuoksi voisimme mainita, että ja ru~ttotöissä huomattavan työHsän ja sitä- 8360: ennen vuotta 1914 ja nyt suhteellisesti paitsi suurin osa tukkeja hakataan valtion 8361: ma;ks-etbu pa:!kka eiv1ät ole nylkyisin vas- metsistä. Olisi siis ko·htuus että valti'O ryh- 8362: tanneet \kuin noin 50 %:a ..siitä pai:kasta, tyisi rakennuttamaan näiden jokien varsille 8363: mitä lhe siLloin saivat elintar,peitten hin- a.sunnoita, joissa. voitai.siin va.lmistaa ruo- 8364: toihin näh-den. kaa ja joissa. o(isi vaatt-eiden 1kui·vaushuone, 8365: :Si vistysolot Perä-Pohjolan työmailla S€kä eri huone lepoa •\•a:rten. Näitä .huo- 8366: ava.t erittäim kurjat, Tässä näyttää tule- neita tarvittaisiin rak-entaa vähintään jalka 8367: van kyllä jonikun v·ermn parannusta aikaam, ka.hden ki•lometrin pääthän ja. pitäisi niiihin 8368: sillä havaitsemmehan tu:evan vuo.d•en bud- mwhtua 30-40 työmiestä. Kosbpai:k.koi'him 8369: ~etissa 100,·000 mar.kan mää1rän tlä:män e.pä- jo,ka 500 metrin tai kilometrin -päälhän. 8370: :koh.dan p.ol...sta.mi3eksi, .m~kä käytettäisiin Näiden sivujokien varsilla liikettään har- 8371: Perä-Pohjoi:a.n twkki- ja uittotyöläisten si- joitta.via ylksityisiä työnantajia, joiden 8372: vistystarkoituksiin. ,Vaan .millä ta,val.la velvollisuus todellisuud-essa olisi näitä ll'a- 8373: täitä lkäiytetään, on toine-n kysymys, sillä kentaa., ei .saa niitä rakemnuttamaan .siitä 8374: onhan tunnettua, että vangitsemisia on syystä, että nämä kieltäytyvät sen teke- 8375: ta.paJJ.tunut työläisten järjestöjen ja työväen mästä ni~llii syilJ.äJ, että. he vuorovuosin ta- 8376: ammatillisten keskusjärjestöjen liihettämien valliJsoe:sti uitta•\•at näillä joilla tulkkeja ja 8377: valistustyöntekijäin siellä ollessa. Val- näinollen eivät katso aina tarvitsevansa 8378: tiollinen ohrana on s·ekaantunut nal- !käyttää .sanottua. työmaata ja tä:llä .teko- 8379: hin asioihin ja vanginnut heidät ja kiel- syyllä kieltäytyvlät. Mutta HLssä o:isi me- 8380: tänyt heitä siellä lev~ttämästä valistusta n-eteltävä .mielestäni .sillä tavalla, että näitä 8381: työläisten keskuuteen. Ja on otaksuttavaa, ylhtiöitä verotelaan liiiklkeoe:stään .si:ksi run- 8382: että valtioovalllan puolelta on aikomus tämä saasti eHei valtio tul-e kärsimään. Joka ta- 8383: 100,000 antaa jon.kun. Martti Pi:h1ka:an ·käy- pauksessa se j1ä.ä1köön va.l tion 'ha.r.kitta•v•a.ksi. 8384: tettävä:ksi, että hän saisi aikaan Jkurjuu- Ruukin ·pirtit, joita an{)mukses.sa mainitaan, 8385: .dentilanieen Perä-Polhjola.s,sa ja että tois- eivät suinkaan ole sen kadElhditta:vampia 8386: tuisi n. s. läskika.pina. mikä viime ta.lvena työläisa.sunn.oi:ksi, si'llä tilasto, ;mitä olemme 8387: oli o:ema.s.sa Perä-Pohj.olassa. saaneet tukkityölä.isiltä, o.soittaa. yleensä, 8388: Jos mets.äit:yöläiste,n olot ovat !kurjat, että noin 30 :h-e·nkilölle raik€1nnettuun ilmo- 8389: ovat ui,tt.otyö']äi,sien olot vie'älkin •ku.rje.m- neese-en on use.a.mmassa .t,a.pa.uksessa sul- 8390: mat. .Sivujoi1la, lffiissä vielä eivät ole n. s. lottu 50-60 henkeä, niin sanotuissa halko, 8391: uittoyh.dis.ty kset toiminnassa,, vaan kukin sa.votoissa jo.pa. 100 ja ,yliikin samassa .huo- 8392: yhtiö uittaa itse tukkinsa, ja. joissa on 3-5 neessa.. Tämä osoi!t,aa sitä minkälaisessa 8393: p-eninkulmaa kylien väli}]ä, -ettei o1e min- asemassa. työntuottaja on tässä<kin, valtio~sa 8394: käänlaista asuntoa, on olta.va hakokatok- olemassa.. Tuskin voinelillme 1löyllää Ska.ndi- 8395: sissa tai n. s. rakoval}oealla viet€<ttävä kuu- naavian.moa.!sta,, misEä on huomattavia puu- 8396: kausmä.äriä keväisin, kun. tukinuitto Perä- tavaralii.k.keitä, tällaista. olotilaa tukki- ja 8397: Polhjola.ssa. a 1kaa niin ailkai.sin, että on uittotyöläi.stoe:n keskuud<es.sa. Nämä seika.t 8398: vielä hanget olemassa, niinkuin tilasto huomioonottaen pyytäisin eduskunnan ot- 8399: osoittaa viime vuodel takin. Työläinen on tamaan ·huolllioon, että tätmtä! a.sia •käsitel- 8400: työssä 14-19 tuntia, vuorokaud<e:ssa ja 5 täisiin ·kii,re-elli.semä ja ·ry;h.d(Vttä.isiin Jpika.i- 8401: tuntia. ra.kovalkea.l•~a nuo1kkuen ovaa.tteet siin toimenpiteisiin, ehdottamassa.ni suh- 8402: kO'Steina, jalkilneet märkinä, niin ei tämä teessa. että v.oisimme oe:stä.ä .monta tautia ja 8403: liene mikään kadehdittava oloti.Ja.. Tästä monta.•muuta. kurjaa. lkolhta 1 oa näi.den työ- 8404: syystä o1en tiä:män e'hd,otulkseni e,sittänyt läisten 1kes·kuudes.sa P-e:rä-Pohjola.n tukki- 8405: toivoen, että valtiovalla,n pruoles.ta ruv-ettai- työmai.lla.. 8406: siin kiireellisiin toimenpiteisiin tässä suh- Keskustelu julist.etaan päättyneeksi. 8407: teessa sitä1kin suuremmai'.la ,syyllä, koska. 8408: valtio muodostuu erittäin huomattavaksi A.sia lähetetään puhemiesnoeuv:o.ston ehdo- 8409: työnantajaksi P-erä-~Pah(jolassa. Veits~luo- twksoen mukais·eSiti v a. 1 t i o v a r a. i 111 v a - 8410: 152 Tiistaina 26 p. syySikuuta. 8411: 8412: 11 i o ku n t a a n, jon'ka tulee halllkkia t y ö- 7·6 esitellään ja. läheii:etään puh:emiesneuvos- 8413: v ä e n a .s i a i n v a l i o k u n n a n la usuruto. if:on ehd,otuksen mukaisesti ·1 a k i v a 1i o- 8414: ik unta a n. 8415: 8416: Uusia hallituksen esityksiä. 112) Haasteen os~mantoa koskevien sään- 8417: :P u h e m ies: Halli tuk.sen jäiSen .saapuu nösten muuttamista 8418: jättämään eduskunnalle esityksiä. tarkoittava ed. Bengsin y. m. anDm. ehd. 8419: Eduskuntaa·n saapuu nuoremman halli- n :o 77 esit-ellään ja läJhetetään puhemies- 8420: . tussihteerin A. Voutilaisen seuraamana mi- neuvoston ehdotuksen ;mukaisesti 1 a k i - 8421: nisteri Kuusi, joka lausuu: v a l i o k u n t a a n. 8422: 8423: !Kunnioit~ttava herra puhemies! Arvoisa 8424: eduskunta! 113) Suomen ulkopuolella solmittujen avio- 8425: liittojen oikeudellisen aseman järjestämistä 8426: HaJlii1:111ksen määräyhestä on minulla 8427: fkunn:ia jättää eduskunnalle seura8Jvat hal- tarkoittava ed. Mannermaan anoOim. ehd. 8428: 'litwksen esitykset: •n :o 78 esitellään ja lähetetään puhemies- 8429: neuvoston ehdotuksen Illllllkaisesti 1 a k i - 8430: •n :o 34 esitys laiksi oikeudellikäymiskaa- va;liokuntaan. · 8431: ren 30 luvun ja ulosotto.la.in 3 luvun 13 §:n, 8432: muuttamisesta toisin kuuluviksi sekä kor- 8433: kei.Inllllan oikeud·en jäsenten lukiumäärän vä- 114) Vwltiollista la.atua olevista rikoksista 8434: liaikai.sesta lisäämisestä, ja viime vuosina tuomittujen henkilöiden 8435: armahtamista · 8436: n:o 35 esitys laiksi valtion rikk.i- ja su- 8437: perfosfaattitehtaiden luovuttamisesta osa- kostk•eva ed. Tannerin anQm. eihd. n:o 79 8438: keyhtiölle. es]t.ellään. 8439: ,p u h e m i e s: Herira IIIlinisteri! Nyt 8440: jätetyt esitytk.set tulen esittelemään edus- P u h e m i e s: Pruhemi-esneuv<>sto ehdot- 8441: .!krunnalle perUSituslainmulkai.sta \käsittelyä taa asi8Jn läheltettäväksi lakivruliokuntaan . 8442: varten. 8443: Keskustelu: 8444: 8445: Puhemies: Ja.tketaan päiväjärjestylk- Ed. A. K a 11 i o: Tämän asiam yhtey- 8446: sessä. olevain asiain käsittelyä. dessä minulla ei suinfkaan ole paljon sano- 8447: mista., mutta 1koska asia on senluoritoinen, 8448: 110) Työn•ant.ajan vastuunalaisuudesta työn- että tämä saa:ttaa olla ain·oa kerta kun se 8449: tekijää työssä kohtaavasta ruumiinvammasta täHe edus1kunnaJle esitetään., sillä on tapah- 8450: 5 p :nä joulukuuta v. 1895 ·annetun lain pe- turmt ennenkin, että tämänlaatuise.t asiat 8451: rusteella myönnettyjen tapaturmakorvausten hauta111tuvat niihin valiakuntiin, joiili.in ne 8452: vattionvaroilla korottamista läihebetään ja tätä adatellen, kun minun mie- 8453: lestäni tähän olisi j,otakin sanottavaa ano- 8454: .tarkoittava ed. Paasivuo·ren y. m. anom. muksen laatuun nahden, niin tahdon mie- 8455: ehd. n:·o 75 esitellään ja lähetetään puhe· lipit.eenäni es,iltt.ää lyhyesti eräitä seikkoja.. 8456: miesneuvoston ehdotuksen mukaisesti v a 1- Elllsinnäkin minusta ;tuntuu oleva.n aivan 8457: t i o v a r a i n v a 1 i o tk u n t a a n, j•orrka koMalon ivaa, että kysee1ssäo1leva ano:mus- 8458: tulee pyytää a.sia.ssa työväen a s i 8J i n- ehdot.us on tehty ryhmän taholta, joka vuo- 8459: v.a 1 i o kunnan lausunto. sikaudet puheessa ja kirjotmksissa on teh- 8460: nyt kaikkensa näiden uuden kapina-n val- 8461: 111) V.aJtion VlllStuunalaisuut·ta sen virka- mistada~n synnyttämise~ksi. Ei tarvitse 8462: miesten virassa v.astaanottamista tuhlata sanoja tämän todistam:iseksi, sillä 8463: yksityisistä v,aroista jokainen, joka on seurannut sos. dem. puo- 8464: lueen ISanomalehdi.stöä, on nähnyt miten 8465: koskeva ed; Beng.sin y. m. anom. ehd. n:D niissä on harjoitettu tarkoituksellista kir- 8466: V.altoollisista. T·ikoksiata tuomittuden ·a.rmahtamin.en. 158 8467: 8468: 8469: j'Oitust81paa sosialistista työväenpuoluetta, henkilöjen armaihtamis·eksi, jotka vume 8470: ja erittäin'kin puolueen ylksityisiä toimi.hen- vuosina ovat tulleet tuomituiksi valtiollista 8471: 'kilöilä vastaa.n. Kirjotuksilla. on saa.vut-ettu laatua olevista rilkoksista. Anomuikse.ssa 8472: myös tarkoitettu tulos, v<ailtiollis€1ll 'poliisin ei .san'Ota mitään ajaJSita, koska to~menpitei 8473: {huomio on aina kiinnitetty osotettuihin ihen- ·siin olis.i ryhdyttävä. Se jää hallituiksen 8474: kilöithin, :heidät on van•gittu ja todistu.s:kap- asilliksi koska ryrhtyy ja ryhtyykö ensi•n- 8475: ·paleina useissa bpauksissa hei.tä vasta<an on kään. Jos a.n,omuk.sentekijät olisivat tarikoit- 8476: 'kä:ytetty sos.-.dem. san.omalehd·istöä. Tihmä tan•eet täyttä totta, olisivat he laatineet 8477: sosialidemo:kraattisen sanomalehdistön suh- alotteen.sa eduskuntaesityksen muotoon, 8478: tautuminen toisinajatteleviin työläisii1n on jolloin se oliJSi jäänyt ·hallituksesta r~ippu. 8479: suuresti auttanut porväriston raivoisaa maHoma.ksi. Tälllä anomuk,sella, sen mu- 8480: hyökkäystä työväenpuoluetta vastaan. Sai- kaan !kuin minä sen ym:mä~rrän, ovat sen 8481: raa.loises::a mielikwv~Huksessaa.n ·v,ainuaa laatijalt paljastaneet itsensä ja ha!lmttomuu- 8482: vallaS'Siaoleva luok:ka yhteiskunnallista tensa toimia työväenluoka.n etujen mukai· 8483: vaaraa kaikkialla. Sellaista tapausta kun se.sti. 8484: · työläi~t ovat suora.staan pakotetut lakko- 8485: taisteluun turvata:kseen. itselleen edes jon- ®d. Huttu 111 en: Kerrotaan suo.malai- 8486: kunmoisen elämisen mahdollisuuden, ja sessa .sananpa:rressa koirasta, ja:ka puistelee 8487: taiste1 u on ollut [JTh'htaasti taloudellista, veden pelastajansa silmille.. Tässä on käy- 8488: työn ja p<äJä.oman välistä ka.mp.pailua, !kuten nyt samalla tavalla edellisen puhujan lau- 8489: Pohjolan -tukkityöläisten lakko oli, käyttä- sunlt.oon nähden. S.osialidemokraatt.inen 8490: vät vallassaolijat ailheen.a te'hdä uuden ka- ry:hmä ja tka.en a~kaisempina vuosina ni()u- 8491: pina•n va.lmista.jia.. Aiheen synnyttäjänä datta.maansa mell'ettelytapaa on tällälkin 8492: tässäkin kysymykEessäolevassa ta1pauksessa kerralla tehnyt alatteen valtiollisten van- 8493: oli sos,-dem. sanomalehti ,Kansan Tahto". kien armahtami.se.slta. En tiedä, mitä edel- 8494: Siinä kirjoiettiin ,lakon ,muka ri.kollise.sta. lion.en puhuja on tehnyt kansalaissodan on- 8495: luont-eesta ja .a,,mmattijärjestön ;kommunisti- n-ettoman perinnön selviHämiseksi, mutta 8496: suudesta. Tästä sai ipOl'v~ariva.!tion o·rurana •se mi,tä sosia.lidemokmattinen ryhmä on 8497: tU!ke-a mielikuvitulkselleen ja niin oli suuri ! tässä asiassa tehny:t .selkä aik.aan·saanut 8498: valti<?'P~!-osj·~ttu val.mis. Useita työläis~ä 1 viiiUJe·~sten 3 vuoden kw1ue.ssa., se on tun- 8499: 'i"ltngrttun, Joukossa myös k,a.nsa.nedustaJa nettu ja tilastoilla olisi tänäkin päi,vänä 8500: Matti Väisänen. Valtio;petosjuttu ky.!lä sit- voitu osoittaa miten suuri mää:r'ä valtiolli- 8501: ten oikeudessa kuivui verrattain vä1hiin, sia van'keja on !toiminnallamme voitu saad:a 8502: mutta tämän jutun johdosta .on vielä mo.n.ta. vapaaksi vanikiloi.sta.. Luulell', että mitä 8503: henkilöä vangittuna joukossa myös ka.n.- tulee ede.lliooen lausuntoon, niin sillä on 8504: sa,n-edustaja Väisänen. Minä luulisin ole- .jossain määrin pr·ovokahooTi.Jn.en siSältö, enka 8505: van 'kaikille ·suomalaisille, porvareille- v.oi ymmäll'tää tarkoittaako se ryhmä, jo· 8506: kin. selvänä sen tosiasian, ettei mitään hon edellinen puhuja kuuluu, todellakin 8507: ,uutta kapinaa" Suomessa ole kulman val- py:rkiä ajamaan onne1.1tomien vanikieno asiaa 8508: .misteliutkaan. Ne henkilöt, jotlka ovat tuo- vain a;ja.alk:o tämä sen kariHe (Eduskun- 8509: mitut muka uuden lka.pinan. va.lmisteluista, nasta: Karille, karille!). Semmoine•n lau- 8510: , 1sun:t.o ·ei .suinikaan auta tämän asian käsit- 8511: ovat tulleet tuomituik.si t-eosta, io.ta. he ei- 8512: vät ole ki()skaan tehneet. He ovat tuomitut telemistä. 8513: vaan. sentäillden, että vallassaolevat i()'Vlat Keskustelu julistetaan päättyneeksi. 8514: olettaneet heidM syy11lisiksi. Tässä syylli- 8515: syy.d~n olettamuk,sessa on ,porvaristolla ol- lAsia lä·he.'tetään 11 a' k i v a l i o k u n- 8516: 8517: lut suumn.a, a,puna sosialidemokraattinen sa- ta.aln. 8518: nmnalehdistö. Senwuo!k:si tuntuu minusta 8519: hiU:kaiii jesuiitta.maisel:ta koko anomusehdo- 115) Apteekkien yhteisk1m1nallistuttamista 8520: tus. Kruiik-esta päättäen on tällä ano.muk- 8521: sella tarkoitus heiMää sumua laajojen työ- talikoitbava ed. Reinikaisen y. m. anom. 8522: läisjow'ktkojen silmille eduskunnan ulkopuo- eh.d. n :o 80 esitellään ja Iäihet.etään puhe· 8523: lella. Anom'Uksessa rui-ruoa.staan pyydetään, miesneuvoston ehdotuksen mukaan ta~ 8524: eittlä hallitus ryhtyis~ toimenpiteisiin niiden 1ousvaJiok umtruaCDJ. 8525: 20 8526: 164 Tiistaina 26 p. syySkuuta. 8527: 8528: 8529: 116) Kansanäänestyksen toimittamista voi- daan ensinnäkin esiin se, että on tavattoman 8530: massaolevan alkohoolin täyskiellon säi- palj.on juopo-ttelua kieltoiaista huolimatta, 8531: lyttämisestä tai kumoamisesta ja 'kieltämättä sitä on varsin paljon. Ei 8532: raittiusttiiJ.a,nne maassa suinkaan ole kehut- 8533: rt:arkoihtava ed. Schaumanin anom. ehd. n:o tava, ·ei edes .sellainen, jota kieltolain voi- 8534: 81 esitellään. massa ·ollessa voisi pitää niin san<>akseni 8535: kohtuullisen hyvänä. Se on huoruo. Paljon 8536: P u h e m i e s: Puhe~miesneuvO'Sto ~hdot on juopottelua. Mutta sittenkin minä pyy- 8537: ·taa asia.n läilletettäväksi :talousvaliok'lln- täisin varsinkin kieLtolain vastustajilta ky- 8538: taan. syä, minkälainen tilannehan ,tässä maassa 8539: näJinä viimeisinä vuosina, jolloin rah.akon- 8540: jur:iktuurit olivat !ko11kealla ka~killa, jolloin 8541: Keskustelu: sekä työläisillä ·että maanomistajilla on ol- 8542: 1ut paljon ra.ha:a käytettävänä, minkälainen 8543: Ed. K 81 r e .s: Kun. minä luulen, että ttilanne olisi raittiuteen nähden oHut ole- 8544: tämä heit.ki on ainoa, jolloin tästä asiasta massa ilman kielt.olakia? Minä olen varma 8545: eduskunnassa tul.ee puhe, .sillä minä miltei si~tä, että jos aivan puolueettomasti ja il- 8546: luulen, että se valiokunnassa hautaantuu man kiivautta asetutaa!n sen iky.symyksen 8547: niitten viimeisten asiain joukkoon, jotka eteen, niin me~dän täytyisi vaEJta.ta, että juo- 8548: elivät ·trule esille toista kertaa, niin katson pottelua oHsi ollut tässä maa.ssa aiv.a•n 8549: t81Vrullaan siveelliseksi velvollisuude;kJsi hie- suunnattomasti, jota vastoin nyt, jos katsel- 8550: man kosketella a.siaa, josta tässä on puhe, laan sen:tään tilan•netta esim. maaseulujen, 8551: sitä enemmän kun olen oHut tässä samassa ainakin Sisä-Suomen maaseutujen •kannalta, 8552: eduskunnassa a.ikana.n·i sekä valiokunnassa niin tosiJD., silloin, kuin kansaa on paljon 8553: että edustajana laatimassa en.simäi,Sitä kiel- kons·sa, jolloin pi.rbukauppiaiden 'kannattaa 8554: tolaikia, joka sillo1n, nllinikuin• tiedä,mme, myös tulla l:Uikettään iha:rjoi1Jtamaan, juo- 8555: koko suurella enemmi·stöllä eduskunnan puneita nläkyy, mutta yleensä ikylälkunn.a.n 8556: seisomaan noustessa hyväksyttiin. !tavallisessa eiläJmässä juopuneita näkee ver- 8557: On sanothu, että :koko kieMolatkiasia on ra:ten harvoim. Häme·en suur~ssa pi•täjissä, 8558: oHut erehdystä ja sitä kai nyt ·ed. Schau- .mi:käli siellä juopnneita tapa•a., tai suurem- 8559: mam tarkoittaa, kun hän kan.sanäänestyk- pina .inhla-aik·oina voi olla jotakuinilcin var- 8560: .St'n kautta aja:ttelisi täJmän laJin tulevan ma .siitä, että ne ov·a.t rpä,äasia·ssa juovuk- 8561: kumotutksi. Minä puolesba.ni en suinkaan .si.ssa •knti,te.koise.sta sahdista eikä ni.inkään 8562: iki·elt.o.lain ystävänä tuijota itsooni sokeaksi paljon väk>eväJmmis!tä aineista, mitä on han- 8563: kieltolakiin, Minä v01in kvllä olettaa, että kittru sa:latkaupa.n teiltä. On .mielestärui aivam 8564: matlJ.dolliseslti kielttoilainsäädäntö on ollut ·e.hdott01masti ny'kyis•etstä juopott.eloota pu- 8565: erehdvstä. Voi tu'la. a:1ka, jolloin niitten, hutta.essa orbettav:a huomioon se. ert;tä meiltä 8566: j.otffia todellrukin tässä maassa kansan rait- puuttuu vertauskohdat sii•hen, minkälai..sta 8567: tiutta ajavat ja ka.nsan ra.itista bhiltystä juo,pottelu olisi, jos vä:kijuomain ikaurppa 8568: harmstavat, on mahdollisesti asetuttava näinä mha-a.i:koina oli.si o.Uut vapaa, ja - 8569: vaatimaan kieltolain •kumoami•sta. Sen minä sanottakoon mi•tä tahansa - e:kö•häJn: sen- 8570: sanon aiv•an p·eittelemättä ja aVloimesti, Itään täyty•ne myöntää, että .Suomen kansa 8571: sillä mihintkään lakiin emme toki •Saa it- .tällä 'kertaa on Europan raittiin kansa, että 8572: seämme sitoa siinä tapauksessa, jos se ei tä.ssä maa.ssa .sentään juodaan väJhemmän 8573: näytä onni·stuvan. Mutta jos tätä asiaa nyt kui.n mi•s·sään muussa ma.a.ssa koko Euro- 8574: ka tsotaa.n aivan avoimesti sekä kirelto.lain paSisa.. (Ed . .Schauman: Niin oli jo ennen.) 8575: ystäväin että vastustadain puolellta ja va.r- •Tosi·n ·enne-nkin, mutta se oE verraten suh- 8576: sirukin ruiitten ystäväin pu01lelta, jotka ovat teellista, mutlta nyt se on enemmän kuin 8577: va1miit luopumaan ki.eltolaista, j.os tarvi- suhteellista. Se on tkieltä,mätön tosiasia. 8578: taa·n, jO'S katsotaan asiaa avo;imest.i, ni•in ei jo1ta tuskin voidaan kumota. . 8579: .suinkaan tässä marussa vielä ol.e todistettu 'Toiseksi on v·e-dottu salaknlje.tuksoon. 8580: sitä, eiltä kieltola1ki oli•si ollut .suuri ereh- Minä olen vakruulbeHu siitä, että meitdän ny- 8581: dys. •kyisi,ssä oloi,ssa, jos kieltol.alki kumottaisiin 8582: Kun k•atselee niitä todistuksia, joi·ta 001 ja pantaisiin t.ilaHe joita.kin rajoittavia 8583: tuotu esi~n kieltolakia vastaan, nli.in tuo- mää,räy:k.siä, IJ.l.iin salakuljetus olisi jotaikuin- 8584: 'Ka.nsanää·n€&tys kieltolaista. 155 8585: 8586: 8587: kin samassa vauhdissa kuin .tätä nykyä. Sa- tusta.minen ikieltolakia vastaan aina ole 8588: iakuljetus on kannatltavaa työtä, kaitken suinkaan mitään sokeutta ja i!lsekkäisyyttä 8589: uhallakin kannattavaa työtä. Jos tässä j. n. e. Se voi olla, ja minä tahtoi,sin luulla, 8590: maassa väkiju01makauppa sallittaisiin, tuli- että tämä anomuksentekijässäkin se on ta· 8591: sivat verot olemaan kui tentkin si1ksi kor- delLakin eräs heng'en vaatimus, jo•nka hän 8592: ikeita, että s~llo•intkin ;salakauppa oli,si tuot- itse syvästi 1unt.ee. Mutta minä usk•on, 8593: tavaa. Emme saa salakauppaa esbety:ksi että näiden sivistyneiden ta:holta, jotka 8594: miUään keinoilla millään lainsäädännöllä tai 1 tätä ova;t tärkentäneet, unohdetaan usei,n, 8595: sellaisella tavaHa, että me nykyistä kielto- että korikea;mpi ja JJ.ienostrunut s:ivi,stys 8596: lakia jollain tavoin k,umoaisimnre ja pani- myöshn aina myöntää .sen, ·että joikaisen 8597: sirniille sen sijaan jotain muuta.. i'homi.sen on pyydettävä supistaa ja rajoit- 8598: Kun kat.selee tä:tä a•nomusta, niin minä taa omaa va.pauttaan., jo·s: se toist.en ihmis- 8599: pyytäisin ·kysyä, ketkä tässä maassa ny- ten täiliden ja kokona.isen ikansan menestyk- 8600: kyään oitkeasta.an vaa.tivat kioeiltolain ku- sen tähden on tarpeeHista.. Minä olen 8601: moamista, kenen piirissä on syntynyt tuo omasta puo~estani, miltä tulee -e.sim. •siihen, 8602: ajatus, että ki,eltolatki olisi s•aatettava pois mitä äsken maini:t.sin hengelliseen elämään 8603: ja muutetta.va jonkinlaiseksi annosjärjes- näthden, onni·nut sen syvästi tuntemaan, 8604: telmäksi. Ensimäisenä kieltolain poista- että on ihmisen omasta v.a,paudestaan luo- 8605: misen vaatija.na me nä·emme suuren jolllkon "Vuthwa, srtä on rajoitetta,va kuinika ahtai- 8606: meidän .sivisty'llteistöstämme. Sreltä kä.sin siin ka.hleisiin tahansa, j<O.s yleinen ja tois- 8607: .on monella tavalla lamsuttu, että kielto.Jaki ten hyvä .sitä Vlaatii. En voi päästä siitä, et- 8608: .on sietäJmätön, on sivistyneelle kansalle ar- teikö tä.s·sä kohden meidäm sivistyneistöm- 8609: voton. Nyt minä !tiedän, -että ki-elto~ain me 1baih·olla tätä sei'kkaa ole kokonaan unoh- 8610: kii.hkei:mpi-en ystävien taholta sa.notaan dettu. Se ·on unohdettu ennen kaikkea mei- 8611: s1uo•ralla kädellä: jaa, tämä osoittaa vain dän .sanomalethdistömme taJwlta. Minun on 8612: sivist.yneistön soikeutta ja tava1tonrt:a itsek- sanottava, että sanomale!hdilstön kanrt:a 8613: kyyttä. !Minä en plllo-lestani sa·noi·si sillä yleensä ki.eltola.Jkiin nähden on omiJtuinen 8614: tavalla, vaan mi,nä t:ahto,isin asettua ym· ja pa:heksuttava, -ei ainoastaan jy.nkkien 8615: märtfumään ainrukin parhaimpi•en meidän si- kieltolwkiystäväin kannalta, va.a,n myöskin 8616: vi:sityneistön ·edustajain kantaa tässä .asia.s.sa. niiden !kannalta, dot'ka ·niin sanoakseni ovat 8617: Onhan tki.eltämätöntä, että syvällinen sivis- valmiit, niinikuin minä puolestani, myöntä- 8618: tys ja niin sanoaksemme J:J..eng'en jalostu- mään erehdy1kseksi s.en, jo.s se erehdykseksi 8619: minen aivan kuin itsestään vai1kuttaa sitä, lbodiiS·tetaan. Tämän lain suhteen sa,UoOma- 8620: että ilh:minen tuntee vastenmielisyyttä sel- J,ehdistö, .suomalainemkin sanomale.h distö' 8621: laisia pako-ttavia rajoituksia vastaan, jotka osittain, on asettunut sille :ka.nn.alle, että oi- 8622: hänell-e itselleen eivät ,suinkaan o'e tarpeel- kea.staan •ei ole :paheksuttava tä;män 8623: lisia. Mjjnä myönnän, että monesta, jotka lain rikkomista, ei kohdella tämän lain 8624: välki.lufJ<mia voisivat käyttää varsin koh- rikkoaia .sillä rt:a:valla., krui.n mui·den laikien 8625: tuullis-esti, tun1tuu sietämäittö.mäl·tä aja,tel,la, rikko.jia. Ja erityi,sestikin on tä,Stsä koh- 8626: että tämä hän1en koi1tuullinen käytäntö•n.sä den omansa. herättämään katJreraa mieltä 8627: on truoHaisella lalkisäädöks.ellä rajoitettu. se twpa., millä ruotsalatin1en s.a.nomalehd~s 8628: Ja minä menen nLin pHkälle, että minä sa- tömme kieltola.ki·asioi,sta puhuu. •Se-n me- 8629: non, että h~n:g.en h1·e•noimmissa kohdissa nettely 1keill'Oittaa 1aiva.n S<uoranaisesti u!h- 8630: tämmöinen pa.kk•o tuntuu ikaikkein sidä- maa.ma.an• tätä la,ki.a, rik,kom.aan tätä lakia 8631: mätltömimmäHä. J o.s minä es,im. aja.ttelen va's'taa.n. .Se on eräs seikika, jo,ta. mi,nun 8632: usk<mnollista käsityskantaa., jo,s lffiinun etee- ymmärtääkseni ·erityis,esti ruotsalaisen ry'h- 8633: ni tultai·si:i.n s.an1o,maan, että kieltolaki on .män j.a ru.otsala,i.sten piirien ol~si t:acr-1kkaan 8634: oleva uskonnollinen välttä.mä!ttämyys, jota aja.telta;va. Ei ole niinkärun p.ois tieltä eräs 8635: sinun täytyy hengellis·en elämäs.i tähden lausunto, jonka eräs .suotmalainen sanoi 8636: ehdottQilllasti noudattaa, niin minun täy- rnots.a)ai,SteUe hil ja.kkO'i,n, kun tuo ruo·tiSalai- 8637: tyisi pai.kalla va•s'tata: Tähän minä en nen oli .ivr:kä.st.i 'kielt.o•lakia v:a:staan. Kun 8638: suoshu. Minun hengellinen olemukseui siinä ke,skustelltiå.n, niin suomala.ir.en sa- 8639: rusettnu 1kavinoima.a.n sellai•s:ta ty.ra.nniutta noi: ,Jaa, •Se k;,elt.oilaki n(VIkyai•ka.na. on fen- 8640: vastaan,. Minä siis tahdon a;settu.a sille n:omalanien hirvittävä ikek.sintö ruotsalai- 8641: kannalle, ettei tuo sivisty.n.eiden vas- sen rann:hlrkoväiestön tu!horumis:eksi". Ja 8642: 156 Tiistaina 26 p. syyskuuta. 8643: ----------····---------~---------'=----'--'----- 8644: 8645: 8646: jos katselee sitä tapaa, ,m~l:.en ruotsalainen !Kutka muut, 'kuin sivistyneistö, si.tten 8647: sanomalehdistö ny.kyään tässä 8Jsiassa me- täällä ny.t kie~Holaikia vaativat kumoamaan? 8648: nettele.e, miten se yhlyttää ruotsa:laista ran- Jaa, minä en sitä oikeastaan tunne. On 8649: n,ikkoväestöä ai.,van ilmeisesti uhmaamaan tosin joka ryhmä.ssä yksitvisiä 'henkilöitä, 8650: tätä lakia, niin ymmärtää tuon lauseen. jotka siltä vaartivat. lVIutta. /kun kat·selee 8651: Olen verrattain vähän ollut ruo·t.salai- näiden ryhmien takana olevaa kansanjouk- 8652: sella .maaseudul,la, mutta se väihä, mitä koa, niin siellä tätä vaahimusta ei vielä ·ole 8653: olen s~ellä viimeisi•nä viikkoiua ollut, on teht-.-r. Ja minä Ollen täysin va!kuutett<u siitä, 8654: osottanut, että raitJti•ustilamme runt,salaisella e!t.tä tässä maassa ei tule toistaiseksi löy- 8655: maaseudulla on monta kertaa suTkeami:malla tymään suomenki.elistä ryhmää, joka. esim. 8656: ikanna:lla. kUiin konsanaan suomalaisessa si- uslkalta;isi ottaa kie~lto1a1n kumoamisen ja 8657: sämaassa. Ja ruotsalaisten sanomalehtien ' poistamirsen P'uolueohjelmaalllsa (Ed·us·kun:- 8658: olisi ta·Pkasti ajate~tava., etteirvät he ny·kyi- nasta: Sellaisia kyllä on. Ne ottavat.) sillä 8659: sen ki·eltolai1n aika,na, vailkka. sitä pahek- mi•nä olen vakuut.ettu siiitä, että se puolue, 8660: suttais.i·in, ikuitenilman vaa,ti.si sitä poista- j·oka sen tekisi, menettäisi tämän k:ansan 8661: maan sillä tavalla, että ruo!tsa1 ainen ran- luottamuiksen., se tulisi tänne eduskumtaa.n 8662: nikkovä!estö opeteta:a.n uhmaamaan, ri<kko- toistaisrlr:.si perin pienenä .ryhmänä. Se va- 8663: maa.n tätä Lakia j•a sillä tavaHa turmele- kaumus mi.nul:l.a on ja 'se vakaumus ei pe- 8664: maan sen ra.iJttiin terveyden, j.ota mimä ruot- ' rusitu miihinikään olett3Jmukseen, vaan siihen 8665: salaise~ssa ,r,ann:ikkoväe,stössä, sen keskuu- tuntemi.se,en, .m~kä minulla kansan ajatusta- 8666: dessa kerra:n pa1ppima1kin olt.uani muutamia vasta on. Minä mvönnän, että voi tulla 8667: kuUJkausia, opin todellakin iha.~1emaan. Se aika, eUei tässä kohden uääJstä eteenpäin, 8668: on minusta hyvin taä.·kasti ajateltava seikka. voi tulla aika, joU·o·i•n sellainen ohjelmaan 8669: Ei myöskään voi olla ihmetltelemättä, otta1min1en voisi joitain puoluetta hyödyt- 8670: aruit.enkä sanomalehdistössä, varsinkin ruo·t- tää.kin, IDIUtta toistaisek-si ei ·se oJe näin. 8671: salaisessa ,sanoma;Lehdistö·ssä, mitenkä ke- .Sanoi.n: voimme myön,tää, että ma~hdolli 8672: vyellä kädellä si·e1lä leimata<a.n urkkijoiksi, sesti me kitBltolainaja;jat olemme erehtyneet 8673: nuuskijoi.ks:i, ilmiantaj:k,si kaikki ne, jotka mutta s~tä ei ole vierlä todistettu. Me vain 8674: t.odellakirn uskal hwat il mo.ittaa poliisi viran- vaadimmre yksinkertais·est.i, me pyytäimällä 8675: omamiille kielltroJruin rikrkoji·a.. Nämä i:lmian- pyydämme sitä, että lojaalisesti menetellään 8676: 1.;aja:t rinna.s.tetaan entisen sortoajan ilmian- k.ai•kkiren niiden taholta, jo~lla on sana.nval- 8677: tajain tasolle, ne pyritään tek-emääm hal- ta,a meidän .iul.kirsissa. asioissa, tätä laikia 8678: veksimiksi yhte.irs~mnnan ja kansan ke.s- kohtaan,, niinkuin kaik.kiaJ muita lakeja 8679: :kundessa. Ja kuitenkin .mi·nä voin kansa•n 'kohtaarn. MeiUä on vaatimuksia .myöskin 8680: eläJmää tunitevana, sellaisena•, joka on liik- siltä raittiustyöltä, jrolha. tässä maassa teh- 8681: kunut sen Jmskuudes'S<a, herroille vakuut- dään va.lti·on avustuksella. Kun tulee kysy- 8682: trua, .että nre rk,anrsalaiset, joJtka. todella ovat mn.kseen Raittiuden Ystävien va.ltioa.pu. 8683: uskal.ta.neet illrmiant.aa salaviinankauppiaita nii·n oli.sin TJIUO•les.tani valmis .tehmään sen 8684: tai -saa t.taa. syytteeseen salaviinanpoHta,jia, avun:a.nitamirselle muutamia ehtoja.. Meidän 8685: ne ovat yhteiskunnan, ·pitäjien, kyläkuntien raittiu.srt.yömme on muutamia vuos-ia. oi.ke:a.s- 8686: ja seurakull'tien. siv.eeHi.stä parhaimmistoa taa.n jo enn1enikuin kieltolaki sää.dettiin, kul- 8687: ja he usein tekevät ilmiautonsa tod.ellaikin ikenut jonkun Vlerran vääTää uraa. Sanot- 8688: suurella si.veemse~l.lä rohkeudella tietäes- tanee minulle van'harna raittiusmiehenä: 8689: .sään., että he ilmi·~JJn.taessaan näitä rikoksia ,..Sinun on mentävä korjaamaan sitä sinm.e". 8690: voivat .saarda eri·nomaisen paljo.n vasta.rin- Mutta me van1hat ra.ittius;mrirelhet viera.in- 8691: ta.a. ja vihamiel~syyttä naapureiden ta:holta. nuimme Ra~ttiuflen Ystävien liikkeestä 8692: Ja juuri näiltä parhaiJt,a, a.illleksia., jotka to- niinä päivinä, jolloin Raittiuden Ystävien 8693: della ·itseuhraavai•se.sti ja nelkää.mättä tah- a..i·eitt8Jva.ksi pv•rittiin ottarmaan j'<Yta'k;n muu- 8694: tovat a-sttua taistelemaan kieltolain puo- takin kuin raittilusasia:a laatimalla sinne 8695: lesta la~inrik:komista vastaan, niitä meidän y.bt.eiskunnallinen ohjelma j. ·n. t>. Minun 8696: sa.noma.lehdtistömme leimaa hunn.oimma.ksi mielrstäni raittiust.yössä nykyään liian pal- 8697: kansanainekseks:i, urkkijoiksi, kätyreiksi ja ion tuiio.tetaan kieltolakiin. ·Tulee ·raittius- 8698: mitä miHoin!killl keksitään. Se ei ole oikeata nuhuia. nvkvää1n idä,stä ta.i länmestä meidän 8699: menettelyä. .Siinä lyödään tuomio väärää11 nitä.i'iä,n tai ma·a,kunrt:a:a.n, hä-n ei OS!J.a nnhua 8700: koihrtaan. mistään mu1usta kuin kieHol.a:iSita, kieltolain 8701: Ka.nsanäänestys ,kieltolaista. 157 8702: 8703: 8704: iha.Illuudesta, sen noudattrumis·en viLlttälmät- sitä varten~ että mma aja:tt.elen, ettei tämä 8705: tömyydestä. S.iilhen on niin tobutitu, ettei .asi'a emnätä tmHa val~okunnasta toista k&- 8706: raittiuspuhujaa kukaan viitsi mennä .kuule- ,taa esiJle. 8707: maan ja tässä lkohden on minusta toteutu- 8708: nut ja ttoteutlllu yhä enemmän eräs sana, ·Ed. Le 'h t Gk o s k i: SeDJ,jälkeen kun 8709: jolla on alkup,eräll!Sä toise.S!Sa. yill.teY'de.ssä, tuli tunruetuksi Ruotsin kieltolakiäänestyk · 8710: ,laki kuolettaa, eva.llikeliumiJ yksiru .tekee sen tulos, oltiin raiittiudenha.rra.stajien ja 8711: eläväksi". MeidlLn on vaa.dittava ja se on kiel tolainkamna.t.tajien taihoi ta tietoisia sii- 8712: tliltä paikalta i'lmilausutta.va, että rai(ttius- tä, että SuomeSJSruki·n tu~tai,siin erimäisten 8713: työ tässä maassa Sflluntautuu puhtaasti porvarillisten rylhiiiläin taholta. tekemään 8714: aatt.eeHiseen :työslken:telyy•n, että kielto~ruk.i alote kieltolain kumoamiseksi. Täällä on 8715: on vain pohjana, jo.nka ooes.sä seisomme, ehdotus jo nyt k~eltolakiäänestyk>sen tGi- 8716: mutta samalla ymmärretään, että aatteelli- meenpwnemiseksi. Kun ed . .Schauman pe- 8717: nen raittiustyö y,ksin on se voima, jotka voi rUJsteluissaan 'lausuu, että ehdotmk-sen kautta 8718: raittiusasian uudestaan saada kansa.n .sydä- tahd.otaa:n Vledota Jran.saam., sa.a.da se:ville, 8719: melle rakkaaksi ja vaikuttavaiksi.. Se minun onko kallJSlan enemmistö ed,eHeen :kieltolain 8720: mieles.t:runi, niinkuin sanoin, on lausuttava trukana, niin minä pyydän juuri tähän 8721: tältä paikalta. kohtaan kiim,nli:ttää eduskun:nan huomiota. 8722: Me vaadi,mme .sii.ls lojaalisuutta sanoma- Meille työläisille ei suinkaan o1 e vierasta 8723: ilehdiltä, vrua.dimme raittiustyöltä todella- kansan tahto kieltolaikikysymykses:sä, se ei 8724: kin a.attoolli.sta .työtä ja me vaadimme, että ole vierasta ensiksikään senvuok,si, että 8725: maan poliisilaitos sormiensa väli.lstä katso- juuri !kansan ta.hldoo vaatimukseiSI~ a on kiel- 8726: tmaita 1tekoo tehtruvälliSä tässä asiassa. tolaki saatu ailkaan. Jos me ka>t.selemme eri 8727: 1Kun nyt on eri,tyisesti puhuttava tästä puolueitten ohj-elmia, niin hu·oma.rumme. että 8728: esillläolevasta anomus·ehd·otukseSJta, niin juuri ka.nsan tahtoa aj.&va. puolue, niiiilit- 8729: minun täytyy myönitää, että .se joiltakin täin so.sia;lidemGkraatbinen puolue .io en- 8730: JPUOl~Ha on muGdoton. Se on muodoton en· simäisessä nuoluekokouksessaan 1899 otti 8731: sinn~in sentäJhden, että kansa,näänestystä k>a~kkoein ellJSiiks.i valtiollis;.sta puo:luei.sta 8732: vaaditaan jonkun oJ.emassao.l.evan lain ku-~ vaatimuksen kieltolai·n a,ikaansa:amiseksi 8733: moamis.eksi. Minä l~mlen, että kansan- tässä maassa. Tiedetään mvö!Skin, että jat- 8734: äänestyksen historias,sa ei juuri sellaista kuvaslti on juuri kansan laaj·oden .iowkko- 8735: Jwstkaan ole tapruhtunut. Ruotsin kansaon- jen t.a.hoHa ja sen puolueen taholta, joka 8736: äänestys tapahtui erään ajatelluu laki- kansaa on edustanut, ajettu kielto>lain ai- 8737: suunniteLman ·hyväksymisen tai hylkäämi- kaansaamista. Meidän tarvitsee vain pa- 8738: sen nuoLesta. Sveitsissä kansamään,e.stykset lautta.a mieliimme vuod·en 1907 eduskun- 8739: toimitetaan la·eista. jotka ovat laadittavina. nan päältös. Se päätös tehtiin yksimieli· 8740: Minun ymmärtää.ksen·i tämä oli:si ensi ker- se.sti ja kansan suuret joukot iloitsivat tästä 8741: 1fian, jolloin kansanäänes.tvs 't.oimitetaan jo päätöksestä. Kuinka kävi silloin tämä•n 8742: tllemassaolevan lain .kumoami.seksi. Se on vksimi-elis-en kansa.ntahdon ilmauksen 8743: mie~e.stä.ni ko•kola.itlla muodoton ta. Toisek.si kanssa? Trumä kansantathdo.n ilmaus t.aUat- 8744: minä tahtoisin sa.noa tässä edusrkunn:a.ssa, tiin lokaan ja polettiin. Ha.llitus, joika 8745: <että karusanääruestys varsinkin .siinä muo- meillä silloin. oli ·olemassa, n. s. perustus- 8746: dossa, kuin sitä nyt ajatella:a·n, on ikaiki.sta 1aillis-suom-etta.relai·n.en hallitus, ehdotti 8747: hno·n.oin1t.a kansanvaltaa, jota n~t sentään V•enäjän virkav•alla.lle, että tätä l·akia ei 8748: ei pitäisi varsin lavealle päästää leviämään pantai,si käytäntöön. Muttta kansantahto ei 8749: meidän maassrumme. edes ·esittäen a,iabusta tästäkään pelästynyt, päi·nvaSitoin se vuo- 8750: siilhen suuntaan. Mutta vaikka ·nrin on, den 1909 valtiopäivillä hyväksyi uudelleen 8751: illii.n ·en missään tapauksessa tahdo vastustaa kieltolain. Ja vasta vuonna 1917 touko- 8752: .tämän anomusehruo1tuks•en lähettämi.stä va- kuun 29 päivämä Tok.oin hallituksen toi- 8753: rlinkuntaan, sitä en tathdo vastustaa enn-en- mesta saatiin ki•eltolail'e v.ahvist.us .ia sen 8754: kaikkea sentähden, >ettei luutlta;si, ·että kiel- seurauk&ena vuonna: 19'19 kieltolaki voi- 8755: tolainkann•atJt.aja.t pel,kää,vät tässä asiassa maan kesätkuun1 pä:vänä•. Näin on kansan · 8756: kai·kkea mahdollista turtJk,imusta, vaan olen ehdot.on ta.hto kieltolakiin suhtautunut. 8757: sitä mieltä, että se •on valio.kunta:an lähetet- Mutta ka•n.sanitahtoon j,a tämän tahd·on täyt- 8758: ,tävä. Lausuin ltämäm., mitä laJllsnin, vaan tymis·oon on .smhtauduttu sivi•SJtyneistön ta- 8759: 158 Tiistaina 26 ·p. syy&kuuta. 8760: 8761: holta siten, että heti kun. laiki oE agtunut sesta on toi~mitettu kansanäänesty-s, mutta. 8762: voimaaJn,, perustettiin erikoinen ythd1stvs, .koska.an. vielä ei ole tapahtunut sel- 8763: joka oli valmis keinoilla millä tahansa toi- laista, e.ftä laki, j01ka. jo on voima.ssa, olisi 8764: mimaan kie:ltol.ain ka.a.tamiseksi. Ne, jo1Jka kansanääne.st.y:ksen kautta ta4d·Oibtu .saad·a 8765: ovait viime eduskunnassa oHeet, muistavat kumotuksi. Siits, jos sitä katselee tältä 8766: hvvin., mitenkä a 1otteita o.n tehty kieltola:in n. s. la.illisuuska:n.n:a.ltalkin, johon ainabn 8767: kaata.mis.ehi. Nä.mä al•otte·et kuitenkin il- oikeiston taholta kii-nteästi kaikis.sta tkysy- 8768: man vahokuntaan ]älhe.ti;ämät.tä o·n ta:pettu rnyks•:,s.sä vedotaan, niin min:un ymmä:r:tääk- 8769: - ~käyttääkseni .sittä. eanaru - jo täällä seni •ki·eltolaikiääne.s.tys ei ole ma,bdollista. 8770: ed us:k.unn.assa.. Miitä sitten tulee kansantah<1on selville- 8771: Mitä tulee sitten ed. Sehaumam.in vaati- saamiseen, niin meillähän• on toimitettu 8772: muk,seen tämän kieUolakiäänesty.fus•en toi- juuri valtiolliset vaalit tämän vuoden aika- 8773: meenpaJmemiseen, niin minä ta1hdon vedota na. Miikä ·oEsikaan oll.ut a:siaUe onnellisflm- 8774: kan,san ta:hdonil.maukse•n. lisäksi ·erääseen p,aa. ja •edukkaa1mpaa kuin .se, että kie:to- 8775: toiseen puoleen, nimittäin la1Nioous;puo·leen. lain kaatajat olisivat valmi staneet oman 8776: 1 8777: 8778: 8779: Porvarilli.sben taholta o.Ua,an aina valmiit ehdoka.sl:Lstam:sa, panneet tunnuslauseek:Si 8780: moiHimaan työläisiä .JaiHo.muudesta ja lai.t- kieltolain kaatamisen. .Silloin olisi saatu 8781: tomista toimen;piteistä, ollaan aina va.11Illi·i.t nähdä, 1kuionk,a ,suuret ikansanj10u.kot \ovat 8782: samomaan, että valtiopäiväjärjestyk.semme, tämän vaatimwksen takana. Oleru varma 8783: v:altrosääntömme eivät k,fusiltä näitä mää- siitä että ain·oastaan ne, jo•tka tuo11a imhot- 8784: räyksiä ja. näin ·ollen sitä lakiin perustu- tava.Ua väikiju'Omien va'lmis•tuksella, sala- 8785: mattomana ei vo·ida ottaa 'kä.s1ttelynalai- kulj.etuiksella ja myynnillä ansaitsevat elin- 8786: seksi. Voimas.moleva.ssa valtiosäännössäm- ehtons.a, ·olisivat olleet näiden listojen 8787: me ei hiatk.ema.Uaka:an löyd•etä kohtaa, j.oka äänestäjiä eivätkä •suin.ka.an kuitkaan muut. 8788: arutaisi .ma;hdolliJSuuden lkantsanäämestvtksen Si'lloin olisi jo saari.stoseuduissaikin nähty, 8789: toimeenmanemiseen. T·o.sin sanotta.kooil että että sillä ruo:tsala,::seUa kansaUis:uuskysy- 8790: meillä ennemmin vuoden 19•17 valtiopäivillä mv'ksellä,k•ään ei olisi voitu enään väillem- 8791: hyväksytyssä kunna.lli.s:a.i'ssa oli määrävs mäntietoisia !kansalaisia pettää, ei olisi 8792: kamsanää:n•e.styk.sen toimeenpanemisesta, voitu kehortt1l!a. näi<tä ruo,tsalaiiS·en ka.nswn- 8793: mutta vuoden 1918 tynikäedu.sikun•ta poiSiti puo.lue·en Esboja äänestämään, UHYsk.a olisi 8794: tämän vaa.ti,muk.sen ka.nsanäänestyk.sen oNu tietoisia siitä mihin si~nä pyritään. 8795: toim~t.tamisesta. 'Toinen .sella.inen tapaus, J o.s siis rehellisesti olisi tahdottu toimia, 8796: jonlka me tunn.emme 'kan.sanääne.styksen o]i,si näin voitu 'aivan hyvin men.etellä ja 8797: toilmeentpan•emi,sesta, on kansanvaJ.tuuskun- silloin olisi saatu voimassaolevi·en laikien ja 8798: nan määträys punaisen hanituksen aika.nta. määräys.ten mukaan tieto si•itä, onko Jra.n- 8799: Nä:mä ovat ne ainoat määräykset, jotika sa'n enemmi.stö ki.e.l<tolain t,a,ka.na vai •tah- 8800: meillä .ka.nsanäänest;vksestä tunne!aa.n. tooiko se, että kieJt.o.:aiki ikaad.etaa.n. Ra:i- 8801: Kumpikaan n·äi•stä määräyksistä ·eivät enää tiu.smielinen väestö ei pelkää tämän äänes- 8802: ole voimassa ja näin ollen ei mei·llä vaJltioJ- tyksen :f,nlosta, jos sellain:en pä•ätettäisiin • 8803: lisella eikä kunna.llisella a.lal1a ole mi.ssäiä!n ka:kirsta o'lettamm'ksi•sta huolimatta toimeen- 8804: säännöksessä, ei la~s.sa ·eikä työjär.ie.s•tyk- panna. Kieltalaki on kanE1an vaatimusten 8805: ses,sä •mää.räystä,, ,ior.ka mukaan t,;;]la:,sis,'a tuloks.e•na s•aa1tu wi'ka.a.n .ia niin ika.uan kun 8806: asi·oi.sta voitaisiin ka.lllsanäälllestyksellä a~&ia ka.msa,n enemmi,stö on kiel tolatin taikana, niin 8807: mtk a ~.s ta.. kauan myöstkään ·ei tällä paor•emmin kuin 8808: Täällä edellä jo ed. Kar·e.s mainitsi siitä, monilla muillakaan eihdotuks•iHa sa.a:da tätä 8809: että ,ioissa.kin ma;•ssa on mahdollisuus aset- vakaumusta. horjutetuksi. Minä en siis 8810: taa ,kan,sanäiiln.estvksen alaisEiksi tällaisia siltä puolelta. vastusta tämän tä1 laisen 8811: kvsvm:v.ksiä ja minun on yhdvt.tävä siihen ää.nte:st:vksen toi.me.enpan,emista. Mutta kun 8812: siksi, ·että niitten ma.itten valtiosäännöt tu- mi.nä t;•e!dän, että tulos !kieU.o1 a'kiääneiS11:vk- 8813: kevat mabidollisuutta tällaisen äänestyksen ses•tä ehdotto•ma.&ti on se, että se tulee edel- 8814: toimeen•na.n.emise,sta. mutta, mikäli täällä leen py.symään mrstys,sä, niin silloin mi- 8815: tiooetään, koskee se ainoa.staan niitä lakeja, niUS·ta on tuflha:a ja. liian :kaJli.sta. varojen 8816: j01tka sen ta.i .sen iffi.a.an va.Hiiola:itos, parla.- tu"hlausta tällaisen, sanoisin:ko suoraan, il- 8817: men,ttilaitos on hyväksynvt .ia joita ei ole veil:vn toime,en'l)a.neminen. Ja !Een:vuo.ksi 8818: vielä voimaan.saatettu. Voima.aniSatatta;mi- minä olen si'tä mieltä, että jos a.:si.a valio- 8819: 159 8820: 8821: 8822: kun:taan lähetetään, ~&e ehdott01masti tulee Kukaan ei halua puheenvuoroa. 8823: haudatuksi sinne; sitä va.aJtii ,k,an;san ehdo- 8824: ton mielipide ja .sitä vaatii se tilan'lle, missä P u h e m i e s: Koska 1kukaan ei ole vas- 8825: me nykyään oJemme. Jos meillä kai!ken sen tustanut pöydällepanoa, niin asia pantanee 8826: kurjuuden 'lisäksi, mikä jo on olemassa työ- pöydälle. 8827: väestön kerroksissa, kumottaiiSiin kielto- 8828: la:ki, silloin ol~si ehdottomana S'eurau!k.sen:a, Asia p a n n a a n: p ö y d ä ·11 e .seuraa- 8829: että kansa j.outuisi entistä suu11empaan kur- vaan istuntoon. 8830: juuteen ja siveellis,e<S,ti ja he~nkisest.i ravpio- 8831: tilaan. Tähän ma.hdnllis·esti minun ymmär- 8832: tääkseni pyritään tälläkin alottJeella ja SJen- 8833: vuOoksi minä o.len sitä mieltä, että maa. joka Puhemies: Kun ai!ka on näin pitkälle 8834: yiksimielisesti on hyväksynyt kielto.lain, ikulunut, niin .po:stetaan listalta seuraavat 8835: joka nii·n monta mertaa ·on ollut edusikun- asiat n :.ot 117-162. 8836: na.ssa käsi•t.telyn ala·i,sena ja jo.ssa niin monta 8837: kertaa on vedot.tu kansaa•n, siinä ain.akaan 8838: sosialidemdkmattinen puolue ja sen· edus- 8839: kuntaryhmä eivät voi ol'a mukana sillo.in, 8840: jo•s kieHdaki ta.hdotaan täJmänkin alatteen Pöydällepano: 8841: po•hjalla :taas .saada nurin, saada yksi sel- 8842: lainen kari, mihin iE'e voi.tai.siin kaataa. 163) Kertomus ,Suomalaisen kirjallisuuden 8843: edistämisrahaston" toimikunnan toimin- 8844: Ed. S c h a;u m ~·n: Jag hrude ic:ke :tänkt 1l!asta helmik. 1 p :stä 1921 tammik. 8845: uppträda i dag i anledning arv mitt peti- 31 :teen 1922 8846: tioiJJsförslag, men jag .ser mig tvungen att 8847: bemöta det andragande, .som hölls av den esitellään ja pannaan pöydälle seuraavaan 8848: första ärad.e ta:'aren. Då emellertid tiden istnuvtoon. · 8849: är så långt fnamslkriden, att, om jag börjar 8850: ett långt bemötallide och andra sedan bemöta 8851: mig och jag sedan åter i min tur hemöter 8852: dem, - då tiden ·SO!m sa,gt är så långt fram- Puhe mies: Seuraava istunto on ensi 8853: skriden, a.tt e·n disk<ussi•on prakti.skt taget perjantaina kello 11 päivällä. 8854: blir omöjlig nu, :så an:håller j.ag om bord- 8855: !läggning tili .följande pilenum. 8856: 8857: Ed. v on Born: Jag ber att få under- 8858: stöda herr Schaumans för.sLag. ;räysi-istunto päättyy k<eUo 5.3:5 i. p. 8859: 8860: J> u he mies: Kun on tehty pöydäl1e- Pöytäkirjan. va•kuudeksi: 8861: panovaatimus, niin pyydän .seuraavia edul'l- 8862: taiia lausumaan siitä mielipiteensä. Eino J. Ahla. 8863: 10. Perjantaina 29 p. syyskuuta 1922 8864: kello 11 a. p. 8865: 8866: Päiväjärjestys. Siv. 8867: etuja koskeva ed. M. Hannulan y. m. 8868: Ilmoituksia: anom. ehd. n:o 89 ............. . 8869: Siv. 10) Kirkollisen alkukoulun opetta- " 8870: joon ~CläJkkeiiä koskeva ed. Vir:kkuSie!ll 8871: y. m. anom. ehd. n:o 90 ......... . 203 8872: ,1) Kanlswnooruestykse.n toilmfuttamils- ;ll) Rruutaibilen ratkenlt.acrn:i1sta: J·oen- 8873: ta v·oima:ss8.1o1evalll a1koho1:im täyskiel- su us.ta. T·ruip a:leen, TwusJ:Li•emeiD. ja 8874: lon säi,lyttä:misestä tai 'kumoamisesta. Kawvin kirkontkylien katwt'ta. Si@~m' 8875: ta.rko>ittava ed. 1Scha.u1malnin a1n,om. jäJrven 1Ja,i AlrupirtJkäm: a1s,emaJJe kostkeva. 8876: ehd. n:o 81 .................... . 170 ed. Reinikan y. m. a.nom. ehd. n:o 91 8877: '2) Isoj.lliolll l:oppuunroattam~sta. ma1an 11:2) Rau:trutien ~aikenltacrnist.a Ta.m- 8878: " 8879: p.ohjois·issa kunnissa' koskev.a; ed. Lo- pre.ooelta Hämeenlkyl'ön, .y. m. pa.iokk:a,- 8880: hen y. m. anom. ehd. nöo 82 ...... . 200 kwnlt:ien kaur1Jta. KrilstiltlmlnikaiUpunik·iin 8881: 3) V>eroUepa:nonJ jru i:soj.8.1onr to·rmi.t- k:os:k·ev.a ·ed. Estlamd·errin amlom. ehd. 8882: talmistlli In8.1rin, Enonltekiön j•a U tiS- n:o 92 ........................ . 8883: joen kunn::Uss:a, ko.s,keva ed. rAspelinin !1i3) RautaArien rtalkenltatmliista Hel-, 8884: " 8885: anom. ehd. n:o 83 .............. . singistä Vilhdi,n ja, Huittti:sten: ikarutiJa. 8886: " 8887: 4) Raha.stan IIlliU•odostrum!ista, v.a.ltilo- R·ilsteeDJ aJ&ema.Ue ta.rtko~t,tatv.a. ed. Hii- 8888: lainojen; myöllltämiseks:i ma1a1S1eudun denheimon y. m. anom. ehd. n:o 93 8889: säh:köi>stäJrrusyhtymille ta:rlkoilttava ed. 14) Rautalt:iren Pori---;KriJsrtruin:au·- 8890: " 8891: Heiki.nille]mon' y. m. a1n1om. ehd. n:o kruUJpun'ki-Vrurusa,-UUJsiikaa:rlepyy- 8892: 84 ............................ . PämmiäJ1men nailmnltalilli,s·1la: ikoskev·a eid. 8893: " 8894: ,5) Es~cyksen amltmmi:sta: la.iksi huo- Estla.nderin y. m. anom. ehd. n :o 94 8895: nreenvuokra.sä:äinlnöSltel;ysbäJ 1Jall'koitm:va 15) Ra,uualtileyhdis:tdmän: R.i!iihi- " 8896: ed. Långstrtömin y. m. a!ll.om. ehd. miäJkil-JyväJsky.lä, ,Suolruhti-Ha.alpa- 8897: n:o 85 ........................ . järvi r.a:kernltam:irslta. koskeva; ed. V este- 8898: :6) Raja:seutujen siv:ist.ybellisteru ja 8899: " risen y. m. anom. ehd. n:o 95 ..... . 8900: taloudelli:sten olojen ikohottamis•ta kos- 11,6) Ra.utaitj.en• r.a:kem.tta:m]st.a. ~ok- " 8901: keva ed. Mannermaan y. m. anom. 1m1a:st;a. Suol1aihiteen koslmva, ed. A. 8902: ehd. n:o 86 ....... ·............. . 202 Jaskarin y. m. anom. ehd. n:o 96 .. 8903: .7) Suunnitelmam, lwaJtilmista en 117) RruwtarlJi.en mkenta.mlirst.a; Porin " 8904: kypsyys·rusteilile sov·ellretuiJU.e ikurrs- lmupun1giSJta Kamikalallllp.äiäin ika.utta 8905: •s·eil'lre raike.nttuv:wa lmm·sa.kouluop·ettaja.- Ha,a.paJmläen a,s,ema.He :koskeva< ed. 8906: semina,a.rila. varten tarkoittava ed. Ki- Härmän y. m. anom. ehd. n:o 97 .. 8907: " 8908: vilinnan anom. ehd. n:o 87 ....... . 8909: " 1118) Ra:uta:bien r.aikJen~a:~ista Epi- 8910: 18) Krrunsakoulru:n aoottatmista. ylei- läin •py.säkiiltä Seinlajoem .ruSiel1llallre lws- 8911: seksi pohjwkouluks:i koskeva. ed. La.t-· keva ed. Y. Bulkkrsen y. m. run10m. 8912: valan y. m. anom. ehd. n:o 88 ..... . ehd. n:o 98 .................... . 8913: 19) En1neu 1/8 19:21 eHi.ik:keeUe jou~ 8914: " 8915: 119) Ra.uta:t]en rwkenltami1sta Vi:lp- 8916: " 8917: twrrei•ruen ikan,saJkouluO<pett,aJ.awn eJ.äike- pula,DJ a.semallta Jiäansänlkos1mn. tieh- 8918: 21 8919: 162 8920: 8921: 8922: Siv. Siv. 8923: tail<le koskeva ed. EtSikol!aJn y. m. ta.ukoittatvm!ll toimenrpi:tcisiin ry hiy- 8924: anom. ehd. n:o 99 .............. . 20.3 mistä koiSiktevUJ ed. Akerhlomin anom. 8925: <20) .Ratutaiiw. ra.k<erutam~s<ta Mik- ehd. n:o 112 ................... . 204 8926: kelistä lrtä-IHäme,en< läJvitoo Pä,ijämlteen 33) Koanilbeallll asettamista valmis- 8927: yli ·Turenlki1mJ 1Jari Ri~him:ä,elle .tamk•oit- tamruatn ehdotusta ltati.Jksi a.~uiusttoimin 8928: tava ed. Kareksen anom. ehd. n:o 100 nan kehittämisestä tarkoittavan ed. 8929: " Hiidenheimon y. m. anom. ehd. n:o 8930: ,21) Ra.uta,t~ell! mken<tami·st:a Rovs.- 113 ........................... . 8931: ruemen kirkonikyHi:stä Eeuruitiärvelle " 8932: koskeva ed. Juneksen y. m. anom. .34) Komite.an· wsettamista Laa,ti- 8933: ehd. n:o 101 ................... . maan laikia pa,J;kkalautakunnitsta ja 8934: " a.limmilstta palkoista; kosik~va etd. 8935: 212) Rautru1Jileill ralkembatmåJs.t<a. Suo- Paasitvuoren1 y. m. alllom. ehd. n:o 8936: l.athCLen rus:ema.lta S.a:a:ridärven y. m. pi- 114 ............................ . 205 8937: täJjien kaJUtt<a; .Pänniäislte:n a,se:malle 35) Valtion ty;öl<äist€lll paJlikikaus- 8938: koSikev,a. ed. lniborrint allliOID. elhd. n:o ol:ojen jäTjestämistä työeih.t:osopimuk-· 8939: 102 ........................... . 204 siJUa. koskerva ed. Pwa.siJVTUK>rom y. m. 8940: <2<3) Bohjoisimma;n; Suomen r:au,ta- anom. ehd. n:o 115 ............. . 8941: teiCLen r:alkemtamista. kos:keV<a; ed. A. " 8942: 36) Va:rojen myönrtällllli<stä hallituk- 8943: Pesosen y. m. anom. ehd. n:o 103 .. sen käytcl.täväksi t.yötri;ömyydent tor- 8944: ,24) · Rmutat,iem raikenltal!niJStta. Hel- 8945: " 8946: jumista: vaxten koskev·at ed. Pa:f!.si- 8947: sirugisM Porvoo.IJ< ja. Hatminta:n< katUtila vuoren y. m. anom. ehd. n:o 116 .... 8948: Viilpuri1n tUJrkorittruva ed. J. V ain~n 37) Es~tyk'Sen amta.mista säiännöJ-, 8949: y. m. anom. ehd. n:o 104 ......... . }iSien yötyö.n, pois,tamis:e:s,t<a kirja- ja1 8950: r2,5) Rautrattien r:ak,enltiamista, Larp- 8951: " 8952: !k:.icv;ipa.itruoammat.ti.aJl:oilla lmskeva ed. 8953: p.een<rantnimstat V noksennt.i!skamJ-__,RatU!t- Paasivuoren y. m. anom. ehd. n:o 117 , 8954: järvem----.Simpe}eei!l: ka.u1Jtw ElrnsroLvala1- 3,8) Työriidoistta a:iiheurlm:vie•n työ-· 8955: ran tai Syväoron asemalle koskeva v·äen atsunt.oe,päik:.ohtwin> poistamis·ta. 8956: ed. Mwntnerin y. m. am1om. ehcl. n:o koskeva. ed. Patatsivuoren y. m. a:nom. 8957: 105 ........................... . ehcl. n:o 118 ................... . 8958: " " 8959: 26) Rautatien :raJkemt,ami!st<a, Kon- 39) Työttömyystkwssoilstru 2 p :nläi 8960: tilomäieltbä Kemitiär:velle koskeva ed. ma,rra.sikuut<a W11 7 ammetunt •atsettUtksen, 8961: Lohen y. m. anom. ehcl. n:o 106 .... voilma.ampamJOa, kos'kevatn asetuksellJ 6 8962: " 8963: 27) MäJä,räraiham myöntäm.i!s1:<äi uudis- § m muut:tamilst1ru ta.I'IkoitttaiVa• ed. Pala- 8964: <ma,it.ten ru.ts-. ohra- ja ·kauratSia,d·on sivuoren y. m. anom. ehd. n:o 119 .. 8965: ostauniseen vuosima, 1'9213-19'25 tar- t4()) A<mma:t,tiJemta.rka.srt;aJj a:in1 luvun, 8966: koi:tta:v,a ed. Niukika,sen y. m. a:nom. li!säämistä ja atmma:ttien1Ja:rkrustukS18n 8967: ehd. n :o 1 07 ................... . uudeUeen jä,rjestäimilstä ko.s,keva; ed. 8968: :218) Larit:umen hamil~k:imista maa- 8969: " 8970: Aallon y. m. anom. ehd. n:o 120 .... 8971: seudun pien~ela.iiHe koskeva. ecl. Har- 41) E:sit.yksen: 'atnrtJamilsta laiksi, 8972: valan y. m. anom. ehcl. n:o 108 .... jontka: mukarun: työn:tekijöille sutkupuo- 8973: 29) Lisämaa1n alnttamilsuru itsenäi<sty- 8974: " 8975: Leeru katsomattta tu:rv·a:t.aan samasta 8976: n'eille prkkutorpille koskeva, ed. Mart- työstä swma. pa:lkka: trul'lkoittaiVa ed. 8977: tilan y. m. anom. ehd. n:o 109 .... R. SiUam:pä1än y. m. 1antom. ehd. n:o 8978: 3~0) La.pin kihlaJmnlllla1S<Sa sid ati!tse- 8979: " 121 ........................... . 8980: vien viiikattaJlode<n tillu'S·ten peruutta- 42) LiiikenenV'o.s:tojärj:estelmän toi- 8981: " 8982: mista< vatlttio1.le: lws:keva ed. As'Peliniu, meen'Pa,l11emi1sta Suomessa tarkoittava 8983: anom. ehd. n:o 110 ............. . ed. Kedon y. m. anom. ehd. n:o 122 8984: .31) Mruatta,loruskonlu,nt 'Perusta.mi•stia. 8985: " " 8986: 43) Sa,i:ra.us-, hamtaus- j.a; ä:itiys- 8987: La,pin, kiiMakuntaam1 kosikeva. ecl. As- vaumutU'ksen ynm:ä työ.kyvyt:tömyys- 8988: pelinin anom. ehcl. n:o 111 ....... . jru vamihuuseHi:kkei·den, sootiä:mistä tar- 8989: ·3:2.) Kah1stuselimikeim:m kehittä- 8990: " koitta;v.a ed. Patatsårvuoren y. m. a;ntom. 8991: mistä ja kalastaja.väestön turvaarrnist:a1 ehd. n:o 123 ................... . 8992: " 8993: 163 8994: 8995: 8996: Siv. Siv. 8997: 44) Lakiehdotuksen .aillJtam.ilsta meri- •ke~mmaru oikeud'8'll• jäiseiJJben luku- 8998: mi'elsten ty>äoloista. koslmva: ed. Wici.kin määrän väliaikaisesta lisäämisestä .. 210 8999: anom. ehd. n:o 124 ............. . 205 5'2) HallitUJks,e~n esitys n:o 35 laik- 9000: 45) Ehdotuksen laiksi lasten ja si valtion rikkiha1ppo- ja superfos- 9001: nruorten hemJdlöi.CLen. työ.aja.stta sisäl- fa,altti:t:ehtariden luovut:tamirsesta osaike-· 9002: t.äJvä ed. K,am!kar]ru y. m. edusk. esit. yhtiölle ....................... . 9003: n:o 36 ......................... . 53) Perwstus,latki\"atlio,kuntnamt mie- 9004: " 9005: " 9006: 46) Ehdotu1msen l:aiks~ rv:uodeill 1913 tiiJJtö n•:o 1 vuod~n 19,19 v.rult~oipäivillä 9007: luoiiDkasota,a.n' o,sa,wottaneiden sekä sen l,e.päämälän jätetyn. ehd:o1mk,sent joh- 9008: jäAl,keen polilit;bisist:a. syi,sm tuomiJtrtru- dosta Suomen hallitusmuodoksi .... 9009: jen' hterukilöiden· .ar'illlaihtamisesta: ja, vi- 54) V aJ:tio\"arrainiValiokunnan mio- 9010: reilltäl O'lev]eru tällais.t.e•n syytteiden ti·nt:ö n:o 4 vuo~den 19!20 valtiopäi- 9011: rruUJkeama:run jäJtrtäimises:t:äJ siSiä!ltälvä ed. villä lepäOO:rl'äJä,nl jäJt,ettäJViäJksli hyväksry- 9012: R. Sillanpään y. m. edusk. esit. n:o 37 206 tyDJ lailcielhdotuksetn joihdrosta,. joka 9013: 47) EertomUJs ,,Suomalllltisen kir- koSikee valt1io;n ja kunnan veroja. ka.n- 9014: jatmsuuden edistämisrathatston!" toimi- toagaln jäi1ikeen ma.ksett.aes>soa suoritet- 9015: :kumtnam toim:Urunrusta helmi:k. 1 p :tst.äJ tavaa veron lisäystä ............ . 9016: 1921 tammik. 31 :nteen 1922 ..... . 209 55) Vrult:1o•vara.imlvaliokunna n mie- 9017: t.iJ'!lotö nt:o 5 haillitukse·n esityksen jorh- 9018: do,stta., joka. ikosikee liilkep,ääo1ma<l1 9019: E ll' s i mä. i n •e n: •k ä s i t t e 1 y: myötnt.äil:nms·t.ä va:ltion rikkiha;p,po- .ia. 9020: superfosfaattitehtaille ........... . 9021: 48) Ehdotus laiksi tulitikkuverosta " 9022: A s it at k! i· r .i a t: Val:tiovamtinv.a.lio- " 9023: kunntaJn m~·e:tinrt:1ö n:o 2; ha,Hiltmkseni 9024: esitys n,:o 2 5.1 9025: Nimenhuudossa merkitään poissaoleviksi 9026: ed.: Bäck, Erich, Estlander, Honkavaara, 9027: Ingman, M. J askari, ,Joukahainen, Lehikoi- 9028: Aimo·a: käJsittely: nen, Marttila, Mäkelin, Sallinen, Salo, ~L 9029: Sillanpää ja Toppinen. 9030: 49) Ehdotus 1'5 miljoonra.n ma,rJmn• 9031: s u uruisem' lits•älrnoorä::r:aih>wn myö'!l.tämi.t- 9032: se:stä vrultroill• a:su·nrtoptoEtiittisen toimin- 9033: nan jatkamista varten vuonna 1922 9034: 'A .s i: ru k! i r j w t: V altio.va.mtinvalio- 9035: knn•ntatn mietim1t.ö lll:o 1; ha;llictuksetn Vapautusta eduskuntatyöstä saavat oi- 9036: esit.Yls n:o 20. keusasiain tähden tämän päivän istunnosta 9037: 50) Ehdot.us 13,7 50,000 maTkan ed. Toppinen, kunnallisten asiain tähden 9038: suuruisem; l·irsämäläräralha.ru mryiÖntä-. täksi ja huomispäiväksi ed. Marttila, kun- 9039: misrestiä rruUJtat,eid,em. liitkkuva~ ka.lus- nallisten tehtävien takia tämän päivän is- 9040: ton lisäämiseen vuonna 1922 ..... . tunnosta ed. l\L ,Jaskari, perheessä sattuneen 9041: A s i ru ki i r j a1 t: VaH.io.varati,nva,lio- sairauden vuoksi tämän päivän istunnosta 9042: kllintrua,n mietå.ntö n:o 3; ha:lli.t:uksen ed. Lehikoinen, perheasiain vuoksi tämän 9043: esityts n:o 32. kuun 30 päivästä tulevan lokakuun 6 päi- 9044: vään ed. Jussila, sairauden tähden tämän 9045: päivän istunnosta ed. M. Sillanpää, yksi- 9046: tyisasiain tähden lauvantaiksi ja maanan- 9047: Pöydällepamom varten taiksi ed. A. Pulkkinen, yksityisasiain 9048: e s·] te 11 ä .ä nt: tähden ensi tiistain istunnosta ed. Penna- 9049: nen, kunnallisten tehtävien takia lokakuun 9050: M) HaJ:l:itwk;s,Em esitys. mo 3~4la.eiksi 4 päivään ed. Mickels ja yksityisasiain täh- 9051: oikeudrenik.äymiska1aren 30 luvwn jw den ensi tiistain istunnosta ed. Luostarinen. 9052: ulosottolain 3 1UV1U'lll 1 3 §.:n mrurutt,a- 9053: 1 9054: 9055: 9056: mirse'st.a. tois~n kuuluvi1ktsi sekä kor- 9057: 9058: 9059: 9060: 9061: • 9062: 164 Poer'j.an.taina 2J9 •p. tSyy.s:ku<uta. 9063: 9064: Ed. Långströmin väili'kysymys, j~ka koskee ~ sodan jr01hidu.st.a vanikilaa.n suikemiaan, t•ove- 9065: Turun rkruritushuoneen po1iittistreu reitamme. Alirn,omainelll• hlärnäJälmin,en var:r- 9066: vankien nälkä:J.a;klkoa. tij,ain taJhoHa, ylimäär.äJisten pon:ni.strusten 9067: vaaJt~minen p.or.va,r:irstotn anlirerlestä riirttävän 9068: Puhemies: Ulkopuolella päiväjärjes- tylölbehon .aiikaa,nJsa.amiselrsi, r:r.iittäJmät,ön ra- 9069: tyksen esitän pöydällepanoa varten ed. vi.nt!o, ajhJtaali .ia likaiset asulfi,iJo-olot, va.n- 9070: Långströmin hallitukselle osoittaman väli- •kieJl< it,senrsä; kehrittätmismaih.CLollisuuiksi.en ra- 9071: kysymyksen, jonka sihteeri lukee. .ioit,tami,nen .mahd:oHisimiDJaJn väihiin, yli- 9072: mielinren snlhta,utuminen, hreihinr vankilai.n 9073: jro\hrCLon ta:holt,a, pienimmistä:k.illl. laiminlyön... 9074: Suomen Eduslkunnalle. neistä ja ha.irr-ahdwk,sista, a.n•kar1iu. raugai,s- 9075: ITy<öväelliPll!Olueen EduSik·UJllit.aryhrmä on tuksiin saa.ttamineru, m uurtenlkin pienie·n oi- 9076: vii'"Ytellyt ·erinläisiä tänkeitä välikysymyik- 'keuiks~m1 miel.ivra.Jta,inen, ratioitta:minen jra 9077: si!äi odoteHessa, ett,ä .nyikyin.en hallituspula ;vleeill.sä mii\Jä raa'in ja rhäikä:il1e:mättömin koh- 9078: n,orperusti ratkaisiJai•siin. Koska kuitenkin on telu et·enikin va.nlkilai:n aiemman P'a.lvelus- 9079: osoittautUJnut, etrtä neuvottelut ainakin ,kunnan taihrolta. .io!hta.v·a.t lo;puHa sellaisiin 9080: osark.si ovart olleet .pelrldrää leirkint~lwa ja ep.ärt:,oiv:oisiim t~ekoiihin, jollaisia viers·tit nyt 9081: ett.äi porv.a.ristmyhmien v'äJlillä IJmi.noteikoo- kertovat t.a;p,a:Munreen 'Turun •kuritushuo- 9082: sesti venytetääm. kaupan ihieronlt,aa errillläi- neella. 9083: sist'ä porvariS'ton kesku'lJiderssa. ilmen·evistä Ol.emrme sa.nromaleM.itiet.ojen .ioh1dosta 9084: eroa;vra:isuurksista., joitten yihteentsovittamista kä.ät1ty:n,ee:t V arnlkeinhoitoha1lituben y liti- 9085: emme v.oi enä:ä ,iä!ädä odottrumaan, on Työ- r·ehtöö.r:in ja. Oillmusministeriön sekä TurUJn 9086: väen:puolueen Edusikunta.ryhm'ä päli:Lttänyt 'kouritu•shuoilleern j:ohrtaja:n puoleen saadak- 9087: .iätt!ää nyikyisoen, ehkärpä vielä pitkäksi ai- semme heiltä lälhem:p~ä t.ietoja asiasta . 9088: .kaa V'a,ltara·n jäävän haHit·u!ksen va.st·atta- Allekirjoittaneista edustajista V. Hannula, 9089: vaksi väJJ.iikyrsymytbiä, j.oi.tten laatu on sel- Kaa.rne .ia MäJkinen ovat käJy.ne<et paika11a 9090: lainen, ettäJ ne •kaipa.ava.t mitä kiireeUisint,it asiaa tutkimassa, mutta eivät ole saarneet 9091: selvittelyä. Se mahdolh:murs, eMJä hallitus til.aisuut.ta tarvatta nä>i!tä ·lriusaantuneita, näl- 9092: o.n jo jät·täny.t sisään erto\hakemuk1srenrsta, ei kälakon tehneitä vankeja. Kuritushuoneen 9093: tä,s,sä mel'lkitse pal_itoalka·an, sil:l'ä ba,llitus voi joMru.i·an a.ntama1n selostuksen murkaa.n· oli.si 9094: vielä jääCVä lkuuikausilksi valtaan .ia se on n•ä!lkä:lalkon tehnei,tä vanrlrej.a ainrukin kolme. 9095: s·en VUJolksi tiJ,iv.elvollinen edursknima.lle ei nim. Y r.iö Nikolai Aa.ltonren, Erer1o Ala.nen 9096: ainoa1st.a.m1. siitä.. mitä se on tehn;v.t tai t•eke- ja. Lauri IMi:kkonren. Näil!kälakikoon ova.t he 9097: mättä jrfutt'ämyt, •vaan my!Öos siitä, mitä se ryhtyneet jo :ma,a,na•ntaina t. k. l.S p :nä, 9098: aikoo tehtdä tai toek.emä.ttä j:ättä:ä. joten he ov·at olleet sy>öm ättä: j,o ikaihde~k.s.a•n 9099: 1 9100: 9101: 9102: Kai:kkevn 'kiireellisimmin vaadimme hail- päivää tätä: 'kirjoitettaessa.. Myös on Van- 9103: lituik·sen selvittelyä seuraaNa.atn· ky·s:y1Jllyk- ·keinihoitohallitulksen ylitir:rehilööri il!moi.tta- 9104: 1 9105: 9106: 9107: seen: nut, että lalk:kolairstern vaatrimulkseen, pää,s.tä 9108: tVi~me :Päivinä ovat sa.nomalehdet levittä- Ta.mmi<sa.aren p.akkotyölait.oks,eeill• rangais- 9109: neet tietoa, että Turun kuritnshUJorueella. t:wstraan suoriHamaan, ei voida suostua.. Ja 9110: säilyte·ttä:väit ·poliitti.set va.nJ.g'it ova.t tehneet kun heielän ei myöskään voida antaa kuolla 9111: n~ä;ltlräJla,kon. T äihäJn, e;pä.toi'Vloi.seen tekoon he 9112: 1 n:rulrkääm·, on 'heidlät jätetty vankilan lääkä- 9113: ovat olleet palkoitetut sen. älär,immäisen kur- rin kä:sittelyn a.laiseksi. 'Tämä tietää sitä, 9114: j.uuden ja smTon t.alki:a, .iosiSa• hre ja poliitti- että heid,ät ilm.eteta.am v·älkivalt.aa käyt.täern 9115: set ~a.ngi<t ;vE;päänrsä ov·at tä·s·sä maa·ssa saa- pa1kroirtta.a. sryö.mään. .Moinen• menettely on 9116: neet olla a.ina luOiklka.sotda:sta sa.ak.ka. Voit- mitä mru'inta r'ä.älkikäyst~ä seki.n. 9117: taja.. j.oka onnistui vierr-a.i<den a.seiden avulla INälkä'la\kon t,ehneitt·en. vtanikien. :menett.elv 9118: kukist.amaam työväenluoJmrn, heitti .suu:re.n, ' .iob~tuu läihi,nnä siitä, että: heildät on Tur:ru~ 9119: joukon lu01kka.mme prurharrm'p]a, v.anlkiloihin kurituslhruonree:lJ.a, asetettu tav:allisten rikos- 9120: ja vam,ki1eill'leihin, rpuhuma!ttarkaan tässä yh- vankien· .iou'IDkoon. 1TräJmä on ilmeisesti lai- 9121: te:Y~CLes,säJ niirstä mo111.ist.a tuha.n.s.i•sta, j.otka. tonta ja. perus·tuu •pelikkäiän miel:iv<altaa.n 9122: rara'a<lJta, .ta:va.Ua tulivat ta,petuiksi. Porva- v.anrkilavira.noma.i.s:ten taJwH.a. La.in sehän 9123: riston ikrast.on rai!volla ·ei oHut rajoja, niinä kirj:arirmen mukaan ei. poliit,tista. vanlkia sa.a 9124: aiikoina. Samaa. lkostonih~moa toteuiltaa se särlyttäJä y:hrdessä rirlrosvankien ikaa1,ssa. 9125: ylruälkin !ki1duttamalla vankiloissa, luolkJm- Näin ·O.n lmit.enkin tehty a.inaikin Turun ku- 9126: VäliikysYJmys nä,likälakosta Turun ,kurit ushuoneella. 166 9127: 9128: 9129: rit.ushcu:o.neella. Mitä täillaiuen. :va~kut.taa ky:symyiks.i:llä, joihin asia.n J.aa.tuun näihclen 9130: kehit:ty,neimpiin henikiiöilhin, j.oHaisia. po- odotamme mitä ikiireeHisin:Ui: vastausta: 9131: liittiset va>ngit yle-ensä >ovat, käsittää jokai- 9132: nen a.jatt.eleva iihminen. M~enett1ilä!hän täl- 1. Tietää:kö ha.llitus, että Turun 9133: laiseen a.semaaru a>setettu W!Jn:ki ka.i>kki po- lmritushuoneei la .sä:i,ly.tett'äivistä po- 9134: liittiselle va.ng]ll e myönnetyt oikeudet. hittisi.st.a va,ng-eista. ovat eräM Vl'II- 9135: e:sim. oifkeude.n l uk•ea .s,amomaleht>eä, sa.a.da .git, an:karan sorron ja .kuritu1ksBn 9136: hstära.v~nt,oa y. m. ala~sina ollen, tur:v.a.utunteet, e:dus- 9137: :HUJomaute1t.a.ko.on myös, että ·ky.symys :k,unn:a'n heille .m(Yö-ntä.miä oikeuksia 9138: Turun ku~riturshuoneen poliittisista vangei•s- pu:o:lllis>taakse·en: äär~mmäiseen k1ei- 9139: t,a. O.Jli yiht,eyde·ssä laa\iemma;n 1k.YSYiillY!kSein no•o:n, nälkälaikikoon, ja :että ihertä. .tä- 9140: fkamssa. Aina siitä as,t.i, :kun e&uskunm·an män jothdos:ta: 01n eri:st.etty c~rikoi,sS>el 9141: p'ääMk.sen mukaises,ti my1önnettiin poliiUi- leihin ja kohdeltu väkivaltaisesti; 9142: .srlle vangeille erimäirsiä tutkint:ova.n1gilll Ol· '2. ~Iihin1 toimenpiteisiin on hal- 9143: lmuik.sia., cm vim>noma,i.sten, tah:alta toimeen- litu•s ryhtyn.Y!t. ta.i aikoo lähitulevai- 9144: pantu jonkin:l ainen kolwnaan, mieli valtainen .suu;dessa ·ryhtyä, est'ääikseen näille 9145: poliittisten vanikien luokittelu puhrta·asti va;n:g-.eille te:h:t.yä vääryyttä ja väki- 9146: p•oliitti,s,iin ja. ,ymsityiS>rilkomsiin". Tämä valtaa .ia.t1kumasta ja pela.sta,a:kseen 9147: luokittelu •On nä,hdälksemme va.illa kaikkt~a heid.ä:lli henkensä; 9148: la;iU:i,sta. tukea, eclUJslkun:nan pääitös kun ni- 3. Mihin toi\lli:en:piteisiim on ha,J- 9149: mreno:ma,a·n ta.rk!ort1ti ik.a,iJk:Jri& vuoden 1918 lit.us mahd!ol>lis.est.i ryihtyniYt tai ai- 9150: luok'kasoda•n: ja sen: jälkeen poliittisista koo lähitulevaisuudessa ryhtyä lo- 9151: syistä tuomi,tt.uja. Sen lisäiksi t.ällainen pett.a:a,kseen sen poliittisten vanrkien 9152: menettely vaniki·laovira.noma.i.sten tahoH.a O'l luoikit.telu>n ,ybityi.s:riko1lisiin" ja 9153: johtanut mit,ä suu>rimpaa.n mie.l:Lva:Ha.alll, ei-(VIkS>it.yisri:koHisii:n, mika .on va.n- 9154: ni>i:n että a]va.n sa.ma.ssa a.s,emas,sa olevia po · kilatvimn.omai.st:en taholta toimitettu 9155: lii:ttisria va.l1kej:a on sijoitettu eri luokkiin, vastoin edus:kmma.lli pä!ä.töstä ja tar- 9156: toinen puhtaasti poliitt.i.sten. j.a. to'i.n:en y:ksi- ilwitusta, josta. luokittelust.a Turun 9157: tyisri:k-ollisten j'Oulkkoon. Tä,mä on jo puo- kurit.ushuoneelll jäl'!kyt.tä.vät tarpaihtu- 9158: lisentois,ta iV'Uot.ta, oHut. :kaikkein rrcikein ma,t ovat vai.n eräs seuraus j:a· il- 9159: e:päk:oih:ta: vankila:oloi•ssamme, joka on ka.iJke- maus? 9160: roittanut kaiikJk,ien poliittisten vanlkie'l 9161: mieltä ja ailka:a:Thsaan1ut l·oppumatt.omia ·risti- i Helsingissä. s,v;vs.kuun 25 päi vä1nä 1:9t2'2. 9162: r~itocia herd:än ja. va:n[;:ila.viran:omaisten vä- : 9163: 1illä. >Ny:ky:ä!än. lienee lälhes seitsemän sataa ' T. Hj. Långström. 9164: i:Mlai:sia ,yJr:sit:y]sri:k.oHis~a" ma·an eri va.n- 9165: kiloissa ja 'Ta.mmisa.arenl pak\lwtyölaitok- 9166: seHa, ja ovat •he kailk;ki v,aiUa ed:uskunnan Puhemies: Valtiopäiväjärjestyksen 9167: pää:tölks:elläJ h·eiUe nillllelliomaa.n myönnettyj'ä 32 §:n mukaan asian tulee olla pöydällä 9168: poliittisen v•angin ·oilkeu;k:sia. Tästä perus- johonkin seuraavaan istuntoon. Sentäh- 9169: epäkohdasta ,a.n jorhtunUit .n!älkä!lalkko Tu,run den ehdotan, että asia p a n t a i s i i n 9170: lmritushuo>neella'kin, ja ennenikuin se poiste- p ö y d ä 11 e ensi tiistain istuntoon. 9171: ta:an tavalla tai toisella ei rp:oliittisten va.n,. 9172: kien :kohtel-ua saada, .oilkeudenmu!ka.Useksi Hyväksytään. 9173: edes niissä whitla>iss.a. rajo:iJss:a., mitlä p.orva- 9174: riHin:en valrtio ja sen. ed:UJsikunt,a, ovat omissa 9175: la.eissaa,nr ja. asetulk,sissaa,n. atsett.a.neet. 9176: :Kun emme ovoi ·S>al'lia, että luolkkamme jä- Ed. KankJa,rin y. m. väliikysymys ·kos>keva 9177: ;-:emiä joutuu tälla,:iJsen mieliva.llan. ja. la:in- ka:D!salnle.dUISta:j•a Väisäsen vall'gits:emistla. 9178: va.sta.:i:oon men:et.t~lyn es:i:neiksi, jo1ka palkot- 9179: taa heidä:t :niin. äärimmläisiin. hiäMikeinoihiu Puhemies: Ulkopuolella päiväjärjes- 9180: 1m:Un .vi·iikJmja, ·kestä~ään nä[k•äilakkoon, tyksen esitän pöydällepanoa varten ed. 9181: olemme p.a:~oit.etut lkä1änttymä.1än vallassa Kankarin y. m. hallitukselle osottaman 9182: ohwa,n. hallituksen pu,oleen seu:raavi.l'la väli- välikysymyksen. 9183: 1 9184: 166 9185: 9186: Sihteeri lukee: mratillisesti j<ärjest.yneen työväestön keskus- 9187: järjestön, Suomen Ammattijärjestön, pu- 9188: hoonLiohtaja. ja koettamalla t-ehdä koko 9189: S u o m e n E d u s lk u n n a 11 e. lakkotaistelusta poliittinen lakko ja. kun tär 9190: ten aiheettomasti vangittu henkilö on vielä 9191: Viime kulurueen !heinäkuun 21 p:äiV'änä kan.sane·ruusta.ja, .i·o:ka nä:in ollen ei pääse 9192: vangittiin etsivän keskuspoliisin toimesta täyttämäiän va.litsijainsa. hä:nell e anltamaa 9193: ka.nsanedu<staja. MaHi Väisän-en, kesäasun- rka,nsa.l1Jedustaja.n tehtäivää, niin on se jo 9194: nollaan Lammin 'Pitäjän Mommila,n ky- mitä näikeintä luokkasortoa ja työv:ä-est·ön 9195: lässä. Vangitsemis-en syistä ei Väisäselle laillisten oikeu:ksien loukkaamista. 9196: mainittu mitä:äm. Vasta useampia. päiviä. Työläisten la.kkotaistelu, jota etsivän 9197: vangittuna oltuaan alettiin häntä tutkia keskurspoliisin taholta on ko·etettu väittä:ä 9198: sekä syytettiin valtiopBtoksen valmiste- poliittiseksi 1aknksi, oli puhtaasti taloudel- 9199: lUJsta, joka rikos olisi mu'ka ta.pahtunut lista. la;atua tarkoittaen :kurjasti pa.lkattu- 9200: Pohjois-Suomes·sa vallinneiden .ia ä.skettäin j'€11 rtyöläis·ten taloude:llise·lli a;seman pa- 9201: päättynei>dien työta.istelu.ien yhteydessä. J.a- rantamista, jot-en vangitsemisen syy on· il- 9202: kaiselle aja.ttelevaUe ihmiselle olisi .io alun- meisesti aiheeton. Se onkin herättänyt 9203: pitäen luullut olevan selvillä buolla,isen oik-eutettua suuttu:musta ja. h!äim:mä:s.tystä, 9204: syytöksen paikkansapitämättömyys. Ja sa- ei 'ainoastaa.n oman maa.n työväestössä, vaan 9205: maan tulokseen täytyi lopulta tulla etsi- laajalti ulkomaillakin. Työläise·t kaikkiall.a 9206: vän keskuspoliisinkin, sillä sen täytyi ryh- käsittävät, että sellaisilla toim~mpiteillä., 9207: tyä -etsimäiän muita s:vytöksiä Väisäsen kuin mitä kansanedustaja Matti Väisärs·en 9208: valllgittuna pitäJmiooksi, kuin se, jonka vangits·eminen on, koett:ara porva:riston 9209: '~uoksi hänet alkuaa,n vangittiin. nimittäin [UJo!kk.aetujen vanmoutunut suojelija, etsivä 9210: osallisuudestaan Pohjolan la,kkotaiste1ui- keskuspoliisi, hä:iritä ja estää työväestön 9211: hin. toimintaa tailou:delhsen aseman para.n!ta- 9212: !Tällaisen uud-en syytöksen löysikin kes- miseksi, ja. estää työväestön luokkataistelua. 9213: kuspoliisi siitä, että Väisäm<en oli ollut v. Kun kansanredrustaja Matti Väisäsen V'angit- 9214: 119,1:8 luokka.soda.n aikana eriruäis-issä v.allan- semisoon käsitt.ääksemme ei ole laillista pe- 9215: kumoushallitUJks.en tehtävissä. Tämäkin rustetta:, va.a•n on se yksinomaan a:mmatilli- 9216: syyN>s on kok'Oll!aa.n keksitty Matti Väisä- sest.i järjestynyttä työV'äJestöä, samoin 9217: sen vankina pitämisen aihe-eksi, sillä Väisä- kuin koko t.y.öväenluokkaa vasta.an kohdis- 9218: sen toiminta luokk~Vsodan aika.na ei ·ollut tettu t.oimenpide, niin saammekin hallituk- 9219: sella,ista, .iost.a enää v.oitaisiin häJntä va.staa.n sen vastatbwahi esittää seuraavan väli- 9220: syytettä Il!ostaa, ja sitäpait.si on Väisäsen ·kys:vmyksen: 9221: toiminta. ollut täysin tunnettua keskuspolii- 9222: sillekin, mutta s<ekäJän ei ole katsonut ole- 1) ·Tietä:äikö hallitus. että valtiolli- 9223: van syytä Väisästä syyttää senaikaisista sen kesrkusp.oliisin toimesta. Oll! Suo- 9224: ta:pahtUJmista.. Vasta nyt, kun sanottu l.ai- m-en ·Ammattijärjestön .-puheenjoh- 9225: tos silmittömällä työväenluolkkaan b·hdis- taja, kansanedustaja Matti Väisänen 9226: tuvalla toimeenpiteellä vangitsi Väisä,sen ja vangittu .ia täten tehty ma!hd.otto- 9227: valllg'itsemisen sy,y osoittautui keksityksi, , ma:ksoi hä:nen toimintansa työyä.en 9228: on V·äJisästä alettu s:vyttäiä luokkasodan ai- tärkeimmissä l uottamustehtä:vissä, 9229: kaisista. tapauksista. SamaUa kun keskus- sa.malla kun hän 0111 estetty saa.pu- 9230: poliisin mainittu toimenpide ·On oivana. t.o- m!l'sta. •edustajat.eht,äväänsiä täyttä.- 9231: distukseoo siit·ä työtavast~. jota valtiolli- mäiäm .. 9232: nen 1keskuspoliisi tässä maa.ssa noud,atta.a., 2') Mihin toimenpiteisiin hallitus 9233: on se .myiös kuv•aavana to.distu'ksena siitä aikoo Tyhtyä, että Matti Väi,säruen 9234: oikeudettomuudesta, jon:ka alaisooa. iJyö- vapaut-etaan, ja la.sk,etaa·n täyttä- 9235: väenrluOika:n tääillä nykyään· täytyy elää, mään -edrusta.jatehtävä:änsä .ia luot:ta- 9236: kaikista. perustuslakien takaamista ka,rusa- mustointansa. 9237: laisoikooksista ja -va•pa.uksista 'hUJolimatta. 3) Onko hallitus r;yhtynyt tai 9238: rKun työväen lrukkotaistelun nu.ierta:mi- aikooko ryhtyä sellaisiin, toimenpi- 9239: seksi rylh:dytääm valtiolJliiSen 'IJ'oliisim tahoHa teisiin, jotka ta.ka.a.vat, että tällainen 9240: tukemaan työnriistäjiä, va.ngitsemalla am- kansan-edustajain ia työvä€n luotta- 9241: Vra1tiroriko1hste:n arrmaihtami!llJ€n . 167 9242: 9243: 9244: mushelllkilöird-en mielivaltainen van- ' Puhemies: Minä pyydän kysyä, 9245: gitsemiflen ei saa toistua. mistä ed. Långström aikoo käyttää pu- 9246: H-elsirugissä, syyskuum, 18 päivänä l\!}t2'2. heenvuoroa? 9247: Kalle Aukusti Kankari. Toivo Aronen. Ed. I.J å n g s t r ö m: Tästä samasta 9248: Ville Vainio. Jaakko Enqvist. 1 9249: asiasta. 9250: Frans Hiilos. Elin Fagerholm .. Minä katson, että puhemiehen menet- 9251: Väinö Hannula. Antti .J. Nahkala. tely kieltäytyessään esittämästä tätä kysy- 9252: Antti Kaarne. Hannes Pulkkinen myksessäolevaa asiaa, ei ole oikea eivätkä 9253: Rosa Sillanpää. Pekka Nurmiranta. hänen esittämänsä väitteet perustu perus- 9254: Aug. Koivisto. Aukust Rytkönen. tuslakiin ja valtiopäiväjärjestykseen, joten 9255: Hilda Hannunen. Emmi Mäkelin. minä ehdotan, että tämä asia jätettäisiin 9256: Hj. Mäkinen. Lempi Tuomi. valtiopäiväjärjestyksen 6.9. §:n muk~an pe- 9257: Kalle Toppinen. J. Vesterlund. rustuslakivaliokunnan käsi teltä väks1. 9258: Y. Valkama. Kaarlo Lampinen. 9259: Puhemies: Valtiopäiväjärjestyksen Ed. V. Vainio: Minua myöskin ihme- 9260: 32 §:n mukaan tulee asian olla pöydällä tyttää puhemiehen menettely tässä ja tyy- 9261: johonkin seuraavaa:n istuntoo~ .. ~entäh_~en tymättömänä siihen kannatan ed. Lå~g 9262: ehdotetaan, että asia pantaIsIIn p o Y- strömin tekemää ehdotusta, että puhemie- 9263: d ä ll e ensi istuntoon. hen menettely jätettäisiin perustuslakivalio- 9264: Hyväksytään. kuntaan. 9265: 9266: Ed. H a h l: Minä vain pyydän ilmoittaa, 9267: Puhemiehen iilomoitus ed. A. Kraillion että mielestäni puhemiehen menettely on 9268: edusrkunta.esirtytksestä. tässä tapauksessa katsottava aivan oike- 9269: aksi. Meidän lainsäädäntömme ei tunne 9270: Puhemies: Ilmoitetaan, että ed. A. semmoista tapausta, että voitaisiin kor- 9271: Kallio on eduskunta-aiotteiden jättämis- keimman vallan haltijan armahdusta ryh- 9272: ajan kuluessa jättänyt kahden muun edus- tyä täällä muuttamaan. Minä hyväksyn 9273: tajan kera allekirjoittamansa edusku~ta: puhemiehen menettelyn. 9274: esityksen, joka sisältää ehdotuksen laiksi 9275: korkeimman vallan haltijan päätöksen val- Ed. Tanner: Se asia, jota nyt ky- 9276: tiorikoksiin syyllisten henkilöitten armah- symyksessäoleva esitysehdotus koskettelee, 9277: tamisesta 7 päivältä joulukuuta 1918 vii- on kyllä senluontoinen, että siihen tarvi~ 9278: dennen kohdan selventämiseksi. Tämän sisi saada korjausta. Sen 3;rmahdusmam- 9279: johdosta on minun lausuttava seuraavaa: festin nojalla, jonka korkeimman vallan 9280: Edustajalla on valtiopäiväjärjestyksen ~9 haltija on aikoinaan. antanut, ~~lkee n~ 9281: § :n mukaan oikeus tehdä esitys uuden lam kyään vapaana palJon semmmsia henki- 9282: säätäruisestä sekä voimassaolevan muut- löitä, joista yhteiskunnan il~eisesti olisi 9283: tamisesta. selittämisestä taikka kumoami- syytä muutamaksi vuodeksi vapautua. 9284: sesta. M~tta koska korkeimman vallan hal- Tämän vuoksi koetti myöskin sosialidemo- 9285: tijan puheenaolev.a päätös,, jonka. se.li~t~~ kraattinen ryhmä jo kolme vuotta taka- 9286: mistä eduskuntaesitys tarkoittaa, ei Sisalla perin etsiä tietä tuon armahdusmanifestin 9287: lansäädäutötoimenpidettä, ei mainitun pää- korjaamiseen, mutta ei valitettavasti sitä 9288: töksen selittäminen lainsäädäntöjärjestyk- löytänyt. Näin ollen otaksun kyllä, että 9289: sessä ole mahdollinen, eikä niin ollen puhemiehen selity~, jolla hän .P~rus~el~e 9290: eduskuntaesitystä voi tässä tarkoituksessa menettelyään, on oikea, mutta silti toiVOI- 9291: tehdä. Tästä syystä en katso voivani kä- sin, että asia voisi joutua perustuslakivalio- 9292: siteltäväksi esittää puheenaolevaa ed. A. kunnan tutkittavaksi, jotta se voisi har- 9293: Kallion jättämää eduskuntaesi tystä. kita, eikö sittenkin tätä tietä olisi mah- 9294: dollisuus käyttää. Tämän vuoksi minäkin 9295: Keskustelu: 9296: pyydän yhtyä niihin, jotka ehdottavat 9297: Ed. L å n g s t r ö m pyytää puheenvuo- asian lähettämistä perustuslakivaliokun- 9298: Toa. taan. 9299: 168 P-erjantaina 29 'P· :syy;sk.uuta. 9300: 9301: Ed. V i r k kun en: Minä pidän herra min kanssa allekirjoittamansa eduskunta- 9302: puhemiehen menettelyä lakiin perustuvana esityksen, joka sisältää ehdotuksen laiksi 9303: ja oikeana ja pyydän muuten yhtyä ed. niistä perusteista, joiden mukaan luokka- 9304: Hahlin lausuntoon. sodan aikana vuonna 1918 työläisiltä ryös- 9305: tetystä ja hävitetystä omaisuudesta kor- 9306: Ed. Mantere: Pyysin äsken myös vausta on suoritettava. Koska kuitenkin 9307: puheenvuoroa ilmoittaakseni, että olen sanotussa eduskuntaesityksessä käyt-etään 9308: tässä asiassa samalla kannalla kuin ed. lausumia, jotka mielestäni eivät ole V. J :n 9309: Hahl, ja katson, että puhemies on ollut 48 §:n 2 momentin mukaisia, niin en katso 9310: oikeassa kieltäytyesssään asiaa esittele- voivani tätä eduskuntaesitystä käsiteltä- 9311: mästä. Vastustan siis ehdotusta asian lä- väksi esittää. 9312: hettämisestä perustuslakivaliokuntaan. 9313: Ed. L å n g s t r ö m: Minusta tämäkin: 9314: Ed. H a h 1: Minulta jäi äsken sano- puhemiehen tulkinta on aivan väärä, sillä 9315: matta, etä minä myöskin vastustan tämän se sanontatapa, jota tässä asiakirjassa. sano- 9316: kysymyksen lähettämistä perustuslakiva- taan, on täysin selvää suomenkieltä ja sel- 9317: liokuntaan siinä mielessä kuin ed. Lång- laista, jota tässä asiassa tulee nimenomaan 9318: ström täällä äsken esitti. käyttää, joten minusta puhemiehen tulkin- 9319: ta ei siis ole oikea ja ehdotan, että tämä 9320: Ed. E s t l a n d e r: För min del ber puhemiehen menettely lähetetään myös V. 9321: jag också få uttala den uppfattningen, att J :n 69 § :n mukaan perustuslakivaliokun- 9322: talmannens åtgärd är fullkomligt grundad taan. 9323: på R. F. och att något vidare til1görande i 9324: saken icke är påkallat. Ed. H i i l o s: Pyydän saada kannattaa 9325: Keskustelu julistetaan päättyneeksi. ed. Långströmin tekemää ehdotusta. 9326: 9327: P u h e m i e s: Keskustelun kuluessa on Ed. H a h 1: Minä olen myös lukenut tä- 9328: män kyseessäolevan asiakirjan ja tullut ai- 9329: ed. Långström ed. V. Vainion y. m. kannat- 9330: van samaan käsitykseen kuin puhemies. 9331: tamana, tyytymättömänä puhemiehen me- 9332: Hyväksyn hänen menettelynsä ja vastustan 9333: nettelyyn, ehdottanut, että asia lähetettäi- 9334: perustuslakivaliokuntaan lähettämistä. 9335: siin perustuslakivaliokuntaan. 9336: Selonteko myönnetään oikeaksi. Ed. A. T u l e n h e i m o: Minä olen 9337: myös puhemieheltä saanut lukeakseni kysy- 9338: myksessäolevan a8iakirjan ja olen aivan 9339: samaa käsitystä kuin ed. Hahl. Vastustan 9340: Äänestys ja päätös: 9341: asian lähettämistä valiokuntaan. 9342: Ken hyväksyy puhemiehen menettelyn. 9343: äänestää ,jaa"; jos ,ei" voittaa, on ed. Ed. E s t l a n d e r: Jag fattar talman- 9344: Långströmin ehdotus hyväksytty. nens delgivande så, att han endast anser 9345: denna motion i dess nuvarande form icke 9346: Aänesty ksessä annetaan 110 jaa- ja 71 kunna föredragas, men att densamma, av- 9347: ei-ääntä. fattad i andra ordalag, måhända kunnat fö- 9348: redragas. U nder sådant förhållande anser 9349: Eduskunta on siis hyväksynyt puhemie- jag icke här föreligga sådan fråga, som 69 9350: hen menettelyn. § L. 0. omfattar, och kan den således icke 9351: i denna form hänskjutas tili grundlagsut- 9352: skottet. Det ankommer å talmannen att av- 9353: göra, huruvida de aktstycken, som föredra- 9354: Puhem.i.eihen ilmoitus ed. T<~ppisen gas, äro iklädda en sådan form, att detta 9355: eduskun:t:a1e•sirtylkse.s·tä. anständigtvis kan ske. 9356: 9357: Puh e mies: Ilmoitan, että ed. Toppi- Ed. Itkonen: Koska edustajilla yleen- 9358: nen on eduskunta-aiotteiden jättämisajan sä ei ole ollut. tilaisuutta, ei ainakaan riit- 9359: kuluessa jättänyt yhdessä ed. T_.~ångströ- tävää tilaisuutta tutustua tähän alott.eeseen, 9360: 169 9361: 9362: 9363: josta nyt on kysymys, ehdotan minä, että käli kuin minä olen huomannut. ei siinä ole 9364: asia pantaisiin pöydälle, jotta edustajil1e loukkaavia sanoja hallitusta eikä y k- 9365: varattaisiin tällainen tilaisuus. s i t y i s i ä h e n k i l ö i t ä vastaan, joskin 9366: siinä on E"anoja, jotka olisi voinut jättää 9367: Ed. Keto: Minä kannatan ed. Itkosen ' pois, mutta siinä ei minun mielestäni ole 9368: ehdotusta. kuitenkaan se'llaisia sanoja, jotka sopisivat 9369: tähän 48 §:n 2 momenttiin. 9370: P u h e m i e s: Ed. Itkosen tekemän eh- Mitä tulee asian pö;vdällcpanoon, niin 9371: dotuksen johdosta, jota ed. Keto on kan- minä ajattelen, että eikö puhemies voisi 9372: nattanut, huomautan, että kysymys puhe- tätä asiaa jättää seumavaan ist11ntoon. En 9373: miehen menettelystä on mielestäni ratkais- minä ainakaan nyt yhtäkkiä löydä valtio- 9374: tava pöydälle panematta. päiväjärjestyksestä sellaista pykälää, joka 9375: estäisi sen lykkäämistä toiseen istuntoon. 9376: Silloinhan olisi kullakin edustajalla tilai- 9377: Ed. L å n g s t r ö m: Mitä ed. Estlande- suus itsekohtaisesti nahdä, mitä sano.~ alot- 9378: rin lausuntoon tulee, niin valtiopäiväjär- teessa on käytetty. 9379: jestyksen 69 § aivan selvästi sanoo, että 9380: jos eduskunta ei tyydy puhemiehen tulkin- Keskustelu julistetaan päättyneeksi. 9381: taan, niin on asia lähetettävä perustuslaki- 9382: valiokuntaan, joten minä katson, että tämä 9383: minun ehdotukseni on täysin oikea. Puhemies: Keskustelun kuluessa on 9384: ed. Långström ed. Hiilo~sen y. m. kannat- 9385: Ed. Aalto: En tahdo väittää puhemie- tamana ehdottanut, että kysymys puhemie- 9386: hen tulkintaa vääräksi siinä. etteikö asia hen menettelystä lähetettäisiin perustus- 9387: olisi heti ratkaistava, mutta· minä valitan la;kivaliokurrtaan. Sen ohessa on ed. Itkonen 9388: sitä seikkaa, ettei tällaista esitystä, josta ed. Kedon kannattamana Eihdottanut. että 9389: puhemies aikoo antaa sensuuntaison lau- asia pantaisiin pöydälle. 9390: sunnon, jonka puhemies nyt on tehnyt, olP 9391: jätettjr asianomaisillP eduskunnan jäsenille Selonteko myönnetään oikeaksi. 9392: tutustumista varten, sillä onhan mahdoton- 9393: ta käydä kaikki nP asiakirjat ja alatteet Puhemies: Mitä h:ysymyksen pöydäl- 9394: lävitse, mitä eduskunnalle jätPttiin ilman lepanoon tulee, niin vanhan käytännön mu- 9395: painatusta ja näin ollPn on mahdotonta kaan on tällainen asia aina ratkaistu kohta 9396: 1 9397: 9398: 9399: 9400: 9401: ratkaista tässä istunnossa, sisältääkö asia- kun ehdotus on tPhty, ja koska tässäkään 9402: kirja tosiaankin sellaista, että Yoisi hyviik- tapauksessa ei menettely edustajilta koko- 9403: syä puhemiehen menettelyn. naan ota oikeutta asiaa arvostPlla, koska on 9404: mahdollisuus lähettää asia perustuslaki- 9405: Ed. R e i n i k a i n e n: Minä pyydän valiokunt,aan, niin katson, että tästä ehdo- 9406: kannattaa Pd. Långströmin tekemää ehdo- ' tuksesta minä en voisi äänestyttää. Sen si- 9407: tusta. Olin tilaisuudessa puhemiesneuvos- jaan ed. Långströmin ehdotuksesta on. 9408: ton istunnon jällmen lukemaan asiakirjan äänestettävä. 9409: eikä siinä minun käsittääkseni ollut mitään 9410: sellaista, ettei sitä valtiopäiväjärjestyksen 9411: mukaan olisi voinut lähettää lakivaliokun- Äänestys ja päätös: 9412: taan. 9413: Ken hyväksyy puhemiehen menettelyn, 9414: Ed. Wiik: I anledning av rdgsm Est- äänestää ,jaa"; jos ,ei" voittaa, on ed. 9415: Ianders yttrande vill jag påpeka, att vid Långströmin ehclotus hyväksytty. 9416: 1911 års lantdag förekom ett alldeles ana- 9417: logt fall och då verkställdes också omröst- i A.iinestyksessä annetaan 107 jaa- Ja 70 9418: ning därom, huruvida ärendet borde remit- ei- ääntä. 9419: tcras till grundlagsutskottet. 9420: Eduskunta on sus hyväksynyt puhemie- 9421: Ed. W u o l i j o k i: Minä en ole luke- hen menettelyn. 9422: nut sitä alotetta, josta tässä on kysymys, 9423: muuta kuin vähän sitä silmäillyt, mutta si- , 9424: 22 9425: 170 P·el':j.a.ntain.a 2•9 ·p. 'ilyy.sllmuta. 9426: --- 9427: 9428: 9429: Päiväjärjestyksessä olevat asiat: Yleensä kansanäänestykset koskevat kui- 9430: tenkin vain aiottuja lakeja tai yrityksiä, 9431: 1) Kansanäänestyksen t·oimittamista voimas- mutta tässä tulisi kansanäänestys koske- 9432: s•aolevan a:lkoholi!n .k:,6konais•kiellon säi- maan jo voimassaolevaa lakia. Sellainen 9433: lyttämisestä tai •kumoamisesta veisi aivan mahdottomuuksiin. Miten luuli- 9434: tarkoittava ed. Schaumanin anom. ehd. n:o sitte esim. käyvän monille ruotsalaisten 9435: 81 esitellään jatkokäsittely y n. vaatimuksille tai jo olemassaoleville laeille, 9436: jos ne asetettaisiin kansanäänestyksen alai- 9437: P u h e m i e s: Puhemiesneuvosto ehdot- siksi? Varmaankaan ei silloin esiintyisi 9438: taa, että asia lähetettäisiin t a l o u s v a- sitä hyvää halua, yhteisymmärrystä ja 9439: 1i o k u n ta a n. lauhkeaa alistuvaisuutta, jota kansanedus- 9440: tajat ovat näinä aikoina näissii asioissa 9441: Keskustelu: osoittaneet. 9442: Jos siis voimassaolevasta laista pantai- 9443: Ed. • Kärki: Ruotsin viimekesäinen siin toimeen kansanäänestys, niin siten voi- 9444: kieltolakiäänestys, jolloin kieltolain vastus- taisiin kieltää ja peruuttaa koko eduskun- 9445: tajat suurella vaivalla saavuttivat noin nan valtuudet, vaikka eduskunta onkin va- 9446: 2 % enemmistön, tuotti esiin meilläkin sa- littu yleisellä yhtäläisellä äänioikeudella 9447: man kysymyksen. Kieltolain vastustajat ja välittömillä vaaleilla. Sillä on muistet- 9448: rupesivat uudella innolla väittämään, että tava, että tämäkin eduskunta on valittu 9449: jos meilläkin pantaisiin toimeen .yleinen kieltolain merkeissä. Minkään puolueen 9450: kansanäänestys tässä asiassa, niin tulos vaaliohjelmassa ei ollut kieltolain kumoa- 9451: muka olisi samanlainen kuin Ruotsissakin. mista, eivätkä kieltolain vastustajat olleet 9452: Ja kun professori von Wendt, joka on omia valitsijayhdistyksiä perustaneet. Sii- 9453: Ruotsissa ynnä muualla pitänyt kuuluisia hen eivät he uskaltaneet ryhtyä, sillä, 9454: esitelmiä, on keksinyt oman järjestelmän- kansamme valtavat joukot ovat kieltolain 9455: sä, jonka mukaan kortilla saataisiin kotiin puolella, vieläpä sellaisetkin, jotka kyllä 9456: n. 10 litraa viinaa kuukautta kohti ja ra- mielellään juovat, silloin kun saavat, mutta 9457: vintolassa 8 litraa viinaa kuukaudessa, niin jotka heikkoutensa tuntien toivovat, että 9458: on samalla tri Schauman tehnyt anomus- niitä ei olisi aina saatavissa. 9459: ehdotuksen kansanäänestyksen toimeenpa- , Olen sitä mieltä, että ed. Schaumanin 9460: nemisesta kieltolakiasiassa. ' y. m. kieltolain vastustajain sopisi tyy- 9461: Kansanäänestys eli n. s. referendum on neesti odotella, kunn~s se komitea, joka TJa- 9462: käytännössä muutamissa maissa, joissa, railiaan on toimessa, ennättää julaista tut- 9463: kuten esim. Ruotsissa, ei kansaneduskun- kimuksensa tulokset kieltolain vaikutukses- 9464: taa ole valittu yleisen ja yhtäläisen ääni- ta. Kovasti muuttuneiden olosuhteiden 9465: oikeuden mukaan. Ruotsissa ovat ensimäi- tähden on kieltolaki 3 vuoden aikana ollut 9466: seen kamariin saaneet lähettää edustajia kovin puutteellinen ja sen valvonta liian 9467: ne, jotka ovat täyttäneet 35 vuotta, joilla heikko. Viime keväänä sitä täydennettiin 9468: on 3,000 kruunun tulot tai 30,000 kruu- ja erinäisiltä kohdin muutettiin, mutta sen 9469: nun suuruinen omaisuus. Sveitsissä on val- täytäntöönpanoasetukset ilmestyivät vasta 9470: tiosäännön muuttaminmi tai uudistaminen joku TJäivä sitten. Näin ollen ei sitä ole 9471: alistettava kansanäänestykseen. Norjassa. koko laajuudessaan vielä kokeiltukaan. 9472: käytettiin kansanäänestystä vuonna 1905, Kun ottaa tutkiaksensa nykyistä tilannetta, 9473: kun kysymys koski unionin purkamista huomaa, että me·lkein kaikkialla on tilanne 9474: ja toisen kerran kun Tanskan prinssiä kääntynyt yhä TJaremlJaan TJäin, kuten esim. 9475: aijottiin Norjan kuninkaaksi. Mutta muul- valt-ion virallinen oikeustilasto osoittaa. 9476: loin on kansanäänestyksillä tilapäisen mie- Sen mukaan ovat Rikoslain 21 lukuun si- 9477: lialan vallitessa hankittu tilapäisiä saavu- sältyvät väkivaltarikokset ·kieltolain aikana 9478: tuksia. kuten esim. Napoleonin aikana teh- sodan edelliseen normaaliaikaan verraten 9479: tiin. Ulottuipa kansanäänestysoikeus mui- vähentyneet aina puoleen, jopa kolmannek- 9480: naisessa Atenassa niin pitkälle, että jos seen. Vielä on mainittava, että entistä 9481: {),000 kansalaista liitti äänensä yhteen, enemmän ruvetaan väkijuomien nauttimista 9482: niin voitiin esim. maanpakoon ajaa kuklt ja joopottelua pitämään häTJeänä ja lain 9483: tahansa. rikkomisena ja yhä enemmän ruTJeaa kansa 9484: 171 9485: 9486: -vaatimaan, että tasavallan virkamiehet itse naiselle aatteelliselle raittiustyölle pane- 9487: noudattavat kieltolakia ja valvovat sitä tar- maan yhä suurempaa arvoa. Suotav3!a ja 9488: molla tai jättävät virkansa uusille lakia tot- tarpeellista olisi, että budje~issa myönnet- 9489: televille virkamiehille. täisiin raittiustyön edistämiseksi suurempi 9490: Koko kieltolain voimassaoloaikana ovat määräraha, kuin mitä oli esimerkiksi viime 9491: kieltolain vastustajat koettaneet saada ylei- vuonna, jotta aatteellista raittiustyötä voi- 9492: .söön juurrutetuksi sen käsityksen, että kiel- taisiin tehdä laajemmassa mittakaava;ssa. 9493: tolaki on syypää rahamme alhaiseen arvoon, Kieltolain vastustajat väittävät, että var- 9494: puutavaran huonoon ulosvientiin, verojen sinainen raittiusväki ja kieltolain kannatta- 9495: suuruuteen, moraalin :vappeutumiseen, sivis- jat ovat luulleet, että kieltolaki taikavoi- 9496: tyksen alenemiseen y. m. semmoisiin seik- man tavoin yhtäkkiä muuttaisi olevaiset 9497: koihin. Mutta varmaa on, että jos kaikki olot niin hyviksi kuin mahdollista ja lopet- 9498: nuo merkkihenkilöt, jotka ovat asettuneet taisi kaiken väkijuomarikollisuuden. Mut- 9499: kieltolakia julkisesti vastustamaan, olisivat ta niin ei ole ollut asian laita. Sillä me 9500: lausuneet mielipiteenään ja vaatimukse- olemme ymmärtäneet, että tässä tarvitaan 9501: naan, että lakia on lojaalisesti toteltava ja pitkää ja hellittämätöntä kilvoittelua ja 9502: tarmokkaasti valvottava ja että sellainen si- ponnistusta. Mutta olen varma ,siitä, että 9503: -vistys, joka uhmaten rupee lakia polke- kun tämä alkuottelujen aika, niin sanottu 9504: maan, ei ole mitään hienoutta eikä oikeata ,kolmikymmenvuotinen sotamme", on tais- 9505: sivistystä, niin varmaankin olisi asianlaita teltu, niin toisin näitä asioita silloin ar- 9506: monessa suhteessa toinen, kuin mitä nyt on. vostellaan! (Ecl. Colliander: Niinkö pitkä 9507: Juomahimoaan ja perinnäistapojaan puo- sota?) 9508: lust-ellen ovat etenkin maamme sivistyneet Meillä on ennenkin tapahtunut, että 9509: ruotsa1aiset saattaneet rannikkorahvaansa eräänlaiset anomusehdotukset, jotka ovat 9510: surkeaan tilanteeseen. Siitä aikovat he loukanneet kansanvaltaisuutta tai tarkoitta- 9511: päästä siten, että kieltolaki kumottaisiin ja neet kieltolain kumoamista, ovat valiokun- 9512: väkijuomat entiseen ta.paan päästettäisiin taan lähettämättä tulleet hyljätyiksi. Niin- 9513: valloillensa. Mutta siihen me emme kui- pä kävi esimerkiksi vuonna 1919 ecl Est- 9514: tenkaan suostu. Ne tulot, jotka vapaasta landerin ja Hornenin ehdotusten, jotka kos- 9515: väkijuomaliikkeestä saataisiin, ovat ,Judas kivat eduskunnan kokoonpanoa ja kielto- 9516: Iskariotin verirahoja, joita tulee kauhistua. lain hylkäämistä. Samaten v. 1921 tehtiin 9517: Koska ed. Kares viime tiistaina täällä ed. Palmgrenin sebi ed. Osterholmin ja ed. 9518: moitti Raittiuden Ystäviä siitä, etteivät ne von Bornin anomusehdotuksille kieltolain 9519: ole pysyneet omana alallaan eivätkä ole kumoamisesta ja uuden al'koholilainsäädän- 9520: tehneet aatteellista raittiustyötä, niin minä nön saamisesta. 1\Iolem,mat anomusehdo- 9521: puolestani torjun moiset syytökset. Se on tukset jätettiin valiokuntaan lähettämättä 9522: pysynyt kannallaan ja toiminut voimainsa 100 äänellä 50 vastaan. 9523: mukaan aattoollisenkin raittiustyön hy- Koska ed. Schaumanin anomusehdotus 9524: väksi. Missään maassa ei ole sosialisteissa on lähtenyt kieltolain tappamisyrityksessä, 9525: ja työväenluokan parissa raittiusaate saa- ja koska se on muodoton ja kallishintainen 9526: nut sellaista kannatusta, kuin Suomessa ja ja tarpeeton, niin olisi viisainta, että sitä 9527: siihen on osalt3!an vaikuttanut Raittiuden ei lähetettäisi valiokuntaan makaamaan ja 9528: Y si:äväin ja ennen kaikkea tohtori Hele- hautautumaan, vaan että se heti hylättäi- 9529: nius-Seppälän jalo työ. Sentähden onkin siin. Mutta koska monet raittiusmiehetkin 9530: raittiusharrastuksena ja kieltolain kanna- pitävtit sen parempana, että asia lähetetään 9531: tuksella kansassa luja perusta. valiokuntaan, niin minä puolestani en sen- 9532: Vielä mainitsen erään seikan. että kireä Htän tahdo tehdä eri ehdotusta sen suhteen. 9533: toimeentulo ja vaikea rahatilanne ovat kyl- Lausun vain sen toivomuksen. että se va- 9534: lä vaikeuttaneet suuresti heidän työtään, liokunnassa niin nopeasti kuiU: mahdollista 9535: kuten myöskin kaikkea vapaata aatteellista l1 ;vlättäisiin. 9536: työtä. Luonnollista on myöskin ollut, että 9537: kieltolakiesitelmissä ja raittiusesitelmissä Ed. Schauman: Pidän tarkoituksen- 9538: <>n usein kosketeltu kieltolakia, koska aika mukaisempana käyttää tällä kerta~ suo- 9539: ja tilanne ovat sitä edellyttäneet. Mutta yhä menkieltä, mutta toivon samalla, että ei 9540: .enemmän nyt, kun uusi, vasta korjattu kiel- liian ankarasti arvostella minua kielel1i- 9541: tolaki on astunut voimaan, tullaan varsi- se1tä kannalta. 9542: 172 Perj21rutaina 2t9 'P· syyskuu ta. 9543: 9544: 9545: Minä voin sivuuttaa ed. Kärjen lausun- maan eikä sitä kumottaisi. Minä en vaadi- 9546: non. Asia on se, että kun kaikki kiellon kaan yleistä kansanäänestyksiä koskevaa 9547: suuremmat profeetat ovat poistuneet tästä lakia, jonka mukaan sitten voisi toimeen- 9548: eduskunnasta, niin nousee sitten pienem- panna äänestyksen kiellon pysyttämisestä 9549: piä profeettoja. Ja niiden lukuun on ensi tai kumoamisesta. Vaadin ainoastaan lakia 9550: sijassa asetettava ed. Kärki. Minä vaan tätä tapausta varten, lakia, missä määrä- 9551: tahdon huomauttaa siitä, että hän puhui tään, että noin kahden vuoden kuluttua, 9552: Ruotsin äänioikeusoloista tavalla, joka oli kun on saavutettu riittävä kokemus kielto- 9553: aivan vaara. Hän ei tietänyt, että ensi lain vaikutuksista, erityisesti myöskin ny- 9554: kamari valitaan aivan toisella tavalla nyt kyisen kieltolain vaikutuksista, ja kun vi- 9555: kuin ennenmuinoin - ja silloisista oloista rallisen tutkimuksen tulokset on saatettu 9556: hän puhui. Mutta se sikseen. julkisuuteen, että silloin toimitettaisiin 9557: Tahdon palata siihen parempaan lau- kansanäänestys siitä, onko kieltolaki edel- 9558: suntoon, jonka täällä antoi viime täysi- leen pysytettävä vai onko se kumottava 9559: istunnossa ed. Kares. Minä sanoin ,parem- ja korvattava toisella alkoholilainsäädän- 9560: paan", ja se on suhteellinen sana. nöllä. Pitää ottaa huomioon, että kielto- 9561: Ed. Kares alkoi ja lopetti puheensa sillä, laki on poikkeuslaki, se ei ole tavallinrm 9562: että hän ei vastusta anomukseni lähettä- laki. Ed. Voionmaa täällä viime keväänä 9563: mistä valtiokuntaan, mutta samalla toi- kutsui sitä taistelulaiksi. Minä tahdon 9564: voi, että se siellä hautautuisi. Se tahtoo kutsua sitä ainoastaan poikkeuslaiksi. Se 9565: sanoa, että hän, ed. Kares, itse teossa ei on sellainen laki, jonka valvonta vaatii eri- 9566: tahdo asian valmistelua valiokunnassa. tyisiä toimenpiteitä ja erityisiä kustannuk- 9567: Koska nyt hyvin harvoin on tapahtunut, sia. En tunne mitään toista lakia, joka 9568: ettei anomusehdotuksille suoda valiokunta- olisi verrattava tähän kieltolakiin. Se on 9569: valmistusta, niin ed. Kareksella on kai ol- niin paljon suurempi ja korkeampi kuin 9570: lut hyvin päteviä syitä kantaansa. kaikki muut, ja siitä syystä olisi minusta 9571: Ed. Kärki tosin lausuu. että kun on ano- myös sitä kohdeltava toisella tavalla ja 9572: musehdotuksia, jotka loukkaavat kansan- poikkeuksellisesti toimeenpantava aanes- 9573: valtaisuutta, niin silloin ne tapetaan heti. tys sen voimassaolemisesta tahi ei. Jo- 9574: Voi olla, mutta en vain ymmärrä, että kainen ymmärtää, että jos sellainen äänes- 9575: tämä minun anomusehdotukseni loukkaisi tys antaa lain kumoamista puoltavan tu-- 9576: kansanvaltaisuutta. Ehdotus jossa vaadi- loksen, niin se ei enään voi jäädä voi- 9577: taan kansanäänestystä yhdestä laista, se maan, mutta että toiselta puolen, jos 9578: muka loukkaa kansanvaltaisuutta! Minä äänestys antaa päinvastaisen tuloksen, 9579: vetoan vasemmistoon: onko siinä todella niin siitä on epäilemättä tukea kieltolaille 9580: loukkaus kansanvaltaisuutta kohtaan? Se ja sen toimeenpanolle. Että tämä ajatus 9581: loukkaa kyllä äärimmäisten raittiusmielis- nyt olisi niin muodoton ja mahdoton, ettei 9582: ten tunteita. Mutta se on aivan toinen asiaa tarvitsisi ollenkaan pohtia valiokun- 9583: asm. 1 nassa, sitä en voi käsittää. Kieltolakiasia 9584: Ed. Kares mainitsi yhtenä syynä vas- on kuitenkin, miltä kannalta tahansa sitä 9585: tustavaan kantaansa sen, että anomusehdo- katsoo, epäilemättä perin tärkeä asia. 9586: tukseni on aivan muodoton. Kansanäänes- Toisena syynä mainitsi ed. Kares Vas- 9587: tykset tapahtuvat jostakin eduskunnan hy- tustavalle kannallensa sen, että kansan- 9588: väksymästä laista, ennenkuin se astuu voi- äänestys on sitä huonointa kansanval- 9589: maan, taikka jostakin lakiehdotuksesta, taisuutta tai huonointa kansanvaltaa. Se 9590: mutta minä ehdotan kansanäänestystä jo on erehdys. Sveitsin esimerkki ei osoita 9591: voimassaoleva,sta laista. Aivan oikein. sitä, että referendum, kansanäänestys, olisi 9592: Referendumi on yleensä sitä laatua kuin sitä huonointa kansanvaltaa. Päinvastoin. 9593: ed. Kares mainitsi. Mutta toiselta puolen Kun sveitsiläinen Ahvenanmaan selostaja 9594: juuri alkoholilainsäädännön alalla on aina- Caloander kävi täällä, ja kun puhuin hä- 9595: kin Amerikassa toimitettu kansanäänestyk- nen kanssaan kansanäänestyksestä, niin 9596: siä jo voimassaolevista laeista. Niin tapah- hän sanoi: me emme Sveitsissä voi ajatella 9597: tui es,m. Mainen valtiossa vuonna 1911, valtiolaitostamme ilman kansanäänestystä~ 9598: jolloin hyvin niukalla enemmistöllä pää- se on siksi juurtunut kansaan, ja se on 9599: tettiin, että kieltolaki edelleen jäisi voi- aina hyvin toiminut. .Ta mikäli minä olen 9600: K·wns,aaJä'äln€Sltys lkieltJolaista. 173 9601: 9602: 9603: tutkinut valtiotieteellistä kirjallisuutta, väkijuomia, spriitä veden kanssa j. n. e., 9604: niin olen huomannut, että yleensä konser- vaikuttaa huonosti. Minä kysyn: missä 9605: vatiiviselta, vanhoilliselta kannalta sitä muualla voisi esim. tapahtua sellaista kuin 9606: suositaan. Siitä syystä on myöskin vapaa- äsken Tampereella tapahtui eräässä ilta- 9607: herra \V rede äskettäin puoltanut sen ot- massa, jonka toimeenpani sosialistinen tai 9608: tamista meidän valtiosääntöömme. Siis ei sosialidemokraattinen voimisteluseura? Täs- 9609: suinkaan voi sanoa kansanäänestyksestä tä kerrotaan eräissä sanomalehdissä. mutta 9610: yleensä, että se on mitä huonointa kansan- ei kaikissa - ja minä olen tamper~laiselta 9611: valtaa. Joka tapauksessa, vaikka se sitä sosialidemokraatilta, joka oli ennen täälh 9612: olisikin, niinkuin ed. Kares väittää, niin eduskunnassa, saanut tietää, että täm~i 9613: se minusta ei kuitenkaan riittäisi anomuk- uutinen on aivan oikea - , kerrotaan näin: 9614: sen jättämiseen ilman valmistelua. ,Viime lauantaina" - se oli syyskuun 9 9615: Mutta pääsyy ed. Kareksen ja muiden päivänä- ,piti voimistelu- ja urheiluseura 9616: vastahakoisuuteen anomukseeni nähden on , Tampereen Yritys" iltaman Tampereen 9617: luultavasti aivan toinen. He pitävät, niin- vapaaehtoisen palokunnan talolla. Tilai- 9618: kuin ed. Kärkikin, kieltolakia ratkaistuna suuteen oli saapunut runsaasti humalaisia. 9619: asiana, res judicata, johon ei saa kajota joita iltamassa ollut poliisikonstaapeli poisti 9620: - paitsi silloin kuin se on uusien koven- iltamahuoneesta noin nelisenkymmentä. 9621: nuksien tarpeessa. Kieltolaki on tavallaan Kun miespuolinen iltamayleisö alkoi olla 9622: tullut epäjumalaksi, jonkunlaiseksi feti- miltei järjestään humalassa, oli poliisin 9623: schiksi, jota sen ystävät palvelevat (Ed. keskeytettävä iltama. ,Järjestystä ylläpi- 9624: Hakkila: Ja viholliset pelkäävät!) Siitä täneen poliisikonstaapelin takki revittiin 9625: syystä pitää vaijeta asiasta, ei saa puhua, kahakassa pahanpäiväisesti, ja oli hänen 9626: ja kaikki yritykset, joita voisi tulkita si- ammuttava varoituslaukaus, jolloin kuula 9627: ten, ettei ole kaikki, niinkuin pitäisi olla, osui erään räyhääjän käsivarteen haavoit- 9628: on tukahutettava. säälittä tukahutettava. taen sitä lievästi. Toimitetussa välitutkin- 9629: Tämä nyt tosin on ymmärtääkseni heik- Ilossa ilmeni, että miltei koko iltamayleisö 9630: kouden merkki, ja sellaisena sitä käsite- oli ollut humalassa." Sellaista ei voi aja- 9631: tään sekä täällä että ulkomailla. tella missään muualla kuin kaikkein rait- 9632: Nykyinen tilanne raittiusalalla on mi- tiimmassa maassa, Suomessa. Ja koska 9633: nun ja monen muun silmissä kerrassaan minä nyt luin sanomalehtiuutisen, niin 9634: surkea. Ed. Kareskin myöntää, ettei se tahdon vielä lukea muutamia rivejä pro- 9635: loistava ole. Mutta hän sanoo: kieltolaki fessori Serlachiuksen äsken julkaisemasta 9636: on tehnyt Suomen kaikkein raittiimmaksi kirjoituksesta ,Lakimies" -aikakauslehdes- 9637: maaksi Euroopassa. Minä jo viime istun· sä. Hän sanoo: ,Huolimatta siitä, että 9638: nossa huusin, että se on ollut kaikkein väkijuomien kulutus on vähentynyt, on 9639: raittiin maa Euroopassa jo kieltolakia en- juomatapa muuttunut entisestään yleisvn- 9640: nen, ja siihen ed. Kares vastasi: se oli sil- hingollisemmaksi. Juomatapa on maistu- 9641: loin suhteellisesti raittiin maa, mutta nyt nut. Olisiko kukaan vielä vuosikymmen 9642: se on enemmän kuin suhteellisesti rait- sitten pitänyt mahdollisena, että sivisty- 9643: tiin maa! Minä ymmärrän, että jos puhu- neet naiset ja m~ehet alentuisivat julkisissa 9644: taan siitä, että joku on rikkain tai joku on ravintoloissa juomalaseista tai kahviku- 9645: köyhin tai joku on raittiin, niin se edellyt- peista nauttimaan taskumateissa mukanaan 9646: tää jo vertailua, suhdetta. Nimittäin, ei kuljettamaansa Viron viinaa? Tahi luu- 9647: voi puhua siitä, että joku on suhteetto- leeko kukaan, että on yhteiskunta-eetilli- 9648: masti raittiin tai köyhin tai rikkain. seltä kannalta katsoen yhdentekevää, juo- 9649: Mutta on eri käsityksiä logiikasta, kuten daanko avoimesti miesten tavoin vai- 9650: muistakin asioista. Asia on se, että Suomi ko salaa pöydäm alle piilotetusta pullosta 9651: jo ennen sotaa oli ja nytkin edelleen on kuten luvattomilla jäljillä olevat ainakin'? 9652: raittiin maa Europassa, jos otetaan huo- Tekopyhän ja ulkokullatun virallisen alko- 9653: mioon vain alkoholin kulutus. Mutta jos holittomuuden alla piilee meillä aina ja 9654: väärinkäyttö ja sen ilmaukset otetaan huo- joka paikassa suorastaan inhoittava sala- 9655: mioon, niin Suomi ei ole ollut eikä ole juonti. Suomeen on syntynyt erityinen 9656: raittiin maa - kaukana siitä. Se seikka, laji alkoholiprostitutiota, kirjoitti täydellä 9657: että nyt juodaan paljon enemmän väkeviä syyllä kotimaahan palattuaan eräs tämän- 9658: 174 Perj.all!t.aina 2'9 •p. ,gyyS!kuuta. 9659: 9660: 9661: kesiiisessä kong1'essissa t:ii:illä kflynyt ulko- i hoo sen moraalin, ei voi olla kansalle sm- 9662: maalaiuen sanomalehtimies. .ros hänellä naukseksi." 9663: olisi ollut pitempi aika tutustua nykyaikai- Näin professori Serlachius. Minä tahdon 9664: siin juomatapoihin, olisi hän varmaankin omasta puolestani tähän lisätä, että kielto- 9665: lisännyt, että tänne ennen kaikkea on syn- lain koventaminen ei ole tuottanut mitään 9666: tynyt erityinen laji alkoholi-i tsesaastu- parannusta. Täällä Helsingissä ja ran- 9667: tusta." .Ja professori Serlachius lausuu nikkoseuduilla on Viron spriitä ja alkoholi- 9668: edelleen: .,Raittius on yhteiskunnalle kal- juomia ostettu tänä kesänä halvemmilla 9669: lisarvoinen hyve, sitä ei kukaan kiellä. hinnoilla kuin koskaan, niin on minulle il- 9670: Mutta sitäkään hyvettä ei yhteiskunta saa moitettu luotettavalta taholta .•Ja se todis- 9671: ostaa liian kalliisti, panemalla vaaran alai- taa, että tarjonta on suurempi nyt, sillä 9672: seksi tahi uhraamaHa vieläkin korkeampia kysyntä ei toki ole vähentynyt. .Juopu- 9673: siveellisiä arvoja. Kieltolaki on, sen musrikkomukset, jotka jo olivat laskeutu- 9674: myöntänevät sen puoltajatkin, johtanut niin neet, niitten luku on nyt viime kuukau- 9675: lukuisiin ja julkisiin lainrikkomuksiin, että f'ina taas tuntuvasti kasvanut. 9676: se riistää lailta yleensä miltei kaiken auk- Ed. Kares tosin myöntää, ettei kaikki 9677: toriteetin. Se panee lain pyhyyden niin ole niinkuin pitäisi olla, mutta hän ei 9678: kovalle koetukselle, että tämä on ilmeisessä löydä mitään muuta parannuskeinoa, koska 9679: vaarassa. Kerrassaan väärin on lohdut- tietysti kieltolakiin ei saa kajota, koska 9680: tautua sillä, että kaikkia muitakin lakeja sitä ei saa muuttaa, kuin että huutaa po- 9681: vastaan on rikottu ja rikotaan ilman että liisia, haukkua sanomalehdistöä ja ylistää 9682: kenenkään päähän on pälkähtänyt tällä pe- ilmiantajia. 9683: rusteella vaatia lakien peruuttamista. Luu- Poliisilla on erittäin arka ja vaikea 9684: lisi kuitenkin ilmeiseksi, että tässä suh- asema kieltolakiin nähden, sillä sen täytyy 9685: teessa on olemassa valtava ero yksityisten valvoa lain ylläpitämistä, jota yleisesti 9686: ilmiöiden ja joukkoilmiön välillä. Mitään rikotaan siitä yksinkertaisesta syystä, että 9687: lakia Yastaan - ei edes sota-ajan säännös- yleisesti ei katsota rikokseksi ottaa pieni 9688: telylakeja vastaan - ole meillä rikottu ryyppy silloin tällöin. Luuletteko, mitä 9689: niin julkisesti ja julkeasti kuin kieltolakia sanomalehdistöön tulee, että se ei kannat- 9690: vastaan. Se vahinko, minkä kieltolaki taisi kieltolakia, jos yleinen mielipide olisi 9691: täten aikaansaa yhteiskunnalle, voittaa mo- kieltolain kannalla. Kyllä sanomalehdistö 9692: nin verroin sen hyödyn, minkä se tuottaa on sellainen, että se antaa johtaa itsensä 9693: vähennetyn alkoholikulutuksen muodossa. tällaisessa kysymyksessä. Ei se ole huo- 9694: Monella muullakin tavalla vaikuttaa kiel- nompi kuin yleinen mielipide, vaan se on 9695: tolaki haitallisesti julkiseen moraaliin. Vain vain yleisen mielipiteen ilmaisu. (Edus- 9696: muutamia esimerkkejä siitä. Joka elää ran- kunnasta: Suomalainen yleisö ei uskalla.) 9697: nikolla, hän ei ole voinut olla huomaamat- ,Ja taas vaatia sanomalehdistöltä, että se 9698: ta sitä siveellistä tuhoa, minkä kaikkialla lakkaisi arvostelemasta lakia, kuten tämän 9699: kukoistava salakuljetus on aikaansaanut kaupungin raittiuslautakunta kuuluu vaa- 9700: kalastajaväestöön. Salakuljetus on siihen tineen Helsingin kaupungin poliisimesta.- 9701: määrään tuottavaa, ettei sen kanssa kyke- rilta, vaatia, että se lakkaisi arvostele- 9702: ne kilpailemaan mikään rehellinen työ. Ta- masta lakia taikka, että se sivuuttaisi 9703: hi uskooko kukaan, ettei yleisön oikeus- kaikki ne räikeät epäkohdat, jotka kielto- 9704: käsitykseen, voisi sanoa julkiseen omaan- laki on synnyttänyt, se minusta olisi ai- 9705: tuntoomme, vaikuta tylsyttävästi, että ap- van väärin. 9706: teekkimme ovat muuttumaisillaan väkijuo- Kaikkein enimmiten minua kummas- 9707: mamyymälöiksi, joista lain varjolla myy- tuttaa ed. Kareksen puhe ilmiantamisesta, 9708: dään väkijuomia nimellisesti lääkkeinä, ja minun täytyy lukea, mitä hän lausui; 9709: mutta kaikkien tieten tosiasiallisesti nau- se oli siksi merkillistä, että se on kahdesti 9710: tointoaineina käytettäviksi, ja että pirtu- pöytäkirjaan otettava. ,Ei voi olla ihmet- 9711: resepteistä on tullut käypä kauppatavara? telemättä", lausui ed. Kares pikakirjoituk- 9712: Luetteloa voisi jatkaa miltei loppumatto- sen mukaan, ,mitenkä sanomalehdistössä, 9713: miin. Ylläolevat esimerkit riittänevät varsinkin ruotsalaisessa sanomalehdistössä, 9714: kuitenkin osoittamaan, että kansan raitis- mitenkä kevyellä kädellä siellä leimataan 9715: tuttaminen lain avulla, joka kokonaan tu- urkkijoiksi, nuuskijoiksi, ilmiantajiks1 9716: 175 9717: 9718: 9719: kaikki ne, jotka todellakin uskaltavat il- toimiva komennuskunta, ja mikäli mma 9720: moittaa poliisiviranomaisille kieltolain rik- aivan luotettav-alta taholta olen saanut tie- 9721: kojia. Nämä ilmiantajat rinnastetaa.n en- tää, niin suureksi osaksi on siinä komen- 9722: tisen sortoajan ilmiantajain tasolle, ne py- nuskunnassa erotettuja Helsingin polii- 9723: ritään tekemään halveksituiksi yhteiskun- seja. Ja entäs nämä raittiuslautakuntien 9724: nan ja kansan keskuudessa. Ja kuitenkin valvojat! Kyllä niistäkin olisi yhtä ja 9725: minä voin kansan elämää tuntevana, sel- toista kerrottavaa, mutta en viitsi puhut~. 9726: laisena, joka on liikkunut sen keskuudes- sellaisista. Parhaimmistoon ne eivät mis- 9727: sa, herroille vakuuttaa, että ne kansalai- sään tapaukse,ssa kuulu. Ja vielä merkil- 9728: set, jotka todella ovat uskaltaneet ilmian- lisempää on, että muutenkin taistelussa 9729: taa sala-viinankauppiaita, uskaltaneet il- kieltolain puolesta, esimerkiksi valtion niin 9730: miantaa salaviinanpolttajia, ne ovat yh- runsaasti kannattaman kieltolakiliiton pal- 9731: teiskunnan, pitäjien, kyläkuntien ja seu- veluksessa käytetään henkilöitä, joiden en- 9732: rakuntien parhaimmistoa. Ja he usein te- tisyys ja ominaisuudet ovat sellaisia, et- 9733: kevät ilmiautonsa todellakin suurella si- teivät nämät henkilöt muilla aloilla sopisi 9734: veellisellä rohkeudella tietäessään, että he mitenkään. Jos nyt lausutaan julki sellai- 9735: ilmiantaessaan näitä rikoksia voivat saada sia mielipiteitä kuin ed. Kares, niin nämä- 9736: erinomaisen paljon vastarintaa ja vihamie- hän ainekset voivat pian luulla, että ne to- 9737: lisyyttä naapureiden taholta. .Ja juuri della ovat niitä parhaita aineksia, joista ell. 9738: näitä parhaita aineksia, jotka todella itse- Kares on puhwmt, ja ne asettuvat sitten 9739: uhraavaisesti ja pelkäämättä tahtovat as- tuomareiksi ja tuomitsevat meidän muiden 9740: tua taistelemaan kieltolain puolesta, niitä kansalaisten tekoja. Kyllä on todella 9741: meidän sanomalehdistömme leimaa huo- kuilu ed. Kareksen ja hänen kannattajainsa 9742: noimmaksi kansanainekseksi, ur kkijoiksi, ja minun käsitteitteni välillä tällä alalla. 9743: kätyreiksi ja mitä milloinkin keksitään. ,Jos se henki, missä kieltolaki on pantava 9744: Se ei ole oikeata menettelyä." (Ed. Hak- toimeen on sellainen kuin ed. Kareksen, 9745: kila: Pois Ohrana.) Olkaa lev-ollisia, minä niin luullakseni täällä on taisteltava, kun- 9746: jatkan. Ed. Kares tosin varovasti puhun nes tämä siveellisesti alhainen, myrkylli- 9747: sellaisista ilmiannoista, jotka koskevat sa- nen henki musertuu, poistuu ja rehellisyys 9748: lapolttajia ja salakuljettajia, mutta hän taas maan perii. 9749: kyllä tietää, että kieltolaki edellyttää toi- Itse kieltolaistakin on taisteltava. Minä 9750: senlaisiakin ilmiantoja, jotka koskevat luulen, että lain kohtalo riippuu, -paitsi siitä, 9751: paljon lievempiä kieltolain rikkomisia kuin että lakia todeHa kannatetaan, etupäässä 9752: nämä, ja siis hänen sanansa voi tulkita ta- meidän kansainvälisestä asema1stamme. Ui- 9753: valla, jota minä pidän hyvin vaarallisena nä luulen, että me emme voi ainoana Itä- 9754: y hteiskunnallis-eetilliseltä kannalta. Kai- meren kieltomaana pysyä. Kun nyt Ruotsi 9755: kissa kunnollisissa piireissä, niin yläluokan väätti olla ilman kieltola:lria, niin meillä ei 9756: kuin työläisten, on tähän asti aina hal- ole naavureina kuin sellaisia maita, joissa 9757: veksien katsottu ilmiantajia. Niin, te alkoholin kulutus, alkoholin nautinto on lu- 9758: huudatte jotakin maalaisliiton penkeiltä, vallinen. Virosta en tarvitse puhua. Ruot- 9759: tahdon sitten sanoa teille maalaisliittolai- sin asia on selvä. Venäjästä kannattaisi vä- 9760: sille, että te ette itse halunneet asettaa edus- hän puhua, mutta minä en tunne nykyisen 9761: tajaehdokkaaksi, vaikka teillä kyllä oli ju- Venäjän oloja niin hyvin, että voisin var- 9762: ristien puute, erästä juristia ja entistä maan mitään sanoa. Toivon, että äärimmäi- 9763: upseeria, joka oli esiintynyt ilmiantajana. sestä vasemmistos:tn annetaan lisätietoja 9764: Tekin halveksitie ilmiantajaa, ja hän oli näistä oloista. Mikäli itse olen saanut tie- 9765: juuri tällä alalla esiintynyt ilmiantajana. tää, niin kuitenkin nyt ollaan aivan enti- 9766: Katsokaa, tekin olette parempia kuin itse sellään Venäjällä. Olen lukenut Tukholman 9767: luulette. Mutta ed. Kares, hän saarnaa nyt lehdessä - eräs kirjeenva.ihtaja. oli käynyt 9768: toista moraalia, toista moraalia kuin maa- Pietarissa ja hän kertoi sikäläisistä olois- 9769: laisliittokin noudattaa. Hän sanoo, että il- t a - ja olen tavannut myös erään meidän 9770: miantajat muodostavat kansan parhaim- entisen kauppaministerin - meillä on sel- 9771: miston. laisia jo useita - joka oli niinikään käynyt 9772: Ketkä nyt esim. viralliset ilmiantajat Pietarissa. .Ja nämät molemmat sanovat, 9773: ovat? Ensin on sisäministeriön alaisen<t että siellä elämä on tällä alalla aivan kuin 9774: 176 9775: 9776: 9777: oli ennen ,sotaa, niin että ~aikesta päättäen ' kahvi- ja. sokeritul:lit, että ne johtuvat 9778: alkqholilainsäädäntö on nyt sellainen, ettei yksinomaan siitä, että me emme voi verot- 9779: miss.ään ta.paukses,sa voi karahteerata Venä- taa alkoholia, joka on kuitenkin enemmän 9780: jää kieltolakimaa;ksi. Siis meillä ei ole mi- ylellisyystava.rana pidettävä kuin vehnä, 9781: tään naapureita, jotka olisivat samaUa kan- kahvi ja sokeri. Ja kyllä kansa alkaa ym- 9782: nalla täJssä kysymyksessä kuin me, ja se märtää, erttä kielto, jos sitä ylläpidetään 9783: vaikeuttaa meidän a.semruamme, eikö niin, niinkuin tähän asti on ylläpidetty, on suu- 9784: eikö se hirveästi kuitenkin vaikeuta mei- remmoista humbuugia. 9785: dän asemaamme? J,a sitten tulee vielä sel- Työläispiireissä luullakseni ajatellaan 9786: laisia vaikeuksia, jotka johtuvat meidän näin: Vastustus kieltolakia vastaan on nii- 9787: kauppasuhteistamme muiden maiden kans- tä herrain konsteja. Kieltolaki on heille 9788: sa, viinimaiden kanssa, niiden maiden kans- epämukavaa ja epämiellyttävää, siitä syys- 9789: sa, jotka tuottavat viiniä. Me tiedämme, tä he vastustavat sen toimeenpanoa, mutta 9790: että Espanja sovelluttaa maksimitariffiansa me tahdomme heille osoittaa, että heidän 9791: meitä kohtaan, joka merkitsee, että me me- on alistuttava lain alle, vaikka se onkin 9792: netämme 50-60,000 standerttia puutav;a- epämiellyttävä. Asia ei ole kuitenkaan sel- 9793: raa vientia:rtikkelina. Mikäli minä olen s:aa- lainen kuin työläispiireissä kuvitellaan. 9794: nut tietää, niin Ranskan kannan, silloin Muutkin kuin yläluokka rikkovat kielto- 9795: kun se solmi kauppasopimuksen Suomen lakia, sen te kyllä kaikki tiedätte ja se riip- 9796: kan:ssa, määräsivät poliittiset näkökohdat puu siitä, että tällaiset kiellot ovat liian 9797: eikä suinka;an se, ettei Ranska olisi tahto- paljon ristiriidrussa ihmisen luonnon kanssa. 9798: nut kaikin puolin muuten tehdä vaikeuksia , Sanoohan tanskalais-puoli-latinalaine11 9799: meill~ juuri kieltolain takia, ja pitää ottaa ! värssy näin: Naturam furca pellas ex, hun 9800: huomwon, että tämä kauppasopimus Rans- · kommer dog igjen, den Hex, turhaan koe- 9801: lmn kanssa on irtisanottava koska tahansa: ' tat ajaa -pois luonnon, hän tulee kuitenkin 9802: so-pimus on solmittu a;inoastaan yhdeksl takaisin, se noita. Sen asian ovat kyllä 9803: vuodeksi. Ja jos taas katsomme muita mai- Ruotsin sosialidemokraatit oivaltaneet, 9804: ta, missä on os.i:ttaisia taikka täysikieltoja kun suureksi osaksi, ehkä suurimmaksi 9805: olemassa, niin niillä mailla on ollut niin osaksi ovat äänestäneet kieltolakia vastaan, 9806: suuria vaikeuksia, että niiden on täytynyt ja myös Norjan kommunistit ovat ymmär- 9807: luo-pua kiellosta. Me tiedämme kaikki, il- täneet tämän a.sian, sillä viime vuonna 9808: man että minun tarvitsee kertoa siitä, mi- Trondh.iemissa -päätettiin, että kieltolaki- 9809: tcn on käynyt Islannin. Me tiedämme myös kohta heidän ohjelma,staan -poistettaisiin. 9810: kaikki, miten on käynyt taikka miten ovat Niin, te kieltolain kannat-tajat, te muo- 9811: olot muuttumaisillaan nyt juuri N orja.ssa. dostatte vielä suuren enemmistön tässä 9812: ~futta tämä ei merkitse mitään. huutavat eduskunnassa. Te ette tahdo, että tätä asiaa 9813: vastustajani, kieltolain klannatta.]at, ja niin valmisteltaisiin, sillä te tahdotte, että kiel- 9814: myös ed. Kares. Hän sanoi, että tämä kan- tolaista vaietaan. Mutta minä olen varma 9815: sa pitää kieltolain toimeenpanemista kun- siitä, että tästä a:siasta ei laka:ba puhumasta 9816: ni,anasiana, eikä ole sellaista suomalaista ennenkuin olot muuttuvat, .ia minä olen 9817: puoluetta, joka uskaltaisi kumota kielto- varma siitä, että te, jotka kanna:tatte kielto- 9818: lain, sillä ,se ryhmä palaisi tähäg edus'kun- lakia, ennen pitkää taasen tulette tänn~> yh- 9819: taan perin -pienenä ryhmänä. Alkää olko den sosialiministerin haahmossa ja tuotte 9820: niin varmoja siitä, voi tapahtua suuremnwi- uuden esityksen, miseä pyydätte kovennuk- 9821: nen mullistus ennen pitkää, jolloin puolue- sia nykyiseen kieltolakiin. Minä siis voin 9822: pomot huomaavat, että voi olla ehkä pa.rem- lopettaa näin: Näkemiin~ 9823: pi ottaa ohjelmaan kieltolain kumoaminen 9824: kuin sen kannattaminen. (Ed. Hakki1a: Ed. A. Jaska r i: Minun täytyy tun- 9825: Tulevatko trokarit silloin eduskuntaan?) nustaa, että minä olen hieman ihmetellyt 9826: Ei, kyllä teillä on trokarit puolellanne, sitä asiaa, että ed. Schauman on ollenkaan 9827: älkää puhuko niistä. Kyllä kansa jo alkaa voinut, ellen nyt sanoisi uskaltanut tehdä 9828: ymmärtää, että sa.toja miljoonia, jotka nyt nyt tämän esilläolecvan anomusehdotuksen- 9829: menevät juuri trokarien taskuihin, että ne sa kansanäänestyksen toimittamisesta kiel- 9830: mieluummin voisivat joutua valtion -pussiin, tolakiasiassa. Mutta hänen edellinen lau- 9831: .ia kyllä kansa kun vwlistetaan sitä, ymmär- suntonsa luulen antaneen minulle ,siihen 9832: tää, että nämät tavattoman korkeat vehnä-, va·stauksen ja. selvityksen. Hän nim. on nyt 9833: :todennut, että täältä eduskunnasta on pois- taa, on, että tuo varusväki on perin kirja- 9834: sa suuret profeetat ja näin ollen täällä voi vaa joukkoa ja, mikä myös on varmaa, on 9835: nyt tehdä kieltolakiasialle yhtä ja toista. se, että aivan harvoja poikkeuksia lukuun- 9836: Mutta eilen minä aivan väärin tunne, niin ottamatta Suomenlinnan päätoimistoon il- 9837: tämä ed. Schaumanin havainto on vähin- moittautuneet ovat laadulleen kunkin paik- 9838: :täin erehdys, sillä me pienet profeetat ai- kakunnan joko kaikkein yksinkertaisinta 9839: omme pitää huolta siitä, että meidän kiel- tai muuten huonointa ainesta, ja samanlais- 9840: tolaki, joka niin suurella vaivalla on saatu ta ainesta tulisi suurin piirtein olemaan 9841: .aikaan, että se tulee myös pysymään pys- myös se väestöosa, joka anotussa kansan- 9842: tyssä. Yllätyksenä tämä anomusehdotus äänestyksessä tulisi huutamaan kieltolakia 9843: kansanäänestyksen toimittamisesta kielto- kumoon. Minä pyytäisin herroille kieltolain 9844: lakiasiassa ei tullut kieltolain puolustajille. vastustajille suositella, että he sen jälkeen 9845: Ken on seurannut kieltolain vastustajien in- kuin vastaanotto Suomenlinnassa on päätty- 9846: nokasta taistelua, silloin kun kansamme nyt ja kieltolain ahdistamat ovat luette- 9847: raitistu ttamisen harrastajat puuhasi va t loidut, että he tekisivät, saatu luettelo 9848: .kieHolakia, sekä sittenkun tämä kieltolaki oppaanaan, eräitä tutkimusmatkoja noitten 9849: vihdoinkin saatiin voimaan, heidän yhtä uusien asiakkaittensa luokse heidän per- 9850: uskollista jarrutustaan sen noudattamisessa, sanalliseen tuttavuuteensa päästäkseen, ja 9851: .se saattoi jo silloin, kun Ruotsin kieltolaki- minä luulen, että nuo tutkimusmatkat olisi- 9852: taistelussa kakeil tiin kansanäänestyksellä vat erinomaisen terveellisiä kieltolain vas- 9853: täysikiellon vastustajien vaivoin saavutta- tustajain etumiesten vastaisten edesottamis- 9854: maksi voitoksi, jo silloin saatettiin joltisel- ten varalle. On kuulunut kuiskeita, että 9855: 1akin varmuudella odottaa, että kieltolain maahamme olisi perustettu erityisiä salai- 9856: vastustajat meillä ,länsimaisen kulttuurin" sia väkijuomankuljetusyhtiöitä, joitten joh- 9857: kiltteinä oppipoikina ryhtyisivät täälläkin dossa ei liene aivan tavallisia salakulje.tta- 9858: Ruotsin esimerkin mukaan puuha,amaan jia. Kun muistaa sen yleisen riemun, millä 9859: kansanäänestystä. Ja miten ollakaan ed. Suomen kansan eduskunnan hyväksymää 9860: Schauman on kuin .onkin lyönyt paperit kieltolakipäätöstä aikanaan maaseutuväes- 9861: ;pöytään, joissa hän anoo, että Suomen kan- tön parhaimmiston keskuudessa tervehdit- 9862: saneduskunta kehoittaisi hallitusta anta- tiin, niin ei todellakaan olisi odottanut, että 9863: maan vuoden 1923 valtiopäiville esityksen jo 1922 vuoden eduskunta joutuu tuhlaa- 9864: kansanäänestyksen toimittamisesta nyt maan kallista aikaansa kansanäänestyksen 9865: voimassaolevan ki~ltolain säilyttämisestä toimeenpånemista tarkoittavan anomuseh- 9866: taikka sen kumoamisesta. Varovasti kyllii dotuksen hautaamiseksi arkistojen pimen- 9867: ehdotetaan' anomusehdotuksessa, että aiottu toihin, sillä mihinkään muuhun tulokseen 9868: äänestys toimitettaisiin vasta sen jälkeen tämä eduskunta ei kai voine tässä asiassa 9869: kun eduskunnan jo aikaisemmin pyytämä tulla. 9870: ·selostus kieltolain vaikutuksesta on saa- Kieltolain vastustajain taholta on väitet- 9871: tettu julkisuuteen. Kuten tunnettu on ty, että nyt muka juotaisiin väkijuomia 9872: 'kieltolain kaatajien piireissä jo aikaisem- enemmän kuin koskaan muulloin ja viimei- 9873: minkin ollut puuhaa ja touhua melkoisesti. nen sellainen väitös saatiin kuulla edelli- 9874: On perustettu ei enempää ei:kä vähempää sessä, ed. Schaumanin lausunnossa. Samoin 9875: kuin oikein kieltolainvastustamisyhdistys on väitetty, että muka kieltDlakia rikotaan 9876: ja aivan viimeisillä viikoilla ovat kieltolain nyt enemmän kuin mitään muita lakeja, 9877: vastustajat löytäneet vallan mahtavan tu- jopa on oikein liikuttavalla tavalla kuvail- 9878: kikohdan. Itse valtakunnan päävarustuksis- tu sitäkin, miten tämän lain kautta lain 9879: sa Suomenlinnassa on sanomalehtitietojen kunnioituksen käsitys kansassa arvelutta- 9880: mukaan perustettu päätoimista, johon il- valla tavalla häviää. Tämä on sydämeen 9881: mottautumalla janoovaiset ainoastaan 1 käypää puhetta kylläkin, se tunnustetta- 9882: markan sisäänkirjoitusmaksusta saavat koon, mutta jos tuossa puheessa on perää, 9883: huolensa kantaa. Julkisuudessa ei ole nä- niin käsi sydämellenne, kieltolain vastusta- 9884: kynyt, miten paljon asianharrastajia on il- jat. Suurin syy mielestäni lankee heidän 9885: mottautunut tähän toimistoon, mutta minä toimintansa tuloksiin. Heidän ylimielinen 9886: uskallan sittenkin olettaa, että päämajaan kieltolain ja raittiuden uhmaamisensa kan- 9887: :ilmoittautuneita ei vallan peloittava armei- taa tällöin vain hyvän kouluutuksen hedel- 9888: ja ole. Minkä minä myös uskallan vakuut- miä. Mutta se ei todista suin•kaan kieltolain 9889: 9890: 23 9891: 178 PerjalllJtaina 219 .p . .syy.;;k,uuta. 9892: ---------------------------- ---------------- 9893: 9894: 9895: vahingollisuutia. Kun kieltolain yliolkai- levat kieltolain vaikutuksesta tässä maassa, 9896: nen arvostelu on alkanut -- sanoisinko -- niin ainakin minä uskallan vakavasti luul- 9897: oikeistoon kuuluvan yläluokan taholta, on la, että sa:atujen vastausten johdosta kan- 9898: esimerkkiä toki uskallettu ruveta kansan sanäänestysinnostus ehkä hyvärr joukon 9899: pohjakerroksissakin seuraamaan. Jos kielto- jäähtyisi. 9900: lain rikkoja maaseudulla joutuu rötöksis- Maailmansodan - aikana, jolloin ryssä 9901: tään kiinni, on hänen varma puolustuksensa määräsi meillä väkijuomarajoituksia, totel- 9902: heti, että juovathan herratkin tuomareista tiin ja voitiin niitä totella erinomaisesti. Ei 9903: poliiseihin asti, ja on suorastaan surkeata silloin perustettu vastustamisyhdistyksiä, 9904: seurata, miten tämä yllytys on löytänyt ei päätoimistoa perustettu silloin Suomen- 9905: maaperää useissa terveissä maalaisseuduis- linnaan eivätkä ed. Schauman kumppanei- 9906: sakin. Jos kunnalliset raittiudenvalvojat neen anoneet kansanäänestystä kieltoa vas- 9907: ovat velvollisuutensa täyttävien järjestys- taan. Melkein napisematta tyydyttiin. Ja 9908: viranomaisten avulla saaneet salapolton mitä varten tyydyttiin? Sitä varten, että 9909: maalla tukahutetuksi melko vähiin, on silloin oli olevinaan pakko. 9910: näitten aivan mahdoton saada eräiden lää- Tätä asiaa eduskunnan viime is.tunnossa 9911: kärien ja eläinlääkärien pirtureseptiteolli- käsiteltäessä tehtiin muistutus osaa sano- 9912: suus ja apteekkien viinakauppa lopetetuksi malehdistöämme vastaan, sanomalehdistön 9913: ja niin kauan kuin näin on, niin kauan heikosta raittiuden ja kieltolain ajamisesta. 9914: kuin järjestysviranomaiset, jopa tuomiois- Minä totean tämän saman. Meidän sanoma- 9915: tuimetkin katselevat läpi sormiensa kielto- lehtimiehemme, jotka ovat kerrassaan mes- 9916: lakirikoksia, jopa joskus itsekin samaan ri- tareita laatimaan artikkeleita joskus mel- 9917: kokseen laukeavat, niin kauan säilyy kan- kein tyhjästäkin, ovat liian usein osotta- 9918: sassa siihen pumpattu kieltolain ha1veksu- neet joko välinpitämättömyyttä, horjuvaa. 9919: misen käsitys. tai sitten tykkänään vastustavaa kantaa. 9920: Kieltolakia ja yleensä maamme raittius- Anottu kansanäänestys mielestäni on 9921: tilannetta on koetettu halventaa, kuten mahdoton, sillä nythän on kysymys äänes- 9922: täällä jo eräässä puheenvuorossa osoitettiin, tyksestä jo olemassaolevas,ta laista. Sitä- 9923: jos mahdollista, vieraissakin maissa. V ar- paitsi minä pitäisin sen hyvän joukon 9924: sinkin Ruotsin kieltolakitaistelus•sa näkyi- arveluttavana käytäntöön otettavaksi. Näin 9925: vät meikäläisten vastustajain näpit olevan luulisin olevan ainakin oikeiston kannalta 9926: pelissä, mutta sikäli kuin on saatu tietää, katsottuna. Sillä kansanäänestyksen tavak- 9927: lienevät eräät näpit siellä osaksi 'joutuneet si tultua, tullaan kenties sitä sovellutta- 9928: pihtiin. maan hyvinkin moniin oikeiston ja varsin- 9929: Mitä sitten tuohon usein toistettuun väit- kin ruotsalaisen oikeiston vaatimuksiin. 9930: teeseen tulee, että meillä muka nyt kielto- Itse tuota kansanäänestystä me raittiuspu- 9931: lain aikana juotaisiin enemmän kuin ennen hujat emme ensinkään pelkää, sillä aivan 9932: kieltolakia, sitä kai ei voitane vakavassa varmaan tulisivat kieltolain vastustajat 9933: mielessä tehdyksi ottaa. Niin suuresti on saamaan tässä asiassa hyvin ansaitsemansa 9934: se ristiriidassa olevien tosiolojen kanssa. ojennuksen. Mutta kun lisäksi kansamme 9935: Muutos parempaan päin on niin ilmeinen ja on jo aivan riittämään asti saanut äänes- 9936: kouraantuntuva, ettei ainakaan tosissaan tää, en ainakaan minä tahtoisi olla muka-- 9937: luulisi kenenkään päinvastaista uskottele- na uutta rasitusta tälle kansalle laittamas- 9938: van itselleen eikä muille. Tämän todistaa sa. Näin ollen täytyy minun ehdottaa, että 9939: jokapäiväinen kokemus kansan syvien ri- tämä anomus hylätään ja annetaan sille 9940: vien keskuudessa. Minä tahtoisin kysyä, hiljainen hautaus. Minä uskon, että arv. 9941: minkälainen mahtaisikaan meillä raittius- kieltolain vastustajat kyllä vähin erin tule- 9942: tilanne nykyoloissa olla, ellei meillä olisi vat huomaamaan, että tässä asiassa on työ- 9943: kieltolakia? Pelkkä ajatuskin tuohon jo läs potkia tutkainta vastaan. Samalla minä 9944: kammottaa. Minun mielestäni olisi erin- tahdon uskoa, että heidänkin asiansa on 9945: omaisen toivottavaa, että herrat kieltolain kerran oppia tietämään, mitä lainlaatija on 9946: vastustajat astuisivat a:la:s kansan pohja- kieltolakia Jaatiessaan tarkoittanut. 9947: kerrosten keskuuteen ja kY'syisivät esim. 9948: joittenkin työläisperheiden äideiltä laita- Ed. Kivi 1 i n n a: On kyllä jossakin 9949: kaupungeissa ja tehdas- ja tiheämmissä asu- määrin arveluttava:a ruveta käyttämään 9950: tuskeskuksissa, mitä he mahdollisesti arve- puheenvuoroa tässä asiassa, sen jälkeen 9951: 179 9952: ----- -------~-~-- 9953: 9954: 9955: 9956: 9957: kuin ed. Schauman jo etukäteen, taittaak- kemässä, niiden täytyy, suhtautukoot he 9958: sensa kärjen kaikilta perästäpäin tulevilta kieltolakiin miten tahansa, tosiolojen edessä 9959: lausunnoilta, suVlaitsi leimata meidät, jotka todistaa, että muutos oli huimaava. Sen si- 9960: tässä eduskunnassa puhumme kieltolain jaan, että, tosin vain sota-aikaisen kiellon 9961: puolesta, pieniksi profeetoiksi. Mutta kun vaikutuksesta, aikaisemmin elämä yleensä 9962: minulle ainakin persanallisesti on täysin oli siivoa kaupungeissa, harvoin näki juo- 9963: yhdentekevää, pitääkö ed. Schauman ja hä- puneita ja kaupungeista palaavat maalaiset 9964: nen hengenheimolaiserrsa minua pienenä tai olivat säännöllisesti raittiita, sen sijaan he- 9965: suurena profeettana tai profeettana ollen- ti kiellon kumoamisen ja n. s. ,shekkivii- 9966: kaan, niin täytynee, kun asia kerran on nan" jakamisen jälkeen saattoi melkein jo- 9967: tähän asteeseen johdettu, ottaa se käsitel- ka päivä jo kello 10 aamulla nähdä juopu- 9968: täväksi. neita, ja illalla oli elämä sellaista, että 9969: Me voimme lähteä siitä, mistä täällä paikalliset henkilöt eivät tahtonee.t lähettää 9970: yleensä on lähdetty, siitä myönnytyksestä, vieraitansa yksin kotiin, peläten heidän 9971: että raittiustilanne Suomessa ei suinkaan turvallisuuttaan, vaan lähtivät heitä saat- 9972: ole sellainen, kuin sen olla pitäisi ja sel- telemaan asestettuina. Se antrua jonkunlai- 9973: lainen kuin saattoi toivoa etukäteen. Minä sen käsityksen siitä, minkälaiseksi elämä 9974: voin siinä yhtyä ed. Karemseen eikä minun täällä Suomessakin saattaisi muodostua. Ja 9975: tarvitse siitä puhua sen enempää. Mutta mi- mitä maalaisiin tulee, niin joka kerta, kun 9976: nä voin myöskin yhtyä ed. Karekseen siinä, tätä ,shekki-viinaa" oli jaettavana kaupun- 9977: että raittiustilannetta ja kieltolain vaiku- gissa, joka kerta tapasi silloin kaupunkiin 9978: tuksia arvosteltaessa on otettava huomioon, palatessaan hevoS'kuormittain juopuneita 9979: minun mielestäni ainakin kaksi suurta te- ja hoilaavia maalaisia. 9980: kijää, jotka antavat täydellisesti väärän Mutta minä sivuutan tämän puolen tällä. 9981: kuvan kieltolain vaikutuksesta ja kielto- Toinen tekijä, joka minun ymmärtääkseni 9982: lain toimeenpanomahdollisuuksista, jos ne on otettava huomioon, jos tahdotaan todel- 9983: jätetään huomioon ottamatta. lakin arvostella kieltolain vaikutuksia ja 9984: Ensimäinen niistä on se, johonka hän jo mikä on kieltolain syy ja mikä ei ole sitä, 9985: viittasi. On nimittäin verrattain helppo on se tarkoituksellinen vastustus ja lain 9986: muodostaa itsellensä jonkinlainen kuva sii- rikkominen, se suoranainen saboteeraus, jo- 9987: tä, minkälainen olotila, minkälainen juopot- ta harjoitetaan etupäässä meidän yläluok- 9988: telu Suomessa olisi nykyi~ten olojen valli- kamille taholta. Ja minä lisäisin tähän kol- 9989: tessa, ellei kieltolakia olisi. V oida;an tietysti mantena tekijänä vielä meidän virkamiehis- 9990: sanoa, että tämä perustuu kuvitteluihin. tömme ylipäänsä perin leväperäisen ja ha- 9991: Mutta se ei ole pelkkää kuvittelua. Se, joka luttoman suhtautumisen kieltolain toteutta- 9992: tietää, mitenkä kaikki murrosajat, sellaiset miseen. Onhan, käyttääkseni juriidista ter- 9993: kuin sotatila ja suuret yhteiskunnalliset miä, onhan suorastaan notorista, että, vali- 9994: murros·ajat, mitenkä ne irroittavat yhteis- tettav,asti kyllä, suuri os.a meidän sivisty- 9995: kunnallisia siteitä, siveellisiä siteitä, mi- nei:stöstämme tarkoituksellisesti uhmaten 9996: tenkä ne yleensä saavat koko yhteiskunnan rikkoo ja vastustaa kielt~lakia. Siinä kau- 9997: käymistilaan ja mitenkä ne nostattavat niissa työssä on kyllä meidän ruotsalainen 9998: nautinnonhimoa ja piitta;amattomuutta sekä sivistynyt luokkamme etupäässä, se myön- 9999: kirjoitetuista laeista että siveellisistä la- nettäköön. Mutta täytyy myöntää toiselta 10000: eista, se voi erinomaisen helposti tällä pe- puolen, että se työ ulottuu myöskin, joskin 10001: rusteella muodostaa itsellensä kuvan siitä, heikennetyssä muodossa, suomalaisen sivis- 10002: minkälaista elämä Suomessa olisi, jos täällä tyneistön puolelle. Ja sen seurauksena saat- 10003: nytkin olisi vapaasti väkijuomia saatavissa. taa olla, että jossakin suomalaisessakin ryh- 10004: Sitäpaitsi oli noin 2 vuotta takaperin sillä, mässä saattaa olla löydettävissä yksityisiä 10005: joka siihen oli tilaisuudessa tai muuten ha- edustajia, jotka eivät ole kieltol-ain takana. 10006: lusi, mahdollisuus omin silminkin nähdä, Mutta minä luulen, että ed. Kares, joka 10007: millä tavalla väkijuomakiellon kumoami- ehkä tämän asian parhaimmin tiennee, hä- 10008: nen nykyisissä oloissa vaikuttaa juopotte- nen ei tarvinne mennä kovinkaan paljon va- 10009: luun ja vaikuttaa elämään. Minulla oli sel- semmalle ryhmästään, kun hän ei enää 10010: lainen tilaisuus 2 vuotta sitten eteläisessä lyhdylläkään löydä kieltolain vastustajia 10011: naapurimaassamme ja minä voin todistaa, ryhmien jäsenten joukosta. 10012: ja kaikki ne, jotka siellä olivat mukana nä- Niinkuin sanoin, meidän sivis'tyneistöm- 10013: 180 P.erjant.airua 29 'P· ,syyskuuta. 10014: 10015: me rikkoo lakia tarkoituk.sella, uhmaamal- takia, että heidän esimiehensä monta ker- 10016: la. Ei sen takia, että he eivät voisi olla sitä taa tekevät heille mahdottomaksi tarmok- 10017: noudattamatta, vaan sen takia, että he suo- kaan toiminnan. Minä tiedän tapauksia, 10018: rastaan tahtovat lakia rikkoa tehdäkseen .iolloinka raittiusmieliset järjestysviran- 10019: sen mahdottomaksi. He laskevat koko sen omaiset, jotka olisivat halukkaat valvomaan 10020: arvovallan mikä sivistyneistöllä on, vaa- kieltolakia, eivät sitä kunnolla uskalla teh- 10021: kaan saadak.sensa ja tehdäksensä kieltolain dä sen takia, että heillä silloin täytyy olla 10022: rikkomisen miehuulliseksi teoksi, sivisty- kaikki asiansa niin erinomaisen selvillä, 10023: neisyyden merkiksi, kehittyneisyyden mer- että he eivät missään suhteessa takerru mi- 10024: kiksi, vapaamman, avaramman maailman- hinkään lain koukkuun, jonka heidän esi- 10025: katsomuksen ja muun sellaisen merkiksi. miehensä ja tuomarit asettavat heidän 10026: Koetetaan saada syntymään jonkunlainen eteensä. Ja he väittävät ja sanovat, että 10027: yhtäläisyysmerkki kieltolain rikkomisen ja tuntuu siltä, kuin tuomarit toisinaan suo- 10028: sivistyneisyyden välille. Ja meidän kan- rastaan -pitäisivät kieltolain rikkojan puol- 10029: samme keskuudessa on kyllä, valitettavasti ta, eikä niin aivan toisinaankaan, ja sen si- 10030: suomalaisissakin piirei,ssä ja kall'san syvien- jaan koettavat tehdä kieltolain rikkajaa 10031: kin rivien keskuudessa, sellaisia aineksia, ahdistavan poliisiviranomaisten aseman 10032: joihinka tällä tavalla saatetaan vaikuttaa. mahdomsimman tukalaksi. Onko tämä sil- 10033: Tällä tavalla suorastaan, sanoisin minä, loin kieltolain vika, että sitä ei SMda nou- 10034: suggereemtaan, hypnotisoidaan kansaa. Ja datetuksi, kun tällaista ta-pahtuu ja tällais- 10035: jossain määrin siinä onnistutaankin. Mutta ta saatetaan -puhua? Mitä muuten tulee mei- 10036: minä uskallan sittenkin väittää, että ne ai- dän virkamiehistömme suhtautumiseen tä- 10037: nekset, joihinka tällä tavalla on saatu vai- hän lakiin, niin saattaa sattua vielä sel- 10038: kutetuk.si, ne ovat sittenkin ylipäätänsä, laistakin, että kansan mies, kunnollinen kan- 10039: melkeinpä poikkeuksetta, Suomen kansan san mies, paikkakuntansa paraita, joka il- 10040: huonoimpia ja heikompia aineksia. Ed. mestyy esim. nimismiehen kansliaan ilmoit- 10041: Schauman luetteli täällä esimerkkejä siitä, tamaan kieltolainrikoksia, että hän siellä 10042: mitenkä raa'aksi, mitenkä alentavaksi juo~ tapaa nimismiehen konstaapeleineen juo- 10043: potteluta-pa on Suomessa käynyt. Aivan -pottelemassa. Onko tällöinkin sitten kielto- 10044: totta, sellaiseksi se on käynyt. Mutta en lain vika, ettei tällainen nimismies -pane 10045: minä voi ymmärtää, että tämä on seuraus sitä toimeen? Saattaa sattua sellaisiakin ta- 10046: kieltolaista. Tämä on eräs seuraus siitä, pauksia - minulle on kerrottu sellainen 10047: että meidän sivistyneistömme on katsonut tapaus - jolloin poliisiviranomainen kiel- 10048: so-pivaksi mennä näin -pitkälle, minä sanoi- täytyi erään julkisen rakennuksen vahti- 10049: sin, suorastaan alentunut näin pitkälle, mestarin -pyynnöstä tulemasta asettamaan 10050: alentanut itsensä näin pitkälle saadakseen siellä syntynyttä meteliä ja häväistystä, 10051: kieltolain nurin. Se ei ole kieltolain hä-peä, ja se oli helposti ymmärrettävissä, sillä hä- 10052: se on Suomen sivistyneist-ön hä-peä, että nen olisi tarvinnut silloin asettaa syyttee- 10053: näin tapahtuu. (Keskustasta: Oikein!) seen henkilöitä, joiden kanssa hän joutuu 10054: Tämä saboteeraus menee niin -pitkälle, joka päivä tekemisiin ja kosketuksiin, ja 10055: että lain valvojat, ne, jotka tahtovat nou- jotka toimivat hänen esimiehinään. Onko 10056: dattaa kieltolakia, ja ne, jotka tahtovat val- tällöin kieltolain vika, jos ei tällaisissa 10057: voa sitä, ne tehdään -pilkanalaisiksi. Virka- oloissa saada sitä noudatetuksi? 10058: mies, joka tekee ykcsinkertaisesti virkavel- Ed. Schauman -puhui täällä paljon ilmi- 10059: vollisuutensa kieltolain noudattamisessa, se antajista ja siitä, mitenkä heihin tulisi hal- 10060: leimataan, varsinkin ruotsalai1sen herras- veksuen suhtautua. Minä pyytäisin kysyä, 10061: väkemme keskuudessa, kaikenlaisilla kau- olisiko ed. Schauman hengenheimolaisineen 10062: neilla nimillä ja koetetaan tehdä hänet hä- valmis asettumaan sille kannalle, että niitä 10063: peän ja pilkan alaiseksi. (Oikealta: Lapsel- henkilöitä, jotka ilmiantavat ja rangaistuk- 10064: lista!) Se on kyllä totta, että esimerkiksi seen saattavat ID\Uitakin rikoksia, esim. 10065: poliisien, .iärjes;tyksenvalvojain asema on sellaisia tekoja ja rikkomuksia, jotka täh- 10066: monta kertaa tavallista vaikeampi juuri tä- täävät meidän valtiosääntömme ja meidän 10067: män takia. Se ei o'le vaikea kieltolain takia, yhteiskuntamme kumoamiseen, olisi hal- 10068: vaan se on vaikea sen aseman takia, johon veksittava, että niiden ilmiantaminen ja 10069: meidän sivistyneistömme ehdoin tahdoin on rangaistukseen saattaminen, että se myös 10070: heidät asettanut .•Ta se on vaikea myös sen on halveksuttavaa ilmiantamista. Oltakoon 10071: 181 10072: 10073: 10074: sitten johdonmukaisia ja kohdeltakoon sa suureromoinen maara vaistarnaista kii- 10075: kaikkia samana lailla. Jos kerran rikolli- tollisuutta sitä sivistysperintöä kohtaan, 10076: sen ilmiantaminen ja rikoksen rangaistuk- jota he ovat lännestä käsin entisenä aikana 10077: seen saattaminen on häpeällistä, niin se on saaneet, ja hän sanoo uskovansa, että mei- 10078: sitten kauttaaltaan häpeällistä. Mutta jos dän ruotsalaisemme etuilevat tämän kiitol- 10079: se sitä on, niin mihinkä tuloksiin silloin lisuusperinnön kustannuksella ei niinkään 10080: joudumme tässä yhteiskunnassamme, mihin pienessä määrässä. Hän nimittäin ei sano 10081: se saattaa meidät? Ed. Schauman suvaitsi voivansa muulla tavalla käsittää ja selittää 10082: viitata, hän, joka niin paheksuu yksityisiin sitä tavatonta pitkämielisyyttä, millä Suo- 10083: henkilöihin kajoamista ja ilmiantoa, suvait- men suomalainen kansa suhtautuu meidän 10084: si saadaksensa tehoa puheeseensa viita ta ruotsalaisen y läl uokkamme esiintymiseen 10085: erääseen yksityiseen henkilöön, jota muka kieltolakiasiassa, jota hän kutsuu ja minä 10086: maalaisliitto ei ole asettanut ehdokkaaksi. pyydän käyttää tässä hänen omia sano- 10087: Minä jätän kuulijain tuomittavaksi, kuinka jaan: ,den lymmelaktiga, uppenbart rätts- 10088: ritarillinen tämä hänen tekonsa oli ja tyy- samhälls- och moralnedbrytande trafik, 10089: dyn vain sanomaan, että maalaisliitolla som den svensk-fiMka pressen bedriver isin 10090: saattaa olla monenlaiset syyt, minkä takia frenetiska kamp mot förbudslagen". Hän 10091: se ei suostu erikoista henkilöä ehdokkaak- lausuu nimenomaan, että Ruotsissa ei mis- 10092: seen asettamaan, ja ei ole lainkaan sanottu, sään tapauksessa suvaittaisi tällaista, niin- 10093: että kysymyksessäolevan henkilön taistelu kuin hän sanoo, ,vedervärdiga sabottage- 10094: kieltolain puolesta, kieltolakirikkomuksia trafik", vähemmistökansallisuuden puolelta. 10095: vastaan oli tässä yhteydessä mikään rat- Minä en ryhdy suomentama:an näitä sanoja, 10096: kaiseva asia, ja että se edes olisi luettava sen takia yksin'kertaisesiJi, että minä en 10097: asianomaiselle henkilölle miksikään epä- suomenkielestä löydä tarpeeksi meheviä sa- 10098: meriitiksi. noja vastaamaan näitä ruotsalaisia ja luu- 10099: Tähän sivlistyneistömme jokapäiväisessä len, että ne siinä muodossa juuri paraiten 10100: elämässä harjoittamaan saboteeraukseen, sii- maistuvat. 10101: hen on meidän ruotsalainen sanomalehdis- Tätä kaikkea työtä, tätä tälla:iJsta työtä, 10102: tömme yhtynyt. Se sisältää, varsinkin ruot- joka siis repii pohjan lain kunnioitukselta, 10103: salaisen puolueen pää-äänenkannattaja täs- repii pohjan siveellisiltä käisitte·iltä ja joka 10104: sä kaupungissa, miltei päivittäin kirjoituk- todellakin hajoittaa yhteiskuntaa, tätä 10105: sia, jotka suorastaan ovat leimattaV'at ke- kaikkea työtä, tätä kaikkea tekevät ne, jot- 10106: hoitukseksi lain rikkomiseen. Minun täytyy lm erikoisesti kehuvat olevansa ja tahtovat ' 10107: kysyä, ja minun on ainakin itseltäni täy- käydä yhteiskuntaa suojelevista. aineksista. 10108: tynyt monta kertaa kysyä, suvaitsisivatko Minun täytyy sanoa, että minä en jaksa 10109: meidän vimnomaisemme samanlaisia kehoi- ymmärtää yhteyttä tämän työn ja yhteis~ 10110: tuksia muiden lakien rikkomiseen . •Tos nii- kunnan suojelemisen välillä. He tekevät si- 10111: tä kerran ei suvaita toisiin lakeihin nähden, tä siitä huolimatta, että siitä todellakin on 10112: miksi sitten a:setutaan sille kannalle, että surkeita seurauksia heille itsellensä. Minä 10113: jotakin määrättyä lakia saa kehoittaa rik- tiedän tapauksia, jolloinka nuoret sellaisis- 10114: koma:an? Tämä meidän ruotsalaisen sano- ta perheistä, joissa isä ha.rjoittaa ~sellaista 10115: malehdistömme esiintyminen, se on herät- uhmailevaa tarkoituksellista juoppoutta, 10116: tänyt huomiota ulkomaillakin, se on herät- väkijuomaiin käyttöä, josta minä puhun, 10117: tänyt huomiota ja kiusallistakin huomiota minä tiedän tapauksia, jolloin nuoret ovat 10118: m. m. meidän läntisessä naapurimaa:ssamme tällaisistä perheistä lähdettyään ja tämän 10119: Ruotsissa, ja kun minulla nyt lienee syytä tavan opittuaan muutaman vuoden kulut- 10120: otaksua, että meidän ruotsalaisemme, itä- tua palanneet täältä Helsingistä ruumiilli- 10121: ruotsalaisemme täällä, antavat jonkun ver- sesti, henkisesti ja siveellisesti turmeltu-, 10122: ran arvoa ja merkitystä sille, mitä tulee neina. Nämä eivät suinkaan ole yksinäisiä 10123: itse Ruotsista, niin minä pyytäisin lyhyesti tapauksia. Sitä tapahtuu paljon ja meidän 10124: refereerata erään lausunnon, joka hiljattain ruotsalaisemme itse pitävät ääntä varsinkin 10125: on nähnyt päivän valon Pohjois-Ruotsissa siitä, Illlitenkä ruotsalainen rannikkoväestö 10126: ilmestyvässä Norra Wästerbotten-lehdessä. turmeltuu. Minä voin uskoa, että se sitä 10127: Kirjoittaja sanoo, lähtien toisesta yhtey- tekee. Kaikesta tästä huolimatta tätä työ- 10128: destä, että hänen ymmärtääkseen täytyy tä tehdään, tätä työtä, joka todellakin täy- 10129: suomalaisessa kansansielussa olla varastos- tyy, niinkuin minä alussa sanoin, täytyy 10130: 182 Per.j.aa:JJtain:a 29 1>· syy;SJkuut.a. 10131: 10132: 10133: elimineerata pois, ennenkuin voidaan muo- on takana ja tämän tähden pannaan nyt 10134: dostaa minkäänlaista käsitystä siitä, missä alttiiksi niin äärettömän paljon kuin tässä 10135: määrin kieltolaki olisi voimassa pidettävis- todellakin alttiiksi pannaan. 10136: s1i, jos 1'3itä kohtaava vastustus todellakin Minä voin yhtyä ed. Karekseen siinä, 10137: rajoittuisi ainoastaan niihin piireihin, joita että tämä olotila todellakin vaatisi paljon 10138: voi nimittää ja kutsua sanan varsinaisessa tarmokkaampaa aatteellista raittiustyötä, 10139: merkityksessä läpikotaisin rikoksellisiksi kuin mitä nykyään tehdään ja viime aikoi- 10140: ja siveellisesti turmeltuneiksi, ja elleivät nä- na on tehty, m\utta minä pidän kohtuutto- 10141: mä ainekset saisi sellaista kannatusta, kuin mana ja vääränä, että tämä vaatimus koh- 10142: ne nyt sa;avat meidän sivistyneistömme suu- distetaan ainoastaan nimenom·aisiin rait- 10143: ren osan taholta. tiusjärjestöihin. Minun ymmärtä:äkseni al- 10144: Minä olen tehnyt itselleni kysymyksen, kaa asema olla tai on jo kauan ollut sellai- 10145: minkä tähden meidän sivistyneistömille to- nen, ett.ä kaikkien niitten aatteellisten voi- 10146: dellakin tällaiseen työhön ryhtyy ja tällä mien, mitkä yleensä käytettävissä ovat, 10147: tavalla menettelee? Mitkä suuret ja tavat- tässä pitäisi tarttua asiaan. Minä en ajat- 10148: tomat arvot siinä ovat kysymyksessä? Mi- tele niin paljon tällä kertaa, tai en tahdo 10149: nun täytyy sanoa, että minä ymmärtäisin puhua tällä kertaa. niin p·aljon esim. erityi- 10150: tämän kaiken alttiiksipanon ja kaikkea sistä nuorisojärjestöistä ja muista sellai- 10151: uhmailevan tarstelun, jos todellakin voitai- sista järjestöistä. Ne ovat ylimalkaan 10152: siin todistaa, että kieltolaki voimaans:aatet- tehneet enemmän tai vähemmän työtä 10153: tuna tuottaisi tälle kansalle suuria tappi- tämän asian hyväksi. Minä tahtoisin käyt- 10154: oita ja suuria onnettomuuksia. Mutta minä t-ää tätä tilaisuutta nimenomiaan kohdis- 10155: pyytäisin kysyä, pystyvätkö ed. Schauman taakseni kehoituksen aatteelliseen työhön 10156: .ia hänen kanna.ttajansa todistamoon, millä erääseen henkiseen voimaan, joka kaikesta 10157: tavalla kie'ltolaki vahingoittaisi kansaa, jos huolimatta Suomessa on vielä verrattain 10158: se todeUa pantaisiin voimaan sillä tarmolla suuri ja jolla on verrattain paljon vaikutus- 10159: ja sillä auktoriteetillä, mitä meidän sivis- valtaa. Minä kohdistaisin sen nimenomaan 10160: tyneistömme arvovallalla ja meidän vir'ka- sen aatteellis,en työn tekijöihin, joiden 10161: miehistömme käytettävissä olevilla keinoil- joukkoon ed. Kares itse kuuluu. Meillä lie- 10162: la saataisiin ailma.n. Minä olen koetta.nut nee kai syytä toivoa, että tästä lähin saa- 10163: ajatella, mikä se suuri onnettomuus olisi, daan kuulla Pohjanmaan ehkä mainehik- 10164: joka meitä uhkaa ja jonka vuoksi meidän kaimmasta temppelistä voimakkaita sanoja 10165: olisi käytettävä tällaisia keinoja, keinoj.a, aatteellisen raittiustyön ja siinä sivussa 10166: jotka ovat laillisuuden rajojen ulkopuolella erikoisesti kieltolain puolesta, mutta minä 10167: ja joilla uhmataan kaikkia seurauksia. Mi- uskallan sen ohella toivoa, että jos kautta 10168: nä en voi niitä löytää. Minä en voi päästä Suomen kirkkojen tämä saarna kaikuisi, 10169: muuta kuin siihen tulokseen, että syynä on voimakkaana, kohdistaisi tuomion ja ran- 10170: se, että meidän sivi:styneistömme ei jaksa gaistuksen sanat sille osalle kansaa, joka 10171: sulattaa sitä ra.ioitusta, mitä tämä kielto- todellakin vielä antaa arvoa joko sisäisistä 10172: laki asettaa heille ja heidän elämäntavoil- tai ulkonaisista syistä kirkollemme, jos 10173: leen. Se on tämä, joka muodostaa psykolo- tämä tehtäisiin, niin paljon silläkin lailla 10174: gisen, sielullisen pohjan tälle kieltolain voitettaisiin kieltolain hyväksi. 10175: vastustamiselle. Ja minä olen vakuutettu, Täällä on nyt tehty alote, joka tarkoit- 10176: että lisäksi tulee vielä se tosiasia, että kiel- taa kansanäänestyksen voimaansaattamista 10177: tolain ovat voimaansaattaneet kansan syvät kieltolakiasiassa. Siitä on jo puhuttu pal- 10178: rivit, ne ovat asettaneet nämät kahleet, nä- jon, minkä takia se on outo ja muodoton 10179: mät esteet meidän yläluokkamme elämälle. meidän lainsäädännössämme. Minä en puhu 10180: Ja yläluokkamme, joka tähän saakka ja tällä kertaa siitä enempää. Minä kiinnit- 10181: entisinä aikoirra on tottunut siihen, että se täisin vaan vielä jonkun verran enemmän 10182: puolestaan säätää, kuinka kansan syvien huomiota erääseen näkökohtaan, jota täällä 10183: rivien on elettävä j·a olt.ava, se ei jaksa su- jo ed. Kärki lyhyesti kosketteli. Ed. 10184: lattaa sitä tosiasiaa, että nyt tahtoisi kan- Schauman tekee todellakin viisaasti, jos 10185: sanvalta ja kansan syvät riV'it sanella lakia hän pyrkii rajoittamaa.n kansanäänestyk- 10186: heille. Minä en pääse siitä mihinkään, että sen tähän yhteen nimenomaiseen tapauk- 10187: tässä on se psykologinen pohja, joka tässä seen, jota minä luulen täydellä syyllä voi- 10188: 183 10189: 10190: 10191: tavan nimittää ruotsalaisen yläluokan eri- keskuudessa jonkun ajan kuluttua tultai- 10192: koisharrastukseksi. Jos kerran kansan- siin siihen tulokseen, että vastustava kanta 10193: äänestysperiaate lakiin otetaan, niin en- kieltolakiasiassa voisi vaikuttaa jonkinlai- 10194: täpä jos meidän suomalaisten päähän päl- sena vaalinumerona. Se nyt vain taitaa 10195: kähtäisi alistaa muut ruotsalaisen yläluo- olla sillä lailla, että mitä ihminen niin 10196: kan erikoisharrastukset kansanäänestyksen hartaasti toivoo, siihen hän uskoo, ja minä 10197: alaisiksi? Mitähän siitä seuraisi? Minä pelkään, että ed. Schauman saa hyvin 10198: uskallan epäillä, ettei meidän ruotsalainen kauan odottaa tämän hartaan toivonsa täyt- 10199: ryhmämme voisi vaikuttaa mitään tai sa- tymistä. Sen minä kyllä uskon, että tästä 10200: nottavia Suomen kansan suureen enemmis- asiasta kauan tullaan taistelemaan ja kyllä 10201: töön sillä peukaloruuvilla, jolla se ase- kai me kaikki tulemme täällä vielä ta- 10202: mansa johdosta täällä eduskunnassa, voi paamaan toinen toisemme, kieltolain puo- 10203: vaikuttaa eduskunnan suomalaisiin ryh- lustajat ja vastustajat, monta kertaa, mutta 10204: miin yhtä ja toista. On siis siltä kan- kun ed. Schauman vakuutti, että tästä 10205: nalta katsottuna syytä kerran ja kahdesti asiasta ei lakata puhumasta siksi, kunnes 10206: miettiä, ennenkuin turvaudutaan tällaiseen kieltolaki saadaan kumotuksi, niin voin 10207: keinoon. minä myös vakuuttaa, että kieltolain puo- 10208: Omasta puolestani olisi hyvin saattanut lesta ei myöskään lakata taistelemasta, en- 10209: riittää kaikki se, mitä täällä on puhuttu nenkuin kieltolaki seisoo varmalla poh- 10210: ja tullaan vielä tänä päivänä puhumaan jalla. (Keskustasta: Oikein!) Ja minä voin 10211: tästä asiasta, ja sen jälkeen olisi voitu siis myöskin lopettaa sanomalla: ,Näke- 10212: tämä juttu pitää loppuunsuoritettuna, mut- miin!" 10213: ta minäkään en tahdo tehdä nimenomaista 10214: ehdotusta tämän anomuksen hylkäämisestä Ed. P e r ä l ä: Pyysin puheenvuoroa 10215: jo täällä eduskunnassa varsinkin siihen huomauttaakseni, että mielelläni esittäisin 10216: nähden, että eduskunta on lähettänyt va- tämän aiotteen tässä istunnossa hylättä- 10217: liokuntaan ehdotuksia, jotka kai nyt eivät väksi. Kun en kuitenkaan saanut varmaa 10218: cQle sentään enemmänkään harkinnan ar- selvää, esittikö ed. Jaskari tämän asian 10219: voisia kaikki kuin tämäkään ehdotus. hylättäväksi, niin pyydän jatkoksi edelli- 10220: seen hyvään lausuntoon ilman muuta eh- 10221: Siitä vain tahtoisin sanoa vielä sanasen, dottaa että tämä alote tässä istunnossa 10222: että kun tämä ehdotus naamioidaan kan- hylätään. 10223: sanvallan naamiolla, niin siitä todellakin 10224: voidaan sanoa, että ainakin tässä erikois- Ed. Kai 1 a: Täällä on pidetty lennok- 10225: tapauksessa se kansanvalta tulisi olemaan kaita puheita sekä kieltolain puolesta että 10226: huonointa laatua kansanvaltaa. Minä kä- sitä vastaan. Minulla ei ole aikomus pit- 10227: sitän nim. tämän asian niin, että tässä on kältä vaatia arvoisan eduskunnan tarkkaa- 10228: kysymyksessä meidän ruotsalaisen ylä- vaisuutta. Minä tahdon kiinnittää huo- 10229: luokkamme ja siihen liittyneen suomalaisen mion yksinomaan asian lainsäädännölliseen 10230: sivistyneistön yritys saada puolellensa ne puoleen. Suomen hallitusmuodon 2 §:ssä 10231: ainekset, ne suomalaiset ainekset, ne huo- sanotaan: ,Valtiovalta Suomessa kuuluu 10232: not, todellakin huonoimmat ja ala-arvoisim- kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoon- 10233: mat ainekset, jotka eivät pääse esille ja tunut eduskunta," ja V. J:n 1 §:ssä sano- 10234: jotka eivät saa ääntänsä kuuluville järjes- taan: ,Suomen suuriruhtinaanmaan val- 10235: tyneessä, valveutuneessa valtiollisessa elä- tiopäiville kokoontunut eduskunta edustaa 10236: mässä, ja niiden avulla toivovat he voi- Suomen kansaa." Perustuslain mukaan on 10237: vansa kaataa nurin järjestyneen, valveutu- siis eduskunta ainoa Suomen kansan oi- 10238: neen ja siveellisesti parhaan kansanainek- kea edustaja. Perustuslaki ei tunne ensin- 10239: sen tahdon. Ja tältä kannalta katsottuna kään mitään kansanäänestystä eikä sellai- 10240: tätä todellakin voi kutsua huonoksi kan- nen lainsäädäntömuoto kuulu meidän lain- 10241: sanvallaksi, sillä siinä yritetään vetoa- säädäntöön. Minä asetan senvuoksi mitä 10242: maan ainakin suomalaisen kansan, yli- suurimmassa määrässä kysymy ksenalai- 10243: päänsä sanottuna, huonoimpiin aineksiin seksi, olisiko tällainen kansanäänestys 10244: ja toivotaan niiden avulla päästävän voi- yleensä perustuslain mukainen. Oletetaan, 10245: tolle. Se on mahdollista, että ed. Schau- että kansanäänestys tuottaisi voiton kiel- 10246: man toivoo, että suomalaisten puolueide-n tolain puolustajille, mikä merkitys sillä 10247: 184 Perja;ll!taina 219 p. syyek,uuta. 10248: 10249: sitten olisi muu, kuin että laki on laki, 1 väcka och nära tanken på ett eventuellt 10250: niinkuin se on. Jos taas kansanäänestys upphävande av förbudslagen. 10251: tuottaisi voiton kieltolain vastustajille niin När förbudslagen blev verklighet, upp- 10252: olisi siitä se seuraus, että kieltolaki, joka togs en demoraliserande kampanj mot den- 10253: kuitenkin olisi voimassa, yleisön silmissä samma i den ledande tidningspressen .. 10254: menettäisi vielä enemmän arvoansa kuin Föreliggande petitionsförslag är enligt min 10255: nyt. Se olisi omansa mitä suurimmassa uppfattning ett led i denna illojala, ofoster- 10256: määrässä vähentämään lain kunnioitusta. ländska kampanj. Det förvånar mig där- 10257: Ja jos kerran tässä yhdessä laissa olisi för i hög grad, att rdg»m Schauman, som 10258: pantu toimeen kansanäänestys, niin voitai- har, åtminstone hittills, velat vara en tolk 10259: siin sitä vaatia muistakin laeista, ja syn- för de demokratiska ideerna, kunnat för- 10260: tyisi ehkä semmoinen praxis, joka on ko- må sig att tänka en så odemokratisk 10261: konaan Suomen lainsäädännölle ja perus- tanke som den, viiken uppbär ifrågava- 10262: tuslaine vieras. Minusta tämä tie on sen- rande petitionsförslag. Jag beklagar, att 10263: tähden arveluttava, mutta kun minä en han, som vill vara småfolkets förespråkare 10264: kuulu niihin, jotka tahtovat ilman muuta i denna enkammare, icke har funnit bättre· 10265: tappaa tämän lakiehdotuksen, niin minä objekt för sin initiativkraft än att taga; 10266: ehdotan, että asia lähetetään talousvalio- upp ett sådant förslag, som, om det för- 10267: kuntaan, jonka tulee kysyä perustuslaki- verkligas, för tili en reaktionär handling. 10268: valiokunnan mielipidettä. Det hade varit skäl att invänta resultatet 10269: av den utredning angående förbudslagens 10270: Ed. K u 1 en i u s: Föreliggande peti- följder, varom föregående riksdag anhöll, 10271: tionsförslag avser, som bekant, åvägabrin- innan ett sådant steg hade tagits. Om,. 10272: gande av en folkomröstning angående för- när detta resultat föreligger, vårt land 10273: budslagens vara eller icke vara. J ag an- befinnes moget för en omläggning av· vår 10274: griper förslaget icke endast därför, att jag alkohollagstiftning, så är ju ingenting 10275: omfattar förbudslagsprincipen, utan hu- vunnet med ett sådant referendum. Det är 10276: vudsakligast därför, att förslaget vill in- endast ett farligt vapen, som man har ställt 10277: föra i vår lagstiftning någonting, som är inom räckhåll att tillgripas av folket vid 10278: alldeles främmande för densamma, vill in- behov, rent av av okynne. Då petitionsför- 10279: föra referendum, som, om det blir en verk- slaget emellertid nu ligger på riksdagens 10280: lighet, är ägnat att påverka lagstiftningen bord, vill jag icke betrakta det såsom det 10281: i konservativ riktning. Ty det är bevisat vore enbart ett dåligt skämt och därför 10282: från länder, där man haft folkomröstning, vägra remittera det tili utskott, utan an- 10283: att en sådan verkar i konservativ riktning, ser jag det vara skäl att förorda remiss, 10284: och i föreliggande fall åtnöjer jag mig men, märk vä1, en mycket varsam remiss; 10285: med att endast påstå, att kravet på en till utskott, ty efter denna långa och föga 10286: folkomröstning uppbäres av en i högsta givande diskussion tål icke förslaget vidare 10287: grad odemokratisk tanke, ty förbudslagen buller, och jag rekommenderar ekonomiut- 10288: har hos oss icke tillkommit av en tillfällig- skottet, dit förslaget troligen går, att om- 10289: het. Den har tillkommit som en följd av besörja en mycket stilla, men i högsta grad 10290: en lång utveckling. Början gjordes med anspråkslös begravning. 10291: husbehovsbränningens avskaffande, och 10292: utvecklingen har nu lett tili totalt för- Ed. Huotari: Kun työväenluokka;. 10293: bud, bekräftat icke färre än åtta gånger alkoi tässä maassa järjestyä ja muodosti 10294: i Finlands riksdag och tillämpat i prakti- sosialidemokraattisen puolueen, otti se oh- 10295: ken under mer än tre års förlopp. Fol~ jelmaansa väkijuomain kieltolain tukeak- 10296: ket har vid flere tillfällen uttalat sin seen jäseniänsä taloudellisesti ja henkisesti, 10297: åsikt om denna lag, och i denna kammare sillä se näki väkijuomissa yhden kompas- 10298: sitta förbudslagsvänner i majoriteten. Att tuskiven työväenluokan kehittymiselle,. 10299: under sådana förhållanden yrka på infö- että siitä tulisi voimakas, luokkatietoinen 10300: rande av ett referendum innebär enligt min joukko. Kun sitten työväki sai äänioikeu- 10301: uppfattning endast en demonstration, ett den ja ennen kaikkea, kun työläisnaiset 10302: onödigt effektsökeri, skadligt såtillvida, saivat viedä äänensä uurnaan, saivat ensi 10303: att det på oansvarigt håll är ägnat att kerran määrätä, minkälainen oli eduskun- 10304: Kamsa:Itäätn·estys kieltolaista. 185- 10305: 10306: 10307: nan kokoonpano, silloin kuka liikkui tässä sieltä vastaukseksi. En tahdo sitä sanoa, 10308: maassa, missä tahansa syrjässäkin, oli etteikö siellä muissa paikoissa juopotel- 10309: kaikkialla työläisnaisten evästyksenä, että taisi, mutta ainakin koetetaan talojen puo- 10310: jollette mitään muuta saa siellä eduskun- lesta estää tällaiset tilaisuudet. Sitten 10311: nassa aikaan, niin väkijuomain kielto on Tampere on tullut surullisen kuuluisaksi 10312: saatava. muutamista lääkäreistään, jotka tukkukau- 10313: Täällä jo ed. Kares mainitsi siitä tilai- palla myyvät viinareseptejä. Se on valitet- 10314: suudesta 1907, jolloin ensi kerran yksi- tava ilmiö, ja jotkut lääkärit, ei ainoas- 10315: kamarinen eduskunta kieltolain hyväksyi. taan Tampereella vaan muuallakin, ovat 10316: Se oli todella juhlahetki meistä monista, ottaneet kieltolakia vastustaakseen, oikein 10317: jotka olimme taistelleet raittiusasian puo- tuhansittain valmistavat reseptejä, joita 10318: lesta, etenkin meille työläisäideille, jotka sitten myydään väkijuomain himoitsijoille. 10319: olimme nähneet, mitä kurjuutta väkijuo- Se valitettava asema, että työläisluokassa 10320: mat työläiskodeissa olivat saaneet aikaan. on paljon vielä niitä, jotka vanhan tottu- 10321: Työläisäidit olivat raskaimmin tuon kur- muksen, alkohoolihimon uhreina vielä rik- 10322: juuden saaneet kokea. Heidän miehensä kovat kieltolakia vastaan, se ei silti oikeuta 10323: kantoivat pienet roponsa väkijuomain val- meitä antamaan niille valtaa, jotka tah- 10324: mistajille, heidän lapsensa kävivät rää- tovat tämän lain kumota. Päinvastoin .. 10325: syissä, silloin kun viinankeittäjäin lapset Jos me nyt täällä hyväksyisimme tämän 10326: rypivät ylellisyydessä. Eduskunnassa nous- äänestyksen toimeenpantavaksi, jota täällä. 10327: tiin seisomaan kun kieltolaki hyväksyttiin, on asiallisestikin vastustettu, että meidän 10328: ja se hetki, joka silloin vietettiin, pysyy lakien mukaan ei se ole mahdollista, niin 10329: kauniimpana muistona silloin eduskun- saisivat kieltolain vastustajat siitä vettä 10330: nassa olleiden mielessä. Työläisnaiset rie- myllyynsä ja joukot alkaisivat ajatella, 10331: muitsivat ja juhlivat silloin. Köyhimmäs- että nyt ne eivät enää itsekään luota kiel- 10332: säkin kodissa asetettiin kynttilä, jos ei ol- tolakiin. 10333: lut kynttiläjalkaa, niin johonkin muuhun Minä olin itsekseni ajatellut ehdottaa 10334: seisomaan, merkiksi siitä, että nyt meillä tämän heti hyljättäväksi, niinkuin ed. Pe- 10335: on juhlimisen aika. He pettyivät, niinkuin rälä täällä muistaakseni teki. Kun taan- 10336: monet muut kerran ovat pettyneet siinä. noin tämän eduskunnan enemmistö hyl- 10337: Mutta lopultakin saatiin kieltolaki voi- käsi valiokuntaan lähettämättä erään täällä 10338: maan. vasemmistolle tärkeimpänä olleen lain, niin· 10339: Mitenkä se nyt on vaikuttanut työläi- siitäkin syystä olisin tahtonut ehdottaa tä- 10340: siin? On valitettavaa, niinkuin täällä män lain heti hyljättäväksi. Mutta koska 10341: useimmat puhujat ovat todenneet, että en hyväksy sitä mielipidettä, että alotteita 10342: kieltolakia ei meillä noudateta. N. s. si- täällä tapetaan, niin olisin yhtynyt en- 10343: vistynyt luokkamme katsoo oikeudekseen nemmin ed. Kailan tekemään ehdotuk- 10344: polkea sitä, häväistä sitä ja häväistä niitä, seen, että lähetetään se talousvaliokuntaan~ 10345: jotka sen puolesta taistelevat. Virkaval- joka pyytää perustuslakivaliokunnan lau- 10346: tamme ei liioin tahdo sitä pakottaa noudat- suntoa. 10347: tamaan, sillä ankaruudella kuin muita Täällä mainitsin, mitenkä työläisäidit 10348: lakeja. Täällä ed. Schauman luki sanoma- ensimäisten vaalien aikana ja kaikkien 10349: lehdestä eräästä iltamatilaisuudesta Tam- vaalien aikana ovat meitä evästäneet, että 10350: pereella. Käyttäytyminen siellä oli vali- kieltolaki on saatava voimaan. Viime vaa- 10351: tettavaa, mutta se talo, missä iltama pi- lien aikana eräs työläisvaimo, vanha ih- 10352: dettiin, se on palokunnan talo ja siellä minen, tuli taas luokseni ja sanoi, että pi- 10353: majailevat etupäässä suojeluskuntalaiset. täkää kieltolaki pyhänä, älkää antako sii- 10354: Tampereen raittiuslautakunta huomautti hen koskea. Minä tiedän, että minulla ei 10355: kirjelmällä, kun oli tullut tieto, että siellä ole mitään uutta tässä sanottavaa, sillit 10356: sallittiin juoppojen oleskelu iltamain ai- tässä huoneessa on niin monta kertaa siitä 10357: kana, lähetti kohteliaan kirjelmän, saman- puhuttu, mutta etteivät ulkopuolella ole- 10358: laisen kuin kaikille muillekin yhdistys- vat työläisäidit ja työläisihmiset luulisi~ 10359: talojen omistajille ja pyysi, että siellä ei että ne, jotka he ovat lähettäneet vartioi- 10360: sallittaisi juoppoutta. Lautakunta sai hy- maan heille kalleinta, ovat olleet veltot, 10361: vin Ioukkaavan ja häpäisevän kirjeen olkoon että se n. s. sivistyneistön mielestä 10362: 24 10363: 186 10364: 10365: 10366: on kieltolakiin tuijottamista, niin sittenkin sanoin erääseen hänen välihuomautukseen- 10367: on kieltolaki meille kallis sentähden, että sa, että muka Suomen kansa oli jo ennen 10368: se turvaa meidän kotimme ja meidän las- kieltolakia raittiimpi kuin moni muu kan- 10369: temme tulevaisuuden ja tämän tähden on sa, minä vastasin siihen, se oli suhteelli- 10370: varmaa, että työläisnaiset ja työläisluokka, sesti raittiimpi, mutta se on nyt enemmän 10371: kokonaan tulee viimeiseen saakka taistele- kuin suhteellisesti raitis. Tätä hän piti 10372: maan kieltolain puolesta. Äänestystä en erityisen epäloogillisena ajatuksena ja kui- 10373: kannata ja tulen sitä vastustamaan ja toi- tenkaan se ei ole sitä. Se on tämä Suomen 10374: von, että talousvaliokunta ehdottaa sen kansa jo ennen kieltolakia ollut raittiimpi 10375: hyljättäväksi. On sitten tulevien vaalien kansa kuin mikään muu kansa Europassa, 10376: aikana aikaa. Ed. Schauman ja hänen ys- se on kieltämätöntä ja sen ed. Schauman- 10377: tävänsä laittakoon oikein komean kieltolain- kin myönsi. Minä vaan tahtoisin kysyä, 10378: vastustajien listan ja koettakoon kerätä kenen toimenpiteestä tämä kansa oli rait- 10379: siihen ääniä, silloin saadaan nähdä, onko tiimpi kuin muut kansat ennen kieltolakia. 10380: sillä puolella kannatusta. Kieltolakia ei Oliko se tai tapahtuiko se niiden toimesta, 10381: saada sillä kumotuksil että sanotaan, että jotka nyt vastustavat kieltolakia. Minä 10382: sitä ei noudateta. .Jokaisen on koetettava seisoin silloin riveissä parikymmentä vuot- 10383: noudattaa sitä niinkuin muitakin lakeja ja ta mukana ja näin että ruotsalaisemme joh- 10384: sen kun teemme jokainen, niin minun luul- tavan lehdistön taholta raittiusasiaa vas- 10385: lakseni se valitus lakkaa, että kieltolaki tustettiin aivan samalla tavalla kuin nvt 10386: on mahdoton täyttää. Tämän tähden olen vastustetaan kieltolakia, samalla arg'U- 10387: varma siitä, ettei sitä hevillä saada kumo- mentteerauksella. En minä nähnyt siellä 10388: tuksi, mutta että täällä annettaisiin valta raittiustyöntekijäin mukana edes ed. 10389: äänestyksen toimeenpanoon, sitä emme me Schaumania, en nähnyt olisiko hän ollut 10390: tee, sillä se olisi ensimäinen isku kielto- siellä joku ,Saulus inter profetas". No 10391: lain kaatamiselle ja sentähden toivon, että niin, näin siis. tämän raittiusväen työn 10392: talousvaliokunta hylkää tämän ehdotuk- kautta tuli Suomen kansa suhteellisesti 10393: sen. raittiimmaksi kuin muut Europan kansat. 10394: Mutta minä vakuutan ja tiedän, että nyt 10395: Ed. Kares: Kun ed. Schauman niin Suomen kansa on todella enemmän kuin 10396: kohteliaasti puhui suomea, niin minä tah- suhteellisesti raittiimpi kuin muut Euro- 10397: toisin alkaa myöskin vieraalla kielellä. pan kansat ja se on sillä tavalla raittiimpi, 10398: Minä olen nimittäin vähän samassa ase- ettei niitä voi verrata. Ne ovat Suomen 10399: massa tällä kertaa, kuin eräs tanskalainen kansa ja muut Europan kansat tässä asias- 10400: torimatami, jonka kanssa kaksi suoma- sa eri tasolla. Ei niiden välillä ole suh- 10401: laista ylioppilasta meni vedon perästä detta ja ettei tätä suhdetta voi olla, sen vai- 10402: haukkumaan. He olivat pari päivää aikai- kuttaa se, että Suomenmaassa väkijuomat 10403: semmin koonneet kaikki tanskankieliset ovat laillisella. tavalla kielletyt. Tosin juo- 10404: haukkumasanat paperille ja kun sitten sana- daan, senhän myönnämme, ja juo-daan kai 10405: varasto loppui ja otettiin paperi esille, vai- koko lailla, niinkuin myönsinkin viime 10406: mo lausui: det är ej morsomt, att skelle kerralla. Mutta ei asema ole niin peräti 10407: med den som skeller fra plakatet, ei ole ikävä kuin ed. Schauman sanoi. Minä vii- 10408: lystiä pitää suukopua sen kanssa, joka pi- me kevättalvella menin Suomen suurim- 10409: tää suukopua plakaatista. Hän oli kauan mille markkinoille ja minä odotin, että nyt 10410: aikaa saanut valmistaa puhettaan ja minä minä varmaankin näen siellä juopumisen 10411: odotin murhaavaa todistusta kieltolakia rehoittavan täydessä kukoistuksessaan. Tu- 10412: vastaan. Minä odotin, että hän olisi koon- len kaupungin asemalle, josta markkina- 10413: nut kaikki ne mahdolliset ja mahdottomat väki on pois lähdössä, kaikki paikat ovat 10414: tilastot, mitä on kieltolakia vastaan koot- niin täynnä ettei tahdo millään tavalla 10415: tu. Sitä hän ei nyt tehnyt, vaan pysyi päästä joukon lävitse. .Ja kuulkaa ed. 10416: yleensä sillä aatteellisella pohjalla, millä Schauman ja muut, minä en nähnyt siellä 10417: minäkin lausunnossani olin. joukossa yhtään ainoata juopunutta, sel- 10418: Hän erityisesti ensinnä tarttui erääseen laista, joka millään tavalla olisi näyttänyt 10419: seikkaan, jota hän piti minun puheessani juopuneelta. .Ja tätä ihmettä, minä sanon, 10420: ·epäloogillisena, nimittäin siihen, että minä ei olisi tapahtunut Suomessa milloinkaan 10421: 187 10422: 10423: 10424: -ennen kieltolakia, ja tätä ihmettä ei ta- kilaa, joka on sitä varten olemassa, on 10425: pahdu missään avarassa Euroopassa. Niin voitu käyttää kokonaan toisiin tarkoituk- 10426: asia on, ja minä voisin mainita monta siin. Minä en sentään vetoa tähän tilas- 10427: muuta tällaista tilaisuutta, missä kansaa toon sentähden, että minä näen ed. Schau- 10428: on suuret joukot koossa. Yleinen juopot- manin jo ottavan papereita esille, ja hän 10429: telu ei sentään ole lainkaan niin suurta, osaa kyllä vastata tähän, sillä yleensä ti- 10430: kuin yleensä siitä puhutaan. Juopottelus- laston käyttäminen tässä kieltolakiasiassa 10431: ta, vaikka sitä onkin, tehdään todella pal- on vielä nykyään sellaista, että siihen ei 10432: jon suurempi numero, kuin mitä se itse voida mitään rakentaa, sillä tilastojen on 10433: asiassa on. :Minä en raittiustilannetta tah- rakennuttava pitkinä vuosikymmeninä, en- 10434: do erikoisesti kehua, mutta moitteistakin nenkuin niihin voi mitään perustaa. :Mutta 10435: vastustajain puheissa on paljon otettava minä kuitenkin mainitsen sen. 10436: pois. Sitten on mainitsemamme professori sii- 10437: No nyt tehdään eräs väite ja se on nyt nä lausunnossaan, josta puhuin, väittänyt. 10438: viimeksi lausuttu erään professorin ta- että tämä laki on sellainen, josta jo näem- 10439: holta. On sanottu nimittäin: Suomen kan- me, että sitä on mahdoton toteuttaa, vaik- 10440: sa on raittiimpi siihen nähden, että se juo ka kuinka paljon rangaistuksia lisätään. 10441: vähemmän, mutta se on epäraittiimpi sen Ja samassa hengenvedossa hän sanoo, ettei 10442: lain rikkomisen tähden, mitä se harjoittaa. saa vedota siihen, että muita lakeja riko- 10443: Se näyttää ensi silmäykseltä tavattoman taan ja muiden lakien rikkomisia rangais- 10444: kauniilta tämä satsi ja vetävältä. Mutta taan. Siihen täytyy vedota, sillä minä tah- 10445: ennenkuin voidaan tällä tavalla lausua, toisin tämän professorin lausuman viedä 10446: niin minun mielestäni on tämä epäraittius, vähän kauemmaksi ajassa ja ky5yä, miltä 10447: lainrikkomus, näkyvä myöskin muussa, mahtoivat olot näyttää, silloin kun tässä 10448: kuin pelkässä kieltolain rikkomisessa. maassa ensin ruvettiin kieltämään sellaisia 10449: Niille ruotsalaisille, jotka kävivät ottamas- asioita, jotka nykyään kansallisessa tietoi- 10450: sa selkoa Suomen kieltolakitilanteesta, suudessa yleensä pidetään riko'ksina, mil- 10451: niille sanottiin joka kaupungissa, missä tähän tässä maassa mahtoi tuntua, silloin 10452: kulkivat, tämän saman kieltolakia vastus- kun eräs Ruotsin kuningas ensi kerran an- 10453: tavan ryhmän ja suunnan taholta: kielto- toi määräyksiä kirkkorauhasta, käräjärau- 10454: laki vaikuttaa epämoraalisesti, se turme- hasta, kotirauhasta ja naisrauhasta. Jos 10455: lee, tämä kieltolaki, Suomen kansan siveel- katselee, miltä asia silloin näytti, niin 10456: lisyyden ja moraalin. Silloin nämä ruot- minä olen aivan varma, että yhtä ankarasti 10457: salaiset tutkijat kysyivät joka-ainoassa saatiin lain kouraa pitää lujassa näiden la- 10458: paikassa: Sanokaa meille esimerkkejä sii- kien rikkojia vastaan, kuin nyt kieltolain- 10459: tä, että Suomen kansan moraali on kielto- rikkojia vastaan. Minä olen vakuutettu 10460: lain jälk;een turmeltunut, sanokaa joitakin siitä, että joka ainoan asian, joka on lain- 10461: esimerkkejä, ei siihen riitä se, että kielto- säädännössä rikokseksi julistettu, on ensin 10462: lakia rikotaan, vaan siihen riittää ainoas- ollut taisteltava varsin pitkä taistelu, en- 10463: taan se, että nähdään, että yleensä on mo- nenkuin se on saatu lävitse menemään. 10464: raalisuus tässä maassa mennyt alaspäin. Ja Niin on kaikkien rikosten kanssa ja niin on 10465: joka ainoassa paikassa jäivät kysyjät vas- kieltolakirikoksen kanssa. 10466: tausta vaille tähän kysymykseen. Ei osat- Kun nyt katselee tämän kansan yleistä 10467: tu todistaa, että Suomen kansan moraali moraalia, niin minä en nyt sitä erikoisem- 10468: on mennyt alaspäin kieltolain vaikutuk- man hyvänä pidä. On sanottu meistä pa- 10469: sesta, ja sitä ei todella voida osottaa. Mi- peista, että me olemme ylimalkaan tässä 10470: nä voisin mainita teille joitakuita tilasto- asiassa kovin pessimistisiä ja että katse- 10471: numeroita, minulla on kyllä niitä täällä lemme asiaa liiankin pimeästi. Mutta sit- 10472: sen verran koottuna. Minä voisin mai- tenkin minun täytyy sanoa, että siihen 10473: nita, mitenkä esim. Sörnäisten vankilassa nähden, mitä tässä maassa on viimeisinä 10474: viime kesänä on 50 selliä ollut tyhjänä, vuosina tapahtunut, sen va.paus.sodan jäl- 10475: jonkalaista ihmettä ei ole koskaan ennen keen, joka meidän maassamme taisteltiin 10476: tapahtunut. Minä voisin mainita, että ir- ja johon meidän kansamme oli sotkeutunut 10477: tolaisuudesta nykyaikana on niin vähän rumalla tavalla, jos niin voin sanoa lie- 10478: ,-ollut istumassa, että Lappeenrannan van- västi, semmoisen vapaussodan jälkeen voisi 10479: 188 Per;ja:rut,aina 219 p. syys-kuuta. 10480: 10481: odottaa tässä maassa todellakin aivan toi- aivan vakuutettuja. Siinä ei ole tapahtu- 10482: senlaista moraalista rappeutumista, kuin nut myöskään mitään pettymystä meille. 10483: mitä nykyään on näkyvissä. Tämä moraa- Ja että tässä maassa nyt kukoistaa suun 10484: linen rappeutuminen on näkynyt niissä salakuljetus ei sekään ollut mikään yllä- 10485: maissa, jotka ovat käyneet ulkomaista tys. Me tiesimme sen. Me olimme siitä 10486: sotaa, jossa sota ei ole ollut sen muo- aivan vakuutettuja, että näin tulee tapah- 10487: toista, kuin meillä. Meillähän on yleensä tumaan, että ainakin sitä tullaan yrittä- 10488: jälkeen tämän taistelun ollut kokolailla mään. Muutamia asioita meille on tullut 10489: rauhallinen ja siivokin elämä huolimatta yllätyksenä, ainoastaan muutamia asioita, 10490: siitä, että on joitakin kavalluksia j. n. e. ja yksi on meille kaikkein suurin yllätys, 10491: tehty. Minusta, kun tarkasti katselemme josta minä ainakin yliopistosivistyksen 10492: kansan elämää tässä kohden, siellä huomaa saaneena ihmisenä hämmästyin. Ja se on 10493: ihmeellisen raitistumisen katsantokan- se, että me olemme pettyneet luottamuk- 10494: noissa, käsityksissä, raitistumisen koko sessamme Suomen lääkärikuntaan. On 10495: elämän muodossa. Ja minä tahtoisin tänne ikävä todeta sitä, että meidän lääkäriemme 10496: vasempaan puoleen viitata, että se raitistu- piirissä on niin tavattomasti kieltolakia 10497: minen näkyy myös täällä vasemmalla. käytetty oman voiton pyyntöön, liian suu- 10498: Siellä on merkillepantava. se pieni ryhmä, ressa määrässä varsinkin eläinlääkärien 10499: joka tänne saatiin suuren hirvittävän agi- piiris~sä. Minä tiedän, että siellä on myös- 10500: tatsioonin kautta, jota kommunistien ta- kin kunnollisia aineksia, minä en tahdo , 10501: holta harjoitettiin. Ja kun kuuntelee huomauttaa yleensä lääkärejä vastaan, 10502: näitä kommunistien puheita vasemmalla mutta tältä paikalta on lausuttava, että me 10503: puolella, heidän haukkumatapaansa, niin tunnemme pettymyksen tunteita siitä, 10504: he puhuvat omista asioistaan, niinkuin pu- että korkeamman sivityksen saaneiden 10505: huvat selvät miehet, jotka eivät itse usko miesten joukossa on saattanut löytyä sitä 10506: asiansa oikeuteen, vaan joiden täytyy pu- alhaista voitonpyyntiä, sitä oman kor- 10507: hua, koskll he siitä saavat palkan. Kai- kean ammatin, lääkärin korkean ammatin 10508: kissa tapauksissa on raitistumista siinä alentamista täydellisesti niin sanoakseni 10509: onttoudessa, millä he puhuvat. He ovat kapakkaisännän tasolle, se oli todella 10510: tämän kansan yleisen tyyntymisen virtaan meille mitä suurin yllätys. Sitä me 10511: joutuneet, heidän puheistaan näkyy se. emme olisi odottaneet. Ja minä uskon ja 10512: On epäilemättä, jos kansan elämää kat- toivon, että Suomen lääkärikunta tässä 10513: sellaan puolueettomasti, iloittava siitä, kohden, se hyvä aines, mikä siinä on, että 10514: että meidän elämämme on siveellisessä se tässä kohden tekee puhdasta jälkeä 10515: katsannossa nousemassa kaikesta huoli- omas sa keskuudessaan. Se oli meidän suu- 10516: 1 10517: 10518: 10519: matta, mitä on tapahtunut, ja kaikesta rin yllätyksemme. Siinä me olemme pal- 10520: siitä huolimatta, mitä vielä tällä kertaa jon pettyneet. Tämän kautta on meidän 10521: ta;pahtuu. kieltolailtamme riistetty yksi sen pääpe- 10522: Tosin emme ole saavuttaneet kieltolaissa rustuksia pois. Toinen pettymys on se, 10523: kaikkea sitä, mitä me toivoimme, mutta että meidän virkamiehistömme, yleensä 10524: jos minä kieltolain säätämisessä mukana lainkuuliainen virkamiehistömme, että se 10525: olleena kysyn, missä me oikeastaan olem- tässä kieltolakiasiassa ei ole pitänyt sit!l. 10526: me pettyneet. Odotimmeko me kieltolain lainkuuliaisuuden mainetta, mistä sentään, 10527: säätämisen päivinä, odotimmeko jotakin Suomen virkamiehistö on ollut tunnettu 10528: muuta, kuin mitä on tapahtunut! Me ennen. Se oli meille myös pettymys. Jos 10529: olimme jotenkin varmat, että kieltolakia ei tämä kohta olisi meitä pettänyt, niin 10530: tullaan kaikin keinoin koettamaan kiertää me epäilemättä olisimme tällä kertaa pal- 10531: niitten taholta joille väkijuomaliikkeestä jon paremmassa asemassa. Kolmas petty- 10532: on etua, hotellien omistajien .ia niin pois- mys oli se, että me odotin:me sitä, että 10533: päin taholta. Siitä me olimme aivan var- meidän sivityneistömme, meidän ruotsin- 10534: mat. Siinä ei ole mitään yllätystä tapah- kieliset lehdet, kun ne vastustavat --- 10535: tunut. Me olimme myös aivan varmat emme sano mitään, vaikka ne vastustavat 10536: siitä, että meidän ruotsalainen sanomaleh- kieltolakia, se olkoon heidän oikeutensa - 10537: distömme tulee tekemään kaikkensa tämän että he vastustavat sitä lojaalisella ta- 10538: lain vaikeuttamiseksi. Siitäkin me olimme valla, mutta ettei sitä annettaisi räivätä 10539: Kta;nMmäätneatys kieltolaista. 189 10540: 10541: 10542: jonkun H:btin Jumbon ala-arvoisilla kir- den hinnoista huolimatta, i:Javaittoman siis- 10543: joituksilla, mitättömillä jutuilla lakkaa- tejä lapsia, niin että minun täytyi julkisesti 10544: matta aivan niinkuin jotakin häpeällistä ja kehua sitä. Meillä on nousua tapahtunut 10545: hävettävää ilveilyä. On myöskin merkille- kansamme varallisuudessa. Meille sanotaan 10546: pantavaa, minun täytyy sanoa se vielä se tosin - minä tiedän mitä herra Schauman 10547: tapa, millä puhutaan kaikista ilmiannoista tahtoo sanoa - hän s·anoo, meillähän on 10548: väkijuomaliikkeen alalla. Minä en puhu- korkea rah'akonjunktuuri, meille on tullut 10549: nut, sen hra ~chauman muistaa väärin, rahaa niin tavattomasti, varsinkin maan- 10550: niistä, jotka ovat palkatut yhteen tai toi- viljelijöille. Minä pyydän huomauttaa herra 10551: seen virkakuntaan tai virastoon kieltolaki- Schaumanille, että tässä maassa on ennen- 10552: asiassa, niistä minä en puhunut, minä en kin ollut korkeat rahakonjunktuurit. On 10553: tiedä tällaisten virkakuntien laadusta, samanlaisia nousuja ollut muutamissa pai- 10554: mutta minä luulen, että se virkakunta on koissa pitäjä pitäjältä. Metsärahoilla on 10555: samanlaatuinen kuin virkakunnat yleensä: ansaittu kymmeniä ja satoja tuhansia, 10556: siellä on parempia ja huonompia aineksia. mutta mitään aineellisen hyvinvoinnin 10557: Minä puhuin vapaista kansalaisista, kansa- nousua ei ole tapahtunut. Suuri osa näistä 10558: laisista, jotka seisovat kansalaisten kes- varoista käytettiin juomi:seen. Minä voisin 10559: kuudessa, talon isäntinä, itsellismiehinä lapsuuteni päiviltä kertoa erään maalais- 10560: jotka >oiellä tekevät elämäntyönsä ja minä pitäjän taloudellisesta noususta. Siellä pa- 10561: uskallan vakuuttaa sen, että ne, jotka us- risen kymmentä isäntää teki erinomaisen 10562: kaltavat näitä asioita tuoda päivänvaloon, edullisen urakan jonkun reservikasarmin 10563: ne ovat sittenkin siveellisesti korkeam- rakentamiseksi, kaupan, josta he voittivat 10564: malla tasolla olevia ihmisiä, ja että näitä kymmeniä tuhansia. Se oli tavattoman 10565: sitten leimataan sillä tavalla kuin leima- edullinen kauppa. Nousu tapahtui, he sai- 10566: taan, eräässä pienessä mitättömässä maa- vat paljon varoja ja noin parin kuukauden 10567: seudun lehdessä. Muka siveyden ja tapojen aikana nämä isännät olivat juovuksissa 10568: suuri vartija, sanomalehden toimittaja lei- aamusta iltaan. Siihen se taloudellinen nou- 10569: maa sen ,nedrigt värv" ja heillä ei ole mi- su käytettiin, .ia minä olen aivan vakuu- 10570: tään stanomista siitä ,värvistä", millä tettu siitä, että jos meillä väkijuomat olisi- 10571: cesim. useat meidän lääkärimme, eläinlää- vat vapaina, niin samalla tavalla olisi käy- 10572: kärit erityisesti, ansaitsevat itselleen kym- tetty ainakin suurelta os-alta nykyisen ta- 10573: meniä tuhansia pitämällä avointa. kapakka- loudellisen nousun antamat rahat vähin kai- 10574: liikettä. Se on scntiiän jotakuinkin nedri~t kissa piireissä. Meillä on nousua tapahtunut 10575: värv. kaikilla aloilla,- niin- kieltolain kautta 10576: Minä myös huomautan, että tämä kansa kalatkin ovat tulleet meillä kohteliaammik- 10577: -on nousema;<;;;;a vatallisuuteenkin nähden. si. Meille näet huudetaan ruotsalaisten sa- 10578: Minä voisin osoittaa säästöpankkitilastoa nomalehtien taholta lakkaamatta, että ka- 10579: ja näyttää, mitenkä säästöpankeissa siitä lastajat ovat jättäneet kokonaan ammattin- 10580: huolimatta, että keskiluokka tässä mJaassa sa, he eivät enää lainka-an kalasta, mutta 10581: ei ole kyennyt mitään säästöjä viimeisinä kaloja on kuitenkin yhtä paljon kuin en- 10582: vuosina tekemään, mitenkä säästööripanot nenkin, ei mitään vähenemrstä ole kalastus- 10583: ,ovat lisääntyneet. Minä en kuitenkaan sitä tuotannossa ta.pahtunut. Kalatkin tulevat 10584: tee, sillä minä tiedän, että minulle vastat- kieltolain kautta kohteliaarnimiksi tälle 10585: taisiin niinkuin kerran vas.tattiin, että sääs- Suomen kansalle, joka kieltolain on säätä- 10586: töönpanoja tekevät trokarit ja salakuljet- nyt. 10587: ia.i'at ja sillä se tilasto on kuitattu. Mutta On sanottu hra Schaumanin viittaamassa 10588: $e ehkä kuitenkin jotakin puhuu, vaikka en professorin kirjoituksessa, että tässä on· 10589: sille tilrustolle tahdo mitään rakentaa. Mut- pantu liian suuri vekseli, jota Suomen kan- 10590: ta minä menen maaseutuun, me näemme sa ei jaksa lunastaa. Minä uskon, että Suo- 10591: ·siellä, kalliista ajoista huolimatta, kalliita men kansa jaksaa sen vekselin lunastaa ja 10592: Takennuksia. Me näemme nousevan uutis- minä olen varma, että se sen vekselin lu- 10593: rakennuksia sekä taloja että mökkejä. Minä nastaa ennemmin tai myöhemmin. Siihen 10594: näen paikoissa, missä vanhimlpien lapset, tosin tarvita;an paitsi kieltolakia, voima- 10595: työläisten lapset, olivat kouluissa ennen re- kasta aatteellista rai'ttiustyötä. Tässä yh- 10596: paleisina, nyt minä näen kalliista vaattei- teydessä en voi olla huomauttamatta erääs- 10597: 190 P.erja;nt.aina 2'9 p. syyskuuta. 10598: 10599: tä seikasta, johon on tartuttu jo sanomaleh- minun ajatus.tani, kun hän sanoi, että minä 10600: distössä minun viimeisen puheeni johdosta. kyllä ehdotin hänen anomuksensa valio- 10601: Joku, luullakseni minun entinen työkump- kuntaan, mutta toivoin, että se siellä hau- 10602: panini vapaan kansanvalistustyön kentältä, dataan. En minä sitä toivonut, mutta minä 10603: nimimerkki K. T. 0., on kirjoittanut erään edellytin, että se tulee haudatuksi. Ja min- 10604: kieltolakia koskevan kirjoituksen toispäi- kä tähden tätä edellytin? Sen tähden, että 10605: väiseen Hufvudstadsbladetiin, jossa hän sa- minä en tienyt en:simäisillä eduskunta-val- 10606: noo, että evankeliumi ei voi vaikuttaa eikä tiopäivillä olleen:a eräästä muutoksesta, jo- 10607: ole voimakas, ellei ensin oteta pois ,lagens ka on viime vuosina tehty, että aloite me- 10608: förbannelse". Se on tavattoman kaunis lau- nee automaattisesti yhdestä istuntokau- 10609: se ja se on meille pa.peille erinomaisen tuttu desta toiseen. Ennen se täytyi joka istunto- 10610: lause. Mutta minä ihmettelen, tarkoittaako kausi uudistwa, ja jos se olisi nytkin täyty- 10611: tämä minun hyvä ystäväni sitä, että ,la- nyt uudistaa, ei se olisi tällä istuntokau- 10612: gens förbannelsen" poisottaminen merkitsee della ennättänyt valiokunnasta palata. 10613: lain poisottamista.. Sitä me teologit emme Mutta nyt kun alote automa;attisesti menee 10614: ole koskaan sillä tavalla käsittäneet. Tässä ain:a kolmekin vuotta eteenpäin, niin kyllä 10615: maassa tarvitaan kyllä vielä paljon inno- se sieltä viimein tulee esille. Siinä kohden 10616: kasta työtä - minä olen varma siitä, minä peruutan lausuntoni ja minä toivon- 10617: että herra Schaumankin sitä tarvitsee - kin, että asia tulee uudestaan esille. Täy- 10618: paljon aatteellista raittiustyötä, jonka tyy vielä ed. Schaumanille sanoa, että minä 10619: kautta kieltolain kirous otetaan yksityisen olen sen verran muuttanut mielipidettäni, 10620: harteilta pois. Ei minua kieltolaki paina ja että melkein olen valmis puoltamaan kan- 10621: täällä on paljon sellaisia, joita ei kieltolaki sanäänestyksen toimeenpanoa, jos ·se muu- 10622: paina. He ovat päässeet pois ,lagens för- ten on muodollisesti mahdollista. Mutta ai- 10623: bannelsesta" ja kulkevat raittiuden kau- noastaan yhdellä ehdolla, sillä, että molem- 10624: niissa evankelisessa vapaudessa. Ja siihen mat sekä kieltolain vastustajat että sen 10625: kyllä päästään, kun tehdään siveellistä ja puolustajat sillä kertwa puhuvat kansalle 10626: aatteellista raittiustyötä. Ei silti tarvitse pelkkää totuutta, ettei ruveta käyttämään 10627: lakia ottaa pois. Laki on hyvä, tarpeelli- asemaa sillä tavalla kuin Ruotsissa. Täältä 10628: nen ja välttämätön. Mutta tämä lagens för- ruotsinmaalaiset naiset - heillä on tietysti 10629: bannelse se voi olla niin peräti m'onenlai- oikeus puhua mitä tahansa - he kirjotti- 10630: nen. Eilisil taisessa Hufvudstadsbladetissa vat sisarilleen Ruotsiin kirjeen ja ihmeel- 10631: minä näin mitä kuvaavimman esityksen listä, siihen olivat kaikki ruotsinmaalaiset 10632: siitä, mitenkä tämä kieltolain kuorma voi naiset ja daamit kirjoittaneet nimensä. Sii- 10633: olla raskas ,förbannelse". Siellä eräs maa- nä kirjeessä he kuvailivat mittiustilan, ko- 10634: seutulääkäri kirjoittaa suuren valituksen tien hirvittävän rappion, mädännäisyyden, 10635: ja ruikutuksen: armahtakwa toki meitä kur- joka on tunkeutunut tähän maahan, sem- 10636: jassa tilassa olevia maaseutu-lääkäreitä. moisella tavalla, jossa jo]m,inoa rivi täytyy 10637: Nyt on lääkintöhallitus ant:anut meille leimata valheeksi. Ja tällaisilla kuvauksil- 10638: semmoisen ihmeellisen blokkikirjlan, 23 la vaikutettiin kan:saan Ruotsissa. Siellä 10639: senttiä pitkän ja 30 senttiä leveän, siinä on näytetty Ruotsissa m. m. ihmeellisiä elä- 10640: on 100 lehteä, ja sitä minun täytyy kul- viäkuvia, jotka ovat muka otetut Suomes- 10641: jettaa muun paka,asini mukana lisäpainona ta, ja niissä elävissä kuvissa ravintolain 10642: joka paika;ssa, jossa minä otan sairaita tarjoilijattarien melkeinpä suonetkin juok- 10643: vastaan. Tästä hän katsoo tarpeelliseksi sevat viinaa. Kun he ruuvaavat kengistänsä 10644: kirjoittaa peräti surkean kirjoituksen, ja korot pois, niin tulee sieHä viinaryyppy 10645: tottakin, onhan vallan sietäm,ätöntä, että j. n. e. Katsoka;a tällaisilla keinoilla agitee- 10646: hänen raskaaseen pakaasiinsa on tällainen rataan Ruotsissa ja. maa.lataan Suomen 10647: kida pantu lisäksi kuormaksi. Jos todella kieltolakia. Jos voidaan niin sanoakseni so- 10648: meidän sivistyneistömme on niin tavatto- pia siitä, että tämä kans~a; saa kuulla pelk- 10649: man •arka kuormille, jos se on niin äärim- kää totuutta äänestyksen aikana, niin a la 10650: mäisen heikko kantamaan msituksia, niin bonheur, minulla ei ole mitään vastaan tä- 10651: sitten todella minä en tiedä, mihin joudum- män äänestyksen toimeenpanemista, sillä 10652: me kieltolain tahi minkä muun lain kanssa niin vakuutettu olen siitä, mille puolelle 10653: tahansa. No niin, siinäpä se. voitto kallistuu. 10654: Herra Schauman selitti pikkuisen väärin Lopetuaakseni minäkin yhtä kauniisti 10655: 191 10656: 10657: kuin herra Schauman täällä lopetti kerron, tua eduskunnassa mahdollisesti esiintule- 10658: että minä tässä eräänä päivänä näin kau- vaan kieltolakikysymykseen nähden. Ja 10659: niin kuvan. Siinä oli kuvattu Honolulun sanomalehti-ilmoitusten mukaan valtava 10660: palmut, ne olivat kaukana taivaan rannaUa. enemmistö, muutamia ruotsalaisia ehdok- 10661: Se taitaa olla ihana paikka, se Honolulu. kaita lukuunottamatta, ilmoitti olevansa 10662: Tauluun oli merimies kirjoittanut jäähy- kieltolain kannalla ja sitä puolustavansa, 10663: väisensä Honolululle. Minä luulen, herra joten siis valitsijoilla ainakin mainitussa 10664: Schauman, että viinivapauden ja alkoholi- vaalipiirissä ja ehkäpä muuallakin oli ti- 10665: vapauden luvattu Honolulu tästä maasta laisuus määrätä silloin jo kantansa. Mitä 10666: on jo kaukana takana päin, niin että vain tulee äsken toimitettuun kansanäänestyk- 10667: siellä taivaanranrralla sen palmut huitavat seen Ruotsissa, on asianlaita kokolailla toi- 10668: ja viittovat. Olen vakuutettu siitä, että nen. Siellä ei vielä ole olemassa kielto- 10669: olisi parasta herra Sch·aumanin ja muiden- lakia, jonka vuoksi ja kun eduskunnan ko- 10670: kin kieltolain vastustajien opetella vähitel- koonpano siellä on ainakin jossain määrin 10671: len merimiehen tavalla sanomwan ,aloha toisenlainen kuin meillä, oli enemmän luon- 10672: Honolulu, hyvästi Honolulu". nollista, että aijotun kieltolain suhteen 10673: tahdottiin tietää edeltäpäin kansan tahto. 10674: Ed. Latvala: Tuntuisi aivan omitui- Muutoin Ruotsissa tuntuvat erinäiset pai- 10675: selta, jos 'toimitettaisiin kansanäänestys nostukset ja vaaliteknilliset vaikeudet ynnä 10676: laista, joka jo on voimassa ja jonka kansan useat muut seikat vaikuttaneen aika pal- 10677: valitsema eduskunta on muutama. vuosi sit- jon vaalin tuloksiin. Jos Ruotsissa ehkä 10678: ten suurella enemmistöllä hyväksynyt. Ai- vähän tuonnempana pantaisiin toimeen 10679: noastaan eduskunnalla myöskin on tilaisuus uusi kansanäänestys kieltolaista ja tämä 10680: ja oikeus myöhemmin muutta'a tätä lakia, saisi tapahtua kaikin puolin vapaissa olo- 10681: jos se sen tarpeelliseksi katsoo. Mutta tois- suhteissa, niin tulos saattaisi olla koko- 10682: taiseksi Suomen kansalle on nyt voimassa lailla toinen kuin nyt viime kerralla, ni- 10683: oleva kiettolaki siksi rakrus, sillä niin pal- mittäin kieltolain kannattajilla olisi ehdo- 10684: jon on sen puolesta ja sen aikaansaamiseksi ton enemmistö. 10685: työtä ja vaiva;a nähty, ettei se siitä hevin Kieltolain vastustajien taholta on usein 10686: tule luopumaan. Kun puheenaoleva kielto- vedottu siihen, että kun kieltolakia riko- 10687: laki muutoin on vasta vähän aikaa ollut taan niin suuressa määrässä, niin se on sen- 10688: voimassa eikä ole vielä mitenkään todetta- tähden kumottava eli muutettava, koska 10689: vissa sen epäpätevyys tai soveltumatto- kansan, paremmin ehkä sanoen, osan kan- 10690: muus kansamme luonteeseen, niin ei tieten- sasta on mahdoton sitä noudattaa. Tämän 10691: kään eduskunnalla toistaiseksi lähitule- johdosta voidaan . huomauttaa, että esim. 10692: vaisuudessa liene syytä sen muuttamiseen varkautta on kaikkina aikoina harjoitettu, 10693: tai kumoamiseen. Sentähden tuntuisi jopa varkaita on aina löytynyt, mutta ei suin- 10694: eduskunnan arvoa alentavalta alistaa tämä kaan kenenkään meistä johtune mieleen- 10695: asia kansanäänestyksen alaiseksi, koska kään tehdä esitys rikoslain kumoamisesta 10696: kansanäänestyksen kautta juuri eduskunta siltä kohdalta, mikäli se koskee varkaiden 10697: on valittu ja eduskunta siis on jotakuin- rankaisemista, tai anoa kansanäänestystä 10698: kin tarkka kuva kansasta, sen mielialoista, rikoslain muuttamisesta tai kumoamisesta. 10699: toivomuksista ja tunteista. Jos muutoin Tämä ei johdu mieleenkään, vaikka, niin- 10700: kansanäänestys pantaisiinkin toimeen, niin kuin sanottu, varkaita on kyllä löytynyt 10701: tulos olisi, siitä olen varma, jotakuinkin ja löytyy, ja hyvin suuressa määrässä on 10702: sama kuin eduskuntaäänestyksessäkin; se viime aikoinakin kaikenlaisia kavalluksia 10703: on: valtava enemmistö olisi kieltolain ja monenlaisia varkauksia harjoitettu. Ri- 10704: kannalla. Muutoin eduskunta on, tie- koslaki pysyy voimassa huolimatta siitä, 10705: tääkseni, viime vaaleissakin valittu kiel- vaikka löytyy ihmisiä, jotka eivät voi pi- 10706: tolain merkeissä. Voinen mainita, että dättäytyä varastamasta enempaa kuin 10707: ainakin Turun eteläisessä vaalipiirissä muistakaan rikoksista. Muuten huomatta- 10708: Turun purm raittiustoimikunta lähetti koon vielä muuan seikka. Me elämme 10709: ennen vaaleja kaikille vaalilistoilla ole- poikkeuksellisissa oloissa. Maailmansota 10710: ville edustajaehdokkaille kirjallisen ky- jälkiseurauksineen on ollut omiansa suu- 10711: selyn siitä, mille kannalle he aikovat aset- ressa määrin löyhentämään ihmisten si- 10712: • 10713: 1~2 10714: 10715: 10716: 10717: 10718: veellisiä käsitteitä ja tottumuksia. Suoma- En puolestani tahdo vastustaa kysymy k- 10719: laistenkin ennen kiitetty rehellisyys ja sen valiokuntaan lähettämistä, koska en- 10720: lain kunnioitus on valitettavasti ainakin sinnäkin luulen, että se sil).ne jää ja hau- 10721: eräissä pnrmssa melkolailla entisestään taantuu, niinkuin täällä on sanottu. .Ja 10722: alentunut. Sodan aikana pääsi vauhtiin .ios valiokunta ehtisi tätä käsitellä, niin 10723: yksilöllinen voitonhimo esiintyen gulasha- toivon valiokunnan asettuvan yksimieli- 10724: uksessa y. m. m. ennen kuulumattomassa sesti hylkäävälle kannalle. Tämä sen- 10725: määrässä. Kaikki tämä osottaa löytyvän vuoksi, että ehdotetusta kansanäänestyk- 10726: ihmisiä, joille eivät lait merkitse mitään. sestä ei missään tapauksessa olisi minkään- 10727: Kun voitonhimo on päässyt kehittymään laista hyötyä. Se olisi siis vähintään tar- 10728: ensin jollain alalla, kuten äsken sodan ai- peetonta. Tulos olisi siitä kuitenkin aivan 10729: kana elintarvegulashauksessa, etsii se nyt sama, kuin eduskuntaäänestyksessäkin: Suo- 10730: edelleen tulolähteitä esim. väkijuomain men kansa osottaisi varmasti olevansa ja 10731: salakuljetuksesta käyttäen hyväkseen pysyvänsä kieltolain kannalla. Täällä on 10732: heikkoluonteisten ihmisten nautinnonhi- muutoin ehdotettu jo, että asia lähetettäi- 10733: moa. Muutoinkin kun joku uusi laajakan- siin talousvaliokuntaan, joka vaatikoon pe- 10734: ioisempi laki, jollainen kieltolaki kieltä- rustuslakivaliokunnan lausunnon. Minäkin 10735: mättä on, laaditaan ja pannaan käytän- puolestani voin tätä ehdotusta kannattaa. 10736: töön, kohtaa se ensi alussa vastarintaa var- 10737: sinkin entisiin elintapoihin ja tottumuksiin Ed. Lampinen: Vaikka ed. Schau- 10738: lujasti kiintyneiden kansalaisten taholta. man edellisessä istunnossa katsoi sekä vel- 10739: Monet suhtautuvat siihen joko vastenmie- vollisuudekseen kuuluvan että arvolleen 10740: lisyydellä tai epäluulolla. Tahdotaan et- sopivaksi ryhtyä antamaan ryhmällemme 10741: siä ja tuoda esiin kaikki sen heikkoudet, neuvoja parlamentaarisista tavoista yleen- 10742: koetella sen kestävyyttä. Vasta vähitellen sä, mutta eritoten puhumisessa, pyysin 10743: ajan oloon, kun on opittu tuntemaan sen minä nimenomaan hänen omassa asiassaan 10744: hyvät puolet, sen siveellinen vaikutus- puheenvuoroa, koska siihen kulutettu aika 10745: voima, mikä täydellisemmin ja huomatta- menee hänen kontolleen ja koska tässä 10746: Yammin voi tapahtua vasta vuosikymme- varsin uskottavasti ollaan tekemisissä ano- 10747: nien kuluessa, muodostuu arvostelu suo- musehdotuksen kanssa, jonka toteuttamis- 10748: peammaksi ja annetaan sille ehdoton tun- mahdollisuus ei ole, mikäli voin päätellä 10749: 'nustus. Niin oli asianlaita silloinkin, kun täällä ilmoitetuista mielipiteistä, miten- 10750: paloviinan kotivalmistus eli n. s. kotipoltto kään yläpuolella niitten ehdotusten, joita 10751: lainsäädännöllä lakkautettiin. Ensi aikoi- ryhmämme taholta on jätetty ja jätetään. 10752: na silloin harjoitettiin salakotipolttoa var- Ed. Schauman on sen lisäksi nimenomaan 10753: ,sin suuressa määrin, miltei joka kylässä, tänä päivänä pyytänyt vedota meidän tie- 10754: sillä vanhasta tottumuksesta oli ihmisten tämykseemme tässä asiassa ja minä koe- 10755: kovin vaikea yhtäkkiä luopua. Sittemmin tan sitä tyydyttää. 10756: 'VUosikymmenien kuluessa salapoHto kui- Minä en tahdo lähteä arvostelemaan 10757: tenkin väheni vähenemistään. Ainoastaan tämän anomusehdotuksen n. s. laillisuus- 10758: siellä täällä syrjäkulmilla sitä vielä ilmeni puolta, anomusehdotuksen jonka nimeksi 10759: ja on harjoitettu hyvin vähässä määrässä, varsin hyvin olisi sopinut ,valmistavat toi- 10760: 11iinkuin yleensä on asianlaita muunkin menpiteet kieltolain kumoamiseksi", enkä 10761: pahan. Eihän yleensä pahaa voitane kos- myöskään puhumaan kansanäänestyksestä 10762: kaan täydelleen poistaa. Viime aikoina yleensä, sillä mielestäni on taantumuksen 10763: 'Sitten valitettavasti kyllä on salapolttokin musta peikko tässä verhottu niin harva- 10764: yhä lisääntynyt salakuljetuksen rinnalla. kuteisen näennäisen kansanvallan verhoon, 10765: Mutta jos kieltolaki p:vsytetään voimassa ja että sen suhteen ei mitenkään saata ereh- 10766: ,sen noudattamista valvotaan ja harraste- i.yä. Yrityksistä siinä suhteessa tulee vain 10767: taan niin viranomaisten kuin kaikkien lain- varsin valaiseva havaintoväline, joka osot- 10768: kuuliaisten ja raittiutta harrastavain kan- taa, kuinka erästä demokratian äärim- 10769: salaisten taholta, niin nykyisen murrosajan , mäistä vaatimusta voidaan julkeasti ehdot- 10770: ohi mentyä uskon salapolton ja salakulje- taa asetettavaksi palvelemaan taantumuk- 10771: tuksen samoin kuin juopottelunkin jälleen sen synkkää tarkoitusta. Minä tahtoisin 10772: vähenevän. sen sijaan hiukan tarkastaa niitä syitä, 10773: 193 10774: - -K:msa,näätn.e&tY'S' 10775: - - - - - = - kiel - -t.oJaista. 10776: - - - - - - - - - - - - ~~~ --~~--~ 10777: 10778: mitkä ovat aiheuttaneet tällaisen anomus- vassa, toisessa valossa kuin tähän saakka. 10779: ehdotuksen tekemisen. On varsin uskotta- Eiköhän tässä ole yksi syy, joka panee 10780: vaa, että ne näkökohdat, mukavuussyyt ja kieltolain kumoamista yrittämään. 10781: nautinnonhimot, joista ed. Kares on täällä Sangen ovelasti on jo pitemmän aikaa 10782: useamman kerran tämän asian yhteydessä tällaista yritystä valmistettu. Eduskunta 10783: puhunut, vaikuttavat huomattavasti täl- on tietääkseni kuluvan vuoden maaliskuun 10784: laisen aiotteen tekoon. Ruotsissa äsken aikana kehoittanut hallitusta toimeenpane- 10785: toimitetun kieltolakiäänestyksen aikana le- maan tutkimuksen alkoholikäytön ja sitä 10786: vitettiin viinaporvarien taholta m. m. erästä koskevan lainsäädännön yhteiskunnalli- 10787: kuvallista plakaattia, missä nähdään kuvat- sista vaikutuksista. Edellyttäen kai, että 10788: hma herrasmies krapuja syömässä, vie- asetetun komitean tutkimukset tuovat mur- 10789: ressä viinapullo ja kuvan alla oli luetta- haavan ainehiston kieltolakia vastaan, teh- 10790: vana lause: ,Kravut tarvitsevat tätä juo- dään nyt yritys kansanäänestyksestä. 10791: maa." Parempaa itsetunnustusta tuskin Taantumusporvariston kieltolakia vastus- 10792: voi odottaa saavansa. Todellakin kaikki tava kanta on meille helposti ymmärret- 10793: sellaiset, jotka tahtovat kulkea taaksepäin, tävä. Viinaporvarin on annettava rikastua 10794: ne tarvitsevat sitä. Minä en kuitenkaan ja kansa saatava juomaan. Se unohtaa sil- 10795: usko, että pelkät omakohtaiset mukavuus- loin kurjuutensa ja lakkaa politikoimasta. 10796: syyt olisivat yksinomaan aiheuttaneet täl- Yhteiskuntarauha on taattu. Mikäli sitä 10797: laisen anomusehdotuksen tekemisen. On- pöhnäiset häiritsevät, korjaa poliisi siinä 10798: han herroilla tilaisuus noudattaa nyky- tilassa olevat työläiset putkaan, ajurit 10799: oloissakin noita vatsan vaatimuksia. Eri- ! taas vievät herrasmiehet koteihinsa. Kel- 10800: toten ruotsinkielinen porvarillinen leh- paa sellaista aikaa kuvitella, jopa ponnis- 10801: distö, mistä täällä on jo monta kertaa mai- tellakin tuohon päämäärään pyrkiessä. 10802: nittu, on asettanut miltei kansalaiskun- Että kieltolaki olisi kuruottava sentakia, 10803: non erääksi vaatimukseksi taistelun kiel- että tuota lakia niin paljon rikotaan, se 10804: tolakia vastaan. vaikka toistaiseksi ei ole on käsityskanta, joka antaa minulle hei- 10805: kuitenkaan tietääkseni mitään kunnia- kon toivon olettaa, että ed. Schauman, 10806: merkkejä tässä kaikenlaisten merkkien silloin kun tässä eduskunnassa tulee esille 10807: niin runsaslukuisessa maassa tämän tais- esim. kysymys rikoslain 16 luvun sosia- 10808: telun huomatuimmille urhoille jaettu. listipykälän kumoamisesta, auttaa meitä 10809: Näin julkisenkin mielipiteen ollessa kiel- siinä, sillä ainakin porvariston mielestä 10810: tolain vastainen ei ole suinkaan ihmetel- myöskin tuota pykälää niin tavattoman 10811: tävää, että virolaista virtaa. Saantimahdol- paljon tässä maassa rikotaan. 10812: lisuudet eivät siis ole mitenkään vaikeat. Mitä sitten tulee alkohoolikysymykseen 10813: Tiedetään. että varsinkin ruotsinkielisen Venäjällä, niin minä valitan että minulla 10814: rannikkoväestön keskuudessa harjoitetaan enempää kuin ed. Schaumanillakaan ei ole 10815: runsaasti väkijuomain salakuljetusta. Oli- ollut tilaisuus tutkia paikan päällä tätä 10816: siko ed. Schauman tällä aiotteeliaan tahto- asiaa. Mutta kun tämä asia on mielen- 10817: nut nousta tätä moraalista rappeutunei- kiintoinen, minä olisin erittäin iloinen, jos 10818: suutta vastaan, tai kylvävätkö mainitut sei- eduskuntapäätöksellä saataisiin aikaan ko- 10819: kat eripuraisuuden siemeniä tähän asti niin mitea, mikä komitea lähtisi tutkimaan tätä 10820: yksimielisen ruotsinkielisen väestön kes- asiaa, ja että tähän komiteaan tulisi ai- 10821: kuuteen? Minä tiedän ja olen lukenut nakin ed. Schauman ja minä. Tällaisesta 10822: ruotsinkielisen väestön erään osan tyyty- päätöksestä minä olisin erinomaisen iloi- 10823: mättömyyden ilmauksia siitä tavasta. nen. 10824: millä mainitunkielinen porvarillinen sa- Minun ei suinkaan tarvitse sitä sanoa 10825: nomalehdistö on suhtautunut kieltolakiin . senvuoksi etteikö se ilman sanomattakin 10826: •Ta kun herrat eivät voi peräytyä kielto- olisi selvää, että tämän maan työväestön 10827: lakia vastustavasta kannastaan, on silloin se osa, joka meidät on tänne lähettänyt, 10828: keino selvä: Kieltolaki on kumottava, sillä on jyrkän ja ehdottoman kieltolain kan- 10829: siitä ei näiden mielestä saa tulla miten- nalla. Me tiedämme sen mielipiteen, sillä 10830: kään sitä loukkauskiveä, joka aiheuttaisi me emme ole mitenkään erillinen osa siitä. 10831: ruotsinkielisen työtätekevän kansan katse- Ja että näin on, siitä on todistuksena 10832: Jemaan asioita laa..jemmassakin mittakaa- myöskin porvariston julkinen sana, joka. 10833: 25 10834: 194 Poer·jam:tairua 29 :p. syy.skuuta. 10835: 10836: 10837: meitä on esitellyt sekä aivan harvinaisen minkä Suomen kansa suurella yksimieli- 10838: omalaatuisella ja historiallisesti merkittä- syydellä eduskuntansa kautta on hyväksy- 10839: vällä tavalla, käyttääkseni edelleen porva- nyt. Jos tämmöinen esitys hyväksyttäi- 10840: rillisen sanomalehdistön sanontatapaa, lau- siin, joutuisimme varsin arveluttaville po- 10841: sunut meidät tähän kokoukseen tervetul- luille. Varmaankin vaadittaisiin yhä 10842: leeksi. Minua ei ole hämmästyttänyt se uusiintuvia kansanäänestyksiä sellaisista 10843: laillisten muotojen sivuuttaminen, minkä laeista, jotka eivät miellytä. Tämmöinen 10844: sisältää ed. Schaumanin tekemä anomus- kansanäänestys synnyttäisi mielestäni rau- 10845: ehdotus, sillä eihän sellainen ole mikään hattomuutta ja kiihoittaisi jo ennestään- 10846: harvinainen ilmiö. Käsitykseni porvaris- kin kuohuksissa olevia mieliä. Minä puo- 10847: ton laillisuudesta ei ole koskaan ollut ylä- lestani jyrkästi vastustan ed. Schaumanin 10848: puolella epäilyksen, vielä vähemmän se tekemää ehdotusta; en suinkaan sentähden, 10849: olisi minulle sitä siinä kehitystilanteessa, että pelkäisin kieltolain puolustajien äänes- 10850: missä tällä kertaa olen. Minä tahtoisin tyksessä jäävän vähemmistöön, vaan sen- 10851: vain saada sanotuksi, että sitä suurta teh- tähden, että tämä olisi uskallettu teko, 10852: tävää varten, mikä on työväenluokan josta koituisi arveluttavia seurauksia ja 10853: osana, tarvitsee se selvän pään, ja sen- suuria kustannuksia. Olen elävästi vakuu- 10854: vuoksi me vastustamme kaikkia hämää- tettu, että suuri enemmistö kansastamme 10855: misyrityksiä. vieläkin on kieltolain puolella, huolimatta 10856: Ruotsin äsken toimitetun kieltolakitais- siitä, että tätä lakia on, jos mitä, sanomat- 10857: telun aikana oli Ruotsin kommunistinen toman kiivaasti vastustettu ja ivattukin. 10858: työväenpuolue koko ajan yksimielisen ja Siinä on, niinkuin kaikissa inhimillisissä 10859: jyrkän kieltolain kannalla. Kun me asian laeissa puutteellisuuksia; niitä tarpeen mu- 10860: siinä vaiheessa, jossa ed. Schaumanin ano- kaan laillisessa järjestyksessä poistettakoon 10861: musehdotuksen kohtalo ratkaistaan, pudo- ja lakia parannettakoon. Kyllä väitetään, 10862: tamme sitä vastustavan lippumme maljak- että väkijuomain nauttiminen on suurempi 10863: koon, olemme me vakuutetut siitä, että kuin se oli muka ennen sotaa ja tämä pan- 10864: me olemme silloin merkinneet työväenluo- naan kieltolain laskuun, mutta tämä väite 10865: kan mielipiteen tässä asiassa tässä maassa. ei pidä paikkaansa. Jos nyt kieltolaki 10866: Olisi sangen valitettavaa jollei ryhmämme, kumottaisiin, sitten vasta nähtäisiin väki- 10867: silloin kun tämä asia tulee ratkaisuun, juomain tulvan paisuvan yli äärien ja 10868: voisi tällaisia äänestyslippuja pudottaa 27 huomaisi varmaan moni kieltolain vastus- 10869: kappaletta. tajakin, mikä suuri siunaus sittenkin oli 10870: Ja sitten siunatuksi lopuksi ed. Karek- kieltolaista. 10871: selle minun täytyy sanoa, että pappi hy- Minä ehdotan. että tämä asia lähetetään 10872: vääkään asiaa puolustaessaan ei voi kos- talousvaliokuntaan ja kannatan ed. Kailaa 10873: kaan olla valehtelematta (Puhemies ko- siinä suhteessa, että talousvaliokunta pyy- 10874: puttaa). Minä uskon, että se asia menee tää asiassa perustuslakivaliokunnan lau- 10875: onnelliseen päätökseen, josta minä olen suntoa. 10876: tässä puhunut, ja minä luulen, että e~. 10877: Kareskin siihen uskoo. Meitä ei siis mi- Ed. A. F u r u h j e 1 m: Så många ta- 10878: tenkään voitaisi syyttää siitä, mistä ed. lare hava i dag framträtt med anledning 10879: Kares mainitsi, että me emme uskoisi sii- av rdgsm Schaumans petition, att jag för 10880: hen, mitä me sanomme. min del icke skulle anse mig behöva säga 10881: någonting. Det är egentligen rdgsm Kivi- 10882: Ed. Berg r o t h: Huolimatta kaikista linnas framträdande här, som tvingar mig 10883: vastaväitteistä kannatan edelleen lämpi- att säga några ord. 10884: mästi kieltolakia. Pidän sitä yhtä pyhänä Det är icke första gången man här i 10885: kuin muitakin lakejamme, sillä se on lailli- riksdagen velat göra gällande, att brotten 10886: sessa järjestyksessä säädetty ja vahvistet- mot förbudslagen i främsta rummet äro 10887: tu. Tuntuu erinomaisen kummalliselta ja att tillskriva den svenska tidningspressen. 10888: oudolta se esitys, että ryhdyttäisiin nyt Det är ett förfärligt lätt sätt att komma. 10889: kansanäänestyksen kautta ottamaan selvää ifrån ett obehagligt faktum. Man skyller 10890: siitä, kuinka suuri osa kansastamme sitä allt på andra och försöker på detta sätt 10891: kannattaa tai vastustaa, nim. sitä lakia, rentvå sig själv från all skuld. 10892: K'alll~a:nääillles.ty:s ikieHolaista. 195 10893: 10894: 10895: Att i riksdagen debattera själva för- var det namn han gav åt denna lag, som 10896: budslagen har visat sig fullkomligt lön- för några utgör ett heligt palladium. När 10897: löst. Förbudsvännerna lyckas icke över- man hör sådant då måste man ställa den 10898: tyga motståndarena eller motståndarena frågan till sig: Har det påståendet icke sitt 10899: förbudsvännerna. J ag för min del kan berättigande att förbudslagen verkligen 10900: icke annat än finna att förbudsvännerna utgör en moralisk fara för vårt folk, ty 10901: i denna fråga äro rent av färgblinda och enligt min åsikt är kärnpunkten i detta 10902: med färgblinda människor kan man icke problem icke att man bryter mot lagen, 10903: egentligen diskutera. För dem är det hu- (ty däri hava naturligtvis de talare aHde- 10904: vudsak att förbudslagen upprätthålles, Ies rätt, som här hava framhållit, att det 10905: likgiltigt vilka följder den än har. Rdgsm brytes mot alla lagar) utan frågan är här: 10906: Kivilinna var nyss. ganska egenrättfär- huru bryter man emot förbudslagen och 10907: dig. Han red på den gamla käpphästen huru betraktar man brotten mot den- 10908: att, såsom jag redan tidigare nämnde, samma? Det är just däri som den väsent- 10909: skylla alla överträdelser - icke alla men liga skillnaden står att söka. Brotten mot 10910: största delen - på den svenska tidnings- förbudslagen väcka på många håll blott 10911: pressen. J ag för min del känner icke till ett leende. Någon indignation har jag åt- 10912: förhållandena i de svenska kustsocknarna, minstone icke kunnat finna utom förbuds- 10913: de hava ju blivit utmålade i mycket mörka vännernas krets och man må icke påstå, 10914: färger, men jag har dock rest och rört mig att det icke har sin betydelse. Tili en bör- 10915: senaste sommar i det finska Finland och jan anser man, att det icke är så farligt 10916: har där varit i tillfälle att inhämta, huru att bryta mot förbudslagen, och sedan 10917: man uppfattar förbudslagen. Det är näm- sprider sig denna uppfattning också tili 10918: ligen en himmelsvid skillnad mellan den andra områden av det samhälleliga livet. 10919: officiella uppfattningen och den uppfatt- Jag tror, att den, som fördomsfritt har be- 10920: ning, som förefinnes inom folkets breda traktat förhållandena och icke går med de 10921: lager. Jag har vid mina förfrågningar skygglappar, som förbudsvännerna anse 10922: främst vänt mig tili kvinnor, emedan jag att de måste anlägga, så fort de komma in 10923: ju förstår att hemmen mer än några andra på denna fråga, icke kan komma tili nå- 10924: lida av t. ex. en familjefars eller en sons gon annan slutsats än att i förbudslagens 10925: dryckenskap. J ag har naturligtvis icke spår följer skenhelighet och att den sist 10926: anställt en storartad enquete, men jag har och slutligen endast är en ren humbug, en 10927: ändå frågat åtskilliga personer och jag har officiell skylt, bakom viiken det icke fin- 10928: alltid fått samma svar: nog är den här nes annat än lagöverträdelser. Då man en 10929: förbudslagen misslyckad, och det har jag gång ser saken ur denna synpunkt - för 10930: fått vare sig vederbörande läst Uusi Suomi mig äro nämligen de moraliska vådor som 10931: eller Helsingin Sanomat. När jag i som- förbudslagen medför, det viktigaste - då 10932: ras befann mig i en liten stad i norra Fin- kan man icke annat än anse det som en 10933: land, framställde jag samma fråga tili plikt att verka därhän att förbudslagen 10934: olika personer: Huru är förhållandet här ersättes med ett annat system. J ag önskar 10935: med avseende å nykterheten? Då fick jag visst icke att alkoholen skall frigivas, 10936: alltid samma svar med samma bekymrade utan borde förbudslagen ersättas med ett 10937: tonfall: här supes, här smugglas, här lönn- förståndigt restriktionssystem. Tiderna 10938: brännes. Då jag sedan reste tili landet be- äro icke mer desamma som 1907 då det 10939: fann jag mig en dag i sällskap med några finska folket, ärligt så tror jag åtminstone, 10940: småbrukare, som tillhörde maalaispartiet stod bakom förbudslagen. Sedan dess har 10941: och då kom frågan om förbudslagen igen mycket hänt, uppfattningen har ändrats. 10942: på tal. De voro enligt min uppfattning Ej häller böra vi förakta tre års erfaren- 10943: mycket hyggliga och bra män, och ändå het. Den synes mig ha visat, att det 10944: sade den ena av dem åt mig: Ja livsme- finska folket icke har den moraliska 10945: delslagen, se on oppinut meitä valeh- ryggrad, som behöves för att uppbära ett 10946: telemaan ja varastamaan, och något allt- förbud sådant som totalförbudet. Hela den 10947: för högt vitsord ville han ej ge förbudsla- tanken bottnar i en ohistorisk uppfattning 10948: gen, den har verkat på samma sätt. Då om människorna. Man kan icke reformera 10949: inföll en annan: .Taa, jaa s.e kiertolaki! Det dem på detta sätt i ett slag. Jag för min 10950: 196 Prerjaill:taina 219 :p. eyy.sik;u,uta. 10951: ------ 10952: 10953: 10954: del anser det vara faktiskt en fosterländsk tässä maassa? Eikä kukaan voinut sitä to- 10955: plikt att försöka verka därhän, att den11;a distaa. Minä kysyn ed. Karekselta, mi- 10956: fördärvliga lag upphävs. Personligen är tenkä on todistettavissa, että moraali on 10957: jag icke någon anhängare av tanken på n!-ennyt alas? Kaikki sen tietävät, jotka 10958: ett referenclum, men jag hoppas det oaktat eivät teko-pyhyydestä -pidä, että moraali 10959: att riksdagen icke vägrar remiss åt rdgsm on epäilemättä mennyt alas tässä maassa 10960: Schaumans petition. Gör den det visar juuri kieltolain takia sillä se hävittää lain 10961: den att den vill gömma huvudet i busken. kunnioituksen. Yleisesti tunnettu asia on 10962: yhtä hyvä kuin todistettu. - Ed. Kares 10963: Ed. H e i k i n h e i m o: 1\Enä pyysin edelleen sanoi, että irtolaisuus on vähenty- 10964: puheenvuoroa oikeastaan vain lyhyesti nyt, että eräät vankilat nyt seisovat tyh- 10965: kannattaakseni ed. Kailan tekemää ehdo- jinä, kun ei ole irtolaisia, ja se kai hänen 10966: tusta valiokuntaan lähettämisestä. Mutta mielestään oli todistuksena kieltolain hv- 10967: koska se nyttemmin on tullut tarpeetto- vistä vaikutuksista. Mutta minä sano'i:t, 10968: maksi, niin minä käytän puheenvuoroni että eihän se todista, että kieltolaki on ol- 10969: toiseen tarkoitukseen. Niiden sanojen joh- lut vaikuttimena tässä asiassa, vaan siihen 10970: dosta, jotka ed. Kares on lausunut Suo- ovat tietysti vaikuttaneet monet muut asiat 10971: men lääkärikunnasta, minun täytyy sanoa, ja pääasiassa nykyiset taloudelliset olot. 10972: että minä olen sellaisessa asemassa, että Samaa tietysti on sanottava siitä, että 10973: minä en kehtaisi näyttää silmiäni virkavel- säästöpankkeihin on tullut enemmän va- 10974: jilleni, jollen minä jotakin heidän puoles- roja nyt kuin aikaisemmin. Voi muuten 10975: tansa tässä tilaisuudessa mainitsisi. Minä olla, että lasketaan niin, että pa-perimarkka 10976: myönnän mielelläni, että sellaisia rikko- on yhtä hyvä kuin kultamarkka ja että 10977: muksia on tapahtunut, kuin ed. Kares on siitä riippuu tuo laskelma. Se on hyvin 10978: täällä maininnut, ja merkitsen sen mieli- mahdollista. Sillä tavalla menetteli aina- 10979: hyvällä, että ed. Kares on huomannut, että kin eräs suomenmaalainen, joka kävi Ruot- 10980: lääkärikunnassa on sentään toisenlaisiakin sissa agiteeraamassa kieltolain -puolesta. 10981: aineksia, kuin niitä, jotka ovat hänessä - l\1inä voin vielä huomauttaa siitä, että 10982: hämmästystä ja mielipahaa herättäneet. kieltolaki on synnyttänyt ilmiön, jota ei 10983: Mutta on minun mielestäni aivan väärin onnen ole saatu nähdä. .Jos esim. kuljette 10984: selittää muutamien hairahtuneiden tähden Helsingin kaupungissa ja katsotte siirto- 10985: koko lääkärikunnasta. ikäänkuin suuri maatavarakau-ppain ikkunoita, niin kaik- 10986: miidännäisyys ja turm~lus sen keskuudessa kialla on huomattavissa merkillisiä pullo- 10987: olisi päässyt vallalle. Minun mielestäni on ja, missä on alkoholitonta likööriä, eri la- 10988: aivan luonnollista, jos ottaa huomioon sen jia, alkoholitonta punssia, alkoholitonta 10989: aseman, mihinkä lääkärikunta kieltolain tuota ja tuota. Mistähän nämä -pullot joh- 10990: johdosta on joutunut, että hairahtuneita tuvat? Siitä tietysti, että kieltolaki -pa- 10991: on tässäkin ammattikunnassa ollut, ja minä kottaa ihmisiä valmistamaan alkoholijuo- 10992: väitän, että tässä maassa ei ole sellaista mia sillä tavoin että panevat vähän spriitä 10993: ammattikuntaa, joka olisi pysynyt ehdot- noihin pulloihin. Ei mikään kunnon mies 10994: tomasti kaikkine jäsenineen laille kuuliai- voi -pitää nykyistä ulkokullattua alkoholit- 10995: sena niissä oloissa ja siinä asemassa, johon tomuutta hyvänä. - Ed. Heikinheimo on 10996: lääkärikunta on kieltolain johdosta joutu- jo vastannut ed. Karekselle, kun hän nyt 10997: nut. Minä tahdon tämän vain lyhyesti tänään rupesi moittimaan ja sättimään 10998: merkitä. Minä -pidän kieltolain puolusta- myös lääkäreitä .ia virkamiehiä. Minusta 10999: misen siksi oikeutettuna ja siksi luonnol- ed. Kareksen olisi pitänyt olla paljon va- 11000: lisena asiana, että tällaisia keinoja ei sen rovampi siinä hänen lausuntonsa osassa. 11001: puolustamiseksi varmaankaan tarvitsisi Till slut ber jag få säga några ord åt 11002: kliyttää. en svensk representant, som, ehuru för 11003: första gången i riksdagen, ansåg sig oför- 11004: Ed. Schauman: Ed. Kares täällä hindrad att börja undervisa mig vad min 11005: sanoi, että silloin kuin ruotsalainen tut- petition egentligen innebär. Han sökte 11006: kijakomissioni kävi Suomessa, niin se uppvisa att den hade ett reaktionärt syfte 11007: kaikkialla kysyi: Voitteko todistaa, että och ett antidemokratiskt syfte. J ag kan 11008: moraali on kieltolain takia mennyt alas upplysa rdgsm Kulenius om att jag nog 11009: Kamsanä:ä!The:stys kielt.ol:aista:. 197 11010: 11011: 11012: vet vad jag gör oeh att jag icke alls är sig med spritsmuggling - vad skall man 11013: 1ädd · att väcka sådana förslag, som i hans då vänta av det uppväxande släktet? 11014: ögon kunna synas reaktionära. Det är J ag är ej för egen person avundsjuk 11015: fÖr resten rätt egendomligt, - såvitt jag över de summor som stanna i spritjobba- 11016: kommer ihåg, blev rdgsm Kulenius invald renas fickor, men jag anser att de borcle 11017: jämte mina vänner Hästbacka och Broända, komma statens kassa tillgodo. Jag emot- 11018: som representant för högern - det är ser remiss till ekonomiutskottet. 11019: egendomligt, säger jag, att höra av en hö- 11020: german förebråelser, att man icke är till- Ed. Pitkänen: Pyysin puheenvuo- 11021: räckligt vänstersinnacl. Jag tyckte för roa kannattaakseni niiden edustajain mieli- 11022: övrigt att det icke klädde herr Kulenius pidettä, jotka ovat puheenaolevalle asialle 11023: att börja föreslå för mitt petitionsförslag antaneet sen ansaitseman arvon ja ehdot- 11024: en så stilla och anspråkslös begravning taneet esityksen aivan alussa hyljättäväksi, 11025: som möjligt. För att komma fram med ilman, että vielä tuhlattaisiin valiokuntien 11026: dylika uttryck behövs det dock större er- kallista aikaa tämäntapaisten asiain kä- 11027: farenhet i riksdagen. sittelyyn. Sanon tämän vakaumuksestani 11028: V ad herr Kailas förslag om rcmiss till ja tietäen sen, että valitsijani ovat samalla 11029: till grundlagsutskottet beträffar, motsät- kannalla. Vaalien edellä ja perästäkin lä- 11030: tcr jag mig detsamma, icke för själva sa- hes kolmessakymmenessä eri tilaisuudessa 11031: kens skull, utan därför att jag tycker clet olin keskustelussa maalaisväestön kanssa 11032: är fullkomligt onödigt. Icke innebär min ja jokaisessa tilaisuudessa oli valtavana 11033: petition några definitiva åtgärder. .Tag aivan, voi sanoa jokseenkin yksimielinen 11034: föreslår endast att regeringen måtte av- mielipide, että jokaisessa yrityksessä kiel- 11035: låta en proposition, varigenom det bleve tolain kumoamiseksi on noustava maalais- 11036: möjligt att anställa folkomröstning om liittolaisten vastustamaan. Ihmettelen sitä 11037: förbudets bibehållande ellcr upphävande. lojaalisuutta ja suvaitsevaisuutta, mikä 11038: Men ickc vill jag införa referencluminsti- kieltolain kannattajienkin joukossa on täällä 11039: tutet i allmänhet. .Jag åsyftar endast att esiintynyt. Onko tarkoitus arvostella asiaa 11040: för denna undantagslags skull, som förbuds- heilemmin sen tautta, että sen on tehnyt 11041: lagen är, stiftas en annan undantagslag, korkean sivistyksen omaava kansalainen, 11042: på grund av viiken folket kan direkt ut- tai mistä syystä? Pidän tämäntapaisia esi- 11043: tala sig därom, huruvida förbudslagen är tyksiä aivan samanarvoisina, esittipä niitä 11044: lämplig cller icke. Jag förstår ej annat än herra Schauman tai Långström ja jätän jo- 11045: att om min petition ledcr till positivt re- kaisen edustajan itsensä ratkaistavaksi ja 11046: sultat regeringen kan bedöma dess grund- vastattavaksi suhteensa kieltolakiin ja toi- 11047: lagsenliga sida, utan att riksdagen i detta von, että jokainen edustaja pitää laillista 11048: stadium bchöver yttra sig därom. J ag ber lakia kunniassa ja eritoten kieltolakia. 11049: sålunda få förorda talmanskonferensens Kannatan siis asian hylkäämistä ilman mi- 11050: förslag. hinkään valiokuntaan lähettämättä. 11051: 11052: Ed. San L1 b 1om: Det stora, mång- Ed. Wiik: Föremålet för denna dis- 11053: åriga arbcte, som nykterhets- och andra kussion skulle egentligen icke vara för- 11054: folkbildande föreningar necllagt, har i stort budslagen, icke heller folkomröstningen 11055: sett gått förlorat genom förbudslagens om förbudslagen, utan frågan om remiss 11056: verkningar. Folkmoralen har i hög grad av herr Schaumans petitionsförslag. Det 11057: gått ned och många lagbrott begås dagli- är om denna fråga. jag vill yttra mig, ef- 11058: gen. Då frågar man sig: hava vi råd att tersom förslag om remissvägran blivit 11059: kasta ut så stora summor. som förbudsla- väckt och understött. 11060: gens efterlevelse kostar landet, då sprit Mig synes nämligen att riksdagen bör 11061: ändå kan fås natt och dag, helg och söcken. hava synnerligen vägande skäl för att 11062: Skulle förbudslagen leda till en fullstän- vägra remiss av ett initiativ. Sådant kan, 11063: dig nykterhet, så skulle jag och mången såvitt jag inser, komma i fråga därest ett 11064: annan, som nu äro emot lagen, genast initiativ innehåller någonting lagstridigt, 11065: understöda densamma. Men då man vet, varvid talmannen t. o. m. bör vägra att 11066: att ungdomar och minderåriga sysselsätta föredraga cletsamma. Härtill hör också 11067: 198 • Per•j.a;nt.aina 29 p. ,syyskuuta. 11068: 11069: det fall, att i initiativet använts ordalag, ställt initiativ har rätt att bliva remitte- 11070: som anses strida mot anständigheten. (Att rat. Det synes mig överhuvudtaget, som 11071: en sådan rättighet kan av talmannen miss- om riksdagen icke borde fatta ett avgörande 11072: brukas, såsom också har skett, är en fråga utan att hava övervägt vad den ämnar göra. 11073: för sig.) Vidare, i händelse initiativet be- Liksom jag ogillar att riksdagen nyss av- 11074: finnes icke vara allvarligt menat utan är slog förslaget om bordläggning ifråga om 11075: att stämpla som en okynnespetition; då ett av yttersta vänstern väckt initiativ, 11076: bör riksdagen givetvis vägra remiss, eme- som var okänt för det överväldigande fler- 11077: dan en sådan skulle strida mot dess vär- talet av riksdagens medlemmar, skulle jag 11078: dighet. Riksdagen har vidare vid ett an- finna det oriktigt, om riksdagen vägrade 11079: tal tillfällen vägrat remiss av järnvägs- remiss av herr Schaumans petitionsför- 11080: petitioner. Det har då berott på, att mari slag. 11081: haft ett färdigt uppgjort järnvägsprogram, Angående den sakliga innebörden av pe- 11082: som tagit många år att utföra, och att man titionsförslaget vill jag icke uttala mig, 11083: icke velat betunga riksdagsutskotten med emedan jag finner det olämpligt att dis- 11084: en mängd förslag, som dock icke komme kutera ett förslag, som för de flesta är 11085: att bliva beaktade så länge sagda program känt endast genom hörsägen. Såsom an- 11086: icke förverkligats. },ängare av totalförbudet frågar jag mig 11087: N u kan det visserligen inträffa, om man för övrigt, huruvida en diskussion sådan 11088: fasthåller vid dessa principer, att ett antal som denna kan vara gagnelig för förbudet 11089: förslag remitteras, vilka icke befinnas vär- eller om man icke hehöver b@fara, att en 11090: diga att tills vidare komma under behand- sådan:här diskussion ökar behovet av al- 11091: ling, emedan andra, viktigare ärenden då kohol för medicinskt ändamål. 11092: bleve undanskjutna. Denna omständighet Vad heträffar frågan om det utskott 11093: bör tagas i betraktande vid uppgörandet av petitionsförslaget borde remitteras till an- 11094: utskottens arbetsplan. ser jag, att det horde vara grundlagsut- 11095: Att herr Schaumans petitionsförslag icke skottet. Det har oekså tidigare haft att 11096: skulle fylla de villkor jag nämnt, har väl g~ra med förbudslagen, åtminstone en 11097: ej ens påståtts. Visserligen verkar det nå- gang. Det är nu ieke fråga om förbudsla- 11098: got komiskt att man redan nu väcker för- gens innehåll, utan om dess vara eller ieke 11099: slag om en åtgärd, som är avsedd att vara. Den frågan behandlades av gruncl- 11100: komma till utförande först år 1925. ,Jag lagsutskottet, då det gällde att påskynda 11101: måste fråga mig om herr Schauman varit lagens stadfästande. Det förevarande fal- 11102: så begiven på att få höra denna diskus- let synes mig kunna jämföras med detta. 11103: sion, att han ej kunnat giva sig till tåls 11104: ett år till eller två. Men man har väl dock P u h e m i e s: Tekikö ed. Wiik ehdo- 11105: icke skäl att betvivla. att herr Schauman tuksen, että asia lähetettäisiin perustuslaki- 11106: velat få sitt förslag taget på allvar, och valiokuntaan? 11107: man bör i allmärrhet ha starka skäl för att 11108: djärvas betvivla en sådan avsikt. Ed. Wiik: En tehnyt. 11109: Det har under de senaste åren blivit serl 11110: inom riksdagen. att man förkastat utan Ed. Kares: Jos sanani äsken vapaasti 11111: remiss en del förslag, som av någon orsak puhuessani sattuivat niin, että minä olisin 11112: väckt misshag hos riksdagens flertal. syyttänyt Suomen lääkärikunnan virallista 11113: Detta är ett ofog, som icke horde fortsät- järjestöä ja lääkärikuntaa virallisena orga- 11114: tas. De som i slika falll framställa förslag nisationa, niin minä ilmoitan, että minä 11115: om remissvägran borde dock hetänka, a tt en suinkaan sitä tarkoittanut. Mutta se, 11116: de därigenom, vare sig med eller utan skäl, että meillä akateemisesti sivistyneissä pii- 11117: draga över sig skenet av att frukta när- reissä, joilla vielä on lisäksi niin vakava ja 11118: mare utredning av ifrågavarande spörsmål. pyhä elämänkutsumus kuin lääkärinam·· 11119: I de fall rlå skäl till en sådan misstanke matti on, että siellä siksikin paljon on 11120: icke förefinnes, föreligger åter ett otillhör- ollut rikkomuksia tässä suhteessa, se on 11121: ligt starkt förtroende till det egna omdö- ollut suuri pettymys. Minä mielelläni an- 11122: mets förträfflighet. Mig synes, att varje nan sen tunnustuksen, että lääkäriorgani- 11123: i laglig form och i allvarligt syfte fram- satsioonit ovat tässä kohden koettaneet 11124: Kansan.äänesiys' ikieltolaist&. 199 11125: 11126: saada parannusta aikaan ja uskon, että Ed. J u u t i 1 a i n e n: Ei tässä asiassa 11127: lääkärikunnan ponnistukset tässä asiassa pitäisi toisen kansanluokan kivittää tois- 11128: tulevat menestymään ja saamaan aikaan taan. 11129: korjauksen. 11130: Keskustelu julistetaan päättyneeksi. 11131: Ed. K u l en i u s: Jag begärde ordet 11132: för att offentligen få tacka herr Schauman P u h e m i e s: Keskustelun kuluessa on 11133: för den välvilliga och farbroderliga tillrät- ed. A. Jaskari ed. Perälän ja Pitkäsen kan- 11134: tavisning han gav mig. Men jag vill på nattamana ehdottanut, että alote valiokun- 11135: samma gång låta honom förstå, att jag taan lähettämättä hyljättäisiin. Nimitän 11136: möjligen även framdeles kommer att upp- tätä ehdotusta ed. J askarin ehdotukseksi. 11137: träda i samma dräkt som nu, även om herr Sen ohessa on ed. Kaila ed. Huotarin y. m. 11138: Schauman finner den mindre klädsam. kannattamana ehdottanut vastoin puhe- 11139: .Tag förbehåller mig att få vara fullkomligt miesneuvoston ehdotusta, että asia lähetet- 11140: lika självständig som han och kommer ej täisiin talousvaliokuntaan, jonka tulisi 11141: att gå i någons ledpand. För mig äro pyytää perustuslakivaliokunnan lausuntoa. 11142: höger och vänster relativa begrepp. Jag Nimitän tätä ed. Kailan ehdotukseksi. 11143: hör ej tili någondera utan kommer att 11144: handla enligt mitt samvetes bud. Puhemies: Onko selo~tus oikea? 11145: Ecl. A. Jaska r i: Minä pyydän huo- 11146: Ed. Hakkila: Minä kannatan ed. mauttaa, että minä en tehnyt sellaista eh- 11147: Kailan tekemää ehdotusta asian lähettämi- dotusta, että ei anomusta lähetettäisi valio- 11148: sestä talousvaliokuntaan, joka pyytäisi sit- kuntaan. 11149: temmin lausuntoa perustuslakivaliokun- 11150: nalta. Puhemies: Edustaja Jaskari ehdotti 11151: lausunnossaan asian hylättäväksi, vaan kun 11152: Ed. Kivilinna: Minä en vaivaa ed. J'askari on nyt ilmoittanut, ettei se ollut 11153: eduskuntaa monella sekunnilla, mutta kat- hänen tarkoituksensa ia koska saman ehdo- 11154: son sittenkin oikeudekseni muutamalla sa- tuksen on tehnyt ed. Perälä, jota ed. Pitkä- 11155: nalla vastata ed. Furuhjelmille. Hän ei ole nen on kannattanut, niin tä;ssä tapauksessa 11156: voinut lausunnollaan saada pois puhutuksi ed. J askarin huomautuksen jälkeen kutsun 11157: sitä tosiasiaa, että meidän sivistyneistömme tätä ehdotusta ed. Perälän ehdotukseksi. 11158: esiintyminen kieltolakia vastaan on tehnyt 11159: sen täytääntöönpanon monin verroin vai- Selostus myönnetään oikeaksi. 11160: keammaksi kuin mitä se olisi, jos oltaisiin 11161: tekemisissä vain juoppoushimonsa vallassa Puhemies: Miltä äänestykseen tulee, 11162: olevien ihmisten kanssa, ihmisten, jotka niin ehdotan meneteltäväksi sillä tavalla, 11163: eivät voi olla juomatta, ja tähän luokkaan että ensin äänestetään puhemiesneuvoston 11164: hän ei sentään tahtone lukea sivistyneistön ehdotuksen ja ed. Kailan ehdotuksen vä- 11165: suurinta osaa, ennen kaikkea sitä verrat- lillä ja sen jälkeen, kumpi näistä ehdotuk- 11166: tain suurta sivistyneistön osaa, joka esi- sista voittaa, asetetaan hylkäävää ehdotusta 11167: merkiksi käyttää Hufvudstadsbladetia vastaan. 11168: äänenkannattajanaan. .Tos suomalaisella 11169: maaseudulla esiintyy jälkiä siitä, että kiel- Menettelytapa hyväksytään. 11170: tolakiin suhtaudutaan ylimielisesti, niin se 11171: on suurelta osalta juuri tartuntaa tämän 11172: sivistyneistön taholta. Äänestylkset ja päätös: 11173: 11174: Ed. Annie F u r u h j e 1m: Jag vill 1) Ken hyväksyy puhemiesneuvoston eh- 11175: också fatta mig mycket kort. .Jag ber få dotuksen, äänestää ,jaa"; jos ,ei" voittaa, 11176: säga om de personer, jag råkade i somras, on ed. Kailan ehdotus hyväksytty. 11177: att deras oskyldiga själar icke varken för- 11178: giftats av Huvndstadsbladet än mindre av Äänestyksessä annetaan 45 jaa- .ia. 113 11179: •Jumbo. ei-ääntä . 11180: Perjantaina 2{1 p. ·syy&kuuta. 11181: 11182: Puhemies: Eduskunta on siis hyväk- P u h e m i e s: Puhemiesneuvosto ehdot- 11183: synyt ed. Kailan ehdotuksen. taa, että asia lähetettäisiin la;ki- ja talous- 11184: valiokunta-an. 11185: 2) Äänestys ed. K·ailan ja ed. Perälän 11186: ehdotoksien välillä. 11187: KMkustelu: 11188: Ken hyväksyy ed. Kailan ehdotuksen, 11189: äänestää ,jaa"; jos ,ei" voittaa, on ed. Pe- 11190: rälän ehdotus hyväksytty. Ed. L å n g s t r ö m: Vaikka tässä nyt 11191: on lähetekeskustelu kysymyksessä, niin en 11192: Äänestyksessä ovat jaa-äänet voitolla. katso voivani tätä kysymystä sivuuttaa sii- 11193: hen kajoamatta, siksi tärkeänä tätä kysy- 11194: mystä tällä hetkellä pidän. 11195: Puhemies: Eduskunta on siis päät- Kun vuokrasäännöstely viime istunto- 11196: tänyt hyväksyä ed. Kailan ehdotuksen. kauden lopulla kumottiin, oli useilla edus- 11197: tajilla silloin se 1käsitys tai tuotiin aina;kin 11198: Asia lähetetään t a l o u s v a l i o k u n- sensuuntaisia ajatuksia ilmi sen ollessa 11199: t a a n, jonka tulee pyytää p e r u s t u s- eduskunnassa esillä, että ne ajat, jolloin 11200: 1 a kiva l i o k u n n a l ta lausunto. vuokrasäännöstelyä tarvitaan, on jo yli 11201: eletty ja että säännöstelyn jatlmminen näin 11202: ollen olisi haitaksi vuokraajille kuin myös 11203: 2) Is~jaon loppuunsawttamista maan vuokranantajille. Samaten uskoteltiin, että 11204: pobjoisissra kunnissa säännöstelyn lopettaminen ei aiheuta mi- 11205: tään suurempaa asuntopulaa eivätkä talon- 11206: koskeva ed. Lohen y. m. anom. ehd. n:o 82 omistajat muka tulisi harjoittamaan vuok- 11207: esitellään ja lähetetään puhemiesneuvoston rilla ki:skontaa. Esitettiin myös väitteitä 11208: ehdotuksen mukwan laki- ja talous- siitä, että on palattu takaisin n. s. säännöl- 11209: v a l i o k u n t a a n. lisiin oloihin, ja jos jotain pienempiä epä- 11210: säännöllisyyksiä olisikin olemassa, niin jär- 11211: jestyvät ne kyllä itsestään. Nämä oletta-- 11212: 3) V erJ.'Oililepanon ja is-o~aon rtoimdittamista mukset, jos niitä yleensä tositarkoituksessa 11213: Inarin, Enontekiön j•a Utsjoen •kunniss:a silloin tehtiinkään, ovat sen jälkeen osoit- 11214: tautuneet aivan harhaanjohtaviksi ja vää- 11215: koskeva ed. Aspelinin anoJlll. ehd. n:o 83 riksi, sillä heti vuokrasäännöstelyn lo- 11216: esitellään ja lähetetään puhemiesneuvoston puttua ryhtyivät talonomistajat kaikkialla 11217: ehdotuksen mukaan laki- ja ta l o u s- tässä maassa mitä laajaperäisimpiin häätö- 11218: v a l i o k u n t a a n. toimenpiteisiin. J oukkohäätöjä pantiin toi- 11219: meen kaikkialla ympäri maata. Samalla 11220: kun näitä joukkohäätöjä toimeenpantiin, 11221: 4) Rahaston muodostamista vaJltwl•ainojen kieltäytyivät talonomistajat vuokrasopi- 11222: myöntämiselksi maaseuidrun säh!köistämi's- muksia ollenkaan vuokralaisten kanssa 11223: ythtrmi11le tekemästä ja aikaansaivat sillä tavalla niin 11224: suuren hätääntymisen vuokralaisten kes- 11225: tarkoittava ed. Heikinheimon y. m. anom. kuudessa, että nämä vaikeaan asemaan jou- 11226: ehd. n:o 84 esitellään ja lähetetään -puhe- tuneina olivat p'akotetut alistumaan ja hy- 11227: miesneuvcoston ehdotuksen mukaan v a 1- väksymään vuokranantajain mielivaltaises- 11228: t i o v a r a i n v a l i o kun ta ·a n, jonka tu- ti asettamat, useinkin raskaat ja säännök- 11229: lee pyytää asiasta 1 a k i- ja talous v a- siin perustumattomat vuokraehdot. Ne, jot- 11230: 1 i o k u n n a n lausuntoa. ka eivät pystyneet vuokrakeinottelijain 11231: pohjatonta kukkaroa ja heidän yhä kasva- 11232: via vaatimuksiaan täytilämään, joutuivat 11233: 5) Esityksen anmmis<ta ~adiksi huoneen- armotta kadulle. Tähän asemaan joutuivat 11234: vruOkrasäännösrtelystä luonnollisesti työläiset ja muut pieneläjät, 11235: jotka jo ennestään elivät vaikeissa talou- 11236: tarkoittava ed. Långströmin y. m. anom. dellisissa olosuhteissa eivätkä siis enää kes- 11237: ehd. n:o 85 esitellään. täneet sitä lisäkuormlitusta, tätä huimaa- 11238: 201 11239: 11240: 11241: van korkeata vuokrien korotusta, joka toi- ruumiinverhona olevia vaatteita. Eräs toi- 11242: sin paikoin nousi nelikertaisestikin siitä, nenkin perhe asusti samaisella kalliolla, 11243: mitä ne olivat tähän asti olleet. Esim. mutta oli heidän asuntonsa hieman siedet- 11244: Helsingissä on vaadittu huoneesta ja keit- tävämmän näköinfm, se kun oli kokoon- 11245: tiöstä vuokraa jopa 800:kin markkaa kuu- pantu laudankappaleista ja oli jonkun ver- 11246: kaudessa. ran tilavampi, mutta ilimisasuntoa ei se- 11247: Työväestö ja vähävarainen kansanluolåa kään muistuttanut, prkemmin sikolättiä. 11248: yleensä on. aina suurissa asutuskeskuksissa Nämä ovat vain pari pientä esimerkkiä 11249: saanut ahtautua sivukaupunkien kehnoihin niistä tuhansista tapauksista, joita eri puo- 11250: hökkeleihin, samaan aikaan kuin ylä- lilla maata on sattunut. Pyydän lisäksi 11251: luokka on elänyt keskikaupungin loista- vielä viitat-a: niihin tila:stoihin, joita nyt 11252: Viss:a rakennuksissa ja muissa tilavissa sosia:lihallituksen toimesta on kerätty ja 11253: asunnoissa. Mutta nyt vuokrasäännöstelyn jotka aivan hiljattain on julaistu. Tätä ti- 11254: loputtua joutuivat työläiset ja vähävarainen la:stoa en tahdo tässä koko laajuudessaan 11255: luokka entistä kehnompaan ja knrjempaan luetella; senhän ovat edustajat päivän sa- 11256: asemaan. Talonomistajain laajasuuntai- nomalEJhdistä nähneet. Tämän tilaston mu- 11257: sista häätötoimenpiteistä on ollut seurauk- kaan on maassa asunnottomia perheitä 11258: sena, ett..'i tuhansia ihmisiä eri puolilla 3,391 ja nousee niitten jäsenluku 13,772 11259: maata on joutunut kokonaan asunnotto- henkeen. 11260: miksi. Tuhannet perheet, joissa on oHut Asunt.Qkurjuudesta on joutunut kärsi- 11261: pieniä lapsia ja saimitakin on häätötoimen- mään paitsi työläisluokka myös pikkuvir- 11262: piteiden seurauksesta joutunut a.sustamaan kamiesluokka, joka vähävaraisena on joutu- 11263: sellaiSissakin paikoissa kuin vajoissa, tal- nut vaikeaan asemaan asuntovuokrien ko- 11264: leissa, ullakoilla ja kellareissa ja metsissä- hotessa keinottelun v.aikutuksesta huip- 11265: kin paljaan taivaan alla. Esimerkkinä val- puunsa. Esimerkkinä tästä voidaan mai- 11266: litsevasta asuntokurjuudesta voisi kertoa nita Helsingin vuokralaisyhdistyksen kool- 11267: lukemattomia, mutta tyydyn tässä vain le kutsuman kokouksen tekemät I)äätök- 11268: esittämään nari sellaista, jotka sattuvasti set. Tämä vuokralaisyhdistys, joka ei suin- 11269: kuvaavat asunto-olojamme. Esim. viime kaan ole mikään puolueyhdistys, mainitsen 11270: keväänä joutui eräs leskivaimo kolmen tämän siksi, koska tätä vuokrasäännöstely- 11271: pienen lapsen kanssa häädetyksi huonepa- kysymystä on tahdottu ainakin eräältä ta- 11272: haoostaan Fredriksbergissä. Kykenemättä holta leimata puoluekysymykseksi, tämä 11273: suorit-tamaan suunnattoman korkeita vuok- vuokralaisyhdistys on kokoonpantu etu- 11274: ria, joita talonomistaja asetti hänelle, oli päässä virkamiehistä ja muista paikkakun- 11275: lesken pakko turvautua hyväsydämisten ih- nan pieneläjistä. Sen pitämä kokous viime 11276: misten apuun ollen yön siellä toisen täällä, syyskuun 24 päivänä, joka pidettiin Hel- 11277: mutta tämäkään keino kun ei enää autta- ' singissä Uusmaalaisen osakunnan talolla 11278: nut - talonomistajat olivat jyrkästi kiel- ja jossa oli saapuvilla noin 500 henkeä, 11279: täneet pitämästä liikoja ihmisiä huoneissa ' m. m. edustajia eri puolilta maata, käsitteli 11280: -- niin oli leskenkin pakko muuttaa sieltä vuokrakysymystä yleensä ja teki tästä 11281: pois .ia joutui leski asumaan Fredriksbergin kysymyksestä m. m. seuraavat päätökset 11282: eräälle n. s. Palmin kalliolle suojanaan ja hyväksyi seuraavat ponnet: ,,Että ]a]n- 11283: viheliäinen kaikenlaisista risusäkeistä ja säädäntötietä on toistaiseksi estettävä (;nem- 11284: pahvikappaleista tehty hökkeli. Vaimo oli päin häätöjen toimeenpano sekä palahava 11285: rakentanut sanotolle kalliolle huvilan ke- takaisin säännöstelyn kannalle; että valtio- 11286: räämistään huopapaperikoteloista sekä '.·allan .ia kunn.an viranomaisten on viipy- 11287: niitten päälle asettanut peitoksi jotain ri- mättä ryhdyttävä hankkimaan hätäasun- 11288: suja ja oli koko laitos sitten köytetty pa- toja häädetyille perheille sellaisissa k,w- 11289: remmaksi vakuudeksi köydellä kiinni, ettei- pungeissa ja taajaväki:sissä yhdyskuHt>issa. 11290: vät tuulet pääsisi lennättämään seiniä il- jotka pahimmin asuntopulasta k':irsivät; 11291: mojen teitä. Koju oli 2 1 / 2 metriä pitkä, tilapäisiksi asunnoiksi olisi etupäässä luo- 11292: 1 1/ 2 metriä leveä ja vähän yli metrin kor- vutettava kas.armeja, oppi- tai kansakou- 11293: kuinen. Lattian·a oli paljas kallio, johon luja sekä tilapäisiä sairaaloita, missä ·niitä 11294: kuitenkin pehm:i:kkeeksi oli asetettu joku on olemassa; että viranomaisten huomiota 11295: vanha säkin riekale ja päänaluksena käyt- on kiinnitettävä siihen leväperäisyyteen, 11296: ti-viit he laudankappaleita ja peitteenä oli jota syyttäjäviranomaiset osoittavat vuok- 11297: 26 11298: 202 Perjantaina 29 'P· syy:sil.m.uta. 11299: --------~ --------------- 11300: 11301: rakeinottelulain rikkomuksiin; että yleis- dostusta, että tämä asia lähetettäisiin laki- 11302: hyödyllisen rakennustoiminnan avustami- ja talousvaliokuntaan, toivoisin, että asia 11303: seksi on eduskunnan vielä kuluvaa vuotta siellä kiireellisenä käsiteltäisiin. 11304: varten myönnettävä 25 milj. markan suu- 11305: ruinen mruäräraha; että va'ltion 1923 vuoden Keskustelu julistetaan päättyneeksi. 11306: talousarvioon on yleishyödyllisen rakennus- 11307: toiminnan avustamiseksi merkittävä 100 Asia lähetetään puhemiesneuvoston eh- 11308: milj markan suuruinen määräraha; että dotuksen mukaisesti laki- ja ta l o u s- 11309: tarpeellisia veroja, joista s:ruaduilla tuloilla v a l i o 'k u n t a a n. 11310: voidaan edistää yleishyödyllistä rakennus- 11311: toimintaa, on määrättävä; näistä veroista Puhemies: Kun aika on nam pit- 11312: pitää kokous tärkeimpänä kunnallista asun- källe kulunut, niin keskeytetään nyt is- 11313: toylellisyysveroa ja vranhojen, huokeitten tunto, ja jatketaan sitä tänä iltana klo 7. 11314: rakennuskustannusten aikana rakennettu- Istunto keskeytyy klo 4.20 i. p. 11315: jen kiinteistöjen tuottamain tulojen verotta- 11316: mista." 11317: Tällaisia kokouksia on pidetty ympäri 11318: maata vuokralaisten keskuudessa ja ovat 11319: niissä tehdyt päätökset olleet jotakuinkin Täysi-istuntoa jatketaan 11320: samansuuntaisia kuin täm:;ä, josta äsken 11321: mainitsin. Tilanne on siis sellainen, että kello 7 i. p. 11322: pikaiset toimenpiteet ovat tarpeen. Asun- 11323: nottomuin asema kaupungeissa .ia asutus- 6) Rajaseutujen sirvistybelilisten ja ta:loodel- 11324: keskuksissa on niin kurja, että pikaista listen olo~en koh{lttamista 11325: vuokraolojen säännöstelyä kipeästi kaiva- 11326: twan. Sitä odottavat tuhannet kiusaantu- koskeva ed. Mannermaan y. m. anom. ehd. 11327: neet ja tunnottomain vuokraajain mieli- n:o 86 esitelMän ja lähetetään puhemies- 11328: vallasta kärsimään joutuneet ihmiset. ,Jos neuvoston ehdotuksen mukaisesti 1 a k i- j a 11329: ne edustajat, jotka viime keväänä äänesti- t a 1 o u s v a l i o k u n ta a n. · 11330: vät vuokrasäännöstelyn lopettamisen puo- 11331: lesta, viitsisivät vaivautua täällä Helsin- 11332: gissä esim. menemään Sörnäisissä olevalle 7) Suunnitel,man laatimista eri: kypsyysas- 11333: Suvilahden kasarmille, jonne satoja asun- t.eiiiJe sovei11utetuillle 'kursseille rakeniuvaa 11334: nottomia on sijoitettu, niin olisivat tilai- kansakouluopettada seminaatri,a varten 11335: suudessa näkemään siellä kappaleen siitä 11336: asuntokurjuudesta, mihinkä vuokrasäännös- tarkoittava ed. Kivilinnan anom. ~hd. n:o 11337: telyn lopettaminen on tässä kaupungissa 87 esitellään j,a lä:hetetään puhemiesneuvos- 11338: johtanut. Uskoisin, että tämä tutkimus- ton ehdotuksen mukaisesti s i v i s t y s v a- 11339: matka saisi edustajat vakuutetuiksi siitä, l i o k u n t a a n. 11340: että vuokrasäännöstelyn lopettaminen oli 11341: sittenkin vääriin olettamuksiin perustunut 11342: 8) K•ansalwuihm asettamista yleiseksi 11343: päätös, joka hetimiten olisi korjattava. 11344: pohj'!lik.ouJ.utlm 11345: Suorin ja nopein tie tämän asian ratkai- 11346: semiseksi olisi mielestäni se, että eduskunta koskeva ed. Latvalan y. m. anom. ehd. n:o 11347: päättäisi julistaa kaikki vuokrahuoneistot 88 esitellään ja lähetetään puhemiesneu- 11348: kansan omaisuudeksi, joita sitten vuokrat- voston ehdotuksen mukaisesti s i v i s t y s- 11349: taisiin kunnanvaltuustojen asettamain huo- valiokuntaan. 11350: neenvuokralautakuntain kautta asuntoa 11351: tarvitseville. Mutta kun minä uskon, että 11352: eduskunnan porvarillinen enemmistö, huoli- ' 9) Ennen 1 /s 1921 eläiklkeelle joutuneiden 11353: matta siitä, vaik!ka hätä asunnon tarvitsi- kanswkouluopettaj,ain eläike-etuja 11354: jain keskuudessa onkin näin suuri, tuskin 11355: tulisi tällaista ehdotusta hyväksymään, koskeva ed. M. Hannulan y. m. anom. ehd. 11356: niin täytynee kai tällä kertaa tyytyä huo- n:o 89 esitellään ja lähetetään puhemies- 11357: neenvuokrasäännöstelyyn palaamiseen. Sa- neuvoston ehdotuksen mukaisesti s i v i s- 11358: malla kun lmnnatan puhemiesneuvm;ton eh- t y s v a 1 i o k u n ta a n. 11359: ;AIIliOmusehdotutkioot. 203 11360: 11361: 10) !Kilflkoillisen •all!k.ukiOIUlun opettajien 16) Rautatien rakentamista Kokkolasta 11362: elläk!keitä Suolahteen 11363: koskeva ed. Virkkusen y. m. anom. ehd. koskeva ed. A. J askarin y. m. anom. ehd. 11364: n:o 90 esitellään ja lähetetään puhemies- n:o 96 esitellään ja lähetetään puhemies- 11365: neuvoston ehdotuksen mukaisesti •s i v i s- neuvoston ehdotuksen mukaan k u 1 k u- 11366: t y s v a 1 i o k u n ta a n. 1 a i t o s v a 1 i o k u n ta a 11. 11367: 11368: 11) Rantati.en ra~kentamisiia .Joensuusta Tai- 17) Rautatien ra!keutamista Porin kaupun- 11369: paleen, Tuusniemen ja Kaavin •kirkonkylien gista K•ankaaupään kautta Haapamäen 11370: kautta S.iilin~ärven tai Alaipitkän asemalle asemalle 11371: 11372: koskeva ed. Reinikan y. m. anom. ehd. n:o koskeva ed. Härmän y. m. anom. ehd. u:o 11373: 91 esitellään ja lähetetään puhemiesneuvos- 97 esitellään ja lähetetään puhemiesneu- 11374: ton ehdotuksen mukaisesti k u 1 k u 1 a i- 1 11375: voston ehdotu'ksen mukaan v a l t i o v a- 11376: i o s v a 1 i o kunta ·a n. r a i 11 v a 1 i o kuntaan jonka tulee pyy- 11377: tää asiasta kulku 1 aito s v a 1 i o kun- 11378: n a n lausuntoa. 11379: 12) Rautatien rakentamista T·ampereelta Hä- 11380: meenkyrön y. m. paikkakuntien kautta 11381: KristJiinanikaupuukiin 18) Rantatien rakentamis•ta Epillän pysäiki1tä 11382: S.einäjoen ·as·emllllle 11383: koskeva ed. Estlanderin anom. ehd. n:o 92 11384: esitellään ja lähetetään puhemiesneuvostDn koskeva ed. Y. Pulkkisen y. m. anom. ehd. 11385: ehdotuksen mukaisesti k u 1 k u 1 a i t o s- n:o 98 esitellään ja lähetetään puhemies- 11386: valiokuntaan. neuvoston ehdotuksen mukaan k u 1 k u- 11387: 1 a i t o s v a 1 i o k u n t a a n. 11388: 13) Rauta.tien raiken•Jmmi.sta Helsingistä Vih- 11389: din ja Huittisten •kantta Ris.teen asemalle 19) Ranta,tien 1raik:entamista Viilp·pulan ase. 11390: tarkoittava ed. Hiidenheimon y. m. anom. maltta .Jäms-än.koslken tehtaille 11391: ehd. n:o 93 esitellään ja lähetetään puhe- koskeva ed. Eskolan y. m. anom. ehd. n:o 11392: miesneuvoston ehdotuksen mukaisesti v a 1- 99 esitellään ja lähetetään puhemiesneuvos- 11393: t i o v a r a i n v a 1 i o k u n t a a n, jonka ton ehdotuksen muka:an k u 1 k u 1 a i t o s- 11394: tulee pyytää asiassa k u l k u l a i t o s v a- v a l i o k u n t a a n. 11395: 1 i o k u n n a n lausunto. 11396: 11397: 14) Rant.atien Por.i-Kristiinaukaupnnki- 20) Rautatien rakentamista Mi!kkeHs•tä Itä- 11398: Vaasa-rusikaarlepyy-Pännäinen Hämeen lävitse Päijänteen yli Tnren:kiin tai 11399: ra:kentamista RH:himäetl.e 11400: 11401: koskeva ed. Estlanderin y. m. anom. ehd. tarkoittava ed. Kareksen anom. ehd. n:o 11402: n:o 94 esitellään ja lähetetään puhemies- 100 esitellään ja lähetetään puhemiesneu- 11403: neuvoston ehdotuksesta k u 1 k u 1 a i t o s- voston ehdotuksen mukaan k u l k u 1 a i- 11404: v a 1 i o k u n t a a n. t o s v a l i o k u n t a a n. 11405: 11406: 15) Rautwtiey.hdisMmän R-iihimä:ki-.Jyväs- 21) Rautatien ·rakentamista Hov.anie.men 11407: kylä, Suo1l1libti-Hwapajärvi rakenrt8JmiB~ta kirlwnkylästä Kemijärvelle 11408: 11409: koskeva ed. Vesterisen y. m. anom. ehd. koskeva ed. Juneksen y. m. anom. ehd. n:o 11410: n :o 95 esitellään ja lähetetään puhemies- 101 esitellään ja lähetetään puhemiesneu- 11411: lleuvGston ehdotuksen muka;an k u 1 k u- voston ehdotu'ksen mukaan k u 1 k ula i- 11412: l a i t o s v a l i o k u n t a a n. t o s v a 1 i o k u n t a a n. 11413: Perja.nt.ain.a 29 p. syy8ikuuta. 11414: 11415: 22) Rantatien rakentami%ta Suolahden aae- 28) Laitumen hau:.k!kimista maaaeudun 11416: maUJa ·Saarijärven y. m. pitäjien kantta pitme'läjiUe 11417: Pänuäi&~n .asemaaJe 11418: koskeva ed. Harvalan y. m. anom. ehd. n:o 11419: koskeva ed. Inborrin anom. ehd. n:o 102 108 esitellään ja lähetetään puhemiesneu- 11420: esitellään ja lähetetään puhemiesneuvoston voston ehdotuksen mukaan m a a ta l o u s- 11421: ehdotuksen .mukaan k u l k u lait o s v a- v a l i o k u n t a a n. 11422: 1i o k u n t a a n. 11423: 11424: 29) Lisämaan antamista itsenäistynei:lle 11425: 23) Pob;iOOsimman Suomen rautateiden 11426: pikkutOT'piille 11427: 1·akenta.mist.a. 11428: 11429: koskeva ed. A. Pesosen y. m. anom. ehd. koskeva ed. Marttilan y. m. anom. ehd. n:o· 11430: n:o 103 esitellään ja lähetetään -puhemies- 109 esitellään ja lähetetään puhemiesneu- 11431: neuvoston ehdotuksen mlllkaan kulku- voston ehdotuksen mukaan m a a ta l o u s- 11432: v a l i o k u n t a a n. 11433: 1 a i t o s v a l i o k u n t a a n. 11434: 11435: 11436: 24) Rantatien rakentamista !Hels•ingistä Por- 30) Lapin kmblllmnnassa sijaitsevien virka- 11437: voon ja Ht~~miil!Rn ·kiantta Viipuriiin tallojen tilns·ten peruuttamista valtiolle 11438: 11439: tarkoittava ed. J. Vainion y. m. anom. ehd. koskeva ed. As-pelinin anom. ehd. n:o 110 11440: n:o 104 esitellään ja lähetetään -puhemies- esitellään ja lähetetään puhemiesneuvoston 11441: neuvoston ehdotuksen mukaan k u l 'k u- ehdotuksen mukaan maatalousva 1 i o- 11442: I a i t o s v a l i o k u n t a a n. k unta a n. 11443: 11444: 11445: 25) Rant;atien rakentamista Lappeenrannasta 31) J\Iaata1ouskoulun p·erustamlista Lapin 11446: Vuoksennis.kan-Rautjärven-Simp~1een 11447: kihlaJmntaan 11448: •kantta ·Elisen•vaaran tai Syväoron 11449: as·ema'll1:e koskeva ed. Aspelinin anom. ehd. n:o 111 11450: esitellään ja lähetetään puhemiesneuvoston 11451: koskeva ed. Manuerin y. m. anom. ehd. ehdotuksen mukaan maata 1 o usva l i o- 11452: n:o 105 esitellään ja lähetetään -puhemies- kuntaan. 11453: neuvoston ehdotuksen mukaan k u l k u- 11454: I a i t o s v a l i o k u n t a a n. 11455: 32) KalastuselinJi.einon kehittämistä ja. ka- 11456: 26) Rautatien raJkentamista Kontiomäeltä }a,staj·aväestön turvaamista taril:oittaviin 11457: Kemijärvelle toimenpiteisiin 1·yhtymistä 11458: 11459: koskeva ed. Lohen y. m. anom. ehd. n:o koskeva ed. Åkerblomin anom. ehd. n:o 112 11460: 106 esitel1ään ja lähetetään puhemiesneu- esitellään ja lähetetään puhemiesneuvoston 11461: voston ehdotuksen mukaan kulku l a i- ehdotuksen muka-an m1a a t a l o usva l i o- 11462: t o s v a l i o k u n t a a n. k unta a n. 11463: 11464: 11465: 27) Määrä11aha:n myöntämistä uudismaitten 33) Komitean asettamista valmistamaan eh- 11466: ruis-, ohra- j•a kanrasadon ostamiseen dotustia laibi asutustoiminnan 11467: vuosina 1923-1925 kehittämiiseS'f;ä 11468: 11469: tarkoittava ed. Niukkasen y. m. anom. ehd. tarkoittava ed. Hiidenheimon y. m. anom. 11470: n:o 107 esitellään ja lähetetään -puhemies- ehd. n :o 113 esitellään ja lähetetään puhe- 11471: neuvoston ehdotuksen mukaan m a a ta- miesneuvoston ehdotuksesta m a a t a 1 o u s- 11472: 1 o u s v a l i o k u n ta a n. valiokuntaan. 11473: 205 11474: 11475: 11476: '34) Komiiea:n a.settamista ·laati'llli8J8,n lakia 40) Ammattien ta.T\k!astar,;a:in luvun lisäämistä 11477: palkkaJauta,kunnista ja aJimmista ja ammattien tarrkastlllksen uudel!leen 11478: palk()ista järjestämistä 11479: 11480: koskeva ed. Paasivuoren y. m. anom. ehd. koskeva ed. Aallon y. m. anom. ehd. n:o 11481: n:o 114 esitellään ja lähetetään puhemies- 120 esitellään ja lähetetään puhemiesneu- 11482: neuvoston ehdotuksen mu kaan työväen- 11483: 1 voston ehdotuksen mukaan työväen- 11484: .a s i a i n v a l i o k u n t a a n. a s i a i n v a 1 i o ·k u n ta a n. 11485: 11486: 11487: 35) Valtion työläisten pa.lmkausolojen järjes- 41) Esityksen antamista laiksi, j()nka mukaan 11488: tämistä työehtosopimuksilla työntekijöille sukupuoleen katsomatta 11489: turvataan samasta työstä sama 11490: koskeva ed. Paasivuoren y. m. anom. ehd. pru1kika, 11491: n :o 115 esitellään ja lähetetään puhemies- 11492: neuvoston ehdotuksen mukaan työväen- tarkoittava ed. R. Sillanpään y. m. anom . 11493: .a s i a i n v a 1 i o k u n t a a n. ehd. n:o 121 esitellään ja lähetetään puhe- 11494: miesneuvoston ehdotuksen mukaan t y ö- 11495: v ä e n a s i a i n v a 1 i o k u n ta a n. 11496: :36) Varojen myöntämistä hail:litlllksen käytet- 11497: täväksi tyött()myyden torjumista varten 11498: 11499: koskeva ed. Paa.sivuoren y. m. anom. ehd. 42) Liikeneuvostojärjesteilmän toimeenpane- 11500: n:o 116 esitellään ja lähetetään puhemies- mista Suomessa 11501: neuvoston ehdotuksen mukaan v a 1 t i o- 11502: v a r a i n v a 1 i o k u n t a a n, jonka tulee tarkoittava ed. Kedon y. m. anom. ehd. 11503: pyytää asiassa t y ö v ä e n a s i a i n v a- n:o 122 esitellään ja lähetetään puhemies- 11504: 1 i o k n n n a n lausuntoa. neuvoston ehdotuksen mukaisesti t y ö- 11505: v ä e n a s i a i n v a 1 i o k u n t a a n. 11506: 11507: 37) Esity:ksen antamista säännöllisen yötyön 11508: poistamisesta lki!rja- ja kivipruino- 43) Sairaus-, hautaus- ja äitiysvakuutuksen 11509: ammattiaJloiHa ynnä työkyvy·ttömyys- ja vanhuuselä!kbiden 11510: säätämistä 11511: koskeva ed. Paasivuoren y. m. anom. ehd. 11512: n:o 117 esitellään ja 'lähetetään puhemies- tarkoittava ed. Paasivuoren y. m. anom. 11513: neuvoston ehdotuksen mukaan työväen- ehd. n:o 123 esitellään ja lähetetään puhe- 11514: a s i a i n v a 1 i o k u n t a a n. miesneuvoston ehdotuksen mukaan t y ö- 11515: v ä e n a s i a i n v a 1 i o k u n t a a n. 11516: 38) Työriidoista aiheutuvien työväenasunto- 11517: epä!koMain pois;tamista 11518: 44) Laki!ebJdotuksen anrba:nrlsta merimie!>tell 11519: koskeva ed. Paasivuoren y. m. anom. ehd. työoi1oista 11520: n:o 118 esitellään ja lähetetään puhemies- 11521: koskeva ed. Wiikin anom. ehd. n:o 124 esi- 11522: neuvoston ehdotuksen mukaan työväen- tellään ja lähetetään puhemiesneuvoston 11523: a s i a i n v a 1 i o k u n ta a n. ehdotuksen mukaan työväenasia i n- 11524: v a 1i o k u n t a a n . 11525: .39) Työttömyysikassois.t.a 2 p :nä mwrraskuuta 11526: 1917 annetun asetuksen voimaanpanoa 11527: k{)Skevan asetuksen 6 § :n 45) Ehdo.tuben lailksi lasten ja nuorten hen- 11528: muuttamista •kilöiden tyÖiajasta 11529: 11530: tarkoittava ed. Paasivuoren y. m. anom. sisältävä ed. Kankarin y. m. edusk. esit. 11531: ehd. n:o 119 esitellään ja lähetetään puhe- n:o 36 esitellään ja lähetetään puhemiesneu- 11532: miesneuvoston ehdotuksen mukaan t y ö- voston ehdotuksen mukaisesti työväen- 11533: v ä e n a s i a i n v a 1 i o k u n t a a n. a s i a i n v a 1 i o k u n ta a n. 11534: 206 Perj.antairua 29 •p. syys:k.uut.a. 11535: 11536: 46) Ehdotuiksen [aik!si vuoden 1918 luokika- 1 vankilan järjestysmiehet saivat kiskoa 11537: sotaan oslll3JOttaneiden sekä sen jälkeen po- palkkansa vangeilta myymällä heille väki- 11538: liittisista syistä tuomittujen henkilöiden a.r- juomia. J·uopottelu ynnä muut sellaiset 11539: maihtamisesta ja vireilliilo'levien tällaisten ajankulut olivatkin vankilrussa yleisesti 11540: •syytteiden raukeamaan jättämisestä käytännössä. Uudempaa virtausta vankein- 11541: hoidonkin alalla synnytti n. s. valistusaika. 11542: sisältävä ed. R. Sillanpään y. m. edusk. AIJ.ettiin kiinnittää enempi huomiota van- 11543: esit. n:o 37 esitellään. kien inhimillisempään kohteluun. Alettiin 11544: käsittää, että vangin sielua ja ruumista ei 11545: Puhemies: Puhemiesneuvosto eh- saanut tuhota, vaan tuli sitä kunnollisella 11546: dottaa asian lähetettäväksi lakivaliokun- kasvatuksella kehittää kuunolliseksi yh- 11547: taan. teiskunnan jäseneksi. Tämä ei kylläkään 11548: aiheutunut mistään humaanisis·ta syistä 11549: vaan puhtaasti etukysymyksistä. Vallassa- 11550: Kesllmstelu: oleva luokka käsitti että sikäli kuin van- 11551: kien lukumäärä lisääntyi ja kun heitä van- 11552: Ed. R. Sillanpää: Tämän aiotteen kiloissa kohdeltiin ikäänkuin jotain yh- 11553: tarkoituksena on koettaa saada korjattua teiskunnan hylkiöitä, ne vankiloista pääs- 11554: sitä vääryyttä, mitä luokkasodan jälkeen tyään suhtautuivat tuohon yhteiskuntaan 11555: on harjoitettu niin monia luokkamme jäse- sen mukaisesti. Porvaristolie oli myös tär- 11556: niä vastaan sulkemalla heidät vuosikausiksi keätä kapitalismin nousukautena turvata 11557: vankityrmiin, tyrmiin sellaisiin, jotka ovat itselleen rauhallisena pysyvää työvoimaa, 11558: saavuttaneet kuuluisuutta kautta sivisty- jota voi mielinmäärin riistää, ja jollaista ei 11559: neen maailman. Lienee paikallaan muu- ollut se aines, jota oli vuosikausia kiusattu 11560: tamilla sanoilla kosketella vankilakomentoa ja kidutettu vankiloissa. He olivat saaneet 11561: yleensä ja sitä minkälaisen kehityksen alai- katkeruuden tunteen, joka oli herkkä herää- 11562: sena se on ollut voidaksemme käsittää min- mään sorron heitä kohdatessa. 11563: kälaisissa oloissa niin monet työväenluokan Huomattavamman luvun uusiaikaisessa 11564: jäsenet saavat viettää vuosikausia pa- vankeinhoidossa muodostaa Pohjois-Ameri- 11565: raasta elinajastaan. kan kveekarivaltiossa Pensylvaniassa ai- 11566: Yleensä tavataan vankien hoitoa sen sa- kaansaatu vankeinhoitouudistus. Mutta 11567: nan varsinaisessa merkityksessä vasta 1700- siinäkin oli se paha puolensa, että rikosta 11568: luvulta alkaen. Siihen asti oli vallitsevana yleensä pidettiin syntinä ja vangin oli yk- 11569: mielipiteenä kaikkien sivistyskansojen kes- sinäisessä kopissa ollen sovitettava tuota 11570: kuudessa se, että rikollisten rankaisemisen syntiänsä, joten siis vankilassaolo käsitet- 11571: päätarkoitus oli kostaa, peloittaa ja tehdä tiin jonkinlaisena pa.rannusharjoituksena. 11572: rikollinen kykenemättömäksi tekemään ri- Aluksi ei vankeja pakotettu työhön vaan 11573: koksia. Vankilan tehtäväksi jäi vain mah- jos he halusivat sitä tehdä, oli se ikään- 11574: dollisimman vähillä kustannuksilla säilyt- kuin ajankulua, eikä sitä pidetty rangais- 11575: tää rikollista ja estää se pakenemasta. Van- tuskeinona kuten esim. Suomen vankiloissa 11576: kien vankiloissa pitäminen oli vain hallit- nykyään on laita. Tehtiin taas parannuk- 11577: sijan ja yleensä yhteiskunnan laillistettua sia vankeinhoidon alalla. Otettiin käytän- 11578: rääkkäystä. Siitä ovat kyllin selvänä to- töön n. s. auburnilainen eli äänettömyys- 11579: distuksena Rooman Mamertinilainen van- järjestelmä. Tämä järjestelmä keksittiin 11580: kila, Pariisin Brustilje, Lontoon Tower, noin 1823 Amerikassa New Yorkin v:al- 11581: Espanjan inkvistsionilaitokset ynnä muut tios,sa Auburgin kaupungissa. Tämä jär- 11582: samanlaiset. Vankiloissa vallitsevaa kur- jestelmä sai nimensä siitä, että vankien tuli 11583: juutta ei poistanut sekään, että ryhdyttiin olla aivan äänettömiä päivällä ollessaan 11584: rakentamaan niin kutsuttuja kuritushuo- tois·ten vankien kanssa yhteisessä työhuo- 11585: neita, joissa yritettiin parantaa vankeja neessa työssä ja yöllä sai hän olla yksinään 11586: pakottamalla heitä työhön. Kuritushuo- kopissa. Hän ei saanut sanallakaan kes- 11587: neita alettiin perustaa ensin Englannissa. kustella toisten vankien kanssa. Jos hän 11588: Näissä säilytettiin yhdessä nuoret ja van- rikkoi tätä mä;äräystä, oli seurauksena an- 11589: hat lainrikkojat, tuomitut ja tutkintolaiset, kara rangaistus. Kuten luonnollista oli täl- 11590: sairaat ja terveet, selväjärkiset ja mielisai- lainen järjestelmä kaikkea muuta kuin 11591: raat vangit. Pyövelit, vartijat ynnä muut suositeltava. Äänettömyysvaatimus oli 11592: 207 11593: 11594: 11595: mahdoton toteuttaa, sillä ihminen olkoonpa ruokajonossa, työmaalla tai muussa sellai- 11596: se vaikka vankina olevakin, ei voi tuollai- sessa tilaisuudessa passitti vangin toiseen 11597: sia luonnottomia vaatimuksia ajanpitkään elämään. Tämä oli sitäkin helpompaa kun 11598: täyttää. tällaisista teoista ei murhaajaa rangaistu, 11599: Tämän jä!lkeen tuli käytäntöön jonkun- vaan päinvastoin olivat ne hänelle kun- 11600: lainen yhdistelmä edellisistä n. s. iiriläinen niaksi. Sellai:sta oli vankienhoito Suo- 11601: järjestelmä, jota alettiin sovelluttaa ensiksi messa kauhun kesänä 1918 ja pitkän aikaa 11602: Irlannissa vuonna 1854. Sitä sanotaan sen jälkeenkin. Nyt ovat olot jonkun ver- 11603: myöskin n. s. edistysjärjestelmäksi. Tämä ran parantuneet siinä suhteessa, ettei van- 11604: tiesi sitä, että vankia hänen vankila;an tul- keja suorastaan tapeta.. Vaan monessa suh- 11605: lessaan kohdeltiin aluksi hyvin ankarasti, teessa ei juuri voi parannuksesta puhua. 11606: mutta myöhemmin m:uuttui kohtelu •lem- Porvaristo näyttää kerta kaikkiaan saa- 11607: peämmäksi, mikäli vanki saavutti luotta- neen sen käsityksen, ettei se voi lahoamis- 11608: musta vankilaviranomaisten taholta. Ja tilassa olevaa yhteiskuntajärjestelmäänsä 11609: voipa hän rangaistuksensa loppuaikoina suojella muuten kuin asettamalla vanki- 11610: päästä ehdonalaiseen vapauteenkin. lassa olevat valtiolliset vastustajansa mah- 11611: Meillä Suomessa on vankeinhoidon alalla dollisimman ankaran valvonnan ja kurin 11612: kaytännössä järjestelmä joka on sekoitus alaisiksi. Sivistymättömät vanginvartijat 11613: eli yhdistelmä kaikista noista edellämai- tekevät parhaansa poliittisten vankien elä- 11614: nituista. Voimme sanoa ettei tässä suh- män ka tkeroittamiseksi. V ankilaviranomai- 11615: teessa suinkaan ole sanottavasti edistytty. set suhtautuvat hyvin ylimielisesti poliittis- 11616: On myönnettävä, että uusi rikoslainsäädän- ten vankien va•atimattomimpiin toivomuk- 11617: tömme omaksui rikollisten rankaisemiseen siin. Nekin pienet edut ja oikeudet, joita 11618: nähden n. s. kasvatusperia:atteet, tosin vain porvariston on ollut pakko poliittisille van- 11619: osittain. Mutta vuoden 1918 luokkasodan geille myöntää, maailman arvostelua vält- 11620: aikana ja senjälkeen kun porvariston ,va- tääkseen, ovat suurimmaksi osaksi jääneet 11621: listuneisuus" näyttäytyi kaikessa alasto- paperille, sillä kaikellaisilla tekosyillä koe- 11622: muudessaan, sain. s. kostoperiaate vankein- tetaan ne oikeudet supistaa mahdollisim- 11623: hoidonkin alalla täyden arvonsa. .Jos kri- man vähiin. Ellei tähän tarkoitukseen 11624: minaalirikollisiin nähden olikin siihen asti riitä vankilajohtokuntien rankaisuvalta, 11625: noudatettu humaanisempia menettelytapoja, joka sekin on verrattain laaja, siirretään 11626: muuttui suhde kokonaan poliittisten van- vanki yksinkertaisesti toiseen vankilaan ri- 11627: kien suhteen. Työväenluokan jäsenet, joi- kosvankien luokkaan ja silloin ovat poliit- 11628: den osaksi tuli joutua maan vankiloihin, tisen vangin paljon puhutut ,oikeudet" me- 11629: voisivat kertoa tuhansia mitä kuvaavimpia netetyt. Tällaisia tapauksia on sangen 11630: esimerkkejä siitä häi:käi'lemättömästä mieli- paljon. En kuitenkaan "Pidä tarpeellisena 11631: vallasta, jota poliittisia vankeja kohtaan puhua sen laajemmin, niistä kun jo aikai- 11632: harjoitettiin. Voittaja kohteli voitettua semmin on puhuttu poliittisten vankien 11633: vastustajaansa tavalla, jota voisi kadehtia puolet rangaistusajastaan suoritettuaan vn- 11634: al'haisemmallakin raakalarsasteella oleva "Paaksipääsyalotteen yhteydessä. Samoin ei 11635: villiheimo. Vankilat olivat täpötäynnä kannata yksityiskohtaisemmin selostella 11636: työväenluokan esitaistelijoita. Asunto-olot nmass.amme vallitsevaa vankilakurjuutta ja 11637: olivat mitä kurjimmat. Syöpäläisiä oli hir- niiden inkvisitsionimaista sisäistä järjestys-- 11638: vittävät määrät vankien pito- ja makuu- tä, sillä työväenluokka tuntee ne olot lii- 11639: vaatteissa. Inhoittavissa rääsyissä olevat ankin hyvin ja ei ole ollenkaan varmaa, 11640: vangit olivat vartijainsa alinomaisen ivan etteivätkö herratkin vastaisuudessa voi 11641: ja pilkan alaisina. Nälkään kuoli tuhansia tulla itse sitä kokemaan. 11642: vankeja. V artijain käytös oli suorastaan Sen sijaan ei voi sivuuttaa sitä seik- 11643: petomaista. Pienimmästäkin hairahdukses- kaa, millaisilla perusteilla suurin osa po- 11644: ta, usein aivan syyttömästikin, ammuttiin liittisia vankeja on tuomittu noihin kidu- 11645: rangaistustaan jo kärsimässä olevia van- tusluoliin. Voidaan liioittelematta sanoa, 11646: keja. Ei tarvinnut esim. muuta kuin ta- että suurin osa poliittisista vangeista on 11647: valla tai toisella herättää vartijassaan vas- tuomittu "Pitkäaikaisiin kuritushuoneran- 11648: tenmielisyydentunteen, niin oli melkein gaistuksiin ilman minkäänlaisia n. s. ,lail- 11649: varmaa, että tuo ihmishaamussa oleva lisia" 1Jerusteita. En tahdo tosin väittää, 11650: peto vaani tilaisuutta siksi, että hän jossain että joku porvarillinen laki olisi jonkin- 11651: 20S Perj.:mt.aina 29 p. syyskuuta. 11652: 11653: lainen mittapuu, jonka mukaan poliittisesti distuksen, jonka perusteella voi tulla elin- 11654: toisinajattelevaa henkilöä on arvosteltava kautinen kuritushuonetuomio. Tällaisia 11655: ja kohdeltava.. Ei, kaukana siitä. Tiedän, ,rikollisia" on suurin osa poliittisista van- 11656: että -porvarist.o noudattaa laatimi'ansa lakeja geista maassamme. Ja samanlaisessa oi- 11657: niin kauan, kun sillä on tästä jotakin etua. keudellisessa asemassa ovat jälkeen vuoden 11658: Milloin lain noudattaminen ei ole porvaris- 1918 tapausten hovioikeuksissa tuomitut 11659: ton etujen mukaista, silloin saavat lainsää- n. s. uuden kapinan valmistajat y. m. sa- 11660: dökset väistyä syrjään. Se kuuluu yhtenä manlaiset ,rikolliset". Sosialistisen Työ- 11661: oleellisena osana kapitalismin perusolemuk- väenpuolueen perustajat esim. istuvat van- 11662: seen. Sellaiseen asemaan joutui Suomen kiloissa syyttömästi. Tämän on tunnust-a- 11663: työväenluokka vuoden 1918 tapausten jäl- nut myös eräs porvaristoon kuuluva, kiel- 11664: keen. Se joutui melkein sananmukaisesti tämiittä maamme etevin rikosoikeuden tun- 11665: ulkopuolelle lain. Ja tämä tapahtui sen- tija prof. Allan Serlachius. Hänen lausun- 11666: vuoksi, ettei '>'oimassaolevion lakien mu- , tonsa mukaan eivät puolueemme perustajat 11667: kaan olisi voitu työväenluokan esitaisteli- ole tehneet mitään rikoslain vastai~;ta tekoa. 11668: .ioita rangaista niin verisesti kuin mitä he eikä heitä siis olisi voitu rangaista. Näin 11669: porvariston mielestä olivat ansainneet. ei ajatellut hovioikeus. Se tuomitsi. Ol- 11670: Senpii vuoksi eivät riittäneet oikeusjärjes- koonpa, että sen täytyi, voidakseen langet- 11671: tyksemme siihen asti käytännössä olleet taa tuomionsa, etsiä perusteita, joita kor- 11672: säädökset .ia muodot. Oli laadittava uusia, keimman oikeudenkin täytyi pitää sopi- 11673: porvariston luokkaetuja ja kostonhimoa pa- mattomina, mutta pulaan ei sekään jäänyt. 11674: remmin tyydyttäviä säädöksiä. Luotiin ,Perusteet tuomiolle" löydettiin taas uudet. 11675: eräänlaisia ,tuomioistuimia", jotka kansan Ei merkinnyt mitään ,lain lukijoille" se, 11676: keskuudessa yleisesti ovat vakiintuneet jon- ettei alkuaan ollut edes syytettykään siitä 11677: kunlaisina ilveilylaitoksina (Puhemies ko- asiasta, josta lopullisesti tuomio langetet- 11678: puttaa) sekä oikeusarpajaislaitoksina, jol- tiin. Ja näin ollen ei syytetyillä ollut 11679: laisia Suomen oikeusjärjestys ei tunne lai- mahdollisuutta puolustautua siinä asiassa, 11680: sinkaan. Nämä kyllä myöhemmin hävi- josta sitten tuomio annettiin. Jätän porva- 11681: tettiin, niiden täytettyä historiallisen teh- riston itsensä vastattavaksi. olisiko tällai- 11682: tävänsä, mutta ehtivät ne jättää lähtemät- nen menettely mahdollista jossain muussa 11683: tömän häpeätahran Suomen oikeushisto- ,oikeusvaltiossa" kuin Suomessa. Samoin 11684: riaan. Porvaristomme tuskin tämän jäl- on laita puolueemme n. s. rau'hanjulistuk- 11685: kAen ilkenee puhua mistään oikeudentun- sen johdosta tuomittujen toverien tuomioi- 11686: toisuudesta näiden asiain yht-eydessä. Por- (1en kanssa. .Jokainen joka ei ole silmittö- 11687: varisto paljasti siis näissä ,tuomioistui- män luokkavihan sokaisema, käsittää, että 11688: missa" kuin muissakin luokkasodan yhtey- sanottu rauhanjulistus oli tarkoitettu sotaa 11689: dessä olevissa asioissa todellisen luokka- vastaan, eikä suinkaan sitä aikaansaadak- 11690: luonteensa sekä suhteensa ,lakiin ja oikeu- seen. Mutta porvaristolle riitti tällainenkin 11691: teen". Vaikka nämä ,tuomioistuimet" eli tekosyy saadakseen tuomituiksi ne, jotka 11692: valtiorikosoikeudet olivat puhtaita luokka- rohkenivat paljastaa porvarist.on sotahu'l- 11693: laitoksia, jollaisia tuomioistuimet jo alkeel- lujen vehkeet. Yhtä heikoilla perusteilla 11694: lisemmankin oikeuskäsityksen mukaan ei- on tuomittu suuri joukko työväenluokan jä- 11695: vät saisi olla, ei riittänyt porvariston ,oi- seniä n. s. uuden kapinan valmistajina, val- 11696: keudenjakamiselle" tämäkään. Näille lai- tiollisen keskuspoliisin ja kaikenlaistPn 11697: toksille annettiin jo etukäteen oikeus tuo- nokkosva-arain todistuksilla. 11698: mita syytettyjä, kaikki voimassaolleet oi- Suomi on saavuttanut laajalti ulkomail- 11699: keusnormit sivuuttaen. Ei tarvinnut vä- lakin kuuluisuutta poliittisten rikollisten 11700: littää siitä, tuliko syytetty todistettua syyl- tekotavallaan. Olisi jo aika ryhtyä korjaa- 11701: liseksi tekoon, josta häntä syytettiin. maan oloja kyseessäolevassa suhteessa. 11702: Riitti se, ettJä hän oli punikki j'a että joku Parhait-en se käy päinsä vapauttamaHa 11703: suojeluskuntalainen tai muu porvari antoi kaikki poliittiset vangit, kuten tässä esillit- 11704: lausunnon hänen syyllisyydestään. Sat- olevassa eduskuntaesityksessä ehdotetaan, 11705: tuipa tapauksia, että tällaisen lausunnon samalla palauttamaHa heille kaikki :kansa- 11706: antaja, milloin hän joutui todistamaan per- lais- ja muut oikeudet. Toivottovasti valio- 11707: soon'allisesti syytettyä vast8111n, ei edes kunta ottaa ensi tilassa käsiteltäväkseen 11708: tuntenut syytettyä, josta oli antanut to- tämän esilläolevan ehdotuksen. 11709: 20& 11710: 11711: 11712: Keskustelu julistetaan päättyneeksi. on ,sen laskettu tuottavan 12 miljoonaa, 11713: niin me ymmärrämme miten se on raskas. 11714: Asia lähetetään puhemiesneuvoston eh- Jos me tar kastamme, kuinka tämä vero ja- 11715: dotuksen mukaan l a k i v a l i o k u n- kaantuu eri kansaluokkien kesken me 11716: t aan. saamme siihen hyvin selvän vastauksen. 11717: Kun me tarkastamme esim. maataviljele- 11718: vää väestöä, noita pieniä mökkiläisiä ja 11719: 47) Kertomus ,Suoma'Laisen kirj-arUisuuden torppareita, heillä kun ei ole sähkövaloja 11720: edistämisrah.a,ston" to:Lm:i:kunnan toiminn:asta eikä muita kojeita, niin heiltä menee kes- 11721: helmik. 1 p :s-tä 1921 tamrmik. 31 p :ään 1922 kimäärin tulitikkuja voi sanoa noin 1 1 / 2 11722: laatikkoa päivässä, jos on olletikin tupak- 11723: esitellään ja lähetetään puhemiesneuvoston kamies, ja näin ollen se tulee siksi huomat- 11724: ehdotuksen mukaisesti s i v i s t y s v a l i o- tava vero jokaiselle, joka taistelee viime 11725: k unta a n. penningeistään, sillä ei siellä maalla se ole 11726: niinkään helposti raha otettavissa kuin 11727: ehkä monilla herroilla täällä pääkaupun- 11728: 48) Ebdotus lai,ksi tulitik kuverosta. 11729: 1 gissa. On nimittäin niin, että jos me ver- 11730: taamme näitä yläluokan asuntoja, näitä 11731: Hallituksen esityksen n:o 25 johdosta loistopalatseja, mitä on täällä pääkaupun- 11732: laadittu valtiovarainvaliokunnan mietintö gissa, niin niillä on sähkövalot, niillä on 11733: n:o 2 esitellään mainitun lainsäätämis- sähkökeittiöt, vielä sähkösikarinsytytykset 11734: asian ensimäist ä k äsi t t el y ä kahvipannuun saakka. Eihän se juuri niitä 11735: varten. koske tulitikkuvero. Senvuoksi ymmär- 11736: tää, mitenkä porvaristo suosii niin lämpi- 11737: mästi· tulitikkuveroa, että sitä pitää oi- 11738: Keskustelu: kein hyvästi lyödä kansan harteille. Näin 11739: me huomaamme, että tämäkin veromuoto on 11740: Ed. K o i v i s t o: Tämän asian ollessa yksi niitä, joilla kansan pussille käydään, 11741: esillä valtiovarainvaliokunnassa lii timme ja minä toivoisin, että keskusta täällä ru- 11742: me työväenpuolueen edustajat siihen vas- peisi protesteeraamaan tätä veromuotoa 11743: talauseemme. Vastalausetta tahtoisin hiu- vastaan, mutta ikävä kyllä eivät panneet 11744: kan perustella vielä lähemmin täällä edus- vastalausetta vai tiovarainvaliokunnassa- 11745: kunnassa. Niinkuin tiedämme, on aina ol- kaan, jota minä odotin, sillä heidän pitäisi 11746: lut kaikkina aikoina niin kauan kuin ih- ymmärtää, että tämä vero koskee heitä 11747: miskunnan historiaa tunnetaan, yläluo- yhtä läheltä kuin konsanaan työväestöä- 11748: kalle ominaista se, että se on tahtonut kin. Mutta minä luulen, että se väki, joka 11749: aina sälyttää verot työtätekevän ja talon- heidät on tänne lähettänyt, ne odottaisivat, 11750: poikaisväestön hartioille. Niinpä on tässä- että heiltä huojennettaisiin veroja, mutta 11751: kin tapauksessa, että tämä kysymyksessä- sitä eivät tosiaan huomaa heidän edusta- 11752: oleva tulitikkuvero on yksi sellaisia jansa. Osa työväkeä kyllä tietää, jotka 11753: veromuotoja niistä useammista kymme- ovat tänne edustajia lähettäneet, etteivät 11754: nistä, jotka ovat tuollaisia n. s. välilli- ne odotakaan tältä laitokselta mitään pa- 11755: siä veroja. Nämä välilliset veromuodot rannuksia, sillä he ovat tulleet sen koke- 11756: ovat sellaista laatua, että sitä ei varsinai- musperäisesti näkemään, että se on niin vä- 11757: sesti kansa tiedä, että heitä verotetaan, ja hän mitä täältä saadaan. (Ed. Hakkila: Mi- 11758: senvuoksi onkin aina porvaristo erittäin tä se hyödyttää puhua.) Siis minä toivoi- 11759: r~akastanut tätä verotapaa. Tämäkin ve- sin, että tälle kysymykselle annettaisiin sel- 11760: romuoto on nimittäin nyt, kun tahdotaan lainen siunaus suuressa valiokunnassa, ettei 11761: tästä välttämättömästä kuten tulitikuista penniäkään veroja hallitukselle varsinkaan 11762: verottaa kansaa ja koska se etupäässä tie- kuin niitä sillä tavalla käytetään mitä 11763: tenkin koskee työväenluokkaa ja pienelä- niitä on käytetty. Näillä evästelyillä minä 11764: jiä kaikkein raskaimmasti, (Ed. Lohi: Tu- toivoisin että suuressa valiokunnassa tämä 11765: pakkamiehiä!) myös tupakkamiehiä, mutta hallituksen esitys kokonaan hylättäisiin, 11766: niinkuin tiedämme, tämä vero on siksi huo- sillä se on, voi sanoa, hyvin epäinhimilli- 11767: mattava, että valtion tulo- ja menoarviossa nen veromuoto juuri tällainen. Jos vero- 11768: 27 11769: 210 Poerj.a;rutaina 29 'P· syy;skuu:ta. 11770: ---- 11771: 11772: tetaan mm verotettakoon suoraan, että 53) Vuoden 1919 ~ailtiopäivillä lepäämään 11773: kansa tietää, että sitä verotetaan eikä noin jätetyn ehdotuksen johdosta Suomen 11774: saiakavalasti käydä sen pussille. hallitusmuodoiksi 11775: 11776: Keskustelu julistetaan päättyneeksi. laadittu perustuslakivaliokunnan mietintö 11777: n:o 1 esitellään ja pannaan pöydälle puhe- 11778: Ensimäinen käsittely julistetaan päätty- miesneuvoston ehdotuksen mukaisesti ensi 11779: neeksi ja asia menee valtiopäiväjärjestyk- istuntoon. 11780: sen 57§:nmukaisesti suureen valio- 11781: kun ta a n. 11782: 54) VaUion j•a .kunnan veroja kantoajan jäl- 11783: keen maksettaessa suoritettav•a•a veron- 11784: lisäystä koskevan vuoden 1920 valtio- 11785: Muutos päiväjärj-estykseen. päivillä !lepäämään jätettäväksi hyväk- 11786: sytyn lakiehdotuksen johdosta 11787: Puhemies: Päiväjärjestykseen teh- 11788: dään se muutos, että poistetaan listalta laadittu valtiovarainvaliokunnan mietintö 11789: asiat n:ot 49 ja 50. n:o 4 esitellään ja pannaan pöydälle puhe- 11790: miesneuvoston ehdotuksen mukaisesti ensi 11791: istuntoon. 11792: Pöydällepanot: 11793: 55) Liilkepääoman myöntämistä v·altion rilk- 11794: 51) Ehdotukset laeiksi Oikeudenkäymiska~ ·kiha.ppo- ja superfosfaattitehtaille koskevan 11795: ren 30 ·luvun ja Ulosottolain 3 luvun 1·3 § :n ha.llituksen esity.ksen johdosta 11796: muuttam~esta toisin kuuluviksi s-eka kor- 11797: keimman oi.keuden jäsenten lukumäärän laadittu valtiovarainvaliokunnan mietintö 11798: väliaiJkaisesta 'lisäämisestä n:o 5 esitellään ja pannaan pöydälle puhe- 11799: miesneuvoston ehdotuksen mukaisesti ensi 11800: sisältävä hallituksen esitys n:o 34 esitel- istuntoon. 11801: lään ja pannaan pöydälle puhemiesneuvos- 11802: ton ehdotuksen mukaisesti ensi istuntoon. 11803: Eduskunnan ensi istunto on tiistaina 11804: kello 1 päivällä. 11805: 52) Ehdotuksen :J:a<i:ksi valltion rikkihappo- ja 11806: superfosfaattitehtaiden luovuttamisesta 11807: osa:keyhtiöiJ:le Täysi-istunto päättyy kello 7,45 i. p. 11808: sisältävä hallituksen. esitys n:o 35 esitel- Pöytäkirjan vakuudeksi: 11809: lään ja pannaan pöydälle puhemiesneuvos- 11810: ton ehdotuksen mukaisesti ensi istuntoon. Eino J. Ahla. 11811: 11. Tiistaina 3 p. lokakuuta 1922 11812: kello 1 päivällä. 11813: 11814: Päiväjärjestys. Siv. 11815: lAsia lk i r .i a t: Perustusl·alkiva,li'O- 11816: Ilmoituksia: rkunn:alll mietin~ö n:'O 1; sa.no·ttu ehdo- 11817: Siv. tus. 11818: Ainoa k·äis:i!ttely: 11819: Esite 11 ä fi. li'. 11820: 1) Ehdotus 15 miljoonan markan 11821: suuruisen lisämäärärahan myöntämi- .6) Hlfmtuksen esitys n:o 34 laeiksi 11822: sestä valti•on alsuntop·oliitt:Usen :boimin" ,o:iJkeud,en.käJ"m:Usk:a,a;:reu 30 llliVJUJn' ja 11823: nan jatkamista varten vuonna 1922 .. 214 uJ,osottolain 3 luvun 13 §:n muutta- 11824: 1A s i a k ] r .i a t: V altiova.ra.invalio- IIDisesta, toisin• kruuluv.Vksi •sekä kor- 11825: kunnan .mietintö n:o 1; ha-llituksen ikeimmain oikeuden: j·fusen.t•en luku-. 11826: esitys n:o 20. .mää:rän väliaikaisesta lisäämisestä .. 240' 11827: :2) Ehdotus 13,750,000 lill'ar:IDan 7) HaU:Ltuks•en esilty·s n:o 35 Ia,iksi 11828: suuruisen li.sämäärämhaat myöntä- •V'alti·on rikkihappo- ja superfosfaatti- 11829: misestä ra1utate:Uden liikkuvrun rkalUIS- tehtaiden luovubbamisesta osakeyh- 11830: ton lisäwmiseen vuonna 19.22 ..... . 238 tiölle .................. · ..... · · , 11831: :A s i a k it r .i a. t: Valt:iJovara&nvalio- 11832: tkunnan mietintö n:o 3; hallitukseni 11833: esitys n :o 32. Pöydällepanoa varten 11834: esit·ellää,n: 11835: 3) Ehdotus 'liilikepääoman myöutä- 11836: milsestä valtio11 rikkiha1ppo- j8! .super- 8) Pel"illS:twslarkiva,Jio:kunnan mie- 11837: fosfaattit.ehtaille ............... . 239 tintö n:o 2 VUOOOll 1921 ·Valtiopäivillä 11838: .A. s i a. k i r .i a t: V.alt:UovarainvaliiO- l•epä1älmMiin1 jäJtety,stä ·ehdotwksest•a us- 11839: kunnan mietinrtö .n:o 5; hallitulkse•n komlOnvapauslaiksi ............. . 11840: es:Utys n :o 22. 9) Perwstuslrukivaliokunnam :mie- 11841: tintö n :o 3 hal:l·ituksen e•sityk,sen j.oh- 11842: Ensimäinen ·käsittely: do,sta., joka 'sisältää ,ehdo,tuksen 'laiksi 11843: sO!sia.lihallituk,sen ja valtion vakuu- 11844: 4) Vuoden 1920 valtiopäivillä le- tusta,rkast,adan toimen lakkauttami- 11845: !päämään j.ätetty lakiehdotus va.It:Uon sesta ......................... . 11846: ja kunn·a,n, veroja ka:ntoadall! jälkeoo1 10) Pemst~slalkivalioumnnan :mie- 11847: maksettaessa. suor]tetta.vasta• li1säyk- ~intö n:o 4 halli<tuksen esityksen joh- 11848: sestä .......................... . , dosta, j.oik,a ,gi,sält.ää ehdotuksen laiksi 11849: .A s i a k i r .i a, t: V.alt~ovarainvalio van,keinihoitohai]E tiUJksen llwk!kautta.mi ~ 11850: Jrunnan mietirutö iil :10 4; .sallJJottu ehdo- sesta ......................... . 11851: tus. 11852: 11) M.a.a,ta.lou&V'a•liokunnan mietin•tö 11853: Ainoa kä·sittely: n :o 1 halli<tulksen esityksen johdosta 11854: la,iksi apula·ismaan.viljel~sinsinöörin- 11855: 5) Vuoden 1919 valtiopäiviHä le-< virko.ien perustamisesta ......... . 11856: päiämään jätetty eh.do.tus Suomen haJ.~ 12) TaJous'valioiku:nman IID!ietintö n:o 11857: litusmuodoksi ................... . 240 1, ,j,olka. ,si•sält,äiä lausunlllon :lepäämäliln 11858: :212 Tii•s•taina 3 p. lokakuuta. 11859: 11860: Siv. rsimnll!ossa pruntilin pöy.uäil1e, on yhtynyt 11861: jä;tetys,tä ehdot.ubesta säännöstely- 22 •edustajaa, joten tulen .saali:•tamaa.n tä- 11862: laiksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 240 mänkiln ,a,s•i,anomai.sen haillitu'ksen jäseruen 11863: . 13) Tal•ousvaliokunnan mi-etintö n:o tietoom 11864: n:o 2 hallitu>ksen esityk,sen johdos.ta 11865: laiiksi •vakaustoimiston vir·oista 11866: Bd. Långs.trömin välilkysymys ·koS!keva ik·an- 11867: s·aJ1aisvapaulk.sien turvaamista. 11868: 11869: Puhe iffi' ies: Ulkiopuo1ella 'Päiväjä.rjes- 11870: N:imenihuudossa meruåtäJän n•oi1SISa.olevik.si tyiksen •esitän IJÖy•dällerpanoa varten ed. 11871: ed. Erich, 0. Hi\LVen.salo, ]ko'll•en, J une;s, Lå:ngströmin hallitulffiselle osoitetun väli- 11872: J uss.ila, J uuti<lainen, Koivu'lruMi-Lehto, kysymy•ksen, jonka s~Meeri luikee. 11873: Kylärupää, Luos:ta·rinen, Mic>kels., Penm.a.nen, 11874: A. Pesonen, Pitkänen, H. Pulkkinen, Ran- S~ht.eeri l u!IDee: 11875: mikko, Salo ja Trunttu. 11876: S u o m e n 'E CL u s lk u n n a 11 e. 11877: 11878: • !Suomen työtM€1kevä·n 1uokan tahdon i:l- 11879: Ilmottusas:i!at: ma·uksen.a •On· ä•skett.äin toimitettujen edu,s- 11880: kunta vaalien ·kautta tuHut eduskuntaan 11881: V aipautu:st1a edusikuntatvöstä s:aaNat seu- valitUJksi 2·7 Työväenpuolueen edustajaa. 11882: raa.va;t edustaja,t: y'ks~tyis•teru j.a virika- Tä:mäJIJJ ryhmän ·ens•imä~siä velvollisuuk- 11883: alsiain täJhden lokakuun 5 päiivän aaillllusta sia on tuoda eduskunnan k,autta ju1•ki se 11884: 12 näivän iHaan ed. Bergmth, oilkeusrusiain la·ittolllruus ja lkansa.laisoiJreuksien julkea 11885: tähuen :borstai:hin ed. Junes, vilfllmtehtävien riikkominen, jota viranoma.isten puolelta on 11886: takia tä:miän kuun 9 päivästä 14 päivääill harjoitettu ja euel1een harjoitetaan sosialis- 11887: ed. Kilp·eläin•en, perheessä ,sa.ttuneen roirau- tisesti aja tte:lev<aa työvä•e•stöä ja sen jätr- 11888: de·n tähden .tämän näivän istunnosta ed. .iestötoimintaa ,kJOhtaan. J.o edellisillä edus- 11889: Koi•vulahti-1Lehto, yksityisasia~n tähden •tä- :kunna.n istuntokansilla on hallituksen vas- 11890: mä'll. rpäi1vän ils•tun'ruO•SJta. ed. Itkon,en, ed. 0, tatta•vaksi esitetty väli:kysymys •muutamis- 11891: Hirve:nsalo, ed. A. P·esoruem, ed. .Salo, eid. ta räikeimmistä tapautksista. Niinpä m. m. 11892: Hannunen ja •ed. Kylänpää, samo•in yfk.si- on j.o itoukoik. 2!8 p :nä 19,210 tehty väliky.sy- 11893: tyisa,siain takia tästä ill1as•ta. tm·ISitaiih:Un ed. :mys Suome.n Sosia1list~sen Työväenvuolue•en 11894: Rannri'kko. perustaNau koilmuiksen •hajoittrumisesta, jonika 11895: huoma.ttaVIa> osa silloisen eduskunnan jäse- 11896: nistä ikatsoi laittiOmaksi. Näistä toimen- 11897: Ed. Kanmarin y. m. välikysymys kansan- piteistä ei lkuitenkaa.n ole oll u:t mit.ään 11898: edustaja Väisäsen vangitsemisesta. a•pua.. Sosialistisen Tyröväenpuolueen pe- 11899: rustavan kokoulks,en osa.nottajista on osa 11900: ;p u; h e m .i ·e .s: U1korpuolle.Ha päiväjä~jes ·tuomit.tu 'Pit.kä:aik,aiseem. v;a-nkeusrang.a·is- 11901: tyksen ilmoitetaan, että ed. Kankarin vä- t,ukseen. Kwvaa:va·na se·iJk,kana. on se, että 11902: likysy.myks-een, j:oika. v:Uime täysi-istu.nnog,sa hovioikeus tuomitsi hei,dät •kolmanteen in- 11903: ;pantiin pöydälle, on yhtynyt 21 edusta,iaa, ternationa.leen liittymisestä, Korkein oi- 11904: joten tulen saarttamrua.n sen a.sianoma.isen keus sitävastoin sellaisen. puolueen perusta- 11905: iha1liJtuikJs,en jäsenen, tietoon. misesta, joka a~koo laitt,omiHa. !keinoilla to- 11906: teutta-a ohjelmansa.. Hovioikeuiksien tlllo- 11907: miot Turussa, Vaasa.ssa ja Viipurissa ovat 11908: olleet sangen erilaisia samanluontoisista 11909: Ed. Långströmin y. m. välikysymys vankila- poliittisista teoista. ·Lainva.staiselksi on 11910: oloista Turun lmritushuonooss•a. myös'kin luettaV'a Työv'äi8TI.puolueen Puolue- 11911: toimi.ku,nn,an sekä Uudenma.a.n ja Rauman 11912: 1P u h e .m i e s: Samo:Ln iLmoitetaan ulko~ S.osialististert •piilrit•oillllikuntain jäsenien 11913: puolella päiväjärjestyksen,, että red. Lång- vangit.semiset ja tuomiot, jotka lam.g1etet- 11914: strömin :v.älrky,symyiksee:n, jalka viime täysi- ti,in Suomen työtälteokev,Mle vä<estö1le oso~te- 11915: 213" 11916: 11917: 11918: tun, tammiikuun 17 .p :nä 192i2 julaist:un ty.ömies Immosta. K:ulll t.yöntek.ijäiu Jar- 11919: n. s. r:auha.n.julist.uksen johdosta. EdeUee•n iesi!öt lälhettivät l.a:kkola.:i.sille raha,-apua. 11920: ovat Työväenpuolueen .luottamushenkilöi- joutui osa' Va.rkauden Ammatillist·en osas- 11921: d·en jnukkovangitsemiset jatkuneet yhä suu· tojen Kes:kusgär.iestöjen. toimikunnan jäse- 11922: remmalla raivoUa. Työväenyhdistyksiä on nistä pi:dätetyiksi, ja, saivat olla aiheetto- 11923: vi:rkava1laTh tll!h!olta. estetty pitä,mästä ylei- maisti va~ngittuina. kahd•en viikon ajan. 11924: siä ilta.ma- ja. juhlatila~suulksia, vieläpä ko- /Myläsik.in ty~öväen sanomalehdet ovat ol- 11925: lkouksia·kin, sillä :perusteella, ettei näitä yh- leet enne1n kuul•uma:tt:oma.n, vainl()n alaisena. 11926: disty•ksiä ole merkit.ty yhdistysl'ek~steriin. Näiitä v.arstaan nost.etuissa llllkemattomissa 11927: Ov•atpa vira.nomaiset me.nnoot vieHilkin pi- pa.ino.ka.nnejutuissa on n.iiden vastaaville 11928: temmälle. Lukui.silta rekisteriin merki- tormittajine tuomittu jpLt!käailka.isia •V8.Jl- 11929: tyiltäJkin yhdistyksiltä on kielletty ylei•set keustuomioita, vielävru vastoin painova- 11930: mielen·osoitus- ja va.stala.us.ekokoulkset, jois- pa.uslairu selviä sä!ädöiksiä. 11931: ta todisteena .on m. m . .Suomen Ammatti- Räi.keimpin.ä painovapauslain rikkomuik- 11932: järjestön r. y. alott.eesta viime helmukuun sina viralllomai.sten taholta mainittakoon 11933: 12 päivä1ksi järjestetyt IJwkoukset, jotka seuraavat ta.pa.ukset: 11934: miltei kruikkiaJHa ympäri maata polii.sivaHam iKul.uvan vuoden heinä.'kuun 7 p:.nä il- 11935: toimesta estettiin.. mestyi Vaasassa. Jalmari :Kuus·elan ollessa 11936: IVain.otoimenpit·eet t.yövä,en amma.tilli.sta pääroimit:ta.ja.na ja kusta.nta..ia·na. ,,Proletaa- 11937: toimintaa ja lakiko-oikeuttll! VJa.srt:aan ovat ri" -niminen1 sa.noma·l·®ti. .Sen levitfäminen 11938: saa.noot yhä julkeamman luonteen, joista kuitenki'lll Vaasan poliisimestarin määräyk- 11939: mairuittaikoon pari tarpausta. sest•ä est,ettii.n ja painos rtatk.avariiko:Utiin. 11940: tSyksyHäJ v. 1'912.1 vaativ.at Pohjois-Suo- Swma.n lheinäilmun 10 p :n•ä il•mest.yi V a.a~ 11941: men sahateollisuuden a•loilla työskentelevät sassa .~Kynt:äimcies"-lllimine.n sa.nomaleh:ti H. 11942: työläise!t prul1kkoci•a.a.n korotetta vilksi. Syynä Kaupin• olles•sa ku.sfu.ntaciana ja pä!ätormit- 11943: täihän oli se, että heidän palikkojaan oli tun- taja•na. 1Sen ilmestymiiJl,en estet.tiin ja pai- 11944: imwa.sti a.lennetw, samaan aikaan jolloin nos ta.:kav.a,riikoitiin samoin !kuin edellisen- 11945: elinbrveinde1ks:i oli ikork!eimmilla:a.n. Kun k,in. 1:9 p :nä samaa !kuuta ilmestyi V aa- 11946: palkikojen> koroituiksiin sahayhtiöiden ta- sassa ,Foliklblad•et" -•nimin•e.n sa.nomalehti 11947: holta. ei suostuttu, uudi.stivat työläiset :p.al- suom:enikiei1isenä pain1oksena., mutta takava- 11948: ka;nkorotusva·atimu:k.s·en.sa. 20 p :n:ä !kesä- riJwitiin sekim vira:noma.i:steu t.oime.sta. ja: 11949: kuuta 1·9122, joUoin t.yölaikon uhalla pää:tet- sen levittälmilllen estettMn.. 11950: tiin ajaa pa.lkanlkovo1msvaa.timukset peri.lle. Koska tällaine•n• a.si·aintila merkitsee pe- 11951: Sitä ennen t,oimitetti~n asiasta. ä.ä.ne:stys, rustuslaissa. turVJattu.ie:n, ka.n.salaisoikeuk- 11952: joUoin 4 / 5 osaa 'ään.estylksen osa·nottajist.a sien tö11keää loulklkaamusta ja herättliä an- 11953: oli työlrukon aloitta1misen ka:nnalla ja saa- saittua pa.h~ksumilsta laajoissa lkausanlker- 11954: tiin tälle toimenpiteelle Bolhjoi.s•en Amma- rok.si.ss.a, ·niin. rpyydämme saada. :a.sia.n.omai- 11955: tillisen Piir~neuvoston. asiano.ma_,isen Liit.on .selle ha,llituksen jäsenelle vastattavaksi 11956: ja Suomen Alilllmattijäirje:s:töu r. y. suiOsrtu- esittäJä seurraaJVat väJliikysymyk.set: 11957: .mus. !Samaan a·iikaan, el~ 23 p :nä ikes.ä- 11958: kuuta, rylht.yi valtiollinen keskus>p,olii.si toi- 11) Tietääkö haHitus, että/ rekiste- 11959: meen.pa.n•ema.a.n van.gitsemisi.a,, v.angiten •riin me11kittyjen. ja merkitsemättö- 11960: Pohjola.n Amma.tillis•en phlrin toimeen:pa:n:e- imien yhdistysten to·imintaa. on vi- 11961: van valiokunnan· jä.senet: K. Vuokila., A. ranomailsten taholta V•aiikeutettu sekä 11962: Kylmänen, A. Mynttinen, K. Kou·kk.ula ja k~)lk,ous-, illtama- ja j;uhlaWaisuu1k.sia 11963: A. Valkon.en sekä 211 p :niä hei1näkuuta Suo- estetty;- 11964: men Amlmavtijärjestö.n .puheenjohtaja Matti että Po1hj10is•-1Suomessa sahateolli- 11965: Väisänen. :suudelllJ alal1la ja V a.rkauden te'htaiHa 11966: Yllä;mailll,i•tunlain,en: ·ta>paus sa.ttui myös- tavahtuneitten t\Yölwktffiojen yhtey- 11967: kin V a.rk1audeiL t.eht.aaUa, jossa työlä:isten ·dessä on valti10llinen. ikeStk.u:spoli.isi 11968: pal•kantk.oroit.usrpyynnlön hylkätäJminen ,i.ohti ttoimeenpan.nut va.n!!;itsem:is.ia työ- 11969: t~ösellk.kaukseen. .Si1räl!äis·en s uo.iel uskun- l:ä:isten kestkuudessa; 11970: n.a.n pääJl~kkö NousiaineiL ryhtyi työnselik- •että Vaa.sa.n polii•sime~t~·ri on va.s- 11971: !lm.u:k.S'e•n johdosta t.oi.meen:pan.emaan kuulus- ten pai.nov.ava.uslai'n selviä säädöksiä 11972: teluja, joi•rueiL yhrtey•dessä pahoinpideltiin estänyt ,Pmletaari" ja ,,Kyn.tö- 11973: 214 Tii·sbain·a 3 p. loka:kuuta. 11974: 11975: mies" nimisten lehtien julkaisemi- jä.lkeen on vaikui::twnwt. sangen haitallisesti 11976: sen, takavarikoimaHa ni~den painok- asuntojen lisää:ntymiseen joih:ta>en siihen, 11977: set ja ·kiel.täm.ällä ruii,(Len levittämi- P.ttä asuntoåen sa.a,n:ti varsinkin köyhe,m- 11978: sen; sekä estäimäUä ,;Folkbl-a.det"-n,i- mälle väestölle .ia la,psirikkaille perheille 11979: misen lehden ilmestymisen suomen- on ollut v.a:i'kea jo vuosi1kausia. ·Tämä on 11980: lkielise-nä, t:wkavariko:Umalla sen pai- pakot.tanut va:lti.ovalla~nkin silloin tällöin 11981: n,oksen; kallistama.a:n ilwrvansa tä:lle !hädälle, j.oskin 11982: 12) mi:h:Un t.oimen.piteisiin ha:llitus verra:tt.a.in lievästi. Äärimmilleen on tämä 11983: on ryMynyt tai aikoo ryhtyä edellä- tilanne kehittynyt sen jä.lkeen, kun porva- 11984: mainittuiihin tekoihin syyUisten vi- trillinen eduskunt.aene,mmistö viime fk:eväänä 11985: ram.omaisten edesvastuuseen saa.tta- lak,kauHi vuotkra:sää.nnöstelylain, .ionk.a pää- 11986: miseilrsi. töksen .kaut.ta m:ieliva.lta asuntojen omista- 11987: .iai:n puolelta, on päässyt kukoistukseensa 11988: Helsingissä, SJ7lyskuun 1:8 p:nä 19212. Jmiikkialla. Häälb(jhwminita .ia asunmoista 11989: uloskant[ljmisia on tuon päätöksen .iohdosta 11990: ·rr. Hj. Långström.KaUe Aukiusti Ka:nlk,ari. tapahtunut twhansia ja uusia yhä tapahtuu. 11991: VäilliÖ Hanm1ula. Hj. Miälkinen. Hiljattain on .ollut _julkisuudessa numeroita, 11992: Hilda Han.nunen. V. Vainio. .ioissa ma:initaan, että hä:ätö.iu:t.tu.ia on tä- 11993: ..Ja.a:kiko Enqvist J. Vestel'lund. män lain kaatamisen .iolhd•osta vireille pantu 11994: Ant·ti Kaame. E>lin Fa.gerholm. 2, 745 .ia että; häätöpäiä.töksiä on a:nnet'tu 11995: Rosa Sillanpää. An:tti J. Naihkala. 1,4 73 sekä häätöjä on toimit1ettu 3·6·7. 11996: Aug. Koivisto.. Hannes Pul'kkinen. On mielenkiintoislta tarka:staa nii.tä en- 11997: Pekka Nurmiranta.Aukusti Rytkönen. nustuksia, joita 'tämä:n kysymyksen esillä 11998: Eimmi Mälkelin. K[ljlle ToppinJen. ollessa vi,ime kevääni;i ·eduskunnarss[lj eri ta- 11999: Y. V1al'kama. ToiVlo Aron:en. hoilta lausuttiin. Niistä näemme, mitenkä 12000: Lempi Tuomi. Kaado Lamp:im1en. o~keaan ovat :osun:eet, ne lausunnot, joita so- 12001: siali.doemokra.a:tti:en tah.olta tärssä kysymy•k- 12002: sessä esitettiin. Kaiklki se, mitä vuokra- 12003: :P u h e, m i e .s: V a!l tiopäiväjärj.esty\ksen 3'2 säännös>telylain kumoamisesta aavistettiin 12004: '§ :n 1irmkaan tulee asian olla pöydällä jo- tulevan, •on myö.skin tapahtunut. Nyt. olem- 12005: honJkin seuraa1va.an :istun1t.oon. Sentäihde.n n'e joutuneet siihen, että yiksi osa. kaupunki- 12006: ehdotan, että asia; parutaisiin pöydälle ensi 1mntain .asukka.ista on .ioutunu't suorastaan 12007: istuntoon. asumaan metsissä. Onhan siitä viime päivinä 12008: Helsingissä !koottu tilasto sangen kuvaava- 12009: iVälikysymys p [lj n n a a n p ö y d äJ 11 e na todi,stuksena. 1Sen tilas,ton mukaan on 12010: seuraa;wt[ljn istuntoon. 1,773 perhettä vailla asuntoa, joissa on jä- 12011: seniä yhteensä 6,4 73 hen•keä. Lä,hemmin 12012: t.rurka,staess.a mainittua tilastoa nähdään, 12013: että tuosta määrästä on 117 !}erhettä sel- 12014: Päiväjärjestyksessä olevat asiat: 'iaisia, joilla ei -ole m:itää:n muuta asuntoa 12015: 1) Ehdotuiksen 15 miljoonan mar:k1an suurui- 1kuin .ioko kellari, ulla,k1ko, liiteri, va.ia, tai 12016: sen lisämäärä11ahan myöntämisestä valtion .sitten Im asuvat kokonaan ulkona metsissä. 12017: 1 12018: 12019: 12020: 12021: asuntopoliittisen toiminnan j·afmamista v·a:r- 12022: Näiden 1perheiden yht.einen .iäsenmää•rä on 12023: 54:9• henk,eä. Tämä tuntunee hieman omi- 12024: ten vuonna 1922 12025: tuiseUa, kun .meidän päivinäimme sanotaan 12026: srsäilt:ävän hallitulk.sen ·e.si1tyksen: n :o 210 j•oh- ihmisten arsruvan metsissä, tämän mukaan 12027: dos.ta 'Lruadittu v.rul.t.~ovrurruinrva'lrolkunna·n löytyis-i sii,s ihmisiä joilla ei olisi minkään- 12028: mi>e.tintö n :o 1 esitellään a i ru o aJ a. n k ä- laisia asuntoja. Ny.t. ei kuitenkaan tarvit.:;e 12029: s i tt e 1 y y n. mennä kauas Helsingistä, kun löydämme 12030: ihmisasu:ntoina iko;ppe:j.a, j.ot,ka ovat pienen 12031: huoneen kokoisia, 1audoi,sta tehtyjä, laudat 12032: Keskustelu: ovatt olleet mär.kiä, seinät vuotavat vettä .ia 12033: ihmiset ai:kovat. asua niissä kui +enkin :Vli 12034: Ed. :8 e p :P ä 1 ä: Ra•kenmustuotann•on sei- koko talven. Viime keväänä, heti vuokra- 12035: sahtuminen maailmansodan aikama ja sen säännöstelyla:in :kUJmot.tua, useat :iJhmiset 12036: 215 12037: 12038: 12039: .}outuivat muuttamaam a~su:nnoi,staan rpois .ia erikoisen säå'lit.tävä juuri Tampereelta .ia 12040: näiinollen joutuivat iilletsii1n. Yksi osa työ- ehkällJä: siksi, että siinä on ylhtäläisyyttä 12041: väestöä on luottanut siihen, etltä he· voiva1t helsinkiläisen kasarmiasutuksen ~kaussa. 12042: itse rakentaa itsellensä 13,sunto.ia, .ia s~ksi Tamperedla:ki·n on sijorite1tu 90-100 'Per- 12043: ovat vuakr.a:rmeet ka,upungilt.a tontteja siinä hBttä €ri kasarmeihin tehden niiden yhtei- 12044: luuloSisa, et.tä he kenties voisiva:t, •Sa·ada ko- nen ,jäJsenluku 850 hen!keä. Asunnl()lttomain 12045: hoamaan si~hen oman kodin. perhei!len luku 'Ta:mpereella: oill nykyisin 12046: Minulla oli tilaisuus viime sunn1untaina 315:9 ja jäsen:m äJär:ä on 1,429 he1ukeä. Ka:sar- 12047: 1 12048: 12049: 12050: käydä monessa tällaisessa asunnossa tääHä miJarsutJus on tietysti :mitä 1kurjin a.Siun1Jo.. 12051: Krupylän lähellä oma11oti-,aJlueella. Ne ovat tapa.. Siinähän ea-ilaiset ihmiset sullotaan 12052: säälittävä:n näiköisiä; j.a niissä asuu suuret tois'tensa, läJheisyytee.n hir:muis€€n ahtau-- 12053: määräit ih:misiä aina yihdessä asunnossa. teen. Niistä puuttuu va.loa ja i:lmaa., niissä 12054: Minä en tal'kalleen voi sanoa sen asunnon · eivät äidit voi laitta:a, ruokaa 'lapsilleen, 12055: !Illittaa, !Illut1Ja g,e näytti, et'tä se ·olisi noin n,iisrs'ä todellia' .perhe 1mntee o.levansa aivar111 12056: 3 1m., &hkä lwrkeintaan 4 m. pitkä .ia 2 tai kuin rkadulla,. Tällaisesta: arsuntojärjestel- 12057: 2.5 m. leveä .ia ,siinä huoneessa sanottiin mästä onr yh:teiskunnalle ehd•ottomasti 12058: asuvan lähes 20 ihmistä. Eräs toinen sa- suuria ·kustannuksia., jos tät-ä kaua'n saa. 12059: ma:nlainen kop-pi oli vähän -pienempi siinä jatkua. Kaih,sta tästä johtuvat sioelul1is.et 12060: asui 5-henkinen -perhe, joi:lla oli 3 !koulua- käTisimyrkset jäbtäv·ät V'a:rsinkin ka:svavaan 12061: käy-pää la,sta luonaan. nuorisoon lähtemräJttömiä jälkiä. Kuin!ka: 12062: Minä tahdon tämän rlausua selitykseksi lap·set voivat esim. lu,kea. läksy,1änsä kella- 12063: siihen, ·että tuo tieto, .ioka sanomalehdissä reiss& ja metsissä enempää kuin •kasarrneis- 12064: esiintyy, että ihmiset asuvat metsissä. on sakaan tai sellaisissa yht.e:iJsissä a:sunrn·oissa, 12065: .siis aivan totrnuden kanssa yhtä pitävä. joissa, asuu 'kymlll€nkunta. henkeä yhdessä 12066: ,Siinä tilastossa, .ioka Helsingin kaupu:n- huoneessa. Hiljak!koin olikin lehdissä tila·s- 12067: ~ista on koottu, mainitaan lisäksi, että toa siitä, :kuinka pa:ljon Helsingissä on 12068: a~sukkeina on ikokonaist'a 1,045 'per.hettä, a.sunn,ottomia koulU:larpsia. Niitä oli 918 12069: joiden lVht.einen jäsenmäJärä on 3,340. hen- la:sta·. T'ämä,nr johd·osta. on ehdotettu järjes- 12070: keä·. Näistä asuu: 5,5,3 perhettä ythdessä tettäväksi j onkunlainen lastenkoul likoti 12071: toisten perheiden !kanssa, mutta 492 per- Perk.iärvelle ja. on 216· la.sltla, jo lupa:utunut 12072: h~htä on ja,ettuna 11Jer1heenjäis,erret eri paik- lähtemäänkin sinne. Tämä on tavattoman. 12073: koihin. Näiden perheid.en ·kohtalo on joten- pitkälle menevää a:suwtopulaa, kun lapsi'lle- 12074: kin salilla !kuin niidenkin, jotka .ovat kella- ,kin tä:ytyy järjestä:ä erikoisia k·oulu.iru 12075: :reissa ja metsissä, sillä .ios a.iwt>telem:me, syystä, dtä :n•e eivät voi niiHä paikoin 12076: ,että esim. 4-5 henikeä käsittävä verhe .iao· käydä !koulua :asunnonpuutteen vuoksi, 12077: t.ellaan pitkin, ~ksi .iäsen yhteen toinen toi- missä heiidän va.nihempansa ovat. Lasteru 12078: ~een v·erheeseen, niin eihäm silloirn :miten- ~kas·v1a.truksesta. ;im1ol 1 aisissa oloissa tietysti 12079: kään v·oida kuvi'bella ·että tuo penhe eläisi ei voi -puhua .mitään, siUä eihän ä:iti voi 12080: jotakin ,perhe-eläJmäJä. iKun vielä rmainit- opettaa kotit.a:poja eikä kodin pyhyyttä, 12081: semrme. etW. 39' .pe:r!hettä, .ioiden toimi- ja kun rei mitään lkortia. ole olemassa. Ei ·ole- 12082: asunto·-·oikeus olisi tääU:ä, .ovwt: paikotetut riman ihme, että ihmiseJt, .ioita yhteiskunta: 12083: •asumaa:n kokonaan toisella -paiklkaikunnalla. tuolla: tava:lla kohtelee, eivä:t tumn,eka.an mi· 12084: 11iin .käsitälllme todellakin titmänr asuntopu~ tään erikoista ll"akkautta syntymämaataan 12085: lan suuruuden. Erirtyi,senä ,piirbeenä tulkoon kohtaa.ru, .io1ka he:i:t:ä tuolla tavalla kohtelee. 12086: mainituksi, että niistä henkilöistä, jotJka Ei liioin liene 1k•unniaksi maali€, j.ota sano- 12087: ovat jääneet ensi kädessä ilman a.suntoa, on taa·n s~ivistysma.a:ksi tai joka ainJakin siksi 12088: suuri \määrä juuri van~em-pia -peTiheitä, j.oi- PYl'kii, että osa sen kansalaisista asuu mreit- 12089: d.en rmaksuky:kyä: talonomistajat epäilevät. :sissä, vW.lä,pä pääikaupung:Ln lähellä. Ei 12090: Ja sitten on suuria perheitä sellai1sia, joilla luulisi o'eva·n oikeata ta.louldenhoitoa, että 12091: on useampia la,-pg,ia. iSwngen useassa. tarpauk- lapset, joista tulevaa työvoilllaa toivotaan, 12092: sessa 4 .ia 6 välillä. Että asunto-pula ei ra- .iät.etään ilman hoitoa viluun ja nälkään ja 12093: j·oitu yksinomaan pääk.aupunkiin, .siitä ovat että vanhempia, joilla. ·Oll useampia lapsia, 12094: todistuksena ne .surulliset kuvaukset, joita ran:g-aistaan siUä, ett1ä niille ei an.neta: asun- 12095: -on .iulikisuudessa ollut esim. Virpurista, Tu- toa l,a,stensa• :kanssa.. Porvarilliset naisret 12096: ruSta·, Kotka.sta, 'Kuo.piosta. j .. n. e. Nci.istä usem miele:llään puhuvat työläisnaisille 12097: 216 Tiisrt:ainra 3 p. lok.akuuta. 12098: 12099: 12100: kodin PY'hyydestä: ja. rauhas·ta, kodin· hoi-~ ll'Y't ~1äillä 1kerta>a. Mhän tarkotukseen myijn- 12101: dosta .ia ~otit~)oudtes.ta., uhmtaanpa. valti'?n nettäväks:i, ei V'äJhimm'ässäkään määräss·ä: 12102: .puoJ.es.ta.km snhe:n JOnikun verran va.ro]la.. riitä, siitä Olli meillä jo todisteena· se, ettäl 12103: Eikä milllulla itse a.sia.ssa ole mit•ään sritä tähän men1n·essä on sosialihallitukse:ta näitä 12104: vlrustwan, että niin tehdään. V aan sil' oin rakennuslaina-anomuks•ia anottu yli 30 12105: kulll joltakin trumänta,paista työläislllaisille milj. markkaa. On aivan ilmeistä, että näitä 12106: puhutaan, piJt,äisi myös huolehtia siitlä, että ano:rnuks:i,a. y'hä edelleen tulee vielä 1is•ää, 12107: työläisnaisilLa ja yLeensä työväellä olisi sii:tä huolimatta että täl'lä kertaa tämä ha,ku- 12108: myös k·odit, joita. ne hoitaisiva:t .ia joita oo aika, johon menn1essä nämä anomukset ovat 12109: kunnossa pitäis•iV'ät. Muti<a. j.os milloin ka1t- lähetettävM, •o•n·krilli ump-een mellillytt. Mo- 12110: somm.e porv1ari'lister11 naiste•ll! rmfmettelyä nessa kaupun(g'issa Olli perustettu suuria ra- 12111: siinä .suhteessa, mJi:lle puolelle he arsettuva.t kenmusyhtymiä, j.otka va.rma,sti lähiailmina. 12112: silloin, jos on ,kysyilllys joistaikilli perinparh- tul.eva.t 1kääntymlälälli anomuksil 1 aan sosiali- 12113: jaisemmista koDja.uksri.sta, jos on ·kysymys halli:tuksen puoleen varsinkin siinä tapauk- 12114: uusien kotien raken'tamises.ta tyäläislllaisille sessa, että heillä olisi jotakin toivoa saada 12115: ja, työ;äisäideille, niin sil1 oin he a.inrru a,set- ruäitä varoja.. Tämälli Da.kennustoiminnan 12116: tuvat s:ille puolel'le, jossa mahd•ollisrim:rwan avustarminen sen 'lisäksi, mitä se vaikuttaa• 12117: vä·hälll koteja. ra1koennetaan. Kaiken sen li- kaikkeelli yhteiskunn.alliseen hyvinvointii:r:r, 12118: säksi, mitä nuo asunnottomat .saavat kärsiä olisi vhelå hyödyksi siinä, että s-en kautta: 12119: sielul'isesti ja ruumiillisesti, saa •kolm yh- v·oitaisiin tulevan vuoden työttömyyttäJkin 12120: teiskunlta. myös osa.nsa. :r:räriden a:sun:to·-olo- .poistaa. Tiedällllme, että työttömyy.s tulee 12121: jelll vn.rjopuolista. N.äid-e:r:r :kautta leviävät jotenkilli samassa. mitta,ka.ava•ssa. taas tule- 12122: kaib)lnJaiset vaik.eas•ti parannettavat taudit, vankin ta.l ven ai•kana -esiinby-mäJän, ku'ten 12123: kuten ikeUihkotauti, hermotauti y. m. Nyt muinakin talvina ja näån ollelli näJillä asu- 12124: jo näihd'ään, että es:im. He1sin~in .kaupun- tustarkoituksen myönnet.tävillä rahoilla 12125: gissa vaivaishoird.olta avustusta. anovien voitaisiin :Sitäkin taas poistaa. Näin- 12126: .ioou.kosSia., noin 2,5........;30 anoja.n j·ou:lwssa OII! ollen olisi se m:aara, jok•a tätä vuotta 12127: ain•a. •6~7 lreuhkotautisen anojan avustus- varten .olisi !illlyönnettävä, ~oroite.ttava 12128: :pyyn.töä. Sama mä:ärä on myös hermotau- väihintäin siih.en, mikäi .on ·ehdot•ettu 4 12129: tisten avustuspyyntöjä. Ei ole !kauan, kun vastalauseessa, nimittäin 50 milj. marlk. 12130: -esim. Kotkasta kerrottiin, että siellä oli -ka.a:n. Silloin olisi ed1es jotakin toiveita: 12131: eräs varmha vaimo tullut mie'.envikaiseksi, saada jo alkult:alves:ta sijoitetuksi us-eampia 12132: :kum oli joutunut pois a.sunnrostla:an. Ke- perheitä :ka.tolli alle. Että •k,aå.:kille raiken;- 12133: v,ää,Hä ker.rottiin samanlainen ·ta.pa bltuma ruusyhty.~mi:le, jot~ka: jo ,nyt ovat aikeissa 12134: 1 12135: 12136: 12137: tä:äl.tä Helsing-istä. Lis•älksi tiedämme, ett•ä rY'htyä ra•koo.nuls•hommiin, voitaisiin varata 12138: ilmaantuu tav•attomasti kaikenhista. muu- tila•isuus a•vustuksen saantiin, olisri haku- 12139: tabu rappeu1tullJeisuu:tta, ja. ri:kollisuutba. aika p.id-enne.ttäV'ä yhdellä kuukaudel'l.a., eli 12140: yhä •Suuremmassa määrässä ja: että siinlä sii,s marraskuun 11 pä.iv.ään saakka. Siihen 12141: ehld.ott.oma.st1i huonoilla asunto·-o 1 oilla Olli men,n.esrsä va:rma.slt.ikilli olisi j.o suuri osa 12142: mitä suurin osansa. iNäimä rasitukset lo- täistä 50 milj. markastakin tullut a,n.otu'ksi 12143: pulta kuite.Thki:r:r kaikesta huolimatta ·tule- ra'kennustankoituksiim Lisäksi olisi kUtll'- 12144: va.t yhteiSikunnan opouoleltai :kustannetta;- tien takausvelvollisuutta ·hieman :väljen- 12145: vibi. Nyt olisi siis lähdettävä siitä, että nettävä var:sinkin· mitä tulee ilmais,ten tont- 12146: se syy mistä tämm!öiset seikat juuDenM: tien luovuttamis€1el!J. Nythän me tiedämme, 12147: juo.nta:vat, poistetta,isiin ra'k-entlamal 1 a. tkun- ett·ä .kumtie.llJ sa.alda,ksensa. tätä ra:kennusla:i- 12148: :r:rolli:sia. koteja:, sillä kunnolliset, kodit ovat naa, täytyy myörubä:ä ilmaisia tontteja ollen 12149: kun.nollisen yhteis•kunnan oikea~ peruste. .nimellisesti yhden p.ennin vuokras1ta neliö- 12150: K·eino, jolla tällä kertaa voitaisiin tätä metriltä. 'Tämä voi vaikeuttaa köyhempiä 12151: epäkohtaa tuntuvasti :poistaa, ·olisi se, että ·kuntia, ja n1iilden rakellinustoimint.aa siten 12152: yhä suurem!massa. m<äiänäss.ä luovute1ltaisiim että ne ·eivät ano tätä ruvustuslainaa. Näin- 12153: VJa1roja asuruto-·olojen •pa~ranta.mis-e.ksi. Oli.si o~len tämä: kohta olisi näistä a:ikais-emm~n 12154: siis paljon suuremma.ssa määrässä kuin hyväiksytyi•st•ä ehdoista. hieman vä:ljennet- 12155: aikJa•isemmin. :koet-etta.va avustaa uus·ien ko- tävä. Nrumä vara:t, mitä nyt täihän lta!fkoi- 12156: ltie:r:r ra:kentamisLa.. Että kysymyksess[J tu'.koseen myönllietä:ä.n, oe:i vät tietysti missäälll 12157: oleva määrär.aha., joilika va:lioku.uta eihdottllm ta:pa,wksessa: :kenkiä siihen hlii.täiän, :mikä nyt 12158: 217 12159: 12160: 12161: on jo .olemassa, eik'ä ·pHlastamaa.ru 'henki- ri·n .saatdaa.n lwrvattua nri~tä uihrruuks,ia, jotka 12162: l-öitä, jotka. nyt asuva,t metsissä ja kiella:- 1tuosta. sosialiseS'ta. toimenpitees,tä valtioUe ja 12163: reis:sa syksyn kylmistä sateista pois' jru si:ksi cvhtei,slkunma.Ue johtuvat. '.räitä eri voi 'kum- 12164: pitäisi tälmän yhteydessä ·kehottaa valtio- minka,an 's.anoa seHrui.Sies·ta asun1topoliittisesta 12165: neuvostoa yhdessä kuntiellli viranomaisten t~oiminnasta kuin nyt kyseessäolevasta, joka 12166: kanssa huoleht.imaan, että !kaik:kia.lla, missä! .ta.rknit:taa a·SU'nto~en mtillemtamista, ikwupun- 12167: t·äJmlllö,istä a.sutUJspu1aa. ilm~nee, jar varsin- ikei'hrn ja sen ikau.tta tilaisuuden, valmist~a 12168: kin kaupUJJ.,geissa. olisi varatrt:av.a. joitain miSita sille, et.tä väeSotö voisi y!hä suur.em· 12169: yleisiä ra:ke.nmwhia t,ähän tarDkoituks.ee? massa määrin kokoontua niihin. V ar- 12170: käytettäJviksi. Niin ikäviä kuin kasarm1t sinkin e·ra1ssa 'kaupungeissamme on jo 12171: yleensä ovatkin a~sunrnoiksti, ja. niin surul- tennrestäräm. •OJlema,ss,a aivan arVJelutta,V!an 12172: lista: kuin ihmisten ,niissä onkin a~sua, ei paljon l~ikaväest.öä1 sekä il:man tointa. .o1eva.a 12173: kuitenkaan tällä kert.aa. liene mitään muuta w.arakkaampa,a. vätestöä ettäJ v•ar.sinaista 12174: ma'hdoJ:Usuutta kuin että näitä kasarmeja: t.yöväestöä, kuben niis1sä m. m. aitvan sään- 12175: olisi varattava hätäasunnoiksi. Se mitkä nöUits'e:s:ti esiintyvä työttömyySJhn osoi.ttwa 12176: on juTkisuudess'akin näkynyt, clt!ä ikou1uja ja j,o:ta; ede,ltlirn,eu puhujakrn näy.ttää taas 12177: ja~ sainashuoneit,a va,a:d[t:taisiin tähä.nr kä.y- 'ensi talvenrakin. peLkääv:än. KQvin 'epäilyk- 12178: tet,täväksi, tuntuu siltä niinkuin niid.en jär- iSenlalais•ta on myö,Sikin, .voildaa.ruko n1etta.a 12179: jestäminen asunrtobrkoituksiin tuottaisi 1tälhän .t.arkni·tuk.seen .myönnettyjen vaxai'll 12180: enemmän haittaa, :kui,ri kasa·rmien. Ny- tuotta:va:n a:itrua1kaan huoma.ttavassa määrin 12181: kyistä tilallin€tta .siis paraiten v·oitaisiin unitään 'ka•nlsanta:lowd.ellista. !hyötyä. Tamän 12182: korja1t.a. nä1iden toimen:piteiden kauUa,, jotka .rus]a:n lkäs:iM.elyn y,hteydessä on vahoJmm- 12183: esiintyvät valio,kunna•n mietintöön liitetyssä. :nas;sa pa.ino!Stt,ettu sitä, että kansa.nta'loudel- 12184: 4 vasta:lauseessa ja siksi minä ka~ken tä.män Ji,sta !hyötyä sa.atrui,siiu sen :kautta, ~ttä työ- 12185: pe.rusteella ®dottaisin, 'että eduskunta hy- v:ä:estö saatuaursa nrä.itä uusia. ja sri,&tejä 12186: Viäiksyisi varl1:iovar.ainv.alioku.n1na.ni mi.etin- ~asunitioja asuttruvak·s·ens.a tuE,si 1S1en ,kau.tta 12187: ·töön 'liitetyssä: 4 v'astahuseessHJ esitetyt 'kyh~nre'Vrummaksi suoa:-irbt:ama:an ylh teismulll>- 12188: ponnet. .naiLle hyödyllistä työ.tä. Tähän on kummi.n- 12189: kim :huomautetta.va, ·että nämä tkysymykses- 12190: Ed. iNr i u k k ru ne n': T:oi:menrpiteitä ·säoleva;t. asunmot ei,yät todlennäJköi.sesti jou- 12191: omien kotien thanlkkim]se~msi nii,tä vaillla ole- ttune ollenilman .työväe,s.tön asuttavitksi, ei- 12192: ville, jota kysymyiks:essäoleva:kin valtinn :vätkä nre samoi,n myälstkärun1 vä:lillisesti!kään 12193: rusunrtopOJli!ittisen toimimruarn' jatka1minren tta- 'ainakaan nuntmva;mmass:a. määrin, li.sän'll!e 12194: va:llaan 'tanlmttaa;, on :tietysti ·S'elhisenaan lasuntJoja, työväelle. Tätä oilett:amms1ta tullree 12195: .p~dettävä vars:rnlkin ~&o,siJaa.liselta kam!lla.lta 1m. m. .se seikka, että haJlituiksen esityksen 12196: lmtsoen er.i:nlomai:U&e·n kall!llta,tett.a.va,na toi- mulkaan, jonka 'Valioktunta seMaisenaan on 12197: menpite,enä. Väestöä valtil()n ilo·imesta .hyvämsylllyt, tul ta.i.s]i'lli avustuslaina.ehtoja 12198: asutetta,erssa on kummimlkin huomioonotet- muuttrumaam rså.ten, että rtäihäntastitsten kor- 12199: mv.a, että vä,estö .sama.lla sidoitetaan tarkoi- keintaan k1aJ!den huoneen ja keirtt:i.ön käsit· 12200: tuksenmu'ka.i:seHa~ tavalla ja eHä tämän a.su- tävien huoneustoj.en si'jasta saa,tai,silln :t.äsrtä 12201: tustoimimmtan; a.vuHa srumaUa maa.S>sa i~me läJhtilen näillä v;anoilla. rakentaa no~uJ 4 12202: JJJev:ää nli:in sanottua ,gi,säistä IStiirto,la,i,suutta huoneen ja. ilmi:t.tiön huollleu.s:toja, jo11.ai.siia 12203: koo.tetaan ·ohjata terveemmiUe urriUe. Va.a- huo:neustoda vavten,er~nomaiisen SIUUri määrä 12204: <timukSienra, s:iirs eihtdtott,o,ma,sti tälla'iiSieHe toö.- lainoja on myös haettu. 'Työväest1öhän tie- 12205: tminllltaJle miea..es:täni on ia·S·etettruva:, että sen täälkrse·ni 'ei ole edes kaupungeistsa oppinut 12206: kautta satadaa;nr m1. m. jo ennes,täänr väes.tön asu'maan näin suurissa ja karlJi,is.sa huonre:u.s- 12207: ili.Jika.lmilmomtwmi:s1esta joM!unrei•ta yhrtei.s- toi.s,sa,. Voiihan kyllä oUa siten, että nräilliin 12208: ikunnallisi'a. haittoja vähennetyiksi eikä a:su.ntoiihin siirtyviHä, jossain ta.pau!k:sessa 12209: suinkaan suurennetuiksi. Samoin tämän jää tyhjä:krsti joku niin huO'no ja ikelv·oton 12210: :toimi'!l'llla.n tu'k.emi:sre11e on vaatimwk.sema esi- huon!eiusto, ett,ä 'Sie ei mi1JemlkäJän 'ille'l,paa 12211: tettävä, ·että täJmän toimenpiteen ·kautta. a.su- eså:m. ,kralhtv'iilralktfii, iilorimisbotbli 'ta:i jonlki.n 12212: tetbarva väes'tö .sijoittetaam\ s.ifi:,en, että tuo mll!un kruuipunJk,itiln ,siiirtyväm Vlairalklkaa:n ilih- 12213: väJestö tulee 'enlt~s,tä pa.rempaaJL ti,laiooute<Bn mi.sen asunnoksi ja että työläisperhe siis 12214: suorittamaan y!htte~sku11naHe hyödyllistä .Mssä i::arpra:uik,sessa rsa1a it:&elilem.sä: as,umm.ron, 12215: työtä, niin e1ttä sen ika\Utta ed€1S jossain. mä.ä- mu!Hia 'k!iJei!ltiälm\Mitä tf:iä~:hiise.t :J:,apauiillset ovat 12216: 28 12217: 218 Tiis1tai.na 3 p. lolmkuuta. 12218: 12219: periäiti hmwim:a1sia. ':Dä:]l<öimlk~n ku.m•mimlkri.n ente~mmän !kuin :iJtste .vuo:]{tral1a.isY'hdistys, ih~im 12220: on ~11iltiiä1n lkyrseellla•lruislta., ranlko ytMeilsrkun- huolmla,aiiil'me, tJ~t:tJä kv1sy.rny.s IOill ·Vlall'Si.n ·suu- 12221: .ua•n ten•emtp:ä:ä kuilu ty.äiltäilisenlk,äJäJn oman etd:un ri·&ba tsumm]sta. Eu:sballlnuiklste!t ikutaJki·n 12222: .m111lmlista, •e'ttä hän ollle.nJroa•a;n yll.eelllsä asuu ythtJä taSIU'Vebbavrua 'k:01Mi iOValt m'yösfkim VM'Silln 12223: k.aa]pumg1eissa. ·A~IlloatstaJam .siåmä tatpaJuk- suuret. iNäimäJ .avustusehdothan ovat ny- 12224: sessa, että joku teollisuuslaitos, kuten ky.ä;än :selitla:i:set, ·~ttä vaJ1t1o myö.nt'ää •ralken- 12225: Kone- ja Sillb&ralkemnus 0. Y. trui jotku s·uur- tajalllle, 'eidle<l\l,ytbäJmäJllä että !kun ta alllttaa hä- 12226: Eike !kuten eS'i:m. Elanto, j·oille lienee tästä n•em•e \i]ma~sen tontilll ja 'avustusta v,äJhim- 12227: kysymyksessäolmnastru määirärahasta; aja- tääJn 115 ot, rallmnnuslmsbanlllulkrsr~Siba, 30 % 12228: tel'bu myöUJn•ettVäViäJkJsi hyvän joulkon rueljiä'ttä ja sen lisä!ksi kuoletuslainaa 1: %:n korolla 12229: mi'lti•oona;a mw:rtklkJwa, :n1m•en;oma;a;n •ralmntaa 210 %, ellli 1siis valtio yhteenSiä joiksoonJkim 12230: .asuntooj•a tyo1ä~si:lilre, joutuv.at a.sunnrot to- ~l:ma~sta ralha1a ,50 % mikEIDill'u'sl~Justa.nnuik 12231: siaa,nlk1n ityÖ'l:äJ]stren a:srutbaVi1k•si. Mu•tta ~:Jr.im sis•ta ikunnallta ISalll!tlUin @ima:i•sen ito.nti!n j•a 12232: omaiJSien •ky:seenrul•awslta 101U, onlko trurkoitUik- 15 % m :lilsräik:si. OthaJmarrla h:uOim~oon e't'tä 12233: senmUJk•ailsta, että vall•ti•on <Vail'OriiLl:a ralk•emne- r.atk<ennllislkustwnruulk:set ny1kyääin :] i.enevä t 12234: taJaJn lka•u•purumei•ssa ·O!levi•en lbeo!1l!ilsu usl•ai:tros- noim 20,000 maTikkJa.a 'huon1elbba 'k.oih:t.i, teki 12235: ·tem ja :liilklkreilttten työVläJestlöl'lte ·j,a herrkilö- y;kJs~stään vallrti:on w!i:iiiille ~esär-iel:Oikuutn 12236: kulll!nallil~ :asulllboci•a, :illun •kJer.mn maa•sellid•ulla ajal~la 1Ja;r1koibulkseen IIlliY'öntäJmä avu.sbus ja 12237: toiJinlivwt •Salmaln'liwitselt il>iåJkllHllet j•a teollå.suus- laina lkJU!taiMn wscuibetitava'a kolh!ti Jre~·.Umää 12238: lai'tokset j10~ka tJile•ty.st.i oVIat :swma,nJlaisia rin 2,2,600 .mm'lklka1a 'kunnan av:tl'stukSIEID 12239: ve11o nmalk!saj,~a 'kuin limu puniliiilais:teo.l\l]suus- l:i1sälk!s!i, vra,i,kllm ikorikte]n sal]l:ittu ihtuoneluiku 12240: la:i!toiklsettlkin IO'va;t •a:ima ja tl:uutllta vasti va•sha- silll1oilll o,lli 2. KUin :nyt :Ulmei•s•e:sti o1n t.a:r\k1oi- 12241: kin tuil•e\"at r<a:roenlta:maa:n nräJmä ·a:sum:t01ll'sa tus vevraltiJJruim th.u01ll]aitJta:Vlrussa lmääri.n •raJk,en- 12242: itse. Ol,]s~hlarn tä:l!l•a:1ntetn IIIlleUJe;t:1Jelly e>ri:noma.i- taa nrä~dien ~h:toljen muik.a;a•n, jtolilba ·edus:kun- 12243: sem •Suuri vääryy.s .maa:seudrulla toimJi'v~a nal]l.e rny:t ISUO,S~beill1alalll th.YIVäJksyttävälksi, 12244: teolil'1surll!sil.ai•tolktsi•a k:ohlt'a'a1n, •saJmrulil:a kun .se p1110l1Ja SllUil'letmrp1a ja puollita !katlll'iiJinlp~a huo- 12245: arVIellm11Jta:V1assa 1määJrin ho'uikutJbeli•si tkan:nat- n1euS'1Jo:ja, tu:lirsi sii1s .ViaiLti!on ·s~lil'.ä rmäär.är:a- 12246: tama:bbomialki.n •l:i:ilkeyrilby!ks~ä ka urpunk•etlihin halla, jota nyt ehdotetaan eduskunnan hy- 12247: ja 11.1~ii!'lien iLäJh~s~llle, yr:ityJr•siä, j.O!tka täih•än- v:ä:ksyttJävälkJsi, l!lJVUISba:a :p:e:rlhreildten asutita- 12248: kin 1Saalkik a [~ien•EWfät ,gäJännÖil!lisesti ly•ö,ne'et 12249: 1 12250: m:i1sta !katurpUJnik:eiilhfin a.inm no1in 45,000 m:ar- 12251: lali.mlilll •rtailoon'ta.a .a•swn1Jo~·a 'tyiöv'äJes'töHensä, kai11la yhltä r>'enhteit't:ä lk.O:h!ti ikun1na·n avustu.k- 12252: imilen rtcytöViäJes:bön ilehlba~siinlsa; y:ks~tyist:t~n sen, •notin 2,5 % :~n rrisälksi. 'Täytyy tässä 12253: re:lmnitrumtirsta ikaurp'llnikli'l•airsasun•n'oilsta. yhi.eyides•sä h'uormautba1a, eJttä IIIl'aa,seudun ti- 12254: My:oslHn on tsyy:tä mitelreSitämi kiinnittää ]aihon<ta väeslb5ä asuterl;baieSISia, j•o!kra. .a;sutu:s- 12255: erikoista :huomilota :si:i:h:en, •etitä ·täimä rusutus- t,oillllåinta iS•enlbä!änr io v!er1ratttaim y,]:ei:sesti 12256: ,poliltilikik•a lbUJlee 1st6kä vi}eilsi'litä :S•ummi·l!t,aalll tnnlllinsteltt:antee niin TJailjo:n tän1mäimmä:ksi, 12257: että llru.taikim 'a1sutettJava'a pe,rthettä :rooil1bi ei iki01~a,an ·oile tta:rvlinmut ll'lilkä lkosikaan voi 12258: .vruTtiollie 'swmuilnkuin ,a,sia:nOimai•siillle kunnil- tulllla lleysymy!ksetenlldtäm ilärrnläJnbaip'ai,s:betn 12259: Ielkitn pel'älti 'kalll:iiiks:i. T'äJhäJn swaiklkalha.n avusbulks~en .myönftäJm,iJnlem Vial1:tiJOin tati ku:n- 12260: täh1äm orn: vcrultbilonrvral'oj•a :m~ön;n,etty 45 miQ- t:i.en putoi11e1llta. Tämä \lniimin\t.a: !s]käJli kui.n 12261: joon1aa, jra•ben •si:Us, jo1s tämä myit :ehdo•te:ttu sitä me1dän rma,asrs>aiilliJne 1on •suoritelttu, on 12262: 15 rm•i•lj o•ona!a thyvälkisyttläi•si:in, !but1'taisiin M- 12263: 1 juossu1t 1etu•pä.äissä :s1illlä. etibä uuiiisaSIUik~ma~l'le 12264: män vuodien !loppuun :men•nes:sä siiihen käyt- on 'VIaillbilnn:vlatro iJslta myölnnletl?y t.a V'ail•l'i,sesti 12265: tänooksi j10 60 m:~l~oonaa: tmrunk!kaa. Kun nu~n 4 o/. :n .ia .muu!taman tlllihiallltll!en ma['ikwn 12266: me ota,mme lhtuom~oom, Jeibtä •sosia,li:halll~t:us suuruiln1en ku10lte'tu S1laina. fLile•nee ky'lllä 12267: 1 12268: 12269: 12270: lienee l'a:sk,enult ·näilh~n .aikloilhin tarvittavan rnyönrneittävå, IJrn't,en t·äJmrun a·sian !krusitve1yn 12271: koko ma1a1n kaupungei•S1sa miillentaa ,noin pa- y hlteytdessä vaJii:CJikunn•atssa om h uorrntaut.ettu, 12272: ri'kyrntmren'täJt:uhrutta huonetlta ja. että esi- että :se vläeshö, josta lbästsä .on ky.sy:m'Y's, ei 12273: merlkilksii H.e.]lsing1i'sSiä p~d<Bitty vi1:mein,en oil e ll'ii·n IIDunmtoli];i,SJta, ·eiBtä V'o.i.sri 'a'.i•altteNa, että 12274: 1 12275: 12276: 12277: vuo/km,]!a:j,s·ten koikous on ens:i :vuod•en meno- se ikylkieni:si t •a: v 1a 1l·l i s .] •l·l·a etbld•oillla siir- 12278: a:rviaon \"a.a:bimrurt •otetbava;ksi 1'00 rmiqj:oo1naa tvmä;äJn ·uut]s,a:s:u!kka:aiks•i :e:ntempi rmtaa[r}e 12279: maTildlm.a, j,o/]']le Vlaa,tilmuJksetllle ei eJtXu•Skun- kuin lka·u~punik:Jeilhin. Mutta j,o,s nvt kiwra.n 12280: na.ssa, val!'sjmk•im oon va•se:rrum]s'tos:sa, puutu na~tlå mmteittaV:i•aJ .t,ä"'rl;~ry tä\]]<a,i•s:iil~a SU!ffi- 12281: ktannatust,a, .k101~a he ltiäim~n vuoden 1i•s·ä- miJlra va.ltion p:uo~ei%a :Jmilma, jdf.a. mimä 12282: budljettiliiln lethdlo•tlliaw.ait otettavaksi P•UIO[ta ky~[ä e.n .iatksa; oiik1eim 1Sil1hitt~a.a., sill'liä .mitn'lliD. 12283: • 12284: 219 12285: 12286: mWLe•stbä;ni kfVn,saJl,a:isen, jo,nlk a ik!annaliJtaa 12287: 1 12288: tö~dlen y. :m. :scl 1l1ai~stien :avu:sltusue-n muodiO.ssa 12289: asoo kaUJpUnig~ssa vieHtpä 81(} a 10'0,000 si~tä ihuOilli:matta, ei!tä :ma1asewtu ,ga,maatn ai- 12290: mamklkaa rrnaik•swvass,a ihll:wllleustossa, täytyy kaam 'Sala iiDärlsiä työvo:iJmrun 'J)Uuterbta. 12291: jo olll:a siilllä a:semwss.a ·elttä :sen täyttyy tu:l!la 12292: 1 12293: ,Mimä :siis :luulen, että j:o>s wsia'a kaup.u.n- 12294: toime1em .~lma1n .tläJHails~a 'VIail!b~an:ruvustuk:sia, ,]\:ilaisuudenkin kannalta vakavasti hanki- 12295: mutta j101S n·~t ari!~n on <e~tä ni·i:tä täytyy taan, :täyltyilsi tullia huOiillruamaan, että ikau- 12296: näin ,suurilJ;a 1suanm~Ha :siitä h:u.Oili:ma:tt·a lj;u- pun'k~l:aisuudenikrua,n ~etu ei ·>na:adi tänillln!ta- 12297: kea, lSIOITJi,n~ee !kysyä, ,onllwh:ftln t.ämä si.tten- pai.sen lkehrt.y:SkuiJ:un j:atlkamistla, .,na,a;n ;pi- 12298: kään nyt ika,MiJs!ta ia.Tk!OI~tui@sellimu~a:i1sin k:emmin'kin 1sen py:säthidy:ttä:m]stä. 12299: t:a~pa. Eiiklö vlo,iJs,i aljla:t:elil:a, :etitä illlämä varat, M:,iJnun täy,tyy 01l'la v,alkwvastii sitrå mi~ltlä, 12300: 60--7,0,:000 mall'lffi'ka.a.lkutalk!~n perthettä ®oMi et1tä seiMainem ikeih.ity,s, elttä s:i~ä huoli- 12301: oso~tertrt,a,isi.iln !heilme ,esim. ,si]tä var.ben, että lll:a:tta vaikk•a :si.i,rtoil:a,is:UJUJs maa,seudm~ ta 12302: he ost:aisiVIalt •tällilä s•ummai]la tma,aJs:eudrulta vuosi V'UJo:del',t.a k:a:upu,Illkei:hin 'lisäytyy ja 12303: vaulmlliim ,i:Ja[otn p:el toi:nlellJsa, TI!]komk:emnuk<si- :kan:vu·nik1eihim [k:olkoutuu yiliä su.UJremmissa 12304: nen$ ja niiJt'ty1n~ensä? ,S,e~mai•S'i!lJl:a summiil<la- mäiäl']n :i;r.bo.l:aåJsVI&es:böä ~että ISriltä h•111ol!ima:t't:a 12305: h:a:n ni~1Jä 1o,l1~si ,siJellilä sawta;v]ssa. Entine:n 12306: 1 12307: vain .t:äitä ik1eh~tySitä ed!elilreen tä.m:ämtapai- 12308: talvll1limn, j.oliba t1a1lo .o•stelttaisiliJn, :m1in:un ikä- silla tJoilmenpite~IJa >kiilh.idyt~etäJän, on v·wrsin- 12309: sittä.äJk:s:en'i ky~k,en:iJsi ltäll.'ltä ika:urppa.S'UmmaJll}a kia maan yleisen edun !kannalla katsoen 12310: Taik~enlta:maam V1er11aJt:t.ruim hyvän trulion va~k peräti :v,ahin:go:His.ta. Sen 'Vuoksi täytyy 12311: ik.a:va Viru]tion metisännia:aiUe. \llllin:un :ruset~t·ua ,s:iJJ,1e :kalll:nallrre, että tillmä 12312: Mi!lllä ikylil1ä !klälsi:tä:n, 61btiä lile:l'roiiJ!la kau- valtion tukema kaupunkien rakennuspoli- 12313: punllci!l,ai,suUJden ~eduslt:aci~llla, ~:oi1ta näylttää tiikkarkin :olisi lopet!ettava tila ,siten pysä.hd:y- 12314: olevan :hyVIin :v:alhVIa <en<eimmiJstö tässä edms- ·tettäv:ä !eldes jols sa.kiln määTiim :e~d:e.Iilä 1malinit- 12315: 1 12316: 12317: 12318: •kunna•ssa., yh~y :tJäJssä yMeiln'elll pyrikimys ·sema:ani lkieihi'b,stä. K:UJn fku.ml'Ilin\Hn, ni~n 12319: j.osJdn en 'P'6'VUS!tleli:n, niJmi:tbäåm kaupun!kien kuin !lllliiet~m~öön l.i~iteltys:tä 5 v<aislhailaUJs:eesita 12320: suUJoonibaimilnen j1a väJesrtötn yiliä sUJu.mmlllllass,a, ihu:Oima,tia!an, mekin o,]e:rnfllle iollilelet V<all!miit 12321: mä.är1n 1~olk10amilne:n nri~him. M'll'tlta s~ttem ottamaan huomioon sen asia.ntilan, joka 12322: kin kehoittaisin minä rvarsin,killl oike~sto tällä kertaa varsinkin eräissä kaupungeissa 12323: puolueita, jotka oVIat sanoneet tulleensa va'lll:~bSI81e, :n~miittäin ,e.ttä. ihuo'I:rmtJtaVIa:ss:a 12324: tämne :oo:uSkuntrurun :p:uollustalma!alll muun määrftssä ka.ilkik1eiu ViäJh.äJvia.l'aisiJlllt'a vä:esttöä 12325: mu8JS1sla .y~erorum:a&saj.aun :oil'loou·tt:a, ;v]elä rva- ·on j!äiäJnyt !Sitell:lä k~okon,rua;n: lillmam asuntoa, 12326: ka1mslti :ha,.dki/toomarun, voiik:o iJämä;uta<pruils:ta jo1i,1:h:m t;ill:a:'1äi.Illen a;sun.ttoon ,si'joittaminen on 12327: vairt]on Vla,roj•eJn ikäyt,töä winaik,awn niin :l:wa- erinomaisen ,kiireellinen teihtävä, pyydän 12328: jassa ;m~tta.kaavrussa, ikuin ,IllliJhin se n:äybtää minä <slalald:a ed:uskun,naJlilie, ;va:sltoi'I1 val.j;ofkun- 12329: k'€1h~tllyväin, 'P'Lt•emmäm pää:W1e IJ<U!o:luslta;a. nan <61hid:olbuslba ebid:Oitt.a.a lhyvtälksy:ttäväiksi 12330: EdeolJI:een "'',yijällisilll ,miJnä ha•l'kitselmrua:n, ettH. '!'ie:nra:aiV·ait 'Il'dn.n1et: 12331: onlll;:o :siitä, <että ;täJ1IlailsmU:aiki:n fk,ei1noilil a hiou- 12332: •kutellaan maaseudulta yhä suul'emllllassa eiJtä ed:ulslkUint•a pä.ätlt:ä:i:si :li:säS~k 12333: määirim kaupunikeilhi111 l,iiikarv@es'tö:ä, nnik o ,seksi 1muluv:am VilliO:dien tullo- ja me- 12334: si!Jl'ä :iJt,se ilmurpuniki~a1suu'ruenlmalatn ikannalta lllio:a<rvi.o:on ylimtääJrä~sen :melllowrv,ion 12335: pitemmäm 1pääOile ka.ts'Oiffil ihyaty:ä. On ni.mit- ·9 :lu v"Un 2 IDIDim'entåm ,kJa:hdai1l:a osoilt- 12336: täi'n rhu,o:maJtitava., että jo•s<ki<n sill'loilll, kun ltata 5 mi,lj. tma,rlk:alll tsuurni,oon !lll'ää- 12337: ka:upan ja 'teo'lll:isuud'ell! ik,OIIljunJkltuUJr~t ovat :I'äraihJalll j:aetitruvaikiSii ih,aJlll;jlt~oo•n ha:r- 12338: kortkea•llla, ka<upungeitl:e,, Vlamsinlkin 'niide.n ik:inn:a:n unmlkawn a'vu:s:t.uiksena tai 12339: suurtkapi:tali:ste<iY.ille O!n h:uoiiilJa,t'tla:VIa.a etua ih:erlrppokO!r.k!o]si:n.a il1ainoiJn:a 1kun1ni,Jile 12340: siitä, että ka,up:u;n!ffiei~hin sa,a:d•a:aln :ma:a~seu t~l>aip 1 äii,sltJen WS'llllllbogen ikun:toonlait- 12341: duliba houkuteltua yhä 1s:uu:remmrus:sa ttn!ää- itami:sta v~art:en m'i:ildien aluoolil:a ole- 12342: rässä ylim!liiä.l'ä.istä 'tY'öv.äJestöä, 1niin :sittJen- Viillile asunlll<ottO!m~lil:e; :siekä 12343: kin ikaupunJden !t.aJ.owd:eltlle ~:vi'täisi käJsi:ttä;äk- ·ettlä 'V:rulitioneu vos:t.o ~oiilmultJetta,iJs]in 12344: seon;i 'Oi1rl1a :v•au'ntruva•mlllllrusta meJI!kitylk:oos:tä ISi'inä tapruulksessa, reJ1:JtJä Vlall!t]on im- 12345: sen, että :palhiojem ~a~k1oj:en ,t,u/11Jien, j:o:i!ta. jos- il101t lk:ulluVIailt1a. IVIU<Oid:ei'ta elivä:t riittäiiJsi 12346: kus .sent,ääm ik<aUJpUJnkillaiiiSiiilllelkitn 1satt'll'u, <eidleil,]!äJsa.nlo:uu.n ilitsrumen<om :swor]t,twmi- 12347: ka'Upu.nlki ent,~st;em 'l:iJsälksi joutuu ·eilläitt'rumä.än :s<8ieu,, ikäytltäJIDiä.än ~s~lih:en .va'l:ti!O'n ra- 12348: nämäJkin ylilmitä:väiset iJyö'V,äJestän l'eservit h:a.stos:S!a vi1m:e VIUoden 1:01pu'l'la 1()1]~ 12349: häitärurp:u:töi>dle~n, ylllei!shyöidY'11:iJsten\ ll'atken:nus- va:a :pä.äiOIIDJaisääJsltöä. 12350: Ed. H ä s lt 1b 1a. c lk a: Em ftö'r'e:gåielnde iba- ·250,000, Iden'Soatl!Illi 100,000, Brruhestad 12351: lare, rdtgsm. ISe~p1p'ällä, hall' wla\t. g.ö'm g1rul- 300,000 1ooh 'Ra•utmlo 1:10,000 tma11k, o. s. v. 12352: larude, att dem. rå.darude bos'bwd,~knapp1mrt.en D~t för Helsintgfo11s. wetSierve·rad•e Belop- 12353: på v!i.Jssa orte'r, sämslkiilt i 'lalllldiets :slbö'rl'le :sbä- 'P'Bt äJr .aV'sett •att för·dlelta's på föliamd.e sät't: 12354: der, flötfiPl'i'klbar sltalben H~iJt fitn,a,ns~elilt rundler- 12355: ebö.da ås•ba,dJkoim:ma.nidlet 18:V \IJJY.a bQs1täJder. 0/Y Kalllsa;nlatsun,noit .. ill'mik 3,.5,00,000: -- 12356: E~lwnlbo ... ,......... . ,, 2,!500 '()100 : -- 12357: StaJbsubsik1ot:tet ha1r äv,en st.ful1t :S'iJg 'På sam- 12358: ~Uill'llla!Llilset ratlrennuk- 12359: ma stånrupunkt.. J ag medger, ,att et.t så- 12360: d:amt rp·åls1tåiende tillil 1en vi1s1s d:e!l .äJr ibefo- l&et ............. . 1,·300,000: - 12361: ,ga,'t, men 'emdws:t ,j ldflln ubst!'läcliDnimg ma.n E01ne- j:a Si/ltiatrlai~en-1 " 12362: .med skä1 kan rpålvisa, artt rpersoner, som haft nusyhtiö ......... . 750,000:- 12363: " 12364: eller ha an.ställning uti ·s·tatens arbeten Summa F:mk 8,050,000: -- 12365: sakna bostäder. Annars hör bosta.ds,frågan 12366: till de p.r·ivata H·I"betsgivarenas ooh :IDommu- I min rte.Siell'IV.aitiilol!l ,hall' jag srur·s>k.i'lt v eil1at 12367: na1a angelägen,h>et•er, .med1vi,lka staten föga tbebona, 1a1tt ibev~lj,andet 'L'V ,subsi,di,er f.ö·r a.tt 12368: har att skaffa. De,t är således enligt mitt ~ätJta koslbnatd'eT för näJm,lllda ruff1äJ11ffi' vid 12369: förmenande lwmmuner.nas skyldigihet att i ldes·sa åitg'iäTder iaJt't oomda bostäJdier fö•r SlllU 12370: frä.uruslba ilmnd .träJdla 'emlfl'l;l1an ooh arvihjallpa arbeta:l'e .och tjäu1s1lemrun ic.k~ ku.nna för- 12371: de tmiss.f.ö·vhå11la.nden, iS'Oilll md:gsm. Se'IJrp·äilä ,gv.ara.s, ty ibev.illjantdet av medel för sac'ana. 12372: gjor't 1rilksda:g'1e•n 'U'prpm~s:almllllla·d 'På. tämd.alll'åll är l•~k'ty·d:ig.t m'ed att .gynna YiS<>>t 12373: .affäl"er g1e>ntemo:t ,d€\ra:s t!ronktU·rrewb.J.r, 'Villka 12374: Uruder 'såd•wna f.öirlhåJ~l,ainld,en ,g.ä)lil'& det 12375: !även för sta1len v~d ibev~1jalllid·et a,v mtedeil själ va flå bekosta uppilörandet av hostäder 12376: för 1Sillla a;rbeibrure. Då fll'ågan o:m ·~b,d,wna 12377: [ör up•p•f,öra:ndle av lbostäldler att f.ör.st lav- 12378: låln väclktes i Sv.etrige ,Sivtamd,es, rutit hos:truds- 12379: ,göm f,ö:r wm idie:ssa medlel lalnv•ä:nJd,a,s, så a:tt 12380: pol,:Ut\ifk>en är Ii frfumsta TUiilllme,t ten 1kommtU- 12381: man ,i.dk'e, ,såsom mdlgsllll. N~ulkika1nen nfumn- 12382: m•a<l .alllgel:ägenlhie:t, och ,a:tt :bevajallltdet av 12383: de, ~ alhl'tför ih1öig gm1d gyn.nmr nåigon .en- 12384: skitM 1affäJr 'eli.Jier 'Salmma:niSilnt:nitng 'Piå a!Thdira•s dylika ltån f,å e.i skjuta. över den gräns, som 12385: bf&ostmad. utstakas av sunda ekonomiska p:rinciper.Men 12386: !hots oss ihar man !hliYit 'Siå van vild ,sta:ts- 12387: IDa mwn P'e'IJJo.mgålr ,sooilailtSityriel!sen.s för- rrn.a.k:be:n,s ,i,ngrlipa:nd'e rpå aU!la 'orrn,r:åid,en., så 12388: teckningar öv.er beviljade, medel för s. k. !äv'!3lll i f.rålga 1om bosltäJd,er, att man 'SrrnåniJIJJg- 12389: ,10grua hffill" rQich ,•a:Llmärrunytit,i'g b~g1_g~nald:s 'otm .f.ö>rg1l1ölilllmer tdlem ~nldlirv.i!due'i!la fö.r:sarj- 12390: VIer~s:alillhet", 1S1å fmlllg:år e!Illielllier:tild med nin,gsrp:ltiik!tm, ,oeJh t,iJ1tl /f'öibd ~dä·vav beviljas 12391: '8JH t~dlhi~_g~h>et, aJt:t MslBltlla aJffäJr.Siföii'Iell:,ag m>edieJl f'ör ,sn:a.rt satg.t v.iofik:a äJnid!a~mål so.m 12392: OC'h :lwmmu.ne~r lha·va ·dlra,g.i't tdlem 1stöir1s!ta för- ihäl:st. Det 1syn1es ;som om f'l,er:ba:le:t a..v vå'r:t- 12393: tlelltem av tsitat8\lls fbto!stlald>s,~olliti,sik,a V<erks:aiffi- foltk b1ötrj,at aiLllt mm 'Se upp 1Jlil11 sa•mhätlet 12394: lh~. I v•atd mån 'die ·byg:gnta,dslfö;reltag, fiö-r solm dl:aJs flärsörj,rure i ~StälQ,et f·ör att de i 12395: vi<lilm :medle.J. hev~lö aJI7s 'be1tj,äJnalt oa[l~mälll31iy't f·örs'ta 'rUJmrrn,elt hor.die Et.a t.ii11 ,sig sg:äl va. Att 12396: 't:.ig Vleriksailll:he't 1uå 's:ä'tt .sta.~.s·råidets beslut i il'äJnWd'e'IJJ f1ölja d1e;t. 1a:v :s1ba1te:n itns•l:a,gna IUU- 12397: a v ld1em 3!/2 191~2 nläJrlllllal'le fiö·resik'l',i Vlelr, .Uorde dertirliöld:ssy,st>emelt, >aitlt ,gitva bild,rag i ruBa 12398: vara vanslkligt att fastslå ä.ven lför dem, /mlöjJ,jg,a forlllller, lb1li'l' IOUtthämdlligt ocih lteid>er 12399: SOim 1hta•ft 1a1tt ·fiö,r dteila ,rruelcllien. ,smålningom dä!r'h·älll, attt tlleissa umldler.s:töd bl,i 12400: ÅJV ·dle utp,pg:if:her, !SI01m :Lämm:a:bs ,a.v eoiC!iatl- 'S:å ts,tma, .a;tit t~e :ict1m kwnm.a ltä.cka1S a v nå- 12401: styre'lisetn f•r.arrnlg!år <ellll181lertiid, a;tt en 1acvse- gon 'V!erlklli!g i•rukomJslt och lknwprpa.st lhtelller 12402: ·Vlä!I1d 1dte1l bev~l1j.alus ,åJt 'liefra .atf:räll'slföret,a.g för :gem:om [iåm. Odh j1a1g viiH 'ti:lil>ägga: a.t:t så 12403: uppföramid1et ,av 'bos,tJäid!e;r ålt de1m1s &l•be!ba:re il:ä.ngie vi ibted,ri,va ten IS!rudalll i!depoil•iltilk:, som 12404: oclh tjä.lllstemäm. sa!Ill)ma:nf1a,lll1er meld nu ]ftrå.garWllramdte U31dm- 12405: IÅJV de n•u if,r.å_g~ava'I'Ia'nldle 1:5 m~lijo1lller :sibö.dtssysltelm, ooh hlanld .wrrnat uMel.a ISibaJbs- 12406: mattik flmllmmer, :e'llJE,g:t Uip:p·g1f't, Heil;si:ngf.o:rs pe:ng,arna flö•r ,SiåJda.na i!rrup'r·oldu!kt:iJV'a. ändra- 12407: ~at\t beviJlj.rus 8,05,0,000 mall'!k, ·s!åJl,eCLes metr måil ,Sto:m 'sba:tetns bols'batd!sp,o:li:tis!ka vemkis:am- 12408: 'än hällf'ben arv fbtelllo,nn:et. Re1slben förd•ela.s het, k~unna vi ic'ke tänka på en återgång 12409: tpå följ:a.nde ts•tä,dm: Abo •2,319,000, Twm- ltiJl.l ilW'I1illlail·a fltilrfulå11la:nidie!ll oeih få en ,gtadiga 12410: tmJerifOT,s 1,489, 770, Kuorp~o 3·70,000, Eke- uti Vlålrt llllWn\Uv.äJr'dte: Hatn!~e•l!slha.~!alliSJen, den 12411: näs 1105,000, iKa,jama 480,0QO, Tolmeå !Illå V1a1ra ihu1rm •akt']v s01m hätlstt, ,Jmtn iteike 12412: 105,800, iBorg'lå 1()0,000, Tavats.tlehu.s meldiföra del!l e,f,be>rlan~l:iatdle 1slta,d1g1a !i · Vlålrt 12413: V:alti'o'n ·afS·untopoEitt<iln€1!1 toi\minta.. 221 12414: 12415: rm~.nltviäJrirue så ·l!ämge varje öwmSlkloit~t u'tdeilaa 1 ,aJrrtyldld ,arnt, synes mig ,(Len lhå1äll'p 1sta.ten 12416: för :såldam.a än.fd,armål, 1som ick1e ome;d·eibbart beviJija:t V1a1ra ilmilt oc!h ha~h~t föde!la•d. Av- 12417: ska1pa nya 'Väir:dteu. .silthen med ifi1ågafV1alranirue ,a.nisllag ha~r ju rva- 12418: Hråg,ruv,almmde Uinrllerstlöldi3S\Y"SUem g:run- ri.t, 'aJtt hemeda bi:Uilga bo•stläld,er åt dem 12419: .da~r IS'~g •Siåil,edes 1enlli.gt m1tlt förme.ll!and'e på :minld'rre 1bemed~aidle hef,otl'lmilngen, sål,eJdes 12420: en dålig 'elk:olllomi,slk .visd•Oim, ·sOilll hl-o1tt ldri- irnro .i sYJft,e a:bt ~eni&illlda l)el"so!IIor och bolag 12421: ve.r s·ba;ten tiU en for1Jsa'tt ilnfl,rubilom,spoil;iJt.ik. dämv skul]lie ,erlhiå!lila iplelkuniiläm fömdellar för 12422: D~t är .dlärfiör ,solm ja·g- anseltt, a;tt .något bi- sina a•f1färer. 12423: drrug mke 'V'ilda:ne ho·rde heV'illj,as f 1ör llit:t. un- J,8ig hrur hiäJI'Imed 'VIe'hlt lför u-i:'k!sd•wg:en 12424: derr-slböd•a byggnlaldJs,VIerik·salmilmtlen. f.ra:miLäJg1g1a ·d'e 1Sy;n1pun1Her, .som föra:n!lle1it 12425: J·ag !t1:1or, a:bt mam icke lh;eiliLeir 1JaJr :nr1s:be mig a:tlt 'väJgr.a ibevilldandie't ,av if,våg'la.varllind~ 12426: om mmn 1slägrer, a•tt boSita!d:sbristerr ],c'k,e i ansl1ag. 12427: 1nämn Vläifld :gr;a.d 'illim:ika;s gel101lll ta.tt statoo Bå ,grurrd ,aJv ,dJot 'ainlf•öllil]a 1före•s~år jag 12428: .b8fV.mj.a:r rrue•s,sa 1:5 mi;lj•o1ner mrurk. De bygg- föri;,y 12429: 'll!aJruer för VIiilika medil,Em äJI'Io M'lseidida ,a:tt am- alt:t rilmsl(1ag"~en rrnlåJtlte ib10s'lu1b8! f:ör'lmsta 12430: vä.nid,a:s, ämo å:tmll1rrslbomJe .til[ ren ,dJel 'Påbörja.- sb81bSiuusku)tt,eJts ffu.sllag :dm ible~Vo1llja•ndet a v 12431: de ooh \k.o;m'ma otviVIell1alktiJgt a1tlt uppfräras ett 1:li1ltägg'IS8ill1Silalg, stor:t '1'5 :m~ljone,r mar.k, 12432: ut.an 1detlta .s:baltslb]dlr.a:g. Ocih 1så;som jag uti f.ör 'Sibwtens bOistaldlspo•l:iti,silm cvel'lkisllinrh•et. 12433: min ms,erva:tiom påpeflmt, !SYJnles det mig licke 12434: JV:au-a :rik'ti1gt 'a1t1t unCLer ,sena:re lhail,våil'let be- 12435: ·villj'a :medel ooh lg'li'V,a V•eiderböranrdle myndig- Ed. Hu 1 t] n: V a!ltion asnntorpolitiillmsta 12436: •het :1:1äJbt a1tt utlån,a 'llield'e'l l)å i8•nd:ra för- voi tietysti olla paljon sanomista. Minä 12437: 'm>ån%g:wm viWkm, än 'VIald tildigwre bebräf- tahdon rkohdi:staa l81Usun1toni pää.asi,allisesti 12438: fande !SmåJbosibäidle:r:s 'Ui'P'Pfömmdle fö,resk:ri- esil.läolevaan valio:kunn·an ehd.otuks-een. 12439: 'vit.s. ,Sjä:l va principen ·Oim :a.rrslkaJff:a·nldiet a v Kun vaEoknnta 'mietinnössään on koko- 12440: :boiSti'iJdier åt .d·eln min1dre lheroodl1a,de hefo•l'k- naan sivuuttanut sen asuntolaskennan tu- 12441: min,gen frångås 1dä11med och 1man ilnryc!k,er loikset, j1olka 'VInonna 1920 t,oimoonpantiin 12442: .möjli:gih~eten a.tlt giv a u-rud'etrstöid i en a~run-a.n 12443: 1 maa:n suurimmissa .ka,u:pungeissa väenlas- 12444: form, .synibaJI'il,igen läJv,en för :såJd.an·a bOISitä- kun yMeydessä, pyydän tässä saada esit- 12445: de~r, s•om ä111o laNsedld,a oc<h lllärmpald!e fö1r ·af- tää siitä muutam~a tuloksila, jotka miel·es- 12446: .fiär:stj.äJnstiElm:äJn, lhora.n'd:e t.~lil, ,såsom j:a,g i täni valaiseVIa t ·esi~läolevaa :kysymystä . 12447: min reservation antytt. bland and•ra, Ensin muuta.mi,a numeroita, jolt.ka: va- 12448: Ela!Il'bo oc'h Ma:srni·n- oC!h Brdbyg'lgnad'shala- laisevat asurrtojen. lukumäärä. Mi,nä rajoi- 12449: gelt. tun mainitsemala.ru Hel.sinkiä koske,via. ruu. 12450: V~da::r:e har lfmmgåitlt at.t byg~gnarlsVIwk meroita, jotta en va]vaisi 'eduskuntaa la· 12451: sarrnlhe1Jen idiDe 'VImrilt .Sill'llld ut,aJn ibedrivibs p:å veammalla esityksellä. Rakennettuja kiin- 12452: ei!t :rent alf:fiäJI:slliiä,slsigt sätt; - ,såJ1,ed,es ic!ke teistöjä oli vno·nna 1920 Helsingis.sä kau- 12453: i avs,ilmt ~arttt .Ska:,pa. hillil:~'-" bo,s1täder, 'uta.n pungin rajain si,sällä '2,449. Niis·tä oli kui- 12454: sna,ra~ne Uvlärbom. De;t 'upro·gav.s för de:n lde- tenJdn Vlaltio·n, k81upung1in, seura,kuntai'n 12455: ,legaltii()ln 's•olm 'S.t18lt.sUibslrno1Jbet t.iHsat!te i den- ja eräiltten yihdistysten hllillus,sa yli 300. 12456: na rråga - ()lm ja,g- föristold :salmen rältt - Yhtiö~Hä ja osuusbupoilla oE 991 eli siis 12457: illlbt :ma1n mera a1m1IDänt fioljit :den p:r:i1nci:pen melikein puolet kai.kista ,ni::Lstä kiinteis- 12458: att upl)föra s. k. aktie-. eller allldelslokaler. töistä, jotka kuuLui,vat yksityi.sille. Yksi- 12459: Det har: grunda1ts byg:gnrudsbolag som i tyiset ·kiin,teistöruOimi.stajat kuuluivat eri- 12460: ,gyfte a!tt :bef,ol'dlra ·en •aJ11Jm:änn~titilg byg.g- la·ilsi,in ammattiryJhmiin. Niinpä 1/10:lla. 12461: ,naJd,sver!ksarmhelt unrpfört :bos'bad,sllo:ffial'er, ka~i:kist1a kiå1nteis·töistä oli tyoläinen tai 12462: ml!ln ·så 1s·na1rl byP1<:rfn:a,dJerna ilili'Vit fär-idi'ga käs~työläinen Olm]sta.ja,na. Nämä työläiset 12463: så,lrt; :]())ka[,e,r,na ®tll Jh:äiga pr.i:s med run:sva~:r:s oliva.t siis ko'h,onneet kapi,ta.l1stien luok- 12464: skyilidiiglhlet för bol'a'Q.l~ts ,skUIMer. Så har kaan. Olipa joufuko ma.anv~ldelijöitäkilln, 12465: .igen en ny bl'lr"1"1lllaid1Sikompliex urppförits, j,o,tika olivat katsoneet edulliseksi .sijoittaa 12466: varro:n:ed föl'fa.rits nå sa.mma sätt. pääomansa Helsing-in kivimuureiliin. Ra- 12467: Om ,de m1e1del sta:lJen heviljat a1Ut utg:iva;s kennettuj-en ;kiin:teistöj,en luku oli ede1llis:en 12468: .sås,oim Ulnfd!efiSitOOIS- och 18\ill/O'riJerin~slån för kii:n.teis.tölas:kun jälkeen, eli 10 vuodessa, 12469: uppförande a.v billiga arbetarbostäder ·och lisä,än.tynyt noin 18 % :lla. LäJhes puolet 12470: egna ihe~m 181n1Väm\t,s lför ib;vQ,1g'III8Jdisför-e1Jag aN kiinteistöistä ('10:97) oli sodan jälkeen va1h- 12471: 222 Tiis,taina 3 p. lokakuuta. 12472: ------------------··--·-- ---------------------- 12473: 12474: 12475: i;aJnut omirstajaa, u,s•ein mollitakin ikertaa,, Asunt-opula.n syi,tä •tutkitta.essa on myös 12476: ja varsimkin on taJoda omistawien yhtiöit- huomioo·no.teiJt:ava, että Vlarsin ,suuri osa 12477: ten lThkru lkymmenvuot~srlmuden kuluessa huoneista 1käytetään muilhin kuin asumis- 12478: suur·esti lisää111tynyt, nim. meilikein 100 tarkoitukrs]in. Niinpä vuonDJa 19120 havait- 12479: % :lla. 'Samaan suum:taan on ikehiltys, ku· tii'n, •että noin 1~9 % !kaLkista •huoneista 12480: ten ti'edämme, kulkenut rrnyös jälkeen vuo- käytettiin muiJhin kuin asumistadwitu:k- 12481: den 19r20 ja pääa,siallis.esti siinä rmuodoss·a, si:in.. Näistä •eni1n •osa myymälä- ja liik.e- 12482: että entisiä vuo.kratruloja on muodostettu huone~ktsi, ~sitä lähinnä suurin osa sairara- 12483: yhtiötalo~ksi ja entisiä vuokralai.sila kiTirs- loiksi ja virkruhuoneiJksi, rpienempi osa 12484: tett.y rupeamaan korkeilla osakemaksuilla versta,s- ja 1telhdashuoneilksi. Vuonna 1!110 12485: niiden osalclm1ksi. Jos yhtiötalojen ei •suhide ollut •näi•n epäeCLullinen, vaan suu- 12486: lisääntyminen olisi tapa:himnut rakentami- rempi määrä, noin 8i3 % kai,kista a-suin-- 12487: sen muodoss,a, ei m~elest-än1i tällaista kehi- huonei:sta !käytettiin tocleUakin aSIUimi,staJ."- 12488: tYJS'tä va,staan o[isi mi·tään sanotta:rvara. lmituksiin. Viime vuosin1a, n~inkuin jokai- 12489: Kiinteistöjen [uku ja tämän li:sä:än,tymi:nen nen on •saat•tanut ai<nakin Helsingissä huo- 12490: ei kuitenkaan rpaljon valai.se asunrtomääräiä, mata, on suuri jou'kiko aikai,g.empia asuin- 12491: sillä •kiinteillllistöillä 'sruattaa 10lla yksi trahi huoneita otettu teoUisuucl!en, kaupan ja 12492: userumpia rakenn1U:ksia ja Takennukset saa.t- 1i~kkeen palvelubeen, eikä näihin tarkoi- 12493: tfllvat oll.a ·erisuuruisia. Vaikka huoneus- tuksiin ol.e saruot.tav·asti uusia asuntoja ra- 12494: tot ja i]:moneetkin ovat erisuuruisia, on kennettu. 'Tähän on varmaan ol:lut syynä 12495: niiden lulkumäärä ikuitenlcin p•uheenaole- se, että liikehuoneusto·t ja sentapaiset jätet- 12496: valssa suhteessa valaisevampi. ViiJmeisessä tiin säännöstelyn ulkopuolelle, jonka joh- 12497: asuntalaskennassa oli asuttavia huoneus- dosta niiden vuokJ."at kohosivat, ja, sen- 12498: toja, ikun 1virarsto,t, .sai,raalat, kasarmit vuoksi taJ.omomis•tajat oli•vat ihalukk·aita 12499: y. m. s. la-sketaan pois, ~ka.ik'kiaQ;ll! noin luovuttamaan huoneustoja li,iketarkoituik- 12500: 3<6,500 - rllllinä en maini,tse ,kymmeniä siin. a'ässäJdn .siis on yiksi •syry lisäänty- 12501: enkä yrks~kköjä. Kymmenen vuotta a.iJkai- neese·e.n a~sunt01pulaan. 12502: semmim lukumäärä oli noin 27,·500. Näissä Asuutupulan .l~ev·entämis•eksi valioikun~ 12503: oli ;hfuoneita vuJOnna 1920 lähes 84,000, nan enemm:Ustö :ehdotuara n. s. asuntoylelli- 12504: 1 12505: 12506: 12507: kymmenen vuotta aimaioommin noin 65,000. syyden venottamista, otaksuen, ~että tämä 12508: Ruonensto.jen •luku oli siis lisäänrty.nyt vero on rpaikottav.a huoneustojen haltijoita 12509: kymmen-en vuoden kuluessa 32 %:Ua ja tyytymään väJheiifPään h uonemäärään. Va- 12510: huoneiden lulku 28 % :lla. Nämä ~wvut liokunta ei to,sin määrittele, mikä sen mie- 12511: eiJvät ole aivan vähäpäJt.ö~SJiä. Kun asukas- lestä on ylellisyyd•ekJSi ,ka.tsoHa.va. Mutta 12512: lu'ku saman ajan !kuluessa, Helsingissä oli ,perusteluista näkyy valiokunta ol.eva:n 12513: lisääntynyt vrain noin J 7 % :lla, on asun- sitä rm1e.ltä, että on olemassa joukko .hen- 12514: tojen ja h•uoneustojen [iJsäy,s· siis ollut suu- ki,lö1tä, ja varmaankin valio;lmnnan mie- 12515: rempi kui1n väestönilisäys. Koska siitä lestä on hyvinkin palcion semmoisia, jotka 12516: hwolimatta n:yt vallitt.s•ee puute asunn10ista, pi1.ä vät ihallussaan :suul'e>mpia huorueru·stojra, 12517: joi,ta vuon.nfll 19!10 oli noin pari sataa ikäyt- kurn mitä heidän lkohtuullin.en tarpeensa 12518: tämättömiäkin, niin johtuu tämä siitä, että vaatisi. Tästä päättäen voisi olettaa, että 12519: nyfkyään väes•tö asuu väJtiemmällä kuin 10 p:Uenehikökin asumto ·esilill. 2~ huoneen 12520: vuotta .twkapeni:n. T·ämä ilmiö onkin käy- suuruinen, voitaisiin leima,ta yl~ellisyydeksi, 12521: nyt selville ~asuntalaskennasta, niinkuin jos siinä vain on yksi tai pari asukasta. 12522: seki,n se~kka, että tämä. ilmiö .esiintyy etu- Luultava-sti vali101kunta ,ei kuitienlkaan ole 12523: pää,ssä ja ni:menolillaa.n pi,enremmissä, yhden näin pieniä a,sunt.oja ponn.ellansa trurkoit- 12524: ja kahden 'huoneen a,sunnoi,ssa. Kun ah- tanut. Ka1tso·en sii,hen, että vrapiJston 12525: tams näissä pi1e.n.issä a•sun1no~ssa <aina on ol- uudessa. palkikausl1aissa on 6 huonett•a, 'Vir- 12526: lut ja yhä vieläkin on su•uJCin, on siis lke- kalhuoneen ja keittiön sisältäwä asunto kat- 12527: hit;vs katsottaVIa ~pääasias,sa ilahduttavaJrsi, sottu .kirkk<Dih·emaUe 1mhtuumiseksi, miin 12528: vaikka siitä onkin oHut semmoinen ~käNä, tuslkin ~ämänkään .suuru~set huoneustot 12529: mutta toivottava•sti ohimenevä seuraus, voidaan ikfllup:ungi•S·Sfll !katsoa ylelhsyyd·eksi. 12530: eiltä jonkiko ~h,misiä tllimän 1Imutta on jää- Vasta sitä suuremmat 7-8----'9 huoneiset 12531: nyt melJkein ilmaJn asunrtJoa. lienevä!t ViaLiokunnan m~elilkuvitulks.essa 12532: 223 12533: 12534: 12535: kummitelleet. On myös 'l'uultava1sti otak- raaJla; jotka k01honneiden vuokrien ja 12536: suttu, että meillä IO•n täJmJmöisiä .suuria muutenlkin kohonneiden .elinlkustann,u.sten 12537: loistohuoneustoja tuntuva .määrä, joista saisi vuoksi varsill! Jwrna.a.sti tyytyiBivät yillitä tai 12538: paljon V•er·ocia puriJstetuksi. Asuntalas:ken- ka,hta ,huonetta pienempään IRlsun.toon, jos 12539: nasta kävi huoneustojen .suuruuskin sel- sellainen vain olisi saatuv1ssa. M<utta niis- 12540: ville. Relsing~ssä o.J.i yhden ja ika1hden tähän jumi on suuri puute, samoilll !kuin 12541: huoneen Jmoneusto.ja koko luvusta 7r1 %, vi·elä pienemll11istä. Heil.lä ei siis ole muuta 12542: 3, 4 ja 5 huonetta ja keilttiön käsittäviä mahdollisuutta, lruin jääidä asumaan liian 12543: huoneustoja olli yhteensä '212· % lwko lu- suureksi lkäyneeseen huoneustoon ja vuo.k· 12544: vusta, 6-'huonei,set ja sitä .suuremmat mno· rata siitä pois liikahuoneita kohonneiden 12545: dostirv1at 1Sills noin 'lähes 7 % ko(lw huoneus- vuokr.amaiksujen korvaamiseksi. J-os näitä 12546: to.j.en luvusta. Jotta voi;si tietää, ovatko henkilöitä nyt vielä ranga:istaan Esäve:r:o- 12547: näimä 'kohtuuttoman suuria ny.kyi:sille ha.l- tukseUa, ei siitä olisi muuta seurausta, kuin 12548: tijoiUeen, on tietysti tarka;stettava niJiden- että heidän täytyi:s•i .säilyttää uusi Lisävero 12549: kin asulkaslm:vu.n suuruus. ISiitälkin antaa aiiJvuokrala.isten suomitettavaksi, joiden RJse- 12550: a'suntalas1kenta ii•etoja. Nfuistä tiedoista ma, se sanottaikoon, myö.skään ei ny'kyään 12551: selviää, että suu~.Ussaka.an huoneUIStoissa ei ole ihelp.po. J o,s vuokraa.jan itsensä olisi 12552: meillä yleensä rusuta väljästi. :6 ihuonetta pakko muuttaa pois, .lisään:tyi:si vieläikin 12553: käsittävissä :asunnoils•sa oli us·eimmissa ai- ankar.ammaksi kilpailu rpienempien a.sunto- 12554: naJkin yk·si asuk·as huon.eotta kohden. Olipa j.en ,swa.nni:sta. j.a kohottaisi sitä myöten vie· 12555: Rel!singiSJSä 14 sellariJsta. ,asunto.a, joissa a.sui läkin kohtrnuttomaJlllmakisi niiden vuo1k.rat. 12556: 13 henkeä ja u.seam'Pia, ja jokse•erukin sa- Mi<tään hyö±.yä ei ·S•iis käsittääkseni saavu- 12557: manlainen 1asutust.iihey1S Vla,lli>tsi myös 7, 8, tetta.isi ehdotuk.serlla a.suntoy.lelli.syyde:n 12558: 9-huoneen huoneustoissa. Nä.Udenk!in a,sun- verottamisesta, vaan päinvastoin .siitä 12559: tod·en jouJkos.sa oQi .sellaisia., jo~ssa ·oli 13 sy,n.tyi,si vah~nikoa. 12560: asukasta ja v:Uelakin useampia.. Koko Hel- 8ekä halliitws että Vla,liolkunta penustel•e- 12561: singin rkaupung:issa ei ollut .enempää ku[n vat ehdotustaan määrärahan lisäämisestä 12562: 1,646 huoneustoa, pienet j,a. suuret mukaan tämän vuoden menoarviossa a.suntopoliit- 12563: luettuina, joiss•a vuonna 1920 asui vähem- tista. toimintaa varten sillä asunt•opuut- 12564: män kuin yks.Ji asuikas rhuo,netta koh.ti. Täil- teeUa, illiikä tätä nykyä vallitsee varsin1kin 12565: lai:sia oloja ei suiLllkruan mu~ssa sivistys- maan suuremmissa .kaupungeissa ja j.oista 12566: mruissa p~dettäiJsi kehut.tarvin.a., vielä väihem- ensimäi'!l.en puih,uja antoi ooeita räikei1tä tie- 12567: män .a.suntoyle.llisryytenä. Monet suurem- toJa. :Sitä puut.ettahan on mahdoton kiel- 12568: mista huoneuiStoista o;vat seHaisia, joiss.a tää, vaiklk•a .suotav.rua oli.si o.Uut, että se ti- 12569: asuu täyshoitolais1ia, kouJula.i,sia, yksityis- lastiO, jonrk.a .kaupuniki on toimittanut, myös 12570: huoneiden rvuo!lma.agia, niinikuin ylioP'Pi- ol<i,si käsittän.yt sen, onko aivan väiLtt.ämä- 12571: laita y. m. Mi>stä sa]sivat kaikki nämä, töntä, että kaikki nämä asunnonpuutteessa 12572: esim. myös.'lrin edus'kunna.n maala.irsredusta- olevat jääJvät ikaupunlkiin asumaan, 'toisin 12573: jat, tilapäisen arsnnnon, jos ka~kki huoneus- .sanoin onko !heidän täällä olonsa välttä- 12574: tot dli,siN,at soveUetut vaim vuokraa.j•ain mätön. 'Tilapäisenä pela,stuskeinOin.a lienee 12575: perheen suurmuden mukaan. ValiJO.kun.ta tahän hal.lituk.s,en esittämään li:s·äy.kseen 12576: läihtee myös s!iitä .väärästä ot·aksnmasta,. että sanotusta syystä suostuttava, vaikka minä 12577: .suuret a:sunnot varsin helposti voi•daan ja- kyllä myönnän, •elttä tällaiseLla rathanmyön- 12578: krua pienempiin. 'Tämä ei kuifi:,enkiaan useim- nytyksellä toiseltapuolerr on vaaransa:kin 12579: missa tap:auks~ssa oJisi ihelpp.oa. Ei 01lisi si~hen katso·en, että siihen seur.aa:vina vuo- 12580: näet helppoa sovittaa kahta 'keittiötä tai sina voidaa.n nojata ja perustaa samanlaisia 12581: usea'ill'pia näiJhin valmiisiin asuntoihin; ja vaatimuJksia. Näkyyhän selvästi ja nytkin 12582: useissa ta.pau1ksissa se ehkä kävisi suora.an IJarista vastalauseesta, että ruokahalu 12583: mahdottomaksi. Joka bpauksess.a se vaa- kasvaa .syödessä. Valtio on kyllä mo- 12584: tisi suuria :krnstanmuks•ia. neila. .muotoa aikojan kuluessa~ edis- 12585: 'Hse a.siassa, on ,kyllä totta, v:aikbi .se käy tänyt! ~ka.upunkien kasvamista ja ta- 12586: selVIille .tilastosta, että .kaupung.eissa. n.y- loudelliJst,a ·e.lämää, miHoin .senl mielestä 12587: lkyään on koiko j.oukko kesk1kok.oi,st~en 4, 5 maan taloudellinen j.a sivi.styksellinen elä- 12588: ja~· huonetta sisältävien ·huoneustojen vuok- mä on katsottu sellaista vaativan samoin 12589: 224 Tiis1tai.na 3 p. loka:ku,uta. 12590: 12591: 12592: kuin toiselta puolen y:hteiskunnallisist.a lisen,a pääimääränä, tyytyi kuitenkin vaati- 12593: syistä ja vi.ljdyksen ~d:i,stämis·eksi uhra- mruttnmasti puolUisbamaan säännöstelyn jäl- 12594: taan mel:ko suuria määriä valtion varoj-a leen ·käytäntöönott.amista. Mrnä to•ivon, 12595: myöskin maaseudun ihyviilksi. Mutta ei että tälhä;n ·e'hdotuk.seen ei toisilla tahoilla 12596: VQrta.ne lkuitenkamn miniUnkaan m~eles.täni luoda mi.Jtään ,huomio·ta, siLlä ,sää;nnöstely 12597: katsoa :kuuluvan v1altion tehrtäviim tai edes on jo, va:ik.Jka se eh:kä olikin alussa• välttä- 12598: oleva.n dkea tak.aan, että s·äännöllisesti vero- mätön. saa.nut aikaan niin paljon vahinkoa, 12599: varoilla :vakennetaan asuniloja ·erilmise.sti että moista 'koettai -ei toki olisi missään 12600: kaupunkien asu:kkaine, siUä t•iilnrä koituu muodossa IUUsittav•a. 12601: suom.staan 'kaupun.keihimmiUuton keinote- r.ausunnos;tani toiv.oaksen.i ·selviää, että 12602: koilseksi edistäJmiseksi ja siiltä voipi johtua mielestäni ednskunna.n .ei olisi hyväksyt- 12603: myöskin kau:pungeille itselleen vahinkoa, tävä vallinkunnan esittäimää 'Viimeistä pont- 12604: 'kun kaupungit ehkä sitten eivät kykene ta, joka lmskee n. s. asuntoylellisyyden ve- 12605: hrc~Jllitsema,an kaiklkia niitä toimenpite•itä ja rotta.mist,a.. 12606: Hsäme.noda, jotka ovat seuna.ulksena suuresta 12607: ja äkillisestä ,kaupunikiilliiDIUUtosta. Sen si- P u 'h e m i e s: Pyydän ~ed. H ul•tinil ta tie- 12608: jaan minusta tuntuisi .olevan .syytä valvoa, dustaa, tekikö hä.n; ehdotuk.Jsen. 12609: niinkuin on laita Norja,ssa, ·esimerkiksi :kon- 12610: sessi.ooneja •annetta.essa va.ltion kosk.ivoi.- Ed. H u 1 t i n: Minä eihdotin, ettei edus- 12611: mien käytltämiseen, että laitokset j.a liik- kunta h.yväJks~isi iV'ali.ollmnnan esittämää 12612: keet, j.o·t:ka pitävät työssäJän suurempia. työ- v·~imeistä pontta. 12613: vmmJa .myö,Sikim huo.lehtisivat a1suntojen 12614: hankkilmrnsesta llliille, !koska rmuuten :tiUon Ed. Li nn a: Kieltäimätöntä on, että 12615: työ.väen magoittaminen saa_ttaa käydä p>aik- meillä .muutamiJs,sa. :kaupungeissa .on ver- 12616: kat'kunnaHe ylivo~maiseksi ja joka tapauk- rattaim suuri asuntokurjuus tällä hebkellä. 12617: sessa voi •saattaa häiriöotä ,aikaan asunto- Johtuuiko tämä 1n:Lin paljon >asuntojen puut· 12618: o.loissa. Ma•aiS•euoollahan ova1tiki•n, niinkuin teesta 1kuin .siitä, .että asutaan paremmin, 12619: täällä jo aikaisemmin on ilmomautettu, lii. on minun v•aikea sano.a. Suu:rena syynä 12620: ikeyritykset olleet ;pakotetut rakenta- täihän asunto1kurjuuteen täytyy pitää sitä 12621: maan asunt.oja työväelle. Olisi syytä munosa1i.ka.a, jO'ka tällä he1tkellä vallitsee 12622: vaatia samaa myöskin suuremmi1ta liiJke- säännöstelyn äS:k·en päätyttyä. Näistä 12623: yr.ityk,siltä, jotka. sijaitsevat kaupunge~ssa, syistä onkin välttämätöntä, •että asunto- 12624: sen sij,aan, .että nämä n~t v•a.in ·odottavat, kurjuuden poistrumiseen :kiinnitetään va- 12625: että yiksity•illlen yritteliäisyys ja v•altio pi- kruvaa huomiota. ja ,siilhen myä1nn1etään •Va- 12626: tä.i.sivät huolita heidän työväike.nsä asunto- r.oja. Muilta y:htä varmaa on myöskin, että 12627: tarpei-sta. Edellisessä istunmossa täällä tämä v.ai.tion •avustukseLla ta;p,alhtu'Va ra- 12628: kommunis,tien taholta lausuttiin, että hei- kennustnimi,nta on paha•n lääkitsemistä 12629: dän ihanteessa on kaikkien asuntojen so- enemmän kuin sen poistamista. Mitä enem- 12630: sialisointi. Oli v•aJhinko, ettei ·si.ltä taholta, män vaHionvarolja kiinn~tetään kau- 12631: joUa on lähempiä tietoja n:iistä oloista, jotka punkirrukennuk•siin sitä suuremmaksi epäi- 12632: vallitsevat itäisessä naapurimaa·ssamme, lemäJttä tulee myöskin ,siirtolaisuus :mrualta 12633: jossa sos!alisoimtiin on. ryhdytty, ole täällä kaupunkiin. J,a täJs1tä j.atikuva.st.i seuraa 12634: annettu lähempiä t>i>et.oj.a niå1s•tä erinomai- asuntojen p.uute siellä, Eduskunta ei ol.e- 12635: sista seurauksista, joihin sosialisoiminen on k•aan ikiinni ttänyt huomiota siihelll, että 12636: johtanut. Me muutlb>an olemme vain si.Uoin maaseudulle rakent.rumisella. v,oitaisiin estää 12637: tällöin vila uksel ta sanomale,hdissä nä;bm.ee;t kaupunike~'h.i,n siirtymistä ja ,samoiUa. ,sum- 12638: tietoja Bi,etarin ja M·osilm'Valll oloista. Olem- milla rakentaa paljon ·enemmän, kuin mitä 12639: me lukeneet, että siellä suumt 'kivitalot kaupiUng.eissa voi.daan mkentaa. V a•sta 12640: roiiDalutavat hoidonpuutteesta raunioi:ksi ja v~ime edus'krmta myönsi 2 milj. markkaa 12641: että l!aitaikaumunkien puutalot revitään maalaistyöväen asunto-olojen parantami- 12642: polttopiU.iksi. Tä.mmöisistä taiJauksista var- seksi.· Jos aikrui:sermmin olisi yhtä suurilla 12643: maankin 1kommunistirt olisivat voineet oan- summilla k·uin ik·au;punkeihin :ma.ala]styö- 12644: ta•a läJhempiä tietoja, Se puJhuja, jOika asun· väen asunto-oloja. ;para.nnettu, •nl:en varma 12645: toj,en .snsi.alisointia esitti puo1ueensa. lopul- siitä, että asun1tokurjuus kau;p1ungeissa ei 12646: tV,alhotn· atm:nrtopoEitti>nen: toiminta. 225 12647: 12648: olisi tällä hetJkellä läheskään ,sella~nen, Ed. B r y g g a r i: Esilllädltevassta vartio- 12649: kuin •se .on. Täällä mainittiin, että niiden v·arairuva:liolkunnan IIDietinnössä eh!dotetaan 12650: haikijain joukossa, jotka anovat avustusta, valtion asuntopoli;tiiika.n jatkrumista v.a.r:ten 12651: on verrattain vakavaraisia ja suuria yhty- kultuva!ksi v,uod·elksi 15 milj. mar'kikaa eli 12652: miä, nimittäin ELa.nto j.a Kone- ja Silta- sama määrä, minkä hallituskin on ehdot- 12653: ra.kennusosrukey1htiö. On epäilemättä vää- tanut e;hJd.O'tulksessaan n:·o 20. Ens.imäi- 12654: rin, että muutamat yhtiöt joutuvat edulli- nen kysy.my,s, j,olka on tehttävä itselileen 12655: sempaan asemaan kuin toiset, jotka ovat selvä:'ksi, on se, ·että mille perust,oolle a-a- 12656: ra:kentaneet tai .paraillaan ratkentava:t kenltum valiolkunnan mietintö, ja ,OillkJo eh- 12657: omilla :varo~llaan työväelleen asuntoda. dot.ettu summa tarpeeJksi suuri ~eN niin 12658: Tois·elta puolelta pitäisi ehdottomasti tkii- suuri, kuin nykyinen asunto•pul,a edellyt- 12659: hoittaa teollisuusyhtiöiruen :halua rakenta- täisi? Valio:kunnan mi~etinnön .peruste- 12660: miseen. Tähäm voisi käyttää m. m. sitä luista saa s~elville sivulta 2, ·että jo ISosia- 12661: keinoa, ·että ne pääomat, mitä yMiöt käyt- lihaJl,.J>i1mksen tiedonannon IIDukaan ilaina- 12662: tävät työväen asuntojensa raJkentamiseen, aoomulksi·en Slumma edellyttäisi 1'6 milj. 12663: vapautettaisiin veroista. Tällöin ·olen var- mar1k!ka.a siHoin, !kun tuo tiedonamto :valio- 12664: ma siitä, että useat yhtiöt, j·otka nykyään kunnalle o.n annettu, ja nykyisten itieb- 12665: eivät kiinnitä työväkensä atstunto..,oloihin jen mu%aan Jtanv·ittaisiin siihen jo 18 :t;2 12666: juuri mitään ~huomiota, sen tulisivat teke- milj. mariklkaa. Vwlioilmnta mietim+Jöä va~ 12667: mä11n ja täJllä rtavoin valtiolle pa1joa edulli- mista,essaan ·ei ol,e siis 'läJhtenyt siitä läh.tö- 12668: semmassa muodossa: myös a:suntdkurjruus kohda.sta., tettä se ha•l·uaisi vrultion rusunto- 12669: osaltaan poistuisi. politiilkffiaa ja'tkaa ~sit.en kuin tarvittaisiin. 12670: Kuten alussa ma,i:nitsin, on tilanne tällä Ainoastaan puolin:ais.esti on ajateltu tätä 12671: hetkellä 1kriitillinen ja siis onkin siihen tal"Vetta tyy,dyttlää ja .minä haluaisin ~Ja 12672: kiinnitettävä .vakavaa huomita. · 'Tämän noa, että •paljaasta k.ohteliaisuudesta hal- 12673: vuoksi tkannatankin valiokunnan mietintöä, Htuksen esity.stä ooohit.aan. Täällä ·eid. S:ep- 12674: 15 miljoonan markan myöntämisestä tällä pälä j•o mainitsi •niistä asunnottomista per- 12675: 'kerta:a asunto-olojen parantamiseksi. Mut- heistä, mitä on ol·emassa, j()ten en lähde 12676: ta olen varma .siitä, että tällä toiminnalla sitä :puo1lta ti:t.ssä toistrvmaan. Haluaisin 12677: ei sittenikään lovullisesti asiaa voida rat- sensijaan val,aista aseman lkriitiJblis·yytttä 12678: kaista, vaan että ,siiJhen on käytettävä toi- sen t•il•astt,on valossa, mitä on annet'tu :viime 12679: sia keinoci·a. J,a. täytyyki,n ajatella, että elokuun loppuun mennessä häätötuomioita. 12680: nämä va.rat alkavwt olla· viilmeisiä, j.otka Niittä oli atnnettu 7 ikaupungissa y(hiteensä 12681: tässä muodossa tähän ta,rkoituk.seen myön- 1,3.61. Te voitte jo tästä muodostrva jon- 12682: netään. 'Täällä ed. Niukkanen huomautti kunlaisen koffionaisJkäsi'1ite.en mihiniktä on 12683: siitä, miten kalliiksi tällainen rrukennrus jouduttu .siVIä politiiikaltla, kun viiJmeinen 12684: eduskuT~'ta lruk•kaut:ti asunt10sarunnöstelyn. 12685: tulee, IIDitten p,a,ljon ytksityinen s·aa avus- 12686: tusta mkennuksii:nsa. Täytyy löytyä toi- Tämä tiltasto t.osin puu'tteellisess~a muodos- 12687: sia lreinoja, joi.ssa pienemmillä summilla sa pulhuu lruhjoma.t.onta ki·eltä siitä, mi- 12688: päästään parempiin iulo:k,siin. Sillä mu~s hinkä toimenpiteisiin ·edusikunnan oQisi 12689: tettava on, että tässä on ky.symy.s verotuk- asian joihdosta ryhdyttävä ja että va•lio- 12690: sella kootuista varoista. kunnan oodottama summa ei missään ta- 12691: paUiksessa riitä ny)ryisen asuntopul,run edel- 12692: ~Va.ltiovrurainvaliokun:t.a ehdottaa mietin- lyttäJmrä t1oimenpiteitä tyy,dyttäJmäJän. Mie- 12693: töönsä liittämässään ponnessa, että meillä tinnön vastalauseista käyvät k.ai'klkein sel- 12694: valmistetta~sii.n n. s. a.sun to-y lellisyy.s- vimmin ilmi suhtautuminen asuntnpulaan 12695: vero. Minä >8ll! tosin :tahtoisi tätäkään eri ryhmien taholta. 'Toisessa vastalau- 12696: vastustaa, vaiktka .epäilenkin, .että sen tu- seeS'sa ruotsikolt, kokoomus- ja edis1J;y~s!m~e 12697: lokset trulevat olemaan paljoa. pienemmät liseen rythmään lluikeuturvat ·edustaj:ait ovat 12698: kuin luullaa.n, jopa niin pienet, etttä 'suuret a,s,ettunee't muuten valiokunnan mietirtnön 12699: osat nii•stä varoista tulee kulumaan veron- kannaUe, ainoastaan ·eih:dotbameet tälffiä:n vii- 12700: kant.okustannuksiin. Kuten sanoin kanna- meis,en nonnen poistrumista, jO'ka -edeltl.yt!tää 12701: tan va.ltiovara.invaliokunn!Vn mietintöä enkä asuntoylellisyysv·erolain anomuksen tekoa. 12702: myös tahdo vastustaa sitä, että tuota asun- T'ämä 'Osalltaan ,.todistaa jo :s·en, ·elt!tei tah- 12703: toylellisyysv.erola:kiakin ruvetaan laati· dota muodostaa ·seiUaista toimin.ta,a, joka 12704: maan vaikka epäilenkin sen tuloksia. j.ohta,~si 'va:rojen k~Vrtuuta:miseen a,suntova- 12705: 29 12706: 226 Tiis;taina 3 p. lokakuuta. 12707: 12708: jruuksen poista.n:wisessa. ·Tääil'lä edeH1set pu- tämä ;sällilrmöste'ly ma:h.ldOO:l1is'ta toteuttaa.? 12709: hujat m. m. ·ed. Hultiru ja ed. Linna Ja vielä Y!ksi sei\k<ka: ebtä ai'Van mieliv&l.- 12710: mainit·sivat, että tämä asuntoylellisyys- ta.ises:ti määrättun m~hinkä on 'kaupunki 12711: vero ei tuottaisi ~pääomia. Mi- r.almnnettruvoa, joista on eräi'tä ny.tikin mui- 12712: nusta tuntuivat nämä lausunnot pe- naismuseo.ssa, jotka eivät koskaan kehity 12713: rusteettomilta. Mainitsen yksistään Hel- .bupungei>kiSi. (.hld. Lohi: Niistä ei ole nyt 12714: singin: ra1hatoimeru johtajan Helan las- lky:S·YJmy,s.) Sruman1aiseiksi minä näen täJmän 12715: kelman, jonkru mukaan Helsingin kau- .ma.ala,isli:~tan kannan, 'kun he ilman mitään 12716: pungis•sa itluo·tttaisi ,a,suntoytl:e~l:lJisyy,sVIeDo 6 1pemstelua ajruttel·evat, että yksistään kur- 12717: mi>lj. mmrtkkaa vuodessa. Ja Doih'kenen ;ol'la riis'tUJ.mirrHm., asuntoj•en raJkentrumat:tOllllUUS, 12718: sitä mieltä, ~ettei HeLsingin kaupunlki va- ri~ahta1si siiihen, •ettlä as,UJk!k:a,a;t kaupungeista 12719: lit!sisi niin ikal1 l~~p.rulkkaista veroj·enkamta.- ;siirtvisivät :ma,a.seruduhe. Miksi näJmä ma.a- 12720: jaa, että ;siihen menisi vuodes•s1a 6 rrn:ilj. llaisiE~ttolais·et ·eivät ol•e maahenkeä kylvä- 12721: mar\k~aa. ;neet byttäriin.s'ä ja .poi.lkiin:s.a, että ne ni~n 12722: Eolma.nnessa vastaJa.useessa ed. Hä.st- ,s•uuressa ,mitita;k,rua:v assa ovalt menneet Ame- 12723: 1 12724: 12725: 12726: backa ehdottaa illolko mietinnön hyljättä- riiklka,an? MinikätälhlcLen ne ova:t sortwneet 12727: väksi. Esitylksensä ;perus.t,eena häm mai- 101m.i.stamruttomiim ,l,uoklb}n? Kaupunkien 12728: n:i~see v;a.stalauseessa, että 1 k01slka ke.rran ,asunnott.omat ei,vät a.:.e kovin monta ,suku- 12729: tois1ten•kin työmantajain tUJl·ee ,itsensä ra- rpolvea asuneet kau.pungissa. Ne ovat sa- 12730: keuta,a ty:öntEJk~j·öilleen huoneis!to, niin ei moja; maanviljelijöitä, niicLen tyttäriä ja 12731: ole syytä kaupungeissa ryht.yä rake'll'ta- ;poikia. Ja nyt n.d.mä ,Siruma,t llllaa,nomistaj,at, 12732: maa:n tylöläJisten a•s,.unt,oja. Näin minä kii- j.oiden ke·slkuwdesba näJm:ä ;viksi!löt O'Valt s:o'T- 12733: sitiän tämän ajatu:llisen perustan. Tä:liklim~rr tuneet, jotl:llia o.va t a&un'll:o,btomi.a, !lliin osa 12734: perusta minusta tuntruu liian ko;Vkä:selUi. m:äj.s:t.ä on valmis j 1rutitämään näJmä oman on· 12735: Minä ha;luaisin ·sanoa, ettei se ik.;est1 jul- rrrensra nojaan 'luul.o,ssa elt:tä ne menevät ta- 12736: kis,ta arvog,telua. Samoilla perusteillaha.n kaisin maa,g,euidulile. Ol,e·ttek{) 'Vru~mii:t mei- 12737: lmi.taisiin puolustaa rrninkä 8!pwkolh1dan sä i- ;dän mulkBJna jär.i•esrtälm'ään :maaseud1un ol,ot 12738: lyttämist:ä tahansa. Jos jos•sa:ki:n .osakeyh- 1siten, että v,oisi tuo virtaus ikääntytä ·ba:kai- 12739: tiössä työläisten asunnot ovat mahdollisim- lsin maa.seud.ulle? Minä .r.olh!kenen sitä 12740: man :kur.iat, .ia epäterveelliset, niin voitaisiin epäi.llä. Niin kauvan kuin maaseutuolot 12741: to:ises·sa osakeyihtiossa läJhteä peru;;tR;1e- o·vat 'l;iian epäe·dul,liset, niin :kauan ei .Qile 12742: maan myöskin asuntojen kurjistumista. sa- :ma:hdoQilisuultta. mitlllään :paklkokeinoilla 12743: malla syyllä, että heidänkään •er lmnna:t.a ik.Wämvää 'VIatpa,alt,a 'ke!hity:ksoo: vi.rta.a :tois,~ksi, 12744: parempia. asumwksia :ty1öläisil1een rakentaa. ria enne.nlkuin on 1ma.aseutuolot j.ärje,stetty 12745: :Tämä siis on sellainen tekoTJerusta. uudelle kannalle, että ne vastaavat saman- 12746: jol:l.a ·ei o}e mitäiän tode1l1lista polhja.a. laisia ·elämänvaatimwksia, siihen mennessä 12747: Koailkkein 'kU!mmaH:i,sin ajatus tälhän llllie- täytyy va.ltiovallan ulottaa järjestäJvä toi- 12748: tintöön liitetyistä vastalauseista on maa- menTJiteensä: myös asu.ntoien ra:kennwrosen 12749: laisliiton ·eruU!Sitajien. Minä ·haluaisin ,sa- alalle. 12750: noa, että .tämän v>a,staJl,auseen· kirjoittajat 'Maail.aisE:i,to,n lka.ntaa IVaiJ,ai.see 'Vie~ä IS~l 12751: ov.a.t ed. Hästlback.an kBJnssa samalla k•an- vemmin niitten sanomalehdistö kuin tämä 12752: nalla. Mitään asiallista eroa minä en löydä •valiollmnna.n rrnietintlö. ,se on täJssä .l1ii·a:n 12753: siitä,. 'l'äällä heidän edustajansa toivat esil- suppea·ssa muodoss'a lau.suttu:. Kaikkein 12754: le tämän valtion asunto.politiikan johtavan selvimmin s•e tuli julki ,Maakansan" nu- 12755: siihen, .että ka111pu.ngi!t muo1do1stuvat ylhä lmemssa 12·01. ISiiinä tlauslllttiin ensiksikin, 12756: suuremmiksi ja !heidän k1elteinen kan- 1että ma>aJinlillansold,am ailka j:ätti lkaUIPunilcien 12757: ta:nsa JoäJh'tee siit'ä näJkölkohid!rusta, että he 12758: 1 lasuklkaiUe killlsrull~s.en lkäJs,ity'ksen >perin- 12759: tahtois~va:t py,syti:ää väJestön ma.a.seuduUa. <nö'ksi, ertltä y1M,eisikun1ta on :v<e1!V'o,]llinen ra- 12760: Haluaisin tässä y:Meyides1sä r~nnasta.a tätä, ,kent,BJma,run 1heilllle a;suntoia. EdeHeen siinä 12761: mielest:runi utopistista a,ja;t~ttsta, Ruotsin t1aJUsuttiin .~räänJlainen toivomus, ei!tä Suo- 12762: vruHa;n a~ka.isii:n saämnös.telyi<h.in. Edustajat ,men :ffiaupunige~issa :bulisi lkeih'iltt.y:ä a:sunto- 12763: tuntevat, kuinka' yksityiskohdittain jaettiin olot yhtä kur.iiksi kuin o•vat Pariisissa ja 12764: kaUJppa-a]ueit.a, määrättiin iknlnkin aJsuk- 1---- min:ä ,halua]sin 1:1älh1 ä1n lli;säit.ä 'V'~e1ä - 12765: kaan k•aurprp!llp.ailkka ja :myöll'netltiin eri ILo.n;tol)sS>a. ,Ja. ·1bipulk•si rteh,cLä:än j.olh.torpää;tö·s, 12766: kauprungei1le näJmä kaupv•ruoikeu:det. Oliko oeUä ltä1mä !kälsi:te on kommUJili,s:iJisesta käffi:t- 12767: 227 12768: 12769: 12770: 1teestä llläJhtenyi. iAillooJ]semmiln ei ole <Se•l- maaseudul'-la. Minun täytw-y sanm tästä 12771: dai:sta !käsitettä oltlut, joten ·se ·on va,sta 1ny't maalaisliiton kannasta, että 'heidän 12772: m uoldostunut. 'Täs1sä suhteessa nmnä iha- imaai1ma.nkat.s'Omwk,sensa ei ulot:u oman pel- 12773: luai,sin 'pa.l,auttaa ~miJeleen, että VU<onna •lon ve11äjän u.Hkopuo1el[,e. He ika.ts'8l-evat 12774: 118>917 säät.yvwl<t~opäiilvätt yhtyivät ihervojen la,s.i,aa ainoast.aran siinä valossa, .milkäli se 12775: tSten:l'otlhin ja •August Hj.eilltin anomukseen, koskee omaa taloU:~tra ja sivuubtarvat 'li!ailkki 12776: tiossa aruo,fJtiim v:alliio!Vamj•en my:öntäJmistä tmuu:t seilkat ja muut tekijät. Mihin:käihän 12777: asuntora.kennusta.rkoituksiin kunnille :ia jouduttaisiin, jos kaikki puolueet yMä ly- 12778: .a,sunto-os,akeylh:tiJöiHe, viellrupä ni•i,n suures<sa thytnäiköisesti läih•t.i,sivät :kaikkiin lkysymyk- 12779: tmitttalkaavaS<sa, elttä '3/'4 !tuon ikiiinteist:ön ar- <siin suht,au;tuma.alll? Minä luu•len, että maa- 12780: IV•osta saisi ona ll'alkennu:s,J.a.inan·a. Hwl nai- tl.aisliitt,oka<an ,ei tässä ·edusllimnnassa y!ksi- 12781: ISin ma.inita sen <es>~tyk,sen, €Jt.tä voidaan .sitä ttyisenä ryhm.ä1nä kykene vi'eilllruän vaati- 12782: rinnastamaHa tehdä johtopäätöksiä ja lrr!U:ksiawn l:ä;wts'e, jos yhtä jyrkästi, yhtä 12783: arvostella ncv.kyaikaisia käsitteitä, miten kylmäkiskoisesni kaikki ryhmät sen esityk- 12784: tsuuressa mitltakaa,vas:sa <oU,aa.n ta,ant,uma.ss:a tSiin .suMautuvalt. Minä 'to]vuisin, että tä- 12785: siitäkin ajasta taaksepäin. Tämä anomus- hän asuntokysymykseen suhtauduttaisiin 12786: ieihdotus rpäJäJttyi Srfllurararvaan :ponteen: ~ttä 1hi ukan eri tta va•Ua. 12787: ly]eisigj;·ä IV<a:r~oi.sta 'Vara;ttairsiin 1 :mil:i. ma.rk- 18-e toivomus, että Suomen kaupungeissa 12788: ikaran ,a,sti ikä:ybet1t'ruvä!ksi 4 % lko,rkuisisrsa muodostuisi asuntokurjuus ,niin surkeaksi 12789: (lain.or~ssa ta.rp.ee,Jilisten ty,ä'läisa<S·Uin'tojen ·ra- kuin on ai1koin1aa.n ·ollut Pariisissa ja Lon- 12790: •kentamisee<n a) lkunn~lfi,e, j.ait/ka sitä !Vaa.ti- too-ssa, tuntuu suo-rasta-an .kummalliselta 12791: <vat, ·i[,man .e,rityistä vaikuutlt:a; ·b) yht.~öille, toivomulkselta. Näyttä.isi siltä kuin tämän 12792: 0oHm iJa;nk,o•1tlbarva<t a.suntojen ra1kentamirs1ta kanna<n takana ole'Vat yksilöt nauttisivat 12793: ~etupääJs,sä vihtiä<mieihi!He ikiinnitysva1kuutt:a t.oisten saman kansan jäsenten kurjuudesta . 12794: .vastaran 3·J4:'a,an .asti kii·nnit•et.yn 1tarron a·r- Sellainen nautinta. olisi melkein saman- 12795: IViomi•es·t.en määiräämä<stä amosta. Tähän laista kuin Rooman vallan aika,na toim.een- 12796: :anromusehdotulkseen ylhtyilv'"åt sJäädyt koko- pantujen gla.dia,a.ttori- taistelujen seuraami- 12797: ·n~wrn .ira hY!Välksyivälf; s1en j~otakuinkin muut- 12798: nen, T·e tunnette historiasta, kuinka Roo- 12799: :tumattKllmana. Minä 'haluais•in ny:t kys~ä man ylimystö kurotti kaula pi·tkä.Ilä yli 12800: :ma:a}a,is'l~itt{)llai:såillt,a., elfkä onko tämä heidän 12801: kaiteen ja ikatse.Ii, mitenkä villit eläill,let 12802: llfllhitensä tuon1ut juliki t:eidän aja<tu'ksenn•e 12803: raateli:vat orjia. Minä h,alua.isin tehdä <ky- 12804: 1asunt01kysyrrnylksessä jra o1et~e1m valmiit 12805: ttnene~mää;n sen väitlbeen 1Ja,aJkse, että asun- 12806: symyksen·: 'Tuntisittoko nautintoa siinä, 12807: ltorpdli~tti.set kä<sityJkset •o'Vat m~a:aiilmanso 12808: j.os :6,500 Helsing-in asukkaista asuisi jois- 12809: ldam tuote ja fllttä ne ov>at :saiilllalla ik:ommu- sakin roska<säiliöissä, siltain ja. 'Paattien 12810: nistisia. Jos täJmän väitteen taakse men- al1a., .nämä nähtäisiin taist.elemassa luont.oa 12811: IIl'ään, silLoin dli,si·V'at iko'ko säätyvaliJ7i<o"J)äi- vastaan elämästä ja. kuolemasta.? Eiköbän 12812: tvläit .01llloot jo osa:syy lil~siä. .Marrnit,s:en oo.el- tällainen nautinto ole hyvin raa'kamaista, 12813: 'leen, ~ttä .io siltä ennen •oli valtio käyilt'änyt epäinhimillistä? Mikä rohkenisin toivoa,, 12814: <v.a11o.i:a ty!äiV.äiena:sumtojen rakentamiseen. että maalaisliiton rkeslkuudess:a kun on kou- 12815: tVuoCLersrba 1870 VU<oit.een 1~897 oli myönnetty lusivistykseru saaneita henkilöitä ja m. m. 12816: ,7 eri lraina:a, .i•o'i't.t.en yhileisSiu.mlmla oli pa.p.peja, että toiset ~koulusivistyksensä, toi- 12817: 6·85.000 <mwrk'kaa. rSumma on 'hosin pieni, set kilikko-o:p'Pin.sa. p.erusteella ka:tselisi'vat 12818: unu't.ta se rillmeisesti 1todisiaa, että tä1~e lky- asiaa laajemmin kuin oman pellon veräjälle 12819: ;;;y:m:vrk,serlil,e on toäy1Jynyt .io smloin omisJtaa saark.ka ja. sruhtautuisivat :täJhän asunt.okysy- 12820: 1bm.ormio•t:a, j1dlloinam tääHä lm.nsaa edusH mykseen oikealla ta.'Valla: olema<Ua. mukana 12821: nelikamarin•en säätylaitos. Se käsitys on jo asuntohädän lieventämi<sessä ja epäkohdan 12822: 1aiko.ia sititfl!n m~t'lm~st.u lääkärien, rta}O'Us- poi,st.amisessa. 12823: tieteilijöiH:en .ia •p-arlamenttien t.a.holta. että ;Neljäs vastalause on mielestäni sellainen, 12824: 'asunbo-olot rv:ailkubt:avat yksillö·n <tJe.weybeen, jonka. hyväiksymällä kyetään jo tämä vuosi 12825: 'Sivee.qil.is:vvi:<een ga kwnsanrt,aloubeen, m1utta j,a:tka.a valtion asuntopolitii,k:kaa keskeyty- 12826: tämä kys<y~mtv:s nä:vt't.ä.ä Ol]ev,an ,v:i,elä ra;tikai- mättä tia jo.s siitä jäisi yl·ijäämää, silloin 12827: sematta maalaisliitolla. Se on surullinen voitaisiin kohta vuoden alussa jatkaa edel- 12828: rr·1miö seUaise·Ha ~rv!hm'äl!tä, joka selittää leen a.sunto\Va.jaulksen poi•sta~mista.. 12829: o1eva-rusa rvähläJv'älkist.en asianra:j1aja ainaikin Pyytäisi,n mainit.ar :täällä äStken :puheen- 12830: Tii;rbaina 3 p. lokakuuta. 12831: - - - - - - - - = - - - - - - - ----------·- 12832: vuoroa käyttäneiden mielipitoostä yhden 1 lasketaan asunnotbomain .luku myöskin 12833: seikan. Ta:mp-el'eella,, Kuop~ossa ja 'T,urussa, sad,ot- 12834: Ed. ~·iukilmnen puheeruvuorossaan mai- tain maan ,muissa kaupungelissa ja taa.iavä- 12835: nitsi, että asunnot eivät jowbu~si työväelle, 1 kisis.sä .yhdysk.unnis.sa. Jo .sosiahha.llituk- 12836: mitä näillä vruroilla tulta•isiin rakentamaan. sen til•a.s·tojen mutkaan ·on asun,no•ttomia 12837: Kellekälhän ne mahta~siva.t joutua, j01s ker- 3,391 .perihetkuntaa, tehden henkilömkn näi- 12838: ran osa•kkeenomistajina ovat työläiset? den asurmotto:main perheessä 13,772. Nämä 12839: Minä tunnen m. m. Jyväskylän kanpun- asU<n•nottomat ov.at sij.oitetut ullakoille, kel- 12840: gi•ssa. joukon sellaisia, rakentajia, jotka ovat 1a.re~h1n, liite.reiJhi:n, ikäym:älöihin. j. n. e., 12841: työläisiä ja :jotka 01v.at juuri voineet kunnan jo.pa seh.ai.siinkin vailkk•oihin, .kuin pari viik- 12842: ja vaHion tukemana ryhtyä itselleen kotia koa •sitten •tyhjäJkJsi ajettuun lantaruuma.an, 12843: rakenta.maan. Myöskin tiedän Helsingissä kuten Turu.ss·a >eräs 7-'hen:k.inen. per he on 12844: olev.an tilan teen .swmanlais•en. Ja se •seikka, asunut. Ja tämä •ka~klki saa tapam.tua 12845: että täällä maini.ttiin .esimerkkinä Elanto, maa.ssa, jtoika t•aihtoisi !kantaa 1si.v~stysmaan 12846: että se on elinvoimainen o.suus:kunta, mistä mainetta. Asumto,pula ol'i,s i joHain tavoin 12847: 1 12848: 12849: 12850: 12851: on tuo osuuskuruta koikoonpa.ntu? Eikö se ymmärrettävä, jos olisi ·sattunut j.dkin y.h,t- 12852: ole työväJestön osuuskunta? Tämän esi- äkJkinen tkarusallisonnettorrnuu,s, kuten tuli- 12853: merkin mainitseminen ei siis m~elestäni to- ,pal,o, .sota ta·i jdku muu •seHai•nen seikka, 12854: joka •o:J,isi ihä•vittän.yt ,a,stwnot •niin tarlkkaan, 12855: doiJsta mitään, ei ainakaan siihen suuntaan, ettei :mitäJän .maJhdol!li,suu:bta olisi asiaJta toi- 12856: mitä ed. Niul&anen luuli tällä maininnal- sin jämje.stää. tMutt.a .nyt ei IOile mitäJän tä1- 12857: laan sen vaikuttavan. laista tapruhtunut, V'aa•n o!Hann tä.ssä maassa 12858: 'Täl.tä eduskunnalta odoiletaa:n asunto- Ylksinomaan ·a.suntokein!Qltt<e>lun vuoksi jou- 12859: kysymyksessä tehoilclmita toimen'Piteitä. duttu sellaise-en tilantee,se·en, että yhteis- 12860: Ensimsikin hädän lieventämi.sestä se on a•i- kunta asuttaa. edelläsanotuHa tavalla niitä 12861: van oikein, se miltä täällä maalaisliittolais- jäseniääm, jotka lkätt.en.sä ty.öllä ,raJkentavat 12862: ten vastalauseessa mainita8Jll, että •tarvitaan asunnot .i·a yll'ärpidon lka<ilke•nnä!köi,sille tyh- 12863: myöskin hätäasuntojen jä;rje•stfumi.stä. Mutt,a jäntoimitt.a,jilQe ja taJl.o.njoblbar.e-il~eki•n ai- 12864: se ei ole riittäivä. Täytyy rinnan myöskin kana, jolloin huone.it,a todistettavasti on tu- 12865: 'kohdistaa toiminta asuntovajauksen poista- hansitta,in tyhj:äJnä ~ia !käyttämättömänä. 12866: miseen. Ja minä toivoisin, että tämä edus- T oiset näistä t.yihjistä asunnoi•sta od•ot.tavat 12867: 1 12868: 12869: kunta hyväksyisi täJmän toiminnan toteut- hallussa:pitäjälleen \huikeita luovutus- ja 12870: taiiDiseksi neljännen vastalauseen, kuten vuotk•ra,summia, toi:set tyhjät !huoneis•bot taas 12871: täällä ed. Seppälä mailllitsi, johon pyy·dän odo•t:tavat jo.nkun. •por:hon il.l'at•sulkut•suväkeä 12872: yhtyä. jäädälksee.n taa.s t·Yihri'ruffisi :seur:aa.vaa vi>eras- 12873: tusta od,otta:mwa.n. :T'ämä kaiiillki tapahtuu 12874: Ed. V. Hannu •l a: ISe :se~kka, että sam.a:run •a:i!kaa,n, kun tuhannet työläis-et ja 12875: viime eduskunta kumosi vuoilm.'asäännö.ste- työ'lläispeDheet vä;rj.öttävM lkyl:mälssä, asunc. 12876: lylain., on j.olht<anut san~en •suurfl't jouikot nottomim!ll! ja .nälissääm. Vwolkml•aistHan- 12877: IJwkon.aan asnnno•btomiksi. Kuten tiedetään, t~Ben a!ste 'ruste-e1ta 'kehityttyä sirhen, missä 12878: on asuntoikurjuus ta:loi1huija.rien ja jobba- se .nyt on, ·on maan porvwri·lline•n halli•tus- 12879: rien toimesta .kehitet1ty •aivan äälrimmilleen. val}t,aJkå.n .hiu!kan hätkähtämyt j·a Ty.htynryt 12880: Kaupungei·SIS'a ja tsuuremmi.s,sa teollisuus- jo·nkinla.i,siin tältä eJJJälkdlrhaa tarilmittatViin 12881: •keskuksissa •ovat vuo•kral<aiset j-a varsintkin pa~kkausyrit;Yksii'n myöntä:mMlä •av·ustus- 12882: työläisperheet. j.outuneet tunn:otbomien ta- laino.ia niin sanotun yleishyödyllisen raken- 12883: lonhuija.rien ja i!hmist.en lhwdällä sa·a.li1sttavien nustoimin,nan tukemise'kså.. Mutta täJmäJkin 12884: armoille ja mielivallalle alttiiksi. Sääli- paikka.us, nii·nkuin muutlkin ~orvarien toi- 12885: mättä ovat .t~al•okapitalistit käyttäneet kaik- met ylhteislkunnal.listien €tPä:kohita;in ilwrja.a- 12886: •ha tilai,suu!ksia hyvä:k:soon Ehottaabeen mi•seksi jäävät vai·n turhanpäiväis€'ksi här- 12887: lkuklk.a.ma,an .vuukr:a.l•rui.ste.n: kusta.nn uksella. näi.lylk•si ja kiihtyneiden mieHen raulhoitta- 12888: On j•onduttu sii•hen, että ·esilme1r'Hksi Hel- m~s·yri tylkooksi, mihim'kään. tosis,aa vutuksiin 12889: sing"is•sä soså•aE·l.autaikunnan j.a rahatoimika- -ei tältä ta.holtta tosiasialli.sest.i pYifitäkään. 12890: marin toirmeenpan.em&n •a.sun.nottomain Ias- Tämäkin nyt käsiteltävänä oleva halli- 12891: kennan muk:a.an on koikonaist,a. 1,770 a<Sun- tuksen ja va!liokunnam enemmistön esitys 12892: toa Vla.iHa olevaa ·pe:rlhe.kunta;a,, j.oiden yhtei- eduskunnaHe 15 milljoonan mal'k·an 'sumui- 12893: nen jfusenluiku .o,n 6,500 henkeä. T.nha.nstissa ,sen Esrumää:I'ärruham ~myö,ntäiffii,seks•i iVa.ltion 12894: ;Vai ti•oiD. ·asunto,piol'iittåm·en toillllin ta. 229 12895: 12896: 12897: .!llSU'llVOipoliittis€>n toirrninuan :i·wtkamista var- Ed . .S a 11 i 1 a,: Jfun ·seuvll!a tätä asiain 12898: ,iJen vuonn'a 11922 on 1kollwnaan riittämätön käsittelyä ja näitä monia vastala.usei.ta, 12899: siihen väUtrumättömään t-ll!rpeeseen, jonlka mitä tässä a:si·an y;hteydes•sä e.siin1tyy, täy- 12900: a.suntO'kurjuuden ·poist·aminen ja edes jon- tyy ehdtottoma;sti ajatel\la, eikä me olemme 12901: kurula,1n~m .te!hoisa lieVJentä:miJlle,nkiu vaatisi. todel!la sellainen ihäir'kälpäinen puSkUTilkansa, 12902: Pa.j,on tehokkaampia. j.a voimwperäisempiä jo:ka ei osa:a näJhdä ytli luoikkootutie<n:sa, vaan 12903: tO'imenpiteitä täs·sä t181rvitta;isiin, kuin on joka ainoa,staan jokai'ses•sa ikw,symy:ksessä 12904: lhallitukse'n ~a vaJlioJkunn,an esitys asian awt- kat:soo ,asiaa s,it;en, mit:en om81t j,a puolue- 12905: tamiseksi. Jo se sei,kka, ettei tässä sano- laistensa edut vaativat. Täällä 3 :ssa vasta- 12906: .tu.ssa esity,blessiä •osoiteta .pen,niäkään käy- lauseessa, useinmainitussa tkyilläkin, ed . 12907: .tettäväJksi k.ai.Jklkein :huutawimmas,sa a,sunto- Hästbaclka ·esittää, että kdlm tämä avustus- 12908: pula;s.sa olev•ien asu•ntoj.en Järjestrumisee.n, m'ääJrärwha olisi hyljättävä. Häm nyb edus- 12909: on eduslku,nnam elhdoton velvollisuus !lwr- taa sitä talonomistajien 'kantaa, jotka saa- 12910: jata ja osottaa myö•slkin tähä!n tarkoituk- de.s,sa:an 10-12 ikertaiset tullot ih·alva.lla 12911: seen Vla.floja., si:l'J.ä ·nii.stä a;sullltolainoi,sta, hinnalla IOstet•ui:s,t.a u:~aJke,nnulk1sista eivät vie- 12912: joita esityksessä tar'k,oibetaan, .ia niiden .t.ur- lä tä.hä:nk•ä.än tyydy, vaan joiden säJkiki 12913: .vis•sa ralken.uettav·ist.a. asunnoi.sta ei ma·an näyttää olevaru myöskin pohdat1on. Viiden- 12914: kai,kkein ik•ö,yhi:mmäfi.l,e vä!estöHe 'Ole mitään nessä va.stalll!usee•s'sa ja ylloonsä :maalaislii- 12915: ma.ht1ollli'suutta pä!ä!sbä osalliooks,i. Lainan- ton :181usu:nno,i:s•SI8., .n:äyt,ä!äJn pelättävän, että 12916: saantie,hdot, jobka vaabivat ilainansaa.ji.lta tämä •asuntomääirä:ra,han 'h'Yväksyminen tie- 12917: verra;ttwin huomattavasti omaa •pääoma.a, jo täisi sitä, että väestö maa,s:eudulta entistä 12918: su::kevat tM-en lainansa.antimwhdollisuu,k- enemmän siirtyisi kaupunkeihin. Y mmär- 12919: .sie•n ullkorpuo1eHe lkai.klki vähäva.raisimmat, tääkseni väestön siirtyminen kaupunkei- 12920: siis juuri •ne. jotlk.a ·ka.iillk-ein ki·peimmin ja hin ma.a.seudulta. johtuu paitsi maaseu- 12921: kaiklkein pahimma.s'sa thädä,s,sä ovat .ia juuri dunkin huonoista. asunto-oloista suurelta 12922: ensikrudessä apua kaipaisivat., Ylläsanotun osalta maaseudulla maksetta·vista pienistä 12923: .perusteella ehdotan, palkoista, mutta se johtuu myöskin suu- 12924: että eduskunta piiJättäisi Esäy/kselkJs·i ,ku- rrelta osalta maaseudulla vallitseva.sta aja- 12925: 1uvan vuoden tul,o- ja menoarviloon Ylimää- tuksen sorrosta ja sanoisinko terrorista. 12926: räisee•n 1me,noa.rvio·o.n 11 luvun 2 moment>in Minä lyhyesti ma.initsen joitakuita esi· 12927: .kohdall'e osottaa 60 :miildoo·nan ma.rlkan suu- merkkejä. Tämän Uuudenmaan ·läänin 12928: rnise·n määJrärahan valtion a•su:ntop·<Yliittista naavuripitäjässä, Lohjan pitäjässä, 'on 12929: toimintaa varten vu1o.nna 19·22, ja. että näinä vuosina ollut vallalla s·ellainen olo- 12930: tämä määräraila olisi lkäyteMävä muunoin tila, että siellä työ<väestön on jokseenkin 12931: entist.en .pems.t-eiden muik.a.an •sella.isten pien- ma1hdoton olllut 'viithtvä. SieLlä ase·istetut 12932: asuntogen 'l'a,kentami:selk:si, .ioid,en .lattia- suo.jel u:slkunta.lai.set aci:el!evat yö'J)imoollä rat- 12933: pinta-ala 10n enin,tää.n WO n€1E·ömetrin suu- sujen selässä, niinikuin mi'tlkä i·ndiaanilhe·i- 12934: ruinen, mutta että lainansaantiehtojen ny- mot, .pauk·utteleva.t sielllä pyssyjämsä, tule- 12935: k:vistä mä.ä:räaiJma pitennettoäisiin ;ma,rms- vat työ<väes'Mn iltamatilaisuuksi1n ja nä~n 12936: kuun viim-eiseen tpäivä;än, oliJoo 'ovat lk:auhuiLa, tuo:l!la pa-i:kikakunnalla, 12937: että mää!fär.aila.sta saadaan !käyttää 30 ete,llik•in j'äJrj-e,stynoon työviäJe.stlän :keskuudes- 12938: miljoonaa markkaa tilaväisten asuntojen ra- sa. Kun lisäJksi 'On lhnoma,nnut, :mitenkä 12939: ke·nta;miselk•si •pa•himma·ssra ih,ä;däs:sä olevil!le maa;seudTI.1l.la isäntäväki ko:htelee p.ahelijoi- 12940: a&unn·ot.tomiBe, ta;an, mite'n siel,lä i<vans~ekwisella 'hymyllä 12941: että va.ltioneuvosto 'oikeutettaisiin tästä tiedustellaan ja tutkitaan palvelijalta., on- 12942: määrä.rahas.t·a käyttäJmää.n t.a,flkoituksenmu- ko palvel:ija :käynyt työväe,ntal1o1la iHamis- 12943: ilrais-en n.euV'o•ntatoimimna.n ai•k81ans-aamis•e'ksi sa, onko ·hän ikäynyt kuwlemas•sa työväen- 12944: rakennu:sa:si,ois.sa enintääm 20,000 mar'kkaa, puhujaa ja kun tätä tä!rn:möistä menoa jat- 12945: että va;ltioneuvost,o ~oikeutett.a,i•siin siinä kuu V·iilkosta viikkoun, iku'll!ktauldesta kuu- 12946: ta:pauks€lssa. että valtion tu~~o.t :Imluvalta kaute-en, ei ole i1hme, :että t·ä.lll.ä ma.a;]'ai,stvö- 12947: vuodelta ·eivät riittäisi edelläsanotun lisä- väestöl:l'ä ei olle muuta malhdoUisuTI.tta kuin 12948: meno.n sTiorit<tamise·en, !käyttämään si·ihen läht~ä et,simään vapaaml])ia, ra u1haHisemnia 12949: valtio.nraha:stossa viime vuoden Jopu·s.sa ol- oloia, rraulh.a,]']i,sempaa e!]äJmää. Onk'O rpaJkko 12950: lutta päi1om81s·ää,stöä. maaseudulla pitää elämä;ä tällaisena! Eikö- 12951: hä.n maa.seudullakin voitaisi sielläolevista 12952: 230 Tiisi:,aine. 3 p. lok.a:kuuta. 12953: 12954: 12955: hi11sistä ralkentaa ty·ö>välestölle 1paremrpia lisesti •haitrullineru ja. v·a.rural'li:nen, nyiiliäm on 12956: asunt.oj.a,. Eikölhän ,sietlä vo~t.wi:si hyvän ky.symy•s jäädä !k>Oikonarun ,ilmam ·acsuntoa. 12957: vuodentulon ai>kan.a lkl()lhottaa maa:laistyö- Tämän prui ~än Hel.sil'lJg'i'n ISaJnomissa t•ehdää.n 12958: väestöllikin paltk,koja. Ja ,paljon vawutettai- ehdotus, >e'M-ä: >ko·slka lkterr.an on 30 milj. maT'k- 12959: siin my.öskin sillä, että ajatuksen vapaut- krua ~anottu RJSU·nltoavwstm,sraJhoja, ollirsi aina- 12960: t·a suotaisii•n myöski,n :pa.lwl usväel.le ja kin 25 mirlj. :markkaa myönnett.ävä tä1hä.n 12961: maas·eudun työväJestöUe. Jos ]säntävälki ta.r!koitukseem. T'äiälllä :ei >olle lk:uitemlkaan yh- 12962: joskus :p3.11"'€1mpi•na ·h>etJk~nääJn ede.s koettaisi tään e•dwstatiaa, nourssut 1le~däm pie·nkei'lttänne. 12963: ajatella paivelU'sv.älkensä tavrull],a,, ko.ettai:si joika oli•s•i irumänr ·ehdot.ukoon trehnyt. On 12964: ajateLa, miben1 .tuo .pålve>lijakin >on ihminen, mie·liestäini riittämrutö.n tämälki>n 25 m•iilj., 12965: mit-en lhäimeilläki•n ·on tunteita :i.a miten 'hänen kosJm 1kermn tälhrun m.enll€1s·sä yili 30 milj. 12966: ajatu•ksiaan ·lou'katessa hänkin siitä tylsis- on jo anoi!tu, •j>noon toivoi.sim, ~että •snsia'li- 12967: tyy, jos i•säni!ävälk~ .hommaisi ammattialan demok~aattien >esittäJmä v:a.stalaurse tulisi 12968: kirja1l.llisuutta .pal vel usvälel'lie, ikeskusteJli:si täällä hyvälksyrl;ytksi. 12969: toveri>H'isesti täJmän ikan'ssa ei:kä aina •sorta.en 12970: ja isäntävallt.aa •niä:yttä8ln•, miin minä luul-en, 12971: että olot maaseudulla tulisivat >paljon toi- Ed. R. F u r u ih: j e l1m: J a.g 'har under- 12972: selll:!!lisiik·si. ·Minä !luul-en, että isäntävälki tecknat reserva.tionen n:o 2: til~ förevarande 12973: silloin nrukisi t.ässä .palhelija.s•sa.an työtove- betän1karrde, >där det föreslås, att utskottets 12974: rin, hmlien, 181btä i·säntäväJEl!Uä 01li si siUoin 12975: 1 sista kläm skulle fö·rlkastas.. J a.g har gjort 12976: pa'lJ•on paremp•i turva taikan!!lan kui•n häne<Ilä detta, icke därfö:r att jrug överhuvud skulle 12977: tällä kert.a.a, on. Nyt: tälllä lkeDtaa isä:llinä:n ställa mig motvillilg gentecrnot en sådan 12978: turvana •on näimä pistimet :ja valti>o>n lkustan- lyxskatt, utan därför att ja.g a•nsett, att ut- 12979: nulkselila 1hankitut sää,rinaulhat. Sle ei ole skottets utredning varit bristfärllig. Det 12980: mi.n un mieloestä•rri .mikruä1n turvaillin>en turva. finnes egentli>gen icike någon utredning alls 12981: Miel·estäni •tmva olilsi ·siinä, 1että maaseudun om huru en sådan .skatt ,skul1l:e kunna ge- 12982: pa 1ve1~ usväJki, aJustoa;Jai.s€11; :S'!I!attai:sii>n todel:la nomföras och vilka inkomster den skulle 12983: innostumaan maalaiselämään. Minä luulen, in:bringa staten. J a.g är fortfarande av den 12984: että jos n1rden oloja ed>es jonkun verran åsiHen, att det vnre bäst att utesluta kläim- 12985: kor.iattai,siin, he t.ullisivat .näJk-emäJrun tämän men. E.mellertid finnes det kna,ppa,st nå- 12986: kaupunki>e1 ämä·n var.i•DJpuolleJt. Nyt: kaupun- gon utsikt för att riksda·gen skulle förena 12987: 1 12988: 12989: 12990: 12991: ki>elämä ikiiltää heidän s>i:lmi•ssään tuoHai·st.a sig om ·reservanternas up>pfattning. För att 12992: petollliist.a rr{iiJt,rya., lhouikut.t.elee kaupu.nikei- dook i min IID'ån bi1draga till artt :göra rilks- 12993: hi n. Jos :m!!laseudu:Ua. jrurj:e·S'itettäiis~~n Oil>o- dagens beslut så förnuftiJgt som mö.illigt 12994: suhteet paremmiksi, ei tarvit,sisi vastustaa ber ja.g .däl'för få föreslå, att i stället för 12995: tä:ä•lrl ä asuntomiUoonreja. utskotiJets k1läm på sid. 3 .skulle inta~as föl- 12996: Tämä a.sunrbolkysymys on todiellla vakava jande: att riksda.gen måMe uppmana' rege- 12997: kysymys. 'Toimi>els.sani hu!Oineenvuokml.au- ringen att ta,ga und·er överväJgande frålgan 12998: taJkunna:ssa .näin monta kerta.a erittäin sää- om en lyxslkatt för ibostäJder S'åväl i stä- 12999: littäviä e>simerkkejä. M:ai.nirbs~en vain ·nii·s:tä derna. som på lande:t srumt, om en sådan 13000: yhd,en. Luoikseni tu:li lkoermn eräs va-kavan skatt hefinnes ändamålse·nlig, däro.m i 13001: näköinen, monila.psisen per'heien .i:s·äJ, joka va- sinom tid avlåta ·Proposition till IJ"ilksdagen. 13002: litti. et.tä lhå>n on j.ou•tunut ikok>o•n!!lan a:sun- 13003: nottnma.k,si, kertoi ,sunkea;a. ·tilamnettaan ja 'Ed. K a aJ r ne: Minä ·ka.nna.tan ed. Han- 13004: la Ulsui hu.uil>et V!l!pistem: tä(Ytyy\kö m~nun it•se nulan tekemää ehdotusta. 13005: lone>t<t.aa lasteni elämä, lkuo1ev·at n:e paJkika- 13006: sren kuiten:kin. Me va.sem:mi•sto od,ot•amme, Ed. L å n g s t r ö 1m: Pyysin puheenvuo- 13007: että tämä ;vihtei>skunta, jossa elämme, nimit- ron vain sen vuoksi, ilmn ed. Hultin täällä 13008: täin norva1"iil·1i·nen' vfhteislkunt.a jrurjes•tää olot kaipasi tiedonjan,oisena erikoisia tiet10ja 13009: aikanaan Darommi'ks,i. Ei1hä.n ole miele•stäni siitä, mille kannal1e asuntotilanne on Venä- 13010: 1 13011: 13012: 13013: mitään •kunni•alka.sta, että osan Suomen va- jällä esim. tähän mennessä muodostunut. 13014: 'Pa.an tasavallan kansalaisista täytyy todel- Kun minä olen ollut tilaisuudessa :saamaan 13015: la asua niin, •nii,nkuin täiäll:l.ä aiikai1semmat .myös sieltä 1käsin erinäisiä tietoja siitä, 13016: pu.hujat ovat d•o >e•sirttä.nleet. iN\)nt ei ole -enää miten asunto-olot nyt .on .si·elläJ järjestetty, 13017: puhe aihtaasta •aisunnosta, ~ok.a on t~rv·eyd>el- niin haluaisin tässä väihäisen ed. Hultinin 13018: _________________ __________ - - - - - - - - - - - - - 231 13019: IV•altion ·a:sun.t.opo1'iittin€TI to-iminta. 13020: , .. 13021: 13022: 13023: 13024: 13025: tiedontianoa t.yydyt<tää. Aikaisemmin, ku- raha.st.osta on io tapahtunut yli 30 omilj. 13026: ten tunnetaan, olivd V•enäjän kaupungeissa .markan edestä, joten se määiräJraha, minkä 13027: asunto-olot .iotalkuinikin samanolai,set, kuin sil·loin esitin täihän t.a·rlkoirtukseen suoritet- 13028: ne oEvat kaikissa muissakin kapitalistisissa tavaksi, nilm. 60 miljoonaa, ·on mielestäni 13029: maissa. 'Työvälki sai asua lait:akaurpung-in sellainen, joka voisi ainakin jossaikin mää- 13030: kurjissa hökkelei,ssä sa.maan ai>k.aan kuin rin ratkaista tämän ·kYSY'myks•en. Olen 13031: yl.häisö asui suurissa komeissa palatseissa, myöskin silloin, kun vuokrasäännösbelyky- 13032: joissa oli varattu pariHekin hen~elle koko- sym.ys oli esillä, ollut tilaisuudessa tältä 13033: nainen sa:to.irukin huoneita käsittävä raken- paikalta tuomaan ~esimerkkejä siitä asunto- 13034: nus. Mutta senjälkeen kun työväestö V•e- kurjuudesta, milkä maassa ka~kial,la vaUit- 13035: näjäJllä otti käsiinsä vallan, ryhtyi se jär- see, joten en katso tarpeelliseksi näitä:kään 13036: jestämään asuntoja kaupungeissa· aivan toi- tässä enää toistaa. Yhdyn kannattamaan 13037: .seen suuntaan. 'Työväestöä s•iirrettiin laita- ensimäistä vastalausetta, ioka sisältää eh- 13038: kaupungin kurjist'a asumushökkeleistä .... dotuksen, että asuntotarkoitukseen myön- 13039: nettäva summa olisi 60 mil.i. mal'kan suu- 13040: Puh e1m i e .s: Kun täHä ei ole mitään ruinen. 13041: .yhteyttä tämän <kyseessäolevan asilan kans- 13042: sa, ·niin •kehoitt~isin rpuhujaa siirtymään Ed. Le b t o: Koska .ioka ta.pauksessa 13043: as1aan. on varmaa, ·että ei tämä valiokunnan eh- 13044: dottama 15 mil.i. markan määräraiha <tulisi 13045: .p u h u .i a: Kun täJällä .on 1pyydetty ti,e- edes tyydyttävässäikään määrin l]evittä- 13046: ·to.ia, niin minä elhkä voisin niitlä antaa. mään sitä .pulaa, iosta tässä on niin 11al.ion 13047: Koska tästä asiasta ei saa puhua,, niin voi- ollut •puhetta, ja. kun taas toisaalta, näyt- 13048: sin siirtyä tää;llä käsittelemään muiden tää varmatlta, etteivät ne mietintöön Jiitty- 13049: edustajain lauswmia lausuntoja. E'd. Niuk- vissä: v.asrtalauseis.sa mainitut ·ehdotukset, 13050: kanen täällä suositteli sitä tapaa., että asun- jotka tarkoi,ttavat tuon määrärahan suuren- 13051: t.okysymys voitaisiin jä1rjestää sillä tavalla, tamista 50 tai 610 milj. markkaan, tule saa- 13052: että kaupunkien asuk<kaat siirtyis,ivät maa- ma.an ta•rpeellista !kannatusta, niin minä 13053: seudulle, .ia sillä tavalla olisi hänen mie- pyytäisin ehdottaa, että valiokunnan mie- 13054: lestään koko asuntokysymys ratkaistu. tinM hyväJksyttäisi]n sellai,senaan paitsi 13055: 1Mutta täälilä on jo aikaisemmin maalaisliit- et.tä ;ponsien ensimäi:sessä kohda.ssa mainit- 13056: tolaisten taholta lausuttu, m. m. ed. Hwhl tu 1:5 milj. markan määräraiha korotettai- 13057: on tältä paikalta ilmoi•ttanut, et.tä: asunto- siin 2,5 mil.i. markkaan. 13058: <>lot maaseudulla ovat yJhtä kurjat, elleivät 13059: vielä kurjemmatkin, kuin mitä ne ovat kau- Ed. H a h 1: ISrumalla k,un .milnä kannatan 13060: pungeissa. Ed. Niurokasen esittämä ajatus ed. Niukka.sen ehdottamia ponsia, pyydän 13061: siinä suhteessa ei siis ratkaise tätä kysy- minä yhtyä ed. Hä<stbaoroa.n lausumaan sii- 13062: mystä lainkaan pal'emmalle kannalle, vaan hen ajatukseen, että jos meidän välttämät- 13063: se edellyttäisi, että maaseudulla tulisi ryh- tömästi täytyy jotrukin valtion varoilla ra- 13064: tyä rak·en'tamaan asuntoja. Jossainharr nii- kentaa, niin :raJmennet1talkoon .si.Uoin asun- 13065: denkin täytyisi .asua, jotka sinne siirtyisi- t.oja valtion virlka.miehille ja p.alveluskun- 13066: vät. nalle. !Siinä on minun käsitykseni mu- 13067: Siis tällainen järjestely mielestäni •ei tä- kaan jotaki,n jänkeä. 'Täälläkin Helsin- 13068: män asia.n ratkaisemiseksi vailkuttaisi yh- gissä on tuhansiin luettava joukko rauta- 13069: tään mitään, .ioten ed. Niukkasen esity.k- iieläisiä ja muita val;tion virlro.miehiä ja 13070: sellä siinä suhteessa ei kai ole mitään toj,mi:henkilöitä, j:otka a•suvat vuokrahuo- 13071: arvoa. neissa. M]ksi sitten ei näille rakenneta, 13072: 'Minä olen ollut tästä kysymyks·estä ti- vaan an.netaan varoj,a, .suurille teollisuus- 13073: laisuudessa lausumaa.n mielipiteeni .io sil- ja kauppaliiikkeille suor-anaisena avustuk- 13074: loin, kun lähetekeskustelu tä.stä .suorit·et- sena? Minä en y:lllimäl'lrä ·sellaista. poli- 13075: tiin. Esitin jo silloin ja toin ·esiin sen a.ia- tiiikkaa. 13076: tuksen, että ha,llituksen esittämä määrä- ITämäm ohessa on rminun vä1ttäJmätöntä. 13077: mha on a.ivan rii.ttämätön asuntdkysY'myk- parilla sanalla vastata ,muutamille vasem- 13078: .sen ratkaisemiseksi. Senjälkeen ·on jo to- mistopulhujille, jotlm. ovat ·esiintyneet sillä 13079: dettu, ,että pyyntöjä lainan .sa.antiin tästä tavalla, että e] voi täysin vaieta. Ed. 13080: 232 Tiisr!Jaina 3 p. lokak•u.uta. 13081: 13082: Bryggari on kysynyt meiltä, miksikä emme paljonkin sel,laisia, joilla ei olisi Helsin- 13083: järj.estä ma,a.seudulle oloja: ·sille kannaUe, gissä mitään t~ekemistä ja ovartko ne edes 13084: ettei .sieltä tulisi meidän :poik~amme ja tyt- Helsingim kuntalaisia. Ei ole, osoitettu 13085: täriä:mme tänne kaupunkiin. Valitetta- sitä missä ne nyt ovat nruo a.sun1wttoma.t. 13086: vasti se ei ole riippunut meidän voimis- Niitä on lueteltu muutamia tuhansia hen- 13087: tarmme ja toistaiseksi emme vielä ole voi- kiä, minä luulen että ne asurvat nytkin jos- 13088: neet järjeSitää asioita niin hyvälle kannalle sakin. Jos ni~Ue rakennetaan uusia asun- 13089: sieUä kuin olis~mme t~ahtoneet. Mei.Uä on toja, silloin jäävät heidän nykyiset asun~ 13090: vielä ~de1leenkin olemassa erikoi,srasituk.sia. tonsa. tyhjitk.si. Minä ol,en kiinnittänyt 13091: Me olemme siinä suhtee.ssa sorrettu kan · huomiota siihen, että täällä on nytkin muu- 13092: sanluokka, että meitä sorretaan .s,emmoi·silla tamia kymmeniä huOiileistoja a.irua tyhjinä. 13093: ra.situlksilla, jotka eivät kohdistu muihin 'Ed. 'Sallilalle minä vaan lyhyesti huo- 13094: Suomen kansalaisiin vielä tänäpäivämä, ja mautan, kun hän nii,n !räikeästi kuvasi sen, 13095: kuitenikin me olemme velvolEset kanta- mi·ten'kä maalaisisännät kohtelevat palveli- 13096: maan esim. Helsingin 1mnnalle kuuluvia joitaan, ja •kohdisti lausuntonsa erityisesti 13097: rasilt111~sia sekä välittömäin että välillisten meikäläisiin, minä luulen, että tämä syytös 13098: verojen muodossa. Jos edes päästäi.siin ei sattunut oikein paikalleen. !Sikäli kuin 13099: niin pitkälle, että voisi sikäli tasata näitä minä tunnen o1oda maaseudulla, niin ei se 13100: oikeuksia ja velvonisuuks~a, että kruikin riipu mistään puoluenäkökoihdasta: eikä 13101: kunta. .vasta1si omista tuloistaan ja. menois- minkään puolueen piiriin rajoitu h~ä tai 13102: taan, silloin olisi jo paljon v.oiteUu, Me huono 'kohtelu pa1velijoihin nähden. Pi- 13103: olerrume pia,n !kai täällä eduskunnassa, tilai- kemmin näyttää siltä, että ne ovat lähinnä 13104: suudessa näkemään, on:ko nykyinen edus- vasemmistoon ikuuluvai isännät, jotk,a kaik- 13105: kunta sellainen, e.ttä vasemmisto ja oikeisto ~kein huonoimmin kohtelevat tyttösiä .ia poi- 13106: yhtyvät meihin, 'kun me esitämme pa.ran- kasia, joita, heillä on palvelijoina. Ainakin 13107: nuiksia maaseutuoloihin. O•n eduskunna.ssa ennen mainittu nimeltä- 13108: :Tosiaan me pyrimme siihen, että mrua.- kin eräitä oik.eistoon ,kuuluvia isäntiä ja ' 13109: seudulle ra~ennettaisiin uusia asuntoja. kerrottu, että heidän :muona.miehillään on 13110: Täällä on ennen osoit.ettu ja min:ä olen paljon 11arem1ma t olot kuin velkaisännillä. 13111: myös .väit.tänyt, ·että maa.seudulla asunto- Ei .kannata siis edes talonisännäJksi lähteä 13112: kurjuus on suurempi kuin kaupungeissa kun pää>see semmoiSieen taloon rengiksi. 13113: • ja sitä ei ole kukaan täällä yrittänyt!kään 13114: kumota, että ,se pidettänee siis tosiasiana. Ed. H i i d en !h ·ei! m o: Niillä 'J)eruste- 13115: Mikä olisi yksinkertaisempaa kuin että luilla, jotka sisältyvät toiseen vasta~ausee 13116: puute !korjattaisiin .siellä, missä hätä om seen, pyydän saada kannattaa ed. Hultinin 13117: suurin. Niin minä tekisin huolimatta. siitä, ehdotusta siHä, että valiokunnan vi~meinen 13118: mi!hinikä luokkaan, jos niin sanot.a1an, minä ponsi hylättäisiin. 13119: kuulun. Minusta se on luokkarpolitiikkaa., 13120: että korjataan oloja semmoisessa !kun Hel- 'Ed. J ä r v i n e n: Minä! TJYviäiffin kan- 13121: singin kaupungissa, joika on kaiikista rik- nattaa ed. Furuhjelmin tekemää 'ehdotusta 13122: kain meidän kunnistamme ja voi !kyllä pi- valiokunnan mietinnön viime]sen TJOnnen 13123: tää :huolen omista asukkaistaan. Semmoi- suhteen. 13124: nen järjestely olisi minusta hyväJksyttävä, 13125: että Relsingi,n kauprmgista itsestään koot- Sosialiministeri K u u s i: Siihen nähden 13126: taisiin ne va.rat, .ioiUa tätä ra!kennustoimin- miUe kannalle valtiovarainvaliokunnan 13127: taa ylläJpidettäisiin. .Siihen sopii tämä enemmistö ·on mietinnössään ja vasrtalauseis- 13128: asumt.oylellisyysvero. A~setetaan vaan sel- saan asettunut, ei minulla ollut aikomusta 13129: la~nen ja lkä·ytetään ne v1a.rat Helsingin käyttää täällä rpuihe.envuoroa, mutta se lau- 13130: 'kaupungin rrukentamiseen. sunto, joka viidennen va,stalauseen esittä- 13131: •Ne numerot mitä täällä on esitetty, ovat .iäin taholta keskustelun alussa annettiin, 13132: monessa .suhteessa hyvin puUJtteellisia ja .ia ne numerotiedot jotka siihen sisältyivät. 13133: on .hy,v·in kysymyksenalaista, minkä ver- pakottavat .mimut kuitenkin anta:maaR 13134: ran n[i:hin on luottamista, Ei ole ollen- eräitä selvittäviä tietoja. 13135: 'k:aan osoitettu sitä. onko näissä asuk.kaissa Ed. Niukilmnen lausunnossaan väirtti, että 13136: Valtion ·asunrtopoli•ittinen toiminta. 233 13137: -----· 13138: 13139: koko vailti.on avustuslainaohjelma olisi nyt tään 10,800 :marlkkaa asuntoa kohti:. Tähän 13140: muutettu niin, että siitä ei enää olisi sa- asti ·on käytäntö siis ollut se, että avustus 13141: nottavaa hyötyä t.yövä•estölle, vaan etu- on ollut keskimäärin ainoastaan 27,000 13142: opäässä keskiluokalle. Tämän väitteen teki :markkaa asuntoa kothti. Tästä on 10,800 13143: hän ·perustuen .siihen ikoh taan halli·tuksen roa:flkkaa ollut tavallista sijoitusta, ei 1 13144: esitystä, jossa ehdot·etaan luovuttavaksi % :n lainaa, niinkuin ed. Niukkanen mal- 13145: entisestä pienasuntojen ylirajan perusteesta nit,si, vaan lainaa, .iosta suoritetaan vuo- 13146: ,____ asunto ei saanut olla suurempi kuin tuismarksua ·6 % vuodessa, siitä 5 % kor- 13147: 2 huonetta .ia keittiö, mutta tästä siirryt- koa .ia 1 % kuoletusta. Tä.mä korko on 13148: täisiin lattia.pinta-alan laskuun: h uoneis- iuuri nykyiseen ajankohtaan näihden suh- 13149: t·ossa ei saisi olla lattianpinta-a1laa enempää teellisen huokea, mutta •kun nämä lainat 13150: kuin 100m2 • Hän laski, •että tämmöiset tulevat lopullisesti takaisinmaksettaviksi 13151: asunnot käsittäi.sivät 4 huonetta .ia keittiön, 37-3.8 vuoden kuluttua, ei voida väittää, 13152: ja •että valtio tuli.si tällä tavoin antamaan että tämä sijoitus olisi erityisen epäedulli- 13153: noin 45,00•0 ma•rkkaa avustusta yhtä .per- nen va.lt~olle. 13154: hettä, kohti. Nämä laskel.mat, jotka voivat Kuoletuslaina on takaisinsaatavaa si.ioi- 13155: vaikuUaa ermsnn edustajiin, ·perustuvat tusta. Avustuslainaa on ollut 16,200 .mark- 13156: kuitenkin erehdykseen. Ei ole suinkaan kaa, mutta näyttää •siltä, niin1kuin Ollotmuo- 13157: tarkoitus se, että pää•a.siassa. luovuttaisiin dostuisivat sellaisiksi, että siitälkin kaik- 13158: entisestä ohjelmasta, vaan samalla tavalla kein ~suurin osa tulisi takaisin valtiolle. 13159: kuin tähän asti on lainoilla avustettu lu- Alkuaan suunniteltiin kyllä ni.i,n, että avus-. 13160: kuisia yhden huoneen, yihden huoneen ja tuslainoista poistetaan 10 vuoden ilml'ut- 13161: ikeitt.iön asuntoja 1kahden !huoneen ja keit- tua, .ion.ka a.ian nä:mät lainat olisivat ko- 13162: tiön asuntojen rinnalla, edelleenikin avus- rottomia, se osa, joka vastaisi siihen men- 13163: tettaisiin niitä; ainoastaan poikkeustapauk- nessä alenneita rakennuskustannuksia. Sil- 13164: o;issa voidaan edellyt.tää suureiDipien asun- loin kun tämä oihjelma laa,dittiin, näytti 13165: .tojen, useamman !huoneen asunto.ien avusta- siltä, kuin rakennuskustannukset tulisivat 13166: misen tulevan kysymykseen. 100 m 2 :iin .melkoisesti alenemaan. Nyt tä:mä asia ei 13167: lattia;pinta-alaa ei hyvin maihdu enempää ole ensinkään varma, vaan .päinvastoin on 13168: kuin 3 huonetta ja keittiö tavallisia bu- todennäköistä, että ra,kennuskustannukset 13169: ·PUn~ihuoneita.. eivät suuresti alene. Silloin •ei :myöskään 13170: Tä.lhän asti on sosialihallitus jokaista näistä lainoista tulla suuresti ;pyyhkimään 13171: avustuslainaa .myöntäessään ottanut •huo- ·Pois, vaan valtio saa niistäkin suurimman 13172: mioon, että avustuslaina, vaiikka se prosent- osan takaisin. Ne ovat 10 vuotta korotto- 13173: teina rakennuskustannuksista lasketaankin, mia, senjälkeen san1gen huokeakorkoisia, 13174: ei .missään tapauksessa ole laskettu liian 3-.prosenttisia, joten korkota,ppiota näistä 13175: suurista ralkennuskustannuksista, vaan pua- lainoista kyllä tule·e. 13176: rakennuksista, joita kaik,kein useimmat ·Tämän 01len tahtonut saada sanotuksi. 13177: avustettavista ra·kennuksista ovat olleet, ai- ettei luultaisi, että tässä olisi kysymykses- 13178: twa.staan 18,000 markan rakennuskustan- sä niin erinomaisen suuri whraus valtion 13179: nuksista yhtä huonetta kohti. Näinollen, puolelta yksityist@ rakennuttajien tai asu- 13180: kun huoneita on saanut olla enintään 3-- .iien hyväksi ku~n täällä on väitetty. 13181: 2 huonett.a ja keittiö - ovat avustettavat Viidennen vastalauseen kanma'>ttajain ta- 13182: rakennuskustannukset saaneet now;ta enin- holta on talhdottu kytkeä tämä asia yhteen 13183: tään 54,:000 markkaan. Ja kun tästä on yleiS>en asutusuudistuksen kanssa maassam- 13184: myönnetty 30 % valtion avustuslainaa, on me. Tuo asutusuudistus, asuntojen ja asun- 13185: 9e ollut enintään 16,200 markikaa yhtä to- .ia vil.ielystilo.ien hankkiminen vähäva- 13186: asuntoa kohti näille puurakennuksille. Hy- raiseUe väestölle on hyvä sinänsä ja toivot- 13187: vin useat avustettavat huoneistot ovat saa- tavasti siinä saadaa·n aikaan se, että se 13188: neet ainoastaan tämän avustuslainan. Nyt väestövirta, joka viime vuosiikylllilmeninä on 13189: kuitenkin edus•kunnan viime kevättalvella suuntautunut kaupunkeiihin, jossain määrin 13190: tekemän TJäätöksHn mukaan on voitu joko vähenee. Mutta se on asia erikseen. On 13191: tä.män lisäksi ta~kka tämän si.iast.a jakaa selvää, että sitä kysymystä ei ratkaista 13192: ta.vallisia lkuoletuslaino.ia 20 % mkennu~ tässä yht:eydessä, eikä se TJäätös, jonka 13193: ·kusta:nnuksista, niin että niistä tulee ~nin- eduS>kunta tulee tänä •Päivänä tekemään, voi 13194: 30 13195: 2134 Tii.srtai.na 3 p. lokakuuta. 13196: 13197: saruotta:va•sti :vaikuttaa siihen. Nyt on kau- huomauttaa, ebtä jos lffillla olen erehtynyt 13198: rpunkien asunt·o-oloi•ssa olemassa ·hä-tätila, ja 1ainan liDor·koon nä.hden, niin se .on kyllä 13199: siinä on a,pua annettava. On ollut 8 vuo- vail·rtettaJVa asia, mutta syy ei ole minun. 13200: den kato asuntojen ra.kentamisessa. Helsin- Se1v.itylmsen asiaan ol·en minä saanut a.sian- 13201: gissä ei 8 vuoteen yht•een.sä· ole rakennettu o:maiseil t-a sosia:lwhaHitwksen virkmmiehelotä. 13202: niin paljon kuin :keskimäärin kahtena sen Nimenomaan kysybt·äJessä on häm. va·kuut- 13203: edellisenä vuonna yhdessä vuodessa. V aiik- tanu.t että kol'lko 'Dll 1 ja kuoletus 5 %. 13204: ika asuntol.ien rakentamisen vähen•eminen •ei EdeHeen minä pyydän huomauttaa, että 13205: muuaM:a d}e dllu.t ythtä suuri, on Jte kuibeu- minä en ole y!l~ra.jasta puhues.sani puilmmrl 13206: kin useis:s•a kaupun;geissa ollut erittäin huo- kesk~mä.äräisesi!Jä luvuS>ta. vaan y1iraja.sta. 13207: ma:ttmv.a, ja s~~t'ä on olllut .seu.ra-ulksena, et'tä KeskimääJräises:tä iluvuS't.a puhuessa•ni minä 13208: usea.t rper1heet .ovat ~~lman omaa s.yytänsä otin tieboni sos~a.l•~ha.JQitulkS'ellta saa<lusta 13209: joutuneet ltila:a.n josta. eivät voi omin 'VOi- tila,stosta, joka näyttää, et·tä mainitsemina- 13210: min lkaihota. Kun arvostelil•amn Ylhteislkun- ni ·kuukausina lffiY'ÖnllJettyjen •1aioojen ja 13211: nan vel:voHisuuVta a·uttaa hei'tä, on otettava avustust,en ·k•esikimäärä nousee 2:2,676 mark- 13212: huomioon, ·että Y'hbeiSikunnaHa on liillelllk·oi- kaan 'ku'takin asutetta'Vaa perhettä ikoihti. 13213: nen ·Os•a .sen .ti1am•teen 1synltymisessä, j.oka Mitä sitten tulee asuntojen ylimpään sallit- 13214: on v~en:yt täihäm.. .S.e on jdMunut ·ralhan- tuun l)lin.ta-·a.la.an, niin minun, josikaan en 13215: annon aJ}enemisesta, j'Oika on vaikuttanut, dl,e vaikuute.ttu, ·dle!&o .minä -paremvi ra.- 13216: ettlä .rakennuslbeollloi.su1us !ID01honneen hinta- .kennusmes:ta•ri kuin herra ~osial]ministeri, 13217: .ta•son 1vaillit·essa ei kanna.ta. Valtio oli 'Pa- täytyy oll.a edeP•een sitlä miel:tä, että 100 13218: ·kotettu ·sota;v;uos•iilla 1as!kemaan lliimn -paljon ·neliömetrin a:JalQ.e, sopii 4 mi:ka tila,vaa 13219: ·Se1Je,Jeitä lii!'klkeeseen •j•a -p~l.a.si •sililä maan asuinJhuonetta. (EJd. HaJrokila: Ja~kol.asku.) 13220: -ra!han. .Si.i·tä on O'llrut :seurauksena -p·a,ljon Yleensä ·ei kau-pungeissa ikäybebä sen suu- 13221: muuta -pahaa. 1Siitä on ollut seurauksena T·em-pia hucmeita. E1d. Lålllg1st~ö.min l},ausun- 13222: ,mYiÖS t.äm!ä. Ja 1kun val1t:io näin suom.nai- D•On jo•bJclosta minun täytyy ·huomauttaa, 13223: sesti, ky11l.älkin -patlwsta, on ollut lillukana ai- että kun mi•elestäni täJmä asuntokysymys 13224: heuttamassa sitä tilannetta, jossa ollaan, ei oli.si lmrjattmvissa paremmin .si'ten, että 13225: ole ru~heltta väitbä'ä, ettei va:ltioll]a ohsi nämä raJba.t osoi'bettaisiin asultustoimenpi.- 13226: syy'tä tmY'ÖS ltoim'eillp~t-eisiin asian rparanta- teisiin maaseudul•la, lähdin m. m. siitä 13227: miseiffisi. että sillä lailla samalla ra.hamäärällä, jolla 13228: ITah:don 11isäJtä rvi.Jelä se.n, •että tässä ei UiJälllä kaupungissa sa:a.da:an yksi -perhe 13229: ,näJhdäiks•en.i aut·a se t~la:päinen avua, jota 5 .asutettua., sa•ataisiin asubetbua useam:pia 13230: •v.a.stailaU~seen .allll€1kirjoittaj.at ovat suunni- rp-er'heitä. Minun täytyy tässä vielä todeta, 13231: telleet, 1ruinow~taan •ti.],a.päist.en häitäasunto- että kmunistinen -puol,ue aivan vast•oin 13232: jen ·ralkentalillinen, jobka ennen ~pit!kää tuli- ·ohjel.maa.n~a ja va!lt]o,päivä.järjestysHim'!ä 13233: s1vat kelva.amattomiksi. TudHaisiin raken- o.n si·tbenkin lälhtenyt ra:kenta.ruaan tätä 13234: nu:k,siin ~01ibarsiin ikyll..lä !kiinnittää joku porv:a.ri1~ ista y~h.te·1sikun1 ba.a, mutta läiht·enyt 13235: snlllJma, mu tt•a siilh1en <ei tarvilta 5 •miljoo- vain ·v&l:i.tett.aiVast•i raikent,ama:a;n vaJllan vää- 13236: naa., niin;k•uin on eihiruoit.etltu. HaHitus on .rästä -pää•stä. 13237: ailmnnt ltoi•sta:is•eksi mrrvaama:t·tomien .meno- 13238: jen •erä,s·tä ·suoritbaa jotain til.apä:isten asun- Ed. A. a l t o: Minä lpyy!dän kannattaa ed. 13239: tojen kuntoonsaatta.miseksi. Mutta tässä Lehdon tek·em:ää e.hd.Qitusta. Ed. Ha.h in 13240: tarvitaan py.syvämpien •asunt-oien aili·aa.n- tääJl.. ä äslken pitämä itselkyHäinen muiden 13241: saamista, sena.ista toimintaa, j.oka ei vai- puutteista välin-pitämätön rust.hollarihen- 13242: kuta, ·että vuoden -p1ilästä ·QI],Jaan suunn~11e•en keä uhkwva pube sietäisi oi~eastaan hiuka-n 13243: samassa H'l·antees,sa k·uin nyt. ,pitemmän~kin vastauksen kuin vain muuta- 13244: ·M::lln•ä <ed•elilylt.äm, että lhai]]itulksen .e~hldotus ,man 1sanan, mutta me olelillme jo tottuneet 13245: pääwsiassa !tulee ihYlvtälksytyiiDsi. .silt.ä twho}.ta saamaan niin monasti 'kuuF a. 13246: Eid. M i •e m o i s: Plå s.amma grund, som .puheit.a, joissa ta1hllotaan osdttaa että yih- 13247: rdigsm. Rästllbaeika anför i ,g]n re·servation teiskunnam vehnollisuus on ainoastaan sil- 13248: ber ja.g 'nå U'n•demrlJöda ·hans törs'Lag. .J,oin uhrata •Varoja, kun ne t·ulevat maan- 13249: .vi!ljelijäin hyväJksi, mutta ei oHenikaall 13250: E1d. N i u k 'k a ne n·: Herra .sosiali.Jminis- muul:loin. Muwrloin •ei ylh1tei.Jskunna1Ha hei- 13251: t.erin 1aJusunUJon j•ohdosta mJinun täytyy dän mielestään ole minlkä·äJn:Laisia 'Velrvolli- 13252: 235 13253: ~~-- -··--·----~--- 13254: 13255: 13256: 13257: 13258: suwks]a ojentaa aubtavaa kättä, ol'koon he:rmostune.i•suudlen talki.a., 'lapset eivät voi 13259: ,puute vailkika mirukälainen hyvänsä. Minä luJooa lrukrsyjää:n lkot.onla. Äidit sanovat, että 13260: 1 13261: 13262: 13263: tahtoisin kuitenibn ed. Hahl1iQI<e huomaut- larsten koumnrkäyllliti rkleslkreytyy, rS'ill:lre he ei- 13264: taa, että .hän te!kisi hY'Vin ja koetta.isi sy- vät voi mitäJän. Krun lliildu1lila meDkitään 13265: ventyä ~elsin1kiläisiin oloihin siinä, min'kä lattiaan pinta-lllla, jossa lasketaan kuinka 13266: ver-ran 1tääHä ()ln asuntoien puutetta, ja monta ihen!keä 1malhtuu si~oon piiJMLNeren, ja 13267: siinlä ei suinilman ole suuriakaan mah'llotto- tässä tilan'teessa heidän täytyy .asua, niin 13268: muuks·ia edessä. Tarvitsee vain rhiru'kan voiko rsiM asunnobi sanaa? Mitä,sittren tulee 13269: .pistäytyä ympäri ka-upunkia liilk!kumassa nii,hin sre·ikk-oi-hin, jotlka <lllylkyäiäm :lisä'ävät 13270: ja myös tuo'l.la ·kaupungin meltsissä, niin a.suntorpuJ.aa, ylksi on se että tral.onomistajat 13271: .näkee, että t.osiaanikin arsnmtopu'la on ole- kun ne -ensin vaativat vuokralaisensa kor- 13272: massa. Mitä sitten tulee y-leillisyysveroon, jaamaan ·huon~een hyvään rkuntoorn, niin 13273: niirn ky'H·ä rminun mi-elestäni se voidaan so- vaa;Liva;t ehdo-ttomwsti, ettei .saa .p-itää a.sUik- 13274: vittaa, rpartsi :kaupuruke~hin su-ureen osaan keja ja red. Hahl, joka on tutkinut tilastoja 13275: myös maaseuduma, sil-lä ei -ole o1len'kaan ja rniin 1hyvin .nii1trä osaa ·sre!littää, myös ti·e- 13276: harvinaista, ·etkä suurmaanv.iljelij-öillä, vie- tää, kuinlka paljon asukkijäjestelmän mu- 13277: läpä keslki1wkoisililra maanvirljelijöil.läkin, . 1kaan Hrel.sinrg~ssäkiln asuu. N YJt täytyy 13278: on paljon enellllmän huoneita, kuin mitä rhe asu:klkien -itse halk'8a its:eHoon lhUione ja tämä 13279: ollenkaan itse tarvitsevat. ti-ete-nkin lisä:ä a.suntopu'laa.. l~&opm.'lheisret 13280: ei·vä•t IS•a.a rhuonreita rnylk-Y'ääm oiHen:kaa•lli vuoik- 13281: ra·ta ;praitsi j.os !kyrkenrevält. ostamaan: msak- 13282: Ed. M. rS i 11 a n pää: Kun entinen mi- keita, jorhon he reivät 'my-kene, ja •srentakia on 13283: nisteri ed. Haihl äsiken kyy·nriliisresti 'kysyi, Suviia:hdlen kasarmi :hyvä .kuvaus siitä, mi- 13284: miSJsä nwmä asunnottomat nyrt sii·s asuva•t, t.en mei!Hä a•snrtaam. Mutta se ei vielä :riitä, 13285: tott.a. kai heillä jonkirrlairnren arsunto •on, nii,n sillä toisilla on vielä huonompi asunto. Tun- 13286: en tä:tä rkysy:mystä oi1koosrtaan ~hme-tte:t'., nJen e1rään perheen, joka on asunut koko 13287: kun muistan mil.lä tava!lla sa;ma edustaja 'kesän jossain kaupungin lä.hettyviUä- en 13288: viime -huhtikuun 8 päivänä, lkun orli vuokra- muiSita a·sremaa oliko Bo:JChacka trui joku ;to-i- 13289: lain kumoaminen esi'l:lä, mitren hän silloin nen -1he asuiv,at virnttihuoneels•sa., :missä sa... 13290: esiintyi. Hän lausui näin: ,Minä ·olen sen toi sisä~än, ikun satoi u1lkona, misrsä, t.uu% rsi- 13291: verran tutkinut myös huoneenvuokratilas- sääJn, kun tuuli ul:krO'lla. Krun ralkroi .tuMa 13292: toa Helsingi1s·sä jra rmyöskin muissa kaUipun- kylmä-t yöt, .i·oll.loin siel'lä mraallla jo ohi muu- 13293: g-reissa vrerra1Jtuna arSUllit•oluvun 1isääntymi- tama a,siJe -pa\kikarsta, 'oli paikkll!St.a. myö-s si- 13294: i'{;8ll, että näyttää olervan vääjäämät5n to- sällä, voirtte rkuviitlelila., minkäla1sta IO'll tä:l- 13295: tuus se .että esimerkirk•si Hel·s·ingis-sä n;v- la :sess-a pai-kassa. asuminen. Hän on teh- 13296: k;vään on a:suklkairta väJhemmä:n huonetta nyt. k.a,ilkren voitavansa lhanlklk-iak.sren asun- 13297: korhti, rkuin lffiitä oli ennren sotaa, ja .siit:ä toa, mutta häJnelrlä ei o1e vwraa mwbaa. 13298: minä ve·därn .sen YJk•sin.krerrtaisen jro'hto-päätök- 700-800 mk kuukaudessa vlllokraa yhldes- 13299: sren, e-ttä mitään '8·rityisrtä Ihankaluutta ei tä •huoneesta, niinrkUiin on1ykyää,n vaaditaan. 13300: syn.ny -säJärnn-östelyn lop'8tettua siinä SUih- Ja niid•en, j.o,il'l;a, ei olle varara makis-aa, rniid~en 13301: tees·s·a, ett'8i huo.nre·ita oli~i !Saatavissa. .Sen- tävhrv ·ed-el,Jren pi~lrel.lä lkrelilareri•srsa ja vint- 13302: takia minä vermtt.ain t.yvn;e.J']ä m.ierl~l·lä otan tilkorntl:toreis•sa. !Suuren jroukron peTihreirtä, 13303: vastaa•n sen ti.la.nt'8en, mikä on tul01ssra." niinkuin tääUä •on mainittu, on rtäy,j;y•lllyt 13304: Nyrt tämä trila;nne on me~l'lä esillä ja minä hajaantua .si llä truva;ll~. et-tä <yiksi asuu yh- 13305: 1 13306: 13307: 13308: pyytäisin ed. H:ahlia menemään -edes Y'hd·en des-sä p.ai1ka.srSa, toin1en tois!erssa. Tämä ti- 13309: ke·rrran 'katsomaarn Su.vi1ahd;e·n kasarmiHe l-a.nne, jos-sa ny;t 1o~laa:n, ·cm ;sreuraUis juuri 13310: sitä asuntotilann1ett.a mi'kä o-n sieHä, ja niil- siitä n-o:1irtiikrusta, mitä -ed. Ha;hil o.n ajanut 13311: lä, .iotka siellä asuvat on kuitenkin .ionkun- vuo'krrasäännörs•trelyn kumoamis-e:J.!la. Ja 'kun 13312: lainren a.sunto, vaik,ka ei o1·e enempää ti 1 aa un kerran eduskrn·lllnrun n-orva.rilUine.n ren€m- 13313: hE>n:keä •kohti rkäytettävänä kuin meillä o 1isi, mistö tämän tilanteen aikaansanut, niin ()ll 13314: jos meidän pitäisi tässä huoneessa kaik:Jkien heil'lä mv-ös ve!lvollrisuus t18lhdä jotalkin ti- 13315: asua. Kuvitelkaa miltä tuntuisi, jos ei olisi lanteen a;vustamise'ksi. .S.en:tähde:n 'kanna- 13316: mitää-n muuta asuntoa. Minä ol-e·n käy-nyt tan rso-siali.d-emokr.a!llttiren va:staJ'ausreen rmu- 13317: Suvila;hd-en ·kaaarmi,l,]a. ja näJhn;vt miten troi- ka;-sta 1määrämlha;a.. 13318: set ovat eprä!toivosta joutunoot :sa~raa]:oihin 13319: 236 Tii!rlJaina 3 p. lokakuuta. 13320: 13321: Ed. T ,a; i n i o: rKun· marulaisliiton tahol- rrnin:ä ol:en iJJahmyt ja jo t.a ed. Hab1 on kan- 13322: 1 13323: 13324: 13325: ta .puhutaan maaiSedu'lla va:lllitsevista e:pä- >natt.anut, )l:äihtee siitä, että ~h>misyyden ni- 13326: kohdista, ruiin, niin pian• kuin maalaLsliiton messä niillle, joiHa tälillä :kerta a ei ole mi- 13327: 1 13328: 13329: 13330: tahoHa tehldään jDku >esitys, jonka tarkoi- :tään as:unto,a, on iha•nkilttruva asunto päänsä 13331: tuksena on maalaisköy hä1istön aseman ipäällle. Mrrt't,a sen sija.a.n vali01kunnan eh- 13332: parantaminen niin hyväksi, ettei sen tee do•tus, jota :v:asemmis'bo näytUili. kannatta- 13333: mi·eli muulttaa k.au,.punkiin, niin 1saa se v:ar- IVan, ei ;oUenilman !korjaa niid:en ·.asu'Il'to:ky- 13334: masti lläffilpimä·n :kan,na;tuiksen täältä vasem- symy,s·tä, jotka n;y;kyään ova•t asunnotto- 13335: m~stosta. Sitä ei ole teidän, tarvinnut kos- trni:a koska 1ne asunnot, joita sii.nä ta.h:dotaan 13336: kaan erpäil.lä. Mu>tta sen rpa.ra.nnuse.hdotuk- ll"ak•ent>aa, ·eivät joudu tänä sylksynä val- 13337: sen :pitäi:si taa-lkoittaa k:öyihä1lis1Jön a.seman miiksi eivätkä Sliis ne, jotka; .Suvi.lahden ka- 13338: p.a:ramt.amis,ta eiikä isäntien. 'Tä>l'lä >ke·rtaa on sa.rmissa asuvat, ni~hin pääse. 13339: kysvmys varattomien ikau1punkilaisten ase- 13340: man parantamisesta, eikä •suinkaan se sillä Ed. A a:l t.o: Minun mielestäni, jos Hei- 13341: ole autettu, mitä ll:ä:äilil'ä puhutaan maalais- ISingin \lmupungissa ollisi sellaisia a:sunnot- 13342: väestön .a.seman .pa.mntami,selsta. Tälilä iker- ttomia, jobka eci.vät kuulu Helsingin ikun- 13343: ta.a ~n lwriatta va tämä erpfukohta, joka ik·os- t.aa:n, on .siUiOin v·al:tion 1Vel'Vo11isuus niiden- 13344: kee ·kaupunki'laistyövälkeä, tois·~Ha kertaa kin talkia :a.nt,a.a avustusrruhoja, .siHä ei:vfut 13345: toivottavasti maalaisliiton ryhmän alottees- he v•oi oN:a a.swnnottomia. Mitä si·M.en tu1ee 13346: ta ryhdytään 1ky.Hin tarmok:kaisiin a1.ottei- !kunnan •puo'leen lkäänty:måseen asuntnpu- 13347: siin maalla~sköyihäiHstön hy,välksi ja niiden lassa, niin tafutoi.sin ed. Hahlille tehdä sen 13348: asunto-olojen parantamiseksi. Kyllä me an- lhuomaut.Uiksen, e.ttiä silloin kun maanomis- 13349: namme :sillle ·lämp1mätru !kannatuksen. ltada tuntee mhantal'IV'etta, han !kääntyisi 13350: oman kunta:nsa nuole.en eikä aina valtinn 13351: Ed. H :a !h 1: Min!ä: vain [y!hyest.i !huo- puoleen, niinlkuin yleensä on ollut tapana. 13352: mautan ed. M. Silla.n:pääMe, että 1se lausun- .Viime vuosina olemme saaneet monta ·ker- 13353: to, j-onka 1hän toi tääl:lä €1S~in, 'Perustui sii- >taa poh.tia, mitenikä m:aanvilj.eEjöille voi- 13354: hen, että til·asto osot·taa asuk1kaita HeJ.sin- ltoaisiin a.n'ta.a rahoja v.altion !lm:klkarosta. 13355: gi·ssä ennen ,so>taa olileen ;2,1 .huonetta kohti 13356: ja n\Yt .sodan jäll,keen 1, 7. Sii1s väUenny.s on Keskus>telu julistetaan pruät'tyneeksli. 13357: melkoinen. :Se<n IQISOtti mwös ed. Rulltin ai- 13358: van hyvin ymmärretltävi'l'lä •numerotiedoilla Puhemies: Kun a~ka on näin pit- 13359: ja niitä ei ole y;ritettykään tääHä kumota. ikälile kulunut, niin lkestkey:tet.ään istunto ja 13360: Mitä siihen tulee, 'etrt:.ä täällä ei :o[e kaupun- 'sitä jat,ketaan 'klo 7, jol\l,Oiin a,nnetaan se- 13361: gi,s•sa ik:a.:ilkiHa a•sunltloa, •niin minä jo äsken lostus keskustelusta ja toimitetaan äänes- 13362: huomautin •sen, että niisltä med:oista, mitä tyks-et. 13363: täälilä 'OIJJ tuotu esiin, ;ei .lainik1aan käy e1s~in, 13364: ovatlk·o ·ne edes Hel,s•ingin. ikuntailaisia ja on- ;Täysi-:istnnto !kesikieyt,etii:än Mo 4.30. 13365: ik:o Helisinki ve!Jv.ol.Hn;en llairt:.tamaan nirl'le 13366: asuntoja. Jos ne ovat Hel:singin, lkunlt,alai- 13367: lsia niin niiden on mentävä 'kauvungin vi- Täysi-istuntoa jatketaan 13368: lranomaisten [uo ja ilmo.itetttava, €ttä hei:ne 13369: lon laitettava asu.nto. Ei tä;mä kaurpunki '01€ :keHo 7 i. p. 13370: lniin köY'hä, ettei 1se viQi näin .iä:rj~esltää. Maa- 13371: ls€ud.ulila on sil:lä ta.valla, että j,os kunfulai- ,p u ih e m i e .s: Ensilmäises•tJä asiasta ju- 13372: IDen Joutuu puut!beeseen, niin menee ·hän vi- .}istettiin keskuSitelu a.amupäiväiltlä päatty- 13373: ll"anl()lmaå.sen luro ja lhäneHe hwnkitaan a'su,nt.o. :neelksi. Keskustelun k:uQuessa on ed. Sep- 13374: Se on oi1kea menclte1ly, eilkä •se, että. Suomen p.älä ed. Bryg1garin ~annatt.aman.a ehdot- 13375: tvarak·k·ainta ikunltaa ruverl::aa·n: avustamaan :tanut, että eduslkunta hy:väksyisi neljänn·en 13376: tvel'ottrumia11a ilmk:o !Suomen lköylhi:ä .ia rilk- N'a,stwlausee.n. KutSJUn tätä e.hidO:tusta ed. 13377: ikaita. 1Seppä!län e:hid'Otulkseksi. Etd. N.~u!klkanen ed. 13378: illaihlin lka:nna:ttamama .on ·eibJd'Ottanut, että 13379: 1Ed. N i u k k a n e n: Eräiden täällä 'ed usikmnta a·siassa ihyv'ä.ksyisi s euraa va t 13380: 1 13381: 13382: 13383: annettujen [.ausU!ntojen j·olhidlos:ila minun täy- ;ponnet: eiltä eduslkUI11ta päät:bäisi lisäyk- 13384: tyy ih U!Oima:utt.a.a, etltlä se €/hdotus, j>onka 'seksi kuiluV!an iV1Uod<en t:ulo- ja iffienoa~ioon 13385: Vrultion Muntopoliittinen toiminta. 237 13386: 13387: 13388: ry li.mä;äräisen menoarvion XI 1uvun 2 mo- va.ltioneuvosto oi:keutettaisiin j. n. e. Kut- 13389: unentin .kohtda:Ua osoittaa 5,000,000 markan ISUn tätä ehdobusta ed. Hannula,n ehrdobik- 13390: tSuuruisen määräDaJhan jaetta;vaffisi hallituk- ·seksi. Vielä .on ed. Lehto ed. A.allon kan- 13391: 'Sen .harkilnnan mukaan avustuksilla tai nattamana ehdottanut mietinrnön rhyväJksy't- 13392: melppoiko·rkoisina ll.ainoina 'kunnine rtila- rtävälksi !Sillä .muut.oks·Efl'}a, että ·ensimäisessä 13393: \I)äisten asunt•oien !kuntoonlarttarrnis:ta var- 'ponriessa 01leva :määrruraha ]mrotettaisiin 13394: lj;en niilden alueilla .o•leVJi!llle asunnottomille, r25,000,000 marka1ksi. Kutsun tätä ®do- 13395: •sekä •viimeisen ponnen: että vaJltioneuvosto tusta ed. Lehdon ehrudtukselksi. 13396: toi~eutettaisiin j. n. e. mietinnön mukaan. 13397: <Kutsun 'tätä ehdotus•ta ·e>d. lN.iukkas•en eh- iSelontako mylånneträ!äm oi::k.eakisi. 13398: dotukseksi. Ed. H.ästbaoka •ed. Miemoisin 13399: lkannllJttamwna on ehdottanut, että eduskun- P u he m i e s: Mitä äänestyikiseen tulee, 13400: cta 'näättäisi ko/Lmannen vastal.aus•een mu- ehdottaisin meneteltä väk.si siten, että ensin 13401: lka.ises.ti hylätä tämän esiltY'ksen. Nrmitän ratkaistaan määrärahaa ikOISkevat ponnet, 13402: ttätä ehdotusta •ed. HästbacJkan ehidotU:k- jolloin pannaan vastakk·a.i.n edustaja Han- 13403: ISeksi. Ed. Huiltin ed. HiiJdenheimon kan- nulan ehdotus edust.aja Seppälän ehdotusta 13404: mattaman·a on ·e'htdot•tanut, ·etllä viimeinen vastaan, voirttada ed. Lehdon ehdotusta vas- 13405: tponsi toisen va.stal•anseen mukaisesti hylät- taan, voittoaja ed. Niuk.ka.s·en ehdotusta vas- 13406: :täisiin. Nimitän ilätä .ehdO'~usta ed. Hul- taan, voittaja •mietintöä vastaan ja lopuksi 13407: 'tinin ehtdo·tulkselksi. Ed. R. Furuhjelm, ed. äänestetään voitt.aneesta ehdotuksesta ed. 13408: ·Järvisen kannatia.mana on ehtdotta.nut, et.tä Hästhaekan thylkäävää ehdotusta vastaan. 13409: IV!iimeinen ponsi saisi seuraa!Van sana,muo- Senjälkeen äänestetään anomusponnesta, 13410: don: et,tä edm1kun:ta kehottaisi hal:litusta jolloin pa.nnaan ·mietintö ed. Furuhjelmin 13411: 'ottamaan ha·rlkitba,vllJksi kysymylben y].elli- ehdotusta vRJsta.an ja. voittaja red. Hultinin 13412: ISyysveron mä.aräämi:sestä sekä kaupunki- hylkäävää ehdotusta vastaan. 13413: tlais- että maa·l·aisasunnoiU•e ja jos semmoi- 13414: men vero havaitaan <ia.rkoituk.senmukaisek- !Menettelytapa lb.y.väJksytään. 13415: ISi, a,~koinaan antaJmaa•n esityksen asiast.a 13416: edusikunnaHe. Nimitän tältä eh•dot•usta ed. 13417: 'Furuhjelmin ehdotu!kseksi. Ed. V. Han- Åänesty'kset ja päätös: 13418: mu1la, ·ed. Kaarneen lkannatta.mana on eh- 13419: tdot.tanut hyäi'kswt!t'äJVTälksi seuraa vai pmmet: •1) Äänestys ed. Seppälän ja ed. Han.nu- 13420: tettä e1duskun ta päättäisi IisäY'kseksi kulu- lan ehdotusten välillä. 13421: •Va•n vuoden !tulo- ja menoaDVioon ylimruä- Ken hyväJksyy ed. •Seppälän ehdotuksen, 13422: r:äisen menoarvion XI }ruvun 2 momentin 13423: !lmhlda:lle osottaa 60,000,000 marka.n suu- äänestää ,jaa"; jors ,·ei" voittllJa, on ed. Han- 13424: Taisen määrärahan valtion asuntop.oliittist.a ruula.n ehdotus hyväkS\Ytty. 13425: toimintaa varten vuonna 192'2; Ääne~tylksessä ovat j.aa-äänet voitolla. 13426: että tämä mä:rurära,ha olisi k'äytetuäJvä 13427: mruuten entisten verust.ei<d·en mnkaan sel- P u h e m i e •s: Eduskunta o·n siis tässä 13428: <lais~ben 'Pienasuntoden mkrentamiseksi, joi- äänestyksessä hyväksynyt ed. Seppälän eh- 13429: den lattia-pint:a-ala on 1enint:ään 100 ne'liö- dotuksen. 13430: rmetrin .s•nuruinen, :mutta e1Jtä, hinan sa.a•n- 13431: tieh:tn;en n~rikvistä rmääräa•ikaa :pidennetään 13432: 12) Äänest\Y·S ed. Lehdon ja ed. SepJlälän 13433: tma,.nmsrkuun 'Viimeis.een lJäilvää;n; 13434: etit'ä mä:ärärahasta saadaan !käyttää ehdotusten välil<Lä. 13435: :30,000,000 mm1'kkaa .tilapäisten asuntojen Ken :hyvälksyy ed. Lehdon ehdotuksen, 13436: järjes•täJmi~Efu:,si cpa.h~mlmassa hrudässä ol:e- äänestää ,jaa"; jos ,ei" voittaa, on .ed. Sep · 13437: 'Ville •a·sunnot1Jomilme; pälän ehd01tus hyväksytty. 13438: rettä valtrioneuiV'osto oilkeutettarisiin tästä 13439: ~tnäiiilrärath,a•sta käv:ttäJmään t.a,flkoi<t'lliksenmu- Äänestyksessä ovat ja.a.äänet voitolla. 13440: 'ka:isen neuiV'onantOJtoiminnan a.iilmansaami- 13441: rseksi ra!kennusa.sioois:s•a ·eni•ntä:ä·n 20,000 P u h ·e m i e s: Eduskunta on' .sii.s tässä 13442: .ma:rlkkaa: se'kä senJ•ä:likoon valiokunnan ää.nestyik.stessä \hyväiksynyt ed. Lehdon eh- 13443: rm'ä;ärärallmra ilms!kreva .viimeinen ponsi: että dotuiksen. 13444: 238 Tiistaina 3 p. lokakuuta. 13445: -------------------------- 13446: 3) Äänesty.s ed. Lehdon ja ed. Niukkasen Ken hyväksyy valti:ova.raiiJJValiokunnan 13447: ehdotuSitoo välillä. ehdotuksen, äänestää ,jaa"; jos ,ei" voit- 13448: taa, on ed. i!Iultinin ehdotus hyväksytty. 13449: :Ken hyväksyy ed. Lehdon ehdotuksen, 13450: äänestää ,jaa."; jos ,,ei" voittaa, on ed. Äänesty·ksessä anne·taan J.l2 jaa.-ääntä ja 13451: Niukk·a.sen ·ehdotus hyväksytty. 54 ei -ääntä. 13452: Ääsestyk,sessä annetaa.n W.5 Jaa.- ja 71 Puhemies: Eduskunta on siis hyväik- 13453: ei-ääntä. sy.nyt valtiovlllminvalio:kunnan ehdotuksen. 13454: P u ,h e m i e s: E.dmskun1ta on ,siis hyvä:k- Mietintö on hyväksytty. 13455: synyt tllissä äänestyksessä ed. Lehdon ehdo- Asia on loppuun 1käisitelty. 13456: tuksen. 13457: .4) Äänestys ed. Lehdon ehdotuksen ja 2) Ehdotus 13,750 000 ma~rkan suurui.s·en lisä- 13458: miJetiThnön välillä. määrärahan myöntämisestä J'laut.ateiden liik- 13459: •kuv•an kaluston lisäämiseen vuonna 1922. 13460: Ken hyväksyy valti:ova.ra.invaliokunnan 13461: ehdotuik.sen, äänestää ,jaa"; jos ,ei" voit- HaUituksen esity.~kstm n:o 312 johdosta 13462: taa, on ·ed. Lehdon ehdotus hyvälksytty. 13463: 1 Ja:adintu valtiovarainva.lioikunnan mieti.ntö 13464: n,o 3 esitellää•n a 1 IJI o a -a,, n \k ä .s i t - 13465: Äänestyksessä annetaan '1011 jaa- ja. 75 te l y y n. 13466: ei-ääntä. 13467: /Keskustelu: 13468: Puh e m i e s: Edmskunta on siis tässä 13469: äänestyms•essä hyväksynyt valiokunnan Ed. K a n k ·a r i: V al tiov·arainvali.Oikunrta 13470: mietinnön. käS<itellessään ha.llituiksen esi1tystä on vielä 13471: pienentänyt ha.Hituiksen esitystä 600,000 13472: 5) ÅJäJnesty.s ed. Häs,tibackan ehd.ot.uksesta. ma.rkkaa. Jo valiokuntaan lähetekeskus- 13473: telussa tuotiin esille seikkoja, jotka e<lellyt- 13474: Ken hyvä.ksyy valtiova.rainvaliokunnan tivät sitä, että valiokunnan olisi pitänyt 13475: ehdotuksen, äänestää ,jaa"; jos ,ei" voit- suurentaa tätä hal.lituksen esitystä. Koska 13476: taa, on ed. HästJbackan ehd·otus hyväiksytty. valiokunta .ei !kuitenkaan ole ottanut hlllo- 13477: Äänestyksessä annetaan 117 jaa- ja 54 mioon niitä ajatuksia, IIDitä silloin .ohjeek.si 13478: ei-ääThtä. esiin tuotiin, on tässä 'yhteydessä niihin 13479: uudelleen palattava.. Me tiedämme sen, että 13480: Puh e 1m i e ·s: EdUJsikunta on siis hyväk- kuluvan vuoden määrära.ha iJ.,iilk:kuva.an ka- 13481: synyt valiokunnan lffiiletinnön. luSitoon on ollut riittäimätön. Ja m-eti, kun 13482: se on tull111t lhyvälksytyiksi, n.iin on alettu 13483: 6) Äänesty.s a;nomusponrnesta mietinnön puhua rautatien ka.lust.on suur-esta puut- 13484: ja ed. FUJruhjelmin ehdotuksen :välillä. teesta, riittämättömyydestä. Myöskin sa.- 13485: maan aikaa.n, kun tälffiä riittämättömyy,s 13486: Ken hyväksyy va.ltilo·va.rainvalioikunnan rautatien Eikkuvassa kalustossa .on esiinty- 13487: ehdotuksen, äänestää ,ja.a"; jos ,ei" voit. nyt, on valtion !konepajois.sa väihennetty 13488: taa, on ed. Furuhjelmin ehdotus hyväk- työväikea~ A.inaHn viime talv•ena ·tä.mä vä- 13489: sytty. hentäminen .oli huomattarvan suuri., ja vielä 13490: Ään-e~t.yiksessä ·annetaan 120 jaa-ääntä ja suurollllpana se esiin<tyi, kun lyhennettiin 13491: 49 ei-äJäntä. työpäivää useilla työtunneilla, tunti.palk- 13492: kain pysyessä IlmitenOrin ennallaan, jotenka 13493: Puhe m· ies: Eduskunta on siis hyväk- työläisten ansiot olivat riittämättömät eli 13494: synyt tässä äänestyksessä valiokunnan . lw!htuutt01man alha·ilset. Kun tä'ffiä jatkui 13495: mietinnön. työparkoiUa, niin se on sa,amut valtion kone- 13496: pajoissa ·työskentelevien työläisten elämä.n 13497: · 7) Äänlestys anorrnns'[lonnesta: valtiov•a,- hyvin katk•era:ks:i eentähden, että heidän 13498: rainv.aliokunnan ehdotuksen ja ed. Hult.inin amsio,tul.onsa ovat oUeet ja.hkuvasti riittä- 13499: ehdotnk,sen väliUä. mättömät. Tällä kertaa tosin työpäivä on 13500: Rautateiden liiidrutVan :IDalueton lisääminen. 239 13501: 13502: 13503: muutettu takaisin sama.an, mikä se oli vii- Ed. H. M äJ iki ne n: Pyydän ikannattaa 13504: mekin vuonna, eli siis täyteen määrään, ed. Kankar~n ehdotusta. 13505: mutta edelleen työpalkat ovat alhai,set. 13506: Työläiset ovat tehneet userum:pia kertoda esi- Keskustelu julistetaan päättyneeksi. 13507: tyksiä työpalkkojen korottamisek.si, mutta 13508: tähäm ei ole otlut kai varoj-a, 'koska työläis- Puhemies: K'eskustelun kuluessa on 13509: ten ,palkankorotusesityksiin ei ole suos- ed. Kankari ,ed. Mäkisen kannattamana 13510: tuttu, Tälläkin kerralla on esillä valtion ehdottanut, että valiokunnan mietinnön 1 13511: kone:pajatyöläiste.n taholta palkan:korotus- ponnessa oleva määräraha 13,7150,000 mark- 13512: p;vyntöjä, joihin vashuks.e;ksi on al.ettu ot- kaa korotettaisiin •2:5 milj. maåaksi. 13513: taa s>elkoa siitä, miten suuret heidän järjes- Selonteko myönnetään. oitkeaO>.si. 13514: tösuhteensa ovat. 'Tässä suhteessa on mel- 13515: kein uusiintunut jotakuinkin samanlainen Äänestys ja päätös: 13516: toiJmsnpide, milkä esiin,tyi Va.rkaud'8ll teh- 13517: tailla ja Po1hjois-~Suome.s.sa sahateollisuuden ·K>en hyväksyy 'valti:ova.rainval~o>kunnran 13518: alalla. Kun palkankorotuspyynnöt eivät elhdotumsen, äänestää ,jaa"; jors ,ei" vo~t 13519: ole jo-h.tanee1t työnsei.saukseen, niin v.angit- taa, o,n e:d. Kank3Jrin ehdo.tus !hyväksytty. 13520: .iemisia ei to,sin vielä ole panrtu toime-en. 13521: Tämä tilanne näyttää verrattain vakava] ta. Å·ämestyksessä annetaa.n 1116 jaa-ääntä 13522: Si:ksi eduskunnan on myöskin kiinnitettävä ja 4>6 ei-ääntä. 13523: tähän seikkaan huomiotaan ja osotetta,va 13524: varoja, että voidaan ne työt, jotka nyt ovat P u 'he .m i e s: EdUJsikunta, on siis hyväk- 13525: kesken, teettää va.lmii'ksi, kuten valiokun- synyt va,ltiovara.inva.liokunnan mietinnön. 13526: nankin kä,sitys a.siasta on. Mwtta, >samalla 1Asia on lo~ypuun 'kärsitelty. 13527: on otettaJVa huomio<On, jo,s työläisten työ- 13528: pal,kko~a kmotetaan, niin ne veturi:t, ja vau- 13529: 3) Ehd,otullrsen liikepääoman myöntämisestä 13530: nut eivä>t tule valmiiksi valiokunn1an ehdot- valtion rikkihappo- ja supel'fosfaa.tti- 13531: tamaHa mhaerällä. <Ta ylee.nsä on tässä teht·aille 13532: maassa metalli teollisuuden alalla työttö- 13533: myyttä. T·iedämme, että tilasto osoitti sisältävän rhaUitumsen. esitrylksen n :o 2·2; joh- 13534: vuonna 19,19 yli ·2<0,000 meta.lli:t.yöläi:stä ja 1 dosta laadittu valtiovara:inva.liokunnan mie- 13535: nykyään on ehkä ·noin 11,000 työläistä me· tintö n:o 5 esitellään a' i no aan käsi t- 13536: talliteoHisuuden alalla. Siis sen teollisuu- telyyn. 13537: den alalla on :paljon' työttöiiDyyttä. Työläi- 13538: .se~t <Ovat joutun,e,et siirtymään muille aloille Purheenvuoro·a ei !haluta. 13539: ja työttömyys ulottuu sii's yksityisteukin Eduslkunta hyvrumsyy mietinnön. 13540: kone:pajoiihin. Työväkeä on tällä teollisuu- 13541: den ala.lla riittäväs;ti ,saatava.na, jotenka on Asia on lop:puun !käsitelty. 13542: hyvinkin ihel:ppoa ja jo:hdonmukaista panna 13543: valtio.n lkone:pajat tä.yteen käyntiin,, panna 4) Vuoden 1920 Vlaltiop·äiviUä },eipäämään jä- 13544: työn a.lulle yhä uusia rautatievaunuja ja tetty lakie·hdotus y,altion ja ·kunnan veroj•a 13545: mahdolEsesti vetureitakin, 1joita rauta- :kantoaj·an jäilkeen maksettaess·a suoritetta- 13546: tiemme 1kai:paavat. Tästä on lkylliksikin vasta lisäybes•tä. 13547: sanomale'hdi,s.sä pwhuttu. Kun näitä vetu- 13548: reita ja vaunuja työn ·alle asetetaan, niin !Sanotun ehi1otuksen johdosta. laadirttu 13549: se vaa>t,ii IIDyö~in lisäval"oj.a·, jotemka tämä valtiovarainvaliolkunnan mietintö n:o 4 13550: mä.äräJraha, :minkä valiokunta ehdottaa, ei esitellään mainitun lainsää.täJmisa~ian en- 13551: siinä ta:pauroseSisa l"iitä. >Vali>o~kunnan käsi- s i mä i s t ä k ä .s i t rt e l y ä varten. 13552: ty.s asiasta. vain on:kin~ ·että. työnalla ole- 13553: vat voirbaisiin IliYkyisiHä :palkoilla tänä 'Kun kukaan ei JJ.ra.lua puilmenvuoroa, ju- 13554: vuonna V·alrmirstaa. :Siiksi:pä ehdotrankirn, että list·etaan ensimäinen käsittely päättyneeksi 13555: valiolkunnan e:},dottrurnan ensi.mäisen pon- ja asia menee va1ti:opäivä,järjestyksen 57 13556: .nen luku 13,750,000 markka'a ko•l'otetaan § :n mukaisesti rs u u r e e llJ v a 1 i o k u n- 13557: 25,000,000 ma:rlkaksi. t aan. 13558: 240 TiiRtaina 3 p. lokakuuta. 13559: 13560: 5) Vuoden 1919 valtiopäiviillä lepäämään jä- Pöydällepanot: 13561: tetty ehdotus Suomen hallitusmuodoksi. 13562: :Sanottu ehdotus, josta perustuslakivalio- Esitellään ja 'Pannaan pöydälle eThSi ie- 13563: kunta on antanut lausunnon mietinnössään tuutooiJJ 13564: n :o 1, esitellään a i n o a a IJJ k ä s i t t e- 8) Vuoden 1921 v'altiopäivillä lepäämään jä- 13565: I y y n. tettyä ·ehdotusta uskonnonvapauslaiksi 13566: ,p u h e m i e 1S: Ensin salli,taan asiasta koskeva perustuslakilvaliokunl!lan mietinto 13567: lms~ustelu ja ISenJjä1keen toimitetaan lippu- n:o ,2'; 13568: äänestys la!kiedotu1k:sen hyväJksymisestä tai 13569: hyl,käämisestä; jos 2/3 annetuista äänistä 9) Ehdotuksen laiksi sosialihallituksen ja 13570: ka.nnattaa lakiehdotukis·en hyväk:symistä, on vaJltionv:aJkuutustarkastajan toimen lak- 13571: lakiehdotus valio:päiväjäJrjestyksen 60 § :n 'kauttamisesta 13572: mukaan .hyväksytty, muut,en \hylätty. l 13573: sisältävän !hallituksen esityksen johdosta 13574: Kukaan ei \halua puheenvuoroa. 13575: laadittu perust.usla:kivaliokunnan m~etintö 13576: Keskustelu julistetaan rpäättyneeksi. n:o .3; 13577: Sihteeri lukee äänestysesityksen: 10) Ehdotuksen 'laiksi vankeinhoitohallituk- 13578: Jo'k.a 'hyväJksyy puhe.enaolevan ehdotuk- sen lakkauttamisesta 13579: sen ,Suomen 'hall:i!tusmuod:O!k:si ,sellaisena, 13580: si,sältävän lhalli,tuksen esityksen johdosta 13581: kuin eduskunta on sen 1919 vuoden valtio- 13582: laadittu verustuslakiv,aliokunnan mietintö 13583: päivillä lepäämään jätettäväksi hyväksy- 13584: n:o 4; 13585: nyt, äänestää ,jaa"; joka ei sitä hyväksy, 13586: äänestää ,:ei"; j1o·s 2 /:~ annetui,sta ä;änistä on 13587: ja.a·ääniä, on ehdotus hyvärosytty, mutta 11) Ehdotuksen laiksi :apulaismoonviljelys- 13588: insinöörinvirkojen perustamisesta 13589: muuten s.e on :Jlylätty. 13590: ÄäJnestyksessä annetaan T2 jaa-ääntä ja sisältävän lha.llituksen esityksen johdosta 13591: 1.39 ei-ääntä. laadittu maatalousvaliokunnan mietintö n:o 13592: 1; 13593: Puhemies: Eduskiunt.a on siis hylän- 13594: uyt puhleenaolevan ehdotuksen. 12) ,Lausunnon lepäämään jätetystä ehdotuk- 13595: Asia Qll loppuun käsitelty. S·esta sääunöste.lyl~aiksi 13596: 13597: 6) Ehdotukset laeiksi oikeudenkäymis~aaren sisältäNä talousvalioikunnan .mietintö n:o 1; 13598: 30 luvun j~a ulos,ottolain :3 luvun 13 § :n muut- 13599: sekä 13600: tamisesta toisin kuuluviksi sekä korkeimman 13601: oikeuden jäsenten lukumäärän väHaitkais·esta 13) Ehdotu!ksen 'laiksi vakaustoimiston 13602: lisäämisestä viroista 13603: si,sältäV'ä hallituk,sen esitys n :o 34 esitel- sisältävän hallitulksen esityks'en johdosta 13604: lään ja läJhetetään rpuhem:i!esneuvoston eh- laa;dittu talousvaliokunlllan mietintö n:o 2. 13605: dotuksen muJkaisesti 1 a k i 'V a 1 i o k u n- 13606: t aan. 13607: Seuraava eduskunnan :iJstull\to on ens1 13608: 7) Ehdotuksen i}ailkSii v~altion riklkihappo- ja perjantaina kello 1 päivällä. 13609: superfos.f,aattitehtaid~en luovuttami.sesta 13610: osa~ey htiölle 13611: sisältävä lhallituiksen esitys n:o 35 esitellään Tä;y,s:i-is11mnto .pää.ttyy 1kello 8,,50 i. p. 13612: ja lähetetään .puhemiesneuvo,stou ehdotuk- 13613: sen mukaisesti v a l t :1 o v a r a i n v a 1 i o- 13614: Pöytäkirjan vakuudeksi: 13615: k unta a n. 13616: Eino J. Ahla.. 13617: 12. Perjantaina 6 p. lokakuuta 1922 13618: kello 1 päivällä. 13619: 13620: Päiväjärjestys. Siv. 13621: Pöyd.ällerpanoa varten 13622: Ilmoi tu.ksia: e,site'Bää,n: 13623: Siv. 13624: Ain1oa !käsittely: 7) .Sivisty~s,va.l,iokun:na.n mietintö 13625: ~1) Vuoden 19121 v,altiopäivillä le- n :o 1 haHituksen ~esittyikBen johdO:Sta 13626: pää;määJn jäJilet.t-y ~ehdotus us·konnon- la.iksi kasvatuslaitoksista ......... . 13627: vapauslaiksi ..................... . 244 :8) Sivis:t.ysvaJi,akunnan mietintö n :o 13628: A s i ~ru kirjat: Perustuslakiva- 2 'hrullituben esityksen j.ohdosta, joka 13629: liokuuman mietinW n:o 2; mainit;tu koskee lakia kunn~alEsten ia yiksityis- 13630: ehdotus. ten ikasvatuslaitost,en valtioavusta. . . 13631: 9) Sivistysvaliokunnan mietinrtö 13632: " 13633: t2) Vuoden 191210 vaHio.päivillä le- 13634: päfumään jä!tetty ehdotus sään:n.östely- n :o 3 'haHituk,soo e.s,ityks-en jdhdosta 13635: laiksi .......................... . lai'h:i oppiwelvo11l]suudes,ta: 1<5 rpäivä:nä 13636: A .s i lll k i T j' a :t: T!a,lousvaJiokunnam huhti:kuuta 1921 ann<e~tum lain 6 §:n 13637: mietintö ~mo 1; mainit.tu ehd·otus. muutta.mise.sta toisin kuuluviksi .... 13638: 110) Sotilas;a,siruinvaEoikunlllanl mie- " 13639: tinitä :n :o 1 vu~oden 19 211 v,a~l tio:päiv~Hä 13640: 1 13641: 13642: En:Simä]n,en !käsittely: 13643: lepäämään ljätet.y]s,tä ehdo,tuksista. 13644: ·3) Ehdotus la:ilk,si snsiaiJ.ihaHituk- aseveJ.v.olli,.suus.Ja:ilktsi ja lia:ilkBi atseve.~ 13645: sen j,a Vlaltiom_ vakuutustarkaSit,a.jan vollisuusla;in voima·mnpanemisesta ... 13646: " 13647: toinen lakikalllttamåsesta ......... . 287 1:1) Maa:talousva1iokun1n.an mietintö 13648: A s i a; k i r j a t: Perustuslakiva- n:o 121 vuoden 19'2:1 vrulltiopäivillä le- 13649: liokunnan mietirutö n:o 3·; hal1ilbuiksen pä,äJmä:ä;n j•älbeiy,n ehd10t•ukBeu, johdosta 13650: esitys n:o 19. laiksi maan ha:nklldm]sesta, asu:trustar- 13651: ~4) Ehdotus lailmsi vankeinlhoitoha,l- koituksiin ........... ; ........... . 13652: lituikse:n lakkauttrum1sesta ......... . 297 1'2) Lakivaliokunnan mietintö n:o " 13653: A s i a: k i r j a t: Perustuslakiva- 1 ha,lli:tulksen esityksen johdosta, laik- 13654: liokunnan mietinitä n:o 4; ha.llituk- si yhdistyk~sisltä .t.rummiikuun 4 päivänä 13655: sen esitys n:o 14. 19'1'9 annetun lain muuttamisesta .. 13656: :5) IDhdotus larksi a.pulaismaan- · 13) LaJki- ja: ~.rulousrva1i:okunna:n, 13657: vi]jelysinlsinöörinvinkojen: perustami- mietintö mo 1 vuoden 19120 Vtalttiorpäi- 13658: sesta ............................ . villä leuää:mään jätetyn maalaiskun- 13659: A s i .ru k i r j, a ,t: Maat.alousvalio- tain kunlnallislha:llinnlosJta kesä!kuun 15 13660: kurm,an mietintö n :o 1; haUitu'ksen päivänä 18 98 a:nneJtun asetu,'k,sen 82t 13661: 1 13662: 13663: 13664: esitys n :o 2:3. § :n muU:ttrumista koskevan ihalllituk- 13665: 16) Ehdotus lai'l{Jsi vakaustoimiston sen esityksen johdosta ........... . 13666: N) V rultiovam:invaliolmnna:n mie- 13667: " 13668: viroista ............. · ·. ·. · · ·. · · · · 13669: Asiakirjat: 'Ta.lousvaliokun- tintö n:o '6 vuod,en 191211 vru]ti.opäi- 13670: na.u mietintö n :o '2; hallituksen esi- viHä lerpäämään jätettäväksi hyväk- 13671: ty,s n:o 21. sy;tyn la;kiehdotulksen johruosta., j1oka 13672: 13673: 31 13674: 242 Perj.antaina 6 p. lokaikuuta. 13675: 13676: Siv. joten .tulen saatt-a;maan ,sen a1siano.maisen 13677: koskee eräiden Maamia;n .pitäJjässä si- hallitu!ksen järsenren tietoon. 13678: jaitsevaan Iso-IHeikkilän virka.taloon 13679: kuuluvien alueiden vaiihtrumista N aan- 13680: talin maaseuraJkunnassa sij-aitsevaan 13681: Kulta•rannan huvilatilaan . . . . . . . . . . 2918 Pä:ilväjärjestyksessä olevat asiat: 13682: 1) Vuod.en 1921 v.altiopäivHlä lepäämään 13683: jätetty 'ehdotus ,uslmnn.onvapauslaiksi, 13684: 13685: Nimeruhuudossa. imel"lkitään poissaolevilisi jos·ta perustnsla'kivalioikunta on antanut 13686: ed. Eri0h, A. Jaskari, Krukkonen ja Thune· lausunnon mietinnössä n:o 2, esitellään 13687: berg. ainoaan k.äl,sittelyyn.. 13688: 13689: P· u he mies: Ensi·n 'sa.Uitaan aS'iasta 13690: Umoirtusasi!at: keskustelu ja senjälkeen toimitetaan Ji-ppu- 13691: äänesty.s lakielhdotuksen. thyväkrs:ymisestä 13692: "N" apautusta eduskunrta;työstä .sa.a.vat sai- rtai thylkä!ämisestä. Jos Viäh~ntään 2/3 ·anne- 13693: rauden takia tämän päivän istunnosta ed. tuista ääni!stä kannattaa lakiehdotuksen 13694: '11huneberg, rvil."lkatehtävien takia rt.ämän hyväJksymistä on 'lakioodotus valtiopäJivä- 13695: kuun •6, ~äwäist.ä rl5 päiV'ään ed. Mamner- järj.estykisen 60 § :n. mukaan hyvä!ksytty, 13696: maa, hothouSia!Sia~n tälhden täJstä illasta ensi muuten. oru 1se hylätty,. 13697: ti~srtaihin ed. Ko.mu, rkunnalEsten ~tehtävien 13698: takia tälffiän ~äivän i•stunnosta ed>. A. J as- Kes·kustelu: 13699: kari, yksityisten asiain tälh.den ensi tiistain 13700: ]stunnosta ed. l;ouhelainen, oikeusa:siain lEid. R y ö m ä: HallitJUsmuodon 8 § :n 13701: tähden e111si ti~stai'111 istunno,sta. ed. Koivu- sään.nös, että ,Suomen kamsalaisel.la on oi- 13702: ranta, samoin ed. Hautamäki. keUis julkisesti ja ytksityisesti harjoittaa 13703: uskmrtoa - - - niin clll'YÖ's va;paus luo- 13704: pua ;S'iitä uskorunollisesta yhdy.sk.unnasta, 13705: johon hän !kuulun, sekä va~aus liittyä toi- 13706: Vapautus vrulio.kuuuan vaN~jäsenyydestä. seen uskonnolliseen yhdyskunlbaan", tsa;noo 13707: oikeastaan ikai'IDen, mitä tässä asia.s.sa on 13708: iP u he mies: Ed. von Wright, joka on sanotta,va. Onkin ollut ilhmeelli!stä, että 13709: vakituinen jä.sen v.ruHilova:rainvaliokunnassa, tämän ~eria.atteen hyvälkisymiruen halliim.s- 13710: pyytää vapautusta työväienasiainva1io'kun- .muotoon ·t·apalhtui ilma.n erikoist•a •huo- 13711: nan varajäse111yyde:stä. Pulhemiesneuvosto miota, mutta että periaattteen käytännölli- 13712: puoltaa anomUista. seen toteuttamiseen tähtäävä laiki sensijaan 13713: äänestettii:n lepäJämään yli vawlien ja 13714: käytettiin oilkeiston tru'holla näissä vaaleissa 13715: yhtenä vaa;likiihoituskeinona, josk,aan ei 13716: Valitsi~amiehille annetaan. toime.k.si va- siitä näytä o.Ueen. a:nlitään käytännöllistä 13717: lita vara~arsen työväenasiai111valiokunt.aan tulo,sta, mi!käli ei tulokseksi laske si!tä, että 13718: ed. von Wrightin tilalle. täihän e,dus.kuntaan on saatu lisää pappis- 13719: säätyy.n kuuluvia edustajia. 13720: 'Itse a.siassa on sanottava, ettei lkäsiteltä- 13721: väruäoleva ursk•onnonvapauslaJki vastaa. täy- 13722: 1Ed. Långströmin välikysymys kansalais- dell~sesti ·&itä periruatetta, joruka mainittu 13723: vapauksien turva.allllisesta. ha.llitusmuodon säån.nös .sisältää. iSe nim. 13724: ei pidä ainoana ja yik:Jsinomaisena päämää- 13725: P u ih e m i re s: Ulkopuolella päiväJärjes- ramruan järjestää ikansalaisiUe vapaut.ta 13726: tyksen ilmoitetaan, että .ed. Långströmin vakaumuksensa mukaan kuulua tai olla 13727: vä:liikysymylkseen joka viime istun.nos:sa kunlumatta johonkin ustkonnoUirseen yh- 13728: pan.t.ii.n •pöydälle on yhtynyt ;2;2 edustajaa, dys:kumtaan, v.arun tryhtyy m. m. tiärj.erstele- 13729: 243 13730: 13731: mään kahden lakiehdotuksessa etuoi'keu- nyt käsrite1tävänäoleva laki .sen !{}Uuttool- 13732: tettuun asemaan asetetun valt~okinkon, 'lisuuiksista ihuol~matt.a.. ISe nim. joka ta- 13733: eva,nkel}s-luterila]sen Jri:rlkon ja kreikkalais- pauksessa :merkitsee suurta. edlistysaskelta 13734: katolilaisen ~~rkon, sisäisiä verotusoloja nykyisii'n oloihin nälhden. 'Tässä .mielessä 13735: pa.kottaen näilhin kirtkkoi'hin kuulumatto- kannatti sosriwlidemokraattinen eduskunta- 13736: miakin Umnsala]sia eräissä tapauksissa l'J'Ihmä, ko:et~ttuaan ensin turl'lhaanr saada Ja- 13737: mruk.sa.maan niille veroa. 'Tämä k,oM,a on 'kiim eräitä rpairanlliiL'ksia., rviime eduskun- 13738: lakiehdotuiksessa ilmeisesti mainittuja :kirk- nassa tälmäm lain ihyvälksymi,stä ja tulee nyt 13739: koga. suosiva ja niihin kir!kiko~hin kuulu- teilmmään ,samoin. Kwtsoisinlkin nykyiselle 13740: mattomia kams,alaisia sortava ja us:konnon- eduskunnalle anrsioksi, jos se vielä yksi- 13741: va;pausperiaatteen ,kanssa riistiriidassa oleva mieHsemmin lkuin viime eduskunta yhtyisi 13742: säiännös. Päi,nv'a'staisessa mielessä on us- kamnatrtamaa.n n·yt. ikäsiteltävänäoleva,a us- 13743: konnonva,pa'UJslakiehdotUJksen :10 § :.ssä lsään- konnonva.pauslakia .ia sillä. tavalla saattaisi 13744: nös, että evan:kelis-luteri,lainen kirrklko on hallitusmuodo·n 8 § :n aina;kin pääpiirtei,s- 13745: pakotettu otta.maa,n hautausma:i!hinsa va,s- sään voimaan. 13746: taan sellaisten ka.nsala•isten, jotka :eivät ole 13747: kuuluneet kinkkoon, ruumiita, vaikka:kin Ed. E rS t l a n {!J e ·r: Då förevamnde lag- 13748: tämäkin asia oliJsi ollut järjestettäJvis:sä förslag röstades a:tt vila över nyva.len, fat- 13749: toista tietä eikä ole ml!ssään yhteydes- tades debta enligt L. 0. n:ormala ooh fullt 13750: sä uskonnQinva·pausperiaatteen järjestelyn beil'ättigade ~beslut i sylfte att bereda råd~ 13751: kanssa. ISamaHa ta:va.lla tämän uslko·nno.n- rum för ytterligare ävervägande och rpröv- 13752: vapauslain 11 § :,s,sä rajoitetaan eräitten ning av lags,tiftnin~g:siåt.g-är;den samt därmed 13753: kirkkokuntien kirkollista tapaa järjestää följa.nde möjligihet tiJl rOipinionsbildni~g i 13754: munkki- ja nunna.]mmtia, jo,skaan ei tämä samband me~d de stundande valen. Olika 13755: saannös tietä:ä.k.seni käytänn'ö:slsä mitä;än förlhoppuingar anlkmötos säkerligen tiU detta 13756: merkinne. V astaavanJai.sia seikkoja, esiin- uppsi]wv. Somliga horppa.des väl a.tt det 13757: tyy tässä useitakin. !Samoin: n~ee _itse begynnande mo,tståmdet mot lagens anrta- 13758: usk10nnonvap.auspefi.a:atrl:oolle v1era1ta slvu- gande ,s(kulle finnra uttryck i den nya riks- 13759: vaiJkutteita siinä, ·että on tehty uskonnol- da:gen ända därh~., att fö11slaget kunde' 13760: lisesta y:hdyskunna.sta er.oa,minen tarpeetto- bringas att 'falla. Arnid:ra hade Irämst- lagt 13761: man mutkikkawksi ja &oon oikeutettu ikä- mäirke rt]ll rpla.nen på genomförande·, i sa,m- 13762: raja a.s'etettu niin korlkealksi, että eräå:s:sä ta- band :med I'Ieli,gionsfrihetslagen ooh så att 13763: 1 13764: 13765: 13766: 13767: 13768: pauksissa voi ooutua ma:ksalillaan kirkolle sä.g,a, under dess täckllllantel, av en s. k. 13769: veroa, ilma,n että voi: siitä erota, vaikka momlundervisning i \folkskolorna, en plam, 13770: twhtoisi. On nim. rusianlaita. sellainren, että viiken då inom reg-ering-en ·och dess parti,er 13771: veronmaiksu kir1koUe alkaa ,116 'VlUJOden idässä, samt hos vänsiJern tför.efann'S. De elillotsåg·D' 13772: mutta e~roon oikeutettaisiin va,sta '18 vuo- därför att uprps:kovet silmlle hringa derr 13773: den ijässä. Kun täitä asiaa aikanaan käsi- inom ,sallllhället ;på så många håll förefinlt- 13774: teltiin uskonnonvapauskomiteassa, nii,n m. liga. mrssirr-on och a:vrvogheten häremot tili 13775: m. sen eräs däsen~, rrovasti lMalmivaara vai- samli.ng och uttry<lk. Tydli:ga teeken had~ 13776: naja, kan~atti J.5-:vuoden ~ikää. härtill redan 'förspro:rts och ,det behövde& 13777: iKailkesta näikyy, että usk,onrumvarpans- blott ,någon tid att ,låta denna. opinion 13778: lakia säädettäessä on lähdretty :siltä lkatsan- samla rsig i:för atiJ dess rätta st}"'''ka skulle· 13779: tolkannalta, että vrultio on sidottu kahteen framträda. I ,sijälva vell"kret syn~s det lllig· 13780: aikaisemmin lllainittuun kirikko!kuntaan eli att just i d,e,tta rsenare hänsoonde d'et för- 13781: siits pitää ni[tä valtiokirkon asemassa. nämsta ändnmålet ~med lagen;s lförkla.rande· 13782: Asian ratka~suUe olisikin ollut onnellisem- för rvilande hall' upvnåtts. Det ha.r, tror 13783: paa., että ol~si sa.malla lrertaa tai [J.airemmin jag, redan visat sig :huruso,m den })lan, vii- 13784: ennen ffi.tä ratkaistu n. :s. valtion ja; ikirkon ken arv.slöjats, att näJmli~en uimyttja reli- 13785: erokysylllly.s ~myönteiseen suuntaan. Mutta ginnsfrrihertsla.gen:s antaga:n,d,e tili genmnfö- 13786: kun ei tätä ratk·aisua kuitenkaan ole ollut ra,nd,e av ohligatorisik rmoralundervirsnin;g i 13787: olemassa, vaan on se ·päi•nva.stoin näy1Jtänyt folksikalan numera ikan anses !hava mirsslYic- 13788: voivan lyklkäytyä hyvilllkin ;pitkälle, on :kats. Däri·g-enom lfår ma.n vä'l )hnppa.s a.tt 13789: näyttäruyt olevan välttämätöntä hy,väksyä ett av den i stöd av rirk,srdag.svalen år 19;19; 13790: 244 P·erj.antaina 6 .p. lokallmuta. 13791: 13792: fullföUd·a center-väm:ster politikens mest ningen antaget och erkänt, eUer dock ick.e 13793: o:sympatiåa strävarH]en har förr1fallit. me,c1Jför ~de våJdor 1man måhända befa!l1ar. 13794: HiUiruvida emeUertid ön1skni•ngsmålet att Denna lagstilftrrirug är, ~såsom i så många 13795: även för.sla,get tilll relicgionsfrihetslag nu faU, dä.r stat.smrukten tf.ramträder reglerande 13796: e:fter nyvalen skulle få fömfalla ikan kom · på andliga områJd1en, den är, ·Säger jag, i 13797: ma akt 1förver!kligas, fur däDe~mot tvivel un- myeket ihög grad blntt 1en 'form, .va,rs iune- 13798: denkastat. Ioke heller .synes mig y.J1kan- håll bestämmes :ruv den alllda., som genO'ffi- 13799: dena härpå kunma i alla av•seenden g.odkän- trän.ger ,s·rnmlhäUet nc:h uppbär detta. O(lh 13800: nas, ehnru jag till fullo föi,står de:m. Det så bö:r det oclk vara, Min öv.ertygelse äJr 13801: är väl ·sarut, att lag1förslaget UlpflW~sar flere också dä.rlför, att, sedarr denna religionsfri- 13802: sta.dganden av betäJnOdig art utöver dess 8 hetslag tillk01mmit, •som .medg~ve.r och or:d- 13803: § angåJende religionsunderv:isningen, vilken na,r den frihet mediborgaren bör 11å det 13804: också i annat 'hänseende än det jag här religi:ösa Olmri'l>d•et åtnjuta, skall å ena sida,n 13805: ovan a,ngivit är otiltfredsställande.. Exem- d.en aN venkligoa. lförhållandena stnndom 13806: pe1vis 6 § 1 mom, in'Ilehåller •en avvikelse nog föga .motiverade lkänslan av iförtryck 13807: från .religinn:sfri:hetens eg~en grundJsah, dJå oc:h ivå.ng gwa .vika, medan å andra sid,run 13808: förälda-a.r, d•ärlför att de .själva eti •t.illhöra d·en evangelisk-.lu:truerSJka kyrkan iffied det 13809: något religionssamfund, äl'O ltörh~ndrade att stöd den alltjämt hos follket eger skall 13810: låtla sina bar.n däri kvaJJstå. Vida.re har i finnJa sig ha.v,a ·en lika !fast grund som förr 13811: 1.2 § införts en \})estämmelse, ·som ur juri- för sitt fortlbes•tånd oclh 'lller sRJmlade och 13812: disk sylllpunkt sedd svårligen kan godkän- frigj.o11da k•rrufter lför .sin lhistmiska uppgi.ft 13813: na•s, nämlig.en att från jo1,d utgående skatt i ·detta land. 13814: till kyrikan göres ·beroend:e av, om ägaren 13815: hör til.l eller icke tillhör ikylilwsamfund. Ed. 1Mi a. n n e r m a a: Suomessa on us- 13816: D!Lremot lkan det ant·eelkna.s, att lag1försla- konva,pausasia meilillyt eteen.päin 11aljon hi- 13817: get icke har tagi!t .ställning till den viktiga taallllmin !kuin mones•sa .muussa sivistys- 13818: frågan, om personer, viloka stå utanlför varje maassa. Siihen on epäilemättä luon- 13819: religionssrumfulli(L, .skola gå fria från en s. k. nollinen •syyn·sä. Kansa jotel1kin ko- 13820: kultmslkatt till struten. Denna ifråga ble.ve, knnaisuu:d:essa·run :oru '1mmna.ttanut eva:n- 13821: äiven o.m lag·en antoges, alltjälmt Ö'Ppen för kelis-·luteril:ai,sta: us.kon- JOI elämänkat- 13822: ny lagstiiftning, därest ibehorv dä.rav anses somust.a, J•a niin 1on varsin myöh:ään 13823: Viara förha,ndlen. va.sta tuHut suuremma,ssa. määrrusS!ä tun- 13824: Äwm •andra ·vägand•e omständigheter än nettavaksi t.a;rve ;hanikkia 'liikunta-alaa 13825: dem jag 1här antytt kunna åberopas och tälhän tunnustukseen kuu1umattomain us- 13826: ha.va •å.berova ts lfö•r a•tt lagförslaget nu finge konnolliselle v•akanmnkseUe. 13827: läJmll'lvs ·därhän. Likväl iffiåste ja.g för min Kuit,enkin on Iwhitys selrvästi jo arkoja 13828: del hålla :före, a.tt andma saMönhållanden ollut :kulkemassa uskonnon!Va'P'autta koh- 13829: dock tala för ·dess an•tagande. Redan då den. 'Kun kiriklkolain sijaan, joika 1·600-lu- 13830: det var undJer debwtt, huruvi•da lagen skuUe vulta .saakka oli ollut vo~mas,sa, jo 1800- 13831: förklaras vila,nde eller idke, yt~tra.de 'tiag, luvu.n aLkUlpuolell.a al;ert;tiin toi,voa uutta, 13832: ,att ma.n, IVägle.dd av ik.änBla.n. för den djupt oli ylhtenä •syyonä se, että wivottiin .näissä- 13833: ingripande betydelse de av •re.ligionsf,rihcls- kin kohderu :v<rupaampiin oloihin tulemista. 13834: lagen berörda ,f.rågorna hava, icke aUtid ibe- Kun sitten nykyinen ki:illrikola:ki ·1870 tuli 13835: a:kta t 'hu.rusom de sto:ra. g~runrusa tserna redan voimaa·n, o.n 1S<e jo •periaatteessa uslkon- 13836: i oc:h med reg·ering·sformens antaga,nde a,v- vrupaud·en pohjalla. Se tuntee säännöksis- 13837: gjorts, medan nu föreliggande la,g~för.slag sänsä :muitten uskonroollist•en ;yhdyskuntain 13838: väsentligen avse.r att utgöra en av stadg.an- olemassaolon evankelis-luterilaisen kirlkon 13839: den!l! i •regeringslfo11men betinga;d närmare rinnailla ja iffiyöntää vuolesotaan ·si:irrtymisei). 13840: la:gst.~ftni.ng". Detta förhållarude att R. F. niihin. 13841: krälver ,f.ör tillällliPningen av dess g1runclsa t- 18189 saatiin en.simäinen se~kka.11eräi.nen 13842: ser en 11eligionsfrilhetsla,g, :det utgör lför mig eriuskolaisla,ki, tS.en nodalla on tultu toi· 13843: anl·ed·ning att nu go:dlkänna .denna h.g, då meen siitä .saa;kka, mutta yhä enemmän on 13844: den tro1Js sina ·stom betänkligheter antingen t•ullut tuntuv.aksi tariVe, •saad<a eva~elis 13845: betingas &V vad s01m redan är iJ statsförbtt- luteri.laisesta kiDkosta siirtyä ei ainoasta!l'n 13846: Uskonnonrva1pa uslalki. 245 13847: 13848: 13849: toiseen uskonto:kuntaaru vaan myös ws,]wruto- tysti myönrue,ttävä, että tässä ei ole kysy- 13850: kuntain ulkovuoleUe. mys suuresta periaatteelli!S•eSota ko,hdasta, 13851: Luterilainen kirik:ko puolestaa.n ei kehi- mutta kuitenkin e:väilemätrtä kohdasta, 13852: tystä tähän suuntaan ole vastusta,uut. Kun jolla kä,ytä.n,nössä on huomattava merkitys. 13853: 190•6 as·eteUiiru en•srmä,~nen uslkonnonva- Jos mieli tolleUa .puhua uskonvavaudesta 13854: pauskomitea, tapahtui s.e ,maan tuomiokapi- siinä mielessä, että y1ksilön ,g.yrvin uskonnol- 13855: tulien alotteesta. .Ja kirkolliskokous 1908 linen tarve rja vakaumus saa oi'keutensa, 13856: antoi ·puol•esta.aru suostumuksensa täydel- nrin on ratkaisu tehtävä myös siiJmn mää- 13857: li,selle uskonv3Jpaul1elle, joka tekee mailldol- raan :versonalliselksi, että m. lffi. syr,jä,stä 13858: liJs·e!ksi siir-tymisen joko toiseen uskonnol- tulevat agi,ta.too.riset va:iikutukset, joita tällä 13859: liseen yhdystknntaan, tai kai:kki'Elln uskon- alalla suinkaan ei rpuutu, ·eivM päälse hen- 13860: nlolliste·n yhdyskuntien ulkovuoleUe ja te- kilö1mhtairsta sisäistä ratkaisua sy;rjäyttä- 13861: kee ,myös uskonnollisille Y'hdysik.unnille maan. Kokelffiuiksen nojalla, jolm jo on 13862: ma1hdol.lise1ksi vavaan uskonnon lharjoirtuk- saa:tu 'eriuskolaislain voilmassa ·olles·sa, olen 13863: sen. Että ·3Jsia senjälkeen on kuitenkin puolesrtani sitä mieHä, että to,dellinen us- 13864: niinkin ka~u~w vi~pynyt, 'kuin viipy.nyt on, kon:vapaus, tod•ellinen 'he,nkilökohtainen 13865: on riippunut •erikoisista oloistamrrne. Niin ratkaisu, 'Pa,r:haiten tulisi toteutetuksi, jos 13866: kauan kuin Suomi oli yihdistetty,nä Venä- uslkonnon.va~pauslaissa olisi uudistettu il- 13867: jä.äJn, ei 'kansa·neduskunnalla tunnetusti ol- moitus ,säädettynä, niinkuin haUituksen 13868: lut aloteoikeutta perustuslalkia kmkervissa esitylksessä on. 13869: asioissa, ja kun ei iha:lli<tuk,sen taholta tästä Puutteell1suutena on myös .pidettävä 6 13870: asirasta ·esitystä tullut, täJytyi asian jäädä. § :ssä sitä, ettei ole, niinkuin oli hallituiksen 13871: Oli luonn,ollista., että se !heräsi e.loon ikohta, esitryk,g.essä, tSää·nnöstä, jonka lffiukaan van- 13872: kun er·o V'enäJjästä oli talJahtunut. Senjäl- 'hemmat, v·aik!ka: reivärt itse kuulu uskon- 13873: keen on uusi uskonrvapauskomitea, joka on nolliseen yihdyskuntaan, voivat kuitenkin 13874: pääasial.lises·ti mkenta,nut 1906 asete,tun. ko- pyytää lapsensa sellaiseen otettavaksi. 13875: mitean laskemille pe.rusteille, toimittanut Mirrukätähden oiJkeastaan on syy tässä asi- 13876: tehtävänsä. Yleinen ikir:kolli,sikolkous ·on assa ra,joitta.a v:anhempa;in v.3Jpautta? 13877: taasen 1918 asettunut, .samoi,nkuin äsiken- On jo ed,ellisessä lausunnossa vii,tattu 13878: mainilttu kir.kollisko1kous, yleisen usilmnva- lain 8 ,§ :ääru, j-dka säännöstelee uskonnol- 13879: pand·elll ·P·O'hja.lle. lisesta yhdys1kunnasta erunneiden tai myö·S 13880: Kun ·eduslkunta puol•estaan on hyväk,s,y- muissa uslko·nnollisissa yhdys:kunnissa, kuin 13881: nyt .l.epäälmääru uskon:vapausla.in, ja sen evankeE·s-.lutrerila~ses.sa, olevien lasten us- 13882: koihtalo tänä päivänä on ratkaistava, niin, konnollista orpetus,ta.. 'Tämä on ·epäilemättä 13883: mitä mieltä lieneebn yksityislkohdissa ~m yhdinkohtia kako tässä asiayhteydessä. 13884: hn ednst·aja, ·Se on lffiielesrtäni sehää, että Viirmeinen ,kiruwlliskokous on laususut tä- 13885: uSikonvapaus o·n tähän maahan tuleva, ja se hän nälhden sen 'P·er:usteen, 'että .oli-si siitä 13886: tarvitaan 'Pian.. Näin ollen :on vaikavasti pidettävä 'huolta, ettei lapsi jää ilman vas- 13887: :harlkitt.ava, ovatko ne ,puut:t.eeHisuu·d,et., taavaa opetusta, joskin se vanhemman tai 13888: jotika. nyt le.päälmään jätetyssä uskonva- holhoojan pyynnöstä ·pääsee ,koulu.ss•a an- 13889: pauslaissa ovat, sitä laa'tua, että ne eivät neti:ava,sta ·nsikom1onope'tuksesta. Lepää- 13890: tee mllihdolliseksi, katsoen kansan yleisen maan jätetys:sä laisSia ei ole siitä 13891: uskonmollisen kehityksen ka1nnalta, tä:män .säännö,stä:. 'Tietysti 'On mui1st.ett.ava, että 13892: lain 1hyväiksymis.tä. ·edusku·nnaHt\J on paraikaa valiokunt.a- 13893: H~irtän silrmäyiksen näilhin rpuutiJee.lli,suuk- käs·i,tlte>ly.n .a.la-istma. ihaliJituksen esitys 13894: siion, joihin jo muutamiin on ed!el:lis.1ssä lau- ka:nsakoulujen järje,stysmuollon perus- 13895: sunll'Oissa, viita.tiu. Seuraan lepääJmään, jä- t.eista. On :ma•hdollistoa, että sen 1ain 13896: tetyn lain pykälädärjestystä. yM.eyde1ssä nyt plliheemm.oleva a·sia tu- 13897: 5 § :s,sä ~sää,detääln, kuinika ero uskonnol- lee jJä,rje.stetylksi; e;hlk>ä ty.ydy:t:tä västikin. 13898: lisesta yhCLys1k unnasta on ·tapaih•tuva.. Esi- Joka ta1pauksessa se asia on. vielä kesken- 13899: t;y1ksessä, j.onka hallitus antoi, oli eihdo.tettu eräinen, ja tämän lain yihtey,dessä ·ei lffiuuta 13900: henikilöikohtainen uudistettu ilmoitus reron voi, kuin alle1viivata, että n:yrt lepäämään 13901: ta,pa:htuess:a. Le~pääJmään jätety~s1sä laki- jä:te,t.yssä lakie~d'otuksessa. tämä asia jää 13902: ehdotuksessa on vain yksi ilmoitus. Oru tie- var,sin :puutt.eeo1Ji,sesti jlLrjestd.yksi. On nyt 13903: 246 P.erj.antaina ,6, ,p. lok~wkuuta. 13904: ------------------ 13905: 13906: kuitenkin kristillisen us'konnon ja elämän· jonka mulkaan lffiaatiloilta. suoritettavat 13907: katsomuksen vai.Jkutus kansojen, myöskin maksut selbi1sina, 'kuin ne tähän asti ovat 13908: meidän kansamme vaiheisiin sen arvoinen oUeet, tulevat lruk!kaa.maan. Kysymys näi- 13909: asia, että jotakin orpetusta, olkoon vaikka d<en ma!ksu;ien ,suorittamisesta koskee siis 13910: tiedol'hsta, tallä ahJJlla maan kouluissa. tar- vain sitä a~kaa., jona jotkut nykyiset viran- 13911: vitaan, ja että eivä:t rue, jotka jäävät muu- haltij<at, enll!enkuin uusi pa.piston palk- 13912: ten ulkopuolelle uskonnollisten yhdyskun- :kauslaki tulee heitä: koskemaan, ovat vi- 13913: tien:, 'kun kermn kouluo,petusta saavat, saa roissaan tai kunn'es he ovat sopimuksen' 13914: jäädä ilman heille soveltUJVaa tällaista ope- kautta siirtyneet uud,en lain piiriin. Nyt 13915: tusta. voi sanoa 'kylläkin, että sellaisena yli- 13916: 10 § :ssä :kosketellaan hautauSimaakysy- menotkautena voi tällaisella säännöksellä 13917: mystä, ja siinä on ,säännös, että ikun evan- myös olla merkitYJksensä, ja aivan totta 13918: k,elis-luterilaiseen kirkkoon kuulumaton on, ~että siinä on joku muodottomuus, €tbä 13919: henkilö 'kiu:olee, eikä häntä varten muuta marutiloilta suoritettavat maksut, olkoot 13920: hautasijaa ole saatavissa, haudattako·on sitten vaikka väliai,kaisestikin, tulevat 13921: ~hänet evan'kelis-~Tut,erilruisen seurakunnan riirppuviksi maatilanomistajan uskonnolli- 13922: hautaus:maa.han. Nyt epäilemä!ttä on tässä sesta vrukarumulksesta. Mutta. kuten sa- 13923: kysymyksessä asia ja. ala, josta suinikaan nottu, täUe asian puolelle en puolestani 13924: ei erimielisyY'ksiä tarvitse nostatha. Hau- tahdo erikoi1sta merkitystä panma. 13925: tausmaassa nyt kuitenkin tunnustuksesta 'Siitten on hallitwksen esitY'k.seen, sen 312 13926: huolimatta ihmiset leväilkööt rauhassa. § :ään, sisältynyt säänrrö~s siitä, eMä vis- 13927: Epäilemättä tulee niin olemaan edeskin- seiUä koihdiHa u&konnonvrupauslaissa tu- . 13928: päin, kuin on ollut tä:hänkin saakka, että liJs.i olla perustuslain voima, ,niin1kuin vas- 13929: luterilais'et seurakunnat eiväit ki,ellä sijaa taavilla säädöksillä on ollut tähänkin 13930: hautausmaissa myöskään luterilais:een kirk- saakka. Mi,elestäni se olisi täysin :paikal- 13931: koon tkuulumattoma1ta. Aina ne ovat hau- laa.n, sillä tässä on kysymyiksessä ~siihen 13932: datut yhteiseen hautausmaahan. Mutta ·on mä1ärään yhtää:ltä tärkeät da toisaalta a.r- 13933: tädeUa lainsäädän,töerehdys., jos tätä kos· kal uontoiset wsiat, että p'eruskohdilla näissä 13934: keva säännös tulee usikonnonvapauslakiin, täydellä syyllä trurvitsisi olla perustuslain 13935: siis yleiseen laJkiin. Luterilaiset hautaus- luonne, eräillä lkoihdilla yli senikin, mitä 13936: maat ovrut luterilaisten seurakuntien omai- halliilusmuodossa säädetään. 13937: suutta. Niiden !käyttämisestä s.äätää kirk- Hallitukisen esitystä seurrusi vielä eri- 13938: kola,ki, ja sen säätämisestä on oma järjes- näisiä pienempiä lakiehdotlliksia kohdissa, 13939: tyksensä. Aivan yhtä vä!hällä oikeudella jotka ovat yhteyd'essä uskonnonvapauden 13940: kuin voitaisiin säätää yleis essä lruissa va~k 13941: 1 13942: kanssa. Vii,ttaan tässä erityi,sesti lakiin 13943: k.apa tevankelis~luterilaisten 'kirkkoj:en käyt- maa,n ev,anikel,is~-iluteril,aisten ja 1ueikkalais- 13944: täimisestä tarkoituksiin, jotJka ovrut niille kattdlil aisten .seura,kunrt:ain ,a.vustamisesta 13945: vieraat, voidaan säätää yleisessä laissa näi- yleisillä varoilla erinäisissä tapauksissa.. 13946: den hautausmaidlen käyttämisestä. On Sitä hskeviHa säännölksillä oli hallituksen 13947: valitetta:vaa, 'että huolimatta viime lkirkol- esityksessä yliJmeno<tolmenrpiteiden luonne 13948: lis:kokouksen asiasb tekemästä huomau- ja puolestani ·olen sitä mieltä, että ylimeno- 13949: tuksesta, hallituksen esitykseen on päässyt to]menpiteenä sellainen avustus olisi yih- 13950: pu\iahtamaan tämä, en voi muuten sanoa, täältä oi!k,eutettu, toisa,alta toiV1ottava. 13951: kuin erehdys, ei.tkä sen ~pitäisi tulla sellai- Ovatko nämä lakiehdotruksen rpuutteet kat- 13952: senaan täJhän la1kiin. Tämä, vielä loorran sottawat siikisi .painaviksi, että on nyt ehdo- 13953: sa.nottuna, ei ,siitä syystä, että tällä alalla tettruva tämän lain hylkäämis.tä, kun ti- 13954: tarvitsisi jännitystä syntyä; mutta lailli- lanne on s-ellainen, ettei voi ryhtyä sitä 13955: nen järjestys pitäisi kuitenkin lainsäädän· korjailemaan, vaan se on muuttamattoma.na 13956: nössä tulla nouda,tetulk:si. joko hyväksyttävä tai hylättävä? Jos olisi 13957: Ed. Estlall!der jo koskettel~ 1:2: § :ssä ole- ·kysy!mys sellaisesta asia.yhteydBIStä, et.tä 13958: via säädöksiä, mitä tulee ma•ksuihin maa- vaatisi <pitkän ajan uuden esity.ksen saa- 13959: tiloilta. En· puolestani tälle ,kohdalle ta:h- minen da sen läpivieminen, niin myönnän, 13960: toisi v,ar.sin, ihnoma~ttav~a.a merkitystä panna. että ei pit1kiin aikoihin loornaasti tässä 13961: On jo voimassa uusi papiston palffikauslaki, as.iayhteydeissä 'tahtoisi mennä. Kuiten- 13962: U skonll•Oll!V,a;p.a.u,sl,a~i. 247 13963: ------------------------------------- 13964: kin O·n niin, että jos eduskunta tahtoisi yihd,yskuntana, joihonka ei 1kuulu mitään 13965: hylätä nyt le~päämäälll jätetyn la.kiehdotuk- muita kuin niitä, jotka varsinaisesti, mää- 13966: sen ja pyy,tää hallitukselta uuden, joka rätysti ovat uolkon ~Oihjalla. Ja jos tältä 13967: olisi pääasiassa senmukainen, 1kuin ihalli- kannalta katsellaan kirkkoa, niinkuin lah- 13968: tlllksen viimeinen esitys, otta>en eräiSisä jo kollisissa .piire1ssä on aina ollUit taipu- 13969: 'huomwu,tetuissa lk:o:hdis·sa va,rteen lkirkollis- musta katsoa, ·niw ,silloin a,sia luonnolli- 13970: koikou'k,sen lausunruot, niin voisivat j·o näJmä sesti myöskin on selvä. Uskonnonvrupaus 13971: .valtiopäivät saa.da uuden es~ty'ksen rusiassa. silloin on aivan kuin luonnostaan tuLeva. 13972: Kun on kysymys perustavasta lainsäädän- Mutta meidän luterilainen kirkkomme 'on 13973: nöstä, 'kansan elämään niin sisäis•es,ti ja Luther'ista rulk.aen pitänyt kirkkoa myös- 13974: syväJsti ja monessa !kohden ratkaisevasti kin ikas·vatusla.itoksoena. Se on .pitänyt sitä 13975: koskevalla alalla. ,kuin tässä ·n,yt. on, 'niin laitoksena, jolla on !kasvattava merkityk- 13976: olisi vali,tettavaa, jos monet huomattavat sensä ja \kasvattava .tehtäJvänsä 1kokonaisen 13977: puutteelli,sun<1et jäisivät lrukiin. Ja kun ka,n:saknnna.n •elämään. Ja jos :katselee 13978: niin 11ian olisi ma~dollisuus saada uusi Suomen luterilaista kirkkoa, niin: ei voi 13979: esitys, olen IJUolestanrii sitä IIDieltä, jonika kukaan kieltää sitä, etteikö Suomen -luteri- 13980: vastalauseessa rpeirustus lakiva.liokunruass·a lainen 1ki,rkko ole tässä maassa ollut voi- 13981: olen ilmoittanut, että e\hdotan tämän lain makas :kamsan kasvattaja, •etteikö se ole 13982: nyri; hyläMäväksi, mutta saiillalla ll'YYdettä- jättänyt tähän asti syvempiä jälkiä \kuin 13983: väiksi uutta. esitystä ISIUUntaan, josta olen mi:kään muu kasvatuslaitos meidän .kan- 13984: maininn'll't ja ma,hdollisimman J>ian. samme ~elämään. Ja jos lmtseleiDJIDe sitä, 13985: Joka tapauk,sessa: joskin tämä lruki, mikä mitä kirkko ny:kyään vielä toimii, niin 13986: nyt on lepäämään jäitetty, tul,ee ·eduskun- sittelllkin, sanottakoon siitä IIDitä ta·hansa, 13987: nassa ihyväJksy,tyiksi, niin luterilainen on tämä kirkon !kasvattava merkitys tun- 13988: 'ki·flkko puolestaan siltä lailla tulee toimeen, tuva. iSe on sittenkin se la~tos, joka tä- 13989: eikä krilstilHsyyttä tässä maassa se laki män IIDa:an krunS<an !keskuudessa pyytää 13990: tunolla uhkaa. IIDutta s]ksi huomattavia nostaa mieliä ylöspäin, pyytää kohottaa 13991: puutteellisuuksia siinä on, että olisi toivot- niitä pois siitä aineeHisuudesta, mihinkä 13992: tavaa saada, pian ;pa-rempi. yleensä ollaan vaipiTIIDassa. Kun tältä 13993: årannalta asiaa katsellaa.n, niin voidaan jo 13994: Ed. K a r e s: Nyt esilläolevaa kysy- kysymyks:een :panna, mis1sä määrin yksi- 13995: mystä uskonruonvarpaU!de.nlain säätäJmis•estä tyisellä ka•n,san: jä:senellä on oikeus jääidä 13996: voidaan kats,ella koLmelta eri nä!kölkan- ulik:opuoleHe tämän rpuhtaa.sti !kasvattavan 13997: nalta. .Sitä voidaan !katsella, niinkuin va.iikutwksen. 13998: ka]kkia inhim~llisiä asioita j'a lakilkysy- IT'ältä puo}elta y1htyy ikysymyiS uskonnon- 13999: myksiä, IJUhtaasti yksikölliseltä •kannalta valp!llu:desta Jm}manteen .näiköikolhtaan, mistä 14000: nim. siltä, IIDiltä se tun;tuu yksityisestä ih- sitä vo.i,da,an ka.tsella. Asia saatetaan myös 14001: misestä, yksityisestä kansalaisesta. Ja anvostella niin sanoakseni kokonaisen kan- 14002: kun vain tä:ltä •puoi.eHru katsellaan ,asiaa, salkunnan ka.nnal.ta. Minä huomautan,. et.tä 14003: niin vasta,us on k01kolailla selvä. Uskon· minä taJhdon puhua nimenomaan krunsa'kun. 14004: non oLemukseen kuulu111 se, että siinä jolka- nas'ta tällä k<eoctaa. On kyllä tullut tavaksi 14005: ainoa IJersoonallisesti, yksilökolhrta]sesti rat- viimeisinä ailkoina e~kä arnoastaan - minä 14006: kais:ee kantansa, ja siltä puolelta ~katsel myönnän sen - sosialistien ta:holta vaan 14007: lessa voisi epäilemättä sanoa, että kaikki myöskin .radika1isten '.porvarien taholta -- 14008: yhteislkunn!l!Hiset säädelmät näi,ssä asioissa puhua uskonnosta ja J·umala-suhteesta ko- 14009: ovat tarpeettoma t. Tällä alalla j.os mis- konaan yksityisenä~ asiana. .Se on asia, 14010: sään voidaan yks:i:löllisyys ,puhtaasti peri- jonka. yksityinen ratkaisee ja jossa hän sei- 14011: aatteelliseHa puolelta viedä varsin pitkälle. soo kokonaan :ylksinään ja doss'a kansalla 14012: iVaikea.mmaksi muuttuu asia, jos ·katse- ei ole mitään tekemistä. On tätä kantaa 14013: lee kysymystä kirkon kannalta. Kir<kkoa tah1dottu: myöskin puolustaa nudentesta- 14014: voidaan tosin 'kats·ella sitrukin eri puolilta. mentillisten periaatteiden pohjalla. Nyt on 14015: On ollut 1ka.utta aikojen r.yhmäkuntia, jot- kuitenkin, -- minun täytyy puhu!ll vähä- 14016: ka ovat mitäneet kirkkoa vain, niin sanoak- sen niristlä ,periaatteis•ta., IIDitä uskontomme 14017: semme, elävien rt1skovien yhdys·kunta,na, peruskirja., Raamattw, meille asettaa. Huo- 14018: 248 Perj,antaina t6 p. lokakuut.a. 14019: 14020: 14021: matta.va on, e!lit.ä ikamsa'kunnat Kaikkiva.l- paus varsin laa.jassatkin muodoss.a voidaan 14022: tia:an moo;ilma•n~ärj.ootY'k,sen mukaan nekin säätää ma.ruhan, jos olot tule.vat .siksi, etrt:-ä 14023: ovat yksilöitä. tMeiHä on siitä eräs merlkilli- kansan suuret joukot pakottamalla huuta. 14024: nen todistus. tApostol.i .Baava'li seiSJoo ik;erran vat usko:nnomvapawtta. M,e ,g.eisomme silloin 14025: maailmans,i'vistyska.JJJsa.n keskellä maai:lman siinä 1kohdassa, mistä myöskin pyhä ,his-. 14026: kai kuuluisimma.lla puhujalavalla, m~tä toria &n,taa esimerlkkejä, että korkeimman. 14027: koskaan on ollu~, Ateenan A:reo:paa.gilla. maailman:hallitukseukin täytyy .antaa 14028: Hwn .puhuu si]nä, ei niinikuindkr1stitty lruhe- mennä 'ka.nsan sitä tietäJ, jota se its.e truhtoo 14029: tyssaa.rnaa.ja, vaan niirukuin mies, joka on. kuLkea. Minä voisin esittää Israelin histo- 14030: tutkinut kansnjen henkielämää ei ainoas- riasiat muutaomia kuvaavia, esrmerlkkejä 14031: taan usik<Jn'nollis·elta pohjalta vaan 1lmnsojen tästä, mitenkä kla,nsa on saanut todella 14032: runouden ja filoso\:fian pohjalta. Hän ,sa- mennä sitä tietä, m~hinkä se on tahtonurt. 14033: lliO'O tässä me•rkillises:sä pulheessaan, joka ei Tässäkin me seisoisiemme saimassa kohden. 14034: ole, ,sanon vielä kerran, varsin1ai•nen läJhe- Olemme snna, että,. jos näemme kansan 14035: tyssaarnaajapuhe, että O'Il! annettu kullekin yleensä pa!Jwttruvan.a 'Vaativan uskonnonv&- 14036: kanS<alle hänen asumi:s.ensa aika ja raja sitä pautta, se on annetta'"a- .kokolailla laaJassa 14037: v•a•rten että ika.nsa;kunnat et:sisivät Jumala;a, muodossa,, Mutta minä rtahtoisin asettaa 14038: jos hänet voisivat löytää. Kansa kansakun- etee:mme ;kysy.myiksen, kutka tässä maassa 14039: tana voi asettua myös1kin, rat1kaisemaan oilkewstaan .la<ajinrta uskonnomva.:pa u tta pyy- 14040: kantansa näky;mättömän1 Jumalan ij•an1kaik-. tävät. Ja minä saan todeta erään seikan, 14041: krseen 1maailmaan nähden. Kansa voi aset-. jota eihlkä ei ole kylläk:si huotma:ttu. Mutta 14042: tua ratkais.emaan sen a1van swmalla ta!Valla. minun on ensiil!nä mainittava, iloni siitä, 14043: kui'll yksityinenJkin ra.tkaisee sen. Ja tfumä ebtä .tässä •koh,den puhun, .saan pu'hu.a, asi- 14044: ratkaisu, mihinkä se sitten suunrtautuu ja. asta, joka ei sittenkään. kuulu näihin mei- 14045: milhin rpäin se menee, ·on ka-n1salle joko on- dän kes,kinäisiin puoiuetaisteluiihin, ei puo- 14046: neksi tai onnettomuudelk,s.i. .•Minun on 1huo- l·een eilkä toiseen. On iloista todeta sitä, 14047: maut,etta.va sitä, mitenikä vanlhan liiton m~tenkä uskonnollinen elämäniVaatimus ja 14048: pyhä 1k:Jirja on täynnä esityksiä siitä, että elälllä.ntamne, ova:t :puolueista riitppumat- 14049: kansail! ra;tlkaisu väärään suuntaan tässä tomina elrumässäl siellä,. missä, ne elävät. 14050: kohden to~ mulk&naan onnettomuutta, ja Me näemme ikirkoissaJm:me kaikkien :puo- 14051: tämä ~äilellläJttä on pysyvä ja pysyy pai-. lueiden jä.s,eniä ai'Van tasaväkisesti. Me jou- 14052: kallaan ja 'kohda.Uaan vielä tänäpäivänä. dumme täällä monta kertaa taistelemaan so- 14053: Uuden Testamen;tin viimeinen kirda esittää. sialistien kanssa ylhdestä ja toisest,a kysy- 14054: meiHe voimaikka,ita tuomionsa.noja siitä, että myksestä. Kun me täs.s'ä tky.symy·ksessä pu- 14055: ka.nsa.kunia, yhteiskunta ja valtio sellai- humme, niin me olemme asiassa., jossa ei 14056: sen,aan asettUNat. vrustusta.maan jumalallista tätmä Hrotus ole näikyvissä eikä tule 'kysy- 14057: kutsumusta, että ne asettuv!:tt uskontoon ja my.ks,een. Meidän kirkossamme on sosialis- 14058: jumalallisee-n ,maai1ma.njärjestylkse.en. nälh -. teja :porva•rien vieressä ja minun on sanot- 14059: den joko välinpitrumättömälle tai hylkää-. bva, ·että usein näen siellä enemmän niitä, 14060: välle kannalle. 1Kansa1 !kansakuntana voi joi:CLen edus<tajat istuvat va:semmalla puo- 14061: tältä puolen tunnustaa Jumala.n ja se voi lella, kuin niitä, jotika oiikealla ova,t. Minä 14062: kieltää Jumala; se v;oi a.settua joko uskon- olen monlta kertaa sen havainnon 'tehnyt ja 14063: noH.onmiksi tai se voi asettua uskonnollisia yhä enemmän &lkaa. mieli1n molemmin puo- 14064: elämänarvoja :bunnustavaa;:si. M-olemmista lin, p~arp.pien ja lmaa1likkojen kieskuudessa, 14065: ratkaisuista on omat seuraU'ksensa., j,a, olen juurlua .se oikea aja:tus, .että uskonnolliset 14066: vakuurtJettu siitä ja sitäpaitsi historia kyl-. asiatt ovat sittenkin erillääw p,idettäväit yih- 14067: laksi tod•is:taa sitä, että raciaton uskonnon-. teiskunnal!lisista asioista. Ja mitä emem- 14068: vrupaus sellaise•naan ei suinkaan ole kansalle mälll tälllä r.a:~tis· ikatsaDitokantru rpääsee val- 14069: J"ksinoma&n onn.eksi ja siun:auk.setksi, vaan taa~, sitä enemmän rpääsemme tyyniUe ve- 14070: se on ollut jru on tkamtsalle ja tkansan elä- siHe, jois.sa voidaa·n in!J;oh]mottomasti ha'r- 14071: mälle myöskin moneHa puo.lelta turmioksi. kita nä~tä kysymylksiä.. 1Twmän vä1rhuo- 14072: Näiru k~atselen asiaa periaa1tteessa e,nlkä voi mautu!ksen jä:l<keen ikysyn: ,kurtka ovat niitä, 14073: muUihtun pää•stä. joiJka tuntevat ,raskm~ta painoa, ettei ole us- 14074: tMutta minä myönnän, että us.kon,nonva-. konnonvapauslakia? Minä en sellaisia ai- 14075: U€.konn:on.vaipa·u:slalki. 249 14076: 14077: 14078: nakaan suUJrte·n jouik1kojen keskuudessa ol.e me1d:än on täihän maaihan uskonnonvapaus- 14079: vamsinaisesti löytänyt. Sellainen uskonnon- laJk:i saa taJV,llJ. Sen kä:ytärrnöllisen vaati- 14080: va.pausvaat:Umus, jos me !katselemme aivan muksen asettaa meidän etee1mme jo vahvis- 14081: kylmästi asiaa, seLlaisena kuin .se on todei- tettu ha:llitusmuoito, jossa u.sikonnonva.paus 14082: lisuudessa., se .on ennen kaikkea, teoreettinen periaatteessa myönnetään, se täytyy siis 14083: vaati>mus meidän maassa. Se on •etupää:ssä jollakin tava118! lailla säämnöstää. :Sentä!h- 14084: johtunut siitä, että :kaitso'taan uudenaikaisen deu on meidän .eduskunnassa, kaikista mah- 14085: valtion ole:mu'kseen kuuluvan uskonnonva- d·oUisista })eriaatte:ellilsista •er:Umi:elisyyk- 14086: pauden. Se ei ole syntynyt niin sa.noak- si:stä :huolim.a.trta, 1asetuttav,a •sille pohja.lle 14087: semme ehdottoman .pakotta;vasta, tarpeesta. että nskannon;v,arpauslaki on :aiikaansaa:tava. 14088: Kirkon 'Pii,rissä: uiililä, jotka siellä ova1t Nyt on kurten1k.in tältä uSk:onn.onva})aus- 14089: täimmöistä iarrv:etta verra:ten välhän liunne- lalkia ajateHessa ja suunnitellessa. ky.et- 14090: taan. La•hkojeru, pi>enten !kirkosta eronnei- täJvä lmuodosta,maa.n s.e sel.lruise1ksi, että se 14091: den ry.hmäin, pi]rissä on uskon:nonva- :ei sisällä nimenomaan siltä että kansrukunita 14092: parudeS1ta lkyHä 'Paljon pu1hetta. J'llutta itse hy likää ikristiHisyy:den. 18e ei saa sisältää 14093: asiassa, va·rsinkin senciä1keen lk:uin paJprpien sitä, että kansakunta kansakuntana ja la.in- 14094: pa.l:kkauslalki .on riärjestetty to•iselle pohjalle, sääd:äntölkunt.a maan !k•ans:anedustaji,s·t:ona, 14095: niin nek:Un uskon,noHiset piirit, jotka julkisesti tumnustautuvat ulko-puolelle kai- 14096: eroava,t ikwkost:a, saavaJt tä,ssä ·maassa• jälr- ken ik:ristillisyyden piirin.. Jos !kansa. tällai- 14097: jestää ·o1onsa aivan va:paasti. Ei ole :Iute·ri- sen teke,e, niin minä, olen vakuutettu siitä, 14098: lainen 1kirkko tässä tietääkseni vi~meisimä ettei ~s·e !koskaan sellaisesta. teosta saa 'siu- 14099: 'kyJmmeninä vuosina mi•tään 1erityistä estettä nausta.. Minun mielestäni tässä usik•o·nnon- 14100: tehnyt tässä! kohden vava:a[le Hi·kunnolle. vapa:u.slaissa on ·sellaisia ;kohtia, joista 14101: Ainoa 1milkäJ tä'hälll asti on ollut 'kirlkost.a miniä en ·pää,se muuhun ~kuin ,siilhen että 14102: eronneita yili:dys.kunltia, h:aittaamassa on ol- Suomen 1kansa kansa:kuntana a.settuu ulko- 14103: lut omaarv•ern, jolka .vii,meisen 'pa,pvi•en palk- puolelle uskonnon, Minä 1myönnäJn että on 14104: ka:usla.in kauH.a 1poistuu. On sitten kirkon edellisessä eduskunnassa, !koetettu tJehdä 14105: omassa rpiirissä ki:rlkosta eroamatta:mia ryih- hyvää työtä •nslwnnonva:pauslain muodos- 14106: mäkuntia, jotka lllielellää:n rpnhu·va;t uskml- tamiseksi toivottuun suuntaa;n. Minä am- 14107: no.nva.pauslaista, on va,paakirkollisia :ryh- nan .tunnustuikseni niiHe miehille, jotka 14108: mäilmntia,, jotJka. telke:vät lkyllä1kin monelta ovat ka.ik1ken:sa tehneet vo1dakseen muodos- 14109: puol1en hy:vääkin työtä :maassa'mme, 'llutta taa uskonnonvarpauslain semmoiseksi, että 14110: minä luulen että heidän seum:kuntalkäsilt- se tod:ella taJma sen, 1että lilleidän ikansa'm- 14111: teensä, :s:e käsite seumikunln,a.sta,, mikä heillä me ei vie'lä ta:hdo olla uslwnnoton •kansa. 14112: on, vai:kuttaa, että he tuskin täimän uuden Si.ihen on :kuitenkin jäänyt seirkkoda-, jotka 14113: uskonnon:va.pauslairrkaan ilmu!ttru voivat va.r~ vaiku:ttaN.alt että lllinu'n tässä muodossa 14114: sinaisesti lillei!dän kirikllwmme: viiristä erota, täy,tyy la:k~a vastustaa. Meidän on muis- 14115: ei ainailman suurissa jou1lroissa. Hiei:dän tettava;, että me tätä lakia ihyvälksyessäim- 14116: seuraHm•n1taikäsitteensä asettuu siinä Jwhden me, seisomme sitt1enkin, edustaja,t rSno'illen 14117: vasta•an. kansankirkon kno:linllletlke.ssä. Muista1kaam · 14118: On siis sillä ·tavoin asia, jos .sitä ka!tsel- me, minä 1huo~ma.utin, Su01men k a n s a n- 14119: laan avo~mesti, :että uEJkonnon.va:paus maas- k i r, k o n ikuoli•nihetlkessä. Minä olen ai- 14120: sa\mme on tullut ta.r,peeksi ja vä:lttämätiö. van sa.mraa lllieltä kuin ed. Mannetrmaa, 14121: mä:ksi .vaati:mUikseksi ainoas'taa!n IIlluuta- että kristillinen, seUJ~a.kunta ei tästä maasta 14122: mille Y'ksityisiHe; se ei ole viielä mikään häviä ja että kr~k!ko, 111iin sanoa:kseni Kris- 14123: kansan huutruva ääni ·j;a huutava vaat]mus, tuksen kirlkkona, ·ei rmyöskään häviä tästä 14124: joka !tässä kohden muutosta. haluaa. maa.sta, mutt•a .tämä uskonnonva:p:auslwki, 14125: O~kea.staan siis täHä kannaHa ·oHen sei- se •periaatte1essaan asettuu siHe ikannalle, 14126: son periaattee!llis'esti us:konnoruvapauslaJkia että me emme mistään lkansamkir;kosta. enää 14127: va,staan. Siiihen olen tullut monien, ei voi lJUh:ua. 14128: niinkään •helppojen aj:a,ttelemisien ja taiste- On :muistettava ja huomattava lain 1 §; 14129: lujen jäljestä; se on rperiaaUeellinen kan- se 'On, jos katse'l1eiill:me sitä kristillisyyden 14130: tani. 1Mutb minä ~myönnän että me käy- kannalta ja 'kansankirik:O'n kamnalta, se on 14131: tännöllisesti seisO!Irume siinä .pailka.ssa, että peräti merkil.line:ru. 'Siinä Suomen kansa 14132: 14133: ö2 14134: 250 14135: 14136: 14137: julista,a;, että uskontaru saa Suomessa jullki- tyisesti huomauttaa siitä, että näinlk&hän, 14138: sesti ja ~sityisesrti :hrurjoittaa, mikäli la- senjälkeen ~kun eduskunta on vahvistanut 14139: kk ja hyviä rtavoja ei loukata. Siinä siis tai hY'väksynyt uslkonnomvapauslain, näin- 14140: uskonto, erityisesti kristillisyys, 1Jannarun kölhän missääm kansakoulunmuodon -perus- 14141: sannaa,n asemaan kuin se oli niihin aiko\i- laissa, mikä on valiokuntaan jätetty, näin- 14142: hin, jolloin Rooman 'Valtiovalta .ens~i ker- köhäin ,sinne voidaan ottaa mitääJn määräyst,ä 14143: toja lakkasi vaino,amrusta ikristityirtä, jol- siitä, -että niiden vanhempien l.rupsvH-e, jotka 14144: loin se ei enään kuolema:n, U:ha,lla rkieltänyt eivät s~a.a mit,äänr uskonnon-opetust:a kouluissa 14145: krunsallllisia olemasta kristitt,yjä. :Se myön- on jotakin järjestettävä tämän uskonnon- 14146: tää, että saadaan kiristillisyyttä ~arjoitt.aa. opetwksen tilalle, jotakin uskonnollisen 14147: Suomen ikansa tunnustaa laissa, e,ttä ei se tvedon autwmista;. iSitä minä va,hva.sti epai- 14148: vielä ta:hdo millään taNalla ki:eltää uskon· len1, tuskin toinen lak~ 'Voi toisen lain 14149: nollista elämää. Se on todellaik,in a~mo ka~nssa tulla :ristidiltaisuuteen. Se on tä- 14150: !harppaus suureen tuntemattomuuteen, män lain kanssa ratikaista,va tuo kysyJmys. 14151: U sk~onto julist,etaan myön:netyksi a,siaksi. Ja on minun mieles,täni 'Sittenrkin sekä 14152: KTistillisyydestä tulee r~eligio licito. Se kirkon e,ttä ikansan ·kannaHa tuhoisa askel, 14153: on sentään aivan toista, kuin se, että tämä jos tässrä maJassa saa syntyä ja k,a,svaa nuo- 14154: kansa on ollut knistitty kansa ja että tässä riso, jolla ei ole ed,es mirukäänlaista tietoa 14155: maassa on nl1ut kansanikirkrko. Kyllä us- kristillisyyden oppisisäHybestä. Minä 14156: konruonrvrupa uslai:ssa pitäisi ehdottomasti myönnän, että niiden v~an:hempien ,lapsille, 14157: tulla näkyviin ser, että tämän maan ylei- joi:Jka eivät kuulu mihinkään rkimkkokun- 14158: senä .kirrkikona sittenkin on eva:nkelrs-luteri- taa.n, ei voitane a.rutaa tunnustuksellista 14159: :lainen kansankir'klko. ISiHä on tosin julki- US1konnon01petusta, mutta sittenkin tässä 14160: lausumana IV,aan teoreettinen merkitys, mawssa, joka niiin kauan on ollut kristilli- 14161: mutta sellaisenrukin se tulee olemaan ikan- syy.d,en 'Vai:ku:tuiks.en a<laisena, jossa jdka 14162: sa'kunnan UJiin sanoakseni tunnustus, se 'on ainoa ikwlttuur:Lmuisto puhuu :kristillisyy- 14163: sen ra:tkaisu aJ]van niin ikuin tämän lain destä, ,tässä maassa on sitten:kin vaadit- 14164: kautta tulee yksityisille ratkaisu. Kansa tava, ~että 'tämän maan lapset saavat tie- 14165: ratkais ere tälmän lalkipykälän IIDUodostami- 14166: 1 14167: toa kristillisyyden op.pisisällyiksestä, aina- 14168: sessa:, truhtooko se kansa~kuntana tunnustaa kin siitä, 1mitä raamattu op,ettaa. Minun 14169: kristillisyyttä vai ei:kö se ta1hdo tunnustaa mielestäni usikonnonva.pautta ei villllä lou· 14170: sitä. Vielä vailkerummaksi tulee asia sen kata sillä, jos nii:den vanhempien ~lapsien, 14171: kautta 'että lain 8 '§ :ään, 'Suomen edus- jotka e.]vät kuulu mirhinkään kirtkkokun- 14172: kunta ,panoo määräyksen uskounonopetu1k- taan, ~on saatavru paritsi yleistä sirveysope- 14173: sesia, sellaisessa; muodossa, että jää malh- tusta, myöskin tietoa raamatun sisällytk- 14174: dolliseksi, ettei uskonnonopetusta meidän sestä, jottei tälmä asia jää kokonaan heille 14175: koulu:Ussamme tu]e!Va.isuw1essa enää anneta. tuntemattomaksi. Siinä ei. to'ki loukata 14176: Siinä sanotaan: Jos usrk,onnon,opetusta val- yksityist,en va,nrhempien oikeut~ta sen enem- 14177: tion tai ikunnan yUäp~tämä,ssä tai avus- pää rkuin nyt jo loukataan o.pp~velvollisuus 14178: tamassa ikonlussa anueta.an niin on niin laj,ssa varsin !monien vanhempien o:Ukeuk- 14179: ja niin tehtävä. Siis tässä sanoaksemme sia. Ajatella.an hyvät edustajat vaan mi- 14180: perustava,ssa uskonnonvapauslaissa ·tehdään hinkä me joudumme orppivelvollisuuslain 14181: uskonnonopetus ehdollrseksi asiaJksi, jonka kanssa. J ossa1in koulussa, kansalkoulussa 14182: :kansa tOn valmis ;poistamaan milloinka tah- on opettada, joka; esim. o~pettaa Juonnontie- 14183: too. Ol~si tosinkin jonkun verran he1- teitä semmoi,seen 'SUunta,an, 'että kristitty 14184: po!ID1pi .ratkaista kantaursa u.E,konnonva<paus- vanhin rpitää sitä loukkauksena sille elä- 14185: lakikysYimykseen, jos olisi meillä nähtä- mänika:tsomulksel1e, jota hän :kodissaan lap- 14186: vänä laiki kansaikoululaitoksen perusteista, silleen tahtoo opettrua (Eduskunnasta,: 'Sii· 14187: joka lälhetettiå.n valiorkuntaan. Tässä la;issa- nä on kysymyrs siitä, on~o s·e totta: vai val- 14188: han vo]da,an jollalkin tavalla määritellä hetta:). :Se on jokaisen ;ya,nheiD!IDan rat- 14189: kysymys nrii:den lasten opettamisesta, jotka kaistava tämänkin lain mukaa.n. Ja kui- 14190: eivät tahdo mihinkään uskonnolliseen yh- tenikin yhteiskunta. sanoo: tuoHaiseHa van.- 14191: dyskunta.an ikuulua. Vaikka ,minun täy- hemmalla ei ole lillitään valintavapautta. 14192: tyy ed. Manne11maam 'pUJheen jälkeen eri- Tässä maassa on olemassa uskonnollisia 14193: U skonniQnv,!lJpa usia!ki. 251 14194: 14195: 14196: ryihmäkunt,ia, minä .picl!än niitä !kyllä koko- tullut, jos ikaJikki olisivat kirkkoon kuulu- 14197: lailla vwnhoHisina, mutta niitä maassa on neet. Se on tulos uskonnonvapauslaista. 14198: olemassa, jotka pitävän :kansakoululaitos•ta Toinen seuraus on, että yJMeiskunnan täy- 14199: sellaisenaan pahana ja johonka, he lapsens·a tyy tavalla tai ·toisella va1mistaa erityistä 14200: panBIVat ;hyvin •p!llhalla olmallatunnolla. Yh- s]veysopetusta niille oppilail1e, joitten van- 14201: teiskunta .ffi s~tä kysy. Yihteiskunta, vaa- hemmat eivät kuulu kråstilliseen kirk·knon. 14202: tii: nämä ja nälmä tiedot ovat bpsille an- Mikä ol~s'i luonnollisempaa., kuin, että olisi 14203: netta;vat kysymättä en:s~nkään vanhempien sääeletty jonkunlainen yleinen !kultusvero, 14204: mieli.Jpideitä. Miele,stänå. nyt toki kristiUi- joka tulisi niiltä, jotka :eivä:t kuulu mihin- 14205: syyden elämän s·isällys, sen oppisisällys, kään kirkilwkuntaan, !koska1pa heidän eroa- 14206: on toki jota.kin sellaista että yhteiskunta, misensa ·ki11kosta lliiheutta.a sellaisia mak- 14207: niin kauam, kuin :se ta!htoo tunnustaa itsensa suja, joihin kirikko>Dn kuuluvlienkin täytyy 14208: bistitytksi, on oikeutettu va,a.t]maa.n, että ottaa osaa,, vaikka he eivät ole aiheutta- 14209: vanhemmat an1hwat lapsiUeen ti·etoa tästä ne-et näitä menoja.. .Se ,kysymys sinään. 14210: asiasta. Minä taihtoisin sa.noa: ei yhteis- Mutta siinä on ·eräs toinen kysymys, jota 14211: kunta, kdstiUci.nen y1hteis:kunta toiki saa minä pyytäisin erityåsesti täällä vasem- 14212: sallia vanhemmille oihutta - käyttää.ik- mistou edusta,jia väihäsen han"~kitsemaan. 14213: seni medän ikristilliSJmielisten kesken käy- Olin rmheissa ~muutamia. vuosia taJkaperin 14214: tettyä sanaa - oik·eutta .tappaa. latpsensa. erään silloin johtoasemassa. olleen sosiali- 14215: sielua sen pruremmin, •kuin heillä on oikeus cvemotkraatin kanssa tässä suhteessa. Hän 14216: va~hingoittaa •lastensa •ruumista. 'Tässä puhui 1minuUe siitä, :m]tenkä lillonissa ko- 14217: suhteessa olisi e.päilemättä oppivelvollisuus- deissa Suomessa on olemas·sa •eläimää, jalka 14218: lakiin saataNa •muutos. Kristillisyyden ei ole hc;~r.vää. On olemassa riitaisuutta, ja 14219: sisällyks1estä tiedon aniacminen on katsot- kun keskustelu siinä ja.tJkui, niin hän lo- 14220: tava yhtä tärikeä.iksi kuin esim. h•istoii'ian pulta sanoi: puuttuu kod,eista joku mää- 14221: opetus ja monet muut ,seikat. :1\'finulh~ tosin rätty henki, joka liittäisi kodin jäsenet toi- 14222: sa:notaan, että täJmän kautta viedään kotei- siinsa. Ja nyt minä :pelkään, että tä!lllän 14223: hin suuri .ristiriita, lkun vanawmma1t siellä uskonnonvaipa.uslain kautta, sellaisena~ kuin 14224: voivat repiä·, mitä koulu opettaJa., mutta se ·aiotaan ·tässä säätää, lkot·eihin ja- minä 14225: sarrnassa ristiriidass·ahan me olemme mel- sanoisin t,yöläisperlheisiiru .erityisesti 14226: kein 1ka~klkien o·pviaineiden kanssa. V a.n- vedetään eräs suuri riidan aiJhe, sinne hei- 14227: hemmat votva:t repiä sen, mitä koulu vai- tetään eräs rpalava kekäle, jonka tulosta 14228: kuttaa~, sen, missä koulu tekee työtä. me e:mme t:Uedä. :Si1lä nyt on ikuitenikin 14229: !Täällä on lhuoma.ute!ttu jo siitä taloudel- si:llä ta1valla laita: - ja minä olen valkuu- 14230: lisesta ,puole.st•a, mikä tässä la.issa on ole- tettu siitä, ettei 1kwkaan niistä edustajista, 14231: massa: se että uskonnottomuus tulee sit- j.otka Olmantunnon edessä seisovat tälmän 14232: tenkin - ilwristetta'koon sitä millä tllivalla kysymy·ksen kanssa, 'Vasemmistossakaan 14233: tahansa - y ht.eis:kunnan rpuolelta taval- kiellä sitä nim. että löytyy tässä maassa 14234: lf\Ja,n palkituksi. On peräti y!ksinkerta:ista h:y~vin paljon .työläis!koteja,. •ennen kaikkea 14235: sanoa: kun i'hmiset •eivät 1kuulu iki!l:~k'knon, työläJis!kote.ja, mutta muita.kin, joissa jot- 14236: niin minkä:tälhden nirden täytyy siliJi mak- kut jäsen:et ovat hartaita kr~stillisen ;kir- 14237: saa vastaavia veroda vaJltiolle. •Mutta minä kon ystäviä ja mielellään käY!Vät ·kil'lkossa, 14238: pyydän •huormauttaa, tasainen oikeus tässä- si•tä va:StOiin toiset jäs.enet sitä eivät o]e. 14239: kin kohden on rpiklkuisen toisenlainen. Usein saattaa elhkä perheen päämies {liHa 14240: U skonnonv3JPaus1aa.:i vall!tii muutamia me- kristillisyyden vihrumies, hän ei kirkkoa 14241: noja, suuriakin menoja valtiolta. Huo- ta.rvitse; •perheen vaimo taas voi olla hurs- 14242: mf\Jutan, että jos ~tässä :marussa kirkosta ja kas k•mstitty, joka näikyy joka sunnuntai 14243: krist~Hisist.ä yJhdyskunnista tu'lee pal'jon kirlkossa. - Minä ihuo:maan, että siellä jot- 14244: luopumaan i•himisiä, niin seuraus on ylei- kut :alivan kailmkein vas:e.mmalla naura•vat 14245: sen sivil~reikisterin toimeelllparuo ·kautta tätä asiaa. Minun miel•estäni heillä ei ole 14246: maan, .ja tä1mä rek~steri tulee ma:ksamaan edes oi1keutta naurahtaa tässä, si1lä heidän 14247: useita miljoonia vuodessa. Sitä eivät tar- toverinsa Venäjällä ovat todella perin sur- 14248: vitse nJe ithmiset, jo'tkru jäävät 1ki,rkkoon, kea·sti toteuttfl!neet us'konnonvapauslf!Jkia. 14249: ei.ikä .koskaan olisit vaatimustakaan siitä Heidän uskonnonva.parut.ensa on siinä, että 14250: 252 P,erj.antaina 16 p. lokakuuta. 14251: ------------------------- 14252: v.erellli h1,kahutetaan kai•kki u~konnolline.n ma.rnas seclliga. up,pfostran.. Huru clenna 14253: elämä., ja 1miJklki :ajatukset, jotka menevät U1J:pfostran s:kall ordnas hör iclke hit, utan 14254: toiseen suuntaan 1kuin h.eidän. Sentähden det :hör €1n framt.icla. lagsti:ftning till art:t 14255: olen ,sitä midt.äi, ettei ole syytä äärimmäi- n.ä11mal'e därom ibestämma. 14256: sellä vasemmistolla ensinikään tässä a<siassa 1Men vad so1m däremot i detta samman- 14257: na!Uraa. -- :Mutta katsoilma minkälainen hang ·bör framJhållas ä.r .det, a1H des.sa nu 14258: asema tulee näihin pe-I'heisiin. Se voi tulla näimn:da av·roristna·de medlemmar ruv vårt 14259: tavattoman raska;aksi. Kun tuolla.isessa folk måste åläggas att till stat.en e.rlägga en 14260: perheessä tulee aiika., ~olloinka ma1ksetaan ski.l:cl skatt -- vi ,kuml-a kalJa clen kul-tur- 14261: seu11akunnan menot ja verot; s.illoi.n }Je:rhe·en ska.tt -- :såsom ska.tt för cl·et ·mrbete, s.om 14262: isä, joka .saattaa; olla toisella kannalla kuin staten blir tvungen wtt ,för d<eras moraliska 14263: pel'lheen äiti •tässä asia,s.s,a, ehkä voi sanoa: uppfostran :utfö•ra. 1Någon sådan bestä:m- 14264: minä 1en näitä veroja llllaiksa., meidän on siis melse .har emellertid deu 1förel:i<ggantde reli- 14265: ehdottomasti kirkosta eroUava. Minä ,pyy- gions:fdhetslagen: ioke. B1ir denna lag nu 14266: dän vat~n kysyä:, trnillkä tavaton ristiriita, gotcl:kärud, bli:r följd1en: den, att d'e fö-r det 14267: m~kä omantunnon athodistus, mi<kä :perherau- n<ämnda seclli-ghetsarlbete erforclerli.ga mecl- 14268: han :häi1ritsijä tämän ~mutta viedään he~dän len :måste ~anskalffas på den allmänna ,gfi;wttB- 14269: koteiihin:sa. (E.dusllmnnatsta:: Eihän vaimon betalningens väg ..Men det är just ihäri som 14270: tar:vitse erota kirlko.sta, jos mies· eroo.) orättvisan ligger. 14271: .Mutta perheen isä maksaa. v•ewt. .Salfi;en äJr nämligen .(lien, att, såsom ja:g 14272: Kailkissa tarpauksissa on asia sella.iinen, r-edan vi:cl remissdebatt.en på.visade., de 'krist- 14273: että jokaisen edustajan tässä eduskunnassa na samfun.den måste på gruncl•aiV egenarten 14274: on raJtka.istava ka.ntansa. tä.s;sä a,siassa, ei hos sitt ai'bete anse.s var ooh -e.n a!Tbeta för 14275: ainoa•staan joittenkin määrättyjen teoriojen sina medlemmars s:eclliga u.ppfostr:an. För 14276: edess~, vaan m1t:kaistava sen edessä, mitä clettaJ ar'bete imåste dessa samfuncl iklä.da; sig 14277: he lku tsmvat Olma,ksitunnoksi, on rat1kaistava ansenliga 1kostlllarcler i fm~m av utskylder till 14278: kansrumme tulevaisuuden, nousevan polven, samfunclet. 8kola nu de till artbetet för ele 14279: kasvavan :polven tulevaisuuden, peTiherau- a·vkristnade mecllemma.rna er'f orde·rliga 14280: ham edessä, on rartlkaista.va, tahdotaanlko an- medlen ta.ga:s ur ·de allmänna s:ka:tte1medlen, 14281: taa s,e tunnustus tämän kansan 1Juolesta, bli,r stä1lningen den, att de kristna i de.tta 14282: että se s:Vttenkin vielä taihtoo oHa kristitty la'n'cl måste i detta a:vseen1cle betala dnbbel 14283: kansa, vati an:netaanlko se tunnus•tus, että se ska:tt. Först ocih {rä>mst måste de under- 14284: kanswkun1tana ei s-itä ta1hclo. 1Näillä 'Perus- hålla sina .egna samfuncl och clärigeruom be- 14285: t-eilla on minun täytynyt ytht.y.ä ensimäi- kosta sina egn.a mecllemma.rs sedliga upp- 14286: seen vastalauseeseen,, jota siis pyyelän ka;n~ fostra.n:, ·ooh :för d et anclm .måste d-e -g·enom 14287: 1 14288: 14289: nattaa:. deltaga•n1de i den atllmänn.a skattebeta.ln:in- 14290: gen underhåUa ett liknande arhete blan1cl ele 14291: Ed. B ä c k: I värsta lfall kan ett o<rdnat a v'kris:tnade. 14292: rättssa,mhäNe, .som V'årt, tolerera att en d:el •}lied andra ord bli~a dessa d·e mest gyn- 14293: av dess medlemma.r äro uk"tn re1igi.on. Men na:cle oeih .de 1knistna ele minst gynnacle. Fri- 14294: i ingen häncl€lse :kan ett sådant samhälle 14295: 1 14296: hetens gyllene välsignelse, ti.lläm:Pad på de 14297: tilllMa, a tt dess m!edlemma.r äro utan moral. förstnä.mnlda, tlvångets på de sistn.ä.mnida. 14298: Ett sa.mhälle ut.a:n moral rrukar i gungning Men det är väl :så illan vill iha va det. I det 14299: och går säkert unider. hela ginge clet väl an, om clet i0ke skuBe 14300: iNär' nUi reli:gionsfrilhetslagen hl~r gäl- licla a1v det 1bttiiga f.eLet, a·t.t td·et s:ttricler emot 14301: lancle hos oss, komma1 na turligtvis många religionsfrilhetens ~de. Ocih nu gäller dBt 14302: a•tt gå ut ur de kr:istna samfunden, utan att väl ändå att iniföra reiligi.on:s:frilhet och åt 14303: inträda i något a1nna;t tkiristet sa'IDlfuncl. De landet sikarpa såda1na :förhållan!clen, som be- 14304: komma, de.ssa ut,gån-gna, med an•dra or-d, att tingas a~ densam1ma.. iTill d1enna i<cles egen- 14305: vara la,ndets me.cliborgare, utan att ibekänna h<et hör blanod annat <d-et att i fråga. om 14306: sig till någon ~eligi:on. För sin egen säiker- tvän·ne :pall'ter bör var.clera ha V<a. sa.mma rM- 14307: hets s:kuH, ja a·v ren .sgälvbevamlseddft, tig1he1Jer ooh sanDJma slkyldig;heter, elle:r till- 14308: måste staten ·draga. fö:rs01rg Olffi dessa ur de lä.mpat .här: S'rusom de a.vkristnacle icke be- 14309: kris:tna salmfunden utgångna statsmecllem- höva bid1raga till unclerhållet a!V a.rbetet för 14310: U.skonnonWiipausialki. 253 14311: 14312: 14313: de kristnas sedliga UP'pfiost.ra.n, 1så sikola idke DettaJ för.slag undwstöddes a v sailll!tliga 14314: heUer de kristrua, heihöva deltaga i underhål- vän:stermän. Det är således odit man syf- 14315: l•et av ett likn.a,rude al'lbete hla'lld de avkrist- tar. Att en sådan tanke ioke heller synes 14316: nade. främmande för dem, som vid senaste r.llks- 14317: Att man bland ·llessa sistnäJmruda så ]v- dag å.vrigt lförfälktade den. olb1igatOJriska se- 14318: r.Ugt yrkar rpå ett godikä,nnanlde av detta lag- delärans införamde ,i våra s!kol.m, fmmgår 14319: förslag är a1v det som framhållits a1Meles av 1§ 3 i den nu föreslagna la,gen om grun- 14320: na1turligt. Svårare är det däremot att fwtta derna för ifio1kS:kolväsendets organ~sation. 14321: dem, s01m stå rpå den kQ'istna trosåskådruin- Där 'heter det: Undervlisning i sedelära bör 14322: gens g.rund och ändå önska. ett godtagan:de medidelas eleve:r, SOiill en1igt re:1i.gionsfrihets- 14323: av denna lag. Förevändn.ing"en att malll lrugen befrias firån r·eligionsundervisning 14324: skall godkänna: denna lag för att ic!ke få en sa1mt s å .s o m lf .r ~ v i 11 ~ g t ä m ne j ä m- 14325: sämre verkar .sva,g. De br~da. kristna foJk- v ä 1 a u n a n e 1 ·e v, såvit.t i Sikalan urrd~r 14326: lagren hålla denna förevändn.ing iför ett rpo- visas i sedelära. Man söker nu på o1mvi1gar 14327: litiserande, oeh det är icke med rpolitiserande nå va.d ma.n Ii fjo~ mke !fieik in ra.ka vägen. 14328: sorrn kristendomen skaU stödas. Dess stöd Ett tfirivtilligt äJmne i fol:kskolan, 'heror ju till 14329: är Gud. Det stöldet Mller. KTistendOiillen stor ·del av läraren. Finnes i en .fo1kskola 14330: behöve:r därför icke mänskligt stöd, allra- en 1ära.r·e, vilken hell11e undervisar i sede- 14331: minst rpo'liiJ~skt och än mindre en lag, om läJra än i :reEgion, 1vet nog .denna lärare att 14332: v:itk·en varje rper8on i detta. land måste er- dra.ga ele:ver till det. av honom Oiilllhu1dade 14333: känna, att den just i det här nämnda av- ä.mnet. Och då rel~g,ionsfrihetslagen·, som 14334: seendet l~der av det grundväsentliga tfelet, bör stiftas i grun.dla.gsenlig ordniug, lälm- 14335: att sjä1vfll la1gen lwmmer a.t•t :str.ida emot nar lj)OTten öppen, lik,som även :lagen om 14336: religionsfrilhetsiden. läroplilkt .gjort rdetsamma, är det na.turligt. 14337: •På g1rund av det srugda 1får jag föreslå, vis ganska [ätt att förmedels en lag, vacrtill 14338: a.tt riksdagen måtte förkasta odetta lagiför- iC!ke !kräves 1kvali::f:icera.d rpluralitet, f,å till- 14339: slag, och •att regell'ingen med det 1för.sta foga hela den religiösa urprpfostran i de rpu- 14340: mått.e inkomma med ny•tt förslag till .reli- iblika skolorna en dödsstö.t. Det synes så- 14341: gionsfrilhe.tsllag, där de av mig nfumnda ledes uta.v den nu föreslagnru lagen om 14342: missför!hålla:ndena sålunda ruvilidäl.Jpas·, att ele grunderna för fo1ksikolväsendets orga.nvsa- 14343: tvll int-et re1igronssrumfund hörande med- ti:on, vart man i detta hänseende vill kom- 14344: 1eunmarna av vå.rt. folk ·å1ä.ggas 'att •erläigga ma. J a,g tänike[" .man vill ersätta religions- 14345: kulturskatt, va1rs grurudeT riiksdagen, seda.n undervisningen med .en und.ervisnin.g i ·sede- 14346: närma,re 'bestämmer. Hilra och :veligionshistoria. På urpplfostrans 14347: väg har vårt fo1k emottagit sina religiösa 14348: Eld. L i n: d b e x g: Länge ha'Va vi här i intryck, Arv 'ett :folks religion beror också 14349: vårt bnd väntat rpå en l'elig~onsfl'lihetslag. dess moral. 1Så länge den kristliga världs- 14350: Och då vi tiJH slut MHa rpå att få en så- åskådningen va.r stark bland vårt d:o~ik, stod 14351: dan, ,så har ·den, såsom det tyckes vara ·fa1- moralen: högt. ·Men så snart ruktnin.gen för 14352: let med alla lagar i vå.Art 1and, villka röra religionen minska,(Les, .fö,rföll sedlig1he'ben. 14353: rprincirpm, bl~vit alltför ra1dilkal. 'Tager man Allt som sylftar på att försv:aga folkets r.e1i· 14354: i betraktande 8 §, så synes re.dan ubv den giösa urpplfostran måste anses vara farligt 14355: första: meningen: i denna •paragra.f, va:rt man för follkets illoral och ,för ;folkets l]v. J ag 14356: vill'komma.. Där förutsäJttes at<t i av staten sku:lle vilda i § 8 ha:va ett i:')ndligt stoogande 14357: eller tkomnnunen up;prät.thåJle:n folksko1a, därom, a tt religionsund•ervisningen [ våra 14358: elementarläJroverk 1eller annan. u;nde.mis- s'ko1m• b~hehåHes för barn till lutherSika 14359: ningsansta.lt ]c:lm 'behöver meddelas reli- f'öräldmr, naturligtvis med rätt lför för- 14360: gionsundervisning. Då rdet i förgår i kul- äldrar eHer målsmän, som tillhöra annat 14361: turutsilmttet var f.råga angående la.g OIID re.l~gj,onssamfund ·eller iCike något reiigions- 14362: grundema för lfolks·ko1väsen:dets •o.J'Iganisa· srumJfund, att rpå rel,igiösa skäl tfå befrie1se 14363: t~on, ::.Era!mställd<es .~rån vänste:rhå;H förs1ag för sina. ba.rn från sa.gda undervisn.ing,, om 14364: om a.vlägsnande a;v religionsun1dervisningen utredn.ing för:etes att baTnd rpå annat sätt 14365: från skolorna och rdess ersättande .med un- m:eddeJas .motsvara.nlde under.visning i den 14366: dervisn~ng Ii relig~onshis:toria och sede1ära. troslära., vartill det skall uppfostras, eller, 14367: 254 Perj.antaina 6 v. lolmkuuta. 14368: ------------'-------=--------- 14369: 14370: därest (\)arruet icke tillhör nlågot :religiolllS- fattning, :som i§ 1'2 i den nya religionsfri- 14371: sailllfund, i al1limäm. Telig~ionskunsk·ai> och hetslrug.en e11hållit, sikola tillf·oga.s stor 14372: moralens .g1rundihegrepp. N aturligt är att skada. 14373: O'ffi en gång läroplikt eller lärotvång UIP'P- Betänkli,g'lheter hava hos mig också väokt 14374: rättfuålles i vårt land, det icke måste anSJes vissa andra rpaJJagra:fer, t. ex. § 7, a.tt en så 14375: för myeket fordlrat,, att det lindriga tvång, tidig ålder som 15 >år ska.l'l~berätt.iga til>l ut- 14376: som inneLi·g,ger i den för det mesta histo- trrude med föräldrars sa.mty,clke, a·vifattnin~ 14377: riska l!'elig~ionsundemisning, som nu med- g.en av § 9, som inför i stä1let för eden lför 14378: delas i &ko'l.orna, i statens eget intr·esse för de utom kyrkan ståerude den från livs:me- 14379: flertalet elever upvrät1Jhålles. delsdeklareringen så rykilbara, sa:tsen ,,på 14380: · Religionsf:dhetslagen är en unda•ntags- hJed•er och sa.mvete", och •sedan· § 10, som 14381: lag, som sti:ftats för samvetsömma eller för rätteligen hö:r till 1kyrkohgen. 14382: 'kyrkan liikg~iltiga .pel1s<mer. Men :d'en be- ·Men därom vill ja.g ännu ioke läugre 14383: höves icke, såsom redan herr Kares iha'r orda. Det viktigaste syftet med mitt a:n- 14384: frrumhållit, för ·den s1törsta d:elen av vårt dragande ha;r varit att konstatera. den amti- 14385: fol!k. :Uikväl utställer man i § 12 ett loclr- religiösa vä,rlds.åsk>rudninlg, som tagit sig 14386: bete ;för ooefästade oeh svaga person:er. Om viss·a ui>t·rY'Cik i nu föreligga.nde relig~onsfri 14387: de uttriilda: från lutruerska ikyrkan, heifrias hetslag, viliken världsåskådning ocikså tidi- 14388: de f,rån alla ska tter till sagda kYI!'ka utan ga.re framträ1tt :i vår regeringsform. Blir 14389: att behöva utgöra några motsvarande ~s:ka.t denna no11merande för vår f1rrumtida lag- 14390: ter till staten, el!ler med andra orid reli- sti:ftning, då är vårt folk att beklaga.. Om 14391: ·gions:]iösheten 1premiera.s. lFör den lutlher- re1igionsfrihet.sla:gen, å. den form den nu 14392: ska kyrkan inneibär dienna pa,ragraf i den föreligger, a.ntages av riks.dagen, så måste 14393: fo11m den e:r1hållH i religionsfrihetslagen en jag be:kla.ga d:e mänrosikor, som lfalla. olffer 14394: fördel. Oaktat kyåam .därigenorn avstår för samvetslösa agita:torer oeh .för timhga 14395: från en •rättlligh~et, som sedan gammalt till- fö11delars skull .övergiva sin kyrka., och jag 14396: försäkra;ts densrumma, 'att u.ppbära skatt måste beklaga de barn, som utan eget för- 14397: från jord·en, kan .den <±ock .känna sig tack- våUande und•andra.gas religionens infly- 14398: sam att slip[la ändlösa •tra:kasserier ooh be- tande undler ·barndomens tid. Och .då lag- 14399: skyllningar, so:m tillfogats densamma just stilftniDJgen genom d•e öppua portarna för 14400: på grund a;v ,denna skatt. Emellertid vin- tiH religionsundervisniUJgens avlä,gsnande 14401: nes lhärmed ioke, såsom herr Bäck ,framhål- från skolorna, belklagar jag oss alla. J ag 14402: lit., den rälttvisa i u:tmätning av skatter-, vi11 icke va:ra med otm a1tt antaga en lag, 14403: som lagstiftaren allt:Ud måste mllgodose. bakom vci.llken religionslösheten.s spöike gri- 14404: Utg.ifterna för 1det civilmgister och d!en sed- nar. .Men å andra 1sidan står jag på reli- 14405: liga und1er.visning samt .den övervakning, gion.sfrihetens 1grundval och vil'l va;ra med 14406: som staten ha.r att utiföra betriii:Efande dem, om att hellllStäilla hos reg-eringen om ny prD- 14407: som utträtt ur ev·angel~sk-lutiherska kyrkan position .i ären.det så ·fort ske karu, och jag 14408: utan att inträ1da i annat relig'liöst samfund, tror mig ;hava skäl att hoppas, 'mtt med den 14409: falla lika mycket på den evang~eliSJk-luther uppskattniug av de religiösa värden, som 14410: ska kyrkans medlemmar som på de utträ- vi nu .äJlldå lhava 'i våra dagar, en mindre 14411: dande, oclh utSJättas därför ky11k:ans med- mdikal llag, som mel"a 1står på realitet:eus 14412: lemmar i detta: avseen:de för ·dubbel beska.tt- grund, Mh äir till ~större verklig nytta: för 14413: ning. Betärukligt är odkså allti.!d att genom vårt fol!k äu ldenna, skall se dag-en. 14414: materiella: för,delar locka till uttriild·e ur 14415: kyrkan. Man kan invända: Då får 'kyrkan Ed. IS a n d b l o m: Innan uppställarudet 14416: ffusöka, o1m ·ruen har tillräck'l>~gt •inre styrka av religionsf11ilhetsla.gen vidtog borde initia- 14417: att kva,r'hålb sinlll med'lemmar. Ja visst! tivtaoga.ren.al gjort klart lför s~g Q!ffi denua 14418: De evlliga ideer, so1m lutherska kyrkan i lag är av behovet våkalla:d eUer om den 14419: Finland uprpbär, kollllma att lfortle.va och går före utv,ecklingen. Vad d·e störreo stä- 14420: skola sälkert hålla ·kvar en sto.r del a v vårt derna vidkommer tror jag att lagen i hu- 14421: folk ·i kyrkans gemenslkap. Men det har vudsalk är väl.'kommen, men i småstäder och 14422: .alltid 1funni•t:s och det lfinnes ännu svaga och på landshygden anses d-enna la.g kränka de 14423: lätt ledda per.soner, vi1ka g·enom d·en ruv- samhällsibevarande medborgarena. Ja, man 14424: iUskonnoruv,a;pauslaiki. 255 14425: ~-~-~-------- ~-------·----------- 14426: 14427: 14428: 14429: 14430: frågar si:g, har religionen slkadat någon. ett religionssamfund eller ieike. iMen 9, 10 14431: Nej, ja:g tror ingen kan up,pträda och säga ooh 12 §§ i religionsfrihe:tsla,g~försla.get :li.k- 14432: att haru genom religionen andligen eller staller icke medlhor.garna.s rättigihet-er 14433: lekamligen lidit silmppshrott. Vi veta att och skyldigrueter. Utom religionssamfun· 14434: religionen är civilisationens fö·rkämpe. Var- den st.ående pers·o,ner slil:ppa med lättare 14435: för då just nu kasta den över lbord då all heskattning, vilket blir ä1gnat att locka i 14436: samhällsordnirrg är i uprplö.sruings<tillstånd? religiöst a.vseende indif.ferenta männiSkor 14437: Vi bol'lde ick1e bryta de sista band, som at.t på grund av mind·re vackva bevekelse- 14438: ännu hittills ihåll,it oss sa:mman. Den stora. grunder rull!mäla om si.tt utt.räde ur fädernas 14439: allmänJh~ten IPå landsbygden har ej reda på ky.r:ka. Men sed-a.n :ko.mma de li1kväl, det 14440: Jmru mycket laga.r som r-edalll .finnas och är 'm~n uprplfattruing, att yrlka :på vissa rät- 14441: den vill e.i hieller .höra ,ständigt taJas om nya tigheter, vilka bo,nde vara :förbehållna en- 14442: ideer och n-ya la.gförslag. J ag måste med- dast medlemmar av reli.gionssamfundet. 14443: giJva att d:en som viJl leva med sitt arbete Så skaU t. ex. de evangelisk-lutherska för- 14444: han hilllner ej tänika .på onödiga lagar. De samlingarna vara skwldiga att, visserligen 14445: personer, som ej viij•a arbeta, som sitta mot aVJgift., upplåta. gravpilats åt hednin- 14446: och tänka ut ny.a lagförslag, ·Slam ofta s-e- gar, som di1rom anhålla. Man vill sålunda 14447: nare visa si·g vara odugliga i det, praktiska ska:±ifa sig rättci.g1heter utan mots'Varande 14448: livet- vad nytta har vårt land av soo:ana skyldigheter. 14449: laga:r? Bortkastat arbete och try.e;ksvärta! Vida,re synes oot mig., .som om lagförsla- 14450: Vad re1igionsfrihetslagen vidikorrnmer är gets •föresprålkare ic!ke, såsom önskligt va- 14451: jag öv;e,rtyga,d om att tiden är olämpligt rit, 'halft i åtanike att trygga 1full frihet för 14452: vald för en såJda,n omstörtning. Vi måste den egna religionsutövningen, utan hellre 14453: el'känna a.tt vissa tCörändringar inom reli- ve1at be•kä~mpa ~ristendomen som en ska- 14454: gionsverksalm'heten äro behövlriga men ej en pande ooh bevarande kraift !i.no:m 'kultur · 14455: sådan 'Omstörtning som denna. lag bestälm- samhället. ISå spårar jag i fö.rslaget en 14456: mer. Dänför vill jag föreslå att religions- sträva:n till att inskränka den luthersika 14457: fråthetslagen ·sådan den nu är ibör förkastas. kyrkans självstyrelse, att hindra föräldrar, 14458: som icke tilllhöra något .religionssamfund, 14459: Ed. ,KJ u 1 e ru i u s: Man lkan, utan att att 'låta. sina barn IUJp:pfostras och uppväxa 14460: göra. sig s:kyldig till nrågon övel'ldrift, påstå inom ett sådant. Man vill reda.n nu be- 14461: att man inom alla ikvetsar av vårt .fnlk nu- recla -rum :för ·en :lmnlfessionslös religions- 14462: mer·a är vtllig att erkänna riktigheten av underVJisning, som, sedan moralun.dervis- 14463: den grundrprinciJp, s01m uppbär föreligganlde ning gjorts obligatorisk, saklöst, och utan 14464: förslag till reli-gionsfri!hetslag. Kristlig att religionsfr:Uhetslagen behöVJd~ revidera.s, 14465: fördragsamhet odh .sann :humanitet fordrar, kunde avskaf1fas.. J ag kan ioke värja. mig 14466: att var oc1h en religiö;s männislk,a, ·som kän- för den tanlken •att man på hithörande om- 14467: ner sig vara i belhov av en viss ifrihet, S:kall råde vill .driva lagstiiftningen Ii en riktning, 14468: tilleM:änna sin nästa samma lfri:het. Ty av som tillåiter slkapandet av en neutralskola, 14469: allt tvång ä:r väll tvånget på en människas en slkola utan Kristus,, en skola, som förr 14470: samvete det meBt olidLiga, och därför bör eller senare Jbleve en skola mot Kristus. 14471: man till troSifri!het för!hjä1pa mänruiskorna. Om ock l8lll tidiga•re la;gst'~ftning, till vii- 14472: Vidare bygger lagförslaget på vissa ken :Lfrågmvara.nde fö.rslag uppgives. ansluta 14473: grundsatser, som t]digare vunnit insteg i sig, heviljar fuHvuxna människor rätt att 14474: vår lagstilftning. ;Så långt ikan lagför.Silaget ställa sig utaruför varje re1l,igionssamfund, 14475: i aUmänhet lförsva.ras och godtagas. Men så är därlmed ingalunda sagt, att starten 14476: i enskildheterna går det, enligt min rrnening, bör :fritaga ·sig från allt ansv-ar för bar- 14477: för lån~t,, ja i vissa lf,a;l,l står förslaget i nen's religiösa fostran. Tvärto:m bör det 14478: strid med motsvarande bestämmelser i R. ligga i s.ta:tens intresse att se till, det a.lla 14479: F., som ju anna:rs åibempas som stöd barn få en kris.tlig ·upprfostram, ty därpå 14480: för t.olkningen av reHgionsfrihetsla.gen. R. beror det nog, om vår 'kulturella och :poli- 14481: F. :s 9 § sbd,g-ar bl. a.. att finländsk med- tiska självständighet skall bestå. 14482: bOI:rgares rätt.ig1hteter och skyldigheter icke Det är, enligt min mening, ioke väl he- 14483: äro lberoen:de därav, huruv:ida han tilllhör tänkt att skapa. möjligheter för barn och 14484: 256 P1erjantaina 14485: _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ .... _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _: c __ _ _ .p. _ 14486: 6_ lokaikuuta. 14487: _ _ _ _ _ _ _ __ 14488: 14489: 14490: 14491: 14492: un1gdom i den mes't mottagliga åLdern a tt kannonvapauslain kanssa. Siitä huoli- 14493: stäUa 1sig ut.aniför det, ofta 'för hela livet, matta se sääJdett~in jo viime valtiopäivillä 14494: a>V,2'Öra:nde inlfly,tande, .som Mästarens p.e,r- ja' uskonnonval_)auslaiki yksi:nänsä jäi näiJle 14495: son, liv oc1h lära utövar på det unga sin- valtiopäiville. Minä kysyn kasvatuksen 14496: net. 1 denna punlkt iborde ~religionsf,rihets kanna.Ha, mitä siinä piikkulmissa säooettiin? 14497: la,gen icke biruda. deu framtida skollagsti:ft- Niin pieni ~kuin ,s•e laki onikin - ·sisaltää 14498: ningen. vain YJhden pykälän - siinä säädettiin 14499: 1 allmäruhet plrugar man säga, att det erinomaisen ·paljon 'kristinuskon vastaiseen 14500: icke är gott att flytta de ga:mla råmärken, suuntaan. :Siinä nimittäin annetaan oikeus 14501: sam ,fäJdren satt hawa. Oob för Finland's sillekiin, joka on ul,kopuole!lla kaiken kris- 14502: folk, vars lkul,tur.elila och politiska tilLvaro ti,kunnan, olla 1m. m. ka,nsakoulunopetta- 14503: hotas a.v så många ,faror, gäller detta sär- jana Uusbittyjen la~psille,. rSitä minä en pi- 14504: skilt 'På -det kyrkligt-rreligiösa området. täisi ollewkaan :pahana, vaan a.sian:mukai- 14505: Så gärna ja.g än; önskade medvel"'ka till sena, erittäinkin uskonnonvapaJusa.at.teen mu- 14506: åstadkommande av en religionsfl"'ihetslag, kaisena, että hewkilö, joka. on ulkopu{)llella 14507: kan jag li1kväl icke giva min röst åt det kl"!istikuntaa, on niiden lasten opettaja.na, 14508: nu vilande l'agförslag:et, emedan det icke jot<ka eivät kuulu kristillisyyden piiruin. 14509: reSPekterar den evangeliSik-lutberska. kyr- Mutta sitä minun täytyy -IJitää Vla.rsin va• 14510: kans självstyrelse, iclm tillbörligt beaiktar kavana uskonnonvwpauden periaatteen 14511: det uppväxand'e släktets ikristliga uppfost- loukkauksena, että kansa1kouluss-a, jossa on 14512: ran och ick:e 1i,kställer medborgarnas rät- vruin varsinwisesti yksi opettaja, joika huo- 14513: tigheter ooh skylidigheter. lehtii lasten ika.SNatuksesta kaiken'Puolisesti, 14514: 1 14515: 14516: 14517: tämä orpettaja. saa olla. h~en:kilö, joka on 14518: Ed. M. P e s a ne n: 'Täälllä on jo tar· kokonaan 'kaiken kristilkunnan ullkopuo- 14519: peeksi mrnun mielestäni puhuttu ikysy- lella. 14520: myksess'äo-levan ~lain varjorpu10lista ja valo- Kun näin IJitlkälle on jo meruty tällai- 14521: puolista. On 'Pari näkökohtaa, riotlka tah- sessa la.insäändänn:össä, niin 1minun mieles- 14522: toisin kwitenlkin ottaa vielä erityisesti tar- täni sen do ,pitäisi riittää. Nyt oliisi aika 14523: kastettavalksi. Kun täs·sä lakiehdotuksessa pysäihtyä ja ruveta vakavasti ajattelemaan, 14524: uskonnonopetust-a lwsikeva pykälä alka.a 14525: 1 tehdäänikä rtäällä tällimisella la-insäädän- 14526: epli!mää.räiseHä ,j,os" --sanaH.a., niin se ei nöllä iSuomenr kansalle palvelusta, vai eikö 14527: tule sa<ttumuksesta, va.an ,se on tulos siitä mah:dolilisesti sitä vruhingoiteta. Minä olen 14528: viimeaikruis-esta la.in1säädännöstä, joka on samaa mieltä <kuin ed. Kares siinä, että 14529: pyrkinyt -mahdollisiJmman IJaljon syrjäyt- Jumalan va.Hakunta tääJllä .maan !)äällä, 14530: tä;mään ktistinuskon .vru~kutusta kansan toisin sanoen k.risbitty seurakunta, kyllä 14531: ka.s.vattamisessa. Että nä,in on laita, sitä pysyy !)yst~ssä tämänkin usrkonnonvapaus- 14532: osottaa pa.ri tosiasiaa. lain jälkeen, .voilpa siitä !hyötyäkin. Ja 14533: Kun eduskunta säJäti kansa~1e niin ras- lisäisin: se hyötyiSii vielä enemmän, jos 14534: kaan velvollisuuden, kuin opiJivelvollisuus tälmä eduskunta uskaltaisi säätää lain, 14535: on, niin olisi !lllinun y1mmärtää1k:Seni ollut jossa kiellettäisiin lkristinuSiko tässä maassa. 14536: mitä luonnollisin asia, että dlisi laissa mai- Mutta sa:malla minä yihdyn häneen siinä, 14537: sittu, mitä lrupset ovat velvolliset op.pimaan. että, niin pian kuin ikäsiHäo-leva. uskon- 14538: Tällaista luetteloa oppiaineö.sta ei kuiten- nonvapauslakiehdotus tulee laiiksi, Suomen 14539: kaan tullut lakiin, iLmeö.sesti siitä syystä, kirkko on ainakin lainsäädännöllisesti la- 14540: että ei ta1hdoli:tu panna siihen luetteloon kannut olemasta. sitä, mitä se satoja .vuosia 14541: uskonnonopetusta. Tämä ol1i jo rviittaus on tässä maassa ollut, kansan kirkko, lka.n- 14542: siitä, mihin suuntaan ta.hdotaan tällä alalla san kasva-ttaja mitä laajimmassa !lllerikityk- 14543: lakia säältää. sessä. Jalomielinew mies ei naura van- 14544: Käsilläolevan lakiehdotuksen yJhteydessä halrle orpettajallensa., .va,ilkka hänellä olisi- 14545: oli muutamia !)~kkula,keja. hallituks-en esi- kin jo toiset käSiityJks.et, kuin tällä entisellä 14546: tyksessä, -m. m. laki Suolillen !kansalaisen kasvattajalla. Minä lisäisin omasta puo· 14547: oikeudesta. olla IIDa.an palveluksessa. usikon · lestarui siihen, että kunnioitukseni tätä 14548: tnnnustukseensa katsomatta.. 'Tämä pieni varuhaa 1ka1nsan kasvailtajaa 1k ohtaan menee 14549: laki on mitä läJheisiim:mässä yhteydessä us- nii·n:kin !pitkälle, et1Jä minä :kat.son sen vielä- 14550: U ;o;kon.nony.a.pa usla ki. 257 14551: 14552: kån arwolliseksi olemaa.n tämän kansan mieliestäni o1isi otettava huomioon, mitä 14553: o>petta;jana ja että IIDinä en voi äänelläni meidän ,kansamme terve aines kairpa.a. Kun 14554: eilistää sellaisen lain voimaanastumista, se k~a:ipaa usikonnonva,pauslail~ia,, niin laa- 14555: joka tässä suhteessa ;merkitsee suurt.a tu- ditta,konn usikonnonva.pauslaki. Mutta jos 14556: hoa. M>inä ,pyy.dän saada 'kannattaa sitä löy·detään tässä ehd:oUaolevassa lakiehd·o- 14557: vastalaus:et.t,a., ~oka on Liitetty perustuslaki- tuksessa peljä.ttäviä paikkoja, niiru eikö pi- 14558: valiokunnan mietintöön. täisi >hy.vällä ik!iertää niå.tä. Siinä on useita 14559: seUaisia ja niistä on täällä I>Uhuttu ja sen- 14560: Eid. J u s s i 1 a: Minä en tahtoisi rpuihua täJhden •en t,aihdo niitä enään k•ns'k·ett.aa, etten 14561: tästä esilläolevasta uskonnonvapauslakieh- joutuisi toistamaa.n, mi,tä täällä jo ennen 14562: dotuksesta 1kiiikon kannalta, vaikka olen- monta kerta,a on sanoct.tu. Mutta mieles- 14563: kin lkiirkon P.ahelija. Mi:nä kyllä myön- täni tuo 1'2 § ·on lkohta'lokas, j•o·ssa asete- 14564: nän, että ikirkkokunnat ja nimenomaan taan pakanuus ikäänkuin palkittava.ksi 14565: meidän Suomen evan1kelis-lut·erilainen kirk- hyveeksi, asetetaan se edulliseen asemaan, 14566: komme on ollut jllJ vielä on erittäin arvo- n:hln e>ttä se tulisi i:käänkuin va.staamaan 14567: kas tekijä kansan hengellisessä elämässä. tämän 'kansan tervettä sielua. Jos nuo 14568: :Mutt.a k'i11ldmkunnat kuitenkin ovat vain puutteellisuudet ja nimenomaa.n tämä 12 § 14569: ajallisia ja muuttuvaisia ilm~öitä, jotka korjattaisiin, niin olisin valmis äänestä- 14570: seisovat tai kaatuvat riippuen siitä, onko mään tälmän korjatun latin puolesta, mutta 14571: niiden eli.mi,stiö terve tai sairas ja minkä- bkiehdotusta tällaisenaan en voi •hyväk- 14572: laiset .niiden toiminnan vailkuttimet OIVat, syä n>rmenomaan tämän 112 § :n takia ja 14573: ovatko ne >puJhtaat vai ovatko ne itsekkäät. va:rsin mone'n muunkin syyn takia, joista 14574: Minun lllliel,estäni ei voida kirkkokuntia tääHä ·on jo mnnta kert<aa .puhuttu. Minä 14575: keinotekoisesti IJ)ön:bttää miJn,käänkal tai- pelkään, ettlä sitten se ,ta.prpi amkeaa", jos 14576: silla laeilla, mutta olisi onnetonta kuiten- tämä laJkiehdotus 'hyväksytään. Miele,stäni on 14577: kin, jos tässä eduskunnassa, jonl\:.a ~p<itäisi ikäänikuin pato virmsta r·evittäisiin pois ja 14578: kuvata Suo:men kansaa, sellaisena 1kuin se annettaisiin .sitten p.aikwnund·en vuolaan 14579: on, eikä a:inoastaan joitakin ajatussuuntia, virran va:paasti virra.ta ja eteeniJ)äin mennä. 14580: jotka ov•at ikäänkuin suuriäänisimpinä Tässä maassa ja tässä eduskunnassa on 14581: esiintyneet vilime aikoina, tällainen paika- paljon ·sella~sia, jotka ovat ottaneet ikään- 14582: nuutta suosiva .J,aki <hyväiksyttäisiin. Us- kuin muotina ka,ik,kien uutuuksien ajami- 14583: konnonvalpauslain pitäisi kuvata. Suomen sen ja sitten pitäiSii niin kiireellä noita 14584: kansaa seUa.isena., minkälaista tämä ~kansa uutuuksi:a ajaa läpi, ettei jond:eta tarkkaan 14585: on sen terveemmän ainestonsa puolesta. ha:rkitsemaan, eikö todeHa voisi joitakin 14586: Jos sitten :kysytään vastaa!ko tä:mä laki- korjauksia a;i.kaansaada, sellaisia, jotka 14587: ehdotus, jOka ny:t on meillä ratkaista.vana, eivät voi·si tulhota arvoja, jotka tässä maassa 14588: Suomen kansan sielua., niin mielestäni vas- sentään vielä tunnustetaan pätevibi. Minä 14589: tauksen täytyy olla kieltävä. Minä pyy- pelkään, ~että :kun pa,kanuus asetetaan edul- 14590: dän !huomauttaa, niirrkuin täällä on huo- lisempaan •a:semaa;n tässä maassa kuin ·kris- 14591: mautettu jo ennen, että uskonnonvapauden tinusko, niin jälikeent.uleva:t 'Polvet tulevat 14592: periaa·te on eci asia kuin tämä esilläoleva ikävällä aja.tte1emaan j.a ~kä,vällä muista- 14593: ja elhdoHao:leva uskonnonva.pa;nslaJk•iehdo- maan niitä, jotka ovat täJmän!kaltaisen pa- 14594: tus. 'Minun mielestäni ;meidän ka,nsamme don a.ulkaisseet epäuskon virralle. Sen- 14595: enemrmistö, jopa valtava ·enemmistö kaipaa tähden kannatan .ensimäistä vastaJausetta 14596: uskonnoruva;pauslaikia. Mutta tämän kan- ja en tule äänestämään tämän lakiiehdotuk- 14597: san terve aines ·pelkää tätä ehdotusta ·us- sen hyväksymiseksi •sellaisenaan, ellei saa- 14598: konnonvapauslai:ksi, syyn sen tähden, että da lkorja,ns•ta noihin moitiUaviin •kohtiin. 14599: tämä saa aikaan !kokonaisen vallankumo- 14600: uksen uskonnollisen eläJmän alalla. U s- E>d. K y 1 ä nii> ä ä: Täällä on jo paljon 14601: konnolHset arv01t eivät kyllä riii>n siitä, pu:huttu tämän lruin yksityiskohdista etten 14602: mitä uskonnosta säädetään, ja min1kälaisia tahdo jatka.a niistä ja nici.stä >pulhujista minä 14603: lakeja laaditaan. Ne arvot ovat itsessään taMoisin yhtyä lähinnä ed. Karekseen, ed. 14604: täysi'Pa.inois.et. Mutta kun nyt laa,ditaan Pesoseen ja ·ed. J m~silaan. Luulen, että 14605: lakia tälle Suomen 'kansalle, niin minun vaikka täJmä laki olisi vä:hän toisenlainen, 14606: 33 14607: 258 Perj.antaina 6 rp. lokakuuta. 14608: 14609: 14610: ehkä vci.elä enemmän puolueellinen niiden kdhdistuu tä;mä s.yytös työväenliikettä koh· 14611: hyväksi, joilka taihtovat irta.utua kiflkosta taan, kun sen ajajat olivat ottaneet ohjel- 14612: ja olla kruulwmatta uskontokuntiin, niin se maansa 'kohdan, jossa sanottiin, että :kirkko 14613: kuiterukin tullaan hyvä!ksymään, koska on erote.btava valtiosta ja uskonto yksityis- 14614: ol.en ed.e'ltäpäiru kuuHut, että :suurin porva- asiaksi. !Sosialistien twholta on asetuttu ar- 14615: rillinen puolue kokonaisuudessaan tämän vostelevalle ,]muualle valtion :kirtkkoa koh- 14616: hyväksyisi •ja vasemimistosta ei ole epäi- taan. ,Se arvostel€valle kannaH-e a.s.ettumi- 14617: lystä. \Suomen llmnsan eduskunnan pitäi,si nen ja. u·skonnonvapimsvaatirrnus on meidän 14618: kaiketi 'katsoa maan ja kansan parasta. taihollamme tapahtunut siitä syystä, että 14619: , Sen silmämääränä pitäisi olla tämän kan- se työväen sivistyksen ja taloudellisen elä- 14620: san kohottaminen kaikissa suhteissa.. Van- män kannalta oli välttämätön ja tarpeel- 14621: hurskaus korottaa kansan mutta. juma.la.t- linen. •Se oli välttämätön siitä syystä, että 14622: tomuus on kansan turmio. Tänä rpäivänä. työväenliikkeen alkuaikoina kohdistui kir- 14623: minä ennustan sen .perusteella mitä olen kollinen vaino työväenlii.tkettä ikothtaan ras- 14624: edel1t.ä kuullut. !Suomen kansR~n €duskunta kaammin kuin muita valtio:kirlkon arvoste- 14625: tulee hyväksymään toisille perustuksille lijoi•ta. vasta.an, se vaino kohdistui meihin 14626: ra!k.enn.etun uskonnonvapauslain, jonka s·iitä syystä a.nikara.mmin, .että sosialistisen 14627: kautta se iLmoittaa, ettei Suomen kansa liikkeen nihdelmalla yleensä oli yhteiskun- 14628: enää kansana tunnusta tuota vuosisatojen nallisia oloja muutta.va luonne, jota ei ollut 14629: totuutta, vaan sen suuri enemmistö katsoo, porvarillisilla ateisteilla, jotka nekin oLivat 14630: että pakanuus on yhtä hyvä kuin kuulu- astuneet arvostelemaan kirkkoa ja kirkol- 14631: mineiJI j01honkin kr~stilliseen uskontokun- lista toimint,aa ja vaa.tima.an< kirkon ja val- 14632: taan ja niink'Uilll täällä on monta kertaa tron eroa ja uSikonnonvapautta. Niistä oli 14633: mainittu, niin vieläpä tämä ikuuluma,tto- siis kirkon taholta helpompi suoriutua ja 14634: muus eli pakanuus palkitaan, kun uskon- niitä vastaan ei aatteellinen vaino läJhestul- 14635: noUJVastustajien käteen annetaan sellai·nen- ·koonkaan ollut niin msika.s, kuin se oli työ- 14636: kin ase, kuin tämän lain li2 § sisältää, ni- väenliikettä kohtaan.. Tunnettuaharr on ne 14637: mittäin vapaus kailista vastaavista ve· lukuisat painokanteet ja vankeustuomiot, 14638: roista, m~tä uskontokuntaan kuuluvilla tu- joita annettiin työväenlehtien toimittajille. 14639: lee olemaan. Minä €n ymmärrä, että tällä Kir~kko esiintyi henkisenä sortajana. ·työ- 14640: lailla olisi niin kova kici.re, että se pitäisi väenliikettä kohtaan ikäy.ttäen valtiovaltaa 14641: nyt ihyväiksyä tällä kertaa välttämättä. apunaan. U f'Jkonnonvapa.usv•aatimus on siis 14642: k:oska ed. :Ma.nnermaa on täällä j,a osoitta- työvä•en ta:holta lä:hten(Yt oikeista vaikut- 14643: •nut, että voi.t,a,isiin !hyvin 1pian s.a.ada tästä teistac, vaikutteista ajatella Jumalastaan ja 14644: •asiasta uusikin esity,s j.a s.entähden toivoisin, uskonnosta.an toi·sin, kuin mitä valtiokirkko 14645: että jos mahdollista keskustass,akin olisi opettaa. .Sosialism~ meidän mielestämme 14646: miehiä, jotka muuttaisivat mielilpiteensä ja oli kulttuurikysymys, sivistyskysymys. 14647: ·rupeaisivat kannattamaan pe.rustuslakiva- Sosialismin o:ppi ja aate oli meille henkinen 14648: liolkunnan vast•ala.usetta. Minä ,pyydän ,Yih- .ia taloudellinen va,pautumisop,pi. rSiik.si 14649: tyä siihen. me eiiDmre ole ja1ksa.neet !käsittää kirkon hol- 14650: housta ja vainoa., joJka ta•pahtui aatteelli- 14651: Ed. Leinon .en: Nyt ikäsilläoleva laki sista syistä meitä kohtaan.. Taloudellisessa 14652: on yksi <s.ellarnen vaatimus, jota ·työväen- suhteessa on myöskin valtiokirkko ollut 14653: puolue tässä maassa ·on 'Pitänyt ohjelmas- työväenluokalle raskas kantaa. Se taloudel- 14654: saan ,sen olemassaolosta asti. Se o:hjelman l.inen verutus, jota työ.väen on täytynyt 14655: kohta; tyÖ\Vä.enliikkeen alkua~koina antoi kirko1le uhrarta, on ollut raskas. Se ar.mot- 14656: työväenliiikkeen vastustajille, eikä suinkaan tomuus, jolla kirkon saata.vat :peritään kaik- 14657: väJhrmmän fkiTkolliselta taholta ai:heen syyt- kein :köyhimmiltä väestön kerroiksilta, on 14658: tää sen ohjelman kannattajia siitä, että se saanut .vaatimaan t.yöväen ta;holtakin us- 14659: vaatimus on läJhtenyt siitä ajatuksesta., €Hä konnonva~pau:slackia. Yhä kasvava v·erotus, 14660: tahdottai1siin riistää \ihmisiltä uskontonsa joka on havaittavissa ollut varsinkin viime 14661: ja Jumala.nsa. Selitettiin, että uskonnon- aikoina., jolloin ikirkollisverot ovat asetetut 14662: vapauden harrastajat ovat uskonnon vas- kunnallisverojen suuruuden mukaan perit- 14663: tustajia ja Jumalan kieltäjiä. Erikoisesti täväksi, ovat epäoi1keutetut. iSiitä on siis 14664: Uskonnonrv.rupa ws1alki. 259 14665: 14666: 14667: myös osaltaan se ajatus synt·ynyt työväen juuri työväenluokka. Kirkko muissa IIDaissa 14668: keskuudessa, va.paus olla suorittamatta niinkuin meilläkin on käynyt kaikkia tie- 14669: niitä veroja ja. erota 'kirkosta. Kirkko on teilijöitä j,a, tieteellisiä oppisuuntia vastaan, 14670: paisunut taloudelliseksi mahtavaksi latitok- ja si~tä syystähän se lähtee uskonnonope- 14671: seksi jo•ka koko kansaHekin on liian raskas tuksen pakollinen rpuoltaminen orppivelvol- 14672: kantaa. Ne va,ltion uhraukset nousevat lisuuslakiin, että pelätään muita o,petusai- 14673: suuriin summiin, jo.tka vuosittain täytyy neita, jota. uskonnono-petuksen rinnalla 14674: suorittaa kirkolle samoinkuin seurakuntien tahdotaan oppiaineiksi kouluissa. Kun 14675: menot, jotka paisuvat sanomattoman suu- Engla.nnissa Darwini·n polveutumisop:pi 14676: riksi varsinkin vii:me ai•koina. Eräs por- ilmestJ;)'i, niin silloin olivat kaikki kirkol- 14677: varillinen ateisti lausuu eräässä kirjassaan liset ja pavit sitä vastaan ja niitten ,painos- 14678: tästä asiasta, että valtiokirkko on kannat- tuksesta takavarikoitiin tuo kirja, josta 14679: tavin taloudoellinen yritys, mitä koskaan on kumminkin oli seurauksena se, että tuota 14680: pystytty luomaan tässä maailma·ssa. Me kiräaa levitettiin kymmenkertaisesti enem- 14681: emme ta:hdo läihteä siltä kannalta arvostele- män, kuin mitä se ehkä muuten olisi levin- 14682: maan asiaa, jo.Ha porvarilliset ateistit ja sen nyt. Sellaisia esimeiklkejä voisi luetella 14683: opin kannattagat, .mutta me hyvällä syyllä historiassa paJjon. Se kuitenkin on tässä 14684: voimme tämän todeta, että niin todella. on Y'hteydessä tarpeetonta.. 'Tarpeellista on 14685: laita. Tässä! mainitsemistani .ia mo- tässä vain torjua ne syyMikset ja ne viit- 14686: nesta muusta syystä lähtee työväen ike&kuu- taukset, joita vasemmistoon on tehty tässä 14687: dessa uskonnonvapausajatus. Näistä syistä keskustelussa. ja. j•o viime eduskunn.a.ssa tä- 14688: on lähtenyt kirkon ja valtion ero-vaatimus, män ~lain ollessa esillä, siltä ta:hol·ta jolta us- 14689: jota <me edelleen tulemme kannattamaan ja konnonvapausla:kia on vastustettu, .ia osottaa 14690: vaatimaan ja josta on jo jätetty eduskunta- vääriksi ne syytökset, että: uskonnonvapaus- 14691: esitys tälle eduskunnalle. Työvä.enliikkeen vaatimus työväen keskuudessa olisi ta.pah- 14692: alussa, jolloin 1po·rvarien ta.Jhol.ta tahdottiin tunut epäkrist.illisistä syistä. Me olemme 14693: opettaa työväelle suuntaa: työväenliik- sillä kannalla tässä asiassa, että kun ihmi- 14694: ·keessä, ·siHä ajankohdalla tunnettiin myös set sivistyvät ja kehitty,vät ja niitten hen- 14695: porvarillinen ate~s.mi koko laajalle levin- kinen katsomus laajenee, niin ne saakoot 14696: neeksi. Sen a.atteen lkannaktajat koettivat valita uskonnost,ansa ja Jnmala~stansa kä- 14697: vaikutuksensa ulottaa ty:öväen liikkeeseen, sitteen, mikä heistä omantuntonsa !mukaan 14698: mutta työ·väenliikkeen ja !sosialidemokraat- on oike:a. IS:iksi me t.ulemmoe edelleenkin 14699: tisen puolueen taiholta ei lähdetty sille tielle, v,astustamllJan 'k·irkon lhoilhousta, kirkon 14700: mutta lähdettiin aivan toisesta näkökoh- pakkovalta.a., sikäli kuin se esiintyy sivis- 14701: dasta arvos.telemaa.n kirkkoa ja. uskontoa ja tysvirtausten da sivistyBpyrki:mysten vas- 14702: vaaliimaan uskonnonvapautta. Ei lähdetty tusta:jana ja ennen kaikkea kun se esiintyy 14703: sille Jumalan !b.yl.käämis-orpin tielle, jolta työvoo,nliilrkeen va,siustajana, ja meidän aat. 14704: läMiviit porvarilliset ateistit, jotka opetti- teellisena vainoojanamme. Siltä kannalta 14705: vat summakaurpalla •hylkäämään uskontonsa käsitän uskonnonv,apausvaatimuksen työ- 14706: ja Jumalansa, sillä meiUe Eikkeemme aja- väen taholta. läili.t.eneen, ja silloin kuin se on 14707: jille oli selvillä se, että yhä !kohoava kan- lähtenyt siitä, on se lähtenyt puhtaista ja 14708: sansivistys ja. tiedon ka.svaminen ·o·pettaa hyvistä varkutteist.a. Me tulemme edelleen 14709: .niitä hylkäämään kirkosta. .ia uskonnosta sen, sitä tietä täs·sä asiassa kulkemaan. Näyttää 14710: m~tä s·iinä on huonoa, ja. mitä siinä on ih.y- siltä, että tämä laki tulee tässä eduskun- 14711: väJksyttävää omaksumaan sen. Valtiokirkko nassa hyrväksytyksi, ja se on ilahuttava 14712: on poikennut pois oiikealta 'kristillisyyden a.sia, vai1kka laki meidän kannalta;mme ei 14713: tieltä. J o:s tutustumme 'a.l!kuperäiseen kris- vastaakaan niitä toivomuksia, joita me oli- 14714: tilliseen oppiin, ll!i.in ihuomaa.mme, että ny- simme lakiin: ta:Moneet, mutta me vähem- 14715: kyisellä v•a.ltiokii1ko.n o-pilla ja a1kuperäiselli1 mistönä ollen olemme kuitenkin siiihen tyy- 14716: kristrino·pilla on niin suuri .ero kuin yöllä. ja. tyväisiä ja ikoeta.mlme sitä tu1evaisuudessa 14717: .päivällä. Niin -pian kuin kirkko julistettiin parantaa. 14718: valtion. kirkoksi, niin alkoi kirkon ta.holt.a 14719: kansojen ja ihmis1ten yli se henkinen hol- Ed. L o ih i: 'Tätäi ;ky,symyksessä!Olevaa 14720: hous, jOlka on näi:hin päiviin kestänyt ja la:kia ovat useat puhujat täällä tänä päi- 14721: jota oru ka:i!J&e,~n enimmin saanut 'kokea vänä vastustaneet. Toiset i1moitta.vat ole- 14722: 260 P·erj.antaina 6 p. lokaikuuta. 14723: 14724: vansa .periaat.teellis.esti vastaan uskonnon- edeSkinpäin muuttumaan. Mutta se ei mer- 14725: va:pauslakia, toiset ovat löytäneet tästä la- kitse olle,nkaan sitä että niissä lffiaissa. 14726: kiehdotuksesta sellaisia :puuHeellisuuksia, joissa uskonnonvapaus on täy<dellinen, us- 14727: että he eivät katso voi·vansa lakia .hyväik- konnollinen elämä olisi silti hylätty ja us- 14728: syä, vaihlka hyväksyvä tkin uskonnonva- konto sellaisenaan hylätty enempi kuin 14729: pauden :periaatteen. 1Nämä :puhujat o•vat niissäkään mwissa., joissa vielä virallisesti 14730: suurimmaksi osaksi olleet evall!kelis-luteri- kirkkoon ovat :kaikki sidottuina, joista mei- 14731: laisen kirkon pappeja. On kyllä hyvin ym- dän marumme on viimeisiä jätteitä. 14732: märrettä'Vää, •että .kysyJmys uskonnonva;pau- Lopputuloksena huomautti ed. Kares että 14733: destlll on siksi likeinen kysymys ennen tämän lain hyväksyminen tosiasiallisesti 14734: kaikkea niille henkilöille, jotka papinvirkaa merkitsee että me s-eisomme kansa;mme kir- 14735: toimittavat ja. us.konnon työn etunenässä kon kuolinhetken kynnyksellä. Näin kuu- 14736: työtä tekevät, et.tä sen takia voi ymmärtää, luiv·at ·hänen sa.nransa. Minä en olisi odot- 14737: että tä:mä kysymys ennen kaikkea !kiinnit- tanut että Suomen luterillllisen kirkon opet- 14738: tää juuri heidän mieltään. Mutta minä ,,n tajan suusta kuuluu tallaisia rsano.ja, joissa 14739: ole voinut olla panema.tta merkille sitä, että hän tunnustaa että niin heikolla ;perustalla 14740: suuri luku täällä eduslkunnassa olevia pa,p- tosiaankin luterilaisen kirkon asema meidän 14741: peja näyttää olevan vielä sillä kehitys- maassamme •On dtäi .se on •kuoEni.sku sille, 14742: tasolla, miUä pa.pisto on vuosisata.in ku- kun vapaus annetaan ihmisille •kuulu!~> tä- 14743: luessa oHut etenkin :paa vikunna.ssa ja vieläpä hän kirkrkoon, niille jotklll sitäJ tahtovat, 14744: luterilaisessa ki11kkoikunnassa. He eivät joilla on sisällinen kutsumus, sisällinen 14745: näytä voivan :va.pautua siitä käsityksestä. v3!a.timu.s olrla tämäJn ;kirkon yhteydessä, 14746: että ·uskonJto olisi sellainen a;sia, jota :pa~kko jot.ka löytävät tämän !kirkon y;hte·ydes:sä sie- 14747: ·keinoilla edespäin voitaisiin auttaa. He lulleern tyydytystä. Onlko todellakin kaikki 14748: eivät näytä •kä.sittävän sitå, että us1konnon hengellin.en elämä, tosihengellinen elämä 14749: juuret, uskonnon olemus, ovat sittenkin sy- Suomen luterilaisesslll kirkossa, niin peräti 14750: v·emmällä, että Jumalan voima, j-oka Kri;;.. poistunut että tä:mä laki panee tämän kir- 14751: tuksen seurakuntaa maan päällä ylläpitiH, kon kuolemaan, sen tulevaisuus näyttää. 14752: olisi niin voilmakas, että se kykenisi tätä Minä kuitenkaan en uskoisi että näin on 14753: työtään tekemään il1man valtion prukkotoi- laita. Minä kyllä verra.ten vähän luotan 14754: menpiteitä. Minulla olisi täällä useita tähän viralliseen kristillisyyteen ja viral- 14755: muistiinpanoja eri puhujain muistutuksista liseen kirkkoon, rsi'l:lä minä myös tunnustan 14756: tätä lakia vastaan, mutta kun tästä a.sia~h että se on suurelta osaltaan kuollut. Mutta 14757: on jo s~ksi :paljon •puhuttu, niin minä sivuu- minä tahdon todeta s·en että tämän luteri- 14758: tan useimmat niistä. !T.a;hdon •huomiota laisen .kivkon sisäMä löytyy ,sel·laisia elin- 14759: kiinnittää ainoastaan muutamiin .minun kä- voimaisia •hengellisiä liik:keitä, jotka Juma- 14760: sittääkseni merkillisi:mpiin 1kohtiin, mitä lan työtä ovat tehneet tä;hän asti ja kenties 14761: vastustajain taholta, .on tässä kysy.myks·essä vielä suuremmalla! ahkeruudella te:kevät 14762: esille.tuotu. Edustaja 'Paston Eares (Edus- senjäl1keen kuin usikonnonvapauslaki on hy- 14763: kunnasta: Rova:sti!) täällä ·pitkässä pruheen- väJksytty. Sentähden minä en usko tätä 14764: vuorossaan koetti ensinnäkin saada todis- kuolemaa tuLevan. Ja vaikka niinkin ta- 14765: tetuksi sen, että ios Suomen eduskunta hy- pahtuisi että se olisi kuolinisku kirkolle 14766: väksyy uskonnonvapauslain, niin se tosi- niin se ei ole isku kristillisyydelle. Nämä. 14767: asiallisesti merkit.see sitä, että se tahtoo ovat kaksi eri asiaa.. 14768: omata .selli maailmankatsomuksen, että se E<d. Ka.res väitti historia.n todistavan 14769: tahtoo hylätä uskonnon. Minun käsitykseni että usikounonva.paus on ollut kansarkun- 14770: on tässä aivan toinen. Tällä kysymyksellä nille turmioksi, mutta, hän ei ;perustellut 14771: ei ole minun käsittääkseni mitään merki- tätä la.usettaan olrhmkaa·n ..Minä päinvastoin 14772: tystä siihen n:äJhden, !kannattaako ja missä truhtoisin V'äittää että uskonnonpakiko, todis- 14773: määrin Suomen eduskunta uskontoa ja us- taa 'historia, on monina aik•oina. todelliselle 14774: konnollista elämää, vaikklllpa. se hyväJksyy jumalantyöHe ollut kaikkein pahin viholli- 14775: tai ihylkää uskonnonvapauslain. Kirkko, nen. Jos me silmäämme historiaa, ~katoli 14776: se on sittenkin maallinen laitos, .sen muodot sen 'kirkon historiaa Uuden Testamentin ai- 14777: ovat aik8-in kuluessa muuttuneet ja tulevat kana, jos me silmäämme niitä rpolttoro- 14778: Uskonn•onv.a,pau,slalki. 261 14779: ------------------------------- 14780: vioita, joita kir.kon taholta tosiuskonnollis- kaan, vapaaehtoisesti luo,puisiva1t näistä 14781: ten ihmis.ten vainoomiseksi on sytytetty, eduista ja alistuisivat uuden pap'pien palk- 14782: niitä miljoonia jotka, tämän 1kirkon toimesta kaussäännöstelyn alaisiksi, niin lausuin 14783: on mestattu, niin tässä valossa minun täy- sen käsitY'ksen, eUä jos he sen vapaa,ehtoi- 14784: tyy sanoa että tulos a.rvostelusta :minulla sesti tekevät, niin minä en uskoisi että 14785: historiantodistuksesta on aivan päin·vastai- suuriakaan tuhoja uskonnonvapauslaki te- 14786: nen kuin ed. Kareksella.. Ja minun käsi- kee luterilaiselle kirkolle. Minun (käsit- 14787: tykseni on että jo aikoja sitten ja kaiklkina tääkseni tässä ed. J ussila.n lausunnossa. il- 14788: aikoina uskonnonvapaus olisi ollut tarpeen menee 1sellainen 1piirre, jota: minä en olisi 14789: olemassa. TääHä viim~ksi ed. Jussila odottanut. Sitä kuullessani minulle muis- 14790: kä;ytti puheenvuoroa, jossa hän myöskin tui mieleen kirkkoherra Jussilan to:Umit- 14791: tuli hylkäävään tulokseen. Tämä oli mi- tama aibukauslehti nimeltään ,Sionin lä- 14792: nusta sitä ihmeellisempää, kun me kirkko- hetyslehti". ,Siinä oli viime talvena artik- 14793: herra Jussilan kanssa olemme saaneet hen- keli ,Virallinen kristillisyys ~a me" ja 14794: kiset vwikuttoot .samasta uskonnollisesta tässä artikkelissa juuri ta!h:dottiin osoittaa, 14795: 'li:ick•keestä ja pyrkin·ee.t veljinä toistemme kuinka, virallinen !kristillisyys sittenkin 14796: kanssa tämän asian hyväksi työtä teke- vähän on aikaansaanut tosikristillisyyden 14797: mään (Vasemmalta: Ed. Jussila teesken- edistämiseksi, mutta että se useimmiss.a ta- 14798: telee). Minun kuuJlessa.ni •sitä :pääasial- pauksissa on meidänkin .maassamme aivan 14799: lista syytä, jolla hän tuli täihän kielteiseen viime aikoihin asti ollut sitä vastusta;valla 14800: tulokseen, ·täytyy t01della ihmetellä että .ia vainaavalla ka.nn.a.Ua ja minä; ollen vakuu- 14801: pääasiallinen syy hänen käsityksensä mu- tettu siitä, että ~,ämä artikkeli le.hden lukija- 14802: kaan on tämän lain ·12 §, joka ihänen mie- ·kunnassa täyd.eHisen .myötätun.n,on löysi. 14803: lestään oli sellainen että kansansielun par- 'Minä en ·voi ol'la ihmettel.emättä, että ed. 14804: haimmisto, niinkuin hän talhtoi sanoa, ei Jussila nyt. tultu.aaru täihän seuraan, on 14805: voi tätä hyväJksyä. Mitä tämä pykälä sit- muuttrunut näin perinpolhjin maailmankäsi- 14806: ten oikeastaan sisältää? Minä ta!Moisin tyksensä ~ässä su:hteess.a. 14807: sen tällä kertaa vielä uudestaan luk.ea ·edus- Täällä ed. Kares lorpulla puhettaan huo- 14808: kunnan pöytäJkirjaan. Se kuuluu näin: mautti, että jokaisen edustajan olisi tämän 14809: ,Herukilö, joka, ei ol1e evankeli.s-luterilaisen kysymyksen edessä asetutia:va. vakavasti 14810: tai beikkala.is-!ka.toHsen kirkon jäsen, ä.l- harikitsemaan omantuntonsa ed·essä, ei min- 14811: köön ol1ko velvollinen :kiint.eistöveron tai kään teorian mukaa•n, ei missään uudisius- 14812: muun veron :muodossa ottamaan osaa nii- humussa., mutta vakavasti mitä tämä askel 14813: den papiston 1ja !kirkon.palvelija.in palkkaa- oikeastaan 'merkitsee meidän ka:nsalle.mme 14814: miseen, äl'köön.kä myöskään, niiden pappi· ja meidän kir,kollemme. ·Minä tahtoisin 14815: lain, .kirkkoj.en, kellota·pulien ja hautaus- sanoa ·ed. Karekselle: minä olen pyr;kinyt 14816: ma~den rakentamiseen ja yllä;pitämiseen todeHa vaka,vasti harkitsemaan omantun- 14817: tai muihin niid•en tarkoituksiin meneviin toni p.ernsteella tietoisena siitä, että minä 14818: veroihin. Va.paa verosta ·evankelis-luteri- seison sen Hermn edessä., jok<a minut ker- 14819: laisen tai 1kreikk:vlais-!katolise:n ikirkon ran tu01mitsee. Minä juuri tässä harkin- 14820: tarkoituksiin olkoon myös muu uskonnol- nassa olen tullut vaika.vasti siihen tulok- 14821: linen yhdy.s·knnt.a ja sen ;seurakunta." .Siis se.e·n, et.tä tämän us'konnO"nvapau:slain .hy- 14822: juuri se pykälä, joka tosin voisi aiheuttaa väksyminen on sittenkin tuotta'Va helpo- 14823: tämän kir1kon ·pa.pis•tolle kenrties hyvinkin tusta mei,dän .ka.nsallemme ja ennen ika1k- 14824: suuria taloudellisia vaikeuksia ja. suuria kea meidän kwnsan kristitylle osalle. Sillä 14825: uhrauksia nimenomaan tällä hetkellä, jol- minä käsitän, että .Jumalan evanJkeliumi on 14826: loin ei vielä meil,lä ole voimassa uusi pa- sellainen 'Voima, että vapautet•tuna kaikista 14827: pist,on palkka.usl!aki, jonka eduskunta. viime palkko:bJhleista se kykene·e tämän .ka.nsa.n; 14828: talwma; hyväksyi. Minä j.o siUoin kun hyväiksi työtä t•ekemään paljon suurem- 14829: täJmä asia lähetettiin valiokuntaan, huo- malla menestyksellä, kuin mitä se on maa.- 14830: mautin siitä ja lausuin sen toivOimTiksen, ilman aiikaa.n koskaan pakkositeiden ana 14831: että ne nyt virassa olevat kirkon pal,v.eli- siihen kyennyt. 14832: jat, joille on turvattu ·ta,vattoman .suuret Lopuksi pyydän ilmoittaa, että maalais- 14833: taloudelliset edut vanihan järjestelmän :mu- liiton eduskuntaryhmä on aivan yksimieli· 14834: 262 P·erj.antaina 6 ;p. loka:kuuta. 14835: -------------------------- 14836: sesti :päättänyt hyväksyä kysymyksessä- nykyaikana, niin on minulle selvää, että 14837: olevan lakiehdotuksen. molempien tovminta ~hmiselämän .pelasta- 14838: miseksi ja, nostamiseksi saattaa• menestyä 14839: Eu. V i r k lk unen: Ei ainoastaan ikä- ja edistyä ainoastaa-n sillä pohjalla, minkä 14840: silläolevaa la.kiehdo·tus·ta vaan yleensäkin yleiseen .kansalaiselä.mään luo yleinen us- 14841: uskonnonvapautta awostel1aan eri tavalla. konnonvaiJaus. On rohlkaisevaa tietää, ja 14842: Tämä kuitenkin gohtuu tavallaan asian minäkin oma1ta kannaltani ·voin vahvistaa 14843: luonnosta. UskonnonvaiJaus koskee sisäi- tä:män tiedon, että iSuomen ,kansan laajat 14844: simmän va:kaumåsen asioita, iJhmisille py- k·errokset ja syvät rivit ova•t, kaikesta re- 14845: himpien vaat~musten tyydyttämistä, mutta p]västä agitatiosta !huolimatta, evankeli- 14846: missä sisäisen elämän ,ala:l.Ja :liikutaan, vie- s-een kristinus'koonsa j.a 1uterilaiseen kirk- 14847: läpä sen syvissä rpdhjakerroksissa, siellä koaursa yhdistetyt niin ·kiinteillä siteillä, 14848: tiet he1IJosti erkanevat. Näin on laita et.tä tämä 1ain.sääd11ntö •om omakoihtaisesti 14849: myöskin, missä lainsäädännön on tarvis ta.rpeeton näille piir.eille, joita 1minä kut- 14850: kajota täll:e alalle. Lainsäädän:tö ·tosin ei sun meidän kansamme rungOiksi ja yti- 14851: voi muuta •kuin muutamin ulkonaisin ve- merksi. Niille ei tällä lainsäädännöllä tule 14852: doin piirtää vakaumuselamän liikkumisen olemaan merkitystä. •Mutta S'e on tarpeel- 14853: rajat., mikä.li on tarvis niillä määrätä kan- linen niitä varten, jotka valitettavasti ovat 14854: salaisten valtiollista ja yhteiskunnallista kristinuskosta ja kirkosta jo sisällisesti ir- 14855: eliimäntoimintaa. .Syvemmälle vakaumus- tautuneet, vai:kka palkasta ovatkin siihen 14856: elämän ohjaamiseen lainsäädäntö ei .mil- ulkonais€sti kuuluma.ssa.. Ja se on tar- 14857: loinkaan ·IJääse. ·Kailklki yritykset siihen peellinen valtiovallalle, jonka arkaluon- 14858: suuntaan ova•t aikaisemmin ihmiskunnan toisena tehtä.vänä on eri ·elämänkatsomuk- 14859: historiassa aina osot-ta.utuneet turhiksi. sia mahd·ollisimman tyydyttävällä tavalla 14860: Mutta näiden ulkonaistenkin rajojen mää- järjestää ne ikansalaiseliimän öulkiset puo- 14861: rärumisessä, joita lainsäädäntö ky~kenee suo- let, joissa eri elämänikatsomukset joutuvat 14862: rittamaalli, saattaa erimielisyyttä, syystä toistensa k3!n.ssa kosk·etukseen. 14863: johon viitt.asin, ilmaantua niidenkin kes- Se lainsää>däntötoimi, minkä eduskunta 14864: ken, jotka muutoiukin omistava:t saman- nyt suorittaa, ei tul•e luomaan mitään 14865: suuntaisen elämänkatsomuksen elä;män uutta periaatetta, jota ei olisi ailkaisemmin, 14866: vaihtelevissa asioissa. vielrupä erittäin edustaNalta taiholta•, suosi- 14867: 'Tältä !kannalta minä olen y:mmärtämyk- teltu valtinvallan toteuttavaksi. Edus- 14868: sellä ikuunnellut sitä ilmskus·telua, mitä kun,ta puolestaan nyt vahvistaa saman 14869: täällä käydään uskonnonvapauslain loiJul- periaa,tteen, minikä evantkelis-luterilainen 14870: liseu hyväksymisen tai lhylkäämisen IJUO- kirkko jo kruhdessa kil'kollisko,kouksessa 14871: }esta. Tuodessani oman, l<yhyen lisäni tä- on omaksunut, että näet voi ja saa, mitään 14872: hän kesikusteluun, minulla ei ole halua kansalarsoikeuksissa :menettämättä, erota 14873: ry'htyä vaihtaJmaan ajatuksia toisinajatte- kirkon yihteydestä liittymättä mihinkään 14874: levien Jmnssa, vaiiDka erinäisis•sä, tältäkin toiseen uskonnolliseen yhdyskuntaan. Hän- 14875: paikalta amnetuissa lausunnoissa mieles- tä, jorka näin menettelee, minä •puolestani 14876: täni olisi 'Paljon .lmrjattava;a. Minä jätän en tahdo nimittää pakanaksi tämän sana.n 14877: ne mielelläni omaan arvoonsa. Minulla on perinnäisessä merkityiksessä, sillä minä en 14878: tar.ve ·vain rmerikitä oman kantani ja sitä ole SY'dänttentutldja ja minulla on lupa us- 14879: muuta,min ·sanoin v·erustella. koa, että monen uä.inlkin menettelevän ih- 14880: tMinä 'hyväksyn tämän uskomwn'VllJIJaus- misen sydämessä on alttari pystytetty 14881: lain. Hyväksyn ensinnrukin siitä syystä, tuntemattomalle J'Uimalalle. Se, mikä tässä 14882: että yleinen uskonnonvapaus on minulle on minulle pääasia, on todeta, että Suomen 14883: henkilölkoh ta:iseS'ti sisäinen väl ttämättö- ev·ankeliB-tlut-erilruinen kirkko sen elimen.sä 14884: myys. Edelleen on .kä!sitykseni mukaan kautta, jolla yksin on oikeus IJUhua ,koko 14885: uåonnon:vapaus elinehto sille kristilliselle kivkon nimessä, on ottanut lukuun tälla.i- 14886: ja kinkolliselle toiminnalle, joka nykyai- serukin mahdollisuuden, eHä !kirkosta voi 14887: kana illhahuttavalla tavalla on nousemassa. ja saa erota liittymättä mihinkään toiseen 14888: Niin 1p•aljon kuin minä saat.an 'käsittää uskonnolliseen yh-dyskuntaan, ja se on 14889: kristinuskon ja ikirkon a!semaa ja tehtävää myöntynyt si~hen, Jos tämä ihetki on mi- 14890: 14891: 14892: 14893: 14894: • 14895: U sko,nnonv,a:pa usl.a}ki. 263 14896: ---------------- 14897: 14898: kään :historiallinen, niin palj·oa suurempi sitä ei kukaan voi sanoa. Ma.hdollisesti ne 14899: merkitys minun silmissäni on mi-elestäni eivät tule suuresti lffiuuttamaan nyikyistä 14900: ollut ntiillä hetkillä, joissa Suomen evan- olotilaa kansrumme hengellisessä elämässä 14901: kelis-luterilainen ikirikko, niinkuin 1minä yleensä ja kirlmllisessa e.rittäin. Mahdolli- 14902: Y'mmärrän, uskollisena omalle itselleen ja sesti voivat seuraukset olla. näkyvämmät, 14903: sisimmän elinvo~mansa tuntien, on omak- ohimenevästi ehkä ihuomattavammatkin. 14904: sunut yleisen uSikonwarpauden ja, levollisesti Mutta näiden eri maih:dollisuuksien edessä 14905: ilmoittanut olevansa valmis kehittämään minä uudistan sen käsit-ykseni, että kit.k- 14906: siitä kai:kiki johtnpäätö.kset. Että yleinen komme varsinaiselle elämäntoiminnalle 14907: kirkolliskokous meillä on tämän ikannan kristillisyyden syvenrtäJmiseksi !kansamme 14908: omaiksu·nut, se on minun silmiss'äni sille eläimässä, jotta se voisi paremmin toteuttaa 14909: kunnå:a:ksi ja va,hvistaa minun us:koani tä- ikuisia iihanteitaan, uskonnonvavauslain- 14910: män kirikon laajene:viin ja .syventY'viin teih- sää:däntö ei voi olla muuksi kuin eduksi ja 14911: t1i;viin tulevaisuudessa. kansamme sisällisen aseman sel,vittämistä 14912: (Minulla on ollut tarvis painostaa esillä· edistävä,. 14913: olevan kySJ;"myiksen periaatteellista puolta. Mutta olivat nyt seuraukset mitä laatua 14914: Mitä tul·ee toiseen ikys:y1mykcseen, :miten taha.nsa, ne eivät voi peljättää silloin, •kun 14915: tämä lBipääimään jätetty uskonnonvapaus- on syvästi vakuutettu ·siitä, että tie, jota 14916: laiki tyydyttää erityisesti niitä etuja, joita lälhdetään kulkemaan, on oikea tie, on vält- 14917: kristinuskon ja ikirkon kannalta tä•ssä lain- tämätön tie. 'Tässä vakaumuksessa mma 14918: säädännössä on va1vo.ttava, niin minä yh- äänelläni myötävalikntan tämän lain tule- 14919: dyn arvoisain vastalauseentekijäin arvos- miseksi la~ksi. 14920: teluun, että lakia on pidettä.vä monelta koh- 14921: dalta hyvänä. Mutta minä en yhdy iheihin Puh: e1m ies: Kun fllika on nam pit- 14922: siinä, että erinäisten vuutteellisuuksien täih- källe kulunut, keskeytetään nyi istunto ja. 14923: <len, joista minälkin olen: vallan tietoinen, se jatketaan tänä iltana lklo 7. 14924: kuitenkin ·olisi hyljättävä. !Tärkeissä koh- 14925: 'Täiysi-istunto keskeytyy •klo 4,30 i. p. 14926: dissa, kuten ilmoitta,utumisvel vollisuuden 14927: määrääimisessä ihenkilö:korhtaiseksi ja myös- 14928: kin uskonnonOlpetuksen kysymyksen järjes- 14929: tämisessä, se esittää minun ·kannaltani kat- 14930: soen ty.y:dyttäviä säännoksiä. Evätyydyt- Täysi-istuntoa ja;tkJetaan 14931: täväJmpi on tä1mä laki määräyksissään kir- 14932: kosta luopumisen y!Meydessä olevain ta- keHo 7 i. •p. 14933: loudellisten asiain jäl'jestäimisestä. Mutta 14934: Pufuemies: J aiiketaan ensimäisen 14935: osaiksi, niinkuin täällä jo on huomautettu, asian kä:sittelyä. 14936: on esimel'kiksi paviston palkkauksen uusi 14937: lainsäadäntö jo vähentänyt nyt käsiteltävän 14938: lain säännöksiltä merckrtystä, osaksi ovat Kes,kuste:lu jatkuu: 14939: lain suomat taloudelliset vapautukset laa- 14940: dultaan sellaiset, että niiden oikeutus tai Ed. iS v e n t. o r z e t s Jr i: Kysymys us- 14941: epäoikeutus' 'kristilliseltälkin kannalta on konnon;va,paudesta on ruiin vanha ja selvä 14942: keskustelunalainen. :Kun minä otan huo- asia, että meidän päivinäimme tuntuu no- 14943: mioon :sen, että, uskonuonva1pauslainsääidäntö lolta sntä puhua, ja siltä kannalta katsoen 14944: y!ksityiskohdissaan aina herättää erimieli- minä en aijoikaan asiasta sen enempää pu- 14945: syyksiä, niissä kun varsin eriä;vät käsityk- hua etenikin kun ed. Ryömä ja Leinonen 14946: set törmäävät vastakkain, ja vielä senkin, ovat sosialidemokraattista. kanta.a. esille jo 14947: että nyt ratili:aista.va laikikin on moni·en so- tnon•eet. 14948: vittelujen .ia ko:mpromissien tulos, niin lop- Huvittavaåsuutta vailla ei ole kuitenkaan 14949: pu-arvosteluni siitä ei voi muodo.stua se kohta ·edustaji:en Ma.nnermaan ja Berg- 14950: muuksi, •kuin ettli se ansioineen ja ,puuttei- rothin vastalauseessa, jossa 'he vaativat 14951: neen on nyt h:yrväiksyttävä. ikoko uskonnonvapauslain !hylkäämistä m. 14952: Mitä seuraulksia yleisen u.skonnonvap8!U· m. sentakia, et,tä määräys :kirkkoon kuulu- 14953: den tot.euttamisesta meillä tulee olemaan, mattomien hautaa:misesta luterilruisella hau- 14954: 264 P<3rj.antaina 16 p. lokaku'uta. 14955: ----------------- 14956: 14957: tausmaalla .pitää olla h-ei:däm rrui.elestään n. keHojen äänessä ikailk:uvat ·vanhalle kirkolle 14958: k. kirkkolaissa ei:kä yleisessä laissa.. Tämä ikuolem.ansäveleet? 'Minä voin sa.noa: se joh- 14959: on joJllkinlaista nähtävästi vain tätä ta- tuu siitä, että näitä kuolema.nkdloja. on 14960: pausta varten lmlksittyä juridi:i.k'kaa ja lain- tälla kertaa :soittamassa itse Suomen kansa. 14961: säädäntöteoriaa. Arvoisat vastalauseen te- Me kansanedustajat olemme 'Panneet toi- 14962: kijät ovat kuitenlkin ihuono~a juristeja, kos- meen näitä ju!hlallisia van;ha.n kirk·ollisen 14963: ka he eiväJt tiedä sitä, ,että yleisessä laissa järjestelmän h.a.utajaisia eikä ole meidän 14964: annetut <määräyks,et eivät suinkaan estä syy, j-os e<d. !Kares, joka sopii paremmin al- 14965: lainsäätäjääJ täY'den:täJmästä jä1estä.päin sa- kwperäiseen kuin nykyiseen ka.nsakuntaan, 14966: mansisältöisillä määräyksil·lä myöskin eri- ei vå.ihdy meidän seurassa ja panee jyrkkiä 14967: koislakecia, kuten esimerhksi tässä tapauk- va-stalauseita ihmisen henikistä va.pautta 14968: sessa kirkkolain. U skonn:onvapauslain ta.r- vastaan. Eid. Viikillä sattui olemaan mu- 14969: koituksena yleisenä laJkina nn sitäpaitsi sel- kanaan kansallisen kokoomus•puolueen oh- 14970: vittää uutta tilannetta niillekin, jotka. kir- jelma, ja hän ·b~hoitti minua •käyttäJmää.n 14971: kollisiin uskollltoikunuiin kuul uma ttomina tilaisuutta hyväksi osoittamalla se paikika 14972: eivät tämän jäLkeen ole enään velvollisia main[,twssa oihjelmassa., jossa sanotaan: 14973: ka.1kkia kirkol'lisspesi.aalilain normeja tun- Yl·einen uskonnonvapa.us on toteutettava. 14974: temaan. Ja 'koska vastalauseessa tämä on Tällä pykä.lällä on siis sangen kategorinen 14975: ollut miltei ainoa juriidå.llimm postulaatti jopa suorasta.an im.perati:vinen sisältö, ja tä- 14976: uskonnunvapauslain .hylkääJmiseksi, niin män oman ohjelma.nsa merkeissä valitut ko- 14977: minä toivoisin, että uskonn.onva.pa.uslain koomuspuolueen edustajat ovat nyt ·tä;ssä 14978: vastustajien epäonnistunut vetoaminen tä- istunnossa osoittaneet taasikå.n, missä mää· 14979: hän llwht11mn ~äisi eduskunnassa ilman mi- rin !he kunnioitbvat OliDan ·p·uolueensa pää- 14980: tlään vasbkaikua. töksiä ja mitenkä vetävät nenästä omien 14981: Ed. Kares on ·puhunut täällä avostoli naivien v~alit.sijainsa jouk·koja. A•ivan vii- 14982: Paavalin a:joista sekä siitä, että !kansakunta meisellä hetkellä on taitava. •edustaja. Virk- 14983: ja indiv:iidi ovat tässäkin kysymyksessä kunen r;>~htynyt pelastamaan oman puo- 14984: kaksi -eri asåaa. Me sosialidemokraatit lueen kunniaa tässä asiassa.. Onnistuuko 14985: v-oimme •kiittää! a•inakin omaa .Jumalata hän siinä, vaå.ko ei, ,sitä minä en mene en- 14986: siitä, että me -emme elä enää niitä a,postoli nusta.maan. iSen kuitenkin voin mieli!hy- 14987: Paavalin aikoja., jo:lloin kansakunta., j-osta vällä todeta, ·että hän on a•inakin oman kun- 14988: ed. Kares ·puhui, muistutti enemmän erilais- niansa pelastanut asettuen kokoomuspuo- 14989: ten paimenien johtamaa. lamrnasilmrjaa kuin lueen jäsenenä ,ja: joh:tornie:henä kannatta- 14990: kehittyneiden yksilöilden suurta kansall~sta maan :sitä laikiehdotusta, jotll! :vastaan hänen 14991: <k-onglomeraattia. !Meidän aikama.mrne kan- vähempi' kaukonäköiset ,puo:luetoverinsa 14992: sakuntaa muodostavat indiviidlit, eri yksi- ovat esiintyneet sa.mgen va.stenmielisellä ja 14993: löt, ovat poliritt.]sesti ja. henkisesti enemmän heikolla :ta.v·alla. 14994: kehittynie,itä kuin apostoli Paavalin airrmina, Ka.nnatan valiokunnan enemmist.ön ehdo- 14995: ja juuri senvuoksi he pyrkivät its•e pruhu- tusta. tässä asiassa. 14996: maan ja toimiiiDaan todellisen lra.nsakunnan 14997: nimessä, s. o. o.ma·ssa nimessaan. Siksipä :Ed. iN u o r a: Periaattees•sa olen minä 14998: a,postoli Paavalin· ynnä muiden a1postolien samoinkuin us·eat muut pUihujat uskonnon- 14999: sijasta puhuvat nylkyään usk:onnon asioista,- va.pauden kanna-lla ja p:idän sen säätä;mistä 15000: kin uuden a.jan arpostolit, työväenluokka ja suotavana ja tarpeenvaatimana. jo :meidän 15001: mdikaaEnen .porv<aristo, niin ikäväHä ikuin päi.vinämme. 'Tässä niin suuressa ja tär- 15002: se ehkä ed. Karebesta. tuntuukin. Ja näJi- keässä k;}'lsymyksessä tulisi lain olla. kok·o- 15003: den uusien apostolien sanat kaikuvat ed. naisuudessaan ja. :eri kohdi,lta katsottuna 15004: Kareksen ja, hänen .kannallaan olevien pap- sellaisen, että se tyydyttä,iså. kysymyksessä 15005: ')Jisedustaj.ain korvissUJ niinkuin van.han vi- ilmeneviä eri \lmtsa.rutotapoja. Tämä nyt 15006: 1k·äsiteltävä.näoleva. uskonnonvarpausla;ki ei 15007: rallisen :kirkon kuolinkellot., kuten ed. Ka- 15008: res täällä itse sanoi. !Miinun täytyy tun- mielestäni ole sellainen, vaan' on eräiltä 15009: nusta<a, oet.tä -ed. K'ar.ekseUa on ·siinä suh- kohd:iltaan e;päo.nnistunut. Ne kohdat, j.otka 15010: teessa 'hvvä korva.. Mutta ta.htooko ed. saattavat minut tätä lakia vastustamaan, 15011: Kares ti~tä.ä, :mistä j·ohtuu se, että näiden ovat mainitut 8 .ia 12 -§:ssä. Ne pykälät 15012: UskoThlliOlliWliP!MlJSl.a!ki. 265 15013: 15014: 15015: tulisi olla <toisin tehtydä. rSilloin olisi mie- että osa papistoon kuuluvis,t.a edustajista 15016: le•stäni tämä la!k•i sellainen että laajat kan- pelkää tä:män lain voimaanliul·etmista -sa- 15017: sankerrokset vo]sivat sen· tyydytyksellä maan aikaan kuin he vakuuttavat kirkolla 15018: va,staanotta.a ja si~heru ymmärtämy!ksellä olevan .sisäistä voimaa ja ihenkeä .pysyäk- 15019: suhtautua. NY't luulen asian siinä sulh- seen pystyssä, vaikika tämä laki hyvä:ksy- 15020: teessa olevan toisin. K·oska kuitenkin asian- täänkin. Minä Ullillettelen, miksi siltä ta- 15021: laita on nli.in, että tähän lakiin ei voi nyt holta pelätään anta.a lktirkolle ·tilaisuutta 15022: muuto!ksia tehdä, vaan on 1se sellaisenaan tätä vo~maansa näyttämään, kun sen voi 15023: joko hyvä!ksyttävä tai ~hyljättävä, niin il- nyt tehdä äänestämällä sen puolesta. Mutta 15024: moitan, että tulen lakia vastusta.maan ja minä 1uul€ll, että siinä on erä.itä toisia pyr- 15025: äänestämään sen hyljättäiväksi. Toicvon, kimyksiä, sillä valtioiklirkko on ollut mainio 15026: että laki sellaisena kuin se nyt on, tulisi laitos ,pitäJmään kansaa h·enkise,s.sä ,pimey- 15027: hyljätyksi ja asiassa anne:Hai1siin pian t.oi- dessä ja nyt pelätään ikamsan antavan sille 15028: nen esitys, jossa. rr:te kohdat, joihin vtiit- jää.hy,väiset. 'Täällä on 1sanottu, että kir- 15029: tasin, tulisivat siten esitetyiksi, että entisiä kolla o:n suuni ansio kansan kas.vattamiseen. 15030: menettelyt8lpojru kunnioittavat ka.nsalai1set 01koon, et.tä simä on ollut tilaisuus opettaa 15031: voisiv.rut lhu.olestumatta 'lain va:staa.notta,a. kansalLe lukutaito, mutta voidaan sanoa, 15032: Olen va.rma ja; uskon, että valtavin osa ef.tä ilman kirkon k:asv·atusi:a ohsimme kas- 15033: Suomen kansasta. on sitä mieltä, että us- vaneet rpalj.on terveempään suuntaan, sinne 15034: kontoa on edelle·enkin npetettava kouluissa missä 'tutkimuksiilll rperustuva tiede olisi 15035: kai1kille laps:ille. Kieltämätön tosiasia. on luonut monin kerroin ko.rkeampaa ja sisäl- 15036: se. että suuri .aukko tulee sen nuorison hen- töri~kaa.mpaa elämää. Ja se olisi kasvat- 15037: gelliseen elämään, mikä 'kasvatetaan ilman tanut nuorisoa tuthmaa.n oikealla tavalla 15038: niitä tietoja., joita us,konnonopetus tarjoaa. elämän suuria arvoitu1kslia.. Minä ymmärrän 15039: Kannatan lakiehdotukseen l.iitettyä vasta- hyvin ed. Ka.reksen valitus:virren, kun hän 15040: lausetta. ennustaa kansan kirkon kuolinhetkeä. Hän 15041: h~thottaa meitä vasemmistolaisia ha.rk<itse- 15042: Ed. iffj. ,M ä k i n e n: Olen jo enn~Bn ,asia.n ma.an tätä kysymy,stä. iMe olemme harkin- 15043: valioikuntaarr lähettämistä !huomauttanut neet tätä kysymystä jo läJJemmäs 2t0 vuotta 15044: niistä .epäkohdista., joita. esilläoleva uskon- .ia me olemme tietoisia si'itä, että tässä rat- 15045: nonvapausla1ki sisältää. rSamassa yhteydes- kaistaan nousevan nuorison kohtalo ja me 15046: sä olen myös tuonut lyhyesti esiin sen kat- terveihdi-mme ilolla kaikkia niitä virtauksia, 15047: santoka.nnan, mikä luokiJratieto:iseUa työ- jotka antaJVa.t meidän kultaiselle nuorisol- 15048: väestöllä tässä kysymyksessä on. Kun Iemme tilaisuude n ajatella näitä !kysymyk- 15049: 1 15050: 15051: 15052: 15053: minä viime ike:rra.lla mainitsin siitä, miten[{~i siä ilmarr /kirkon ]Jakkovaltaa. Ja tässä 15054: valti-01kirkko ja. ]Japisto ovat aina toimineet voidaan> panna. merkille sentään se, että se 15055: rikkaiden .puolesta. köY'hiä vastaan, niin kinkon pakkovalta, joka meiale tuotiin 15056: siitä sai m. m. ed. Lohi aiheen leimata mi- llö7, näyttää nyt olevan :kaatumassa, eikä 15057: nut ei enempää, eikä ;vähemrpää kuin provo- tämä suinkaan tule liian aikaisin. 15058: kaattoriksi. 'Tällä väitteellä teki lhän itsel- Lorpuiksi ilmo:ita:n että työväJe.npuolueen 15059: leen sangen huonon palv·eluksen, sillä hä.n eduskuntary.hmä tulee kaikista. tämän la,in 15060: ei edes yri-ttänytkään ·todistaa yihtään koh- epäkohdista huolima,tta ään·estä:mään Ja:iln 15061: taa lausunnostarui vääräksi, jotenka tulin puolesta .. 15062: silloin siihen ikäsity!kseen, että ed. Loihella 15063: oli pa1ha omatunto. Minä en maininnut sil- :Ed. H 11 s t h a c k a: Då Jöreliggande 15064: lolin samaaJkaan niistä uskonnollisista en- r·eligions,fr,iJhet·slag hehandlades vid •19:21 15065: nakkoluuloista, joiden puolesta eräät 1kirkon års riksdag, gjorde jag en ingående anmärk- 15066: miehet .ovat tanä ·päivä:nä eduskunnan pöy- ning 1mOt ,lagen. De syniJlnnlkter jag då 15067: ,toäkir.ioja laaj.entaneet. Enkä minä pidä framlade, lhar jag dteråt noga överlänkt 15068: tälläkään kertaa ·nriistä puhumista tarpeel- och funln,it desa.mma va.ra fullt rilktiga, var- 15069: Ii.&enu, sillä kysymyksessähän on uskonnon- för ja.g nu vid lag.ens slutli.ga be'handling 15070: vrupa.us, jolloin jokainen saa tilaisuu'den us- även inför 1'9 22 års riksda'g- kan ibety,ga att 15071: 1 15072: 15073: 15074: koa siihen. mis.tä luulee itsellensä a:pua. tu- vad nä.mnda uttala:nde iinlllehåller fortfa- 15075: levan. Minä tyydyn vain toteamaan sen, rande är min fulla ()vertygelse. 15076: 15077: 34 15078: 266 Perj.a.ntaina 6 1p. lolmikuuta. 15079: 15080: Till dem, som lförfäJkta den modärna Kristus i Gud", är vaxje människas privat- 15081: åskådlningen om fuUständig r·eligions.frihet förhålla:nde, i vil1ket ingen yttre makt vare 15082: oeh i s!llmband därmed äv.en äro villiga att sig staten eller någon annan kan eller får 15083: medgiva .frihet för individen att helt och störande ingripa. Li'kaså förstår ja.g myc- 15084: hållet lösgöra sig från alla trosläror, ha.r ket väl a.tt alla .de religiö,sa personer, som 15085: jag ännu att säga några ord. omfattat denna religionsf.rihetslag avse a.tt 15086: Man lhar länge fört ett fälttåg mot kyr- häflmed införa en sund religionsfrihet, d·etta 15087: kan och •dess förbindelse med staten och ord fattat i hemärkelsen av frigör·else för 15088: som a:nkla.gelsepunkt mot .vår kyrka har religionen, icke 1från religionen. även vill 15089: man bl!llnd anna.t framhålli:t, att 'kyl'kan göra gällande, att sta.tsborgerliga rättighe- 15090: allilför st.rängt ifasthåller vid sin bekännel- ter icke få göras av.hängig!ll av olika tros- 15091: se, var1föv barrdet mellan stat och kyrka UIJpifattningar, utan att största möjliga to- 15092: borde lossas oeh ,fullständig religionsfrihet lerans :från statens .sida fbör komma oliJka 15093: in<föras. Det 'har varit tvenne fa.ktol'er, som religiös.a åslkådningar till uel. tSkulle reli- 15094: påskyndat utveoklin,gen prå ifrågavarand·e giorrsfrihetslagen innehå;lla ·enda.st .sådåna 15095: område. Dein ena är materialismen, den bestä;mmelser, som här antyUs, vore jag 15096: andra är rationailismen. I sa:mma mån den även villig att godkä:nna densamma. Men 15097: socialistiska, i grunden materialistiska lagen går längre. Den fa.stslår en fullkom- 15098: åskådningen, ifått i'nsteg ho.s arbetal'Illas- lig indiffe11entism och nihilism från sam- 15099: sorna, och å andra s]dan ratidnalis.men vun- hällets och statens sida beträi:Dfaude and· 15100: nit terräng inom ·de s. k. bildade klasserna lig!ll religiösa lföreteelser oCJh ,för!hållanden. 15101: - speciellt inom de teologisika fakulteterna Oc'h då inne'börden av dogmen om religio- 15102: - i samma mån har också ordet •dogm fått nen såsom privats·ak e.nligt mitt förme- 15103: en dålig klang. Bort med d·ogmerna är den nande fattats på sist antydda sätt och reli- 15104: moderna t·eologins fältrop, och likväl har g~omfrihetslagen inneJhåller sådana bestäm- 15105: just dem~na teologi en ihell mängd nya dog- melser att niihilism 1från sam:häHets sida 15106: mer. Vad är vetenskapens r·ent av påvliga ka;n utövas mot religionen, kan jag icke 15107: ofelbar,het, b~belkritiikens lli.öga 'bety,delse, godtkänna lagen. Någon världsåslkådning 15108: Jesu blott mänskliga natur annat än uog- måste dock ailltid lig.ga till grund iför sam- 15109: mer, vilka av dessa troende omfa.ttas med hällets ställning till d.e detsamma ålig- 15110: samma glödande iver som någonsin kristen- gande kulturu]);pgift.erna, religionen är i 15111: domens trosläror? denna me:ning ioke en privatsak utan en 15112: Bland soeialis:mens dogmer mötes man o1ffentlig angelägen'het a.v 'den största be- 15113: även av denna: ,Religiouen är en privat tydelse. 15114: sa1k". I den socialis.tis;ka ,framti,dsstaten: Bortsett från ·anmärkta inko.nsekvens, 15115: skaJll religionen ,,förklara.s" för varje män- som vidlåder såväl ·CLen moderna teologin 15116: niskas ensak. tSå lyder ;punHen IV i det sQm sociald.emokratins officiella •program, 15117: ;politiska pmgra1m, som antogs på d•en stora har lära:n om religionens uteslutande pri- 15118: sooialdemoikratiska, .partikongressen 1905. vatka,ra:ktär awr.iod .erfarenheten och hi- 15119: Ooh detta progmm är Finlands riksdag storian emot sig. Histori.en känner icke 15120: 'kanske i dag färdig att tför.verkliga om den till en religion, villmn blott va.rit en pri- 15121: antager religion.sfrihetslagen. vatsa.k. Religionen ihar fb.etecknats som 15122: J ag har länge fördjupat mig i ämnet för den ursprungliga •Samihällsbildande ma.k- 15123: att kunna komma till uågon klarhet. vad ten, en socialfaktor och ikulturma:kt av 15124: man egentligen åsyfbt med att förklara första ordningen. 15125: religion.en som en privat sa;k. Och jag hyste :T~ll dem, som omifatta föreliggande re- 15126: länge den up<pfattn;i:ngen, som v]d religions- ligionslfriihetslag, som går ut på att ska;pa 15127: friJhetsllagens beihandling lfölifäJktats av teo- indifferens och negation från samffundets 15128: logiedoktorerna Kaila och Virkkunen, samt oe'h statens sida m€'d av•s.eende på de reli- 15129: prosten Roos med fl. andra riksdagsmän, giösa lföreteelserna och förhålland·ena, vill 15130: att man 'härmed menat, att religionen såsom jag ställa den frågan, är det verkligen Er 15131: religiosit.et, såso1m det ime personliga för- up,ptfattning att d·et är för ett fo1Jks kultur 15132: hållandet mellan inldivid.en och Gud, vad likgiltigt om kristendomen ebler h.edendo- 15133: skriften kallar ,det fördolda. livet med men bland detsamma. är rådande, om jesui- 15134: Uskonnonv.a:pau,slaiki. 267 15135: 15136: 15137: tism eller :protestamtism kommer till herra- delse och förädli<ng av .män:nis'korna, utan 15138: väldet, om barnen up:pfostra.s i kristen- av en ny anordning och förbättring av in- 15139: domens eller den materialistiska och socia.- stitutionerna. Man tror a.tt blott de yttre 15140: listiska ateismens grundsatser o. s. v. För förhålland'8lla bliva bättre skall :paradiset 15141: mig är detta icke lilkgiltigt. återvämda till jorden :med dess sällhet ooo 15142: Under århundraden har kyrkan satt bi- lycka. Detta är emellertid ett stort misstag, 15143: beln, katekesen och :psalmboken i det unga t.y dtm ,s,om förne.kar sin Herre oc!h hans 15144: släJktets händer, ·och genom skolan 'Oeh kon· evangdium 'kommer nog snart .a.tt visa sig 15145: firmationsundervisning.en ihar vårt fol'k v~anmäkti,g att 'genom yit-re institutioner 15146: fått en venklig ikristendom:sku:nskap. Be- kunna åstadkomma •någon föl'lbält.tring. Dett.a 15147: tydelsen därruv kan ieke skattas nog 'högt. gäller alla folk oc!h iCJke mrnst Finlands 15148: Huru måruga. ha icke und.er livets :prövnin- dksdag, so1m i dag sann1olikt går att taga 15149: gar oC'h nöd och särs>kilt :på dödsbädden det steget att förneka sin Herre och han:s 15150: genom den kristendomskunska:p de i ung- eva,ngelium. 15151: domsåren mottagit funnit vägen J'ram till Man har :påta,gliga bevis på hur det 15152: Herren. De äro 1förvisso flere, än vi kunna gått till exempel i Holland och Frankr~ke, 15153: göra oss ·en föreställning om. Och vidare. där kristendomen urvattnats och ljusasta- 15154: Utom detta statskyrka.ns förarbete bland ken 1flyttHts tfrån sitt rum. Det är al'l- 15155: den uppväxande ungdomen har kyrkan ti:d· så: kastar ett folk över bord religio- 15156: burit up:p ett ständigt växande arbete för n:en. :så följer S'naxt moralen med och råhet 15157: Guds rike icke blott i:nom landet utan även odh förvHdning, bitterhet och lklasshat taga 15158: b1and hedningar i många olika länder, 1 överhanden. Vem · .skulle väl 'hava trott att 15159: även bland det ga;mla förbundstolk·et. d·et ädla lholländska fol.ket, som i reforma- 15160: N u rycrk·er vårt ,follk taktfast frrum mot tionens seikel va.r så xrkt på tro och tros- 15161: denna vår gamla. ikyrika. Krig mot henne! vittnen, skuUe bliva så olyckligt? Och 15162: Öd·elagd skall hon bli ty hon står oss i vä- aldrig har väl .ett rfo1k varit så säkert att 15163: gen! rKrig mot 'Kristus! det är fältro:pet. stå i nåd h:os Gud som Is.mel. Men väl- 15164: Den religion oeh troslära vi mottagit i si•gnelsen vek ifrån det. Jesu ord: ,Guds 15165: arv av våra fä,der ocfu som hjäl:pt staten riike skaU tagas ~från E.der och givas åt 15166: att lösa sin sedliga u:p.:pgilft och in:planta ett folk, som gör dess frukt" - det ordet 15167: hos folken d<en aktning för lagen, som i har gått i fullhordan. 15168: egentlig menling utgör jus·titia civilis - Den domen går i dag över Finlaruds folk, 15169: den har funnits \för lätt jä:mförd med må vi besinna detta. 15170: a:ndra trosläror och den materialistiska Med stöd av vad jag nu och tidigare 15171: ooh rationalisti,ska åskåd·ningen. Kristen- framhålhit kommer jag att rösta e'IDot .an- 15172: domen, som i väsentlig mån bestämt hel'a tagand,et av denna lag. 15173: den västerländska civilisationens karaktär, 15174: vår kulturella och •sociala utveckling, den 'Ed. P e r ä l ä, po~ssa. 15175: jämstäl[es med hedendomen i föreliggande 15176: religionsfrilhetslag.. V artill detta leder är E,d. L e h t•o: Tätä asiaa .on selvitetty 15177: lätt att inse. Historien och d·et levande jo .mahdolli.simman monipuolisesti. On Bsi- 15178: livet i vår tid visa.r med an tydlighet att tetty nume:mita, vuosilukuja, on selvitetty 15179: där Gudsiden lförbleknar där sjunker förr historiaa ja teoriioja. siinä määrin, ettei 15180: eUer senare människovärdet. Humanitet • sen puolen suhteen ole juuri miltään sanot- 15181: utan divinitet blir bestia.litet säger Auber- ta.vaa. Mutta joiku oikeistopuhujista ve- 15182: lan. Detta 1har n~dan Paulus 1ärt oss, ocJh to:si täällä vwsemmis~oon ja maan työväes- 15183: det hwr funnit en ,rik lbekräftelse 1av histo- töön. Senvuoksi rlienee cpa.1kallaan vielä 15184: rien. En personlighet lösryckt lfrån allt joku sa:na. as1an tästä ,:puolesta mainita. 15185: sam'band med en ·högre, en evi.g V:ärld, kan 'Aivan äskeisinä aik<lina on meidänkin 15186: .iu icke bjuda stora resurser. Man sälker där- maassamme vietetty lukuisia mulistojuh:lia 15187: för :historiens grundsater utanför männis- niiden ta:pa.usten j01hdosta, jolloin Luiiher 15188: k<lrna, i yttre institutioner, i materiella 40;0 vuotta taka,perin alkoi iSaksanmaalla 15189: ekonomiska förhållanden, maru väntar den ta.istelunsa omantunnonvapauden ,puolesta 15190: sociala fräls.ning.en icke av en :pånyttfö- 1 sitä sortoa ja :pa•kikovaltaa vasta,an, johon 15191: 268 Perj.antainil 6 p. lokakuuta. 15192: 15193: k~rkko oli sen ka!hlehti:nut. Saa.ttaa olla piireistä, jotika ovat erinomaisesti osan- 15194: kyllä niin, että tuon voima(k)ka.an miehelll neet '!lri yhteiskunta luokkien välisessä tais- 15195: työn seurauksena oli omantunnonvapauden teluSisa aina asettua yläluolmi!l puDlelle ala~ 15196: asian voi.tto aikanaan·, mutta tässä huo- luokkaa vastaan. Lnonnollisest.i ei tämä 15197: neessa tänään suoritettu keskustelu ja se pidä rp.aikkaa.nsa ,poikkeuksetta kaikkiin 15198: lakiehd.otns, joka tässä nyt on rpäätettä- pa.p:perhin nähden. Mutta; 1poikkerukset 15199: vänä, osottaa, et1Jei omantunno:n,va:paus sil- tästä säännöstä ovat olleet niin ylen hM- 15200: loin 400 vuotta takaperin päässyt lähes- vinaisia., €ttä vain siUoin tällöin on voinut 15201: kään täysin voitolle., J·os se ehkä hetkel- ta.vata tod.ellisia •pap·peja, kun •sen sijaan 15202: lisesti v·oitt.ilkin, niin on kirkon ja .:papis- todellisia pappip.ar1koda on ollut suuri 15203: ton ylivalta vuosisato>jen kuluessa jälleen enemmistö. J.a, j•a:s milloin täJmän kansan 15204: alkanut päästä läihes entisel[e paikal- po.hja.kerro.kset, sen köy·h~n osa, ova.t jou- 15205: leeru. Ja sen tä.yd,ellisen vallan ai'kana ei tuneet 'koviin koettelemuksiin, niin ovat he 15206: ihmisten oma:ntmmon ·eiikä ajatuksen va- säännöllisesti näJhmeet 'Papirstonsa käänty- 15207: :paudelsta voi olla. rpuhetta,kaan. Kirkko vä<n mahtavamman sortaja.n :puol·elle. He 15208: ja pappisvalta <on edelleenkin 'ka. hlehtinut ovat kö;y'häJin ystävän N atsarea<lais-en IQpin 15209: ihmisten. sekä iherukistä että maallista elä- unhotltaneet ja. hylänn,eet koko lrummaslau- 15210: mää. Se on truhtonut ohjata kaikkien kan- mansa- .paitsi kerimis·e.n ta·rkoitu:ksesrsa- 15211: salaisten e1lämän ja iheidäm ajatustapansa ja kääm·täneet ,sille selkänsä. 15212: itse määrä'äJmäämsä suunt,aan. Se on kah- Kaikkein tuoreimmat kokemukset hen- 15213: leilltinut pienilllmänlkin persoonallisen, itse- ge'llisestä sääidystään ja &en puolueetto- 15214: näi'sen ajatuksen ilmauksen uskonasioissa muudesta eri yhteiskuntaluokkien välisissä 15215: ja ollut valmis lkiroama,an ja tuomitse- asioissa ·on tämän maan työväestöllä siltä 15216: maan ne, jotka ovat uSkaltanee<t 'Vähämkin ajalta,, jiotar me1llä elettirin 4 a 5 vuotta ta- 15217: lllousta tä:tä :pamkovaltaa vastustamaa:n. ka.perin. Kröyhä :kansa olisi tosia•ankin 15218: Pu.huttalkoon. kuinka kaunå:ita sanoja ta- silloin tarvilnnut rorhduttajaa ja auttajaa, 15219: hansa meidäm maaJillime kirkosta ja :pa.:pis- ja ketrkä olisivat siihen tehtävään ,g.opinBet 15220: tosta, niin .sitiJenikään tämä>n kansan vähä- pa,re,mrmin •kuin 'Papit. Mutta mitä teikivät 15221: varainen osa, suurin :p~irtein katsottuna. nämä? Tuon ajan muutenkin vars-in mai- 15222: ei ole oppinut raikastama,an rovastejansa. nio kuvaaja Ilmari Kian:to sanDo erääJssä 15223: Meillä on n\)Tt rovastivallan yhdestoista ,;T:aistelun jäl·keen" -nimisessä kauniissa 15224: hetki ·käsissä ja juur1i tälllä hetkellä on kirjassa rpa:prpien osuu:desta silloisiin tapalh- 15225: tälmä totuus vielä jääihyväiSiiksi sanottava. 1 tumiin jokseenkin seuraavasti ja jo,ffiseenkin 15226: Tämä kansa ei suinkaan o1e oppinut pa- tyhjentävä;sti: ,,iValkokaartilainen nautti 15227: pistoaan kunnioittrumaan todelli:sen kristil- tappamises.ta, !Suomen 'Pa:pit ovat siitä sel- 15228: lisyyden edustaj,ana. Päinvastoin O!ll s•e vimpärnä todistuksena. Re antoiva.t meilile 15229: liiankin usein orppinut heidät tuntemaan luvan, varmaankin sadaksi vuodeksi, luo- 15230: hengellisinä liiikemie.h:inä, jDille tosikristil- pua ikristi.Uisistä ihanteistamme. Surmat- 15231: liset "illlanteet ovat merkinneet j1okseeukin lma vihollis·enne, he thuusivat rrmorossa, ja 15232: srumaa kuin o.hjoesää.ntö pol:i_i,sikonstaapeElle. vai'htoiva.t mustan kauhtanansa rharmajaan 15233: He ovat unolhtanee.t hengelliset a<sia.t ja ·kenttä,pukuun.'' 15234: :pitäneet monin 'kerroin tärkeämrpänä maal- rMinun ei tarv,itse pitemmälle jatkaa 15235: lisen valtansa lujittamis•elll, omantunnon osoittaaikseni, kuinka vä!häinen on se :myö- 15236: ika.hlelhtimisen ja mammona'n 'keräämisen. tätwnto, jota. kiriklkomme ja :parpistomme 15237: Suomen kansa ei ·ol<e a~heett•omasti ottanut on onnistunut tämän kansan köyhän väes- 15238: monå.en sa.ttuvain vertaustensa joulekoon tön keskuudessa itseä·nsä kohtaan heråttä- 15239: mainintaa •po}0attomasta pa:piln .sälkistä. mään ja; kuinka luonnollista on, että asian- 15240: Ed. Leinonen kuvasi täällä jo nii.tä syiili., laita on juuri niin kuin se nyt on. Jos 15241: jotka ovat aiheuttaneet työväenluokaill eris- :p.rupiston menettely olisi oUut päinvoastaista, 15242: täytymisen rpaprpisväes.tä ja heidän muka- sellai1sta mitä .todellinen kristillisyys edel- 15243: naan myöskin k'oko kirkosta:. Kaikki mitä lyttäisi, niin 'VOisivat a:Siat nytki111 .suhtees- 15244: työväestö on koettanut a:ikoje!ll kuluessa samme kirkkoon olla ·toisenlais·et. Nyt 15245: tehdä olojensa. .parantamiseksi, on saanut sensijaan •kaiva,ta:an ja hala:taan työväestön 15246: ki1'vaimman va.s·tnst.ajansa juuri :pa.ppie.n joukoissa pois:pä.älsyä pa.'Piston rh10·lhouksesta. 15247: Usk.onnonv.!Lpa1Uislalki. 269 15248: 15249: 15250: Mutta siitä huolrmatta ei tä'mä tapahdu lätä, että semmoista pakana.veroa ei olisi 15251: sui:nkrua:n jumalattomuuden eiJkä uskonnot- ollut eiJkäJ tulisi 'ol•emaan, sillä kyllä ne, 15252: tomuud-en vuoksi, kuten nii'n yleisesti väi- jotka yleenrsä kirkon h30lkääjiä ovat, saava.t 15253: tetään, vaan se tapahtuu <pikemminkin it- maksaa, saarrramielhilleen J)aljou !korkeam- 15254: sensä kristillisen opin vuoksi, omantunnlon- mat pakanaverot kuin mitä kirkossa asete- 15255: vaipau<len vuokisi. Kun tästä holhouk- taan. Ja minä luulen, että ·pian alikavat 15256: sesta on ensi'n vapauduttu, voi vasta sitten syrroda,al~kokouks.e.t myörs ovat iJodistuk- 15257: alkaa tode.llits.empi ja syvällisempi uskon- •sena siitä, ·että papist•o rpuolestaam koettaa 15258: nollinen elämä. Tämän lain mahdollinen pitää ilmoita siitä, että ne, jotka kirkosta 15259: hyväksyminen ·on vain uskonnon puhdista- erka:nevat, saavat makS<aa ,pakanav~eroa" 15260: mista j.a kirkon va:p.autt.arnist.a !huonoista toirn~tuksist.a, mrtä hääty,vät teettämään 15261: ka>svannaisista. 'kirkon toi:mihenikilöi1lä. iSitä.:pa;itsi antaa 15262: 'Täällä on moneen kerta,an ·sanottu, että täimän lain 12 §, jonka ·olen J7lmmär.täny.t 15263: päätettävänäi oleva laki ei suinkaan ole s~ten, et1tä .se jättää muut juritdi:set .persoonat 15264: täydellinen, siinä on paljon heikkouksia kuin toiset :kinkkokunroat yrhä maksamaan 15265: ja rajoittavia jätt·eitä vanh•oilta aj-oilta. ve11oa evankelis-luterilaiseUe ja kreikkala~s 15266: Mutta sen suuri ansio on siinä, että kan- katolis•elle kirkolle, kyllä hyvitystä siitä, 15267: san.i·oukkojen pelkikä vaisto käsittää, että miiä kirkko menettä:nee niitten muutamien 15268: siinä o.llaan jo oikealla tiellä, että s·e avaa poistumisen ta.ha, jotka siitä syystä tai toi- 15269: kaiva:tu:n ma:htdollisuuden omantunnonva- sesta poistuva,t ja ettei niitä paljon Eene, 15270: pauteen, j·ota kirkko ja ipa.pisto on niin sen ·on ed. Kare,s täällä laUisunut. Hänhän 15271: ka,uan kahlehtinut. näyttäessään sitä, että tämä la:ki on tar- 15272: Minä !pUolestani tohon lakiehdotuksen peeton, väitti, että yhä suureneva,t joukot 15273: tulevan >hyväksytyksi. käyvät 'kirkossa, että vapa.a:kirkolliset eivät 15274: kirkkokäsitykis·ensä muka.a,n v~oi erota kir- 15275: Ed. Se P' 'P ä ne n: Kuuntelin ihastuk- kosta ja että la:h:kolaisiakin vain vähän 15276: seUa, ed. Vi11kkusen puhetta ja sa·atan yh- mahdollisesti erkanee. En siis voi ymmär- 15277: tyä melkeim jokaiseen sanaan hänen pu- tää, etltä siltäikään kan~na.ltar a.jaJellen olisi 15278: heessa.an.. ISitäv·a.stoin en voi ~r.htyä kailk- .pelkoa rsiitä, että rkirkko m'8lloettäisi suuresti- 15279: keen siihen, mitä muut arvoisat virkavel- kaa•n etujansa ja en luule myöskään, että 15280: jeni ovat tässä ·eduskunnassa tästä a,siasta näin valirstune·es.sa kirk·o,ssa olisi monta sem- 15281: lausuneet. Yl·einen ajatus heillä on ollut moista, jotka tahtoisivat muutaman markan 15282: s·e, •että on od·otettava toista rpa,rempaa laki- täJhden kirkosta luo.pua. rSiUä ·eiväthän nuo 15283: ehdotusta da sitten sen mukaisesti Ulskon- maksut kumminkaa.n ole korkeita, oeivät ai- 15284: nonva:paus]a;ki, jota 1he yleensä ·eivät pe- nalka.an niitten maksut joi·ta .pe1ätään erka;- 15285: r~aatteessa va1stusta, hycväksyttävä.. Kuul- nevi1ksi. Ja sitä;p:aitsi t:aib.toisinlkysyä, mitä 15286: lessani näi•tä lausuntoja, tuli mieleeni enti- sitten kirikko tboe:kisi noiH.a aäsoenillä, jotka 15287: sen asianajajan sanat: ,;Kuta enemmän a,sia siinä v&kisin ovat; ·onko niin er~nomaisen 15288: piUkistyy, sitä enemmän se myös sitki:styy". hauskaa peria. vakolla 'kirkollisi:a maksuja. 15289: Luuliisi, että nyt jo voitaisiin käsittää, ettei :Toinen väite, jolla ed. K,ares peloitteli, 15290: tässä maassa enää koskaam saada lakra, on se, että tämän ·lain hyväksyminen olisi 15291: jo.n1ka evanikeli:s-lut;eriilainen kirkko ja .sen kuolinis:ku kansankir>kolle. rSekin on vää- 15292: paipisto sanelevat. Pa,hoiru pelkää.n, että rin. K a n s a n'kirk'ko on vas~t.a s~yntymässä. 15293: uusi laki-elhd,otus, jos s·ellainen .tulisi kysy- Se ei ole kuolemassa, vaan; se on synty- 15294: mykseen, kirk·olle ja :paipistolle, ehkäpä ma.ssa. U sk•o1n, että tästedes ei kta,nsa jää- 15295: kristillisyydellekin olisi hanka,lampi kuin kää:n kirkossa syrjäytettyyn aselillaan. Nyt 15296: tamä käsilläoleva. Täytyy otta,a huomioon se vasta innostuu'kin ajamaan a,sioitaan ja 15297: ne useat lausunnot, jotka tänäkin päivänä itse huolehtimaan kil'kikonsa ,pystyssäpy- 15298: tätä asiaa käsitel'täessä ovat vasemmalta sym]sestä. Kansan kristillinen tajunta on 15299: lausutut. Pahin kompastuskivi, joo'on la.in tä;ssä maassa voimatllinen. Se on sangen 15300: vastustajat ov,at ikompastuneet, on .sen 'PY- voimaka,s ja •nyt vasta - sanon vieläkin - 15301: kälän :puuttUJminen, jo:ka vemttaisi ki11kon on t'ämä kirklm tulemas.sa kansa n- 15302: hylkääjää n. s. .pakanaverolla. Tahtoisin 'kirkoksi. (Tuleeko se sitten yhdeksi 15303: huomaruttaa, että ei ollenkaan tarvitse pe- vai useammaksi, se on toinen asia.) 15304: 270 Perj.antaina 6 ,p. lokakuuta. 15305: 15306: Ki11kko j.a kristillisyys - sen uskon 01n semmoisia puutteirt;a, jo'tika. tekevät sen 15307: elpyy tästä leikkauksesta. Se ,pa- hyväbymisen :mahdottomaksi. Mutta toi- 15308: ramee p1run siitä :sä~käJhdyiksestä, jonka selta rpuolen olkoon se ·tältä paikalta julJki 15309: ehkä tämäm lain voimaanastiuminen tuo·ttaa. sanottuna., että me papit olemme myös us- 15310: Ja piam, paranevat siitä p;a.pitkin. Paavit kconnonvavauden kannalla. Me ·emme us- 15311: ja kirkkomhtinaat ovat aina alentaneet konnonvapautta pelkää. .Me ymmärrämme 15312: kristillisen !kirkon merkitylsttä ja minä y:m- sen, et'bä meidän ikansrumme tarvitsee ja että 15313: märrän, että asi·asta, tulee :siunausta joka se vaa:tii erittäimkin nykyaikana uskonnon- 15314: tapauksessa. En siis yhdy niihin, jotka va1Jauslwkia. Uskonnonvapaus .perustuu, 15315: täJäl'lä sekä oikealta että vasemmalta ovat tah toi:sin samaa, itse Jumalan olemu•ksoon. 15316: kirkon kuolinvi.rttä veisanneet. Ka.r:hunpal- J uma1a .on varp.auden J uma1a.. Ei :hän tahdo 15317: velus tehdään myöls kirkolle ja krrstiUisyy- ketään pakolla taiv;aaseen vetää. Sentähden 15318: d·en asialle painostamaHa ·sitä, että uskol- on se minun persoonallinen vakaumukseni, 15319: lisimmiissa kirkon jäsenissä on niitä, jotka että uskonnonvalpauslaki e] lmyölskään voi 15320: karusakoulua ja luonnontieteen opetusta vas- järkäihyttää meidän ikirkkomme perustuksia 15321: tustava:t. E~köihän sirnäJ vain Eioit·eltame ja olemusta. 15322: suurestli. Viit-taus •8 § :n sanontatap,aa,n so- Herra 18verrtorzet:skille tahtoisin tältä 15323: pii kyl·lä valaisemarun eräitten piirien us- paikwlta sanoa': Vuonna 19!1·8 tahtoivat 15324: konnon vieromitsta, mutt;a tarkemmin kat- venäläci.set veisata meidän nuoren vapaut>em- 15325: soen täytyy/ myöntää, e'ttä tämä pykälä me hautausvirsiä, mutta he eivät voineet, 15326: asiallisesti on oikea, sillä onhan olema:ssa he eivät onnistunee1t sitä t,ekemäi1n. Yhtä 15327: valtion .kannattamia ja avust.rumia kouluja, välhän voi tämä Suomen ika:n,san edu'S!kunta 15328: joissa nyukään ei opeteta uskontoa, joten saattaa meidän1 kansankirkkomme, evan- 15329: ,jos" -sama on aiivan paika1laan. Ja että kelis-luterilaisen kir'kkomme haut.aan. Mei- 15330: tämä laki maksujen tähd-en toisi koteihin dän kirillkomme .seisoo niin vruhvaJla., niin 15331: riitaa, se liene·e mruhdollista, mutta ymmär- luja:lla, ianikaiikkilsella perustuks·ella, rperus- 15332: tääkseni vielä enemmän riitaa tulee . tuksella semmoisella, j.oka ei ·koskaan tule 15333: niitten maksuje.n tälhden, joita ki:rkiko horjumaan. J,a .se perustus on kansojen Ju- 15334: pakoHa perhei·stä pern. \Kaiken kaik- mala, joka pitää ohjaksista !kiinni, vaikkapa 15335: !kiaan: tämä la,ki ei aja tketään ulos kaikki kansat taihtoisivat 111e hänen käsis- 15336: kirkosta, mutta se .päästää ,pois siitä tään riistää. 15337: ne, jotka si:itä jo kauan ovat olleet pyrki- Sanoin, että u'skon:nollivapausla!ki-ehdotuk- 15338: mäs,sä. Toiv·oisin siis, etbä lain tärkeys tällä ,sel'la on oleelli,siä 'puutteita, puutt-eel- 15339: kertaa yill!Illärret:tä:isiin ja että lakiehdotus lisuuksia. Yksi semmoinen puutteel- 15340: hyväksyttäisiin. lisuus on se, josta :minä jo aamu- 15341: päivällä ruotsinkiel.isessä puheessani mai- 15342: •Ed. J e p p s o .n: På !d·e g-runder, som nitsin, nimittäin se, että tämä laiki- 15343: h<err Book ,fra:mhållit i Jsi•bt anförande, ber ehdotus ei määrää! n. k. kulutuuriveroa 15344: jag aut få understöda haus lförslag. niille, jotka wskonn·ollisista yhdyskunnis- 15345: tamme, •ei ainoastaan evankelis-luterilai- 15346: Ed. B äi c k: Minä pyysin vuheenvuoroa sesta 1kirJwsta, vaan myös•kin dissentteri- 15347: sen lausunnon jolhdosta, jonka ed. Lohi kUtnnista eroa.vat, Mutlta olleekohan sem. 15348: täällä aamupäivällä .esitti. Ellen minä moinen n. k. kulttuuriver.o oikeutettu? ITs- 15349: häntä väärin ymmärtänyt, :sanoi hän, että konno.n.varpauslain ideaa.n, ·olemukseen, kuu- 15350: eduskunnassa oleva•u rpa.pit olivat a:settuneet luu luullakseni m. m. se vaatimus·, että jo- 15351: uskonnonva.pawslakia vastaan. Niin ei ole kaisella on olevUJ sama.t oikeudet, mutta 15352: kuitenkaan asianl•aita. :En tiedä, onko yk- myöskin samat velvollisuudet. Meidän 15353: sikääru meisi:iäi eduskunnan papeista tänä kristilliset yhdyskuntamme, kirkkomme ja 15354: pa1 vana oleellisesti uskonnonvapa urslakia dissemt:terikumn.a:t pi.tävät huolen jäJsentensä 15355: vastustanut. Minä en 'kuitenkaan ole sitä si veellisestä, moraaEsesta kasvatuksesta. 15356: tehnyt eilkä myöskään toinen ruotsalaiseen Meidän valtiomme, .Sugmen v'altion täytyy 15357: kansanpuolueeseen ikuuluv.a .pappi, rovasti tulevaisuudessru rpitää huolta niid·en siveel- 15358: Lindberg. Mitä me olemme valittaneet, on li,sesta, moraalisesta kasvatuksesta, jotka 15359: se, ettäJ mainitussa nSikonnonva.pauslaissa uskonnoUisista yhdy.slmnnista eroavat. 15360: 271 15361: 15362: 15363: Poljettakoon siveyttä, momalia ldkaan myö·s joutuvat maksrumaan veroa. Ei näin 15364: kuin1ka rpaljon tahansa, moraal.ista, ,sl- ol'len ole oikein, että he edelleenkin :saisi- 15365: veyde.stä on kuitenkin !kiinnipidettävä, vat mruksaa veroa, 1sille kirkolle, j.os,ta eroa- 15366: muuten joudutaan kansan turmioon, vat tai sensij.asta johonkin yleiseen sivi•s- 15367: kansan kuolemaan. Ja siitä työsiään, ty.srahastoo.n. ITätä lkoMa.a laissa on pl- 15368: jonka Suomen valtio tässä .suhteessa det;ty krrkolle !hyvin 'tu\hoisa,na,. Mutta 15369: tulee tekemään uskonnollisista yhdyskun- minun fkäsity.kseni tästä asiasta on toinen. 15370: nista er·oa,vailli ikeskuude:ssa, siitä työstä Tämän pykälän määräy.s tulee lähentä- 15371: ovat nämä eroavat velvolliset maksamaam mään kirkkoa tai toisin sanoen kirkon pal- 15372: n. ·k. !lmlttuurivero.a.. y,a,sta silloin, jos täm- velijoita; seuNLikunta}aisiin. 1Vuorovaikut.us 15373: möinen lii'te te/hidään uskonnonvapauslaki· kirkon palvelijain j.a, seurakuntalaisten vä- 15374: ehdotukseen, jonka.. eihdotuksen muuten lillä on tällä kertaa hw·vin puutteellista, 15375: minä rpuolestani joka kohdassa voin hyväk- mutta se epätkohta tulee varmaankin tä- 15376: syä ja allekirjoittaa, vasta .siinä tapauk- män lain voimaanastut.tua ·po]stuma:run. 15377: sessa a,nne-twan moleanmille puolil1e, sekä Kir1konJpalvelijat lälhenevät seurakuntalai- 15378: uskonnon yst<ä'ville että uskontokunnista sia .ia näinollen tulevat suuremmassa mää- 15379: eroav~lle, salilla t ja ylhtäläiset oikeudet, ja rässä, kuin tä!hän asti, ttekemään ,tosityötä 15380: v.wsta siinä t.a:paukse.ssa on !Suomen kansa 'kristimuskon lhyväks·i seumkuntalai:stensa 15381: tilai•suudessa vapaana !kansana vapaasti ke:skuudessa ja Iä;hentämään kirkik·oa. seura- 15382: määräämään, ta1htoo'ko se tunnustautua kuntaan. 1Silloin lkuin näin tehdään, niin 15383: kristinuskoon vai taih.tooiko se siitä luopua. eroamiset kirkostia tulevat meidän k:iJr.kkoa 15384: ralkastlruvan kansamme keskuudessa ole- 15385: Ed. P i likka: En voi vaitiollen sivuut- maan v·erratbvim väihäiset, joten se :pelko 15386: taa sitä ylimielisyyttä, jolla .muutamart kir- kirkon tuuliajolle: joutumisesta ,on aivan 15387: konmiehet, tämän -lain vastustajat, ovat .ar- aiheeton. Kann1mt:an lain hyväksymistä. 15388: vostelleet niitä, jotka mahd:oUisesti tämän 15389: uskonnonvapauslain voimaantultua •tulevat E:d. Kai l~a: lMinä en a.ilkonut esiintyä 15390: eroamaan evankelis-1 ut1erilaise.sta ki])kosta. ensinkää1n tämän kysymyksen yht1eydessä, 15391: Niitä on nimitetty aivan yksinkertaisesti mutta muutamat virJ.mveljieni tavatto.man 15392: p a k a n o i k s i. Eiiköihän tämä haiska,hda pessi!mistiset ja synkäJt lausunnot ovat mi- 15393: jo liian vanhal'ta, - kesk,iaikaiselta. Tun- nut siihen pakottaneet. On 11uhuttu siitä 15394: tuu siJ.tä kuin 'tässä oli,siv:at nämä arvoi- e'ttä seisotaan .Jmnsanki:rkon :!uvudam par- 15395: sat lain vastust.ajat .sanoisinko ,puettuna taalla, taikka siitä, että kuullaan sen kuo- 15396: tfarisealaiseen kaapuun, a1settuneet 'liian lirukelloja. Minä uskon, ett:ä ne, joiJka näin 15397: korkealle jalustalle. Onhan ki·eltämätön ovat pulhune.et, ovat turlhia :peljänneet 15398: tosiasi,a, että !kristillisyys ei kuulu yksin- taikka myö.skilll aiJheettomast:i: iloinneet. 15399: oikeutena evan:kelis-luterilaisen kirkon jäse· Sekä ystävien että vihollisten on aivan 15400: nille. Yhtä lämpimiä kristillisyyden ja turlha puhua tällä hetkellä kuolink•elloista. 15401: kristinusko.n ys'täiviä löytyy tämän kirkon Minä uslwn, srumoin kuin ed. Lohi, etiä 15402: ulkopuolella. kuin .sen sisälläJkin, joten ed. tästä laista on Suomen kirkolle tuleva siu- 15403: Kylänpään väite, et.tä erva.nkeli.s-luterilai- nausta .ia hyötyä. Tässä törmää vasta- 15404: seen kirkkoon kuuluvat ovat vain kristit- tusten kaksi vastakkaista käsitystä !lcir- 15405: tyjä ja kaikki 1siihen kuulumattomat '[la- kosta., nim. lkatolis:peräinen käsity;s, jonka 15406: kanoita, ei löydä vastakaikua tosielrämässä. mukaan ki:nkon tulee vo:iJmiensa muJ:man 15407: .Erityisesti ovat lain va,stusta,jat !p·elän- pakottaa karkki piir~ssään olevat itseensä 15408: neet esil1äol·ev:an lain, 12 § :än säännöstä, kuulumaan, ja protestant·tinen :käsitys kir- 15409: jossa evanblis-lu'berilai:sesta t.ai ikreikka- kost,a, <jonka mu:kaa.rr kirikko on uslkovais- 15410: lais-k.a.toli:sesta kirkosta e;roavat kansalai- telll yihteys ja jonka mu,ka.an ne kuolleet 15411: set va.:pauteta.an myös maJksamas'ta veroa jäsenet, j.otka siihen vielä kuuluvat, kuu- 15412: täUe kirkolle. Vastustajat eivät ole otta- luvat siihen a,inoastaa.n hist.oria.llisesti asi- 15413: neet huomioon •erästä tärlmätä 1seikkaa, ni· ain pakosta. Näin esitetään asia .m. m. 15414: mittäin sitä, että suurin osa niistä, jotka me~dän tunnustuskirjoi!ssamme. Entisinä 15415: eroava.t ikirkosta, liittyvät johonkin t,oiseen arkoina nä;mä kuolleet jäsenet leivät tuot- 15416: uS'konnolE·seen yihdyskunta.an, jo•hon ne taneet \kirkolle mainittavaa !haittaa, ei aina- 15417: 272 :Perjantaina ,(} ;p. loiDakuuta. 15418: 15419: 15420: k.aan nii•n suurta kuin nyt, sillä ne divat kiin trukaisin läihdettyään sieltä pois. Luin 15421: pa,ssiivisia jäseniä, ne olivat yleensä va- ruiva,n äskettäin, että •eräässä :Saksan paik- 15422: kuutettuja s~itä, että kirkko on jumalal- kakunnassa. on juuri palannut 7,000 henkeä 15423: lista alkuperää, että sille tulee olla •kuuli- kirkkoon takaisin niisttiL, jotik,a, ovat val- 15424: ainen ja: että il.minen ,pa;han luontonsa la>nkumouksen •humussa siitä lähteneet 15425: ipa!kotuksesta joskus r~kkoo sen määräyksiä pois. Jos jossrukin huoneessa pidetää.n ai- 15426: vastaan. Mutta n:ämä .passiiviset kirkon na ove:t ja ikkunat kiinni, nciim .siinä tul~e 15427: kuolleet jäsenet ovat vähitellen muuttu- ummehtunut ilma. ISentah<Len rpi'tää ikku- 15428: neet aktill_visilksi, va:stusta,jiksi,. jo:tJlm kai- nat rpitää auki ja. siitä .ei ole vahinkoa, 15429: kin keinoin !lwetta;vat sitä vastustaa ja että Jumalan tuulet ,pääsevät vapaasti pu- 15430: vaJhingoittaa, 'rällä tavalla on tuosta halta.maan läipi tuon !huoneen. U s.eille on 15431: kuollee.sta pa.inolastista. väillitellen synty- el1ityises.ti tuot'tanut !huolta, se uskonnon- 15432: nyt sangen vaamllinen kirkon sisäpuolella vapauslai•n maa.rays, jonka mu:kaan ne, 15433: oleva, myrkyttäNä aines, joka on tosiasi- joka eroavat kirkosta va.pa.utuva:t kirikolli- 15434: allisesti tehnyt •kirlwn vaikutuksen yhä sista maksuista. ·Minun täytyy sanoa, että 15435: vaikerummaksi ja a;janvitkääm tulisi koko- minulle täJmä ei tuota mitään murhetta, 15436: naan ehikäisemään sen, Vtaikutu'ksen. Sen~ vaan että minus•ta tämä asia o.n niinkuin 15437: täfhden on •evankelisen kirkkokäsitteen jo:h- sen olla pitää. J ok•a]sessa yhdistyksessä 15438: donmukainen 1kehitys uskonnonvapaus, eikä ja seurassa ka:nnetaJan maksut n~iltä, jotka 15439: ainoastaan sellai;nen u:skonnonv.apaus, joka kuulUNat siilhen seurarun, mutta ei muilta. 15440: sallii kirkon jäsenten ylMeydestään mennä ,Ta yleensä seura tai yhdistys tulee mk- 15441: joi1hink·in muilhin uskontokuntiin, vaan .sel- kaaksi suureksi osaksi sen 1kautta että sen 15442: lainen, joka sall~i .myös nii<1e:n, jotlka ovat edestä j.otakin uhrataan ja maksetaan ja 15443: 'kaikeHe uskonn•olle vieraantuneita, erota kirkon laita, on oleva, my•ös sama. Tuo niin 15444: ka,]kista ·kirkilmkunmi•sta, siis yleinen us- sanottu kulttuurivero on aivan tarpeeton 15445: konnonv.a:paus. Eräs vasemmistopuhuja j,a •epäkäytänmöllinen 'ha,nke. Minulla sat- 15446: luki 'täällä lyhemmnä:n otteen kokoomuspuo- tuu olemaan ti·eto siitä, miten a;sianlaita Qn 15447: lueen dhjelmasta:, josta 1mimälkin o1en hy- .ollut !Ta;nskassa. Ta'nska;n perustuslain 15448: vin tietoinen, nimittäin ·että yleinen us- mukaan piti niliden, jotka eroavat kaikista 15449: konnonva'J}aUs on toimeen-pa,ntava. Ja kos- us'konto1kunnista, ma:ks·aa eräs vero koulu- 15450: ka tämä kokoomusvuolueen ohjelmakohta tal'koituksia varten. Tlämä laki kumot- 15451: on va,hvistettu vielä vi1meiseS<sä puolueiko- tiin vuonna •19115, jolloi'n siis koko tämä 15452: kouksessa, ni,in minä ikatson, että se juuri v•e11o 'poistettiin. On mielenkiintoista, näh- 15453: eri'koisest.i velv·oitta·a myös minun 'työsken- dä, 1Ini1ten tämä on Vtaikuttanut. M~nulla 15454: telemään uskonnonvapauden ihyväksi, ja ni- nn täJssä ·eräs a.,irje, .ionka o.n minulle tkir- 15455: menomaan tämän nyt kyseessäolevan us- .inittanut .ioullukuussa vuonna 1921 muuan 15456: konnonVtapauslain hyväksymiseksi. <Sen- tanskalainen rpappi, tionka .kanssa olen 15457: sijaan, että usflwnnmwarpauslaiki olisi kir- ollut pitemmän ·aikaa kirjeenvai1hdossa. 15458: kolle jonkunlainen halla tll!i'kka onnetto- Hän kirj,oitta.a: ,:Siltä varalta. että usknn- 15459: muus. niin minä k•ats.on, että se vasta 'lorml- nonvapau.sla,k.it tu1isi vielä teillä käsittelyn 15460: lisesti toteuttrua sen omantamnnnvarpauden alaiseksi, minä otan i•ts•elleni oikeuden huo- 15461: aatteen, jonka Martti Luther pani alkuun. mauttaa, että se kokemus, joka meillä on 15462: J 3J minä katson,. >Cttäi niin kauan kuin uskon- asiasta Tainska'ssa, cm se, ett.ä tällä verolla 15463: nonvapautta ei .ole toteut&ttu meillä, niin o:n erittäin ,pi;eni merildtytS. !Sellaisenaan 15464: kauan on Lutherin kirkon .rak•enmus ilman olemassaolonsa 'kautta on se ehkä V'()inut 15465: harjaa. Se on se harj3J, joka si~hen nyt pi- joitakin pidättää er.oamrusta kirkosta, jota 15466: tää parutruman, Minä olen sitä mieltä, että minä en lkuitenilmrun usko, sanoo hän, mutta 15467: niin .kauan kuin kirkkoon on pääsy, mutta sen merkitys on 'niin ·välhäinen, että, jos 15468: ei ole pääsyä rpois, niin se on jossa~n mää;rin tä:mä kysymys tulee Suomessa uudestaan 15469: verra'ttruva häkkiim, josta ei lintu voi pääs- käsittelY'n a.laiseksi, niin minä keJhoitan 15470: tä ulos. Niin kauan kuin häikki on sul- t<eitä herr•a to:htori, ,resolut" s. o. '[läättä- 15471: jettu, niin linnulla on varmasti 1halu päästä vä:sti vastustamaan kaikkia tämäntapaisia 15472: siitä pois, mutta. se on ma!hdollista, että määlräyik.siä." <Näin sanoo tanS:kwlainen asi- 15473: jos häJkkil on auki, niin lin'tu palaa häk- antuntija asiasta. Mimä olen iloinen, ettei 15474: 273 15475: 15476: minun tarvitse vastustaa ·tätä veroa, kos- nonop.etuksen !lmnna11tla on tietenikin yh- 15477: kru sitä tässä uskonnonvapausl.aissa, josta dentekevä'ä, missä laissa .sen ars:ema tulee 15478: nyt on ikysy!mys, ei ollenilman ole. järjtestetyiksi. Ei tämäm opeltuiksen rusema 15479: U skonnonva.pa.usla.issa on vielä eräs nä- siitä :muutu. ·Mutita IainsäJäJdännlön a.siall- 15480: kökohta otettava huomioon, 1n~m. se, että lisuus vaatii, .että kukin .asia. tulee 'koh- 15481: tässä on ikyisymy.s vähemmistöj1eru oik·eu- da>Irreen, oilkeaa:n p:.Jkika•runsa. 15482: CLesta, ja kri:shlllinen käsitys on se, että Ilbse :si!iJhen suureen a.siaan, jota täJäJ'lä 15483: meidän tulee katsoa t.oisen p~uasta ja var- on täJn:ään !k:äsite1ty ja j1o·sta e<luskunta nyt 15484: sinkin vähemmistöjen parasta yhtä hyvirn tekee 1päätäksensä, en taihdo varsinaisesti 15485: kuin omaa pMasta;mme. Miterukä olisi a.sia, kadota. Siitä mmu1t1a on olilut ,tilaisuus 15486: jos me asuisimme •esim. roomalais-katoli- lausua 'mielliJpiteeni :asian \käsittelyn V'arlhai- 15487: sessa maassa: emmekö silloin tekisi kaik- semmarss·a lvaiih.ee•ssa. Lausuntoon on :mi- 15488: kea voitavaamme •saadaJksemme seHaisen UJS- nullla sitä V'ähemmän rsyytä, kun minulla 15489: konnonvrup.auslai•n, joka vapauttaa meidän on kaiJkest·a hll!o[imatta se turvallinen va- 15490: lapsemme esim. roomalais-katolisesta ope- Jmumus, 1ettlä .u~onnonvapau:sJlaki, jota 15491: tuksesta, jososa heille tyrlkytetään rooma- .kansrumme niin 1kauan on saa;nut ·odoutaa, 15492: lais-katolista maa.ilmankatsomusta. Eiill- ,tänä ioJ.-t:alll,a tässä eiduskunnas'sa tulee äärim- 15493: mekö tekisi kaikkea voitavaamme saadak- mäist.en vanhoillisten va,stustuksesta huoli- 15494: semme aikaa;n lain, joka va;pauttaa :meidät ,ma'tta ISääJCLetyik,si. 15495: maksaJma;sta room~ais-ikatolisia ikirilroUis- 15496: mruksuja, kun srumalla saa;mme ehkä maik- 15497: saa erit.yiset maksut omille papeillemme. Ed. J w ·s s i l a: En v.oi vaieten .siv.uuttaa 15498: . Minä truhtoisi'll tässäkin asias•sll! noudatetta- ed. Loihen 'tärrnän :pä;iväJn ailkaisemmassa tis- 15499: Vlaksi vuorisammassa mainittua p1eriaatetta: tunnoss'a pitäm'ää ,pulheltta. En taihtoisi 15500: ,Mitä te •tailidoiJte, että ihmiset teille teki- väittää, ett.ä ed:uSiba:ja L01hi •olisi ta:h:tomult 15501: talhaJlil,isesti v'ä!äJrist·e.]l'ä ~d..K.a,roksen j·a mi- 15502: siNät, .se tehkää myös hei.Ue". 15503: nun laUISun:tJo,a;nli "tästä esiJ,läoiLevasta uslkon- 15504: nonvrupamslaJkrehdobuk.s•esta, mutta lk:oeltan 15505: •Eid. M a ·n te cr ·e: J\Iil.nä pyysin puheen- .mieil•uummin us!lma, että h'än ~kuunlbe'li liian 15506: vuoroa 1ed. M. Pesosen lausunnon j•ohdosta hat,rurasti rta;i muut,en käsitti .väärin. Enkä 15507: oikaisltalkseni .erään ere!hidylk;s,en :si•inä. Vii- ,usiko~si, ,flitä ih:änen rp'uiheeng.a :v:ai:kuttffimet 15508: ta,tessa;an orppivelvo:I.lisuuslain ·käsittelyyn oliJsirvalt 1niin a[hais•ia, lkuicruk!a a:llhaisina hän 15509: 19·20 vuoden l\"aJl:t.io~päJ~vj]1liä lhem~a Pesonen pitj min'ILn puiheem mo·tii:v:eja. 15510: toistJi eitään väitteen, jdka täälliä on aiikai- Edustaja Lohi väitti täällä edustaja K:a- 15511: oommrn:kiim esiltetty, sen n~mi't]äin, että reksen lausuneen, että ohän kuulee Kristuk- 15512: mainitJuslta a.aista däte•tti]n :Oippiaineilde·n ,sen kir1kon lkuolin;l"elllojeill' 'soittO'a, j.os tämä 15513: l:uetltelo pois iS•iitä syystä, 1ebtä tuoihon luet- lakierudo1ms lhyviälksytään. Minä kuurHn 15514: teiloon ei 'taJhdor!Jtu olttaa usikonnonop·etusta. .päinv.asto~n 1f:lldustaj:a i:K!ar,eiksen [rummneen 15515: Asia >ei ole n!äJin. Ainellue~tJteilo jätettiin p:ois .aivan .p.äinlvasltaislta, •että Kristulksen !kirk- 15516: oppi'V'eilVloillis:uusil,aislta siitä ,syystä, e1Jtä sen koa ei tämä [:aiki sa:a lbrupetulbi, rvaikikakin 15517: ei ik:aJt,sot:tu •rusiaillåJs,esti eiikä mUJold'oUiseSiti tämä ev1oi olJ,a ikuollinsoittoa 1Suomen kan- 15518: kuulurvan tuoihon il;aikåfi.n. Huoma·ute't'tiin :san lkirllmliLe 'Se1ll.a:i,s·enra, kuin se uy,t on . 15519: •olevan luonnollista, että edus•kunta kyHä .M:inälkin o~en siinä j:oten.saJkin edustaja 15520: halt111a•a sanoa .i·a ;aiikJa:nans~a 1sanoo .sanansa. Kar·emsen lroa,nna!J[,a, lllllllrtita taih:toisin v·all!ll • 15521: kansaHmull un op:elbuso!hj·eilmmn s,isäJllyksesltä, lisälta, •että olLen ihengressäni kiuulervin:a,ni 15522: sitä enemmän kun tämä opetus säädetäJän rmyösikin .na;u;l.ojen •l~önlUiä monen ~kristityn 15523: pa;kolliseksi. /Mutta täihän tulee edus!kun- :vanlhemma,n lfuumisa:rlkikuun, jos ih:yVIiilksry- 15524: naille ti~ra:Usuus myohe!lllillin, silrlorn !kun i:ään se~l.a]nen [;rukiehidotus, jolm avaa pa- 15525: säädetään haLlritusmuotomme edellyttä.mä don p·aJkrunuuden :illma,nlkin 'su1ueUe ja v.ä- 15526: lak.i tkans,alkoulrm järj:esty.smuodon perus- ke.viälli1e vimraJHe. 'Se 'Vilrtia jo nyt uhka:a 15527: teåslta, ja juul'i täs•s'ä ei:kä o:pp.iJvelvo1Il:isuus- 15528: 1 rkvlllilksi, mutta se saa suuremman vauh·din. 15529: laiJssa ik:ruts·olt:tU]n iky,sylll'vikses'sruolleVIaiHa jos us~onnolllis~srt,a yihdy,åuntaelämästä 15530: asi.alla olevan luonnollinen l)ai:kkansa. luopuneit.ten ihoukutu.s ja p.ainostus tulee 15531: Tälllä poihja:Ua eldusikunta teki pä'ätö'ksensä tätä 1pakrunuuden virtaa paisuttamaan. 15532: ja minu1sta lf:lld:usikunta •oli oilkea,ssa. U.silmn- .Täimä 1m1•ee 'eidusrtiaja Lohen ja lllluiden tä- 15533: 35 15534: 274 Perj•antaina ,6 lP· loka:kwuta. 15535: 15536: män [aki®idJOltu!IDsen 'aiJ'lliJail!D. tiliin. Mitä kesäkuun numerossa. !Siis 'kannan ilmai- 15537: ,tulee m~nllin !kantaani täiDän i1alkiehuo·tulk- suni on paljon aiokaisempi, kuin rtämän 15538: .seen ,n:ähldllln, måilln [ky,Uä 'sen rpitä~si oHa päivän rpäiväi~tunnossa oa:ntama:ni lausun- 15539: y!ks~tyisestä ikes'kustel usta e:d. ·Lohen 'kans- to tästä lakielhtdotuksesta. Siinä olen kir- 15540: sa th'ämellläkil'l. ti,ewossa jo \kJuuJkausia .sil1Jten joittrunut lylhyikäisest] muU'tamia ajatuksia 15541: eikä a,ino3Jstaan tämtä:p:äivän rvtarlhaisB!ID- täJstä ila,kiehdotukseSita. Erusiksikin että 15542: masta isllunnosta. Edustaja Lohi m:wisbeli kri1stillisyydeUe ei ole mitään hyötyä siitä, 15543: jotakin kirj.oitUJsta minun toimittamastani että ihmisiä paikalla sidotaan kuulumaan 15544: .uolkonnolllisesta .a;~alkamslleihldes'tä. Elhkä kirkkoon tai johiO'nkin muuhun uskonnolli- 15545: minä 1sentäJän .sen ;lEJhid:en toåimiittajana muis- seen y:hdyskuntaan. 'Seuvuoiksi en kiellä 15546: :tarn sen 'lehden ikii:rjo,itutrns,en 'VäJhän tarlkem- ol•evan syytä runt.aa sellaisten kristillisyy- 15547: min. Se !kirjoitus, jo'ta 'edust,aja ·L01hi tääl- den vakaumu'ksemsteru vilhomsten päästä 15548: lä muistelli, lttos·in 'ei orlJlut v.arust,ettuna mi- irti kirkosta; menkööt Hermn nimessä. 15549: nun rrm~kirjoiltulkseUamå, mutta minä vas- Raa:matun hen1ki ei <1Ja1hdo kietääm pakolla 15550: ta3!n s1iitä ollessani sen il€1hlden toi,r;n:ittaj.a. sitoa kiin.ni ikristi!llisyyteen eikä se ole mi- 15551: Siinä lkirjoitutillsessa ei rpwh.uttJU ythtfuän mi- tään kristillisyyttä, johon pakolla sidotaan 15552: tä!ä:n tästä uslkonnonvatpa:usl<akiEl'hdotmJk- iJ:JJmisiä. Hyväksyn siis, niiiJikuin olen 15553: sesta. 1Siinä 'Leh!dessä n1iinlkuin 'siirnä lh:en- lausuruut :täällä erunemmin, uskon:no:Q-- 15554: gel]lisessä lii.~eess:ä, jonlka ääinenlkannat- vapauslain rp·eriaatlte:em. 1Mutta iäJmä lruk~ 15555: tada .se 1eihti on, on 'U!S•einlki:n rpiste<tty 'ki- ehdotus, joka nyt on käJsitdtävänä, on toi- 15556: rungirpuuJklm niiih~n •ep~o!hltiin ja m:ätäipai- nen rusi,a. On väärin sanottu, niinkuin 15557: .s·e~siin mitä rrneildän vaHitsev.a:ss•a kil'kos- tässä on öo kuultu monta kertaa, että me, 15558: srumme on, ja saattaisin tässä ilmoittaa ed. jotka emme lhyrväiksy tätä lakiehdotust.a, 15559: L01hel!lle, ~e~ttä ;V'rustalkfun itml.en• lkiäyttälmään joka nyt on käsiteltävänä, tahtoisimme 15560: .sitä l'eilillrausvei•stä, jos ·dia•gnoosi osoitta:a uskonruonva.pauden , ja uskonn.onvapauslai.n 15561: samaniltaisia mätiäJpaiseiit:a .otlf:W,3Jn ja vielä 15562: 1 15563: koroonaan kieltää. U skonnornvap.a usl.aki 15564: ilmestY'V'än. M~~e.stäni siten teihdiäiän ter- ylipäänsä ja tämä ehdollaolev,a l~akiehdo 15565: v,ooUimen )pallrve1UIS m:e~d'äm !kirlmUemme, tus eivät o1e idenJttisiä. Voidaan larutia 15566: jotta voitaisiin ottaa varteen mitä .epäkoh- j01ku toinen laki, joka voi:si paremm:in täyt- 15567: tia siinä on lkorja:btav.a. Mutta mmun on tää tarlkoitustaan. :Se ehdotus -uskonnon· 15568: uu:dåJsJtett,a:va mitä tääl]lä päi:Vä.l[ä ensi sa- va.'Pauslaiksi, joka nyt tässä eduskunnassa 15569: n·oi'IDseni [.a UJsuå.n, ettii kun on ~ysy.mys tulee olemarun .päältöksenalaisena, on j.oko 15570: laki®douksesta, joka koskee ei vain jot.a- sellaisenaan hyrväk.syttävä tai hyljäittävä. 15571: ~in t.ai joitaJkin kirkkokuntia vaan uskon- Kirjoitin lehdessä: ,eJilei ,sitä seHaisenaa~ 15572: nollista ·eläJmää maassamme, ·en puhu kir- hyvälksY'tä, olisi hallituksen annettruva uus1 15573: kon palveliia:rua ja k·irkk.oherrana; vaan moitittaviin kothtii:n näJhdern korjattu ~hdo 15574: ;henkilönä, joka ITJidän usko-nnollisen elämän tus. En hyväksy nyt tätä tehtyä ehdo- 15575: kaikkien kirkikdlmniThen yläpuolella. Mutta tusta tällaisenru lyhyesti sallloen siitä syys- 15576: !kun olen ruvennut Suomen evrunkel~s-lut.eri tä, että se mielestäinå. 1avaa ov·et ei ainoas- 15577: Iaisen kirkon .TJalvelij.aksi, en suinkaan ole taan Vlakam:rmksellisten krilstillisyyden 'Vi- 15578: tehnyt .sitä epätietoisena tässä kirkossa hollisten ulo~menemiselle vaan myöskin 15579: vallitservista epäJkohdista, mutta . selvästi pakanuuden sisääntulemiselle. /Se ei mie- 15580: tietoisena, että kwibsta huolimatta sitten- les·täJni !kylliksi edellytä valka.vaa harkintaa 15581: kin minä saatan ja siinä on minulla tilai- niitssä, jotka OIVAA tulleet t.ai vasta. tulevat 15582: suus kir!kastaa Jumalan rvaltakuntnan yli- houkutelluiksi hylkää:mää;m uskonruollisen 15583: maiJmallisia arvoja. 8entäJhd:en. se viha- yhdyskurunan 'elämäm j.a se antaa mieles- 15584: mielisyyden tuntu, mikä tällä lakiehdotuk- täni !kohtalokkaan 11aljo:n tilaisuutta viet- 15585: seHa on Suomen evankelis-·lutel'ilaista :kirk- telerväm a.gitation VlaikutukseHe. Enmem- 15586: koa kohtaan, on minulle vasterumielinen. m]n vähän ahtarumpi kuin liian väLjä laki, 15587: Ed. Lohen .ihmeitelyyrn, että olisiln muka se on minmn vanhoillinen 'käsitykseni siitä 15588: tnimittamas·sruni lehdessä ilmoittamistani huolimatta, että ,sitä tänä ,vapauden" ja 15589: periaatteista luopunut, v.a:sta8!n samassa ,valistuksen" a,ikana ;pidetään nauretta- 15590: lehd,essä tätä uskorun:oruvarpauslakiehdotusta vana. Hisioria tod:Lstaa, että äkilliset ku·· 15591: .käsittelevän kirjoitukseni sanoilla lehd~ moukset ov·aii aina tuon~t mukanarun irral- 15592: 275 15593: 15594: lisuuden ja vallattomuud·en. Trumä laki- siihen. Minä pyydän vaan lukea. pitä:mäs- 15595: ehdotus onkin läihtenyt Kristuksen julkis- täni puheesta muutamia lauseita, <jotka ovat 15596: ten vwamieste.n vaiku'tuksesta ja toimen- aivam kum ed. Lohen omasta .suusta otet- 15597: piteestä, ja 1sii1tä jo 'Pitäisi ynnmärrettämän tuja: .,Minä olen aivan srumaa mieltä kuin 15598: .minkä henkinen se on." 'Tä,äMä on pu:b:uttu, ed. 'Mannermaa", lausuin minä, ,,että kris- 15599: ettei tämä uskonnon:vrupauslakiehdotus tu- tillinen seurakunta ei trustä ma,a.sta hruviä ja 15600: lisi saamaam ruikaa.n luopumusta kirkos.ta.. että k:Urkko niin .sanoakseni tK·ristuksen kil1k- 15601: Mutta esime:rfu:iksi Almerikan suo,malaisten kona ei >myöskään !häviä tästä< !IDaasta." 15602: keskuudessa on kyHä näkö,sällä kuinka <J.n Kylllä milll'ä olen siitä aivan yhtä vakuu- 15603: käynyt. Siellä on neljästäsadas~atuhan tettu kuin ed. 'Dolhi. Ei mikään lainsää- 15604: nesta suomalaisesta siirtolaisesta seitsemän- däntö, tuli se lmi'llikälai,nen taJha:nsa hruvitä 15605: kymmentätulhatta, jo~ka lukeutuvat us:kO'U- seum;kumtaa eikä kirkkoa. !Sitä eivät ole 15606: oollisii:n yhdyskuntiin öa 3!30,000 .on n. s. häJvittäneet edes itäise,ssä naa[>urimaasamme 15607: ·vapaita pa;kanoita. Eivät kristinuskon pe- oleva hirvittävä uskonnonsorto ja. vai:no. 15608: rustaja .ia apostolit ole neuvoneet hitittyjä Kirkolla ja kristillisyydellä on omat syvät 15609: ylhlteistoimilntaan Kristuik.sen vihollisten juurensa, joita ei 'lai,nsäädärrmallä hävitetä. 15610: kanssa voima:ssaol•evan 'Jnhte1skunna.llis:en Muttru kainsankirkko seUaisena kuin me 15611: tai uskonnollis·em. järjestyksen kumoami- ol.emme sitä 'toiituneet käJsii:täJmään, kan!San- 15612: seksi; [läinvast•oin 1kyllä l'Öytyy toisenkal- kirk:ko lu~e·risenru ikansa.n! kasvatuslaitok- 15613: truisia •neuvoja. (Vasemmalta: Kyllä se .sena, vaikuttajana kans·an elämääm, se kyllä 15614: hyrv;ä lehti on). On 1se. Mitä lakiehdo- on loppuva !täJmäJn nsikannoniVapaudenlain 15615: tuksen 12 §:stä lausumaani erityi.sesti tulee, voimaantul'tua, jaJ sitä minä en ka,nsan 15616: on puhuja, jonlka puhetta olen käsi'telly.t omalta kannalta ·pidä s~unauksena ja hy- 15617: trussä, s•enikin käsi'i!tänyt väärin. Sanoim vana. On 1sanottu että kirkolliskokous on 15618: nilmenomaan, kut•Em hänen kanssaam: yksi- u:skonnon<va:pauslain hyväksynyt. Minäkin 15619: tyiskeskustelussakin olen ennen sanonut, voisin kirtkoUiS:kokouk.sen jäsenenä hyvälk- 15620: että 121 § on mielestämi koihtrulokrus sentäJh- syä sen. .Mi,nä voisw kirkon omalta kan- 15621: den, eiltä siinä aseiie~arun uskonnollisista nalta san!oa, ·elttä tällainen vapaus on runnet- 15622: yihdyskunu:Usta luopuvat edullisempaan ase- taiVa s~Uä kirkko sellai-senaan ·ei millään ta- 15623: maan kuin kristityt. Suomen ~a~sa.n valla tarvitse lain pakkova:l taa pitääkseen 15624: 'kirk!ko Q:U' 'tul1lnu'stetus'ti suuri sivistystekijä yllä sitä iheng.ellis:tä kutsumusta, mikä sillä 15625: tämän kansrun elämässä, ja; jos tätä siv:Us- on. 1Mutta kanswnedust.aj,ana, kun on tässä 15626: tystekijää jotkut eivät halua kanna'ttaa, on edul'ili:unnas·sa rrutkaistava, onko uskonnon- 15627: mielestämi 'tarpeen, että usJronnoaJJVaiJaus- vapaus ,säädettävä ikansa.n eläJmälle, niin 15628: lalki määrä]si seUaiselt henlkillöt krun·natta- silloin 'täytyy mrnun asettua katselemarun 15629: maan vastaruva.Ha tavalla jotakin muuta asiaa jonkun verran t.oiselta, ka.nnaJ.t.a. 15630: vaiJk•kapa uskonnost1a va;pa;at.a. ·sivis:ty;steki- Ed. Loihi mainitsi, ~että [h.i,Sitoria osottaa, 15631: jää 1Silloin ei uskonnonvapausl<a:ki :panisi ah- miten uskonmonvrupaudest.a on ·dllut suuret 15632: n~eutta ilroukut1Je1emaa:n uskonnoLlisesta y<h- siurnau:ksensa. Jos ka:tselemme :sitä maata, 15633: dyskun.na.sta luO[lumiseen. Tämä oli miliä mi,ssä wsko•nnonv.a.pa.us o:n ~ollut .olemassa 15634: tal'koitin .päiv'ällisessä lausunnossruni· ar- pisimmän aik.aa ja missä se oli oloj·en pa- 15635: vostelulla 112 § :,stä. 1Sii:nä 1ei ol[ut puhetta kosta asetettav.a yMeiJskunnan perustuk- 15636: enkä rpubmnut •miltärun että pitäi.si vaatia; sel- se,ksi, sent.äJhden, ,e1Jtä uskon·lliOllisi,a ryhmä- 15637: laisia, jotka uskonnollisista yhdyskunn.ista kuntia oli tnii'n paJljon, nim. .A!merika,ssa, 15638: luopuvat, malksamaanl sittenikim joUekin niin minkälaisen asiainttilan me näemme 15639: kirkkokunnaUe, joka minun IIDielestäJni oli- si>ellä. Oniko mlkonnonva:r>anslruki ollut kan 15640: sikin kohtuuttomuus. To:Lstan sentähden, sall1e siellä menestykseik:s~ j,a, silunauk.sek.si? 15641: mitä jo •edellä lausuim, ette:n lakia tällaise- Kirkot ei'Vät suinkaan ole siellä :hävinneet 15642: naan :hyväJksy, sillä se sisältää Eian suu- eivätkä seumkunnat ~äiVin•neet. Päinvrus- 15643: ren oven uskottomuuden <houkutu:ksiHe. toin ovat si,ellä kirkot eri'ttäi,n tuk•walla 15644: p01hjal'la, vieläipä Qvat ri·klkaita ja va.rak- 15645: Eid. K a r e ,s: !Mimä pyysin puheenvuoron kailta: kirtklkoja, n,iin r~kkaita., että ne tällä 15646: oikeastaan ed. Lohen, puheem. johdosta. Ed. k·erlaa. kykenevät läJhettäJmään meille köy- 15647: · Jussila kuitenikin kok.o:l·a~lla lh;v.v:Un v astrusi hään Eur01paan suuria apuvaroja. Ei kirkko 15648: 276 P,erj.antaina 8 1p. lok,aJkuuta. 15649: 15650: häviä uskomncmvapauden kamtta. Mutta tiHis~stäl yhdyskunnista, ja se on :tämä 15651: katsellaa.n nyt; minkälainoo tillamne ·on kirkkopäiväin 'k.anta., joka 10n kokoomus- 15652: siellä yleises'ti. Kirlkkoj•a on ~ukematon puolueen hyväksymä ja me nykyisen us- 15653: määrii, j01ka-ainoa ;päivä sy,ntyy s.iellä uusia konnonvrupauJSlakiehdotuksen vastustajaJt 15654: la'hkokunt.ia mitä i:hmeellisimpine op'J)ei- ka.tsomme .se·isovrumme ta'lilä •kannalla., Ja 15655: neen. Meidrun maassamme uskonnonva- olen var:ma siitä, satuOI~truko'On nyt mitä ta- 15656: pauslakiin säädetään määräys, että ,2,0 hen- hansa, e!ttä jns esi!merkiksi tässä maassa 15657: 'keä srua III1uodostaa <>man kirkkokun:nan, pamrtaisiin tällä; het1mllä toime•en kansan- 15658: omll!n :seurakunnan. 'Tai voi,sin kuvailla ja ä:ä.nestys :siitä kysymyksestä, johon täällä 15659: esittää miten,kä Amerikassa kih>ailu näiden on 1erummän 'kajottu, nim. kysymykseen, 15660: u:sko.nnollisiJen yhdy,skunta~n välillä ei suin- saako tä.ssä ma,assa ka:svattaa iapsia sillä 15661: kruan; o·le ollut terveelliSitä eilkä ole oLlut t.ruvalla, •ettei niille runnata mi<tään .opetusta 15662: Amerikan :Jmnsan elämälle siuoouks•ekisi. krilstil'lisyyden si,sfi:llyks•estä, ni~n millä olen 15663: Ja kaikesta näiden puuhwsta ja ttoimesta jotakuinkin varma, että enemmistö vastaisi 15664: huoEmatta on kuitenkin Amerika:ssa mil- kieltävästi tälhän. Se ei tässä kohden nsko:n- 15665: joonia i!Jlmisiä, joi'roa eivät ole <saaneet ope- lliOnvapauslain ehdotusta. ,bvrväJksyisi. Siksi 15666: tusta kr~stl!llisyydes.sä, jotka eivät edes voimaJkas mielipide on tämän ,ajatuksen 15667: krist1llisyyd·en .sisällybes'täkäälll mi tä?än taka.na. 15668: tiedä, Tämä kuvailee meille, <mihinkä 'ti- !Täältä .äärimmäiseltä vasemmistolta eräs 15669: laan joudutaan, jos uskonnonvllipaus laadi- pulhuja, nimeä ,en muista, 'Puhui varsin suu- 15670: taan varsinkin 1sel1aiseksi kuin tämä esiUä- riään.isesti ja räikeästi !Suomen luterilaista 15671: oleva l·akieihdortUJs :viittaa tien. 'Se ed. La- kirkkoa rvrustaam. Nyt o:n kuitenkin mie- 15672: helle. lestäni sillä tavalla, että jos äärimmäisen 15673: 'Täällä ovat .sitten muutamat muutkin vasemmiston 'taiho:1la yleensä noudatettaisiin 15674: puhujat 'lausuneet jiQltain,. Ed. ISwentor- taJVallistalm.an ·säädyllisyyt.tä, niin he tässä 15675: zetski on pulhunut .pit:kältä. ja. asettunut kysymyksessä olisivat. hyvin tarkasti vaiti, 15676: asiassa. kokolailla laskemaan lerkkiä. Minä ott.aen :huomioon sen, millä tavalla heidän 15677: vow edUJstaja:He va.kuuttaaJ - hanen ni- opetusisänstä ci'läisellä maaHa .noud·attavat 15678: menlsä on 1sellai:nen, <etten minä oikein osaa y ksinikertaisempia1kin ihmisoikeuksia, kun 15679: si'tä .lausua - m~nlä voin vakuuttaa että on kysymys usk·onnosta jai va.pallldesta. 15680: minä voisin vrustaua. näihin hänen sutkau:k- Nämä oppi-~sät itäisellä ,maalla ovrut muu- 15681: siinsa sanna.n:lais1illla •sutJkauksilla. Mutta ten tehneet todeUakin mel'ikillisen teon, ihe 15682: asia on meidän mielestäJmme kuiten1kin si'illsi ovat .s'3ianeet Venäjä'n ik·ruavoihinsa kuol- 15683: va.kava ja täJmä <hetki eduskunnassa siksi lees'ta rvalitiokirkosttai marttyyrikirkon, 15684: historiallilllf~n, elttä minun mielestäni leikki jonkru keskuudessa yksi sankari toisensa 15685: ei tällä kertaa ole paikallaan. On kuiten- jällkeen astuu pelotto1masti näiden ililmis- 15686: kin eräJs seikka, jo.n:ka täJmäm ed. puhe·esta petojen eteen, joille ei v>aikaUJmus ja vakau- 15687: talhtoisin ottaa. •esillie, vansinkin kun ed. muksen 1Juo1esta seisominren uskonn:ollisissa 15688: Kaila siihen tava!Uaan viittrusi. Edustaja sen paremmin kuin yhteiskumnal'lisissa 15689: ~Sanoi, että kokoomusrpu·olue, kos•ka siitä niin asioissa. .merkitse mitään. \Se on mielestäni 15690: paljon tulee tä;män lain vastustaJi'a, p1ettää meidän vasemmi.lstolaisten sentä:hden tar- 15691: ohjelma:nsa. Minä .en .sellaista pe'tos.ta lto- kasti otettava huomioon. Jos he pääsevät 15692: deHakruan ole nä:hnyt. Kokoomuspuolue on valtaan! !täJssä ma;a,ssa, :ni1ru uskonn!onvar 15693: hyväksy,nyt sen 'Oihjelma1n, :minkä Viipurin paudeUe on sanottruva silloin ehdo;ttomasti 15694: kirkkopäivät viime t.a,lv.ena hyvä'ksyirvät. hyvästi. ISe· ·on aivan ilmeinen ja todistettu 15695: Näillä kirlkkorpäivillä oli 1maallikkoedusiaji.a tosiasia. 15696: kautta 'Suomen maa.n yli tuhat henkeä <eri Ed. Septpäsen lausunnossa minä en ym- 15697: 1 15698: 15699: 15700: r.y'hmis'tä ja eri puolueista. P.wheenjohtajruna mä:r:tä:n.yt erästä kolhta.a. Hän n~m . .sanoi, 15701: oli sieHä eräs 'maalai,sliiton joh'tomiehistä. että p.apit synodaJ~kokauik,sis.saan tu~evat 15702: Ja ·nämä kirkkopäivät !hyvä;'ks.yivät :oihjel- pitämään :huolen siitä, että /kirkosta eroa- 15703: ma.kseen 11ausunnvn, j:ossa ,sanotaan että vil~ o:te'taa'!1 ikokolai'lla korkeita maksuja 15704: Suomen kirkkokansa ei voi hyväksyä sel- palveluksista,, mitä prupih heille tekevät. 15705: la~ta uskonnonvarpauslakia, missä j.oillll!km Minä luulen, ,et:tä e.d. :Serppänen unohti ko- 15706: eduilla houkutellaan luopumaan pois kris- konaan erään ki&kn1a]n •pykälän, jota mei- 15707: Uskonnonrv.rupaiUJSiaki. 277 15708: 15709: 15710: dän pa.ppien tulee ehdottomasti noud3!ttaa, on kaik·iUe lap,s11l'e .antamaam sitä orpetll!Sta, 15711: nim. sen, jossa samotaan että me, luterilai- missä he saavat tieiloa kristillioon, uskon 15712: sen seumknLruna111 papit, emme saa toimittaa sisällyksestä. .Se kuuLuu kristillisyyden 15713: minlkäänlaist.a kirkollista. .toimitusta niille, omaalll olemu1kseen. (Eduskunnasta: Ja. val- 15714: jotka .ovat ul'kopuolell.a kirkoHisten yhdys- tiokirkon olemukiseen) j,a olen varma siitä, 15715: kuntain. Siis mikääw heidän verottami- että, miten tahansa kirkon muot.o muuttuu, 15716: sensa josrt.akin rtoimituksesta •lapsen kas- miten 'taha.nsa kristiiJ:lisyyden työn :eri vai- 15717: toosta r!Jai aviovilhkimisestä, mitä he mah- heet kehittyvät 'tässä maassa, aina tulee 15718: dollisesti vielä: voisivat joskus toivoa p•a- kristillisyys awkarasti tekemääJn työtä nii- 15719: peiltru, ei toiki tule 'kysymy<kseen. den voitta1miseksi, .iot.ka ovat ki["lwn ulko- 15720: Ed. LKail•alle :minulla kyllä Qllisi koko jou- puol.ella,. ja: krristrillisen upetuksen rviemi- 15721: kon sanQmis•tå. Minun ymmärtääkseni, jos selksi .mihinkin iko:t'ei:hin, joissa' va•nhemmat 15722: asettuu siile kannalle kuin ed. Kaila, ett1i talht,orvat teihCLä sitä; vä:kival.ta~., että he lrus- 15723: puhuta,an kirkosta vaan tavallisena yhdis- bensa ;sielun ;t,a,ppavat:. 15724: tyrosenä, - sitä se [1yt ei ole, siksi se ei 15725: vielä sentään muutu edes trumän uskonnon- ®d. Ingman,: P'Y·ydän aluksi koske- 15726: vapauslainkaan kautta. - JoiS siis täJmä t.ella eräitä yksityiskohtaisia h uorrnautuksia, 15727: kirkko on ta.va.llinen yhdistys, silloin ym- j'Oita on tehty sitä lakiehdotusta vastaan, 15728: märräJn kyllä, että vaan .sen omilta jäs.enil'tä jonka: hyväksyrrnisestä tai hylikää:misestä 15729: 'kootaan jäserumaJkSJUa ja. toisille .se ei kuulu nyt on puhe. 15730: mitään. Mutta. sitä se ei ny,t senitään vielä Niistä huomautuksista, jotka ed. Manner- 15731: ole ja minä toivon että vielä se.ntään pitkä rrnaa teki, n:äiy.tti :hän mielestäni panevan 15732: aika kuluu ennenkuin Suomen luterilainen pääpainon siihen, joka koski hauiJausmaa- 15733: kansa.nkir!kko tulee vaan tavalliseksi yhdis- pykälää, 10 § :ää. Hänen päähuomautuk- 15734: tybe.ksi. sensa ei ollut asiallista laa.tua, se e:i 'kOiske- 15735: !Toinen seikka, j;ohon lyhyesti täytyy nut pykälän sisäJltöä, va;a:n hän kart:soi, e'ttä 15736: huomauttaa ed. Kailan puheessa, on se,, että tä;mä pykälä luonteeltaan koskee sellai·sta 15737: hän tässä y;hteydessä kun me va,ooimme us- asiaa, j:oka olisi kirkkolailla, järjestettävä 15738: konnonop.etusta annettavaksi ainakin jos- ia että tä:s.sä .siis on as.tuttu kirkkolain alail.- 15739: sain muodossa niillekin, jot'ka tahtovat kir- le.. 1Siinä mitru ed. Mannemnaa mainitsi, 15740: kosta erota, huomaut;ta,a. meille eräästä sa- vo·i olla j-otnikun verran perää, mutta ei asia 15741: nasta, että meidän on tehtävä toisille mitä ole alivan ,niim yksinkertainen ja. selvä, kuin 15742: me toivom:me heiltä ja; viittasi siihen, että miltä :se hänestä nävtti. HuomalUtan en- 15743: jos me olisi·m!me krutolilaisessa kirkossa, siksikin, että vanhassa kirkkolaissa oli 15744: niin me toki toivoisimme vapautusta katoE- maarays, 18 luJVonn 11 § :.ssä, •et.tä ne· viera•S- 15745: sen kirikon pinteistä.. On toki huomatta.va, uskolaiset, jo'tka, valtakunnassa ollessaan 15746: eitei kukaan trultä paika.lta ole kieltänyt kuolevat, n.autti.vat täyttä :orikeutta lerp.osi- 15747: aivam täydellistä uskonto,va.pautta. kaikilta jaan kirkkoma.aJlla., :i!lma,n !koulua, laulua ja 15748: kristityiltä yhdy,s'kunnilta. J o1kainen, joka ruumissa.arnaa. Kun .sitten nykyinen kirk- 15749: on tästä asiasta puhunut, 10n myöntänyt, koJaiki .säruCLettiin,. niin oli kyllä esillru ky· 15750: että jos katolinen vanhin tahtoo am:taa la,p· symy·s, olisiko vasta.arva ,säännös otettava 15751: si'lleen katolista uskonopetusta, niin se on myös si]hen.. Ettei tätä asia:a unohdettu, 15752: häneUe sallittu. Jos mihinikä taJha.lliSa kris- nrukyy 8iitä, että siinä kirkkolaki~hd<Jt!Uik 15753: ti'llise·en lah·koon kuuluva vanhin tahtoo 3!n- sessa, joka ilmes,tyi v. •18,45, oli vastaa.va 15754: taa lapsiUeen siihen laihkoon kuuluvaa us- saannös. Mutta :nykyisestä 'kirkk,ola,ista 15755: konnonorpetusta, se olkoon sallittu. Mutlta jätet·tiiln kuirte,nlkin sit:ten tun sääJnnös vie- 15756: ainakin :toistaiseksi minä pidän sinä, että rasuskolaisist.a. ja ,heidän o~lk.eudestaan t.ulla 15757: kriJs'tilli,syyden olemukseen kuuluu se, etta hauda:tlllksi ilu'terilai:s.een ihautwsma3!ha;n 15758: se ei niiJl.e, j10tka ovat ul:lwpuolella kaiken pni.s ja s:e perusteltiin ,sillä, että sään:nök- 15759: kristillisen y'ht.eiskunnan, anna: niin sa.- siä vie.raan uskon tunnustajista .ei kirkko- 15760: noaksemme täydellistä siveellistä vapautta. lakiko~mite!l!n mielestä voi'tu ka.t;so.a kirkko- 15761: Sen täytyy pyrkiä vaikuttamaam, niihin lakiin 'kulUlurvik:si, ll!e kun eivät k01skeneet 15762: niin vQima.kkaasti ku~n ma:hdollista., Ja se seurakuntaa yksinänsä. Näin .ollen tämä 15763: pyrkii niin .kaiU:van kuin sillä mahd:ollisuns sään1nös 01n kyllä hall'kiten jäitet,ty pois. 15764: 278 Perj.a:ntaina .& 1p. lok,aJku•uta. 15765: -------------------- ------------------- 15766: 15767: 15768: Nyt on asianl<aitru sellainen,. että kun ny- Herra Kares 'Wki .awmupäivällä ·koko 15769: 'kyinen kirkk.olruki säädettiin, kumottiin joukon huomautuksia ja pyydän kosketella 15770: vanha kirklmlaki s~käli kuin uud-en kirkko- joitakin. Hänen mielestään e.nsiJmäinen 15771: lain .sää:n:nö'mset ovat !l'istiriida,s:sa sen pykälä: ,Uskontoa saa Su01messa julkisesti 15772: kanssa, rmuttw 1ne jäivät voimaan, .sikäli ja yksityisesti harjoi-ttaa, mikäJli lakia tai 15773: kuin ei ole vastaavia .säännöksiä nykyi- hyviä tapoja ei .loukata.". on muodoltaan 15774: sessä kirkko laissa. Ja sentähden ori kat- aiva.n sopimaton, Ei se sentään sisällä 15775: sottava:, että t.11o säännö.s vierwsusko1aisten mitään muuta kuin jolkseenkin sanrusta sa· 15776: oikeudesta saada leposija kirikkomaalla on naan sen, :mitä on :hallitusmodon 8 § :ssä, 15777: vielä voimwssa ja e~tä sootähd·en, kun eri- siinä kun sanot,aan, että Suomen ika,nsalai- 15778: uskolaislaissa vuodelta 1889 4 §:ssä sää- sill8J on o:illreus julkisesti ja yksityisesti 15779: dettiin, eiltäi muun pro-testamt•t:Usen uSikonop·in ha.r.ioittaa uskontoa j. n. s. Hän olisi tah- 15780: tunnustaji,Ha kui[1 eva;nkelis-luterilaisen tonut tälhän lisäyksen siitä, että evanikeli.s- 15781: ä1köön olko 'kielletty, j.os sitä haluavrut, luteriJlai.nen kirklko on Suomen yleinen 15782: saa;da ev-ankeli.s-1u terilaisen, s·eurakunnan kirkko. Minun miel~stärui sellai:nen 1säämr 15783: hautausmaalla säädeityjä maksuja vastaan nös kyllä oli:si er,i~täin hYJVä, mutta ei sen 15784: le,posija kuolleillensa, niin lffi.mä säännös paikka ole 1Usko,nnonv3.1Pauslaissa, vaan 15785: ei tiennyt mitään muuta, kuin mitä oli kat- hallitusmuod~ossa, ja niinkuin tiedetään, 15786: sottavru jo ennestään: voima1ssaolevaksi. käytiin silloin kun hanitusmuotoa laadittiin 15787: Trumä 1686 vuoden kirikkolwin sään:nös ei paJ.ion taistelua 1si:Utä, ·olisilko :tämä säännös 15788: koskenut muita kuin kristittyjä ulkomaa- .siihen Oltettava. 'Tä!hän la:kiin, joka ~ 15789: laisia,, •si:llä mitään uskonn10nV3.1Pautta Ruot,- on esillä, 1ei se sä:ännös kuulu. 15790: sin ala;maisille ei silloin ·ollut. S-e ei kos- !Mitä sitten tulee 8 §:ään, d'oka koskee 15791: kenut myöskään sellaisia, jotka. eivät ;kuu- uskonnono.petust.a niin minun täytyy sanoa, 15792: luneet mihinkään kristilliseen yhdyskun- että minä ;en oikein ymtmärrä, kuinka us- 15793: tawn. Kys;)'lmys heistä on myö1hemmin ol- konnonvapauslailla .voitaisiin ant'a'a: mää- 15794: lut vrreiillä. Ehdotus asetukseksi vi,ralli- räyksiä uskonnonovetuks-esta niissä erilai- 15795: sen rekisterin pitämi,s·estä mihi1n1kään sissa kouluissa, joita valtio ja kunnat yllä- 15796: ma;a·ssa laillistettuun kirkkoyhdyskuntaan pi'tävät. Minusta nämä säännökset kuulu- 15797: kuul•uma,ttomista henkilöistä, josta hallitus vat nirhin lakeihin, joilla näiden ikoulujen 15798: vaati lausunnon vuoden 1898 kirkollisko · järj.estysmuodon perusteet vruhrvistetaan, 15799: koukselta, sisälsi m. m. sellaisen määräyk- siis lakiin kansakoulun järjest.ySIIlluodon 15800: ·sen, että 1kun henkilö, joka< Dll' .kirjoitettu perusteista, lakiin oppilwuluden järjestys- 15801: viralliseen reikisteriin, kuol·ee, ,niin on vll!i- muodon perustei•sta j. n. e. Tänne missään 15802: naci.a haudattava, jos hänen omaisensa sitä tapauksessa .ei kategooriSita määräystä us- 15803: haluava.t ja suorittavat säädety't maksut, konnonopetuksesta voida ottaa, sillä tässa 15804: j·onkun kirkko:y'hdyskunna"n ihautausmaa- on kysY'mys ylipäänisä ka,iki.sta valtion tai 15805: han, kuiten1k in ilman sellaisia hautausme- kunnalll yllä!pitämistä kouluista, kansakou- 15806: noj.a, j-otka 1sotivat yleistä järjestystä vas- luista, oppiikouluista ja muista .oppilaitok- 15807: ·taa.n, ja kirkolliskokouksella ei ollut :mi- sista., ja viimeksimainit,tu\ien douilmssa on 15808: tään: mui.stuttrumista tätä säännöstä vas- sellaisiakin - es.im. ka~kki ammattikou- 15809: taan. Koko tämä asia on .perinvoihjaisesti lut, - joissa; ·ei ole uskonnonov·etusta ja 15810: selvitetty siinä kir'kikolla.kikomllitean: mietin- joihin tuskin vaaditaan tässä yih'teydessä 15811: nössä, j1oka äsillettäin on ilmestynyt ja, joka myöskään uskonnonO!p·etusta otettavaksi 15812: tässä asi.as1sa päättyy elhdo.tiUksoon, että opetusaineeksi. 15813: kirkkolain 298 §:ään -otetta<:is.iin säännös, Mitä pakanav.e:r:ovykäläänJ tulee. niin on 15814: jok.a sisältää jokseenkin sitä .samaa, kuin tohtori Kaiola sitä siihen määrin seLvittänyt. 15815: uskonnonvapauslakiin otettu. Minä olen että voin jättää sen sikseen. 15816: tahtonut mai.nita tämän näyttääkseni, että Pyydän vielä: la•UJsua; käsitykseni itse 15817: kys~mystä :sii'tä, kuka on 1 hauda.ttava lu- pääasiasta. 15818: teril.aisen seurakunna,n hautausmaaihan, ·ei Täällä on sekä 'PaJiliPie-n että varsinkin 15819: ole katsottu sellaiseksi, ettei kellään muulla myöskin maallikoiden tahJnlta vastustettu 15820: dlisi siinä mitään sanan.vaUaa kuin kir- esiUäolev-aa elhdotusta, ,pai1:s:i! uä,i<den yiksi- 15821: kolla ja lkirkolli;silla viranomaisi-1<1a. tyiskohtais'hen mu-i:stutusile·n ·nojalla, myös- 15822: Uskonnomv,ap8111slalki. 279 15823: ------------------------ 15824: kin periaatteellisista syistä. Va;rsinkin on noin pitää ihmisiä koossa seurakumnassaarn 15825: e:d. HäJsiJbMlka antanut räikeäm laus1mnon, tai sellaisin keinoin: v~edä heitä sinne. Eräis 15826: jonka jälkeen kyllä teoloogin -- jota säätyä perus.piirre V.a;pahtajaru 'to~minruassa . juma- 15827: häm tuomits:ee siiihe.n ali:mpaa-n (kuumaan lanvaltakunnan levittämiseksi on, että hän 15828: paikkaan -on jonkun vrerran ikävä esiin- käyttää ainoastaan .sanan valtaa ja missä 15829: tyä. Minä tahdon nyt kumminkin sanoa. se hyljä'tään, suree vastaJhakoista kansaa, 15830: että tämä ky:syrrnys yleisen uskonnonva- j.oka ei ·t~M·onJUt ajatella -etsikkoaikaansa. 15831: pauden säätrumis,estä on 'ollut vireillä yli 50 Kun S-e:peteuksen pojat tahtoivat käskreä tu- 15832: vuott.a da :se ,on ;pantu vi['eille j o h ta- 1ern truivaasta alas häv~ttälmään Sa;marian 15833: valta kirkoHi-srelta taih.olta. kau-punkia, sanoi lhän: ette tiedä, minkä 15834: Minun ti-etä~seni en1simäinen virallinen hengen larpsia te olette.. Hän, joka R~j.oi 15835: asiakirja, jossa; laajasrti perustellaan ylei- kau:-p:-piaat ulos temrppelistä ja. siten esimecr.-- 15836: sen uskonmonvrupauderu oikeutusta, ja tar- kiHään pyhitti vaklllvaru kurin kirkossa· ja 15837: ;peellisuutta,, ron vuonna 186,3 jul!kais.tu nii'tä kohtaan, !jotka a~heettomasti talhtovll!t 15838: k~I'kk'Olaikilkorrnitean :mietirut<ö,, jolhon nykyi- tunkeutua rsinrue tai pysyä siinä, hän antoi 15839: nen kirkkolaki '!1ojaa. Sen perusteluissa on opehuslap.sille armon ihylkäämiseen nähden 15840: tätä wsiaa myöskin hyvästi ja perusteelli- määräyksen: Jos teitä ei oteta vastaan .eiikä 15841: sesti käs1ltelrty., ja kun herra Hästbaoka, on sanocianne kuulla,, nii'n lähtekää pois siitä 15842: esittänyt rperiaatteetllilsen perust.elun va:s- ta,l-osta tai siitä kau1Jungista ja puhdistakaa 15843: taikkaisehle käsitylkselle, ~nii!n saanen minä tomu jaloistamme. Varpahtajan poismenon 15844: tästä van1ha1sta a,siakirjasta esittää muuta.- jälkeen seurasivat hänen opetusla:ps'ensa 15845: mia otteita, jotka miele.stämi so;pivat vielä tä!ssäkrn suhteessa; !hänen esimerkkiään. 15846: nykyaikana. Minä toiv01n, 'Elttä iherra Häst- Jyrkässä rirs'ti['ii!dassa. näiden veriaatteiden 15847: backa ei kohtele näitä sillä -e-päluulolla, kans!sa on .se väärä tulkinta, :mikä rooma.- 15848: jolla, hän ]wihteloo .meitä nykyaåan teoloo- laisessa kirkossa on annettu V apalhtajan sa- 15849: geja - nehän ovat vanhana~an :hyviä mie- -noiHe: Pakoita heidät tuilemaan -sisälle. 15850: hiä, arkkipiis]Ja- Bergeniheim ja silloin käy- Valtion ei IIDyJösikään tule käyttää pakko- 15851: tännöllisen teologian 1-professori, sittemmin kei!noja ;puheenalaisessa suhte-essa. Va'ltio 15852: piispa :Schauman y. m., j.otka ovat näiden ei rankaise .esim. rakkaudettomuutta läJhim- 15853: lausuntojen talmrua,, 'Tälhäru ta;paan nämä mäistä kohtaan, ei edes va.nJhempiaka;wn 15854: nyt kirjoittavat yleisestä! uskonnonva- kohtaan, vaildka sellaisessa; rruk!kaudetto- 15855: paudesta. Re slllnorvat, että ,todellista us· marssa; menettelyssä ilmem:~e kristinuskon 15856: konnollisu!Utta ei voi olla ilman v!!Jpa.utta, olemuksen tosiasiallista, kieltrumistä. Anka. 15857: eikä vllJpauttaJ satnan korkeimmassa ja sy- rwm]Ja.a mit-takaavaa ei .saa puheenalais-essa 15858: vimiiD'ä,ssä rrnielessä ilman- uskontoa. Ei ole asiassa käyttää, sillä erehdyksen ei tarvitse 15859: m:i!kääin ,siinä määirä:ssä: sydrumen vakaumuk- perustua niin syvään: sivoolliseen turme~uk 15860: s-en ja omanJtwnnon -asia kuin uskonnollinen seen kuin ralkkaudettomuus. S.e .seikka, että 15861: usko. OllakJseen todella; olemassa. vaatii joku ei voi tulla siihen kä.sityk:s-een uskon- 15862: se sydälmen v31pa1a.ta antautumista. Missä nollisissa kysymyksissä, minkä yhteiskunta 15863: sitä -ei ole,. sisältyy siihen !kauhistuttava 1-pitää oikeana, ei semmoisenaan .ole riikos 15864: valhe. Jos 'Sentäihrden ulkonaisilla keinoilla yhteiskuntaa varstrua.n. Eikä ol·e sitä sekärun, 15865: tahdotaan pakottaa ilhmistä määrättyyrn us- että hän rehellisesti tunnustaa tämän ky- 15866: :konno'lliseen vakaumUI'kseen, niin sellaiseen kenemättömyytensä ja ilmoittaa setn syyn 15867: menettelyyn ei aiooa1sta:an sisälly mitä suu- .ia sen valkaUIIllUiks,en, rrni'kä hänellä on. Ei: 15868: rin ristiriita, vaan s-e on todellista e-päus- sekää,n ,seikka, ·että hän pysyy sii!nä ja puo- 15869: ikonnollisuutta. \Kirkko rei saa koettaaedis- lustaa sitä. 'Turhaan hakee väJhintäkärun 15870: tää kristinJUskoai tällaisin{ pakko'keinoin, tukea V apaiht.ajan tai hän1en opetuslastensa 15871: sillä s-en olemukse-en kuuluu, että se vaikut- .sanoi'sta: sellaiselle menette~:vlle. että valti'O 15872: taa ainoa.sta•an sanan eikä minkään ulkonai- ry1htyy pakko1kre.inoilhin ikristillisen uskon 15873: sen väkirval~an kautta. Sen -on noudatta- ia tun.nru:st.uiksen redi-stäJmi-seksi. Eivät ainorus- 15874: minen Va;paih'tajan esiJmerkkiä. Etsii tur- taan ne lai.t, jo-tka ranikaisevat rirkoksena 15875: haan hänen elämässään sellaistllJ pii:r~rettä tkirkon opisb luopUimisen tai siitä !Poikkea- 15876: taJ. samaa, joka voisi antaa tukea sille käsi- vien kä-sitysten :suosilmisen, va,atll! myöskirn 15877: tybelle, että lhän -olisi tahtonut -pakkokei- kaikki lait, jotka rmruulla ta;v'Oin tarikoitta- 15878: 280 Perj.antaina 6 rp. lolrnikuruta. 15879: 15880: 15881: vat j:oll'knnlaista kirkkopaik!koa, 'OIVat pidet- mistä, vtRat:ivalt, .sitä 'Pidetään kiih:kon, f3.- 15882: tävä't uskonnon ja amantunnon ailaUe tuo- na:tismin: ilmauksena tahi uudiS>tnsrpuuhaä,.. 15883: tuna ih.miss·ääntönä, joka ei ole •so-puso~n luna siilloinkin, ikun. se ei ole mitää.n muuta 15884: nussa Kri•stuks.en heng.en kamssa, ja joka kuin vanhasta, .puhtaa.sta evankelisesta 15885: sentähden s·e!kä valtiossa että !kirkossa ai- lkris•tin'Thsllwsta kiinni-pitämistä. 15886: heuttaa. ni!in hai'tallisia .seura.UJksia., että nii- ,TäJhän tapaan k:Urkkolalkikomitea vuonna 15887: den rim1Il!a1la näennäiset edut ikadottavat l.St6·3 1-perustelee yleistä usko·nno.nva-pautta. 15888: kaiken merkitY'ksenJ Pa:kikola:kien lähim- Ja tahdo1n sanoa, että mielestäni tämä on 15889: mä;ksi &euraUJkseksi tulee, jos niitä an!karuu- yhä päti8IVää puhetta.. Tältä pohjalta mi- 15890: della: käy.tewä:n, ett:ä: monet. ·-paikoitetoon tees~ näkin -pnolust,an ~sitä ja ka,t1son, että sei- 15891: kentelyyn, joka on erittäin vaa~rallinen yleli.- son siinä lhtyvällä, ikirikollisella ja. luteri:l.a.i- 15892: seme sivey;deUe ja .siis valtioHelki.n, .t·a·i.kka seJla kannalla. Se on totta., että tuo kOtiDi- 15893: välin.pitä.mättömyyteen, indiflf!enm.tismiin:, te.a ei 1pnoltanut vapautta, uskonnosta. Se 15894: joka: -pitää koko !kysymyksen uskonnol- sanoo, että uskonnowapaus on tVrup,aus 15895: lisesta tunnustuksesta ja, siitä, mitä .siilhen omistaa nskonnolilinen vakaumus ja noudat- 15896: kuuluu, merkityiksettömänä, ja näi!n ollen taa .sitä, eikä: va!Paus oHa. i·l.man uskont·oa. 15897: -pitää :-parhaa.na 1lii1Jtymri·st·ä: :sri~hen tunnustulk- Jotta ei minua SY'Ytet.täisi .siitä, että jätän 15898: seen, j.on•ka valtio tunnustaa., semminkin, pois, mitä komitea tästä sa,noo, niin pyy- 15899: koskarpa liittyminen siihen tuottaa yih.teis- dän SJen!kin llulma. Se ei ole ihY'vin palj<>n. 15900: kunnalli:sia etuja, mutta siitä eroaminen yh· KOtiDitea lausuu, et.tei .sen ehdo·ttrumaa us- 15901: teisikunm.allis~a lha,ittocia. Toisa.alta sa.att.aa konnonvapautta pitänyt ,sekottaa .si~hen, 15902: pufu.ee,nala]sten pwkilwlakien anJkara sovelta- .io.t·a va:ativat ne, jo~ka omalksu~m täydellisen 15903: minen IJillS&a, joillla, on voimakkaam-pi us,konnollisen indiff·erent1smin, ovat !Välin- 15904: luonne ja .s.entahd.en rohkeutta. ruveta ma.rt- pitämättömiä tai vilh.amielisiä ei ainoastaan 15905: tyyreiiksi vakaumuksensa puolesta, ·herättää luterilaise'n ikir'kon 'tunnustusta, vaan koko 15906: kiihkoilua, fanatismia, j,oka •enlemmän kuin kristinuskoa !kohtaan, ja joiden rpuoltama 15907: mikään muu on omansa häiritS>emään val- usk.onnonva1-paus tarkoitti kunkin yksityi- 15908: tion rauhaa. Ellei taasen/ !lakeja soveUeta, sen rhmisen vapaut:ta. kaikesta ns1konnost:a 15909: syntyy siitä se v.altio.Ue vaaraUinen käsi- eli täyde1lis,tä uslwnnottomuutta. Ktomi- 15910: ty;s, että valtio, kun sitä kohtaa uhma, ei tea,n ehd.ottama uskonnon!Va.paus ei myös- 15911: niinkään ota huomioon uhma.ilua niitä la- ikään taåoittta:nut,. et.tä valtio semmoi- 15912: keja vastaa:n, j.01iden säilyttämistä ja nou- senaan oli oleva usk'Onnot.on, .se on oma.k- 15913: dattamista se kuitenkin kaikes:sa vaatii. su.v,a us!konnolli.st,a välinrp,itäJmättömyytt:ä, 15914: MyöskinJ kirkolle tuottavat tunnustusta jonka mielest.ä .toinen uskonto .ia. toinen 15915: ·k,oskervat prukkolruit va:hingoUisia s.eurauk- tunnustus on y1htä /hyvä kuin toinenlkin, ja 15916: g.ia. Sa~ma,ssa määJrin kuin k~rkko heik1ke1nee sentähden ei tule olla mitään yhteyttä va;l- 15917: tai on pakotettu luopumaan 'Omista periaat- ti<on ja kirkon 'VäliHä. Komitean mielestä 15918: teistaan orp·-piin, J UJmalan pa.lv.eilUikseen, Y'k- uskonno,nva;paus oli siinä, e.ttä valtio, ·vailk- 15919: sityiseen sielunJ:witoon ja kirkkokuriin näh- kru .se omaksui :kristinuskon ainoana toti- 15920: den:, srumassa määrässä .se tul•e,e .est.etyksi sena; UJs!konto.na, jo-pa mälä'rä!t.tyä tunnustust-a 15921: saavuttamasta tarkoitustaam. Mu'bta kuta kris.tillisessä 'kirkos,sa · oikeim:pana, kuiten- 15922: suurempia yhteiskunnalli1sia ihaittocia seuri!Ja kaan ei rpaflmittanut !ketään tähän todte!ksi 15923: luovumisesta kilikon tunmustuks·e.sta j.a ki·r- tunnustettuun tunnustukseen ja sen oihessa 15924: k;on al'molaritosten käyttämisen laiminlyön- antoi nii.lle, jotka. omaksuivat toisen tun- 15925: nistä, sitä vaikeammaksi käJy kirkolle ta.r- nThsimksen, ei ainoastaa.n täyttä vapautta 15926: pe~llisella va1kavuudellru panna. painoa o:pin harjoittaa us.kontoa, vaan myöskin :kaikki 15927: -pu,htauteen ja; !käyttää tosiJkristillistä ik:irk- kamsalai:&oikeudet. 15928: koknria.. Kuta yleisemmin ia kuta: k.or- :Näil~ä pemsteilla 1181613 vuoden ·komi:tea 15929: keammaUe y!hteis!knnmassa höllyy.s ja välin- jo ehd•otti, että 1kaiik:ki ne yhteis!kunnalliset 15930: -pitäJmäUömyY's on le.vinny.t 'kil'k.on jäs•enten lait, j,ottik.a jossaikin suihtees.sa estivät us- 15931: keskuudess!lJ, .sitä turhemma.ksi 'käy !kirkon konnonvapautta, ku:moUaisiin, .ia. että 15932: uskollisten ja •v.aka.vain jäsenten yritys kaikki 'Voimassaolevat a,setu'kset, jo1Jka kos- 15933: .saada ai!kaan oikaiisua .tä.Jhän tilaan. Mitä kivat kimkon suihdetta 'valti<oon, pterusteelli- 15934: he, totuude.ssa• ja läm;pimästi harrastaen sesti uudistettaisiin. 15935: todellisen ja eMJvl1n tkritillisyY'den. edistä- On tunnettua, että komitea•n e~hdotus ei 15936: 281 15937: 15938: 15939: sil1<0in vienyt l<Opulliseen tulok.seen, ja hu.olestuttruva, että ma.assa on ,paljon kasta- 15940: 1880-luvulla, j.olloin e.riuskolaislainsää- mattomia lll!p.sia, rilpilläikäY'mättömiä ja 15941: däntöky·symys jälleen tuli vireille, osaksi sellaisia, jotka eilväJt muutenkaan väliltä 15942: puhalsiva:t toise,t tuulet myös• /kirkossa.. kirko.sta, .sen pyhistä toimituksista ja jär- 15943: Mutta on huomattava myö.s, että tällaisen jestyksestä, vaan usein ovat viili.ami.elisiä 15944: usk•onno,rwarpaud,en säätämistä 18'80-luvuUa niitä !kohtaan, jopa pilkkaavatkin niitä. 15945: suuresti vai,keutt.i kreikikalais-katolinen Ja vai,kkapru nrin olisi, että ainoastaan 15946: ikirlkko n:Um. sen kautta, etträ trumä kirkko väihäinen 'osa kansaamme ol~si laajemman 15947: ei miJSsään tapauksessa; salliinut, että sen uskonnonvrupauden tanp.ees,sa, olisi sitten~ 15948: jäse·net erosiva.t siitä, Olisi olll ut !hyvin kin väärin rll{joit,truvi,en määräysten pysyt- 15949: vaikea luterilaisessa; kirkossa säätää täyi!tä täJmisellä 1ha.rjo·it,taa niitä ikohtaa.n ·oman- 15950: vapautta el'ota ikirkosta, niin kaua.:t;t kuin tunnon palkkaa. Samrulle lkan:nalle asettui 15951: vieressäi oli toinen iki11k'ko,. .i·ohon ,saa.tettiin myös 1911,8 kilrkoHisko·kous, kun se,n olå. 15952: mennä, mutta joka 1ei päästänyt ketään aunettava lausunt:o siitä uskonnonvapaus- 15953: jäoontänsä pois. Kun sitten tämän. vuosi- lakiehd:ot.uksesta, joka on sen la.insääidän- 15954: sadan al nssa nousi •kysymys täydelli.ses!tä nön •p.ohja,na, mikä tässä on ·esillä. Vas- 15955: uskonnonvapaud·esta siinä mielessä, että taukses.s.aan hallitukselle ilmoitti kil'kollis- 15956: myös olisi oikeus erota kirkosta liittymättä kokou.s hyväksyvänsä S•en tä}"d.ellisen us- 15957: mihinkään y:hdyskuntaan ja. kun •1908 konnonvapauden periaatteen, jolle uskon- 15958: vuoden kirikoHisikokoukselta pyydet.tiin lau- nonvarpausikomitean laa!timat lakiehdotuk- 15959: :mntoa tätä tarlk,oittavasta ehdotuksesta set olirvat rakennetut. Tälle kannalle on 15960: nrtn ikiTikoJilis'kokous asettui sen puolelle. siis kirkossa johta,vall8i taholla .pitrkin mat- 15961: En tiedä, olivatko sieUä nuo turmiolliset ka.a asetuttu ja :voidaan ·siis 'tosias:ioiUa 15962: teologit j·oMama.ssa, vai mikä lie ollut, torjua ,ue .syytöks:et 1kirkkoa vas.taan, j·oita 15963: mutta toiasia on, että niin !kävi. Pyy- tääJllä tänäänkin on niin runsaassa mi•tassa 15964: dän lukea lyhyen otteen us,konnonvapaus- esitetty. 15965: vll!liokunnan mietinnöstä as~asta. Siinä Muuten .en voi olla. lopuksi lausumatta 15966: lausutaan va.liokunna'n enemtmistön olleen i!hmettelyämi siitä, että täällä on kirkkoa 15967: sitä mieltä, rettä usikonuonvapaus maas- ja sen su:hdetta uslkonnonvap.auteen a·nka- 15968: sa;mme on ul,otetta:va ik·ristinusk•oa tunnus- rasti moitittu •ja esiinnytty uskonnon- 15969: truma 1ftomiinikin us'ko.nruollisiin y:hdyskun- V•apauden ,suurina puolt.ajina ja sankareina 15970: tiin, jop.a niihim:kin heukilö~hin, jotka ei- sella·iselta taholta, j.olla miele,stäini ei tie- 15971: vä,t kuulu mihinkään uskonnolEseen yh- detä uskonnonvapaudesta 'enempää kuin 15972: dyskunta.an. Jos uskonnonvapaud-en peri- muustakaan vapaudesta:, sitä .eikä tätä, sel- 15973: aate va.atii·, että evanik,elis-luterila.inen kirk- laiselta taholta, jossa harrastus uskonnon.- 15974: ko ei voi .eikä saa millään palllikokeinoiHa t~ai va.pauteen, siilloin lkun oltiin v~allassa, il.memi 15975: rajoittavil~a määräyksillä awettaa pitää: yh- siinä, että kolmessa kuukaudessa tapettiin 15976: teydessä:ä;n henlkilöitä, joilla omantunt,onsa toistakymmentä pa,ppia ja hä.väi,stiin kirk- 15977: v.akaumuksesta on kirkos.ta eriäviä mieli- koja ja rukousihuoneita. i:ruv.alla, j01ka saat- 15978: piteitä, niin ·Olli vie.lä luonnottomam paa taa vi:elä jdkais.en :Suomen kwnsalaisen 15979: ko.et;taa: :y~hteyd.essään pitää ,sellaisia, jotk.a hä.peämään, tatholta, iolla ihaiHaan olo.ja 15980: 1 15981: 15982: 15983: eivät tunnusta kristinopi•n pä.äJkaippaleita- siellä, mLssä ']J<arpp.eja ja piispoj.a asetetaan 15984: kaam, eikä ede.s Jumalaakaan. Heidän seinää vastaan ja ammutaan .sentäihden, 15985: olonsa ikmkon yhteyd:essä täytyy olla heil•le että he eivät suostu rukoil·emaa.n niitä 15986: itselleen 'Vastenlillielis.tä: j.a sietämMöntä uusia jumalia, joita !heidän eteensä ase- 15987: sekä ki'rko.Ue !haitalksi, ~äiriöksi, rpwhen- tetaan, taho,IiJa, jossa jos iänä ilta,na .siellä 15988: nulksek.si ja kuo:vma:ksi. Kris:tinoprpia tun- saatai,siin valta, meidän vappien kanssa 15989: nusta:v.a:t yh.dyslkunnat voivwt vai'lmtta:a koetettailsiin t.ehdä juuri samalla truvrulla 15990: heidän :parannuks!ekseen yhtä hyvin, ken- ellemme suo.st.uisi :pol viliemme he:rrojen 15991: ties paremminkin, heidän ollessa tällaisista ihan·teiden €teen. Kun sillä taholla puhu- 15992: yhdysikunnista erillään kuin niiJden yhtey- taan uskonnonva.paude.st.a, niin se on sulaa 15993: dessä. Mitä taas näin laajaUe ulottuvan piLkkaa ja pyhän wsian häväisty.stä 15994: us:konn<On vapausbinsäädännön t.arpeellisuu- (Eidus:kunnas:ta: Hyvä!). 15995: toon tulee, niin oli valilolkunnan milelestä :Minä tulen äänestämään lain ihyvftksy- 15996: 36 15997: 282 Perj,antaina 6 p. lok.alruuta. 15998: 15999: misen puolesta. Ja mrna te.en sen .siinä taa, että he ovat langenneet aivan samaan 16000: vakaumuksessa, että työ kristillisen. uskon- syntiin vikapääksi kuin me noskelaiset. 16001: non .ia siveyden juurrutta:miseksi kansaarrn- Tehän pönkitätte porvarillista järjestel- 16002: me ei tuile kärsimään ,siitä v·a.an se tulee mää, Suomen luterilaista kirkkoa, hyväk- 16003: edi.stymfuim. ,Minä t.oivon että sen epäkohda.n symällä tämän lain. Ja minä mielihyvällä 16004: poistaminen, doka sisältyy oleviin oloihin, merkitsen tämän teidän taktiikkanne muu- 16005: vaikuttaa vapauttava~ti 1kirkkoon. ·Minä toksen. Te kuljette samaan kadotuksen 16006: uskon, että seurakuntll!elämä elpy·y, kmn kuiluun tekin, jo-hon me olemme jo aikoja 16007: sitä ei paina pakolhsuuden paino, ia olen sitten joutuneet. 16008: vakuutet,tu siitä että uskonnonvapauden Tämän asian yhteydessä puhua ateis- 16009: säätäminen siis tulee olema.an voitto niille mista ja pakanuudesta niinkuin täällä van- 16010: aatteille ja .siille työlle, jota evankelis-lu- hoilliselta taholta on tehty, on aivan tur- 16011: terilainen kirkko tässä maassa on edus.ta- haa. Pa,atunut ateisti .saattaa, aivan 16012: 1 16013: 16014: 16015: nut ja et~e·enkin piilin tulee edustamaan. hyvin olla sen kirkon yhteydessä niinkuin 16016: (Oikeistosta: Hyvä,, myvä!) porvariateistit ovat. Ei se tuota ateistille 16017: tunnontuskaa, että antaa vihkiä itsensä ja 16018: Ed. Tainio: Kun tähän as1aan on kastaa lapsensa ja suorittaa kirkollismak- 16019: näinkin paljon aikaa uhrattu, niin sie- sut. Ne suorittaa ateisti mielihyvällä. Ei 16020: tänee lausu.a .ioku .sana .vasemmiston- se paatuneen ateistin omaatuntoa loukkaa. 16021: kin 'T)u:olesta, e1 ,puo1lueen eikäJ r.yh- Mutta uskonnonvapauden puute loukkaa 16022: män sinänsä\,. vaan eräitä ajatuksia, niiden omaatuntoa, joilla on todellakin us- 16023: jotka ovat .san1gen yleisiä Suomen työ- konnollisia vakaumuksia. En minäkään 16024: väen keskuudessa. ITä:mä on sitäkin tässä esiinny ateistien puolesta enkä ateis- 16025: tarpeellisempa,a, kun täällä on esitetty tina. Minä sitäpaitsi en ole ateisti. Minä 16026: useita lausuntoja, joissa on ollut sellainen u~kon Jumalaan, mutta pirun jyrkästi 16027: pohjasävy, kuin vasemmiston taistelu us.- kwllän,. Muuten minä olen tavattoman. kii- 16028: konnonvapauden puolesta olisi taistelua tollinen kirkkoherra Karekselle hänen pu- 16029: uskontoa vastaan, aivan kuin se olisi viha- heestaan. Hän oli harvinaisen rehellinen, 16030: mielisyyden ilmaus uskontoa ja uskonnol- minun ymmärtääkseni niin rehellinen, että 16031: lista elämää kohtaan. Tämähän on suuri minä en ole niin rehellistä pappia tavannut 16032: erehdys. Täällä pastori Kares (Ed. Hak- kuin aniharvoin. Hän erotti nimittäin 16033: kila: Kirkkoherra!) aivan kuin ivallisesti Suomen evankelis-luterilaisen kansankir- 16034: huomautti, että hänen kirkassaan on enem- kon Kristuksen kirkosta. Ja siinä hän teki 16035: män sosialisteja kuin porvareita. Kyllä erinomaisen o~kein. Se oli harvinaista .rehel- 16036: mekin sen tiedämme, että meidän sosialis- lisyyttä. Hä,n myönsi, ,etiä hyväiksy.ttäköBn 16037: tien keskuudessa on uskonnollin.en elämä vaan tämä laki, kyllä Kristuksen kirkko 16038: paljon syvempi ja laajemmalle levinnyt elää. Mutta Suomen luterilaisen, evanke- 16039: kuin porvarien keskuudessa. Ei siinä ed. lis-luterilaisen kansankirkon kuolinkelloja 16040: Kares lausunut meille sosialisteille mitään soitetaan. Sellaista sen -puheen olla pitää, 16041: uutuutta. !Sitäpaitsi .minä ei voi lainkaan suoraa ja asiallista. (Eduskunnassa nau- 16042: ymmärtää, kuinka uskonnon viholliset rua.) Mutta minä en ole päässyt vaan sel- 16043: viitsisivät vaivautua tällaiseen vaivaloi- ville siitä, kummanko kirkon etuja täällä 16044: seen kirkonpuhdistustyöhön. Kirkollehan kirkkoherra Kares ajoi. Kyllä hän sen- 16045: siitä on hyötyä, uskonnollehan siitä on tään oikeastaan unohti kokonaan Kristuk- 16046: hyötyä. Minä olen siinä suhteessa aivan sen kirkon edut, jos minä oikein häntä ym- 16047: samaa mieltä kuin professori Ingman ja märsin, ja puhui vaan Suomen evankelis- 16048: tohtori Kaila. Ei uskonnon vihollisilla. ole luterilaisen kansankirkon puolesta. Minä 16049: syytä tämän lain hyväksymisestä iloita, ei olen aivan samaa mieltä kuin hän, että ne 16050: se tule millään tavalla kirkkoa ja uskon- ovat kaksi aivan eri asiaa, kaksi eri kirk- 16051: toa vahingoittamaan. Ja kun me äänes- koa, joiNa on .sitäpaitsi eri us!kontunnus- 16052: tämme tämän lain puolesta, niin kyllä tu1kset, ei laim-kaan samat. Minä en ole suin- 16053: meistä suurin osa tämän tietää ja ymmär- lman meidän luteri[aisen !kansanikiT:kon ys- 16054: tää. Mitä taas kommunisteihin, tulee, niin tävä. Kaukana siitä, juuri sen takia, että 16055: se seikka, että he tässä asiassa äänestävät meidän luterilainen kansankirkkomme ei 16056: tämän lain hyväksymisen puolesta, osoit- ole Kristuksen kirkon ystävä. Jeesus ope~ 16057: Uskon:nonv.apa,u,sl.aki. 283 16058: 16059: 16060: ti, mitenkä ihmisen tulee elää päästääk- Ieila onnellinen, s1saisen tyydytyksen 16061: seen sopusointuun it.sensä kanssa, oman- täyttämä elämä. - Tätähän voisi jatkaa 16062: tuntonsa, Jumalansa kanssa, ja näitä ope- kuinka pitkälle tahansa ja tekee mieli tot- 16063: tuksia vastaan tuskin voi asiallisia muis- takin vähän jatkaa näille oikeistofariseuk- 16064: tutuksia tehdä. Niiden seuraaminen on sille. Muistuu mieleeni kertomus fari- 16065: terveellistä kaikille ateisteillekin. Mutta seuksesta ja publikaanista. Me täällä va- 16066: tämän opin, millä tavalla ihmisen tulisi semmalla olemme publikaaneja, oikeita 16067: elää, tämän Jeesuksen opin on kirkko vuohipukkeja, mutta samallaisesta vuohi- 16068: muuttanut opiksi Jeesuksesta, opiksi Ju- pukista sanoi Kristus, kun vuohipukki 16069: malan Pojasta, opiksi saastut,ta.mattomas- vain huusi: ,Herra armahda minua" - 16070: ta sikiämisestä, opiksi kaikesta muusta eikä tehnyt mitään muuta.; tuollainen vais- 16071: mahdottomuudesta. Enhän minä enään tarnainen huuto ilman uskontunnustusta 16072: pääse meidän kirkon kautta taivaaseen en- - että hän meni hurskaampana kotiinsa 16073: kä pääse sen uskolliseksi opetuslapseksi, kuin se fariseus, joka oli täyttänyt kaikki 16074: jos minä koettaisin elää niinkuin Jeesus kirkkonsa vaatimukset. Jos meidän. lute- 16075: opetti, jollen samalla usko, että Hän oli rilaisen kansankirkon papit saarnaisivat 16076: Jumalan Poika. Minä pidän Uutta 'l'esta- enemmän ja yhtä terävästi kuin Kristus: 16077: menttia paljoa suuremmassa arvossa kuin ,Helpompi on kamelin käydä neulansil- 16078: kaikkia kirkon tunnustuskirjoja yhteensä män lävitse kuin rikkaan tulla taivaanval- 16079: ja mitään uskontunnustuksia. Minulla o'n takuntaan", (kuulkaa) .kirkot täyttyisivät 16080: olil ut ihmeeUinen: vai:sto tai melkein into- köyhistä. Ei täällä vasemmistossa ole sen 16081: himo näihin uskonnollisiin asioihin ja Uu- uskonnon vastustajia. Mutta täällä ei kyl- 16082: teen Testamenttiin ja sieltähän minä olen lä osata antaa arvoa sellaiselle kirkolle, jo- 16083: tottakin löytänyt. mitä kauneimman us- ka on unohtanut kaiken tämän, joka kai- 16084: konnon, mitä ihanimman ja sopusointui- kessa siinä suuressa luokkataistelussa, 16085: simman elämänkäsit.yksen, sen uskonnon, jota maailman köyhälistö käy kapitalis- 16086: jonka perustaja kertoo tarinan Rikkaasta mia vastaan, säännöllisesti ja aina asettuu 16087: miehestä ja Latsaruksesta. Rikas mies kapitalismin puolelle köyhiä vastaan. Siel- 16088: joutui ehdottomasti helvettiin, ehdotto- tä kirkosta eivät kyllä köyhät lohdutusta 16089: masti vain sen tähden, että hän oH rikas. saa, sieltä niille annetaan kiviä leivän 8Jse- 16090: Ei siitä kerrota, että hän oli jumalaton masta. Tämän minä sanon yleiskuvaukse- 16091: pakana. Siitä kerrotaan, että hän eli ylel- na kirkon luonteesta. Minä tiedän, että 16092: lisyydessä ja loistossa, niinkuin meidän ta- on pappeja, kirkon palvelijoita, uskonnolli- 16093: valliset porvarit, ja ,s,iitä .syystä ioutui hel- sia ihmisiä, jotka eivät ole tällaisia, mutta 16094: vettiin. Entäs köyhä mies? Ei kerrota, sellaisen yleiskuvan siitä täytyy saada. Ja 16095: että hän uskoi Jeesusta Jumalan Pojaksi. sitten puhutaan tämän kirkon opetustyö.stä, 16096: Kerrotaan vain että hän oli köyhä, eli niis- kasvatustyöstä! Se oli aikana, jolloin ope- 16097: tä muruista, jotka olivat rikkaan pö;ydältä tettiin Suomen kansalle lukutaitoa, mutta 16098: pudonneet, ja tä,stä syystä täJmän !köyhyy- nykyisin me löydämme tämän kirkon pa- 16099: tensä takia pääsi taivaaseen. Usko, jonka pit kansakouluissa ja johtokunnissa itse 16100: mukaan köyhä ei lainkaan helvettiin jou~ kansakoululaitoksen vastustajina, useim- 16101: dukaan. Eikä ainoastaan tämä. ISamallai- miten pyrkimyksellä johtaa kansakoulu- 16102: nenhan on kertomus rikkaasta nuorukai- laitos mitä vanhoillisimpaan ja mahdotto- 16103: sesta, joka tahtoi tulla vanhurskaaksi, oli mimpa.an suuntaan. Tämän kirkon opet- 16104: täyttänyt kaikki lain käskyt, täyttänyt tajat ja kasvattajat ja paimenet, kaikkial- 16105: kaikki ne ehdot, joita luterilainen kirkko la ne tavataan äärimmäisen vanhcillisina 16106: WS<ettaa noin kuvaannollisesti, ja hänelle sa- sä·ilyttämässäJ ka]k,kea .sitä !huonoa, mitä 16107: noo Kristus: ,Mene ja myö omaisuutesi, meillä on, vastustamassa kaikkea sitä uut- 16108: ja'a köyhille, ja sitte seuraa minua". Tä- ta ja hyvää, mitä meille tarjotaan. Sama 16109: mä rikas mies meni murheellisena pois. kirkkoherra Kares puhui •siitä, mikä on 16110: Hänen olisi tehnyt mieli olla vanhurskas, Suomen kansan tahto. Suomen kansa on 16111: olla kirkon jäisen ja samalla kapitalisti, osoittanut tahtonsa valitsemalla tänne va- 16112: mutta ei se käynyt laatuun tämän uskon- semmistoon siksikin suuren ryhmän niitä, 16113: non perusteella. Hän pani valitsemaan: jotka. puoltavat omantunnonvapautta, us- 16114: Tuolla puolen rikkaus ja loisto, tällä puo- konnonvapautta. Ja siellä porvaristossa.- 16115: 284 Perj.antaina 6 rp. lokailruuta. 16116: ---------- 16117: 16118: 16119: kin kuuluu onneksi olevan sangen suuri mään muutakin koulunuorisoa ja mma en 16120: huomattava osa edustajia, jotka vihdoinkin ole ikänä tavannut muuta kuin yhden us- 16121: ovat tässä asiassa päässeet samalle kan- konnollisen koululaisen, ja minä olen niitä 16122: nalle. Emme me tottakaan voi tätä kir- sentään tuhansia tavannut. Yhden minä 16123: kon opetus- ja kasvatustyötä suuriarvoise- olen tavannut kaiken kaikkiaan, johon tämä 16124: na ,pitää.. -Me pidämme koulun opetus- ja opetus on vaikuttanut, ja se opetus· vaikutti 16125: kasvatustyötä paljon tärkeämpänä - ja ainoastaan sentähden, että uskonnonopet- 16126: sentähden täällä on oppivelvollisuuslaki taja oli itse hartaasti uskonnollinen. Kuin- 16127: säädettykin-ja tämä kasvatustyö, mikä ka paljon turhaa työtä ja vaivaa! Pienelle 16128: aikanaan on kirkolla ollut, on aikoja sitten kuusivuotiaalle opetetaan uskontoa lasten- 16129: siirtynyt toisaalle. Silloin kun kirkko pa- tarhassa, kansakoulussa opetetaan uudes- 16130: lautuu jälleen alkukristillisyyden kan- taan samaa ja senjälkeen lyseossa. Se on 16131: nalle, palautuu Jeesuksen opin kannalle, mitä tär ke:Umpänäi ·opet-rusaineena kaikille 16132: silloin kun ei ole enään eroa Kristuksen nä,ilQe Jwulwpoåiille, ja :sieltä -ei kuitenik:!l!!l!n 16133: kirkon ja Suomen evankelis-luterilaisen löydy, ei yhtä pros-enttia niitäJ, jot1ka olisivat 16134: kirkon välillä, silloin tällä kirkolla tulee uskonnolEs,e-n ,tunteen elävöi-ttämiä, ei yhtä 16135: olemaan,, siitä olen vakuutettu ja tietoinen, prosenttia. Siellä vallitsee koulunuorison 16136: Suomen köyihän 'kansan mitä h-a,rtain ja keskuudessa mitä täydenisin pakanuus, 16137: lämpimin kannatus. Mutta niin kauan täydellinen uskonnonoppien halveksumi- 16138: kuin kiDkiko esiintyy työ·väen poliittisten nen. Tähän on johtanut se tapa opettaa us- 16139: vaatimusten vastust,ajana:, .silloin sitä koh- kontoa kouluissa, mikä m,eillä täällä on val- 16140: dellaan selli mukaaiJJ ja luottamus 10n sen- lalla. Ja eihän voi, nämä käytännölliset 16141: arvOinen. tulokset nähtyään, muuta kuin halveksia ja 16142: Mutta minä odotan kaikista sellaisista vastustaa seHaista opetusta; olisi parempi 16143: toimenpiteistä, jotka johtavat kirkon sisäi- ettei sitä olisi opetettu lainkaan. Koulu- 16144: seen puhdistukseen - ja tätä uskonnon- nuoriso olisi uskonnollisempaa, se ei oppisi 16145: vapauslakia minä pidän yhtenä sellaisena pilkkaamaan ja halveksimaan uskontoa 16146: edistysaskeleena, ei ehkä niin tärkeänä kuin niinkuin sen nyt täytyy oppia. Olisi edes 16147: täällä useat ovat i]mvi-teNee:t, mu-tta :kui-ten- opetettu siveysoppia, joka kyllä yliopistossa 16148: kin sittenkin suuriarvoisena edistysaske- -on alppiaineena .i1uisteilla ja filosofisessa 16149: leena,- kun tällaista tietä pitemmälle kul- tiedekunnassa. Siinä olisi käytännö-llistä 16150: jetaan, niin seurauksena epäilemättä onkin elämän viisautta, joka olisi sopusoinnussa 16151: uskonpuhdistus. Ei uskonpuhdistus päät- oppilaiden omientuntojen ja käytännöllisen 16152: tynyt Lutheruksen aikana, sen täytyy jat- järjen kanssa .ia tämä vaikuttaisi sentään 16153: kua kautta aikain. Mutta jos pääsemme paljon puhdistavammin ja elävöittävämmin 16154: sille asteelle, että meidän kirkkom!me myön- kuin sellainen uskonnonopetus, jota meillä 16155: tää sen, mitä täällä äsken eräs pappi lau- on. Mutta sitäpaitsi kuinka monet meidän 16156: sui, että Jumala on Vapauden Jumala, uskonnonopettajat niin kansakouluissa kuin 16157: mutta ei ainoastaan Vapauden Jumala mut- oppikouluissakaan itse uskovat mitä opet- 16158: ta myös Oikeuden Jumala ja Totuuden Ju- tavat. Täällä eräs edustaja kysyi, tästä 16159: mala, silloin kun kirkko myöntää tämän, asiasta puhuessaan, kuinka voi sellainen 16160: silloinhan sen täytyy pakostakin kirkkona opettaa kristinuskoa, joka ei itse kuulu 16161: antaa tukensa, siunauksensa ja kannatuk- kristilliseen kirkkoon eikä sitä hyväksy. 16162: sensa sille politiikalle, jota täällä vasem- Niinhän on asianlaita nyt. Eihän se mer- 16163: misto ajaa. Silloin on niiden aika lyödä kitse sitä että opettaja uskoo tai hyväksyy 16164: kättä keskenään. kristinuskon totuudet. vaikka hän virkansa 16165: Täällä on tämän ohella puhuttu uskon- puolesta opet.taa sitä. Melkeim joka ainoa 16166: nonopetuksesta kouluissa, vaikka minä kyl- voisi löytää om!asta tuttava-piiristään sellai- 16167: lä pelkään, ettei se tule tämän asetuksen sia uskonnonopettajia, jotka itse eivät usko 16168: kautta säädetyksi. On sanottu, että siitä rahtuakaan siitä mitä opettavat. Mutta ei- 16169: tulee vahinkoa, kun meidän lapsemme eivät hän tämä asia, uskonnonopetus. kouluissa, 16170: saa enään opetusta kristinuskossa. Mutta olekaan tällä kysymyksellä vielä ratkaistu. 16171: minä olen isä ja olen nähnyt, kuinka minun Tässähän siitä vapautuvat ainoastaan sel- 16172: pojalleni on koulussa uskontoa opetettu ja laiset lapset, joiden vanhemmat eivät kuulu 16173: olen ollut muutenkin tilaisuudessa lähesty- evankelis-luterilaiseen kirkkoon. Taistelu 16174: U.skonnonrv.rupwusla!ki. 285 16175: 16176: tässä ei ole, kuten s·anottu, loppuunsuoritet- on oikeus harjoittaa julkisesti tai yksityi- 16177: tu, .sitä ja:tke;taa.n •silksi kunnes uslkonnon- sesti uskontoa, mikäli se ei loukkaa lakia 16178: opetus kouluista on kokonaan poistettu. .ia ihyviäJ bp,oja sekä myös sen mukaan, 16179: :Sitten on suurta ääntä pidetty myö.s eri- kuin erikseen on säädetty, luopua siitä us- 16180: näisten puhujain taholta siitä verovapau- kontokunnasta, johon hän kuuluu, ja liit- 16181: desta, .mistä tulisivat hyötyanään ne, j.otka tyä uuteen uskontokuntaan. On siis jo ny- 16182: eroavat pois evankelis-luterilaisesta kirkos- kyisessä hallitusmuodossa Suomen kansalle 16183: ta. Kyllä niillä kirkosta eronneillakin on annettu pääasiassa se oikeus, mistä nyt on 16184: omia siveellisiä, eetillisiä harrastuksia, jot- kysymys. Ei olle siis mikään uusien oi- 16185: ka nielevät yhtä paljon varoja kuin kirkol- keuksien myöntäminen nyt kysymyksessä. 16186: lismaksut. Eivät nämä ihmiset useimmissa Perustuslakivaliokunta onkin, kun se on 16187: tapauksissa ole vailla sellaisia eetillisiä har- yhtynyt puoltamaan tätä uskonnonvapaus- 16188: rastuksia. Usein niitten kulttuuriharras- lakia, todennut, että se toteuttaa ainoastaan 16189: tukset ovat paljon voimakkaampia. He tämän hallitusmuodon 8 § :ssä jo Suomen 16190: saattavat uhrata siihen,. missä heidän har- kansalle luvatun oikeuden. 16191: rastuksensa ovat, kymmenen kertaa enem- Tahtoisin myös huomauttaa eräästä toi- 16192: män kuin uhraavat kirkon hyväksi ne, jot- sesta seikasta, nimittäin siitä, että käsityk- 16193: ka :sinllle kuuluvat. 1Mutta sitäpaitsi vailk- seni mukaan tämä uskonnonvapauslaki on 16194: kei näin olisikaan, niin minä yhdyn sen velkaa Suomen vapaudelle. On huomatta- 16195: helsinkiläisen yliopistomiehen ajatukseen va, että kaikkialla poliittinen vapaus ja 16196: tai sanoihin, joka lausui tästä asiasta pu- omantunnon... ja uskonnonvrupau:s ovat tais- 16197: huttaessa: sehän olisi samaa kuin täytyisi telleet voittoon yhtä rinnan. Niin on ta- 16198: raittiusmiehen maksaa erityistä viinaveroa pahtunut myöskin meillä. Kun 1905 hiu- 16199: sentakia, ettei juo. Jollei kerran kirkkoa kan vapaammat valtiolliset tuulahdukset 16200: tarvitse, miksi siitä maksaa. - Jos minä alkoivat tuntua maassa, asetettiin seuraa- 16201: olisin kirkon vihollinen ja uskonnon vihol- vana vuonna heti komitea laatimaan uskon- 16202: linen, niin minä äänestäisin tätä uskonnon- nonvapauslakia. Parin vuoden päästä se 16203: va.pau:sloalkia W11staan. !Sen kautta., jos tämä saikin työnsä valmiiksi ja 1910 saatiin sil- 16204: laki tulisi hylätyksi, rappeutuminen kirkos- loinen armollinen lupa antaa valtiopäiville 16205: sa lisääntyisi•, sen vaiJmtusvailta kansMsa siitä esitys. Valtiolliset olot tekivät kui- 16206: kävisi vielä pienemmäksi ja sitten tapah- tenkin asian jatkamisen silloin mahdotto- 16207: tuisi suurempi lohkeaminen. Mutta vaikka maksi. Kun sitten taas 1917 Venäjällä ta- 16208: minä tiedän, että kirkko tästä hyötyy, hyö- pahtuneen valtlankumouiksen jälkeen valtiol- 16209: tyy uskonnollinen eläm\ä, niin minä äänes- linen vapaus alkoi koittaa maalle, asetettiin 16210: tän juuri sentakia lain .puollesta., uskonnon jo samana vuonna toinen uskonnonvapaus- 16211: ja kirkon ystävänä. Kyllä siitä on hyötyä komitea laatimaan uskonnonvapauslakia, 16212: yhteiskunnalle kokonaisuudessaankin. Ku- joka sitten saman vuoden lopulla saikin eh- 16213: ten sanottu, minä tällaisten toimenpiteiden dotuksensa va~miiksi. Kun asiasta oli kir- 16214: seurauksena odotan uskonpuhdistusta kir- kolliskokous antanut puoltavan lausunton- 16215: kossa; kirkon opettajain ja pappien täytyy sa, korkein oikeus, tuomiokapitulit y. m. 16216: pitää parempaa huo:Ita lampaistaan, sen jäl- asianmukaisessa järjestyksessä lausuneet 16217: keen kuin ovi navetassa on auki. Nyt näitä mielipiteensä, voitiin s:i;tten 1920 antaa 16218: lampaita on saanut hoitaa kuinka huonosti eduskunnalle se esitys uskonnonvapauslaik- 16219: tahansa, keritä vain, kun ne ovat kaivan- si, jonka perusteella rusia nyt on esillä. To- 16220: neet ruokaa tai huolta, kun on ollut tie- tean siis, että uskonnonvapauden käsittely 16221: dossa, että tästä ne eivät pois pääse. on meillä kulkenut aivan yhtä rintaa poliit- 16222: tisen vapauden kanssa. Kun sitä nyt pyri- 16223: Ed. V e n n o l a: Pyysin puheenvuoroa tään toteuttamaan, niin suoritetaan siinä ai- 16224: huomauttaakseni ainoastaan parista seikas- noastaan tämän työn jatkoa, jatketaan po- 16225: ta. Täällä on keskustelu käynyt useitten liittisen ja uskonnollisen vapauden yhtärin- 16226: puhujain taholta sellaisessa äänilajissa taista kulkua. 16227: ikäänkuin tässä olisi kysymys jonkun uu- Mielipiteet lain yksityiskohdista näyttä- 16228: den oikeuden myöntämisestä Suomen kan- vät olevan hyvin erilaiset. Kun suoritettiin 16229: salle. Kuitenkin on asianlaita niin, että jo lähetekeskustelua perustus~akivaliokuntaan, 16230: harUitusmuodon 8 § :ssä säädetään nimen- esiintyi asiassa kaksi hengenmiestä, kaksi 16231: omaan, että jokaisella Suomen kansalaisella pappia. Toinen selitti, että laki yksityis- 16232: 286 Perj.antaina 6' ,p. 1okaikuuta. 16233: 16234: kohdissaan edistää jumn.lattomuutta ja te- Ed. K y l ä n p ä ä : Ed. Pilkka täällä 16235: kee Suomen kansan jumalattomaksi. Toi- pahaksui pakanasanaa. Kirkkolain 6 § :n 16236: nen selitti, että tämän lain voimaan tultua mukaan on oikeus erota evankelis-luterilai- 16237: vasta alkaa varsinainen uskonnollinen elä- sesta :kirikos.ta .i.a liittyä; johonkin toi,seen 16238: mä Suomen kansassa ja hän viittasi silloin, uskontokuntaan, kristilliseen uskontokun- 16239: että koko uskonnonvapaus perustuu luteri- taan. Miksi niitä sitten sanotaan, jotka ei- 16240: laisen kirkon esiintymiseen uskonnon histo- vät tunnusta mitään uskontoa, joita varten 16241: riassa. Se oli taistelua voittoon juuri va- kaiketi suurelta ~osalta tät:ä kyseessä!.- 16242: pauden perusteella. Tämän illan keskuste- olevaa lakia laadita~an? Minä en tiedä tä- 16243: lut ovat johtaneet esille myös samanlaisia hän asti muuta kuin että heitä on kutsut- 16244: vastakkaisia muistutuksia. Olen kuitenkin .ta va pakanoiksi. 16245: saanut sen käsityksen, että niistä muistu- Kun kuulin ed. Tainion pilkan, täytyy 16246: tuksista huolimatta, mitä yksityisesti eri huomauttaa, että kristinuskon kannattajat 16247: tahoilta voidaan tehdä tämän uskonnonva- ajattelisivat, minkäkaUaisern kwmp,panin he 16248: pauslakiehdotuksen yksityisiä pykäliä vas- ovat saaneet. Minä ihmettelen, että Suo- 16249: taan, sen avulla kuitenkin voidaan selviy- men kansan eduskunnassa saa nyt jo tehdä 16250: tyä siitä varsinaisesta pääasiasta, mikä nyt niin paljon pilkkaa pyhimmistä asioista. 16251: on kysymyksessä.. Olen vakuutettu si~tä,, Olisin luuHut, että täällä olisi tätä asiaa 16252: että voidaan selviytyä hautausmaakysy- voitu käsitellä vakavammin, sillä minusta 16253: myksestä, josta on niin paljon tänä iltana se on ainakin siksi vakava asia, etten olisi 16254: puhuttu. Olen myöskin vakuutettu siitä, suonut sitä niin iva:ten ja pilkaten käsitel- 16255: että voidaan seiJ.viytyä uskonnonopetusky- tävän. Ja niin paljon kuin on pilkattukin 16256: sy.mylksest.ä, joka onkin oikeastaan käsiteltä- evanikelis-luterilaisen ikirr-kon paimenia, niin 16257: vänä toisella kertaa, toisessa yhteydessä on tämä asia kuitenkin meille omantunnon 16258: kuin tämä uskonnonvapauslaki. Olen asia, .ia minä epäilen, vieläkö tämän kan- 16259: myös vakuutettu siitä, että se ikärajoitus san ja tämän eduskunnan puolesta puhu- 16260: oikeudelle luopua uskonnollisesta yhdys- taan sen edessä, joka kaikki voi muuttaa. 16261: kunnasta, ei tule paljon paremmaksi tai 16262: huonommaksi, onko ikäraja 18 vuotta tai Ed. H ä s t b a c k a: De bevis som riiks- 16263: onko se 21 vuotta. dagsman Ingman här lämnade såsom stöd 16264: Minusta tuntuu, kuin ne muistutukset, för d'öreliggande relig~onsfrihetslag, näm- 16265: joita on tehty, ovat kantavuudeltaan niin lig.en biskoprurnas BergenJheims och ,Soha,u- 16266: vähäisiä, että ei ole syytä hyljätä tai aset- mans uttalanden för Jlere årtionden till· 16267: tua hylkäävälle kannalle niin tärkeään uu- baka, äro enligt mitt förmenande icke 16268: distukseen nähden kuin se laki sisältää, mi- några ibevis. J ag är fullt övertygad om 16269: ikä nyt on kysymyksessä. On tiety:st.i totta, wtt skulle nämnda bis<kopar leva under nu- 16270: että esiliJ.'äoleva u:slwnnonvrupau.slaki on varande ·förhållanden och ·varit i tillfälle 16271: kom'promissin tulos ja eri tahoilla on eri att fördjupa sig i nu föll'eliggande reli- 16272: kohdissa toivottu erilaista järjestelyä. Mut- gionsfrihetslag och åhört rilksdagsman Tai- 16273: ta jos asiaa katsoo kokonaisuudessaan, niin nios andmgande, så hade aldrig de utta- 16274: luulen, että tällä ihetlkelllä ja arvosteltwvan:a- la:nden, som ;profess:or Ingmwn uppläste, 16275: oleva;ssa tulevaisuudessakaan tuskin on saa- kommirtJ til•l offentligheten. Riksdagsman 16276: vutettaviss'a pareun,paa:, ta,rkoituksenmukai- Tainios andragande bestyrkte även till 16277: sempaa uskonnonvapauslakia, kuin mikä fullo att de b:rlhågO'r jag heifarar äro fullt 16278: 1 16279: 16280: 16281: nykyään on esillä. Olen myöskin sitä miel- grunda.d·e. o~h jag lftrågar: kan man ännu 16282: tä, että nyt esilläoleva us•konnonva•paus- med 'gott srumvete efter riksdagsman Tai- 16283: laki todellakin tulee edistämään uskonnol- n~os andrag-ande ['Östa. för laJ];en? J a.g- vill 16284: lista ~lämää Suomessa ja että se tulee ole- icke upptaga tiden med att in.gående be- 16285: maan lähtökohtana Suomen kansan uskon- möta p11ofessor Ingman; frrumtid.en får ut- 16286: nollisen elämän uudistumiselle. Minä kan- visa vero som har rätt ;professor Ingman 16287: natan lain hyväksymistä. Ilmoitan myös- eller jag. 16288: kin samalla, että edistysmielinen ryhmä tu- 16289: lee yksimielisenä äänestämään tämän lain Eeskustelu julistetaan .päättyneeksi. 16290: hyväksymisen puolesta. 16291: Puh e m i e .s: K·eskustelun lkmluessa on 16292: Ed. L o h i: Luovun. ed. Mannerr-maa ed. r:Kareksen y. m. kannat- 16293: Sosia;l:i~llitukisen lakkauttaminen. 287 16294: 16295: tamana kannattanut valiokunnan mietin- 3) Ehdotus laiksi s.os,i•alihal'lituksen ja valtion 16296: töön liitettyä svastalausetta. Kutsun tätä vakuutustarkastajan toimen lakkautta- 16297: ehdotusta ed. Mannermaan ehdotukseksi. misesta. 16298: Niin on m.y:ätslki.u ed. Book •ed. Jeppsonin 16299: kannattamana ehdotta;nut, että eduskunta iHallitU!ksen esityksen mo 19 jo/hd:osta laa- 16300: hylkäisi tämän lakie!hdotuksen .ia että haLli- dittu :perustuslakivahokunnan mietintö n :o 16301: tus ensi tilassa antaisi eduskunnalle uuden 3 esitellään ma~nitun la~nsäätämisasian 16302: ehdotuksen uskonnonvrupauslaiksi, dossa e:h · e n s i m äJ i s t ä k ä s i t t e l y ä v:arten. 16303: dotuk,sent.ekijänl mainitsema:t epäkoihda:t 16304: poistetaan, siten että mihinkää:n uskon•to- 16305: kuntaan kuulumattomat kansamme jäsenet Keskustelu: 16306: v:elvoitetaan suorittamaan sivistysver:oa, 16307: jonka 'Perusteet eduskunta myöhemmin Ed. P a a s i v u o r i: Minä ihmettelen 16308: määirää. :Kutsun tätä :ehdotusta ed. Bäckin tätä :perustuslakicvaliokunnan mietintöä, 16309: ehdotukseksi. kun siinä ei ole vastalausetta, vai'k1ka siellä 16310: Selostus myönnetään oikeaksi. valiokunnassa :pitäisi olla myöskin vasem- 16311: miston edustatiia, sosialidemokraatteja. ja 16312: Puhemies: Nyt tulee äänestettå- työväen .puolueen edustajia. 'Tämä ehdo- 16313: välksi ,lakiehdotuksen hyväiksymises:tä tai tus tietää nyt sosialihallitukseu laik'kautta- 16314: hylkää!misestä. ;Siinä tapauksessa että mista, sen ainoan viraston, joka on ajanut 16315: lakiehdotus !hylätään, tulee äänestettäväksi jon1kun v•erran työväen asiaa, j:olle on eri 16316: ed. Manue1rmaan j'a. ed. Bäckin tekemistä laeissa, suodeluslaissa, työsopimus- ja työ- 16317: anomusrp•onsista. Muussa ta;pau'ksessa minä sääntölaissa asetettu useita tehtäviä. M. m. 16318: ikat.sou ne muennei>k,si. työsääntölaissa sosialilhallitukselle on an- 16319: nettu t,ehtäväksi tarka.staa ja vahvistaa 16320: M:enettelytapa hyväksytään. työsäännöt, joita nyt juuri näinä aikoina 16321: laaditaan ja; joutuvat sen vnaib.vi,stet,taviksi. 16322: ISiMeeri lukee kirjallisen Minun miel•estäni sosiali!hallitusta ei olisi 16323: lwkkautettava, ei aina!kaan, ensimäisenä, 16324: äänes,tysesityksen: ennenkuin muut keskusvirastot, keskus- 16325: Joka lhywäksyy rpuheenaolevan e;h.dotuik- ha,Jlitukset on lakkautettu. 8osialihalli- 16326: sen uskonnouvapauslaiksi, sellaisena kuin tuben lakkauttamisella näytään rpyrki,vän 16327: nyt siihen, että päästään er.oon kahdesta 16328: eduskunta on S·en 11921 vuoden valtiopäi- 16329: op;pineesta herrasta, se on, ylitirehtööri 16330: villä lepäämään dätettäväksi hyväksynyt, 16331: äänestää ,jaa"; joka ei sitä hyväksy, Boökistä jw sitt:en ylit:al1kastaja Onni, Hall· 16332: ään:eståä ,ei"; jos vähintäin 2.f,3 annetuista stenista. Nämä herrat ova:t yhteiSJkunua[- 16333: äänistä on ,jaa" -ääniä, on ehdotus 'hyväk- lisissa kysymyksissä, joskaan ei sosialis- 16334: sytty, mutta muuten se on hylätty. tisella kannalla, niin ovat :kuitenkin mel- 16335: koista radikaali.sem:pia, kuin mitä sosia.li- 16336: Äänestyksessä annetaan '1317 jaa- ja 25 ministeriö on ollut. iSosiaJiministeriöllä, 16337: ei-ääntä. jos sillä olisi esittää alotteita. työväen ky- 16338: symyksissä, mistä se !Voi sanoa, että se on 16339: P u .h: e m i e s: Eduskunta on: siis hysvä.k- niistä tEJhnyt alotteen, niin se olisi hyvä, 16340: synyt laki®dotuksen. Tässä tapa,uksessa jos se ,edes yhdenkin kunnollisen semmoi- 16341: rauikeav:at anomusrponnet. sen a.sian voisi esitellä. lAtutta sen tilillä 16342: ei ole mitään muuta kun kielteisiä asioita. 16343: Asia on ,sii:s •lop;puun!käsLtel,ty. Asiasta voisi esittää }'lksityiskohtaå.sia seik- 16344: koja, mitä kaikkia ehdotuksia sosialiminis- 16345: Muutos päi:väjärjesty~kseen. teriö on kumonnut, jarruttanut ja melkoi- 16346: sessa määrässä ,huonontanut siitä, mitä ne 16347: Puh e m i e s: Päiväjärjestykseen teh. ovat ol1eet sosial,ihallituksen ehd:otuksina. 16348: dään se muutos, ettäi 2) asia poistetaan Siellä makaa sosialiministeriön pöytälaa.ti- 16349: päiväjärjestylksestä. ko:ssa monia tärkeitä ehdotuksia, jotka ov:at 16350: lähteneet sosialiihallitulksesta, doita ei ole 16351: 288 P.erj.antaina 6 ;p. lok.aikuuta. 16352: ----------------------------------=-------=-------------------- 16353: 16354: päästetty .sen pitemmäUe, ne ovat sinne ta- taistutettavru m. m. ylihallituksia siirtä- 16355: petut. Eduskunnassa tehdyistä· alottrosta, mällä ministeuiöihin. Hallitus kun, se on 16356: joita täällä on tehty, miin niiden suhteen tämän esityksensä antanut, on siis noudat- 16357: sosialiministeriö on asettunut sille kan- tanut eduskunnan silloin lausumaa toivo- 16358: nalle, että se on ikoeUanut, mikäli mahdol- musta. 16359: lista, niistä tinkiä, vähentää työväelle twle- Kun täällä on lausuttu, -että tämä halli- 16360: via etuja ja .suojella mruhdollisimman rpaljon tulksen ·esitys ja että myöskin perustuslaki- 16361: työnantajia. Se on kyllä .suureksi. osaksi valiokunnan puoltava lausunto olisi johtu- 16362: persoona-kysymys. Se nyt on .sattunut nut siitä, että -olisi truhdottu rpäästä eroon 16363: miin, -että sosial:ifuallituksessa on radikali- ioistakin virkamiehistä so.sialihallituksessa, 16364: semmat miehet ohjaksissa !kuin .so.sialimi- jotka olisivat olleet mdikaalisempia kuin 16365: nisteriössä. Ja kun sosialim[nisteriö on ehkä monet muut virkami-ehet, niin ta.hooi- 16366: mielestäni suojellut mahd-ollisimman epaljon sin saada sanotuksi, että minulle ainakaan 16367: työnantajain etu~ia., niin tällaisen 'kokemuk- ei ole lainkaan tunnettua mitkään tuollaiset 16368: sen nojalla mikä :siitä on .sa,atu, en mieliipiteet, enkä ole kuullut niitä myös- 16369: minä olisi ,valmis laikkauttamaan so-siali- kään hallituks-en taholta mainitta,van, eikä 16370: haHitusta ainakaan ennenkuin muut kes- ole sanallakaan sella<ista mainittu p-erustus- 16371: kusvirastot ovat lakkautetut. Jos täällä lakivaliokunnan ko1kouksissa. Enkä minä 16372: entinen sosi-aliministeri Joukahaine:n voisi myöskään ole tullut vaikuutetuksi edellisen 16373: esittää, mitä ihy·viä alotteita tässä sosiali- -pu!hu.ia.n lausunnosta •s•iitä!, että rt:odel~akin 16374: hrullituksessa on työväen hyväksi tehty, näin: olisi laita. Kun edellinen puhuja lau- 16375: niin voisi tuota mieli.pidettä eih!kä jonkun suu, et-tä ,työ.väienasiain>lkäsittelyjä h-oitruva 16376: v-erran muutba. Mutta minä; luulen, että ainoa keskusvirasto lakkautetaan ja että 16377: sieltä ei läfude mi.täälll muuta. kuin työrii- näiden a.siain .krusittely sentalkia. joutuisi 16378: tojen sorvittellulakiehdotus, mi!kä on sosia<li- huonompaan -asemaan, niin minä luulen, 16379: ministeriön omasta al-otteesta lähtenyt. Ne että hän tekee liian äkkinäisesti päätö'k· 16380: ovat lähteneet joko eduskunnasta tai .sosi- sensä. Tässä on ikyllä kysymys sosialihal- 16381: alihallituksesta ja sosialiministeriöstä on lituksen lakikauttamisesta, mutta ,siinä on 16382: sitten tullut tionkunLainenl ,Eskon puu- myöskin t.oiselta puoleni kysymys tämän 16383: merkki" siihen ehdotukseen. Ja se työrii- viraston tehtävien siirtäimisestä sosialimi- 16384: tojen sovittelulakie:hdotus, mikä siitä oli nisteriöön erityisenä osaston&. 16385: tuLoksena, työntekijäin edustajat ja työn- Mitä tulee itse !keskusvira-stojen siirlä- 16386: antajain edusta·jat yhteisestä sopimuksesta miseelll :ministeriö:ifuin, llliin se oru erpäile- 16387: t.a]}poivat jo valiokunnassa. Ellei siitä vi- mättä pruljon monimutkaisempi kysymys 16388: rastosta tuLe :par-empia ehdotuiksia, niin sii- kuin sitä yleensä viimeaikaisessa julkisessa 16389: hen •vira-stoon •ei työntekijäin edustaja•in keskustelussa on !käsitelty, Olen aikaisem- 16390: sovi luottaa eikä swostua sosiali:hallituksen min 'hallituksessa ollessani seurannut olo- 16391: la-kkauttamiseen. jen kelhity.stä tässä suhteessa läntisessä naa- 16392: puri.ma,a.ssamme ynnä muualla. Ruotsissa 16393: Ed. V e n no 1 a: .Se ha1lituksen esitys toimitettiin joitakin vuosia sitten -erityisen 16394: ja .perustuslakiva.lio'kunnan mietintö, mikä laaja tutkimus, useita tuhansia sivuja kä- 16395: n~t on eduskunlllan käsiteHävänä, p-erustuu sittärvä tutkimus, tästä asiasta ja siitä käy 16396: sii'hen ,pyrkimykseen, joka on vallinnut selv1lle, että asia on vallan monimutkainen 16397: eduskunnassa ja myöskin hallituksessa, niin, että asian puolesta voi rpuhua sekä 16398: että sa-ataisiin virka,koneisto8J yksinker- myötä! ettäi vastaan. Virastokomitea on 16399: taistetuksi, virastojen lu!kua vähennetyksi myöskin lausunnossaan tullut siihen tul-dk- 16400: ja valtion menoja säästetyksi. 1-9119 vwo- seen, ettei ole ilman1 muuta va,stattava 16401: den lo-pulla asetti .silloinen hallitus niin .sa- myönteisesti siihen., että ylihallitukset oli- 16402: notun virastoikomitean, joilika tehtävänä oli sivat ministeriöilhin siirrettävät. 1Se on ot- 16403: tutkia tätä kysymystä niitä näkökohtia sil- ta,nut esille tai vetänvt esille ainoastaan 16404: mälläpitäen, jotka mainitsin. Eduskunta muutamia ylihallit.u!ksi:~. joita sen mielestä 16405: käsitellessään sitten valtiobudjettia 19120 voi siirtää ministeriöi1hin, toiset se on tah- 16406: vuoden alussa lausui myöskin sen mielipi- tonut säilyttää, koska niiden toiminta, ,ku- 16407: teen, -ettäJ virkalmneistoa olisi yiksin!kru- · ten rautatiehallituksen, metsälhaHituksen j. 16408: Sosialih:a1litrukisen [akkauttaminen. 289 16409: 16410: 16411: n. e. ovat sellaisia, että niiden tehtävien hoidettaessa valt'ioneuvost•on talosta Erot- 16412: hoitaminen min[steriöstä •ei käy päinsä tajam va:m-ella olevaan so~ialihallituksen 16413: yhtä suur.ella ta.rmolla j.a asiallisella tai- taloon. Tällä välillä 'Viipyvät kirj.eet usein- 16414: dolla kun näid-en erikoisa.mmattiv:llrastojen kin ·viikkokausia, kuukausmääriä, keskus- 16415: tehtäNien suorittaminen vaatii. tenaan ja pohditaan eri virastoissa samoja 16416: On myöskin huomattava, ·että nämä kes- a.s:ioiia. Luu1len ,,ettlä 1tässä on jotakin eTJä- 16417: kusvirast-ot ovat meidän maallemme m. m. tervettä ja jotakin semmoista, jota voitai· 16418: venäläisenä 'aikana t-ehneet erittäin suuren siin !hyvällä tahdolLa, korjata, Toinen on 16419: palv-eluksen. Keskusv-irastojen kautta •On sitten asia, että olisi ·t.urvattava, että myös- 16420: voitu hoitaa maan iha.llintoa monilla sem- kin sosiaolimin[.steriössä hoidettaisiin näitä 16421: moisilla aloiLla, joihin, jos ei nä.itä kes- asi•oita yhtä suurella tarmolla, kuin ehkä 16422: kusvirasto.ia olisi ollut, venäläistyttärrni- sosialihallitulksessa on tehty. Sehän on 16423: nen ja venäläisten p~y.teet olisivat rpal- helposti aikaans,a.atavissa, kun: pidetään 16424: jon syvemmin ja herkemmin koskeneet, huolta siitä, että sosialiministeriössä sosi- 16425: kuin ne tosiasiallisesti pääsivät vaikutta- aliasioita hoitavan osaston johtajina mi tar- 16426: maan. Keskusvirastojen olemassaoLo erotti mdkka.i.ta a.sia.an:innostuneita henkilöitä. 16427: nä.iden v-irasto~ien .toiminta-abal ja; suojasi Sikäli kuin: .minulle on käynyt .selville, ·ne 16428: niitä niiltä otteilta, mitä !hallituksen ja suunni,te1mat, joita. !ha1llitu!ksella täJssä asi- 16429: V:enäJjän va;ikutuiksen: •puolelta siihen: .aikaan as•sa toimeenpannessa,llln näitä yleisiä peru~ 16430: tapahtui.. 'Toinen on sitten ikysymys onko teita. on, ei ol-e tarkoitus muuttaa varsinai- 16431: näillä :keskusvirastoilla tällä hetkellä ny· sesti sosial]hanitulksen teM.äviäJ tai edes 16432: kyisissä uusissa oloissa enää sellaista teh- nmtä ,supi:st.aa, lmwtt.a. a:inolaJ&taan ylksinker- 16433: tä;vää. 'Täytyy iheti ·61Päilemättä sanoa, että taistuttaa vil'kak.oneistoa, ,poistaa siitä tar- 16434: näin ei ole laita. Mutta jonikunlaista pel- rp·eetonta työtä ja adanihukkaa. 16435: koa on kuitenkin lausuttu, että jos useiden Vaikka siis olenkin sitä mieltä, että 16436: keskusvirastojen tehtävät siir:r:etään minis- näitä yliihallituik.sia ministeriöihlm ·siirret- 16437: teriöihin, niin simetään monet seikat ali- täessä ei voida rmenetellä miten!kään kaa- 16438: tuisesti vaihtelevien ministeriöiden johdon vamaisesti eikäJ kysymykseen yleensä il- 16439: alaisiksi, joka joihto rv:aiMelee puolueitt111in man muuta yksityiskoihta;isesti hal'lkitse- 16440: poliittisten suuntien mukaan, joka poliit- matta ole vastattava myöntävästi, niin olen 16441: tisten suuntien vaiht·elu voi ;hyvin .epäedul- sitä mieltä, että .sosialihallituksen siirtä- 16442: lis-esti vaikuttaa näiden tehtävien hoitoon. minen aivan hyvin käy päinsä. r8amaa 16443: Ellen: väärin käsittänyt, n11n näytti e-del- mieltä on myöskin perustuslakivaliokunta 16444: lisen ·puhujan lausunnosta mjyöskin kuul- ollut ja as,ioa,nlaå,ta. todellakin on niin, että 16445: tavan läJpi tämä velko. Hänhän lausui, perustuslakiv-a.liokunnan mietinnössä ei ole 16446: • että sosialiministeriö ei ol·e 1kyllin ta.rmok- y:htään ainoata vastalauseita. Se säästö, 16447: kaasti eikä .myöskään 'he:r:eillä ollen hoita- joka tämän kautta syntyy, tekee noin 16448: nut työväenasioita, että sen puolelta ei. ole 270,000 marl&a.a j•a vähentää toistakym- 16449: tehty alotteita, ja et'täi nama aiotteet mentä V'irik&miestä, Vaikka olisikin mlllh- 16450: ovat lähteneet rpääasiallisesti keskusviras- dollista, että töiden järjestelyssä pitäisi 16451: ton, sosialihallituksen taiholta. Voi olla, joitakin virkojru uudestaankin p.erustaa, 16452: että tällaiseen ·Pe~koon erityisten alojen niin sitt.enkin on .säästö huomattava ja 16453: hoitamisesta voi ollakin syytä, :mutta tah- myös ajanhukan säästäminen, tarpeetto- 16454: t'oisin kuitenkin huomauttaa, mitä jo v-iit- mllln moruinaisen kirjoituksen 'Poistaminen 16455: tasin, ·että ei ole suinrkaan kysymys näiden kaik1ki ·etuja, jotka merkitsevät helpotusta 16456: tehtävien hoidon lakkauttamisesta. On valtion ·menoissa, pienennystä virkamiesten 16457: kysymys ainoastaan yksinkertaistuttaa, lukum'äärä;ssä ,;,a v>oittoa myö:skin asiain 16458: siirt-ää ministeriöön erillään .o[eva !hallitus, käsittelyssä. Minä en katsoisi asiaa sillä 16459: yksinkertaistuttaa, halventaa v-il'lkakoneis- pessimistisellä t•a:va.lla, millä edellinen pu- 16460: toa. !Sillä eihän voi ki·eltää sitä, että pal- huja sitä katsoi; olisin sitä mieltä, että 16461: jon aikaa. ja varoda kulutetaan sekä hidas- eduskunta voisi y'ht;yä asiaa1 •puoltamaan, 16462: tutetaan arsiain kulkua sen kautta, että kir- joka oru sen ai1kaisemmin lruusuman toiv-o- 16463: joitetaan toisesta kaupunginosasta toiseen. muksen muk·ainen. 16464: Nyt kirjotetaan: sosialiministeriön asioita 16465: 37 16466: 290 Perjantaina 6 ip. 1ok.aih.-ruuta. 16467: 16468: 16469: lE}d. A. Tulenhei m: o: On erpäile- tai millä nimellä härutä nyt tahdottaisiin 16470: mättä varsin •paikallaan sellainen suunnit- kutsua, joku Tyhmä virkamiehiä kulloin- 16471: telu, että osa keskusvirastoista yhdistetään kin kysym:yJksessäolevien asiain käsittelyä 16472: asianomaisiin min~steriöihin. Hallinto yk- varten, joiden päällikkönä tulisi olemaan 16473: .sinkertaistuu, monen monet kirjeenvaihta- Lakkautetun ylirhallituksen päällik'köä vas- 16474: miset katoa1vat, .asioiden ikälsittely käy no- taava virlk3Jmies ja jäseninäl ylilh3Jllitu:ksen 16475: peammaksi ja kustannuksia säästyy, Siinä jäseniä vastaavia virkamiehiä, Tähän 16476: suhteessa voin aivan yhtyä edelliseen pu· suuntaan viittaa mainitsemani komiteakin 16477: hujaan. mietinnössään. 1Mutta täcrnä fJUoli a.siasta ei 16478: Mutta minun mielestäni .on tätä asiaa, ole tärkein. Tärkeintä on se miten asiain 16479: keskusvirastojen poistamista, alettu ajaa käsittely täilLaisessllJ toimistossa tai osas- 16480: niin sanoakseni väärästä päästä. Ei ole tossa järjestetään. ·Minusta asiain käsit- 16481: tehty selväksi, vielä välhemmän ei ole vah- telyn tulisi .alla sellainen, että YJksinker- 16482: vistettu sitä menettelyä asiain käsittelystä taisemmat asiat saisivat jääidä toimiston 16483: valtioneuvostossa, joka tulisi nykyisen kes- jäselliien raiJkaistaiViksi irman eri •esittelyä. 16484: kusvirastokäsittelyn sijaan. Hallituksen Muut asiat ialasen olisivat tärkeytensä mu- 16485: esityksessä sanotaan vain, että sosialimi- kaan jaetta.vat eri ryhmiin, .aina sen mu- 16486: nisteriön sisäinen järjestel•y on jätetty ko- kaan, olisivatko ne esittelyn jälkeen toi- 16487: konaan hallinnollisesti toimitettavaksi miston :pääHikön, asianomaisen, ministerin 16488: asioid.en ratkaisemisesta valtioneuvostossa tai valtioneuvoston ratkaistavia. Asiat 16489: ja sen ministeriöissä 30 päivänä maalis- toimistopäälliikölle esittäisi asianomaisen 16490: :kuuta 191212 annetun lain puitteissa. Tällä toimiston jäsen; •jos esittelijä ja. :päällikkö 16491: tavoin menetellessäJ !kuitenkin kokonaan ovat yhtä miel'tä, tulisi esitelty mielipide 16492: poistetaan se suhteellisen suuri varmuus päätöks•eksi, muttrllJ jos he sitävastoin olisi- 16493: siitä, että asiat todella tulevat asiantunte- vat eri mieltä, olisi asia esiteltävä minis- 16494: m u:ksella ra1Jkaistuiksi, jota !keskusvirastot terin ·ratkaista,vaksi :päämkön ja 3Jsianomai- 16495: tähän saakka ovat tarjonneet. Minusta on, sen esitelleen jäsenen läsnäollessa. Minis- 16496: ennenkuin mi'kään lkeskusvirastoista lak- terin ratkaista.vat asiat taasen tulis.i hä- 16497: kautetaan, varsinaisella lailla saatava tässä nelle esittää toimistopääll:Ukkö; jos minis- 16498: kohden edes jotakin varmuutta. Vasta sit- teri yhtyy toimistopääUilkön mielipitee- 16499: ten, kun niin on asianlaita, tai vasta sel- seen, on "Päätös ol·eva senmukainen; jos 16500: laisen lain säätämisen yMeydessä, olisivat taas .ministeri siihen ei y!hd·y, olisi asia 16501: ny,t kysymy;ksess&olevanllainen ja ;päivä- ratlkai:stava to:Umis·torpääUi/k,ö.n esit41essä 16502: .iwrjestyksessä ,serura.avanaolevantacpainen vaU~oneuvoston yleisessä istunnossa. Ja 16503: laki käsiteltruvärt _i.a lhyväJksytbävät. vilidoin ne asiat, .io·tka suoraan .menisi- 16504: iEi nyt tietystiikään tässä yhteydessä voi viit va~tioneuv•oston yleiseen istuntoon, sel- • 16505: tulla ky.symybeen se, .ett'ä yksit,yiskoihtai- laiset kuin nimitysa;siat j. n. e. tai ainakin 16506: sesti .esittäisin millä tavoin mielestäni voi- tärkeimmät miistä, olisi'Vat valmisteltavat 16507: taisiin saada v.armuus siitä, .että asiain kä- toimiston 'jäsenten ja päällikön yhteis- 16508: sittelyssä edelleelll saadaan säilymään istuncrws.sa ja päällikön valtioneuvoston 16509: asiarutuntemus, joka keskushallituksilla tä- istunnossa esiteltävä. 16510: hän saakka on ollut. Siihenhän voi saad.a 16511: 1 16512: Tällaisen menettelyn kautta voitaisiin 16513: esimerkkejä ulkoma.alta. Siiihen on aivan saavuttaa sama tulos kuin miihin nyt pyri- 16514: sivumennen viitannut virastokomit.eakin, tään. Kirjeenvaihto välhenisi, virkamies· 16515: ilman että se kuitenkaan on millään tavoin ten lukumäärää saatettaisiin vähentää ja 16516: asian! lähempään selvittelwyn puuttunut. kustannukset :pienenisivät, Mutta kun 16517: SaHittakoon ,minun kuitenkin,. suurin piir- :päätöksenteko ei, yksinkertaisia .asioita lu- 16518: tein esittää, mi·ten minusta mainitseman- kuunottamatta., jäisi yihden :miehen varaan 16519: laiseni varmuus varsin yksinkertaisesti ja ja jos rpäJällikölle, miUoin hän ei ole laki- 16520: käytännöllisesti voitaisiin saada edes jos- mies, olisi järj.est·etty lainopillista avus- 16521: sain mäiLrin säilytetyiksi. Minusta olisi en- tusta, olisi kuitenikiru verraten suuri var- 16522: sinnäkin kunkin keskus:hallitu.ksen sijaan, muus saatu siitä että asiat todeHa tulevat 16523: joka lakkaJU.teta.an, asianomaiseen minis- huolellisesti valmistetuiksi .illl puolueetto- 16524: t,eriöön muodostettava toimisto tai osasto masti ja •a.siaintuntemuksel·la rpäätetyiksi. 16525: SosiaJ'i!hailituklsen lrukka uttaminen. 16526: 16527: !Sellainen käsittelyjärjestys, johon edellä y·hteydessä tultaisiin la;kkauttamaan myös 16528: olen viittanut, kyllä voitaneen toteuttaa vakuutustarkastajanvirka. Meillä ollaan 16529: hallinnollisella asetubeHa. Asian täJrkey- m:yöskin vasta alkuasteella sosialivakuu- 16530: teen näihden olisi minusta kumminkin siitä tnsten suhteen ja meidän pitäisi saada ai- 16531: sääJdettävä erikoinen laki. Mutta ennen- kaan paljon laajempi sosialivakuutus kuin 16532: kuin sellainen lruki on olemassa, en minä mitä me~l1ä ncvkyään on. Minä luulen 16533: puolestani voisi olla mukana :kesku~halli myös että se kokemus, mikä meillä sosiali- 16534: tuksia hävittämässä. Laki asiain ratkaise- vaikuutuksen alalta. on olemassa ·ei suin- 16535: misesta valtioneuvostossa ja sen ministeri- ka·an puhu sen :puolesta, että vakuutus~ 16536: öissä 30 päivältä maaliskuuta rl9122, joka tarkastajan vi11ka olisi laJkkautetta.va. 16537: on laa:dittu ·edellyttämällä että keskusviras · Minä puol.estanli tulen vastustamaan tämän 16538: tot OV'at olema,ssa, on minun näJhdäkseni laitoksen lakkauttamista, ennenkuin meillä 16539: ensin täydennettävä, vast.a sitten voidaan yl.eensä tästä käsittelyjärjestelystä on sää- 16540: keskuslaitoksia ruveta poistamaan, huoli- detty siten kuiru edellinen puhuja. täällä 16541: matta siitäJ ovatko ne nykyään ikolle,giaa- mainitsi. 16542: lisesti jäl'ljestetty vai n. s. päälli,kköviras- 16543: tdja., ja vasta senjärkeen .on' minusta käy- Ed. V en ll! o l a: ·Minä voin panna mer- 16544: tävä siihen harkin1taan kuhunkin yksityi- kille edellisten puhujain [awswnnoista, eri- 16545: seen 'keskuslhaiUitukseen nähden, johon edel- tyisesti ed. Tulenheimon lausunnosta, ettei 16546: linen .puhuja viittasi. hän va['sinaisesti vastusta itse asiaa ja että 16547: hän on siis sitä mieltä, :että j~oitakin yli- 16548: Ed. A a; l t o: Minä olen edellisen :puhu- hallituksia v·oitais.iin siirtää ministeriöihin. 16549: jan samoin kuin ed. Paasivuoren kanssa Hän tahtoo tehdä vain muistutuksen siitä, 16550: aivan sama:a mieltä että täissä l():n alettu että käsittelyjärjestys, mitenkä ministe- 16551: vähentää vina.stoja kokonaan väärästä riöissä nämä asiat hoidetaan, olisi laiHa 16552: päästä. Minä olen aivan samaa mieltä ennen säädettävä, ennenkuin tällais.ia siir- 16553: edellisen puhujan kanssa myöskin siinä, tämisiä trapahtuu. Siis olisi sääJdettävä, 16554: että tällaisen viraston lakkauttaminen oi- saatava aikaan laki jostakin,, josta ei ole 16555: keastaan on mahdoton näin kauan 'kuin ei mitään kokemusta ja jonka edessä ei ole 16556: ole säädetty sellaista käsittelyjärjestystä, mitään tosiasioita. EiköhäTIJ asian kehitys 16557: josta edellinen puhuja huomautti. Lisäksi menisi käytännöllisemmin, jos joitakin yli- 16558: tässä tahdotaan ensimäisenä lakkauttaa halEtuksia, joiden tehtäväit ovat sitä laa- 16559: ainoa virasto, joka jolLain tavalla on val- tua, että ne hel,posti voidaan ministeriöihin 16560: vonut niitä suur~a, sosialisia kysymyksiä, siirtää, sinne siirrettäisiin ja saavutetun 16561: jotka ovat työväen kannalta välttämättö- kokemuksen perusteella sitten sääJdettäisiin 16562: mät. Ja minun tJäytyy olla sitä mieltä että se la'ki, jonka kokemus osotta·a tarpeelli- 16563: sosialiministeriössä, jossa ministerit vaiili. · sek.si. 16564: tuvat milloin minkin syyn takia, milloin 1Ed. Tulenheimo täällä viittasi siiihen, 16565: minkin rpuoiJ.ueen henkilö :sattuu olemaan että perustettaisiin näihin: ministeriöihin 16566: ministerinä, jäävät sellaiset kysymykset, eri osastojra .ia ·eri ja.sostoja, jotka hoitaisiv&t 16567: joita sosiaHha1lituksen suoritettavina tähän niitä telhtruviä, jotka ovat kuuluneet ikysy- 16568: saakka on oLlut, kokonaan toisarvoisiksi myiksessäolevan (h.allitwksen eri osastoiihin. 16569: kysymY'ksi!ksi. Sen mukarankuin minä .tunnen viJrastokomi- 16570: Valiokunnan mietin:nössä mainitaan tean ,suurvnitelmia,. samoinkuin haUituksen 16571: työnvälitysneuvojan toimen lakkauttami- suunnittelu.ia, onkin ollut aikomus juuri 16572: sesta.. Onko meillä työnvälitysto~minta tä.Uä ta.valla .menetel~ä. 1Siinä suunnittelussa 16573: maassamme niin mallikel:poisella kannalla mikä aikaisemmin on tehty esim. ulko· 16574: ettei: meillä. enää tarvittaisi työnvälitys•- ministeriön järjestelyyn nälhden ja joka on 16575: neuvojaa. Minä uskallan ainakin olla siinä myös voimassa ja puolustusministeriön jäJr- 16576: kohd'6ll eri mieltä. Luullakseni tällainen jestelyyn nähden, on a.sia suurin piirtein 16577: virka on kuitenkin meillä vielä pitkän ajan katsoen täJllainen. On tietysti luonnollista, 16578: välttämätön. 'Mehän emme ole vielä oi- että vo·idaan vieläikin telhdä yksityiskoh- 16579: keastaan työniVälityskysymyksessä päässeet taista järjestelyä. Kehityksenalaistahall 16580: paljon la;psen asikelia edemmäksi. Tämän kaikki on ja, valmista tuskin voidaan mil- 16581: 292 Perjantaina 6 p. l<oka1kuuta. 16582: 16583: lään hetkellä kaikki sanoa olevan, mutta tykseni on se, että juuri tässä suhteessa 16584: en minä näe välttämättömyyttä, että koko saavutetaan melkoinen vnitto kysymyk- 16585: asia lykä:tään iJa1i ~haudataan siihen, että on sessäolev~an reformin kautta. 16586: ensinnä laki sääd~ettävä menettelystä, johon Asian käsittely ministeriö.ssä on kyllä 16587: ei vielä virastoa oie olemassa. Ed. Tulen- a\iateltu: järjestää suunnilleen siihen ta- 16588: heimo on :myö,skiu ihuomautta.nut, että ·paan kuin ed. Tuleooeimn tässä lausui toi- 16589: tämä voidaan järjestää ~hallin:noliJ.isella ase- vottava;ksi. 'Siinä asetusehdotubessa, josta 16590: tuksella mutta :hän vaatisi siitä lakia. En luonmos jo on olemassa, on sosiahminis- 16591: ' 16592: tahdo vastustaa asian säätämistä myösk"m teriön uudesta järjestysmuodosta suunni- 16593: lail'la, mutta mia:Jiä ,en nä,e mitään tarkoi- teltu niin, että ryhmä virkami81hiä yhdessä 16594: tuksenmukaisuutta siinä, että asia tämän käsittelisi ainaikin melkoisen osan kysy- 16595: perusteella haudataan, koska mielestärui. mykseentu1levia asioitru. On aja,teltu, että 16596: asia ei vaaJdi näin tPi tkällisiä käsittelyjä. sosialiministeriö ja!kaantuisi kahteen osa.s- 16597: On monia muitakin tällaisia uudistuksia toon, yleiseen osastoon ja työ- ja huolto- 16598: usein haudat,tu :tällä bpaa ja minä epäilen, asiain osastoon. Edelliseen kuuluisi kolme 16599: että täJmän asian ~oi !käydä samalh. tavalla.. toimistoa, kansliatoimisto, vakuutustoi- 16600: 1Sosialiministemön tehtävät ovat verrat- misto, joka käsittelisi sekä yksityisvakuu- 16601: tain vwhäiset, voisi sanoa sosialiministe- tukseen että so~s:ialivrukuutuks-een 'kuuluvat 16602: nillä enemmän olevan työllipuutetta kuin asiat, ja kolmanneksi sosialitilastotoimisto. 16603: työtä liikaa kun vertaa 'hallituksen työ- Työ- ja ~huoltoasiain osasto taas jakautuisi 16604: jäJrjestelystä sosialiminisiieriön tehtävi1!_ ja ammattientarkastusosastoon, työttömyys- 16605: muiden ministeriöiden tehtäviä. Siis ei mi- j.a asuntoasiain osastoon, köyhäinhoito- 16606: kääJli tyÖ\jäJrjestely so.siaiiJministeriössä: ole osastoon d'a la.stensuojelusosastoon. Asiain 16607: estee'ksi sosialiJhaUituksen siirtämiseUe käsittelyjä;rjestys olisi se, että yksinkertai- 16608: sinne ja sikäli kuin tunnen asioita, asiat simmat asiat ·päättäisi toimistopäällikkö 16609: tuleva,t mene\Ill.lä:än .iokseenlkin .samalla ta- yksin. Tooset asiat olisi hänen esiteltävä 16610: valla !kuin nyt sosialihallituksessa, mutta osa.st.opäällikölle, ·erinäisissä ta.pauksissa 16611: ainoa:staan yJksinlkertaistemmin. !Tarpeeton nimenomaan siUe osastopääJllikölle, joka on 16612: kirjoitus jäisi pois. Luulen myöskin, että llllinist.erilön kansHa'J)äällikkö. TäDkeimmä:t 16613: tarkoituksen:mukruise:mmin voi lainsäädäntö asiat menisivät ministerille. Ja asetuseh- 16614: ta'Pahtua hiukan m.YIOhemminkin kun on dotus edellyttää nimenomaan myös sitä, 16615: saatu yksityiskohtaisempaa 'kokemusta. asi- että kaikista täl"keimmistä asioista neuvot- 16616: assa. En luule myöskään että ty~ä<enasi telisi'Vat useammat virkamiehet yhdessä, 16617: ain käsittely lainkaan kärsii siitä, että silloin kun asianomainen osastopäällikkö 16618: virasto Oili 'laheisemmässä y:hteydessä itse katsoisi sen tarpeelliseksi. 16619: sosialiministeriön kanssa. Ed. Aailto vastusti esilläo[evaa ehdo- 16620: tusta senvuoksi, että sen kautta lakkau- 16621: Sosial.Jiministeri K u u s i: Ed. Tulen- tettaisiin eräitä tärkeitä sosia1isia v·irkoja. 16622: :heimo on tää11ä jo viitannut niiihin etuihin, Be ei ole tarkoitus. Sosialihallituksessa 16623: joita saavuteta,an keskushallitus,ten yhc1is- on täJhän aiSti ollut kaksi työnvälitysneuvo- 16624: tä:misellä asianomaisiin ministeriöi'hin, niin ja'n tointa,. On aja,teltu, että: .siiil:um vähäi- 16625: että minun ~ei tarvlitse siitä asiasta enem- seen kehitykseen nähden, minkä työnväli- 16626: pää puhua. Hän lausui kuitenkin sen kä- tys on saanut ja mikä sillä toistaiseksi 16627: sityksen, et.tä; asiain käsittelyn asiallisuus nälhtävästi tulee olemaan pysyvä;inen, yksi 16628: vois~ tulla krursimään tästä yhdistämisestä. työnvälitysneuvoja tulisi olemaan kylliksi. 16629: Minulla puolestani on se käsitys, että a,si- V aJkuutustarkastajan v~irka niykyisessä 16630: ain käsittelyn rus,ia1lisuus <päinvastoin on muodossa kyllä häviäisi, mutt~a sen tehtä·· 16631: ,jossa~n määrin kärsinyt siitä, että ne vir- vät siirtyisiJvät v-akuutustoimistolle, joka 16632: kamiehet, keskushallitusten virkamiehet, hoitaisi sekä sosialivakuutu®sen et.tä yksi- 16633: jotka ovat asioit·a alunvitäen valmistelleet tyisvakuutuksen, ja niin ollen oikeastaan 16634: ja niihin varhruiten pere,hizyne-et, ei~ät ole sama asiain yhdistäminen yhdelle henki- 16635: olleet esii'telemässä niitä valtioneuvostossa, lölle, joka nykyäänkin on tnsiasia, edel- 16636: vaan täJmä esittely on jäänyt valtioneuvos- leen jatkuisi. 16637: ton virkamiesten asiaksi. Niin että käsi- Minä myönnän, että ed. TuleiJihe]mo on 16638: SosiaJ'ihaHit.uktsen lakkauttaminen. 293' 16639: -------------------------- 16640: oikeassa siinä, että mahdollisesti tulee ole- asiallinen varmuus siitä kär.si. Nämä :mo- 16641: maan br(peen a.ikanaan säätää erityinen lemmat asiat kuuluvat niin yhteen, että 16642: laiki si~tä järjestybestä, jossa asiat .minis- niiden samanaikainen kä,sittely •on välttä- 16643: teriössä käsitellään, mutta olen puolestani mätön.. 16644: sitä mieltä, että toistaiseksi se tie, jota on 16645: aj,ateltu kulkea, on tarkoituksenmukainen, •Ed. A. P u 1 k k i n ·e n: rKiysymys kes- 16646: ja vastaisuus saa näyttää, tarvitaanko sel- kushallitusten liittämisestä ministeriöihin 16647: laisia toimenpiteitä, joita ed. Tulenheimo on läntises:sä na:apurimaassa;mme Ruotsissa 16648: tarkoitti. ollut perinp01hjaisen erikoiskäsittelyn alai- 16649: sena. !Siellä .on jokaisen minist·eriön koh- 16650: Ed. A. T u1l en hei m o: On •ollut san- dalta kir.ioitettu paksut. niHoks:et asiasta.. 16651: gen :mielerukiintoista lkuuUa herra sosiali- Tärrnä ikysymys :meillä tu[ee kolkolailla ike- 16652: ministeriltä, että ·on myös jo a j a t e l t u vyemmin valmisteltunra. Mutta .siitä huoli- 16653: jonkun1aista käsittelygärjestystä, senjäl- matta ·olisin valmis kannattamaan esitystä 16654: keen kuin sosialihallitus ja muut ylihalli- ja va>liokunnan mietintöä. !Täällä on l~u 16655: tukset tulevat lakkautetuiksi. Minusta ei suttu, että so.sialihallituksen lakkauttami- 16656: kuitenkaan meille, jotka nyt olemme tääillä nen ja sen töiden siirtäminen sosialimini.s- 16657: 'Päättämässä! siitä, onko tällainen h.a1linto· teriöön ti·et.äisi töid.en hidastuttamista tai 16658: koneiston osa paistetta va, riitä vain se, jonkin,laista jarruttamista. Minä puoles- 16659: mitä on ajat·eltu. Ainakin kohtuus olisi tani luulen, että siinä on jotain väärinkäsi- 16660: va.atinut, että olisimme .saaneet nähdä herra tystä. lKeskus.hallitustenJ asiana on tehdä 16661: ministerin mainitseman ·ehdotuksen. Mi- esityksiä ja ne tulevat sitten hallitukseen. 16662: nusta ei myöskään riitä, että tuollainen ministeriöön. Ministeriön asiana taasen on 16663: ~jateltu suunnittelu toteutetaan hallinnol- rat,kaista, void1aanko semmaoiset esitykset, 16664: lisella asetuksella. y,ksi hallitus ajattelee joita keskushallitukset ovat tehneet, toteut- 16665: yhdellä ta va:Ua, toinen toisella tavalla. taa. Usein havaitaankin silloin, että vill:w- 16666: •Mutta .se mitäJ minä ·ennen kaikkea kaipaan, jen puutteessa tai mui,sta syistä joku esitys 16667: on, että varmuuden saamiseksi siitä, että ei ole toteutettavissa, mutta siitä ei voi 16668: asioita huolellisesti ja tasapuolisesti ja. tehdä sitä johtopäätöstä, että sitä jarrute- 16669: asia.ntuntemu'kseUa käsit·ellääll! ja. pääte- taan. 16670: tään, säädetään, että niitä ei voi yksi mies Ed. Tul•enheimo on ehdottanut, että olisi 16671: koskaan yksin ·mt1mista, vaan että vähin- sääidettävä uusi laki ministeröiden työta- 16672: tään lkruhden täytyy ratkaisusta olla yksi- va,sta, ennenkuin laki sosialihallituksen 16673: mielisiä. 1Sitä nähtävästi ei ole ajateltu, liittämisestä sosialiministeriön yhteyteen 16674: sen mukaaru mitä hena sosialiministeri annettaisiin. Minä rpäinvastoin luulen, että 16675: täällä lausui. Asiat voisi edellee.n:kin rat- tällainen ratkaisu asiaUe ei disi onnellinen. 16676: kaista yksi ainoa virkamies, huolimatta Esilläoleva asia on meillä ensimäinen koe. 16677: siitä -- liittyäkseni siihen kysymykseen J o.s nyt säädettäisiin lailla :ministeriöiden 16678: joka on esillä -- 1huolimatta siitä ymmär- työtavoista., niin voitaisiin pian. havaita, 16679: tääkö häJn yhbeis'kunnallisia asioita, onko että semmoinen laki ei tulisi rsopiva, mutta 16680: hä·nellä lha.m~astuksia, niihin, vai onko hän sitä olisi vaikea muuttaa. Minun mieles~ 16681: kenties esittelijä, joka kiertää kaikkia mi- täni on oikea järje.stys se, että muutamalla 16682: nist.erii)itä ja on yhtä rpystyvä joka minis- pykäläHä: sosialihallituk.sen tehtävät siir- 16683: teriössä. retään sosialiministeriölle ja asetuksella 16684: iMitäi vilhdloin siihen ,ed. Vennolan väit.- tarkemmin järjestetään .sosialiministeriön 16685: teeseen tulee, että täl'laista lakia ei vo1s1 työ. Se voi tapahtua siihenkin bpaan, 16686: ,säätää, ennenkuin sosialihallitus tai joku kuin, ed. Tuleuhoeimo on ehdottanut. 16687: muu yEhallitus on valtioneuvostoon siir· 16688: retty, niin siinä asiassa minä en voi ol·la E·d. J a u k a h a i n e• n: Eri mieltä voi- 16689: samaa mieltä,, Minrusta .nämä asiat. •ovat tanee o1la siitä, .missä jä~r.iestyksessä .ia 16690: .päinvastoin :väätettävät yhtä; aikaa; sa- minkä muortoisesti tämä; uudistus on toi- 16691: malla kun päätämme siirtää keskuslha1li- meenp:antava. Mutta siitä, että se on en- 16692: tuksen vaUioneuvostoon, samalla on pidet- nenpitkään tehtävä, ei kukaan, joka on 16693: tävä ·huolta siitä, ettei asiain käsittelyn asioita lähemmin seurannut; voine eri 16694: 294 Perjantaina 6 p. ~lokailmuta; 16695: 16696: mieltä olla. T·ääJ.lä on .io mainittu siitä seikkaa, että esimerkiksi työsäänmöt, joista 16697: monimutkaisesta kirjeenvaihdosta, mikä laki viime eduskunnassa hyvaksyttiin, joi· 16698: miruisteriön ja 'keskushallituksen välillä denka rvahvistaminen on annettu sosialihal- 16699: edestakaisin kulkee, niin ettei minun tar- litukselle, jossa nyt as~oita käsitellään kol- 16700: vitse siihen enää kajota. Minä vaan ta;h- leg-iossa, tulisi vaJhvistamaan yksi ainoa 16701: don huomauttaa, että, niinkuin ~ed. Tulen- mies, Semmoinen on diktaattorival- 16702: heimo mui,s.taakseni maintitsi, virkami,ehet taan pyrkimystä ja olkoonpa se sitten 16703: molemmissa laitoksissa sekä keskushalli- kuka taJhansa,. niin minä en semmoisia 16704: tuksessa että ministeriössä saavat taval- asioita voisi yhdelle henkilölle uskoa. Jo 16705: lansa rpolkea ;toistensa latua, valmistella siinä on tehty ihuononnus erutisistä ehdo- 16706: samoja asioita useampia kertoja. Nyt koe- tuksista, ,että tuo työsääntöjen vahvistami- 16707: tettaisiin ·Päästä ~siihen, että juuri ne virka· nen annettiin ,sosialiha.llitukselle. Ennen- 16708: miehet sosialihallituksesta, joihin m. m. ed. hän siitä oli ehdotus ammattivaltuustosta, 16709: Paasivuori .tuntuu tääHä erikoisesti luot- jossa ·olisi ollut yhtä monta työnantajain 16710: tavan, saisivat ei ainoastaan valmistella, ja työntekijäin edustajaa., jotka olisivat saa- 16711: vaan myöskin ·esitellä valtiommvostossa neet ne vaih vistaa. !Nyt ne siirrettäisiin so- 16712: nä~mä asiat. ~Toisin sa.noen hoi,taa asiat lop- sialiministeriöön. iSiellä yksi virkamies kir- 16713: puun saakka, joten minun ymmärtääkseni .ioittelisi niitä alle, joten ne saattaisiv.at olla 16714: pitäisi luottamus tähän virastoon tämän minkälaisia ta:hansa. Silloin siinä ei tulisi 16715: uudistuksen .iä<lkeen kasvaa eikä vähent.yä. kysymykseen, ovatko ne vastoin lalkia. j.a 16716: Mitä tulee 1siihen seikkaan, että olisiko 'hyviä rtapoda., ne tulisivat srumanlaisia kuin 16717: tämä uudistus toimeen-pantava. sillä lailla ne ovat oUeet. tälhän saakka, .ennen työ- 16718: 1kuin ed·. Tulenheilmo on tääJlä maininnut, säänrbölainsäädäntöä. iSe olisi työsääntö- 16719: että hallinnollis~err asetuksen sijasta olisi lakiin suuri huononnus siitä, mitä se viime 16720: täällä tehtä!vä laki, sitä minä en nyt uskalla vuonna tuli ihy•väksyttyä. Ja monet muut 16721: mennä tässä tilaisuudessa kannattamaan, asiat näyttävät menevän siihen suuntaan, 16722: vaikka minusta tuntuu, että jonkun verran eUä sillä laitoksella ei tule olemaan sitä 16723: •enemmän seLvyyttä eduskunnan olisi pitä- työväen •kannatusta, mitä sosialiihallitus on 16724: nyt saada, kuin mitä se nyt tällä kertaa on nauttinut. So.siaHhrullitubesta IVarmaankin 16725: tilaisuudessa saamaan. Tunnen myöskin myöskin la:kikaisi ,sosia.liv,a.ltuutettu.i·en toi- 16726: jonkun ver,ran atkaisempaa sunnittelua, .ia met, joita siellä on käytetty tärkeimmissä 16727: silloin alkuasteenaan tuntui siltä, että jär- asioissa l.ausunm:on antajina, työnantajain 16728: j,estelyssä ei mitään suurempia vaikeuksia .ia työntek~iäin edustajina. Jos .kaiklki näimä. 16729: voi olla. 8entäJhden uskaltaisin asettua lakkautetaan, niin kyllä! minä luulen, ,että 16730: tätä Takielhdotusta kannattamaan siinä toi- iärjestynyt t:Vöväiki, ni:mittäin ammatil- 16731: VOISSa, että tämä koe, jommoisena sitä on linen työväki kääntää semmoiselle laitok- 16732: täällä rpyritty käsittelemään, tosiaan onnis- selle selkänsä. Jos a:mmattiyhdistysväk1 16733: tuisi ja että sitten seuraavat toimenpiteet asettuu sitä vastustavalle kannalle, niin sen 16734: muiden keskusvirastojen yhdistämisestä laitoksen toiminnasta ei tule mitään. 16735: ministeriöihin perustuisiva.t tähän kokee- 16736: seen. Missään tapauksessa en ta,ht-oisi 1Ed. A a 1 t o: Tässä on näJhtävästi -py- 16737: mennä siihen, josta herra sosialiministeri ritty siihen, että saataisiin virkamiesten 16738: täällä mainitsi, ettäl lastensuoielusosasto, lukua vähentämällä valtion menot ,supistu- 16739: joka on kouluhallituksessa, yhdistettäisiin maan. Mutta kun minä kuuntelin sosiali- 16740: sosialiministeriöön, siHäJ sen toiminta ja ministerin .selostusta, niin minä tulin va- 16741: edellytykset yleensä, joilla sitä olisi hoi- kuutetuksi siitä, että jos ne työt, mitä so- 16742: dettava., ovat toiset kuin niiden asioiden, sialihallitukses,sa on teht(Y, myöskin täyte- 16743: joita sosialihallitus on hoitanut. tään sosialiministeriössä kunnollisesti, niin 16744: ei voi tulla kysymykseen vil'kamiesten vä- 16745: hentäminen" Korkeintaan se yksi ·aino8. 16746: lEd. P a a s i v u o r i :' Täällä S'osia.limi- työnvälitysneuvoja voidaan vähentää. 16747: nisterin antamat selitykset eivät minun Mutta siitä .saat:ta,a; olla eri :mielipidettä 16748: käsitystäni ole tästä yhdistämisestä ~ensin onJko se tod·ella eduksi, että vähennetään 16749: käiän voineet muuttaa. Minä ajattelen sitä työnvälitysneuvojia, jotka oikeastaan ovat 16750: Y.anlkeitnlho<itoilmlliltukse!ll> 1a~Ji1aJU. tta:mine:n. 295 16751: ----------------------- 16752: pyrkineet jälijestämään· työttömyysaikana että voimat, jotka siellä ovat :käytettävissä 16753: ja muulloinkin työn välitystä, josta työ· ja joiden voimien lisäämiseen eduskunta ei 16754: väest.ö my<ö•s .hyötyy. Mitä en tä:ssä näe ole mennyt, ovat sangen: väiliäiset. 16755: millään lailla mahdollisuutta, jos asiaa tah- 16756: dotaan ~hoitaa, sälästää: vaHion menoja suu- Keskustelu julistetaan päättyneeksi. 16757: restikaa.n. 16758: Täällä ed. V·ennola teki ihmeellisen il- Puh e m i e s: Ensimäinen käsittely ju- 16759: moituksen, että sosialiministeriössä on tä- listeta.an päättyneeksi ja asia menee V. J :n 16760: hän saakka ollut .työnrpuute. 'Mistä johtuu 57 §:n mukaan suureen valiokun- 16761: sitten, että useinkin sel·laiset asiat, jotka taan. 16762: sosialiministeriön pitäisi malhdollisimman 16763: nopeasti ratkaista, viiptyvät siellä tavatto- 4) Ehdotus laiksi vankeinhoitaha:Hituksen 16764: man kauan? lMistä johtuu, että scsialimi- lakkauttamisesta. 16765: nisteriö ei voi varmistaa la.ki·ehdotuksia 16766: sosialisista kysymyksistä, vaikka niitä .ko- Hallitukseru esityksen n:o 14 joh.dosta 16767: vasti kaivataan. En tahto:isi sanoa, että laadittu rp·erustuslakivaliokunnan mietintö 16768: tämä ciohtuu laiskuudesta, mutta johtu- n :o 4 esitellään' mainitun lainsäätämis- 16769: neeko se sitten saamattomuudesta. Eikä asian e .n: ·S i m ä i s 1J äl k ä s i t te l y ä var- 16770: minun luulilakseni näiden vir.astoi]:en väli- ten. 16771: nen kir.ieell!VaiJht.o, jos asia' muuten tah- 16772: dotaan järjestää, kovinkaan pa;ljon voi vii- 16773: vyttää asia.in kulkua scsialiministeriön ja Keskustein: 16774: sosialihallitukseru välillä. Mutta1 sikäli 16775: kuin tiedän, viivyttää se !koko joukon iEd. V e n1 n o l a: Vankeinihoitoha1lituk- 16776: asioita, kun scsialiministeriössä tahdotaan sen lakkauttaminen ja sen tehtävien siirtä- 16777: huonontaa san~en paljon sellaisia esityksiä, minen o1keusministeriöön on samanluontoi- 16778: jotka eivät ole sen mie.leen, mutta jotka nen asia kuin .edellinenkin. Perustuslaki- 16779: sosialihalilitus on :hyväksynyt.. Minä siis ih- valiokunnan mietinnössä on tehty selkoa 16780: mettelen, että supistamisinnossa,. kun niistä näkökohdista, jotka siinä ovat olleet 16781: meillä olisi sangen paljon muita s:ellaisia ;vallitsevina, tia on rp•erustuslakivaliokunta 16782: virastnja supistettava, jotka eivät olisi nl- yhtynwt puoltamaan asiaa. Pyydän kui- 16783: leukaan vä!ltti1mättömiä. että supistaminen tenkin mainita, että perustuslakivaliokun- 16784: alotetaan siitä virastosta, jolla tähän asti nan mietinnössä mainittuun summaan 16785: on ollut jonkunlainen maan työväen luot- 7•2,000 markkaan, jotka säästettäisiin tä- 16786: tamus. Vähenn:ettäköön ensin niitä viras- män yhdistämisen kautta, olisi vielä lisät- 16787: toja, joilla ei •ole samaHaista luottamusta tä1vä 613,000 mal'kkaa, jotka myöskin sääs- 16788: kuin sosialihallitukseilla on. tyisivät sikäli, kuin minulle on ruytt.emmin 16789: ilmoitettu, erä1den pienemrpäin virkain lak- 16790: Ed. J o u k a h a. i n· .e lll: Tahdon käyttää kauttamisen kautta. 16791: vain lyhyen puheenvuoron sen johdosta, 16792: että pari•kin puhujaa on vakuuttanut, että . . 16793: Keskustelu julistetaan päättyneeksi. 16794: scsialiministeriö erikoisella tavalla pyrkisi 16795: P u he m i e .s: Ensimäinen käsittely ju · 16796: jarruttamaan tarpeellisten lakiehdotusten 16797: listetaan päättyneekai ja asia menee Valtio- 16798: syntymistä .ia kehittymistä. Asiainlaita 16799: päisväjärjestyksen 517 § :n mukaan s u u- 16800: on nyt niin, kuin: minä olen monta k.ertaa 16801: ainakin ;parina vuonna :bud!jettikeskuste- r e e n v a 1i o k u n t a a n. 16802: lussa huomauttanut, että yksi esittelijäneu- 16803: vos ja yksi va.nhempi hallitussihteeri ja 5) BMotus lllliksi ap~aismaillnviljelys 16804: ~ksi nuorempi hallitussihteeri ei maailmaa insinö•ö:rinvill'kojen perustamisesta. 16805: mullista. 1Siinä ovat kaikki sosialiminis- 16806: teriö.n vi:vkami,ehet,. ja !kun ministeriötä m- HaUituksen esityksen n:o 213 johdosta 16807: vetaan vertailemaan _i.onkun .suuremman laadittu maatalousvaliokunnan mietintö n:o 16808: ministeriön kanssa, niin sen työ tuntuu 1 esitellään mainitun lainsäätärrnisasian 16809: vähäi.seltä. iMutta täytyy •ottaa huomioon, e n s i m ä i s t äJ k ä s i t te l y ä varten. 16810: 296 Perjantaina 6 .p. 1okwkuuta. 16811: 16812: Kun ·kukaan ei ·p<yydä puheenvuoroa, en- 11) Vuoden 1921 valtiopäivillä lepäämään 16813: simamen käsitte!ly julistetaan päiätty- jätettyä ehdotusta laibi maan han'kkimis~ta 16814: neeksi ja asia menee Valtiopäiväjärjestyk- asutustarkoituksiin 16815: sen mukaisesti suur ·e en v a l i ()kun- 16816: t aan. koskeva maatalousvaliokunnrun ;nietintö 16817: n:Q ·2; 16818: 16819: 6) Ehdotus ·laiksi vakaustoimiston viroista. 16820: 12) T'ammi,kuun <4 päivänä ·1919 annetun 16821: Hallituksen esityksen n :o 2·1 johdosta yhdistybiä kos·kev·ll!ll ilain muuttamista 16822: laadittu talousvaliokunnan mietintö n:o 2 16823: esitellään ma:inHun [ainsäätärrnisasi.a.n koskevan hallituksen esityksen johdosta 16824: e n s i m ä i s t ä k ä s i tt e l y ä varten. la,adittu lakivaliokunnan mietintö n:Q 1;: 16825: 16826: Kun kukaan ei halua puheenvuoroa, ensi- 13) Vuoden 1920 valtiopäivillä lepäämään 16827: mäinen käsittely julistetaan päättyneeksi jätetyn maalaiskuntain kunnaHishaUinnosta. 16828: ja asia menee s u u r e e n v a l i o k u n- kes·äkuun 15 päivänä 1898 annetun asetuksen 16829: .ta an. 82 § :n muuttamist•a 16830: 16831: koskevan hallituksen esityksen johdosta 16832: Pöydällepanot: laadittu lah- ja ta[ousvaEoilmnnan mie- 16833: . tintö n:o 1; Ja 16834: Esitellään ja pannaan puhemiesneuvoston 16835: ·ehd<Jtuksen mukaisesti pöydälle seuraavaan 16836: istuntQon: H) Vuoden 192:1 valtiopäivillä le.päämään 16837: jätettäväksi hyväksytyn lakiehdotuksen joh- 16838: 7) Ehdotuksen laiksi !kasv:atuslaitoksis·ta dosta, joka koskee ·eräiden Maarian pitäjässä 16839: sij<aitsevaan Iso-Heikkilän vi·rkataloon kuu- 16840: ,sisältäJvän ·ha1lrtuksen esityksen johdosta luvien alueiden vaihtamista Naantalin maa- 16841: laadittu sivistysrvaliokunnan mietintö n :o 1; seurakunnassa sij.aitsev·aan Kultaoonnan 16842: huvilatHalllll, 16843: 16844: 8) Lakia kunnaHisten ja yksityisten kasva- laadittu valtiovarainvaliokunnan mietintö 16845: tusla.itosten v;altioavusta n:o r6. 16846: koskevan hallituksen esityksen' johdosta 16847: laadittu sivistysvaliokunnan mietintö n :o· 2; Puheenvuoron saatuaan lausuu 16848: 16849: Ed. H a k k i ·l a: Pyydän ilmoittaa, että 16850: 9) Bhdotuksen l1a:iksi oppivelvo·1lisuudesta 15 suuren valiokunnan kokous on ensi maa- 16851: päivänä huhtikuuta 1921 annetun lain 6 § :n nantaina kello 11 a.. p. 16852: muuttamis.esta toisin kuuluv·aiksi 16853: 16854: .sisältärvän haHituksen esityksen johdosta 16855: laadittu sivistysvaliokunnan mietintö n :o 3; Seumava ed.uskunnan istunto on ensi: 16856: tiistaina kello '1 päirvällä. 16857: 16858: 10) Vuoden 1921 valtiopäivi1!lä lepäämään 16859: jätettyjä ehdotuksira •asevelvoHisuuslaiksi ja :Täysi-istunto ~päätyy kello 1r1,1'5 iltapäi- 16860: laiksi asevelvo1lisuus•lain voimaanpllillemisesta vällä. 16861: k()skerva sotilasasiainvaliokunnan mietintö Pöytäkirjan vakuudeksi: 16862: n·:o 1; Eino J. Alhla. 16863: 13. Tiistaina 10 p. lokakuuta 1922 16864: 16865: Päiväjärjestys. Siv. 16866: 6) Eh:dot.us '1aåiksi orp[p::iiv:elvoUisuu- 16867: clesta. 15 päivänä lh.whtikuuta 1!912•1 an- 16868: Siv. netun .Ja.in: 6 §:n: muuttann~se:sba. to~sin 16869: kuuluvaksi ..................... . 313 16870: A s iadd.r j al·t: :Si'Vli:stYJsva:l:iok'U;l~ 16871: 1) Vwoden 192:1 valt1:opäi:vi!l1:äJ le- nan .miet:intö mo 3·; hla:lli<turost~n ei.Sritys 16872: parumaan jät.ety:t ehdotukset: asevel- n:o 5. 16873: ·vooll~suruslraå!ksii ja: håiiDsi a•se·veltv·olli- .7) .Yuod:en W2·0r va,ltia;p.äiivållä le- 16874: suuslain voimaanpanemisesta ..... . 298 päämläiäm j:ä:tetty ehdotus rlaliJk,si ike:sJä).., 16875: A :s i a: lk i .r j ta ;t: ISotåla:sa:sli.alinvaEo- kuun 15 pä:ivänä 1898 maa.lais·kun- 16876: kunnan må•etiintö n:o 1; :matinitut. eh- ·ta;in Jrnmn·a.lil:isha['l'inno'sta: annetun 16877: d:otulkset. asetuksen 78 ja '82 §:.n muutta.misest:a: 16878: 2) Vtuorden 192'1 vrultiop;äJiwllä le- A s i•aiki r ja. t: Laiki- ja, ta,lousva-• " 16879: päämääin j:ät.etty ehldotus ·laims·i er:äi- liokunna.n mietintö n.:o 1; mainittu e!h- 16880: d'ien Maamian .p'itäti:älssläi ·sija.itsevaau d!oturs. 16881: I:so-He:i:klkilrän vir\ka:taJlioon ilmuil u vien 16882: alueiden va.ih.ta.misesta iNa.antflllin 16883: maaseurrukunna.ssa sijaitsevoaa.n Ku·l- T o i ne n k ä: s i t te ·l y: 16884: tarannan huvilatilaan ........... . 305 8) Ehd:ot.us laiksi .tulitikkuverosta 16885: A. s ti •a ik ri r j a. t: V:a;l:tio•V'a.ra in vaJio- A tS r a. 'k i r j aJ t: .Suuren va.lioilmn- " 16886: k.unnran :mietintö •n :o 6; mainittu eih- nan mietinbö n :o 1; valtiovarainvalio.., 16887: ·dotus. kunnan mietint.ö n :o 2; thallit,uksen: 16888: 1 16889: 16890: 3) Ehd:otus laå.lksri yhd·isty k:sis:tä esiltys n:o 25 . 16891: . taifilmikuun 4 pwwama 1919 annehml '9) Vuoden 1920 valtioipäiv:i:Hä! h~ 16892: lain muwttaiiDisestru ............... . rpäiä;mään jäte·ttw ~hdot,us la,hlr:si va.ltion 16893: A •s i ak i r ja t: LaikivaJi.o'kunn:an " 16894: .ia kunnan ve~o~ia kantoajan jälkeen 16895: mietintö n:o 1; hrul:litcuksen ~sitys n:o mak.settaessa .suoritetta.vasta veron 16896: 17. lisäyksestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . .... 316 16897: 4) Ehdotus laiksi k·as:vatil:t:sl'aito;k- Asia .k i r j a t: 'Suuren, valiokun- 16898: sista ........................... . ,., nan mietintö n :o 2r; va.ltiovaU"a.inva,lio- 16899: Asia !k ti r ja. i: tS'ioviistys·vaEdkiun.- kunna:n .mietint'ö n :o 4; mainittu eh- 16900: nan :miet:intö n :o 1; ha!Nti•tlu:k;,;:en esitys dotus. 16901: n:o 3. 10). Ehid:otus laiksi a.pulaisma.a.n- 16902: 5) Ehdotus laikis:i !kunnaHistea j-a. •vi,ljelysinsinöorin virkojen: .pe!'lusta.mi- 16903: yksityisten :ka.svatusla.itosten valtio- sesta............................. . 16904: avusta ......................... . 313 :A s i a .k i r j a t: :Suuren va1iokun.., 16905: tA. :s i a. k i r j• ra t: :Sivistys·.,..a.rioikun:- nan mietintö n :o 3; .ma.ata,lousvalio- 16906: na.n mietintö n:o 2; ha!Hitulksen esitYJS lkunn.an, mietintö n: o 1; !hallituksen 16907: n:o 4. esity.s n:o 23. 16908: 38 16909: 298 _______________ p.___ 16910: 'l'ilisrta,illllru 10__,_ loikruku'llta. _____________ 16911: __::_:;__ 16912: 16913: 16914: 16915: Siv. Vapautusta eduskuntatyöstä saavat sai- 16916: 11) Ehdotus la:i:k:si valkaustoimis- rauden vuoksi täksi päiväksi ed. W. Mäki- 16917: ton viroista . . .................. . 316 nen, virkatehtävien takia tämän päivän is- 16918: 'Asia ,kirjat: \Suuren. valiokun~ tunnosta ed. Bäck, samoin ed. Virkkunen 16919: ikmman mietintö n :o 4; t,a,lousvaJio... tämän päivän istunnosta, virkatehtävien ta- 16920: 'kunnan mi<etintö n :·o 2'; :haU.ituksen kia ed. K!l'ila tästä päivästä perjantai- 16921: aamuun, vnkatehtävien takia ed. Kylän- 16922: esit.ys n:o 211. pää tiistaista torstaihin, virkatehtävien ta- 16923: kia tämän päivän istunnosta ed. Nuora, 16924: oikeusasiain tähden ed. Särkkä tämän 16925: kuun 17 päivään, yksityisasiain takia tä- 16926: 12) Vuoden 192'1 ·V'altio,päiviU>äl ~le män päivän istunnosta ed. Kalliokoski, sa- 16927: pälrumä:än j;rutett,y elllidiows laik,si maam moin ed. Kärki. 16928: hankkimisesta asutustarkoituksiin .. 317 16929: A s å. ru :k i r j a. :t: 'Ma1atalousrvalio.. 16930: lk!unna:n mieob1n,tö n:o 2; m,a[nittu oeih- Uusia hallituksen esi:ty,ksiä. 16931: dotuls. 16932: . P u h e m i e s: Hallituksen jäsen saapuu 16933: 13) Vuoden 1920 va,ltio>päJivilllru le- Jättämään eduskunnalle esityksiä. 16934: päiälmläJäm tiä!tetty e1hdott111s ,säJännö>stel~Y- 16935: laiksi .......................... · Eduskuntaan saapuu nuoremman halli- 16936: A s i 'ai k i r ja ~t:: Tail,oru:SIV,aQiokun- tussihteerin A. Voutilaisen seuraamana si- 16937: nam m'ietån:tö n:o 1; mali.nå.ttu eihdotus. säasiainministeri E s k e 1 ä, joka lausuu: 16938: Kunnioitettava herra puhemies! Arvoisa 16939: Pöydiäille;panoa va.rte~n eduskunta! 16940: e s it e ll älii n: 16941: Hallituksen määräyksestä on minulla 16942: 14) Kanslia:toimi:kunnan e:hdotus kunnia eduskunnalle jättää seuraavat hal- 16943: määrärahan myijntämisestä uuden lituksen esitykset: 16944: eduskuntatalon rakentamiseen . . . . . . 329 16945: n:o 36 Suomen Hypoteekkiyhdistykselle 16946: 1907 ja 1909 vuoden obligatsionilainoista 16947: myönnetyn valtiotakuun siirtämisestä 16948: Nimenhuudossa merkitään poissaoleviksi uudelle obligatsionilainalle ja 16949: ed. Virkkunen, Bergroth, Bäck, Erich, n:o 37 määrärahan myöntämisestä Osa- 16950: Hautamäki, Kaila, Kalliokoski, Kares, keyhtiö Petsamo Aktiebolag nimisen osa- 16951: Kilpeläinen, Kylänpää, Kärki, Louhelai- keyhtiön tukemiseksi. 16952: nen, Luostarinen, Mannermaa, W. Mäki- 16953: nen, N uora, Pitkänen, Sallila, Särkkä ja P u h .e m i e s: Herr~ ministeri! Nyt jä- 16954: Thuneberg. tetyt esitykset tulen esittelemään eduskun- 16955: nalle valtiopäiväjärjestyksen mukaista kä- 16956: sittelyä varten. 16957: Ilmoitusasiat: 16958: Uusi edust,aja. Päiväjärjestyksessä olev~at asiat: 16959: 16960: Puhemies: Ilmoitetaan, että profes- 1) Vuoden 1921 valtiopäivillä lepäämään jä- 16961: sori Väinö Voionmaa, joka Hämeen tetyt ehdotukset asevelvollisuuslaiksi ja 16962: läänin pohjoisessa vaalipiirissä on valittu laiksi asevelv~o1lisuuslahi voimaanpane- 16963: eduskunnan jäseneksi, on puhemiehelle esit- misesta. 16964: tänyt tarkastetun ja hyväksytyn edustaja- 16965: valtakirjansa, ja on hän niin ollen oikeu- Mainittujen ehdotusten johdosta laadittu 16966: tettu asettumaan paikalleen eduskunnassa. sotilasasiainvaliokunnan mietintö n:o 1 16967: esitellään lakiehdotusten e n s i m ä i s t ä 16968: k ä s i t t e 1 y ä varten. 16969: .Aisev·elViol1i1suusla!ki. 299 16970: ---------~ ·---------~- ------------- - - - - - - - ·------- 16971: 16972: Keskustelu: sättet kommer med det ena önskemålet ef- 16973: ter det andra, hade man här kunnat foga en 16974: Ed. Colliander: Då mitt namn in- hel del saker tili, som ligga på sidan om 16975: går bland dem, som i utskottet varit med detta betänkande. Det är ju ett vackert 16976: om att behandla frågan och jag icke reser- önskemål också detta sistnämnda, men det 16977: verat mig mot betänkandet, kunde man kunde finnas sådana, som vore mycket 16978: därav få den föreställningen, att jag till bättre, såsom t. ex. det att uttala önskemå- 16979: alla delar omfattar den motivering utskot- let, att riksdagen och regeringen med vida 16980: tet levererat. Så är dock icke fallet. Jag rundligare hand måtte understöda landets 16981: har för min del ansett det väsentliga vara skyddskårer, vilket skulle göra det mycket 16982: den kläm, till viiken utskottet kommer, och lättare att upprätthålia försvaret, allt om- 16983: då jag kunnat omfatta den, har jag icke be- ständigheter som jag tror att utskottet 16984: gagnat mig av möjligheten •att skriva en skulle hava svårt att ena sig om. Nu hava 16985: reservation. J ag har dock en hel del an- tilifälliga majoriteter röstat in den ena bi- 16986: märkningar att göra mot denna motivering. ten härifrån och den andra därifrån och 16987: När ett riksdagsutskott levererar moti- därför har utskottsbetänkandet kommit att 16988: veringen till ett betänkande, så borde en- se ut som det ser ut, i stäliet för att det 16989: ligt min mening denna motivering göras så bort vara kort och koneiSot och lämnande ve- 16990: kort, koncis och s·aklig som möjligt, och derbörande tillfälle att i reservationsform 16991: allehanda önskemål och på sidan om saken anföra vad de hava mot betänkandet att in- 16992: liggande ärenden borde från detsamma ute- vända. 16993: lämnas. Förgäves sökte man inom utskot- I utskottsbetänkandet ingår vidare den 16994: tet få denna tanke fram. Utskottet har, satsen, att försvarsväsendet, organiserat i 16995: såsom utskotten tyvärr så ofta göra det, av- enlighet med sagd.a tjänstetid, d. v. s. den 16996: fattat ett betänkande, som tyvärr bra myc- här föreslagna tjänstetiden, med tiden 16997: ket påminner om ett kåseri, däri man upp- skulie bliva alitför betungande för vårt 16998: tager det ena och det andra på sidan om land och att landets försvarsbehov icke 16999: saken liggande. Jag vill i detta avseende ovillkorligen kräver en så lång tjänsteticl. 17000: nämna det fromma önskningsmålet om att När man säger, att landets försvar icke 17001: Finland måtte komma i åtnjutande av en ovillkorligen kräver en så lång tjänstetid, 17002: internationellt garanterad, varaktigt neu- kastar man fram ett påstående, som man 17003: tral stats ställning. Med de händelser för icke gittar och icke kan bevisa. Det har 17004: ögonen, som under de senaste åren hava framgått att, då det talats om ett och ett 17005: timat i Europa och under de sista dagarna, halft-årig värnplikt i detta land, vissa 17006: ter sig detta önskningsmål som en utopi, på grupper och vissa pa.rtier ansett lämpligt 17007: vars uppfyllande knappast någon av dem, att bjuda ett års värnpliktstid. D~ slutli- 17008: som hava undertecknat betänkandet, vågar gen fackmyndigheterna hava försökt l!å 17009: tro. Dessutom ligger hela detta önskemål ned till ettårig värnplikt har det återigen 17010: - önskeliS<tan upptager också annat - på funnits grupper, som bjudit under med nio 17011: sidan om saken, och det enda man i utskot- månaders värnpliktstid allt utan någon 17012: tet kunde stöda sig på var att också det som hälst motivering. Och funnes det så- 17013: föregående värnpliktsutskottet hade gjort dana som bjöde nio månader, funnes det 17014: sig skyldigt till samma onödiga önskemål, helt visst grupper, som bjöde sex elier tre 17015: och man har själv varit så helt och håliet månaders värnplikt o. s. v. Men hela tiden 17016: på det klara med att denna fråga var fuli- underlåter man att klargöra, varför man så 17017: komligt oklar och outredd, att man i ut- gör, och bevisa att ens påstående vore rik- 17018: skottsmotiveringen använder orden: ,för tigt. I ett förslag som detta borde man 17019: såvitt" det nu alls är möjligt att tänka på ändå Iita tili de enda, som hava möjlighet 17020: någonting sådant på grund av Finlands att överblicka denna fråga och klargöra 17021: ställning tili N ationernas Förbund. vad som för landet för närvarande utgör 17022: Vidare har man upptagit önskemålet om den kortast möjliga tjänstetiden, och det är 17023: att försvarsberedskapen skulie ökas genom väl då våra militärmyndigheter. 17024: uppmuntrande av ungdomens fysiska upp- Då man säger, att denna värnplikt bleve 17025: fostran. Ja, det kan vara gott och väl ock- för landet alltför betungande så tänker man 17026: så detta önskemål, men det har ju riksda- synbarligen icke på, att det knappast kan 17027: _g-en i riklig mån gjort, och om m!an på det finnas någonting för ett land alltför betun- 17028: 300 17029: 17030: 17031: gande, då det gäller att värna landets själv- nänmas, vill jag förklara, att skillnaden har 17032: ständighet och frihet. U tskottsmajoriteten visa.t sig under många års erfarenhet vara 17033: medgiver dock, att landets läge för närva- mycket väsentlig. Dessa skyddskårer hava 17034: rande på grund av våra geografiska förhål- nämligen engång rädda t landets frihet och 17035: landen och förhållandena bortom vår östra självständighet och 'kört utom landets grän- 17036: gräns är hotat. Om ett lands läge är hotat, ser den arvfiende, som hotade denna vår 17037: kan man icke gerna tala om att värnplikts- självständighet. Dessa kårer hava seder- 17038: tungan bleve överhövan stor, och det har mera icke förövat något som hälst över- 17039: ju icke heller visat sig, att Finlands folk grepp, utan ställt sig till regeringens dis- 17040: icke skulle förmå bära denna tunga. Det position och -på ·ett utomordentligt sätt fyllt 17041: har kunnat bära den relativt lätt och det den plikt, som varit dem förelagd. Skill- 17042: har vågat sig på många andra utgifter, naden är sålunda of·antligt stor. 17043: vi1ka kwnsk.e roä;lllnas hetydligt .tyngre än Den kommunistiska reservationen ger 17044: den utgift, som avser att säkerställa lan- också den en rätt klar inblick i varthän 17045: dets frihet och självständighet. man strävar. När den kommunistiska med- 17046: Man får en uppfa ttning om, vartill mot- lemmen av utskottet där framförde sina 17047: ståndarena till detta lagförslag syfta, då åsikter, så hade man det intrycket, att han 17048: man läser reservationerna. själv icke tog dem på fullt allvar och ej 17049: I den socialdem'okratiska reservationen häller utskottet gjorde det. Han liksom 17050: fmmhåller man, utan att angiva vilken reservan:terna, till vilka han ju hör, sökte 17051: värnpliktstid man anser vara den lämpli- göra troligt att det är fullkomligt onödigt 17052: gaste, att tjänstetiden är för lång och man för Finland att överhuvudtaget upprätt- 17053: säger vidare: ,särskilt bör under sådana hålla någon försvarsmakt alls då man 17054: förhållanden i Finland vår organisation av kunde lita till sovjetrysslands ädla anbud 17055: det viktiga försvarsväsendet - man med- om avväpning. Om blott vår regering med 17056: giver således att det är viktigt - beakta det första skrede till att m\ottaga detta an- 17057: principer vilka skänka större garanti än bud, kunde vi utan vidare slopa vårt för- 17058: kadersystemet för att försvarsväsendet icke svarsväsende och här tillrådes att man ge- 17059: kan användas för uppgifter, främmande för nast måtte vidtaga dess'a åtgärder och fram- 17060: dess egentliga syfte, landets försvar". Så för allt börja med att upplösa skyddskå- 17061: kommer man då till att detta system är mi- rerna. J ag tror icke att det skall finnas 17062: lissystemet. Nu hava vi tyvärr en otroligt många ansvariga medborgare i detta land, 17063: sorglig erfarenhet av vartill milissystemet som till den grad vilja lita på en trolös ut- 17064: ledde. Vi fingo vår ordningsmakt omorga- ländsk makts goda vilja, att man skulle 17065: niserad efter ett slags milis·system och man lämna sig helt i denna främ:mande makts 17066: fick oc~så genast erfara följderna av detta våld. A andra sidan har man icke någon 17067: redan under novemberstrejken år 1917 och svårighet att förstå att det parti, som ta- 17068: sedermera i rätt hög grad under de händel- ger så starka intryck österifrån, att man 17069: ser som timade i olika delar av landet och t. o. m. kan tala om mer än intryck, här 17070: särskilt uti Åbo stad, <lär den på milistiden vill gå den väg som skulle lämna vårt 17071: byggda ordningsmakten icke blott icke för- land öppet för det ryska godtycket. Det 17072: hindrade övergrepp mot egendom och per- påvisades i utskottet för representanterna 17073: son utan t. o. m. gjorde sig skyldig till för denna riktning att ingenting gör det 17074: medverkan härvid. Ett system som har säkert att Ryssland evigt förblir i det till- 17075: haft så sorgliga följder tror jag Finlands stånd, på vilket kommunisterna nu så fullt 17076: folk gör klokt i att försöka undvika i det och helt lita. Förändringar äro möjliga, 17077: längsta.. Man anför såsom en stor fördel ingen kan garantem att icke dessa för- 17078: för milissystemet att den hemvändande ändringar sträcka sig rätt långt, ja den 17079: milismannen skulle få medföra sina vapen möjligheten förefinnes att det borgerliga 17080: och förvara dem i sitt hem, med andra ord; Ryssland återigen kunde komma till mak- 17081: vi skuHe i nuvarande läge med ett parti ten och då vill jag fråga: lita då herrar 17082: och en befolkningsdel, som direkt tager kommunister på att man också under då 17083: sina intryck österifrån, våga överlämna rådande förhållanden kunde lämna sig utan 17084: vapen åt dessa skaror. Jag vet icke om det en försvarsmakt mot öster. För upprätt- 17085: vore nyttigt. (Vasemmalta: ,Suojelus- hållandet av försvarsmakten råkar, säges 17086: kunta".) Då jag hör ordet ,Suojeluskunta" det i denna reservation, landets befolkning 17087: A1sevelViol'1isuu:slrukJi. 301 17088: 17089: 17090: dessutom ut för en olidligt tryckande skat- ehdotusta mm vähäpätöisestä syystä tah- 17091: tetunga, varav endast stor-roffarna profi- dottu jättää. Myöskin huomattiin, että 17092: tera, d. v. s. av skattetungan. Det är väl heinäkuun 15 päivänä 1920 annettu laki, 17093: litet svårt att säga huru ,stor-roffarna" joka koskee erinäisiä helpotuksia asevel- 17094: skola kunna profitera av de skatter, som vollisuuden suorittamisessa, ei koske tänä 17095: tillfalla staten. Reservationen slutar med vuonna palvelukseen astuneita ja astuvia 17096: att man redan innan man skrider till upp- nuorukaisia. Tämä epäkohta kai olisi ol- 17097: lösande av vår försvarsmakt skall skrida lut korjattavissa sen ka.utlta, ettäJ olisi tehty 17098: tili upplösande av våra skyddskårer. Man tarpeellisia muutoksia asevelvollisuuslain 17099: skall därmed taga det första steget i den voima:anpanemista koskevaan lakiin. Mutta 17100: riktning som man så väl förstår, då reser- samasta syystä, johon edellä viittasin, ei 17101: vationen i fråga representerar den yttersta näitäkään muutoksia tahdottu tehdä, ja 17102: venstern. valiokunta on sitä mieltä, että tämä asia 17103: Det väsentliga med hela det föreliggande olisi korjattavissa uudella esityksellä, 17104: betänkandet ligger i betänkandets kläm jonka meillä on syytä odottaa hallituksen 17105: och det har framhållits, att även de per- tekevän. 17106: soner, vilka pricipiellt hålla på en kortare Mietintöön on myöskin eksynyt useamrpia 17107: värnpliktstid än 12, resp. 15 månader, om- painovirheitä, joista yksi voi antaa aihetta 17108: fatta detta betänkande därför att de önska, väärään käsitykseen. Se on nim. viimei- 17109: att försvarsmakten skall ställas på ordi- sellä pa'lstalla mietinnössä, jossa sanotaan: 17110: narie fot och därför att det är för dem: ,Valiokunta pitää muuten luonnollisena, 17111: möjligt att på denna väg förkorta den nu- että hallitus on järjestettävä". Pitäisi olla: 17112: varande betydligt längre värnpliktstiden. ,Hallitus on järjestävä". Ruotsinkielinen 17113: Det är säkerligen en motivering, som är teksti on käännetty tästä virheellisestä 17114: lycklig och riktig och det är väl också suomenkielises.tä: te.btistä .ia on sen mukaan 17115: ditrför man kan motse att trots de många myös virheellinen. 17116: reservationerna riks·dagen utan förändrin- 17117: gar skall kunna antaga detta förslag. Lyc- Ed. Sventor z et s k i: Sotilasasiain- 17118: kas det motståndarna till detsamma att få valiokunnan mietinnössä on eräs kohta, 17119: en enda förändring tiH stånd i någon para- jolla minun mielestäni on sangen suuri 17120: graf, så blir det också möjligt för dem att merkitys. Tässä kohdassa valiokunta kiin- 17121: ånyo rösta lagen vilande över nyval. nittää huomiota siihen helpotukseen, mikä 17122: puolustuslaitoksen ylläpidossa todennäköi- 17123: Ed. Heikinheimo: Pyysin puheen- sesti saavutettaisiin, jos Suomi voisi, kuten 17124: vuoroa lausuakseni muutaman selityksen esim. Sveitsi saada kansainvälisesti taatun 17125: valiokunnan mietinnön johdosta siinä toi- pysyväisesti puolueettoman valtion aseman. 17126: vossa, että tämä voi jonkin verran helpot- Valiokunta pitää senvuoksi suotavana, että 17127: taa perustelun käsittämistä. Niinkuin hallitus ryhtyisi toimenpiteisiiin kansain- 17128: mietinnöstä ilmenee, on valiokunta huo- välisten takeiden saamiseksi Suomen puo- 17129: mannut asevelvollisuuslakiehdotuksessa lueettomuudelle, sikäli kuin Suomen asema 17130: muutamia puutteellisuuksia, jotka kuiten- kansainliiton jäsenenä suo siihen mahdolli- 17131: kin ovat siksi toisarvoisia, ettei tahdottu suutta. Koska tämä ajatus Suomen ikui- 17132: ruveta muutoksia tekemään. Niinpä esim. sesta neutralisuudesta on tullut eduskun- 17133: kun viime valtiopäivillä viimeisteltiin ase- nassa esille vasta uuden asevelvollisuuslain 17134: velv.oll~suus[.akia, terhtiin muutos 20 § :ään yhteydessä, niin tahdon käyttää tilaisuutta 17135: joka muutos olisi oikeastaan pitänyt aihe- ja lausua muutaman sanan tässä mielestäni 17136: uttaa pieniä muodollisia muutoksia myös- sangen tärkeässä asiassa. 17137: kin 75 ja seuraavassa pykälässä. Nämä Minun ensinnäkin täytyy ihmetellä, 17138: muutokset jäivät kuitenkin tekemättä, että niin laajakantoiselle ja maamme itse- 17139: mutta eivät asiallisesti mitään hanka- näisyydelle tärkeälle kysymykselle kuin 17140: luutta tuottane. Valiokunta ei ole tahto- Suomen neutralisoiminen on, ei ole edus- 17141: nut näitä korjata sentähden, että katsot- kunnan piireissä toistaiseksi •annettu sen 17142: tiin, että sen korjauksen kautta voisi koko suurempaa yleispoliittista merkitystä. Päin- 17143: lakiehdotus V. J:n 57 §:n 5 momentin ja vastoin: eräältä porvarilliselta taholta on 17144: seuraavaan pykälän nojalla joutua taasen väitetty, kuten me olemme jo nähneet tä- 17145: lepääm,ään, johonka vaaraan ei tätä laki- näpäivänä ed. Collianderin puheesta, että 17146: 302 Ti:i~t1rui1Ill!ll 10 rp. lokakuuta. 17147: 17148: sanotulla asialla ei ole muka mitään käy- Tahtoisin kiinnittää arvoisain kansan- 17149: tännöllistä merkitystä. Tämä on kuitenkin edustajain huomion siihen että asialla on 17150: sangen pintapuolinen suhtautuminen asiaan. eräs diplomaattinenkin puoli. Samalla kun 17151: Minä uskallan väittää, että Suomi sekä Suomi ryhtyisi hankkimaan itselleen kan- 17152: poliittisesti että maantieteellisesti on yhä sainvälisesti taattua puolueettomuutta, saisi 17153: kuin luotu pysyväisesti puolueettomaksi se vastauksista nähdä, miten kukin valtio 17154: valtioksi, ja minusta tuntuu, niinkuin Suo- suhtautuu meidän pyrkimyksiimme säilyt- 17155: men kansainvälisesti taattu ja turvattu tää ja turvata Suomen riippumattomuus . 17156: neutraliteetti ei pitäisi nykyisenä kan- .Ja esim. Neuvosto-Venäjän vastaus olisi 17157: sainvälisenä konjunktuurina herättää vas- tässä suhteesst erittäin mielenkiintoinen. 17158: tarintaa naapurien ja suurvaltojen taholta. Koska suuren valiokunnan .1asenenä 17159: Ja jos näin on asianlaita, niin minusta pi- saan tilaisuuden yksityiskohtaisesti käsi- 17160: täisi ainakin yrittää koettaa hankkia Suo- tellä asiaa, niin lopetan sanottavani sillä 17161: melle sellaisen puolueettomuuden takeita. toivomuksella, että valiokunnan mietin- 17162: (Ed. Vainio: Kansainliiton!). Ei siltä; nössä lausutut toivomukset Suomen pysy- 17163: kuulkaa loppuun saakka! Ikuisen neutrali- väisestä puolueettomuudesta tulisivat vih- 17164: suuden vastustajat ynnä muut skeptikot doinkin eduskunnan alotteesta toteutetuiksi 17165: ovat sitä mieltä että kansainvälisesti taat- Suomen ulkopolitiikassa. 17166: tu puolueettomuus ei anna sen suurempaa 17167: turvaa pienelle valtiolle. Mutta jos me läh- Ed. Lampinen: Minä en tahdo tässä 17168: demme tältä ka,nnalta arvostelemaan eri tällä kertaa olla monisanainen, koska asian 17169: valtioiden asemaa, niin me tulemme siihen myöhemmässä käsittelyssä on tilaisuus 17170: johtopäätökseen ettei pienillä valtioilla osoittaa nyt kysymyksessäolevan asevel- 17171: yleensä ole mitään voimaa säilyttää omaa vollisuuslain huutavia epäkohtia. 17172: riippumatonta asemaansa aseistettujen ja Minä pidän myöskin toisarvoisena sei.k- 17173: ylivoimaisten suurvaltain edessä. kana, mikä järjestelmä, kaaderi-, miliisi- 17174: On totta että pienten valtioiden neutrali- tai joku muu olisi sopivin tälle maalle. 17175: teetti tulee silloin tällöin rikotuksi. Mutta Käsitykseni on se, että tälle maalle ei ole 17176: on totta myöskin se että tällainen rikko- sopiva mikään asepalvelusta määrittelevä 17177: minen on tuottanut rikkojavaltiolle sangen laki, varsinkaan niin kauan kuin se on laa- 17178: ikäviä seurauksia. Tuoreimpana esimerk- dittu sellaisessa luokkahengessä kuin nyt 17179: kinä on Belgian puolueettomuuden rikko- kysymyksessäoleva ja niin kauan kuin 17180: minen Saksan taholta maailmansodan ai- tässä lainsäädäntötyössä asetutaan tavoit- 17181: kana. Kun me siis puhumme Suomen py- telemaan sellaisia päämääriä, mitkä ovat 17182: syväisestä puolueettomuudesta, niin me tar- ominaisia mitä häikäilemättömimmille im- 17183: koitamme sitä että tällaisen puolueetto- perialistisille valtioille. 17184: muuden kautta me voimme hankkia maal- Olemme mietintöön liittämässämme vas- 17185: lemme maksimitakeet sen koskemattomuu- talauseessa lausuneet ajatuksen, että tä- 17186: delle ja valtiolliselle suvereniteetille yleen- män maan, vaikka se valtio-olemuksensa 17187: sä. Suomen jäsenyys kansojen liitossa ei puolesta onkin tyypillinen porvarivaltio, ei 17188: voi minun mielestäni olla asialle esteenä pitäisi seurata tällaisten valtioiden esimerk- 17189: - sitähänkin on vähän epäilty - sillä kiä, koska se saattaa johtaa tämän maan 17190: kuuluvathan Belgia ja Sveitsi kansainliit- työtätekevän kansan aavistamattomiin kär- 17191: toon, ollen samana aikana pysyväisesti simyksiin. - Että se on jo suurelta osalta 17192: puolueettomia valtioita. Sitäpaitsi - nyt sitä, näkyy jo itse valiokunnan mietinnön 17193: Ville Vainio voi kuunnella - sitäpaitsi se perusteluista, sillä ei suinkaan siinä suotta 17194: liitto, joka itseään kansojen liitoksi nimit- sanota, että tällainen järjestelmä käy ajan 17195: tää, on sen nykyisellä kehitysasteella sel- pitkään liian raskaaksi. Siksi se käy, ja 17196: lainen kansainvälinen tekijä, jonka vaiku- sen se tekee sangen monesta syystä. 17197: tusvallan huomaa paraiten, kun ajattelee Tarvitsee vain palauttaa mieleen meno- 17198: esim. nykyisiä tapauksia Konstantinopolin ja tuloa.rvion, aTVioidessanS3J kuinka paljon 17199: edustalla. Sosialidemokraattisen Grusian- verotuksen muodossa tämän maan työtä- 17200: kin kohtalo - arvoisa Ville Vainio - voi tekevä kansa joutuu sotilasrasituksina 17201: olla tässä suhteessa myöskin valaisevana maksamaan. Tarvitsee vain pintapuolisesti 17202: esimerkkinä kansojenliiton auktoriteetille. tuntea maaseudun ja teollisuuskeskuksien 17203: Asevelvol~isuuJS1ruki. 303 17204: 17205: 17206: köyhän kansan elämää, todetakseen kuinka kova kiire saada tälle maalle ,pysyvamen 17207: paljon merkitsevää työvoimaa riistää hyö- asevelvollisuuslaki", niinkuin sanat mie- 17208: dyttömään ajanhukkaamiseen asevelvolli- tinnön perust~luissa kuuluvat. Minkälai- 17209: suus. Minä luulen, että sen pitäisi tuntea nen on sitten tämä pysyväiseksi aijottu 17210: tuskastuttavan hyvin senkin ryhmän edus- asevelvollisuuslaki. Ei ole suinkaan liikaa 17211: tajain, maalaisliiton, joiden itseottamana sanottu, jos sanoo, kuten vastalauseessa on 17212: monopoolina on ajaa pienviljelijäin asiaa. tehty: ,että se kantaa selvästi tajuttavan 17213: Asianlaitahan varsinkin siellä Pohjan- luokkalain luonnetta". Mietinnön peruste- 17214: maalla on sellainen että se n ä 1 k ä, josta luissahan puhutaan poliittisesti uhatusta 17215: ed. Lohikin, eilen väärin muista, puhui, asemasta, lain 1 §:ssä vissin järjestelmän 17216: joka näitä pikkuviljelijöitä ajaa Perä-Poh- puolustamisesta. 17217: jolaan ja muitten seutujen tukki- y. m. Mutta tällä kertaa ei ole syytä kajota 17218: työmaille, pääoman välittömään orjuuteen, lakiin enempää. Kun asia palaa suuresta 17219: ajaa sieltä myöskin parhaan työvoiman valiokunnasta, tutustumme siihen lähem- 17220: Amerikkaan. Kotiviljelmää jää huolta- min. Tässä riittää kun sanon, että aseit- 17221: maan usein ainoastaan veljesparven nuorin ten kalistelemisella: tuottaa :tämä maa vaan 17222: ja tämän kutsuu asevelvollisuuslaki sota- turmiota itselleen ja siirtomaapolitiikan 17223: palvelukseen. haaveilijoitten tulisi ottaa ohjeeksi Suonion 17224: r0v.a1Jk.olhan ny.t ne Jm.nsantalom1elliset nä- kauniin kotimaan-virren sanat: ,Suuruut- 17225: kökohdat, joista niin paljon porvariston ta- ta emme rukoile, me pienuuteemme tyy- 17226: holta puhutaan, tulleet valvotU:iksi? Eipä dymme". 17227: suinkaan. Käsitykseni on se, että ainoas- Suosittelen ' suuren valiokunnan huo- 17228: taan se määrätön pelko, jonka suurpää- miOon toista vastalausetta. 17229: omanomistajat ovat onnistuneet tämän 17230: väestön keskuudessa herättämään, ajaa hei- Ed. K e t o: Kuten sosiaalidemokraat- 17231: dät toistaiseksi kannattamaan näitten ase- tien mietintö<ön liitt1ämästä •ensimäisestä 17232: politiikkaa. Tämän maan aseellinen varus- vastalauseesta käy ilmi, eivät sosiaalide- 17233: taminen saattaa sen yhä enemmän suurval-- mokraatit ole puolustusnihilistejä, joiden 17234: tojen pelinappulaksi. Se on ollut sitä jo, mielestä maata ei ole puolustettava min- 17235: ja .pysy,y :Selltmoisena niin ·kauan: kuin soti- käänlaisissa oloissa, vaikka sen kimppuun 17236: laallista innostusta kyetään tässä maassa olisi vihollinen mitenkä oikeudettomasti 17237: ylläpitämään. Kun näitten valtojen käsky- hyökännyt uhaten saattaa maan vieraan 17238: läisinä on tehty epäonnistunut ,valtaus- kansan määrämisvallan alle. Me olemme 17239: retki" toinen toisensa jälestä, puhutaan uh- sitä mieltä, että kansakunnalla on oikeus 17240: kaavasta vaarasta, jonka tällä kertaa pi- ja velvollisuus puoltaa itsemääräämis- 17241: täisi tulla Neuvosto-Venäjältä eritoten. Sitä oikeuttaan. Näin on laita myöskin silloin, 17242: varten tarvitaan mahdollisimman voimakas kun työväenluokka itse ei ole vielä päässyt 17243: puolustuslaitos. hallitusvallan peräsimeen. Silloinkaan ei 17244: Kun valiokunnan mietinnön perusteluis- ole samantekevää, joutuuko maa vieraan 17245: sa alleviivataan tätä poliittisesti uhattua kansallisuuden sorron alaiseksi. Ainoas- 17246: asemaa, olemme me vastalauseessamme taan silloin, nimittäin, kun työväestö saa 17247: tahtoneet saada sanotuksi, että juuri Neu- taistella luokkataistelunsa kansallisesti itse- 17248: vosto-Venäjän taholta on tarjottu aseista- näisen valtion puitteissa, on takeita siitä, 17249: riisumisneuvotteluja ja että tämän ·takia että se voi käydä menestyksellisesti tätä 17250: tämän maan vallanpitäjäin tulisi tarttua taisteluansa ja saavuttaa yhteiskunnalliset 17251: tarjottuun käteen ja aloittaa kiireellisesti päämääränsä. 17252: tällaiset neuvottelut. Tätä tietä päästäi- Mutta meille sosiaalidemokraateille ei ole 17253: siin siihen päämäärään, mihin me vastalau- samantekevää, minkälainen maan puolus- 17254: seessa pyrimme, nimittäin lopulliseen aseis- tusjärjestelmä on. Meidän mielestämme 17255: tariisumiseen. puolustuslaitoksen tulee puolustuspoliittisen 17256: V aliakunnan enemmistö on nähnyt nyt tehtävänsä lisäksi täyttää kaksi tärkeää, 17257: hyväksyttäväksi esitetyn asevei vollisuuslain sisäpoliittista ehtoa. Ensiksikin sen tulee 17258: niin tärkeäksi, että vaikka se toteaa itse antaa takeita siitä, ettei puolustuslaitok- 17259: laissa löytyvän puutteellisuuksia, ei se sesta kansanvallalle muodostu uhkaa ja 17260: tahdo lähteä niitä korjaamaan, koska on vaama. Toiseksi sen tulee antaa takeita 17261: 304 Ti1isrtJa:ilruru 10 p. l<Yktruku:uta. 17262: 17263: siitä, ettei sitä käytetä työväestön rauhal- siksikin suojeluskuntalaitos lopetetaan ja 17264: listen poliittisen tai ammattillisen luokka- kaaderijärjestelmän tilalle puolustuslaitos 17265: taistelun nujertamiseksi. Kaikissa nyt mai- rakennetaan miliisijärjestelmän pohjalle. 17266: nitsemissani suhteissa meillä suunniteltu Tätä järjestelmää en tässä yhteydessä ha- 17267: puolustuslaitosjärjestely on tyydyttämä- lua käydä yksityiskohtaisemmin selvittä- 17268: tön. Jo puolustuspoliittisestikaan se ei maan. Tältä paikalta sosialidemokraattien 17269: täytä korkeimpia vaatimuksia, koska se ei taholta on aikaisemmin, silloin kun tämä 17270: . anna takeita siitä, että maan puolustus to- laki ensi kerran oli eduskunnan käsiteltä- 17271: della muodostuu kansan asiaksi ja että to- vänä, jo tarkemmin selostettu, minkälainen 17272: della yleisellä asevelvollisuuslailla päästään miliisijärjestelmä on. Ed. Colliander täällä 17273: koko kansakunnan asekelpoiseksi kasvatta- jutteli siitä, mitenkä arveluttava tuollai- 17274: miseen. Mutta vielä suurempia ovat ne nen järjestelmä olisi, ja hän tämän arvos- 17275: muistutukset, jotka on tehtävä mainitsemii- telunsa perusti vuoden 1917 kokemuksiin. 17276: ni takeisiin nähden. Koko meidän puolus- Hän nim. väitti, että meillä silloin olisi ol- 17277: tuslaitoksellamme on luonne, joka saattaa lut miliisijärjestelmä. Tällaista lausuntoa 17278: sen vaaralliseksi kansanvallan kehitykselle kuullessaan ei tiedä, itkeekö vai nauraa. 17279: tässä maassa. Tässä suhteessa haluaisin Syystä kysyikin minulta ed. Collianderin 17280: ed. Collianderin lausunnon johdosta minä- puheen aikana eräs porvarillinen edustaja, 17281: kin mainita, että juuri suojeluskuntalaitos, että ettekö ole valistaneet sotilasasiainva- 17282: joka sekin kuuluu puolustuspoliittiseen jär- liokunnassa ed. Collianderia, kun hän 17283: jestelmäämme, on juuri yksi sellainen ,asiantuntijana" lähtee tällaisia väitteitä 17284: kohta Suomen puolustuslaitosjärjestelmässä, esittämään. (Ed. Hakkila: Se on mahdo- 17285: joka on kansanvallan kehitykselle tässä ton tehtävä.) Kun minä olen samaa mieltä 17286: maassa vaarallinen. Suojeluskunnat, nehän kuin ed. Hakkila, niin en minäkään halua 17287: ovat aseellisia luokka- ja poliittisia ryhmä- tämän enempää ryhtyä valistusta ed. Col- 17288: järjestöjä, joissa kansanvallalle vihamieli- lianderille tässä asiassa tarjoamaan. Minä 17289: set ainekset ovat tärkeissä luottamustehtä- totean vain, että miliisijärjestelmä on toki 17290: vissa. Niin kauan kuin tämä laitos on jotakin muuta kuin sellainen poliisilaitok- 17291: olemassa, ette voi toivoa, että puolustus- sen järjestely, jota 1917 meillä kokeiltiin. 17292: laitosjärjestelmä tulisi meillä kansanomai- Mutta puolustuslaitoksen tulee mielestäm- 17293: seksi ja että työväestö tuntisi myöskin vel- me antaa takeita myös siitä, ettei sotilaita 17294: voitusta maan puolustukseen. Mutta il- voida käyttää työväen rauhallista luokka- 17295: man työväestön myötätuntoa ja osallisuut- taistelua vastaan. Tässä suhteessa ei mi- 17296: ta ei voida nykyään maata puolustaa. Työ- liisijärjestelmäkään ohi täydellinen, mutta 17297: väen tehtävä maan puolustuksen aikana siihen voidaan joka tapauksessa sisällyttää 17298: esim. sotatarveteollisuudessa on monessa erikoistakeita, jotta päästään tässä suhtees- 17299: suhteessa ratkaiseva, mutta työväkeä ette sa mahdollisimman lähelle täydellisyyttä. 17300: saa työskentelemään maan puolustuksen Olen vakuutettu siitä, että työväki kasvaes- 17301: hyväksi silloin, jos puolp.stuslaitosjärjestel- saan lukumäärältään alituisesti ja muodos- 17302: mä on sille vastenmielinen, sellainen kuin tuen lopulta yhteiskunnan lukuisimmaksi 17303: se meillä nyt on. Mutta itse varsinainen ja tärkeimmäksi yhteiskuntaluokaksi, kyke- 17304: sotajoukkokaan, sellaisena kuin se meillä nee kansanmiliisin pohjalla juuri puolus- 17305: on suunniteltu, ei tarjoa niitä takeita, joita tuslaitoksen sisäpoliittista väärinkäyttöä 17306: puolustuslaitokselta täytyy vaatia mainit- paljon paremmin ehkäisemään kuin nykyi- 17307: semassani suhteessa. Nyt suunniteltu so- sen puolustusjärjestelmän pohjalla, jossa 17308: talaitos, joka perustuu n. s. kaaderijärjestel- upseerien ja miehistön on ehdoton velvolli- 17309: mään, luo, niinkuin vastalauseessamme on suus totella, mitä käskyjä tahansa viran- 17310: yksityiskohtaisesti osoitettu, suuren am- omaiset ja esimiehet heille jakelevat. Kun 17311: mattiupseerikunnan, joka varsinkin sellai- tässä mainitsemistani syistä emme katso 17312: sessa maassa, jossa on olemassa sentapai- nykyään suunniteltua puolustuslaitosjär- 17313: nen järjestö kuin suojeluskunnat, voi hel- jestelmää sellaiseksi, että se voisi työväen- 17314: posti suotuisain poliittisten konjunktuurien luokan puolustusjärjestelmälle asettamia 17315: aikana muodostua mitä arveluttavimmaksi vaatimuksia tyydyttää ja kun toiselta puo- 17316: juuri kansanvallalle. Tässä mainitsemani len ei ole vaaraa, että tämän lain hylkää- 17317: vaara on poistettavissa vain siten, että en- misen kautta puolustusrasitus kansakunnal- 17318: 305 17319: 17320: 17321: le kävisi raskaammaksi tai että maa jou- paleessa on lakitekstiin pujahtanut virhe. 17322: tuisi ilman puolustuslaitosta, olemme me so- 26 §:ssä 10 rivillä olevasta viimeisestä sa- 17323: sialidemokraatit vastalauseessamme ehdot- nasta ,eller" alkaen, jossa teksti kuuluu 17324: taneet, että tämä nyt tälle eduskunnalle kä- ,eller, där viss eller vissa ledamöter i sty- 17325: siteltäväksi lykkääntynyt uusi asevelvolli- relsen icke hava sådan rätt, styrelsens ord- 17326: suuslaki ja sen täytäntöönpanoasetukset förande och övriga ledamöter samt· den el- 17327: hylättäisiin ja että hallitukselta pyydettäi- ler de härtill behörigas hemort", on, jotta 17328: siin uutta esitystä, joka rakentuisi miliisi- kohta tulisi yhdenmukaiseksi suomalaisen 17329: järjestelmän pohjalle. Tätä valiokunnan tekstin kanssa, poistettava sanat ,eller, där 17330: sosialidemokraattisten jäsenten vastalau- viss eller vissa ledamöter i styrelsen icke 17331: setta pyydän suositella suurelle valiokun- hava sådan rätt, styrelsens ordförande och 17332: nalle. övriga ledamöter" sekä sitten sanottava 17333: .,samt varje härtill behörig persons hemort". 17334: Keskustelu julisteta.an päättyneeksi. 17335: Keskustelu julistetaan päättyneeksi. 17336: Ensimäinen käsittely julistetaan päätty- 17337: neeksi ja asia menee valtiopäiväjärjestyksen Ensimäinen käsittely julistetaan päätty- 17338: mukaisesti s u u r e en v a l i o kuntaan. neeksi ja asia menee valtiopäiväjärjestyk- 17339: sen mukaan suureen valio kun- 17340: 2) Vuoden 1921 va1ltiopäivillä l•e.päämään jä- t aan. 17341: tetty ehdotus rlaiksi eräiden M.aarian pitä- 17342: jässä sijaitsevaan Iso-Heikkilän virkataloon 4) Ehdotus laiksi k.asvatuslaitoksista. 17343: lmuluvien a,lueiden vaihtamisesta Naantalin 17344: maaseurakunnassa sijaitsevaan Kulta~annan Hallituksen esityksen n:o 3 johdosta laa- 17345: hu vilati1aan. dittu sivistysvaliokunnan mietintö n:o 1 17346: esitellään mainitun lainsäätäru.isasian en- 17347: Mainitun ehdotuksen johdosta laadittu 17348: valtiovarainvaliokunnan mietintö n:o 6 esi- s i mä i s t ä käsi t te 1 y ä varten. 17349: tellään puheenaolevan lainsää tämisasian P u h e m i e s: Mitä valiokunnan mie- 17350: e n s i m ä i s t ä k ä s i t t e l y ä varten. tinnön lopussa olevaan anomuspanteen tu- 17351: Puhemies: Mitä valtiovarainvalio- lee, niin se otetaan esille kolmannen käsit- 17352: telyn yhteydessä. 17353: kunnan mietinnön 3 sivulla olevaan ano- 17354: muspanteen tulee, niin se otetaan esille kol- 17355: mannen käsittelyn yhteydessä. Keskustelu: 17356: Kukaan ei halua puheenvuoroa. Opetusministeri L o i m a r a n ta: Sivis- 17357: Ensimäinen käsittely julistetaan päätty- tysvaliokunta asettuu mietinnössään pää- 17358: neeksi ja asia menee valtiopäiväjärjestyk- asiassa hallituksen ehdotuksen kannalle. 17359: sen mukaisesti suureen valio kun- Samalla kun totean tämän, pyydän kuiten- 17360: t aan. kin virastoteknilliseltä ja hallinnolliselta 17361: kannalta katsoen kiinnittää huomiota erää- 17362: seen kohtaan, jossa mietintö poikkeaa hal- 17363: 3) E.lu1otus laiksi yhdistyksistä tammikuun 4 lituksen esityksestä. 17364: päivänä 1919 annetun lain muuttamisesta. Sivistysvaliokunnan mietinnössä ehdote- 17365: taan, että lakiin valtion kasvatuslaitoksista 17366: Hallituksen esityksen n:o 17 johdosta otettaisiin säännös siitä, että kasvatuslai- 17367: laadittu lakivaliokunnan mietintö n:o 1 tosten valvonta ja yleinen johto kuuluu kou- 17368: esitellään mainitun lainsäätämisasian en- luhallitukselle. Tämä siitä syystä, että 17369: s i m ä i s t ä k ä s i t t e l y ä varten. tällainen järjestys näyttää tarkoituksen- 17370: mukaiselta. Myöskin perustuslakivalio- 17371: Keskustelu: kunta mietinnössään n:o 3, koskeva esitystä 17372: laiksi sosialihallituksen ja valtion vakuu- 17373: Ed. A k e s s on: Pyydän saada huo- tustarkastajan toimen lakkauttamisesta, 17374: mauttaa, että mietinnön ruotsalaisessa kap- lausuu epäilyksiä siitä, onko ehdotusta kou- 17375: 39 17376: 306 17377: 17378: 17379: luhallituksen lastensuojeluosaston siirtämi- j ministeriön alaisia. Pätevilläkin syillä on 17380: sestä sosialiministeriöön riittävästi perustel- puollettu tämän, nykyään voimassaolevan 17381: tu ja on valiokunta sen johdosta ollut sitä järjestelmän pysyttämistä. On huomautet- 17382: mieltä, et.tä olisi tarkoitu.ksenmukaisinta tu, että lastensuojelu suurelta osalta on 17383: ratkaista tämä kysymys kouluhallituksen kasva.tustyötä, ja kun yhä selvempänä 17384: mahdollisen uudestaanjärjestelyn yhtey- esiintyy yhteiskunnassa pyrkimys keskittää 17385: dessä. kasvattava toiminta saman valtioelimen 17386: On myönnettävä, että kysymys siitä, .iohdettavaksi, pitäisi olla luonnollista, että 17387: minkä ministeriön toimialaan tai minkä myöskin lastensuojelu kuuluu kouluhalli- 17388: keskusviraston alaiseksi valtion kasvatus- tuksen alaisuuteen. Kun sen lisäksi oppi- 17389: laitokset ja yleensäkin koko lastensuojelu velvollisuuslain voimaan tultua lastensuo- 17390: kuuluvat, ei ole aivan helposti ratkaista- jelu joutuu yhä läheisempään kosketukseen 17391: vissa. Tätä todistaa sekin, että tämä ky- kansanopetuksen kanssa, olisi saman viras- 17392: symys eri maissa on ratkaistu vallan eri ton alaisuus tälle toiminnalle sitäkin edul- 17393: tavalla. Kuitenkin Englannissa, jossa yh- lisempi. Lastensuojelun voimakas sosiali- 17394: teiskunnan lastensuojelul1a on vanhat juu- nen puoli ei tässä suhteessa ole esteeksi, 17395: ret, kuuluu lastensuojelu yhä edelleen sisä- koskapa nykyaikainen opetustoimintakin 17396: asiainministeriölle, mutta esiintyy siellä yhä lisääntyvässä määrässä kiinnittää sii- 17397: nykyään voimakas toivomus erityisen mi- hen huomiota. 17398: nisteriön perustamisesta tätä tarkoitusta Mutta toisaalta, katsoen siihen, että las- 17399: varten. Preussissa äskettäin toteutetun uu- tensuojelu ennen kaikkea on yhteiskunnan 17400: den hallintojärjestelmän mukaan kuuluvat toimintaa kasvavien kansalaisten auttami- 17401: puheenaolevanlaatuiset asiat erityiselle kan- seksi ja suojelemiseksi ja ottaen huomioon, 17402: san yhteisen hyvän ministeriölle. Tanskas- että meillä on erityinen ministeriö, sosiali- 17403: sa on erityinen ammattikomitea vuonna ministeriö, jonka toimialaan tällaiset asiat 17404: 1920 asettunut sille kannalle, että jos olisi kuuluvat, on meillä laajoissa lastensuojelu- 17405: olemassa erityinen ministeriö, jonka alai- piireis·sä pidetty asiallisimpana ja hyödyl- 17406: seksi kaikki sosialinen huolto olisi koottu, lisimpänä, että lastensuojelu siirretään tä- 17407: niin olisi lastensuojelutoimi asetettava täl- hän ministeriöön. Tämän kannan edustajat 17408: laisen ministeriön alaiseksi. huomauttavat, että ei lähimainkaan kaikki 17409: Milloin lastensuojeluun nähden tehoste- kasvatustoiminta ole keskitetty kouluhalli- 17410: taan sen rikollisuutta ehkäisevää luonnetta, tuksen alaisuuteen, eikä se edes olisi mah- 17411: on pidetty tar koi tuksenmukaisimpana, että dollistakaan syystä, että yhteiskunnassa 17412: se muiden rikollisuuden ehkäisemistä tar- suoritettava kasvatustyö on niin laaja ja 17413: koittavien toimintamuotojen kera asetetaan monipuolinen, ettei paraskaan ja oloihin 17414: oikeusministeriön alaiseksi. Tämän kat- mukautuvinkaan keskusvirasto voi yksin 17415: santokannan mukaisesti olivat valtion kas- hoitaa tämän toiminnan kaikkia aloja. Tä- 17416: vatuslaitokset meilläkin aikanaan oikeus- män kannan edustajat viittaavat esimer- 17417: toimituskunnan alaisina. Milloin taas las- kiksi niihin opetuslaitoksiin, jotka tätä ny- 17418: tensuojelun päätehtävänä pidetään lasten kyä ovat maatalousministeriön tai kauppa- 17419: aineellista avustamista ja ruumiillista hoi- ja teollisuusministeriön alaisia. On pidet- 17420: toa, toivotaan lastensuojelun kuuluvan sii- tävä D;lielessä, että varsinaisella opetustoi- 17421: hen ministeriöön, johon muutkin niin hyvin minnalla on lastensuojeluksessa suhteelli- 17422: terveydenhoitoa kuin kansalaisten yleistä sesti vähäinen osa - niin huomauttavat 17423: ulkonaista menestystä huoltavat toiminnat edelleen tämän katsantokannan edusta- 17424: on sijoitettu, siis ainakin useimmiten, sisä- jat - ja rajoittuu se laitoksessa toimiviin 17425: asiainministeriöön. Myöskin tämän minis- kc.uluihin, kun sen sijaan tämän toiminnan 17426: teriön, eli entisen siviilitoimituskunnan muut puolet ovat ehdottomasti etualalla. 17427: alaisia ovat valtion kasvatuslaitokset ja yk- Lasten ruumiillinen hoito, aineellinen aut- 17428: sityinen lastensuojelutoiminta meillä olleet. taminen, ammatillinen ohjaus y. m. s. 17429: Kouluhallituksesta 2 päivänä elokuuta ovat kukin kohdastaan puolia, jotka käyv:it 17430: 1918 annetun asetuksen mukaan kuuluvat kouluhallituksen alaan kuuluvan opetustoi- 17431: valtion kasvatuslaitokset j.a yleensä koko minnan edelle. Lastensuojelu ei ole siis 17432: lastensuojelu erityisenä lastensuojeluosas- yksinomaan, eikä ensi sijassa puhtaasti 17433: tona kouluhallitukseen ja ovat siis opetus- kasvatusopillista, vaan ilmeisesti sosialista 17434: Laiki 'kas1wrtuslai tiOiksista. 307 17435: 17436: 17437: t;yötä, jonka tulee saada sellaisena vaikut- taiseksi jäisi riippuvaiseksi hallinnollisista 17438: taa. Suhteellisesti harvoin joutuu lasten- toimenpiteistä. Tämän käsityskannan hy- 17439: suojelua johtava keskusviranomainen rat- väksymisestä olisi sekin etu, että silloin 17440: lraisemaan puhtaasti pedagogisia kysymyk- voitaisiin suotuisalla tavalla saada ratkais- 17441: siä, vaan etupäässä kysymyksiä, joissa pe- tuksi myöskin eräät muut tämän asian yh- 17442: dagogi ei ole mikään erityinen asiantun- teydessä olevat tärkeät kysymykset, lä- 17443: tija. hinnä kysymys siitä, minkä ministeriön 17444: Viimeksimainittua katsantokantaa edus- toimialaan ja miten aistiviallisia koskevat 17445: taa meillä m. m. se komitea, joka asetettiin asiat olisivat tarkoituksenmukaisimmin jär- 17446: laatimaan ehdotusta lakisäännöksiksi, jotka jestettävät. 17447: ovat tarpeen tehokkaan lastensuojelun ai- Kun vihdoin ei liene pelättävissä mis- 17448: kaansaamiseksi ja joka komitea on julkais- sään tapauksessa koituvan haittaa siitä, 17449: sut mietintönsä 30 p:nä huhtikuuta 1921. ettei valtion kasvatuslaitoksia koskevaan 17450: Tämän komitean puheenjohtajana toimi lakiin nyt oteta puheenolevaa sivistyvalio- 17451: kouluhallituksen lastensuojeluosaston ny- kunnan ehdottamaa säännöstä, lakiehdo- 17452: kyinen pällikkö sekä jäseninä m. m. kaksi tuksen toista pykälää, sitä vähemmän, 17453: saman osaston neuvosta, kolmannen neu- koska eduskunnallakin on menosäännön yh- 17454: voksen toimiessa komitean sihteerinä. Seik- teydessä tilais~us jatkuvasti vaikuttaa tä- 17455: kaperäisten perustelujen nojalla on mai- hän asiaan, t\Jftuisi minusta edelleenkin 17456: nittu komitea yksimielisesti tullut siihen sekä asian laadilfi. että valtiokoneiston jous- 17457: lopputulokseen, että lastensuojelu olisi us- tavuuden kannalta suotavimmalta, ettei 17458: kottava erityiselle keskusviranomaiselle, useinmainittua säännöstä lakiin otettaisi, 17459: joka toimisi sosialiministeriön alaisena, varsinkin koska päinvastainen menettely 17460: mutta on komiteassa pidetty mahdollisena saattaisi hidastuttaa lopultakin ehkä tar- 17461: sellaistakin ratkaisua, että lastensuojelun peellisiksi havaittujen uudistusten toimeen- 17462: johtaminen ja valvonta uskottaisiin suo- panoa. 17463: rastaan sosialiministeriölle, vaikkei komi- 17464: tea ole asian tästä puolesta katsonut itsel- Ed. H. P u l k k i ne n: Itse lakiehdo- 17465: lään olevan aihetta tehdä ehdotusta, syystä tusta tarkastettaessa saattaa käsilläoleva 17466: että tämän yhteydessä olevat kysymykset asia näyttää hyvin vähäpätöiseltä. Lain 17467: silloin olivat valmistelun alaisina n. s. ensimäiset pykälät eivät tuo mitään uutta 17468: virastokomiteassa. Kuten tunnettua, on vii- ja seuraavilla pykälillä neljännestä alkaen 17469: memainittu komitea asettunut kannatta- järjestetään vain verrattain pienilukuinen 17470: maan nykyisten lastensuojeluviranomaisten joukko etukysymyksiä. Tahtoisin kuiten- 17471: edustamaa kantaa siinä, että lastensuojelu- kin saada sanotuksi, että olemme tässä ko- 17472: toimi, siihen luettuna myöskin valtion kas- konaisuudessaan sangen vakavan asian 17473: vatuslaitokset, lähinnä kuuluu sosialiminis- edessä. Näen asian vakavana monestakin 17474: teriön toimialaan. Kun, lisäksi ottaa huo- syystä. Valiokunnan mietinnön viimeinen 17475: mioon, että kysymys suojelukasvatuksesta ponsi antaa ensiksi yhden aiheen pitää 17476: kokonaisuudessaaan on valmistelun alaisena käsilläolevaa kysymystä suurempana, kuin 17477: lainvalmistelukunnassa siinä tarkoitukses- miltä se näyttää esilläolevassa lakiehdo- 17478: sa, että eduskunnalle aikanaan annettaisiin tuksessa. Valiokunnan mietintöön tavalla 17479: asiaa koskeva yhtenäinen lakiehdotus, tai toisella suhtautumalla eduskunta mää- 17480: näyttää olevan ennenaikaista jo nyt lain- rää tuhansien nuorten koko kohtalosta ja 17481: säädäntötietä määrätä valtion kasvatus- elämän onnesta. Lakiehdotuksen tultua 17482: laitokset kouluhallituksen valvonnan ja esille valiokunnassa on valiokunta koko- 17483: yleisen johdon alaisiksi, ja tämä sitä vä- naisuudessaan nimittäin kaivannut täydel- 17484: hemmän, koska parhaillaan suunnitellaan lisempää lakiesitystä, esitystä täydelliseksi 17485: uutta käytännöllisempää ja vähemmän va- suojelukasvatuslaiksi. Valiokunta on myös 17486: roja vaativaa järjestelyä itse kouluhallituk- ottanut selvää, mitä mahdollisuuksia on toi- 17487: seenkin nähden. votun lakiesityksen saamiseen, ja saatuaan 17488: Pääasiassa näillä perusteilla piti hallitus lainvalmistelukunnan asianomaisesta jaos- 17489: suotavana, ettei puheenaolevaa kysymystä tosta hyvin epätyydyttävän vastauksen, on 17490: nyt lainsäädäntötietä ratkaistaisi, vaan että valiokunnan enemmistö päättänyt puoltaa 17491: tämän kysymyksen ratkaisu ainakin tois- lain hyväksymistä, mutta silti ei valiokun- 17492: 308 Tiist•aim:a 10 p. loka:knuta. 17493: 17494: ta ole kokonaisuudessaan tahtonut luopua asialle ratkaisua, ei vaikka valtiopäivien 17495: kannastaan, jonka mukaan se pitää yleistä taholta yhä uudelleen ja uudelleen kysy- 17496: suojelukasvatuslakia erityisen kipeän tar- mystä pidettiin vireillä. Niinpä v. 1909 17497: peen vaatimana. Tämä ajatus lausutaan va- Yaltiopäivät anoivat, että hallitus valmis- 17498: liokunnan mietinnön lopulla seuraavasti: tuttaisi ja eduskunnan hyväksyttäväksi jät- 17499: ,Niinkuin valiokunta jo on perusteluissaan täisi esityksen yleistä lastensuojelusta tar- 17500: huomauttanut, kaivattaisiin kipeästi yleis- koittavaksi lainsäädännöksi. Eduskunnan 17501: tä suojelukasvatuslakia, jolla yhtenäisesti anomus kierteli virastoissa ja joutui kol- 17502: järjestettäisiin kaikki tähän alaan kohdis- men vuoden perästä lainvalmistelukunnan 17503: tuva toiminta. Kun on kuitenkin pelättä- ensimäiseen osastoon. Siellä asia oli lepäi- 17504: vissä, että tällainen uudistuslainsäädäntö lemässä taas kolme vuotta ja sammui silloi- 17505: voi siihen liittyvien vaikeuksien vuoksi vii- sen lainvalmistelukunnan kera. Vuonna 17506: pyä ylen kauan, valiokunta edelleen kun- 1914 uudistivat valtiopäivät pyyntönsä, 17507: nioittaen ehdottaa, seuraavana vuonna hallitus otti asian kä- 17508: että eduskunta kehoittaisi hallitusta kai- siteltäväkseen, mutta siihen supistuivat 17509: kin tavoin kiirehtimään yleisen suojelukas- taaskin tulokset. 17510: vatuslain valmistamista". Tässä yhteydessä tulkoon vielä maini- 17511: Tällä kannan merkinnällään ei valio- tuksi, että hallituksen määräyksestä kävi 17512: kunta kuitenkaan ole tuonut esille mitään tunnettu asianharrastaja Adolf von Bons- 17513: uutta. Eduskunnan suhtautuminen tällä dorff v. 1909 Skandinavian ja Saksan suo- 17514: tavoin asiaan kuuluu jo eduskunnan perin- jelukasvatusoloj.a tutkimassa. Tutkimusten 17515: näistapoihin. Kysymys on ollut esillä val- tulokset ynnä sen ohessa mielenkiintoisen 17516: tiopäivillä useita kertoja, jopa niin aikai- esityksen Amerikan, Englannin, Ranskan, 17517: seen kuin v. 1897 säätyvaltiopäivillä, jol- Itävalla.n ja Sa,ffisan .nuoriso.tuomiois.tui- 17518: loin valtiopäivät anoivat, että asiantunte- mista esitti von Bonsdorff yli 300 sivua 17519: vista henkilöistä asetettaisiin komitea, jolla laajassa julkaisussa. 17520: olisi tarkoituksena tutkia ja antaa lausun- Selvää kuitenkin on, että ajan edelleen 17521: tonsa, mitenkä siveellisessä suhteessa huo- vieriessä tämä aineisto on vanhentunut ja 17522: nosti hoidetuille ja pahantapaisille lap- lastensuojelukysymys on sisällyttänyt it- 17523: sille valtion puolelta hankittaisiin sovelias seensä yhä uusia tehtäviä. Oli siis tarpeen 17524: kasvatus, sekä että hallitus, saavutetun sel- vaatimaa se toimenpide, .ionka mukaan v. 17525: vityksen johdolla ryhtyisi siitä aiheutuviin 1918 asetettiin uusi komitea, jonka tehtä- 17526: lainsäätämis- ja muihin toimiin. Vasta väksi tuli yleensä ottaa harkinnan alai- 17527: viisi vuotta myöhemmin otti hallitus val- seksi kaikki lastensuojelua koskevat kysy- 17528: tiopäiväin anomuksen huomioansa ja asetti mykset, m. m. kysymys lastensuojelutoi- 17529: komitean, joka kouluhallituksen nykyisen minnan suhteesta köyhäinhoitotoimeen ja 17530: ylijohtajan M. Soinisen johdolla perusteel- lastensuojelu toiminnan ylijohdon järjeste- 17531: lisesti tutustui asiaan ja jätti keväällä lystä - kysymy~set, jotka muodostuivat 17532: 1905 mietintönsä hallitukselle ja saman kompastuskiviksi edelliselle komitealle. 17533: vuoden lopulla mietintönsä toisen osan. Lyhyesti mainittuna oli komitean ohjel- 17534: Näihin mietintöihin, jotka käsittävät yh- massa, että sen oli suunniteltava 17535: teensä 450 sivua, sisältyi ehdotus suojelu- 1) ehkäisevää lastensuojelutyötä, 17536: kasvatuslaiksi jokaiseen pykälään liitty~ 2) n. s. elättilasten yhteiskunnallisen 17537: vine perusteluineen, ehdotus asetukseksi hoidon valvontaa, 17538: valtion turvakodeista ja ehdotus ohjesään- 3) esteiden asettamista alaikäisten käyt- 17539: nöksi valtion turvakodeille. tämiselle sellaiseen elatustyöhön, jonka 17540: Asiantuntijat tahtovat mietintöön liitty- katsottaisiin tuottavan heidän koulunkäyn- 17541: vän, silloisen vaivaishoidon tarkastelijan G. nilleen, ammattikehitykselleen ja siveelli- 17542: A. Helsingiuksen laatiman vastalauseen an- selle hoidolleen vahinkoa, 17543: sioksi ensisijassa laskea sen, että tämä vai- 4) pahantapaisten ja huonohoitoisten kas- 17544: vannäkö hautautui virastojen komeroihin. vattamista kodin ulkopuolella, 17545: Toisena syynä oli Suomen valtiollinen 5) nuorten rikollisten valvontaa .ia kas- 17546: asema. Mutta vaikka Suomen valtiollinen vatusta, 17547: asema hiukan parantui eivät valtion ohjis- 6) holhouslain tarkistamista, 17548: sa olevat myöhemminkään jouduttaneet 7) rikoslain määräysten koventamista 17549: niiden suhteen, jotka houkuttelevat ala- sellaisia velvollisuuksia, etteivät ne voisi 17550: ikäisiä siveettömiin tekoihin ja rangaistuk- niitä täyttää. Ilmeisesti olisi tällaista 17551: sen määrääminen niille vanhemmille, jotka yleistä lakia vaikea saada voimassapide- 17552: pahoinpitelevät ja ilmeisesti huonosti hoi- tyksi, minkävuoksi olisi myös varottava 17553: tavat lapsensa ja sitä säätämästä, sillä etenkin sos1aliset 17554: 8) suojelukasvatuksen ulottamista niihin lait, jotka eivät pohjaudu ylmseen oikPusta- 17555: nuoriin rikollisiin, jotka ovat täyttäneet 15 juntaan ja joita ei noudateta, ovat vain 17556: vaan eivät vielä 18 ikävuotta. omiaan polkemaan lain arvovaltaa. Tällai- 17557: Kaikkia näitä kysymyksiä piti harkita nen yleinen laki pakottaisi myös muutta- 17558: ja suunnitella toimenpiteitä ja lainsään- maan useita muita vastikään voimaanastu- 17559: nöksiä. Sillä oli myös käytettävänään mo- neita lakeja, jotka koskevat kysymyksessä- 17560: nia edellämainitsemattomia valtiopäivillä olevaa alaa. Niistä aiheuttavat myös uusi 17561: tehtyjä anomusehdotuksia. köyhäinhoitolaki ja oppivelvollisuuslaki 17562: Komitea, joka toimi von Bonsdorffin suuria rasituksia kunnille, joten olisi va- 17563: johdolla, julkaisi laajan mietintönsä viime rottava niitä taas lisäämästä. Edullista 17564: vuonna. Useat käsiteltäväksi annetut teh- lastensuojelulainsäädännön toteuttamista 17565: tävät on komitea ratkaissut myönteisesti olisi, että ehdittäisiin saada aikaan kun- 17566: ja työn laajuutta osoittaa se, että se si- taa laajempia itsehallintoalueita koskeva 17567: sältää noin .250 pontta, joita lainlaatija lainsäädäntö. Myös pitäisi varoa lamaut- 17568: voi käyttää pohjana. suojeluskasvatuslaki- tamasta ilahduttavaan kehitykseen pääs- 17569: tekstiin. syttä vapaata lastensuojelutyötä uskomaila 17570: Komitean työn arvostelun työväenluo- että tämä kysymys piankin voidaan tyy- 17571: kan kannalta ei nyt tarvitse tulla kysy- dyttävästi ja kokonaisuudessaan ratkaiRt.a 17572: mykseen. Sen sijaan tahdon tässä allevii- lainsäädäntötyöllä. Kun meillä hiljattain 17573: vata asian toisen vakavan puolen. Ja se on saatu useita erikoislakeja, jotka ~utta 17574: on siinä, että eduskunta ei ole saanut hal- vat pahempia epäkohtia lastensuojelualal- 17575: litukselta esitystä suojelukasvatuslaiksi, la, voi tämä ehdotus yleisestä lasten- ja 17576: vaikka maan hallituksilla on jo puolitoista nuorisonsuojelulaista jäädä lepäämäan, 17577: vuotta ollut käytettävänään uusi luonnos kunnes se on löytänyt käytännöllisen rat- 17578: asiassa. Ja vakavammaksi tekee asian se kaisun ja olot ovat kypsyneet sen toteutta- 17579: tieto, että eduskunnan ei tarvitse lähitule- miselle." 17580: vaisuudessa odottaakaan suojeluskasvatus- Esitelmän johdosta syntyi laaja keskus- 17581: lakiesitystä. Ja vielä surullisemmaksi tu- telu, jossa esitelmänpitäjän ajatuksia yleen- 17582: lee asia, kun tiedämme sen, mitä Suomen sä kannatettiin ja katsottiin, ettei alussa- 17583: Sosialidemokraatti kertoi viime perjantain mainittu komitea ole onnistunut löytä- 17584: numerossaan. Siinä nimittäin kerrottiin: mään sopivaa ratkaisua lasten- ja nuori- 17585: ,Suomen sosialireformiyhdistyksellä oli sonsuojelulainsäädännön järjestämiselle. 17586: syyskuun 29 p:nä kokous, jossa varatuo- Lehden puolesta ei ollut uutisen joh- 17587: mari Anton Kotonen piti esitelmän yleisen dosta mitään huomautusta. Sensijaan kou- 17588: lasten- ja nuorisonsuojelua koskevan lain- luneuvos Salmensaari julkaisi viime sun- 17589: säädännön aikaansaamisesta meillä. Esitel- nuntaina Helsingin Sanomissa terävän 17590: mämJpitäciä s1elosti aluksi k'eväällä v. 18121 vastineen Kotosen kantaan. 17591: asiasta ilmestynyttä komitean mietintöä, Kun tällaista ymmärtämystä tällä ta- 17592: jossa kysymyksessäolevan alan koko lain- holla osotetaan ensi sijassa työväenluokan 17593: säädäntö ehdotetaan järjestettäväksi sa- lasten hyväksi tarkoitetulle lainsäädän- 17594: malla kertaa yhdellä yleisellä lailla ja va- nölle ja säälitellään suunnitelmien joh- 17595: rotetaan ryhtymästä osittaisiin parannuk- dosta työnantajien, valtion ja kuntien kuk- 17596: siin. Niin tarpeellisena kuin esitelmänpi- karoja, niin on jo ymmärrettävissä, miksi 17597: täjä pitikin parannuksia tällä alla useissa hallitus suojelukasvatuslakiehdotuksen ase- 17598: suhteissa, tuli hän kuitenkin siihen tulok- mesta antaa meille vaan lakiehdotuksia, 17599: seen, että komitean la.ajakantoisten suun- joilla varataan eläkkeet muutamille her- 17600: nitelmien toteuttaminen lähitulevaisuu- rasluokkaan lukeutuville kasvatuslaitosten 17601: dessa tulisi kohtaamaan miltei voittamatto- henkilökuntaan kuuluville ja taataan pie- 17602: mia vaikeuksia. Tämä uudistus asettaisi net valtioavut kunnallisille kasvatuslaitok- 17603: valtiolle, kunnille ja myös työnantajille sille ja suuremmat valtioavut armelia.isuus- 17604: 311) Tiistai1na; 10 p. l01kakuuta. 17605: - -----------~--- ------------------~~~------------~- ----~ 17606: 17607: 17608: 17609: 17610: työn merkeissä toimiville laitoksille, noil- set, jotka kasvatusopillisesta harrastuk- 17611: le Kotosen mielestä ilahduttaville ilmi- sesta, ihmisrakkaudesta tai tyhjään elä- 17612: öille. määnsä sisällystä saadakseen vuosikymme- 17613: Kouluhallituksen suojelukasvatusosaston niä ovat aherrelleet näissä asioissa, ovat, 17614: eräältä kouluneuvokselta olemme niinikään se sanottakoon heidän kunniakseen, olleet 17615: kuulleet, että hallituksen puolesta on vai- tyydytetyjä siitä, että ovat saaneet tehdä 17616: kea saada varoja tällaisiin tarkoituksiin. työtä hyvän asian eteen. Mutta nyt meil- 17617: Samaa olemme kuulleet kasvatuslaitosten lä on edessämme ilmiö, ei suinkaan ihmi- 17618: johtajilta. Että kysymyksessä eivät kuiten- syyden kannalta mikään ilahduttava il- 17619: kaan asian koko laajuudessakaan ole mit- miö, joka väkipakolla vaatii meidän kaik- 17620: kään huimaavat summat, sitä todistaa se, kien huomion puoleensa. Se on kenraali 17621: että nykyisessä valtion menoarvioehdotuk- Mannerheimin lastensuojeluliitto. Kun val- 17622: sessa on valtion kasvatuslaitosten ja tur- lassaoleva luokka on tahtonut Mannerhei- 17623: vakotien yhteinen määräraha arvioitu min pestä niistä tahroista, jotka tekevät 17624: 6,39·7,80,0 ma,rkaksi, ja. joka tapauks-essa hänet vastenmieliseksi kansan aiemmalle 17625: tulevat kasvatuslaitokset suojelukasvatus- kerrokselle, on siinä käytetty häikäilemä- 17626: työssä merkitsemään huomattavinta talou- töntä suurentelua, leveilyä ja reklaamia 17627: dellista menoa. Tässä on kuitenkin otetta- niin paljon, ettei outo luulisi lastensuoje- 17628: va vielä huomioon, ettäJ tulot kasvatuslai- lukysymykseen muuta kuuluvankaan kuin 17629: toksenl maatiloista on ar\rioitu 1,065,000 kenraali Mannerheimin lastensuojeluliiton. 17630: markaksi, siis puhtaiksi menoiksi jää Mitä on sitten itse Mannerheim tehnyt las- 17631: 5,332,800 markkaa. tensuojelun hyväksi, että meidän pitäisi 17632: Muita lastensuojelumenoja on arvioitu joka askeleella asian yhteydessä muistaa 17633: olevan 2,506,000 markkaa, niiden joukossa hänen suuri nimensä? Hän sai valkoisilta 17634: avustusta yksityisten lastensuojelulaitos- kansalaisilta lahjaksi 7 1 / 2 miljoonaa mark- 17635: ten ylläpitämiseksi 1,200,000 markkaa, eli kaa ja tästä suuresta summasta lahjoitti 17636: enemmän kuin kaksi kertaa se summa, hän vain 50,000 markkaa liittonsa pohja- 17637: jonka valtio tänä vuonna käyttää kuntien, rahastoksi. Sangen suuriäänisellä toimin- 17638: yhdistysten ja yksityisten kasvatuslaitor:.- nallaan on liitto sittemmin saanut kootuk- 17639: ten avustamiseksi. Koko lastensuojelutoi- si jäsenmaksuina, lahjoituksina, keräyksinä 17640: mintamäärärahat supistuvat 7,838,800 tai muuten yli 1,000,000 mk. Sellaisella 17641: markkaan. puhkinnalla, jota on pidetty, olisi luullut 17642: Vaikkapa suojelukasvatus esim. komi- saatavan ihmeempääkin aikaan. Tässä voisi 17643: tean suunnittelemassa muodossa pantaisiin sivumennen mainita, että tunnen kapitalis- 17644: täydellisenä toimeen, kasvatuslaitoksiin teja, jotka meluamatta ovat tehneet lahjoi- 17645: tuomituille varattaisiin paikat laitoksissa tuksia suojelukasvatustarkoituksiin pyrki- 17646: (nyt puuttuu ne neljänneltä osalta eli yli mättä nimellään tai johtovallallaan vaikut- 17647: 200:lta) ja lisäksi varattaisiin laitospaikat tamaan sen jälkeen asiaan. Niinpä eräs teh- 17648: muuten laiminlyödyille, huonohoitoisille ja tailijayhtymä lahjoitti, rahanarvon enti- 17649: siveellisesti harhaantuneille, vieläpä, niin- sellään ollen, Lappeen kunnalle lastenko- 17650: kuin minä haluaisin kaikille rikkomuksista din perustamista varten 5 kertaa suurem- 17651: pidätetyille ja tuomituille 18 vuotta nuo- man summan kuin kenraali Mannerheim 17652: remmille, niin tuskinpa nämä menot ko- liitolleen. Siinä on tie, jota ihmisystäväl- 17653: hoaisivat siihen määrään, mitä tämän liset kapitalistit voivat käyttää asian hy- 17654: eduskunnan enemmistö empimättä aikonee väksi ja sopisi se paremmin asian luontee- 17655: luovuttaa suojeluskunnille ja ohranalle. seen. 17656: ,Pitäisi varoa lamauttamasta ilahdutta- Mutta minä luulen, että voitonhimossa:w 17657: vaan kehitykseen päässyttä vapaata las- kiihtyvä kapitalismi ei luo lastensuojelun 17658: tensuojelutyötä uskomalla, että tämä kysy- alalla yleensä mitään ilahduttavia ilmiöi- 17659: mys piankin voidaan tyydyttävästi ja ko- tä, päinvastoin se juuri on itse luonut ja 17660: konaisuudessaan ratkaista lainsäädäntö- kehittää yhä räikeämmäksi niitä ilmiöitä, 17661: tietä," sanoo valtion lainvalmistelukunnan joiden selvittämiseksi ja painamiseksi me 17662: jäsen, sosialidemokraatti Anton Kotonen. tarvitsemme lastensuojelutoimenpiteitä. 17663: Suotakoon minun hiukan käsitellä tätä Meidän ei tarvitse olla yksipuolisia ja 17664: puolta ,a,siasta. Ne kas:vatw~miehet ja _,nai- ummistaa silmiämme niiltä monilta teki- 17665: jöiltä, jotka ovat syynä lasten ja nuorten kyllä, tosiseikkoja, kieltämättömiä tosi- 17666: osana ilmenevään kurjuuteen ja hairah- asioita, emmekä niitä ole koonneet ainoas- 17667: duksiin, mutta emme myöskään voi olla taan Pariisista, vaan myös maaseutukau- • 17668: toteamatta, että kasvatus- ja sielutieteilijät pungeista, jopa maataviljelevienkin kes- 17669: eivät saata olla erikoisesti painostamatta kuudesta!." Binet .k1ysyy: ,Miten on seli- 17670: sitä tosiasiaa, että nykyinen järjestelmä, tettävissä sellainen köyhien kansanluok- 17671: köyhyyden ja rikkauden voimakas vasta- kien alentuminen?" ja vastaa: ,Jos olisi 17672: kohta, ovat niitä olennaisimpia syitä, puhe yksityisistä, epävarmoista tapauksis- 17673: joista lapsia ja nuorisoa turmelevat vaiku- ta, tulisi yrittäneeksi hakea niihin jonkun- 17674: tukset lähtevät. Niinpä kouluneuvos Sal- laisia selvittelyjä. Ruomautettaisiin esi- 17675: mensaari laajassa, tätä asiaa koskevassa merkiksi, että useimmat hyvin köyhät isät 17676: tutkimuksessaan ,Poikakysymys" lausuu: ovat koko päivän työssä, palaavat illalla 17677: ,Siellä missä suuri rikkaus ja köyhyys kotiin kovin uupuneina, eikä heillä ole ai- 17678: ovat rinnakkain, missä köyhyys aiheuttaa. kaa lastensa työn valvomiseen. Useat eivät 17679: ruumiin ja sielun nälkiintymistä, samalla myöskään vielä käsitä opin hyödylli- 17680: kun ympärillä on kaikkia yltäkylläisyyttä syyttä. Muihinkin syihin saattaisi vedota. 17681: saatavana, missä on ristiriitaa nykyaikai- mutta emme usko niillä olevan yleistä 17682: sen mahdottoman rikkauden ja suuren merkitystä. Yhteiskunnallinen alennustila, 17683: kurjuuden välillä, siellä köyhän lapsi on jonka keskellä elämme, on liian merkilli- 17684: vaarassa joutua rikoksiin. Tämä ristiriita nen, että se voitaisiin selittää niin pienistä 17685: on rikollisuuden leviämiselle paljon vaa- syistä johtuvaksi, se näyttää meistä pa- 17686: rallisempaa kuin mikään tietämättömyys remminkin olevan fyysillisen rappeutumi- 17687: ja pimeys." sen seuraus. Kaikki riippuu elimistöstä; 17688: Kenraali Mannerheim tuhosi alaluokan, jos fyysillinen puoli taantuu, täytyy hen- 17689: joka leivän puutteen pakottamana lähti kisen puolen ajanmittaan kärsiä samanlai- 17690: taisteluun. Nyt hänen liittonsa tahtoo nen taantumus. Se johtuu siis fyysilliset1 17691: ,,edistää kasvavan sukupolven tervettä tason alenemisesta, että yksilö osoittaa vä- 17692: rnumiillista ja siveellistä kehitystä." -- hemmän älyä, tarkkaavaisuutta ja muistia 17693: Nykyajan sielutieteen ja lapsitutkimuksen ja etenkin se, että hän ajattelee vähemmän. 17694: nhkä huomattavin edustaja, ranskalainen lakkaamatta jättää tämän päivän työt~~ 17695: Alfred Bi:ruet [tausuu: ,Mur:heellisiuta ja huomiseksi, tyydyttää kohtuuttomasti vä- 17696: vakavinta on . juuri se, että fysiologinen littömiä tarpeitaan, antautuu huvitusten, 17697: kurjuus on yhteiskunnallisen kurjuuden, huonojen esimerkkien ja väkijuomien val- 17698: paljoa syvemmän, itse yhteiskuntaraken- taan ja tuhlaa päivässä, parissa koko vii- 17699: teesta riippuvan kurjuuden ilmaus. Saa- kon ansion. Kaikki nämä fyysillisen rap- 17700: mamme tulokset ovat pahaksi onneksi peutumisen henkiset seuraukset ovat ter- 17701: täydellisesti yhtäpitäviä kaikkien kan- veydenhoito- ja ravitsemusvirheiden seu- 17702: Halle avoinna olevissa kouluissa työs- rauksia. Ne ovat seurauksia ja samalla 17703: kennelleiden tutkijain saavutusten kanssa." syitä, vaikka toisarvoisella tavalla, silla 17704: - Hän luettelee useita sellaisia ja jatkaa: huonoja terveydellisiä oloja ja huonoa ra- 17705: ,Kaikki he ovat nähneet, kuten me itse- vintoa pahentaa vielä ajattelemisen ja toi- 17706: kin, että suuri, kovin suuri osa lapsia, joi- mintaälyn puute. Todellisuudessa on 1789 17707: den ruumiillinen kehitys on takapajulla vallankumouksen poistama kastijärjestel- 17708: heidän ikäänsä nähden, on köyhissä, jopa mä vielä olemassa; eivät kastit ole tosin 17709: kurjissakin olosuhteissa elävien vanhem- enään lain tunnustamat eivätkä pyhittä- 17710: pien lapsia." - Monipuolisiin lapsitutki- mät, mutta itseasiassa ne ovat voimassa, 17711: muksiin syventynyt tiedemies kertoo ha- jota todistaa mitä kurjimpien olentojen 17712: vainnoistaan koulunuorison keskuudessa ja fyysillinen, älyllinen ja siveellinen rap- 17713: tulee tulokseen, että ,köyhät ja kurjat peutuminen." 17714: kansanluokat eivät osoita ainoastaan fyy- Tällä tavalla myöskin kasvatus- ja sie- 17715: sillisen rappeutumisen merkkejä. Rinnan lutiede johtavat meitä työläisiä johtopää- 17716: heidän fyysillisen rappeutumisens'a kanssa töksien tekoon, johtopäätöksien, jotka ei- 17717: kulkee älyllinen ja siveellinen rappeutumi- vät tue mannerheimiläistoimintaa, eivätpä 17718: nen. Eivät nämä ole ainoastaan teoreetti- edes luo pohjaa yhteiskunnalliselle lasten- 17719: sia näkökohtia, vaan ne ovat, surullista. kasvatustyölle, vaan päinvastoin viittaavat 17720: 312 17721: ----------------- 17722: 17723: 17724: yhteiskuntaperusteiden muuttamiseen, luo- reilta niitä ohjeita, joita hän poispäästyään 17725: kattoman yhteiskunnan tarpeellisuuteen. kohta rupeaa käytännössä koettelemaan. Se 17726: Suuren yhteiskuntakysymyksen perusky- voima, josta hän vankilassa turvaa ha pui- 17727: symyksen valossa näemme me työläiset las- lee, muodostuu aina hänen turmiokseen. 17728: tensuojelukysymyksen vain hyvin puolittai- Tuntien myös sen holtittoma.n, kaikkea 17729: sena · selvittelynä, laastaroimistoimenpitee- yhteiskunnallista henkeä puuttuvan oikeus- 17730: nä, jolla ei asianomaista pahaa poisteta lä- käsittelyn, jota tässä maassa harjoitetaan 17731: heskään siinä määrässä kuin se olisi mah- poliittisissa jutuissa ja usein myös kielto- 17732: dollista toisis8a olosuhteissa. lakirikoksissa, olen tullut paljon ajatel- 17733: Kuitenkin, koska joka ainoa pa1va ny- leeksi, miten vähän oikeaa ymmärtämystä 17734: kyinen yhteiskunta kylmällä suhtautumi- saattaakaan odottaa tavallisilta tuomioistui- 17735: sellaan ratkaisee luokkamme hennoimpien, milta ja näin ollen näen myös suojelukas- 17736: avuttomimpien ja sairaaloisimpien ihmistai- vatuskysymyksessä nuorisotuomioistuimia 17737: mien kohtaloita turmioksi näille, emme me koskevan osan yhtenä tärkeimpänä. Valio- 17738: tahdo olla sivussa, kun näemme edes jotain kunnan mietintöön liittyvässä vastalausees- 17739: mahdoJ.lisuuktsia ihanikikia lämpöä ja valoa sa olen nämä puolet tahtonut erikoisesti 17740: ni.iJCLen ·elämään, joiden: tiedämme .muuten merkitä. Kuten edelläesitetystä voi päät- 17741: SO'rtUtvan ja. jäävän jalommista elämäno-n- tää, on lastensuojelutyö kokonaisuudessaan 17742: nen nauti·nnoisrt:.a t.y,ffiffiänään osat.toiiDiksi. minun ja arvattavasti myös kaikkien työ- 17743: Olin kahtena viimeisenä kesänä tilaisuu- väenedustajain harrastuksia lähellä, ja sen- 17744: dessa tekemään bavaintoja niisb nuorista vuoksi tahtoisin huomauttaa vielä eräästä 17745: rikollisista, joiden osaksi oli tullut vanki- seikasta. Eduskunta kokonaisuudessaan on, 17746: lan kolkot muurit. Tavallisinta on, että kuten jo sanottu, harrastanut tämän asian 17747: jokainen, joka näkee vankiloiden nuorim- selvittämistä. :IYiuutamat numerot, joita 17748: pia asukkaita, erehtyy heitä luulemaan 12 edellä esitin, ovat omiaan osoittamaan, ettei 17749: -13 vuotisiksi. Sielutieteilijä Binetin to- Mannerheimin lastensuojeluliittoa eikä sen 17750: distelu fyysillisen kehityksen 2-3-vuoti- rinnalla muita yksityisiä yrityksiä voi pi- 17751: sesta myöhästymisestä ja siihen usein tää suojelukasvatuksen alalla minään pää- 17752: liittyvästä siveellisestä alamittaisuudesta tekijöinä, eikä sen varaan voi siis asiaa 17753: tulee siis jokaisessa vankilassa hyvin tode- jättää. Mainittu liittokaan ei sitä tahdo. 17754: tuksi. Tämän mukaan en minä antaisi sille Sikäli kuin tiedän, on Mannerheimin liiton 17755: määräykselle, että 15-vuotiasta on pidettä- säännöissä, että se tahtoo toimia vain niillä 17756: vä vastuullisempana kuin 14 ja 15 vuodella lastensuojelutyön aloilla, joilla lain ja ase- 17757: olevaa, minään tekijänä ja vastoin suojelu- tusten mukaan eivät kunnat ja valtio toimi. 17758: kasvatuskomitean mietintöä tahtoisin, että Tässäkö siis on pohjimmainen syy lasten- 17759: ketään 18 vuotta nuorempaa ei olisi van- suojelutyön jarruttamiseen, jota valtiovalta 17760: kilaan suljettava. Me vanhemmat ihmiset, lainvalmistelukuntineen näyttää harjoitta- 17761: joilla on kyky missä oloissa tahansa muo- van? Mannerheimin kunnianko vuoksi 17762: dostaa itsellemme oma mailmamme ja roh- meillä täytyy olla tässä kysymyksessä jä- 17763: keutta kasvattavat elämyksemme, voimme lellä kaikista muista maista? Täytyykö 17764: kyllä vaihteen vuoksi istua vaikka toisi- monien hartaampien henkilöiden vuosien 17765: naan vankilas.sa, jos porvarillinen yhteis- työ, jopa koko elämän harrastusten kitey- 17766: kunta sitä vaatii, mutta toista on noiden tymät haudata unhoon sentakia, että jol- 17767: nuorten. En rupea tässä erittelemään nii- lekin yksilölle jäisi tila oman kunniansa 17768: tä vaikutteita, mitä lapsivanki parhaimmas- korottamiselle ja heikolle toiminnalle, toi- 17769: sakin tapauksessa joutuu vankilassa saa- minnalle, joka ei koskaan saa luottamusta 17770: maan. Totean vain, että ikäänkuin hento niiden puolelta, joiden hyväksi se on suun- 17771: kasvi kiertäytyy hän tukea etsimään. Van- niteltu. 17772: kilan ohjesäännöt eivät salli hänen joutua Sivistysvaliokunta ei ole ottanut asiaa 17773: mihinkään kosketuksiin poliittisen vangin siltä kannalta, toivottavasti ei myöskään 17774: kanssa, vaikkapa tällä ei olisi ajatustakaan suuri valiokunta eikä eduskunta. Taantu- 17775: esimerkiksi nuorelle viinankeittoa.pulaiselle muksen ei s.opisikaan mennä lykkimään tä- 17776: ruveta ahtamaan vallankumousteoriioja. tä asiaa pois niiltä raiteilta, mihin porva- 17777: Sen sijaan eivät vankilan ohjesäännöt estä riston luott1amusta nauttivat kasvatusmie- 17778: nuorta rikollista saamasta kokeneilta veija- het ova·t sen saaneet vatrotva•sti: kuljete- 17779: Tul'i:ti!kikuvero. 313 17780: 17781: 17782: tuksi, vaan k:ul,etet.ta.va• kysy.mys päämää- johdosta laadittu laki- ja talousvaliokun- 17783: räänsä. nan mietintö n:o 1. 17784: Minä toivoisin, että suuri valiokunta ensi 17785: sijassa ottaisi huomioon valiokunnan mie- Kun kukaan ei halua puheenvuoroa, ju- 17786: tinnön loppuponnen ja sen vaatimusta eri- listetaan ensimäinen käsittely päätty- 17787: koisesti painostaakseen asettuisi lakiehdo- neeksi ja a;sia menee valtiopäiväjärjestyk- 17788: tuksen hylkäämisen kannalle sillä lailla sen mukaisesti suure e n v a l i o k u n- 17789: kiirehtiäkseen hallitusta antamaan esitystä t aan. 17790: suojelukasvatuslaiksi. 17791: Keskustelu julistetaan päättyneeksi. 8) Ehdotus laiksi tulitikkuve·rosta. 17792: 17793: Ensimäinen kåsittel.y julistetaan päät- Esitellään suuren valiokunnan mietin- 17794: tyneeksi ja asia menee valtiopäiväjärjes- tö n:o 1 ja otetaan toiseen käsi t te- 17795: tyks.en 57 § :n mukaan suure e n valio- 1 y y n siinä sekä valtiovarainvaliokunnan 17796: k unta a n. mietinnössä n:o 2 valmistelevasti käsitelty 17797: hallituksen esitys n :o 25, joka sisältää 17798: yllämainitun lakiehdotuksen. 17799: 5) Ehdo·tus laiksi kaunna;J:listen ja ~ksityis 17800: ten kasvatuslaitosten v·altioavusta. 17801: Puhemies: Käsittelyn pohjana on 17802: Hallituksen esityksen n :o 4 johdosta suuren valiokunnan mietintö n :o 1. Ensin 17803: laadittu sivistysvaliokunnan mietintö n:o sallitaan yleiskeskustelu ja kun se on ju- 17804: 2 esitellään mainitun lainsäätämisasian listettu päättyneeksi, esitellään lakiehdo- 17805: e n s i m ä i s t ä k ä s i t t e l y ä varten. tuksen yksityiskohdat. 17806: 17807: Kukaan ei pyydä puheenvuoroa. 17808: Yleiskeskustelu: 17809: Ensimäinen käsittely julistetaan päät- 17810: tyneeksi ja asia menee valtiopäiväjärjes- Ed. Enqvist: Tämä käsiteltävänä- 17811: tyksen mukaisesti suureen valio- oleva lakiehdotus laiksi tuli tikkuverosta, 17812: k u n t aan. jolla veronalaiseksi asetettaisiin Suomessa 17813: valmistetut sekä ulkomailta Suomeen tuo- 17814: dut tulitikut, on myös se veromuoto, jonka 17815: 6) Ehdotus laiksi oppivelvollisuudesta 15 päi- seuraukset tulevat mitä raskaimpina tä- 17816: vänä huhtikuuta 1921 1annetun lain 6 § :n män maan työväestön ja. vähävaraisen luo- 17817: muuttamisesta toisin .kuuluvaks.i. kan jo ennestään mitä häikäilemättömim- 17818: päin välillisten ja välittömien verojen riis- 17819: Hallituksen esityksen n :o 5 johdosta taa lisäämään. Sillä silloin kun tämän 17820: laadittu sivistysvaliokunnan mietintö n:o maan köyhälistöluokka on jo veroilla riis- 17821: 3 esitellään mainitun lainsäätämisasian tetty kuin keritty lammas., yli kymmenen- 17822: e n s i m ä i s t ä k ä s i t t e l y ä varten. tuhatta on vailla asuntoa ja viime talven 17823: Kun kukaan ei halua puheenvuoroa, ju- työttömyyden syvät arvet vielä pakottavat 17824: listetaan ensimäinen käsittely päätty- kymmenientuhansien työläisten ruumiita, 17825: neeksi ja asia menee valtiopäiväjärjestyk- niin silloin kun tämä työväenluokka on 17826: sen mukaisesti suur e en v a l i o k u n- mitä raskaimman verotaakan alla ja mitä 17827: t aan. 17828: suurimmassa kurjuudessa niin tämän li- 17829: säiksi bmän .maan riistäjäluo•kkla. taihtoo li- 17830: sätä työväestön ja vähävaraisen luokan 17831: 7) Vuoden 1920 val.tiopäivillä lepäämään jä- kurjuutta asettamalla tulitikkuveron, jon- 17832: tetty ehdotus 'laiksi kesäkuun 15 päivänä ka seuraukset saa kärsiä raskaimpana työ- 17833: 1898 maalaiskuntain kunna'llishallinnosta tätekevä ja vähävarainen luokka, joka jo 17834: annetun asetuksen 78 ja 82 § :n muutta- raskaimmin on välillisten ja välittömien 17835: misesta. verojen riiston alaisena. Vaan tämän 17836: maan hallitseva luokka tahtoo riistoval- 17837: Esitellään mainitun lainsäätämisasian II tansa säilyttää ja lujittaa. Työväenluo- 17838: e n s i m ä i s t ä k ä s i t t e l y ä varten sen kan sortamiseksi ja riistämiseksi on ase- 17839: 314 17840: ------··-·---------· --- 17841: 17842: 17843: tettu tähänkin maahan sotalaitos, suoje- allisesti tapahtuu, on 50 tulitikun pakkaus, 17844: luskunnat, poliisilaitos, ohraanalaitos ja sellainen on m. m. T·anskan markkinoilla, 17845: vankilat, lisäksi moninkertaiset oikeus- sellainen on Englannin markkinoilla ja 17846: laitokset. Ja nämä mainitsemani laitok- kaikissa ·sen siirtomaissa, 111ai,tsi A ustrali- 17847: s~t ovat tälle maalle mitä ras.kaimpana assa sekä Amerikassa, niin tästä kauppa- 17848: rasituksena ja mitä mielettömimpänä ki- usanssista johtuu, että ne tulitikkutehtaili- 17849: rouksena tämän maan työväenluokan sor- jat, jotka valmistavat tulitikkuja ei ai- 17850: tamisessa ja riistämisessä, joten työväen- noastaan kotimaan vaan ulkomaiden mark- 17851: luokka huokaa mitä raskaimman verotaa- kinoita varten, ovat pakoitetut 50 tikun 17852: kan alla ja tämäkin keskustelunalaisena l)akkauksissa valmistamaan tulitikkuja, 17853: oleva tulitikkuverolaki, jos se hyväksyttäi- kun taas on tulitikkutehtaita, jotka ovat 17854: siin, tulisi ra.s,kaana kohdistumaan työ- siirtyneet ja muutamat, jotka aivan äsket- 17855: väenluokkaan, sillä tämä on myös sitä ta- täin ovat siirtyneet ainoastaan kotimaan 17856: varaa jota. työväen ja vähävaraisten on markkinoiden tuotantoa varten valmista- 17857: eniten kulutettava, kun ei ole varallisuutta maan suurempipakkauksellisia tulitikkuja. 17858: hankkia muita tulensytytysvälineitä. Ku- Mutta kun otetaan sama vero aina 70 tuli- 17859: ten edellä olen maininnut on työväenluok- tikkuun saakka, johtuu siitä, että lainsää- 17860: kaa mitä raskaimmilla veroilla riistetty, däntötoimenpiteen kautta toinen tehtailija 17861: joten työväenluokan edustajana en voi tulee kotimaan markkinoilla edullisempaan 17862: äänelläni kannattaa tulitikkuverolain h:v- asemaan kuin toinen ja tähän asem8ian ei 17863: <.iiksymistä, syystä että tämä tulisi lisää- minusta lainsäädäntötietä pitäisi asian an- 17864: mään jo ennestään mitä suurinta kur- taa kehittyä. Minun mielestäni lainsäätä- 17865: juutta. Niin olen sitä mieltä, että edus- jän velvollisuus olisi myöskin ennen kaik- 17866: kunta hylkäisi valiokunnan esityksen tuli- kea ottaa huomioon yleiset kauppatavat, 17867: \ i kku vcrolaista. kaul)l)ausanssit. Sillä jos tämä pykälä 17868: tällaisena pysytetään, niin sen mukaan 17869: Ed. V. Hannu 1 a: Pyydän kannattaa menee veroa tulitikkupuntilta, jossa on 17870: ed. Enqvistin ehdotusta tulitikkuverolain jokaisessa pakkauksessa 50 tikkua laati- 17871: hylkäämisestä. kossa, yksi markka, mutta puntilta, jossa 17872: on l)akkauksessa 70 tikkua, menee myös 17873: Eduskunta siirtyy lakiehdotuksen yksi- yksi markka, vaikka se suhteellisesti las- 17874: tyiskohtaiseen käsittelyyn. kettuna pitäisi olla 1 mk. 40 p., jos perus- 17875: teena pidetään 50 tikun pakkausta. Tällä 17876: 1 § hyväksytään. tavalla kun 50 ja 70 tikun pakkauksen vä- 17877: lillä on jo 40 pennin ero aksiisissa punttia 17878: 2 §. kohden, joutuu se tehda;s, joka valmistaa 17879: Keskustelu: suureml)ia pakkauksia kotimaan markki- 17880: noille, kuin 50 tikun pakkaus, edullisem- 17881: Ed. Reini k k a: Minä ehdottaisin, l)aan asemaan. Nyt voidaan huomauttaa 17882: että 2 pykälä muutettaisiin seuraavaksi: että voihan sellainen tulitikkutehdas, joka 17883: Vero on 10 penniä pakkaukselta, joka si- valmistaa 50 tikun IJakkausta ulkomaan 17884: sältää korkeintaan 55 tulitikkua; jos pak- kulutusta varten, valmistaa kotimaan 17885: kaus sisältää enemmän kuin 55 tulitikkua, markkinoita varten korkeampaa IJakkausta. 17886: maksetaan veroa edellisessä momentissa Niin ei kuitenkaan, kuten asiantuntijat tie- 17887: säädetyn laskuperusteen mukaan korote- tävät, ole tämä käytännös'sä helposti to- 17888: tuin määrin. teutettavissa. Jos kerran IJidetään koneita 17889: Kuten minä silloin lähetekeskustelussa, määrättyjä pakkauksia varten konstruoi- 17890: kun tämä laki tulitikkuverosta oli menossa tuina, niin ei niitä joka taiJauksessa voi 17891: val tiovarainvaliokuntaan, mainitsin, on helposti ilman suuria kustannuksia yht- 17892: tulitikkuteollisuus meidän maassamme stan- äkkiä muuttaa suurem;pia pakkauksia val- 17893: drul'disoitunut kahte0n l)akkaukseen nim., mistaviksi. Asianlaita on kumminkin sillä 17894: 50 tulitikun pakkaukseen ja 60 tulitikun tavalla, että jos on konstruoitu tulitikku- 17895: l)akkaukseen, ja kun nyt asia. on sillä ta- tehtaan koneisto määrättyä pakkausta var- 17896: valla, että kaupl)ausanssit ulkomaanmark- ten, niin kone ei aina lyö sitä samaa mää- 17897: kinoilla, niillä ·markkinoilla, joilla tuli- raa. Jos kone on konstruoitu 50 tikun 17898: tikkujen exportti, vienti maastamme pääasi- l)akkausta varten, niin lyö se kuitenkin 17899: Tul 'i:tiik1lnl1Ve.ro. 315 17900: ------------------------------- 17901: 17902: molemminpuolin 48-52 asti siis keski- 12 § suuren valiokunnan mietinnössä 17903: määrin 50 tikkua, ja ettei kontrollööreille, hyväksytään. 17904: jotka tarkastavat tulitikkutehtaitten toi- 17905: mintaa, sillä kuten tiedetään jokaista teh- 13 §. 17906: dasta varten valtio on asettanut kontrollöö- Keskustelu: 17907: rin, mitään vaikeutta tarkastuksessa tulisi, 17908: olisi parasta vero määrätä 55 tikulta, sillä Ed. Lohi: Kun on tässä kysymys py- 17909: kone ei koskaan lyö sen yli. Tällä tavalla syväisestä verosta, jonka hyväksymiseen 17910: tultaisiin siihen, ettei kotimaisilla mark- valtiopäiväjärjestyksen 61 §:n mukaan 17911: kinoilla pääsisi tämän veron perusteella vaaditaan 2/3 eduskunnan jäsenistä, ja voi 17912: toinen tulitikkujen valmistaja kilpailu- olla mahdollista, että tämä lakiehdotus ei 17913: kykyisemmäksi kuin toinen. Ja tällä saavuta niin suurta yksimielisyyttä edus- 17914: perusteella pyydän esittää, että vero pysy- kunnassa, että tämä voisi tulla hyväksy- 17915: tettäisiin kyllä ennallaan, mutta tuo pak- tyksi pysyväisenä verona ja toiselta puo- 17916: kausmäärä laskettaisiin 55 :een. len ensi vuoden talousarvio on nähdäkseni 17917: sellainen, että myös tämänlaatuinen vero 17918: Ed. V. Vainio: Minä ehdottaisin tä- budjetin täyttämiseen on välttämätön, niin 17919: män lain 2 §:n kuuluvaksi seuraavasti: minä ehdottaisin tämän pykälän kuulu- 17920: ,että vero on 1 penni pakkaukselta, joka mll!an: ,Tämä laki astuu voimaan 1 päi- 17921: sisältää korkeintaan" j. n. e. vänä tammikuuta 1923 ja on voimassa sa- 17922: man vuoden loppuun." 17923: Ed. Toppinen: Pyytäisin saada kan- 17924: nattaa ed. Vainion ehdotusta. Ed. Vesterinen: Kannatan ed. Lo- 17925: hen tekemää ehdotusta. 17926: Keskustelu julistetaan päättyneeksi. 17927: Ed. R u t t unen: Ed. Lohen ehdotuk- 17928: Puhemies: Keskustelun kuluessa on sen johdosta lienee syytä huomauttaa, että 17929: ed. Reinikka ehdottanut, että 2 §:n molem- sama ehdot-us oli suuressa valiokunnassa 17930: missa momenteissa oleva luku 70 muutet- käsittelyn alaisena ja teki sen siellä ed. 17931: taisiin 55 :ksi, mutta tätä ehdotusta ei ole Vainio nähdäkseni tarkoituksella saada 17932: kannatettu, joten se siis raukee. Ed. V. tästä todellakin laki aikaan. Ed. Vainion 17933: Vainio ed. Toppisen kannattamana on eh- ehdotusta kannatettiin äärimmäisellä ruot- 17934: dottanut, että vero 10 penniä alennettai- salaisella taholla, mutta äänestyksessä 17935: siin 1 penniksi. Kutsun tätä ed. V,ainion tämä ehdotus tuli kuitenkin hylätyksi. 17936: ehdotukseksi. Sensijaan ed. Lohi suuressa valiokunna;ssa 17937: Selonteko myönnetään oikeaksi. Asi- vastusti ed. Vainion ehdotusta ja oli sitä 17938: asta on siis äänestettävä. mieltä, että vero olisi 'Säädettävä pysy- 17939: väksi, koska valtakunnalliset tarpeet aina- 17940: kin toistaiseksi vaativat tällaista pysyvää 17941: Xänestys j,a päätös : veroa. Eiköhän tätä ed. Lohen menettelyä 17942: kirjallisessa kielessä nimitetä -plagieerauk- 17943: Ken hyväksyy suuren valiokunnan eh- seksi? 17944: dotuksen, äänestää ,jaa"; jos ,ei" voittaa, Omasta puolestani kannatan suuren va- 17945: on ed. Vainion ehdotus hyväksytty. liokunnan ehdotusta. 17946: 17947: Äänestyksessä ovat jaa-äänet voitolla. Ed. Schauman: Rdgsm Huttunen 17948: torde hava taiat om någon till yttersta hö- 17949: Puhemies: Eduskunta on siis hyväk- gern hörande medlem av stora utskottet, 17950: synyt suuren valiokunnan ehdotuksen. som gjort samma förslag som rdgsm Lohi. 17951: Denna medlem är nog jag, men jag vill 17952: 3-ll §:t hyväksytään keskustelutta. göra rdgsm Huttunen uppmärksam på att 17953: det finnes sådana som sitta meta till hö- 17954: Puhemies: 12 §:n on suuri valio- ger än jag. I själva saken vill jag säga 17955: kunta ehdottanut poistettavaksi. att det förvånar mig att rdgsm Lohi och 17956: rdgsm Vesterinen, som båda tillhöra stats- 17957: Poisto hyväksytwän. utskottet, icke där framställt sitt nu gjorda 17958: 316 Tiis:taim,!lJ 10 p. lokwkuut1a. 17959: ------ 17960: 17961: förslag, och att dessa samma riksdagsmän, l y y n siinä sekä valtiovarainvaliokunnan 17962: eller åtminstone rdgsm Lohi, då jag i stora mietinnössä n :o 4 valmistelevasti käsitelty 17963: utskottet föreslog det, som de nu föreslå, yllämainittu lakiehdotus. 17964: motsatte sig detta. J ag har verkligen svårt 17965: att följa med dessa hastiga saltomortaler, Puhemies: Käsittelyn pohjana on 17966: som göras på politikens område. Jag om- suuren valiokunnan ehdotus. 17967: fattar rdgsm Lohis förslag av den enkla 17968: orsaken, att vi ändå förr eller senare kom- Suuren valiokunnan ehdotus hyväksy- 17969: ma att stå inför den situation att vi måste tään. 17970: införa en begränsning av giltighetstiden 17971: till ett år. Puhemies: Lain toinen käsittely ju- 17972: listetaan päättyneeksi. 17973: Keskustelu julistetaan päättyneeksi. 17974: 10) Ehdotus laiksi :apulaismaanviljelysinsi- 17975: Puhemies: Keskustelun kuluessa on nöörinvirkojen perustamisesta. 17976: ed. Lohi ed. Vesterisen ja ed. Schaumanin 17977: kannattamana ehdottanut, että 13 § saisi Esitellään suuren valiokunnan mietintö 17978: seuraavan sanamuodon: ,Tämä laki astuu n:o 3 ja otetaan toiseen käsi t te- 17979: voimaan 1 päivänä tammikuuta 1923 ja on 1 y y n siinä sekä maatalousvaliokunnan 17980: voimassa saman vuoden loppuun." Kutsun mietinnössä n:o 1 valmistelevasti käsitelty 17981: tätä ehdotusta ed. Lohen ehdotukseksi. hallituksen ~sitys n:o 23, joka sisältää yl- 17982: lämainitun lakiehdotuksen. 17983: Selonteko myönnetään oikeaksi. 17984: Puhemies: Käsittelyn pohjana on 17985: Xänestys j,a päätös: suuren valiokunnan mietintö n:o 3. Ensin 17986: sallitaan asiassa yleiskeskustelu. Kun se 17987: Ken hyväksyy suuren valiokunnan eh- on julistettu päättyneeksi, käydään lain 17988: dotuksen, äänestää ,jaa"; jos ,ei" voittaa, yksityiskohtiin. 17989: on ed. Lohen ehdotus hyväksytty. Kun ei kukaan halua yleiskeskustelussa 17990: Äänestyksessä annetaan 89 jaa-ääntä ja puheenvuoroa, esitellään lain 1-4 §:t sekä 17991: 76 ei-ääntä. lain johtolause ja nimike, jotka hyväksy- 17992: tään järjestänsä keskustelutta. 17993: Puhemies: Eduskunta on siis hyväk- 17994: synyt suuren valiokunnan ehdotuksen. Toinen käsittely julistetaan päätty- 17995: neeksi. 17996: Lain johtolause ja nimike hyväksytään. 17997: 11) Ehdotus tlaiksi vakaustoimiston 17998: Puhemies: Yleiskeskustelun kuluessa viroista. 17999: on ed. Enqvist ed. V. Hannulan kannatta- 18000: mana ehdottanut, että tämä lakiehdotus Esitellään suuren valiokunnan mietintö 18001: hyl.iättäisiin, mutta tämä ehdotus voidaan n:o 4 ja otetaan toiseen käsitte- 18002: tehdä kolmannen lukemisen yhteydessä, 1 y y n siinä sekä talousvaliokunnan mie- 18003: jolloin siitä voidaan äänestää. tinnössä n:o 2 valmistelevasti käsitelty 18004: hallituksen esitys n:o 21 joka sisältää yl- 18005: Asian toinen käsittely julistetaan päät- lämainitun lakiehdotuksen. 18006: tyneeksi. 18007: Puhemies: Ensin sallitaan asiassa 18008: yleiskeskustelu ja sen jälkeen esitellään 18009: 9) Vuoden 1920 vailtiopäivillä lepäämään jä- lain yksityiskohdat. 18010: tetty ehdotus lai!!•si valtion ja ·kunnan veroja 18011: kantoajan jälkeen maksettaessa suoritetta- Kukaan ei halua puheenvuoroa yleis- 18012: vasta ve,ron lisäyksestä. keskustelussa. 18013: Esitellään suuren valiokunnan mietintö 1-4 § :t, lain johtolause ja lain nimike 18014: n:o 2 ja otetaan toiseen käsi t te- hyväksytään keskustelutta. 18015: S äJätntniÖ>Ste.lylalk i. 317 18016: ~~~~~- 18017: 18018: 18019: 18020: 18021: Toinen käsittely julistetaan päätty- tai hylkäämisestä. .Jos 2/3 annetuista ää- 18022: neeksi. nistä kannattaa lakiehdotuksen hyväksy- 18023: mistä, on lakiehdotus valtiopäiväjärjestyk- 18024: sen 60 §:n mukaan hyväksytty, muutoin 18025: 12) Vuoden 1921 valtiopäivillä lepäämään jä- hyljätty. 18026: tetty ehdotus laiksi maan hankkimises,ta 18027: asutusta:rkoituksiin, 18028: Keskustelu: 18029: josta maatalousvaliokunta on antanut lau- 18030: sunnon miet-innössään n:o 2, esitellään a i- Ed. Anderson: Mot ekonomiutskot- 18031: n o a a n k ä s i t t e 1 y y n. tets avböjande förslag har jag naturligtvis 18032: ingenting att invända. .Tag önskar blott 18033: Puhemies: Ensin sallitaan asiassa beröra några omständigheter, som stå i 18034: keskustelu ja sen jälkeen toimitetaan lip- sammanhang med förevarande ärende. 18035: puäänestys lakiehdotuksen hyväksymisestä Om enbart reglementering, geniala lagar 18036: tai hylkäämisestä. .Jos 2/3 annetuista ää- och statsingripande skulle kunna lösa det 18037: nistä kannattaa lakiehdotuksen hyväksy- ekonomiska liveiJs svårigheter och problem, 18038: mistä, on lakiehdotus valtiopäiväjärjestyk- i sanning vore icke då vår tilivaro här på 18039: sen 60 §:n mukaan hyväksytty, muuten jorden full av lycka och harmoni. Men 18040: hylätty. det är tyvärr så illa beställt för oss att vi 18041: endast genom arbete, mödosamt och ihär- 18042: digt arbete, kunna förbättra betingelserna 18043: Keskustelu: för vårt samhälleliga liv, och allt sedan 18044: den första reglementeringsåtgärden, d. v. s. 18045: Ed. N y b e r g: Minä pyydän, että nyt förbudet att äta av kunskapens träd på 18046: esitetty lakiehdotus pannaan pöydälle ensi gott och ont, överskreds av de första män- 18047: perjantain istuntoon. niskorna, ha vi - för att citera skriftens 18048: ord - varit och äro fortfarande tvungna 18049: Ed. V i 1 ja n en: Pyydän saada kan- att äta vårt bröd i vårt anletes svett. 18050: nattaa ed. N ybergin tekemää ehdotusta. Den nu föreliggande propositionen om 18051: lag om reglementering framkallar bilden 18052: Puhemies: Koska kaksi edustajaa av de stridiga uppfattningar om ordnandet 18053: on pyytänyt rusiaa pöydälle, kehoitan seu- av våra ekonomiska angelägenheter, som 18054: raavia puhujia käyttämään puheenvuo- allt sedan vår självständighet delat alla 18055: ronsa pöydällepanopyynnöstä. ekonomiskt intresserade i tvänne grupper. 18056: Den ena sökte som känt främst finna en 18057: Keskustelu julistetaan päättyneeksi. lämplig lagstiftning, som skulle ordna de 18058: ekonomiska frågorna. Kunde man finna 18059: Puhemies: Koska asia valtiopäivä- de lämpliga betingelserna skulle de prak- 18060: järjestyksen mukaan on pantava pöydälle, tiskfiJ svårigheterna med lät,thet kunn:a ~lös,as. 18061: kun kaksi edustajaa on sitä ehdottanut, Man förmenade, att en genialisk lagstift- 18062: niin p a n t a n e e a s i a p ö y d ä 11 e ensi ning vore det rätta medlet för ordnandet 18063: perjantain istuntoon. av landets ekonomi. Statsreglementering 18064: Hyväksytään. och statsingripande på alla håll var för 18065: denna riktning lösenordet, kommissioner 18066: och övervakningsorgan av alla möjliga slag 18067: :t3) Vuoden 1920 v:altiopäicvillä lepäämään blevo för denna riktning den ekonomiska 18068: jätetty ehdotus säännös~tel;v'laiksi, verksamhetens medel, för att icke säga 18069: mål. Den andra riktningen avsåg att ge- 18070: josta talousvaliokunta on antanut lausun- nom sparsamhet och tålamod så småning- 18071: non mietinnössä n:o 1, esitellään a i- .om upp1by;g1ga va1d som förstörts und1er de 18072: n o a a n k ä s i t t e 1 y y n. svåra åren. Denna riktning ansåg att 18073: statsreglementeringen borde upphöra sedan 18074: Puhemies: Ensin sallitaan asiassa fredliga förhållanden åter inträtt, att sta- 18075: keskustelu ja sen jälkeen toimitetaan lippu- tens ingripande vare sig det gällde pen- 18076: äänestys lakiehdotuksen hyväksymisestä ningväsende, handel eller industri endast 18077: var ägnat att förlama företagsamheten, att har vittgående fullmakter att ingripa på 18078: åstadkomma orättvisor och allmän för- snart sagt de flesta områden av ekonomisk 18079: stämning. verksamhet. 18080: Sedan regeringens förslag till ny livsme- Regeringen har sålunda för närvarande 18081: delslag den 27 april 1920 lades att vila, rätt att utfärda importförbud beträffande 18082: skyndade regeringen sig att framlägga en sådana varor, vilkas import icke anses nöd- 18083: ny proposition, som icke skulle behöva be- vändig enligt lagen angående tulltariff och 18084: handlas i den ordning, som för grundlags exportavgift, given den 30 december 1921. 18085: stiftande är gällande. Denna lag eller la- Enligt lagen av den 23 mars 1922 har re- 18086: gen angående befogenhet för statsrådet att geringen rätt att inskränka eller förbjuda 18087: utfävda •nödiga bestämmels•e.r betrMfarude utförsel av varor, värdepapper och betal- 18088: in- och utförsel av varor, ävensom rörande ningsmedel samt att utfärda sådana be- 18089: handeln med vruror .samt d•eras forslin:12: och stämmelser för reglering av handeln med 18090: fördelning, antogs av riksdagen samt stad- varor och deras forsling till utlandet, som 18091: fästes den 27 maj 1920 och gällde som för tillvaratagande av det allmänna bästa 18092: känt från 1 juni 1920 till den 1 april 1921. befinnas nödiga. 18093: Den 25 februari 1921 framlade regeringen Den reglementeringslag, som för landet 18094: proposition angående lag om förlängning haft och har de skadligaste följder är dock 18095: av giltighetstiden av lagen av den 27 maj den s. k. obligationslagen. Som känt utgav 18096: 1920. Denna lag, som skulle gälla till den såväl finska staten som enskilda kommuner 18097: 1 april 1922, blev dock av riksdagen av- och aktiebolag före kriget obligationer med 18098: böjd och vi hade således från denna tid fri- utsatt värde i finskt och utländskt mynt. 18099: handel (med undantag för Ryssland och På grund av finska markens fall blev det 18100: Östersjöstaterna). Från deras sida som förenat med stora svårigheter att erlägga 18101: höllo på reglementering och från vilka det annuiteterna i utländsk valuta. Efter en 18102: nu föreliggande lagförslaget utgått, gjor- klandervärd lJassivitet i frågan måste 18103: des gällande, att reglementeringens upphä- denna angelägenhet på ett eller annat sätt 18104: vande skulle leda till en katastrof, men så ordnas, sedan Åbo hovrätt avgivit ett ut- 18105: blev inte fallet. Den relativt goda ekono- slag i ett dylikt mål, på grund av vilket 18106: miska ställning som landet nu på grund av utslag obligationsinnehavarens rätt att en- 18107: flere gynnsamma omständigheter har, är ligt obligationstexten välja det myntslag 18108: snarare att tillskriva reglementeringens han önskade, fastslogs. En lag stiftades 18109: upphävande än tvärtom. Men reglemente- nu viiken helt enkelt befriade låntagaren 18110: ringsböjelserna äro alltjämt starka. Den i vissa fall, oberoende om han var i till- 18111: 23 ma.i 1922 lyckades regeringen utverka fälle därtill eller icke, att uppfylla sina 18112: åt sig fullmakter för reglementering av ex- förpliktelser mot utlandet. Det är allom 18113: porten - lagen ifråga kunde eventuellt bekant huru våra försök att efter denna 18114: utsträckas till reglementering av distribu- lag erhålla lån på den utländska penning- 18115: tionen - och så sent som den 29. maj detta marknaden varit förenade med de största 18116: år stadfästes en lag om permanent kontroll svårigheter. Det sena;ste lJUndlånet lycka- 18117: av valutahandeln, viiken lag på s·amma des ej ens fastän regeringen påverkade Hel- 18118: gång betyder det grövsta ingrepp i banker- singfors stad att vad England beträffar 18119: nas rörelsefrihet. Sam!tidigt med allt detta icke begagna sig av obligationslagen och 18120: har regeringen ansett sig kunna under- jämväl lånade staden penningar för inlösen 18121: skriva både Briisselkonferensens och Ge- av kuJJongerna. 18122: nuakonferensens resolutioner, vilka för- Enligt lagen om idkande av valutahan- 18123: döma all reglementering av näringslivet. del av den 29 maj 1922 har endast Fin- 18124: Då man sålunda iakttager vår regerings lands Bank rättighet att idka valutahandel 18125: vacklande hållning i dessa frågor, påmin- och finansministeriet kan vägra att bevilja 18126: ner man sig ofrivilligt bibliska historiens sådan rätt åt banker och bankirer. Denna 18127: skildring av Ba-als profeter, om vilka det lag ingriper i högsta grad i bankernas rö- 18128: heter, att de haltade på v•ardera sidan. Om relsefrihet. I detta s1ammanhang må om- 18129: ock förnärvarande reglementering i en för nämnas att ingen av de tili ett an:tal av c:a 18130: samhällsiivet direkt besvärande form inte 25 valutalagar och förordningar, som un- 18131: tillämpas, kan samhället och näringslivet der de senaste fyra åren emanerat, åstad- 18132: icke känna sig lugnt så länge regeringen kommit vad man därmed avsett, d. v. ~. 18133: 319 18134: -------~---- ------------ -~---------~--· 18135: 18136: 18137: 18138: 18139: förbättrande av vår valuta. Tvärtom: den denna lag att vila har räddat samhället, 18140: osäkerhet som dessa ständigt förändrade enkannerligen näringslivet, från · oöver- 18141: bestämmelser medfört, har varit till uppen- skådliga svårigheter och förluster. Denna 18142: bar sk,ada för hela vårt näringsliv. Exem- minoritet lyckades sålunda redan då göra 18143: pel på hurusom reglementeringssystemet klart att man icke i oändlighet får upprätt- 18144: på ett rent fientligt sätt hindrat en sund hålla reglementeringssystem, utan att man 18145: utveckling av näringslivet kunde nämnas i måste försöka anpassa sig efter samhällets 18146: mängd. J ag tillåter mig blott omnämna krav på fria näringsformer. 18147: hurusom myndigheterna 1919 uppmuntra- De största olyckor som ett envist fast- 18148: de eller rent av framtvingade import på hållande vid detta system framkallar, äro 18149: kredit. Många solida affärshus, som öns- dock icke att söka i direkta pekuniära för- 18150: kade betala sina utländska skulder, hindra- luster. Systemets mest ödesdigra följder 18151: des häri, och förluster som på denna väg äro nämligen utlandets rubbade förtroende 18152: uppstått belöpa sig helt säkert till hundra- till oss som en rättsstat med stadgade eko- 18153: tals mil.ioner. Vid Privatbankens och nomiska förhållanden och framför allt tili 18154: Unionbankens bolagsstämmor senaste vin- vår ärliga vilja att uppfylla våra förbin- 18155: ter framhölls det hurusom reglementerings- delser så långt vår förmåga sträcker sig. 18156: systemet helt enkelt hindrat .dessa banker När man, såsom verkligen i utlandet före- 18157: att i tid förskaffa sig utländska valutor. kommit, är tvungen att upprätta någon- 18158: Det är detta värklighetsfrämmande system ting i stil med ett kortsystem över enbart 18159: som har en väsentlig del i de förkrossade våra talrika valutalagar, kan man gott 18160: följder Priv,atbankens upphörande betydde förena sig om en utländsk bankmans ytt- 18161: för hundratals familjer, vilka där förlo- rande, att om reglementering skulle kunna 18162: rade sina större eller mindre besparingar. höja ett lands myntvärde, det finska pap- 18163: Reglementeringssystemet måste även till- persmyntet borde vara värt minst 10 % 18164: skrivas de förluster statsverket tillskynda- mer än motsvarande belopp i guld. En- 18165: des genom Statens välmenta men miss- var känner ock till de ofördelaktiga utta- 18166: lyckade åtgärder till förmån för Städernas landen, vilka under den senaste tiden sett 18167: i Finland Hypotekskassa, vilka åtgärder dagen i utlandets press rörande de av en 18168: kulminerade med övertagandet av kassans förvänd lagstiftning framkallade osäkra 18169: värdelösa aktier. förhållandena hos oss. Vi måste därför 18170: Huru oframkomlig den väg är som nu med alla medel sträva till att återvinna 18171: föreliggande lagförslag avsåg, framgår vårt anseende och vår kredit från tiden 18172: bäst av den omständigheten att det under före kriget. Det är av allra största bety- 18173: historisk tid aldrig lyckats att ernå någon- delse för utlandet och för vår kredit i ut- 18174: ting positivt medels reglementering. Då landet, att full klarhet råder beträffande 18175: man genomlä:ser propositionen till nu ifåga- den nyvalda riksdagens ståndpunkt be- 18176: varande lag om reglementering erinrar träffande den hittills följda ekonomiska 18177: man sig frihetstidens reglementeringssträ- politiken. Man står därstädes avvaktande 18178: vanden och den kamp en finländsk man, huruvida denna politik av nu sittande 18179: Anders Chydenius, förde mot detta system. riksdag och av den nya regeringen skall 18180: ,Botemedlet mot det onda, varav sam- fortsättas, eller om en återgång till gamla 18181: hället lider", sade han, ,är att varje svensk beprövade västerländska metoder skall äga 18182: man får bliva fri från oskäligt tvång. Ty rum. Eget lands innevånar~ ·enkannerli- 18183: friheten, som människan är född till, sökes gen de, som representera närin~ivet i alla 18184: av alla. Allt blir gott, om näringarna dess former, kunna icke känna sig lugna 18185: hållas i aktning och få n.iuta sin friilet förrän regeringens vittomfattande fullmak- 18186: och sin rä tt." ter indragits. Historian visar oss sedan 18187: Det kan måhända synas som om det ett par årtusenden tillbaka att dylika 18188: vore att tala om fjolgammal snö, när man tendenser alltid lett till ekonomisk för- 18189: skänker uppmärksamhet åt nu ifrågava- slappning, allmän misär och kulturell 18190: rande lagförslag. Men vi böra betänka att nedgång. Det gäller därför att kväva 18191: reglementeringssträvandena ännu på en del reglementeringsandan eller att låta denna 18192: håll ingalunda övergivits. I senaste riks- förkväva all sund och fri samhällelig 18193: dag bildade de reglementeringsvänliga verksamihet. Huru långt vi voro komna 18194: majoritet. Ma.ioritetens åtgärd att bringa på det sluttande planet framgår bäst av 18195: 320 'Tiis't.a:i1n1ar 10 p. loikwkuuta. 18196: 18197: alla våra tidigare talrika reglementerings- Ed. T a n n e r: Täällä eduskunnassa on 18198: kommitteer och övervakningsorgan - den yleensä noudatettu sitä hyvää sääntöä, että 18199: s. k. ekonomiska komissionen icke att för- vainajista ei puhuta muuta kuin hyvää. 18200: glömma - där vi sutto lik alkemisten Ed. Anderson kuitenkin loukkasi tätä 18201: vid sin degel sökande skapa värden utan sääntöä verrattain pahasti ryhtymällä ar- 18202: motsvarande arbete. Och detta bevisas vostelemaan erästä vainaja;a, asiallisesti 18203: icke minst av innehållet av det lagförslag jo kaatunutta lakiehdotusta. Ei kai kenen- 18204: om reglementering, som står på dagord- kään päähän liene pälkähtänytkään enään 18205: ningen. Detta lagförslag, inför vilket vi kaivaa esille tätä säännöstelylakia, joka 18206: väl säkert alla i dag stå undrande och jo vuosi takaperin asiallisesti sai kuolin- 18207: spör.iande, skulle såsom antagen lag i lik- iskun, ja senvuoksi oli erittäin hämmäs- 18208: het med all annan statlig förmyndarverk- tyttävää, että ed. Anderson käytti juuri 18209: samhet lett till en förvanskning av med- tämmöistä tilaisuutta pitääkseen neitsyt- 18210: borgerliga rättigheter och skyldigheter puheensa. Nähtävästi tämä johtui siitä 18211: och till ett utsuddande av de allmiänna että hän viime aikoina on yleensä tottunut 18212: moralbegreppen. liikkumaan antikviteettien parissa ja sen- 18213: Vid det ekonomiska lagstiftningsarbe- vuoksi harrasti tätäkin asiaa. 18214: tet gäller det likasom vid all annan lag- Mitään varsinaisesti uutta ei ed. Ander- 18215: stiftning att taga sitt sunda praktiska för- son kuitenkaan kyennyt tästä jo monasti 18216: nuft till råds, att låta det enskilda initia- pohditusta asiasta enää esille puimaan. 18217: tivet komma till sin rätt, att stärka och Etupäässä saimme kuulla samoja mieli- 18218: uppamma arbetslusten hos den enskilda, piteitä, joita Mercator-lehti on koko viime 18219: att uppfostra karaktärsvil.ian och icke så- puolenvuosikymmenen ajan edustanut ja 18220: som i nu ifrågavarande lagförslag bygga joita täällä eduskunnassa etenkin ed. 18221: på statsmyndigheternas alltomfattande Hästbacka on sangen voimakkaasti ajanut, 18222: verksamhet. minkä edustajan jälkiä ed. Anderson nyt 18223: Den tid är icke så långt avlägsen, då on halunnut ruveta käymään. Jotta ei 18224: man hos det uppväxande släktet inprän- näyttäisi siltä, että eduskunta kokonai- 18225: tade den uppfattningen, att det är arbete, suudessaan ilman vastalausetta omaksuisi 18226: det tålmodiga arbetet som leder till målet, sen kannan, jonka edustaja Anderson 18227: att det gäller, om man vill vinna politisk täällä esitti, olen halunnut käyttää muuta- 18228: självständighet och ekonomiskt oberoende, man sanan hänen lausuntonsa johdosta. 18229: att genom uppoffringar och avstående av Säännöstely semmoisenaan ei tietysti ole 18230: njutningar ernå vad man föresatt sig, att ollut kenenkään jäsenen harrastuksen esine 18231: under de hårda åren arbeta dubbelt hår- tässä eduskunnassa, vaan on se ollut 18232: dare, liksom bonden Paavo grävde dubbelt ·ainoastaan välikappale, jolla on pyritty 18233: djupare diken när hans eller hans grannes aika•ansaamaan vissejä tuloksia taloudelli- 18234: åker stod förfrusen. sessa elämässämme. Kun sota-aikana kai- 18235: De kra.fter, som 1ett vårt ekonomiska killa aloilla uhkasi täydellinen pula, jopa 18236: liv efter vår självständighet synas mindre elintarpeittenkin saantiin nähden niin suu- 18237: ha räknat med dessa omständigheter än ria vaikeuksia, että kansan enemmistöllä 18238: med resultatet av sina talrika och helt oli nälkäkuolema edessään, ei ollut mitään 18239: säkett enligt deras egen åsikt genirula la- muuta neuvoa kuin käydä säännöstelyyn. 18240: gar. Ed. Andersonilla on nyt jälkeenpäin ehkä 18241: Då riksdagen i dag går att förkasta pro- helppo kritiseerata tuota ti1annetta, mutta 18242: positionen till nu ifrågavarande lag om niillä, joiden siihen aikaan, kun tämä pula 18243: reglementering är det att hoppas, att denna alkoi .ia kun sitä kesti, oli koetettava ai- 18244: enbart formella åtgärd skall såväl i eget kaansarada jotain järjestelyä tällä alalla, 18245: land som i utlandet kunna toikas som en niillä ei ollut mitään muuta neuvoa kuin 18246: opinionsförändring i den hittills följda käydä mahdollisimman ankaraan säännös- 18247: ekonomiska politiken. Med uttalandet av telyyn käsiksi. Ettemme me Suomessa ol- 18248: denna förhoppning röstar jag för förkas- leet missään poikkeusasemassa, senhän me 18249: tande av nämnda lag. kaikki tiedämme. Jokikinen muu maa oli 18250: samassa asemassa ja mitä enemmän länsi- 18251: Ed. Sand b 1om, poissa. maista kulttuuria edustava kansa oli ky- 18252: seessä, sen systemaattisempaa ja syvem- 18253: 321 18254: 18255: mällekäypää oli tämä säännöstely. Esim. aikaan, sen myönsivät myös kaikki sen 18256: ·Saksa, josta me mielellämme otamme esi- kaatajatkin avomi:elisesti yksityiskeskus- 18257: kuvia itsellemme säännösteli taloudellisen teluissa viime vuoden aikana. Sen jälkeen 18258: ,elämän eri aloilla vielä paljon enemmän on tilanne onneksi koko lailla muuttunut, 18259: kuin konsanaan Suomi. Ja erittäin mie- mutta muutos on luettava yksinomaan mei- 18260: lenkiintoista on nähdä, että sama Saksa dän kasvaneen vientimme ansi<>ksi, mikä 18261: jouduttuaan nyt jälleen taloudellisiin vai- taasen on johtunut aivan ulkopuolella mei- 18262: keuksiin, panee uudelleen säännöstelyn dän valtaamme olevista tekijöistä, nimit- 18263: käyntiin. Saksa kuitenkin kuuluu länsi- täin lisääntyneestä ostohalusta ulkomail- 18264: maihin, joista ed. Anderson kehoitti meitä la, siis puutavaraa ja paperia ostanei- 18265: '{)ttamaan esimerkkiä ja minä luulen, että den maiden lisääntyneestä ostokyvystä. 18266: meidän kaikkien on myönnettävä Saksan Luulen että nyt, kun taloudellinen elä- 18267: kansan ymmärtävän taloudellisia asioita mämme näyttää kutakuinkin jo päässeen 18268: ainakin yhtä hyvin kuin meillä täällä vis- tasapainoon, kun vienti vastaa tuontia, jopa 18269: sit kamariteoreetikot. viime kuukausina on sen ylittänytkin, että 18270: Jos siis meidän aikanaan olikin pakko tämän jälkeen ei kellään enää ole halua- 18271: säännöstelytoimenpiteisiin ryhtyä, niin jo- kaan uudelleen herättää kysymystä ylei- 18272: kainen tietenkin toivoi niistä voitavan va- sestä säännöstelystä, vaan että pikemmin 18273: pautua niin pian kuin mahdollista. En ole toivotaan luonnollisen kehityksen, ta- 18274: kertaakaan niissä laajoissa ja lukematto- loudellisten lakien oman painon vievän 18275: missa keskusteluissa, joita eduskunnassa on meitä siihen, mihin aikaisemmin säännös- 18276: tästä asiasta käyty, kuullut kenenkään telyn kautta pyrittiin. Mutta se seikka, 18277: 1ausuvan sitä ajatusta, että säännöstely että nyt ollaan jo paremmalla puolella, 18278: semmoisenaan olisi joku tavoiteltava pää- että olomme ovat vakiintuneet, ei suinkoon 18279: määrä ja että sitä olisi ollut ylläpidettävä oikeuta heittämään kivellä vanhaa sään- 18280: ikuisesti. Päinvastoin aina oli riitakysy- nöstelykauttakaan. Sillä on ollut omat 18281: myksenä vain se, onko ajanhetki jo tullut, hyvät puolensa ja se on ollut välttämätön 18282: jolloin siitä voitaisiin vapautua. Ja kun tämän maan elämässä. Ilman sitä olisim- 18283: säännöstely vihdoin vuoden 1921 keväällä me varmasti paljon vaikeammin läpikäy- 18284: kaatui, oli sillä silloinkin runsaasti vas- neet ne raskaat ajat, jotka meillä nyttem- 18285: tustajia, jotka sanoivat, että vielä ei ole min ovat jo takana. 18286: 'tullut hetki kaikesta säännöstelystä luo- Ed. Anderson katsoi sopivaksi ·koske- 18287: pumiseen. Ja kokemus antoikin sen jäl- tella myöskin paria muuta kysymystä, 18288: Keisinä kuukausina näille epäilijöille ai- jotka eivät juuri ole missään yhteydessä 18289: van riittävästi todistuksia siitä, että hei- tämän asian kanssa, nimittäin sitä valuut- 18290: Xlän kantansa oli ollut oikea ja että sään- tasäännöstelyä, joka jossakin, tosin hyvin 18291: nöstelyn kaatamiseen ryhdyttiin peräti so- vaatimattomassa määrässä vieläkin on 18292: ·pimattomalla hetkellä. Ne, jotka ovat jak- käytännössä, ja samoin obligatsionilakia. 18293: saneet säilyttää muistissaan kuvan viime Se rajattoman vapauden kaipuu, joka ed. 18294: vuoden kesän ja syksyn tapahtumista Andersonin puheenvuorosta ilmeni, tulee 18295: muistavat hyvin, miten silloin meidän tosin loukatuksi kaikenlaisen reglement- 18296: vientimme ulkomaille lakkasi kokonaan, teerauksen eli säännöstelyn kautta, mutta 18297: kun sensijaan tuonti pyrki nousemaan sen kulttuuriyhteiskunnat ovat kuitenkin saa- 18298: johdosta, että säännöstely oli kaatunut. neet tottua siihen, että niiden elinkeino- 18299: Valuuttakurssit ovat yleensä olleet erin- laki aina luettelee joukon elinkeinoja ja 18300: omainen peili osoittamaan meidän taloudel- ammatteja, jotka ovat yleisen reglement- 18301: ·lisen elämämme kehitystä, .ia tästä peilistä teerauksen eli säännöstelyn alaisia. Yhteis- 18302: havaitsemme miten turmiolliseen suuntaan kunta ei voi sallia sitä, että esimerkiksi ap- 18303: silloin kuljettiin. Nousivatharr valuutta- teekkarin ammattia, ruutikauppaa tai jo- 18304: kurssit viime vuoden kesällä aina syys-- tain muuta semmoista saadaan aivan va- 18305: Jokakuuhun saakka vallan huimaavasti, paasti harjoittaa.. Senvuoksi niihin nähden 18306: jopa siinä määrin, että puuta syyskuun lo- harjoitetaan valtion valvontaa. Eikä 18307: pulla maksoi kolmisensataa markkaa, siis Suomi suinkaan ole ainoa maa, jossa va- 18308: 'lähes kaksi kertaa enemmän kuin keväällä luuttakauppaakin pidetään siksi tärkeänä 18309: säännöstelylain kaatumisen aikana. Että ja maan keskeisiä etuja siksi läheltä kos- 18310: ·..säännöstely tuli kaadetuksi sopimattomaan kevana., että sitäkään ei voi jättää aivan 18311: 41 18312: 322 Tiistairrw, 10 p. lOikalkuuta. 18313: 18314: vapaaksi elinkeinoksi, vaan asetetaan sille- socialismen just strävar till dylik regle- 18315: kin jonkun verran valvontaa valtion orgaa- mentering av det ekonomiska livet och att 18316: nien taholta. Eri asia on sitten, onko syytä socialdemokraterna skulle i enlighet med 18317: tätäkään vallan kauan jatkaa ja eikö ta- sitt verkliga program varit mycket nöjda~ 18318: loudellinen elämä siinäkin lopulta anna om denna reglementering fått fortsätta i 18319: valtion ke.:;kuspankille ja valtion finanssi- det oändliga. J ag ber emellertid nu att få 18320: hallinnolle kaikki ne aseet käteen, joita se tacka herr Tanner för detta erkännande, 18321: tarvitsee pitääkseen yksityiset valuutta- att socialdemokratiska partiet icke strävar 18322: spekulantit kurissa, niinkuin viime kuu- efter en dylik reglementering som i det 18323: kausina ja viikkoina onneksi on tapahtu- verkligt socialistiska eller kommunistiska 18324: nut. Onhan jo se stabiliteetti, mikä Suo- samhället, d. v. s. i Ryssland, varit rå- 18325: men markalla viime kuukausina on ollut, dande ända till allra senaste tid. 18326: 'tappanut kaikki valuuttaspekulantit näl- Herr Tanner har trott sig kunna för- 18327: kään. svara sitt eget partis tillvägagående med 18328: Loppupontena haluaisin siis edellisen si tt andragande. Måhända har han också 18329: puhujan lausunnon johdosta ilmaista käsi- lyckats däri. Men han har icke kunnat tala 18330: tyksenäni, että säännöstely on ollut aika- på de partiers och gruppers vägnar, som 18331: naan tarpeen, että sitä ei ole oikeutta nyt icke äro socialistiska, men som1 ändå med 18332: jälkeenpäin kritiseerata, mutta että toisel- händer och tänder motsa tt sig var.ie försök 18333: tapuolen saamme kaikki olla iloiset, että till upphävande av reglementeringen, än på. 18334: olemme siitä voineet vapautua. det ena och än på det andra området. Och 18335: så ont det än gör mig, måste jag eriura om,. 18336: Ed. Schauman: Jag hade för min att det alltid kommer att i hlstorien be- 18337: del icke tänkt yttra någonting i denna sak, tecknas såsom en stor svaghet eller synd 18338: men rdgsm Tanners senaste uttalande tvin- av det parti, som kallar sig framstegspar- 18339: gar mig till ett kort andragande. tiet, eller det liberala partiet hos oss, att 18340: Rdgsm Tanner försökte paralysera ver- det just varit det minst liberala, när det 18341: kan av herr Andersons ord. Han fram- gällt det ekonomiska livets förhållanden. 18342: höll, att det icke var lämpligt att hålla ett Det har varit en stor olycka, att vi icke 18343: sådant begravningstal, som det herr An- haft ett verkligt finskt liberalt parti, utan 18344: derson höll. Jag ber att få eriura herr att framstegspartiet svikit liberalismen.s 18345: Tanner om, att herr Tanner själv vid ett fana. Men det har också krympt ihop just 18346: liknande tillfälle, då det gällde att begrava till följd därav. 18347: den monarkiska regeringsformen, höll ett De 43 medlemmar av riksdagen, som 18348: tal, som hade samma syftning som detta 1920 lade detta lagförslag att vila och så- 18349: tal, d. v. s. att visa vederbörande lags lunda togo ansvaret på sig för begagnandet 18350: upphovsmän, huru litet kloka de hade va- av den rätt, som grundlagen visserligen 18351: rit, huru litet de förstått tiden och förstått tillerkänner en liten minoritet, men som 18352: verklig poli tik. Jag var den gången myc- man icke får missbruka, de hava fått rätt; 18353: ket glad över herr Tanners tal. J ag är lika det framgick tydligt och klart även av herr· 18354: glad nu över herr Andersons tal. Skillna- Tanners andragande. 18355: den är endast den, att denna gång har herr Jag ber få uttala min tacksamhet till 18356: Tanner känt sig träffad; den gången herr herr Anderson för att han erinrade om den 18357: Tanner höll sitt tal var det andra, som sorgliga epok i vår ekonomiska historia, 18358: kände sig träffade. som kallas reglementeringsepoken . .Jag tror 18359: Det var en sak i herr Tanners andra- liksom han, att reglementeringsandan icke 18360: gande, som jag ber att få taga fasta på, en ännu helt och hållet försvunnit, och just 18361: sak som hade stort värde. Herr Tanner därför var hans ord ett ord i sinom tid och 18362: förklarade, att ingen här någonsin tänkt på platsen var också den rätta. 18363: att reglementeringen skulle vara bestående, 18364: utan den skulle endast hava tillfällig ka- Ed. P i 1 k k a: Maalaisliiton eduskunta- 18365: raktär. Jag ber att få understryka detta, ryhmän ansioksi on etupäässä luettava se,. 18366: emedan dessa ord äro sagda av det social- että täm!ä vainaja nyt lepää tässä edes- 18367: demokratiska partiets erkända ledare. För sämme odottamassa viimeiseen lepoon las- 18368: min del har jag hittills haft en annan upp- kemista. Minä olen toista mieltä kuin ed. 18369: fattning om socialismen; jag har trott att Tanner siitä että tämä vainaja on lähtenyt 18370: 323 18371: 18372: 18373: kesken ikäänsä tästä elämästä. Silloin pai- mättömästi, riippumatta siitä, kärsiikö 18374: nostettiin kun oli käsiteltävänä säännös- suurin osa väestöstä hätää vai ei. Herra 18375: telyn lopettaminen hyvin suuressa mää- Schauman tiesi aivan hyvin, että maa oli 18376: rässä sitä että tämä on ennenaikainen teko sulettu kaikelta tuonnilta, että maa oli iso- 18377: josta on arvaamattomat seuraukset. Mutta leerattu ja pakoitettu tulemaan omillaan toi- 18378: senjälkeen kuin tämä laki sai kuoliniskun meen, että elintarpeita oli ainoastaan rajoi- 18379: on osottautunut että me olimme aivan oi- tettu määrä, jos lainkaan oli. Hän julisti 18380: keassa. (Vasemmalta: Missä se on osot- silloinkin oppia, että saakoot tästä ne, 18381: tautunut?) Onhan aivan kieltämätön tosi- joilla on rahaa ja valtaa sitä ottaa. Herra 18382: asia että elintarpeet kuten vilja, sokeri, Schauman luulee, että taloudelliset lait to- 18383: kahvi y. m. hyvin suuressa määrässä tä- teutuvat silloinkin, kun niillä ei ole edel- 18384: män lain lopettamisen jälkeen halpenivat lytyksiä. Minä olen yhtä mieltä herra 18385: ja niiden saanti helpottui paljon siitä mitä Schaumanin kanssa siitä, että normaali- 18386: se oli tämän lain voimassaoloaikana. Näin- sissa oloissa vapaus on paras kiihotin ja 18387: ollen ei voida sanoa, että tämän lain voi- auttaja taloudelliseen elämään, mutta minä 18388: massaolon lakkaaminen olisi ollut ennen- en ole yhtä mieltä herra Schaumanin kans- 18389: aikainen. Mutta kun kaikille suurille vai- sa siitä että vapaus olisi paras silloinkin 18390: najille pidetään muistopuheita ja toimite- kun tälle vapaalle taloudelliselle elämälle 18391: taan n. s. viimeinen voitelu eli palsamoimi- ei ole edellytyksiä ja kun sitä vapautta ei 18392: nen, niin voidaan myöskin tämä ed. Tan- ole. Sellainen tilanne on ollut maailman- 18393: nerin lausunto tätä vainajaa kohtaan pitää sodan aikana, jolloin vapaakaunna ja va- 18394: sellaisena "J)alsamoimisena. Minä voin paa liike-elämä on ollut pysähdyksissä. 18395: myöskin toivottaa tälle vainajalle rauhai- Tämän virheen herra Schauman tekee ajat- 18396: saa lepoa, mutta en jälleen näkemisen toi- teluissaan. 18397: vossa. Minä mainitsin, että herra Schauman 18398: on pysynyt paikallaan ja ummessa silmin 18399: Ed. V en n o l a: Ed. Schauman on yhty- seurannut sitä kehitystä mikä viime vuosi- 18400: nyt hautauspuheeseen jonka ed. Anderson kymmenien kuluessa on tapahtunut. Minä 18401: on täällä pitänyt. Olemme saman puheen uudistan tämän väitteen ja tahdon valaista 18402: kuulleet ed. Hästbackalta jo useita kertoja sitä muutamilla esimerkeillä. Herra Schau- 18403: tässä eduskunnassa ja on se jo painettu manilta on kokonaan jäänyt huomaamatta, 18404: monta kertaa eduskunnan aikakirjoihin. että kaikenlainen taloudellinen ja sosiali- 18405: Minä en olisi tahtonut käyttää puheenvuo- nen kehitys on nyrkinyt järjestämään yh- 18406: roa sen johdosta, mutta minun täytyy teiskunnallisia oloja milloin minkin lain- 18407: käyttää puheenvuoroa sen johdosta, mitä säädännön kautta, tässä äskenllliainitussa 18408: ed. Schauman on täällä lausunut. Hän on tapauksessa säännöstelyn kautta. Herra 18409: syyttänyt edistysmielisiä ja yleensä libe- Schauman on unohtanut, että tämä sään- 18410: raalisia puolueita täällä että ne eivät ole nösteleminen taloudellisilla ja. sosialisilla 18411: olleet kylliksi liberaalisia sinä hädän ai- aloilla on ollut niin voimakas, että on por- 18412: kana, mikä on vallinnut maailmansodan varilliselta taholta lausuttu huomautus, 18413: vuosina. Ed. Schauman elää niissä libe- että taloudellinen vapaus on luhistunut. 18414: ralismin watteissa, mitkä vallitsivat maail- Tämä on osaksi totta, sen on täytynyt 18415: massa 50-60 vuotta sitten ja eikä hän ole luhistua monella alalla, koska sillä rajatto- 18416: voinut niitä unohtaa mitenkään, kun hän malla taloudellisten ja sosialisien voimien 18417: on kerran ne lukenut homehtuneista aika- temmellyksellä, jota ed. Schauman tahtoi 18418: kirjoista. Maailma on mennyt eteenpäin, tehdä ylimmäksi ohjeeksi taloudellis-sosiali- 18419: mutta herra Schauman on pysynyt ihan sessa elämässä, yhteiskunta ei ole tullut 18420: paikallaan. Minä olen kuullut hänen tätä toimeen. Sen on täytynyt sosialisen lain- 18421: oppia Saarnaavan monen monta kertaa ja säädännön avulla määrätä, milloin liik- 18422: konstateerannut jo ennenkin tämän asian keenharjoittaja saa teettää työtä, kun se 18423: ja en ole huomannut mitään kehitystä on säätänyt työaikalain. Sen on täytynyt 18424: herra Schaumanin mielipiteissä, huolimatta määrätä, minkälaisissa huoneissa se saa 18425: siitä, että hänen ympärillään on vallinnut teettää työtä, silloin kun sen on täytynyt 18426: myrsky ja hävitys. Herra Schauman olisi määrätä tehdaslainsäädännöllä, m1nkälai- 18427: vaatinut, että meidän nykyisten liberaalien , sia ne pitää olla. Sen on täytynyt määrätä 18428: olisi pitänyt suhtautua aivan välinpitä- minkälaista työvoimaa saa käyttää, kun 18429: 324 18430: 18431: 18432: sen on täytynyt rajoittaa naisten ja lasten joka sen on tehnyt. Kun herrat Ander- 18433: työn käyttämistä j. n. e. Sen on täytynyt son ja Schauman lukevat itselleen kunnian 18434: rajoittaa kaupungeissa maan käyttöä, sen siitä, niin he ottavat ansion muilta. 18435: on täytynyt rajoittaa maaseudulla maan Mitä ed. Pilkan lausuntoon tulee että 18436: käyttöä, sen on täytynyt pukea moni maalaisliitolle on tuleva ansio siitä, että 18437: yritteläisyys visseihin rajoihin. Sitä va- tämä laki on nyt vainajana, niin on vain 18438: pautta, jota herra Schauman etsii yleisenä muistettava, että maalaisliitto on ollut vuo- 18439: ohjeena, sitä ei ole olemassa eikä tule ole- sikausia mukana säännöstelylakia säätä- 18440: maan olemassa sentakia, että se on mahdo- mässä. ja siinä maalaisliitto on tehnyt ai- 18441: ton sellaisessa yhteiskunnassa, jossa luke- van oikein. 18442: mattomat intressit ovat toistensa kanssa 18443: tekemisessä. 18444: Kun herra Schauman tahtoi antaa ed. Ed. W u o 1 i joki: Näitten valaisevien 18445: Tannerille läksytyksen siitä että hän oli puheenvuorojen jälkeen ei minun ehkä olisi 18446: huomauttanut, ettei sosialidemokraattisel- enää taivinnut pyytää puheenvuoroa mut- 18447: . 18448: ta k oska mmä olen se ensimäinen 'synti- 18449: lakaan taholla ole tahdottu tehdä tätä 18450: säännöstelyä ylimmäksi ohjeeksi, joka olisi pukki tässä maassa, joka säännöstelyä 18451: jäänyt pysyväiseksi, niin tahdon sanoa, koetin panna aikaan, niin ainakin ed. 18452: että tämä hänen lausuntonsa oli isku il- Schaumanin lausunnon johdosta minun 18453: maan. Minä en ole kuullut sosialidemo- täytyy sanoa muutama sana. Mikäli muis- 18454: kraattien koskaan esittävän sellaista mie- tan, v. 1917, silloin kuin säännöstely pan- 18455: lipidettä täällä, että se säännöstely, mikä tiin toimeen, minä en tavannut yhtään ai- 18456: sodan aikana oli välttämätön, olisi pitänyt noata ihmistä, en porvaristossa enkä sosia- 18457: jäädä pysyväiseksi. Ja minä konstatee- lidemokraattien joukossa, joka olisi ollut 18458: raan, että myös kommunistien ja Venäjän "säännöstelyä vastaan. Ed. Schaumania to- 18459: bolshevikkien, niidenkin on täytynyt luo- sin minä en tavannut silloin, mutta kaikki 18460: pua sellaisesta vaatimuksesta. Jos täällä hänen henkiystävänsä - minä voin mai- 18461: meidän kommunistimme sellaista esittä- nita, että ed. von W endt oli siinä komi- 18462: vät, niin he ovat myöskin jälellä aikaansa. teassa, joka asetettiin säännöstelyä toi- 18463: Kun ed. Tanner on tehnyt tämän huomau- meenpanemaan,- tohtori Ehrnrooth oli sil- 18464: tuksensa, niin hän on pysynyt siinä aino- loin senaattorina - ja kaikki ketä minä 18465: astaan realisten tosiasiain tasalla ja yleensä tapasin silloin, olivat sitä mieltä, että 18466: sen katsantokannan tasalla, millä sosiali- elintarpeet on säännösteltävä. En ym- 18467: demokratia kaikkialla on. märrä, mistä se tavaton myrsky tulee 18468: Mitä meidän oloihimme tulee, niin olen kaikkea säännöstelyä vastaan tällä kertaa, 18469: sitä mieltä, että säännöstely on ollut so- että se on ollut kaikki pahasta ja kaikki 18470: dan kireinä päivinä, jolloin hätä vallitsi väärää. Eikö nyt jakseta muistaa 5 vuot- 18471: maassa, välttämätön ja täyttänyt erin- ta taaksepäin, missä oloissa silloin todel- 18472: omaisen tärkeän historiallisen tehtävän ja lakin elettiin? Ja se väite, että sosialide- 18473: että ne, jotka niinä päivinä taistelivat tätä mokraatit muka tahtoisivat säännöstelyä 18474: vastaan, joitten joukossa herra Schauman säännöstelyn vuoksi tai että se kuuluisi 18475: oli ensimäisenä, eivät taistelleet realisten sosialidemokraattisiin oppeihin, jota ed. 18476: olojen pohjalla, mutta aikoja sitten hau- Schauman on kauan aikaa väittänyt, se on 18477: dattujen ja homehtuneitten teoriojen poh- vallan harhakuva. On aivan hyvin sanot- 18478: jalla. He taistelivat hädän poistamista tu, että sosialidemokraatit, silloin kuin ne 18479: vastaan laajojen kansanjoukkojen kes- ovat olleet säännöstelyä toimeenpanemassa., 18480: kuudesta eivätkä ymmärtäneet, mitä sil- ovat tälle kapitalistiselle yhteiskunnalle 18481: loinen tilanne vaatii. Nyt ovat herrat antaneet keinot-rkoista hengitystä. Se oli 18482: Anderson ja Schauman valmiit lausumaan aivan tämän kapitalistisen yhteiskunnan 18483: tuomionsa ja ylistämään, kuinka he ovat pelastamiseksi, kuin säännöstely pantiin 18484: olleet oikeassa. Nyt kun maailmansota toimeen eikä suinkaan saattaaksemme sillä 18485: on loppunut, kun taloudellinen elämä on tavalla lähemmäksi jotain sosialidemokmat- 18486: päässyt tavallisiin oloihinsa, ei se ole tista yhteiskuntaa, niinkuin ed. Schau- 18487: suinkaan herra Schaumanin ansio, vaan man luulee. Hän on ennen väittänyt, että 18488: se on taloudellisten olojen muuttuminen·' me kannatamme säännöstelyä senvuoksi, 18489: ja maailmantilan entiselleen palautuminen, että se on sosialistista. Se on ollut aivan 18490: Sii!ännäs·tely:Ia;ki. 325 18491: 18492: porvarillista ainakin minun käsittääkseni synnerhei under valstrider, att prisa sig 18493: alusta loppuun saakka. On täytynyt koet- själv och sitt parti att rdgsm Vennola kan 18494: taa pelastaa tätä porvarillista yhteiskun- tro, att jag också gjort mig skyldig till 18495: taa tätä ,meidän rakasta isänmaatamme" detsamma. J ag har icke med ett ord be- 18496: niiltä vaurioilta, jotka ovat sitä uhanneet. rört den saken. Detta nu blott som inled- 18497: Näin porvarillisesti täytyy puhua puolus- mng. 18498: taakseen säännöstelyä eikä suinkaan voi Rdgsm Vennola har flere gånger här 18499: vedota sosialidemokraattisiin oppeihin. Ky- inför riksda.gen, som i detta avseende icke 18500: symyksenalaista on vain ollut, kuinka är kompetent, ty denna fråga hör mer in- 18501: kauan on pidettävä säännöstelyä. Minä för ett vetenskapligt forum, förklarat, att 18502: olen vieläkin sitä mielipidettä, että se lop- jag är en gammalmodig nationalekonom. 18503: pui puoli vuotta liian aikaisin. Tämän Men rdgsm Vennola förbiser alldeles en 18504: säännöstelylain olisi pitänyt olla puoli sak, och det är den, att det finnes gamla 18505: vuotta kauemmin voimassa. Ei silloin ol- moder, som komma tillbaka, och jag är på 18506: lut muusta kysymys kuin säännöstellä det sättet gammalmodig, att den lära, som 18507: muutamien tavarain tuontia ulkomailta. .iag har försökt att förkunna och förverk- 18508: Sitähän on harjoittanut jokainen valtio liga i lagstiftningsväg, deu har blivit mo- 18509: maailmassa, riippuen vain aina siitä, kuin- dern igen. Men rdgsm Vennola har på 18510: ka vahva kukin valtio on ollut. Meidän senaste tiden icke följt med na tionaleko- 18511: valtiomme on onneksi ollut niin vahva, nomins utveckling. Rdgsm Vennola och 18512: että se on kestänyt näin aikaisin säännös- de, som tänka som han, äro fortfarande 18513: telyn lopettamisen. Mutta että siitä on stående på den tyska statssocialistiska 18514: vauriota syntynyt, siitä ei ole ollut muuta ståndpunkten. Men vetenskapen har gått 18515: kuin yksi mieli. Se olisi voinut olla vähän vidare utan att rdgsm Vennola, sysselsatt 18516: kauemmin voimassa, mutta kukaan täällä som han varit med regeringsåligganden 18517: vasemmistossa sosialidemokraattien jou- och annat, icke givit akt på detta. Så 18518: kossa ei ole uneksinut, että tämän säännös- förhåller det sig i verkligheten, icke alls 18519: telyn kautta päästäisiin lähemmäs sosia- såsom rdgsm Vennola framhöll. När 18520: listista yhteiskuntaa. Mehän tiedämme, rdgsm Vennola talar om att jag predikat 18521: että me pääsemme sinne sen kautta, että femtio år gamla teorier, är det oriktigt, ty 18522: me annamme kapitalisteille jokseenkin va- de äro mycket äldre än femtio år. De äro 18523: paat kädet ja sentähden me olemmekin egentligen lika gamla som världen är gam- 18524: usein yhteistoiminnassa oikeitten kapitalis- mal, och om vi vilja begränsa tidpunkten, 18525: tien, teollisuusmiesten kanssa, koska sillä skall jag säga, att vi böra gå tillbaka till 18526: tavallahan pikemmin syntyvät edellytykset den tid, då Adam Smith och Anders Chy- 18527: sosialidemokraattiselle yhteiskunnalle, jos- denius levde och lärde, och dessa stormän 18528: sa kyllä on säännöstelyä, mutta ei sel- på nationalekonomins område mästrar icke 18529: laista, kuin meidän säännöstelylakimme ja hr Vennola. Men denna fråga är en ve- 18530: säännöstelyaikamme on edellyttänyt. Minä tenskaplig fråga, som icke kan diskuteras 18531: tyydytyksellä konstateeraan, että olemme inför riksdagens forum. 18532: päässeet säännöstelystä. Ei se ole ollut Jag ber dessutom att få uppmärksam- 18533: enempää sen toimeenpanijoille kuin niille, göra både herr Vennola och hetr Vuoli- 18534: jotka siinä ovat olleet passiivisia jäseniä, .ioki därpå, att i denna lag, som det nu 18535: mieluista. Se on ollut molemmille erin- gäller att förkasta, icke är fråga om krigs- 18536: omaisen raskasta ja se aika on ollut tidens reglem'entering, utan om reglemen- 18537: maamme historiassa vaikeimpia aikoja, jol- teringen åren 1920-1921, då v~irldskriget 18538: loin säännöstely on ollut voimassa ja voim- var för länge sedan förbi. Det var denna 18539: me kaikki olla iloisia siitä, että se on nyt lag som vi några få här - icke endast 18540: ohi. maalaisliitto, ty inom maalaisliitto voro 18541: rösterna delade i denna fråga - fingo vi- 18542: lande, men med händer och tänder mot- 18543: Ed. Schauman: Till rdgsm Vennola satte sig större delen av de finska borger- 18544: vill jag allra först säga, att jag icke alls liga partierna jämte socialdemokraterna 18545: räknat till min förtjänst, att denna regle- detta. Denna reglementering var så att 18546: ringslag blivit vilande. Det har jag icke säga en utdragen reglementering. Vi hade 18547: gjqrt. Men det är verkligen så vanligt, i kommit från krigstiden. Icke har j·ag 18548: 326 ~ri'ista:im:ru 10 'P· lokaikuuta. 18549: - - - - - - - - - - -· ·-- --·-~---~---~----··- --------~----·-----~ 18550: 18551: 18552: 18553: 18554: någ-onsin förkunnat det, att icke reg-lemen- detta i dag och även fått understöd på 18555: tering- under kristiden skulle varit påkal- mång-a hå:ll. Men härför är ögonblicket 18556: lad. J ag- har tvärtom en g-ång- sag-t, att icke det rä tta. J ag misstänker a tt, om ett 18557: den var bra också, men ännu bättre var dylikt yrkande hade framställts, hr tal- 18558: att den allmänt bröts, ty eljest skulle vi i mannen, och det med skäl, skulle hava 18559: städerna åtminstone ha svultit ihjäl. vägrat att framställa proposition om det. 18560: Rdg-sm Vennola försöker g-öra troligt, När alltså nu många kvarlevor av denna 18561: att jag- på den ekonomiska teorins och po- reg-lementering finnas, så var det som jag 18562: litikens område är en unik, antikverad redan engång sagt, allt skäl för rdgsm 18563: företeelse i världen. Det är icke alls fa:l- Anderson att uppträda och varna den bli- 18564: let. Rdg-sm Vennola har själv, när han vande regering-en, den som vi nu väl nå- 18565: fått vara med i internationella sällskap, gon g-ång slutligen komma att få till stånd, 18566: kunnat bevittna, att de mest framstående för att fortfarande beträda reg-lem,enterin- 18567: auktoriteter på nationalekonomins och fi- g-ens väg i stället för att vräka bort de 18568: nansvetenskapens område hylla samma sista spillrorna av denna, som det redan 18569: åsikt som jag-. Rdg-sm Vennola hade kun- sades, utdrag-na reglementering, en regle- 18570: nat, om han varit med vid Briisselkonfe- mentering, som icke mer motsvarar de 18571: rensen, g-öra denna iakttag-else. I Genua, verklig-a förhållandena, som icke hänför 18572: där han fick vara med, kunde han g-öra sig til1 krigstiden, men som så många här 18573: precis samma iakttag-else. J ag- har varit i icke haft kurag-e att upphäva, ehuru de nu 18574: tillfälle att vid den interparlamentariska förklara att icke heller de avsett dess för- 18575: konferensen i \Vien i sommar jämte riks- längning. 18576: dag-ens andra vicetalman g-öra samma 18577: iakttag-else. lng-enstädes i världen för- Ed. Anderson: Ehuru jag icke är 18578: fäkta de, som stå på höjden av politisk någ-on vän av reglementering- överhuvud- 18579: bildning-, sådana åsikter som rdg-sm Ven- tag-et så är jag villig- att medgifva att den 18580: nola har. .Jag- uttalar mig- så skarpt, eme- reglementering, som genomfördes under 18581: dan jag- tycker, att rdg-sm Vennola var krig-stiden, då alla Iänder i Europa lågo i 18582: g-anska skarp också mot mig-. Rdg-sm krig med varandra, kan försvaras, men ej 18583: Vennola tillät sig- bl. a. att misstänklig-- den reglementering-, som infördes på den 18584: g-öra mig- såsom en som vill g-ynna. de rika tid som stundade sedan dessa Iänder upp- 18585: och skada de fattig-a i samhället. När har hävt reglementering-en. Det var detta sär- 18586: jag uppträtt på det sättet? Jag kan för- skiljande av reglementering-en under olika 18587: säkra, att åtminstone mitt hjärta icke är perioder som jag avsåg- att g-öra. Jag har 18588: på det sättet beskaffat. Rdgsm Vennolas numera genomögnat mitt andragande och 18589: politik, - icke hans hjärta, - var den ti- jag- måste säga att jag i hög-sta grad har 18590: den han var handelsminister, sådan, att blivit missförstådd. Jag särskiljer mellan 18591: faktiskt rika bolag g-ynnades av honom. två perioder av reglementeringens tillämp- 18592: Någon gång kunde han telefoncra till sin ning: den som vi hade under krigs- och 18593: g-oda meningsfrände Viljanen, som stod i kristiden här hemma hos oss och den, som 18594: spetsen för licensväsendet, och säga, ati vi tillämpat sedan reglementeringen var 18595: nog måste vi g-iva någ-ra licenser åt an- avskaffad överallt i världen och sedan det 18596: delslagen också. De flesta licenserna fick, här även hemma hos oss var erkänt att den 18597: som bekant, Valtamerentakainen och dy- icke mera var nödvändig. 18598: lika bolag-. Vem har gynnat de rika? Man har framhållit, jag tror att det var 18599: Tror rdgsm Vennola verklig-en, att den herr Tanner, att det är gott att vara klok 18600: fria konkurrensen g-ynnar de rika mer än cfteråt. Det var nog- många som fram- 18601: licenssystemet, som han så hade förälskat höllo redan 1919 vart det skulle bära, då 18602: sig i? den ena reg-lem!enteringen efter den andra 18603: Hr Anderson har med rätta påpekat, såg dagen. Om vi icke här hemma hade 18604: att icke är det a1ldeles slut med reglemen- auktoriteter på området, och det är ju möj- 18605: teringen ännu. Här finnas många lagar i ligt, så kunde vi ju hava 1yssnat till ut- 18606: behåll, som vi ovillkorlig-en borde få upp- ländska röster och i synnerhet till vårt 18607: hävda, och skulle rdgsm Anderson kunna västra grannland, där man mer än tydligt 18608: formellt göra ett dylikt yrkande, misstän- gav tillkänna vart det skulle leda för det 18609: ker jag att han skulle hava framställt finska näringslivet i fall reglementerin- 18610: Sä,ännö&tely1ruki. 327 18611: 18612: p:en fortsattes i oendlighet. Finlands Bank digt för att tillvarataga det allmänna bä- 18613: och. vår finansiella politik har emottagit sta". Om en regering har sådan fullmakt, 18614: upprepade varningar för alla dessa regle- att den efter gottfinnande får utfärda före- 18615: menteringslagar som hava genomförts, och skrifter i allt vad den anser gagna det all- 18616: det såg jämväl ut en tid som om man männa bästa, måste man väl erkänna detta 18617: skulle ha stannat- det var efter Bryssel- som en mycket långtgående reglemente- 18618: konferensen - men efter någon tid be- ring. Det är denna reglementeringsmöjlig- 18619: gynte man gå på igen i samma trall. Det het som ännu föreligger och från viiken vi 18620: .är denna senare reglementeringsperiod som väl alla önska bli befriade. Den nämnda 18621: jag talar om och såvida jag förstår herrar lagen innehåller jämväl bestämmelse om 18622: agrarer rätt så avse de detsamma. Ingen valutahandeln, viiken sålunda reglerats ge- 18623: kan yttra sig om en tid då allt var ab- nom två reglementeringslagar. Så ivrig 18624: normt, men sedan förhållandena och all- var man ännu senaste vår att man stiftade 18625: deles särskilt de ekonomiska företeelserna tvänne lagar med ändamål att kontrollera 18626: hava återgått till normala förhållanden, valutahandeln: den ovannämnda samt en 18627: är reglementering ej nödvändig det är ju speciell lag för valutakontrollen. Det är 18628: icke nödvändigt att man mera leder den dessa lagar som icke numera behövas, som 18629: sjuka sedan han blivit frisk. borde upphävas, och det var i sådan avsikt 18630: Man har anfört förhållandena i Tysk- jag tog tili ordet och jag vill hoppas att 18631: land och velat i sammanhang med dem detta önskningsmål skall vinna beaktande 18632: finna vissa direktiv för oss. Jag tror att av den nuvarande finska riksdagen. 18633: man gott kan avstå från detta nu. Skulle 18634: reglementeringen kunna hjälpa det tyska 18635: folket skulle det väl i sanning hava använt Ed. V en no 1 a: Heira Schauman on 18636: sig av den hjälpen långt före detta. tältä puhetuolilta saanut aivan rauhassa 18637: Men det var icke min avsikt att nu esittää hyvin usein kaikenlaisia väitteitä, 18638: :åstadkomma så mycket, meningsutbyte. joita olisi ollut ehdottomasti syytä tarkas~ 18639: Jag hoppas att den nuvarande riksdagen taa, ennenkuin hän on niitä julkisuuteen 18640: enhälligt skulle vara med om att frångå tuonut. Minä en ole tavallisesti kajonnut 18641: den reglementering som jag här omtalat hänen esityksiinsä, mutta tällä kertaa tah- 18642: ·och som föreskriver sig till denna senare don olla sitkeämpi. Herra Schauman esitti 18643: period. Detta är nödvändigt för att vi tässä, että vanhat muodit tulevat uusiksi 18644: igen skola få samma anseende utomlands ja puolusteli sillä sitä väitettäni vastaan, 18645: som vi hade före kriget och det gläder mig että hän vielä elää 50-60 vuotta sitten 18646: att flere av de tidigare talarna, om jag vallinneen vanhan liberalismin opeissa. 18647: förstått dem rätt, äro av samma åsikt. Vi Tahtoisin kuitenkin huomauttaa herra 18648: måste komma ifrån detta statens förmyn- Schaumanille. että tämä hänen teoriansa 18649: darskap. Då jag talar om statens förmyn- muodeista ei ole aivan tarkka. Vanhat 18650: darskap så ber jag att få tillägga, att jag muodit eivät tavallisesti palaa täsmälli- 18651: icke avsåg apoteksrörelse. För mig får sesti säännöllisinä, vaan niissä tehdään pal- 18652: denna gärna reg1ementeras huru mycket jon muutoksia. Sentakia puhutaan myös- 18653: som hälst. .Jag avsåg isynnerhet närings- kin uus-liberalismista samaten kuin uus- 18654: livet och när man nu anför exempel huru merkantilismista, joka viittaa juuri tällai- 18655: näringarna nu hava börjat blomstra så kan siin muutoksiin. Senlisäksi lienee hyvin 18656: det lika gärna vara ett exempel till nack- kysymyksenalais.ta, onko tätä asiaa käsi- 18657: del för reglementeringen, ty efter den tid, teltävä muotiasiana. Herra Schauman sa- 18658: då man upphörde att reglementera och vår noo, että hän on aivan sopusoinnussa ny- 18659: produktiva kraft började göra sig gällande, kyaikaisten taloustieteilijäin kanssa. Minä 18660: då höjdes även vår ekonomi och våra egna tahdon väittää, että kun herra Schauman 18661: finansiella förhållanden började vinna upp- sotavuosina tältä paikalta vastusti kiven- 18662: märksamhet i utlandet. Medels lagen av kovaan säännöstelyä, niin hän ei ollut so- 18663: den 23 sistlidne mars kan viiken som hälst pusoinnussa lainkaan taloustieteilijäin 18664: reglementering genomföras, ty denna lag kanssa. Sillä liberaalisetkin taloustieteili- 18665: up-präknar ingående alla områden där reg- jät ovat myöntäneet ja myöntävät, että so- 18666: lementeringen kan tillämpas samt slutar danaikainen reglementeeraus. oli välttämä- 18667: med orden: ,samt vad som finnes nödvän- töntä. Herra Schauman on taittanut peistä 18668: 328 Ti:ist.airru::J 10 p. lokrukuuta. 18669: 18670: tältä paikalta tehdäkseen mahdottomaksi taholla valmiit säännöstelyyn tarttumaan, 18671: sota-aikaisenkin säännöstelyn ja vetääk- ja kokonaan unohdetaan kysynnän ja tar- 18672: seen sen yli varjoa niin paljon kuin suin- jonnan laki jonka pitäisi olla ainoana au- 18673: kin. Herra Schauman ·on täällä vetänyt tuaaksitekevänä. 18674: vielä Valtamerentakaisen jutut, minun oloni 18675: kauppaministerinä ja suhtautumiseni sii- Ed. Mantere: Kun ed. Schauman ve- 18676: hen. Minulla ei ole ollut mitään tekemistä tosi puolustuksekseen m. m. Wienin parla- 18677: Valtamerentakaisen kanssa. Olen pitänyt menttikongressiin ja mainitsi myöskin mi- 18678: velvollisuutenani valvoa, että säännöstelyä nut, joka olin kongressissa saapuvilla, to- 18679: toimeenpantaessa otettaisiin osuuskunnat distajana, niin tahdon vaan lyhyesti mai- 18680: huomioon niin paljon kuin suinkin mahdol- nita, että minun käsitykseni mukaan ed. 18681: lista. Ja eilen väärinkäsittänyt ed. Ander- Schauman ei sanotun kongressin käsitte- 18682: sonin esiintymistä, niin hän tahtoi nyt vii- lyis.tä ja päätöksistä voi saada tukea omalle 18683: meisessä puheenvuorossaan selittää, että kannalleen. Wienissä esitettiin kyllä ta- 18684: tämä sodanaikainen reglementeeraus oli loudellisen elämän ohjeeksi sellaisia libera- 18685: kuitenkin aivan välttämätön ja tarpeelli- listisia periaatteita, joita ed. Schauman nyt 18686: nen. Jos niin on laita, niin olemme aivan kuten aikaisemminkin on kannattanut ja. 18687: yhtä mieltä asiassa. useaan kertaan suosittanut noudatettavaksi 18688: Mitä tulee siihen kysymykseen, mma maassamme. Mutta on huomattava, että 18689: ajankohtana säännöstely on lopetettava, nämä periaatteet eivät saavuttaneet liki- 18690: minä ei, siitähän voi olla eri mieltä. Mutta mainkaan yleistä kannatusta kongressin 18691: 1919 oli vielä liian aikaista lopettaa reg- jäsenten ja eri ryhmien taholta. Vastus- 18692: lementeeraus. Koe tehtiin siinä keväi,illä tuksen syynä oli juuri se seikka, että Eu- 18693: 1919, koe, joka kuitenkin epäonnistui ja ropa yhä elää sellaisissa poikkeuksellisissa 18694: täytyi palata säännöstelyyn sentakia, että taloudellisissa oloissa, että säännöstely, ra- 18695: se oli silloin vielä välttämätöntä. joitukset erityisesti ulkomaan kaupassa, 18696: Mitä tulee siihen, että herra Schauman ei edelleenkin osottautuvat välttämättömiksi .. 18697: sydämessään ole tahtonut suosia rikkaita Ehdotettu liberalistisessa hengessä laadittu 18698: niin minulla ei ole syytä epäillä hänen väi- päätöslauselma ei liioin tullut hyväksy- 18699: tettään. Mutta hänen kantansa sodan ai- tyksi. Sitä vastaan esitettiin eri maiden 18700: kana hädän päivinä oli semmoinen, että ryhmien taholta vakavia epäilyksiä, ja seu- 18701: se suosi rikkaita. Se johtui hänen opistaan, rauksena oli, ettei päätökseen tässä asiassa 18702: vapaitten voimien ihannoimisesta ihmisten lainkaan päästy. Enkä luule erehtyväni~ 18703: hädän hetkelläkin. Se johti rikkaitten suo- jos sanon, että Wienin parlamenttikongres- 18704: simiseen ja sitä vastaan minä olen tehnyt sissa yleistä hyväksymistä saavutti juuri 18705: muistutuksen. se kanta minkä täällä ensimäiseksi esitti 18706: ed. Tanner ja jota edustajat Vennola ja 18707: Ed. Linna: On kai turhaa puhua sään- Vuolijoki myöhemmin ovat tulkinneet. 18708: nöstelystä, joka nyt on lakannut. Erästä 18709: seikkaa olen kuitenkin viime aikoina ih- Ed. Schauman: Jag bad om ordet en- 18710: metellyt. Niissä piireissä ja siltä taholta, dast för att få till riksdagens protokoll an- 18711: jossa aina on väitetty säännöstelyn johta- tecknat att jag icke har suttit i riksdagen 18712: van onnettomuuteen ja kysynnän ja tarjon- under krigstiden och sålunda icke har kun- 18713: nan lain olevan ainoana määräävänä, on nat, såsom herr Vennola påstår, redan under 18714: viime aikoina näkynyt aivan vastakkaisia krigstiden tala mot reglementering. Jag- 18715: mielipiteitä. Siellä on ryhdytty vaatimaan vill tillika säga, att jag icke i offentlig- 18716: uutta säännöstelyä, kenties kyllä oikeassa heten, i tidningar eller på annat sätt, har 18717: asiassa, mutta vastoin entisiä mielipiteitä. gjort några uttalanden alls i ekonomiska 18718: Tarkoitan, että siltä taholta on julkisuudes- frågor under krigstiden. 18719: sa vaadittu koron säännöstelemistä, valtio- Vad herr Manteres andragande beträf- 18720: vallan ryhtymistä toimenpiteisiin korko- far, så medgiver jag nog, att mot en full- 18721: kannan määrittelemiseksi, joka heidän mie- ständig frihandel, observera frihandel mel- 18722: lestään on liian korkea. Minä en väitä, et- lan länderna, uppträdde i Wien först ame- 18723: teikö asia niin olisi, mutta huomautan kui- rikanarna, vilka som bekant icke äro fri-· 18724: tenkin, että hädän hetkellä ollaan silläkin handlare och aldrig, tror jag, komma att. 18725: P.öydäNepanot. 329 18726: 18727: 18728: bliva det. Dessutom gjordes från annat Äänestyksessä annetaan 26 jaa- ja 115 18729: håll, från tys.kt och också från danskt ei-ääntä. 18730: håll vissa invändningar, men alla dessa 18731: invändningar hänförde sig till tullpoliti- Eduskunta on siis hylännyt sanotun la- 18732: ken. Herr Mantere åsyftade visst att säga kiehdotuksen. 18733: detsamma, men av hans relation framgick 18734: icke klart, att oppositionen gällde full- Asia on loppuun käsitelty. 18735: ständig frihandels införande. Icke var det 18736: i Wien fråga om en sådan reglementering 18737: om viiken herr Anderson här i dag taiat, 18738: åtminstone icke medan jag var närvarande. Pöydällepanot: 18739: För övrigt vill jag säga, att några omröst- 14) Määrärah-an myöntämistä uuden edus- 18740: ningar icke förekommo vid denna konfe- kuntatalon ra·kentamiseen 18741: rens, utan resolutionerna fattades efter 18742: överenskommelse, och den absolut frihan- tarkoittava Kansliatoimikunnan ehdotus 18743: dels.vänliga resolutionen blev icke som så- esitellään ja pannaan pöydälle seuraavaan 18744: dan godkänd, utan blev modifierad. Detta istuntoon. 18745: verkar naturligtvis icke på sak, isynner- 18746: het som interparlamentariska konferensen 18747: i Wien icke var en speciell ekonomisk kon- Puhemies: Koska edustajille on 18748: ferens. Vi veta mycket väl att ekono- jaettu tähän istuntoon tuodut hallituksen 18749: miska konferenser, såsom Bryssel-konferen- esieykset, voitanee ne panna pöydälle. 18750: sen, hava uttalat s.ig bestämt mot det 18751: system som Finland icke velat övergiva. Tämän jälkeen esitellään ja pannaan 18752: pöydälle ensi istuntoon 18753: Ed. Vennola: Tahdon lyhyesti mai- 18754: nita, etä mina tahdoin lausunnollani sanoa Suomen Hypote.ekkiyhdistybelle 1907 ja 1909 18755: sen, että herra Schauman kaikissa niissä vuoden obHgatsioni1aino.ista myönnetyn val- 18756: tilaisuuksissa, joissa säännöstely oli kysy- tiontakuun siirtämis·tä uudelle oibli- 18757: myksessä edellisillä valtiopäivillä, vastusti gatsionilainaHro 18758: jyrkästi säännöstelyä. Hän koettaa vetäy- 18759: tyä siitä vastuusta sillä, että hän ei ole koskeva hallituksen esitys n:o 36; sekä 18760: sodan aikana istunut valtiopäivillä eikä 18761: siis sodan aikana vastustanut säännöstelyä. Määrärahan myöntämistä Osa'keyhtiö Pet- 18762: Tahdon huomauttaa tähän, että säännöste- samo Aktiebolag nimisen osakeyhtiön 18763: lyä ei voitu lopettaa juuri, kun aseet oli tukemiseksi 18764: laskettu, mutta säännöstelyn välttämättö- 18765: myys lähinnä sodan jälkeisenä aikana oli koskeva hallituksen esitys n:o 37. 18766: yhtä suuri kuin itse sodan aikana. 18767: Keskustelu julistetaan päättyneeksi. Puheenvuoron saatuaan lausuu 18768: Puhemies: Sihteeri lukee äänestys- Ed. Lohi: Eduskunnan valitsijamiehiä 18769: ehdotuksen. pyydän jäämään tänne istunnon päätyttyä. 18770: Sihteeri lukee: 18771: Ken hyväksyy puheenaolevan ehdotuk- Eduskunnan seuraava istunto on ensi 18772: perjantaina kello 11 päivällä. 18773: sen säännöstelylaiksi sellaisena, kuin edus- 18774: kunta on sen vuoden 1920 valtiopäivillä 18775: lepäämään jätettäväksi hyväksynyt, äänes- 18776: tää ,jaa"; joka ei sitä hyväksy, äänestää Täysi-istunto päättyy kello 5,17 i. p. 18777: ,ei". Jos vähintäin 2/3 annetuista äänistä 18778: on jaa-ääniä, on ehdotus hyväksytty, mutta Pöytäkirjan vakuudeksi: 18779: muuten se on hyljätty. Eino J. Ahla. 18780: 18781: 42 18782: 14. Perjantaina 13 p. lokakuuta 1922 18783: kel~o 11 a. ip. 18784: 18785: 18786: Päiväjärjestys. Siv. 18787: Ersitellään: 18788: I 1 m1o i t u rk s i a: 18789: Siv. 6) rKa.nsli:a.toiJmikunnam. ehdotus 18790: Ai.noa käsittely: määrräJraha:n myöntä.misestä uuden 18791: eduskuntatalon rakentamiseen ..... 18792: r1) Vuoden 1921 V·altio;päivilLäi le- 7) Ha.llitukse·n esitys• n :o 3·6 Suo- 18793: päJämää.n jäte.tty oodotus laik,si ma:a.n men HYipoteekkiyih.dis:ty·belle 1907 ja 18794: hankkimisesta asutustarkoituksiin . . 332 19•09 vuo.den ohligatsionil!llinoistar 18795: Asia k i r j a t: Maata.lousvalio- myönnety:n valtionta•kuun siirtämi- 18796: krunnan mietintö n:o 2; mainittu .eh- sestä uudelle obligatsionilainalle ... 18797: dotus. 8) Hallituksen es,itys n:o 37 .mää- 18798: rärwhan myöntämisestä OsakeY!htiö 18799: Kolm:a,rs :käsi·t.tely: Petsa.mo Aktiebolag n1misen osa:ke- 18800: yhtiön tukemiseksi ............. . 18801: 2) Ehdotus laiksi tulitikkuverosta 18802: rA s i a :k i r ij a. t: Suuren v.aliokuli1- Pöydäll·epanoa varten 18803: nan mietintö n:o 1; va1tiowa.rainva.lio- es:ii:t•ellään: 18804: kiunnan mietintö rn:o· 2; :ha.IliiJUk,sen 18805: es~ty.s .n :o 25. 9) La:ki- ja ta,lcmsvaliokunnam. mie- 18806: :3) Vuoden 1920 \"al.ti:orpäiviMä :le- tintö ·n::o 2• ahsteiL yhteentörmäyk- 18807: päämäJän jäJtetty eihdotu:s la:itksi va'l:tion sestä syn:tyvästä va'hingos.ta ja :pela:s- 18808: j;a kunnaru verrorja karntoajan j.äl.keen tuspalklkiosta annetun ilmlli:truk.sen esi- 18809: makseH:aessa suoritettavarsrta ver.on tyksen johdosta . . . . . . . . . . . . . . . . . . 409 18810: lisäyksestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 18811: lAsia; kirja. t: Suuren v.aEok'Wn- 18812: nan rm~etintö n :o 2; valtiovarainvalio- Nimenhuudossa me:r:kitään poissaolevaksi 18813: kuruna:n mietintö .n:o 4; ma1nittu eh- edustaja K~lpe!läinen. 18814: dotus. 18815: 4) Erhdotus lai'krs.i ra:p:ulaismaan- 18816: 'Viljely.sinsinöörin vi;rkäjen iPerus ta.mi- Ilmoitusasiat: 18817: sesta ........................... . 18818: ·A s i a• k i r '.i a t: Suuren v.a:liok1run- Vapautusta. eduskuntatyöstä saavat ensi 18819: na.ru mietintö .n :o 3; maatalousva.lio- tiist.wilksi lkunnaQ!lis•teu t•ehtävien twkia ·ed. 18820: kmmnan .mietintö n :o 1; halli.tuk.sen Ha<Lonen ja oi•keusrusiain rtäJhden ed. Kaarne. 18821: esitys n :o 2•3. 18822: 5) E!hdotns larksi vatka:ustoi•miston 18823: viroista ....................... . Vapautus valiokunnian jäsenyydestä. 18824: !Asia k i r rj a t: Suuren vaEokurn- 18825: n;a.n mietintö n:o 4; talo'US'V•aliokun- Puhemies: Ed. Ra p o, joka on jäse- 18826: nan mietintö m:o 2,; iha.Uituk.sen esi- tOOnä ul•koasiainvaliokunnassa, lakivaliokun- 18827: t.y~s n:o 21. nassa ja lli:ullmlait~nsVJa,I.~oikumnassa pyy•tää 18828: • 18829: 332 Pedan>tai·na 13 iP· i]ioikrukuuta. 18830: ---------------------- 18831: 18832: v:ai>a:uimsta ul:koasiruin'V'aJllioUm~nan j~äoonyy- Keslkustelu: 18833: 1destä. P·ulhemiesnEmV:Disto vuollta.a anomusta. 18834: Eid. H a(l:d: 1Vuonna 1'901 kerätyn tilas- 18835: J>yy,ntö 1h:yväiksytään. t.on mukaan oli maaseuduilla :pyöreissä lu- 18836: vuissa 111,000 ruolkakuntaa oma:lil.a .maalla. 18837: P u h e IIIl/ ] e s: Samalla annetta:nee valit- 160,000:il1a ruok3JkunnaMa oli vuo<kravil- 18838: sijamiehille toimeksi valita jäsen ed. Ravon jelmä sekä 207,00·0 ruokakuntaa oli :iJl- 18839: 1Jillail1e ul!kowsia~nva:lio:kunta.an. man omaa viljelrmä:ä ja näistä 8-6,0{)0 ruo- 18840: 1kakuntaw ~oisia. Vuoden 1912 tilaston mu- 18841: u:Iiyväiksy:tään. ~aan o.li vuokra-alueista mäkitupia ·9~6,000 18842: ja 1sellaisiJa iiorvplia, jo1hin <kuului a:lle 5 18843: ha villi.ely.smaata, 34,•000. Vuo:kra-aluewen 18844: lunastamisen ~mutta ov:a:t vuo-kramiehet nyt 18845: Tyoväenasiainv·aliokunnan jäsenet. 18846: :muuttUJmasSia itsenäisiJksi tilallisiksi, .mutta 18847: P u 1h e :m i e s: V.a,lrits]jalmie'hirt'ä on saa- liian :pieniä alueita ei yleensä voida suu- 18848: Tellltaa, erkä uusia 3tSUtust:i1oja sen ohessa 18849: punut kirjelmä, .i onka siihteeri l ukoo. 18850: voi syntyä .. ~Maihdollisundet näissä suhteissa 18851: Ed usknn:nan \"ai11itsi\iamielhe't. 1ovat viimeaikaisen lainsäädännön kautta 18852: k:uitenlkin er,~lali,si'lila w;~rkatalojen ja v•a'ltion 18853: Relsinlki .ldkaikmun 10 'P· 1r9;22. lllletsämaill.a .ko,rj a u tumassa.. Valtion virka- 18854: tailoja on ·ainoastaan noin 8-00 ja näistäk'äJän 18855: Eduslkunnalle. ei lkaikiJllia ole ti!laa u·UJs.ien asutustiloden 18856: muodo.stamliseen. Valt]on metsämaat taas 18857: Eclu;s:kunnan .v.alits~.ia•niielhet .saa,ttruvat sijaitsev.rut tsyrjäisemmillä senduil:la j,a ova:t 18858: kunnioittaen eduskunnan tietoon etiä ed. suureltta .os•a!l:ta maan1a;atuu~ ja ilm'a·stoon 18859: ,v.on W,ri~h't'in tila.Ue ty·övåJenasiainva- nähden asutu1ks·eille oopi:mwtio:mia tai edel- 18860: lidkunna:n 'V•alvajä,sene:ksi on vailit.tu ed. lyttä:väJt kail1l.iita !ku]va;ttamis~ ja tieraken- 18861: \Mick e l s. nust'öilt<ä. 'l'al1Illlokka.rulile nuruisasukkaaHe, 18862: joka ei kamm.oksu siirtymistä a;suma,ttomaan 18863: Eduskunnan valitsi..iamiesten puolesta.: seutuun :kamvas .sy.ntymäpa:i:kioi-ltaan on 18864: :näillä maiHa kuitenkin melkoisia ma.hdolli- 18865: K. A. Loihi. suuimSI1a ,saaoda oma ·asunto j·a tpy,syva toi- 18866: meentul1o. OstamaJUa. 1suurtiloja va.paa;eh- 18867: Osk. Reinikrui·nen. t,oiseUa 'kauvrul'la ja niitä val,stoitta.maHa on 18868: va%ion toimesta viiimei'Sten parilllk'Y'mmenen 18869: vuoden a:iik'ana saatu .synty!mlään •k,aiklltiaan 18870: 11 a 1'2 turha:Ha asutusti,laa. :SuosiirtOiloi- 18871: Päirväjärjesty ksessä olevat asiat: hin, jollaisia ovat es~m. Ai~iännev.a Virroil- 18872: la, Pelso rSäil"äi'sniem.el.la ja Sukeva. So-nka- 18873: 1) Vuoden 1921 valtiopäivillä lepää:mään jä- järvelllä, lffiiuit.a mlainitsematt.a, •mruhtuu a;su- 18874: tetty ehdotus 1lakisi maan hankkimisesta tus·t~loja -ainoast,arun muU!t.a:mia sa:tod'a. Ma.h- 18875: asutusta:~.·koituksiin, doHi,suus pems:taa !Uusia v]ljell.miä val.Uion 18876: m.eits'ämaillle on tosin ol1lut ol,etmassa aikai-, 18877: josta ma.rutallousv.ruliokunta on antam:ut ;lau- •Semlminkin, mutta ]älhinnä vir.an;omoais,ten 18878: sunnon mietinnössään n:o 2., esitellään a i- asuntotoimim,taa. kohtaan osottamasta pen- 18879: IJJ o a a n k ä s i t t e l y y n. se;ydestä on johtunut, että valtion metsä- 18880: ma.ilile on .syntynyt ikai!ken 'kai'k'kiwan ai- 18881: P u h •e m i e s: 1EnsiJn ,sa:l1litaa.n a,sirusta noastaan muutamia turha.nsia viljelmiä. Se 18882: keSiknsteln ja se111.iälkeen toimitetaan lip- asutustyö, mrkä .ailkaisemlrrrin ta;paiht.ui si- 18883: puäänestys ·1aikieihld,otnrnsen <h·yvä!ksymisestä ten, että haJl~kalilila oli tilaisuus saad-a 18884: tai hyJl'kääJnrisestä. Jos 21/:~ anneunista äänis- uusia v.uo!kra-ailueita yksityisten :maiilt-a on 18885: rt:ä kannattaa 1laikie1hdotuiksen !hyviä!ksyJffiistä, •sen.iä.lkeen kuin vuoikra-alueitten lunasta.mis- 18886: on la:kiefuclotus wu]tio.pä:ilväjärj-esbyiksen 60 la'ki 1Sääldettiin ,ko1mnaan .seisalhtunut. Voi- 18887: §:n mukaan !hyvälksytity, muuten hylätty. 'dllan,pa osoittaa, että entisiä vil.ielmiä on 18888: Maan harukiki:mimen asnl!tustarkoitulksiin. 333 18889: 18890: 18891: .suorastaan 1häJvitetty ja; asukkaat siirt.yneet !Luovutusvelvollisuus ei ikoske .iärkiperäi- 18892: tillattomien jou!Jr:koon. KaiklkiaHa eivät edes sesti ·viljelrt.ydä ma~t·a, ei myösikäiän tillan 18893: talollisten lapset enää kykene ik,ot1tilaansa v11jelylkselilre tarpeel:risia lai!dun- itai muita 18894: riakamalla pääJsemään omaan viljelmään Ikä- :metsäta11preen tyyid;y!ttJäJmi,seksi väl!l;trumättö- 18895: siksi. Ja kun 1Jäunän ·oihe:lila mlllistetaan miä a;lue~ta ei'kä m()nösikä;än vuolk:r.av:iljelmiä. 18896: että lunnnoNinen Väell!lisäys on maas,eudul- LuoVIUtetJtwv:a ·allue ei ole .suurempi kuin 18897: •la rvuosittJa,in '25.<000 !henlkeä tai 5,000 'lJintta yhtä monta :pr.osell't1tia rp·~nta-·ala,s•ta, kuin 18898: ruo'kaJ@rrtaa, jos 1la,sk,etaan .Jmsikitmäärin :luovuttajrall[.a on ·täy:siä .sat.otia hehtaareja 18899: 15 henk-eä ruoikakunt.a.an, m.iin ymmärretään, maata ·ei 1kuitenlka'an y:li 5,000 !hehtaarin 18900: .että uusien asu1mstil.ojen mu01dostumi·nen ei t~loist.a enempää .kuin ,50 %. .AJlueesta 18901: riitä ·edes va;staamaa.n r.uok1a:lmntien .luku- yleensä maksetaan lkäyrpä rhin'ta., m11kä lh i n- 18902: määrän ll1uonnollista vuotui~ta l:isäämtymis- t ·O j en n o u .s t e s s a. ei saa kuitenkaan 18903: tä, vielä vä;hemmän entistä :Uritainta väestöä :olla suurempi kuin :5 vuoden !keskihinta. 18904: ma.aJhan ikJi1nnittän:nään. .Ta rrräin on tultu E.rinäi.sissä tapau'klsis.s:a suoritet.aa1n hinta 18905: siihen, ·etrtä .maaseuduHa meilrlä .on enem- etulk.ätee.n kokonaan rathassa tai myöskin 18906: män killin 200,000 ruO'k,wkuntaa, vastat.en 18907: 1 7 % :n <Oiblig.at]oneiHa tai myösikin osaksi 18908: -enemmän kuin 1mi1j,oonaa !henkeä, iil:ma•n vi1- ikumma,l.la1kin. rA.su:tus,ti,lailillinen pu:oles•baan 18909: jelmää. Ja näiuten luikumäärä !kasvaa j·o'ka suorittaa hinnam ,valltiol[·e v·ä!hi'btäisma!k- 18910: vuosi a!lotekykyisimpien .s1irtyessä Amerik- sui1l.a ,s€ikä 4 % :n 'koroilla, joitten allkami- 18911: lkaam tai muuanne valtakunnan ra.jojen ul- sessa vordaan v~lljelystilran omistajaille 18912: kopudetle, niin että jotain on tehtävä. ti- ,my;öntä:ä ilytkkäy.stä enintään 10 'VUOtta j.a 18913: lanteen :pela.s:tam1seksi. 1ko:r:on:maiksuista. vapaut.uslta enin tä!än 5 18914: Mitä nyt sitten esilllrädlevaa.n Lex Ka:l- vuotta. A1sutusbi:la.Uinen on a.sutustil.wlain 18915: Eoon tulee, myöntää ·se [aissa läJhemmin .alainen ia v·eilvoUinen 3 vuoden !kul:u.essa 18916: <ma;inituin edellytyksin oikeuden maansaan- raken'tamaa.n t~la:Ue asunnon ja ·ryhtymään 18917: tiin ei ai•noast,aan ti1latt•omiHe ja vuokra- v·iljelystila<lila sen .v~lde·l·emiseen. Jos hän 18918: miesten ~~aprsille vaan •myöskin .sellaisiille talht:oo :kayttää lhy·välkiseen asutustilalain 18919: talol1listen •J,arpsi.Ue, joitten ei katsota v.oi- suomll!a oilkeutrta päästä 2·0 vuolden kulut- 18920: rvan maata. omin voimin hankkia selkä vielä tua sa,notun lain 'il!lah;uudesta vapa.alksi, on 18921: niiUekin maanomista\i~Ue, j.oirlla on väihem- hänen siitä ennen raikennetta.va a .s u n t o - 18922: män kuin 40 a 95 :hehtaaria maata riip- t i 11 .a 11 e ·v:äilttämät:ön a.s•uinr:a!kennus ul!ko- 18923: puen siitä, missä osasSia Suomea ti:la si- huoneineen ja rv i 1 j e 1 y s t i 11 a ll re tar- 18924: jaitsee. Elilei ta.rpeellisia ma·a-a:lueita voida peel'hset asuin- ja talouSira,kennuk,set s!Jikä 18925: hankkia valt]on mais'ta elikä vapaaehtoisilla 'raivati<a'V!a väJhin1:ä1n 2 heht.aa;ria ma.at.a 18926: kaupoi]la, kohdistillu 1lu:ovutusvel,voltlisuus tyydytlt.ävään ikasvulk•unt.oon. Varpa,aehtoi- 18927: läJh]nnä lain'VIa,staiJsesti lh·amUri1ttuihin ,tiloi- ·sista kaupo•ista on myyjäl[ä se etu, etbä hän 18928: !hiin, :rarppio- ja ike~no1Jtelutiloihin, selilaisten saa vermten vapaa·sti ,sopia 'kaiup.paeihdois- 18929: y.htiöitten tai muid-en yihtylffiläin t]loiJhin, ta. rv1oi v.älttyä oibl,iga:t,si.o1oneista ja vapau- 18930: joid~Bn yksinoma;i.sena t<a.rikoitrrksena ei ole tuu ·enemmästä Juovut:usverlvollisuudesta, 18931: ma.a.t•alouden 'harjoilttaminen 'tmi ytleishyö- kun taas ostaja on ;vrupaa asutusWalain 18932: .dyllin.en a.sutustoilm'Lnt'a ja suurHloihin :mää.11wämistä omisims- ja ~(ayttlöoikeuden 18933: ,gekä. :muihin •hrorvutusvelvolEsuuden a:Jai- ;rajoit.ulk,s1sta. Jos kunta <niJin talh'too, on 18934: siin ti~loihin. Jos· omistaja asuu tila.I:"la on sil'la tci!la.i.suu.s tyydyttäa asuiustilrojen ky- 18935: hän luovutusv·eivoUisuudesta vapaa, eillei syntä siten, et.i:äJ .se ostaa: taT>koitukseen IS'O- 18936: :tila o1le suurempi Gmin Oulun -läänissä 400 rveliaita :alueita, .pals.toittaa. ia myy niitä, 18937: ja muualla 200 <ha. Luovutusv.e1vo1lri,suu- 1mten erää:t ·kunnat j:o ova:tiiDin 'tehneet. 18938: den ullikopuoleiUa on .my-öskin .semainen a!lue, .T.a<rkoitusta va.rt·elll voivat 1kunna.t .saada 18939: :iosta olmista.ian .lapsille .ia.et,tuna ei 'riitä valti·O:lta 1lainoj-a sek:ä mlha,ssa a,sutusraha·S- 18940: renemnää ik·ui!n 40 a 95 ·hra kuill·ekin. EUei tosta •että .myöslkin obEga:tsiooneissa, .m~hin 18941: omistaja a.su j:olla:in tiLa;lila ja hänellä ei mY'ö:sikin eduslmnt.a j.o on suoswmuksen.sa 18942: ole enempää 1kuin yksi 1l:arp·si, .on häJn vel- an±a·nu:t. 18943: volEnen 1luovut1Jamaam :lmJilken, milkä on yl,i 1 Kuten maatalousvaliokunnan mietinnöstä 18944: 40 a '95 ha :riippuen siitä, missä osa;ssa n1äkyy, ka·lllnatta.a, V'aliokunrna.n enemmistö, 18945: Suomea a1 u:e sijaitsee, e 11 e i t i l .a a t a i johon minäkin kuulun, lain hyväksymistä. 18946: ;t i 11 ·O j a ti ä r k i •P e r ä i •S e s rt i v :i 1 j e 1H ä. Tosin lausui eräs .huomattava; sosialid~mo- 18947: 834 18948: 18949: 18950: ik:raatti valiokunnassa siihen ta 11aan, ettei on ra"P"PeutuniUt, niin vähennetään se ihänen 18951: meidän lJOrvar:Lstomme maa·kysymyksessä suoritta:mastaa:n hinnasta. Tämän: lisäksi 18952: taivu tekemiilän riittäviä myönnytyksiä, en-. esittävät va.sta.llllUsujat, -että nämä uutistilat 18953: oonkuin uudessa vatllankumouksessa, mutta olisi annettava tilattomille 1Jerinnölliselläi 18954: minä uskallan viimeiseen saakka. toivoa, vuokraoikeudl{llla. Siitä täällä eduskun,. 18955: ettei meillä niin lyhytnäköisiä olla:, vaan nassa on monasti enn-en ollut ·"Puhetta. Ei 18956: että löytyy riittävä enemmistö, joka hyväk- ole saa.tu toistaiseksi selvill~, mitä tällä pe- 18957: symällä lakiehd·otuksen ·osoittaa ymmärtä- rinnöllis~llä vuokraoikeudelh oikeastaan 18958: vänsä, että yhteiskurutara.kennuksen lujin ta.rkoi teta.an. 1Siinä on ollut ta vrullisesti 18959: 11erustus ow kaJlio. vi-elä lisänä: ,taattu .ia."-llerinnöllinen vuok- 18960: Sittew on niinun vielä lyhyesti kosketel- raoikeus. Jos s-e on t•aattu .ia "Perinnöllinen, 18961: tava maatalousva1iokurunan mietintö·ön lii- niin :s-e on ·ka~ läJhes salillaa kuin omistus- 18962: tettyjä vastalauseita. On aivan luonnol- oikeus. 18963: lista, että tällainen la:kiehdotus ei täyd>elli- 1Nämä vastalausujat lis.äksi: suosittelevat 18964: sesti tyydytä ketään. Ei se tyydytä minua,. asteittain nousevaa ankaraa suurmaaomai- 18965: kaan joka, kohdassa. Mutta suurin "Piirtein :;uusveroa, .ia vielällä että ma1anomistaja 18966: katsoen on se kumminkin s>ella:inen, että o:isi velvollinen ilmaiseksi luovuttamaan 18967: minä ja minun mukana koko maa•laisliitow veronalaisen maan yht-eiskunnalle. Se voi 18968: eduskuntarY'hmä yksimielisesti ·olemme olla •h-eidän ohjelma.nsa. muka,ista, mutta jos 18969: "Päättäneet äänestää sen lJUolesta.. V·a:sta.lau- ta.hdota1a.n '"Perustaa tällain-en lain:säädä,ntö 18970: seista näkyy, että edustajat Ka.arne ja Ves- to.siasio~hin, niin tuskin voidaan vielä lähi- 18971: terlund, jotka, ovat allekirjoittalliOOt ensi- aikoinaka:an edellyttää että sellaista lain- 18972: mäisen va,sta.1auseen, esittävät lakiehdotuk- sääd,äntöä täällä syntyisi, joka olisi näille 18973: sen hylättäväksi m. m. sen perusteella, että 1Jerust-eille rakennettu. 18974: tällaisen uutisasuk:kaan ,on maa viljelys- Mitä tulee siihen -että tässä lausutaan aja,. 18975: kel"Poiseksi raivattava, rakennettava kalliit tus että uutistilallisen olis.i .saatava maa- 18976: ra•kennukoot, hankittava, ka1rja ja. ka.lusto, pohj'RJ edes ilmaiseksi, se voi eräissä ta·lJauk- 18977: tehtävä tiet y. m. j•a, täJmäJ ·on tehtävä 3 sissa nYJkyäänkin jo toteutua. Jos uudistilal- 18978: vuoden kuluessa.: muuten meneUä.ä kaikki". linen sii,rtyy valtion :met.sämaille, niin hän 18979: Se kohta: on sellainen, että kai11aa. 11i-enen voi -eräissä ta.pauks:issa saada vil.ielemänsä 18980: oikaisun. .Lakie,hdotuksen 3 § :n 1 momen- ma:a11ohjan ilmaiseksi. Rakennusten ja ka- 18981: tin 3 kohda1ssa sanotaan aå.noastaan, että I} uston hankikiminen .voi,daan kyllä, j OIS 18982: ha:ki_i>an on sitouduttava 3 vuoden kuluessa eduskunta, osottaa a.sutustyölle suo11eat.a 18983: 1 18984: 18985: 18986: rakentamaan asunto ja rY'htymään tilan vil- mieltä, järjestäJä siten että tällainen uudisti- 18987: jelemise-en, jos tila on viljelystila. Kun la.llinen saa valtiolta hellJlJOkorkoistru lai- 18988: tämä a1setetaa.n 57 § :n rinm.all-e, jossa saJto- naa, kukatiesi suora1sta.a.n avustusta nä~hin 18989: taa.n, -ett.ä tällain-en ,•asutustila ei valJaudu tarkoituksiin. Minus.ta eivät :edustajain 18990: asutustila:laiiL alaisuudesta ennenkuin asun- :Kaarneen .ia Vesterlundin esittälmät "Perus- 18991: totilalUe on rakennettu välttämätön asuin- telut "Pitäisi rviedä siilhen .että lakiehdotus 18992: rakennus ul·kohuoneiween ja 'vil.ielystilalle olisi hylättävä. 18993: tar1Jeellis-et asuin- ja talousra.k-ennukset sekä 1Mitä sitten tulee t:oiseen vastalauseeseen, 18994: laitettu t.yyd,yttävään •kasvukuntoon väi- i.ionka ova•t aHekir_i.oittaneet edustajat Jo- 18995: hintään 2 h-ehtaaria suo- tai kuiva11eräistä hann-es P~l tonen, Johannes N y:b-er,g ja Her- 18996: maata", ni.in ymmärretääru että vastalausu- man Poja:nluoma, niin siinäkin1 ehruotetaan 18997: jain ajatus ei ·"Perus.tu lain säännöffisiin. lakiehdotus 1hylättäväksi. J·a jos hiukan trur- 18998: Tämä rakennusvelvollisuus on suoritettava kastellaan näitä 11erust-eluja, niin läJhinnä 18999: 20 vuoden kuluessa, se on suoritettava sillä .nojaa vastalause .siihen että esilläoleva laki- 19000: tavalla, kuin 57 § :ssä sanotaan, jos asutus- eMotus tietäisi sitä että 11akkolunastuksella 19001: tila1linen taihtoo va11autua a.sutusti1rulain .otettaisiin eräiltä maano.mistajilta maata il- 19002: al·a:isuudesta.. Ei asutustilallinen myöskään man täyttä korvausta. Kun tllimän rinnalle 19003: m-enetä :kaU.kkea•, .ios hän siirtää oik-eutensa asetetaan se suurunå.telma, jaka vastalausu- 19004: toiselle. Hän voi saada sew, mitä hän on jain taholta on tuotu eduskunbaan, .ia joka 19005: siitä ma'ksanut, ja lisäksi korvauksen niistä ti-etää sitä, -että ma:anomista.jia suorastaa1n 19006: 11arannuksista, mitä hän on tilalla tehnyt, ylimääräisesti verotettaisiin sen pinta-ala.n 19007: niinkuin laissa läJhemmin säädetääm, jos tila "Perusteella, mitä heillä .on viljelyskel1Joista, 19008: Maan ha;ruklkimirnen asut,UJS~tankoituksiin. 335 19009: 19010: 19011: viljeloemätöntä maari:a j'a cltä he raskaan voe- sisältää? T·aMovatko vastalausujat suo- 19012: if,otuksen kautta ,pakotettaisiin .nämä luovut- ra.a·päätä näistä uutistilallisista luoda va- 19013: tMIJ.aan niin tullaan siihen.. tämän heiidän rakkaan maataomistavan luokaru ja .millä 19014: suunnitelma,nsa kautta., että maan'omista- tavalla, mistä ne vBJrat tulisivat? Oniko se 19015: jilta otettaisiin raskailla veroilla. ensin rn- keiruotekoista, .ios tämmöinen asutustyö lä.- 19016: hart ja sitten p8irälstä mllla. Olisiko se vä- hirunä kuitenkin tulee perustumaa.n uutis- 19017: hemmän raskas.ta ma.a~nomistajille, on :helppo asu!kkaa,n omaan YlriUeliäisyyteen ja työ- 19018: a:rvostel1a. Esilläolevan lakiehdotuksen tarmoon. Tosin kylloä valtion a:V'ustuksella, 19019: mukaan makset<aan maasta käypä hinta, sikäili kuin on mainittuna, että; hinnan- 19020: niinkuin siinä sa1notaa:n. Ainoastaan siinä maksu on verrattain pitkäaikai.nen ja help- 19021: tapauksessa että maa,n !hinnat olisivat nou- po, ia että V•altion varoja. v·oidoa.an myöntää 19022: sussa!, l:a:sketarun viiden vuoden keski·hinta. myöskin lairua.usliikkeesoon, .iota uutistilal- 19023: On omituista ha1vaita että näimä va.stalau- liset voivat käyttää hyvakseen t:alouttaan 19024: sujalt sanovat että vatpaaehtoista tietä voitai- perusta.essaan. .Sitten sanovat va:stalausu- 19025: siin tämä asia jäirjestää, j o s v a; 'lll n o n ~ia.t, että semmoinen henkilö, jolla on hiuka:n 19026: h y, v äl äJ t a;h t o a. Minä a:lleviivaaru nlämäJ varaJlisuutta: ja, j.oka olis~ otollinen uudis- 19027: sana1t: ,jos vaan on hyvää: ta,htoa". Meillä asukka:aksi, ei t:ähä:n muka ryhtyisi senta- 19028: on kokemusta siitä, .minkä voerra.n on luotta- kia, ettäJ hånelläJ on tilaisuus ostaa. valmista 19029: mista täJhän hyvään taihtoon ~suurporv•aris viljelysmaata murto-osalla sitä 'hintaa, mi- 19030: ton kannalta. katsoen. Tähä:ru asti oru joten- hin uutisraivauskustannukset nousevat. 19031: kin säännöllisesti ruojaruduttu tä:hän hyväiän ,Minä ta.as t.aJhtoisim ky.syä, :kuinka monta 19032: ta:htoon, jollemme nyt ot~a1 huomioon vuok- ruokatkuntaa: void:aan tällä tavalla. sijoittaa;, 19033: ra.-alueiruen lunastamista:, ja se on vienyt että annetaan 'heille va·lmista peltoa, ja min- 19034: siilhen, että ihmisy.stävällisimmät, lähin- kälaisella hinnalla iSikäli kuin minä olen 19035: nä varsinaiset ma:anvil.ielijät, oV'at :sallineet seurannut viimeaikojen hintoja., niin ·On 19036: tiloiUeen poerust.ettavaksi vuokra.-a1lueita, tämmöisiä pienempiä tiloja viimeaikoina 19037: jotka sitten vuokra.-alueiden luna.sbmislain myyty tääillä Etelä-Suomessa ja ihinrtw on 19038: perusteella heiltä on otettu, kun taa.sen ne yli koko palstan siihen luettuna. kaikenlai- 19039: maa1nomistajat, joilla ei ole ollut lhyvä:ä taJh.- set maat •mitä siiihen mathdollisesti kuuluu, 19040: t·oa j~a~ johon ryhmääJn kuuluvat l·äihinrrä suu- nöussut 4,'000 markalle. lMutta mistä 19041: rimmat maaruomistaja,t, meidän puuta.vara;- otetaan ne viljelysmaa.t, joihin sijoitetaan 19042: yhtiömme ja. heidä:n v:eroisensa., hl8 ovat näimä yli 200i000 ruoka•kuntaa, tai miljoona 19043: menetelleci ihan :päinvastaiseen suuntamru jo henkeä joilla ei ole viljelmiä. Ovatko vasta- 19044: kymmenien vuosien kuluessa. He ova.t o.s- lausujat sitä mieltä, että Suomenmaa. ori. 19045: ta,neet talollisilta. tiloja ja. tehneet taloUi- sillä! tavalla. asurtettu ja siten viljelty? Eikö 19046: sista irt:olaisia. He ovat häätäneet torpat se ole asutettu sillä tavalla että nuori mies 19047: ja töHit tilailtaan j.a lisänneet irtainta, on mennyt asumattomaan seutuun ja, siellä 19048: väestöä. Ja vi-eläpä sen jäiestä kuin v. 11Hi5 ryhtynyt raivaamaan itselleen viljelystä. 19049: heiltä lain kautta 'kiellettiin oikeus ilman Vielä ~kohdistavat vrustalausu.iat väitteensä 19050: muuta; ostwa lisälä tiloj,a· itselleen, he palk- siihen, että näJmä uuti.sviljelmät, tämä asu- 19051: kasivat suuren liudan op.pineimpia ia ky- tustyö toisin sanoen ei tuottaisi sanotta.va'a 19052: kenevimpiä lakimiehiä j:a. asia.na~iajia neu- lisäJä meidäin maataloustuotantoomme näh- 19053: vomaan heitä mitenkä kierretään tämä; d:en yleensä, että sillä toisin sanoen ei olisi 19054: laki. Ja lain v•oimaa:n:a1stumis-en .iä:lkoon mitään merkitystä ma.at•aloustuotantoon 19055: ryhtyvät vielä ·hillittömämmin, jos saisin näihden. Minä voisin vastalausujille tuoda 19056: sanoa, kokoamaan tiloja haltuunsa ja lisää- esimer.kkejä vielä meidän .päivistämme, mi- 19057: mään irtol·aisvälestöä. Minun mielestäni ko- tenkä jotenkin väihäJvarainen mies, joHa, ei 19058: kemus siitä ihyvästä tahdosta pitäisi jo olla ole pa.l.ion muuta kuin kirves ja kassara ja. 19059: sellainen, ettei sen perusteelle V'oisi ra'keu- muutaman viikon evä:s, jos hänelle luovute- 19060: taa ·näin va;ka.vata asiaa. Sitten vasta~ausu taan SOopiva lehdonliev·e eli lillUU sellainen 19061: ja t san:oV'a.t, että iheid:äin miel-estään -ei kei- a.l ue käJytettä:väksi, hän voi 'hakata p~enen 19062: notoekoises.ti saisi ryhtyä luomaan uus.ia kwsk.en .iw tulevana, kesänä siit:ä ottaa jo 19063: pientiloja. valtion avustuksella., koskapa vuoden leivä:n:. Tekee töllin sille a.hoUe, 19064: heistä ·pitkiksi ajoi·ksi eteenpäin tulisi va:r- sillä tavalla, päiäisee 'hän käsiksi omaan lei- 19065: sinaista ma.atalousköyhälistöä. Mitä tämta p·1Läin j.a siten osaltaa.n auttaa maataloustuo- 19066: 336 19067: 19068: 19069: tantoa.. Va1sta.lausujat sivuottavat tässä yh- ll'äihäm :vasta}auseeseen ov·rut yhtyneet 19070: teydessä kokonaan sen periaatteen, joka myös ed. Miemois ja Jeppson ja liittänoot 19071: myöskin on kätkettynä twhän esilläolevaan lisäJk,si :VIiel!ä oman erlliroisen ;p-erustelunsa. 19072: lakiehruotukseen, että myöskin se suurtnalli- Hyt1lkääimisen ~a~heena srunovat o1levan hei- 19073: nen, joka viljelee maataan järkip•eräisesti on dän kanna1ltaa,n sen, .että Jakiehdo'tus .ei si- 19074: truhäu maa1hau nälhden luovutusve1vollisuu- säUä mit.ään ,säännö·stä, j,oka olisi omiaan 19075: destaan va.paa. >Siih-en puoleen eivät vasta- suojelemaan cr-uotsail.aisia 'V'äestöailueita nii1- 19076: lausujat suvaitse kosketella. Minun käsit- le :k>ohiballoik:kaa,l<ta ·suomru1aiselta asu:tukselta. 19077: tääkseni jo se lisää maataloustuota.ntoa, ' Tämäikään ei j)le :minusta sanottu aivan 19078: josta on vaikea tehdä arviola.skelmia, mutta :pai'kal!leen eilkä täsmä>l11i·sesti, si,lrlä lain 2·5 19079: minä luulen, se ei ole niinkään vähäksi ar- § :n v:iil!neinen momentti ikuuluu näin: 19080: vioita<va, se vaikutus mikä tämän lain ihy- ,Millloin ikäsitel täivänä on ikalksi tai usea:m- 19081: väksymis-estä siinä suhteessa olis·i. :pia lhakemu,ksia, on >etusija. annettava sil'le 19082: !Sitten :puhutaan 'vastailauseessa s1itä e:pä- t.ai niille haikij.oiUe, joitten lk:oltipaik'ka on 19083: varliiNJ:nden tilasta, johonk,a .erää~ maan- siiiJiä ilmnnassa, josta maata tul,ee hanikit- 19084: om1st,ajat doutuisi'VIat lain !hyväiksYJmisen ta wJ!ksi". T·älmä tietää sen, että y'ksiJkie- 19085: ~autta j,a et1Jä se lama'llttaisi 1he~dän •toi- 19086: 1 HsisSiä /krnm~s:sa ha,kijo~sta saa etusijan se, 19087: mintaans·a. Voit1aan osoittaa, etiJ;ä nämä cioika puhuu kunnassa. vallallaolevaa kieltä, 19088: maa:nomis>tajat .vwpautuvat siitä e:päva!r- kunnan v.iraililrsta :kie1tä. Kaksiikielisissä 19089: muUJden tilas•ta, jos 11>e luovuhtwvat vwpaa- kunnissa VlO·i se to,sin viedä siihen, eWi. 19090: e!Moista tit:!tä sen •Qisan, rmilkä ihe~lle .lain rnoilsinlkielisiä j.a suormenlkielisiä ovoi tuU.a 19091: mukaan lkatsoiJa,an v·elvollisuudeksi. Jos on vuoroteLLen toiselle ja toiselile p·uo,leitle, 19092: esimerildffisi sel1lruinen maanomi·staja, joHa lffi'lltta hyväJllä taJJ..d,o>l:J,a voivat nrumä [l"UOt- 19093: on .5,00 ih,a lffilaata eilkä hiämeililä ole niin mon- sruJ.aiset 'serukin v~el'ä välittäJä tämmöisissä 19094: ta las,ta., että niitä varten tarwitsisi täitä ika•ks~kielisi.ssä !kunnissa sitlil'ä tav.ala:a, että 19095: .p~d'ättää, 'eikä ihän ole myöskään viljellyt jos (he~l!ltä on S>emmoinen ,suoma,lainen asu- 19096: ikaif\rlkia ,niin ·tM"ko~n, .ettei <v,ilj·ely.s!k~lrpoista tustiil,aJUi·nen, jolle maata on (hankittava, he 19097: maata enäiä 1ole, •vasta näiden eM:oj.en jäl- -luovuttavat ,siHe maa;ta joHain tirlalta suo- 19098: \keen on häm ve~lv.allinen luovurbtama;an 25 malrruiseil.ta p·u:ollelt•a, jonl~a he ovat ostaneet 19099: ha j1a. kun hän sen täyttää, niin on hän sitä tall'IIDoi1msta v,arten. Siiih,en on tilai- 19100: vapaa luovutusv·elvoHisuu1desta. suus tämän !l,ain :mJru'kaa:n. Jos tämä ruot- 19101: Lopuiksi närrnä vas•talausujat rpu:huva't sii- salaisten •ajatus ;sEJm!morsenaan hyvä:ksyiJhäi- 19102: tä, että lakiehdotuksen määräykset ovat hy- ,siin, ku~n he OV'a~. sen esittäneet, niin veisi 19103: .vi'n .epämääräiset ja monessa suhteessa tulee .se ensiksikin siihen, että jos tä.mmöisessä 19104: 'lain>käY'tt'ö riippumaan ylksityisen he.nkilön nwbsrulaisessa seud1ussa jossa,in suuressa 19105: tai tuomioistuimen jotensakin .valpa.a.sta har- 'kartanossa on - sarn01kaamme - joiku ren- 19106: kinnasta.. !Se nyt on tämänluontoisten laki- ,kimi,es ,e\1~ joiku :mu·u rpa[ve1lut - sano- 19107: eht1otusten kanssa sillä lailila, elJtä siinä ei lkaamme - 20 vu:oiUa, :puhuu 'suomen\k~el 19108: .voi niin täJsmällis·esti sanoa jotain asiaa. 'tä jos ihän hal•ua.isi ikyp.syneemmäl1lä iä.llä 19109: että se .sov•eltuisi j01ka pa~kkaan maassa ai- tu~vata ibsel1een vanhuUJdenk·dd~n siinä l'ä- 19110: van täsmäJlllisesti samrulla ta Vla!lll,a. Täytyy ihisi:löl:]ä, siinä kun:na:ssa tai sen ,suurtiilan . 19111: jättää harkinnanvalt<aa, mutta ei yiksityi- u]i)mpaJlstal[a, nii•n .se olisi hänel1t:ä 'klel:let- 19112: ·silJe ihenikil'öille, va.run eriJ.yisillle lautalkun- t:v tlämän .ruot.sall,aisen ajatuksern mukaa'n 19113: nille, joit.tenka pää:t:öksistä .on tilaisuus va- j~ sii\h,en ei mimusta hyväJ.l!ä omaHatun- 19114: Etirua ja v·ed•Qita. 'si.Uä, joka ei tyydy .sel- noUa voJ.si mennä. Se •veisi m'Y'ÖS ,si~hen, 19115: 1laiseen 1p.äiätokseen. MitäJän muuta keinoa .että siinä ta:pamik•sessa, että ruot•salainen 19116: tällaisen asian järjestämiselle ei ole .ia me- kansraines ei meil>lä lli,s•ä;ämny., niinkuin ti- 19117: 1 19118: 19119: 19120: .nettelytapa on yhdenmukainen sen kanssa, W.sto · osoit.t.aa, jäisivät ne asumattomat 19121: mitä :meillä jo on käytännössä vuokra- a.lueet, mitä täiH'ä hetkeNä vielä on n:;Yö.s 19122: a1ue~tten ~luna.st.ami:sesta. Minun niLhdäk- ruo.bs.a;laisis'Sa seUJduissa, v~ljelermt1tooimks1, 19123: suni näml'äJkään <va,S'tail.a·usuja.t eivM ole :tuo- elleivät nrumä suurtilrun omistajat. itse aio 19124: neet ,p.Meviä syitä näin tärkeän .ia syvälle ottaa niitä viljelylkseen. Näistä syistä en 19125: y:ht·eiskunnan :oloihin !käyV'äJn 'lralki·eihdottuk- minä voi myöskään ruotsalaisten vastalau- 19126: sen hy likää1miseen. seeseen rpaooa. tSitä tmooki,ty!Sitä, että siinä. 19127: Maan haDilrik:iroirnen asutustankoitnksiin. 337 19128: 19129: 19130: olisi riittäviä ailheita J.aarieh\dotuksen lhy1- agTaa.riliikkeitä. .Melkein !kaikissa uusis- 19131: lkäämiseen, j•os nim. <taihldobaan katsoa yh- sa vallrtroissa, ja osassa vanih<O!jakin oo ru- 19132: ±ei'S'tä :pam.sta. vehlJu [ainsääldän1Jö'tietä järje.st.läanää~ agraa- 19133: rioiloja. 1Sel!Jaisia valtioii1Ja, jotJka verrattain 19134: Ed. W :u o 1 i d o ik. i: K'Un .maam.ml{l .viime kov"'lllkouraise&ti ovat 1käyneet suurmaa- 19135: -vu<>ffisadlan iäiliki'IJ:Utolisko11a yhä enemmän omi•sbaj:ain kiiD!ppuun, ovalt eteD!kin Viro 19136: .alkoi siirlyä ;luontaistal~ldesia raiha~ll()u La.iJvia., Puola, Jugoslavia, TShelkko-Slova~ 19137: toon, n•rin .sarrillail!la myös 1laik.kasi maamrrne ikia j.a Ronnam:ia. Kailkissa nä.Lssä ma·issa on 19138: .'Siihen asti ta:pruh'tUiva l'llolliD.Idllinen asutta- [.a insäärlän.niÖille yiiLteistä se, elttä niissä on 19139: minen torpparien ja uutisraivaajain taholta. [·ähdeiroy ~raa:rio~01j'a korjall!maa.n sillä ta- 19140: Kun metsält saiVIat .arvoa, kun !päirväpailikat va11a, että suurtiloja on enemmän tai vä- 19141: malksett.iin ralhassa ja lkun 'kansainrviiilrunen hemmän amlka:r!l!ll [>.alkikol'Urnashrtsl.ain a:vtUUa 19142: !ka.:prrtaJi,smi yihä enem!IDän tunlbutui mei- mvethu !paJlstoit:tamaan :pientilo:ik,si. Mut'ta 19143: -dän ma.aihamme, olri sffilraulkseil·a se, että näiissä IJru.iOcissa m1aissa O'Vll!t olosulhteet niin 19144: :II1J8.Ialnomisitajilla ei o~lut enää lhal'Tha antaa palåon ·Wisenlaiset, että vaiik:kaikin voi sa- 19145: .maitaan u.Uttisraivaajain vUieltälvik.si, ja noa, ehtä ehikä .sieUä 1Jäil1lainen menethellw on 19146: mwana•J.won muurenkin !kohotessa :nlJlVanvil- oikea, n•iin mei'lllä •se e:p'äileml!ä:ttä ei sritä 19147: je1ijäJt eilvlät ol1leet lhrul1Uiklkaå<t.a myymä'än- 01lisi. ~aiikissa 'näissä maissa nirmihtäin on 19148: käJän maitaan. Kmn sami8Jan aikaan vielä asukaSJtiheys tawatiJomrun rp·wljon suurem'Pi 19149: :alettiin t<>rvpa.rien taJhldli:ia yihä eneantmän kuin meillä. NJ.i,lila on .v1ljelwskel:po1set 19150: vaatia ttDrv'Pa.rien suoäele.mista, niin :tästä- m~at .suurimi!lJ.aJks~ osa!ksi otettu :vi•ljelY'k- 19151: kin ma8!nviljei1ijät :peliästyhnät niin, että seen ja •kun 'tila1Jt.omain maantarve on ,suuri 19152: uusia torv:pi.a ei •enää .syneynyt. 'TäJilä ta- ja suur.t~loja J:öy!tyy vernruttain runsa.asti. 19153: vailLa koko asutustoiw:in:ta pysäMyi. Seu- ni~n l()n ylhteiSkunta :sielliä lkatsonlllt :pwkotta~ 19154: rauksena siitä oli, että. tilattoman väestön vat syyt oJevam olema•ssa näi!den suurtilo- 19155: hilmmäJär'ä maaseu:dul!la wl!koi huimaavaa jen !pa!lstoitt:.rumiseen. 19156: -vaulht1a kasva•a. Laskettiin jo 1900 hwun •Mutta meillä oloslllhteet ovat vain toi- 19157: :a!h1.ssa, eM:Iä tilarfJti()mwn väestiön Iulkumläärä saniaiset. :Mei·llälhän tbosin tässrukin, niin- 19158: oli yili 200,000 ruokailmnt.aa ma;aseudul1a. ikuin monessa muU'ssalkin .sufutoossa, puuttuu 19159: Tämä ailh.eutti •sen, että usea't lka.u,konäköi- [·UJoteiJtnvaa 1Jih.staa •siitä, kuin:roa 'Paljon 19160: semmM :porvarilll:isista :pi()lirt;ikoista allkoivat meildäm mlaa,stamrrne oo :vii1jel'ys!kel:poista 19161: huom!ata sen v·aaram, jo:ka twssä p~ili :kolko vil.ielemätöntä maata, j:a kuinka ·paljon on 19162: :porvari.Uiselle yihteiS'kuunalrre jll! silloin selll.a:ista maata, j:oka. ei savi rv~ljelykseen. 19163: casetettiin kl()miteoi<ta .sekä •vailltion toimesta Mutha jon1lmn rvermn tästä kuiDlminkin saa 19164: että yksityi.st~en toianest•a ~:poih1iirrmaan mei- ikäsihy.stä, !koska .mrtll11t1lamilssa osissa maa- 19165: dän ki.:peälk!si '~äym.eitä alg:ra.arikysym,yk- tamille on <läll.aisia ~turtlkimu'ksia :pa,ntu toi- 19166: .siämme. meen. Niinpä 'V·ll!l:tiongoologi, toiht.ori 19167: !Mutta n•yt on ike.rta :k:a:i,lk,,kJ.awn niin, että F.rosiems on ver.nalttaim ta.I'ktasti tutkimut 19168: vallasS!l!olevat luo:kab eivät ole !halukkaat U urlenmaan 'l<ä;ämin ja siel.lä erilkoisesti 19169: 'luorpwn1aan oi!keuksistaarn muuiba \kuin pa- useirt:•a 'Pitäjiä, ja hän on tuHut ~sii•hen tu- 19170: lkasta. Niin :kaUiva:n kuin omeiil.lä 1Jor:ppll!rien l•okseen. et-tä Uudenmaa.n läänin 384,000 19171: vapautusta 'P<lihi(Lilt.titinikin, ei siitä 'ttulll111t mi- he'hta!!l!rist:a ,gav;imaat.a, sm1s v~ljelryskelpoista 19172: tään, ennenkuin kans.alaissota iärikytti ma:a!ta, :on ainoastaan 184,000 ha vi:lj·elltyä 19173: vallassaolevain luo•kkain mielen :niin. että ja 200,000 h,a, :viljelemäböntä, jon:ka takia 19174: ihe olivrut rvalmiit ry!hltymä1än tor:p:parien voi sanoa, että 'esim. .sel1laisessa liU1nrssä 19175: va;p•a•utukseen. .Suurten mlacailiiDan~:pa usten kuin U udenmla·wn 1liä:äni, joka epäilemättä 19176: ja .osalksi llm,nswl1a•issodan seurauiksia minun ikuu1luu ,maamme ~:par1haiiten asutfuilhin ]lää- 19177: R:äsioiJtäakseni on sekin, et;tä rrne~lllä tänä neihin, on .vielä yli ~:puolet vilj.elemätöntä 19178: p.äiViänä on 'k!äsitel,1Jävänä 1lakiehdiotu.s, j~O'ka viliel:v.skelpoista maata. On senvuoksi var- 19179: verrattain 'tuntuva:sti •lmSkee ythdoo osan sin llllonnollli,sta, että .meirr•lä ei ole syytä 19180: por.va..ristoa etuoi,keulk•siin. min!kääm.laiseen suUJrti1loäen ,,J.a!b:taamiseen", 19181: Ma·wiilma1]sota on .saq;n:urt. 'aiika·an llmko jotksi minä sitJä tm'iel<eilliäm.i sanoisin, jota on 19182: Euroo!pa,s.sa t1a.vattomarn ISUruria m'll11istu,k- näissä naa;purilllla:is·sa j.a -muoona1kin Eur;o~o 19183: sia j,a näi:den mu'l11istrulk.sien j<ilidosta suuria p.assa lhaTjoi tettu. 19184: 43 19185: 338 Perj.arrvtaima H3 lP· il()lkfiikuut.a. 19186: 19187: 19188: On siltäpa;iJtsi iky.sy'mylksenrulaista, onlko luessa he 'Sai&va't :panna toimeen uutisvil- 19189: tä:llainen suurilil:aj-en rpall.stoithamrine.n vilje- jelytkset näillä aloilla, .ia elleivät he määrä- 19190: Jyk:sen Jronoolta .edes oilkein ja edulilisha. ajan k~uessa talhtoisi näitä viljellä, niin 19191: Ei dle mitään epäiily.st>ä, e'tteilkö useissa .olisivat lb.e velvolliset luovuttamaan. ne- 19192: näissä mru~ssa, jo1ssa on <tehty rtälk1~sia .yhteiskunnalle, joka sitten antaisi ne 19193: suurtiloj·en rpalsboirtltalnrisia ·rul'll'ssa vitljelys, halullisille uutisviljelijöille viljeltäviksi- 19194: se :ta;h'boo sanoa [>inta-~lr!lill hehtaarituotan- Olisin qmolesta;ni vielä sillä kannalla, 19195: to, men1si ailaspäin. JiOika tapauksessa jää että .tässä ei tarvitsisi minkäänlaista 19196: suucia omaisull'sal."voj a, ;suurti!loo varten ilmaista pa:kkolunastusta tulla kysymyk- 19197: :raJkennetut suuret :rakennUJkset, käyttä- seen, mutta toiselta il>nolen ei myös- 19198: mättä. fl'äl[al,seen 1mihlawkseen meil'lä ei kään ·mitään sellaista kohtuutonta .mak- 19199: lffiissääm rtJapaua~ses.sa iOile varaa. Minä rkyllä sua, anikä meidän mielestämme .io tässä- 19200: tiedän, että oilkeist<m. truhollta, varsinkin !k.in 'laissa on sääd·ettly, rv.aan maksu vo~i 19201: suu11tillanomis!Ja.j,ain r1Jalhoillta, <täLlainen me- olla esim. .soeUainen, että Jlllaiasta ma:kselta.an 19202: nettely ·dlisi rtoi'Vottavaa, ja l1Uuloen, että 19203: 1 19204: sen nykyirstä tuotantoarvoa ,va:staava Jkapi- 19205: Jl.ailliJtuiksessaJkin on miellipiteitä, j·ot!ka OIVfrt talisoitu summa. Setlaisessa ma:assa, kuin 19206: tällailiselle menetitelytaV'ailrle suopeita. RaNi- me~llä, jossa on niin pru1jon V'~ljelyskell'p:oisia 19207: tuksen ehdottama asutuspankki on rSUur~k viljelemät1Jömiä maita, rt:'llOI •summa olisi 19208: si osalk:si tarknitettu sitä varten ipel'luS!tetta- ikyHä vem~rutJtain 'J)ieni. Mrui!tJa siinähä:n ei 19209: vaksi, e1Jtä se, p•areii11Ill!1n :kuin raskas val- ru..<>i.al1lisesti ;tehtäisi ma:anomwbrujallekaan 19210: tiolooneirsto, 1Jystyisi 1mol~.a;iseen suurt~lojen vääryyttä, koSika !hän nyhkiilin ei siitä 19211: teurasilam.liseen. rMutta se minun mie1lestäni maasta &en enempää saa. Eolko tämä vil- 19212: olisi ikolm asutll!sto:iominnam väärään viemis- jelyspakllroperiaalte, j.oikaJ suurrimm1aksi 19213: tä. 1Sel11a~essa maassa, jossa OlJ1 niiJn paljon os~si tässäkin \laissa on rpoihti!l!na, mielestä- 19214: IV"itjelyskelpoista maruta ja jossa: on .siksi ni perustuu ·Luonnoilllisoon, Vianhaan sk·andi- 19215: hra.rwa a;sutus, ol~si an,vran 'Väärin :ruveta .navrualaiseen ikia:trsruntobmtaam, .si~hen ni-- 19216: ;pil1kkomaan .io olemassaolevia; åa usein mittäin, etrtä ma:aomaisuus on. mokonaan 19217: kunoollisialk:im .vril]je'lyrs\Y'ksilkoiltä.. Tä'l[ä tie- toisenliUonttlista., .Jruin j·olku .muu ylksityinen 19218: tysti ei olle sanohlm, ettei joissflJlmi'ssa ta- omaisuoo. Yiloonsä :tällaista .loaJ1cia on kat- 19219: paulbwssa olisi .syy:t"å rolhänkin, jos va,lllan- .sottaiV•a mJa.lflJn, ·se tahtoo sanoa :m:a;a;n ka- 19220: rkin 'SUrll!rvi1jelys on J:!l!Sikcitrn ra[>pidl<le ja marr:arn, kannalta e:iJkä niin :p·aJlj.on sen tai 19221: jos .se ,muuoonmin ehJklä soveltuu pientiloilksi. 'tämän V'ir1~elijän tai sen tai rffilm'än tilatto- 19222: Täistä rolrisi m',Y'öslcirn se seuraus, jos valtion man ::lmnna:lta, :va;an sitä on !katsottava s~ltä 19223: t;()im!esta rovetta~siirn ml.la~sia ·suurtilloja lkanna:lita, .nhll'lä t:avarm:a me sa:amme tämän 19224: ostrumruan j,a niitä palstoittamaan, että ti:lD- maan kamarran, jossa me asumme, panhai- 19225: jen hri:nna,t tieilysti !lmlhoa~sivat. Ja !krnn ten kasv!l!maan. 19226: joka t.a;pauksessa tiillrlaisen menettelyn kaut- Suurimpia etuja tällä nyt kysymy!ksessä-- 19227: ta ollisi rtw!lk:oitus ~sä~lytt>ää niille ltmtiJSvrl- ·oleva.Hia rlail.la on juuri mielestäni se, että 19228: ,jelijöille ta!hi pienviljelijöille se velka- siinä rraissa ra.sete'tJaan maoa.omaisuus tälrliai- 19229: taa!klka, giOilm !täJllllö~n rtilall! ostamisesta seen eriiko:LSiasemMn ja että siinä asetetaan 19230: ehkä rsy•ntyisi, niin siitrå varmaSti lu;O'tai- maanomistajat sellaisen pakkoluovmtuk- 19231: siin sellruinen !p.ienv]ltjerliöäJludk{lm, joka ei sen alais~msi, jota he träJUä kertaa useat 'Pi- 19232: jaiksaisi pysyä pystly.ssä. täVät väJä.Tyytenä, mutta joka y{ht.eiskun- 19233: .Siitruvastoin tämä lakierhdotus, joka nan ikanua:l:ta ~sitä ei miSISään tap:[i!UJksessa 19234: lmei1ltä tlän.ätpäivä:nä on käs]tel·t>ävänä, se on ole. Tämä laki on ihY'vin tärkeä :periaarhtool- 19235: itse .pä;ä.siUuu:nlliaJltaan IV>err.attain oilimaan ~inen a:skel juu,ri ·siiihen suunt·aflJn, mihin 19236: osuva. ISe on llälheis:tfå sukua silQe ,sosialå.- minä taht.oisin meiDän maanomistusolois-· 19237: de.mOikraarttieu ·aiika:naarn esi'ttälmäl~e vaati- sa,mmJe 'lälhteä käymään. 19238: muksellle, j,()lk·a 'llytlkin iV•iclä on ;vaatimtuik- On syytetty s>o.si&lidemro'kraa'bteja, että 19239: senrumme, ·että :bässä moossa olisi säädet- hehän ovra.t olleet y·leensä orilod,dksisen 19240: tävä j.o'Illkrnnla.inen vir.ielyspaikko vi[jerle- marxismin ja sen ertevimm'än tu.Irkitsi:jan 19241: mättöm:iin vilje~l:y,skeil!pOisiirn ma~hin nälb.- Kanlt:Sk.yn !kannaLla, että; suurvi:ljelys on 19242: den. SilUälhän ol·i tarllroituiksenflJ a.ntaa eduHisem:pi ;lru~n I)Jienvilljelys, j.a rkysytty,. 19243: ,_ma,flJn!Vildeiltj:öiliJ.e, j.o~Ha on viil:jelysikelpoisia rkuimkru he nyt voivat mennä· tä:Raiserr 19244: vildelemMrtlömiä maita, joiku aika, jonk,a !ku- pien'Vil'jely\lrnen :Juomiseen, mi·tä tfumällcin· 19245: Maan hankikilrnimen asutrustar:kaituksiin. 339 19246: 19247: 19248: laki etdellyttää. Ensinoolån minä saTIJon, suurtil<at, Ven'ä.J~än 'kei>S~ruriiper'heen om~sta 19249: että riita ·suurn:l,jely,ksen ja .pienV'i·ljelyilrsen mat ·domeenit y. m. jaettu ta1onpoji.U.e. To- 19250: eiiev:ämJmyydestä on Y'hä 'Vielä ·tänäpä]vänä sim ·se ~eformi ei ole oLlut niin sururi kuin 19251: ratkwisema.tta, nii·nlkuin se on oHut pitkän mitä lruutl!I,wa,n, silliä on näytett,y, että Ve- 19252: aikaa. J oikia ilalpaliksessa v.oi!n mnoa, että näjäm m!!Jasta on rtäten tu:Llut ilisää talon- 19253: meidan m&alUrumme ei dle j:o yksistään ill- poj:iHe ,ainoastaan :noin .6 Y2 %. Toisin sa- 19254: ma,stolilris1ien oiLosuili.~den vndksi niita ed·el- noen taJonpoj.a.t omistivat eilinen jo 913- 19255: ilyty:ksiä ,sunrviljel';Yiksoon, Jmim on etel.äm- 94 % tästä maasta. 19256: mässa olrevi!Ha maiUa. Semmoisissa 'maissa,, ITällaist!lJ asutusp.alitiilkkaa vastaan, jota 19257: j:oissa v.elhnänvirj•elys ja :mruissin.vi1ljel';Yis me- täm.iä bki tarko:ttaa, .si!bä va:staa,n tehldään 19258: nestyy, si~l'lä epäilemättä ·on suunv:i:ljely'k- ihyvin usein se m uistU'tu.s, että vaiklka nyt 19259: seUä 'pruljon suuremmat edel:l;vtY'kset, kuin saisilkin tuon mwan tuolle uutisviljel:itiä.IHe, 19260: sellaisissa maissa, kuin meidän maamme, ni·in häne]lä ei: ole .varoja ihanrkkia siiihen 19261: jossa oikeastaan relhukasvit 'Par.haiten me- i:r·taimistoa eikä •asunto•ja ja hämen siis j.oka 19262: nestyvä:t. ISi:is selil·aisissa. maissa, joissa tapaU:ksessa täiy·tyy sii-tä .j;outua pois. Toi- 19263: 'luonnosta,run ikarjanJh:oito on pä:äa.sia, ni.i:ssä sin :sanoen !hän. rei v,oi sivä viljelilä, eikä sitä 19264: suurviljel.ys ,ei rvoi y!h'tä menrestybeltisesti pitäJä ih:aJLussoon. Ja täil!l!aisen väitteen 19265: kilpai!l!l.a vienvå!lj·elryiksen kanssa, kuin vrur- oikeastaan 1kovrin hyvin ymmärtäiä ·sen jäl- 19266: si•naisi:ssa vi:lj.an'V'.illjelysmaissa. J ru ennen k-een, kun maauvi:ljely.sk:in Qm. .muuttunut, 19267: ikai:IDkea, •meidäm ma,arrnme ik01ko maan &anollisinko teol!lisuuudeksi, ikirj,arupitoineen 19268: :pinta on ,toisenlainen, kuin useissa muissa ja 1muine JiliOnitmrwbka.isine hommimeen, josta 19269: Euroorpa,n rcild·elysma.issa. Meidä'll! moos- siis voi 'Sanoa, etta maatiLaan va.wdita:an 19270: .samme ei ole - lukuunottama,tta Etelä- niin ja niin palrion ir:taiut.a ja. omaa pää- 19271: Pdl:rj.atnmaata ja joita:kuita osia Uu:della- omaa ja ,se pääoma on tekmrä !lliim ja niin 19272: maaJltla ja Va.rsinais~Suomessa. - ·suuria ta- monta :pil'osen1Jtia ikdk10 DIIllJa:]suuidesta. Se 19273: saisia alueita, vaan meidän maammehan on -on ikirjan'PiJCLon. mwkaan ihiEJ~liPPO sanoa, mut- 19274: erittäin mäJk·inen ja 'V'~ljelly.smaat tääl:lä si- ta tmistäi hän: tuon lo-pu!ll han'k,kii, .kun ihä- 19275: rot~l!luit sinne ilinm,e mlä!kien j·a järvien vä- nelle vain tuo maa, ja .sekin ehkä velkai- 19276: liin. 'I\ä~laisia mait<a eli koskaan v·oi suur- sena, a.nrnetoon. M•ntta siJl[o]n unohdetaan 19277: vil.i·elij.äJHe suo&irttaa. siNä niissä sumviilje- :muimllm .täimän mwan asutms .oilkea,slhaan on 19278: lys ·eh<dOittomami jout•uu :pienvi·ljelyksen suocitettm. Ei :nii11'lä enitisiHä uutisraivaa- 19279: ilmnssa aJl;arkynteen. Ja .vaiikka olis~k~n niin, jilla, !joiden ain10ana omaisuutrena !futkä oli 19280: f'ttä sumvillje1Yis ollisi elleväJmpi pienv.iljfl- jauhopussi ja ikuoikka., kun ihe liä.lhtivät me- 19281: 'lystä, toti.sin .sanoen, että suurv:i<lj.elys sa- nemäiäm anmpoon, eivät he sinne s:iHoinJman 19282: mruUa eyöil1lä tuottaisi ihehrtiaarin aila:l.ta kuo:l:Jeet, vai,klka .sillloin o1i v.armasti paJj,on 19283: enemmäm 'kuin ~:pienvi:lci·ely.s, niin en sitte- vaiik.eampi .sa,ada eilinta.r:peita, kuin nyt on. 19284: rkäiän ·näe syytä olevan siiillen, että koetet- Minä tluulen ~trtlä on aina tm'llisbettava, e'ttä 19285: taisiin ·estää ihmisiä :rupeama.sta -pi.envilje- se, jo[ll,a todel,Ja on iha'lu ;pääJstä m!lla.Jl'an 19286: Eiö.iksi, kun !he itse ,sitä talhltovat. Se on kiinni, lhlä.n tode1Ua alussa ja,ksaa tehdä ;pit- 19287: s~ j/hJmi<sen ihalu pä;ästä 'ttuO:Ultaiisoon itsenäi- kiä työpäiviä j,a hä:n tY'Yltv,.v, oupa viela 19288: seen asemaan, -se .:psyflm]()IOgin.en tunne, j.o.s ,tyytyrvä:inenk.in niin a,likeeUisii:n as:umlllk- 19289: niin sa:noisim, j•o!]m aitheuttaa ,sen, että ~pien si!n j•a I!IliUihin eläimise!Moilhin, et!bä sivis- 19290: viljelti.j:ä t'ek·ee e'ltkä l16 tuntia .omaJ]tla :p.a!ls- tyneen, kulttuuri-ihmisen on mahdoton sitä 19291: tal:laan ,cyötä miele:lil<ä:än, ikun .suurrviltj.eli- !kä:sittä:ä. IS.enlhän näemme tän·ä; :pä!ivä;nä, 19292: .iän •renki 'tekee 8 tum.iia 'SUillrviljeloi;jlän ti- että oosi:mäinen m1oonnus, joka slil:loi.n 19293: Ia.Ua epämielelläiän. (tE<dusikunna'St-a: Aivan svntyy, ·on tarvalli.sesti maasauna. josta 19294: oikein.) Minul!la ei al:e nritläa:n syyrtä estää puoile't on I!Illa.am pä.:ältlä. .S.ii'll!ä maataan en- 19295: tuota :pienvilljelijää teloomästä noita 16 tun- simäise·t yöt ja ;kuolk:L'barun :ma.ata. ymipäri:llä, 19296: tia, j.os hän saa omaan eteen;sä ne tehdä. v.aan ~io seuraavana vumma siilhen nousee 19297: Se on minun mielestäni .ratkaiseva mmllient- paJJeiDIP'i sruuna - saunaihan ·On ol~ut suo- 19298: ti mY'öskin tässä ja se on .epäJilemättä ol[ut ·maiLaisten a;suntona aina. - Ensimäi9enä 19299: mlt.ka;rseva mtomen:tti na,armrimalissa: ja vuonna •On ihämen irta]misto·naJan :pääa,sialli- 19300: ·niissä maissa, joissa on .suurt]loj.a :pru1stoi- sesti nuo äskenmainitsemani työkalut ja 19301: tettu. MY'ö.s VenajäHä, sielilälkin on ke~hi lf'lhrmävasi!kka, josta ·sitten \koli!Ilen VIUOden 19302: tys mennytt ,g[ilhen suuntaan. SieHä on päästä ·i•lman rm:i'tiäiäm ;liSäkrupital8.1ia. ~svaa · 19303: .340 19304: 19305: 19306: 'le<hmä, josta lnän saa mla:idon. Minä olen 1 suunnassa ja tu10Ularnen mäiäräy,s epäile- 19307: nähnyt ,sen omin !Siilmin llllcm1Ja kertaa ja mättä vaikuttaa sen, että se k;ko joukon 19308: jokainen on ·sen n:älhnyt, jok~ :avoimin .sil- ilwrottaa sitä 1hintaa, •jota eh,kä täHå mää- 19309: min on k:atSIOnut, että muutaman vuoden räykrselLä on ta,flkioiteM.u i}askea. 'Se vai- 19310: ,päästä ihän, tuo kruokkija, jos hän on kuttaa 1p.syk011oo.gvses·ti, että Q'Uvetaa:n 'kat- 19311: saanut kunnollisen 1maa~alan, .ioka on somaan sität viiden .viimeisen vuoden thin- 19312: hänen omansa, on saanut siiihen syntymään taa j.a se tulee !kol'IOttarma,a;n vaQ'masti sitä 19313: nutistalon. lMinä ·voisin kertoa muutamia käY·"Pää 'hintaa, sillä mikä on käYi'Pä hin- 19314: erikoisen thyviä es~merkke.iä tällaisten talo- ta 1Jäl]la ikiert!lJa, siili on v.aiJlrea ,sanoa. Mi- 19315: jen syn:Vy-misesuä, :mutta niriJä ny.t epäile- nun mielestäni on kiQtkio rt:ämä hintapykälä 19316: .rrnättä j·dkaise1la on :niin pra·ldon mielessään, il1ain kai,k!kein suurim;pia theilkikoukrsia. 19317: -että n~itä ei ,t,a,rvitse kertoa.. ,J,a minä sa- :'Doinen lhreiJk!kous tässä l~issa on se että 19318: non, v:ailk<ka .vielä llffiy.i.si!Jrin niin, että hä- <tässä .ttruas ~e~rikoi:Jsren v;ahvarsti käydään suur- 19319: nellla olisi rsuurria vailreuksia, kun hän tuoi- vilje'lylksien kimppuun. 'Minä iky:llä hyväJk- 19320: daisoon JlliaJatil,k!kurun tOn päässy·t, olen ~Va syn sewkin ipffi"ia,a;tteen, ebiJä otetaan enem- 19321: kuutettu ·siitä, että tälllä :porvarillinenikaan män sumW:iljel~i,öiltä, sillä nii.lläthän on 19322: yhte~s'kurnta ei voli dlil:a; ap'Uun rien:tämättä enemmän v:vlde~lyslkel'P·oista :Illlaa:ta, mutta 19323: .silloin ja se on siihen, 1knn· rnrlnä suuressa siinä t:a1a;s ma.a.laiJSilii;tt<ollaiset ovat ·aivran puih- 19324: määrin fPerustam tämän tl:ain b.yViä'k!symisen. taasti a,janeet luokka'J)olitiiklm.a. He ovat tie- 19325: SiHä ·v:a,ik!kapa .se ei t-ru1v1x>isli aukt.aafk;aan tysti !Laskeneet 'kminlm monta suurv:itldelijää 19326: näitä :t~}ruttomti.a, .se ei ikUimmin:k.aan voi olla !heillä ron, joita ·se tk!Oiskee, j,a missä se raja 19327: joss•ain m'äärin autltrumatta pi'kikuviljelijöi- :he~dän m1aittensa v'ä:li'lilä on. Heistä on hy- 19328: tä, .iotka ovat maan kamaraan kerran kiinni .vin vähä'Il ,seiLhåsLa., jo>i!Ua Qn !hiem~m enem- 19329: !Päässeet, niin että se ;pe}k!o, ,mitä täi:H'lä m'i1n maita, .ai•11aJkin 1entisistä maa!l-aisliitto- 19330: ;vasemmiston vastalauseessa "Puhutaan, että tlaisista, nytkyisiSisä on Ilmi renemm'än. fruo 19331: uutlisvil1jelijät näämty!VM \71e1Jilmtaak!ka;nså se .on .m:illlun .mielestä!ni !laissa iheikkoUIS. Ei 19332: alle, sitä minä en paljoa :pelkää, sillä niin p~dä säiästää 000 heihrtatarl'iaikaan pirenemipää 19333: y:mmärtäväi.se1ksi luulen tärmäm 'J)orvarilli- viljelijää, .iors ·Mnelilä on viljelysikel"Poista 19334: senkin y{hteiskunnan, että ,se rientälä arpuun ma.at.a, ikyl[ä !häneltä siitä riittätä. Mtcmasti 19335: ja emmeihrän melkään v>asemmisto nyt lwko- t•a'lonpoiJkais~v~l.jelrijtält ovat vanihoiHisemv.ia 19336: naan :katoa tää!lrt!ä edusikunnarsl!a heid'&n etu- , ja totJta:v.a·t v!äthemmtäin maJilta vill!j,elytmseen. 19337: jaan aJ.a.masta. 1 Se on niin:ku~n täll1La isessa IJorvaritUisessa 19338: . 1 19339: 1Kun mlllä tilihän saalkka olen pu~mnut ' eduskunnassa !kukin koettaisi valvoa vain 19340: 19341: tä\illän 'lain taitkoituksestra ja niistä hyvistä omila etuj.aan. ,yoi sanoa, €/ttä maa~l,aisl.iit 19342: IJUOili,s'lJa., joit:a talla l,ai!l!la, Vl!lJI'Isinrkin sil,lä tola.irsten edut ov:a:t sen \kaihdtm saJdan iheh- 19343: prilllsiipi1lä, j•ota tässlä il,ai:ssa noudatetaan, lta a['i·n rr ruiruUa. 19344: on, .niin en myöskään maltaolla 'J)uihumat.ta IStitten on tässä rlaissa mielesrtä,ni thei·klkous 19345: ni:]sl!ä heik!kouksist·a., joita mi-elestäni tässä vielä ,se, eiltä llissä -ebusija,ssa tahdotaan 19346: laissa on. Ensirmäinen ja suurin heikkous ikäy1dä vw1tilon ma~t1tem 1kJiilll])l)UUn. Se on 19347: tiety,sti on hint.aJkysy:mys. En .minälkään 1kaihdessaikin suihtleessa iheilkk!ous. Se on en- 19348: tahtoi~i ,säJlyt.tää •näil:le pienvil'.ielij1öille rul- sinmälkin lheiklk:orus sentälhldeTI, että \V.aUion 19349: kuunkaan .sitä velkataakkaa, jonka tämä maat ovat yleensä t.av,&ttoman paljon [l:mo- 19350: laki heil'le sälyttälä. Laissa sanoitaan ni- nom'J)ia kui11 yksityiset maat - ja mehän 19351: mit.täiTI •että on rm.akset•tav•a käypä ilrinta. tiedämme, e.tt.ä valtio on saanut ne maat, 19352: .Se on jo .minusta 'ko!hrtuulxmta, si'Hä 'käypä jotka. ytk:sityisäle eiV1ät Olle ikelvan•noot . 19353: !hinta semmoisilsrta vilj.el·emättömtstä kap'Pa- Toiseksi seUIW:h:den, että 'Il•e ovat l)ohjois- 19354: 1leista on. a,ivan .toinen, 'kuin se hinta, joka osassa \illla:ata, j:oss.a j aika ta.pruu'kisessa vilj()- 19355: maksettaisiin •sen .maan: tuoton mukaan, lys •on rt~iety.sti vaikealiD\Paa kuin eteläisessä 19356: jolka :minun :mielestäni on yiht.eiSk:unna.Ui- osassa 'mia·a,ta, ja 'kun ti<l,a.a on ;riittäväst.i 19357: selta kannalta oikein. Mutta siinä on vielä se ffi..äJLläJkin, •niin mierlest;ämi ei ole mitään 19358: onneton rmäärä;y,s, jossa sanotaan, että hinta' syytä, enem'J)ää tästä kuin muustakaan 19359: ei saa !Olla korkeampi kuin viitenä viimei- syysi:ilL, :parrma 'Via!lt~on m1a.a.ta ciual>aan. 19360: senä vuon'lla .oHut 1hinta. Nyt on sir11ä ta- M111Vt1a .se on nyt :siUä t·!lJv.a;lQa, että kun on 19361: 1 19362: 19363: 19364: va.l'1a, et-tlä •maatilojen ihinlllat ovart lasku- semmoinen vallaru1rumoutfuumu, sillloin tie- 19365: Maan han1kikianirnen asu,t:U<stankoit.u!ksiin. 341 19366: 19367: 19368: tysti porvarit rientävä:t ensil:liJsi jaikrumaan silmäinen, jos katsoo Englannin työväestöä 19369: va.Jtion :maita. Nlii.stä SilJa ensirrnäWsen pa- :tai muita, näihdäk:seen että nyt on t&antu- 19370: lan nälkäisten suuhun. Se on nähty .}oka muSJkausi, ja sali kuin se meililä kehi•tc 19371: pa1kassa, että ensin ~ae1Jaan vw1tion maat, tyy, n:iin'lmin se bhiittY'Y, sikäli ihuonom- 19372: jos se näl.k!ää ltyydy;ttJäisi. Minä iky~llä ym- man 'lain saalllJilie ens1mäisten 'kymmenen 19373: mär,rä:n että on 1täytynyt niin ol1la. Mutta vuoden kuiluessa. Ja valila.nkumous, m.ii·n- 19374: se on epläilJelmäi1Jtä lhe.ilk:kous. Niin e1Jtä jos •kuin !herra.t kai jo rtse'kin :sen h~Yvin us- 19375: llllmä tätä 11aJk~a :rrurpeam yksityiskoihta~sesti kovat, sitä saamme odott.a,fu liian kauvan. 19376: a;rvostelemaan, .niin siellä on paljonkin -py- (Ed. V. Viainio: 'l'uleeko ·se joSikllis?) 19377: kä:liä, joiden .a:lae en ikirjoittaiJsi. Mutta IIDun 19378: me ollmrume 1sel'la;isen 'VailtiOI]läiväijärjestyksen Ed. Linna: En tahdo ruvetfll todistele- 19379: alaisia, sanoisinko, kuin meillä on, jossa 1 /s maa.n rt-ämänla~sen lainsäädännön välttä.mät- 19380: edu~ilmnnas1Ja :voi estää väihänlkin sy,vem- tömyyrt.tä. T.ää1lä ~d~Blliset :pulhuti,at jo ovat 19381: mä!Ue käyväm laiMä!ädänrrön ja kJUn tä:mä numeroilla;kin osoittaneet, että meillä ei voi- 19382: laki 1nyt on me'll'nY'i; ikerram. yli .vaalien ja da tuUa to~moon, jollei trlattomarn väestön 19383: jos ,se nyt ihyil•ättä1siin., ni:iJn se taa1s menisi k,y:symy,stä saada verrattain nopea.sti da -pa.- 19384: tämän 3-vuotiskruUiden y·li ja olisi epätie- remmiln ikui!n tälhän asti ra1Jka.istwksi, !kuin 19385: toista, sruat1Jaisii:niko sittenkään mitään [:akia mitä se täihän .sa,aildm on ollut. Minä en 19386: aik,arun, niå;n minä 'Em eväiile täil:lä !kertaa tätä myösk:ään a.~jo :ruvelta yiksityislkohtaisesti 19387: lrukia hyVIäJk,s·yä ja srumailla :kJa,nna;l1a on !käymään läJpi Lex Kalliota. Talhdon vain 19388: [kQ}ro sosiHJliidemoikraa<ttinen ryihmä yksimie- kohdistaa lausunton.i niihin pääväitteisiin, 19389: [isesti 1JJman erimiel~sy;yil:itä. CIDdusknn- ioita tältä la.kia vastaan on tehty sekä äisken 19390: nasta: J:l.yvä!) p'ä!ätt.ynoon vaaliitaistelun ailkmna että myös- 19391: !Siitä lkolkooonuben aliD'ttees.ta, en itiedä kin nyt sen käsiteltävänä oHesS!Il. 19392: aikovatko ;IDomimunistit sen 'JlOihjaHa saruda J 19393: Ensimälnen väite on ollut ja on y<hä ed~l 19394: sen pM'emlm:an l,a,kiehdotuilrsensa, jota he leen se, e1Jtlä Lex K!llH:io ·om. tarpeeton 'sen- 19395: tässä ::IDaipa·siv&t, ja jolka :kävisi 111äiden omis- vuO'ksi, että .meillä on va<paassa ikaup:assa 19396: tavien !luokkien !lmklkruroon syverrumätHe, sa&ta.vaJUa ta11peebi maat!ll ti!la1Jt.oman väes- 19397: kuin tämä Ja:ki !käy, jota :he asettuvat v!lls- tön asurtuikseen käytettäväiksi ja että meiHä 19398: valtion maiden a.su1Jtamislaim tultua hyväk- 19399: tustrumlaa~n. Mutta ;siitä 'lakieihdlotu:kJsesta sy:tyks~ ei ole mitälä.n syytä enään tä:mänta,.. 19400: minä en odota erilkoi,sen lhyvä:ä, en aina- p:aiseen :l:a.insälädäntöön ryhtyä. iMitä väit- 19401: kaan niin rp.al~jon suur.m&a:nomista,jien kuk- teen edelliseen osaan tuloo, olen jo tämän 19402: karolle käYJPää, :&nin täistä ja. .se itse asia,ssa lain ailkaisemma;n käsittely<n lai-k:a.na 'huo- 19403: on sittenlkin mat:k!ll!isev:a tälmmJöisen lain ihy- mauttanut, että suurin osa valtion vibel.ys- 19404: väiksymisessä. Joka talpa.u<ksessa. jos siitä kelpoisiJsta mets·ä:mai·sta sijaitsee maan poh- 19405: tulisi jonllmurlainen laki, jonlka vDisi toi- jois'Dsissa, sen vi>ivan yl'ä:pJioleUa, .ionika voi 19406: sessa eduskunnassa ·hyväksyä, niin siinä on ajateHa vedet:yik,si V,a,a,san ·seudulta Laato- 19407: t.aa,s m:e rperus11U!silaj}11iset esteet, ennenkuin kan ra.ntaan. Tä1liä alueeHa oo minunkin 19408: se perustusloiuin mukaisessa järjesty/ksessä mielest-äni valtion maiHa <tavattoman suuria 19409: säädetään, siinä taas Qn 5 / r. tai 2 /:1 vaalien asutu:sma!hdollisunks:La. Mutta täl.lä alueel- 19410: jälkeen. Kun :min'ä otan ·sen ihu()lmJ.oon, että la on myöski·n tilattJOman väestön luku 19411: Dn :erittäin •vaikeata saada täl~ainen la,ki kaik•kein pienin, .iota vast'Oin eteläosasSJa 19412: 1 19413: 19414: 19415: tässä ~dus.:lwnnassa menemää.n fläpi ja. kun maata, mis~ä valtion maita on vä!hän ja ne- 19416: m:in!ä en usko >si~hen lä:heiseen valilamlku- kin useimmat viljelyikseen k01konaan kel- 19417: mcmikseem., j·O:hon täällä vase'Illlmalla usko- pafumattomat. tilattoman väestön luku om. 19418: taam, niin en näe muuta ma1hido'l1isuutta, j tavattoman suuri. Täytyisi ·siis adatella 19419: kun ihyväiksyä tä1lila kertaa tämän [·alkie!h-~ suurta trlailtoman väestön siirtymistä ete- 19420: dotu'ksen. Ja minä eri!looisesti huomautan lästä pohjoiseen, .io.s mielitään, saada. j;Ji.lle 19421: vasemmistoLle, että: :ios he vähänkin ovat tilai.tomaHe vä:er:rl:.öUe maata; muuten jou- 19422: katsoneet sekä tämän l!ll'aan e1Jtä muun maa-~ dut.oon •siilhen, että eroässä OSil!Ssa meidän 19423: :llhn:am. 1histo6a:a, niin :heidän pit:aä nä!ke: maatamme on asutusmaihd•ollisuuksia, mut- 19424: män, että nyt <m taartim:muskaus1. Se 10h ta siel1ä ei ole ,asudia., ja, toisessa ·osassa 19425: viel'ä vuosiJpari ta:ka.perin epä,Hilälvä:ä, te-~ maata on tilatonrf::a vä:estJöä:, m~tta. sie1lä ei 19426: ikeek:ö Eng:la:nnin t:vövä:estiö v·al>lankumonk- ole asutusmalhdollisuUJffisia. Täytyy nim. 19427: sen, m.ut!OO ei t&rvitse oHa. erikoisen avo- m ui.staa, että ilmastolli1set s-eilka.t, maauvil- 19428: 342 Perj.anrtai•na 13 lP· :l01kakuuta. 19429: --------------------------------------- - - - - - - - - - - - - - - - 19430: 19431: 19432: .1-elysol.ot, 1krui:kih muut sellaiset ·tekevät sen, sesta kilpailusta, ko·ska. .se tuH~uoja, mikä 19433: että a.n~harvoin etellänmies ,läiht.ee po!hjoiseen ma.wta.loudella. on, on vain uläennäinen. Että 19434: silloi:nilman, kun siHä on pääJomia käytettä- maan:hinta ttodeHaJkin tällaiJsesta vuosittain 19435: vänää;n. :Se ia;pa;htuu vain po~l&eusta.pauk ta.pahtuvast.a säänoollisestä <Jstosta n<Jusoo, 19436: sisS3J. Sitävastoin tapaihtuu muutto nyt- on sanomatta.kin ~se1välä, si:llä ma,alkeinotteli- 19437: kin :hyvin use]n pohjoisesta ete'laäin. Vielä jat tietävät että eHei v~a.ltio osta maita tlänä 19438: vithemmän voidaan aja.teHa, että tiolaton, vuonna, on ·sen prukko ostaa seura.a vana 19439: verrattai•n vähäistä a.mmatrtitait.oa omaava, vuonna sitä enemmän, .ia ihe ·ky·Hä -pitävät 19440: paaomam .puutteessa ole\"a, että se siirtyy 'huolen ·siitä, että hinta tpysyy 1lwrke81na. 19441: tällaisiin uusi~n olosuihteisi·iill, joiss~a hän 'Jos hintoo maJks~etaan välhän, ei maata myy- 19442: sitäpaitsi vidä menettäJä kokonaan sen da. Mutta trlruttoman Vläestön asuttamis- 19443: tuen mi.Jkä !hänellä olisi ilwtipaj)kallaan ky,symystä ei· ratkaista enää :kovi·n kauan 19444: moo~v~lijelystä a}otte..ess·aam oHut .ia .i·oka tu- pelkillä 1upauksi:Ha .ia sru:n:oiUa; si~hen tar- 19445: ki on epäilemättä tavatltomam suur]merlki- vitoon my.ös tåoja. 19446: tyksellmen uutisv:ioljeli.iän toilminn31ssa. Sen :Toinen .yääväite, mikä tätä kyseessäole- 19447: 1iswksi tulee ottaa. viel:ä 1huomioon eräs s~e~k v.a;a 1akia vastaan on tehty ·o.n .se ·että se 19448: ka. Mitä poh~ioi;sempoon me.nnlääm sitä suu- 'loukikM omistus,oiikeuden pylhyyt,ta. Muo- 19449: remman sekä viljely;s- että mcisäwlueen tar- doll~sestil voidoon nä]n sanoa, va~kka siinä- 19450: vitsee uutisviltielijä voidaJk,seen onn]stua. kin on h_yvin suuri syy e-päillä, lk>oska meil- 19451: Eteläosas,sa maata lhyv:ioen E~ke- ja kulku- lä nytkin uytkyi,sen lainsääJ(ilännön a~kana 19452: neurvojen varsilrla voida81n verrattain pie- on yhteiskunnaMa oilreus vrukkolunastus- 19453: ne'HäJkin ma;a~aJatlla päästä 'hyvii1n tuloksiin, tietä ;hanJkJkia mruata .yleishyödyllisiin ja 19454: siis 'käyttää .paljoa tpienem:pi!ä IJä:äomia rusu- yllrbeiskunnaHismn ta.rkoitruksiin. EiJkä !ku- 19455: tus'tyoh'ön ja. ;ptäästä :p81rempiin tuloksiin. kaan vo~ne väittää etteikö tämän lain tar- 19456: Jos s~is ti:larttoman väJestön maan ha·D'kinta- 19457: 1 19458: koitusperä ole seklä yleisili,yödyllinen et.tä 19459: kysymys t.o,ddlwbn tahdotwan rartllmista, on yJ1teislkunnaJl.l]nen. 1Sitä tvrustaam on :s.iis 19460: ehdottoma;sti pid·et.tlävä. ;huoli siitä, että ko~ke~ntwa:n v81in tuo mUioioseiiklka esitettä- 19461: ma;an kaikissa osissa on mawta. saatavissa vänä että y:htteis~unta hankikii tätä maa.ta 19462: asutus•tai4koituik,siilin ikäytettäväJksi, ettei ole ytksityiseHe omistusoilkeudeHa käytettäväJk- 19463: toisessa 'Pailk>assa, kU'ten jo a;~kaisemmin sa- si; siis y!Meislkunta, kirjaimellisesti sanoen, 19464: noin, maata, mutta ei.J asujia., ja, toisessa ·pai- 'hankkii maat'a ytksit.yi,selle. Mutta .ios a.ia- 19465: 1 19466: 19467: 19468: kassa .asujia, muttac ei ole maata. Tätä tellwan ws,iaa ·ta~bmmin, nilin eiköhän por- 19469: ei voida muu:to~n jädestää pait.si .ios ,s·ääde- varillinen ylh<teisUmnta juuri t.M!ä ti·etä IIDai'k- 19470: tään l81ki, åon~ mukaan tilat:tomam väestön kein paraiten 'lujitu. eiJköh1än omi:stusoikeu- 19471: pitäJä siirtyä etel:ä.stä polhjo]soon, mutta mi- den ,pythyy,s Lia loukkaamattomuus li•säänny 19472: nä epäilen, t:oik!ko täHain·entk·aan laki on s-amassa mäJäräJsslä kurn omistavan 'luokan 19473: malhdoHinen ja onlko s~Hiä mitään onnistu- luku lisääntyy, ja tässä •suiMoo·ssa e-päile- 19474: misen ma:hdolE,suu'ksia. mättä tämä laJki on lkaillkilmin ·paras keino 19475: 'Mitä sitten tulee väitteeseen siitä, että tämän ·luvun EsääJmiseksi. 19476: meillä v·aiJ·a8!ehtoi,sel.la 'kaurpaHa. on h·el,IJosti 'MUiod,ollisestitkin on perin vaikeata väit- 19477: soobvissa immeåsi maata, niin minä t.aJh- tää että t.ämlä 1alki ·Loull&aa omi&tusoitkeuden 19478: toisin i}momauttM, että täJHainen val't~on pyhyyttä. Ai,noa ero tämän lain j.a pakiko- 19479: toimesta vuosittailn t:apruhtuva maanosto eh- lunastusla.in määräyiksessä on se, että tässä 19480: dott.omasti :k·ei·nO'tekoisesti m·ostaa :moon !hin- voidaan ma.ksaa hinta myös o:bligationeilla 19481: toja. T:äJstä ei~ät !hyödy suilnkruan ne jot.a vastoin -pa,ktkoluna.st.uslain .mukaan .se 19482: ma.wnvillidijät. •jotlka eivät aitio tt~iloil'laan on aina maiffisetta va :kovaNa mh81Ha. Se 19483: keinotella, jotlka yihä. dd'elleen ja~ polvesta seiimka; että ·aina mäihim viime vuosiin asti, 19484: polveen itse niitä aikovat viljellä. Niillä - ei ai~run viime vuos~in, - .-palklkoluna:s- 19485: ei ole mitääJn ihvötyä lk'einot~eko]sesta mai- tu:ksessa on makeettu ei •käJypää hint-aa, 19486: den ihimtojen noususta. Pä~nvastoin maan- vai3in 1kailk>kein flmi4keilllliPia. ihui,ppuihintoja, 19487: hintojen nousu kohottaa j.a on aina iJwhot- se ei suinkarun tee tM!ä Iaikia omistusoikeu- 19488: t81nut iJ:.y•öualkkoja. !Ne tkolhoava;t siitlä l}mo- den 'PY·hy;vttlä louklkaa.vruksi. 19489: limatt.a, et.tä maan tuotantoarvo ei ole lain- ITähäJn viimemaim:ittuun sevkikaan onikin 19490: ka,an lisä:äntynvt. •Meillä ei ni,m. tuota-nnon 19491: 1 hyvin suuri 'huomio :kiinnitet.ty. on väitetty 19492: arvo riupu 'la.i.nika.a.n ma:a.nJrinnrusta.. vaan että tämä lalki asettaa ma.anvil.ielijän koko- 19493: meillä se rii-ppuu miltei kokonaan ulkolai- naam epäedul'l.isoon aoomaan, koska se an- 19494: Maan hanik!kilmitnen a.BIUltmJstarkoitu!ksiin. 343 19495: 19496: taa. ootetun maan lunastushinnaiksi vain IKnn meiLlä mOOIIlikYSIYlltä tilattoman 19497: ob1igati>oneja. Laki: ei kuitenkaan tällai- väestön asutta:milseen on suurin ma,an etelä- 19498: seen .pakoita. ·Päinvastoin Tiippuu koko- osassa, rtu'li:si tämä va1tion ID8Janosto t.apaJh- 19499: naan eduskunnasta, - siitä mit:ä se katsoo tumaan miltei ytksinomaan eteläosassa maa- 19500: olevan varoja ,käytettävän:ään, - ma,kse- ta ja siis kohottaisi UJ.i,ntoJa vain pienessä 19501: taanko maanviljelijällle !häne.He tuleva lu- osassa maata ja nostai:si ne sieHä huip1Juun- 19502: nastuslh'i,nta rahassa va,iko oib'lig1ationeissa. sa. Minä luule.n, ettei tästä ole etua ede•s 19503: Lex Krullion 16 §:s.Siä nilmit,t:äin sanota.an niri.lle maanviljelijöiHe, jotka asuvat. tällä 19504: eHJä se voj,da;an maksaa. 7 % !korkoa vuo- alueella, jalka .täten joutuu erityisen suosi- 19505: dessa 1k.asvavilla o'bligati011lei1la tai ra1ha1la misen alaiseksi. Päinvastoin minä pelkäJän, 19506: tai osalksi kummal.Iakin. 1Siis riippuu va:l- että 00 tulet~, kuten jo alussa mainitsi'll, niit- 19507: tion ra)ha-as,emasta, lkäytetäJänlklö maksuvä- ten a~semaa monoosa sulht.eessa vaikeutta- 19508: lineenä !kovaa raihaa vaiiko oblig.atioita. maan. 19509: Nämä ovca.tki1n ne päJäväi'tteet jotika ai,kai- Pää.p.ainon rpanevrut a}otteen!J!elkijät kum- 19510: semmin ·sekä eduskunnassa että mYöhem- milll!kin vlli.ielytsik.el,poisen viljelemättömän 19511: min erirräi.sisS1ä tätä lakia ·vastustavissa sa- marun verottamiseen, rjolla keinoUa maan- 19512: nomalehdissä on t,ätä vastaan tehty. Sen omistad·at pa;kotettaisiin Juovuttamaam. täl- 19513: lisäksi on 1kylllä lain miltei do:kaista pytkä- 1aiset omistamansa maat asutus.ta:rkoituk- 19514: lää vastaan tehty muistutuks.ia. Mi>nä tah- ·siin lk.äyietrt:äväiksi. MinuHa ei ole mitään 19515: toisin lhuomaui!taa että suurin osa niistä on ·syytä e·päillä alotteentekijälim vaJkav•aa har- 19516: joko tode1lioota hthi tahaillisesta väärilll- rastusta asutuSikysymy:ksen racbkaisemiselksi. 19517: 'käsityksestä syntyneitä ja se1lai,s:ia että ne ·Päinvrustoin uskon: minä, että lle täJssä asias- 19518: ~päilemiilhtJä tu'levat meneiiltämiälän me•rlkti- sa ovat to:imiTioot !harras.tukse1~'a ja taJhtovat 19519: ty:ksensä milbei !kokonaan 'heti sen jälkeen päästä onnellisiin 'tulobiin. !Mutta siitä 19520: lmim. 1aki on astunut voimarun ja si~hen huolimatta täytyy .minun ihmetellä, usko- 19521: myös on tutustutttu. Jos Lex Kallio nyt va.rt!ko he. - en sano i!lopeaan, mutta edes 19522: bvlätään, 11;äytyy ajatella, mitä sitten ote- vuos.i:ky;mrrneniin tapahtuvaan asutuskysy- 19523: taan tilalle, sillä ei suinkaan voida ajatella my:ksen mtkaisuun 'tätä; tietä. He tahto- 19524: ~tä tämä ky,symys on siHä ta:pettu, että vat verottamalla rp•akottaa maanomistajat 19525: tämä laki on ihylliätty. T1ä:ä:llä onlkin ko- vapaaelhtoi·s~sti luovuttrumaan maata, rrnutta 19526: koomusrythmän talho·lta ·eduskunnalle jätet- ennen kuin i:lällainen vero v•oidaan säätää, 19527: ty anomus€Jhdotus !komitean asettamisesta täytyy ikoko maassa oU.a ;yohde~mukaisesti 19528: valmistamaan elhdotusta. ;lavksi asutustoi- arvosteltu tä.mä veCDotus.esine., vil'.ie•lysJkelipoi- 19529: minnan ke.skiitt'älmiselksi eli, !kuten sen nimi nen, vil.ielemätön rrn'aa. ISmäi jos verotuk- 19530: 'll·ilkaisemmin kuului rpositiivinen ohjelma. seUa todeHalkiJn tarko1tetaan totta, - tar- 19531: Kun on hyvin !Suur~ mahdolEsuus, ainakin koi,tetaan, että se ratkaisee tämän kysymyk- 19532: •maatalousvaliolkunnam mi:etinnöstä ·päät- sen, - että 100 :hanmkii maata ti·latt,oman 19533: 'i:äen, siri,hen, että tämä 'laJki ihylätään- että väestön 13;Suttamiseen, niin ehd·ottomasti 19534: me siis j<ä.äJmme Himän n. s. rpositii·vioon oh- täytyy 'Vel'lo sääitää verratoo lk'OI'ikea, ja tätä 19535: jelman varaan, 'lienoo tässä syytä muuta- ei voida mi,ssä:än tapauksessa <tehdä, ellei 19536: m.isS"a ,pääJkolhd~ss.a tätä ohie>lmaa !kosketella. koiko maassa ·sitä ennen ole toimitettu tark- 19537: v;aik:krukin fuma ehdotus, tämä olhjelma ka arviointi ailvan y;h.denmulkai•ste•n perustei- 19538: 'On sangen yl.im:a!Lkainen ja epämääräinen, den mulka~an, johon ,sitten verotus perustuu. 19539: 'tä;ytyy siiltä kumminlkin !haikea ne .ioihtavat Toisin rrnenclellen jouducta.an siilhen, että yth- 19540: 'J}eriaat:tee.t, .ioiHe uusi asutusohjelma raken- dessä kunnassa maksetaan veroa .y!hdenlais- 19541: netaan, lkun Lex ~~aHio 0111 lh·vUätty. Pää- ten perusteiJd,en mrukaan, to!sessa !kunnassa 19542: vainon alotteent;elkidät panevat tässä alvt- toisenlaisten p1erusteiden mukaan,. yksi maan- 19543: teessa kuten aikaisemmin rvast.ustaeS>sa.an omistalia maJksa:a veroa, vaikka hänel.Hi> ei 19544: Lex 'Kal licYta ehd•otuksoon siitä, että maalta o1e vilje1y.sJke11poista m1aata rp.al[ion o11en- 19545: 1 19546: 19547: 19548: hanlkittaisii,n etukäJdieJssä vapruae!htoisella 'ka:an, toinen ei m:lllksa mitään, va1:klka vil- 19549: kaurpa:Ha.. Olen jo a~kaisem:min huomautt.a- jelyslk•ellpoi,si:a a1ueita on verTatbtain suuria, 19550: nut nii1stä varjopuo1iSJi:a, joita tämä menet- hyvässä asema·ssa o1evHst:a ia !huonojen kul- 19551: tely tulee tuomaan mukam·aan nii.Ue maan- kuneuvojen V·arreJla olevMta maasta tul- 19552: vil.ielijöiUe. .i~otka eivät ti1oiHaan keinottele. laan ID'aJksama;an &lllma:llaista veroa .i. n. e. 19553: Eräiästä ·seiika;sta tahtoisin lknwminkin vie- aiva,n loprpuma:tt.()miin. Jos olisi kysvmys 19554: -lä 1isälksi 'huom81Uttaa. kunTialEsesta verosta, olisi asianl~ita aiwan 19555: 344 19556: 19557: 19558: toinen. 1Siinä muodostaisi kunta Jwkonai- rotusta vrurten arvio~ma.an maata ja voivat 19559: suuden ja .va,~mmpa ·siellä ·vero1msperustoot nämä .swmat arvioherukilöt ·saaJdessoon vähän 19560: olisivatkin epäonnistuneet, kohtaisivat ne lisää opastusta toimittaa myiÖs valti'Oil ve- 19561: jdkaista siåmä (k{)lkonaisuuldessa olevoo maan- rollepa.non. Miniä huom81utin jo, mitenkä 19562: omistajaa ,samal~la ta.valla. :SiHä ,se summa, erilaisessa asemassa valtio .ia kunta tässä 19563: joka tällöin Jwotoon, on jo etukä~en mää- asiassa ovat, miterukä kunta on -pieni koko- 19564: 11ätty eikä ,se nouse eilkä ·laSke sr~tä, minkä- naisuus i'U, siellä on menettely samantapai- 19565: laiseiksi verotus tul·ee. Kunnallisena vero- nen kaiikkiin nä:hden, j01ta .vast<Jå.n vaJ.tion 19566: na vi·ljelysbl'J)oisen v~ljelemlättömän maan verotuksessa, jos sen tekevät eri kuntien 19567: verotus voildoon ikylilä panna ,nopeasti toi- verotUISlautakumnat, ja kysymyksessä on viJ- 19568: meen, mutta yJhteiskunna:ll1Jsena va;M:ion ve- cielyskelpoinen maa, veronmaksajat joutuvat 19569: rona .sen toim~pano vie vuosiikyilllmeniä, .sellaiseen asemaan, että minä en luule, että 19570: vaikka ikoko 1Suome.n ma,a.nm~ttrurikunta mo- .nii.stä on m()nilkwan .tyytyväinen tä:hlän ve- 19571: ibilisoitaisiin ylksinomaan tätä työtä teke- rotukseen. 19572: mä:än. Jos iaas aja~Uaan, että verotus pe- 'Erittäin arveluttavana tässä IJOsitiivises- 19573: •rustetaan nykyisiin karttoihin, tai maa- sa ohj.elmassa on kysymy.s veron .suuruu- 19574: rekis~riin. - sii!hen mitä miilssä on merkit- desta. Anomusehdotuksessa sanotaan, että 19575: ty vil_ie1,y,skelpoise"llisi maaksi - silloin jou- se on riicppuvainen maan kysynnästä; mitä 19576: dutaan .ojasta :a;H:illrlkioon. ,Amilll8!tili~rmri suurempi tk:ysy.ntä, 'sen lkorlkoo.mpi vero .. 19577: ,viljelyslkehpoinen .maa" on maanmitta•ustoi- Mutta ·ovatkohan rulotteentekijät ajatelleet. 19578: mituksissa merkinnyt ~ia vie1äJ y:hä edelleen minkä 'erinomruisen aseen •he antavat vastus- 19579: mel'lkitsee 'kokonaan t'oista, !kuin •se viljelys- tajain käsiin, varsi!nlkin .ios voima.suihteet 19580: •kelpoinen maa,, josta •IainsäJäJdäntö on vii- eduskunnassa edes jonikun verran muuttu- 19581: me aiilmina 'PU1hunut: .ia jota alot~entekij<ät vat. ·M]lkä takaa siltoin sen. mihin tämä 19582: ikin t•arkoittavat, !kun ,he ,puhuvat maasta, vero ,lopulta vie, ja e]ilroh'äm tämä ole pa:kko- 19583: jolk•a parkikaktrnnallisiin olosuhteisiin 'kat- luovutusta _ia prukkolunastusta, v]eläJ-pä sen 19584: soen voidaan ottaa viljelykseen kannattavas- sanan •Palhimmassa merki1.yksesSä. 19585: ti. Esim. soita ei ·ole merkitty ·lainkruan vil- Erärun varsin .tärkeän se~kan ovat alot- 19586: :ielyslkelpoisiksi mawbi.i !Kulvaavana esi- toont.ehljwt lkdkonoon sivuuttameet. Tarkoi- 19587: merfillkinä siitä, mitä romä vilcielyskelpoinen tan kysymystä näiden uusi,en tilojen .metsä- 19588: maa merkitsee tosirusia:Hisel'le .maan vi.lje- maista. ViljelysikeLJ}oilsta. vil~elemätöntä 19589: Qy<:illseen ottamisei.lJB, voin mainita esimerkin 1 maata verottamalla saadaan näiHä tiloil1a 19590: 'Omalta tilaUan:i. :Niin myöhään kuin 1905 vil.iely.smaata, mutta mitä tietä lhankitaa:n 19591: tehdvn isonjaonjärjestelyn yhteydessä mer- näHle metsää. Onko ne aåa;t~ltu käytettä- 19592: lkittiin tila.Ua olevam 2 3-/2 ha vil.ielyskel- väJksi näille .myöskin metslämailksi, tällaista 19593: 'Poista maata. Senjälikeen on 1siellä vilje- vH.ielyskelpoista vil.ielemätöntä maata? Se- 19594: ~ykseen O<tettu yli 20 iha ja edelleen on tuo tulee ensinnä Eian ka:lliiksi .ia ikansantrulou- 19595: 2 1;2 ha metsänkasvussa. Jos siis nykyiseen delliselta 'kannalta ,se on vää.rin, ei kannata 19596: :moorekisteriin 'J)erustetaa.n vil1jely;skelpoisen !käy!ttää siilhen vilielYislkel,poista maata. 19597: viljelemläJttömäJn maJan verotus, joudutaan Onko aj·ateltu, että os~toon vapaaehtoisilla 19598: .ehdottoma:sti aivan ithmeteltäviin tuloksiin. !kaupoilla .nä:mä metsät? Mut.ta .silloin j•ou- 19599: ·Jos taas ryhdytään viljely,skel poisen maan duia;a;n si]hen, eUä :muut,a:miHa IJ·aiikoiHa, 19600: uut>een •arviointiin, .niin vie se, kuten sanoin, I:IDoska on 1paJkko ihanrkikia näille uutisti1aUi- 19601: varmasti vuosilkymmen:iä, vaikka se toimi- sille metsää vapaaehtoisella kaupalla, nämä 19602: tettaisiin · ai'V1an ylimallk·aisesti. Jos toos metsämaid:en !hinnat ·nousevat ~l.ion hui- 19603: arviointi toimitetaan niin yksityiskohtai- mruava.mmikisi kuin viljely.skeipoiset maat 19604: sesti, ikuin alottoontekij.äi.n ta:r:koitus näyt- ja etiJä tämä .tila tulee niin lk·annattama.tto- 19605: tää olevan, se on /kiinnitetään tartkkaa huo- maksi, ettei nal!'aalla tahdollakaan ~Sitä voida 19606: miota oJ!osulhteisiin eri osissa ma&te., errkoi- viljeHä. 18i'ilä d•okain•en myyjä tietää, että 19607: sil1a ti<1oina, viel,äpä ·huomioonottaen jokai- uudelle tilalle on pakko saad·a metsää ja. 19608: sen tilan 'om1stacian perhesuthteetlkin, saa to- rpa!kiko SMlda sitä vissistä paikasta, ei sitä 19609: teuttamiselle laskea. huoletta ~isäJksi ai.nakin voi sijoittaa kymmenien kilometrien ·p·ää- 19610: toiset <puolet. A·lotteeniJeJki~tät näyttävät it- :hän. Kaiikki tämä vie siilhen, että tässä 19611: seki·n huomaavan a;lotteensa iheiiillkouden kohden on verflattain suuri a111kJm niin Sa.I»· 19612: tässä. lk·olhdin ja ihe lkuitt.aav·aJt sen ly:hve!!ti tussa ·positiivisessa oth;ielma•ssa. 19613: sillä, että meiHä on jo totuttu kunnaJHwe- Aiotteentekijäin taJholt.a tuHaneen väittä- 19614: }!aan haruklki:mimen asutusta1~koi tuksiin. 345 19615: 19616: 19617: mään, että tämän anomusehdotuksen trurkoi- :ken.net.tavalk:si tulee :laibi, niin ei: ole toi- 19618: tuksena onkin va.an saruda .komitea j.onka voa, että asuilllsky<Svmystä void:aan rat- 19619: teh tävä.ksi siHen tuloo ottaa tästä alott-eesta 'kaiJsta vuosikausiin, ikoska sen taikaa var- 19620: se, mikä on hyvää ja poista:a m:illrä siinä masti puuttuu maanomistaJaiu myötämiel,i- 19621: on huonoa ja lisätä. .si~hen milkä siitä puut- syys, ei ainoa·stoon niiden, .ioiJka ovat tällä 19622: tuu. Mutta täyt.yy :srunoa, että näin ylimal- kertaa Lex Kallion kannalla vaan tä:hän 19623: ika.isten :p.erioott.eiden perustooHa on tavatto- myötämie'lisyyttä puuttuvii.n tulee m(Yösikin 19624: man vaikeaa, ellei suorastaan mruhdotonta. :liittymään 1hyvin suuri jloukko niitä maan- 19625: ajatella lakia, joka olisi .kit-eyty,nyt siinä-· omista:jia. jotka tällä !kertaa ovat äänestä- 19626: kään mää:rässä kuin Lex Kallio. Minä en neet kokoomusta. 19627: ollelllk~aan, kuten sanoin epäile, ·ettei a;lot- LMinä en voi olla lopuksi toteamatta sitä 19628: toont.eki:jöillä olisi ollut vak~ava, vilpitön ihmeellistä seilkihia, joka näyt1:tää eduskun- 19629: halu ratkaista tämä kysymys, sen asetan nrussa vallitsevam, ainiJJkin jos saa päättää 19630: kaiken epäilytksen ul:kopuol~l.le, mutta minä valiokunnan mietintöön liitetyist'ä vastalau- 19631: luulen ettei ole lopuHisesti J:älheskärun aja- seista. Oikeisto, jalka on allina .syyttänyt 19632: teltu mihin tä:m'ä eihdotus toteutet:t111na vie. 'keskustaa porvarillisen rintaman 'hajiOitta- 19633: Se tuo mukanaa:n ennen tuntemat;tlomia ris- mi,sest.a ja vasemmiston suosimisesta, käy 19634: tiriitoja 'ma,an omistajille. .Siilhen :pitää tehdä nvt yhdessä ääJrimmäisen V~a;OOmmiston 19635: valmistavaa työtä vuos]kymmeniä ia oniko kanssa ä:änestäm ään ikumnon :lakia, joka mi- 19636: 1 19637: 19638: 19639: meillä todella aiiikaa antaa a,sutuskY!symyk- ~nun mielestäni on pams keino porvarilli,sen 19640: sen seisoa niin kaua,n. !Minä en tahdo yhteiskunnan lujitta:miseiksi. Kohtalon ivaa 19641: ikauemmin tässä ikoihden ja.tlkoo. Mrnä !huo- on niinikään :se, että kun ensiimäinen :tärkeä, 19642: mautan, että tämä ehdotus ei 'klestä vertai- jollen sanoisi tärkei.n ky;SYIJilY:S tässä ed us- 19643: lua Lex Kallion kanssa. Ensinnäkin se aset- .lk:unnassa - ednsknnlllalSsa, jossa äärimmäi- 19644: taa maanomi,sta\ia:t vuos~kausiksi mskaa.n, •nen vasemmisto nyt vasta t1odelli.suudessa 19645: jopa. malhdollrisesti, ärurimmäisen raslkaankin ensi kemrua on mukana - on erusi !kerran 19646: ve:rotruk:sen aJa,iOOksi. r.Doiseksi ·se a.settaa esiHä täitä !kysymystä iiJänestettäe·ssä äälrim- 19647: moonomista;ja.t :paljon suuremman prukon. märnen vasemmisto da rorkeisto m~arssivat sa- 19648: nimittäin vi:l.ielysp.akon alaiseksi kuin Lex ma:n lipun alla äänest"suurniHe. Min:ä 'kum- 19649: Kallio, jonka, säännökset toteuttamalla. jokai- minlkin; !pelkään, että lh~edelrmät eivät ole ·niin 19650: nen :piääsee :lainra:laisuudesta .vapaaiksi. Se :hyviä lkun ovat olleet isä ria äiti. 19651: loukkaa omistusoikeutta aivan yhtä 1palj,on !Minä en suinkaan väitä, etteikö Lex Kal- 19652: kuin Lex Kallio, kenties vielä enemmän, se -liossa ol~si puutteita. ,1\'[inä olen :niistä ai- 19653: kun ,l,isälksi P'aJkottaa m~aa,nomistat.ian käyt- kaisemmin .io lhuomaut.tanut cia valitan vielä- 19654: tämään ,maatrunsa viss:iillä tavrulla ~n .silloin- kin 1sitä, että suuri valiokun:ta. teki useita 19655: kin kun tämä lllla<anomistaäa ei pysty talon- muutoksia maatalousvali1o1k!unnan aikanaan 19656: denisesti sitä tekemään. Ja eräs sei:kka antamaan mietin:N:iön, jotka muutolk•set eivät 19657: vielä. Siinä suositata.n tu!kkiy{htiöiden, ,suur- useatka.am olleet :parem:pita, mutta 'kaiklkine 19658: yhtiöiden llllaamomistusta,. siinä sanotaan ni- 'PUutteineen on tämä 1a,~ki suurin Tliirtein ,sel- 19659: mittäin, että sella~:set maat, jotlka soveliaim- 'lainen, että sen voi !hyväksyä ja että rsen 19660: min voidaan käytiJää metsäta,louteen. ovat voimoonastumi,nen tulee viemään asutoo- 19661: tämäJn lain ul'lmpuolel1a. Ja lopuik;si, kuten tyotä h1;v'Vin voimakkaasti eteenpäin. 19662: sanoin, Lex Kallion ~hy1kääJminen ja. täJmän S'amaHa. :kuin kanna,ta•n tämän l:ain lh:v- 19663: n. s. positiivisen ohj,elman tilalle ottaminen vä,ksy;mistä, Hmoita.n minä, että fkansalli~n 19664: vie asutuskysymyksen kuolleeseen pistee- edistyspuolueen eduSikuntaryhm'ä tu~ee ko- 19665: seen vuosi1kymmeniiksi ja ehlkä enemmäksi- konaisuudessaan äänestli!mäliln tämän lain 19666: lkin ja sii1hen meiHä rf:,otisesti ei ole ailkaa. puolesta. 19667: iKolwomuksen taholta on useissa lausun- 19668: noissa, viimeksi ei·len on :pamki,n.ioht:aja Ed. v 10 n Bo r u: Det ·av~rande, imtför 19669: Rantakari Uudessa Suomessa väittänyt vilket vi stå häcr; i d:ag, äJr sälkerligen ett 19670: että lex Ka:Uiota :ei vo~da lhyvälksyä: sen- av de vikti~aste, som den nvva1da riksda- 19671: VU'obi, että si:ltä <puuttuu llllarunviljelitj,äin gen har s:i,g förelia:gt. :Prå d~ ruv:g-örande 19672: myötämielis:v:vs. !Minä olen varma siitä, kommer i m:y~Cket den näi:rma.ste tidens för- 19673: ettiä .ios tämä n. s. 1_)ositiivinen ohjelma h:ållanden a~tt bero. 19674: niine rperioo,tteineen, joille se on a.i:ateltu ra.- iF·l'ågan OIIll dci föreligg:ande la.gstiJ',t- 19675: 4-l- 19676: 346 19677: 19678: 19679: nimg,sförsli8Jget. är ju redan nt.doebatterad, ligen inom korl m:inska den :föregivn\8. 19680: och asiildern.a för 000 emot dtet,Sa.)IDJlta äiDo omä,t.tli~ga. .iardihungern och sa.mtidigt öka. 19681: så bestämdla och o1'1Ui1Jb'lig1a, att ett vida.re ti!H1glåJngen ,plå till .saJm stl'tende jmd. U t- 19682: ordand1e däri strängt taget ä,r överflödrgt, slwttet sfug.er lb1ott helt lmtegm-iSikt, rutt 19683: ooh a,ntagligen orikslå 'IDest, lblirr- ett ,uppre- kJolomisa,t,i,onSibeihovet plå aiDJtyt;t säkt endast 19684: p;amide 'av Vl<l,d som re®n twiga.re a.mfö:vts. i .rin·ga gTll!d ik1aill' tiUgod01ses. Mem rpå vad 19685: Då eme1lertid 'f,r\åg~aiilt ,äJr t;ill den gl"ad vik- ett ~~Manlt påst:åJende stödeil', det framgår 19686: tig och den 'älv,en s<pelat en stor ro11 utii den icke 'av :betänikandet och är li\kta., oklamt som 19687: g:ångna val~amJP'amöen, odh oo dMsutom det ,srt:ädlse varit. Hade d·e,t dook :iåe var]t 19688: 'IDammaxen nn till ö\vervägande, del bestlår skäl &tt vänta och se, hmm,v~da, ieke tilJ- 19689: av ~nya representanter, så må det diock icike lilvHnt,yrs 'kolonisat:iJOnen, förnnedlad i Ö'Vrigt 19690: v,a,r:a lag:fö,nsla1gets motståndare förmenat ruv .staten, ~åiSIOm IIDia,n i ,'Lex ~amio" tämkt 19691: att äilltlliU en g:ån;g i liet a,vgö:ra.nde ögoniblic- 19692: 1 sig, ikunn:a,t åtmimstOille t:i,l,ls.rvtidare utvooktla 19693: ket gå tiH stor<ms e~:rwt det~s·amma. sig p!å ett f:ullt natrurlig1t sättt, inruan, ma.n 19694: .,Lex K:aililio" ha,r ~av mig t,idig:are ibe- öVJetrihuvudtJa,get •!Vlils in1åJtit ffig på en ila.g- 19695: took,nrats såJsoon en \ltrugs.tHtmi:ngseXICeiSS ell& sti:f,tmingsåtg.äJrd slådan ,s01m tdellll förelig- 19696: m. a. o. Slålsom ett ,a~nvändande a.v stör.re g:ande. Sed~am, om ~de.t ,faktrskt vi:sade sig, 19697: våld än nöoon lkträiV!N". 1Men ä!ven om man a,t.t ~de,nm~a ,väg i1clli:e Viol"e f,ramilwmli.Jg tOOh. 19698: :iåe v:iU medg:iJVta detta,, siå torde ma,n, liock a:tt ett tv~åmg,sli,nll:ösen,förf,al1a,nde praktiskt 19699: nodg1as erkä:nnia, ~att den, såJsom mlånga av ta,get vooe den enda å!tersroende möjlig- 19700: vlåra ny1are lta,ga,r. wtgör ·ett lag:sti:ftnin:gs- heten, V'aJ"s tiUgripande ~ett wUmänt belho:v 19701: ex:perimemJt ooh ett exper]mep,t av sy,nner- oavv:i,sli.g:en !krävde - då,, mem1 ~oCJksa föDSt 19702: Hgen ibetän~li'g l()idh a 1l,liv:a,rs'aiD.i ,a,r,t. Och då, hade m:an !kunm1at 'k:omma fram med 19703: detta ex:periment g<{ttr de~sutorm hläll,S'Y'nslöst ett försh~ såJda,nt som ,aJex Kaalio". 19704: ut över ,medihor,ga,res g:rundlag:st.ryggade ;TiH la:g1förs.lagetJS principie~'La hetänJili,g- 19705: rätt, övffi' 1den säumlihet ooh 'det lug:n1, som heter h:fu vid!!Jre at,t •liet TUibba,r em hönn- 19706: env!!Jr :}yfu f'å åJtnåuta i ett ,l,a.glbUindet s'am- sten ~wt~ viå:r .s~rumihiäMso·rdni,nlg, den, enskilda 19707: hälle. 'Det .älr lhorpkionstruer!at rutan akt tiJ.l- äganderät,ten, orch ~åJsQim det första steget 19708: börEg h:änsyn t1rugits t,i,l,l. hu,rm dess, verk- i dettta lllvseende öppnar vrudsträ:ckt möjlig- 19709: ning~ar i pr;arkt:iken, !]mlllJina ~att gestalta. sig het f,ör vida,Tte for.tlgåJem1de på d~en en gång 19710: odh huruvida alls möjlig:het förefinnes för inslia~·n'a väg:em.. La:g1f'örSlla,get ikräniker jUist 19711: aiJt :flå ,dets!!Jffima ,piå, ett ly1dkligt sättt genom- de,nm1a samma rättt. srom dei själv.t avser 19712: fört. att skarp,!IJ: jo,rdäg,a;nidemtrt:en. Och vem 19713: Sy~ftemåJet, m.1ed: l'a.g,fö,rsla,get., - det är ga,ra.n:terax för att :icke .nästa, g:ång kanske 19714: ju allmänt medgi:vet, - är gott ooh riktig,t, även Iie nys:ka1ptaJde lägenlheterna sjä1va bli 19715: men d~e,n 'Väg ,man ~alt i:ilr iclli:e den rättlJa. föremål ,för en li:lmamde bes:kärmim~, som 19716: Oah hu,rn högt man ä:n :v:i.l1 skatin la:gens den, varigenom de mm enrlig,t. lagen, SJklola 19717: syfte, s:å ska~ll dook icke detta än.daunå:l tillkDilllma. MieJJJ j,rug :s:k,a,lll fö:rlbigå a1la dessa 19718: 1 19719: 19720: 19721: 19722: förnnå helga, €>tt medel, sådant som CLen omstä'n'digthe.ter. Jag vet att de f11esta 19723: föreligga,n de, ,Lex IRaU~o". ry1cka :på 'a,xlarna 1däråt ocll mena. att allt 19724: ,,:Lex K,a,l,l~o" är i:fQrst orch frtä!m'st prin~ detta äJr eftenblivna ,kanske ,,50'-----60 år 19725: ci;piel!Lt förkla.s;ffii,g. Dess Jbehö:v1lighet är galillla teorier", som ingen mera så noga 19726: trots aliLt icke p.åvisa.d. Ha,r i~ke stlaten, håHer på. 19727: komrruUilller,n.a och församling'I!IJ11llla v:Udsträck- 1V!llld ,som emel11eriid är lilka lbeträmJkligt · 19728: ta maT ker. ,som med föTidel kurma och bö~ra och i varje frul,l t~H si,na kollllsek:venser l:ikRJ 19729: utmyi:rl:das fö,r ;]{nlomisation? ,StJåJr icke snart allvarsamt, det är dci osäkerhetstillstånd, 19730: sagt Ö'V'eraHt på f:civil>ll:i.g v.älg, älvlen på som :Ia,geD\, om demJ amltJag'es, gen.Oilll sin 19731: .,lämplig1a p1l,atlser", s:ås.Oilll wgra~rutslkottet i 'blotta existens ktomlffiler rutt, lfmiJilikaJ,l,a. La- 19732: sitt ibetänikandle UJti.rycker sig, ko[oni·sa- g:en i.n.neibär, kort sa.gt, en konfis:matio·n av 19733: tionsdugl:Ug .iord tilli1 lbudis. Jord'bruikets ens:kild tiillihörig jord, men det är en Jwn- 19734: gy~llene tid är för öwig;t..sälkerligen redan fi:skartioiiJJ, som 'hil1ir p·enmanen;t O<ili be~stående 19735: förbi uti vånt ,J,a,nd. Den stegTade jortdbe- för ll!l'l fmmtird. 1Man berälttiga,s rutt ta,ga 19736: skaHnlingellll. de stiu,nikam.de vrisen på jo:vd- LC.iär ooh i den mån ebt helhov gör sig gäll- 19737: bTtukspnodruk.t.er ooh ele 1aHtjä.mt öka.de ll!r- lande, .IDanske omedlel;baxt, kaillSik:e efiler 19738: betskoSitmade:rma - al1t detta sikall sä;ker- oogra år, mlåJhläintda försrt; efter ett årtionde. 19739: Maan hanikikimilllen asu:tUJStartkoituksiin. 347 19740: 19741: 19742: Ooh und€r allt. detta. nödgas .iordäJgaren ibesikä.'rlling. Men hela den andm fka.beg-o- 19743: lt:va i oett det l()a,n,~näimas.te ti1ltsuåmd av rin lblir ihelt och hlåAl.let UJilailliför dlenna. wöj- 19744: (),visshet för framiiden. Huru my.cJket, Ji,ghet, odh d:et väirsta :rur, aht j.ordägaren 19745: frågar ihan ;Sig, odh vad kommer man väl i ,r€g'le:ln icl:e en1s <sjäJL'v kian bestämma och 19746: slutligen att ta.ga från mig? Och >när har avg-öm, huruvida ha.n:s •lägelllhet enligt lag- 19747: mam ta,g1it så myclret, .a,t,t j,ag f,alktis.kt fåT förslaget sfkaH rällmll!s ti>Ll ·den erua. cller 19748: belvåJUa. återstoderu tagTiaNerad? Viiken sä- a.ndm av dess:a ka,teg-omer. ty äJven detta. 19749: kerhet >har ja;g väl, att det, som vid för,sta 1beror a.v .myndighet>el'ntas prö,vnimg- för v.a.rje 19750: beskärnin,gen •fö:rrbigått.s, icke vid en senare •sä11ski'lt 'fall, tm prövni>ng ibel'loende huvud- 19751: beskäming, verkställd kansk·e av en annor- sak1igeru på tol:knrun.g a,v ibeg.reppen ,arv 19752: Junda ,SJamfllla,nsatt ,ko1onwsa;tionJStnämn,d eMer äg.are 1b€1bodd" och ,.,r.atiOJnel,lt hehvu\kad 19753: vid yt.tedigare öka.t lbehov .av koloni&a- läg-enlhet". Är det :iJclke snart sag-t en oför- 19754: tions.iord, kommer att fråntagas mig? Med svamli,g tanldösh.et eller k.a.ns\ke mttare en 19755: Jedning av lag1en.s stad.gande·n, kan j(}rd- brottsli,g hänsyn.slöshet a.U utan verkli,g-.t 19756: rugal"len i:cke sj.äJLv !besvar,a, dessa frågor. n,ödtvång föl"sältrtJa. en :stor g-rUipp a.v .med- 19757: A~Hit ,bemr ju s'luU:ig'en av vederbö.m.nde hol"gfure i ett läg·e av CLenna aH:lvarsamm:a., 19758: my;nd<ig-h•ets p:nö:vniling ·och avgör-ande, ja i d•enna hart llliär .rättslö.slli a.rt? En:var med- 19759: mån1ga .fa,U t. o. m. av en mer e1le.r mind're iJ::JOrg.are lbör d•ock v:a.rru lbel'lättigta.d a.t,t be- 19760: godtyiekli:g prö.vning fråm> dess sida 10ch stämt veta, vad rä.tt oeh skydd han låtnjuter 19761: utan att ·en.s et1t avg-öra.nde, ·Som en g~å.ng i .samhäillet för •sig- ocih sim lag-f.ån.gna egen- 19762: trälffats, 'kan: ·a>Us'6s 5/å,som res jiUdicat<a elJer dom, men hum mlången j.ovdägare vet CLet 19763: bindande med ~avseend~e å en följa.nde prov- eg~en:tligen, om ·Leoc 1KaUio lblir l,a;g i de.tta 19764: ning. J (}rdägaren blir sålunda faktiskt pris- land? 19765: giv.en åt en oklar.het och en oro för framti- Det är all tså någxa, mer eller mindre 19766: den, som icke blott måste i mån,g-a fall bli oansva·riga myndig;hei:.er, som enlig-t Lex 19767: fö·r lhonom olidli.g- -och för hans näring- >höge- RJa.ltlio skol'a. >:f1å si.g .t.i,J,lag:oo aH ,malkt ooh 19768: lig-en menlig, utJa,n> ili.lveru onelkli.g~en. \kommer .myndighet i lf:flåga. om den ·a.vsedda kon- 19769: att våUa hela samh1äJl1let illY'cket slmda och fis.k.atiouen av en.skiihf m:edlbo11ga,res jol'!d. 19770: förfåmlg-. I)et illiVändes sälkerligen h.äJreanot, Av deras gott;fi>nnande .beror ~sist oc.h slut- 19771: - 1och slå tyokes äv61ll ag'lra.rutskottet i sitt Iigen ·rullt. Lap;en giver Mott n!ågra a.H- 19772: betänkanld'6 hava g-j.ort. - att beskämingen illlänna .direktiv; myndig-heterna ä,ga i var.ie 19773: ,.med hänsyn .t,il.l den rela,tiva stodeken ruv falll näirmare .pl'löv,a och avg:öra.. Det 'ha;r 19774: det om~åJCLe en.VJar äJger övtml<åta" icke :koon- 11oat mli.g ,a.tt g~öm ett pJ,oc!k ur 1ag-en på 19775: mer aitt .förorsailm näJmn;viä:rt men för över- VJa•d myndi.g~hcierna,, niälr,m:a.st de 1oka1a., 19776: låtaren.. Mien1 flll'a,n tyok'E)s hä.n'lid hava för- nödi.g kompet~ns 'Saiknande 1rioJ.o.nisations- 19777: bisett, att denlllt8.. s. k. relativ-a. storlek eLler näJm:nd.ern:a, ha.va. .a,.tl1; i ootta a vseende pröva 19778: r:ättare 'Sagt, d-en ·p:r:ocenrlmeltla ibeslkrämn.ingen oeh faststäHa. De s\kolia Slålun1da. bland 19779: av lägenheterna, enligt latg':f1örsla.get, sådant annat ,pröva och fast.s;tälla, huruvida. icke 19780: det nu föroli.gger, ifråg:atkommer blot<t för söikalllden äJr i st.ånd att lllt.a.n statens för- 19781: en viss kateg-o•ri ·av tWbmenihieter, medan. en medlin,g tiUäiven.tyrs •sktatffa. sig- egen j,ord; 19782: anna.n kategori, ,de nämli~en vilka, tsåsom h mruvid-a Jmn. ilcke möj.ligen, tidiigta.re i spe- 19783: lag1förs}a:g"'6t .sä,ger, :i1cike M ätg1aren ibebos 19784: 7 19785: kula.tionssys~te ,a,vhä.n.t sig .läJgemhet; hlllru- 19786: eH:er ic:ke odila.s il~a,t.ioneJ,l,t, kunna be.skäras vi,d>a 'han >besitter nödiga, imsiJder i l.ant- 19787: en1ligi en stränga,re tol1kning ända till sista ibrnksa!'lbeten ,och el"forderliga imventarier 19788: hektare:ru, men 'l v,arje f·a·ll ,p,å aUt, som eller kredtit, för dmas >ams/ka.ffande; när det 19789: överstiger 40 hekta.r, täv.en 10m IäJgenhete:u äir ntöd:ig-t och skäJigi a,tt, äJvoo legoområdes 19790: vore flem tusen. he\ktoar sto.r. Att i sådanrt inneha.VIare få.r ut.över •atrrendejorden t.illllösa. 19791: fal!l ta:l;a O!ffi de :l!rån~eillde eg'l(}rnas ,,,rela- sig- eg'en j.ord; när sökanden skäligen bör 19792: tiv.a st.orle:k", är vanke!l> r:ikti~t eller a.n- nöj.a si.g med statens j.ord eM>er på frivi,l,Hg- 19793: stiändigt. Y.älg ans.kruf1f.ad ooh .nä!r tvångsinlösen bör 19794: ii frå:g~a. !Qill Jäi~enlhet, som tiHhrör den Jm- tillgripas; i vil:ken kommun .iord lä.mpligen 19795: tegori, S(}ID är underkastad procentuell be.- !k.an anskaffas M sökanden; i villren ord- 19796: skärning-, är det väl möjligt för ä:garen att nci:ng liäig-eniheterni3J i ·en: >lmm:mun skola tiJ.l- 19797: medels frirv~l\lig föryttrilll,g- på förha.nd ttiJ,l g-ripws ooh .viJka del·ar a.v var och en läg-e>n- 19798: ett st.adiga,t visst J>•rooentt.a1 htindra vidare het först s\kalJ ta.ga,s elller va1r det ka.n me.d 19799: 348 Perj.anrtaina 1>3 <p. ill()kakuu:ta. 19800: 19801: m:itnsta olä.genlhet. s.ke; viltken jord s:ka.ll ren .oobos cller icke rettioncllt odla.s, sål'e- 19802: gäilla såoom ratåoneillt 10<'Llad, d. v. s. när des, om doo ena eller doo andra oll~V dMsa 19803: .nödigt anta.l dciur uppfödas eLler tillräcldig.t förutsättmin,gar icke 'är förhanden. Och 19804: med jon1föTibäJttr1ngSimedel a.nvända.s, och enlig;t § 5. .som ater an~iver, i v:lllken mån 19805: vi,l:ken jord åter blott :ä!r a,tt a.n:se så.som enva,r .J.äige:nihlelt kam ibeSikäras, 'ä:r ufuyckli- 19806: odlingsibar; näT sjäLv'a. iläge,nheten så;soon gen •uti 6 prurukten: denna ~ateg10ri av lä- 19807: så;dan, i dess helhet skaU gälla såsom ratio- gemooter undantagen f·nåm, bestämnin.g'len~ 19808: neHt bebmka.d, någ'ot .som ·säikfl'Dlig:Bn en att enda;st en viss pl'looent av lägenhetem 19809: lägenhet 1bör kun;na va.ra, även om idke a.H kan .tvång~sllösas. tA.Utså å. ·fråga om dessa 19810: deiiJJSoamma trillllhör,ig .ioud odla.s ra.tionel1t; lägenheter finlllm tioke nlågon lagsrtJadgad 19811: .när 1ägoenlhe.ten .sJmll <8Jn:ses v·wm a1v äga.ren ibeskäxni.ngsgwäns, u.tan lde ikun:na helt em- 19812: lbeibodd, syamer,ligast i de fa]l, då 'lä·genhe- ke.lt heröva,s a.l'l .sim. j.ord, för så vitrt; icloo 19813: ten tiUhör e.tt bolag eller en person, som mö.iligen ·nålgon ldel dlätra.v på annailll grurul 19814: enda.st en del av •aret belbo·r den:sa.mma, fåir und,a.nlta.gas. Sooan. äir faktiskt la,gen, 19815: - aJllt ·omstJä:nd~gih~eteE, som plå det ;väsent- eh uru ja,g !mlå:ste <8JDJta.ga. för min del, &tt 19816: ligoast.e bliV'a, avgöramde för den bes.kärm,ing meningen ilcke ;va.ri.t denna. Den bestäan- 19817: lägenlheten: s:ka11 underg'å - ; v1da.re ovilka ni.ng om en rpi:,ocentue.ll ibeskär.ni·ng· a v aJ.la 19818: lägen1het.er skola 1betraJ.das .såsom .vanhäv- läigenihete.r, som rt:.i.dJigaTe tingiclr i 1:a.g-IÖT- 19819: ·dade eller i .speilw.Jations·S.YJfl\ie åtkomma; sla.g~et, iblev se.deronem :dlälri ämdrad så, 131i.lt 19820: vilka. ägor. som äro nöd!iga .för läg.enhe.tem.s ·den ioke hänf•ör.de si1g ·till n;yss >nämnda 19821: rationella ocb lönande brukand:e, vil•ken 'kaiegmi a.v lägenlhoe,ter. Me'!l i lag:förslaget 19822: ·slwgsmark som äJr ood!ig tilil hu.Sibehov ooh ingå;r i;cke f:örty tf.ortJara.n:de på tflere stä1- 19823: villkeru skal.l a.nses va.ra. be.vuxen 1med såda.n len .stadi,ganden., .som faktiskt förutsältta, att 19824: vä>~d:efull skog, att, .den: föro·e1a;Migoast be- -en dylik <procentue1l beskäll'ni.ng äger rum 19825: ovaras föJ: Slkog~sväxt, ell& vi,liket omriåde med 'a.vsende å alLa lä..,O'I€Illiheter, .såso.m t. eoc. 19826: el.ies ha•r större 'V'ärde för amdm äJn,damål i 5 § 7 mom, 6 § 5 pu.nikt.en .ooh § 45. 19827: än för koloni•sati•on ellier vad som behöve.s Huru dessa sta1dgauden under såd·ana för- 19828: till tomrt:, trädgård, upp1a.g'lsp].a.t.s m. m.; hålola.nden· skola fulk·as är idre lätt a.tt av- 19829: v·ad som skall förstås med s. k. övriga väT- göra. Och vidare, i ·5 § 8 lJ•. .tiUåtes att 19830: detr'äld; v:itlka överlåltarent tiHhörig·a byg'lg- för jor&g~areDJS ibarm. odh delä_g~!lJre i ho UJn- 19831: na.der är.o 1f•ör .kolonisatlion:slijg-eniheten be- daniJa.ga en, o.dtlingSiliilRBnihe.t per ma.n, O!Dl 19832: hövlig.a •och il'ämpliga ooh. ieke •IDied fö·rdlel 1ägenheten, ildk:e förs.Jår tili mer äm en del 19833: kunn,a bortflytrt:as; •inom v;i,lken tid a.v,verk- åt ·var och en; men om den mlöjligen för- 19834: ·ning av överlåtarens väirdeskog ooih bort- slår för d€1m, ja. d!å finmes en1i.gt la.gen :im.- 19835: flyt.tn~ngen av ha,ns ,bygg'IIa.der .skaU ä.ga g~en möjlig'lhet för cl€1Ill ti11 ett dylikt un- 19836: Tll!ID o. s. v. i oändlighet. !Det. är sall!ller- d,a,n,ta.g. Siålruant iär ·väli .dook li.ndr.i<g'ast sagt 19837: ligen utomordentliga fur]maJrter, som ko- ful'l;komJigt menrung.s:löst. iDetta. nu enda.st 19838: lonis!lttions.my.ndiglh-etern.a hl•iV'a utr.u.stade som någr,a. exerrnvel. 19839: med. O<ili detta vill IDian •sed•an. kalla. en Bet.raffanfde slutligen miög'li:giheten för 19840: lag! Enligt 1mitt föriD1ena1nde älr de.t icke si:aten att finansiera ocih i övri!gt genom- 19841: en la,g, ut.a·n snarast en arbetsordning, ett föra hela detta omfattande ko1onisations- 19842: ·a.rbeh>pl'iogmm för lkolomisation·smyndi~he ipl'Og1Nilll1. 'Siå :fiö.re'ligger i dett•a ruvS~eerude in- 19843: tema, SIOID faktiskt :fått åt sig u:pipdra.get g:en .som ihalst .utredning, men det är en- 19844: a.tt f.aststä'1la., :v>ad SO!ill Skalil gäil.La såSOiill lig't lllllin uvpf,attning i högsta gtrald tviNel- 19845: lag för varje säTSikilt fa.U. i~<ktigt, 'huruv~da ·statoo·s J:esur·ser ens när- 19846: 'La.g,förslaget äJr även i övrigt la.gtekntisk,t melseV'is skola rflörslå tför iilndam'åtlet. 19847: så undermåligt, a:tt .det r.edan :på den J.ag ·~H ytter'lågrure be a.tt få n.äanna 19848: grund oa,vv~sligen borde föl'krustas. § 4 i ännu et,t skäJ., 'Vamför ja.g olllh säiker1:itgen 19849: lag:f·ö·rslag~et är t. ex. så avfattad, att den rulla svens·ka riiksdrugsmän 1komma att rösta 19850: .iuridi,skt i~ke 1kan, t01Lk,as så som mtminge.n mJot ,·Lex tKaJJ;1io". rDet ätr emeda.n från 19851: därmed dock 1förmodligen varit. I pa:ra- 1agf,örS1la&'€t uteJlämnats ·det viktiga sbad- 19852: _g~raifen :tr nu sta.idgat, att lägenihet, SOIIll g.an1det, som avsåg :alt!t .förhin'dra en fins:k 19853: öv-ersti.g'ler högsta tillåtna siJor,]eken för en tvålllgskolonisation utav rent svenSika trak- 19854: od1in,gs]äg'lenihet. a.lltså 40 hekt.a,r, är be- ter. Den tbestämni'lllg, :med viUoon roa.n för- 19855: skäuning umdenJmsta,d, om den ~('..ke aN äga- II:OOruat s.w 'Villija ersäJtta ide1Jta .stadga:nide, 19856: Maan ha.n'klkiJmilnen asu,t:wstal'lkoituksiin. 349 19857: 19858: nthmJHgen .föreskriJften i sisrt.a IDlOIID.. 25 § av ·för löwigt V•!l!ra t~H Ulågon välsig:Ml:Se att 19859: innehåil1l, aiJt då ti:ll ibeihandling föreligga söka driva :fr.am ett lbränn.ande Sralllihällls- 19860: två ~J,Jer •f.lera ansökningar f1öret:ro;de sk·aH spörsmål :som. detta till sin lrösning på ett 19861: givas den, som iha.r herrnort i den lkommun, sätt, .som ~estämt 'Illlåste ogil:lw.; av en stor 19862: varest jord Slka!lil ansk.af.fa.s, är ur synpunk- del av vlåri 1fo1k. Vore det då iclre möj- 19863: ten av att tiilllgodose det an:f1ö rda berätti- ligt a;tt utrfinn:a. en lö~ning .av ifrå:gan, som 19864: ga.de svcenslka önskn~ngSilllåJlet &UJ1likomli~t· gagn:rude 1irka IIllyoket odh 11r1m många, utan 19865: värdellöst. !Den bestäJmningen ilmn fastmer a.tf ·slkofl!da ai;ka myoket .ooh 'lika mrånga, som 19866: ikomma :rut.t •verk.a i en a,!,Ld>el>€1S' motsatt lrikt- det ·rol'eliggallld·e lagförs1a.ge•t. J ag vi.ilrl för 19867: ning tiH tf!örmlåm 1för en finsk kolicmisaiJian min del tro, att detta rvore mJöjli.gt, blott 19868: av en SVIensk tratkt, såsom t. ex. då sven- a:llvar'li1g>a. f,fusök ·dä:rtill å lömse sidor gjo.r- 19869: skatrulanlde Jmlonister if,ffin en ·svensksprå- d-es. En s:kyndsa;m Y'tterlig>are beredning 19870: kig kommun> vilja söka sig över till ett a v .f:l'lågam !kunde ju ske odh pr.oposition i 19871: minldre svcenskt områide uti en tn:äl"beHiigen, saken ämnu av:MJtas tilll deuma Ti>ksdag. I 19872: övervägand·e fi:nskspmkig .Jmmmun; i detta det ny:a lfö:rslaget lborde då hel&t ailrla di- 19873: falil s!kualle ~tHtså en ·finskspDåkl!g invånare rek1J3! tvångsåbg'äl'lder, åtminstQne än så 19874: fmn lden egna •kom'miunen 1hava företräde iläng~e, unldiv~kas oclh ·kolon:isationen bygga:S 19875: framför en .svenskspråikig kolonist, kanske på uiuY'ttjande til:l ful'lo av sbat.en tillfuö- 19876: ·f.rån grannlbyn i kommunen invid. Häri rjg, samt på .:f:rivilllighetens V'äg genom sta- 19877: 1åge .dook urppenlbaDlig>en intet förnuft. tens tförmedl:ing ansilmffa1d jord. Men b'leve 19878: Princi.pen tb'ör j.u vara, ratt ;språkområJdena det rul!l!delres omöjiJigt 3.tlt .sluuligen untdvilka 19879: ()dh srprålkg>rämS€ll'ina i vårt 'land i möj.Jigaste en tv<å:ngsinlösen från enskillda, då borde 19880: mån böm hål1las rena, v·arti'll ju för övrigt denna. tViålllgisinlösen i v:arje f,a.ll ordmts så, 19881: även R F. :för>pliktar, ocih a.t:t ai1ltså vrurje att jordJäJg.aJron därav ioke ~öroil1saka·des så 19882: språikområd>e i!Jör lkiol~:miseras iblott .med ko- rrnydk~t men oclh så många olä,.o-.enlheter, 19883: aoni"<ter, som tiH~öra :sammra -språkgrupp som det nu ~örelig:gande 'f,ör.slarget fa;ktiskt 19884: oom hefoiLk·ningen på o.r>ten. A~[:t som kan nta.n 'lliödtv:ång m:&dför 1för ihorrom. Aven 19885: m1otvel'lka detJta llm.n icke f•rån svenskt ihåll ·Oilll .ic'k:e ,Lex K3!l'lio" sokuHe komlma at:t i 19886: under ml.gm IOmställ!digihei.er ~~odrkä:nnas, och verik!lig~het•en gestailta sig så fa.rlig genom 19887: vi måste därjärrnie obeting.aJt 'fordra ett ~po v,a.d •den rfa!kti!Skt lkommer ·rutlt taga från 19888: ·sitivtt sta1d:ga.nde, oom fa!ktisk.t fiörpl~ktar j.ordägarena., ISå bl:Ur den i Made fall fM'- 19889: till en k.ioJl10nisa;tion .arv nu .an:ty:dda art. lig ~.enom. det sätt. .P:å vi.lket den ta;ger. 19890: lMgsm. Hahl sade sig >v:ara räJdd f.ö.r att I .detta :av·seende lrunde enEgt min uppfatt- 19891: den svenska. jorden, om ett såd.ant stad- ninlg red:am med rätt sm<å län'dringar en vä- 19892: gande Jastslog>s, skuHe ibiliva 01ko'lonisemd. .sentlig lföribättri:ng ernås av dert nu fö.re- 19893: Det är verkligen e_g!endomligt att höra -en hgga.nde >la;gförslaget. Det ku·nde t. ex. 19894: -dylik farhåJga ·utta'l.as (fvån ett 1hål'l, där åtminsrone orrl:nas så, att den avseldda won- 19895: mam dook vellat 1g>öra gäJJil.a.nde, att en fisk3!titonen in&<kivänktes tiH en viss given 19896: omätlt.lrig j:or.dihung>er :f!örefinnes på a:Ua tid.pu.n:kt, cliå det ·en gån.g f\ör rulla av ve- 19897: !hlålrl inom vårt S3imih®lle. 00h fnr öv•rigt, del"lböra:ude ffiY'll>dighe't faststäJHdes va,d ·som 19898: ärven om så ISku:lile häJmi&, att icke den dis- enEgt lagen, rvid iberhiQIV, av enva;r ilägenlhet 19899: pon~bla rsven·Sika j1ovden ome~delhar•t uti full faktiskrt ~kunde fiör ·kioloui.sation:säJnrdamrål 19900: utst.räckning SlklliNe bliva lkOiloni•s-era.d, vad uttruga:s, och resten seda.n lf'ö,r fra.mtiden 19901: hindrrude viil &tt man väntad·e n:ågot år e1- lämnades orord. Sed:a·n .ftrtta gjort·s, 'b01r.de 19902: 1er par QCih reservem·de de tillä.v-en tyrs åter ä;garen il!ärmna.s lt~llifälile >at.t u:nrder en 19903: 'övm;b1:~v:ll'a .imdO!IllmåJdena för !kommall!de ~e viss >t~d, exempelvis ett eller två år, fri- 19904: ihov, ,för det uppväxande slrärktet, som ju vi11igt föryttra. .d:et sålunda: fastställda. 19905: icffie lhe]r):er biör lärrnnas a;lJI.de~les lottllöst. till kolonisation. vid äventyr .att det eljest 19906: J arg Viå.Q1a,r ·f·ör min dJel hOippa:S, acbt det och ifru~il <d·et lic'ke heJ.ler senare för såd.a:nt 19907: f{jreli,ggall!de 'lag:försla'get iclke s'kall arv ri•ks- ändamål 1fö.ryiMats, när behovet så på,ka.l- 19908: da:gen g"Oidkännas. J:ag förstår icke, att lade, filllge ti'lilgdpa;s för d>en avsed.da 19909: ma.n ·uti en arr.geläQ."enlhet ut·av denna vi:k- tvångsko1onisa:tionen. Vid denna tvång.s- 19910: tnrga fiör vårt samh'äl:le så dljupt ingri'Pan- inl:ö.sen lbol'ide .i'ol"ld,ägaren emellertild erlhålla 19911: de atrt :sku[ne v~l,_j,a. starta med ett alster, ersäJtning ef.ter gä:ng:se pris för sin a:v- 19912: såd.ant som d:et lf1örelig1g>ande. Kan det vä1 tm>dda jol'd reh 1denna el'sät'tning ti11.ilka 19913: 350 19914: 19915: 19916: &läg.gas åt honom på såidantt osätt, a.tt ihan huo.ma1Jtava, että maa oli ikasautunoona ja 19917: i0ke idärav yrtter.liga:re tillliskyndrudes för- on vielä !kasautuneena verrattain !harvoihin 19918: lust. Resuiltatet aN 1hel'a denna anor.dning käsiin. Yi1i 250 ha:n omistajia o<li maas·sa 19919: bleve faktigkt det, !111Jt liJka myoken jord vuosiS31dan vai:hteessa :16.4 %, omistaen 19920: kunde utvinn~ls för !koilonisrution som ge- maata eoommäm kiuin rpuolet kolko maasta, 19921: nom Lex Kallio, men det skedde på ett ytksityisben omistajain h~ll'lls·sa olevasta 19922: 3!nnat, enkl1are, mindre •kll-äni:ID!llnde och hän- maasta 5.6.3 %. Jos ta.rkastetaa:n hiukan 19923: synslö·st, för jondäg.ar·ena mindre ödesdi- k'OI'kea:mpaa omistajruluoklkaa ja taJ.'kaste- 19924: gerlt sätt. taan niilden omistajain lukumäärälä, joiden 19925: 'Det som jag ihfu" nu i ,stlörsta kortlhet omist&mat a'luoot nousiv,at yli 1,000 19926: fra;mkastat är icke ett :J}rogrrum, det ihrur ha :n, siis noin 2,000 :tynnyrinrula:an, niin 19927: blQitt avsett &tt giv•a en antydam om, hu- voimme todeta, että seUaisia omistajia ei 19928: rusom, ifal1 :eörst!åelse ooh god vilja, - just ol:1ut kuin noin 2-2.a % omistajain 'lu- 19929: så,da;n ,god vil~a, 'SOIID. rdgSIIll. Ra:htl här ef- vusta. :Mutta he omistivat ,Jmitenkin maata 19930: terJ:yste, - tidigare verkli,gen fö·refunnits 25-----20 % yksiJtyisten kllmisbrujai:n haiHussa 19931: även på truåWl, (liä;r m!lVn så ivrigt u1Jpbär olevasta maasta, siis enemmän 'kuin 10 ker- 19932: la;gfömslaget,. man oo kanske, trots allt, hade taa siitä, mitä lheidän lukumääränsä suh- 19933: kunnat komma tiJlQ en lösning, som i denna k-eLliseS'ti dlisi oilkeuttanut. Ja sen lisäksi 19934: 1 19935: 19936: 19937: .stuoo v.arit tmöjl.i!g att .av :de flesta accep- voi todeta, että kailkikein :use~mmissa [ää- 19938: teras och som så1unda v:arit äJgnad att :väl- neissä, lukuunottamatta Viipurin jll! Vaa- 19939: tra ur ,V"äg.en en !IlV de svåraste stöteste- san lääniä, joissa 11ienmaanomistus vallit- 19940: narna ffu det iborgerl]gt .sammangående, ·'See, oli yli 250 iha:n ttlo.ien lhal[ussa enem- 19941: som i när:va~am1de 'ögoniblick vore så önsk- män kuin puollet maasta, 50:stä 80 prosent- 19942: värt oCJh niödigt. tiin sa;a!kka. 19943: Ovatih,am nämä kruik!ki tosiasioita, joita ei 19944: Etd. V en no 1: a: Lex IK!rullio on muodos- v·oi<da sivuuttaa. On sanolttill, että tilasto 19945: tunut ikeskeiseksi ikysym:ykseksi ,va1tioNi- on rionkun verran van>hentunult. 8.e voi olla 19946: sessa eläimässämme. Se on hal:J.innut ti!lan- vanihentunrut sen verran, että joku kymme- 19947: n~ta alina rviime :keväJästä <&aruk:ka. Sen ym- nys- tai yksi·kköprosentti ·voi muuttua, 19948: pärillä käytiin va:ailitaistelu ja oikeisto- mutta 11ääasia ei oile 'ltain!karun muuttunut. 19949: lHiolueet hyök.käsivät !keskus.ta!pllloilueita Maanomistajia on torp.parien itsenäistymi- 19950: vastaan syyUämälllä, että ne tämän lain an- sen kautta saatu ionkun .ver.ran ~isää, mutta 19951: tamiselil>a ja ,sen kannattarrnisel>la saattavat suurin piirtein mtsoen til,anrne ei senkään 19952: ilmcmon d·a onnetiJomJan J:ain vorima.an. V aa- ikautta olle vielä sano11taV'asti muuttunut, 19953: lien jäll'koeen 'cm se lhal[.innut t~Lam:netta, niin niin et!tä voisimme sanoa, että yh<te:i~un 19954: että 'ha111itusta ei ole saatu muodostetuksi. taolomme ovat terveet. On 'laskettu, että 19955: Virkrumilielhet :hall:l:itsev;at maata ja puolueet maa:Sie'Uidun 11erlheistä täyttyisi olla moo:n- 19956: riitel,evält ikesk•enään ihaJLlituJksen muodosta- mruistajia !ain.aik:in ytli rpuolet ja tarvitsisim- 19957: mi"Sesta. On väilttämätöll'tJä, että tälmä so-l- mi:l si!Lloin samda noin 21()0,000 maanomista- 19958: mu ratoostaam, jotta vallt,ioHioon elämä jaa 'lisää, enn:en'kuirn wimme 'san:oa, että 19959: <pääsee tiDaassa eteen:päin. Muilta ikysymys mei dän ythteisilmmtooloiillffie ovat terveet. 19960: 1 19961: 19962: 19963: näkyy täililiä ihetkelllä!k:in vielä dlevrun hyvin Kun näin on asianl<aita, niin on erpäoikeu- 19964: kireäJlilä, m11hin ·s'lluntaan. tebtua si'l1loin väittää, m<i]nkuin m. m. edel- 19965: Täälilä on do tänä!än !lausuttu, m. m. e!del- linen ']}ulhmjrukim teki, ettei täJlrrainen maa- 19966: linen <puihnJj•a, ~i Ole 'lainkaan ibo.distettu reformi, jota Lex KaUio tarkoittaa, O'le 19967: tämän la~n tarneeUisuus. Minusta tuntu'll, lainkaan meidäm mfl!assamme 'Vielä todis- 19968: että täUruinen väite amrpuu ytli maa:J.in. Kun tettu ja ta·rpoollinen. 19969: otetaan huomioon, että me:idän ma,assamme ,Vasta,lauseissa samaten !kuin lkäy.tetyissä 19970: vuosisaJdan vai'hiteessa oli ainoastaan noin puheenvuoroissa on :tuotu esiin väite, että 19971: 25 % maasell'(luliLa eläv~Slbä 11erheis1Jä ma:an- m~run·tarve olisi 'VIOitu tyytdy.ttää. .vapaa- 19972: omista:jia, ja noin 7,5 % ~Lman :omaa maata, ahtoisuuden tietä. On kuitenkin huomat- 19973: niin on <tämä serkika jo tosiasia, !iolm täy- itava, että tämä vapaae~hrboisuuden tie, 19974: tyy -pa'llJllla jo.'kfl!isen kan.saJlaisen a,iattele- vaiirokapa ed·ell:yttäisikin että ihyvää taili.toa, 19975: maan, jos aikoo terveitä ·011oja ·täsSä maassa jota m ..m. !lrokoomusrpuoil.ueen vastalauseen- 19976: säil~tää ja niitä kehittää. Sen lisäiksi on tekijät tahtovat edellyttää, olisi, ei !kui- 19977: Maan hanlkikimimen asllltustanlmi tuksiim. 351 19978: ----------------------- 19979: 19980: tenkaan anissää:n maa.ssa eikä me}Häkään lussa on virlhe olem!lJSSa. Eikö seLlainen 19981: ole käynyt päinsä. Vasta sitten ikrun lain- tarve sosiaa1is_ten ~~a 1.a'loud1eiLlisten olojen 19982: sääldäm;tö on syntynyt, on sen puitteissa korjaamiseen, 1mitä j.o lilskenmainitsemani 19983: vapaaehto}suuden ·tietä my•öskin käytetty. numerot m:aaseutllllll:ffie väestön keskuudesta 19984: Noin •610 vuiOitta saruti:in :taistelila torpparien osoitriJavai, {)lle mikään yleinen tarve? M:uut- 19985: itsenäistyttämisen ~molesta ei,kä sil'lä a~kaa taa:lw se asian, että suuret kansaniluokat 19986: päästy pall1jon ·laimlkaan eteenpäin. Vasta tavvitsev:at maata ma.arnnälkäJnsä 1Jyy.dylltä- 19987: senjll:lkeen kuin :la;k,i sa.atiin, ruEkoi myös va- miseksi? Eilkö se ole yleinen tarve, jo:s lllli- 19988: .paa·ehtoin81Il tylä 1sen :lain mäJärääJmi·ssä puit- kään, 'kansruJmnnan eläJmiän teDveelle raiken- 19989: teissa kwVkea. Minä '}uul,en, että '!läin eyäi- tamisel!J,e? Minusta tuntuu, kuin !käsitys 19990: lemättä mw11tuvat toiveet vrupa&ehtoisuuteen yleisestä taQ'!Peesta va•sta13Juseentelki.jäin 19991: näh.den aniyiÖs, milklilli tästä ·h~estä on >ky- .puolelta olisi !käännetty ylösalaisin. 19992: symys. Kokoomuspuolueen .1JaJho1lta on ·ta:h- On sanottu, että täil'lä tavalla yksityisten 19993: '• d<>ttu suos~te.Ha ·toisenllaå:sta menettelyta.paa maaomistusoikeutta 1lou®81tarun. Kun ker- 19994: kuin Lex 1K:al!lio. On esitetty p.a;k!kovero- ran meidän :lainsäläJd:äniJöanme on tunnusta- 19995: tust,a; ja myös p!!iJrk.oviljelysperiaattoon nut sen ,vJä:lttäJnlättiömy>yd~n, että IJ.l8!kkQ- 19996: käy:jjtäanistä 1Jelholkkaimpama >keinon:a vapaa- luovutusta !voidaan kayttää, niin se on jo 19997: ehtoisuU!den tien kautta sa.avuttaa •sa.nroja sillä .louikrunnut yksityiso•mistuksen aibso- 19998: tuloksia. iTäällilä on tämän päivän keskus- 11uuttista pyhyyttä. Ja on ilmomattava, 19999: teluissa ;jo 1h uomautettu, !kuinka täJm:ä pak- että :lainsäädäntö alituisesti ·lowkikaa, j.os. 20000: kov•erotus on erinomaisin suurin va;ilkeuksin niin saJnO'taan, pareilllpi on sanoa crajoitta.a, 20001: to·teutett<avissa ja !kuinka •se lyik:käisi tä- yik:sityi'SomisiJusoi'keutta, sikäili ikuin yk:s1- 20002: män Lr·eformin aik:a,a.nsaami·sila pi!tik:iksi tyisomistusoi:keus muuttunei1den olosuhtei- 20003: a.joiiksi e'teenp.äin. On myöSkin huomau- den lvrul:1itessa tulee seiUaiseksi, että se luo 20004: tettu, >muinilm itärrnä rp&~overotus on maan- sieofläJmlättömi:ä va;sta!looMia yhteiskun:nan 20005: omista:jil[e ailitoisena 'Uhkana. ISe että ve- keh~tylkselil,e. iKoaikiki.ru~la, niim meil1ä kuin 20006: roskruuv]a skrururvata.a.n ·ulhä kovemmalle, muu!!Jllakin, .on täytynyt y•:ks·ityisen omis- 20007: muodostaisi naJ.jon .suuvemman epävarmuu- tusoi!keutta j1a yksityisen v~HaJnikäyttöä ra- 20008: den t~lanteen, kuin se, mistä Lex KalEota j.oittaa visse]hin ~ra.jo~hin, jotta yksityinen 20009: syytoetaan. Näyttää :siis ~sillltä, että tällä- omistusoilkeus ei muuttuisi y!hteiskunnaJlle 20010: kään lkein,oUa, jota ikylilä vo~dwan käyttää vail1irugoilll.iseksi. iTässä :barpawksessa on yk- 20011: sitälkin, ei voitaisi kuitenlkaJan saavut·taa sityinen omi•stusoikeus muodo·stunut yhteis- 20012: selLaista muurtosta maanomistusoloi'himlllle kunna.lJle vahing'OH!iseksi, kun verrattain 20013: ja .sel'}a:ista edist.ysaskelia, ~uin tarvita:an haorvoj1en omist,aj.a:in käsi•im on ikerä.:ä:ntynyt 20014: täJllä ihetikeHä. maata niin paljon, ett.ä suuret kansandou- 20015: Lex Katl1liota arvosbelltaessa on erityi- ikot jäävät siitä osattomioksi niin, että 20016: sesti ikiinnitetty huomiota siilh·en, että sii- useimmat ikäd~t ,eivät .pääse tuottavaan t.yö- 20017: nä -käytetääm .pa~k·oluo'VTU'tusta .ja että sillä lhön isänmaan kama.ran viljelemisessä. 20018: tavalil:a sen kautta koslketa.an o:mistusoikeu- Tästä o~k·euldesta, tästä tosiasiasta iha!kee se 20019: den py~hryy:teen. On ·eritiJä~n 'S'llur:isanaisesti ra,joitus yksityiiSelle omistusoikeudeiltle, mitä 20020: puhuttu tästä omistusoi1keuden PYihyy.destä Lex •Kaillio :sisältää, oilkeutuksensa. 20021: ia siitä vä:äryydestä, mikä tapa1Muu. On K:ommrurusti.t ovat ilmoittaneet äänes:tä- 20022: kui1Jentk1n ihiuomautettava, että tiLmä vaikiko- vä•n.sä tätä l]>rukieh•dotu.sta rvnstaan srkäoli 20023: lunastusperiaalte ei olle mi·roääJn uusi. Sen kui,n voi pä:ättäJä :vasrtrula.wsoosta. Ainakin 20024: t"unnustavat va;sta1auseen telkijät ja 'Via,stus- näyttävät va•st811.auseen tekijät oleva;n si:ltlä 20025: tajat'kin, eikäJhän sitä .voi lkie1tää, koska se kannalla. On kuitenkin tässä llwmmunisti- 20026: meidän 'lainsäiäJdäJnniässämme on y.leistä tar- sessa vast!l!lruusees1sa y·ksi ilooiMa, johonka 20027: vetta V>arten tunnustettu 1ja ihyvin usein taihtoisin !kiinnittää erityistä huomiota. 20028: käytetty. Kiokoomus!]:molueen talholiba liite- He oolittävät, että lhe eivät hyvä!ksy ny- 20029: t;vn 'Via•sta•lauseen allloeki,rjotta.jat :selittälV'ät, kyisen krupitrulistisen valtion perusedelly- 20030: että tässä ei oie lkys:vnnys mistään yleisestä tyksiä eivältJkä :sentällvden tahdo kannattaa 20031: ta.rpoosta. vaan elitä ~oukataam yks:ittyistä tät1ä 'lill:k~a. He myöskin muistutta,vat siitä, 20032: omi·stmm~keutta, iffiun luovutetaan toiselta että täimiä iJ.~aki v~ekottelee menettämääJn yk- 20033: yk.sit!yistä Jma,ata yksityisen hen1kilön hy- sityisten :työn tru'l.01kset ja OO.usuvat, että 20034: väksi. Olen sitä lllliellt:ä, että tässä ajatte- maruraformi'll olisi nyt jo ~a miUodostua 20035: 352 Perj,a,n•taina W !P· u01kakuuta. 20036: 20037: seilla,ise>ksi, että maan raivru!lljan työn:tulo:k- tämä 1aJri velvoittaa s~inä suhteessa oae- 20038: set tuQevat taatusti trurvwtuksi. On erit- mata.n :mnsaskätisempi K'lln muistutus 20039: tä~n 1ilwhuttav.aa, että tlrommunistitkin tässä swhtoossa tehd·ään, niin en tathdo kiel- 20040: ova,t joutuneet :täi11e kamralle, että ihe'kin tää, että tSi'l lä ei olisi vwka,..,,a.a o:i:keutusta, 20041: 1 20042: 20043: 20044: erityisesti va.atirvat työn tuloksien turvaa- mutta se, mitä .minä tahtoisin ·väittää vas- 20045: mista j.a työn tuloksien puolustamista. Se taan, on se ,pessimistinen kuva, milkä lkoe- 20046: on .sitä kuin me porvari:~Hselta taiho'lta teta.an antaa nii1den vii~jelij,öid<en tJUlevai- 20047: aina olemme tathtonoot puolustaa, että jo- su:udesta, jotka tämän lain perustulkseHa 20048: kaiselle y:ksil.ölle pitäisi turvatru hä:nen alka:va:t !Suomen ma:ata v]ljel·lä. Sitä pessi- 20049: ty>änsä ;!JUilokset. !Sitä tiarkoitltaa myöskin mi.stistä .kuvaa ei 10]e missään maassa ole- 20050: Lex Ea!lQio ja sitiä taJ'Ikoittaa ·~oko se uu.dis- ma.ssa eilkä ole syytä mrua!lata pöpöjä sei- 20051: tustyö, jota me ythteiskun1nan eteenpäin nälle m<y'öslltii;än Hi;hän asiaan näJh.den mei·l- 20052: menl()lksi .ole'Illlme ikoettaneet aj•aa. Se on lä. Minä 'luul€'Il, että ·siitä IVOildaan memä 20053: nyt niin, että ·tämä ylrteiskunnaHinen ta- seLviytyä y1htä hyvi'll kuin muu.alltrukin. 20054: 1oude:!Jlinen jäJrjestelmiä ci ole niinkääm hel- •Mitä lain yksityis·1wthrtiin tulee, niin 20055: posti uudes1Ja·an muooostettavissa, sen ep'ä:itlem:ättä •siinä on ihe:iikkouik.sia ja puut- 20056: näei!Il!IOO jo 'siitä, että .koiDIIDunistit iharhail- teita rr·akitetkniilES€iltä ikannrulJt•a, enikä tahdo 20057: iessaan •1-albyrilllbeissää.n, •k.uitenilrin tulevat kieltää .sitäkään, että monia sei\k'koj.a voisi 20058: ym:pär1kä'Y'den :salllil!an 'ilyön irr.doiksien tur- oHa toiselila ta;val!la .sanottu, \kuin tässä nyt 20059: vaamiseen ja yiksityisen oiikeuden puolusta- esilläoleva.ssa laissru on. Kaikkihan myön- 20060: miseen, jota me rporvarit ole:mrrne aina tävät oon, että \Se ei .aiva:n vastaa tuskin 20061: aj!llneet. kenenikään toiveita tai taJI"koituk,sia, mitä 20062: On bu.suttu selkä kommuni·stiselta että muodoi1lisoon ra:kenteeseen tulee. Minä olen 20063: ·oikeiston taholta, .sekä keskusteluissa että kuit·entkin .sitä mieltä, että edeltlinen puhuja 20064: va>stallamseissakin, että Lex KalEo saattaa liioitte1i. 'kuu 1hän tahtoi m:aailata lain niin 20065: -ep'äv.armuuteen tmaa:nomiSJt&ja:t sekä entiset huo.ntoksi lia a.subusviranoma:isten toimin- 20066: -että uu(\.et, ebtä nämä u'lllde,t maanomisbajat nan niin ·erinomaisen vaamnaihiseksi ja yh- 20067: v·oivat .ioutua suurelll velkataakan alle ja teiskunnruUe vaatra;ltlise'ksi, \kuin ihän sen 20068: että siis trultlä ei sa.avouteba. niitä tuloksia, teki. Se'l!1aisia ·kysyunyiksiä., joina täimän 20069: joita sililä tar.Jmitetruan. On epäilemättä l.a.~n mu1lmam tul.ee asutusv:1rano:maisten Tat- 20070: erinomaisen tärkeä huomautus velkataa- JM.istruvi\ksi, llat·kai:staan kai.rrokiaHa tiDtaail- 20071: kasta. A·s~a ei ole suin'karun j:äJrjestettäv~ssä massa ei:kä y{hteisikunta: sentakia \ku:iten- 20072: ainoa.staan siten, että om:istatmaUomille kaa•n olle nurin menny:t., ei:kä niinlk.ä'än pa1- 20073: luokiille annetaan maa:ta. Heililä 1t.arvit.see j.on kärsinyt, koska näissä viranomaisissa 20074: mylösk,in olla sitä niin paljQUI -pu1hutt.ua -pä.ä- tällaise.ssa suunessa julkisessa toiminnassa 20075: omta;a, ennenikuin he voivat päiä!'ltä eteen- aina on löytynyt j,a ·olen va·kuutebtu siitä, 20076: päin. Se on tämä pääoma'll taTv•e, liiikepää- j et.bä vastakin 1:öytlyiy, niin ptaljon tervettä 20077: ·oma:n ja viljelys-pääoman ta.r"~ve, jalka on jäTkeä ja hyvää talhtoa, että siinä suurem- 20078: tässä, .ia minun täytyy tunnustaa, erinomai- mat 'kOIIDfPastu•kset väJlrtetäfå.n. 20079: sen arka kohta. Olen .sitä mieltä. niin- Olen sitä mieNJä, että !huolimatta siitä, 20080: kuin rtääilla on joi·denkuiden pU1hu:ja:i1n ta- että yksityiskdhtdissa IV!Gidaan muistutuksia 20081: ho:lta lausuttu, että tämä ~!llk:i velvoittaa te:htdä tätä ltalkia v&Sita•a.n, se nykyoloissa 20082: my·öskin yhteiskuntaa thutolehtimaan siitä, on 'kuitenki·n sellainen merlkit•tävä saavoutus 20083: että ne uudet vikieli.iät. jotka sen kautta yhteiskuntamme rmkentami:selle, ett·ä ei ole 20084: syntyvät, eivät jää m;ytöskään auttamatta. syytä jättää tä!t'å. tär:'lreää. asia.a sen va.ra:an, 20085: Eailk!kia!l'la on rpi(\.etty aivan vä:li:ltämättö- että täm'ä ihryljättä~siin ja ryhd·yttäisiin taa- 20086: mana trulrr:aist.en viljel~.iäin a;vustamista s·en 111aikentamaan j.ot·ain uutta, jonka onnis- 20087: sillä tär'ke.älilä nä:ä>omaUa, josta mainit•siin ja tulffiisesta .Ol1taisiin .aivan tietäm.ätl:•ömiä. 20088: 1mikiki.a,]tla on p•erustettu lait,olksia sitä var- Minä 'luulen, että tämä lalki huolimatta 20089: ten. MeiM·ä täytyy epäilemättä uhrata pa.l- kaiikista ;p.uutteista tu1lee olemaan erinomai- 20090: jo·n enemmän ikuin t.äfu.än saaiklka on ±·ehty, sen ihyödyl~inen m.e·ild'än ;vh;beiskunta:mme 20091: näiden uutisviljeilijäin avusbmiseen 'li.ike- iluj:ittamisel,Je, oikeuden ja!kamisel!le siinä. 20092: -pääomal11a ja v113elyspääoma1la. Olemme 1 scsialisen ihyvinvoinnin ralkentumiselle 20093: eri vuosina ti'Putell,loot j.oitakin 111liljoonia l' sekä m:vUskin. eikä suinlkaan väihimmin, 20094: 1'litä tarkoitusta varten. Minä luulen, että ta.louideNisen ete-enpäinmen10n 1kelh~ttämisel- 20095: ,lfiaan hamikfkilmimen asurliUJ§itarlkoituiksiin. 353 20096: 20097: 20098: 1e. E~hän voi kieltää sitä, että maa•IDID{l j tiollisist.a syistä ovat tulleet tuomituiksi, 20099: ;mawnviljelys, johon niin paJljon kiitcltä- ja .ionik:a turlollisena kentiesi on maruhamme 20100: ·väl:lä iJaVIa!Ha .viilme al!koiu1a on kiinnitetty pesiin'ty;vä •v,ll!rsinainen iilkobent.ekijäin 20101: huo:rn;iot.a, ikailpa•a tätä huomiota .vielä :er1n- aJmmattrk1UDJta. Mielestäni ol·isi 'luonuoll- 20102: ,Dmais·en suuressa määJräsS'ä ei:kä me piiliistä ol>ist.a, että jumi nlämä paikJOitettai:siin, tai 20103: csiUä aJlaJlila eteenpäi,n, j·os emme va'lmis·ta ainwkin että miille vama;tta:isiin tiilaisuus 20104: tilaisuuksia useammi11l'e käisi1l:e käy,dä kä- itse ha.nkkimaam maasta leipänsä ja toi- 20105: sik,s•i maJll!n kamar.aa.n j.a ·t.ellid!ä lhyödyUistä :rrueentulonsa. Onihan tämä a:j.atus itse lain- 20106: vildelystyötä isänmaan hyväksi. Olen 1sitä [a,atij.mn taiho1ta esitet•ty sil'loin, kun suun- 20107: 'TI!å.·eltä, että, huolimatta puutteista, laki niteltiin keinoja,. millä tavalla kapinavan~ 20108: :ikuilten;kin vastaa t'a~rkoitustaan, j.a että ltälilä keja pa,rlha;i;ten kuritettais·iin, j1o•tt.a; h·eistä 20109: ·hetkeHä telhidäiän hyvä työ, /kun 'Se :hyväik~ yhteislkwnta samaJlll,a ·hy·öltyisi. 'Iloiseksi 20110: :Sy'bään. pah]mma!ksi ·evälkoh:da!ksi täissä 1la.issa on 20111: mainitt.a;v,a li5 § :ssä [äJhemmin märuriteltävä 20112: E,d. LEs k o l a: Tämä nyt esilläoleva ·lunwstus'a'l ueen hinta. Lrukiesityksessä se 20113: laki-eh,doms on, v.arsink1n maal-a:istJyöväes- ikuUJ1uu seuma;vasti: ,A~ueen •lunastusihin- 20114: ·tön ikamnaJl;ba katsoltt,una, yksi uiitä iffiaik- nan verus,beeksi on o:bettava 'P'aikokakunnaJl- 20115: Jkein iJärikeimpiä, mitä ViaJltiovalilan aJlot- la "''a:lrl~t,seva ikaypä 1hlinta, ·kuitenkin uiin 20116: tteest.a tä;hän ·asti on esiinrtmotu~ Siitä ettei ·se maan !hintojen yl·eisesti noustessa 20117: <>epäi,l-amättä johtuu, että se lt•ä:ällä eduskun- saa vmge}ystil,allle 'Ollila korkeampi kuin se 20118: nassakin 10n nyt saun10in kuin usein aika.i- ihint:a, mikä srumaHa•ise.sta !maat,a;lo·ustuota,n- 20119: .semmin joutunut perinpohiaisen arvostelun toa valften ostetust,a; maasta on viimeisten 20120: :.alaiseksi. 1Minä o:len sitä mieltä, ettei tä- vii•den vuoden aikana pailk'kaJkunnrulla 20121: män 'lain avulla marulaislköyhälistön ase- v.a:pawehtoise.ssa ka.npa·s•sa ·lmskimäärin .suo- 20122: maa suuriwka.an pa.ranneta. ·eilkä lakiesitys rite·ttu." Jos meil'lä oEs'i edes summittai- 20123: siinä sulhteessa niin erikoisen tärkeä ·ole. nen tiet.o siJitä, minkälaisia ihtintoja ma:ast,a; 20124: Mutta sen hyväiksymi.sellä ja voimaansaat- nykyisten kei,nO'tte'lwhin'tain a;jaHa mi'llä- 20125: tamiseiJ.la on ,kuiteniki:lll otettu askel sille :k:in pailkkrukunna1Ua on mal1~s·ettu, niin minä 20126: kansanvaltaisuuden tielle, johon me sosiali- usmalilan .sanoa, että (pienetkin toi:veet tästä 20127: demokiro:atit -o lemme aina py:rikineet, ja sen 20128: 1 laista väJh,enisiv:ät olemattomiin. Onh·an 20129: lisäksi se ainakin osittain tyydyttää maam- mei:lilä viime ,aikoina Tahflin a;rvon 'al·entuessa 20130: ·me suurilnkuish pientilla11:lis~ j.a vieJäikin ;pide1t!t.y ma:ata sopivana ;r.ah.ansijoituspaik- 20131: suurilU'ffiuisemjpaa tillatonta väiesi!öä. rrämän ikana ja ma:k:settu v]l,jeilysmaasta jorpa 20132: lain tail'ko:ituslhan on, niinkuin s·en nimikin 20,000 :ma11koka'a heht.aari'lta - vieläpä ].ail- 20133: ··osottll!a, ihanlkik,i:a maata tilatt,o:miUe asutus- lisissa pakkolunastustoimituksissakin. Täl- 20134: tavl.wituksii:n. Lain tar:1witrus on s•iis hyvä 'l,a:isista ihinnoisna nyt sitt.en l1asketaan se 20135: '€ikä ,sitä !kulka,an ju:l'kisesti tääl:lälkään ole keslldhinta, joka aijotaan otiaJa köyh•i:ltä 20136: ·usk•!llltaniUt •va:stustll!a. Mutta ne t~et, tai uudisvl!l.j,elijöitä ko\ko.na•an raiva•amat1Joma.s- 20137: ·paTenrmin samoen •ne 'keinot, joit•ten a•vul[a ta. ;maasta, jo:ka ES!äili:si ·voi oiHa kaukana 20138: ta11koitusta P'YritäJäin toteuttama,an, ne ei- taka:ma:ilden ;pe11Uiko~lla. 20139: vät t.yy:dytä .suurinta osaa. ilämän e!luskun- Jo •Se ~seikka, ,eiJt:ä ihinnoitte1 un polhj,a:na 20140: nan jäsenistä, niis·tiikälän jotka tUllevat maalle pidetään .sitä hintaa, jonka keinot- 20141: 'äänestäm!ää;n tämän 1l·ain /hyväksymis•en telijat ovat .saaneet ·parhaasta ,peltomaasta, 20142: ·puolest·a. !Ens~ks·ikin Q,ai.n 3 § ::n mu:k,a;:an ei panee ·epäilemään, oniko •koko tämän lain tar- 20143: maruta saa selhinen henJHTö, joka lainVJoi- 'lwitus ·ensinkaän se, mitä sen piltäisi o'lila,, 20144: m.arr voittaneella ']Jäätläkse'lll•ä on uudeHeen nim. til.attoman väes•tön ma;aJhan lkiinnittä- 20145: tuomittu :rang1aistuks·een .riiklo~b,est,a, josta minen ja viljan vilj.elyksen lisääminen, vai 20146: ..senma ikansal,aisluottammlksen menetys. onk'o .rpää&sia.lilisin ·trul'lkoitus sittenki-n vain 20147: ·Minä ·olen usein rp·yrkinyt tekemäJän itsel- se, .että, va~ltion v!äility.ksell[lä ilrauv,ataan hy- 20148: leni selväiksi, mitä 1bäl1Hil lla•iukOihdaHa on västä hinnas,ta osa suurtilojen jout.omaita, 20149: tarlooitettu sanoa, mntlt·a minä en ole siinä j.otka ,eirvlät ,ny:k';Yisin omistajaUeen mitään 20150: ·onn•i,stunut. Täimän pylkäJlän M'IU~'l'a l'lmei- tuota, mutta j·oita ·ei -ole vapaa•kanp•assa 20151: .;g·esti ta;hruot.aan saardia oj,kenodet pois kaikilta myydoyjbi saatu. 20152: :niiltä, jotka luokkaviilla;n marttyyreina val- Me sosialidemokraatit eiiLIDe pyri oryös- 20153: 45 20154: 354 Perj.wntai•n·a 18 p. loka.kuu:ta. 20155: 20156: täJmäJän ikenenikä:ä!ll :omaisuutta emmekä siis on. <olemassa rva'ldon seHaisia vildelmiä, joi- 20157: a·setu sella~st·a menettely;ta}J•aa puolusta- .den .entinen vuok.ramies on syystä tai toi- 20158: maan, mutta me •emme my.C>skään salli, elttä sesta vuolkmoi!meut•ensa menettä:ny,t. S.el- 20159: meitä ·ryöstetään. :Mielestäni tulee käsillä- laisiHa vi}ietl•m:i:lilä monessa tapauks•essa· pa- 20160: olev.a 1lailciesitys :käytämmiÖssä olemaall' ·liian ·laut.uva.t oitkeud:et entisil·le asujam1lle. Ytk- 20161: yks1pu<Dil:inen, j:o'ten me olisimme :toiv•oneet, sis1Jään nämlä ov·at seik·koda, joiika :ovat pien- 20162: että maJan thlinta .oloi!si miäJäräMävä sen todel- tilalili:siM·e •niin täDkeitä, .e1Jtä minä en us- 20163: iliEen ar;Vlon muka:run. r:Merk!]lilisbä •muuten, •ka:Haisi :mennä ·kot•iseUJduil'leni, jo:s minä 20164: ettå ha~litusikin esit.yk:sen •aJntll!essaan o•n äänestäisin latkia vas•taan. 20165: astunut tä:lil:e tie]le. KJeskusteluissa maata:fousvatliokunnassa 20166: ~Ryihtym.ätrl:.ä iltalkl<eihld.otusta rpidemiillaHä olen rpannut me:rlki'lle sen, että •ne, jo·tka 20167: y;ksityislwdlilin p·enllmmoon on minun iJmi- esittävät tl1ain ihw.lj·äJttä.väiksi, nimittäin 20168: tenkin vielä muis:tutettava yhdestä seikasta, äärimmäinen oikeist.o ja: ää.rimm.äi.n·en. vasem- 20169: joma vain! valhv:i:stata .ä~S'keistä lausuwtoani, misto, ova:t ~lmoitt·aneet äänes•täV'ä•nsä la- 20170: nim. sii:tä, ettei .lailla :dle ;v,a,lmvassa mie- kiesityksen ilmmoon aivan samoilla perus- 20171: lessä rt,a[1koitebtu~a.an edistäa Y:ks~nomaan t·eiHa. Ikävä v:a:an .etteivät ensimä:isen v.a:s- 20172: asutusta ja maan vilt,jelemistä, ja .se on .se, taLa;useen al'1elk:irjoitta:iat oi1e jaJksanoeet py- 20173: että tens<innä a.letaa.n rpails1Joittaa !kruunun- syä satnoljensa t.alkana, sil!loin kun niistä on 20174: maita sekä •v•asta ä:ärimmäisessä tapauk- tultava tilille pienvil.i•elijäin ja. tilatto.man 20175: sessa •s:ovelllutetaa.n si·t.ä yksity.is·iin suurti- v:äe·stön :roanssa. ~u1mpa.inenkin näJist'ä 20176: 'loi'hin. äär~mmäisyyk.sistä' pyr•kii hävittämään !Pien- 20177: tMielesiJämi .o'lisi v.at va.ltion m:aat sa.aneet vil.iehnksen, mutta sensii.aan iatkama.an 20178: tulla •hiuka:n prurempaan asemaan, kui:n yk- ·sitä tmsti.utumista, jonka 'lmiJi:ta!lismi meil- 20179: sityisten suunmaanomistajien liika.m.a.at. lä ,i.a. kaikkialla maailmassa. on al·oittanut .. 20180: 1Sitärpaits•i valtion mait·ten dakamiselle ei Tämä ei o'le .mitään outoa, mutta se on 20181: mitaän tä.tll:a:isia •la.ki•esity;ksiä .alisi <ta:rvin- ·uutta. ja od<~tta:ma:ton:ta. Minä IJU01•estani 20182: nut laatia. kunnioitan sHä, että tä;!'lai•nen yhtyminen 20183: !Toiselta puol·en minun ymm:ärbää!kseni on v~hdoinlkin tatpalhitunut jul1kisundessa, 20184: on .taalksepäin menoa se 1lmn va.ltio lu01v.ut- sililä meiNä ~so:s.iaalitdtemoiffira,atei'lt1a on ik:yl·lä 20185: taa .omistusoitmeutensa maa-tal:ueisiin va.Ds<i.n- ollut tiedossa ·s<e, ·että seoUainen kyt];]ä tulee 20186: ·kin n.iim suu:ress•a määrässä ,kuin täJmän lain iker.ran !tapa.himmaan, mutti:a s·a;maHa minä 20187: vo~maan:builll,essa näiytt.ä:ä tavalhtuwl!n. •Minä valitan :että täHa:inen. tapalhtuu juuri mi- 20188: en tarkoita .tä:Hä ·sitä etteikö vaHion maita Iitarismiin py;rkivien ·puo]ueid•en \kesken. 20189: saata;isi asuttaa j.a. tvit]~eililä. Bäinva:stoin. Tämä 'B'i ennusta !hyvää aik,ana, jol~1oin IJY- 20190: Mutta sen pitäisi ta.pa~h.ttua toisetl1la ta:.vaJHa, ritää:n ytleiseen ll!seista riisumiseen j. n. e. 20191: !kuin mi:tä täma la.ki ·etdelly1Jtää. Täm:ä lain :Minä kannatan esilläolevan lepäämään~ 20192: koMa todistrua vain va;ltiovalla.n käyttä- jätety;n [a·ki•esrt·y<k·sen :hy:välksy.m:istä. 20193: jäin ihe~k'ktoutta ja. k·ruksimaamaisuutta.: lu- 20194: vata .maata tuo:J.l!e yli :2100-,tuha.ntiselle. ti- Ed. K i v i ·1 i n n a: Se ll;a:ki·ehdotu:s, j.on- 20195: la·ttomain jo·u:k:o1tle, jotka ma.aseuduliJ.a sitä ka ikdht.a!lo eduskunllla[:la on ~än'ään .ra;tkais- 20196: odot~·avat, tmut:ta saomaltl:a tarjota. sitä kan- ta.vanaan, on epälilemättä suurisuuntaisin ja 20197: san yht·eisestä omaisuudes'ta. :kaUi.ull:a. ih:in- laa.ja:kan'tois:in .sosia.a'lipoliittinen uudistus- 20198: na·Ha. la~ki, mitä Snomen elduskunnan käsite'ltä- 20199: E.i ainaJk,aan suurti;ldlist•en kannalta kat- väksi •kO!sk:ruan on joutunut. SiiJhenpä näh- 20200: soen liene syytä lakiesitys.tä vakavassa mie- den onkin luonnollista, •että puolelta j.a toi- 20201: ~essä mo~ttia. seha tämä•n <lain jolhdo.sta lausut·a·an. mieli- 20202: Mutta. hyviä puoliaki11 tällä lakiesityk- piteitä. Yhdessä suh:t·eessa täy,tyy minun 20203: sellä tse•ntään on, .siU:ä sen avulla kuitenkin kumminkin h1eti a.Jussa sanoa, että ymmär- 20204: s a. a maata.. On .nimittäin otettava huo- tääkseni täs·tä okeskustetlusta t·älhän saakka 20205: mioon, •että m:aaseudulila - ainakin Keski- on puuttunut nsa, puuttmnut l.ausunto, j;ota 20206: tSuomessa - on .suur.et joukot vuokra..,a!luei- valttämä:ttä oll:isi voinut odot•taa. Minä ni- 20207: ·den lunas,tus'lain ka:utta muodostuneita mittäin uskaltlan olla sitä mieltä .i.a luulen 20208: pientiloda •niin pieni.:ä, ettei toimeen:i:mlo tullkitsevani ·s·angen l:a.aj.ojen ·e'dus.ta.jarpii- 20209: niillä ole mathtd:olltlitnen. NläiHä on l:ain voi- rien käsityksen. 1kun :Lausun, ett'ä eduskun- 20210: maa.ntuHua. oik·ens lis<fLma.a:n saamtiin. Vielä nalla o'lisi \täy:si s•yy otdott:a•a, että hallituk· 20211: 355 20212: 20213: 20214: ·SBn taiholta tässä asiassa !lausutta,isiin rat- pakotta1vaa tarvetta, joka, vaatii siihen ra- 20215: !kaiseva sana. E•nnen iiDaiikfkea !lienee ed.us- jo•itwks.een, jonka t1rumä laki kie:l:tämättä si- 20216: ikunna,lJa oikeus koih;distaa tämä vaatimus sähää. .Senpä takia lie jonkun verran oi- 20217: asianomaiseen minis·teriin ja samana asu- keut;et·tua yrittää ta.rka•st.a-a, missä määrin 20218: tusha'l:litu:ksen päällikk·oön. •M:inusta tun- ja :mil:lä t.a\Ca,Jila tämä ;Jaiki todelil,akin niin- 20219: tuu, ·että •k;o'lw •tämä lmsknstelu jää muo- sanottua ~omistmso~keutta rajoittaa, omistus- 20220: ·bopuoleksi ja jossain maarm }uonnotto- oi·keuHa elh1kä louk·lma. Ailu:ksi pyytäisin 20221: mmksi, jos tämä puoli siitä jat.kuva·sti jää vaan ihuomaubt.aa, ·että minusta tuntuu suo- 20222: pms. rastaan naurettavalta se väite, että me maa- 20223: :Tämän jMik·een PYYitäisin h-iukan puuttua ·lta.is'liiinn ·edusta•jat, joiden vai1it•sija·t sun- 20224: itse lalkiin. ;Miniä syrjäytäm 'kai:lrlki yksi- 1rimma;l ta :~sa;l taan OV1a t Vlevra.ttain pieniä 20225: tyiskohd•a·t sii!hen ·nähden, että meillä tällä ma:anomista\i:ia, jot·ka 'SuureJ:t.a osa,Jtaan ovat 20226: ,1;:•ertaa ei oile .maihd·o]li:suutta•kaan näistä mi- sitä, mitä Ka.rj.al:assa !kutsutaan kontumi~e 20227: tään päättää, ja .pyy.dän ;sensijaa.n koske- ihiksi, jotk,a. ovat :kiinnitetyt oma•an •kon- 20228: tel.la asiaa "·l·eiseltä periaaUeeltiselta ilmn- tuun ja siinä elävät, minusta tuntuu suo- 20229: nalia jonkun verran. rast.aan n•a:u['ettava'Ua., ikun meitå vastaan 20230: N:äihdä·kseni on p.ainwvin :muistutus, ilaa- viska.t•a,an se 'syytös, et·tä me tah:toisimme 20231: ·duilt<aan •painavim, ,mitä tätä ;lakia v;asta:an omistusoikeuden semmois·ena,a.n 'llläivittä:ä ja 20232: on tehty, se, että tämä muka vaa:rall'lisesti sitä semmoisenaan !loukata. Jos :me sen 20233: ioukikaa ·omistusoikeutta. Kun minä sa- tod·eMa:kin tekisimme, niin me [uonnoHises·ti 20234: non, .että :se on :painavin :muistutus, niin pet.täisimme va1it:sijoittemme J.uottam.Thksen 20235: minä twr!koitan, •että se olisi sangen ·pai- aivan täy,d.eUeen. 20236: nava, jos :se todella,kin pitäisi täyldeLlisesti Minun ei fi!.Y1öskään ta1witse .Ja.ajemmin 20237: ·pa~rokansa, pitäisi edes osapuililoon pai'k- ·eikä -edes ly:hemminkään :ruveta .perustele- 20238: kansa. Minä •hiuomantll!n ~ruhiksi l·yhy·esti .maan niitä etuja.. mitä omistnso.~keud·el·la 20239: vain .siitä, josta täälilä jo a~kaisemminkin on. Minut, on v.a;.pauttanut .siitä ed. Vuo- 20240: 01~ llmomautettu, •että ei tälmä •ole .suinkaan Ejoki, ja iLman mitään paiha•a t·ar1mitusta 20241: ensi kertaa, joliloin meil1lä omistuso~keuteen minun täytyy lausua julki vil·pit:ön tyy- 20242: kaö·ota;an tai ·omis•tu•soi'lmutta raj;oirtetaau, ldyty!kseni sii·tä., että täiltä 'tall101lta, - en 20243: jos ;niin mieluummin tahldotaan •sanoa. Mi- tiedä .sanoisinko, uskalt.aisinko. enää sanoa 20244: nun ei trurvitse siitä 'lueteliJ.a ;m.onta;kaan esi- vasemmi•s,ton penkeilM, siiHä ed. Vuo<lij.olki 20245: merkkiä. Lienee eJhlkä pa;,rasta, jos mruh- ·puhui itse vasemmis.tosta, jolhon hän ei kuu- 20246: dollisimman v·avovasti sivuutetaan ·snuve1la runnt, pitäneek.ö sitten sa.noa ikeslkust,an va- 20247: v.aival·la hautaan saa.tettu eEutar.ve·sruännös- semman siiven taholta, - on täällä niin 20248: tely, mutta siinä jos missäiän lm.jotti~n yik- 1kaunopulh!eisesti puotl·us•tettu omistuso~keu 20249: sityiseen umistuso~keut•een sall!gen vahVJasti. den siu•naukseHisia vaiilmtuksia, kuin se 20250: Menemättä pitemmä:JJ,e esimm'kilcien esittä- ol.i mitä ed. iV.uolijoki :tääHä esitti. !Minä 20251: mise•s,sä, riittä;nee jos sanon, että ·Se torrp- v·etoan siihen, mitä ihän tä:iHlä sanoi, yih- 20252: parimvpautus, j·dka me~Hä kohta jo nyt on dvn .siilhen 1eikä minun tarvit.s•e sen enem- 20253: pantu rtoimeen, se jos ml~kää:n on ikoskenut piiä perus-telila omistusoikeuden v;aikutusta 20254: m:yö·skin ylksityisen omistusoiJr.8'Utta, -ra:joit- sekä a.sia.n:omaisen maanomist.a:j,an omaan 20255: lanut sitä sangen suuressa määrässä. Ja elämään että .hä.nen t.alloudelliseen: t.uotan- 20256: minun :täytyy huomauttaa niiden Iausun- toonsa ja sen /kautta koko lkansantalouteen, 20257: toj.e.n johdosta, .mitä 'täiäJllä aikai•semmin on koko ilmnsan eläJmäJän •nruhden. M·e maalais- 20258: annettu, •et.tä tässä on etusijassa ga sangen 1riittola.iset, ni~nkuin sanoin, jos iknbkaan 20259: suuressa määrässä tullut rajoitetuksi juuri ymmärrämme ma.anomi•s•tusoilkeuden suuren 20260: t·al~o,u,poik·ain ja monta lmrtaa verraten pien- siuna.nk:sen j,a silksipä me truhd,omme juuri 20261: ten omi•sta:jainkin omistusoikeus. Tässä on laajentaa sen, laadentaa sen niin, et.tä niin· 20262: tod€1Nalkin ennen vmlt.ion maita kaj•ottu yk- monet •kruin :su]n'ki.n 'PääJsevät siitä osaHi- 20263: sityisen talon·pojan omi,stusoikeut,een. sek.si. Se on meild:än •pymkimyksemme ydin. 20264: v;o~da,an tietysti sanoa, ·et,tä lm:~ki.ssa • 20265: 1Se on 1luonnolli<sta, ·että si:tä va.rten on 20266: näissä tapauksissa on näitä [onklkauksia, ta:rpeelll loukata niin. sanottutia .saavut•et- 20267: raj01it1,1obia, oUut vaatimassa 1la!kottava tuja o~keuiksia, joista meidän peru.stusla- 20268: tarve ja :t.eJh!dä kysy:my,s, onko nyt sellaista ikimme niin :pail;jon pUihuu ja j·otlka, niin- 20269: 356 20270: 20271: 20272: kuin tiedetään, nautti·vat 'niin erinomai'ien omi·stusOILo.~lile. iMutta se väite, että me~llä 20273: suurta ·suojaa meidän lainsääJdäntömme ta- ei ol·e ·o'lot juuri niin huonot kuin ne ova.t 20274: holta. Sillä niitä:hän. suojaavat kaikki sieNä, missä ne ovat kaikkeiu 'huonoimpia, 20275: ne pe11ustuslain määl'äy!k:set, jot:ka 'tekevät se ei ole mikään puolustus ·s·~Ue, että tässä 20276: kaiken syv,emmän sosial]poliittisen lainsä:ä- asiassa ei pitäisi ryilityä mllhinki1än i]mr- 20277: :dännön mei•lilä aanmmäisen vaikeaksi. jauksiin. 20278: Lienee kumminkin va:rmaa, että nämä n. s. On puhuttu paljon .siitä, että vapa.a.ehtoi- 20279: saaJVubetut oikeudet eivät aina ansaitsisi sullld!en tiellä ,tässä as~ssa pitäisi päästä pe- 20280: sitä suojaa, mitä merdän la:kimme niille rille. Me~Llä on siinä suihtoossa muutaman 20281: antwa. Niillä on nimittäin erinomaisen kyiDIIDenen vuoden kokemus nyt jo. On 20282: hyvä taipumus muuttua saavutetui:ksi etu- yritetty asutustoimintaa !hoitaa ja tilat- 20283: oikeuksik:si ja oikeus ja etuoikeus ovat tonta väestöä maahan kiinnittää, ja tarvit- 20284: ka,ksi IJeriaatbeelQisesti ja asial:lise.sti aivan semat•ta esittää sen enemvää .numeroita, lu111- 20285: eri a.siaa. Etuoiikeudet astuvat muiden sa- len minä, että j•otarkuinkin osataan oikeaan, 20286: manlaisten ·Oikeuksi.en tielle, estävät muita 20287: 1 20288: j·os sanotwan että tulokoona on ol~lut se, että 20289: käyttämästä hyväkseen sa.moia oikeuksia, ei ole päästy juuri pa:l~on muuhun, rkuin sii- 20290: jotka heilLe siveel'l~sten 'lakien mukaan kuu- hen, että maanomistajain l:u.ku nyt sentään 20291: luisivat. Ne p·atoavat silloin hwnnon pa- ei ole väässyt ·las:keutuma;an!k,aan. Tos.i- 20292: kosta aina kansassa pul ppua via voimia, es- asia,han on, että meillä lienee - , ehkä ,ar- 20293: tävät niitä toimimasta, estävät niitä teke- vioin vcä.hän korkealle - mutta mrnä sa- 20294: mästä 1hyödyl·listä 't;vötä, synnyttävä:t tyy- non tasaluvuin elhkä 12,5,000 maaomistaja.a 20295: tymäiltömyyttä ja •sillä tav·a:Na saavat ai- lulkuunottamatt.a tonpparien lunastamia 20296: \kaan yht.eis-kunnassa rämeyt.ymistä, .soistu- torppia. Niiden vastapainona on kummin- 20297: mista. Ne tuottwvat mahd!ollisesti tulvia- kin, niinkuin tääl~ä on mainittu, l~ipitäJen 20298: kin, jotka saattav•at puhj.eta monasti hy- parisatawtulhatta. tai rvälhä:n vää:l'le parisa- 20299: vink~n twho.isaJlla tava,lilta, siLLoin lkun etu- taatuhoaitta täatonta. Ja p:rurinkymmenen 20300: ·oikeuksien 'Pato lopultakin murtuu. Kaik- viimeisen vuosilkymmenen kokemus on 20301: kien kansod~m historia on osoittanut, että osoittanut, e•ttä oilevat maanomistusolot ova>t 20302: maanomistusta :ko&kevat etuoikeud·et ovat kuin ovatkin sinä t~o:siasiallisena esteenä. 20303: tässä suhteessa vaiikutuksilt·aan kaikkein jo:ka estää tätä tilatonta V'äestöä osiinä mäiä~ 20304: pahimvia j,a kai:k'k·ein vaa.ralhsimpia. Minä. •Dässä kuin .se ha;luaa toteuttamasta Olllis- 20305: en katso tarpeelliseksi kuluttaa edu~•kunna:n tuso~k·e•utta maalhoan, 'samaHa tavaJlla ikuin 20306: ai.kaa •lnetteh~Jmalla tässä suhteessa mitään ne, joilla sitä j-o on tai edes jossain mää- 20307: esimerkkejä m11ista maista. Minä luulm1, 'rin s.a:ma,l,la tavaU:a. 20308: että riittää, kunhan viitataan yMeen a.i- .Sitä<paitsi kun tarkastaa, ketkä ne ovat. 20309: nroaan sellaiseen •suureen patoutumaan meil- mitkä ma,anorrnistajapiir:it me etuväässä ovat 20310: lä ja sen pU:.hkea:misen ].opulta aiheuttamaan jotka ovat tämän maa:rrhall'kinnan tie'llä, 20311: tulvaan, j•oll'ka aikaansaamisessa maa.kysy- til.attom.ien as:uttamis,en ti·eHiå, niin minun 20312: myksen myöhästyneellä ratkaisuna oli ai- ymmärtääkseni silloin saadaan tästä asut- 20313: van ·hruoma.ttaNa osansa. Minä t·a,rlkoitan tamiskysymyksestä vieläkin selvempi kuva. 20314: vuo·den 1'91:8 tapahtumia. Minä olen ·ni- Niinlkui.n 6edämme, niin m!äär:ää (kysymyk- 20315: mittäin täysin vakuutettu siitä, että jos S·essäolev.a ,Lex KaJ1lio" p.ieni,He maanomis- 20316: maakysymvs meillä olisi ed·es osapuilleen ta.ii•Ue verrattain a11haiset ma.anluovutusvro- 20317: ollut ratka~i·stu, sanokaamme vaan 20'-----'30 sentit. 1Siit.ä s-euraa 'luonno'llisesti, että 20318: vuotta s:itä ennen, niin sellaista, mitä meil- heiiftå, vailk.ka heit·ä enemmän onkin, y•leen- 20319: lä sinä vuonna tapahtui, ei olisi tapwhtu- sä on saatav;issa 'Ver:rat,tain vä.häisen maata 20320: nut. Voidaan kyllä sanoa ia väittää, että asutusta. &oituhiin. En 11uule, että paha'Sti 20321: mei]ilä muka 'ei ole ollut maamono.poolia ereh,dytään, .jos sanotaan että s]lloin kun 20322: oi]ema.ssa, ja väitetään, että meillä on maan- luoV'utusprosenMi nousee yili 10 % :sta, .sil- 20323: omis:tajain luku verrattain suuri, että meil- 1·oin s:e wllkaa oJila ·käybännössä tuntuva 20324: lä on ·verrattain paljon pienom'ist•ajia j. n. e. omistaj·aHe ja 1mott.aa myö~s'kin tuntuvia 20325: Ja kie}tämäkön tosiasia on Hety·sti se, että maa-a1neita asutustaTikoitulksiin. Niinkuin 20326: meidän maanomistusolomme eivät suinka·an tied!etäiän, niin lf·aj.a on t,äJHöin 1,000 iheh- 20327: vedä vertoja Europan siinä s111hteessa 'kaik- taaria. iNoe ·OIVat siis vasta !Verrattain suu- 20328: kein ku:rjimmassa asemassa oleviHe maa•n- ret tilat, jotkoa tUllevat k'Y·symykseen, .sil- 20329: 357 20330: 20331: [o~n, ikun malhd'Olilisesti on ltar.vis :pak'lwlu{l- tame, joka vaat.ii 1rYihtymäJän •seHaisiin 20332: vuttaa .suuoorrupia a1lueita. 'SuoiiD·en virrul- omistusoikeuden rajoituksiin, kuin mihin 20333: lisen tilaston mukaan ei tämänkokoisia ti- laki· Kallio ;ry!htyy, rajoituksiin,. jotka 20334: loja 11itäJisi ol!la täyttä 2,000. J.a •suurin itse a siassa ov·at paljon pienemmät ja pal- 20335: 1 20336: 20337: osa niistäikin lienee vielä suurt.en yhtvöit- jon vaarattomammat, kuin mi'ksi ·ne tah- 20338: ten, etupäässä puutav.rurayhti'öitten iha'llussa. dot·aan •tehdä. Se m·tikaisu, .mikä täJssä on 20339: Se ·tutkimus suul'Oimistuksesta. jonka tu- siis tehtävä, on, sanon sen vidä tkerra~n, 20340: ilokset •hiljattain juilkaistiin ja olivat sano- omistust).~keuden puolesta omistuksen etu- 20341: ma.leihdissäJkin •nä·k'Yvissä, se antoi muis- oikeutta v:a.staan. Täl'laisissa bpauksiss·a: 20342: taakseni tulomseksi sen, että noin 80 % vetoavat <aina n:e, joilla on etuoikeudet kä- 20343: suuromistuksesta •On Y'htiöitten :käsissä. sissääJn vapaa.e Moisuu,den tiehen, niinkuin 20344: 1 20345: 20346: 20347: Näiltä suurmta yhtiöiltä .ia sen ilisä!ksi joil- esim. e'd. · .v.on Bor•n täällä niin kaunopu- 20348: takin ,sad.oi>lta suuil'Oilllista.jilta etupäässä tu- heisesti teki. Se on .erinomaisen hyvin 20349: lee se maa, jO'ta tarv~taan tHa:ttorrn:ien asut- ymmärrettä:vää j.a 'luonnolilist.a, että nä·in 20350: tamiseen ja jonka puutteessa h€itä ei asu- tehdään, sillä kun vapaad1toisessa. ja ilman 20351: tetuiJksi saada. rajoituksia ta~paMuvassa voima.in. temmel- 20352: Meil~ä jä;ä :siis seumav,a vastakohta. Toi- lyksess.ä o:iJkendebt.oma:t ja etuoikeu1ksia kä- 20353: s·e1la 'Puol.ella ovat nämä ilähes rpa.rituhatta sissään ,pitä,vät joutuvat vastakkain, niin 20354: suuromist.ajaa, etupäässä yihtiöitä, ja nii- näiUä jä1l!kimäisiUä on niin paljon suur-em- 20355: den retuoi·keus pitää haHussaan l.a:acioja ker- mat voimat käyt•ettäiVis·sään, että tällilainen 20356: ran hank,ki.mia•nsa maaomaisuuksia ja tO'i- vapa:aeiMoisuuteen :v•eto.amine·n heille on 20357: sel,la puOilelila on, sanokaamme nY't vaan erinomaisen edullista. 20358: ykisilllkerta]sesti, sadantuhannen tilatto- Me]Hä :Suomes·s·a un onnistuttu, V•ailitet- 20359: man oi:keus päästä hekin maah·an !käsiksi, tavasti tod-ellakin onnistuttu vakuutta- 20360: hyvin paljon vaatimatt-omalillmrul'la t•avaHa maan suurel!le jou,lmiHe Suomen talonpoikai- 20361: kuin m~M .siltä tylhä edelleen J'ää näliden sia ma.anomistajia, e:ttä tässä olisi kysy- 20362: suuromistajien kä.ytettäväksi. Jos .minä tätä myiksessä :hoe~dän omi,gtuso~1muten.sa, että 20363: vastako:htaa aiattelen niin ei pääse mihin- aleidän t·a·lon poi,ka~nen omistusoilkeuten sa 20364: kään ·siitä, että tässä !kysymyksessä ovat oma•an knn1t,uunsa 1täs•sä 1Jo'del:la.kin olisi hä- 20365: etuoikeudet, muutamien harvojen etuoikeu- dässä ja vaarassa. Minusta tuntuu omi- 20366: det, suurten ·kansanjoukkojen luonnollisten tuis·eH.a, mitenikä iJmkaan suomalainen ta- 20367: oikeuksien tieNä. On!han niin, että noille lonipO'ika saattaa täl~ä tarvalila ajat,eUa. Tä- 20368: muut.amiHe rt.uhansi1ile joka tapauksessa män lain kauttaJhan vo,idaan _hankkia eh- 20369: jäisi ma.a ta •noin tuhannesta pariin, lwl- käpä noin .100,{}100 uutta Suomen trulonpo- 20370: meentuhanteen JJ..ehtaariin, vaik·ka he lu.o- jan ormistrusoi.keuden vartija:a ja vaalijaa., 20371: vuttaj.sivatkin koko tämän Kallion 'lain jotka tulevat s•eisomaan omistusoikeuden 20372: ma·ruraa:män pmsenttimäJärä:n. Nämä jäl- puorlest.a •sent.arkia, .että :se on heidänkin, ja 20373: kimmäiset :sahtuiha:tta ti'la tonta, ne pyytä- jotka turvaavat suoma!la.isen talonpojan 20374: 1 20375: 20376: 20377: vät .ia: ne tuleva•t saamaan tämän lain kautta o.mistusoikewd.en, minä uskallan sen väit- 20378: vain muutamia kymmeniä heht.aarre.ia. Jos tää, tavattoman pa.}jon pa;remmin, kuin 20379: tahtoo vastata kysymykseen, kummanko mit.kää:n lait j.a asetukset, mitkään pape- 20380: omistusoikeus tässä painaa enremmän oikeu- rilla olevat lki!rdaimet, sirllä 'tosiasia on ja 20381: den ja !kohtuuden vaa'assa, muutamien .sato- historia ·on a:ina todist·anut sen, että ne oi- 20382: jen ehkäpä ;parintuJhannen suuromista,jan etu- kPud.et ja se a.s.ema, 6ok:a perustuu 1lnonno1- 20383: oikeus pitää .maita allaan, monta kertaa käyt.- lisiin. oleviin oloihin, jolla on tur- 20384: tamätt•öminä ja hyödyttöminä, t.aiik:ka sa- vansa nnssa. se seisoo. Pönikitettäköön 20385: dantulbannen tilattoman oilkeus saada maata sensijaan ~et~oikeuk·sia vai.kka minkäilai- 20386: käytettäväJksoon, jotta ihe ahk<eral'la ja ko- siHa lain !kirjaimiU.a tai iain py.käli1ilä .ia 20387: vall:a työNä siitä 'saisivat e13.tu:ksen itsel- millä ulkona isena ta va.lla ta'hansa. ennem- 20388: lensä fia per!h:eelilensä ja koihott·aisivat kan- min tai mJ7iöihemmin n:iid~n ibäytyy romah- 20389: sansa tuota.ntoa, nii•n minun ymmärtääk- taa.. 20390: seni ei •pitäisi .epäillä, jos täitä asiaa pun- E'lllpä ymllllär·rä myöskään, mistä syystä 20391: nitaan o~keud•en vaa'aHa. Käsittääkseni on iku1rara.n terveesti ajatteleva ta'lonpoika 20392: siUoin ID'Yös•kin v·a:rsin selvää ja varsin to- saa Uaa asettua vastust•amaan tämän lain 20393: distettua, että tässä on <olemassa pakotta!Va toteutta:mist·a, S'eHaisen ilain, joka itse 20394: 358 20395: 20396: 20397: asiassa 1lisää talonpoikaisen ma.anomist.aj•a- ·Toisesta·kin syy;stä mrei;därr on mahdo- 20398: :lualmn ·V·aHiol'lista, ta:loUi1:1e.J.Usta ja yhteis- tonta usko·a siihen •seilitoy;kseen ja ·perustaa 20399: kunnallista merkitystä noin 80-100 % :Ua käsitysLämme tästä asiasta •siUe ~ohj.aHe, 20400: aina:bn, j.01ka antaa ihei!He sen mukaan li- että tässä olisi kysymyksessä arinoas:taan 20401: sättyä va:ik·ut.usva1taa siinä t·aisbelussa, t·apa eikä itSJe asia. Niinrkuin •tää'llä j.o vii- 20402: mitä juuri tämä kansanaines käypi saa- tat.t:i!in, niin asema eduslkunnassa on sel'lai- 20403: da:l~seen aJsianmukaisen v·ailku tusvru1lan y:h- nen, että uuden 'lainrsäJäld:ämnön aikaan'laa- 20404: t.eistkunn·an koneiston ·kulikuun ja otkeute- minen tässä asias•s·a, jos täm:ä laki kerta 20405: tut etunsa asianmukaisel:J.a tavrulla va:Lvo- rh,yläilään, tulee osoitt·autuma.an ääret·tömän 20406: tuiksi. t,Ja minus•ta :tuntuu my·öskin omitui- vaiikeaJksi. }feidän 'pemstusla:kirrrme sisäl- 20407: selt•a, mitenkä maa.t·a•loudenhavjoitt.aj,a j·a tämät. tmä:äJr:äJenemllll!istömäJäräylkset asetta- 20408: miten1kä se, joHe 1Suomen ma:atalouden vat lkailrki lainsää•diänllöyritykset maakysy- 20409: nousu on tode'1la:kin ·syidrumen asia, s.aattaisi myksis·sä j·a yleensä suu:rissa sosial'isissa 20410: af:ettua tätä l•a:kia v•aS'ba.an. Merkitseehän .kysymyksissä s~lrlaisen tSc;vil:]a;n ja Chary:b- 20411: tämä sitä, •että oma.sta maast.a elävien 1luku diks•Em väliin, t,aiikrka, .sanoisinrko suomeksi, 20412: •suumruee ja l1isäytyy sen ål:1arusanosan J.uku, niillä on ·suo siellä j.a vetelä tää!Bä, että 20413: joka thank!kii itseliJ.ensä •elatuksen omasta on :hy.vin väJh'ärr toive.ita. siitä, mitä täällä 20414: maast•a. N~iden il:ulkumäärä v.älhenee, joi•den e:duskunna.ss•a enaa a'ikaans·aad.aan tä:ss~i 20415: täyt:yy elää ul:komaisen tuota•nn:on va.va<;sa asiass·a läihimmässå tul•evaiSiuudessa, jos 20416: ja samalla tulee varmasti myöskin hyvin kysymy.ks.essäoleva laki nyt. hylätään. 20417: pian lisäy.tymäJän tuJO:tettu.jen elirrta:rpei•d·en SenpäJba1kia meidän käsistyksemme on se, 20418: rna:ara. ·'DäJrnä uudistus •on siis omiansa että tässä asiasS>a nyt ä!än:estetä:än tätä 20419: suorast·a·a:n suurenmO'iseUa t•ava:lla nosta- suumriteHua maauudistusta V!astaan taikka 20420: maa'n Suomen tatouid•elilista asemaa, wa1kiin.. sen puo·lesta. Jaa-·ä!äne.t. me·rlkitsevä·t Ben to- 20421: uuttamaan meidän kaup:patasaust.amme ja teuttamista. ·ei-äänet merkitsevät itse 20422: yl·eensä tur.vaamaa•n talou:d•el.Jisia o•lojarnme. asiassa •s·en hyl,käämis:bä kaiken tod:ennä:köi- 20423: Minä o],en kyiHä vailmistunut siiihen, että syy·den mU!kaan :pitk•iksi aj.oi.k&i. Mitään 20424: oikeistosta, ainakin osasta oikeistoa taik- kol:ma·tta mah:d:otlisuubta. ·siinä meildän ym- 20425: ka ~lripäänsä oi:lmisuost•a vastataan, että mä:r.tä!äJksemme 1ei ol.e IO'J.emassa. 20426: tässä ei v•astusteta itse uudistust·a, tässä Myöskin ää.r~mmäis•estä vasemmistosta 20427: ·Vas.bistet·aan ·vain :sitä tapaa, millä. uudis- -- tai :riittääJkö ny.t vain pelkkä vasem- 20428: tus .aiotaan toiirn'eenparrna, että päämääriin mistiO - on tätä 1aJkia vastustettu. (V.asellll- 20429: nähden 10Haan ylhtä rrrieHä. Siinä !suhteessa ma:l:t.a: !Ky]i].ä 'riittää). No, minä käytän 20430: täytyy suo:raan san.oa, ·että tämä selitys ei sitt·en sitä sa.naa, ikoslka s•e riittää. - Minä 20431: enaan rnene meiihin kesrnust,a:laisiin. 1\-le ymrrrärtäisin tämän k·a:nnan erinomais,en 20432: olemme ensinn!äikin nfuhned, mit,enk~i hyvin Da ymmä:rrän sen erinomaisen hy- 20433: me~lilä on vuos~kymrneniä 1mumittu ja tuu- vin, jos meid:än vasemm:istomme todellakin 20434: mitbu juuri tärkeitä maabloudellisia uudis- asebbuu sille kanmvHe, että Y'lipäätäns:ä on 20435: tuksia. Me olemllll:e •nähneet, mitentkä mei- aina .sitä :pa.re.mpi, mitä ;pahempi. Muun 20436: dän tor·prpari.vapautuksemme, ennenkuin se muassa se :puihmja, jo.ka ·äärimmäisen vasem- 20437: lopul;trukin toteutui, kuilk:i 'ko;mitea.s:ta ko- miston :t,aholta, meildän :k,ommurrist.iem.me 20438: m:iteaa•n, va:li•o·k:unnast:a 'vcatliolkunta:an, mi- ta'h:ollt·a, ev'ästys:keskustelussa käytti pu- 20439: tenkä se .r:aukesi kert·a :toisensa jälkeen ja heenvuo.mn tässä •asiassa, seilitti, että 11l'än 20440: mihinkä tämä loputon valmistelu .ia lo- ei ta:h!do säJälistä lait:ta•a tiJ.a:tt.omia siihen 20441: put()1n suunnittelu ,lopuHa joMi. Ja asian- kom:munistikouluun, johonka he joutuisi- 20442: laita henee :lopultakin 'sitt.en•kin, jos suo- vat joutuessaan uutistila:lEs:en asemaan. 20443: m.a'rr ja a:risbelematta puhut.a.an, niin, että Minä !uskallan, luvaHa SAnoen, 1-:an::>a, eWi. 20444: tus;kin me 'o•l.isimme saaneet sitä vieläkään. minun ·käsitykseni mullman tässä ei o1e oh- 20445: el·J.ei VU'O'den 119·118 tap.a:Mumat ·101pu1ta dlisi jaamassa sää·li :v.aan 'Piillemmi·nkin, suoraan 20446: saaneet oiikeistoakin kä:sit:tämä!än, ettiic sanoen, pe11ko siitä, ett.ä näistä tila.tt.orrrista 20447: tässä on todel•lakin ·te:h'tävä jotakin, eikä tässä ·koulussa tulisi kaikkea muuta kuin 20448: vain v.a:1m.iste'lt.ava ja suunnitdtava. Sen- kommunisteja, pahimmassa tapauksessa 20449: pä:ta.kia :me •emme ja•k:sa l}uO'ttaa sii!hen, että ehkä maalais'liitto•laisia. U 8ikal1 a n oHa sitä 20450: tämä as.Ua :uusist·a valmiste:htista enaJall mieltä, että v.asemmi·ston 'D'n, meidän kmn- 20451: somenisi lia enää sen valmiimmaksi tu:Jisi. mU'ntistiemme on i.tse as:ia.ss·a sanrgen vai- 20452: Maan h!l>nJklkimilllen asrutuiS,tad!.'oi twksi~n. 359 20453: 20454: 20455: _kea puolustaa tätä 1kantamxsa, jota hei- ti!laisuu!ks.issa valtiolliseen elämään ja se- 20456: dän .puhujansa evästYJsllmskusiJelun kuluessa ko,betaan ne va'ltiolili:sre·en ag.ita;tsioniin. 20457: -<edustivat ja jota 'heidän edusta~a;nsa ovat Mut:ta 'iäHä asia:lla on nyt siksi suuri kan- 20458: rrnaatalousWJJl:ioku:n:na.ssa ed ustall!eet, että tavuus, ~että rsenkin, j.01ka rtahtoo omasta puo- 20459: lhei<dän tul,ee olemaan s·an~en vaikeata puo- lestarun j·a joka oma.sta puolestaan katsoo 20460: lustaa sitä :ma:a;ta rha;luavien ~tm,attomien ol,ev.an:s·a velvoUinen varomaan nä~!len. suur- 20461: edessä,. joita s~ttenkin, :mi nä iluul,en, lheidäm- 20462: 1 ten periaattei1den kev~ytmieEstä ikäy:ttä- 20463: kin ,jowkossaan on olema,ssa tuntuv·a määrä. mistä, että seikin on t~ä!Hä :k,e,rta•a :pakotettu 20464: Oman ma,an lhaJ,u, oman maapalan tarve, se nii!hinkiin vetoamaan, Minun a,Siiani ei ole 20465: <>n kaikista ·teorioista huolimatta kuitenkin tässä mv,eta milhinlkääin pitkiin S'elity'ksiin 20466: sellainen rul,kurvoimain:en v~aisto, joh v·a,s- siitä, 1mitä kristinusk·on siveeltis,et periaat- 20467: tarun trurha,an opinikaippa,leil:la ja teorioi'lila lteE't täisä kyp-·myksessä sanovat. {Oi- 20468: taiste1laran. Se tunkee läpi, se vaatii oi- ;keailta: Ei m:itään)! Minä l~uulen, että minä 20469: keutensa, ja me]dän vasemrrnistomme tulee voin lyhyesti ;ia vastaan väittämättömä1sti 20470: miyJöskin varmast,i rhuomaama,an, että asian- lausua ne, jos minä il,ausun, ~että se kris,tin- 20471: laita nä;i:n 'On. uskon jolhbva periaate, joka yhteiskunnal- 20472: Viaihan ,orNa ymmäJrrettävää, että meidän lisessa ja taloru'deHisessa elämässä merkit- 20473: vasemmistoruinme, kommunistej~amme, tässä s·ee jota:kin, se on /I'akkmJiden :laki, s'e .on 20474: :a:siassa 1lowk:kaa se, ·eMä tämä maa,olill'istuk- vaat~m'us suh·bautua t'Oiseen s~ama:lla taval'la 20475: .sen uudistus mrkentuu. niinkuin se trol1el1a kuin ·toivoisi tämän smht·autuvan itseensä, 20476: rakentmu ja niinrnuin sen mei<däin ikäJSitYJk- ·se ~on vaatimus mkast.aa !lähimmäistään 20477: semme mu1kaarn tul,ee ra:kentua, omistusoi- niin'kuin itseänsä. Ja jo:s tätä Krullion la- 20478: 'keuden porhjalle. Mutta minä pyytäisin S'it- kia ja sen trurlkoitusperiä 'tässä valossa mi- 20479: tenkin huomauttaa, että tällä asialla on vielä tata•an, ni~n mi'nä pyytäisin kysyä niiltä, 20480: toinenkin puolensa. Tämä esilläoleva la- jotka tätä lakia v•astustavat ja jotka .t,oi- 20481: kiehldotus t~ekee mrinun ymmärtäälkseni omis- selta puolen j.o a:ilkaisemmin ova.t t.ääl1lä 20482: tusoi'keuden 'siinä mäiärässä ka.ikkien saa- esiillityneet kristrnuskon nimissä: mitä sa- 20483: vut~ett,avana oleva:ks.i, kuin se !käytännössä noo rakkauden laki :tä1hä·n asiaan? (Oikealta: 20484: ja o'levissa ·Ol·oissa yleensä mahdrolrlista on. Eri mitään!) Se sanoo san_g~en paljon. Sa- 20485: !Se rik1lwo, niinkuin minä S'anoin, ·etuoirkeu- noo:ko, eNä mei!dän on ~estettävä suuret jou- 20486: det j'a te'kee omish'SO'i!keudesta ka:~kk_i,en nii- kot ti:laUomia, suur,et joukot 'köyhiä, puut- 20487: dFn yihbeiS<en o:ilkreuden, jo'tk1a kykenevät sen teessaolevia saamasta, käsiinsä ne työvä- 20488: han'kkimaan ja py.s't.yvät sitä menestykselil:ä lineet. mitä !he vä:lt:tämätt'ömäs'ti tarvitse- 20489: itseHeen ·Olllnerksi ja _v~ht,eiskunnaHe onnelksi vat, ~itä rhe ika]paav·at, mitä he ·pyytävät 20490: käy:ttämää;n. Ja tältä 'ka:nnalb ios asiaa saa.daksensru omalla ikättensä ty,öllä, elät- 20491: ka.t.se/llaan,, tulee meidän vasemmistom:me tää it1seä:än? :Tai sanoo'ko se, että me.Udän 20492: itse asi·assa, v·astustaessaan t.ätä uudistusta, pitää asettua niid:en :puolelae, joiUa jo en- 20493: tais.telemaan etuoikeuksien puolesta m- nestään on enemmän ·luin mitä itse oUen- 20494: 1{euk<si,en Jnhteisi1ms1, ko1m !kansan omaisuu- kaan tarvits,ev3't? Minä luulen, että jos 20495: dek•si, .sa.wv.utett·avana o'levalksi omais·uu- tä:tä asi·a.a syvästi ajatevlaan ja harkitaan, 20496: dek,si tekemis,tä v~asta.an. niin ei pitäisi yksinkertaisresti k e h d a ta 20497: Tahtoisin v~elä loppujen lopuksi kosketella sanoa, et,tä rakkauden laki ei tässä asiassa 20498: tämän kysymyksen kantavuutta ~eräältä sy- sano mitään. 20499: vemmaltä, periaattee!Jtaan syvemmäiltä, var- Minä voin tämän jä•l,keen jo l·opettaa. 20500: •sina~!seHa 'eetiUi:sel'tä 'kamnal1h, si veeHisel tä Minä luul-en esitträneeni ne syyt, ne ;periaat- 20501: kan·narHa. Meidän maass,a,mme on valrlan- t,eel'liset, ne eetilliset syy.t, jo:tka ova't saa- 20502: kin viime vaal;it·aiste,lun aik·ana, sanoma- neet meidät maailaislii'tto<laiset niin ·tiukasti 20503: ~ehrdistössä ja viimeksi tääJHä e,dmskunnassa asettumaan tämän 'lain taakse, ku]n me 20504: puhut'tu ta,vattoman .paljon u:skomwsta, pu- olemme tehneet, ne syy,t, jot:ka p·uoltavat 20505: huttu !kri<stinusk·on y levistä peria·atteista. 20506: 1 sitä ik:äJSitystäkin, että 'tämä 'la,ki tode'Ha on 20507: Minun täyt,yy sa,noa, et·tä minä puo1lestani osa meidän sisimmä.stä 'O'lemulksestam:me, 20508: kun'Ilioitan näitä periaatteita ja !kunnioitan m:eiidän sisimmisNi ja pal'haimmista p·yl'ki- 20509: 1mi's'tinuskoa siksi s•uuTesti, että mi'nu1la on mVIksistämme. Jos me täs1sä su!h'teessa 20510: mää,rätty vastenmielisyys sitä vas.t,aan, että t-ahmisimme jolli'k:Unll,aisiin myönny,t:Y'ksiin 20511: niitä vedet·ään sopivi.ssa ja sopimattomissa muunlai,sten etujen ihyväksi, mmita etuja· 20512: 360 20513: 20514: 20515: saadak&ellllille, niin me kieltäisimme kaiken .mistamista ni,iHe onoottomaan asemaan jou- 20516: par;haimman ~itsessämme. Sitä me emme tuneille maatyöläisille ,päästä kadehditum 20517: voi tahdä. Sentakia me dlem:me .siinä ase- itsenäi,sen maanviljelijän 1a.semaan. ~un me 20518: massa, •että me .emme voi muuta t-eih.dä !kuin otamme huomioon ~Sen .&e~~a.n, että meid!än 20519: taiste:Ha tämä;n 'lain :puol>esta, sen kanssa ikaiJk1kie>n v~aJ.itsij.aiu, -olivat,pa ne :sitten ·por- 20520: ·kaatua tai voittaa. vareita taåJiklka :luokkatidloisia kommunis-- 20521: tejaJ, vakava py:nkimys samo.in kuin meidän, 20522: it.se kunkin, on kooila tätä ma1a;llis:t.a maa- 20523: Ed. N i u k ik a. ne 1n: !Mi.nun 1Jäytyy yh- ·eh muuta lkaprtaa,lia, tul1la siis, va~kka. 20524: ,tyä ,siilhen 1käsityrkseen, jonlm edel·lin~n :pu- 'pikikuk·alpitaiistilksi ja että tlä;män :nyikyioon 20525: ih:uja puhe'f:msa a:lrussa lausui, nimittäin, että 1kapitalistisen V1rultion 1perus,edeHyt~ksiä, 20526: asia oru selli !luontoinen, että oli.si sy,ytä niinkuin .tää:Hä jo on ,huomauwtrtm, me em- 20527: sall!da tietää si~nä rmyö,srbn haHitiuk,sen ja me nyt ol:e tilaisuude,ss:a imuuttamaan ja siis 20528: varsinkin asianoma.isen ammattiministerin sillä lailla, Jlliinkuin vastalauseen kirjoitta- 20529: ja •ammatti:haUitu:ksen ,pä;älli:kön kanta, jat näkyvät wjattelevan tekemään ,proletaa- 20530: mutta vali:t<ettavasti ei ,iJäJhän rsaalkika ole re~sta lk·a.pitrulLsrteja, uii,n tämän rtosis,eiikam: 20531: vielä sitä tilaisuutta eduskunnalle suotu. valossa, .samoin, kun otamme vielä huo·- 20532: iTal'!ikastelh~s,sa maa ta1ous·wl,liokunn:a:n mie- mioon sen että ne, jotk~a Lex Eal'li!O'ta ikan- 20533: tintöön l:iitt\Yvi<en vas,tala,useiden y, illl. sen natta:va,t, tietysti v.a.srtaisuude,ssa,kin olisivat 20534: vastustuslkirjaJ.Iisuuden valos's'a, jonka vas- valmm:t teike.m1ä än k:ruilklkensa, ·että trodellakin. 20535: tustuspuolueet tä,ssä a,;~~i,assa· viime keväästä täten ,syntyvät viljelijät plääsisivät jaloil- 20536: Hi!ht.ien ovat jul1kaissoot, ,niitä perusteita, hmsa, niin tämän ikailken valossa täytyy 20537: joilla tässä edus1kunnassamme :nyt muodos- niitä pemsteita, joina :kommunistit tässä 20538: tuva :kokoomus: kommunistit, k okoomus- 1 20539: ikanta.a:msa >puo-lustavat, tuHa 1siihen tulok- 20540: puolue ja ruotsa,lailset a;Jerus'telev,at s·itä ika.n- ·seen, et,tä t:oden.n:älköisesti !herrat ilwmmunis- 20541: taa.nsa, jdka tarlkoittaa Lex EaUion tap.pa- 20542: 1 20543: tit eivät: o:Iekawn tääMä niiden t~·lattomien 20544: m.iJsta,, täytyy e'hdottom.rust.i, niinkuin täälllä maatyoläi,sten ja ilois~en asia;lla, joilden äJä- 20545: jo on os.alrt:aan osoitettu, tuUa. si~hen tuloik- niHä suurin 'Otsa ihe~stä on tlänne tuHut. 20546: ,seen, että .perustelut twHe meiliettelyN·e ovat Huomatt.av,alta osalta. ja :pääk:ohdis.saan 20547: verrruttai.n köyiktäiset. J.\fiträ ensinnälkin tu- verr.aUa.in :sa;moil:la motriiveilla, !kuin edelli- 20548: lee vastaJa,usees·een ·n :o 1, kommunistien sessä puolustava.t myöslk•in t.oisen vastala,u- 20549: allelikirjoitt,amwan, ,pistää siinä e,r]koisesti s~il .seen :kirjoitt>ajat, lkokoomuslari,set, lra:kia va,s- 20550: mään, paitsi epäasi>aJllisuuiJt,a niiden väittei- tustav,aa ka.mtatan:sa. Väitteet, ·että .ne !kei- 20551: den rist1riitais·uUis, joilla ikommUinlistit koet- not, .ia se ta:pa,,jolla asutusta. tahdotaan tässä.: 20552: tavat siilnä esiintyvää maa~l.man'lopun. kan- l aisS>a edistää, ·että t)äillä 'larHa syntyneiden 20553: taansa puolustaa. Siinä kadehditaan sitä, et- pienviljelmien h>altå.iat joutuisivat t.odennä- 20554: tä syömäviljan, .siis ma~a.taloustuotteen hin- lköi:sesti roitkilksi ag·oilksi mwat:al,oruslköyhäJis-- 20555: ta, on noussut ja ma.aka.pitalistit eli maan- tön .iouJkkoon ja että lain ulikon:ainen muoto 20556: viljelijät rih,stuV1at! Se,rr,jällkee.n kirjoite- ei ole t:v:vd'Yiit'ävä, ·Ov,at .aivan ylhtä yleis- 20557: taan: Uuti,sviljelykseen ulhratut ku.stannuik- 1uon't·oi.sia; j.a :srumoja kuin ikommunistienkin: 20558: set nou.sevwt :silksi ko:dmilksi, ettei niitä v·ar- vlä:itteet., >samoin ;my.öskin väiit:teet sellaiset 20559: sinlkaan tatlmmaiHa ;ma,kseta ja ettiä ol:isi nyt kuin <että I:ruki ei ole aiva:n täyd~Hisessä so- 20560: j;o aika siis sll!a,dJa .sellrui,nle·n .maareformi, että ,f)usoinnus:sa nykyään v<oima,ssaolev:an aivan· 20561: moonrai vaajain työn tul.oi~set saataisiin ta-a~ toi,sia tarkoitu:ffisia v·llirten sääidetyn 1Ja>klko- 20562: tusti turvatuiks.i; ja; edellinen: tilattomat 1unlasrfms~ain kamssa, :s:wmoin lkuin että jos 20563: •ovat joutuneet !kaikkein onneUom:impaa_n .o.Ji,si .hyvää taJhtoa 'llirin ma:ata s1tä, tarvitse- 20564: asemaan ylhteiskunnassa. ·Maat1yöväes.tön ville voitaisiin aivan rii:ttäv.ästi han!kkia~ 20565: palkat .py.syvält pieninä, maa1m.pi,tallistien ja tarvits,ematta turvautua ~juuri oHenkwan 20566: maanvi.lj>elijäin riika.shl'essa ttyö.läiset ovat >paJklkotoimenpiteisiin .i. n. e., 1ne ovat minun 20567: joutun.eet eutis·tlä lkö~hemmiksi, että ·Vast,a- käsittää•kseni täihä,n lkysymyksessäolevaan" 20568: [auseen ki11.ioittajrut .eivät voi pitlää ·oilkeana asiaa•n verraten ni,in · kek:si,ttyä ja.a.rittelua 20569: ,sitä, että ,h_,eilmmma;t, •pakotet.aan ullua,a•maalll että n.i·ideu !kumoaminen ei ma!ksa vaiv.rua. 20570: työrvoimansa t,oisten ~y.välksi, lkosik,a ovat /Merkittävimpänä j!a .samalla :minun nä.h- 20571: heidän etujensa 'aä·ajia ,j, n. ·e. iMutiJa siitä 'däkseni uutenta väJititJB•enä esit.etä:än V·asta- 20572: huolimatta taihdot,awn: vastus,too toimen~pi lau,seess,a se .ajatus että elhdotuksenmu'ka.isen· 20573: .flettä, joka juuri tarkoittaa tilaisuuden val- laim .mo.ialla. ,syntyvät uutisvildelmät . eivät 20574: 361 20575: 20576: 20577: kymmeniln vu,asiin tulisi m1ss:ään ,sanotta- dennälköisesti tänään mäil!l.ä tkaatamansa Lex 20578: ,va.ssa. .määräissä Esälämääin maatalouden Eallion ja j.ärde.stäiä ma,a;kysymyksen, joka, 20579: tuottoa. Kun tällä 'lai'l'lla, .io1a milllun ikäsit- kut.eru täälilä useissa ;}ausunllloi,ssa tilaston 20580: tää:kseni lkolkoomus juuri pahiten rpelkäiälkin, valossa on osot:ettu, on muodostunut meidän 20581: tultaisiin ikymmenrl·le tuhansille ma.atto- maa,ssamme niin ,po1Uava.Jk,s,i, ettei sen jär- 20582: mille lotll!lro1semaau maatila ennestään &van jestJämis.tä enää voi~d~ ikovin ,TJiitlkälle l:y;klätä. 20583: viljelemättömistä tai aivan ra,ppiolla oJe- Mietintöön Eirbtyvä kolkoomuk!sen .samoin 20584: visba viJjel,lyistä maista, ja kun 1l1ruki nimen- kuilll ruotsalaisten vastal3.1use ei an.na tälhän 20585: omaan ed~lly1tltää että täten viljdijöille luo- mit:ään valaistusta. Rerroi'lla Pelt.osella, 20586: vutettu maa on myös jävkiperäisesti vi,ljel- Nyber~illä ja. :Po.ianluomalla on aivan ne~ 20587: iävä, pyydän m:iJnä kysyä, minkä talkia ilä- g-atiivi:sta laatua ·olleva o:hdelma, johon tie- 20588: .n;ä 'kenties satoj3!tuhansia lheihilaareja käsit- t:v~sti ruo:t,salwiset mie.l~hyväillä yhtyvät . 20589: tävä täten .viljelyikseen ot,et:tava ma.a ei mi- Vastaukseu tähän läJhivuosien tärkeimpään 20590: tenkään Esä1si maatalouden tunttoa. Luu- :kysvmykseemme 1antaa siis vain k'ommu- 20591: Jooko lkoikoomns että maa, jos .se tläl:lä Ia:iJHa nistielll vastahtuse ja kokoomuspuolueen 20592: siirretään toiselta; omisrta.ia!lta. toi,selle, muut- eduskunnall!e jättämä n. s. positiivinen. oh 20593: tuu jollain la.illa 1kirotuksi, niin ettei se m.i- .ielma. a,su,tusky,sy:myks.en ~ra·tkaisemiserksi. 20594: tään enää sen jä:llkeen. ikasva? IT!äi"Jä minä Edeliltinen .ioka. kuuluu: ,.,Suurille :m:aaomai- 20595: en kumminrkaa.n uskoisi tämän }ain vaiJkut- suutksille on .asetettava. talllk·ara ·ws:teeM:ain 20596: tavan, siitä !ruuolimrutrl:a, että kokoomus on- ko:hoova vero" ja jonik'a. ed. 'Ka.ar.n-e tämän 20597: ikin käyttänyt tätä lakia niin ,siiV'ottoman l.a.i•Ill l.älheteikesikusteluS>s31 täällä }ä,h-emmin 20598: val1heeHisen ag-itat.sio.lllin väilika;pv,ruleena. määritteli ·on epäilemäJt.tä vaikut:u:ksilta.an 20599: M:it'ä sitten tulee ,siri'hen: .vläit:tee•seen että sa,nmen teholka:s ja 'suoraviivainen . .Se epäi- 20600: laJki asettaisi entiset maa.nomi1st,ajat, j1oita se lemä:tltä t.ietäisi sitä, että suuresta •O'sa,sta en- 20601: ikQskoo, seHa.iseen ep'ä,v;a.rmuudien t.ilaan että tisiä ma<an:a.mista.ii1a e;nsi.mläi·sten vuosieri ku- 20602: tämä epäva.rmuus 'lamauttaisi 1heidän toi- luess·a. sen voimaantulon .iäl:kee.n, ennenkuin 20603: mintaansa. maataloustuottajina, niin tä,hän nämä maa,nomist•aåat mi:te.nrk[i.än ehtisivät 20604: sen lisäiksi, mit.äi ,tääJlä jo ed. I!aJhl ja Linna luovuttaa käsistänsä pois hallit.semiansa 20605: täiStä a.si,a,st·a ·o,V'a't yksit.viskoMaisemmin ,pu- mait,a, tulisi tämän veron vwiikut uksesta 1 20606: 20607: 20608: huneet., tarvinnee vie;l.äkin rhuoma,uttaa että, täyde'llisiä woletäärejä. Mutta .se, että .se 20609: jos ma:fukysymyst!ä; tahdotaan tod-el!lalkin jol- on näin .suora viiv,ainen, tekeekin juuri sen, 20610: lain la~H3.1 jämjestärä, :niin siitä nyt !kummin- että s:iit'ä, vaikka tämä v.e:wtusperiaate muu- 20611: kin voi ·O'lla varma, .että teih'k6ön t'ämä1n lain ten ihyväJk·sy:btäisiinlkin, on .minun lkäsiH:ääk- 20612: !kuka tahansa, t.äJs,sä 1suhteessa ei sitä V'oid·a seni m:aihdotO'nta saad:w pnsit.iivi·stin tulok- 20613: saada juuri sel:vemmäiksi ja p~temmälle mää- siin j'ohta.vaa..p oihj a.a .aSiUtusky.symykse•n ·rat.- 20614: ritell ~k.si kuin. on iuuri Lex rKaMio. Tässä :kaisulle, k·osk·a se ,soruiaksens1a tämän TJ·orva- 20615: laissahan on v Ii kaiksi cpaJ.staa piiikä ,pyikälä rillisen y:hteisikunm.an nuitteis,iin vaati:s.i 20616: yksinomaan sitä :varten, j•ossa määritellään, niin 1suu:rta. dnst<OOrau,sta, ett:i1 te:ki:jäkään 20617: milhin 5a .mitlai,seen: ma.whan. ei :S8!a oHen- luultavasti ei tuntisi sitä enää ·omaikse'n's·a 20618: ilmau ikos:k-ea. J.a minä Tohkenen väittäiä, eikä sitä !hyväksyisi, joten me ·emm-e siis 20619: että, vaikikapa 1kolkoomus vilpitt1ö.mii:ssä mie- ,sillä ,polhja:Ha voi t:ä.s,sä a:si·assa ,ptääJstä eteen- 20620: lessä, h.ar.ioi·ttamatta mitään ta.hallist•a vää- 20621: 1 päin. 20622: rinlnäJkemistä, tlUJkee vaiklkapa t.älmän yhden IKoikoomuwuolueen olh.ielma. ~läihtee sa- 20623: PV'käl'än nii111 täytyy sen tulla Vlwkuu'tetubi ma·sta ;per~aa;tlt.e<es't,a. !kuin edeHim.en. Siinä 20624: että tämä on pilk•e.m:minikin maanvi·l.ieli.i'äin myös e'hdotetaan, että viljel.yslkelpoista vil- 20625: rauhoituslaJkri. T'ä.ssä sulht,ees'sa niitä suun- jelemäiJö,ntä .maa:t:a: verotta:ma~la pakotettai- 20626: nitelmia, joita; koilwomus maakys:vmY'k1sen siin maanomi,sta:ja:t hmvutrtam:a,an maata 20627: järjestämiseiksi viimeiniki:n. on. tullut .pan- a.suturstarlkoituksiin. Ero ikomunistien eh- 20628: neelksi 'J)M)eriNe, ei voida edes v;errata Lex dotukseen n:ä1hden on tpääa,si·as:sa s.ii•näi, että 20629: KaHioon, kut,en :tää:l•lä m. m. ed. Linna .S>iin:ä .ei verotetrt:aisi ollenkaa.n metsämaita, 20630: osoitti (Ed. Halklkila: Ei ni~tä lkäännytetä, säästäen se ,siis erikoi·sesti puuttaJV,al'acvtht.iöi- 20631: hvrhaa vaiva.a!): Ei tied'ä. tä, ikute:n täiä;Hä erä.itssä .Jausunnoi:s·sa l>äihem- 20632: 1Siirlykäämmekin brkastamaan sitt.en ·tä- min on osot-ettu, ja. että :maanomistajiin ei 20633: mlän 13.1in. va:stust·a.iain tekemäin1 <ehdot~ust:en .kä.ytäisi Jräsiksi yleensä niin r u- 20634: valossa, mitkä sitten. olisiva.t ne !keinot ja se t osti :ku'iru ilwmmunistit tarkoittavat. 20635: oikea ta.va, joHa. lhe tahtoisiva,t lk·orVlata ilo- J8e, kun. huomioon ·otetaan että ehdo- 20636: 46 20637: 362 20638: 20639: 20640: tuksen mukaan veroa voitaisiin aina .että se joSikin pe.itety:ssä muod•os•sa hyv·äik· 20641: sikäli k~ris.tää, 'kuin maata ja tie- s~·-· Lex iKalli·osts·a ·O·levan p.akikoluna~Stus 20642: tysti myös rahodru tarvitaan, tietäisi f)eria.a.tt.oonlbn, t.äydeJ.liS~:Jst.i ihyvä:ksvy .siinä 20643: .siis m a w n1 v i .J• j e •l ,i giä i n n ä ä n n y t- ehdot:etun 1unastuslhi.nnan. Rahasuoritusta 20644: t ä m i s t. ä :h i l j a 1 :l e e n 1silloe truloudeHi- koskeVla,ss.a 'kohdassa ISe ikyHä ik·äJyt.tää toi- 20645: selle asteelle, etltä ihe t•a.loudeHi,sesti sekä 'senlaista :kielt:ä ·kuin Lex KaUio, kun, se ni- 20646: !henlkisesti ·olisivat v.almiit luovuttam111an mittäin samoo: ,OJi.si lunastushinna.n suo- 20647: maan po.i;s ikäs•istlänsä asutustarlkoitwk,siin. ritt.a,minen m i k äl ,i s u i n k i n m a h- 20648: 'T ämä kei•no on tiet.Yist:L 1ktoilwomuspuolueelle 20649: 1 d 10 11 i .s t a. ta.pa>Mm'Va ra.has.sa". Mutta 20650: ominai·seHa ove:la;lla ja viek•k,aa~Ha tavalla kun .me nyt tiedämme, mitä sanat ,mikäli 20651: suunnit.eltu ja •puo1ensa•han sillä on epäile- mahdoHista" ko:koo:musrpuolueen •O'hjelmassa 20652: mättä tällaisella·kin di;n•lomatialla. Mutta merikitsevät, •nriin me o'lemme kyllä tä;vsin 20653: kun obta•a :huomioon, sen twsikrullisen a.se- selviUä sri;tä, :ettei siinä tarkoitettu hinta 20654: .rna.n, •sen epäva•rmun.<len til.an, j01ho.n ma•an- ole suinkaan maanvil\ielijöi'Ue edullisempi 20655: omis:tajat täten i:lm:an syytäm.sä aS~:Jtetta:Lsiin, kuin Lex Kallion fiinta - päinv.ast.oin. 20656: niin kyllä mirrun •ain31kin, maanvi,Jjeilijäin 1Me, jotara olemme .asettuneerb 'kanna!tta- 20657: edustajana. täytyy aJset•tua •sille :kannaHe, et- maan tätä nyt kysymyksessä·olevaa lakia, 20658: tä se jo yksis:bään. t.ä,mäu ta;kia• on ·asutu.s- me vaa•d'imme, että menetellääJn ,s.entäiän toki 20659: kys·vmyks•en. rotlkaisun "''oihja1ksi y;htä ma:h- rehe.Ui.s·ellä :t.avaHa, ma.anviljrelijöitä kohtaan. 20660: •dotonl kuin lkommuni;st.ien, elhd·otus. Me talhdomme kannattaa seHaista laikia, jo- 20661: Tlässä kokoomwksen 1exi•s:sä ~x K:aHiota ka täsmäHises•ti määrää, millä ~tJhdoil1a ja 20662: vastustettaessa on edkoioosti ipa.inostetttu si- .minkä maan m:a.anvibeliLiä on velvollinen 20663: tä, että Lex 1Kallio muka siirtäisi kysymyk- ·a.sutusta11koituksiin luovuttamaa.n ja minkä 20664: .sessä.ol·evasta reformista1 iohtuvat rasituk- hän saa ~t:se .pitää .ia va.-pa.a•sti vili·ellä. ~Ie 20665: S•et: yksistään ma•anomi•sbaiain kannetta- emme ta1hdo lku'lkea täHai•sia ikie·roj•a, e:pä- 20666: viksi. rr·ämä;käiän väi·te tietysti ei ole {totta. rehellis•iä 'teitä. J:a ios te herrat aroko·omuk- 20667: Lex Kallio:han tietää, ·että maa.nviljehjäin .selaiset, :S·a.moin kuin lherr:a;t. !kommunistit 20668: o·lisi luovutettav•a m:a.at.a käyvä:llä ihinnta.lla, tämän tosiasiHm .huomio,on ot•a,t.te, samoin- 20669: .sikäli kuin .se •ei ole 5 vuoden ikeskihintaa kui•n •s·en, et1tä ·siitä :huo1imaH.a, v:a:i1kara!kin 20670: korlkeampi, ja. ~tJttä hinta voi<la,a•n, jos val- teidän tienne .moness·ä 'tär'lmässä as~·assa 20671: tiolla. rahav.aro.ia on, slwrittaa myös rahassa näyttävät yhtyvlän, te ette sittenkään ilman 20672: yhtä 'hyvin tkuin ohJi.ga:t,sionei;ssa. Samoin, meitä Pvstv säläitäJmään minkäänilai•sta lakia, 20673: kuin me otrumme ·huomi,oon., että sen tar- niin t.eid·än, 'kun te .kerr:an kumma:ltakin ta- 20674: :koitu'ksena on v.a,rata Waisuus !kenties vh hoHa• sanotte •harrasta~anne täJmän suuren 20675: lOO,OOO:Ue maaHomaHe iPäästlä oman .m~a tä11keän1 !kysvmyiks•en i'ä.r.ie,s.tämistä, •on mi- 20676: talouden :ha.rjoittajilksi, sen. :boimeenpa.no tie- nun kä.s1ttää.kseni siitäkin •1molimatta, ·että 20677: t~nsti tietää huomattavia r.aJhaHis·i,a uhrauk- se lkentie·s t.untuu'k·in v·ailke,aH:a, vii:s•ainta 20678: •sia •koiko v.a:.ltiona seHais•ena.a.n, eikä siis yk- vhtyä. nyt tällä /kertaa meihin j,a. hyväksyä 20679: ,sits·tään u:hra.uksi•a mala.nviljelijiö.iltä, v.a.rs·i·n- tämä •k:\"SYiffiYksessä.oleva laki. 20680: kaan' ~kun .sii'hen •ei liit.y mitään uwtt,a. maan- 20681: viljelijöitä kosikeva·a erikoisve:rntusta. T·:ä- ::Ed. L o'h i: :Luov:un. 20682: mä k•olkoomu'ksen 'POsitiivinen ·e'h<lotus läh- 20683: tee taa,sen siitä, että asutustoiminnassa ta•r- 1Ed. V a: 1, ki a.m a,: '·TäMTfu .edJu,staga,t W no~ 20684: vitltava;t vamt. j.a. 1kenti•e•spä joukon muita liio.ki ja Halh.l lausuivat: IJUheell!VU'DfiOissaan, 20685: varo~ia, arenties:pä myös osa niis·tä!kin :sum- että onhamt sit'ä ennenlkin •raivattu v]lje·le- 20686: mista, joita tarvitaan vaHion bu.J,i·etilll täyt- mä:tt:öimiäJ ma,ita., rv:a.ikk·a ei 'Ole. miefuill:ä ollut 20687: teeksi senvuoksi että sillä: taholla on suun- kuin. ikuoklka. ja, ja11rl1r0;pUJs:si. 1Minä ha,lua.i- 20688: niteltu osakeyhtiöiltä lievennettäväksi ve- sitn :truha'nJ Esät,ii1, ett:äi on villielyks.elle rai- 20689: rotusta, otet1ta.isiin. Ylk.sistääJn. maa.nvilj.eli- va,ttu maita, .siUoin1kinr, kun ei ollut vielä 20690: .iöi'ltä :heille sä:äJd'ettävällä uude11];a eriikois- kuo,k,kaa, eikä iauh:o.pussiaka.aln. On oltu 20691: wmUa .ia että vrusta :senjäJl,keen kuin he tä- siiniäJkiru .asemassa. iMut,t,a on :otettarva hno- 20692: ten verot·u:ksen a.Ha 1hil•jaJ.leen nään.nvtet:täi- miloon, e,t,täJ .tail•oudeUinen, keihitys ·on kul- 20693: siin, että va.s:ta..sen.iä.likeen 'h·e~'l.tä otetta,isiin jettanut meidät ·ko.k·onaan toiseen kohtaan. 20694: maat Lex ·K,aH:Uon' .edellyttämäill!ä tavalla. mi.ssät oltiin .si1loin, jolloin riitti va.:roiksi 20695: Positiivinen oh.ielma:han ·nimitt:äin paitsi. kuoikik.a ja. jauh:opuss·i }ährt:;eäikseen uut.~svil- 20696: ·Maan ha·nklkimilnen asUit<UIS•tarkoitwksiim. 363 20697: -------------· 20698: 20699: 20700: je:lyiSi:ä: raiva~&maam. Silloin :ku:n ensiksi on kin, jos niimliktäin hyvä!ksyt:WäJn, ~1ämä llllki, 20701: uutisvi1jelybiä me~däntkin. ll1alassa raiva,t.tu itsetied.ottomaiw ja, maatahaluavain kes- 20702: saa.t.hl.n :PUillJt metsfusuä mkennuksiin, j.os ei kuude·Stsa., ·niin kaua;n kunnes laki ,on itse 20703: muuten, niin taikoolla niitä ajettiin, ja ra- puhunut -puolesta;a,n käJ,y,täln;nöllise.sti. Sen- 20704: kenm€it.tii.n rak~nmu:k.sia S'amoin j. n. e. Oli jälkeen kuin ;l!äimä laki on pu;hu:nu.t itse 20705: siis heJ-ppo saada huoneet. Eivät olleet ;puoles'taan käytännlöllise.s:ti, ei sillä tee mi- 20706: raha.ntar,peet niin suuret, kuin ne ovat täiä:Ill eniää11 :p.o1ii,ttiseirosi wuortJailrJs·ikaa'n (E1d. 20707: tänä pa1vana. \Tultiin juttuun kotona Hailddla': 1Kllidota,a.n 'uusi.). 20708: teh:dyllä sall".alla, veralla,, jos muulla- Silmä1ämi on ·pistiäuyt tuos,sa, :m.a-in.~t.se 20709: kin. Mut:ta\ nyt sivistyselämää on .mas;s.a,ni l a.issa ·3 '§ :•n. } mome:nti.n ensimä!i- 20710: tunkeutunut. .sentään jo siinä maarässä ·nen -kolhta. iSiinlä .io 1heti talhldota~m Siulkea 20711: maasewdullekin, että maami·eskään ei tällll:ä,n lain ulikopuollelle IVaJl,iJavat .i·oukot 20712: tyydy ·enkä va.rsin alhaiseen elä!män- maat,tomia ihlmis.i·ä 1kansala.isluottammkste,n.sa 20713: tasoon. Se vaat.ii tänä .päivänä jo kill"- ·perus.t•ee.ll.a. ISiinläJ .edellyte1!älän, että j,os 20714: jaUisuuMa. se vaa,tii j,o Viähä1n siiiStimpiä hen.ki.lö mv .syystä tai t.oi.sesta kahdesti tuo- 20715: vaatteita, vaa,ti-i y.h.NiJ ja toista ja, täan.ä m~tttn niim, -eitä .on mrumtltäin;y~t ka,nsa.lais- 20716: tekee sen, ·että hlänen on v·ai·ke,am[li nyky- Iuotta.muksensa., ei lhiän •saa maata tämän 20717: ään pää,stä' sielllä: alkuun ,kuin oli ennen. lain peruste:eHa. TtäisSiiL tietystilk~n on pi- 20718: Siis .sililäJ .pohGal.ta ei meidlän, ole läihdet,tävä 'd:e,t.ty sillillt<'illl'ä, etupäJäJssä m~itä poli~trt;isia 20719: ra tikaå,semwa:n ma,aJalouskys;y~m.y.stä.,, mitenkä vanlkeja., joi,ta 1on. .vi~me 'vuosien. ai'kana. niin 20720: -on ennen alkuun pääs1t:y. On• lähdettärvä :pa.ljo'n tullu,t ja. jot!ka o:vart tulleet tnolllli- 20721: ra.tka.iselll'a:an: siltä ka,nn1aHa, mi.te·mkä voi- tuiksi :kahde,sti1dn., ·n·iin että ovat 'menet:tä- 20722: daan nykyään luo·da .uutisvil.ieli.iälle seUai- n.ee.t ilmnsal1aisluot.tamu!ksensa. En tahdo 20723: set olot, ett.ä se voi sieUä, viihty.ä; ja ebtä .sanoa •niinlkäläin, ·e,titiil talh.d;ot,a.an tiäSISä koh- 20724: se v:oi tulla si~llä t,oimeen. Silt:ä; •pohjalta den ki.ertiäiä: sellaisiaka.an,, jo:t,ka. ova.t tosi- 20725: on .ra:t:kaistalv'a. 1Niin SY)VläHe ,on ·Ms.s~ 1ry- rik.ollisia. .Tietysti ne,k~n ase•tetaa.n sama.a:n 20726: symy<kses.SäJ !käyt!äiv'ä:,· e·ttä j.olm-ainoa uuti.s- suhte.eseen. Mutta .oli .kuinJm, oli, nriim si.t- 20727: vilöeJi,jä saa t'akwwt .sii,ta:, et,tru ·leip'ä riit- ten!ltläiäln minä, en tä1~ä: kohtaa. hy,Välk.sy. Jos 20728: tää. .Thfutta tarkasteU.e.ssan,i nyt kyseessä- ihmine:n1 on. syystä tai toises,ta. t:ehnwt Ti- 20729: :ole,vaa, Lex 1Ka,Iliota .. :olen, saanut i•tsel.leni koksen, useasti on siihen tekoon vaikutta- 20730: seilaisen .io·ht'olp:äläitöksen., 1ett'ä alknnn1kin1 se nut · yhtei,skunnan rikos y1ksilöä koihtaan, 20731: lalki O•ll: läih:te·nur.t puaol·uepolii,ttisist.a harras- r.iin hiä.nJtä; ·ei p~tläi·si ra:ngaåsta. s1ten, että 20732: tuksista. pikemmin kuin ~osihanastuk jä:te:tä!äJn ,tläillllä,nhnl la.in1 .u.likopu•ol,elle, j'ä.te- 20733: se:sta sa.ada ma.a.ta, ma.a~tomille. T!ämä.n t'äläni awlwnaan vhteiskunna:llist.a hoivaa 20734: joMo:pä1ä.~töiks-eni olen t.ehny.t s.em perusteella, vaiHe. iMinä l:äih~dem siltä kann,alta, että 20735: että olen neulan 1kanssa yrittä.nyt .sieltä ]a.rug,ennut•tarkin pitää nostaa:, lliUt,ta. ei :pol- 20736: hakea koMia, jotka, johtaisivat käytännöl- kea. J·os arue otamme· esime,rkin, v-wilkkapa 20737: lisiin tuloksiin. J'VIutta sella'ista kohtaa kielot,olai.n-. Jos llliin rt.ehtiäisi~n, 'kut,en täJällä 20738: en ole si1eltä1 löytänyt. Sitävastoin on jo esi,tetty, e:t.t:ä ilmmottai:siin kielt·o1a.ki, 20739: ole.rr llöytä.ny,t Sliinä laissa hyvää harras- avatta.isiin viinakaupat täällä houkuUel€- 20740: tusta ma.an .asutUJksellle, mutta. har:ra:s- ma.an ihe:ilmm:p1ia .ia: va,}waluon.toisiatkin 20741: tus,ta vam •hen,gessäl eik·ä to.sikäy<täm- mie.hiä: _i01s naisiakin:, niin me ·olisimiirle 20742: niÖ·SSä'. Siinä on minun mielestäni y.hteis:kunnan taholta asettaneet tuolle 20743: 80 .% , 85 :1kin %. maalais1iit.t1ola,isten hen- yksilölle :pyydyksen, joka. pyydys on 20744: .gessä, 1harra.st.amaa maan• asu:tns'ta, 5 % hänet j.ohtanut. rikoksen teille. 'Tä- 20745: edistysmielistä ja, loppu kokoomukselai.sta. mänluon,toisia. .rik,oks1ia on äärdtömän 20746: (Ed. Hakkila: Ei sitä ao1e oHenkaan.) On paljon y'hteiskunnalla olemassa eri yk- 20747: .snmu sitäkin. - Ja niinpä onkin laista silöihin näthden. Voidaan kyllä iJoi- 20748: muo.doo:tnn:Uit se:lla.ine,n, ·et,t;ä .siUä ei ole t.osi- s,el:ta puole,nl väitfälä, eftt:ä mutta nythä.n 20749: merkitvstä maattomaan väestöön näihiden. kieH.alaiki itse jahtaa rikoik•si.in it.s-eälän: vas- 20750: .Mutta er,ä!ässä suhteessa, on tällä la.ill:a t.wa,n. 1\fu.t,t,a, ne ova:t toi,s-enluonltoisia, ne 20751: ollut !hyväkin ta1rkoitus., hyviäki•n. me.r:kitys. .ovat e.n.e,Ulmtä•n y<ksilölu1o:n1toisia,, usea.s-tilkin 20752: Se on oUus!J 'I"Nrat,tain: hyvä p'o1iiM1n.e'n r'olhtuva,t a,l<hais:,s,tw vaisioista mutta eivät 20753: nno1Ma, e,tupä:ä,ssä maalai.sliit.oHe viime vuo- mistään pakotta.vis,ta. s,yis.tä. Leivät,tömyys, 20754: sma. Ja, sitä :Se saa.ttaa olla. vieliä: edelleen- ·nä:l'kä,, ~tur•öt,töimyys•, ·kaikki tiäHaj:se,t se~kat 20755: 364 20756: 20757: 20758: ovat yhteiskunn,allisia. syitä jaJ ne johtavat ma,n ma;arrun1, mitä t'äanläi kyseessänle<va lakii 20759: rikoksiin.. Ja siksi ei ill.ei,tJä ·oltisi jMettäiV'ä' • saHii, n,oin 40 ha. iVarm:astikin täytyy 20760: yhteiskunnallisen Ihoivan ulkopuolelle. mak·saaJ ihehtaaris,ta 1,000 markkaa, sen 20761: lEdelleen ma.initse~mamri pykiällä:n toises,sa alle ei saada .sella:ista maata, joka olisi 20762: kohda:ssa tahdota.a:n 1vaikeutta•a niiden' viljelyskelpoista jru missru 'Olisi kunnollis·ta. 20763: mawmsaanti'fll t:äJmiän laJ~n. .noj,alla, j.oilla en,_ ka.s-vav.aa; metsäma,at.a.. iSiis häinelle tulee 20764: ·nes-taän j.o VJäihän: ,si,tä :on.. T.o·sin toisessa. ensiiksi veLkaa 40,000. Sen ko.rko tekee 20765: kohdassa m',V·öhemmin tehidläiäm. heille :oi- v·uadess'a 2,,800. !Nyt lkun1 hän rupeaa ra- 20766: keuttakuru muHa; v.a:in, 'eihd1orilla., ehdoilla. setl- kentamaalll .siihen., ihommaa vilj.elysväli- 20767: hisil1a, .että ios .o,n, se e>n1tinen maatilikku n.eitä, vi.lj,e:ly.sikalus:to.a, iVälhiän 'ka.rja.a j. n. e~ 20768: jä:rki11eräises,sä viljely!ksessä, n:ii·n sitten on - se on IJienli a,rvio - lasku taaskin 20769: o.ikeut.et.tu saalffila.a.n lis•äJä m1aata. Mutta ei 40,000. iTä,mälli t'äytyy myöskin saa.da luo- 20770: ole otettu siibä huomioon, että juuil'i use·as't'i tolla, tämän toisen 40,000. Siitä menee 20771: onkin s:e maan V1älhyys syynä siilien, et·tei ilmrkoa.. 1Sitä >la.in,aaJ ei tah,dota sa acla:kac: li• 20772: ole jläJrkipe.nä:isessä v~ljelyiklsess;ä; se entinen enää 7 % :laa. Siihen tarvitaan 8, 9, jorpa' 20773: maa,W.kku. Kun on 11iJIDkuisen ma:ata., ;pi•k- 10 :kin pnosetn.ttia. M:UJtta olettalkaa.mme, 20774: kuisen p.eltoa., ei Vloi pitäJä: he'VIosta. edes. ett·ä se v.iimaillle·nki,nl la.i:nta. .sa~.d~tan, 7 .9~ :n 20775: Ilma1n he,vosta on v·aiike·a. saada. edes jo kor·o.Ua. ~l'..J.yt tulfe korb: .menoja vt~·ock,s.sa. 20776: muokka:uksem puolesta' 1ma.at.a, kuntoom jo noin 5,600 maTkikaa. Si.ihe1:, nak:daa'n 20777: ·Pieneltä maa.Ua, ei saada myösikään leipää lis,äJksi rvuot:uiset väli ttömM verot, j.otka 20778: ;perh.eel!le ri1ittä,västi. 'Tämän vuoksi täytyy te1kev:ät' v·a.rmws-tiki.n 1,0100 :ma.rkka.a. Siis 20779: miehen jopa •naiserukim olla. a.nsaits>e,massa näin karttuu men,oja, n.o•:Dn 6,600 ma.rklkaru 20780: usewsti ulko·pitä:jissä Ieip'ää. Mi1loiru hei.Hä vuo1sittain. ~Mistä ot,taa uutiSiviljeli.i'äi täl- 20781: on 1oH:UJt aikaa tuo pi.kiku maa1n1sa saada. j'älr- laiset rahat? Hänellä ei en.si vuosina riitä 20782: kiperäisee'n' !Viljelykseen,? Mutta jos he s-ati- leipä,ä,kään siitä :uutisvibelyksestiä. Hänen 20783: s~VJat .en.em1män maa,ta, itsellensä, V·o>isiva.t täytyy h.wnkkia, lislä1ä leip'äiä ulkoa.. MiJkäli 20784: he pitäJä illie,vosen. saa:dru ·enemmäJn karjaa, hrän>ellä on1 ika.rja.mtuotteit:a, niillä rahoilla; 20785: saisiwa:t ka:rj astru ;pienriäJ rahatul:oja,, <voi.siiVat lliä.neinl t;äyt~y o,s,t.aa yhtä ja. toista, ka:h.viJa 20786: kirisbä1ä itsdlensä .elliemmän aikaa maansa• ja sokeria, mitä milloinkin. !Sekin on tul- 20787: jär.kiperäiselle muo·kkaukselle. Mielestäni lut <vältt.ämMtömäJrsi na111ti>ntoa.inee1ks~ t·äi- 20788: olisi tä,s,säi 1lmhda.ssa voinut yht'äi helposti mä:n pä~vläin ihimiselle. J>aniki·ssa ei htän.täi. 20789: mene,tellä näin, 1e:ttä oli,si ,sallittu kaikil,l-e tunll!e.ta. 1muuUoin ku·in .siUoi:n, kun hän 20790: täimä'Il! h.iru .sallima. llllfuä["äi maa1t.a., joiUa1 ei menee 1malk<sa,maam1 v.elka.nsa korkoja. Ym-· 20791: sitä ennest.äiä.n n1iin pa,ld O'lll ole, i.Lma n eh- IJäristö.J;tJ.ä ei ·saa. luo:ttoa,, koska. ym>pärisilöllä 20792: doitta, ·olisi ,pa.lj.on paremmin se sattunut olevat ovat useassa tarpauikse:Ssa, .t·äJllä ker- 20793: oilkeawn. t,aa aina.kim1, luort:,on tar;pees.sa. Näin esiin- 20794: ISi.t1ten 4 § :ssä tahdotamn. tehdä tämä laiki tyy .sellaisia rvaikeuiksia,, jot:ka, n.ujertavrut 20795: tehot.to1malksi suunma,aoma.isuuksiim niäihden. tuon uutisv:i.l.ieEjän. yrityksen; hyvin ;pie- 20796: Esiffilefi~iksi Oulun l'äJä:n in eteläisessä pii- neen, .iru ede.Ue0n a:sUJmat,o.n ma.a.lmmara; jää 20797: 1 20798: 20799: 20800: rissä mi•nun .tietaä:ksenlli ei ole niin suuria. asu~matt.a. 20801: til:oja, jo]hin t.äman l,a,in kynnet ;pystiYisi- ,Mimulli mielesilämi porva1rillise,n j'äJrjestel-· 20802: vät, ikuin. aniharvoissa paikoissa. dossakin mä.n vaUitessakin voitaisiin päästä pitem- 20803: .sy:rj;äsenwuiHa. ,Mutta. jo.s 4 § :n kynnet mäUe seuraavalla menettelytavalla, ]os an- 20804: v.ieläl j.ossain mää1r'ässtä ulottui.siVJa!likin, si:t- nettaisiin tuoHe ,miehelle, mikä usika:lta'a 20805: ,ten on ·tahdottu lheitfålä 5 '§ j.o tueksi sil·le uhma ta 1korpea.kin vasta.an, se maanka.mara; 20806: suurma.a.mO!mistaåalle. ilmais,eiksi ja sen, 1isiäiksi jonkun' kymlmenen- 20807: ,3 luVJun 1'7 § :QlJ jos.sa:kin kJoih,daiS•sa, en tliihatntnen maDka,llJ helrpiJokmkoinen la.ina,. 20808: muis-ta missäJ !kohdtass.a. :puhutaan luovu- <v•arpautettaisii·n IVe.m;i:sta. viideksi rvuodeksi 20809: tUJshinnan ilwm1sta. 1Siiruä s:au.ot,aatn, ett1ä vähintäJäln. .Silloin ihämelle a1s.tuisi jo mah- 20810: miJes, jo.ka. saa :iJtse:ll€'n1sä 'Viljelys.ti>lan, on CLoHisuu'ksia a1kaa sieLlät .elämlä, jos todel- 20811: ma,ksava siitä Iuna•stushi.nnasta 7 % kor" lakin mieihessläi löytyisi terwstä. Mutta 20812: koa vuosittain ja 4 % lang:etetaa.n maksa- nläin pitk'ä;lle, ljijjmälnikäiäJn; verran. •syvädLe· 20813: mattoma.n ,pääioman iko.rolle j.a lopulla kuo- !käypiä uudistuksia ·ei meLdän IJ•Or·varis- 20814: ,1-etetaa.n ·veiikJa.a. Aja.tellaan;pa.s, eittä mie.s tomme n'äytäJ olevan' kovinkaan suotuisa 20815: lähtee nyt os,tamaan maata., ostaa sen ahllll- anta:ma,a,n, rva1kka en mi•nru luota. siiJhen;,. 20816: 1-.Ia.an hanlklkimim.en asUJtu.s,tarkoituksiiln . 365 20817: 20818: 20819: .että vielä iJäJUäikiäläin uud!isiu!ksehla lopulli- muu ei ole noussut. siin•ä mWttamäJärässä, 20820: sesti •olisi maan asuttalffiis•kysymys •sa.atu missä m.ittam'äJäräJssä on lisäläilllt\Ynyt •kan•sa, 20821: pois pä·ifVläj'äorjestyfmsestä. ·Mu1bt<a se merikilt- s·e oS'oittaa huonoon.päiu menoa ja on ·luon- 20822: :Sisi jo kuitenkin reirppaan•ki:n kwkon askelta' nollista kun noin paljon kuin edellä mainit- 20823: eteenpäin oi•keaan .suuntaan. Lopullisesti sin, on miehiä, j·oolla. ei: ole maata, mutta 20824: minä uskon täimän maa,talouskYJSyiill~k·sen· aswvat maa.Ha ja joilla olisi voirrnaik:Jkaa•t 20825: tulevan mtkaistuksi vasta .silloin, !kun kä,sli'Vrurret muokata. maata, mutta meidän 20826: :ty.öv'äenluok:ka, .siihen luett:una !henlkisen ,porva,ristomme ei t,ohdi niille antaa sitä, ne 20827: työn tekijäJt niinkuin ruumiillisen työn uskaHava.t vaan. laatia :täJl.la.isia ilmassa 20828: tekijätkin, itse kirjoittavat lffiaan asu- liik:kuvia: lakeja., mutta ei sellaisia, joilla 20829: :tuslain. SiHoiru m.i.nä uskon va.sta lopulli- olis~ todelline'n marupe11äJ jalkainsa a:lla .. 20830: sesti jäläiv•äm pi:tkitksi ajoibi pois p!äiväjäJr- !Sitten mY'öskin epäJselvyytbä tlälss'äl laissa 20831: jestyks•eSitä •maatalousky•symyksen, mutita ·on ·olemassa. 1Se ei !kai: n.yrt olisi pätevä, 20832: ei sittenkään iki päiviksi. Siitä ei suinkaan jos mimlä ,s,.a,noi.sJin, •ettJäJ siin'ä on epäJsel- 20833: ·Dleikaan ·kysymys 1aisinkaa•n. .ta]kka me vyylt.tä, joka en ole k,äynJIIt. muuta kuin 20834: ~mme .ta:h,do sa,noa ette~kö· nyt .Jiy.seessäole- ty•ön k10ulua., mut.ta ik.un ilwk,nomusrpuolueen 20835: van ·luontoisen lain väJl.ttäanMtömyy.s olisi vastalauseessa näk<yy lffiyö's olewan. selite.tty, 20836: suuri, st81ru taJ:Ne on suuri, •se on eh1dot.on että se ont epäselrvä ja s~ilä rpuolru:ertta on 20837: totuus vaikka täällä äärimmä,ise.n oikeiston väitetty sano.mal€ih!dissläi ikylkypuol ueeksi 20838: taholta oru välitetty, e.ttläJ :ei 'Se ole suuri ,ja ei suinkaan turhaan, n~in .se jo todentaa, 20839: .ollenkaan. .Mei.lläJ on 1·9120 tilaston mu- että siinä om ep,äJseliVyytttäJ. ISwma:ten .maa.- 20840: :kaan maalaisVIäJestöä. 2i,i807 ,•373. Ne ovat talousvali,okun,na.ssa la.usui eräs :herukilö, 20841: ruokakuntiin laskettuina 568,0100 ga. tästä joka. ei mY'ösikäiä,;n ole •suinkaan. mikäJän pa- 20842: .56g,ooo:sta on omia vil.jelmiä 221l,OOO:Ua, tapU:ukko, että hänelle .se on ollut epäselvä 20843: noin 319 %. Mutta tä:ssäJ 12 .211,000 :ssa omia 20844: 1 20845: ja hän on luettan,ut sitä, •.miniä en muista 20846: :vil:.iel.miä omi.sta.va:ssa joukossa :on aina1kin .oliko se joku pwfessiO'ri rta~ joku lainoip·pinut, 20847: 160,0100 sellaista,, joi·lla on maata. alle puo- lmlllt•ta .sil,täikin. iillle•n.i 6 pä.ilväiä sitä tutldessa, 20848: len .hehtaari·n• j•a v:ä:häm p'äläiHe. Sitten sriin1äJ mut.b ei ·s•aan1ut. :se1väiäJ ennenkuin. 7 y.önä 20849: •Olli viel,äJ sellaisia., joilla. on alle 5 hehtaari•n· vasta, niiru on 1uonnollista minun mie- 20850: ja ·viidestä: h:eMaa.ri;s;t.a y,liise. :NäJmä ovat lestäni, etiJäl .sii·n.ä on •e:piä1s~lvr,yytt.ä olema.ssa. 20851: :Siis kaikki: sel1aisi1a ·v~elä jo1tka. tarvitsisi- Niinikään koko.omuspuolue näkyy valitta- 20852: vat lisää maata. 90,,000 vuo<k.raviljelmäa, va.n täällä va.stalause~ssa,an, että se t•odel- 20853: heiHäJkään ei oJe taripeeHista. mäiäiräJä ma.a,t•a. laikin loukkaa: sim niin rvan1haa ja py;hä:ä 20854: monellaikaa.n, mutta. niäirden nUtmeroiJden li- yksi.tyisomistusOiikeud'en ;periaatetta. Ja 20855: säksi on .vieläJ i2157 ,0010 1pe.rlhettä. j,oiJla ei lie tuossa hieman1 :penää·, !kyllä se l•oukkaa 20856: <Ole ma.a•t·a oUenkaa.n. ITiäällä on vähennelty sitä vähän, ainatkin sen verran kuin kont- 20857: näit•äJ lukucia, Olli •srunott.u noilll 2•00,000 ja torineitosen kynnen1 mustonen on, .ia trumän 20858: :Sillä lta,valla., mutif;a nii·t'ä 1on 257,000, s.a- loukikauksen. miniä ·luen ma.a.la:i.sliiton ilmn- 20859: non sen uudesta.an, se t•ekee 45 %. Se on niaik,si, mutta saiiDalla. ta:ht.oisi·n• sa,noa ko- 20860: lu1ku tuo !Viilffieimen, jo,sta mai•nitsin jo sel- koolllilnspuo.lueell:e ettäJ kylLä t.eidäJn• nyt sen 20861: lainen, etrtJä ·se todista·a itsesilä:älll sen sei- 1verran .täytyisi kärsiä .omis1msoikeuden 20862: kan, et.t.ä ma.a.t.a ta.rvirtsi,si: ·toden~teolla sa.a.da loukkaamista, kun satoja tuhansia on, joilla 20863: maattomille, että j,onkunlaista syvemmälle- .ei ol·e :mit•äiän om:ist,e.tta.vaa. Ky.llä täJmän 20864: Jråy:päJä la.kia tiiJssä a•sia.ssa tämiäln1kin j·äJr- as1an edesrtäJ täytyisi !kärisiä iJämJJäln verran•, 20865: ..iestelmäm vallitessa. :trurvittaisiin. si~lä oilmus elää.. oikeus• saa•da työtä 20866: 1Mut,t.a :pari8llilillalfusi ei ·tnl1e •mieli, jos heit- ·ed.es, se rbäJyt.yy ol1aJ k·ailkille i:hmi·sille 20867: iäiä silmäy,ksen siihenkin rpuolee,n, mitenkä taattu, 'mutta teidän politiikkanne .mukaan 20868: meidän maantuotto on lisääntynyt viime ei taata yksilön oitkeutta •edes t.yl{i;hö•n eikä} 20869: vuosiky.m'rnenå.en a.ika,nia. .Sill1äJ vMiajalla, ma1hdoUisurutta eläJmäiäln millläJän tav.aHa. 20870: ;noin l'906-19iW:eelll rtrruotettiin meillä! r.u- Te rvai:n i:hmet.telette .sitä! kun on ruäJin, asiat, 20871: ikiita noin 916 !kiloa henkilöä kohti, .sitten ett.ä on paljon ih:misiä, jotk1a ei;väf ra,kasta 20872: 1;919 ainoastaan e,nää ·6·6 ;kiloa. Sama juttu isänmaataa•n, kapinoilvat., ovat bolshevik- 20873: 'On ta.p·ahtunut. ohra.an, kauraan ja perun:oi- ke.iä, ovat kommunisteja; voiko ihminen ·I1a- 20874: bin nähden, siinä on tapaJhtunut väJhennystä, ka:Sta.a. maa:ta j·Oika ei t,ar.ioa sille muuta: 20875: Rehun vil.j.elys·, juuriikasvi;vi1je,ly.s j•a 'kajkki kuin näJlkääl, 'VoiJw iihmisel.le olla isänmaa 20876: 36n Pe.rja,nltai,ma 1'3 p. lok,aJkurut.a. 20877: -·-----·----,.--~----·-----·-----·------------ --------------------------· 20878: 20879: 20880: rakas, sellainen, jolm ei ibmrjoa sille ka1pa1n lmrum.maksi on, myös käynrvt v.aa.tim1us, että 20881: ala.rukaan .sitä, vaikka s}tä ihaluaisi, vai'kka maa,ssa;mme olevat vilåely,s'kelp,oise:t. maat orr 20882: <henkilö talhtoisi nähdä,, että ikorvet la.inehti- saa,ta.va. rusuuuk;seen. &lJ!fl,isessa maa.ssa 20883: si'Vat rviLiaa,. On, L'lllonill,ollinen asia, ettei kuin ~Su:omi, j1ossa. t1la;t.t,oman, maalaisvoos- 20884: voi tuntea isänmaan.r.akkautta. iS1is ne tölll lukumäJärä ~on suu['i ja, jo:ka: ta1pa.uksessa 20885: va.lirtutkset rollitä te t.eette rp.ruolelbnne. me huomaMa.v.asti suuremvi tkuin. i'äimti>sissä 20886: .iohtuva.t tei,d!äln, omasta, ty.perästä, poli:tii- naaipuri•ma.i.ssalm!me !O'n .}uomnol:linen se va.a~ 20887: •kast.an•ne el,kä •se johdu oUeniiDaa;n; .siitä JVlR- tilllllus, 'eJtt.ä' meikäJläi~Siet la.ada:t vielä viljele- 20888: se.mmistos-ta. milhinikä t1äläill'ä aina. hyvin mä;ttömäJt v•ilj.ely:skel,potiset ma•at on, ikäyteJt- 20889: mul'lmil.ema-lla. katsotaan. 1Lopvuvoiteluni täJViä. viljehr,kseen; ta,rwi,ttaessa asutus,toi.min>- 20890: minä anna~n kumminkin täHe laille sitt.en na.n a;vulla. .Ja: tämä sit:ä1kin suuremmalla 20891: hellärvar.oen' !kUin, lilppiUJruir tuohom.. maljalk- syyllä, .koska tälla:inen :kä,ytJtö nni mah.dol- 20892: iffioQin pa.~nen,. linenJ i1ma:n' ·sa.n,otltawa.a hait,t.a,a. n~iUe ma,a- 20893: ta1ousy,ksiköille. t]loille, jo[ssa, una,ata1ou- 20894: dellinen ,tu,ot.a:mt-omme ny;kYJäan ta;pah.tuu. 20895: iMa.ataJousaninisteri E l f rv. i n g: Koska Luon,teelrt:aanl, 'kut1en1 sanoittu, taloudellinen 20896: esilläoleva lakiehdotus 1ei ole nykyisen .hal- 'ky,sYJmys on a.sutusky,symy,s, osatksi :ta.lou- 20897: lituksen alotteesta. syntynyt eikä lhallituk- dellisena, osaJr,si yht.ei$un.n1aHi:sena ikysw- 20898: 'seUa, mrutitenlkawn ole olllllt aihetta ottaa my•ksenä .io parisenkymmentä. vuotta an- 20899: asl,aa käisiitelmäkseem ga. mruärätä: ikan.- tan,ut ailhetta erim~ielisyy,teen. Kallisacrvo[- 20900: taan•sa siihen,, ei hallitus :tJäs,siäJ ti,l.a.isuu- nen, aika, jolloin maata oli saatavissa. erin~ 20901: dessa :katso ko.Jmnaisuudessaa,n, ·voiv·am;a omaisen halvoista hinii11oista va.paassa kau- 20902: anba va,sta.usta .tahtyy111 t1edust.eluun. Kun passa 0111 1ollut ja meninyt ja, olemme nyt 20903: kuit(mkin on nimenoma,an käiännytty maa- j.outune.et tjlan;t~seen' j;ost.a. ;bäiytynee tun:- 20904: taloiUSimi,nrrsterin ~puoleen eri1koisesti a.sutus- n,ustaa, ettei se voi .iart:ilma '\"aJhinlma ma.a.l- 20905: hallirtuksen 'J)ää1Hld~ö,nä, ,pyyidäm, seuraa.- lem.me .tuott.amat:ta. 1Maatnloute.em1me on 20906: 'Vassa .sa.a.d'a suurin piirtein 'sel•vit.ellä omaa saatava kiinnitetyksi veveksiä, lisäv.oimia. 20907: ka,ntaa.mi asia.s.sa.. j.otta marumme elinltanpeiden,, ensi si,ja.Sisa 20908: !Koko sen ajan, ciK~~a on kuJunut siitä, leipä.vilja:n ta,rv.e saa,da.am orrnasta tuotan,.. 20909: kun Suomi sai ny,kyisen kansan.e.duskunta- n,o:sta tyy,dytetyik,si. Tällaisia vereksiä voi- 20910: laitoksensa, ·on :kysymy:s .sellaisten maan- mia on 1meillä runiSa,a.sti ma~a,nviljelijäJw 20911: omistusolo.iem ~a~~Jma:n:saa,m1sesta. ma.assamme, deissa etenlkin 'J)i,en]Uä.. iillut.t.a myös keski- 20912: .iotka tekevät mathdolliooksi v:a1ltaikun1Il'a.n suurina. ti.loilla. kasva,v,a.s,sa. •nuorisO!ssa ja 20913: laaj.ojen vil.ie:lyskelpoisten, maiden tarjoa- se111 lisä:k~si vielä n. s. ti,lartJ.omassa väes- 20914: mien l uon,non.rilkkauksien •edullisimman tössä, joka ,on, tä'hän.a,stis·e.ssru a,sutu.stoimin.- 20915: ik;ruytön, ollut laa,_ian, lllieleniki~nm.onJ esineentä nalssa suurin .piirteim osiOitt.autunut hyvä,ksi 20916: ja ·odotbmut onnellisb ratka,isuaa;n'. Tä- uutisa.sruka!B'aim1eks.eiksi. YUämaimitun ta.r- 20917: mä;n ta.louldellisen puolen, ohel.la.,. .i'oka jo koi.tnkselll lisäk,si ta,J.'Ivitsennime asutustoimi:n- 20918: seUa.isen,a,!lJll,kin vaat~si [l·MiVäÖ\ärj e&t.Jnkse.en taa he1poit.tama.a.n ,metsfu-. ja, teollisuus,työ- 20919: ottami~sta, lkau•koruiiköi:sten taJO'udellist,en läisiUe sekä :ma.a.taloustyöläisi.Ue maan- 20920: la:skelmaim1 rperusteella., on1 asialla. illlyöskin sa,anltia ma.a:s•eu,d.ulla. o;m,a,n, :ko.din· pel'Usta- 20921: 'PeJrin tär.keä yhtei.sikun.na.llinen1 puoli. ni~ misekJsi 01mal1e korumulle. 20922: mittäin maansaanuin itsenäisen,. maatalou- On väit,ett\Y siitä tilast,osta, j.oh10n halli- 20923: d•eru lhar.ioi!ttamisen ja, rm.a.alla asumisen tuksen esitys esilläolevassa asiassa perus- 20924: mahdolliseksi tekeminen siihen :halukkaille tuu. että! se on, va,nJhettu,nut, .ia: että tälmän 20925: ja kykeneville tilattomaru väestön aineksille. la:kiehidotuksem lopullin1en1 'l'a,tika.isu olisi ly- 20926: :Tähän liittyy tarV'e poistaa. •tilattoman maa- kät:täiV1ä si:k.si, k'nnm,es a.sutuk·sen nykyin.en 20927: laiSiv,äJes,tlön, ke,siknude,ssa. va:l:lits,fw.a. yl·einen tila ma.a,ss,rumme ko'ko laa.juudessa.an· on 20928: tyyty,mättömyys ol<eviin ;o.l1oilhin. Ku.ta uudelleen ,selvi:t:et,ty. KieLtäiilllättä on tu.n- 20929: en:emmäm1 asukaslU<ku om .Iisäämrtyn0't. kuta nust:etta'VIa, että :tila,stot. vuosilta. 1190'1 ja 20930: lwku1sammruksi tila;ton ma,a,l.ais~äestö .S'Uih- 119 10 ovat :vamhen:tume1t.a ja. ettei yksistään 20931: 1 20932: 20933: 20934: teessru itsenäisestä maa,t·aloudes.ta. toimoo;n>- niiden. 1perusteella. V1oida. tehdä .tä1ssä suh- 20935: tulonsa saavaan väJestö·osa.an on tullut, sitä tee:ssru tarvittavia .i oht.O!päiältöksiå. 'Tä;llai~nen 20936: 1 20937: 20938: 20939: r.äikeämpi el]l'äkohta,, suurempi tyyt,ymättö- selvitys ei mi.elestänli kuite.nlka.am 1ole .täJsSiä 20940: myys on O'llut ihmva.ittavissa, ja. sitä: voima.k- yhtey:de,ssä. ehdottomasti. Viä:lttäimMön·. Luu- 20941: Maan h:vnikikilmilrum asrut;Uistarkoitu!ksiin. 367 20942: 20943: 20944: len n1mittäilll, että näinä valtiotpäivillä sa- ka.n.taviin anopapereihin. 'Koska sen ohella 20945: 'maten kuin :kaåik,illa, edellisillä<kin, v:uodesta sekä mkennu1kset että arvokkaampi metsä 20946: 1'91()!5 al:kaelli olevista kamtSamedustajiiSta. tus- osittain llumasteta,an käteisellä truydestä' a:r- 20947: kin aiDJOaka.a.nl on. lV'oinut jälädä .tiebämM.tö- vosta ja ,osittain jää! maJnomistaj.alle, ei 20948: mäksi sii.tlä, että :pulheen.a.l·aiseJla. ala.Ua. a,r- tässä suhteessa syntyne pahempia aiheita 20949: veluttava e.pälk01hta t<l'deUa on, la,a.iassn mä>ä- oikeutettuun tyytymättömyyteen. 20950: ri-ru o:lenm.ssa.. 'I':ämähä!n ,p.i,täJisi •lmiki.ssa ,Pakkolunastusmenettelyä vastaan anaan 20951: oloi,sl,;;a oUa• •<l'ma.nsa ihaihidutta,maan epäi,lyk- ha,nikikimi.ses·sa. a1sutu1Starkoitul~iin on meillä 20952: set v.oirma.kJka.i·tten, ,iJoirmelllpiteitten ta,rpeeni- väitetty,. et.tä se knmoa.a oikeusp·eriaa.tteet 20953: suudesta asutusasia:ru hYJV'äksi. maa:ssamme. .ia että .omi!Situsoikeu.de·n, PiY- 20954: Esilläoleva lakiehdotus sisältää maa- hyy,s t'äten1 :tulhs:i poJjetuksi. E,i voitane 20955: räy,ksiä, j,o1den muika.a.n, siinä tapa.uksessa, kiel.täJä., •että. pa1kkolunrasrl;us• !Olli toimempidre, 20956: ettei riittäJvä'ä asuiusmaa.tat voida, saada j,ota. pisimpärän, as1ti on 'v·äiltettä'vä, mu.t1ta. se 20957: valtion maa,sta, ki.rkollisvirkatalo1sta. tai ei suinlka.a.n' ene:mm:älll ;j;fussä tava.uk<sessa. 20958: va:paassa kaupa<ssa, täJlbiSlta maat'a saadaan kuin muussrakaan. lakiin .perustuvassa 20959: €rin-äiis~ssä ta,pauksissa ja laissa, ,mää~älty llä TJaJkkoluna.stuksessa. tai 'veron tai omai- 20960: tavalla pa;kkol·uov:ut.taa1 y'ksityisomistuk- suuden pakollisessa otossa, yleisiin tarpei- 20961: sessa, oJeva;sta .maasta. Huomiota. ei sa.a siin sisällä omistusoikeuden periaatteen 20962: olla kiinnifttämäUä si:ilh€n seikkaan, että se ki'8:ltä.mistä. Päinvastoin koko se asutus- 20963: ga.n!R•muoio, minkä lakiehdotus on lopulli- toiminta.kin, jota va•rten tämä laki sääde- 20964: sessa krusittelyssä saanut eritoten måtä tu- tään tulee perustumaan yiksityiselle omis- 20965: lee kysy;miYkseen siitäJ 'ID.a.asta., jroka v.oi jou- tusoikeudelle. 20966: tua, 'Pa1kkoluovu•tu'k.sen alaå.seksi, oleellisesti iMissä tä'llai.sia; 'llläikölm~htia. ei ole otettu 20967: poi·kkeaa alkwp,el'äisestä .la.kiehdotu.msesfta huomioon. Olli ,ge j,dht.a.lliUiJ !ID'On.iin vaikeuk- 20968: siinlä muodossa., jossa suuri ylei,sö sen ensin siin~ misbä on1 tuoreitaki·n e,simer}{;kedä ole- 20969: tuli tullltemaa.n,. Trullöinr on ete1nkin huo,_ massa.. IS:mksa.ssa,kin. ·Olli ka,ilkiJSta :periaat- 20970: mattavru, et,tä tilan, 'suuruudesrt:a. riippu- teista. täs:sä suhteessa. huolimaHa niide:n 20971: matta ei saa, lJilliDkoluovu.tt,aa viljeltyä samojelll mieste.n. j,o,fidon' a,lai,sen,a., jo·tka. 20972: maata eikä tilan taloudelle tarpeellisia tälllä .vunsisa.ta.n,a, ovat olleet asutus.pyrki- 20973: laidun- tai. 1haka:maita eikä myijskään mysten. ja ,a,su,t:ustyön ,etunenässä· sa;atu ai- 20974: maita, joilla kasvaa arvokasta. metsää .kaa,n asu.tuslaiki, j,o;ka. on, rakelllnettu pak- 20975: tai •kruHiita iiDie1JsäJruis·tuturksia o,n ·tehty. .Se kol unastusmenettelylle. 20976: maa. joika joutuisi pa,kkro.luovutuksen. alai- Si;,hen kyrsymyk,seen: vallitseeko meiJdän 20977: .seksi on siis s·ella.ista m.a.ata, joka ei o.le mara.ssamme ny·kyään sellainen asiaintila, 20978: tar;p<eelllinen tilan maataloudelle selllais.ena, että .pakkolunastusmenettel.y.ä maata asutus- 20979: kuiru s.itå nty'kyääm. ha,rjoitetaa.n· t.a.i joika ei ta:rtkoi;tuksiin iha:nikilttaessa .voidaa,n ;pit,äJä 20980: ole väl:ttä,m.äJtön ,erin.ruisiin muihin laissa oikeutettnnlll., ha.lua,is,in. omasta. :pu'Ole.stani 20981: 1ähemmin lmarini,t,tu,iihi'lli tM"!Peisi~n. Lakia. vast.ata. 'IDyiÖn:tävä:s:t.i. Pild:äin ·lliDmi.t:täin niitä 20982: savellut.e:t.ta,essa on1 ,siis kY'syrrnyksessä pää- Ia.imin.lyönteri,ä,. j.oilhiru y~Meiskun.ta on :teh- 20983: asialEsesti .vain. vilje.ly;.skel!Poi.s·en maan sekä ny,t itseniSä vikap·äiäik,si tässä a,sia!SSa niin 20984: tal'p·eelEsen ikotita.rveamumetsämaa.n paJk•ko- suurina .ia va.kavala.atuisina ja näistä lai- 20985: lu.Qvntta,mirlllen ulkotiluksista, .ia ulko.Ioh- minlyönneistä saaituja. kok,emUiksia ,nå.1n •ka.l- 20986: koista,, mim.kräi ohella on1 erityisiä .määräyk- liisti ostettuina, ettemme .menett<ele viisaasti.,. 20987: siä' niiden ti:lo.ien laadusta', jotka. ensimäi- .io.s estämme .ia vaikeutamm.e kehitystä, 20988: seksi ioutuva,t paklkolunastuksen alaisiksi. jota. ilma;n mielestäin.i ei :voida. ma:ass:amme 20989: Näinollen käynee vaikeaksi osoittaa, että aikaa.Illsa.ada,,te~vei,tä talou!deUisia ja. yhtei,s- 20990: meikäläinen maataloustuotantomme tulisi kunna.llisia. oloja.. 20991: :kärsimään haittaa nyt suunnitellusta l)ak- 1Suuri merkitys t,ulee joka. ta.pa,uks-essa., 20992: ikoluovutuiksesta. Päinvastnin on tunnusta- .oletta;1llla.11a,, ettäJ eduskunlta, hyvä1ksyy esil- 20993: minen!, että ,saataisiin •rU•nsa.asti uusia v]l- läoleV'&Ill lakiehdlotll!ks•en\, ol:etma.an. sillä ta- 20994: .ieimiä mailla., jotka nwt .ova.t cvi.loe.l-emätt,ä, vaolla, jollru sitä /käytä.ntöön sovemutetaan. 20995: ja että maa.nomistajat Tl'akkoluovutuksessa Olisi 1mitä 1Jätrke·1ntä, et.t;ä kulla,kirn, paåiiDka- 20996: saisivat maan, jo,ka ei nyt tuota sa-nottavaa :kunnaJlru ,t,yö olisi kokene1dren .ia teh~ä:väänsä 20997: korkoa, vaihd·etubi .paikka,kunn.alla käy- koa.iJdn tpuolin kykenevien ihe·nlkilöidelll ikä- 20998: västä kohtuullisesta. ihinnasta 7 % korkoa s~ssä, ja 'että v.altiron taholta. tuleva. valvon.ta 20999: 368 ·Perjrunrttaricrm 13 p. lo.kalkll'u ta. 21000: 21001: 21002: oli.si mah,dollisåmmarn. tehokas. Jo,s ta.fika,s- tiparilkka. on siioo kurun.arssa., mi•stä maata 21003: ta:IDllle lrukieJhdotust.ru ;täiss:ä sulhrteessa, on tulee 1hamtldttruV'amsi. :Ei siis 1ienoo SIYYhli. 21004: meidän valit,etta.va,sti rto.tea~mim~n. että on siihen ;peLkoon, etrtä ruotsalaisissa, kuun.issa 21005: menty HiaHiswuOOsiiru y lersten vaJ.'roden särus- tuLtaisiin 'asntrusto:imi.nnlarSSa syrjä<yttä- 21006: tläun~ses,sä. minkä takia .lrukiin' ei ole otettu ,mää:n. ~ruotsaloaista kansallisuutta. jra vä:estöru, 21007: illllääDäylksiä sellaistten a,sutll!selinten perus- ja j1oskiru rteoreet.t:iJSte.sti. vo!iooa:ru ajatella 21008: tamisest&, j.ot,ka jo etwkälteen olisivat taanr mahdolliseksi, <että suomenv.oittoisten kun- 21009: rueet y:rity.ksen menestymioon. ~akiehd.o .tien ruotsalaisissa osissa, täil~ista. va.araa 21010: tumseon mu:kaa1n oru krunnaUisteru .a:sutusla,u- olisi oletilliassa;, nriin sen v.astapai.nona' saat- 21011: takunta.in laa.di;ttruva ·n1e m&ahanihanikkimis- taa esiint,Y'ä pä]ruva,s.ta,in,ell\ ~ehitys ruotsin- 21012: smmnite~mat,, jotka ovcat pa~moluna,stuksen rv:oi,ttoisissa. lkunnilissa.. !Vä:lttäfukseen tässä 21013: pohjana, j.a a.sll!tushrarllituksen, tulee arsutus- ,sulhteessa ri·sti.riitaisurutksitem syntymistä 21014: l&utalkunta,in sitlle läihettäJmien sull!nnite1- karnsaHisuuskYJsymykse.ssä; oli.si orllut toi- 21015: mien ja perustcluje,n nojalla va'h;v.ista,a,. ruli- VIot.tavaa, että tässä ihuo.mautettu etujen vas- 21016: miä suunmitelrmalt. {fäJllaisesta• rartkaisusta ta.lmihta 1o.lisi 19JJcisäJäJnrniÖksilläJ LovuUisesti 21017: voi maarU,omista,]a VTalit:ta19.1 maanjruko-oike,u- järj,esttetty. Kun kuitenlbanr näin, ei ale 21018: teen, j.ossa . a.sutuslautakunlta edwsta'a val- taJPa!htunut, olisi mielestän!L kysymys, jos 21019: tiollJ puiheva1ltaa. 'Lain 6:21 §:ssä sä1ä'CLetään va~keu'ksia syntyy lairn sorvelta:mi·sessa, otet.- 21020: 1 21021: 21022: 21023: t·osin, että arsutiUIShallitus rvaJvoo lautakun- ta Via uuden kä:sittelyn. aJa<iseksi edusikun,_ 21024: tien toimint&a. asutusta;rkarsb.iiem 'V'äUtyk- nlliSSlli .ia järjestettävä 'molemvia 9JSiallisia 21025: sellä. iMut.ta. ,its>e a.siassa, t.äytyy tällaisen tyydyttävälllä tavalla. 21026: jäJrjestclyn johtaa, ,siihel1, ett.ä pääasiallisin 'Toivott.avaa olisi ollut, että laissa selv·em- 21027: t:;snö, 'm.aantha,rukrki.missuunm.i,t,elrrnien laatim~ min mliäll'lärttäisiin varpaa. kilpailu tilatto- 21028: n,eru I1Ji,ihin iku'Uiluvine neuvrotteluine·en moon: keskenr sella.]se:Di ma,am; saramiseiktsi, 21029: 1 21030: 21031: 21032: maa·numistadarin kan,ssa. kuuluu asu.tll!slau- .ioka. oru hrankirttu .pakkoluDlasta;maHa. Täl- 21033: kunn.ille,. ko.ska ei v;oid:a va,altia, ·että a,s:u:- lainen kilpailu syntynee kumminkin .mo- 21034: tusta,nkatstajat erunätrtädsiV'l;i.t. oihjat.a .työtä nesslli ta]Jrunl>Jsessru itsestäiä1n, sillräJ ei liene 21035: ykisityiskoht1aisesti kussakin pa,ikassa. On asutusel]mille ainakaan alkuaikoina rmaih- 21036: siis va.litetta,va.a,, ettei, va.ikkakin Thseita dollista tyydyttää ikai.kkia rasutusmaan tar- 21037: muita asutushallituksen muutosehuotuJrsia vits~ioita, vaan niiden jouk,o.sta uutisasuk- 21038: oru la,kia, lo;puHisesti iilliUIOdostettaessa ihy- ::kai.ksi v.a,lita, :täibJäDI eni•n, 'sorveliaart. 21039: v:ä:ksytt,y., ,ole otet.tu hUJomioon. 'mainitun vi- {fäJmru lalkieh,d.atus, joka. tänä'än oru edus- 21040: raston e:hdottamia asutustoimisto.ia, joitten kurnmra,n .10IP'Uillisresti IDäJsiteltäivämä, on kulu- 21041: 1 21042: 21043: 21044: pal1v,eluk!seen oH aJja.teltu· otettruvaiksi rta.r- neen vuoden aiika.na oUut snurem huomion. 21045: peelliruen miilärä sekä lainorpillisresti että esmeenäJ ja S.fllatllrUt ma,allli Sanlomaleh.diss,li 21046: t.ek•nliULses,ti rSilV'~stynei,tläl hemikilö·itä, jo,]den erilairsi·a llilWosteluda .osakseen,. Omasta puu- 21047: tehtävänlä olisi yhid·essä a.sutuslautakunltain les.fani olisi minulLa,, kuten ·nliin monelLa~ 21048: ka·lllssa, 'la,atia ma,anJ:mnikiklimi,ssu unni telma,t. kin lakiin useib muntosreihld!ot.uksia. telhtä- 21049: MiliDäirun. ei kuitenika1an estämre haUitusta. ja VIänä .. muttaJ o:len si~tä mieltä, että puutteel- 21050: edusikunltaa va.stede.s eri:kseen 1attama.st.a. J.isllludet ,sU!uremsi, o~aksi ovat autetta,vissa 21051: hal'lkittawrak.si tätfu rpuolta. asiasta sekä tarr- annettavana tarkoituksenmukaisella täytän- 21052: :peen mwka,alllJ asettarma.arn 'käytettävä·ksi töön:pano.a.setuksella. Ennen kaikkea olisin 21053: sellaisia aipruwoirrnia, joita, ikeys:yim\)'ksessä- toi:v.onut, ,että ma,aruomista,jat laissa .olisi 21054: ole;va ,työ v,a,a,tii. vtelvo~tett,u,, rsama,ten kuin ou, la.ita vastaa~ 21055: LNe m'ää,räykset lrukielhdrot.uksessa., jotka, vatssa. sak,salaisessa :lairnrslliäJdäJnJllässä; vuo- 21056: lkoskrelvat .a,suikilmmn V'al:i.nrtalll,, ovat herätt:ä~ ·del,ta ·l191W, yhteenrliittymä:äml n. s. marun~ 21057: n.eet mel·ko .suurta ill:uo1miota. ja etenlkim luo.vutusliitoiksi, jtoi·ssa. heille ·o.lisi vamtt.u 21058: motsalailisella. taihalla va.stustns·ta. Mikäli til!l!isnus val])aareMoisesti it,se iäirjest.ätfu maa- 21059: olen voinut h"a.vaita, Ol1J ruortsalaisella ta.- omistukserusa ta1Varlla1, \iOiklli myöhem.mil] 21060: .holla. ilmennyt pelko liioiteltua. On ni- olisi ,sudjel:lut heidäJt rpa.klkolunastu'kselta. 21061: nrittäin huOOillattava, että: uwsien uutirsa.suk- ~Mru·tta hkiehdio.tubenkin m;ukaan voidaan 21062: kaiden va:linnan .suorittruvat kunnan viran- va]J:aateMoiselrla. maanltUovru:tUlksella' asutus- 21063: omaiset.. .iot:kra ruo,tsa:lai,sissa. rseuduis·sa ovat tarikoitukseen välttruä lain pakollista ikäyt- 21064: rll!Ottsinkieli,set, da ett,äl nimenJomaan. on sää- täJmistä e~ä .laki myöskään estä ma.a,nOimis- 21065: detty run100tta:v;aiksi etusiga ·niiUe, joiden' ko- li;wjia omasta, rulottee:stalallJ dä:rjestymä:stä 21066: iMaan h!IJnikllciiill'iiiHm asUJ1Julstarkoi t.uiksiin. 369 21067: 21068: 21069: Jllla.a,ruoo:nistajille viirtattuun suuntaan sekä Ed. Ve.steir•lund: Meitä•on kylläoi- 21070: la~ssa mäJwä:ttyjä mB~k;sueht.oja IVa.staan keiston rta:holta rkehotettu istumaa.n siivolla 21071: '<Osottatma,SJDI .soV1eliasta a:sn:tusmaata, valtiolle ja. .pitämään suumme ik·iinni V•rursinkin sen... 21072: ja kunnille tai tätä !Val"i:en perust.etuille vuoksi,. että me .sanomme ,sanottavamme 21073: _ylei.shyödylli,si.He SJsutusyihtiöm·e j.a. siten niin 1kömp.elösti jlru ilman mitäJän temppera- 21074: vapautumaan parmkolunastuksesta.. 'Tiäytän- menttia. Siitä huolimatta tulemme aina 21075: 1/öömparuoaset.ustSJ la,arditt8Jessa olisi mieles- silloin tällöin ta11peen vaatiessa täällä esillä- 21076: täni kui.terukin tällaisen v&p8Ja,ru toiminnrun olevista :asioista mielipiteemme lruusumaam. 21077: h·el pott.aminen .maa.nomristadain keskei,sille IM•a•atalousval.iokunn·an lausunnossa sano- 21078: ;yhtYIIlli1le sekä 'lll(Yöskin suune-mmille puun,.. taan m,. m. : ,iVa:liokunnll!n mielestä on asiaa 21079: jalostusyhtiöille o:tettaiVa, ihavkinnan' a.lai- käsiteltäessä otettava :raltkraisev·ana ,seikkana 21080: .seiDsi. lhuomioon maaseudulla olevan tilattoman 21081: .Lop~si en, voi olla tässä yh:t:eydess'ä väestön .suhteettoman suuri lukumäärä, .io~ 21082: koskettelematta, kY'symy,stä ta,rpeeUisesta ihon nähden v.a:l.iokunta >taihton viit,ata <halli- 21083: ]Uio-to,sta a,sutustallkoit.uksii•n. Kokemus tuksen es.ityksen <perusteluissa dievaan .sel- 21084: "osoittaa, että ,paliorukiru maata voidaan vitykseen." Ha:llituksen asiasta, antama.ssa 21085: :hanJrkia. vawaa1SS!lJ lkaUJPa.ssa koh:tuullisiim esitylksessä t.odetaan til1at.tomau väestön lu- 21086: ihin1to.iihin ikunha,ru va1in on käytettävissä kumäärän t1ässä, maassa !käsittävän yli 21087: tarvittavaa luottoa. Luotan tarve tulee 2•00,000 1penhettä1. ErääUä t,a;hoHa väitetään, 21088: vielä suu~rerm,maiiDsi, jos V•RJPaa•n ma.anhatn- ettei tämä •luku ole .läheskään tar'kka, se 21089: .ikin.n.a.n lisäksi latk.i maa;n hanik.ldmisest1a kun perustuu parikymmentä vuotta sitten 21090: a.sutustarkoituksiin tuloo hY'V1äJksYJt.Y'ksi. .kerät~.yyn tHasto•on. T:ämä til8JSto .sekä 21091: MeiJkäläin1eill1 asutust,oimin1t,a on tähän asti myölhemmin esitetyt asiaa valaisev·at nume- 21092: .sa.an1ut tUllia, toimeen va.r,sin vaa,timattomilla rot osoittravat kuiten1kin sen. olevan l'ähipi- 21093: .yleisistä va,Iioista. myö•mn~etiYillä m:ääJrära- täen oikean. Asian tästä rpuolesta ei kui- 21094: hoilla. Tätä, ei V10i ja.tkua, jos täällä ehd:o- t€llkaan !ffiannat,a kiistel,lä. !Olkoon tilatto- 21095: ·tet,tu asui!Uislaiki taJJ.,dotaa.n toteuttaa. V rul- man väe•stön :luku tuhat enemmäin tai vä- 21096: mistaUJdut.takoon: senrtakia lucia1s;ti va.hoitta- ,hemmä,n, •sillä ·ei ole suurta merkitystä itse 21097: :ma,aru a.sutusto•imi•rutaaunme,, ilrä(Ytettälköönpä tämän ,a,sirun luont.ooseen näihden. 1Siitä min- 21098: ·siinä i])atkkolruna.stu.smell!ettelY'ä .ta,i ei. Vasta rkäl.ais.iin käytännöllisiin tuloksiin ja tar- 21099: kun t.ä1mä !puoli a.sia,sta on tyyldyttäiV1ästi 1koitusperiin täl·lä :la;kiehdotukseH:a pyrit1ään, 21100: ratifua,istu, v'Oiva1t uudet asutustilat. pääs.tä selviää maataJousVlaliokunnan seuraavista 21101: ·kukioistatmaran. ma,am V·a,nlhemman asutuksen lauseista: ,·Lisä:ksi 10n otettava varteen 21102: rin1na.Ua.. A1sutu•sluoto.u j'ärj.estäminen olisi ma:atalouden •a~ha.inen t.uot.ant.o j•a .siiilä joh- 21103: seniV'uokrs·i .tämäm jäilrkeen olev.a rSuo.men tuva suuri elintarpeiden tuonti, mikä on 21104: ,eduskunma.Ill .läh·iJmpiiil 1Jiää1Illlaruletia. pyrkies- .suureksi osaksi seur.auks·ena siitä, että 21105: säällli ed.i.s1Järrn,ään sisäistä a.sut•usta1 maas·- maassamme on vallitsevien maanomistus- 21106: ·.sa,mme. oJ.ojen vuoiksi rroo.joja aloja. tuottamatt·o- 21107: Sen iohdnsta, mitä minulla: on omut kun- mina." E.delläviit.at.tui!hin suurisuuntaisiin 21108: nia täällä esittäJä, katson, v:a:iJkkalkin omaosta k·a•nsant·alouddlisiin tarkoitns11eriin en ha- 21109: ·puolesta.ni oli:sin1 kerna.ammin suoruut. usea.t lua •liilhemmin puuttua. !Haluan voon tar- 21110: yksityis'korhda.t nyt es.illäQle,-vassa, laikiehdio- kastelrla a.sian sitiil puolt1a, mirkä ikoskee ti- 21111: ilwks·essa toisenlaisiksi . ,kuitenkin mahdolli- lattomal'le väestölle .asunnon j•a .pysyvän 21112: seksi •sa,a1da h!lJll~nn:ollist.a tietä .siihen t.yy- toimeentu'l10n hankkimista täJmän l·ain avulla 21113: dyt,täviäJ .selven.täviiil mläiLiräY~biä ja en.nen sekä sitä, tuottooko se tiil,attomaHe voostölle 21114: kaikkea mäiäJräyksiä, joilka tekevät asutus- hyötyä eri k'Oisesti j.a työvä<en•luoikalle yleen- 21115: 1 21116: 21117: 21118: 21119: työn tehokka,a.n. toteuttamisen lain pohjaHa sä tässä maassa. 21120: :maihdollisedrsi. !Ne .suunni•telmat, nimittäin asunnon .ia 21121: iNii•n ·oHeru .ia koska ,Jaiki·eh:dintu'ksen hyl- pysyvän toimeentulon !hankkiminen tilatto- 21122: .kääJminoo tietämi maallemme niin tärlkeäln malle väestöl'le, käJyttää;ksooi maatalousva- 21123: ja kiireellisen t.o~miruna.n ik'll>in asutustoi- liokunnan .sanontat.arpaa;, ovat 1akiehdotu•k- 21124: minta tMä nY'k·yä on lykkäämistä pitkälle sen muik.aan kuitenkin riippuvaiset laissa 21125: tulevaisuut.oon, rohkellien olla lain 'h~äksy lähemmin määrätyist.ä taJloudellisista eh- 21126: rmisen kamnaUa. doista. .Nämä ehdot mielestäni muodosta- 21127: vat,kin 1koko ikäJsillä.ol·evan Lain. jru siitä .i~- 21128: 47 21129: 370 IPerjaru.!tJai[l)BJ 13 p. 'lo:IDaikwuta. 21130: 21131: 21132: tuva1n seurausten rungon. Tämä S>eilkka on orjat tai keskiaj,an maaor.iat. Milloin esim •. 21133: 'asiaa käsiteltäessä ratlmisevana nruk·arodh- 21134: 1 on umult.u, eitlä maalaiskunta.in työttömät. 21135: tana otettava !huomioon e~kä tila-ttoman olisivat. vaaJtineet. töitä vallinneen j,a jdka. 21136: vä.estön suuri .lukumäärä, kuten valiokun- vuosi sälännöllises,ti uudi,stuv,a,n työttömyys~ 21137: na-n lausunnossa sanotwa.n. Milloin ihmi- hädän lieventämiseksi. Vuonna 1'917 s:vk- 21138: sellä ei ole keinoja eikä välineitä, millä tu- syllä ja seuraav,an vuoden i:alveHa tällaista. 21139: len sytyttäisi, jää se 'häne1tä tekemät.tä siitä tosin ta.pahtui, mutta silloin oli kolm yh- 21140: huolimatta, vaikka hänellä olisi tuleen !käy- teiskunta joutunut kiehumatila.an. Eapita.- 21141: ,p.ää ainetta olemassa miten •paljon \ca,h.ansa. listinen järjestelmä horjui .ia natisi perus- 21142: Samoin käy t.ässä asiassa. Ellei tilaton tu.ksi.aan myöten. 1Si'lloin elettiin tavatto- 21143: väestö pysty näitä lain asettamia, taloudel- miss'a o1osu'hteiss,a j,a ta.v,aton olotila paisut- 21144: lisia eMo.ia täyttämään, jää.vät 'he edelleen- taa esille twva;l'lisuudesta poik·ke.a,via toimen- 21145: ikin ilman •asuntoa j.a -pysyvää; toimeentuloa piteitä, joten näitä ,puuJhi.a, joita siHoin il- 21146: ja täten tuottava:t. ne uhraukset ja vaivan- meni maaseuduHR~ silloin vallinneen työt- 21147: .näkö, jonka .a;laisiiksi he joutuvat, pel,rokiä tömyy,sihädän torjumiseksi, ei mitenkään 21148: katkeria pettymybi!ä. v,aliokunna.n lau- voida sovittaa normaal1aj.oille tunnusom,a,.i- 21149: sunnossa ei san~;tUaka·an maini·ta mitään siksi. 'T'äällä on :kyUä porvariston taholta 21150: näistä taloudeHisista e'hdoista, jotka. ovat muitten asiain yhteydessä mwinittri, että 21151: asian ydin. Valiokunta ei ;hiiska.hdakaan maaseudulla mu!k,a vaUit.sisi työvoiman 21152: Ja!kiehd·otuksen -perusedeHytyksistä siitä ,puute, mutta niil<lä otaksumisill,a,. ei ole näh- 21153: ,huolimatta vaik,ka. se kosrkeekin pariasataa- tävästi totta ta.rkoitettuka.an. .i.a senvuoksi 21154: tuhatta tämän maHJn 'köyhintä asukasta. en halua nii1hin laajemmin puuttua. Tosi- 21155: S€n mielestä on vain t:äattoma.u väestön lu- asia on, että maasenduHa joka vuosi sään- 21156: kumäärä oto"ot&va ratkais-evana seikkana nöllisesti etenlkin syksyisin, ja keväisin on 21157: !huomioon. .Sanotu,ste; jo selviää, Että täy- työttömyyttä olemassa, .ia on .iuuri tämä 21158: tyy l.Yhyesti kosket-ella Wattoman väestön .seikka omia.an ,selvittämään niitä syitä. 21159: asemaa yleensä, ennerrku;n vui läh<,mmin .iotka ovat tilattoma:n väestlön paina.neet sii- 21160: tuntea ne senraukset, joita tämä :akiehdotus hen kurja.an tilaan, jossa. he nykyään e1ä- 21161: käytännössä aikaansaa. vät. 21162: Mitenikä on tämä sado1ssa tuhansissa lToinen seikka, joka selvittää, miksi tila- 21163: luettava tilaton väestö tSuomes,sa muodostu- ton väest.ö taloudel'lisessa suhteessa elää 21164: nut, se va,atisi oman lukunsa. j.a tul.isi se niin rask,a,an rbaa:k,an wll:a, •on epäilemättä 21165: luku olemaan mielenkiintoinen murihenäy- :maaseudulla yl-eensä valitsevat ·elinkustan- 21166: telmä kapitwlist.isen tuotantotav·an voitto- nuksia vastaamattomat työpaikat, .iotka va.r- 21167: kulusta tähän maa:han selkä sen murjova,sta sinkin viimeisinä vuosina ovat tilattomalle· 21168: vaikutuksesta kansan syviin riveihin. Tu- väestölle muodostuneet ylen katkeriksi. Työ- 21169: ha.nsien torpistaan .häädettyjen, tuhansien palkat ovat kohonneet vain 7~8 kerta,isiksi, 21170: maans·a ja. mantunsa, rahRJhuijareille menet- mutta sen leiV'än y. m. viljatavarain hinta, 21171: täneiden ihmisten murhe~llinen elämänt,a- mitä ti,latto.man vä.e,stön elääkse~m täytyy 21172: rina siinä ,puhuisi l,ofhdutonta, kieltään ja osta.a, on sa.ma.an aika,an kohonnut noin 20- 21173: 'kaiken· täim'än enemmän kuin pu·oli vuosi- kerta•is·eksi. 'T'äällä on mainittu, m. m. ed. 21174: sataa kestäneen mullistuksen kruununa. on Kares•, miten maaseutu on viimeisten vuo- 21175: nyt kymmeniätuhansia selLaisia ihmisiä, sien ailmnw va.ura;stunut. 'TämäJ rikastumi- 21176: joitten työvoimala mwateollisuus, mke.- .ia nen ei ole kui,ten1k,aan ta.paJhtunut. sen !lmn- 21177: kau,ppa!Jm:pitalistit eivät varsinaisesti tar- sankerroksen keskuudessa, .ionika ,asemaa kä- 21178: vitse, vaan joutuvat he näitten kailkkien siteltävänä! oleva.lQa lakiel1dohkselh aiot- 21179: vuornnperäi.sen kynimisen al,aiselksi. Seu- tai,siin para,ntraa. LeipäviUan ja työpalkko- 21180: 1 21181: 21182: 21183: raus on .selvä j,a, ,ymmärrettävä. Tämä ti- jen suhde muuten selvittää, kutka maaseu- 21184: laton väestö on köyhää, köyhempää kuin dulh ovat rika.stuneet. 'Tämä suhde osoit- 21185: mikään muu kansanikerros tässä ma·assa. taa, että ne, jotka ovat vo·ineet vilja.a y. m. 21186: Tilwpäisten ansiotöiden va11assa. vuodesta elill'tarpeita myydä., ovwt rikastuneet, ja 21187: vuoteen eläneenä ova;t. nämä työläis,et jou- mitä enemmän on myytäväksi ri<ittänyt, sa- 21188: .tuneet siinä määrin kurjaan ·asemaan, ettei- massa määrin ov·a,t imYÖ·S enemmän kuin 21189: vät he pysty edes saama:an auttavan voi- suhteellisesti rikastuneet. p,äJinvastoin on 21190: .makkaasti 'hätäänsä kuuluville, v,a;,an kanta- niitt-en la.ita, jotlka koko tuotan.t.onsa ovat: 21191: vat .. kuormaansa mel!kein tkuin vanhanajan tarvinneet omaan e~.atuikseensa. !Ne eivät 21192: ·Maan hanikiki~minen asUJtu,starkoituksiin. 371 21193: 21194: 21195: ole rika;stuneet, j·os eivät köyihtynootkään. ne tarjoaisivat riittävää suojan sadetta, 21196: Sitäpaå:t.si ti.laton väestö, jost.a nyt on puhe, pa!kkasta ja tuis:kua vast.a.an. V<ar.sin yleistä 21197: tämä väe.stön •Osa, joHa .ei ole ma;anviljelystä on mylöskin, että näidren h·ok:kelreiden asu- 21198: ollenkaan, joka myy ainoastaan ty.övoi- kasluku rhuoneen rkuutiotilavuuteen näJhden 21199: mansa, näitten hartioista on :bämä sekä su'h- on pien>empi kuin .se, minkä Ia:ki köyhäin- 21200: toollinen ett.ä enemmän ikuin suhtoollinen hoidon asukkaille määrää. Hrallituksen esi- 21201: arvomäärä kiskottu, ja tämä .sodanjälkeisen tyksen ,peruste lussa mainita:an, että vuonna 21202: 1 21203: 21204: 21205: ajan tuottama ma.aseudun v.aurastuminen 1901 oli kokonaista 86.000 ruokakuntaa 21206: on siis tuHut maakapi.talistien osaksi tilat- v·aiHa omaa asuntoa, as~en luonnollisesti 21207: toman väestön, s. o. palkkatyötä tekeväin :loisina talrollisten rpirttien nurkiss,a, ja että 21208: .maalaisten !kustannutksel'la, ja on tämä saa- 70 % tk~ai&ista .maaseudun asunnoista oli 21209: lis jakwantunut siten, että se, jolla on vain pieniä, 1 tai 2 ihuoneen rusuntoj.a. Kum- 21210: ,vähä-n myytä;väiksi ollut on ri.kastunut vä- mattko näi.stä, ne, j.otka asuvat näissä !hök- 21211: hemmän, se, jolla on ollut suurempi maata- keleissä, tai ne, jotka joutuvat ikänsä ole- 21212: loustuotanto, hän on en·e.mmän ja suu:rmaan- ma.an til:a.Histen armoilla, enemmän asunto- 21213: omistajat, s. o. karta,noitten omistajat ovat :kurjuude,sta kärsivät, sitä on vaikea sanoa. 21214: suurimman ;saaliin täs•tä a.pajasta vetäneet Se vain on varma.a, että .sitä kalvavaa tus- 21215: ja edelleenkin vetävät. 'T'ämä maahpitalis- k·aa, jota t-ila•ton väestö on, vuosikymmeniä 21216: tien rikastuminen on porvaristolla tiedos.>a kestänyt a.sunto-olo,jensa vuoksi, ei pys- 21217: ja ·hoe huoma•avat sen, mutba tämän tosiasian tytä kuvaamaan sit.en, että siitä; saisi 21218: t1etävät myös tuhannet ma.aseudun köyhim- sellaisen ikäsityrksren kuin on niiHä, jotka 21219: mät työläiset. Tämä tyo.pa'lkan ja elinkus- omakohtaisesti sitä jout.uvat ko·kemaan. 21220: tannusten su:hde s~lvittää myös, miksi ti1a- Asuntokurjuuden rnflJa.s.euduUa ovat to- 21221: ton väestö on maailmansodan alusta jatku- .den:neet täällä m. m. maa:l.aisliittola.iset. 21222: vasti trähän :päivään asti yhä :köyhtynyt, ja Eri asia on rse:, millä tavaUa lhe, srumoin 21223: on tämä seikka nyt johtanut seHaiseen kuin muutkin porva.rit viimeisen rpuolen 21224: asiwin tilraan, etteivät ikymmenettu~a!lJllret . .vuosisadan aika,na ovat Oisunt·o-~ol·ojen pa- 21225: maaseudun t.yöläiset, s. o. tilaton väestö, rant:a,miseksi maaseudullra toimineet. Lu- 21226: useampa.an vuo.teen ole saaneet itselleen kuisa.t torpprurilhäärdöt y;nn'ä muut ,maaJ.ais- 21227: edes yrhtä kunnon vaateka.ppaletta.; eivät köyihälistön :sortotoimenTJitoot läihemmin tä- 21228: 1 21229: 21230: 21231: perheen isät j.a äidit itselleen eivätkä lapsil- mäm puolen as.iwsta .selittävät. 21232: -leen. Ryysyissä he !kulkevat köyihyytensä Tilapäiset ansiomwhdollisuudet, elinkus- 21233: vuolksi ja ma.wla.ispitäjän pappi t.iedustelee tannuksia va:staama.ttoma<t työpaikat. ovat 21234: koulumatkoiHa olevilta k·öy,hien la.psilta, aina ja etenkin viimeisten vuosien a.i!k.ana 21235: miksi he käyvät noin huonosti puettuina. painaneet · tilattoman vä•estön talrnudelli:sen 21236: Paitsi työttömyyttä ja työpalkkaa koske- asema~n ,perin kurj.aksi. 21237: via asianpuolia on minun lyhyesti kosketel- Py.styisivätkö tilatrf:omat täyttämään tä- 21238: tava myös tilattoman väestön asunto-oloja, män lai-n asettamia eh_t.oja. nyikyisenä a.itka- 21239: vaikka jo se·nkin TJerusteeHa, mi.tä ·olen esit- na, jolloi•n mhatwlous on va.Hitseva:na ja jo- 21240: tänyt, voisi jotenkin aavistaa, millaiset ne kainen yritys, joka. ei 'ke.stä a.nk.a.r,aa rkil,pai- 21241: ova,t. Mutta koska käsiteltävänä oleva asia lua, on auttramattomasti tuomittu hävi'ä- 21242: o1eellisesti on samalla asuntokysymystä mä,än. Aikanoa, jolloin etäisim.mämki•n taka- 21243: koskeva ja etenkin senvuoksi, kosk.a tämä listolaisen •Oli 1aikansa talflk:kaan rah:a,ssa las- 21244: puoli asiasta täydentää .sitä, jota ha.luan kettava, jros ailkno tal·oute.nsa pystyyn rpanna 21245: osottaa, ni.m. tilaUoman V1äestön ta:loudei- ja sen TJystyssä :TJitää? iKoe•tan ly.hye.sti se- 21246: hsta asemaa, n.i.in ·käy se senvuoksi tarpeel- losta;a, miten tä:ssä asunnon ja TJy;syvän toi- 21247: liseksi. Ken :on maaseudulla kulkenut, tie- meentulon ihan:kkimisessa iköyhäHe .ma.atyö- 21248: tää, että melkein jokwi:sessa 1kylässä on kym- läiselle kävisi. 21249: meniä sel'laisia hörkkeleitä, .ioit:a ei voida sa- iKä:silläolevan lakiehdotuksen 15 § :ssä, 21250: na.n varsinaisessa merkity!ks.essä ilhmisasun- jossa hmastusrhimna{ksi määrätään 5 viimek- 21251: noiksi nimittää. Kyrhättyinä vanlhoista :hyl- si kulun·nen vuoden kullakin n.ai:kk·akunnal- 21252: rkyrakennuksi:sta., joita ei ·ole enään okuhun- 1& va:11innut ikesJki!hinta, on jonkun verran 21253: kaan kunnoHisesti voitu käyttää, on niistä nyt !käyvää ·hintraa. korrkeamp:i. Rakennuk- 21254: tosiaan tullut sellaisia loukkuja, joissa asu- sis.tru on suoritettava p.aik'krakun:nalla. vallit- 21255: 1 21256: 21257: 21258: minen joissakin tapauksissa on suorast.aan seva rkä::vnä .hinta. Uutistil<anr ·keskimääräi- 21259: hengenvaarallista, ·puh umattak.aan siitä, että sek·si pinta-ralaksi a·s·eta:n 2·5 a 3{} lheihtaaria. 21260: 372 21261: 21262: Tämä voi ky Hä vailhde1'la er.äissä tapauk- vuoteen tulisi kolkon,aan elä'ttä:määm ~per 21263: sissa !huomattavastikin, riip,puen siitä, si- heen. Nyt vasta asianomaiselle alkavatkin 21264: jaitseek'o rulue läihellfu ikaupunikia, missä ne vuodet, .io~den kuluessa elfumi:stä ei ku- 21265: osassa maata, millaisten liikenneteiden var- kaan porva.ri e~kä sosialisti voi muuten se- 21266: rellta, ,sekä moonloodusta ynnä muista täl- littää kuin siten, että uutisvilj.elijän on 21267: 1aisista :sei~o]st~a. Jos viljelmän vaman to- vain edelleenkin v@lkaannuttava. Jos uu- 21268: della ~aijobaan mkenta;a \keskisuuruisen per- tistilallinen su01rittaa tilansa raivawksen ja 21269: ·heen talous, pitäisi olla nyik·yisitä viljdys- muokkaa maat vil.ielyskuntoon itse, on sel- 21270: tapoja silmällä:pitäen noin 1·0 hehtaari.a vil- vää, ettei ,hä.n siHoin voi an,saita suoTast.aan 21271: jeltyä t.ai viljdyslkelpo1sta, sekä noin pari- penniiilkään. 'Tämä on työtä, j.osta. palkan 21272: kymmentäJ hehtaaria metsämaat.a ja osaksi saa vasta monien vuosien p·erästä. J dkai- 21273: :laiduntamista varten. Ottamalla huomioon nen, kenellä on 'Vain •hajua uutisviljelyk- 21274: ne hi·nnat, joita viime vuosina on maa,sta 21275: sestä, tietää ilman muuta, dtä täQJaisessa 21276: maksettu, .ia tyytymä.Hä kaikkein 'kohtuul- 21277: ['aa'assa tilassa olevat maat yleensä a.lk.a- 21278: 1.isimpa•an ikeski:hintaan, aseta.n viljellyn 21279: maan hinnalbi 2,000 ja :metsäJmaan 1,000 v,at. antaa välttäviä .satoj.a vasta usei.den 21280: markkrua. ISa.taJkunnassa on yleisest.i mak- vuosien lkulut.tua. Ennenkuin :maa on s•aatu 21281: settu usei'1la pa.iJkoilla 13,000 markll~aa vilje- 1kunnollisesti ojit·etu'ksi .ia ehtinyt riittä- 21282: lysmaa,sta ja. enemmäJnkin. Taten tekisi västi kuivaa sekä muulla sopivalla. hoidolla 21283: mainitunlaajuisen alueen •hinta 4•0,000 saatu maassa piilevät ikasvi.ravinto.aineet 21284: markik,aa. T'ämä ei vielä sel.Jta,ise·nwan me-r- kasvulle sopivaan tilaan., täJhän tarvitaan 21285: kitse muuta kuin että uutisviljeli.iällä, .köy- vuosia. Tarvitaan, silloi~kin kun on suu- 21286: hällä maatyöläisellä on 40,000 mal'lkkaa vel- ,remmat pääomat, lkuin mitä nämä nälän 21287: kaa, .iosta. hän ennemmin tai my.ahemmin kanssa taistelevat uut.is•viljelijät. kykenevät 21288: joutuu joikaisen pennin ma:ksa.maan. Kun ensinkään maallensa antamaan ja uhraa- 21289: otamme esim. selLaisen tilattoma:n, jolla jo maan. Niiiksi vuosi'ks.i, .iona ai1kana uutis- 21290: ennestään ;on o:lemassa s•e vä1häinen irtai- tila saataisiin vil.ielysknntoon, tarvitsee 21291: misto, mikäJ ~öyhällä maatyöläisellä.kin keskinkertainen TJerhe nykyisten elinkus- 21292: täytyy olla l{)!lemas:s•a., pitää hänen uhrata tannus,ten val'litessa vähintään 2'6,00.0 21293: nykyisten hintain mukaan noin 25,000 1IDal'lkkaa. 'Tä,mäkin swmma on ehdot:t.o- 21294: mark•kaa, ennenkuin hän saa väJhäisimmän .mas.ti liian alhainen. Kun tästä määrästä 21295: määrän •rakennuksia, ka1r.iaa ja maanvilje- otetaan kaikki, mitä t.a.r·vitaan verojen mak- 21296: lyksessä ta.rvittavia työvälineitä itselleen. suun, ve.J.kojen kor.koihin, sa:i·rausta:pauk- 21297: -:Y elkasumma •on 65;000 markkaa ja .ios hän siin sekä joikapäiväisessä tal.oudessa tarvit- 21298: tällä summal1La on onnistunut itselleen saa- tava·t va.rat, niin ei maini'tulla määirällä mi- 21299: maan maan, rakennukset, karjan ia brvit- tenkään voi aiatella muuta kuin sellaista 21300: ta;va.t työväline.et, saa hän olla hyvin on- ·elämistä, että henki juuri pihisee päiväs,tä 21301: nellinen .siinä swhteessa•, että on onnistunut t·oiseen. Kun laskemme ,sen aian 6 vuo- 21302: hankkimaan JhalvaUa, s~llä useimmissa ta- deksi, ,ionika ailkana viljel:mä a•lkaisi viljeli- 21303: pauksissa tulee summa nousemaan suurem- jäänsä jotenkin elättää ja tasattaisiin mai- 21304: llila•ksi. nittu summa siinä mielessä, että kuna,kin 21305: Laissa. tosin .mainitaan yhtenä maansaan- vuotena tilan tuotanto jonkun ve.rran \ko- 21306: ,nin eht.ona väJlttäJmätön maatalousirtai- hoaisi, niin saataisiin seuraava laskelma: 21307: .mi.sto, j.oka seiikka ,j-ohtaa seUaiseen ikäsityk- Ensimäisen raivausvuod,en varalle 8,000., 21308: seen, että tilaton väestö olisi melko -vara- toisen 7;000, kolmannen 5,000, neljännen 21309: kasta, ollen io kenties vuosikausia varron- 3,000, viidennen 2,000 ja kuudennen -rai- 21310: .nut ka.rjoineen, maataloudessa ta.rvittavine vausvuoden va,ralle 1,000 markkaa. Tääillä 21311: mkennuksineen ja työvälineineen, milloin kyllä es~mer'ki.ksi ed. Vudlijoiki sanoi, ettei 21312: heille tämän ma.an k.amarasta palsta. leika- Suomen aswtusta j.a viljelystä ole .sillä ta- 21313: taan. Tämä kohta on v·arsinaiseen tilatto- valla laajennettu enneri'kään, että olisi 21314: maan väestön niin ilmeisesti sove<l tumaton, näitä kustannusarvioita tehty. Minä myön- 21315: ettei sen llmmoamiseksi !kannata sanoja tuh- nän, että tässä on osaksi \!)·erää. Mutta tämä 21316: lata. ajatuskanta voidaan sovelluttaa vain niihin 21317: Kuitenkaan ei useimmissa t.apauksiss.a oloi'hin, .ioUka ·on jo eletty, voidaan sovellut- 21318: voi ajatellakaan, että tila vielä useampaan taa, aikaan noin 2{}-30 vuotta sitten. 21319: Maan hanrkikiJmirnen asmtJursrtar kui:tu:ksiin. 373 21320: - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - --------------- 21321: 21322: 21323: Minä olen va~ma siitä, että jokainen tällaisiin ,tarkoitulksiin, joiden kaatuminen 21324: po.r,vari, kun rhän ~ryhtyy johonkin yri- jo etukäteen 'on kenelle tahansa. tiedossa, 21325: tykseen, hä.n lask~ erittäin ta.rka.sti, rahojaan lainaksi. Ed. Kaarne .io viime 21326: ennenkuin hän siihen -pa&omaansa uh- kerra.Ha, kun asia, oE esillä, lausui mitä 21327: raa. .Ja on selvää, että ne maatyöläiset, ,porvaJ'isto kaiikkein mieluimmin nykyään 21328: j.otka eivät tätä näkökolhtaa ota huomioon, ,köyhille työläisille antaa ja minä en tahdo 21329: he ehdotto.masti tulevat tilansa menettä- tätä toistaa. Näin ollen yiksityislaino.ien 21330: mään, tulevat asemaan, .iosta. eivät hyödy ,kautta nouse·vat nama korot ia. pääoma·n 21331: muut kuin ym-päirilläasuvat summaan- vähennysmaksut huomattavasti. .J.os .ioku 21332: omistajat, jotka saavat hal-paa työvoimaa. nimittäin noista 200,:000 tila:ttomasta sat- 21333: Tässä muu.ten on otettava huomioon, että tumalta omaisi sellaisen luotan lkuin tässä 21334: ei ed. Wuolijolki ollenkaan kosketellut eikä ,puuhassa tarvitaan, niin täl'löin ei voitaisi, 21335: näkynyt ymmärtävän sitä asiaintilaa, mikä kun on kysymys y\ksityislain·oist.a rpuhUia 21336: täHä kertaa maaseudul'la vallitsee. (Ed. 5- a 7,000 marrkan vuotuisista menoista, 21337: Hak:kila: Kuulkaa asiantuntijaa!- Puhuja: vaan saadaan :huoletta tilalle asettaa 8- 21338: Mitä? Mitä herra lausui? - Ed. Hakkila: 9,0rOÖ· :ma,rkan vuotuiset menot yksinomaan 21339: Kuuntelee! -Puhuja.: .Jaa, istukaa levolli- velkoi,hin. Pystyvätkö uutisviljelijät näistä 21340: sena, minä jatkan. ·Teidän vuoronne tulee velkarasituksista selviä1mään? Tuleeko 21341: ehkä .toisella kertaa. Ed. Hakkila: Ei .ole heistä iikinä näiden tilojen tod-ellisia omis- 21342: tarvis!) Ennen suomalainen uutisraivaaja tajia? Ei tule. 'Tämä laki, Lex Ka'llio on 21343: :sai a.-pua.. ;Milloin hänelllä ei ollut viljaa, suorasti .ia kiistämättömästi rahataloudel- 21344: le~-pää tahi trahaa, silloin ym-pärilläolevat linen luonteeltaa.n, kuten herra. ministeri 21345: varakkaat maanviljelijät antoivat tällaista ,iuuri -puheessaan osoitti. Valiokunta ei 21346: avustusta da suhtautuivat ymmärtävästi 1mitenkaan lausunn·os•saan tuosta kaikkein 21347: häneen. iMuiUa nykyään ei tällaisesta voida tärkeimmästä! näkö!k<o.hrdastar katsonut pa- 21348: -puhua. 'Tässä suhteessa on ikok·onaan ra- raaksi .sanoa. mitään. 21349: hatalous täysin muuttanut olosuhteet, jo- Edel.lä o•len jo osoittanut, miten se tässä 21350: ten ed. Wuolijoen väite ei -p]dä -paikkaa.nsa. suhteessa. i.tse kieltää .oman olemuksensa. 21351: ,Krun lirsäämme tämän summan 26,000 Tämän vuoksi on tmrpeetonta. lähemmin 21352: mk., .ionka uutisviljetlijä tarvitsee -perheensä .kosketella niitä yksityirsko1htia, .iotka. ova.t 21353: hengen säilyttämiseen näiden rraivausvuo- ristiriidassa selli bnk:oituspe.rän: ka.nssa,. millä 21354: sien aikana, ~U{)<maamme hänen velrkaan- pyritään tilattomaHe <väestölle hanikikimaan 21355: tuneen kaikkiaan 91,1()00 marikokaa, .Jos us- maata., asuntoja .ia pysyvää toimeentuloa. 21356: kottaisiin sellaista mahdottomuutta rmah.~ Eilkä tällä luultavasti, mitä tulee va.rsinai- 21357: dolliseksi, että uutisvil.ielijälle voitaisiin seen tilattoma,an väestöön, maalaisköyhäilis- 21358: va·ltion toimesta hankkia. kaikki tässä; yri- töön, ole totta tarrkoitettukan. Onpahan 21359: tylkses·sä tarvittavat laina<varat. tekisivät va.in sellaista pa.periaskartelua., josta ·on ke- 21360: ne k.a:rrk·oineen .ia -pääoman ly'hennyksineen, hitetty suurri kysymys, :seUainen kysJ71mys, 21361: vuosittain 7 %:n ikoron ja kuoletuksen :mu- .io.sta riirppuu hallituksen muodostaminen, 21362: kaan 6,7r30 markkaa. Tämä olettamus josta. kirjoittavat sanomalehdet pitkiä kir- 21363: kuitenkin, kuten viittasin, on mahdoton. .ioitulksia, -pidle tään sen rpuolesta. ylistäiviä 21364: 1 21365: 21366: 21367: 21368: 21369: Todennäköisemmältä tuntuu, että ne muut puheita, puhutaan maatalnustuotannon ko- 21370: varrat tässä ta-pauksessa, 51,000 markkaa, ho.ttamisesta, ,tärkeid·en kansanta'loudellisten 21371: jotka uutisviljeli.iä yrityikseensä tarvitsee, päämääri-en saavuttamisesta, veronmruksu- 21372: joutuu hän ihankkrmaan .ioko pankista lai- ikykyisen, vastuuvelvollisen ja. yhteiskun- 21373: noina tahi yksityisiltä ll'aJhamiehi.ltä, silläJ taa suojerlevan kans.anaineksen luomi:s•esta 21374: porvrarrivaltiolla. tulee olemaan nähtävästi tähän maaJhan ja pi.detään ra.tkaisevana 21375: niin rpaljon muita tärikeämrpiä .ralhareikiä seikkana asiassa tilat.toman väestön rsuurta 21376: kuin pientila.ltlisten luotantarpeen ~.yydyt luku:mää!rää, jolle olisi, kut,en va.liokunta 21377: truminen, jotta valtion <vara.t eivät missään hyväntalhtoisesti :mainitsee,. saatava ,,py- 21378: tapauks-essa !1J8Jrhaimmalla tahdollakaan syvä toimeentu~o .ia asunto", ei>kä kuiten- 21379: .tule riiWLmään muuta kuin mitättömäiksi kaan :ko:ko ,puuihassa. silloin kun asiaa !kat- 21380: .aluksi. Helposti voidaan myös .io etukä- selee maan ·köy~himmä:n. väestönosan ka.n~ 21381: teen tietää antarva,tk·o .yksityiset rahamiehet nalta, ole muuta kuin -pelkät. seinät - iJ)a- 21382: 374 21383: 21384: 21385: periseinät. J·os .asiaa. katselee -porvaril'listen taa suwren historiallisen telb.täväusä. Tie- 21386: silmäh-sien lävitse, tuntuu kuin tämä olisi täen :Suomen tilattoonan väes·tön,, maalais- 21387: kyiillmenknnta vuotta .myöhästynyt yritys köyhälistön .tiubll~a kiristetyn taloudel- 21388: ja minä panin merkille, että tuota ,myöthäs- lisen aseman, sen toiv·ottoman tilan, mis_sä 21389: t;y~mistä ovat korosbneet täällä .myöskin se nykyään elää, sen taakan, .iota he kan- 21390: l}O["Variston( edustajat. Aikaisemmin olisi tavat ja kun tämän mielessään pitäen .tar- 21391: pitänyt toimeen ryhtyä. Potilaan tila on kastalThllle käsiilläo.levaa lakiehdotusta, niin 21392: jo kehittynyt sellaiseUe asteelle, että näin tuntuu mahdottomalta ajatella, että -por- 21393: pieni leik1kaus vain pahentaa. sairaan ase- varillisen valtion IIllahdollisuulksien sisä-puo- 21394: maa. Oikealta kuuluu ääniä: älkää ilws- lelle mahtuisivat ne keinot, .ioiU.a näiden 21395: keko ;pyhään perso.onaan, älkää, tahratko sadoissa tu'hansis.sa 1u~tta vairu maalaisraa- 21396: käsiänne sen sä,J.'k.emisessä, mikä on lkoske- tajien asemaa edes tila:päisesti voitaisiin 21397: :mattomana kohtana. jumalaUisoessa maail- auttaa - (Ed. Hakkila: Monimutkaisesti 21398: ;manjärjestylksessä pidettävä.. (•Eid. Hak- sanottu!), ,-pysyvä,is.istä paTannuksista ;pu- 21399: kila: N-e ovat liittolaistenne ääniä.) Kes- humattakaan. ISitäikin suuremmal.la syyllä 21400: kusta tyynnyttelee, no, no, ei: täJmä ~ovin täytyy tällaiseen .iolhtopäätökseeru tulla, 21401: ko.ske. Eikä koskelkaan. Suomen tilaton •kun käsilläoloevan ,.refo~min" sanotaan por- 21402: väestö on minun ymmärtääkseni tässä sel- va:rist.on taholta olevan kaikkein pisim- 21403: laisessa asemassa kuin vwhissä hengissä mälle menevän lei(kkau:ksen, kaikkein suu- 21404: autiolle saarelle up,poavasta laivasta. pela;s- rimman saavu tuks.en ,epäitsekkäim.rnän 21405: tuneet matkustaliat. Heitä tullaan -pelas- teon", mikä. ny,kya.ia.n porva:rillisen elämän 21406: tamaa.n, mutta :sensijaa.n ·et.tä -poelastetta.via ymmä11ryksen ajatuspiirissä voisi syntyä. 21407: kehoit.ettaisiin astumaan veneeseen, sano- Siitä huolimatta tulee·ko laki hyväksy- 21408: ta.an hei.lle: Me ·emme voi ottaa teitä venoo- tyksi tai hylätyksi jää; Suolillen tilaton 21409: seen, .ml]tta tuolla kaulka.na. taivaan rannal- väestö ilman asuntoa tia. py,syvää. toimeen- 21410: la on saari, uikaa. sinne, me soudrum.me tuloa edelleenkin. 21411: edellä ja. näytämme suuntaa. (Ed. Hak- Ed. \Niukkasel,le minä ·pyytäisin sanoa 21412: kila: iSuuremmoinen vertaus.) Jo.s ette .murutaman sanan, sillä se periaate, joka on 21413: .rannalle ·pelastuka.an, mm pääsette to- ominaista hänelle .muissakin asioissa, jol- 21414: •ki läJhemmäbi. lo.in häJn on maalaisköy.hälistöä koskevia 21415: Kymmenettuhannet tilat.t:omat eri puolilla asioita käsitellyt, on hyvin kummallinen. 21416: Suomea elämän ja ;kuoleman rajamailla Hän nimittäin vetosi siihen, että. me kom- 21417: lkamp:paileva.t työläiset toivovat tilaisuutta munistit- joksi porva,risto ja. maalaisliitto- 21418: .pää1stä .maalan käsiksi j.a sitä tietä "Pelas- kin niin mielelilään tituleeraavat meitä va- 21419: tua. Toivo ei tässä asiassa .merkitse mitään. semmistoa, joka muuten on meille toistai- 21420: Vaikka kokonainen kansa jokaista yksil·öä seksi ansiot.on.ta arvonnousua - kade;h- 21421: IIllYJöten toiv·oisi jotain, minkä tot.eutumi- dimme kunn<Jllisesti toimeentulevien ta- 21422: sella ei ole edellytyksiä todellisuudessa, jää louksien perustamista. (Ed. Hakkila: 21423: kuin jä;äkin toivo toteutl]IIllatta. Ainoa•s- Ainakin ed. Vesterlundille!). ITä<Stä ni- 21424: t-aan toivon varaan ei voi ra:kentaa rrnitään mittäin ed. 'Niukkanen huo.mautti meidän 21425: se!llaiS'ta•, millä pyritään 1S·aa·vutta.maan1 kä.y- pelkäävän, että nämä köylhät maatyöläiset 21426: tännöllisiäi tuloksia elä•vässä elämässä. päJäsisivät itsenäisen .ma.anvil.ieli.iä·n ase- 21427: (Ed. Hakkila.: Oikein.) Arvos.telukykyinen, maan. Emme me tätä ;pelkää, emme ollen- 21428: luokkatieteinen tilaton väestö on myöskin ·kaan, mutta me pellkääJmrrne, että: silloin 21429: tietoinen 1tä.stä tosiasiasta. Se .näikee tässä kuin !he lähtevät tälle tielle, niin eivät pää- 21430: ·vain keinon, joHa vallassaolevat .luCJika.t sekään itsenäisen ma;anviljeli.iän :a.semaan, 21431: koettavat houkutella hnkkuvia tarttumaan vaan 1päättyy /heidän tiensä, .ioko kilometri- 21432: ol.ienkorteen. tehtaalle tai vaivaistaloon. {•Ed. Hakkila: 21433: Ensi.mäisen vastalauseen 2 kohta perus- Ei [öytynyt kanta8J vieläkään!) 21434: tuu siihen tosiasiaan, että ainoastaan työ- 21435: väen omien taistelujä,r.iestö~ien kautta voi- •IDd. S w e n t o r z e t s k i: Ed. W uoEjoki 21436: vat maa- .ia teollisurusköYJhälistö yihdes.sä, on j.o rpuhunut a1graaril~iklkeen merkityk- 21437: niin nYJkyään kuin va.staisuudessalkin tnr- l sestä eri maissa ja Suomessa,. sekä sen mer- 21438: vata .iokapäiväis.en leipänsä ja suorit- 1 kityksestä IIllaailman•sodan jälkeen yleensä. 21439: rMaan hanikik:~mitnen asUit:uJSJtarkoituksiin. 375 21440: ----------------------------- 21441: .Ed. Wuolijoki on ;puihumrt tääiJilä l:a<kieh- Vaikka olemmekin näinollen päättäneet 21442: ·dotuks.en myörrteisis.tä puolista ja tUJli sii- ihyväiks·yä .:Kaililion ·lain selrlaisena, kuin se 21443: Jhen jo1htopäätlökseen, että ;pääsuunnass8ian nyt on, niin sitä sUJUremmalla syyHä tah- 21444: ou Ia1ki .o[.kea, j01hon minäJhn :vo~n yhtyä. domme vielä viimeisellä hetilml~ä varottaa 21445: Tämän on ed. Wuolijo!lci telhnyt niin hy- sosiali:demolma·8ittilsta tyiöväesrtöä 11iian op- 21446: vin ja ·n:iin smrre:lila •asianlha:rrarsrtukseHa, timistise:srta sUJhtautumisesta sillhen. lLex 21447: {)ttä o~lisi ·v;oinrut luulla, että käsittelynalai- KaHion !heikot puolet ovat siinä, että sre on 21448: nen laiki oE ,Lex WuoEjoki" eikä ,Lex epäselvä, puutteelilinen ja eyämti!äräinen, ja 21449: Kalilio". ITiiJllä minä tietysti en tahdo sa- mikä :kaikista ikävintä, liian v3Jpaan tulkin- 21450: noa sitä, ·että ed. Wuorlij,Oiki itse olisi pi- nan va:rainen. lKaJlJEton J.akia olisi voinut 21451: tänyt MJtä omana 'lrukina·an, sil:lä onh·an pu- senvuoksi täällä arvoosteHa ])ykälit:täin hy- 21452: ihuja .teihnyt hyvin lhyviä letlmwksia maa- v.iiJikin tax!kasti ja miltei joka toisessa ;py- 21453: laisliittolaisille sekä tuonut esille Lex Kal- kälässä löytää jolm au:kko.ia tai epäselviä 21454: li0n kie!l't•eiset :puolet, m:i:kä;li ne ko.skev·a t mää:räty'ks,iä. 'Mutta koska asiasta on niin 21455: r,esim. <käty'pää !hintaa, V8!ltiomaid,en asetta- paljon pu,huttu j·a kirjoit.ettu, niin mainit- 21456: mist•a etusiijai]le prukk·olu:nastuksessa y. m. sen tässä aiuoasta·an nre :l.wkielhdotuksen 21457: Senvuoksi näistä asioista ·ei minun ole enää kieHeiset ;puo'let, jotka eniten pistävät so- 21458: tar.peel!l.ista puihua. siaHdemoikraattisen k:öy;häli:st:ön silmiin. 21459: rMaakysymys ja sen 'lorpulli<nen ratkaisu •PulheenaJlaisen rla·in tekstis:sä ei ti'la;tt.o- 21460: ·On se kulmakivi, .io.Ue työväen- ja, tal>on- mille anneta mitään va.rmoja. takeita 21461: poikaisluokan tulee .rakentaa o.ma uusi kan- ma.ansaarnnrista. Lain mukaan .maata voi- 21462: ;sanvaltainen yhteisikuntarakennus. Köy- daan wnt•a.a, mutta 'sa~man lain ·mukaan voi- 21463: hät ja t:ilattoonat tvöläiset maaseuduUa ei- d-aan oHa .sitä an:tamatta:kin. Jos minä 21464: vät rluovu omista o~keuksistaan maaihan niin tässä suht•eess.a •erelhtyi;srin, niin olisin hy- 21465: kau·an ·kunnes ·kans•a;nvalrt•a.inen 'Periaate: -- vin iloinen, jos 1minun mahdoUinen ereh- 21466: .,maa kuUJluu kra:ik~Jrl.e" - tulee toteute- dykseni tulisi asianomaiselta taholta. oi- 21467: tuksi rhieman oirkeammalla tavalla kuin tä- lkaistuikrsi. 1Minust·a tuntuu, niinkuin tämän 21468: . h11n saakrka. Kun sosialidemok:rraattinen rla.in sanrumruoto ei ede1l!lyttäisi sitä, että 21469: -eduskuntarylh.mä nyttemmin yiksimielisesti val.tiovalta o'lisi ve'lvoHinen ih:ankrkimaan 21470: >On pääitNinyt antaa omat 'äänensä Lex KaJl- maata kaik:iilile ,sritäi lhalJuavir1le tilattomille, 21471: Iian puolesta, niin .se ei suinkaan merkitse jotka v·a:staav.art laissa asetettuja 'Vaatimuk- 21472: sitä, että mainrittu 'la;kirehdotus tyydyttäisi sia maansa,aJn:tiin n:ä1hJden. Sitä!paitsi minä 21473: sosialidemokraattista työväestöä ja ryhmää. pahoin ]Jelkääm sitäkin, että :kräytänn:ö:ssä 21474: ·Ne ]JU'llitteel<lisuudet, joista tä:äl·lä on erit- kai'k,enllariset tutt·aNuussUihteet ja 1iäyTdeHi- 21475: täin prul'.ion ])Uihruttu, äärimmäisen vasem- nen ha.11kintoavapaus tUllevat v:a:ilkuttamaan 21476: miston edustajan, edr. V alkaman taholta, e:päoikeuden.mukais.een maanjakoon. Mina 21477: ··ovat sosialidemokraaJttienkin ikeskull'dessa surorasrtaan pel:ffiään, ·että Lex K·aHion toi- 21478: varsin hyvin tunnetut. U skallanpa väit- meenpan~minen tulee ta]Jarhtumaan puolue- 21479: tää, että pysty;mme arvostrelemaan Lex Kal- ,politiikan merkeissä. Ja. tämä jos mikään 21480: liota vi·~lräkin suurem:rrmHa •asi·aillisuud~l'la olisi ikävä tosiasia. Minä en suinkaan tällä 21481: kuin äärimmäinen vrus.emmi:sto. ·Mutta py- tahdo sanoa sitä, että laint,ekiJjä:t itse hau- 21482: syen käJytännöllisen 'J)·Oliti]kan: pohrjail~a toisivat tä:lrlaisia ajatuksia. Minä n:älen ai- 21483: olemme lopussa tuHeet :siiihren jdhtop:äätök- noastaam ·s·en, et~ä lain rsisäilt:ö ei anna :mi- 21484: seen Lex Kallioon nä,hden, että se nykyi- tään takeita silliä, etteivät mruut maanjakoa 21485: sissä oloissa taxjoaa mei'Ue Umi'llenkin !hie- toimeenpanevat in:sbanssit v1oisi hairahtua 21486: man enemmän kuin ei mi:tään. :Sosiålirde- tä'llaiselil·e puMa·as:ti polii'tti·selil·e pohjaB.e. 21487: mokraatit ovat päJättä:neet äänestää Lex Ma:amsararrnin e~hdot ovat 1]a;issa myöskin 21488: Kal1lri·on puolesta :sii1lälkin veriaatteel'lisesta liian ankarat. Ne ovat suorasta-an senlaa- 21489: syy.s•tä, että ,t.ämän La~n kautta ])antoaisiin tuiset, että todellinen maalaisköyhälistö 21490: Suomen parlamentin pöytäkidoihin se kes- ei pysty niitä aina t-äyttämään. Köyhillä 21491: 1mstaporvaristo·n o]kea ja rsang.en teTvetu•l- maal:aise'läj·~lilä ei ·ole vrura[ilisuutta, maata- 21492: lut tunnustus, että omistusoiroeus sellaise- lousirtaimistoa ja luottoa siinä määrin 21493: na.an on .. pyhä". niinr :kauan kuin se ei louk- kuin vaa:ditaan. Ja jos j;olku kiöyhistä ()n- 21494: 1ma toisten o]keuksi·a j·a siis ,syntirnen" nistuiffikin saamaarn itsel'leen hinan, niin 21495: ::siUoin kun se toisten oi1keuksiar lfukkaa. olisi aina kysymyk:senaJlaista, ])ystyisikö 21496: 37ö lPerjrurutJa:imJa 13 p. 'l.okaikUIIlt·a. 21497: 21498: !hän näitä iaci.noja. Lex 'Kallion •edellyttä- suurti!la valitettavwsti kruhsottava jäJrkipe-- 21499: mi:llä ehdto•~lla ikooskaan ta1kaisin maksa- räi!sesti V'iljr~llyiksi mwwksi, jo't·a tämän ll:ain. 21500: marun. J,a tämän •seikan tuleva·t •lairuanan- muk·aan ei saa missäiän tapauks~ssa pa'kiko-- 21501: ·'tajat tieten!kin aina •huomioonottamaan. luovuttaa". Maarulunrustusihintakysymys OTh 21502: Siinä su!hteessa minä en ole ni:1n optimis- mJl1öskin ·ratkaistu epäonnistune~l:la ta V'aJl'la,. 21503: tinen kuin monet muut ja luulen, että koska maanlrunastrwshint•a ·ei saisi missään, 21504: s-= on ainoastaan, itse ruilka, joka voi jäJles- tapauksess·a olla niin ikor;kea, kuin !laki sää- 21505: täpäin osotta.a, kutka oliv.at oikeassa. opti- tää. ;Se voi viedä jokaisen köyhän uudis- 21506: mistit vai pessimistit tässä asiassa. iSitten a,sukrkaan koh,ta vara.rikkoon. Suuri virhe· 21507: vielä. Kuka tulee päättämään sen, onko on t~My siinäJkrin, että Lex Kallion laati- 21508: maata haluavalla .riittävästi suuri tunte- jat eivät 1o1le katso·neet tarpeelhseksi n·äli:n 21509: mus .maa.taloustöissä? Eikö .t!Lhän ammat- tä:rilleätä mraarelform1ilrukia loa-a:ti,essaan ky- 21510: titruitoa lkoekevaan kysymykseen voi·da vas- syä tod~lllisen maalais~öyihälist~ön ja tilat- 21511: tata myösk1n niin ja näin. Entä s:1tten tomien mriel:i;piteitä asi•assa, niin 'loja!lllista 21512: 1se hyvämruineisuus. Jmid<i.'lllisesti trumä kä- .ja asialle edullista kuin se olis1kin oUuL 21513: site on 1kyHä selvä, mutta rpoliitt~sesti? Koslka varallisuudelle annetaa.n laissa sil- 21514: Ova.illm es.ilm. maal•aisliittolaisett varmat miilllpistävä eiJuo.iik•eus työ·kuntm.suuteen 21515: siitä!,. että he ovat 'hyväJmaineiset äärim- ·nähden, niin 'laki tekee sen vaikutulksen, 21516: mäisen oik·eiston si'lmLssä. (Maal·aisliito,sta: niinkuin maajwkoasioi•SS'a aåatelt.aisi.in kai- 21517: P.ysytäiän juridiika,ssa). 1Täällä on politiiikk.a kista vähimmin todellisen tY:ötätekeväm 21518: IDY'ösJkin mU!kana, (1Ma.alaisliitosta: Ei oteta mrararlais:k:öyhäJ.istön etua. Luovutett.avruksi 21519: mukaan), etenkin s•enjäilkeen minä :hsä;än mää•riteltyjen tilojen. .suuruus ei vastaa niin- 21520: kuin me olemme ikuu'Heet uu·tisena, etteivät ikään lainkaan tarkoitustaan 1poistaa vuok- 21521: maa.laisliit•t·o<laiset o'lek!llan rporvareita. Ai- raoloista ka.ikki ne ·epäkohdat, ioita on ai- 21522: •na.kin maalais'liitto•laisten omat l·eJh:det niin ikaan.saanut tila.tt,oman maalaisväestön suuri: 21523: väittävät. Ky,JiläJhä:n minul!l'e voi:da.an sa- ilukumä:ärä. Lex Kalilio ei senvuo•ksi :pysty 21524: noa, että ma•a,nJhan!kint.a-asiassa il"atlkaise- ratkaisemaan omilla el1w1oil1laan mlaata:lous- 21525: •vana tekijänä ovat voimassaolevat lait. pmibleemi·a monien ·VUo1sikymmeniren ku- 21526: Mutta eivätkohän nuo meidän lait aina pe- luessa. N1iissä ilaitoik,sissa, joisrsa ma'ftnih:an- 21527: rustUS!laista alkaen o'l•e jokapäiväisen ipo!li- 'kinta-·anomukisia hyväill:sytään, ;pitäisi o'lla 21528: tiikan rokottamia. Eik'ö.hän tälssäikin ta- mukanaJ ,t.i,lattoma:a:n V'äes,tön, pj,envrlje'li- 21529: pa.uksess,a Kani,on laki .ole voimassa, ,mi- jäin ja työväen ~edusta\ira, sil'lä vast•a siinä 21530: käli siitä ·ei ole poik1musta 1SääJdetty", niin- tapauksessa olisi rma•al.aisköyhäili.stöl:lä suu- 21531: ikuin me~dä:n :perustusla:kimme po'}i~ttiset remrpia tarkieita •siitä, etrtei voita:Usi myöntää 21532: jälkilisä!Y'kset ka.ikuvat. Lex Kalli.ossa .sal- rikk,aiHe rrraanomistajine vwpautust·a luo- 21533: litaan liian ·suurta :lmrkint•avarpautta. .Suur- vutusvelv.ollisuudesta. Lex Kallion mukaan- 21534: tiloista >voi lohlkais•ta tilattomrille maata ja hallitus voi näin teJJ.dä, jos ,erikoista syytä· 21535: olla lohkai·sematta, :rii1Jpuen ma1hdonisesti siihen on": ·Mil'laiset nuo e:rikoiset s,yyt 21536: siitä!kin 1k~ne1le tilra kuuluu, miJila,iseksi se •sitten saaHa.vat olla, .sitä minä ainakaan 21537: katsotaan, esim. jäirkirperä:ises'ti vilj~lh,Jksi en tiedä.. Itse ~är.iestelmäk,in maans•aanti- 21538: vai ei, ja ikutlm ovat k·uHoinkin kysymystä anomusten rauka·:Us,emisessa on S'enlaatuinen, 21539: ratkaisemassa. Ota;ksutaam es·~m. että köyihä että se vain on omiaan ihiJda:stu:ttamaan· 21540: ihminen ianoo ibsel!leen p~entä ma1apaJlstaa maan a&utustoimiinta,a. 21541: jonkun m~l1j.onäiäJrin .suu;r.esta maati•last.a ja rrässä on jo •riittävästi esimerkkejä siitä,. 21542: otarnsu'bruan viel'ä HHäJksi rsekin, eHä hä:n että IJex Kal'lio on sekä mno:tonsa että si- 21543: vastaa 'täy~deil11een Kalllion [aå.•ssa maan·s•aan- lsäliiönsä iJmolle·sta ~seHaiuen, eiJtrei se aina- 21544: tia varten esitettyjä vaatimuiksia. Mutta kaan kävtänn'össä t·ule vast,!llamaan niitä 21545: va:paat lhar!ki:ntapY'kä'lät voivat sa•ada ai- toivomuksia ja ta.rkoitusperiä, joita se .pe- 21546: kamJJ sen, ettäJ tuo köyihä: tilaton anoja1 saa riala:ttee.ss•a p~rnkii to:teutt.am:aan. Ja siinä 21547: kuuliJa •a&iarnomruis·en taholta seuraaJV•an hy- suhtoeessa minä uskaN,an o'l'la h~ieman toisrta 21548: vinkin kohteliaan mutta .sangen pientä loh- mieltä kuin maatoalousvoaliokunnan jäsenet 21549: dutusta tuottavan vastauksen: TiJ.attoma!He ainalkin ~Sliiihen cp~aikkaan nälhden, j1ossa sa" 21550: a•noj-rul.le .voild•aan sanoa e&im. näin: ,Niin notaa.n näin: ,/M~utta ikatsoo valiokunta, että 21551: kemMsti ikruin antais1m.mekin tei'lle tuon lakiehdotus kumminkin sekä muotonsa ettäi 21552: ~pi·kkupailstan .suurnaa!Jurin maa.st,a, on tuo sisält.iJsä puolesta ;vasta·a sitä ta:rhloitus-- 21553: Mwan lhanlkikiminen a•sutUS!tarlkoitu.ksiin. 377 21554: 21555: peraa, jota .se rpy,rkii toteuttamaan", siHä Viipurin lääninläntisestä vaalipiiristä edus- 21556: juuri siltä se ~ei mielestämi vastaa. Eokoo- bjaksi, OU> :puhemiehelle esittänyt tarkas- 21557: mu.spuoluoon jäsen hwra Rantakari omassa tetun ja hyväksytyn edustaj'all valtakir- 21558: Lex Kal:lio-n:imisessä hr~oshy·rissään toivo•t- Jansa ja on nä,in ollen oikeutettu a.settu- 21559: tomana sanoo: ,Nyt l'lU.unniteHussa laissa maan paikalleen eduskunnassa. 21560: on näJkJöjääin use]mmissa tapauksissa mää- 21561: rätty alin ra~a, jota l[}ienemmi,stä yksityis- 21562: ten omistamista ja asumista ti1oist~a ei saa 21563: Llllki maanhan'kikimisesta asutusrt.ar:koi- 21564: osia p!l!kkoluoVJuttaa. Mutta mitä merkit- tuksiin. 21565: ISee bäJUainen 'rajoitus vastaisissa eruuskun- 21566: Jllissa", sanoo Ranta'kruri. ,Aina'han :ruiissä 21567: voi varsinaisten pa:ffik•oluovuttajien eli so- Pu'hemies: Jatketaan ensimäisen 21568: siailistien rin:na•lll•a olla muutamrukymmen asian käsittdyä. 21569: sellaisi·a :toisen oma;a himoitsevia tai näi:den 21570: avulla valtaanpyrkiviä pmvareita, joilla Keskustelu: 21571: jo]m ei oile omaa ma·ata 1tai on sitä vruhem- 21572: män kuin •mui•Ua. Nämä yhd·es.sä voivat, ,Ed. P e l t on e n: V aliakunnan :mietin- 21573: tarkasti KaJlEon lain polhjaMa pysyen, sää- töön liitetyssä toisessa, va.stala useessa, on, 21574: tää rm.illoin ·tailiansa al,imman rajan pakUro- mitä puheenalaisen Jra.kiehdotuks.en muo(!iol- 21575: iluovutus:fJa vaTten. 100 t.ai IV'ain 50 helh- li.sefm puoleen tulee, •huomautettu m. m. 21576: taaria" j. n. e. Ja Rant·akari sanoo: ,Ky- lakiehdot.ukse'n säännösten ta.vattomasta 21577: symys ei sitl'loin enää ole uusista periaat- epämääräisyydestä. Yksityisen oikeudet ja 21578: t.eista ei·kä edes und.esta jä;rjresbelmäJstä, Vl!l!an velv·ollisruud-et eivät tulee etupäässä riippu- 21579: vanihan jo •hy.väksytyn peri8!att.een ynnä maan lain:s.äJä;nnöksistä, vaan toisten yksi- 21580: jä.r.iestelmän jyrkemmäJstä sovelluttami- tyisten ta.hi tuomioistuinten va.paa.sta har- 21581: sesta". rKo.ska Rantakari on tässä suh, kinnasta. Tämä seikka on täällä tänääJn jo 21582: teessa oikewssa (Maahisliitosta: Ei ole). - pariltakin taholta. osoit·ettu, niin •ettei mi- 21583: minä toi.v10n, että hän on - niin muuttuu nun enää tarvitse ruveta sitä to,distamaan. 21584: sen kaiUJtb lko'k!ololmusrpuol•uoon e·pätoirvo so- Maansa.anti esim. la,kie:hdotuksen 3 §:n mu- 21585: sialidemokraattien toivoksi, toiv;oiksi siitä, kaan on s•emmoinen, ettei kukaan voi sanoa 21586: että jo lähitnvleV>aisuudessa voidaan toistai- olevansa oikeut·ettu saamaan maata., hänellä 21587: 1seksi \huono.on l·akiin sawi1a 'Sellaisia lisäyk- on !Sie orkellis ainoalst:aa:n., jos, viraiiiJoma,iset 21588: siä ja muutoksia, jotika antavat todelliselle sen siksi suvaitsevat ·harkita. - - Pakko- 21589: maa!lai~köylhäJlisiiöHe aivan toiset mahdoUi- luovutuksesta taas vapa.utuu maa 5· § :n 21590: suud,et pamrrtaa •omaa raskasta ta:lou'd·el- 8:ssa eri koihdassa. mainittujen pe1rusteiden 21591: lista ais·emaanlsa. J".a juuri ;s~inä t.oilvlo·SJs'a ase- mukaa,n, joista kohdista 7 on sellaista., että 21592: tun minäkin lkalllnatt.ama.an alulksi tätä ihuo- n-e riippuvat asianomaist-en harkinnasta, ja 21593: rrwakin .Lex Kail'li.o't,a. kaikki muut, paitsi yksi kohta, aivan va- 21594: pa.a.sta. harkinnasta. Ja kun 1h arkinta. aina 21595: P u ·he m i e s: Kun aika on näin. pitkälle perustuu asianomaisen s:u,hj,ektiiviseen käsi- 21596: kulunut, niin keskey.tetäiän istunto ja. jatke.- tys.kantaan., on maanluovutusvelvollisuus 21597: taan tänä iltana 'k:lo. 7. siis sellainen, ettei kukaan maanomistaja, 21598: niinkuin täällä jo myöskin on tänäJä;n huo- 21599: iua,utettu, edeHäpä:in voi arvostella., missä 21600: Täysi-ist.unto keskeytetään k:lo 4.54 i. p. 21601: 1 määrin hänen tiluksensa joutuvat pakkoluo- 21602: vutuks·eru a<laliseksi. Kaikki on sen va,:ra;,ss8!. 21603: millä: ,sillllliäHä fV'im,noma.i~et, .a:siata kats.e:le- 21604: vat.- Kun vast,a.la.useessa myöskin on väi- 21605: TäYISi-istunrtoa jfl!tketa:an 21606: tetty, että lakiehdotuksen säännökset ovat 21607: ·k:lo 7 i. p. e:rUJkorns'e<n epaseJllviä ja; w.t:~kle,iJta \VImmäriää, 21608: otan :sitä oso.ittaakseni muutamia esimerk- 21609: UUISi edustaja. kejä, .samalla kun mainitsen joitakuita koh- 21610: tia, joissa la,kiehdotusta täytyy pitää arv€- 21611: ,p u 1h e mies: Ilmoitetaan, että filosofian luttavan puutteellisena. Lakiehdotuksen 21612: tohtori Rudolf H o l s t i, joka on valittu mainitun ,3, §:n 1 momentin 1 kohdan suh- 21613: 48 21614: :S7fl 21615: 21616: 21617: teen ]aa lain tulkitsija epätietoisuuteen arvonvälhennys. Kun häiL ei oHut vielä mi- 21618: .siitä., 'hankitaanko lakieh1dotuksen edellyttä- tään tilastaan maksa.nut, ei häoolle luon- 21619: millä keinoilla maata myöskin :henkilölle, nollisesti mitåän suoriteta, mutta sillä ta- 21620: jota tosin ei ole lakiv;oimaisella. pä.ätökseUäi voin ei ole myöskään mitäiän mahdollisuutta 21621: uudelleen tuomit.tu rangaistubeen rikok- panna häntä ·ko·rvaamaan myyd~IJ; metsän 21622: sesta, josta seuraa kansalaisluo.ttamuks,eiL hintaa. Kun rikoslakika.an ei .pysty tämän- 21623: menetys, vi~lä silloin kun häiL panee vi- tapaise.en 'keinottelijaa.n, niin hän on aivan 21624: reille /hakemuksen maansaannista., mutta. vapaa. siirtymää!n t~oiseen kuntaan .ia siellä 21625: tuomitaan tuollaisesta rikoksesta rangais- eh:kä alkamaan maanhankinnan uudestaan. 21626: tukse~en maanlha:nlkin!t.arrn:en~e,tlbe,l!Yn 'kes'- Aukkna, joka. tekee ma.hdolliseksi tällaisen 21627: täessä. Kun lakiehdotuksen 30 § :ssä puhu- menettelyn, ·ei laissa. saisi olla. 21628: taan maanhankinna.n raukeam:isesta han- Kysymyksessäolevan 3 §:n 3 mOIIDentin 21629: kintamenett.elyn aikana, edellytetään ai- jälkimmäinen osa. kuuluu: ,Ja, olkoon 21630: noastaan se tapaus. että. hakija itse luopuu ma,a,no.m:Lsta\ia:n la.psilla iOiillreus muiden edelläJ 21631: 1hakemuksestaan, mikä viittaisi va,staamaan maansaa.ntiin, silloin kun tämän lain mukai- 21632: kysymykseen myönt.ävästi; mutta toiseHa nen ma.anpakk·oluna.stus ko·skee tilaa, johon 21633: puolen, kun mainittu vaatimus .kansa.1ais- heillä on perimysoikeus". Maanomistajan 21634: 1uottamukseen nä:h<i'en on lakiehdotukseen e·läJessä ei koskaan voi tietää, on.ko •hä.nen 21635: Qtettu, kuten a.sia.kirjat osoittavat, juuri lapsilla.nsa perimy.soikeus johonkin hänen 21636: sitä va,rten, että maanomistaja va.pautuisi silloin omistamaansa tilaan. Maanomistaja 21637: saamasta rajanaapurikseen henkilöä, .iota on voi eläessä.nsä myydä tila.n tahi testamen- 21638: pidetty ammattirikc•ksent,ekijänä, ei pitäis'i tilla siitä mä:ärätä. niin että häneiiL l>ap- 21639: oleman mitäiän eroa sillä, onko lopullinen seHsa eivät tule siitä mitään p.erimälä;n. 21640: pä!ätös annettu jo ennen maansaant.rhake- Koko sanonta on siis sellainen, ettei siinä: 21641: muks.en vireillepa,noa, vaiko vasta maan- ole mitä,än käytäinnölliseen elämä:än so.vel- 21642: <hankintameiJ;ettdyn aikana, mutta. ennen tuva.a järje1'l:Ls:t1a a.iartusta. En laiki saisi 21643: s·en loppuunsa.a.ttamista, ja sen mukaan olisi olla niin kirjoitettu. Nämä esimerkit on 21644: vastaus oleva kieltävä. SamaiL 3 §:n 1 mo- otettu lakieh<lotukssen yhd~es'tä ainoasta 21645: mentin 3 kohta oiL puutteellinen siinä., ettei pykä1ä.stä. En aio luetteloa jatkaa, koska 21646: ole määrätty mit.ään tehokasta seuraamusta täJlläkin peruste,ella jo voi a.rvostella laki- 21647: sellaiselle 'henki1öHe. joka. taha.llisest.i jät- e•hdotuksen ulkonaista asua. 21648: täJä siinä kohda.ssa mainitun sitoumuksensa ;YMeen s:eti:kkawru truh!to:Ls~IL ik.uitenikiiL tässä 21649: täiyttä;mä;ttä. Voi ta.pahtua niin, ett.äJ jo,ku yhteydessä vielä viitata. Jos lakiehdotuk- 21650: henkilö saa viljelemistä varten it,seHeen s·en 115 § :IL viim.eisen momentin mukaan alue 21651: eroitetuksi esim. j.osta.kin lakiehdotuksessa luovutetaa.n sittemmin uudelle omistajalle 21652: keino,tte!utilaksi nimitetystä tilasta, maa- .ioutuneesta n. s. puutava.rayh'tiöiden lain- 21653: al'Ueen., jos·sa kasvaa hyvää hal<kometsää ja vastaisesti ·hankkimasta kiinteistöstä, niin 21654: vaikkapa arvopui't.akin, ja 118 §:n mukaan lunastushinta lasketaan alkuperäisen osto- 21655: pidennystä lunastusihinnan kuolettamisen hinnan mukaan, vaikka luovuttaja olisi 21656: alkamisessa, ·esim. 5 vuot.ta. Hän hakkaa aivan rehellisessä mielessä tilan hankkinut 21657: puhtaaksi ja käyttää hyväJkse.en metsäJn, ja maksanut siitä: esim. a.lkuperäistä hintaa. 21658: niinkuin viljelys:tarkoitwkseen aiotulta me.lkoisesti suuremman hinnan. Ja jos esim. 21659: maalta sopii t.ehdä, mutta tarha.llisesti ja puutavarayhtiö oli e<htinyt myydä tilalta, 21660: tarkoituksella jättäJä maan enemmäm. rai- mets,än, mikäJ useissa tapauksissa. lienee ta- 21661: vauksen sillensä. Kun sitten varhaisintaan pahtunut, niin, täJmän ,ha.askaukSen" arvo 21662: 3 vuoden! kuluttua, a•Siutllusi,aruta:kunta. ja. vielä vä1hennetään lunastushinnasta, joben 21663: asutushallitus 3·1 ·§ :n mu'kaan rupeavat tuo uusi luovuttaja voi joutua menettämä:än 21664: !häntä a•hd,istamaan ja. asutus1hallitus mah- luovutettavan alueen aivan ilmaiseksi ja 21665: ,dollisesti määrää hänet mene:ttäimään oikeu- maan /hankkija saa sen tietysti ilmaiseksi. 21666: tensa tuohon tilaan, niiiL 1häntä voi ko,hdata Ei tässä nyt voi havaita. edes minkliiänlaista. 21667: ainoas't.aan s•e seuraamus, että hänelle, vii- ,kohtuutta". 21668: meksima;inilt:wn l>a.iniko:hd,an mrukaa.n on vain ·Mikäli :sitt.en !kio:slooe itätä asiaa yloolllSä, 21669: suoritettava :mitä hän tilastaan ehkä jo on niin o·n lausuttu. että nyt asutustoimin- 21670: maksa.nut, siitä kuitenkin, kun ti1a,lta on nassa vaa,ditaan siksi nopeita otteita, ettei 21671: mwyty metsää. poisluettuna täs.tä joihtunut asiaa jouduta perusteellisemmin valmista- 21672: LMruan ihanlklkiminen a·sutUJSitar!koituksiin . 379 21673: 21674: 21675: .maan. Otteet voivat kyllä olla nopeita, asiantun.t~jain avua. t.ahi i1Lman s~tä. Laa~ 21676: mutta .se ei vielä takaa sitä, että puheena- .dittu suunnitelfillla läih·etetääin asutush,aJli- 21677: -oleva lakiehdotus laiksi saatettuna myös- tuk.seenr, joka. sittren präJä;N~ks·ellä sen. vaih- 21678: kin vie nopeasti toivoUuib:in tuloksiin. Jos viiStaa j01ko su.ora.st.aan tai vä,lillä pa:lautta- 21679: ajattelemme, minkälais~ksi maanhankinta ma.Ha sen a.sutuslautaikunnalle oika.ista- 21680: la·kiehdotuksen mukaan käytännössä muo- v,a.ksi. K.ai:kkeen t:ählän• ,kuluu ai1kaa. Jos 21681: -dostuu, niinr rvoill:rume .sa.a.da, asilfllstai jonikinlrai- sitte:n .maanomis,ta,ja on tyytymätön a.surtillls- 21682: sen käsityksen. Ensimäis·enä valmistelutoi- hallituk'Sen pä!äit.öksean~ nii,nr ·hiäm 29 § :n 21683: menpiteeirä tietenkin olisi se, että asutus- rmukaan ·va.Iittaa lmaanja'kro-oi'kenteen ja 21684: lautakunta. ·hankkii tiedo·t niiden tilain pin- edelleen,, jos hiä,n on maarndalim-oiik.eudenik:i.n 21685: ia-aloista., joista se arvelee .1oudutta van prääfiökseen tyyty.miiltön,, Ronkei!ln{pa,a.n Oi- 21686: maata asutustarkoituheen luovuttamaan. keuteen. Kummassakin .oikeudessa, asia 21687: Jos samalla omistajalla, joka lakiehdotuk- nyrkya:iikai.s.enr mitta,pnun mukaan. vi.]pyy 21688: sen mukaan on velvollinen tällaiseen maa.n- use•a.mrpia vuosia. Kun si.ttenr vihdoin 21689: luovuttamiseen, on useampia. tiloja, niin ma.anha,mkkiimi.ssuunn.i.te1m:a, on 'Va.1mi.s, niin 21690: hänen tule·e itse asutuslautakunnalle toimit- lncwute'btarva.a a.lueiJt& voidaan ru:veta. loh- 21691: taa. luotettava todistus tilojensa Y'hteenlas- ·kom.alla pä:ä;tila:sta eroiM,&ma.a.n. Maanmi:t.- 21692: ketusta pinta-a.lasta. Kun näin tavoin ei ole ta.ri .sii.hen. t.a.rvitaan• ja. tämän virkakunn:an 21693: Yie'lä ennakolt.a •harkittu ei•kä :edes voitu- töidelll .ioutu.misesh riip;pu'U, kuinka pi.ar1 21694: ikamu harkit·a, mitikä ti•la:t ovat l]uovutusvel- sellainen VJoidaan. saa,da. •Ma.anllllitta.rin toi- 21695: vo'l·Ii:sia, ja kukin ma;ano.mist·aja kaiken to- rmitu:kse:sta, saa 36 :§ :n muka.a,n t.a.as valit- 21696: ·dennä:köisyy:den mukaan katsoo oman ti- ta.a mata•nciaJw-oikeuteenl ja :sieltä edeUeen 21697: lan.sa oleVJaln siksi jankirperäisessä vciljely:k- rKonkeimrpa,aill O~keut.een, joissa asia. viipyy 21698: .sessä j•a muuten selilaisen, rett.ei maanluovu- knmma.ssaikinr_ yhtä kauan. ·kuin edellisellä 21699: tu.s •si.LtJä VJoi tulla iky.symyiks•eren., ei ihän 1kena.llwkin. On si.i.s kulunut vu:o.sia: enrem- 21700: t:uota todistusta ·a•nna, j·oten asutusl.flluta- mräilll ku~.n o.n .os:a.ttm .a.avis.ta.aka.an, ennen- 21701: lmnna.l1 täytyy hanrkrkia rhläneUe omaaher- kuin luovuteot.ta.va. alue on. v.oitu sen vHjeli- 21702: ralta sa:kon ulhk·a mrää!räaj.assa toimittaa [.a:u- .iälle a.n1t.a.a, nii.nr ·ettJä ei todella.kaa,n voi sa- 21703: ,takunnaUe sanott:u ·t·odistus. Tämä määJrä- rwa: n:o:peitde.m ott.ei.den ruov·easti jolh:ta:n.een 21704: :aika VJoi ltava:lrlise:ssa tapauksessa olla ver- tuloksii111. M,uut.aman 'kuukauden: viivytys 21705: ;rattain l;yihyt, siHä ma&rekist:erin ote arva- asia.nr rpa:rempaa. valmistelua: varten ei mm 21706: tenkin ·ke:lpaisi todis•t.u:ks.eksi. Mutta •sel- ollenr o-lisi smmia tmerki.nn(Yt. 21707: bisirin tiloi:h.in nähden, joid•en t~lus.ala ei tAsu:t.ustoiminn,an. mene.st.yiks.elle on yh- 21708: niäy rmaa.ne'kirstleristä: j.a, joUa,i:s1a,, ete.nk]n ten:ä väl tot.ämälttömlä!nä €;h:bon1a myö.skinr se, 21709: juuri suur.empia 'brl'Oja, •Sireil·lä tää:llä ma.assa että se laik·i, j.ohon. tämä t<oiminta perustuu, 21710: ·on 'Ol<ema·ssa, täytyy omistajan, v<oirda'kseen on .sel:la:inren, etrt:rä sille yl.eensä myö.nrtiiiVM 21711: antaa tiloj•en pint·a-.ala.sta ~uotettavan to- .siveoellisen oi:ke.Uitu:ksen nekin yhtei.skun.nra.n 21712: ·dist.urksen, kokonaisuU'dessoa.an mrtt.auttaa ti- jäsenet, jotlka. joutuvat a·sntustoillnim·nra•sta 21713: lat ammat!Hmie!heHä, mikä, puhumatta mathd1ollise:sti johtnvien pa:ffikotoi.men.pitei- 21714: siitä, että se maa•nom~sbajal'Ie tu'Ottaa huo- den alaisiksi. Mut.ta ei voi odottaa, että 21715: matta:van :suuria iku.stannuik.si·a, vie aåkaa, esilläolevalle :laikiehdo.tukselle, laiksi saa- 21716: jos olosuht.eet maanmitt.aus'työn alaHa ovat tettuna, tuorHai•noe.n siveel:J.ime'n lo,iok(eu:t•ws• mai- 21717: s·ellariset tarhi edes senta1p·aiset kuin ne 'll:Y- n~.turlta taho,J,ta :vlelens;ä myönnreHäi,siin. Slen, 21718: ikyää:n ovat, vuosikausia. Kun ·sitt.en asu- että taihrdota.a:n. lakieih,d:otukse,n tarvoin ryh- 21719: tushutrukunta on 'saanut hal.t.uunsa ta.rpool- tyä pakkO'lun•astukseen, voi, vaikka oniki:n 21720: Ei·ksi lkat'S:omansa a.sia·kir.i•at, rniin sre ryhtyy toist.a. mieltru .sen tar,pe.ellisuude.sta, kyllä 21721: l a.a:timaa·n marunh.anifukimissu u.nni:telma.a. kä•sittärä. Mut•ta. :kun paik!kolunastuksessa 21722: "Tälliöin rvoiCLaa:n ihav·ruita, ettei esim. :s•iitä l u:nra.stuksen esi.nee.stiä markse:taa.n hinta., 21723: tilnsryihmä!stä, jonlk!a omistaja joutui tiluik- joka on täy·ttä korvaus:t,a. a.lha.ise,m,pi., tahi 21724: sen.sa: 'V'arla :V1asren t:ärrnän brkoituksen. muutamilssa t.a:p.aurksissa,, niinku~n. ed:e.IIä 21725: vuoksi mitrt;a,utta.maarn!, .s.a,a,da.kaam luo.vutet- viittasin!, rei rm:akset.a. mitääln lunra.stu.shinta.a, 21726: i.avi8J alueita,, joten mi.ttra,Uistyö kusbnrnuk- niin twmä onr selvä imnn.usmerkiki siitä, että 21727: ·.sineen oli i:ra.!'lpeeton. mu:ttru voi•da.a.n1 ha.vaita osa Y'hteisJmn111an .i•äs·eniä joik.o tiet.oi.sesti 21728: "päin:va.staisrt.akin ja. siis .i·Oika ta.pa.uksess•a tahi tietämättträ a.seteta.a,nr erik·oi.seksi, ikäiänl'" 21729: suunnitelma· laa,dit.aa.n, joko kä.ytbämäilläJ kuin alemmaksi yih:tej,Siku.ntaluok.a!ksi sen 21730: 380 21731: 21732: oikeustur.v:an, ul1lw:pu1old1e, jnt1a !kan1salaiset sen voi kä,sittää, että ikat.sot.a.an sellaisen 21733: y1een.sä; nauttivat. Va,ltioss.a., jossa yh:teis- paikkolunas.tuksen, kuin: lakieih.dotus ta.r- 21734: ikmJJta,däJrjestys O'Th n ..s. porvarillinen. täl- koitba., yleiseaJ., edun ikaaJ.Illialt!ll nyt olevam 21735: laim,en laki ei ole hyväJksy:ttruvä. Ja tällai~ t.a,rpee1li.sen. Mutta 'Pa<k:kol ucr:Ha,stusoilreud.en 21736: nen LBJki, mitä! erittäin :tulee S'eiil käytäru-. edellytyksenä edellä1ma,intit'UJn lainkohdan 21737: nöllisee.n ;merkitykseen• asutustloirnintaan mukaan. o,n. aina se, että pakkolunastetta- 21738: r.ä:hden,. jo y1ksino.maa•n1 luonteensa vuoksi vast.a ounBJisuudesta. mak,set:aa.n täysi kor- 21739: vaikuttaa asutukisen ;menes tymisoon. haita.l- 21740: 1 vaus. TäiYsi korva.us t,a,as ei .suinlkaau ole 21741: lise,sti. Ei nimi.ttruijn' täJUa.isis,sa olo.suM·ei.s.sa samaa kuin puiheen:a,ol.eva.n' lakieihdotukseu 21742: saata; tulla. •kysYJmy,kseen®ään, esim . .m]kääJn mäJäi1äämäJ lunastushi·nt.a. 'l'äiyt.een kor~ 21743: yhteistoiminta.. .iolla; arvaa.t.aloud•en a•l·aHa on vaukseen, sis1ä:ltyy ei ainoa,staa,n to.de Hinen 21744: kuitenkin niin suuri merkitys, ma.a.n omis- •käYiPä hinta, va.a·n myö.ski,n lmrvaus ka.ilkes- 21745: taja,n ja hänen. uu<Xen nampurinsa· kesken.. ta murusta 'Vahing,osta ja, haita.sta, jo1ka luo- 21746: Ei my>ösk:ään, mit:älä!n 1sellai:sen tueiJJ an.ta- vuttada.lle pa,kikolunastiUik.sen. vuoksi tulee; 21747: mi.st•a maanomista,iani :puolelta, johon tiilillä sa·moin o.n maksu ai.na suorritet:ta;va. k,ä.yväs- 21748: eräässä •e·deHise,s,säJ puheessa on vii,t.a.ttu, sä rahassa.. Jos esilm. suureru tilan' omist.a,ja 21749: saata •edellyttää. Ma.a.n.olllista.i a katselee joutuu Ia.behdntuks.en mukaan luovutta- 21750: tuota uutta tulokasta heniki1önä, joka hal- maan ka,iken. muun. ma.a,n.sa. pa.itsi 40 heh- 21751: litsee maa.t,a.nJsa, an1astaci•an1 oikeudella. Ja ta.a·ria, niin hiä,nelle j1ohtuu useimmiten mel- 21752: tuota· uutisra,ivaadaa:kin rtm•l,ee se tietoisuus, illoine,n va1hinik.o myöskin 1siitä, e.ttä suu.r- 21753: että hlä!n•en. saantinsa. p.erustuu tällaiseen tila,n raike.nmukse,t jäJävät vaille sopi>Vaa: 21754: l8JkiiillJ, .io•ka, on s•ynty'n\Yit .sivuutta.malla oi- käyttöä. HallittuiSmuodiO>ll ed~lh.ttäm:än pa•k- 21755: keudelliset nruköJko.hida.t.. WFt1Sin useissa• ta,- kolunm~tuksen mukaan, k01wataan iJällaineln.- 21756: :pauiksissa h.a.ita.llise.sti ;vaivaamaa.n, sillä kin vahin~10, mutta 'PIU•hee·na,o~e>Va lalki-ehdo- 21757: me~dän ikalllsa.ss.amme IOJJ.I kaikissa yhteis- tus ei sella>isest.a ikorv,auillsesta ti:e<Xä mi- 21758: kuntaluoiki.ss;a, nr.y"kyä:än vieläJ erinomaisen tää,ll!. Slem lmuka,an ei ik·ailkis.sa t8Jpaulksiss,a, 21759: pa,ljiOIJi sellaisia. henikilöiM, j1oiHe ik•äJsite oi- niinikuin .atikai;semmin ihuomautin. mak- 21760: keude,n,tllimto ei ensinkääJn, ole mikäiän voi- set,a edes mitääillJ ikorvausta.. - On vii- 21761: tettu kanta. tattu myöskin n. s ..torppa•rila>kiin. Se oli 21762: !Kun kamson, että meirdäJn bin.säJäJdäntöm- ·kielt>ämätt:ä laimi, j1oka; rperin:pohjin loukkasi 21763: me 'oli.si, oh;iat:t.ruva siilhen suun.taa,n, ettei yksi;tyi.s:tä omist:usoikeutt:a.. >Mutta tuolla,is~ 21764: a.iheettomasti >syrjäyt.ettläisi oi:keudelli.sia ten lakien 1siäJätämist:ä ei 1saa tehd>ä säJännlöksi,. 21765: räikökoht~a. nriin, samalla, lmn viittaan sii- mihin n>yt 'IJJäytään' ·niin. suurella im,nolla 21766: hen 'Perns.te1uun., joka toisessa. vasta:lau- :py.rit.tä;v:än, mutta tätä juuri minä taihtois.in 21767: seessa on esit.etty .ia j,o,ta, minä en katso va:sbllista.a.. 21768: miltäJän ik,ohda.ltan.s.a lkum,otuksi, ehdnt.a,n, 21769: että edusikunita. hyväksyisi toisen vastalau- :Ed. H o n.,k a. •V a a, r a: Esilläoi.eva:sta ky- 21770: seen pomn.en ja. .siis ihy:\lkiäis.i 'Puheena.ole·van symyksestä on :meillä .pa,ljon kirjoitettu ja: 21771: lepäJäimälämåMetycr.JJ Iakiehdn:tu.ks.en. Sa.-· :paljion1 :puhuttu. Peria.attees.sa on aina, sa.- 21772: maHa ma.init1sen..että minut on valtuutettu .nottU! oltav,a.n yiht.ä: mieltä siinä, että tilat- 21773: iliDJoitta.m,a.ain, että k·an.srullis,en. ikokoomus- toma,n IV'äe,stön a,sutta.miseen 10n erikoista 21774: 'PU0.1ueen edus·kunta,r,Y'hmä yksimielisesti huomiota kiinnitet.tävtä. Mutta ikä.ytännöl- 21775: t.ulee kukin• älänellä·nsä tätä; eihd.otu.sta ika,n~ Hset toilmen,piteet 0\Vat; IIJJäihin, aisti olleet 21776: na:tta,ma,a•nl. sa;JJJgen väihäiset. N y;t on kui tenki.n a.sia. 21777: U'ääiUäJ 01111 useaiilllpienikiru :puhujain tah1o.lta r.iin, että tälbinen rperi8Jat.teellinen. my>ötä:- 21778: lausuttu .se aj.atus, että puheenaoleva laki- mie,li,s,yys samoissa ei enää n.y,kypäivin'ä 21779: ehdotus ei l.oukk,a.a yksityistä! .omistusni- riitä, sillä kysYJmyks~m ratkaisu on käy- 21780: ke:utta tai että .sella.in.en. me.nettely, \kuin se, t•änaJ.IÖiS,sä, sen käytänniäHinenl tot.euttaminen 21781: mi.n:kä: bkieh:dotus edellyrttää, omistusoi- miiru suuri,a,rvornen teik~iä,. ·että u~aUmnrpa:. 21782: ikeuruen loukika,amise.en näihde·n .io on :perus- väittää .siitäJ joMuvan meildän isänmaamme 21783: tuslaissa !hyväksytty. T:rumä lausuma ei oniil•eru tai ·ollillettomuuden. Minun täytyy 21784: ensi:Illkäiän. pi·dä :p.a.ikJka.a.n.sa. Ha.llitusmuo- väittää'. entä viime vuosien onnettomuuk- 21785: don ·6 § :n muikaaru 'V'oida•BJill kyHä omaisuut- siin ovat. 'SUUrel'ta: 'O>Sal1ita, vaiikuihla;ruee•t mei- 21786: ta .paikk101luna.staa yleiseen tarpeeseen täyttä dän kurj111t maanomist.usolot. Se on ollut 21787: korv.a.usta vasta.a.n. LaUJSUJin jo edellä, että sel1ari'IJJen e[)äkoiht.a., .ioka, on ,saaiiJ,ut horuku,.. 21788: l\ban han!k'kiminen a·sutusrtarkoitU'ksiin. 381 21789: 21790: 21791: ;tell uksi tämJä.n: kamsrun, eli osrun tä:stä kan,... ke.iä, ett1äJ .sama.t a•siat <JfVat herät.tlälneet ih- 21792: sasta epäJboivoisii.n teiillo~hin. •Se oli maan- misten kesken erimielisyyksiä ja maan~ 21793: :r:•1Hkä. j,okru ai:koin:a.a•n amboi venlä:lä~styttä omistamista on täyty,nyt rajoittaa jo va.r- 21794: jille ja.la.n1sijaa meid•äm maamme .tilattoman• bai.simpina ailkoina. Jioihan meidällJ k~rj•o 21795: väestön k·es•kuudessa., :sillä tuota venä:läistä jen ikirja.mme _Raama.ttu •kertoo, että Moo- 21796: Mir-järj.e.s.telm'ääkin ruslmttiin paremmaksi seksen laissa oli määiräyksilä siitä, ettei 21797: ikuin mei,däm maanomistusoloja.mtme. Tie- maaomai.suutta, saan1ut . liiaksi yiksit.yisii:n 21798: <dän ta.p.a.uk.sia, ett•ä ven;ii,läJiset venäläistyt- käsiilll .kokoo·niillla. Profeetat huudaht.avat 21799: täj·ät .sa.iva.t .meidän· tila.ttomi:lta kirjeit,Ji, mw.ö$in.: ,,!Voi niitä, jotka talon, liittävärl; 21800: joi.ssa v;en,äJläistyt:t.ämistä ik.iireh.di·ttiin, että taloon, pell:ont peltoon ylhdisilävät., ku[lJles 21801: saa,taisiin nä•iden. ryss·ä.n lakien aNulJrukin ei ole ti:laa, ja, te ·olette yksin koko maa.ssa". 21802: maata.. Samoin, -ova.t muUJf.kiru e:p'äisänm.a.a.l- Krei:kant ltist:oria kertoo ISan.~en huomatta.- 21803: Liset opit olleet hter:kä,sti istutettavissa t.äJhäJn vista. ma.a.mfor.meisia,, samoin Rooman. 21804: ·kansan osaan. ·Me emme saa ilhmetellä, jos .Samat tai,st:elut o>n ollut 1käy:täJvä läpi koko 21805: .asia. o.n näin. lMe.~dlä,n t11ily;tyw a,setta.a va.s- kes:kiajan a.in1a me]lfän päiviilmJ:Ille asti . 21806: trukkain ne va.s.taikioih,da,t, .mitlä on .olemassa Täällä :on1 ttäilltä/päxi:vämä iker.not.tu siitä, 'miHä 21807: :suunma.a.nomistariien. ja ma.atto.mien välillä. bvalla melkein :kaikissa Eur01pan ma·issa 21808: Se loist.o ja ylel.lin1en eläimä, mikä vallit,see on näi,ruä aikoina .täy:tyn,yt h;snvinikin huo- 21809: usein1kin .suurtiloilla, 1sen. rvastaiko'htana ne mwttaJvia ask·eleita •a.stn.a .ma:a:olojen järj-es- 21810: tyav.äenka.sa.rnn.it usein jollekin ka;llioHe bi tämiseksi. Eikä tämä a.g,ia ole meillä:kään 21811: kivirauniolle mke:nnetu;t. :Tällaisen asunr mikätä:n uusi. ,sillä noin ;parikymmellltä 21812: ·non vierellä saattavat useinkin pitkät pel- vuotta taka(peri:n. erä1s 1meiruäm: ;huomatta- 21813: -tosarat olla :puut.aimiHa, istutett:uina tai vimmista. mwatalousm[.eh.Ls.t,ämme, ;profes- 21814: >siinä ·sa.aita,8J ka,svaru vanhaa y;li-ikä.istä sori Gelbh.a.vd huomauttaa silloisille maa- 21815: nunmea.,. joka ·ei tu;ota mitääJn. lVIut;ta työ- ta.Iousmieh.ille, e.t,tä mei.därn ma.anomi.stus- 21816: miehen perheellä ei ·Ole ka.pan alaa edes oloi:himme on kiin,nj,tettätv,ä. eri:lwista huo- 21817: perun,amaa;ksi viljeltävämä. La.psilla. tällai- miota. Hän tuo e.srilme.nkin, :silloisi•sta TaJl,s- 21818: :S.essa tilalllteessa ei ole mi.nkoä:änla.i.sta t.oi- kan oloista,, e.itlä 'Tan.ska.ssa. ma•aolojen jär- 21819: mintama.rudolli.sru utta. Kauniina kesä;päi- .ies.t.äminle.n., tu101 Hwsma:ndhiärjlestelmän al- 21820: vänä n.äJkee }0_;112 VUJo.tisia poikia. ja tyt- ka:min•en oli se, joka. pelast.L Ta.nlskan si- 21821: -tö.siä tä,lla.i.s.en asunlnl)n ;\TIIDipälriUä toim.etto~ säisiltä 'Va.UJTioil ta. No miin! Oikeistomme 21822: m.ina a.ika.ansa, vi.ettäv:äm. Me tiedämme, taholta varmas.ti .sa.n.ota,an, etrt:ä ·olemmeha,n 21823: millaisia :ka.nsa.Jaisi.a 1me saamme näistä me periaatteessa. asia!ll. ta,kan,a, ·eihlrä.pä vielä 21824: isälllmaa.Ile ·Odorttaa. Kun me tiedtäillllmei, en.emlmämk:Un kui!ll maalarrsliittolais.et. 01 .. 21825: -että meidän maassamme on 'kO'konaisia. pi- koowpa niiin., mutta ·n:ä:iHe operiaa:ttei.Ue ei 21826: täjiä, joid.en asUJk:kai1sta ainoastaan yhdellä nyt 1Suome.n1 'lmnsa •enälä voi antaa arvoa.. 21827: 'kolim.a.sosa.Ha. onJ oma :koti jtllJ kaksi ikolma.tt.a.~ Se vaa.ti.i ,toimin;taa, juuri :sellaista toimin- 21828: os.aa asuu lo.isina .toiBte-n iJUivis.sa tai saunan ta,a, m~hin1 tämiäi .esillläioleva lakiehdotus 21829: nurkissa., n.iin me .emune. saa ihmetellä, joi> vie. Oikeist.omme t,ruholta kirjoi.tetlun vws- 21830: nämä jo111ko.t. ov.a.t aa.ltojen ajeltavina, et- talausoon viittaama tie:, ios sitä läih.doe;ttäi- 21831: osien turwaa sieltä ja: ;täMtä. Onhan myös siin .kulkemaa.n: - vaikka, minä kyllä e•päi- 21832: 1u1~emattomat ker.rat ja hyvinkin päte.västi len .sen tositarkoitusta - ei ole yht'ää:n1 sen 21833: todist.ett.u., et.ta ma.a tuottaa en.em.män, selvempi tie, va,~kka. silläJ kyllä ai:ka,a; voi- 21834: useimmissa, ta;pauksi,ssru enemmän, kes:lriko- tet:ta.isi~ll!kin !kymmenisen, vuot.t.a. ehikä 21835: koisil'l'a ja rpikkuti1oil1a pin1ta-alaatn nähde•n. enemmäJn:. Va;pa.as•sa, 1m,u:p·a:ssa meillä kerta 21836: kuin suurtiloiUa. J 08 meillä truhldot.aan kaiffikiaa.n ei fuhle olemaan maa·ta. :kohtuus- 21837: ·saa.da olot jäirje.stymäiänt,, on, t:ä,s.säi •kert,a.- hin;ta.an s.a.atava.na, etenkin kun tied.et.äii:Un~ 21838: :kaikkiaallJ a.st:utta.va va·:rma a,s]ml ete-enpäin•. ettJä va.lt.ion. välity,st.ä .siinä tullaan käy,ttiä- 21839: Koko :kansan menesty.s j.a !hy;vinrvointi on. mään . .SiitäJhän 1ova:t todti,s1mlkis,ena. :ne t.arjlo[- 21840: "otettava pää,mlää:rä;ksi. On poi.stet,tava ne lruolevaJ1J suurtilrut, joita· val<ti.oni vä;lity:kseliLäJ 21841: ha.a.va,t, j•oista. •Saimus :saa aLkunsa, eikä tällä kertaaki.n olisi •saat,a.va.na,, kuten 21842: ummistert,tav.a s~lm~ä .ia koetettava sairautrt:,a Gusta,viBlun,di.n,, Tottijä,r.ven ja Laukvn ka.r- 21843: peitellä. EilhäJn tämä maa,nJom:istusoJ.ojen tanot y. 1m. \Maan v:er.ottam:iniBn tulee myös- 21844: järjestäiminlen ole :mirt:iälä;n· uutta. K.e.rtoohan kin :koh.t.wama.a,n sellaisia v;ruikeuksia, että 21845: :historia jo vaJTh•aisemmi:ltru ajoilta es~merk:- se on .malhidtotonrt:a iSaa,da toteutUJmaa,n tyy- 21846: 382 21847: 21848: 21849: dyttälväJllä tavaHa, sellaiseUa, tavalla, ettii on ta.va.iJtoman v,iisaiS, mutta IIDinäJ e:n yan- 21850: 'SE' todella,kin, tulisi heL-p!Ottrumaa.n maan mäJrr:ä 'siitä Y'htäiäin miltääin. Min'ä en ym"' 21851: saa:n:tia. J 01s verotus kohdistetaan suur- mä,rrä sitä sentakia,, että siillläJ on ika.ksi niin 21852: maa,nomisbatiiim, joiih~IL iSiel ol'i,si kohdistetta.v.a, va:stakkruista aatetta esitett.ynä. 8iinä e:n- 21853: jos se a,setetaa.n niin raskaa.k,si, ettäJ maan- sin,näikin salllotaan,, että työmi.eihen, on pääs- 21854: omistada on pa:kot.etim maansa. myymä.äm, tävä va,rmwutee,n työ,nsä .t.uloksis,ta, että hän 21855: ei::kö se siUo~n ol,e -pakkotoilmenp~de, juuri tiet.ää sa,wv:ansa t,yöst.iiJä:n .sen1, mitä hän on· 21856: sella.in,en to~meniPide, josta ny.t syytetää.n siihen UJhrannut. Mutta siellä lovpujen l~o 21857: tätä esillruo1eva la:kiehdotusta. Trumän -pussa: sa.lllotaaml, e;tt.äJ ,m,a,a,ta, on a.run1etta.va 21858: asian rraha.llisen ·I>Uinlen. jä!fj,e,stä,minen oi- vuokr.a:j,äJr.i.est,elmän, -perusteella, ,siis sellai- 21859: keiston viittomalla. tavalla, on myös mah- sen järjestelmän perusteella joka o.n V enä- 21860: dotitlomuus, sillä .se vie .suoras,taan luonnot- jä;lläkin j:o osoittautunut mahdottomaksi, ja 21861: tomuuksiin, niin1kuin täällä on jo aikai- Suomen maala.i,svä;e,srbö:lle tämä järjesteLmä 21862: semmin siWi to1distettu. Ja Jm·n lukee lo-p- on epäi.lemläJttä 'kauhistus. T'ämä•n väit:teenå. 21863: -puun tä.mä:n v.as,tala.useen:, niin ei voi tulla maalaisvaHtsijain mieli.pitees.tä todistan 21864: muuhun tulo:kse:en, kuin ettäi tämän va,sta~ sillä, että teid'ä'n jouko.ssaJllnekin. on: sellai- 21865: IausBJen tekijäJin ajatws on l:ki.Jtle,ytyny:t tu:o- sia edustajia. jotka ehdottomas.ti ovat sillä 21866: :hon samaan• lausu.ma,a.n,, mihin on tullut ka·nm,alla, e.tti:L tällaine-n jä1r.iest,elmä on sula 21867: TJa.n.kin\iohttada Ra.n.taka.ri eiHs.ess'ä Uudessa: ma:hdot·tomuus. Min111Ua oli tila~suus kuu- 21868: •Suome,ss.a. Hän sanoo: ,Lex Kallio on· kausi takarperin keskustella erää!n teiJkä,läi- 21869: va,lmistetbu vain -pa,rin, .-puo,luezyhmän toi- sen ,e,dusta,i.a.n kaJl,s,s.a ja. hän, lau:sui tä!hä·rr 21870: mesta ja, ha,rrastuksesta, jollainen rvalmis- ta,pa.an: Miniä •Ollen iloHa n!älh.uy;t, miten 21871: tusta,pa on omiaa.n. syn,n\YM.äJmäJän va,sta.rin- miehet mene.v:ät .tuonne aivan asumattomaan 21872: ta.a muissa. ryhmiss·iL, vaik,ka: laki olisi on- ·ko.np·een, nosta,va;t oman, ku11kihir.ren pruänsä 21873: nistuneest.ikin, Ia.a,dit,tu". - Ja ku.n tällä päälle, raiva•a va;t pelto.a keskelle kor-pea ja 21874: 1 21875: 21876: 21877: tavalla on a.si.a.t, silloin :iJä,ytyy sa.noa, että alka.vat elää varpa:a.ta. :kenestä'kääm riippu- 21878: ohhoh! ma.tonta, elämää. ,Meidäm on1 .autettava ntii.tä., 21879: t:Deiltä, Grmrumuni.stien .edusta,iat - ~an joilla on. ha1lu, että yhäJ uusia ja. uusia kn- 21880: teeksi kun käyt'in tätä n~mitystä, sillä ed. teja, synt\Vi,si. No niin. ISit:ten, jatkoi 'bämä; 21881: V a,inio esitti itsensä. tällä n,imellä ja minä sama teidiän ryhmitnne. ,edustaja, kun ky- 21882: luulen, että la,psille aina 'kel,paa is·än nimi syin, että my·öntlääikö hän todellaikin yksi- 21883: (Vasemmalta: An:taa .tulla vain!) - teiltä tyisltln Olmistusoike,ud,en n1äJihin pik.kutiloi- 21884: minä tahtoisin kysyä., et<teimö1hän te vain ole hin. hän, sa,noi M;llä ta,valla.: :IDhdot.t.oma,sti, 21885: liiellä maaseudulla ·kertoneet t<ä:hän ta.paan, aimoast.aa,n .silloin tietä'ä ihminen, olev•a,nsa: 21886: -että kyllä; ne porva.rit ei,vät a.nma. teille mi- onnellinen:,. kun, hän: tietää, että hrunen. pä,ä,n- 21887: täJän., ei.vät1kä ne noskebise.t anna. mitään, sä pä,ällä o.n oma kurkihir.si, ilmn häu tie- 21888: mutta jo,s me -pää,st,ä>ä.ni tuomare~ksi, niin Mä, että tämä Ddto, j,ota hän viljelee, on 21889: 'kyllä me a,s~at va,Iima1a,n j1ä,rjestäJmme oikein. hänen ja hämen la,stens.a. oma. (Ed. Lång- 21890: Minä tein ,tä.mäln. oletta;mukse.n <siitä, e:ttä ström: Hän pu1hui vain teidän mieliksenue.) 21891: tei,dän läiänestäji.s:sänne var.rnaa•n on suuri TäJmä e-dustaja. ei teihn,yt laskelmia, sillä 21892: joUikko maa.työväkeä,, sellai,sta, työväkeä, hä:n ei luotta.nut laskeLmiin, aiva.n samalla 21893: joka on ix>iV'onut, että tämä nyt esill11oleva ta.valla kun ed. Kivilinna, aikaisemmin.. 21894: la:ki hyväksyttäisiin. (Va,se~mmalta: Sitä ei Hän tunsi i!odellils,ta. .elämää., han tunls:i käy- 21895: ·ole kuka.an, 'kieltämyt.) 1Sen pa,rem:pi. jos tänm.öllistä eläimää sellais~ma, knin' se: on 21896: ·ei sitä ,kie:lle.tä, mutta, ,ne lausunnot, jotka siellä 1kansan .keskuudess,a, ja eUehän ny·t 21897: on a~nnettu tässä asia,ssa älä·rimmäisen va- väittäne, että .nämä h:äm.e.n esittrumä:n.sä 21898: semmiston tah-olta. ovat antan,ee:t sellaisen mielipiteet olivat vamheD!tUineita, että n'e: 21899: oletta~m~k,sen,, Kuru sitten· katsotaan tät.ä oliva.t 1museota.va;raa., k.o.sika, n:e lausuttiin 21900: vastalausetta., joka on i:i!äl'immläi.se'n' vasem- kuukausi ta.ka,TJerin. .(Vasemmalta•: Kuka 21901: miston taholta .iMetty, niin milllun täyt.yy oli -puhuja? Tekijä esiin!) Ed. Ka,a.rne 21902: sa,noa siitä, - .ko,ska ed. Kaa.rneella on pu- väitti, BJtiJä !torp"Pairivrupaus ollisi.t l'ncm111t jQ< 21903: bevUioro tä1ssä asiassa .ia. häm tulee varmasti tähän maaihan sella,ise.n .maa.ta.omis.ta.vau 21904: sitä puolustama.a.n,, minun truytyy sanoa lu{)lkan, jonka o·n mahdotonrt:a selviyt.yä sen 21905: - käyttäJätkseni presioont.ti Harclin1gin sa.- vel,kata.a:kan. alta., mihi,n, n1e ova.t j.outuneeL 21906: ruo.ia - ,että. se teoria., mitä siinä esitetään, A~sia on nyt kuitenkin niin, että tämä ei 21907: Mwan han!klkimlnen a:sutUJS!tar'koitU'ksiin. 383 21908: 21909: 21910: pidä joka :kohJdMsa ol:lemk.aan paikkaa.nsa.. teen (V asemma1 ta: Oikein!). 'Tilasto, jota. 21911: Minulla on IIDYÖS tiet.o niäilist:ä asioista ja se useat pu'hujat sekä maatalousministeri 21912: kokemus.. että ne ovat veNat.tain: hyvin, täällä esittivät, osoitti, että meillä on maalla 21913: odotta.mattoma.n hy;vin selvi,y.tyneet. Useim- noin 2150,000 ruoka.kuntaa vailla oma:a asun- 21914: mat torp.p·a.rit ovat malksa.neet täiillä'n tonp- toa ja omaa viljelystä. Vaikka,pa tuossa 21915: pansa lunastUJSihinna.n kälteiseHä :rahalla. luvussa olisri ainoastaan puolet sellaisia•, 21916: Tie!län: myöskin, että monielia on <velkaa, joilla olisi edellytyksiä oman maan viljelyk- 21917: ·onpa verra.ttaiD'..suuriakin sulillmia. velkaa., seen ja oma:n konnun luomiseen, on sekin jo 21918: on 40 jopa 50;000 markkaa :velka.a., mu.tt•a siksi valta.va luku, että yhteiskunnan ja 21919: tämä ei ole johtun,ut siitä), et.tä he ova.t jou- lainsäätäjän on tehtävä kaikkensa tämän lu- 21920: tuneet t.äanäru maan luna.stamaa.n, vaan joh- vun vähentämis-eksi ja. epäkohdaksi muodos- 21921: tuu .siitä. että :he ova.t luna.sta.n.ee:t ±:ällä tuneen tilanteen korjaamiseksi asutustoimi~ 21922: maalla ol<evan a.rv,ome:tSiä<Jl,. He ova.t laske- nan a.la.lla. Valtakunnassa, jossa kansan 21923: neet, että täJmäin metsäin lisäkasvu t•u.ott.a.a päJädinkeino on maanviljelys, tietä:äJ niin 21924: enen:upi kuin .sen: velan Jw.nko ~· he ky,k~ne~ suuri tilattomien luku luonnotonta olotilaa, 21925: vät t:äJmän 'Vel:kan,sa maksa,maa.n min:ä päi- joka ei saa edelleen kehittyä. Sillä sen vä- 21926: ·vä!oo hyväJnsäl jos he myy:vä:t sii:niä löytyvän! hentymin.en onnellisen asutus.kysymyks.en 21927: arvomei:lsäm. Niin, min.äJ .nyt kuit.enkin ratkaisun kautta. va.hvistaa yhteiskunnan 21928: luulen, ett1ä ty•öväienedustaja.t ovat aja.twk- selkära.nkaa, j.onka meillä muodostaa. juuri 21929: sissa.an illäyneet nläillä 'viime viiJwilla. koti- itsenäinen maataviljelevä väJestö. Jos siis 21930: sewduillaan, el.i niillä seuduilla,, joissa. hei- asutuskysymyksen parantamisessa ollaan- 21931: dän ä'ällest:ä.jä:nsä ova.t, ,i.a. rkru•n heidän aja- hn yhtä mieltä, niin kein,ot, joilla si~hen 21932: tuksiinsa on tullut ne .surure:t tila.ttoma.n pyritään kohtaava.t, mitä suurimpia. erimieli- 21933: väestön laUima.t., kuten he itsekin, ova.t sa,- syyksiä ja etujen ristiriitoja. 21934: noneet, e,ttä siellä on 257,000 perhettä, 21935: 1 'Tämä nyt esilläoloeva, yli vaa.lien levän- 21936: jot1ka .o:d·otta.va.t maa.ta, että he ta.nkistav:at nyt la,kiehdoturs rpyrkii a1s.utusk;v1sy;mylksen 21937: vielä mieli])iteensä, että he sittenkin, va1k- raitilmisema•Wll viibellylll ja,, rvil'jlelys'k:JelpiO[,sen 21938: ka heidä•n lausunnoista.au. iJäJä:ll:ä nyt ei ole maan sekä tarvittava.n metsä,a.lueen ottami- 21939: seliVää sa.a.nut. että he sitten:kin. tuleva·t s·ella pakkotoime11pitein niiltä maanomista- 21940: ·ääne:s·täimä:ä.n f,ämä•n esiHäiolev:an lain 'P·UO- jilta, joilla. sitä on m<ääiräJt.tyä määrää enem- 21941: le.sta. män, tai jotka. eivät Siitä yhteiskunnalle 21942: hyödylli&ellä tavalla rviljele, tilattomaHe 21943: Ed. J u n n i l a: Täytyy va.littaa, että väestölle Iuovutettavaksi asutustarkoituksia 21944: :tämlä edusikulllta, on 'Verra.tta.in· avnttomas.sa, varten. Pa.kkotoimenpiteetkään eivät mie- 21945: asemassa tähän tärkeä,ä.n la.kiehdiotuksoon lestäni tällaisessa ky;symyksessä saa ·olla 21946: nruhdtm, se kun ei voi muuta kuin hyväksyä kokonaan hyljättäviä, kun .sitä vain yhteis- 21947: tai hyljätä sen. Ne edustajat, jotka täysin kunnan etu välttämättä vaatii (Kes•kus- 21948: hyvä.ksyvät sen tarkoituksen, johonka tä- tash,: Oi1kein!) sillä yksi~lön edrun 0111 21949: män lain avulla pyritään asutusolo.iemme väistyttävä yhteiskunnan edun. tieltä. (Hak- 21950: järjestelyssä, mutta sa.maila näkevät ne kila: Aivan niin!). Mutta silloin •kun on 21951: suuret heikkoudet, joita se va.ianaisen val- pa.kkotoimenpiteisiin turvauduttava, on va- 21952: mistelunsa täJhden sisältää, ovat vaikeassa rottava ettei niitä uloteta todellista tar- 21953: tienhaarassa hyväksyä vaiko hyljätä tämä vetta pit.emmä:lle eikä tarpeettomasti .iärky- 21954: 'lep:äJälmässä 'ollllluit, ·ehd'otUIS. Kwn ei .enää voi tetä sitä omistusoikeude:n turv.aa, jonka laki 21955: vaikuttaa heikkouksien pa.rantamiseen, on ja. yleinen oikeustajunta ovat aikojen ku- 21956: •siis arvosteltava., onko asu tuskysymyk- luessa mrtwdosta,neet.. IT'äJltäJ lakiehido·truk-· 21957: semme siihen vaiheeseen asti kiireellinen, selta puuttuvat mielestäni nämä perusedel- 21958: että tämä on ilman muuta ,nieltävä" vai l.ytykset. 21959: onko mahdollista vielä uhrata vuosi pari Kun tämäJ lakiehd•otus mäJärittelee ke- 21960: uuden aiotteen valmistamiseen. On ilahut- neltä ja missä olosuhteissa maata on otet- 21961: tavaa, ollut tänään kuulla, että täJmäJkin ta•va pakkotoimenpiteillä asutustarkoituk- 21962: ed•uskunta on verrattain yksimielinen siitä, sii<n. jättää se otto- ja. al'ueen mäJäräJälm:LSihet- 21963: että asutustoiminta meillä vaatii lainsää- ken riippuvaksi .sen tarpeesta., aikaan koska. 21964: dännön puolelta. verrattain lujia otteita, jnku tilaton ilmoittautuu halukkaaksi sitil- 21965: j-oita ei sruru 'ly~käJtä kaUika,i.soon tulevaisuu- viljelemään. Kun tietää, että tällainen asu-- 21966: 384 21967: 21968: 21969: imstoiminnan kehittäminen meillä monesta- hoituspuoHa: sen pitemmälle kuin maapoh- 21970: kin syystä vie aikaa vuosia, jopa vuosikym- jan hinnan suorittamiseen ja ka.s•vavan met- 21971: meniä ja. OI1 yhä ja.tkuva uusien sukupolvien •sän korvaamisoon a.sti. On kuitenkin sel- 21972: muodostuessa., jättälä: se luovutusvelvollisen vää, että :maapohjan hinta asutusky~symyk 21973: maanomistajan• kovin ·epävarmaan asemaan. sessä n.äJyttelee verraten vaa,timatonta osaa. 21974: Se ei tie·d·ä, kos'ka hä:n joutuu pa.kkotoimen- Ra1kennukset, viljoelysten kuntoonsaattami- 21975: piteiden alaiseksi, miltä tilustensa ko•hd'alta nen ja välttämättömät viljelysvälineet, ne 21976: ja 'missiäJ la,atiuUJdessa. Jos miikään, näin muodosta:v:a;t ·sen liilooe;llepan;evan• V!oitmam, 21977: tällaisen epävarmuud•en tilan luominen syn- jota ilma.n ei mikään itsenäinen vil.ielys ole 21978: nyttää turvattomuuruen tunteen, joka. on mahdollinen. Mistä osotetaan halukkaa.lle 21979: omansa: ehkäisemääm yritteliäisyyttä. Jos uut]svil;jelijälle niämä va.mt.? Se[}! :iäJttää eh... 21980: taas yritteliäisyys herpa.antuu, on seurauk- rdotUJs ,Jwumn1a.an ma•iruit,sema:tt·a:,, (Kesikus~ 21981: sena tuotannon nopea aleneminen .ia ma.a.- ta,srta: Pi,t,äJisiko s~ siinlä mainita,?) .ia ikuite~n 21982: taloud~n rappiotila, jota y.hteiskunnalle kin ova,t täten syntyvät uutisviljelijät 21983: eivät pysty korvaamaa.n ne muutamat sa,dat kaikki va.lti<A! myöntämän luottotarpeen 21984: tai tuhannet taloudellisesta elämästä tai varass•a, s:illä eiväthän he voi laiuojensa 21985: kuolemasta :kamppailevat uutisviljeli.iät, panii:iksi muille asetta,a, maata.nsa eikä irtai- 21986: jotka. tämän lakiehdotuksen kautta voisivat mistoa.nsa, sillä ulosottotoimenpiteet yksi- 21987: syntyä, ios tä:mä ·hyväksyttäisiin. ;Sellai- tyisten saatavista eivät niihin ole pätevät. 21988: sen tila,nteen muodostamiseen ei lainsäätäjä Samasta syy:;;tä on takaus1ainojenkin saa.nti 21989: saa tehdä itseään syypääksi. täJHati:selle villjieJli,j,ä;lle malh<1o1:Jon. !Niin kauam 21990: Olen kuullut väitettävä:n -että, jos tämä kuin uutisviljeli.iäin ralhoituspuoli on jär- 21991: lakiehdotus tulee voimaansa., ei sitä käy- jestämättä, on täJmä laki maanhankinnasta 21992: tännössä tarvitse toteuttaa sillä sen ole- til.a.ttoma1le väestölle ain.oastaan ilmassa 21993: massaolo pusertaa. maata va.paas.een kaup- leijalileva· paperipala., .ioka a.sutuskysymyk- 21994: paa.n sitä tarvitseville. Sen minäkin kyllä selle ei pysty luomaan •sitä reaalista pohjaa., 21995: uskon. Mutta !Se pusertaa sitä ainoastaan jota se -ehdottomasti tarvitsee (Ed. Niukka- 21996: niiltä maamme alueilta. joissa. viljellyn ja nen: Myönnetään va.roja.!) Maa.pohja.n hinta 21997: viljelyskelpoisen maan pinta-ala.t ovat suu- on lakiehdotuksessa, ehdiotettu suoritetta- 21998: ret .ia ma;an kysyntä pieni. Mutta se ·ei ky- vaksi ohligatsioonien muodossa ma.anomi,sta- 21999: kene pusertama.a.n sieltä, missä alueet entuu- .iilta. otetta v,illa pi ikäaikaisilla pakkolai- 22000: desta,a.n ovat pienet ja omistajalleen jollei noilla., jotka, sellais.in,a;a.n merkitsevät 215 % 22001: juuri tällä hetkellä, nå.in vastaisuudessa a.lennusta luna.stettavan alueen :hinnasta. 22002: kovin tähruelliset. Jos va.pa.a lle tar.i on nalle Täytyy myÖ'ntäiä:, että valtiomme on voima- 22003: -ei ilmesty va;paa.ta..pystyvää kys.yntääJ, on ton tätä kysymystä järjestämään ilman 22004: laki kuitenkin Damokleen miekkana: maan- mahd.ollisia pa;kkolainoja,. Mutta, ·onko juuri 22005: omista.jam, pää•n päiällä siihen asti, kunnes tä.mä muoto a.ino•a mahdollin.en, se on kysy- 22006: asutusviranomainen •on lyönyt viimeisen mys, .i•oika oHsi pohjiaan, rrnY'öten hailikittava•., 22007: paa.lun ja osoittanut, mikä alue hänen ma;a.s- Pitkä.aika.iset obligatsioonit maa.nviljelijän 22008: tans;a, menoo yhteiskunnalle asutustar.koi- kädes,sä ova,t vähimmin sopivia, a.rvopape- 22009: tuksiin .iru mikä jää hänen häiritsemättö- reita, joillen käytiäJmiseen luottotarpeensa 22010: mäiän haillintaansa.. :T·äJmä voi · tapathtua 22011: 1 tyydyttämiseksi ei sillä ole aina tilaisuutta 22012: useimmilla. tilo.illa, vasta vuosikymmenien eikä taitoaka.an (Ed. Ryömä: Yhtä hyvä 22013: kuluttua ja. niin kauan omistavat talon ti- kuin tuottamat,on maa,!), eikä: ole asioita 22014: lusaluetta. sekä sen faktillinen omistaja että .iohd~ta,va. siihen, ·että: mei<län ta,lonpojista 22015: yhtei·skunta. täimän lain kautta yhteisesti, kaiken muun hyvän lisäksi tulisi arvopa... 22016: vaikka hän ,sa.a. sitä; vapaasti 1hallita niin perihui.iareita (Ed. Hakkila: Kyllä: ne sen 22017: kauan kuin .se on erotettu. Täten syntyisi konstin. osa.avat!). Pitkäaikaisen obligat- 22018: sellainen omistusoloj·en h:äJmminki, että on sioonikurssin alemmuus on sitäpaitsi omiaan 22019: -enempi kuin kyseena1aå.sta, mihinkä se saat- järkyttä.mään vaHion a.rvoa maanviljelijäin 22020: taisi maata.loudellisen yritteliäisyyden ja silmissä, pitäimä:än valtion antamia sitomuk~ 22021: mitä se vaikutbailisi maattrulouden Luotto-roloi-· sia arvottomina, jopa siihen määrään, että 22022: hin. monikin. maanviljelij.ä torpan !hint!llna •saa- 22023: :KäJsilläJolevassa lakieJhdotuksessa ei ole mansa obligatsioonin on jättänyt kokonaan 22024: oUenkaa1n järjestetty asutuskvsvmyben ra- perimättä:, muka 'hänelle arvottomina. pape- 22025: ·Mwan hanrkkiminen a·sut11flitarkoitu<ksiin. 385 22026: 22027: 22028: reina. 'Tällaisen käsityskannan, juurrutta.- tiedän, ettei tä:hän maahan synny ha.lli- 22029: mista valtiovrullan arvon kannaHa. on -ehdot- tusta, eikä saakaan syntyä, joka heti tätä. 22030: tomasti vä.tettävä. kysymystä ei uudoelleen nostaisi, jos se nyt 22031: Puutloollisen valmistuksen tä•hden vilisee kaatuu. J-a kun. se uudelleen nousee, niin 22032: lakiehdotus eri pykälissä.än sekä asia.llisia Ste varmaan. voittaa sekä muotoon että asia.n 22033: että lakiteknillisiä virheitä, lukuunotta- ta.rkoitusperä:än nähden. Se vähäinen viivy- 22034: matta, moninaiseen tulkintaan· aihetta anta.- tys, mikä kaatumisesta syntyisi, antaisi vain 22035: va•a sanonta.ta.pa,a, joka on erityisen silmään- tilaisuutta ha.llitukoolle .ia eduskunn.a.lle 22036: pistävä. Niiden 1uette:emisen .ia niistä kiis- etsiä ja !Jreksiä asutuskysym~kHen a:n .ia o:n, 22037: tämi&en jätän lakimiesten asia·ksi. Tyydyn nimittäin asian mhoittamispuolen. Asutus- 22038: vain viittaamaan -esim. 4 §:n 1 ja 2 kohtaan, ky.symystä voidaan •sitihpait.si sillä a,ika.a 22039: jotka ovat siinä muodossa., ettei niiden vapaaehtoisuuden tietä kehitlää valtion 22040: keskinäistä tarkoitusta. ymmärrä ainakaan toimenrpiteestä, sikäli kuin meil ä varoja on 22041: maa.llikko. tuskinpa lakimieskään. Meillä ;,irhen käytettävissä. Meillä on Jokioisten 22042: on .iuuri loppuunmenossa tuo suuri asutus- jäl'keen Lamlkot ja mlomet mUiut ra;prpi,ollla ole- 22043: poliittinen leikkaus, torppa.rien itsenäisyys- vat suurtilat, joissa valtion toimenpiteestä 22044: asia. ·Se on onon.ellisesti suoritettu ilman a.sutustoimi,nrtaa v:oildaa.n. pal.ion edullisem- 22045: suuroe.mpaa katkeruutta tai ihankansta puo- ma.n edistää kuin tämän. asetuks·en ta.rjoa- 22046: le:ta. sen par·emmin kuin toise1takaa.n. Se milla keinoila. 22047: on ollut mahdollista ainoastaan sen kautta., On väitetty, ett.äi jos tämä laki kaatuu, 22048: että kaikki maanomistajapiirit saa.tiin vede·- niin ei meillä enää voida saada. maanomis- 22049: tyiksi mu:kaan ja varpa.utuksen puolel'le. tajille ~htä ·edullista asutuslakia kuin tämä. 22050: 'l'ämä lakiehd,otus nykyisessä muodossaan Se väitös on täJäJl'äJ myös tänäänkin pais- 22051: ei sitä luullakseni tule saa.vuttamaan ja. sen- ka.ttu. Olkoon niinkin, että uusi laki tu'oo 22052: tähden se on tuomittu epäonnistumaan. Se maanomistajalle raskaammaksi, sitä eivät 22053: pitäisi 1 ain kannattajain ottaa ·huomioonsa. meidän maaomistajat pelkää, silloin kun on 22054: Näin suure:le kysymykselle on saata.va 'hyvä asia ·kysymyksessä. Mutta sen. pitää 22055: maanomistaja.piirien mahdollisimman laa.ia tulla velvollisuuksiin sekä oikeuksiin nä:h- 22056: kannatus ja etsittävä kaikkia mahdollisim- den selvempi kuin tämä on. Sen pitää luoda 22057: man läh·elle tyy.dy.ttävä: rporhia. pohja maa'aisolojen voimaperä.isyydelle 22058: Tää"lä ·ed. Vuolijoki mainitsi, että tuo eikä nii.d·en. näivetyttämiselle. Sitä vaatii 22059: torpparien vapauslaki saatiin toimeen s-en- maan talouden hyvinrvoiruti ja kam.sam:rrue 22060: tähden, että sosia.lidemoha,a.tit ha<rjoittivat 011n1. 22061: I!JiiiJJ ;v{)ima.kas.t.a paitnostUJsta, että se lopulta 22062: täytyi syntyä. Jos ed. Vuo1i.ioki olisi istun- Ed. IS a n d b 1· o m: Vid hedömandet av 22063: to-salissa., kehot.taisin •häntä kuulustamaan Lex Krullio måste man göra iklart för sig, 22064: ed. Paasivuorelta, kuinrka voimakas tuo s·o- om denna lag är ihehövlig, om den är tili 22065: sialid•emolkra·a t;ti~n· rpai.no.s.tus •Stillloi.n oli. Hän nytta för lan.det o<:h om den är tili nytta 22066: .sen mahta•a t~etää. Sikä,li kuoi,n miniä tiedäm, för små'brukarena. Enligt. min mening bör 22067: oli se painostus siksi heikko, etteivät sosiali- små'bruikarklmssens· Ölkni,ng ,bJefrälmjas. La- 22068: demokraatit silloin kyenneet lyömään. por- gen är därför ibeihövli.g, om jord icke· kan 22069: varistoa .hajalle siinä kysymyksessä, niin- anska:ffas åt <b'livamde ·småbrurk på frivil- 22070: kuin niin monta kertaa ennen, .ia sentä'hden ligheten.s väg. Kan så ske, är lagen obe- 22071: syntyi torpparien vapautusla:ki. hövli,g-. Småf.olket. s.iälvt, som strävar efter 22072: Kun olen sitä mieltä, että tä:män laki- att- få en. egen torva, är :rubsolut emot denna 22073: ehd·otuksen keinot tässä muodossa eivät lag. Bland de tusental, som ja.g varit i be- 22074: pysty onnellisesti ratkaisemaan tilattoman röring med, •har man ej önskat, att denna 22075: väestön a.sutus.kysymystä meillä, päinvas- l:ag skaU am.tagas. Det är ie1ke nog med att 22076: toin se hyväksyttynä tu 'ee synnyttämään få jol'd, det skall vara lby,ggnader, husd.iur, 22077: arveluttavaa sekasortoa maan ta:oud·ellisen r-edsrkap m. m. Finnes de~t e.i möjligheter 22078: tuotannon kehitykseen, ja kun lain ta.rjoa- tili rallt det<ta, .så ga;gnar ioke de.n. styckade 22079: mat keinot eivät suinkaan ole ainoat, tus- .iorden, ,fast den fås til'l ·skä:n!ks. Jag är 22080: kinpa parha.a.t·kaan kysymyksen järj-estämi- fullt övertygad om att det är till lycka för 22081: seksi, tulen äänestämään lain .hylkäämisen landets utveckling och ekonomiska ställ- 22082: puolesta. Teen sen sitä keveämmin., kun ning att 'få så många •små:bmk som möjl.igt, 22083: 49 22084: 386 22085: 22086: 22087: och ännu finna.s st<orru a.realer odli.ngsba.r 'brukare ooh som ej hava förutsä:ttningar 22088: jiQrd, som li!!g-a öde, stora fält, som skötas därti1.L Det är därför .lyckli.gare att lag-en 22089: så dåhgt, a.tt de ed Iämna äga.ven fuH er- e.i kommer till. Jag- runs>er det vara min 22090: sättmng för hans arbete. be där var in- plikt ,rutt hä.r ,gä.g-a rent ut: Vi vilja icke 22091: grepp kunna göras, om d:et. visar sig nöd- hava enJ,ag-, som har b>etin~eloor ,för att :,•k<a- 22092: vändigt. ,Moen vi lböra ej d så lån~t. att pa odug1iga småbrukare och som bringa.r 22093: vi hörja styCika av ett större välskött .iord- småbruket i vanrykte samt ,:fiörövrigt vid- 22094: bruk; större jordbruk ikunna bru>kas med 1 låder så mång-a fel oe\h :brister, som göra la- 22095: moderna maskiner och redska.p och 'kunna gen om'ö.ilig i 1)Daik1Jiken..Men vi hoppas att 22096: drärigenoon produMra. mer.a. än vad som åf·· 1 staten skal1l .göra allt för ailt stöd.ia kommu- 22097: går för eg"en arbe·tshaft. Det är från så- nernas koloni.sa,tionsverksamhet oC!h sådana 22098: dana eg"~endomar, som överskottet •av skör- allmän.nytti,g-.a kolonisationsbolag, som t. 22099: den säljes tiil städer och f,a,bribsamhällen. ex. A. B. 'Småbru1k oCJh .errna •hem, men 1häri 22100: Här i Nyland, va.rs småbrukare j'ag repre- har ,stat€/n fe'lat ;mycket. Jrug an,ser .att la.g- 22101: Stmt-erar, är det ing-a;lunda omöjligt att få förslag-et. hör Jör:lmstas oC:h ett nytt utar- 22102: köpa jord. Jord sbår no!! .att fås, och det betas. 22103: ser ut, som om tiUgång 1på jord skaM kom- 22104: ma a'tt ökas. För tillfä:Uet .stå åtskilli.ga ~Ed. \V i i !k: :Herr talman! Gentemot 22105: egendomar till sa1u, som under,gå exekutiv förelice:ga.nde la,gförslag- 1har vfusentligen 22106: auktion, ·och flem 1komma trolig-en 1att gå gjorts den invändning·en, att d>etsamma 22107: samma väg, men det som sruknas är pennin- kränker ,d,en enskilda äga.nderätt.en, vilken 22108: gar. J ag tror, a;tt jordfråga.n här i Ny1and utgör samhäHsordningens .grundval. Emel- 22109: bvn reda sig- på frivilli.ghetens väg, om l>ertid tyckas åsi'Merna angående denna 22110: blott p>enningar 'finnas. Denna l•ag, som g-rundv1al vava tämligen sbHande. I en 22111: med rätta var föremål fiör en mycket skarp broschyr, ,som i dag-ama ui.givits av en 22112: kritik, lblir då ooohövl.ig. Om den genom- känd 1reliig-iö1s författm"e, a,n,gives såsom sam- 22113: dri ves, måste struten i ,aUa fall ti:llskjuta hällsordnin;gens •g-rundval ,srumba.ndet mel- 22114: mycket penning-ar, som i pra:ktiken, e.i kom- lan dvgd och ,gud.sfrukt.wn, mellan plikt- 22115: me att motsvara. sitt änd•amål. S1katt,erna medvetande och •gudsmedvettande"- det är 22116: 1 22117: 22118: 22119: bli överhövan h'öga, vi'lket i sin tur drabhar alltså religionen som anses utgöra sa.gda 22120: även oss småfolk. · År då denna la.g till grundval. Myået ofta hör man också äk- 22121: n.vtta för la·nde·t? Kolonisat,ionen är till tenskapet betMknas ,såsom denna grundval. 22122: nvtta 'för landet under förutsättning av att Och det märkvärdig-a är att aUa d·essa ut- 22123: det är d~g-ligt oCih intresser!at folk, som hli- ia.Jandien, s-o1m så 1skarpt ·st.rida mOit varand1ra:, 22124: va kolonister. .Småbrukwrena !lycka.s i re- merendels komma från ett oc:h samma hå;H. 22125: geln, om det är f,ollk som vill a.11beta fjorton Det fördall>er 'som nm e•nvar, som fäster 22126: a sexton timmar i dygnet då det behöves. myckeu vi1kt vid någ-orr viss omständig-het i 22127: oC!h om de hava intres,se för sibt arhete. År samhällslivet, söMe i ,a,git-ato.riskt syft>e Hll- 22128: det ej såda.n,t folk, så ,går ,(Let ieke. lngen läg-ga denna. omst.ändi.gihet ,st:örre ibetydelse 22129: må tm, !lltt vem som ihalst duger till små- 'än den i själva verket 'har. 22130: brukare. Det är >en mycket sva.g- sid:a 1ws Det lbör då f'örst fastslås, aM, den privata 22131: denna la.g, .a,tt den kommer att fr>esta ett an- ä.grund·erätten kan bet•eck•n:a.s som en g-rU:nd- 22132: tal olämpliga människor till at.t e.gna si.g åt val för den nuvavande •Samlhä:Ilsordning-en 22133: 1 22134: 22135: små:hruilm:fiens \rärv. Den kolmmer så- blot't, såvitt det gä.Her äganderätten tiH 1)ro- 22136: lunda a,tt; göra. ska,rua. åt iden och duktionsmed1en, icke till någ-ot annat. Ett 22137: 1 22138: 22139: 22140: d:äJrig"enlo,m åJt l.andet. 1Små.brukare som väsentligt dvag i sam:hället ä-r iu fastmer 22141: f'å sin iord med hiäJlv av ikolonis.ati.ons- det. ·aiH den härskande ,samh!äiHsklass,en ioke 22142: ka·ssor eUer a'llmäm.nytti.gaJ ko.lonisationsibo- hyser resnekt för de·n un.dre sa.mhä.llskla,s- 22143: lag, ä.ro i De,g-el}n ilälm;pligt fo,Jk. D>e fö,m sens egendom, ubn i s·töd av sin m!tkstä,ll- 22144: småbruk121t framåJb, de .ga,gna 11and'8~. År då ning- tving-ar denm1a sistnämnda att avstå 22145: la.g-en tili nvtta f:ör 'småJbru'karne? Den kan en väsent!Ji,g- del av sitt ar'betes avkastning, 22146: vrura till n:vtta f.ör verkliga s.må!brukarele- vare :sig detta sker i form av det mervärde 22147: ment llll>en' dlen kommer att g-öm många 1mä- lö>na.ribetet a;vka.star, ·eller s1å.som torpa,rarren,.. 22148: niskor olyckliga., alla dem, vilika :frestas att den e1F1e<r skydds,bul11'ar laQ"da på CLe nöd'vän- 22149: s>kaffra .si,g jord, men som e.i duma tili små- digrus,te föubrukning"sartiikk~;r, eller i nå;gon 22150: Mwan hanil<~kiminen a:sutusttarkoitll'ksiin. 387 22151: ·-------·---- 22152: 22153: ann~n form. Den 1samhällsklass, som här- fö11sta vittneslbtördet i vår thi.stori'a om att 22154: av profite.m.r, ,fillluer ing-eutilin.g uppr:öralltcOO honan fw,s·å,g ,sig 'ha. rätt att förfoga över 22155: i en sada.u 1o·rt·gående lkränkmng av den •en- den o'brukade jnrden t. o. m. i de ,f:all, då 22156: skil.da äganderätten. A1n.normnda förhåller den tidip;are v>arit 1bruk.a,d, men sedermera 22157: det ·sig, om a:n.a,UI yrka.r på åter:bördalllde i de fått förrfall:a.. T·id1_gare 1hade man synbarli- 22158: verk11ga produoonternas ägo, d. v. s. i den gen icke behövt ,gi va uttryc:k åt denn& 22159: a.rbetande 'befolkningen.s ägo av någonting, grulltdsats. Erik av Pommel1ll goav ,genom 22160: som hlivit densamma lfrånt.a.get, om man brev av den 1>6 januari 1411 åt fogden 'PW 22161: kräver överförande i samhällets ä.go av pro~ Aho slott makt ·a.tt av den obrukade jorden1 22162: duktumsmedel (t. ex. jorden), som äro nöd- utdela åt .hugoade odlaro såldan mark, somt 22163: vä:n.di~a för oofolkningens U'P'Peihållle. Om v.ar tjä;nlig tiH åJker eller ämg. De· ISom för- 22164: ett sådant överförande påyrkws, i syfte att ut hade in•ne.hwft denma ma.rk fin.go, .såsom 22165: ställa i det arbetande folkets tjä1nst flroduk- i breve.t säges, ,so mikit beholda, som 22166: tionsmeodel, som tilHörene tjänat den en- toHf bolfast:a mmn ·srngia, at the kunno sicl» 22167: skil<La vinn~ngslystmaden, då unuthäves nog aff hi·erg;hre". :Samma, grundsats uUala- 22168: ett akci om ,'krän:knmg- av den eruskilda des i l€tt brev av den 2·8 augusti 1411 fråru 22169: äga;n.derätte.n". Om man också kan sä·ga, att samme knnun_g till fogden uå Ta:vastehuS> 22170: den nuvarande sam'häillsovdningen grundar sl.ott, av :Unnehål'l, att 1k·onungen stadtfä,ster 22171: sig på enskild ä1:11anderätt til.l flroduktions- de lbrev, varigenom fo_gden å konungens 22172: medlen, är därmed ruHs ioke .sa.gt, :att det- vägna.r åt e.nskilda personer överlåtit skngar 22173: samma vo·re fallcl lilled •wlll .samlhällsord- och utma!'lker i T1avastland, V·arvid likväl 22174: nin.g under hist,orisk 6d, ej 1heHer :att en så- ins·kär"Ptes, att man vird sådan överlåtelse 22175: dan sam•häl•sovdning vore den bästa mo,iliga. hör fö.rfara så, ,a;t _gamble 1byre, ther jordetnt 22176: På wivat äganderätt vilar den nuvarande }Jauffuer for tillhört ey ther fore i öde le- 22177: samhäJllsordnill(gen. som möjliggör ofört.iänt gia.s". Tidigar•e imwha·va.re fimgto a.IHså be- 22178: vinst g;:m.om öv·erflyttning av egendom håll.a enda.st .så myc'ket, a.tt de s.iälvoa ieke 22179: från som'ligoas 1fickor .till Hndra.s; .som så- rå:kade .på oibestånd. Denna förordning var. 22180: lunda befordrar -en oren vinningsly.stnads, sålunda1 vida strängare. än ITex Kll):\lio., som 22181: anda; som Qckså under <normala förhålla.n-· frålni:ager de nuvoarande .go•dsä,gaTena tmdast 22182: den medför ett aUas kri.g mot alla; och som någva .proeent ,av dera:s io·rd och låte·r de.m 22183: stundom då ex.plosiva ämnen tmrätCkligt ho~ behålla d·et mesta. 22184: pat·s, giver up.phov åt blodi~a s•ammanstöt-· Gustaf W as-a födäkta:d'e håde i te ori oc;h 22185: ningar meUan folken. Men gör mam gäl-· i praktik den _grunds.a:tsen, a•tt sådana ägo.r, 22186: lande, att jus•t den nuv:ara,nde, 'På privat som obyggda ligg1a., höm. Gud, kommgent 22187: äganderätt grundade sa.mhällsordnim,gen vo- och Sverige,s kro·na till. Endast på grun.ru 22188: re den enda i histori<sk tid, .så hevisar detta av ·denma sin pr.i•noi'P 1kunde den ·store ko~ 22189: "Påståell{le onkunnig1herl:-, om icke någo•t ändå nungen fuHt :ge•nomföra sin storartade ko- 22190: värre. Åganderätten till iord•e1n, för att nn lonisat.ionsplan, varigenom norra Tava.st- 22191: ·hålla s:,g .sär.sk~llt tiJ:l den, är i sj'äilva v.erbt land, norra •Sa•vol,ax oc.h trakterma krin;g- 22192: såd•an den ·nu ter s.i.g för 10s's en •produkt av Ule träsik, vilk:a tiHförene de-lvi.s icke varit 22193: en utveckling, •som i vårt J,a.nd icke är l'ä,ng-- ·helt obebodd'a, blevo vunna för etlf:. ordnat 22194: re Iän att den t.ämligen m.og-grant ka•n föl.i•as. 'kulturliv. GuS~taf Wasas eftenMl.iare för- 22195: Blott småniilllg'O:m •odh i t.ämll·igten! sen tid har stodo emeHertid icke att ful'Höl.ia ·hans verk. 22196: det lye~kat.s a.tt tiltlstmma äganderätten i De tvärt,om bortskänkte åt ,sina .gunstlingoar 22197: a.vseende å jorden 'På sådant sätt, som varit stora vidder av :Sveri.ge's o0h Finland·s .iord, 22198: gag-neli.g-ast för .den .i.ordäg-a,n.d.e k'la.ssen. Ge- och des.sa oft.a no.g- ovärdi.ga 1gunstlin.g-a:r· 22199: nom århundmden •går >f}ll Jwmp mellatn å e•na. gjovde s.itt :bäJsta för .att sänka vårt lands 22200: si·d11n den en.siklda vinningsly.s:tnaden oeh å bondekJ.a.ss i live.genska p, Det t;vra.nni, 22201: andra sida,n a.l1mätnint.res•sei. renresenter•at som söderom Finska viiken utövades a.v den 22202: av srtat•s<makten. .Några ihärtiH lhömnde da- tysk-lbaltiska a.d.el.n, vilken inti1l senaste tid 22203: ta i;:unmta V'ara av intres.se. åt.njutit vår öwl'lklass' benndran, uttr.iond·e 22204: Konung Ma.gnus Eriks,son stadgade år för den finländska adeln ett föredöme. 22205: 1334, ·a.tt o.dlade marker 'som öde]agt.s under Tyngre och tyngre lade.s O:ket nå bondek 1as- 22206: de föregående åre·ns kri.g skulle tillfalla en- sens skuldror. Då ing-reu under Karl XI 22207: var, 'som viil!le bruka dem. DeiJta är det statsma'kten ånyo med undeDstöd av bo•nde- 22208: 388 22209: 22210: 22211: klassen, som s'kred till ·själv1försvar . .A.delns j Det som lbrukades a v ä_garen., d·et fiok ihan 22212: jord mdrogs; den .hade ej a11t1d ätkomm1ts behålla, men ·han hade icke rätt att till- 22213: med orätt. men den innehade.s med orätt, skansa si,g mera ooh därigenom undanhålla 22214: eftersom den utgjorde en. hoja på utvecktin- a.ndra människor möjligheten att .gen.o!ll 22215: gen ooh .hotade a.tt sänka värt folk i träl- jordbmk v.Uuna ·sin. utkomst. Vid utveck- 22216: dom. Ao.·elsvald·et hröts, ur.gammal odal- lingen av doenna grundsat,s .genom seklerna 22217: mannafrihet räddade•s och en utså.kt ·öppna- äro mån.ga av Sveriges ooh Finlands bästa 22218: des till en ljusare framtid. namn förbundna. U pphovsmanD€n till lex 22219: A.ter ga vi ett hundratal år !framåt i ti- Kallio lk,an sägas vara; i mycket gott säll- 22220: den för att sLa.nna. vid 1700-tal·ets storverk skap. 22221: inom jordlagstifbnin.g<ms område, storskif- Sedan den tid, då Sve·riges st,atsmwkt med 22222: tet. Det hade blivit sed, att ens~kilda per- kraftig hand reglerade jord:förhållandena.s 22223: soner s~agit under sig sådana skogsmarker, utveokling i Fin.ands bygde,r, har ett sekel 22224: som med rätta bort tillhöm honan, och de förgått •och mycket har förändrat sig. Den 22225: vanskötle och skövlade dem. Då stadgades en·skilda jmdäg:an.derätten har vunnit i 22226: i en kun.glig majestäts förordning, utfärdad stad·ga ooh blivit en v~ktig orsak till att tu- 22227: av Gustaf III den 27 junå. 1775, att åt sentals .armar äro sysslolösa och stora vid- 22228: varje hemman skulle av.skiljas etlt visst der av Finlands .io·rd ibida odlarens plogbil.l, 22229: tunn:andtal skogsmark, men förordningen vidare a;tt 'produktionen icke kun;nat hålla 22230: tillägger, a.tt ,det& .som öf)rigt böfwer, bör jämna st.eg med konsumtionoen, utan Fin- 22231: _genast aJs•kitj,as, och måge derst:ädes Krono lan.d oeHer a.tt ha va,rit ett spa.nnlmål.sexpor- 22232: N ybyggare sig nedsätta". Så skedd·e också. terande land måste VI;IJ:portera häHtem av .sin 22233: En d€1 a v dem, som mi.ste sina med orätt bröa.±öda. Denna jordäganderätt _grund.ar 22234: inn~havda skogsmarker, försökte ·få rege- sig icke 1heLer allmäJnt på laga åtkomst. 22235: ring·e.n abt frångå sina .planer, men regerin- Det finnes sälkert elll mängd mar'ker, .som 22236: gens beslut stod fast. Resultatet vart att egentligen lborde vara ·kro•nans överl()'Pps- 22237: odiin.gen gjorde ,framsteg överallt i Fin- jordar enligt avvittringen .på 1700-talet, 22238: land; skördebelnppet ökades ooh FinJ,and men som enskilda 1sla_git under .sig. Dook, 22239: ;JJ:.ev mot s: wtJet av 1700-.t.alet ett spannmå;ls.- huru än därmed 1för.håJ.ler sig, har även 22240: :expor:tera,ll!de land, vil,ket. det fortfor att de,nll!a äga.nderätt gen.om ·hävd vunnit 22241: vara ett .styc'ke in <på 1800-talet. De en- stad·ga. Därför tarvas nu en lagsti:ftnings- 22242: ski:da hemmanens ·Sikogar blevo bättre åt_gärd, där under gångna tider ett förfo- 22243: sköbta äm tillförene, då deras äg&re voro gandle från .tronens hö,jd s'kulle ha riiJckt tilll. 22244: tvun.gna att reda si.g med en mindre areal Men grunden är de,nsamma i lex K,aJlio .som 22245: än förut och i.cke hade möjlighet att sk•övla i gångna tiders förordningar. iNär man på 22246: kronan.s skogsmank€r. OcJkså härutinnan se stor.bor.gerligt håll ordar om •huru ä:gande- 22247: vi l€n l·ikhet mellan .gångna tiders förord- rätten. är en hörns.t.en i den svensk-.fin- 22248: ningar och lex Kallio. Det förutsäges ju län.dska rättsmd.ningen, så iblundar man 22249: oc'kså av agrarutskottet i ·dess hetä.nkande. gärna för de·n andra sidan av denna san- 22250: att enskilda ·gods, som ibli rtvungna att uvstå ning. Man förti.ger, att jä.mn·sides med den 22251: j·ord. komma att i stället bli mera rationellt äga.nde ~k~assens sträva.nden abt slå under 22252: brukade. si.g lamdet,s .imd går .statsmaktens strävan 22253: Genom jordförhålland€1nas utveckling un- att hä:vda det allmämnas intre,ss~e. ooh att 22254: der århundraden går allt•så som ~Bn röd tråd denna sträv•a1n intill en ·ganska. ·sen tid också 22255: denna grundsats: den enskilde bör icke få 'ha.r påver'kat rä.ttsutveckJ,ingen starkt nog, 22256: slå under sig mera jor•d än han lkam. ibru1ka.; att skapa en t11adition. Att föntiga denna 22257: allmänin.tresse-t, renresenterat .av statsmak- sanning är att förfalska •historieu. Det är 22258: ten, har att förfof!a över den obrukade jor- en av dessa förf.a],sknin.Q"ar, som den här- 22259: den i syfte att unnlåta den åt odJ.ingsvil- skande 1klassen så gärna gör sig skyldig till. 22260: Ji,ga, skapa n:va utkomst.möjligheter och öka när d·et ·gälJ.er att förskruffa en hart när 22261: brödproduktione:n; dock må icke de tidigare övernaturlig auktoritet åt någon institution, 22262: innehavarna av jorden lbrin.gas i trångmål; som sag.da klass tiUsJmpat i sitt eget in- 22263: det bör l.ämnas dem kvar så m:vcket, att de tre·sse, en i'ustitutio:n som dock är dömd att 22264: ku•nna ,.bärga sig", såsom orden lydde i på .ett ihögre utveckling'spla.n ·gå under. 22265: Eriks av Pommern brev till sloHsfogden i Den .grundsatsen, at:t dBt a 1lmännas in- 22266: Åbo. Ty denna äganderätt ihar .skäl för sig. tres·se lbör :,Q:å fra.mom den enskilda vinnings- 22267: Ma1an. hanlkkiminen !VsutUSJtar!koituksiin. 889 22268: ~-· ---- - - - - 22269: 22270: 22271: lystnaden, at't den e!lJSkilde bör få sin vilja eller vansköter den då må den ta.gas 22272: fram endast såvitt ·han icke krämke·r a.ndras ifrån honom, då må deu övtBrl·å:ta-s åt en, 22273: lika rätt, den,na •grundsat.s skall förvisso som är värd~gare att handhava den. Där- 22274: fullt förvetbigas först framdeles, när sam- ·hän måste vi komma, €1ftersom hefoJk,ningen 22275: hiäl'let ruåbt ett högre utvetCklin,gsskede och ökas, meda.n jordens avkastningsförmåga 22276: fotats ,på annan .grundval än den ,privata minskas. Det iblir en ~tvi·ngande aJ.öd vändig- 22277: äg.anderMten till produkti,o:nsmedlen.. Lex het att komma thort från det s~öseri, som 22278: Kallio är såi unda å ena sidan en eftetklang det n u vma,nde sys temet innebär. Av alla 22279: av en urgamma.l rätts.grundsa.ts, meu å a.n- ·produktionssätt är kan·s!ke de·t privatkapita- 22280: dra .gidan ett förebud till det ikomma;nde. listiska det, som innebär det störsia s:'öse- 22281: Detta lagförslag har sitt värde som ett er- riet. 1(rEd. .Sdha:uman: N 1äst det socia- 22282: kännande från det ~orgerlitga samhällets listis·ma). Det .har ännu a1dri,g b,ivit för- 22283: sid·a därav, att kravet på en oinskränkt sökt, o·ch reda;n därftör är ett sådant på- 22284: ägånderätt till produktio.nsmedlen är omö.i- stående för tidigt. (Ed. !Scihauman: I Ry,ss- 22285: ligt abt i vår tid vidhålla. Detta erkän- land!) Det har aldrig i Ryssla,nd heller 22286: namde har i s.iä!lva verket givits inom andra fått vis,a v~ad det du~r tiH. 22287: områden redan långt före. detta genom hela Det som j,a.g sade om ansvar ooh respe~kt 22288: dtm mode.rna socialpolitisk'a lags:ti:ftningen. för .iorde·n, det ville ja,g ,särskilt säga till de 22289: Då man föreskriver, 'huru en fatbrik skall hos oss så talriika god,sägar·e, ·som nog kräva 22290: val'a inrätta d för att icke arbetarnas li v respekt för den enskilda äganderätten, men 22291: eller häJ;sa s:kaH 'sättas i :fara, eller då man, vilkas marker äro brukade rpå ett sådan.t 22292: som i n1ågra länder under se·naste tid skett, sätt, att deras innehavare borde ib]y.gas in- 22293: 1 22294: 22295: 22296: tillsätter driftsråd, v'arigenom arbetarna och för måmgen små!bonde eHer torpare. som 22297: även samhället får me•rubesttämmanderätt odlar sin .iord i ,sitt anletes 1svett och odlar 22298: över rprodukt.io·nen - då erkäJn,ner man att den bra. Elieka vi ut över våra bygder - 22299: en oinskränkt äganderätt till rprodutktions- mn vi blott hålla oss ti:iH våm svenska byg- · 22300: med'en är oförenlig med sa;mhälJe,ts och den der, vilka ja-g •kä,nner 'bäst, så vad se vi? 22301: arbetande ~,foltknim.ge•ns :bästa. Denna prin- Vi se ett ooh ann&t gott .iordbru'k. till ooh 22302: cip gäller det nu att bringa tiH 1heder:s också med en och ann,an mönstergård, metn där- 22303: i avseende på äganderätten t.ill jorden. Den emeUan se vi mass·or av g-oas, 1Som vans:kötas 22304: är icoke minst nödvändig där, Bftersom j.or- på det mest upprörande sätt. Ja. vi se 22305: den är det oumibärligaste av alla produk- .stora vidder av jord, som alls icke äro bru- 22306: tionsmedel. Blir .iorde·n · ett monavoi i få- kade. och om vi ·åtspörj.a ,g.amla mtä.nniskor, 22307: talets ,hand, brin.gas däri,genom flertalet i ~kunna vi få hö:ra, at+ också dessa arealer 22308: ett 1beroende, som under vissa omständighe- e·n gåm.g i världen varit 'bruikade, men att 22309: ter kan ibli alldeles olidligt. .Samhällets de ~sedan lämnats att li """''i1 för fälfot, till 22310: rätt tili .iorde'll bör så mycket lätt:are kunna gläd.ie 'k:anske för ä'!lgsmasiJmn, men icke för 22311: erkä!nnas, som de övriga vroduktionsmedlen någ~an 'männtiskru. Ait förhållandena äro 22312: äro fmm~bragta genom tarbete ooh deras såd31na, det vet envar, som något känner 22313: mä:ngd kan öka•s genom arbet'e, varemo•t ,ior- våra svenska b:v.gder; ooh han vet akt där 22314: doen är beståend·e ~ jälmfömlse med vläxande finnas massor av ohesutt.na, som ingenting 22315: f,oJk och släkt.en och till 'sitt omtfång oruibb- högre önsb ä:n att :få bruka denna .iord. 22316: ligt bestämd. Det är just därför en oblyg Detta kan i·cke Vlara obekrunrt 'heller för dem, 22317: förmäten:het, 'när en enskild individ, ett som hä,r fö·l'etl'äda flerta.let av vår svE>nstka 22318: s]läkte el1er te:tt folk tillmäter sig rätt att hefol!kning. De kunna. icke vara så främ- 22319: allena och :för a11.an i!id besitta jordoen med mande för deH:a •fol:k, om vi'lket en av våra 22320: full ooh oi.ns'krä,n!k,t ätg.anderät:t ,s3;mt låta nvländs·k,a sikalder säe:er, a;l:tt det .,i skug-Q'an 22321: den!'lamma J.i~ga oibruk,ad. från dess ibru- av borg-en i seikler 'fått 'sväl.ia de ord. som 22322: 'kande utesluta.nde alla a,ndra, som :ha behov skulle ·ha tol:kat sor~n i eM liv på en an- 22323: av des·s stkatter eller dess avka:stningsför- n:m .iord". Detta fo1k DiJl' nu trott lex 22324: måga. Vi måst·e ten .gång fkomma d·ärlhän Ka:llio e11b,iuda e.n utsikt ti'],] förbät+ring, 22325: artt den, som inn€ihar .iord·en. ikänner sig ha oeh d·et kan icke hoeller vara o:Jwkant fnr de 22326: ett ofruntligt ansva.r inför a1lt folket. för det sve•n·s,ka renrese·nta.nterna hä!r. att lf'x Ka1lio 22327: sä1Jt, v•arpå ihan lhandlha,r .iorden. Om .ha'n orkså i v·åra svensk•a bv.gder å+rniu+Ar nonu- 22328: icke motswrar det förtroe,nde man visat laritf't inom ,stom flelar ,a.v .hefolkninQ."PTI . 22329: honom. om ha'n låter jorden 'l,igg1a oibruk&d •Ja. ae't hö~-i wu:ra kän't., a.tt t. '0. m. <in·om 22330: 390 22331: 22332: 22333: herroma:nnaklassen finnes ~n del, som ic:ke vM knappt nämnas 'e'll en:da r€'form, som 22334: försvu~it si.g- åt godsä.ga.ritnt,resset ooh som hä:r •hwr genomförbs - den •må ha vrurit 22335: erkänner at<t lex KaHio ·nog ändå ·har större huru opolitisk, ihuru rent kulturell som 22336: förtjänster ätn naokdeJ,ar. J a.g vet icke, hu- helst - >vilken icike skulle räknat sina 22337: ruvida denna å.silkt här 'kommer •att utta.:as; mest hän.givna motsbåndare bland ri-ksda- 22338: sker det ej, k.an det möjH~n också bero på gen.s sv,en:s•ka r:ep.r:esentantm. Det är ·SOTg- 22339: an dra orsaker än den, att. den icke skulle ligt, men lbegrilpligt, om fbl,a·nd den fin:slka 22340: ha någon ropres'!lntant. (Ed. 'Schauman: 'befol!kning.en vid sådant förhål•land·e sp·ri- 22341: Nog ko.mmer ·den att uttaJa,s.) der sig ~d:en uppfattningen, att Finlands 22342: Det thar .gjorts gällande, att lex Kallio svensktUT äro en ihoj.a; på detta lands ut- 22343: inneihm·e en fara tör •CLen sw~nsktalan:de be- veckling. Genom a•tt en .sådan uppfattning 22344: fo·lkni,ngen. Också jag ihar ansett o0h an- spritdes, ~stkwdas ·ruen ,s,v·enska bdol:kningen 22345: &er, att i lagförsla;get hade ihort in:bagas vida .mer än ,genom ett stad:gande i någon 22346: Btt sta•d.gand•e om företrä:desr<ätt för sådana lag. 22347: ny·od,lare, som til'lhröra den på orten för- Vad för ö.vrigt 1lex Ktatlio •beträJffar, äro 22348: härs,kande språk'gru]Jnen. EmeHell'ti.od fkaH vi soci:aJtdemokrater .nogsamt medvetna om 22349: in:vändas, att eLe svens'ksinnade jordägarna atL d>etta 'lagf·örslag är rlångt. mmn idealisH. 22350: ha en möjtli~het at<t avvärja .a,en heskär- Vi inse ocbå, viiJken avsikten OCih ända- 22351: ning av .sin jord, som de så livJ,igt frukta, målet är :me:d de'tta ],agrörsloag. Det är icke 22352: och det är att ·siälva odla urpp jorden eller svårt a,H inse, ·då man vet tatt ingen sam- 22353: friv.i:Higt fö:r.säilda de'lar 'dä1ratv. Därigenom hälrJ.sMass genomf•ör en :r·eJform, &otm icke 22354: skulle de f•ör siott ,eget vid•kommande om- ligger i des.s eget intresse. Och vi1iket in- 22355: intetgöra ve.r:kninga•rna ,a.v 1lex Kallio. Jag tresse d~et är, som ibj·uder 1ri.ks1dagens centeT 22356: tror visserligen icke, 'a:tt så skaH ske, ty att rhallldla så, ,a,et är tioke heli],er svårt att 22357: den h~an!dtling-skra,ft ~som tpå ·det håJHet 1kan •försbå. I ,aJ'la 1de 'l,äJnCLer, som äJro belä,gna 22358: utveckl:as framträJder företrädesvis när det vid ry.sk1a ritkets västra :gräns, ihar jordfrå- 22359: gäller att omintetgöra nålg1on Rncia.l reform. gan und·er de senaste åren lblivit hrännande. 22360: I varje fall synes mig -ocksä denna nyss- I a'lla de:Sisa Iänder -ha:r lbondelklassen under 22361: n:ämn:da naokd·el av lex iKruNi-o, om den fö- 22362: 1 22363: de senaste åren höjt sig i makt och strävar 22364: rE.<finnes, v-a.ra ringa bland annat i jätmfö- uncle<r k:amp mo·t både ih1öger och vänster 22365: relse med ·den skada, som ås•amkas den att stänka oah hefästa sin maiktstMlning. 22366: sv•enslka befolkni:ngen .genom 'att massor av I Balticum gäliltde det lfrä:mst striden mot 22367: dess livskra.ftigaste element oav1åtli.ge•n den tysk-ibal;tiska rud·eln. Den var en social, 22368: drivas att .sö'k·a sin utkomst •a:ntingen i stä- polibisk oCih nati-oneH n:ö:dvändi.g:het tillika. 22369: dema, däJr ~de ofta no.g gå f.örlorade för Men ·därtil:l lmm faran för bolsj,evismen. 22370: det svenska: folkelement,et, ,elJer också på Mam visste, ihu:rusom .i Ryssland lbolsjevi- 22371: andr.a sidan om vä:rldshavet, medan åter de lwma ko'lllmit tiH maikten och ihöllo sig 22372: som 1kvarstanna ]Jå }and.sibygdeon fortleva kvar vid mak:t•en 'tacJk vare \hon,dek l.assens 22373: sitt sorgbund·na li1v prå en •annans jo-rd un- .unde,rstöd. Man· insåg i alla de ba.Itiska 22374: der förhåJil,anden, som omöjiligg.ör-a deras länd.erna, att sk,ulle den fattigar~e lantbe- 22375: kulturella utveckling. Här skulle verlkli- folkningen 'kunna fäJst'a's ·vid den f.o·ster- 22376: gen finnas anvämdning för ·d,et svenskhets- 'länds:ka sa'k·en, måste •man ingiv·a ·den lJrän- 22377: i·ntresse, s~om rpåstås finn•as, men 'som dess slan a.v att äg-.a ,en d:el ·av fost,erlandet. Man 22378: vär:~e tträder i aktion företräJdesV'is då, när rrnåstf:.e. gi1va den j,ol!'d. Detta ä:r ba.k.grundleru 22379: det gätHer at.t motsäUa si1g någon reform. tiU j.ordfrå,gan i Estl:and, Lettland och Li- 22380: När så sker, lfram.ställes såvi:t;t. möj>ligt den tanen. 22381: ifrårnavarand·e reformen ståsom ska.dtlig just ,J Finland hade man r·edan i årtionden 22382: f'ör ~de sv•enske. Vår svenska .befolkning dess:Dii:rtim,nan :hy:liJ.at iden principen, att små- 22383: hehlöver li!kvisst ·sociala reformer minst bondelk,lassen ut1gör det ·fastas:te sbö·det för 22384: lika mycket som den fins'ka. De refO'rmer, den lborg"erlig.a •samhäJlllsordnintgen, men 22385: som genomförts untd·er ·en1mmma:rlant.c1a·gen.s efter l9il 8 sryne>s tdetta me1dv,et.ande 1ha hli- 22386: 1 22387: 22388: 22389: til'lvaro, iha varit fuHt Ek·a belhövlrga för vit mycket ilivlig·a're ä:n förut .och hehovet 22390: lde svens'ktaland,e, om de oc;kså nästan aHa av j.ord för 'kolon.isa-t~onsäJndatmrål 'V'ida mera 22391: g·enomförls i trot.s av de flesta svenskta- trän,g·ande. Bor.ga.rklassen IV'ar enig i denna 22392: lande re]Jresentant~11s mot.stånd. Det ikan fråga, så lä:nge refo~mens .genomförande 22393: Ma,an hanikkiminen !llsutustar!koituksiin. 391 22394: 22395: 22396: ick·e kräv.de oiff.er <från des's egen s~da. Så allt~d är 1rmder iden bo~gedi.g.a sam'häills- 22397: länge det kund·e gå lö.s 'äver ikronojorden, ord,n:ingens fortlbeståm<d, :hurn IS'måbrukar- 22398: tog man den, och man äV'lades om att åt de klassen Jilka V•äil som llönarlbebarna exp'loat>e- 22399: jordihungri~a lka.st.a så stora d·ela:r som möj- ,ras a:v .s•tor'kapi•tallet :och huru en rät1Jvi,sa.re 22400: 'ligt av denna statens världeful>la egendom. •Samhällso.ndning hlir ett oavvisligt beho-v 22401: Men detta v•ar ioke ti•lil.räckligt.. Det kräv- för alla, 1Som :anbeta ooh ä;ro •betungade, 22402: des ett offer, och detta oiffe:r ville riksda- vare sig de äro :s. k. sjä:lvägande småbönder 22403: gens center tviruga godsä:ga11Massen att eller 1önai!'rbeta.re. 22404: glVa. M·en gD"dsä.garkla.ssen hefanns icke Vi äro ic:ke heHer omedvetna om de 22405: villig a•tt •bära kostnaderna iför oenterns bri•ster i 'lagbekniskt och ävre'n a·ndra av- 22406: jordrefovm, och ·d·en trodde väl icke heUer seenden, som vidh1da detta lagförslag. r:Men 22407: på n•äidväm.digheten a.v detta offer för be- <detsam.ma är kanske det häst.a vårt parla- 22408: varandet av srum'hä:Hsordnin.gen. Därav den- rnent med borgerlig majoritet kan åstad- 22409: na lmnfl~kt meltlan ihöger ocl1 eenter, som 1komma. Vi 1äro al'ls ick·e n:öj:da med .stad- 22410: Y'IHJat sig i fl'åg'a om •lex Ka:Uio. Här fram- galllde:t om, att ersättningen <för d>en expro- 22411: träJd,er center,po'li'tiken m:ed vi1s·entiligen s•am- :Pri·e·rade jord.en: slkaJa. hieräknas ef.ter me- 22412: ma tendenser som •i de :bail:tiska }11nderna. delpriset på orten un.der de s•enaste fem 22413: som en kamp s·all!-tidigt mot thöger och åren. F1ör jämförelses skull 1må nämnas, a:tt 22414: vänst•er. i Tjeok·o-Sl•ovakien ersättningen för expro- 22415: Huru myck>et man än nrnder agitat·ionen pri~rad jord beräkna.s efter .medelpriset för 22416: mot lex Kal!lio :utmå],at densamma som ett åren 19:13, 119114 ooh 1'91-5. I EstJ.and, dar 22417: socialis·tiskt ex.periment •e:lilter åtminstone så- ers·ättningsfråJgan ännu idke är ·av.gjord 22418: som öppnand·e port.en för soeialistiska ex- lllft:e:r att ha :aryf.taltls ir tr<e år, ha'r ma.n t!Lnkt 22419: periment, står det .fast, att lex Kallio har :sig ·att •ersälttning slkm[il>e gi.vais bar<o.n·e.rna i• 22420: ett a!lltigenom .samlh'äHsbevarande syfte. duma:rwbler eft,er det värde, som go.dsen· ha.de 22421: Man kan med hänsyn härbVH också f•örstå, före V'är'Mskri.get uträiknat i mbler, enE.gt 22422: att ytte:rsta, vä•nster.ns representante.r be- en vävdering som då ver<kstäl:lrdes av god- 22423: kämpa dett.a '}agförS!lag. Lå:ter man ,ska- .sens äga:re själV'a. Lex Ka.Uio ar i jämfö- 22424: rorna 1av oibesuttna växa rooh växa, kbss- relse .med d·essa laga.r ooh f.örsl;ag synner- 22425: motsat.serna a1l'ltmera skärpas, mås·te ju en ligen lilberal, så liberal att man måste 22426: gång den •punkit uppnås, där ·en VlåJltdsam ,frnkta, wtt d'e nyru .småJbrukrurna i 1många. 22427: katastro.f blir o•undviklig. De som öns•ka fall sko·l·a få d1et räitt sV'årt eHer kanske 22428: denna ka:tast.rof ·eHer anse densamma ound- 22429: 1 isnaratr~ den• I))Takt.islka :be.ty.delse,:ft a:v denna 22430: gängli.gen 1av nöden fiör •a'tt ett lbä:ttr.e sam- i]ag skallil bli ganska ringa. 22431: hällstillstånd skall kunna ·föda.s, de handla 1Såsom J.ag"försla:get ·uti propositionen till 22432: förvisso fö].j.driktigt, n'ä:r :de bekämp.a lex .1921 å11s rik.s:drug- var avfalttat, inmebar c1e.t- 22433: KaHio. ,samma, -ett betä!ntklicQ;t lho1t m10t sboll'driftellJ 22434: Vi soeiatldemokrateT förs•öka trots allt ino:m jror.dJbruk<e:ts om:rThd,e. Där sta.dga:des 22435: beva:ra den förlhOippnilllg•en, att samhäll.lets näll1lig,en, •att. även o ·d 1 a d e 'ä.gor kunde 22436: ll.lppsti.gande 1ti•lrl en ihö,gre elkonomisik och exproprima.s, S>åvilda ej läg.enheten i fråJga 22437: socia:l kru:Jtur skall var·a möjl]gt utan en ansåJge.s .vara ,sär.slkiH väil'hävdad" och dess 22438: våldsam .k.atastrof. Vi emD"tse vis•serligen .minsllming iJck.e iprörva:d'e,s lieda till•l ,la.nt- 22439: möjligiheten av att 1de sk.a:r.or, •som genom bruksproduktionens uppenbara ne'id·goån.g". 22440: lex Kal.lio komma i lbesittning av egen jord Här rframt.räider den hos maa]a,isliitto lik- 22441: och s:ållunda .försättas i nya ·ekonomis<ka som ho·s medelldassen i ·al~mänhet vanliga 22442: förhlå:lrlanden, ock.så ri avseende 'På sitt tän- •avogih•eten lffirOt :sbovdriften. Dessa kretsar 22443: kesätt sk>ola röna sådana intTyck av dessa s:kulle sannolikt, ifall d·e hade makt, •smu'la 22444: nya förhål'l.andena, .att de i rnedv·etandet sönder st.or:godsen och dela ut dem åt små- 22445: om sin .deJl.aktighet i priv.ategendomen bli brukare samt riva, •ned falbriikern.a. I Est- 22446: anhängare av .den fborg<evliga samlhällsord- .Jand, där st,orgodsen verlkli:gen splittrats 22447: fllfl.ll<giem. :Det .ä~ ick1e1 för 'OSIS' nå,goorubing och giv.it p)ats :f'ör idel småJbruk, talar er- 22448: otränk.bart a:tt så skall ske. Men de.ssa ska- farenhet.en inga•lunda för ett såJdant förfa- 22449: :roT skola dook förr eHer s.enal'e nöd.gas inse, ringssätt. Enlip,-t vad 'trovärdiga, omdö- 22450: hmu iUusor~sk den frutt]ges !Prirv•ate,gendioiill :mes.gillla wersonletr sa1gt mi1g - [~lre f. d. 22451: 392 22452: 22453: godlsäga.re, ut1an ojävi<gt rfolk - k·a·n den nen skulile tvingas :bE o·±iöränderlig. Det 22454: estniska jol'den Ii ruärvarande tid ic-ke föda kan ju hesannas, vad Ii :a:grarutskottets be- 22455: ens så många farrnvljer, so1m den födde före tänkande förutsäJges, näm.ligen att en in- 22456: expropriation~m. Det ibör .dörför •s.ägas ut. skränlkning av .storgodsens jord sk.aU för- 22457: på det a~t inom 'l"iksdagens center icke anl•eda en intensivare 'Prod:uktion. En 22458: måtte diilrOtm rlåda. niågot tv~vel, att man iloke h>ögre teiknisk utveCikling ibåcLe 'På storgod- 22459: kan påräJkna socialdemah,ateruas un:der- s·en ocih inom jordibruket i aMmänhet hlir 22460: st.li<d, ifall man går tiH kamp mot .stordrif- ju i v,arje häudeh>e .förr ~ller senare nöd- 22461: ten inom va.re silg lill!dust,rin eller ionl:bru- vän:dig. Dock :synes :det mig onskvärt att 22462: ket. Ty i stordriften se 'V'i sociaEster en man vid- .genmruförarudet av 'lex Kallio, i 22463: väsentlig förutsättnin,g f.ör 'samhället•s kul- händelse detta la·~fiö•rs]a,g ib'Ji,r lag, icke i 22464: tunella framå:tskrida.nde. LåJt va.ra., att stor- :främsta rumlmet >exPII'D!Prile·rade sådana om~ 22465: go.dsen f•ör närvarande IO•fta äro iHa skötta, råden, lsom 'läJmpligen kunna UpiJ'odlas av 22466: så att småJbruiket mångenst<ä,des avkastar godsäga1rna sj'älva ooh inför.Jivas med deras 22467: bä:ttre. U nder an'd.ra saill!häHsf.örhå;}landen, odlingar. 22468: då storgodsen förvaltas av doe arbetande BetäniJdigiheter väckas också av vissa 22469: ,själva .getnom l'äm'Ptliga. ol'gau, ~,j[!l,ska'Pade. stad:ga:nden •an~åerude ·de fö.rubsäHningar, 22470: under samhäHets medverkan, skall, enligt som de hli van1de smålbrurkarna ibö,na äga. 22471: vår övertygel.se, stonbruket oC'ks>å i vårt Då ,CJ..et t. ·ex. sta>dgas,· att ·de höra oositta 22472: land i d·e tra:kter, där det rha.r naturliga, 1 ,niäd:vånd:i:ga ilanilb~uksinventarier eller för 22473: geografiska förutsä;ttningar, hli (J..en mäk- dems an:skaffand:e nödi.g (kredit elle·r egna 22474: ilig.aste hävstången för d·et :ekonomiska rnedel" ..så ibetyrl.er dett.a. 1 waktiken. a.tt en,. 22475: framåtskridandet. Lex Kallio liksom över- da,st .iämförelsevis välstläll.da. .Personer kun.na 22476: lhuvudtaget den sed•an nå.gra år t1llbaka i :komma i åtnjutande .av den jord, som jäm- 22477: vårt land pågående jo11d·re:formen vidlådes likt lex Kallio exproprieras .för a tt sedan 22478: enligt min mening av en stor ibrist där- tiH nyodlare :försäljas. Detta öv•erensstäm- 22479: ,utinnan, altt d'en ickoe erns förutsläiter, .så-, mer emeHert.id :helt oeih håJJi] et med ].agför- 22480: som dock t. ex. den ·estniska jorcHa,gen .gör, s]ag"~ets borgerli,ga, samrhäl'ls,bev.wrande s:yfte. 22481: uppkomsten av jordihruksandehlag, en ipro- r>å det ~~äJliler att skapa slkaror av .sådana 22482: duktionSiform som i nåJgra ·andra länder, smålbmkare, som skoJ.a utgöra ett på;litligt 22483: fl'ämst i It,a;lien. vunrnit en st1or ooh ibeak- stöd för d:et ho.rgerJ.i,ga ·samhället, så lj,g!:ter 22484: tansvärd utbred>ning 00h som också i det ju nlära. tiU ha:n.d.s a.trt välja jtust såda.na 22485: Sveri,ge stäillvis 1med ·god framgån1g prakc personer, som mdan i avseende 'På samhä>lls- 22486: tiserats. ställning oeh förty även tän1kesäJtt stå me- 22487: J,ag ·skulJ.e för min del också he1st ha d·eTklas,sen nära. I de estniska jord1.agarna 22488: sett, a.tt i lex Kalli.o up.ptagits en viss före•kommer en liknan1de >best.a.rnmeilse. 22489: p.rincip ur •ruet ga:m11a socialdemokratiska Ä venså stad·gas d:är aUideles li•hom i lex 22490: d'örsla,get om o•dlingstvån•g, nämHgen att Kallio, ~att de hugade nyoidlarna •böra be- 22491: god·sens äga,re skulle föresättas -en viss tid, siHa y.rkesikunska:p ener fal'lenhet för jord- 22492: illlom viiken. de fin~e 1Uppodla sina mar- bruk. Detta stadgande är tiu aFd<eles be- 22493: ker, rvi·d rislk ·att de Olbruk·a.de markerna ef- rättigat i och f·ör •S~g, men åtnrinst.o,ne i 22494: ter ut,gången a.v d•enna nird skuHe frånta- Estland Ha.ga.s :det lbland a.r'bet,ama bit- 22495: gas ·dem. Nä·r ,d,ett.a .fö.r1slag av socia~lde te:d över att det ,givit tiiHifäHe >t1ll man- 22496: mokraterna fö:r riO a ·1~5 år S·e>dan förfäikta- namån, i ty .att de kommissioner, som haft 22497: des, möttes det me:d enstämmigt skratt av si,g Ia,~ens genomförande :förelagt, givit 22498: dA :borgerliga. INu har man inom cent<ern .förebräde å t vän.ner, släJkt:i:ngar och bekan- 22499: 1 22500: 22501: 22502: 22503: 22504: .fått .finna sig i •att stift,a Ien larg, som i ta. vari.genom mången du,glig, men oberned- 22505: :detta .avseende ä1r mycket mer hänsynslös Iad al'lhet.a,l'e. som icke haft fördelen av pro- 22506: än vårt gamla fönslag 01m od>lingstvång. tekt:io~n, iblivit utesluten. 22507: Haod.e sa.gda princip upptagits i deHa ITag- Lagför,srJ.aiget vi·dHJdes one'kligen av en 22508: försl•a:g, så hade man d:oc'k 1herett åt sto•r- ·del brister, siOim, i hände1Sie detsamma dock; 22509: god:sen •en m'öjli.g-het till'l fr.amtida utvidg- blir ant,aget, en fra.mtida la.gstiftning bör 22510: nin'g av sina odlirugar. .Man be:höver lik-~ försö.ka a.vh.iälpa.. La,gförsla .geils fört.iäns.t 22511: väl icke nö·dvän1digtvis ibefara, att genom ligg-er .d>är:utä,, ·artt, .det åt.er lbriln:ga,r till heder:s 22512: avsk;ärandet av 1deuna möjlig;het produktio- grundsatsen om samh:ä!llets rätt att bestäm- 22513: Maan hanik!ki.minen a,sutll4S'tarkoituksiin. 393 22514: 22515: 22516: ma över cle.n oibrukad~ jord, som1 Jmn ooh säJäd!änniÖn toimeen<panemiseen., joka meillä 22517: bör >t.a.g.as i 1bruk. Denna grundsats är vä- on aikaansaatu, menee .ionkun aikaa ja 22518: sentEgen förbunden med ·de största kultu- maata. on myöskin va.pa.aehtoisilla ka.upoilla 22519: reila framsteg som •i Finland gjorts och saatavissa. vaikka llllinä puolestani en usko, 22520: skall i framtiden, wligt min övertygelse, että sitä tietä a.sutustoirrnin.taa. paljonka&u 22521: a:ltlt mer förve~kligas. voidaan• auttaa,.. 22522: iNyt esillätolev.a. lakiehdotus ei siis mie- 22523: ·Ed. A. P u 1 k k i ne n: Astun epärö~den lestäni ole tällä hetkellä nii.n1 vätlt.tåmättö- 22524: puhujapaitka.lle, 1kun näen~ että puolet edu.s- mä•n tarpeen. vaatirrna., ettei sen• päättämistä 22525: taj.a.tuolei.sba. ovat. tyhjinä. Sillä tarkoituk- voitaisi jättää tuonnemmaksi, jos siihen 22526: ooni ei dlut puhua a.inoastaan lehtereille, katsotta~siin oleva.n syytä. Luulenpa., etrtei 22527: JOLSSa tosiaankin on hartaa.rnpi. kuulija- sen avulla lähivuosina yksist.ään io rajoi- 22528: kunta kui.n alhaalla. salissa. Mutta en tdtujen valtilOvamjen IVUok.si - voitaisi 22529: maHa olla. iktäy.t.t:äJinättä tältä ainoala.a.tuis•ta nalion.ka,a.n, tila,ttomia tilallisiksi auttaa.. 22530: tilaisuutta., sillä ed uskun:na.n. •käsitel.tä V'linä Mutta asialla .Qll! t.oinen.kin1 puolensa. On.ko 22531: on nyt !Illitä tärkein yht.eiskunnallinen meillä syytä jättä.äJ ra.ukeamaan, aJote, johon 22532: uudi.stuskysymys. ·Miniä ·kuitenkin luulen., on paJltu •paljon vaivaa,, ja, joka., .sanon sen, 22533: että nii·n hyvin e.sillä.olevan asutuslain kan- ka.i,ki:sta vasta väitteistä hu,olima.t.ta. sitten- 22534: oottaja.t kuin sen fV'a,stustajatkin ova.t liioi- kin tyy,dyttävä.sti j,ärj.e:stää maakysy.myk- 22535: tellee.t .sen todellista. .merkitystä. Tämän semme. Onko meill.ä todellista aihetta jät- 22536: lain tka.nm.attJa,jat:han ovat yleensä siinä kä- tää ra.ukea.maan tälmä> Iainsäädä•n.töalote, 22537: sitymsessä, että se o·n aino.a ~keino meidän joka on pitänwt ika.uan mieliä jännitettyinä 22538: kipeän ma.akysymyksemme ratJmisem1seksi .ia an,taa tuon jä.nmi.tyksen jatkua vuosi•ka.u- 22539: ja että rauhall1netn yhteiskun1ta.ke:hitys tus- .sia ·e'teenvä~n- sillä lähi<vuosi.na on a,sutus- 22540: kin on: tur.v•a.t.tu, jos main:i.ttu laki nyt hyLä- kysymyksen lo;pullinen ratkaisu kuiten,kin 22541: tään. Sen, vastustaåa·t taas pi;t:ärvät puheena- ai,kaa•nsa.atava - senjsrrdaa.n. clt.ä ·Puh€en;a- 22542: olevan. lain, säänmiäksiä siinä määrin perus- oleva.n, laJdehdotuks.en 'hy<väksyt.tyä mielet 22543: tuslain 'turvaamaa omistu.soikeut.ta lowk- va.rmaan pian rauhoittuisivat. 22544: !ka.aNi.na, että maalllomist>a.Jjart; .tuntisivat o:le- Olen ·Seura.nnut puheen.a.oleva,n lakiehdo- 22545: va.n.sa. oikeusturvaa vailla ja. koko yMei.s- tuksen vaiJt·ei.ta si]bä saa~ka, kuu siitä alkoi 22546: kunta.ratkenteen· perusteet järkkyisivät, jas tulla :tietoja, julEsuuteen. Olen. sen myös- 22547: tuo laki-ehdotus. hy.vätksyttäisiin•. · Mutta ikin huoleUirs·e·sti tal'lkastanut, mutta. en ole 22548: kun asiaa a.rvostellaant tyynemmin, niin voinut h.a.vait.a, että ehdotus edes periaat- 22549: nuo luulotellut edut ja haita.t S'npistuva.t teessa: sisält,äJi,si sellaista, omistusoikeuden 22550: oikeampiin mittasuhteisiin, ilman että silti lou:kk.austa., tkuin sen va.s.tustaja,t vä,i,ttäJv:ät. 22551: tarvitsee väheksyä pnheen,a,ole.van la,kiethdo- Tosin .siinä :säläd.e,tää•n, rpa,kkolun•astUJs yksi- 22552: tuksen arvoa.. tyisen hyväksi, _m:mtta. siilhen pa•kot.taa y<h- 22553: •Meillä on v~itmi8 a~koina. tehit.y tunnus- teiskunn.allin.en välttä1mäUömyys. Pa.k:ko- 22554: iusta-alnls·ait.s'evaa työtä tillla.ttlOim!l!n. fviäle,gltön lun.arstus .siis tapahtuu yleisen ta.rpeen. tyy- 22555: kiinn.i.ttä.rni,setk~i 1m~.aha.n,, jonka tä.rkeyden dy;j;bä.mi.se,ksi ja. lunastushin:ta.kin, suorite- 22556: kaikki täysin oi:valla1rnme. S~inä tarkoi-· taan ylei.sistä ·Varoista. Eikä. ikorva.uksesta- 22557: tuksessa. ova,t sä!ädetyt - paitsi m.aan.vuok- .kaan; ole tmuuta •SanloHaMa.. ikuin. että se on 22558: rala.keåa. jotka nekin, palv.ele.va.t sa.maa tar- pide.tt~IVJä, tkoht,uuHi.sen.a. Tässä on· siis kysy- 22559: koitusperää - laki y.ksityismaaUa olevien my.s pa!kkol unta•stuksenl ta;paisesta 1a.i.nsää- 22560: vuokra.-~a.lueitte.n lunastamis·esta, laki pa~ dälntöt.oimern~piteestä, josta e:hdote.taan. s~ 22561: pi.sbon ja lu·kka.rin.virka.t.aJ.o,ihi.n kuuluvien deHävä,ksi .perustusla.in< säätä.mi·sestä 'V'Oi- 22562: vuokra.-·a.luei.tten: lun:a.stamisesta, ja laki vai~ masSiiliOJ.evassa jär.iestyk.sessä. Tämmöin~n 22563: twn virkataioi.hin kuul.nvien vuokra.-alueit- menettely ei Vloi olla. la:in heng-en. eikä edes 22564: ten. luna.sta.mi.sesta selkä laki va.Jtiou metsä- .hal.Jitusmuodon rva.:vs·imai,s:ben säännösten, ni- 22565: maiden .a.sutta·misesta ja. niillä olevien :meno.rnaan s•en 6 § :n va.st.a.i.s,ta, vaan. se on 22566: vuokra-alueitten lunast.amisesta. Roomaa so;pusoinmussa niiden ika.n.ssa. 22567: ei ra,ke.nnettu yh.dessä päti.vässä, eikä .Suo- K·äytänm.össä puh:eenaoleva.n. lakiehdo- 22568: m~n ·kolmea. ja puolta sa,t.aatuhatta ma•alla- tuksen vaikutukset tuntuva.t hyvin siedet- 22569: asuvaa perhettä,, joilla ei ole omaa maata., tävilltä. Sen mukaa1nlh·an s>aa:daatn paikkolu- 22570: asuteta y.hdes:sä !VUodessa.. Jo senkin lain- nasta:a ma.at,a, yksit.yisiH.ä ·va.s1Ja sitten. 22571: 50 22572: kun on 'IDäynyt .selville. e:t.t.ej ta.r;peellisia mietin111ön pe;rusteluissa, niihin .sanoisinko 22573: maa-alueita v,oi.cla han1kkia valition maa~ta varsin vähäisiin haitto~hin, jotka. sen ta- 22574: eikä .m~ö.s1kään va.paa.ehto.i.sella. kaupalla teutt3Jmi.sesta seuraisivat., täy.t.yy mielestäni. 22575: p.api.ston ja. lukka.ri.en ·virka,taloi.sta, mikäli tulla .si.i:h:en johtopäätökseen, että ehdotus 22576: maaJa niistä v.oida.a·ru .myydä, eikä :kunn•an, on' hyväksyttäJV'ä. 22577: yhtiön, osuusknn,nan, yhdistyksen tai Y'ksi- \Mitä TII~menoma.a,n, tulee siiihen viimei- 22578: tyisen omistamista maista. Ja pa,kkoluna,s- sessä va.sta.la.usee.ssa. huomautet.tuun seik- 22579: tuksen alaiselksi joutuisiva;t ensiksi puuta- , :kaan, ettei lakiehdo.t,uksessa. ole siilännöksiä, 22580: vamyhit;i,öi:t.ten la.itt.oma•sti. ha,nikkimat tila,t, i io.tka suoielisi.va.t ruotsinkielisen väestön 22581: sitten. rappio- ja ikeinottelutilat, sen.iäJlkeen i asutusaluetta snoona.lais•elta. pa.k,koluna.stuik- 22582: oollai.sten yMiöitten, osuuskun.tien ja yhdi.s- ' selta ja että tä.mä oli.si vastalauseen teki- 22583: tysten omist.ama:t t.ilat,. joi.den• yksin.oma.i- j·öi.lle jo ri.i.ttäiVlä aih.e olla hy.väksymä.ttä 22584: sena tarkoituksena. ei ole maatalouden har- ehdotusta., niin se on pel,ko, johon ei <>le 22585: joit:t·amin,enl tai yle.i.shyö.dv.Ui.nen a'sutustoi.., todellista a.i:htetta. Jos ru.otsi.nkie:linen a.su- 22586: mi.nta, .sitbe.n muut .etnpäälssä..suurempien tusalue on .suoma.lai.st.uaiks.e.en, niin se suo- 22587: tilojen ulkorpalstat ynnä murrt alueet, sittem mala,ist.uu itsestään,, IDutta jo.s ruotsinkieli- 22588: tilat joista: ()1IJ: v:rup.aa.ehtoisesti lu.ovu- nen. asutus on, .kyllin· e1in.voi.main·en. ja. miniä 22589: tettu vuokra-a1ueita ja vast.a sen .iäl- uskon, -e.t.tä se vielä kauva.n. si.tä .on, nii,n 22590: keen muut varsinaiset villjelys.tilat. se ky.ken.ee kyll!ä :pi.dä;t,t.ä,määm. suo.men.kieli- 22591: LunastUJSo·ikieus sit•ä1paitsi ei ulottuisi set omalta alueeltaan' i.Lma.n sellaista sään- 22592: muiden muass·a maaihan, joka on jär- ; nöstä, jota. va.stahu.s.een. te:kijät kaipaa.va.t. 22593: kiperäisessä vi:ljelyks•es.sä tai sitä vR~r- ; Lakiehdotuksesta sitä,pait,si ei puutu säJ!in- 22594: ten. omista.ialleen .tarpeen; ei ma.a:ha.n., joka 1 r..ö;ksiä, .iotka .. turva.a.va.t 1myöskin r.uotsin,. 22595: <>n. välttämäitö·n; päatiJ.a1n tai sillä en:nE$- 1 kLelisiä puheenaol:eva.ssa. .suhte.essa: Ehdo- 22596: täJän ol.eva:n. vuokra;vi.lj-el.mäJn 1kotit.a.rveme.t- tnsha.n .io mkentuu .sille pohjalle, että kul- 22597: sä:ksi ta.i joka. sillä ka.sva.van a.rv.ome.tsän lekin h.aki,ialle nn annetta.va ma.a.ta omasta 22598: tai .iärkipe11ä:ist.en met.sänuudistu.sten. ta.kia, kunnasta. 1T'ästa on. sääm:nös 32 § ::ssä, ja 22599: on eCLullismrumin. met!Siän .kasvulle s:äi:lytet- nimen.oma·an sanotaan 2·5 .§ :.ssa, kurten 22600: tävä; eikä: alueisiin, joilla muuhun kui.n Ni.älla j,o aiJka.i.s.e:mmin. on, huomautettu, että 22601: tilaUoman väestöm v.ildelvs- tai a:suntotar- kun käsi.teltävä:n1'1 on kaksi tai usea,mpia. 22602: koitmksiin käy.tettyinä ilmeisesti on pal- hakemuksia., niin etusija. on a:nn.ettava sille 22603: joa .suul'lempi a.rvo, ku.i,n, mihin ne voida·an tai ni.ille ha.ki.joi.lle. joiden kotipaikka on 22604: vii.meks.ima.inittu:ihin t.a.rk.oituksiin kävtet~ siin1ä kunnassa,, josta: ma.a;ta tulee hankitta- 22605: tyi•nä a.rvi10i.da; ei:Jr.äl myöskään tilusaluei- va:ksi. ·Muutoin suomemkieli:st.en mieli ei 22606: siin, .i<Jista o1mistajan la,psil!e tai jaka.ma.t.to- suinkaan• tehne turp.p.autuma.a,n ruotsin:Jrie:li- 22607: man pesän ;osaklkaille ja·ettuina e-i riitä selle alueelle. 22608: kullekin enempää kuin viljelvstilan. :korkein i 1Mutta. ;mitenkä. :täitä asiaa .ajettaisiin 22609: pint.a.~ala. tTäiill'äm li.s,äksi sä.ädetään, että ·eteenpäin, jos l~pruämä.ä.n j'äänyt lakiehdo- 22610: ios omista.ja :a:suu tila.Ua tai. vaikka ei sillä tus nyt rauikeai.si, sillä l.orpuUisesti haudar- 22611: asukaam., •kui.tentkin si.tä vil.i:elee, niin että tuksi sitä ei silti voita.i.si katsoa? Maa.ky- 22612: tilan kasvuvoima säi.lvv, 200 1hehta.aria ti- .symys •sukeltaa pak.o.sta.kin esiin niin kau- 22613: lasta jää luJovutusveliV'OHisuudesta, koske- j van ·ku111nes se o·n .tyydy.ttä'V!ästi ratkaistu. 22614: mattomalksi., .sekä että ti11 asta saadaan pak- Si~nJi t.ar.koituks.essa on iko.koomus'J}uolueen, 22615: 1mhmastaa ainoastaan vhtä monta pro.s•ent- taholta .esitetty po•sitiivin.en ohjelma asutu.s- 22616: tia kuin ·l'uovutu.ksenv·e;lvolli.nen ma1ano•mis- kysymyksen mtkaisemiseiksi ja. keinona,, 22617: taja omistaa tä.ysi.ä sato,.ia hehtaareia maa- .ioka li.säis:L velje.lys,kel'poiiSen vielä vilje1e- 22618: ta. Kun meililä y'leens'ä .ei lkannaUane ;pe- mäMömän :maa>n t.a.rjontta.a 'V'a.paaehtoisesti 22619: rusb1 il 15~20 hehtaaria pienempiä vilje- riitt.ä!Väru a.lhariseen; hinta.an~, ehdotetaa'n täJs·sä 22620: lystilo.ia, ;tietälä tämä ,siis !käytännössä .sitä, l)ositiivises·sa. nh;ielmass•w erityisen vel'lon sää- 22621: että puheenaoleva .pa'kk•olunastus rajoittuu tilimistä sella.ise,s;ta rmaa.sta. J oHa tällainen 22622: yleensä suurikoko-isiin tiloihin, joista !kyllä vero v·eisi tar.koi.tettuun pääiiDä!äl'lään, tuli:s.i 22623: riittää maata toiselle iluovutet.tavaksi. sen olla kyllin tehokas. Mutta silloin tuo 22624: ·Verratta.es.sa. tämän lakiehdotuks·en to- verotus olisi .vain naamio,i,tua pakkolun.a.s'- 22625: t.eutta.mis.esta .ioMuvia e-tuja., jotka ovat esi- tust.a ja kun verotusta 'VIoi-ta!Jsiin väärin- 22626: t.etyt ha.Uitulksen esityksen ja. va.h01kunnan käyttää, on se vä:hemman s'oiPiva k~eino kuin 22627: M!!!an. hanikki:minen I!Jsutusta~koitu<ksiin. 395 22628: 22629: 22630: suora pakkolunastus. Maatalousvalio,kuu- 1 cEn ma.Lta. alla tässä 'mainitsematta, että 22631: naTIJ mietintöön liitetyssä en:si.mäise.ssä va.s- 1 oikeiston t.aholta on nyt .selitetty, että hei- 22632: talaus•eessa ehdotetaanJdn. että .suurille dä:n puoleltaan sallittaisiin t.ehtä'V·äk:si. sy- 22633: maaomaisuuksille olisi swädettävä niin a.n- V€Jmpikin Je,~kkaus ma.a:nomistajain omai- 22634: kara ja aste·ettain kohoava. suurmaao•mai- suuteen kuin mitä :KaUion laki tietää, jo.s 22635: suusvero, että omistaja p.akotettaisiin luo- 'Vain tä.stä asiasta saa.taisii.n. uusi alo.te. Tä- 22636: vuttamaa·n ilmaiseiffisi IIDaatansa yhteiskun~ hän a,sti sillä .taholla. on aina. iVäitetty, 22637: nalle. 'Tieten!l,~i·n äärilllilmläi:nen vasemmist.o 1 että tä•mä la,ki loukkaa liiaksi maanomi.sta- 22638: hyvin tietää, ettei e<luskumta. siih.en ansaa11 .iain oikeuksi,8J .ia että· .siihen ei v.oida sen~ 22639: mene niin ka•u:van kuin siinä on ·porvar~lili bkia s.uost.ua. Minä en. tiedä mistä tfumlä 22640: nen enemmisbti, .mutta sii·tä huolima.tta. on kan>nanmuUibos nyt ·on j.olhtunut, minä vain 22641: a.javina.a•n työväen a.siaa. äänestämällä. 'ku- sen totea.n. 22642: <moon 'kä,sitelt.ä'Vä·n:äJolevan la.kiehdotuksem ,Minun .mi.elestäni olisi erittäin lyhyfnä- 22643: Oikeisto·Jil.e taas tämän ,työ~äen •puo<lueen" köis·tä hylliätä nyt lepä'ämää.n j.ä;tettv 'laki- 22644: edustatiain johtop.äätö>k.se.n :heidän tekemäs- ehdotus maanhan.kkimi.s·e.sta a.sutustar.k.oi- 22645: tään ehdotuksesta pitäisi oUa varot.tava·n1a tuksiinr; se olisi tuota ,meidämr jä.lestä,mme 22646: tuMuksena siitä peräytylillMn. Sitäpai.tsi vedenpaisumus" -tpolitiikka,a, jota va.ltiotai- 22647: e.i •pakkoluovutuikseen turvautumi.sta ole .don olisi VJältettävä. 1Me vo·imme .suunnil- 22648: voitu V'älttää posi.tiivi.sessa. oh..ieimassakaa.n•, leen 'kuvitella.,. miten ma.aky.syrmy.kse.n ra.t- 22649: j.oka my·ös tun,lllustaa< ne vaikeude1t, jotka kaisu tulee tapaill..tuma.a.n, 18llei sitä saada 22650: kohtaisivat siilllä ehdotetun• veron käytän~ ajoissa tyy,dyttätVJään päätökseen, si.llä se 22651: nöHistä tot.eutta.mi:st,a. on meillä yhtru po.ltta~a. kuin; .kantsa:naa1n. 22652: 'T·ässä yhteydessä minä 'PYY·dän. oikai<sta. erä~S:sä <S:uomem.Iah.de.n ja: Itämeren eteläpuo- 22653: erääm ,v.äärilllkä.sity:k.sen, j.ohonka p.uheena~ li.s~ss·a maissa,, joissa. yksi;tyiste.n maThin. on 22654: oleva lak.i.ehdobus ·On an.ta.nut aihetta.. tehty ,pa•ljon syvempiJW leikkauksia ikuin 22655: Tääl:ä on eräs äärimmäisen; vasemmiston mi.tä n;vt käsiteltävänä olevan lakiehdotuk- 22656: :PUhujista lausunut, että täHä. lakiehdotuk- sen mu'kaan tu:lirsi ta·pahtumaan. 22657: sella' t.ahdotta,isiin, estää~ valtiope.toksesta iMinä pyy•oon n]menoma,an oi.keirston mie- 22658: tuomittuja, henkilöitä han<kkimasta maata liin johdattaa. pari lainsä,ä.dä.Iitötoinrt:a, 22659: romä·n lain säJän,nÖISten mukaisesti. Minun• joissa ta.pa.htun,ut vitkastelu ja ha.ngoittelu, 22660: kfusi·ttäätkseni tärrnäm lain tarkoitus O·ll juuri io•sta. tietenikään en •S•yyt>ä oikeistoa, ain•akin 22661: l)'äi.mvasta,ine-n. •Siinä on. .tahdottu tehdä heidän ka·nm•a.Uaa.n. pitäisi olla va.rottav.a. 22662: ma1n.i tuille .h~n:kiJ öillekim. ma.hdollise:ksi Mainitsen ensinnä kunnallisen ääni'{)ikeu- 22663: ha.nkki.a lillaat.a tämän lain s·äläm.n'östen •mu- den. ·Kaupunkien .kunm.a.His.asetuksen mu- 22664: kaisesti. -Kun halli.tu:ben e.si.ty ks.e.s.s:ä oli •kaan oli .k.aupun<kikunm.an· .iä•senillä ra.astu- 22665: sää.nnös, että se. joka on t.uomittu ka.n,sa.- vank.ok·ou:ksi.s.sa .säämnöllisesti yhtä mo·nlia 22666: laisluot.tamuksen:Sa. men,ettän.eeksi. ei ole äänt:ä kuin, .hänellä oli ver.o:ä.y·rejä, ei kui- 22667: oi.keutettu tämän• lain .s<äJät.ämässä järjestyk- te,nkaa.n en<e.m<män, kuin 25 eikä •kU'kaan 22668: sessä maata hanmkLmaan, on eduskunnassa. saanut :käyt.tä•ä ä.äni.valta.a enemmällä kuin 22669: lisä•tty si~h.en mä<änii.ys, e:ttä ain.oa.staan se, 1/50:lla kunnan 'äänivaltaisten· yhteen.Ja,sJre- 22670: joka. .ka.ksi :ker.taa. on tuomittu kan.salais- tus.ta. äämimäärästä. Ja vielä v. 189•8 maa- 22671: luotta.muk:soensa .mene:ttäne-eksi, ei ole oikeu- laiskuntien knnrn.allisha.llituks•e.sta am.netun 22672: tettu maa.ta tämän lain .säiän•n<ös·t.en mukaa•n arsetuksen mukaanr tnot.ti jo.ka.inen verooy.ri 22673: hanikik~ma.a.n·. IT'äJmä siis tietää sit•ä, että yhden äänen• ·kuntakokoukses.sa,, 1kuitemkin 22674: va.ltiopetoksest.a.kin .tuomittu on oi.keute,ttu niin ettei •kukaan1 saanut ään.estää en.elill- 22675: tä•mä<n lain. e,tuja !hyväkseen käytt•ämi:Län. mällä ikuin 1/15 :l1la ä:än<es•tykseen osaaotta- 22676: :Oikeiston twholta o•n väitetty tässä la.issa vien, yMeen!la,sketusta ä:ä.n.imää:rästä. Tätä 22677: oleva.n paljon puut:teita.. Näiillä väitetyt .kUikka.rov·altaa vastaan olivat vähätväkiset 22678: p.uutteet o.vat lmi.t,en:ki.n pä1äasiassa rajoittu- kiivaasti hyökkä:illeet. Aluksi olisi tyy- 22679: ooet sii~hem, että <O.n sa.no.ttu lain :säänn<tifsten. dytty verrattain VJä1häisiin. äänioikeuden ra- 22680: olffi'lan si.ksi väljiä, eM:~i:i. niit•ä voitai,s.iin tul- joitlllksiin, :mutta niihin ei .suostuttu. Kun 22681: kita mielivaHa.i.ses:ti. Mutta .i·okaista lakia- uudistus vihdoimkin a.i•kaansaa.tiin. vuon·na. 22682: han on tul.ki.t.tava. Mieliva.llasta minun 19·17, tuli se erittäin radikaalin@ .ia on 22683: mieles.tän.i ei ole tarvi:s tä•ssä a.sia.ssa puhua siitä! täyty.ny:t osittain peräytyäkin. Sa- 22684: elH;~mmä•n kuin la.in tulki.n,na.ssa y leen.sä. manJa.in.en oli .valtiollisen vaalioikeuden 22685: 396 'Perjatnt,~~Ji[lt!li 13 p. lokaJkuuta. 22686: ~--------~---------------------------------- 22687: 22688: 22689: llllita. Porvaris- ja ta.hmpoi:kaissäätyjen se.ssa merkityksessä. Tät.äJ kehitystä ei 22690: -edustajain vaalissa ·van:haa.n melijakoiseen voida estä~ä ei:kä siihe.n ole aihetta. Meidän 22691: .sä:ätyeduskunt.aan oli ääJilioikeooen käyt- luumme ja. monen ·suku.polven luut en.nM- 22692: täminen s81ngen. rajoitettu. Porvarissää- tävät vaai.eta haud.oissaan. ennenkuin tämän 22693: ;tyy.n. nähden oE täJssäkin ·veroäyri perus- !kehityksen lorp'lJUUnt on pä:älsty. •Nyt elävän 22694: teena, talo•n.-poikaissäädyn edustajain vaa.- sukupolven, ei tarvitse tätä keihitystä pelätä, 22695: .liin olivat oitkeute.ttuja. nttamaan osaa valit- se käy varmatsti. lffiutt.a se käy hitaasti, jo- 22696: sijalffiiesten .kautta maa.n·omist.aja.t. Va,illa ten siih·en: vni.d·a,a:n. 'hyvin mukan tua. 22697: vaalioikeutta ·oli kokonaan !Vaimov'äki. Kaik,ki i.nihi,millinen työ on puutteellista, 22698: Muutakoot näihin säännöksiin, olivat tie- enkä minä tahdo väit.tää. e.ttä esilläoleva 22699: tysti kipeän tar-peen va.atilffiia, mutta niitä lakiehdotus olisi pams mitä voidaan aja- 22700: ,viivytettiin1 vuot.een 1'9•0,6, joJl.oin muutos tella. lMu.tta luulen .sen, .sekä asiallisesti 22701: tuli ätkkijyrkkä. Sitten on reki sa.anut ve- että mu.odollise.sti tä,yt'bäväm me vaatimuk- 22702: täjääm.sä totuttaa.. Nämä esimerkit riittä- set, j,oita. t älla.i.selle laille voidaan asettaa. 22703: 1 22704: 22705: 22706: ·kööt osoittamaan että ikehity.s on omnelli- Miniä elll myöskään. n•ä.e oleiVa.n mahdolli- 22707: sempi •k'll'in kumou:s. Nyt käsitelt,äJvänä suutta lähitulevaisuudessRJ aikaan!S·aada tois:- 22708: ·oleva laki~hdotus •on luetta.va. kehitykseen takaan. a.su.tu.slakia, joka. paremmin kuin 22709: kuuluva.ksi. nyt esilläoleva ·vo.i,si kai1kkia puolia. tyydyt- 22710: iKun teollis.uudenha.rjoittada.in• ta.holta orn tää. Sen.vuoksi. ja. ikun tämä·n,ta.paimen laki 22711: vä·itet.ty että puheen.a.olevan laikiehdntuksen on vält.tätmäJttömämt ta.npeen vaa.tima, minä 22712: toteuttalllisesta olisi varsin tuhoisia seu- pu'Olesta.ni katson, että Su01m en, erdu.skuruta 22713: rauksia puuta.vara.teolli.suu.dellem.me ja. et.tä on an:tanu't taaskin etsik·koaikan•sa mennä 22714: se tietäisi taamtumusta tämän meid'än. täx- ohi, ellei se tä.tä la,kiehdotusta hyvwksy. 22715: :keimmän, vientiteol.lisuutemme kehityksessä, J.os va.ste.de.s havaittaisiin olevan ta.rpoon 22716: niin nåissä väittei,ssä on myönnettävä nle- i·ehc1ä siihen muut.oksia,, niin• ne olisi var- 22717: van sen verran perää. e.ttä jokain.en heh- maalll helpommi,n aikaans,aata.vissa ·kuin se 22718: taari maa.ta, jotka tämälll• la.in atVulla ote- uusi laki. joka ta.l'v.ittaisiin, jos lakiehd'()- 22719: taan vilj.ely:ksee.n, våhen~ä.ä samassa suh- tus nyt hylättäisiin·. 22720: teessa puutavarateullisuudellJ toiminhmah- 22721: dollisuuksia. Mutta ·kut,en jo edellä ole·n 22722: maini.nnut.. ei tämä laki ole vhtätkkiä to.teu- Ed. K a .a r ne: 'Tänä päivänä eduskun- 22723: t.etba.vissa. ja .Suomessa ·on, maat.a, viljelyk- nan lopullisesti o:atkaist.ava:ksi jätetty laki- 22724: seen otettavaksi .sad,o.ilksi, j'Otten sanoisi ehdotus 'la.ksi maan hankkimisesta asutus- 22725: tuhansiksi vuosiksi, eikä maan ·kaicpuu tätä twrkoituiksiin on taas täHä kertaa viimei- 22726: nykyä. ole niin suuri, että esilläoleva. laki sessä vaiheessaan. Sen alkuvaiheet löyty- 22727: ·kykenisi tekemää·n• .mulli.stutksia. puutava.ra- vät jo säätyvaltio·päivien ajoilta.. Ja tässä 22728: teollisuut.een. ,Sitä myöten, ~kuin vil.ielys yksi•kamarisessa eduskunnassa on se ollut 22729: .~venee, sitä myö.ten tietysti puutavarateol- käsiteltävänä heti alusta al1kaen. Tämän 22730: lisuuden käytettävänä oleva maa-alakin ta:rkoituks.en täili.dellJ ova,t va.ltion ko.m:itoot 22731: sucpistuu. Mutta. kuta useam-pi perhe, joka työskennelleet, tilastoia kel'ätty; .opintomat- 22732: tätä nykyä eläJä tu:k1ki- ja puuntia}ostusteol- koja ulkomaille niiden asutuspolitiikan tut- 22733: lisuuden• mistä ja..saa .syömävilja,n.sa ul.ko- kimiseksi teMy; mont.a ,pien,tit:aa olisi ni~l!lä 22734: .mailta, tulee oman .maati~kun omi.staåaksi varoilla j.o pys'ytetty, mitä tämän asutus- 22735: sitä vähemmän ne tarvit,sevat elää toisen p.oli.Wk,a.ru t:utikimiJSoo. ja, toimeemp.anemisen 22736: työstä ja sitä vähemmä:n tarvitaa.n syömä- hyväksi on uhrattu. Ja kaiken tämän työn, 22737: villaa tuottaa ulkomaa.lta.. UlkOIIDaisen uhrauksien ia vaivannäön iäl'keen on tämän 22738: viennin ja. tuon•n.in varassa ei Suomi enem- ed•uskun:na.n, .ioko hyvä•ksyt.t•ä;vätksi tahi hy-. 22739: män kui,n mikään· :muutkaan maa voi ajan- lättä>väksi .iMetty ,sellainen lakiehdo-tus, 22740: pitkään elätä, vaan jokaisen täytyy kehit- .ioka itse as·assa ei merkitse sanottavasti 22741: tää omia !koto,isia voimiaan miin., että koko mitään k:öyhyydessä ja kurjuudessa elävälle 22742: maa Jwhoaa mi,käli ma.h,d.ollista omillaan maa:lai&köyhälistölle. Ainoastaan niillä 22743: elä.jäiksi. 'Siihen suuntaan täytyy ter.yoeen pikkuporva.rillisilla maalaisilla, j.otika jolla- 22744: kethityksen .kulkea, mutta se tietää lopulta kin tavalla ovat voineet saada itselleen ion- 22745: koko käytettäväksi olevan maanpinnan ot- kun vernan pä.äoma.a. on: ma.hdollisuutta, 22746: tamista viljelykseen, mistä seurauksena on päästä tämän lain kautta maahan käsiksi. 22747: puutavaraliikkeen loppuminen sen varsinai- Maa:kapitalistei.Ue jää €d,elleenkin tilaisuus 22748: Ma1an hanik!k1minen rusutU~S~ta:rlkoituksiin. 397 22749: 22750: hyötyä niiden tilattomain ·kustannuksella, turvUJ. Vain yleis-een taJI"ppeeseen ja täyttä 22751: .i~tka ei'vät omista muuta kuin työnV'oiman- korvausta vastaan voidaan y 1ksityistä omai- 22752: sa. käyttämällä niiden turvatonta asemaa suutta .pa·kkoluovuttaa. Tätä pakkoluovu- 22753: keinona -orjuuttamiseen j.a riistäJmi:seen. Kuru tusperiaatetta o1keisto ·pelkää. Se on muka 22754: metsät ja luonnonriffikaudet ovat. j.o ennem- .io:ain uutta ja vallankumouksellista. Mi- 22755: min tuhotut, 'kovia ikokenut t.orppariluokka tään uutta se ei ole. 'Tu:hansilta torppa- 22756: va'Pautunut, niin ei jälelle ole jäänyt muu- reilta on tor])pa.riluokan ikehity:ksen aikana 22757: ta riistettävää kuin tilaton väestö. Maan 1 pa.kkoluovut.ettu heidän omaisuuttaan. 22758: tuotantoa .pitäisi ikohottaa, :mutta sen täy- Keppi:kerjäläisinä ovat saaneet jättää ko- 22759: tyisi tapahtua työläisten kustannuksella. tinsa .ia työnsä tulokset. Heidän oonaisuu- 22760: Nykyinen yksityinen omistusoi,keus on tä- tensa :korvauksesta ei ole oBut puhetta- 22761: ten muodostunut kehityksen jarruksi. Suu- kaan. ·Trumä on ollut todellista pakkoluo- 22762: ret maa-alat makaavat mahona, 1laajat vilje- vutusta. Lex Kallio ei sitä edellytä, sillä 22763: lysalueet .ovat metsittyneet. Maata ei maa- pa,kkoluovutettava maa on rahaHa lunas- 22764: kapitalisti enää lunastuslain jälkeen halua tettava. Oikeuden mukaan se olisi luovu- 22765: vuokrata, ei edes pientä asuntoaluetta, siinä tettava ilmaiseksi mutta se ei voisi tapaih- 22766: p;el1ossa, että senkin taas myöhemmin menet- tua muuten kui,n voima.ru oikeudella.. 22767: tää. Jos .maaka.pit.alisti olisi ·pannut maansa Lakia a1rvostellessa pyydän sen yksityi- 22768: koko laajuudessa voimaperäisoon viljelyk- siin kohtiin .kiinnittää entisen lisäksi huo- 22769: seen siten \kohottaen tuotantoa, niin tämä miot.a. Tynikäeduskunta a1setti l1akii:n. vuok-· 22770: kysymys ei .olisi niin 'PO.lttava, kuin se ny- ra-alueiden lunasta.misest.a seuraavan n. s. 22771: kvään on. :Mutta vain !ha,rvat ,maanomis- puni:kki pykälän: ,Jos vuokramies on tuo- 22772: tajat ovat tahän pyrkineet. Suurin osa mittu ennen lunastuksen tapa!htumista 22773: heistä '{)n ai,kaisemmin hui.iannut metsät, vapausrangaistukseen vähintäin 10 vuo- 22774: sittemmin on tullut talojen vuoro. M:aa.t deksi tai kuolemanrangaistukseen, äl•köön 22775: ovat jääneet viljelemättä .ia rrupp:.olle, karja vuokra-aluetta tämän lain .mukaan lunas- 22776: ja koneisto on hävitetty. Lopulta on muo- tettako vastoin vuokranantajan tahtoa." 22777: dostuniUiJ e·rity.i:n,en talohuijarien amma•bti~ Tämä pykälä tu.Ii myöihemmin kumotuksi, 22778: kunta, joka Olli tehm.yt puhd·asta jälJreä. mutta nyt kyseessäolevaan la1kiin ·on jäl- 22779: Viime aikoina on -kaupungeissa ollut ta- leen otettu samanta.painen määräys, että 22780: lmwälitysikonttoreiifla mel:kein, joka toi,sessa sellaiselle helllkilöHe ei v.oida luovuttaa 22781: ta]t{)tSS>a. Jos,kus ta:lo on oHut uuCLen omista.- maata., jo;ka lainVIDimlt-nl .s;a,a,netella päiätök.., 22782: ja·n ha.llu.s,sa. niin: l;vhy,en a.ja1n, ettei ole en- sellä on uudelleen tuomittu •rangaistukseen 22783: nättänw-.t sitä nälhdä. Täten nn hävitetty sellaiS€sta ri1koksesta, iosta seuraa ·kansa- 22784: uS€iden suurtilojen seUaåset met;sä:t, jotka. a.i-, lai.sluottamuksen menetys. Täimän kautta 22785: kaisemmilt.a tuhoilta ovat säästyneet.. Su- poliittisista syistä tuomituilta esLetään tä- 22786: r:u.IE.sta on ollut nähdä sitä ,pyhän omis- hän lakiin sisälty.vä maansaanti. Kun 22787: tusoikeuden" hillitöntä .maan, metsien ja asia oli esillä maatalousvaliokunnassa, 22788: talojen raiskausta, joka varsinkin viimei- huomautti ed. Hah.l, että nämä huonomai- 22789: sinä vuosina maassamme on huippuunsa neiset voidaan si ioittaa vaJLion metsä- 22790: kehittynyt. Oikeiston mielestä tämä ny- maille, joista vali01kunnan mietinnössä sa- 22791: kyinen •olotila olisi ollut .riistäjälMkan pa- notaan, että ne si.iaitsevat kaukana enti- 22792: ratiisi. Kun maaseudun työväestö on il- sistä a•sutu:ksista sekä ed.ellyttävät laajoja 22793: man .maata ja työtä, niin sitä riittää maalle ja kalliita teitten ra.kentamisia :vnnä vesi- 22794: että kaupungeille ·polkemaan työpalkkoja peräisten maitten 'kuiva,amisia. Tämä vain 22795: ala.s. Siks•i heidän mielestään on ·paras v>ä- osoittaa, kuinka anka.ra kostonhenki elää 22796: lika;p.pale tu,kea pääoman om~stus.olilmutta porvaristossa poliittisia vastusta.iiaan 'koh- 22797: tyytymärt:tömien varalta suojel•uskunnaUa taan; muuten sangen, nauretta.va kun. 22798: ia ohra.nalla. vleensä eduskuPnassa nyritään u.o 1iittisesti 22799: ·Toisessa vastalauseessa sanotaan, että tuomitu~lta. .po]stama,an rang-aistuseura,a,- 22800: meidän yhteiskuntajäriestYJksemme on ra- muksia, niin tämän •kautta niitä lisätään. 22801: kennettu vksityisomistusoi·keuden periaat- Tuhannet mäkitupal.aiset ia itsenäisty- 22802: teelile. Hallitusmuodossa nimenomaan. va- neet torpparit kaipaavat lisämaata, varsin- 22803: kuutetaan kansalaisille :m . .m. omaisuuden kin kun ne menettävät l·aidunmaansa. 22804: 398 Perja,ruta,irnla 13 p. lo.kaikuuta. 22805: 22806: mut.ta tämän lain ,avulla ei !harvoja po~k mk. Rakennuksia ei tilaHa ole. Jos täl- 22807: keuksi.a lwkuunottlamatta sitä saisi. Lex laisen vil.ielystilan jakaisi esim. 10 pals- 22808: Kallion suurin epäkohta on kuitenkin taan, tulisi jo,kaisen hinnaksi 40,000 mk. 22809: siinä, että henkilöllä, joka lhal uaa saada Kukin saisi 4 ha valmista peltoa, mutta 22810: omakseen vil.ielystilan, tulee olla tarpeeUi- tarpeellista kotita·rvemetsää ei olisi. Ja 22811: nen taito maataloustöissä sekä välttämätön tällaisia yleensä .ovat ne suurtilallisten ta- 22812: mrua,:alousirt.aimisto, tai .sen hankkimiseen kamaat,. joita tämän lain ,kautta aiotaan 22813: tarpeellinen luott~o tai omat varat, jotenka tilattomilla asuttaa. Kuitenkin on otet- 22814: samat vaatimukset asetetaan asuintilan tava huomioon, että nykyinen hinta on al- 22815: hakijalle. ,Aja,tdless'a että tilaton onnti.s- haisenwi 1kuin edeHisten vuosien käYVä- 22816: tuisi täyttälllään edellämainitut vaatimuk- hinta. Suul'tilallist>en 'puhe sititä, ebtä 22817: set ja saisi jostain suurWan liepeiltä vil- heille ta1pah tuisi tässä lwhden vääJryyttä, 22818: jelemättömän ves]peräisen ja 'hrullanaran on kokonaan tuu,lesta temmattu. Laki ta- 22819: maan sangen korkea.stla lunastushinnasta, kaa heille maa-alueestaan ~korkeamman 22820: .iosta ~on suo,ritettava vuo,sittain ~korkoa ja hinnan 'kuin muuten saisivatlkaan. Asu- 22821: :kuoLetusta. tilaUe on M.lllläTI jälkeen lai-. tuslautaJmnn:at rsa,isi:va,t ikysee,ss:äoleva.ssa 22822: tettava brpeelliset tiet, raivattava vilje- laissa sellaisen urakan, etteivät ole osan- 22823: lysmaat, mahdolliset viemä;rioja.t, hankit- neel uneksiakaan. Kun tilat~on haluaa lain 22824: tava rakennukset, karjaa .ia kalusto a. Lain 1 m11Jkaisesti maata Oima'kseen, :tulee hänen 22825: mukaan on nämä sitouduttava osittain sitä kir.itallisesti hakea koti'kuntan.sa asu- 22826: suorittamaan 3 vuoden kuluessa. Ed. tnslautakunna1ta, .ioUoin hwki.ian täytyy 22827: HahliUe ,pyydä.n 'huomauttaa, ettei lain 57 antaa takeet siitä, että hän täyttää edellä- 22828: § tee tyhjäksi sitä .sitoumusta, johon 3 § :n mainitut rakennus- ja viljelysvelvollisuu- 22829: 3 momentin mukaan tilattoman täytyy det y. m. ehdot, samoin ilmoituksen siitä, 22830: suostua .ia jota hänen tulee ehdott01masti jos ha,ki.ian tiedossa on .ioku .maa-alue, 22831: noudattaa. Ainoa .pelastus v~oi olla siinä. ion'ka .sen omistaja olisi halukas luovutta- 22832: että ottaa suojeluskunnan torraikan alal- maan, ynnä sitä koskev·an myyntitar.iou!k. 22833: leen, johon tämän lain no.ia>lla voidaan hy- s~n thimtailmoitu'ksineen. El1lei sellaista 22834: vällä menestyksellä kytkeä. Sitätpaitsi ole, on harkitttava, voidaanko ha,ki.ialle val- 22835: ellei tilaton 'ky,kene .suorittamaan valtiolle tion rmaista tai va,paaehtoisella kaul])alla 22836: ma,ksettavan lunastushinnan korkoa ja muuta maata hankkia. 1Millä taval1a asu- 22837: ku01letusta, rUilbsmitataan ne siinä jär_ilest:vk- tuslautakunta voi tietää, voidaanko valtion 22838: sessä, kuin valtion veroista on ~säädetty. maista luovuttaa? Ellei asutuslautakunta 22839: SiHoin menevät saunat .ia maltaat sekä sen onnistu saamaan vapaaehtoisesti maata, 22840: lisäksi anikamn t;}nön tulokset., U utismi~ on ,sitä uarkkolunvutuks,eUa, hankitta;va laa- 22841: vaa.ia voi sairastua, sattuu !halla vuosi tai timalla si'ä va,rten eri,koinen suunnitelma. 22842: joku muu onnettomuus', eHei kYkene ylks~i Siinä sitten tuleeikin asutuslaubkunnaHe 22843: tyisiä sekä valtion ko,rkoja ja kuoletuksia urakka. Ensin on :hankittava suurtilan 22844: suorittamaan. Silloin ulosmitataan hä.nen tiluskwrtt1a 'selitelmineen, tutrkittava aluei- 22845: omaisuutensa, .iclka pakkohuutokaupas,sa den suuruus, samaUe omis~ajalle kuuluvain 22846: menee polkuhinnasta. Miten korkeaksi eri tilojen yhteenlaskettu pinta-ala, millä 22847: lunastushinta voi nousta, .siitä ~on tuoreita tiloista omistaja asuu ia ovatko maat järki- 22848: kokemuksia. 'Tämän llmun 7 'Päivänä myy- peräisessä vil.ielykse,ssä; .ioutomaita 1uku un- 22849: tiin Vihdissä 'Tervalammin ikatrtanossa ·pi- ottamatta jä.tettävä omistajalle 200 heh- 22850: detyssä huutokaupassa seuraavat palsta- taaria .ia Oulun läänissä 400 hehtaaria 22851: tilat: NuoUa>lalhti: 9 1/2 ha. 44.0,00 mk, maata, s;itä yli menevä osa luovutetaan 22852: Lapinmäki: 14 1 {., ha, 41,000 nillr, Pa;pin- tilattomiHe, .ellei omistaja niitä järki,perä.i- 22853: niemi: 6 tha,, 2r3,100 mk, Sa,hapeHo: 19 ha, sesti vil jele. Jos tila kuuluu useammille 22854: 60,>000 mk, Joensuu: 11 1 /2 ·ha, 24,500 mk. osakkaille, .ioutuu asutuslautakunta 1)a,kot- 22855: Keskihinnaksi 1kaikenlaatuisesta maasta tamaan sen laiUisella ma.anjaoUa ositta- 22856: tuli 3.190 mk. hehtaarilta. Uudellama,al1a maan. Milloin tämä tehtävä tulisi suori- 22857: ntäikyy olevan myyt.ä,vänlä 250 ha..suuruinen tetubi, ei voi olla mitään tietoa. Sitten 22858: ~vil.ielys,ti:la,, jos ta. 40 ha, pel.toa. .ia muuna, 22859: 1 22860: seuraa tarlk.ka tutkimus, oikeat korpikärä- 22861: m>aalla metsää kotitarpeeksi; hin'ba 400,000 .iät seuraavista asinis,ta: onko ,g,amalila omis- 22862: Mwan :hanJk!kLminen !V8UtUJSitar!koit.uiksiin. 399 22863: 22864: 22865: tajalla tilo~ia useammassa kunnassa, :mikä meen11anna joka läänissä kuukauden kestä- 22866: on jo)ltomaata, mikä tila on hankittu vas- vät asutuslautakuntain valmistus- ja O!Pe- 22867: toin säännöksiä tammikuun 15 •p. 1915, tuskmssit sekä eduskunnan myöntää sitä 22868: mikä tila ou tmatsottava rappio- ja keinot- varten 1 mil.io·onan markan a,pura:ha. (Edus- 22869: telutilaksi .ia 6 §:n 5 momentin sekä 5 §:n kunnasta: Kuinka paljon?!) 1 miljoona. 22870: 1 momentin 6 kohdassa mainitut asiat; Minun käsittääk•seni 10lisi kaikJki vai.keim- 22871: mitentkä paljon tilaUa on käytetty maan- mat ja .tärkeimmät tehtävät pitänyt jättää 22872: .parannusaineita ja. a,pulallltoja tai on.ko ti- läänin maa:nmittauskonttorien tehtäväksi, 22873: lalla muuten tarpeellinen märurä kotieläi- jotka asianomaisten maanmittarien avulla 22874: :miä; kiäy:tävä tarlkas,tamarssa., mitkä, mara:t. ja. asiantuntemu,ksella valmistaisivat jokai- 22875: kannatia:vat vilj•elyks~lle ra.itvata kuin myös sessa kunnassa pak•koluovutu.ssuunnitelman. 22876: lisää maata haluavan entiset hiukset, jos joka heti ·&e<nciälke•ell! k()+k()+ontu.va.sa ma.a:n,_, 22877: hän. on ne itse [['aivannut .ia että kaikki ja·ko-oikeudessa noudatettavaiksi vahvi.stet- 22878: viljelyskelpoiset maa-alueet ovat kasvikun- taisii:n ja josta päätöksestä ei enään saisi 22879: toisessa viljely kse.ssä; a:ntaa maanomista- valittaa. Tämä työ tulisi halvemmaksi 22880: jan l!llpsille muiden edellä oikeus maan- sekä v:altiolle että muille a.sianosaisille. Sil- 22881: saantiin, tutrkittava, onko suurtiloilla lha•ka- loin tiedettäisiin koko maassa, miten ·paljon 22882: mait.a, e;rityiseen hoitoon •otettuja laitumia ja mistä pakkoluovutettavaa IIllaata on saa- 22883: tai muita tilutksia. jotka ovat tilan järtki- tavissa. Nyt lain täytäntöönpane nielee 22884: peräiselle ia .kannattavaHe vil.ielykselle suuria summia:. Mutta kun laiHa ei totta 22885: vält.tälmät:tömät, ta.i ilar.vitsee!k:o om~staäaJ ole tarkotettukaan, niin välipä .sillä, min- 22886: luovutettavaa aluetta työpaika.ksi, 'J)uutar- kä.Iainen se tässäkin suhteessa on. Työläi- 22887: h.aksi, kaivon alueeksi, kiven. sora.n, saven, selle tämä laki ei merkitse mitään. Pikku- 22888: mudan, samm:a1kuivi:kkoon ottopa.~ka;ksi tai porvarille, jonka silmissä virvatulet kan- 22889: työväeloleen asunt·oaluee:ksi, jolloin ei pakko- gastavat, se on sellainen hii·renpyydys, 22890: Iuovutusta t:oimitet.a. tYhtä ta.rkka tut- jossa !hyvältä .haiseva leivänlla,la !houkut- 22891: kimus on toimitettava :met·sä.n. suhteen, telee pyydy1kseen, mutta sinne jouduttua 22892: mitenkä paljon metsää tarvitaan päätilan 'hätäytyy ja lopulta. väsyneenä varansa, 22893: ja vuokmv:I.ielmän kotital'peeksi ja onko työvoimansa ja kaikkensa uutisti]aan uh- 22894: se järki.peräisen :metsänuudistuksen takia rattuaan saa lopulta sanoa sille jäähyväi- 22895: katsottava edullisemmaksi säilyttää met- sensä. Sillä hän ei jaksa vdka- ja vero- 22896: sän kasvulle. Ennenkuin asutuslautakunta kuo•rman painamana uutisraivaajan teh- 22897: saa kaikista edellämainituista asioista sel- tävää suorittaa. 22898: vyyden, hankittuaan asianomaiset suku- Lex Kallio saadaan täällä tänään 'J)ois 22899: selvitykset, ·papin:k.irjat ja ri.kosrekisterin- päiväjärjestyksestä. Mutta maan tilatto- 22900: otteet, kuluu siihen melko tavalla aikaa. main työläisten asema jää pääasiassa ennal- 22901: Asutuslauta.kunn.an kokoukset muodos.tu- leen. Heidän keskuudessaan vallitseva 22902: vat mitä haus•kimmiiksi käräciäpaikoiksi, huutavra hätä ;pakottaa asia~ ottamaan uu- 22903: .iois.sa maanomista ian palkkaama tuomari, delleen es:He, vaatien todellista ratkaisua. 22904: joka ei ole milloimllman nlähnyt ma.ata. jär- iSilmäinilummeeks] sille on1 träimä laki. Se 22905: kiperäisesti vil.ieltävän, päättää, milloin vain kiihdyttää ennestään •kii.htyneitä mie- 22906: ja m]lä tavalla maat ov:at .iärkiperäisessä liä. Tulevaisuus tulee antamaan tä;hän oi- 22907: vil.iel.vtksessä y. m. sama·nluontoisia asioita. kean vastauksen. Tulevaa edesVJa.stuuta ei 22908: Päätökseen .päästyä maanamistaia vaEttaa sivuuteta sillä, kuten esimer·kiksi ed. Hahl 22909: ma:anjako-oikeuteen, jnka eh}rä 4 tai 5 vuo- lausui, ettei häntäkään täm'ä: laiki tyydytä. 22910: den kuluttua kokoontuu riita-asian ratkai- Se on sa.ma:a kuin: -pe.stä :kätensä ja sa.noa: 22911: semaan, kuten nykyisissä torpparien itse- Tein ,pa.rhaani, muuta en voi. Ja näin näkyy 22912: näi.styttätmisasioissa. Jos tila on katsottu sanovan jokainen edustaja. Tämä on sitä 22913: ra:.ppiotilaksi, voidaan se tällä aikaa ainakin illlhoittavaa porvariHista parlamentti-ilvei- 22914: näennäisesti korjata. Asia:nomaiset tilat- lyä, josta kerran tulee loppu. Me pidämme 22915: tomat odottavat vuosikaudet ratkaisua saa- lex Kalliota porvarist.on kep·pihevosena, 22916: den suorittraa oi.keus- y. m. kuluja. joka maan nälässä olevalle työväestölle an- 22917: Jos tämä laki tulee nyt hyväksytyksi, taa kiviä leivän asemesta. Hetken kuluttua 22918: niin pitäisi asutushallituksen nyt heti toi- heidän pettymyksensä on 'katkera, mutta 22919: 400 22920: 22921: 22922: siten he oppivnt .}wkemulksesta, että porva- 1 samme valtiollisen vallan saavuttamiseksi 22923: rillinen ,padamentti ·ei heidän asemaansa niistä, j.otka ovat kurjuuden kuiluun sortu- 22924: milloinkaa,n tositeos,sa !paranna. Tämän tie- neet. :Me tarvitsemme tervettä ja voima- 22925: toisuuden toteuttamiseksi ja. työväen laa- kasta väkeä, Te, ihyvät 'Porvarit, kurja- 22926: joille joukoille levittämiseksi on vase.m- listaa tarvitsette saadaiksenne lupauksil- 22927: "rnisto tänne lälhetetty. Näissä merikeissä lanne niitä 1pilmeydessä pitää, säilyttää 22928: mtkaisemme sulhteemme k-aikkiin esi.Uetu- omana äänestyskarjananne. Samoin ed. 22929: leviin kysym,yksiin. Muuten yhdyn ed. Kivilinna erehtyy siinä, että me olisimme 22930: Vuoli.i<Oen .siihen lop1pulausuntoon, että ny- omistusoikeutta vastaan. Me kannatamme 22931: kyään on todellakin anka1ra taantumus- omistusoikeutta, muttar vaan r a .i o i t ta- 22932: kausi. Siitä p a r h a i m p a n a t o d i s- m a t o n t a omistus·oikeutta. S,lloin tila- 22933: t u ·k s e n a o 1 i h ä n e n o .m a p u h e e n- ·torukin voi luopu.a tilastansa milloin ta- 22934: s a, .ioUe pa:rvariston sopii taputtaa käsiään, hansa, lkun ei mikään rajoita ja sido. 22935: sillä niin hyvää !heidän •asiansa ,ajajaa heillä Luultav:asti heti tulee muodostettavaksi 22936: ei itsellään ole. Puheen jo'hdosta eräs maa- uusi hallitus. Nykyinen maatalousminis- 22937: laisliittolainen huomautti: Vuolijoki on teri on tässä tilaisuudessa kantansa esittä- 22938: te'hnyt suuren kuperkeikan, mutta välipä nyt, ja siitä kävi i:Lmi, että hän kannattaa 22939: sillä, k u n s e o n t a p a h t u n u t Q i- lakia ja on valmis antamaan kiireellisesti 22940: k e aan suuntaan. Samoin ed. Kivi- toimeenpanoasetuksen. Ainakin yksi por- 22941: linna tältä pailkalta antoi hänelle lausun- vari on uuteen ·hallitukseen siis tiedossa. 22942: tonsa j·ohd·osta •parhaimman tunnustuksen Mutta :minä a.jattelin, että ed. Vuolijoen 22943: ja kii tolksen. En minä ihmettele, että ed. voi.si asettaa .myöskin ehdolle. Kuitenkin 22944: Vuoli.ioki kunnioittaa omistusoikeuden ·py- tämä ny,kyinen ministeri onnistui edistys- 22945: hyyttä, sillä suurmaanomistajan oma leh- mielisyydessä voittamaan Vuolijoen. Ed. 22946: mä .on ojassa. (E.d. Vuolijoki: Minä olen sa- Honkavaara lausui, että minun vastala.u- 22947: malJa kannalla kuin ed. Paasikivi.) Mut.ta seeni on viisas (Ed. Hakkila: Ei suinkaan). 22948: se minusta on jotakin tavatonta, että ryh- Juu, se on niin viisas, etteivät tuh.mat ·sitä 22949: mänsä on hänen kannallaan. Muuten 'PYY- yiDJma'l'lraJ. .SamalJa .hän esitti, että Venä- 22950: dän lausua ed. Vuolijoelle, eitä jos vallan- .iällä o.n sellainen vuokrajä.rjestelmä ikäy- 22951: kumous, johon hiLn ilkkuen viittasi, ennem- tä:nnössä, joka •vastalause-essani e,sit-etään. 22952: min tai myöhemmin tulee,· niin vasemmisto Kun kuitenkin tiedän, ettei puhemi-es salli 22953: kykenee aina:kin silloin lex Kallion ja muut meidän t.a.hol.ta ke.sku,stelua siirtää .rajan 22954: sa.Jmantapaiset asetwkset nurinlyömään. t.oiselle puolelle, niin tyydyn vain to•tea- 22955: Ed. VennolaHe pyydän lausunt·o,nsa joh- maan, että siellä työväJki on isäntänä ja por- 22956: dosta huomauttaa,. että se hiukan hämmäs- varit torppareina. 22957: tytti minua, kun :hän taloustiedettä tunte- Tänä iltana vuoret vapisevat ja ·syntyy 22958: vana ihmetteli, kun me haluamme turvata mität:ön hiiri. Lain voimaansaaminen on 22959: työntekijälle työnsä .tuloksen. Aivan niin, n.vt vasemmiston käsissä, joten se voi olla 22960: sitä haluamme. Mutta ed. Ven.nola tietysti maalaisliiton •lempilapsen kätilönä. Tämän 22961: haluaa, että varkaatkin saisivat rpitää tälhden vasemmiston arvostelu on ollut 22962: työnsä tulokset, jota me emme ihyväksy. enemmän hillittyä ·kuin muu.lloin. Voi 22963: E.d. Kivilinna arveli. että h~ muka luuli- oU.a, että lapsi synty·y, mutta minä voin valf- 22964: sivat ·olevan meidän ta!ktillisten etujen mu· masti va1kuuttaa, että se on kuolleena syn- 22965: kai.sta, kun syntyisi en·emmän :kurjuutta, tynyt. 22966: josta syystä olen lakia vastustanut. Siinä 22967: arvelussa ed. Kivilinna on iskenyt ha.rhaan. Ed. A. · P e s o ne nr: Minä olisin tuskin 22968: Me vasemmiston luoikkataisteli.iat olemme käyttä.nyt jo aamupäivällä pyytämääni 22969: siinä eduUisessa as<emassa, että sekä poliit- puheenvuoroa, ellei ed. Junnilan lausunto 22970: tiset että taktilliset etumme vaativat köy- olisi :minua tälhän houkutellut.. Ed. Jun- 22971: hälistön etujen pa,ranta.mista. Me vaadimme nilan ·lausunnossa o'li useitakin !kohtia, 22972: maata .maattomille, leipää nälkäisille, suo- .io1den johdosta voisi t.ar.kastella niitä 22973: i·aa kodittomille ja kaikkea oikeusturvaa syitä, joiden vuoksi oikeisto tätä lakia 22974: ruumiillisesti ja henkisesti rääkätyille. Ei vastustaa. Mutta vrursinkin oli siinä eräs 22975: meillä ole erikoi ;15 ta hyötyä taistelus- kohta, joka tässä suhteessa on kuva·ava. 22976: Mwan hanikkiminen rusutuetar!koituksiin. 401 22977: 22978: 22979: Ed. Junnila nim. sanoi puhuessaan niistä tästä la.ista. ovat lausuneet. Arvostelun 22980: muodollisista heikkouksista, mitä tässä päällekirjoituskin oli erinomaisen· a.gitatoo- 22981: laissa .on, ettei hän voi ymmärtää tämän rinen. Kidoitukse.s.sa puhuttiin 'Pientilo- 22982: lain 4 § :n ensimäisen mormentin 1 .ia 2 jen maanhankinmasta. Ruotsissa, ja tehtiin 22983: kohtaa. Ne ovat muka niin etpäselvät. tämä juuri ky.sym.yksessäo.Ievan l·ain arvos- 22984: Joka vaivautuu lukemaan nämä kohdat, hän telemiseksi. Rubriikki oli: ,Ei mitään Lex 22985: havaitsee, että ensimäis·essä asianomaisista Ka:Iio-lainsäädän töä kult.tuurimaa.ssa". Tä- 22986: kohdista puhutaa·n erittäin selvästi sellai- män a.gitatoorisen rubriikin jä:keen seuraa 22987: sista ti oista., joita. omistaja ei asu eikä vil- sitten teksti, .ioka. erittäin kuvaa va.sti edus- 22988: jele, toisessa kohdassa sel aisista, joita vil- taa oikeiston arvoste' ua. Siinä sanotaan 22989: jellään tai asutaan·. En.simäisessä koh- m. m., selostettaessa, mitenkä asia aiotaan 22990: dassa siis ra ppioti;oista. toisessa kohdassa, j.är.ies',ää Ruotsissa: 22991: sellaisista tiloista, jotka. ovat viljelyksessä. ,Uutisasuka.s ei ole (nimittäin siellä) 22992: :Molemmissa kohdissa säädetään aivan sel- oikeudellisesti tai taloudellisesti sidottu 22993: västi menette'ytapa kummankinlaisiin ti:oi- uutisviljelysyritykseen, jota hän ei halua. 22994: hin nä•hden. Kun ed. J un·nila sanoi, ettei tai ei näe voivansa saattaa lorpulliseen kun- 22995: hän voi ymmärt•ä:ä tällai,sta kohtaa, niin toon, mutta hänellä on .ioka tapauksessa ti- 22996: täytyy kysyä, mitä •hän yleensä lukemas- laisuus kohtuullisesta ·hinnasta lunastaa sel- 22997: taan käsittää. Minun mielestäni juuri tämä lainen uutistila. .ia la·ajentaa. sitä, .ios hänellä. 22998: ko;hta ed. J unn.ilan lausunnossa on sellai- on siihen tarpee'lisia ede:lytyksiä. Siinä 22999: n-en, että se kuvaa sitä tapaa, millä vastus- tapauksessa hän s·aa runsaasti lainaa .ia apua 23000: tajat arvosteleva.t kysymyhessäoleva la- valtiolta. Ja kai,kki tämä. katsomatta lain- 23001: kiehd·otusta. Arvostelu on ylimalkaista. kaan siihen, onko uutisasukas täydellisesti 23002: Siinä esitetään sellaisia väitteitä, jotka. lä- varaton tai vähemmän varakas. Toisin sa- 23003: ,hemmin tarkastettuina. eivät lainkaan n.oen komitea (tuo ruotsinmaalainen ko- 23004: pidä paikkaansa, mutta jotka kyllä näJen- mitea) katsoo tärkeimmäksi hankkia hy- 23005: näisesti hyväUä muodoUaan tehoovat vä- villä eihdoilla maata seJ:aisiiPe uutisasuk- 23006: hemmin asioista selvilläol•evaan yleisöön. kaille, joilla on edellytyksiä onnistua, mutta 23007: Niinikään oli ed. Peltosen arvosteluissa sa- ei suinkaan niinkuin meil'ä kaikil:e, .iotka 23008: man~ainen kfrhta. Minä muistutan siitä haluavat omistaa maata, mutta joista hyvin 23009: kohdasta, jossa ed. Peltonen puhui siitä, useat puuttuvan harrastuksen ja kyvyn 23010: mitenkä tämänkään lain avu'la ei voida vuoksi ei,vät ol-e saaneet hyötyä tai iloa 23011: asutustoiminnassa saada nopeita otteita ai- pien,viljelyksestä ia sen kautta saavat itsel- 23012: kaan senvuoksi, että valitusmenetelmä vaa- leen .ia isänmaalle suurinta vahinkoa." 23013: tia pitkän ajan, ennenkuin maanluovutuk- ,Sanotta,koon heti", jatketaan kirjoituk- 23014: sesta lopu! in€n ratkaisu tulee. Jos ed. sessa, ,että komitean ehdotuksen lukemi- 23015: Peitouen ajatteloo moitteensa sisältöä, niin nen on erikoinen nautinto. S.en joka rivi'tä 23016: tulee hän huomaamaan, että hän mo ttii tätä ·huokuu isänmaa:Jlisuus ja todelli<nen myötä- 23017: la.kia juuri siitä, että siinä on erittäin tar- tunto uutisasukasta,, pienviljelijää kohtaan. 23018: koin ja huole'la koetettu turvata, omistajain Se kantaa syvän perust.eellisuud-en, omallJ- 23019: oikeus. Se mitä tässä säädetään valitusme- tunnontarkkuuden ja kunnia,n.- ja vastuun- 23020: netel~ästä. nimenom~a~ juuri PY!kii siihen. 1 23021: alaisuudentunteen leimaa" j. n. e. Ja sit- 23022: Tällarsta, on vastusta,1am arvoste.u yleensä. ' ten tulee varsinain·en arvostelu: . ,Jos sitä 23023: Kun vastustajat, niin väihän kuin niitä verrataan vastaavaan suomalaiseen lakieh- 23024: tää lä eduskunnassa nyt oikeiston taholta dotukseen, esimerkiksi Lex Kalli•oon, niin ei 23025: on esiintynytkin, eduskunnassa esittävät viimemainitusta 'öydä edes jälkeä·kään kai- 23026: vastustuksensa perusteeksi tällaisia pitä- kesta tästä. Suomalaiset lakiehdotukset, 23027: mättömiä kohtia, niin ei ole suilllkaa·n ih- jotka. ovat syntyneet poikkeuksetta tarkoi- 23028: mete~tävä sitä, että sanomalehdistö arvos- tuksessa houkutella aploodeja suurilta. jou- 23029: tel'essaan tätä lakia, on vielä ko:htuutto- koilta, käsittelevät uutisasutuskysymvbiä 23030: mampi. Minulla pi1sti silmiin viime tiistaina val'an toisella. tavaAlla .ia nHssä näkyvät 23031: eräässä oikeist.olehdessä Hufvudstads.blade- se'västi iiämaisen vaikutuksen jäljet. Isän.- 23032: tissa, o'eva arvostelu Lex Kalliosta, arvos- maan parasta..ia pienviljelijän etua ei niissä 23033: telu, .ioka on ikäänkuin lyhyt yhteenveto tavoitella. Pääasia on va.!ekansanvaltaisilla 23034: siitä, mitä vastustaja;t san~ma1ehdistössänsä eleillä saada etua oma.lle puolueelleen .la it- 23035: 51 23036: 402 Terjrun:ta.in:a- 13 p. lokatkuuta. 23037: -------------------- 23038: ~lleen, milkä näyttääkin johta.van tarkoitet- sitten sanotaan meidän laistamme, että siinä 23039: tuun tulokseen, mutta ei omista ai11oatakaan ei o'e .iä keäkään mistään tällaisesta. Par- 23040: ajatusta siih-en vahinkoon, minkä maa jou- jausta on myöskin se, kun sanotaan, eitä 23041: tuu kärsimään mitä tärkeimpien tuotanto- tämtä 'aki ·ei pyri turvaamaan tai auttamaan 23042: v.älineiclen •hävittämis-estä eikä myöskään pienviljelijä- uutisasuk.ast·a ·ei-kä välitä isän- 23043: väiitetä siitä, eaä Suomen kunnioitus sivis- maan eduista. Tällaista on oikeiston arvos- 23044: tyn.eessä maailmassa suurimmassa maa- tdu Lex KaHi01sta. ·Tämä arvost.elu on vie- 23045: räJssä horjutetaan sellaisi ]a puo.isivistystä nyt siihen. että aivan hyvin voidaan sanoa, 23046: todista vi la ja erikoisesti läpinäkyvästi puo- ·että suurella o-sa.lla siitä ta'onpoikaisesta 23047: luetaktillisilla mene'telyt·a voilla." , väestösläkin ja suur~da osalla muita. maan- 23048: Tämä on miele·stäni tyypi'lineiL yhteen- omistajia, jotka vastustavat tätä lakia, ei ole 23049: veto siitä mitä vastustajan julkinen s .. na .on oi<keita tietoja siitä. mitä laki sisältää. 23050: meillä Lex Ka.'liosta sanonut. Huomaam- Va.stustajain väitte-et, ne mistä jo huo- 23051: me, että iällais-esssa. a.rvostelussa on teki- mautin sekä yleensä kaikki, ovat siis sel- 23052: jänä yht.ä.äHä tietämättömyys; se }.a,vai taan laisia, et.tä ne eivät suinkaan pi.d.ä n;1 k- 23053: tässäkin sii-tä, että sanotaan Lex Kalliossa kaansa. Minä merkitsin täällä ed. von Bor- 23054: tarkoi~ettavan antaa maata erotuksetta kai- nin puheen aikan.a muistiin ne pääasialliset 23055: kille ti'attomille. Niimhän ei asian.:a.ita kohdat. .io·illa hän sanoi vastustavansa 23056: suinkaan o·e, vaan sii•nä suhte·essa on eri- · akia. Niitä olivat, paitsi sitä että hän toi 23057: koisia määräyksi•ä. joilla. tahdotaan rajoit- esiin tuon y1l-eisen väit.teen:, että 1 a.ki o-n muo- 23058: taa. maanhamkinta siihen, että ainoastaan ·dcl.is·esti h-eikko, että siinä on muka vir- 23059: sel!aiset, joilla o:isi hyötyä maansaannista, heitä, seuraavat: Lex Ka iio ei ole tarpeelli- 23060: tulisivat sitä saamaan. Tietämättömyys on nen, s·e oli en.simäinen; toinen oli: se louk- 23061: siis yhtenä tekijänä näi•ssä arvoste!uissa. kaa omistusoikeutta; kolmas: se> jättää vil- 23062: Onkin he.lppo, joutuessaan tästä asiasta pu- ie ykset turvattomiksi, siten h11ittaa vil.ie- 23063: heisiin jonkun vastustaviin puolueisiin kuu- lyksen edistämistä; ja neljäs oli !'e, että laki 23064: luvan henkilön kanssa., se] aisen henkilön, jakaa luovutuksenalaiset tilat ka<hteen 23065: joka ei ole eduskuntatyössä muka.n•a, on ai- 'uokkaan, sellaisiin, joista luovutetaan 23066: van helppo tulla •havaitsemaan, mitenkä hä- maata, ja. sellaisiin joista ei luovute'a lai- 23067: ne:lä useinkin on aivan nnrinkuriset käsi- sinkaan. Näi'hin kohtiin ovat täällä jo ne, 23068: tykset lain sisällyksestä. Minä luulen että jotka ovat lakia puo1ustan.eet, ka.ionneet; 23069: useimmat edustajat ova.t sen havain,non t-eh- kqta-kin niistä on kosketeltu e>rikseelli. En 23070: neet. Toisaa ta tämä arvostelu sisältää se'- tahdokaan niihin senvuo.ksi lä,hemmin vas- 23071: vää vääristelyä. Sellaista on nyt tuo mai- tata. Otan vain -eräitä puolia, .iotka mieles- 23072: ninta. joka osoiLti myöski11 tietämättö- täni näyttävät E·en, kuinka myöskin nämä 23073: myyttä, - jos -ei sitä tahdo pitää tietä- väitteet, mitä tässä on esitetty, ovat samaa 23074: mättömyytenä, silloin se ·on pidettävä vää- laatua. kuin ne, mitkä äs:ken esitin: N-e ei- 23075: .ristelynä - nirrn. e' tä Lex Kallio .tahtoisi vät pi.dä paikkaansa. 23076: hank·kia maata kaikille k·atsoma.tt.a siihen, Tästä laista sanotaan, että sen säätämi- 23077: mitä sewrau.ksia siitå on. Vääristelyä on nen ei nyt o'e tarpeoe'linen . .Siil1en on huo- 23078: myös se, ett.ä nimenomaan painostetaan, että maut.ettava., että meillä ei nyt ole olemassa 23079: tätmän kautta tultaisiin hävittämään •tuotan- mitään, lakia, jo-ka. säätäisi asutustoiminnan 23080: toon tarpeellisia arvoja ja -että isänmaa saa.- :v:eiset perusieet. On vain o~emassa eri- 23081: tett.aisiiiL sen kautta kärsimään. SiJä tar- kois1akeja tässä suhteessa, äsken säädettyiä, 23082: koitetaan sitä yleistä väitettä, että Lex mutta. sellaista la.ki.a, joka. säätäisi yleiset 23083: Ka.llio tu:ee o1 emaan suurena vaarana vil- p·erust·e·et. sitä ·ei ole o·emassa. Ja jos ker- 23084: jelysten edistämise!le. Se on vääristelyä. ran myönn.etään, et~ä asutustoiminn.an edis·- 23085: Ja loppu, k•ut.en nä.h.dään, -on häikäilemäbön'.ä täminen on tarpee' Iinen, olletikin jos myöllJ- 23086: pa.rjausta, itsetietoista parjausta. .Sellaista n-etään, että tätä edistämistä on lämpimästi 23087: tässä on m. m. se, että kun ensin mainitaan kannatettava, niinkui11 vastustajat periaat- 23088: mitenkä tuo ruotsa · ainen ehdotus on erin- teessa ovat myöntäneet, niin silloin toki 23089: omaine-n, mitenkä se kani.aa .perusteelli- täytyy myöntää, että meid•än on ma;hdolli- 23090: suuden, omantunnontar'kkuruden j, n. e. lei- 'simman pian saatava aikaan s-e llain·m laki, 23091: maa, mitenkä se on isänmaa.:linen. mit-enkä jossa nämä yleiset perusteet säädetä.än. Ky- 23092: se on tod•istus korkeasta kulttuurista, niin symykses.säo:evan lain pääansio onkin juuri 23093: Mruan han!k!kiminen a:sutiDSttarkoituksiin. 403 23094: 23095: 23096: siinä, että siinä sä·ädetään asutustoimin·nan kun•nalla on oikeus eräissä pa.kottavissa ta;... 23097: y teiset perusteet. Se mikä tässä laissa pauksi,ssa rajoittaa yksicyistli. omistusoi- 23098: koskee esim. luovutusve'vollisuutta. ei ole keutta yhteiskunnan yleisen. edun hyväksi. 23099: suinkaa.n pääasia, vaan se on eräs syrjä- Kun tuo kerran myönn·etään silloin myös 23100: seikka. Luovutusve1 vollisuuden vuoksi tu.la,an siihen, että voidaan katsoa, että pe- 23101: mahd·olliS€sii ei olisi välttämätöntä :akia riaatteellisesti se, mitä tässä omistusoikeu- 23102: säätää tilattomall! väestön tarpeen kannalta te·en nä.hden. sa·notaan, on oikein. Tästä puo- 23103: .asian arvioiden - maatahan on muutenkin l-esta €'n tahdo· sen enempää 'Pnima. Kosket- 23104: saatavissa - , mutta kY'Uäkin se.nvuoksi, te:en .s·en sijaan tämän. 1kohdan kä.ytännöl- 23105: että tätä koskevira säännöksil;ä void·aan ;i,soon puole.m. Aina kun tästä on ollut 23106: pakottaa ne, jorlla -esj,m. rappioti'o]a on, hoi- puhe, on huomautettu siitä ettei olisi kos- 23107: tamaan niitä tai luovuttamaan ne viljelyk- kettava omistusoikeuteen vaan orlisi ennen- 23108: selk Mutta tärkeintä on juuri saada sää- kaikkea pyrittävä han,kkimaan asutustoi- 23109: de~yksi nuo yleiset perusteet .1a se onkin minnalle ta.rpeelline.n maa va,paehto:seila 23110: pääasia tässä laissa. Joka vaivautuu tätä kaupara tai va!tion tai kuntain omistamista 23111: silmä:ilemä.än, ·hän huomaa helposti, miten maista. Tä,hän on vastattava, että Lex 23112: .iä~ste' mä! isoesti laki tähän pyrkii. 'Toi- Kallio tekee juuri näin. Ensikädessä on 23113: sessa. pykä:ässä heti on eräs ~äädös, jota kulkeva valtion maat, kuntien. maat, kirkol- 23114: meillä ei ole vielä missään laissa .ia joka listen virkatalojen maat ja vapaaehtoi1se'la 23115: on e:hdottomasti tärkeä saada nopeasti sää- kaupara ta.rkoitukseeu ·hankitut maat. Näin 23116: detykSi. Siinä sanotaan, että valtion ja kun~ säätää nimenomaan 4 §. Vasta senjäl'keen, 23117: nan apua annetaan vi:jelys- ja asuntotilo- jos· ei näitä keinoja käyttämällä voida maata: 23118: jen haukkimiseksi Suomen kansalaisire. han.kkia, voidaan sitä, kussakin eri tapauk- 23119: 3 .§ :ssä ,mäfuri.tellään yksityiskohtaisesti, sessa. tarkan ·harkinnan jälkeen. pakkoluo- 23120: kenelle maa.ta annetaan. Sitä t-ehdessä koe- vuttamalla ott·aa erinäisis'ä tiloista, s]loin- 23121: tetaan pitää huolta siitä, että maata ei tul- kin tietysti korvausta vastaan. Tämä ~aki 23122: ta.isi va.J:tio.n ja kuntien välityksellä hanikki- sisältä.ä yksityiskohtaisen suunnitelman. sii- 23123: maan siinä, missä se on tarpeeL.onta, vaan hen, mitenkä vapaaehtoise'la haupa,Jla on 23124: ainoastaau todellisen tarpeen va,a.tiessa ja maata hankittava. Useissa pykälissä siitä 23125: se·lais.issa oloissa., että on toivoa siitä, että puhutaan. Tämä menetelmä on ~:e normaali- 23126: näin hankittu maa tu 'ee hyödyllisesti vil- menetelmä·, ionka Lex Kallio säätää. J..~uovu 23127: jelykS€n hyväksi käytetyksi. Jälempänä tusmenetelmä on poikkeuksellinen, ainoas- 23128: säädetään maanhankintamenettely. Siinä taan hätätilassa k<äytettävä menetelmä. 4 § 23129: annetaan ohjeet, mitä maantanitsijan on säätää siis vapaaehtoisesta kaupasta sen, 23130: tehtävä saadakseen asiansa vireille ia miten- mitä tässä sa1win. Muissa pykälis.sä asiaa 23131: kä ta.rkoituksoeen tarpeellisten eliut·en on toi- kehitetään. 22 § :ssä, jossa puhutaa·n. maan- 23132: mittava. Edelleen sääd·etään tässä, minkä- hankintamenetHelystä, sanotaan ni:men- 23133: suuruisia tiloåa täten on hankittav·a. sitten omaan, että sen, joka asutus autakunnan 23134: misLä maata tithän ta,rkoitukseen on saatava puo~e-en kääntyy pyyunöllä saada sen väli-. 23135: ja vihdoin mitenkä tällaisen tilan erottami- tyksel:ä maata.. on esitettävä, mikä i hänen 23136: nen on toimitettava .ia mitenkä 1uovutus- tied:ossaan sel' aista on, joku ma&-alue, jonka 23137: hinta suori(ettava. Lex KallioBsa on pää- omistaia on ha'ukas vapaaehtoisessa kau- 23138: a.sia säätää asutustoiminnalle yleiset p-erus- passa hänelle luovuttamaan. Seuraavassa 23139: teet. Lex Kallio on tämän vuoksi, sellaisen pykä'ässä säädetään, eitä asutuslautakun- 23140: :henkilön mie· estä, joka myöntää. että asu- nan on ensin otettava tarkastelun alaiseksi 23141: tustoimintaa on ed-istettävä ja että siinä on tämä vapaaehtois.een kauppaan perustuva 23142: pääs·tävä tu 1 oksiin., mitä tarpeel1isin ja pian maantar.ious, .ia ios soe on kohtuullinen, niin 23143: saatava säädetyksi. on ryhdytt<ävä toimiin, niin että siitä maata 23144: Sitten minä tahtoisin hiukan koskete 1 la ostetaan. 21 § :ssä säädetään, että tila ton, 23145: sitä syytöst.ä. .io·ka .k.oskee omistusoikeuden .ioka on tehnyt sopimuksen vapaaehto1sessa 23146: loukkausta. TääPä on jo puhuttu sen pe- kaupassa jonkun maanomistajan kanssa il- 23147: riaatteellisesta puolesta, minä er, tahdo sii- man asutuslautakunnan vä'itystä, voi saada 23148: hen kiin:tyä. Ta·hdon vain huomauttaa, että asutus 1auta,kunnan. avulla apua tuon alueen 23149: oikeistokaan ei o1e, vastustaessaan tätä lunastamiseen. Ja vihd-oin säädetään, että 23150: lakia.. kie:tänyt sitä periaatett2, että yhteis- sel: a.isesta tilasta, josta va pa.a:ehtoisella 23151: 404 Perja,n.taina 13 'P· loka:kuuta. 23152: 23153: 23154: kaupalla on maata luovutettu tarpooHinen suuri numero siitä, -että tämä laki yleensä 23155: määrä, ei luovutusvelvollisuus tule kysy- pyrkii turvaarmaan pienet tilat, ei ko&ke 23156: mykse-en. Käytännössä tulee siis pakkoluo- niihin, vaan sensija,an on ankarampi e·räissä 23157: vutus Lex Ka'ilion mukaan olemaan sii.n>ä, tapauksissa suurtiloi:le. Tässä on minun 23158: että silloin kuin mitenkään muuten ei ole mielestäni osviitta siihen, mistä todelliset 23159: mal3.ta s·aatavissa asutustarkoituksiin, silloin vastustuksen .iuure·t .iuontuvat. Tarkastele- 23160: voidaan si,ihen tarkasti mä.äriteityjä ehtoja malla. lain yksityiskohtia tuPaan hava<itse- 23161: noudattaen ja maksua vastaan turvautua. maan, että laki on erinomaisen ankara sel... 23162: Onko nyt tämä sellain•en omisl usoikeuden laisi.l'e ti:oille, jotka eivät ole vil.ie yksessä,. 23163: loukkaus, .ionka vuoksi tämä laki, joka. säJä- erinomaisen ankara. rappiotiloille; ne tul- 23164: tää asutustoiminnan yleiset pemsteet, olisi laan tarpeen vaatiessa maksua. vastaan pak- 23165: hylättävä, onko tässä nyt oollainen todelli.- kolunastukse'la ottamaan asutuksen tarpei- 23166: nen syy tätä vastaan? Minä oml:lsta puoles- siin. Toisaalta. nahdään. että laki on an.- 23167: tani o:en siinä käsityksessä, että jokainen, kara sellaisiJe tiloille,.. joita yhtiöt ova.t 23168: joka ottaa vaivakseen tarkoin tutkia, mitä hankkineet vastoin 1'915 vuou'f:n asetusta. 23169: vapaaehtoisesta maanhankinnl3.sta ja mitä Myöskin ha.vaå.taan, että sellaisten yhtiöit- 23170: pakkoluovutuksesta tässä laissa san•otaan, ten tiloil'e, jotka yhtiöt eivät har.ioita pää- 23171: tulee ehdottomasti siihen tulokseen, että asi·allisesti maanviljelystä vaan muuta ta- 23172: näin onkin menete'tävä, jos aiiotaan isän- lou.tta, sellaisten yhtiöiden ti:oiHe laki on 23173: maan eduksi saada olosuhteet· täällä sellai- myöskin ankara. Ja lopuksi •huoma.taan, 23174: siksi. että kaikki maahan kiinni, kykenevät että verrattain ankara on laki myöskin suu- 23175: ja sitä haluavat voidaan, sikä:i kuin valtion rempien tilojen liikamaille, ei niiden vil.ie- 23176: varoja on käytettävissä, si·ihen myös kiin~ lyksille eikä niid·en vilje~yksi~n tarvitse- 23177: Jllittää. mille maille, vaan niiden 1ii.kamail1e, niiden 23178: Viljelyksen jättäminen turvattomaksi on tatkalma:ille. Kun kaikki tä:mä v hdistetään. 23179: niinikään eräs tärkeimpiä syytöksiä tätä la- niin nähdään siitä, että tässä läissa. on ry~ 23180: kia vastaan. Siitä on täällä ed. Pu 'kkinen ke ·mä asi·oi ta., jotka verrattain syvästi tule- 23181: jo lavearumin puhunut; minä huomautan vat koskemaan sanoisinko rikasten etua, 23182: vain siitä, että tämän lain mukaan ei tulla suurten yhtiöiden etua ia sellaisten yksityis- 23183: missään tapaUiksessa. ottamaan viljelyksessä- ten maanomistat.iain etua, .iotka eivät maalla 23184: olevaa vi .ieltyä maata. Ainoastaan rappio- asu eivätkä sitä vilje'e. Tällaiset piirit 23185: vi'jelykseen voidaan käyd·ä kä.siksi tai vil- edustavat yleensä oikeistopuolueita. meillä. 23186: jelemättömään vil.ielyskelpoiseen maahan. Se.hän on aivan ilmeinen. Ja niin käsitäll!- 23187: Vil.ielyksen .iatkumin·en on siten aivan täy- kin minä asian., että varsinainen vastustn& 23188: sin turvattu, vieläkin enemmän sen kautta lai ·Je johtuu iuuri näiden piirien taholta ja: 23189: että myös sellainen maa. joka on vil.ie'yk~n ·hei·d.än a.si,ansa vuoksi tahtoo oikeisto tämän 23190: järki peräiselle jatkamiselle Yälttämätöa, lain kaataa voittaaksensa siten, .1os ei muuta, 23191: niinkuin metsämaa, iha•kamaa .i. n. e., on niin ainakin aikaa. 23192: luovutuspakosh vapaata kaikissa tapauk- Kuten sanottu, on tämän; lain pääasia.lli- 23193: sissa. nen tarkoitus säätää y'eiset perusteet asu- 23194: Kun tarkastelee vastustajain väitteitä la- tustoiminnal'e. Epäilemättä meillä sellai- 23195: kia vas:aan·, niin voidaaiL y ksityiskohtai- sia. mitä nopeimmin tarvitaan. 'Tämän lain 23196: sesti osottaa, e:tä ne ovat sang<en onttoja. kautta me saamme se'laiset nyt aivan pian 23197: Ne ovat niin ontt.o.ia, että täytyy asettaa säädety:ksi. Jos taas tätä ei hyväksytä, 23198: kysymyksenalaiseksi, ovatko todella nämä siirtyy asia. kokonaan epämääräiseen tule- 23199: syyt ne, joitten vuoksi vastustajat nyt aiko- vaisuuteen. Ed. P·eltonen puhui 4 kuukau- 23200: vat tämän tärkeän. 'ain tappaa, vai onko desta, jotka olisivat ta.rp·een asian saattami- 23201: olemassa .ioitakin muita syitä, .iotka ovat seksi iäl'een to 1 a.Uensa. Toinen kokoomuk- 23202: saaneet oikeiston nouse.maan tätä la.kia vas- sen puhuja puhui kahd•esta vuode8ta. joka 23203: taan niin yhtenä miehenä. Niistä lausun- ma·hdollisesti tässä tarvittaisiin. Mutta ai- 23204: noista, .ioita sanoma'ehdistössä on asian yh- van varmaa. on, että tämän laajan asian 23205: teydessä ollut, vieläpä niistäkin, .ioita vas- saattamin·en jälleen tola.'lens·a, senjälkeen 23206: tustajat oikeistossa ovat täällä antaneet, voi kuin tämä suuri työ purettai~i.in, vaaE<>-i 23207: tehdä ainakin erä•än havainnon, .ioka tässä 1 paljon pitemmän a.i.a.n, se menisi ep.ämä.äräi- 23208: Qn va' aiseva. Se on se, että tohdään niin s-oon tulevaisuuteen. .Sitä varmemmin kä- 23209: Mruan :hankkiminen IIISUtU!Sitar:k:oituksiin. 405 23210: 23211: 23212: V1Sl näi•n, kun on aivan ilmeistä että niin noo olevansa., jos s-e tod·ella lämpimästi har- 23213: hyvin oi•keal'a kuin vasemmalla olevat vas- rastaa a.sutusk:vs:vm:vstä, niinkuin se usean 23214: t~staja.t ovat itse asiassa sitä mieltä, ett~ kerran on val\uuttanut, silloin eivät sille 23215: sensuuntaisesta laista, mikä tässä nyt on, e1 selaiset muodol.iset heikkoudet, joista. pä- 23216: sittenkään pitäisi tura mitään. Meillä ei tevä, vastuunalainen asian'Luntija on anta- 23217: ole varoja tuhiata tässä aikaa. Mitä nopeim- nut s-ellaisen arvostelun kuin maatalousmi- 23218: min olis.i tärkeä asutuskysymys saatava sii- nisteri tänä päivänä an.toi, silloin eivät sille 23219: hen tilaan, että me-illä olisi si'le yhteis-et tällaiset muododisuudet paina mitään. 23220: perusteet laissa sääd•ettynä. Senvuo~si tämä 23221: laki olisi saatava n:vt •hyväks:vt:v ks1. Ed. La t v a 1 a: Käsilläol-eva lakiehdo- 23222: Milä sitten tulee nii•hin rnuodo;l]siin heik- tus ei tosin meitä so.siali·demo.kraatteia tyy- 23223: kouksiin, joista oikeiston taholta on niin dytä, silLä koko laajan til.attoman väestön 23224: usein huom.aut.et.tou, niin niihin en tahdo luokan tarpeet eivät •tule tämäJn kautta tyy- 23225: minä puolestani kadota. Minä huomautan dytetyi-ksi. Se tyydyttää vain vähäisen 23226: vain siitä, että eräs mitä pätevin a.siantun- murto-osan näistä, ~tupääs•Siä sellaisten tar~ 23227: ti:ia. tässä, vastuunalain.en asiat.tuntija ni- vetta, joiHa on jonikun verran V3JI'allisuutta·. 23228: ·mittäin maatalousministeri, .ioka samalla Aivan varattoman on tämän noj~lla miltei 23229: on a:SU tuSihall itu.ksen :v li Hre.ht:ööri, on tänä mahdotonta saada itseiloon asuntoa. Ver- 23230: päivänä tässä salissa sanonut, eitä ne muo- rattain korkea lunastushin.ta sekä asuntojen 23231: doLiset heikkoudet, mitä tässä on, voidaan .ia irtaimiston hank1kimi•nen kysyy yrit.te:i- 23232: .saada t:vydyttä västi kor.iatuiksi, tyydyttä- .iältä huomattavan määrän varoja. Paitsi 23233: västi hoidetuiksi tarkoituksenmukaisella sitä, muista puutteell.isuubista rpuhumatta, 23234: täytäntöönpanoasetuksella. Eivät vastusta- ta'Pahtuu asutus·toi1minta tämän lain kau~ta 23235: jatkaan ole täällä voineet esittää ainoota- muuten1kin sang'eu ahtaissa rajoissa, sup'- 23236: .kaa.n seikkaa lain muodollisesta puolesta, p-eassa mittakaavassa, niin että, kuten sa- 23237: joka olisi senl.aatuin·en, että sen perusteella noin, aivan vä>häisen murto-osan tilatt.o- 23238: täytyisi katsoa, että asian hoitaminen•, kos·ka mas•ta, maata ha1luavasta väestöstä ta.~e~. 23239: siinä täJmä muodollinen virhe on, olisi mah- tämä tyydyttää. , 23240: oot<Jnta. Sitäpaitsi minä huomautan, että Mutta tästä huolimatta m-e sosialidemo- 23241: pieMmmät muodolliset heikkoudet eivät saa kraatit pidämme tarpeellisena ä•ä.nestää tä- 23242: olla esteenä silloin, kun suuri asia ·on kysy- mäJn lain hyväksymisen puolesta jra teemme 23243: myksessä, eivätkä ne olekaan esteenä sille, sen siitä svv.stä, että .puutt.eel.lisuuksista 23244: joka sydämestänsä vi:pittömästi haluaa huolimatta tämä sittenkin on -edistysaskel 23245: asiaa edistää. Mutta sille ne ovat esteenä, asutusolojfllmme ja erittäinkin maataloudel- 23246: jonka pyrkimykset käyvät päinvastaiseen listen a.sunto-o•lojemme k~hit;vlksessä, koska 23247: suuntaa•n. joka mielellään näkisi että asiasta n:vt ei täl'lä kertaa muuHaån~nkaan edi.st;vs- 23248: ei tulisi mitään.· Sillä on niin erinomaisen a~kel ole mahd·ollinen. vaan on asutusoloi:s- 23249: helppo vedota muodo.llisiin ihei.kkou.ksiin. samme nykyääJn, senjälkoon 'kuin torpnari- 23250: Minä huomautan siitä, että niin hyvin vauautus nn ollut kävHinnössä, vallitse- 23251: oikeisto kuin muukin eduskunta on aivan massa täydeNine:n pysä!hdys. Asutustilaa 23252: sanaa puhumatta nie'aissut taikka kaikesta on nV'kvään melkein mahdotonta saail.a. 23253: päättäen paraillaan on nie'aisemassa sellai- Maanomista.i•at eivät tahdo luovuttaa maat.&, 23254: sen lain, jo,ssa on muoc1ol1isia he:kkouksia, ei ed-es tonttia1uet.ta, tushn millään hintaa. 23255: jossa on suorastaan asiatauta säädettyuä. · Tämän kautta toki avaut-uu jon:kin1a.inen 23256: Se on mei'1lä käsite·ltävänä '()lleva asevelvolli- mahdo'llisuus maaseudulla asutustoiminnan 23257: suuslaki. Nuo heikkoudet tulivat siihen elpymiseen. Myöhemmin varmaankin esii•n- 23258: senvuoksi, -että käsitt-e~:v oli tässä asia,.ssa tvv rauhaJli.sten rparlamentt•aaristen teki- 23259: lopuksi hätiköivä.ä. Mut.ta kun me näemme .i~in valliteftsa ]is.iim.R·lodo.llisuuksia nuloeena- 23260: että on välttämätöntä saada a.sevelvol'isuus- ol.PV18n oma.at.al•oudellise·n asutustoiminnan 23261: asia järjestykseen, silloin me -emme kiinnHä edistvmiselle laveammassakin a.steikoosa. 23262: muot-oon huomiota. vaan ajamme hyvää O'en rpuolestani ·siinä lkäsitv'ks~ssä, ia se kä- 23263: asiaa, eteenpäin huolimatta siitä, että muo- sitvs o.n kai yle·inen me·idän sosialidemo- 23264: d!Ossa on jotakin heikkoutta. Minä olen kraattien p~iri.s.sä, että tämäJn rmaaihnan 23265: aivan varma siitä, että jos oikeisto todella edistvmi•ne-n mf'nf'e et.,ennä.in suurin niir- 23266: on sillä kannalla, millä s-e periaatteessa sa- tein katsoon väJhittäiskehit;vlk·s-en muodossa, 23267: 406 Perjlllntain1a 13 p. loka!kuuta. 23268: 23269: tasaisest.i., ·hita;anpuoleisest:i, mutta var- kesta huolimatta ikäytäntöö.n tulevan - 23270: masti. Tämä ou luonnonla;kie·n mukaista. että he ovat asettuneet v•astustavalle kt~~n.:. 23271: Näin ta.pahtuu luonnossa, niin myös ihmis- nalle tähän nähden, vaikka. •he tS~htova.t 23272: yhteiskunnall.isessa elämässä. Niinpä myös- esiintyä tvöväestön edustajina. Heidän me.. 23273: kin asutusolot monien kokeilujen, taistelu- nett·el;vnsä johbu.nee vain siitä maailm~m 23274: jen .ia. ristir·iibojen kautta täytyy luonnon- vallankumouksen odotrtamisesta, jonka nyt 23275: lakien pakos•ta muodostua sel•.ai.siksi, että pitäisi kai pian tapa.htuman ja .i.olloin olot 23276: maan asujaroisto kokonaisuudes·saan toden- muuttuisivat yhtäJkkiä .sellaisiksi, että 23277: teolla tulee ha.llitS~emaam .ia vallitsemaan .k.aJkki :ma;a•t·a hai uavaiset saisivat maa.ta. 23278: ko!ko maanpintaa .ia viljelee sitä sellaisel:a ehkäpä aivan i'lmaiseksi. Muilta tämä odo- 23279: taidolla, että se tuottaa tyydyti.ävät elin- tettu vallan:kumous saattaa vi~pyä ehkä 23280: tarpeet !kaikille sen asuktkaiHe. Meidäa vuosikymmeniä, jos se sittenikään tulee. Ja 23281: maamme .piut.a-ala on .s•en nykyise·en asu- siEä aik.a.a kulkee kehitys, ikute.n jo olen 23282: tuslu•kuun vematen niin ;suuri, et:tä täällä maininnut, hiljalleen taukoa.matta eteenpäin 23283: ei vie.ä pi•Lkii•n a.ikoihin voi tuUa todellinen saavuttaen voiton toisensa poerä.stä. Ja me 23284: tila·na•htaus kvsymykseoen. Sen väestö on olemme näiden vuo.si.kymmenien •kuluessa, 23285: nyt vasta 3 t•ai 3.5 mil.ioona.a ja va.ikkapa me sosiaalidemokraatit, päässeet ainakin sa- 23286: soe lisääntyisi kymmenkertaisEJksi, siis 35 morhi.n tul•olksiin, kuin kommunistit odotel- 23287: miljoonaksi tai vaikkapa 20-'ke·rtaiseksi, ·siis lessaan tuota suureromoista romaJhdusnäv- 23288: 70 mil.ioona1ksi, niin ei tämäkään väestö- telmää. Me sosiali·demokraatit tahdomme 23289: tiheys vielä vastaa sitä väestöti•hevttä, mikä käyttää :hyväksemme näitä vähittäisiä edis- 23290: on parhaillaan o·lemassa use~mmis·sa Ke·slki- t;vsaskeleita!kin, ~koska •nekin kuuluvat 23291: Europa:n maissa pinta ...a'aan ka.t,soe•n. Ja yleisma•ailmallisen ke,hityksen kulkuun ja 23292: vai1kk·a onkin maamme karu ja kövhä .ia avaavalt tietä y·hä täyden1Jävämmi·l·le as- 23293: sen nykyinen •maataloustuotanto vielä a 1ha;i- teille. Näiden kieltäminen merkitsee jarru- 23294: nen, voi se vastaisuudessa, ·kun yhä enem- tusta, pysähdystä kehityk.sen virrassa, se 23295: mä·n otet.aan voimaueriä:inen viljelvs käytän- synnyttää sulun eli ruuhkan. Puheenaole- 23296: töön. kaikkiin uusiin 'kek:sintöi•hin j,a yhä van Lex Kallion hylkääminen mel"kitsisi 23297: kehittyvään maa•nvilje 1ystekniikhan no- o.saltansa täHaista pysähdystä asutusolo.l€n 23298: jautuva vi1.iel;vs. niin täm ä rnaa voi kyllä 23299: 1 23300: kehit~rkses·sä.. M•aa 1aisa,sutu;spulan synnyt- 23301: e'ättää !kvmmenkertaise·n ja Bhkä enemmä.n- tämät vaikeudet 'kasaan:tuisivat silloin 23302: kin suuruisen ll!sujamiston. Mutta tä1ä tuommoiseksi sulu•ksi, .ioika 'ky}]ä ookin ai- 23303: juuri edell;vttää. että väestöstä S>e·n valtavin kanaan s:ärkvv ja purkautuu, .mutta saa.ttaa 23304: osa on kii•n·nitettv asutuksen kautt.a maahan sinoin tuottaa. sellaisi~a tuhoisia •Se•urauksia, 23305: ja maata1oudeHisee·n toiminta•an. Tois;n sa- että ne sa.attav,at olla aiva.n arva!l!mattomia. 23306: noen, aina•kin sama·ssa suhteoe·ssa, kuin Sitä sellaist•a tila.nnett.a, kurjuusolojen ka- 23307: väe,s•tö kokonaisuudessa•an lisää•ntvv. tulee saantumista., kommunistimme ti·ete·nkin ku- 23308: my.öskin .maatao.mis'avien asukkaiden lu- vittel.eva;t arvellen, että tuon tuo11aise•n PV- 23309: vun lisääntyä, jot·en tässä ·ei sais.i tapa.htua sähdvksen .ia oloien vhä kurjistumisen svn- 23310: pysähdystä ensinkruän, niinkuin nykyjä.än nvttäminen .ia sitten aika ~vrinä.Jlä purkau- 23311: on asianJ,aita. .Sillä, kuten sanoin, nyky- tuminen on sekä vä·lttämätön että tarpe:>l1i- 23312: ään on tilattomien miltei ma·hd•otonta saada nen olojen perin.nolhjaiseksi uudis.tamiseksi. 23313: maabil!kku.a ja kuitenki.n väestö lisääntyy Meillä on ikui,f,enkin se ikäsitvs. eHä tä11ai- 23314: lisääntymist@än, joten .siis pitäisi olla ·aivan . nen suuri romahdus voi·si käydä itooJl;e 23315: johdonlffiukai.s.ta, että myös maabaomista- äJi,..-imrnJi;Relle vasemmistoHekin aivan yli- 23316: van vä.estön lukumäärä lisääntyisi samassa voimaiseksi, niin hvvin fvvsillisesti lruin 23317: suhteessa kuin väestön lukumäärä koko- henkisesti tnohoavaJksi tai ,ainaki·n lamautta- 23318: na.a.n. vaksi. Sa.ma'1J.aiseen ·tilant.ee•se>en •Se niin- 23319: Ei niinkään o'le ihmett.elemistä siinä, että ;J,.;;,:;n ~·aAHR;!';; oi.}-,p;,"tnuo.rva..-i.~. iotka niin- 23320: oi·k.eisto, .ionka piiriin usBimmat suurmaan- ikäRn nävftävät tahtova·n rake•n:taaJ saYPal- 23321: omistajat •kuuluv,at, vastust•aa tämän lain J.aisia s.ulkuia luo.nno1lise11e kehitvk&e·lle. 23322: hyväksymistä, .näinkin vaatimattoman uu- tfissä tanauksesBa a•sutusikehit~h·elle. In- 23323: di.stus.a;skeloon ot-tamista. Sitä Bnemmän himillinPn o'l!f'rnus mu!k:aantuu vain vähitel- 23324: ihmetyttävää on, että arvoi.sat kommunis- len nnsiiu oloihin. se on ma,hifollista vai·n 23325: timme - antoeek.s.i, että minäJkin nyt käy- v;;hitlf'llen tottumalla. .Tos •siis aivam :vht- 23326: tän tältä nimitystä, koska se näyttää :kai- äkk,iä a.i•a•teJ.181a.n 'siirtymistä maailma.n val- 23327: Ma.an 'hanlk!kiminen wwtulSitar!koitU'ksiin. 407 23328: -------------------------------------------------- 23329: 23330: lankumoukoon ·kautta perinpQihjin muuttu- lee innoU.a ti'etäoosänsä · saa.varusa sen hyö- 23331: neisii.n o;·oihi•n, -ei tämä käytännöllisistäkään dyn itselleen. 23332: syislä ota. onnistua'kseen, kuten jo on nä!h- 23333: tävissä Neuvosto-Venäjän olojen suhteen. 23334: Olotilan y.htäkkinen pe1rinpo•h.iai.nen muu- Ed. P e•n t t i l ä: Tläällä on .niin monta 23335: tos synnyttää niin sekavat j.a, tkai.kkea jär- kertaa todi.stettu samoja asioita, mitä tämä 23336: j-estystä puuttuvat olosuhte-et, -että se käy laki yksity1skohtaisesti sisält!ää. cltä mi- 23337: tuhoisa&si itselleen äärimm:äiselle v•asem- i nulla ei ole enä:än tarkoituskaan ryhtyä n-ii- 23338: misto!le, joka tuota rom~a;hdust.a on od·otta- tä yksityiskohtia sbo.stamaan. Minä aijon 23339: nut ja toivonut, hylkäämällä vä·hiWtisetikin rajoittua. va.an lausumaan muubamia peri- 23340: edistysmahdollisuudet samaHa• kuin se käy aatteelEsia a.ia~tuksia siitä, mitä olen muo- 23341: tuhoisaksi myö·s oikeistolle, joka jarrutta- dostanut tämän lain sisähöstä, mitä 8e 23342: ma.Ha on taMonut hidastuttfl!a vähit.täiske- mahdollisesti tu~ee vwikut.tamaan, jos se tu- 23343: hitystä ja siten antanut yHykettä äärimmäi- lee voimaan t•ai mitä sen ~umoaminen vai- 23344: sen vasemmiston mruhdottomuuksia tavoit- kutt•aa. Ja lausuessani näitä periaatteita 23345: televaille toiminnaHe. Vähittäin i'hmiset minun täytyy ennen lkaiklkea, sanoa, että tä- 23346: kyllä tottuvat aivan uusiinkin oloihin. mä laki, t1ämä esilläoleva lalkiehdotus se tu- 23347: Vuo.si.kymmenien •kuluessa saatet•aan vä•hi- lee ·epäilemättä olema.a.n ai.nakin tällä ker- 23348: tellen to.ttua sellaisii.n olosU'Meisi·in jotka taa ja näissä oloissa. kuin me nykyään 23349: nyt näyttäisiväit aivan ma•hdottomilt~. · Lie- elämm-e, suwrimer'kit,yksel.'isi•mp[ä, kuin mi- 23350: nee muuten syytä 1bumnau.ttaa, että samalla tä meillä muita. lakiesityksiä on pitkään 23351: kun on •mitä ltwnnollisinta,, että maata- aika•an säädetty. Se on •k.auas!kruntoisimpia 23352: omistavan väes·tön, maatw~ousväe•stön luku- ja eniten tervet.tä, kest'ävää tw~oudellista. 23353: määrä lisääntyy samassa määrässä, kuin pohj.aa luova 1kuin ehkä monet muut aikai- 23354: kO'ko väestön~kin, ei kui·ten·kaan lwskaa•n semminkin syntyneet lait. Se .pyrkii 23355: voitane päästä sellaiselle astooEe, että uudestwa•n luomaan sitä va.n1haa kestävää 23356: jokikinen täysi-ikäinen kaPsalainen ia io.ka- pohja•a, jonkta perust·eet •ainoastaan yksin . 23357: ainoa perhe olisi ma.anomi·staj•a. On näet kestävä/. sen .koko vMeiskansantal.ousraken- 23358: huomattava, että melkoinen osa väestöstä teen, jonka asuk!kain·a meidän •kaikkien 23359: kuu 1uu myös te·ollisuus·elämälle ja -tulee täällä •karussa kövhässä teollisuuselämälle 23360: teo.1Esuus.väestökin lisääntvmään sama·ssa ep&suotuisassa, raalka-aineit.ten .puutteesta 23361: suhteess•a kuin maata1·ousväestö, koska teol- kärsivässä maassa olemme pakotettuja e'ä- 23362: lisuuskin luonnollisesti ja toivottavasti yhä mään ja toimeentulemaam. >Se pa.raite.n kuin 23363: tu 1ee edistymtään .•Ta nämä molemmat elin- mitkä:ä.n .muut lait pyrkii lujittamaan siltä 23364: keimo·haara:t rinnakkain ja toisten~a tuke- Poh iaa, ioita .me olemme vä1bitellen it.sek- 23365: mina taka.avat täs•sä maassa parhaimmat käid·en yksilöiden •keinottelujen taTkoituk- 23366: e;ämismahdollisuudet. On use·in väite 1ty .sessa, sivuuttaen yhte.iskunnan ja. koko 23367: s1it'å !kannattaako suurvio]d.elys vai pienvil- isätlimaan edut, lui•sune·et siihen kurjuuden 23368: jelys. Oikeast.aam voine•e sa•noa, että mo- .kuiluun, .ionk•a poohj•alla me nyt viimeiset 23369: lemmat ov•at hyviä.. Suurviljelys kannat- viisi vuotta oho.mme 'kamopailleet. Tämä, 23370: taa paikoin, paikoin taas pi~:mvi jelys. ystäväni, on •kuulkaa.s ·se1lainen kuilu, josta 23371: 1 23372: 23373: 23374: Pienvilj-elyksellä on se hyvä puo.1i ainakin, mei.dän pitää .mitä IP:ki.m.m;n päästä, .ios 23375: ett.ä se kiinnittiiä y.hä usea,mmat :maaom:s- me mie 1imme kfl!n:sa.kunt.ana jat·kaa o'1.emas- 23376: tuk-seen. maatyö;hön j.a tämä .io semmoise- sa;oloamme. Niinkui•n me ka~kki tiedämme, 23377: naan taka,a myös m:aatal,oustuohm·non suur- on meillä satoiatu,'hansia p.enheit.ä ilman 23378: t,a edistysbä. Mi.tä useamma.t •kädet nääse- omaa kotia ia ilman omaa maa.tilkkua ja. 23379: vät käsiksi omaan maa.hansa tuoN:.avaan niistä a.ina~ki.n suurin osa on niitä molemnia 23380: t~röhön, ·sitä va·rmemmrut ta.keet on ma.ata- svdänpohja.sbnsa k·ai.paavia ja ,ha1.ajavia. 23381: 1ouden kehittymiselle ja vä•e<S•t.ön e1intarneit- Selvää·hä.n kvl'läkin on. etteivät koskaan 23382: t€.n tyvdvttämiselle. Sii•hen siis on pvrit- kai,k,ki si'ä voi tulla .saR1rnaan. e;k.ä olf' luul- 23383: t.ävä, ·sil'lä maa tuoHaa vain si•llä e•hdoll&, ta:vaa, että koskaan .kai'k'ki tu1 isi•vat sitä ha- 23384: että siihen käytetää.n työtä ia taitoa ia en- la21'lmaaplr~wP. Renlr;n me kyllä Fedämme, 23385: nen ka ;•kkea ilarrast>Uis•ta. mutta 'harrastu.k- mutta että niide·n ioukossa oon vie1ä suuri 23386: se·n ede·llytvlksiä t.aas -on itsenäinen va·ik- osa niin tervettä se.lla·i·sta ~a;·netta, ioka tie- 23387: ka.T>a niene~mäs.sä!kin miHakaava·ssa maa•n- tää ja tun1bee soen, että oma k·oti on lämpimin 23388: omistus, koska oma·n kontunsa kukin vil.ie- j.a oma leipä IQll manklirain :huolimatta; siitä, 23389: 408 IPerjam.tai:n'a 13 ,p. lokalkuuta. 23390: 23391: 23392: ie~~ä siinä on r~kkaa'~~n seassa toisinaan. Ja 1 wksi. On koetettu hakea lai,sta esille kaik- 23393: ifi'lln kauan kmn merllä on tällaisia koditto- k~a u:ahdoll}sia ja mahdottomia vikoja ja 23394: mia, kotia lkaipaavia, niin meillä ei o'le oi- v~rh~Itä, .mutta minä kysy•n teiltä .hyvät 23395: keutta johtaa asioita niin, että näJmätkin tu- oikeistolaiset ennen kaikkea, knska meil.lä 23396: levat vielä k~e.rran katkeroituneina epätröiden on syntynyt t·ai syntyy joku sellainen laki 23397: kysymään, onko ma.a.ttomallakin isänmaa. josta ei haki.i•a, joka sitä habmalla ha.kee' 23398: ~Minä voin rauhrullisesti vakuutt>aa teille ar- löydä moittimista ja halveksimista. Minä 23399: voisat edu~st,ajat, että jos samansuuntaiset luulen, ebtä ,tuskin meiHä on y>htäkään sel- 23400: toimenpit,eet kuin mitä kyseena'ainen laki- laista lakia, vielä !ko·skaan ollut o:emassa- 23401: ehdotus pääasiassa tarkoittaa, olisiva~t käy- kaan ja tuskin sitä tulee synt~määnkään. 23402: tännössä t<>teutuneet jo vaickkapa 15 vuotta ·Minä oletan sen tapahtuvan vasta silloin 23403: ·aikaisemmin, niin meinä ei olisi tarvinnut kun me e.Jrämme a;ikakautta ettemme enää 23404: el~ niin ra&k,ait,a .karvaita muistoja jälkeen- mitään lakia tarvitsekaa~. Mutta niin 23405: säTMtänyttä aikakautta kuin nyt juuri kaul!n kuin meillä ei ol.e saatu tämänkään 23406: ·olemme eläneet. Minä tahtoisin eritoten pareml)aa luo·nnosta syntymään, nii·n hy- 23407: huomauttaa siitä talous- j,a maamomistus- väksyttäJköön tämä ja tehtäköön si}hen pa- 23408: -politiikasta, .iota erittäinkin Loun.ais- rannuksia siinä määrässä .kuin kyetään. Mi- 23409: ja Etelä-Suomen suurvil.ielysseudut edus- ·nä. sanon varta vasten ,'kyetään" sillä minä 23410: tavat .ia' jota siellä on seurattu nai- vom todeta, et.t:ä niin ikes'kusta kuin oikeisto 23411: hin aikoihin asti .ia vielä edelleen- ja vasemmisto ovat .io vuosikymmeniä eli 23412: kin. Ta<htoisin huomauttaa, että ellei ainakin vi:imeis·en:ä vuosikvm~enenä a.hke- 23413: tästä voida luopua, niin meidän on rasti tehn~et työtä tämän sH;man kysymyk.. 23414: sen raf>ka1semise'ksi. Nvt omaan kummin~ 23415: turhaa yhteisenä eheänä .Suomelll kan- ki!l siinä, että meillä julkisesti sanotaan, et- 23416: sana edes koettaa pyrkiä eteenpäin. ATVoi- ·se kel1paa vieläkään. 8e todistaa sitä, et- 23417: sa.t edustajat ehkä oud01ksuvat, kun mainit- t>e.I tei ole kyetty tärrn.än parempaa vi,elä aikaa.n- 23418: sin eri~täin Etelä- .ia Lounais-Suo.men suur- saamaan. Sanoin ettei a~naka.an vielä ol,e, 23419: viljelys.seutuja, mutta minä tulin mainin~ kyetty parempaa luomaan. Johtuuko se sit- 23420: neeksi nämä iuuri sitävarten, että olen itse t~n sii~ä, ettei todellakaan ole !kyetty, vai 23421: joutunut ~äytäJnnössä siellä t'Oimimaan ja mkö s1tä ole todella tahdot.tukaan. Sen k:v- 23422: tuntemaan, kuin1ka turmiollista on yhteis- sym.yksen tehtyä.monj-a kertaa vastaukseksi 23423: kunnan rauhallisel'le tasottavalle kehitY'k- hikuu kyllä tuo viimeinen, ettei sitä ole 23424: ~Stelle se t11v,alli•n>en muonamies- ja talksvä.rk- 23425: tahdottukaan. Ja kun 'katselloo ja arvoste- 23426: kä:riel.ämä1 jota mainitsemani seudut .pää- lee äskensyntynyttä julkaisua, jota nimi- 23427: ~I~lhsesti e~ustavat. Mi,nä en edes porva- 23428: •teNiän posetiivisebi ohjelmaksi (Edusimn- 23429: r~lhsen :vhte1skunna.n jä.senenä ole voinut 23430: nasta naurua), asutuskysymyksen ratkaise- 23431: sitä sulattaa. lkun asioi•ta ymmärtämättö- miseksi. nii,n täytyy sanoa, ettei tätä a:'lla- 23432: mänä tuU.n tilanteeseen, jossa jouduin tuol- kaan olisi ka.nna,ttanut parempana ll'inne.s- 23433: ~laisen talou.suol~tiikan käytännöl:Useksi taa nyt !hYVäksyttävänä olevan la,in •kanssa.. 23434: edustaj,aksi. Niin suuri on ero jokapäiväi- 23435: sellä k>äytänn•ölliseHä talouspolitiiikalla eri Minä uskon, eUeivät sen .teki.iätkään ole sitä 23436: osissa IPaab, että sitä tOn mahiloton edes luuHeetkaan. vaan että re on svntvnvtkin 23437: tältä paikalta selvittääkään. Tarkoita;n vain suorastaan tarkoituksella saada sil1ä 23438: nill!ittäin Pohjois- ja Etelä-Pohjanmaan uskotella hyvää tahto~a nvrkiä samaa nää- 23439: oloJa verrattun~a näi·hin Lounais- ja Etelä- mää!räi:i kohti kuin esilli:ioleva htkiehdo.tus- 23440: S!lomen ~uurvi] ielys,seutui.hin. .Meillä 'OD jo fkin. Mutta ku,n muistetaan miten viime 23441: pitkät. aJat ka1•khall·la tunnustettu se suuri vaalien €1il·Pllä iunri siltä taJJOlta selitet- 23442: nurinkurisuus. mikä täällä vallitsee maa.n- tiin tätä lakia .ia sen tarfkoihsTJeriä. niin 23443: omistusolo:ien aLalla, mutta !kun sii,fä pitää on aivan mah.do+onta uskon. että siellä- 23444: r'?ve~a tos1teoHa tekemään korjauksia. ~niin 23445: näin nvt olisi nvrkitmv.s sii·h,pn, mi,hin nyt 23446: s1llom aletaan mestaroima>an joten kurki k:vseesäoleva ·lakiehd-otus tähtää. Jokainen 23447: kyllä ~kuolee ennenkuin suo ~sula;a. T>al"koi- muistfta. millä tavalla vä·äristeltiin tä- 23448: tan tiiliä nim. niiHi vastalauseita ia .. po·se- män lain .sisfiltöä vllllliag-it.atsiooni!'lsa. sitä 23449: ~ii.visia ohjelmia" (Eduskunnas,ta naurua!), en kehtaa tältä uai·k.alta enemuää selos- 23450: JOlta o•n taaskin koete,ttu keksiä nvt kysy- taa. Teiltä j~otJka olette vrul:mi.stuneet 23451: myksessäo:leva.n ltaikiehdo'buksen kumoami- äänestämään 1kumoon nyt kyseessäolevaa 23452: Pöydällepano. 409 23453: ----~~·----·--------~·--~~-~---------'----"------- 23454: 23455: 23456: 23457: latkiehdo.tusta, kysyn, mistä .syY~st'ä kukin rauksena? Saamme katsella sen seurauksina 23458: sen olebt-e tehneet•ki.n ja mitä ·O'l-ette •ajatel- valuuttamme huonontumi.sta, luoHomme 23459: leet. Onko se sentähden että saisitte edel- ulkomailla vä.hentymista ja .mitä puhuu 23460: leenkin aseen sauraavia vaaleja varten, tai meidä•n yhteiskuntarouha,mme? Minä tah- 23461: sen tähden, että sillä on nimi Lex Kallio, toisin loppujen lopuksi vain vakavasti va- 23462: vaikka joidenkin mielestä pitäisi ehkä olla rottaa toei.tä, niin oikeisto kuin vasemmisto- 23463: joku muu lexi, niinkuin ol!8n kuullut kuis- kin, leikkimästä tällaisella kysymyksenä, 23464: kai.luja, tai sen lbeette siitä vakaumuksesta, sillä m-eillä ei ole vielä kulunu\•pitkä •aika 23465: että se l{)ukkoo omistusoikeutta ja .sen py- tkun me saimme omin silmin nä,hdä .ia kat- 23466: ·hyyttä, nii•n tahtoisin vain ensiksi sa•noa, sella niitä epätoivosta tyrmistY'neitä kas- 23467: että vaa.!iaseeua ,siHä tuskin tulee olemaan vontuijotuksia, joi.ta. siHo~n saatii.n omien 23468: enää minkäänlaista merkitystä, sillä teidän silmi.en e.des.sä nähdä. jotka ioh,tuivat siitä, 23469: agitaattoriune eivät ole enää tilaisuudessa että oli tultu leikitelleeksi liian vakavilla 23470: sillä suorasta.an ihmisiä narraamaan, 1kuten asioilla .siLhen asti että Sta~atiin syistä seu- 23471: he te:kivät viime vaalien edellä. Jos siitä rauksia. 23472: on kysymys v"ain, mikä tuon Ja,in nimi on !Tällaiseen olotilaan it•seäiLn syylliseksi 23473: ja kenen wlkuunpanoo se on ja mitä rpuo- tuntevia herukilöitä minä <kumminkaan en 23474: luetta. se tulee muistuttamaan, niin silloin toivoisi e·n.ä,än kos'kaa,n näkeväni, sillä se on 23475: minä ta•hdon teille suorastaan ;huomauttaa, aina sellrui.sta -että j<Ys me johdatamme 23476: että kyllä minä en voi {)lla sa.nomatta että -asioita sinne, entä niistä tulee seurauksia, 23477: te olette liian pieni'ä henkiä edustamaan va- •niin me saamme itse niist·ä kärsiä, ja sen- 23478: :paen Suomen täysivaMaisia kansa 1 aisia. tähden minä toivoi.sin vakavasti, ettei ku- 23479: Kolmanneksi mitä tulee omistusoikeuden kaan tällä 1kertaa äänestäisi tätä lakiehdo- 23480: l{)ukka.amiseen, ·niin siihen täällä on miin tus.t.a vastaa.n. JPaitsi ainoas+aan sellaiset, 23481: monta. kertaa jo perusteellisesti annettu sel- jotka eivät ta<hdo yhteiskuntaa koskaan ra- 23482: vitys, mikäli tämä asian sitä puolta koskee. kentaa .mutta <py,rJrivä.t sitä hajoitt~Lrnaan.. 23483: Minä lopuksi saan huomauttaa, että juuri 23484: ne, jo111m sitä suurisuisimmin ovat täällä P u h e m i e s: Kun on vielä 'PYY·detty 23485: muistut'talneet, lhe ovat itse t-ehneet itsensä lukuisa m.äärä puheenvuoro1ia· i·a on näin 23486: syypäiksi samanlaiseen toimeen .io toista- mvöhäinen aika, niin keskeytetään tämän 23487: kymmentä vuotta sitten. Minä .tarkoi.tan asian. käsittely. 23488: sitä aikaa, jolloin hyväksyttiin tuo taan- 23489: nehtiva tol"P'T)arilaki. S.e ol•i silloin kdko si- Pöydällepano: 23490: vistyneessä ma,ailmassa aivan tu•ntema.ton 23491: teko, jolla loukatt•Hn omistusoikeuden ny- 9) Ehdotuksen laiksi alusten yhteentör- 23492: hyyttä, ja n:vt juuri samais-et hen.kiltöt hy- mäyksestä syntyvästä vahingosta ja 23493: vin suurisuisesti puhuvat tällaisen asian pelastuspalkkiosta 23494: y:'hteydessä, jossa -se tuskin tulee kysymyk- sisWltävän haUituksen esityksen johdosta 23495: seen, omi.stusoikeud.en py;hyyden loukkauk- laadittu laki- ja talousvaliokunnan mieti·n- 23496: sesta.. tö n :o 2 esitellään ja pannaan .puhemies- 23497: .Vi~lä minä ta.htoisin muistuttaa .teille, et- neuvoston ehdotuksen muka,an pöydälle en- 23498: tei ole monta päi·vää ikulunut ilmn oltiin si istuntoon. 23499: d:ässä eduskunnass•a .pakotoetut myöntämään 23500: 15 miljoonaa markik:aa .ia olisi ot~ttu ja vaa- Saatuaan puheenvuoron lausuu 23501: dittu 60 miljoonaa juuri sen seurauksista 23502: että tämänsuuntaisia reformeja ei ol-e ko-e- Ed. Lohi: Eduskunna-n valitsija,mi-ehiä 23503: tettukaan toteut.ta,a aikais-emmin. Ja mi.nä pyy<län jäämään tiLnne istunnon päätyttyä. 23504: olen varma että mitä kauvemmin tätä vii- 23505: vytetään, sitä useammi·n saadaan -eduskun- Seuraava eduskunnan istunlto on huomen- 23506: ·nassa myöntää saman·laisia summia kau- na keHo ·1 päivällä. 23507: •punkien asutusi:·arkoituksii·n, ja siitä on 23508: ~uonnoHinen -seuraus että saadaan vie1 ä .hui- 23509: keamnia summia myöntää sen perästä niis- ·Istunt.o päättyy kello 11,10 i. p. 23510: sä asunnoissa olijain 1-ei'P·ävil.ian ostamiseksi Pöytäkirjan vakuudeksi: 23511: uJ.lromailta. Ja mitä tästä kaikesta on seu- Eino J. Ahla. 23512: 15. Lauantaina 14 p. lokakuuta 1922 23513: kello 1 päivällä. 23514: 23515: Päiväjärjestys. Siv. 23516: 23517: I l m o i t u k s i a:: Ensimäinen käsittely: 23518: Siv. 23519: 6) Ehdotus laiksi alusten yhteen- 23520: Ainoa kä·sittely: törmäyksestä .iohtuvasta vahingosta 23521: 1) Vuoden 1'9121 valtiopäivillä le- sekä pelastuspalkkiosta . . ........ . 23522: pfuämään jätetty ehdotus laiksi maan A s i a k i .r j a t: Laki- ja ta' ous- 23523: hankkimisesta asutustarkoituksiin . . 412 valio.kunnan mietintö n:o 2, hallituk- 23524: A s i a k i r .i a t: MaatalousvaJio- sen esitys n:o 1. 23525: kunnaDJ mietintö n:o 2; mainittu eh- 23526: dotus. 23527: Esitellään: 23528: Kolmas käsittely: 7) Kansliatoimikunnan ehdotus 23529: määrärahan myöntämisestä uuden 23530: 2) Ehdotus laiksi tulitikkuverosta eduskuntatalon rakentamiseen ..... . 23531: A s i a k i r j a. t: Suuren valiakun- 8) Hallituksen esitys n:o 36 Suo- 23532: mm mieLin.tö u:o 1; va.'tiovarainvalio- men Hypote-ekkiyhdistykselle 19'07 .iru 23533: .kunnan mietintö n:o 2; haLituksen 1909 vuoden obligatsioni:ainois.ta 23534: esitys n :o 2:5. .myönnetyn valtiontakuun siirtämi- 23535: 3) Vuoden 19'20 va1ltiopäi villä le- sestä uudelle obligatsionilainalle ... 23536: päämään jätetty ehdotus laiksi valt•ion 23537: ja ·kunnan vero.ia kallltoa.ian jälkeen: 9·) Hallituksen esitys n:o 37 ·mää- 23538: ma:ks€1ttaessa. suoritettavasta. veron li- rärahan myöntämisestä Osa.keyhtiö 23539: säyksestä ...................... . Petsamo Aktiebolag nimis-en osa!ke- 23540: A s i a k i r j a: t: .Suuren vaJio,kun'- yhtiön tukemiseksi .............. . 23541: nan mietintö n:o 2; valtiovarainvalio- 23542: kunnan mietin,tö n:o 4; mainittu eh- Pöydällepanoa varten 23543: dotus. e s i te ll ä ä n. 23544: 4) Ehdotus laiksi apulaismaan- 23545: vi'je ysins~.nöörinvirko.ien perustami- 10) Sotilasasiainvalio.kunnan mie- 23546: sesta .......................... . tin,f.ö n:o 2, joka. sisältää lausunnon 23547: Asiakirja. t: Suuren valiolkun- vuoden 1'912 1 va. tiopäi villä lepäämään 23548: 1 23549: 23550: 23551: nan mietintö n:o 3; maatalousvalio- jätetys.tä .ehdotuksesta laiksi hevosten 23552: kunnan mietintö n:o 1; hall1tuksen ja ajoneuvoj-en ottamisesta sotavoi- 23553: esitys lll:o 23. man tarpeisiin sodan aikana ..... . 456 23554: 5) Ehd·otus laiksi va.kaustoimiston 11) Hal'itu'ksen .kirjelmä Eduskun,.. 23555: viroista ....................... . nalle ynnä Ahvena•umaan maakunta- 23556: Asiakirja: t: Suuren va1iQikun- päivien .esitys n: o 1 lun.asius•oikeuderu 23557: nan mietintö n:o 4; talousvaliokun- käyt.tämises,ä Ahvenanmaalla sijait- 23558: nan •mietintö n :o 2; ha.lli tuksen esi- sevaa ki:int.eistöä myytäessä k·oske- 23559: tys n:o 21. van lain antamisesta ............. . 23560: " 23561: 412 Lauanltaina 14 p. lokaaruuta. 23562: 23563: Siv. todella on. Siitä huolimatta että mieli- 23564: piteet näin jyrkästi käyvät tosiaan vastaan, 23565: 1:2) Hallituksen kirjelmä Edus- voi olla, vaikka hetki onkin näin myöhäi- 23566: kunnal e ynnä Ahvenanmaan maa.- nen, tämän kysymyksen käsittelyssä syytä 23567: kuntap·äivien esitys n·:O 2 toukokuun tarkastaa, eikö verrattain useissa tärkeissä 23568: 6 päivänä 19,20 annetun: Ahvenan- kohdissa sittenkin tässä eduskunnassa siinä 23569: maan itsehallintoa ko.s,kevan lain keskustelussa, mikä on suoritettu, ole tultu 23570: 27 §:n muuttamisesta ........... . 456 sellaiseen selvyyteen, että näiden kysymys- 23571: 13) Hallituksen kirjelmä Edus- ten suhteen ei pitäisi enää olla erimieli- 23572: kunnalle ynnä Ahvenanmaan maa- syyksiä, ja taas toiselta puolen tarkastaa 23573: kuntapäivien esitys n :o 3 koskeva elo- vielä lähemmin niitä seikkoja, joihin näh- 23574: kuun 11 pä•ivänä 1922, sisältävä eräi- den erimielisyydet ovat kaikista suurim- 23575: tä Ahvenanmaan väestöä koskevia pina esiintyneet. 23576: säännök•siä, annetun lain §§ 3 ja 5 Minusta tuntuu siltä, että keskustelussa 23577: muuttamista ................... . on ensinnäkin tullut selvitetyksi, että 'se 23578: " perussyy, jonka vuoksi tämä asutuslakieh- 23579: dotus on laadittu, nimittäin tilaUoman vä- 23580: Nimenhuudossa merkitään poissaoleviksi estön suurilukuisuus, on oikea. Ei voida 23581: edustajat Kilpeläinen ja Koivisto. enää niinkuin on tehty näihin saakka, viiit- 23582: tää, että vetoaminen vuoden 1901 tilastoon 23583: ei ole oikea senvuoksi, että nämä numerot 23584: ovat vanhentuneita. On voitu sama osoit-. 23585: Ilmoitusasiat: taa uudemmilla numeroilla ja voidaan vie- 23586: läkin esittää numeroaineistoa, joka tukee 23587: Vapautusta eduskuntatyöstä saa yksi- tätä perusteina. Jos me tarkastamme esi- 23588: tyisasiain tähden tämän päivän istunnosta merkiksi henkikirjoihin perustuvaa tilas- 23589: ed. Koivisto, maanantaista torstai-aamuun toa, niin me huomaamme, että sen mukaan 23590: perheessä sattuneen kuolemantapauksen maaseudun väestöstä niin myöhäisenä ai- 23591: johdosta ed. M. Jaskari ja yksityisasiain kana kuin v. 1910 37 % oli tilatonta ja 23592: tähden samaksi ajaksi ed. Simelius sekä v. 1915 38 %. Juuri tämä tilaUoman 23593: samoin yksityisasiain takia ensi tiistain is- väestön suuri lukumäärä on varmaan yh- 23594: tunnosta ed. Koponen. teiskunnallisten epäkohtien kaikista suu- 23595: rimpia, ellen sanoisi kaikista suurin. 23596: Todistettu myöskin on se, että niittenkin 23597: joukossa, jotka tilaston mukaan luetaan 23598: Päiväjärjestyksessä olevat asiat: viljelmällisiin ruokakuntiin, on tavattoman 23599: suuri määrä sellaisia, jotka eivät voi vilje- 23600: 1) Vuoden 1921 valtiopäivillä lepäämään jä- liSälleen tuottaa riittävää toimeentuloa.. On 23601: tetty ehdotus laiksi maan hankkimi- asianlaita nimittäin sellainen, että vuoden 23602: sesta asutustarkoituksiin. 1901 :n tilastossa viljelmäin alaraja on ve- 23603: detty tavattoman alas. Se on 5 aaria eli 23604: Esitellään jatkuvaan a i n o a a n k ä- 3 kapanalaa. Ja jos me tarkastamme tä- 23605: s i t t e 1 y y n sanottu ehdotus, josta maa- män vuoden tilastoa, niin tulemme siihen 23606: talousvaliokunta on antanut lausunnon tulokseen että viljelmällisistä ruokakunnis- 23607: mietinnössään n:o 2. takin on vähintäin toinen puoli sellaisia, 23608: joille oma viljelmä ei voi antaa riittävää 23609: Keskustelu: toimeentuloa. Tässä on toinen erittäin va- 23610: kava yhteiskunnallinen epäkohta, epäkoh- 23611: Ed. Sun i 1 a: Kun kuunteli eilisessä is- ta, jota ei torpparien vapautuslailla, var- 23612: tunnossa annettuja lausuntoja tässä asias- sinkin mäkitupiin nähden, voitu korjata. 23613: ta, sai selvän käsityksen siitä, mitenkä Näitä molempia yhteiskunnallisia epäkoh- 23614: jyrkästi mielipiteet sittenkin käyvät vas- tia pyrkii tämä kysymyksessäoleva asutus- 23615: takkain. Tämä ei ole ihmeteltävää, kun laki korjaamaan. 23616: on ~ysymy ~sessä si~si tärkeä yhteiskun- 1 Kolmas seikka, joka keskustelussa myös- 23617: nallmen uudistus kmn tämä kyseessäoleva kin voidaan katsoa tulleen selvitetyksi, on 23618: Mruan hanikkiminen wsutlli'lltatkoituksiin. 413 23619: 23620: 23621: se, että tilattomassa väestössä tässä maassa van erityisesti tahdottaisiin saada suurvil- 23622: on olemassa todellista maan nälkää eli ha- jelys hävitetyksi. Minä luulen, että mei- 23623: lua, vilpitöntä halua, päästä omaan turpee- dän ryhmämme taholta ei mitenkään suur- 23624: seen käsiksi. Tämä on kyllä seikka, jota viljelystä sinänsä tahdota vastustaa, sillä 23625: ei voida tilastollisilla numeroilla todistaa, minä olen vakuutettu, että suurviljelys 23626: mutta sen ovat edustajat eri puolilta maata siellä, missä sillä on luontai~ia menesty- 23627: voineet varsin hyvin todeta omissa koti- misen mahdollisuuksia, voidaan todella 23628: kunnissaan, omissa asutuslautakunnissaan. saada kehitetyksi siihen, että se voi olla 23629: Minulla on myöskin Jokioisten hoitokun- paikkakunnalla todellisesti esimerkillistä 23630: nassa ollut tilaisuus tällaisessa paikallis- itse tuotantoon nähden. Suurviljelystä täy- 23631: ,asutuksessa tämä seikka todeta. Vaikkakin tyy vastustaa vain silloin, kun se joko al- 23632: Jokioisten asutus oli paikallista laatua, sen haisen tuotannon taikka yhteiskunnallisten 23633: tehtävänä oli varsinaisesti hankkia maata epäkohtien vuoksi, on yleiselle kehityk- 23634: oman paikkakunnan väestölle, ilmoittautui selle jarruna. Me yhdymme niihin perus- · 23635: halukkaiksi noin 1,500 henkilöä, niistä teihin, jotka ed. Vuolijoki täällä eduskun- 23636: 900 sellaisia, jotka tahtoivat saada uuden nassa on esittänyt ja joiden mukaan suu- 23637: viljelystilan. Näistä 900:sta voitiin ainoas- ria kansataloudellisia tappioita syntyisi 23638: taan 215:lle sillä kertaa hankkia oma vil- orgaaniseksi kokonaisuudeksi kiteytynei- 23639: jelystila. Niiden joukossa, jotka jäivät il- den maatilakokonaisuuksien rikkomisesta, 23640: . man, oli suuri osa sellaisia, joilla oli oman rakennusten ja muitten laitosten hävittä- 23641: viljelystilan saantiin ja sen hoitoonkin tar- misestä palstoituksen vuoksi. Uutisasutuk- 23642: peelliset edellytykset. Huomattava myös- sen tarkoituksena ei voi olla vain entisten 23643: kin on, että halukkaiden joukossa oli pal- viljelysalojen asuttaminen, vaan varsinais- 23644: jon sellaisia, jotka olivat paikkakunnalta ten uusien viljelysten luominen ja se ai- 23645: siirtyneet kaupunkeihin, mutta jotka oli- noastaan osaksi voi onnistua suuria tiloja 23646: vat siellä tulleet havaitsemaan, että heidän palstoittamalla. 23647: oikea toimialansa oli sittenkin kotiseudulla, Keskustelussa on myöskin käynyt sel- 23648: jonne palaamisen valtion välitys näytti te- ville, että viljelyskel poisia maita tässä 23649: kevän mahdolliseksi. maassa on erittäin paljon olemassa, paljon 23650: Mitä tulee itse maanhankintaan, niin varsinaisesti yksityis.omaisuuteen, suur- 23651: minusta on myöskin keskustelusta käynyt maaomaisuuteen kuuluvilla mailla. Vaikka 23652: se seikka selville, että valtion täytyy tässä Suomi on luontosuhteiden puolesta sellai- 23653: käydä omilla maillaan ensi sijassa autta- nen, että viljelyskelpoiset maat, jollei oteta 23654: maan. Mutta on myöskin tullut osotetuksi, lukuun suomaita, ovat varsin hajanaisia, 23655: että valtion maiden asuttamisella ei voida ripoteltuja sinne tänne ja vaikka se siis 23656: tätä kysymystä kokonaan ratkaista, jo siitä onkin aivan erityisesti pienviljelykseen so- 23657: syystä, että näitä maita on varsin vähän piva, niin sittenkin on suuromistus saavut- 23658: monilla sellaisilla paikkakunnilla, jois8a tanut yhä enemmän ja enemmän tässä 23659: juuri tätä asutusta ehkä kipeimmin kai- maassa jalansijaa, ei viljelyksen tähden 23660: vattaisiin, se on länsi- ja etelä-osassa maa- vaan metsänhankinnan vuoksi. Suuromis- 23661: ia. On myönnettävä, että se asutusmuoto, tus ei itse maan viljelemisen kannalta ole 23662: että valtio ostaisi suurtiloja ja jakaisi edullista senvuoksi, että nuo hajanaiset, 23663: niitä tilattomille, on onnistunut eräissä ta- viljelyskelpoiset maat, jotka sijaitsevat 23664: pauksissa erittäin hyvin eikä voida kiel· kaukana suurtiloilta, eivät tule viljellyiksi, 23665: tää, että sitä yhä edelleen voitaisiin käyt- jo sen vuoksi, että niiden viljeleminen ei 23666: tää asutusasiassa. Mutta jos asutuskysy- mitenkään ole taloudellisesti kannattavaa. 23667: myksen ratkaisu perustetaan vain tähän, Mutta ne eivät tule myöskään viljelykseen 23668: nim. suurtilojen palstoittamiseen, niin siinä luovutetuiksi senvuoksi, että näillä haja- 23669: varmaankin erehdytään, ja tällainen toi- naisilla vil.ielyskel;poisilla mailla e1 ole 23670: menpide tulisi herättämään vastustusta ei suurmaaomaisuuksiin ja niiden suuriin 23671: ainoastaan sosialidemokraattien vaan var- liikkeisiin nähden sellaista merkitystä, että 23672: maan monien muidenkin ryhmien taholta. se houkuttelisi näitä maita myymaan, 23673: On ehkä luultu, että juuri maalaisliiton ta- sitä vähemmän, kun tällaisten maitten 23674: holta oltaisiin tällaiseen menettelyyn eri- luovuttamisesta voi olla tai ainakin kuvi- 23675: tyisen halukkaita ja että maalaisliitossa ai- tellaan olevan haittojakin, nim. se, että 23676: 414 Lauanrtaina 14 p. l01k!Lkuuta. 23677: ---- 23678: 23679: uudet viljelijät metsänhävityksen y. m. s. kuttamaan epävarmuutta maanomistus- ja 23680: kautta mahdollisesti tuottaisivat vahin- viljelysoloissa. Jos näin olisi asianlaita, 23681: koa. niin varmasti tätä lakiehdotusta olisi kai- 23682: Jo vuosikausia on suurviljelyksellä ollut kilta tahoilta vastustettava. Mutta jos 23683: vaikea raivata maita viljelykselle työn ajatellaan sitä järjestystä, missä lnovutus 23684: hinnan korkeuden vuoksi. Ja kuta pitem- lain mukaan tulee toimitettavaksi ja johon 23685: mälle kehitys menee, sitä enemmän täyty- järjestykseen en tahdo tässä kajota sen- 23686: nee tässä maassa viljelyksen raivaamisen vuoksi, että se on tullut keskustelussa 23687: jäädä pienviljelijän tehtäväksi, sellaisen usein kosketelluksi, niin siitä huomataan, 23688: pienviljelijän, joka tätä työtä voi suorittaa että pakkovuovutuksen ulkopuolelle jäävät 23689: pääasiallisesti omine väkineen. Melkein joka tapauksessa järkiperäisesti viljellyt 23690: yksimielisiä kai voitanee olla myöskin sii- maat, vieläpä kaikki tällaisiin tiloihin tar- 23691: tä, että suurtilojen laajat viljelyskelpoiset peelliset muutkin tilukset, ei ainoastaan ba- 23692: alueet eivät tule vapaaehtoista tietä luo- kamaat, vaan kotitarvemetsä ja muutkin 23693: vutetuiksi, vaan että siihen todellakin tar- tilukset. Laki siis lähtee siitä edellytyk- 23694: vitaan pakkotoimenpiteitä. Sellaisia pak- sestä, että sen kautta tmvataan säännölli- 23695: kotoimenpiteitä on esitetty pääasiallisesti nen maatalous. Olivatpa viljelykset kuinka 23696: kahta lajia, toinen verotusjärjestelmä ja suuria tahansa, niin laki turvaa niitä sa- 23697: toinen se pakkoluovutusjärjestelmä, joka on malla tavalla, jos ne täyttävät ehdon, että 23698: kyseessäolevassa lakiehdotuksessa esitetty. ne ovat järkiperäisessä viljelyksessä. Sillä 23699: Täytynee myöntää ainakin teoreettisesti, ei suinkaan tarkoiteta mitään erityistä 23700: että tällä verotusjärjestelmäHäkin voidaan viljelysta paa, vaan sellaisen ehdon täyttää 23701: päästä eamaan tulokseen, mitä tässä on tar- tietysti jokainen säännöllinen viljelys, oli 23702: koitettu. Mutta niin vähän on tämä kysy- se sitten suuri tai pieni. 23703: mys vielä valmisteltu, se on vielä toistai- Toisessa suhteessa on myöskin huomau- 23704: seksi ihan kokonaan kiteytymätön ja niin tettu tästä epävarmuudesta, nimittäin että 23705: vähän on s-e haahmoiteltukin, että minä se jättää liiaksi tilaa asutuslautakunnan 23706: luulen, että se puolue, joka on tämän ot- mielipiteelle. Ja jos asianlaita olisi sel- 23707: tanut ohjelmaansa, kun ottaa huomioon, lainen, että asutuslautakunnat olisivat tä- 23708: mitenkä paljon siinä on aikaisemmin ollut män kysymyksen lopullisia ratkaisijoita, 23709: asiantuntemusta näillä aloilla ja mitenkä niin tähän huolestumiseen olisi todellakin 23710: perusteellisesti sen taholta on yleensä täl- syytä. Mutta kun koko luovutussuunnitelma 23711: laisiin kysymyksiin suhtauduttu, ei voine asetetaan asutushallituksen käsiteltäväksi, 23712: tämän kysymyksen vuoksi hylätä valmista jolta asutushallitukselta kuitenkin tässä 23713: lakiehdotusta, jonka avulla kuitenkin tämä suhteessa täytynee jokaisen toivoa täyttä 23714: kysymys voidaan positiiviseen suuntaan oikeusturvaa, ja kun siitäkin on vielä ti- 23715: ratkaista. laisuus valittaa maanjako-oikeuteen ja siitä. 23716: Siinäkin ohjelmaf>sa, joka on tehty ko- edelleen vielä ylöspäin, niin tässäkään suh- 23717: koomuspuolueen taholta, puolustetaan pak- teessa ei pitäisi olla mitään oikeutettua ai- 23718: koluovutusmenetelmää ainakin määrätyissä hetta siihen epävarmuuteen, jota lakiin 23719: tapauksissa mahdolliseksi. ,Ta minusta nähden on valitettu. 23720: näyttää siltä, että mielipiteet viime ke· On eräiltä tahoilta moitittu myöskin la- 23721: väästä saakka ovat tähän pakkoluovutuk- kiehdotusta ja luovutusmenetelmää siitä, 23722: seen nähden melko lailla muuttuneet. Onpa että se pyrkii ottamaan isommilta tilailta 23723: äärimmäisen oikeiston taholta puhuttu sii- enemmän, suhteellisestikin enemmän kuin 23724: täkin, etä jos pakkoluovutus voitaisiin ra- pienemmiitä tiloilta. Siltä taholta, jolta 23725: joittaa vain määrättyyn ajanjaksoon, niin yleensä aina progressivisuutta tämänluon- 23726: se sittenkin voisi olla siedettävänä, kun toisissa asioissa on puolustettu, ei olisi 23727: nimittäin tiedettäisiin, että sen jälkeen ei suinkaan tässä suhteessa odottanut moista 23728: enää tule maata luovutettavaksi. moitetta. Tämä progressivisuus kai johtuu 23729: Syyksi, minkä vuoksi pakkoluovutusta ja siitä, että isommilta tilailta on, tuotta- 23730: tätä lakiehdotusta kokonaisuudessaankin matta haittaa mainittavammassa määrässä 23731: vastustetaan, mainitaan ja on mainittu näiden tilojen taloudelle, sittenkin suu- 23732: viime keskustelussakin se seikka erityises- rempia mahdollisuuksia saada suhteellisesti 23733: ti, että tämä tulisi suuressa määrässä vai- enemmän luovutetuksi kuin pienemmiltä. 23734: Matan hankkiminen asutustar!koitu'ksiin. 415 23735: 23736: tiloilta. Mutta siihen vaikuttaa myöskin vuoden lain mukaista hintaa, ovat ehkä 23737: eräs toinen varsin tärkeä seikka. Meidän unohtaneet sen seikan, että näiden kahden 23738: maassamme samoin kuin kaikissa muissakin luovutusmenetelmän välillä on olemassa ta- 23739: maissa on se seikka tilaston avulla ja muu- vattoman suuri erotus. Kun luovutus ta- 23740: tenkin todettu, että suurilla maaomaisuuk- pahtuu 1898 vuoden lain mukaan, niin se 23741: silla on koko tilusalasta tavallisesti suhteel- toimitetaan yksinomaan sitä tarkoitusta 23742: lisesti paljoa pienempi om viljeltynä kuin silmälläpitäen, johon kyseessäoleva esine 23743: pienillä tiloilla. Niin osotti vuoden 1901 ti- luovutetaan, lainkaan kiinnittämättä huo- 23744: lasto, että kun pienillä maaomaisuuksilla miota siihen seikkaan, tuottaako se ja missä 23745: oli tilusalasta noin 1/4 viljeltyä, niin suu- määrin haittaa kysymyksessäolevan maan- 23746: rilla maaomaisuuksilla oli viljeltynä vain viljelijän oman talouden hoidolle vastai- 23747: 1/10. Näin on siis suurilla maaomaisuuk- suudessa, ja vaikka se tuottaisi kuinka 23748: silla paljon suurempi mahdollisuus saada suurta vahinkoa tahansa, niin luovutus 23749: luovutetuksi viljelyskelpoisia maita, jotka vain kylmästi pannaan toimeen. Kysy- 23750: eivät koskaan tule niiden tilojen hallussa myksessäolevassa lakiehdotuksessa lähde- 23751: viljelykseen käytetyiksi. tään aivan toisesta periaatteesta. Siellä ei 23752: Minä luulen, että tällä kyseessäolevalla suinkaan tarkasteta sitä, mitkä ovat niistä 23753: lailla, jos se tulisi hyväksytyksi, tulisi ole- alueista sellaisia, että ne olisivat juuri 23754: maan suuri merkitys myöskin siinä suh- sille, jolle luovutetaan, sopivimmat, vaan 23755: teessa, .että se suuressa määrässä tulisi edis- siinä koetetaan etsiä sellaisia alueita, jotka 23756: tämään vapaaehtoisten kauppojen synty- vähemmän vahinkoa tuottamatta luovutta- 23757: mistä. Me tiedämme kaikki varsin hyvin, jalle voivat tulla kysymykseen. Lain tar- 23758: että suurilla tiloilla ja osaksi myöskin pie- koitus on, että luovutus ei tule vaikutta- 23759: nemmillä, ainakin keskikokoisilla, on usein maan häiritsevästi maatalouden vastaiseen 23760: paljon kaukana talosta sijaitsevia viljelys- rauhalliseen kehitykseen. Tämä tavatto- 23761: maita, peltomaita, joita on mahdoton järki- man suuri eroavaisuus tietysti täytyy ottaa 23762: peräisesti ja kannattavasti viljellä juuri nii- huomioon tarkastettaessa myöskin erilaisia 23763: den etäisyyden vuoksi. Tällaiset maat si- luovutushintaperusteita. Ja olisi kohtuu- 23764: jaitsevat useasti viljelyskelpoisten maiden tonta tässä vaatia senmukaista luovutus- 23765: lähellä ja ne voitaisiin vapaaehtoista tietä hintaa, kuin vuoden 1898 lunastuslaissa. 23766: saada luovutetuiksi uutisasukkaille. Täl- Niidenkään taholta, jotka tätä lakiehdo- 23767: laisesta vapaaehtoisesta luovutuksesta tu- tusta puolustavat, ei suinkaan tahdota väit- 23768: lisi olemaan varmaan arvaamattoman suuri tää, että lakiehdotuksessa, mikäli asia kos- 23769: kansantaloudellinen hyöty, samoin kuin kee sen lakiteknillistä ja muodollista puolta, 23770: siitä olisi myöskin suuri helpotus itse maa- ei olisi paljon toivomisen varaa. Mutta me 23771: omistajille. olemme kuitenkin olleet siitä vakuutettuja, 23772: Sitten ovat luovutushintaan nähden mie- etteivät nämä seikat ole sellaisia, että ne 23773: lipiteet suuressa määrin käyneet ristiin. lain käytäntöön sovelluttamisen ja sen nou- 23774: Toiselta puolen on mainittu, että luovutus- dattamisen käytännössä tekisivät mahdotto- 23775: hinta on peräti alhainen, ja toiselta puolen maksi. Ja me olemme myöskin 1uulleet, 23776: olisi tahdottu luovutusta ilmaiseksikin, että ne epäselvyydet, mitkä tässä laissa 23777: vieläpä ehkä, jos niin radikaalinen verotus ovat olemassa, voidaan täytäntöönpanoase- 23778: tulisi kysymykseen, kuin täällä on eräältä tuksella saada riittävästi selvitetyiksi. 23779: taholta esitetty, maaomistaja olisi ehkä Monilla tahoilla on oltu varsin huolestu- 23780: pakotettu käyttämään käsirahojakin pääs- neita siitä, voidaanko tämänluontoisella 23781: täkseen maistaan erilleen. Jos nyt tar- lailla luoda elinvoimaista asutusta. Ei to- 23782: kastelemme oikeiston puolelta tehtyä väi- sin ole enää lausuttu, että pienviljelys olisi 23783: tettä, että luovutushinta olisi liian alhai- ehdottomasti tuomittu tästä maasta häviä- 23784: nen, niin on sillä puolen viitattu siihen, mään, nähtävästi senvuoksi, että kokemus 23785: että luovutushinnan täytyisi olla saman- varsin selvästi osoittaa, että pienviljelystä 23786: lainen kuin vuoden 1898 pakkolunastu3- on tässä maassa voitu harjoittaa varsin kif- 23787: laissa, jossa puhutaan kalliimmasta käy- pailukykyisenä suurviljelyksen kansPa ja 23788: västä hinnasta. Lakiehdotuksessa puhu- että se yhä edelleen varmaan tulee sellai- 23789: taan taas paikkakunnalla käyvästä hin- sena olemaan kehityksenkin mukaan. Koke- 23790: nasta. Ne, jotka ovat tässä vaatineet 1898 mus onkin osoittanut, että kuta korkeam- 23791: 416 Lauantaina 14 p. lokakuuta. 23792: 23793: malle ~ehitys.ast~ell~ pä.ä~tään, si.tä kilpai-1 lakiehdotus tulisi hylätyksi, se tulisi ar- 23794: lukyky1semmaks1 pwnvil.Jelys vo1 muodos- vaamattomassa måärässä, suuremmassa 23795: tua ja erityisesti voi tällaista sanoa meidän kuin ehkä luulemmekaan, lisäämään niiden 23796: maastamme, jossa luontaiset olosuhteet suu- lukua, jotka eivät valtiovallan vuolelta 23797: ressa määrässäc viittaavat pienviljelykseen. lainkaan odota toimenviteitä yhteiskunnal- 23798: Mutta huolestuneita ollaan tietysti erityi- listen epäkohtain korjaamiseksi, vaan kul- 23799: sesti siitä, että tällainen maanhankinta asu- kevat tarkoitusperiensä saavuttamiseksi 23800: tusta varten ja niiden lukuisain välineiden omia pimeitä teitään. 23801: hankinta, mitä pienviljelyksessä tarvitaan, 23802: tulee tällä kertaa niin tavattoman kalliiksi, Ed. M i emo i s: Jag vill icke ingå på 23803: että todellakin täytyy sanoa, että valtion någon juridisk tolkning av föreliggande 23804: välitykselläkään ei ole mahdollista lähes- lagförslag, denna har av så många talare 23805: kään kaikkien päästä omaan turpeeseen redan framförts. Likaså har uti den andra 23806: kiinni. Mutta toiselta puolen taas ei käsit- reservationen, som åtföljer agrarutskottets 23807: tääkseni ole syytä väittää, että varsin mo- betänkande, samma sak framhållits. Det 23808: net aivan vähävaraisetkin voivat valtion har påvekats, huru lagförslaget är stridande 23809: toimenpiteillä päästä oman konnun pysy- mot grundlag och mot vår icke för länge 23810: viksi omistajiksi. Siihen viittaa niin hyvin sedan antagna regeringsform, där ägande- 23811: asutustoiminnassa saavutettu kokemus kuin rätten till jord är tryggad för landets inne- 23812: myöskin koko talonpoikais- ja pienviljelyk- byggare. Likaså har framhållits de otyd- 23813: sen historia. Mutta varmaa on toiselta ligheter, som lagtexten i flera paragrafer 23814: puolen, että nämä pienviljelijät, jotka företer och vilket gör, att olika, t. o. m. 23815: luodaan valtion asutustoiminnalla, tarvit- godtyckliga tolkningar av densamma måste 23816: sevat edelleen jatkuvaa avustusta valtion bli följden, en olägenhet, som i första hand 23817: puolelta ei ainoastaan maan hankinnassa skall bliva märkbar vid myndigheternas 23818: vaan myöskin edelleen tämän pienen viljel- tillämpning av lagen. För min del vill jag 23819: mänsä kuntoonpanemisessa, rakennusten, endast i korthet beröra vissa synpunkter. 23820: kaluston j. n. e. hankinnassa. On luonnol- Som vän till koloniseringen eller till ar- 23821: lista, että jos tämä lakiehdotus hyväksyt- betet för att den obesuttna befolkningen må 23822: täisiin, niin hallitus tulee tekemään ehdo- komma i tillfälle att erhålla egen jord, så 23823: tuksen, mitenkä tähän tarkoitukseen tar- att den kan bliva självägande bönder och 23824: vittavat varat saadaan, ja ehdotuksen myös- småbrukare, är jag fullt ense med förslagets 23825: kin siitä, millä tavalla nämä varat tulevat syftemål, men tillvägagångssättet att er- 23826: tarkoitukseen sopivimmin käytetyiksi. hålla denna jord är så motbjudande, att jag 23827: Ymmärrämme varsin hyvin, että tämä icke för min del kan omfatta lagförslaget 23828: kyseessäoleva lakiehdotus ei tyydytä mel- av denna orsak. Detta lagförslag ingriver 23829: koista osaa eduskunnasta. Äärimmäisessä djuvt uti den enskilda jordägarens rätt, sät- 23830: oikeistosm ja vasemmistossa olisi tahdottu ter honom, som redan sagts, uti ett osäker- 23831: se varmaan monissa kohdin melkolailla toi- hetstillstånd, som måste verka hämmande 23832: senlaiseksi, kuin missä se. nyt esiintyy. och skada jordbruksdriften, ja, för en 23833: Mutta onkohan näillä kummallakaan äåri- längre framtid omöjliggära det arbete, som 23834: siivillä väJhintäkään mahdollisuutta saa.da av en strävsam jordbrukare alltid behöver 23835: hyväksytyksi uusi laki, joka paremmin utföras. Huru nedslående är icke att höra 23836: kuin tämä kyseessäoleva vastaisi heidän det, som redan uti 1 § säges om jordan- 23837: omia pyyteitään? Tämä on minusta varsin- skaffningen, där det heter: ,tages jord ge- 23838: kin niiden otettava vakavasti harkittavaksi, nom tvångslösen". Härav förstå vi också 23839: jotka asutusasiaan sittenkin suhtautuvat lagens andemening och innebörd i prakti- 23840: myönteisesti. Ja minä luulen myöskin, että ken. Helt visst måste även förslagsställa- 23841: niidenkin keskuudessa, jotka ovat tähän ren själv erkänna, att denna hå1da och all- 23842: eduskuntaan lähettäneet äärimmäisen va- deles främmande lagbestämmelse uti vår 23843: semmiston, on juuri osa sellaisia, jotka lagstiftning är ny, och att det är en ömtålig 23844: eduskunnan puolelta odottavat juuri sellai- sak, att förgripa sig vå äganderätten till 23845: sia toimenviteitä, kuin tässä kyseessäole- jorden. Det är en verklig sanning, som ut- 23846: vassa lakiehdotuksessa on esitetty. Ja toi- talats och erkänts, att vårt lands jord är 23847: selta puolen taas minä luulen että, jos tämä arbetsdryg och svår att bebruka. Stora 23848: . . 417 23849: Mruan 'hanlk!kiminen rusutUISltarlkoituksiin. 23850: 23851: 23852: kostnader skola långt på förhand nedläg- till samma mål, dit föreliggande lagför- 23853: gas, om driften skall lyckas, och då ersätt- slag strävar och syftar. Undantag kunna 23854: ningen är att förvänta först efter en längre verkligen finnas uti vissa delar av landet, 23855: tids förlopp, huru skall jordägaren då där jorddelningen redan gått så långt, att 23856: kunna utföra dessa kostsamma jordförbätt- .iord icke mera fås för kolonisationsändamål. 23857: ringar, nyodlingar och annat, när han har Men vi borde ändå vara förståndiga och 23858: det ständiga hotet över sig, att kolonisa- kloka och på ett praktiskt sätt föra vår 23859: tionsnämnden när som hälst kan komma kolonisering fram. Vi veta att det före- 23860: och taga jord av honom ,genom tvångs- liggande lagförslaget, om det skall 'kunna 23861: lösen". Likaså kan det hända, att jordbru- hava någon nytta med sig, fordrar 23862: karen av en eller annan orsak för en tids- mycket penningar, ja lagförslaget omfat- 23863: period är urståndsatt att sköta sitt jordbruk tar den största penningfråga vi hava här 23864: så, att det icke enligt lagen kan toikas så- i landet i detta nu. Varför inte använda 23865: som vanhävd. Genast har han samma osä- dessa medel i den fria kolonisationens 23866: kerhet och dom över sig. Genom att kolo- tjänst? Av den Iilla erfarenhet, jag in- 23867: nisationsnämnderna på grund av lagens hemtat på detta område före världskriget, 23868: otydlighet fått sådan makt blir följden en måste jag säga, att hade vi fått pengar, 23869: sådan: I första hand få de bestämma över nog hade vi kunnat utföra koloniseringen. 23870: .annans egendom. Kolonisationsnämnden Sedan kriget kom, hava abnorma tider va- 23871: sammanträder för jordanskaffning och be- rit rådande, och koloniseringen har liksom 23872: slut fattas sålunda: ,Från den jordbrukaren mycket annat på jordbrukets område fått 23873: taga vi det jordområdet - och giva det åt stå stilla. Men nu komma åter tider, då 23874: den personen, från den andra taga vi ett jord tyckes kunna köpas liksom förut, oeh 23875: .annat område och giva det åt en annan jag tror att våra organiserade koloni- 23876: person o. s. v." Härav måste vi förstå, sationsmyndigheter numera med god vilja 23877: huru det i verkligheten kommer att gå till, kunna uträtta mycket, ja t. o. m. ombe- 23878: och vero som går fri, är sist och · slutligen sörja hela detta arbete, om vi utanordna 23879: icke klart. de penningar, som behövas. Om vi över- 23880: Sedan kommer det allra värsta med föra en större summa för varje år tili ko- 23881: denna lagstiftning. Bland en stor del av lonisationsfonden, borde denna bli stark 23882: befolkningen blir den föreställningen gäl- nog att bära kolonisationskostnaderna i 23883: lande, att vi på detta sätt få lagstifta och framtiden. Den frivilliga koloniseringen 23884: bestämma över andras egendom nästan för det goda med sig, att just det folk, 23885: huru som hälst. Vi måste komma ihåg, att som pagsar till jordbrukare och h>1r lust 23886: sedan vi beträtt en sådan väg kunna re- för jordbruket blir hjälpt till egna hem 23887: dan i den närmaste framtiden många nya och egen jord och sådant folk kommer 23888: och mer radikala lagar stiftas på grund av också att lyckas, där mången genom 23889: detta prejudikat. Sedan hava vi ersättnin- tvångskolonisation kör omkull. Den som 23890: gen. Ersättning lovar lagen åt jordägaren sysslat med jordbruksarbete, den som med 23891: för den jord, som kolonisa tionsnämnden spätt och spade i hand, allt från ungdoms- 23892: tager ifrån honom, men följden blir den, tiden, i ur och skur, arbetat med jorden, 23893: att jordägaren efter alla omgångar får taga känner förhållandet inom jordbruket, han 23894: vad myndigheterna bestämma åt honom. vet också, huru jordbrukaren känner och 23895: För landet i sin helhet komma koloni- tänker, och därför önskar jag, att jordbru- 23896: sationskostnaderna att uppgå till penninge- karen må okränkt utöva sin i grundlag 23897: summor, som icke kunna beräknas. Utom tryggade näring, utan att hans egendom 23898: jordägarens ersättning skall staten av- skall ,tagas genom tvångslösen." Detta är 23899: löna en oräknelig skara kolonisationsnämn- också en allmän uppfattning i den lands- 23900: der eller nämndemän, om jag så får säga del, varifrån jag är hemma, nämligen 23901: samt andra tjänstemän, som måste finnas, Österbotten. Den obesuttna befolkningens 23902: och således blir hela kolonisationssaken en förseende med jord är även mitt fulla 23903: penningefråga. Gärna ser och önskar jag, önskemål, och om vi anslå de nödiga med- 23904: :att den obesuttna befolkningen får egen len, som icke ens behöva uppgå tili sådana 23905: jord att bruka och jag tror, att vi genom summor, som föreliggande lagförslag krä- 23906: !(}et fria kolonisationsarbetet skola komma ver, skall mycket åstadkommas. J ag skulle 23907: 53 23908: 418 Lauantaina 14 p. lok!ll'kuuta. 23909: 23910: gerna önskat, att kolonisationsfrågan i naste år om anskaffande av kolonisations- 23911: denna riktning kommit till behandling och jord, uppvisat att, sedan alla torpare bli- 23912: utredning vid denna riksdag. Så kunde vit frigjorda, jordägarenas antal kommer 23913: t. ex. en koloniseringsplan åstadkommits, att utgöra 40 % av lantbefolkningen och 23914: som åskådliggjort jordtillgången i landet, de obesuttnas 60 %. Motsvarande tal äro 23915: exempelvis huru mycket av kronojord, som i Sverige för att taga det närmaste exem- 23916: finnes och som borde uppodlas, men allt plet: besuttna 60 % och obesuttna 40 %. 23917: detta hör ännu till det okända, likaså huru l Danmark är det 85 % besuttna och 15 % 23918: lltora egendomar i synnerhet sådana med obesuttna. Av de land, som minister 23919: större skogsarealer, som nu utbjudas till Elfving i sin broschyr berör, är det endast 23920: salu, bättre kunde utnyttjas för den obe- England, som kan jämföras med Finland. 23921: suttna befolkningens behov och även till Jag vill särskilt framhålla att jordbesitt- 23922: statens fördel, ty helst vill den, som har ningsförhållandena äro icke blott olyckliga 23923: lust till jordbruk, få sin jord anskaffad överhuvudtaget i detta land, utan de äro 23924: på frivilligt sätt. Även kolonisationsnämn- ochå olyckliga i en del utav det svenska 23925: derna komma i de flesta fall att få ett Finland, särskilt i Nyland. Utom att vi i 23926: motbjudande arbete, att tvångskolonisera. många ny ländska socknar sedan gammal t 23927: Från en ordentlig, strävsam och förtroende- hava haft storgods, har på senaste tid yt- 23928: ingivande jordbrukare skall jord uttagas terligare trävarubolag börjat köpa in den 23929: genom tvångslösen och givas åt personer, ena lägenheten efter den andra och detta 23930: som icke äro värda detta yrke, men på har säkert varit till ytterligare olycka för 23931: grund av lagen kunna få tränga sig fram de sociala förhållandena i Nyland. Om 23932: till erhållande av jord. Det finnes nog be- Österbotten vill jag icke tala, ty denna lag, 23933: tänkligheter i verkligheten, som i mängd och det kan jag genaflt anföra i anledning 23934: kunde framhållas. För min del omfattar av den senaste ärade talarens yttrande, 23935: jag andra reservationen i agrarutskottets denna lag kommer praktiskt taget icke att 23936: betänkande, och särskit från svenskhets- beröra det svenska Österbotten. Där äro 23937: synpunkt kan jag icke omfatta lagförsla- jordbesittningsförhållandena lyckliga, och 23938: get. det var också därför som, medan här i 23939: södra Finland under upproret de röda så 23940: Ed. Schauman: Rdgsm. von Born lätt fingo anhängare, man i Österbotten 23941: antydde i det andragande han i går vid och i Karelen, där bönderna, småbrukarna 23942: plenum höll, att de svenska representan- äro talrika, reste sig och undertryckte 23943: terna, d. v. s. de svenska borgerliga rep- upproret. Ingen kan vara så blind, att han 23944: resentanterna, komma att rösta för lagens icke förstår att orsaken till utbredningen 23945: förkastande. Detta är nog riktigt. Vi ha av upproret, likasom även orsaken till 23946: ingen anledning att liksom kommunisterna möjligheten att undertrycka upproret, låg 23947: göra oss intressanta - kommunisterna i jordbesittningsförhållandena. J ag kan ej 23948: tyckas vilja insvepa sitt definitiva beslut heller fatta denna lags upphov annorlunda 23949: i en lika hemlighetsfull slöja som Lenins än såsom grundat just uti en riktig insikt 23950: sjukdom. Vi komma alla att rösta mot i dessa med upproret sammanhängande för- 23951: denna lag, men på mycket olika grunder. hållanden. Det är oekså därför som denna 23952: En del av de svenska borgerliga represen- lags syfte måste betecknaR såsom i eminent 23953: tanterna - och de äro flertalet - anse grad samhällsbevarande, och därför gör det 23954: varje lagstiftningsåtgärd i samma riktning mig ont att se att så många av dem, som 23955: som det föreliggande lagförslaget förkast- särskilt vilja gå och gälla för samhälls- 23956: lig eller icke önskvärd eller åtminstone bevarande, som tycka om denna etikett 23957: icke nödig. Andra åter, och till dem hör ,samhällsbevarande," motsätta sig denna 23958: jag, anse en lagstiftningsåtgärd i den utav lag, att de e.i inse att samhällsintresset 23959: lagen åsyftade riktningen vara icke blott dock hellre fordrar ett erkännande av 23960: önskvärd, utan till och med nödvändig. denna lags syfte än ett motstånd mot la- 23961: Det kan ju inte motsägas, att jordbesitt- gen. 23962: ningsförhållandena i Finland äro ovanligt Här har som det främsta principiella 23963: olyckliga. Den nuvarande jordbruksminis- motivet mot denna lag av många talare 23964: tern har i en skrift, som han utgav se- anförts, att den kränker äganderätten. Det 23965: Maan hankkiminen awtustarkoituksiin. 419 23966: 23967: gör den också. Men en talare här, som i en särskild frågan om odlingslägenheter. 23968: kastade en historisk blick på de jordrefor- Kolonisationen i syfte att bereda bostäder 23969: mer, som tidigare i Finland och Sverige eller egna hem hade dessutom varit mycket 23970: vidtagits, han visade upp - och jag tror lättare att finansiera. Tili min fägnad ser 23971: ej att man kan jäva hans utläggning - jag att jordbruksministern uttalat sig i sin 23972: att dylika ingrepp i äganderätten ofta broschyr i samma riktning. Det är dock 23973: förekommit under historiens utveckling en väsentlig skillnad mellan kolonisation 23974: och ämiu svårare ingrepp än här är fråga för bostadsändamål och kolonisation för 23975: om. J ag skall för min del be att få upp- skapande av nya odlingslägenheter och 23976: märksamgöra på ett färskt exempel, då småbruk. Jag anser också att det icke borde 23977: äganderätten kränkts mycket, mycket mera komma i fråga att taga för odlingslägen- 23978: än den någonsin genom denna jordreform heter jord från egendomar, som hava 23979: kommer att kränkas, och det består i över- mindre ytvidd än 500 hektar. Enligt la- 23980: gången från guldmyntregim tili pappers- gen komma vi nu emellertid att gå ända 23981: myntregim. Detta betyder helt enkelt att tili 200 hektar. 23982: åtminstone nio tiondedelar av de fordrin- En annan brist i lagen är den att icke 23983: gar t. ex., som man haft i guldmark, gått det frivilliga förfarandet stadgas i första 23984: förlora.de och med viiken rätt? Herr Est- rummet, utan mera så att säga i förbi- 23985: lander småler, men jag skall be att få gående. Lagen hade bort stadga, att jord- 23986: erinra honom om handelsbalkens stadgan- ägare är skyldig att på frivillighetens väg 23987: de, att allt, som är försträckt skall åter- sälja den del, som ban enligt lagen eljest 23988: gäldas i samma myntslag, jämngott och tili bör avstå och att endast i fall han under- 23989: fullo. Mot detta har fullständigt brutits. låter detta, tvångsinlösen bör förekomma. 23990: Jag vill ingalunda försvara det, men sta- Jag medgiver, att praktiskt taget lagen 23991: ten står stundom inför sådana situationer, åsyftar detsamma, men själva uppställ- 23992: att den ej kan klara sig. - Ett annat ningen av lagen är galen i detta avseende. 23993: färskt exempel på äganderättens kränk- Likaså hade det bort finnas ett stadgande, 23994: ning utgör torparfrigörelsen. Den var ctt och det såsom ett huvudstadgande, att jord- 23995: uppenbart ingrepp i den priva.ta jordägan- ägarena borde i främsta rummet dela jor- 23996: derätten, såsom flere talare redan an- den mellan sina arvingar. Ett sådant stad- 23997: märkt. kande ingår nog i 3 § på sätt och vis, men 23998: Här framhölls också mot denna lag, att också det är undanskymt; l~en är oriktigt 23999: det icke är bevisat, att det föreligger något byggd i detta a vseende. 24000: verkligt behov av jord, någon jordhunger. Det, som bestämmer mig, och även några 24001: Jag är icke kompetent att bedöma denna andra, att rösta emot lagen är det, att ett 24002: sak, men här har exempelvis av jordbruks- skydd mot förfinskning av den svenska 24003: ministern framhållits, att här faktiskt jorden, icke finnes i lagen. J ag tror icke, 24004: föreligger överallt ett stort behov av jord, att lagen har åsyftat en dylikt förfinsk- 24005: och att detta icke kan tillgodoses på fri- ning, men det kan i alla fall hända att 24006: villighetens väg, icke tillgodoses på annat med stöd av denna lag man kommer tili 24007: sätt än att lagstiftningsåtgärder vidtagas, att faktiskt det Svenska bosättningsområ- 24008: och åtgärder, som gå ända därhän, som det, i någon mån åtminstone, blir förfinskat. 24009: denna lag, nämligen att genom tvångsin- Hr jordbruksministern yttrade, att det 24010: lösen också den privata jorden tillgripes. stadgande, som ingår i lagen därom att den 24011: Jag hyser sålunda icke alls de princi- egna kommunens innevånare bava före- 24012: piella betänkligheter, som i allmänhet hy- träde framför andra, vore tillräckligt, men 24013: sas . av dem, som rösta mot lagen. ,Tag det är enligt min åsikt icke fallet. Hr 24014: skulle därför också kunna rösta för la- jordbruksministern yttrade vidare, att han 24015: ~en, trots de brister som den har. En av vore benägen att, i händelse konflikter 24016: dessa brister, en huvudbrist - jag uppe- uppstå, föreslå ändring av lagen. Men 24017: håller mig bara vid dem - är den att mig synes detta icke fullt logiskt. Lagen 24018: Alenna lag omfattar både odlingslägenheter bör förebygga konflikter, och man bör icke 24019: .och bostadslägenheter. Det hade varit klo- skrida tili ändringar av lagen först sedan 24020: kare och mera praktiskt att i särskild lag konflikter uppstått. J ag ber dessutom 24021: hehandla frågan om bostadslägenheter och få eriura om att vad hr jordbruksministern 24022: 420 Lauantaina 14 .p. 1tO.ka.'kuuta. 24023: 24024: sade icke har auktoritativ betydelse, eme- Denna tendens var ännu icke klar när la- 24025: dan den regering han tillhör demisionerat gen vid senaste riksdag diskuterades. N u 24026: och vi snart få en ny, och vi ej veta, vad är den tydlig, och det är mycket möjligt, 24027: jordbruksministern i den nya regeringen att denna tendens kommer att under de när- 24028: tänker i detta avseende. maste åren skärpas. Huru går det då om 24029: Vi ha icke lyckats på svenskt håll få reformen nu förverkligas, med dessa ko- 24030: några garantier i den riktning, som vi lonister, som köpt sin jord på skuld? Jo, 24031: önskat. Jag kan icke nog beklaga den kort- de råka i en ytterst svår situati0n. Det 24032: synthet, som den finska majoriteten, icke kan hända att de måste övergiva sina små- 24033: alla finska .representanter, men majorite- bruk och kasta sig i industriens armar, 24034: ten, visade senaste vår, då den förkastade d. v. s. göra just det, som man särskilt på 24035: stora utskottets förslag om en dylik maalaishåll är mest rädd för. Om så 24036: skyddsparagraf för den svenska befolknin- skulle gå, vore ju allwå syftet med hela 24037: gen. Därmed ha åtminstone några, som va- lagen förfelat. J ag hörde här en av dem, 24038: rit anhängare av lagen i princip, blivit som talade bäst och tillika trevligast för 24039: motståndare till densamma. Om det var denna lags godkännande, enskilt åt mig 24040: det man önskade, så har verkligen syftet säga: ja, visst är det galet, men Gud är 24041: vunnits. de dårars förmyndare. Men det är ju dock 24042: Då jag röstar emot lagen, önskar jag i fasligt, låt vara att detta var sagt halvt 24043: alla fall icke göra det utan att yrka på, på skämt, att vi skola skrida till förverk- 24044: att en ny proposition skall föreläggas ligandet av denna lag i den tron att Gud 24045: riksdagen. Jag skulle, för den händelse hjälper oss dårar. 24046: lagen blir förkastad, anbålla om att riks- Men där är ännu en sak, som blir en 24047: dagen måtte godkänna följande uttalande: beklaglig följd av att reformen skulle för- 24048: riksdagen besluter uppmana regeringen att verkligas under en tidpunkt med fallande 24049: inkomma med nytt förslag till lag om an- jordvärden såsom den nuvarande, och det 24050: skaffande av jord för kolonisationsända- är den, att staten ser sig då tvungen att 24051: mål, grundat på i huvud.~ak samma princi- använda alla möjliga konstlade medel för 24052: per som det vilande lagförslaget. att förbättra eller upphjälpa jordvärdet. 24053: Hr jordbruksmiuistern ansåg, att om la- Det är något som herrarna i centern icke 24054: gen nu blir förkastad och ny proposition hava något emot. Man kommer naturligt- 24055: överlämnas, det därav föranledda uppsko- vis att få så mycket större anledning att 24056: vet bleve synnerligen vådligt. Det kan jag skrika på höga skyddstullar och annat, då 24057: ej inse. J ag är tvärtom av den åsikten, man kan säga att eljest går det på tok med 24058: att detta uppskov är nyttigt, ty, och nu kolonisterna. Ur konsumentsynpunkt anser 24059: kommer den punkt, där skon klämmer jag denna följd vara en mycket vådlig 24060: allra värst i denna fråga, finansieringen följd. 24061: av denna sak är icke klar. Det kan ingen Och slutligen kommer ännu en sak, som 24062: av lagens upphovsmän, icke ens riksdags- talar mot att reformen nu kan förverkli- 24063: man Kivilinna med sina stora och små gas, och det är den, att hela vårt penninge- 24064: pipor visa, att finansfrågan skulle vara väsende icke ännu är stadgat. Vårt mynt- 24065: klar. Tvärtom, vi ha ingen statskreditan- värde är icke stabiliserat. Sådana reformer 24066: stalt för detta ändamål, vi ha inga kredit- som denna kunna icke gärna, om man vill 24067: organisationer för denna lags förverkli- vara förnuftig, genomföras innan stadga i 24068: gande, och då måste den av finansiella myntväsendet har inträtt. Eljest vandrar 24069: skäl bliva en lag på pappret tillsvidare. man på en gungfly. · Men det kan ju hända 24070: I detta avseende är verkligen frågan att Gud hjälper de dårar. 24071: mycket illa förberedd. Och då det är ··Jag upprepar, att ehuru jag i princip 24072: denna sak, som praktiskt taget, när det är för lagen, nödgas jag rösta emot den- 24073: gäller förverkligandet av lagen, är den samma, därför att denna lag icke innehål- 24074: viktigaste, så hjälper det ej alls att taga ler den skyddsparagraf beträffande de 24075: sin tillflykt till religionen som riksdags- svenska bosä ttningsområdena som vid se- 24076: man Kivilinna. Ett uppskov är nyttigt naste riksdag var föreslagen samt därför 24077: också därför att vi stå inför en konjunk- att jag tillika icke tror på möjligheten 24078: tur med tendens till fallande jordvärden. utav att denna lag kan nu, i den närmaste. 24079: Mruan hanlk!k1minen aS'Utllllltarlroituksiin. 421 24080: 24081: 24082: framtiden, innan penningeväsendet har että tällaisissa joukoissa helposti tarttuvat 24083: stadgats och innan vi äro på det klara sellaisetkin utopiat, jotka ovat mahdotto- 24084: med ntvecklingen i frågan om jordvärdet, mia käytännössä toteuttaa, ja ovat valmiit 24085: genomföras. mihin hullutuksiin tahansa yhtymään. Ih- 24086: miselle on luonnossaan perinnäistä se, jo- 24087: Ed. Lohi: Maakysymyksen järjestely kaisella nuorukaisella ja neitosella niin 24088: se on epäilemättä yksi kaikkein tärkeim- pian kuin se alkaa tajuta tälle mailmalle, 24089: piä yhteiskunnallisia kysymyksiä ollut niin hänen tulevaisuuden suunnitelminaan 24090: kaikkina aikoina. Jos me seuraamme suur- häämöttää, tulevaisuuden ihanteena, se 24091: ten vallankumousten historiaa ja tahdomme että saada joskus oma koti, jossa oman ra- 24092: tarkoin syventyä näiden vallankumousten kastettunsa kanssa saisi viettää onnellista. 24093: s;yihin. niin meidän täytyy ehdottomasti elämää. (Eduskunnasta naurua.) Tämä 24094: huomata, että useissa, ehkäpä useimmissa pyhä tunne, naurakoon kuka tahtoo, se on 24095: vallankumouksissa perussyynä näihin ku- sellainen, sanon minä, että valtiovallalla 24096: mouksiin on ollut maaomaisuuden kovin ja lainsäätäjällä ei ole siveellistä oikeutta 24097: epätasaisesti kehittynyt omistusoikeus. tätä tunnetta sammuttaa mutta sen velvol- 24098: Vallankumousaikoina pohjavoiman kaik- lisuus on tehdä kaiken voitavansa, että 24099: kiin kumouksiin ovat muodostaneet ne jou- tämä tunne pääsisi tarkoituksensa perille. 24100: kot, jotka väärään suuntaan kehittyneen Kun meidän maassamme oli suoritettu 24101: maanomistuksen johdosta ovat tulleet tyy- kamala kansalaissota, niin me maalais- 24102: tymättömiksi voimassaolleeseen yhteis- liittolaiset, kun lähdettiin suunnittelemaan 24103: kuntajärjestelmään. Tämä tosiasia on huo- sen perästä tämän kansan tulevaa elämää, 24104: mattavissa myöskin viime aikoina tapahtu- me rohkenimme lähteä siitä periaatteesta, 24105: neissa kapina- ja vallankumousliikkeissä. että meillä täytyy pyrkiä ojentamaan vel- 24106: Nämä liikkeet eivät olisi saaneet missään jen kättä vielä niillekin, jotka olivat isän- 24107: maassa sellaista kantavuutta, kuin mitä ne maataan vastaan niin törkeästi rikkoneet. 24108: ovat saaneet, jos vallassaolevat luokat oli- Siinä erosivat meillä tiet oikeiston kanssa, 24109: sivat aikaisemmin ymmärtäneet kehitystä jotka tahtoivat tilanteen luoman kostonhen- 24110: johtaa parempaan suuntaan. Minä omasta gen lumoissa lähteä tulevaa Suomea raken- 24111: puolestani olen vakuutettu siitä, että ei tamaan. Me rohkenimme uskoa tämän kan- 24112: myöskään Venäjän kansan olisi tarvinnut san enemmistön parhaimpiin voimiin ja 24113: kärsiä niin perinpohjaisia ja kauheita kär- sentakia me rohkenimme lähteä kansanval- 24114: simyksiä, mitä se on viime vuosikymme- lan tiellä pohjaa rakentamaan uudelle 24115: nellä kärsinyt, jos tässä kysymyksessä en- Suomelle ja hylkäsimme yksinvallan ja 24116: nen kaikkea olisi siellä aikanaan ymmär- sen pistimiin nojaavan tien. Mutta tälle 24117: retty, mitä asema vaatii. Samalla minä tielle lähtiessä me olimme tietoisia siitä, 24118: olen vakuutettu siitä, että myöskin meidän että ennen kuin tämä tie onnistuu, niin 24119: kansamme olisi voinut säilyä niiltä kau- täytyy todella ryhtyä myöskin yhteiskun- 24120: heilta kärsimyksiltä, joita olemme saaneet nallisia epäkohtia korjaamaan. Me olemme 24121: kestää, jos eritoten tässä kysymyksessä tähän asti voimiemme mukaan pyrkineet 24122: olisi aikanaan ymmärretty ajan vaatimuk- tätä tietä käymään. Tämä nyt käsillä- 24123: sia. Minä tämän käsitykseni perustan ni- oleva lakiehdotus on yksi niitä kaikkein 24124: menomaan siihen, että meidän punakaar- tärkeimpiä lakiehdotuksia, joita keskus- 24125: timme pääasiallisimman voimansa sai niis- tahallitus meidän tukemana viime edus- 24126: tä joukoista, jotka olivat vailla omaa maa- kunnassa suunnitteli. Nyt on ratkaistavana 24127: ta. Minä puolestani tahtoisin ymmärtää eduskunnalla, mitä se tahtoo tähän lakieh- 24128: sen psykologian, mikä tällaisissa kumouk- dotukseen nähden tehdä. Tätä lakiehdo- 24129: sellisissa joukoissa on nopea pääsemään val- tusta on täällä moitittu oikealta ja vasem- 24130: lalle. Ihminen, joka joutuu yhteiskunnac;sa malta ja on aivan luonnollista, että lain- 24131: siihen asemaan, että se ei mitään omista, säädäntö tällä alalla on sellainen, että kos- 24132: vaikkapa se olisi kaiken parhaan kykynsä kaan ei voida sellaista lakia Paada aikaan, 24133: kohdistanut siihen, että saada elämänsä ja että siihen voitaisiin olla kaikin tyytyväi- 24134: toimeentulonsa turvatuksi, mutta nurjien siä, silloin kun niin erilaiset harrastukset 24135: yhteskunnallisten olojen takia se on käy- ja erilaiset periaatteet ovat eri kansanluok-· 24136: nyt mahdottomaksi, niin on ymmärrettävä, kia edustavilla eduskuntaryhmillä. Tästä 24137: 422 Lauantaina 14 p • .lokakuuta. 24138: 24139: johtuu että jos mieli jotain aikaansaada, Täällä on tämän keskustelun kuluessa. 24140: täytyy yhtyä jonkinlaiseen kompromissiin, jo verraten paljon puhuttu tämän lakieh- 24141: jonka nojalla on mahdollisuus jotakin ai- dotuksen sisällöstä, jota minä en tahdo läh- 24142: kaansaada. Minä tahtoisin tästä lakiehdo- teä toistamaan. Viimeksi ed. Sunila erit- 24143: tuksesta sanoa: tämä on myöskin sellainen täin valaisevasti osotti, minkälaista tietä 24144: kompromissin tulos. Tämän maakysym;yk- tämä lakiehdotus pyrkii asutustoimintaa 24145: sen ratkaisemiseksi on kyllä jo meidänkin meidan maassamme järjestämään. Minä tah- 24146: maassamme jotain tehty, tehty hyvinkin toisin vain muutaman sanan sanoa niille, 24147: paljon. M. m. torpparikysymyksen rat- jotka oikeiston puolelta ovat tunnustaneet 24148: kaisu, se oli ehkä kaikkein suurin tehtävä tämän asian tärkeyden niinkuin ed. J un- 24149: ja se oli kaikkein kiireeliisin ja kipein teh- nila eileniltaisessa lausunnossaan tunnusti. 24150: tävä. Se on nyt sivuutettu. Tätä kysy- Hän totesi kaiken sen oikeuden, mitä mei- 24151: mystä on pyritty ratkaisemaan säätämällä dän taholta on tässä kysymyksessä lau- 24152: tässä eduskunnassa virkatalojen, pappilain suttu. Mutta siitä huolimatta hän tuli 24153: ja kruununmaiden asuttamista koskevat kielteiseen tulokseen tähän lakiehdotuk- 24154: lait. Mutta nämä toimenpiteet eivät vielä seen nähden. Ed. Junnila ja hänen kans- 24155: riitä tämän kysymyksen ratkaisemiseen. o;aan jotkut muut kokoomuspuolueen edus- 24156: Vaikka maanomistusolot meidän maassam- tajat ovat eduskunnalle jättäneet alotteen, 24157: me eivät ole kehittyneet niin kurjiksi kuin jossa on tahdottu osottaa suuntaviivoja, 24158: monessa muussa maassa, niin täytyy tun- mille pohjalle asutuskysymys olisi meidän 24159: nustaa että epäkohta meilläkin on vielä maassamme järjestettävä. Täällä ovatkin 24160: tavattoman suuri. Varsinkin kun ottaa tähän alotteeseen muutamat puhujat jo vii- 24161: huomioon, että meillä on niin paljon vielä tanneet. Mutta minäkin tahtoisin tämän 24162: viljelemättömiä maita ja tämän rinnalla aiotteen muutamiin kohtiin vielä kajota. 24163: tuo tavattoman suuri tilaUoman väestön Pääasiallisin, mikä tässä alotteessa mi- 24164: joukko. Tässä valossa täytyy ymmärtää nun nähdäkseni on, on se kohta, jossa suun- 24165: että meillä on vielä yhteiskunnan puolesta nitellaan asutustoimintaa järjestettäväksi 24166: myöskin tehtäviä. Mutta juuri se seikka sille pohjalle että asetettaisiin erityisen ve- 24167: että meillä on niin paljon viljelemä ttömiä rotuksen alaiseksi sellaiset maat, joita tah- 24168: maita, se tekee tämän kysymyksen ratkai- dottaisiin saada viljelykselle luovutetuiksi. 24169: sun niin paljon helpommaksi kuin niissä Minulle omasta puolestani tämä periaate ei 24170: maissa, joissa asutus on tiheämpi, joissa ole ensinkään outo, eikä se ole outo myös- 24171: maa on jo viljelykselle otettu. Ja sen- kään maalaisliiton eduskuntaryhmälle. .To 24172: takia tämäkin lakiehdotus, mikä nyt on vuosikymmen sitten on maalaisliiton edus- 24173: käsiteltävänä, on todellisuudessa aivan kuntaryhmän puolesta myöskin tehty alot- 24174: lievä maareformi. Tällä ei järkytetä mi- teita, jotka ovat tähdänneet samaan suun- 24175: tään entisiä yhteiskunnan perusteita eikä taan. Mutta minun täytyy tunnustaa että 24176: ole käsittääkseni pakkokaan järkyttää, jos tälle pohjalle järjestetty menettely on ver- 24177: ei oteta päätekijäksi sitä että omistusoi- rattain vaikea käytännössä toteuttaa. ,Jos 24178: keus kaikissa tapauksis~a on pyhänä pidet- tämä tahdotaan toteuttaa sillä tavalla, 24179: tävä, silloinkin kun tämä pyhä omistusoi- kuin nämä aiotteentekijät ovat sen suunni- 24180: keus ilmeisesti joutuu ristiriitaan koko yh- telleet, ,että säädettäisiin erityinen vero 24181: teiskunnan edun kansPa. Mutta me olem- viljelyskelpoisesta, viljelemättömästä maas- 24182: me lähteneet siitä käsityksestä että va- ta, jota maanomistaja ei tarvitse oman met- 24183: paata kapitalistista kehitystä on valtioval- sä- tai laiduntarpeensa tyydyttämiseksi ja 24184: lan velvollisuus ohjata yhteiskuntaelämää joka ei sopivammin ole metsätalouteen 24185: palvelemaan onnelliseen suuntaan, ohjata käytettävissä". Tässä ovat ne pääasialli '!let 24186: silläkin tavalla että täytyy jo.nkun verr.an määritelmät. Ja jatketaan vielä, että ,tätä 24187: ehkä rikkoa omistusoikeuden periaatteita, veroa ei olisi ulotettava sellaiseen maahan, 24188: sen sanan täydellisimmässä merkityksessä. joka on omistajan oman tilan tarkoituksen- 24189: Mutta tämän lakiehdotuksen nojalla ei mukaiseen viljelemiseen ilman sen viljelys- 24190: kumminkaan tehdä mitään vääryyttä näil- ten laajentamiseen tarpeellinen taikka 24191: lekään omistaville luokille, jotka tämän lain jonka luovuttaminen rikkoisi tilan alueel- 24192: kautta tulisivat pakkotietä luovuttamaan lisen yhtenäisyyden sekä vihdoin, että ve- 24193: maita asutustarkoituksiin. ronalaiseksi joutuvaa maata määrättäessä 24194: Ma.an hanJkkiminen a·sutustar'koituksiin. 423 24195: 24196: 24197: kiinnitettäisiin huomiota olosuhteisiin eri tässäkin työssä työntekijöiksi henkilöitä, 24198: osissa maata sekä erikokoisilla tiloilla, vie- jotka pystyvät arvioimaan, mikä lain tar- 24199: läpä omistajan perhesuhteisiin". Minä tah- koitus on ja miten lain tarkoitus itse kus- 24200: toisin kysyä, jos kaikki nämä periaatteet sakin yksityistapauksessa on käytäntöön 24201: otetaan tässä laissa huomioon, mitä oi- sovellettava. Ja niinkuin ensimäinen pu- 24202: keastaan meillä verotettavaa maata silloin huja tänäpäivänä täällä huomautti, jos 24203: jää. Ja milloin tämä suunnitelma on käy- jossakin tapauksessa vääryyttä tahdottai- 24204: tännössä toteutettu? Tähän epäilemättä tar- siin yrittää harjoittamaan, tässä laissa on 24205: vitaan aivan perinpohjainen yksityiskoh- järjestetty tilaisuus ylemmille viranomai- 24206: tainen maan jyvitys panna toimeen koko sille saada mahdolliset vääryydet poiste- 24207: maassa ennenkuin tätä käytännössä voitai- tuiksi. 24208: siin tällä pohjalla sovelluttaa. Ja minun Minä en ole voinut, suotakoon se an- 24209: täytyy olla sitä mieltä, että tämä kysy- teeksi, vapautua siitä käsityksestä, että 24210: mys on siksi tärkeä, että meillä ei ole sittenkin kokoomuspuolueen ryhmässä on 24211: varaa tämän kysymyksen ratkaisua jättää henkilöitä, joihin on vaikuttamassa jotkut, 24212: näin epämääräiseen tulevaisuuteen. Tätä tavallaan sellaiset seikat, jotka eivät saisi 24213: lakiehdotusta on useiden puhujain taholta oikeastaan asian ratkaisuun vaikuttaa. 24214: arvosteltu sillä tavalla, että tämä on niin Minä tässä nim. huomautan eräästä sei- 24215: kovin epämääräinen, niin hatara ja sen- kasta. Eilen oli Uudessa Suomessa sen 24216: takia mahdoton hyväksyä. Mutta harvat puolueen huomatun miehen kirjoitus, jossa. 24217: puhujat ovat kajonneet tämän lain yksi- lausuttiin m. m. tästä positiivisesta ohjel- 24218: tyiskohtiin, mitkä kohdat ovat niin mah- masta, että ,anomusehdotuksen mukaan 24219: dottomia. Niihin pyrki kajoamaan ed. laadittu laki on suunniteltu valmistetta- 24220: Peltonen. Mutta hänen lausuntonsa siinä vaksi eri kan'lanluokkien ja eri ryhmien 24221: suhteessa oli suurelta osalta, tahtoisin sa- myötävaikutuksella ja asiantuntijain joh- 24222: noa sellaista juridista saivartelua, että tällä dolla. Lex Kallio on valmistettu vain pa- 24223: tavalla jos lähdetään kritiseeraamaan mitä rin puolueryhmän toimesta ja harrastuk- 24224: lakia tahansa, niin kyllä laki täytyy löy- sena, jollainen valmistustapa on omi::l.an 24225: tää silloin köykäiseksi. Pääasiallisin väite synnyttämään vastarintaa muissa ryh- 24226: oli se, että tämä laki jättää liian suuren missä, vaikka laki olisi onnistuneestikin 24227: harkintavallan toimeenpaneville viranomai- laadittu." Ja minun täytyy tässä olla 24228: sille. Mutta minä tahtoisin sanoa, ala sel- niin epäluuloinen, että nämä psykologiset 24229: lainen, jolle tätä lakia säädetään, on jo syyt sittenkin näyttävät hyvin suurta. 24230: luonteeltaan sellainen, että yksityiskohtai- osaa tämän kysymyksen ratkaisemisessa. 24231: sia, kaikkiin olosuhteisiin soveltuvia kate- kun minä asetan tämän sitä taustaa vail- 24232: gorisia määräyksiä on kamarissa verrat. taan, missä nyt olemme. Onhan sen puo- 24233: tain vaikea tehdä. Niin erilaiset olosuh- lueen sanomalehdistössä ja agitatsionitoi- 24234: teet ovat eri osissa maa ta, niin erilaiset mihnassa kohdistettu juuri keskustaa ia 24235: mahdollisuudet uusien viljelmien järjes- keskustahallitusta vastaan kaikki, mitä on 24236: tämiselle eri paikoissa, että minä pelkään, suinkin ollut mahdollista, ja kaikki paho- 24237: että jos tahdotaan aivan täydelliset kate- laiset maalattu seinille. juuri tämän lain 24238: goriset määräykset varmasti lakiin sisäl- yhteydessä .•Ja kun minä olen siellä maa- 24239: lyttää, niin tässä joudutaan • alalle, jota seudulla liikkunut niissä piireissä, jotka 24240: me emme pysty tässä kamarissa täydelli- lukeutuvat tähän puolueeseen, ja kun on 24241: sesti hallitsemaan. Ja juuri tästä asian- tullut kysymykseen Lex Kallio ja he ovat 24242: tilasta johtuu, että täytyy lain täytäntöön- ilmoittaneet jyrkästi sellaista vastusta- 24243: panoviranomaisille jättää jonkun verran vansa, minä olen tahtonut syventyä heiltä 24244: harkintavaltaa. Ja me uskaltaisimme sen tiedustelemaan, missä suhteessa se laki on 24245: jättää siinä tietoisuudessa, että me us- heidän mielestään mahdoton. Useimmissa 24246: komme, että ne jotka tätä käytä.ntöön so- tapauksissa on vielä niissäkin piireissä, 24247: veltavat, tulevat ainakin pääasiallisesti jotka ovat olleet kaikkein korkeimmalla 24248: olemaan henkilöitä, joille tämän kysy- valistustasolla, tietämättömyys ollut häm- 24249: myksen tärkeys on täyd!;lllisesti tunnettu. mästyttävän suuri. Ei ole ollut oikeastaan 24250: Meidän täytyy luottaa tässä kunnalliseen aavistustakaan siitä, mitä tämä laki on to- 24251: itsehallintoon, että se kykenee asettamaan siasiallisesti sisältänyt. Nyt kun tällä kii- 24252: 424 Lauanrtaina 14 p. 1orkarkuuta. 24253: --------------------------- 24254: hoituksella on mielet saatu kiihoitetuiksi förslarg, men det stannad'e vid blotta f.ör- 24255: tätä lakia vastaan, niin vaikea luonnolli- slagen. Ingenting nämnvärt g,jordes för 24256: sesti on perääntyä, vaikka tuntisikin, eWi att förbättra den obesuttna befolkningens 24257: ollaan väärällä tiellä. ställning nnder hela 1800-talet. Så ryckte 24258: Ed. Junnila lausui täällä puheensa lo- Bobrikoff in på skådebanan i Finland och 24259: pussa, että tuskin tähän maahan muodos- hans hantlangare upptäckte snart vårt 24260: tuu eikä saakaan muodostua sellaista hal- samhälles Achilleshäl. Han sörjde för 24261: litusta, joka jättäisi tämän kysymyksen att de obesuttna bragtes att tänka på <Jin 24262: nukuksiin, sittenkään kun tämä nyt on usla belägenhet. Det blev häpnad bland de 24263: kaatunut. Me maalaisliiton edustajat aivan samhällsbevarande, då man fick kännedom 24264: hyvällä syyllä näemme, että ne ryhmät, om denna agitation bland de obesuttna. N u 24265: jotka nyt tämän lakiehdotuksen kaatavat, kom man sig för att erbjuda kommunerna 24266: niin tämä oikeisto ehkä tämän äärimmäi- medel för obesuttnas jordförvärv. 1899 24267: sen vasemmiston kanssa, muodostavat sit- anslogs 2 miljoner mark för detta ändamål 24268: ten sellaiRen hallituksen, joka kykenee av regeringen och samtidigt tillsattes en 24269: sen ,positiivisen" ohjelman pohjalla pa- kommitte för att uttänka, huru dessa pen- 24270: remman lakiehdotuksen meille tarjoamaan. ningar ändamålsenligast måtte bliva an- 24271: Siltä taholta on usein huomautettu, kuinka vända. Det var med anledning av dessa 24272: on meidän isänmaallemme välttämätöntä åtgärder som den s. k. subkommitten för 24273: saada yhteinen n. s. porvarillinen rintama, den obesuttna befolkningen arbetade från 24274: mutta minun käsitykseni on, että sillä ta- 1901 och franiåt. Också denna kommith~ 24275: holla ei ole vielä täydellise:::ti vapauduttu framlade planer, såvitt jag har mig be- 24276: sen vähäisen vaalivoiton takia niistä vai- kant, värdefnlla och innehållsrika, men det 24277: kutteista, että luullaan oltavan siinä ase- stannade även nu vid planerna. Man kan 24278: massa, että tämän maan elämää kyetään säga om dessa strävanden att försöka göra 24279: aivan heidän määräämällään tavalla johta- någonting för den obeRuttna befolkningens 24280: maan. Kaikissa tapauksissa meillä nyt on bästa såsom ordspråket säger: ,Medan 24281: ratkaistavana yksi kaikkein tärkeimpiä gräset växer, dör kon." 24282: meidän sisäpoliittisia kysymyksiämme ja I Österbotten sökte sig den obesuttna 24283: tässä ratkaisussa te tahdotte polttaa sillan befolkningen då från landet mest tili 24284: kokonaan meidän ja teidän välillä. Tie- Amerika, i södra Finland mest tili stä- 24285: tysti on teidän velvollisuus vastata tämän derna. Det första politiska valet 1907 för- 24286: sillan polttamisesta. satte de borgerliga i liknande häpnad som 24287: då det 1899 blev bekant, huru Bobrikoff 24288: Ed. A k e r b 1 o m: Genom lagförslaget hade sina hantlangare att agitera bland de 24289: Lex Kallio har sent om sider frågan om obesuttna. Den stora anslutningen tili so- 24290: jord åt de obesuttna blivit föremål för all- cialdemokratiska partiet var en dom över 24291: varliga överläggningar. Vid särskilda till- de borgerliga för vad de försummat att 24292: fällen har tidigare visserligen då och då göra för de obesuttna. Den nya överrask- 24293: egnats en tanke åt spörsmålet, men snart ningen kom med det röda upproret. När 24294: nog har man frigjort sig från detta be- detta väl var kväft, då fingo vi ju gläd- 24295: svärliga spörsmål. Man har intalat var- .iande nog erfara, att lantdagen omsider 24296: andra, att vårt samhälle bar varit så väl koru sig för att skrida till en effektivare 24297: ordnat, att man gott kunde lämna de obe- åtgärd, nämligen tili stiftande av lagen om 24298: suttna att taga sig fram med egna kraf- inlösen av lego-områden. Nu när denna 24299: ter. Redan januariut~kottet 1862 fann, lag har kommit i tillämpning, har jag för- 24300: att den obesuttna befolkningen hade blivit nummit från många håll här, att man 24301: så talrik och levde i så torftiga förhållan- tror sig hava gjort så väl, att det ingen- 24302: den, att samhället nödvändigt behövde vid- ting mer behöver göras. Man borde åt- 24303: taga åtgärder för att förbättra dess ställ- minstone invänta verkningarna av dessa 24304: ning, men intet gjordes. Först i början av många\anda inlösenlagar, och först sedan 24305: 1880-talet tillsatte regeringen en kommitte man förnummit, om de äro otillräekliga, 24306: för att föreslå åtgärder för förbättrande av borde sådana åt~ärder vidtagas, som här 24307: den obesuttna befolkningens ställning i föreslås i Lex Kallio. J ag vill säga till 24308: Kuopio Iän. Kommitten framlade flera dem, som reflekterat i denna riktning, att 24309: Mwan 1hanik1kiminen a·su tusrta:rlk:oi tuksiin. 425 24310: 24311: 24312: de tyckas glömma, att nästan ingenting dering, denna frontbildning, denna storm- 24313: blivit gjort för att hjälpa de i verklig me- löpning emot lagen har jag tyckt mig 24314: ning obesuttna till att få sina egna stu- sakna röster från det andra lägret, som 24315: gor, sin egen täppa. Det är ganska svårt också bör höras. Det är endast jordägarna, 24316: att bestämt l'ngiva, huru stor den befolk- solli hava fört talan; de obesuttnas röst har 24317: ning är, som är så obesutten, att den ej gjort ~g hörd. Här uppträdde visserli- 24318: icke har ens ett eget hem och huru stor gen i går en, som sade sig representera de 24319: den del är, som är utan egen jord att odla. obesuttna från Nyland, och förklarade, att 24320: Förra ministern Hahl uppgav i går i sitt den obesuttna befolkningen är absolut 24321: andragande, att denna befolkning torde elliot denna lag, att den betraktar den så- 24322: uppgå till omkring 200,000 familjer eller som lliycket skadlig. Han påstod sig hava 24323: omkring en miljon människor. Frågan om gjort en enquete bland tusental obesuttna 24324: de obesuttna är emellertid icke så enkel, och han har fått det besked, att de lliot- 24325: att den kan skaffas ur världen, om man sätta sig denna åtgärd. Olli det är så, vill 24326: också skulle företaga sig att nu på lagstift- jag ej bestrida, då jag icke känner Nyland, 24327: ningsväg söka förhjälpa dessa 200,000 fa- men det förefaller nog sällsallit. 24328: miljer till egen jord. N ej, den frågan krä- Då man ser på denna lag och beaktar, 24329: ver årliga åtgärder. Befolkningsstatisti- vad den åsyftar, nälliligen att med sta- 24330: ken visar, att bland 1,000 personer fylla tens och kollimunernas bistånd i frällista 24331: varje år omkring 16 personer 20 år; med rullimet anskaffa jord åt sådana, solli ej 24332: andra ord, årligen ingås eller kan ingå::; hava kraft att på egen hand köpa sig jord, 24333: omkring 8 äktenskap. Utav dessa är det i så inser llian, att eftersom den så hand- 24334: allra bästa fall en familj, som är i sådant gripligt vill kollillia llied hjälp, så kunna ju 24335: läge, att den icke förmår med egna krafter icke de obesuttna vara emot, utan de hysa 24336: skaffa sig eget hem och jord, men ofta det livligaste intresse för att den måtte 24337: nog är det flera än en familj av de 8 bli antagen. Jag ansluter mig fullständigt 24338: jag här nämnde. Hall man räknar på detta till de åsikter, som uttalats av rdgsm 24339: sätt, blir det redan ganska påtagligt, huru Schauman Olli lagens syftemål. Men sam- 24340: stort det faktiska behovet är av åtgärder i tidigt, och då jag här framträder såsom 24341: syfte att förhjälpa dylika, som icke förmå förespråkare frällist för den obesuttna be- 24342: hjälpa sig själva, tili att bli besuttna, åt- folkningen i denna fråga, finner jag det 24343: minstone i den allra enklaste form. Lex nödvändigt att påvisa en brist i denna lag, 24344: Kallio är nu ett försök att giva den be- I händelse de obesuttna bringas att taga 24345: hövliga handräckningen åt sådana obe· kännedom Olli innehållet i lagen, kollima de 24346: suttna, som icke, som sagt, med egen kraft snart nog att nödgas göra en ganska gra- 24347: förmå taga sig fram, men tyvärr har detta verande anmärkning mot den. De märka, 24348: försök emottagits, särskilt på svenskt håll, att man med denna lag söker hjälpa endast 24349: med oförståelse och med motstånd. Efter en del av Finlands obesuttna befolkning, 24350: vad jag tyckt mig kunna märka, har man nälliligen de, SOlli råka bo i storgodf;trak- 24351: mindre sett på det verkliga behovet hos terna. Men sådana, solli bo där jorden är 24352: de obesuttna och i stället mer på jord- delad i så Slliå lotter, att la:gen icke träf- 24353: äigarens intressen. (Ed. Colliander: Ne.i man far dem, de kollima då icke att hava något 24354: har sett på frivillig1he.tens väcg.) U nder hela gagn av denna lag. Jag, :50lli är hellima 24355: den tid diskussionen påg1ått Olli Lex Kallio, från svenska Österbotten, borde känna för- 24356: har man sä,rskilt från ,svenSJkt håll anlitat hållandena bra där, och jag vågar påstit, 24357: alla tänkbara apparater f·ör aH organisera att jag gör det till någon del. Jag vågar 24358: lliot.stånd rnot denna la,g-. Man l1a:r lyckats få giva mitt utlåtande om hurudant läget där 24359: hjälp av så gott solli hela den borgerliga är. Man vill kanske invända, att behovet 24360: tidningspressen, man har tagit partiorgani- av dylika åtgärder icke är så stort där, 24361: sationerna i bruk för att sprida broschyrer eller att det alls skulle förefinnas. I 24362: lliot lagen, man har på an.dra samrnan- svenska Österbotten är den besuttna be- 24363: komster enats Olli motstånd och här i riks- folkningen 65 % och den obesuttna 35 %. 24364: dagen har man ju slutit sig samllian till Visserligen är välståndet ganska gott bland 24365: ett fast förbund för att motarbeta lagen. de obesuttna, men icke så gott att de icke 24366: Under all denna agitation, denna konsoli- skulle vara glada att få en handräckning. 24367: M 24368: 426 Lauan1taina 14 p. lokakuuta. 24369: 24370: Under medlet av 1800-talet ökades den verkligen äro nödvändiga också i den trakt, 24371: obesuttna befolkningen mycket starkt i där man skulle tro, att de vore minst be- 24372: Österbotten; det höll på att uppstå där ett hövliga. Jag beklagar att lagförslaget 24373: verkligt nödtillstånd. Befolkningen blev icke innehåller sådana stadganden, att de 24374: tvungen att utvandra och det blev i fler- vore tillämpliga för Öster~tten och på 24375: talet fall en emigration till e.Amerika. andra trakter, där storgods icke finnas. 24376: Denna utvandring var mycket stark och ,J ag har ej åtagit mig att här up-pträda 24377: allmän i alla socknar, men när världskri- och försvara det ingrep-p, som lagen åsyftar 24378: get utbröt avstängdes utvandringsmöjlig- i äganderätten. Jag har den uppfattnin- 24379: heten och efter kriget har Amerika stiftat gen, att erfarenheten och det levande livet 24380: strängare lagar om invandring, så att den skola komma att visa, att det blir behöv- 24381: numera är försvårad och ej mera kan för- ligt. Men så länge det icke visat det, har 24382: siggå så livligt som förr från Österbotten. jag e.i anledning att tala för detta ingre-p-p. 24383: Under de åtta år, som senast förgått, har Jag endast önskar att åtgärder vidtagas, så 24384: den obesuttna befolkningen stannat mera kommer man med ledning av dessa åtgär- 24385: hemma än förr, och då förstå vi, att den der till erfarenhet om vad som i verklighe- 24386: vuxit i antal. Samtidigt med att denna be- ten blir nödvändigt. · Jag tror att man då 24387: folkning ökats i denna landsdel, har det kommer till det som Lex Kallio åsyftar. 24388: inträffat händelser, som göra, att levnads- J ag slutar med att förena mig om det 24389: villkoren blivit svårare. Med anledning av förslag, som gjordes av riksdagsman Schau- 24390: 1916 års skifteslag och genom uppsvinget man. 24391: i lantbruket, har en livlig rörelse uppstått 24392: i Österbotten med -nya storskiften. Allt Ed. Rae a r o: Tästä käsiteltävänä ole- 24393: eftersom det nya skiftet genomföres, kom- vasta lakiehdotuksesta on jo aivan sen al- 24394: mer den obesuttna befolkningen i ganska kuvaiheista asti puhuttu ja kirjoitettu siksi 24395: allvarsamt trångmål. 1 de flesta byar hava paljon, että minä en katso olevan nyt asian 24396: de hittills fått bo på byarnas gemensamma nykyisessä vaiheessa ollen, enää tar-peellis- 24397: oskiftade marker. Men dessa marker bliva ta ryhtyä yksityiskohdittain arvostelemaan 24398: nu indragna vid skiftet och tilldelade en- sen hyviä taikka sen huonoja ominaisuuk- 24399: skilda hemman. Legolagen av 1909 skyddar sia. Tämä arvostelu on minun mielestäni 24400: icke sådana, i händelse de icke råka hava tällä hetkellä tarpeeton, varsinkin senjäl- 24401: ordentliga legokontrakt. J ag kan såsom keen, kun ed. Vuolijoki käytti tältä -paikal- 24402: exempel nämna, att det i en socken i Ös- ta puheenvuoron. Sillä hänen lausunnos- 24403: terbotten hände denna vår, att jordägarna taan selvästi tuli ilmi se kanta, millä me 24404: med häradsrättens tillhjälp lyckats få en sosialidemokraatit olemme tähän kysymyk- 24405: avhysningsdom för flere dylika backstugu- seen nähden. Minä -pyysinkin puheenvuo- 24406: sittare, som råkade bo på byns mark. Jag ron hieman toista tarkoitusta varten. 24407: kunde nämna andra liknande exempel, Heti sen jälkeen kuin tuli tunnetuksi, 24408: men vill ej trötta med dessa, utan endast että hallitus tulee jättämään eduskunnalle 24409: påpeka, att det faktiskt råder behov av ehdotuksen, jonka tarkoituksena on -pakko- 24410: jord och att, om ingenting göres, uppstår lunastustietä hankkia maata asutustarkoi- 24411: det nog ett nödläge. Storskiftet medför tuksiin, aloitti oikeisto sangen voima-peräi- 24412: andra svårigheter för de obesuttna. De sen taistelun tätä vastaan. Ja tällä hetkel- 24413: hava hittills haft lätt att få arrendera lä näyttää tuo taistelu olevan vielä entis- 24414: kreatursbete i skogarna. Efter storskiftet täkin päättävämpää laatua. Minä luulen, 24415: torde detta bliva omöjligt i de flesta fall, että perimpänä syynä tähän oikeiston vas- 24416: enär lantbrukaren själv även upphör att tustustaisteluun on ollut, paitsi nyt sen 24417: begagna detta. Det har även varit lätt för edustamain. piirien taloudelliset itsekkäät 24418: de obesuttna att få ved från skogarna, edut, myöskin puhtaasti -periaatteelliset 24419: men detta blir nu svårare. De nya inlösen- syyt. Oikeiston omaksuman käsityskan- 24420: lagarna hava ytterligare tillspetsat läget, nan mukaan ei valtiovalta ole oikeutettu 24421: så att det blir ytterligt svårt för de obe- sotkeutumaan kenenkään ihmisen yksityis- 24422: suttna att få arrendera eller också att köpa omaisuuden käyttöön. Se ei ole tähän oi- 24423: jord. Det ena som det andra gör, att så- keutettu silloinkaan, jolloin tämä sekautu- 24424: dana åtgärder som detta lagförslag åsyftar minen olisi aivan välttämätön. Tähän se- 24425: Mwan. hanlkJkiminen a·sutUSJtarlkoituksiin. 4~7 24426: 24427: 24428: 24429: kautumiseen ei oikeiston mielestä valtio- ed. Kaarnefm vastalauseessa. Minä olen 24430: valta ole oikeutettu ainakaan silloin, kun se useampaankin kertaan lukenut tämän ed. 24431: kohdistuisi pääoman omistajiin. Pääoman Kaarneen ja hänen kumppaniensa ·vastalau- 24432: omistajille, suurtilalliset tietysti mukaan- seen tästä maatalousvaliokunnan mietinnös- 24433: luettuina, on oikeiston käsityskannan mu- tä, ja minun täytyy nyt heti aluksi sen 24434: kaan turvattava ja taattava kiistämätön johdosta s~;~.noa, että, lukuunottamatta Ata- 24435: oikeus hallita ja vallita haltuunsa saamiaan nasiuksen uskontunnustusta, minä en ole 24436: taloudellisia arvoja aivan mielensä mukaan. lukenut mitään painotuotetta, joka olisi tä- 24437: Valtiovallan ainoana tehtävänä tämän sa- hän verrattava. Se on täynnä ristiriitai- 24438: maisen sivustan käsityskannan mukaan on suuksia, siinä huidotaan tyhjään ilmaan 24439: olla vaan tuon omistusoikeuden koskemat- puolelle ja toiselle ja siinä esitetään varsin 24440: tomuuden turvaajana. Pyhä omistusoikeus oikeistolaisten ajatusten kanssa yhtä rin- 24441: on säilytettävä koskemattomana silloinkin, nan kommunistisia voimalauseita. Se on 24442: vaikka tästä koskemattomuudesta johtuisi- alusta loppuun aivan toivotonta sekamels- 24443: kin aivan kuvaamattoman suuria vaurioita kaa, josta on aivan mahdoton löytää yhtään 24444: sekä kansallistaloudelle yleensä, että var- johdonmukaista ja selvää ajatusta. Vai 24445: sinkin kansan työtätekeville suurille jou- mitä muuta olisi sanottava esimerkiksi seu- 24446: koille. Äärimmäisen oikeiston politiikka raavasta kohdasta tässä vastalauseessa: 24447: tässä, samoinkuin muissakin kysymyksis- ,;Valtiovallan pitäisi käydä yhtä rusikoi- 24448: sä, on sellaista, sanoisinko, maailmanlopun vasti kiinni suurmaanomistajiin kuin ennen 24449: politiikkaa, jonka tunnuslauseeksi sopii pikkuviljelijöihin. Mutta taloudellinen ke- 24450: niin mainiosti tuo tunnettu lause: meidän hitys on sillä aikaa edistynyt vain erään 24451: jälkeemme tulkoon vaikka vedenpaisumus. edellytyksen nojassa, s. o. yksityisen omis- 24452: Viimeksi käydyssä vaalitaistelussa käyt- tusoikeuden pyhänä pitämisen kautta. Mut- 24453: ti oikeisto koko voimansa saadakseen luku- ta taloudellisen elämän kehityksen tekijät 24454: määränsä tässä eduskunnassa nousemaan ovat muodostuneet voimakkaammiksi kuin 24455: siksi suureksi, että lex Kallion laiksi tule- valtio, jonka täytyy taipua edellisiin mit- 24456: minen tulisi estetyksi. Mutta huolimatta tasuhteisiin. Se on juuri johtanut mei- 24457: vähäisestä lisääntymisestä on oikeisto yk- dät sille jyrkänteelle, johon taloudellinen 24458: sinään tällä hetkellä vielä kykenemätön elämä kaikkialla on joutunut." Jos tässä 24459: tätä tehtävää suorittamaan. Mutta näyt- nyt lukemassani kohdassa on joku ajatus, 24460: tääkin käyneen niin, että oikeisto on saa- niin minun mielestäni näyttää siltä, että 24461: nut liittolaisen tältä vasemmalta sivustalta. tämän vastalauseen tekijät ovat ryhtyneet 24462: Se on saanut liittolaisen sellaiselta taholta, kiivailemaan pyhän omistusoikeuden puo- 24463: josta sitä kaikkein vähimmän olisi osannut lesta. Vai mitäs muuta ed. Kaarne tar- 24464: odottaa, varsinkin kun ottaa huomioon, koittaa väittäessään, että taloudellinen ke- 24465: mistä tässä on oikeastaan kysymys. Oi- hitys on edistynyt vain sen edellytyksen 24466: keisto voi nyt kai tuntea itsensä imarrel- noiassa, kuten sanat täällä kuuluvat, että 24467: luksi, kun tietää saaneensa noin arvoval- yksityinen omistusoikeus on pidetty pyhä- 24468: taisen, luotettavan ja yleistä kunnioitusta nä. Haluaako vastalauseen tekijä nyt väit- 24469: nauttivan liittolaisen. tää, että taloudellista kehitystä ei siis min- 24470: Ed. Kaarne yritti täällä eilisessä istun- käänlaisten muiden edellytysten nojassa tai 24471: nossa leimata ed. Vuolijoen ja hänen esit- toisenlaisten edellytysten vallitessa voi ta- 24472: tämänsä kannan taantumukselliseksi. Näyt- pahtua? (Vasemmalta: Lukekaa yksi ker- 24473: tää siltä, että sillä taholla on olemassa hie- ta vielä.) Minä olen lukenut moneen ker- 24474: man omituisia käsityksiä taantumuksesta. taan. - Jos todellakin on näin, niin täy- 24475: Heidän mielestään ei se seikka, että hyväk- tyypä sanoa, että se nykypäivien talous- 24476: syy jossakin asiassa oikeistolaisten kan- politiikka Venäjällä, joka siellä on palaut- 24477: nan, vieläpä oikeistolaisten esittämät perus- tanut uudelleen voimaan kapitalistisen jär- 24478: telutkin. ole taantumuksellisuutta, mutta jestelmän, on sangen voimakkaasti vaikut- 24479: he näkyvät asettuneen sille kannalle, että tanut meidän maamme kommunisteihin. On 24480: taantumuksellisuutta on näiden oikeisto- muuten mielenkiintoista havaita, että tämä 24481: laisten mielipiteiden vastustaminen. Minä sama a iatus on esitetty myös kokoomuspuo- 24482: pyytäisin kuitenkin huomauttaa, että mil- lueen edustajain vastalauseessa. Tämä ko- 24483: loinkaan ei sosialidemokraattien taholta ole koomuspuolueen edustajain vastalauseessa 24484: esitetty mitään niin taantumuksellisia kuin esitetty samanlainen ajatus on kyllä sanot-· 24485: 428 Lauantt.aina 14 p. J,Olkalkuuta. 24486: 24487: tu vähän toisilla sanoilla, mutta täytyy nyt Mutta paitsi näitä kahta kantaa, joista jo 24488: huomata, että nämä oikeistolaiset ovat kie- aikaisemmin on tiedetty, että ne löytyvät 24489: lenkäyttöön nähden vällän edellä näitä va- kommunisteilla, on täällä eduskunnan is- 24490: semmalla olevia liittolaisiaan. Täällä sa- tuntojen aikana esitetty samalta taholta 24491: notaan: ,Kun ottaa huomioon, että menes- vielä kolmaskin kanta. Ja tätä kantaa minä 24492: tyksellinen maatalouden harjoittaminen haluaisin nimittää ed. Vaikaman kannaksi. 24493: ehdottomasti edellyttää varmuutta tuotan- Tämä ed. Vaikaman kanta on siinä suh- 24494: non välineisiin nähden, olemme sitä mieltä, teessa merkillinen, että sen salatuimmasta 24495: että se epävarmuuden tila, johon joutuvat sisällisestä olemuksesta eivät tiedä tai- 24496: ne nykyiset maanomistajat, joita lakiehdo- vaan enkelitkään, tuskin sitä tietää ed. Val- 24497: tuksen pakkotoimenpiteet uhkaavat, siinä kama itsekään, sen tietää vain jonkun ajau 24498: maarin lamauttaa heidän toimintaansa kuluttua tuo äänestysuurna yksinänsä. Ja 24499: maataloustuottajina, että tulos lakiehdotuk- päättäen siitä, että tämä ed. Vaikaman kan- 24500: sesta meidän maataloutemme kokonaistuo- ta näyttää sillä taholla saavan yhä useam- 24501: tantoon nähden tulee olemaan kielteinen". pia kannattajia, on kommunistinen ryhmä 24502: Kuten kommunistienkin vastalauseessa, loppujen lopuksikin pahanpäiväisesti sot- 24503: niin tässäkin siis korostetaan yksi tyisomis- keutunut omien ristiriitaisuuksiensa sokke- 24504: tusoikeuden pyhänä pitämistä. Minun mie- loihin ja ulospääsy sieltä näyttää olevan 24505: lestäni ed. Kaarne ja hänen kumppaninsa tuskallisen vaikea. On ollut hieman mie- 24506: olisivat ainakin tässä kohden voineet sääs- lenkiintoista näin sivusta tarkastella sillä 24507: tää itseltänsä vastalauseen kirjoittamisen taholla ilmenneitä edesottamisia, mutta tar- 24508: vaivan, yhtyä vain yksinker' aisesti muitta kastelijan täytyy tällä hetkellä todeta, että 24509: mutkitta oikeistolaisten va.stalauseeseen. selviytymistä ei ole tapahtunut. Edessäm- 24510: Edelleen sanotaan tässä kommunistien me yhä edelleen seisoo Hamlet, joka ei ole 24511: vastalauseessa, että ,edistysmielinen por- ratkaissut kysymystä: Ollako vaiko ei olla. 24512: varistokin on jo pakotettu tunnustamaan 24513: pakkoluovutusperiaatteen". Aivan niin, Ed. J. Vainio: Se arvostelu, joka. 24514: mutta tämän toteamisen jälkeen nyt odot- täällä eilen ja tänään toimitetuissa keskus- 24515: taisi, että myös vastalauseen kirjoittajat teluissa, sekä eduskunnan ulkopuolella 24516: sen hyväksyisivät. Ja tästä hyväksymi- käydyissä väittelyissä on kohdannut esillä- 24517: sestä siis johtuisi, että lex Kallio olisi saa- olevaa lakiehdotusta, niin oikealta kuin va- 24518: tettava voimaan. Mutta näin ei kuitenkaan semmaltakin, on erinomainen todistus siitä, 24519: käy. Ehdotetaan aivan päinvastaista, eh- että tilattoman väestön maanhankinta-asia 24520: dotetaan tämä pakkoluo:vutuslaki, lex Kal- on osunut lex Kalliossa oikealle tolalle. 24521: lio, hyljättäväksi. (Vasemmalta välihuu- Entinen kokemus melkein kaikissa muissa 24522: dahduksia. Ensim. varapuhemies: Pyy- asioissa nim. osoittaa, että kun oikeisto ja. 24523: dän, että puhujaa ei häiritä.) Näkyy ole- vasemmisto asettuvat yksimielisesti jotakin 24524: van niin, että sunrmaanomistajiin kohdis- asiaa vastustamaan, on asia kokonaisuuden 24525: tuva pakkoluovutus on sangen vastenmieli- edun kannalta katsoen hyvä ja kannattami- 24526: nen asia meidän maamme kommunisteille. sen arvoinen. Joka on tämän seikan pan- 24527: Tämäntapaisia ihmeellisiä aja tusmeinin- nut merkille poliittisessa elämässämme, 24528: keiä voisi tuosta samaisesta asiakirjasta hän voi rau\allisella mielellä antaa ka11na- 24529: poimia varsin useita, mutta edelläsanottu tuksen lex Kalliolle, kuultuaan noiden kah- 24530: jo riittänee näytteeksi siitä, minkälainen se den äärimmäisyyden taholta siitä annetut 24531: on. Muuten minä olen kuullut, että kaikki arvostelut, vaikkapa hän aikaisemmin oli- 24532: se. mitä kommunistit tässä vastalauseessa sikin tähän lakiehdotukseen nähden ollut 24533: esilletuovat, ei vielä lopullisesti sano sitä, epäröiväliä kannalla. Sillä on visusti mer- 24534: mikä heidän kantansa on tässä kysymyk- killepantava, että ne menettelytavat, joilla 24535: sessä. Minä olen kuullut, että nämä sa- kumpikin äärimmäinen sivusta tahtoisi 24536: maiset herrat ovat valiokunnassa keskuste- maakysymyksen ratkaista, ovat siinä mää- 24537: lussa esittäneet aiatuksia, joista aivan peit- rin toisilleen vastakkaiset, ettei ole toivoa 24538: telemättä paljastuu koko se hui iauspolitiik- milloinkaan päästävän mihinkään positii- 24539: ka, jota siltä taholta harjoitetaan työväes- viseen tulokseen kummankaan näiden me- 24540: tön l'ä<dällä kurjistumisella. (Ed. Vainio: nettelytaPoien pohjalla, vaan jää maakysy- 24541: Oikein!- Ed. A. Pesonen: Rehellinen mies mys Gordion-solmuksi, jota ei voida lopulta 24542: tuo Ville Vainio!) muuten kuin miekalla ratkaista. Ja jos tä- 24543: Mallin Ihanikikiminen a•su tuma:r'koi tuksiin. 429 24544: 24545: 24546: tä viimemainittua väkivaltaista ratkaisua daan odottaa positiivisia tuloksia. Minä 24547: tahdotaan välttää, ei ole olemassa muuta pelkään, enkä luullakseni suotta, että 24548: keinoa, kuin kulkea kultaista keskitietä ja kokoomuksen positiivinen maaohjelma on 24549: ajaa lex Kallio läpi. Eittämätön tosi- todella ,posetiivinen ohjelma", kuten ed. 24550: asia on se, että vaikkakin oikeiston ta- Penttilä ehkä vahingossa täällä eilen !1- 24551: holla on puhuttu perin kauniisti tilat- lalla sanoi. Ja että kokoomuksen tarkoitus 24552: toman väestön maanhankinnan periaattelli- on tätä posetiiviaan veivaamalla hukuttaa 24553: sesta puolesta, ovat oikeiston esittämät käy- kuuluvista ne huudot, joita tämän maan 24554: tännölliset toimenpiteet hyvin usein tässä yli 200,000 :ntinen tilattoman väestön 24555: asiassa tähän asti olleet ja todennäköise;;ti joukko omaa maata halutessaan kuuluville 24556: tulevat vastakin olemaan kielteistä laatua huutaa ja jolta huudolta ei ainakaan kes- 24557: ja sangen vähän yhtäpitävät niiden kiE'l- kusta voi korviaan tuketa. 24558: tämättä kauniiden periaatteiden kanssa, Luulen, että oikeiston kauniit opetukset 24559: joita sillä taholla on tässäkin asiassa mel- maalaisliitolle omistusoikeuden pybyydestii 24560: ko auliisti jaeltu. Jo yksistään se seikka, ovat tarpeettomia opetuksia. Sillä vaik- 24561: että oikeisto asettuu omistusoikeuteen näh- kapa talonpoikainen kansa on yleensä 24562: den maakysymyksessä. niin absoluuttiselle muuten oppimatonta kans~a, ei sille omis- 24563: kannalle, etteivät sen edustajat halua edes tusoikeuden pyhyyttä enään huoli opettaa. 24564: oehkä vasta myöhemmässä tulevaisuudessa Sen läksyn on maalaisväestö aina osannut, 24565: esim. 300 hehtaarin suuruisesta maatilasta ja ollut valmis siitä vakaumuksestaan an- 24566: täyttä korvausta vastaan, ja vaikka hä- tamaan veritodistuksen, milloin tarve niin 24567: nellä itsellään ei olisi yhtään lasta, luo- on vaatinut. Mutta talonpoikainen kansa 24568: vuttaa omaa maata haluaville tilattomille käsittää maaomistuksen pyhyyden siten, 24569: 9 hehtaaria viljelemätöntä takamaata, jota että yhteiskunnan taholta ei saa panna es- 24570: maan omistaja itse tuskin koskaan on ai- teitä maanomistajien , pyhäiny h teyteen" 24571: konutkaan viljelykseen ottaa ja joka alue pääsemiselle kenellekään, jonka käsi on 24572: vain perin harvoissa tapauksissa tuotta:t valmis puristamaan kuokanvartta ja sydän 24573: hänelle 7 % koron sille hinnalle, jonka sykkimään sen isänmaan puolesta, jonka 24574: hän maa-alueen luovutuksesta saisi. Jo kamarasta hän toivoo itselleen elatusta. 24575: tämä on omiaan tekemään tyhjäksi kaikki Meidän käsittääksemme täytyy jokaiselle 24576: toiveet siitä, että oikeisto koskaan omasta ihmiselle suoda tilaisuus päästä osalliseksi 24577: .alotteestaan ja vapaasta tahdostaan halu- elämän alkuvoimaisesta maasta jo silloin 24578: aisi ratkaista maakysymystä tilatonta kun ihminen kykenee maasta vielä elin- 24579: väestöä osapuilleen tyydyttävällä tavalla. voimaa irroittamaan, eikä vasta sitten kuin 24580: Kaikkien vähimmän on sillä äärimmäisellä. hän kirjoittamattoman lain nojalla saa 6 24581: vasemmistolla, joka nyt näyttää olevan kyynärää pitkän ja 3 kyynärää leveän 24582: oikeiston kanssa lex Kalliota vastaan, toi- ,asuntotilan" jolloin hän ei enempää tar- 24583: veita siitä, että. tämä liittolainen oikeisto, vitse. Meistä maalaisliittolaisista tuntuisi 24584: koskaan viimeiseen veripisaraan asti tap- viisaammalta sitoa omaan turpeeseen yk- 24585: pelematta suostuisi sellaiseen maarefor- sinpä punakapinaan osaaottaneet, sillä 24586: miin, jota äärimmäinen vasemmisto lex oman turpeensa yhteydessä heistä varmaan 24587: Kallion sijaan tahtoisi. Oikeiston taholta tulisi yhteiskuntaa säilyttäviä aineksia. 24588: on väitetty ja väitetään edelleen, E'ttä Mitä sitten tulee äärimmäisen vasemmis- 24589: heillä on täällä eduskunnassa tekeillä ,lex ton suunnitelmiin maakysymyksen ratkai- 24590: Hiidenheimossa" pasitiivisempi ja paljon semiseksi, tulisi heidän joka tapauksessa 24591: onnistuneempi ehdotus maakysymyksen käsittää, että suunnitelmilla tilattomille 24592: ratkaisuksi, kuin mitä lex Kallio onkaan. maan saannista ilman korvausta maan en- 24593: Mutta uskooko vasemmisto siihen, että oi- tisille omistajille ei tule koskaan mitään. 24594: keisto tulee tämän periaattellisen ehdotuk- Ja kun oletan, että äärimmäisessä vasem- 24595: sensa myös k ä y t ä n n ö s s ä toteutta- mistossakin on kaikesta huolimatta sangen 24596: maan? Maalaisliitto ei ainakaan siihen monta sellaista, jotka omastakin kokemuk- 24597: usko. Ja meneekö oikeisto takaukseen sesta tuntevat tilattoman väestön maan- 24598: ,yksi kaikkien ja kaikki yhden puolesta" nälän ja oivaltavat, että kommunistisilla 24599: siitä, että heidän ,positiivisesta maaohjel- maareformiteoriioilla ei ainakaan pitkiin 24600: mastaan'' .edes 10 vuoden kuluttua saa- aikoihin ole minkäänlaisia toteutumisen 24601: 430 Lauarutaina 14 p . .lokakuuta. 24602: 24603: mahdollisuuksia, uskallan olettaa heissä \ muistutamme teitä siitä, että intohirnotta- 24604: sittenkin löytyvän siksi paljon edesvas- ' man ja asiallisen politiikan avulla tällai- 24605: tuuntuntoa omia valitsijoitaan kohtaan, sissa kansakunnan tärkeimmissä elinkysy- 24606: että he eivät tahdo antaa näille kiveä lei- myksissä saavutetaan parhaat tulokset. 24607: vän asemasta äänestämällä lex Kalliota vas- Oletteko valmiit kanssamme tällaiseen yh- 24608: taan. Jos kommunistit tämän tekevät, he teistyöhön, äänestämällä voittoon lex Kal- 24609: kyllä sillä teollaan saattavat ehkä kerskua lio? 24610: ,pelastaneeilsa vallankumouksen" ja lisän- 24611: neensä tyytymätömyyttä yhteiskunnassa, Ed. Pojanluo m a: Kun tämä esil- 24612: mutta on varmaa, että kommunistien me- läoleva lakiehdotus on tullut täällä edus- 24613: nettelystä siinä tapauksessa voidaan sa- kunnassa yhdeksi hyvin tärkeäksi kysy- 24614: noa: ,Leikkaus kyllä onnistui, mutta po- mykseksi, niin on syytä vähän ensikerta- 24615: tilas kuoli". Sillä omaa maata haluava laisenkin kiinnittää huomionsa. Tämän 24616: tilaton väestö varmasti silloin kääntäa mielestäni yksi pahimpia vaikutuksia tulee 24617: kommunisteille selkänsä, ja siinäkin ta- olemaan siinä, mitä toisessa vastalauseessa 24618: pauksessa on v~llankumous varmasti mene- esiin tuodaan, että sillä tahdotaan vielä 24619: tetty. kansan pyhänä pitämään maahan kuu- 24620: Ja vaikka minulla yleensä onkin se usko, luvaa omistusoikeutta loukata, joka tähän 24621: että oikeiston Natsareetista tulee harvoin asti on ollut perustuslailla turvattu, joka 24622: hyvää, ja etenkin senjälkeen kun oikeiston on yksi kaikkein tärkeimpiä kulmakiviä 24623: taholta on ilmoitettu yksimielisesti äänes- maanviljelyksen merrestymiselle, ja vielä. 24624: tettävän lex Kalliota vastaan, lienee mel- silloin, kun ei ole edes tosiasiallisesti osoi- 24625: kein turhaa toivoa kylmän järjen ja inhi- tettu, ettei viljelyskelpoisia maita olisi saa- 24626: millisyyden tässä asiassa enään pääsevän tavissa kohtuullisella hinnalla asutustarkoi- 24627: oikeistossa oikeuksiinsa. Olen kuitenkin tuksiin vaa paeh toista tietä. Vaikka olenkin 24628: vielä yhdennellätoista hetkellä varoittanut sitä mieltä, että meidän maareformi tulee 24629: oikeistoa jännittämästä politiikan jousta kaipaamaan pikaista korjausta, näin suuri 24630: liian kireälle. Sillä taholla puhutaan usein kysymys tarvitsee perustua kaikkeen 24631: sangen kauniisti ja järkevästikin siitä. jo saavutettuun kokemukseen, ettei vain 24632: että yksityisiä luokkaetuja ei pidä koskaan synnytetä lakeja, jotka täyttävät vain kun- 24633: asettaa yläpuolelle kansakunnan etuja ja tain jo ennestäänkin täysinäisiä arkistoja, 24634: että on koetettava päästä sovinnolliseen, mikä käsitykseni mukaan tästä laista tulee, 24635: hillittyyn politiikkaan eri puolueryhmien sentähden että meillä ei ole vielä tosikai- 24636: kesken. Me maalaisliittolaiset olemme aina pausta tämän lain perään millään taholla 24637: myöntäneet oikeiston periaatteen olevan siinä määrässä kuin tarvitsisi näin laaja- 24638: siinä suhteessa oikean, ja me puolestamme kan toisella lailla olla, ennenkuin se tulisi 24639: olemme valmiita käytännössäkin sovelta- käytännössä mitään merkitsemään. Kun 24640: maan tätä periaatetta jo tässä asiassa. valiokunnan enemmistö viittaa lausunnos- 24641: Maalaisliittolaiset ovat kansakunnan onnen saan meidän maamme maatalouden al- 24642: nimessä, johon oikeisto aina vetoo, luopu- haiseen tuotantoon ja siitä johtuvaan elin- 24643: neet ,itsekkäästä maanomistajaluokan edun tarvepulaan, en puolestani usko, että tällä 24644: paimentamisesta" maanomistajaluokalle lailla saadaan niitä kohoitetuiksi, vaan olisi 24645: niin tärkeässä asiassa. kuin maakysymyk- ensiksi saatava kansan harrastus maan tuo- 24646: sessä, ja maalaisliittolaiset ovat kukin val- tannon kohoamiseen ja maan asutustarkoi- 24647: miita osaltaan luovuttamaan osuutensa ti- tukseen nt'amiseen ja ,sitä harrastusta sitten 24648: lattoman väestön asuttamisen hyväksi maas- lailla turvattava. Tämä esilläoleva laki 24649: taan. Onko oikeisto valmis tekemään sa- Lex Kallio voi kyllä houkutella tekoihin 24650: moin? Me varotamme teitä itsekkäiden joitakin, joissa se aivan epäonnistuu .ia jou- 24651: luokkaetujen ajamisesta ja itsekkään luok- tuu sen kautta kärsimään vahinkoa ja kur- 24652: kaedun asettamisesta kansakunnan edun juutta sentähden, ettei hän voi täyttää lain 24653: yläpuolelle. Me kutsumme teitä tämän 3 §:n 1 momentin 3 kohdassa mainittua 24654: hetken tärkeimmässä ja kansakuntamme sitoumusta, niinkuin lain 31 § määrää hä- 24655: kau vaskan toisiromassa yhteiskunnallisessa nen luovuttamaan tilansa toiselle henki- 24656: kysymyksessä sovinnolliseen yhteistyöhön lölle, joka tämän lain mukaan voi saada 24657: toisten valtiollisten puolueiden kanssa, ja maata hankituksi, nimittäin henkilölle, 24658: Maan hanlklkiminen asu tUBtarkoi tuksiin. 431 24659: 24660: jolle tämän lain mukaan voidaan maata Ed. Vuolijoki viittasi ensimäisessä lau- 24661: hankkia, asutustilalliselle, suoritetaan tässä sunnossaan ettei Uudellamaalla ole vasta 24662: tapauksessa mitä hänen tilansa on maksa- kuin puolet viljelyskelpoisesta maasta rai- 24663: nut ja vielä vähennetään, jos tila on rap- vattu viljelykseen. Se on mielestäni tä- 24664: peutunut. Hän on voinut saada huonoja män Helsingin syy, että täällä on tarjottu 24665: vuosia, sentähden hänen on ollut mahdol- paljon paremmat elämisen mahdollisuudet. 24666: lista saada luottoa, niin nyt joutuu Juoton- Koska Etelä-Pohjanmaallakin on moni 24667: antaja vahinkoon, kun hän ei edes saa mies jättänyt maan raivauksen kesken ja 24668: myydä tilaansa sille, jolta saisi enemmän lähtenyt Helsinkiin helpommalla elämään, 24669: hintaa, kun joutuu lautakuntaan määrät- niin ei ole kumma, jos Uudellamaalla on jää- 24670: täväksi. Lain 4 §:n mukaan voi menettää nyt maa raivaamatta. Puhuja ei myös kat- 24671: myöskin pienviljelijä maansa aina 40 heh- sonut voitavan tilattoman väestön asemaa 24672: taariin asti. Tämäkin kohta on hyvin parantaa sillä, että ostetaan suurtiloja ja 24673: vaikuttava, koska tämä käsite ,järkiperäi- jaetaan tilattomille, koska puhujan mielestä 24674: sesti", sanotaan että menettää maansa, ellei tämä vaan kohottaa maan hintaa. Minä 24675: sitä järkiperäisesti viljele, käsite ,järkipe- olen sellaiselta paikkakunnalta, missä maa 24676: räisesti viljellä" voidaan venyttää hyvin on tarkoin otettu asutustarkoituksiin ja se 24677: pitkälle, kun se tulee eri lautakuntaan rat- on saavutettu sen kautta, että siellä on os- 24678: kaistavaksi ja jättää yksityisen mielival- tettu suuret tilat ja ne palstoitettu entisille 24679: lasta riippuvaksi toisen omistusoikeuden. torppareille ja muille tilattomille, ja kun 24680: Samaten arviot, mitkä käsitetään viljelys- heidän varallisuutensa on kasvanut, niin 24681: kelpoiseksi maaksi, jäävät yksityisestä pian sitten ovat maat tulleet otetuiksi asu- 24682: henkilöstä riippuviksi, joten pakkoluovu- tustarkoituksiin. Senkautta on kyllä maan 24683: tuksen alaisen on vaikea saada lain turvaa. hinta kohonnut, mutta sen antama tulo on 24684: Samaten lain 6 §:n 1 mom:entin 5 kohdassa myöskin tullut moninkertaiseksi. Sentäh- 24685: asetetaan edelle muiden yksityistilojen ne, den olenkin sitä mieltä että asutustoimin- 24686: jotka vapaaehtoisesti ja ilman valtion väli- taa paraiten edistetään, kun suuria tiloja 24687: tystä vuokra-alueita ovat luovuttaneet tai ostetaan niiltä seuduilta, missä on viljelys- 24688: muussa järjestyksessä lunastettu. Tässä- kelpoisia maita ja halukkaita maan ostoon, 24689: kin lakiehdotus panee ennen muita yksi- ja senkautta saadaan sinne hyvinvoipa 24690: tyisiä kärsimään ne, jotka ovat jo ennenkin pienviljelijäjoukko. Kyllä sitten tulevat 24691: joutuneet kärsimään ja yleensä tämä laki maat asutustarkoitukseen käytetyiksi. 24692: asettaa lainturvan ulkopuolelle suuret kan- En voi olla koskettamatta erästä lau- 24693: salaisjoukot eikä niinollen saavuta sitä, suntoa, joka tässä pitkässä keskustelussa 24694: mitä sillä on tarkoitettu: saada maata asu- on annettu. Ed. Kivilinna on, ylistäessään 24695: tqstarkoituksiin, vaan vaikuttaa sen, että Lex Kalliota, tehnyt sen hyväksymisestä 24696: se saattaa suuren osan maanomistajia sel- kristillisen velvollisuuden. Puheensa 1~ 24697: laiseen epävarmuuden tilaan, että se vai- pussa hän pyysi vastausta erityisesti niil- 24698: kuttaa ehkäisevästi koko maatalouteen. tä, jotka kannattavat kristillisyyden lä- 24699: Täällä ensimäisessä puheenvuorossaan ed. himmäisenrakkautta ja kuitenkin aikovat 24700: Hahl lausui, että lailla tarkoitetaan samaa hylätä Lex Kallion. Miten nämä kaksi 24701: kuin vuokralaissa torppien ja mäkitupa- kantaa sopivat toisiinsa? Minun täytyy 24702: alueiden lunastamisesPa on noudatettu. sanoa, että tämä oli uusi äänilaji siinä 24703: Mielestäni ei voida tätä verrata siihen, maalaisliiton pillissä, jota ed. Kivilinna 24704: koska torpparit ja mäkitupalaiset ovat itse soittelee. Tämä ed. Kivilinnan puhe oli 24705: asuneet ja raivanneet tilansa, useimmissa. sitä kummallisempaa, kun hänelle tuskin 24706: tapauksissa talon palvelija saanut torpan- saattaa olla tietämätöntä, että tämän lain 24707: tilan talon maalle palkkioksi palvelukses- suhteen on maalaisliiton puolueessakin eri 24708: taan. Kun heillä jo omantunnon lain mu- mieliä. Etelä-Pohjanmaalla, jonka maa- 24709: kaan on omistusoikeus sen saantiin, sentäh- laisliittolaiset minä paraiten tunnen, on 24710: den tämä torpparilaki ei nostanutkaan Lex Kalliolla maalaisliiton keskuudessa 24711: maa11 omistajia tätä vastaan. Mutta IJeX paljon enemmän vastustajia, kuin se tun- 24712: Kalliota ei voi verrata tähän tapaukseen, nettu kauhavalainen maalaisliittolainen, si- 24713: jossa aivan vieras henkilö tulee pakkoluo- käläisen kunnanvaltuuston puheenjohtaja, 24714: vuttamaan maata itselleen, henkilö jolla ei joka Ilkassa on päättävästi esiintynyt tätä 24715: ole minkäänlaista oikeutta siihen. lakia vastaan. Kun viime kerralla kävin 24716: 432 Lauan1t.aina 14 p. lokakuuta. 24717: 24718: kotipuolellani, kuulin itse toisilta maalais- Tämä on minunkin mielestäni oikeaa siveel- 24719: liittolaisilta, että he ovat aivan samalla lisyyttä, jopa kristillistä, mutta ei se, jo- 24720: kannalla kuin tuo kirjoittaja. Maalaislii- hon ed. Kivilinna on vedonnut, ja jota ed. 24721: ton eduskuntaryhmä täällä äänestää tieten- Niukkanen puheessaan sovellutti. Tällai- 24722: kin kokonaisuudessaan lakinsa puolesta, sella puheella ei todella 13distetä mitään 24723: mutta onko tiettyä että mieliala tämän lain yhteisymmärrystä tässä asiassa yhtä vä- 24724: erinomaisuudesta on edes ed. Kivilinnan hän kuin muissakaan. Kun ed. Kivilinna 24725: omassa ryhmässä niin varma kuin miksi lopuksi vakuutti, että maalaisliitto joko 24726: sen ed. Kivilinna vakuuttaa. Ainakin olen voittaa tai kaatuu tällä lailla, niin on sa- 24727: kuullut ryhmän jäsenten suoraan valitta- nottava, että sellainen kanta ei ole minkään 24728: van sitä että tätä lakia lähdettiin ajamaan elinvoimaisen valtiollisen puolueen. Jos 24729: aivan yksipuolisesti, vain keskustan omassa yksi tie tukkeutuu, täytyy olla toisia teitä, 24730: keskuudessa, ja että tätä menettelyä on jos asia, jota ajaa, todella on sydämen asia. 24731: pidettävä suurena virheenä. Kun asema on Minä en voi hyväksyä tätä lakia asutusky- 24732: tällainen itse maalaisliiton puolueessa, niin symyksen toteuttamiseksi, mutta minä en 24733: tuntuu ensinnäkin huvittavalta ed Kivilin- tahdo kaatua sen kanssa, enkä minä halua 24734: nan intoilu, kun hän haluaa tehdä tästä voittaakaan sillä, vaan minä pyrin pää- 24735: laista kristillisen uskonkappaleen. Asia on määrään keinoilla, jotka ovat minun va- 24736: tietenkin niin, että Lex Kalliolla ja kris- kaumukseni mukaan paljon varmemmat ja 24737: tillisyydellä ei ole sinänsä mitään toistensa todella perille vievät. (Eduskunnasta: 24738: kanssa tekemistä. Jos joku hyväksyy tai, Kuka on tekijä? Tekijä esille!) 24739: niinkuin minä teen, hylkää sen, niin mo- 24740: lemmat saattavat olla yhtä hyviä tai yhtä 24741: huonoja kristittyjä. Mutta kun ed. Kivi- Ed. R y t k ö n e n: Odotin tämän lain 24742: linna vakuutti, että tämän lain kanssa voit- keskustelun aikana, että se kunkin puo- 24743: taminen tai kuoleminen on maalaisliiton lueen henkinen raskas tykistö olisi tyhjen- 24744: eduskuntaryhmälle siveellinen velvollisuus, tävästi selostanut ne syyt, jotka pakotta- 24745: niin minä jouduin kummeksimaan, minkä- vat tämän lain hyväksymiseen. Olen suu- 24746: lainen tämä maalaisliiton siveellisyys mah- resti erehtynyt. Rehellisin mies tässä huo- 24747: taa olla, kun kuulin ed. Niukkasen lausun- neessa on ollut ed. Lohi, joka ei kuulune 24748: non. Aivan minä jouduin hämilläni kysy- ainakaan vielä toistaiseksi mainitsemaani 24749: mään, saako eduskunnan puhujalavalta soi- joukkoon. Onko tämä laki kokonaisuudes- 24750: mata yksityisiä ihmisiä ja kokonaisia puo- saan ed. Lohen mainitseman tilanteen 24751: lueita valehtelijoiksi ja epärehellisiksi, poistamiseksi kelvollinen tai ei, se jääköön 24752: niinkuin ed. Niukkanen. Minä, joka vasta käytännön ratkaistavaksi. Tämä laki itse 24753: olen tullut eduskuntaan, en ole aikaisem- puolestansa tulee puhumaan sitä kieltä, 24754: ~in julkisessa elämässä kohdannut mitään että ei ole kovin aikaisin odotettavissa mi- 24755: tällaista loukkausta ja minun täytyy se jyr- tään hyvää sen nojalla saavutetuista hy- 24756: kästi torjua. Jään ihmettelemään, että vyyksistä. 24757: maalaisliiton johtaja, entinen ministeri K. N. Rantakari sanoo kirjasessaan ,Lex 24758: saattaa tehdä itsensä syypääksi niin alhai- Kallio", että Lex Kalliolla on kolmet kas- 24759: seen esitykseen. Ed. Kivilinnan pitäisi sel- vot. Täytyy myöntää, että niin todella- 24760: vittää, kuinka tällainen käyttäytyminen kin on, ellei sillä ole vieläkin useampia. 24761: soveltuu siihen maalaisliiton siveellisyy- Tämä laki lupaa hyvää ja kaunista työ- 24762: teen, jota hän, jos oikein häntä ymmärsin, väestölle, kuinka voidaan kiinnittää työ- 24763: tahtoo kehua erityisen kristilliseksi. Mutta väestöä maahan, turpeeseen. Toinen seik- 24764: minä olen oikeastaan saanutkin kysymyk- ka on kuinka voidaan siinä sitten kiinni 24765: seeni vastauksen ja olen siitä iloinen. pysyä. Maanomistajalle tahdotaan sanoa, 24766: Vastauksen on antanut ed. Lohi, joka ei että sinulta pakkoluovutetaan maita, mutta 24767: tahtonut käyttää puheenvuoroa ed. Niuk- toisekseen sanotaan, ei sitä ole sinun tar- 24768: kasen loukkaa van puheen jälkeen, vaikka vis luovuttaa. <Tos sinä tarvitset järki- 24769: ed. Lohi onkin myöhemmin käyttänyt, peräiselle viljelykselle maata, ei sinun tar- 24770: mutta silloin hän luopui. Käsitän, että ed. vitse sitä antaa. Jos sinä tarvitset haka- 24771: Lohi häpesi ryhmänsä johtajan kiihkoa ja maata, on sama asia, metsän järkiperäisen 24772: hairahdusta, omalla vaikenemisenaan hän viljelyksen tähden on tulos aivan saman- 24773: pani voimakkaan vastalauseen sitä vastaan. lainen. Mistäs tätä maata sitten luovute- 24774: Mruan han'lclåminen a•sutuiSitarlcoituksiin. 433 24775: 24776: 24777: taan? Syrjämaita mahdollisesti sellaisia saa maitoa. Millä hän muuten elää tämän 24778: hallaisia soita, rämeitä, joilla on mahdo- ajan sen jätti ed. Vuolijoki selittämättä. 24779: tonta velkaisen pientilallisen lähteä tai- Kolmantena vuonna hänellä on rakennus 24780: valtamaan kohti elämisen mahdollisuuksia. täydessä kunnossa, pellot tuovat ruista, 24781: Kolmanneksi tällä lailla uhataan tukki- ohraa, kauraa riittämiin asti. Nopeinkaan 24782: yhtiöitä, niiden metsämaita, mutta myös- ajatuksenjuoksu ei voi kilpailla tämän 24783: kin sanotaan, jos se on järkiperäisessä vil- pikkuviljelijäin taloudellisen edistymisen 24784: jelyksessä teidänkin maanne, jos on välttä- kanssa. Tämän lain määräykset näiden 24785: mätöntä metsän kasvun edistämiselle, niin pikkutilojen lunastusajasta osoittavat jo, 24786: ei ole aivan tarpeellista luovuttaa tätäkään että tästä laista ei ole tälle uutisviljelijälle 24787: maata näille pienviljelijöille. Tämä on mitään turvaa. Olen kuullut keskustan 24788: melkoisen järkiperäinen lakitekele. Jos vasemmiston miesten keskustelevan tuolla 24789: lukee puolelta tai toiselta, koettaa tulkita käytävillä siitä, kuinka voidaan sellaisissa 24790: sitä millä tavalla hyvänsä, niin tulos on kunnissa, missä herrat sosialidemokraatit 24791: aivan samanlainen. Minä olen joutunut ovat kuntain remmissä, näillä virkakoneis- 24792: jokseenkin ymmälle tämän lakitekeleen toilla ottaa lain pykälät lujemmalle ja sitä 24793: kanssa, kuten ed. Raearo kommunistien tietä parempiin tuloksiin. Mutta laki sa- 24794: vastalauseen kanssa, hän kun siinä mää- noo kiinteästi: Jos et suorita obligatsionien 24795: rin tahtoi olla hermostunut, että olisi käy- kuoletuskorkoja määräaikojen kuluessa, 24796: nyt vapisemaan jonkun ,vallankumous" niin olkoon ulosottolaki voimassa näihin 24797: tai muun sanan edessä. (Ed. Hakkila: tiloihin nähden samalla tavalla, kuin 24798: Mikä on kantanne!) Olisihan se e'd. Hak- yleensä valtion veroihin nähden. Mitäs 24799: kilalle aivan hyvä (Ed. Hakkila: Ja kai- kieltä tämä puhuu tälle pikkutilalliselle, 24800: kille, että tiedätte). Mutta koetan kärsiä. joka on lähtenyt leivättömänä varattomana 24801: Tahdotteko, että me olemme tämän lapsen korpeen, saanut viljelyksensä mahdollisesti 24802: synnyttäjiä, miksikä te hermostutte kesken jo kuntoon, mutta ei ole vielä tuottanut 24803: aikoja. (Eduskunnasta hälinää. Puhemies mitään tuloksia ja ennenpitkää hänen 24804: koputtaa). Tukkiyhtiöt ja suurteollisuus omaisuutensa on mennyt. Otaksukaamme, 24805: yleensä on ottanut maatiloillaan käytän- että noin 2 % tilattomista voisi kiinnit- 24806: töön maanviljelyksen suurviljelyksenä. tyä maahan. Voivatko nekään tulla toi- 24807: Tältä kannalta on otettava asia vakavasti meen yksinomaan sillä, että tuottavat it- 24808: eikä ajateltava vain syrjäisiä metsämaita, sellensä sen, mitä he itse tarvitsevat? Ei. 24809: joihin mahdollisesti päästään käsiksi. Suur- Sillä taloudellisen kehityksen laki sanoo·. 24810: viljelys teollisuuksien palveluksessa on J ok'ainoan ihmisen tässä maailmassa on 24811: välttämätön nykyäänkin teollisuustuotan- tuotettava liikatuotantoa niin paljon, että 24812: non sekä maaviljelystuotannon takia. hän voi vaihtaa tavaroillaan toisilta sitä, 24813: Suurteollisuudenharjottajan on pakko vil- mitä hänellä ei itsellänsä ole. Suurteolli- 24814: jellä jo maatansa, nykyisen elintarveindek- suus tuotantona, kuten äsken mainitsin, 24815: sin korkeuden takia, hankkia tehdasorjil- suurteollisuuslaitokset, voimme luetella 24816: lensa ruokaa teollisuuslaitoksiinsa ja tästä Kymi-yhtiön, Kemi-yhtiön, monet muut 24817: syystä hän viljelee maatansa itse. Tältä sellaiset kymmenmiljoonaiset yhtiöt Suo~ 24818: pohjalta on meidän myös katsottava, min- messa, viljelevät maata suuressa määrässä. 24819: kälaiseen tilanteeseen silloin joutuu pien- Koneet työskentelevät näiden suurtilojen 24820: viljelijä, kun hän lähtee velkaisena val- pelloilla. Voiko hevosviljelyksellä tai 24821: tion obligatsionien varassa tätä maatansa kuokalla kilpailla maataloustuotteiden hin- 24822: viljelemään. Ed. Vuolijoki eilen illalla oli noista koneitten kans~a. (Ed. Pesonen: 24823: erittäin ihanteellinen tämän pienviljelijän Kyllä!) Ei Oulnnjokivarsikaan ed. Peso- 24824: maanviljelykseen nähden. Hän osoitti, mi- nen, ole niin hyvää tuottamaan, että 24825: ten pikkuviljelijä rakentaa aluksi pienen voi niin käydä. Tosiasiassa on käypä 24826: saunapahasen, missä asuu ensimäisen vuo- siten, että hinnanhalpuudessa kilpailles- 24827: den. Toisena vuonna hänen viljelyksensä saan hänen tuotteensa menevät alle sen 24828: kukoistaa jo niin paljon, että hän saa pa- arvon, mikä hänen työnsä paljonteen näh- 24829: remman saunan tälle tilalle. V asikkakin den olisi saatava. Asiaa on katsottava 24830: on ilmaantunut ilman pääomaa ja tämä kaikkialla sen mukaan, mitä todellisia 24831: kasvaa io kolmessa vuodessa lehmruksi, josta mahdollisuuksia tulee tämän lain käytän- 24832: 55 24833: 434 Lauantaina 14 p. 1okrukuuta. 24834: 24835: töönastumisen jälkeen. Eilen vasemmis- Minä kysyn teiltä, herrat edustajat varsin- 24836: tossa eräs puhuja huomautti, että Lex Kal- kin keskustan vasemmistosta, oletteko var- 24837: lion 3 §:n mukaan ei kansalaisluottamuk- moja, että joku haluaa tehdä työtä 16 tun- 24838: sensa menettäneelle voida maata luovuttaa. tia vuorokaudessa, jos vain hän voi tulla 24839: Tämä on vaistarnaisen työläisvihan syn- toimeen 8 tunnin työllä? Myöntäkää, että 24840: nyttämä pykälä. Mutta terveestiajattele- kellään ei ole kilpaa väsyttävään työhön, 24841: valle työläiselle se ei vaikuta kerrassaan silloin kun on vaan mahdollista työpäivää 24842: mitään. Joka on menettänyt kansalais- lyhentää. En usko, että kukaan haluaa 24843: luottamuksensa, hän osaa arvostella jo tavatlomien työpäivien tekoon muutoin 24844: tämänkin lain merkityksen niin hyvin ettei kuin nälän pakottamana. 24845: sen houkutuksiin tule koskaan tarttumaan. Kun olen tässä käynyt eri puhujain pu- 24846: Ed. Hahl oli eilen myös erittäin ihanteel- heisiin käsiksi, on minun myös otettava 24847: linen. Hän tahtoi ensinnäkin vastata en- Niukkanen katseltavaksi. Hän eilen illalla 24848: simäiseen vastalauseeseen nähden, että n. puhui vasemmistolle, ei niin paljon asial- 24849: s. ilmaiseksiluovutusta ei tule ko~kaan ta- lisesti. Mutta hänellä oli sydämellään jo- 24850: pahtumaan. Ei koskaan lainsäädäntötietä. tain erikoista työläisiä kohtaan. Hänen 24851: Minä myönnän aivan rehellisesti, että niin puheensa uhkui samanlaista katkeruutta, 24852: ei tule käymään. (Keskustasta: Mutta val- mitä tavataan keskustan ja yleensä porva- 24853: lankumouksen kautta.) Vallankumous, äl- riston sanomalehdissä keväällä 1918. Minä 24854: kää hermostuko! Se tulee varmasti juuri olen aina ihannoinut porvarilEstakin hen- 24855: näistä taloudellisista tekijöistä, mutta ei se kilöä, joka pysyy asiallisena, puhuu rehel- 24856: tule kenenkään yksilön tekemällä, sitä ei lisesti asian. Rehellisyydestä mainitesPani 24857: voi yksilö viedä eteenpäin eikä jarruttaa, en maita olla mainitsematta esimerkkiä, 24858: mutta tuotannon kehitys, joka ajaa ihmis- josta minun täytyy ihannoida asiansa aja- 24859: kuntaa, se myös tulee tämän tekemään. jana, edusmies Schaumania kansanäänes- 24860: Hän myös tämän yhteydessä osoitti, tyskysymyksessä. Siellä oli rehellisyyttä 24861: kuinka voidaan yksinomaan kirveellä tehdä ja asiallisuutta. Tätä neuvoisin Niukkasel- 24862: puoleksi leipää. Menee vain jonkun leh- lekin, sillä vallankumous-sanalla ratsasta- 24863: don reunaan, hakkaa kasken, polttaa sen, misella ja sellaisella sekasotkulla mitä hä- 24864: kylvää rukiin, on vuoden leipä valmis .•Jos nen puheensa sisälsi emme pääse mihin- 24865: joku on käynyt kerran Savon kankahilla, kään. Meidän täytyy käydä tosiasioihin 24866: missä ennen muinoin hakattiin kaskimaita, käsiksi ja tämänkin lain yhteydessä olisin 24867: me olemme tietoisia siitä että lähelle kaksi odottanut, että tämäkin puoli, mikä vai- 24868: vuotta kestää, ennenkuin puunkaadon jäl- kuttaa vallankumouksellisen liikkeen syn- 24869: keen on ruis syötävissä. (Eduskunnasta: tymiseen, olisi katseltu alusta loppuun 24870: Entäs ohra?) Sama on melkein ohraankin saakka niin porvariston kuin va emmiston- 24871: 0 24872: 24873: nähden, sillä ei suinkaan sekään joudu il- kin puolelta. (Ed. Niukkanen: Kyllä sitä 24874: man aikaa. Millä eletään tämä aika, jos on pohdittu.) On erittäin vähäisessä mää- 24875: läJhdetti.än ainoast.aan kirves mukana? Täy- rässä. 24876: tyy olla jotakin turvaa ja tukea m~kan~. Tämä käsiteltävänä oleva asia ei ole niin 24877: Kuinka käy, ed. Hahl, metsän järhperäl- pieni, ettei sitä olisi kannattanut kat- 24878: sen viljelemisen kanssa, jos tämä kaskimies sella kaikin puolin, mitä siitä on tuloksia, 24879: muokkaa itsellensä sitä, kaataa siitä aina mitä se tuottaa työväestölle, mitä etuisuuk- 24880: kaskea joka vuosi? Siihen kyllä voi pie- sia siitä on työtätekevälle luokalle yleensä 24881: nemmillilkin varoilla kyetä, mutta epäilen, ja mitä vaninkoa siitä on porvaristolle. 24882: että kansantaloudellisesti, jota sanaa täällä (Ed. Hakkila: Mikä on kanta?) Täytyy 24883: on alleviivattu tavattoman paljon, se ei ole joka tapauksessa tunnustaa, että tämä yri- 24884: kanna tta vaista. tys, jos olisi asiallinen, jos tämä turvaisi 24885: Ed. Vuolijoki taas työläisedustajana työläisiä, niin tällä mantaisi olla suurikin 24886: täällä osoitti, kuinka pientilallinen maa- vaikutus, suurikin voima kapitalistisen 24887: tilkullansa tekee työtä halusta 17 tuntia järjestelmän tukemiseen tässä maa"sa. 24888: vuorokaudessa (Eduskunnasta: 16 se oli.) · Ed. Hakkila! Te olette, niinkuin Kivi- 24889: No olkoon kummin hyvänsä, ei ole paljon linna sanoi, ,keskustan vasemmiston" 24890: väliä. Ja vielä mieluummin sen määrän grammofooni. Te haluatte tietää kantam- 24891: kuin 8 tuntia jonkun suurtilallisen pellolla. me. Älkää olko utelias. Tämän päivän 24892: Ma.an 4ank:kiminen a•sutustarkoituksiin. 435 24893: 24894: 24895: Uusi Suomi sauoo, että kommunistit tule- luovutuspakon alaisuuteen, yhtä vähän 24896: vat varmaankin tässä asiassa äänestämään kuin papiston palkkauslaki tyydytti sem- 24897: tyhjillä lipuilla. (Ed. Hakkila: On sekin moisia rovasteja, joiden nykyiset palkat 24898: kanta!) nousevat sataantuhanteen ja siitäkin yli. 24899: Mutta lainsäädäntöhän ei voikaan samalla 24900: Ed. I k o n e n: Maan hankkimista asu- kertaa parantaa toisen yhteiskuntaluokan 24901: tustarkoituksiin tarkoittavan lain nyt tul- etu ia ottamatta samalla myöskin toiselta, 24902: lessa lopulliseen käsittelyyn lienee paikal- milloin välillisesti, milloin välittömästi. 24903: laan muutama sana niidenkin puolesta. Lainsäädännön tehtävänähän onkin ennen 24904: jotka eivät ole olleet tätä lakia muodostele- kaikkea luoda oikeuksia vähäväkisille ja 24905: massa, mutta joiden kuitenkin on se sem- ottaa niitä pois etuoikeutatulta luokalta si- 24906: moisenaan joko hyväksyttävä tai hylättävä. käli kuin niillä liikaa on. J a j o s s i 1- 24907: Ensimäisenä astuu esiin tällöin kysymys, mäilee niitä numeroita, joita 24908: onko tämä laki todellisen tarpeen vaatima, täällä on esitetty maanomis- 24909: vai onko se eräs vähemmän tärkeä ja epä- t u s o l o i s t a m e i l 1 ä, n i i n o n t o- 24910: onnistunut tekele viimeisen eduskunnan dellakin perusteltua aihetta 24911: varsin runsaasta lakituotannosta. Ainakin m a a n h a n k k i m i s e e n y h t e i s k u n- 24912: ne, jotka olivat ulkopuolella viimeisen edus- nan taholta tilattomalle väes- 24913: kunnan, tietävät, että useilla tahoilla kat- t ö ll e. Täällä on tämän lakiehdotuksefr 24914: seltiin viimeisen eduskunnan pitkää toimi- käsittelyssä esitetty numeroita, miten esi- 24915: aikaa tavalla, joka ei ollut eduskunnalle merkiksi suuret yhtiöt omistavat maata, 24916: erikoisen suopea. Tätä katsantokantaa oli jonka viljelyskelpoiseksi merkitystä mää- 24917: kaikissakin puolueryhmissä sikäli kuin eri rästä vain pieni prosentti on viljelyksessä, 24918: lausunnoista maaseudulla voi päättää. Nyt puhumattakaan joutomaasta. Ja kuitenkin 24919: käsiteltävänä oleva laki ·oli yksi niitä, jotka suurin osa maasta, joka entisissä maanmit- 24920: erikoisesti vielä pitensivät viimeisen edus- taustoimituksissa merkittiin joutomaaksi, 24921: kunnan koossaoloaikaa. on mitä parhainta viljelysmaa ta, niiden jou- 24922: Mutta vaikka eduskunnan koossaolo- kossa meidän tavattoman suuret suomaam- 24923: ajasta sanottiin edustajille vähemmän mie- me. On myös huomattava ainakin eräissä 24924: luisia lausuntoja, niin sitä samaa ei suin- osissa maata, mitenkä entisissä maanmit- 24925: kaan sanottu kaikista niistä laeista, jotka taustoimituksissa suurtilallisille on loh- 24926: vumemen eduskunta päästi päivänvaloon. kaistu kaikki parhaat maat ja pienille 24927: Muistan, miten eräskin maalainen sanoi jaettu karuja maita. Kun tämmöinen suur- 24928: luettuaan sanomalehdistä tiedon siitä, että tila sitten hoidetaan huonosti tai ei sitä 24929: papiston palkkauslaki oli hyväksytty: hoideta ollenkaan, niin onko ihme, että tyy- 24930: ,Tämä täytyy lukea ainakin kahdesti. tymättömyys maanomistusoloihin on yhä 24931: Tästä on jo niin monta vuosikymmentä pu- kasvamas~a. Täällä on aikaisemmin oi- 24932: huttu, ettei kerralla lukemisella usko, että keistotaholta esitetty sellainenkin väite 24933: tästä nyt lopultakin on tullut tosi". Tä- että ,suur- ja keskikokoinen viljelys tois- 24934: män sanoi eräs kokoomuslainen ja ei luul- taiseksi on se maataloustuotantoa antava 24935: tava~ti erityisesti viimeisen eduskunnan talousryhmä, joka maamme pääasiallisim- 24936: ihailija. Tätäkin lakia oli kaivattu jo vuo- man maataloustuotannon muodostaa ja 24937: sikymmeniä, mutta se oli aina kulkenut jonka varassa kansakunta pääasiallisesti 24938: komiteasta komiteaan. kunnes keskustahal- elää, mikäli se kotoisesta maataloustuotan- 24939: litus ja viimeinen eduskunta teki asiassa nosta riippuu". Missä määrin pitää kai- 24940: lopullisen päätöksen. kitellen enää paikkansa se väite, että pien- 24941: Olen .varma siitä, että jos nyt käsillä- viljelys meillä on nykyään toisarvoinen 24942: oleva laki olisi tullut viimeisessä eduskun- ammattitietojen puutteellisuuden ja liike- 24943: nassa hyväksytyksi, se olisi maaseudulla pääoman vähyyden y. m. takia, joka on 24944: otettu suurin piirtein katsoen vastaan jo- pienviljeli iäin keskuudessa yleistä, on asia, 24945: tenkin samanlaisin tuntein, kuin mainitse- jonka paikkansapitäväisyyttä en mene va- 24946: mani papiston palkkauslaki. Totta on kyl- kuuttamaan. Käytäntö on yhä enemmän 24947: lä, että laki ei olisi tyydyttänyt sellaisia vienyt pienviljelykseen, silloin kuin pu- 24948: suurmaanviljelijöitä, jotka huonosti viljele- hutaan todellisesta maanviljelyksestä eikä 24949: vät maitaan, ja jotka sen kautta tulisivat suurten maaomaisuuksien keräämisestä yh- 24950: 436 Lauanrt:.aina 14 .p. lokakuuta. 24951: 24952: tiöiden ja tilahuijarien käsiin. Joskaan maan puutteessaolevalle tilattomalle väes- 24953: pienviljelystiloilta ei riitä tuotteita myytä- tölle komitean eikä maata, että te sillä pi- 24954: väksi niin suurissa erin kuin suurtiloilta, mitätte maaseudun maatonta väestöä. 24955: niin on ot~ttava huomioon se väestö, joka Kun vaalien edellä edistysmielisissä leh- 24956: näistä tiloista saaduilla tuotteilla osaksi dissä kirjoitettiin niistä edesottamisista, 24957: tahi kokonaan elää. Tunnettuaharr ylei- joista valtiollisten puolueittemme pitäisi 24958: sestä tilastosta esimerkiksi on, että pien- kilpailla yhteiskunnallisten epäkohtien kor- 24959: viljelystiloilla yhtä peltohehtaaria kohti jaamiseksi, kiiruhti kokoomuslainen Kar- 24960: elätetään suurempi nautayksikkömäärä jala-lehti monipalstaisissa artikkeleissa pe- 24961: kuin suurtiloilla. Jos perheluku tästä huo- lottelemaan valitsijoi ta edistyspuolueesta 24962: limatta pientiloilla on niin suuri, että huudahdellen, että ,edistys maksaa" ja 24963: kaikki tuotteet kulutetaan kotona, niin ei ,verotaakka nousee". 24964: se suinkaan oikeuta tekemään sitä pää- Tehköön eduskunta tänään päätöksen 24965: telmää, että suurviljelys meillä on se, joka tämän lain hyväksymisen tai hylkäämisen 24966: tässä meidän maassamme jotakin merkit- puolesta, tosiasiana kuitenkin pysyy, että 24967: see. Päinvastoin, kun katselee suurtiloja, tämä laki on todellisen tarpeen vaatima. 24968: joille on annettu aikanaan parhaat maat ja Täällä eduskunnassa sekä ulkopuolella 24969: ne viljelevät niitä siten, kuin eräässäkin eduskunnan on pidetty suurta ääntä tämän 24970: Viipurin puolen suuressa hovissa, että hei- lain teknillisistä puutteista. Olkoon, että 24971: nänteko on syyskuussa parhaillaan ja tou- niitä on, mutta missä meillä löytyy laki, 24972: koviljaa korjaillaan seipäiltä joulu-tam- jota vastaan ei tässä suhteessa voitaisi teh- 24973: mikuussa, niin silloin paatuneinkaan van- dä muistutuksia, ja jota eivät eri lakimie- 24974: hoillinen ei voi muuta kuin vakiintua siin11, het tulkitsisi aina hieman eri tavalla. 24975: että meidän maanomistusoloissamme on jo- Kokoomuksen taholta esitetty väite, että 24976: takin kieroa. Viime vaaleissa käyttivät maata olisi kyllä saatavissa vapaaehtoi- 24977: kokoomuslaiset ja ruotsalaiset tätä lakia sessa kaupassa ei pidä paikkaansa ei aina- 24978: agitatsionissa keskustapuolueita vastaan ja kaan Karjalaan nähden, jossa tilat jo 24979: ovat kaiketi vaaleissa saavuttamansa pie- useimmissa tapauksissa ovat jaetut aivan 24980: nen voiton johdosta ·saavinansa kansalta liian pieniksi ennestään, jossa samalla ti- 24981: oikeuden äänestää tätä lakia vastaan. Minä lalla on jo useampia poikia, jotka ammat- 24982: en mene sanomaan mitä ja miten paljon titaidon puolesta sekä muutenkin ovat ha- 24983: tämän lakiehdotuksen haukkuminen on lukkaita maata viljelemään, mutta joilla 24984: tuonut lisää oikeistolle ääniä maamme rust- ei ole maata saatavissa eikä myöskään 24985: hollariseuduissa, mutta Karjalaan nähden maan hankkimiseen tarvittavaa pääomaa. 24986: olen aivan varma, että sieltä ei ole tällaista Mainitsin jo esimerkkinä erään kartanon 24987: valtakirjaa annettu niillekään kokoomuk- Viipurin puolessa, jossa työt kulkevat su- 24988: sen edustajille, jotka puolue entisten lisäksi rullisen paljon jälessä tavallisesta työ- 24989: on tähän eduskuntaan tuonut. Paljon enem- ajasta. Minun on tähän lisättävä, että 24990: män sai kokoomus ääniä uskotellessaan sama kartano, joka omistaa tavattoman 24991: valitsijoille, että sen edustajat tulevat suuria aloja luonnonniittyjä, joita ei se 24992: äänestämään uskonnonvapauslakia vastaan. kykene itse viljelemään, ei näitä ole kui- 24993: Että niin ei käynyt, on meille kaikille tenkaan halukas minkäänlaisesta hinnasta 24994: tunnettua. Mutta nythän onkin taas vaa- pois luovuttamaan. Tämmöisiä esimerk- 24995: leihin kokonaista 3 vuotta aikaa ·ja siihen kejä on tietysti monissa muissa osissa 24996: mennessä ennättää taas jo nämä ehkä unoh- maa ta, sillä henkilöt, joilla on tarpeeksi 24997: tua, kun vielä lisäksi nähdään, ettei se pääomaa, vaikka niillä makaa kuinka suu- 24998: uskonnonvapauslaki ollutkaan semmoinen, ret alat hyvää viljelyskelpoista maata 24999: kuin sitä vaaleissa peloteltiin. M u t ta joutilaina, ne, kun eivät tarvitse rahaa, 25000: jos herrat kokoomuslaiset eivät yhteiskunnan etua katso eivätkä va- 25001: h y l k ä ä m ä 11 ä t ä m ä n 1 a i n e d i s- paaehtoisuuden tietä tämmöisiä alueitaan 25002: t ä v ä t t i 1 a t t o m a n v ä e s t ö n 1 u- luovuta viljelijöille ellei lainsäätäjä tässä 25003: k u m ä ä r ä ä m e i ll ä, n 1 1 n m i n ä tule avuksi. Tällaisiin tapauksiin nähden 25004: o 1 e n v a r m a, e t t e i t ä t ä a s i a a on mielestäni kyseessäoleva laki liiankin 25005: t u 11 a e n s i v a a 1 e i s s a u n o h t a- lempeä, kun se antaa täyden käyvän hin- 25006: m a a n. Älkää luulkokaan, että antamalla nan maasta. Olen varma, että kansan 25007: Maan hanklkiminen a•sutuetar!koituksiin. 437 25008: 25009: terve oikeustajunta sanoo, että hinta täy- hyesti huomauttaa, että vaikka laissa edel- 25010: tyisi tällaisessa tapauksessa oUa melkein- lisillä valtiopäivillä olikin valiokunta- 25011: pä alle käyvän hinnan. käsittelyn aikana ollut erikoiset takeet, 25012: On sanottu, että laki järkyttää yksityi- ettei suomalainen saanut maata ruotsalai- 25013: sen omistusoikeutta. Olkoon niin. Onhan selta alueelta, ruotsalaiset silloinkin tästä- 25014: historiassa ennenkin varsin raskaalla kä- kin huolimatta äänestivät tätä lakia vas- 25015: dellä täytynyt käydä käsiksi yksityisomai- taan. 25016: suuteen ja juuri maaomaisuuteen. Meillä Olen tullut siihen, ettei meillä ole nyt 25017: Kustaa Vaasan aikoina otettiin katoliselta varaa hylätä tätä lakia ja tuuditella it- 25018: kirkolta ja Kaarle XI aikana aatelisilta seämme siihen uskoon, ettei se ole niin 25019: heidän tiluksiaan. Kun asiat olivat men- kiireellinen ja tarpeen vaatima. On var- 25020: neet omistusoikeudessa luonnottomuuteen, sin lyhytnäköistä odottaa semmoisia ai- 25021: silloin yhteisen hyvän takia oli yksityisen koja, jolloin eduskunnan on pakko myön- 25022: oikeutta joskus tavallaan loukattava. tää yhteiskunnan :vähävaraisille oikeuksia. 25023: Täällä on jo todistettu, ettei tämä laki Tämän yksikamarisen eduskunnan lyhyt 25024: suinkaan hävitä yksityisomaisuuden louk- historia tietää kertoa semmoisesta. Olen 25025: kaamattomuuden periaatetta, vaan pikem- ollut kokemassa semmoistakin lainsäädän- 25026: minkin sitä vahvistaa. töä. Ei kukaan silloin voinut olla vakuu- 25027: Tämän lain määräämää maanlunastus- tettu, että kaikki oikeistonkin edustajat 25028: hintaa pidetään vasemmistossa liian kal- olivat sisäisestä vakaumuksesta mukana 25029: liina ja oikeistossa liian huokeana. Luu- esimerkiksi 8 tunnin työaikalakia täällä 25030: len tämän selvästi osoittavan, että ollaan säädettäessä. Pitääkö aina odottaa pakkoa. 25031: osuttu jotenkin oikeaan. Ja kuten ed. Eikö meidän oikeisto ole mitään oppinut, 25032: Linna huomautti täällä eilispäivän pu- vaan luottaako se siihen, että se taantu- 25033: heessa siitä, että jos eduskunnalla on osoi- mus, josta ed. Vuolijoki täällä huomautti, 25034: tettavana obligatsionien asemasta kovaa kestää niin kauvan, että sen aikana kyllä 25035: rahaa maan 1unastushinnaksi, niin mikään ehtivät istua monet komiteat, istua ja käsi- 25036: ei eduskuntaa siitä estä. tellä tätä tärkeää kysymystä, jonka myön- 25037: Tätä lakia vastaan on puhuttu silläkin teistä ratkaisua tänä päivänä odottavat 25038: perusteella, että se rasittaa yksinomaan sadattuhannet maattomat ja kaikki todel- 25039: suurviljelijäluokkaa, eikä kaikkia maan- liset yhteiskuntaa säilyttävät piirit tässä 25040: omistajia yhtä tasaisesti. On luonnollista, maassa. 25041: että silloin kun on kyseessä maaomaisuu- 25042: den järjestely, ei voida pieniä tiloja aset- Ed. A. T u 1 en hei m o: Keskustelun 25043: taa luovutusvelvollisuudessa suurten tilo- aikana on puhuja toisensa jälkeen, eron- 25044: jen rinnalle. Siinähän on tämän lain ydin, pyytäneestä maatalousministeristä alkaen, 25045: että se tahtoo jakaa tasaisemmaksi maan- koettanut puolustaa edelläolevaa lakiehdo- 25046: omistuksen. Sitäpaitsi koskee tämä laki tusta todistamalla, kuinka väittämä tön 25047: ainoastaan sellaisia suurtiloja, jotka vilje- asutustoiminta meillä yleensä on. Sellai- 25048: levät huonosti tai eivät ollenkaan vilje- nen todistelu ei kuitenkaan ole oikeaan 25049: lyskelpoisia maitaan, ja ulottuu sen vai- osattu, sillä se seikka, että asutustoiminta 25050: kutus pieniin tiloihin, silloin kun ne ovat itsessään on tärkeä ja aivan välWimätön, 25051: rappiotiloja ja omistaja ei asu niillä. Tässä se seikka ei pyhitä kaikkia keinoja asutus- 25052: tulPe tavallaan toteutumaan eräänlainen toiminnan ajamiseksi. Todisteluu tämän 25053: viljelyspakko: joka ei viljele hyvin, saa lakiehdotuksen välttämättömyydestä olisi 25054: luovuttaa maansa toisille, jota vastoin pitänyt kohdistua siihen, että tämä laki 25055: järkiperäiset viljelijät eivät ole luovutus- olisi, en tahdo sanoa paras mahdollinen laki 25056: velvolliset. Tämä näkökohta ei vaikuta asutuskysymyksen ratkaisemiseksi, vaan 25057: lainkaan lamauttavasti maan viljelemiseen edes, että se on hyvä ja kansantaloudelli- 25058: vaan päinvastoin ja on tavallaan jatkoa sesti oikeitten periaatteiden mukaan raken- 25059: sille pinta-alaverotukselle, joka kunnallis- nettu, ja tuottamatta muille tärkeille 25060: ~ksoituksen alalla on monivuotisen käy- eduille vahinkoa, kykenee ratkaisemaan 25061: tännön perästä täytynyt lakiinkin ottaa. asutuskysymyksen. Mutta sitä todistelua 25062: Ruotsalaisten vastalauseen johdosta maa- täällä ei ole esitetty. Päinvastoin on täällä 25063: talousvaliokunnan mietinnössä voidaan ly- osotettu, ettei tämä laki ole sellainen, ett.1. 25064: 438 Lauantaina 14 p. :Lok:aikuuta. 25065: 25066: sen avulla sanottavasti edes saataisiin miseen pakkolunastuksella. Kun ,tarpeel- 25067: maata. Meillä kyllä yleensä on vallalla lisen maa-alueen" käsitettä ei ole erityi- 25068: tavaton usko lakipykälien mahtavaan voi- sesti määritelty, luulisi sen, päättäen 2 §:n 25069: maan. Mutta kyllä nyt kerta kaikkiaan ja 2 luvun määräyksistä merkitsevän 25070: on niin, että kysymykseen, miksi jollakin yleensä riittävän suuruista viljelys- tai 25071: lailla yleensä jotakin aikaansaadaan, on asuntotilan hankkimiseksi tarpeellista maa- 25072: vastattava vanhalla tavalla, ettei sitä laki alaa ja siis 4 §:n sisältävän sen, että jos 25073: ,yksistänsä tee, vaan se käytännöllinen jär- yleensä valtion maata tai vapaaehtoisella 25074: jestely, joka laissa ilmenee. Toisin sanoen, kaupalla tällaisia maa-alueita voidaan saa- 25075: jos lainsäätäjä tahtoo luoda lailla ohjel- da, pakko-ottoon ei saa ryhtyä. Sellainen 25076: man, jonka mukaan jotakin asiaa on edis- määräys tuntuisikin varsin oikeutetulta, 25077: tettävä, esimerkiksi hankittava maata ti- jos kohtakin me silloin säätäisimme lain, 25078: lattomille entistä enemmän, niin ei siihen jota tuskin vielä edes meidän pojanpoikam- 25079: pelkkä laki riitä, vaan siinä on säädettävä mekaan tulisivat käyttämään. Mutta eipä 25080: laki, joka järjestää olosuhteet sellaisiksi, lakiehdotus tällaista säädäkään. Sillä 23 25081: että ne ikäänkuin omalla painollaan tuot- §:ssä sanotaan, että ellei hakemuksessa, 25082: tavat tätä maata. Mutta näin ei ole asian- jonka maata haluava henkilö jättää asutus- 25083: laita tähän lakiin nähden. Tämä laki tu- lautakunnalle, ole ilmoitusta siitä, että ha- 25084: lee kylläkin herättämään hyvin monessa kijalla on tiedossaan joku maa-alue, jonka 25085: sen luulon, että nyt on maata saatavana, sen omistaja olisi halukas luovuttamaan ja 25086: mistä vain haluaa ja ilman rahaa ja hin- siihen liittyvää omistajan myyntitarjousta, 25087: taa, siis yhden harhaluulon monen saman- asutuslautakunnan on harkittava, voidaan- 25088: laisen entisen lisäksi. Mutta sanottavasti ko tarpeellinen alue, j o ll e h a k i j a n 25089: enempää se ei saa aikaan. katsotaan kohtuuden mukaan 25090: Mutta jos tällä lailla ei saavuteta sitä v o i v a n s i j o i t t u a, hänelle hankkia 25091: hyötyä, jota sillä on tarkoitettu, niin se valtion maasta tai vapaaehtoisella kaupalla 25092: minun vakaumukseni mukaan saattaa pal- muusta 4 §:n 1 momentissa mainitusta 25093: jon pahaa aikaan ja se paha johtuu siitä, maasta. Jos asutuslautakunnan harkinnan 25094: että tällä lailla periaatteellisesti määrä- tulos on kielteinen, tulee sen ryhtyä pakko- 25095: tään, että vapaa talonpoika ei ole enään ottoon. Äskenmainitsemani 4 §:n yleinen 25096: oleva isäntä isiltä perityllä maakonnul- sääntö ei siis olekaan voimassa. ,Tarpeel- 25097: laan, ettei hän enään saa sitä viljellä ja lisen maan" käsite rajoitetaan niin, että 25098: sen vil,jelyksiä laajentaa oman suunnitel- sillä tarkoitetaan maa-aluetta, jolle haki- 25099: mansa, oman parhaan ymmärryksensä ja jan katsotaan kohtuuden mukaan voivan si- 25100: voimiensa mukaan, vaan että hänen täy- joittua. Lauseessa on käytetty passiivista 25101: tyy siinä pelätä häiritseviä vaikutuksia muotoa: ei siis suoraan sanota, kenenkä 25102: viranomaisten puolelta, häiritseviä toimen- harkinnasta tuo kohtuus on riippuva. Il- 25103: piteitii.. joihin nähden nuo viranomaiset, meisesti kuitenkin ensiksi asutuslautakun- 25104: asutuslautakunta, asutushallitus, maan- nan, sitten asutushallituksen ja sitten kun 25105: jako-oikeus ja korkein oikeus eivät edes asia on pautu riitaan, maanjako-oikeuden 25106: ole sidotut lain selviin määräyksiin, vaan .ia viime kädessä korkeimman oikeuden. 25107: omaan harkintaansa. Kaikki harkinta Mutta minkä näkökohtien mukaan koh- 25108: niin väljissä puitteissa kuin mitä virka- tuus on määrättävä? Onko kohtuutonta, 25109: miehelle esilläolevan lain mukaan tulisi ettei hakija saa maata samasta kylästä, 25110: <Jlemaan, on enemmän tai vähemmän mieli- josta hän on toivonut sitä saavansa, vai al- 25111: valtaista tai ainakin se saattaa sitä olla. kaako kohtuuttomuus vasta, jos hän ei saa 25112: Laki saattaa näinollen maanviljelijät vir- sitä samasta pitäjästä, samasta kihlakun- 25113: kamiesten mielivallan varaan. nasta tai samasta läänistä? .Ja loppujen 25114: Pyydän saada todistaa tämän väitteen. lopuksi: mitä merkitsee enää koko 4 §:n 25115: Lakieb dotuksen 4 §: ssä ehdotetaan säädet- 1 momentin määräys siitä, että valtion 25116: tä.väksi, että ellei tarpeellisia maa-alueita maa ja vapaaehtoisella kaupalla saatava 25117: voida hankkia valtion maasta eikä myös- maa on ensin käytettävä asutustarkoituk- 25118: kään vapaaehtoisella kaupalla 49 §:ssä siin, jos viranomaiset koska tahansa saat- 25119: mainituista tai kunnan, yhtiön, osuuskun- tavat harkita, ettei hakija kohtuuden mu- 25120: nan, yhdistyksen taikka yksityisen omista- kaan voi sellaiselle maalle sijoittua. 25121: masta maasta, olkoon oikeus niitten otta- Mutta edelleen: 25 §:n mukaan tulee 25122: Ma.an hankkiminen asutUIS!tarlkoituksiin. 439 25123: 25124: 25125: asutuslautakunnan, JTiaan 11akkolunastusta nen harkintavalta tukkiyhtiöiden maihin 25126: varten henkilöille, joiden hakemukset ovat tai rappio- ja keinottelutiloihin ja suurten 25127: samaan aikaan käsi teltä vinä, laatia eri tyi- tilojen ulkopalstoihin nähden. Samoin kuin 25128: nen maanhankkimissuunnitelma ja sano- 4 § :n maanomistajalle tuottama turva 25129: taan pykälässä: ,sitä tehtäessä on pakko- haihtuu viranomaisen harkinnan edessä, 25130: lunastettavan maan valintaan nähden nou- samoin 6 §:kin. Yhdessä kohdassa ei tätä 25131: datettava 6 §:ssä säädettyä järjestystä". harkintaa kuitenkaan tule olemaan pakkl}- 25132: Tästä siis kävisi päättäminen, että ensin on otolla saatavan maa-alueen paikkaan näh- 25133: otettava maata tiloista, joita on hankittu den; sellaiseen ennestään olevan tilan omis- 25134: vastoin säännöksiä asetuksessa tammikuun tajaan tai vuokracalueen haltijaan nähden, 25135: 15 päivältä 1915 koskeva rajoituksia erään- joka 3 §:n 4 momentin mukaan on oikeu- 25136: laatuisten yhtiöiden ja yhdistysten oikeu- tettu saamaan lisää maata ja sitä haluaa 25137: teen kiinteistön hankintaan maalla; toiseksi lähimmästä ympäristöstään, siis ensi si- 25138: rappio- ja keinottelutiloista; kolmanneksi jassa siltä, jolta hän jo aikaisemmin on ti- 25139: tiloista, joita omistavat 47 §:ssä tarkoite- lansa lunastanut. Sillä entisille asuinsi- 25140: tut yhtiöt, osuuskunnat ja yhdistykset; joilleenhan hänen toki kohtuuden mukaan 25141: neljänneksi muiden, etupäässä suurempien voitanee katsoa saattavan jäädä. Mutta 25142: tilojen ulkopalstoista ja sellaisista alueista, siinäkin kohdassa on asutusviranomaisille 25143: joista omistajalle vähemmän haittaa tuot- sensijaan annettu vielä suurempi harkinta- 25144: tamatta voidaan asutustila erottaa; viiden- valta. Koko oikeus lisämaan saamiseen on 25145: neksi sellaisista tiloista, joista jo on vapaa- nim. olemassa vain, kuten 3 §:n 4 koh- 25146: ehtoisesti ja ilman valtion välitystä tai dassa sanotaan, ,mikäli se harkitaan tar- 25147: muussa järjestyksessä lunastettu suurinta peelliseksi ja kohtuulliseksi". 25148: pakko-oton alaista tilusmäärää vastaava Luonnollisestikaan ei nyt edellämainit- 25149: tilusala sellaisia vuokra-alueita, joita semani viranomaisten harkintavallan alai- 25150: vuokra-alueiden lunastamisesta voimassa- suus rajoitu yksinomaan maanomistajiin, 25151: oleva lainsäädäntö koskee, vaikka niiden vaan yhtä paljon niihin, jotka uuden lain 25152: pakko-otosta, ne kun eivät enää kuulu mukaan haluaisivat maata saada. Mutta 25153: 4 kohdan alle, omistajalle olisikin hait- onko se siitä sen parempi? Ei suinkaan 25154: taa; ja kuudenneksi muista luovutus- esim. Etelä-Suomesta maata haluavalle 25155: pakon alaisista tiloista; siis vasta nyt olisi niin kovin mieluista, jos asutuslauta- 25156: myöskin sellaisista, joista vapaaehtoisesti kunta tai asutushallitus tai maanjako-oi- 25157: ja ilman valtion välitystä tai muulla ta- keus tai korkein oikeus harkitsisi, että 25158: valla ei lainkaan ole luovutettu vuokra- olisi aivan kohtuullista ja tarkoituksenmu- 25159: alueita tai ei ainakaan suurinta pakko- kaista, kuten 32 §:n toisessa momentissa 25160: oton alaista tilusmäärää vastaavaa tilan- Ranotaan, että hän sijoittuisi johonkin Ka- 25161: alaa. On siis olemassa jonkinlainen järjes- jaanin taakse, valtion metsiin. Mutta mi- 25162: tys, jos kohta sikäli epäoikeudenmukainen, täs hän sille voisi, jos viranomaisten käsi- 25163: että ne, jotka jo vapaaehtoisesti vuokra- tys kohtuudesta nyt kerran sellainen sat- 25164: alueiden lunastuksessa ovat luovuttaneet tuisi olemaan? Luultavasti hän antaisi 25165: suurimman pakko-oton alaisen aluemäärän suuren kiitoksen sellaisesta avusta ja enem- 25166: ovat huonommassa asemassa kuin ne, jotka mät toimenpiteet jäisivät 32 §:n mukaan 25167: eivät ole sitä tehneet. Mutta koko tämän sikseen. 25168: järjestyksen sekoittaa ja tekee aivan näen- Mutta menkäämme eteenpäin. Minä si- 25169: näiseksi tuo ennen mainitsemani virkamies- vuutan 5 §:ssä mainitut harkintamahdolli- 25170: ten rajaton harkintavalta siitä, saatetaanko suudet, koska siinä harkinta, joka on asu- 25171: katsoa hakiian kohtuuden mukaan voivan tusviranomaisille annettu, ori kuitenkin 25172: sijoittua jollekin sellaiselle alueelle, joka edes jonkun verran rajoitettu. Arvelutta- 25173: järjestysluettelon aikaisemmissa kohdissa vampaa on sensijaan että ei ole tarkoin 25174: on mainittu. Jos kerran asutusviranomai- määrätty niitä perustavia seikkoja, joista 25175: set voivat harkita, ettei hakijan saateta koko se kysymys riippuu, kuinka laajassa 25176: katsoa voivan sijoittua valtion maalle tai mitassa yksityinen maanomistaja saattaa 25177: vapaaehtoisesti saatavana olevalle maalle joutua pakko-oton alaiseksi. Kahden kiel- 25178: samassa läänissä tai kihlakunnassa tai eh- teisen muodon perättäin käyttämisellä on 25179: käpä kenties samassa pitäiässäkään, niin 4 §:n 1 momentin 1 kohta tullut verraten 25180: tottakai asutusviranomaisilla on samanlai- vaikeaksi ymmärtää, mutta lienee se kui- 25181: 440 Lauant.aina 14 p. lokakuuta. 25182: 25183: tenkin käsitettävä niin, että tilasta tai ti- sen viljelemisen määritteleminen ei riitä, 25184: loista, joiden samalle omistajalle kuuluva kun kerran se seikka, kuinka paljon maata 25185: yhteenlaskettu pinta-ala on, joutomaata lu- omistaja saa pitää, on asetettu riippuvaksi 25186: kuunottamatta, yli 8 §:ssä säädetyn vilje- koko tilan järkiperäisestä viljelyksestä. 25187: lystilan korkeimman pinta-alan, voidaan Mutta miksi nyt tämä jälkimäinen seikka 25188: "J)akko-otolla ottaa sanottuun määrään on täyt;}rnyt jättää viranomaisten harkitta- 25189: saakka ainoastaan milloin kumpaakaan vaksi? Miksei laki sitä, joka on kuitenkin 25190: §:ssä mainitusta kahdesta vaihtoehdosta ei paljon tärkeämpi, ole itse ratkaissut? 25191: ole olemassa nim. ettei omistaja itse tilalla Edelläolevat esimerkit riittänevät osoit- 25192: asu eikä niitä järkiperäisesti viljele. Tällä tamaan, kuinka suuressa määrässä maan- 25193: säännöksellä on aivan erikoinen merkitys, omistajan oikeus esillä olevassa lakiehdo- 25194: koska se määrää, milloin maanomistaja on tuksessa on jätetty viranomaisten harkin- 25195: varma omistusoikeudestaan, esim. Etelä- tavallasta riippuvaksi. Ei siinä ole, kuten 25196: Suomessa ja siihen verrattavissa osissa ed. Lohi sanoi, jätetty viranomaisille vain 25197: maata korkeintaan 40 hehtaariin saakka, jonkun verran harkintavaltaa, vaan siinä 25198: milloin 200 -hehtaariin saakka tai enem- on jätetty kaikki harkintavalta viranomai- 25199: "J)ään. Mutta milloin asuu omistaja tilalla? sille. Ed. Kivilinnan mielestä tuntui kui- 25200: Asuuko tilalla esim. henkilö, joka toimii tenkin eilen omituiselta, että löytyy talon- 25201: kaupungissa, sanokaamme esim. johtaa poikia, jotka tällaista vastustavat, että siis 25202: siellä suurta osuustoiminnallista liikettä ja yleensä voi löytyä talonpoikia, joiden 25203: sieltä käsin myös johtaa maanviljelystä, mielestä hallitusmuodon määräystä, että 25204: mutta vain osan vuodesta viettää tilalla. jokainen Suomen kansalainen on turvattu 25205: Kenties ei. Mutta asuuko silloin esim. vi- m. m. omaisuutensa puolesta, ei pitäisi 25206: rassa oleva ministeri tai kansanedustaja muuttaa niin, että tämän turvan laajuus 25207: tilalla? Tämä ja monet muut samanta- jää riippuvaksi siitä, kuinka virkamiehet, 25208: paiset tapaukset on tietysti viranomais- loppujen lopuksi ,helsinkiläiset herrat" 25209: ten, asutuslautakunnan, asutushallituksen, arvostelevat tarkoituksenmukaisuutta koh- 25210: maanjako-oikeuden ja korkeimman oikeu- tuullisuutta j. n. e. maataloudessa. Tok- 25211: den harkittava. Lakiin ei sellainen henkilö kopaharr sentään ed. Kivilinna on oikeassa 25212: voi turvautua. Ja milloin katsotaan esim. sanoessaan, että tämä laki on osa maalais- 25213: osakeyhtiön tai osuuskunnan tai yhdistyk- liiton sisimmästä olemuksesta, sen paraista 25214: sen asuvan tilaa? Kenties ei koskaan, pyrkimyksistä, ja että jos maalaisliitto 25215: vaan kenties on tarkoitus että ne saavat siitä luopuu, luopuisi se myös kaikesta "J)a- 25216: pitää yli 40 hehtaaria maata Etelä-Suo- raasta itsestään ja että viimein muka rak- 25217: messa ja siihen verrattavissa osissa maata kaudenkäsky vaatii tällaista säätämään. 25218: vain jos tilaa järkiperäisesti viljellään. Ja aivan käsittämätön on ed. A. Pesosen 25219: Mutta milloin on sitten tila järkiperäisessä lausunto, että tällä lailla on pyritty tur- 25220: viljelyksessä? 7 §:n mukaan katsotaan vaamaan omistuRoikeutta, tai ed. Niukka- 25221: maan olevan järkiperäisessä viljelyksessä sen, että maalaisliitto kannattaa tätä lakia, 25222: silloin kun sen kasvuvoima joko elättä- koska maalaisliittolaiset tahtovat sellaista 25223: mällä tarpeellinen määrä kotieläimiä tai lakia, joka täsmällisesti määrää millä eh- 25224: käyttämällä riittävästi maan parann usai- doilla ja minkä verran maanviljelijä on 25225: neita ja apulantoia tai muulla tavalla jat- velvollinen asutustarkoituksiin maata luo- 25226: kuvasti säilytetään. M a a n järkiperäinen vuttamaan ja minkä verran hän saa itse 25227: vilielys on siis määritelty, mutta sen mää- pitää ja vapaasti viljellä (Ed. Niukkanen: 25228: rääminen, onko t i 1 a järkiperäisessä vilje- Tämä on saivartelua). Meillä on tuskin, 25229: lyksessä, on jätetty viranomaisten harkit- - uskokaa pois, ed. Niukkanen - ainoa- 25230: tavaksi. Mutta silloinhan voi joku viran- takaan lakia, joka sisältäisi niin vähän 25231: omainen katsoa tilan olevan järkiperäisessä täsmällisiä määräyksiä kuin tämä laki; 25232: viljel:vksessä, esim. vasta kun viimeinen turvaa siinä ei maanomistukselle ole lain- 25233: kuhilas on pellolta kadonnut, toinen vasta kaan. Ja siitä syystä minä en ollenkaan 25234: kun maat ovat salao.iitettuia, kolmas vasta ihmettele, että kommunistit ovat halukkaat 25235: silloin kun käytetään pelkästään apulan- ryhtymään kätilöiksi tämän lain synn;yttä- 25236: toja, neljäs ehkä, joka on tottunut kirjan- misessä. 25237: "J)itoon, vasta silloin kun tällainen tila tuot- Seurauksena siitä tavatlomasta harkinta- 25238: taa järkiperäistä korkoa. Maan järkiperäi- vallasta, joka virkamiehille on jätetty, on 25239: Maan harrkikiminen a'sutumarkoituksiin. 441 25240: 25241: luonnollisesti myös se, että käytännöllisesti takai lakikin voidaan yhtä tarkasti kirjoit- 25242: katsoen joka-ainoassa tapauksessa, jossa taa. Mutta jos tämäntapaisessa asiassa ei 25243: pakko-ottoa tullaan käyttämään, nousee voida saada aikaan määräyksiä, jotka ovat 25244: riita. Kun laissa ei ole m1iäräystä, johon niin tarkkoja, ettei virkamiesten harkinta- 25245: voisi vakavasti tarttua kiinni, kun siinä, valta tule ylenmäärin vapaaksi, niin 25246: huolimatta nimestään, joka kohdassa lop- silloin on ehdottomasti valittava muita 25247: pujen lopuksi joudutaan viranomaisten har- keinoja tarkoitetun päämäärän saavuttami- 25248: kinnan hietapohjalle, niin onhan luonnol- seksi. 25249: lista, etä maanomistaja, jolta pakolla ote- On sanottu keskustelun aikana, ettei tätä 25250: taan maa ja joka siitä saa omasta mieles- lakia luultavasti tarvitse käytännössä to- 25251: tään liian alhaisen hinnan, viimeiseen teuttaakaan, koska se tulee aikaansaamaan 25252: saakka koettaa saada tämän häneen kohdis- runsasta maan vapaaehtoista tarjontaa. 25253: tuneen virkamiesharkinnan muuttumaan Saattaapa niin olla- eri kysymys on taas, 25254: toisenlaiseksi. Tämä on niin ilmeistä, että harkitsevatko asutusviranomaiset, että nuo 25255: ainoastaan se, joka ei tahdo nähdä sitä, voi vapaaehtoiset tarjoukset 23 §:n mukaan 25256: sen kieltää. Mikäli tätä lakia koskaan käy- ovat ,tarkoituksenmukaisia". Mutta jos 25257: tetään, tulee siitä todellinen riitalaki. nyt niinkin olisi, niin sanottu vapaaehtoi- 25258: (Eduskunnasta: Asianajajat hyötyvät!) nen tarjonta olisi seurauksena vaan siitä 25259: Asianajajat hyötyvät, se on kyllä varma epävarmuuden tilasta, johon maataviljelevä 25260: as1a. luokka olisi joutunut. Mutta taaskin: sel- 25261: Nyt väitetään ehkä, osaksi kuten herra laista keinoa lainsäätäjän ei pitäisi käyt- 25262: maatalousministerikin on tehnyt, että lais- tää minkään tarkoitusperän saavuttami- 25263: sa säädettyä viranomaisten vapaata har- seksi. Sillä lain tulee luoda v a r muut- 25264: kintavaltaa voidaan täytäntöönpaneasetuk- ta eikä epävarmuutta. (Oikealta: Hyvä!) 25265: sella rajoittaa, osaksi, kuten ed. Hahl ja Minä nyt toivoisin, kenties turhaan, että 25266: Lohi ovat tehneet, että laissa ei moninai- niiden puolelta, jotka lakia kiivaasti aja- 25267: siin kysymykseen tuleviin erilaisiin olo- vat, edes tahdottaisiin koettaa ymmärtää, 25268: suhteisiin katsoen voida tarkempia ja yksi- miksi me emme voi tätä lakia hyväksyä. 25269: tyiskohtaisempia ohjeita antaa. Mitä edel- Ei meille riitä se, että mahdollisesti joku 25270: liseen väitteeseen tulee, niin tosin hallin- edustaja täällä koettaa selvittää, että tässä 25271: nollisilla asetuksilla voidaan paljon järje- laissa. ei ole tällaista tarkoitettu ja että 25272: töntä harkintaa estää ja ainakin saada lain mahdollisesti käytännössä ei tule sillä ta- 25273: tulkinta yhdenmukaiseksi koko maassa. valla käymään, että epäkohtia syntyisi tai 25274: Mutta olisiko nyt todellakin suotavaa, että että lakia taas on tahdottu vääntää ja 25275: perustuslaissa maanomistajan oikeus jäte- kääntää. Ei se riitä meille, että joku pu- 25276: tään viranomaisten tulkinnan varaan ja huia jossain seuraavassa puheenvuorossa 25277: vain täytäntöönpaneasetuksella koetettai- tahtoo todistaa, että minä olen vallan vää- 25278: siin tätä oikeutta suojella. Ehkä sellai- rässä lukiessani tätä lakia sillä tavalla 25279: seenkin asiain järjestelyyn täytyy tässä kuin olen tehnyt. Sillä tällainen laki on 25280: saada mennä. Mutta mitä varmuutta on kirjoitettava niin selväksi. ettei siitä ereh- 25281: silloin siitä, ettei hallinnollista as-etusta dystä voi syntyä. Me, jotka emme voi tätä 25282: koska tahansa muuteta, varsinkin kun ei lakia hyväksyä, me olemme, kuten täällä 25283: eduskunta, laista päättäessään, ole tätä on huomautettu, valmiit menemään hyvin 25284: asetusta nähnyt ja se sen kautta ole saanut pitkälle asutustoimintakysymyksen ratkai- 25285: edes sitä vähäistä auktoratiivistä merki- semiseksi. Sen vuoksi on kokoomuspuo- 25286: tystä, että voitaisiin sen sanoa ilmaisevan lueen taholta laadittu anomusehdotus, - 25287: eduskunnan käsityksen siitä, miten laki on en. Linna on käsitellyt sitä ikäänkuin se 25288: täytäntöönpantava. Väitettä siitä taas, olisi valmis laki, vaikka nimenomaan juuri 25289: että lakia nyt esilläolevan laatuisessa ta- hänen olisi pitänyt rivien välistä lukea, 25290: pauksessa, ei voi sen tarkemmin kirjoittaa että kokoomuspuolue toivoo, että ennen- 25291: kuin mitä nyt on tapahtunut, ei ainakaan kuin se tulee laiksi, hänkin olisi mukana 25292: voi tehdä samalla kertaa edellä mainitse- sitä laatimassa. Mutta me tahdomme lakia, 25293: mani väitteen kanssa siitä, että hallinnol- jonka määräykset todella ovat selvät ja 25294: lisessa asetuksessa olisi tätä takia koetet- varmat, että kun omistusoikeutta rajoite- 25295: t.a,va korjata. Sillä jos täytäntöönpanease- taan yhteiskunnan hyväksi, tämä rajoitus 25296: tus voidaan tarkemmin kirjoittaa, niin tot- tapahtuu laissa sel,vien lakimääräysten 25297: 56 25298: 442 Lauantaina 14 ,p, 1okalkuuta. 25299: 25300: kautta eikä sen mukaan kuinka erinäiset hemmistöllekin. Ei siis nimenomaan tä- 25301: virkamiehet harkitsevat. män lain kaatuminen vähennä enemmistön 25302: Minä en voi olla valittamatta sitä seik- velvoitusta ottaa hallitus kannettavakseen 25303: kaa, että esilläolevaan lakiehdotukseen ei ja maalaisliitolla on siinä vielä suuret huo- 25304: enää voi tehdä mitään muutoksia. Minä let edessään. Jos ed. Lohen tarkoitus taas 25305: olen nimittäin varmasti vakuutettu siitä, oli tämän kautta jollain tavalla vaikuttaa 25306: että jos niin olisi asianlaita, me voisimme kokoomusryhmän kantaan, niin se oli har- 25307: löytää ratkaisun, joka olisi moninverroin haan osattua. Me olemme nim. siinä rvh- 25308: otollisempi ja veisi varmemmin tarkoitet- mässä tottuneet seisomaan omilla jal~il 25309: tuun tulokseen. Tuo niin sanottu dialek- lamme ja katsomaan asioita suoraan sil- 25310: tinen metodi teeseineen ja antiteeseineen miin juuri sellaisina, kuin ne ovat. Mei- 25311: ja niistä johtuvine synteeseineen, se johtaa dän kantaamme vaikuttavat yksinomaan 25312: lainsäädännössäkin usein paraimpiin tulok- asialliset syyt. Lakiehdotuksen hyväksy- 25313: siin. Syntyy ehdotus, sille vasta-arvostelu minen tai hylkääminen ei meille voi olla 25314: ja vasta niistä yhteisesti oikeaan osunnut kauppatavarana. (Ed. Hakkila: Se on jo 25315: laki. Ja niin on epäilemättä käyvä asu- ollut. Oikealta: Hyvä, hyvä!) 25316: tuslakiinkin nähden, jos tämä ehdotus nyt 25317: kumotaan. Se työ, joka tähän lakiehdo- 25318: tukseen nähden on tehty, ei silloin ole men- Ed. H a h 1: Ei tietysti tule kysymyk- 25319: nyt hukkaan, niinkuin ed. A. Pulkkinen seenkään, että minä panisin tässä toimeen 25320: pelkää. Päinvastoin sekin kyllä auttaa akateemisen väittelytilaisuuden a.nsaitak- 25321: ratkaisun löytämistä. Ja että uusi laki seni jonkun yliopistollisen oppiarvon väi- 25322: sen sijalle saadaan, se on varma. Siinä tellessäni professorin kanssa siitä, miten 25323: voi tietysti syntyä joitakuita vaikeuksia, joku laki on luettava, mutta kun minä kuu- 25324: mutta niitten vaikeuksien ei pitäisi pelot- lin tämän herran professorin esityksen, mi- 25325: taa. On sitä vaikeampiakin asioita tässä nä asetin sen sen rinnalle, mitä hän oli val- 25326: maassa ratkaistu. Jyrkästi, tinkimä ttö- mis tekemään siinä neuvottelussa, kun hal- 25327: mästi kiinnipitäminen juuri tästä lakiehdo- litusta yritettiin pystyttää, johtuu mieleeni 25328: tuksesta asettaa tämän lain itsensä pää- se, mitä joku vasemmistossa sanoi Lex 25329: määräksi eikä asutusasiaa, mutta siitä luo- Kalliosta, että sillä on 3 naamaa, niin joh- 25330: puminen silloin, kun sen puutteet on huo- tui mieleeni, että eräillä ihmisillä voi olla 25331: mattu, saattaa sen kaatumaan eteenpäin. kaksi naamaa. Onko tämä edustaja Tu- 25332: Teesin, väitteen asettaminen on välttämä- lenheimo A., joka tässä esiintyi, sama pro- 25333: tön, kun ratkaistaan joku kysymys, mutta fessori, joka siellä neuvottelussa olisi ollut 25334: väitteestä itsepintaisesti kiinnipitäminen valmis nielemään Lex Kallion kaikkine 25335: senkin jälkeen, kuin on huomattu se vir- karvoineen ja sarvineen (Naurua keskus- 25336: heelliseksi, on esteenä oikean vastauksen tassa), joka olisi alistunut siihen, että me 25337: löytämiseen. Tällä hetkellä on valittava ryhdymme laittamaan täytäntöön panoase- 25338: sen välillä, heitetäänkö yhteiskuntaan asu- tusta sen perusteella. Kumpiko on se oi- 25339: tusasian ratkaisemiseksi laki, josta syntyy kea ed. Tulenheimo A? Kun minä näin, 25340: loppumattomia riitaisuuksia vai koete- että ed. Tulenheimo A. pyysi puheenvuo- 25341: taanko vielä etsiä uusia ratkaisumahdolli- ron, niin vein minä varovaisuuden vuoksi 25342: suuksia. Sillä, uudistan sen, sitä ei tar- oman nimilippuni. Minä epäilen nim. 25343: vitse pelätä, että asutusasia joutuisi vih- asianajajia. Niistä ei voi mennä takuu- 25344: reän veran alle. Jos nyt esilläoleva laki seen, mitenkä ne esiintyvät kussakin eri 25345: kaatuu, on siitä varmasti parempi laki seu- tapauksessa. (Oikealta: Asiaan!) Me 25346: raava. olemme nyt saaneet vahvistusta siihen, 25347: Lopuksi muutama sana ed. IJohelle hä- että ed. Tulenheimo on sikäli sujuva mies, 25348: nen tuumailuistaan tämän lain kaatumisen että hän voi ryhtyä toimimaan Lex Kal- 25349: vaikutuksesta hallituksen kokoonpanoon. lion perusteella kaikesta tästä hänen lau- 25350: Ed. Lohi sanoi, että jos tämä lakiehdotus sunnostaan huolimatta. 25351: kaatuu 67 äänellä, noitten 67 tulee muo- Minä en käy yksityiskohdissa lukemaan 25352: dostaa uusi hallitus. Mutta asianlaita on, tätä lakia toisin päin, kuin mitä hän edellä 25353: herra Lohi, meidän valtiosääntömme mu- teki. Minä teen vain muutamia lyhykäi- 25354: kaan niin, että enemmistön täytyy laatia siä huomautuksia. Hän sanoi, että täm- 25355: perustuslaki sellaiseksi, että se kelpaa vä- möinen perustuslaki pitää olla niin täs- 25356: Moon hall'klkiminen aosutustarlkoitU'ksiin. 448 25357: 25358: 25359: mällisesti sanottu, ettei jää mitään tulkin- sen, että lähinnä maalaisliittolaiset olisi- 25360: nan varaan. Minä kysyn, mikä on se pe- vat syypäät siihen, että tästä on tällainen 25361: rustuslaki, jota me emme ole tulleet tar- tullut ja että yksipuolisesti me olisimme 25362: peen tulleen tulkitsemaan, ja minä kysyn sitä ajaneet. Korkeintaan on oikea se 25363: ennen kaikkea, miksikä ei ed. Tulenheimo väite, että me olemme voineet sanella joita- 25364: kirjoittanut sitä meille ja jättänyt sitä esi- kin periaatteita, joiden mukaan tämä laki 25365: tyksenä eduskunnalle ja lyönyt sitä Lex on kirjoitettu. Mutta muoto on muualta 25366: Kallion rinnalle, vaan sen sijaan työnnet- tullut. Ed. Tulenheimo tietää varmasti, 25367: tiin siellä talonpoikain nimessä n. s. Hii- että tässä on käytetty kaikkia mahdollisia 25368: denheimon positiivinen ohjelma, Tiissä lainopillisia voimia, mitä hallituksella on 25369: on niin paljon puhuttu harkinnasta ja lain ollut käytettävissään, jopa Korkeinta Oi- 25370: tulkinnasta ja minua taitavarumat miehet, keutta. Jotka olivat edellisessä eduskun- 25371: myös lakimiehet, ovat yleensä sanoneet, nassa, tietävät, että eduskunnan kyvyk- 25372: etä kaikki lait ovat tulkinnan varassa. käimmät miehet olivat mukana tätä lait- 25373: Minun ei tarvitse siihen syvemmälti puut- tamassa, vapaaherra von Bornia myöten. 25374: tua. Minä olen samaa mieltä. Mitä meillä Tähän minä voisin lopettaa vastaukseni 25375: olisi sitten tuomareilla ja asianajajilla te- ed. Tulenheimolle. Mutta minulla on muu- 25376: kemistä, jos ei näin olisi laita. Ne saisi- tamia muitutuksia, varsinkin yksi muistu- 25377: vat mennä kokonaan muille maille, ja minä tus myöskin ed. Schaumanin lausunnon 25378: lohdutan ed. Tulenheimoa sillä, että jos johdosta. Ed. Schaumanin lausunto kai- 25379: tuomarin ymmärrys ei riitä, niin lauta- paisi hyvin monessa suhteessa penkomista. 25380: kunta se on, joka lopulta ratkaisee. (Ääne- Mutta yksi seikka minulla lähinnä on hä- 25381: kästä naurua eduskunnassa). Ed. Tulen- nelle huomautettava, kun hän sanoi, että 25382: heimo on käyttänyt niitä asianajajain ta- nämä uutisasukkaat eivät voi menestyä 25383: vallisia temppuja, että esiintyy täällä va- tiloilla, ei ole järjestetty sitä raha-asial- 25384: paan talonpojan ritarina, jos minä niin saan lista puolta ja ettei meillä ole sellaisia ra- 25385: sanoa, väittänyt, että tämä Lex Kallio riis- halaitoksia, joista myönnetään näille lai- 25386: tää talonpojalta hänen vapautensa. Minä noja. Tämä käsitys ei ole oikea. Meillä 25387: pyytäisin, että ed. Tulenheimo vielä miet- on sekä asutusrahasto että senalaiset asu- 25388: tisi viikon tätä lakia. Kukaties hänelle tuskassat maaseudulla eri kunnissa ja näi- 25389: selviäisi, että tämä ei vie talonpojalta va- den lisäksi osuuskassoja jo hyvin monia 25390: pautta vaan tämä kohdistuu lähinnä suu- satoja ympäri maata. Vielä näiden lisäksi 25391: riin maanomistajiin; puutavarayhtiöihin ja on meillä tilaisuus käyttää, niinkuin minä 25392: muihin heidän kaltaisiinsa. Ja mitä mer- aikaisemmin olen huomauttanut, myöskin 25393: kitystä semmoisella lausunnolla kuin edel- valtion obligatsiooneja. Se puoli on oi- 25394: linen on, kun siinä toisen kerran väitetään, keastaan järjestetty, riippuu vaan siitä, 25395: että tämä ei tuota kellekään vahinkoa, ei mitenkä paljon eduskunta voi kulloinkin 25396: anna kellekään maata? Mitä aihetta on osottaa varoja. 25397: silloin pelätä? Tavallisesti on niin, että Sitten on minulla vielä eräs huomautus 25398: se tosiasiallinen syy, jolla vastustetaan, se yleensä ruotsalaisille. Minä ymmärrän sen 25399: on salassa, se ei tule näkyviin. heidän ajatuksensa, että tämä on heikä- 25400: Minä, niinkuin moni muu puhuja, olen läisten kannalta tarpeeton, tämä Lex Kal- 25401: myöntänyt, että tämä laki voi olla laki- lio, siitä syystä, että tilasto osottaa ruot- 25402: teknillisesti monessa suhteessa puutteelli- salaisella maaseudulla, että ruotsalainen 25403: nen. Täällä on ennen minua jo lausuttu, kansanaines ei sanottavasti lisäänny enää, 25404: että tässä eduskunnassa yleensä ei kukaan uusia perhekuntia ei perusteta siellä, niitä 25405: sanele eikä kirjoita lakia, niinkuin itse yhtä pajon kuolee kuin syntyy uusia. 25406: tahtoo, vaan se on tulos monenmoisista ja Tästä nyt olisi luonnollinen seuraus se, 25407: monessa asteessa tapahtuneista yhteen- ettei mitään tarvitse tehdä. Mutta minä 25408: sovitteluista. (Ed. Hakkila: Synteesi) .•Tos kumminkin kannatan tätä Lex Kalliota 25409: tämä esilläoleva lakiehdotus on puutteelli- myöskin ruotsalaisten edun kannalta, siitä 25410: nen siinä suhteessa, niin varjo niistä puut- syystä, että myöskin ruotsalaisessa kan- 25411: teista lankeaa edelliselle eduskunnalle, sanaineksessa on tilatauta väestöä olemassa 25412: edelliselle hallitukselle. Tämän yhteydessä ja tämä tilaton väestö ruotsalaiselta maa- 25413: minä tahdon oikaista sen väärän selityk- seudulta siirtyy suomalaisiinkin kaupun- 25414: 444 Lauantaina 14 p. ll()lkalkuuta. 25415: 25416: keihin Ja suomalaiselle maaseudulle työ- hän omistusoikeuden maaomaisuuteen näh- 25417: paikkoihin tai menee ulos koko Suomen den. Tämähän oli minun lausuntoni si- 25418: valtakunnasta. Siitä on vahinkoa ruotsalai- sällys. Jos se käännetään toisinpäin, sil- 25419: selle kansallisuudelle. Jos ruotsalaiset ym- loin sitä luetaan, niinkuin eräs vissi herra 25420: märtävät oman etunsa, niin he kiinnittävät lukee erästä vissiä kirjaa. 25421: tämän tilattoman väestön maatilkkuun Sitten on väitetty minun ihannoineen 25422: kiinni. Silloin olisi takeita, että se py- tuota raivaajaa, joka menee kuokka kädes- 25423: syisi siinä. sä korpeen. En ole sitä niin ihannoinut, 25424: Lopuksi minä lyhyesti lausun myöskin mutta minä olen sanonut, että sillä tavalla 25425: vertauksen. Täällä on monesti puhuttu on suurin osa tätä maata raivattu asutuk- 25426: lapsesta, jota tässä yritetään synnyttää. seen. Ja se pitää vieläkin paikkansa. 25427: Niin on tosiaan laita. Ne puhujat, jotka Sillä tavalla vielä tänä päivänä asutaan. 25428: tuommoisten pienten muodollisten tai mui- onko se hyvää ja onnellista, se on toinen 25429: den seikkain vuoksi ovat tahtoneet tämän asia. Mutta kun nuo ihmiset tahtovat sil- 25430: hylätä, ovat minusta samanlaisia kuin ne lä tavalla tehdä, ei voi kieltää heiltä tilai- 25431: vanhemmat, jotka tahtovat lapsen hylätä, suutta siihen. Se on tässä ratkaiseva ja 25432: viskata pesuveden mukana pellolle, sen- sitä minä olen koettanut selittää. Minä 25433: takia, että sillä on nenä vähän kippurassa tiedän myös sen, että ne tekevät mieluum- 25434: tai korvat vähän liian suuret tai joku liika- min pitkiä päivätöitä omilla vainioillaan, 25435: varvas, jonka voi leikata myöhemmin pois. kuin tekevät lyhkäisiä päivätöitä jonkun 25436: suurtilallisen vainioilla palkkatyönä. Se 25437: Ed. Wuolijoki: Ed. Hahl on niin on myös tosiasia, siitä ei voi päästä.- Mi- 25438: loistavasti puhunut tuonne oikealle, että nun täytyy viitata - toivottavasti puhe- 25439: kai minun täytyy koettaa puhua tänne va- mies sallii minun lausuntoni tässä tapauk- 25440: semmalle, vaikka lausuntoni ehkä ei tule- sessa - kuinka Venäjällä on käynyt. Siel- 25441: kaan niin hyvä kuin ed. Hahlin. Tosin mi- lä koetettiin pitää suurtiloja suurtiloina 25442: nun oikeastaan on verrattain turhaa puhua, eikä jakaa niitä, mutta siitä ei tullut mi- 25443: sillä yhtä mieltähän me itseasiassa olem- tään. Talonpojat ottivat palstat ja rupe- 25444: me tässä asiassa. Olen muuten vallan va- sivat niitä viljelemään. Sellaiseksi kehi- 25445: kuutettu, että äärimmäinen vasemmisto tys kävi, että he tahtoivat saada oman 25446: tulee äänestämään lain . puolesta. Heillä palstansa erotetuksi, viljellä omaa palstaa 25447: ei ole uskallusta jättää enemmän valkoisia omalla maalla. 25448: lippuja kuin äänestää lakia vastaan. Se Tähän nyt esilläolevaan lakiin. nähden 25449: ero meillä vain on, että me uskallamme ei ole minun myötävaikutustani ollenkaan. 25450: sanoa suoraan että äänestämme lain puo- En ollut eduskunnassa jäsenenä sitä täällä 25451: lesta, vaikka se onkin huono. Uskallamme ensi kertaa käsiteltäessä, olin puhemiehen 25452: sanoa., että me äänestämme sen puolesta, paikalla, joten senkään vuoksi en voinut 25453: koska meillä ei ole toivoa nyt saada pa- tämän lain tulokseen vaikuttaa. Ja mie- 25454: rempaakaan. Mutta äärimmäisellä va- lelläni muuttaisin tässä laissa melkeinpä 25455: semmistolla ei ole uskallusta sanoa sitä, jokaista pykälää enkä hyväksyisi sinänsä 25456: mitä he äänestävät, vaikka he käyttävät yhtäkään, - jos voisin. Mutta siitä ei ole 25457: toinen toisensa jälkeen puheenvuoroja. tällä kertaa kysymys. On kysymys, hyl- 25458: Mutta minun täytyy vastata muutamille jätäänkö vaiko hyväksytäänkö tämä laki. 25459: vasemmistopuhujille, jotka ovat erikoises- Ja sentähden olen koettanut tuoda esille 25460: ti lausuntoni kimppuun käyneet. Ensin- sen lain hyviä puolia, koska se minun mie- 25461: nä ed. Kaarne. Minä olen ed. Kaarneen lestäni on tällä kertaa hyväksyttävä, - 25462: oppinut tuntemaan ennen kristillisessä niinkuin herrojen kommunistienkin mie- 25463: työväenpuolueessa, mutta minun täytyy lestä. 25464: sanoa, että hänellä ei ole siitä kristilli- Unohdin eilen huomauttaa vasemmis- 25465: syydestä muuta jäänyt jälelle kuin jesuiit- tolle yhdestä verrattain tärkeästä puoles- 25466: tamaisuus, koska hän kääntää minun lau- ta tässä laissa, siitä nimittäin, että ne pik- 25467: suntoni sillä tavalla, että minä muka pu- kutilalliset, torpparit ja mäkitupalaiset, 25468: huin tämän pyhän omistusoikeuden puo- jotka nyt jo ovat itsenäistyneet ja joista 25469: lesta, vaikka minä juuri pidin lex Kallion suuri osa valitettavasti on sellaisia, että 25470: suurimpana etuna sitä, että se hävittää py- eivät tulfl yksinomaan tuolla omalla maa- 25471: Mwan. 'hantkkiminenr a"Sutuma:rikoituksiin. 445 25472: 25473: 25474: niäärällänsä toimeen, tämän lain ,nojalla ruotsalaispykälään, joka tästä laista vali- 25475: tulevat saamaan lisämaa ta. Ja se on hy- tettavasti on poistettu. Minä todellakin oli- 25476: vin suuri etu. Mutta minä säätäisin aivan sin äänestänyt sen puolesta, ja valitan, 25477: toisenlaisen lain. Kun arvostelen tätä la- että se poistettiin, sillä se olisi tehnyt tä- 25478: kia, että se ottaa suhteellisesti suurtilalli- män lain paremmaksi. Minä jo edellisessä 25479: selta enemmän - sen tietysti täytyy olla lausunnossani viittasin tämäntapaisiin lain- 25480: progressiivinen, asteettaisin nouseva - säädäntöihin muissa maissa ja otin esimer- 25481: minä sanon, että se ei voi käydä niin kaa- kiksi Viron, Latvian, Rumanian, Tshekko- 25482: vamaisesti. Eikä meillä sosialidemokraa- Slovakian ja Jugoslavian lainsäädännön ja 25483: teilla koskaan viljelyspakosta ole ollut jokaikisessä näissä maissa on kohdeltu 25484: ajatustakaan, että maata luovutettaisiin sillä tavalla vähemmistöjä, että minä luu- 25485: kaavamaisesti tilan suuruuden mukaan, len, herrat hämmästyisivät, jos niitä selos- 25486: vaan sen mukaan, kuinka paljon on vilje- taisin. Aina on asetettu se suurtila, joka 25487: lyskelpoista maata. Se on viljelyspakko- on ollut vieraan kansallisuuden hallussa ai- 25488: periaate, jonka pohjalla me tahtoisimme van toiseen asemaan, kuin suurtila, joka on 25489: saada lain. Mutta kun tässä ei ole mah- ollut oman kansallisuuden ha1lussa nimen- 25490: dollisuutta saada tämän parempaa, ja vaik- omaan lainsäädännössä. (Eduskunnasta: 25491: ka minäkin olen epäillyt, hyväksyäkö vai Illa gjort!) Aivan oikein, aivan niin, sen 25492: hyljätä - tämä ei ole ollut minulle erin- olemme todistaneet kohdellessamme teitä 25493: omaisen helppo ratkaista - niin sittenkin sillä tavalla kuin olemme teitä kohdelleet. 25494: olen tullut siihen, että tällä kertaa hyväk- Sentakia jos tästä pienestä seikasta nyt 25495: syn tämän lain, koska ei ole toivoa saada tahdotaan tehdä semmoinen asia, jonka no- 25496: pitkään aikaan näinkään hyvää, ja koska, jalla tämä laki ei ole oikeudenmukainen, 25497: jos tässä laissa on puutteellisuuksia, niin- niin ellei muita syitä ole, on se niin pikku- 25498: kuin siinä on, meillä on mahdollisuus saa- seikka, että joka muuten lain hyväksyy, 25499: da yksi ja toinen puute korjatuksi, jos ei sentakia tarvitse olla sitä kaatamassa. 25500: meillä vasemmistolla on voimaa siihen. Minä olen valmis panemaan sellaisen py- 25501: Mutta ennenkuin tässä maassa parlament- kälän sinne koska hyvänsä, jos tämä laki 25502: taarisesti säädetään tällaisia perustusla- vain sen nojalla tulisi hyväksytyksi. 25503: keja, se on erikoisten vaikeuksien takana. 25504: Sentakia tämä laki nyt on hyväksyttävä, Ed. T h u n e b e r g: Lex Kalliossa on 25505: ei muista syistä. Minä en tosin usko, että yksi hyvä puoli. Se tahtoo antaa maata 25506: se tulee niin erikoisen suuria aikaansaa- maattomille. MlJ,tta lex Kalliossa on mon- 25507: maan, mutta se on askel siihen suuntaan, ta huonoa puolta niinkuin täällä eilen ed. 25508: johon sosialidemokraattien maakysymyk- von Born ja Peltonen ja tänään viimeksi 25509: sen ratkaisussa pitäisi mennä tässä maas- ed. Tulenheimo ja monet muut ovat huo- 25510: sa. Olisin myös sitä mieltä, että perinnöl- mauttaneet ja minkä yleensä kaikki yk- 25511: linen vuokraoikeus olisi oikeudenmukai- sinpä lain esittäjä herra Hahl, avonaisesti 25512: sin, se on ollut minun kantani enkä ole ovat tunnustaneet. Pahin nä,istä lex Kal- 25513: siitä luopunut. Mutta kun näen, etten saa lion huonoista kohdista on se, että se tah- 25514: sitä läpi, vaikka äänestän kuinka monta too ottaa yksityiseltä maanomistajalta 25515: lakia kumoon, kun sen nä.en, niin silloin pakkokeinoin tämän laillisesti hankki- 25516: täytyy antaa kapitalistisen kehityksen maa, hallitusmuodossa turvattua omai- 25517: käydä kulkuaan. Kyllä meillä on muita suutta alle täyden hinnan, vieläpä eräissä 25518: keinoja saada perinnöllinen vuokraoikeus tapauksissa ilmaiseksi. Minä en ihmet- 25519: voimaan, silloin kun meillä on voima ja tele, että tällainen lakiehdotus saa sosiali- 25520: valta siihen. demokraattiselta taholta täyden kanna- 25521: Ed. Schaumanin lausunnon johdosta mi- tuksen. Olisihan sen toteuttamisella ku- 25522: nun täytyy vielä sanoa joku sana. Kun mottu yksi niistä nurkkakivistä, jotka pi- 25523: ~d. Schauman puhui niin lämpimästi var- tävät porvarillista yhteiskuntajärjestystä 25524: ·sinkin tämän lain periaatteen puolesta ja pystyssä. Eikä sitäpaitsi tämä laki tulisi 25525: muutenkin tilattoman väestön maan saan- loukkaamaan sosialististen edustajain yk- 25526: nin puolesta, niin tuntuu todella hyvin sityisetuja. Sitäpaitsi lieventäisi se niitä 25527: nudolta, että herra Schaumanin tapainen monia rikoksia, jotka kapina-ajoilta vielä 25528: laajakatseinen mies sitten kiintyi siihen painavat monen sosialis~in hartioita. Se 25529: 446 Lauantaina 14 p. }Qi!mlwuta. 25530: ------------------------------~----- ---------------- 25531: olisi helpotuksen huokaus niille, jotka ka- toverini ovat tahtomattaan minut siihen 25532: pinan aikana istuivat komissarioina Suo- asemaån asettaneet, että minua maalitau- 25533: men kansanvaltuuskunnan yhteiskunnan luna voidaan käyttää. Saanen kummin- 25534: omiksi yksityisiltä luovuttamilla maa- kin sanoa, että minä siinä suhteessa olen 25535: tiloilla. Se olisi helpotuksen huokaus ka- verrattain paatunut, ja sitäpaitsi minä 25536: pinanaikaisille pakkoluovuttajille. Muti:a olen vakuutettu siitä, että jolleivät nämä 25537: vaikka minä en tätä ihmettele, niin sitä tällaiset sukkeluudet kilpisty takaisin sii- 25538: minä ihmettelen, että porvarillinen kes- tä, mitä minulla on ollut sanomista, niin 25539: kusta lupaa aivan yksimielisenä antaa täl- ne kilpistyvät takaisin itse tästä käsitel- 25540: le laille siunauksensa. Olkoonpa niin ja tävänä olevasta asiasta, joka lienee toki 25541: kai se niin onkin, että lex Kallio ei astu senarvoinen, ettei sen puolesta pitäisi 25542: suoranaisesti keskustaedustajien omille enemmän tai vähemmän terävillä tai köm- 25543: varpaille. Mutta hyvät herrat, eihän pelöillä sukkeluuksilla taistella. Kor- 25544: täällä ole kysymyksessä meidän edusta- keintaan ne pystyvät vaan osoittamaan, 25545: jain varpaat, tässä on kysymyksessä koko minkälaisiin keinoihin tahdotaan turvau- 25546: Suomen kansa kokonaisuudessaan ja ku- tua silloin, kun niidenkin luullaan hyö- 25547: kin sen yksityinen jäsen erikseen. Näitä dyttävän ajettavaa asiaa ja mitenkä arvos- 25548: me edustamme ja kaikkien näiden laillisia telukykyinen mies, kuten ed. Schauman. 25549: oikeuksia meidän täytyy valvoa, niin ettei voi toisinaan eksyä arvottomuuksiin. Sa- 25550: kukaan pääse sanomaan siitä tai tuosta ma voi olla myöskin sanottavana edustaja 25551: laista .ia varQinkaan nyt tästä lex Kal- Pojanluoman kaikesm kömpelyydessään 25552: liosta: Se loukkasi minua. liikuttavasta .ia tunnustusta ansaitsevasta 25553: . Mitä merkitsevät meille perustuslait, joi- yrityksestä olla sukkela hänkin. . 25554: den on määrä olla ohjeena vastaiselle lain- Minä en todellakaan ymmärrä edustaja 25555: ~aadinn:1lle. j.ns niiLä, ia varsinkin niin tuo- Schaumania ja teen sen sitä vähemmän, 25556: reena aikana laadittuja kuin vuonna 19HJ, kun koko hänen perustelunsa olisi pitänyt, 25557: jolta vuodelta voimassaoleva rallitusmuo- niinkuin täällä on jo huomautettu, johtaa 25558: to on, näin kevytmielisesti loukataan. Mi- aivan toiseen tulokseen. Ja kun hänen 25559: nun täytyy valittaen sanoa, että tällainen päästäksensä siihen tulokseen, mihinkä 25560: lainlaadinta heikentää nyt jo rappiolle hän lopulta tuli, täytyi turvautua sellai- 25561: käynyttä yleistä oikeustajuntaa. Lex Kal- siin itseasiassa tekosyihin, kuin hän tur- 25562: lio tulisi olemaan huonona prejudikaattina vautui, niin minä korkeintaan voin ym- 25563: vastaiselle lainlaadinnaJle, mikäli se kos- märtää, että hänen hermostuneisuutensa 25564: kee omistusoikeuden loukkaamattomuutta. johtuu tästä, sillä ne syyt ovat todellakin 25565: Jo siis t~stä yhdestä syystä olisi se hyl- tekosyitä. Minä uskon, että edustaja 25566: jättävä. Mutta se on sitä suuremmalla Schauman itsekin sisimmässään myöntää, 25567: syyllä hyljättävä, kun me kaikki tiedäm- että se pykälä, mikä laissa on, joka takaa 25568: me että täällä on moneen kertaan vastus- oman kunnan asukkaille etuoikeuden 25569: tamattomasti todistettu, että laki on täyn- maansaannissa ja kunnan asuntolautakun- 25570: nä heikkouksia, virheitä ja epäselvyyksiä. nalle annettu valta, että se täysin riittää 25571: Mik~i tieten taiten tällaista lakia puolus- turvaamaan myöskin ruotsalaisten asukas- 25572: tetaan. ten oikeudet. Ja jollei edustaja Schauman 25573: Pantakoon lex Kallion hyvä päämäärä lienekään myöntänyt tätä yksityisessä 25574: täytäntöön sellaista tietä, joka ei loukkaa keskustelussa, niin, niinkuin sanottu, 25575: yksityisten laillista oikeutta, pantalwon asiaa harkitessaan hänen täytyy se myön- 25576: se täytäntöön, mikäli halukkaita ja kyke- tää itsellensä, joskin mahdollisesti saattaa 25577: neviä uutisviljelijöitä ilmestyy ja mikäli olla niin, että hän valitsijoittensa edessä, 25578: maan varat sen sallivat. joita on keinotekoisesti kiihoitettu, ei voi 25579: esiintyä tällä asiallisella selityksellä. J\IIi- 25580: Ed. Kivi 1 i n n a: Täytyy sanoakseni, tä tulee sitten siihen kysymykseen, että 25581: että minä en todellakaan ymmärrä, minkä tämän asian rahallinen puoli ei olisi kyl- 25582: takia ed. Schauman suvaitsi valita juuri lin selvitetty, niin minä en tahdo siihen 25583: erikoisesti minut kärkevien sukkeluuk- puuttua sen enempää, en jo myöhäisen 25584: siensa uhriksi. Minä en ymmärrä sitä. ajankaan takia, mutta sanon kumminkin, 25585: Näiden sukkeluuksien maalitauluksi mi- että minun ymmärtääkseni nyt on tarkoi- 25586: nun kai täytynee ruveta, kun kerran työ- tuksena luoda ne puitteet ja se pohja, jolla 25587: Moon. •hankkiminen asutWSJtarlmittrksiin. 447 25588: 25589: 25590: voidaan toimia siinä määrässä, kuin rahal- maan, m1ssa määrin voitaisiin täytäntöön- 25591: linen aP.ema kulloinkin myöten antaa. Ja panoasetuksella niitä puutteita poistaa, 25592: ilman tätä pohjaa, ilman näitä puitteita joita siinä on. Tahdottiin nähdä ensiksikin, 25593: ja näitä määräyksiä ei tulla toimeen. voitiinko hallinnollisella asetuksella tehdä 25594: Erikoisesti on nimenomaan edustaja sellaisia muutoksia tähän perustuslainjär- 25595: Schaumania näyttänyt hermostuttavan se, jestyksessä säädettävään lakiin, että ne 25596: että minä olen rohjennut vedota niihin si- muodollisesti olivat oikeita, ja toiseksi saa- 25597: veellisiin periaatteisiin, joita sisältävät tiinko asiallisesti sellaisia korjauksia ai- 25598: kristinuskon opit. Minusta tuntuu sekin kaan, että ryhmämme voisi hyväksyä lain. 25599: hieman omituiselta, sillä, kuten sanottu, Mutta tähän eivät keskustan herrat suos- 25600: l1änen omat periaatteensa kulkevat mones- tuneet. Ne vastustivat tällaista menettelyä 25601: sa kohdin aivan samaan suuntaan kuin ne, ja sentähden olemme tulleet siihen, missä 25602: joita minä täältä esitin. Lieneekö siinä nyt ollaan. Kokoomuspuolueen ryhmän 25603: sitten vaikuttanut hermostuneisuus siitä, neuvottelijat ehdottivat, että Lex Kallion 25604: että hän, mitä minä suuresti valitan, var- ratkaisu lykättäisiin siksi, kunnes olisi val- 25605: sinkin tämän asian yhteydessä, nyttem- mistettu täydellinen ehdotus täytäntöön- 25606: min on sitonut kätensä 'eikä enää pysty panoasetukseksi, jotta kävisi selväksi, voi- 25607: eikä uskalla esiintyä itsenäisenä ryhmänä taisiinko se hyväksyä, mutta ryhmän neu- 25608: kannattajineen. Mitä tähän jälkimäiseen vottelijat ovat samalla nimenomaan ilmoit- 25609: kysymykseen tulee, niin minä en tahdo taneet, että ryhmä ei ennakolta voi sitou- 25610: kuluttaa eduskunnan aikaa puhumalla sii- tua siinäkään tapauksessa, että täytäntöön- 25611: tä sen enempää. Minä rajoitun lausumaan, panoasetus hyväksytään, äänestämään Lex 25612: että kaikesta huolimatta minun vakau- Kallion puolesta, vaan se pidätti itselleen 25613: mukseni mukaan sisältyy todellakin kris- täyden ratkaisuoikeuden tässä asiassa. Tä- 25614: tinuskon julistukseen siksi voimakas yh- mähän on selvää ja suoraa kieltä eikä sitä 25615: teiskunta-eetillinen momentti, että jos se tarvitse koettaa siitä vääntää miksikään. 25616: sovellutetaan yhteiskunnalliseen lainsää- Voi kysyä, miksikä sitten ei suostuttu 25617: däntöön ja yhteiskunnalliseen elämään, tällaiseen menettelyyn, jota me ehdotimme 25618: jos sen mukaan yritetään toteuttaa yhteis- asian ensimäisellä vaiheelia tämän edus- 25619: kunnallista oikeudenmukaisuutta ja yh- kunnan aikana. Ed. Lohi arvelee, että tässä 25620: teiskunnallista kohtuutta lainsäädännössä, on kysymyksessä jonkinlainen kunniantun- 25621: niin se todellakin voi vaikuttaa suuressa nesyy. Eiköhän tässä kuvastu hänen väit- 25622: määrässä hedelmöittävästi koko yhteis- teessään juuri hänen omat tunteensa? Ei- 25623: kunnalliseen lainsäädäntöön. köhän liene niin, että tämä Lex Kallio on 25624: ajateltu joksikin maalaisliiton kunnian- 25625: Ed. R en v a II: Minun ei ole aikomus kukoksi? Ja tämän yhteyteen on hän vielä 25626: ry}ltyä varsinaiseen arvosteluun tästä liittänyt hallituskysymyksen. Minä luulen 25627: asiasta. Siitä on siksi paljon jo puhuttu että tässä yhteydessä on turhaa puhua sii- 25628: puoleen ja toiseen, että on minun mieles- tä, niinkuin kohta saamme kai nähdä. Asiat 25629: täni jo aika meidän käydä käytännölli- eivät näy ratkeavan tällä pohjalla ja sitä- 25630: seen työhön, äänestämään tästä asiasta. paitsi olisihan eduskunnan keskustalla ti- 25631: Mutta on muutamia seikkoja, joita on laisuus antaa luottamuslause nykyiselle hal- 25632: täällä esitetty - vähän kylläkin syrjässä litukselle, jolle se on tässä kysymyksessä 25633: olevina, mutta ollen kuitenkin pyrkimässä hyvää huutanut ja siten ratkaista koko 25634: sellai~iksi todisteiksi, joilla tahdotaan peit- tämä pulmallinen kysymys. 25635: tää lain todellista onttoutta. Mutta toinen seikka, johon monta ker- 25636: Ensiksikin tahdon huomauttaa yhdestä taa on viitattu, on se, että omistusoikeu- 25637: seikasta. On selitetty ja myöskin maanvil- den loukkaus, joka sisältyy tähän lakiin, 25638: jelysministerikin on sen lausunut, että tämä on puolustettavissa i"entakia, että ennen- 25639: laki kylläkin on puutteellinen, mutta sitä kin on omistusoikeutta loukattu. Minä en 25640: voidaan täytäntöönpanoasetnksella korjata. ymmärrä ttimän puheen loogillista puolta. 25641: Mutta tähänhän juuri kokoomuspuolue on Jos syntiä on tehty, niin minä ainakin pel- 25642: pyrkinytkin, kokoomuspuolueen ryhmä on käisin tehdä syntiä uudestaan, jotta se ei 25643: juuri alusta pitäen tätä kantaa ajanut. Se muuttuisi tavaki"i. Herra Vuolijoki on lau- 25644: ehdotti sitä, että ryhdyttäisiin tarkasta- sunut tässä viimeisessä lausunnossaan - 25645: LauaDJtaina 14 p, .Loka&uuta. 25646: 25647: edellinenhän oli aivan toisenlaatuinen - kommunistisista kunnanvaltuustoista on pe- 25648: herra V uolijoki on lausunut, että tässä säpaikka Kuopion kaupungin ympäriltä. 25649: laissa ei ole yhtään pykälää, jonka hän Paitsi näitä en tiedä muuta kuin Kaarinan 25650: voisi hyväksyä, mutta hän hyväksyy kui- ja Maarian pitäjissä Turun vieressä olevan 25651: tenkin tämän lain sentakia, että siinä on kommunistisen kunnanvaltuuston enem- 25652: pyhän omistusoikeuden loukkaus. Se on mistön. Ei suinkaan näihin kuntiin ole 25653: samaa mitä viime eduskunnassa täällä agraarikysymys vaikuttanut, ainakaan Tu- 25654: kuului. Minä luulen varmasti, että tämä ei run lähipitäjien kunnallislautakuntien, neu- 25655: ole muuta kuin pieni kosimiskeino äärim- vostojen kokoonpanoon. Ja jos me katse- 25656: mäiseen vasemmistoon, sillä minun mie- lemme työväenyhdistysten värejä, ovatko 25657: lestäni ed. Vuolijoen porvarillinen omatunto ne kommunistisia vai sosialistisia, niin 25658: paraiten ilmeni hänen ensimäisessä lausun- minå luulen ··- suurempi asiantuntemus on 25659: nossaan. kyllä täälli>, vasemmalla, mutta mikäli minä 25660: On sitten myöskin keskustelun kuluessa olen voinut sosiaalisesti intresseerattuna 25661: asetettu toistensa kanssa yhteyteen kapina kansalaisena havaita - , niin kommunisti- 25662: vuonna 1918 ja maakysymys, ja asetettu set työväenyhdistykset ovat pääasiallisesti 25663: ne siihen yhteyteen, kuin muka agraari- Vaasan läänin eteläisessä, Kuopion läänin 25664: olot olisivat aikaansaaneet kapinan vapaus- läntisessä ja Oulun läänin molemmissa vaa- 25665: sotamme aikana. Minä en ainakaan voi lipiireissä, puhumattakaan sitten niistä suu- 25666: ymmärtää, että siinä missään ilmenisi mi- rista puolittain erämaista Kajaanin kihla- 25667: tään piirrettä agraariliikkeestä. Minä näen kunnassa ja sen ympäristöllä. Ei tästä 25668: asiaa lähelläolleena asian jokseenkin sel- jaosta ilmene ollenkaan - sitä minä olen 25669: västi. Se oli venäläinen sotaväki, joka tahtonut sanoa - että kapina olisi ollut 25670: täällä mellasti. Se oli vallityöläiset, jotka kapinallinen maareformiliike, ei myöskään 25671: olivat joutuneet irralleen omista toimis- sitä, että nykyinen kommunistinen kiihoitus 25672: taan, se oli ne jotka täyttivät työväenyh- olisi saanut varsinaisen voimansa nykyisis- 25673: distykset aivan uusilla aineksilla, joita en- tä agraarioloista - sillä minä tietysti en 25674: tiset sosialidemokraatit eivät voineet hal- tahdo kieltää, että meidän agraarioloissam- 25675: lita. Se ei ollut mikään agraariliike, se oli me on suuria puutteita ja meidän kokoomus- 25676: täydellinen sekasorto niissä työväenjärjes- puolueen ryhmässä ei liene yhtään, joka ei 25677: töissä, jotka olisivat, jos tämmöistä lisäystä olisi lämmin agraarireformin ystävä. 25678: ei olisi tapahtunut, voineet hillitä jouk- Ja lopuksi sanon: meitä oikeistolaisia 25679: konsa, mutta kun ne eivät voineet hillit1i vastaan on viskattu syytös jo aikaisemmin- 25680: joukkojansa, niin johtajat juoksivat perässä kin - ei syytös, minä käytin väärää sa- 25681: ja sentähden tapahtui se, mikä tapahtui, naa, vaan solvaus. Meitä on solvattu yhteis- 25682: meidän kansamme suurimpana hetkenä sen toiminnasta näiden kanssa. (Kädenviittaus 25683: suurimmaksi häpeäksi. Ed. Schauman on äärimmäiseen vasemmistoon.) Tämä on 25684: lausunut, että valkoinen rintama kulki sa- loukkaus, ja ainoastaan sentähden, että tie- 25685: maa viivaa kuin raja suurmaa-alueiden ja detään, että me tunnemme sen loukkauksek- 25686: pienmaa-alueiden välillä. Se ei ole totta. si, on se sanottu. Me kuitenkin olemme siinä 25687: Viipurin läänin läntinen vaalipiiri, jota asemassa tässä eduskunnassa, että jos kom- 25688: minä edustan, oli punaisten vallassa, vaikka munistit pysyvät syrjässä, niin me voim- 25689: se on pienviljelysaluetta, ja persoonalli- me ratkaista asian niinkuin me tahdomme, 25690: sesti minä tiedän, että kaameita tapauksia mutta keskusta ei voi ratkaista asiaansa il- 25691: ja murhia tapahtui juuri Haminan kaupun- man näiden herrojen apua. Te tarvitsette 25692: gissa. Ja jos me katselemme asioiden ke- heidän apuaan ja te saatte sen myöskin. 25693: hitystä myöhempään, niin ei myöskään Eilen ei ollut kai vielä Moskovasta tullut 25694: nyt kommunistisen kiihoituksen rajat käy tietoa, miten on äänestettävä. Mutta nyt on 25695: yhteen suurviljelyksen ja pienviljelyksen tämän päivän Suomen Työmiehessä venä- 25696: alueiden rajan kanssa. Tässä eduskunnassa läisiin oloihin viittaamalla jo, paljastettu se 25697: istuu valtavimpana joukkona kommunis- kanta, mille kommunistimme komennuksen 25698: teista Kuopion läntisen vaalipiirin edusta- mukaan ovat asettuneet. ,Tarvitaan siis 25699: jia, joka oli valkoisella puolella silloin. vielä Lex Kallio antamaan lisäkokemusta 25700: Samalla lailla on V aa"an eteläisestä vaali- havainnollista opetusta maalaistyöväelle 25701: piiristä iso joukko tällaisia edustajia. Maan porvarillisen maareformin mahdottomuudes- 25702: Ma,an ihanikkim'inen asutustarlkoituksiin. 25703: 25704: ta. Tässä mielessä voi vallankumoukselli- finnes det ett antal skräddare och skoma- 25705: nen työväenpuolue auttaa Lex Kallion tu- kare i K vevlax, Åkerbloms hemsocken, där 25706: lemista laiksi." Te saatte sen avun ja te bemälde riksdagsman predikat sina läror. 25707: teette tästä lakiehdotuksesta lain juuri nii- !fen här om någonsin må man tillämpa 25708: den avulla, joiden apuft me emme olisi tar- det gamla ordspråket: ,skomakare bliv vid 25709: vinneet, mutta joista te soimasitte meitä. din läst". Riksdagsman Åkerblom sökte 25710: Tämä laki kaikessa kehnoudessaan ja huo- göra gällande, att jordhungern var orsaken 25711: nondessaan on keskustan ja äärimmäisen till emigrationen i Österbotten, men detta 25712: vasemmiston yhteistyötä ja tulee sellaisena påstående tål ej en strängare granskning. 25713: säilymään. Miten paljon kunniaa se tulee Det är mera bönder och bondesöner, som 25714: tuottamaan, miten paljon onnea muuta kuin emigrera än de obesuttna. Detta framgår 25715: asianajajille, sen saamme myöhemmin redan därav att av här närvarande fem 25716: nähdä. svensk-österbottniska bönder tre hava varit 25717: längre eller kortare tid i Amerika. Det 25718: är nog andra omständigheter än jordhun- 25719: Ed. B r o ä n d a: I anledning av doktor gern, som drivit oss ut i världen. 25720: Schaumans senaste andragande nödgas jag Här har talats om Lex Kallio och Lex 25721: i elfte timmen begära ordet för att gen- Pulkkinen, men riksdagsman Åkerblom 25722: driva hans påstående, att föreliggande lag- hänvisade tili Lex Bobrikoff såsom första 25723: förslag icke berör det svenska Osterbotten. initiativet tili anskaffande av jord åt den 25724: Här om någonsin fällde doktor Schauman obesuttna befolkningen i detta land. Då 25725: falskt vittnesbörd. De skatter han här en folkrepresentant från det vita svenska 25726: strödde till höger och vänster i denna sai, Österbotten har undergått sådan föränd- 25727: de voro nog e.i av jordäganderättens natur, ring, att 'han nödgats åberopa Bobrikoffs 25728: utan de voro hämtade ur universitetsbib- välvil.ia mot de obesuttna i Österbotten, då 25729: liotckcts skattkammare, således av helt an- har skammen ingen gräns, och detta grä- 25730: nan natur än den trygghet rätten att bo mer mig och grämer oss till den grad, att 25731: kvar på samt nyttja och bruka fädrens jord jag icke anser mig hava kunnat använda 25732: skänkt och tillförsäkrat bonden under år- tillräckligt starka ord för det. 25733: hundraden, en rätt, som genom denna lag De synpunkter, som riksdagsman Mie- 25734: kränkes. Huru kan doktor Schauman mois framförde, äro åsikter, som äro ge- 25735: tänka, att det svenska Österbotten skulle nomgående i svenska Österbotten och i den 25736: bliva orört av en så genomgripande jord- landsända, som jag företräder, och därför 25737: lagstiftning som denna? I detta fall kunde understryker jag varje ord i hans uttalande 25738: doktor Schauman vända sig till de dårars och vill till protokollet hava antecknat, 25739: förmyndare, han själv här åberopade och att .iag röstar för lagens förkastande. 25740: anhålla om upplysning. Den åsikt doktor 25741: Schauman företräder. nämligen låt gran- 25742: nens hem delas och tvångexproprieras, bara Ed. v on Born: Jag hade gärna önskat 25743: jag får ograverat behålla mitt, en sådan något närmare bemöta särskilda av de an- 25744: åsikt är främmande för den svenska öster- draganden, som avgivits under debatten i 25745: bottniska bonden, och varför? Jo, för att denna fråga, men då tiden är så pass långt 25746: den luktar österifrån, den hör e.i väster- framskriden och jag tänker att envar redan 25747: ländsk rättsuppfattning tili. För mig är längtar till omröstningen, skall jag avstå 25748: här principfrågan avgörande. På mitt från detta. Men då sär.skilda talare här, 25749: kistbotten har jag förvarat fars, farfars och bl. a. rdgsm Sunila, velat fullständigt 25750: och mitt eget fastebrev med domhavandeus bagatellisera den av mig anmärkta om- 25751: stämpelmärke därunder, och det är denna ständigheten, att ,Lex Kallio" är egnad 25752: ankar.e:rund, som skapat trygghet och tron att åvägabringa ett synnerligen olidligt 25753: på att man är kung på sin gård. osäkerhetstillstånd för .iordägarena, skall 25754: Riksdag.sman Åkerblom tyckes före- iag i var.ie händelse be att få med ett litet 25755: träda en genomgående österbottnisk jord- belysanne exempel klargöra, huru förhål- 25756: hunger, en hunger, som icke finnes över- landena i detta avseende i verkligheten 25757: huvudtaget. J ag skall väl medgiva, att kunna komma att gestalta sig~ 25758: i Vasa stads förstäder finnes en befolk- Låt oss antaga, att en jordägare är 25759: ning, som blivit något fördärvad. Likaså sysselsatt med ett omfattande nyodlings- 25760: 57 25761: Lauanrt.aina 14 .p . .Miroaikmuta. 25762: 25763: 25764: arbete kanske ett sådant, som direkt leder i kammaren är av samma uppfattning som 25765: sitt u'pphov från en omorganisation av riksdagsman Hahl. 25766: driften på egendomen, framkallad av tor- 25767: parfrigörelsen. Han har ännu ick~ fått E:d'. H i i l o s, <po-i,ssa. 25768: dessa odlingar försatta i ett ratlonellt 25769: skick, enligt det föreliggande lagförslaget, Ed. H a k k i 1 a: Tämän kysymyksen 25770: men han har för avsikt att försätta dem vakavuutta todistaa se, että eduskunta uh- 25771: i rationellt bruk, och han står också i be- raa io toisen päivän kysymyksen pohtimi- 25772: råd att uppföra nya ladugårds- och stall- seen: Täällä ovat useat puhujat valitta- 25773: byggnader för att kunna hålla det !ör neet että on ehkä liiankin useita puheen- 25774: egendomens rationella skötsel erforderh~a vuo;oia käytetty. Minun mielestäni kui- 25775: kreatursbeståndet. N u vet han emellertld tenki~ kysymys on siksi vakava, siksi 25776: icke, huruvida han skall fortsätta arbetet suuri, että siihen ei koskaan tuhlata liiaksi 25777: eller icke. Det kan hända, att en mellan- aikaa. Se on siksi TJOlttava päivänkysy- 25778: kommande beskärning på grund av Lex mys, sen ratkaiseminen on siksi vaativana 25779: Kallio berövar honom just dessa nyodlin- edessämme, että sitä ei kierretä. Sille täy- 25780: gar och ställer alla hans planer på huvudet. tyy osoittaa aikaa, sille täytyy löytää rat- 25781: Ty odlingarna äro ju faktiskt änn.u icke kaisu. Näistä keskusteluista on myös käy- 25782: rationellt brukade. Endast en avs1kt att nyt ilmi, että jokainen puolue huomaa, että 25783: försätta dem i sådant bruk förefinnes. sen elinehdot ovat hyvin läheisesti kytket- 25784: Huruvida de åter äro för lägenhetens ,ra- tyinä tähän kysymykseen. .Jokainen puo- 25785: tionella och lönande bebrukande", såsom lue on katsonut velvollisuudekseen merkata 25786: lagen säger, erforderliga - det är en kantansa tässä kysymyksessä. Jokainen 25787: fråga, vars avgörande icke beror på jord- TJUolue on koettanut selvitellä suhdettansa, 25788: ägaren, utan TJå kolonisationsnämnden, och positiivista tai negatiivistä, tähän kysy- 25789: huru avgörandet av denna fråga kommer my:kseen sumemmaUa tai pienemmällä rme- 25790: att gestalta sig, det kan han omöjligt på n~styksellä, mutta jokainen on kuitenkin 25791: förhand veta; det beror på så många om- katsonut välttämättömäksi merkata kan- 25792: ständigheter, som kunna bedömas TJå vä- tansa. Kysymys on siksi keskeinen, se on 25793: sentligen olika sätt. Han måste således siksi vaativa, että kukaan puolue ei uskalla 25794: fråga sig: skall jag fortsätta mitt omfat- uhmata heti vaalien jälkeen valitsijoitaan 25795: tande nyodlingsarbete eller icke? Och han sivuuttamaila tämän kysymyksen. Puo- 25796: måste i detta avsende förbliva uti fullstän- lueintohimot. lJUolueintressit ovat selvästi 25797: dig ovisshet för framtiden. J ag kan icke kävneet esille. 25798: för min del finna annat än att .iordägaren Äärimmäinen oikeisto pelkää tätä ky- 25799: på detta sätt .tvingas att leva uti ett osä- symystä. Se pelkää sen nolJeaa ratkaisua. 25800: kerhetstillstånd, som på ett högst betänk- Se noudattaa vanhoillisten kaikkialla nou- 25801: ligt sätt måste stäcka hans arbetshåg och dattamaa pyrkimystä siirtää vaativat, tär- 25802: arbetsenergi tili obotlig skada för hela keät yhteiskunnalliset uudistuskysymyk- 25803: jordbruksnäringen. set huomiseksi. Siirtämällä niitä eteen- 25804: Jag skulle anse, att man icke har rätt päin se koettaa voittaa aikaa. Se nähtä- 25805: att :försätta en stor grupTJ av medborgare västi aavistaa, että Suomessa maattomat 25806: i ett dylikt rättsosäkerhetstillstånd. tulevat voimakkaasti vaatimaan tämän ky- 25807: Gentemot riksdagsman W uolijoki, som symyksen "Poistamista päiväjärjestyksestä 25808: helt och hållet ville bagatellisera frågan ja sentähden he eivät uskalla kokonaan 25809: om den svenska sk:vddsparagrafen i la.gen, kieltää tämän uudistuksen välttämättö- 25810: ber jag få anmärka, att e:fter det som myyttä. Keskusta enemmän tai vähem- 25811: riksdagsman Hahl i detta avseende fram- män taktillisista syistä koettaa maanitella 25812: hållit :framstår det :för den svenska riks- oikeistoa taaksensa. Se pelkää, että porva- 25813: dagsgruppen såsom en så mycket mera risto ei saa muodostettua parlamenttaarista 25814: krävande nödvändighet att :faktiskt få en hallitusta elleivät porvarilliset ryhmät 25815: rlylik bestämning inryckt i lagen. Enligi; tässä asi~ssa saa välejänsä selvitet:viksi. 25816: svensk uppfattning blir detta stadgande Näyttä,ä kuitenkin siltä, että maalaisliitto, 25817: nära nog en utav de viktigaste bestämnin- joka on viime kuukauden kosiskellut oi- 25818: garna i heh lagen. särskilt om majoriteten keistoa, on turhaan tätä työtä tehnyt. Oi- 25819: Mwan ihanikikiminen asutUSJtarlkoituksiin. 451 25820: 25821: 25822: keisto ei ole mitään oppinut, sen vallan- joka äsken niin halveksivasti osotti teille, 25823: himo on kasvanut taas ja se luulee palan- miten kaukana hän tahtoi olla teistä. On 25824: neansa vuoteen 1918, joka oli sen vallan todellakin historiallinen hetki, että Vaasan 25825: korkein huippukohta. Se luulee teitä taas hallituksen eräs tunnetuimmista henki- 25826: silloin voivansa hallita ja teidän kauttanne löistä, heq~a, joka on julistanut vuonna 25827: Suomen kansaa. Minä en epäile, etteivät 1918, että iyöviilestö on >Suoi:nessa ikuisiksi 25828: he tälläkin kertaa onnistu siinä. Minä ajoiksi saatettu paariasluokan asemaan, 25829: uskon, että maalaisliitto on entinen Esko, että hänen täytyy löytää itsensä tänäpäi- 25830: joka antaa taasen vetää itseään nenästä, var- vänä samalla kannalla Vaasan läänin köy- 25831: sinkin kun se taitavasti järjestetään. Niin, hälistön eräiden edustajien kanssa. Se on 25832: teillä on mahdollisuus näyttää tositeossa, todella kohtalon pilkkaa. Jos minä istuisin 25833: ettei .se käy niin, mutta ellette te onnistu Vaasan läänin vasemmistoedustajain pen- 25834: tätä kysymystä, senjälkeen kuin laki tulee killä, niin minä häpeäisin. Hän ei näitä 25835: hyväksytyksi, viemään onnelliseen ratkai- paariasluokkaan saattamiansa kutsunut 25836: suun käytännössä, niin silloin te näette edes jollakin puoluenimellä. Hän sanoi: 25837: seuraukset edessänne. ,noitten kanssa". 25838: Mainitsin jo, että kaikki puolueet ovat Kommunistinen edustaja Rytkönen lau- 25839: katsoneet velvollisuudekseen merkata tässä sui äskettäin: ,,Olisin odottanut, että porva- 25840: kysymyksessä kantansa.. (E.d<. V. Vainio: riston niin sanottu raskas tykistö olisi se- 25841: Eipä!) Meillä on kuitenkin aivan totta, lostanut asiaa." V aa.san hallituksen raskain 25842: ed. Vainio, eräs puolue, joka viime vaa- tykistö on lausunut sanansa. Onko asia 25843: leissa esiintyi mitä varmimpana, voitok- teille selvinnyt? Minä en suuria odota tei- 25844: kaimpana, joka saarnasi vallankumousta, dän ajatuskyvystänne. Jo vaalitaistelun 25845: käytti rohkeita sanoja. Se puolue ei ole aikana lausuin, kun viime istuntokauden 25846: uskaltanut eilen eikä tänään merkata kan- aikana meitä sosialidemokraatteja. kävitte 25847: taansa. (Vasemmalta: Ei ole ollut vielä vaanimaan, katsokaa, mitä se edustaja- 25848: tarpeen.) Todellinen Suomen vallanku- joukko, joka tulee niin mahtavin tunnus- 25849: mouspuolue ei ole katsonut sen olevan tar- lausein, mitä se tulee saamaan aikaan, mitä 25850: peen eilen eikä tänään. Se katsoi sen ole- tämä henkisesti köyhistä kokoonpantu 25851: van tarpeen eilen kolme viikkoa sitten, jol- ryhmä tulee aikaansaamaan. Nyt minä 25852: loin ed. Kaarne heidän puolestaan sanoi, olen sen nähnyt. Minä olen vaijeten toista 25853: että esilläoleva kysymys on tämän istun- kuukautta katsonut mitenkä ne vallanku- 25854: tokauden vakavin kysymys. Siitä lie- mouksen pasuunat täällä ·saisivat, mitenkä 25855: nemme yksimielisiä. Mutta että vakavissa porvaristo niitä pelkäisi, mitä ihmeitä tä- 25856: kysymyksissä, vieläpä tämän istuntokau- mä uusi ryhmä tulisi saamaan aikaan. Nyt 25857: den vakavimmassa kysymyksessä puolueen, minä olen sen nähnyt tässä istuntokauden 25858: joka esiintyy suurilla sanoilla, täytyy mer- tärkeimmissä kysymyksessä. Ei mitään! 25859: kata oma kantansa, se lienee liian paljon Ryhmä on täydellisesti nolannut itsensä, 25860: vaadittu. (Vasemmalta: Ei ole vielä aika.) se on lähettänyt suurimman profeettansa 25861: Hän lopetti puheensa silloin: ,Edelläesite- syyskuun lopussa lausumaan, että tämä 25862: tystä käy selville, että minä tulen äänes- laki hyljätään. Sama profeetta pienem- 25863: tämään lain hyväksymistä vastaan". män profeetan Vesterlundin kannattamana 25864: Tämä kanta oli kommunisteilla vielä sil- on allekirjoittanut lokakuun 5 päivänä vas- 25865: loin, kun he allekirjoittivat vastalauseensa talauseen, mutta senjälkeen on suunta 25866: 5 päivänä lokakuuta. He ehdottivat tässä muuttunut. Eilen eikä tänään ei enää kan- 25867: vastalauseessa Lex Kallion hylättäväksi. natettu tätä vastalausetta. Herra Kaarne 25868: He löysivät saman pohjan oikeiston kanssa. ei enää julista samaa evankeliumia kuin 25869: Tapahtui se suuri ihme, jota kukaan ei syyskuun lopulla. Suuremmoinen vallan- 25870: olisi viime vaalitaistelussa uskonut, että kumouslaiva kulkee myrskyssä pimeässä, 25871: äärimmäinen vallankumouspuolue liittou- lyhdyt sammutettuina eikä päällystö eikä 25872: tuu tämän istuntokauden tärkeimmässä ky- miehistö tiedä mitä tehtäisiin. Mikä 25873: symyksessä mustimpien taantumuspuo- lippu olisi nostettava Suomen köyhälistölle 25874: lueitten kanssa. Valkoisen Suomen punai- vallankumouksen tunnusmerkiksi? Me odo- 25875: sen köyhälistön edustajat lyövät kättä timme, mutta emme nähneet. Kansa var- 25876: tohtori Renvallin kanssa, saman tohtorin, tosi, mutta se ei mitään saanut. Sitä ei 25877: 452 25878: 25879: ole nähnyt vielä kukaan ja tuskinpa tulee vaati maansa tietäjiltä ja oppineilta tietoa 25880: näkemään muuta kuin mitä oli odotetta- sekä siitä, mitä se sisälsi, että myöskin 25881: vissa. rl'äydellinen nöyryytys. siitä, kuinka se oli selitettävä. Olen kyllä 25882: · Oli varomatonta herra Kaarneelta lausua päässyt varmuuteen siitä, että odotetaan, 25883: sanoja, että vuoret käyvät synnytystus- että unenselitys annetaan hallinnollisella 25884: kissa ja syntyy naurettava hiiri. Niin käy täytäntöönpanoasetuksella. Mutta kuinka 25885: kommunistien politiikan tässä eduskun- on päästävä selvyyteen siitä, mitä uni 25886: nassa. Ennenkuin me teidät näimme täällä, sisältää, siitä en ole vielä mihinkään 25887: me luulimme jotain, nyt me emme enään selvyyteen päässyt. Täällä on nimit- 25888: mitään luule, me tiedämme. Ulkoparla- täin lain puoltajain puolelta esitetty ai- 25889: mentti on puhunut ja se on lausunut tuo- van vastakkaista sen pääperusteista, sem- 25890: mionsa herra Kaarneen politiikasta. Suo- moisestakin pääperusteesta kuin lain suh- 25891: men maaton köyhälistö on lähettänyt kir- tautumisesta omistusoikeuteen, Toisaalta jo 25892: jelmiä, jotka ovat saaneet tämän ,selvän" professori Voionmaa viime keväänä lausui 25893: ohjelman muuttumaan. Se lippu, mikä siitä seuraavaa: ,Jos pidämme kiinni van- 25894: vedettiin ylös syyskuun lopulla ja vasta- hasta laillisesta maansaantioikeudesta, täy- 25895: lauseessa, on laskettu ainakin puolitaukoon tyy meidän koreasti myöntää, että tämä 25896: ellei kokonaan alas. Kun te noudatatte yh- laki siihen nähden on suorastaan vallanku- 25897: tiiläisesti näitä ulkoparlamentaarisia eväs- mouksellinen. Mutta nyt meillä, ilahutta- 25898: tyksiä ja sitä johtoa, minkä te saatte so- vaa kyllä, näyttää puhaltavan uudet tuulet 25899: sialidemokraattiselta eduskun taryhmäl tä, yksin maanomistusoikeudenkin alalla." Ed. 25900: niin te eksyneet poloiset, ohjelmattomat, Vuolijoki lausui niinikään eilen sen käsi- 25901: löydätte oikean tien. Niin, minä näin, että tyksen, että hän voi hyväksyä lain, koska 25902: teidän palkattu opettajanne saattoi teidät se asettaa maanomistuksen erikoisasemaan, 25903: tänne suurin lupauksin, mutta näitä lu- niinkuin sosialidemokraatit tahtovat. Ja 25904: pauksia te ette ole kyenneet täyttämään. herra Sventorzetskin lausunnon ydin oli se, 25905: Teidät vedetään vireeseen ja teitä eväste- että laki on huono, mutta se horjuttaa 25906: tään, mutta eihän se koneisto käy, kun vahvasti maanomistusoikeutta ja sentäh- 25907: veto loppuu. den on se hyväksyttävä. Toisaalta taas on 25908: Minä voin lopettaa sillä vertauksella, m. m. ed. Kivilinna, koettanut väkevästi 25909: mitä tässä kysymyksessä teidän entinen todistaa, että lakiehdotus vahvistaa omis- 25910: maatalousprofeettanne ed. Kaarne käytti, tusoikeutta. Hän sanoi, että kun tulee pal- 25911: -hän luultavasti kuulunee menneisyyden jon maanomistajia, niin omistusoikeus siitä 25912: profeettoihin tämän istunnon jälkeen. Hän vahvistuu. Siihen voi tosin sanoa, että 25913: sanoi, että te olette pakotetut rupeamaan varsinkin kommunistit silloin ovat Venä- 25914: kätilöiksi tässä kysymyksessä. On todella jällä vahvistaneet omistusoikeutta, ne kun 25915: teidän valitsijoillenne suuri pettymys, että ovat jakaneet maat ja mannut ja sillä lisän- 25916: he näkevät teidän suorittavan tällaista neet omistajain lukumäärää. Ja joutuu 25917: tehtävää porvaristoa avustaen. Te suori- kysymään, miksi omistusoikeutta jaetaan 25918: tatte tällaista apua porvaristolle, tälle mä- vain pakkoluovuttamalla maaomaisuutta? 25919: dänneelle yhteiskunnalle, tälle kuolemaan Miksei myöskin esimerkiksi pakkoluovutta- 25920: tuomitulle porvaristolle, jonka ei pitäisi malla rahaa ja jakamalla sitä tarvitseville, 25921: enään kyetä mitään synnyttämään ja nyt tai kaupunkikiinteimistöjä ja jakamalla 25922: kuitenkin te ryhdytte heille kätilöksi. niitä asunnottomille j. n. e.? Mutta joka 25923: Minä voin lopettaa sillä, että mikäli minä tapauksessa herra Kivilinna varmasti hy- 25924: havaitsen, niin tämä on ainoa ala, missä vässä uskossa ajaa sitä katsantokantaa, että 25925: teidän ryhmässänne löytyy asiantunte- tässä on kysymys omistusoikeuden vahvis- 25926: musta. (Eduskunnasta äänekästä hilpe- tamisesta eikä suinkaan sen heikentämi- 25927: yttä.) sestä. Molemmilta kannoilta puolustetaan 25928: lain hyväksymistä. 25929: Ed. Ingman: Kuta kauemmin olen Mitä me sitten siihen sanomme, me vai- 25930: seurannut tätä keskustelua, sitä enemmän vaiset, joiden myöskin pitäisi päästä jon- 25931: minussa on vakaantunut se käsitys, että kunmoiseen selvyyteen? 25932: tämä Lex Kallio on niinkuin kuuluisa ku- Samanlaista epävarmuutta on vallalla 25933: ningas Nebukadnesarin uni, josta hän tärkeistä lain yksityiskohdista. Olen kes- 25934: Mruan 1hank!kiminen asutustar'koituksiin. 453 25935: 25936: 25937: kustelussa kiinnittänyt huomiota siihen, että sessa se nähdäkseni ei ole niin kiireellinen, 25938: on esim. epävarmuutta siitä, otetaanko siltä, ettei ole aikaa tehdä kunnollista lakia. Olen 25939: jolla on sellaista maata, jota tarkoitetaan vakuutettu siitä, että tästä laista, jos se 25940: 4 § :n 1 kohdassa, vain se maa, joka hänellä hyväksytään, tulee asutustoiminnalle paha 25941: on yli 40 a 95 hehtaarin alan, vai otetaanko este. Sillä pidän varmana, että maanomis- 25942: kaikki tyyni. Ed. Hahl on edustanut edel- tajat, kun ne asettuvat vastaan, voivat, 25943: listä kantaa ja ed. von Born taas on edus- käyttämällä kaikkia niitä valitustilaisuuk- 25944: tanut jälkimmäistä. Minun nähdäkseni lain sia, joihin keskustelussa on viitattu, tosiaan- 25945: sanamuoto on vahvasti ed. von Bornin puo- kin tehdä lain jotenkin tehottomaksi. Ja se 25946: lella ja lain tarkoitus taas epäilemättä ed. on mielestäni hyvin valitettavaa. 25947: Hahlin tulkinnan puolella. On lukuisia Herra Kivilinna pani eilen pillinsä soi- 25948: muita samanlaisia asioita esitetty, vaikka maan myöskin tämän lain korkean siveelli- 25949: tosin on sellaisiakin huomautuksia paljon syyden kunniaksi. Se on kyllä oikein ja 25950: tehty, joihin ei ole ylipäänsä täällä mitään siveellistä ja rakkauden käskyn mukaista, 25951: selitystä saatu. Esim. niihin erittäin huo- että autetaan vähäväkisiä, että heitä saate- 25952: mattaviin muistutuksiin, pätevästi lainopil- taan seisomaan omilla jaloillaan, että heille 25953: lisesti todistettuihin, jotka ed. Peltonen avataan mahdollisuuksia taloudelliseen vau- 25954: eilen esitti, minä olen turhaan odottanut rastumiseen. Ja sitä Lex Kallio tarkoittaa 25955: selventävää vastausta. (Ed. Niukkanen: ja sentähden on tämän lain tarkoitus kaik- 25956: On saatu selvitys!) Nyt luotetaan tosin kea tunnustusta ansaitseva. Se on tästä 25957: siihen, että kyllä Kaidean viisaat, toisin myös sanottava. Mutta siitä on askel vielä 25958: sanoen lainoppineet ja asianajajat osaavat pitkä siihen, että tunnustettaisiin siveelli- 25959: nämä asiat selittää. Herra maatalousmi- sesti oikeutetuksi kaikki ne keinot, joilla 25960: nisterikin toi eilen esiin luottamuksensa sii- se pyrkii tarkoituksensa toteuttamiseksi. 25961: hen. En epäile ollenkaan, etteivät he Omasta puolestani en voi huomata muuta 25962: voisi paljon selittää, paljon selityksiä kek- kuin juuri siveellisesti arveluttavaksi sen 25963: siä. Olen kuullut sanottavaan lainopilli- pääkeinon, johon laissa turvaudutaan, ni- 25964: selta taholta, että voidaan kirjoittaa sellai- mittäin eräiden maanomistajain omaisuu- 25965: nen toimeenpanoasetus, ettei koko laista den pakolliseen ottamiseen heiltä riittämä- 25966: tule yhtään mitään. Ja sekin on ehkä mah- töntä korvausta vas.taan. Sentähden en voi 25967: dollista. Mutta sellainen lainsäädäntö on muuta ajatella, kuin että tämä laki, jos se 25968: minulle vallan vastenmielistä. Olen sitä toteutetaan, johtaa kireisiin, epäystävälli- 25969: mieltä, että toimeenpanoasetuksen pitää olla siin, riitaisiin väleihin naapurien kesken, 25970: lojaalinen lakia kohtaan. Se on kirjoitet- joiden menestymisen ensimäinen ehto on, 25971: tava lain henkeen, eikä lakia myöskään saa että he olisivat ystävyydessä ja auttaisivat 25972: laatia siten, että se on yksityiskohdissaan toinen toistansa. Ja minun nähdäkseni 25973: täynnä sammakoita, joita sitten asetuksella asutustilallista täytyy painaa tietoisuus 25974: on koetettava poimia siitä pois. Sanotaan, siitä, että talolliselle, joka ehkä on velkai- 25975: että nyt on niin kova kiire, ettei ennätetä nen mies, on tehty väärin. En voi uskoa, 25976: mitään parannusta nyt tehdä. Epäilemättä että hänen on hauska siinä tietoisuudessa 25977: on kiire. Tämä kysymys on tärkeä ja on ponnistella eteenpäin. 25978: kiireellinen. Mutta väärin kumminkin esi- Åänestän tätä ehdotusta vastaan siinä 25979: tetään asia, kun esitetään se siten, niinkuin mielessä, että tekisin karhunpalveluksen 25980: nämä 200-250 tuhatta tilatonta, joiden asutusasialle äänestämällä sen puolesta. 25981: kiinnittämisestä maahan voi olla puhetta, Mutta nähdäkseni pitäisi eduskunnan pää- 25982: nyt makaisivat uuninpankolla eivätkä teki- töksessä myöskin alleviitata kiireellisten 25983: si mitään ennenkuin ne oman maan saavat. toimenpiteiden välttämättömyys tässä asi-~ 25984: Ovathan ne maatöissä nykyäänkin! Ne assa. Ja sentähden, samalla kuin kannatan 25985: ovat talollisten renkejä, muonamiehiä, ja ed. Peltosen y. m. vastalausetta, ehdotan, 25986: mitä lienevätkin. Ja maanomistajain ta- että eduskunta päättäisi pyytää hallitusta 25987: holta valitetaan, että on puute maatyövä- ryhtymään kiireellisiin toimenpiteisiin 25988: estä, vaikka he tekevät työtä heidän pel- uuden esityksen aikaansaamiseksi maan 25989: loillaan. Tämä tietysti ei estä sitä, että hankkimisesta asutustarkoituksiin ja aset- 25990: kysymys heidän kiinnittämisestään ·omaan tamaan eri etupiirien asiantuntevista edus- 25991: turpeeseen, oman maan omistajiksi, on sekä tajista komitean sitä valmistamaan. 25992: kiireellinen että tärkeä. Mutta joka tapauk- 25993: ·154 Lauarrtaina 14 p. l,okalkuuta. 25994: 25995: 25996: Ed. V i r k kun en: Pyydän kannattaa laatuisia rajoituks~a maan saantiin näh- 25997: ed. Ingmanin tekemää ehdotusta. den. Varsinkin laissa esiintyvät varalli- 25998: suusvaatimukset ovat sellaisia, että köyhä 25999: Ed. Åkerblom: Med anledning av tilaton väestö ei voi aniharvoja tapauksia 26000: den kritik, som riksdagsman Broända ut- lukuunottamatta vaatimuksia siinä suh- 26001: talade om mitt yttrande, ber jag få hänvisa teessa täyttää. Lain kaikkein huonoimpia 26002: honom till stenogrammet, varav framgår, kohtia on peräti lyhytaikaiseksi asetettu 26003: att jag i mitt andragande icke påstod så- maan lunastamisvelvollisuus. On aivan jär- 26004: dant, som han sade. Gentemot det han ytt- jetöntä odottaakaan, että suuria taloudelli- 26005: rade med anledning av riksdagsman sia uhrauksia vaativan pientilan kuntoon- 26006: Schaumans andragande så måste jag säga, saattamisen aikana kolmen vuoden kulues- 26007: att riksdagsman Broända glömde att påvisa, sa tilan haltuunoton jälkeen pienviljelijä 26008: att det finnes i Österbotten lägenheter över pystyisi suorittamaan tilan lunastusmak- 26009: 200 hektar, som lagen skulle komma att sun. Tämä lainkohta johtaa siihen, että 26010: beröra. ne tilattomat, jotka Lex Kallion avulla on- 26011: nistuvat itselleen maata hankkimaan, jou- 26012: Ed. Långström: Täällä on tänä tuvat useassa tapauksessa turvautumaan 26013: iltana varsinkin nyt viime keskustelussa ta- porvarillisiin luokkalaitoksiin, pankkeihin 26014: vattoman sapekkaasti hyökätty sitä ryh- ja perinpohjin velkaantuneina luovutta- 26015: mää vastaan, jota minä täällä edustan. maan ennen pitkää vuosien työn ja uhrauk- 26016: Tämä on johtunut siitä että ei ole voitu sien hinnalla raivatut tiluksensa niille. 26017: tarkkaan arvailla sitä kantaa, mille meidän Turha on yrittääkään saada rakennetuksi 26018: ryhmämme tässä kysymyksessä asettuu. mitään, joka maalaisköyhälistöä tuolla pe- 26019: Varsinkin tuntui tämä seikka tavattomasti rusteella tyydyttäisi. Tuhannet vararikon 26020: sapettavan ed. Renvallia sekä myös äskeistä partaalle joutuneet äskettäin itsenäisty- 26021: lausujaa, ed. Hakkilaa. Minä en katso neet torparit ovat siitä kuvaavimpana esi- 26022: syytä olevan näihin lausuntoihin erikoisesti merkkinä. V a 1 t i on v e l v ollisuu s 26023: kajota, koska en pidä niitä sen arvoisina. ilman l u n a s t u s maksua h a n k- 26024: Käyn senvuoksi itse asiaan. kia tilattomalle väestölle 26025: Porvarillistenkin eduskuntaryhmien ta- maata, on kaiken pientila p oli- 26026: hoi ta on Lex Kallion ollessa aikaisemmin t i i k a n p e r u s e h t o. 26027: eduskunnassa myönnetty, että tämän maan Kun toteamme tämän tosiasian ja esi- 26028: yli 200,000 ruokakuntaa käsittävä tilaton tämme vaatimuksen maksuttomasta maan 26029: väestö elää sietämättömän vaikeissa talou- hankinnasta tilattomalle väestölle, teemme 26030: dellisissa olosuhteissa. Kaikenlaatuisten sen tietoisena siitä, että nykyinen porvaril- 26031: keinottelujen tuloksena ovat viljelyskelpoi- linen valtio, joka huolehtii etupäässä 26032: set maat joutuneet suurelta osalta suur- suurporvariston ja suurmaanomistajaluokan 26033: maanomistajain haltuun, joiden käsissä ne eduista, ei tule milloinkaan vapaaehtoisesti 26034: ovat usein viljelyskuntoa vailla, samalla suostumaan tällaiseen maakysymyksen rat- 26035: kun työhön kykenevä tilaton väestö on kaisuun. Vaatimuksemme on vallanku- 26036: turhaan läpi vuosikausien odottanut tilai- mouksellinen vaatimus. Se on toteutetta- 26037: suutta saadakseen maan haltuunsa ryhtyäk- vissa vain kaupunki- ja maalaisköyhälis- 26038: sensä sitä viljelemään. tön yhteisellä taistelulla nykyisen kapita- 26039: Nyt vihdoinkin on ryhdytty tässä listisen riistojärjestelmän ja sitä tukevan 26040: suhteessa korjausta tekemään. On esitetty porvarillisen valtion kukistamiseksi. N eu- 26041: eduskunnalle ehdotus laiksi maan hank- vosto-Venäjän · ja Karjalan työkommuuni 26042: 'kimisesta asutustarkoituksiin ja on tämä ovat elävinä todistuksina siitä, että tila- 26043: Lex Kallion nimellä kulkenut ehdotus, ku- ton väestö saa proletaarisen vallankumouk- 26044: ten jo useaan kertaan ja viimeksi eilisessä sen kautta maanälkänsä tyydytetyksi ilman 26045: ja tässä istunnossa on työväen eduskunta- minkäänlaisia maksuja ja että työväen 26046: ryhmän puolesta tyhjentävästi osotettu, valtio kaikin puolin myötätuntoisesti suh- 26047: niin kehno ja riittämätön, ettei sen avulla tautuu talonpoikaisluokkaan. Samalla kun 26048: mitään tosiasiallista korjausta maata ha- me siis julistamme, että maakysymys voi- 26049: luavan väestön oloissa tule tapahtumaan. daan lopullisesti ratkaista vain voittoisan 26050: Ensinnäkin asetetaan Lex Kalliossa monen- proletariaatin vallankumouksen kautta, to- 26051: Maan hanlkikimimen aswt'UIS'tarkoituksiin. ~!55 26052: 26053: 26054: 26055: teamme myös, että esilläolevalla lakiehdo- sunnuntaina.) Toistamalla Suomen torppa- 26056: tuksella koetetaan tämän vallankumouk- rien surullisen tarinan ja luomalla uusien 26057: sen tuloa välttää. Siinä mielessä ovat sekä tyytymättömien ja pettyneiden luokan, tu- 26058: keskustaporvarit että sosialidemokraatit niin lisi Lex Kallio voimaansaatettuna vaan 26059: kiihkeästi taistelleet lakiehdotuksen puo- aseeksi vallankumouksellisten käsissä. 26060: lesta. Lex Kallion tarkoituksena on olla (Eduskunnasta: Se on tunnettu se artik- 26061: jonkunlaisena suomalaisena vastikkeena keli.) Sen parempi. Tämä ratkaisee työ- 26062: Stolypinin suurelle maareformille V enä- väenpuolueen kannan Lex Kallioon näh- 26063: jällä, jolla reformilla myös tarkoitettiin den. Meillä ei ole siinä mitään pelättävää, 26064: maattoman väestön kipeimmän maanälän vaan päinvastoin hyötyä. (Ed. Hakkila: 26065: tyydyttämistä ja sen vieroittamista yhteis- Täysi käännös.) Osoittamalla lain kehnou- 26066: kunnan vallankumouksellisista voimista. den ja riittämättömyyden kaikissa mah- 26067: Lex Kalliolla on täten syvällinen merki- dollisissa tilaisuuksissa ja uhkaamalla, ku- 26068: tyksensä työväenluokan vallankumoustais- ten ryhmämme jäsenet mietintöön liitty- 26069: telulle. Vain vallankumouksellisen sosia- vässä vastalauseessa ovat tehneet, äänestää 26070: lismin kannalta on käsiteltävissä sen si- sitä vastaan, olemme tahtoneet mahdolli- 26071: säisin tarkoitus ja vain vallankumouksen simman selvästi saada laajojen joukkojen 26072: edun kannalta on työväenpuolueen lähdet- tietoon, ettemme missään suhteessa pidä 26073: tävä ratkaisemaan, miten sen on menetel- tätä lakia hyvänä. Emmekä siitä maatto- 26074: tävä lakiehdotuksen suhteen. malle maalaisköyhälistölle mitään todel- 26075: Vaikka Lex Kalliolla onkin tarkoitettu lista hyötyä odota. (Ed. Hakkila: Voi 26076: porvarillisen yhteiskunnan pelastamista uh- miesparkorja !) 26077: kaavasta vallankumouksesta, ei se lopulta Kun täällä tänään on ratkaistavana esil- 26078: kuitenkaan yhtä vähän kuin aikanaan Sto- läolevan lain kohtalo, tulee ryhmämme kui- 26079: lypinin suuri maareformi voi tätä tarkoi- tenkin täydellisesti tietoisena siitä, että si- 26080: tusta saavuttaa. Siksi ei työväenluokalla ten tällä kertaa kaikkein parhaiten valmis- 26081: ole mitään peljättävää, vaikka Lex Kallio tamme proletaarisen vallankumouksen voit- 26082: tulisikin laiksi ja pantaisiin täytäntöön. toa, joka yksin voi luoda Suomen maalais- 26083: Pikemmin päinvastoin, sillä lain kaikista köyhälistöliekin siedettäviä elinehtoja (Va- 26084: puutteellisuuksista huolimatta on epäilemä- semmalta: Naurettavaa) äänestämään lain 26085: töntä, että suuri osa tilatonta väestöä hyväksymisen puolesta. (Ed. Hakkila: 26086: odottaa Lex Kallion voimaansaattamisen Lehmän käännös.) 26087: kautta saavansa jonkunlaisen lievennyksen 26088: hädänalaiseen asemaansa. Luottaen mah- Keskustelu julistetaan päättyneeksi. 26089: dollisuuteen saada korjaus olosuhteissa ai- 26090: kaan jo kapitalistisen järjestelmän valli- Puhemies: Keskustelussa on ed. von 26091: tessa, uskoo se Lex Kallion hyödyllisyy- Born ed. Peltosen y. m. kannattamana eh- 26092: teen ja toivoo sen hyväksymistä. Tätä dottanut, että lakiehdotus hylättäisiin. Ed. 26093: toivomusta ei työväenpuolue voi jättää Schauman on ed. Akerblomin kannatta- 26094: huomioonottamatta. Maalaiskansa toivoo mana ehdottanut, että eduskunta päättäisi 26095: omaa parastaan, maattomien parasta, jota kehottaa hallitusta antamaan uuden ehdo- 26096: mekin toivomme, mutta samalla kun oso- tuksen laiksi maanhankkimisesta asutus- 26097: tamme, ettemme heidän toiveitaan vastusta tarkoituksiin, joka ehdotus olisi pääasiassa 26098: osoitamme myös sen petoksen, joka kysees- rakennettu samoille periaatteille kuin lepä- 26099: säolevaan lakiin on kätkettynä, jotta mah- mään jätetty lakiehdotus. Nimitän tätä 26100: dollisimman moni maaton ymmärtäisi, ehdotusta ed. Schaumanin ehdotukseksi. 26101: mistä todella on kysymys. Ei ole mitään Niinikään on ed. Ingman ed. Virkkusen 26102: epäilystä siitä, etteikö nyt suunniteltu asu- kannattamana ehdottanut, että eduskunta 26103: tusreformi verrattain lyhyessä ajassa tule päättäisi kehoittaa hallitusta ryhtymään 26104: osottamaan tehottomuutensa ja vapautta- kiireellisiin toimenpiteisiin uuden esityk- 26105: maan maalaisköyhälistön harhaluulasta sen aikaansaamiseksi maanhankkimisesta 26106: porvarillisen valtion tarjoamien pikku pa- asutustarkoituksiin ja asettamaan eri etu- 26107: rannusten auttavaan voimaan. (Ed. Hak- piirien asiantuntevista edustajista komi- 26108: kila: Onko se Yrjö Mäkelinin artikkeli? tean sitä valmistamaan. Nimitän tätä eh- 26109: Eduskunnasta: Pohjan Kansassa viime dotusta ed. Ingmanin ehdotukseksi. 26110: 456 Lauan!taina 14 ,p. ;J,QiJ.mlkuu-t.a. 26111: 26112: Selonteko myönnetään oikeaksi. 11) Hallituksen kirjelmä Eduskunnalle 26113: ynnä 26114: Puhemies: Mitä menettelytapaan tu- 26115: lee, niin kuten ennen on ilmoitettu, on en- Ahvenanmaan maakuntapäiv.ien esitys n :o 1 26116: sin lippuäänestys toimitettava lain hyväk- lunastnsoikeuden ~käyttämisestä Ahveuan- 26117: symisestä tai hylkäämisestä. Jos 2/3 anne- maa1la sijaitsevaa kiinteistöä myytäessä 26118: tuista äänistä kannattaa lakiehdotuksen \koskevan lain 'antamisesta; 26119: hyväksymistä, on lakiehdotus valtiopäivä- 26120: järjestyksen 60 §:n mukaan hyväksytty, 12) Hallituksen kirjelmä Eduskunnalle 26121: muuten hylätty. Mitä sitten ed. Schau- ;ynnä 26122: manin ja ed. Ingmanin ehdotUksiin tulee, 26123: niin on ne käsittääkseni tehty sillä edelly- Alhvenanmaan maakuntapäivien esitys n :o 26124: tyksellä, että lakiehdotus tulee hylätyksi, 2 toukokuun 6 päivänä 1920 .annetun Ahve- 26125: joten siinä tapa.uksessa, että se tulee hy- ,nanmaan itsehallintoa .kos·kevan 'lain 27 26126: väksytyksi, näistä äänestäminen raukee. § :n muuttami·sesta; 26127: Menettelytapa hyväksytään. sekä 26128: Sihteeri lukee äänestysesityksen. 26129: 13) Hallituksen kirjelmä Eduskunnalle 26130: Äänestys ja päätös: ynnä 26131: Joka hyväksyy puheenaolevan ehdotuk- Ahvenanmaan maakuntapäivien ~esitys n :o 3 26132: sen laiksi maanhankkimisesta asutustarkoi- 26133: koskeva elokuun H päivänä 1922, sisältä.vä 26134: tuksiin sellaisena, kuin eduskunta on sen 26135: eräitä Ahvenanmaan väestöä lkoslrevia sään- 26136: 1921 vuoden valtiopäivillä lepäämään jä- 26137: tettäväksi hyväksynyt, äänestää ,jaa", nöksiä, .annetun lain §§ 3 ja 5 muuttamista. 26138: joka ei sitä hyväksy äänestää ,ei"; jos vä- 26139: hintään 2/3 annetuista äänistä on jaa-ääniä, 26140: on ehdotus hyväksytty, mutta muuten se IHkoasiainvaliokunnan jäsenet. 26141: on hylätty. Puhemies: Valitsijamiehiltä on saa- 26142: Äänestyksessä annetaan 135 jaa- ja 61 punut kirjelmä, jonka sihteeri lukee: 26143: ei-ääntä. 26144: Eduskunta on siis hyväksynyt lakiehdo- Eduskunnan 26145: valitsijamiehet 26146: tuksen. Helsingissä, 26147: Puhemies: Tässä tapauksessa ed. lokakuun 13 p:nä 26148: Schaumanin ja ed. Ingmanin ehdotukset ei- 1922. 26149: vät tule äänestettäviksi. Eduskunnalle. 26150: Asia on loppuun käsitelty. Valitsijamiesten puolesta pyydämme 26151: kunnioittaen ilmoittaa, että ed. Ravon ti- 26152: lalle jäseneksi ulkoasiainvaliokuntaan on 26153: Puhemies: Poistetaaan päiväjärjes- valittu ed. V o i o n m a a. 26154: tyksestä asiat 2)---29). 26155: Valitsijamiesten puolesta: 26156: K. A. Lohi. 26157: Pöydällep'a.not: 26158: 0. Reinikainen. 26159: Esitellään ja pannaan puhemiesneuvos- 26160: ton ehdotuksen mukaisesti pöydälle ensi 26161: istuntoon: Seuraava täysi-istunto on ensi tiistaina 26162: kello 11 a. p. 26163: · 10) Vuoden 1921 valtiopäivillä lepäämään 26164: jätetyn .ehdotwksen johdosta laiksi hevosten 26165: ja 'ajoneuvojen ottamisesta sotav-oiman t'ar- Täysi-istunto päättyy kello 7.05 i. p. 26166: peisiin sodan aikana 26167: Pöytäkirjan vakuudeksi: 26168: laa.dittu sotilasasiainvaliokunnan mietintö 26169: n:o 2; Eino J. Ahla. 26170: 16. Tiistaina 17 p. lokakuuta 1922 26171: ik:eU:l:o 11 a. rp. 26172: 26173: Päiväjärjestys. Siv. 26174: 26175: Ilmoirtuik:sia: A •S i a: 'k ·i r j a t: :S~u:uren valiidknn- 26176: Siv. na.n mie·tinhö n :o :5; so1Jill:asasiain- 26177: vaJ.ioikunnan mietintö rn:o 1; maini- 26178: Kolmas käsittely: tut ehdotukset. 26179: 6) Vuo•den 19:21 va}tiilopäivillä l~ 26180: 1) Ehdotus laåksi tuli•tik'kuvemsta. päärrnäiän jätetty ehdotus lailksi eräJi.~ 26181: Asiakirjat: Suumn :val]oiiDun- den Maarian pitäjässä .sijaitsevaan 26182: nam mietint:ö n :o 1; ~ruLti,oVJa.raiJnvaho Iso-Heilkkilän virkataloon .ku:uLuVli·en 26183: kunnan mietintö n:o ·2; lhaJlEtuksen ailueiiden vaihtrumisesta Na<lllntal1n 26184: esitys n :o 2:5 ...... , ............ . 459 ma.aseura:kun!oo,ssa .sija[iJse~arun Kul.., 26185: ~) Vuoden 119 20 va:lti·opäivilrr:ä tle- 26186: 1 26187: ta.raun•au huvilatila·an ........... . 26188: päälmään jätetty ehdotus :lalksi :val- As[ak,irj.at: :Suuren validkun- 26189: tion ja ikun,na;n v-eroja ika:nilo!Lj:an jäl- nan .mietin:tö n :o 6; '\Ca!HioVJarainva- 26190: keen malksettaessa suoritettavaiSia ve- Eokunnan miet1ntö n :o 6; main~ttu 26191: ron lisäyksestä ................. . ehidouus. 26192: 'Asia .k i r j ·a t: Suuren 'VaJliokun- " 7) Ehd·otns J.ai'ksi yihldistytksistä; 26193: nan mietintö n :o 2; v.rulttiuv:arainvalio- ta:mmilkuun 4 :päivänä •1<9119 annetun 26194: kunnan mietin;tJö n :'0 4; maiJni:tuu ·eh- lain muuttamisesta .............. . 26195: dotus. Asiakirjat: Sumen vallinkun- 26196: ·3) Ehdotus laiksi apu:laisma;!Ln- nan miet•intö n :.o 7; ilak•iJva1io.kunnan 26197: viljelysinsinöö.I"invirkoJen perustami- mietmtö n:o 1; ihaJlitUJksen esitys n:o 26198: wsta. . ......................... . 17. 26199: Å s i a k i r j :a t: 1Suuren v.aJHO:kun- " ·8) Eh:dolhus :l,a.iksi ku:nnrul'Esten ja 26200: nan :m~etintö n ::o 3; /IIla.a,talous:valio- ~ksityis.ten kasvatuslaitosten 'Valtio- 26201: kunnan mietirn.tö n :<o 1; hamtu'ksen a.vusta ......................... . 26202: esitys mo 23. Asia k i r j a t: .SuUiren validkun- 26203: . 4~ E!hdotus 1ailksi vaJkaustoimisikm nan mietintö n:o 8; sivistysvaliokun- 26204: VIrOISta ........................ . 460 nan mietintö n:o 2; !hall'lii•tu!ksen •esitys 26205: Asia k i r j .a t: Suuren 'V·ruliokun- n:o 4. 26206: na.n IIIlietintö n :o 4; talousvruliokun- 9) Ehdotus il:aiksi Dpi]Jiv·el:vollisun- 26207: nan .miet[ntö n :o '2; halLituksen esi- desta 15 päivänä h:uhtikuuta 192'1 26208: tY's n :o ·211. annetun ilain 6 § :n .mu·uttamisesta toi- 26209: sin kuuluva.ksi .................. . 26210: tA s i a k i r j a ·t: Suure.n 'Vla[ioknn- 26211: nan miet~ntö n :o 9; sivistysva'Hoku:n- 26212: nan mietintö ill :o 3; halli·tuiksen esi:tys 26213: 5) VWOiden ,1921 <Vrultiopäivi:llä ile- n:·o 5. 26214: pääJmäJän j.äteJtyt eihdo.tuJkset a.sevoel- 1·0) Vuoid•en 19120 valtiopäivi'llä le- 26215: vollisunsl:ai'ksi ja la,iJksi asev.e1volli- päämään jät.etity .ehldotus .laiksi kesä- 26216: suuslain VJoimaanpanemisesta ..... . kuurn 15 .p.äivänlä 1:898 maaLais<kun- 26217: 58 26218: 458 fTrii,sttaina 17 lP· iLo:kaikUI\lJta. 26219: -------=-----------·~-·----- 26220: 26221: 26222: 26223: Siv. Siv. 26224: tain ikunna!Hislmllilim:noS!ta annetun maan iltsehat]li:ntoa ~oskev.an Lain 26225: asetukesen 7·8 ja 82· §:n muutta.mi•sest:a 26226: 1 2,7 §:n muuttami,s,est.a............. . 26227: lA s i .a rrr i r j 81 rt;: Su'll!1en WIJHoikun- i]8) HruHituikisen k1rjellll:~ä Edus- 26228: narr tm:ietJinrtö n :o 1() ; lalki- j•a ta:lous- kunnalle ynnä Ahvenan:ma,an maa- 26229: valå;olkunnam :mJ~etintö n :o 1 ; crnainittu kunltapäJirvien esity,s n :o 3 kosikeva 26230: ehlru~tJus. eloikuUII1 11 !päiv;äiJJä 1922, ,sisältävä 26231: eräitä Alll!V·enanlmaan tvä:est:öä ik!oskie- 26232: via 's:äiän1noms•iä, annetun ,lruin §§ 3 j1a 26233: 5 muuttamista................... . 26234: " 26235: lil) :IDhidJolhus ~.a~kJsi ·ahusten yhtbeen- 26236: törmäy;ksestä jloih'tJurv,a.siJa Vlaihiintg!Osta Pöydä:HeiJa:no.a vart•en esi- 26237: sekä pelastuspalkkiosta . . ........ . tellään: 26238: 1.A: 'S] a iki 1r j a :t: La~i- j.a :bal,ous- 26239: val:iJolkuntnan mietin,1Jö n :to 2; tha:N itu!k- 26240: 1 26241: 1119) BerUJst·us;LaJkiva<litoiklu:n:nan mie- 26242: sen esitys •n: :.o 1. tintö lll :o 15 V'lltoiden 1 91211 rv.al1tiopäli!villä 26243: 1 26244: 26245: 26246: lepäämäiän jMety,sltä eibJdotuJroooslba 26247: lailksi halllåvnsmuodion :2i3 § :n muult- 26248: Ai"noa käsitte[y: ta.misesta, . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 26249: 120) P•emstuslialk!ivalioikiun!nrun m:ie- 26250: 1 26251: " 26252: 112) Vu01dien ll921 v•aJltt]()pä]vj,Uä lle- 26253: tintö n :10 6 'V'll!oden 1191211 Vlaltio'piäi- 26254: pääJIIl!ään jiätetlty ehlruotus 1Jruilms1 ihievos- 26255: villllä le~pä:äim'ä:iLn jätetty.stä OO!dotulk- 26256: teu ja :adoneuvoj·en olttrumisesrta sota- 26257: sesta [.a1lkJs] tws.a~Va!lilill!n !plres.iCLenltin 26258: voimalan ta.rpei:siin .sod•an ·aikan81 .... 26259: vaa:lista, . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . ..... 26260: lA ,s .i a .k i r j ,a t : Soit:iJ}a,sasiruintV,a- 26261: llliok:unDJan miletintö n :o 2; .mruimllii:Jtu 121) Pemsltws·1alkilv>rulilo.ku1Jillla.n mie- 26262: ehclo1m.s. tin11Jö n :10 7 vuoden 1'921 v.l!l]ti!opäirviUä 26263: l·epääJinääm j ältety.stä elhldofluiksesta 26264: laiiktsi ni·ik1en v.alitsi:j·aiiThiesten valli>t- 26265: semisesta, j1o'l&a to]milt'taiv.at ,trusava,l- 26266: la.n presid·entin vaa.lin ........... . 26267: 113) Erunsha,toimilkunn81ll eihldl()ltus 1212) TylöVläJenas•ia]nvatl:i!oilmnnan mie- " 26268: mä;ä:räraiham miyönJlJälmisesrtä uuruen tin11Jö n:o 1 haliHtu!ksen ·es~tyksen jO'h- 26269: eduskuntataloiJJ rakenta.miseeiJJ ..... . dDis:ta, jolka sisäJlltää e\hidtoljjufkisen oppi- 26270: 'Ml Haliliit:UJksen •es~t·y:s n:o 36 Suo- snpilllusla.iJksi ................... . 26271: " 26272: men Hypo'teEikkiyili.idishyiros,ellLe 119107 26273: ja, 1909 ·V'UO'den olb hga:tsåun:~l!ainoist·a 26274: mylönnclyn va:l:tj,o1ntalku:un ,si~rtä:mi 26275: Nimenhuudossa merkitään poissaolev~ksi 26276: sestä uudelle oibliga.t.siomi,la.inaHe .... 26277: " edustajat Ampuja, M. Jaskari, Jeppson, 26278: 115) Hirulll]tumsen esitys n :o 317 mää- J.ern, Kaaroo, Ko~onen, Kuisma, Muhonen, 26279: Däir:aJhrun llll\y:önttJämisesltä OsaJkey hti:ö Niikkan.en, Perälä, Reiniik.ka, .Setälä:, .Sime- 26280: P·etsrumo AJkt.ieb01liag nlmisen osaike- lius, T,a,rkkanen,. Ves•terlund ja ÅJkerblo.m. 26281: yhti'ön tukemiseksi . . ............ . 26282: 1116) HaMiJtulksen 1kiiJrjel!Jm:ä Eidusllmn- 26283: " 26284: na'U.e :vn1nä Ahv.ena:rumaa:n maakun:ta- 26285: päiJVlien esi:tys n :10 1 }unastusoi!keuden llmoitu:sasi!at: 26286: käyttämisestä Alhvena;IJJma,allila s•i,i'ait- 26287: sevaa; ilcilin~'eilsMä liil'yytäess'ä ikioslke- ,puhemies: Ilmo~tet.a;an: että yleistul- 26288: van lain antamisesta ............. . kin, 'herra Puuskan sairauden tähd.en, olen 26289: 17) Hiail11itulksen ikirj.e1mä Edus- " pyy.tänyt .hänen tointa.an h·oitallllaan edus- 26290: kun,naJltle. ynnä .AJhrVlenanmaan maa~ kunnan ruotsalaisen •kanslian not.a.rin !herra 26291: kun~rup1äivien •es1itys u :!0 2 ib01uik01kuun A r1p p en. 26292: 6 väiV'äinä 1~20 ·8.1lliJJeiJun AlhVienan- 26293: Tuli ti'k~urvero. 459 26294: 26295: 26296: V a.p,autusta ·eduskunt.atyöstä saa:va.t tä- P u h e m i e ,g: Keskustelun kuluessa on 26297: mä•n 'Päivän i:stunnosta ,'J)erheessä sattuneen ed. E.skola ed. Saarisen kannattamana eh- 26298: sairauden täillden ed. Vesterlund, ikunna'l- dottanut, että lakiehdotus !hy1ättäisiin. 26299: aisten tehtävien tä:hden edustajat Kuisma 26300: ja Mickels sekä yksityisasiain tähden edus- tSelontelm myönnetään oiikeaiksi. Asiasta 26301: ta,jat Reinikka, ISetäJlä,, J erru .ia A'kerblom. on siis äänestettävä. 26302: Sihteeri luikee kirjallisen 26303: Uusi hallituksen esitys. 26304: äänes·tysesityks.en: 26305: P u h e m i e s: Hallitulksen jäsen ,saa:'J)uu 26306: jättämään esityksen. rKen lhyväJksyy rpuheenaoleva.n lakielhdo- 26307: tuiksen, •sellaisena kuin se on toisessa käsit- 26308: Istuntosaliin saa.p.uu nuoremma;n halli- telyssä rpäätetty, äänestää ,[ja.a"; ken ei sitä 26309: tussihteerin A.. Voutilaisen ·seur:aamana hyväksy, äänestää ,ei". Jos. vähintään 2/3 26310: maa.tarlousministeri El f v i n g;, joka lau- annetuista äänistä kannattaa lakiehdotulk- 26311: suu: sen hyväksy:mistä, on se hyväksytty, mutta 26312: Kunnioitettava Herra Pulhemies! Ar- muuten on l.a:kielhdotus ·rauennut. 26313: • voisa Eduskunta.! Äiänestyiksessä !annetaan 9r8 jaa -ääntä ja 26314: Hallituksen määräyksestä on minulla 74 ei-ääntä. 26315: kunnia. eduskunnalle jättää :hal.lituksen esi- 26316: tys n:o 3,8 laiksi edustajanp:alikkiosta 1.922 ,p u!h em ies: .Eduskunta on siis :hylän- 26317: vuoden v.a.Jrsinaisilta valtio,päivMtä. nyt lakiehdotuksen. 26318: 26319: P .u lh e .m i e .s: Herra Ministeri! Nyt Ja- Asian kolmas käsittely julist.etaan tPäät- 26320: tetyn lhaHituksen .esity:illsen tulen esittele- tyneeksi. Asia on loppuun tkäsitelt.y. 26321: maan eduskun.naUe perustuslainmUikaista 26322: käsittelyä varten. 2) Vuoden 1920 valtiopäivillä lepäämään 26323: jätetty ehdotus laiksi valtion ja kunnan ve- 26324: roja kantoaj,an jälkeen ma.ksettaessa suori- 26325: PäiiVäjärjestyksessä olev·at asiat: rtettavasta veronlisäy,ksestä. 26326: 26327: 1) \Ehdotus Jaiks.i tulitikkuverosta. Mainittu ·e!hd.otus, jota on valmist.eleva.sti 26328: käsitelty va:ltiovarain.valiokunnan mietin- 26329: HalJituksen esitys rn:o 25, jota on val- nössä n :o 4 .i:a suu['en valiokunnan mietin- 26330: misteleva.sti ikäsitelty valtiov:arainvaliokun- nös.sä n::o •2, esitelläiän k •o l m a n teen 26331: nan mietinnössä n:o 2 ~a. suuren va.lioikun- käsittelyyn. 26332: nan mietinnö:ssä n :o 1·, esitellään k •o l:m,a .n- 26333: t e e n !k ä s i t t ·e l y y rn. Eduskunta •päM.tää :pysyä toisessa luke- 26334: misessa rtekem äss.ään päätöksessä Jaikiehdo- 26335: .p u th e m i e s :: Ensin sallitaan asiasta tuk.sen hyJkäämisestä . 26336: keskustelu, .senjäilkteten: on toimiltettav•a. Ep- 26337: puäänestys. lKolmas rkäsittely julistetaan päätty- 26338: neeiksi. A'Sia .on loppuun !käsit.elty. 26339: Kes•kustel u: 26340: 3) Ehdotus laiksi apulaismaanviljelysinsi- 26341: Ed. •E s ik .o l a: Minä 'J)yydän ehdottaa nöörinvirkojen perustamisest·a. 26342: tämän lakiehdotu!ksen hylMtäväksi. 26343: Hallituksen e.sitys .n :o 23, jota on varl- 26344: Eid. Saa ll' i ne n: Kannatan tehtyä elh- :mistelevasti !kä.sitelty :rnaaitalous.valiokun- 26345: dotust.a. " nan mietinnössä n :o 1 ja suuren valiokun- 26346: nan :mietinnössä n:o 3, esitellään k o 1- 26347: IKesikustel u julis.tetaa:n rpäättyneeksi. man teen :käsittelyyn. 26348: 460 Tii,st.aina: 17 iP· Lokrukuuta. 26349: 26350: 26351: EduskuntaJ päättää! hyväJksyä toisessa väenluokka seisoo yiksimielis.esti tätä lakia 26352: 'käsittelyssä päätetyn ,lakiehdotuksen. ja tätä systeemiä vastaan, jota tällä lailla 26353: aiotaan edelleen toteuttaa. 26354: Asian kolmas käsittely julistetaan päät- Ryhmäni taholta on useasti täällä tuotu 26355: tyneeksi. Asia on loppuun käsitelty. esiin, että asevelvollisuuslain luoman jär- 26356: jestelmän antama ta.rukika on liia,n raskas tä- 26357: män maan 1kantaa. Tätäkin vuotta varten 26358: 4) Ehdotus laiksi vakaustoimiston viroista. on esim. ehdotettu yli 435 miljoonaa mark- 26359: kaa. Ja nykyisen järjestelmän luoma pitkä 26360: Ha,llituk,sen esitys n:o 2l, jota on val- kasa~mipalv.elusaika tulee viemään .siksi 26361: mistelevasti käsitelty talousvaliokunnan :paljon para.assa iässä •olevaa työv·oimaa, 26362: mietinnössä n :o 2 ja. suuren v.aliotkunnan että sitäkään ei ole vähäksi arv{)steltava. 26363: mietinnössä n :o 4, esitellään lk o l m a n - Täällä porva,riston taholta aina tahdotaan 26364: teen lk ä s i .tt e ·l y y n. 26365: vedota isänmaallisuuteen. Tahdotaan huo- 26366: mauttaa, kuten tässäkin oikeiston kirjoit- 26367: lE<duskunta päättää hyväksyä. toisessa 26368: käsittelyssä päätetyn lakiehdotuksen. tamassa vastalauseessa. sa.notaan, ,että 26369: kansan itsenäisyyden ja v.apauden ja ·kan- 26370: \Asian kolmas käsittely julistetaan päät- san kalliimpien arvojen puolustamiseksi ei 26371: tyneeksi. Asia on loppuun ikäsit'!llty. m]kään :hinta ole liian raskas". Mutta • 26372: kun tulee ky,symykseen näiden rasitusten 26373: kantaminen, niin silloin meidän porvaris- 26374: 5) Vuoden 1921 valtiopäivil[ä lepäämään jä- tomme viisaasti vetäytyy pois. Se siirtää 26375: tetyt ehdotukset ~asevelvo1lisuuslaiksi j,a välillisten ja välittömien verotien ,muodossa 26376: laiksi asevelvollisuuslain voimaan- työtätekevän luokan kannettavaksi n'ämä ve- 26377: panemisesta. rot ja ka.ik,essa. i~sänmaa:llisuudl!lssaan se on 26378: valmis - senhän maailmanhistoria osoit- 26379: Esitellään suuren valiokunnan mietintö taa - käyttämään tämän luoikkajärjestel- 26380: n :o 5 j.a otetaan t o i s e e n k ä s i t t e- mänsä työväenluokkaa vastaan sen taistel~ 26381: I y y n siinä sekä sotilasasiainvali·okunnan less.a elinehto.iensa puolesta. ja se on val- 26382: mietinnö,ssä n :·o 1 valmistelevasti !käsitellyt mis 'käyttämään :myös vilhollisvaltojen työ- 26383: yllämainitut lepäämään jätetyt ehdotukset. väkeä -pol.keakseen alas työväenluokkatais- 26384: telua. Minä voin näin ollen ihyvin yhtyä 26385: Puhemies: Ensin sallitaan asiassa si~hen lausuntoon, .i.anka erä,s saksalainen 26386: yleiskeskustelu. Kun se on julistettu -päät- sosialidemokraatti on lausunut - ,porva- 26387: tynee.ksi, esitellään !lain iYlksityislkoihdat. riston isänmaallisuus ei merkitse isänmaan- 26388: rakkautta, halua uhrata henkensä ja ve- 26389: rensä isänmaan alttarille, vaan isänmaasta 26390: Yleiskeslrnst~u: hyötymistä, isänmaasta, jonka tulee uh- 26391: rata .kansanjouikkoien omaisuus .ia hen'ki 26392: Ed. Reinikainen: Esilläoleva laki- suojellakseen kapitalistien kauppaetuja". 26393: ehdotus ,palaa suuresta. valiokunnasta muut- MaaiLmansodan jälkeinen aika on oivalli- 26394: tumatta 1kuten .so'Pii .odottaakin. Ne pienet sesti nämä kaikki paljastanut. Maailman- 26395: muutosehdotukset, joita mahdoUisesti ryh- sota ·on osottanut, että ne kauniit aatteet, 26396: mäni taholta tullaan tässä käsittelyssä te- 26397: 1 26398: joilla tahdottiin verhota maailmansodan- 26399: kemään, eivät varmasti tule johtamaan aikuista •porvarillista imperialismia, ovat 26400: mihinkään positiiviseen ,tulokseen. Porva- olleet vaan petosta .ia ·puheet ik.anso.ien itse- 26401: risto seis·oo tässä kysymyksessä yks1mie- määräämisoikeudesta kotien p:vh:vydestä· 26402: lisenä. Maalaisliitto, joka vielä vuonna j. n. e. on Versaillesin rauhansopimus pal- 26403: 1·919 oli kansanmiliisin kannalla ei tule nyt jastanut oi·kea.ssa 1karvassaan. Tämän 26404: kannattamaan edes niitä vähäpätöisempiä maailmansodan opetuhan jälkeen tulee 26405: muutosehdotuksia,, .ioita ryhmä.rui taholta Suomen työväen:luokika. ·kahta voimakkaam- 26406: tehdään. Mutta .ios toiselta puolen porva- min vastustamaan jokaista militarismin 26407: risto tässä kysymyksessä• on yksimielinen, pyydettä, mitä tähän maahan tahdotaan 26408: niin minä v·oin vakuuttaa, että Suomen ty.ö- vo]maansaattaa. 26409: 461 26410: 26411: 26412: Kun on kysymys nykyisestä järjestel- haisevasta mädä,stä ul.iaari sotilaspuvun 26413: mästä, niin tahdon, kun herra sotami- alla. !Suomen kansa ei saisi unohtaa noita 26414: nisteri on läsnä, kiinnittää huomionne eräi- uutisia". 'Sitten jatketaan: ,Vuosittain 26415: siin seikkoihin, joita ·kyllä jo useasti nostetaan :kutsunnoissa suuri joukko maa- 26416: olemme tuoneet esille. Nykyinen järjes- seudun nuorukaisia, tekisi mieli sanoa. lap- 26417: telmä on .o.mia:nsa saamaan •aikaan, että sia, ja kuljetetaa.n heidät !kaupunkeihin. 26418: välit upseerien ja jouklkojen välillä ovat Uudet na:hka,pojat joutuva.t vanhempien 26419: kärjistyneet, .ne ovat kä.rjistyneet usein tovereittensa kasva.tetta.viksi ja sen suun- 26420: siinä .määrin, ·että upseeristo katso·o o~keu nan on helprp·o arvata. Mitään kiusawksia 26421: dekseen käyttää sotilaallista ikuria. Minä kestävää käsitystä ·oikeasta ja väärästä ei 26422: käytän po.rvarist.on lehtiä, koska ni:i'hin noilla nuorwkaisilla ti.etysti yleensä ottaen 26423: tietysti rparem:min luotetaan. Minulla om ol-e. Illat kuluvat kortinTJeluuseen ja, sil- 26424: tässä Laatokka-lehti, jossa kerrotaan: ,Lo- 1oin tällöin lomalla olevat tuovat tulles- 26425: kakuun 27 ;p :nä saapui ent, ,reservikasar- saan korven makeutta. Päällystö katselee 26426: mille ka.pteeni Lil.ieberg vanhempi ja vah- kaikkea sormiensa lävitse." .Ja jatkaa: 26427: dissa olevan miehen kiellosta. huolimatta ,.vuosittain lasketaan sitten nämä nuorukai- 26428: tempasi lkorpin oven auki, jossa ·oE eräs set kotiinsa ia ne 'TJalaavat takaisin ko- 26429: rannikkotykistörykmentt.iin 3 kuuluva ker- tiinsa sairwina," j. n. e. 26430: santti tutkintoa varten. Karkeasti kiro- rr'ämänsuuntai,sia uutisia .ia lkertomuiksia 26431: ten löi kapteeni sotilasta nyrkillä kaksi on tavantakaa maalaisliit·on lehdissä,. ja 26432: kertaa ikohti kasvoja niin, että hän vaipui siitä huolimatta että teidän johtajanne 26433: verissään 1)uolit.ajuttomana maahan. Vielä Alkio täällä viime ,kerralla lausui, että 26434: suvaitsi llm-1Jteeni potkia .sotilaan ruoka- syyt ovat itse j äi r j e s t e 1 m ä s s ä , ne 26435: astian ja makuuvaatteet ulos". olivat !hänen sanansa - .siitä huolimatta 26436: Minä olen vakuutettu, että isamanl.aisia te olette valmiit !kannattamaan tätä järjes- 26437: ra1}ortte.ia saapuu useita herra sotaministe- telmää ja luopumaan entisestä kansanmi- 26438: rille. Minulla on tässä tänään saapunut Eisioh'.ielmasta, joika. teillä oli 1919. 26439: ,iKa,nsan Työ", jossa lke11rotaan eräästä: Täällä on ryh.mäni taholta useasti tuotu 26440: samanlaisesta asiasta Haminassa. :Siinä esiin niitä näkökantoja, joita. sosialidemo- 26441: kerrot.aan, että Haminan sotilasrääkkäyik- kraatit ·ottavat l]momioon maan turvalli- 26442: sen uhri on 2 kk. ollut mielisairaana. suuden kannalta. S.osialidemokJraatit tie- 26443: Tästä kysymyksestä ·on tietysti nostettu, tysti ,koettavat öärjestää kansainväliset suh- 26444: koska se on työväen lehden taholta, paino- teet rauhallisin keinoin. Useasti {)fi, täällä 26445: kanne sitä lehteä vastaan. Ja tahdon, puhuttu ikansainliitosta. Minä voin y:h- 26446: paitsi näihin rääkkäyksiin, kiinnittää erää- tyä .niihin, että kansainliitto nykyisessä 26447: seen puoleen huomiota, joka on niin omi- mundossaan ·ei kyik•ene järjestämään !kan- 26448: naista nykyiselle järjestelmälle, ja josta sainvälisiä suhteita rauhallisin :keinoin. 26449: herra sotaministeri on useat kenrat kuullut Puolan sota, 'Tur,kin ta,pahtumat ja, Gcr.-u- 26450: täällä ei ainoastaan vasemmiston .taholta sian kysymys on siitä todistuiksena (Va- 26451: vaan lkesJkustankin taholta .paljastuksia. semmalta: Kannatta·vathan sosialidemo- 26452: Minä tarkoitan nykyisen järjestelmän ai- kraatit kansainliittoa!). Eivät usko siihen, 26453: kana tapalhtuneita vää,rinkäytöksiä•. Luen ei ainakaan enemmistö. Kansainvälisten 26454: tästäkin yhden esimerkin, joka ei ole vielä suJhteiden rauhallinen iärj.estely käy sitten 26455: tämän eduskunnan •pöytäkirjoihin mer- vasta rpäinsä, kun työtätekevät luokat ov.at 26456: kitty, leikkeleen e.räästä maalaisliiton leh- rpäässeet määrääviksi joka valtwkunnassa.. 26457: destä. Tässä ·lehdessä sanotaan, lkun pu- Vasta työtätekeväin luokikain luoma kan- 26458: hutaan ensin eräästä väärinkäytölksestä sainliitto, internationale, - .se ei ole kol- 26459: (Eid. Juutilainen: Mikä lehti se on? Pu- mas internationale, sillä se on antautunut 26460: huja: iKyllä Juutilainen sen tietää!): ,Ta- yhtä 'Paljon im:perialistisiin pyyteisiin kuin 26461: paus on tosi. Se on enemmän kuin tosi. mi,kä ikatpita.li.stinen järrjestelmä !hyvänsä - 26462: Tämänlaatuisia tapauksia sattuu yhtä- vaan s•en tulee saamaan aikaan se uusi in- 26463: mittaa armeijassamme, mutta niitä peite- ternationale . .iossa. :meidän kommunistitkin 26464: tään ja 1salataan. Vain 1pieni uutinen sil- ovat loppujen lopuksi yhtyneet huomat- 26465: loin tällöin pääsee pujahtamaan ja kertoo tuaan oman ohjelmansa mahdottomaksi. 26466: 462 T'Hstaina 17 iP· 1oikakuuta. 26467: 26468: Mutta tällä hetkellä me emme voi tässä nalle ja toiseksi voidaan sen avulla saada 26469: maassa vielä, ei periaatteelliselta kannalta- sotilasmenot huomattavasti snpistumaan 26470: kaan, py,rkiä aseista riisumiseen. Minä siitä, mitä ne olisivat, jos väliaikainen 26471: luulen, että me voimme olla yksimielisiä asevelvollisuusla:h olisi 'sella.isena voi- 26472: siitä, että niin kauvan lmin tässä maa:ssa massa. Tämän lakiehdotuksen mukaan 26473: on aseellisia porvarikaarteja, niin kauvan nim. palvelusaika ,ly,henee aivan huomatta- 26474: ei :voi kukaan työväenedustaja vaatia vasti. Puolestatoista vuodesta, joka sääde- 26475: aseista riisllimista, ei voi vaatia sitä, et_tä tään väliaikaisessa asevehollisuuslaissa, 26476: yhteiskunnallisissa taisteluissa niin suurta lyhenee yleinen palvelusaika vuoteen ja 26477: ·osaa näyttelevä aseellinen voima jätetään er]koisaselajeissa vuoteen ja, kolmeen kuu- 26478: yksinomaan porvariston etuoikeudeksi. kauteen. 'Tämä on hyvin huomattava tu- 26479: Silloin tulisi käymään, .niinikuin olen ai- los ,pyrit.täessä sotalaito1ksen menoj.a sul)is- 26480: kaisemmin \lmQ,J;nauttanut, kuten Roomassa ta:maan .ia palvelusaikoja Jyhentämään. 26481: orjille, että heidät vapautetaan sotapalve- (Ed. Hakkila: IMenot ka.svavat!) Omasta 26482: luksesta ja tehdään oDjiksi. J.a minä olen puolestani toiv.on lämpimästi, että molem- 26483: vakuutettu siitä,. että vaikka kohta Suo- mat nämä tulokset saavnt·ettaisiin. 26484: men työväkeä ei voida joka tkäskyn mu- Kuitenkin on laissa sellaisena 'kuin se 26485: kaan kuljettaa :ra.iaUe, minä olen vakuu- nyt on meidän edessämme - siihenhän on 26486: tettu siitä,. että se, 1jos .tulee todellisesti mahdollisuus tehdä vielä .muutoksia tässä 26487: kysymyikseen, että .ioku imperialistinen ist111nnossa - eräirt·ä kolhtia,, jo]t,a en voi 26488: hallitus tahtoo tuh.ot.e. tämän maan itsenäi- .pitää hyvinä ja oikeaanosuneina. Ensinnä- 26489: syyden, niin silloin on työväenluoikkakin kin on sellainen ;se ko~ta, jossa :määritel- 26490: valmis .täJmän tmaan itsenäisyyttä puolus- lään l)alvelusajan 'Pituus. Se ryhmä, johon 26491: ta,maan. rri,etysti sillä edellytyksellä, että minä knuJun. on tä,män lain varhemmassa 26492: t·e laitatte tähän maa.han, että ty.öväenluok- käsittelyssä 'esittäny,t rpalvelusaiikaan .iälr- 26493: ka tuntee tä.mä1n maan isänmaatk.si, et,tä te jeste,lmä:n, joka tietäisi vielä 1huomattavå.a 26494: lopetatte sen politiikan, jota te viime ai- lyihennystä .siitä, mitä tämä laki säätää. 26495: koina olette työväenluokkaa ikothtaan 'har- Maalaisliittolaiset. ova.t elhdottaneet yleistä 26496: joittaneet. ·palvelusaikaa g, kuukaudeksi, palvelusaikaa 26497: ,Minä olen vakuutettu siitä, että hnoli- hel pommissa erikoisaselajeissa 1 vuodektsi 26498: matta niistä tponnistuksista, joita ryhmäni ja vaikeammissa er~koisasela.i,eissa 1 vuo- 26499: taholta tehdään tässä maassa, laillistute- deksi ja 3 kuukaud-eksi. (Ed. Hakkilla: 26500: taan ,n. s. väEa.ikainen asevelv,olEsuuslaki, Mutta luopui siitä!) Mikäli minä tunnen, 26501: ioka meillä täHä ~et.kellä .on. ~inä PYY- on ryhmäni edelleenlkin periaatteellisesti 26502: täisin loppujen lopuksi teitä muistamaan samalla kannalla. (Ed. Hakkila: Ei ole 26503: erään suuren ranskalaisen sosialide~mok:ra.a totta!). T,ämäm näin .iä:destetyn pa.lvelus- 26504: tin sana,t: ,Armeija., j'olta puuttuu köyhälis- ajan kautta saavutettaisiin yhtäältä paljon 26505: tön myötätuntoa, on kurja rääsy". Armei- merkitsevä huojennus sotilasrasitu,ksissa. 26506: jaa, jolla ei ole tämän maan köyhälistön Toisaalta v,oidaan hava,ita, että se armeija, 26507: myötätuntoa, sitä te ette v;oi käyttäJä mihin:- se puolustuslaitos, joka muodostuisi näin 26508: kään. Minä olen vakuutettu siitä:, että jä,rjestettyjen palvelusai,kain perusteella, 26509: Suomen köyhälistön vaHava enemmistö on vastaisi niitä minimiva.atimuksia, joita so- 26510: muutamien vuosien :kuluessa sosialidemo- tilasasiain tuntida.t ovat asia:n l)ohdan<a, pe- 26511: k.raattien lippujen alla. (Eduskunnasta: rusteena esittäneet. Pa.lvelusaikaa.n nähden, 26512: Ei pidä paikkaansa!) Minä tahtoisin vaka- mikäli tulee palvelusaikaan siinä suhteessa, 26513: vasti, suuren ranskalaisen sosialidemokraa- miten se .riippuu opetuksesta, siihen nähden 26514: tin sanat, kiinnittää meidän porvariemme ei ole voitu esittää mitään varmoja sään- 26515: mieleen. töjä. Meidän sotila.sasia.iru tuntijamme ava!t 26516: siinä kohdin esittäneet hyvinkin erilaisia 26517: <Ed. 'A. P e s on en: Kysymyksessäole- mielipiteitä. Sen tmutkaan, mitä minä olen 26518: van lain lhyväksymisellä saavutetaan katksi niilhin tutustunut. olen huomannut, että pi- 26519: sa.ngen merkitsevää tulosta. Ensiksikin simp·ää palve.lusaikaa ka.nnattavat esittä!VIäit 26520: lain hyväksymisen jälkeen voidaan Suo- tässä suhteessa 3 vuotta. Mutta on joita- 26521: men sotalaitos järjestää vakinaiselle kan- kin, jotika ovat sitä mieltä, että kaikki ase- 26522: 463 26523: 26524: 26525: la,iit meillä voitaisiin asettaa yhteen vuo- kenemä:tön aseelliseen palvelukseen, va,pau- 26526: teen. Muiden maiden ko1kemus niinikään tetaan rau:ha.naikana .palveluksesta. vakinai- 26527: osoittaa samaa: mit.ään määrättyä normia sessa vä,essä. Tä;män huolellisen t!llrkastnk- 26528: palvelusaj.an pituuteen nähden Qpetuksen .sen toiJmitt.aa 29 § :n mukaan lisätty kut- 26529: kannalta :katsoen ei ole olemassa. Mutta suntatoimisto, s. o. piilripäälEkikö, hänen 26530: v,a,rmemmin ovat sotilasa,siain tuntijat voi- sihteerinsä ja yksi asia,nomaisen kunnan 26531: neet esittää määirätyn vaatimuksen palve- valitsema lisä,iäsen. .Heitä avustaa 40 §:n 26532: lusaikaan nähden arvosteltaessa. sitä siltä mukaan sotilaslääkäri t.aari brpeen vaati- 26533: ikanna.lta., mitenkä va~vaksi .s·e sa:a.ttaa mei- essa kaiksi lää:käriä. Mutta lääkärin antama 26534: däm armeijamme mie.sluvun. Tässä su~ lausunto tairikastetun kel paa.rnattom uudesta 26535: teessa on esitetty sellainen läht:ökohta, etta ei 41 § :n mukaan ole iheille sitova. Asia.l- 26536: armeija.n Vlllhvuus seHaisena, kuin ·Se nyt on, lisesti on .siis ka·ikki valta annettu piiri- 26537: riittää saamaa.n puolustusl.aitoksemme sel- pääHiköHe ja hänen siMeerilleen, .sillä he 26538: laiseen va;hvuuteen, että .sotilasjohto katsoo voivat yhdessä äänestää kumoon kunnan 26539: voivansa sen a:vulla maata. ·Puolustaa. Jos va.litseman lisäjäsenen :mielipiteen,, vai:k- 26540: verrataan sitä ..asiantilaa, joka. s:vnt.yisi 9 ika.pa lääkärikin olisi .häneen yhtynyt. Eikä 26541: kuukauden :v leisen palvelusajan !käytäntöön näin synt.yneestä päätöksestä .saa valittaa. 26542: ottamisesta, ny,kyiseen,, niin tuUaan huo- Monissa muissa ko1hdissa ro.n lisätyllä kut- 26543: maamaan, - .tälh'än näJh:den edellisessä edus- suntat:oilrnristohla. tälla.inen !TaiJkai1seva har- 26544: munna.ssa a.sia,n ollessa esillä esitiru eräitä kint.avalta. Niinikään ovat monen monet 26545: numeroita., tullaan huomaamaan, että tärkeät asiat jät.etyt !kokonaan muiden vi- 26546: näin muodostuva.n a.rmeijan vahvuus tul•ee, ranomaisten hatr'kinruast1a riippuvilksi, 70 § :n 26547: kun .otetaan IJ:momio.on Jmtsuntain tulosten mukaan määrätään a.sevelvoHiselle, joka 26548: vuosittainen p!llrantu:minen, vastaa:maan sitä ilman laillista estettä jää kutsunta.an saarpu- 26549: vwhvuutb,. mika meillä nyt ·On, .aivan läihi- matta, rangaistusta, vankeutta aina 1 vuo- 26550: vuosina. Tämäm perusteeksi 'esit.et.yn vaa- teen saaikka. La.illinen ·este on 38 !§ :n mu- 26551: timuksen täyttäisi puolustuslaitoksemme, kaan kova tauti ta.i muu voittamaton este 26552: vaikka. pllilvelus,adat järjestettäisiin, niin- ia .on este kurtsuutatilaisuudessa asianmu- 26553: kuin sitä maalaisliittolaisten taholta on kaisesti toteennäytettävä. Nyt voi llmiten- 26554: ehdotettu. (Ed. Hakkila: Niil,lahän on 10 kin käydä niin, että iharvaarnasutuilla ja 26555: ehdotusta ollut.) Ed. Ha1kkila ei .näytä vaikeasti kuljettavilfa sreudluilla. on este irl- 26556: tuntevan asiaa laisinkaan. maantunut rniin myöhään j.a seHai.sissa 26557: ·Pa~tsi tätä huomattavaa sei:klkaa, on mi- oloissa että asianomainen ·ei ole voinut saa- 26558: nun mielestäni laissa vielä ·eräitä muitakin da .siitä ilmoitusta toi:mitetuiksi kutsunta- 26559: heik,kouksia ja. puutteellisuuksia, .io:ilhin ti.la.isuuteen, Kun laissa ei ole mitään sää- 26560: nä.:hden olen ehdotuksia asia,n muutta.mi- döstä jälkeelllpäin ta.pa~tuva:sta laillisen es- 26561: sesta asian varemmissa vaiheissa tehnyt, teen ilmoit:tamis•esta, on k:vsymyksessäole- 26562: mutta jotka eivät ole tulleet hyväksytyik.si. vassru tapauksessa .sellainen asevelvolEnen 26563: Luettelen eräitä rriistä Ylksityiskohdista, saatettava ~rangaistukseen, vaiktka:kaan hä- 26564: jotka mielestäni ovat •laissa huomattavina nellä ei mitään rri1kkomusta ole. 38 § :ssä 26565: heikkou'ksina. Asevelvollisten kohtalo so- sä:äCLetä:än, että ars:iramiehe:n kutsuntatila.isuu- 26566: ta.palvelukseen astumiseen nähden on ase- teen .sa.a rpuolestaarn lähet.tää se, joka lää- 26567: tettu riim·pumaan piiripäälliköstä ja. hänen 'kärintodistuksella näyttää •olevansa t·er- 26568: sihteerist'ääru ra.tkai.sev.a.sti. 6:7 § :.ssä säiälde- VHy.dentilan ja ruumiinrakennuksen 'PUO- 26569: tään, että päätö•hestä, ].olla joku on julis- lesta. sotapa;lvelukseen lkyk•enev'ä. iSitäva.s- 26570: tettu sota:pa,lvelnkseen kelpa.a.vaksi, älköön toin sellainen a:seve:lvollinen, joka läämärin- 26571: valitettako. Odottaisi senvnolksi, että ne todistubella näY!ttää, että häntä vaikean 26572: määräykset, joiden mukaaru tämmöinen tahi :parantumatto.rnan taudin takia ei voida 26573: päätös tehdään, ovat selvät .ia riidattomat. missaan oloissa k&yttä.ä sotaTJalveluikseen 26574: Sitä ne eivät kuitenkaan ole. 20 § :ssä ,sää- tahi edes t:v·ölhön puolu.stusla.it.okse.n hy- 26575: detään, ·että doka kutsunnassa toimitetussa väksi, ei .saa kä.yttää asiamiestä ikuin eTä.issä 26576: huole1lisess!ll tarkastuksessa vian tai kivu- poi1kkeusta.pauksissa maan 'J)oh;ioisimmissa 26577: loisuuden vuoksi näyttää olevan - käyte- kunnissa, vaan on hämen itsensä tultava 26578: tään muotoa ,näyttää" - pysyväisesti ky- kutsuntatilaisuuteen. 1Se neria.ate, minlka 26579: 464'? Tii:s'baina 17 lP· w~atkuuta. 26580: 26581: 26582: tlaki on omaksunut lääkärintarkastukseen kartanolle. Pidän tä:rkeänä, että tässä 26583: nähden, johtaa siis tässä kohden siihen, että päästäisiin :niihin tuloksiin, jotka. tämä laki 26584: terveet saa,vat lähettää asiamiehen puoles- tatkaa. Pidän tä:män niin tälrkeänä, että en 26585: taan, mutta sotapahelukseen kokonaan ky- yksityiskohtaisessa keskustelussa tule teke- 26586: kenemättömien siis :ra:mpojen, sotkeain, kuu- :mään mitään muutosehdotuksia tässä huo- 26587: rojen, kaatuvatautisten tai mn~d.en heidän mauttamiini 'Pailkikoihin. Minä "Pidän tässä 26588: veroisteiLSa on itse saavuttava rangaistuk- .mielessäni vanihan suomalaisen sananlas- 26589: sen uhalla, kutsuntatilaisuuteen. N" arem- kun, .ioka sanoo, :että par·empi on pyy rpi- 26590: min on .io ihuomautettu siitä asiatto:muu- vossa, kuin kaksi oksal·la. Minä näen, että 26591: desta, 1mi:kä sisält.yy 75 § :ään ja siitä risti- tässä on .saavutettavana dos ei muuta ni1n 26592: riidasta, milkä on 7·6 § :n 2 momentin ja 20 ainakin tuollainen "PYY, :kun taas :muutok- 26593: § :n 1 momentin väEllä. Näistä tässä :mai- sen tekeminen vaikuttaisi sen, että lain hy- 26594: nitsemistani seikoista olen asian varem- väksyminen siirtyisi kukaties kuinka pit- 26595: massa vaiheessa t·ehnyt muutosehdotuksia ikään tulevaisuuteen. Luulenikin niin. että 26596: saavuttamatta ·kuitenkaan siinä tulosta. aina muodolliset syyt saavat .väistyä silloin, 26597: !Tällä ,kertaahan asia vielä on siinä vai- kun ollaan todella asian lJUolella. 26598: heessa, että :nläihin kohtiin voidaan täällä 26599: muutoksia aikaa:nsaala. On senvuoksi iha:r- Ed. V. Vainio: Oudoksuen pysähtyy 26600: kittava, mitä muutosten teko lain hyväk- :työtäte!k,evä 'luoikka täimän lakiesitykse·n 26601: symiseen nähden aiheuttaisi. Jos eduskunta edes1siä. Oudoillsuen se pysähtyy .io la.kiesi- 26602: ei tee mitään muutoksia lakiin, ei sitä voida . tyben ot,sikon n>äihtyään, siHä ,se jo siitä ta- 26603: enää lykätä yli vaalien, vaan on siitä nyt juaa;, mistä on kysy;mys. Asevelvo:llisuus- 26604: päätettävä. Jos taas muutoksia t~hdään, laki ·porv:arrllisessa yihte~skunnassa, olipa .se 26605: voidaan se ääne!ltää määräenemmistöllä yli sitten w~ikka miliisisy,steem:iJin rperustuva, 26606: vaalien. 1Seuraus muutosten tekemisestä on jota t'äällä ·sosiaH<1emolkraatit niin. ikiin:beästi 26607: siis epäilemättä se, 1kos1ka. lailla on niin "Pal- aja.vaJt, antaa mitä oilkeutetuimman syyn 26608: jon vastustajia, että .pieninkin muutos ai- työtätekevaHe :luok·aHe j.a talonpojille ou- 26609: heuttaisi lain ,hylkäämisen. SeUJraukset do!ksumaan, ·arvosiJell.emrurun j.a hylkäämään 26610: hylkäämisestä taasen vievät siihen, että ·kaik>ki ,porva·rillista :sotalaårto·sta: puoltavat 26611: jäädää.n edelleenkin väEa~kaisuuden tilaan la:it j.a asetukset kuin myöslki:n sotalaitok- 26612: .puolustuslaitoksessamme ja toisaalta jää selle ;pyyderl;yt varnt. 26613: ,lJidennetty iPUOlentoista vuoden "Palvelus- Meillä on tässä ,}rukiesitys edessämme, 26614: aika voimaan. ,RJun asetan vastarokain ne jonka avulla tälle maalle pyritään rakenta- 26615: puutteellisuudet, mitä havaitsen lais:sa ole- maan armeijaa, mutta, mH!laista a.rmei.iaa .i'a 26616: mitä vwrten? Kas täss·ä on kysymys, jo- 26617: van niiden etujen :ka.nssa, mitä lain hyväk- honka me:i>dän on lJYS'äJhtymci:nen! 26618: symisellä saavut.ettaisiin, niin tulen siihen ,Jos teen ky.symyksen, onko kyseessaole- 26619: tulokseen, että nämä jälkimä.iset :painavat van 'armeija,n rakentruminen tämän Ialin 26620: tällä kertaa ehdottomasti enemmän. Useat 'avulla puolustus-. vaik•o hyökkäysti:arlkoi- 26621: niistä seikoista, joista olen huomauttanut, tusta v1a.rten, niin .siihen Vla,rm,rusti oikeiston 26622: "Paitsi tietysti ,palvelusaikaa koskeva, ovat taholta ·sa,a;daam vastH;us, että se on rpuo!l us- 26623: sellaisia, että niitä voidaan 'tä;}'1dentää. asian- tust:a;rkoitust•f! eikä :hvökkä;y:starkoitusta 26624: IIllU'kaisesti kir.ioitetulla tä.ytäntöönpanoase- v;arten. N"·o, •hyvä, mutta. me voisimme 26625: tuksella ja s•en kautta saada asia jär.iesty- tehdä saman ikys;y:myks•en j.a matkustaa ym- 26626: mään niin, että esimer.Hksi Jmt.suntat·oimis- päri maailmaa ja kys,yä kaikkien porva.ril- 26627: tojen vapaa harkint.a mitä tärkeimmissä listen valtioitt,e.n valtiomie~ilrtä heidän ar- 26628: asioissa tulee s~dotuksi a,inakin täytäntöön- mei.ioitte,nsa ilaatua. 1He V>a·rmasti wsffiiavat 26629: panoasetukseen ja siten yhdenmukaiseksi sama.an tapaan. Olen V1aTilll:a, että iJ.mikkiaHa 26630: koko maass:a. <Näiden muodoUisten seik- meille w:statia:a:n heidän :a:rmei.i:a,n.s:a olevan 26631: lk:ain vuoksi lain hylkääminen olisi mieles- isänma.a•n rpuolnst.urst.a. varten 'olemassa. Oli- 26632: täni suunnilleen samanlaista menettelyä. si·npru vrulmis lyömääm vert:o;a, eUä yhdess'ä- 26633: ikuin mistä ed. Haihl huomautti n. k. lex ikä:ä.n •lJOTVarii%se:ss.ru maassra ei sanottaisi. 26634: Kalliot.a käsiteltäessä, et.tä silloin iheitet- että Ben :armeija on myös ihyölkkäystä v:ar- 26635: täisiin lapsi joittenkin ·"Pienempien muodol- rten olemruss1ar. Jos olisimme ma:a1lmansoda.n 26636: listen vik{)jen vuoksi pesuveden mlllkana edell'ä k;}'1sel1eet kaikilta sotaakäyvien rvaJ- 26637: Ase'V'EilV'ollis'll uslaki. 465 26638: ------------- 26639: 26640: tioiden edustajilta heidän armeijansa laa- muttu :merenpolhjaan, noin viides osa koko 26641: tua, ni~n he olisiN,aJt k,ai'lrJki vastann<e:et, että maailman rikkaudest•a tuhottu. Mi<tä tämä 26642: ne ovat isänmaan puolustusta vrurten ole- ääretön verileikki sitten• on vaikuttanut 26643: massa. Jos olisimme :kysyneet en·nen maail- muuhun elämään ma-ailmassa.? Koditt-omain 26644: mansotaa <liittoutuneilta taikka, sopimusval- ja nä:lkäisten lukumäärä on kasvanut hir- 26645: loilta, niin kumpi.ki,n yiht.ymä olisi vastan- muisessa määrässä. Ko-konai,sia I.aumoja 26646: nut, että ,meidän on ollut pakko liittoutua ihmisiä tämän kauhean sod-an seurauksesta 26647: isänmoon <pno:lusituks(m takia". Jos nyt nyrt; ulvoo •nälästä, köy<hyydestä ja koditto- 26648: luottaisimme tähän väitteese<e·n·, 'että :koko m uudesta. Vallan'kumoukseUiset liikkeet 26649: mooilmam sot,alaitokset olisiva.t puolustus- ja !kapina,t ovat yleisiä y<mpä.ri maailmaa. 26650: tarkoitusta varten olema:ssa ei<.IJ.:.ä hyök- Minkä],aineu ·on 'asema tällä •haa,vaa enti- 26651: käys'tä v1arten, n.iin herää kuin itsestään ky- sessä rhanassa Itävallass,a, mitä. puhuu e1ä- 26652: symys, ,ett,ä ,no kukas sitten on, .io:ka hyök- mä täHä !ha·avaa tuossa to~men j.31 tarmon 26653: kää. 1Tämäin ,heränneen kysymyks-en edessä Saksassa, jossa vielä vajaa vuosikymmen 26654: tulee .io:Jm t,apauksessa. sei•sa;hdus ja. me ,sitten ma.ra ,häikäisi rvkkauksiHaan ikoko 26655: jäämme sill-oin tuijott,amMn niihin lupauk- ma,ailma,a? Ei ole fPalion rpa,rempi asema 26656: siin ja. vakuutuksii,n, joita olimme äs1ken voittajamaissakaan. Ransk~a,n kansallis- 26657: saaneet, ,n[m. että kaiikkien maitten armeij,at velka, joka soda·n johdo:st'a. syntyi, on ~niin 26658: ovat puO'lustus- 'e~kä ihyiö,kkäys·tarkoitusta painava, että se ei siitä koska;au tule S•el- 26659: varten 6lema;ssa. Edellinen viiUaus .io pys- viytymääln. 18-ama; painaj~aå.nen painaa Eng- 26660: tyy hyvin todistamaan, koska hyökkäy kgiä 'lantia!ki,n aivan enemmän kuin ta.r.pooksi. 26661: aina ltava.n takaa :syntyv, että väite porvari- Korko ma<ail:rnan tasapaino tuli järkytetyksi. 26662: valtioiden 31rmeijruin puo'lustustarkoituk- Maailman työläisiUe ja talonpojiUe nämä 26663: sesta on ipelkkä1ä lörpöttelyä ja valhetta. kauherut rosvosodan 1senmukset ov•at yhä 26664: jolla ta;hdot·aa.n ilm'n'saa. 'Pettää ja i·sänmaa•n edessä ik·annettavina. Vaik:ka jo sodan a;i- 26665: •puolustuks•en korke,aUa veisuulla förkkB- kana oli heidän k,a,nuettavanaa.n se 'äärettö- 26666: Iöidä ja peittäJä a1sian ltodeHinen 'luonne. män mskas sotHaaJlinen päi'vätyö ja armei- 26667: Nyt käymme tämän jäJlkeen kysymä:än, jan yUäJpito, niin vielä yihä e-deHee-n t31hdo- 26668: minkä tähden ka,pitalistis-ten valtioitten: ar- taa;n se !Jliurkumatt'a ke·stä:mäiän ja, ma,ksa- 26669: meijal<ta ta:hdot·aa.n kieU.ä:ä sen todellinen maan 'solta:kul unkej,a •näil'le ·sotarosvoille. 26670: luonne ja tarkoitusperä? Tähän saamme Tä:mä ·o'li pa;lk<ka :ma,ailman Pl'oletm·ia:at.eiHe 26671: va;sta oiikeaJU va-st1a.wksen kun kysymme, eUä islänm8.~a.n puolus-tuksen ,n,imes-sä syntyneestä 26672: kuka .i·a. kenen käsissä! tämä sotal,aitos itse sodwsta. 26673: kussa,kin i]n:vpi;t,ali:st-isessa maassa on ole- :Kun tä,mänki'n maan va:ltiova:Haa ei voi- 26674: massa. TäJhä•n ky.s:v'mylks·een ei löydy 'kuin tane pitää tällä :haava'a muuna 'kuin ·a~van 26675: y:ksi va.staus: se on <miiden käsis,sä, jo-iden u'l:traporv.arillisena, siUä se •o-n alusta lo'P- 26676: käsissä on valtiova,lta'ldn. !Siis kapitalis- IPUUn saak!ka mi,tä tacanltumukse<llisimpien 26677: tien k~äsissä -ovat :myös kapitalistisissa val- .porvareide'n k:äsiss'ä, 'niin •ei ole näin oHen 26678: tioissa •l<iytyvät a11meijat.. Kuten• 'historia .Suomen varsi,naiS'en kan-s,an, 'S. o. t.yöväien ja 26679: todi,staa, -ova,t. ne suuret ja veris-et so-dat 'talonpoi:k01i.n etujen :muka;i,sta .anta'a mitääm 26680: kaikkine ilmuihuimoen: i]uetta va.'t kulloinkin tukea .porvareiden m1meijan muodostami- 26681: vanassa. olevan riistävän lu<okan synnyttä- selle. !Se on kiell-ettävä työläisten edun ikan~ 26682: miksi ja ailheuHamiksi. Parhaillaan maaiL na1lta ja koko ka,ns'a'n ja; ihmi'S'kunnan·kin 26683: massa inventoidaan viimeksikäydyn maail- e.dun ka:nnalta, k1atsoe•n. 26684: mansodan kauheita seurauksia. Meilh Edellä mainittuun asevelvollisuuslakiin 26685: jo on suu'nniHeen numerot käsissä: 20 on suhtauduttava t.yöläi,ste•n ja :ta:lonpoikain 26686: milj-oonaa ~hmistä teurastettuna, 40 mi 1 - ka.nnalta ki~ltei,se•sti .i•a äänestettävä sen 26687: joonaa .i:hmistä revitty ·granaateilla ra-a- .hylk:ä:ämisen puolesta.. Joku voine•e väittää, 26688: jari<kkoisiks·i, -satoja kaupunkeja ja ky- että :meillä'h'än on armeija olema,ssa, va·an 26689: liä ammuttu soralädäksi, sillat ja. kana- ltämäm 1a.in .:wuU.a pyritään tekemään muu- 26690: vat räjäytetty rikki, joet ja meret hel- tamia pa.mnnuksia vä:lia,iikai-sesti voima,a;n- 26691: vetiHisi:llä pommeilla tehty laivaliiken- sa:atettuu'n 'asevelvolli.suuslakiin, jo-sta, täällä 26692: teelle vaaraJlisiksi, kaivot myrkytetty, arv. edeTnnen pu'hu.ia. jo' ky-l'l,in puhui. 26693: melts'ät ja viljaVIai.niot my,r'kikyka'a,suilla Meillä voimassa oleva. a,sevelvo:llisuus,laki, 26694: tehty hedelmätt:ämilbi, tuhansia laivoj-a am- jo-ni]m; ty;n:kiäeduskunta V. 1919 1]1aati, ei ole 26695: 59 26696: 466 'Diist,aina 17 lP· iLolkaJ.w:u.ta. 26697: ------------------------- 26698: katsottava muuksi kuin la:i:ttomruksi. Tältä ka Venäjäillä Aleksaute,ri t·oise•n h·alllit.essa 26699: pa.ilkrullta on jo useampaan k·ertl!tan todå:s- vähän 'ennen talonrpoi,Jmin maaorjuuden 26700: tettu, että ,s,~llä ty:ngäHä ei oMut oikeus laa- poistamista tapa1Mui rnnsruasti '!Ja,lon.poik<a.in 26701: tia mitään lakia ei:kä varsinkaan senjälkeen, ka,p:Un.oita .ia niitä ku1kist~ttiin tsarismin ar- 26702: kun uudet va,a;lit oli julistetitu j,a jon:ka ju- meijoilla ja kuin'ka niissä upseerit ja ken- 26703: listu:ks•en jälkeen ma.inittu laki kyhättiin. raaJit to:UmiVIat lhyvin teiholkkaa,sti. Tsaris- 26704: Jos tä:mä rpaT'l·amentti onnå.stuisi hyilkää- m~n armeijat I:älhetet:tiin mnk,ai·snretki!kun- 26705: määm tlai .iol:llrukin muuna ihmool'hsellä ta- na:He ])tämere.nm·a.irhin, 1KaukH.asiaan .ia iSi- 26706: valla poiJstamoon täst,ä maasta tykkänää'n periawn. V. 19016.___j08 tukahu:toettiin t•a'lon- 26707: lJOrva,riHiset 1a11meijta:t, eikä näin ollen .iä.isi poikai:skapima ja armeij,&t olivat puhtaasti 26708: täHe ma~aHe minkäänlaista 'lJUO'lustus1ai- a1ate'liston j,a suurtilal'li,slten puolel'la. .Sak- 26709: tosta mooilmam .porvarivaltioiden hytök- san kap]t,alisti.sen valtion •aJrmeij3!t esi~ntyi 26710: käyk:siä v.a;s,tarun. niin oliisiiko viis.asba, täl- vält myö·s työl·älisten teura.sbjinta. Ranskan 26711: laisessa tapa.UJkses•sa jättää maa i•lman :mi- armeijat ov:at ila.,v.an taikaa ~rum~mnoot työltäi- 26712: tään ja minkäänlaista puolustusta niiden siä. :Engl:annis&~~ wivan viime ,a]koi,na on 26713: mruhdoHisten hy.ökkäysten varalta.. :Minä en armeija use1it18! ilmrtoj·a verivi1rtoilhin tuka- 26714: ol.e niitä, jotka tässä kysymyksessä asettuisi lhuttanut Irla;nni:n työväiestl:ön varpausliik- 26715: lJUO'l·ustusnilhili,stiselile k·annrulle, va,a;n ol€1Il keen. Egyptitläistl8ll ga intri,ala·isten -puoli- 26716: sillä ka,nmaJl'l·a, ·että .puolustuslai,tos tarVIi- orjain va.p.wuSilii!kett'ä ovat ,Qilleet tutk,ahutta- 26717: taan. IMuibta mintkäl,ainen a.rmeija; täUai.sta massa en;gl<antilruiserl; ,k,a,pitalist]set armeijat. 26718: tarkoitusta varten sitten tawitaan ja minkä- Sveit,sin miliisi:stä, jonkä tJälällä ovat ottaneet 26719: lai:n.en armeija taUaista, puolustusta varten sos:ialidemo'kraatit mallikseen maan puolus- 26720: tälle m•a1aJl'le olisi kasVIaJterJ;t,ava? Tiähän ikoe- tuslaitastia varten, on, 1a:Mwd>8DJ sattuessa, 26721: tan ly:hyest'i V18ist,ata. tästä :1oi:sta.vll!st'a ja kehutUista mil~i~,si.Jst.ä, 26722: TäJHai,sen ·pienen rnmrun puolustusta ta.r- mo'bilisoitu ku:ularuiskUikiomppa.nia työläisiä 26723: koitta.va armeija tulee oll~'a kokoonp.antu ampumaan. ja nii.tä ,,rnuhoittrumaan". 26724: työt•äJt.elkevästä luok,ast•a j,a piklkutaloi:J.,po- (Ednskunnas<t,a: Vielä .enemmän 1Venäåäl!lä.!) 26725: jista; .i•a että :heidän rpääilly:st'önsä W1lit,a;&n Osotin myöski1n si!1loisessa pu1hevnorossa, 26726: myöskin h.eidän keskuuderstaan ja heidän kuinka Amer:iJ:k,assa Yhdysvalt,&in' porrvarrl- 26727: hw.Uwmus.ta,an nauttivi,st,a ihenikilöisrt:ä. Ma.a.n ~.iset •allmeijat ova.t UJS~ein polttaneet suuria 26728: TlUOlustus k'äypi VIielä ,sitä; he[lpOmma~ksi, työläis<t<en llmrtteereiba .i:a. il:J.ävittäneet ne 26729: että ma.as'sa ei 1löydv toista lffilal8!ta tai toi- maa•n trusa:lle. Näistä .io huoma.tarun kapita- 26730: sesta, mrua.Siba joit,ak:in etuj.a. aJhn,as,televa.a li.stisten vrul<tioiden 'armeijoiden rpuhdrus rpor- 26731: luo~lkaa, 1s. o. ,ponare,ita eE ka:nita.liste.ia. variNinen luokkaJuonrre. Ja .siiksi eivät 26732: Mallin väJest-ön •Oili oltava arokonaisuudessa työläi,set .ia p.iklkutalonpojat tule koskrua'n 26733: työtä t.ekev,ä;ä, väestö:ä, jolloin jokainen syö antamaan niillle mit:ääin kunnioirt.usta. 26734: oma~n kät<tensä työslt<ä ei,kä elM.ä itseää.n (Eduskunnasta: ·Ta~onpojat tulevat aina an- 26735: toilsilla. Tä;llaisia työtä tek>evän: Vläes)tön tamaan.) HuHut ta1lonpoj,a't! 26736: mnodosit,amia ;puolustus,ariffie,ijoita. jo on ole- 26737: ma.s:sa, ·kuten Venä.i,ällä ynnlä siiJhen· 'f-ed·era- Ed.. P u i t t i n e n: Tuntee omituisia 26738: tiivi,sesti E,ittyneissä, ta.s,a:va,Hoissa. Nämä tunteita, nous.tessa:nsa puhumaan_, kysy- 26739: ovat jo o:lemassa.olonsa. aå_~,ana :hyvin pys•tv- myks,estä, .ioka. on, sanoi,sinko, ki,rjoitettu 26740: 'neet. todist•wmaan puolustuskuntoisuurtensa valkoisen armeijan )henkeen, senjälkeen kuin 26741: heidäw päälleen ib.yökkäiJ.ev,iä ·rosv•o.i•a vas- ed. VaiDJio on pUthunut puht.a,asti pun.aisesta 26742: taan. Muist:amme v3!Ha'n hyvin kuinika J u- armeija,sta.. Mutta täJIDä ä.lköön estä1kö kum- 26743: de,niJtsohin, Deni:kinin, w,m,ng"E!lli,n, Eoltsha- minkaan lausuma,sta kysy,rp.y·ksessä oleva.sta 26744: kin y. 1m. lukuisat hyö,kikäYks.et. he loista- as·iasta a.iatustaaru. 26745: va,sti pystyivä.t t·orjumaarn. Lois1ta.vasti :he Nyt esillä oleva. kysymys ei aim1oasilaan 26746: a·ntoivat 18unmest,a ik1äsi.n t,ehty.iä retlkikunti,a muotonsa. puolesta mutta myöskinJ sisällyk- 26747: päi1hin, kuit,en viime talve,na,kiu Vienau- se>ensä näthd,en a·ntaa. oivan kuvan siita ta- 26748: K,a'rj3!1Hn nostad:."bajill.e, .ioi:t.tenka täy-tyi ika- vastai, millä maamme porvaristo aikoo edel- 26749: tast.rofimaisesti pe:räyt.yä v•erissäpäi,n. - Jo leenkin milita,rismia. tässä maassa toteuttaa. 26750: viime blv.ena, t!ä1män ·J.ain· .esillä ollessa oso- Tämlän lain oleellisimlmiksi tekidöiks.i on 26751: tin m~öskin, ~uinka k'a;pitalistit käyttävä.t valittu eräitä keinoja; ne ovat smmnatto- 26752: armeijoirt:,a1an tvöväest!ön jta t.a:lonJPoika.in man. pitkä p.ailvelusaika, 'kohtuuttoma.t sak- 26753: , . rauhoift,amiseiffisi". iMai,nitsi·n si,Hoin, kuin- .komä:äräy,kset .ia ka]ken tuon lis.äJksi vielä 26754: 467 26755: 26756: 26757: punikkipykäJlät, joilla annetaan sota.väen maa.n edun y Hi1pu!olelle. Antaa tosiaa.nkin 26758: päällikölle rajaton mä<äräämiSIValta. !Niin- oivallisen •kuva:n näistä herrojen väitteistä 26759: ollen nä:yti:ää minusta. siltä -että tämä tär- m. m. tämän lain ·60 §. •60 § kuuluu seu- 26760: keä kysymys muodostuu todellisuudessa raavasti: Jos asevelvollinen ennen palve- 26761: enemmän sodan provosoimiselksi. kuin sota- lukseen astum]s.ta:a.n tai sen jälkeen on käiyt- 26762: la,itoksen pystyssä pitä:miseksi puhtaasti täJytynyt siten että tod.oenrn1aköisillä syillä 26763: ma:an puolustusta.rkotusb va.rten. täytyy päättää ·ettBi hän taJMo tä:ytt.ää hä- 26764: Kun mrnä lä!hden tältä po<hjaltru kysy- nelle a.sevelvo.Uis.ena tulevia. vdvollisuuksia, 26765: mystä arvos·telema.an, silloin minä oen saata voi sota ~äe·n päällikkö julistaa, hänet s.ota- 26766: olla tekemättä eräJitä kysymyksiä, jotka on pa.lveluhesta erillä:än pid:ettäväiksi .ia tuota- 26767: tehnyt eräs kirja:ilija arvost.ellessansa maail- valksi ty;ökomppaniaa.n. Tosiaan kuvaruva 26768: ma.nsotaa .iru sen kautta. itse sotala:itok·sia pykälä laissa. Kai:keru sen lisä:ksi mirt:ä laki 26769: nuorukaisen ka.nmaUa. Hän kysyy: ,Miksi tietä!äJ sakko- ja vankila.m ä:ä:räyksinä, an:ne- 26770: 1 26771: 26772: 26773: 26774: nläitä •korskuvia, valtioita, näitä ka:nls•o.ia, taan vielä rajaton määräJämisvaha: lais·sa so- 26775: joille opertieta:run murhaamista velvollisuu- ta~äen päällikölle, ei vain niihin rikoksiin 26776: doeksi. miksi varsinkin i hmi.stew tapp.alffiista. 26777: 1 nähd>eu, mit,ä sotil.ais on tehn1yt a1rmei.iassa- 26778: Mitenkä nuorukai:n,en, jos 'hä,n on viatnn ja ollessaan, mutta n.i1ihin rikoksiin nähde!l!, 26779: puhda.s, saattaa ottaa. oswa kiihkeid<en kan- mirhä hän on tehnyt ennen a:nneijaa.n astu- 26780: sojen sekaiVa.an tmppeluun." Käsittääkseni mista.. Tun1tuu tosiaan hyvin kummalliselta. 26781: nuo kysymykset soveltuvat valla:n hyvin Minä en ta.hdo kieHrää :sitä: etteikö sotaväen 26782: täh:än nyt oesill'ä oleV'aan kysymy,kseen nä:h- pä:äHikö1liä sa:isi oUaJ jonkunlainen määrää- 26783: den, varsinkin siihen sisältöön näJhden, mitä ruisvalta :nii:hiru rikoksiin nä:hden·, joita soti- 26784: laki s.isältä.ä. Mi•n:ät en käsitä lain si:sältöä las on tehnry.t armeijassa ol·les:sansa. Mutta 26785: mitenikään muulla1 ta.voin kuin siten että et.t1ä silile annetaa;n rajaton 1määrä:äm:LS1Valta 26786: .maamme po·rva.risto vielä edielleenkin1 on sivilirikoksiin nlähd·en s. 1(). niihin rikoksriin 26787: Bhkä nuoren saamansa it,senäisyyden sokai- nähden, joita tuo nuorwkain:en on ehkä teh- 26788: semana, sik.si sokea 1et.tä se tailltoo tämän tär- nyt ,ennen ·armeijaan menoansa! Minäl esi- 26789: keä:n lain täJhän muotoon pukea, kuin mri:hin merkiLlä sanoen yrnmä:r1Jäisin t.amän kohdan 26790: se ·on puettu. Kä,sitykseni mukaan tulisi siten oettä kun :tuo nuoru:kainen ennen .palve- 26791: va,rsinkin tällaisoe:n: pienen maan puolustus- lukseen astumista:a.n on ·ehkä satturuut ta- 26792: laitos järjestää niin että työläinen tuntis·i paamaan: kadulla, tiellä, tai kujaJla juo- 26793: olevansa puolustuslaitoksessru p.a.lvelles- pnne:en råY'hä:äväJn soti1aa1n ta:i upseerin, hän 26794: sa:n:sa todella ma.a·n,sa kansalai·nen. Mutta tästä on la.usuruut harlveksuvia sanoja ei 26795: sitä hän ei. tämän lain mukaa.n missäiän ta.- vaaru sotila:arseen nähclen, mutta my.ös koko 26796: paukses·sa voi olla.. Minä ·en tahdo kieltää armeijaan nähden, joka tauti tosin vaivaa 26797: uhrauksia. ·Minä en ta:hdo kieltää trhreja- meidän armei.iaamme. 'Tämän halveksumi- 26798: kaan, jos minä va:an tiedän eUä u'hraukset se,nrsa bkia. ·hän voi tulla julistetuksi tuohon 26799: ja ne uhrit meoovät todella ·koko .ka:nsa.n tämän la:in 1halveksittuun asemaan tehtyyn 26800: olemassa;,olon puo1ustamiseksi, sen kautta työkomppaniaan. Voitteko te ta.siaarukin 26801: myös ty;öväemluoka.n olemassaolon puolus- ;hyvällä omallatunlllolla puolustaa tällaista 26802: ta:mise:ksi, mutta. ne uhraukset, jotka me la,kia, jossa. tälJa,isia mi·eliva.ltaisuuksilll on 26803: joudumme tämän lain mukaan rnen1ettämään olemassa? Voidaanko tämän jälkeen enää 26804: sota.laitoks.elle, ne menevät uuden sotihsvli- vaatiakaan työläis:iltä isänmaa.llisuutta, kos- 26805: mystön nostamiseksi .ia sen pystyssä pitä- ka lailla: estetään sekin heikko isänmaan 26806: miseksi. Ne uhra:ukset, jotka me eh1kä jou- synty, m~käi ehk·ä muuten voisi :olla ole- 26807: wumme menettämäiän :Lh.mis·hellkienl muo- massa. 26808: dossa:, ios sattuu sellainen tilanne synrty- Minä tämän: yhteydessä ~m saata olla s~. 26809: mään,, ne me tulemme menettämään aino·a.s- vuuttamatta myöskään tämän kysymY'ks,en 26810: taan in:to porvarillisen isänma.allisuudfm eri käsittelyn vaiheita. Enn.en kaikkea 26811: uhreina. min1ä to.te.an, eHä t.ätä kysymystä on kä.si- 26812: Me olemme täällä usein1 kuu11eet puhui- te1ty ka·i,ken ai•kaa tilannekysymyksenä. 26813: tava.n porva:rilston taholta vhteishmnosta. Til.a,nnåysymyksenä,hän käsitteli tyrukä- 26814: M~ olemme s'a:aneet ottaa vastaan syytteen, eduskunta.kin, kun sä:äsi •puolent.oistruvuoti- 26815: m1ten:kä me g.osialide!IDokra.a;.tit asetamrne sen palve:lusajan sota.laitokseen. Ti.lanrnle- 26816: kaikissa kysymy.ksissä puolue-dumme isä.n- kysymyksenrä myöskin maaJlais1iitto ·esitti 26817: 468 Tiistaina 17 lP· ldkakuuta. 26818: 26819: miliisi vaatimuks-en. Miniä ymmarran va.r- tenkä itärajan tapahtumiss•a nähtiin viral- 26820: sinkin porvaristoru tilannekysymykseni s,j_l- lisen Neuvosto-;venäjän hyökkäykset maa- 26821: loin, mutta maai.atisliiton tilannekysymystä ha,n. Melkeinpä, varsinkin oikeistolainen 26822: minä en käsitä mitenkään muutoin kuinJ si- s31nomalehdistö useinkin oli valmis totea- 26823: t.en, että ma,alaisliitto, silloim kun he näki- maan, että kans:alaissort:,a, ka,piua puhkeaa 26824: vät, että täällä vasemmalla ei ole enäiä heille millä het:keHä ta.hans.a, ellei tätä lakia s.aa- 26825: vastusta., :he luulivat tämän, kysymy.ks.en :da ,se}la.iseksi kuin minkäl·aiseksi se ,nyt on 26826: kautta saavansa., ei vain ma1as-euduru pien- kirjoitettu. :Nyt te voi.tte vedo1ta kansa,an, 26827: eläjäväest.ön, vaan maa.seuduru työväestön 1te voitte ,s,amoa, että onhan kansa vaalien 26828: vaa.lika,rjakseen. •Mutta siimäJhän te, herrat kautta saamut ratkaista kys~myksen. Eivät 26829: maa:la,isliittolais.et, olette pettyneet. Tilanl- hän eduskunnan voima;suhtoot ole muuttu- 26830: nekysymyksiruä käsiteltiin muutoksia• vä.li- neet ja. t-eidän t~akananne sillo·in olisi muka 26831: ai:kaiseen a,sev-elvollisuuslakiiP vuotena. e·hdoton oi'keus tällaine,n laki tsäätää. Mutta 26832: 1'920. Tä:ltä ajalta on säilynyt ja. säi,lyy te jätätte sanomaUa, kumminkin yhden to- 26833: edeHeenkin eduskunnan U~siaikirjoissa maa- tuuden, :se on sen to·tuuden, jolka, tietää siotä. 26834: iaisliittoila;i,sen edustaja Tak1mla.n v.asta- että te sittenki.n 'Petätte valitsijoitanne. 26835: lause, joka tiesi tinkimäJttömän vaatimuk- Mi·nä en ole kuullut enmen vaa.leja yhden- 26836: sen 9 kuuik1auden pa.lvelus,ada·sta.. 3,1 päi- kään puolueen se1ittävä:n, että näi.ssä vero- 26837: ·vänä toukokuuta sanottun31 vuonna me m.situksissa ei ,o>I.isi vMa8! ihuo.ientaa. K·aik- 26838: näemme, että kun tuo rr:naa,la:Lsliittd,aisten iki te taistelette verohuo.ier1nuksen puolesta. 26839: cvasta.lause täält'ä vasemmiston penkeiltä Nyt on tilaisuus n'äytrt:ää si'tä. Maalaisliitto 26840: -esit•ettiin edusikunna's's•a, ei edes. ed ..Tak- erittäi1nki111 taisteli ka,ikkia:lla 9 kuukauden 26841: ku'ht, - joka on 'eilJikä niistä syi.stä jä.änyt •pa.hnelusaja,n puolesta. .ia että valitsijat, .pa- 26842: täst'ä eduskunna·st,a pois, usik•aHanut äänes- re.mmin uskoisivat, te päätitte cvähä.n ennen 26843: tää puhumattakaan muista moo.lrusliitt.CYlai- :vaa.lia puoluekolkouksessanne m. m. seuraa- 26844: si:sta tämän heidä;n omam ka:nt,ans'a puo1esta.. vaa': ,että eduskunnassa on otettava harkit- 26845: (Vasemmalta: lKo'mmunistit Lex Ka.lJiosta). tavaksi maalaisliiton ryhmän ehd.o·tus 9 26846: Nyt oli otettava huomioon, että nyt ei oHut kuukauden palvelusajasta ja vasta viime kä- 26847: enää .porvaristo ~ksinääm säätämässä täl- dessä hyväk.sYittä,vä nyt yli vaalien äänes- 26848: laista tärke'ät!ä l:akia. IS.o,sialiodemokmattien tetty laki". MinäJ on hed'ä, oletteko te ha·r- 26849: tiukkojen vaatimusten ·tuloksena on pidet- kinneet tätä: päätö•stä. Ehkäpä. olette to- 26850: tävä sitä, 'että silloi,n •saatiin väilia;ikai,s.een siaankin, ha.nkinman: j&lkeen tulleet siilhen 26851: arevelvoUisuuslaiki~n määräy1s, jokru tiesi tulo-kseen, jonka ed. Pesonen täällä esiltteli, 26852: vuoden 1palvelusaika,a. !S]Hä lyhennyibellä, että laki on nyt hyv:äksY'ttä:vä. Minä sanon, 26853: miikä 'Palvelusa~ka31n illähden teMiin 1920, e:hkä olette h:arkinrneet, siitä syystä, että on- 26854: täytyy olla, .ios vähä:nlkin terve,en järjen ha'n t.aas oilkeiston taholta e1sitetty kauheit·a 26855: kannalta asioita arvostellaan, ratkai- hirmukuvia. Onihan löydetty summa.tto- 26856: seva merkit\Ys :pa:lvelusaik.akysymyksee.n .m,a;n suuria ,a,sev:arustuksi.31, punaisten a~se 26857: nähden. Olkoonkin niin, että •Se o'li väHai- va.rik'koj:a. Onthan Helsingin ·edustalle tul- 26858: kai,sta !l,aJatua. Mutta 1sittelllkin eduskunta lut komeilemaan Venä.iäu }a:ivasto, onhan 26859: on myöntänyt, että tul:Ja,31n ·lyhyemmällä Neuvosto~Venläj.ä tu'Hut yhä edelleenkin 26860: pa;lvelusa.iaUa toimeen. rö.yhikeämmäksi, ovat!ha.n marumme punai- 26861: lN yt kysymyksessä oleva laki tietä:ä h uo- set voimistuneet yhä edeUeenikin vaHanku- 26862: non.nusta väliailkaisee'n lakiin nähden, ei pa- moukseen, j.a, jos e.d. Vainion kuvanikset t.o- 26863: rannust'lli, kuten ed. Pesone·n sanoi, mutta sia,ankin :pitäcvät ·pai1kkans,a, teillä oHsi sil- 26864: erikoisaselajei.ssa se ti·e'tä;ä kolmen kuukau- loin ,syytäJhn. Ehkä kaillwn täm'ä.n jälkeen 26865: den ,pitempää p:a.lvelusa,ikaa. kun mitä se ·olette ha·rkite,n tulleet t•ä1hä.n tuloikseen, että 26866: •korjattu väliarkaine:n ,asev~I.vol'li.snuslaki lakia ei missäJä,n tapauksessa sa:a muuttaa. 26867: tiesi. Tilannekysvmyiksenä 'käsiteltiin vii- 26868: 1 26869: :Minä sittenkin uskaHa~sin toivoa. että 26870: me kevä:ämä myös tätä samaa iky.sy:mystä. teillä, varsinkin .ma<a:la:is%ittolaisilla, ,~n tä- 26871: Oli j,a on ~edelleenkin kovin kuViaavaa kat- •nä uäivänä ehikä :k,amJksi a:ika'a' tulevaisuu- 26872: sella eduskunnan pöytäikirjoja,, rr:nitenkä teen nähden viimeinen tilaisuus, jolloinka 26873: äärimmäisestä oillmis.t,osta nousi y.ksi pu- te voitte 'näyttää cvalitsijo·i1lenne, että te 26874: huja toisensa, j.älkee,n, .i•oka kuvasi mitenkä olette sitä, mitä olette heille •luvrunneet. 26875: Pohjois-1Suomen ·rosvoretkissä on .nähtynä T:ä:ällä ed. Pesone'n kyHäJdn ilkäväl'lä tava1- 26876: kansalaissod:a·n puhkoominen maassa, mi- •1a koetti .peräyt.Yiä 1siit:ä: tiestä, siitä kannas- 26877: A:s·e~el'v'ollisu us1aik:i. 469 26878: 26879: 26880: il:.a, mitä hän·, - ,s.ano~taJlwon 'Sie ·hämen ~un :.Aisevelvo1lisuus,lai·n. 1 § :ssä sä:ä.detaä!ll, 26881: uiaksens!li, - miin rohkeasti eräällä a]aHa että j,oJrainen' :Suomen lffi'ies on a,sevelvolli- 26882: viime keväänä •edusti. ,Hän koetti puolus- nen. ·Tästä oikeasta periaatteesta tehdään 26883: tella tämän mietinnön hyväksymistä sillä, kuitenkin poikkeus lain 1i1 § :ssä, kun siinä 26884: ~ttä jos täJhän nyt t~hdään muutoksia, laki säädetään, että Utsdoen, Inarin ja Enon- 26885: menee yli vaalien ja meiHe jää voimaan tekiön ikuntain sekä Petsamon ikihla- 26886: puolentoista vuoden .palvelusaika. Tämä kunna;n asukkaat olva.t asevelvollisuu- 26887: väite on tosia~l<ll~in .läpi·kuultava. Minä en desta vavaat. Niin sydiämest,funi kuin 26888: tahdo kieliää 'sitä, etteikö tuo puolentoista 26889: 1 26890: so·isinkin näiden pa.ikkakuntain ahtaissa, 26891: vuoden palvelusaika jäisi voima•an, ellei .sii- oLoissa elävälle rväest:ölle kaikkea mah- 26892: hen tehtäisi muutoksia, j·o:s tl:Lmä laki muu- dollista hyvää, niin en kuitenkaan 26893: tosten jälkeen menisi yli vaalien. Mutta tätä hyvälä tahtoisi heille myöntää, 26894: minä e~~ :nyt .oh:l ,a:inakaan täMä kertaa vielä varsinkin: kun ·olen va:kuutettu siitä, 26895: haluka·s uskomaan va.rsi·nkaan maalaisliitto- että trurm:äkin vä,estö, a:inaikin s'en .paras ja 26896: laisista niin paljoa, että he :sittenkin eivät ymmärlä,vin osa, on, valmis cvoimaintsa ja 26897: olisi halukkaat .muuttamwan välia:.Ukaist.a kykyjensä mukaan ottamaan os.aa maamme 26898: asevelvollisuuslakia ·varsinkaa,n siksi, mikä puolustukseen. rräJiain,en tä.ydellinenl myös- 26899: se ·nyt on sillä muutoksella,, joka t.ehtiin kin s,ot·a-a.iika,a'n' ulottuva. v•arpautus a.se.vel- 26900: 1920. vo1li.suudesta riistää Hiltä väeiSt:öltä ka.iken 26901: Minä t.aJht.oi.sin vielä huormautta;a, .ett:ä ma:hdollisuuden puolustautua. ·edes l!l.ii.tä 26902: maalaisliitto orr !]l()ytänyt vielä erään uuden rosvojoukkoja va.st.aan, j.otJm ,soda.n ja eh- 26903: kannan tässä lkysymyk&essä. 'Minä nimit- kä'])ä ra uha.nikin ai:ka,na, rvoiva.t tunketutua 26904: täisin tuota kantaa j'ärjestyksessä: kannaksi ra.ian yli j.a j,ättärä ,sen aivaru suodattomaam 26905: n :o 10. •Se on k·a.nta, jonka. he .ovat selit- tilaan, ellei suojelusjoukkoja. aikana!lill 26906: .tän-eet va,rsinkin valiokunn·assa..niin, että sa,ada, tänne etelästä si,irretyksi. Myöskin 26907: tämä la~ki on .nyt hyväksyttävä ja. kun se on otettava. huomioon•, että asevehollisuu" 26908: on saatu vain hyväksytyksi, sitten jätetään v:ä,estö·n luonteen ja. tai,pumusten mukaa.n 26909: uusi esitys, joH·a t,aistellaan lyhempi pal- jär.iestettynlä .olisi erinomainen keino liittää 26910: velusaika. (Ed. Itkonen: ValiJtsijoita pete- t<Lmä muusta. Suomesta vi.eraantun:ut ·vä,estö 26911: tää·n!) Tämä on tosiaan<Hn a.i,van oi~ein va- yhteiseen isä:ntmaah,an ja. herättää siinä 26912: litsijoiden <pettämistä. Ja minä lopuksi tah- is·än:maa.Ui,sta, innostusta., :rlohtkeutta .ia luot- 26913: toisin sanoa noi.hin .maalaisliittolaisten !kan- ta:musta itseensä. Mutta. my.öskin puhtaasti 26914: nanottoi.hi·n nruhden, ·että ,siihen iJmrki kuo- sotilaalliselta ·kan,nalta katsoen ei ky.seessä- 26915: lee, kunnes ma.a sulaksi pääsee. 'Tai t.oi.sin .olevan lain stään1n,östä voida pitää .onnistu- 26916: sanoen, että ennen maa :sortuu taloudelli- neena. Pe:rä-Poihjola,n mieihet ,Qvat. mel- 26917: seen ah.dinkotila.an ja sotilasylimystön mie- keintpä poikkeuksetta erinomaisia. oppa.i•ta, 26918: Iivaltaan, ennenkuin .maalaisli.itto!l,aiset ovat taitavia met.sänikruv4iöitä, sitkeitä hiiht1i.iiä 26919: löytäneet sen :mwhdolJi.simman viimeisen ja ta.a,ka.n ka.ntajia,i rohkeita ikosken.la.siki- 26920: kannan trussä :kysymykses•sä. .ioita .ia •sauVJolffialffi:iehiä .ia. e.n.n1enl kaikkea 26921: tottuneita IPOI"onhoitajia, ja, porolla aja.jia, 26922: san1aUa .sa.noe.n, omaa va.t tä.ydellises.ti kaikki 26923: Ed. Aspelin: Koska. jotkut esillä ole,- sellaiselle sotilaaHe !VIälttäJmä.ttömät omi- 26924: van lain vastustajat ovat, kiin~ittäneet eri- naisuudet, j.onka tulee toimia rajaseutuj.em- 26925: tyistä h.uomiota. siihen !lmhtaan sot.ilas- me erämaissa. Näin o.llen ei puolustuslaitok- 26926: asiainvaliokunnan mietinnössä, jossa sano- S<Bffilme saisi jätt:ä;ä t·ällaisia voimia Jräyttä- 26927: taan. että valiokunta on havainnut lakieh- .mätt,ä. varsinkin ikun1 eteläistä lä•hetetyt 26928: dotuksessa. eräitä puutteellisuuksia., rvieläpä sotajoukot eivät a.ina:ka,a.n sodan aikana voi 26929: väittä:n.eet, ettei .vaEokun•nan enemmistö menesty~kselläJ toimia näis.ss:ä Perä-·Bohjolan 26930: olisi pitän;yt lakiehdotusta tarkoituksenmu- ·loppumattomis.s.a ja t}ettyffilättömissä erä- 26931: kai,sena, n.iin p.i•dän tarp.eellisena esittä·ä ne ma.is.sa, ellei ni~den riVleissä pa.1vele paikka- 26932: syyt, jotka ova,t antaneet minulle aihetta kunnan oloihin tottuneita miehiä. Näin 26933: puolta maan sanotun la usun·n,on. ottamista ollen ja koska. ra..ia1n vartioiminen palkk~V 26934: mietintöön, ja samalla osoittaa, etteivät väeUä ~äy ajanpitkään .maallemme kovin 26935: puutteellisuudet ole sitä .laatua., ett.ei niid,en rasittavaksi, olisin .toiv.onut, että kQko Lar · 26936: takia voitaisi esitystä hyväksyä. uin ik~hl.akun:n.a.n asevoelv.ollisiJsta miehistä 26937: 470 26938: 26939: 26940: oli1si mru.o.do.stettu r.ada.va..:d.io.ioukkoja. kih!lar l t:unm.ettu, oLkoon .laki ,sa.ma..,, niin rpitäisiln 26941: kurun!a.llJ raöo.ien vartioimis;ba. vart·en sekäJ että i säämm:ös:tä -erinomais-e.n hy;v:ä:nä. IMuttru mi- 26942: heille o.li:si a.nlllettu tältä bl'lkoitust·a ;vas- ten on ny-:t me.nle,t~ltäJvä,,. j,os esim. j.oku a.se- 26943: 1 26944: 26945: 26946: taava erikniskouluut.us. Tiäl1öin ·oLisi ase- : velvollinenl, josta lisätty kuts:untatoimisto, 26947: velvollisuutta 1La.pi.lli .k~hla,kunna.ss·a .i'ädes- vieläpä ko:ko :kunta. tietää, ett1ä; hän, on 26948: te:ttäies,Siä Vloilt.u ottaa huomioon väetst!ön eri- esim. raivohuHu. on' :kutsunna.sta. pois e~kä 26949: 1 26950: 26951: koiset luont,een ominaisuudet ja taipum:uk- · hä:ntä a.suen .ehkä kunillia,n ihoidokka!llnta 26952: set .ia myöskin sup]staa pa:Lv1elusa.ika. ehtkJä kymJillJenielllkin. ;pentikulma[n ja tiett.ö:m:Uen 26953: 6 kuukaubee:n, jota. helpoitusta., /huomioon- taiva,l.te,n. ta1ka:na läihi:mmälstä lääJk.l:i:ristä, 26954: ottaen va.i:keat palvelus:suihteet ja. rväestön ku:ka.an ole toi:mitta,nrut läJä:kläTin· luo :todis.r 26955: kJöyhyys, voida.am. pitäJä kohtuullLsena. Kun twks.en' .sa.a:mis.ta fWl.rten: eiJk,ä myöskää.n ·lä- 26956: 'ky.s.oossäolev:a·a v.apautusta Olli perusteltu hef:tänJy•t MLnen iTmolestaa:n: a.s.ia.miestä. 26957: sillä, että ottokuSJtan.n•ubert Poh.iois-[;a.pis.s'a Ter,ve iä!l'iki, ilhmi,syy:SI .ia .mytötä:tun:t.o on1weir 26958: tuleV1at sllihteeUoma'n ikalLi:Uk.si syy,stä. et.t·ä t.omaa, :kohtaan sa,noo, että h:äm on ilm&n 26959: täältä saadaan 1niin. väh<änl .s.otrupa:lvelukseen muuta va;parutett.av.a. Slotapal'"eluks.es1Ja,, mut- 26960: kykeneviä mie.h.:Uä. tah:don huomauttaa, että ta laiki ei sitä salli. Mvöskin lakiehdotuk- 26961: .ios La;pin: a.s'ev.elvollisia käytettäisiiru yksin~ sen 84 § :.n .mä!ärä(Y,s .siå..tä, ett:ä kutsunta- 26962: oma,an ed:eHä mainitsemaa.ni tarkoitukseen, toimiston a!P·Ullla. n.. .s. jäJlk1ta:rkastuiksissa. 26963: nii·n :v:oita.is:Uin heistä me·lkein kaikki hy- tulee olla kaksi l1äiäkär.iiä .. on laadittu otta- 26964: vä•ksy.ä .sotawa:1vdukseen,l kuin m\Y]Ö•ski.n, mat.ta hruomio!Oill:, ett ä löyt,yy :p.a:Uk•kakun:tia,, 26965: 1 26966: 26967: 26968: että kustannuks~t 1hyvälliä tahdolla voitai- missä lio yrh,dienlkilli läJäikäri,n .saaminen tar- 26969: siin melknisessa :m'älä:rässä .surpistaa. ikasrtu!kSie:eru tuott•a1a. .erin•om1a,1sia1 va.ikeuksia. 26970: Muut täJssä la.i.s:S:a huomaaman.i puutteel- SääntömäläTäis,iä tankastuksia. sitävastoin 26971: lisuudet oVlat väihemmän: t:ä,rkeitä ja riippu- voida1an. toilmitt.a.a yh,d,en l'äiälkärin a.vuUa•. 26972: ·vat päiäa1sillmse.sti siitä, ettei ole kiin:n.itetty ya,iffika .niäJiihi:11 o1i,s.i p.alj,öru h.el:pompi· hank: 26973: brpeellist.a ihuomiota si~hen, että maamme kia ikaik,sikin lääkäriä. .Oleili nJäink~n la.a.- 26974: pohj.oishnJlll,]ssa osis.s.a. on Vlälhtä;n lä!älkä;reitä .ias:ti selostellut lakiehdo.tuiksessa olevia 26975: ja että IäJäkärin!Vir.a:t usein hakijoiden! puut- l)uutteeHisuubia osoitta.a.kseni, et:tä valio- 26976: te.essa ovat pitkät ajat tåyttämättä, kuin •kun:nla•Ha on o11ut syytä \huomauttaa niiden 26977: :myöskin: siitä:, e:t:t.ei .ole a.in!ll muistettu. et.tä olema.s.s.a,olost,a ja. .myö.sikin1, ettei, kuten 26978: täJlla,inen la.ki, joka. niin l.äihe1tä koskee .i'o- laintsä>ädänJJJössä usl8in: on taiPahtu.niUt, täJtä- 26979: ka.ista maa.n :kansa,la.ist.a, olisi ollut laadit- käJäJn la1kia. laad:Ltta1es.sa ,nle !kiinnitetty ta:r- 26980: t.av& mahdollilsimma.n y~s!in,kerta.i!se:k:si, n·iin p.eellista 'huomiota. P.oh~ois-iSuo:men. oloiihin~ 26981: että keihit:i:vtmättlömM enänna1an nuornka.is.et- 1Lakieh.dotu:k.s.essa oleva.t puut.teeUisuu- 26982: kin! oli:silvart; iky•enln'618t il!man toisen .&pua .ia det o;vat kuite,nkin. helposti ikm,ia,ttaiVis:SJll, ja 26983: avustusta itse hoitamaan asian1sa.. .ia ettei 'VI8rrartt.una, niilhin etuihin. joit,a rp:u:olustus- 26984: se :muutenlk,a.a:n a.set.taisri väestölle ta,rpeet.to- lu.it.oksenl aJset,taminl(m 'vaki:naiselle ja. py,sy- 26985: mia :hankaluuksia, siLlä muuten :on se vaa.ra väiseHe :kannalle tuottaa, niin p.ie,net, että 26986: tarjolla., että sotalaitosta aleta.a,n katsoa tul.en, •Samoin kuin se ryihmä, johonka, kuu- 26987: ka.rsairr si'lmin,. Viime.ks.iJma,inituss.a suh- lun, äänestämään lakiehdotuksen hyväksy- 26988: te•etssru 'ollikin lak~ehdo.tuks·een huom:a.tt.avia misen .puolesta. 26989: pa.ra.ll!nuksia. voima,ssa olevaa.n laki·in veDra- 26990: ten saatu a~:kaa.n, jonilm mieliihyväillä toteam. :Ed. B 'r y f!: ,g: a, r i: Pyy.sin puheenvuoron 26991: E·ddlä mainitsemista.ni puut:teellisuu:ksi,s- ilma.i,staik.sen] !kä1sitte,emi, miele,stä:n] täJmäm 26992: ta. tahdlon mainita ain:oa.staan joitakin. La- ednslkunna,ru y:hde1ss•ä tämkeimmlä1stä kys.y- 26993: ki>ehd:otnhen 3.S § a.nta.a Lapin kihla1kun~ Il1.vksestä. Pi:tläJ:i.s,in tältä :kysytmy.stä paljon 26994: na.ssa ja. eräillä muiHa. syrjä;seuduilla. asu- suuremmas!sa 'määrässäJ t1äJrikeä:mvänä kuin 26995: ville a,seVIe1vollisille oikoeudl8n asiamiehen la,uva,ntain: istun1nos,sa. ihYJV~äksyttyä 'lex 26996: kautta, saa.pua kutsurut.a.an, .ios hän lii:äkärin- Kalliota.. Minua, -i;hm:etyttä;ä se ylimieE- 26997: todistuk.sella näytt:älä, että ·häntä vaikean syys, millä .porV'a.f',ilstoredU!s:t.a.ja,t Y'leensä 26998: tahi parantumattoman taudin takia ei mis- ova.t täih:äJn .kysymykS>e.en suiht.au:tuneet. 26999: sä.än oloissa, voida käyttä:ä sota,pa.lvelu.k>seen Tämä ylimielisyys en'n,usta.a, ehJk,ä; turmi.ota 27000: tahi työhön puolwstusla,itoksen hyväksi. Jos tä.Ue m:aalle ja, :kansa.lle. :Tunmiota, :siiruä 27001: tä:hän lairusäiä:nnök,Sieen, olisi lisätty sa:nat.: suhteessa., ettei tahidota ed~es siinä mitta- 27002: ,Jos tauti ta.hi ruumiimvika on y~eisesti kaavassa toisinaciattelevieDI mielipit-eitä 27003: As·ev>ehnoUisu usl:aki. 471 27004: 27005: 27006: tun.nru:staa oikeutetu~ks~, et.t:äJ ryhdy:ttäisiin aluooBe, 1kädett.öminä, jaJa.ttomina ja, so- 27007: oma& kamt.a,an.sa. tar:kisrta:ma.ain. Täällä ad. keina. Mimä olen vakuutettu .siitä, että 27008: PUJittineDJ .itO toi esiLle la~n heilkk1oudet. Ja teidän ,so.tilrusipyhimY'kse,nlne, kenm.aE M:a,ru- 27009: ' ed. Rei.n.ikainen v.e;ti joh1Jo!päläitöikset., kuinka ruerhe~mli:nikin täJytyisi myki!styäJ tälmän 27010: tässä ky;sytmyk!se.s.säJ t;}"öläli,sten .ia ,porvari,s- nä.y.t,elmä;n, ·edessä; niin: jä:riky.ttä;vän sen 27011: ton mielipiteet. tö-rJllläläivM va:sitakka.in. Minä i;ä.ytyis~ oHa. Ain,alkaan: he eivät täimalll 27012: ha.l uaisin :tätä kyiS1ytmystä1 hi:ukan tarlli:as- .näJyteillmiän: ed8is:sä :wh'kenitsi o.Ua sotatla.itok- 27013: taa, ~n sotih:wlliselta., elllkläJ s'll'urpolliittis:elta sen j,RJ sot,ieni puol,us.tacii,a.. He ()lisi'VIa:t .P.a- 27014: hnntaJ.ta. kuten ed. Ville V a·inio tätä kys.y- iklotettuja ·V'aik·en:ema.an. Se käsitys, m~kä 27015: my.stii;, vaJam, tahmdelliselta, kanmlalta. Mie- .snsia:Hde:moikr.aateilla. on sot~las:ky:symyk 27016: lestäni on sotila.sky·symys ennen kai:Mma .see'n ·suhta.utum~essa., oni läihemmin ikäyn:yt 27017: myöskin, :ta<Loru,deHinen. !ky,symy:s, ta.loudeHi- itmi en:silm®isestä va.stalautse.estc.a. Me läih- 27018: nen si~nä suhteessa, dtä jos: sotalaitobesta .CLemme .siitä; l:äfutöko~d.a.sta., että its:epuolu.s- 27019: edelle~m taihldotaa'n kehittäJät .sellaist·a vQim.a- tus on ,sä~l.yiett.ä:vä kansa.kun;n:aHa. ja yksi- 27020: väl~nettä, .iontka a.vu.lla, a·4i:ota.a,n ka.nsan löUä, ja itsev.uolu.stus on mahldollista a.i- 27021: suurta. e'nem.misrf:JötäJ ha,llit&. nliin: muodostuu noa,sta a.n: miliiisil,a,itok:s•mn, ikamsan vruH.&isen 27022: sota,la.i.tos lorp.ulrta. se'n ilmnsaw turmioksi, se sotila,soj.oruk'OU, mu01dos:sa. <NYJkyinen asevel- 27023: muodoistuu t·a1a!ka:kisi,, j.o~.a kanta.e.ssa .se lo- volliisuuslaiki ei! .ioh.d.a :tähämi päJäimäälräJän. 27024: pultRJ ,so11tuu. tSo.siahdtemo!kra.arl:t~en :k,äy- Se ei oloe s~inä rrnJaäJräsSiäJ :ka:msa,ntvRJlt:ainen 27025: t.än.tö ja. P•eriaa1te on selvlä: .ia johd'Onimukai,- .kokoorupa.n:o1ta a,n., ·pa.l;v<elusa;i•a,lt8Jan· yrun:ä 27026: lllelli. 1M e ;pyri iilll me .r a u h a.n t ote u t- muissa suhteissa, mitäJ täJm:än kansa,n ta- 27027: t a iffil i s e e Ilj, ei ta;p.pelema.lla. punla.i.s.en. ar- lo.us ja mitä kansa,n.valt.ais:uus edellyttäisi. 27028: meijan muooostaanisella: kuten ed. Vil.le Silloin, •kun oli 1äiheteik€slmst,elussa. tul.o- 27029: Vainio ja häJnen joukkonsa, vaan y 1 ei se l- .i a. menloa,r,vio, huomasin., eti:ä tä:mäm. edu:s- 27030: 1 ä 111 s e i :s t a r i ~ •S u :m i .s e l 1 a. P.orvRJ- kunn.alll -enemmistö oli silttä mieltä, että tässä 27031: risto käsittää t:ämiän k'äiytäml!ön ja peri- ana.a,ssa. ·<XV1at men10t liian suu["let. Nyt täJssä 27032: awtte:en mahdottomak&i toteuttaa, Juottaa tila:isuUidessa haluai,s,~ru viitata si.iheu seiik- 27033: siilhen, että koska k.aikikina a~koina on 'ka.a.n, että jos so,ta.la,it:o.Sita. ei lähdetä toiselle 27034: sod~ttu, •llliiD, myö.skin va,st.a:isuud.e:ssa;kin p ewSitaH e .i äJrj 81Sit:ämäiä.n1 niin me n,oj a ei voi- 27035: t'll!llao3Jn samoin t.ekeiiD'äläm.. 1Min:un nä:hdäik- da v.äihen:iläiäJ siilnä mitta:ka:arv.a.ssa,. kuin kan- 27036: sen.i täy.tyy ,ma.aii:lma.n kansioden l·orpnlt.a sa,nta.loude.llisesti o1is'i 'vält.t'älllllätönltä. Minä 27037: tuUa :kwsittäJm;äJäon, oettä soitat ovat sille tur.- to~voisin, että •ne, jotka tahtovat rasi'tuksia 27038: mioHise.mpia ja. tei:tä sotalaitos rasittaa ka,n- väih.entä:ä, tämän kansan, sirvistysta.s.oa. k:o- 27039: so.ia kaåki~ein ra.ska.ilffimiln. Minä viitt.aa.n h.ot:taa. ja. ,tällllän lffi1aan tuota.n.toa, sen toeol- 27040: viimea,iJka.isiiru i.lm~ö,ilh~nt, ma.a.ilrmansotaam,, lisuut.ta saada a.jan 'Vaatimusta vastaavaksi 27041: miten ,paldon uhna.ttiin .siinä ihmishenkiä, .kohotetuiksi, niiden t:ulisi uudestaan harkita, 27042: miten, valion: muod101stu~ siinä in:valiidej.a, on.ko viisas.tal J'älhi.eä t.äJtiä: la.kia h;vväks.y- 27043: miten: p.a.lj•on, tuhat:t.iin työn luomia arvoja,. mä!än. 27044: KaMen :tämän: j'äJlkeent luulisi kan:sojen. :Minä; luulen., että i'fumä käsity1s, mitä en.- 27045: a•settuv.an sotia• ja. soblai,tos.ta vastust.a- simäisess,ä v.asta.la.use:e·s.sa on. etsit:etty, tul- 27046: ma.a.n, wa.a,n siitä hu.ol.maltt·a. olla.a·n. aina- la.an täällä hylikäJätmään ;pä:ättä•en siitä, 27047: kin iJäJs·sä ed.uskunna.ssa ~sobalait.oiksen puo- ·kos:k& maalaå.slii,iJon taholta ont ilmoitettu, 27048: 1uistaiii& da .seu :kä:si.ty.kseru seurauksena että heiilläi oni a.i.n.oa.s.taa.n. rperia.atteen'a, enää 27049: uusien sntien ika•nnia,ttaåia,. 9 kuulkauden pa:lvelusa.ika. Meillä· o·n rpe,ri- 27050: Kun sotalaitoksia puolusteta.&n myiÖ·skin aatteen.a .rauha. ja. sotala,itoks,en lakkarutta,- 27051: ·ma:a:la~liiiton..ryhmän rpnolesta., niin' minä minen.. Ma,alaisliittola,isten olisi .nyt. jo 27052: halu&n muis,tuttaa, että ikaikiki ne ta:lon- vältt:itmätöntä ollut tuo IJNiaa.te tuoda 27053: podat, välhäiViäkiset. joita. m!LnuHa. on ollut esille, mutta, siitä va.ijettlliin. 27054: til·aisuus puh,utella•, ov.at olloeet sitä mi,eltä:, :Kun po:rva:ri.sto puolus:ta,a m.1mei.jan tä·ssä 27055: että s10dart olisi turmiolEsina. lopetettava.. muodioss& jä:r,ie:stJä.m~'SJtä, muka maa•nl it,s·e- 27056: Myö1skin mimlä rähkenis~n .asettaa. ky;symyk- n;ä,]s:yvden s:äilyttämisew iman:na:lta, niin: hia.- 27057: sen .oiike.ist.orp.or.va:ristoUe, ~~t.t:ä roihkenisi- lua.isin. viiltat.a vii1IDe1 vuosien va.Hion bud- 27058: vatko he ;puol1usta.a kantaansa, jos kaikki .iettien päiältökse,en.. Ne ova,t vuo.si vuodelta 27059: ne sotainv;a.liidit, jot!kaJ maahlm.ansodais.sa osotta.nMt ta:p'J)io:ta, melkein. samRJs:sa mitta- 27060: muooostui,vat, oli.si keräJttynä sa.maJ.le !kaa.vatssa, IDiiltä on, okä,y.tetty sotalaitok,sen 27061: 472 27062: 27063: 27064: ylläpit.oo.n1. J o.s e.delleelli .iatku.u sama ilmiö tettu siitä, että t äJ m ä ,p eri a, ru t e k e r- 27065: tulo- ja. men10arvioru päätöksessä., että olem- ran toteutuu kan:sllJilllvälisessä 27066: me 11akotetut tasaamaan sitä ul·komai,silla m i t t a k a RJ v a s s a. 27067: lainoilla, se johtaa yhä suunemma:s1sa. mitta- 27068: :ka.avas,sa valtiovelkaan.. Haluaisi.n kysyä, 27069: olliko .sellainen maa itsenäinen., joka yhä Ed. La m .p i ,ne n: T:russä eduskunnassa 27070: suuremmassa, mitta<kaa.vassa on joutunut on tullut tavaksi, että kun tääiltä V!llsem- 27071: riippuva.ksi ulkomai,den rruham.iehistä. m.ha- miston puolelta. joku 'puhuja ·esiintyy, ellei 27072: yhty.mistä, valtiolainojen .muodossa. Mie- äärimmäinen oikeisto, ellei keskusta, niin 27073: lestäni voisi l)ienoisk;uva,ssa. t1ä:hän' .vasta,ta ainakin .sosirul·idemokraa;tit tekevät välihuu- 27074: siten, eUä yhtä vä:hän .on it!Senäin.en sellai- dahduksia: V·enäjällä! Minä oilen monta 27075: n.en valti.o kuin sella.in.en bl.o, .ion.ka ki,rjat kertaa i.hmetellyt sitä :ha.lp·amielistä 1kantaa, 27076: ova;f; lHypoteekkipa.nkille :kiinlllitett.yinä. mille tälla,isissa lhuudahduksi.ssa on asetut- 27077: Se on ainoa.sta.alli n1imellisesti i.t.s.enäin'!ln, tu. Minä 111imi1Jtäin tulin täillän eduskun- 27078: mutta asialli.sesti sitä hallitsee, sen poli.- taan siinä käsityksessä, että minä samoin 27079: tiikan. mä:ärää V·el.koda. Sosiali·demoJuaatit kuin ryhmätoverini edustavat myös eräältä 27080: läh:tevM .päinvaista.~sest.a. näkökannasta, osaltaan .Suomen kansaa, ja olemme pyrki- 27081: että olisi saa:tava si.vistysta,so ja. t.eolli.suus neet siHä t'aso.Jt,a, myöskin asioita arvostel-e- 27082: kohoamaan. Jos sotila.s:menoja supistett.ai•- maan. Me olemme :kuitenkin sa~meet tääl- 27083: siin, silloin 'V'oitais.i.in eJJti~tä suuremmassa l.ä seu käsityksen, ~ttä :me dlemmekiu jota- 27084: mittakaavassa 1käyttää val.tion va.ro.ia hyö- kin aivan toista eoilkä sitä katajaista Suomen 27085: dyll1seen tarkoituks.een. Nrum:ä nä.kökanna.t kansaa, mitä pyrkivät täiällä edustamaan 27086: toiset ryhmät. 27087: Suomen it;senäi.syyden' 1kann.a.lta ovat aivan 27088: päinvastais-et. Kun edellinen epäterveelli- Kun ta.htoo kä.sitellä tätä ky.symyksessä 27089: sellä valtiotalouden hoidolla hävittää ase- olevaa asevelvalEsuuslakia, täytyy ensiksi 27090: joukkojen pystyssä pitämisellä Suomen itse- todeta se •seikka, mitä minä jo viime kerral- 27091: la tämän asi81n y.hteydessä mainitsin, ett.ä 27092: näisyyden, ·niin .iälkimäinen. t.ahtoisi sen 27093: olemme tässä todeUa:bn harvinaisen selvä- 27094: säilyttä'ä siten, että Suomi pysyi·si velaHo- 27095: piirteisen luokkalain edessä. Jo asevelvol- 27096: man.a, tä.äUä olisi korkealla teollisuus ja 27097: lisuuslain 1 §, :mihin viime kerralla sivu- 27098: sivistys, .ia minun luullaiksen1i sellainen on 27099: mennen viittasin, anta'a 1aiheen €ihdottomas- 27100: palion suuremma.ssa määräs,säl it.s·enäisyy- 27101: ti sitä väittää. 'Siinä'hän het;i •nimenomai- 27102: de·n toteuttamista. sesti asetutaan cpoliWkan kannalle, tahdo- 27103: En halua väsyttää eduskuntaa tällä vas- taan tästä asevelvollisuuslaista tehdä po- 27104: ten.mielisellä käsityksen es~tämis·ellä. Suo- liittinen laki ja tässä poliittisessa, selvässä 27105: men porva,risto on ny.t kerbkaikkia.an päät- l u ok'ka·hengessä kulkee melkeiu jokainen 27106: tänyt menetellä sit.e.n;, että t1ämä la.ki on pykälä rtässä asevelvollisuuslaissa. Pali- 27107: saabva hyväksytyksi. Mutta, me olemm.e tiibnhaon ei !Pitäisi kuu!lua armeij:aUe, sii- 27108: tietoisia sii.tä, e!t.tä se kä,sitys, jon1ka tässä tähä·n pitäisi o.Jla nimenomai.nen säädöski.n, 27109: so·sialidemo:kra.atit ovat oma.ksun,e•et., sen että armeija ei sa·a politikoida, onpa tahdot- 27110: taakse ovat l)a.kotetut siil'lty,mään ka.ikki tu vielä mennä siihenkin, ettei armeijan up- 27111: maamme vä1häväkiset. Se muodostuu lo- seeritkmm ,saisi 'Politi.ikas:t.a puhua. Niin ei 27112: ·pul.ta, ei ain10astaa.n Suomen kansa.n. enem- kuitell'kaan ole asianlai:ta. •Minulla on ollut 27113: mistön. vaan myöskin maail1ma.n ka.nso.ien oma.kohtai·nen tilaisuus 14 kuukauden ai- 27114: enemmi,stönJ kä,sity.kseksi. Tämän. johto- kana Suomen tasaval,lan armeijassa saada 27115: p·äätöksen' teen ennen kaikkea n.i~Uä perus- sitä opetusta, mitä täällä armeijassa kye- 27116: teilla, että nuo yht.eis·kunn.alliset ra.sit.uk- tään antamaan, ja :minä olen tul.lut s1ihe.n 27117: set, mitä sot.a,laitos aiheuttaa, ne uhrit, käsitykseen, eNä rtälmä armeija ja eritoten 27118: mitä s•oda.t ,kan,g,a,u po.h.ia:kerro.ks~sta tulevat armeijan ups-eeristo pyrkii määrätietoisesti 27119: kysymään, ne valti•o!Velat, joita. so.dat ja kasvattamaan sotilaita vississä poliittisessa 27120: sota.lai tos kanJSa·lll Jm.n.n;ettaviksi asettatva.t, hengessä. Opetus, mitä täällä armeijassa 27121: ne pa.ko.tta.va.t :kansa.ll~sPsti .ia. kansain,väli- annetaan, se kulkee selvästi .näissä merkeis- 27122: &esti a s e t t u m a a, n s o t al a i t .o s t e n sä. Ensimäisinä vuosina sen .iäliestä:, lkun 27123: h ä_v i t t ä .m 1 se n j a. 1s o t i en 1 o p et- kansa1aissota täs'sä ma.assa. oli läpikäyty, 27124: t a .m i s e n p u o l e 11 e. Tämä on sosiali- pyrittiin Suomen haUituksen sotami•n.j,s- 27125: derrnokraa.ttien periaate ja. milliä olen 'VaOOUU.- teriön t!llhoUa - ja kai tätä menetelmää 27126: 473 27127: 27128: 27129: jatketaan vielä tänäiJäivänä - läJhettä;m'ään tämän ehdo·tulksen ovat rteihneet enrempaa. 27130: eri joukko-·asastoiUe eril·aista ,valais·evaa" kuin niiHäkään, jo1Jka fussä eduskunnaJssa 27131: kirjaill1suutta, mitä ,valaisevaa" kir.iaHi- nyt tätä lakia hyväksyvä:t., ei ole 01l.Jut per- 27132: suutta vuoron perään S•~;Jkä upseeristo että soona:kohtaista rtilaisuutta kovinkaan pal- • 27133: aliupseeristo esit,ti luentotilaisuudessa soti- jon a1narkaan v'arsinaisen sorti.laa,n asemas~sa 27134: laille. Ja nämä ,lentokirja.set ne käsitteli- suori t.taa pal vel ustaan ma.ini tsem]ssani ase- 27135: vät toinen toisensa •perästä bolshtwismia, ne : lajeissa. Ra;n·n~kkotyrkistö, jos mikään, ascl- 27136: käsittelivät meidän :kansa.lai.ssotaamme, ne ' taa sotilaarlle suunnattomia sieluHisia kärsi- 27137: käsittelivät y Meislkunnallisia kysymyksiä myksiä, •as-e•ttaa niitä eritoten sen tarkia että 27138: vississä :luokka'henges.sä, joitten kaikkien rannikk01patterit, ,nehän ovat ulkosaarissa 27139: ta•rkoituksena oli sanoa: se 1kansalaissota, ulkona avaralla merellä, missä ei sotilas, 27140: luokkasota, mikä tässä maassa vissin yh- joka, t'ällaiseJ,le ulkopatt,eTille joutuu, <saa 27141: teiskunnamsen ,syyn johdosta syntyi, se ei•kä kykene olemaan mrnkääJn,la.isessa vuo- 27142: kaikki aiheutui vaan itämaisesta ·barbaris- rovaikututksessa muun maailman kanssa. Ja 27143: mista, se oE ,rosvojen ~aikaausaama'a ja sel- tällaisessa asel:ajissa rpitäisi ,palvella vielä 27144: laista rosvou1trt:,a vastaan :Suomen armeijan pitempi aika, koska se on erikoisaselaji, 27145: tulee taistel<la niin !kauan kuin Suomen ar- kuin mitä yksinkertainen ja1kaväe.n ,so- 27146: meija pys,tyssä pysyy (Eduskunnasta huu- tilas palv·el,ee jalkaväkeenhän 27147: toja: Oikein!). Tätä tällaista luentoa oli tavallis,esti Jäihetetään yksilnkertaiselll- 27148: kuulemassa moni sellainen nuorukainen, jo- mat, niin aina.kin upseerit meille selit- 27149: ka oli itse ol.lut taistelemassa .iuuri niitten tivät, palvelurstansa suorittamaan. 'Sitten 27150: periootteiden, niitt<en pyl"kimysten puole,sta, -on vielä :muistettava että tässä !I'Ml'llilclwty- 27151: joita pyrkimyiksiä niin mäJäräämättömällä ,kistössä:kin pitkän palvelusajan ohella pyri- 27152: tavalla· tää!llä soltalaitokse:ssa solvattiin. Ei tään aivan -erikoisella tavalla huolehtimaan 27153: suinkaan tule helpoksi silloin se sotapal- sotilaiden henkis·estä rkasva.tuksesta, niid-e,n 27154: velus, mi.nkä ;sotapalveluksen a:laise1ksi kui- sielunhoidosta. :Sielu.:.nhoito •näiden keskuu- 27155: tewkin y.leisen ,ase,vehollisuuslain periaa t- dessa, se rhenkinen rka;sva;t.us sinä 14 kuu- 27156: teiden polhjalla tahdota;am jokainen näi'Stä kauden aikana, mikä mi.nuiJ.la oli tHaisuus 27157: rosvoista·kin a,listaa (Tehkää ihmisiä niis- olla tä~ssä asela.iissa, supirstui siihen, et.tä 27158: tä!). Että tässä kasvatustyössä ei :kuiten- kermn kuukaudessa saa;pui •rykmentin parp- 27159: kaan kyetä saamaan sitä tarkoitusta, mihin pi, mikä pi1ti 'Sa<ngen ha~rtaa.n 1hartausrpu- 27160: pyritään, sehän näkyy .io itse aseve1volli- heen, missä hän kosketteli näiden yJksinäi- 27161: suu·slainsää.däntötyöstäkin. Tä,ssä a•sevelvol- syydessä o·levien sotilaiden !herkintä tunne- 27162: lisuuslaissa kaiken tällaisen väestön varalle elämää ~siten, e'itä nämä rohkeat isänmaan 27163: lö~vtyy erinäis~ä •pykäliä, joitt·Hn pykälien puolustajat usei.n it.kivät sangen katkeria 27164: perusteella nyJt pyritään jo e.nnenkuin täl- 'kyyneliä täällä ikä vyydessänsä. Ja ikun 27165: lainen nuorukainen on sotapalvelukseen as- yksi tällainen hal'taus'hetki 'kuukaudessa tu- 27166: tunuLkaan, ero~ttamaan kokon,ansa muit- li .iär.iestetyrksi, yksi tällainen synkkä päivä 27167: t<m ihmisten joukosta, asettamaan se työ- moni-en synk1kien päivien joll'kossa, niin sii- 27168: juhdaksi, joka tY'ölilänsä suorittaa 'Sitä kal- hen loppui se henkinen kasvatus siltä osal- 27169: lisarvoista isämmaan p.alvelust,a, mitä isän- ta, mitä si,elun•hoi.don kannaJlt.a pyrittiin so- 27170: maanpalvelusta rparemmat ihmiset suoritta- tilaille tarjoamaan. 27171: vat ase 'käd·essä. Minä jo mai.nitsin siitä, etitä J.ainrsäJätäjä 27172: Jos tahtoisi a'Settua varsitnaise11 porvaril- on erikoisesti tahtonut turvat'a itsensä se1- 27173: lisen lainsäMä.iän ikannaUe, ni.in tältäkin laisi:lta ~henkilöiltä etuikärteen, jotka •henki- 27174: näkökannalta asiaa arvost-eHessa täytyy sa- löt eivät asepa.lvelurksen ai.kana kaikissa 27175: noa, että on todella!kin se komitea, joka täl- taMoisi ajatella, ikaikissa toimia j,a kairkis:sa 27176: lairsta lakia esittää thyväksyttäväJksi, osot- ymmärtää asioita siten, miten niitä käsitel- 27177: tanut tavattoman m-erkits-evää asi-antunte- lään tässä asevelvollisuus'laissa. As.evelvol- 27178: mattom uutta. Asepa;l ve,l u ksen määrittele- lisuuslain 58 § :ssä sanotaan ettäJ seHai.sen 27179: 1 27180: 27181: 27182: minen pitemmälksi eri:'koisasela.i-eissa .ia kun henkilön, joka uskonuoliisoon vakaumuk- 27183: tulee kysymyksee•n näissä erikoislajeissa seen perustuvista oma·ntunnon syistä kiel- 27184: erikoise'Sti sellainenkin aselaji kuin crannik- täytyy suorittamasta asepalvelustaan, sal- 27185: kotykistö, missä tykistössä myöskin palve- littakoon huolellisen rtutHmu<ksen rp.erästä 27186: lusaika esitetään yuodeksi .ia 3 kuukaudek- täyttää a;sevelvollisuurl:en'Sa pa:lvelemalla 27187: si, osoittaa,, ett.ä; laJkimi·e'hillä, .nii:llä jotka sairaanihoita.iana tai rmuuna, asoottomana. 27188: 60 27189: 474 Tii.st.aina 17 •p. Loka;kuuta. 27190: ------------------------------------ 27191: Minä olen myö,sfkin sivu1t.a:päi.n- ·ta:Lka•sta.nut, palvelukseen ilmtsun, 1&he:tträ:ä tierte.nkin 27192: minkälais:ta :huo:1el1ista twtki:musta tällais- pa.ikk.a;kunTharn suojelusllmnna.n esimies tai 27193: sihteeri 'ki.rj,el[IlJän· 8Jsianomaiseoen .iouiklko- 27194: .. ten omantunnon ja us,lwnnoilil~sista syistä 27195: 'kiel·bäytyneittoen 'Sotil!aitten kruns'S•a a·rmei- osastoon, mi•ssä iLmoittaa, .mit\kä tä:män 27196: jassa suoritetaan silloin kuin joku todella- nuoren miehen poliitti.set mielipiteet ova.t ja 27197: kin vaika viJsta uskonThoH~sist•a .syistä ta-htoo sen muka;an myö·s rt.ä:H.ai:st'a hen1hl1öä kohde1- 27198: täHais·esta lfl~S€1Pflllveluksest•a• kidtäy:tyJä. 8ii- la;an. H:ä:n joutuu työkormpp,ani.a,an, missä 27199: nä tode1laikin menetellä:äin ai va•n erilkoise•n saa pa-lvella yJhde~n vuoden ja 6 1kuukautta. 27200: huoLellisesti. Se komitea, joika. asevelvo1li- Enempiä esimm.kejä täst:ä: ·laista otta- 27201: suuslaki.a on vrulmrs,tanult, se niissä perus- ma:tta täy!tyy ehdottomasti t.ul!la lopputu- 27202: te 1uissa, .i•oiden peruste•luiden j.ohdO!lJm ukai- lokseen: !Selvrempäiä, hämmästyttäv-ämmässä 27203: sena seurauk•sena :se esittäJä tMla<iisen }a,in määrässä oleV'aa• luo~krnl,akia, mis:sä sen 27204: hyvälk'Sy:ttävä:ksi, lausuukin •et,tä tutkimuk- henki niin selvin sanoin Ja selvin kirjaimin 27205: sen täytyy ollla aivam erirrrois!E)n 1Jarkka .ia on i1ma]stu, ·e~ mi•nu·n 'käsittääkseni ·ole t:ä:s- 27206: huol,elli.nen, .et.tei täissä kuilm!iin 1pääsisi min- sä eduskunnrus1sa esitetty. IT'ämän perästä 27207: k•äämlaiJsta vilppi·ä t.eklemääm. ISe on myö.s- tulee tod~Uarkin aivan nå.1inkuin rtilaulksest.a 27208: kin eräJs osa .niistä sielulilisi•sta ikärsimyik- se laki, mikä on myöskilll eduskunnalle esi- 27209: srstä j.oihin ;sotila.s saateta.an ·sorbapalvelu'k- tetty, ·hliki •sota.tila1sta täissä maassa•, joka 27210: ses:s•a .wsetiaa. Se tutkimus ·on ·sellra1ista. t-wt- myoh:emmi•ll> t.ul·ee a,si.anom:ru~sen käsittelyn 27211: kimu•sta, :että •siinä ihmisen peri•a!lltteellrnen ab,iseiillsi. 27212: ja uskonnol·l~nen v.ak.aumus t•a,hdotaam to- !Mi,Thä sa.n•o,in, .että armeijassa pyritään 27213: dellakin s•ruatlt.aa m~tä: .suuriJmma;n •naurun j-a myö'Skin va:ilkurtJt.a;m.aan ilhmi.s·en uskonnoLli- 27214: sama:11a kertaa. mitä suurimman ·pilkan alai- siin v81ka,umuk.sriin. Uskonn01lli·sia ihmi,siä 27215: seksi. ALmeUan UP'Seeristo ei ole uslkonnol- tosiasiassa on verrattain vährän, eivätkä ne 27216: lista, a;rmeij.an upseeristo ei myöskään ole viralliset. rykmentin ~astorit ja pataljoonien 27217: missään määrin 1se•Ll<aista momaJl,i.sta väkeä, henkri.s€11; ~ettajrut, 1eivält ne niit,ä; ok Ne- 27218: siveelli:siJstä ikäJsiJtteist~ä välitt•äivää v:älkeä, jo- 1 hän lkulkeva:t yihrtä 1hyvi•I1> ikuin upseeriikin 27219: ka p8Jrrisi jotain vainoa ihmisten periaatteil- ase vyöHäl ja tää1lä eduskunnas:sabn olevat 27220: le. Armeijan up.seeristo ~y·rkiii .ni·in .paljon kirklon ,palve1iojalt ovat todrst•aneet, että he 27221: kuin .mahdollista, ja 1kui,n •Se ~ykenee ole- ova,t v•a:rsin ·sotaista väkeä-, -pe<lj.ät·tävää vä- 27222: maan vruin .pelikktä .a;mmo.ttian~s, ja kyllä keä täJs,sä ikysymyks·es·sä monoes.sa .suMeessa. 27223: sel!laiset t:untooH~•set. 1luon:toot, jotka. uskon- Mutta on myö•slk:in todella; va,ka:n~mulkselli'Sta 27224: nonkin ov'at its•elJlensä: elämänohjeebi a.set- uskonn•oH~sta v:äikeä, joita minä! myö·skin 27225: ta.noot, ikYlllä ne siellä s~a.avat !kärsiä .io tääiHä sel1l1aisia vakaumwk:sen 'Lhm]siä dlren täällä 27226: mrua•ilma•s•sa hel vetil<l>isiä tuskia. Eiitä täl- nähnyt j,a juuri nälidem t·arrrra•, •niiiden varrr,a:u- 27227: la;inen u.sk:onno:lil<i:sista verioottei•sta ja v:a- muksien •sä:i:lyittämi,s:en TJUol:e·sta pit.ä~si 27228: kaumuksi:st.a rrriilnn:i pitäminen joutuu v~elä myösarin nousta puhumoon· •siitä rY'hmäs.tä 27229: erik1oisen :ralllgaistuksen alaiseksi, näkyy sen edustaja1ll', joka tää:lrlä monta kertaa 27230: täs.tä :l.a.isrt:a. !N·e ni:mittäin, j.otka eivät suo- erinomai•sen h.arto.as1Ji, ja ihm]s.mäisesti on 27231: rita vaLsina[.s-ta, .a;sep8Jlve:lus:t.aJan .tämän k11in a.si'a'a käJsiteHy:t. 1Se on edust1a.ja 'Lnhi. 27232: perusteella, joutuvat työpahnel-~J-kseen, mi- T:ä;äJliliä mui,st1aak,seni 1ed. Reimiika.ine·n luki 27233: hinkä ~eidät ase·teta®n pailvrele.moon' vuoden erä.än• oes:i:meiJk]n, mistä esimerk·istä minä ta- 27234: ja :kuusi ikuukautta, :mikä seikka on myös- paKLn klorva.a.nri enään va,niharn :tutun .n]m.en. 27235: ki.n sangen selväisti näkyvä kirist.yspykä:lä, Se oli. thuomabfus,eni nykyinen• ka,ptooni 27236: jonka avulla pyritään p•aikott<amaaill iih,mistä Ln.ieberg. E1i: se oHut ain1ut t~ko, mikä 27237: peräytymäiän omis.ta peri:oot.tei:st,a;a.n. Täällä tässä tuli ik,errot.u&sr, .ioika 'l•ang-ennoo ika TJ- 27238: on myös •hnomautettu .io a~sevelvollisuuslain teeni Liolje1bergin tiliHe. Niit•äl ova;t mman- 27239: 60 1§:siiä. 'T1ä:mä 60 §:h'än on erit.yi.sesti. tapai•sra turl:Jik:ati•heä.äJn•, täJssä maa-ssa illmes- 27240: mel'lkilll,inen sen johdo:sta, ,että tä•s,sä jo alse- tyvät sanomal~hCLet ikerton.oot, thämen teke- 27241: tutaam tie:tys:ti eDäi:de:n v~rarnomaisten, ikai mikseen. Minä voi:si1I1> myöskin, koska ka.p- 27242: täissä on •oletettava suojelu:skuntadärjestö.n t•een:i L:iJlj.eher.g •oB minun l1älhempi lE)Simiehe- 27243: truholta, tarkl!iist,amaarn, mi,te,nkä elää sellai- ni 'sot.apahelukse•s:saollessarni, kertoa aiva,n 27244: nen nuorUJkainen, joka. joutuu Hi:hituleVlai- hämmä,styttäväm rp.rul:jon yrrrsityiskohtia, j'Ot- 27245: suud,essa a1stuma.an .sotapalvelukseen, mitä ka todisltavat, että tämräm moon armeijassa 27246: hän yhteiskunn®Uisi•siJa, •a·sioi:sta a.,i:atteloo ja todella ~wlvelee :he.Thkilöitä, jotk·a. moraalri- 27247: kun ·tällainen •nuoruk!iiinen on :swa;nurt s·Oita- sesti:kin ka~svattavat t1älm:äin marun nuorisoa 27248: 475' 27249: 27250: 27251: niin turmi:ol'liseen .ia niin väärään suuntaan, Ed. W. M ä k i lll ·en: Kun olen ollut 27252: että se suurnta on todellalkin •peljättävä. Ne sotilasarsiainva,liokurmassa mukana rkäsi:t- 27253: puheet ci·a ,ne e'sitykset, joita t.ä1Havsten esi- telemässä tätä aså.a:a., ilmoibru, että tulen 27254: miesten t.ahol.ta 'soti:la:~Ue pidetäiä:n, ne ova.t äänoestämään tämä,n lain hyväksymisen puo- 27255: sitä laatml', että minä olen valkuut.et·tu siitä, lesta,. Pidän V'ält.tämättömänä, ettäi isän- 27256: että jos 1mi•nä tässä ltHarisuud•essa truhtoi·si'n maan ja la:illis.en yhteiskurut.a,järjest.yksren 27257: n~itä sanel,la, edusilmnn.run pu'hemies ei ·S•aHi- puolustwmista varten olemassaoleva sota- 27258: si sitä! te·hdä. laitos saa'd'aa1n tämän lain kautta vihdroin:kin 27259: On tahdo,ttu .useraan !kertaan s•anoa, että va.kinra1iselle :ka.nnalle. Mitä palvelusaja.n 27260: maa tarvitsee 'J)uolu:stuslaitos'tn ja et·tä tä- pi.tuuteen tulee, oleru aina, ollut 1 vuordoen 27261: män' puolustulksen peria·aUeen lmmna:lta palvelusa.iaill• ka:nnalla enkä suinkaaru ole 27262: meidärn on tälilainen lwki ih;vväJksy:ttävä. Ed. airuoa ma,a:lais.liit,on ryhmässä, .iorka. on tällä 27263: Vainio minun ikäsi:ttäJärks~mi tääil•lä .io ·s-elvit- kannalla. 'Nie edustar.iat, joille isänmaamJ va- 27264: ti, mitä on tuo porva1rilli nen ·puolustus. !Mi- 27265: 1 paus j.a itsenäisyys o·n kaJliimpi kuiru mit- 27266: nä aialttele'n ett1ä 'eritoten t.äJs.sä ma;ass-a on kään puolue- tai luokkapyyteet, ääruestäV'ät 27267: asia~la,ita oter!Jta\va siteriL, •etträl tkurn sy:nkeät tämän lain 'hyväksymisen puolesta. Kom- 27268: pilvert aF!m:vat. truiva,alle nousta, 1kun todel- munist.i.nen edustaja Ville V,a:inio esitti 27269: lakin alkavat rsuuret y;hteiskunrnrallilirset asiat täällä bols,hevistisia a,jatuksia. Hän otti 27270: myllertää ja lkun maali;l:m.a;ssa asioi't.a ratko- oikeuden puhua Suomen tatlonpoikain ni- 27271: vat valtiot alkavat keskenänsä taistella, messä. T:ässä hän puhui kuitenkin väärillä 27272: olisi viisainta., etltei tä:Uä maaHa ·olisi rsel- va.ltuuksilla. Ed. Vain~on oru •hyvä muis- 27273: laista laitosta, seNrarista ilmruvenlti,iiliä, jotka ta,a, millä kann'alla Suometn ta.lonpoja.t oli- 27274: niitä sä;hköi:s.kuja, rniitä J,uo'n'nowmyHerryk- v.wt vuonna, 119r18, ja, minä voin va•kuuttaa.• 27275: sriä, jorbka mrua:ilma,ssa siHä kertaa. riehuvat, että ,he ovat .ia tuleva,t vasta.kin olemaan 27276: vetäisi täJhän maalharn riehumaa•n, tsiJl.lä s~l samalla kan,nralla - bolshevikkiajatuksiin 27277: laisista puoaustlmlsllaritte,ista, s.eHaisirsta ihök- ntahde n . 27278: keröistä ei ole täs·sä m~:vassa mitään muut•a 27279: Jmin vahink•oa. Edr. V en Il! o l a: Minä en arikonut käyt- 27280: tää tässä as,iassa: puheeruvuoroa, mutta eräiät 27281: annoetut lausunnot tä:äJlä a~heuttiva1t. sen. 27282: Ed. A. P e s O• ne n: Eräät sosia,lidemo- On tahdottu väittää,, että 'kaikki so,dat 27283: kraattiset puhuja:t, m. m. ed. Puittinen j.a ma.a:ilmasta. olisiva.t p.oistetta.va:t ja että mei- 27284: Keto, ovat v·errarnneet tämän lain vaikutuk-1 dän olisi ra1kenrnetta.va puolustusoh.ielmralm- 27285: sia. olema,ttoma.an asiarpoh.iaan kocitaessansa me sitä näJkökohta.a silmärlläpitäe.n. Minä 27286: tod,ista;a,, että tärmä ei vie .soti:la1smrenojen voirsin erinoma.isesili omasta puolesta.mi yh- 27287: supistamiseen. He ov.ali puhuneet siitä a.se- tyä täJhän ohjelma:a:n, .io·s ei minun täytyisi 27288: velvollisuuslaista, joka meillä on: ollut voi- sa:noa, että se ·rea.lisia olija srilmällä:pi:täen 27289: massa v. 19•20-21. Nyt ·O·n huomattava,, ainakin nykyisellä a,i.a:nkohd.a.lla vielrä, on 27290: että tuo laki ei enrää ole voimassa. Nykyään pelkkää: runoa. .Ja minun täytyy olla sitä 27291: mei.llä en voimassa, välia.ikarinen. asevelvolli- mieltä, että meid,än asemamme, mitä puolus- 27292: suusla:ki, jonka muka!an palvelusa.i.ka kai- t.ukse·e·n ja, ma,a:n turvarllisuuteen tulee, ei 27293: kissa aselajeissa o·n 1 1/2 vuotta. On siis ole sellai>ne.n, että meidä:Il' pitäisi anrtautua 27294: aivan ilmeistä, ·että ta,pa1htuu huoma:ttarVa ainoastaan tällaisten runollisten tun1Jeitte.n 27295: ly,hennys pahelusajoissa., jos tämä laki ihy- valtaan. Me voimme pitää silm.ämäruränä 27296: vruksytälän. Mitä sitten tulee maalais- sit·ä, että taistelemme sotia vastaan; ja koe- 27297: liiton kantaan tässä kysymyksessä, niin tamme pienenä karnsa,na niirn paljon kuin 27298: 1 27299: 27300: siiilien tehtyålhin huomautuksiin tahtoisin suinkin t~·hdä sen a.a.tteen hyväksi työtä, 27301: vam lyhyesti sanoa, että .se seikka, että sodat mailmasta poistuisiva,t, mutta 27302: että maalaisliiton eduskuntaryhmä nyt niin kaua~n kun nämäJ soda,t ylt.ympäril- 27303: hyväksyy tälllän lain, joka lyhenr!Jää lämme raivoo·vat .ia nrrin kauan kuin meillä 27304: palvelusaikaa h U'oma ttava.sti .siitä missä oru sellaineru uhka viereUämme kuin itäinen 27305: se nyt .v.oimassao1evan 1rain mukaan on, na:a.purimme, me emme voi 'heittäytyä ai- 27306: ei •suink.aalll :millään tmvoin estä meitä ruoastaa,n tällai,ste.n toiveitten va.raa:n, vaan 27307: t.oimimasta lyhennetyn palvelusajan puo- meidärn· täytyy ottaa olot realisina, tosri- 27308: lesta edelleerukin. asioina, ja, .i·äJr.iestä:ä puolustuslaitoksemme 27309: sen mukaan. 27310: 476 1 27311: Tii.sbaina 17 :p. •l·Oikrulmut.a. 27312: 27313: 27314: Kuru täällä kommunistit ovat esittäneet voidaan asia.llisesti •keskuste1la ja kysymys 27315: sen huomautuksen, että tämä la.ki, joka. nyt siirtyy ainoastaan kysymykseksi siitä, 27316: on kysymykS€ssä, jo en.simäises.sä pykäläs- minkälainen puolustusjärjestelmä olisi 27317: sään esiintyy luokkalakina, niin ta.hdon lu- meillä tarpeellinen. On sotilasasiainvalio- 27318: kea tämän en.si.mäiS€I!l py kälälll. Tässä sano* kunnan mietin:nössä lausuttu muutamia toi- 27319: taan,: ,Isänmaan ja laillisen• yhteiskunta.- veita, joihin, tahtoisin kiinnittää huomiota, 27320: .iärjestyksoen puolustukseksi on jokainen koska niittenkin: toiveitten varaan rakenta- 27321: Suomen mies a.seve:vollinen". Mitä tässä min-en: on ·erittäin arkaluontoista. On lau- 27322: vaaditaan? Eikö isänmaa ole kaikille yhtei- suttu s·e toivomus, että meidän maamme pi- 27323: nen, ilmene·ekö siinä mitään luokka,henkeä? täisi esiintyä puolueettomana .ia että soen 27324: Kun ta,hdotaan, että täJmä sotalaitos on lail- puolueeton a.sema pitäisi saada vakaannute- 27325: liS€n yhteiskunta:järjestyksen puolustuksena, tuksi ja. myös taa:tuksi. Olen ·erinomaisen 27326: niin minkä puolustuksena se sitten oikeas- mielelläni tämän toivomuksen takana ja 27327: taan olisi, laittomanko yhteiskuntajärjestyk- olen valmis kannattama:a:n. kaikkia toimen- 27328: sen? (Vasemmalta.: Työväeruluokan). Kun 1 piteitä tämäru tarkoituspeTän saavuttami- 27329: es~tetää.n., ·että tämä sota.laitos o.n ainoastaan seksi, mutta minun täytyy olla niin paljon 27330: silloin oikeutettu, kun se palvelee työväen realisti, että minä en saa rakentaa meidän 27331: diktaattori val.taa niinkuin Venäjällä, niin puolustuslaitostamme sen1 varaan. Sillä 27332: tässälhän tuNaan juuri luokka-asiaan, mistä asianlaita on nyt kerta 'hikkiaa.n sellainen:, 27333: nyt kommunisrtiseHa, ta,holta, syytetään. On että sikäli kuin tunnen: asioita, minä luulen, 27334: omituista, että juuri venä'äisen vallan mat- ettei mikään valtio tällä hetkellä ottaisi 27335: kijat meillä, meikäläis•et kommunistit, käy- taatakseen Suomen puolueettomuutta, koska 27336: vät niin erinoma:isesti sotalaitoksen kimp- nliillä on aivan ta.rpeeksi tekemistä kullakin 27337: puun, ja kuitenkin on a·sia.nlaita niin, että valtiolla omasta itse·stään. 27338: Venäjä on täHä hetkellä Europan sotilaaHi- Olen tullut asioita, seurat.essa yhä enem- 27339: sesti paraiten varusta:utuuut maa. Luin tä- män vakuutetuksi siitä, että me voimme 27340: nään - tai oliko se eilen - sanoma1ehdistä, verrattain vähän: ra:kentaa. tälle puolueetto- 27341: että V enäjä.n armeija nouse•e aina 9 m:Llj. muudelle, niin suotwvaa. kuin se olisikiu, 27342: mieheen. Aikaisemmi!ll o·len saanut ilmoi- siitä yks:inkertaisesta. syystä, että me emme 27343: tuksia, että se on 4 ta.i 5 milj., mutta olipa saa tuon puo!ueettomuuden takaaji:a. Sen;- 27344: kummin asialllla:ita: tahansa, minä totean Dähden täytyy meidän ennen kaikkea. ra- 27345: vain, että &e kommunistien ihannemaa itse kentua omaan itseemme ja, rakentaa, siinä 27346: on varustautunut kiireestä kantapä:ähän myöskin puolustuslaitoksemme niin, että 27347: saakka (Vasemmalta: Niin pitää ollakin:). olemme vwlmiit, emmekä ole avuttomia sil- 27348: Pitäisikö silloin pienen Suomen kansa1n loin, kun: ehkä pahat päivät tulevat, tulevat 27349: a:seettoman,a tai huonoon puolustukseen me sitten miltä taholta taha.nsa. 27350: vedoten un.e1 moida. ja. runoilla, kun &en' vie- On aikaisemmin täällä erinomaisen: pal- 27351: rellä on suuri jättiläinen, joka uhkaa sitä jon erimi·e'isyyttä vaihdettu siitä palvelus- 27352: milloin ta1hansa? (Va,semma.lta.: Missä se ajasta., jonka. tämä laki säätäJä ja jonka ylei~ 27353: uhkaa?) Ja: omassa keskuud·essamme suu- senä muotona on yksi vuosi, lukuunotta- 27354: ren siltä tahoHa johdetun ag-itatsionin matta hiukan enempää vaativaa palvelus- 27355: a.vulla valmistetaan, hyökkäystä ja. kapinoita aikaa erikoisasela.ieissa. Tämä aika on erin,.. 27356: itse Suomessa. Minusta olisi silloin syytä omaisen lyhyt ja on ilahduttavaa todeta,, 27357: olla, ainakin Iliukan vaiti, mieluummin kuin että myöskin maalaisliitto, joka aikaisem- 27358: puhua niin suurisamaisesti juuri isänmaan min on tässä asiassa epäillyt, on asettunut 27359: ja la:illisen yhteiskuntajärjestyksen puolus- tätä lakia puolustamaan. Kun otamme 27360: tamista vastaan, kuin täJällä on tehty. ,huomioon, että itäisessä naapurimaassamme 27361: On kuitenkin ilahuttava panna. merkille, on pa.'velusaika, vähin, puo-litoista. vuotta 27362: että tämän. s. puolustusnihilismi ei o1e saa- ja jatkuu aina 4 1 / 2 vuoteen saakka, niin on 27363: vuttanut täällä kannatusta, mikäli puheen- meidän asevdvollisuuslakiehdotukse.ssamme 27364: vuoroista. voi 1)äättää, muitten kuin kommu- säädetty palve:usaika verrattain leikintekoa 27365: nistien ta,holta,. On huomattava, että kaikki siihen verraten, mitä tämä itäinen naapuri- 27366: muut puolueet ovat olleet sitä mieltä, että maamme vaatii kansalaisiltaan. 27367: is'änmaa:n puolustus on tarpeellinen ja vält- Täällä on kosketeltu erästä hyvin arkaa 27368: tämätöln. Jos täl.le kannalle asetutaan, silloin kohtaa, joka on ollut pa.ljon keskustelun 27369: 477 27370: 27371: 27372: alaisena aikais-emminkim: julkisuudessa, ni- sivat joitaki~1 kansa.lais~hyveitä ja. kalliSa- 27373: mittäin armeija.n sisäistä j•är.iestelyä. On laisvel vollisuuksia. .ia saavu ttaisivat jotakin 27374: hyökäity ups·eerikunta.a vastaan ja sanottu, henkistä saalista, siellä o1 oajallaan. Mi- 27375: että se ei täytä tehtäväänsä sellaisella ta- nusta se pyrkimys ei ole suinkaan hylät- 27376: valla kuin suotavaa olisi. On huomautettu tävä vaan päin1vastoin hyväksyttävä. Onko 27377: stiitä, että upseerikunta. oru ylimysmielistä, siinä vi.Jrheitä ta.pa.htunut, en ota, arvostel- 27378: että se ei o1e sen kansanvaltaisen valtio- laksoeni. Jos sellaisia. on, niin ne on korjat- 27379: elämän järjestyksen kannalla, mikä maa.ssa tava. Mutta, min:ä en voi a.iatella, että 27380: vallitsee ja että se ei siihen suhtaudu sellai- armeijassa olisi harjoitettu mitään oman- 27381: sella antaumuksella kuin a.rmeijan johta- tunnon pakkoa ja uskonnollista painostusta, 27382: jilta olisi syytä va•atia. On tietysti luon- jota. täällä eräs kommunistinen puhuja 27383: nollista., että maan poliittisesta järjestelystä oman kokemuksensa perusteella. sanoi ta- 27384: voi olla erimielisyyksiä. Mutta. on valitet- .p.ahtuneen. (Vasemmalta: Tiedustelkaa soti- 27385: ta.va asia, jos asianhita niin todellakin on, laiHa!) Jos sellaista tapahtuu, niin siinä on 27386: että meidän upseerikuntamme ei suhtaudu myös ko·rjaus tehtävä, sillä omantunnon- 27387: siihen valtiollise·en järjestykseen, mikä vapaus on armeijassa. taatt~wa niinkuin 27388: maa.ssa va.llitsee, suopeamielisesti. Emme muuallakin. (Vasemmalta: Ka.ikkea 27389: voi estää i'hmisiä a.ia.tte1 ema,sta kukin omalla muuta:!). 27390: tavallaan. Mutta. sen, minkä me voimme Kun täällä on puhuttu siitä, että asevel- 27391: vaatia joka:iselta. ka.nsalaiselta. .ia ennen vollisuuslaki tekisi jon,kurumoista eroa eri 27392: kaikkea upse-erisotolta, ·On, että he lojaali- kansa.laisten välillä ja viitattu lain 27393: sesti suhtautuvat siiheru vaHi.olliseen .i•ärjes- 58 § :ään, jossa. armei.ia:n niille .iäsenå.lle, 27394: tykseen, mikä maassa: on olemassa. Ja tämä jotka. eivät voi varsinaista. sotapalvelusta 27395: vaatimus meidän täytyy ehd!Ottomasti yllä- suorittaa, annetaan tilaisuus täJyttää a.se·vel- 27396: pitä:ä. Ylimmän sotilasjohdon vel vollisuu- vollisuutensa palvelemaHa sairaanhoita.ian,a 27397: tena on ehdottomasti, että s-e myöskin val- .ia muuten aseettoman:a tai tekemällä soti- 27398: voo, että n.iin tapahtuu, ja että jos siinä riko- las- tai siviilijohdon: alais·ena puolustuslai- 27399: taan, tällaiset rikkojat myöskin poistetaan toksen etua välittömästi tai välillisesti ta.r- 27400: armeijasta. tai saatetaan asianomaiseen ran- koittavaa. työtä, niin minä en vo·i ymmär- 27401: gaistukseen (Vas•emmalta: 'Turha toivo!). tää, miksikä tämä. järjestely olisi miten- 27402: Me emme saa kärsi:ä epäloja.alisuutta tasa- kään epäedullista, jos päinvastoin on ko€- 27403: vallan armeijassa. Onko tä1laista ta.pahtu- tettu järjestää niin, että ihmisten omantun- 27404: nut ja. missä mää,rin ne syytt€et, mitkä on non mukaises·ti ei tarvitse suorittaa pa.lve- 27405: tehty ja julkisuudessa. lausuttu, ovat oikeu- lustaan var·sinaisina sotilaina., mutta. voivat 27406: tettuja, en voi arvostella. Minä voin ainoas'- toimittaa. -enemmän rauha,nluontoisia. tehtä- 27407: taan esittää sen vaatimuksen armeijan ylim- viä. Sehän on etu .iuuri omantunnoruvapau- 27408: mäll-e johdolle, että se pitää huolta. ja. puh- rlen hyväksi eikä suinkaan päinvastoin. 27409: distaa armeijan epälojaalisista aineksista, Olen sitä mieltä:, että meidän täytyy .rea- 27410: jos sellaisia löytyy, (Vasemmalta.: Ne toi- lisia tosiasioita arvostellen pitää •huolta 27411: veet ovat unohdetut!) puolus.tuksesicamme .ia. pitää siitä hyvää 27412: Mitä taasen tulee itse armeijan sisäiseen huolta. Itäinen na.a:purimaa:mme on aseis- 27413: järjestykseen, niin on täJällä huorna.utettu, tettu kiireestä kantapäli!hän asti. Sen oh- 27414: että siellä on' harjoitettu valistustoimintaa., jelma, maailman valla.nkumous, ei tunne 27415: pi·detty uskonnoJisia hartausharjoituksia., mitään isänmaan rajoja. teoriassa. Meidän 27416: että tämä valistustoiminta ei ole ollut kaik- kommunistimme ovat hulla:a.ntuneet tästä 27417: kien mielen mukaista. Niinhän voi a1sia ohjelmasta. He eivät näy tuntevan mitään 27418: olla. Mutta itse pääasia, että armeijassa isänmaan rajoja. (Vasemmalta,: Ei ta:r- 27419: levitetään tietoa kansalaisten yleisistä vel- vitse!). Mutta venäläiset sen kyllä tunte- 27420: vollisuuksista. ja seura ta.an ISanma:an vat, päiruvastoin kuin heidän oh.ielman.sa. 27421: asioita, ei ole minusta. h.y1 ättä.vä. Olen On1han tosiasia1, jota ei voi kieltää, että ve- 27422: kuullut monien a•rmeijain jo'hta.iie'n ja a.r- n;ä}äinen nykyinen bo.Jshevismi on muodos- 27423: meijoi,deru sisäistä järjestys,tä käsitte!leväin tunut maailman huomattaNimmaksi impe- 27424: kan:sa.laisten pitävän erittäin täJrkeänä, että ralistiseksi, sanokaamme imperialistiseksi 27425: Mmeijat muod'ostuisiva:t jonkunmoisiksi kan:sanvalla1ksi .ioka toisin sanoen merkit- 27426: valistusjoär,iestöiks.i, joissa nuorukaiset oppi- see: sekasotkua. Ja niin asianlaita on, että 27427: 478 Tiisrtaina 17 a:>· iLolka,ku:u,ta. 27428: 27429: kun puhuiaan vapausliikk-eiden tukahutta- tääkseni siitä, vaikka tämä asevelvollisuus- 27430: mis·e:sta. ja, lakkoj<en tukalhuttamisesta., mikä laki nyt hyläJttä:isiinkin, johdu, että meillä 27431: ta.pahtuu muka meidän armeijamme kautta tulisi ilman muuta käJyiJäntööru "J)uolewtoista 27432: ja 'Porvarillisten armei·jain •kau·tt.a yl.ee·nSä, vuoden pa.lvelusatika.. On mah•dotonrt:a, täl- 27433: niin on syytä, että muistutukset siirretään laista "J)atlvelusaika.a. m-eillä soveltaa, koSik.a 27434: raja.n tuolle "J)uolew. Sillä kommunistit voi- jokainen •hallitus m-eillä tie·tää, että edus- 27435: vat tehdoä <erinomaisia tutkimuksia. siitä, kunna.n enemmistö on ja. ymmärtäJä:kseni 27436: kuinka. juuri ven•äiläis<en kommunistiS<en so- eduskunnan kaikki "J)nolue,et ovat sitä 27437: tilarsa:rmeijan taholta tukahutetaan veriin mi·eltä, ettei ole ma,hd'ollin~em, näin pitkä "PRJl- 27438: kruikki toisinajattelevat ja. v.rupruudenliik- velusatikar. Hallitus voi niin ollen antrua, 27439: keet, jotkSJ Venäj.ällä ovat koettaneet luoda tuntiessrua•n eduskunnan mielipiteen, edus- 27440: järjesiyneitä oloja. Ei ole siis syytä yhtään kunnalle esityksen siitä;, että väliaikaisessa 27441: kommunistiselta· taholta. tuoda ·es•ime:rkkejä asevei vollisuuslaissa. stääidetty "Puolentoista 27442: Venäjältä muka vap,aammista oloista. vuoden pa:lvelusaika lyhennetään ainakin 27443: Olen sitä mieltä, että se laki 'huolimatta siksi, minä se n[Yt on kä1ytännössä: ollut. 27444: yksityiskohtaisista muistutuksista, joita Sitä"Paitsi ed•uskunta, voi ha.llitukselle anrtara 27445: sitä vastaa.llJ täällä: jo on tehty ja myöskin tästä erityisen kehoituksen. Tästäkin 27446: aikaisemmissa keskusteluissa edellisillä syystä me sosia.li·demokraatit katsomme voi- 27447: valtiopäivillä tehty, vastaa. ta•rkoitusta,an. vamme äJänestärä nyt ehdo·tetun a.sevelvolli- 27448: Se tekee kaksi suurta ·pahnelus,ta maalle, suuslain hyväksymistä va<staan. 27449: ensinnäJkin: se järjerstää "J)uo.lustuslaitok- JDd. Venrnolan lausuntoon en aio tällä 27450: .semme vakinraisoelle kannaU.e ja to.iooksi ly- kertarw sen enempää "J)uuttua.. Huomautan 27451: hentäJä palve1usaikaa. puolella vuodella vain se•n .iohdoosta, mitä hän. lausui U"J)Seeris- 27452: säiätäen yleinen "J)ailvelusajan yrhdeksi vuo- ton suhtautumisesta. nykyisoon va.ltiosään- 27453: deksi ja. e•ttä se myös tämänr kautta, supis- töön, että hänen lausuntonsa. sisälsi siinä 27454: ba m<enoja, on beltämätörutä. Että mei- suhteessa vain joukon toivomuksia, jotka 27455: dän täytyy 'PUolustukseemme uhrata., sitä- kuitenkin m~elestäui tuleva,t jääm'ää·n vain 27456: hän ei voidla esi:ä:ä. M·eidä:n on "PYrittävä hurskali.ksi toivomuksiksi. Ero hänen kan- 27457: puolustusmenoja. vähentämään, mutta sen tansar ja. meidän sosialidemo·kraattien kan- 27458: täyiyy ta,l)ahtua yhtä rinitala muiden va.l- na.n välillä on siinlä, että me juuri "PYrimme 27459: tioideru puolustuksen vähentämisen ka·nssa, asevei vollisuuslaissa l uomaalli myös talkeita 27460: enrnen kwikkea, nriiden valtioiden "J)uol ustus- siitä, että tällaisia, e"J)äJkohtia ei pääse ar- 27461: kuntoisuud<en vähentämisen ka.nssa, jotka. meijaan .pesiytymiään. iSiinä on oleellisin ja 27462: ovat meille läJhim"J)änä uhkana. Tämälkin suurirn ero ·hän,en ka;ntrans•a· ja. meidän ka.n- 27463: kysymys on kansainvälinen kysymy.s. Ei na·n välillä. 27464: yksi valtio, va.rsinrkaan niiw "Pieni va.ltio, 27465: kuin !Suomi, voi asettua; sellaiselle teoreetti- JD.d. Hultin: Kukaan ei .ole voinut oUa 27466: selle ka•nnalle, että se. laiminlöisi puolustuk- huomaamatta sitä uutta ainesta, joka tänne 27467: senrsa silloin kuu sen ym"J)ärillä on uhlm on keskuuteemme ilmestynyt. Näyttää 27468: olemassa. siltä, kuin huomion herättäJminen olisikin 27469: sen !"Päätarkoitus, huoli:matta siitä, minkä- 27470: Ed. Keto: Täällä ed. Pesom:m huo- laiseksi huomio muodostuu. On m:yJö·skin 27471: mautti, että jos nyt tämä ehdotus asevel- .io ehditty .huomata., että suurten eleiden ja 27472: vollisuuslaiksi hy läH•äisiin, miin samalla huudon takana ei ole - '"Paljon mitään, ai- 27473: jouduttatisiin siihen, että meillä tulisi jäl- van niinkuin fonogra.mmirrullan l.o.-prpuun 27474: leen käytäntöön puolentoista vuoden palve- kierittyä seura·a vain :heikkoa. surina•a. 27475: lusaika, jollaista nykyinen voimassaoleva Tuntuu siltä, kuin eri taihoilla vallitsisi 27476: väliaika.iruen asevelvollisuuslaki etdellyttää. vielä ;ionikunlainen e"J)ävwrmuus, mitenikä 27477: Y mmärtälä.ks-eni tässä vä:itt-eessä -ei kuiten~ tähän uuteen tulo1k1kaaseen olisi suhtaudut- 27478: kaa.n ole perä,ä. Tosin väliaikain·en asevel- lava. Osa !kuvaannollisesti lyö rintoiihinsa 27479: vollisuuslaki edellyttää puolentoista. vuo- ja sa1no1o: ,Minä kiitän sinua Herra., etten 27480: d<en IJalvelusaika.a, mutta onhan tosiasia, miniä ole niinkuin nuo "J)ublika.anit ja syn- 27481: et,tä .jo nyt tämä puol.ento~sta vuoden pal- ti.set". Osa koettaa lyöidä koiko a.sian lei- 27482: velusaika on erityiseLlä jä;rjestelyllä ollut kikS'i, mutta nauru muuttuu ~hieman vä:ki- 27483: lyih•ennettynä Y'hdek.si vuodeksi. Ei ymmär- näisek.si, kun täytynee tunnustaa, että 27484: 479 27485: 27486: 27487: edlessä on 'Oman ,1wlibii!kan hedeli!Jllä. Toiset, yhtäläiseen oikeuteen perustuvan kansam.- 27488: jotka ottavat vakavammalta, :kannalta tä- v.a.llan turvana. Kaikkein vähimmin on 27489: män uuden ilmiön, jossa ikuitenikin vanhat n i i 1,1 ä oikeutta Teimata suoje.luskuntia 27490: tunnetut räiik_eät piirteet selvästi pistävät luolkkala.itoiksiiksi, .iotlka itse pyrkivät .anas- 27491: esiin, eivät vielä ole taipuneet oiikein häm- talmaan y1ksinvaHan, IPaJklwvallan, muuta- 27492: mä.styksestään, kuinka noiden uusien tulok- mien komissaarien käsiin. On suurella 27493: ka,iCLen peittelll8m'äittäi jUJlkilausUJma' pyrki- tyytyväisyydellä merkittävä, että kaikki 27494: mys, v~allankumouksen aikaansaaminen, porva:rilliset ry,hmät ovat kyenneet voitta- 27495: voidaan katsoa kä,yvän yihteen maan oikeus- maan toi:sarvois1et 'erimie1isyytensä ja ett'å 27496: järjestyksen kanssa, j,oka on t.uominnut hei- ne ovat yhteisen asian vuoksi yhtyneet 27497: ,l]iän toverinsa, ja maan perustuslaikien tämän 1aH~hdotuben wn:päriHe. Minäkin 27498: kanssa,, joita edus,tajan .on noudatet- hyvruksyn suuren vaEoikunnan eihidotu1ksen. 27499: tava, olkoon !hänellä' muuten kuinka 27500: suuri sana.nvapaus talhansa. Siinä vaka- Ed. rS w e n t o r z e t g, k i: Ed. Vennola 27501: vassa asiassa., .ioika ~nyt. on esillä ja j.osta näkyy ennustavan sitä, ettei mikään valtio 27502: tuon uuden aineksen, kommunistien, va,l- suostuisi olemaa.n !Suomen puolueettomuu- 27503: lankumoukselli,nen päämäärä j.a maan itse- den ta,kaajana. E.d. V~ennola on :tällä otak- 27504: näisyyden .hävittäJmiseen suuntautuv~a :py- sumisella ~lausunut minun mielestäni täy- 27505: rintö jälleen on tullut mitä, räikeimmällä dellisen epäluottamuslauseen sille ikansain- 27506: tavalla ilmi, siinä ,pitä,isi mui:ruen ry:hmien liitolle, minkä auktoriteetti on ·ollut niin 27507: suhteiden kommunisteihin vihdoinkin sel- suuri juuri porvariston ,silmissä. Ed. Ven- 27508: vitä. '·Tä·ssä asiassa ei päästä heistä ylen- nola ei ikai !kuitenkaan vaadi meiltä sitä, 27509: katseeilisella leikinlaskulla eikä. farisealai- että ·edustajien tä.ytyisi ennakolta luottaa 27510: sella V'erukkeella, että tmuka toinen järjes- siihen, että ed. Venno,la. on tässä asiassa 27511: telmä olisi parempi. Äänestylksessä t,ulee oiikeas.sa. Minä taht.oisin, toivoa, että. eld. 27512: vihdoin ikuiteniki:n pakko v~alita: pai1kkansa Vennola ei vastustaisi ainakaan sitä, että 27513: joko kommunistien 'rinnalla, tai heitä~ vas- Su01mi ensrin kääntyisi suuTvaltoien puo- 27514: taan, ainoan nyt mahdollisen asevelvolli- leen tässä asiassa .ia koettaisi hankkia 27515: suuslain .ia maan itsenäi,syyden (puolesta. ma,alle its.enäisyystatkeet. rSillä vasta sen 27516: On surkutelta.va, 'ellei .sosialidemokraateille jälkeen kuin olemme saaneet kuulla vas- 27517: ole mahdollista nytkään luopua siitä tak- tauksen, sa!!Jmme myö,slkin näihd'ä ,oliko ed. 27518: ti1lisesta kepp]hievosesta, jolla he kauvan Vennob tässä asia.ssa oi1keassa. 27519: aikaa ovat mtsastaneet, j,a. todella teolla 27520: osoittaa, etteivät he ole noiden .,rpublikaa- Ed. V en no 1 a: Kun edellinen puhuja 27521: nien ja syntisten" vertaisia, vaan, että on tuLkinnut minun lausuntoni mainitun 27522: heilläkin on isänmaa, ioskin porvarillisine kohdan niin, että se olisi .ionakin epäluot- 27523: puuM·e~neen. BorvariHisiHe ryhmiHe antaa trumuslauseena ·ka'nrsa,inli<ito1le, niin ta1hdon 27524: kommunistien kanta yhd.en tärkeän perus- merkitä, että hän on täysin erehtynyt. 27525: teen lisää puolustuslaitoksen .saattamiselksi Hän unohtaa, että se pykälä !kansainlii- 27526: varmaU.e ,ia varkinaiselle ka.nnalle. Niin tossa, .iota ihän ta,rkoitt.aa, on siksi e;pämää- 27527: kauvan ,kuin meillä on ole:massa. valtiolli- räinen, ettei se pysty vielä sinänsä .takaa- 27528: nen puolue, jonka julkisena päämääränä maan niidenkään valtioitten koskematto- 27529: on nykyi,sen ylhteiskunta.Jaitoksen kukista- muutta, jot,ka. kuuluvat kansainliittoon, 27530: minenr ja, .ionlka mo.net jäsenet todi:s.tetta- .iuuri .epämääräisyytensä takia. Kun li- 27531: vasti pitävät maanpetollista yhteyttä vie- säJksi ottaa huomioon, että useat valtiot 27532: raan vana,n kanssa, on ,ineille sotalaitos ovat tätä pykälää vastaan tehneet huomau- 27533: sellaisena., rlmin tässä laissa elhdotetaan, tuk.sia, vai!kka sen· IJOistam~nen nyt ei ole- 27534: ehdottomasti välttämätön. Eikä vaan kaan ,saanut 1kannatusta äsken lopetetussa 27535: maan ,puo.l ust~amista varten ulkopuolista kansainliiton kolkouksessa, niin os.oittaa se, 27536: vihollista vastaan, mutta my,ö.slkin maan · että kansainliiton tahoHakin on suurta va,s- 27537: sisäisen järjestyksen ja ika.nsalai,sten hen- tenmielisyyttä ol,ernassa toisten kansalli- 27538: kilökohtaisen suojan turvaamiseksi. Sa- suuksien puolueettomuuden ja kosk·ematto- 27539: masta ,syystä ovat -suojelu.skunnatkin edel- muuden takeesta ja osoittaa, mitä samaa jo 27540: leen välttämMtömiä. Ne ovat kaikkien huomautin, että itse kukin valtio on tä.l1ä 27541: 480 Tii•st,a:ina 17 :p. J,Oika:kuuta. 27542: 27543: 27544: hetkellä ,pakotettu pitämää.n huolta omasta tai kuvitelmaa sellaista esittää. Venäjä 27545: itsestään ja itsessään tarpeeksi tekoemistä. on iky.llä tarjonnut irauhaa ja me olemme 27546: Jos minun huomautukseni, että tällä het- Venäjän kanssa .sen tehneet .ia ·haluamme 27547: ikellä en näe valti·oitten olevan valmiita sen säilyttää, .mutt.a ei s-e vielä merkitse 27548: Suomen -rmolueettomuutta takaamaan, olisi sitä, että me voisimme olla levossa V enä- 27549: erehdy.s, niin minä iloitsen siitä enimmin. .iän .su!hteen. 27550: Minä oen toivo mitään enemmän, kuin että 27551: näin ta,pa:htuisi, mutta tosiasioille en voi Ed. Swento,rzetski: Minä käsi- 27552: ummistaa silmiäni. tin ed. Vennolan lausunnon siten, että !ky- 27553: symys oli suwrvaltojen :hyvästä tahdosta 27554: Ed. V. Vai lli i: o: Tää:Hä eiL Vennola tässä asiassa enkä lain1man. .kansainliiton 27555: myös taJhtoi pelotella itäisellä naa.purillam- pykälän epä:määräisyydestä, josta ei ollut 27556: me Venäjällä, että sieltä on uhkaava vaara puhetta. 27557: meille olemassa.. Mutta Venäjähän on 27558: näinä aikoina tar.ionnut aseista.riisumista Ed. V. V a i n1 i o: Täällä oed. Vennola 27559: myös Suomelle. Tämä osoittaa, että sieltä antoi aivan saman käsityksen itsestään 27560: ei ole odotettavissa. mitään hyökkäy.stä ja ulo.s kuin mitä jo sotilasasiainva,liokunnassa 27561: Venädän nykyinen hallitusvalta, mikä eräät valiokunnan jäsenet, nimittäin että 27562: sieUä on, on osottanut ·olevansa suosiolli- Suomi ei muka, asevoimin pysty - niinkuin 27563: nen Suomelle ja ystävällisissä suhteissa. se ei pystykään - itseään puolustamaan. 27564: Sitä todistaa jo sekin että :se vuonna 1918' Sii:s toisia :keinoja on, h31etta.va maan puo- 27565: ilman mitään m_yönsi itsenäisyyden <Suo- 1ustu'kseksi. 27566: meUe samoin :kuin se .on myöntänyt muille- 27567: kin reunav•altioille. Mitä sitten ed. Ven- Ed. V e n n o 1 a: lTaMoisin kuitenkin 27568: nola lausui minulle, että minä olisin ollut huomauttaa ed. Vaini.olle, ettei !Suomen ale 27569: tässä <ll. s. puolustusnihilistisellä kannalla. aina1kaan vähennettävä puolustuskuntoi- 27570: niin minähän lausuin, että minä oen ole, suuttaan. 27571: mutta minä myös osoitin, minkähisen puo- 27572: lustuslaitoksen pitää oHa .ia se näkyy pöy- Yleiskeskustelu julistet·aan 1päättyneeksi. 27573: täkirjasta. 27574: Puhe rm ies: Eduskunta siirtyy lain 27575: y ksityiskoihtaiseen käsitte.lyyn . 27576: .Ed. V ·e n n o l a: Ed. Vainio lienee br- 27577: koittanut viime l·ausunnossaan mrkäli se 1-12• § :t ja ensimäisen luvun nimi:ke 27578: koskee :Venäjää ja sen ehdotusta, sitä hyväksytään. 27579: a.soeisb vähentämisen ehdotusta, jon.ka. Ve- 27580: näjä on tehnyt.. Mehän olemme Venäjään 13 §. 27581: nähden ei ainoastaan aselev.on ,kannalla 27582: vaan rauhan !kannalla. !Mutta mitä aseit- Kes:kustelu: 27583: ten väiheniJ!Lmiseen tulee, niin on tod•etta- 27584: vissa, että samaan aikaan kun Venä.jä 1e- Ed. P ui tt i 11' en: Tämän pykälän 27585: kee tämän ·ehdotuksen, se y/hä enemmän .ia ko:hdaHa ratk.aistaan kaksi mie,lestäni 27586: kiireeUisemmin varustautuu. Ja mitä tärkeää ·kysymystä. Ensimäi.nen on ikä- 27587: merkitsee tämäJ aseistamisen väJhentämi- rajakysymys nostoväkeen nähden ja toi- 27588: nen, kun ,suihteet ovat niin ta.vatto- nen palvelusa:ja.n pituus. Mitä iuoh,on 27589: man suur.et, että Venäjällä on 4--c9 ensimäiseen kysymykseen tul<ee, niin 27590: miljoonaa ·aseissa. valmiina - minä luu- pyytäisin huomauttaa, e1t:tä tässä; laissa 27591: len, oettä se sui)istuu :4 :ään - ja .Suo- on menty do paG[jOi!l sivu siitä, mitä 27592: mella ainoastaan muutamia kymmeniä voimassaoleva väliaikainen asevelv·ollisuus- 27593: tuhansia. On aivan turhaa rakentaa täl- laki sisältää. Tässä nostovakeen mää- 27594: laiselle pape.rille t~hdylle elhdotubelle ja rätään kuulu1vaksi a,sevel;vollinen sen 27595: sen perusteella vaatia Suomen puolnstus- vUJOden a,lnsta, ,i.ona hä•n täyttää 17 ~vuotta, 27596: lkuntoisuuden heikonbmista. sen vuod:en lOilpuun,, jona hän· on tullut 5,2 27597: :Mitä taa,s tulee siihen, ,ettei V enä:jä oEsi vuoden i,kä/än:. 1Min1ä; en.simäiseen mo.men:t- 27598: meillä uhkana, niin on minusta asiatauta tiin näJhden rpyytäisin ehdottaa, että toisella 27599: As-erV'e11V'o llis'lluslaki . 481 27600: 27601: rivillä oleva sa,ILa. ,seitsemäntoista.'' muu- rPuhemires: Eduskunta Olli sii:S hyväik- 27602: tettai.sii.n sanaksi ,Jkaksikymmentä" ja syn,yt suuren valiokun'li,an: ehdaturk.s;en. 27603: myäiherrnmin sa.ma.ssa rmomentissa. S'a:na,n 27604: ,viidenkymme·nemkah,den" tilalle otettai- r2)Äänre.stys ed. rPuittisen toisesta ehdo- 27605: siin sana ,rn•elj&nkymmenerwiiden". Toiseen tuksesta. 27606: mom~mttiin1, jo:ka kosJrere J).a.Lv,elusa:Ukaa. ja.l- 27607: kayä1e.ssä, minä 'PYYtäisin ehdottaa., että rKen hYiVIälk!s.yy suuren vaiiokunnan ehd<>- 27608: siitä sarnat ,yksi vu,osi" J)oistet.t.aisiin ja ti- tuk.sen, ä:ä~.estää ,jaa"; jns .,ei" v;oittaa, on 27609: lalle otett.a.isiin ,1kuusi ikuu:kautta,". !J\.IitrE e:d. Puit:tisen €,h,dotus ihyv:äbytty. 27610: tulee kolmanteen 1mormen#iirn:, n1iin minä Åäne:sty·ksessä annetaan 98 jaa- ja 67 27611: J)uolest.a.nri aiikaisemmi.n olen myöntä.nyt. 27612: että er~k'Oisa,selajeissa voi olla välttämä- ei-ään:tä. 27613: tönitä rpitempi pailrvelusaiika. ja, r&en, miniä :Puhe m] e .s.: Edus:kunrt;a, on siis hy- 27614: myönnän t:rulläkin kertaa.. :Siksi pyydän vräiksyn\Y:t suuren valiokunn.a.n ehdotuksen. 27615: ehdlottaa, että tässä kolmannessa momen- 27616: tissa olleva a.ilkaJmä:äräys muutettaisiin y h- ~4----119 § :t, 2 luvun nliimike, 20-25 § :t, 27617: deksäksi kuulka udreksi. 3 lurvun nilmike, 2r6-31 §:t, 4 luvun ni- 27618: mike. 3:2-35 § :t, 5 luvun nrirmi,ke, 36- 27619: iEd. ·R e i nr i k a. i n e n:: Minä !DYY·dJäm 45 :§ :.t, 6 luvun nlimirke, 46-5:1 § :t., 7 lu- 27620: ka.nn.a,ttaa teh:tyjäJ ehdotu1ksia. Minrun ikä- vmir nimike, 52~57 § :t, 8 luvun! mimike, 27621: sittäJäJk,oonri nlä.mrä e;hrdotukset ·OIVra.t ikohtuul- li8. ja 5r9• §:t hyvläiksytään kesrkustelutt.a. 27622: l:Usia. Pyydtitn vidä huomauttaa, e.ttä muut 27623: pohj-oismaiset pikkuva.ltiot ovat vielä ly- 27624: h€.mmän palvelusajan kannaUa. Ruotsissa 60 §. 27625: 3 kuukautta, iN orjassa 2 kuukautta j. n. e. Keskustelu: 27626: 27627: IKeSikustelu .iUJlisteta.an p.äJälit.ynieeb.i. Ed. ;p ui t .t ~ne nr: Va,i,kikarkin näyttää 27628: siltä, et:tei .missäiärr tapauksessa, mirnkäälllr 27629: P U! he mies: Keskustelun ikulues:sa on la,i·siin :kohtiin saa.da, t:äJss.ä rpieninrtäkääJn 27630: oo. Puittine,nJ ·ed. Reinri.ka.isrenl kan,nratt.a.- muutosta aikaan> hnolima,Uai siitä. ovatko 27631: mana ehtlottan1ut. että rli3 §:nr 1 momen:tissa nruo kohdart kuinka. lb..uonto.ia. ja. kelvottomila 27632: oleva ]kä1raja. 117 vuotta 'k:rorotet.tais.i~inr 20 tahansa, niin sittenikään en voi vaitiollen 27633: vuodeksi .ia 52 vuoden! ~käraäa alennettai- sivuuttaa karikkein, MrkerlimpiäJ kohtia. 27634: siin 45 ·vuodeksi. Jfutsulll. tätä ed. Puittisen Niillä perusteilla,' lllita y leiskesikustelussa 27635: ensimiäise~si rehd.otukseksi. Nii.nikään on ed. lausuin .täJst;ä n}'kalälstä, minrä pyytä.isrin eh- 27636: Puit,tinen ehdottanut, että 2 momentissa dottaa, että 60 pykälä poistettaisiin. 27637: oleva J)alrvelursaika määnä,tträ:isii.n 6 kuukau- 27638: deksi .ia 3 momentissa '!lla.inritt.u palvelus- iEd. L e h iJ k o i ne .n: Pyysin puheen,.. 27639: aika 9 kunikarn:deksi. Kut,s.un tätä ehdo- vuoroa !kannattaarkseni ed. Puittise.n teke- 27640: tusta ed. :Puittise.n; toirse:k.s·i re:hdotukseksi. mää ·ehdotusta. 27641: 27642: Selonteko myönnetään oikeaksi. Kesrkus·telu julistetaan päättyneeksi. 27643: lP u he mies: Keskust.elun kuluessa. on 27644: Äänestykset ja päätös : ed. Puittinen ed. Lehikoisen rka,nlnrattamanra 27645: ehdorttanrut,. että 60 § rJ)OLstettaisiin. Kutsun 27646: .1) Åänu~,sty.s ed. Puitti!sen tmsirmäisest1i. tätä ehidotusta ed. Puitti:sen .ehdoturksebi. 27647: ehdrQtuksesta. :Selonteko my)Önllletärän: ·oilkeaks.i. .Asiarsta 27648: iKeu hy;vä:ksyy suuren va.lirokunmran re~hdo on siis ääniesr1:ettävrä. 27649: 1 27650: 27651: 27652: 27653: tu:kse.n, rfuäme,sitä:ä ,,iaa!'; jo1s ,ei" voittaa, on 27654: ed. Puittisenr e:nrsimäi1nrenJ ·ehdotus hy;väik- Äänestys j,a päätös: 27655: sytt.y. 27656: lKen hyvälksyy .suuren IValiokunmarn eihd<>- 27657: 1ÅäJnest3nksessä a.nne.t.aa,n 918 jaa- ja, 71 el- tuksen, :ä<änestää ,,Liara"; ,i01s ,ei" v;oittaa. on 27658: ätänltä. ed. Puittisen ehdotus hyväksytty. 27659: 61 27660: 482 Ti:i<s!baina 17 ;p. 10ikrukl1uta. 27661: 27662: 27663: Äälne:sty1ksessä ovat j oo-1ääniet .voitol}a. niillru, jotka ffivät hyv,älksy y:kJsinikerlaiseen 27664: pä~väti•är.ie.stybeeDJ sii:rt,ymistä, 27665: tehdä ehdo- 27666: J> u h e 1m i e •S: :Eduskunrta on, siis hy·vä!k- t.uks.en.sa,. 27667: syn;yt suuren, va.lio'kunnairu .eJhruotuksen .. 27668: Välikysymykseen vastaa seuraavasti: 27669: 161 §, 9 Lu:vun nillmike, 62c-6·3 § :t, 10 lu- 27670: vun nim:Uke, 64-66 § :t, 11 luvun nimike, 1Sisäasi:aimminist.eri E s k e l1ä: Ed. Lång- 27671: 67~69 §:t, 12 luvun n.iuniike, 7101-74 §:t 27672: ström ja eräät muut puhUJ.ia;t owa:t esittäneet 27673: 1,3 luvun ruimi,ke, 75-88 §:t, N luvun, ni- hallituksen va,sta.tta.vaksi, ens:Uksi tietääJko 27674: mike, lain al®nlause ja. la,in nimi,ke hy.väik- halEt,us, ·että! 'Turun, kuritushuon,eella s'äi- 27675: sytä:äln j,ärjestäm,stä ikeskust·elutta. ly.tett.äV'ilstä ,poliittisista Vla,ngeista~ mnat 27676: JMkimim.äi,senJ la.iw 1-5 § :t, lai:n johto- er.ä1ät va.n~git, amlka:ran sorron1 .ia kurituksen 27677: lause ja lain nimiike hyvtäksytäiäJ:n,. a,l.a.i·senla ollen, turvautuDJeet e:duskuDJnaiil 27678: heiHe myöntämiäi oikeuksia puolustaa:k- 27679: 1Asia.n toinen lkä,s,ittelv .iuE,st.etaa.n paM- seen, äJäirimrmäiseen: kein:oron, nällikiälaikkoon, 27680: tyneeksi. ja että lheid·äJt tämäin johdosta Olli eristetty 27681: erikoisselleiili:1:n .ia• heitä ikohdeltw Vlä.kirvaJ- 27682: i;ai,sesti; toi1s•eksi, mihin toimen,piteisiil!J on 27683: 6) Vuod.en 1921 valtiopäivillä lepäämään jä- hallitus ryhtyn;yt tai a,ikoo ryhtyä: lähitu- 27684: tetty ehdotus 'l·aiksi eräid.en Maarian pitä- lev.ai~suudessa, estäläJkseen ntiilille va,ug-eille 27685: jässä sijaitsevaan Iso-Heikkilän virmataloon tehtyä V'äläryytrtJä ja. rvrukiVIR:lt.a,a jat:kum3Jsta. 27686: kuuluvien alueiden vaihtamisesta Naantalin .ia .pelas.ta,akseen !he]dJäJn, henilrcensä; ko1ma.ll\- 27687: maaseurakunnassa .sijaitsevaan Kultarannan neksi, mihå:lll toimen.pit,eisiilll hallitus on 27688: huvilatilaan. maihdollisesrti ry!ht,yn:yt tai aikoo lähi1mle- 27689: va.isuude,ssa. ryhtyä l~ovetta.akseen sen po- 27690: LEsitel.läläm suur.en va.liokwnmlan mrietintö liittist,en va,nik:Uen, luokiilttelulll ,yksityisri- 27691: .n,:o 6 j31 .otetaa,n to is: e en kä:s i t te- kollisiini' ja. ,ei-yksityisr~koUisiin", mikä 27692: I y y n s:Ui:nlä sekä valtiuvara,:Unva•lio:kun:na.n on va,nki·la;vimnoma,]sten .t:3Jholta to-Dmitettu 27693: mietinnössä n:o 6 va1lmist·elevasti k:äisit,elty va1stoin eduskun1na:n, päätöstä ja. ta.rkoitusta, 27694: mainittu •B!hc1otus. .i ost,a 1uokittel usta, T.urun· lkumtush.ruoneen 27695: .iä:r.kyttäväJt ta;paihtumalt .wat vailll erä1s 27696: Puhe m i e, s: Käsitt,elyn, pohjan1a on seurau1s .ia. ibnau.s. 27697: suure.n valiokunnam mieti,:n;tö •n:o 6. Näiden kysymy,ste.n jo·hdosta saa.n, esit- 27698: tää seuraavaa: 27699: ISuur.e.n, valiokunnan ehd1otus hyväiksy- 1Ra.nga·is.tu·sten täytämrtJön.paillosta 19 päi- 27700: tään: ke,skustelutta. V!Wlllä joulukuuta ·1:8t8r9 a.n,n;etun a'setuJr,oon 2 27701: luvun 8 § :n, mukaa,n:.. sella·isena, ikuin: se on' 27702: 'Aisi,a,DJ toinen· kä:sit·tely .iuhst,e:taa.n pä:ät- laissa, 2,1 :päiwält.ä. tamm~kuuta 191211. voi- 27703: tyneek·si. daan niiHe va.ng.eille, jntika,, o·lemat.ta syy- 27704: päät muuhun rikokiseen,. oJVat tu01mitut ri- 27705: ,kosla.in 1!1, 112 .ia 1'3 Iuvui1ssa ta,ikk3J 16 lu- 27706: Välikysymy.s, joka ,koskee Turun kuritu.s- v•un 2:4 '§ :s1sä mainituista, ·riikoik,s:ista, myön,. 27707: huoneella tapahtunutta nä:lkälamkoa. tää erinäisiä tutkint-ovangeille kuulurvia. etu- 27708: .ia sikäli kuin vankilan järjestys sen sallii 27709: P u h e :m i e s: Ulkopuolella, päiv:älj'ä.rjes.- tai mikäli niic1en my•önrtäminen ei tee vangin 27710: tyksen tulee nyt a.lllntet.tavaiksi va1sta us e:d. säily:mistlä epäJvanma.ksi. :Nä~d.en va.nJrien 27711: Långs.trömin tekemäiäln välikysymyks.een, ka.n,ssa on :kuiten:kin ka,tsuttu .voitavan ri;n- 27712: koskeva Turun kuritushuoneella tapahtu- nlalsta.a nekin va.ngi.t, jot:ka o.Uen• tuomitut 27713: nut.ta n1äl1käla:kkoa. ISitteDJkun vä1i.kys.y- edellä luetelluissa lain [laikois.sa, tarkoi,te- 27714: my:kseen on vastaus a.n:nettu ja sen johdosrta tuista, rik~oksi;st,a, samalla. ovat syypäät ri- 27715: eh:Jrä: aiheutunut 'keskustelu julistettu pä!M- koslain neljässä viimeisessä luvussa mainit- 27716: tyneeksi. esitän eduskun1n8Jn hyv.älksyttä- tuihin tai muualla rangaista:viksi määrättyi- 27717: väimsi soen päwädärjestykseen si:Urtymisen hin, nililhin rver.raf.ta,viin 'J}olitia~ tai .iärj·es- 27718: sanamuodou,. jo'ka löytyy .vaJ,tioväiV'ä:järjes- tytsriikkomuksiin. 1TäJmäJn ohessa, on edel- 27719: tyksen 32 §:,ssä. Silloin on vielä tilaisuus leen v. W'l8 \krupina.sta :vielä rangaistusta 27720: NäJlikäbatrok'o Tu:ru:n 'kuri•tustlmo.neeHa. 483 27721: 27722: 27723: kärsivät vamgit, joiCLen rang.a.is•tus pannaan Mutta on heiSitä t1oinen sieltä ika.rka.rumisem 27724: täytäm,t,oön, 116 .päivänä h,einäkuuta li9•1t8 ja .toinen hu,o:non. käytöksen tatk~a. ollurt 27725: vaJ tioriffioso~keuksien :tnomitsemain ra.n,- toista,iseksi .siirrettävä Turun ·kuritustlmo- 27726: ga.istusten t.äyti1ntöön;pa.n,osta. ann,etun: lain ntee:se:en, jossa. 'V.angit, kuten edell:ä on mai~ 27727: edell:vttäm'äm.ä pwkkotyönä, huolimatta, siitä, nittu, ei•v;ät voi 1Saada na urttia näitä eri;kois- 27728: että he ovat tuomitut myös muista. kuin etuja.. Kol,ma.s vangeista o:nt. pa.itsi va:ltio~ 27729: edellä lueteHuissa la.intpa~lwissa. ma·in.ituista. pert.ok.sen .v.almisibatmise:s·ta, tuomittu myö:s 27730: rikoksilsta, saaneet llla,uttia. ihyväksee'n muusta ri•kotksesta kuritushuonera,nga.i.stUJk- 27731: eLäitä tutikimrt,o;vamg;eille kuuluvia: ja ran~ seen, joten häntä on käsit,eltävä ta,vallisen.a 27732: gaistuspa,kkoa. hev,entläiviä ·etuja., koska oli,si kur.itushuoneva.nikinra. N·rumä va.n.git o,vat 27733: ollut lkohiJuutontta, että nriiltä va.ngeilta, vaa:tine,et päiäist,ä to~seen. va,nkila.a.n,,. jotta 27734: jotka jo ovat saaneet nauttia näitä etuja, heille voidaan ant1ara valti,ollisille vangeille 27735: olisi ne peruutettu, vaikkakin alussa mai- mylälllnett:äv]ssä o.l~w1at. edut, ja. 1kun. siihen 27736: nittu v. 1191211 lain sa.nalmUJoto saat,ta,ilsi· niäyt" ed18lläse1vi~e.tyis1Jä syistä: ·ei ole voi1tu suos- 27737: tää ,siihen v-elrv:oi.ttava,n. tua,, ·o:V•at ih,e viime syyskuun 18 pä LV1än:ä1 27738: 27739: 27740: 27741: !Edellä selost1ettujen periaatteiden mu- kieltä.vtw-.nee:t n1arutt.imaist.a r.uoka,a siihen 27742: ka.a.n .ovat ikys•eerna,laiset VJa:n,git, .ioit,a lky.sy- saaikka, ,kumnes tuohon siirtoon, snostuta·a,m 27743: jät t.ar]mitstanevart 'Va1tiollisilla vangeilla, Tämän jo.hd,o,sta on, ffiuri!tuSihU'oneen johto- 27744: 1 27745: 27746: 27747: rangaistusta täy.täntöönrpantaes'Sa vanki- kunta :212r :päiV1i1nä sama1a. syyskuuta. päM- 27748: loissa luoki,tellut ja, perustuu täimä hwki.t- tä!n.yi;, ettäi vamt~rit olivat :siirret.t.äiv'ät y~ksi 27749: telu näin1 ollen v.oimassaoleva.a•n1 la:kiin s:el- näissellii,n M:ä:kå:rin hoitoa. .sa.a;maan. J a;t- 27750: lai;s,ena ikun se on jUilkaist1u ja voidaan sitä kettuaan kieltäytymistäiä.n vawaa.elh.t.oi,sesti 27751: siis ,väi,Wi!ä lai:nrv,a.s.ta.iJs,eksi kmk·ein,taa.n. n1aut.ti.ma,sta, ra,vinrt:,oa., ovat he tlmit.enikin err-i 27752: siinä mielessä, että siiruä on, !sovellettu lalkia. aikon.a, eli saman !kuun 2•4, 26 j.a 2·8 pläi- 27753: liian lievästi, toisim. sanoe.nl talpauiksiin, joita vinä alka.neet naut:tia si1ämnölliset ate.rian.sa.. 27754: se sa;namuodoUeen1 ei ikiöa~meni mukaan Sinä a.ika,na, jolloin va,ngit ovat .i,ättä:n,eet 27755: tarkoita.. tNrumä .p:uhe,enalaiset .vamgit ovat ruoka,nsa. na:ut.tima.tta, ei ih~itiä ole k!ohdeHu 27756: si'.ioitdut samaan la1itokseen tai laitoks·en .vähi'llmässälkään mä.ä1rässä väkivailtai.sesti, 27757: osa.stoon., jossa ei ,säily;t,etä muita, v.a•nkeda heidän t.e1we:vtensä ei nä(Ytä tämän ruuran 27758: ja j.o!s.sa. 'main1ittu.ien. etu1jen mylönt.äJmintenl na:uttimi,s,e1st.a kieltä:y.tymisensä ik·autta kär- 27759: voi :olla. malhdollista, ilma:n va•a.m.a van.kila,n siiJ.,een ja. ovart the ryhdyttyä1ä1n syömään n1y.t 27760: järjestykseUe ja rv:a.nigin ·sä.i1lymiselle. Mutta, alkane.et t.eh!dä: ah1k~ras1Ji ty~ötä. .(OiJkea.lta: 27761: milloin jokin y]msityine'n .va.nki on tehmy:t Hyvä!). Minkäänlais<en kurinrpitoseura.a- 27762: itsensä syypää:ksi karka.amisyrityksee·n !tai muksen alaiselksi eivät' vangit ole täJmän 27763: muuhun tör,keääm jäT,iestysh~äiriöön, on hä~ kieltäytymisensä vuoksi joutuneet. Näin 27764: net siirretity varm€m pa.an laitokseen, mist·ä oUen CJIVa.t enetmm:ät toimen.pit.eet. asia.ssa 27765: on 10Hut seum.uksen1a.. että! hän ,samalla, hallitu:ksen. puoleHa. it1sestääm1 raue'n'neet. 27766: .my·ös o:ru menettä.ny:t puh.eenala.i1se;t edut, , 27767: 1wsika v:anikila:n .iär.iest:ylk.sen ·ka.ntnaJta ei Rdgsm ..Lång.ström ävtensom vissa andra 27768: vo.Uda .sallia,, että tälla.ises1sa. laitotkses.sa, jo- rik.sdag.smän ha,va, ti.U re.geringen för besv.a- 27769: kin vantk~ s.a,isi nauttia. erilaisi1a •etu.ja. kuilll rand·e riktat följ an:de .S!IJÖI1SillJål: 27770: hänen va.nlkit•overin!sa.. .Milloin iäMaisen 1. Har reg'le.rin.gen. sig beka1n.t, att vissa 27771: va.n:gin käy:tö:s opi.temmäm ajan·. kuluessa, on hland de å tuHhus.et i Å 1bo förvarrade po- 27772: näy.tt.än;v:t va1ka.antuneen: ja. thäne•n voida.an: lit,iska fåmg.ar, till föl.id a'v det svå.ra fö.r- 27773: kat1soa, a.li,stuva.n vankilassa, .ehdott.omas•ti tryoks- och tvångsregement•e de äro under- 27774: v.a.a,dit.ta,vaan .i1i1rjes:t.ykse.en, on. hänet siir- .kast.a.de, för ti.UV1arartagaon1de a.v de rMtighe- 27775: retty t'!lkaisin sellaiseen la.itnkseen, j1oSS!ll ter, r:itk,sda,gen, dem tilllförsäkra:t, tryggat 27776: häneHe v:o·i.da.a:n, rpa.la·utta.a. entiset edut. sig tiH 1de,t ytterJigais:te medlet. hllln,_ger- 27777: Mitä t1111ee n,iihin vanike~hin, ka]k,ki.aan 3 .stre,ilk, oeh att de, därför isole.rats i en1sk~l,d,a 27778: lu;vultaa.n; j:otka, ovH,t väliikys.elyn aiheut- celler och utsatts för övm-:vlåld; 27779: taneet, on heist,ä 2 tuomibtu v. 1918 kapi- :2. Vilka åtgärder bar ;regeringern vid- 27780: nan johdosta. !S'BikäJ .sä]lytetty IJakikotyöNan'- tagit eller ä1rnar i den n!ä:11ma.s.te fra.mtid·en 27781: keina ja ,sellaisina si·is eriniäisiä tutkinto- v.]dtaga till !förihindmn1de aiV fo.rtsa.t.t för- 27782: vanki1en etuja n'auiti,vina. toinen T.urun ja orätlta.nde a;v ooo övervåld emot de.ssa fån- 27783: toinen LaprpeeTI1r·ann1an pak•koty1ölait.oksessa.. gar samt f'ör rä.fLd,an·d·e av deras li:v; 27784: 484 Ti1staina 17 1p. :Lolkrukuuta. 27785: 27786: 27787: 3. Vilka åtgärder <ha.r regeri111gen tiH- förty lbetelc:knas ,slåsom Iagstridig.t, på sin 27788: ävenltyr:s vi·dta.git eller äma,r i den när- höj.d i den, me:nin,g, a:tt la.gen dä.rvi.d till- 27789: ma•ste framtiden v~d·ta,ga för a tt g-öra: ett läJmpats alHlfö·r lilberalt d. ·v. s. även i faU, 27790: sl ut •På deon kla,s.sificering a,v de po.Ji.tiska som densamma, tolkad strikte eftev orda,. 27791: fångarna i ,krimineHa" och ,ioke krimi- ly.delsen,, i,cke av·sett. Hrågwva,ra.n:de fån- 27792: nella" som frå11 fän.gelsemyndi.giheternas gar hava förvarats i en och samma anstalt 27793: sida ge·ruomföl'lts errnot riksd1agens heslut och €ller a:vdelning a.v anstalt. dätr ingoa andra 27794: .a;vsikt och varav de uprprörande händelserna fångar förvara.s och lfä.r beviljande a.v ifrå- 27795: i kbo tukt.hus tmdasrt utgöra. en f·ölj.d och .ga:va.ra.nd>e fö.rmåner är möjligt utan a1tt ord- 27796: en yttrin.g? ning'en in01m fä.ngelset oeh säkerheten i 27797: Med anl.e,dnin.g av S[lörsmlålen får ja.g fånges v'ård ä:ventyra.s. ·Men där ntågon 27798: fra.mhålla. lföljan.de: ens.kild fånge gjovt sig sikyldig tiH rym- 27799: Jä.mlikt 2 kap. 8 § i för;ordningen den ningsför.sä>k eller anm.at .grovt störande av 27800: 19 deoember 118.819 o:m v.erkstäU:Lghet a v ·ovdn]ngen. h.a.r ha.n. ö;v.erlförhs tiJ.l en säkra,re 27801: stra:ff, .g1åda,llit detta lagrum ly•der i lagen anst1alt, viloket ha:f.t till påföl'jd, att han tili- 27802: av den 2,1 jan1uari 19211, ka,n fåJng·e, som, lika ackså gåt·t ~fråg'a,va.ra.nde förmå:ner 27803: utan att timka hav·a gj.ort sig skyldig till fö.rlustig, ty, set,t rur syn.p.unkten a:v ond- 27804: an·nart brott, dömts· t:Lll stra:fJf för brott, nintg-en in1om fäingelset,, :ka.m det ~cke till- 27805: vavom s.tadga,s i H, 1,2 och 113 ka,pirblen .st•äid.ias, a.tt i dylik a.n1sta.lt någon fånge 27806: samt i 16 ilm,pitlet 24 § strad~fla,gen., med- fi•n1ge lå;t.n.iuta s:ä.vskilda, fö11måmer frwmom 27807: givas vissa ransak1ningsfånge tililkommande sina få:ng;k·amrat.er. Dä•r eni dylik f1ånges 27808: fö.nmåner, för så vitt fängei.seordnirugen det uppför.all1,de under måg,on lälllgroe tid befun- 27809: tilLstä,d.ie.r och s·å.!kenheten1 i f·åJn,genis vård nit,s 1h~:wR V'a,ri!t st,a.dga,t 01ch han befulllnit.s 27810: genom sa1.gda förmå;nms •be:vil.iande ej även- villig at:t underka,sta .si.g den, ~rdnin.g, som 27811: tyras. Med dessa, fånga,r ha.va dock .iämväl i et:t fämgel:se .måste obetin.ga,t vidniakt.- 27812: de fån,ga.r anset:t:s, kunna. likst<ällas, vilka, hå:lla.s, ha,r ha,nl ÖIVerförts til1ba.ka. tiU sådRn 27813: jämt•e det a.tt de .bl.Uvit dömda för i ·ovanupp- anst.a:lt, där Ihan kan åtenfå sin1a. tidigåre 27814: rä!knade la.grum a,vsed.da brott, ti,Jli,ka gjnrt f ö r:mlåner. 27815: si.g ISikyMiga ti:ll med desamma jä•mförli,ga Vad ibet.näffar .de fångar, till a.ntalet i~ 27816: p.olitie- ·och ·or.dning.s,bmtt, s:om omfönmälas aHes tre, .som a.v.s,es i .in:te.rpe1la.tio•ne.n, hava 27817: i str.affla.gens tfym, si•sta1 kacpite1 eiler för två av df'm dö·m<ts för deltaga.n,de i 1918 27818: vilka .st.ra:ff aninOit's.tä.de.s är utsa<ilt. De.ss- 'års uprpr.or och fö·r.vara.ts såsom två•ng'S- 27819: utom ha·.va, de fånga,r, •SO!ID for:tfa,ra•nde ut- arhetsfång.ar, med åtnjutande sås·om sådana 27820: stå .strai±1f flö.r delt.a.gan:de i Wl18 års uppro.r av vi,ssa mn.sa,knin.2,'sfån!ge tillkommande 27821: •OOO vilka stra:ff brin~a.s i venkst•äHighet fö·rmåneJr, den. ena, i Ålbo nch den• audm i 27822: S"åsom i la,ge:tt, den1 16 ju,Ji 1918, a.n:g~ående Will:ma.nstra.nds tv:ån1gos.a.rhetsamst.alt, men 27823: , v.er:ks:tälli,_g·het. atV st,ra.ff, som a,v domsto- hava..sede.rmera den ena till föl.id av rym- 27824: lar r±:ör .st,atdör:brytelse·r åJdömts, stadga.t ninlgo:s,f.ör.s(]k och den a,ndra tiH föl.id a.v 27825: två:ngsarlbeit€1, oarkta.t: .des•sa. fånga.r blivit dåligt uppförande måstat tillsvidare över- 27826: dömda. jämvä,] fö.r a.n.dra Jbrott än1 de i Otvan~ föra,s till tukt:huset i Åbo, där de icke 27827: wp]Jrätkn.ade la.gl'Utm olffiiförmäJl.da,, fått åt- kunm.a åtnjuta sa,g;da. förmåner. Den t.redje 27828: nduta. vissa, ralntsaikmin,,Qis.:Dån.g-e t~llikomma.nde, fången •ha·r, utom för föriberedelse tiH sta.ts- 27829: stra:fftm1nget lill!dr.ande fönmåner aUden:- .förrä,deri, dömts .i·ä.mväl för anna.t brott 27830: stund det ha.de varit o.billigi, a:tt de fångar, till tulkthus.straff. Des.sa, fålllgar hatva 27831: som redan varit i åtnjuta.nde a.v dessa, för- fnvdrat att vaacda. ö,verförda· till annat fän- 27832: månler, ihade bevövats ode,s·amrrna, eh.uruväl gels:e. dä.r dem kunde bevilirus sådaoo, för- 27833: ordaly,delsen atv ±iörs.tnämnda la•g av år 19211 måner som lkunma medgi,va.s politis:ka fån- 27834: kunde s.ynas förplikta. ·därtill. goa.r, 01ch då bi.faH härtill av ovanamgivna 27835: ·I överensst.ä1mmel,se med för<berÖl'da skä.l ~cke kun.n1at giva,s, hava .de oden 18 27836: gruJDtdsa,tste·r haNa, ifr<åga;va.ran,de fångar, nästvikne :se]Jte:mher vägra.t att intaga, föda 27837: som a:v inter:peUa.tore.rna. :berbe:ckn,a,g, mted ut- intill dess sa1gda. överföring heviljas. 27838: tryået poli:tiSika fån.ga,r tVid straffets brin- Med a,nledn,i.ng lhärav har tUJkthuse.ts direk- 27839: ga,nde .] ·verkstäJlli.,Qihet i fän1gels:ema, kla.ssi- tion den 212 i 's:atllllma, mlånad beslutit, att 27840: ficerats. nen.nla ,kJa,ssificerimg grun.dar sig fånga.me s!kulle omflytrt:as i en,skild cell 27841: på ~~Mlamrle loa.g l()iCh 1kan detta. förfa,mnde under läka.r.es viånd. •Efter nlågon tids 27842: Näll:kä1akk,o TUJrun :kurHusihUJoneella. 485 27843: 27844: 27845: ytterligare foirls:a.tt vägm11 att fri<viUig-t vangit ovat tässä maassa joutullleet jos 27846: i11tag-a föda:, ha.va: de en;vaQ" vid olika t,id- jonkinlaiseen asemaan, jos jonkinlaisen 27847: punkt eller den 2,4, 2:6 och 28 i samma kohtelun alaiseksi, joten ~on syytä olettaa, 27848: månad ,beg-yn1t. in1ta,ga mgel,bunu:lna mål- että, kai,k,ki ne ,pakottavat syyt, jotka ovat 27849: tider. Under d~en tid fång-a.rna vä,grat a:tt tämänkin nälkälakon aiheuttaneet, ovat 27850: in,tag-a, föda,, haJVa de i:Gke i minsta :m:ån ·todellakin sellaisia, että se ei ole siis tur- 27851: und·el'lka:stats vål:d. Dera:s' hälsa, synes ed hista tapa:htunut. Kun täHaiseen epätoi- 27852: bava lidi1t något rnen .genom närnnda vägran voiseen tekJOon vaniki ryhtyy, kuin nä'lkä- 27853: att njuta, föda, och ha.va, ,de efter det de la:kkoon, täytyy siis olla si1ksi painavia 27854: åter börjat imtwga, f'äda, ta,git flitig,t i:tu me.d syitä, siksi suuria tekijöitä, ~että todella- 27855: arbetet. !Nå(g'on discirplin1är å1gävd ha,va kin aihetta tä:llai.seen on olemassa. Minä 27856: fån,g-a,rn:a med a,nJed'nin:g arv den,na, sin väJ_g- olen ollut tilaisuudessa muuten saamaan 27857: ran ej unde11kastats. tietoda näiden vankien nälkälakosta hen- 27858: ,Vid stådan1t förhålla,nde miåste vida,re åt- kilökohtaisesti heitä ,pu<huteHen ja saarnaan 27859: g-ärder i ären:det ifråm regeringen:s sida. för- myös ,selvityksen si~hen, mitkä seikat ai- 27860: falb. heuttivat tämän nälkälakon. 'Samaten olen 27861: Vastauksen johdosta viriää seu,raava myöskin onnistunut saamaan tietoon sen 27862: seilk.an, miten ja millä tavalla nälkälakko 27863: Keskustelu: siellä lo-petettiin. !Ne syyt, jotka aiheutti.. 27864: vat näl:kälakon syntymisen ovat todellakin 27865: Ed. L å n ,_g s t r ö m: Se vastaus, _i.oka sellaisia, että nii:hin on ,eduskunnan tar- 27866: tässä äsken kuultiin her:ra sisäministerin .peellista tutustua, ja saada tietää, minkä- 27867: suusta, ei antanut mitään uutta valaistusta laista :v~altioUisten vankien :hoito ja sijoi- 27868: ,tälle kysymyiksessä olevaHe asialle." Päin- tus ja luokittelu eri vankiloissa on. Täällä 27869: vaSitoin se vaa1n totesi, että niälkälakko Tu- sisäministeri .io rnainit,si ainakrn kahdesta 27870: run kuritushuoneella on tapahtunut, ja että henkilöstä, jotka olivat nälkälakkoon osaa 27871: ne vangit, jotika nälkälakkoon r:ihtyivät ottaneet. Niitä oli kolme. Yksi nälkä- 27872: puolustaakseen valtiollisen vang-in oikeuk- lakkolaisista nimeltään Lauri Mikkonen, 27873: sia, jotka :heille kuuluivat, väJkivaHaisella on tuomittu 1hovioik:eudessa. va!ltio- ja, maan- 27874: tavalla pakotettiin luopumaan tästä yri- petoksesta 12 vuodeksi kuritushuoneeseen, 27875: ty;ksestään. !Sisäministeri ei vastannut johon tuomioon sisältyy 8 kuukauden van- 27876: lainkaan muuten kolmanteen kysymykseen, keusralllg-aistus väärän pa:ssin valmistami- 27877: joka. ikuuluu: ,Mihiru toimenpiteisiin halli- sesta ja käyttämisestä. 'Tämän tuomion 27878: tus :mahdolEsesti on ryhtynyt tai aikoo on korkein oikeus sittemmin va<hvistanut. 27879: lwhitulevaisuwdessa ryhtyä lopet.taakseen Tä:stä tuomiosta on :kuitenkin Tarton rau- 27880: sen poliittisten vankien luokittelun y:ksi- hans:opimuksen mukaan ;pudonnut pois 27881: tyi•srikollisiin: ,ja ei-yksityisrikollisiin, mikä maanpetostuo.mio, joten J'an_gaistusaika jäi 27882: on vanlkil,avi.:ranomaisten taholla toimitettu yhteensä 5 vuodeksi 8 kuukaudeksi. Tä- 27883: vastoin eduskunnan päätöstä ja 11al1koi- rnälkin vanki on selitetty yksityisrikolli- 27884: tusta, josta. syntyneet \Turun Umritushuo- seksi ja ~sen mukaan, tel.iett,y 6kosvankien 27885: neen jäJrkyttävät tapau1kset ovat vain eräs kanssa yhteiseen asuntoon. Yksityis,rikol- 27886: seuraus ja ilmaus". Kun kuten tä~ssä ky- lisuus on tässä arvatenkin keksitty siitä, 27887: selyssä mainitaan, tämä on ollut juuri se että !kysymyksessä olevalta henkilöltä ta,_ 27888: ai:he, jo,ka on a~iheuttanut tämän nälkäla- vattiin väärä 'f)assi pidätettäessä. Muuten 27889: kon syntymisen, niin olisin toivonut, että tuntuu hullunkuriseHa j.a naurettavalta se 27890: si:::äministeri vastauksessaan olisi erikoi- tapa, jolla tätäJkin asiaa on tuomioistui- 27891: sesti juuri tähän kohtaan antanut vastaulto- messa käsitelty. Se kun selittää että hen- 27892: sen. Mutta niin ei tapahtunut. kilö, joka, sama1la tuomitaan valtio- ja 27893: Mitä ensiksi täihän nälkälakkoon tulee, maanpetoksesta .ia ,sellaisesta maassa oles- 27894: niin on sellainen ta;paus tämän maan kele:rnisesta, niin ei luulisi mitenkään voi- 27895: oloissa iharvinainen. 'Tietääkseni ei sel- van .se:littää :häntä muuhun lnokka:an kuin 27896: laista aikaisemmin ole kai tämän .maan juuri valtioHiseen luokkaan kuuluva:ksi .ia 27897: vankiloissa tapaihtunut. Ja mehän tie- yksityisri!kolliseJksi vaan siitä syystä, että 27898: '<1ämme, että vcarsin1kin juuri valtiolliset hänellä {)li vää.rä passi, sillä ei kai kukaan 27899: 486 27900: 27901: 27902: järkevä ~hminen ,otwksuisi, · että henkilö, 1 kääntyneet kirjelmällä vall!keinJhoitohaHi- 27903: joka olesk·elee maassa salaisesti, käyttäisi tuksen ;j,a vankilan jQJhd.on •puoleen pyyn~ 27904: omaa passiaan. Tä,stä luonnollisesti joh- 1 nöllä, pää,st.ä valtiollisen vangin oikeuksiin, 27905: tuu ,että vääJrän :passin kä.yttäminen liit- jotka he itsekin ,katsoivat lain mukaan it- 27906: tyy suoranaisesti hänen maassaoleskelu- se'Heen kuuluviksi, mutta aina saaneet 27907: tar.k,oitukseensa ja, jos ker.mn se on seli- pyyntöönsä ·:kielteisen va.stauksen. Kun ei 27908: tetty vaHio- ja maanpetokselliseksi, niin siis näistä pyynnöistä; mitään apua tullut, 27909: ei minun ymmärtääkseni voisi tulla ikysy- 1kattkeroitti se si~nä määrin näiden vankien 27910: myJkseenkään silloin jutun selittäminen mieltä, että he päättivät turv.autua, näitä 27911: yksityisrikolliseksi senvuoksi, että syytetty eduskll!nnan heiLle myöntämiä oikteuksia 27912: käytti vääJrää passia. Kun nyt kuitenkin ~puol:ustiaaiks·een, niinkin eprutoivoisoon te- 27913: tläimä .kysymykses,sä oleva vanki Mi~kon.en koon kuin nälkäh.kkoon tar,koitutksella saat- 27914: on tullut täJmän tulkinnan kautta yksityis- taa trumä asia yleisemmän huomion alai- 27915: rikolliseksi selitetyksi, mutta kun hänen seksi ja saatta.akseen siten huomion esi- 27916: tuomionsa, tä;mä yksityis,rikollisluonlt.oinen neeksi asian, .iosta. .io oli niinkin kauvan 27917: tuomio on 8 kuukauden pituinen, niin luu- vai.iettu. 27918: lisi ·ainakin maallikon järj.en mu1kaan, että Mitä ensiksi tulee van1kien luOikitteluun 27919: kun hän oli kärsinyt rangaistuksensa yksi- ja yksityisrilkolE,sten jowkko.on si.ioit.teluun, 27920: tyi.sluont•oisesta rikoksesta, sen 8 kuu- niin onhan .io pelkästään !kasvatukselliselta 27921: kautta, että hän ainaikin senjälkeen olisi kan.na.lta katsoen väärin, että henkilö, joka 27922: siirretty valtiollisen valljgin oikeulksille. on selvä.sti valtiollisista .syistä tuomittu ja 27923: Mutta niin ei nle käynyt, vaikka hän on jonka harmstukset li~kkuva.t k,okonaan toi- 27924: .io kolmatta vuotta istunut yksityisrikolli- silla aloiHa, .iot1ka iha;rra.stubet ovat siis 27925: sen asemassa. ker.rassaan erilaiset <kuin riikoSN:an:geill:a, 27926: 'Toinen näistä, vang.eista on Eero Alanen telj.etään •samoihin yhteiss.elleihin pahim- 27927: nimeltään. Hän on tuomittu valtiorikos- pain ammattir~koUi.sten ,kanssa, joilla, ei ole 27928: oikeudessa.; häntä säilytettiin ensin Turun useinkaan muuta mielessä:än kuin uusien ri- 27929: pakkot.yölaitobella, josta sittemmin siir- ,kosten suunnittelu j. n. ·e. Hienkilön, j.oka 27930: rettiin La.p,peenrannan vanJ\:ilaan ia .iosta täHaisessa seurassa joutuu vuosikausia, yh- 27931: oli vwrtija.n vastustamisen takia sii.rretty tämittaa olemaan .ia kuulemaan jos jonkin- 27932: Turun kuritushuiOneel,Je, ikun hän1Jä ensin laisia suunnitelmia ja ke['toelmia entisistä 27933: oli •rangai.s tu yksinäiseen selliin siirläm i- urot1eoista, murhista .ia varkauksista .ia sen 27934: sellä vähennetyllä ruo1ka-a.nnoksella. Täl- sellaisista, niin tuJee hänen omata ta,vallista 27935: löin kun hänet siirrettiin, •ei häneUe ed·es v·oimakkaamman tarmon .ia ta.hdon, .iot.ta ei 27936: annettu tilaisuutta vankilan j.ohtaåan edessä vaipuisi samalle tasoLle n·äi!den kanssa ja 27937: .puolustautua ja selittää· a,siaansa, vaan il- tulisi siis heidän ikaltaisekseen . 27938: man muuta suoralta kädeltä siirrettiin TäUäi tavalla on tällainen epäterve van- 27939: tämä! henkilö 'Turun Kakolaan yk.sityis- kien .sij•oittelu kasva.t'tanut monesta ikunnon 27940: ri.koHisena senvuoksi kun väitettiin, että ·nuor.esta miehestä ja naisest•a vankilassa 27941: !hän oli vastustanut vartijaa.. oloajalla siveellisesti rap1piolle joutuneen 27942: Kolmas nä,lkälak.koon ,osaaottaneista oli 'henkilön, joka. vankl<lasta pää,styään on 27943: Yrjö Aaltonen, joka myös oli :tmomi>ttu va1- rylhtynyt kokeilemaan siellä saaduilla opeil- 27944: ti01l'i1kosoikeudessa, vuonna 1918 6 vuodeksi laan. En tarkoita että kukaan .'Valtiollinen 27945: vankeuteen. Hänen rikoksensa luonne vanki olisi vielä ·sellaiseksi tullut, sillä ei 27946: onkin selitetty aiva.n puhtaasti! val- 'kai niitä ole sieltä sella.i,s,ena päässyt ulos, 27947: tioll:irseksi, poliittiseksi, mutta sen •joh- mutta tällaisia esimerkkejä on toc1ettavissa 27948: r1osta että lhän ·oE ika1rannut Turun pak- ~ankilaoloissa tavattoman .p•aljon, :varsinkin 27949: kotyölaitok,selta vuomna Jl9il19 .ia kun hä- nuorista henlkilöi·stä, joita. on sijoitettu yh- 27950: n€1t jä.Heen saaltiin (kiinni 11912il,, siirrettiin teen ios.talkin •pienestä rikoksBsta amma.tti- 27951: .hänet ilman muuta myälksin Turun kuritus- ['ikoUisten kanSISa. Tällä tavalla on siis 27952: huoneeHe .ia ['iistettiin kaikki valtiollisen tä:mä va,nikila;ka.sva.tll!s saanut aivan päin- 27953: vangin oilkeudet !häneltä •p.ois. Nämä .pu- vasialisen tuloksen a.ikaan, kuin mitä ·sillä 27954: heenalaiset vangit ovat .ia olivat useita ker- ehkä on tatl'.ik:oitmtu. :S'iirtä.minen tällaisten 27955: toja ennen tätä nälkäla,kkoon 1ryihtymistääin joukkoon merkitsee myös sitä, että vangiUa, 27956: Näi~kä1akffio Truru:n ·kuritusihrua.neella. 487 27957: ------ 27958: 27959: 27960: jDka ~outuu näitten ammattirikollisten •llies- tkoko heikossa tilassa, ei hän pysty enaa 27961: kuudessa olemaan ja asumaan, ei ole mitään vallan voimakasta vastarintaa. tekemään. 27962: mahdollisuutta lueskeHa tai muuten opis- Ja tällai.st,a il'aa!ka,laiskumia eivät :myös- 27963: kella, vaikka kuintka. siih~n halua olisi, rkään nama nälkälakkolaiset jaksaneet 27964: sillä; vanki, jolla rikosvankien keskuudessa kauan kestää, vaan 8 vuorokautta kestä- 27965: on muit•a ha,mastuksia, joutuu .siellä ehdot- neen paaston jälkeen oli iheidän alistuttava 27966: tomasti toisten yrmittäväkJsi ja vihattavaksi .yliv·oiman ed·essä .ia ryhdyttävä nauttimaan 27967: ia sellainen asema ei suinkaan ole mikään ruokaa. 27968: Jradflhdittava eikä se ole suinkaan 1eitkin- iMitä muuten tällaiseen il'aakama.iseen 27969: te~koa. menettrelyyn tulee, .i·ota vankeja kohtaan 27970: Täimä näl!kälakko, meidän oloi·ssamme harjoitettiin, niin on sei,lainen kesk<iaikiai- 27971: n1äin harvinailllen t~atpaMuma., ai1heutui sii·s se<en inklvis~tsiooni1meneiJte,lyyn verra!tta;va 27972: juuri näistä täUaisi&ta huutavis•ua epäJkoih- toimenpide, vaiJkikaJpa se bpaihtuikin tällä 27973: dista, mitkä vankilaoloissa vallits,evat. kermlla ~vain VJaltiollisia vankeda kohtaan, 27974: Mutta millä; tavoin suhtautui jyrkästi tmomittJava. TlälJainen ta:paus 27975: vankila;njohto ja vira·no:maiset on ollut aitkoinaan käsiiJeltävänä my,öskin 27976: yleensä tähän kysymykseen? Eng-lannin rpa.r lamentis:sa, kun siel,lä jo,ku 27977: Ei va,nkila1n johdion enempä:iL kuin vankein- vuosi takaperin - minkä ehtkä useat edus- 27978: hoit.olhallituksenkaan taholta hiiskuttu asi- tajat imuistava,tkin - tapahtui nälkäla1k•ko 27979: asta halai,stua, .~anaa,kaan enlllenkuin sano- eräässä vankilassa. Tällöin myöskin viran- 27980: malehdissä alkoi olla epämääräisiä viitauk- omai.set ·rylhtyivät tai py:rtkivät ainakin 27981: sia, .ia• a1rveluja Kakola.ssa sa,ttuneista tapa- käyttämään saman.la:iJsta menettelytapa·a 27982: uksista ja huhuja kierteli jos jonkinlaisia kuin tässä on kä.ytetty, yrittivä:t väkisin 27983: toinen toistaan kummempia. Vasta silloin ruorokia van1keja, väkisin ,palmttaa ihe~dät 27984: katsoivat vankilaviranomaiset syytä olevan ruokaa nauttilmaan. Englannin par,la:men- 27985: a1siasta tehdä selkoa. Kun rpari edustajaa tissa teihtiin :myöskin tästä välikysymys ja 27986: syysJmun 24 pä,ivänä kävi paikan päällä, anlkarasiti timomitEin ·tällainen menettely, 27987: ilmoitti Kakolan vara<.iohtaja, 'että lakossa .koska s~tä pidettiin: tosia•a,nikin epäinhimil- 27988: olevcaa kolmea vcankia ~ullaan väbvaltai- li:senä, s·ellaisena jot,a ei ainakaan sivistys- 27989: sesti ruok1kimaan. Näin on todella ta!pah- maissa tule tehdäi j.a harjoittaa. Tämän 27990: tunut. (Ed. A. Pesonen: Väkisinkö syö- jälkeen ei myöskään Englannissa seHaisia 27991: tett.iin?) En minä toivoisi edustaja Pe- menettelyä .ale sallittu. 27992: sosta siihen asemaan, että välkisin syöte- y,l,eeniSä on myös kaikissa maissa, jotka 27993: tään. va1i1k!ka hän niin ilkkuen tänne vrus- ovat tahtoneet rkäydäJ sivistyneestä, la,in- 27994: taa. - Sen sijaan että olisi alettu nälkä- sää·dännöllä tahdottu tehdä ero n. s. val- 27995: lakon a,iheutiamia syi,tä ja epälkohtia• kor- tiollisten ja muiden .rikotksentekijäin vä- 27996: jata ja saattaa va,ng-it niihin .oikeuksiin, lillä. Niin on myös ollut tsaarin-aikaisella 27997: jotka heille lain mukaan kuuluivat, ryhtyi Venäjällä laita. (Ed. Ryömä: Ei nyikyään 27998: vankiLan j'ohto mitä- raaimma'1la ja epäin- o,lekaan!) Nykyään on mylös,kin. Ainoas- 27999: himillisimmällä ta:va:lla. ha1r.ioit:tamaa.n vcäki- taan Suomi 'ei tässä swht~eessa tosiaan t~ahdo 28000: Yaltaa turvaa vaiUa ia heiikossa tilassa ole- sivistysmaasta käy.dä. (Ed. Hakkila: Ei 28001: via vankeja kohtaan. Herra sisäministeri v,oi pU:h uaka.an V enä.iästä.!) siitä on lukuisia 28002: täällä sanoi ·kyllä,, että :mitään vä,kivaltaa esimer,kkejlä, minä voin luet•eilla niitä. vaikka 28003: vanke.ja kolhtaan ei ole lharj,oitiettu, :mutta kuinka monta. Suomessakin on kyllä yri- 28004: miitä voidaam sanoa sellaisesta, kun eristet- tetty jotain siinä su'ht,eessa tehdä. Olllpa 28005: tynä eri selliin, .i.onika. !herra sisäministerikin sä.ädetty er]koinen lakikin noudatettavalksi, 28006: myönsi ta!Pahtuneen, 'PUmpattiin heidän mutta erinäisten 'P~kkukuninkairuen vaiku- 28007: vatsaansa peräsuolen kautt.a ravintoa, .iok·a tuksesta, j.ollai,sia tässä maassa tosia,ankin 28008: tarpahtui kahden 'Vartijan läsnäollessa, .ia on melkeinpä jo,kainen virastopäälliktk·ö, on 28009: nämä vart.ij.at uhkasivat, että elleivät pysy tämäkin laki jäänyt kokonaan: kuolleeksi 28010: määrätyssä asenno.s·sa, niin tullaan ihei,dät k]rjaimeksi, nälmä kun ovat tehneet omat 28011: sitoma.a'n sä<nkyyn kiinni .ia asettamaan lakinsa 'eduskunnan säätämäin lakien ylä- 28012: kahleet fkäsiin ja jalkoih'in. Kun 8 vuol'o- puolelle. 28013: kautta on jo paaston.nut .on ihminen jo 12 rpäivä.nä .marraskuuta 1920 antoi hal- 28014: 488 28015: 28016: 28017: litus 'esity,ksen eduskunnalle laiksi rangais- 19'2'1. Tätä .mukaa ohsi siis asian ~pitänyt 28018: tu'ksen täytäntöönpanosta 19 päivänä jou- olla !Selvän. Julkaistu laki nimittäm sää- 28019: lukuuta 188'9 annetun asetUiksen 2 luvun tää: ,.Vankia, joka,, olematta samalla syy- 28020: 8 § :n muuttamisesta toisin kuuluvaksi. Esi- pää muuhun [l'ikokseen, on tuomittu ran- 28021: tyksen perusteluissa sanotaan m. m.: Lyk- ,gaistukseen r~kotksesta, .insta .säädetään ri- 28022: käystä sietämättömähi ja siis Jleti korjat- koslain 11, 12 tai 13 Juvussa sekä 16 luvun 28023: tav.ahi täytyy kuitenkin katsoa sitä ettei 2·4 § :ssä, älköön pan.tako yhteen selli ka.nssa., 28024: ri.koslaki enempää kuin asetus 'rangaistuk- .ioka .kärsii vapausrangaistusta muusta ri- 28025: sen täytäntöön,panostakaan tee mitään ero- koksesta ja sovellettakoon häneen muutoin 28026: tusta n. s. valtiollisten ja muiden rikoksen- mitä rrikoslaiu voimaanpanemisesta 19 ,päi- 28027: tekijäin vähllä, vaan rankais-ee molempia vältä j.oulukuuta 1889 annetun asetuksen 28028: kunniaan käyväliä vapa usrangaistuksella. 35 §:ssä tutkimusvange~st.a on sääJdetty." 28029: .TämäTh €päkohdian 'korjaamiseksi ehdote- T ä m ä o n e .h .d o t o n m ä ä r ä y s, .i o s- 28030: taan, että 19 ;päivänä joulukuuta 1889 an- t a ei yhtään ;p o i k k e u .s ta m yön- 28031: netun rangaistuksen täytäntöön,panoa kos- netä ja se on eduskunnan sää- 28032: kevan aSietuksen 2 ,luvun 8 § :ään lisättäisiin t ä m ä 1 a 'k i. Mutta !kuten jo aikaisem- 28033: säännös, j.ossa kiellettäisii,n Rikoslain 11, min huomautin, niin meillä on aina tapa.Jl- 28034: 12 tai 13 luvussa mainituista .rikoksilsta tunut että, .i-os .ioiku .sellainen laki eduskun- 28035: tuomittujen 'paneminen 'rangaistusta kärsi- nassa sääd·etäänkin, joka tuottaisi jotain 28036: mään yhteen sen !kanssa, .io·ka kärsii vapaus- helpotuksia työläisluokalle, siUä työläis- 28037: rangaistusta muista rirkoksista ja. :iossa sää- luokaUehan on tämä heJ.potus, onhan työläis• 28038: d,että:isiin että sellaiseen ,rikokselliseen on luokka etupäässä, ei voi sanoa etupäässä, 28039: muuten sovellutettava, mitä ll'iko.slain voi- vaan yksinomaan työväenluokka on val- 28040: maranpan·emisesta annetun .asetuksen ,35 hollisesti tässä ma:assa v.ainottu. Jos ~sellai 28041: § :ssä on tutkimusvangeista säädetty. Täten sia .para.nnuksia siis tulee eduskunnassa 28042: saavutettaisiin myös käytä.nnössä epäile- säädetyksi., niin ovat viranomaiset aina hal- 28043: mättä thyvin tarpeellinen yh.denmukaisuus linnollista tietä pyrkillleet nämä piikkupa- 28044: va.ltiorikosoikeuksien va,pausrangaistukseen .rannukset käytäJnnlössä lt.erkemään tehotto- 28045: tuomitsemien .ia tätä rangaistusta, heinä- miks.i. Niin on käynyt täJssäkin tapauk- 28046: kuun 16 päivänä 1918 annetun lain .mukaan sessa. v,ankeinhoitohallitus on lrientänyt 28047: kärsivien sekä yleisten tuomioistu~mien sa- antamaan vankilan .ioht,okunnalle ohjesään- 28048: manlaisista rikok·sis,ta. vapausrangaistuk- nön jossa v a s t o i n t ä t ä e d u s k u n- 28049: -seen tuomitsemien käsittelyssä. n a n päättämä ä Jlli ,k i a j a. 1 a i n se 1- 28050: 1 28051: TäJstä hallitu:ks.en .esityksestä pyydettiin v ä ä s a n' ar m u o t o a. valtiollisista vaUJ- 28052: Kol'kei,mman oikeuden lausuntoa. Kor- geista määrätään m. m. seuraavaa: ,Van- 28053: keimman oikeuden lausunnossa sanotaan gin ka,ratessa tai tehdessä törk,eän jär.ies- 28054: m. m. seuraavaa: ,Koska eräät rikoslain 16 tysrikoksen, voi vankeinhoito:hallitus mää- 28055: luvussa mainituista. rikoksista samoin kuin rätä häneltä j.ohtOtkunnan ehdotutksesta 28056: myös kaksintaistelurikos- ja n. s. paino- otettavaksi pois kaikki valtiolliselle van- 28057: vapausriko,kset, ioista sakon ohella on myös giHe 'edellä myönnetyt Esäedut, jossa ta- 28058: säiid-ettv vapausrangaistusta, ovat luonteel- pauksessa hänet myös sii·nretään li:säetu.ia 28059: taan jokseenkin sama.nhisia kuin esityseh- nauttivien vankien parista toiseen van- 28060: dotuksessa mainitut valtiolliset riko'kset oli- kilaan ranga:istusta1an kärsimään." E d u s- 28061: si ehdottomasti lain muutos u1otettavru kos- 1kunnan selvää! päätöstä on 28062: kemaan näitäkin rikoksia." Tässä lausun- tässä su.htee,ssa siis muutettu 28063: ·nossa annettiin siis sekä hallitukselle että e r a a n k e s k u s v i •r a s t o n m i e 1 i- 28064: eduskunnalle .selvä viittaus että kysymyk- v a l t a.i s e 11 a p ä ä t ö k s e 11 ä. Tässä 28065: sessä olevaa lain muutosta olisi laajennet- on ymmärt•ää,kseni tapahtunut ilmeinen lain 28066: t.ava. Paljon ei sitä kuitenkaan laa i·ennettu. rikos ·etduskunnan ·säätämää lakia vas1·aan. 28067: E.duskunnassa lisättiin hallituksen esi- 'Tämän vankeinhoitohaUituksen ennen ikuu- 28068: t:vkseen yk,si ainoa pykälä., nimittäin rikos- lumattoman määräyben, rikollisen mää- 28069: lain 16 luvun 24 §. Muuten hyväksyttiin räyksen mutkaan onkin sitten ,myös van- 28070: hallituksen esitys ~eduskunna-ssa sellai- keja tuomittu. Siitä on lukuisia esimerk- 28071: senaan. Näin hyväiksytt.y laki julkaistiin kejä. 28072: Aootusko~oelmassa 2,1 päivänä tammilkuuta NäiCLen jo mainitsemieni lisäksi t.apaJhtui 28073: 489 28074: 28075: 28076: m. m. viime .sy•ksynä ·Tammisaa•ren pakko- ovat tehneet tämän .puolustaaikseen juuri 28077: työlaitoksella sellaista, ·että s~ellä vira.n- niitä oimeu.ksia., mitkä eduskunnan säätämä 28078: omaiset väittivät jää,kärivää;peli Kaihon Ja:ki JJ.eille oikeuttaa ja :kun tässä siis i·lmei- 28079: kropis·sa tehneen joitakin v.almistuksia kar- sesti on tap.a.htunut sellainen rikos, että' 28080: kausta varten .i.a. .että !hänen koppitoverinsa eduskunna.n säätämää lakia on erään keskus- 28081: Jalmari Hupli ,olisi häntä siinä suhteessa viraston kautta rikottu, niin 1minun ym- 28082: a.uttanut, siten auttanut, ettei ilmiantanut märtääkseni ei asia .oJe niinkään selvä 28083: tätä toveriaan. Vankilavilranomaisten väit- kuin herra sisäministeri ,sanoi., On luon- 28084: tä.imän ,mu!kaan ei edes Hup,lilla ollut aiko- nollista, :että nii.n kauvan :kuin nälkä·lakon 28085: mustakaan karata . mutta tästä huolimatta aiheuttamia epäkO:hti.a ei korjata. perusteel- 28086: siirrettiin heidät 'molemmat ja tuomittiin lisesti ja saateta näitä va.ltiollisia vankeja 28087: rangaistukseen, jota Tammisaa,ressa a.hke- heille kuuluviin .oikeuksiin, niin kauvan 28088: nvsti käytetään, nim. neljäksi vunrokau- pysyy asia .päiväjärjestyksessä ja, saattaa 28089: d•eksi piJmeään koppiin vedellä ja tleivällä, siis minä hetkenä ta•hansa toistua entistä 28090: tämän j•älkeen neltiäksi vuorokaud-eksi räi•keämmässä muodossa. Kun asian tila 28091: valoisaan koppiin v·edelläi ja leivällä, tiililä :kertaa on tällainen ja kun ed·ellä olen 28092: tämän jälkeen toistaiseksi valoisaan yiksi- osoittanut että p'oliittisten vanikien luokittelu 28093: tyisselliin, päävahdin kosteisiin luoliin ka:h- ja si.ioittelu on ta.pahtunut aivan rmielival- 28094: leisiin kytkettynä. Eikä täissäkään vielä tai.sella tavalla, .iost3J juuri tämä 'Turun 28095: kylli:ksi, v.aan tä:män lisäksi ehdotti pakko- ikuritushuoneella puhjennut nälkälak<ko oli 28096: työlaitoksen j,ohtoktmta, että heidät kum- seurauk:sena, niin ,pidän välttämättömä.nä, 28097: pikin alen.nethisiin yiksityisrikoHisiksi, että asi.a tulisi täydelleen tutkitu.ksi, jotta 28098: joka myröskin -ta,pahtui ja heidät siirrettiin voitaisiin saada syylliset tästä edesvastuu- 28099: Söörnäisten kuritushuoneelle. seen. Ehdotan :siis, että .asia lähetetään 28100: ,Söörnäisten kuritushuone1essa on myöskin lisäJselvitystä varten perustusla:kiv.aliokun- 28101: useita Lappeen.rannasta siirrettyjä valtiol- taan, .ioka saisi tehtäväJkseen laatia. ehdo- 28102: .Iisia riikosva.nkeja,, jotka eivät edes tiedä tuksen perusteltuun päiväjärjestykseen siir- 28103: syytä siihen, minkä tähden heiidM on siir- tymiseksi. 28104: ;retty Lappeenranna.sta .ia asetettu yksityis- 28105: rikollisten joukkoon. Näitä vankeja. on ~:d. Wiik: t9 v:uosis,a•dan saav;utuk· 28106: siellä ,p:idetty vieläkin huonommassa ase- JSiin oikeudenkäy,tiön atla:lila 'kuuluu myös se, 28107: massa kuin mitä yksityisrikollisia ja varsi- :että on huomat:tu oilmeuden ja lrohtuuden 28108: naisia kriminaalivankeja kohdellaan. Heitä vaativan .k<wsittellem:ään va:lt,ioHi,s:ta rikoik- 28109: on siellä säilytetty niin kutsutuissa Y·Ösel- Isentekijää toise'llla tavalla kuin tavallista 28110: leissä, jotka ovat !hevosten pilttuiden kal- paillanteikijää. Eri valtioi•den yhteiskunta- 28111: tai,sia. sellaisia kapeita kä.ytäviä, noin met- järjes:tyk:sen ja y,wl:t•iomuodon kehittyessä 28112: rin l~vyisiä ja ni~ssä ei ole edes rmi.nkään- 1eri t·avoin on joud<ubtu toi,seg.sa maassa pi- 28113: laisia sulettavia ovia,, ainoastaan rauta,ris- tämään suuresti kiitettävänä pyrkimystä, 28114: tiikko on ovena ja toisessa .päässä on sel- jota toise<S>Sa m<arus•s'a .on pidetty ri.k<ollisena. 28115: lainen ilmaluukku, jonka. takia tällainen Täs1tä on olil.ut IS'eurauksen,a, että enimmäk- 28116: koppi muodo1stuu j.onkinlaiseksi ilmanvaih- lseen on lakattu luo.vu:tt·a,ma:st,a maasta toi- 28117: torööritksi, jossa tuuli käy niin <että tukka :seen V<ail'tioHisia rilk,o!ktS'ia rbe~hneitä pa;kola·i- 28118: vinkuu. !Tästä luonnollisesti on seurauk- sia. LisäJksi on ot.eMu huomioon, että koska 28119: sena. että tällaisessa ko.pissa asuja t ei,vä t vaH~o:l.linen r~ko.s joiMuu pyrkimyksistä, 28120: voi kau:vankarun pysyä terveinä, kun niäin jotka ta:rikoi't:t:ruv,a:t jonikun yhteiskunnallisen 28121: vetoisessa kopissa joutuvat vuosikausia tai valt:ioltlisen aalt1Jeen toteuttamista, sillä 28122: asumaan. 'Voi oll:a m~tä ithant.eeU.isin alkuperä. Jos- 28123: 1Sisäministter.i on vastauks,essa sanonut, ilman ei y.h:teiskunta: t·ai sitä ihaHit:seva 28124: >että näl,kälakko on nyt lop:punut, ja. että [uokika myönnä ·san:ottua p,y:r<k,imy:s·tä tai 28125: asia on :siis selvä. Mutta näin yksinker- ,s·en ilmenemismuotoa oikeaksi, va;an .päin- 28126: taisella tav.alla tätä a.siaa ei kuitenkaan v,astoin rankaisee tsitä, ei se ~kuitenkaan 28127: voisi ratkaista, silliä, kUiten t'ässä o1en to- talid:o loukata ri•k<o·ks,m:rtelk~j·ä;ä koih'te 1emal<l:a 28128: dennut, ·On :se syy, josta nämä vangit ovat /häntä t.a:valla, jolka h.ä,ne:stä tuntuisi henk'i- 28129: lähtemlet nälkälaiklwon, sellainen, että he lök<olh:t:ais,esti a<len:tav.a!lta. 'Tähän .katsoen on 28130: 62 28131: 490 28132: 28133: 28134: rvaltiorl%sillre van<gei:Ue rsuotu custodia ho- Ua.is~a kuin ersityse,hdo'tuks<essa mainitut 28135: :nesta~niminren VJa,nJkeusmuoto, j-O'k.Ja eroaa ~vrultiolrlirset ri:korksret, jalka v:uok1si rla,in muu- 28136: ta va·1lises.t.a vml'meusm u odosta ·s~käli, että tos olisi ulrotett•ava kos•illemaa:nr nä~täkin ri- 28137: rsiitä on poist•ettu ne piirheet, jotka e.rityi- koksia. !Tähän voitaisiin rlisätä 14 ja 15 28138: rsesti rlroukkwisrivat :vangin it,seimntoa. OMaen lluvusrsa mainitut CI'ikolkset ystävyydessä 28139: llmomioon, että valtioUinen vanki on ver- !olevaa •v;al:biota rsekä maan ·ed·usillunta.a Vlas- 28140: xattain korrrkea.lila hreniki.seUä ikehity.s-a.sbee:lrla lt.aan. Voisi redellreen ilisätä., että Jtuomwtta- 28141: ol.eva !henkilö, on MimreUre .suotu rlaaj,empia lvan suuri joUJkko .muita,kin r~kok1soia on 28142: ork·euksia kirjalllrisuuden sa.annrin, rkirjeen- rsremmoisia, ciotka .ep<äi:lremättä voirda.a.n t·erhdä 28143: ·vairhd'01n y. m. rS. rsu)hrtreen, siis ertuja jotka ja. rusein 1on!lcin tehty ~~lme]sresti vraUioilli- 28144: henkisesti j.a sriv·eellisre•sti wlhaisemma:Ha ta- !sessa tavkooituksesrsa, :jotren ne eivät todista 28145: sol,la o'hwa.s•ta kriminraa1isesta rikroiksrent.ek i- 1rikoksen tekijäJlrlä :o'levarn s·emmroista .alhaista 28146: 1 28147: 28148: 28149: 28150: 28151: jä.stä reivä:t voi .tuntua vMä annokkai•lta. mielrenl,aatua, jo·t·a .sama:n r•rkoks,en trekemi- 28152: Urseimipi.en rsivirsrbysmairden vankienhroi- mren toisessa ta:r koitulrsessra ind:istai•si hä- 28153: tdosrsa on nämä nä,Jrlöikoihda,t jo ]Ji'tkät arjat. lnelLä olreviR'n. Pu'hutaanrhan vaHioHisisrta 28154: rotettu >huorm1oon. iSuomes.sra si:tä. ei tflhrty rmurlhist.a. jommoisia on viime v•uosina eri- 28155: nykyistä ,rikoslraikiamme säädettäessä eikä !n'äis~ssä maissa runsaa;s~ti käyt,etty aseena 28156: lmyö.sikrää.n 'läh~mpinä VUOtSrikymmeninä sren taa,n:tumuksEJl'lisrtren y Meriskunrta-ra;ines ten 28157: ~älkeen, koska va}tioHisia ri!koiksrente:kijöitä taistrelu:srsa d·ermorkm:tia.a vastararn. Ei ole 28158: rei maassarmme 'sarno'ttava.srbi :iilmennyt. Viime pitk>ä a~ka knl:unut ,siitä, rkun Suomen hal- 28159: tvuodet ov·a.t perimpnhjin muuttaneet tämän lituk,sen rerräJs jäsen jloutui rsemmoisen uh- 28160: rasiainrtilran ja te•hrneet merilMiJkin IUU·distuiksen 'riksi. Kunnia·nrloukkaus on ykts:i ri'kos, joka 28161: !tällä a'laHa vrulttämälttömäksi. Niinpä syn- 1usein j.orhtuu vailtiollirsisrba r~istä eikä aina 28162: !tvi :v}~me :vuorwen •arlusrs'a haltlituksen esi- rt.odilst.a, erttä rilkokserntekij.äJU!ä oli.si huono 28163: t;krsrestä laki, joka määrää, ·että vi:ssejä moraali, usein pikemmin :päimra,s:toirn. Myös 28164: rvaHioHisi.a riiffioksia rtehnreirtä h·enk.ilröi:tä on ,omaisruursrri.lmms•et ja ;ralhadkok·set 'V'oilv.at, 28165: vankeina käsitelrträvä toiseHa tavoin· !kuin !kuten meililäJkin ]wkemus osoittaa, olla 28166: muit.a v;anllieja, ·si:käili että heriille rmyönne- va.ltiolEs:ta 1la;atua. J,a uskon.tmi'koksret, 28167: tään rsamat edut kuin tutkinrtovangeilr]e on jommoisina me]dän rirko·srlaikimme mukaan 28168: 1 28169: 28170: 28171: rs·uotu. Olisri oHut toilvnttravaa etrtä tämä ·voi olla niirnkin rsivrererllisersti m1oitt.eeton 28172: uudisturs, ,ffiun rsre vilhrd•oin :pantiiin toimeen, teko iilluin ;kirkon opista eroavran opin jul~s 28173: olisi saanut semmoisen muodon, jalka olisi bminen, ovat ilmeisesti usein vrarltidHi:si'in 28174: ollut treoreret.t.isesti oik•ea se•kä vast.annut :riko:k.siin rsiv;eeUisessrä rsurhrt.ee,s,sa vrer:rat.ta- 28175: ik:äytämnörllistä ta·rv·ett•a. V alri tettava.stri se :via. Ede11een pidett:äklö'ön T·~kosl•ain 24 lu- 28176: ei t81hnyt sr~tä reikä tätä. HaUitrus redm.s,kun- ~ussa mainitut rirkoiillsret, j·o'tika käJsi'ttävät 28177: !na•l'lie jätrtämäsrsä ä:n esityksessä ehdotti ase- 1rauhan :riikrkomista, 2r5, ri1wikset toisen va- 28178: 1 28179: 28180: 28181: tettavaksi retuoikreut.ettuun as·emaan la:ino- ipantta .v;arst,a,a:n, r3r4, ylre]srtä vaaraa tuo,btravat 28182: astaam ne henkilöt, jotrka olivat tuomitut lrikoks,et, ·42, val'tion turv;a!]:Jisuut:ta tai 28183: rikoiksista, j:oist,a. sääJdetään Rikos:lain 11, 'y1eiJstä jäJrjestystä va,s't.aan te:hdyt' rikobet 28184: 12 ja 13 rluvussa, sri:irs va Uiopetoksesta, J. ·n. •e. 28185: 1 28186: 28187: 28188: 28189: 28190: maan ·petoik.sres:tra. :tai majres'terettirikokserstra !Mitä täJsrtä rsreuraa? Sre, että kaikkien yl- 28191: rse'krä väkivraillias·ta j.a kunnianilrouk'lmuksesta lämainittujen ja niiihin verra:trtwvien r~kos 28192: ikei1sa:rill~sernr per1hrekunnam j•äJsenriä v.a.sta.an. :ten tekijM :pitläi:si, kun heitd·ät tavat,a,an t·eh- 28193: On ilmeistä, ret'tei t:ämmöinen v,a:ltiolrlis- !neen ri:k·oiksensa raa.tteellisi·sta syis,tä, pääs- 28194: ten r~kosten lruet.telo ole l!ä:hes:kä:än tyhjen- ltäiä o:sal'lisi•ksi ,samoi·s'ta lievennyilrs-istä van- 28195: !tävä. Eorlrein oilmus, jota ei •suinikaan k·euden laatuun nä'hden kuin vaHio- tai 28196: voida rsyytrtää l i1a:lEsresta v.rupa.armiehsyy- :maa,npebors·t.a 1trEJhrneet :rikro\kosrent.ekijärt. Ja 28197: 1 28198: 28199: 28200: ldes'tä, ihuoma•ut·ti hallituksen resirty:ksen joh- ikosrka ainoars'taan in casu, joka tarpa.uksessa 28201: idos't.a ·a·ntrrumass.aa:n ll.aus1unnosrsa, e·t.tä eräät erikseen, VO'Lda;a.n a1S•iasta iJlmenrneiden 28202: rRilmsilain }6 'luV'USSa main~t1uistra rikok- ,asiiamrhaarain prerusteerlrla pä<ä:t,t·ää, oll!ko tar- 28203: 1 28204: 28205: 28206: sista, siis rikdkrsiJst.a julkirs't.a viranomaista rk,oitusperrä "DH ut valt,io·Hi,s·tra rlaatua, pitäisi 28207: 1 28208: 28209: 28210: ja ylreirsrtä järj.esty:s·tä :vasttaarn, xuiln myös itlämäm ;seikan rartkaiseminen (jätt.ä:ä tuo- 28211: Ul:.aksint.aistelurilms ja n. 1s. Jpainov.apausri- rmioistuimerlile. Korikrein oi'k•eUIS onikirn täm- 28212: :koks,et ovat rluonteeHaran joikse,enkrin saman- möistä menretnelyä ·s•uositellut, mu1Jta, kum- 28213: 491 28214: 28215: 28216: 1mal:lista kr,y llä, niiden rimo1sten suhteen, 'aatteellisista rsyi!stä, on aiv,an epälroogtltlisrta 28217: joista säädetään ri:lmsl<ain 111, 12 ja 13 'lu- 1riistää tuomitultta ka:nsrulaisl uott.amus pi- 28218: :vns,sa, ~sii,s ~rrkos'ten, jotlka 1luonteEJlt:aan temmälksi ajaksi kuin ~vankeusajaksi. Saok- 28219: mi'l't,ei kaik!ki ov,at va'l't,ioHista laatua, joten Isassa on tästä jo1htuV'a johtopäätö,s jo rai- 28220: •harkintra:vapaud<en m;snöntäm1nen: n1iiden ikoja sit:tren ved,etty. 28221: !SUhteen tuomiJoi·stuimeHe jäisi käytämnlö11lis- iHaililitHliS va:li<tett.avasti ei ottanut Kor- 28222: lti:i, me:nk,ity,st:ä va~He, eh1käiJä suorastaan 'an- :keimman o:i1k,eu.den muutos,~hdotu'ksi~a huo- 28223: taisi mruhdoUisuutt,a mieEva:ltaan. Useim- imioon, vaan 'kui:t1ta~si ne silrlä IYihyellä huo- 28224: TJain muiden mainitsemaini rikosten suh- lmautUJksrel:la, että ,'ehldot~~tun vMiaiika:i:sen 28225: teen olisi sitäJ vastoin sanotun harkintaval- ·uudisbuksen ulottaminen :pirtemmälle 28226: !lan myöntäminen tnomioistuimil'l<e kipeän vaikkapa tiete]sopin mruikaan o1ke:utettukin 28227: ttarpreen vaatima. Eikä tämmöinen menette- '-- ~ei ;kuitenka;a!n nyt näytä ikäy:bännöUi:sen 28228: ily ole otkeustietees~sä mitään uu t,ta. E1sim. 28229: 1 28230: rtarpeen vaa,timraltra". Eduskunta taas ei 28231: Saksassa on s'e jo kauan ollut 'käytännössä. voinut, ymmämettävääJ kyllä, ry:htyä suu- 28232: T'rumä olisi olilut väilMämätö·n:tä vielä ressa :määrin la,aj,errtamaan lai:n va]kutus- 28233: ~eräJä:s:tä syYistä, j1ota yrl<lämainrt,tua ~akia ralaa. Sosial.i't1emo'kraa;tti,sen edus,kuntaryh- 28234: isäät1ebtäeiS'Sä ei nähtävästi ole ot,etim huo- män :painro:srbukS<est~a :s:aa:t:i~n lkYillä kuuluisa 28235: lmioon. Malinitun :lain myöntämät li.even- ,sosiialis,tipy.kälä", 1,6 luvun 2,4 ,§, l<akiin 28236: lnv'kset lkoskevat ainoa;st,a,an Bemmo1ista van- isisä:llyte'tykS<i. Tämä lon 'S'irs yksi semmoi- 28237: 1kia, jorka ei ole ,samal:la 1syypää mluUJhun n<Bn taiJaus, jo'l:Loi'n ed:uskmma.He on a·nn•ettu 28238: :ri'kokseen". On kai illiatrsottu, että se muu huonosti vailmisrteltu Iakirehdo:tus, jonka pe- 28239: lt'ikos on välrbtämä:ttlä sremmoin:en törkeä, lrU:s'teeHa sitten 'huo·no Ja:ki onkin !Syntynyt. 28240: !halvrelks,ittav,a 'rrko:s, j101ka todistaa sen t:eki- ~Laki oiliikin, ikun ,sJ.tä allett,i:in totreuttaa, 28241: j~n ailihaista mli!elenl}a,a:tua ja t0kee :hä1 net rvalt1ol1hs,iJlil,e :vanrgei:Ilre 1suuri !pettymys. Ne, 28242: mitääJn l:i,evennyks,i'ä ran1saitsema'Homaksi. 28243: 1 'jotka tiesiväit t1ehneensä yksinomaan vral- 28244: Mutta juuri VJaHiolEs:ten riJko,sten !luettelon tciollis:en rikoikisen ja. jotka rn:ruin ol'len toi- 28245: eTJätäydellisyyd>estä on johtunut, että lain IV'oiv:at 1s<anotult.a ilailta a,sett,amistaan IJa- 28246: lsanamuo'to on aihreuttanut :mitä suurinta lrempa·a!n, 11hmisarv<oa ~enemm:än v:asta,aVJaan 28247: 'vääryyt,tä. Niinpä on ollu't tavcaJIHsta, että as'emaan, saiva:t S'uruk.s<eren j,a rsuuttumuk- 28248: 'vääJrän pa·s1sin ll~äyttäminen on ollut yksi sekseen nähdä asemansa. TJäinvastoin huo- 28249: :St'rnmoinen riko!s, j1okra tekijä:ltäJän :on riis- 'nonev,an. rN yt lioi.mlit,ettiin nrimibtäin va:n- 28250: tänyt mah<d<ollisuuden IJ'äästä osa<llrise'ksi ilden luokitte,leminen, jonka perusteeHa 28251: 1 28252: 28253: 28254: 28255: 28256: vaitiollisille vangeil:le myönnetyistä eduis- useita its~easiJassa yksinomaan valtioUisia 28257: ita. Nyt on kuiterrkim o'tet.tava huomioon lrikoksent,ekijöitä v]et!iin yk,sityisl uowt:oisten 28258: ienrsiksi, ~että vääiräJn :P'aJ&si:n käytt.äJminen nn dour:Wkoo,n. Kerrmtaanpa selihis'takin, että 28259: 1sekä 'l,ain .että ylei1sen o~euskäsityksen mu- yksityisluontoisten rikosten trekidöilksi olisi 28260: lkaan 1hyvin ~Iie_vä rikos; toiseksi, ·e'ttä ma:as- tällöin luettu myös ne entis1et sosialidemo- 28261: ,g.amme •eri yhtei.skun:tapiiri,t, vielällä ~eräät kraattiset ·kansanedustajaot, jotlka oli tuo- 28262: 'valrtiolaitokBeBkin J:ie-neViä:t ajoittain tariJeen lmit,tru Riik:ors!lain 1116 luvun 8 § :n mukaan 28263: v.aati,es~sa valmista:neet ja käyttäneet suu- LSiitä, ett.ä olrivat '<Ylll,eet mukana hyväksy- 28264: ressa 1a.a.iuut1ers.sa "V"ä:äriä pasrseja; ko'lm.an- mässä sitä ,Me vaadimme" -oh:j~elmaa, jonk1a 28265: . neks'i, et•tä rvääJrä:n pa,Sisin käyttäminen, kun ;puolesta, kuten ti,edetään, osa eduskunnan 28266: tse tfrpa:Muu "'alt<iorllisen ,rikoksen yhteyd.es- (P'orvariU,1sliaikin jäseniä äänesti. Y.äi't.etään, 28267: sä. ilme1ses:ti ~tarkoittaa helpo1tt,aa juuri ~että Y'k:s,ityi,sGuorn:toisreks'i ,l,eimaaminen on 28268: tuon valtiollisen rikoksen tekemistä j.a siis ikats.o~t.tu estereks'i ,sen :ehidoHis,en vapauden 28269: itse on va,ltiol.linen rikos. 1Sa.avutrtamise1le, joka mu:ut1en on rpuol,et van- 28270: :Vie<lä y·ksi Korkeimman o]keuldren huo- keude.st,aan pa~lveHeelilre vangi,llre myönnetty. 28271: mautus olisi lhuormioonotettava. :Se nimit- :Täm!ll'öinren menettely, j~os sitä 10n nouda- 28272: täin, et'tä nlisi jäJtett:ävä tuomio·1stu~men rtettu, 'l.j,enee 'kll'it,enkin laokiin perustuma- 28273: iharkitt<a vak1si, on!ko tämänQ,aattuisi,ssa asiois- :ton j'a IID'ieliva~tainen. 28274: sa tuomittava rsov·ellutetbavruksi a:sianomai- 1Muut,enkim täytynee .sa,noa, että V'aJnlki- 28275: s.essa l•arnpaika,ssa ,sä:ädettyyn ka:nsalais- [.awranoma~sten esiintymi,serssä vankeja koh- 28276: [uo:ttamuikseiJ. menettämise,en. Jos kerran taan 10n ilmennyt pa1don mi,eliVIaJtaa. Kat- 28277: tunnursteba:an, että va:Hiol:linen ·rikos joM.uu JSoen SliiiJhen, mit:en v~av'a,alsrti vankilamjoh- 28278: • 28279: 492 28280: 28281: 28282: :taja voi määrätä kull<ek~n vangiUe tu:levat 1litsemaa•n pwrempa.a henHl,()'ku:ntaa, v:aan 28283: !Oikeud•et ja vapaudet, vall!kilaviranomaiset 1tav·at'a'an vanginvartijain joulwssa mY'ÖS 28284: tvo~sivat, jos he olisivat t'ehtävänsä tasaNa, traak.oja .olemt:oja., ijotka 'louk1kaavan röyh- 28285: käytännössä toteuttaa. usein mainitun lain keästi kolh!belevat niin va:DtiulVisia kuin mui- 28286: 1tar koituksen sen vwi~linaises,ta muodosta ltakin va.n:keja. V.a;ltiollise't va<ngit näinol- 28287: thuo!limat•ba. •Niäin ei ole t•apahtunut, vaan 'len •alkavat halveksia va.rtij oi taan, tuntien 28288: ilienee san•ot:tu la!ki päJi,nv,a,s•toin j.ohtaml:t a.i- ·al.eva•nsa .it,se kmkeamma:Ha 'k<ehl~tY'sbsoilla. 28289: Jnakin a;lus,s.a useankin v'a:LtioHisen vangin VanJk~lao'lomme :ov8!t j.o .saavutta.neet su- 28290: ·to:lolsuh'te~den !huo nont,aJmi.seen. ,S a.noma•leh- lrulhs•en !lmuluisuuden. On syytä, että Suo- 28291: 'iti:tie,to>jen mulman, jotka •epäilem•wt.tä a•nt.a- lmikin koetJtai,si vihruoin 1wlhot.a tä;ssä S U:h- 1 28292: 28293: 28294: vat ainakin pääasiassa oikean kuvan van- teessa länsilmaiJseUe kehitysasteelle. On 28295: kiloissa, ennen kaikkea Tammisaaren van- v:aa,dibt,ava, ·että v:1ra•nomaiset jo nykyis,ten- 28296: kilassa vallit•sevis.tta. ol;oista, ovat sikäläis,et kin .lakien voima.ssaoUessa tekevät voita- 28297: 'Vimruomais,e:t pitäneet 'sopivana turha:n•pä:i- mmsa vanki1ao·1ojemmie par.an'tamis•etksi, vrur- 28298: väisesti r.ettelöid:ä valtiollisten vankien :kans- lsin·kin tmikä valltio:Ui,s:~in v,amkeihin tulee. 28299: lsa, ·suorittaen .esimer.kiksi •illman tunnettua Mutta enn'8n kaikkea on viimeksimainittu.. 28300: \Syytä alituisesti ruumi~Hisia tadmstuksia, jen vcanlk:ien o:1oj,en 1korjaami1se:ksi saatava 28301: tiolloin vangit us•ein on pmkotettu ,rilisuutu- !aikaan t.arped:hnen la~n muutos. Kun hal- 28302: lmaan a·La,stomiksi, sekä ·tuomiJben heitä mi- llitus an'toi asia,st.a edusku.nnane esityk:sem, 28303: 1tättömistä rtkJkomuks·~sta •anrna:riin .rangaliS- thuoma.ut.ti se it.se t,ark!o~tetun uudi·s•tuksen 28304: :tuk:stin. Niinpä E•enee Taromis·aa:res:sa ta- olevan vatin väJliaika:i1s•en. On toiv.otta:v,a, 28305: 1Jalhtunut, ·että laulamisesta kopissa va.n- !Bttei väJliaika tuJ.]s,i ikovin pitkäk.si. 28306: tkeja on tuomittu pimeäiä·n ik<o.ppiin ja että 28307: ;reuma:tismia pp•teva v:anki on ilman syytä Ed. V. H an n'u l a: Pyy1diän kannattaa 28308: JJidet'ty us.eitå p:äiviä j<al,k·araudoiSisa niin 1ed. Låmg1st.römin ;e<h.CLo,busta, ~t:tä a:sia lä!he- 28309: !sanotussa lkarhunlwpi,ssa, missä !hänen :t.a;u- ~tet'täis:iin peru,s:tuslakilvaliokuntaa<n, 28310: tinsa on entisestään •pahentunut. Vilkasta 28311: ja oike'utettua paheksumista on sekä vankien Ed. Hj. ,Mä k •i ,ne n: Koska täJällä vä:li 28312: lettä heidän oma:i.stens•a keskuudessa herät- ky:sym~sen perusteluissa e1sii:n.tyy minun-7 28313: ltånY't s•e ,seiJkika, että e•räinä a~k·oina on il- ki,rr n]meni, u1iin ik.a.~ts,on ·ta;r.poolli:seksi il- 28314: rman e<deHäkäJT~päJä il.mo,itus:ta ;supistettu sitä moitt.aa että minulla oli tarkoitus rpuhuteHa 28315: lruokwmäärää, jonlka vang"ei:He saa liähet.tää, kysymyksessä olevia vankeja., vaan en sa.a- 28316: 1 28317: 28318: 28319: 28320: 28321: jonka .ohessa eri'll'äJis:t:en ruolm.l,a.jien [ähet- nut tilaisuutta l)ää,stäJ rniiden •puhei!He. Sam 28322: itäminen vangeila.e on 'lmlkona,am ikieUetty. kuitBnkin .tila:i:suuden rpuhut€Ma Kako,J.a:n 28323: ~orl"ein lSal:litiJu määlrä 10n jäänyt vank<i!la- apula~sjoht:aja:a .i·a ,hä•n sa,noi keskustelun ai- 28324: wira:nomais•ben ISail,aisu:udek,si j.a on ,siitä yli- . kanllli, että näJmä va:ngit, t.ai a.inrukin yk:si 28325: menevä osa mY'yty !huutokaupalla va·ngin- heistä, oli 1sillloin ollut syömättä 6 päivää .ia 28326: var.bijo,~lle. Viel<äipä v•a'lit<et.aan, 'ett•eivät val- hän .sa.nai, •että ,se e•i •enää ik€s.tä montaakaan 28327: ltiollisetk'a'an vangit •saa säänll!ö•Nis,esti .sa- :pärvää, jot.enk!a: sitäi täyJtyy ehdottomasti 28328: :rwmal,ehili:ä, j•o tka ihe ikuit•ell!kin lain mu- ruveta ruo'kkimaa•n•. !Hän ·san.oi m. m., että 28329: 1 28330: 28331: 28332: Uman ov·8!t ni•k·eutetut :saamaan ja jota oi- me emme I.8Jske va.nikej•a kuolema~a:n, niin- 28333: •keu:tba yJ.ei:s•esti .sivi,sty,smai,ssa 11idetään yh- kuin Irla,nn~'S'sa, vaa,n: <me ruolk]mme niitä. 28334: ·t·en:ä juuri val:tioHrs.iHe V1a.nge~He kuuluvana Minä ky,syin milil·ä t.avalla tuo ruoikkimi•nen 28335: etuoilmutena. Myös 10n vange~l:le 1ahet:et- tapahtuu, •niin ihän ,sanoi, että .i·aa, se on ko- 28336: iyä hyvä;ä ka•unokirj.allisuutta usein pi·dä- kona:a.n 'me•id<äill! ·oma a•si:a,mme, ,s,e ei kuulu 28337: 'hetty, mikä on sitä epäoil~eutetumpaa, kun teiMe. 1Mina huomautin siikä, e~t.tä se :mer- 28338: IV.amkillaimme 1kirjastot yl•eensä ·ovat hyvin .kitsoo e·n'8mmäm t:rui v·ä;hemmä:n väkivwl- 28339: :vailll1inais•ia. taista toime.npidettä., niin ihä•n myön:si .se·n, 28340: Kailms't,a. t•älstä .saadaan se käJsit.y,s, ~Hei mutta ihä:n .8Jrveli. että 'ehikä .ne .suostuvat 28341: kailkkien va.nkiJ.aimme jl()ih:to lol.e orkeiissa sii:he:n väh'8mmä,Häkin. Kun n.imenomaan 28342: Uräsiss'ä, ihenikilöiden, jötik:a k äsittäisivät häJne1l1tä kysyin, 'SWa.niko ymmärtää häntä 28343: 1 28344: 28345: 28346: vankila·n ja vankilaviranomaisten \t1ehtävän niin, että ·n1ä.:lkälaknn: tehMitä va:n:keja tu:l- 28347: IUUJs.a;ikais•eiHa, län.simai.se:l<l<a ta.vaHa. On 1a:a•n keinoteikoisestr ruoklkimaan, sanoi hän 28348: ymm:ärr.ett:älväJä, etteivät ,s,etmmoiJs,et v:imn- asian o.levan ethdlott:o,masti niin. Mitä sitten 28349: lomaiset ole myö·slkääm kyen1neet oikein va- on 1sen jäile•stä t.eiMy, on !tavattoman vaikea 28350: (· 28351: 493 28352: 28353: 28354: sivullisen tietää, koslka tuo laitos on sellai- .nituissa. l.Käsi1Jträiälffise1ni ·C~lisi lha;llituikseJ.le 28355: nen, 1eti<eiviät sen teot juuri .paljonkaa.n ·tule kuulunut edellisen hallituksen lupa.amien 28356: lait·o·kse•n ulkopu1o1leHe, vaa.n ne· pysyvät pä:ätöst·en 'i:äytäntöönpano, :myöskin y1ksi- 28357: enemmän ta•i vähemmän .sa.lruisuu:k,sina. Ei- tvisrik01Uisten tuomioitten tar1kisrtelussa. 28358: kä minulila ole ol:lu1t !Sen ,iläles:täkään tilai- 'SiHä tarkist.elul;]!a oli.si 1luultava;sti :suuri osa 28359: suut.ta puhute:lkt, a.sia:nomaisi1a. vwnkeja. yksityisri.kiokrsellisista t•ai niinä pid·ettävistä 28360: Mutta mikäli .minä ol>en t;Y'hd~:m puJhoonaole- voitu vra1pautta:a ikolko.naan. E.n myörslkääJn 28361: va·n vangin omai:selta kuul1lut, kärsivät nä- kats•orirsi 'nykyi:stä ha:Hiltusta va.pa.utuneeksi 28362: mä van.git hirveäs,ti juuri 1siitä, että heidän ent]sen h·wl:liltuk;sen Iurpaukse·n toimeenpa- 28363: täytyy oMa yhteyd.es•säi rilkosva,nkien ka,ns- nosta ,siinä :suhteessa, ~etträ. ne ,puhtoo,sti va:l- 28364: sa:. Rilkosva:nkien rt:.ruholtta ovat he t.uHeet tiolliset, puolikymmentä vamkia, joitten 28365: a.linomaisen rso1vauksen ja. hävä:istyksen e·si- asiat ta.pauksista 1918 vielä oli käsittele· 28366: nooksi j,a, !heidä:n täytyi.si pää!stä •näidten yh- mä.ttä. olisi va.pautettu tai tehty ehdotus 28367: teyde:st<it 1pois tke·inolla mi:Hä tahan•sa. Ja niiden va.pautta:misesta.. Eikö sitä nyt jo. oli- 28368: kun eivät muuta ikeino·a !löytäneet päättivät si voitu tehdä. Eräs näistä viidestä nimen- 28369: turvautua rnä·lkälrukkoon joko 'kuoHa tai ajaa omaan lähetti sellaisira terveisiä, että nykyi- 28370: vaatimuksensa 'Perille. Tämän on nyt teh- sellä virkamie:srha.Hituiks.ella., jalka epä.ile- 28371: nyt tyhjäksi rkernotelkoi•nen ruokinta tai a.i- mät,tä nauttii :kailklkien: ·porva.riHisten puo- 28372: n:a.kin uhliauik,set sen lkäyttäJmises·tä. Viit·a- lueitten luottamusta .ia kannatusta, olisi 28373: ten 1MäHä am1nrert:,tuihin lau~untoihin, ikatson erinomaimen tå.:laisuus nolatra ede,Jtäjänsä 28374: a.siam olevaru sitä Iaatua, että krunna.tan ed. siinä ,suhtteessa, että v.apaut:baa hei1s.tä j-oita- 28375: J~ångstr'ömin eihdotustta .R!sira,n 1läthettäm~S€•Stä kin, ellei kaikkia n'älitä viittä. Luul:tava.sti 28376: perustus.Jakiv,atlriolkuntaa:n perust€·ltuun päi- on .elQin:p'äiivitä tä;Hä haH,ituk,s.ella vielä rsen 28377: väjärjesltyiksen .sii.rtymistä varten. verran,, .eHä rse ehtisi täss:ä 'su!Meessa tarkis- 28378: taa, mitä ede·Hinen iha:Hitus on luv.an,nut ja 28379: pa:nna .sern :Jupauik1sert täytämtöö•n. Etd. Niuk- 28380: lEd. A m .p u ja: !Pari viiiklwa ,siM·e:n !käy- ikanen, joka o11i •siltloin mi,nå.,sterin.ru ja Edus- 28381: dessäni TR~mmisaa.ren1 van:k'i}eiriilläJ kuulin kunnan rpuihemi€rS, j.olka ol1i ,s.iHoin pää!min~s 28382: useiden va.n,ben: nimenomaan valittavan, et- terin tehtävissä, ~näi,stä 1lupaukrsi:sta tietää 28383: tä 'heidän oik.eulk·si:arn1sa on €n't'i,sestäiärn su- a.nta'a• hyviä ,neuvoja. 28384: pi,stett.tu. Y'hte,nä 'se:Uai,senä 'seilkkana mai- 28385: nittiin :kirjtaHisuude·n lsaanm.i:n rajoitus. En- 28386: nen ·otli .t,apruna ,nimi1ttäin 1918 vu·oden mie- •Ed. V o i o n m a ra.: E·n tunne ikyHik:si 28387: hiUe .saada ullkonuolel,ta va,nik,ila:n tuttavii- vank~la.ol1oj1en Y'ksityiskoihtia enkä siellä 28388: taan lk:irj!a,läihety.ksirä tm. 1m. ik:taunokirj.alili- 1satttuneit·a yksityirslt.arpau:ksi,a ~s·aat·taak,seni 28389: suutt.a. Mi,nä puolest.ani' ole:n ·ailka,isemmin varsin paljon uusia. nä:kök'o'htia tuoda, esiHe. 28390: eräille van~ille 1sitä Iäihettä:nyt. Tämä etu mutta miiden v,a,rsin: vrulaisevain ·lausunto.jen 28391: on 'h~i!Jt,ä riis1tetty .nykyirsi·n p.oi's, ra.jo.itettu jo:hdosta, j•oita t,äJä:Hiä tänäJä:n on kuuiJtu, 28392: kirja.lHsuus puMaa.sti ti:et~eltli·soon ja lsiinä- minä ;rmol~·S'tani olen tehn;y~t kolme h.a- 28393: 'kin e-päiiiemättä eräitä rajori.tuksia. En mi- va~ntoa. 28394: nä 1k.ä:si.tä mitä vaara'a vaMiollis·eHe v•a.ngi!He Ens~k,sri näyttää minu1Sit.a 1siltä, eWt :V·al- 28395: on, jos hän 1lukoo hyvrää :kauno-k·ir.i.a:llisuutta, t.inlllis1t€•n vankien: ikolhtdus·sa .meidän v:a'n,ki~ 28396: oEpa se sitten suomalaista tai u'llkoma.alaista. lois:sa näyttää olevatn' hyvin p.aljon ·hno- 28397: Jää ilme~sesti va,niki1lan vira.nomai.sten ja .mauttam~sen vara:a. !V;anlki'lwkurinpidolli.s- 28398: vanke:inho·itoha<l,l,i.tulk·sen 1salaisuude1ksi tä- rt:en rran,ga:istus't€rn varjol:lla. ·va.n;keja, ilmeisesti 28399: män va.amn olemassaolon tunteminen. 1Se saateta,atn ylen rask:ai,t.ten seumamusten 28400: luok.i·tlbelu, että on tehty useH,a sa;toj.a 19<18 alaisiksi. Jos asianlaita on, niin, :kuin ed. 28401: vuod,en .mie1histä yksityisrikollisiksi, on ni<in- Lå:nP'ström :tääil,lä väi•tti, että vanlkeinhoito- 28402: ikääin jakamattomastri va:nlkei,n ikeskuude·s,sa 'ha.Uitu:s ·on omai\lla!lttais,esti mennyrt sii•rtä- 28403: tyytymättömyyden ai.he•ena. IMultt.a lkun mään val t'ioUisia rikok-seHisia yiksit-yisri- 28404: me käsitämme nylkyiserr ihaHitu:ks•en :haUi- :kok,sellisten luokkaam, ~niin minä en voi kä- 28405: tukseksi, jonk·a. rpitä.ä ja·t•kata, yleensä edelli- siWuä .muuta !kuin ett,äi tä:srsä ·on esmä hal- 28406: sen hallrtwksen toim~npiteriden täytä:ntöön- linllloHine'n mieEvalltai,su'ns mi.tä arvelutta- 28407: panoa, 1n:iin olisi mi€fl·estärui 1sen velvolM- vinrt:a ,lajia. lMinu:sta. ,siis näyrttää vi·imei- 28408: suUiktsia vanfki,l·akysym:yikrse.ssä ikä:siteltävä :sinä vuosina juurtwneen vankilaltvit.olkseem- 28409: toisis.saikin tj:,a.pauk·sissa, eilkä vain tä,ssä mai- :me e,tenki'n wvH.ioiH~S!ten V1a,nkien. lkoh.teluun 28410: 494 'l'ii>s,baina 17 lP· :loikmkuut.a. 28411: 28412: 28413: swnrren ~käviä ,epäJk,oihtia, joihin täytyisi tuntuu jCJiksoon,kin lkorMuuHiselita, et1tä edns- 28414: kiinnittää huomiota ja. joita iäytyisi kiri- lkunta, joka tkuit·en!k]ru jonikun vermtn on kä- 28415: J.'€esti ryhtyä p.oistwmafl!n. s~tellyt vaHioUisten vrunikien asioita ja pi- 28416: IToi•s>eiksi ik1äJvi miel€1sHini 'erittäinkin ed. tänyt ihuolta, että 'Viime vno•sien suurille 28417: Viikin peru:ste•eU·iise.st.a l'auJsunno,s.ta epää- va1tioUish~n v:a;nkien joukoille saad,aam jon- 28418: mättömästi ,selville, että meidän lainsäädän- Ikun verran tuorn1m1oista :hätMilahoitoa toimi- 28419: Mmme, mi'tä tulee va1tio1list.en rikollisten tetuksi, ~että ·eduskunta nä~hin nyt .esil,le- 28420: ra>nkaisemiseen ja va:niikeinhoi.dolhseen :koh- tuotui:hin epälkoiht,iin ikiinni:t1tää ,s•en ve·rmn 28421: teluun, 1on pe•rin v•anhaU:a. ka.nna'l,Ja ja että huomiota, eH.ä 1a:nta.a pe·rustus1a;kivali.okun- 28422: jo'hdonmukais·esti :v.alltiollli,se't va,ngit joutu- ta<nsa ha:r:bt.a 1asiaa j.a :miMJ :s·iinä vnitai.siin 28423: vat syyttänsä ikärsi.rnäJän siitä, et.tä meidän te·hdä. !Näin ol'len minä ikannat.an ·ed. Lång- 28424: lak]mme ova~t 'niin kovi>n >epäselvä:t ja risti- strömim ehdot·usta asian 'lykkäämisestä 28425: riita:]s>et tuosS'a !kohden. Tä:mrn'öiS'ten seik- p·erustnsi.a:kivwEokunta,a:n ja niin tekee 28426: ilm~n 1pitäisi lkehoit1tra.a vanlkila.vimnoma,isia, koko so•siruli•demoik:raat,t,in8Ilt e•d uskun1tary:h- 28427: rangais,tuksen toimeenpan~j.oi;t,a., nouda tla- mä. Minä luulen, että ikes!kusta.puolueiden- 28428: maan erittäim ,suurta varovfl!]su,utba mene•t- kin ·otl~si •sitaki,ru suurempi 1syy ,guos·tua !lyk- 28429: tely:Sisänsä. käämään .a;,sia perustu,s1la.Jki vrulitotkmnnan tut- 28430: 'Mutt.a o~len :k.eskusltelu:s,sa !havainnut k•ol- kittavaksi, 1kun nälhdäks€'llti siit,ä; ei t•ällä 28431: rnannen mielestäni .huomioon pantavan sei- kertaa olisi mitään p.a.rlam<entillista va.ara.a- 28432: kan :nimitt<ä1in se•n, että .päinvrustoin kui·n to- .ka.an. 28433: 'si.ol•ot 'kehoitta'i's•iv,at, v~wkil·wvim'n'o.rnaiset 28434: ikäsi:t1televät lakeja •srun~·n mielivaMai·s·esti ,E,d. Le i ru o n €1 ·n: Trumän eduskunnan 28435: ja hudlimattomals'ti. tTä,ssä ikohden on mi- 28436: surnnla.psena tulee nähtävästi säilymään 28437: nuTla. omastabn 1k.ohden annettav.a joku 28438: tiet•o. MinuUe ·ovat IV•aJnlkilla,vimnomaiset vielä pi:tk'ä1n a,jan va.ltioH~ste'n vanikie1n olo~ 28439: itse, edesvastuulli,se:ssa. a,semrus sa !olevat vam- 28440: 1 28441: jen ja v:a,pautumils·en y:nnlä muiden tärt.ä ky- 28442: ikilavira,noma•i,s·e.t, myöntäne<elt •sen, eMä la- symystä kosk·evi,en asiain järjesttely. J okai- 28443: jittelu valtiollisiin vankeihin ja yksityis- sel1a on tiedoss.ma.n j.a varsinkin meillä sosiali- 28444: C1mno1kma,t~isen eduskun;t,a,ryhmän jä1senillä, 28445: riko:k:seHi,siin i·rupa;htuu ihvvin mielivaltai- 28446: sesti, että monta, kertoo on il:mei,stä, etkä jotika olemme .alituisesti oHeet yht.eydes,sä 28447: m.. ·s. yksity.isri·k,olkseH,~s·ena jo>utuu kärsi- va.Ui.o1list.elll ,ya,mkien :ka.nssa. niiden riUoikki- 28448: tiDä!ä·ru van:ki, jolka nikerusi:aan on v.altiol'l'isen milsessa ja, ta[laamises.sal y. m., se ·että niitä 28449: riko:l{Js<en tehnryt, dnurtuu 'kärsi,mään, vaikka kohdella,a'n siellä epäinhimiUise:sti. Varsin- 28450: !hänen ka~ken järj-en :nime,ssä pitälisi päJålstä kin 'Tammisa,a,ren IJa,kJmtyölait.os on: tullut' 28451: va1·ti.oUi,sen v.a.ng1n .asema,an. J,a, va'stikään sellai,s:e,ksi, ios.t•a, täytyy sa,noa, e.ttä si.ellta 28452: kuru on ·olil ut lkysymy:ks·es.s.äi :8 vuoden tu,o- on valt,iolli.stelll vanikie'111 ikohtelu huonio. 28453: mion ,s.a;.aneid•en valtiollishm dkokseUi,sten 'Täiålltlä ed. i\T,]ik keri:;oi, mi;ben:kä tuo laiki, 28454: päästäminen ~hdo1l:hseen va.pa.utee'n, puo>let j.oka. ,va,ltioHisten vanki,e,n, olos:uMei,den hel- 28455: ra.nga.i.s,tusaika.atnsa. pa1,vel1e,ina, on ,sa,atu .pottamis.eksi, :sa.at,ettiin voimaan tä1s,s:ä edns- 28456: ntähdä, et·tä todente·oilla ·eiv,ät .nä,in monet tkunna.sSia,, on1 j:äänwt ,sieUä: a,i.v,a.n kuolleeks,i 28457: .pää;sekääm, t,ä)tä väihäistä etua, nauttimaan •kir.iai,m~ksi. !Siellä •kylläJ nåmellis.esti ote- 28458: silTä perustukseHa ja ,sil<lä verulklilleelila, ett.ä .ta.a.r11 ·va.s,tala·n ,esimerkiksi •se määrä ruokaa., 28459: heidM lue·t•a.an yiksi,ty.isr~koik.'se,llitsten jouk- jnnka vanikiLan. vira.nomaiset mieJivalta.i- 28460: koon semmoi.sestsa:kin t·atpaulkses:sa, j.olloin sesti sallivat sinne tuoda. On olemassa 28461: JJ.eidän oletettu, väitetty :vlk·sityisrikoksensa j ontkunlainen 1Siaä1n1bö va.n.ki,l,a.vira:nlomai.silla 28462: ei olekaan 'lopuHise,sti' vielä tuNut, se,J:vi.t~e siitä. minik1it ver,ra.n valtiolline.n vaniki saa.pi 28463: tytksi. ISitoen •sll!atte·ta,an e<hilrä 'hyvimlkin vä- vamkila.a,n ottaa, va,staam, y,Iitrnäiä:räis1tä rno,- 28464: häisen Y'kisityisrikothen t~ehn.y't y,a,ltioUinen lma. Mutta. s.i:täkää,n, ei ole, si~ellä nouda- 28465: vanki, jonk1a vaHioJii,sest,a, rikoksesta,an pi- tettu. U se:illa va.ntkila,s,saolij.oiden' omai- 28466: täi>si jo annetun :I!rui'n' m111kaan ~ää•stä .ehdo1li- sill.a on ·kokemus •siitä, ett,ä, ikun he vähistä' 28467: seen vapaut>een, mäm181t voiruaankin siellä 'Pi- va.roista,ain ovat ikoetta,neert 'avus·ta.a. valtiol- 28468: tää rkärsimäs:sä edel,leen rang-aisiusta. 'Täs- .liJsi,a rv;alntke,ja ruu~a.s:s:a,, niin, om, puolet niistä' 28469: sähän ei ol•e 'oil·emas•sa mitätä,n 1oogil,li,suutta lähetyk.si,s,tä :ka,dtonnut. t:uoUa s:elllsuurissa,, 28470: ja j.olhdon.mU<kaisuutta.. jota vamikila;virano:rna,is1et toimitta,va.t l!äih,e- 28471: Knlll tämmöisiä ep,ak·olhti:a, on oh~ma;s·sa tyksiin nähden. On käynwt. sillä ta,voin 28472: valtiolli,siim va,nlkeiihi•n :n;älhden, 1niin mi.nusta erttä, .ios lä:hiety.ks.essäi om oLlu~ esim. nisu- 28473: N ä[tkä]ia>k:kto Turu1n •kur'itusih woneella•. 495 28474: 28475: leipää, •S·e on otettu [lois. Alleki!'ljoitt.a- muut·en V1alvoa t'eh:oklm.asti kuin ottamalla 28476: nool1a; on Jwlmmuksia 1siitru et:tlä lälhet.y1ksistä sinne piikkilanka-aito,jen väliin hirveän suu- 28477: on otettu IJO·i.s omen,oita. j.a kaikemlwista sel- ria .koiria, j:otka yöksi järjestetään vankeja 28478: laista., ~i1 onika. kalt,sota.an ol•evan n.autintoai- vartioimaan yövartijoit:ten lisäJksi. Nyt on 28479: net:ta., joka, olisi olLut kuuluv,a.a va.ng-ei.lle. isaatu sieltä ti.et,o, että ·ne 'Pitävät y'öllä hir- 28480: Vanikila:vimnlama.ise.t ova.t sälänal!öl1is.esti ot- lv'eätä elämä:ä, joten nruJkkuminel1kin 28481: taneet ne ·'POis. Niitä .on UJseastj, tkert:~nvyt tuseats'ti on siellä kyff8enaQai,sta. 28482: vankila:viranomaisille ja vartijoille .suuret Lruki edel.lyttää myöskin sen, että omia 28483: :ka.s.a:t.. Ja. a.ivoan niinilmin ed. Viik tärullä vaatteit•a saisi va:ltioHinen vanki käyttää. 28484: jo .mainitsikin, Vloidaan to.distaa, kuinka mo- ·Mut;ta niitäJk·ään ei ,siellä saHita. Kun on 28485: neH.a tahol.ta hw1vä;ngä, •että ne on myyty 'ky,sytty että mik,si,kä ei tuota oikeutta val- 28486: vartijoiden ikeslmudessa.. Huut.oikaupa,s1ta ltioHilsi:Ue Yangeme sa·l:]ita, on ·sellitetty, että 28487: <ln ollut m. m. tul.oksenlfl! 'seur.a.a.va1nlaista: 1nii tä 10 n vai:k,ea 1V1a•rtioida; dos ne ka:rka~si 28488: On myyty puolHn kil.on verran kahvile,ipää 'Vat, on :nritä paiha tuntea silloin, jos ei ole 28489: .ia .siitä ·Olli va,ng-in tilill.e ''Pistetty rahaa 2,5 vangin vaa:ttte~ta ]JääJUä. 'Se on suu11en os,am 28490: penniä; on myyty omenoita, siitä on van- valt,]oUisten va.nikien toivolillus, •että he sai- 28491: gin t:ihHe pa.n•tu 45 ]Jenn~:ä. On myöskin :sivat käyttää onr1a vaa:H.eitaan, mutt•a 1sitä 28492: lä,hetetty va;p,puna, .i.oku tmlämmi11Uoklwnen 1ei .a;inak.aaru :Tamrmrsa•a1ren pa~kkot.yö:la•rtoik 28493: myyty ja, a1ruruettu siitä 75 •penm.iä. Se, lsell.a 1saHita. Vä:Li:ky:s:y.m~tillsent,e;kijät eivät 28494: miikä •on vankila.vira.nlom.a.ist,Hn mie,lestä! ol- ole kohdist•aneet <välikysymystä siihen, että 28495: lut liiaksi ihyvälä vang-eillet, on otettUJ ')Jois 28496: vanikilo.is,s:a on suu11et joukot sella:isia van- 28497: j.a va1nhl.ant va·rt.ija.t ovat..sa.a.ntee.t herkut,ella lkeja, jo:Dk•a ovat jo palveltl,eet ,sen mää;rä- 28498: niiUä l'iuo:ka.t,a:va,roiHa. 28499: !Nyt tiedetäiän e;ttä va.nki1oissa on1 pa1ljon la.ja.n, nrinkä l·a-ki ed·el'lyttää v·apauteen ja 28500: sellaisia,,. joide.nka oma.iiset eivät ]Jysty lä- vangin ranga·istusl.aitok,sen U'l1illopuolh~He 28501: het,t:ämäiän minikäiän.lai.sta. rmuan: para,n,nu·sta. :pä:äJs•tämiseen. .S.eUa:isia v'n useita ikymme- 28502: mi'ä~ saa'ttaapa o1Ha jo ,satoj·akin, mutta 28503: Olisi ymmärrettävää, että, jos jo1ku sattuisi 28504: siellä saamaan ihiukan enemmän, niin niiHä 1niitä ei ol•e :n~yi·nen ·eikä e:d•eHinenkään 28505: on toveruutta, j.a, m(Yöt!ä:!mlnrtloa toisia. osa,- !hallitus katsonut >nelV'o<1Esuudekseen ruveta 28506: tover.ei.t.a ik1ohta.an1 ett:ä; ne anta,va.t tu:osta :edes taDka:s'tamaan, kuinka IJ.aljon se:Ua:isia 28507: lä,h,e,tykse.stä,äm ruoka.a t~ois,elle:, mutta: va,n- IOll •että V•Oita,isiin pääs:iäJä vamikiloisba 'fJOoLS. 28508: ikila,vi.ra.noma.iset: eivät sitä; .sani. Jos sa.t- N·r ,saavat edeH.een sie1'1oä kitua pitkäJn lran- 28509: tuu .siUäJ ta,,noin et:tä joku syrjästä läh,ettää lgaistus-aik,an,sa'. v.a~kka ~aki mleHyt·täisi 28510: va:ikka 3 a1s1kia p.arper,os.sed,a, niin, se on rii,t- ·heidän pää:stä:mrsensä vapauteen j.a vaikka 28511: tä,nyt v:ietniää1n t.a;vca.ll~sen pa.kettioiikeudeTIJ IUSerl:la heistä ei O~e aräytö,ffisess:ä eikä IDUU- 28512: vang-ilta. Ii;.cmkaa'll sellais•ta :dkos~a, ebbä \heidän IJitä- 28513: :Sella~sia e,ptiilkoiht,ita, v.oisi luetella. vaniki.- 28514: misensä lain mukaan voi taisiin katsoa oi- 28515: 1 28516: 28517: 28518: 28519: 28520: lioista. vaikka kuinlm ;paloon. •keu't.eturns•i. 28521: J{un n.y,kyi,nlen joht.ad·a· S äil:ä rylrt.yi toi- 28522: 1 Eai•k,iss·a vaniki,l:oissa, miJss ä on vaHiol- 28523: 1 28524: 28525: 28526: meensa '11 amlmisaaren •]Jakiko'työlaitioksella, llisia •van1lmja on 11iiste.U.y useilta valtioH'is- 28527: on ihän 10.Uut siellä, v.oipa sanoa aivan ihy- •ten rva•nkien oiroe'U'I'Let, kuten tää:lilä on jo 28528: ;väHä oma.1la:tunnolila, hen1hs•enä piinana ihuomautettu j.a s:a·a'tettu ne yksityisriko1- 28529: :valtioHis~He 'vang'e~lle, paljon enenrm!äln tlisten asemaan. 28530: kuin 'edellinen va:I1kiil:an pä;äl]ll~kkö. Hän on Sö'örnäiJsbe:n kunrtusihuorueeHa ja muissa- 28531: 1rajoi:tt.anut 1esim. ulikona ol•eskelun. Entinen kin vankiloissa on useita !Sellaisia, joilt,a 28532: van!k'ilaiij·oht.aja ·ol;i 'saHinut vankien o:les- 1on jo tä;ä!l:lä ma:in:itnn väärän ih·enkilötodi:s- 28533: :lmHa ·2 !kertaa päiv.ässlä ]Jll!O'li tuntia ik·er- •tuk:sen :noja:Ua viety ]Jnliitt,i.sen vangim oi- 28534: irallaatn ulikosaHa, mutta johtaja ·SäJilä on ikeUJcle;t. Ne ovat .sieHä tuomittuna •sa.ngen 28535: ottanut tästJä puoliet pois, jot.enka !heillä ei traskailla tuomioiHa •nse'ik,si vuo:si•ksi. Sel- 28536: o1e ·kuin puo!li tuntia 'pä;i:vässä: oikeus tla·isen yks·~tyis•r·i:koFlisen a,s.emas:sa on T~am 28537: tkäydä ulJ.mna. 'T>ammiLsaa;re.ss:a on iillyö.skin lmisaa,r·en vanikileiri'Hä m. m. 'en:tinen k.an- 28538: viime aikoina otet:tu käytäntöön uusi va.r- :sanedusta;ja Jukka J.Jelhtotsa·a:ri, jo•ka ensin 28539: liio,imils'truna. Kun vankilassa on tapahtunut Mih8't•et•t:iin Tammi.saa,ren ]JaJ\:ko•t:vö·laitotk- 28540: öoku karkaaminen, n·iin ,siJtä ei t<Y1e katsottu ·seen k:ä11simrä!än mngaistusta •sama·nl.a1s·i:Ha 28541: 'V·oit'avan v:anilålanvira,nomaåJsten pu01lelt.a :oilmmks:illa, :kuin muutkin .po1iitt~s·8't w1m- 28542: 496 Tii:srt,aina 17 ;p. i101kakruuta. 28543: 28544: ~git, doita l:aki on ede]lyt11tänyt poliittiJsen humaan:ista käsitetta .näistä asioista. kuin 28545: van,gin asemaan. Mutta siltä kysymyk-sessä on ~~hkä useissa muissa mwissa. Mei:l,lä kä- 28546: 1olev.alta va:ltioHiselta v,a;ngilta :v,]ime jaul.un sitetä:än ·rusi:at aivan toiseNa tavaJHa. Olisi- 28547: 111attona O'tettiin täHa:iset o'i~eu:det :pois ja ktohan liika1a, jos tämän välikysymyksen 28548: ,saatettiin yks]t\Yisri~oMisen rusemruan. Ky- yMeyd,e,ssä voi1si toivoa, koska t:ääillä oi- 28549: symyksessä oleva vanki ei saa minkä:än- k~eusvira.nomaisia n:äkyy olevan näin run- 28550: ~aist~a ;sa:noma:lehtteä l~erukseen ja kirjalQi- saasti: !läsnä, ettlä he :panisivat kii11eises ti 1 28551: 28552: 28553: suutta !hyvin vähän. ll.'ammisaar,en [lakko- tutkimuksen toime,en, iktrrnk~a pa:l'j:on van- 28554: Jtyöla.itokseHa on useita täHa:isia vanik,eja, 'kiloiiBSa 'On seHaLsiJa j:otka ova't io ikänsi- 28555: rioilta on riisbetty pois po'lrrtttiSten vangrn n,eet l:aiss:a määTätyu vank,eUJs,a:j,a,n, ja pääs- 28556: 10ikeudet aivan mit,ät!tömistä :p:~enistä sei- tä:isivä!t ne sie'ltä vapaiksi ja antaiSii.vat vä- 28557: ilwista. Aivan :sä:ämn,öH,ises'bi kieHetään hän ohj,eita noiHe van!ktiila,vi,rrunoma isiHe, 28558: vang"letlta nekin [ehdet tu:lemas'ta, ioita tä- vankien :kolhiJelussa. :Va.nkil,anvirano'maisilta 28559: \Illän lain perus,teeiHa on ,sallittu :lähettää. puuttuu ka~kki se vaEstuneisuus ja se ikä- 28560: Esim. Suomen ,'S;o,sialidemokmatti ,kielle- 'sitys, mi tä va:HioHisten vanki1en koihtellussa 28561: 1 28562: 28563: 28564: tään 111sein vang"leiita. Jos lehd,essä on jo- täytyisi oHa. Sehän mi:elestäni täytyy 28565: .tain sel:la.,]s:ta, joka koskee vMtioHisten 'van- ylempien vira.noma]s:t,en 1::aiholta telhtdä, 28566: kien as:e:maa, srHoin se sä:ä11:nöHisesti kielle- :kos:ka ne nläikyvät o:J,evan ~sel'la:i1sia, e:tteivät 28567: ~;ään vang"leilta. ISrllloin kun täällä oli &r- :ne itse :S'itä ymmärrä. 28568: lma:hdus:ky,symys viimej;sen kerran ~esi:Hä 28569: ~dus:kunna:ssa, nri:n siHoin ~eivät va·n'git saa- 28570: neet lehtteä ja wdtiolliset vangit eivät saa- 'E1d. A. IK ,a 1 :] i o: Tääl:lä ovat ed,eU,iset 28571: met :armruhdus:J.rysymy:ks,en 'kä,sittelystä tie- :pwhujat lausuneet aivan täydeHiS<esti ja 28572: toja siitä :syystä, ,eJt'tä tlehti :kie'lil:ettiin. Jos ltoCLeniJeräisesti n:e epäJkohdat, jotlm van'ki- 28573: io·s1kus julta:istaan jonkun vangin kirjeitä llao!loi!ssa e'ritoten juuri poliit:tisten :vanikien 28574: l{:'hdessä tai muita ti:etoja vanlkilan oloista, as'e>massa :tämän ma:a'n vankiloissa ovat ole- 28575: si'lloin säänmtöl:Hses:iti fk,iel'let!ää:n JeMi vwn- massa. TäJhän -puoleen ei siis tarvitsisi 28576: 1 28577: 28578: 28579: 28580: ~eilta. kajota, mutta on ikuitenmin IS,isämini,sterin 28581: 18eU,ai:s1ba voisi :JueiteHa erit:tli!inkin Tam- vas'tauksen johdiosta, IIllinun llllielestläni eräs 28582: misaaren pakkotyöla:ito:kse:lta. vaikka kuin- 'lwM,a, d'olhon ~edelliset puhuj~at eivät ole 28583: ka pa!lj:on. Me ol:emme :kymmeruiä keTt•o.ia, kiinnittän:ee:t Stanottavasti huomi,ot,a, ja se 28584: armahdusasian y!h teyd:essä ottan•ee:t 'esille on se k1o'hta jossa sisäministeri l~ausui, että 28585: tämäm 1a1sian, oJ,e:mme koeiJt,a,neet sa:ada ihal- ne ,vangit, jotka nälkälakkoon, tuohon täs- 28586: litusherra:in ja V'rranoma:is'ten tietoon, että sä maassa ennen kuulumattomaan epätoi- 28587: tässä ky,symy,ksessä olisi kiriatta.va<lJ ja. että 'vois,een puo:l us'tusyri'tykSieen 'ryhtyivät, että 28588: vankien kohtelun täytyisi meidän maassam- lne o li!siv,a.t: tulleet :si!irr'e'~yiksi p'o:liitt]sten 28589: 1 28590: 28591: 28592: 28593: 28594: me tJJul:la :pm~emma,k1si, mutta ,se ei ol:e tsiitä vankien joukosta rikollisten joukk1oon sen- 28595: parantunut. On teillty valituksia oiikeusvi- ltähden, ebtä he ovat tehneet järj,esty,srikok- 28596: ranomaisille, mutt,a se ei ole siitäkään pa- ISia van'ki!la,ssa. Se!Haise't henkilö't, jotka 28597: il'antunut. Vamgit its:e ovat tehneeJt myös tuntevat vankilaoloja täBsä maassa, tietävät 28598: s'eHaisi,a; m. m. !Söör:näisten ku:ritnsihuo- lmiten:kä n:ä~t:ä 'järjes:tvs•dkok,sci.a tapahtuu. 28599: neelta teki 'valitm'ffis,en ,eräs vanki H:ei,kki iNämä rilwkset ova,t 'USein ihy\ninkin toi,s- 28600: Haa.pa;l,ai'nen lo'i:keusklanslelfiHe, ~e:t1t1ä häneltä 13JTV'O]S'Ia.. Järj,es,ty,sr:ikos va·n;kibss:a saattaa 28601: ja useilta mu'i'lta hänen osatovereiHaan, tapa1htua j,a; useimmiten tJ:,ap'ah1.uu y~~sin 28602: jotka ,ovat Söömäis1ten kuritush.uoneella, !Omaan :vanglinv,a:rtijan mielivalilas'ta. Ne 28603: oli :ki,etUetty vaJNJ~oHi,sten van(ffii,en oiilmudet Js:ää,nnö'kset, j:o'ita v,a,nikii,ois:sa on ol,emassa, 28604: aiv,a;,n epllioik,eut:etnsti. Mutta vanik,einhoito- 1ovat v~e:rraH,ai'n tiukk:oja:, mutta ni:i!hin 28605: ylihaHi:tus ei pääs:tämyt tätä kirjelmä:ä e:des ~säännöksiin sis:ä1 ty:isi mylöskin vang-eille 28606: oikeuska·n1sl:e:riHe, v~aan :esti !Sen ja palautti junkun:la;i,si:a oi~euksra, mutta vankiloiLss,a 28607: taka:i:si'n s:elityks'8llä, 'että a1sia 1ei 1a;nna ai- ryleensä ei näitä ,säJä,nn•iYksi:ä noudateta, ei 28608: hetta miihin1kään 'boimenpibl'rsih.. lainalkaa•n 'Tiammlisaares:s a. M~inuHa on it- 28609: 1 28610: 28611: 28612: Me 1siis ti,edämme kokemu:kses:ta, että tä- seUäni kolkemusta siitä. !Säännökset ovat 28613: mänla:isessa a.sia,ssa on vaikea mei:dän maas- ainoastaan sellin seinillä pa;periHa, mutta 28614: samme ~sa,wd.a !korjauksia, vaikea siitä syys- :vangit ovat täyd:ellisesti mieJiv,aUan a'la:i- 28615: tä, että me'~d:än m<llruss:amme ei ·ole seHaista ;sw. ,Vam,g"leil'la yleensä ei ole mi:tään oi- 28616: N ä:likä'Lwkko TurUin kuritusihUJo·neella. 497 28617: 28618: 28619: •keutta. Jos v·a:rtli:j.a :jostalkin .Qil,etetusta ri- rtetus on erittäin puutteellEn:en. iV:angit ny- 28620: kollisesta m~elivwltaise.sti asettuu syyttä- tkyisil:lä :syks;}'1sateilila ovat paJkott,etut ol.e- 28621: tm:ruän v:ankia, ·vie hämet v:a:htimeskt1riin ja lillaan aiv.an v·aiH:inai:sesti va·a:t:etettuina. 28622: 'edeUeen johtokunt.aan, niin vanwiHa ei ole Jfei!dän va.a,t,te:ensa eivät •ehdi kuivua yön 28623: :oikeutta IJU01us:bautua, vruikkak.in vart,ija aikana kylmissä, vetoisissa, kosteis.sa sel- 28624: aivan valheellisestikin syytöik~ensä tekee. ],eissä, vaan Jmidä:n on a:amuHa; taas lähties- 28625: iKai:k·e:sta ·on ,seurau:ms·ena, että vrunki ~-uo sään ulos pa.kko [p.U'k81a närmä märät vaat- 28626: m~taan ik:urinp:itoon, vai·kka hän useassa Jt.ee:t ·pää'Hensä. 'Tä:mä tie1tysti vaillr.uttaa 28627: tapauksessa on koilmna,a•n syytön sii!hen, varsin ha.itallise:sti vankien terveydentå>laan. 28628: mistä lh:äntä on syytetty. Sitten tä!ällä 1My•ös on useita •'tlapauJmsi,a se:ll:ais·ia, että 28629: m;>nö:s äs.ken puhuj.a.t ma;init:sivat, mitenkä T·arton rauhansop,imuk.s:e:n .mukaan maanpe- 28630: vangeille !tulevia ruo.kapa:lmtJt,eja myy.dä:än, 'tiOS:syytös ja 'syylE·syy.s piJtäis!i tuom~o.sta 28631: jo.s niissä on eträi:tä annoksia :li'ik·aa, esim. !poistaa, :mutta, tämän maan vank,i:loi:ss:a on 28632: 1seHaisia ;>nh:il:lisyy,stavaroita kuin omenia 1usei:t.a maa,nfp:e,tob>est,a tuomi!ttuja hen:ki- 28633: taikka veihnläl,eipää. 'Mutta ei tarvitse il·öitä, joiJd,en tuomion peruslteluista on kyllä 28634: :aina oUa niinikään, että ;pak,etti se,ntählde·n 1poilst.ettu tuo ma:wnpe'tos:syytö,s, mutt.a tuo- 28635: tmy;>ndään. Tapalhtuu monta :k,ert:aa niin, :mio :kmit•enkin o·n jä.än:y•t se:HaiSienaan voi- 28636: 1että vangeiil>ta on myy;t\Y p.a1mHi, jok.a sen 'maan. Myöskin eräs v:an:ki I}J:Uomau.t,ti JVii- 28637: 10ikeuden mukaan oliBi rpitlänyt .saaJda. Mi- lme :sunnuntaina Sirtä, että :hänelilä on l}mo- 28638: 1 28639: 28640: 28641: :nulila on 'koikemuks:ia si.it~ä, mimulta myy- not silmlät. IHä.n :on työssä suutarinvers- 28642: :tiin rpamett.i, jo'k·a .sen muka;a,n, kuin sain 1taa.ssa. Si:inä pimeässä :huoneess·a, sähkö- 28643: åälkeenpä:in tie:tää, tuli ma;msa.rnaan Jä:hes valon aVJuUa 'enimm1ä:ks:een työsk<enneHe•ssä 28644: 200 mar.klkaa ·omruisiHenti ja mi•nun t:iliJ:leni silllUät kärs~vät. V aukilasta ei voi saada 28645: ·O l,i mer:ki:tty rj:,äJs:tä :pa;ke:tis•ta ko:kona.i·st:a 5 !laseja, niitä ei ol,e saatavissa. V·anki on 28646: 1mankkaa. :Tämä o·n minun mieles,täni ko- pyytänyt, ~tt.ä :VJoisi kotoansa hOtmmata 28647: kolaill:a selvä ·epäkohta. :Sitten täällä rmyös :lasit - siihen ei ole <SUO's'tuttu. 'l'ällä ta- 28648: on jo •kos'k·eheH:u siihen, että polliiit:tiset v·an- v.aHa tahdotaan sri:s ed·ela:een saad·a Vrangin 28649: git, niitten sä:ä<nnös·ten mukaan, joita on 1a.sema :kurjemmaksi. Kun t:äm:rn:öisrä epä- 28650: olema:ssa, p·itäisi pääJs:täJä palveHuaan puo- ·koht,ia on 0 l<emassa, n;iin ei ole ffihme, eHä 28651: 1 28652: 28653: 28654: .'let v'ankeus.ajasta, ehdona'l,aiseen va;pa;U't,een. vangit äiärimmäisessä tilanteessa k:oettwes- 28655: !Tätäkään IS'Uwmssa määrässä e:i toteui,et.a. saa.n pysyttää its,elleen ne pienetkin oikeu- 28656: Sain juuri V:ii:me sunnuntaina käy.dess•ä;n.i det, mit:kä va,ng-eilla. ovat, turvautuvat sel- 28657: Tammisaal'!)rn paklmtyö:la.i:t.oiills·ella tietooni laisiin tekoihin :kuin tämili iTurun Kakolassa 28658: ~räJän henkilön, jo:k:a !o}i lait,o:ffis,el.l:a ja häntä tapahtunut näl:kälak:ko. [Kun tällajsta saa.t- 28659: tei ole -tiebääkseni 'syytet;t.y~ääm mistään yk- taa ta:pahtua, niin silloin .hwnnollises'ti 28660: tsit.yiSil'i'k'o'illsesta eikä ·häntä myö1sikään ·o1le ovat olemassa vaikuttav.a.t sy\Y't sii:hen ja 28661: !rangai;stu 'knrinpidol:lis,esti vankih:ssa, mut- ne syyt .olisivat saatavat poist:etuiksi. 28662: ta :ka1keslt.a ,s~itä ihuo,l:imatt1Ja, v·aikka van:ki- 8entäJhden min&kin asetun !kanna Ua;maan 28663: llanvi:ra:no:mal~s·et -o~iv.a;t uuo'l taneet tämän 28664: 1 täm:än -a:sian perustusla.kiva.Iiokunt,a.a·n 1ä- 28665: 'Vangin vapa:ut:tami~ta elh:dona,lruiseen vavau- hettämäs,tlä, e:ttä kerran:kin V1oitaisiin tutkia 28666: 'i·een, kuit.en:kin hänet kirjoituiksressra on hy- ja :syventyä ni:i!hin ,a,sioilhin, jo,tlma iBolta 28667: tlätty. Hän:el:l,e on ja:tke,ttu va,ruk:e'usa;ikaa osalta yleis:öä ovat salassa. Vangin, tuolmit- 28668: :edeHeen eikä sil'lä hyvä, •että ,sitä on ja.t- :tuna rrikok·s:es,t,wk,in, täytyy 'Sa.ad'a ne oikeu- 28669: ikettu, IV.a·a·n mytö,s hänet on :s~1rret:ty yksi- :det, jotlm si'l,le asetus:t.en ja määräy.st,en mu- 28670: ltvitsriik,olHst·en osas:torl.le. Hä:nen syytekir- kaan kuuluvat. Tämäin maan vangit ova:t 28671: j,~issaan ei o:le :mitään y.ksityis1u:ontois.ta syy- 'täyruel:lis'en mieliva:Han alais1ia j:a siitä 28672: :tettä, :sitä v:älhemmin ihä•n·tä olisi tuomittu :ol'isi päästä:vä . .Ja ,siitä o'l~s·i pä:ästävä pian, 28673: mis:tään yksityisluontoisesta teosta. Tämä ,sillä ·eUei 'niitä hm:Vta:VIia epäkoh:tia pois- 28674: tkai:kki 'Panee o}e,t:tama:an 1se•n tosia·sia:n, että teta, niin kuJm tiietää, mi:tä v:ie,]ä vastaisuu- 28675: tulkopuolella vankilaa lper:soonallis,et asiat, :dess'a tulee tapaht~uma·an. Vamgit luonnol- 28676: vel's:oona:l,lis,et vJih,a;mielh e:t voivat· vaiik uttaa 28677: 1 tlis:e:stti, h uoillJat,essaan, 'että lheitdän ::Jm:hta- 28678: vang-ittuien e1delleen vankina pitämiseen, :lon:s'a kurjistuu päivä p:äiväl:tä, .ja :kun 28679: vaiklkakiin ~he oHsivat ·as:etusten ja maäräys- 1heil:lä ei ole muuta :maih:d,ol:lisuutta lku:in 28680: ten ,mukaa:n jo v,a,pautettavat. !Myö:s van- joko :käns:iä siel'lä rn1ieliv·a'l:t:aa tai .kuoHa, 28681: kilassa, sikäli lkuin saattoi huomata, vaa- niin monta ikmtaa ehkä he v·ailitsevat tuon 28682: 63 28683: 498 28684: 28685: 28686: vrrme1s•en keinon V•a.pam:tuakseen. Tässä na;itsvll!nlkien kes1kurude:ss·a. viime vuoden 'tou- 28687: maassakin on esimerkkejä, että poliittisten ikokuu:Ha yritti :syntyä! myös nf1:1källa.kko sen 28688: vankien on tä.ytynyt turvautua. siihenkin. johdos'ta, e•btä <näiden naisva;nkien oikeuksia 28689: että he ov·at lopettaneet eHLmänsä, koska lhe yri1tettiin •supistaa. •s:a.ng"en suuressa maä- 28690: .ovat huomam·n,eet, että •se merue'ttely, j.ota rä,s,sä. <Naisv•a•ng-it Häimeenlinnas:sa ol·ivat 28691: 1he'itä va,s:ba·an on harjoitet:tu, on oHut e1Jä- myö<skin joutuneet serlai·seen asemaatn, että 28692: oikeubettua. Ettei täJHruis•ia ikaikis,sa sivis- heillä ei oHut muuta keinoa, •kwin iheidä'n 28693: ltysmai,ss:a kuulumattom1a. tal])anksia pää- vakava aikomuksensa ryhtyä nälkälak- 28694: lsi.si enä;ä •esiintymään, ·o:lisi asiaan käytävä !koon .saada:ks~m.sa it,s.el'l·ensäJ niit,äJ oikeUJ.ksia 28695: lkiire•el.lis,e:sti lkäsick·si. jotka 'la~rusäädämnön ka.wtta oli hei:lle heidän 28696: mie·lestää1n tu:lev•a. iMe·illä •on. olema•s.sa eri- 28697: P u•h e mies: ·Eosk·a use~ta puiheenvuo- koisi.a määräyksiä! nii·stä o~keu:ksi,sta., mitkä 28698: roda vi-elä on pyydetty ja aika on näin pit- poliitti.sille vangeille kuuluvat. Tä:äiHä on 28699: ikäHe 1kul'unut, niin ke.s::k·eytebään nyt istun- tänä iltanaiki;n u:s·ea.mpaan <kertaan todis- 28700: to j·a jatket·a!lin tänä ~~lta:na k1o 7. •tettu, että niitä ei ·noudateta.. V•aTI.k<ila- 28701: •vim:nomaiste·n tahoilta e·i p.a;~n1na täJyt.änböö'll 28702: .1stunto k·eskeytet.ä;ä;n 'klo 4.40 i. p. edes ni<itä mä:äräyksi'äl, j1otk.a ova,t ol;emassa, 28703: .puhumatta1ma.n :sitten mis<tää:n muu,st<a.. E·si- 28704: mel'iki.k,si Hälme·eDJl~nnan n,aisvamlki'la,ssa on 28705: asia sel,l·a•i'nlen, j.ota. ei voi •selit:tää mi·k,sikääm 28706: Täysi-istuntoa jillltketa:an muuiksi, kuin p.iJkknmruiseksi ikiusanteolk·si 28707: v•altioll:isia vanke~a. iko<ht.a;am•, nimi:ttäin, että 28708: ~el!lo 7 i. rp. s·en ,sijast.a., kun yleens!ä poliittiset vangit 28709: voivat :käyttää oma'a vaiatet.ustansa, nåin 28710: Keskustelu •nläiltä n·ai•sv·a.ng-e.rlta., jo'Gk1a ovwt viimeis1m- 28711: mälksi :sinne tuo·dut 1syytettyin:ä muka 28712: välikysymyksestä jatkuu. uuden lk3J1Ji:na.n v.a:l:mis•telus•ta, •on !kielletty 28713: omien v~aat.teiden :käyttöom~ens. Ei voi .surin- 28714: ·Ed. Hannu ne n: Nyt esillruoleva ky- ika.a,n täitäikään ymmä>rtää .mik,silkä!än muuksi. 28715: symys ·ei ·suin'k•aan 01le kä1s:it.eltävä mim:kään- kuin ,se<Uai<s:ek:si t<eoksi, j1nka~ ei. perustu nii- 28716: lais·ena yk,sity~slkytsymytksenä joka koskisi hin .s:äiädö·ksiin, .iGtka ov.at olema,ssa vaJltiol- 28717: yksin.omaan ,sitä asia:a, a:nistä tämä väliiky- listen vanlben oi!keU:ksista. 1Sillnin oli iky- 28718: symys on tehty. Tämä lky,symys ·on tehty symys myöskin näid·en, nais.v•a.nlkien1 vapau- 28719: ·sen johdosta, että Tnmru ilmr]tushuonooHa den m.jorittamise·sta si~nä ,suhote-es:s<a, että yri- 28720: ol-evat poliittise•t vang-it ovat TYJhtyneet ltet't·iim •snlikfl,a h·eidät n. s. pa'k:1wselle·ilhin, 28721: n,äJl·käJ)a:Mwon, Ei 'O'le yritettykään väittää estää he·idät seuruste~'ema,s'ta toistensa 28722: <Siltä va:sta,an, etteikö näiHä lakkoon ryhty- ka:nssa, 1estää ;heitä ,J:a;i,naama.sta <s:aami·am1sa 28723: .neil'lä 'Oli·si ol:l ut ,syvtäJ lakikansa t·ekemiseen, sa.noma<leMiä <toisill-e d·a muita s-elTaisia '}J<aik- 28724: ei edes .sisäministeri va.st<auksess•ll!ll!n, väittä- k•omä:äJräY'ksi,äJ yritettiin :siHoin toteut•t.a:a. 28725: nyt, etteikö tä!hän a,i!hetta. ohsi ol,lut. Sisä- 'Totta 1kylHi 'on, että 3wn tä:stä •a,sia,sta yritti 28726: min,isterin vastauik,se<ss•a rt:nl·tiin va,a:n siihen tuna. .iu1kiwen .a,si,a, vrun:Jr,]lan•viramomai:set 28727: 1QI[lputulnkseen, että asia on: päättynyt ja sillä kertaa 1perun~ttiva't nälitä määräyk- 28728: että sen suhrt·een ei enään tarvitsisi mitäiän 'siäm:sä j•a 'näil<kiiilwkiko HäJmee·nlinn·ass<a. <sillä 28729: tehda. 'Mutta tälmä ,a.sia, !kuten •sanottu, on kerta.a vMttyi. :Ny.t 1T•uru:n lkuritushu•o- 28730: kä:siteltä:vä nyt. ylee.nsä vaTtiO'lilisteu' van- noollru ·sensij.a.a:n •ei ole nlälillä Vta,ng-eiHa ollut 28731: kien a,si<ana. Eillei 'ryhdytä poista:maa.n. niitä muut.a ikei<noa :kuin turva.utua, täJllaiseen vii- 28732: syitä, jotka ovwt <aiiheutta•neet lllä:l'kälrukon mei•se·en ihä:täJkeinoon, 'siHä epäilemättä po- 28733: Turun kurri'tu's•huoneeHa, !saattaa ,sellainen :li~ttise't ·va1ngit viime !kädessä .a.]noastaan 28734: ma.hdoll'i;suus ol:la mil.foinika,, .ta/h.a.nsa ·edessä täHai.seen ikeiU'oon turvautuvat, ikun ei 28735: .muualla;kin. Po,liittisten vanki-en. a.s'ema !heri,lfä mitälä·n muuta mahdol1l'i:suu:tta ol-e 28736: tässä .maassa ei ·suinkaan 'o1e edes •s•ellainoen, asia.nsa .a.uttalmi,s·eksi, ja. <tältä pohj.alta kll!t- 28737: m]k!s.ikä 1l:ait. j,a :ne määmäyks.et, jotka heidän so-en <on ltodeN.aik]n ai1ka pa.nna toimeen pe- 28738: kohtalostansa on säädet!ty, sen asettaisi, se- rust.ooUi<lllen tutk•iimns <siitäJ, missä mälärässä 28739: ihän on yleisesti tunmelttu as]a.. !Minä talh- nonda1tetawn ed-es niitä 'mä.ämäy:ks:iä,, jotka. jo 28740: toisi·n v•a.~n .mainita; esi.merkik·s•i, mitenkä ovat o1ema:ssa. <valtiollisten vlllnkien oikeuik- 28741: Hämeen•linnatn lkuritUJsh uone'81lla. .poloiitt.i.s.te·n siin näihden. 28742: Nälllka1a'kk>o Trurrun <kuri!tus'huo·neoella. 499 28743: 28744: 28745: !Sitten on kiinnit,ettävä Jmomio1ta myö.s- 1:3, näiis•tä j.o:Molktmta iki~ltäyty:i ehdotta- 28746: ki·ru siih~ll', .millä tav.aJl:la tehdääm näiitäJ ~k·si masta \napauteen 3, 'ei •Oil•e viel'ä 'saa.pu:nut 28747: tyi:srikoHisia, joilta :sitten mruk·a sen no.iruHa, v.altinneuvostosta va,s:taus·t,a 10::n vrupaut- 28748: että he ovat tehdyt yksityisrikollisi·ksi tam~se,s:ta. 19 ip :ll'ä elo1kuuta: oli puolip.al- 28749: rii,stetwäJn \heidäJn poliirlltiset •oikeutensa. Nii- 28750: tähän tehdääin tekemäHä. Kuvrua.vana e:si- 28751: veHeita, 14, .io hto kunt,a, lki-el,täytyi näi,stä 28752: 1 1 28753: 28754: 28755: .ka,hdtm vapauttrumis€1sta ja, v.al:ti:oneuvostos- 28756: • 28757: merkkinä voisi ma:i:nit.a juuri entise'll' :k,am- t·a ei ollut •sawpunut •päå.t'ö•stä vi•elä 12 va:nc.. 28758: sane:dustaja Leh:tosaaren jutun, josta täällä ,gin •asi.russa. 29 p:nä; elokuurta oli puo>liprul- 28759: tänäp'.älivämä ja mont.a .muuta ke·rt.aa, aikai-- velleita: 12, johtolkunt.a lk·ie:Jtäytyi va.p•aut,ta~ 28760: semmin on mainittu. Lehtosaar•est.a han on 1 mast.a ka:ksi j.a va.ltioneuvosto.sta ei oHut 28761: tehty yksityi.srik·oHiuen ·sit€n, että on syy- lO:n rusiasta :vielä ,sa:wpu:nut päätöstä.. Syys- 28762: tBtty ,hä_,ntä siitä, ebWi hän olisi yrittänyt kuun 5 .p :nä oli! ;näitä .puolipaJvellei'ba 15, 28763: lahjaa ohranaa. Nyt kuitenkin on todettu, johtdkunt.a. kie1ltäy;tyi nii,stä .ehdottama·sta 28764: että ohra:na its·e on tar_iloutunut Lehtos·a,arta y'hden j,a, 14:n ·va.staus•t,a ei ollut vielä saa- 28765: a vust,a;maan, t•arjon:nUJt :hä,nelle ·paJl velus- punut. v;altioneu'V'osto•s•ta. Ylhteensä kes·ä- 28766: t·a,nsa ja viekoiteUut häniiä ~u:paulksiUa aiut- :kuusta :syyskuun 5 p:.ääu .mennessä oli ol- 28767: taa 1hänen asiarulllsa, Ö·O<S 1häX1 j.oiJikun sum- 1ut noi~.a rpuoliip:a:.lveHeita 103, johtokunta 28768: man :häneHe 'suo.rittai<s·i. Minä en todella- oli :kieltäytynyt ehdottamasta vapaaksi las- 28769: kaan voi varmuudell:a ·sanoa,, onko LeMo- kett1aviksi .115, valti10neuvosto •oli hylännyt 28770: saa.ri t.uoUaisen lupau'k,s:e:n tehn\Yt, mutta 7, pois :oli päässyt 10 j:a. valtioneuvostosta ei 28771: tästä 1hä:n·tä ainalki:n on :syytetty ja tämän o-l'lut lopuU]st,a, päätöstä s:a.rupu•nut 7·3 'VlaJn- 28772: ·n:oj·allla ihän•e:t :l•i:enee myös yksityis•rikolli- g-in aJsi•a:s.s•a. Näistä '1'5 :.stä, jotka. johtokun- 28773: <Se,k•si tuomittu. Tässä ilmenee yhdeilt.ä ta oli :ehdottanut ,hylättläväksi., ovat useim- 28774: •osa:lt.a, etttä y:ksi:t.:vi.srilkolil-isia. t·ehdään mieli- mat GJ.y.l.käälmiset t,a.pa;htunee:t käytö•snume- 28775: va,ltai,se•st·i ·O•hmn3Jn: ja. vankila1viranomaisten roiden ;alhaisuuden, työtehon, saimuden .tai 28776: <toime1sta seHaisiUa. kei.noilla, millä he itse muun seNa~se•n. täJhden. Kun nyt oteta:an 28777: kwlloi:nkin ihyväJksi nälk·evät <lulkuuno:tta- huomioo•n, et~äJ :ne :syyt, joi:CLen• nojalla .iohto- 28778: matta ·o'Uenka,an a.s:ia.nomai•sen omia tekoja. knnt,a, voi aset•tua ep:äävälile kwn:n.wUe va.n- 28779: •Sitten niiden määräysten sovelluttami- :kien va.pautta:milsesta,, :suu11eksi: os-aksi joh- 28780: nen', mitkä knsllmv.at .puoHprulveHeiden va- tuvat vartijoiden mielivallasta. esim. siitä. 28781: paaksi pääsemistä, on myöskin mitä suurim- että; va:rtija. voi •seHMää •että v.anki on teh- 28782: macssa ma,arassä .v-aara. On useampaan ker- nyt työnsä huonos•ti, työ• ei ole ollut lkyHin 28783: 1 28784: 28785: 28786: ba.n todettu, että määräyksiä puoleksi pa.l- tuottavaa, €1ttä hän ·on käybt.l1ytynyt· varti- 28787: vellei.den vapaaksi pääsemisestä ei ole nou- ja.a ko1ht,a,a.n .inHa>~n tavoin s•op]mattoma,sti 28788: dat•ettu. Minu:Ua on trussä esim. v·ruhäinen .i. ·n. e., .s]l.loin void:aan •est.älä häneltä tuo 28789: tila·sto, mis:sä mää11russä 'Ta:mmisaa.ren pak- va<paaiksipääsemi.soikeu:s. :N!ä:in oHe•n ovat 28790: kotyöTaitoikseUa on noit.a puolek:si. rpalvel- vangi.t 1åydelhsesti va'.l'ltija.i'n :mieliva1U:an 28791: leit.a ja mitenkä heiltä Olli evätty vapaalksi- alai:sia. J:a :kun oteta:atn •huomioon .myös se, 28792: pääse.mi:s:oi:keus. '.Tiedot •saatu syyskuun mi>nkähi:st.a ,a.i,ne•st·a v:a:rti.irut n:äis•sä pakko- 28793: a1us·s·a. Kesäkuun lo·pulla puo•le ksi palve.l- 28794: 1 28795: työlaitciksi:s·sa ja va1nikiloissa ovat, tulee se 28796: leita oli 8. Näi,s:tä, •\na1lti·oneuvosto hylkäsi yhä selv·em:mäksi. He ovat useinkin .sa.ngen 28797: 4, va,nk•i:J,asta pää:si vapa3!ksi ain•oa:staa:n 4. a.lha:i.selhv ,si'vi.stys:tas-olla olevi.a !henkilöitä. 28798: 1 28799: 28800: 28801: Heinä:kuu:n 15 .p'ä,i:vä;n tienoiUa o:li puo:lip.al- He tuntevat noiden pnli:ittiste:n va:nkien ole- 28802: ve'lleita ·8, nä.istä ei vie•lä syyskuun al:kuun v-an it:se•ää'lll rpa:ljon ikorkea;mma,lil.a: t;a;.soUa. 28803: menness:äl ollu·t •sa.rupunut valtioneuvostost-a He koettavat v·a.ikeutt,aa ka.ikella tav•rulla 28804: minkääll'l,aista va,stau:sta, la.sketa.anlkn näirtä nläide·DJ vam.ki<e•n :a,s•e:maa, 'k·oeltt,avat pitenim- 28805: vapa.iksi tai ei. Heinäkuu.n 219• päi:vänä oli mä,s•takin •sei:k·a:sta. tehdä syytölksiä heitä 28806: rpuol.eksi pa.lveM•ei:ta 9 ·n:äJistä j:oht.oilmnta 28807: 1 28808: , vast,aan, .sa,atta;a. !heidät •kuri,npitoran.gai:s- 28809: ikieltäY'tyi ·ahdrottamasta va.paaksi lasketta- tuksen a:la.isik,si ja :sil'loin on myö:s ehdott.o-· 28810: viksi 12 ja valtioneuvosto niistäkin sitten ma,sti mennyt :toive .s:ilit:äl ettäJ punlet <par}ve- 28811: vi€11ä :hyl!käsi ·3, vapa:alksi pälrusi •a.inoa;staan >lusruja;s•t:a .su:orit:ettua.a.n v•oi1sivat päästä va- 28812: 6. Elokuun 5 päiväll'ä nli puoleksi palvel- :paute.en. Esimevklkejä tl1l:l.aisi:sta, t:apauk- 28813: leita 16, joGJ.t.okumta ,k,iel:täytyi vrupaa;bi si,staJ on: .lukui·sia. 28814: suosittel'emas:ta 4 ja, 12 :n kohtalosta ei ol- On otettava, huomioon myös •se, ·että .täl- 28815: lut vieJ,äJ •sa•a.punut ·va;stau:stru v:altioneu\nos- lainen mielivart.a v:a.rti.ioiden ja Yll~en.sä 28816: tos·ta. 'El:olkuun 12 p ::nlä oli ipuol•]pa,I.v·elleirl:.a van:kilan johdom :talhoHa •on myös suuri så.e- 28817: 500 Tii·s,taina 17 ~- :loikakuut,a. 28818: 28819: lulil:iuen :pii·na poliittis1:Ne vantgeil:le. Aj.a- kiloiksi soveltumatto.miin rakennuksiin ia 28820: tel,la;a,n,pa, nyt esim. että lähe·styy ai,ffia., jol- on heitä edelleenkin selllai,sissa venäläisiksi 28821: ·lo.U!1 van:ki toivoo pääiseväinsä va;pll!aksi. Häm ka.sarmei1ksi aijotu1ssa rakennuksissa .säily- 28822: jo;:\ra. hetki a,j.attel·ee vai.n tuota V8f]Jautumi.Js- tetty. Niitä on koetettu tarkoitusta va:rten 28823: • ta,Ilisa, j,a lkun häneUiäJ j.o:ka \hetki on peBw, 28824: mi.Ni. joku sivistymäit'ö·n vM•t:ij•a. santt:a,a !kek- 28825: laittaaJ asianmukaiseen kuntoon. Mutta ei- 28826: hän niissä voi olla puhetta :mistään sään- 28827: :siä häne•n teoistaan· dw toiminnastaan <Saa- nöllisestä vankeinhoidosta. \Sensijaan että 28828: da!kse•en .aihetta !kuri.npid<o!Hi,see.n raTh~ais IUieillä olisi vankein:hoitoalalla .päästy eteen- 28829: tuk·seen, käTsii va,n:ki 'he·n~.Usest.i ehd,oH.omas- päin, ,on juuri tä:män 1suuren poliittisten 28830: ti 1san~n suure:sti :pinnistääJmsee·n !kai,kki va,nikien tulvan takia pysytty enna.llaan, 28831: rvoima:ns•a ,sii,htm, e•tltei iffilis•säJän, t,a.pau:ks:essa vielä.pä vankeinhoit·o on suo·rastaan taantu- 28832: tuHsi tehne·eksi •ri1wst.a, joka voisi: vai:keut- nutkin, vaikka siihen ei suinkaan meillä 28833: taa. hämen vll!paa:msi pää•semistää:n.. 1Sil:loin olisi ollut va•raa. 28834: usein on palkot·et.tu myös tuon henki,sen pai- 28835: Vuonna 1917 asetettiin vankeinhoito- 28836: llllo:stu~senl vuoksi tyytymään vielä enti,stä 28837: asioit.a varten erityinen komitea, joka sinä 28838: kul'.iempaan, vieläi entistä häikäilemättö- 28839: mämpääJIJJ kohteluun, ja. täimä jos 1milkääin on vuonna t:yöskent1eli .io verrattain menestyk- 28840: sellaimen 1asia, joka pitäisi .s'll!a·da kmjatuik.si, s-ellisesti, mutta sen toiminta kärsi tavatto- 28841: ,pitäisi •saada korj,atu!k,si ,si•inä suhteessa, et- man paljon siitä, että kuten jo mai.nitsin, 28842: tei suinkaan .iäisi kelleikään :yksilöille, van- 1918 vuoden tapahtu:main jälkeen tuli täy- 28843: ginvartijalle tai muille .sellaisilte tila,isuut- dellinen sekasorto vankein~oidon alalle. 28844: ta evätä ·puoleksi pa,lveHeelt,a. va,pawmsipää- Komitean .sosialidemokraattiset .iäs1enet ve- 28845: syoikeutta. täytyivät komiteas.ta pois. Minkälaisilla 28846: :Suurimmalta .o:s,a'Hn iaHä hetikeHä poliit- tuloiksilla 1lmmitea 1sen.iälkeen on työsken- 28847: ti•sten vankien mie.lestä on vääTyy:s ·siinä, et- nellyt, on minull.e tuntemat.onta, mutta mi- 28848: tä ei .so.ve1luteta iheri,hi·ru edes niitä oilkoeuksi·a, käli minä olen kuullut erään pörva.rillisen 28849: jotkru .io ovrut olema:ssa. Ja, eHä täissä .suh- asiantuntiia:n lausuneen, niin s1e työn tulos, 28850: t-eessa todel<l·alkrn v.oit,aisiin saad:a pama.mms- minkä komitea on aikaansaanut, ei ·kestäne 28851: ta. ,a]k,aa,n, että lheid.äJn oiik·eutensa tulisivat lievimpääkään arvo.stelua. 28852: turvatui:ksi, •on miel·est.älni väM,M:mätöntä ja iTää.Uä on viime lll!insääJdämtö!kauden iku- 28853: ,soveltuu myös v.a,rrs~n. hyvin täim~ä:n kysy- lneSisa .S'o·siwl<i:demoikmattien ta.holta käsi- 28854: myksen y1hte:ydessä ottaa kä,siteltäväiksi tetty vanke~nkysymys·tä, etupäässä poliit- 28855: ylee·nsä ikoko poliittisten vankien 'nyikyinen t~s·te,n: vanki,en lky:symy.stä useit•a lkertoja. 28856: arsema,. 'Senvuuksi m1mä ryhdyn ka:unatta- P·orvarirlli,sten ryhmien itsepäii:syyden: talkia 28857: maan 'niitä, intka ovat ehdotta.nee·t, että tä- ei t:ä:t.ä :kysymystä o1le ·s•a,atu .pois päiiväl,i·äir- 28858: mä aso~a ·läihetetäiän p·eru:stu•sl:alkirvaliokun- je,styksestä, se vai11 edelleenki·n ra:si•Haa 28859: taaln s·i1inä miele.s:sä, että se anibis•i lausun- Suomen va.n:keinihoitoa:. 'Se estää. tav,allisi.a 28860: .11on, joika .aitheutt.a,i:si toimen pi tei·siin ry hty- rikosrva·nkE1.ia pääsemästä osallisiksi siitä 28861: ,mi,stä, että; tMhvi,se't •epäJk·o~dra:t. tuli,sivat vanikoeiruhoidosta, mikä heidän kohtuuden 28862: poistetuiksi. mlllkra,an pi:tä.i,s,i sa:a,da yhteistkunnam puolel- 28863: t-a. Ylht~eisikunoollla on v·elvoll:Ji,suuk,sia jo 28864: taVlaJ,l,isia riik,osvankej.a!kin ko!ht:aan, ne oli- 28865: E1d:. Hakkila: On valitettavaa, ettei •sivwt .sum~tettavat, mutta juuri sent.ak~a, 28866: tähän väliky:s:ym:ykseen ole herra oikeus- että 01n pidetty nii,n. :tavattoman •suuria mää- 28867: ministerillä, joka on ollut matkoilla, oHut riä ;poliittirsia 'Vallllkeja, ei Mh'ä:n kysymyk- 28868: tilaisuutta. vasta.ta, ioten välikysymykseen 1Se€•lli ole voirtu käydä ikä,silk·si. On v,alitetta- 28869: on vastannut sisä.a.sia.in:ministeri, wkn luon~ va.a, eHei :nytkälä,n: ilä,heisess:ä tulevai•suudes- 28870: nollisestikaan ei ole mielestäni kaikissa ,s,a void!Lsaada po1iirt:ti,sten :vankien a~siaa 28871: suh tei·s•sa täysin informeera.ttu tässä asiassa. po~s p.äiväj.ärjes.ty:kse:stä., el<lei nii,tä va,ntki- 28872: ,Meillä on !Suomessa vankeinhoito kärsi- Ioiba, .iot!ka on poli~ttisi1a vanikeja: rvarrten jäir- 28873: nyt äärettömän paljon siitä että vuonna jestetty, voida lla~ka<Ut:ta,a. armahtamallla. 28874: 1918 tuli niin suuria laumoia poliittisia noliittiseit vangit. Suomen vanikeinhoid<oNa 28875: vankeja teljetyiksi vankiloi;himme, jotka jo ·ei •olisi v1ara.a; a.ntai3. ltämän pol,iittisot.en vwn- 28876: sinänsäJ oilivat riittämättömiä ta.vallisia ri- ikien lkysy;myben häiritä tarrpooll:i,sia, vält-• 28877: !kosvanke.i akin vastaanottamaan. ;Sen trukia tamättömia parannulk,sia. 28878: si.ioitettiinkin ;poliittiset vangit aivan van- iVa,nkien ll!sia on viellä erään vil'a,ston ta- 28879: Nä.1ikäliakko Tu:rUin 1kur%us1huoneella. 501 28880: ------· 28881: 28882: 28883: 1hoH•a, jonka ,pi,täJ~si erity~sest.i: ik•ii,nnit.tää mis•s!ä si·tä •on ainru iJsaarin .a,~ika.na jo !SUUrel- 28884: huomiota täJhän, tuJln.t suuressa' määrässä la menest y1ksellä har.ioitdtu ja missä se ede!l- 28885: 1 28886: 28887: ·laimirulyödy;ksi. 1T,arkoitatn IQii:ktmskan:s•lerin- 1€en 1kuuluu päiväiä.r.iestvkseen tpoliitti.siHa 28888: virastoa., jonka laatimien .kertomusten oihessa v·an,geiHa. Minulla on tässä .sosia.livall.a.n- 28889: on tähän ky;symJnkseen nilin~kään lki•inJllitet- kumoulk,sel'lisen .puolueen ta.holt.a julaistu 28890: ty •huo.miot.a, ja minä lausun midihyväni toistasa:baa .sivua kä:sittävä a,sialkirja,, jossa 28891: siitä, eHä edus•kunnan •suuri €•nemmistö on sivnl1la 57 mainitaan, - - minä: suomen>- 28892: yhtyny;t niihin !huomautuksiin, mitä •sosiaJlti- nan •siitä, 1k•oetan •se•n t€1hdä ma.hdollisim- 28893: demo•bruattise•n ry~hmän ta.holta on lausut- ma•n nopea1sti - - : ,•Selityk,siin .i•a va-ati- 28894: tu, ja wntanut sangen painavia huomaut.uk- muksiin ei vast,a.tru, va.nki f):i saa •nähdä mi- 28895: •Sita oi'keuska.ns•lerin \kertomuksen johdosta,. tään va.nkiJaviranoma.i1s•ta eikä 1hänelilä ole 28896: Nämä huomautu:k,set, vaik•ka .ne .o:vat usein ma!hdoHisuutta saada :selvyyt,tä omasta 28897: uusitu:t, eivät kuite•nlka.an ol•e •saa•neet .mi- ·asiasta·a.n. Hän€.ni •on lopulta. tartutta;va 28898: t.ä:äm muuto·s·t.a ai1kaan. iM€ emme kuite·n- .viimeiseen ke~noo•n•: hän julistaa nälkäl:a- 28899: kaan la1kJka.a1 jokai,sessa •SOtpiva•ss.a tilaisuu- kon. Keskellä vuo;tta 1.920 oli Buty~kin 28900: dessa kiinnit,tä:mästä ·eduskunnan •huomiota vaniki.la.ssa näJl:MiJiakikoj.a harjoi•ttavien lu- 28901: täih:ä;n., rt·oivotm •S•aatavan para.runuksen ai- :kumäärä ;pä,ivittäilll 30--------!8'0. Niihin .suh- 28902: kaan. TäJs•sä kysymykse,ss.ä meidäJn on ase- taudut·ti,in: verratt>ain iky;lmälsti. 'Tutkimus- 28903: tutta,v•a ikatselema•a.n. asio~t.a to·siasioitten va- ·tuomarit i·lmes;tyivät. näJllkäilakikoon .iul:i,s- 28904: lossa ja .minä l•a:usun tyydyty!k,s•eni siitä tautuneiden 'luo neljänlienä päivän'ä., usein 28905: asiallises•t•a. ta V•a.st.a, millä :äärimm:äJi,sen va- kuudentena ja ,s:eit.s•em:äJnt€n,äJkin päivänä. 28906: semmis~onlkin ta;hoHa, on tä:tä ky,symyst.ä •Mutta ;pidett.iin jo suurena tsaavutuksen:a, 28907: ·hoidettu. Yksi !huomautus minulla ·kuiten~ jos j.oum esimi€histä. y~limalkaa,n tuli ja •an- 28908: ikin on. Ed. Långshöm ·luuE, nähtävästi ·toi jotain :selvitytk.siä.. '(.ÄJäJrimmäisestä va- 28909: •siitä 1s~rv.stä, että hän ei tunne a1sioi•ta itäi- semmistos,ba: ~wtkalkrua V"a•a,n!) Minä jatkan 28910: sessä naa.puri'ma•a.s•sa.mme, .siellä ·o1ltava•JJ esiii:ämällä kuvau:k,sia, mit<enlkä :käJvi erää>s- 28911: ihalllt€elli,sell.l<a kan1naHa tässä. a•sia!S'sa. V•a- sä tapa ukses·s:a, mi·Hoin oE t•a.1oud€Hi·s•eS'ta 28912: litettavasti ei kuittmlka.a.n ·nii•n •ol'e ja. se on •erimielisyydestä lky:s:y1my;s, työl'ä'i•s'8'dus.t,a.i•at 28913: meille ,sosia:list€iHe suure~ksi ·häp€äJksi. Ve- oli valittu €dus•ta.ma.an ja 'hei,dät v·angit:tii,n. 28914: na.]an ne sosialistiset puolueet, jotka ovat Tämä ,k,a,hde.n;kert.ajmen lkirjaupito, joksi h€ 28915: oHeet tava1l'la, t~ai toisella oppos·itiossa j•a kutsuvat ,sitä, ett•ä työ!läine·n .v.angi:taan, ei- 28916: jotka ·ov,at i,stun•eet v·rultiol'lilsiua vankeillla :kä •Illi.menomaa,n, jakseta ikäBit1:älä ·sitä, mibi 28917: Ven1äJjäHä njrUoryisen järj€s•t·e·lmän aika.na, •heitä :työ·läitsv.a:ltiossa voidaan vangiiJa, ai- 28918: ova.t l·ansunee·t, €•ttä !he eivät ikinä olisi us- 'heuttaa. .t.a v&tont.a :s€k•a•annnst•a proletääric 28919: koneet, että vuoden 1917 .va.Ha.nlkumouks€n sissä aivoissa. ErääJJä ~päivänä Butyl'kinin 28920: j,al!keen h€idäm, täytyy kai•hoten k•a.ivata va.niki>l·aam: tuli 10--16 lt.yä<läi•s•tä Alek:sant,e- 28921: .t.sarist.isi,a, va.nk·i'lo~ta ja isiHoisia oloja, siksi rin rau.t·atien konepajoilt.a.. Näide.n :kone- 28922: ikurjat ov•at si·ellä nyt 01losn.hte€t. Tut,kin- :pajojen .työläi•set o:liva.t joutn00€t riitai- 28923: tovanlkieu a:s€ma on kurja, oilkeud€Uin€n kä- ·snuk·si•in ,ios;takin ta'loud€lli:sest•a. •asirust.a .ia 28924: 'sittely on äJärettömän mieli•vwltainen, v•an- nämä 16 työläiS'tä tulivat v<Vltuutettuina ja 28925: ikien ·kidutus· ·kuuluu IS·äännölEsesti .iädes- saivat se•n •o·sa.n, tava.li1isen t•apauk.S€'ll, ett>ä 28926: te1mään. v,alllkil.oissa. •pidetäJäJn ;tu1Jkinrt.o- joutuiv.at rva.nkilaan. iHeidät .io·nlkun1 aian 28927: vankej•a ä·älr€·t.tömän kauan, oilkenslait•oksis- kuluttua talhdottiin Q.ähett.äJäJ 'SoJmrni;kin 28928: .sa 'heidän a•siam.sa. käsitellään tavattoman vanki·1aa•n, .ioss:a hoito toli .paljon huonompi 28929: mi€Evaltaisesti. H€idän va.lituk.siinsa, 'kir- kui·n Butyrk!l!S'Sa, mutta työ]äåset kieltäy- 28930: joittiva-t he kuinika •usei·n hyv:älllsä eri.laisi:l1le tyivät 1'ä1htemä.s·tä ja i,Jmoittivat lkomenda.n- 28931: valti.oeJi.miHe, vankii.avim·nomais•iHe, llliihin tille, että •h€ ha,lu·avrut lkeskust·ella ja. he !ky- 28932: ei edes lkosk•aan va,s.t.a.taJka.an.. ,ya.nkiruotka syivät häneltä, pitääikä ~paiikkansa, eUä neu- 28933: on sellainen, että nykyään viikossa saavart vo·stoV"a.Jta.kunna,s;s,a k•01ko valt•a kuuluu t:vö- 28934: ·po.liittiset vangit •S•aman annosmäärän .siel:lä, tläi•si.l'le ja että työ1läi:set ovat 'herroja ja e.ttä 28935: mitä 1saivat t·s·a-Min a•~kruna. yhdes•sä päivä.s- valtion hoito kunluu yk·sino.ma.an pro-1e- 28936: <sä. T:ä.mä ei todista mitään erinomai•se.n t>ariaati,lJ€. Tämä1n o·ike·ruopnis·en ·teoriii!J!ll 28937: korkeata t•a'soa vankeinhoidos•sa. m:vönsi vanlkil an rpälHli!kikö oi1keak.sri mielel- 28938: K•os'ka tässä nyt on lkys~myksessä •nimen- lään. No minkä takia meitä sitten vangi- 28939: omaan nälk·äilaJkko, •niin miniä 1huomautan. taan, minkä takia meidän annetaan kärsiä 28940: että tämä on •Suomeen •siirtynyt Venäjältä, vankeutta, minkä takia meidän rtä.ytyy tätä 28941: 502 28942: 28943: menettely,äJ k<ä:rsiä. :Mehän o1emme tyolä:is- lakkoja .ia kärsittiin monia ruumiillisia kär- 28944: ten edustaj:i31 j,a tahdomme ainoast,aan lau- simyJksiä ipäästäk,see:n .häpeällise,st'ä vang-in 28945: sua heidän tahtonsa." Minä edelleen valli- puvusta. •Tämä os1o·1ttaa., m~:,l,aiset olosuh- 28946: tan, että -porv~a,reil>le· anft,aa huonoj,en van:ki- teet ovat, ikun >täytyy ,pyrkiä v'anginvaat~ 28947: il,aolojen tuk,e:misess·a suurta k'annatus1ta juu- teista. IT,äitä .en 1sano .moitteeksi, :minä va- 28948: ri 'se että s-o,sialis,ti,se,ssa. neuvo~stov·aHa!kun lita.n ,sit!ä, .mutt,a Mss;ä. suhteessa te t·eet~te 28949: na,ss.a. ei huolimatta ,s1itä, eitt.ä me rsosialistit erehdyk,sen, ;kun huol:ima.tt.a siitä, mikä ei 28950: lkuulummepa me mi,hi·n' ~suunta.an tra.i ~nter ole kehutt,avaa, illie1huiM,e 'sitä. Me emme 28951: :n,atiJonaleen hyvänsä., ol,emme a1na. jyrkrusti -pä:älse ,siitä, että meidä,n rso,sialistien häpeäJk- 28952: vaa:ti.neet va,nkilaolojen -paran,nusta. Jos ·si asi'a't ovat niin huono·sti Venäjällä. (Ed. 28953: tässä. ,suihtee,ssa -päästään aill!o,ast'a'a,n ulko- V. V a.inio: Puh u:kaa: Virorn va,n1ki11oist'a!) 28954: 'naisiin tu:lok,siin, niin on ,ge valiltettavaa .ia Minä en. tunne Viron. va,niki>fo,it,a, mutta sen 28955: se v.ahingoiUaa meidän a,siaa.mme j'a kun ·tiedän, eittä U rukarissa ov.at vankilat eri t- 28956: me i<ä;stä asiasta, v·aik,a vasti keskustelemme, täin huornoHa k>an:na,Ha.. M·utt.a kuten ISa- 28957: niin te1dän t.äyi:yy ottaa 'se huomioon. Mei- nort,tu meillä; iSuo,me,ssa minä ikehoit.ta,i,sin 28958: dän täytyy va.nlkila-'a,sia,ssa pysyä yksin- niit:ä porvari.lrlisia. edust,ajia, jotka ·ov,at a'set- 28959: omaa'n totuudes1sa., rsiitä ei ipärust'ä mi1hin- tuneet poliittisten v>ankien asemaan nähden 28960: kään. Ka.utb maailman tunnetuiksi O'vat ymmä~rtävämmä.Ue 1karrunaille .iat:kamaan :saä 28961: tuUed, 'sosia,a.liva.Mankumoulkse,lE,sten jutun työtä, mikä aikaisemmin on jäänyt kesken, 28962: 10Hers·s,a rusken Mosk:ov,assa. ~esiUä, nämä po- Suomen v,ankeinhoid:orl:la. e·i ole v~araa, kuten 28963: liitti,sten va.nk:i.en epako'hda,t Venäjällä. lausuin, :siihen, että se melkein t,a,a,ntuu ~sen 28964: Niitä ei käy kid,N1Jmrirnen täällä. rV'6näli.ä1n si.iaan, et,tä IS'e pää1s~si e:teen,pä,in, kun' ei o~le 28965: maa.purissa., :kun ne ~ovat muuaMra.kin tunnet- :poliit.hsten vanlkie'n kysymystä 'saatu pois 28966: tuja. ,Minä :luen kuvautk:sen :m~llä t~avrulla päiväjär.iesty,ksestä. Kaikki se mitä edelli- 28967: on järjestetty Jarosl:avin v.a,nJbla'. :Se oli nen puhuja .r.ausui esim. IP'Olii tH:sten vamkien 28968: 1 28969: 28970: 28971: fmnen kuri,tushuone, nyt ,se on järj-estetty ·pää,semis-estä vra,paa:k:s,~ :senjäl;k,een:, kuin 'he 28972: .poliit;ti,seik,si va.nkiilaJk,si. 'Se.nsija,an että oli- ovat istuneet :puolen, ruika.ansa, sen minä 28973: si järjeste,tty 1ko·riau1k,sia, sinne on järjestet- täydeUi:sesti :al!lekirj.oitan. Minrä 'en ym- 28974: ty eräitten va:Uassaolijain 1kuvia j. n. 'e. märrä mihinkä menette.ly perustuu 'silloin, 28975: Kun me 1si1s täällä :Suomessa. \Vaadimme kun va:n:ke~nlhoitovimnomwirsten ehdo~us va- 28976: korjaukrsj,a vanki,laoloihin, kun me va,a.dim- p.a.aksipä:ä.stöstä, j1ohon yhtyy vielä van1mim- 28977: me, e t.tä taäJUä. viranomai,set noudattavat oi- 'hoitohaU:itus, v~oi :korikeimmassa pai:k·as,sa 28978: 1 28979: 28980: 28981: keutta, ja kohtuullrli,suutt>a,, :niin meidä.n täy- tul:la ikumotuksi. Millä ~asi,a.n,tuntemubella 28982: tyy ulotta>a .myölskiru v-aatimnksemme sinne, V'oidaan evätä tam!ä. vanki.en va.paaJksipäJäsy 28983: missä .me:iHä .on ma.hdo.Ui:ses-ti s,a,nanvalt.aa. kun ,he ov·a.t :känsin1eet ,puole:t .ajas~taan, si:11ä 28984: Jos te~Mä on Venä;jä.n vanbl,a·oloihin ja po- t,ahoHa. mi,ssä ei niitä asioita voi tuntea, ~se 28985: liittisten vankien ,a,sema,aru siellä vaikutus- ·on ainO'a,staan v.an:kil1ruviranomaiset, jotka 28986: valtaa, llJJiin minä ikeho~'ttaisin teit:ä ,sitä tuntevat poli~ttis'ten va.nlkien käyttäytymi- 28987: käyttämään. Minä vaJkuuia,n teiHe, että sen j.a kun 'he puolnstruv.at j:a kun heihin yh- 28988: täällä !Suomessa minun sanani on teidän käy- tyy ,a,sia:nlomainen ke,s,ku,svim,sto, niiin min- 28989: tet:tävissänne .ia minä olen :täällä työskell'- kä j.ärjen nimessä void-aan 'silloin koMuu- 28990: neUyt 1919 v,a,liiopäJrviltä a'sti :ka:~ken :ky- den mukaan evätä lpoliit:ti,S'iHru va:ngeil:t.a 28991: kyni ja voimaini mukaan auttaakseni van- 'heidän va pautuksens,a. 1Sen täytyy .perus- 28992: kien asemaa. ,Minä tulen :huoEmatta jou- tua ISelv,äJän :mieliv,a·Uaan. Minun miel·es- 28993: tuuko ,s·e minun puo1ueeni etujen kanssa: ris- täni 'On 'a.sia ,sdv,äJ, kun ,o,n kysymys po.liit- 28994: tiriitaan tunnlustaman ,tot.uuden. (ÅäJrim- tisi,sta. v,a.ngeista. Heid'run .pitäisi ehdotto- 28995: mäi:s€,stä va,semmi:stnsta.: Aijotteko tässä- masti :pääJstä sinä päivänä vapaafk,s:i, tai .ai- 28996: kin?) Sitä varten minä olen pyytänyt pu- 'n.alkin 'aivan ihet.i ,sen jälkeen, kun he ovat 28997: ·hevnoron. E·deHinen puihuj·a edurs,taja Ha:n- istuneet .puolet aikaansa, kun heille laissa 28998: nune'n :lruusui, eMei tä!ä:lliä .Suomen vankilo,is- on kerran myönnetty täm1 e'tu. Poliitti- 28999: sa saa. van~it käyttää omia vaat.tei,ta. Ve- siin van:keihin nä:hden on nimittäin a,s.etutta- 29000: näjällä! nn i1kävä: kyUä nliin, eHä po1lj,ittiset vca toiselle kanne:lla kuin tava.J:lisiin: rikosvan- 29001: va:ng-it riitelevät :sii.tä, ketkä. tu'E,sivat niin k:eihin. He ov,at kehittynei:tä, ·siviS'tyneitä 29002: onnellis&si että ,sa:i,siV'at lkäyt1Jruä val,tion · :aineksia. He kärsiv:äJt enemmän, .ios heiltä 29003: varaUeita. Eninen p1detti,in ·si,ellä :bsa,a·rin ri1stetä:änr tämä 1heiMe J:ain edellyttämä etu 29004: a~kana 1häJpeäJnä, j,a 'siellä jul,istett,i:in nrulikä- .ia heidäm mie.lelllsä ik11itkeroi1Jtuu ·tä:stä vielä 29005: Näll:kälia'k'kio Tmrmn kur'i:tusthuonedla. 503 29006: 29007: 29008: enemmän ikuri.n t~availhsen rikosvan,gin mieli. Ed. lR yö mä: J•n tSdla,1nen .i:lmiö, että 29009: On vankei,nhoidon ilmnamrltalkin hyvin va.li- tsel<l•a.i:set 1pohittiset van:git, kuin <entiset kan- 29010: tett<ava,a, että trumä ainoa keino, miHä voi- ·sanedustaj•a,t Aa:tto :Sin3n,, Lepola, VaTpa.s 29011: daan nä~ssä po<lt~it<t,isri.lksi va,nikiloiJks<i muo- y, 'm. kuil:ete,taa;n jalka-. ja kwsiraudoiss,a, 29012: dostetuissa kasarmeissa saada vankeinhoi- ikun ·heitä :siirretään vmikila,sba toi,seen 29013: c1o1lisesti :heitä hoidetu~tsi, kun .tämä ainoa ta.i1kka viedään ·oikeuden istuntoihin tu'tlkit- 29014: ike'i'no ,swada- ~heidät nouda.tt,a.ma,a.n vankilan tavaik~si, osot<iaa, -ettei a1si'a't dle •aiikein. mei- 29015: komentaa, koettamaan ,siellä käyttäytyä dän ma<a:s.s:amme, ettei v~a:ltioHi1sten vankien 29016: hyvin, kun tämä ainoa keino Tiiste- kohtelu meil!lä ole ,siUä 'taso<l:la, kuin eräässä 29017: truätn v·an•bla.n .iohdolt,a.. iHuohmaMiW <siitä, •Soivisty~sma:as.sa. pi,tä1si oUa. ,J oka:i:nen, j'Oika 29018: että he ovat ant~we~et ihyväm fPUoHo}a.use·en, ~olllkin tuHut väJhäJn:ki,n 'kos:ketuiksiin n:äi,tten 29019: huo-limatta siitä, näitltä he·id'än suos-ittami,l- :asioitten ka.niSIS<a,, ·on' ,sa;.a.nut huomata, ett<ei 29020: taa'n van,geilta kieHetään tälmä etu, niin mi- nä:~hin k<a P·inanaikuis]~n va:ltiorilko.kseHisiin 29021: nä en ymmärrä, mite<nlkä asia.s.ta siHo,in on .ia .myöhempiin 'työ1liäisv1a,l t1mikoik:sellisi~n 29022: ajateltava.. Jos- tä täi ;menett.ellyä j,atk~etaan, •nä•hden lll'Ouda.teta ta:nkoin nii·tä mä:ä.räyk,siä. 29023: niin minä luulen, e'ttä meiHe 'tul€e, •kuten .ia ,säfä.Jnn1öksiä, jo~t,a;. on ,vailtio!Histen. vankien 29024: Venäljäiltläkin, päli.>fä.iär.iesty;k:seerr:t nätmä van- erikois-asemasta ,stääd,etty. S.a.moi,n on oMut 29025: hen nä,likä.Jl,akot. M:itnä <en ymmärrä, :mi~ten ilmei,sesti huoma:tt,av<issa, et'1:1ä mYö·sik:in nou- 29026: kä lllii~tä voita,itsiin välttää:, tsiHä iuuri täimä •da:teta,a.ll! suurta. mie,l:ivai.t•ai,suutta ISiinel- 29027: on y;ksi v<a.nkei'hin kipeimmin s,attuva epä- 'lte:ssä p.O'liittisi.a. vanrkeja. yik·sityi•svanikien 29028: kohta,, •Sen he perso·onallisesti jokainen •as,emaan. ITääUä on ~nä:~hin seikkoihin jo 29029: ilm·ikkein ikatike.rimmin tuntevat. Minä €ll 'Paljon :kosketeltu, e~nikä 'ta:hd·o ·se:ntä,hden ru- 29030: oHeTIJkaan ihme'Mde, että v•a,nlki, joka on veta ·nii·tä ~kertaamaan. LM:i:llläl v'wa.n omasta 29031: ;kläyottäytynyt hyvin, jota van,blaviran- ik'Okemuksest,a voin useat nii1stä resimer- 29032: omai,set ov•at rpuoltaneet va,pauteent pää·st€t- lk€istä, jo~h11 ed. Lån,gström esittti m. m. 29033: täväksi, ,kun hän odottamatta .saa kieltävän vanki Hupiiin ynmä: muihi:ru nähden, todeta 29034: vas:tauk,s•en, ette1i hän re•ageema täJhän ,sitl- ~äys~n11paiikkans•a pitävi,k,si ikarkessa ikauheu- 29035: 'liOin .s-i:Hä vaniki•en käytettäivilssä olevalla <des:saa:n. Minä 1senvuoik.si :l'uulisinlk:in edu,s- 29036: ke.ino~l,Ja, josta •he ov·at näihneet useita hyviä lkunnan 1a.rvonkin .i'o rv<aat·iwtn •sen, e•t:täi ·näimä 29037: •esimeDk:k<ejä, nimittäin näJFkäE<a.JkoiUa, €i'kä tällaiset ,tapahtumat iltä,hetetään v·a:liokun- 29038: Suomen vankeinh.midolla nv~kvisi,ssä oloissa lta.an •läihemmin tutkittaviksi j.a. yk,sityiskoh- 29039: mi•e,l€•S'täni olisi vama ~:äiUaist.en niälkälalk- tlittaJi,n: t~arkastet.t·a viksi. 1Mi:nä sen vuok,si 29040: ikojen ottamist,a, päiv:ä·.jädestykseen. >Ne he- !kannatan :erhdotus·ta,, että tämä a's1a I:ä:hete- 29041: .rättävät maamme ·vanikei:nlhoi.dos-ta ul1m- ~ääm VlaEokunta·an . 29042: maiUa 1s,eUaise,n ikäisity;ksen, .1oka ei, suin- 'T'äissä yhteydes,sä; en .voi oHa kajoamatta 29043: kaan ole meille mairitt:elevaa. ISama,lll:a kun eräisiin ,seikkoihin. Kun täJmä Ja,k'i, joka 29044: minä 1luulen, että tämän asi,a:n €tteen.p'äJin meid:än1kin maassamme saattaa valtiolliset 29045: viemill€·n ·tule:e P•a'Da:.i:ten iJa,pahtuma,an ar-\ 'Vatn,git tutlkintovan,gin a;soema;an, ikuten on 29046: mahd uskysymy ksen vth teydes:s:ä!, me,iHä tietäälk.seni ikai:kiss1a. ,sivi~sty,smai,ssa. jo €11- 29047: m.i:ele,stä.mi <otlisi 1haUinnolhs•ten vi,m,no.mais- nestää.n lai•ta, täällä 1hyväiktsyttiin, ikommu- 29048: ten o:te,Uava ma.hdoHisimma.n, nopeasti ta;r- niSit<it ·ovat meitä ·so,sia.alidemo:kraatteja ko- 29049: l[mst>ettava:kseen tämä poliitti:si:a vankeja 'Vasti moit'En€et ~laiu vo:ima•ansaati:ami,sesta. 29050: koskeva 'laki', 'sen ,J{va.jenta:mis-e'ks'i ,seUai- !kuinka me täHä l,ai.lila ·s•a,imme aikaan sen, 29051: ;s'eJk,si, eHä •se fkä,si,ft'äli·si hiklki ,n,e, jotka to- ~että valti.oHiset v1a.n•git ja yk:sityi:sva.n.git 29052: deHa ovat polii.tti:sia.. On:han luO'kitt€1lu nyt IBl'Oitetaa'n. t,oi~s~staan. Ja tämän lain joh- 29053: .i:o'tenkin mieEvaHainen:. v,arsin:kin valtio- do·s't:a on kommuni:sti•en taholta mei.t.ä v~as 29054: l'iko,soikeuksien 1uomit,semi,sta vmJ,Q.'ei,sta. on taan taV1a1lla jos tois·ella •hyokk:äiHy. P:a- 29055: vie·ty yks:ityisrikol1i·s~telll j:ouikikoon aivan •nen nyt ~!olla merkille, e~ttä tämän välilky- 29056: sehä.sti IPOI1iittisia. vanik€j:a.. !Tämä epä!kohta ISymykse•n: t~ekijä ennen, !kiWifk,kea juuri pe- 29057: ~oli,s·i ehdottorna:sti ~sa.ata.va pi:an ikorja;tulk•si ~rusta,a väJ'iikysymy'ksensä ·tä,hä,n ,Jakiin .ia 29058: ja :samwlla othsi myös Jnw:lehditiJava. si,itä, vaa•tri:i tämän J;ain, voimaan.pauoa; .i~a. totta- 29059: etiä ne vanQ'it, jntka •Owtt itstune•et puolet ihan on, että .täm:äi Iaiki aikanaa.n ta:ukoitet- 29060: :ran,g-a.is'tu:s•a.iastaam, e·tta ne myöskin pä:ä.si- tiin ennen ·kaikkea. ka.pinan johdosta tuo·- 29061: lsivä.t vapauteen. mi.ttui.na ol:leelle 1siihen a.ika.an vielä .verrat- 29062: iMinä ikann,ata.n a,sian• Iähettäimi:stä e·ri- tain suureHe v~alti•ova.nkien .iouk,olle .ioul u- 29063: ikoi•sva:1.ioikunta•an', :koska .miel~esHimi tässä on Ja,hjaks,i, E€vennykseks:i h€idä,n as<emaa.n:sa . 29064: •pa.lj onki~n •sel vi t<e:ttävälä. Jos el:tkä vielä on .iäiäJn~ muutami:a ryhmiä 29065: 504 29066: 29067: 29068: :sen l:ain :alai,suudesta ,pois, jotka; ,siihen kuu- muissa euroo-ppal,ai,f>is.sw :maissa asetetaan 29069: iluisivat, 11iin se on eri 'lllsia; lakia voidaan po.liittisia v:an!keja ,huono~hi:n olnihin ja koh- 29070: •si,i.nä ,suMeessa. täydentää. Mutta jo1ka ·ta- dellaan niitä sang-en :huonosti. Tääillä eräs 29071: rpauksessa ltällilä la.i:Ha, on ol!lut oik·ea mer:ki- aikaisellJJpi, lJUihu.ia huomautti, että meillä 29072: tvk's'ensä jru tar1witui~se•n's'a. 'T:äJytyy vain ova.t nälkälakot olleet harvinaisuuksia., mut- 29073: vaatia, ~että :se myös a.si,a:nmuikaise·sti toteu- ta VenäliäUä ne ei,vät ~o:le oilleet harvinaisia, 29074: tetaan j.a siinä minä täJydeliliJses:ti y;hdyn vä- vaan viime vuosina sa.ngen taval:lisia, ei yksi- 29075: [:itkysymyksen tekijöiG:!in. tyisrilkollist.en, vaan va1tioUits1:€·n rikoillis- 29076: Ed. Lån.Q:strömi,n pi:täessä puhetta 'huus,in ten kesken. Erä,s 1s,ellainen tunnettu :hen- 29077: ~väliin, että Venäjä:ltl:ä eiväJt valtiolE.set van- kil'ö kuin. Ma.ria gpiridonow,a. m. m. on tul- 29078: 1g-it oEsi eri 'asema,ssa muihin varukeihin lut ·p.a:kotetuk.si tekemärun nälkäl,ailwn. 115 29079: nä'hden. !Siihen ed. Långström ja muut päiv@ä 'hän oli laikoss~a ja 16 :nt,ena 'hän saa- 29080: !huusiv•at, että aiva.n. V3ii~ma,sti ovat. Minä tiin syömärun, kun hä:n jo oli tajuttomana.. 29081: myönnä:n', että he ovatkin ·Oi,ke:a:ssa.. Val- Milloin mitk,i,n. po·hittiset vankiryhmät ovat 29082: tiolliset vangit ovat N euvosto-V enäåä!llä eri- tehneet nälkälakon asemansa para.ntami- 29083: lko·ilsa,Siema,ssa., mutta ne ovat 'huono m- ~seksi. ~Venäj,ä:llä rv'al:lit.s:ev'a poli.itt.i:sten van- 29084: lffi a s ,s a. 'a 1s e m 1a •s .s ,a 1kuin yksityisrilmk- lkien kurja a~sema olisi jo .puhtarus:ti ylei~hu 29085: :sellislet. 1HeitäJ teljet:ätän yffisityi,s:koppeihin, ma,a:ni.s,ista syis,t.ä :kmjatta va, min1kä ;vuo,ksi 29086: !heiltä kielile:Ni;äJn tuttavien !käynti ja kir- j~o täJssä .miel€ssä vetoan .t~ihin 'kommunis- 29087: j.eenvaihto, ·heitä kavkoitet·aan Turkestaniin 29088: 1 teihin, joille on ma:hdollista asi,aan vai~kut 29089: ja mi:Hoin minnekin ilman mitään erikoista ta,a. Li,sälksi ol]si 'heidäJn t€htävä voita- 29090: 'syytä'. !Siis heidän a,semailliSa on huonompi vans.a asian !korjaamiseksi myöskin maini- 29091: kuin. yksityi,sri:k•oUi_,s,ten päi:nva.stoin kuin tusta ag-it,a,too-ri,ses'ta ,syvst:äJ. Mutta jos 29092: tmui,ssa maissa. Voitaneen IS'anoa, et,tei tämä meidä,n porva.ri,Jrlisel1la tah·o~l!l,a tahdota,run 29093: asiw kuulu tähän. Nyt •on ikui tenkin niin, tämmöistä :seikJ:m,a käyMä,ä pu:olustuksek,si 29094: ~että vaiik!k,a. meidän kommunistinen 'PUO- meikäläi:siHe oloi·l!le, :niin meidän 'Porvarilli- 29095: Ilueemme ei vira;lli:sesti ole kommunistinen set painuvat samalle ia:s:olle, kuin VenäjäHä 29096: ~eikä edes IS'osi,alistinen, vaan ·aim,oastaan jo- on lait,a.. Min:ä katsoi,sin, :että meillä :pä,in- 29097: (kin ,pilk:kuporva.rililin:en ,työväJem•puolue", v~a,sto~n pi:täisi pyrkiä 1Sii1hen, että olot 29098: 1niin :Sam:a1a:n :aik:aan. ·sen ·lJätälkomi,ssaari ju- omas:s:a maa,ssa y;loon:sä olisivat .mahdolli- 29099: E,stwa, että :puolue i:t.se a'si,a,ssa on Ve:näjä.llä simman lw1vä:t ja. että ennen kai&kea juuri 29100: olevan k:ommunitstisen ,puolueen' alaosa~s,to noliitti:set v~ang-it, i·oita ei voida 'syyttää 29101: :i'a G:J.,aaraosa.sto kommunisbiselle internatio- mistään epiämoraaJlis·esta teosta, s'll!atei:'a'a'n 29102: rn:a:lel,le, jo1ka. v~as:ta,a. Ve.näjän a~sioista. Ed. siihen asemaan, että G:J.e voivat :nauttia sa- 29103: 'H:a<kki,l,a :sanoi, että ti.la,nme Venä.iäJllä IQll: so- moja ~o~keuktsi·a ja lkohdelhan sa•ma,Ua ta- 29104: sia,li,S'teille hä:peäJksi. !Siinä minä o~len jyr- 29105: 1 val:l!a :kui·n muuallakin 'sivi·styn.ee.s.sä maail- 29106: kästi eri midt:a. iMe sosialid-emokrå~.tit m:a;,s:s:a, 1niin ettei:vät .meidän va,n:kibolot 29107: 'Olemme aina 1sanoneet, et'tei ,se järj>estel.mä, bssä ~suMees:sa olisi hä!peäpilkikuna ma:alle. 29108: jota V ellläj,äJlilä :noudateta,au, ple mi,kääJn, so- 'Mi,nä Slenvnoksi vi'el.äkin nvydän, että edus- 29109: 1Si:a.listinen järj.este}mä, ja myös kommunis- 'kun1Ja, lä!hettäisi i:älffi'äln ·atsi,a.n. va.liokuntaan 29110: tit tietävät ,sen niin me~Nä tknin Venäjä:Hä- :vkSiityis:koMai~sesti rf:a~kastettavaksi täJUä 29111: lkin, ja minä olen vakuutettu, ett:ä myö:sk.in alalla tosiasiallisesti vanitsevien epäkohtien 29112: 'P'Orvarilliset tietävM ·Sen, mutta meidän JJ oistamisek,s,i. 29113: porvarilrl:is-et o1sittain i:lkeyd·estä nsiUain 29114: a,gi.tatoori·ses1sa tavkoitulk,sessa; niinkuin 'E:d. I n g 'll1'a n: :Sirtä, Httä 3 henkilöä 29115: kommun,istit.kin ikoet:tav:at väi'Mää, että 'J'urun ikuritushuoneessa 10n ryihtynyt näl- 29116: as,]a:n,lait,a. on. näJin, ja koeMav~at meitä sosia- ikäl,aikrkoon, on äfur,immläisen va,semmiS'to:n 29117: lli,steja panna v'astuunalaisiksi Venäjän jär- 'tahoHa 1tahd:ottu lbe.hdä ,s;e j-oht01päätös. että 29118: .i·estelmästä. Tämän vuoksi on syytä nyt heitä on mahtanut kohdata aivan . erin- 29119: ve,dotaJ heihin, jo-iMen ääJni kuu'luu Mosko- oma:in'en so:rto. Uska<Na:n oUa sitä mieli- 29120: v~aan ,sa;a.kk,a ja :saa.va.t. 'sieltä :ohjee,nsa, että pidettä, ~että tämlä j.aMopäätlös oll' vaillan 29121: he saattaisivat täl:laisen a,gita.toorisen seikan vaara. Sill:ä semmoisena ~ailmna, j,o;J:loin 29122: pois .ia 'koettaisivat :sa,attaa VenäjälläJkin naapurimaa,ss1a, 'llii·nkuin ttääillä on huomau- 29123: 'POliittisten vankien ~o1lot :sine k~annalle, että tettu, nälkälakot kuuluvat aivan. päiväj:ä,r- 29124: rniitten ikur.iaa asemaa ei voiCLa käJyttruä puo- jesty,ffis,een, j~oTI<oin niitä on y:htä mittaa ei 29125: lus,tuksek,si, kun. po'r,v•ari!Ui'Sie'ssa ma;,ai1l:massa vain yhdessä ja k:a.hid,essa, v·aa'n luku~siss.a 29126: N äJlikä'lla k'k1o Tlilru.n 'kuritus'h uoue.ella. 29127: 1 505 29128: 29129: 29130: vankihissa, .ia ne herät,täväJt suurta huo- va:stawmsen johdosta etrtä tääHä on kysymys 29131: mi'O'ta, selil,a1Js,e n:a a~runa ""~noi täJmä tosi- 29132: 1 29133: ik'olmesta v.a.ngista, dotk·a juonitteluilla ovat 29134: asia semmo'1senaan jo varsin hyvin s·ugge- iffioettaneet iha.niklkia ·]bseHee.n oikeu1msia, 29135: xoida ko'lmea miestä Turussa Y'ri:ttäJmää:n, jotika eivät :heiNe kuulu. Ollen kyl:lä sitä 29136: mitä vo'rta,]si~n 'Sa8!da ,aikH,an .samaJlla kei- 1Il11iel!tä, ,että kunkin va:ngin pitää :saa,da ne 29137: nol<!,a. J,a ""~nars•i,n:ffiin 1se voi fhe]dät suggle- o]k,81udet, .io'tk·a Lain ja a.s,etust,en mukaan 29138: lfO'i,da, rkun lhe:iiUä nällrtäv.ästi on se hyvä hänelle /kuuluvat. Mutta tässä niäJY'ttää mi- 29139: toiVlo, että iJo.verit va:nk~Ia•n :muurien :ullko- n:ust,a a8ilan1laita orJ.eva:n 'selaainen, .että iku- 29140: ipuoleNa 'pmiävä't lhuol,en ls1itä, 'et'tä rsiitä 't.eh- jeilla ja juonitt.eluiHa koet:etaan ,saad:a oi- 29141: dääm ]so 'nrumrero, mikäLi ,sruin!kin mahtdol- ikeuk,sia, jotka ,as.ia.noma]silile ~eivät kuulu. 29142: lisba, niinkuin tehty on. Että he~ra:t kommuni,stit as,ettuvat tätä 29143: 'Minusta on .siis ~aivan 'Väärin koettrua 1Jeh- k'a)nnatt,amaan, .s~tä minä en 10ill'e1nkaan ]h- 29144: dä pi•tkriill'l'e rmeneviJä j'oh'topäJäitiok·siä 1tästä mettele. ·Päinvastoin! Jonkun verran sen- 29145: rnälrkiHakos1ba. Ja va11sinkcim ihmette}en, etMä tään 'ilh:mlettel.en, että 1her·ra:t hei,stä oikea,lle, 29146: ääri.mmiä·1nen va's,emmisto niitä t~kee. Bil'lä si~s, sanoaisinko, puolVla::'>emm]sto myöskin 29147: minkäJlai,set ov:at ,siH.o1n .i·Dihto;päätömset Ve- ty:Myy tähän. !Sillä .se vai kui:bem:kin her- 29148: näjän v'an:kilroilhin n:äJhden niåJstä näilkäla- roille so.sialidemo:kraatteille :kä:y,dä va.stai- 29149: !koistia, joi·ta niissä on? 1sundeos,sa 'e·p:äJmuikavaik,si, jos v·alligit s,a,avat 29150: moinen iSiei:k!ka, .iiolhon o'loellf 'kiinnittänyt 'Sen käs•i:t\Y"k,sen, ~ett:ä hellillä tämmöisissä 29151: huomiota, on .se, tettä ,ä;ä·ri:mmäi•sen vasem- juonitt,el:uiss.a on ui:in paljon tukea e,duskun- 29152: miston taholta tois81ssa l},aUJsunno.ssa to'i- 'naiS'Sia, ·että nii:tä •On hyvä äa:trka.a. Siitä voi 29153: sellisa jäFlmen tänä:ä;n on tavaHisia .ri'kos- •tuHa tau:ti, jok·a v~oi ·~äydä vaa,mH1seksi ja 29154: Vlankej.a kuvattu jonkunmo1si'k•si hylkiö]ksi, 1sent.ä;'hrden 01lisiu odottamut, että tämm!ö i- 1 29155: 29156: 29157: 29158: 29159: jotka o•vat mala.n!pe't.ok,Hes:t,a ja valtåo!pe'bo!k- sessä s•ellv,äJssä j.u:orlllitte1uasiassa ·m olisi 29160: sesta tuomitu1He •sielun ja ruumrin muriha, minkäJänlloa:ista <tulhJea annettu. 29161: .ios ne io.utuvat. heidä;n kanssaan tekemisiin. Omasta puo],estani ·olen tyytyväJinen 29162: Ihmettelen sitä siitä syystä, oe:ttä muista:n iherr·a s·]säm,inri·s,trerin va.s:tau1kseen, varsin:kin 29163: ajan <tääJl,lä muu:t;ama vuosi 'sitte:n, j.oHoin \Sen l•oppuosaam, josta näkyy, että v•a•ngit 29164: rikosv,an'k,e'j·a 'pä:ä,stettiin ul01s ""~nrunbloista ja •syö""~nät ja 'hekeväJt työtä, ja k~rnnn:atau y:k,sin- 29165: ase'belt:t1iin ],uot1Jamus1toimiin y:hdessoä ·näiden k·Arbai.sta !p.äiväJjäJrje.styJkseen sili:rltym]stä. 29166: .poliit:tisten herrain ja val!lan:kumou1kseHis- 29167: ten kamssa. iMin:ä .pyyidäm 'kysyä, mi<t"l~ä oli- E1d. 1T a i n i o: Ei se ikaun]s kuva o'le, 29168: vat esirm. ne 'h'81rrat, jotka tiääJJliä Re1sin- m~käJ tä1mänrpäivä:n keskus,telussa on saatu 29169: gis,slä muoll101s'tiv,at ,sen n. ·s. -pää-'tshekan, vaJti.o]l<is·ten :v;an1kien a.sema,Sit•a meililä. 29170: jonne p.urv,areita tutkittawksi tuotiin? Yh- Mutta ka~k,est.a Jmohmatta lffi!eiUä on 1siinä 29171: tenä pä:äJme&tarina 'sielliä oH mie,s, j·oka su:Meessa. ta.palhtunut hyvin !nopeata ikehi- 29172: käytti mimeä iSii'Oi]la - !Eli ISe on.ut Yrjö Si- 'tys'tä. ISilil!ä vaU:i·oiUist.en vankien asema 29173: ro},a, va,a;n MatH iSavi·n:ain81n, <tull'nettu :meil:lä 10111 sentään n.y/kyi,sin pa'lrjon par·empi. 29174: Gef~erilin mmrihaaja. Toinen pä:ämestal'eista :kuin ~aika:ils,em.Illlim. TäiäHä on jo valtioHi.s- 29175: :oli 'eräs suurt,ari Miet:tinen, hämikin mur- ten va,nkien as,ema ,ffi,eil]lä niin hyvä, :että 29176: hrusta tuom~ttu, ja kolma,s oli joku Oik,ari- porva:ripi'rre~ssä lher.ä.tt.ää ri.emna, kun kerl'o- 29177: nen, kaunis rk:a.l.a hänkim. i.T·a 'll'ä:mä olivat .taa.n, että se on Ven:äjällä huo.nompi. 29178: täUa~~sissa iluott,a;mustoli:mi'ssa j,a hyv.äss'ä so- Mutta minä muist.a.n ajan täs,sä läleUä, 29179: vussa va,lllankum:ouJkselE,nen ha:lJ.rt,us 'll'iiden vuonna 11918, joU·oåm tv·allt.io.J;lisben va.nkien 29180: kanss•a .teiki työtä. :Mi:kJsi tänään nyt mäin asema meillä oli huonompi kuin on nyt 29181: hyljlät:ääm ja m·a[,vek·si<t.aam tav:al~isi.a riiko·s- Verräjäl:lä. 1\finä en halua pyyhkiä 'Sianaa- 29182: vanlkeja? E 1ivä!tik'ä lherr.at ,ajatt.ele ,sitäJkään ·kaan 'PO']s ~siitä, mitä täällä on ·sanottu Ve- 29183: mahodoUisuutta, 'että j•o.s te rpäJäJs,ette va:ltaan, ·Eäjän v.amiilli;JaoJ.O'ils'ta. !Mutta minä <tiediän, 29184: ·niin ta:rvits,ett.e ·n:ii<tä uuJd,estaam. En minä ~~ttä me~H:ä vaa't]ol!lisben vankien asema 29185: [uule, että k•nkaan h<enoista rupea.a pyöv·e- 'Vuonna '1!9118 •oli niin !kurja, ~ettei 1koskaan 29186: lik.si, .i01s valta:an rpääs:tä!än, mutta t.a.rpeellli- lmis,saan :sivi,sbysmaasSia. Vuonna 1918 29187: nen ,m~e,s ·sekin teidän uud,essa valta;kumnas- me<mä dliva:t vaM:ioH]set vH·ngit .vailla "kaik- 29188: samt'e tUJJ,ee 'o~.em1aan. rkea :suoia·a. 'Nii~tä 1ei •suoja111nut m~käiän vi- 29189: ,:MJ~tä muutJen tähäm .a,sima'n: :tul,ee, ni·in 29190: 1 !l'asto, ei mrkääm !laJki e~kä edes ;pmva.riston 29191: O'len .sa:anut ,sen ikäJsityJksen ,siJsäJmi.nils·terin yleinen :mi•elipidoe. :SiHoin meiH'ä valtio·rli- 29192: 64 29193: 506 Tifus tain:a 17 rp. 1oikakuu1la. 29194: 29195: !Sia van.ffieja rankru~semll!t:ta tapettiin, ja •auki ja vo~mi,stelien j.a käy·tän kY'lmää :vet- 29196: niitä TääikäJttiin ka:ilk~H·a maih·doNisi:lla mei- tä niin että kyillä minä täis,sä järkeni säily- 29197: n•oil>la. Niitä kU!lj;et•ett:iin p~meisiin, ikyl- tän, ni:in seuraavana päivänä minä .sain •:illir- 29198: !miin putikiin, joissa niitlä pll<mpuiHa pi•es- rlat, kun JUs•koivat, ~etteivät nuo to·imen;pi- 29199: tiin ja :p~ruettiin sielilä vuorokau,sikau- teet tepsi. 00i:kealta: E·tte oikein puhu 29200: paHa ilman ruolkaa ja ilma'n lhoå'toa. Ja jos ~asiaa). Tämä kuuluu ,rusiaa:n 1sarugen pal- 29201: mäiiden V•ll!lt1o1lisben va:n1hen t.ahO'lt.a ikysyt- jon, •sillä se tapa, millä nyt va.ltiollisia van- 29202: li:iin van!k~l.a;n jol:J!taja:lta, onko tilaisuutta •k·eja kohdellaan, on perintönä näiH:ä ajoilta. 29203: !Val•ittaa mi:ruinkään teidän toimenpiteis- (Oilma:l'ta: iSiinä on tarp,aihtunut lk1elhitys pa- 29204: ltänne, mi~n i'V!an.ruuruHa vas't,alttiin, että ei •rempaan). On kyHä, mutta :k,ehitys näyt- 29205: teil:lä ol:e •edes vangin O'ikeuksia. .;Teillä tää tapahtuvan hyvin !hitaas:bi, se sa.attaisi 29206: ei ole minkäänlais•ta lain turvaa", vastasi •tapahtua välh:än ·lliOiperum:min. J,a 'listäJks.i 29207: tminuHe KU!opion siHoin·en v•altioHiHten van- 'täHa;1s:essa t•urv.attomru.ssa a:semassa oleviHa 29208: kien osa:s~ton hoitaja Ruth. J.a .sen mukaan ·siellä, ik·uten jo:illai:nen tiesi, ei ollut mi•bä:än 29209: meitä ·kohdeltiin. Kolme kmukaut;ta pidet- •vaiitusoikentt,a, vrurti;ja.t :s•aa:tt.oivat mene- 29210: •tiin ellls~msikin 1mei:tä ikaikkia BieUä ilman, tellä :miHä tavaJl:la tahansa ja s1tten vielä 29211: että J:rusik,ettiin y1htään 'lmrtaa 111l·os. V a:nkila- .nä:~dien vankien lhermost'Ut:bamiseksi 'lllffi'mllls- 29212: IOhiesään:n:ön mukaan ;p·]täis•i vangit laslffie·a keltiin ikkunoista sisään. Jokainen, jok.a 29213: wähintäin puo.lfjbi tunnilk•si joka päivä vähä!n:min py:r'ki kurki,s:tamaan ~k:kuna.sta. 29214: 111:los saamaan raiti,st•a ilmaa. Me<itä pid;et- .ulos - ja ·eihäm o·le ilhme, j.o,s tekee mieli 29215: •biin sieHä molme kuukautta ilman, että saa- 1kurlkista.a :ulos n.äihdäJkseen ~des, nrinikäl'ai- 29216: tiin kerta.a.kaan käyelä ulko1na. Vankilassa nen ·ilma iOn, kun ei kolmeen kuulmu:te·e.rn 29217: t,nnne•taa:n eras .ranga:i•stus, jonika mnkaam ole, ku•ten 'sanoin, :päässyt rahtna.ka;an nä- 29218: vangilta sa,a.ttrua lkieltää, muistaa:mseni 8 kemään tai käymää•n - silloin satoi kivää- 29219: ;vumoikau·delkHi, !maikmi ty.ö ja toimi. Sitti :rin lmuEa 1<kkunasta ,sisään. En tiedä, 29220: pidetään hyvin ankarana rangaistuksena 101iko täJllä jonikimJainen Wa,svat•t.av•a merki- 29221: ikun sieHä rpienetS'Sä aih•t·aa·ssa kopi:s•s:a täytyy •tys. Jos ,sillä pelo'ttaa aio•ttiin, niin siihen 29222: 10Ha i~man kirjoja, ilman minikään•l·a:isia ty'ö- 1ai~a.an :lmnikinen tihnne ·Siellä vankien kes- 29223: rvälineitä, aivan t10imet1Joma-na. J O•S sattuu kuudessa olli sellainen, ettei se edes pelot- 29224: olemaan :se'lilain:en !ki·ltti ja si:isti vamki kuin tamaan kyen:ny:t. J,a :sitten jä!lkeen·p.äin 29225: minä ,siellä K<uopinss:a, jota ei 1voitu !Suo- :va.nkrle:ir~ssä, .siel~•äJhän vartig.at .saiva.t :ran- 29226: rrashaan !hakata, niin mimua; vildettiin tnista lkais•ema:tta meneteillä va:nmi·en 'ikanssa mi- 29227: kuukautta työirlJömlänä. Otettiin kirjat pois 1en tailltoiv•at. Niitä:hä:n ~a;nrmutEin sieUä 29228: niin tarkkaan, ettei ollut Uutta 'Testa•ment- rankaisematta, Niitä kolhittiin siellä ja 29229: tia, ei virsikirjaa. Nämä minun täytyi hank- hakat.t•~in a:ivan noin :ffiuin lhnviks.een. Ja 29230: ikia ertit.yisen vwlitnksen kwutt•a vanki•lan •nämä vartijat .sattuiv.a:t useissa tapauksis:Sa 29231: rpapin k·autta, ja ,sekim kesti pari viiklma. .olema1an aiv.an •roistomaista IVäJkeä, .moneen 29232: '6nnenkni•n minä sain oomä hyvinkin tär- ikertaan vangittuja jom:illnssa. Airuoa turva 29233: J(eät kirjat sielun Ta:vin:noiks•i. .Samaan a.i- 1tällai·S'ia va;rtijoit.a 'V!alst.aan oli laJhj'Oa ne, 29234: ikaan !kerrottiin •sitten lkaupumo-iHa, >että Ta-i- 1saacla ne ,s~ypäJiksi ts:ella:iseen ri<k•o,k•s:een, 29235: •nio tul·ee siel<lä us!koV'a:~seksi tai !hulluksi että :he itse velkä,s.ivät omia naihkotiansa. Ja 29236: •Mutta ennen minä sentään •}uen ·siellä R.aa- nämä .va.r.ti.iat olivat jä11ki jä1rriestään ila:hiot- 29237: :mattua .ia vivsikir:ja,a taJhi ,Vangin parasta ta.vis·sa, nehän la:hliottiin ainakin :M.iölössä 29238: tav•araa" huv1ksen:i, lk:nin olen si.ellä aivan joka ainoa sorkka tuloksella sitten, että sin- 29239: toimettomama. Tarkoituk,s:ena :E·emee ol'lut ne saatii.n, mitä tah.dtottiin, vaiikika:pa viinaa. 29240: :saada minut huHuks:i. 'Täimä toimewpide :Tietysti ·si<llä alitn]s,el.la poik<kenksella, että 29241: aih•eutui .siitä. että minua iha:luttiin 1:wH'ä 1ne v•a:ra.stivat sit'ten omiS:ta llmljetu'k!sist.aam 29242: tav,a;;Ha 1Saa1d,a koertomaan ·a:sioi•t•a, joita minä :sen ikuiru ihyväJksi nälkiväJt. TäJHll!inen koh- 29243: en tahtonut kertoa. (Ed. V. Vainio: Älä tun- telu oli va1lalb .siihen aikaan, ja minä en 29244: IJ1Usta nytkään!) Ja :srt:ten v.a•st:a, kun minä 10le kuuUut, ·että tätä •Qilisi ·erilmisesti pa- 29245: lf:oista kuukautta o•l1im tällaisen erityisen ihek:sntlm. Me:ildäthän oli siiihen aikaan ase- 29246: ['ä•äkkävikseu alaisena ollut ja menin ia sa- tettu kaiken ihm:Usyyden ul(lm'Puole<1le, ja 29247: noin tireMöör~Ue, että knulikaa, minus'ta ISe kiäsity~s nä:kyy jwtknwa:n miihin vuoden 29248: ette hullua saa telmmäl[ä:kään, minulla on <191:8 V•anikeilhin nälhd•en erue1•l•eenikin. Niitä 29249: sik:si :lujat ihevm:ot, minä -ni:clän ikkunan ik01hd•eHa,an eräissä t.ap·aumsissa tänäJkin :päi- 29250: Nä-l:kälaik'~o TUirun 'kuritusihu<o•neella. 507 29251: --------------------~ --------------- 29252: 29253: 29254: 'Vänä 'huonommin, !kuin riJlmsvankeja, vaik- piteisiin hallitus ma.hdollis·e,sti •O·n ryhtynyt 29255: ikapa eduskunta onkin hyvä;ksynyt lain, näitten poliittist•en va.rukien olojen para,nta.- 29256: jonka tarkoi!tuks<ena oli,si niiJden turva,ami- mi.seksi ruäissäi kidutuslaitoksissa. Täihän 29257: ·nen. Kun porvar.i'1elhd1ssä;mme ilmrwtaan ei ol-e vastattu ollenkaan, se on j<ätetty vas- 29258: lJ)aheksuen, millil:ä tavalla V•en:äJjä:Uä v·altiol- taamatta., on va,an oletettu n:ii'n, että niillä 29259: Esia vacnikeja moh,deHaan, niin miJnä olisin on hyvät olot, mutta. ei ole todcistettu ha.lli- 29260: od•o.ttanut, e:ttä oEsi tälStä eiruusfkunna·sta tuksen taholta, että.kö eivät olot siellä olisi 29261: mous:sut 1edes yik<si ainoa lJorw:a;rilHnen rpu- s•ellaiset, millaisiksi nämä edustaja.t ova.t ne 29262: huj·a, joka olisi 'la:usunfllit :Palhek,sumisensa tai kuvan<neet. Sitten vasta minä sa.a.tan• olla 29263: rrnyöntätunto·ns<a näitä V"all,tioMi!sia, meikä- tyytyväinen hallituksenikiru vastaukseen, 29264: lläisiäkin v·a!ltioHilsia V"a.nlkeja ·kO!htaan kai- kun se todentaa, että nämä ty·öväen edusta- 29265: ken sen m~elivalta]suu:den johidosta jota tä- jat ovat sa.nomeet tää:Häi vwärin. Mutta niin: 29266: :rnä:n k•eskus•t.elun kuluess·a on todist.ettu kauan kuin se ei pys·ty todistamaan, ettäi 29267: heitä koMa.an lharj·o:itebt·a'Van. J•o·han <me nämä edusta,ja.t ovat väärin puhuneet, niin 29268: kuulimme, :mitä täJll'än asti •a]noalla porva.- miniä tulen siihen käsitykseen, että hallitus 29269: !ripuhujalJ:a rprof,essori Tntg-manil.l·a on oHut -ei pysty siihen a;siaa.n va,sta.amaan., ei ole 29270: täh:än asiaan 1Smromista. Hän on oHut tyy- tietoa nii·stä asioista. oHenka.a.n, on ma,hdo- 29271: :t:vväinen ,sislä;asiainmiJni,sterin vast.a:ukseen. tonta silloin niistä vasta ta. Ha<llitus on· aja- 29272: is~lilais•een v,ll!stauk.seem 'kuin se oli, jo%a ei tellut jotakilli muuta. a.sia:a., mutta. ei ollen- 29273: lsisäl<tlitnyt mitään ja jo'ka osoitti, että tä- kaa:n va.lvoa näitä va.nkila-a.sioita oikealle 29274: lffiän f\71a•s'tau~sen <antaja itse •ei tiedä näistä tolaHe paremmin kuin muitakaan meidän 29275: <a·sioista iffi'itään. 1Minä o.cl·ota-n vielä sitä a.s~o.ita:mme. Tämä ·on minun käsitykseni 29276: lJorva.ri puhuj a,a ·(Va,semma:lta : 'Turhaa !) , a'smsta. ehdottomasti. Mutta mistä kaikesta 29277: lsa.attaa oHa <et,tä :se on turhaa, mutt.a minä täm:ä jo·htuu, sillä on perinpohjaisempi syy 29278: odotan ,sittenikin 1sitä <porva:ripuhuja.a, joka .io·ssaik:in toisessa paikassa, siinä paikassa, 29279: yhtyy mei<d:ä:n ·esitymseemme, ·että tärrnä että varuha1n porvarillisen ma.a.ilman oi.keus- 29280: lllsia Iäihetetlääm 'V•aliokunta,a:n. käsitt.een mukaa.n ovat poliittiset vangit 29281: pa,ljon: hirveämpiä kuin joku murhamies 29282: Ed. ·V a' l k a, m .a.: 'Täällä illan kuluessa. taikka joku muu rikoksen<i.ekijä. Se on' .se 29283: ovat työväen edusta<jat todenneet sen tosi- vanha mädäntyneen maailman käsit:y;s po- 29284: asian, että Suomen vankiloissa on kurjat liittisista vangeista (!Keskus·tasta: Venädäl- 29285: olot poliittisilla, va;ngeilla. He ovat todis- lä!). Venäjä .ei ole tässä pyykissä (Naurua. 29286: telleet tämän puolen asiasta ruiiru pätevästi, Puhemies. koputta.a.) Meillä täytyy muo- 29287: että minun ei tarvitse en1ää siihen puoleen <lo·stua. siis kokonaan uudet k•ä.sitteet poliitti- 29288: asiaa. <ka.jota. Minä olen sa<a.nut s.ella.isen siin vankeihin nähden, meidän oikeuslaitok- 29289: kuvan näistä <keskusteluista, että täällä on semme on kokonillan uudi.st.ettava., ennen- 29290: tehty poliittisille vangeille va.nkiloista ajal- kuin täs.s·ä maassa kcihdella.a.n poliittisia. 29291: linen helvetti, missä kiduteta.an ihmisiä sel- vankeja, sillä! tavalla., kuin poliittisia va.n•- 29292: laisia., jotka. kanta.v•a.t korkeaa< momalista keja. tuli·si sivistyneissä maissa kohdella. ja 29293: mi~enkä nii.tä sentään .io toisissa sivistys- 29294: tasoa, ova.t iharuteellisia, jaloja ihmisiä 29295: (Edus.kunn:asta.: Ala.s!) mutt.a kä,s,ittävät ny- maissa, kohdella.a.n (Eduskunnasta.: Niin- 29296: kyistä maailmanjärjestystä toisella. tavalla. kuin Venäjällä!). Niin, Venäj-än olot ne on 29297: <kuin vanha taantumus <käsittää. Se ei suin- niin mukava vetää tänme. Niin on. Miksi 29298: kaan ole inhimillistä eikä edistysmielist.ä, te huolehditte niistä Venäjän oloista, miksi 29299: että tällaisia rhmisiä ki<lutetaa.n tuolla ta.- te kannatte niin suurta. edesva.stuuta niistä 29300: valla. vankiloissa. Aja,ttelin kajota. tlilhän Venäjän olo·ist.a.? Eikö teidän edesvastuunne 29301: puole,en asiasta hieman, mitä. täallä s~sä olisi suurempi näistä omista. oloista niistä 29302: asiainministeri on mei'lle va.stannut. i•hmis·istä, jotka te olette kätkenyt 'tuonne 29303: Sisäasiainministeri on vaa.n kauniisti tul- hel vettE>ihin. · 29304: lut ja. ·esittänyt, että no niin, Turun Kako- 29305: la.ssa ·on ollut ka.ksi, jopa, kolmekin miestä P u h-e m i e s.: Pyydäin puhujaa pala.a·- 29306: vähän aikaa syömättä, nyt ne syövät ja. teke- ma.an järjes.tyksee<n. 29307: vät työtä. Siinä oli vastaus, mutta me 29308: olemme kysyneet muutakin tässä asiassa. Puhuja.: Veruäj•ällä saattaa olla, sekai- 29309: M·e olelillme kysyneet. sitäkin, mihin toimen- sin a.siat j.a miniä myönnän, että siellä on 29310: 508 29311: 29312: 29313: sekaisin asia.t morues,sa ta,pau:ksessa., mutta lwis:ia. kurjuusnumeroita es,itettävänä kui1n 29314: ne ovat s-eura.uks,ena siitä suuresta maail- on Voell!ä,jältä, mutta te tahd·ottekin tuorua 29315: man tulipa,losta, m~käJ 0111 ollut vi~meisinä va.in Venäjältä ka,ikki elämän huonot puo- 29316: vuosina. Eivät ne ole ainoa.staan seurauk- let esiin senrv·ll!oksi eWL voisitte !halventaa 29317: sena siitä, ettäJ V-en1äjäUä on työväJen vaUa. sitä, se Olli teidän ta.rkoituksenne. 'Tässä ei 29318: <Se oru ymmärrettävä asia. Siellä saattavat ole mitään muuta ta.rkoi:tusta teillä ollut. 29319: olla. vantkilaolot myöskiTh jär.iestymättömiä, Minä yhdyn ni.Uhin, jotka. ova1t taM.o·neet 29320: mutta tiet.tä,västi niitä pyritään siellä jär- lähetettäväksi 'tämän asian perustuslakiva- 29321: jestämäJän myöskiTh uud,elleen ja vastaamaan Iiokunta.an ja sillä toivomuksella1, että sii- 29322: l)aremmin kunnoU~s·ta va.nkien hoitoa. (Edus- hen kiinnitetäiän va,ka,va: huomio. 29323: kunnasta.: Kukfl! pyrkii·?). Minulla on tieto, 29324: että Venäjällä kuru vietetärän, pian 5-vuot1s- 29325: .iuhlaa. siitä, kunrues vallankumous on siellä Ed. W u o l i j o k i: Oli e:päilemättä 29326: bpa:htunut, aijotaan silloin myöskin saada eruistysaskel meid<ä:n lains,äädännössä, kun 29327: aikaan suuri -poliitt:iiSt.en vankien va.pautta- saatiin meillekin tuomioiden täytäntöönpa- 29328: minen, suuri amntestia.. Onha.n siellä siis noas·etukseeTit se muutos, että tehdään ero 29329: tark,oitusta tässäJkin asiassa päästä oikeaan poliittisten vankien jw yksi:tyisrikoksellis- 29330: suuntaan. 1Se mitä t~äJällä on sosia,lidemo- ten väl~llä. Se oli sella.illlen länsimainen 29331: kraattien ta.holta tuotu esiin V·enäjä:ltä, on piirre meid•än lainsää,dännössämme, ,ionka 29332: tehty varmalla tarkoituks.e1la,, ta.rkoituksdla minä luu:len jo1kaiseru oik·einajattelevan ih- 29333: polemiseerata nläille pa.rvella. oleville ja misen my1öntä:vä'n oikeabi. :Sen tarkoituk- 29334: mui.}le vastalffiieli'syyttä Venäjää kohtaan Sellla, tietysti oli juuri se, että jaett.aisiin ri- 29335: (Ed. Hakkila,: Sosia1idemokraatteja,kin is- kokselliset eri luokkiilll sen jälke:en, minkä- 29336: tuu .vankilassa,.) Oru tahdottu myöskin joi- laiset motiivit tai vai1kutteet heillä: ovat. 29337: denkin sosialid,emokra.a1tti<en ta.holta sanoa On1han tietty, e1Uä poli~ttisilla rikokselli- 29338: tänne oikeistoUe, ·että älkää parantako siUä vaikutteet ova,t siveellises,ti .ialo.t, 29339: täJällä vankilaoloja., e:ihän VenädälläJkä:än ole yleen,sä .tietvst·i,, lia toiselta puolen taas että 29340: n1ii'M pa.mnruettu. Mutta tlilmä täytyy lu- yksityisrikoksellisteru vaikutt€•et ova.t oman- 29341: kea täältä rivien välistä. :Te ette kehtaa vo,itolll py,ynW, ne ovat. siis i tsekkäät motii- 29342: sanoa. aivan niin suorastwaln, .kuin haluai- vi!t, j.otka. heillä on vaikutteina. Sentähd·en 29343: s~tte, siitä leikillisyydestä, millä olette käsi- o'n aiva1n luonn,ollista, eHä valnkilakohte- 29344: teUeet tätä asiaa. tänä iltana, on jokainen lussa suhta.udutatailll vailla.ru eri tavalla näi- 29345: sa:attanut lukea, teidän todelliset ajatuk- hin .kumpiinkin r~koksellisiin. Ei ta!hdota 29346: sennte tässä kysymyksessä.. :Ed. Hakkilailla ellisinnäik<ään vie<lä Ylhteen näitä poliitillli- 29347: tosin oli vielä vähäru jota.kin vakavuutta sesti rikollisia näid·enJ yksityisrikollisten 29348: kasvoillaan puhuessaan, mutta täällä oli kanssa monesta.kill! syystä, mutta etupäässä 29349: toin,en mies, jolla; ei ollut vaka.vuutta, vä- siitä syystä että kärsimykset näiden siveel- 29350: .hääkään, josta minä ainakiru tein itselleni lise:sti ala-a1rvoisten joukossa. olisivat tie- 29351: sen kuvan, että se oli pelkkää. iva,a oikeasta tysti suuret, ja, toiselta puole·n sillä on 29352: asiasta. Täällä: on tuotu myöskin esille että semmoinen pe:d·agugis:krusvat;t;ava mel'!kitys, 29353: Venäjältä on tullut n1ämä nälkällakotkin 1että ne eivät saisi vai.kutteita ehikä noista 29354: Suomeen. S.e on tavaHista. Ta,pa:htukoon ihuo•nlo]s,ta ihmi,si•stä. Tä,stä I.a.insä:ädäntö- 29355: asioita mitä taha,nsa tääillä mailma,s•sa lliY- toimenpi.teestä ei kai ole muuta kuiru hyvää 29356: kyään, niin tule1vat ne kaikki Venäjältä. iSano.t:ta V·a. Mu t.ta tämä il,ainsäJä:däntötoi- 29357: Mutta minä tohdin todeta, että nä:lkäla.k- IIIlenpide ~lmei·ses:ti oli ;välhäm ed·ellä aikaan- 29358: koja on ollut muualla,kin e~kä vaaru Venä- ISa .ainrukim meild än vil1ka:m:i:ehis:tö'ömme nälh- 29359: 1 29360: 29361: 29362: jällä. Amerikatssakin oru ollut nJalkälakkoja. den. fMei!dän ,virkamiehistä al1haisista yl- 29363: IrlanTitissa on ollut nälk,äla,kkoja., moniSisa hä•]s:impään, ministeririn ~saa:kka ei ole käsit- 29364: muissa maissakin on ollut .ehkä enemmän tänyt täm'än :],ains,ä:ä•dänltbtoimenpiteen yle- 29365: kuin Venäjä;llä. Eikö kaikissa muissa vää tankoitusta, vaan ne ovat ikäänkuin nä- 29366: maissa, ole sama kurjuus olemassa mi:tä on !JLsteHeet joka sruht>eess·a pois sii·tä, minkä 29367: Ve,nlä.iällä, ma:issa sellaisissakin j.o,tka. ova,t hinsääJt:äjrukunta on :fäl:lä ],ailla tahtonut 29368: oPeet jo korkealla kulttuurisella kehitysa:s- 1poliit,ilili1silile va.ngeiUe antaa. Minusta niitä 29369: 1 29370: 29371: 29372: teella: niinkuin !Saksa aikanaa.n, <Amerika, voi•si 1Juolda paljo·nkin esim:e.rkkejä, mutta ne 29373: Englanti, Ranska, eikö sieltä ole sa;ma,ll!- ;pari ~esimer:ffik]ä, jotka ed. Låmtg~ström tänä 29374: 509 29375: 29376: 29377: pruivänäJ toi esun, ovat mi,nusta: erikoisen käy:ttää 1sen vuheenvno·von, jonlka ib.'än tää;l:lä 29378: 111.al'wisevat. Jos •po·liitillinen vanki :karlr·aa käy:tti. ,Minun täytyy lau:sua meidän IJ}Or- 29379: ria. (hän saa:darun kiinni, niin h:änestä rviran- varistoJ:l.emme ihmettelyni .siitä, että ihe 29380: omaiset tekevät ei-noliit:Umisen vangin. Toi- viit,si:vat k:01hdreHa näitä .v,alltioUisia vankeja 29381: ISin •s·a'noen, oniko ~si~s t~uUut :SiiJh<en joku .sel- tällä tavoin. Sen, j.01ka oliT vo~t:ta,nut ja joHa 29382: lainen motiivi, hänen riko.b;eensa. .löydetty on niin vahva asema :kuin teillä, hyvät her- 29383: •seHairuen va:ikute, ~e:ttä se on yiksityisluom- rat, ,pitäisi senverran omata, ylevämielisyyttä 29384: •t.oist,a laatua, siis moraal~s:esti a:la-a:rvoinen että jak•sa1si ko!hdeU.a voi:tettuja •aJinakin sen 29385: •SC että hän pyrkii poi's V<a:rulri'l•rusta. (E:d. ·lain mwkaa.n ja sen oilk:end·en mnk-aan, jdka. 29386: .Hakkila: Vang:iJla on oikeus karata). Tai heil!lä lain mukaan on. Minä. en ehkä odo- 29387: .tu~nen \esimerkki, jok·a epät~lemätt:ä juriidi- takwan niin :paljo·n lhumaan~suutta ihmroilta 29388: .sesti, kirj,aimeMi<sen ju~id·iJilkan muJkaan voi- porv.a;reiJt,a, mutt:a en odotta.i,sli ta.a,s sem- 29389: ·daa:n se•littää ky:Hä ylffisityiJsluontoiseksi, on mo~sta tylhmyyttäkään, että kohd:el:laan 29390: <S<e •ed. ,Lång:str1ömin esiintuoma 'P·a·S•sijuttu. vankeja sillä tavoin kuin heitä kohdeltu on. 29391: ~Tos po'lii•ttinen vaniki ·sarudaan kiinni ja ihä- Minä voin ymmärtää, ett.ä aä:rimmä~ses:sä 29392: ,rueUä on väJärä pa.ssi, IS'~llloin hänet 'luetaan a~k·e~stossa. sanois•iruko ·herra !Renva:H1n ryh- 29393: yksi•tyisri:kuros·~Hiseksi niiksi 1'2 vuodek·si, mässä, j~ok·a on valmis ristir:iito.i·a kärjistyt.- 29394: johon häJnet eiblkä tuumit·aan maa:npe·tok•sesta tämääJn malhdoHis~mman :pa'ljon lt·russä maas- 29395: ~a 'Via.lrtiope:to~ses:ta :ja Jmnista valt:iol'li!sista sa, ·ei ,-pal.io:n v1Mitetä s~iitä; että se on juuri 29396: s•yistä. Sentaokia. että häneUä on väärä -passi, keino sa•arda nå:~stä komm'unist·e.i·a j.otlka tu- 29397: hänet luetaan ;y.ksityisrikollisek:si ja -pi- levat 'Vankilas1ta, 1kun 1heitä siellä riittä- 29398: ·de·t:ä;ä;n .siiJs nuo .,112 vuotta :siin:ä 1kategoria.s•sa västi vi,inat,aan. Mutt·a minä •luulen että 29399: yksityi•srilmU]sten joulwssa. 'Eivätkä nämä se o•sa iporvaris·to:a on 1sent:ään ve:rraten pie- 29400: .u]:e 1Suin!kaa:n ainoita t·apaurosia. 'Niitä on nj, joka t.ällä •t.av1a:Ha asi:o·~ba katsel:ee. Suu- 29401: :vaikka :kuin:ka mlonta talh:ansa. JS.at:oja \"a,n- rin osa katselee asi.aa 1Jo:iseHa t•avaHa, ja 29402: keja on ls·rirretty [loliitti·sten riilmkseHisten he toivovat ~)ttä IV.a:pautuneet eivät :kommu- 29403: .1 uok·a•sta y ksityisr:iko1ros~UiJsten :hw kkaan. nist<ein:a pal•ai1si vankilo~st·a, sen epätinhimill- 29404: Ja •usein sw·yt ov•at oHe·et vain täiRai•sia. Jos Jisen koiMelu;n kautta, mikä siel[ä nykyään 29405: tuollainen väruräiUäJ l)a.ssilla kiinni saatu on ta:vaHinen. M.i·nä ·satun tuntemaan koko 29406: JrU<eta:an y.ksity]s:r.iilmlihs:eills:i, :niin hyvät her- lailla p·el1soonal'l~s•es't:ilki'Il: tätä ky:symystä- 29407: •rat, e~hän ;v;euäj:äJlrlä ol~si u.Uu•tik.a,an muita En tosin toivo valio•kunnasta mitään hy- 29408: ili:uin ykJityi·srikolli.sia :ennen, t·sa:arin ari- vää, minusta on sa:ma:nt~eke'Vaä, 'mener,kö 29409: ,ka:na, sil!llä VenäjäU'ähän s.iHorn 'J;äytyi kai- a.sia :sinne >"ai on menemättä. :Mutta minä 29410: .kiHa <dl:l.a vää·rä :pa,ssi, jot1ka o:livat vaB an- tulen joilm t,_alp;a:u;k.sessa äänes•täJm:aäJn t11män 29411: Jmmou'ks:eUisia ja 1sieHä niinkuin tiedetä.än asian läihet.tämi:sen vuo1·e,s!ta v:aJioJmntaan. 29412: oli sentään ihyvin Jla~jon po:li·~ttisi:a rikolli- 29413: sia, joita kohdeltiin toisella tavoin ku:in E1d. L å n ,g s t r ö m: Tääillä on tämänil- 29414: yk:sityi,glu:ontois:ten rikost.en t:ekigöitä. taisess·a kesikusteiussa jo todettu lukuisia 29415: ')\t]jutka minut sai ror}marst<aan 'PUh.ee:nVU•O- :es:imerkilmjä, tuotu esiin ~·u:ku]sia taiJa uksia 29416: .roa pyyt•ä!mä:äm ed. lm:gma·n. HäJnen lau- :siit'ä, m'iHä tavallla 'V1rultio'llisi·a vanillej.a !Suo- 29417: ,sunt~onsa oli rseHa:in:en, että 1minun tu>li e1ä- men vankiloi:ss•a y].eenlsä: ;ko:hdeHa.an. Nii- 29418: .väs:ti miel,eeni 1hänen hyvän ystävä:nsä sa- 1clen h:släksi tmritä llll'inä .i•a usea:t edustajat 29419: nat: mikä eri,nomainen teolo:ogi, mutta ei ·tää:llä ·o;v·at tämätn i:lilan kulues-sa esiint·uo- 29420: Jai:sinkaam pappi! 'Siinä .ei oVl1ut t'odeHa- neet, vo.isin vielä ikuva·ta muutam~a, !koska 29421: kaa:n yhtään s~tä ymmäJrtäJmyst<ä nä1kä- o·len täJss-ä s;a,anut käsii;ni eräiän ki:rjeen, jo:k·a 29422: lakkoon enempää kuin muuhunkaan näh- on va:ltioillis·ten vamkien il3Jhebtämä ·Ta:mmi- 29423: den, jo:ta minä vo•i·sin odottaa 'P3ipilta, vaik- saarHsta ja .s•iis aJs•iaomaist•en henkilöi:den 29424: ken teoloo_gilta. Ei sitä n1yt o•le kai mis- mnan suun !kaut:ta; kuva:ttu jut'tu. Tämä on 29425: .sään va:nikiJ.a:ss·a llliin va!N:an turhist.a syi1stä vansi·n va:l,a.i!sevaa. 29426: :ruv·ettu n'äJlkM·akkoo'n •eikä ed. lngmanil.Ja Ki1rj:een kirjoitrliaj•a mainits•ee että t•aval- 29427: ollut mitää:n ·siibäJkään sanottavaa että nämä lises:s.a kruri:tushuOinees;sa K.aikoliassa ja S<öör- 29428: .nä}käla:kkol:a]set v~ä:kisin pakiO'bt:amaHa p:a- ll'äis:tem kuritushuoneesa 'Päiä;see tava~J:i:sesti 29429: .kot:ettilin ot:tama.an ruokaa :sieltä, mi,s·tä ei rikosvankikin yleensä, kärsitt\Yään suurim- 29430: ruoka·a oteta. 1Minä ~o•Jils,in lo1l~.ut ha:lulka:s :man osan :ranga~st:usta:an, as:etuksenm:ukai- 29431: ant:am-a,a:n jonrnun muun 'kuin ed. I•ngmanin sesti kirjo~tu:ks:el1La 'Vap.aaik,si elilei ole aivan 29432: 510 T.U1stai,n.a 117 p. 1okakuuta. 29433: 29434: törkeitä kurinpidollisia rik•olksia erikoisesti g-aistuskiihilwsta, .ioka täällä va.rti.iain ja 29435: .palvd,us,ailka•nsa l.o1prpupuoleHa teihnyt. Po- vankilar.iohdon tahoilla kohdistuu vankeihin 29436: 1 29437: 29438: 29439: 29440: 29441: J:iitti,sten vanben oikeuksil:ia v<a:n~stetulla mainitsemme, että 1 /t-1 / 7 :ttä tänä vuonna 29442: 'JJammisaarem paklmtyöiaitoksella ei tätä välisellä ajama on Kakko1a:n ka.sarmiHa- 29443: suvaita. Poispääsy ei lainkaan o•le varma, asUJVil'le a·nnettu 70 ,rookituomiota", ;joista 29444: siHä ,kirjoibus" vo~da&n bnkätä minkä kei- vaan 10 eihiCLonalaista. Kasar:mivam:kiluku 29445: note:lwis,en syyn 1noja,l'la tahansa. Kurin- •on va:~hidellu:t 147---1,61 :·een. tSiis lähem- 29446: p:iiJorangais,t•u:k•set, n. ,s. ,rook•ituomiot", ku- mäs rpuolet näist.ä V'a·ngersta, j:otka tässä 29447: ten •niitä ,sieVl<ä kutsutaan, ovat tavalilisim- 1msarmis:sa .ovat asuneet, ovat .saaneet täl- 29448: min ikäytettyjä ,s,yitä. T:ässäJkin sulht,eessa lais·en rookituomion. SittellJ jatkaa: .tämän 29449: on menty edelle Jkuritusihnoneita. Tavalli- .kirjoittaja. T•womiot ov·at ~asioista, joista 29450: sen rikosvangin estää kir.ioituks.elle pää- useat vartij<ain 'Päässä ·syntyneitä. Monen 29451: syn vain raskaat kurinpidolliset ,rikok- kirioituikseHe piäJäsy on j·o :nä!ittenlkin !I"oo- 29452: .set". Muilta sieliläkin a.sete,taan, kohta kun kien kautta tullut hylätyksi. Paitsi roo- 29453: määrätty ailm on kulunut, riko·s:vamki ik:eja voi ikirjo,ituks·ellle pääisy tuHa hylä- 29454: itmdeHeen ,·kirjoitnkseHe". TäaHä Tammi- tyksi monis,ta muistakin syistä. Vang-in 29455: 'saares.sa ei mi 1Rän ra:skaam:pia ,riJko:IDsia" 'kotipaikan <S'uojeluskuilln:an epäävä la:usunto 29456: tapahdmk·aan, ra:ng-aistuk,set 1n:rlevat •aivan ka't,sota,an ·kyllin pa:inavruillsi .syyksi. Aivan 29457: mitäbilömistä .sy1stä, ,s•uureksi osaimsi aiva,n näinä päå.vi:nä hylättiin :eräs viidettä vuotta 29458: taiheetiJomrusti. Tavalilisin mrugaistuksen ,syy miel:ival,lan uhrina v~runut toveri .syys•t.ä, 29459: on ,,laiskottelu" tai ,vartijan vastustami- ·kun iJm111r>aikkakunna:lta ol.i tuHut lau- 29460: nen". Kummatkin syyt perustuva•t varti.iain sunf:o: ,Ei mene,sty vapa:udess:a". Kun tämä 29461: mieli v.a.l tHJLs~en •tu·1kintaan. :Tunmettuahan .hel;llkill'ö :on siiVIo'luontoinen mies, kuten 29462: on, .että usei:mman tosiaam:kin laiskrun v•a:r- yleensä iiälällä 1olija.t, niin ·ed·eiHyttää tämä 29463: tijaln miellestä v~anki tekee aina ,]:iian vä!hän .Lausunto tiet•enkin s·rtä, että lli.ä!nen poliit- 29464: työtä, vai•kka TJ•araa,nsa tekisi. ,Siitä ,s,eu- tiset käsitylkse,nsä ja mahdollis·es:bi hämen 29465: r.aa sit:t,en tietysbi .mnga•i,stus, jdka taval- toimint:alniS•aJ luo:kikiataistelijana ov,at porva- 29466: lisimmin on ,2'---~6 päiv:ää vettä ja leipää. .reine ka:uhistus. ISi1is poliitti-sesta painos- 29467: Muutamat 'vartijat siinä •sulhtees·sa o•ilkein tuk.sest.a r>idätetä:än noi'STJääsyyn ~~ikeutettu 29468: kil,pailevat keskenään ennätyksistä. Eikä henkillö ·eCLeUeen täällä känsilmy.s:'ten keh- 29469: ihmekään, sillä vartijruku.nnan henki on nyt doss:a •kiusattav·ana. 29470: ke•rta ~kaikkiaan s-ellaista, kmn se porva:rilli- · Myö.ski:n työpaikan tälh:den voilia.an !kir- 29471: tsen yhtei,skunrnan kuonas,ta .t,ehty;nä suin- joitus ihylätä, Kaikki työpaikat eivät näet 29472: kin .saattaa .o!Ha. Se 1on valm~s hinnalla ·ole täJlla.ises:sa t~arp·a!u!ksess'a ikeivolllisia. Vaan 29473: millä 'hyvämsä ansait·s,emaa:n itseUee:n etuja .sillioim, 1kuin koti:p.a:i:k:kakunnan :suojelus- 29474: ja yilempien suo:s~ota. Monista muist.akin kunta amtaa työpa:ika:sta myön!teis·e.n lau- 29475: syistä kuin edellämainituista saa. mitä epä- .SUI)'non, •on parusv varma. !Työväen kirja- 29476: oikeudellisimman kurinpitotuomion. jon- pain:o_i.en, lehdistön: tai .iär.iestöien palvel Ulk- 29477: kun työk·a1un ~tai tuotteen usein aivan mer- seen meneminen ei tule kysymylk:s·eenroää•n. 29478: kitylk.set~o.n vaihingoittaminen tuotba sel- K·evääJHä !hylättiin eräs !henkil'ö ikilrjoituk- 29479: laisen, vahingonkorvau:ks,en ll:i:sä:ksi. Joku selta sy;y~stä, että työpai.kika oli i;lmoitettu 29480: vartija saattaa ilmoittaa vantgin tupakoi- johonkin työV'åJenilaitäkseen. Kun eräs to- 29481: 'neen työ~monees•s•a tai JU'llna:Ha Quv·att·omalla veri kysä:si pa,storilta, pastori p,ö.yryltä, voi- 29482: pavk•alila. Onko asia.ssa perä;ä ta!hi ei, se siko esim. Venäjän lä:het,ystö tulla työp.ai- 29483: on ISivna•sia tuomion saamiseen. Tällars.ia karbi hY'vä!ksyttyä 1kirjoitu:k:seen p·antaessa, 29484: ,..tupa.kkarooke.ia'' sattuu twhka,tiheään. kivahti pastori: ,Nio siitäihän lbe juuri d•ette 29485: Kymmenistä .eri ~syisliä aivan tm·his·ta tuo- täällä". Tämä :lausunto kuvastaa niitä mie- 29486: mitaan mieliwl!ltai•ses•bi ja nämä tuomiot tu- I.ialoja, j,otika vank~lam johdossa ja iluuHa- 29487: levat .sitten muiden kärsimyksien Esähi vasti myöskin v·anllwinhoi:toihali!J~t,u'kslessa 29488: myöslkin kirjoitubeUe pääs•emi,sen est,eelksi v.allitseva.t. 29489: N:äistä täNruisi1sha ,tupakkaro'tJikeista" tai .V,a:ngin työnumeron vissi /korkeus sisäl- 29490: muista epäinlhimilEsten varti.iain mieliha- tää yh1den ikir.ioit:ubelile uääJsyeihd'on. Mutta 29491: hm a'ik:rurullJs,aannoks,ista riippuu siis aina tämä 1Jyiönume'r.o on aivam täyde1lis·esti työn 29492: viidettäkin vuotta kärsineid•en luokikataiste- valvo.iain ja muutamissa tapauksissa var- 29493: lija.in vapautus. - 'Todisteeksi siitä ran- tijain mie1ivmllasta ITiiTJpuva:inen. Esim. 29494: Nä:likälia!k~ra Turrum rku:rituslhUJone.ella:. 511 29495: 29496: py~hmpesussa saa U!mlåatyössä va·an yh- della rova:t ollreet. m~si .svytä ryhtyä tästä 29497: .den ,.pisteen", jo1l.a ta:a1s 1kirj-oitukseUe pää- asiasta orttamaim rselvää ja pra;}jastama,an 29498: sy ei tule ikysymy kseenkään. Minkä takia tämä kaikest~a päättäen epäo~k,eudelllisiin 29499: tämä t'Yö, va;ikka 1sitä jdkaisen täytyy tehdä tarkoituksiin perustuva viivytys. 29500: vissi ;s•ovit:tu mälä•ränsä, taJk•seerataan niin ''Dämä.n aHekirjo:ittaja~t ovat us.eat tv.angit 29501: alhaiseksi, on meiHre arvoitrUJs. Tielysti TammisaJarest'a. ;Täihän .tapa.an kirjoittavat 29502: täss~äJkin jorku tatkoitus takana on. Ehkä vangit si,e<lrtä rsikälä:~s~tä olosuhteista j.a ku- 29503: vissien hen::ID~l~ö~den ,:k:irjoituk·seUe" pääsy, ten nyt tääJH:ä tänä iltana on todet:tu, n:~in 29504: koetetaan täten estää siidäm!LUä heidät käy tälllä ikirjbitus aiV1a'll! Y'ksiin niiden esri- 29505: pyykkituvalle töihin.. Siltä rSe näyttää. merk!lcien 'karnssa, mitä tääHä jo eldellä o·n 29506: TäHlaisen aclrha~]sen t·yönumeron voi saa;da esiirntuotu, joten ei 'k,elliään ole syyrtä epäi,l- 29507: m:uual:lakin. Puusep1Jävm-:staaHa esim. to- lä 't·ämän tm1enprerä:isyv.destä. 29508: Vlf'ri Duktigin k~rjoitnkserlrle pf1äsy jo hy- 'räällä orvat erikoisesti edustajat Ra·kkila, 29509: lättiin rll!olma:nnren kerran, nyt \huonon nu- Ryörmä j.a Ingman tuoneet esimerkkejä 29510: me:wn ja ·eihid:alilli·sen ,·r:ookin" tak~a. Edel- .siitä, rettä muka Venäjällä on vankien koh- 29511: lisenä :k,erraHa :o:J.ri syynä, kun ~ei työpaikan telu epäiruhimil:listä. Minä en tiedäi tar:k- 29512: lupa olllut nim~s:mriHhen vaJhvistama. Tä1- kaan sitJä, ilmrsrlm ren :Oilre ollut ttila'isuudes,sa 29513: laisria tapauksia vrai'taisiin rma;inita useam- sie11ä käymäiän eikä ·sitä t,ietysti tiedä edus- 29514: pia; ,kymmeniä,. Täräillä on useita, jotka ovat tajat Ha;kikila, Ryöm:ä ~enempäJä kuim Ing- 29515: _io pitkän matkaa toista: vuotta oUeet ,kir- mankaan. (V as:emmal ta.: SoS>ia:livallanku- 29516: .ioituksille" parasyyn oikeut,ettuja, mutta moU'ks:elilisten juttu pitäisi oHa ainakin 29517: ,joita ei vieläkääru ole asetettu. Ja kun .mo·- tuttu!) Ikävä kyHa, ~ettren o1,e oHut tilai- 29518: net eivät tiedä mitään erikoisempaa syytä, suudessa siel!lä käiymään! {Vasemmalta: 29519: miksi ei l1eitä kir.ioihkselle pääst·etä;, niin Pääseehän sinne!) iV aiik:ka Tarton rauihan- 29520: kehittyy täällä yhä voimakkaammaksi usei- sop,imus on ,()J,emassa j.a ystäväil'liset väli.t 29521: den vankien keskuuldess·a ajatus, ettei heitä pitäisi rsiis va1l~ta näitten mo}em'pie;n mai- 29522: tääHä ainakaan .porvarivaUan aikana ,pois den, Suomern ja Neuvos,to-rVenäJjän välilr1'ä, 29523: la.sketakaan. Kim.ioitnkset, amnestiat j.a muut niin ,siitä ~huoEmatta asettaru ainakin mei- 29524: sellaiset ;Sei!kat reiV'ät rheidän mieltään lii- d'än VialtiovaHa:mme niin rsuuria esteitli 29525: kuta:, ,eihän ne lh,eitä kosrl\!e, on vaJkava kä- sinne päälsemiseern, e'ttä si<nnre ei rQ]re mah- 29526: sityksensä. Ja niin rusia rrä;yMää olevan- dollirsuutta päästä tutkimaan, j'ors 'Sellaista 29527: kin. Merkillistä vapaaksivääsyn viivytystfi halua ol~si. ~utta !on rsikiälläisistä olO'ista 29528: on nvt i1lmemnvt niihinkin nä1hdenr,. .iot•ka tuotu to:isellllraisriakin tietoja, •kuin mitä tääl- 29529: on kirjoitukselle asetettu. Ennen kesti lä on <tänäilt>a<na esit:etty. 'Trurun hovioikeu- 29530: k~rjo:Ltuk.silla orlo 3~4 viik1koa. Nyt dessa oli .ioku aika si•tten käsittelyn alaisena 29531: se näyttää kestäJvän kaksrinkerroin tämän er,äJs juHu, jo,ssa reS>iirrtyi todistajana surul- 29532: a.ian - ~eihkä enemmänkin. Heinäkuun 15 Esen kuuluisa ·oh:ra•na Nokfkiotsvaara, josta 29533: päruvämä kir.ioituffis.elle as,etettuien ,pa.perit- kai k~aikiki olette kuulloot k-errottavan. 29534: ka,an reiväit o1e v:ie1ä lpalann,e:et. - T:ä•mä Tämä Nrorkkosvaara Ilmitoi olleens~a Suomen 29535: kirjroitetaan muuten ,syyskuussa - myö- hallituksern va:iko:ilijana Venäjä:Hä ja j>outu- 29536: ~hemmin 1ähetetyisrtä rpuhumatt,akaa,n - lu- nee!lJsa siellä :sitten ·vankrila.an tästä 29537: kuunottamatta heinäJkuun 212 p :nä a·setet- vak'Oillutoimesta. Nämä kaikiki lröytää nri- 29538: tua 7 mtiestä, jonka d•o O'Vrat vapautun.eet. mittäiin 1sen hov.ioikeud,en is't:un'Il'on lj)öy.tä- 29539: 'M<ilk,si IViipyvä.t nämä ki:rjo,itumsret? Mikä kirjoisrta,. Tä!mä Nok;kosvarura fk,ert<oi myö,s, 29540: on tä,srsä takana? !TäJmänluontoisia: k\Y.SY- ja ilmi porwvrit paremmin ruskov~at tätä 29541: myksiä tehdään. Onko tarkoituk.srena rpidM- N okkos.vaaa.-aa., ainakin ne ova:t halukkaita 29542: tää: poispaa,syyn oikeutettuda vankeja, aina us'komaan niäitden jurtturja paremmin, 29543: jotta voitaisiin eduskunnan koossaollessa kertoi, ·että rsi,käl,ä:isirsS>ä v~anlkiiloissa oli erit- 29544: amnestialla .sitten va,pauttaa näitä:, .iotka täin vapaarta •Ollia. Siinne sai sa>noma1,erhtiä. 29545: jo viikrko.ia ovat vapauttamista odo- .sieUä sai tieroja, :siellä plä~si yhteytreen jos 29546: t~eHeet 1riiiltävästi rp:a'l'V,eHeina? Täl~aistra .iO'nrkinlaistren va,nki:en ikamrs:sa ja siellä · - 29547: poispaäJsyyn oi,Jomutettu.i~en rvraJl'kien sääJs.tä- rkilassa ollessaan ihän :sai kaikki ne .tie~t. 29548: m:.Us~ä on •enneniiDirn tarpaJhtunut, j'otta ,'am- mitä ihäin llloVlroikeurdessra ,k,ertoi. Siinä 29549: ne:stiat" on ~saatu •näyttämä;än :I>aaj,emmil:t.a suhrbeeS>sa tämä Norrnlmsvaara ,k,ertoi aivan 29550: ;poiSipää.sevien l·u~mun nä!hden kuin ne to- toiS>enlrais:t.a juuri v~enrä;j!ä.n va;nlkilaoloista, 29551: 512 Tiristainoa 17 rp. lrokakOUJu1Ja. 29552: 29553: kuin rm.~tä täällllä ovat lk:ertoneet täurä i1tana oi1k.eusasiamies epäilemättä olisri puuttunut 29554: nämä lHak!k:iJ,a ja Ryömä. Minä ymmär- asiaan. 29555: rän, rettä ili_,e vnivat mertoa tMlaiså.'a juttuja, Miinä pyysin p'lllhee.nvuoroa red. Vuol:ijoren 29556: enkä minä usrkoikaanr, että ne ovat tarka,l- lausunnon aB~uo:sa'n jloihidosta. 8ehän o1i 1 29557: 29558: 29559: leen he~d~än omia juttujaan. (V:a:semmaUa: asiaillista ja ·sellairsrta 'liarusuntoa, johon 'V'Oi 29560: Sosia:livaJUaJJikumou;k1seUi:sert {)IV~at kuulema vastat·a. Eld. Vuolijoki .SILHoi•n väitti, rebtä 29561: istunoot rsi,eHä). :Sre ,sa,atrtaa oH:a, että ,se on vira.nomruisret 1sre.ntaha, että joiku pol~itti 29562: tullut näJirden .sosiaJliv,aJUan1mmouksreH1sten sista v-a:n~geista 'lmrkaa rersim. 'Dammi.saa- 29563: taholta, rmtl'tta kun tietää, e1Jtä nämä sorsia- vesta, ,sii:Pbäv:ä:t ihäne t. •ta:v.alihsben vankrien 29564: 1 29565: 29566: 29567: livaHanikumoukseilrl~s~et ovat ariVJan tca:rkkaan joukmoo.n. Ni:in ei ikuritenk,aan orle asirun- 29568: jumi !Sen varlt~iovaiHan vihollisia, joka Ve- laita. Siinä ed. Vuolij.01ki ,er<ell'tyi. Kyllä 29569: näjällä tä:lrlä kertaa roill 'Vialrlassa, ni,rn h(Yvin viranomruisert rsiitä huonimattia ·nouCLattavat 29570: ymmäPtää että täJlla1sia l'ausunt oja heirdän 29571: 1 29572: Irakia t2ll I>iiliväJltä t.a:mmiikuurta •1912il. Lails:sa 29573: tahol:trua;n annetaan. (Eid. Haik!k;il,a: A.s,ia- nim. ,sano•baaJn, että rvranlkia, j.oka ei ole 'sa- 29574: kirjcoja!) llJsi'akirjoja, me emme o1e tihi- maH.a sy~y:pää muuhun riilmiksreen, mutta on 29575: suu:dressa iJot,eamaan niiden :todrenpreräisyyt- tuomittu l'rkoks,esba, jro'Sta s:ääJdetäJän dlms- 29576: tä, en ainakaa'n miniä, t~usrkr~nva ed. Haikki- lai.n 11, ili2 tica 113 luvru:s~sa ,s,eikä 116 !luvun 24 29577: la:kaan. {Ed. H.alkBlra: rKy Hä mi:nä menen!) § :s1sä, ä:l:kiöön rpanta'ko yhteen sen ka.nssa, 29578: T'ållra,im,en 01n ~siis tämä juttu. Meis'tä tääJl'lä joka 'kärsii vapausrang>arisrturst'a muista ri- 29579: kukaan ei ol,e ~edes 'Va,stuus,sla :Sikäläisistä koksista. Se seikka että tällaiset vangit on 29580: oloista, olkoon ne sitten minkälaisia tahan- siirretty ITammisruarresta resi:m. TuPkruun tai 29581: sa. Tä!mä!ll te1kin 'ka:i mylörnnM;be, joten lreit- Helsinkiin, ei vielä merkitse sitä, että ne on 29582: k,au:tulffisret vasemlmralile sii,tä, erttä t~e oLette pantu yihteen muitrt,en v·aniki€1n 1lm.nssa, rSiitlä 29583: yhteistoiminnarSSta rSielilä ja 'Siiis 'VOitte ehikä mi'k:älri miniä .olen saanut tietää, 'ne a.sre,te- 29584: paremmi'n v.a,i:kurbtaa, .että näJim ei menetd- taan y'ksityis1seHe~hin. iNre on ,sriis si:imetty 29585: täis:i, ov:rut tavpeettomi:a, sen tietävät nämä rang[1~stnrs 1 liruitokise1sta to~seen 'l'a!ngai~stnrslai 29586: 8!Sia,noma:1set ihen:kil:öt \hyVIin 'ky·s(Ymy'ks~ä ,tukseen, mutta ei .yhteyteen muitten van- 29587: te1hrCLessäänkin, mutta, he tekevält tämä:n kien kianssa. Kun •tuo redeililine'Il rangaistus- 29588: muuten vain·. laitos on näyttäytynyt se'Hais~ksi, että sre 29589: !Muuten oJem ilwk~o ilil~an odo.tt.a,nut siträ, ei 'olle ol!lut ·kyllin :tehroka.s lhieidrun ka.~kaa 29590: että sisläJminisiJeri orHsi V'aiS!t,annut täihän 'kol- mis·enrsa ~estämisrekSii, niin (hei~dät oln täyty- 29591: ma:nrteen k;y,symyiksreen, joika värl'ilkysymy'k- ny:t .siirtää toisen luotettavampaa.n pa.i.k- 29592: sessä:mlmre esiintyi, lm'uttra sitä V1astausta eri ka_an. Mutta täJUaisret v!l'ngi,t 01vat !itse !kuu- 29593: ole vain kuulunut, v:a1~kka tätä ovat jo 'PY\Y- lemma jo,skus •tehrueet 1pyynn:ön, rettä lhe 'sai- 29594: tämeet 1usrea:mmwt redus:taci,at. Ei ol~e v,a,s~tat.tu siv.a~t olrb yhdessä muit:ten IViank~i~en 'lmns1sa 29595: siihen, ertrtä mitä h~alllitus aikroo t~erhdä sen ja täHarisreen I>V.VIll Mön vanlk.i:la.vrimnomai,s,et 29596: epäkohdan rproist!amris~ksi, joka täm'ä:U nä.l- ovat SUIOIStnne~et. 'Tiiety,sti, jos twhtoo ol'la 29597: käilakon on Turun iKalwlassra aiheuttanut. ankaran muodoHinren., voi sa.no:a, ret·tJä v~a.n 29598: Tärs,tä ei voi tuHa muruh'urn tulokseen kuin k~il:a<virano'IIliais,ert ovat täs·säJ rmenetrellleet 29599: siihen, ertt'ä ha!llrictus ·ei I>:vstykään tätä asiaa väärin. tHerirdä;n rei ·eh~kä o~l:isi pitänyt suos- 29600: SE'lVIittä:m!ään. 'Se on träJssrä t•erh:nyt sreHais'e'll tua tuohon pyy,ntö,öm, ikrors!k,a laissa nimen- 29601: cikok.sen, j:otra rSte 'tosiaa'n1kaan ei voi .sel'VIit- omialain .sa,nrabaan, dM ltä[lla;i.si,a va.n,keja äl- 29602: tää·. Tämän vuoksi olisi tosiaan .syytä tämä körön pantaka 1yhteen sen kans·sa, joka kär- 29603: asia l'äJhettää mi,tä rkriil!1ere1llisimm:in 'P'erustus- sii via·paus,rang.aistm;.ta muus't.a rilkoksesta, 29604: l•akiv!l!li·okuntaam tu'tkii,ita Vla!k,si. Minusta nyt eri 'kui,t.enlkiaan ViOii v.ankilavi- 29605: TEtrlltOmialisia syy:t:tää .siitä, että hrer tälhän 29606: 1Erd. A. 'Tul1e.nih~e:imro: Minä en ollut I>YYUiÖ'Ön O'VIat rSU'osrbu:rwet. Erd. VuoEj.Oiki 29607: aikonut rkä:yttää i;ä;ä;l!lä vuiheenvuo:ma eikä on :s:i:~s rel'erhtyn~y:t sili·nä, lkurn ihän on luuHut, 29608: minulllia nybk:ää!n olre s~yytä maj,orha ni:ilhin etträ tälllais,enr karka:amisen vuoksi vaniki 29609: y.k~s~tyis,tapauik!si•i:n, joita t:ä:äl!lä on eSiitetly. olisi IS'i~rretrty s]itä l1urokasta, jot'a 2r1 I>äi- 29610: ~ssä ·tapauiks~ssru on t~ehty v'rulirtuksia vänä tammikuuta 1192:1 ,a;nrnretJtu .~:a:kli lko,skee, 29611: ect!l'sk'Uinnan oikeusrasiamieh:ellre da ihäm on, tavwllirsten v.a,nkien j.aukiko:on. 29612: mi'ktäili tiedläJn, ne ihylännyt, nå:in että tus- Toinen ~ereh1dys, jo!hon erd. IVuolijoilli t~eki 29613: kinpBJ niihin nähden voi olla .totta, mitä itsrernsä rsyypää!k1si, o[ii ,se, että lhäm väitti, 29614: niistä on sanottu. Sil:lä jos niin olisi, niin että la!kia 211 IJ)äiv:älltä t.a:m:mikuuta 19'211 29615: 513 29616: 29617: 29618: r,iko'taa,n, lkun ·s·eLlaista hmik~löä, joka on on pulmtt;u, eivM olle mi,tf1än .seurauksia 29619: te1hnyt jonlmn pol]it1Jisen rikdksen, mrutt.a vuoden 119;118 •l:o'IJ'pu;puolel.la tsrat,tuneista ta- 29620: on rsamaJHa käyttärnyt esim. 'V'äär.ä;ä ip.a.ssia, pau'ksrisrt<a, vaarn juuri niistä, jotka twpah- 29621: kun seHra.i,sta hen1k1ilröä ei kä1siteEI:ä tämän tuiva t 11911<8 vulolden ·a1k,upuoleli1a. 29622: 'lain rmukaam. Jos asia:n~aita <ol]si nli.in kuin 29623: ed. Vuo1åjoki •mrui!nitsi, että tämä uusi 'laki Ed. I n ,g m 'a <n: Minä 1pyydän vai:n• ed. 29624: olisi toCLem.akin asettanut ,erotu:rosek,si tav.al- Wuolijoen .l:au·sunnon jällk•imäis:en ·o,san joih- 29625: listen VJa•nlhen ja ·po1iit:t:isben 'V'amrkiien vä- 'dos<t·a .s.a.noa, että se on rsenlruatu~:n€:n, johon 29626: lillä Jsren, millla1sist<a moti:ivceista rikos on ei voi vwsta:ta. Herra Wuoliåoiki o•n täy- 29627: tehty, niin ISrllO!in red. VuoEjolki ·epäile- dessä turva:ss'a minun puol~H·ami siUoin, kun 29628: mälttä olisi ollut oikeassa. Mutta la.ki 'hän ry<htyy henl~il'Öikohtari.seen ihräväistyk- 29629: nimenomaan muodol.lisesti maaraa, että seen, nyt j.a v:asted~eis. 29630: vankia, joka olematta samalla. ,syypa:a 29631: muuhun ri!kokseen, on ·tuomittu ran- ISisäasi·ainmini,steri ;E :s 1k e ,J ä: E·d. Lång- 29632: J?;aistukseen rikoksesta, .iosta ,säädetään stl"öm on tä:ätllä <huoma.uttaruu't, ett.äi ·siinä 29633: 11, 112 ja 1'3 luvui.ssa s~ekä 1:6 :luvun 24 va,stauik,ses•sra·, jonik<a; minä aikai.s:ermmin an~ 29634: § ;,S'sä, älk1öön pant.ako yhteen sen k~ans•sa, noin a.amn:päi väJlil.ä tääl,lä, ei olisi a1nnettu 29635: joka lk!äns]i vapausra.ng,aistuS'ta muusta ri- vast.austa tä.män välikysymyksen kolman- 29636: illoksesta,. Nyt sää,detään muuallla kuin teen ikolhtaran. Joka. t·ap.auik:sessa •siirhen: on 29637: näiss!ä 'luvouissa .rangaistus siitä dkolkrse•sta, annettu vas'ta.ns. Nim~ttäi<n, va,sta:urksres·srani 29638: että 'käyttä;ä vä:äir'ää p;a.srsi<a.. 'Tuomioisrtui- hnoma.utetti1irn, :ert:tä 1luo:kitt€rlut 'näihin eri 29639: met eivät siis 'VlOri tämän lain mubvan ryhmiin., porl:i.i.ttisii.n j,a :ei-,poJ,rittisiin van- 29640: muulla ttav·oin menetrelrl:ä kuirn mitä ovcat :kei:hin, ,perustuu voimassaolevaan la:kiin, 29641: teh:neet. T·i,etyst<i rtämäikin laki voidaan ku- joten hrumtus ei o~le voirnut. sen •suhteen TY'h- 29642: mota. :Täällä on es.im. ern. Viik antanut tyä toi:men·pit·ei.sri~'n. 29643: pit:kän e.si,tyksen ·siitä, mi!Vlä ta:vo·in ja missä 29644: ta.pau:msessa yrleensä !n. s. .kunnia.ranga:is- Ed. L å nr g 's t r ö :m: Pyysin .puheen- 29645: tus, custodia hunresta, olisi lkiiy·tett.ävä, ja vuor<o•a ed. Tiule.nlheimon l;ausun·ruo<n johdots- 29646: minä VJoin monessa kohidin yh t.yä hä·ne.n t•a. Ed. Tulenhei.mo nimittäi.n. väi,tti sitä, 29647: 1 29648: 29649: 29650: 29651: ikäsity:kseensä. ·Tii·ety,sbi rsi<tä mngai,s'tus- ett<ä, n!lilitä valtioHisia. varnike.i<a: ei ol•e pantu 29652: muotoa voi,da:an 'käyttää pa:låon 'laajem- y;h'teen yiksityi,sri:kolli,sten :k.a,ns,sa muuten 29653: massa mitassa ja paljon useampiin rikok- 'lmiru ·siten, että ,he ovat ~tse P'YYtäneet. 29654: siin m:äJhrden ti·a käy:btää sit'ä si~nä ta.p.auk- 'Mutta .!1äin ei ·Olle arsia;nlaita.. Minä olen it- 29655: sessa, jolloin dko1k<sen moltiiVJi on lä:htoenyt se olilrut tilai.suude,ss'a ikesrku:stelemaan näi- 29656: 'kunniatkflma.S'ta mielent.iJ,a.st.a, mutta e.nnen- den rkysymy;k,ses:sä: ol:eva.in nälkälakkolaisten 29657: 'kanssa, n~m~t:täiru Yrjö ,.AJwlto·sen, Lauri 29658: kuin s•ellainen 1lainmuutos on tehty ei mi- 29659: nun mi,elestä·ni pi;dä syyt,täJä vwnlmin/horit:o- 29660: 1 29661: Mi<klkosen ja Eero Al>a,sen 1kanssa nimen- 29662: omaan vankilanjohtajan läsnäollessa. Ja 29663: ov-.iran,oma:i,sia ja tno:mioristuimia siit1ä, että 29664: nä:mtä sranlo•iVJa:t että rhe•idäJt o·n ,sijoitettu v.as- 29665: ne .n1uud~attav:a't VlO<ima~ssaolevaa h'kia, se!l- 1ten ta<htoaan ykisityisii1iikoUi,slte.n k,a,ns·s:a ylh- 29666: Ia·i's'ba bkiia, jonka ed. Vudlijoki itse täällä toon, .iost·a. he !käivsivä:t ääre:Mömälsti. T·äJhän 29667: la•ursui oleva'Ili verrattain ih.y,värn la,in. Jos vankilan.ioMaja s·e'litt:i, että asianlaita on 29668: talhdo'ba,a'l1 sellaista muutosta nyikylä;än v·oi- niin, ett.äi :h•eillä ei orle muuta :kuin yhtä la- 29669: massarolevaa'l1 <l,alkiiin 1Saa1CLa aikaa,n, 'niin sii- ji<a vankeja .si:elil<ä, jo:ten ei muute,n voi ,t,a_ 29670: ihenhäm tiretystli ei ole suuria va-ikeuksia, pahtuakaan kuin sijoittaa iheidä<t näiden 29671: :rrmtt·a tämän vä:lik;Y~s·ymymsen yrhtieydes.sä yksi·ty]sv~koTlistren joruklkoon, j<otenlka ed. 29672: se ei voi syntyä. Siitä syystä minusta on 'Vuolijoen ·l<ausunto ,siinä s·uihteessaon aivan 29673: turhaa, että tä:rniä m>ia !lällwt•etään milhin- 'täy,s•in paikallaan, iknten minun aikai·sempi 1 29674: 29675: kääm vcall1iollimnta.an. 'lau:sun:to•n[iki<n täJs:täJ a,sia·sta. 29676: ~ihido:i'l1 ~~o~pu'ksi mu:ntiama S<ana ed. Tai- Mitä tul<ee .si,sämini.ste<ri,n selri:tyik<s€<en, niin 29677: niol.le. iMinä i.hme.Uelen, miksei ed. Tainio minä vieläJk·i,n 'to·tea.n,, etiltiJ :sisäministeri ei 29678: puhunut miistä olos'ILhrte1st,a., jo:tlka v<a:l,Jitsi- ole to,siwa.nk,a<run voinut ·Sre,littää ,s,i:tä, .mi:ten- 29679: vat 'V'norden ']19·118 aiTku':pnolelrla. ·M.inä [uu- kä näiden valtio:lliist·e:n v.anikiern SJ~ioittelu on 29680: 1en, että hiän simoinkin oilri:s:i voinut :saa.da tapaihtunut yiksrit:visr~k orHi,sten .iouikkooo 29681: erittäin ·synkkiä ikuvauksria, ja minä 'lu:u- ~huolimaJI:ta siitä, v:a.rkilm 'lalki a,iva'n päinvM- 29682: ~en, eiltä ka:i;kki ne suDkeudet, doista täällä :toi<n: säätä:ä. 29683: 65 29684: 514 Ti:~staim.a 17 'P· 1okaknmta. 29685: 29686: 29687: E·d. A. Tulenheimo: 1Min:ä olen ikysymys ·sanotun käsitteen sisäJUyksestä 29688: .saanut tietoni t8!holta, johon on syytä •luot- e•ikä s~tä ko:s'k!eV!an 1·a.in:sääJl1änn;ön muutta- 29689: tua enemmän kuin ed. Långströmiin, Asian- misesta. 29690: 'laita kai oru niin, että nälffiä'k~n henki:lö·t Y:h tä välhän on :iJässä !kysymys siitä, onko 29691: 'o.vat olleet yksityisselleissä. Os·otu!illseksi v.anbinhoå.t,oha]litus yleensä 'i;.elMävänsä ta- 29692: .siit·ä, ~kuinka päteviä ed. Långströmin il- salla, j.a eikö vankeinthoito meidän .maas- 29693: moitwk·set tääJl1lä ov8!t, VJoin mainita, ·että samme anna aihetta muis,tutuksiin yhdessä 29694: 'hän a.amu,päiväJl;1ä vä:i:tti, että täUais~a val- ja toisessa •sWhte.e:s:s·a. Van:lwinhoitola,rbos 29695: tiolEsi.a rikoksentekijäitä a's~tettaisiin n. k. on, niinkuin muutkin, inhimillinen laitos, 29696: 'työseHeiihin j.a pidettäisiin sieUä :päivät lä- ja niinoHen .muistutuksille alttiina. Mutta 29697: peensä. Asianlaita .on niin, että joitakui- min:ä epäi:1e:n, e<ttei missäiän 'maa:ssa löydy 29698: ta vuosia sitten Hä:meenlinnassa täytyi vankeinhoitola,itosta, josta eTittäinkin hoi- 29699: :käyttää yösell:iosa.stofu po.Hittist.en vankien ·dokkien ja ni:itä :}äheH'ä oleVIain iheniJcilöi- 29700: säilyty,spa:iikk·ana. Mutta 1he eivät .suink&a'n 'den puoleJ,ta, •ei tehtäisi muistutuksia. Ja 29701: olleet llläissä 's<el,lei•S·sä ,päiväJllä, vaan yöLlä.er.ittäin'min meillä voi oUa Umomautulksiin 29702: 'P:äiväJl:J.ä: ·liiklkuivat he V•a.p8!wsti :koridoori,s- 29703: aihetta s~ilhen !D!älh:den, 'että 'Pi'lihin aikoi- 29704: sa.. E:d. Lång.ström väi•tti, •että tä:mä olisi hin meillä 1ei ·ole myönnetty va.roja van- 29705: tap·ahtunlllt Laprpeenmnnam ra:n:gaistuslai- keinflwi to~witoksen ajanmukaista uudista- 29706: tok:sessa. Asianlaita on kuitenkin niin, et- mist•a varten. V:a,st·a tkuQuneena kesänä hal- 29707: ~~ä La·ppeenranna;n ·lairbolk:sestsa ei olekruan .litus ·on monien vuosien kuluttua ,pääJs- 29708: ;vösel:liä. syt :t~1ruis•1mteen rylhtymääm uudenai,kai•siin 29709: uudistukSiiin ltälllä .a;;la>1h p'äätt!äessään .Suo- 29710: IOrkeusmi,nis·teri L i .1 i w •S: Vas,ta eilen meen .perustettavaksi keskusvankilan Kon- 29711: palanneena erään .iul:kisen tehtäJvän suoritta- nunsuolle, ensimäisen Europassa, suurem- 29712: misesta ul:komaiHa en ol•e oHut ennen tätä rnaisen aatteeltaan. 29713: pa1vaa ti1ai.suudessa •näikemääar esitettyä :M!u tba >ky.symy:s !tästä samoin kuin :mil- 29714: vä1ikyselyä, ·enkä näin,ollen myöskä:än yk- t,ei lk•ai!kist.a muista MäMä :kosketeHuista sei- 29715: sityiskohtaisesti perehtymäJän .siin'ä :koSike- koista jää, jos jonkunmoista tiärjestystä vä- 29716: 1likyseily~hin nälhden taihclotruan y liläJvitää, 29717: teHuihin tapaUiksiin. tMutta käyttäies.säni 29718: tätä puheenvuoroa en lk,at~so taipansten yksi- nyt esitetyn vä.likyselyn puitteiden ulkopuo- 29719: tyiskohtaisempaa tunli:emust,a tarpeemseksi- :lelle ja sentäJhden en katso olevani oikeutettu 29720: 'kaan. Keskustelu ei n.1mit:täiin ole, ainoas- ikäyi;tä:mää•n edusku•nnan kalllå:s1ta aika·a yk- 29721: taan pa.r~a; poi:kkeustarpausta 1ukuunotta- sity,iskoM:ais·est[ :k!oskette1emal1a niihin. 29722: ma.tta, :kothdi,stunut V'äJlilkyselyssä tarikoitet- Ta:rud01n s1iinä suhrte•essa ·ainorustaan V'i•elä 29723: tuihin tapaulksiin vallin on kask•enut 1a:ivan ihuomauttaa:, että tässä, niinku:in kaikissa 29724: toisiin, [lllyönnän,, hyvin:killl tä,rkeisiin ,kysy- muis!S•a :ta'Pauksissa, .ioi,ss•a tainikäyttö tulee 29725: myksiin, mutta rkysy.m~·sii·n, joilk:a eivät tä- 1ty:symy'kseen, .noud:ateiitavien säänn<östen 29726: ihän väl:ikysy.myik<seen väll:it:töm.äJsti sisällly. ·tulk!~nta on ai~:ta rs•uihjelkuiitvinen, koskia laki 29727: Tahdon kuitenkin tehdä ,lll]i•den jdhdosta pa- ei voi olla niin täJyC1ellisesti yksityi.skohtiin 29728: ri •huomaukust,a. menevä, että s·e m:äärittel:]si, miten jokai- 29729: 'T'ääHä on moitittu :sitä, ettäJ valtiov,a;ngin- sessa .malbJruoH1is•es:sa ta'PaUJk,sessa on mene- 29730: ikä,site ·on ~laissa lii·a•n tsup,pea, ·suppe·ampi teltä.vä. Ja ikun on kysymys, niinkuin ny- 29731: kuin mitä •sen ·oilk~asiala:n ,pitälis.i o:Jla. !Siinä kyaän, '5,1500 vangin 'käSiiiJt,ely:s•tä, niin on 29732: .suhtooss,a mi1nä ·o:1en ·aivan :s•ama'a mieltä mahdoilon:ta j.o:ka;isessa ooillwis.t,apauksessa 29733: ikuin useat niistä, jo:tika .tä,ssä: oV'at mui,stu- nou:d:atta:a tar'kkaa•n sa:nmnllaista menette- 29734: tuksia tehneet. Korkeimman Oi.keude.n jä- lyä, tas·a:ista yrud•enmuka~suut.t.a kai!Jcis,sa 29735: s·enenä olen itse ollut antamassa sitä hu- Suom:en va.n:'k_.iiloiSisa, vaikka ihalu ja pyrki- 29736: suntoa, j•olhon :täss'ä useaia•n !kertaan on vii- mys o[i:si mitä va:ras. 29737: tattu, ja •srtä ,tehdessäJni .o len ollut aivan 29738: 1 29739: Riittänee, että m~nä n'ärllä muutamilla 29740: y ksiro,i·elinen Ko~k,eimman Oillz.euden m:ui- huomautuksiHa, jotka, n•iimkUJ~n mai<ni:tsin, 29741: d€1n jasenten !kanssa .siitä, etilä valt,iorikos- ,Ja.n.lma:v·at väJl<ikysymylksen :PUJibtei·den ul'ko- 29742: van,g-in-kä,site on tehtv nyt huomautetussa puoll·el!le, va,staan ,nä~hin mu]s,tutul{:siin. 29743: sulhteessa liian suppeaikisi. Mutta tämä k,y- •Mitä •sitten tul·ee iit·se a:siaan, llliin se lky- 29744: symys ei S'isäny ensinkään nyt esilläoQe- .symy.s 10n minun nä!hidäkseni a:ivam selvä. 29745: vaan vä1ikysymykseen. Tässä1hän ei ole <A,si.an 1l1aatu on niin y'ksinilmrtainen, että 29746: 515 29747: 29748: siihen, .sen .selvitt.ämiseen, ei olisi tarvin- mylms:essä llrosketel!luilstJa •seilmist:a on n~in 29749: nut käyttää •eduskunnan karll~sta •ai,lma ko- selvä, .ia minun nähdäkseni ne kysymyk- 29750: konaisen pa1van. La•k·i 2'1, p :Itä tammi- set, joita ·täällllä keskustelussa pääasiaHi- 29751: kuuta 19·21 on niinkuin tääl'lä .io on thuo- 'ses•ti on !käså:tel.ty, ovat :sitä 'laa.bua, että 29752: mautettu ,rui:van IS•elvä siinä, •etbä ainoast,aan Ya~kka!kin ne :ansaå:tsisiva;rt käsitte,lyä ja 29753: vanki, idroa ·oLematta .sama;Ha syypää muu- pohtimista j:a 'V·oisivat .anta<a ,ailhett.a uudis- 29754: iJ:mn rilmkseen, on tnomit•tu ranga•istukseen tuks~im, ne kuit•enkin lalllmavat trussä nou- 29755: riillokse,sta, j"Osta .sanotaan 1r1, 1:2 j.a 13 lu- 1da<te•t1t.ava·n menetteil:yn ulk01puo>leUe, niin 29756: vuissa ;sekä lt6 ll:urV'un ·24 § :ssä, lpidetäiän minä en ikäsi·tä, et,tä nyt esilläJol•eva tväli- 29757: valtiollisena vankina. Nyt käsillä olevassa kysymy•s s·eHaisen:aan vo:i·si a~heuttaa eri- 29758: ens1ma1ses.sä tapauksessa puheeksi tullut koist>a toimenpiJd.että eduskunnam puolesta. 29759: vanki oli, paitsi valtiorikoksesta, tuomittu 29760: my•ö·s väärän passin •käyt'tämisest'ä. M•inä Ed. L å ,n g ·s t r 'Ö :m: Ed. 'Tulenhe:illl!o olll 29761: myönnäm, .että tämä ri:kos mitä lähimmin .aiv·an lmkm1aan kuullut v.äärin minun ai- 29762: lähentelee valtiollista luonnetta olevaa ri- kaisemman lausuntoni täällä - minä en 29763: kosta. Mutta s•e ·ei t·ee mlitättömrubi sitä :uskoisi •sitä, •e>ttä hän truh.al:laan vää:risteEsi, 29764: .seikkaa, että vanki siitä rikoksesta "On tuo- kyllä hän on kuullut sen väärin- kun hän 29765: roiHu riilmslain 36 !luvun mutkaan, lulk:u, taih•tni ISalllio.a, että minä vä]tin tämän ta- 29766: .iota mainitsemassani laissa ei luetella. Näin- pahtuman ol1een Lappeenrannan ·vRllki- 29767: ullen käy aivan m8Jhdotrbomarosi, menettele- l>ass·a. 1Minruhän .sanoin, kutian 1Jiöyt~ir 29768: mättlä aiVJan rilmeises•sä Disti:riidassa la[n sel- ja.s•ta sen nrukee, .että t•äJmä ilrupruhtuma oli 29769: vän •sanonnan 'kanS"sa, antaa tällaiselil·e van- Sörnäisten •kurituslhuoneeHa. E·nkä myös- 29770: giHe tniitä oikeuksia, jotka sanotussa laissa kä'än maininnut sitä, että ne olivat yösel- 29771: on va:lbiu6kos'Vangei'Lle myönnetty. Minä, lissä p'äiväHä, että n<iJitä rp]dettiin s~e!llä, 29772: niinlkuin sanoin, kats'On, •että tämä on jos- mutta mimä 'Pidin ,sitä tavaHo:man suu11ena 29773: sain määrin kohtuuinniu. Mutt1a van-Hla- epäkolhrtana, että näissä yös•eil<leissä !heitä 29774: vira•nomaiset ei v:ät näih>däkseni siimä suh- IJidett]in, koska ·ne ov,at, ni~n'kUJin minä to- 29775: tees1sa ole !voineet to~sin menetelrlä, ia .siinä tesin, niin ikov•in 'V•etoi:sia .i·a siis epäterv·eel- 29776: myöskin ne •ainoastaan noudattivat oikeus- Iisiä, Impeit,a ja ahtaita. N>ä:in m~nä sa- 29777: ministeriön kirjeessää.n 21 p :Itä maaliskuuta noin, .i'oten ed. ·Tulonheimo on anianut ai- 29778: 19<21 vankeinhoito1hallitukselle antamia lä- van väärä:n lkäS"i.tyiksen ·lausnnnostani. Oi- 29779: hempiä ·mäiäräy:ks:iä. - Mitä .sitt·en niihin (k,eus:ministerin :Iausun<nolsta 'Voi v•etää sen 29780: kal1rteen muuhun t.a:pauks•een tulee, niin on- j.oht.op!ää:töksen että 'Vial1keinhoit.nh.a1l·itus 01n 29781: ihan a.ivan 'selvää, että ne järj.estysri'ko>kset, oikeurbettu muuttamaan eduskunnan päät- 29782: kar'lmamis•et ja tott:el•ema;Uomum1et, jotka tämää 1l.a:kia ja menetbelemä.ä;Il ai:v,an pål'n- 29783: siillä ova:t •o]l,eet aiheena näid•em Vlanki.en vastoin •kmin ·se sisältä:ä. 29784: sii rtäJmisel'l,e v.aJliJ]ori:k>orsv.a:n•mi<en piiri>st.ä, 29785: ova.t sitä a:a.atua·, ·että v;ankeinlhoit.ovi.~an rEd. iH a tk: lk i1 a: Minä va'lit:an, että ne 29786: Q'mais·et, jotka ovat !Vastuussa jä•rj·estY:k- :PO·Ilnet, joihin täJm!ä väl·~ky,symys päMtyy, 29787: :s·estä, ov.at velvoillise:t rylh<tylill'ä'ä•n ni]hi.n ova:t niin suppeat, .että .ne vruilk·eut,t.avat tä- 29788: toimen:pitoei.siin, jotma t•aJma:va't järjestyk- m:än täa..IJm~än \ky,symyksen käsittelyä. Mi·nä 29789: sen ylläpitämisen. •Minl!n närhdäkseni se luulen, että herra oikeusministeri ei ·arvini- 29790: verrattai•n ·suuri v•rupaus, j.o:ka oiikeuden:mu- nut a:sian <tärkeyttä oi'kein, kun hän va- 29791: !k.aisesti n~äi:Ue V<a1lti:oHisliHe van~eiUe on J.iUi, ,efttä eduskunta 'On :niin paljon uhran- 29792: myönne•bty, vaat•ii toisaalta, et:tä vttltetään nut täJhäJn kysymyks•een aika.a. Kysymys 29793: tila:i,suu'k·sia, .aihe~ita epäJjärjesty;ffis,een. Ja on s[k,si tä11keä, että •eduskunnan 'kalliista 29794: Vla·nlk~l•a viranomais•et ohj•esään Mnsä mukaan aikrua ei sen :s~lviiJt,EJlyyn ol·e käytetty tur- 29795: ·Ovat dHeet •ei a]no•a.sta,an o.imeute'tut vaan haan. ·Minä hm1:en, •e ttä asia·nomainen mi- 29796: 1 29797: 29798: 29799: vdVioll[ise•t ry htymaän toimentpiteisilin, että nis·t•eri käsittäJä asemans:ru 'V,ää~~n, kun ihäm 29800: sellaiset aiuekr:et,. jotka eivät ota hyväNä ei ota ihuomioon, ~ttä seUainen menettely, 29801: noudattaakseen ihyvän ,_;ärj.esrtY:ksen vuoksi kuin mitä nnudatet<a.an 'ValtidHi:s•1in vankei- 29802: noudatetta,via m!ä:äil'äyffisi'å, siir11etään sel- hin näihden, ciotka :ovaJt kärsill!eet mäJäräiai- 29803: 'laiseen 'P<awkilm•an, jossa :o'Vat siihen p.aiJro- kans:a j•a odotta v.at pääsevänsä ·ehdoUiseen 29804: tetut. vapa:utean, el>l.ei he]dän oi!keutetut odotuk- 29805: 1Kun lky:sy;mys nruin ol1lon tässä vä:likysy- sensa täyty, johtaa, kuten on aihetta lunl- 29806: 516 29807: 29808: la, siihen :että t:äJlil.aise:t :n:äytd!mM, kuin nyt ,puhemies: Kesfk.ustelun knluess:a on 29809: esi:m. on tal)ah'tu·n:ut Kalkolassa, tu;levat ed. Dångst,l1öm ed. Hannulan y. m. kanr 29810: u'usiutu:maan j,a siitä suinkruan ei dle :Suo- na~tt,a!llllatna ehdottanut, etr!Jä asia IaJhebettäi- 29811: men •van1ke~nho~d:01lile hyä'tyä. Ja milh:äli siin u:erustus1ak,iva,li:okunt.aan siinä taruwi- 29812: minä huoma:sin, ·n1in tälä:l:lä sekä sisäasiain- tuksessa, .että se t,ek:ee ~eh:d:o:tuk:sen p:eru:s- 29813: miruiste:ri että l()li:keJusministeri ovat tykkä- teltuun päiväljärjesty'ks.eeu .siirtymistä VJar- 29814: nään sivuuutaneet s·en asian, mitenkä tämä t~en. Tä:mä :eJhdotus obetaa:n huom~o.o.n, \kun 29815: kysymyksessä oleva nälkälakko on Turun kysymys: päiväjäDj.estyk'seen siirt.ymises,tä 29816: Kalm:las,sa l)ääJttynyt, onk'o se p.äättynyt otetaan rat:kaist:avaksi. 29817: siten, eit:ä VI8Jn~~t V1!liparueihtoi:sesti, omasta 29818: tahdo,staan ovat ruvenneet s,yömään, vai V al!tio:päi väj.älrj:esty:lr:sen 32 '§ :n muka;an 29819: on:ko ih·eitä ~r:oiMaan käy:t:Btty väkiv,altaa.. es~t.äm nyt .e~duskunnan hyYälksyitäväJksi 29820: Tämä on mi!ele:st'äni sellainen asianhaara, päivlä:jä:rlj,es,ty'k:se:en siirtymisen, jonika sa- 29821: jota iJJ,ema ministerin ei oEsi ·syy:tä :s:ivuut- namuot•o on ·seul"aa.v:a: ,KuuJtuaan a1nnetun 29822: ta:a, vaa'n lau:sua siitä mielip:~te:ensä. Ede~ selityben eduskunta siirtyy 'J)äiväjärjes- 29823: leen mtinä h'll'o!mauttruisin arvois~lle edus:kun- ,t::r~kse.en". Kutsun tätä puihemiehen ehdo- 29824: nan jäs:en~Ue :siitä, oniko nyt minkään jär- tuks:e'ksi. 29825: jen nimessä .syytä, e:ttä !Suomen v•a,l:t:i:on 29826: ]{:uk,aa:n ei hwlua 'J)U!heenvuoroa. 29827: va:roilla, ylläpid:etää:n bolshevistis.ta yE- 29828: opi,stoa T:ammis:a.a11essa. ITä:mä venäilä:i'nen IR:es'kn:ste!l u 'J)äiiväjrärjestyks~een siirtymi- 29829: kasa,11mi ~on k·ert:a kaiklkiaan ,aj,a:t:e:l:tu sil:lois- sestä iul:i:s:betaan 'J)äättyne:e:ksi. 29830: t:em va·llla:n,pitäji:en truho1ta :aivan toisia tar- 29831: koituksia v.art·en," ihe :o:yat 'ha:lunneet siitä ' 29832: P u h .e m 'i e s : P·ulh.emie'hen eh:dottamaa 29833: itselleen' .ia sille va.ltaikunn:aHe, .ioka on: nämä ]läivtäj!ä:rj:es:tY1'kis:een ,s:illrtymistä vastaan on 29834: ~rakennukset kus,tantanut, suoiaa. Nyt e:d. Långsbröm :e:d. H:annulla.n y. m. kan- 29835: te :käytäbte •näitä raJk:e~nnuksia y~hteiskunnan 29836: nattamana :ehd:oiJtan ut, että :asia ']:älhet:ett'äi- 29837: vast·ais:es:ti. V:alt:ion va11oilh pidetään siel- 29838: .siin ,perus ti!lslrukivmlioikuntaau. Kutsun tätä 29839: 1 29840: 29841: lä:, kuten lausuin, :sellaista yliopistoa, 'J)oliit- eh:d:o:tusta :ed. Lånrg1str!ö:min :eih:do.tuk:s:eks:i. 29842: tisia rv:afl:k:eja va:rten, joka :ei l~e11:e t'erveel- 29843: listä tälle y~hteiskunnalle. Minä luulisin Selonteko myönnetään oikeaksi. 29844: että [jatkamalla s:itä 'Politiikkaa, m:itä aikai.- 29845: :sem:må.n on 'n,o:n:da:tett,u, l:o'}Jettama:Ha täJmä 29846: ~l~o!pisto, antama;Ha V1alltiollis~H:e v;a:n~eille Äänestys ja päätös: 29847: <vapau:te•nsa t:akais,in, pa:rllmiten ihoi,dJettai- 29848: s·iin :t'äim'än (Y'hiieiskunna:n te,rv.ehtymistä. iKen ihyväibyy ,pulhemå.e!b.:en ehdotuksen, 29849: ä.äne:stää ,j,aa"; jo:s ,e:i" v:oif:t·aa, on ed. 29850: iSåJsäas.iaimministeri 'E ,g ik e ,1 ä: Viimeisen Lån,gsbrö:min :f;hldotus hyväksytty. 29851: puhujan tlausunn:o.n jo·h:do:sta minä pyytäi- 29852: ·sin :h uoma:ut'ba:a, ·että vankilan V'~rano.mai Äwnestykts:essä a.nn,ebaan 914 jaa- Ja 74 29853: silla ei ol:e oLlut mitään telkemistä näitten ei-ääntä. 29854: syömälla'kossa olll,eiHen h1enki'löitt:en syö- 29855: m:ä;än palkot;t,am~s:en ;ffiallls:sa, va:a.n on ihei- Puhe m i e s: E:dus!ku:nta on ,siis hyvak- 29856: :dlät ~uovntettu läwkärinih()li'toon :sil:loin kun synyt ·puhemiehen tek,emäu ehdo:tuk:sen rpäci.- 29857: !he ovat ilmoittaneet nä;l.k:alaklmo:n ryhty- väjäJrjes.ty'ks:een ,s:iirtymistä var.ten. 29858: värusä j.a ova:t h:e .ai~s't,n:neet, tähän vaiko:Ua 29859: sy:ö:ttämise:en ilman min'käänl:a:isba vas:tus- 29860: :Asia 1o:n loppuun ikä:sit.elty. 29861: tami:sta. 29862: Eld. H a k k i l a: Minä kuul~n, että lh~erra 29863: sisäias~a.inminist:erin l]:an:sunnon lo1ppuosa am- 29864: toi :ky:symyktse:eui vastauksen, siUä hän sa- Vä!l:iJkysymys ·M,atti Väisäsen vaugitsemises·ta. 29865: ·n:oi er1Jtä vangit ovat v:aJpaa:eh:toisesti alistu- 29866: ne.et ·täihän ,'P'a:kolila syöttämi:s:een". P 'U 1h :e mies: UHmpuol,ellla 'J)äiväjär- 29867: j.es'tylk,s:en tulee nyt L'l:nneHlwa,ksi vastaus 29868: ~Eeskuste1u julistetaan 'Päättyn:eeksi. ed. K:runlk:a:rin y. m. tekem:ä:än vM~ky:sy- 29869: 517 29870: 29871: mykse>e1n, jo!ka koskee ammattijlärj·est:ön pu- ·e~äs. P.o~~0~1an IAn:'matiJl:l:imen Piirijäirj•estö 29872: heend~o~'taj.a'n Mrutt'i 'Väisäs,en vangitsemista. mm1?en Ja.Qest~, .mmkä vuoksi .poliisiviran- 29873: Sittenkun vä,lkysymykseen vastaus on an- OIJ?aiSet_ ptdätt.wät mruinitun järjestön t·,oi- 29874: nettu ja 1sen go!hdosta ehlk:ä aiheutunut kes- mLhenhlöt lk:uullusbelua varte'll.. Kun toi- 29875: kustelu julistettu päättyneebi esitän mee.npamnussa .t·utlkimuks,es,sa sittemmin 29876: ~duslmnnan ~yviilk~yt.täväksi sen ,pä~väjärc :ilmeni, että kysymy!l~s,essä todella ol1i ri- 29877: Jestykseen snrtyml!sen ,sanwmuodon, jdka ~ollinen, voimassaolevan yhteiskunta.iär- 29878: •löytyy V'all:tiopäiväjärj,estyksen 32 § :s,sä. Jes•ty'ksen kumoamist,a ,t,arkoititava toiminta 29879: 8iHoin on vie!l'ä tilaisuus nii:l•lä, j·otka eivät siir11ettii:u ~s;i·a tut1ki:m ~ksen päät.yt;ty~ 29880: hyvälk~;v y·~,s:inlmrtaiseeru väiJväjäJrjestyk- V:aaswn :h:ov.tol'keuden 'käs:Itelltävä;ffis,i. Tut- 29881: seen Sl:lll'.tymlstä t.efudä ,eibJdutuksensa. l!n~uks,en kestäessä ilm1eni 1myö:skin, et.tä 29882: viä.hkysymyksessä mainittu M.at.ti Väisänen 29883: <Vali'kysylillykseen V'rusba'ten lausuu oli johtavalila ta;vaJl:la os.aU,is,ena mainittuun 29884: yhteis~untava~~taiseen toimintaan, Jionka 29885: 1Swsäa,s:.1a,in:mimistieri E ,g 'k •e :~ ä: Eld. Kan- vu;oks1 .~yös~lll hämet pidätettiin ja siir:tyi 29886: kari sekä erääJt muurt edustajat oV'at esit- a.sta h.ane•nhn suh te•ensa ·sama~Ma ike~t:aa 29887: tän e>et halLi tu'ksen vasta ttaVla:ksi tuom~oi:s,tuimen 'krusiteltävä'msi. 29888: 1) tietääJkö hrul:litus, etM val'tiol!lis:en kes- 29889: iN1i~ll~ vir~'nomaisiHa, jot'kw Väisäsen 29890: kuspoliisin lto.imes·ta. on Suomen ammatti- vangits;Ivai, .ei.oHu•t, kuten välilkyselyn pe- 29891: järj.e~tön . IPUiheenjofhtajal iklrunls,anedu:s•taj.a 29892: :rusbeiluas•sa väiit·ebää:n, tietoa hänen aikai- 29893: :Matti V1ä11sänen vcang:itt'u ja täJten t·eMy 29894: semmasta toiminnas,t;aan. Mutta lkos•ka se 29895: mahdo.ttomruksi 'hänen :1Joimint,ansa tvöväen 29896: kuuJ.~u y:leiseen t~tkimusmenetitelyyn, 29897: tä:t11mimmissä 1uottamusrt;e1Mäivissä s~amaNa 29898: ubet~~~Ln ~~elvää näiistälhn lse,ik,oist.a, jo:]loin 29899: .kuin 'hän on es:tetty :srurupu:masta edu:staja- 29900: •saa:tl]n ;t,wtäJä, 'että ·häJn .ka~pinan ,a,ikana o.li 29901: ·teh tävää1nsä täyttämään;. t·ullu:t valituksi ja osaikisi to~m:inutkin lsel- 29902: 12) mihin •toimenpite~s·iin lha:Hitus arkoo 29903: 1,ais:issa t·ehtävissä, että lhä:neUä oli ik·atso't- 29904: ryMyä, 'että Matti Vaisänen vapau't•et:aan ja tava k:rupina•s.sa o1leen johtava .a1sema. Kun 29905: 'lasketaan täytMmäJän .edust:ajateMäväänsä sen l·i,saillsi käV'i se:l•ville, •että mainittu Vä:i- 29906: j.a lUJottamustointa:nsa; sänen, paitsi yllläma.inilttua 'ka,pinana:i:ka:ista 29907: ,3) onko ha@itus •rylli_tynyt tai 1aåooko 1oimin!t•aans1a oE kwt-sO'tta:v,a syyU:liseksi va'l- 29908: ryhtyä :s•el'l·ruisi,in il;lo[,!Uenp]t,eisiin, j1o•bk'a ta- 29909: tiupetoUiseen toimimtaa:n muussakin :yhtey- 29910: lkaa.VJa:t, 1et1tä ~täil1a.i1nen ikanswneCLus'tajan ja d:es·sä, kuin edel!lä on mainititu, läJhetettirin 29911: työv:äien 1urottamus'henikillön miell:iv:altainen tutki:mus,pöytäkirjat tälttä osa:lita Tmun Ho- 29912: vangitseminen ei saa toistua? 29913: vio1ke'm1en käsi•telt1ävä!ksi. 29914: ·Tämän väl,iky·symyksen j10hid'o·s'ta sa•an 29915: esittää .seuna,av:wa. ,Sen j,olhidos,ta, et:tä rv·iime 'VäJitteen, että •V•iranomai.sten toime11·piteet 29916: 'kev,äJtta:ltvelila :elli Hil'hemmin sa:nottuna viime a,sia.ssa lo'lisiViait j oih'tuneet halusta seruaan- 29917: 1 29918: 29919: 29920: 29921: !helmikuussa ~sattui wl!ruavia J,ev,ottomuuksia tumisema,an :v'aikuttara tY:ön'tekij•äin ja ty'öm- 29922: erinäisillä tY~öma:iJila Polhjoi•s-ISuomessa, a·ntajain välisten p:allkJkata:istelui.den 'kul- 29923: jotka •levotto:muud€rt ov:wt Ylleisesti 'tnnnet- kuun, katson v;elvoUisuudeik&e'll•i mitä jYT- 29924: tuja, n. k Kuo.lajärv•en ryöst,öretken ni- kimmin torjua. TuoiHaisen väitteen :va:ik- 29925: melllä, oli mi~ltlä v:aJ.t,ion elimilllä, j.o]den t,eib_- kansa:p'rtäm:att,ö:myyden päJbeviäJksi t,odistuk- 29926: tärv,j,i.n ja V•elvoHisuuksiin i]muJuu yleisen seksi riiJttäneeki'n .puo1 neettoma,Ue arVToste1i- 29927: j'ärj,estyksen ja turv,arHi,suuden yHäJp:ito j alle a·inorustaan V'iit:t,aus lukuisiin eri seu- 29928: maa,ssa, syytä aiV'an ,erikoi,sen val·p·pa.asti durlla maaBsa viime ilms.änä lk:äyt,yihin prulk- 29929: P'i'tää .sillmälllä P·olhjotis-ISuomea ja si,ellä ole- kataistelu~hin, joiden suhteen viranomaisten 29930: via itYiömaita •selkä ni~lllä j,l meneviä IE1kehti- toimenpi't•eet ov;at :r:ajorttuneet a!ino.a,staan. 29931: 1 29932: 29933: 29934: misiä. ~un sitt•en viime 'k~esäJlmuss•a Oulun yleis,en järjestyksen j,a iturva.H~suruden yHä- 29935: seutuvilJa purhd~enne,rtt,en pa:l'kka tai,s•bel uj en pitämi,seen. 29936: yhteyd,essä ja uB'!O'Jl'U0'1eHa niitä oli !havait- Kut•en .siis ·ed•eHä 'sa1110ma•sta:ni ·kiäy sd- 29937: tavissa sangen 1voimakasta yhteiskunnan viliJ.e, •ovat Väisä.stä kos!kevat tutkinrusldr- 29938: v.astais1t.a 1kiihoitusia, oli lu•on•nollista, että jat rHiJhet,etyt asianomruisille 'tuomrioist•ui- 29939: po·Ji.isiv:i~r.mnomaiset ryihtyiv:ät vakavasti ot- mille, jois:sa asiat prumillaan ovat 'käsit.el- 29940: tamaan, s.elvää aSiias.ta.. Tällöin kävi sel- tävinä. Niä:id·en tuomioistuinten, nimittäin 29941: viHe, ·,etitä ikiihotu:ksen r:lmslkustruna toimi V awswn j,a Turun IHovioikeU:ksien, toime1n- 29942: 518 Ti:i,staicrlra 17 'P· L01kak11uta. 29943: 29944: 29945: pitoostä on Väisänen mäårat:ty pi'dettävälksi upprätthålllrantdret rav rdien a!Hmärnna ordnin- 29946: edellreen IVangci.ttun:a, j.a käy bä:stä:kin sel- gen ocrh säJkeriheten i lrandet att egna all- 29947: ville, ·että pol;iisiviranomais;et, pidäJttäJessään deles sär:skilid uppmä:rkrsamhert åt. f,örhål- 29948: Väisäs·en, ova:t menete1le1et oikein. Näin Iand•ena på dre ·nordifins<ka ·rur!betspi,ats.erna. 29949: oHem. j.a kun turamioistuime:t meililä ~ain mu- Då rsedemmera i förbiurd.else med de under 29950: kaan ovat •riippumattomia, maan ha1lritu:k- senaste jruni måna;d i !traikten av Uleråborg 29951: .s~Ha ei ole malhdolE·s:uutta, ikut,en vfuliiky.sy- uthrutnra rl'önestriderna ooh utom desamma 29952: my:ksen tekij.äJt näikyväJt Oile1Jt.av,an, a,sian en rätt k:r:aftig samhM1sfientrltig agitation 29953: nykyisessa vaiheessa ryhtyrä sen ,suhteen kunrd·e :förmär1ms, v:ar dret rna:tm1igt, att po- 29954: mihinikään toimenpitees.een. lismyndigheterna ibegy:Thtre ;på arJ.lvar utreda 29955: 1Mitä >Ci!hrdoin vä;l~kysymyksen kolman- sak,en. Därvird framgiek, att argitationems 29956: teen :]mhtaan tul•ee, on 'lmomathva että cent.rum vrar flörlrugt ti'Ll ren un1der namnet 29957: maan ll&itt rt.aJmav:at sren l;ainkuuliaisi]l.e ]mn- P;()lhjolran Ammarbillinen Piirijär•jestö känd 29958: sa:laisilile turvan heng""en, kunni'an, henlcilö- oPgl'J;.n:isa•t:ion, och anhröHo rp·ol;ismyndighet,er- 29959: ]mhtaise.n vapaurd'en ja omaisuudren suhteen na fönty 1des:s furnrktionä!'ler iför lförhör. Då 29960: ja on ma;an rhal1lituk·sen vrelrvoHisuutena v'erkstä:lilrd urudmsökning sedenmera ·gav vid 29961: valvroa, ~ttä nä:in t,arpalhtuu. .Jos taasen joiJ:m hand.ren, att det vrer,Hi·gen var fl'åJga om 29962: r~kkoo rla'kia, :on rhän ;niiden rseur.aa:muksien bl'Ottrslig ve.rkrsamihe:t, åsyftaJJrde den .gäUam.- 29963: ·alainen, mitkä [ra1ki 'f}itkoksista IS!äiätää, eilkä de •samhräHsorrd·ningens {)mstörtlande, ihäm- 29964: haHitulkselila, jdma tahtoo no.uda,ttaa takia, skrö,bs ef:ter avsrJruta·d unrdersökning saken 29965: ole oikeutta !häntä täUaisist.a .seuraamuk- tiJil Vasa Hovrä:tts iheihandlling. 29966: sista vapauttrua. Vid under.s'ö'kningem. rhadre til[,ika fram- 29967: gåltt, ratt dren ;j_ :1n1Jenpellat~onen omnämnda 29968: Riksld·a'g.smrunnen Kankari jä:mte nåJgra Matti Wäisänen intag.it en 1edande :ställ- 29969: andra riksda,gsmän ha.va till regeringens be- ning vid bedrivra;ndet [lJV .denna sra:mhälls- 29970: svarande framstä!llt fö,Ija.nde ,s.pörsmål: fien:Higa v.erksamhert, var!fö'r också ihan an- 29971: 1) Rar rre.gel'limgen :s]g 'bekant, ratlt OI'Id- höHs o0h stäUdes undrer åmail. 29972: fläranrdren ,j Finlands Fac'korganisation, rDe :po•lismyn·iligrheter, som ihäJktat \Väisä- 29973: riksdagsmannem. Matti \Väisänen på poli- nen ihade iokre, :såsom i lin1terprel lat,ionens 29974: 1 29975: 29976: 29977: 29978: tiska cen tmlpol:iJsens frömnsrllarl tan>d1e biivit motliv ;g;ö:r•e1s gällilaThdte, ~id häktninrg.st~Ufäl 29979: ih:äkba:d och att 'hans v<eriksamhet i :a~betar let .någron vetskap .om ih:ans tidigare ve,rk- 29980: rnas v;i;ktigaste förbroendreuppdrag .så:lunda sa:rruhet, men rd!å utrredning a v !häJktrud per- 29981: blriv]t omöj[iggjond, på samma gång sro-m s·ons :l)örflUJtna ihör til.l rdet allmänna rann- 29982: han rhin·drrah at·t rinfinna sig till ful:lgöcra;n- saknings1f'öl'lfal'lanrdet, rutre<ld•es även ·hitihö- 29983: de a.v sitt ll'iksda,gsma.nnravä.rv? rande omständrigh.eter, varvid utrö;ntes, att 29984: 2) V~Llm åJtgäl'lder ärna.r .I'egeringen v:id- hran under uppro·I'Iet valts ti:U ocJh rdrelv:iJs 29985: taga d:ör Ma:tti WäJisänens stäH:ande på fri ocffiså handlhaft såJdana rurpvdm.g, att ihan 29986: fot r:flör abt han må 'kumna .fuHgöra sirtt r~ks må·ste anses havra iinta.g~t en lredarude ställ- 29987: dagsmarnnavärv och sina ifört.roenrueupp- ning inorm uprpro:vsrör·el,sen. Då ·det dess- 29988: drwg? ut.om f.ramgick, att Wiäisänen, fl'låns·ett hans 29989: ,3) 'Ha·r n~gerinrgen wdtagit eHer ärnar ova.nnämrud·a >"erffisamh6t under UPJll'Orret, 29990: densramma vrid'baga åbgiärrder, rSOill ga•I'Iantrera, gjo•rt rsi:g ,srkylrd.rig tiH ihögf•ö.rräJdisk vrerk- 29991: att såJdan go:<lt.y.cklig ihäktning av rilksdags- sa:mh,et ocksrå •i annat 'sammanlhang än ovan 29992: män odh rarih:itarnas lförtroendemäln icke nämnts, öveilämnadres undersöknilngsp.rot.o- 29993: up·prepas? rko:lll.en i drennra del .till .Å'ho HoiVrä:tt. 29994: Med an:J.ednirug rav .denrna intel'lpel\Latilon PåsilåJendet att :mynd:ig,hetema:s åtgä:rider i 29995: får jag fra:m:hlål1la :föl~andre: saken .gkulle :hava föranletts av önslrcan att 29996: \S.enast.e fVlårvinter e1J1er närmM~e bestämt, genrom iffilblandn:ing inverika å gången 1av 29997: under rsi.stlr]dne lf·eihmari, ä;gde å ·säJrskilrda lönestridrerna mell:an a:rlbetal'le och 'a·rhets- 29998: a:r'betsrp].aJt,ser i ;norra Finland allv.arsamma gi~are, ans•er j!lg mig lböra }lå det :bestäm- 29999: orolighet.er rum, orolrigheter som äro al:l- dra,gt,e ;tiHibakavisa. IJ'i:JJvitelsens oh!åJlllbarihet 30000: mänt ktända un:der m.a.mn av Kuolaj.ä:rvi blir ]ö;gonenfallande, om man drar si,g till 30001: 'P1undringståg. TiLl;f,oljd .hämJV ålåg ·det d·e minnesjförloppret av ,sommarens tal.rilm, an- 30002: statsrorgan, som äro skylrdirg.a a.tt sörja för nor.städ·es ri Landet i 'somra:s utibrru'tna lröne- 30003: 519 30004: 30005: 30006: st1rider. Överall t inskränkte sig myndig- iTäniä asia tulee uiin ollen lamjemma,ksi 30007: he:terna e.n:bart ti:l:l upprä:t.thå!llande1t av den kysymykseksi. tSe ei ol.e mill'kään puolueen 30008: a1lmä;nna 'o'Ddning>en och säJkerhet,en. ky,symys, eikä vain jäJrjestyneid,en työ- 30009: Bå sätt a v ·d·et anförda fmmgår, lha va läisten kysymys. :Se on tältä lakkokysy- 30010: un:dersö'kningslhaudling1aima rörande Wäisä- myksen osalta koko työväenluokan asiana., 30011: nen rmnitterat.s ti·H vederrbörande .domstolar, järjestäytymisen !kannalta se ·on myöskin 30012: clär 1miåJl,en tsom ibrus t läro anhängiga. Dess·a useampien eri ,ryhmi,in lukeutuvi:en työ- 30013: doms'tnlar, nämligen Wasa och Aho Hov- läisten kysymys, senvuo.ksi että se järjestö, 30014: rät:t.er, hav1a lfötrordna.t att WiäJisänen t·1Hs- jonka pulheenjothtajana Matti Väisänen ·Oli 30015: vida.re •fotrtfamn·de skalll håUas i fängsligt ja edelleen on, nimittäin Suomen ammatti- 30016: 1 30017: 30018: 30019: förvar, •en omständighet, som hevism att järjestö, muodostettu työläisistä, joista osa 30020: poli.smynidig>hetm,na if1ö·l1f,arit riktigt, då de kuuluu :sosialidemokraattiseen puoluees·een, 30021: !hä:Hade \Väisäne.n. Vid såda.nt förhål1lau- osa kuuluu :sosialistis,een työväenlpuo1uee- 30022: de ,oc.h td:å dmnsto:larna hos oss enE1gt lag seen ja osa ei kuulu mihinkään poliittiseen 30023: äJro oav!hängiga, kan 'l·a·n:d<ets regering i puolueeseen. ISen lisäksi Matti Väisänen 30024: mo,t:salts tiH va·d in:t,er,peHanterna sy;nas fö·r- on eduskunnan jäsen. Nii.nollen kun hän 30025: mod.a, idlw i salmns· nuv,aran:de sk,ede skri- on eduskunnan jäsen .ia :sikäli 1kuin minä 30026: da :ti!H n1åigm :som helst ·åitgärder. va'l.tiopäiväjärjestystä! tunneru, olen tullut 30027: Vad s'l:utlig>en vidkommer in\terpelltatio- siih.e,n tuloik1seen ette~ va,ltio,pä~vä,järjesty.s 30028: nens t:l'edge punkt, ä.r det •att m:ärka, att aseta mitää;n eroa jonkun l)).uolueen .edus- 30029: landet1s :lagar tri.Uförrsäik!r.a idess la1glydiga tajille. V aikkåikin vaalilaki sallii vaali- 30030: medibo,rg>are skydld til'l Ev, ära, personl:ig liittojen muodo.stami,sta., niin se asettaa. <kui- 30031: fr:ih.et och go•ds, ocih är det regeringen.s tenkin ka~kki edusta,jat saman lain alaisuu- 30032: ·S'ky~d,i·g'het att t,rHse a!bt :dte.tta sky·dd verk- teen. V aitiopäiväjärjestys mikäli se koh- 30033: ligen för·el~gg>e.r. Bryte·r mlig.on mot l,ag är distuu :VäisäJseen, edellyttää sitä että hen- 30034: han hä:rifiör lund·erka,stad de påföljder la.g kilö, joka on tullut edustajaksi, hänellä o·n 30035: sta·dg·.ar, oclh lhar en 11egering, som följer :la·g, jossain .suhteessa enelffimän oikeussuojaa 30036: icke räitt •a•tt .f1ritaga ihonO'ffi •f•11ån ruess.a [lå- tkuin muilla kansalaisilla. Tosin sisämini,s- 30037: följ<der. teri ei antanut siihen aihetta. Mutta olen 30038: Vastaukseu iohdos:ta vi.riää seuraava n.ä:hnyt erinäisillä truhoilla; mainittavan ettei 30039: Väisäsellä ollut silloin 'Vielä edustajavalb- 30040: Keskustelu: kir.iaa., jolloin ihämen vangitsemisensa ta- 30041: f)ahtui. Mutta tahdon tähän asiaan kos- 30042: Ed. K a n k a r i: Herra sisäministeri vas- kettaa tsenvuoksi, 1koskru siitä on julkisesti 30043: tauksessa mainitsi että helmikuussa Poh- sanomalehdissä mainittu että henkilö, jolla 30044: jois-Suomessa tapahtuneet tapaukset di lii- ei ole :tätä valtakirjaa, ei siHoin ole oikeu- 30045: ikehtimiset ,ovat olleet aiheena antamaan tettu saamaan sitä suoja.a., mitä valtiopäivä- 30046: erikoisoikeuksia ;Pohjois~ISu,omessa oleville jä:rjestys edellyttää. Mutta vaali oli t,oi- 30047: viranomaisille. Sen lisäks~ hän mainitsi mitettu .ia kun vaalin.:tuLos oli laskettu niin 30048: että Oulun seuduilla. tapahtuneet työlakot edusta:javaltuu1det alkoivat .siitä. - Valta- 30049: ovat antaneet aiheen Matti Väisäsen ,pidät- kirjat ovat al.lekirjoitetut 17 päivänä ja 30050: tämiseen. Si.is on !käynyt esiin, että tämä Väi.säsen vangitseminen on ta.pahtunut 21 30051: ty.öla;kiko Oulun .seuduiUa on varsinaisena päivänä heinäkuuta. 'Täällähän on tiety.sti 30052: aiheena Väisäsen vangitsemiseen, vaikka- paljon läsnä edustajia., .iotika ovat .saaneet 30053: kin sisäminitsteri vastauksessaan sanoi että valtakirjan sen jälkeen kuin eduskunta jo 30054: hän jyrkäisti torjuu ne hyökkäykset, että; oli :kokoontunut, jota .seikkaa voidaan jo 30055: painostusta olisi :tahod·ottu ikohdistaa amma- pit<ää ilmeisenä! virheenä niiden taholta, 30056: tillista jäJrjestämistä ja tylöntekijäin lak:ko- jotka ovat si~hten syypäitä kun va1ti,opäivä- 30057: .oikeutta vastaa,n. Mut,ta siitä huolimatta. on jär.iestystä ja vaalilakia ei tässä suhteessa 30058: eduskunnalla syytä ryhtyä tarkastamaan ta,rkoin noudateta, _iosls.a sanotaan• että val- 30059: asia.n alkuvai1heita ja seuraamaan,. ovat,ko takirja on valitulle viipymättä toimitettava. 30060: nämä lailwt al:kaMet Oulun :kes,kuksen kii.- Tässä :suhteessa on asianomainen viran- 30061: hoituksen tuloksina, niinkuin sisäministerin omainen SYY'Pää, eikä henkilö, kenenkä hal- 30062: lausunnosta. ,kävi selville. lussa se ei ole. 30063: 520 30064: 30065: 1Siirryn kui.tenkin tarkastamaan lähem- semmin, ettei minun ta["koitukseni ole lain- 30066: min tätä työlakkojen kannalta. ka.an -puhua erikseen Suomen .ia Venäjän 30067: •Ensin usilmltaisin tässä oikea.staa,n kos- oloista. ettei siihen asiaan myöhemmin käy- 30068: kettaa erääseen täl'keään ta-pahtu,maan tässä täisi kiinni. Olen 1sitä mieltä, että silloin 30069: maassa, ,sillä minulla olisi erityinen halu 1kun työväki joutuu siihen tilaan, etteivät 30070: siiillen. sen oikeutetut vaatimukset tai ·esitykset saa 30071: !E.dellinen sisäministeri >Ritavuo["i on tul- rauhallista tietä ratkaisua, niin täytyy työ- 30072: lut -p,oi•stetu:Wsi hallitustoimestaan väkival- väestölle myöntää la,kko-oikeus. Tosin si- 30073: taisen teon kautta... Ja .tähän väkivatlt.aiseen säministeri mainitsi, että hän torjuu tätä 30074: tekoon on, kuten sanomalehdissä oikeus- lak,ko.-oikeutta va,st.aan kohdistuneen toi- 30075: asiaa selostavat kirjoitukset ovat todenneet, minnan ja ne syytökset. 1Mutta kun ryfrltyy 30076: ollut syy-pää eräänlainen yllytys eli kii- asiaa tarkasta:ma,an niin !huomaa siinä ole- 30077: 1Loitus. Ja minä voin myöskin tulla si~hen van kuitenkin hyökkäystä työväen l·akko- 30078: tulokseen, että •sama, kiihoitus .on vai:kutta- oikeutta ·vastaa1n1. On välttämätöntä että 30079: nut sisä-poliittiseen tilaan. Sa.malla kiihoi- ry•hdy.n ta,rkastamaan näiden työriitojen ke- 30080: tuksella on huomattavan suurta vaikutus- hitystä jossain mää.rin. 30081: vaH.a.a ja se kiihoitus, johonka hyvin liittyi Ensinnä ,-pyydä.n mainita sen, että 1920, 30082: va,l tiolline11 keskuspoliisi ·eli kuten kansa jolloin työläisten liikehtiminen ei ollut erit- 30083: tuntee sitä ,.olhranan" nimellä, jonka ·edus- täin v.oimakasta, vaan .rauhallisin k1einoin, 30084: ta.ia todennäköisesti on täällä myöskin aivan keskustelutietä :saatiin työ1-pal•kat jos- 30085: läsnä. Niin nä!mä muodostavat oikeastaan sain määrin kohoama,an. Urak1katöis.sä oli 30086: toisen sisä:poliittisen vallan, jonka ylitse ei nousut rauhanaika~sista ty.öhinnoist.a, yk- 30087: kai sisäministerillä ole v.aikutusVIaltaa. siikkohinnoista., jotka olivat käytännössä 30088: Kyseenalaista on, wskaltaa1ko •sisäministeri ennen maailmansotaa,. noin 400-650 %. 30089: asettua tätä valtaa vastaan. Jos niin .on. Elintarpei•den rhinnat olivat. kohonneet noin 30090: että sisäministeri ei uskalla asettua tätä 1,000 %. ·Siis toisissa ta-pauksissa urakka- 30091: valtaa vastaan, niin on ymmä!rrettävää, töissä työ-paLkat eivät ·olleet kohonneet kuin 30092: minkä vuoksi on ollut mahdollista, että on v-ajaa ·5·0 % siitä mitä elinta.rpeiden hinnat 30093: ryihdytty selittämään Pohjois-1Suomessa ja olivat kohottaneet. Ja on otettava huomioon 30094: muuallakin Suomessa viime kesänä ta-pah- vielä .se, et:tä työaika. on lainsää.dännöllä- 30095: tuneita ty·öla•k,koda -poJ.iittisi1ksi lak·oiksi ja kin tällä välia,jalla lyhennetty niin, että se 30096: poliittisen kiihoituksen tulokseksi. Ohra~ va:rsin:kin sahateollisuuden alalla on lyhen- 30097: nan edustajat ovat saaneet sie.Uä. mielival- tynyt 25 % :lla, joka itsestänsä olisi jo tie- 30098: taisesti 1heilua, vielä-pä ne ova:t vaanineet tänyt vastaavassa määrässä työ-palkkojen 30099: silLoinkin, kun työlakkoja on ryhdytty lo- kohottamista. Mutta, kun ne .ovat. niistä 30100: -pettamaan, niitä j.otka ovat ottaneet osaa !hinnoista., jotka olivat siU.oin -pitkän työ- 30101: työnan.tajain kanssa keskusteluihin työlak- ajan vallitessa, kohonneet vain 45 a 50 % 30102: kojoen lo-pettamisesta j.a so•vinnon aikaansaa- elintar,peiden hintojen kohoamisesta, huo- 30103: misesta. Erikoisesti -py:vdän tässä mainita maa silloin, että työläisten asema joutui ta- 30104: millä. tavalla, Oulun .seuduil.la työlakkojen va ttoma.n kurjaan tilaan. V uonn.a 19·21 30105: sovittami,sesta neuvotteluja !käytiin. Tämän työnantaja,t erinäisten liit.tojens•a avusta- 30106: va.ltio1l]sen :keskuspoliisin edustaja oli läsnä mina alensivat työ:-palkkoda noin 10L_25 30107: kaikissa työläisten kokouksissa. !Se oli %:iin niistä, mitä ne olivat vuoden 1920 30108: luonn.ollinen asia:. Mi.stä:hän ne olisivat la:pussa. Alennus ta-pahtui aikana, jolloin 30109: -poissa! Mutta sen lisäksi kun itse asuin <elinta.r-peiden· hinnat jatkuvasti k.ohosiv•at. 30110: Ou1lun kau-pungissa Uudessa Hotellissa, sain Mehän tiedä!mme, että' 19 21 ovat elinta:npei- 30111: 1 30112: 30113: 30114: neljä valtiollista. keskuspoliisia viereiseen den hinnat olleet kaikkein k.oiikeimmillaan. 30115: huoneeseen asumaan. Nii.n vahv.an var- Virallinen tilasto ·osoittaa koko maasta, että 30116: tioston alaisena sitä jokainen ammattiliik- kolmannella vuosineljänneksellä 1921 oli 30117: keen mies o,n saanut olla ja luultavasti sa- elintarpeiden hintain<leksi 1,246,6 ja saman 30118: manJai,g.en vartioimisen alai•sena. on edus- vuoden alussa oli vain 1,107 ,4. Siis indeksi 30119: kunta ja, sisäministeri. Kuitenkin työväen- oli !kohonnut lähes 1112 sataa vastaa·vana 30120: luokaUe on tärkeätä>, että ,se saa säilyttää aika.na, ioQlo:in: t:y~öpa.likkoja alennettiin 30121: lakko-oikeutensa.. Pyydän mainita eri:koi- noin 10~25 %:i.in. Tätä: i0löväestö 30122: 521 30123: 30124: 30125: er voinut jatkuvasti kestää. Kun tylö- Helsingissä 6 mk. 45 p., Oulussa 7 mk. öO 30126: -pa:lkkatu:lot olivat riittä:mMtömät, niin -p.; 1kaura.ryynit HelsiiLgissä 4 mk. öO ,p., 30127: tämä johti hei.dät si]hen, ·että he olivat Oulussa 5 mk.; ruislei,-pä Helsingissä 7 mk. 30128: rpakotetut .ryhtymään vaatimaan työ.palk- 17 .-p., Oulussa 8 nik. Näin mie huomaamme 30129: ikoihinsa lisää. Työläisten työ-palkat O'Va t hin ta.er.otuksen tärkeissä elinbrvelajeissa. 30130: monin verroiu a.lhai.semmat,, mitä niitt:en Voisi näitii luetella useampia lajeja, mutta 30131: vir.kami.esten -palkat, jot<ka viime- aikoina siiä.stän ·eduskunnan aikaa .ia sii:rryn tar- 30132: ovat -pitän.eet myös verra~tai.n suurta ääntä 1 kastamaan, millä tavalla näitä ,,korkeita" 30133: työ,pal:kko]ensa k·ohottamisesta. Olen rpako- -palkkoja on käsitelty, onlko ne :käsitelty 30134: tettu mainitsema.an muutamalta -paikkakun- niin, ·että ne ovat oUeet ,a.i.heena va.Itiolli- 30135: nalta työ-palkkoja, minkälaiset ne ovat, sen selle poliisille sekaantua näihin asio:iihin.. 30136: tilaston mutkaan, mritäi olemme keränneet .Tarvitseeko se mitään ..Oululaista kes- 30137: kuukausittain sa:ha teollisuustyöläisten työ- kustaa" joka toimittaa kii:hoitusta? (Ed. A. 30138: -palkoista. Mainitsen vain tuntipalkat enem- Pesonen: 8eHainen oli. Vasemmalta: Oliko 30139: mä.n eri •-puolilta maata, että v.oidaan ver- ed. Pe:sonen siellä?) A:mmatillinen -piiri- 30140: rata vähän, miten hirveän sUJu·ret ne -porv·a- järjestö Oulussa on Suomen a.mmattijärjes- 30141: riston mielestä ovat. (Eduskunnasta: tö.n alainen, Suomen ammat.tijätrjestön -pää- 30142: Asiaan! Vasemmalta: .Se on asia.a tämä.) töksen -perusteella toimiva elin, j.otenka. se 30143: Se on a:iiheena, ollut ·työlakkojen alkamiseen. missään suhteessa ei ole Suomessa olevien 30144: Immolassa. :miesten tuntirpalkat 2 mk. 50 -p. lakien vastainen, .aiva•n julkinen järj.estö ja 30145: eli kuukaudessa 480. mik., naisten :työ-palkat toimii yhdis.tysr1ekisteriin merkit.yn .iätr- 30146: 1 mk. 75 -p. tunnissa eli kuukaudess<a 330 iestön ,a,lajä,r;.iestönä ja valtakir.ialla. Kun 30147: mk.; J.okioisi.ssa tunrt.i,-palkat ovat aivan sa- työläiset olivat niin alhaisesti ,palkatut, te- 30148: manlaiset. miehillä, mutta naisilla vain 1 kivät ne luikuisia. :-pyynt.öjä työnantajilleen, 30149: mk. 65 p.; Inha,ssa miehillä 2 mk. 70 -p. ja mutta työn.a.ntaja.t eivät suostuneet työ-palk- 30150: naisilla 1 mk. 75 1-p. . ..... koja korottamaan. Niin olivat t.yöläiset 30151: -pakotetu:t -pyytämään keskusjä1rjestöl tänsä 30152: P u •h e m ies koputtaen: !Täytyy huoma- luvan esittää uudist.eltuna työ.-palkkakor.o- 30153: uttaa ;puhujalle, että näin laajat tilastot ym- tuksia.nsa. ja tämän -pmusteella se liitto, jo- 30154: päri maata eivät ole kosketuksessa tämän honka tä!mäm alan. työläiset kuuluvat, teki 30155: kysymyksen kanssa, niin ett.ä kehotan -pu- 10 -p:nä huhtikuuta Ammattijärjestön t.oi- 30156: hujaa kohdistumaan tä1hän asiaan. mikunnalle sen sääntöjen määräämä,ssä 30157: järjestyksessä alotte:en, että työläisille 30158: P u <h u .i .a: Mainit.sen nälmä muutamat myönnetään oikeus rpyytää lisää työ,-palk- 30159: nu:merot. Seru lisäffisi on myönnettävä(, että ik o.iih i ns a. 30160: Oulun serudulla ovat ty•ö.-palkat olleet am- 'Tämän liiton pyynruön .ammattijärjestön 30161: mattimie:hillä, jossain määrin ko,rkeammat, toimikunta on hyväksynyt, kun si,inä m. m. 30162: (E•d. A. Pesonen: Rolminkertaiset!), mutta vielä sanotaan, että liitto ,kääntyy vastaa- 30163: ne eivät ole olleet y!htään sen enemmän suh- van ty,önanta,jaliiton ·-puoleen ,s·en.iälkeen 30164: teess.a korkeammat, kuin siellä ovat elintar- kun työläiset ovat telhneet -palkankor.otus- 30165: -peiden hinnat kortkeammat. Siitä voitai- -pyyntönsä omine ty,önantaijilleen·. Liiton 30166: siin tietysti virallisten tilastojen mukaan -puolesta, saatuaan amma.t.tijärjestön suos- 30167: osoittaa, miten -paljon Oulun .seuduilla ov<at tumuksen, tehtiin huhtikuun 12 -pa1vana 30168: elinta:r-peiden lhinnat kor.keammat rkuin m. Suomen lastaaja työna.nta.ialii tolle -palkan- 30169: m. Helsingissä. Koetan kuitenkin säästää lwrotus-pyyntö, _i.ohonka vastaava työnau- 30170: eduskunnan aikaa .ia mainitsen vain muu- ta j,alii tto ei su vainnut antaa vastausta. Kä- 30171: tamia. Viime toukokuussa, jolloinka työ- sittääkseni tämä . on erää,nlaista -porvaril- 30172: lakoista käytiin neuvotteluja., oli Hel,sin- lista kiihoitusta, jonka ta:rkoitus on -paik.ot- 30173: gin ja Oulun h:intaero muutamissa elin- taa työläiset työlakkoon. 'T.oukokuun 2 30174: tarv.ela.ieissa .seuraava: m. •m. ,maito Helsin- -pa1vana •Sa,ha-, Kuljetus- ja SekatyöJäis- 30175: gissä 1 mk. 40 ,-p. l., Oulussa 2 mk.; -pai.s- liittn, johon näiden alojen työläJiset kuulu- 30176: tinrasva Helsingissä 19, Oulussa 20 mk. vat, teki -palkamkorotusesit:vksen Suomen 30177: Siis Oulussa ova1t hinnat yleensä o'Lleet kor- sah.a.te,ollisuustyönanta iain liitolle. Sai sii- 30178: 1 30179: 30180: keammat kuin Helsingissä. V ehnä.iauhot hen vastauksen 9 ,-päivänä samaa ·kuuta Ja 30181: 66 30182: 522 Ti;i.stain.a 17 tp. l·olkakru,uta. 30183: 30184: 30185: vastauksessa :ma.init•aan: ,•että työnantaja- varsinaioosti se valtiollisen keskuspoliisin 30186: liitto ·ei ole voinut suostua minkäänlaisiin toiminta, ennenkuin työlakot a1koiva1Jkaan. 30187: keskusteluihinkaan työpaJkkain ko;rottami- Kun lausun sen, minkä .ajattel•en., niin 30188: sesta". Vaikka tältä liitolta saapui vl8.s- tulee väkisinkin: siihen tuloikseen,. että kes- 30189: taus, eivät työnantajat olleet siis suostu- kuspo1iisi, voidaks-ensat 'Parhaiten pa.lvel.la 30190: vaisia eues tk.esknsteluihin. Tämä vastaus työnanta\i ain pyrkimyksiä, va.ngi tsemistoi- 30191: on kauttaaHtaan myöskin samanlainen, :men.piteillään yritti ailka.ansaatda nämä työ- 30192: .ionka kiihoitnsvoima on •palj.on suurempi, lakot puhkea.ma.an. Ja siinä se ·huomatta- 30193: mitä täällä on haluttu väittää Pohjo'lan am- van hyvin onnistuikin. Kun nätiDä vangit- 30194: IDatillisen piirin toimikunnasta.. 1Tämän .pe- semiset Pohjolassa ta!pahtuivat, niin Am- 30195: rusteella kokoontuivat 4 päivänä kesäkuuta mattijärjestön taholta käännyttiin kesä- 30196: Ouluun ty·öväe·stön •edustajat eri puolilta kuun 29 päivänä sisäasiainministerin ;puo- 30197: Poh.iois-1Suomen sa:halaitoksista, keskustele- leen tästä •asiasta. Mutta toimenpide on 30198: maan, mihin toimenpiteisiin olisi ;ryhdyt- osoittautunut tuloksettomaksi, vieläpä sen- 30199: tävä, kun työpalkkoåa ·ei .ole korotettu, jälkeenkin heinäkuussa. toimitettiin siis Am- 30200: vaikka niitäJ oli huomattava.sti 1921 alen- mattijärjestön 1pu:he·enjohtajan ;vangitsemi- 30201: nettu. Päätettiin toimeenpanna. äänestys nen. Sisäasiainministerillä ei siis ollut 30202: eri ty.öpaikoilla. Äänestys mahdo'llisesta va.l taa keskuspoliisin ylitse. Lisäksi hän 30203: työlakon •alkamisesta t.oimitettiin erikseen lausunnossaan sanoi, että hallituksella ei 30204: järjestyneiden työläisten kesken ja erikseen ole valtaa .oikeuslaitoksen ylitse. Näin- 30205: niiuen: työläisten kesken, jotka eivät. kuu- ollen sisäasiainministerin puoleen käänty- 30206: lun.eet työntekijäin ammatillisiin .iärjes- minen ei tuottanut myöskään mitään tu- 30207: töihin. ''rämä senvnoksi, tkun Pohjois-Suo- losta. Ja työlaikot :saivat j.a.tkua,.. Työn- 30208: messa. ilmestyvät erinäiset sanomalehd·et antajat eivät haJunneet myöskään korottaa 30209: ovat tahtoneet .selittää, joita le!htiä luon- työpal•kkoja. työlakko.ienkaan johdosta. Sii- 30210: no.Uisesti valtiollinen keskus.poliisi on pitä- hen luonnollisesti oli tietysti syy työläis- 30211: ny:t todistuska p.paleina•, että tämä äänestys- ten v.oimasWh.teessa.. .Siihen puoleen en 30212: toimenpide olisi ollut jossakin määrin omi- halua niin ;paljon kiinnittää huomiotakaan, 30213: tuinen, .sellainen, joka ei olisi hyväksynyt mitenkä ne ,päättyivät. Mutta .mainitsen 30214: julkista toimintaa. Minä olen tottunut vain sen, minkälainen työaika oli. Työ- 30215: s-euraamaan, että tässäkin maassa on yli aika oli verrattain hyvä, j.otenka työpalk- 30216: 20 vuotta saNittu, että työntekijäin järjes- kain korottamiseen otlisi ollut mahdollista 30217: töt saavat toimeenpanna jäsentensä kesken työnantajilla. Ja. tämä asia on myöskin 30218: suljetun lippuäänestyksen työlakon päättä- ollut hallitutk.senkin tiedossa. Kun .ke- 30219: misestä,. Sama ·oikeus luonnollisesti on väällä myytiin s,ahat.tua :puutavaraa, 'Suo- 30220: sulietuin liypuäänestyksin päättää myöskin men ·rahassa las•kettuna, 3,990 markkaa 30221: järjestöön kuulumatto.milla ' työläisillä. standartti, niin io !heinäkuussa olivat hin- 30222: Åän.estys toimeenpantiin saman kuun 8 nat vast.a.a.vaHa. la.iiUa !kohonneet 5,040 30223: päivänä, jo.ssa yhteistulos oli latkon puo- markkaan. Siis hinnat kohosivat :keski- 30224: lesta 1,628 ääntä ja lakkoa vastaan 367 maa.nn noin 1,,050 ma·rkka.a. standarttia 30225: ääntä. YtMeinen äänestykseen osaaotta- ilwhti, iona aikana palkkaliikkeet tapahtui- 30226: nei•den työläisten lukumäärä oli 1,99·5. vat. Nämä hinnat ovat kyllä p.araimmista 30227: Koko lakkoihin osaaottaneid~en työläisten lajeista yleensä, mutta sitten myös•kin 30228: yhteinen lukumää•rä oli 2,171. Siis tämän menekki eli .vienti .on ollut huomattavan 30229: perusteella äänestykseen osaaottaneiden suuri. 'Tiedetään, ·että koko maan vuotui- 30230: lutku on lähes kaikki työläiset. Tämän 30231: 1 30232: nen tuotanto saha.teol.lisuuden alalla on 30233: äänestyksen tuloksen perusteella Ammatil- ollut noin väthän vaille 600 ..00•0 stan.da.rttia, 30234: linen ·piiritoimi•kunta.,. saatuaan äänestyk- josta .myyty MO,OOO st.anda.rttia - - 30235: sen kautta työläisiltä itsellensä oikeuden, 30236: esitti pal•kankorotusesityksen työnanta.iille 30237: tytölak.onkin uhalla. Työnantaiille jäiJet- P u he m i e s (koputtaen): .Minä huo- 30238: tiin kirjelmä, jossa. pyydettiin vastausta mautan uudelleen puhujalle, että näillä 30239: 2•3 ,päivään kesäkuuta. Tähän ei tullut ·puutavarahinnoiUa ei ole ammattijärjestön 30240: lainkaa.n· v•astaust.a. Senjälkeen alkoikin puheenjohtajan vangitsemisen kanssa mi- 30241: 523 30242: 30243: 30244: tään yhteyttä ja kehoit@ puhujaa :keskit- lut .siihen tulokseen, että :hänen osallisuu- 30245: tämään lausuntonsa asiaan. t:e.nsa 19 18 keväällä sattuneisiin tapahtu- 30246: 1 30247: 30248: 30249: miin ovat laadultaan sellaisia, että ne •hen- 30250: P u ih u ja: Tällä on niin ~aljon yhteyttä, kilöt, jotka. sellaisissa toimissa ovat olleet, 30251: ettei Ammat.t~iärjestö ole voinut asettua näihin kaikk·iin ovat jo eduskunnan päättä- 30252: kielteiselle kannalle työlakkotien alkami- mät armahdukset soveUetut, jotenka nä- 30253: seksi. 'Tällä. on niin :paljon yht-eyttä - - mätkään eivät enää ole aiheena hänen jabku- 30254: vaa,n rpi.dättäJmiseensä. Oikeuslaitoksissa 30255: P u h e m i e .s (kopuUaen): Pyydän otta- on asian käsittely viipynyt vielä huomat- 30256: maan ·huominon puhemiehen huomautuksen. tavan ,paljon. 'Tietysti hän olisi voinut 30257: saapua Turun hovioikeuteen vastaamaan 30258: Puhu .i a,; Kun. tällainen oli tilanne, niinä määräJpäivinä kuin asia esillä on, jo- 30259: niin en katso missään .suhteessa Ammatti- tenka senkään vuo:ksi :ei olisi aihetta hä- 30260: järjestön ja Pohgolan Ammatillisen piirin nen vankina pitämiselleen. Kun käsityk- 30261: ihar.ioittanee.n kii,hotust.a työläisten keskuu- seni asiassa on se, ettei sisäministerin ~a.s 30262: dessa, vaikkakin he työläisten omasta alot- t.a us tyydytä kaikilta osiltaan lainkaan 30263: ilee.sta työläisten pyyntöön ovat suostuneet väli:kysymy ksessä tehtyjä kysymyksiä, 30264: ja ryhtyneet myötävaiJkut.tamaan neuv.otte- vaikkwkin hän tämän :syytöksen torjui: 30265: luja .ia keskusteJuj.a työ,pa.lkkain korotta- ,ettei pyrkimyksenä ollut vainoa kohdistaa 30266: miseksi. Mutta siitä huolimatta valtiolli- työla:kkoja vastaan", niin on asia valiokun- 30267: nen keskuspoliisi .on :rylhtynyt toimeenpa- nassa tutrkitt.ava. Hra. sisäminist,eri.n väite 30268: nemaan van.gitsemisia. .ia vanginnut m. m. oli vailla mitään varsinaista. to.distuska p- 30269: Ammattijärjestön ,puheenjohtajan Matti paletta. Kun vaJiokunnalla on tilaisuus 30270: Väisäsen. ottaa pöytäkir,i;anotteet Vaasan ja. Turun 30271: Asia on ollut useampaan kertaan esillä hovioikeudesta ja valiokunta. voi tutustua 30272: Vaasan hovioilkeudes.sa, joka ·ei ole voinut muihinkin asiapa.pereihin, jotka. käsittääk- 30273: tähän asti rkäsitt.elynsä :perusteella tuomita, seni ovat hyvinkin läheisessä suhteessa 30274: ·vaan on katsonut että Väisänen olisi voi- kY:seessäol~vam asian kanssa, mutta joita 30275: tu laskea vapauteen vankilasta näiden lak- mmulla e1 ole ollut tässä ma.hd.ollisuus 30276: koasiain .iohd.osta. Vaasan !hovioikeuden esittää hyvin tunnetusta .syystä - siihen 30277: käsittely asiasta todistaa, että valtiollinen ei ole eduskunnan .puhemies katsonut voi- 30278: •keskuspoliisi on ryhtynyt vangitsemistoi- vansa :minuHe oikeutta myöntää - m.iin 30279: menpiteesieen näiden Pohjolan lakkojen esitän, että asia lisäsel vi ty:ks·en saamiseksi 30280: perusteella, seikkojen perusteella, joita lä:hetetään ,perustus.la.kivalioJmntaan, jonka 30281: myöhemmin oikeuskaan ei ole voinut kat- tulee antaa ·elhdotus ,päiväjärjestykseen siir- 30282: soa 'rikollisiksi. Tosin Vaasan hovioikeus tymisestä.. 30283: ei ole vielä antanut -päätöstään, .iotenka en 30284: voi siltä osalta. lo.pullisesti asiasta sanoa. Ed. rR y t ik ö 'lli e n: Sis:ä:a·siainmin:isterin 30285: Mutta käsitykseni asiassa on sellaine.n, vastaus. kos:~eva .Suomen ammat.tijär.ie•stön 30286: tPU~eenvo:ht'a.]aa Ja lka,n,s•a.nedustajaa Matti 30287: että on sellainen tärkeä hen·kilö, kuten 'V~rsästä kos,kevaa.n väl~kysymykseen ei 30288: Amma.tti.iärjes.t.ön puheenjohtaja, sen li- .smnk•aan ole tyydyttävä. Ensimäiseksi 30289: säksi edustaja, niin hän olisi voinut saa- hän mainit·see :syyk•si Pohjolan viimetalvi- 30290: pua kuulusteluun _ia. oikeutee.n ilman, ettei ?en tutkt~i~Y'Mäfts~ten rettelöi.mi,sen, k:a.pin.an. 30291: häntä olisi tarvinnut valtiollisen keskus- Joka. mmrsterm vänttee11 mukaan kuuluu 30292: poliisin toimesta pidättää eikä pitää val- Ma:tti Väiisäsen kont·oHe. Viimetai vinen 30293: tioll~sen keskuspoliisin :huostass.a ja sen Poh.i?lan tukkityöläi•sten tkapina. on saa.nut 30294: tutkmnon alaisuudessa. alku.]uurens•a. muualt.a eikä .mistään sivulli- 30295: Eri ky.symyksiä ovat luonnollisesti ne sesta ikiihoitukse•sta, mutta :siitä tosi,seikas- 30296: asiat, joita. Turun hovioi:k.eus käsittelee. ta, että Kemi-yhtiön, Ytterstforssin ja mo- 30297: Minulla ei ole ollut tilaisuutta saada jäl- n:en. m~?-n suur·en yhtiön tukkity.ömailia val- 30298: .iennöstä niistä tutkintopöytärkirioista, jo- litsi vume talvena 'työläisten keskuudessa 30299: tenka en voi varmuudella sanoa mistä ~uoranaine!l nälänhätä. Se ti'lasto, .ioka Poh- 30300: kaikesta häntä syytetään. Mutta' niiden Jolan tuk:btyöläisten •a,sun:to-o:loia k·ostkeva,s- 30301: tie:tojen no.iaUa, kuin minulla on, olen tul- .sa wnomus,ehdOitnik.ses.sa o:n .iMetty eduskun- 30302: 524 30303: 30304: n·alle, osottaa, ettäi ·näiilstä tukikityöläii·s~stä 1äi:sten ja. työn1antajruin vä1it s1ma määri.n 30305: on noin 33-34 % ,pient~la.l'l~sia, jo!tka teke- että :saatais·ii.n se ,l:aikko ·estety:k•si. Viime 30306: vät ty·ö·tä 1t•a.N~s~n siel:l.äJ truk:kimetsi.ssä. huh:ti!knuss•a• .ia toukokuun .ailk·ana Uleåyh- 30307: Kuinika moni näistä ipientilla:llisi.s·ta, jotka tiön<, K·emiyhtiö.n .ia Raaheylh·tiö·n työläi~set 30308: olivat ·Lälhtenoot 1hrukema.an. ci.t•S<eil<loon vero- esitti vält p.alkankorotusva.atli.muksensa ei 30309: rahoja ja kotitarvevarolia tuolta tukkimet- v•aat~muk:sen .mutta pyynnön. T·äihän .pyy.n- 30310: 'sästä, o,i pa:kotettu myymälän hevosensa, töön ei edes i:sä•nnistö suvainn.wt vastata, 30311: 'työrekensä, 'kailkiki päästäikseen .pmaamaan vaikka din:tarveindek,sillä ja la.skelmilla. 30312: 1Sie1tä •keväällä kotiansa. ''l'äs<sä on se syy, ·palikikoihin vervruttui•n.a oli työläisten puo~ 30313: m:i:kä v•aikuttaa y•loonsä ·siihen., että syntyy llesba todiJSteiltuna, että ,niiJllä on mruhdot1on 30314: iuol1aisia kapinoita. Ain·ainen kurjuus on 1tuUa toimeen., saada. itsellensä jru perhool- 30315: ,se, jo·ka ,siihen va.ilkuttwa. SeUa.i.sta oloti- llensäl ikai•ken toimeen.twlon, ,n,ii.n s:iitä huoli- 30316: ilaa, mi·kä sie111ä v:a;llitsi viime talven aikana, matta h·e eivät ,swan10et VH•stausba t·äihän 30317: sitä ei ole dl·ln<t tuskin ilwsilmam ennen Perä- 'l)vy.ntö'önsä. IT'yöläj,set o<liVlat pakotetut 30318: Pahjoi•atSsa oEemwssa. Sisäministeri väit·tää, 1lähtemään taisteluun ilman y•lempren or- 30319: että Pohjo1an a:mmatit11sen piirin. ,rikoHi- gwa.llJien,sa ·ylimmän johtonsa a;mmattijä.rjes- 30320: llien" kii'hort·usboiminta, on syypää ·tämäin ltön lupaa.. EdeUi·nen 1pnhuja mainitsi, että 30321: IJmpin.wn .synbymisoo•n, että sen amma·tiUisen ·se ääne:styksen tulos osoitti s·en vaHa van 30322: 1v,oima.n, .mikä o:li .sen laiklkol<i.iJkkeen tltkana 30323: piiritoimi1ku•nnan toimi•n•ta on vai,kutteewa 30324: myös viime •ktwääinä .syntyne1s,iin la:k1koihin, ja t:äimä 'OISoitt,aa. myös:ki,n, eikä johto v•arsin- 30325: 'samaUa ikun häin väittäiä, että tämän heniki- tki.n kansanedustaja M.atti Väisällien, on siitä 30326: nen muoni'btaj.a on Ma,tti, Väisäne,n. Viime •vapaa. Mitä merkit,si sitten .se, että ohrana 30327: ,syksynä jo Pohjol•an ,s,alha,lai'boiks•iHa .i•a tuk- 'va.n.gitsi nämä Pohjolan <ammrut.~l,liisen piiri- 30328: lkityömaiLa ty'öläJis'et esitti.vät pa•l<.l"anlkoro- 'tnimikullln,an. j;äJsenet j.a sen pi•iri.miehe1. Ei 30329: tusvaatimuksensa ,siitä •SYY·Stläi, että o<Jiv.at 'lliitään. Lakko a;likoi luonnnsta,nsa, ai.van 30330: joutull!eet t<a.],oudel:E,oon •a.hd,inikotli•la.n t:akia its,estän.sä ilman mitä1än :k•esikusjoMoa siitä 30331: varutteett•omi1ksi, ·ruua•ttomi<k:si ja osaksi 'Svvstä, .että .se ol1i lkä['j~stynyJt äärimmilleen, 30332: ~.sun·nottomiksi. Ta,loudellLnen hätä on •Se, että työnantwia otli suhtautunut työläisiinsä 30333: .ioka on titmän asian aluUepani.ia e~ä mi- yleensä !kovin le•väper@~sesti, mutta sil·ti u'h- 30334: lkään yksityinen. ,henikilö, olkoon 1se kuka maa va;sti kieltäen :kailkki pal:kankorotus- 30335: lhyvä,nsä. .Matti v.ruisälsen OISUUS' Polhjolan ,~"T"nnöt tyol•ä[,sil:tänsä. M:l..t.ä täJmä valtiol- 30336: ikesäli!ä 'i&'P.ahtun.eisiiu ·laJ~ko•iili.in, mitkä ta- linen poliisi, o.hrana:, on meille tässä lalk- 30337: .pahtuivat Oulun s.eudui.l<la, M<atti Väisänen ikota.istelussa. ·opettla•nu1. TruhCLotaan. väit- 30338: on kokonaan niistä ,syytön. PO<h.i•o:lian saha- ltää, että 1kapi:bwlis.tine•n v:altio on .iO'ka.i.sen 30339: työlä.i·s~t, k·aikiki •a.mmrutti·osastot kuill.akin :yksilön valtio, jokaine.n yks.i.:ö :saa siinä 30340: ISahw ait.oks:el:l:a vaativat .io tahella Ia:kko- •suojaa. .Suomen. valtiomuodossalkin sano- 30341: 1upia niin .pi.iritoimikun·na<l<t'a kuin ammatti- •taan, että .iok•ain.en 1Suom~n lkansal,ainen on 30342: jär.ie,stöiiltä ja hitoilta ja. nämä k:wikki ke:s- .sama.narvoine'n l•ain ede•ssä, .i·o:ka1isen työ- 30343: llmsorgaanit olivat 1sitä v&staa,n. Ja :kum- 'I'~~wha, on turvatlt.u. Mutta ohrana sa.noo: 30344: minlkin va:'tio1lin.en •poliisi on käynyt se- ,Alä tee ~yöläinen lakkoa palkkaehtojesi 30345: fkau,t.umaan t.äJhän toimi,ntaan v:äi·ttäen .ioh- ·puolesta, sillä se ·on varHion !Pettämi,stä"; se 30346: ~ajien ol•:ieen tälmäln liikkeen t'Wk•a•n:a.. En- 'tahtoo s•anoa: k:apitwlilstin.en vaHio on kaik- 30347: 'nenkuin •rummattijärjestö oli am~anut luvwn ki kai·kessa, se se toiminnan määrää, se sitä 30348: tämän laJlmn alkamisoon, 'Oli ta.pa.htunut .io ~.a.n.s,sitba 1pillli·n.sä .mukaan, se ryhmä, jok•a 30349: 1ak:kotaisbelun al1kuja kahdessa •eri paikas- 'omis•t.aa maan tuotanto'aito:kset j,a mha1ai- 30350: s.a •huomatt•a·viJ:•I.a rt.yömaiHa Raukiput•a•alla 1ok,set, - j,ärk·evä koneisto, mutta samaUa 30351: Martinniemen sahaM•a, jon1k1a omistaa Ra.a- raaka ty•öläisiä kohtaan! - ,Siis kapitalisti- 30352: heyhtiö, ja, Pateniemessä, Uleåy:htiön isessa v•wlti·o·ssa määrää •&e, i·oka omistaa hyö- 30353: omi:stama.ss•a salhalai•toiks·e:s:sa. Po<hjol,an ny- idy:k:keet, j.olka hyö'tyy tvöläi·sten työn tu- 30354: kvinen j.a siUoin.en piirimies Konsta V uo- loksista sil'loin kun ty,öläinen vaatii itsel- 30355: 'kila oli se henki'lö, joka 1S•ai 'tarmoikka<alla lensä oikeutta, hän vaatii itsel:lensä lei- 30356: toiminn.a.Ilaan trumä:n IrukikoEikkeen silloin pää, hän vaatii työnsä rtulo,ksista hin- 30357: estetyk<si, v•aan •sii•tä ihuoli.ma;tta o•hrana kävi taa tvövoim.a.sh.ns.a, silloin hänestä teh- 30358: v•angit·S<em.aa•n tämän henkilön s:W'Oin, kun dään valtion pettäjä, Eikö ty.ötaistelu 30359: hän oE juuri menossa 1ka:iJk,kensa t.ek.emään ole ka!hden •ryhmän kamppailu. Jos 30360: M.artinniemen ,sa;ha.Ue •sovibtaafk,sensa työ- aia.teltais.iin se'lvällä .iäll"jellä, JOS tun- 30361: 521)· 30362: 30363: 30364: mus;tettru~si>i,n .l'!e1h€'l!lis•esti, ett>ä: joikain.en yk- 1nen1 s·anoma1·ehdistö v•äiiJt:ti, että työ>läi.set te- 30365: 'silö valt.iJos:sa on •samanl•a.ises•sa arvossa, ei- ikivät lakkoja, huvilkseusa. Kuin:ka sellai- 30366: kö tämä oli:si työmmrtajan ja työ:n:t€'kijän ·nen tyoläinen te1.koo toy·ölakikoja. 'huvi.kse•nsa, 30367: lkeslkinäinen k·amnn,ali..lcu. Niin luulisi, mut- j.ok'a •a•in•a e•liä:ä ,:käde~stä ik•ärsään". Ainoa.s- 30368: ta ohrana sanoo: ,,Ei ole näin, mutta te olet- ta:8in äärimmäinen •hätä on .siHoi:n kuin ~hä 30369: lte v•rultion ,pe·ttäji:ä, .silloin !kun ette myy sii- !n.en työ.pä,ivänsä .menetykselläikäJän ei ole 30370: ltä ·hinna;sta työvoi.ma•anne, mitä työn:ottaja enää miitää,n V'ä:Eä, ikun. ihän tytötälkin, tehden 30371: siitä tarjoa". Tämä on uutuus lajiansa mei- ielää ,ikä.doestä lkäirs:ään" nMkää näJhden, sil- 30372: dän .ma;a.ss,amme ja e·hkäpä mones•sa muus,sa- tlo.in hänen lkärsimyst>ens:ä •pakosta on käytä- 30373: 'kin, että työtai.stelussa .työ.läisestä te•hdäiän ··vä t.aiste~emaan ol~ema,ssa.o•lonsa puole·s·ta. 30374: valtion.pettä.iä tai yritetään niistä kuitenkin !Tämäin •nojll!Ha minä uskallan väittää, että 30375: 'tehdä, silltä 1kun lkat;se•lem.me •sitä aik·aa, jol- ka,~kki ne rsyytteet yksilöitä, jo1Majia työ- 30376: 'loin 19-vuosis,adan. alwssa alkoi kone;teoUi- väen järje·stöis•sä, niitä vast1arrun :tämä syyte 30377: 'suus :k€'hittyä, ·siitä a•sti on tytötais:t:elu:ssa on aiheeton. Oi,k:enden mukaan oli.si ja on 30378: 'tahdottu osoitt>a'a omi.st•a.van 'luokan puoles- Matti Väi·säTien ·pälä:s:bettävä va,paaiksi, si:Hä 30379: ~a. 'kuka on •S•e•, joka :haHitsee kap.i,t.a:l•i.stti.s:t•a '.hänellä ei ole mitääu ,a;n.siota" täimän asian 30380: valti·ob. Me näiemme kaikkien .maid.en hi•s- vihteydes.sä tulla van,g-ituksi, sen todistaa 30381: 'toriat täylllnä verisia yrht€e.ntö•rmäyksiä .ioikainen Pohio·lan tyiÖläinen, sen todistaa 30382: 'työläisten, ilalk1wlai.st•en ja työ•n•an1ajien vä- jokainen pa.likikatv'ö·lä1JUen•, j.oka on täll a i ses- 30383: ~il:l•ä. Työ.ma:nt,aja,n kome•nn•etota.va:n.a u·seiss•a 'sa ti·lantoeessa o>lil·ut. Ja y>hdyn .siinä edelli- 30384: ieri mai,s•sa, :missä tkoneteoHi:su;us: o•n J.:,e,hitty- •s·een puihuja.an, rettä tämä ltä:he.toetään perus- 30385: :nyt :korlke•ruHe, nä,emme, että työna:n.ta.i:at ~elujen ,s,aami.sta va.rten IPerustu.sl.akivalio- 30386: !ovat teumstutt.a.noot ,}aJkkola,irsia, .poliiseilla !kulllt,aa;n, 30387: ~ia ;s•otilaiHa - - - 30388: Ed. von, Bo r 'n: Etn.l!i,g-t min. u•ppfllltt- 30389: En.si.maine·n varapuhemies: nin,g- är den föreli_g-_g-ande inter.peillationen 30390: 'Minä iki•ellä·n .puhuj;aa. ik.äyt,tämäJstä sopimat- fullkom!li.,g-t menin,g-slös. Den saknar t. o. m. 30391: tomia s:amoja. 'de:t siken av .be.rät.t:i•,g-andoe, som man med 30392: 'my<Yket ~od vilja mö.i.Ji~en. .kunde finna hos 30393: 1 30394: den före~å,e.nde interpa1•lation€n. EnJi,_g-t 30395: 1P u 1h u j a: Näimäl ilwske•v·rut. thistoria.a ja min uppfattni,n_g- fa.ller de,n.n•a in.t,erpa11lation 30396: tällä tava.Ha. me tuloemme huo.maa.maa.n, oe•ttä på sin. eg1eon ori.mlig'het.. Den faller 'huvud- 30397: 1 30398: kapitaii.sti:sen v•alttion •sisäHä tytMäi.sillä ei .sakli~a;st ,på tve·n;ne oms,tänd~heter. För.st 30399: ole työrauhaa taattu, silloin kun hän vaatii toch frä:mst d.en o:mständi.~rhe:toen •att he.rr 30400: o·ikeutta, lllii.n häJne1le tarjotaan va.nkila·a. ja Wäisänen ic'ke v•a.r ·rikrsda,g-sman, då ;han 30401: otet,aa•n vapaus •poi,s, pal"haassa tapauksessa häktades den 27 sistlidne juli. Om hans 30402: 'kuuli'R. 1Työ.lä1isten olo:t·rl•a !käy y1hä lkurjem- val ti.U riksda._g-smau va.r ännu icke offici€llt 30403: 'ma&:·si päivä ;p.ä:iv:ältä. Nämä tapa,wks·et tu- til!käJn1na_g-ivet, e~ hel:ler ha.de honom •t.iH- 30404: 1leva>t toi·stuma~n •rusbe <astee.lrt.a, sitä enem- 1stäHts ·ri1k:sda~smannalfUIUmakt. Oc.h :även 30405: män kurjuus •kasvaa. Kuta enemmän au- 'om så .s:kulle hava v•writ förthåHandet, v1ar 30406: t·omaa.trt.ise:t koneet t€kevät työtä teMaissa, 'ha.n i va;rje .fa;l;l ic!ke i nå,g-on •sä,r•stäJHnin:,g- 30407: 1 30408: sitä väihemmä:u 'Se t•a,rvitsee liha•svoima.a ia :eller mem ~sik:yddad än övri~a. med:bo.r_g-a.r·e, 30409: itämä synnyttää uud-en kurjuuden tois~n 't.y i R. 0. 100ter det, att u n de r p å- 30410: pä:äJl Je. :Pie-ntilaHiset ov•a.t prwkotettuja ,_g- å en d e l -a n t d a f2: 1-antda~s.mau ic:ke .må 30411: :myö·skin :tämän a:sia•n yhte•ydes·sä k·äymään 'utan tl•a~ntd:age•n:s soamtycke thälk:ta·s. utan så 30412: näJihin 'lmmp,paiJl·uilhin, kä·sik.si. Heidä:n poi- 'ä:r att domstol :ti;l:l•hans 'hruktande förordn.ar, 30413: 'ka.lllsa ov;a;t .suul"e1t'a oswlta, rpalko,tettuj•a an- och lilk·aså •att ha.n ·it>Jke ·heVoer u n·d e r 30414: ·siotö·i,hin ja n:äin ,sy·:rrtyy kurjuus ja. •syntvy r ·e s a t i .}l ,1 ·a n t d a ·_g- e u må h.ätktats. Så- 30415: laikkotati,stduita. Ems:in :näistä tulee ,J,akon- 'ledes, under tiden meUan '1-ant.dag'ar:n.a st-år 30416: :mudaiia ja ·tuon •liaik•on .talkia lisäitäiän ta:lou- :riksdagsmam i-Cik;e i ruågon ·särstM1tnin.f2: med 30417: 1delli·stta !kurjuutta.. sillä on katseHava si·tä :av·seoende å ihäktni:n.g. ln_g-en 1a.v iberörda för- 30418: todellisuudessa eikä syytettävä yksilöitä ut·sättnin,g-a:r var emellm't.id vid ifrågava- 30419: näistä seikoista, mutta syytettäväkoöko yh- ra,nde :tillfälle :förhanden. Under såda:na 30420: teiskuntaa, koko :yhtei.skuntarakennetta, jo- ·Oms•tä:ndi_g-heter va'r herr WäiStä·n~m stky•ldig 30421: ka sallii kaiken tämän tana.htua.. 'Tämän, n. s. .att stå för :f:öljdoema aN sina handlin·~ar på 30422: ,po-lriittis~en" ,}a1r·on yiMeydoessäJ porvariHi- SammaJ :sätt som övrig'a medfbor._g-ar•e. 30423: 526 ITii•siba:ina 17 1p. •kl!kakuuta. 30424: 30425: Fö·r dci 1andr:a !har vederhöronde d•omstol 'V·aa.s,am !hovioikeus :ei ole osoittanut ·että 30426: crmmera förordnat om •herr Wäisänens häk- nämä lakot olisivat oLleet ,seurauksena tai 30427: ~ande, m. a. o. f•ast·stäJllt pohsmyndigheter- 1a.iheU:tuneet niistä viimetal'visi.sta surullisen 30428: 'll'as åtgärd att ~nmana 1honom i !häik·t€, och 'kuului:sist.a rv•ö·st.öselk•kaUik,sista, jotka Pe·rä- 30429: !vid 1sådant förhåJllande val'lken ·k·a;n eHer :får 'Pohjola.ss·a tapahtuiv.at. Sen•täJhden minun 30430: :riksdagen vidare tiUg<öro nå..Q;ot i IS•a:ken. Ty 'mioeles,täni ei ol.e hamtukseHa, ollut mitään 30431: 'det heter i det å:heropade stadgandet i L. 0., .s;v;vtä asettaa viTa•n•omaisia valvomaan v•a.r- 30432: a,tt under 1pågående lant.dag må ·lla•n·tdags- sina:isten työl•akko.ie·n rkulkua. Herra sisä- 30433: iman ricke hä,Has, u ta n s å ä r a t t d o m- min~steTin vastaus 'Osoit:ti nimenomaan sel- 30434: s t o l t i ll h •a, n s 'h ä k ta n d e f ö r o r d- västi että .haUitus on. 1pyr:kinyt seka.antu- 30435: :n a .r. Såda;n. mellanikommande åt.Q;ärd från maa;n työrut181kiiäJin ja .työn.antajai.n vähsiin 30436: !domstols si.da. av.skär aH vi.dare mö.ilig~het taisteluihin. Minkä tähden muuten olisiva.t 30437: 1 30438: för riksdagen att iniblanda sig i saken. 'Så- juuri silloin, kun on kysymyksessä lakko, 30439: 'ledes, riksda.g'€•n ']m,n ioke numera, j·a den sisäminis·t.eriön :a)lai.set vimnomaiset sekaan- 30440: val'lken kan eUer får ti;l'lgöra något i s·aken. tuneet lakon kulkuun. 'Täytynee ensik,si 30441: liika ·l~tet som reg~erin.g<en det ka'n eller bör !huomauttaa •että .sisäJmini:sterin täytyy nitää 30442: ~gör.a. Saken måste •numera hava s<in ,giUa 'kurissa sena,i.si.a.kin viranomai.sia kuin val- 30443: .gång ooh vederbörande domstols slut.lig~a tiolE·nen lke·skuspoEi.si, joka ky Hä py:rikii 30444: utsla.g i sruken avva.kta:s. VM.ie annat för- esiin:tymää'n it•senäisenä v>a,l tiona valtiossa. 30445: 1farande vore €nligt min uppfattning full- !Mut:ta ellei •hallitus pyri pitämää'n näitä 30446: lkomligt inkonstitutionelH. :herroja !kurissa, niin h·eräJä kysymys, kuka 30447: J ag oor slutlig~en få säga.. att <enlligt min ~ätä maata lopUI;E,s.esti ha.:ilit.see, 'hallitus 30448: uppbttuing det är fUIHkomligt överflödi.gt, vaiko valtiollisen ikeskus,polii,sin JJ1äälliik;kö. 30449: att •regeri<nJ;!."€n besvara,r ·i<ntf)rpell.atione·r så- Herra sisälillinisterin v.a,st,au.s antoi mi- 30450: dana •som ·den•ma.. Det är e·nda.st ,a,tt orn•ödi,gt nuJl.e aihoo•n muutam~iu 'huomautukslii·n työ- 30451: 'förs•lös'a ·Såväl regerinJ;!."€n1s dyrlbara som ri·k.s- 'la,kko.i•en oikeutuksl8sta. Olkoo'n e.Uä nämä 30452: aa.g'€·n:s säikerlig'€n my.cket bät•tre auvämd- lakot eiväJt ole toimeenp•an•tu.ia 1Si•toen kuin 30453: haTa tid. me S<o·sialid.emokra.atit olisimme odottruneet 30454: ilakkojen .ia yleensä työ:taistelu.ien toimeen- 30455: Ed. A a H o: He•rra .sisämrim~sterin vas- nanosta, mutta .se ei suink,aa•n oikeuta vielä 30456: taus tehtyyn välirkysymyksoon antoi mi- lhaNitusta yhtä väJhäJn kuin vw1t•iollist•a ikes- 30457: rnulle a~hoon pyytää puiheen vuor·oa. Ja mi- 'knspo•liislia;ka,an •sekaa;ntuma;an l·ak,ko.ien kul- 30458: nun täYltyy heti huomautt•a.a että ed. vnn 1kuun. Mi:nun mielestäni va•st;a siUoi•n on 30459: Bornin väite, että väJlikys•ymy.s• on •ollut näi.Uä viranomaisil.la oikeu·s .i•a. vdvollisnu.s 30460: 'täydeHisest•i •ruiheeton, •ei pi·dä ,paiikk>awnsa, :s€kaan<tua hkikojen kul!kuun, .ios •niissä to- 30461: siNä sis•ämiuis,be·rin va.staulkS<en alkuosa 'deHa .ta;pah:tuu .iot·ain seUaiiS<ta yhteiskun- 30462: :osoitti, että väliJkysymvikseen tod€llakin on •nan vast•aist•a -rikosta, j.olk:a. tode11•la; on ra.n- 30463: ol•lut ai•hetta, ja ·niinol<len on myös 'ha1Etus gai·stava'a. Mutta nyt ei ol'e ·edes Va.a,san 30464: tehny:t oikei.n, että 1se on lä!ht.enyt va.sta.a- :hovioilkeuden >käs,ittely·ssä, mi1käJli voi 'Seu- 30465: 'maan täihän, väliky,symYlksoeeu. (V·a.sl8m~ rat•a sitä, millään ta.vwlla osotettu, ett<ä näit- 30466: lmalta: 'Se on. tehnyt >v.elvoHi.smrtensa eikä ite•n l<aikkojen yht~wdessä olisi tapahtunut jo- 30467: :mitään muuta!) Myös velvoUisuutensa. tain seHaista, joka olisi oirk•euttanut viran- 30468: rMinä en t•aihdo käsitellä !kysymystä yk- 'oma.is,et ,sekaan:tuma;a•n 1rukon kulkuun. Ky- 30469: .sinomwan Wäisäsen 'k·a,nna!H•a •s,ent·ähden e·ttä symv,shän ei ol<e mistäiän muus,ba kuin ,siitä, 30470: isisäminis:terin va,stauksen al<knos•a oli muu- .että a:ta'Hitus j.a varsinikiu valtiolEn~en kes- 30471: takin kuin ainoastaan Wäisästä koskeva. \kuspoEi.si koetta·va:t ,[kieltää t·yöntekijöi<ltä 30472: Herra sisäJmi:nis•te•ri selitti alus,sa eUä oli 'la:k'Onteko-·oirkeuden, .i•a, voida,ks!fl,en s·aavut- 30473: syytä ollettwa, että Poh.iol•a•SIS.a tul<isi tapah- it•aa tämän ·ta.rkoituksen veduta;an• ·aina sii- 30474: tumaaln suuria t~yör~akkoj,a ja että hallituk- 'hen, että l.a:k;ko on tnoliiHi,nen. On l:l>setet- 30475: sen, viranomaisten, sen johdosta oli välttä- 'tava ky,symvs, voiko työvälki, myösrkään •sn- 30476: mät,öntä ryhtyä t.arpeeUisiin• toimenpitei- is.iawlidemokraa.tit, :siinä •t.a,pa:uksessa ·luopua 30477: .siin rauhan .säJilyttämiseksi. Herra si:sämi- ilakko-·oikeud,esta. että la:kol'J>a todella on .io- 30478: :nist.eri yhtä vähä.n !kuin _yal'tioHi,nen k,e,s- takin !PoEittisia tarlkoitusp.eri ä, .i•a tähän ky- 30479: 1 30480: 30481: 30482: llmspo:liisi ja yh:tä vä1hä.n ,[kuin Vaasan hovi- :symyks€en vastaavat ,g.usiaa•1idemo1kraa,tit 30483: 'oikensk•aa,n, ,sikäli !kuin o'le·n voinut käsit- myös ehdottoma;sti: lakko-oilkeus täytyy 30484: telyjä seumta sanoma•lehtiuuti,st,tm mu'k.aam, työ•lä:i.sillä ·o.llla .siinäJki<n tapauk•s-e;ss;a ja va,st,a 30485: siRoin, jos tuo ·la:kko a.i!h~uttaa 1seHai:s•i·a yh- :kun on kysymys \Sel'lruisi•sta poliitt:iJsi·s1a la- 30486: t.E:iskunnallisia rikoksia, joitten teko on kat- !knista, jnist,a ihe 'kat,sov•at its:eHeen olevan 30487: :sottava rangais:tuksena1lai·selillsi, vasta ·sil- 'jotain hyöbrä, ·ol.e asettun:eoet •sille kanna·lle, 30488: 1oin voivat vi:ranomaise:t ia haUitus täJhän •että -nliittinen lalkiko o-lisi ·r~kos. Joku :aika 30489: :sekwa:n:tua. [Nyt ei ole oUenka.an todettu, 1sitte kirjoite<ttiin el'ää.s·sä Hel,sing-in porvari- 30490: iettä tämä :lalkko oTi:si ·oHut edes poliitt:is- 'l.ehde,ssä .kuuluisa:st.a. 19:05 v:uodeu .suurla- 30491: luontoine:n, j:a eMä :ennenkuin :}alkko oli edes flws:ta, .ioss:a norva.risto· oli mrukana, että •sitä 30492: a}kanut, :siinä ol:isi t:a1p:ahtunut mitää1n rikol- 1ei voida ·katsoa rikoiks-elks:i, koska siinä ·sa:a- 30493: 1lista. Jos .io:ku ·leuhkapää puhuu valla·nku- ·:tiin aiu.akin osa .sitä, mitä .Suomen porva- 30494: mouksesta •niin eivä:thän suuret .sa:nat suuta :ristokin halusi, ia että Venäiän ha:llitusval- 30495: fu.alkaise. Kyllä,Mn si:s:äministerin ja halE- ta;karun ei vo•inut ikat•so·a •sitä r~kokseksi :sil- 30496: tuksen pit•ä.isi tämä .tietää. Elleivät sisämi- ~l·oin, :kun se ei ollut :kyllin voimakas vas- 30497: nistel'i .ia hallitus .täkä ymmäJrrä, niin minä 1tusbmaa:n i•a tekemäJäin t1yh iäiksi tätä 'lak- 30498: en usko, että .he •ov•a:t •srHoin tehtäNänsä ta- lkoa. 'Tämä :ky.syrnys on aivan .sama kuin 30499: •s•alla.. Jos nyt jo•ssa.i:n Ia.kkota:pa;wksessa lkarni•na:ky,sy.mys. Jok:ainen k:apin:a on uor- 30500: jotkut saa1btavat uuhua josbain mahdol.li- v:aristo:n .mielestäJ v•a:Ha:n:kumous, kun siinä 30501: !sest.a suuresta va:Hankumoushom.masta, ei :voitetaan, mutta kapina, silloin kun siinä 30502: :sui·nka.an s•e edellytä sitä, että .la:kon jo•h- \hävitään. Porva:risto n:äytbä:ä o.levan siHä 30503: ldossa ol:evat henlki.löt v•a:n.g-itaan. Herra si- \kannalla, että jokainen 'Poliittinen lakko, 30504: isäministerin vashuU{sessa m uista:akseni johon .porvaristo1kin ryhtyy, ja seHaisia ta- 30505: ·'ffiainitaan. myös, eilt1ä Wäisäne<n, jota väli- 'pau:k·s.i·a kyllä on verm:btain ru:nsaa·sti, ·on 30506: ikysymys koskee, kuuluu hen.kil!öi•hin, i·otka lai:Hinen, .luv:al:J.i:nen :l'rukko. •Sillo•in, jos [lo•r- 30507: 'olivat lakon johdossa. Minä en kä:si:ttele, :va.risto .s:aavutta:a ,siUä tarkoituksensa, 30508: !kuten :huomautin, ky:symystä vksinomaan .·mutta .työväiestölle ei l'ako·nteko-oik·euti::a 30509: 1herra V:äisä:se·n kys~myks•enä, ·sillä sisämi- isallittai.si. Ain.wkin .se kävi selville sisämi- 30510: nisterin v•a:s.taus :antaa aihetta kä,siteHä kv- nisterin v•ast.aukse:n :a;likuosast.a. Mitä tfiss•ä 30511: ;symy:stä väihän laajernmruliti. Kv1Hähän :si- liyö.riida:s:Sia, jon:ka j•olhdnsta Ammat:t:ijärjes- 30512: \säministerin yhtä hyvin kuin 1hallituks·en tön pnhe·enjohta.ia herra Väi.sfinen on van- 30513: :pitäisi tietää, että :miehellä, .iolk.'a on Am- ·giUu, on tapahtunut? Ohmna, joika on 30514: ima.ttijärje.stön puheenjohtaja, Olli oi:keus ja •nähtäv:ästi ollut se valtio valtios·sa, jok·a on 30515: lvelvol.lisuus .sekrua:ntu:a joikaisee.n työriitaan. 'tähän ensiksi iskenyt j:a: joka on t•aivutt.a- 30516: rsitä va•rt.enham hän on valittu. E·i'hän hä- :nut myöskin hal1lituksen noudattamaan ta.h- 30517: neHä voi m"ÖS kielt:ää oikeutta mennä j·o- \toa·ns.a, keTtoo tutk~nnoss:a, jon1ka ·se on an- 30518: lhonkin ikokouk.s.een eikä hänel:tä voi myö·s ·talllut rsanoma,l:ehdi.s:s:ä julai.st.avruksi, •Sa•a- 30519: 1kieltä:ä ·oikeutta;; •samoa :s.anrun&a :siinäJkin t•a- neensa selville eräiden asianomaisten kuu- 30520: tpa:nkoossa, :et·tä os:a t•yöläi.sist:ä vas:tusta.a lak- :lustelus-sa, että :kysy:mJ71kSies:s:ä ·oE:si ollut 30521: lkoa. tMi·nä pitäisin ehdottomasti o:ikeutcl- 'yleislrukko Oulun: läänis:sä ja jo.s 1se olisi syn- 30522: ~una, .ios ohsin AmmattiiäJrj.estön puh-een- 'tyn:vt ·siinä bajuudeSis·a, lku~n oli ai.iottu. 30523: johta ia;, •srunoa myös t:völä~s.iiHe, .ios ka•tson olirsi l:alli:ko tul:lu:t kä.sittämäiän noin 6,000 30524: '&en t.aJrpee}li,sek.si, teiLlä o•n nyt .mahd•oHi- ·~~yöläi&tä. Mitä •se kuuluu ohranalle yhtä 30525: ·suns tehdä Irukko tai tehkää hk:ko. Minä vähän ·ku·in :ha!H'iluiks.elleka.an, va:iik<ka. l~1kko 30526: .en katsoi:si sitä .mibiik-ää:n rikokseksi siitä :olisi: tullut kä:sitt:ämä:än 16,000 tvöläistä? 30527: yksinkert.a~sesta syy:stä, ci'tä mi·nä ol~sin ~a.sta. •sil:loin, jos: tä&sä lakoss:a; olis:i ,iot:a;kin 30528: sil1oin asetettu työntetkijä.in korkeimpaan rr1kolhs·ta tapahtunut, .sillo1in oli:si viran- 30529: johtoon aivan :sa:maHa t•av:a:l~·a kuin hallitus on:aisilla vas:ta ol'lut velvollisuus puuttua 30530: on asete.ttu ma,run johtoon:. ~Mutt:a. •Se ei olisi •asiaan. 30531: suinkaan ·rikos vielä •sii,n:ä tapauks·essa, ett,ä La,k.ko, sellainen lakko. kuin, mikäli 30532: minä kehottai·sin työntåijöi•tä l:a;kkoon, ellei minä tiedän, Pohjolass~ oli, todella 30533: ltässä la1kossa ta~p~a:htui,si jot•a:in todella yh- taloudellinen lakko <huollimatta siitä, 30534: teiskunnan va,stai,sta ·rikost•a;;. Kuten· huo- että sielläJ ma,hCLoUisesti oli .ioitakin 30535: mautin, me .wsiaalidemokr.aatit emme kos- leuh1kapäitä, jotka. saattoivat puhua jos- 30536: lkaa·n voi •luo,-nua :siitä va:atimuiksesh. että takin suuresta vallankumou:ksest.a. Eikö 30537: t:vöntekij'öi'llä täytvv ol:J.a oikeu:s' lakunte- hallitus sal'lisi että ty,öläiset taloudel- 30538: koon niin taloudel:lis·i:ssa !kuin poliittisissa- listen kvsvmys:tell' johdosta tekisivät la.- 30539: kin •a1sioissa ja min~taMoisi:n: huomauttaa, kon? Nä:htäNä.s.ti ei. Mutta: minä aset- 30540: ettei meidäJU porvari.sto.mmekaa.n, :silloin ta.i.sin herra •sisä.ministeriUe vastatta- 30541: 528 30542: 30543: vaksi erään 'toisen kysymyksen. ~Enkä 'virkamiest€ll t.aholt•a pran•tiin toimeen .ion- 30544: 'tähden 1herm ·si.sämini.steri ei :oa.ne vattiol- lkunlainen ajojaMi 1Su·om€n Amma:ttijär.ie·s- 30545: U•istra keskusp<Ylii.si•a: ·sek·a;a•ntluma:a;n asiaan tön puheenjoiMajaa va,staan.. Se, että me 30546: ,silloin, lkun• työ•nantajart tpa:rwv•at toimeen isosiahd•emoikrarutit olemme lau,sune.et monta 30547: rsul:kuja, joka ei myöskään viime kesänä !kertaa r!lin'k>a-ria rSianoja rsii.t.ä menette.Jvt.a- 30548: eikä myö•skääm Pohjolan rlalk'On ~'hteydessä v.asta, jota Ammruttijärj.estöl1 johdon ja pu- 30549: ole tunt•ema;ton ~a.ua us-? 'Eikö .se :kun työn- ihe>enj.o:hta.iwn 1aho:lta on os-oit€ttu, ei suin- 30550: antajat 1panevat toimee•n rsuhun, ole •myö·skin ikaa.n edellyt.ä, .sitä, että vimnomaiset ovat 30551: ·sellarirnren1 y!ht.ei.slkunna,l!lise•n ra:uJJ.·aUisen ku- ioik>eut€tut se1ka13.'ntumruan 81Siaan. J O•S• työ.n- 30552: ~un häirit.semi•ne·n, jon!ka•l!!ii•seksi 'll!Yt tahd·o- :tekij•ät tekevä.t tulhman lwkon, .ios ne anta- 30553: ~aan tulkita työla:kko ja jonka j·othdosta ha;l- 'Vat rprova:s<eerata itseään iuhmiin terkoiihi.n, 30554: litus vrul•tiol•Ji.sine• lkesikus.poli.iseineen •käy niin it,se he käJrsivät ·sriitäi ran~aistuk·se·n ·si- 30555: ·ankra.ra•slti lakonjohtajien kimp,puun, Poh.io- iten että <saavat työnant.ajil:ta :rminnoh.iaisren 30556: \lan •ammartiUisen piiritoimikunna•n j.a Am- selkäsaunan, mutta hallitus on 1hyvä ja 30557: lma;ttijärjes,tön pu'hoonjoht•aj.8Jn, j·otk·a vivka- jät.täkö'ön nämä työ•nteikijäin k€·s'kenää:n •So- 30558: 't·oimensa johdo·sta työvårfm valitsemina ovat vittaviksi. Herra sisäministerin vastauk- 30559: 'velvoUiset trurt:tumaan asi.a.a:n, työ.r:iitojen :sen .se O•Sa, .ios•sa rhä:Th •sanoo, to.rjun väitteen, 30560: jo hdo.sta •syntyne•es-een 'l·arkikoon. NäMävästi 30561: 1 30562: ett•ä viranomai:siHa olrisi ollut tamkoitus •S.e- 30563: !herra sisäministeri :tulee va,staamaam tähän, lk·8Ja,ntu•a työnarntajain ja. t.yönbekijäin väli- 30564: että työn8Jntajain toimeenpanemas.Sia .sulus.sa rsiin pra:lk<ka~.ais•tel•uihin, on täyd>e.J.lisest'i ris- 30565: ei ole oHut mitään •sekaan1tumirsen a•ihel!ta, 'tiriida·s•sa •sisämin~sterin va.stau'ksen al:ku- 30566: ilwska •ei o1le ollut puhe mistää:n yleise·stä os·a.n kanrs•S•a, jos:s•a :nimenomaa.n, kute•n •huo- 30567: rv!l!Ha•n'kumouS'li~klkee:stäJ. Jo etukä:teen tah- mautin, ·se·litettiin, etltä nämä aiheutuivrut 30568: ieLon sano•a, että lkyllä rse nn aiv•an :vihtaläi- 1si~tä, .että Pohjo]a.ssa rpe,lätrtiin suuria työ- 30569: :nen vrml,liamikumousl:ii,ke, koska työnantaja taiste'lui•ta. 30570: halurua muut,taa jos·sa1kin iarpauks€.S!Sa. o1evat Vaiklk•akaan !B•n• t,aJhdo mremmän pu1hua 30571: :Olot huonontamaJHa joko .t--•ö- tai pal!kk!!ieh- .siitä, mikäli 1ky.symys- on Väi•sä:sten p·ersoo- 30572: 'toja. rS.e on vain va•Hankumous t•aantu- n.a.s,ta niin kabson kuitenkin, ·että kuten 30573: m-t~ksen •hyvä:k.si. !Koko täm•ä .t.oimenpid.e, ohranall! selostuksissa ensin Etalehdelle .ia 30574: mi.stä on ikv.symys, :mihin <herra .sisäminis- ;hiuika:n :myöhemmi•n 1lmi:kirlle muille Helsin- 30575: :teri va.sta.urk•sensa alkuosa.ss•a· viittarsi, ml •gin lehdiUe annclun .selost.wk•s,en pernsteeHa 30576: ~äydelhnen j.a.t1ko siitä yl€•irs>est.ä: politirkasta, käy selville, vangitseminen on tapahtu- 30577: jota viime vuosina .meillä kaikkialla on har- nut Pohjo;bnr armma:ttilaisten lakon .iQlbdosta, 30578: :ioitettu, •siitä poEti~ka,sta• jonik:a .t:arkoituk- 1koska •hä,n on oNurt •näiden joht·omi.es ja otta- 30579: 'S.e·na on käyttää hyväJkseen ka.ilk•kia niitä nut os8Ja .iohou·kin kolk·oukseen, jnss•a on ke•s- 30580: tuhmunkrsi.a, joita ioise·l:ta :puol.en tvöväes- kustel:tu lakon toimenpiteisttL .ia on se ollut 30581: tön ,Jte.sikuud€ssa jonikun .ma.ail>ma1n v.al.l·an- ai.heeton. Kun kysymys sii·s ei ole y;k- 30582: 1kumouslii>kk€>e·IJI nimessä tY!'ky;tetään ja saa- sin 'herra V•äisäsestä vaan :hyö1~käyksestä 30583: ·daks.een näistä sitlten ai:heen taantumuk.selli- !Suomen .irärjes•tyneen •työväen lwkko-oi- 30584: ~iHe pyrkimyiksci.He 1käydrä. y1€•ensä ko1ko työ- lkeutta VJa,st>aau, oik€utta vastaan, josta se 30585: 'väenliik:ken kimp.puun j.a; ·k·oe:tta•a 1kieHää 'ei :kosk·a•an tule luo;pumaan, nirin minun 30586: tniiHrä sellaiset oik€udet, j'Oita ei:v:ät iSosia.li- m~elestäni sietää! •a·sia 1sen tut1kimuksen, 30587: doma:kma:ti·tJraan .kos:kaan tule myöntämään .innka perustu•s.:•alkivaliokunta v·oi asialle an- 30588: fharHituksen trahoita oi:ke·in tehdyksi, nimit- :taa ja sa•adaksremme ·Srer1vitvksen ·s,iiträ, O·TI<ko 30589: iäin Laikko-·o~keus. 'Tämä muuten ei o·le ai- tnd.ell!l!kin vimnomaiså:lla, ta.pahtuivatko 30590: :noa ta,p.aus, jossa· haJ.l1itusvalta tavrulla tai •nä:mä s•itt•en ISi•s.rumini•sterin tie'ien tai tietä- 30591: ltoiseHa ·on •steik:a·allltunut ,J.rukon kulkuun. mättä, oirkeus seikaantua tylöl]äist>en työrii- 30592: !Näitä tapauksia v·ois·i i]uet·eHa useampia. toihin .ia mihin tämä oikeus perustuu, rs.iHä 30593: :M:inä pyydän •hu01mauttaa, että myöskin vii- mi•nun i:rietääkse·ni €i meil.JäJ ·ole vielä millään 30594: 1me kersänä näytti .silt:äJ, •etträ hallitus, tai a.i- laillla h:k!ko-oik>eut>ta 1ki€1Jiet.ty, enkä minä 30595: :naikin sen ·a·1•a,iset virkamielhet, joiJt•a haHitus usko, että m€idä:n .pnrva.rirstomme ·siihen ti- 30596: joko ei voi tai ei t:alhdo pit.ää kuri,s.sa., ovat hnteeseen .tule pää:s:emäämlkäiä:n, vai·kka 30597: 'Pv~kineet tekemään. laikoS'ba jonkun1ari•s€n minä va;rsin :hyvin ti.edän, ett•ä eräissä -por- 30598: !valla;nkumousliirklke>e·n. Minä: huomautan, va.riHisissa .pi·irei.ssrä, varsinkin työ•n•a.ntajain 30599: että Val'k•auden lalkon yhteydle•s>Sä .io, sikäli piirei•s•s<ä, Olli juliki.sest•i,kin. •s:anotrt:u pyrittä- 30600: lkui.n on .il:moitettu,, sisä:mimis•t:eri·n 8/l:ais·te.n vän ·sii!hen., että työntelkijöiJ.tä kielletään 30601: Matti Wä~lgäls•em ;v.amgi:t.semim•eon. 529 30602: 30603: 30604: la:kko-oi,kens. Mutta mi·nä iluulen, että samoja ty:öläti.siä,. E.i ole totta, mitä on 30605: meillä se sittenkin on .porvarist.oHe ·saavut- silloin tahdottu .ohranan taholta selittää, 30606: ri::a.maton malhdoHisuus niin kauan kuin että tämän lakon puhkeamiseen olisi ollut 30607: tässä maa•ssa on olema-ssa työvrues·Wä. Si·itä vaikuttamassa jokin tällainen keskusdär- 30608: ;syy·stä mi•näkin olen v•almis yM~rmään teh- jestöjen taholta toimitettu kiihotus, sillä 30609: tyyflt •e•hdotulbee·n, että asia •lä•hetetään pe- minä olen aina .tullut huomaamaan sen to- 30610: ·rustuslaikivaliolkunnlan tutkitta.v.wksi, sitäkin siasian, että useammassa tapauksessa on 30611: iS:uur.emma;Fa syv'Hä, kuu ei kuite·nka•an itse kokemus osoittanut, että aina keskusjär- 30612: ohra.n:a, y.ht:ä: ·välhän 'k.uin a<Bi•amomainen oi- jestöt ovat asettuneet työtaistelua vastaan 30613: ikeuska-an, joka näitä lakko.iuttu.i:a on tutki- sjitä yksinkertaisesta syystä, että he tun- 30614: Thyt, o•le l'öytänyt s•iinä :seHais·t.a rikosta, tevat kass.ansa olevan tyhjiä turvaamaan 30615: :iosta •kesällä ·ni,in ·Suurta me,J'na pidoettii•n ja näitä taisteluun joutuneita työläisiä. Niin- 30616: j·ok•a sen johdost.a olisi todeHa aih~mt,tanut pä oli asianlaita viime vuonnakin, sillä 30617: va!llg-itsemisen. Siinäikään tapauikses.sia ettei nämä taistelut ,olisivat Perä-Pohjolassa 30618: lherm. Vä;isä.nen, jot•a vä1likysy.m:vs pers·oo- syntyneet jo viime talvena, vaan silloin 30619: nallise•sti ;ko.sk•ee, oli.s~ ·oHut e•dustaja,, ei mi- saatiin estetyksi tämä liiton ja ammatti- 30620: nun mielest·äni oE•si oll1lut mitää.n syytä toi- järjestön kautta. Tämä esilläoleva väli- 30621: ·mittaa vang-itsemista., sillä ios toimitetussa kysymys . ei ole ainoastaan kysymys siitä, 30622: iut1kimuiksessa oliosi mahdo'lE•sesti havaittu että tässä olisi kysymys yhdestä persoo- 30623: jokin· riko•s, .iosta olisi vo·itu tuomita, olisi nasta. vaan tässä on kysymys vähän suu- 30624: ·ollut ti<Ia·i·suus toi:meentpanina vang-itseminen remmasta asiasta, sillä me huomaamme, 30625: tuomion jälkee·n. K11on tästä kaiJkest•a' lku.m- että viime aikoina kautta maailman porva- 30626: minkin voi päättää, ett.ä kysymykse1lä on risto kaikkialla on käynyt mitä häikäile- 30627: oHut .suurempiikin taflkoitus •kun V:n .ioka mättömimmin riistämään työväen anka- 30628: 'On tullut valituiks•i eduskuntaan, eduskun- roilla taisteluilla itselleen saamia oikeuk- 30629: taan pää·semisen ehk•ä;i,sy, o·n o•Nut tarkoitus sia. Niinpä on tässäkin maassa huomattu, 30630: lantaa i·siku !koko !Suomen .työvä·elle, on mi- että ,riistäjäluokka: on käynyt äärimmäi- 30631: ·nus·ta sitä 'suurem:pi s·vv •s:aatta·a asi•a .peru.s- sesti riistämään työläisiltä sitä täysin oi- 30632: tusloa:ki v•ailio1kunnan tutkiit.avak.så.. keutettua keinoa elinehtojensa turvaami- 30633: seffisi, joka on näihin aikoihin asti katsottu 30634: Ed. Enqvist: Minulle antoi puheen- täysin lailliseksi käydä silloin äärimmäi- 30635: vuoron pyytämisen aihetta ensinnäkin si- siin keinoihin, työlakkoon, kun ei muuta 30636: säministerin vastaus, kun hän Jausui alus- ole elinehtojensa turvaamiseen. Sillä mi- 30637: sa, että se Perä-Pohjolan viimetalvinen, nä olen aivan vakuutettu siitä, että ,työläi- 30638: K uolajärvellä ja Kuusamossa tapahtunut sellä on aina äärimmäinen nälkä silloin, 30639: kapina eli ne rettelöt olisivat olleet yhtey- kun hän käypi äärimmäisin keinoin kysy- 30640: dessä nä·i·d·en viime keväänä Pe~ä-Poh:io mystä .ratkaisemaan. Sillä muistamme 30641: lassa syntyneitten työtaisteluiden kanssa. viime keväänä, kun näitä palkkaliikkeitä 30642: Sen voin todeta aivan ,täydellisesti, mitä Pohjolassa syntyi, olihan silloin porvaril- 30643: sisäministeri vastauksessaan mainitsi, että linen sanomalehdistö yhdestä suusta huu- 30644: siellä todella ryhdyttiin tarmokkaisiin toi- tamassa, että tämä ei Dle mikään taloudel- 30645: mmmiteisiin. Viime tatlvena oli tilanne linen la•kko, tämä on poliittinen lakko, täl- 30646: Kuusamossa ja . Kuolajärvellä sellainen, lä on suurlakon merkitys. Ja mikä olisi 30647: että siellä ei. raulhallisen paikkakunnan· asu- naurettavampaa, että ajatella tällaista, että 30648: .iamisto ollut ollen,kaan turvattu, olivathan joku Perä-Pohjolan työväestön osa voisi 30649: suojeluskunnat ja ohranat, jotka järkytti- tehdä jonkun tällaisen suuremman yhteis- 30650: vät täällä asujami,ston •rauhaa, yösydäme- kunnallisen mullistuks.en. Ei ainakaan 30651: nä toimitettiin vang'itsemisia ja kotitar- ajatteleva työläinen eikä porvarikaan ajat- 30652: kas.truksia. .Eritoten tämän kysymyk- tele asioita tällä lailla, sillä nämä lakot 30653: sen yh+eydeSosä ta1bdoin puheenvuoron jotka täällä syntyivä.t, nämä olivat puh- 30654: ottaa siitä syystä, .koska silloin alussa, kun taasti taloudellista laatua ja näin ollen ei 30655: Väisänen vangittiin, ilmoitettiin vangitse- työläisillä ollut muuta keinoa, sillä .työ- 30656: misen syyksi ohranan taholta Perä-Pohjo- läisten nälkäisistä vatsoista tulivat nämä 30657: lassa saha- ja teollisuuslaitoksilla puhjen- vaatimukset eikä mistään muualta ulkoa- 30658: neet ty.ölakot. Minä niin läheltä tun- päin keskusjärjestön eikä muunkaan kii- 30659: nen tilannetta siellä, kos:ka it·se olen niitä hoituksen kautta. 30660: 67 30661: 530 IT'ii,Sit,aina 17 lP· 1dkruku:uta. 30662: 30663: 30664: Ja näinollen olen tahtonut tässä mainita täytyy työväestöllä olla oikeus. Minä puo- 30665: lyhyesti ne tosiasiat, että tässä ei ole ai- lestani en tahdo ollenkaan ryhtyä kieltä- 30666: noastaan tämän maan porvaristolla. ollut maan työväestöitä lakkoilemisoikeutta, 30667: muu kuin käydä tämän äärimmäisen tär- yhtä vähän kuin minun kannaltani kat- 30668: keän lakko-oikeuden riistämiseen työläi- soen työnsulkukaan \Voi olla sellainen 30669: siltä. Olemmehan huomanneet, niinkuin paha, jota yhteiskunnalta on syytä riistää. 30670: mainitsin, että kaikissa maissa ovat porva- Mutta minä tahdon vain tuoda sen vaati- 30671: ristot käyneet jopa lain turvaamisen avulla mattoman lisän tähän keskusteluun, min- 30672: itsellensä 'riistämään tvä'läisiltä: [akko- kä eräs ammattijärje.stöä läheltä lähtenyt 30673: oikeutta. Samaa edellyttää jo tässäkin toimintaohjelma sisältää. Tämän toimin- 30674: maassa lainsäädäntö, työehtosopimuslaki. taohjelman 17 kohdassa luetaan näin: 30675: sillä tässä on niin selvät todistukset siitä, ,Niin, taloude'llinen taistelu on samalla 30676: että tälläkin tahdotaan jo riistää työläisil- myöskin poliittinen, se on yleinen luokka- 30677: tä tämä taisteluoikeus. Lyhyesti sanottu- taistelu. Itse taistelukin vaikka se käsittäisi 30678: na, että se kiihoitus oli porvariston kiihoi- jonkin maan hyvinkin laajat työväenker- 30679: tusta, jolla se kiihoitti ohranan näiden lak- rokset, voidaan vain silloin suorittaa to- 30680: kolaisten, Pe,rä-Poh.iolan piirin piirijä.rjes- dellisesti vallankumouksellisesti ja mah- 30681: tön kuin myöskin ammattijärjestön pu- dollisimman suurta hyötyä tuottaen työ- 30682: heenjohtajan kimppuun. Tämä on selvä väenluokalle kokonaisuudessaan, kun val- 30683: todistus siitä, että tässä maassa käydään lankumoukselliset ammattiliitot kulkevat 30684: mitä häikäilemättömimmin riistämään työ- käsikädes,sä mitä läheisimmässä yhteydes- 30685: Jäisiltä kaikki nämä oikeudet, millä he &ä ja läheisimmässä yhteistyössä maan 30686: ovat pakoitetut taistelemaan elinehtojen kommunistisen puolueen kanssa. Työläis- 30687: parannusta. Niinpä olen tässä kysymyk- ten luokkataistelun kahteen riippumatta- 30688: sessä lyhyesti tahtonut tuoda sen tosiasian maan osaan hajoittaminen on nykyisenä 30689: selville, että nämä lakot olivat lähteneet vallankumouksellisena hetkenä teoriassa ja 30690: työläisten keskuudesta, sillä äärimmäinen käytännössä äärettömän vahingollinen. 30691: kurjuus oli, joka pakotti työläiset tähän Vallankumoustapahtuma vaatii kaikkein 30692: taisteluun, ja samalla sen, että näillä tais- suurinta voimain keskitystä, joka on aja .. 30693: teluilla oli puhtaasti taloudellinen luonne. teltavissa ainoastaan mitä suurimman työ- 30694: Samalla olen sitä mieltä, että tämä asia, väenluokan vallankumouksellisen voiman, 30695: niinkuin täällä edelliset puhujat ovat mai- se on sen kaikkein kommunistien ja vallan- 30696: ninneet, on siksi tärkeä ja laajakantoinen kumouksellisten ponnistuksia käyttämällä. 30697: kysymys, että tämän Belvittäminen, koska Jo:;, kommunistinen puolue ja punaiset 30698: tässä ei ole yksin ammattijäriestön puheen- luokka-ammattiyhdistysliitot toimivat 30699: johtaja kysymyksessä, vaan tässä on hyök- erikseen, on niiden toiminta jo edeltäpäin 30700: käys koko Suomen ammatillisesti järjesty- tuomittu epäonnistumaan ja tuhoutumaan. 30701: nyttä työväestöä vastaan, että tämä asia Senvuoksi ovat toiminnan yhtenäisyys ja 30702: lä1hetetään' perustuslakivaliokuntaan selvi- kommunistisen puolueen ja ammattiyhdis- 30703: tyksen saamista varten. tyksien välinen elimellinen liitto kapita- 30704: lismia vastaan käydyn taistelun onnistu- 30705: misen ennak,koedellytys." 15 kohta tä.stä 30706: Ed. Jo u k a hain en: Minä en tahdo samasta toimintaohjelmasta kuuluu näin: 30707: olla monisanainen, mutta olen kuitenkin ,Vastustettava sitä kapitalistien yhteistoi- 30708: tahtonut kantaa korteni tähän yhteiseen mintaa, joka takaisi työläisille osuuden 30709: kekoon siitä syystä, että varsinkin kom- luomas,saan lisäarvossa. Työväenjärjestö- 30710: munististen edustajain taholta on voimak- jen tehtävä ei ole kohottaa kapitalismin 30711: kaasti painostettu viimetalvisten Pohjo- voittoa, vaan sen hävittäminen." 16 koh- 30712: lan lakkojen puhtaasti ammatillish luon- ta kuuluu: ,Taistelussa työpalkkojen pa- 30713: netta. Ja samaa on myöskin puhunut tääl- rantamiseksi on puristettava kapitalismia 30714: lä sosialidemokraattinen edustaja Aalto, myönnvt:\nksiin, mutta ei mikään taistelu 30715: vaikka hän siinä suhteessa olikin kokolail- saa mennä, ettei se osaltaan saata työläisiä 30716: la rehellisempi kuin hänen vasemmalla yhteiskunnallisen vallankumouksen kan- 30717: olevat toverinsa, siinä nimittäin, että hän nalle ja työväen diktatuurin kannattajik- 30718: sanoi, että myöskin poliittisiin lakkoihin si." 2 ktohta, olhjelmasta kuuluu seuraa- 30719: vasti: ,Ammattiyhdistystaktiikan perus- linnun vapautta. Niin kauvan kuin tuo 30720: teena ovat suora toiminta, boikottaus, la- lintu laulaa pääoman etujen mukaisesti, 30721: kot, katutoiminta, mielenosotukset, tehtai- ovat sen järjestöt sekä sen toiminta sallit- 30722: den valtaamiset, tuoUeiden maasta vien- tua. Mutta silloin, kun se lähtee laillis- 30723: nin estäminen ja aseellinen vastarinta so- ten järjestöjen kautta taistelemaan itsel- 30724: sialismin toteuttamiseksi. Luokka-ammat- lensä elinehtojen parannusta, silloin aset- 30725: tiyhdistysten on ,kasvattaminen suoran tuu hallitus, keskuspoliisi ja koko virka- 30726: toiminnan avulla työväen laajat joukot miesluokka tuota työläisen oikeutta vas- 30727: köyhälistön vallankumouksen puolelle, taan. 'l'ämä on mielestäni niin vakava ky- 30728: köyhälistöill diktatuurin kannattajib.i." symys, että tämän eduskunnan olisi omis- 30729: Nämä lukemani kohdat puhuvat itse puo- tettava tähän tarpeellista huomiota. Mi- 30730: lestaan, joten minulla asiaan käsittelyyn nun tehtävänäni ei ole lähteä erittelemään 30731: ~i ole tämän enemmän lisättävää. (Ed. sitä, mitenkä paljon, missä määrin Suo- 30732: Långström: Kenen kirjoittama tuo on? messa nämä kaksi diktatuuripuoluetta, oi- 30733: Puhuja, poistuessaan lavalta: Ehkä keisto ja äärimmäinen vasemmisto, ovat 30734: asianomainen tuntee.) näitä työn ja pääoman välisiä kysymyksiä 30735: käyttäneet tarkoitustensa · palvelukseen, 30736: Ed. I~ r ;..r ~· g a r i: Pyysin puheenvuo- minun tehtävänäni on sosialidemokraatti- 30737: ron tarkoituksella, että tämän eduslmn- na. tuoda esiin se seikka, että me vaadim- 30738: nan juristit tämän kysymyksen yhteydessä me kansalaisoikeuksien noudattamista 30739: lausuisivat mielipiteensä, onko esitläole- puolueettomasti siten kuin lais.sa on sää- 30740: vassa a,siassa menetelty lain mukaisesti. detty. Myöskin on menetelty hallitus- 30741: Minun nähdäkseni nämä tapaukset koske- muodon 11 § :n vastaisesti Pohjolassa, V ar- 30742: vat niin läheltä sitä kysymystä, jossa so- kauden tehtaalla y. m. toimeenpanemalla 30743: sialidemokraatit ovat tinkimättömällä kotietsintöjä, jotka ovat osottautuneet tu- 30744: kannalla,, nim. ,kansalaisoikeuksiew louk- loksettomiksi. Tällaiset tapaukset kute.n 30745: esim. Varkauden tapaus, eivät ole anta- 30746: kaamista,, Hallitusmuodon 4 § :n mukaan 30747: on Suomen kansalainen jokainen, joka on neet aihetta ryhtyä mihinkään toimenpi- 30748: suomalaisista vanhemmista syntynyt, niin teisiin, vaikka siitä ilmeisesti kävi esille, 30749: myös vieraan maan naisella, joka on men- että tässä oli menetelty lainvastaisesti. 30750: nyt naimisiin Suomen miehen kanssa. Näitten lyhyitten silmäysten perusteella 30751: Näillä tulisi olla kansalaisoikeudet. Nyt minä toivoisin, että tämä eduskunta esillä- 30752: kun tämä keskustelu, sisäministerin ai- olevaan kysymykseen suhtautuisi siten 30753: heen antamana, on siirtynyt tapauksiin, kuin väliky,symyksen tekijä:t ovat ehdotta- 30754: jotka ovat asiallisesti välikysymyksen ul- neet, että asia lähetettäisiin perustuslaki- 30755: kopuolella, täytyy minun kajota asian sii- valiokuntaan.. .Jos todellakin on, kuten 30756: hen puoleen, että Suomessa ei ole työläi- minä olen valmis uskomaan, tapahtunut 30757: siin nähden toteutettu hallitusmuodon 5 lainvastaisia tekoja, on silloin eduskun- 30758: §:ää. Nykyään ei ole työläisiin nähden nalla syytä selityksessään velvoittaa hal- 30759: noudatettu tasapuoliRia oikeuksia, mitkä litusta ryhtymään niihin toimenpiteisiin, 30760: sille 10 §:n mukaan kuuluvat.. Ne vangit- mihin a~sia aihetta antaa. Tässä mielessä 30761: s.emiset, mitä on tapahtunut lakkoasioiden yhdyn kannattamaan ehdotusta, ettf1 asia 30762: yhteydessä, ovat todenneet, että silloin lähetetään perustuslakivaliokuntaan. 30763: kuin työläiset joutuvat taistelemaan elin- 30764: ehtojensa puolesta, selitetään samaa lakia 1Ed. Hei :k i n h € i !IDI o: Niin hyvin väli- 30765: toisin, mutta jos työnantajat lähtevät tais- .kvsvmvks·essä kuin1 täällä tapalhtuneessa 30766: teluun työläisiä vastaan laskeakseen elin- keskustelussakin on tahdottu tehdä uskot- 30767: ehtoja, silloin selitetään tämä lainmukai- tavaksi, että ne lakot, joista Hyt on kysy- 30768: seksi menettelyksi. Tämä on ilmeinen mys, muka olisivat puhtaasti taloudellisia 30769: ristiriita. Tässä täytyy ehdottomasti tul- lakkoja ja että viranomaisten pyrkimys 30770: la esille, että lakia ei tahdota soveltaa ta- tällaisten lakkoliikkeiden hillit:oemiseksi 30771: sauuolis<esti jokaiseen kansalaiseen. TäJIDän ei muka voi aiheutua mistään muusta, 30772: jälkeen joutuu tekemään johtopäätöksen, kuin vallassa olevan luokan halusta ja 'har- 30773: että työläisen kansalaisvapaus Suomessa rastuksesta sortaa työväestön vapautta ja 30774: on .täl'lä .kertaa häkissä. pidettävän kanaria- sen ojkeutettuja taloudellisia parannuspyr- 30775: 532 30776: 30777: 30778: kimyksiä. Niinkuin ed. J oukahainen jo on lustelussa myöntänyt, että lakkoja voidaan 30779: täällä huomauttanut, ei näin suinkaan ole käyttää poliittisissa tarkoituksissa ja myös 30780: asianlaita, vaan nämä lakot ovat puhtaasti sen, että Pohjolan piirijärjestö on Suomen 30781: poliittisessa tarkoitukses:.a johdetut ja toi- ammattijärjestön alainen. 30782: saalta, vieraalta taholta saatujen määräys- Nämä seikat osottavat, että Pohjolan la- 30783: ten ja ohjeitten mukaan. Jo keväällä 1922 kot eivät suinkaan olleet tavallisia palk- 30784: kävi ilmi, että kommunistien taholla oli kataisteluita ja että ammattijärjestön pu- 30785: suunniteltu lakkoja toimeenpantaviksi heenjohtajalla Väisäsellä oli tärkeä osa 30786: Suomessa, jotka lakot aijottiin järjestää näiden toimeenpanemisessa ja vastuu niis- 30787: ensiksi puutavarateollisuuden alalla alka- tä, mutta tämän lisäksi on meidän otetta- 30788: vik&i ja siten mahdollisuuden mukaan koe- va huomioon muutamia yleisiä seikkoja, 30789: tettaisiin niitä laajentaa yleislakoksi val- jotka selvä,sti todistavat, millä kannalla 30790: lankumouks,ellisess,a tarkoituksessa. :1tlos- tylöväestön ammatillinen liike meillä tät~ 30791: kovasta käsin oli oltu tyytymättömiä il- nykyä on. Viime talvena toimeenpannus- 30792: meisesti siihen, että meikäläiset kommu- sa äänestyhessä oli ammattijarjestöjen jä- 30793: nistit eivät mitään olleet saaneet aikaan, senten valtava enemmistö Moskovan pu- 30794: ja vaadittiin tekoja korvaukseksi niistä naiseen internatsionaaleen liittymisen puo- 30795: verrattain runsais,ta apurahoista, joita lella, internatsionaaleen, jonka: ohjelmana 30796: kommunistit olivat sieltäkäsin saaneet. on neuvostojärjestelmän toteuttaminen vä- 30797: Nämä lakot alkoivat W arkaud,essa ja saa- kivaltaisen vallankumouksen kautta. Suo- 30798: vuttivat jonkun verran kannatus,ta ainoas- men ammattijärjeston kustantamassa kir~ 30799: taan Pohjois-Suomen puutavarateollisuus- jaseS'sa nimeltä ,Punaisen ammatillisen 30800: laitoksissa. Kun näiden lakkojen poliitti- internatsionaalen I :sen .kongressin teeBit 30801: nen luonne tuli jokseenkin ilmeiseksi, niin ja päätökset" sanotaan nimenomaan sivulla 30802: oli tietysti keskuspoliisilla täysi syy se- 29 seuraavaa: ,Vallankumoukselliset am- 30803: l):aantua asiaan. Oulussa kesäkuun 22 päi- mattiyhdi5tykset ovat asettaneet päätehtä- 30804: vänä pidätetyn Pohjolan ammatillisen pii- väkseen joukkojen yhdistämisen, kurinpi- 30805: rijärjestön sihteerin K. K. Vuokilan asun- don ja kasvatuksen kapitalismin väkival- 30806: nosta ja mainitun järjestön kansliasta löy- taiseksi kukistamiseksi". ,Ammattiy hdis- 30807: dettiin papereita, jotka valaisevat lakko- tys on kommunismin ammatti- ja työkou- 30808: jen poliittista luonnetta. Vuokila tunnus- lu. Sen tehtävänä on valmi5taa joukkoja 30809: ti kuulusielussa m. m., että ammatillisen kapitalistisen järjestyksen kukistami- 30810: työväenliikkeen toimintapäämääränä on seen." - !Saman ammat:tijä.r.iestön 'PUheen- 30811: nykyisen yhteiskuntajärjestyksen hävittä- johtaja on pidätetty kan;s,anedustajaksi va- 30812: minen, minkä saavuttamiseksi voidaan littu Matti Väisänen. 30813: käyttää lakkoja. Vuokilan asunnos,sa ta- Joka kerta kun joku kommunistipuolu- 30814: kavarikoitiin koneella kirjoitettu paperi, een jäsen tulee vangituksi rikoksellisen 30815: ,Menettelytavat ammatillisessa liikkees- vallankumouksellisen toimintansa tähden, 30816: sä", jossa esiintyy m. m. seuraavia lau- nostetaan eräissä puoluelehdissä suuri me- 30817: seita: ,Vallankumous ei tule ilman muuta, lu pidätetyn puolesta, joka muka on mah- 30818: ei, sitä on tietoisesti joudutettava". Lak- dollisimman viattomasti vangittu. Eivät- 30819: kojen suhteen annetaan seuraavia ohjeita: kö siis puolueen johtohenkilöt toimikaav 30820: ,Taistelun ajat on käytettävä edullisesti puolueen ohjelman mukaisesti, vai mistä 30821: propageeraukseen. Vallankumouksellista mahtaa riippua se, että hallitus, poliisi- 30822: mielialaa on kohotettava." Tämän pape- viranomaiset aina s:attuvat saamaan kä- 30823: rin myönsi Vuokila saaneensa ammattijär- siinsä juuri viattomia henkilöitä. 30824: jestön puheenjohtajalta Matti Väisäseltä On ymmärrettävä, että kommunistit 30825: käydessään Helsingissä ammattijärjestön puolustavat omiansa silloinkin, kun ehkä 30826: kurs'seilla. Väisänen on kuulustelussa tietoisesti joutuvat puolustamaan rikollis- 30827: myöntänyt tämän. Vuokilan pidätyksen ta toimintaa sitä yhteiskuntajärjestystä 30828: ohessa takavarikoitiin suuri määrä V enä- vastaan, jota meidän laillinen yhteiskun- 30829: jällä painettua vallankumouksellista kir- tamme edustaa. Mutta omituista on, että 30830: jallisuutta, joka myös todistaa, minkälai- niin tässä keskustelussa kuin aikaisem- 30831: sissa käsissä lakkojen johto oli. Ammatti- minkin yksi ja toinen ääni sosialidemo- 30832: järjestön puheenjohtaja Väisänen on kuu- kraattisen puolueen taholta nousee puolus- 30833: 1\33 30834: 30835: 30836: tamaan tällaisten henkilöiden rikollista siitä, et.tä ne lakot, jotka ovat syntyneet 30837: toimintaa. Ei ole suinkaan yksinomaan kommunististen ammattijärjestöjen johta- 30838: porvarillisissa piireissä herännyt käsitys jain toimesta, ovat puhtaasti taloudellisia, 30839: tuollaisen toiminnan rikollisuudesta. Sitä kun näitten järjestöjen ohjelman mukaan 30840: tahdon osottaa muutamilla otteilla ,Työ- lakkoja on toimeenpantava valmistuksena 30841: väen tietokirjasta", joka suinkaan ei ole väki valtaiseen vallankumoukseen. Ja kuin- 30842: tuntematon edustajille Aallolle ja Brygga- ka voivat he väittää, että pidätetyt johto- 30843: rille. Tässä kirjassa luemme otsikolla henkilöt ovat syyttömiä, vaikka nämä 30844: ,Kommunistinen puolue" m. m. seuraa- juuri nyt tapahtuneiden lakkojen aikana 30845: vaa: ,Siltä varalta, että joku vielä taht.oisi ovat todistettavasti noudattaneet puolueen- 30846: väittää, ettei Suomen sosialistinen työ- sa vallankumouksellista ohjelmaa. Th1utta 30847: väenpuolue ole kommunistinen eikä kuulu ammattijärjestön puheenjohtajaa Matti 30848: Moskovan kommunistiseen internatsionaa- Väisä&tä vastaan on olemassa muitakin 30849: leen, mainittakoon seuraavaa: Jo puolueen raskauttavia seikkoja. Väisänen oli Suo- 30850: perustavassa kokouksessa päätettiin liit- men sosialistisen puolueen perustajia ot- 30851: tyä ·kolmanteen internatsionaaleeu." taen osaa perustamiskokoukseen 13-15 p. 30852: ,Ja vaikkapa puolue ei ole uskaltanutkaan toukokuuta 1920 ja kuuluen lisäksi sren oh- 30853: virallisesti myöntää täydellistä riippuvai- jelmavaliokuntaan. Tämän puolueen pe- 30854: suuttaa.n Mo·skovasta, Olli purolueen ia senr eri ru&tajat havaitsi Turun hovioikeus ja sit- 30855: elinten toiminta kaikissa sovellutettu Mos- temmin Korkein oikeus syypäiksi valtio- 30856: kovan määräy,sten mukaisesti." LisäJrsi petoksen valmistamiseen. Korkein oikeus 30857: opettaa meille mainittu tietokirja, että tuomitsi heistä tunnetut vapausrangais- 30858: puolueen ylimpänä johtona eivät ole toi- tukseen. Väisänen on tehnyt itsensä syy- 30859: mineet sen johdossa nimeUisesti oltleet hen-- pää.ksi samaan rikokseen kuin aikaisem- 30860: kilöt, vaan maanalaiset voimat. Mosko- min tuomitut rpuolueenjohta.iat ('Vasemmal- 30861: van internatsionaalen toisessa kongressissa la: Ei,kö .si•tä silloin tiedetty?). Hänen 30862: hyväksvtty~jen liittynrisehtojen 3 § :.ssä sa- myöhempi pidättämisensä on ·siis ainakin 30863: notaankin: ,Kaikissa maissa, missä kom- tästä syystä oikeutettu. 30864: munisteilla piiritystilanteen tai poikkeus- Lisäksi tahdon huomauttaa, että nykyi- 30865: lainsäädännön takia ei ole mahdollisuutta nen Suomen ·sosialistinen työväenpuolue 30866: kaikkia tehtäviään laillista tietä toteuttaa, on hyväksynyt saman ohjelman kuin oi- 30867: on ehdottomasti välttämätöntä, että lailli- keuden päätöksellä rikolliseksi tuomittu 30868: seen toimintaan liitetään laiton." Ja edel- puolue. Kesäkuun 9 p:nä 1920 julistautui 30869: leen: ,Niissä maissa, joissa porvaristo tai Helsingin sosialidemokraattinen kunnal- 30870: vastavallankumouksellinen sosialidemokra- lisjärjestö Suomen sosialistiseksi työväen- 30871: tia on vielä vallassa, täytyy kommunisti- puolueeksi, omaksuen aikaisemmin hyväk- 30872: sen puolueen oppia johdonmukaisesti yh- sytyn ohjelman, jonka laatijat oikeus oli 30873: distämään laillistettu toiminta laittomaan. tuominnut. Tämän puolueen jäseniä is- 30874: Tällöin olkoon laillistettu toiminta aina tuu tällä hetkellä eduskunnassa, sillä välin 30875: laittoman puolueen kontrollin alainen." - kun puolueen perustajat istuvat vankilas- 30876: Täten myöntävät sosialidemokraatit, että sa ja nämä vallankumouspuolueen jäsenet 30877: n. k. 'työväenpuolue harjoittaa salaista val- koettavat nyt saada rikoksellisesta teosta 30878: lanllmmouksellista propagandaa. Ja he pidätettyjä tovereitaan vapautetuiksi. 30879: ovat myös lukemattomia kertoja todista- Vastaus tehtyyn välikysymykseen on 30880: neet, että tämän puolueen hallussa olevat minun mielestäni varsin luonnollinen ja 30881: ammattiyhdistykset pitävät ammatillises- selvä: meillä ei ole mitään syytä vaatia, 30882: sa liikkeessään silmämääränään vallanku- että nämä rikolliset vapautetaan vankilas- 30883: mouksen valmistamista eikä taloudellista ta, johon he täydellä syyllä ovat joutuneet, 30884: taistelua. Tämä käy selvästi esille niistä vaan päinvastoin jos me hallitukselle tä- 30885: paljastuksista, jotka Suomen Sosialidemo- män käsittelyn yhteydessä jonkun pyyn- 30886: kraatti teki 4 päivänä maaliskuuta 1922 nön esittäisimme, niin se olisi se, että näi- 30887: julaistessaan kommunistien salaisen kier- den rikollisten rikostoverit, jotka vielä 30888: tokirjeen, jossa m. m. neuvotaan johta- kulkevat vapaalla jalalla, mahdollisimman 30889: maan ammatilliset järjestöt valtiollisen tarmokkaasti etsittäisiin ja kiinni otettai- 30890: luokkataistelun suorittajiksi. Kuinka voi- snn. 30891: vat sosialidemakraatit olla vakuutettuja 30892: 534 30893: 30894: 30895: ]}di. K ·a n k a 'r i: !Täällä ed. Aal tn ve·rra- :mautiliikkeenJ tarkoituksena o.n yhteiskun- 30896: ten •an.siokk,aastll toi esiin sen ajatuksen, t.ajär.ies.telmän muuttaminen. Minä olen 30897: mikäli koskee työvä-en lakko-,oi,keutta, niin kuullut m. m. Teknillisen Korkeakoulun 30898: että siih:en minulla e~ ole mitään lisättä vää. lehtorin puheen yJiopist.on juhl,asalissa ja 30899: Että lakko-oikeus on työnt.ekijöille säily- hän sanoi et.tä, jos• tyytymättömyyt;t:ä on, 30900: tettävä niin .taloUJdellisessa. kuin poliitti- niin s,yy ei ole tekniikassa eikä teknilli- 30901: sessa taistelussa ja; sen jälkeen vast:a on sessä tiedossa,, vaan syy on talousjärjes- 30902: valtiovallan väliin .käytä v·ä rtäl'laisissakin telmässä. Rän siis •antoi tä:ssäkin, tje:tysti 30903: yhteiskunnassa, jns sen yhteydessä tapah- oikeiston taholta ansios,sa pidettävässä esi- 30904: tuu lainvastai.sta. Minä ,en lähde väittele- tyksessä, teknillisestä tiedos,ta sen lh,yväk- 30905: mään häntä vastaan siitä .puheen osasta, symis.en et1t:ä talousjärjestelmäs.sä on ,syytä 30906: mikäJi se ko!hdistuu sitä ryhmää vastaan, silloin kuin ihmiset eivät pääse t,asan osal- 30907: johon minäkin .kuulun. Hän mainitsi, että, lisiksi yht.eiskunna.n hyödystä ja. tuotosta. 30908: jos v.altiollinen kes:kuspo.liisi ja muut vRJl- Tiety,sti ammattiyhdistysliike la.kkot.aiste- 30909: tiovallan yhteydessä ,olev,at salliv•at meidän lulla myötävaikut,t.a,~ työläisten .työtaito 30910: keskenämme sen riidan ratkaista, niin lrn.e kohoaa, työpäivä lyhenee, hei•d:än .tietomää- 30911: ,sen pa.raiten mY'ÖS pystymme sovittamaan. ränsä ko:l:waa ja se jouduttaa tätä talou:s• 30912: Ehkä tähän voisikin yht,yä. järjesteLmän muut:tUJmi,st,a ja se ·nä>in ollen 30913: :Mutta. kun tääHä ed. J.oukahainen ja ei ole vielä enempi lainv·astaist.a. kuin mi- 30914: Heikinheimo ov•at tuomeet ·esiin .asioita, kään muUJkaan poliittinen toiminta ja eri 30915: jotk.a ov.at, hyvin kaukana. kysymyksestä, ry:hmäin eduskuntaan saapuminen. 30916: mutta: koska ne on sallittu eduskunnan E.d. J ouk•a:haisen lausunnon ,perusteella 30917: -puh uj,aJ.a va·l ta. esiintuoda, •niin todennäköi- olen velvollinen mainitsemaan muut,amia 30918: sesti minUJlle myös suodaan oikeus oikaista päätöksiä jotka. ov,at voima,ssa. Hän luki 30919: nämä lausunnot. !Täällä ed. Heikinheimo tääUä asiakirjoja,, joita minä en tunne. 30920: manitsi että ammattijärjestö on kustanta- Ed. Heikinheimolli lukema:t lausunnot tun- 30921: nut kirjasen ,.Punaisen ammatti-internatio- nen, koska se on Työväen .Sa.no~malehti 30922: nalen ·ensimäisen kongressin tees,it ja pää- osakeyhtiöm julkaisemassa tietokir.iassa, 30923: tökset". Käsit.tääkseni tässä ei ole tapa.h- mutta ed. J ouka,haisen päätöksiä en tunne. 30924: tunut mitään laimrikkomista. !Siinä ei En ti:edä kenenkä kirjoitt.amia ja hyväksy- 30925: vielä amma ttijä,ries.tön toimikunt•a ole ,a.nta- m~ä ne ovat, koska hän ,ei maininnut si/rä. 30926: nut minkäänlaista omaa lausuntoa, hyväk- Mutta ensin maini,taan tämä P.o:hjolan 30927: syykö se nämä vai hylkäJäkö. Se on siis ammatillinen .piiri. Tämä ;piiri kokouk- 30928: aivan seUaisenaa·n .lmn nämä .päätökset sessaan 12~1.3 päivänä .helmikuuta kulu- 30929: ovat,. jättänyt ne niiden luettavaksi, jotka vana vuonna .on p.ääti:ä:n,yt menett.elvtav,ois- 30930: niitä ha,luavart lukea, lausumatta asiasta taan. Otinpa: vielä pöytäkirjankin mu- 30931: mitään., Ja tämä on tapahtunut ennen kaan, .ios satuttaisiin täälilä tällaisia väit- 30932: ,sitä international,en äänest•ystä, iost.a m,yös- teitä tekemään. 1) Työväenluokassa itses- 30933: :kin täällä on mainittu. ,Sekin on oHut sitä- sään on se voima, jolla, se turvaa työväBn 30934: kin välttäm:ättömämpää, että työläiset, s.aavutuk.set ja. saavuteHav.at tvöehdot. 30935: jotka ovat siihen äänest,ykseen joutuneet Tämä ,pä•ä.oma luokkavoima on ·sitä suu- 30936: oUamaan osaa, ov,at kyenn:eet joko hy.lkää- rempi, mitä kiinteämmässä vuo:rovaikutuk- 30937: mään tai ihyväkB;ym:ään ne. Sii,s ettei mi- sessa sen tai.st:eluiär,iestöt ovat keskenä·än 30938: ihinkään t.oimenpit€1isiin ,r,yhidytä ilman että ja. suhteessaan piirijär.iBstöön ja liittoOTI>sa. 30939: i1hmiset asias,ta tietävät. Niin ollen minä Siis ei tässä pulhu'a mistään k.nmmunis~t~ 30940: en näe tä.ssä minkäänlaista rikkamusta ta- sesta -puolueesta tai internationalesta. 2) 30941: -pa<htuneen enkä nä·e myöskään tä.tä miltään pa.ikallisille osastoiHe myönmetåän ·kuit·en- 30942: osalta lain vastaiseksi. V aikk.akin todistet- kin oikeus te:hdä myös urakkatyös'Opimuk- 30943: taisiin että ,s,e toimimta olisi lainvastaista, sia, eh:doUa etteiv.ät h,e sido jä.rjeg,'ön toi- 30944: mitä nämä pää:'.ökset edellyttävät, niin ei mintavapautta tu:kiessa toisten järjestöjen 30945: silloin vielä voi oHa se että jokin iärjestö iolhta.mia t[Yötaisteluja. - Tässäkään ei 30946: julkaisee tällaisen toisten luettavaksi. puhuta .mi,'ään sellaisest•a to,iminnasta. 30947: :Minä voisin yhtyä siihen ajatukseen mitä 3) :ssa ko·hd.a.ssa. sanotaan, että palkkaliik- 30948: ihän lausui ,Vuokila.n puheesta et.tä 'am- keessä o,n ryh:dyttä vä mahdollisimman laa- 30949: 535 30950: 30951: 30952: joihin t.o~meupiteis~in, j.oten Suomen Am- mansa, .eiv·ät m1ssaan .suhteessa: velvoita 30953: mattijärjestön ja Suomen Saha-,, Kuljetus- Suomen amma.ttijärjestöä:, sen alaisia liit- 30954: ja Selmtyöväen J~it.on t,oimikuntaillJ on yh- toja .ia os,ast.oja. Hän .mainitsi myös t.yö- 30955: teisesti. harkittava, missä sll!hteessa Jmtso- suluista ja täällä ed. Aatlt.o mainitsi myös 30956: vat voivan.sa vaikuttaa Pohjolan Ammatil- työsuluista .samaUa. tav.al,La,, että silloin 30957: lisen Piirineuvoston ja .sen toimeenpanevan kun työlakko oikeut.etaan, on myös työ- 30958: valiokunnan ryhtymiä työtaisteluja joht,a- sulku asetettava .s1amaan asteeseen. Ja ed. 30959: maan ja niitten .laaJentamisesta .päättä- Aalto .mainitsi •kyl.J.äkin .s.en, että työsul- 30960: maan. Siis tämä ,p,y.kälä asettuu tä.ssä ko- ku.ia on tapahtunut samaan aikaan ja. ed. 30961: konaan ammatti.i.äiriestön ja liittotoimikun~ Ryot;könen .maini.tsi että Pohjois-Suomessa- 30962: nan luvun pyyntöön. MuThta päätöstä Poh- kin työsulut alkoivat. ennenkuin la·kot. 30963: jolan ammatillisen pi.irin a.lueella, jotka 'Täällä on my;ös puhuttu Suomen ammatti- 30964: tätä piiritoimikuntaa. jossain mää.rin v,eJ- järjestön suhtees.ta punaiseen ammatti-in- 30965: voitt.avat, ei ole. Tämä on viimeinen 'Pää- te,rna.tional,e.en.. HUIM.ikuun Ammattijär- 30966: tös ja tämä ei ole ri,stiriida.ssa SU!oonen am- iestölehdessä tänä vuonna sivulla 70 sano- 30967: mattijärjestön< viimeisen 'Päätöksen k.anssa, taan: ,.,:Toimikunnan yksim~elisellä päätök- 30968: jota Suomen ammattijärjestön toimikun- selLä jää 1Suo.men .ammattijä['jest'ö siis edel- 30969: nalla .ei o·le oikeutta muuten muw~.t.aa kuin leen k~ansainvälisesti rii ppumatt.omaksi". 30970: jos sen Ammattijärjestön< edustajakokous Tämä on päM.ös, joka on voimassa, jota ei 30971: asiasta toisin päättää.. Siinä sanotaan ole muutettu .ia jot.a ei ole pyrittykään 30972: kyllä ,p;ääW,k,s.es:säJ: Kokous päättää siis ylei- muutta.ma.an. Siis ne ~yytökset ammatti- 30973: seksi ohjeeksi hyväksyä 1) menettelytapoja järjestöä vastaan, että se olisi s'llihtee:ssa 30974: t.yörii.ta-asioissa on pyrittävä saattamaan sel.I.aisten as.iakirjain kan,s.sa. mitä täällä 30975: sellaisiksi, ettei työläisiltä jäisi yhtään edul- ed. J oukahainen ja Heikinheimo ovat llu- 30976: lista tilaisuutta käYJt.tämättä va1voakseen kenee<t, ei ole yihtä. totuuden kanssa. Tu- 30977: etujaan työnantajain riistoa vastaan. Tässä len samaan tulokBeen kuin täällä 3 päi- 30978: ei pwhuta mitään val'lankumouksesta. 2) Jos vänä toukokuuta 1921 ed . .N,evanlin.na sa- 30979: jonkun liiton tai järjestön nykyisin voi- noi silloin eduskunnan· istunnossa väEky- 30980: massaolevat säännöt vaikeuttavat erilai- symyksens.ä .yhtey.dessä. ,Tämä arkuus 30981: ·siin olosuhteisiin so:veltuvaa ja. ta:,r1Je,eksi vi.ittaa johonkin epä.va.r.muuteen, .iot·a itse 30982: pikaista toimintaa., ovat säännöt siinä swh- tuntee." ,,·Mutta. se viittaa. myös suureen 30983: teessa e.n.si sopivassa tilaisuudessa muutet- epäluuloisuliteen." Ja tämä sopii erikoi- 30984: tava t. E·delly:tetään, että säännöt rekiste- sesti nykyään haUitukselle, sen toimin- 30985: rö.idäJän. 'Tässä ei ole mitään .sellaista, että taan, kun se on salli·nut va.ltioniselle polii- 30986: se olisi laki.a vastaan. 3) Tavallinen lakko sille niin .suuret oikeudet, kuten sisämi- 30987: tunnustetaan edelleen tepsiväksi taisrtelu- nisteri v.astauksessaa.n mainits,i. ,Se viit- 30988: lkeinoksi, jota käy>'etään si.Uoin kuin eri- ta-a tällaiseen epäluuloisuuteen ia aDkuu- 30989: ruäisiä työlä.isten välttärmättlömiä vaatimuk- te~., .mi·tä its'e tuntee. .Ja samall.ainen 30990: sia muuten tulee hylätyksi. 4) Keskusjär- tunnelma tuntuu oJevan myös tämän edus- 30991: jestölle säi·lytet.ään jo1ht.o työriidoissa, mil- kunnan oikeistossa. 30992: loin 1he eivät katso ta~rpeelliseksi sitä ala- 30993: jä.r.iesti:ille luo.vutt:aa. 5) Yksityiskohtai- E.d. 'T a i n i o: Tämä väl.ikysymys' näyt- 30994: set ja eri liilanteisiin sopivat ohjeet annetaan tää ainakin oikeiston taholta mu.odos,tuvan 30995: !Ammattijä1riestön toimikunnan ja. liittoien kvsy.mykseksi siitä, .miLlä tavalla kommu- 30996: toimikunnille. Tämä päätös on edelleen niste ia olisi v'altion taiholt.a kohod-el ta va. 30997: vo.imassa muuttumattomana. Ammatti- Ed. Heik.inheimo lausui toivomuksen, että 30998: jä,riestön toimikunnalla ei ole ollut .min- etsiUäisiin ja vangittaisiin kaikki niiden 30999: Jr,äänlaist,a oikeutta muutta:a tätä .pää!t.östä. rik.ostoverit, jotka olivat mukana kommu- 31000: 'Siis P01hio,lan .amma-tillisen piirin päätös ei nistista ·puoluetta perustamassa ja 1päätt.ä- 31001: ole rist.iriidassa ammat.tij.äriestön· edus:t.aja- massa sen Ji~tty.mi·se:stä kommunistiseen 31002: koko,uksen päätöksen kanssa:, ioka kokous internationalee:n, ·Siten saisi vangita ka.ik- 31003: o•li 25~219, p,äivä:nä toukokuuta 1920. Ja ki näiden .kom.mu.nistisen :puolueen edust.a- 31004: siis ne .arsiakirjat., j,oita ed;. J ouk•a:hainen ii.en valitsijat. Ei ni,itä tule niin paljon 31005: hallitsee, jotka; ovat hänen lakko-ohjel- kuin !Poliittisia vankeja vuonna 1918. 31006: 536 Tii>s•t,aina 17. iP· Il()1ka1kuuta. 31007: 31008: 31009: mutta ·tulee .niitä 1i~an parjon 1Suomen va.l- Samalla tavalla kuin Bobrikoff oli aikoi- 31010: tion .hoidettaviksi. 1Minä ihmettelen muu- naan ill.y·vin hyvä SO'sialidemokraattiuen 31011: ten s1vumennen sitä tuomiota, jolla. mai- ·agibaattor.i, ,samalla bvalla, Hol.msbl'öm on 31012: nittu y,hty.mispäMö:s rikolliseksi .leimwttiin. oHut kommunismin paras levittäjä Suo- 31013: Muissa maissa ,t.ietääkseni ei ole, ei aina- messa:. GSosia.li.demokraattien peukeiltä: 31014: kaan Länsi...Europan ma:Lss8J, eikä mu-qaUa- Qi,kein!). Poh\ia meikäläi•seMe ffiommunis- 31015: kaan, - ehkä Venäjän njamais.sa - pi- tiselle liikkeelle luo·tiin 1918 vankileirissrä, 31016: detty riko.ksena kommunistiseen internatio- silloin kun 'Suomen vaoltio kustansi useita 31017: naleen kuulumista!. Ei Ruotsissa., ei Nor- sat.o.ia miljoonia kommunistien ka•svatta- 31018: ,]assa., ei Saksassa, ei missään .sivistys- miseksi. Juuri se oikeudeton t.il•anne. mie- 31019: maassa. Onhan meillä•kin sentään ollut ju- livalta, joka silloin ·vallitsi, josta äskeisen 31020: risteja, oli kai rikosoik-euden p1;ofessori, välikysymY!ksen yhteydessä mainitsin, oli 31021: jok•a ei .pitänyt tällaista pää.t.ö.stä rikoUi- pams kommunismin levittäjä ja, kasv.atta.ja 31022: sena, (V.asemmalta: Lainvas.taisena!) ei se maa,ssa. J o•s• .minä olisin siih.en aikaan 31023: ollut miHää.n tavalla .lainva.sta.inen,, mutta antanut toi:veitt:eni val·lita.,. jos .minä olisin 31024: missään •t.apa.uksessa pr·orres:sori Allan .Se,r- uskonut ·sitä mitä toivoin, .siUoin .minulle 31025: l:achiuksen mukaan se ei oLlut riko,slain olisi käynyt niinkuin use1lle naa·purei.Ue 31026: alain~m; enkä minäkään ymmärrä tavalli- tä.ssä: vasemma:lla. Minä olen pystynyt 31027: sena maa.Uikkona., että siinä mitään rikosta :hillitsemään sekä: .koston himoa että eroit- 31028: olisi tapa:htunut. Ja tästä rikoksesta ai- tarma.an toiveeni niilden toteutt•amisen mah- 31029: van tiet,äJmäMömiä oliva•t, ne syytetyt, ei •dollisundest.a. ·Minulla. on myöskin .pik- 31030: niiHä itsel.läJän ollut aavistustakMn siitä, kuinen kala.velka mei·dän 'Porvarien .kanssa 31031: että sellaisesta opääWks.est:ä; saatettaisiin suor.ittamaHa, mutta: .minä luulen, onnistn- 31032: tuomita.. Jälk•eenpäin voisi tulla kysy- vani kostotoimenpiteis,säni, niillä keinoin, 31033: mykseen, olisiko sen päätöksen toteutta- joita' minä kä•ytän. Minun mielestäni ne 31034: minen rikos - minun tiebä:äkseni soe pää- va.rmemmin ja no:peammin johtavat työ- 31035: tös on t.oteutettu, - mutta sen toteutta- väeslt.ön voittoon. - Jos me .sosiaEdemo- 31036: jista ei ole ketään syyteUy eikä rangaistu. kma:tit saisimme selvittää välimme näiden 31037: Sitäpaitsi .se tapa, millä me~dän •pmvoari- kommunistien 1kanssa. ilman valtion väliin- 31038: :puolue.et luulevat selviytyvän.sä kommu- tuloa, niin ,me sehiytyi·simme niistä :paljoa 31039: nismista, muistuttaa elävä·sti sitä tapaa, help.omm.in :vksi.nä:än, mutta. 'J)orvariston 31040: joUa. ne luuliva·t selviytyvä.nsä 1918 s.o- avulla minä pelkä:ä1n, ett.ä me emme voita 31041: sialidemokraa ttisesta: liikkeestä, ~ikoslain k,os,kaaon (Vas.emma.lrta,; Naurua:. Oikein!). 31042: ja va.nkileirin .avull.a.. Tä,llaiset t.a.i.stelu- Emme me niin ,ffia.uan voita tässä taiste- 31043: tava.t, y.ri1tyksoet riko.slailla, vankiloilla, lussa: lopullisesti, kun p01rvaa-isto .katsoo 31044: väkivaltaisilla keinoill.a tukahuttaa .iotakin arsia.kseen .ri,koslain .iar va.nkilain .avulla 31045: ·aatteeUist•a, ]h.anteellista liikettä, kyHä ne kommunismia va.stustaa. 1Sitä,paitsi on 31046: on tuomittu epä·onnistnmaan. Täy:tyy1iän porvari.ston meneH:elyt·apa oJ.lut kovin epä- 31047: myöntää kommunismin kiihkeimpienkin .iohdonmukaista, aivan järjetöntä. .Kuten 31048: vastustajien, eil.tä siinä, pohjalla. o·n jalo ja ,sanoin, ne, jotka :päättiv·ät liittyä kommu- 31049: kaunis aate, he työskentelevät .ainakin itse nistiseen internat.ionaleen,, ne vangitaan ja 31050: miel.essää.n wmiskun:nan onnellisltutt.a.misen rangaistaan 'Vnos.ik.ausioen v.ankerudella1, .ia 31051: hyväksi. Mi.nun mielestäni ,ffiä,y.tträvät, he ne, jotka. panevat päätöksen toimeen, niille 31052: keinoja,, .io·tk•a eivät niinkään paljon ,Q.le ei voi•da mitään.. Puo·lue, joka on tuomittu, 31053: rikollisia., mutt.a typeriä., .keinoia, j.otika sen pe:rusta.i.a:t muka,, riko.Uis.ek.si, se puo.lue 31054: eivät ciolh:da koskaan siihen päämää;r.ään, on tääl'lä edustettuna, e~tekä te, minä luu- 31055: mihin.kä niiden kautta P:\~r.itään. Mutta len, eikä taihtorri Heikinheimo löydä kei- 31056: tämä iporva.rist-o.n SIUJh.tautu.minen, s.e on an- no.ia. niiden a,iami,s.ek.si pois täältä. 31057: ta.nut tälle kommunistiselle liikkeeLle pal- Ohranan m.el•k·ein tärkeimpänä. toimen- 31058: jon suurempaa. v.auhtia ja •Voimaa 1Suomen IPitee·nä on ollut tämäm kommunistisen toi- 31059: ty·öväen keskuudessa: kuin sillä itsessään minnan urkkiminen ja. vastustaminen ia 31060: ol.isi ollut, .sen oman a.aH,een sisäise:llä 'J)oh- tulokset mitä kehn.o.~mmaL Miljoonia ja 31061: .iaHa, Marttyyrius innostutta.a (Vasem- mi1ioon·ia siiben on .kä,ytetty .i.a ne samat 31062: malta.: H01lmst,röm on 'J)aras agita.a:Hori!). tiedot, .mit.ä o:b['anal.la on ollut haU.ituksen 31063: Matti Wäi.sä.sen vangitseminen. 537 31064: ------------- ·-----------·------- 31065: 31066: 31067: jäseniHe ant3Ja,. •ne on melkein k·aikki mi- k·o,mmunishl)uolueeseen. J o.Uei niin olisi, 31068: nulla, enkä minä ole mruksanu,t niistä yh- niin hän (Eduskunnasta: Istuisi tiWJlä!) 31069: tään l)enniä.. Ei ne ole niin luja.ssa eikä istuisi täällä. Jos th.än olisi ollut sosiali- 31070: ne ole niin suuria: sa·laisuuk,sia kuin ohrana demokraatti ja, <aiiDmattijä,rjestön 1'Uheen- 31071: hallitukselle uskottelee. GV asemmal ta: Teil- iolhta.ia niin ,häntä ei olisi vangiti u. Mi- 31072: tähän ohranru ;s•aakin ne). - Kyllä minä nuHru on se :k:ä,sitys. Hä.net on vangittu 31073: tiedän .senkin,. että ohranalla, on ne useim- siitä syystä, että hän on, samalla kun hän 31074: miten hallussaan ennenkuin me ne julkai- on ammattijärjestön 'lJUJhee.njohtaja., kuulu- 31075: semme. Senkin minä tiedän, eikä se tieto nut ko.mmunistil)uolueeseen. 1Tämä osoit- 31076: maksa ,minulle mitään. Me julkaisemme taa vain sitä ·yleistä ,suunt•aa, mitä meidän 31077: ne vasta ,sittenkuin me 'tiedämme, ·että ne porva.ristomme kuLkee kommunismia vas- 31078: ovat ohranaUa. (V as,emmalta: iN e saadaan tustaessaan. r:Mutta se johtaa harhaan. 31079: siis .ohmnaUa) - Eikä niitä saadru sieltä- Sil.lä ei TJäästä askeltakaan eteenl)äin sii- 31080: käänl)äin. Teillä kommunist,eilla on liian hen "Päämäärään, mihintkäJ l)orv•atristo l)yr- 31081: löyhäsuista: vä1keä .ia tyrperää. Ettehän te kii. E.heyU·äkää ne haa.vat, mitä 1918 on 31082: ole vielä ky,l)syneet salaiseen toimintaan. ly,öt,y, toteuttak.a a, se lmskusta.n o:h.ielma. 31083: :Se v<aatii ,toisenlaisia miehiä! .iru toisenlaista iOt>da niin l)aljnn olemme keskustan truholta 31084: luonnetta kuin ne teidän .iouk<konne siellä kuu·heet '1Julhuttav.an. KeskustaHa, on ollut 31085: ovat. (Oikealta.: Asia:an!) Tämä kuuluu siinä suhteessa melko oikea .oihöelma, kun 31086: as1·aan. se olisi ollut vain .whkeatmlJi, l)äättäväml)i. 31087: Ja minä · voinkin ol'la; lyhytsanainen: eikä olisi niin palj.on l)elä.n.nyt sitä ulvon- 31088: .kommunismi voidaan hävittää Suomesta taa, mitä oikeiston tahol.tw .silloin tiillöin 31089: aina:astaan TJWriUa keinolla,, Ensiksi laa- ·On kuultu. 31090: jalle uloHuvaUe amnestialla, toiseksi vaa- 31091: 'ditaan 1huomat,tava.a työväen as.eman pa- Keskustelu julistetaarn l)äMtyneeksi. 31092: rantamista - se on l)aras kommunismin 31093: va·stustamiskeino - ja kolmannesta. kei- Puh em i e,s: Keskustelun kuluessa: on 31094: nosta me, sosialidemokraatit pidämme ed. Kankari ed. Rytkösen kannattamana 31095: huolen; se on työväen .sivistyksellisen ase- ehdottanut, että asia läJ.hetettäisiin l)ems- 31096: man parantaminen,, va.rsinkin siinä suh- -tnslakivaliok<nnt•aan, jonka. tulisi teh.dä eh- 31097: teessa., että työväki saadaan y,mmärtämä:än •dotus l)äiväjä,r,ieS'tykseen siirty,misestä. T·ä- 31098: yh teiskunnaUisia. asioita y h teiskunnaHisen mä ehdotus .otetaan huomioon, kun ky.sy- 31099: kehityksen juoksua, opl)ii ymmärtämään mys ,paiväjärj.esty,kseen siirtymi,sflstä IJ<te- 31100: sen, ett.ä vallankumouk,sia ei tehdä teke- taan ratkaistavaksi. 31101: mällä, että ne tulevat, k'Un tulevat. Mutta 31102: si~hen l)itääJ olLa, onnistuneeseen va.Uan- VaWo!l)äiväjärjestyk:s:en 32 § :n mukaan 31103: kumoukseen, mä.äJrMty yhteiskunnallinen esiNim nyt eduskunnan hyväk,s yttäväksi l)äi- 31104: 1 31105: 31106: 31107: kehitysaste, åoka esim. 1Venäjältä TJUuttu.i, väjä,r.iestykrseen siirtymisen, jonka: sana- 31108: silloin kun siellä työväki vrullan sai. Työ- muoto on seuraava: Kuultuaan annetun 31109: väki sai siellä vallan. Nyt se on siirtynyt .selityksen, eduskunta; siirtyy päiväjärjes- 31110: pienelle kommunistiklikille, joka ei osaa tykseen, Kutsun tätä ehdotusta. ;puhemie- 31111: si,tä käyttää silLä tavalla,..että ne "Päämää- hen ehdotukseksi. 31112: rät toteutuisiva.t, ,ioiden puolesta. Venäjän- 31113: Selonteko myönnetään oikeaksi. 31114: kin työväki on verensä! .ia .h.enke.nsä uhran- 31115: nut. (Keskustasta: Q\Iiksi Väisänen?) ..Minä Kukaan ei n:v,:vdä pruherenvuoroa.. Kes- 31116: koetan täl•lä tavalla todistaa sitä, ettei Väi- kustelu - l)äivä.iärjesty:kseen siirtyiill~s,estä 31117: säJsen vangitsemi•sella ole suurta yhteiskun- julistetaan 1J·ää:ttyneekrsi. 31118: nallista ,merkitystä,. ettei se •porvariyhteis- 31119: kunnan elonpäiviä ole .mthtua,ka.an lisän.ny,t, P u ,h e 1m1 i e s: 31120: Puihemiehen ehdottamaa 31121: eikä my1öskään, vaikka te kaikki kommu- päivä~ä1rJestyks·een siirtymistä vastaan on 31122: ntistit van_gi-tsisi.tte, mistä ne löydätte, ne ed. rKa,nka,ri ed. R,yt@öse:n karnna tta.mana 31123: toimenpiteet eivät auta,. Ja minä arvelrn ehdottanut. että asia lähetettäisiin perus- 31124: sitä.l)ait.si, ettäJ Väisäsen vangitseminenton- tuslakivaEo.kuntaan. Kutsun t-äitä ed. Kan- 31125: kin .iohtunu:t siitä, että! hän on kuu[unnt ka:rin ehdotuksekrsi. 31126: 68 31127: 531'1 'Ti~st.aina 17 rp. IIOikaku'll,ta. 31128: 31129: 31130: P u h e m i e s: Asiasta on siis ruänestet- 15) Määrärahan myöntämistä Osakeyhtiö 31131: tävä. Petsamo Akt.ie.bo.lag mm1sen osakeyhtiön 31132: tukemiseksi 31133: Äänestys ja päätös : 31134: koskeva hallituksen esitys n:o 37 esitellään 31135: Joka ihyväksy,y puhemiehen ehdotuksen, ja läthetetään fPUhemiesneuvoston esityksen 31136: äänestää ,jaa."; ~ns .,ei" voittaa, on ~d. Kan- mukaan v a, l t i o v a r a i n v a 1 i o k u nr- 31137: karin ehdotus hyväksytty. t aan. 31138: Aänestykserstsä a•nrnetaan 9·6 ,.i.aa" ja 69 31139: ,ei" -ääntä. 16) Lunastus-oilkeuden käyttämisestä Ahve- 31140: ,puhe m i e .s: Eduskunta on siis hyväk- nanllilaalla sijaitsevaa ·kiinteistöä myytäessä 31141: syuy.t puhemiehen ehdo.tuksen päivä:iär.ies- 31142: tykseen si1rty,misestä.. koskeva thalliturks·en kirjelmä ynnä Ahve- 31143: nanmaan maakunrta:päiviern esitys n :o 1 31144: Asia on ·loppuun käsitelty. esit,eHään .iar läihetet.ruä:n ,puhemies.neuvoston 31145: ehdotuksen mukaan rp e r u s t u s l a k i- 31146: valiokuntta:an. 31147: Puhe m! ies: Päiväjär.i·estykseen· teh- 31148: dään se muutos, että p,oistetaan listalta 7 :s, 31149: 8:s, 9·:.::;, 10:.s .ia 1.2:sr asia. 17) Toukokuun 6 •päivänä 1920 ·annetun Ah- 31150: venanmaan itsehallintoa koskevan lain 27 31151: r§ :n muuttamista 31152: 11) Ehdotus laiksi alusten yhteentörmäyk- 31153: sestä johtuvasta vahingosta sekä pelastus- koskeva hallituksern kirjelmä eduskunnalle 31154: palkkiosta. ynnä ·Ahvenanmaan maakuntapäivien esi- 31155: tys n:o 2, esitel.läänr j·a lähetetään per u s·- 31156: !Hallituksen esi•t01ksen n :o 1 jo;h,dro.sta laa·- tuslarkivaliokuntaa.m 31157: dittu laki- .iw talousrvaliokunnarn mietintö 31158: n:o 2 esitellään mainitun lainsäätfumisasian 31159: e n s i ml ä i s t äJ k ä s· i t t e l y ä varten. 18) Elokuun 11 päivänä 1922, annetun eräitä 31160: Ahvenanmaan väestöä kos:kevia säännöksiä 31161: :Kun kukaan ei ll.YYtdä puheenvuoroa, s.isältävän lnin §§ 3 ja 5 muuttamista 31162: .iulistet·aan en,s•Lmamen kä.s.itt.ely päåtty- 31163: neeksi .ia .arsia: menee valti.o,päiväjä,riest,yk- koskeva hallituksen kirlielmä eduskunnalle 31164: sen mukaisesti .s u u.r e en v ru 1 i o kun- ynnä Ahve:nan:maan maakuntapäivien esi- 31165: t aan. tys n :o 3, esitellään .i.a. lähe.tetärän p e cr:- u .s- 31166: t u"s l a k i v a: 1 i o k u 111 t a a n. 31167: 1•3) Kansliatoimi·kunnan ehdotus määrä- 31168: rahan myöntämisestä uuden eduskuntatalon 31169: rakentamiseen 31170: 31171: esitellään .ia: läihetetärän ,puhemiesneuvostou Pöydällepanot: 31172: ehdotuksen mukaan v a 1 t i o ·v ru r a' i n- 31173: v a 1 i o k u n t a a n. Esitellään ,]a: pannaan pöydälle seuraa- 31174: vaan istuntoon: 31175: N) 1Suomen Hypoteekkiyhdistykselle 1907 j·a 31176: 1909 vuoden oblig•atsionilainoista myönnetyn 31177: v·altiontakuun siirtämistä uudelle obligat- 19) Vuoden 1921 valtiopäivillä lepäämään 31178: sionilainalle jätetyn ehdotuksen laiksi hallitusmuodon r23· 31179: § :n muuttamisesta 31180: koskeva: hallituksen esitys n:o 36 esitellään 31181: ja lähete~ään V ar 1 iJ i 0 V a 1' .a i ll V a 1 i 0- .io~~?'s,t~ laadi ttUt :perustus1akivaliokunnan 31182: kuntaan. m1etmto .n :o 5; 31183: Pöydällepa;nort. 539 31184: 31185: 31186: 20) Vuoden 1921 v.altiopäivillä lepäämään 22) Ehdotuksen oppisopimuslaiksi. 31187: jätetyn ehdotwks·en laiksi Tasavallan presi~ 31188: dentin •vaalista sisältäväin ihallituk.sel!J .esityksen joihdosta 31189: la·adittu työväena•siainvalio,kunnan mietintö 31190: johdost.ru laa.di.ttu perustuslakivaliokunnan n:o 1. 31191: mietintö n:o 6; 31192: Seuraava i.stunrto .on ller.ial!Jtaina kello 11 31193: 21) Vuoden 1921 valtiopäivillä lepäåmään päivä.llä. 31194: jätetyn lakiehdotuksen niiden valitsijamies- 31195: ten valits.emisesta, jotka toimittavat tasa- 31196: v.allan presid·entin va·alin iTäytsi-istunt.o 'Päättyy ikello 12,22 yöllä. 31197: 31198: .iohdos.t.a1 laa.di.ttu perustuslakivaliokunnan Pöytäkirjan vakuudeksi: 31199: mietinttö n:.o 7; Eino J. Ahla. 31200: 17. Perjantaina 20 p. lokakuuta 1922 31201: kello 11 a. p. 31202: 31203: Päiväjärjestys. Siv. 31204: 31205: I l m o i t u k s i a: 5) Vuoden 1921 valtioTJäivillä le- 31206: TJäämään jätetty ehdotus laiksi tasa- 31207: Siv. vallan "Presidentin vaalista ....... . 31208: Kolmas käsittely: Asiakirjat: Perustuslakiva- 31209: liokunnan mietintö n:o 6; mainittu 31210: 1) Vuoden 1921 valtiopäivillä le- ehdotus. • 31211: päämään jätetyt ehdotukset asevel- 31212: vollisuuslaiksi ja laiksi asevelvolli- 31213: suuslain voimaanpanemisesta ..... . 542 Toinen käsittely: 31214: Asiakirjat: Suuren valiokun- 31215: nan mietintö n:o 5; sotilasasiain- 6) Ehdotus laiksi yhdistyksistä 31216: valiokunnan mietintö n:o 1; maini- tammikuun 4 päivänä 1919 annetun 31217: tut ehdotukset. la.in muuttamisesta ............... . 31218: Asia k i r j a t: Suuren valiokun- 31219: 2) Vuoden 1921 valtiopäivillä le- nan mietintö n :o 7; lakivaliokunnan 31220: päämään jätetty ehdotus laiksi eräi- mietintö n:o 1; hallituksen esitys n:o 31221: den Maarian pitäjässä sijaitsevaan 17. 31222: Iso-Heikkilän virkataloon kuuluvien 31223: alueiden vaihtamisesta Naantalin 7) Ehdotus laiksi kunnallisten ja 31224: maaseurakunnassa sijaitseV"aan Kul- yksityisten kasvatuslaitosten valtio- 31225: tarannan huvilatilaan ............ . avusta .............. · · · · · · · · · · · · 31226: A s i a kirjat: Suuren valiokun- Asia k i r j a t: Suuren valiokun- 31227: nan mietintö n:o 6; valtiovarainV'a- nan mietintö n:o 8; sivistysvaliokun- 31228: liokunnan mietintö n:o 6; mainittu nan mietintö n:o 2; hallituksen esitys 31229: ehdotus. n:o 4. 31230: 8) Ehdotus laiksi oppivelvollisuu- 31231: desta 15 päivänä huhtikuuta 1921 31232: Ainoa käsittely: annetun lain 6 §:n muuttamisesta toi- 31233: sin kuuluvaksi .................. . 31234: 3) Vuoden 1921 valtiopäivillä le- A s i a k i r j a t: Suuren valiokun- 31235: päämään jätetty ehdotus laiksi hevos- nan mietintö n:o 9; sivistysvaliokun- 31236: ten ja ajoneuvojen ottamisesta sota- nan mietintö n:o 3; hallituksen esitys 31237: voiman tar.p.eisiin ,sodan aikana .... 582 n:o 5. 31238: Asiakirjat: Sotilasasiainva- 9) Vuoden 1920 valtiopäivillä le- 31239: liokunnan mietintö n:o 2; mainittu TJäämään jätetty ehdotus laiksi kesä- 31240: ehdotus. 31241: kuun 15 "Päivänä 1898 maalaiskun- 31242: 4) Vuoden 1921 valtiopäivillä le- tain kunnallishallinnosta annetun 31243: päämään jätetty ehdotus laiksi halli- asetuksen 78 ia 82 § :n muuttamisesta 31244: tusmuodon 2!3 ·§ :n muuttamisesta .. A s i a k i r .i a t: Suuren valiokun- 31245: Asiakirjat: PerustuslakiV'a- " nan mietintö n:o 10; laki- ja talous- 31246: liokunnan mietintö n:o 5; mainittu valiokunnan mietintö n:o 1; mainittu 31247: ehdotus. ehdotus. 31248: 542 Perjarutai<na 20 p. 1oka:kmUJta. 31249: 31250: Siv. Siv. 31251: Ensimäinen käsittely: 18) Sivistysvaliokunnan mietintö 31252: n:o 4 vuoden 1921 valtiopäivillä le- 31253: 10) Vuoden 1921 valtiopäivillä le- päämään jätetystä ehdotuksesta laiksi 31254: päämään jätetty ehdotus laiksi nii- elävistäkuvi,sta .................. . 614 31255: den valitsijamiesten valitsemisesta, 19) Hallituksen esitys n:o 38 laiksi 31256: jotka toimittavat tasavallan presiden- edustajanpalkkiosta 1922 vuoden var- 31257: tin vaalin ...................... . 6.12 31258: sinaisilta valtiopäiviltä ........... . 31259: Asiakirjat: Perustuslakivalio- " 31260: kunnan mietintö n:o 7; mainittu eh- 31261: dotus. 31262: 11) Ehdotus oppisopimuslaiksi ... Nimenhuud:ossru merkitään poissaoleviksi 31263: Asiakirjat: Työväenasiainva- " ed. Bäck, La1hdensuo, Pulkkinen, Y. Saari- 31264: liokunnan mietintö n:o 1; hallituksen nen, Valkama ja Voionmaa. 31265: esitys n:o 11. 31266: 31267: Pöydällepanna varten llmoitusasiat: 31268: • e s i te 11 ä ä n: 31269: P u h e m i e s: Umoitetaan, että edus- 31270: 12) Perustuslakivaliokunnan mie- kunnan sihteerin sairauden tähden olen 31271: tintö n:o 8 vuoden 1921 valtiopäi- pyytänyt -eduskunnan nota;ria hoitamaan 31272: villä lepäämään jätetyistä ehdotuk- sihteerin tehtäviä tässä istunnossa. 31273: sista· eräitä perustuslakeja muutta- 31274: viksi laeiksi .................... . 614 31275: 13) Perustuslakivaliokunnan mie- Vapautusta, eduskuntatyöstä saavat yksi- 31276: tintö n:o 9 vuoden 1919 valtiopäivillä tyisasiain tähden tämän päivän istunnosta 31277: lepäämään jätetystä ehdotuksesta 31278: laiksi valtiopäiväjärjestyksen ulko- edustajat LaJhdensuo,. Saarinen ja. Bäok. 31279: asiainvaliokuntaa koskevien säännös- 31280: t-en täy•dentämi,sestä ............. . 31281: 14) Lakivaliokunnan mietintö n:o " 31282: Päiväjärjestyksessä oleV'at asiat: 31283: 3 hallituksen esityksen johdosta la- 31284: eiksi oikeudenkäymiskaaren 30 luvun 1) Vuoden 1921 valtiopäivillä lepäämään jä- 31285: ja ulosottolain 3 luvun 13 §:n muut- tetyt ehdotukset asevelvollisuuslaiksi ja laiksi 31286: tamisesta toisin kuuluvaksi sekä kor- asevelvollisuuslain voimaanpanemisesta. 31287: keimman oikeuden jäsenten lukumää- 31288: rän väliaikaisesta lisäämisestä ..... . ·Mainitut e.hdotukset, joita on valmistel-e- 31289: 15) Laki- ja talousvaliokunnan " vasti käsitelty sotilasasiainvaliokunnan 31290: mietintö n :o 3 laivarekisteristä 11 mietinnössä n:o 1 ja suuren valiokunnan 31291: päivänä marraskuuta 1889 annetun mietinnössä n :o 5, esitellään k o 1m a n- 31292: asetuksen muuttamista koskevan hal- t e e n k ä s i t t e l y y n. 31293: lituksen esityksen johdosta ....... . 31294: " P u ih e mies: 'Toisessa käsittelyssä h 1y- 31295: 16) Ulkoasiainvaliokunnan mietin- 31296: tö n:o 1 hallituksen esityksen joh- vruksytty lakiehdotus voidaan nyt !hyväksyä 31297: dosta Kansainliiton liittosopimuksen tai hylätä. Ensin sallitaan asiassa keskus- 31298: erinäisten artiklain muuttamisesta .. tella. iSen.iälkeen tehdään päätös lakiehdo- 31299: 17) Ulkoasiainvaliokunnan mie- tThsten !hyväksymisestä, kumma.stakin erik- 31300: tintö n:o 2 hallituksen esityksen joh- seen. 31301: dosta Suomen ja Norjan välillä teh- 31302: dyn sopimuksen hyväksymisestä, Keskust·elu: 31303: joka koskee yhdenmukaisia toimen- 31304: piteitä porojen estämiseksi kulke- 'Ed. K et o: ·Olen rohjennut pyytää !PU- 31305: masta valtakuntain välisen ra.ian yli! heenvuoron eräiden viime istunnossa käy- 31306: " 31307: 543 31308: 31309: 31310: tettyjen puheenvuorojen johdosta vastatalk- tusval taisi8J aineksia meidän maa:rnrne puo- 31311: seni ·eräille eduskunnan jäsenille niiden lau- lustuslaitoksessa, ennen kaikkea suojelus- 31312: suntojen j.ohdosta, joissa the ovat arvostel- kuntalaitoksessa. Kuinkapa voi silloin 31313: leet minun ryhmäni kantaa tässä kysy- todellakaan sellainen henkilö, joka kannat- 31314: myksessä. taa kansanvaltaista valtiojärjestelmää, an- 31315: On porvarillisten edustajien taholta ih- taa ,puolustuslaitoksen .iohdon sellaisten 31316: metelty miksi me sosialidemokraatit niin aineksien käsiin, jotka sympatisoivat täl- 31317: tiukasti pidämme kiinni rmiliisijärjestel- laist·en liikkeiden kanssa. Mutta minun 31318: :mästä, että olemme valmiit äänestämään täytyy todeta, että tämän eduskunnan por- 31319: kumoon .tämän nyt valmistetun ehdotuksen varillisissa. demokraattisissa puolueissa ei 31320: uude·ksi asevelvollisuuslaiksi. Onpa, eräs tässä asiassa näy jälkeäkään siitä rdemo- 31321: .po.rva.rillinen sanomalehtipakinoitsija lau- kraattisesta varova.isuuJdesta, .ionka pitäisi 31322: sunut, että me sosialidemokraatit muka olla myöskin kuitenkin p.orvarillisellekin 31323: pidämme kiinni miliisijärjestelmästä ja pu- demok•ra.tialle ominainen.. ;Edustaja Ven- 31324: humme sen puolesta ,muuten vain", ikään- nola tosin täällä viime kerralla lausui hurs- 31325: lkuin leikillä, ilman, että me asiaa pidä1m- kaita toivomuksia siitä, kuinka puolustus- 31326: mekään niin vakavana. Asia on kuitenkin laitoksen upsee,riston tulisi suhtautua lojaa- 31327: meidän mielestämme mitä vakavin. Puo- lisesti voimassaolevaan valtio.iär.iestykseen, 31328: lustuslaitoksen sisäpoliittinen ,puoli meidän mutta thänkään ei ole valmis millään ikäy- 31329: mielestämme .on niin tärkeä, että sille ei tännöllisellä toimenl)iteellä ,pitämään huolta 31330: voi olla puolustuslaitosta järjestettäessä siitä, että .sa.a.taisiin tndella puolustuslai- 31331: autamaHa mitä suurinta rhuomiota. Minä tokseen takeita siitä, että meidän maassa 31332: en voi käsittää, että ,porva.rillinen d·emo- ei demokratia tulisi sellaisten ainesten ta- 31333: ,Juatia meidän maassamme, s. o. ne puo- holta, jotka niin voimakkaasti ja. julkisesti 31334: lueet, jotka taht<ovat meidän maassamme la usuJVat myötäkuntonsa sellaisille liikkeille 31335: käydä porvarilEsdemokraattisista puolu- kuin Italian fascisti-liike on, kumotuksi. 31336: eista, panevat tälle seikalle niin vähäistä Tässä suhteessa meidäJt sosialidemokaatit 31337: huomiota. Jos porva,rillinen demokratia erottaa todella syväJ .iuo;pa kaikis·ta por- 31338: me~dån maassamme olisi aikansa tasalla, varillisista puo l ueista., 31339: 1 31340: 31341: 31342: 31343: niin se todella koettaisi tässä maassa luo- Mutta meidät erottaa kuilu myöskin 31344: da sellaisen rpuolustuslaitoksen, että siitä äärimmäisestä vasemmistosta. kommunis- 31345: ei koituisi sisäpoliittisia vaaroja, kuten .nyt teista. fia.luaisilll tältä! paikalta lausua 31346: ilmeisesti on roleva asianlaita. iEirkö to- myöskin rionkun sanan .sen puhevuoron joh- 31347: della kärsitetä, että puolustuslaitosjärjes- dosta, jonka täällä ed. Vainio viime istun- 31348: telmä on mitä vakavin sisäpoliittinen ky- nossa näMävästi ryhmä.n.sä puolesta piti. 31349: symys. Meidän maa.ssammehan joka päivä' Edusta.ia Vainion viimekertainen lJUhehan 31350: antaa tässä .suhteessa uutta ha,vainto-ope- oli kommunistisen ryhmän. ohjelmapuhe ja 31351: tusta. Eikö porvarillinen demokratia näe, sen sisäl tämM. hyökkäykset sosialidemo- 31352: millä riemulla meidän maamme oikeisto- kraattista vastalausetta, vastaan pakotta- 31353: lehd·et rkäsittelevM esimerkiksi sellaista oi- vat minUJt vielä .siihenkin ikainamaan. 31354: keistobols!hevistista liikettä kuin Italian ITa.hdon lausua edustaja Vainiolle tun- 31355: fascistiliike on, liikettä:., jonka ilmaukset nustuksen siitä, ettäJ hän tapansa. mukaan 31356: ovat vielä pahemmat kuin milloinkaan väi- oli tässä puheessa suorasukaisempi kuin 31357: tetään bolshevismin ilmausten olleen. Meil- toiset hänen ryhmänsä .iä.sen,et ja .kuin mai- 31358: lähän 1kirjoittaa Hufvudstadsbladet, että nitun rythmän sotilasasiainva.liokunnan 31359: italialainen· fascistiliike on antanut herä- mi.etintöön liittämä vastalause, joka vasta- 31360: tysmerkin koko Euroopalle, ja Iltalehti lause ilmeisesti .sairastaa sillä taholla ta- 31361: kirjoittaa riemuitsevan artik•kelin, mitenkä va.llista 1kaksinaisuutta, j.op.a v·oisi sanoa 31362: suuria palveluksia fascistiliike on tehnyt kaksinaamaisuutta. Vastalauseharr sisäl- 31363: ei ainoastaan Italiassa, vaan koko Euro- tää vain ·kauniita puheen.pa:rsia siitä, mi- 31364: p.assa. Tällaisten ilmiöiden pitä.isi opettaa tenkä .meidän :maassa on heti ilman mitään 31365: myös porvarillista demokratiaa. Eivätkö väliaikaa päästävä yleiseen aseiden riisu- 31366: he ole selvillä.. että näissä !kirjoituksissa miseen. Nyt edustaja Vainio ilmoittaa, 31367: lausuttujen .mielipiteid.en takana on vaiku- että tämä yleisen asei·den riisumisen tila ei 31368: 544 '.Perjantaina 2·0 p. lokaik<uuta. 31369: 31370: 31371: ole kuitenkaan se o!h.ielma, johon lopulli- sen vuoksi .puhunut vam edustaja Vainio, 31372: sesti pyritään. Ohjelma on itse asiassa etualalle kommunistinen ryhmä asettaa 31373: toinen: porvariston aseista riisuminen ja sen o,hjelman, jota suositetaan vastalau- 31374: työläisten ja talonpoikain aseistaminen. seessa tälle porva.rilliselle valtiolle: täy- 31375: Viimemainitun .o!h.ielman ,puolen olemme dellinen asei,sta riisuminen ihan porvarillis- 31376: tietysti Venäjän esimerkin mukaan velvoi- ten rauha.nystävien mallin. Tätä kantaa, 31377: tetut lukemaan .sillä tavalla,,, että s.en mu- tätä porva.rilli.s.ten rauhanystävien kantaa., 31378: kaan työläiset ja talonpojat on aseistettava, joka on toteut·ettava siihen .saakka, kunnes 31379: mutta asetettava kommunististen kollektii- .ioskus nykyisten suunnitelmien mukaan, 31380: vien ehdottoman kä·skyva!lla.n alaisiksi, jol- vuosikymmenien perästä .syntyy maailman- 31381: loin rautaisella k11dellä toteutetaan vielä va1larukumous. Tätä: kantaa. perustellaan 31382: .alllkarampi kuri kuin. nykyisessä armei- vastalauseessa kahdella eri tavalla, jotka 31383: jassa. Edustaja Vainion ja, hänen aateto- ovat periaatteeliisesti toisistaan melkoisesti 31384: veriensa t.fumäntap:aisen sotilasohjelman joh- er.oavia. Ensiksikin kommunistisessa vas- 31385: dosta ihaluaisin tehdä muutaman muistu- talauseessa, kuten ed. rv ainiokin ilmoitti, 31386: tuben. LEn tahdo pitkä.ltä vii1pyä tämän periaatteessa vastust·etaan jokaista maan- 31387: ohjelman käytännöllisessä toteuttamisessa, puolustuslaitosta., niin kauan kun ei ole ole- 31388: siinä seikassa, millä tavalla edustaja Vai- massa. työväenvaltaa valtiossa, niin .kauan 31389: nio ja hänen kumppaninsa luulevat voi- kun ·on vallalla, ka.pitalistinen jä,riestelmä. 31390: vansa toteuttaa tämän .ohjelmansa, ensiksi Tämän :kannan perusteluksi ed. Vainio mai- 31391: riisua porvaristo aseista ja toiseksi aseistaa nitsi kaksi näkiö1kohtaa.. Hänen .mielestään 31392: työläiset ja talonpojat. Aikooko hän odot- puolustuslaitosta. käytetään ,porvarillisessa 31393: taa, tekisi mieli kysyä, tämän ohjelmansa valtiossa sekä ulkopoliittisesti että sisäpo- 31394: toteuttamista si.ksi, kunnes on saanut edus- liittisesti sillä ta.v.oin, että työväki ei voi 31395: kunnan enemmistön ohjelmansa taakse? puolustuslaitosta missään muodossa hyväk- 31396: Ja aikoo1lw hän käyttää aseistettuja työ- syä, ei edes .siinä muodossa, iota me sosiali- 31397: .läisiä ja talonp.oi·kia ,kansanvallan kumoa- demokraatit ·ehdotamme. Edellisen väit- 31398: miseen vaiko sen suojelemiseen? Minusta teensä tueksi on ed. Vainio täällä laahan- 31399: tuntuu kuin edustaja Vainion ohjelma. sen nut esii,n omasta, mielestään kai rhyvinkin 31400: toteutettavuuteenkin nähd·en olisi vain tu- raskaan tykistön.sä,. osoittaakseen, kuinka 31401: levaisuuden musiikkia, pelkkä utopia,., Mi- muka porvarillisen valhon puolustuslai- 31402: nun mielestäni .sen toteuttamin.en merkitsee tosta aina käytetään imperialistisiin tarkoi- 31403: tosiasias.sa kansalaissotaa. Ei mikään tuksiin ja kuinka koko maa.npuolustus on 31404: luokka anna vapaaehtoisesti Tii.stää itsel- senvuoksi porva.rillisissa, valtioissa aina hy- 31405: tään as.eita. Se on uto,pia toise.stakin lättävä. 'Tämä jutustelu on mi-elestäni, .sil- 31406: syystä, siit11 syystä, ettei ole olemassa sitä loin kun se näin ylimalkaisesti esitetääm, 31407: etuyhteyttäJ työläisten ja. talon,poikien vä- kaikkein halpahintaisinta. Ei .suinkaan 31408: lillä, johon ·edustaja Vainio rakentaa ohjel- ole köyhälistöllekää,n aina kaikissa oloissa 31409: mansa. Eikä .sitä etuyhteyttä tule kapi- samantekevää. miten maan käy. vaikka se 31410: talistisesti •kehi,ttyneissä maissa. olemaan- ei olekaan vi€läJ valtaan päässyt.. .T os maan 31411: kaan. Kun edustajru Vainio tahtoo kimppuun :hyökkää toinen valtio, joka. tah- 31412: luoda ase•joukon,. jonka. pistimien turvissa too laskea maam' ikeensä alle, ei olle suinkaan 31413: hän aatetovereineen ky.kenisi pysymään samantekevää maan työväelle, onnistuuko 31414: vallassa ja panemaan toimeen kommunisti- tuo viholli.svaltio ~ässä aikeessaan. Työ- 31415: sen järjestelmän, niin on hänen lähdettävä väen luokkataistelu suoritetaan menestyk- 31416: siitä, että hänen on •riisuttava aseista myös- sellisimmin vain demokratian puitteissa, 31417: kin suurin osa talonpoikai.sluokkaa, joka demokratian pO:h.ialla, joka demokratia 31418: ei koskaan tule yhtymään kommunistisen edellyttää myös kansallista: itsemääräämis- 31419: diktatuu.rin kannatta iiin. oikeutta. 'Tämä itsemääräämisoikeus ei 31420: ,Mutta tämä kaikki onkin, niinkuin .sa- suinkaan ole nykyään taattu; ei suinkaan 31421: noin, edustaja Vainion tulevaisuud·en· mu~ ole asianlaita siten, etteikö jonkin maan 31422: siikkia:, joka. yritetään toteuttaa vasta sil- itsemääräämisoikeutta uhkai,si vaara jon- 31423: loin, kun kommunistit pääsevät valtioval- kun toisen valtion puolelta. !Silloin ei suin- 31424: lan peräsimeen. rroistais.eksi onkin siitä ka:an työväellek11än ole samantekevää, jou- 31425: Aseve1vollisu us1a:ki. 545 31426: 31427: 31428: tuuko .ioku maa vieraan vallan jalkoihin, sosialidemokraatit o-lemme täällä .io useam- 31429: vieraan valtion mää,räämisvallau alaiseksi. paan :kertaan painostaneet, että puolustus- 31430: ·Tällainen tulos, sehän .on tuhoisa varsinkin la.itok.sesba on olemassa sisäiJo•hibt]sia vaa- 31431: silloin, jos toinen valtio on alemmalla ke- .r,o.ia varsinkin silloin, kun tpuolustuslaitos 31432: hitysasteella j.oko taloudellisesti, siv]styk- on järjestetty sellaiseksi,. kuin sitä nyt 31433: sell i.sesti tai ,poliittisesti. meillä ehd.o.tetaan. :Siksi me .sosialidemo- 31434: ·Tämä on olhxb s:e kanta, j.oU.a ovat .se•irson>eet kraatit .pyrimme puolustuslaitosta järj·estä- 31435: alusta alkaen työväenliikkees suuret esitais- mään sellaiseksi, -että siitä ei olisi kansan- 31436: telija t, sosialismin suuret teoreetikot. Ja vallalle vaaraa, vaan .se olisi kansanvallan 31437: mitä siihen väitteeseen 'tulee, jonka ed, Va.i- turva. Siksi me pyrimme luomaan siihen 31438: nio esitti, et.tei voitaisi muka tehdä eroa sellaisia takeita, jotka turvaavat kansan- 31439: hyökkäyk,s,en ja •Jmoiustuksen väilillä, niin vallan pysyvä,isyyden maassa. Mutta ed. 31440: sekin väite on yhtä halpahintainen kuin edel- Vainio väitti, että puolustuslaitosta voi- 31441: linen. :Suuri ranskalainen sosialisti J aures on daan käyttää, nimenomaan ty•öväen rauhal- 31442: kerran maininnut tuntomerkin, jonka. avulla lista luokkataistelua vastaan. iSii1.äkin on 31443: ve•rra.ttain helposti voi tehdä eron, onko joku esimerk;kejä, esime.rkkejä, jotka me sosiali- 31444: maa ,puolustus~ vaiko hyökkäysasemassa demok.raatitkin kylliksi tunnemme. Mutta 31445: sodan sattuessa: kumpiko valtio suostuu tätä käytt!Öä vastaan voidaan, ilman että 31446: tai kieltä,ytyy alistamasta asiansa kolman- puolustuslaitos hävitetään., hankkia takeita. 31447: nen puolueettoman elimen tutkittavaksi tai Siellä, missä nämä takeet on .saatu ja missä 31448: ratkaistavaksi, se seikka. määrää, onko sitä työväki on lukuisa ja. mis,sä se on .hyvästi 31449: pidettävä puolustajana vaiiko hyökkääjänä. järjestynyt ammatillisesti ja poliitt.isesti, 31450: Ja yhtäJ harhaanjohtava .kuin edelliset siellä porvarillisessa valtio.ssakaan ·ei työ- 31451: väitteet on ed. Vainion väite, että jokainen väen raulhallisen luokkataistelun :häiritse- 31452: sota .meidän päivinämme on imperialis:tinen minen ole suinkaan oleellisesti puolustuslai- 31453: luonteeltaan. Kukaan ei ole juuri tätä vä,i- toksen olemukseen ·kuuluva. Tässä suhteessa 31454: tet,tä ve,risermmin ivannu.t kuin teidän oppi- ymmärtääkseni kommunistien tulisi yleensä 31455: isänne Lenin. Niinpä ihän es_i,m. eräässä olla verrattain hiljaa, sillä juuri Venäjän 31456: kirjoituksessaan ,Proletariaatin vallanku- puna-armeijaa ei suinkaan' ole käytetty vain 31457: mouksen sotilasoh.ielma" lausuu: ,Kieltää vastavallankumouksen kukistamis:een, vaan 31458: :kansallisten sotien mahdolli.suu.s imperia.- lukuisissa tapauksissa työväen :rauhallisten 31459: listis·en:a aikakautena on teoreettisesti vää- l nokka taistelujen kukistamiseen. 31460: rä, historiallisesti valheellista ja. .kä.ytän- Niinkuin sanoin, tämä on niin sanoakseni 31461: nössä se merkitsee eurorpalaisen yltiöi,sän- komm uni,s:bisen vast.ala useen· !Periaatteel- 31462: maallisuuden hyväksymistä." Ja edelleen linen rkanta. mainitsemassani ikysymy ksessä. 31463: hän lausuu samassa kirjoituksessa: ,Olisi ·Mutta tsii,näihärn on •esitre1tity as•eisba ·riisumis- 31464: yksinikertaise,sti tyhmää ~ierltä.ä; S'Orr<etun vaatimurks:en tueksi toinenkin perustelu, 31465: ka,nsan oik,eus m,a,ansa Jlll'olusttuks•een nii- niin sanoakseni hetken :poliittinen perustelu. 31466: den sodassa imtperialistisia suurvaltoja vas- Siinähän on viittaus neuvostohallituksen 31467: taan." Koko järkeily imperialismista ehdotukseen asevarustelujen su:pistamisesta. 31468: osoittaa ettei ed·. ,Vainio käsitä, mistä on Kuten me ,k,aikki tiedämme. on neuvosto- 31469: kysymys. Jos suurvallat ha.rjoittavat im- hallitus tehnyt iSuomen ja toisten V enä- 31470: uerialistista politiikkaa. niin ei suinkaan .iästä eronneitden valtioiden hallituksille eh- 31471: ~itä samaan aikaan yleensä pikkuvaltiot d.otuksen, että olisi kutsuttava koolle kon- 31472: ha.rjoita. Lmperialismi merkitsee juuri ferenssi poihtimaan ky.symystä aseiden 31473: maailmanherruuteen py.rkimistä. suurvaltain riisumisesta. Nyt tämän nojalla vastalau- 31474: ta.holta. lPik,kuvaltiot juuri imperialismin seessa ehdotetaan, että meidän maamme 31475: aikakaudella saavat tyytyä olemaan ,puo- hallituksen olisi ryhdyttävä neuvostohalli- 31476: lustuSJkannalla imp,erialististen suurvaltojen tuksen kansm neuvottelui:hin a.seiden riisu- 31477: hYJökkäysaikeita vastaan. ia se se on Suo-- misesta, mut.ta lisäksi, aivan .siitä riippu- 31478: menkin osana. Mutta ed. Vainio, kuten hä- matta, milhinkä tulokseen, nämä neuvottelut 31479: nen ryhmänsä vastalausekin, tuo aseista rii- jolhtavat, puolustuslaitos olisi välittömästi 31480: sumis:en tllleksi myös .sisäpo],iittitsia ]JerUiste- lnpetettav,a. Mehä,n tiedämme, että tämä 31481: luja. Ja onhan myönnettävä niinkuin me mainittu neuvottelukokous, josta tässä mai- 31482: 69 31483: 546 Perjantai:n.a 20 p. 1lok.akuuta. 31484: ~ -~----------------=----------=-------------- 31485: 31486: 31487: 31488: nitsemassani vasta.lauseessa mainitaan, jotka saavat .syystä -ePäluuloisesti suhtautu- 31489: saattaa lykkääntyä epämääräiseen tulevai- maan .seHaisiin alotteisiin, mistä nyt olen 31490: suuteen. Mehän tiedämme, että neuvosto- puhun·uL 1Minä tarkoitan Georgian tapa- 31491: hallituksenkMn taholta tuskin tällä haavaa usta, joka antaa meille erinomaisen valai.s·e- 31492: pidetään enää tuon neuvottelukokouksen vaa havainto-upebusta. Alussa vuotta 1921, 31493: aikaansaamista niin kiirooHisenä. (V asem- kuten tiedämme, tunkeutuivat Neuvosto- 31494: malta: Mistä sen tietää?)~ Minä päättelen Venäjän sotajoukot Armeniasta, Aserheid- 31495: niin. Senvuoksi tuntuu todellakin suuren- shanist.a ja Pohdois-Kaukasiast.a Ge.orgian 31496: moiselta luottamukselta toiseen neuvottelu- tasavaltaan, jotå !hallitsivat bolshevikien 31497: puoleen se seikka, että edes odottamatta entiset puoluetoverit. Bolshevikit alistivat 31498: neuvottelujen tulosta t,ahdotaan puolustus- pitkä1listen, veristen taistelujen jälkeen 31499: laitos rkokonaan ihävittää. Meidän sosiali- c2:eor,gialaiset V en>äjän vallan alaisiksi. Tä- 31500: demokraattien nn suoraan tunnustettava. män teon vaikuttimet eivät enää olleet pie- 31501: et·tä me emme todellakaan täilläkään kertaa nilmmässä.kään maa.rassa yhteiskunnalli.s- 31502: jaksa seurat,a mukana tällaisessa luottavai- va1lankumoukselliset. Georgiassa:han oli 31503: .suudessa, kuten emme .ole .seuranneet mu- va1las.sa sosialistinen .puolue. Tuo toimen- 31504: kana muulloinkaan, kun työväkeä kommu- pide oli puhtaasti im,perialistinen, jossa Ve- 31505: nistit ovat tBJhtoneet harhakuvitteluilla nä.iän valta,kunn.an etu.ia ajettiin tallaa- 31506: .iohtaa hal'1haan. Meillä ei .ale todellakaan maHa .ialk.oihin Georgian kan.sallisuus. Ra- 31507: yhtä ehdoto.nta luottamusta neuvostohalli- .dekhan onkin julkisesti tunnustanut, että 31508: tuksen rauhanpolitiikan vilpittömyyteen ja sotaretken ainoana tarkoituksena oli Bakun 31509: ennen :kaikkea sen kestävyyteen. :Me tie- valtaus, .i-otta !bolshevikit .saisivat turva- 31510: däimme, että neuvostoh:aUitus ei ole suin- tuksi n:ruftan.kuljetuksen Batumista maa- 31511: kaan mikään sosia1istinen !hallitus, .se on hansa, .ia onhan Georgian kommunistisen 31512: esikapitalismin asteella .olevan maan halli- puolueen johtaja. Maha.radze selostaessaan 31513: tus, j.onka takana .oleva puolue on aikoja kommunistiselle puolueelle oloja Georgiassa 31514: sitten lf!-kannut olemasta proletaarinen puo- lausunut m. m. sanasta sanaan seuraa- 31515: lue .ia jonka. menettelytavat eivät ole sel- V•asti: ,.Punaisen armeijan tunkeutumisella 31516: laisia, iotka me sosialistit hyväksymme. Georgiaan .oli ilmeisesti ulkoapäin suunna- 31517: Onhan esimerkkejä siitä, että tämä puolue- tun valloitustoimen luonne, koska tuolla 31518: ha,Llibus valrtaan pää;synsä jälkiaikoina pyr- het.kellä omassa maassa,. nim. Georgiassa, 31519: ki väkiva'llalla levittämään ,kommunis- kukaan ei ajatellut kapinan va1misfusta." 31520: mi,a toisille kansoille, .ioiden valtava enem- Kun neuvostohalLituksen rauhallinen poli- 31521: mistö oli sitä vastaan. Venäjän :kommu- tiik:ka vielä ei täyteen kaksi vuotta taka- 31522: nistit pyrkivät viemään asiansa voittoon perin oli sellaista, että sitä voi kutsua täy- 31523: Venäjän aseilla. Tämä Venäjän aseilla dellä syyllä imperialistiseksi politiikaksi, 31524: .suoritettu yhteiskunnallinen vallankumous ei o1e ihmeteltävä, jos me .sosialidemokraatit 31525: olisi ainakin uusissa valtioissa merkinnyt ensin odotamme, mitä yhteisistä neuvot- 31526: 1palautumista Venäjän yhteyteen. Tämä oli teluista. alkaa kuulua, ennenkuin va•adimme 31527: ohjelma sillä taihalla vielä Puolan sodan ai- maan puolustuskyvyttömäksi tekemistä. 31528: kaan, jolloin Radek lausui: ,Me tulemme Kukaa.n ei sen vilpittömämmin kuin me .so- 31529: ympä,rysvalt.ojen kanssa. suorittamaan rat- sialidem1okraatit ha,rrasta asevarustelujen 31530: kaisev.an taistelun Reinin varrella." Silloin su,pisbmista ja pä:äsemistä kansainvälisillä 31531: oli suurta Venäjää hallitsevan joukon väki- sop~murksilla täydelliseen aseitten riisumi- 31532: valtaisen ulkopolitiikan yllä kaunis aatteel- seen. Se on kuulunut vanhastaan sosiali- 31533: linen verho: yhteiskunnallinen vallan- .demokraattisten puolueiden ohjelmaan ja 31534: kumous. Vasta senjälkeen kuin on käynyt erityisesti maailmansordan veristen koke- 31535: selväksi, että ·tällä ohjelmalla. ei ole käy- musten jälkeen sosialidemokratia •On kan- 31536: tännöllistä toteutumismahdollisuutta, vasta nattanut kaikkia ,niitä pyrkimyksiä, .ioita 31537: sen jälkeen on sillä taholla ruvettu ilmoit- sen jäl.keen on tehty tärhän päämäärään pää- 31538: tamaan ,suosittavan rauhallista ulkopoli- semiseksi. Piakkoinhan kokoontuu m. m. 31539: tiikkaa. Mutta meillä Olli kuitenkin esi- Amsterdamin internatsiona.alin konferenssi 31540: merkkejä. siitä, että tuon uuden ulkopoli- pohtimaan :keinoia,. ioilla voitaisiin päästä 31541: tiikan a.ikanakin on .sattunut bpauksia. tähän <päämäärään. Me olemme 'siis sitä 31542: Asevelv·ollisuus1aki. 547 31543: 31544: 31545: mieltä, että Suomen hallituksen on otettava ' pUJolustukseksi se seikka, että mikään maa 31546: vastaan neuvost.ohallituksen kutsu saapua ei voi olla vailla it.sepuolustusta, siis nä- 31547: mainittuihin .a.sevarust.el u.ien swpistamista kökohta, joka .puhuu heidän va.stalausees- 31548: koskeviin neuvotteluihin, mutta siksi, kun- sa,an esittämää rroan ta.a vastaan. Ja. 31549: nes on päästy selville, mitä tuloksia nämä minä myönnän, että ,minunkin mielestäni 31550: neuvottelut anta.vrat, meidän· mielestämme on aiv.an selvää, .että ,V enä.iäkään ei voi rii- 31551: ei ole syytä mennä~ toteuttamaan .sitä oh- sua yksin puolin aseita ja jättäytyä naa.- 31552: jelmaa, jota kommunisti.s•essa vastalau- pure.iden ja suurvaltain a,rm.oille. Mutta 31553: seessa. suo.sitellaan. minäJ tahdon painostaa sitä, että tämä 31554: Olen muuten varma .siitä, ettei suin.kaan näkökohta ei kuitenkaan puolust.a tuol- 31555: 1 31556: 31557: 31558: neuvostohallitus tule missään tapauksessa laista toimenpidettä. Itsepuolustuksen 31559: näissä neuvotteluissa suostumaan .siihen, kannalta ei suinkaan olisi ollut vält.tämä- 31560: että Neuvosto~Venäjällä k.oko puolustuslai- t.öntä ,paisuttaa. armeijaa V.enäjä.Ilä sillä ta- 31561: tos :poistettaisiin. N euvo.stohallitus on .hal- valla, jot.a :palvelusaian pidenny.s merkit-- 31562: litus, joka. mitä aktiivisimmin .sekaantuu see. Eräässä haastattelussa on Pietarin 31563: tällä rhetkellä maailma111politiikka.an ja jo.ka sotilas,piirin poliittisen ·.hallituksen 'kom- 31564: tarvitsee tämän maailmanpolitiikkansa munistinen päällikkö Gusew ,.Petrogorad- 31565: tueksi suurenkin ;puolustuslaitoksen. Minä ska~a Pravdassai' lokakuun 7 päivänä mai- 31566: olen varma siitä, että se ei tule missään ta- ninnut niitä syitä, jotka ovat tähän .toi- 31567: :pauksessa suostumaan ,siihen, että se jäisi menpiteeseen neuvo.stohallitusta hänen mie- 31568: vaille tätä tuke.a varsinkaan tällä hetkellä, lestää.n pakottaneet. Hän mainitsee, että 31569: jolloin se niin brmo.kkaa.sti toimii Etu- tämän uuden as·evelvollisuusdekreetin. mu- 31570: Aa.siass'a yhteistoiminnassa eräitten .suur- kaan neuvostoha.llituksen sotajoukkojen 31571: valtain •kanssa toisia vastaan. vahvuus rauhan aikana tulisi olemaan 31572: Että näin on asianlaita, siitä on meillä 800,000 miestä - siis melkoisesti toinen 31573: taas tuore ha vain tlo-opetu,s. Joku aika si t- luku .kyllä kuin :se, jonka täällä ed. V en- 31574: tenhän maailma'lle neuvostohallituksen vi- nola ilmeisesti erheellisesti viime istun- 31575: rallin·en tiedonanto-toimisto Rosta levitti noss.a mainitsi. J.oka tapa.uk:sessa tällrai- 31576: sä!hkösanomaa .s·iitä, että Venäjällä on hy- nenkin armeijan vahvuus rauhan aikana 31577: väksytty uusi asevelvoUisuusdekreet±i, jolla .on tarp.eettoman suu:ri. N euvosto'hallitus 31578: on iär.iestetty myös as.evelvollisuusaika Ve- ei suinkaan,. suojaks-een pieniä reunavalti- 31579: näjäUä uudestaan. Mitä .sisältää tämä säh- oita vasta.an tarvitse tällaista armeijaa, 31580: kö.s·anoma? Sen mukaan Venäjällä palve- ioten palvelusajan -pidenny.s on senvuoksi 31581: lusaika tulisi olemaan jalkavä·essä 1% ollut ta•rpeeton toimenpid·e. 31582: vuotta, ratsuväessä 2 1;2 j.a laiv.asto.ssa 4 1 / 2 l\futta se on ollut myöskin .poliittisesti 31583: vuotta. 'Tuon dekreetin mää•räämä 1palve- 'onneton toimenpide senvuoksi, että juuri 31584: 1Thsaika, sehä:n on todella sellainen, ettei ole tä:mä toimenpide on antanut mitä vahvim- 31585: iihmeteltävää, · jos jotkut kommunistisen man aseen käteen niille aineksille, jotka 31586: puolueen valit.sii·a·t kuulemma maaseudulla jokaisessa maassa k,oetta.vat muodostaa ar- 31587: väittävät, että tuo sähkösanoma ei olekaan meijan :palvelusaian ma,h.dollisimman pit- 31588: Rostan sähk.ö.sanoma, vaan se on po.rva.ri.en käksi .ia jotka koettavat luoda maalle mah- 31589: ·väärentäJmä. Mut.ta a.siahan on niinkuin dollisimman .suuren j.a rasittavan armeijan. 31590: tämä. sähkösanoma osoittaa. Dekreettihän On varmaa siis, että mainittu toimenpide 31591: ron julkaistu Moskovan lsvestia.ssa, j.o.s•sa se on antanut mitä varurallisimman va.stais- 31592: on jokaisen närhtävissä. On tod·ella merkil- •kun työväenluoka.n pyrkimyksille aseva- 31593: listä, että neuvostohallitus, silloin kun se rusteluiden supistamiseksi, kun neuvosto- 31594: ehdottaa :pienille reunavaltioille neuvotte- hallitus on tahtonut pukea uudelleen Venä- 31595: luja aseitten riisumise.sta, itse määrää pal- .1an kansan, rmilitarismin pakktopaitaa.n. 31596: velusajan niin pitkäksi, että niin pitkää Tämä neuvostohallituksen uusin toimen- 31597: palvelusaikaa tuskin lienee muualla kuin pide, se on tosiasi.a, joka meidän sosiali- 31598: kaikkien militarisotisimmassa. suurvallassa, demokraattiell'kin on otettava huomioon, 31599: nimittäin Ranskassa. !Kommunistiselta ta-~ Niin kauan kuin neuvostohallitus kasvat- 31600: holta on, silloin kun tåtä neuvostohallituk- taa ja '!.isää m:ioljoona-·armei:ja•a:n·sa, ~ei pieni 31601: sen toimen•pidettä on arvosteltu, tuotu sen naa'Purimaa voi olla kokonaan vailla. puo- 31602: 548 Perjan1Jaima 20 p. 1loik.ailmuta. 31603: 31604: 31605: lustuslaitosta. Mutta, niinkuin olen mai- yksimieJisyydestä.,, mikä asian käsittelyssä 31606: ninnut.,. tämä- puolustuslaitos on laadittava ~n ilmennyt eri eduskuntaryhmien välillä, 31607: sellaiseksi, että .se ei käy kansakunnalle niin on 1syytä toivoa, että ratkaisu tapah- 31608: aineellisesti ylivoimaiseksi ja. että se ei käy tuu myönteiseen suuntaan. 31609: kansakunnalle .sisäpoliittisesti vaaralliseksi. Lain py,syv.äJiJsyydes·bä voiCLa:an kuitenkin 31610: 1Minä tahtoisin vielä lopuksi huomauttaa olla eri mieltä. Riippuen monesta meille 31611: komm unistis·en va.stala useen kannattajille, tunt,ematta:masta asianh.aarasta, varsinkin 31612: että juuri .erityisesti !heidän kannaltaa.n siitä, ettlä meidän valtakuntamme valtiol- 31613: rpuolustuslaitoksen !hävittäminen ei ole peri- linen elämä on ollut niin .ly.hyttä, koke- 31614: aatteellisesti .puolustetta.vissa. Hehän ei- muksemme niin rajotettua, riippuen mo- 31615: vät luota siihen, että työvä.enluokka. V!oi nista. tämän:suunrtaisis.ta asioista on asian 31616: valtaa.n :päästä tai vallassa pysyä rauhalli- kä·sittelyssä. kuiten.kinr iLmennyt erinomai- 31617: sin keinoin. Jos me otak.summe heidän sen paljon personailisen ha,rrkinrnan varassa 31618: -ehdotuksensa vakava.sti ta.rkoitetuk.si ja ratkaistavia "kysymyksiä., eikä kukaan voi 31619: jos me .otaksumme mahdol'liseksi, että por- oikein tä,ydellä v·a,rmuudella sanoa, missä 31620: varilliset yhtäkkiä .suostuisivat. kokonaan oikean_ ja. väärän ra.ia täsmällisesti kulkee. 31621: poistamaan meidä-n maastamme .puolustus- Niin1päJ onkin ta.pahtunut, että se lakie.h.do- 31622: laitoksen, niin kai kommunistisen ryhmän tus, .ioka. nyt on .käsiteltävänäiDJme, on mo- 31623: olisi ,ohjelmansa mukaisesti tätä toimenpi- nien kompromissien tul.o.s, eikä semmoise- 31624: dettä kannatettava. ·Mutta heidän k.annal- naan täydellisesti voi vastata .kenenkään 31625: taanhan tämä juuri on arveluttavaa. ~e vaatimuksia. Erimielisyydet alkavat jo 31626: hän ovat lykänn·eet ohjelma.nsa mukaisesti siitä kohda,s.ta, jolloin on päätettä:vä, min- 31627: mailmanvallankumouksen vuosikymrme- kä. .iäriestelmän pohjalle puolustuslaitok- 31628: niksi eteenpäin, Sinä väliaikana, joka tä- semme on järjestettävä.. Kaaderijär.iestel- 31629: hän mennessä kuluu, työväenluokka jätet- m'än 1r'imnral1e, johonka ·nyt ·esitetty lakieh- 31630: täisiin siis vaille kaikkea .opetusta. aseiden dotus .perustuu, on käsittBlyn kaikissa vai- 31631: käyttöön. ,Meidän sosialidemokraattie.nkin heissa asetettu toinen järjestelmä, miliisi- 31632: mielestä tä.llainen olisi vaarallista. Me to- iär.iestelmä_,_ jonka ·hyväksi on ta!hdottu 31633: sin tahdomme :pysyä demokratian poh- esittää .su:hteellise;Sti painavia syitä. Kai- 31634: jalla, me tahdomme .saa.vuttaa oh.ielmamme kissa käsittelyn vaiheissa on kuitenkin 31635: taakse kans·akunnan enemmistön. Mutta tämä järjestelmä ~jätetty toiselle sijalle kaa- 31636: me tahdomme ·opettaa myöskin työväen- derijä.rjestelmän, rinnalla.. Niistä syistä, 31637: luokan käyttämään aseita, jotta se olisi .ioilla, milii.sijärjestehnää on tahdottu .puo- 31638: valmis lJUolustamaan demokraattista valtio- lustaa,. on en·nen kaikkea mainittava se 31639: sääntöä, silloin kuin sitä v.astaan mahdol- syy, jota edelli,nen rpuhu.ia erikoisesti pai- 31640: listen porvarillisten fascistis.ten ainesten nosti ja joka •esiintyy myöskin sotilasasi- 31641: ta1holta hyökkäyksiä tehdään. :Tätä varten ainvaliokunnan .mie·tintöön liitety.ssä ensi- 31642: me tahCLomme •puolustuslaitoksen, mutta maisessä vastala nrsees:sa. H uoma u tet.aan, 31643: puolustuslaitoksen, joka. eroaa oleellisesti kuinka :miliisijä.r..iestelmälle •perustettu puo- 31644: siitä puolustuslaitok.se.sta, mi.nkä porvaristo lustuslaitos antaisi sumempia takeita, kuin 31645: meille nvt tahtoo antaa: :Siitä .syystä me kaad·erijärjestel'män periaatteet, siitä, ettei 31646: emme voi olla, nykyi)ltä puolustuslaitosta nuolustuslait.osta voiida k.äJy,ttää sen var.si- 31647: hyväksymässä, vaan tulemme äänestämään ~aiselle t-arkoitusperälle., .maan puolustuk- 31648: tämän lain' hyväksymistä vastaan. selle, vieraisiin tehtäviin. Ja lisäksi ko- 31649: kemus -on o.sottanut, että; kansan miliisi- 31650: laitos ei yhtä helpo.s.ti, kuin .kaa.de.ri.iär.ies- 31651: 'E:d. He i k i n he i m .o: Eduskunta on te.lmään perustuva puolustuslaitos, muodos- 31652: tä-nä •Päivänä tilaisuudessa omasta .puoles- tu vaaralliseksi kansainvaltaiselle kehityk- 31653: taan lopullisesti ra.tkaisoemaan kysymyk- selle. Olen tätä asiaa marhdo1lisi.mman 31654: sen, joka on ollut vireillä niin 1kauvan tarkoin harkinnut, mutta rmuuhun tulok- 31655: kuin valtakuntamme on oHut olemassa, seen, en voi tulla, kurin että asianlaita on 31656: on tilaisuUidessa hyväksymään ensimäi.sen iokseenkin tasan n•ä•invast.oin, kuin mitä 31657: pysyväisen asevelvollisuuslakimme. Ja. jos tässä väitetään. Kaaderi.iäriestelmän mu- 31658: uskallamme päättää siitä suhteellisesta kainen a:rmeijalaitos: nimittäin on mah.dol- 31659: Asevel vollisu us1a~i. 549 31660: 31661: 31662: lisimman eheä, luja kokonaisurus, jonka nämä edellytykset yhtaikaa toteutuisivat. 31663: eri osia .ei vo~da käyttää eri ta.rkoituksiin. Ja varmasti meidän diplomatiamme on pi- 31664: •Sitä voidaa,n käyttää vain yhtenä koko- tävä huolen siitä, että me emme missään 31665: naisuutena. ja se .on mahdollisimman lu- tapauksessa joudu sellaiseen asemaan, jota 31666: jana aseena. hallitruksen kädessä, silloin- nä:mät edellytykset .sisältävät. Myöskin 31667: ikuin hallitus sitä tahtoo käy.ttää; .niihin voimme varmuudeHa otaksua, että niin- 31668: tarkoituksiin, jotka !lain mUJkaan puolus-. kauan kuin me täytäJmme sen tehtävän, 31669: tuslaitoksclle ilmuluvat. Miliisilaitos taas, jo.nka meille historia. ,on asettanut, olla ra- 31670: jonka yksilöt ovat 1hajaantuneet ympäri .iavartijana. idän ja lännen välillä, niin- 31671: knko maan, on paljon enemmän altis sa.- kauan ei länsimainen :sivisty.smaailma 31672: tunnaisille aatevirtauksille. Yhtä vankka oman etunsa tähden voi jättää meitä yksi- 31673: kuin •Olli side lailli,sen hallituksen ja seiso- näimme taistelemaan idän ,y.livalta.a vas- 31674: van armeijan ViätliUä:, yhtä vankka.,. jos taan. .Kun näin on asianlaita, on kaa.deri- 31675: kohtakin paljon nä,kymä;tWmämpi, on se jä.r.iestelmän mukainen sotalaitos airroa 31676: salain.en. side, ne piilevät la.ngat, jotka yh- muoto, joka vastaa sitä :puolustusta.rkoi- 31677: distävät miliisijärjeste.lmän kaikenmoisiin tu1sta, mikä meiJCLän maallemme on välttä- 31678: .satunnaisiin torikokouksiin, 1puoluejär.iestöi- ,mätöntä. Yksi etu voi olla miliisijärjes- 31679: hin ja muihin sellaisiin. Vain jossakin te1mälle, .se, eMä .se taloudellisesti tulee 31680: ta.paukses·sa voi a:r.me.iia joutua aseeksi maallemme vähemmin rasittavaksi. 'Tämä 31681: karisainvaltaisen lail.lise.n yhteiskuntajäLr- on todennäköistä, va.ikkakaan ei todistet. 31682: .iestyksen tuhoa.miseks.i, siinä tapauksessa tua. Mutta ne heikot puolet, .io~hin •olen 31683: nimittäin, että ·hallitus on ensiksi joutunut edellä lyhyesti vi:ita.nnut, ovat minun mie- 31684: tälle väärälle :polulle. Mutta ei suinkaan lestäni siksi 1painavia., että vaikka meidän 31685: missään nimessä voida vaatia. ·että puolus- olisikin talondelili.sen ahdingon takia ·pakko 31686: tuslaitoksen ·on •pidettävä huolta siitä, että vähentää IPUolustuslaitoksemme siihen mää- 31687: hallitus ·pysyy laillisella kan.sainvaltaisella rään, että se seisovana. a1rmeijana. ei tulisi 31688: 'Pohjalla. Se on eduskunnan tehtävä, eikä sen enemmän .maksamaan, kuin mitä .suun- 31689: puolustuslaitoksen, ja jos puolustuslaitosta niteltu miliilsilaitos ka.:nsal1em.me maksaisi, 31690: ruvetaan käyttämään tällaisiin poliittisiin niin .sittenkin se vasta,isi tarkoitusta.an pa- 31691: tarkoituksiin, jotka kuuluvat eduskunnalle, remmin kuin tuo suunniteltu miliå.sijärjes- 31692: niin silloin .ainakin puolustuslaitos on joh- telmä. 31693: dettu sille vieraita tarkoitusperiä täyttä- Ne arvoisat eduskunnan jäsenet, jotka 31694: maan. Ei kukaan ole edes tahtonut väit- ova•t. tehneet :Päämä!äräksensä tässä asia·ssa 31695: tääkään, että miliisijä;rjestelmän mukainen miliisijärjest.elmän toteuttamisen, voivat 31696: ,puolustuslaitos 'f)uol ustuskuntoisuu teen· näh- siis, va1ikka. eivät äänellänsä tahtoisikaan 31697: >den kykenisi kilpail-emaan kaa:deri.iärjes- Imnnatta:a 1-Joi:sen kysymyksessä olevan jär- 31698: telmän mukaisen a.nmeijan ;kanssa. Mutta jestelmän toteuttamista, hyvin .rauhalli- 31699: tässä suhteessa on meitä lohdutettu sillä sella mi.elellä .s,ulitautua eduskun,nan enem- 31700: vakuutuksella, että puolustuslaitoksemme, mistön päätökseen, vaikka se kävisikin 31701: .iärjes~ettäkoäön se minkä järjestelmän mu- päinvastaiseen suunta.a.n., kuin heidän mie- 31702: kaiseksi talhansa, ei missään tapaUJksessa lipiteensä. 31703: ole riittävä turva itdän vaaroia, torjumaan. ;T·ämän suun.nit.elman .rinnalla. on ollut 31704: Tässä kysymyksessä m-eillä kyllä voi olla vielä eräs toinen ajatus, jonka. voi .sivu- 31705: hyvinkin eri mieliä. Voimmepa kuitenkin mennen mainita. On nimittäJin esitetty, 31706: tehdä ionkun myönnyty.ksen siinä sU!hteessa. että meidän 'f)Tholustuslaitoksemme koko- 31707: Jos meidän maamme täydellisesti eristet- naaln hävit.ettäisiin, koska tämä menettely 31708: täisiin muusta maailmasta, jos Venäjä ko- olisi ilmeisesti V enä.iän haUitukselle mie- 31709: konaisuute.na muodostaisi ehe:än yhteis- leen, ja, koska Venäjän hallitus tiettävästi 31710: ik•untaiär.iestön, jos Venäj.ällä tällöin val- on .io tehnyt siihen .suuntaan menevän .eh- 31711: litsisi yhtenäinen kansallishenki, joka vaa- dotuksen. Edellinen arvoisa puhuja on jo 31712: tisi Suomen tuhoamrista, niin silloin ei mi- tä.Lle a.iatuksell.e osoittanut kiitettävää huo- 31713: kään järjestelmä kykenisi ajanmittaan miota, minun mielestäni ,pa1jon suurempaa. 31714: meidän itsenäisyyttämme puolustamaan. huorruiota kuin itse ajatus olisi oikeastaan 31715: Mutta mah·dotonta on ajateHa., että .kaikki ansainnut, sillä minun on todellakin vai- 31716: 550 · Perjan1taima 2.0 p. 'lotkrurou;wta. 31717: 31718: 31719: ikea UJskoa•, että tämä esitys edes vakavassa hen vaka.va.an !huolestumiseen, jolla kaikki 31720: mielessä olisi tehty. yksimielisesti, miltei po:Ukkeuksetta, puhu- 31721: rNii.den eduskunbrylhmien: kesken taas, vat liian lyhkäisestä palvelusa.iasta.. Se 31722: jotka ovat oHeet itse järjest·e.Lmästä yksi- palvelusaika,,, joka tässä lakiehd·otuksessa 31723: mielisiä, on ilmennyt erimielisyyksiä var- nyt on säädetty, on epäilemättä lyh,i,n mah- 31724: sinkin palvelusaikaan nähden. Asevelvol- dollinen, mikä voi ollenkaan kysymykseen 31725: listen palvelusa,ika., jonka he ,ovat velvolli- tulla, jos mieli pitää meildän ipuolustuslrui- 31726: set suorittamaan vakinaisessa väessä, sekä tostamme tarlwitustaan vastaaval·la kan- 31727: armeijan taist,eluyksikköjen lukumäärä ja nalla, eikä sitä miltään kohdalta. voida tätä 31728: vahvuus - ne ovat .seikkoja, jotka. ovat näkökohtaa syxjä:yttämättä lyhentää. Jos 31729: toisistansa. ,riippuvaisia .ia joissa perso.onal- tahdottaisiin ~hdnttomastii taloudellisista 31730: Esella iharkinn.alla kyl.lä on hyvinkin pal- sy,istä pienentää sotilasm.e.noja., olisi minun 31731: jon ratkaisuvaltaa.. Eikä eduskunta rvoi miel.es;täni paljon likempänä se mahdolLi- 31732: vaatia itsellensä sitä arvovaltaa, että se suus, että olisi armeijan lukumää.rää rPie- 31733: asiantuntijan tavoiru kykenisi näitä asioita .nennettäväJ jättämällä kut.sunnasta po·is 31734: arvostelemaan. Kysymys asiantuntijoista muutamia asevelvollisia nuorukaisia, siirtä- 31735: on seikk3J, joka midestän~ •on eri tavalla, mällä heitä suoraan reserviin, kuin että ,pal- 31736: ]kiävä kyllä 1hyv,inikin eri tavalla käsitelty velusaikaa 1yhenne1::täi,siin. 'TäJhän ,suun- 31737: asian e.ri va~heissa. On valitettava.sti ole- taan on !hallitus aikanaan telhnytkin erään 31738: massa..niin :paljon sitä kat.santokantaa, että ehdotuksen, jonka eduskunta kuitenkin toi- 31739: ylipäärusä kuka tahansa tavallisella jär- seen suuntaan muutti. Jos nyt tahdottai- 31740: jellä varustettUJ ~hminen kykenee .iokseen- siin järkiperäiseen suuntaan kehittää mei- 31741: ikin hyv,in arvostelemaan tähän, ni.inkuin dän .sotalaitostamme, niin li<kinnä olisi mi- 31742: moneen muuhunkin eri;IDoisalaan kuuluvia nun mielestäni se ajatus, että kute.n maintit- 31743: kysymyksiä, jopa .niin, että .a,sia.ntu.nti- sin, kut.su.ntat.ilaisundessa osaksi perheolo- 31744: joiHe ei tahidot,a myörutä;ä minkäänlaista .ien pe.rustuksella, osaksi terveyden \perus- 31745: etua heiidän alaansa kuuluvien kysymysten tuksella, osaksi viime sijass.a arvan nojalla 31746: ratkaisemisessa, vieläpä niinkin, että täl- jätettäisiin vakinaiseen sotapalvelukseen 31747: laisia asioita y,mmlärtä.ä ikuka tahansa kutsnmatta esim. 1/3 nuorukaisista ja. sen 31748: 'Pa,itsi juuri asi,antuntijat, jotka viimeksi- s~iaan jälellä olevien nuorukaisten palve- 31749: mainitut eivät ole päteviä tflli ovat jäåvil- lusaikaa vastaavassa määrässä pidenuett.äJi- 31750: lisiä näistä asio.ista mitää!ll lausumaan, siin. Reservin puolustuskuntoisuus silloin 31751: koska muka heiidän m:ieli;piteensä en,emmän kyllä eihkä jonkun ver.ran pieneni.si mutta 31752: .riip.puu heidän asemastaan kuin kokemuk- luulen, -että a.r.mei.ian puolustuskuntoisuu- 31753: sestaan, .persoonallisesta va·kaumuksestaan •delle se voimanlisäys. minkä se tämän 31754: ja, älystään. On vaikea asia.U.isella to.dis- kautta S!R.isi, olisi paljon enemmän tuntuva. 31755: telulla kumota täl'laisia tyhjään perustuvia N.ykyo'oiSis<a tai niissä ·ollois,sa, jotka trumä 31756: väitteitä, Suuren e'distysaskeleen tekisimme käsiteltävänä oleva lakiehdotus luopi näyttää 31757: todella, jos pääsisimme käsittämään, etteivät vaikealta saada·sella,ista ylintä päällystöä, 31758: kai1k:ki i1hmis~b voi kaik1E a asioita ylllJmärtää. ioka va.stuullens1a otta.isi, tällaisen puutteel- 31759: Tällä .lausunnoHa minä en .suinkaan sitä lisesti harjoitetun armeijan johtamisen tais- 31760: tarkoita•, etteivät eduskunnan jäsenet saisi' teluun. Ymmärrettävää onk:in, eUä pääl- 31761: muod.ostaa itselleen omakohtaista vakau- likkö, joka tunt.ee olevansa vastuussa kan- 31762: musta myöskin sotilasalaan kuuluviin jopa san turvallisuudesta .ia jokaisen sotilaansa 31763: kaikktiin siihen alaan kuuluviin kysymyk- l1engest'ä, :hyv.in vaSitenmieEsesti lä.hettää 31764: siin nähden, mutta mielestä.ni vain suhteel- tuleen miehiä, ioHra eiväi ole saaneet sitä 31765: lisella .pätevyydellä!. Jos ,keskustelee nii- •harjoitusta., mitä nykyaikainen tekniikka 31766: ·den henk•ilöiden kanssa, joilla. on näi.ssä jokaiselta sotilaalta. pa·ljon suuremmassa 31767: kysymyksissä :persoonaUista kokemusta, määrässä vaatii kun aik·a·isempina. ai:koina, 31768: jotka ovat asemansa tähd.en joutuneet kas- Tämän lisä·ksi on tietysti huomioonotet- 31769: vattamaan asevelvollisia rauhan aikan·a ja tava ne seikat meidän poliittisesti •uhatusta 31770: so.da.n aikana, !heitä sekä sotil.aallisisBa että valtiollisesta a.semastamme, mitä edellinen 31771: yleisissä sivistyksellisissä asioissa .ioht3J- uuhu.ia tääl·lä niin valwisevasti meille se- 31772: maan niin taisteluissa kuin 'ha.r.ioituksissa- litti. 31773: kin ei voi olb kiinnittämättä huomiota sii- Tämän kä.sittehn eri vaiheissa on tavan- 31774: Asevelvollisu us1a•ki. 551 31775: 31776: 31777: takaa; esitet~y rauhanaatteen vaaJtimus. Se myöskin koko yhteiskuniajärjestelmän. 31778: onk.in luonnollista, että sellainen ajatus tu- Isänmaan konkeimman \PUolustuksen ihan.. 31779: lee eh.dott.o.ma.sti mieleen. NäJiden asiain ·teet kai löytyvät 1ähinnä omistav•ain luok- 31780: kanssa askarrellessa. tuntuu .monta kertaa kien valtiomiehistä, ennen kaikkea valtioi- 31781: uiinkU>in ohsi saanut - tamtoisin sarioa - den päämiehistä. Nehän .ovat l ruultavasti 31782: .verta sormimsa, ja tekee mieli puhdistau- useammin .pitäneet loista,via ,puheit·a soti- 31783: tua. Tuo pu:hdistauimminen ei voi tapahtua l.asparaadeissa i.sänma•an puolustuksen vält- 31784: millään muulla tavalla., :kuin siten, että me täm'ä,ttömyydesträ .ia sen ylevyydestä. Mutta 31785: ka.ik.issa tilaisuuksissa kaiken kykymme me näemme, että juuri nämä korkeimmat 31786: mukaan teemme sen, minkä voimme, sodan isänmaa.lhsuwden puolusta.ja.t ovat usei.ssa 31787: syiden poistamisek&i. RaU>hanaatteesta on va,rsin va.ikutusva.lta·isissa .maissa' luulta- 31788: tosin sanottu, että se on va.an sellainen vasti epäisänmwallistew toimesta karkoite- 31789: unelma., joka ei voi viehättää ketään .muita tu•t maasta pois. Niin on käynyt Suomen 31790: kuin epäkäyri:lännöllis.iä haaveksi.ioita ja suuriruhtinaaUe, ,Venäjänr keisa.rille, '\Vil- 31791: ioHa käytännöllise.ssä .eläJmässä ka.nsa.inväli- helm II :lle j. n. e. Luultavasti ne por- 31792: sessä politiikassa ei .muka ole mitään mer- varilliset ,puolueet, .iotk•a suurimmalla suul- 31793: kitystä. Niin ei kuitenkaan ole, niin ei voi la esuntyvät isänma.allisuuden puolustuk- 31794: o.lla asianlaita. Kuta -pitemmälle ka.n.so.ien sen nimellä, mielen katkerurudella valitta- 31795: kesken kulttuuri kehittyy, kuta enemmän vat, että näin on käynyt. Korkein 1isän- 31796: 'ffiansakunnat •tulevat kosketuksiin toistensa maallisuus ja myös täY'delli:sten lraillisten 31797: kanssa, kuta enemm~än ne ovat .riippuvaisia yhteiskuntamuotojen yiläpitä.iät ovat pakol- 31798: toisistansa, sitä enemmän ilmenee ri.ito.ien lisesti joutuneet omassa maassaan ,tällaisen 31799: atiheita .ia eripuraisuuden syitä, ja. ell.ei tä- kohte·lun alaisiksi. AJ,v,an samoin kuin to- 31800: män kehityksen ninna•lla yhä uusia keiuo•ja. dellisia uskovaisia löytyy viraUisren kirkon 31801: keksittäi.si tällaisten eripuraisuuksien nau- piirissä ha.rvoin, löyt.yy va.r.maan todellisia 31802: hallise:ksi selvittämiseks,i, olisivat .sivistys- isänma·an ystäviä virallisten isänmaan puo- 31803: kansat jo aikoja sitten hukkuneet tuleen ja lustaiain rpiireissä vieLä !harvemmin. He 31804: vereen. 'Toinen kysymys on sitten to- ovat useimmin isärumaa,n ja kansan vihol- 31805: teutuuko ;rauhanaatteen ihann•e, tu.o olotila, lisia tosiasiassa. Yksimielisyyttä tässä 31806: ettei puolustuslaitost1a: ensinkään tarvittaisi, asiassH työväenluokan .i.a porvarispuoluei- 31807: toteutuuko se kos,k!llan. Ehkäpä ei se t.o- den välillä ei voi tuHar. Työväenluokalla 31808: teudu, todennäköisestikä:än ei. Eiväthän on toinen kä·sitys isänmaasta ja sen käsitys 31809: ihanteet yl~malkaan tässä syntises·sä ma.ai.I- va:rma.sti voittaa; missä maa,ss.a se voitta·a 31810: ma.ssa voikaan toteutua.. Mu:tta si.itä huoli- :m:il,läk.iiJJ keinolla, siitä ei voi edeltäJpäin 31811: matta. niillä. on oma suuri arvons1a, .nehän VH•rmaa sanoa. •Mitä tulee l,a,il.Iisen yhteis- 31812: ovat tuollaisia kaukaisia suunnanviit.taa- kuntajärjestyksen säilyttiämise:en, j.oka on 31813: .iia, vilkkumaja:koita, .io·tka kulkij•alle osoit- m.vö.s toisena tärke:än'ä mää,räyksenä asevel- 31814: tavat, mi:hi.n .suuntaan on rpyrit•tävä, jos vollisuu&ain 1 § :s.sä, on ,siitä susialidemo- 31815: miel.i oikealla tiellä pysyä. kraa teilla, se an työväelLä, ia po.rva.re.illa 31816: Minu 1[a o•n syytä toivoa, eliltä tämä a,sia e·ri käsitys, j.yrkästi eni· käsi.tys. Sosiali- 31817: tänä1päivänä k•a.iikellu• mahdoUisella yhteis- demo:kmatit käsittävä<iJ yhteiskunnan ny- 31818: ymmä,rryksellä .i•a sovinnollisuudeUa. .saate- kyisessä muodossaan kansan enemmi,stölle, 31819: taan o.nndlis.ee:n ratkaisuun:. työbätekevälle luokaHe, kokonaan epäoi- 31820: keudeMiseks.i ja. -py.rkiv.ät· kaikin .ma,hdol- 31821: Ed. A m •P ui a: Isänmaan puolustus ja lisin keinoin voimiensa mukaan• kumoamaan 31822: lail.lisen yh teiSikuntajä,rjesty ksen ,säilyttä- tätä järiestelmää, luomaan uut·ta sen tilalle. 31823: minen on epäilemät1tä niiltä kysymyksiä, Siis sellaisenaan laillis•en yhtei,skuntadärjes- 31824: joiSiE)a er,i v'hteiskuntaluokkien edut törmää- tyksen .säilyttäJm.inew ei heidän ta.holtaan 31825: vät jy.rkimmi.n vastakkain. Po:rvaristo v01i tuUa kysymy,kseen. Mitä laillinen yh- 31826: yleensä .on näiden kahden sanan ohella, näi- teiskunta itse asiassa merkitsee, voisi osa:ksi 31827: den sanoien .toteuttamisen nimellä f:ta.rioit- selvi.ttää venäläisen suuren ja tunmustetun 31828: ta.nut viime vuosikymmeninä politiikkaa. kiriaåli.i·an Leo 'Tolstoin mieEpiteellä. Hän 31829: ioka uhkaa to,sia:an tuhota ei ainoastaan .sanoo: ,La :,llinen yhteiskamta..iär.iesty,s on 31830: isänmaan ja..siinä a.suvat ihmiset, .mutta se, että saHii etuoikeutetun luokan tehdä 31831: 5:'>2 31832: 31833: 31834: om'ist,aviin ,Luokkiin nähden sitä, .mikä on sesb syttyä.. Sen seura.usten jäljissä .me 31835: näilLe omistama ttomiUe v·ahingollista,, .ia nyt elämme. Mutta näiyWl,ä. siltä kuin Suo- 31836: omistaville hyödyksi. Kaik,ki mikä pyrkii men nuori v.altio, j.oka on tosin vaHanku- 31837: tätä järjestelmää .muuttamaan, ·On laitonta." moukse.n la,psena syntynyt, unohtaisi :IDaikki 31838: Siin:ä on suuress1a määrässä noin !porva.ril- ne seikat., .io·t•ka ova't vaikutt.a.ne·et sen syn- 31839: liselta kann:rulta katsottuna: harkitsemisen ,tymis·een jru siinä oheJla, m,yös unohtaisi 31840: arvoista, ettei aina .miin paljon ja väärin .ma.ilmansodan seuraiUtkset. 'Tä:äl1ä puhutaan 31841: käytettäis•i sa.naa ,laillisuus". :Systemaa,t- edelleen jak.amattomasti :PO·DV,a:vien tah·olta 31842: tisesti on p.orvacr-,isto nä~d:en ,k,ahden asian suuressa määrässä .sotilaskysymyksestä, ku- 31843: n~meUä, isänmaalLisuuden j,a laillisuuden ten se olisi ainoa, kansan itsenäisyyden tur- 31844: ni.mel1ä, viimeisten 3-4 V1uosikymmenen va. :Kuva·avaa kyHä, hakeaks•een ,puolus- 31845: aikana enn.en .maailmanso:ta,a Jisännyt aseis- tust,a t·ä1le ,ta.antumukse1liselle poLitiikalle 31846: ,sa olevaa armeijaa, lisännyt sotilasmsituk- on vedottu Venäjään; .siellä mrukoa on yhtä 31847: si'a: niin, eUä katkki muu:t val,tion' tarpeet pitkä rp.a.lvelus.aika:. :Eiusallakaa.n en minä 31848: ov·at rsotilas.tarkoituks.ien ohella olleet tois- ·lruhde noudattamaan yleistä .mielipidettlä 31849: anvolsla, sivu.seikkoina. Vuosi vuodelta siinä suhtees.sa että horjah,taisin Venäjään. 31850: sot.ilasrlasitukset ko,hosiva·t, ne kohosivat Tahdon ottaa esimerkkejä länsimaista, ja 31851: .sillnä .maarm, etbäJ se:n edessä: va:p.isi vat sie,Uä t,o.sria.an on pahelusa,i·ka -p.al.ion ly- 31852: maailmansodan edellä ,io ajattelevat por- hempi .:IDuin meillä. N or.iassa esim. on pal- 31853: vwrillisethn ,piirit. Meidän entinen ulko- velusaika jalkaväellä vain 72 päivää. Sveit- 31854: ministerimme Rudolf HoLsti on kiitio,ittanut sissä 65 rpäivää, T,ansk,assa 121 päivää, Hol- 31855: tästä kysymykses,bä ansiokkaan .tutkieLman, l:annå.s.s;a 2155 päivää, Ruotsissa. 25,5 :päJivää, 31856: jossa hän lausuu Lopuksi. sotilasvlarustus·ten mutt.a Suome,ssa kuten tunnettua .tulee tä- 31857: kasvamisesta kansa.ntaloUJdeUiselta kan- män Jain mukaan ialka,väen •p.a.lvelusaika 31858: nalta seuraavasti: ,Ja se mitä turmiollis,~m olemaan 3,G5 päiv~ä ja' erikoisasektjeiss.a 31859: man .syövän t·avoin on ,tärhän Slaakka sekä 455 päivää. E.d. Heikinheimo tä!ällä rmai- 31860: vä1littömästi että välillisesti jäytänyt kan- nitsi että ollaan lännen .ia i•dän vä!lillä: etu- 31861: santal.oud.elhsta' eEn v·oimaa1 ja uhkaa se .va.rtiona. NähträVlästi :Suomen sent·ään täy- 31862: tehdä sen yhä edelleen: vielä. pelottavam- tyy kuulua enemmän itäJä.n rkuin länteen 31863: .ma:Ua mitalla. .Se on tä<hän salakka oHut tässä sn'htees·s:a. 31864: j,a tulee va,ste:des olemaan mitä suurinta ,Mitä turmio.ta s01tilashenki siinä muo- 31865: uhkapeliä k~anso.ie.n kotl:).taloilla, myös ta- do.ssa kuin se on esiintynwt ja nykyisin 31866: loudellisessa sruhteessa, uhka,peliä, ioka aina meidän maas,sa.mme esiin,tyy tuot+raa t.yö- 31867: ja joka ta,pauksess•a kuuluu puol.usbmat- v•ä,enluoka.Ue, kuinka vastakk,aisiksi käsi- 31868: toman rilwllisi.in tekoihin." !Näin on tässä tyks,et tä·ssä suhteess,a .mu01dostuvat, !]Jyyrdän 31869: sanonut nuori tied·emies ;kymmenkunta esittää edelleen erään lauseen amerikalaisen 31870: vuotta ta:ffia,pe.rin, jota ei oMut t.a;antumuk- s.osial,istin ansiokkaas.ta, teokses!ra: ,.Mitä ·On 31871: sellinen poli tiik!ka rii ttlä vässä määrässä tur- sot1a ja. må.nkMähde.n". !Tämä .mies on oUui 31872: mellut ja hän hankki täHe käsitykselleen .AJmerikan sosi,alistien ip.resi•denttiehdok- 31873: puolustusta Englånni.n vapaamie-lisen mi- kaana ja naut•tii siis ,siinä maassa .melko,ista 31874: nisterin .larusunnosta joka. 1907 on lausunut luottamusba sos1ialistisissa piireissä. Hän 31875: Engl.annin abhuoneessa: ,,Me olemme ha- sanoo: ,.,Porvareilla täy,tyy olla 1 :o) a.seis· 31876: lunneet ja ha,lua.mme jatlmvasti asettua nii- tettu vartijasto, valmiina. :rosvoavan hal- 31877: •dt;n eturivei:hin, joiden .mielestä asevarus- lit,sevan luokan n.yrkkeinä ja 'raateluham- 31878: tusten lisääminen :pienimmässäkin määrin ;p.a;ina, 2 :o) 1a.seeton varti.iasto, johon ·kuulUJ- 31879: on Europan kirous; ja kuta pikemmin tämä vat kunniattomat, ·ostettavissa olevat ihmis- 31880: kilpailu .ios kuin.lmkin välh&isessä määrässä olio;t, v.a,lmi·ina l•aa!t.imaan: lakeja .hallitsevan 31881: saadaan .rajoitetuksi, sitä P•an~mpi." Joskus luokan eduksi, val.mi.ina tulkitsemaan la- 31882: tämmöisiä pilkahduksia vapaamie.list•en po.r- keia .hallitsevan luokan eduksi, valmiina 31883: varillisten p.oli tikoi tsijoi,den ja tiedemiesten ·viekka.asti l,iehakoirma.a.n ja ,puij,aa.maan ra.a- 31884: taholta rpääsi mailm.ansoda.n edellä es,iin, .dannan kirouksen 1alaisena olev·aa ty·öväen- 31885: mutt.a missään t;ap.aukses.sa ne eivät pääs- luokka.a, va,lmiina ,J ersuksen tä:hd:en" ja 31886: seet sanoja ;pitemmälle, ja mailmansodan hyvtän paHmn vuoksi ylistämään soba ja 31887: täytyi Mmän varusteluki~hko.n vaikutuk- rä:äkkymä,än ,taistelujen .iumalalle" ja. ru- 31888: Asevelvollisu usltruki. 553 31889: -~-------~-----------------------------~ 31890: 31891: 31892: 31893: 31894: koilemaan .sodan puolesttru; v~almiina sirtlnaa- tyksessä 'll;iin kaua,n kuin 1Suomen v,altio 31895: maan jou,klmmurhaa j,a .ima.rt,elemaan veren on itsenäisenä; oHut, rMirrä tathtoisin sanoa 31896: brurimia vo.iMajia; valmiina uEsema~an j.a että se on ollut esillä niin kauan kuin Suo- 31897: mutis,emaan kuuJien lävistämine uh,rien mes,sa on mitään valttioHista eltämää ·ollut. 31898: raadoiUe ja teeskennellen osaaottavaisesti 'Tämä kansta OllJ varsin ,Jy.hyitä aikoja ollut 31899: nyyhkyttämään lohdutusta: tsodan lciroa- sotilasrasitukse.sta. v,a,paa, mutta sotilaal~ 31900: .mille les.kille ja orvoiHe, valmiina pa,lkasta Esia voittoja tknnniakkaalla t~avalla se ei ole 31901: .saarnaamatan työlä,isille eHä hei<län t,äyt:yy .k.yennyt kosk.aan hankkimaan, yhtä väJhän 31902: tap.ella kuin perkele sa·ad~akseen kodi~n tai- kuin mikään muu maa on kvennyt si1lä 31903: vaassa." alaUa .py,syväS'ti hyviä tuloksia aika·a.n~saa 31904: TäLlä tavalla käsitellään s~osialistisiSista maan. Jo Ruotsin vallan aikana meiLlä so- 31905: piirmssa sotila·shenksä ja ,sen ·edustajia,, Ja tilasmsitus oli n.iin raskas, et,tä B~OO,,OOO :,n 31906: on selvää että näitä sovitt,amat,tomia risti- väkiluku uiti a,ikat-a_ioctbin ,pa:rik.ymmentä 31907: riitoja ei suink.aan po~steta sellaisen asevel- tu1h.at.ta asestettu8J miestä. Se tSai kulkea 31908: vollisuus.iätrjestelmä.n vaUit.essa. mitä meille solaa Ruotsin ja Venäjän välillä joka suku- 31909: tänä ,pä~vänä br.iotaan, .ia joka vamna·s.ti, polven aikana; tuskin 1/4 vuosisata oJi ai- 31910: 1 31911: pää:ttäen porvariUist.en ,puolueiden yksimie- ka,a haavoja p.a.mnba kun ,kiihotetti.in j.a 31912: 1 31913: 31914: 31915: lisyyd,estä,, tulee thyväksyt,yksi. Tässä johde.ttiin so•taretkille. Vain Porvo,on v,a.l- 31916: 1 31917: 31918: 31919: maaSis·a on ennenkin porv,aristo te hnvt tyh- ' tiopäivien jälkeen oE aseettoman rauhan ai- 31920: 1 31921: 31922: miä tekoja.; S.e ei ole knskaan oikealla kaa hiuk:an tpararrta,a haavo.iansa, mutta se 31923: ajalla tyytynyt toteuttamaan k,oMuullisia oli lyhyt,aikainen. Kun Suomi on .nyt itse- 31924: urudistuksia, jo,tka o:lisivat oLleet maalle näis.ehi ttnllut, o<li,si toivonut, että se oEsi 31925: edu.ksi. Ntiin on porvaristomme vastusta- mahdollisiman pi,an voinut järjestää uud,en- 31926: nut yleistä äänioikeutta omaksi ta·ppiok- aikaisen kansa.npuol11stuksen ka,n,s·anmilii- 31927: seen, niin vastusti se maakysymy,ksen ra,t- sin rpoh.ialle, j,oka olisi ollut sekä tarko,tutk- 31928: kai.sua ja sai kansalaissodan, jnka viime senmuk,aineiJJ puolustustE;:kniHiseltä kan- 31929: ike:r,ralla tunnustettiin. Luultav·asti sen täy- naltia., että kansanvami'a j,a, vovmia hel,pot- 31930: tyy puolustaa myöskin vapaus,sotansa vi- .tava. Siihen ei ole :päästy. 31931: •heiiä.isen vniton tulosta, .nykyistä armeijaa MiUä perusteella vastus,tetaan sosiaE.de- 31932: siinä määrin, kunnes mitkään välimuodot .mobaattt.ien ohjelmaa tä,ssä suhteessa,. on 31933: eiväi t.ule kysymykseen, V3:tan täytyy ottaa hyvin kuvaavaa. Täällä ova:t oikeastaan ai- 31934: täysi askel. Maala.isliiton menettely tässä noa:t rpe,rusteet oLleet ne, että miliisin a1ikana 31935: !Suhteessa on ~ennen kaikkea oHut tyypil- t11lisi saama,an kommunl,s,titkin aseet. Minä 31936: lisin näyte 1horiuva·sta, .iohdonmuk,a.isuutta olen .io ker.ra'n aikaisemmin ·täällä sanonut, 31937: vail'la olevasta politiikasta. He olivat kol- että .semmoinen rauhallinen ja hyväntuuli- 31938: misen vuotta .s,itten kta,nsanmiliisin kan- nen mies, kuin lwmmunistisen puolueen 31939: nalla, senjä,lkeen 9 kuukauden palvelusajan .iohta.ia Ville V,a,inio on, on vä:he:mmän vaa- 31940: kannalla. ioka vieläkin lienee heidän -puo- rallinen a.seissa, kui'll; joku juqppohul,lu por- 31941: lueensa viratlline.n ,päätös. N vt heillä on variUineli runoiLij<a:, jottk,a ovat usein sopi- 31942: enää tämä 9 kuukautta periaatteena. Heillä mattomalla tatvalla tkiithoittaneet hallitus- 31943: on nyt vuosi ialkaväelle .ia vuosi .ia 3 kuu- vastaisiin tekoihin aseellisia järjestöjä. Mi- 31944: .kautta erikoisaselajeille käytännöllisenä lräJi mi.nä tunnen· eräitä näitä k.ommunlis- 31945: o1-l'.ielmana. V,ar,maa ·On, eUä suu.ri osa maa- teiksi sanottuja edustajia, ovat he aik,a sii- 31946: laisliiton talonpoikaisista valitsijoista, vatr- voa j,a ,k.ilttiä väkeä, niiden k1ans~sa tulisi 31947: sinkin pientalonpojat ovat suuressa mää,rin atSeha,r.ioituksissa melkoisen hyvin toimeen. 31948: työväenluokan ka~nna:lla sotilaskysymyk- Mutt,a pääasiaUisin !pe,ruste, millä kan- 31949: sestsä ia to•ivoUavaa on, ettlä herääminen sii- s,anmiliisiä vastustetaan, selv·eni sotilasa,si- 31950: nä sUJhtees:sa ttap.ahtuu mahdollisimman ainvaliokunnassa vuosi sittten. Hallitus, luul· 31951: -pian, i~a että ~eduskunnassa t.ulee sellainen tavasti Vennolan hal'litus oE lähettänyt 31952: enemmistö, :ioka vcoi ja taMoo ratkaista so- ever-sti Sihvon Sveit,siin tutkimusmatkalle 31953: tilask.y,symyksen uudenaikai,semmalla ta- puo1ustuskysymyksessäi ja hän tullessa,an 31954: valla;. sieltä oli rhastunut Sveitsin llliiliisiiär.ies:t,el- 31955: E.d. Heikinheimo tää1lä sanoi, että ase- mruan. Hän sanoi: se oli,si meidän maa- 31956: vcelvo,Jlisuu:skys,ymcvs on oUut päJiv.ä,iärjes- hamme el'litt:äin .sovelia·s, sovel1a.ampi kuin 31957: 31958: 70 31959: 554 .Perjanrt:llli•na 20 p. •lo!ka:kmuta. 31960: ---------------------------- 31961: nykyinen kaade.ri.iärjestelllllä. 8e olisi puo- att om ambet,et 1bedrives med synne.rlig 31962: lus.tusteknilliseltä k11tnnalta parempi, se tu- en•el1gi i vår miilitär så skall en st!rids·dugli,g 31963: lisi h'alvemmaksi nykyistä, mutta on yksi ar.me .kunna ska•pas· på k.ortare tid än ett år 31964: .syy, minkä täJhden .se ·ei• sovi meille, .ia se eller vid specialvapnen -ett år och tre må- 31965: syy on se, että meidän upseeristomme v.as- nade:r. Atmin.stone fick ja;g .detta int.ryok, 31966: •tustaa sitä. NäJhtävästi maalaisliitto, när ja.g sås1om soldat tjä.nstgjorde i mili- 31967: .io.hon puolueeseen kuulunee nykyinen täre.n. 31968: sotaministeri, on snna maann upsee- .J ag- vill .ä1v.en• framhlåUa vis•sa andra sy.n- 31969: ri,st.o.n johdettavissa, että .he eivät näistä pun·kt.er, som tala fö,r e:n kort.are t.iänstetid . 31970: .syistä voi lähteä toteut.tama•an kansan.mi- Vi höra först och främst komma, ihåg, att 31971: l~isiä. ·Mutta .ios Ttiin on, niin silloin ova.t genom värnpl~tsla.gen tvingas även in i vår 31972: asi,a.t v.alitettav.aUa ka.nnalla. Kuinka pal- arme ·e'll lhel mängd ynglingla•r av dlen typ 31973: jon pelottava.mrpaa on siUoin lähteä v,akiin- yttersta venster.n här .re:pr.esente.rar. Att 31974: nutta.maan tätä järi·este·lmää,, pysty,ttämään dessa ynglingar inga'l Ullllda ISko.I,a. för.summa 31975: entis·tä v.aikutusv.altaisempaa. ammattikun- att också i arm.fm hed1riva .alg"i.tation mot den 31976: taa -tähän maahan, jos siitä .io nyt. on niin laglirg"a samh.ällsmdningen är självfallet. 31977: tpal.ian .haittaa. So.sialidemokraa.tit eivät Om vi .hava en Iång tjä.nstetid, ka.n helt 31978: tahdo tähän ,syntiin itseään vikapääksi visst denna agitation bliva fruktbringande, 31979: tehdä. Henvuok.si ehdotan, eUä: puheena- ty vaHendmppen k.an u11hålka berg-et. Det 31980: oleva la.k·i .hyJMään. kan sålundao hända a.tt 1den a.rme vi ti!'y.gga 31981: o.ss ti:Jl i nödens ooh farans .stund 1sviker 31982: våra fönlwpp.nin~r.a.r. Dessutom är männi- 31983: Ed. J e •r n: Förrän vä~mpliMsla:gen slut- skan vid denllla åld.er .mycket mån om sin 31984: ligen avgöras, ber jag att få f.r.amhiålla mina frihet. 'N u lä,gger den :militäTa tj.än.stetiden 31985: och mina valmäns å-sikter be.t,räffande vis•sa band -på 1denna frihet , ooh iu längre tia 31986: detal.ihestämelser i d.enna bg. .Syfte:må- t.iä nste.n vmmr dess st!öl'lre fa.r.a är det a.tt 31987: let .med värmpliktslagen, vilket ju angives saMaten skall fö,rlora. en•i'wsiasmen, som 31988: i dess 1 §, mlåste av a.Ua samhäHsbevmande, dock .är det dyl"ba.raste · för en s.ol.da t; och 31989: fosterlaudsälskande medbor.gare i vårt land iu mer så är frullet, dess mer leda få!r sol- 31990: ~o·dkännas. Därom torde aHa kunna förena daten vid vä,mpli.ktstjänsten och dess mer 31991: sig. Att Vlårt land verkligen måste ihava en emotta,gli,g blir ihan för den a~itation, som 31992: vä pnad .militänmakt •för fäderne.slandets och från samhällsupplösande håll planmäJssi.gt 31993: den lagliga sa.mh:ällsOII'Idnin.gen.s• försvar är bedrives. Enli.g.t min uppfattnin,g- är det 31994: .iu aHdeies s.iälvklart. Dä,rtill :mana os.s entusi,asmetn .mer än en lån•g ut.bi1dningstid, 31995: också d.en yttersta vensterns oförsynta upp- som är den f.r.ämsta faktor.n vid ska pandet 31996: trädande i denna ka.mma:re. av ·en g-od soLda,t. Det:ta bevisa.r även vin" 31997: Det är dock en .detaljhestiilmmelse i lagen, tern 19·18, ty ·d,et v,a,r entusia.sm mycket .mer 31998: viiken .ia'g e.i kan f-örena .mig om och ber än ut,bildning-, som gaiV oss seg-ern. Mig sy- 31999: .iag .dä.rfö•r få uttal•a min menin.g f.örr.än la- nes .att :miEtära tjäns,t,etiden hör ,göras så 32000: gen slutligen avgöres. Det är bes·tämmelsen kod so.m möjligt odi i s.täHet skyddskårs- 32001: i la.gens 13 §, .som stad,ga:r t.iän.steti.den i ak- iden på allt sätt uppmuntms, ty i1nom denna 32002: tiv trup-p tili ett år oCih i specialva,p.nen till frivillig.a or.ganisl(ltion bo.r d.o1ck en stöme 32003: ett år och .ime mlånader. Om man wt:går från entusiasm, och jag ärr övertvgad om a.tt 32004: d~m tanken, .att iu längre övnin.gsti.d vrur mi- denna or.gani,s.ati.on också lhäreft,er, såso.m 32005: litä.r har, dess bättre blir våra soldaters ut- hi.t;tilJs., skall vaT.a det säkraste stödet i fa- 32006: bildning ooh dess stö11re stridsdu~rlighet får rans tid. Också denna o11ga.ni.sation i och 32007: dämför vår ar.me, är ·sbdgande.t berättigat. för sig- tal.a,r för att vi icke bethöva så lång 32008: Men här finnas även andra •synpunkter, vämplikts.tiod, som i andra länder, där icke 32009: vilka enligt .mitt förllllena.nde icke tillräck- d1enna organisation existera.r. Ty nästan 32010: ligt beaktats i denna lag. Det to.rde .iu vara alla ·de yn~ling,a.r,. som höra tili d•e sam- 32011: en bestä.md ku.rs, som sk.a11 genomg-ås i mi- häll.s:beva.rande lagren i vtårt land få .iu ut.- 32012: litär.en och den.na kurs genomjg'ås ganska bild.ning i sk•;vtddskruren1, och även sed.an de 32013: suabbt., och då är .iu :den övr:iJga .tiden en- varit i militäl!'lem få .de en ef.terbildning-, Vl(lr- 32014: da.st en .repetitionstid. Då synes d·et mig, igenom de kunna. bib~hiålla doen kunskap de 32015: Asevelvollisu uslrruki. 555 32016: 32017: 32018: erhållit ooh få den i vi·ssa avseenden kom- att dessa inflytelser ioke mlå kunna i så hög 32019: "Plettemd. gr.ad gö.ra sig gällande. Det synes •e.i heller 32020: Det finnes ännu andra syupuuk~r. so:m inneihära någon fara för våTt försv.a.rsvä- 32021: tala för en .Jmr.t t.jänst.eHd, t ..ex. ·den finan- &ende, orm t.iänstetideiU förkortas, d.å vi ju 32022: siella. Geuom en korta.re tjänstetid skulle hava en skydd.svakt., som icke kan u"J)plösas 32023: även aillslaget för militären få f·örminskas .. och som helt .säkert skall i f.arans stund 32024: Att d·etta i vår e.konomiskt he.tcyckta tid är göra si.g .gäUande kan.ske mera än den or- 32025: en betydelsefull taktor, som vi också böra g.aniserade militären. 32026: räkna med, .är jag övert.ygad 01m. Det är Och så ä•r det änn:u en bestämmelse, so.m 32027: icke blott d·e 1direkt.a utgifterna för militä- j.ag icke ä;r n•ö.id med, nä~mligen best:äm.mel- 32028: ren vi hava att tänka på, det finnes också sen om att vämplikten. va:rar ända till 52 32029: indir•ekta: urbgifter fö·r famil.iefäder, som rurs ålder; det är obillig.t .a.tt en 52 årig man 32030: hava at.t säooa sina sön.er till vämplikts- ännu ·skall göra va:p.entjänst i hänc1else a:v 32031: tjänst. Det f.ra.mgick under valkampan.iens morbilisering. Det ha·de enli.R.t min upp•fatt- 32032: dagar, att befolkningen åtminstonte i våra nin:g kunnat hliva vid rden gamia åldern 32033: tr.a.kte.r v.a.r synne;rligen! intresrs.erad av av 45 år. 32034: denna fråga och "På allt sät.t ville v•eta, vil- Då nu emre:llertid denrna: lag i var.ie fali 32035: ken ståilldpulllkt m.an into~g till ·densamma. torde bliva antagen, och inga utsikter fin- 32036: Också nu, när .ia:g senast. var hemma, upp- na.s .att få f·ö•rändrin~gar i de detaljbestäm- 32037: söktres jag av en ·famil.iefader, so•m var så ningar .iag p:~pekat, ber ,jag få göra föl- 32038: intress>erad a;v denna. fråga, att han särskilt ja.nde fö.rslag: 32039: därför kom .till mi,g för a.tt. få reda piå,, huru at.t 1riks.dagen,. samtidigt so1m den god- 32040: d•en •Sikulle avgöras. Han sade; Jag har sex känne;r det vilam]e fö·rsla.get .till värnplikts- 32041: pojkax; av dem har •redan två t.iä,nst,gjo.rt, lag, uppmana;r regering>en att förberec1a 32042: den tred.ie t.iänst~ör och tre skol.a ännu in i frågan om t.iänsteti,dens och ,den sa.mman- 32043: militären, och jag hall' så mycket fått un- lagda värnpliktstidens förkortande och sna- 32044: derst<öda dessa 1min.a poj,ka.r under den tid de rast .mröäligt övedä.mna pil'oposition härom 32045: varrit i ~militärbjän.st, att ja,g tycker ,a.t.t d·et tili riks:da_gen. 32046: kännes .mig sna.rt för tungt. Han tyckte 32047: att det bo:r:de bliva en kor.tare tid, så att Ed. L a m p i ne· n: Sen jalestä kuin 32048: man skulle kunna hava rå,d att und~erhåUa raskas tykistö on tääHä e,siintynyt sellai- 32049: solda.terna bMtl!'e och så att ]cke en så tung sella ponnekkuudeHa, että n.äikyy vain san- 32050: börda l.ad.es på ·d•em, rsom äro fa.mil.iefäder. gen harventuneita jouk•ko.ien rippeitä, us- 32051: Att denna man icke talade av någo.t slags kaltaa tässä .a;seett.omanakin hyvin .esiin- 32052: antipati .mot militäTt.i·änsten, är säkert, ooh tyä. Ed. Keto t•a.p.a:nsa mukaan teki ta·a- 32053: att likaså befolknin:gen i Vasa-·bvgden icke ·sen matikan. Venäjälle .ie rpestautui sitä var- 32054: har sådana tendenser., torde vara klamt,, om t,en Neuvosto-Venäjän arme·ija.an voidak- 32055: man blott täm.k•er på ,gångna tid·er. .Man be- seen täältä,päin tähdä.tyillä amm uksilla ko- 32056: ihöver e.i tänka län:gre tillbaka än till vin- keilla, mis·sä määrin 'l·uja. on 'J)uolustuslait- 32057: tern 1918. Dessuto.m ä,r det en synpunM, teemme. :SamaU.a tät.ä te·hdesrsänsä esitti 32058: som åt.minstone för mi.g äT a•v betydelse. hän vaatimukse,n, että meidän olisi oltav•a 32059: Erfarenhet,en har visat,, att när vårt. l.and·s mahdoHisimman hilja;a., .samanlaisen vaati- 32060: ynglingar såsom ofta sker inkallas tili mukse-n min'kä vaatimuksen .io ed. Vennola: 32061: viime kerralla. kun tämä ,a·sia oli toisessa 32062: st:örrre städer, så har vis.telsen i städerna be- kålsittelyssä, meille esitti. Muttra: kun mi- 32063: klagligt nog ofta haft ett mycket deprave- nun mielestäni ei o.Je kuiten:kaan viis.ast.a, 32064: rande inflvtande på dessa yngling-a·r. De että yksinomaan arvioidaan vihollise'll suu- 32065: hava där fått gö·:r:a bekantskap med mycket ria voimia, vaan ajattelen, että ainakin on 32066: av det sedefördäTV, s01m äJr okänt .på land·s~ y'htä tärkeätä itse puo•lustustaktiikan kan- 32067: bygden, men rsom tyväTr rymmes inom stä- na:lta:kin katrsottuna oHa li:.äy:si:n selvillä sii- 32068: dernas råmäll'ken. Det har bevisats, att tä. missä määrin nämä puolustuslaitteet to- 32069: stadsvistelsen icke .alltid har ett gott infly- della ovat sellais•i•a, •että niihin. voidaan 32070: tande, utan ofta ett rent motsatt. Av denn•a luottaa, ei ole haitl!l:ksi eikä vahin·goksi, jos 32071: orsak ligg-er det åtminst.one i :mitt intll'es·se me ta.rk•a•stelemme näitä omia puolustUJs- 32072: at.t fö,rsö.ka •få tjänstet1den korla;re på c1et laitteitamme j,a, va~kka me niistä esitämme 32073: 556 P.erjmt1Jai'lla 2t0 p. 'lokruk,uwta. 32074: -------· 32075: 32076: 32077: eriäviä mielipi~t~itäki:n. !Minä t'ahrbaisilll täs- tilaisuudessa juuri .siihen ai•k.aan 'kuul,e- 32078: sä a.s1assa 1äht<eä nimenomaan siltä pohjal- maan •eraa.n rykmentin p•a.storin puheen, 32079: ta, että a"'i,si arvostetta va, vastaako todella mikä lfykmentin pas.torin ,puthe pidettiin 32080: 1IHitten uhrau.s,ten ja kärsimysten summa, yht€ydes•sä, jossa esitettiin lk·en.ra:a1i Man- 32081: jotka tUlevat ulrva.tt,a;vruksi tämän puoms- nerhe~miUe läJhetebtävä k.ans.al~a~s.adre·ssi, 32082: tuslaitakse·n hyväksi, s1tä ·hyötyä, mikä mihinkrä :karrsa,l·aisadressi.in sillä ·kertaa ke- 32083: hyöty täl:,.ai,sesba .puolus.tuslaltoiksest,a. o.n, rätt-iin· nimiä .ia s.amalil<a, pieniä rahalahjoi- 32084: ja jos tästä jotakin hyötyä jää, onko tämä .tuksia. Ja tämä -puhe nimeno.ma.an oli tar- 32085: hyöty kuinka sumi ja :kuka sen hyödyn lo- ikoit€ttu nykyistä t'a•sava,~t.a~sta thal,;i,tusjär- 32086: puksi tässä maassa it.seHerusä perii. je.stelmää vasta.an. ja ,siinä puhees.sa koetet- 32087: 'Sen ·l•aUtsunnon .iohdo.sta, .m}nlkä; minä tä- tiin todisteHa, mi·tenikä :nmlhdoHoman syn- 32088: mäm a,sian yhtey<les·sä viime k€rr.alla an- nin, suu·ren ,syn1nin ,Suomen kan1sa ·oE te,ke- 32089: ·nnin, näky·y ed. Venno:la eri<to•t,en s~n-een .mässä, ·silloin lkun ,se ,syrjruytti kenraali 32090: kiwkustuks•e11 .puna.n ·nousemaa.n kasvollle;n- Mannerheimin siltä .pa.i1kalta., jok.a kaikkien 32091: sa. M_i,nun käsit.tääJks.eni kuitenJkin ne tosi- ansioiden :perusteella häJnelle kuului. Kun 32092: asiat jotka .minäJ viime ikermlla €siti.n, oli- so·tilta•at •eivät voineet •tältä' ltällaisrta esitystä 32093: vat ~e·b.aisi•a, etteivM ne mitenkään, vaik- ·hyväksyä, 1kun e·sityksen ,a,.~kana kuului .io 32094: ka niihin mitenkä epäillen tahto.isi suhtau- muut,ama ään,ekäs. va;st.atlralllseen huomautus, 32095: tua siitä muutu. Jos joiku henki:l:ö kertoo ,pahnitt€'li upseeri.sto tält'ä seitklka,a. san1g en 32096: asi~ita, joita asiailta 'hän kokemus.peräise.sti suurest,i. 32097: ~tse on 'kokenut, ei ~parhaimma·nka;a,n pro- Arme·ij,a .siis ~::JOEil!iikoi ja tM1aiJset e~sitel 32098: fesso-rin väitteet 1tunta ·omalkoMaisen koike- mät upse•eri,ston taholta nimenomaan vei- 32099: :nmk,sen kautta saatua tosiasia.a 'kyke,ne toi- vät vissin, määrätyn palirt.iikan j,a politii- 32100: seksi .muuMamaan. E.d. Vennola väitti, et- kan .haua·stu'ksen armeijan !keskuuteen, 32101: tä eritot-en tämän asevelvoH:i.suusl,ain 5.S ja mis.tä minä j·o viime kerralla 'huomautin. 32102: 6·0 § :t ovat s€Ua[s,i.a, jotka omantunnonva- Ed. Vennol.a sa,noi, että on 'hänen käsit.tääk- 32103: pa;ud.en ja uskonnol·lise·n w1;kaumuiksen kan- s-ensä aå.van orkein, että armeija ha·rrastaa 32104: nalt,a ovat s.uosit.eltavia, ja että, ne •sentakia ilmns,anvaEst.usta [·älhel,lä olievi:a kysymyk- 32105: ova1t tällaisi'lle omantunnorrvapaut.ta har- siä, että armeijas,sa .seum:taan yhtei·s:kun- 32106: rastavoille i.hmi.Js~He erinomaisen edullisia. nalEsten asioiden ·kehitystä. On ti·eten1kin 32107: Niin ei kuitenk·a•an o~le asianlaita. Sen mi- aivan oi1ke'a' ja. suosit~Bltava t.a.pa, että niin 32108: nä !käsittääkseni viime keuaUa jo ky.llin olisi. Mutta .minä viime ikermHa väitin- 32109: selväs,ti osoitin. Ed. Vennola valitteli s.itä Jiin: tuot,a t.ämän m31an ,kolhball'Oiden seuraa- 32110: sei'kka,a, etkä upseeTistossa meidän a~rmei mista, päiVJä·n kY'sy.mysten S€uraami·s'ta a.r- 32111: ja,ssamme ·Saa.tt.aa. olla ainelksia, jotka e'pä- meijassa te·hdään vi,ssissä tarkoitu k,sess.a, 1 32112: 32113: 32114: 'lo.ia:aEs•esti su'htautuvat siihen vaJE.tsev,aan vis.si·ssä luokkahen~ssä, vi'ssin· ':ma,ailman 32115: järjestelmään, mikä täSISä maassa on ole- katsa,ntO'kan'n'a'n v:a~los·sa, mit'ä .iokais•el1le s·o- 32116: massa, mutta jossa ·suhteessa hän toivoi 'Pa- tila,alle witetääm tässä .armei.iassa syöttää. 32117: ra.nnusta 'a:ikaans,ata•tavan ja sa.a:tavan tä- Ell€i täHaist.a aiatUiksoen vRp.anden · so11toa 32118: mä.n parannuksen .aåa.an si1ben, että tal- armeij,a,ssa harjoit€tba1isi, saisi kai täällä ar- 32119: laista ups.ooristoa ~"hä enemmä1n j.a enem- meijassa sil'loin jokainen mielensä mukaan 32120: män armei.i,a.st.a eroitetaa·n. U pseeri:sto to- lu'kea sell:ai·si'a sanomalehtiä 'kuin ha1utt.ai- 32121: deHa,kin t·ähä11 :Suomen tasava.Uam vaHio- 'si, s•aisi 1kai silloin if:i1'at,a: ni.itä sinme j,a va- 32122: järje·s·tykseen:kin •s.uurel,ba. osalta suhtautuu paasti senrusteHa jokaisen i·hmisen kanssa, 32123: epälo.iaalisesti. Mi.nrä py:vdä.n siinä suhtees- omaksuip:a hän silloin mi·nkälaiset valtiol- 32124: sa esittää .pienen esimerki,n. liset ia yhteis,kunn,aHiset mieliniteet tahan- 32125: IS~J,J.oin kun tässä eduskunnassa oli rat- sa. M·e tiedämme, ett.äJ ·niin oe~ kuitenl<aa:n 32126: kai·stavana kysymys ·siitä, kuka tämä•n val- ole asianiJ.aita. Minun tietäälks·eni ei Suo- 32127: tion ,nå!ämi~heksi Vla.lita.an, t.uliiko tämän me·n armeHan mihinkään lu·kutuuiin o•1e ti- 32128: valtion ,päämieh·eksi Ståhlberg tai tuliko lattu ainoaakaan Suome•n T:vömiestä. Mi- 32129: tämän valti·on pääJmieheksi lkemma.E Man- te·nkä o·n Suomen Sosialidemokra:atin kans- 32130: nerheim, harras1ti eritoten urpseerist·o mei- sa, sitä minä en tie,dä. 32131: dän ,a,rmeijassamme s•ii~h~n aikaa·n ~sangen MuHa: tä.mäGlän on vbi esime:rkki to~is 32132: kiiv!llsta po1itiikika,a.. Harra1sti sitä niin ta ma.an si1:ä., että vaiik:ka .a rmei,i:an nWiisi 32133: kiiVJaasti, että •sot.iJ,aiHe'kin pid€1t.tiin nime·n- olla iuuo1ueeton ~laitos ja vai·kika ·s.e on ko- 32134: omaan t1äJstä as·i!lls.t.a. esitelmiä. Minä o1in koonpantu tämän ikam's'a'n ,pohjrukerrok,sist.a, 32135: Asevei vollisu usl:ruki. 557 32136: 32137: sitt.en'kin ~PitäJä pa~kika.ns,al 1se väJ~te. mitä on meiltä ovat tä.hän eduskuntaan ,l,äfuettäneet. 32138: väitetty: 'armeijassa pyritä1än kasvatta- kyHä ·ne tul·evwt järjestet.täviksi niihin työ- 32139: maan ihmi,siä vississä poliittis€s,sa mieli- ikomppa.nioihin, ikoSika jo edeltäpäin tämän 32140: alassa. la1kiehdotnksen IP'erusteella ·ote,taan selvää 32141: Ed. Vennola sanoi, että. 5·8 § on' eri,toi€n hemkil,öiden ,poEitt~sesta mai,lmankrutsomuk- 32142: omantunnon vapauden kaLUnalta ,suositel- sesta. Ed. Hul,tin on 'merran lausunut 32143: tava. E,i suin!ka:an se 01le suositelrtava ei,kä soWa.sa.si31in krusittelyn y.bt<eyde,ssä, että 32144: 'hyväJksyt.tävissä silloin, kos1ka ~as:anlaita kansan puo,lustus,ky:kyis;vys riip,puu san.gen 32145: on siten, €ttä 5:8 § ~sisä1tää juuri kiris,tys- pa.ljon ,siitä, .mis1sä mä.ärin kansa oma1a puo- 32146: määräyksen siitä, eWiJ pahdusailka tä!Uai- lustust·ahtoa. Ja niinhän asianlaita onkin. 32147: sille omantuntonsa ääntä seuraaville ihmi- 1Mutt.a .minä t,a!htoisin välittää: tällaiselila 32148: sille on vnos1i j1a 6 kik. sensi.iaa.n kun se var- ,a,seV'elvoHisuusl31iHa, mitä nyt hyväksyttä- 32149: ~sinaista as~pa,J!velust,a ~suoritbaneiHe henki- väksi tarjotaan, €i suimkaa;n puolustustah- 32150: löille on a,inoastaan 1 vuosi j,a erinä]sissä toa 1i~sätä. Jos armeij,aan t-ulevat nuoret 32151: as€'lajeissa vuosi ja, 3 1kk. Että se on kiris- miehet tietoi,sina siitä, että he uvat jo en- 32152: tyspykrulä, jonka PY'kälän avuHa ta;hdotaan nen armeijwan tul<oansa; luokit·eHuja vis,s•in 32153: pakottaa ihmi,siä peräytymää,n ja yhä luokkajärjestelmän mukaan, toiset työ- 32154: useamman ja uudemma~n kerr:am a.rvioima:an komppanioi,hin, toiset a,sepa,lv.elukseen, 32155: niitä el:äJmäna.rvoja, joita hän 0111 itsellensä riip.puen aina ~siitä, 1kui·nka ne yhbeis,ku·n- 32156: oma,ksunut., se,hän· on .päivänselvä 3!sia. ,nallisesti asi.a,a ,a,jatte·lev'a t, ei niid·en puo- 32157: Kun tämä asia on ,oHut €deHisillä val•tio- lustustahto voi kovin kork€a oUa. Niiden 32158: ,päivillä lkes1kus1behm ala,i,sena, minä olen ·lausurut.ojen johdosta, mitä me olemme tä- 32159: tarka,st,a.nut niitä lausuntoja, mitä tämän män asian yhteydessä a:ntanee't, ovat toi- 32160: asian yht·eydessä ·on aameHu. Ed. Hultin set tahtoneet väittää, että me esiinnymme 32161: näkyy ~olevan erikoinen sotilasasiain tun- tässä ,bl!ksil113!3imais·ina ja, 'kaksimielisesti, 32162: tija p.äättäen ,siitä, että hän sange·n, usein toiset taa.sen, ebtä ne O'sotta v<ak vain ja to- 32163: on Ni!män asian YJhteyde,ssä e~s•rrntynyt. Ed. distava.t ,sel'l:aista runolli.suutb, min;kä ru- 32164: Hultin esi,tti myö,skin v:3!atimulksen siitä, noEisuude'n varaa.n ei tä!llä kertaa; o: e v~ii 32165: 1 32166: 32167: 32168: että m€idän ohsi tässä a.siassa oltava ma,h- ·sasta ~ant,autua. Toisten mielestä t.aa.s. ku- 32169: doHis,immau •hrljaa ja sama:lla 1ke.r.t'a'a ko€tti ten ed. Hultinin, todistavat ne lausunnot 32170: eri,stää, suure·ntaa sitä ·kui,lua, mi,kä meidän .mitä suuri·nta ja. vaa.r.alli.sint,a isänma,an pe- 32171: ja sosi3!lidemokrwattien välillä tä!ssä as.ias,sa tosta ja isänma•an kavallusta. Ja sentakia 32172: on. ~Minun t.ä!ytyy Jmitenlkin sen lausun- hän lansni,kin, että se nauru, mikä tämän 32173: non j,a niiden ·lausuntojen perusteella yleen- asian yhteyd€'ssä on €siHie tu:Hut, se on ver- 32174: sä, mitä €d. HuH.in on tä.stä a,sias,ta a.nta- mt.tain väk,inäistä. Näin e·rinomaisen eri 32175: nut, ,samoa, että kyUä n€ ovat sangen käy- ta.valla voidaan meidäm käsitykseemme ja 32176: ikäiset ja tod,ist.av3!t suun,nattoman 'Suurta meidän kantaamme tässä asiassa suhtautua. 32177: ·so,Wasa.siain tunbemruttomuutta., niin että Ed. Ketokin ,piti täl'lkeälnä .sen Suomen kan- 32178: jos voitaisiin esittää vaatimus hiljaisuu- san, 1k öyhän ·ka,ns,an .edes,sä, joka kö·yhä 32179: desta, tämän a,sian yhteyde~s,sä kyllä se kan·sa a1rvioi niitä .ott~eita, mitä .me tässä 32180: vaatimus olisi ed. Vennolamkin ta:hoHa pa- edus;kunna,ss<a ·teemme j.llJ mitä teikevät 32181: r-emmin voi,tu ;koh·dista.a ed. Hultinci.':'le, jo- myöskin sosi,alidemoikraatit, ,piti tärkeänä 32182: ka ei minun ti,etääJkse,ni ole e·des yhtään ni- selittää oma'a !ka,111taansa tässä a.siass,a, kotS- 32183: meä Suomen armeijan rullii·n .I~ahjoitta.nut. .ka tämä tulee arvoste·l•nn ala:iseksi, i'a otti 32184: ~Minä !pi,dä!ll .oikeute.Uuna. että meillä täJssä tässä esi1kuvwk·si, niinkuin tässä eduskun- 32185: asiassa on suunvuoro sentakia. et.tä me nas's'a· Iuik.ema.tlt.om:ia kedoi'a ennenkin on 32186: edustamme juuri ·s~tä 1kansa.na.in~sta.. mikä te'hty Neuvos.to-1Venäj:än, osottaaksensa, et- 32187: !kan,sanai·nes tule~e muodnstama.an, .io•s tämä tä asiat ovat tä,äJ;!}ä aivrun .mahdottomana 32188: a.sevelvoHisuuslaki 1hyväJksytään, ne työ- lka ll'11alla. <Se ei ikuit·enkarun ole mikään 32189: 1 32190: 32191: 32192: ik·omupaniat., m~ta~ä työkomppani,at nä,kyvät 1)uolustus. 'Samana €d. Keto huomautti, 32193: tä;män ·a:seV"e.lvollisuusla.in p:erus,t.eeHa näyt- €Hä meidän kanta,mme itse r.auhank;}nsy- 32194: televän niin tavattoman suurta osaa Suo- myks'OOn nähden ·on vaniha, porvarillinen 32195: men puolustnsJ.ai·toksessa. iSi,llä lkyl,lä kai kanta. Porvarrlllis-ideaEstine·n mieJe.nil- 32196: tämän as,evelvollisuuslain perusteella on ma,Isu. Jo.s se se.Uaista o.n, .sitten se ei 32197: asia .otett,ava siten, e•btä vä.hintäi111kin mei- suin:ka'a'n välhimmä•s,säkään. määrässä ole 32198: dän velj:emme ja :Jmiikiki ne ~alitsijat, j~otlka valt.iopet,okiseHista.. Minä mielel!],äni myön- 32199: 558 P.erj,an<tl!lima 20 p. •loka:kuuta. 32200: ~----------------------------- 32201: 32202: 32203: lllän, ett.ä rauha;na.siaa t.ä1ssä maassa ovat 1skräJnka mig tir.ll att undevstöd·a det förslag 32204: iharrastanoot myöskin <erää,t porvarilliset .rd,gosm. Jerm gjo~t. 32205: ·piirit, ja miniä olisin mielelläm nä,hnyt, että 32206: tässä eduskunnassa olisi maalais::iton pen- Ed. C o 1,1 ~ •a ·n d .e r: Om jag först.od 32207: ki.Uä ]st.unut ed. Alikio, joka h1. A~1kio on ·rdgsm. Joern rätt, vaT 1ha:n erus-e om att vi 32208: minun ens1ma1:s1a henkisiä opetusisiäni, lborde U!ava en utomordenEgt god mi1itär 32209: j.oka minul,:le raU'ha·nmkikautta on o.petta- för a-tt kunna försvara oss, då sådant kan 32210: nut. Minä olen kuitenkin nä•hnyt, että ne Jwmma i ,fråg-a. Han medga v också, att på 32211: elämänarviot, ,joiden elämänarvioiden .den väg, som här fö•reslagits, goda resuH.at 32212: uudestaa-n arvioimisesta ed. Alkio niin kunde vara att vä[lta. Men haru var orolig 32213: suun.nabtoman mont•a kerta.a on puhunut, ne i en punkt. T.iänstetiden var för lång. 32214: ovat arvioidut kokonaan ylösalaisin. Ja Huru lång den. lborde vara, ·det kunde jag 32215: mone.t nii,stä nuorisos•euramiehistä, joita icke få tag på .a v d<et rdgsm. J ern sade. J ag 32216: myös maalaisliittoryhmå.S'sä oleu nähnyt, 1saknade i ,harus a-ndmgande någon antydan 32217: jotka <ensimäis·iä puhe·taitonsa a.l:keita opet- om va.d som är den ideaniska värnpiikt.sti- 32218: t.elivat 'puhumalla rauhanrakkaudesta, n·e den. Då r•egeriuge·n skull:e få i uppdr.ag att 32219: es,iintyvät tänä ,päivänä ver:r,-attain .sotai- ~·nkomma •med ny proposition, hade rege- 32220: sina. Puhe lkamsain veljeydestä, •puhe siitä, .ring-en också 1bort få vet•a, 'huru lång den 32221: että kaikkien maiden kiöy:hälistön olisi liityt- vämpli!kt.stid är, som regeringen slmU före- 32222: tävä yht-0en, mikä merkitsi·si sitä, etteivlit slå, men nå.gontin:g sådant nämndes icke. 32223: .nämä myöskään s~Hoin tai.s,!PJl-e k·eskenlinsä, Han ltrodde, att man kan ut,bilda milit·äir 32224: se ei olle porvari.His·ta., va.a,n se on aivan 1]ika hm .med ik.ortare tid som med den före- 32225: yhtä vanhaa kuin on •Sosialismi, niin kauan •Sl•agn.a. N ågo:t ege•nt,Jigt ibevis för detta 32226: kuin •sitä on ihmi·sill-e ope·tettu. T.ällä •ker- fra.mlades ]cke utom det gamla utslitna, 32227: taa saattaa niin o-lla, et.tä ·ne lausunnot, ne .aJ.li;mpli~a och o.möjliga hevis.et för att y,i 32228: :puheet, mitä me •ol-emme •tämän •a.sian yh- .under den röda våren på kort tid kunde 32229: teydessä -esittänoot, ne ovat olleet .ia pysy- ska1pa en användbar militär. :Sikulle rdgsm. 32230: vät toistais-eksi tulevaisuuden musirkkina. Jern hava varit [lärvara-nde här i riksdagen, 32231: Mubta ne kuitenkin ova.t t.odistmma siihen, !hade ha.n fått mång-a och starka bevis för 32232: koska se 1kerran tulJevai·suuden musiikkia det wbso•lu;t ohåJHbara i detta -påstå.ende, ty 32233: on j.a koska se on tääHä myönnetty, ollaan ·det var nog icke någon egentlig militär vi 32234: kul•k>emassa ·siihen ·suunta•a·n. että aseet uthildade på den tide·n. Att den 'kund-e gå 32235: tässä maassa tulevat •kerran laskettaviksi fram som den gick berodde själ vfallet på 32236: alas. Kun minä olen t.arka~stellut tätä puo- den stor•a entus•ia•sm, ·som livade densamma, 32237: lus•tuslaitosta, täJmän puolus•tuslaitt.oon kun- men framför a'llt •På det att motståndarne 32238: :toisuutta, ·niin minä olen yhä enemmän .ia rvoro vida sä:mre utlbildade. Det var egent- 32239: enemmä·n tullut vakuutetuksi että on h-en- iligen icke militär på någondeTa sidan, ut.an 32240: :gen vaarallista antaa itsensä tällaisten puo- det var upulbåd.llJt folk, som stridde mot 32241: lustuslait'eideru turvaan. Sellaiset turva- vara.ndra så gott de kunde, ·och det mili- 32242: laitt.e-et .eivä;t, kuten minä .io viime kerraHa tära inslag, som fa-nns, .det kom •eg"entligen 32243: sanoin, •siinä; mY'Herrylbessä, mikä m:vller- blott tack vwre de i Tyskland •övade t·rup- 32244: rys .syntyy silloin 1kun suurv•a:llat, joista perna. 32245: t.äällä on puhuttu, sotivat keskenänsä, eivät Det ihar ookså från ·denna s:a;mma p.lat.s 32246: n-e silloin suinkaan kestä. Ne ova:t vain åtSJkilli.ga '.!/:ånger k•lar.gjorts, at.t .iu mindre 32247: seUaisia uikkosenjohdattimia, joiden äärestä lövad vår militär ä,r, dest·o större bli de för- 32248: on syytä pae,ba.. Sillä minun käsittääkseni luster av liv och iblod, som den ikomm-er att 32249: ukonilmalla - ia niin minulle jo pikku- lida. Det är ur såd.an.a synpunkt<er man 32250: poikana opete.ttiin -- on viisaam1)a•a seisoa skall se till att militären blir i största mö.i- 32251: avo·nais·ella •k-e·nt.allä kuin o•Ha sellaist-en ,}iga mån väl utibrMad. Att d·ä1rvid en lek- 32252: Gai.tteiden ääressä, jotka vetävät noita tu- man, s.nm ·någon kodare tid v•ar~t .med i en 32253: lhoatuottavia iskuja itseensä. .sammanmfsad militär elle·r s•ådan. som rulls 32254: icke !ha.r val'it det, sätter sig tili domare 32255: över det·, •som våra fa-ckmä·n på dett.a om- 32256: Ed. K u •l en i u s: I huvudsalk förenar råde hava gjort, det 'ikan vma. rätt farligt, 32257: .iag mig om de StynpunMer rd.gsm. J ern ifall någon ,g-ång denna militärm.akt skulle 32258: gjort si.g till 1Jo1k för. J ag ikan därför in- ij,:omma .att I]Jrövas. iNågot måste vi väl 32259: Asevelvollisuus1aki. 559 32260: 32261: 32262: ändå lita ti.Jlfl dem, som hava fackinsi'kt.er ibort era s1ön.er i onö·CLan, de hava goiJt av 32263: ,på områd,et. J a;g är ·överty,ga.d om att, att någongån•g lfå lära .si,g, att människau 32264: IiJaH vi skuHe hava kunnat .få i,g>enom t. ex ikan komma tiUrätta ookså utan det över- 32265: nio månad·ers värnpl.ukt, hade rdgsm. J ern flöd dre i vardagsllag ha.va." 32266: eher någon an·nan varit framme ooh före- Det rerut kvinnliga krulrt,and.et över de 32267: slagit sex månader, ooh så hade det funnits svårigheter en ung man i dess·a dagar har 32268: ;prutmån ,för tre månader o. ·S. v .• aHt med a:tt geno:mgå vid de millitära. övningarua, 32269: samma tämli:g"en o.hå11bam motiv som hit- förvånar mig då det kommer från Oster- 32270: tihs. botten, s·om iindå 'har rett .si.g ·På ett he,lt 32271: När man ,s,eCLa,n rta:lar om de finansieUa anna•t sMt än dessa utta1landen skuHe giva 32272: {ördelarna så no~ äro de gans1ka imap-i- vid ihanden. När man gå:r med på en av 32273: nära, ty v.i behöva ungefär samma offioors- reserva.nterna.s f·anrkar ookså i den delen, 32274: iQch underorfficersstyrka och kansrke en att en man icke kunde tjärna tiH 52 års ål- 32275: 1 32276: 32277: ,st-öne, j.a helt säke·r.t t,. o. m. en större •Så- der i lantvärnet, ·så mM.te detta också hero 32278: da:n med de dryga kostnader dett-a skaH 'På en ga.nska stor portion okunnighet om 32279: medför.a ifaH den .lärd·om, som oohöves, vad detta egentligen inneJbär, ty detta a.tt 32280: ,skaH pi~kas in ,på utomordeniJligt kort tid. man tj·änstgör till 52 års ålder innebär .iu 32281: Då en av yttersta vensterns tala,re i värn- in,g>enting annat än. att eventuellt 10·n 51- 32282: 1plrktsutskottet kom :fram med exempel åring kan hli inik.al:liad !i'ör att, om kriget 32283: f11ån Ryssland, på vilken kod tid man där r.a.s,ar V1Ld .grän,sEm, t. ex. i Va.s·a st,a;d vakta 32284: kunde utbilda mrlitär, så tillät jag mig in- de fångar, som mruhända ta.gii.s, eHer vakta 32285: vända, att vi 'ic;k,e hava möjlig'het att i detta ett up·plag, som finneS> horta i Vasa. Na- 32286: land piska; fo'lket till miliiär, såsom på turligtvis :;;kuHe ioke doenna man, om han 32287: andra S>idan .gränse·n. V~ måsbe göra de·t är ·gammal och tröit, ,s,kiCJka.s ut i fä:lt. I 32288: .på ett helt ·a.nnat sätt, ·och det är också det alla faU blir han icke skickad ut i främsta 32289: som för:klarar, att ·man ioke ·kan gå så våld- rummet, utan däl'tiH rtaga:s de yngre års- 32290: samt ,fo·roora,t ,fram, som anta.gli,g>e·n rdgsm. klas·s.erna. 32291: Jerns förslag ,srkulle in·neb:ära, ty då sknUe Det förs,ta intrrycJk jag !fiak från frihet•s- 32292: vi nog få höra k:la:gomål i mycket llögre kri,,g>et var då j1a·g närma,de mi.g Kristin,e- 32293: gra,d än nu. Det förvå,na[" mi.g att de kla- stad .ooh däir stodo två män på vakt. Då 32294: gomål, som 'Vi nu .fått hörta från rdgsm. ja,g fl'lå,gade: ,.,.Va,rfö,r st:å så gamla. män 32295: Jern, ktOmma från Osber:bottten. J ag li;:rodde ·här", så svarade de: .,De:t fur väl vår sak 32296: att det fanns bäktre folk däir än rdgsm. Jern a~tt 1stå på vakt ·hiir ibakom front.en, så att 32297: ihar vitt>nat om. Det att man sä2'6·r: .,Ja.g un·gdomen kan gå ut och st.l"ida". Det var 32298: ihar .skickat :min son lbill militäxen, och jag män på meHan 70 och 75 år, och de bekla- 32299: har fått göra stora uppo:ffringar fö·r ho- ,gade sig icke över att d<e 'hade kommit med. 32300: nom", de·t lbetyCLer ingenting a.nnat än att De ha.de tvärrtom friv~Higt gått med på 32301: .ma·n skuUie ha ·så nsl•a. förhåManden i mi- dd·ta. Det var så som ja.g lärde mig känna 32302: !litäre·n, att !han <icke kan rlivnära sig, och Osterbottens folk och ick·e såsom sådana, 32303: a.lltså måste få lbröd och smör och annat som ikä.lt.a för at.t de hlivit inka,lrl,ade på 32304: dyE:kt, som ikostar .pe·ngar, sig tiUsänt. vaHtj·änstgöring vid 51 års ålder. 32305: ·Men jag tror ,för min del, att man mycket 32306: väl kan ·komma 1till räJtta med det, som vår Det är e•gendomli.gt detta att i ·Samma 32307: militär bjuder. Det kan vara sämre ~bland, ögon'blick som man jä;mt och nMt lyckats 32308: och det va.r under de a.llra förs·ta tiderna få en värnpliktsla.g äntligen i detta lan·d 32309: dåligt, men det herodde på de allmänna a.ntagen, innan man en:s ihinner få tid att 32310: förhåMandena i lia;ndet. Sedan dess har man pröva den, i sa.mma, ög-onhlick slkall det 32311: knappast hört något klagomåil, och om så- väeka·s förslag om att denna vämplii:k:tstid 32312: dana rkull!na framföras, bö·r rlättel-s·e kunna måt.t.e för'ko·rta;s. Kunde man nu icke ändå 32313: vinnas. Det gi ves nog mö.ilighe,ter för de hava väntrat n·å,gon tid ocJh fått någon erfa- 32314: yn,gEnga.r, som 'komma. til!l vår militär, att renhet om huru de·n1na la g verk.ar. inna.n 32315: 1 32316: 32317: 32318: 32319: där I.eva utan att behöV1a d'å unders1Jöd ma.n framstäl<ler förslag om att förkorta 32320: väirnp.liktS'biden, i ;synnerh,et då ma'n betän- 32321: hemifrån. om man 'icke utgår :från det att 32322: de s•ko.]a klema.s lbort. Jag hru'ka,r göra så, ker, v~Hm svårighete'r vi då tkomme att få 32323: då jag ihör 'klagomål anföras fl'li\,n min hem- för a:tJt ,få en .sådan rlag tiU stånd. 32324: tra.M, at.t jag sä:ger: ,.IN<i skola ic'ke klema 32325: 560 32326: 32327: 32328: Ed. P u i t t i rr e n1: Ed. Hei1kinheimo mänrkin lain 'hyl.attäväksi. Meid:än taho·lli:a 32329: tääHä lausui äsken että tämä laki ei tyy- on lausuttu myös jul1ki se kä:sde, että me 32330: .dytä ikeW,än. rSattuu ·k·erra.nkin se.Uainen emme aiv,an väJllin:pitämätt.öminä voi oHa 32331: ikoM.a·, jossa voin 01Ha .ed. He·~kinh>e~mon tä.hän ikysymYJbeen näihden. M·e emme 32332: ikanss•a s1a.maa mieltä, 'Sillä erot:uikseolil·a vain, tahdo l:iilkkua tässäikään ky•sy:mykse~sä pil- 32333: eHiä jos rtä.mä la'ki ·tyydyttää jotakin edus- vilin1noissa. ·Meidän kä1sityksoemme mukaan 32334: kunnassa olevaa ryhmää, niin se lähinnä Pl.olustuslaitos olisi jär.i8stdtävä miliisin 32335: tyy.dyttää ed. He•tkinheirmon ryhmää. Minä pohjalle. Minä en t,ahdo tästä puolesta 32336: olen ,pannut me·rkiNoe, ,e:ttä •tuskinpa tässä asiaa lähteä sen pitemmälle pu1humaan. Minä 32337: edusikunnass•a. 1kauva.l.lle .a;ika.a on sääde·tty p:vytä,isin näin ·o'l'l•en ehdottaa. sen lisäksi, 32338: niin huonoa 1l:akia nri.in epäonnistuneen että .eduskunta :fhyvä'ks·yisi soti}as.asiainva- 32339: komprom~ssin tulooksena lkuin mitä tämä liokunnan 'sosialidemo:kraattist.en jäsenten 32340: laki on. Kun minä t·ämän 1havainnon olen a.Jlekirjoit.t<aman toisen ponnen, joka ;kuu- 32341: te'hny:t, silloin IIDinä:, kuten sanoin, olen luu, e t.t ä e d u s kun t .a ik e h ottaisi 32342: 'sitä mi·eltä edeH,eenikin, elttä tlJämä la.k.i ei s a m oa 1 l'a h a ll i t u s t ,a, v a ·l m i ·s t u t- 32343: tyydytä! liioin ikai1k1kia porvarillis•iakaan t a m 'a a n j a e n s i rt i l a s •S a e d u s- 32344: ryhmiä, puJhumattakaan meistä sosia'lide- k u ·n nalle ·esittämä .ä n uuden •e h- 32345: mokraa t•eist.a. Anbav,a.t'han ISotilasasiainva- d o t u k ·s .e n m a a m m e ik o 'k o p u o- 32346: 1 32347: 32348: 32349: lio'kunnan mietiinnön perus:t.ell:ut siitä oiv·al- .Ju,stuslaitoksen uude•sta.an 32350: Jisen tunnustuksen. Perus.tuslruissahan sa- .i ä r j e s t ä m i s e tk s .i, j o k a e• h d o t u s 32351: notaan, eHä puol.ustus:,aitos s.anotun palve- r 'a :k e n t u i s i n i i n s a n o t u n m i 11 i i- 32352: lusajan mukaan jä;rjestettynä käy ajan pit- s i .iäT .ies te .l.m ä n p o h ja l!l e. 32353: ikään maallemme Iii.an mskaa.k:si ja ettei 32354: myöskään maamme puolustustarve niin Ed. IS a l'l i .J a: Minä pyyd'ä·n kannattaa 32355: ,pitkää pa,livelusaikaa ·ehdott01mas·ti vaatis,i. ed. Puittis•en t.ek•emiä ehdotuksi,a. 32356: Myöhemmin perustduissa annetaan eräs 32357: Lohdutt.ava lumaus, lupaus, joka edellyttää Ed. J o u .k a ,h a i ne n: Min:ä .pyysin 32358: ,sit·ä. ·e:ttä 'kun tämä 1laiki on 1sa.at1u ,hyvälksy- pwheenvuaoroa edl. Jernin 'J)utheemvuoron ja 32359: tyk:si, .niin e~hikä 1ä.hitu1}eva1suudes·sa on siinä hänen tekemänsä ehdo·tuksen io·hdos.ta. 32360: mahdoHisuus ·wlika1a uudelt],een ,J,akia 'käsi- Minust,a t'U·ntun o:mi.tui.s,elta,, että ·henkilö, 32361: tellä ja tuo.Ua :uudeH:a käsitt•elly.Uä saada ioka .asettuu tämän ltain hyväksymis1en 32362: se.Jlainen la:ki, joka korjaisi rne .puutteet, ne kannalle. samana on valmis e.hdottamaan 32363: virheeHisy:y(Le,t, mitkä siinä epäonnistu- p·o:n,nen, .iossa pyydetään ihallit·utkselta uutta 32364: nees:sa ·kompromi.s,siilm.upa.s,s·a tä:hän la•kiin esity.s+ä, joka rakentuisi eräissä suhteis.sa 32365: on saatu taikaa,n. iMinä jo asi,an toisesSoa toisi'lle pmmst.eiUe •kuin tämä. Minä ym- 32366: ikäsii:1t•el:v'Ssä oJi.n ti,l,aisuudeSosa lausumaan märrän varsin hyvin V'as1emmis:t,o,n kannan, 32367: kä,si·tyksteni siitä, et.täJ t.ä.mä .Ja;ki ei pienim- 32368: jos se asettuu pyytämään .hallitukselta 32369: mä:s•säikään määrässä tyy.dytä vars,inkaan 32370: pon,sj.ens:a avulla uutta esitystä., mut+a se, 32371: meitä sosialidemokraatteia. .Ja tämän 32372: lisä:kosi ol,laan m. m. maa~la.istli·i:t,tolia:ise·n rvh- etrtä hyväksyt:ään ioiku laki> ja1 .samalla s;tä 32373: män taholta taipuvaisi:a u:skott.elemaa,n, ~ttä hyvä.ksyttäissä hallitusta jo TJYiVd·etään 32374: rkun tämä laki on ·saat.u ihyvä'ks:vt;vksi. l.äih- aset+uma.an .toiselle k'ann,alle. se lffiin'lln 32375: detään t<elk·emään uutt,a ,p.a.rempaa lakia. näihldäk,seni merkitS'ee sitä, että eduskunta 32376: Mihi ei voidta ,s,äätä:ä lalki,a: :Vhte•en jaksoon siinä asettuisi tavaNaan sille kaksim;eli- 32377: sel,laisefk,si. että se edes osannil'lef'n t:vydyt- selle ka•nnal1e, että tasavallan .pää:miehen 32378: 1:ä.isi edus:kunnalli enemmistöä. Kuten mei- ei olisi va.hvistetJm,a. tä.tä lakia. Minun 32379: dän va;stalauseest.amme rkäy ·i'1mi ja useissa v.m:mä.rt.ääkseni tällainen kanta o1n1 vähin- 32380: puihee·nvuorois,s·a on osotettu, me emme tä,än omituinen, se voi olla monessa s'Ulh- 32381: saa:t.a o.Ha mukana !hvvälksvmäss'ä se,1tl•aista teessa 6\Pämofl'aa'linen. Minä puolestani 32382: luokflm:l•atkia. mirkä t.ä:mä. llaki on. Minä siis suuresti ihmettelen, 'että e,d. Scha.um.an, 32383: näin ollen nvvdän ·:v'htvä ka·nnattamaa.n e-d. io.ka ,kuuluu oleva,n t.ämä.n i·hiTPeellis·en 32384: Amnuia.n t~ekemäå ·ehdotusta, ettfi t.iimä ase- ke•k:sinmön isä, ei ole i.tse sitä esit.tänJYt. 32385: velvnllimnR·laki ohvlättäisiin. Mutta ellPn vaan on S'en .ant1anut ,t,oisen tehtäväksi. 32386: vää,rin kuuil.Jut. niin ed. AIIDpnia ei ehdot- 32387: hlnut hvl>~+Hivähi Hi.h1in liit+vv1iä vm- ,E,dl. T.ainio: Va.ikka minä: arv·elen, 32388: ma.an'J)a•ll'O'lakia. P:v:vtä1isin ehdottaa tä- että tämä lakiesitys tulee täällä hyväks,y- 32389: Asevel'V'ollisuusl;aki. 561 32390: 32391: 32392: tyksi kaikista il,meisistä virheistään ia ses.s1a,. Ask,en .sanoin, ett.ä .pitäisi saada 32393: heikkou.ksistaan huolimatta, joita ,sotila.s- kansa m(Yös halukka,a,ksi. Meillä on suu- 32394: asi~Uinvaliokunta on siellä löytärnyt ia huo- I•et .iou.kot nykyisinkin, .iotka eivät ole 32395: mauttanut siellä olevan, niin siitä huoli- halukkaita puolustamaan m.a.ata idäSitäpäin 32396: matta minä haluan sanoa jonkun sanan tulevia hyökkäy,ksiä vastaa,n. Ko,mmunis- 32397: juuri sille va,raUe, •että laki hyvfuksyt.täi- tisern Q'y,h,män taholta .esit-etty vastalause 32398: siin. Minä ha'luaisin kiinrnittää huomiota ja erinäiset la-usunnot niin täJäl.lä kuin s-orti- 32399: pariin seikrkaran, ioi:hin valiokuntaki!ll· on lasasiainvaliokunna.ssakin ova•t sisältäneet 32400: kiinnittänyt huomiota. Valiokunta ei ole sen, että h,yvin: mielellään nähtäisiin venä- 32401: käsitellyt tätä asiaa .ainoastaan a.seve,lvolli- läis:en a:rmeija,n valtaa.van maan. (Vasem- 32402: .suuslarkikysymyksenä vaan maan: puolus- mra'l.ta: Kuka sen on sanonut.? 'Tainio pu- 32403: tuskys;ymyksenä. :V.aliokunta lausuu pitä- huu omiaan!) Eihän sitä ole niin suo,raan 32404: vänsä suotavruna, ,että halilib11S ryhtyisi -sanottu, minä .S'anoinkin e.ttä ne sisältävät 32405: toimenpiteisiin kansainvälisten tak·ei,dren sen a.ia.tukse·n,. mutta .sitä·paitsi teidän puo~ 32406: ,saamis.e:ksi Suomen ·puolueettomuudelle, si- 1ueenne t.a1holta on: Jevi.t.etty lentoleh tiä, 32407: käli kuin Suomen asema kansainliiton jäse- ,ioissa: ,tätä .sanotaan, vaikka t'e ·ette ole 32408: nenä suo sii.h,en ma.htdrollisu uksia". Tämä sanoneet sitä täällä. Salaisessa toimin- 32409: valiokunnam lausunto .io •edellyttää, ettei nassa.han on kokro aika lohdut.ettu Suomen 32410: rriit.ä maam1me itsenäis,y·:vilen suqjelemisåsi lwmmunisteiru sillä, että .kohta tulee N eu- 32411: ja puo}ustamiseksi .a•seve'lvollisuusla,ki si- vo:srto-V enädän as.eellinen .iou·kko, ioka val- 32412: nänsä 'eikä sotavoima l.ais:inkaan, vaan eJ,tä taa maan åa, rpanee täällä kommunistisen 32413: siinä tulee käyttää muitaki·n t.oimenpit,eitä. jär.ieste'lmän toimeen. (Vasemmalta: Vanha 32414: Tähän minä ha.lu.aisin kiinnittää hallituk- virsi!) Vanha se ,kyllä .on, mutta t.otta .se 32415: sen ia edusk111nnan huomiota. Samalla on. Tehän oJ.,eUe ti.etä.neet :tarkalleen fJlä.i- 32416: v.ali okunta vielä lisää, että. ,maan rpuolus- vämäälränkin, mil'loinlm s'e tulee, ky.mmen- 32417: tmskuntoisuutta< voitaisiin lisätä myösk·in ikun ta kertaa. 'Tällä a ia tuksellahan on 32418: siten, että valtio ,pitäisi mahdo.JIJ.isimman kommunisteja; täällä vlläpidett.y. Ovathan 32419: suurta huolta nuorison ruumiilEse.s+a kas- ~Sörnäisten .aka.t. ,tietäneet aivan tarkalleen, 32420: vatuksesta". Tämä iälkimäinen la-u,sunto milloin täå,l'lä .pannaan vallankumous toi- 32421: muistaraks;eni oli valiokunnassa aivan yksi- meen, ia onhran teillä oHut kuolinlirstat meis~ 32422: m1,elinoem·. S.e ,si,sältää huo,mautuksen .siitä, 32423: 1 32424: iä noskelaisista .ia porvareista, :kutka te ta- 32425: että S•e ruumiillinen ka·svatus .ia aseitten -patte ensiksi, kun ·kommu·nis,ti,en val.ta 32426: ®äyftiötaito, mi,käJ opitaa.n armeijassa ei 11vstytet.ään iNeuvosto-·Venä.iän aseilla. 32427: laisinkaan :riitä. vaan tarvi.tmvn lisäksi oi- (Viasemmalta:: Oliko Tainio'n nimi?) Oli. 32428: keastaan koko :Suomen kansan ruumiillista Minä olen nälhnyt sen listan .myöskin:. .Jos 32429: kasvatus+a. Minä' itse puole:s.tani olisin suuret ka·nsandou.k·o,t ovat 'bällai:Srella puo- 32430: haluk,as lisäämään. e.tftä armeija, vaikka s·e lust.usnihilistisellä k'amnaHa, niin siinä on 32431: olisi kuinka suuri, vaikka: .sii.heln uh.rattai- maalle .suurin vaara. !Sen,tä.hd,en .o:li.si tä,r- 32432: ,s~in kuink·a pa.1jo•n varolj.a, :ei kykene maa:ta k.eätä, että .alem!Pien kansankerrosten ase- 32433: p111olustamaan :ma-htavaa itäistä vihollish ma .s1aataisiin .s.ellai.sek:s.i, ·että ·heillä olisi 32434: vas·taa•n1, vaan et.t.ä siihen . puolustukseen iotakin mitä puolustaa, minkä puolesta 32435: tarvitaan aseistettu kansa. 'Tä.män aseis- uhraavat. verensä• ja. 1henkensä. Jos .tääUä 32436: tetun roansan a.iatuks,en p.eruste,ella ainakilll olisivat oikeistolaiset sota.Y'llyttäjät saaneet 32437: minä puolestani olen yhtynytkin puolus- t.ahtnns:a lä.pi .p.a,ri vuot.ta sitten . .ios Suollli 32438: tamaan mi1iisiiär.iest.elmää.. Se· sisältää olisi .iourt:unut. .s·otaa'n Venäåän roanssa., niin 32439: minun ymmä,rtääkseni sen. et.tä k·oko kan- olisi va1r:mast-i näMy se, ·että Jmomatt+ava.t 32440: san .piltää oHa .aseistettu, koko kansa1n pi- kans1alais,i,oukot maan miain sisällä olisivat 32441: tälil olla kyk,enevä eikä! ainoastaan kyk·e- .ten neet k,ai·kkensa v.ai.k<eutt.a1akseen suoma- 32442: neväJ mutta :myöskin halUJka.s. maataa•n rpuo- laiste·n s·ohioukkoien liikuntaa· ja liikenn·e- 32443: ln:sta;maan. ybt.ery+,tä (Oik.ealta: Karnina!) .ia täJmä aia- 32444: Nämä se1kat. joihin valinkunta on kiin- tustapa oli aikaisemmin pal ioa vleisem,pi 32445: nittärnvt 'J:morni01ta'. .eivät kui+enkaa.n mie- kuin mitä. se on nvt. Aikaisemmin oli koko 32446: lestäni rii,tä,. On vielä erinäisiä toisia seik- t:-növäen .asema seU.ainen, että sinä ei oHut 32447: ko,ia ·otettava ;huomioon maan rp•uolustuk- mi.tään, mitä olisi käsittänyt velvollisuu- 32448: 71 32449: 562 PedallltJaina 210 p. 1lok·aikJuwta. 32450: -------------------------------------- 32451: dekseen puolustaa.. :Se on vähitellen parin U'hrauk,si'a ma1an puolustukseen, .se on tässä 32452: vuosikymmenen., 2.5. vuod·en kuluessa kun asia,ssa tehn,yt suurill1lmat vir.heet. Tässä 32453: Suomen työväki oru va.Uoittanut itselleen on .sen •kai"dinaalivi11he. 'Sie'llä ehkei ym- 32454: isänmaan, valloittanu,t itselleen kansalais- mä,rretä tätä .asiaa, ll1l'Utta, .siitä syystä minä 32455: oikeudet tässä maa.ss•a. (Vasemmalta: Ja haluaisin tälhän .huomiota kiinnittää, sillä 32456: oikeuden päästä linnaan.) Se oikeus on V e- kyllä asia on niin surullisesti kuin sa•noin 32457: näjällä .suurel1l!pi. -- Ja sikäli kuin .työ- ett.eiväot vieläkään k1aikki työläisjoukot ole 32458: väki on ,täJlnän aseman valloittanut .ia tie- siinä asemassa. että he tuntisivat velvolli- 32459: toisuUJden myös siitä, eWL sillä on mahdol- suuclekseen .ia etujensa' .mukaiseksi ;puolus- 32460: lisuus rauhanisin k·einoin yhä enemmän taa tätä .maa,t.a, tätä va.ltiota, tätä yhteis- 32461: asemansa va:r.antaa., .sikäli on työvä·en kes- lmntalaito:sta Venädä:ltä Uihkaavia vaa.ro,j1a 32462: kuudessa isän•maallinell' mieliala kasvanut, vastaam SiiniL ta:rvitaa·n todellisia uh- 32463: sikäli on käynyt ,mahd.olliseksi, että il.ma·n rauksia, tasa,amalla, oi.lwuksia .ia veliVolli- 32464: .suurempia: vastalauseita kirjoitettiin mei- suuk.sia, siih.en ta:rvit.aan työväen• talou~ 32465: däm puolne.emme pää-äänenkannattaja.ssa d>ellis.en aosema:n paxamtrumista ja siihen ta.r- 32466: viime vuonna että ,ra.iaHe!", joka miehen vit<a.an huo,ma.ttavia m.äärärah.oda tcvöväen si- 32467: velvo.Uisuus mennä rajalle, jo.s vihollinen vistystason koh.otta miseksi. 32468: \hy.ökkää. Suomen työväki pitää saada sii- Kun minä tällä tavoin asetun maanpuo- 32469: ihen asemaan, ·että se ymmärtää yleisesti, lustuksen ka;nnaUe jy11kästi ja. tiukasti, niin 32470: että sillä on jotakin menetettävää, .ios vi- tämän minä teen sillä nimenomaisella edel- 32471: hollinen valtaa maan, 1tässä tapauksessa lyty ks.ellä, .että kysymys on vain maampuo- 32472: vihollinen, joka. ymmärtääkseni edustaa lustu.ksesta. Jos meille hyökkäyssota syt- 32473: alhaisempa·a kulttuuritasoa, kuin mitä Suo- tyisi milloin tahansa, niin niin isänmaallista 32474: men kansalla on. meidän työväkemme ei laisinkaan ole että 32475: Isänmaallisilla pUJheilla ei .ty;öv.ä,keä saa- se ilomielin ,silloin paikka·n•sa riveissä täyt- 32476: da kohoamaan isänmaalliseen innostukseen. täisi. Ai<no~l.!staan ma1an puolustubeen voi- 32477: Porvaripiireissä .on ~aiva·n kuin yleisenä daan työväk.eäkin käyttää, ei koskaan eikä 32478: käsityk.senä, että .io.s me saarnai.slm.me missäämJ tapauk.s·essa ihyoö.kkäyss.otaan. .Saa- 32479: enemmän is.änmaallisuutta, jos meidä·n leh- tetaan sanoa ettei meillä Suo.mes•sa ny- 32480: dissämme vall~tsisi toisenlainen henki, niin kyään kukaan ihyökkäyssotaa. ajattelekaan. 32481: työväen mieliala oEsi toinen:. Ei siihen Minä arvelen että ,se on liian o,ptimisti,sta. 32482: mielialaan voi vaikuttaa sivustapäin tällä Tuskinpa ne oikeiston SOitaihu:lluj,en haaveet 32483: tavoin, keill'otekoisesti, eikä meidän le·hti- ovat vieläi niin tyystin hai:h tuneet, sillä 32484: emme ää<nen.sävy voi olla toinen kuin mitä vielä Ka,rialan ka1pinan aikanahan .siltä ta- 32485: on va!l'.sinaise.n työväen omat ajatukset. holta jyrkästi vaadittiin, että Suomen olisi 32486: Niitä ,se kuvastaa melko tarkkaan. Por- siihen p~tänyt •sekaantua tavalla, .ioka il- 32487: va.risto on ihyvin va'lmis uhraamaan .suuria meisesti olisi ollut hyökkäyssota Venä~iää 32488: summia maan puolustuksee·n~. Minun .mie- va.staa•n. Jos sellainen s.ot.a joskus syttyy, 32489: lestäJni porva.ristollJa vaaditaan toisenlaisia niin. se on varmasti .suurin onnettomuus, 32490: uhrauksia Suomen itsenäisyyden säily,ttä- mikä !Suomea saattaa kohdat1a. Mikään so- 32491: misek.si .ioa ·suojelemiseksi, m,y.önt,ymistä tilaskuri, mikään isänmaallinen· innostus ei 32492: niihill' vaat~muksiin., joita sosialidemokraat- niin syväl'le työväkeen juurru eikä ole tar- 32493: tisen puolue.en .taholta usein .ia aina on esi- .peen juurtuakaan, että se henkensä .ia ve- 32494: tetty. Ne eivät sisällä ainoastaan ,ty;öväen- rensä uhraisi .t.a:rkoitUIS,ten ia pääll1läärien 32495: luok,an luokkapyyteitä, ne luditta.vat koko- hyväksi, joita. se Hi itse omista eikä omik- 32496: naisuutta. Ai,noas.taan niiden vaatimus.t,e<n seen tunne. 32497: toteuttamisen kautta 'lisätään työväen ha- Niin, minä tietenkim kannata·n tätä .e.n- 32498: lua IPU,o,lustaa maata. Olisi vahinko, kor- slimäistä vasta.lausetta, jonka olen allekir- 32499: vruamaton vahinko, jos emme saisi porva- .ioittånut, vaikkei liene toivoa tällä •kertaa 32500: ristoa YIIDmär.täJmään tätä maan puolustuk- vielä sen kä.sit,yksen voit.olle tpääsystä, et,tä 32501: sen tärkeintä ehtoa, ennenkuin se on liian :mi.liisiiät.iestel.män kautta me saisimme 32502: myöhäi.s hä. Oik·eisto, j·oka meillä on sota- 32503: 1 32504: suuremma·ssa määrässä kansan ·puolustus- 32505: kiiihkoisi.mpa,na esiintynyt, ioka esiintyy kykyä lisätyksli ja .kasvate,tuksi. En minä 32506: is'änmaaUisi.mTJina, joika v.aa;tii suurimpia ota asiaa .siltäi sisrup,oliihtisclt.a kannalta., 32507: Asevelvollisu usl1aki. 563 32508: 32509: 32510: että milirsi.iärj,estelmä olisi varempi keino Mutt.a sitt.enkin on tullut liian vähän se 32511: jonkun vallankumouksen synnyttämiseen, todellinen uhritahto täällä kuuluviin, .iotoa 32512: jota täällä ed. Heikinheimo erityisesti tu>n- tulee olla, ja jota., siitä olen vakuutettu, 32513: tui pelkääJvän. Meidän :mieles;t1Lmme ei tässä kansassa on enelllilmän kuin voisi tästä 32514: aseellisen vallankumouksen kautta sosialis- keskustelusta päättää. Tyy•p.illinen iLmaisu 32515: tista .iäcr.iestelmä.ä laisinkaa;n voida pystyt- eräänlaiselle ma.taluud.elle tässä asiassa on 32516: tää, ISen •pystyttämiseen tarvitaan siksi kor- tuo sanon1ta, mikä so,tilasoasiainvaliokunnan 32517: kea keh~tysa.ste että kHns.an en·emmi.stö saa- mietionnö,s.sä, .sen f)erusoteluissa, on tullut 32518: daan sen puolelle, ja silloin se voidaan to- näky.viin, .että onimittäin .aseve.lvoUisuusrasi- 32519: teuttaa myös rawha!llis,in :keinoin. Kun me tus, jota tämiä la,ki .edelly;ttää, käy kansalle 32520: mliliisiiä,r.iestelmää .puolusta,mme, kyllä! me l i i ~ n r a s k a aksi. Se on varma; se on 32521: a,iattelemme siinä etUJpä.ässä maan puolu:s- raskas, :tä,mä rasitus; mutt:a onko se lii.an 32522: tuksen lisäämistä.. 1\Enun mielestäni ovat raskas? Onko meidän: ylipäätänsä missään 32523: enemmän sivuseikkoja ne sisäpoliittiset nä- mi,ele.s•sä oikeus .sanoa tässä eduskunnassa. 32524: kökohdat, että kansanmili,isi.ä ei ;y,oi käyt- että se on liian il'.askas? 32525: tää .saamassa määrässä kuin seisnvaa, a.r- Voi kai •puhu:a, liikw raskaasta msituk- 32526: meijaa. .työväen luokkataistelun vaimen- sesta ko'lmessa eri mielessä. 32527: tamisemS<i tai sen musertamiseksi. - Roh- Voi .silloi·n sanoa liia1n raskaaksi .io•takin 32528: ·kenen toivoa, että eduskunta silloin kun whrausta, kun on kyseessä tarpeeton asia, 32529: tulee työväen sivistysrahoista kysymys, jonka eteen ei kannata. uhrata, ei p.al.ioa, 32530: runsain käs]n mcvön,tää siihen va:ro.ja, että ~us,kin vähääkaän. M·wtta en voi uskoa, että 32531: edus,kunta sa.moin kuiru hallituskin t'ulee 'tässä eduskun.nassa ke,tää.Jll yhteiskunnan 32532: myöntämään riit.täväsoti kannatusta Työ- pa.ra.s,ta har.ra.sta!Vaa. jäsentä on, j.o.ka .asevel- 32533: väen Urheiluliit·olle, työväen urheiluseu- vollisuusrasitust:a, sellaisena kun .Sie nyt pu- 32534: To:ille ja että maan -pu~lustuksek,si kä;.y;te: heena on., tahtoisi siltä kannalta liian ms- 32535: tää•n kaikki ,mitä voidaan tämän .sisäisen kaana pitää. 32536: rin tam.aon l.uji t•t.amiseksi. Luokkataistelua Toiseksi voisi sanoa ehkä liian Taskaaksi 32537: me emme ,saa koskaan sammumaan, mutta ras~tus.ta .t.ap.auk.ses.s.a, jo.ssa ehkä hyrvä .i.a 32538: ky.llä me pääsemme siitä yoks.imielisiksi, talip.eellinen asiru on kyseessä, vaan jossa 32539: e.ttä meidän luokkatai,stelu.mmekin on käy- voit,aisiin tarkoitus saavutt.a8J vähemmällä 32540: tävä .omin voimin. Oman maan ra.iain si- u,hrauks.elb., Kun otetaan huomioon ISe le- 32541: sällä iLman v6em.an apua. 8illorin kun por- voton maaiLman aika, jossa elämme ja j.ossa 32542: varisto tämän kan•na;n yleensä l~yväksyy, tavallista enemmän kunkin kansan täytyy 32543: silloin meidän itsenäisyytem:me on pa<rai·ten ott.aa huomioon vaaralliset aganmerkit; kun 32544: turvattu, silloin se on turvattu, v:aikka mei- otamme hu,omioon ,maamme sotamaantie- 32545: dän aormeijamme ei kovin SUUJri olisikaan. teellisen aseman, joka kasaa meille vaairoda 32546: vaarain päälle, ei ainoastaan nykyhet.kenä, 32547: Ed. ·M a: n n e r m a a: Ä.äni, joka ei ole inu1tta silmiin siintämätömtä .tulevaisuutta 32548: mielestäni kyllin s'elvästi kuulunut tässä myöten; .kun otamme vielä huomio.on ulk,o- 32549: keskustelussa, o•n uhraaruistahdon ääni sil- poliittisen tilanteen sieltäpäin, mistä meitä 32550: loin, .kun maan ja kansan vapaus, i.tsenäi- 'vaa,r.a.t uhkaavat, niin kyllä nyt täyty,y 32551: syys ja yleensä kalleimmat a,rvot ova,t ky- harkita kovin paljon, ennenkuin niitä uh- 32552: symyksessä. En tathCLo pitkält:i jatkaa tätä rauksia, jotka tässä ovat ,ky,seessä, liian ra'S- 32553: keskustelua, mutta .en ma.lta olla j.oitakin 1miksi :Sianotaan. Olkoon kuinka hyvä asia 32554: sanoja ,tässä. kohden puhumat.ta. hyvänsä se, että; kansainvälisiä takeita 32555: Keskustelu on liikkunut !Pitkin matkaa maamme itsenäisyydelle pyritää.n saamaan 32556: liiaksi sillä taso.lla: Täytyykö kohota uh- ·_ it·sessään epäilemättä hyvä asia - , py- 32557: rauksessa itsenäisyytemme ja va.paut.e:mme a-i'btäköön kuinka tahansa liit.toihin meitä 32558: hyvä,ksi niin korkealle, kuin nyt kä·siteltä- v.äkevämpäin k.an.ssa•, aloitettakoon vaa:n 32559: vänä olevan asevelvollisuuslain säännökset kansan puolustuskasvatus •ruumiillisen lii- 32560: velvoi.ttaisivat? On myönnettävä, että on kuntokas•vatuokse.n edistämiS<e.llä kuinka ai- 32561: an·nettu muutamia a:Jwokkaita lausuntoJa, kaiselta as+eelta hyvä·nsä, kaikella tällä on 32562: .niiden joukkoon monilta kohdiltaaon luen t.osin a,rvonsa, mutta ei ole oikeasot.a.an koko 32563: puolestani edellisen, ed. Tainion lausunnon tämän a1sian: y:hteydessä· yhdelläkään Sai- 32564: 564 Perjarut:aiiil·a 20 p. 1ok.rukm·mta. 32565: 32566: nallw ·voitu .toldi·s•ta•a,, ett.ä o:loissa, jois.sru ol- sy,y, jollei .sa.avuteutavana ihanteenUJ, niin 32567: laan, kaiken tämän huomioonottaelllkin, kuitenkin pyrkien niin lähelle kuin sitä 32568: kansamme v·orsi väherrnlillällä r.asituksella pääJstään, t:a1voiteHa 1sitä, elttä mie:ffiat t.aot- 32569: -päästä, kuin .n·mt .kys,ymyksessä on. M!e.i- taisiin .auran vantaiksi. Mutta jo,s kysy- 32570: .dän kans•samme ei kukaan tah,do mennä lii:t- tään maamme ja kansamme vapauden ja 32571: toihin sitä varten, että itse pääsisimme uh- itsenäisyyden lopullista. •säilyttämistä, niin 32572: ra uksis.ta.. Ensimäinen, v.aa tim us. joka meidän täytyy uhrata, ei ainoastaan se., 32573: meille asetetaan .ios mieli pyrkiä puolustus- .mikä nyt on kysy:mykses•sä, vaan meidän 32574: li~ttoihin on: mitä uhra.atte itse? Kansain- täytyy whrata mo.nin vemoin se ja IDJe truh- 32575: välvse.t puol ueettomu u.den takeet eivät ·domme kestää senk~n,. ios se meidän uhrat- 32576: meitä myöskään vaaran hetkenä voi puo- .tarv.aksemme tulee. 32577: lustaa.. Ajateltakoon pieniä kansoja, joilla 32578: on sellaisia takeita ollut, a.ia:t.eltakoon mil- iE1d. J e p p •s on: J ag för mm del tror 32579: laisia uhrauksia ne ovat niiden takeid,en att det icke finnes en .enda man i denna 32580: ohessakin kanta•neet ja kuinka· ni~den .kui,- fö,rsamling-, som icke vm-e med .o;m a tt. slippa 32581: tenkin .maail.ma.nsodas.s•a on käyny.t! Mai- hela militä:ren, om de:tta blott ,gin:ge för sig-. 32582: nitsen vain Be.l.g-ian. Ei, tälllä msitus ei Men då VJårt land fått en ·srudan granne i 32583: voi olla t.ä.ssä maas•sa liian mskas, io.s o•tte- öster som Ryssland,. varifrån man aldri~ 32584: taan huomioon se millä rasituksilla todella ve1t vad som skall lmmma,, så måste vi ock- 32585: void.aan saavuttaa saavutettava tarkoitws- så vara bereruda -på vi1ka övermsknin~ar 32586: -perä., nimittäin vapautemme .ia i,tse.näisyy- som hälst. Fmg-an gäller icke nu att få 32587: tellllme tukeminen siinä määrrin, kuin se den ko.rtast mö.iliga tjänste.tiden, ej heller 32588: y 1leensä meidän ,voimillemme mahdollinen de mins:ta .möjlig-a ut.g-ifterna, utan fråg-a'll 32589: on. är på vad säbt vi ,kunna :Då det. bäJsta och 32590: .Sit.ten voi kolmanneksi liian raskaaks.i effektivast:e :för.svaret. .Ta,g a.nse[' att vi un- 32591: nimittää rasitusta, jos se on absoluuttisesti der nuv.arall'd'e o.säkm förh'ållanden nö:dvän- 32592: yli me~dän voimie:mme käyvä, jos meidän digt behöva den tjänstetid., 1Som i fö['elig-- 32593: täytyy :sanoa, että olkoot kyse.essä kuinka gande lagför,sJ.ag .sta:dg.as. 32594: kalliit edut ja .arvo•t hyvänsä, niin ll a 1- Av ,!'ldgsm J erns all!ruratgande fick man 32595: ~i on 1emme missä(in tapauksessa v.oi uhrata. den uppfa.btning-en, a.tt o·pinion:en i Öster- 32596: Tahtooko kukaan todella täällä sanoa näin bo.tten v.ore för 1en kortatre t.iäns'etid än ett 32597: uloskaanpäin: Meidän kansamme on niin år. Detta tillåker ja1g mig ait hetvivla, ty 32598: vruhäväkinen, että io.s: sen pitää a.ia•n pitkään den svenska östel'bottniugen vet allHö•r väl, 32599: niin p.aljo•n whrata, kuin tämä .asevel:volli- att .iu bättre u•t,bildnin_g en sol.dat ih1arr .desto 32600: suuslaki vaatisi, niin menköön .sittten va- mindre förlusber lide[' ma1n i .k,ri,get. Den 32601: -pautemme ja itsenäisyytemme. J o.s• niin er.farelllheten fick man också under år 1918. 32602: tahdotaan .sanoa, silloin vain voidaan oike- Att tala olllli at.t våra •sky.ddskårer ej kunna 32603: astaan sanoa, että :rasitus on liian raskas. upplösa.s är ju rent nolllsens. Låt våra. två 32604: Ei saisi se ääni kuulua tämän huoneeru sei- .yttersta vensterpartier ökas med t. ex. 21 32605: näin sisäHä. mandatt, ooh vi fin1ge .g-enast se huru .det 32606: iTalhdon saa,da sanotuksi, ja tiedän, että gin_g1e med skyd1dskår<erna. Fiör övrigt är 32607: sen miel•en ·takana on .sankat joukot varpaan .iag- a:v s.amma åsikt so.m rdgs.m Collia.nder 32608: .ia its•enäisen Suomen kansalaisia, jotka att det ä•r a1.1del~es f:ö1r obetänksamt att nu 32609: ymmärtävM, mi.tä näitten ar.vo.ien va:pauden tala om en .kodare t.jän~stetid, förrän man 32610: .ia itsei:täisy~JT·de.n, takana .ia niissä itsessään har :den ringaste emfarenthet ruv huru värn- 32611: on; tahdon .saa1da sa•notuksi, että nyt kyS~y pliktsla1gen kommer att ver.ka, om den blir 32612: myksessä oleva rasitus, jonka painon kyllä antag1en, vilket i.a,g hoppas. J ag- rö.star för 32613: .tunnemme, ei ole meille liia·n rraskas, kwn förrslaget·s alllta.gande:. 32614: on kysymyksessä se, mikä todella tässä kcvc 32615: symyks.es:sä on. Me .pienenä kansa.na toi- LEd. J 11! s s i l a: Lhmettelen1, kuinka ed. 32616: vomme tä.ydellä syyHä kans()ljen keski·s:tä Pui.ttin~m äskeisessä lausunnossaan rohkeni 32617: rauhaa .ia yksimielisyyttä. Jo väJhäväki- silmää rä päy.ttämä ttä. esi tt'ää väärin asia- 32618: syytemrrn:e tekee mei11le •suuret imperialis•ti- kirjaa, nim. .sotilasa:siainvaliokunnan mie- 32619: set suwnnitelmat mahdot.tomik1si, ja. on tfuysi tintöä. Hän referoi sitä .siinä äänila- 32620: Asevelvolli,su uslaki. 565 32621: 32622: 32623: jissa, kuin soti1asasiainvaliokunnan mie- Minä: muistan, .ios minä luovun ironiasta, 32624: tinnössä olisi m>etuttu sille kannaUe,. että että vi<~me vaal.eissru vieJä! maalaisliitto oli 32625: vuolustusilai•tos täunän lain 1määrärumän :pal- sillä kannalla., ·että yh1den vuo:den ,palvelus- 32626: velus.aljan mukaan jäJrtiestet,tynä tulisi käy- aika oli liian pitkä. Jos tämä elh.dotus nyt 32627: mään aian mittaan maalle liian raskaaksi. on suututtanu,t maalaisliittoa, niin minä en 32628: Niinihän .ei tehdäi .tässä soWas.asiainvalio- voi mitään sille. On parasta.. että maalais- 32629: kunnan mietinnössä. Minun on ollut tar- Jiitto itse jä,rjestää asiansa .ku,ten se tahtoo. 32630: peellista rtä:stäJ ennenkin .oikaista ed. Puit- :Se v.oi äänestää tämän ehdotuksen puoles- 32631: tista,, nim. suures.s·a valiokunnassa. Tässä ta, se voi äänestää tätä ehdot us.ta vastaan. 32632: m~etinnös:s.ähan Tetferoidaan valioJmnnas.sa Valitsijat .saavat sitten .ratkaista -pysyykö 32633: lausuttu.i!IJ eriäviä mieli-piteitä.. Siellä maalaisli]tto samnis.saan vai syJökö se sa- 32634: es·iintyi m. m. sellainen mielipide, kuin mitä nansa. 32635: ed. Puittinen lausui,, mutta toinen mieli-pi.de 32636: es~tettiin myös .iw esitettiin •ponne1la, että E:d. K a n k a: r i: Tämä kaa-de,rijärjestel- 32637: kun o.t,taa ·huomioon maanrume poliittisesti miään :-perustuva aseve1vo.l'lisuuslaki on eräi- 32638: uha1tun aseman, e~ suinkaan ole maalle liian den edusta:iain ,pruheissa. saanut erikois·en 32639: ;pit.kä ta:mä -palvelusaika.. 'Tahtoisin erityi- ·runo.llisen maan -puolustusky.symyksen 32640: sesti k.orostaa juuri sitä ajatusta., että kan- esiintuomiseen. Sellais.en runoJlisuulde:n 32641: san kaHeimpien a.rvo..ien -puo.lustamiseksi ·ei vallassa on olLut täällä Brikoisemmin .myös- 32642: ole mikään uh['i liian raskas. kin ed .. Tainio. Hän on tänne .tullut todis- 32643: tamaan eduskunnan puihujalavalta, mitenkä 32644: Ed. :S c h a .u m a n: 1Min ulla .o1i,si vain Sörnäisissä erinäiset ,almt" ovat ki<rjoitta- 32645: :pieni vas:taus ed. J ouka:haiselle. 'Minä .t.o- neet joitakin sellaisi& listoja•, ni.miluet- 32646: si'n .en kuullut hänen sanoja.ns,a., sillä en ol- teloita, j,oissa o'lisi maan huo:ma,tuim:pia 32647: lut istuntosalissa läsnä•. Mutta. olen myö- ·henkilöitäi me:Gkitty -pois siirrettäviksi. 32648: hemmin <tiJedustellut ed. J oukahaiseUa it.- Käsity.kseni on sellainen, ettei 'tälJaisia jut- 32649: seltään, mitä hän on ,sanonut., ja minun .tä,y- tuja pitäisi lähteä työntämään jonkun -puo- 32650: tyy senjolhdosta v.as,tata, et.tä ed. J 8/l'.nin lueen ja .eduskunta,cyhmän tiliin, silloi1n, 32651: ehdotus .on, kuten hän itse -pa.thaitem sen ellei voi myöskin asiakirjoilla osoittaa, 32652: tie•tää, lähtenyt hälllen omasta .ia muuta- onko tämä ryhmä tai puolue sellaisia. lis- 32653: mien muilden -poh,jolaisten edustadain aloit- toja ki:r.ioi,tellut, onko se ryhmä sen allekir- 32654: teesta. Minä ·olen kyllä ollut siitä .tietoi- joittanut ja. n~i.tä levittänyt l\1utta 'hän on 32655: nen, vaikka en siinä muodossa .kuin .se :nyt täällä kuitenkin antanut sellaisen käsity,k- 32656: on 'esillä. Ei -pi,dä minu,sta liioitel'la muu- sen eduskunnal'le, että täällä työväempuo- 32657: tamien .kau-punkil.aisedusta;jain vaikutus- lueen edu.s.kunialryihmä olisi tällaisia nimi- 32658: vaHaa tässä asia,ssa ·eikä yl,e,ensä. Jos joku luetteloi,ta laatinut ja niitä levitellyt. Mutta 32659: maalaisedustaja; maalaisJiitosta tekee ion- pyydän tämän kuitenkin jyrkästi rtor.iua, 32660: kun ehdotuksen, niin ei ole koskaan tä!hrun koska ed. 'Tai1niokaan ei voinut ntäi,tä asia- 32661: asti leimattu helsinkil.äistä edustajaa J ou- kirjoja tääl.lä eduskunnas:sa esittää. Tämä 32662: kamais.ta trumän a'loitteen t.ekiiäksi. Minusta t.odis~aa jo sen, et.tä nii.tä ei ole ollut hä:- 32663: my•öskään ei ole hy•vien tapoåen mukaista nen käytettävänään, :hän on vain muuten 32664: näin menetellä kuin .ed'. J oukahainen on huvit.taakseen eduskuntaa tällaisia juttuja 32665: tehnyt. !Se ei oJe kohteliasta ei sinnepäin keksinyt, vo~daksensa ·tämän avulla vähäk~ 32666: eikä tänne-päin. sylä, siinä tyylissä kuin hän asian esitti, 32667: ·Muuten kannatan -pääasiallisesti ed. J er- niitä työ'läisiä, jotka asuva't Sörnäisissä, 32668: nin ehdotusta. Se voi olla ·hYJVänä mBmen- jotka pääasiallisimmin ovat tämän maan 32669: t:ona hallitukselle, ia mikäli .minä ym.miilr- teollisuustyöväkeä, jotka o'Vat ottaneet osaa 32670: rän, niin ios tätä ~hdotusta kannatan, teen myöskin eduskuntavaaleihin ja luonnolli- 32671: sama1lru rpienen rpalveluksen .maalaisliiton sesti suU!rimmaHa osalta äänestäneet tänne 32672: ;ryhmälle. Minä nim. sillä tavalla muis.tu- työväen-puolueen edustajia. Hän on ha- 32673: tan maalaisliiton valitsijoita siitä kannasta lunnut tällä osoittaa. että nämä eivät ole 32674: tässä asiassa, joka on ollut. .ios.kus maail- lainkaan puolustuskysymykse.ssä ·puolus- 32675: mass.a, vaikka siitä nyt on kulunut ehkä t,uskannalla kulttuuriinkaan nähden, eikä 32676: !pari vuos.ikymmentäJ jo, maalaisliiton oma. sivistyksellisten• .olojen kohottamiseen n.äh- 32677: 566 32678: 32679: 32680: deru, varun että ne !haluaisivat siirtää pois dä tässä istumnossa, ja. me rohkenemme siis 32681: kaikki h.en·kil·öt,. .iotka sivisty,k,sen v.uo'lesta äänestää sosiali1demokraattien mukana tä- 32682: ipuhuvat. Hän on tiet,ysti halunnut tällä män lain 1hylkälämisek,si. 32683: myötävaikuttaa, että eduskunnan ene.m- 32684: mistlä hyväksyisi tämän esilläolevan ase- 1E1ru. P ui iJ iJ i ne n: Ed. Jussilan lau- 32685: velvollisuuslain kaikkin·e niine .kohti1neen, suntoa minä en tosiaanka.an ymmfur,rä. En 32686: .iotka asettavat työväenJuokastakin osan, ,ym.ma:r!1a varsinkaan häntä ,rauhalll ja 32687: ja huomattavankin suuren osan, erikoisiin 1 irakkauden evankeliumin ,saarnaa.iana", että 32688: poikk.eUtksellisiin oloihin. Hän on myös- 'hänen pitäisi mennä väittämä.än, mitä minä 32689: kin amtanu.t .sellaisen kuvan lausunnossaan, en ole väittäny.t. Hän vääristeli kokonaan 32690: kun 1hän sanoi, että he sosialidemokraatit minun lausuntonr. rMinä •pyydän ed. Jus- 32691: ovat -poolustuskannalla. kaikkiin niihin nä.h- silaa lukemaan sotilasasiain v.aEokunnan 32692: den, .ioid·en alhainen sivistyksellinen taso .mietinnön ensimäiseltä ,sivulta toiselta pal.s- 32693: on a}haisempi kuin hänen käsityksensä .talta 7 alimmaista '.riviä. Min:ä .o.len ,sano- 32694: mukaan Suomen kansan sivi.styksellinen nut ne sanasta S•anaan :pöytäkirjaan ja 32695: taso nykyään on. Ja va1r.sinkin por.varis- .minä en ole lausunut siis yhtään väärin. 32696: ton ,käsitys on sellainen, että ainakin Sak- 32697: san .monR~rkistisen suunnan sivistykseUinen iEdl. Joukaha~,nen: Minä en olisi 32698: ta.so on huomattavan pal.ion korkea.m1pi, koko asiaan oUenkaan :puuttunut, ellei ed . 32699: .mitä Suomen ka1nsan sivistyk.sellinen t•aso Schauman., niinkuin hän itse puhujalavalta 32700: on. Ja t.ä,Uä lausunnol'laall! hän on käsit- todisti, olisi tahtourut tehdä palvelus•t•a. maa- 32701: tääkseni hyväksyny.t., että sellaiset joukot, laisliitolle. E.d. Schauman minun ymmär- 32702: .iotka tänne hyökkäsivät 1918 Saksan ta- tääkseni .on tällä ker.taa, niinkuin usein 32703: holta, niitä vastaan ei pitäisi lfuhteä puo·- enn•en, käJyn.yt keittämään soppaa, johon- 32704: lusta.maafr, va.an ainoastaarn silloin, .ios ka :hänen ei olisi pitänyt ollenkaan 'ryhtyä. 32705: idästäpäin h!Yökkä.ys ,tapahtuu. Maala~sliit.t.o 011 tähän lakii1n nähden kan- 32706: ITääl'lä ed. Ke·t.o lausunnossaan .toi myös- tansa :määrännyt, j.a, se kanta on1 selvä il- 32707: kin erä.änlaisen ajatuksen, joka osoittaisi, man mitään .ta.ka.-a,ja t111ksia.. Ja; kun e:d. 32708: jos .iäisimme siitä ,sanattomll!ksi eli vaike- Schauman eilen on tällaisen taka-ajatuksen 32709: ni.simme kysymyksestä, niin saattaisi jäädä m:eidän ry.hmäämme ikul.iettanut, niin .sitä 32710: eduskunnam pöytläkir.iaall! seHainen tul- va,sta.an .minä olen ,tässä tahtonut .m!Yäs 32711: kinta, e.ttä me edus.taisimme täällä edus- e-rityisesti pro.test.eerata.. !Sen seikan, että 32712: kunnas,sa .ia äänestäisimme tääHä eduskun- mahdollisesti ed. J e,rn on tämän •ponnen 32713: nassa sosialidemokraattien mukana tämän ki,r.ioi.ttanut, ei tarvitse .merkitlä sitä, että 32714: lain hyLkäämistä, vaikkak.aan me emme ed. S.Cihaum.an ei oJis,i missään tapauksessa 32715: edustaisi tämän maan työväkeä, vaan että :ia millää1n .muotoa ollu.t tämän ponnen val- 32716: m.e edustaisimme .vääl'lä ·eduskunmas.sa vain mistami,sessa tai sen -aatteelli.sessa luomi- 32717: niitä lur.iuksia, .iotka Venäjän tsa,rismin sessa .mUtkana. Ja sitten vielä on ed. J ern 32718: täh teenä .ovat tunkeutuneet N euvo.sto-Venä- täällä vakuuttanut, et.tä koko hänen edus- 32719: jän enna1srm kollektiiv·eihin, erma1snn tamansa keskipohdanmaa,lainen ruotsalai- 32720: virastoihin. Mutta tämä lausunto ei ole nen kansanaines on ,samal,la kannalla kuin 32721: oikea totuude1n kanssa, .se ei &e yht.ä,pitävä hän. Ed!. J eppson·, joka minun tietääkseni 32722: to,siasioiden kanssa, Tiedän, että sosiali- ed'Ustaa myö,skin samaa kansaa., on puhu- 32723: demokraattinen .ryhmä kokonaisuudessaan nut toista. Kumpi herroi·s•ta on O'ikeassa? 32724: tunnustaa sen, että työväenpuolueell! .ryh- Ed. .Schauman tahtoo tässä esiintyä jon- 32725: mä .on valittu tlätäkin asiaa ratkaisemaan kinlaisena holhooi·ana maalaisliiton edus- 32726: Suomen työväen äämillä. Vieläpä voin kuntaryhmälle. Mutta. kyllä minun täy- 32727: v.ak.uuttaa, että .sen jä,rjestynvt osa suurem- tyy sanoa, että ihän 011 tällä kertaa ai•na- 32728: malta osaltaa'n on ollut mukana vaaleissa kin epäonnistunut, .ia se ei ole sitäpaitsi 32729: myötävaikut.tamas,sa meidän täällä oloam- oikei,n. 32730: me. Ja siksi me mhk.enemmekin tässä 32731: kysymyksessä y-htyä siinä osassa, .ioka Ed. K e·t o: Ed. Kankarin lausunnon 32732: vastalauseemme ensimäisessä ,ponnessa sa- johdosta pyydän huomauttaa, että hän on 32733: notaan, ainoa, mitä me voimme täällä t.eh- aivan va·paasti rumoillut. Minä en ollen- 32734: Asevehollisuusl:aki. 567 32735: 32736: 32737: kaan ole lausunut ,mitään .sellaista, mitä strändigheter, på m:otpa.rtens ringa utbild- 32738: vastaan hätn katsoo asiakseen polemiso]da, nin_g och motpa.rtens dlåliga utrustning, 32739: En ole :puhunut sanaakaan lurjuk,sista, att vi den gån;g-en vunno seger. Det är ju 32740: jotka ov.a.t V enäåän valtiovaJlan TJeräsi- klart. och :har så o:fta från d•enna 'Plats 32741: messä. Mutta olen katsonut tarpeelliseksi framhållits, att en vä:l ·genomför;d strids- 32742: pu1hua Venä:_iä·n puolustuslaitoksen järjes- hereds.kaip medfö,r mindre förlu.ster än en 32743: telystä ia Venäjän puolustuslaitoksen vah.: d:ålig, varför den saken .iu !här icke al.ls be- 32744: vuud.esta, koska se mää,rää minwn miele~-~ höft omnämnas. 32745: täni myöskin meidäw suMautumise:mme Hr J ern hänvisar vida,r'e till att t.iänste- 32746: .puol us.tu.slaito.skysyiDJy k.seen. tiden kunde förko.rt.as från 1 år och att 32747: skydd.sk:årerna i sårlant fall skulle utgöra 32748: Ed. H e 1 e n e 1 u n d: Ja:g hade icke ersä ttnin\lr. Her J ern borde va.ra medve- 32749: tänkt begära or.det i denna fråga. Den ä:r ten o.m att skyddskårerna är·o frivilliga 32750: ju i oeh för si,g alldeles klar. Efter många t.rupper, att skyddsk•årerna, alidri_g kunna 32751: överlii;g-.Q.'ningar i •riksdagen, varunder vllirt an'Vä·ndas tiLI .landets fö.rsva.r, om det gäl- 32752: lands fackmän på militärområdet haft till- ler, i samma men:ing som en or.dn.ad .militä,r. 32753: fäl'le at.t J:r·Öra .sina åsikter ~ällande och Hr J.e,rn hänvisar vi:dare till finansiella 32754: varunder det ha,r ta,gits hänsyn .tili vå.rt skäl. J a.g behöver i de.tta fall endast ,säga, 32755: lands hotade strällning, tiH de k.raftresur- att und.er ·de förhållanden, so,m äro nådan:de, 32756: ser vårt land ·har och till ·det behov, som då vi i1nvid vår östm .gräns hava en så.da·n 32757: vi hava a:v en 01rdnad .ooh effektiv förs•var·s- makt som bolsihevikväldet, då få vi icke 32758: makt, hava vi sist .oeh slutligen kommi·t fäst.a enbart a,v,s-een.de vid finansiella skäl, 32759: till ett 1r·esultat. Vi hava fått ett lagför- och d'es.sutom, t11or hr J ern faktiskt att det 32760: slag, S>Cltill nu förelig.ger fä11di:gt i och för ~ör vårt land skulle bli billigare om vi 32761: antagande. J a.g ha.de i·cke tä:nk.t hegära förlmrtade värnpliktsti:den oeh ,därut.över 32762: Oil'det, sä~er ja,g, i denna amrelä,genhet, .men anstäUde ·det vakimanskap, som behövdes 32763: ,då här har upp.trätt e11 rep.res•entant och för sk;vddande a.v gränsen, för skyddande 32764: föresla;git, att riksdagen, diå den nu gåcr att a:v de föcrråd och vapenneder.lag ooh dylikt 32765: sluthehandla lagförsla:get, skulle omfatt.a som vi hava,. J.ag .t,rocr det icke. 32766: en kläm, gående ut på att rer,g-e1rin~en skulle Hr J em hänvisa,r vida~re till de onda 32767: få i uppdrag att omedelba.rt. inkomma med inflytelse.r, som vistelsen i ·garnisionsstä- 32768: en ny proposition, åsyftande en förkortad derna har ~ör vlåra yn;g-lin,ga·r. Detta töre- 32769: t.iänsteti,d, ·då kan jag icke Jåta det·ta .wtta- faUer mig minst sa:gt egen:domli:gt. Har 32770: Jande g"å föl"bi utan .att yttra någm md. icke österboUningen allt. ifl'ån hedenhös 32771: H.r Jern sä:ger, att han företräder en vid- varit den, som: färdats land och riken om- 32772: sträckt opi,nion i sin !hemor>t. iM:åhända k.ring, och ha:r h.an dätr.f:ör blivit först.örd? 32773: finnes det en viss opiniolll för d.en 1riktning, J ag t.ror det i·cke. J ag tror fa,st•mer, att 32774: vars .talan han för. Men ja.g föret.räder det är just tack •vare det, att ösbel"hottnin- 32775: ocbå samma landsdel, och jag har rört gen 1h ar vistats utom den e.gna hemknuten, 32776: mi_g under valkampanden och även annars som •han i de f.lesta fall har varit mer va- 32777: ute i by.ggd<e~rna, och ia.g kan försäkra hr ken fö.r det alLmänna, mer kunnat värna 32778: J ern och kammaren, a;tt det .o:ckså förefin- hembyg-den än andra, då det i farans stunid 32779: nes en helt annan uppfa.ttnin;g äJn den, som ha,r gällt. 32780: hr J·8Jrn här föret.räder. Fätr min del kan jag icke annat än stämrp- 32781: Hr J ern häwvisa,r till 1918 års. k,rig och la h:r J erns försla,g såsom ett ofog och 32782: framlh:åUer Ill!öjligheten att :på en kortare ko:mmer ja,g att l.'östa fö,r anta~ande av de.t 32783: tid 'än ett år ut!biltd:a en strid,sduglig mili- fiöl"eli;~ga·nde la,g-för.sla·get. 32784: tär. H.an .hänvisar därvid til.l aU han så- 32785: so.m •SoJ.dat varit me1d. Också jag var med, :E:d. :S c h a u m a: n: Ed. J oukahaisen äs- 32786: och ja.g- kan i•ntyga, att det nog icke år 1918 keisen lausunnon iohdosta tahdon vain sa- 32787: berodd•e: eniba,rt 'På entnsiasmen, det berodd:e noa•, e:Hä minä olen yhdelle maalaisliiton 32788: nog icke heller eniba.rt på den fö.r.träJffliga edustajalle, e.d~, A. Pesoselle, eilen aamulla 32789: utibildn,ing., sorn våra :vita trupper skulle ilmoittanut, että muutamilla ruotsalaisilla 32790: ha1ft, utan 1det berod:de no..g -på andra. om- edustajilla oli aikomus tehdä .semmoinen 32791: 568 Perj,an:tlaitna 2t0 p. tlolmi@uuta. 32792: 32793: 32794: ehdotus, kui·ll! nyt on tehty, vaikkei nimen- valla:nkumousta. ja, senjälkeen, vuoden 1918 32795: omaan sii,nä muodossa. Minä kysyin sit- jälkeeDJ, kun ei ell!ää ollut toivoa, että se 32796: ten, onJw hänellä mit.ään ehdotusta vas- vallankumous ta,pwhtuisi o.min voimin, odo- 32797: taan, sillä tiesin, -että .hän on aina täällä tetaan siihen apua. Venä:.iältä. (V asem- 32798: Bsiintynyt 9 kuukau,den palvelusajan PlW- .malta: Saksasta porvarit hakivat apua.!) 32799: lusta.ia·na, vieläpä maalaisliiton valtuutta- Porvarit hakivat Saksasta, aivan oikein. 32800: mana. •Häm -ei tahtonut mitään vastata, Se .on eri asia. En .minä .ole ottanut puo- 32801: ennenkuin hän oli puhunut muiden .maa- lustaakseni porwarien menet.t·elytä siinä suh- 32802: laisliitt-olaisten .kanssa tästä .asiasta,. Onko teessa. (Oik.eistosta.: Kenenkä menettelyä!) 32803: ihän sittell! esittänyt asia·n ry~hmäko,ffiouk - En kenenkään menette'lyä siinä suhteessa, 32804: ses.sa eilen illalla, siitä minulla ei ole mi- mutta .ios te asetutie samalle kannalle, 32805: tääm tietoa, .mutta näyttääpä siltä, koska niin minun täytYiY sanoa teistä samaa., 32806: ed. J ou,kahainen puhui s-iitä, että; olisin mitä me olemme sanoneet potrvareista siinä 32807: ollut ikäänkuin .m111kana .maalaisliiton ryh- su,ht•eessa,. (Melua ää.rimmäisestä ·vasem~ 32808: mäkokouksessat. 'Siitä on pitkä aika kulu- .mistosba.) 32809: nut, kuin olin .maalaisliitoll! ryhm<äkokouk- 32810: stessa läsnä, vaikka tosin s.illoin tein pie- P u h e .m i e s; koputtaen: Ei saa häiritä 32811: niä palvel,uksi.ru maalaisliitolle. Niin että TJuhwiaw. 32812: kotko tä;mä ju1t:tu on minusta aiv•a:n turha 32813: ja ed. J ouka1haisen syyksi on luettava, Puhu .i a: Minä en tiedä, kuulutteko te 32814: että hän .on yleensä setkoittartut minun ni- .sii.hen kommunistiseen p.uolneesoeen, .ios ette 32815: meni tähän asiaan. .Minä kyllä vastaa.n kuulu, .niin ette tiedä.. Ed. Kankari sanoi 32816: omista teostani, en oil'e kos.k.aan pelännyt myös, että minä olisin tahtonut vaikuttaa 32817: na·hkaani. siihen suuntaan,. että tämä laki tulisi hy- 32818: vätksytyksi. .Silloin ihän puhui tapansa 32819: Ed. V. V a: i n 'i: o, i]JO~ssa. mukaan valheita. Minä puhuin vastalau- 32820: se@ puoles.ta. Vaikka täällä puhuttaisiin 32821: E.'d. T ru i n i o: Mahtaako ed. Kankarille mitä miliisijärjestelmän puolesta, niin se ei 32822: olla tuntematonta:, et:tä Suomen ·Sosialisti- mene lä•pi ja, minä ymmär.rän, miksi se ei 32823: sen Työvä•enpuolueen sisällä toimii salai- mene. 1Se ei mene läp] senvuo.ksi, että :POtr- 32824: sesti Suolillen kommunistinen puolue, jonka varisto ei vielä uskalla ilär.jestä!ä maa.n pu,o- 32825: kaikki jäsenet. 01vat velv.olliset kuulumaan 1ustus+a. sille kannalle, että jokaisella ase- 32826: täh>än Suomen .Sosialistiseen Työväenpuo- .velvollisella oli,si as·eita kotonaan (Vasem.. 32827: lueeseml,. 'Tämä! kommunistinen p,uolue .misto.sta.: Ei uskalla koskaan!) En tiedä 32828: siellä s·isällä. - en tiedä, .kuuluu.ko siihen vaitkka uskaltaisi. Minä ainakin toivon, 32829: ed. Rankari, joUei e1d. Ka.nka.ri kuulu sii- että ne vielä uskaltavat senjälkeen kui.n 32830: !hen, niin ·hän ei IDtY'öskään tiedä, ik·etä sii- kommunismi o;n maasta hävitetty. (N au- 32831: hen kuuluu -,. saapi ohjeensa Venäjältä r.ua.) 32832: ia sillä bvalla meidän koko Suolillen Sosia- 32833: listinen Työväenpuolueemme joutuu Venä- Ed. H u: o t a r i: V aikkal vuonna 1918 32834: jän ulkoasiainkomisariaatin johtdettaiVaksi, tuli .io tunnetuksi, että jotkut• meidän pa- 32835: t.oimii sen ala,osastona. Puolue ionka si- peistamme .olivat kovin sotaisia, niin että 32836: säinen orgauisa.tioni on tällainen, ja jo,ka veivät kuula,ruiskuja, kirkkoihin ja. kirkon- 32837: .saa ohjeensa sieltä,, ei v·oi sy•yl-tää, jos S en1 32838: torneihin, olisi.n minä kuiten,kin otdotta:nut, 32839: isämmaallisuufta, epäillään. Ed. Kanlmri että tässä tilaisu111Ctessa meidän pappimme 32840: sanoi iotain. Minä olisin halunnut kuulla olisi,vat k.ä,yttäneet sen puhe:lahjan, mitä 32841: ed. Kanka,rin selittävän, etiJä jos Venäjältä heiUäi on,. rauhan .iru ihmisyyden aa·tt:een 32842: hyökätään iSuomeen, niin kommunistisen puolesta.. Päinvastoin on täällä ainakin 32843: puolueen jtäsenet myöskin tekeVJät velvolli- kaksi p.a1ppiru koettanut äänensä koroittaa 32844: suu+ensa maan puol,ush.misessa.. ::Minä en aseiden .ia S'ot.alaitoksen puolesta. Eivät pa- 32845: kuullut sellaista selitystä.. Ja se olisi ol- rannukset lähde, sanovat he saatrmaS'saan 32846: lut ristiriidassa kommunistisen puolueen muualta, .io·s ett.e alota, omasta. kodistanne. 32847: kaitkkien tälhä.nastisten tr.aditsioonien kans- SalillaUa tavalla tässä~ on. Jos me puhumme 32848: sa. •8e pu,oluehan on toivonut pikaista asei:den puolestru .ia toivomme toisten ne .iät- 32849: Asevelrvollisuusl.aki. 569 32850: 32851: 32852: tävän, emme pitkälle pää~e. Koska minusta till detta tillstånd. U nder så.Jd111na för.hål- 32853: sotalaitos on kaUJhea i.a raaistuttaa i.hmisiä land'en kunna vi kna;ppa.st tala o1m att Oll"dna 32854: ja tu:rnnelee nuo.risoa, niin minä en äitinä ja vårt försvarsväserude på den ba.s, so.m man 32855: kasvattajana. tule milloilllkaan hyväksy- skulle tänka sig det ordnat under förhål- 32856: mään aseellista toimintaa mis•sään tilaisuu- la:nden, som betecknas som normala i värl- 32857: dessa. Tulen sentähden äänestämään tä- den. 32858: mänki,n lain hylkääimisen puolesta:. J fllg skuJle ,därför för min del, <eh.u.ru j~ 32859: helt tillhör dem, som önska att vårt milirt:är- 32860: Ed. I n: ib o r r: J ag ber .att få för.utskicka viäsende skulle kunna omläggas ;på en an- 32861: den upplysningen, att jag icke länge ämnar nan ,grund., det oaktat vall"a böjd för att 32862: taga riksdagens up·pmärksamhet i anspråk, föreslå för riksdagen el1er rättare sa1gt för 32863: emedan den 1ålllgt uMragna .deba.tten redan dem, sQm sträva eft& rutt fiå det förändrat, 32864: börjaa.- v•erka tDöttanJde. Men det ä,r ett par att nu låta sig nö.ia med de framste.g, som 32865: synpUinkter, som jag särskilt skulle önska man har vunniiJ, och lämna till f.ramti.den 32866: ibetona vid detta tiilfiäJlle. de planer på .orrnor,ganisation, som man nu 32867: För .dem, som voro med, när den 'P'rovi- så myoket här hmr fö·rfäktat. Komma så- 32868: soriska väirnp.lllidslagen blev antagen för ·dana fövhållanden, att vi kunna or:dna. vårlt 32869: ntå.got år sedan, .och som .dJå ställde sig på försvarsväserud'e på en ann~m rgrund., dlå iLr 32870: den ståndlpunkten, att man iboDde hava Slå aet tid· att ta,ga. up.p· den frågan, men i niLr- 32871: kort tjänstetid sorrn m:öjligt, är stäUni:n.gen v.arande strund finnas icke d.e fö.rutsättni.n- 32872: nu min.st sa.gt f·önvånan:de. N UI är man nöj.d gar därför, som äll"o ·e.rfo.r.derliga. Ja~ tror 32873: att :gå me.d på ett års tiänsteti.dt. Den tiden däirföre, att 'lliliil:ämtskottet har funnit det 32874: ansågs d.etta vara omöiligt. N UI synes det riktiga uti den lösning, SOiill det nu föreslår 32875: mig att, drå förhållandena S1å mycket ha.va för riksda,gen. 32876: fiör.ändrats under den ko,rta tid, som förflu- rMa.n .h,a,r talaiJ här o.m opini.onerna i lan- 32877: tit sedan dess, S1å bOII"de aUa de, som hålla det, ooh särskilt har man f.ra.mhållit opinio- 32878: på en kortare tjänstetid, erkänna detta fak- nerna UJp,pe i Österhotten. Ä ven ja~ är 32879: tu.m .såsom vara:nde utav den största bety- östertbotttnilllg och torde åtminstone n:ågot 32880: delse. Det är ju en förlwrtning av tjänste- känna till opinionem!l! där. Men jag vil.l 32881: ti,den med icke m~ndre än sex mlånader oclt idi!e å;ba,g1a mig eJtliJ hä·r :t,rul:ru omalla nyans& 32882: detta på ett pa.r års tid. D.etta faktum vi- a:v opinionerna, som möjligen äve.n .där fö.re- 32883: sar iu tydligt, att utvecklingen .g"år i rätt kom:ma i tmilitärf.rågan. J a.g tror, att där 32884: >riM.ning,, iust i den riktning, somalla freds- finnes en .ganska enlh.ällig opinion:, och den 32885: vänner önskru att den skall ~å. 1.'Ien på opinionen är a.t,t vårt flörsvarsväsende i .när- 32886: samma gång som man •&känner detta fak- va,r.ande stund måst.e ordnas så, att det fyl- 32887: tUJm såsom ett bety,delsefullt fmmsteg, så ler sin .uppgift, att det v:i.d beho:v kan för- 32888: borde .mamJ .också vara: åtevhållsam i sina svara vå'r självständig~het .och vår lag~liga 32889: fordring~. Man bor.de försötka nöja sig sam:hällsordnin.gs upprätthåll an:d•e. Denna 32890: med ·det ~om nu .redan vunnits ,genom den opinion tror ja,g för min ,del är .g,a.nska all- 32891: tid, som fastställt.s i ,det föreliggande lag- mänt understödd och omfatbd av Öster- 32892: förslaget, nämlig.en ett års tjänst•etid. Vi ·botten, .och ,dJå så äJr förhållandet, .då tror 32893: .måste iu betänka, att vårt försvarsväsende .iag också, att. ,den ll!pplysta meningen i 32894: utes.lutande måste ovdnas med hänsyn till Österbott·en är den, a:tt man läimn~ åt sina 32895: den tid vi l•e.va uti. Vi kunna icke wdna förtroendemän, som ,handla under ansvrur, 32896: det med .syn på en långt avlägsen framtid, a.tt försöka fiå det ord.nat så, ant denna u'PP- 32897: uta:n .det måste oDdnas just med hänsyn till gift kan fyJlas på det .mest ändamålsenliga 32898: .de fiörhållandelll, som vi ha·va inom vå,rt .s.ä:tt, utan att siälv vilja fö.res.kriva bestäm~ 32899: h·nd, såväl som d·e :Wrihållanden, som råda ·da tider i ,det •ena eHer andm arvseendet be- 32900: utom land•et. Oeh va.r och en, som .med oför- tr'äffande tjäns,te.t.idens läng~d;. 32901: villa:d blick betraktar förhållandena ute i 32902: värl.den såväl SOiill ino.m landet, kan e.i kom- Edi. N i UJ k k a n ·e n: IDd. J &nin ehd<r 32903: ma till annat Desuiltat, än att förhållan<lena tuksen ja siitä annettujoen lausuntojen j.oh- 32904: ännu äro Jålllgt if:nån ·normala. 'Ttvärto.m är dost.ru minä tahdon lausua1, eiltä joskin al.le- 32905: det ännu en lång va.ndr]ng, innan vi k.omma kirj.oittanwtklin muodollisten s,y]den vuoksi 32906: 72 32907: 570 Perj:anroaima 210 p. 1loka:kuu•ta. 32908: 32909: yhtyy siihen nähoden siihen, mitä edusta.i~ voittaneen vonnen ~väk.svanisestä .tai hyl- 32910: J onkialhainen täällä lausui nimi.ttäin, että käämisestä. 32911: on muodollisesti sopimatonta liittää pontta 32912: mietintöön, että kumminkin olen vwkuu- Menettelytarpa hyväkisytään. 32913: tet.tu siitä, ettäJ maalaisliitossa seUainen 32914: pyrki•mys, joka 1siinä esiintyy, tul.ee ennen Äänestykset ja päätös: 32915: pitkää, jos olot keh~ttyV'ät entiseen rauhal- 32916: liseen suuntaan, saamaan kaikkea mlaihdol- 1) Ken hyväkSJYy .esilläol.evan lakiehdo- 32917: lista tukea. Olen vakuwte.ttu, että maa- twksen seHaisena kuin se on toisessa käsit- 32918: laisliiton rythmä, ainak·in sen enerrnmistö telyssä päätte.t.ty, äänestää ,jaa"; .ios ,ei" 32919: siitä huolima.t.ta, että se nyt hyväkSJYY tä- voitt:aa, on ed. Kedon eh·dotus hyväksytty. 32920: män lain, ei tule jättämään sikseen pyrki- 32921: mystä, että •palvelusaika saataisiin lvhem- Äänesty.ksessä anneta:an 113 .iaa- ja. 78 32922: mäksi. ei-ääntä. 32923: 32924: Ed. J o u ,k 131 h ru i: ne n: Minun tietääk- Puhemies: Eduskunta on siis hyväk- 32925: seni ed. Nlinkkasella ei ole ·tätä valtUIUttru. synyt ensimäisen 1akiehruotwk.sen. 32926: 32927: Keskustelu .iulisteta.an p'äättyneeksi. ÄäJne&tys ·toisesta la:kielhd:otu~sesta. 32928: 32929: .puhe 'lli.• ies: Keskust<elussa .on ·ed. Ketto :2) K1en 'hyv;äJk!Syy esäläolevan toisen laki- 32930: ed. Ampujan kannattam1ana ehdott-anut, ehdotuksen sellaisena kuin ,se on toisessa 32931: että. lakiehdotus hyläittä~siin. .Samoin on käsittelyssä päätet.t07, äänestää ,,jaa"; jos 32932: ed. Puil!tinen l:ld. SalJilan kiannattamana ,ei" voittaJa, on: ed. Puittisen ensimäinen 32933: vielä ehdottanut, et•tä toinenkin lakiehdotus ehdotus hyväksyttY'. 32934: hylät.tä]siin. Nimitän edellistä ed. Kedon Äänestyksessä ovat .iaa-äänet voitolla. 32935: ehdotukseksi ja jäl.kimäis•tä ed. Puit~tisen 32936: ens~mällieksi ·ehdotukseksi. E.a.. J ern ed. P u h e .m i: e s: Ed'uskunta on siis hyrväk- 32937: Kuleni·uksen kannattamana on ehdottanut, ISYnyt toisen lakiehdo.tuksen. 32938: ,.että eduskunta, samialla kuin hyväksyy le- 32939: -paa.maan j•ätetyn asev.elvollisuruslain, ke- Äänestys anomusponsista. 32940: ihoittarn hallitusta vaJmistelemaau kysy- 32941: IID.ystä rpal.velusajan .ia yhteenlasketun ase- ,3) Ken hyväksvv ed. J erniu ehdotuksen, 32942: velvolllliuusa.ian lyhentäimisestä ia mahdiol- äänestää ,jaa"; jos ,.,ei" voittaa, on ed. 32943: J:isimman ·pian ant1a,ma•an esiJtyk's'en tästä Puittisen .toinen ehdotus •hyväksytty. 32944: eduskunnalle". Nimitän tätä eh:dotusta 32945: ed. J ernin ehdotukseksi. Vielä on ed. Puit- Äänestyksessä ann,et!aan 91() .iaa- ja 83 ei- 32946: tineri ed. Sa.Uilan kannattamana ehdo,t.tanut, ääntä. 32947: .ert;tä valiokunnan .mietintö·ön liitetyn ensi- 32948: mäi,sen vastalauseen toinen ponsi hyvä.ksyt- ,p u h .e m i e •s: E.duskuntla on siis tässä 32949: täisiin. Nimitän tätä ehdot·usta ed. Puit- äänestyksessä hyväksy,nyt ed. J ernin ehdo- 32950: rbisen toireksi ehdotukseksi<. tuksen. 32951: 32952: :SelostUJS myijnneUään .oikeaksi. 4) Ken 'hyvätksyy ed. J emin eilidotuksen, 32953: äänestaä ,.ia·a"; jos ,,ei" voittaa, on sanottu 32954: Puh ·e .m ] e s: Mitä menettelytapaan tu- ehdotus hylä,tty. 32955: lee, niin mielestäni on äänestettäJvä ensin Ääesty ksessäJ annetalll,n 80 jaa-ääntä ja 32956: lak'i·ehdotuksen hyväksymisestä tai hylkä- 108 ei-äiäntä. 32957: misestä. Senjälkeen oteban -päätettäväksi 32958: ne anomrusponne.t, j.oita ed. Puittinen .ia ed. Puhemies: Eduskuntru on siis hylän- 32959: Jern ovat ehdottaneet. Mitä nimenomaan nyt ed. Jernin ehdotuksen. 32960: näihin anomusponsiin tulee, niin minun 32961: mri.elestän] ne ovat vastakkaisia, joten niistä ·Asia.n kolmas käsittely julistetaan päät- 32962: on ensin ääneste.1Jtä,vä vastakkain .ia sitten tynooksi ja asia .on loppuunkäsitelty. 32963: Presidentin kesä·asunto. 571 32964: - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - ------ ----- 32965: 32966: 2) Vuoden 1921 v·altiopäivillä lepäämä.1in jä- vi:d senaste riksdaJr. J a.g ber i koflthet att 32967: tetty ehdotus laiksi eräiden lMaarian pitä- ;med hänrvisning .till vad som nu ha:r ytt- 32968: jässä sijaitsevaan Iso-Hei~kilän virkataloon rats i statsutsk01t.tets betänkande få för.e- 32969: kuuluvien alueiden vaihtamisesta Naantalin slå, att det•ta' betänkande IIDiått.e godkännlas:, 32970: maaseul'akunnass·a sijaitsev•aan Kultarannan aUtså att riksda:gen måtlt·e anta,ga såväl 32971: huvilatilaan. utslmttet.s första so.m dess andra kläm. 32972: J,a,g- bel' a tll; :få tilläJg-~a ett -par md. J ag 32973: ;&in.Lttu ehdotllls,. jota on rval.mistelevasti hekla,ga!l", at1t f11ågau om anskaffande av 32974: .käsitelty ,valtiovarainvaliokunnan mi•etin- en s.tadigvarande so.momarbostad åt rikets 32975: nössä .n:o 6 j,a suuren rvaliokunna.n mietin- presi.den.t half blivit fö.rknippad med fnåga.n 32976: .nossa n :o 6, ·esitellään k o 1m a n teen om et,t understöd från statens sid.a arv Aho 32977: käsiUelyyn. fin,ska univetrsitet. Att. dessa frågor hava 32978: sammoanMandats gör att det för :mån1ga 32979: P u he m i e s: 1Toisessa ,käsittelyssä; hy- riksda.gsmän bHr svårt at.t fatta sitt av- 32980: väksytty lakiehruolt•ws voida,an nyt hyväk- gö.rande ur syllllJU:nikte.n ;arv vad 'repu:blikens 32981: syä ,tJai hyljärtä. Sitt.en kun lakiehdotuk- bästa kräver. Atll; frågorna hava samman- 32982: sen kolmas käsittely on1 julistettu -päätt(Y- blandat,s, våUar o.okså det att en riks.dags- 32983: ,neeksi, esitellä,än a; i n o a 1a n k ä s i t t e- ma.n, som mot.s<ätter sig la,~förslagets anta- 32984: 1 y y n valiokunnan mietinnössä sivulla 3 ~ande, kan d.mbbas utav misstanken att 32985: oleva toinen ponsi, .ioka kumminkin tulee han icke önskar Åbo universitet det bästa 32986: ainoaSit.aan ·siinä tapa:uk,sessa •esiUe, että 'la- .möjli,g-a. Med anledning hä!l"av ber iag att 32987: kiehdo.tus hylätään. få förklam, att ja,g-, då ja.g ha:r bestäm:t 32988: .min sMnd'J)unkt i ,denna sak, •har försökt 32989: hålla de två 'sa.mmanblanda.de fmgo.r.na 32990: Keskustelu: åtskilda. ~ag har i statsutsko+tet fra•m- 32991: hållit, ooh jag ber att här inför lJlenum 32992: ,E/d. V. Hannu lia: Kuten valtim;a!l"ain- ytterli.gare få underst•ryka detta, a.tt ooksä 32993: valiokunnan mietintöön liitet,ystä vastalau- i den 'händelse largförslaget förkastas, det 32994: seesta numero yksi näkyy, olemme me blir :möjli,gt. fiör riks.dagen att. i annat sam~ 32995: työväenpuolueen edustajat as·ettuneet sille .manhang odh på annat sätt befiOO."Idra Abo 32996: kannalle, että tasavallan pl'esidenttiä ei nyt finska univ,ersit.ets· inhessen. 32997: kyseessäo'levassa asiassa asetettaisi eri- 32998: kaisasamaan varsinkaan aikana, .iolloinka .Ed. :S e t :ä l ä: V aiik.bu .tässäJ a;siassa on 32999: kymmenet tuhannet .maan kansal18.iset ovat nty·t näillä; val tio1päiviUä niin•kuin edelli- 33000: kokonaan ilman asuntoa, ja kun valtion 'silläkin tuskallista esiintyä, niin minä 33001: päämiehellä .io täällä •Pääkaupungissa on kuitenikin katson olevani velvoitettu ilmoik- 33002: ar:mtustarkoituksiin käy.tettärvänään koko- tamaan, että .minä näillä valtio'J)äivillä,- 33003: nainen linn1a, .ia kun hänen mielestäni saa- olen tässä asiassa samalla kannalla kuin 33004: mailaan paLkalla pitäi,si Vloidoa hankkia it- edellisilläkin, nimittäin että; tämä esillä- 33005: seUeen ia 'J)erilieelleen oman kesäasuntonsa, olerv,a lakiehdotus olisi hylättävä. Minun 33006: niin ehdotan, että eduskunta hyväksyisi, on tässä jätettävä syrjään kysymys siitä, 33007: ensimäiseksi, valtioiVIarainvaliokunnan mie- olisiko eräistä yleisistä syistä T>nolustet- 33008: tinnön ensimäisen ponnen j,a .toiseksi päät- tava sellaista vaiMoa, kuin tässä on kysy- 33009: täisi hyljätä valtiovarrainvaliokunnan 'toi- mys, .ia niinikään 01n minun jätettävä syr- 33010: sen l)onnen mi.etin1Jöön liitetyssä ensimäi- jään, onko .ia millä .tavalla Turun suomen- 33011: sessä vastalauseessa mainituista syistä. kielistä ylio,pistoa; avustettarva. Minusta 33012: on tässä kysymys muusta, kysymys 'J)resi- 33013: Edi. K a n k atlf i: Kanna tl8.n ed. Hann w- den tille hanikitta VIasta kesäasunnosta. 33014: 1an ehdotuksia. Kun on I'J)resi,dentille hankittava kesä-- 33015: asunto, niin tulee selvittää itsellensä, 33016: Ed. R. Fu.ruhjelm: Jag vill ioke minkälaista kesäasuntoa talfkoitetaan, tar- 33017: .spiUa måmga ord på detta ärend·e, som koitetaanko hankkia sellaista kesäasuntoa., 33018: red11n blivit tillfullo ,dJiskut,era.t, då det nu jonne hän voisi vetäytyä syrjään, koko- 33019: fö.relirogande la[glfötrslaget lämnades att ·vil.a naan rauhaan valtion toimista muutarmaksi 33020: viikoksi, v<ai onko kysymys kesähovin hen t.e1htä!viä,. niin siUoinr minun mielestäni 33021: h•ankkimisesta ed'UJstusta. varten vai onk.o ei :Kul taranta jo y k.sinään etäi~yy·den 33022: .kysymys hankkia semmoinen llaikka, jossa vuoksi voi tulla kysymykseen. Jo viime 33023: hän nauttien kesäisestä luonnosta ja. sen valtiopäiv.illä eräs arvoisa lJUhuja veto& 33024: tarjoamasta rauhasta samalla kuitenkin erä.ä·seen esimerkkiin 'Tar.ton rauhankonfe- 33025: voisi hoitaa valtion: lläämiehen tehtäviä. renssin ajoilta, •huomauttaen, mitenkä ker- 33026: Jos on ~ysymys ensimäistä laatua ole- J'an sattui että 40 neuvottelij.aa. siellä jou- 33027: vas.ta. llaikasta, niin .silloin tietysti .ei etäi- tui olemaan useita ,päiviä 1työttö.mänä sen 33028: syys merkitse .mitään; se voi olla kuiruka .ioodQsta, ·että pr,esidentti oli llä:äkaullun- 33029: lmu:kana tahansa, kun:han se vain on Suo- .gista poissa .ia saa•llUi vasta muutaman lläi- 33030: men lnat.iojen sisäll<ä. Mutta jos on .kysy- vän 1Jerästä. 'Tä.mtrnöinen etäinen olopaik- 33031: .mys vain .muutamien viikkoien olollai- ka tuotta'a sitällait·si !kiel.tämättä kust,an- 33032: kasta, niin ei ole syytä hankkia sellaista nuksia, joihin on aivan tar,1Jeetonta an- 33033: 8/suntoa, kuin Kultaranta on sururine :lJUU- ,tautua. Jokainen rkuriiri :maksaa matka- 33034: tanhalai:tteinoon j. n. e., v;aan silloin saa.t- la;skun mukraan, jrok.ainen \Ylimääräinen 33035: taisi riittää llaljon vaatima•ttomam:pi asunto. .iuna maksaa valtiolle, jokaisen vaunun 33036: Mutta täiDilllöistä ·kesä!paikkaa ei ilmei- liittäiiDinen junaan makosaa myijs jotain, 33037: sesti ta.rkoitetakaan. On tarkoitus hank- jokainen laiva., jota yllällidetään tätä tar- 33038: kia lla.ikka kesäistä e ·d u .s t u s t a varten. koitust~a varten .ia kuljetetaan, maksaa 33039: Se näkyy siitä:kin, ~ttä on ajateltru Kulta- myös. Kaikki semmoisia menoja, joita 33040: rannan lläärakennus llääasiallisesti käytet- voidaan välttää, jos kesäasunto on läh·ellä. 33041: täväksi edustustarkoituksiin ja lisäksi on :Minä olisin t·oivonut, \kun tämiä a:si,a llan- 33042: aiottu rakentaa varsinainen asuinrakennus tiin lellääJmään, että sinä aikana olisi tut- 33043: presidenttiä va.rten. Kultaranta ehdotto- kimuksia jatkettu edelleen .ia 1koetettu löy- 33044: masti lka.ukaisuutensakin vuoksi muodostuu tä:ä jotain so·1J]vamrp.ata. Min:ä tahdon .sa- 33045: jonkunmoiseksi kesä.edu'Stusllaikaksi, rkoska noa, että olen aivan näinä lläivinä nähnyt 33046: juuri etäisyyden vuoksi on miltei välttä- aivan lälhellä Helsinkiä erään llaik·an, joka 33047: mätön myös majoittaa ne vieraat, jotka •minusta aina·kin näytti aivan ihanteelli- 33048: .tänne .saJamtvat. Mutta minun mielestäni s•eha. 1Se on noin: 1J2 tunnin matkan lläästä 33049: saattaa lausua erinomaisen suuri·a. elläilyk- Helsingistä, .mutta kuitenkin niin eristet- 33050: siä siitä, onko Kultruranta .todella ensin- tynä, että. tuskin t:Let'ä'äJ Helsinkiä lähei- 33051: käiän so1Jiva kesäiseksi edustmmaikaksi. syydessä olevanka.an. Toisaanne lläin nä- 33052: On joskus sanottu Tukhollman kuuluisasta kee kauniin sisäsaa,ristonäkJöalan, toisaanne 33053: raati:huoneesta, että se edustaa ;kahta Ruot- päin on aava meri. Rakennus on vaati- 33054: sin kansan ominaisuutta, ylpeyttä ja. tuh- mattomampi :kyllä ulkonäöltä kuin Kul- 33055: laaNaisuutta. Minä en tiedä, mitä llitäisi tarant.a, mutta. !kaikki huoneet ovat muka- 33056: sanoa Kultatrannasta, mitä se edustaa. via ja tila;via, niin että Kultarannan huo- 33057: Minusta se edustaa ulospäin 1Jra.meutta ja neen eivät millään tarvalla voi sen kanssa 33058: ikolleutta ja sisältälläin elläkäytännölli- killlailla. Aivan .rakennuksen vieressä on 33059: syyt.tä ja IIDauttomuutta. Minä .en tahruo hyvin säästetty metsä, joka erinomaisesti 33060: sanoru, että nämä ominaisuudet oli'sivat ·soveltuu kJävelylJuistok.si. lKävelyaloda on:- 33061: luonteenominaisia erityisesti Suomen lmn- kin runsaasti; rant,aa on 3 kilomet.riä. 33062: salle; ainakaan ne eiViät ole semmoisia Paikka on niin lähellä. Helsinkiä,. että olisi 33063: ominai·suuk.sia, joita. toivoisimme Suomen aivan täysi syy .saada se valtion omaisuu- 33064: kansalla olevan. Mutta oli miten olikaan, deksi kun se nvt on saatavana, vielällä sii- 33065: minusta koko ajatu:s k.esäedus'tuSllaikasta, näkin 'tatllaulkses-sa, että: KuHa1ranta tänään 33066: kesähovista, niinkuin sanotaan, olisi syr- :päätettäisiin valtiolle hankkia. 33067: jään jätettävä. rSe on meille liian kallis Lollettaen tä.hän ·ra..ioitun kanna.ttamaan 33068: ja tar:lleetonkin. ed. Furuh1ielmin tekemää eh:dotusta. 33069: Mutta. jQs ,sitten vihdoin on krysymys 33070: semmoisesta llaikasta., ios:sa -presi,den'tti voisi Ed. Anders on: Betr.äJffande nu .för,e- 33071: kesänailkana ja muullQinkin &aa.d.a. nauttia limgande f;r:åga är j.a,g gerna villi,g att före- 33072: aina kaiikkina loma.-aiko.ina rauhaa, mutta n•a mi.g med .dem, so1m anse det va1ra olyck- 33073: kuitenkin saiillaU3! ihoita•a. valtion llääm:Le- ligt, at.t frågan om ti:lldelande aN äga.nde- 33074: Presidentin kesiiasunto. 573 33075: 33076: 33077: rätt tili iSt-or-Heikkilä åt .det finska uni- till en icke oväsentlig del härigeno.m f~nna 33078: versitetet har sa.mmaniblandats med frågan medel att finansiera universitetets framtid. 33079: om anskaffande av sorrnmarbostald åt presi- Det är sålunrda ej i syft.e att använda om- 33080: denten, Genom sammaiJJförandet aN des.sa rådet för uni,ve~rsite'tets eget by.ggnadsbe- 33081: två frvå,gor hm en sådan situation skapats hov, utan i syft.e att möjli,ggöra oansta1tens 33082: att de,, sorm anse Gulliranda olämpUg till framtida u~prätthållarude som denna trans- 33083: sommarlbosta.d å't pres1denten, hava. lblivit 1 aktion ar •av så stor betydelse fö,r det 33084: eller bli t·v·ungnra a:tt :r!östa emot försla·get finska universi tetet. Detta ihar .iämväl 33085: om överUtande av :Star-Heikkilä åt. det öp,pet erkänts !IN universitetet näil'astående 33086: finska universitetet. och plå denna grund personer. Det är sålunda• såväl ,genom 33087: komma att intaga en ställning, som ju är möjligheten att Jwm.ma ifTån den ekono- 33088: rent kulturfientlit~r. miskt ö,desdigra äganderätten .a;v Gull- 33089: Då. jag nUJ ~r att yt.tra mi.g i föreli:g- randa, som at.t i utiby.te emot denna ffi'- 33090: gande fmga, tiUåter .ia1g mig för.st berö·ra h:ålla enr dyrbar o:clh under alla. t.iller lätt 33091: en s.a[r som är ruv bet.ydelse vid ärendet·s realiserbar tiUg1ån~, .som arten av en 12:åva, 33092: behandling, och .det är den, som rdgsm ocih en .mycket stnr g~åva framstår for e~ 33093: Fumh~ielm redan fm:mhöll, a.tt det ifrå,ga- var såsom Uflpenibar. Om man e.i vill er- 33094: varande utibvtet av e:gendom mellan finslka känna detta., hiåller man si.g icke till reali- 33095: staten och Åbo finska universitet ioke kan tetema. 33096: rU:briceras så.som en affärsmässirg överlå- Icke desto mind1re finnas mån\Q,"a omställl- 33097: tel8e a·v likvärdiga b;yiesohjekt. Den egen- digheter som tala för ett godkännande a.v 33098: dom som staten överlåter råt det finska uni- nu ifå,gava.rand.e l·adörsla.g. Såsom Abo- 33099: versitetet rhmr ortvivelaktigt et't betydli,gt patri.ot har jag k:änt mig mindre an~genämt 33100: swr.re värde än den egendom, som finska bevöi'd a:v alla de nack·delar so•m den före- 33101: universitetet ibjruder åt finrsk·a sta.ten. Vi gående talaren sarmmanknippade med frå- 33102: känna ju alla, att Gullranda för det finska \Q,"an .om Gullranda,.. Försla1get innebär be- 33103: universitetet innebär en årlig ±rårlust. Dess t~dande förm~''mer för det finska 'llniversi~ 33104: underlhåll slukar .mycket stora summ.a.r tetet, och skulle .man sålunda enbart ur 33105: ooh det äor aHdeies omöjlitg-t för det finska kul tursynpunikt .g.ämw bidrarga till dess 33106: uniJversitetet att i frram'tiden lhålla, Gull- förver.krli[!;ande, Vidare skulle frågan nm 33107: :randa., tv det ihar icke medel att bestrida presidentens so:mmarrtbostad, som redan till- 33108: al'la reparationsm:'beten och alla kostnader räJcklig-t · diskuterats., .genorn verkställande 33109: fö.r underhållet. J a:g t.ror mi.g lika.så kunna aiV bytet nå en J.ösning, ,(!:en endoa .som för 33110: ;pås'tå, att Gullranda icke heller 1kan säljas. nrurvarande erbjud.er ·si.g. .Såsom känt finr 33111: Det finnes ingen 1privat person i detta land, nes e1i m'igort motsvarande försloa:g och det 33112: åtmimstone icke nu, som sikulle kunna. krö- är .iu en s•va.gihet hos dem., som nu äm emot 33113: pa en så dyrbar egendom, dyrbarr på den stora u:tslkottets förslarg. Skulle motstån- 33114: ~rund,, att dess årli:ga underhåll kommer darne frwmkommit .med ett a.CC81P~arbelt 33115: at.t koska mer än ·v•ard en priva;t person för- försla,g vore ja:g jämväl böjd förr att di.sku- 33116: lll!år bära. Det li~ger därrför i ih•örg ,gmd i terra detsamma, men såvitt ja[g' vet föreli'g· 33117: det finsk•a universite ts intres.se, att bli be- 33118: 1 33119: [!;er icke något s:rudant. 33120: fil'iart f·rån Gullra:nda. Det reprresent.erar J a,g förlbiser in!g"alundra de iruvändninga.r 33121: såsom s•a,gt endast en kosuba:r och osäljbar som .gjor'ts emot, förlälg'gande av poresiden- 33122: tiU,g~ång. Det föresla1gna 'Ut!bytet. ställer tens soimmai'bnstad till Gullranda, men de 33123: s~g sålunda icke enda,st så, att det finskoa ä•ro enligt min menin,g icke alla ihlållbara. 33124: universitetet er:håller större materiella vär- F·ör min egen del anser .i·at~r, att Aboland . 33125: den• än .det arvstår, utan inrnebär ärven att är den rätta plats.en fö,r statsöverlhuv.udets 33126: det sli,pper en för dess veTks·arm:het besvär- sommarlägenhet. En icke oväsentlig om- 33127: li,g och främman!de tyngd. Av vilken fi- ständi:g-het är ·hä.rvidla1g landskapets natm- . 33128: nansiell betydelse det ~fi'ågava~rande utbv- s.könhet. Man måste res!l! ,ganska lån:g1; 33129: tet är rör universitetet framlg'år redan av hån Helsin1Q;fors förr att finna nå;g-.ot mnt-. 33130: den o.mstänrdi.mheten:, att odetsarm.ma .genom svarande. I n:äwhet.en av Helsingfors fin- 33131: en efte11band fo,r.tgående ·och bitvi·s skeende nes :åtrninstone ingen sådan ploats, som 33132: försäljruin,g av 01mrtådet i fråga. ko.mme att kurnde .irumföra•s med Abo och allra:minst 33133: 574 Perjan:bai'lla 2•0 p. 1lokaikuuta. 33134: 33135: 33136: :med bramten kring Gullmnda, ·det to,rde alla sidi,gt tillmötesgå de strävanden till den 33137: <Jjäviga 11ersoner vara villiga att .erkänna. ihögsta bildningens befräm\iaude, som tagit 33138: P.residenten besökes ofta av utlä.nningar, sig .det st.olta uttrycket i de 11å 11rivat ini- 33139: och det intrYJck de härvid få wv V'årt land tiativ tillkomna båda universitet.en i Åbo. 33140: 'har lhelt säkert stor bety.dels.e. Och ett av- Det komme utan tvivel att vrucka fiöl"Vå- 33141: gjor.t företrädB ä,ger jämväl 11lat.sen däri- ning i vidaste kretsar inom och ut.Qlm lan- 33142: ~g"enom att den är belä;gen vid allmän far- det, om ~cke efter detta, det svenska priv•a:ta 33143: 1ed. universitetets ans11råk bli tillfredsställan.de 33144: Så har man vidar·e anmärkt, a.tt Gull- tillgodosedda. 33145: randa ligger all tför aiV lägset från Helsing- Med uttalandet av denna förhoTJ.TJning ooh 33146: fors. Denna olrugenihet gäller dock i lika då jag UlJpriktigt önskar åt det finska uni- 33147: hö,g gra.d Saimaanhovi och flera andra :fiö- versitetet i Åbo allt underst:öd från statens 33148: reslagna 11latser och torde ej 1kunna undvi- sida, ooh d:å ja,g anser att fm<!1an om .presi- 33149: kas, enär man näJTJpel]gen .på närmare håll ,dentens sommarbo.stad l:ätt kan lösas i den 33150: kan uppbringa en läm11lig lrugen1het. Dess- nu föresla,gna riktniug.en, röstar ia.g •för an- 33151: utom torde det beakta.ts att Abo före världs- tagan:de av stora utskottets försla,g. 33152: 'k!riget kunde nås efter fyra och .en ihalv 33153: timmes resa från Helsingfors .samt a.tt ut- Ed. A. 'Tulen hei m o: Minä ·lJuoles- 33154: vecklingen grur i den riktning, att :alla av- tani kannatan suuren valiokunnan esill~ 33155: .stånd förkortas. Åbo är och kommer all- olevaa ehdotusta, kos:ka minusta Kulta.. 33156: tid a:tt bli Finlan.ds n•atuTliga utfarts:TJort, ranta täyttää ne vaatimukset, joita presi- 33157: och kommunikationerna till denna landets ,d.entin kesäasuunolle voidaan asettaa. Se 33158: andra stR!d skola därför alltid vara de bästa sijaitsee luonnonkauniis's'a paikassa, on ul- 33159: som förekommRI i V'årt land. Om ja.g ej konaisiin laitteisiinsa nä1hden arvokas, ja 33160: misstager mig, är det redan bestämt, att vaikka huoneet siinä ovat vematen vaati- 33161: från oclh med fö11sta juni expresståg :sko<la mattomat, OIVat ne kuitenkin sellaiset, että 33162: insJättas 11å linien, vilka .endas:t behöva en niillä voida:an. tulla toimeen. Lisäksi mi- 33163: fartid av c. 4% timme. näkin puolestani, kuten edellinen lJU'huja, 33164: Slutligen önskar jag framhålla en syn- pitäisin suotavana, että tasavallan 11äämies 33165: -punkt, söm enligt min menin.g- äger stor be- ionkun. osan vuodessa asuisi Turun seu- 33166: iydelse. Det är det enda ·riktiga., a.t.t rvk.ets duilla. Minä en tosin .samasta syystä, kuin 33167: /l)resident · om sommaren bor i en traikt, där hän, sitä tee, sillä min.ä; en ol.e turkulainen 33168: kmdets statliga makt i århundraden varit eikä minulla siis ole turkulaisia nurk,ka- 33169: lroncentrera.d, och där landets kulturella TJatrioottisia; tunteita. Mutta Turkuhanon 33170: centrum även befunnit sig. Det finnes seutu, jossa meidän historialli,sesti arvok- 33171: knappast någonstädes en s~ad, som för ett .kaimmat IIlluistomerikki.mme ova:t olemassa, 33172: :rike haft så mångsidig betydelse, so.m Åbo se on seutu, .iosta Suomen historia niin .sa- 33173: .ha.ft oc!h, vi 'h0111llas det, fortfaran:de kom~ noakseni on alkanut .ia siis sellainen, jonne 33174: :mer a;tt hR~Va. ulkomailta tuleva:, joka lJresi.dentin luona 33175: Det haT till full evi.dens blivit fastställt, .käly, olisi .iohdettava. Ennen kaikkea kui- 33176: att ·det hiilr icke handlar om ett merkanHlt tenkin. 11uollan tätä ehdotusta ,sillä varsin 33177: utbyt~. uban fastmer om en gåva, och :dtå kuivalla syyllä, .etui; .presidentin tkesäasun- 33178: så är fallet, synes det v.ara på ti,den, att re- tokysymys tällä tavoin sa:ataisiin yksinker- 33179: ;geringen ä!ven upTJtager till skyndsamt a!V- taisimmin .ia valtiolle halvimmin ratkais- 33180: ~örande frågan 01m undea'stöd av Åbo aka- tuksi. Minä en tahdo kieltää edellisen pu- 33181: .demi. Denna läroanstalt behöver för sin hu.ian väitettä .siitä, ett:ä tällainen vai:hto- 33182: framtida utveckling det gamla aka.demihu- ,kaUTJlla Turun suomalais·elle ylio11istolle 33183: set, so.m l]gger invid den nuva11ande aka- .olisi edullinen. On tosiaan niin, että Turun 33184: .demi.gården, som i övri.gt begränsas av ll·ri- .suomlalaiselle yliolli•stolle tuottaisi vailreuk- 33185: vata går.dar eUer öTJ.pna 11lant.erin.gar. Detta sia Kultarannan 11itruminen, niin suuria 33186: lbelhov är för Åbo akademi minst lika urän- vaikeuksia, että. sen täytyisi to.dennäköi- 33187: ~ande, som det är för :det finska universi- ,sesti luovuttaa se takaisin l.aihioitta ialle. Ja 33188: tetet att erlhålla Stor~Heik'kilä omffidet. 1 Turun Suomalaisella Ylio'Pistoseuralla on 33189: Det kan väl ioke vam menin.gen, att en- -eTJäilemättä .myöskin ih,y.ötyä >Siitä., että se 33190: Presidentin kesäasunto. 575 33191: 33192: .saa omistusoikeuden siihen maahan, .iohon J1a jollei valmista: löydettäisi, niin olisihan 33193: .sillä on vain käyttöoilkeus. Mutta tästä sei- li·et,ysti ma•hdollisuus trakentaakin uusi 33194: kasta ei minusta suinkaan .iohdu, että val- kesäa.sunto. Mutta siitä kai ei voi olla 33195: tio samaUa t~kisi epäedullisen kaupan. 1muuta kuin yhtä mieltä, että .se tulisi val- 33196: Tä>Ssä ·päinv3Jstoin kwmpainenikin asiapuoli tiolle monin vel1roin ika'llii.mmaksi kuin 33197: tulisi tekemään edullisen kaupan. Huomat- ,Kultaranta nyt on. Gustavelull!din hin- 33198: tavahan nimittäin on, että valtio vastik- naksi, esi•merkin mainitakseni, on ilmoitettu 33199: keeksi Kulta·rantaa Vlastaan todellisuudessa irtraimistoineen 5,7t00,000 mk. Eikä ole 33200: asiallisesti tulee luo·v·uttamaan vain maa- luultavaa, eUä uwttakaan valmista paikkaa 33201: alueen, jonka suuruus on 217 hehtaaria. Ne s·en :helpommalla saataisiin. Uuden raken- 33202: a,si•antunti.iat, jotka ovat arvioineet Kulta- taminen tulisi epäilemättä paljon k1alliim- 33203: rannan ja tätä vaihtoa yleensä, ovat ehdo- maksi. Kun näin on asianlaita, niin en 33204: tnk•SJessaan lausuneet, että vastiketta pitäisi :minä voi käsittää, miksi eduskunta ly:k- 33205: oi1keastaan antaa palion enemmän. Valtio käisi luotaan sen 'käytännöllisen ja yksin- 33206: antaa tässä nyt vastikkeeksi vain 27 heh- ~ertaisen ratlkaisun presidHntin kesäasunto- 33207: taaria rmaata ia .s1aa sillä presidentille a:sun- ky:symy:ksen jrurje.stämi.seksi, j.oka !llyt on 33208: ,non. joka täyttää ne vaatimu'kset, joita, 1m- tarjolla. Kann:atan senvuoksi suuren vaHo- 33209: .ten sanottu, sellaiseHe asuunolle voidaan .kunnan mietintöä. 33210: asettaiU. Ky·symys presi·dentin kesäasun- 33211: nosta olisi sit•en asiallisesti v.äJhimmin uih- Ed. Vennola: Tämä Kultara-nta-ky- 33212: rauksin saatu p.ois päiväjä!"ljesteyks>estä. ,sy.mys näkyy muod>Ostuneen hyvin• sit- 33213: E.hdotuk•sen hyväksymistä vastaan on keäksi eduskunnassa. Siitä on jo koko pal- 33214: sekä näillä valtiopäivillä oettä va.rsinkin jon puihuttu, kirjoitettu ja aikaa kulut1ettu, 33215: edellisillä valtiopäivillä esitetty., että Kul- niin että minä luulen, että yhden vuoden 33216: tarannan ylläpitokust•annuks•et tulisivat ylläpitokustannukset .io alikavat ollia •kohta 33217: kalliiksi ja että se vaatisivat erinäisiä lisä- .menneet tälmän a.sian käsittelyyn. Olen 33218: rakennuksia. Sen jälkeen kuin Turun <Suo- .sitä mi•eltä, että suuren valiokunnan ehdo- 33219: malainen Yliopistoseura on Jwrjauttanut ne tusta olisi kannatettava. Tätä asiaa on val- 33220: puutteet, joita rakenmJJksessa alkuaan oli, misteltu koko tarkoin. Valti.oneuvosto 33221: en luule, ·että Kulta•rannan ylläpitokustan- ;asetti aikanaan erityisen komitean, ion.ka 33222: nuk,SJet tulisivat sen suuremmiksi kuin jon- ,piti koettaa etsiä asunto aivan tasarpuoli- 33223: kun muunkaan presidentin kesäasunnon, .sesti riippumatta Turun yliopistosta tai 33224: varsinkin kun eräitä laitteita, joka voivat muista sei1koista p['esi•d•entille. Tämä komi- 33225: sumia kustannuksia kysyä, esimerikik·si tea tatrkasti ehdotuksia, .ioita teihtiin eri 33226: kasvihuonetta sen nykyisessä laajuudessa, osista maata muistaakseni ainakin. p.ari- 33227: voitaisiin vahentää, .io:s se kat•sotaan tar- lkvm:mentä, ikärvi niitä tarkastamassa ja an- 33228: ·P'eelliseksi. Mitä taas tulee lisärakennuk- toi niistä lausuntonsa. Lopputulos oli, 33229: siin, niin eivät ne, mikäli minä olen ymmär- ·että tämä komitea eh:dotti Kultarantaa so- 33230: tänyt, ole tällä 1hetkellä väl ttämätt.ömiä. pivimp.ana paikkana,. Voidaan tietysti tehdä 33231: Jos sellaiset vastaisuudessa osottautuisiVlat muistutuksia Kult.arantaa.kin vastaan. Yksi 33232: suot•aviksi, niin pä:ättää tietysti .eduskunta on tehnyt sen, että huoneet ovat liian pie- 33233: ,niistä erikseen. net, että se on liian vaatimaton, toiset taru:; 33234: En tahdo kieltää .sitru, ettei voisi ajatella sen, 'että se on liian komea .ia Liian pratmei- 33235: mahdoms-esti vielä paremmin tarkoitustaan leva ja näyttää tulos olevan se, että jokai- 33236: vastaaiVIlla paikkaa presidentin kesäasun- nen tahtoisi muokata tätä presi.dentin tu~e 33237: nolksi, kuin mitä Kultaranta on. Erukä;pä vaa kesätasuntoa oman makunsa mukaan. 33238: voisi löytää paikan, j.oka ei jo~denkuiden Ja keskustelusta päättä•en näyttää ohwan 33239: :mielestä olisi liian kaukana, toisten mie- niin, että .ios tällä tavalla tehdään, niin tns- 33240: lestä liian likellä, joidenkuid•en mielestä ei ,kin koskaan saatdaan .asiaa: valmiiksi. 33241: olisi liian komea, toi.sben mielestä ei olisi Kun hallitus •asettui kannattamaan Kul- 33242: liian vaatimaton. RahallaJJan .saa, ja ellei tarantaa, ru~in ei siinä suinikaan ollut rat- 33243: asianomainen komitea paikkaa löydä, niin kaisevana s:vynä se·, että tällä avustettaisiin 33244: voihan olla mahdollista, että ioku •eduskun- Turun yHapistoa. Minä voin vakuuttaa 33245: nan .iäsen 'löytää val1miin tällaisen paika:n. .sen, ettäl tämä kysymys ei ol•e ythtään va1- 33246: 576 P.erjan11aina 20 p. lo~akJuuta. 33247: 33248: kuttanut Kulta!rannan ratka,irsuun haHituik- iMitä siihen muistwtukseen tulee, että 33249: .sessa, mutta ratkaisevana oli. se, että täanä prersirdentin kesäasunto ·On 'liian kau~ 33250: tämä paikka oli huomattu sopivaksi ja ka·na pääkaUJpun,gista niin se on aino!l! .muis- 33251: varhdon kautta voitaisiin saa,rna asia jär.ies- tutus, joka on telhty, j.ohon miel-estäni kan- 33252: tetyksi niin, että valtion ei tarvitsi.si uh- ·attaa kiinnittää. huomiota. Mutta .ios sitä 33253: rata siihen kMeistä ralhaa .sanottavammin. kysymystä vakaasti harkitsee, niin se tällä 33254: tSe että tarvitsee Kultarranbaan tehdä j.on- h·etkel'lä, noin 5 tunnin .matka, ·ei suin!kaa:n 33255: kun verran lisärakennuksia, koska se ei tee rprresident~n valtiollisten 8Jsiain hoidolle 33256: ole rakennettU! nri1Ni ta,rkoituksia varten haittaa. Minulla on otlut kunnia olla ytksi. 33257: ,alusta alkaen kuin tässä on kysymys, ei kesä pääministerinä silloin kun ;presidentti 33258: 'muuta sitä a.siaintilala, että valt~o sittenkin •On asunut Kultarrannassa .iar minä voin ko- 33259: saa tämän kysymyksen ratkaistuksi tämän kemuhesta ilmoittaa, että se •ei ole tuot- 33260: 'Vaiihrdon kautta ~ed>u1Esella tavalla. tanut mi·nkräänlaist,a; lhruittaa.. Presidentti 33261: Jotkut lausuöat ovat tänäkin päivänä •O.n .säännöllisesti sraa.punut: istuntoihin, 33262: sekä ai•kraisemmintkin käyneet kiinni siihen, jotka hänen ka,nssaan on. kunakin viikko.na 33263: .että Turun yliopisto erityisesti hylöt.yisi ja •Pidetty sekä muulloinkin myös silloi·n., kun 33264: että .se seikka, että nätmä asiat uvat kytke- on tarvittu. Telefo.onriyhtreys on pai:kan 33265: t:vt toi'stensa yhteyteen, on palhasta. Mi- kanssa .niin lhoe1p.os.ti saatavissa, että milloin 33266: nuosta se on !hyvä, että arsiat ovat toistensa tahansa voidaan olla keskust.eluissa presi- 33267: yhtey.dressä, koska tällä tavalla molemmat dentin kanssa .i·a'kaikinen ·päivä. Tässä asi- 33268: siitä hyötyvät. On .sanott.u:, että tästä ai- assa on .minun käsitykseni mukaan hyvin 33269: noastaan Turun yliopisto .hyötyy. Ei se suuressa määrässä liioiteltu.. Itse ,paikasta 33270: ole niin •erinomaisen suuri rhyötlY veTrattuna tahtoisin omana .arvosteluna.ni lausua, että 33271: siihen, mitä Turun ylio,pisto luovuttaa. Nyt rSe •erinomaisella ja. suurrenomoisella ta,valll' 33272: oa asia kerta kaikkiaan sillä truvalla, ett.ä antaa kuvan .myöskin ulkomaalaiselle Suo- 33273: fl'urun yli01pi.stolla on käyttöo1keus noin 70 men luornno.sta. Kun minun: .muutoinkin 33274: hehtaariin Ison·-Heikkilän alureella ia niillä täytyy yili.tyä sren kormitean lausuntoon, 33275: oleviin trarkennuksiin, niin kauvan ikuin yli- joka asiaa on aikaisemmin vertaamalla pa- 33276: opisto siellä sitjaitsee, jorka merkitsee siis riin kolmeenkymmeneen muUJhun ·ehdotuk- 33277: ikuisiksi ajoiksi .ia merkitsee siis omistus- seen tutkinut, sekä myöskin talousvali.o- 33278: oikreutta realisesti. Se. mitä valtio luo- kunna:n larusuntoon, ioika m!Yöskin ou ollut 33279: wuottaa yliopistolle lisää, nioinkuin täällä puo1ta•va:, ·niin olen sitä mi.eltä, •ett.ä asia 33280: sanottiin 27 hehtaaria, on verrattain vähäi- olisi ratkaistava surur·en valiokunnan ehdo- 33281: n•en siilhen, mitä Kultarannassa saadaan tuksen mukaisesti. 33282: v.wst~rnkreena. Että Kultararn t.a ei o 1re yli- 33283: 1 33284: 33285: 33286: opistolle ja yliopist·on tarpeille sovelias ja Ed. S c h a u m a n: Minä l•uul·en että tä- 33287: että yliopisto aikoo s·en .io·ka. tapauksesrsa hän kysy.my.k,s.een alote on tehty sen !hal- 33288: myödä tai vaihtaa, ei suinkaan ra-tkaise sitä lituksen taholta, jonka: esimri·ehenä oli ed. 33289: seitkkaar, niinkuin täällä huomautettiin, että Vennola. Siitä syystä hä·n nytkin lämpi- 33290: valtion pitäisi vailhto ihylättä .ia että se ei mä1sti l)uolustaa suuren valiokunnan mie- 33291: myöskään valtiolle muodostui,si edullis,eksi. tinWä ja halliturks·ensa antamaa esitystä. 33292: Mi·nus·ta tuntuu siltä, rkuin tämän k·:vsy- .Siitä ei ole mitäiän moittimisen aihetta tie- 33293: myksen käsittelyssä oltaisiin liian viisaita tysti, mutta minä luin täällä muutamia päi- 33294: itse rakenrnursasioissa., tämän rakennuksen viä sitt.en uud'8ll rS:urQimen päätkir.ioituk.sen, 33295: sisustamisessa ja mä.ä:räil·eomi.s•essä, samaten missä sanottiin, ·että haUitus on Turun yli- 33296: kuin arvost•eltairS!iin liian ahtaasti tätä vairh- opistoseuralle i·käänkuin luvannut, että 33297: toa., mikä on kysymyksessä. Siinä nähdään tämä .asia mt1kaitS.taan hallituksen toivo- 33298: jonkunmoinen eritvinen Turun suomalaisen malla tavalla. Minä ithm:ettelin että suUJ- 33299: yliopiston suosiminen .ia että k·O:ko asia on l'essa poliittiS>essa lehrdetssä voidaan yhtenä 33300: tämän. takia ikä:ämk·uin pantu alulle ja että syynä esityksen hyvälksy,miseen maini,ta, 33301: se olisi ikoko rkysymyksoen pä,äyodin. Minä ·että .ioku ihalliturs on ilman eduskunnan 33302: ol·en toiosta mieltä asiassa. Se '8ttä Turun suostumusta luwannut, että atSia 'ratkaistaan 33303: ylio;pirst.olle vailhrtro voi mUJordostiua ·edulli- sillä .ia sillä tavoin. Olen nvt tullut aja- 33304: seksi, ei surinkaan tieidä sitä,, että se muo- telleeksi, että ·eikohä.n tässä asiassa ole neu- 33305: dostuisi edullis·eksi rmyöskin valtiolle. votteluja ollut käynn~ssä poliittisten ,rylh- 33306: Presidentin kesäasunto. 577 33307: 33308: 33309: m.1en välillä. Minä .melk·eiu lwulen, että hän vastasi, että a1si.a ei koske tätä. Van- 33310: on ,tapahtunut lotain sellaiJSta, sillä en 'VOi hassa esityksessä oE kYllä sellainen pyyntö 33311: muuten ymmlär'tää1,. että y>htäkkiä, senjäl- ha:llituksen ,puolelta, mmtta nyt on ky.sy- 33312: keen kuin kaimk!i valtiova.rainvaliokun.nan my:s vain siitä ,l,aikie!hdlotuksesta, joka kos- 33313: sosialide'lllokraattiset jäsenet ovat äänes·tä- kee tätä 'Vaihto/kauppaa. EIIDmehän me 33314: neet esitystä vastaan,. suuressa valiokun- tarvitse maksaa näitä vä1ttlämät1Jömiä kor· 33315: nassa trupalhtuu 1se ihme, ·eit'tä meLkein ikaikki jauksia, ne'hän tietysti e!Vätään! Ei se asia 33316: sen sosial~demokraatit äänestävät esityksen kuulu orlenkaa~n tälhän! Niin ed. T:ulen- 33317: ;pu:olesta. Minä sain se.n käsityksen ,_ s·e heimo väitti., Minusta nyt asia: on aivan 33318: on ehkä väärä ja minä 1pyydä.n selityksiä selvä, ettfå jo,s tämä lalkieh:dot:us hY'väktSy- 33319: - sain s'8ll käsityksen, että hallituksen ta- tään, niin se johtaa siihen, että meidäu tä,y- 33320: iholta on lio ennen neuvoteltu tästä asiasta tyy myös vanna Kultaranta kuntoon. Se 33321: valtiollisten ryhmien 1ka.nss8J paitsi ruotsa- nim. ·ei •ole siinä kunnossa., että se sopisi 33322: laisen 'rYihmän kanssa.. Jos ed. Anderson presidentin k,esäasunnok,si.. Kok·o tämä 33323: olisi ollut mukana ruotsalaisessa cyhmässä kau,ni.s ia koiiDea linna: .se ei sovi muihin 33324: viiJIDe valtio1päiviUä,. niin 1hänenkin kans- tarkoituksiin kuin edustus-, represen•tationi- 33325: saan olisi nell!Votdtu, sillä hä.nen paikallis- tankoitulksiin. Presidentin asuntoa varten 33326: patriot.isminsa näyttiliä olevan niin 1suuri, on .raken•nettava aivan uusi rakenn1us. Sitä 33327: että hän kanna1ttaa tätä esi1ty.stä ainoastaan nimenomaan ~dellytetään sekä komitean 33328: siit>ä syyJst:ä. mietinnössä että vanhassa esity•ks.essä, taikk·a 33329: Minusta asia on yk•sinkertaisesti seu- ainoassa: esi.tylksessä:, jonka me olemme 33330: l!'.aava: Valtio am:taa lalh.i alksi Turun y liop1s- saaneet - tämä on vaan lepääiiDä.än jätetty 33331: toseuralle omistusoikewden erääseen aluee- it.se lakiehdotus. 33332: seen, jonka alituinen käytt.öoik.eu·s on .io lMinullla e1 ole mitään sitä vastaan, että 33333: Turun yliopistoseuralla, ja. sen lisäksi vielä annetaan vaikk.apa kaksinkertainen la!h:ja. 33334: •OJIDisbusoik·euden yhteen alueeseen, joka. nyt sellaiselLe yritykselle kuin Turun yliopist,o- 33335: kuuluu valtiolle, yhteen.sä 118 hehtaaria. s.eu:ra. Eikä, minulla· o:le mitään sitä vas- 33336: Nämä a'l ueet sijai t.serva.t aivan läJhellä Tuc- taan, ·että asia nyt saadaan pois päiväjä.rjes- 33337: ru,n kau1pwnkia.. Että niillä on suuri arvo, ty!kse,s·tä:. Olen nimittäin sitä mieltä, että 33338: ,sen joka•inen ymmärtäJä. V astikkeek1si an- presidenttiä varten .ei tarvita mitään kesä- 33339: netaan Kultarannan linna maa-alueineen, asunto•a. Minul'la on: toinen käsitys rpresi- 33340: .loUa ei ole mitään arvoa 'Turun yliopisto~ dentin asemasta kuin Suomessa yleensä 33341: :Seuralle, sillä kuten ed. Anderson• täällä tavallinen käsitys. Minusta tasavallan 33342: totesi, sitä ei voi myydä k•enellekäiän ja s•e iPresi.dentti on tasavallan ensimäinen vir- 33343: maksaa yllälpidossa liia·n paljon yksityi- kalmies, 'hän ei ole ihallitsija,n surro~aa·tti. 33344: selle tai seuralle. Oilkeastaan annetaan Siitä syystlä ja. koska minua miellyt.t.ää 33345: kaksinkertainen lalhtja Turun yliopistos·eu- enemmän, että Suomi valti.ona e~ää niin 33346: ralle, ensin näiiDä alueet likellä Turkua ja yks1k!ertaisis,sa olois·sa lkuin mahdollista, 33347: sitten vielä, että Turun yliopistoseura pää- niin minä olen: kai.kkea sellaista loistoa 33348: se·e pois· Ku,ltaranna:n IY'lläpi•d!os•a. Siitä vast.aan kuin esimerkiksi linna.n •ostamista 33349: ihmolimatta ·ed. Tulenheimo t.äällä niinkuin kesäasmnnoksi presi,den'tille. Olen .io ennen 33350: suuressa valiokunnassa sanoi, ett.ä tlämiä!hän vastus'a'nut tätä ehdotusta, .ia nytkin olen 33351: on edul'linen k·arupva. Ja todella suuressa samal~a lkan.nalla aivan samoilla perusteilla. 33352: .valiokunnassa löytyi niin paljon Esk·o.ia, Yleensä mei.dän pitäisi pynkiä semmoisiin 33353: jotka piti'Vfåt tätä kauppaa edulli.sena, sillä iVksinkertai,siin oloilhin kuin esimerkiksi 33354: kun sanotaan, että me~dän ei tarvi1tse pen- Sveitsissä. Sveitsiä .pidetään kunniassa 33355: niäkään maksaa t;ästä, ei mitään kätei,st.ä., kaikkialla Eurovassa .iw muuallakin pal.ioa 33356: niin tämäJhän on ·edu:llinen ka·uppa! Minä ,enemmän ~uin n. k. ta<savalt.o.ia, iotka koet- 33357: en olisi luuUut, .eMä sellainen todis:tus olisi tavat P·Y·rkiä .mo.narki.an jälkeläisibi. Mi- 33358: mi:tään merkinnyt Suomen edus~unnan iä- nusb :selil,ainen huviJ.a kui•n Bjäl11)on hu- 33359: seni!l.lle. Kun sitt.em väH,ettri<n ed. Tul,enhei- •vila. •SOipis~ mainiosti ·pres1d:entin :kes•äasun- 33360: mtoa vastaan, eUä komitean .ehdotuksen mu- noksi, ti:os se vain ei olisi sellaisella tiellä, 33361: kaan 1.350.000 ,markkaa on myönnettävä ,millä b.elsinki~äisiä pal.iolll kulkee. Mutta 33362: nyt heti välttämättömiin korjauksiin, niin minä: olen ajatellUJt., ettru voisi hyvin myydä 33363: 73 33364: 578 Perj,anrtaicr1.a 20 p. 1lokalk,uuta. 33365: 33366: 33367: B.iällbon !huvila, sillä minusta on awan hem.päntä pääka.Uipunkia., seUaisten huvila~ 33368: turhamaista, että -pää:ministeri saa a,sua omistajat vaativat säännöllisesti kohtuut- 33369: Bjällbossa tai kirkollisministeri tai muut tomia hintoja ni~den Tealiseen arvoon ver- 33370: ministerit; ei S:uomen valtio ole koskaan ratt·una ja sentäih,den täytyi asettua hyl- 33371: antanut siihen lupaa. Mrnä sanon että käävälle kannalle, <vaikk.arpa näissä br.iouk- 33372: B.iällbon huvilan voisi myy<d!ä ja siitJä sissa muuten olisi ollut sellaisiakin, jotka 33373: myyntilhinnasta voi,si •Ostaa vaatima ttoma,n a,semansa P'UO'lesta olisivat hy·vin sopineet. 33374: kes.äasunn'On, ei liian !kaukana Helsingistä, 1 33375: Toiseksi on mielestäni selvää, että jos ry<h- 33376: Sillä pidän vältt.ämättömä·nä kä.ytännö'lli~ dytään uutta ra:k:entamaan, niin He tulee 33377: sistä syistä, että presidentin kesäasunto, verrattain kalliitksi, ja minä toiv·oisin, ett\ä 33378: .ios hänellä on sellainen py.syV1äinen, on eruuskunta y:htyisi tässä SThUren valiokun- 33379: joten'kin likelLä Helsinkiä. 1\Enä luulen, .na:n eJhd·otukseen•. 33380: että hyvällä tahdolla olisi voitu järjestää 33381: tämä asia aivan toisella tavalla. Mutta •Edl. Ingman: Ed. Sdhaulffian katsoi 33382: jos asia on niin, kuin Uudessa SUJomessa anka.ra:sti sitlä penkkiä koihti, missä ed. 33383: ilmoitetaan, ·että Turun yliopisto ·on hy- ::Vennola ja minä istuimme, kun hän sanoi 33384: vä,ssä uskossa •ostanut lisäalueita juuri siitä että pääministeri .ia kirkollisministeri ovat 33385: syystä, että hallitus on luvannut, että asia asuneet Bjällbossa., mutta minun täytyy 33386: ratikaistaan sille edullisella tavalla, niin vakuutta.a, •et.ten ole siellä asUJnut enkä 33387: mitäpä sitten? Edus:kunta ei merkits•e mi- monta kertaa sie'lläJ o:J.lutkaan. 33388: tälän. Me seisomme tiää'llä aina fait ruccom- .Muuten en voi tarkkaan arvostella, min- 33389: pli'ien ed•essä, j·a puolueid,en V1äbstä peliä kälainen se :kaUJ'PP.a on, jo:ta tässä ehdote- 33390: on saatu harjoittaa niinkuin ta:valliHesti. rt:a,an. MielestJäni t\ä:män a.sian ratkaisemi- 33391: Äänestän tätä la.kiehdotusta vastaan ja koko ·seksi ei sitä tarvitsekaan niin erinomaisen 33392: esitystä vastaan. ·tarkkaan tietää. Jos valtio siinä jotain 33393: !Voittaa, niin ihyvläihän se •on, koska meidän 33394: Ed. L oih i: Kuten valtiovarainvf!liokun- ·,tässä 1pi'tä:ä valtion asiaa a.iaa. Mutta .ios 33395: nan mietintöön liitetystä toisesta vasta- Turun yliopisto siinä jotain voittaa, niin 33396: 'lauseesta näkyf.Y, olen IIDinä valtiowarain- ne varat menevät .Suomen kansan sivistä- 33397: valiokunnassa yhtyny<t kannattamaan sitä, miseksi eikä kenenkään r,y ksi tyisen tas- 33398: että yli vaalien lepäämä:äm. jätetty lakieh- kuun. iS:e mielestäni ei myöskään ole waa- 33399: dotUJs hyväksyttäisiin. Tähän tulokseen ral'lista, ios niinlkin käY'·· 33400: olen minä tullut :pääasiassa siitä syystä, ·Mitä matkan rpi:tuut:een tulee, niin olen 33401: että ·olen kiäsittänyt, että tällä ta.valla ;kokemuksen perusteella ,sit!ä mieltä, että 33402: kaikkein ·halvimmin ja käytännöllisesti säännölli.sisslä oloissa. kä:y val'lan hyvin 33403: •voidaan tämä kysymys saa.da ratJraistuksi. tasaval'lan presidentin hoitaa tehtäviään 33404: Minulla on ollut tilaisuus olla jäsenenä siinä Kultarannasta päin. Maassa pi:tää olla 33405: komiteassa, joka. tätä kysymystä käsitteli, sellainen iharli'tus, joka k•esällä k,ykenee 5 33406: olla mukana tutustumassa niilhin kymme- pa1vtaa viiko,ssa ma.ata hallitsemaan, ja 33407: niin eri ta.rjouksiin, mitä oli tämän rat- riittää va'llan hyvin, kun tasa.vallan presi- 33408: kaisemiseksi t.ehty .ia !komitea tuli lOIPuita- dentti kerran viikossa on ratkais.emassa 33409: kin siihen tulokseen, eMäJ t1ä.mä tarjous niitä asioita,, iotka o'V.at hänen ratkaista,. 33410: näistä sittenkin on edunisim 'Dä:ytyy kyl- viaan. Kun 'tulee semmoisi·a ai:van erikoi- 33411: lä tunnustaa, ettlä oikeutettujakin huo,mam:- sia seikkoja., niinlkuin Tarton rauhanneUJ- 33412: tuksia tämän sopivaisuud.esta on tehty, v•Oittelut, niin v;oi syntyä vähän hanika- 33413: mutta sittenkin näJmä huomautukset ovat luutta ja varsinkin epämulkavuutta, tasa- 33414: senlaatu~sia, että niille ei voi panna rat- va:Uan presidenrtiUe. M!utta !kun kerrottiin 33415: kaisevaa merkitystä. ·Toinen lähinnä tätä, täälllä sanotun että 40 miestä TaTtossa sai 33416: joka komitean mi·elessä olisi v•oinut tulla olla monta päiv'ää Hman ty<ötä sent&h.den, 33417: ikysymykseen, on Saimaan hovi Vuoksen- e'ttä tasava'llan presidenttiä ei saatu pää- 33418: ·niskalla, j.Qika rakennustensa ja a.semansa kaupunkiin, niin täytyy minun sanoa, että 33419: 'PUolesta voisi olla vielä edullisempi, mut- siinä luullaks:eni on aika lail1a liiattelua. 33420: ta siinä s11hteessa huonomrpi, ett1ä matka Minulla ei ole .mitruän •Elellaista muistoa, 33421: on vielä ,pitempi. MiM tarjouksia oli lä- päinvastoin: mu:Ls:tan. että: tasa.vallan presi- 33422: Presidentin kesä·asunto. 579 33423: ----------------------------------- ------------- 33424: 33425: den'tti .<)li erittäin altis koska truhansa, kun taramtaan, pienempien alueildlen, .iot'k.a oli- 33426: vaan tarvittiin, .saapwmaan tänne. En :vat edellytyksenä sille että mitään vaith'toa 33427: myöskään voi pitää, että matkat Kultaran- syn1tyisi.. .Minä en saanut .sitä käsiitystä 33428: nasta tänne tulisivat. niin mu11haavan kal- että si'Jlioinenk.aan :hallitws ·o1isi tehnyt 33429: liiksi; jos presidterit'ti kulkee kerran vii- .siinä mitään sitoumuksia. Mutta minun 33430: kossa niin siitä tule·e 14-15 kertaa &Ui- täytyy Teserveerautua, sillä en sitä asiaa 33431: vessa, j.a p.annaan siUen Jmurpan ;päälle 5 ta;rkemmin ltun1ne, mutta lillinä hyvin suu- 33432: kertaa, niin saadaan 20 matkaa Turusta ressa määrässä epäilen, että minkäänlaisia 33433: -Helsin1kiin edestakaisin. Ei mielestäni sitoumuk1sia hallitwksen puolelta silloinen- 33434: kannata te1h<lli numeroa niistä kustannuk- kaan ha'llitus .olisi antanut. 33435: $ist.a, mitkä Y~hden salo.nkivaunun kulj-etta- Mitä tulee siihen että Ta,rton rauhan- 33436: ,minen 20 kertaa vuodessa Turun ja, Hel- nleu:v·dttelujen aikana olisi saatu erinomai- 33437: singin <välillä kysyy. Muut·en luulen huo- sen pa.ljon odottaa asiain rat,kaisua täällä 33438: manneeni, että suuremrpienkin va'l:takunhen Helsingissä sent®hden että presidentti asui 33439: hallitsijat ja pot·enta.a.tit Jiiikuskelevat val- KultarannrusiSa, niin olihan joskus sellai- 33440: takuntansa radO\ien urko;puolel'lakin, mil- sestakin ky·symys, ettlä olisi pi'tänylt, joku 33441: loin Etelä.,Ranskassa ·milloin .pitkin N or- vastaus ~nopeammin tul1a, mutta että se 33442: jan rannikkoa j. n. e., niin ·et:ben voi Y:m~ olisi ailheuttanut työnseisauslta., sitä ei ole 33443: !Illlä1rtää että meid'än va'ltaikuntamme tulisi minu'l'la muistissani, koska meillä oli yllin 33444: vaall'aan, j-os sen päämies kesällä a,suu 5 kyllin 1yötä tloist·en ky.symvsten ratkai- 33445: tunnin mat.k.a:n päässä Helsingistä. sussa, jos toisiin odot.ettiinkin joskus vas- 33446: :Se ;mikä vaikuttaa ratkaisevasti minun taust-a. Ja minun täytyy todeta sen ;koke- 33447: lmntaani, on että: nyt on pari vulotta haettu muklsen ·nolial1a, mikä minulla on tästä asi- 33448: sopivaa paikkaa, maan ;parhaita miehiä on asta, ett<ä presidentti on aina ollut erittäin 33449: kiertänyt paikasta toiseen, ia Kultaranta altis tulemaan milloin tahansa Helsinkiin, 33450: on paras, joka. on löydetty. Lopetet.aan niin että tä:mä kohta ei ole lainkaan asian 33451: jo .se kiertokulku ja. hyväiksytää.n tämä eh- käsittelyä viivyttänyt. 33452: dotus, j,onk.a !he ovat. t,eiJ:meet. Minä aina- Ed. Schaulillan, j.oka on erinomaisen vii- 33453: kin äiänestän suuren valio1kunnan eh.dotmk- sas !kaikissa asioissa>, tahltloi 1ehdä esityk- 33454: se.n puolesta. sen, miten paraiten presidentin ke·Säasunto 33455: olisi .1ä:rj,estettävä ja lka·nnatti siinä, ;että 33456: E.d. V en no 1 a: Ed. fS.chauman käJvi B.iäillhon huvila myytäisiin ja niillä ra- 33457: täällä minun kimppuuni siitä, että minä olen hoilla iär.iestetttäi.siin lko·ko asia. Nyt on 33458: tätä asiaa. rpuolustanut ja. piti luonno'lli- asi.anlaita. semmoinen, etta tämä Bjällhon 33459: sen.a e~bä minä sen teen, k01ska tämä asia huvila on kaupungin vuokramaalla, _i.onka 33460: on sen hallitu1ksen alote, ios.sa minul'la oli vuokra-aika päättynee tänä vu01nna tai ai- 33461: kunnia olla esimiehenä. Minun on kuiten- van näinä kuukausina ja sillä ma.a;poh.ialla 33462: kin korjattava .ed. Schaumanin huomau- ei ole 'siis minkä!än[-aista arvoa. V aHiro .saa 33463: tusta. Se oli E.richin hallitus, joka .asetti ,sitten vi,edä <r,ak1ennu1ksen• si.eltä pois. Hse 33464: tälmän komitean ja sen eJh.d·otuksesta se rakennus on erittäin ränsistynyt monessa 33465: teki tvötä. ,Siinä oli my:ös eduskunt.a edus- ,swhteessa ia ·semmoisia huviloita voi, niin- 33466: tettuna iä;ssä k•olillriteassa, e'd. Lohi oli sen kuin sanomalelhti-ilmoituksista näky.y, os- 33467: Liäsenenä, ja k01mitea rteki 'hyvin rperusteel- taa Karialan Kanna•ksella muutamalla 33468: list.a tyJ(i\tä. Mitä .niihin lupauksiin tu'lee, .kymlmenellä ltulhannel'la marka1la ·k•uletl8t- 33469: äoihin . ed. Scili.auman viit,tasi, niin minun ,ta·vaiksi poi,s. .Se ratkaisu, iffiitä ed. Schau- 33470: ,täyt:vy ilmoittaa, .eftä minä en !tällaisia m'an täällä esi1ti, ei tuota tal'oudelli.sia tu- 33471: lupaUiksia tunne, että sellaisia olitsi annettu Joksia. Mitä .i~·se •pai'kan •SO·Pi•v.aisuuteen 33472: ,3,inakaan sen hallituksen aikana, .iossa mi- ,tu~ee, niin B.iällhom huvila nylt ei sopine. 33473: nulla oli kunnia olla esimielenä, Tässä ,Aikoinaa·n se IQ;'li Seynin kes!äasunt.on.a. 33474: edustaja Tulenh eimolla minä .näin erään Sitten ra:kennettiin <suuri uimahuone juuri 33475: 1 33476: 33477: 33478: esiltyksen, jossa mainittiin että joululkuun viereen, .iossa .iok& ilta meluaa suuri jouk- 33479: :19 .päivänä 1920 oli ollut k:y~symystä Tu- ·ko la:psia j:a muntili yle1söä .niim että tämän- 33480: .run yliorpistoseura-n ja haaHtuksen väl.il'lä ,kin takia do .paikka on aiV\an ka>dloittanut 33481: ,joidenkin lisäalueiden ·hankiJ.dmisesta Kul- , anvonsa. 33482: 580 Perj,anbaim.a 20 p. UO!~ruk.uurta. 33483: 33484: 33485: Olen sitä .mieltä, että 't!äs.sä! a:siassa mo- taan. Tailaineno .atiatltelu tietlYsti on arww 33486: nessaik~n lausunnossa esiinnytään lii'an 'Pik- virb·eelli.stä. 33487: ,kumaisella tavalla. KY:lliä ']mi Suomen Mitä sitten vastikemaahan 1ia sen a.rvoon 33488: valtion täytynee voida kustantaa valtion tulee, niin on bu01mattaoV1ao, kuten 'tä!ällä jo 33489: ·pää.miehelleen kesäasunto. Meidän val- mainittiin, että y'lio!pis't01seura io on saanut 33490: .tioan päämiehemme palkka 'tooimesta.an on käy>tt.öoikeudeu 70 <heh:taa.riin tilan lkes- 33491: niin rmitättömän pieni vast.annee ·n1oin keltä, .ia omistusoikeuden kaikkii·n tilan ra- 33492: 40,000 kultamarkkaa kaikkine edustuSikus- kennuk·siin. N·e m1aait, liotka sii.s yliopis- 33493: .rt:annuksin·eem että sikäli kuin minä voin toseura nyt saa lisäksi, ovat tuon talon mai- 33494: asiaa a:rvos·te11a, pr.esidentiti saa kaksikin ·den sivulla olevia •rippei.tä, ilma:n rakennuk- 33495: kertaa ik'atsoa, miten hän tulee tällä toi- sia olevia sivumait.a, .ioilla ei siksi voi erit- 33496: •meen. täin su.u.nta al"v'oa oHa.. Mu tt'a twssä !kau- 33497: Mitä Kulbrurantaan tultee, on täältä mo- passa tulee kuiitenkin llläillekin maiUe täJysi 33498: nelta ta'llioHa sanottu, että .se on erinom'ai- .awvo, v•erraotoen os~ih•e:n, m~tä maa Turun 33499: !sen vaatimaton. Use ra•kennus, on maksa- läJhimmässä ymp'äristösslä maksaa. Kun 33500: nut aikoinaan, kun se rakennettiin, 60,000 vouoonna lo920 Turun 1kaupunki ipyysi ostaa 33501: moankkaa, itse linnamkennus, jota ed. Vä:hä.-H.ei!kkilän, joka •aivan sa<ma.Ua tavalla 33502: Sobauman täällä niin komeasti käYtti. lii:tbyi Turkuun ku~n Isoo-Heiokkiläkin, ar- 33503: Sii•nä on kiyltä graniiitifasaadi, mui1:1ta sen- vioitiin se, alaltaan 1171hebt.aa<ria, 1.32•0,000 33504: .a.ikuis•et rakennuskusttannukset nou.sivat .mamkaksi.. sii.s noin runsa·a,s>ti 10.000 mar- 33505: vaan 60,0,00 m'arkktaan. Enem:moän maksoi kaksi hehtaarin alalta. Pansio-:}nhtiön maat, 33506: .terassi ja uliffio,pwolirum lkoristuiS, puuta.nba jlotk·a Turun kaupunlki osti .i.a .iotka ovat 33507: ja mUJUrt .sellaise't, .mutta puuttanha.raken- vähän 'kauempana k'aupulligista kuin Iso- 33508: nusten on laskettu tuoUa.van, kun puutarha Heikkilä, mult.ta ei kuitenlkaan sanobbava.m- 33509: kunto.on laitetaan. ,Mitä asiaan muuten tu- man matkan pää·ssä, ne kun ovat suo.ranai- 33510: lee, niin rminlä olen sa.a.nu't .sen ·käsityksen senoa .ia '1kona Ison-Heikkilän mai:hin, mak- 33511: a•siaa tutkineen tkomitean lausunn;oista. ja soivat .kaupun1gille •tävsiue maanvil.ielys- 33512: asian<bun'tijain •lausunnoi:s•ta e'btä! täll'ä ta- iri:aimi.st.oin.een onoin 7,000 mk. beh taa!l'in 33513: valla voi·daan, lukuunottamatta niitä yk•si- alal'toa. Kultaranta •on arvioit1u n•oin 3 ljz 33514: tyisk•Oihtaisia .muistutuksia, miltä voidaan milj. ,m•k :n a.:rtvoiseksi i'a tämän mukaan tu- 33515: tehdä, <pres~den6n k•esäasuntoky.symys saa- lisi .sii,s Vliotpistoseura sa.a.mistaa:n maista 33516: da kaikkein edu'llisimmin valtiolle järjeste- lffi'alksamaan Illoin 52·,000 mk. heMaa·riltoa. 33517: ty.ksi. Puollan edelleen ehdotusta. Että tämä nyt ei ole aivan pelkkä suoranai- 33518: nen la.h.iakaan yliopistoseuralle, pitäisi jo 33519: Ed. E. Tulen .hei m o: Minä pyytäisin .sanotun •perustteella o.Ua ilmeistä. Ja e'ltei 33520: pariUa sanaUa saada. ;vastata ed. Sohau- afääri ole niin äärettömän hyvä, vaikka las- 33521: manin ja osittain .myös johtaja. Andersonin kettaisiiru Ison -He:1kki~än ma•at pulbt.aasti 33522: lausuntoilhin, mikäli ne koskivaJt sitä ääret- tonttihinnankin mukaan. se ilmenee Turun 33523: töman suurta. ja arvolkasta vastinet•ta, jonka kaupun,gin geold.eetin maaliiSkuun 26 päi- 33524: yliiJtpislt:osoeura. Kultaoranna1sta muka saisi. vänä 1922 antama•s:ta todistuksesta, aorvi.oi- 33525: Mitä ensiks~kin .ed. Scbaum1anin huomruu- tuaan tämän maan tontteina. Arviokirjan 33526: tukseen tulee, että on suoranainen lahja .io viimeisestä lauseestaJ ilmenee, mihin tämä 33527: se ylioTJistoseuralle, että valtio ottaa Kulta- a:rvi·o TJiää+t,yy. 8e ku1u~uu: .,Er:otus: 33528: rannan va.staan, koska se ei govellu yHopis- 2,550,000 Sm.k. + tunnust·ettu omistusoi- 33529: t.os·eur.an käytetitä:Väkosi ja sen ylläpirto va•an keus kaikkiin ylläoleviin tiluksiin on siis se 33530: yltiopistosoeuraHe •mak:sa•a. ja e·ttä toinen summa, ioonka Suomen va.It.i•o maksaa yli- 33531: lahja olisi sitlteu vastikemaan saan.ti, niin opistoseuralle kuuluvas·ta Kultarannan En- 33532: .ios tällä tavalla 'aia<teH-aoa·n, silloin ed. nasta ia siihen ·kuuluvasta maa-alueesta." 33533: Schaumoani•n olisi piitänyt ,m~yöskin huo- Ei kä.:v •kiel+.ämineno, ebt'ä ylio:pistos:euralle 33534: mata, että ei ainakaan B.iällbota voida myy- on .ionkinarvoinen .tuo ikuisen •hallintaoi- 33535: dä, koska .semkin ylläpito maksaa vaH.iolle. keuden .muuttaomimen OIIIlistu,s.oikeudelksi. 33536: J·01s lisä'ksi val•tio sitä ei voi lkäytttää, niin Yliopistoseuralle siitä on arvoa sentakia, 33537: sen ·osto ·ollisi siis suo.rn.nainen lahja val- etlt:ä yliopisoto.seura ·tietvs.ti, hs se ei omiin 33538: tiolle .sen .puolelta, joka Bj!ällibon ottaisi vas- tarpeisoiinsa .t•a•rvitsi.si koko mla·a.-aluetta, va- 33539: Presidentin kesä•asunto. 581 33540: - - - --------------. 33541: 33542: 33543: ·pa_a~t~ saisi siitä vuokrata osia j:a sen !kautta i se-l<v,ästi osoit't.ama,au:, etJtäi 81d. Schaumanin 33544: s·ars1 ~tselleen tuloa. .MuJtta tmselba puolen viäit•e, että valtioneuvo1Sito olisi tässä menn~yt 33545: on ot·e11tava :hUJolffiidon, että ·tuskin täSisä va:Huuksien<sa yli, on aivan väärä ja er- 33546: mru8Jssa. enää se a~ka tu:lee, joU.oin mri'kääm lreellinem. 33547: 'h'allit>rus kieltää, yli'opist.o,seuran sitt.ä .ano- 33548: essa, tältä, oikeutta vuokrata näitä maita Ed. J u u •t. i 'l a i n e n: Y•Myen pää- 33549: muu1.enkin pois. V1a:l:tion kannalta taas- se a:Sri.as.sa niihin :perusbelui'hin, jtoö.ta useat 33550: ei .m:er~kinne m~tä:än; silloin kun valtio ker- va,s:taa.n.puhujat ova;t mielipite•ellJSä tueksi 33551: ran .io on ikuise:n hallintao~keuden lu•Qivut- esittäneet, må.n'ä ilmoitan, että tu•len äänes- 33552: tanut, •ei v.aH~olla niih:Un m:a~hin nähden tämääm lK uha.rrulllll,a.n ostoa v•astwan. 33553: enää ole mitään sananvaltaa. Näin ollen ei 33554: kauppa suinkaan ol-e niin eri:n.omaisen lois- 'Ed. R e i n ,i 'k k a: E1päil•em äibt:ä oli•si 33555: 1 33556: 33557: 33558: tava yliopistoseuvaUe, .ia jos 'olisi niin, että >edul-lista, jos presi-dentin kesäia.sunto olisi 33559: Kultal'annan ylläpito <en maksaisi yliopisto- .läJh,empäntä lkuin Eultar.ant•a•, mutta kun se 33560: seuralle mitään, olisi kauppa. senluontoi- suUJremmi:tta kus•tan:nuksitta ei ole toteu- 33561: nen, että minä en usko, että yliQIPi•st.os·eutra t.ettavissa ja ;kun lmiienkin, ni,in•kui.n täältlä 33562: lkoska·an sii,he:n menisi. Se etu, mikä yili- on ilmoitet•tu, •ei o1e voittamatJbomia v•ai- 33563: 'Opistosenualle lopullis•esti tästä kaup·asta ke-uksia presi•dentin astumli.seUe Kultaran- 33564: on, 'se lkiisbä•m.ä:tlön etu syntyy iuuri ne..ga- nassa, niin 1krutso.n minä e-duUisemmruksi 33565: ,tiivisesti sen lmut,t1a, että yliopi-st-oseura täHä kertaa truhän va~httoktaUippa•a:n mennä. 33566: pää·see tn.äistä ylläpit:okust,annufffisista. Mutta Tä.äJllä to.n 1paljon lkosket<el<tu ,sitä, ebtä Tu- 33567: hankrttakooon ta.saov.allan pr.esiden:tille kesiä- .IiUn suomal:aiuen yliopisto .s:iJitä eriko]sesti 33568: asunto .mistä t.ahansa, •seLvää on, että yHä- .hyötyisi j-a 1lmet•ettu todistt.rua, ebtei as:ian- 33569: pitokustannu:ksia siitä aina tulee olemaan. .laita niin oEsi. Minun mi:eles•tläni ·kaiMa 33570: mieluummin on tkannat.et,t•aVJa, tätä ehdo- 33571: Ed. Schaullllan." on täällä:, huolimatt•a siiltä, tusta jos oH,aan 1iJietoisia ·siirtJä, oettä Turun 33572: e'tiJä suuressa v.a:liok:unnassa minulta: .sai S!llioma,lainen y1iopli..sto myösik,in .tästä hyö- 33573: kUJnlla, miten asi.amlaitoa on, ed.elleen huo- tyy, samalla kuin va,lotrio •s:iitlä myö.skin 33574: mauttanut, että va]tioneuvosto edu,skunnan thyötyy. 33575: luva.tt•ru on anta1nut yJi:oprst·oseur.an. ym- 33576: märtää, että t!ä:s,tä ikaurpa.sta tulisi tosi .ia Ed. H a h l: Ed. E.. 'Tulen/heimon Jausun- 33577: sen kautta saattanut yliopistos-euran osta- .non johdoost'a minun täiy.tyy kumlffiin::I~in 33578: maa-n erään maa.p.alstan. Mikäli minä 1ie- huomauttata, ·eiltä. myröshn vanhe.mlllla,ss'a 33579: drun, ei mi·tlään valtion sitoumust•a tä.stä l arrnsääidännö.s·s:ä -oli lllimenomaan kiellebty 33580: 1öi}"dzy-, vaan väli-päätöksellä joulukuun 9 1uovuiJt-amasta so tilasVJirlmtalojen maita yk- 33581: 1 33582: 33583: päivältä 1920 tieruusteli valtioneuvasto, oli- .sityisi.ne. HuoEma;t.ta •siitä oli •kui't'en1kin 33584: s~o ma!hddlis'ta ·saada valtion .ia yliupisto- vali.thtoja rtau•ruh1mnut, vair:rokia kti·elto on se'l- 33585: seuran välillä elhkä toimitettava maa-alruei- vääin .s:a•nto1ltu. 33586: den vailhtlo käsittämään IDYJÖS n. s. Fräl.sin 33587: p.als:tan, ja ymmämiäen tamän v:älipäMöksen ·Ed. S c h a u m a n: J lllg ber •endast gent- 33588: siten, et'tä vaihidost'ru tulisi tosi, jo1s tuo emot herr E. Tulenheimo få sä,_ga, att ja._g 33589: F<rälsin iPahta v•oitaisiin oost•aa, y-liopisto- har stö:tt llllig på en J,eda;nd'e artik·el i Uusi 33590: seura -sen os·ti. Tämä valitio<neu'Vos.ton me- Suomi, och at·t -de uppgiHer jag .anfövde om 33591: net.tely .on 'kuiterukin enemmän kuin ym- l'egeringens håHni!ng ävo ihämtatde ·därifrtån. 33592: miärreutävä, kun muistaa, että asetus 'Vilrlm- Her.r Tulenheimo thad1e •d'är:tör hellre kun- 33593: taloi·st.a vahvist·ettiin vasta. viime !kevät- nat vändta .sig rmolt den källa j.a.g •arrvänt !lllLg 33594: t:a1vella .ia vas•ta 1siinä ·as.etuksessa ikielle·t- av äm m-ort mig. J a'g antager, att doe upp- 33595: tiin valtioneuvostoa vaihtamasta valtion _gift.er Uusi .Suomi hade, härr.örde från håll, 33596: llll1 33597: aita yksityisten kanssa•. Siis aikaisoem- .som :stodo hela ·deama fl'åga nära, särskilt 33598: :min:, siimen a:Uk·aan kuin tämä kysymys Aho Unive['sitet. 33599: 'Pantiin vireille, ja vielä s.i~h.en aik•aan kuin 33600: 'VaHiomeuvos·t01n yHämainittu vä'lipläätös 33601: yliopistoseuralle ·lähetettiin, oli va.ltioneu- 33602: vostolla valta vaiMaa valtion maita myös P u .he m i e s: Kun -aika on n1äin pitkälle 33603: 1 33604: 33605: 33606: :viiDsityisten kan<s&a. Tätmä riittäne•e kyllin kulunut, n1in 'lmskeytbetään istunto. Belos- 33607: 582 33608: ----------- 33609: 33610: tus ja. äänestys tässä as]81ssa tapahtuu tänä toiseen ponteen nähden tehdyn eh<dotuksen 33611: iltana ke,1lo 7. rauenneeksi. 33612: Täysi-ist.unto kesroeytetääm kello 4,5:5 Ii. p. 'Asia on 1oppuunkäs1telty. 33613: 33614: 3) Vuoden 1921 valtiopäivillä lepäämään jä- 33615: Täysi-istuntoa jatketaan tetty ehdotus laiksi hev,osten ja ajoneuvojen 33616: ottamisesta sotavoiman tarpeisiin sodan 33617: bJ.lo 7 i. p. aikana. 33618: P u h e m i e s: J.atk.etaa'n toisen aJSlan ,Mai,nittu ehdo>bus, jolba on v~almisteliu so•ti- 33619: kä:sittelyä. il:a:s,a,sia~nva!liokumnan 33620: mie tinnö,ssä u :o 2, esi- 33621: Keskuste'lun kuliU'essa on ed. V. Hannula teUään a i 'n o a 1a n k 'ä .s i t t •e 1 y y n. 33622: oo. Kanka,rin kanna1ttamana ehdottanut, 33623: että toisessa käsitbely,s'Siä hvvaksytty laki- Puh 'e m i e s: Ell'sin sallita,a:n asia·ssa 33624: ehdotus hyljättä!isiin. Nlimitän täJtä ed. keskustella. Senjälkeen toimi,tetruan lippu- 33625: Hannulan ehdo:tuksek.si. Niinikäiän on ed. äänestys .Ia~i~hdOituksen hyväksymi,sestä 33626: V. Hannula ·ed. Ka.ll'karin kannattamana ta[ hylkäämises-tä. Jos V'älhintiilä:n 2 /q anne- 33627: ehdottanut, eUä vaEokunnan mietinnön tuist·a äänis,tä kannattaa lak:iehdotusta., on 33628: kolmannel:l·a sirvulla l()leva toinen ponsi hy- se valtiopäiväjärjestyksen 60 §:.n mukaan 33629: lättäisiin ja sensijaan ed:. R. Furuhjelm hyvä®sytty, mutta muuten ihyljätty. 33630: w. 8et,älän kannattamana ehdottanut, että 33631: sama ponsi :b.yväksyttäishl.n. . 33632: Keskustelu: 33633: 8e1onte1m myönnetään oikeaksi. 33634: Ed. L å n g s t r ö m: Minä ehdotan, että 33635: 1 33636: 33637: 33638: ·Puhe m i e ·S: Mitä menettelytap81an tu- asia pant,a.isiin pöydäJlle jl()honkin läJhinnä 33639: lee, niin on ensiksi äJänestettävä lakiehdo- seuraavaan istuntoon. 33640: tuksen hyväffisymis-estä t~a:i hyl,kääffilis·estä. 33641: J·os laJki1ehdotus tulree hyväJksytyksi, niin Ed. T o p p i n e n: P~r":täli,sin ]mDJn!lJttaa. 33642: kolmannella sivulla olevasta toisesta pon- ed. Lånrrströmin tekemruä ehdotuS/ta. 33643: nesta päättäminen ra.ukeaa. 33644: !Menert;t,elytava hyväksytään. Puh e m [ 'e s: Koska kaksi edustajaa on 33645: pvytänyt ·rusilaa pöyrualle, niin kehoitan seu- 33646: raavi·a puhujia lausUiihaa;,n tästä mielensä. 33647: Äänestys ja päätös : 33648: Keskrustelu IPÖY'd:iiiUepanosta julisteta!IJU 33649: Ken hyväksyy esi:lläoiev,a.n lakie~hdotuk päättyneeksi. 33650: sen seHaisena kuin S'e on toisessa käsrr.'tte- 33651: lyssä pää;tetty, äJän:estää ,jaa"; jo.s ,e.i" !Asia pannaa;,n V. J. 56 :§ :n muka:isesti 33652: voitta.a on ,ed. V. Hannul,an .ehdotus hyväk- pö:vtdälle ensi istuntoon. 33653: sytty. 33654: Äänestyksessä •aDJnetaan 110 jtaa-ä!äntä ja 4) Vuoden 1921 va!ltiopäivillä lepäämään jä- 33655: 73 ei-ääntä. tetty ehdotus laiksi halli.tusmuodon 23 § :n 33656: muuttamisesta. 33657: LP u h e m i e ·s: Ed usku1nta on si1s hyväk- 33658: synyt l.a:kiehdotuksen .sellais-ena kuin se on M,ainittu ehdotUJs, jota on va1misteltu pe- 33659: toisessa käsittelys,sä päältetty. rustus1aJkiva~iokunna,n milletill'nössä n :o 5, esi- 33660: telläiän a i n o a '!li n k 'ä ·s i t t e 1 y y n. 33661: Lakiehdotuksen 'kolmas käsittely juliste- 33662: taan päJättyneeksi. Puhemies: EDJsåu salilritaan Miasta. 33663: keskustella, minkä jälkeen toimitetaan lrip- 33664: P u ,he mies: Edellisen 'Pääitöksen joh- puäänestys lwkiehdotuffisen hyvä:ksymisestä 33665: d<>sta ka;,tson ilmlm:annella sivulaa olevaan tai hylkäämisestä. Jos väJhintääm 2 /R anne- 33666: Hallitusmuodon 23 §. 583 33667: 33668: 33669: tuista ää:nistä kannattaa l<a~kieh·douusta, on Kun mainittua kompromissia tehtiin, jossa, 33670: se valtiopäiväjärjestyksen 60 §:n mukaan 'kuten sanoi:n, eivät meikäläiset suinkaan 33671: hyvfuksytty, mutta muuten on se hyljätty. o.lleet mukana., niin :siHoin ed. Lohi, joka 33672: aina on ollut täällä .eduskunnan omanatun- 33673: Keslkustelu: ;t.ona, nimenomaan suuressa valiokuntnassa 33674: ilmoitti, ·että maalaislii.tt'O 01n valmis .purka- 33675: lE}d. R yö mä: Minä· pyydän enSiiksi maan ·tämlän :k01mpr01missin ensimäisessä ti- 33676: mu:uba:mll!lla .sana;l1a val-aista tämän kysy- laisuudessa, Minä !kiinnitin täihän huo- 33677: myksen esihistoriaa. mi.ota .i'li> tein ensimäisiHä ·v.altiupäivillä 33678: Klun ensimäimen n. •s. 'ke.skus•taJha:J:l.i,tus 33679: elikkä herra Karurlo Castrenin hll!llitus 1919 eduskUintaesit·yksen, että hallitusmuodon 33680: vuoden valbiopäiville jäJtbi. esityksen uudeksi 23 § palautettaisiin sille kannalle, .iolla oi- 33681: hallitusmuodoksi, niin ehd!01tettiiln siinä, että keastaan ed·uskunnan enemmist-ö alunperin- 33682: presidentin vaalin ol1isi toimittanut edus- oli ollUit. Ja siHä ta:v·alla tuli 'tämä laki- 33683: kunta samaJla ta voin kuin ehdotetwa:n tä:ssä ehdotus hyväksytyksi sosialidemokraattien 33684: nyt käsiteltävänä olevassa hallitusmuo-don ja .maalaisliittoJ.aistJen ääniHä viime valtio- 33685: 23 § :n muutos·e·hd!otu:kJsessa. Tämän halli- päivillä lepäämään yli vaaEen .ia. nyt se on 33686: tuksen esityksen taakse olivat haHituksessa tM:en meillä .iaJleen esillä perustuslaki:valio- 33687: asettunoot kari.kkii ma:al,aisl·iittolaiset minis- kunnan ·enlemmistön k.anna.tta•mana. · · 33688: terit, edisty.smielisistä ainakin herrwt Ven- Kuten ·perustuslakivaEokunnan mietin- 33689: nola, Soini·nen ja CoHan, ruotsinkieUsistä nöstä nä'kyy, peru·stelee vali•okunta myölll~ 33690: Voss-~Schrader j1a esityksen alla olri. n. s. vll!l- teistä kantaansa .paäasiallises'ti :käytännöl- 33691: tionhoi•taja, k·enr.aa.li Kaarle Kustaa Man- lisillä syillä. Minä ollen kuuHut .sanottwvan 33692: nerheimin ,nimi, jokta lrenee ediusta.nut ko- mieti:r{n;ön• 1heikkoudek·si, että ·vali·01kunta 33693: koomusta. TäHä tavalla oli asiruUa enem- nojautuu .käytläill!nöllisiin syihin eikä rperi- 33694: mi·stö hal,lit.uksessa ja !Samalle kannalle aa•tlteellisiin. Mutta tminust·a tuntuu .omi- 33695: asettui myös edus1kunnan perustuslakiva- tuiselta. tämä väi.te. Minusta tuntuisi ni- 33696: liokunta suurelta enemmistöllä. Asia näytti mHtäin malhldottto.ma'lta ajat.ella, että s·a- 33697: täten saav1an lopullisesti tällaisen ratkaisun. massa :hallitusmuodossa olisi hyväksyttynä 33698: Mutta kun \ll1sia tuli suureen val~okuntaan, kaksi vastakkaista ,peri.aatet.ta, sillä bvalla 33699: niin siellä keskustaryhmät rupesivat a,gia3sa va.staklkaista, kuin nä:mä ,,rh•e}singinsanoma- 33700: kompromissa1amaan oik·eiston kan<;sa, j;)lm laiset" tai heidän pää-äänenkannattajansa 33701: oli asettanut tämän yhdeksi vaatimukseksi, väittävät 'tämän !IDuutosehd·o'tUiksen halli- 33702: ennenkuin se olisi suos•tunut hyväksymään tusmuoiloon n1äihlden ol()JVan. Minä olen kyllä 33703: uud·en !hallitusmuodon kiri.roollisenii. On näJhnyt, ·että täs•sä maassa monarkistiset 33704: väitetty, että myöskin sosialidemokraatit 33705: olisiV'a,t olleet tässlä kompromiss1ssa mu- oikei.s·t.olais·eb oliv-alt valmiit .ioiUlukuussa 33706: kana, mutta tämä väite on ruiV'a:n väärä. 1'917 hr.yväksy!mäläm, että maa oli oleva ta- 33707: Ohimennen sanottuna komp•romisseista voin sarvalt.a ja että sii:s ha1llitusmu.oto oli käsi- 33708: sanoa, 1että meidän ta.!hol.Uamme ei hwllitus- t.eMäJvä ltasa!VaHalaiseksi, mutta et<tä he .1o 33709: muotoa •laadittaessa o],tu mukana muuta seumavana syks'Yn'å olivat 'Valmiit v·aEtse- 33710: kuin y~h'dessä winorussa 'komprom~ssissa j,a se ma.an tälle tasaval1alle ~mningas;ta. Mutta 33711: 'koski ci.tar1merkkejä. Nim:ittäi!n sen jäl- minä en nyt sentään uskoisi, että ,,presiden- 33712: keen 'kuin oikeisto oli äänestänyt ensimäi- tinrpuolueemme" olisi oHut niin kevy.t.mie- 33713: sen hallirt:usmuoboehdotumsen ylå. vaaEen, linen, .että se orl'i•si oHut valmis valitsemaam 33714: ilmoitettii:n, 1että oikeisto ·suostuu k'amnatta- maalle ,presi:den;tti!i .se'LlaiseUa tavalla, j·oka 33715: maan ha.llitusmuotooh:dotusta, jos nämä ri- olisi periaatteessa va:stakkainen hallitus- 33716: tarimerkit otettaisiin .sii.hen, .niin .s•i!lloin me muodoHe. Näin tuntuvat ensimäisen vas- 33717: 'katsoiiDJIDe olevan s:vvtä tä·hän suostua. Ja talauseen uosi.n .k,yllä oi'k·eistolaisten esittä- 33718: n(Yt voin oma;sta puolestani Olhimennen sa- mäit vläitteet siitä, että tämä muutos olisi 33719: noa, että minulla ei ole o1lut syytä ka.tua vastoin 1hallitusmuotoa, hyvin omituisilta, 33720: tätä kompromissia, sillä minulle on tuotta- koska se ainaast·aan toteuttaa toi·sen .niistä 33721: nut sa:ng.en .suuria iloa ,n:äJhdä näitä helyjä periaaHeista tai toi•sen siitä /käytännöstä, 33722: killuvan ei a.inorustaan edistysmielisten .ioka nykyään .io sisältyy h.allitusmuotoon. 33723: kunnallisneuvosten ja ministerien, vaan Mutta vaikkakin kys:y1mys tällä ·tavalla 33724: myös mwala~sEiiltolruisedustajien rinnoiHa. ennen kaikkea. on ikäytännöllinen, niin mi- 33725: 584 33726: 33727: 33728: nä kuitenkin väittäisin, eHä ih.allitusmuo- sillä on:, että .siinä kosketellaan ainoa•sta:an 33729: don nykyinen 23 § on .periaatteessa vas- pr.esi.dentin vaEtsemistapaa eikä lainka·a.n 33730: takkainen saman hallitusmuodo.n toisen sitä aikaa, jo;ksi l)residentti valitaan. Minä 33731: pykälän Em<s1miäisellle mO:mentille. Tässä sanoin, ·että .tällä kysymYJksellä ei millään 33732: momentissa nim. nimenomaan sanotaan, tavalla vaikuteta siihen, mikä on presiden- 33733: et.tä valtiovalta kuuLuu kansalle, j.ota. edus- tin vaHa. .Se on erä1s toinen periaate, .ioka 33734: ta·a eduslkunta. Minä nyt tahtoisin kysyä, sen ratkaisee, Jll~m. n. tk. parl.amenttaaTinen 33735: mitäJ .edustaa se valitsij·amielhistö, jonka periaate, se, että hallitus on mäJärätty ole- 1 33736: mukaan presidentti olisi valittava, kun maan eduskunnalle vas.tuunalainen. Täihan 33737: nitmenoman toisessa 1pykälässä sanot.aau, kysymykseen keskitt~y n. k. edusokunta- 33738: että iiDan;saa edusb!Va .eduskunta? Kun tämä valta. K:un 1J·elätään eduskuntavaU.aa, 33739: asia oli pemstuslakivali1okunnassa käisitel- nii1n ei tä1mä presidentinvaali siinä lllerkit- 33740: tävänä ja minä <tein sillle tämlän muistutuk- se mitään olennai•sta. Jos siis ·eduskunta- 33741: sen, nii~ .silloin ·ed·. E·sHander, jolla o.n hy- valtaa peliäitään 1keskustassa ,hel.singin- 33742: vin trurk.at V·ais.t.ot näiss'ä kysymyksissä, sanomal•aisessa" puolueessa, niin olisi jQ<ta- 33743: teki nimenomaan ehd·otuksen, että tähän kin jä.rkeä., kun te ihalkiessanne yhteistä 33744: momenttiin olisi otettav·a sellainen lisäys, polh.iaa muod•o•sta.ak1senne hallitusta oikeis- 33745: joka olisi oikeuttanut kansan anta- ton ka.nssa, luopuisitte parlamenttaarisesta 33746: maan 'V'alt1uutens•!V myöskin jo.llelkin muulle pe,ria,atteesta. T'äJmä periaa.te on n. k. ·edus- 33747: edustuslaitokselle, mut1ta se hyläHiin .ia kuntavallan a .ia •o. Ei mer.kitse niinkään 33748: tällä t.a1valla minä katson,. et.tä meidän hal- paljon, onko tasa,valta vai mona:rkia, onko 33749: litusmuotomme .po:hjaperiaate 'On se, et-tä suurempi .tai ,pienempi v·alta pr.e·sidentilliä, 33750: Suomen kansaa edustaa ainoastaan kansan- se on sittenkin ainoastaan parlamenttaari- 33751: eduskunta, j.a mitä ·siihen lisätään, se on nen p:eriaa.te, .ioka on •ratkaiseva kansan- 33752: vastoin tätä halllitusmnod·on po:hjal)eriaa- vaUaist•en .ia harvailllvaltai.sten maitten 33753: tetta. J.a. kun puhutaan ,sammakoist-a", väli<Uä. Ei voida nim. aj•ait'ella, että jos on 33754: niin tahtoisin :sanoa, .että; 'hallitusmuodon väJhänkin lu.ja !hallitus, l)residentti voi toi- 33755: nykyinen 2,3 § on t1ällainen ,sammakko". mia vasboin: parlame,nJtltaaris•ta hallitusta. 33756: 'Mutta vaikkakin asia on tällä tavalla Me olemme tosin saaneet ,nähdä, etJtä edns- 33757: periaatteellinen 'la.aduHaan, ·niin se ku1ten- kunn-alle ·on jätetty ,ih.allit1UJksen" esity:s, 33758: 'kin itse asiassa on käytännöllinen 1kysy- jonka takana 'On oHut ainoastaan haUituk- 33759: mys. Sil~ä e:Uhän .presidentin ylin toimeen- sen väihemmistö. .Me· o·lemme .sen nähneeit, 33760: panova.lta mis•sään ta.pauksessa riip:u siitä, mutta minä samon, ·että tämä ei ole mikään 33761: 'kuinka hänet valitaan. Se on tarkkaan parlamentta.arisen maan menettely. Kyllä 33762: säädetty hallitusmuodossa ja siitä ei pää1se asia on niin, että hallituksen .tulee seisoa 33763: sen pitemmälle, mutta my·ös:kin hän voi asiansa taka:na ja valtion päämies presi- 33764: kaiken sen vallan: käyt.tääJ huolimatta dentti saa .sii!hen alistua. :Se on se taval- 33765: siitä, millä tavalla hän on valittu. Minä linen rusiai1n menQ. J,os lhän taMoo niin 33766: omasta •pnole&tani olisin sillä kanna:lla, e:ttä 'hän ti·etysti soaattaa .iäriestää konfliktin 33767: sellainen järjestelmä kuin esim. on Sveit- hallituksen k1anssa, mutta hän joutuu silloin 33768: sissä ja., mikäli VenäJ:iä·n valtiojärjestelmä:ä myö,skin knnflikiiin eduskunnan kanssa, 33769: voi verrata, myöskin Venäjällä, että nim. mi•käE hallitus on eduskunnan luottamusta 33770: presidentti V~alitaan ainoa,staan yhdebi nauttiva !hallitus, ja. silloin selviää konflik<- 33771: vuodeksi tai lyhy.emmäksi aja,k•si, olisi l)a- tista ainoastaan sillä, että haioittM edus- 33772: ras. Ja 1kun iha:lli·tusmuotoa laadittiin, sil- kunnan, mutta ei ihän voi käyttää tätä val- 33773: loin me ehdotimmekin, että presidentti olisi taa, ei!Jiä se ole tullut kysymykse·en missään 33774: valittu sa.maksi aja,ksi kui.n .e-duskunta nim. sellaisessa maassa, mi'ssä parlamenttaarinen 33775: 3 vuodeksi, .i.a myöåin kun trumän halli- jä:r.iestelmä on, .ia1 IVa~sinkin. missä valtion 33776: twsmuodon •muutosehdotus oli k.äsitel·tä- päJä;mie,s itsekin valitaan määl!'äiVuosimsi. 33777: mnä, niin siinä m:y~öskin vielä ehdotin sa- Kun siis l)uhutaan ·eduskuntavallasta, 33778: maa toimiaikaa. Mutta tälmä aikamää~ä,ys niin 'se on tä·m.ä parlamenttaarinen järjes- 33779: kuitenkin !hylättiin pOTVarillisen enem- telmä, .se on pääkysymys .ia nämä tällaiset 33780: mistön kautta .ia sillä .ta,vaUa kiä,sitel:tävä•nä presidentinvaalit ov•a•t ainQ_ast.aa.n sivnkYISY- 33781: oleVIa muutosehdot11is •sai .sen: muodon:, mikä 1 mylks•et .. 33782: Hallitusmuodon 23 §.. 585 33783: 33784: 33785: Aimr ottaa muutamia esiJIIwrkkejä myö.s- nös. .Saksassa on voimassa saannös, että 33786: kin muitten mai·tten menett.ely.stä, vaikka- p•resiodentti valitaalll yleisillä vaaleilla. 33787: 'kin .tied'än, ett-ä minulle Pa•rikkala1sta :krusin Mutta tämä'n on lhuom.autettava ensiksi, että 33788: huudetaan: Eihän meille muut maat kuulu, Saksassa on ta;pahtunut verrattain suuTi 33789: me nouda.t.amme oma.a menettelyämme. hyppäys, kun melkein. •suoraa.päätä siirryt- 33790: Mutta minä luulen sentääJn, ett:äJ varsilllkin tiin jotenkintäydellisestä itseva:ltiudesta,- 33791: tällaisessa kysymyksessä on nuoremman siellähän ei ollut parlamentaarista jä,rjes- 33792: parlamenttaarisen maan• hyvinkin syytä .telmää kuin muutaman viMon ajan välillä 33793: ottaa es~merk1kiä vanhemmista -parlament- .d·emokraattiseen valtio.iäriestelmään. 33794: taarisista maista. Me kaikki tiedämme, että Näissä olois.sa voi a~iatella ·tuollaisena vä:l.i- 33795: hallitusmuodon nykyinen säämnös.,..että ;pre- asteena juuri •sen muodon, että presidentti 33796: sidenltti valitaan valitsijamiehistön kautta, as-etetaan ef1k.oisasem.aa:n, valitaan suoraan 33797: on t·uotUJ Amerik·as•ta. Mutta me myös•kin kansan •kautta.. Toisek,si on ihuomautettava, 33798: tiedämme, että se perustuslaki, jonka mu- että k:un kysymys ·presidentin va•alista on 33799: kaan Amerik•assa niin toimitaan, on alkui- Sa:ksassa joutunut -päiv:äjäri.estykoseen, ei 33800: sin vuodelta 1787,, .siis se an jotenkin yhtä .sitä o,l.e katsottu v:oj,ta!V•alll toim:i!trta•a, vaan 33801: vanha !kuin oli meillä! se thallitusmuoto Ebert näkyy istu.van pysyväisoesti .ia vaalia 33802: jonka kumosimme uuden hallitusmuodon ly,kå't.ään milloin vuoldella, milloin kahdella. 33803: kautta. Ole.n 1sit'ä mieltä, että kun meidän 'Täm'än vuoksi on alettu pyJ"kiä pois kok·o 33804: "-presidentin puolue" pitää kiinni tästä ame- .iäTjestelmrustä .siihen, että parlamentti toi- 33805: rikkalaisesta. esimerkistä, se olisi oik·eam- mittaa presidentin vaalin, niin ettei ole ·sa- 33806: massa., .ios se ottaisi vanhan hallitusmuo- nottu, että Saksan tkansa koskaan tulee toi- 33807: don 38 § :n, missä tosin 'Presidentti, valtion mi'ttamaan rpre,si1den:tin: vaalia. 33808: esimies valittiin elinikäises.ti, mutta valit- Vanhassa parlamentaarisessa maassa 33809: tiin !kuitenkin eduskunnan: kautta eikä nou- Ranskassa. valitsee presidentin, voi sanoa, 33810: dattamalla tMä amerikkalaist1a. periaatetta, tavallaan eduslkunta kun sen toimit·taa kaih- 33811: .Jossa valitaan tuollainen sivulaitos eduskun.. den kamarin yhteinen koknus. .Samoin eri- 33812: nan trinnalle. Mutta Amerikan olot 01vat na1s1ssru uusissa. valtioissa,. Puolassa, 33813: Jm]kin: ta;voin vallan vieraat meikiäläisille Tshe~k:tko-:Slovakia:ssa, joissa on ka.ksikama- 33814: oloille, ·sillä siellä!hän ei ole parlamentaao- ,r.inen jäTj•estelmiä, suoriteta,am myöskin :p.r·e- 33815: ri.sta järjes.telmää, .siellä ei hallitus ole vas- .sidentin vaali site·n, että kams.i kamaJ"ia ko- 33816: tuunalainen eduskunnalle, siellä on -presi- koont·UJu yhteen .ia toimit-taa .s•en. Samoin 33817: dentti .suur~ herra, j.oka, !hallitsee sen ajan on laita ltärvalla.ssa, j.ossa on yleisillä vaa- 33818: kuin !hlän on va.littut, 'V'alits•ee ministerinsä, leilla. valittu toinen kamari ja maapäivien 33819: kumoaa lakeja, hajoittaa ·eduskunnan ja va:litsema ensimäinen kamari, siellä.kin toi- 33820: toimii niinkuin män <haluaa.. Tälltä ta,voin mitetaan vaali .samalla taV>alla. Latvia ja 33821: on .esim. 'ta:pahtunurt, ·ett:ä iok1u !presidentti Lilettua ovat hyväksyne.et 1a:kiin ·Säiilnnök- 33822: on ,pitämyt ministeiDeitä paikoillaan ·kaksi- sen, että vaalit toilmittaa yksikamarinen 33823: kin vuotta sen1iälkeen kuin ovat olleet vaa- edus'kunta. Niin et·tä kun katselee tällä 33824: lit ja !hänen oma •pu.ol ueensa .on 1k ärsinyt tavoin esimerktkejä uLkomaisista valtioista, 33825: niissä t.a,ppion; on pitänyt 'halliiuk:Jsen pys- niin ne kaikki puhuvat tråmän muodon ,puo- 33826: tyssä, tämän kautta 'kumonnut eduskunnan lesta, ;puhumattakaan .Sveitsistä, jossa, niin- 33827: hyvä'ksymiä lakeja .i•a, kaikella tavalla aset- kuin mainitsin toimitetaan vaali vielä ytk- 33828: tunut 'P•arlamenttia vastaan. Tähän järjes- sinkertaisemmalla tavalla kuin muissa mai- 33829: telmiäiän ·so,pii tuoillainen pres~dentin erikois- nituilssa mailssa on laita. Minä siis luulen, 33830: vaalikin.. Silloin valitaan mona1r!kki sik.si että jos otamme !huomioon ulkomaiset olot 33831: a.iaksi ha:llitsem.a.an maata •omine mini,st·e- ja meillä vallitsevan parlamenta.a.risen jär- 33832: .reineen, mutta se on vieras sille iär.iestel- jestelmän, niin on hyvin ·haettua lähteä 33833: mälle, ioss·a me ollaan, varsinkin kun par- enää·n tämän j.älkeen jäJrj.estämä:än ·tuollaista 33834: lamenttaarinen järjestelmä on olemassa. komstikasta ja suurta vaivaa vaatiwLa pre- 33835: .Toinen maa, jost·a. .myö•s haetaan tähän sidentin vaalia. 33836: esimerkkejä, on Sa\ks.a, ja. m:i.nä myönnän, :Vas-talauseista kiintyy huomio myös ed. 33837: että :se es<ime!'ikki .on kyllä paremmin lä,h-ellä Vennolan vastal•autseeseen:. Hän, kuten jo 33838: meitä, 1koska: .siellä on verrattain uusi sä:än- mainitsin, o[i !hallituksessa 1919 v.a1mis 33839: 74 33840: 586 Perjanrbaima 20 p. •l<&Sikiuuta. 33841: 33842: kannattamaan sitä muotoa, jota: nyt mu~ se ei o'le ristiriida.ssa ·sen pykälän, kanssa, 33843: tosehdotuksessa ehdot·etaan. N y.t hän sa- joka nyt on käsiteltäväinäi.. 1Minä m,yö.nnän, 33844: noo, ettei ole vielä mitään !kokemusta hal- että ,sen olisi voinut samalla kumota ja 33845: litusmuodOISsa sittemmin säädetystä presi- muuttaa -pykiäläJ.iärjestysta. Muita tavalli- 33846: dentin vaalitavasta eli siitä joka; nyt on sesti kumotaan vain muutosehdotuksen 33847: voimassa. Ed. Vennola •si~s kats.oOt, että kanssa ristiriidassa olevat ,-pykälät. Jos 33848: kuluneen kolmisen vuoden kOike.mus ei vielä tulisi !kysymykseen esim. sellaisen pykälän 33849: -pUJhu mitään siitä, .onko edus.kunnan toi- muuttaminen nykyisessä vaalilaissa, jossa 33850: mittama vaalitalla !hyvä, vaan hän tahtoo -pu:hutaa.n keis·arista ja suurirulhtinaasta, en 33851: kaiketi odottaa, että toimitettaisiin yleiset usko, että! r.ruvettaisiin -panemaan siihen 33852: vaalit ja vali.ttaisiin -presidentti valitsija- keisaria da. suuriruhtinasta, vaan -pu'hut- 33853: mieihisiJön k·autta. (E·d. Schauman: Hän ei taisiin tasa.vallan presidentistä, siitä 33854: ole tyytY'Väinen Stahlbergiin). Minä voin huolimatta, ettei mwutetta.isi nii>tä toisia 33855: sanoa, kuinka tulee käymään. 1925 tammi- "PY'käliä., joissa •-puhutaan keisarista ja suwri- 33856: kuussa toimitetaan -presi,dentin valitsija- ruhtinaasta,, va.an jäisivät ·ne jälelle, Täl- 33857: miesten vaali ja heinäkuussa samana lainen muuto1s on ainoastaan eräänlainen 33858: vuonna toimiteta.an yleiset vaalit. Minä liite 'Vanhaan lakiin, josta ed. :Setälä kirjas- 33859: luulen, että tämä -presidentin valitsijrumie- saan on antanut nä(Ytteen. Hän .on nim. 33860: hist.i:in ·vaali tulee tapahtumaan verrattain -painattanut 1harventamalla kai:k1ki lisäyk- 33861: lSIUUJrella halloolla ja; pers•oo.na-politii,k,an set, niin että jokainen huomaa, että ne on 33862: merkeissä. Luulen, että saadaan suojelus- muutettu jälkeenpäin. Muut -pykälät muu- 33863: •kuntaparaadeja ja ,-paljon tuollaista l.oistoa tetaan •samalla lmn toimitetaan .suurem-pia 33864: juuri sen ehdokkaan ym-pä.rillä, .ionka toden- revideerauksia lakiin. Tällä tavoin .muis- 33865: näJk!öise.sti oikeisto tulee asettamaan, ja tustus -painaa tässä .sangen väili.än. 33866: minä luulen, että toirselta -puolen täällä va- ,Minä, kuten alussa .io sanoin, katson et.tä 33867: semmistossa tullaanr katselemaan ,-päältä ny.kyisen 23 §:n muodon ja 94 §:n muodon 33868: näitä vaale.ia. Me ollaan köyhiä -puolueita., välillä on pal,;.on .suurem-pi ristiriita kuin 33869: meillä ei ole varoja, käY'ttääJ bollaiseen hyväksyttyyn samaan !henkeen laadittu 33870: ;puwhaan, joka ei kuitenkaan l011>Ullisesti 23 §, -puhuma tta·ka.an .siitä ristiriid>asta, 33871: mitään ratkaise. Niin että jos ,,-presidentin joka on nykyisen 23 §:n .ia hallitusmuodon 33872: ;puolue" odottaa kokemuksia, niin kyllä 2 § :n välillä .-per.riaatteessa. Minä katson 33873: minä toiNotan onnea jälleen n'äillekin vaa- siis, että •kai,kki sekä -periaatteelliset että 33874: leille. Mutta minä e-päilen, e.ttä ne :koke- ,käy:tännlölliset .syyt puhUNat •sen -puolesta, 33875: mukset eivät tule olemaan k·ovin loh.dul- että hallitusmuodon 23 § muutetaan sellai- 33876: lisia·. Mutta .asianlaita ·näyttää olevan niin, seksi, jollaiseksi eduskunnan enemmistö 33877: että toiset ·halua,vat kokemuk•sia kokemuk- alunpitäen sen tahtoi ja josta eduskunnQ.n 33878: sien jälkeen ja sitten vasta uskovat, mitenkä enemmistön tai osan siitä sai luo-pumaan 33879: a,sian 'Pitäi,si olla.. Jos me vasta'Puolueen ainoast.aan 1se, että oikeisto käytti 1häj,käile- 33880: jäseninä voisimme neuvoda antaa, niin ke- mä:Uömästi sille .-perustuslain mukaan tule- 33881: hoittaisin ,,'Presidentin -puoluetta" 1uo-pu- vaa .oikeutta 1/6 osalla äJäni.stä äänestää yli 33882: maan nä.istä kokeista ia kannattamaan nyt vaalien /hallitusmuoto, joka silloisis,sa 33883: tekeillä olevaa hallitusmuodon 23 § :n muu- oloissa kat•sottiin aivan välttämättömä·ksi. 33884: tosta. Kaikki -puheet V'elvollisuuskysymyksistä ja 33885: ,Vastalauseista kiinnittääJ myöskin 'huo- muista sellai,sista cm tMen !-paikalleen o-su- 33886: miota ed. Setälän ynnä mu]den va•stalm.Lse. mato.nta. 33887: He -puhuvat hallitusmuodon 94 § :n jälelle- •liiinä näi·nmJUoldoin 'kannatan tämän lain 33888: jääm]sestä. TäsSiäl -p:YJkälässä -puhutaan hyvä1ksymistä j.ru samalla ilmoitan, että 33889: siiiJä, että -presidentin vaalin toimitti ensi niit·ä toi,sia lakeja, jotka tässä yhteydessä 33890: keNalla edw&kunta. On selvää, e.Uä tämä tulevat k,yi'\ymyks.een, tulemme täällä va- 33891: -pykälä on kerrassaan kuollut kir.iain. Se semmistossa .ioka .ta-pauksessa äänestämään 33892: on -paljon enemmän kuollut kuin vanhan vastaan, siitä ihuolimatta mikä täJmän nyt 33893: hallitusmuodon 38 §, joka myös oli kuollut, kysymyksessä olevan lakiehdotuksen koh- 33894: muita .nousi ylös .kuolleis·ta. Täimä -pykälä talo tule.e olemaan. 33895: ei tule :missään ta-pauksessa kiä:ytänooön ja 33896: Hallitusmuodon 23 §. 58T 33897: 33898: 33899: lEd. SweniJorzets:ki: MiJD.;ä en ole hellliinä:n hä:n' muka tulee pa~rlamentista 33900: -oHut tilaisuudessa tutusturm.a:a:n sen parem- riippUJVaksi, .sitä enemrmäJn tuo kuninkuu- 33901: min nitihiru pöytä\kirjoiJhi,n, jo~strar {)l~si Vloi- den fetishi tulee muistuttamaan entiselle 33902: u;u,t ;SaJada. sel mt uitteetj n.iilstä ll'istei1e- kuningarsmielisten ryhmälle oi,keata elävää 33903: vistä a.ia.tussuunnista, joita oli olemassa tä- kuning-asta ja sitä suuremmalla t,yydytytk- 33904: män asian esilläollessa viime eduskunnan selläi se voi sa.no·a,, että sellaisen ;presi- 33905: päivä(i'ärj.e:S!t~sessläi. 0 len· lkuiiJenikin eMi- dentin >v:a,Uassa tull'tuu jonkinJainen' enti- 33906: nyt kiinnittää rhuomiota erääseen lausun- sille monal'lkistelle mieluisa sivumaku. 33907: ~n~ jonrka ed. iSetäJlä •olll tehnyt ja. jonka; 'Mutta niin mielellään kuin llllinä t.ämän 33908: voi ottaa täJlläkin: kertara lain1 aawosteluill ilon oikeistolle soisi.ILkin,. ,si_,käli :kuin näillä 33909: läfutölwhdalbi, siUä luu:len, ettå juuri ed. rhaav.eiluilla on puhtaasti platooninen mer- 33910: &tälän Ia.usunnoss:a. tuli esirlle •sre :päJäaja,tus, kitys, niill' en kuitenkaan löydä heidän yri- 33911: joruk:al ymvärillä koko v:äJit.tely kcethittyy. tyksessään luoda rpres~dentistä kilpailevaa 33912: Sama ajatus ensiillltyy rsitäp·aitsi ed. Setälän 'kuninkaan fetishiä mritäii!n todellista pohjaa 33913: vastalauseessa tälläkin kertaa.. Ed. Setälä ka.n.sanrvaltaisen periaa.tteen lllluuttamiseksi 33914: on tuonut e·sriim seum~awarru n.äkökannwn.: toisenlaiseksi kuin. mitä se on ollut ja tulee 33915: ,Oru pidet1J1Lvä yikJsi,ruomarmn siLmällä sitä j~a.tkuova.sti oJemaan. Kansain tairstelu 33916: ~alrtiollll uodron m;krenneJtlba" rSanoå. häm, ,,erf;bä omasta .suveveniteetistaan!, se on täydelli- 33917: ,se edreHyttää rtarsa;va:l:Jan, p•l'esid•emttiä, joka; ei sestä ja raja-ttomasta itsemräärääJmisoikeu- 33918: ·ole edrmslkulllna;Ir:Le: va.stuunra:la!inren ja; joHa cm desta, on aina käynyt kansanvaltaisen par- 33919: eräitä senlaatuisia valtuuksia, jotka eivät lament.a1rismin merkei,ssä. Ne, jotk.a, esiin- 33920: sove11u edrurskunnarn vaJi.tsemal.le pvesiden- tYIVät parlamentarrismin ja1 kansanovallan 33921: tiHe. Jos presideill:tillä on< olreVia oikeus ja vastustajina ·ovat aina py<rkineet luomaan 33922: va1ta Heltoo vra:hvist<us eduskunna:n päätrt!äi- valtioelämässä seU.aisia laitoksia ja eli<miä, 33923: miltä larei'lta ja. siUä. 'f;a;v;orill! eduSikunrnra.n sivu joiden tarkoitukrsena oli joko estää tai ai- 33924: v.eOOta kansa;a,nr, jra, jos !hänellä o·n oiikeus nakin radoitt.aa, jarrut-taa kansanedustajien 33925: hajoittaa eduskunta ja silläkin tavoin toimintarva pautt.a. Ja juuri näiden parla- 33926: eduskunnan sivu vedota kansaan, niin hä- menttien kansrsa 'kilpailevien elimien mah- 33927: nen ei pi,däi .oHat edurskunnan :va:l:irt·semra-, dista..on 1käyty ankaraa taistelua kansan 33928: v:aa;n v;arlits~ia:miesttelll IViarlitserma. Jos hämr suvereniteetin rvarstu,sta.iien ja sen 'puolusta- 33929: taas Olli o[.eva edus:klliUTI<tllli ~v:aJitsemra. nårirn jien kesken:. Parlamenttaarisen kansanval- 33930: hänellä ei pi,dä olla tuo.llaisia oikeuksia." lan ja~rruna ovat olleet entsiu rajoi~tetulla 33931: TäJssä ed. 18etäJlrärn. atia!t.uiksess!a. :pii'1ee tyy- vallalla hallitsevat kuninkaat ja sitten suu- 33932: .pi;llinren. sa,niOi:sinrk{), IJ·e.rinnöllinen mona.r- remmilla, pienemmillä tai näennäisillä val- 33933: ikistirnren peria.arte. 'Tä1Bä mirnä ent kuiteill- twuksilla varustetut rpresidentit. Kansan- 33934: b<a.n tahdo sa.nroa,, retilä ed. :Serbälä ol~si jatt- valtaisen' periaatteen voitto on tapathtunut 33935: ku'Vasti montarrki,sti. iPärin;v;arstoin: hiitnte'IJ.i vallankumroukrsellisen porv.arri!s•t•on - Stellai- 33936: inrt:oossitnrsä ta•savarl ta.laiseren hallitusmuotoon nenkin on olemassa - ja vallan:kumouksel- 33937: n·ähd·en' ja~~ h1äJnrern1 sillä ~.alarHa. suoritt.allllalnsra li,sen proletariaatin yhteisestä painostuk- 33938: a,,n,sitOikas työ ovat omiaan osoitta,ma.an, etrtJä sesta .sekäJ sanoisinko, tot.telemattomien 33939: <hän ron luo:punnt en:ti.ses,ttä ka:nnra1s.ttaan .ia on 'J)arlament~tien myötävaikutu'ksesta. Ja. j.os 33940: nyt vrulmits hyvä,ksyrmJäJä;n, ja, tukerma.a:n näinollen katsomme, k·enen: kustannuksella 33941: maan tasa.v:ailia'lrailstar haillitusmuotoa. ~Minä! kansanvallan voittokulku on parlamenttaa- 33942: vaan tarhrdon kiinnittäJä mrVJoisa:in edust.acraitnt ri.sessa elämässä kehittynyt, niin lh,u•omaam- 33943: hiUomiotar siiJh,en, 1kninika ihrmi,srett !S'endälikreen .me, että se on kelhirttynyt ensibi kuninkai- 33944: kui.n he rowt ltutopnnteert mona.rkisi:isista den ja sittfm "Presidentin vallan krusta:nnuk- 33945: hraa,VJeitlui:sta kniiJenikin milttei va:istomai~ sella. E'nsin: •sanottiin,. että: kuninga•s 'On 33946: se:sti, u.seilllr itse ,siitä lhuoli:matta, etrsiväJt ,saanut vallan Jumalalta ja koska kansalle 33947: jonikunilaisfut kumirnJmuden' feti<slhismirä rmyöts ei Jumala mu:ka tällaista valtaa antanut, 33948: ta.s8JV'allan rpres!iJd.enrtiiJJ val.ta-arsremra's's:a.. piti kunimkaildenr vallan olla ,rajoittamaton 33949: Mutta tällll:ä sieiluHr.neill, teH.iä iVie heidäJt ja kansasta täysin riippumaton. Kun tämä 33950: ikuitenikin eDeh.dykseen. Hei.stl:L nillmitrtJäån teoria .kadotti auktoriteettinsa, niin !keksit- 33951: tuntuu, että kuta suuremmaksi p~res]d·entin tiin uusi. Kunin,goa.s saa vallan, tällä ker- 33952: n il e n n äi i n e n va.tlta kasvaa .ia kuta vä- taa kansalta ,ia sellaisena jakaa ~valitan par- 33953: 588 33954: 33955: 33956: la:mentin ·kanssa. Vallan ja:kami,seHa tatr- laista oikeutta; ·eivät opreside11tit sitä- 33957: koitettiin niitä kuninkaan oikeuksi·a· .ia etu- paitsi ole jruuri koskaan käyttäneet .ia siinä 33958: oikeuksia, i.oita thän on v·oin:ut käyttää vi- sulhteessa,, minun täY'tyy iSanoa, että ne ovat 33959: rallisesti parlamenttia, mutta epävirallisesti tehneet 1hy.vin viisaasti; ptresidentti palaa 33960: itse 'kansaa vastaa:n. Sella.]siin kuninkaal- taikaisin kansan jorukJwo11 usein vielä p~e 33961: lisiin etuo~keuksiin. kuuluivat seuraavat: nemmillä oikernksilla varustettuna kuin. on 33962: 1K1unin,gasta ei ·valita, ihän thallit,s•ee perin- muilla kansalaisilla,. esim. niiss.äJ maissa, 33963: töoikeuden nojalla.. Kuningasta ei tuomita joissa entinen presidentti ei {)le oikeutettu 33964: eikä arvos·tella, ko·ska hän ei ole kenelle- tule.maa:n uudelleen v·alitu1k.si presi•dentiiksi. 33965: kään vastuunalainen. KUJnin.gas·ta ei voida Kun on näin a'sianlaita, niin li'eneekiö .syytä 33966: parlamenttaarista tietä poistaa. vallasta niin tulkita presidentin as,emaa si·ten, että hä- 33967: kauan kuin hän itiS<e sitä vastustaa. Kunin- nellä on iffiiUika oik.eUIS1 ja valta olla edus- 33968: kaalla on oikeus olla ihY'vä.ksymä!ttä parla.- kunnasta ,rii,p.pumaton niinkuin ed. .Setälä 33969: mentin säätämiä lakeja: ja. lhän voi es.tää sanoo. SilLä onhan s1elvää, et,tä presidentti, 33970: lain astumasta v.o]maa,n, n. s. rubsoluuttinen .ionka it.se olema.ssaolo riiPIPUU eduskunnan 33971: veto-·oikeus. Kuninkaana. on oikeus hajoit- pä:ä.t.öksestä, ei ·voi oHa eduskunnasta riip- 33972: taa valtiopäilvät, kuninkaana on ·oikeus pi- pumaton. Häin ei voi mitenkään esiintyä 33973: tää jonJkunilaista. loistoa 1hovissa•an sek•ä har- eduskunnan lk.ilpail~iana, kansan valtuutta- 33974: joittaa oman dyna1s1tian lhyv.ä[l~si ·voima,ka.sta mana henkil·önä. Onhan päivänselvää, että 33975: propruga.ndaa .i. n. e. Sittemmin ovat por- kansa, joka valtuuttaa 01man .edustajistonsa 33976: va.rit 'S!Uorittaneet v·allam:kumouksia, joiden pa.rlamentissa :säätäJmää.llll, muuttamaan .ia 33977: päämääränä ·oli .par.lamentrtaarisen tasaval- kumoamaan kaikki penustus:lait, ei voi aja- 33978: lan aikaansaaminen ia asettaminen kunin- tella sellaista., vaikkapa valitsijamiesten va- 33979: kaiJden tilalle •pr.esidentti. Ja koska. wesi- litsema cpres~d:entti, j01ka. ei oliisi perustus- 33980: dentin va1last8J ·on meilläk]n nyt. täällä lai•sta, .se tahtoo sanom, eduskunnan ;päätök- 33981: puhe, niin tah'don kiinniMä ä huomiota: sii- 33982: 1 sesMI riippuvainen valtioelim 1Se valta, 33983: hen. misS'a .su.:bteeSos·ru pres~dentin valta, .ioika .me~dän presi!dientillä. on1 on .Suomen 33984: vaikka se oHsi kuinka sumi, kuitenkin edus:kulllnan eikä .minkään muun lh.änelle 33985: er·oaa sekä jmidisesti että poliittisesti ku- antama ·valta ja tästä johtuu, että myö.s: 33986: ninkaan vallas•ta pa,rlamemttiin nähden. Ne sama eduSokunta eikä milk.ä;äm muu voi tä- 33987: eroavaisu udet ovat .g.euraavat: män vallan pr·esi:d:entiHäJ milloin taharusa 33988: rPresidentin •va.lit1see kans·a joko· par.la- pois ottaa. ~S-amaten se voi :muuttaa myös 33989: mentin tai valitsijamiesten k.aurtta; presi- pre-sidentin kompetenssin. Presidentin suls- 33990: dentti valitaan lY'hyeksi määräajaksi; .pre- pensiivinen veto-oikeus sekä oikeus hajoit- 33991: siitentti on e:desvastuunalainen henkilö val- taa valtiopäivät ovat näinollen vain seTh- 33992: takunnassa; presidenttiä. syyttää ja usein laatuisia •presidentille uskottuja oikeuksia, 33993: tuomitsee parlamentti; ;presit:lentillä. ei ole .iot,ka ihän. on saanut suoraan eduskunnan 33994: mitään malh·doUisuUJtta estää eduskunnan käsistä meillä 1Suomessa. ja j.oilla. on siis 33995: hyvä1ksymien lakien voima!l!na.stumista, jos pulMaasti ik.äytännöllinen eikä missään ta- 33996: parlamentti niin tahtoo; häJnellä on vain n. 'J)aums.essa 'kal!Soa'n edustajiston oikeuksia 33997: s . .suspensiivinen vet·O'-oikeUis 'S. o. oikeus pa- rajoittava merkity.s. •Mutta j.os asianlaita 33998: lauttaa asia ·takaisin edusiiDunnan toisen ker- näin on, ni~n mitenkä voi P:u'hua siitä, että 33999: ran käsiteltäväksi; p.res1dentti ei näinollen meidäJn p1residentillä on senlaatuinen asema, 34000: .ia'a .parlamentin kans,sa aLkuperäistä valtion- .io:ka ei .mwka sovellu eiduskiunnan valitse- 34001: valtaa~, vaan on hän monessa tärkeäis·s.ä asi- malle wesidentille. Eikohän Ranskan we- 34002: assa suorastaan .subordineeratuss.a,,. :s. o. pal- sid•enHi, ;ionka. valitsee parlamentti, ole va-i- 34003: velevassa a.sem.a.ssa;; presidentti ei voi ise- kutusvaltaansa näJhden ainrnkin yhtä .suuri 34004: kaanltua hallitrusmuodon muult,tamista kos- "PoEit.tinen henkilö kuin: Suomen rpresidentti? 34005: keviin a.sio~hin, mutta; parlamentti, joka Kun tämä asia nyt on taas tuJ.lut edrus- 34006: ytksinomaan .säMää perustuslakia, voi esim. kunnan kä,siteltäJväksi, niin min;äJ toivoisin, 34007: "Päättää, ettäJ pres·~dentintoimi lakkautetarnn että ainakin ne .porvarilliset puolueet, jotka 34008: tyk,källiää.n !sellaisenaan; p•res.identti ei 'V·oi sanovat olevansa tosidemokraattisen ke- 34009: ha.ioitta.a valtiopäiviä monessa paikassa hityksen ja oikean tas,ava:ltaisen periaat- 34010: ilman vaHiopäivien suostumusta; täl- teen lk.annatta.iia, eivät esiin:tyisi trussä lJre- 34011: Hallitusmuodon 23 §. 589 34012: 34013: 34014: sident~n: vaalik.YsYllllyik!Sessä -kansan edus- kuntaa. ja kansamvaltaa vastaa,lli. ·Suomen 34015: kuntaa ja..siis myös it,seääru vastaan. 1Sa- työväki on lähettänyt so.siali.demokraatteja 34016: nott.a,k>Oon mitä tahansa., .niin on Suomen prurla.menttiilli taisteleiiDaan ka.nsan täyd.el- 34017: pres~dent.ti sittenkin .riippuvainen Suomen lis.en itseiiDääräämisoikeuden ja suverenitee- 34018: eduskumnasta :s e k ä ;i •u r i ·d i iS' e s t i et t ä tin puolesta, mikä onkin ainoa kansanval- 34019: p o l i i t t i s e s t i. J uriidis:esti ·sit.en että ta~sen parlamenta6smin oikew .päämäärä, 34020: eduskunnalla on .rajaton valta päättää ihal- .ia tältä! ;kannalta. kat•sö~en .so,sialidemokraa- 34021: litUJSmuodosta ja tämän kautta myös it•se tit jy,rkästi vastustarvat sitä t·endenssiä, 34022: presidenttilaitokls•esta, poliittis·esti taas .sit.en j.oka t.ahtoo tehdä presidentistä suuremman 34023: että hallituksen, joka on ainoastaan edus- tekijän, kuin mitä 'hä.n itse asia,s.sa .Suomen 34024: kunnalle vastuunalainen, on pakko toimia, peru.stuslakielli mukaan on. Kenen'kään 34025: niinkuin •siM, taMoo eduskunta eikä wesi- auktoriteetti .ia valta ei •saa suureutua 34026: dentti. Ja koska juuri ed,uskunnan pruä.tök- eduskunnan k•ustaunuksella, niin kawvan 34027: set S.Y'mlbo.lisoivat valtioksi mruodos.tlmeen kuilu edUJs!kunta edustaa Suomen kansaa. 34028: suvereenisen kansan ·kor1keinh tahtoa, niin On .sangen ~lalhuttavaa, että maalaisliitto 34029: on selvää, että Suomen eduskunta se1laise- Olli ottanut tälssä asiassa oikean kannan ja 34030: naaln on hyvinkin• •sorvelias laitos valitse- toivotta,va,sti siinä lo,PIPUUn saakka .pysyy. 34031: maan maallemme padamentiJsta .iuriidisesti (Va.semmallta.: !Kyllä siellä on taa.s poik- 34032: ja TJoliittises.ti rii•ppuva•n presidentin. Halu keuksia.. ) Minä toivon vain. 'Kaiken tä- 34033: koroHaa pres~dentin auktoriteettia sen män 1rn1na olen tahtonut ,sanoa senkin 34034: kautta, että hänet valitsisivat erikoiset va- vudksi että: cpemstuslakivaliokunna.n mie- 34035: litsijamiehet, on .selitettä,vi,ssä vain •siten, 'tinnös·sä on painoiStettu pä,äasiallioses.ti sitä 34036: että tämän suunnan politikot luulevat seikkaa:, että wesidentilli vaa.li,t valitsija- 34037: tällä tavoin väilieutävänsä parlamentin arvo- miesten kautta tuottaisivat valtioHe turhan- 34038: valta.ai, ~sillru .silloin näyttäi.si •siltä, 1kuin ei päivä.istä puuhaa ja ta.rp~eettomia. menoja, 34039: eduskmntamme olisikaan tä.y,sivaltainen, On myönneHä,vä, että tämäkin tärkeä ta- 34040: jos se kerran ei v.oi.si valita. presidenttiä. loudelllimen !puoli on puheenalais.en kysy- 34041: Mutta koska sen todellinen a•rvo ja vaiku- my;ksen y~htey•dessä otettava 'huomioon, 34042: tusvalta. ei Tiipu meillä pre,sidemtin vaali- mutta ~se ei sittenkään• ole pääa1sia.. Pää- 34043: t.arvasta, niin ei mielestäni ole mitään syytä kysymyshän on siinä, onko 'Suomen edus- 34044: tuhlata moisiin vaalevhin suuria rahoja kunta poliittisesti ja iuriidisesti .sovelias 34045: ja aikaa. Sitäpaitsi ei eduskunnan, joka la~tos itse valit;semaan valtion päämiehen 34046: edustaa Suomen 1kansaa, ·ole vähintä:kään vai ei tai ~onko valtion päälmies eli pl!"esi- 34047: syytä mennä tässä. asiassa lausumaan itsel- dentti oman arvovaltansa tähden 1sellainen 34048: leen s u o r a n a i s t a e p ä l u o t t a m u s- henkil.ö, .ioka ei saisi olla, mu.k.a eduskUJn- 34049: 1 a u s e t ·t a. Edl. ISetä:lä on trumiän asian nan vaa}eista riip,puvainen. .Siitä on kysy- 34050: yhteydessä sa,llionut: Jos kerra.n tahdotaa·n mys. . 34051: muuttaa !hallitusmuodon 23 §, niin ei olisi Jos me tarkistamme meidän oman :Suo- 34052: pitänyt tyytyä tämän p,ykälän •muuttami- men ha:llitusmuorlon <si.sältiöä•, niin me en- 34053: seen, vaan joihld.onmukaista olisi oHut, että ·sinnäkim huomaaiiDme sen, että tuo halli- 34054: olisi elhdotettu my,ö.s 19 ja 27 ,§ :t muutetta- tusmuoto on1 tullut vahvistetulksi eduskun- 34055: <viksi, nuo pykä1ät .iotka määräävät ,presiden- nan päätöksen mukaisesti, kuten h.allitus- 34056: t-in toimiva[lan. Tässä suhteessa olen ed. .muoldon a.lkulauseeSisa selvä:sti sanotaan. 34057: Setälän ka.nssa ai,van ;samaa mieltä ja kat- Se talhtoo ·sanoa, eWt edu.Sikunta on ollut 34058: son, että hänen loo.gillinen .iolh,topäätö.k- ainoa juriidinen alkuJ.ähde voimassa·ole- 34059: sensä Olli tä,ssä ,kohdin aivan oikea.. Ajan valle haUitusmuodolle. Hallitusmuotoamme 34060: mukaan onkin py;rittä:väJ siihen, että nuo ei oHut meillä samelemassa mi1kään vallan~ 34061: ·hallitusmuodossa lizytyv.it pykälät tulisi- kumouksellinen perustava k·ok~ou.s ta,i ensi- 34062: vat tässä esitettyjoen nä:'kökdhtain mukai- mäinen kongressi, kuten esim. Philadel- 34063: sesti meidän .perustuslai,stamlffie poistetui,ksi. phian kon,gressi Amerikassa, tai sitten kan- 34064: Vielä kerran .sanon, että kaikki ne edusta- sa itse välittömästi referendumiensa kautta. 34065: jat, jot•ka. pyDkivät koristamaan pr.esident- Hallitusmuodon vahvisti rajattomilla val- 34066: tiä näennäi•selllä .muka eduskunnaista rii'P- tuuksilla. Suomen ed,us~mnta itse. Ja. nnn 34067: pumattomalla prerogativillä, t•oimå.vat ed,us- kauva.n ,kuin tämä iS:a.ma edUISku•nta ei tule 34068: 590 Perj:arutaim.a 2JO p. •lotkrukuu•t.a. 34069: 34070: 34071: siirtämään perrustu.slain vah:Vistamisoikeutta teitä. Ja tämä :mielestämi ookiu helposti 34072: välittömästi kansalle, on aivan erheellistä ymmäirrettävä asia. Sil1äl meidän edes'- 34073: luulla, eMä eduSikunnan valtiovalta voisi iSämme on selvä, vanha, tunmet.tu poliitti- 34074: olla jonkun muwn elimen ra1ioittama. Hal- nen ,ky:symys, .ion1k a käytännöllinen rat- 34075: litusmuodossa hyvin sattuvasti sanotaan- kaisu kussakin eri konkreettisessa tapauk- 34076: kin, että jopa ylin toimeenpanovalta,kin sessa osoittaa, l.ankeaako voitto todelli- 34077: on vain ,rus•kottu" tasavallan p1residentille. sen ;vai1ko ·keinotekoisen kansanvallan puo- 34078: Se ei näin ollen kuulu hänelle minääJn pois- lelle. Ne 'kansanedustajat, jobka tänään 34079: tarrnattomana ja eduskunnasta riippumatto- tulevat äälnestämään puheena.olev.aa. muu- 34080: mana oikeutena. to:sehd•otusta vastaan, tulevat •siis esiinty- 34081: On puhuttu .siitäikin, että ipresidentiillä maan Suomen eduskurutaa ja siis myö.s 34082: on muka oikeus ja valta !kieltää vahvistus omaa valtaan1sa vastaan_ Ja tämä ei ole 34083: eduskunnan lhyvä'ksYJmältä lailta. Että suinkaa1n mikään taistelu todellisen kan- 34084: moinen oikeus on näennäinen eikä todelli- sanvallan rpuolesta. Sehän on sitäpaitsi epär- 34085: nen, osoittaa meille ihallit.usmuodon 19- §, 1uottamusla u.seen lausuminen itselleen_ 34086: .iossa iSellvästi sa.nota.an, että jollei pre·si- Ajatelkaa, kuinka, kunnianinen tehtävä! 34087: d·entti lakia vahvista, tulee se ilman vah- 34088: vistustakin voimaan, jos eduskunta niin Ed. S e t ä1 l ä: Täimiä kysymys on jo se'klä 34089: haluaa. vuon1na 1'9 1:9 että ,silloin, kun, esiUäoleva 34090: 1 34091: 34092: Se seik!lm, että ip•resid.entin ollessa estet- eruuSikUn:ba:esiiy.s tehtiin, ollut n1tin laa..}an, 34093: tymä hänen t•ehtäviään hoitaa edruskun- .ia monirpuoli·sen keskustelun aJla:isena, että 34094: nalle va;stuunalaineu pää,mini·steri, on myös- :m:Unun e:i aJku.ia1a1n ollut ta;rilwituksenili 1ällä. 34095: kin omiaan alleviivaamaan presidentin kertaa keskustelua asiasta ainakaan omasta 34096: su bordineerattua asemaa täysival tais·en DU:o1estam~ villrittäiä: uu.ruelleen, vwam ainoa& 34097: eduskunnan rin1naU1a. 1Se tosiasia, että taaru ylksinke<rta.isesti eihdoiltaa. •että nytt 34098: kaikki valtioneUJvoston jä.s.enet ovat 43 § :n e.si11älol<e:VIa lerpäiä:mäiä:n jä.Jtetty ed uskumta- 34099: mukaan •vinkatoimistaan .eduskunnalle v.as- esitYJs hyliä!ttä~s.ii!n. E.CLelliJsten. puhujain 34100: tuunalaiset, osoittaa taais sen, että pres·i- }ausu:nilliot alll'taVJat kuitenkin ,min111lle ai- 34101: dentti parlamenttaarisissa maissa• on ihyvin .h.etta. la•usua a,sia,st1a vielä muut<amia sa:noja, 34102: rpieni tekijä poliittiseen vai!kutukseensa näh- IMintälkin e~äi ed. Ryömalll esimerkin mm- 34103: den, llllelkeimpä nolla. ,Jos edusk!unta nos- kaan ensinnä! kos!kettelen hiukan tämän 34104: taa esiJIDr. syytteen presid·enttiä vastaan, asi!an esihri·sioriaa.. E.d. Ryömän esitys 34105: niin Otn presidentin pak,ko pidättäytyä toi- trust.ä a'sias1ta, oli :melko:iisen vai]li<nainen• tai 34106: mestaan. ·ei ainalkaa,n• k·ä,siiltälnyt tämJ.<äln esi,historian. 34107: •Voik·o nyt, arvoisat kansanedustajat, al:kua. Kaiki.Ha eh'kä lienoo mui:stissa., että 34108: tällaisen hallitusmuodon najalla. väittää, .io ennenkuin hallitus antoi esityksensä uu- 34109: että eduskunta ei olisi muka sov.elias va- deksi ha.l:litu:smUJooOimsi vuon.na 119119, useat 34110: litsemaa;n •sellai;sen ·p;res~dentin, jonka per- e.duSikuDina:n jä.senet, edu:skunllllan: maa•lails- 34111: soona. ja toimi ovat ehdottomasti .eduskun- liitt.oaaiset .iru edi,stYJsmielrilset jläisen,et :vihtei- 34112: nasta 1riippuvais·et? Voida.an·ko vedota sii- se·sti, 'O'li'VIat tehneet edu•SikuntaesitYJksen. 34113: hen, että presidentille on uskottu muuta- Ja tässä e<duSiku:nrt;a,esrt;viksess:ä oli pr:eSiiJdellJ- 34114: mia sellaisia telhtäviä,, jotka vain näennäi- tiru VJa<a•li ehd,ot.ettu t,a,pahtuva:ksi va.litsi.J.a,.. 34115: sesti ovat itsenä~siä? Luuien, että vastaus miesten ikarutta. Kun a1Sii:a. tuli per:ustus- 34116: niä~hin kysymy.ksiin on itsestääm selvä. laJåvaHokun;ta,alllJ ja asi~ta ®si:nnä •käsitel~ 34117: Ennenkuilu lopetaru, tahdon vielä huo- tii!n juuri täJm,äm: edusikrmttaesitY'ksen poh- 34118: mauttaa., että tätä mielenkiintoista 'kysy- jalla. t,a,p.ahrtu:i erä!ä:niäl l.auvamt.aipäimnä., 34119: m,y.stä käsit<eltäessä ei voi edes r.at~Sastaa 1 jolloin• su11ri osa v.a:li.o'lmnman. jäJSen,iJstä oli 34120: suurilla auktoriteeteillä. Sillä itse tiede ja poissa, ettäJ j:~:k,:wenkin pi·enel~ä en~mis- 34121: koko se laaja kirjallisuus, joka. ko·skee töHä muutoettuniKI'n nuheenalallnen esityk- 34122: valtio-oikeutta yl·eensä ja kansanvallan sen pykä·ltäJ sil:liä taJv.a,l.l:a, että preside;n:ti:n 34123: OfPpia eriks.oon, ei ·ole päälss.y.t luomaa•n sel- va1a,lini t.oinn.itta.isi edlllskunrta. SiJloinen1 34124: Jaista ku.moamatonta t•eoriaa, .inta vast.aan hail'litus ~seum,si pykäl1ä pykä.Jlältä perustu.s- 34125: ei telhtäisi suurt•en auktoriteettien ta·holta la,kiJva!Hokunmran· työtä paraålkoo. val.mi<St<eJ... 34126: lhy,vin arvokkaita muitutuikJsia ja va.sta.väit- , 1ers:saan Oim1a1a: esity>stänm .i.a 1mmutti siinä 34127: Hallitusmuodon 23 §. ' 591 34128: 34129: 34130: rva<sta181Va1Il• -pykäJ.·äm, sitä m:vlöten. kuin. -pe- 1Jlllolesta:ni en. :VIOi vieläk'älän· rmyönt:ää, että 34131: rustuslrukivaliQ1kumt.a teki nliL:ilhiu 'PYkäJliiru olisi hyvän .patrlrumenrtJa:a.risenr tava111 mu- 34132: muutoksia.. J.a kuru tultii.Jn, nuheenala,iseen .kaista., että kun :on sovittu, että pr.eside'Ill- 34133: vaa.li-py:käJläan, nå.i.Jn, rsiiHoiu 'hal·litu.s myö.s- tin v>aa1li eDisli !kerralla ·oli.J ta.p.a-htuva edUJS- 34134: kin muutti •O<illaJil' esitykseniSä va!Staav·a.sti. kunnan kautta .ia vaJStedes v~Vlitsil.irumiesten 34135: Ja näin sii.s tuH ta.-palhtuJJnaarn,, e.tt.ä haUi- ]mutta., kuitenkin a:setettai,siin nå.in, että; 34136: tuksen esitY:s edUJsilmn·na;lle anncltiin tässä va,aE ei y~htäJkää:n .ainoata kertaa tulisi ta- 34137: muodossa.. .SiUoimen1 vrultionJwiil~Via :vhty.], -pahrt.uma,an sill-ä ta.V!alla. joka. sovittiiJD, sään- 34138: juuri tä:vsi1111 -par:1~VmenrtJaarisesti, ha,l1ibu!k- tönäJiseksi. 34139: senrS81 enemmirstöön j,a a.n.toi esityksen, .senr Perustuslakivaliokunnan mietinnössä esi- 34140: mukaisesti, Vlairkik·a• t:unmretUISti häinretUä oli tetään ainoana syynä, minkä vuolksi hallitus- 34141: p.el'lSOOn.aJ.lise:sti to~nen m:Uelimidie. mu,od:on 23 § o1isi m.uuiJettava, että Suome'Ill 34142: Min.nn1 eil ole sy.ytä ruveta tläsrsä laa,jalti .kaDisa· ei raih.aUisesti ei.'kä n:äili:tläiV'älsti myös.. 34143: 1 34144: 34145: 34146: e.sittäJmäiälru rui.itä •sov.itte}uja, jroita siHoiru ' kä!äi'Il mumiiH:Usesti eikä si.eluU:iJsesti jaksa 34147: käytiin ;haHitusmuotoasiasta. Lienee kui- kestääJ presidentin vaalin tuottamaa rasi- 34148: tenkin tunnettua, että niissä sovitteluis- tusta. Minusta tämä syy on kuitenkin 34149: sa eivält rol~oot lky.sYJmyksessä Ste~Uaiseil liian vähän ,painava. . · Äsken täällä 34150: asilart. kuim1 riit~rimerkirt, vraa1n sovittetu:t lausuttiin siihen ta.paan, että .ios Suo- 34151: koskivat kolmea -p~äiäasiaru, eniSiim.nräJkin -pre- meni kansalla on varaa pitää ,presi- 34152: side'll.ttillll va.alit~a.-p.a,lV, toiseksi rJJei'IU'srtnslai'Ill 'denttiä, niin siHä my·öskin on varaa 34153: säätä!mistäJ semmoisessa tapauksessa, että 'hankkia ihänelle kesäpalatsi, minkä edus- 34154: ·presidentti kieltäisi perustuslaiHa varhvis- kunta äskeisellä päätöksellään on osotta- 34155: tuksenoo, seikäJ viih.doinr KYiSYiffi:VSt:ä: silitäJ, nutkin.. Mutta ainakin kai vielä pa- 34156: oliko "Preside'll,tti eduskun•nrrun tu•omitta.va., remmalla syyllä voi sanoa, ·että jos 34157: ·siinä ta:-pa.Uik,seSISar, että SlVvte h1äJn:1Jä va,staam Suomen kamrs,a.Ha ont vam•a n.atDinra: pystyyn 34158: nostett.a.i:så.li1n. iNäimtäJ o1iJv:altJ P•emsikysymyk- n:vk:visenr haUitusm'Uo.dont nerustei:den• :mu- 34159: .siä, ja tunnet'tna,han nn, että kompromis,si ka,i•nrenr t.a,s~warlilat, n.iin sil.HL "Pitää olla vare.la 34160: sitten' .l<>htiJ siihen tilllokseen,, rebtä "P:r:esid~rutti voidra valita, ta,sa•vallalle presidentti. 34161: ensimäiseltl'äJ lk·erra[l& ·oE,si ·edus1kunnan1 va- Minä en tahdo seuraten arvoisan edellisen 34162: littaiVIa, mutta että it~e la:kiin sälällltönrui- puhujan esimerkkiä ruveta pitämään valtio- 34163: S€1ksi tava:ksi tlllli,si, uresi.d.en1tin varErtJsemi- oirk·eudellist~V 1uemtoa; !J)all"lamenil;a.rismisiJa. 34164: nen va.Jitsi.irumiestren :karutta:, 1se on, että :ka.n- ,Siihen mirntä en1 ehrkä 'P:vsiyisi.kä!än. Minä 34165: saHa tultisi olemaran 'Pl"e,sidtemtitn, Vlalitse:mi.s- ta,hiloisi:n •sanoa h'äinen teoreettisten muistu- 34166: orkeus. Täih.ällll kom-promiJssii'Ill SillOstuivart:. tursie'll,s•a .iohdnsta, että parrl.amentariJSmi on 34167: eduskunnan vaalinr vastustajatkin etupäässä semmoiDien a1sia, joka ei ole ominai.nen. re- 34168: sillä uerursturkseHa. .. •ertt:ä: oli täl'ketä;täi .sa,ada: nublirkaanis·elle valtiomuodolle, vaan sovel- 34169: t~äJmä a9La tsiHä kerta~a. nroueastli rmiJkai:stukså.. tuu yhtä; lh:vvin1 monatrki.stiooen valtiomuo- 34170: Myöskin presidentin tilllormitsemi,sess~a· tul- t:oon ikuiru re"Pulblikaan.iseen. Onhan tun- 34171: tii'Ill siih,en tul·oiks·ee·n - eduslku:nm·an, toi'S'es.sa nettua,, etrt:Jäi rpa.rlalm-enrl:.ari,smi .iu'Uni. on .syn,.. 34172: l.akiehd,otlllksessa, j.oika l.a.ilkså. tuli - •etm , tyn:vtJkii'Il' mon.ankia.ssa. ,i.a että toirsaa>lla ei 34173: nresridenltiru tn.o.mi;tseminren ei oUlllt jä·ä;V1ä · parl.amentarismi välttämättömästi kuulu 34174: ~dus:kunma:n t~eM.äJviä!k,si. .Sitä!va:stoin· korrn- l'e"PUJbliika•anillsee'n. IV'altiomuotoon,, niin1kuimi 34175: promiSISia rei saaiiJU .a~ka.a'ru perustuslain sää- Amerika'll es!imerlk!ki tooistaa1. Ei minusta 34176: tämiseen ta:rvi,ttavasta määräenemmistöstä mytö,skään ole ,sy:vtä ryht:väJ kä,sitt.elemäiiJn• 34177: seniälkeen •kuin presi·dentti oli vahvistuk- tuotru teo:r·e:ettista iky.sy.mys~Jäl. missä mälärin 34178: oonsa siitä >evännyt. presidentti on katsottava olevan vastuun- 34179: 1Minru1JJ1 on1 turh.a: t<ä1ssäi ryhtyä ~osket.t·e aila:inen redu,skunnra!lle. tAin'raikinl meidän 34180: lemaa.n sitlä 'ky,symy.stä, kuimfmru pitJkäJlle hall:Ctusmuroiomme muam•an· ()IJJj tämä V'aiS- 34181: velvoittava moraalinen voima on oleva tuol- t•UU'D.allatiiSUU:S rajoitettu hyvin, .vähii1n, ja 34182: laå.seHa komrprom.]SISrlTä. Joika iJapauikse,sSJa VIOisi sa.noa, ·että ·"Presi.dre:nltint varstuun.a]~a.i 34183: ·sovitteluilla silloin saatiin aikaan semmoi- suus oi•k•ea,siJa.am olisikin ristidi,dassa parlra"' 34184: nren l!llki, .ionrka kailkki pUJnluee:t tali a.ina:kin mentttari,smin lkamssa.. jontka murk.a.a,n, klllkin: 34185: ednsk1mna:n Sillurl enremillillstö sa~a>ttoi hy- minri,steri. on. va.stUiUIJJia.l.ainen' e.duskunmalle 34186: vä.ksyä. Ta1hdon· vain lisätfu, että minä eikä 'Vla:ltioo ,-päJäijnres. lEde~ninen puhuja 34187: 592 Perj,anroaina 20 p. ·lo;~rukuuta. 34188: 34189: .pwhui suspensiivisestä vetosta ja mainitsi vuitse V'61d011Ja kmiS•a,an, nriin srlloin ei ()l}e 34190: sen tul1llllll1Simerkill:Usen:ä rerpulbBki.He eli ta- t;äJmränla•at.u:Usee•ni hallitusmuotoon soveltuva 34191: sava1lalle. Mutta sehän niinkuin esimer- og,o, että hä•n •on tul()ill sam:an: edus!ku'll:nan. va- 34192: kit todista:v;art, 1sovel:tu:u myö,sk:in mnna.nki~ Etse~ma, ionilra !Siivu .h;ä;ru lka:n:saa;n vetoo. 34193: seen v•a:lt~amuort:oon.. Ja .mitäJ eTityi,se•stL Minä siinä asiassa voin teor·eettisesti aivan- 34194: tulee ,siihen 'V'eto-loikefUt.een'. mi'klL meidän. kin oHa Vihtä mieltä edellisen puhujan 34195: haUitusmwotomme .muk.a.aillo preside,ntiUä. on, ka.nists•a, että jos t•aa•s ,preside:nttJti olrisi: edus- 34196: niin hänen vah vistuskieltonsa tosiasiallisesti ~kunna.n v.allitse~ma., hänel'Lä ·ei rpitä:isi ollellr 34197: ei ole mitäiän muuta .kuin l'leferendumi'n. !k.aam~ olla nuheena.laisi,a oilmuk:si:a.. SiHo~n 34198: muoto. J,a sitä kailkert:.i ei V'oi1allle sam,oa., ,oJ.i.si ra~kenneJttaN.a kokona:a.n toiJsen:lainen 34199: ettäi re~en:mdum eli oikeus 'V'edot.a :kanlsan- haUitns.muoto·, mi:kä ti1etäi.s:] yksinomaista 34200: 'iili•n~st.~ksoon., olisi: m:UktäJä'n. par lame•nttlal- täy>dellilst1ä •61dUJskUJnlttaiVIa:l;t.aa., i1ma:ni mi:tä:än 34201: ri.smiln vwslla:koht.a. !Kun nresidentti kieltä1ä •oi~eu:tt·a ve,dota. ka.n1saan, v:a[iJi;oJn nä:ä:miehen 34202: va.hv~s:trulk,sent j·olta:kin l,a,i1h, n,i•iln 1se ei mer~ rpu.u1elt:a. ·Mi.nläJ silis e:n suinika.a:n. pam'6 päJä- 34203: kitse mitä1ä:n. muu>ta kun että häJn1 ka:t.soo, pa.in:o.a siilhon. •että, .e,s;rlläoloeva.n ehidotUJksen 34204: ettäi 1kam,sa1n on täJs·tä: alstiasta lausu;tl;ava hyväksymisen. johdosta hallitusmuodon 23 34205: miel:initle•Emsä rY"ali1Jsi1ia•i1m>a kautta, enmen,~ ja 9,4 § tulisivat hiukan epämieluisaan laki- 34206: ku:Un 1se v;oi tulla. h:Uksi. Nillin~kä:än myö;s- t,ek:nliUi:s.Oeiill rist,ilri.it:aatn, vaan siihen., että: 34207: !kiu e~dusku:n,na1n ha.],nittamri,nen e·i ol•e mi- koko mei,däint haNitu:smnotomme nerusteet 34208: tiliin muwtru ik.uin nefevendUJmi:n, muo>l:iO. tulilsivat muu:toks,en johdosta: ristiriitai- 34209: Pms~denrt:ti on. se hten!kilö, jonlka t1eMav:änä siksi .ia• lwiloo haHit,wsmuo:tOIIDJme m<elkoi- 34210: tässä. on :käy:i:t:äJä oikeutta. V'edota ilm·n•saa,n. sestilkin n:vtkvi:se:SJtä,ä:n hu:onJo:nli,si. Jos 1Jä,- 34211: Ka:n,sa.n tulee sillitäJ a;siasta. ta~kka nii•s.tä hä•n suunJt,aJa;n, tJaohdort.t:a~siin, 1menmä, kuin 34212: asioista, iot,ka ovat käsillä, lausua mie- esityksessä ehdotetaan, niin pitäisi silloin 34213: lem;ä, ennenkuin asia ratkaistaan. tehdä ·na:Uun s:uuvempia. IIDiuut.okJsia h:allitus- 34214: .Kun meridäm1 ha:Ilit·us.muotomme vuon:n,a muottoon, .iD'tt.a se vnis:iJ pysyä 'eheänä ja 34215: 19119 s:v;ntyi, niåln va.iikk.a se svn•tyikin mo- k.oiffion1a.is•en131 la:kim,a. 34216: nien sovitt.e1.u.ien tul.oims:enJa:, s•iitä kUJ~tenkin En t,a1hdto täJllä :ker:tata jatkaa enem;pää. 34217: syn,tyi •arilllrukmJ ole~nna.i.sest:L yhtenläiin~en tUlo- Minä ehdoLan ·siis, että esilläoleva ·lakieh- 34218: te, jär.iellineen kokonaisuus - aivan lu- dotus thyltältt.ä,]s.iin. 34219: kuunottamatta sitä, että: joku erikoinen 34220: py·kä.lä on saattanut saada hiukan on- Ed. A. P u 1 k k i ne n.: Esilläolevaa 34221: nistumattoman sanamuodon, niinkuin esi- lakiehdotusta voidaan liioittellema.tta kut- 34222: merkiksi juuri ed.: Ryömän mainit- sua kum.oukselli1seksi, ~ehkei sitä liene sel- 34223: sema 2 §. •Suomen kansa ei tämän laiseksi tarikoitettu.. 'Tästä sen luonteesta 34224: hallitusmuodon .mukaan ole luovutta- eivät tkuiten•ka.an kaikki laki<ehdotuksen 34225: nut kai1kkia oikeuk·siaan 200 edusta- puolustajat näytä oleva•n tietoisia. 34226: .iaJlle, va,amJ •se on .i'ät,tän,yt itbs:e:lleenikin, s•a- .Pia.n ka:ksi vuosisataa on OPIPi ·valtio- 34227: r:amJsiåa•a ei a,inJo•aJst.a'a'n ,s;~ll!ä tarval'l.a, että .se vaUan kol.miajaosta eli valtion tehtävien 34228: joka kolma;s VUJOISi valitsee uudelJe,e~n -ed.us>- •iakautlll!mis.esta lakiasäätävä:än valtaan:, la- 34229: kumna.n., V•a•a'n iiDYÖ·ski:n .siUä tavo:~n. että kia käyttävään ·valtaan ja hallitu.svaltaan, 34230: vaikka ei siinä olekaan va,rsinaista referen- •joita h•oitavat toisi:staan riippumattomat 34231: du.mi.a eli 'ma.usa,nläJä;n,e,s:tysibä säiäld.eU.y, ilmi- valtionelimet, ollut yl·eisesti tunnustettu 34232: tenkin enä.i,s.slä iJa,p.a.uk.s•i,ssa. ·e.dusilmnm,an pää- oikeaksi, vaikka siitä on joskus yritetty 34233: töksestä voidaan vedo'a kansaan iuuri sillä ottaa harha-askeleita. Mys.kin .Suomen 34234: ta:voin ikuin ä;sk·e~n marmitsitn. niimittärion eMä hallitu,smuotd,os:sa tämä kol.miajako on to- 34235: presi·denrlt:U ki,elrt.ä,yj:.y.y Vlah.vri.sta:maJsta. laba teuteUu. Sen ~ § :n mukaan käyttää lain- 34236: i a IS!~l'loill! kamrSia, sa;a v'ararl:i1en iffia utta' amt,aa sääldänt,övaltaa eduskunta yfhd:essä tasaval- 34237: laJnsumåJontsa., t.a,i että häJn ha:.ioitrt:a.a e;dus- lan presidentin kanssa, ·tuomiovalta.a riirp- 34238: kuntnlan ia saattaa eruuSik:utnm,an toimet .Jmn- l)nmattOimat tuomioistuimet ja ylin toi- 34239: sra.n rrutlka:ilstaNillrsi. :Mutta. minä tahdon meenpamovalta on uskottu tasa•vallan .p·resi- 34240: uudist.a•ru .sen, ·lJli.nikä ede!ll:i.nen puhuj.a jo denti!lle. Valtiovalta kuuluu 'kokonaisuu- 34241: erää.stä aikaisemmasta lausunnostani luki. dessa kansaUe, ·sitä edustaa valtiopäiville 34242: Jos kerran rp.residentin tehtävänä on tällä ta- kokoontunut edus1kunta, mikäli laissa ei 34243: va>11a ikamsrun1 pul(}lesta j.a edu:sku:mn.am1 si- ole toisin säädetty. 34244: Hallitusmuodon 23 §. 593 34245: 34246: 34247: Tällainen poiikkelliS on hallitusmuodon 5oid·en teihtävä tasavallan presidentin vaali 34248: 23 § ;,ssä. iSen IIDUJkaan tasavaUan p:resi- on .ia jotka varstapainoks·i va.se!lllmistoedu.s- 34249: dentin valitsee iSuomen kansa valitsijamies- kunnalle valitsisivat .presidentim muista 34250: t~u ·kautta, .io~de-n lukumäärä on 300. Tämä puolueistru. Senvuomsi .ia jotta tarpeellista 34251: määrä.YJS on niitä kUJlma.kiviä, joilla koko t.asa,p.a~noa vaQti,oJvallan käybö.s.sä ei pantaisi 34252: valtioraken<teemme lepää. KäJsiteltävänä vaaranalaiseksi, ei siltä näkökannalta, jolta 34253: oleva lrukiehdo<bus t~etää vaalioikeuden siir- minä asiaa har,kit,sen, nyt ehdotettuun hal- 34254: tämistä kansalta eduskunnalle .ia tasavallan litusmuo•don muuttamiseen voida mitenkään 34255: ,presidentin alistamista eduskunnan mäJä- suostua.. Ky1sy.mylmsen ollessa .so.siaalisen 34256: räysvaHa.n alaise·ksi. :Vai mitenkä muuten lainsäädännö·n tai, talouselämää jär.iestele- 34257: t.ätä asiaa, .iossa on kysymyksessä vastikään vän ,lainsäädännön kehittämisestä v.oitaisiin 34258: sääJdetyn ih:a,Uit,usmuodon muuttaminen, sunsbua pitkäl.lekin meneviin uudistu:ksi~n, 34259: vasemmistm1' truholta niin .s•itkeä,s.ti ajettai- mutta sellai1sessa kylsymyk.sessä kuin nyt 34260: siin? !Ei suinkaan yik,sistään .siitä .syystä esilläoleva ei voida tinkiä. 34261: että eduskulll•nan toi<mitta.mana presidentin- •Mutt.a vaikkemme -pelkäisikään sitä va- 34262: vaali oJisi yksinkertaisempi t.oimitus, kuin semmi.stovaaraa, jo,sta vasta olen pulhunut, 34263: joo se .iää erityisten valitsijamiesten te'htä- on eduskunnalla siHi täy.s'i ,syy varoa seil- 34264: väksi. !l'ätä sitkeyttä ei riitä .s·eili.Uämään laista ·o,man valtansa täy.dellisyy·ruen tavoit- 34265: myöskään vaal1ki~hoituk,s.enr ,kammo, josta telemista, jo1hon ·eh•d.otus, että eduskun,ta 34266: on niin pal.ion puihuttu. On·han tunnettu, valitsisi ta.s.avalla.n p.res~dentin, pyrkii. 34267: että meidän vais·emmis-tomme on juuri .vaali- Meillä on siitä varoitt.a'Va esimer:kki Ruotsi- 34268: lkiihoituks.essa saavurtta1nut ikiistämättömän Suomen lhisbo1ri,a,sta. YksinvaHaa seurasi 34269: taituruuCLen:. Ratkaisevana ei sillä taholla Kaade XII:n jälkeen n. s. vapauden a•ika., 34270: myöskääm voitane ,pitää .sitä seikkaa, että io1nka uudesta haQlitusmuod.osta eräs sen 34271: 'jos presidentin valit.see eduskunta, ni.in laatijoista .oh lausunut, ·että enkelitkään ei- 34272: säfustyvät nre kustannukset, .iotka ovat seu- vät olisi voineet .sen -pa.remrpaa aikaansaada. 34273: rauksena hallitusmuod·on säätämästä wesi- Jo ennen haHitsiiaksi valitsem~stakaan orli 34274: dentin vaalitavast8J. Perimmäisenä vai,kut- kuitenkin Ulrii:ka Eleonora antanut vakuu- 34275: ti:mena nyt ehdot.ettuun muutokseen täytyy tuksen, •ettei kellään ollut perintöoikeutta 34276: sittenkin .o[[a JP.yrkimy,s ka:Jren valtiovallan Ruotsin kruunuun·, ja hallitusmuodon mu- 34277: keskittämiseen edusku..nna.n käsiin. Jos pre- kaan ;siirtyi korkein vailta. säädyille. Näin 34278: sidentti olisi eduskUJnnan va.lits·ema, niin sää,dyt lainsäädännön ohella saivat sekä 34279: 'hän tuskiru k.J..äyt,täisi ihallitusmuod•on hä- 'halli•tuksen johdon että o.sittai'n lain käy- 34280: nelle mYJöntämää lakiehdotusten vah'Vista- tönkin. 1Sitä seurannurbta m. ,s. vapauden ai- 34281: miskieltoa tai oikeutta hajoittaa. eduskunta. kaa kuvaa eräs ruotsa.lainen ihoistorioit,si.ia 34282: 'Sitä kuihmkin toi'Votaan. Ja va:rmaankin C. T. OdJ:mer seuraavasti: 34283: eduskunnan valitsema presidentti olisi muu- ,;Se väärä suunta, jonka -Ruotisoin valtio- 34284: tenkin ih.elpommin ed,u.s1kunnan enemmistön jär.iest.y.s näin oli saanut, ulot,ti va;kutuk- 34285: i01hdettavissa kuin iha[liturslmuodo,ssa sääde- sensa yhteiskunta·elämän kai·kkiin ko•htiin. 34286: tyllä tavalla. valittu .presidentti. Jos si.tten mutta .surulEsimmat näistä vaikutu'ksista 34287: va.semmisto vielä 'l)or.varien• leväJperäisen olivat opuoluehenki .ia lahjomisiär.iestelmä. 34288: osanoton johdQsta edustajavaaleihin .ioskus Puol uelhenrki tunki ykls,itviselämään, ha- 34289: sattuisi !Saamaan 1määräävän enemmistö·n joitti mielet ia 'katk·eroitti y1h:teiselä1män; 34290: ed'Uskunta.a.n, V18Jloitsisi ·edusknn'ta ti•et•enki•n meni niin pitk·älle, ·että valti·oillisia uskon- 34291: oman miehensä .presi1denti,k.si ia silloin olisi kappaleita julistettiin saarnatuolista ja 34292: veret.ön vallankumous helposti suorit.ettu. .iuu.rrutettiin opis.kele'Varun nuorisoon. ,V oipa 34293: Tottahan silloin saataisiin säädety'ks·i sitä puoluevimma vaimentaa kunnianäänen sot>i- 34294: varten tarpeeHiset lait. Mwtta io.s presi- laidenkin sydämistä, niin että upseerit 'Vas- 34295: 'dentti on erityist'8n valitsijamiesten valit- toin n<euvoston kieltoa .iM.tivät so:dassa lip- 34296: ta,va., niin RJsianlaita on t.oinen. Jos .silloin punsa ia kiiruhtivat ;valtiopäiwi!lle. Vielä 34297: vasemmisto joskus ·edusta\ianvaalei.ssa •sai- turmiollisemrpi oli leviävä 1alh<jo.misiä•rj.es- 34298: s~kin enemmisNim, niin ,p.oJ"Vari-puo[ueet var- telllllä. Puolueet. pa.l,kit.sivat <kanmattaiiaan 34299: maan •heräåsivät uneliaisuud<estaan ja voit- viroilla, avurstuksima åa -e.duilla; monet 34300: taisivat niiden valits4i8Jmiastten vaale~ssa, ma.an .iullkis[.sta !henkilöistä:, neuvo.s:her· 34301: 75 34302: roista, vil'lkam~ehistä ja valtioipäiväed'Uis- mevkity1ksen.sä>, vaikkakin tämä! johtuu suu- 34303: ta.jista:, •nauttivat palkkaa IViera~lta valioilta relta osalta rsiitä, että valiokunta ei tahto- 34304: ja antoiJvartJ niiden .iolht.aa itseään. Ulko- nut puut-tua asian rperiaaJteelliseen puoleen 34305: maiden Qälhettiläät tiakoivat .io:kaisilla val- sen enemparu sen takia, että valiokunnan 34306: tiopäiviJllä taNattomia .summia., ja. la:hjomi- enemmistönkin k·eskuudessa periaatteelliset 34307: nen alkoi levitä y.li valtakunnan, myö.s val- näkökohdat eivät olleet i.Jhan täysin samat. 34308: tiopäivien välia•ioilla. Muutamat o:ttivat Näiihin käytännöllisiin valiokunnan esittä- 34309: rahaa usealta tahoilta tai .siirtyivät ra.hasta miin näJköikoilltiin minä lisäisin ·kaikessa !ly- 34310: puolue·esta to~seen. Näytti siltä kuin isän- hyydessä vielä yhden, minä 1nimiitäin huo- 34311: maanrakkarus, kunnia .ia hätveliäisyys olisi mauttaisin ,siitä ikäJvänJuon•toisesta vaa;ti- 34312: ollut hailhtumassa· ruotsalaisten SYidä.mistä." taistelusta, johonka ·valitta.vanr presidentin 34313: ~Tällaiset olivat .sen halQitu.smuo.don seu- persoona tulisi sekoitetwksi siinä :tapauk.- 34314: rauk.set, .iota parempaa ,tuskin enkelitikään ~Sessa, etiä vaali toimitettaisiin valitsija.- 34315: olisivat voineet ai:kaan.saa:da". Vapauden m:ierstern kiauJtlta. Ei voitraisi si.l1om estää 34316: aika loppui vallanilmmowms•een. Sekasorto sitä, että •Presidentin persoona tai eili.do'k- 34317: oli ollut niin suuri, että. va1llankumons suo- 1kaid•en persoonart yl•eensä joutuisiv•at koko 34318: ritettiin ilma.n mainittavafli vastustusta lailla voimakkaan ao:vosterlun alaisiksi, niin~ 34319: muutama.ssa tunnissa.. kuin n;yt ta.pahtruu esim. Amerikan Yhdys- 34320: Ei mitään uutta auringon alla, sanoo sa- valloissa. Mutta kansan luonne siellä on 34321: nanlasku. Minä pelkäJän, että jo>s nyt. käsi- keikanaan toinen Jmin .meillä. Siellä voi- 34322: teltävänä oleva lakiehdotus hyväksytään, daarn undhtaa .ia uno1hdetaa.n verraten -pian, 34323: ni:im saamme erlää uuden ,,,varpauden a.ian~', mitä vaalitaistelun aikana on sanottu, se 34324: jonka seuraukrset tulevat olemaan Suomelle 1 kuuluu ·tavanaan jonkunlaiseen vaalirl:ek- 34325: tuhoisat. Ään~estä;n l1rukiJehdotuksen hylkää- niikkaan. Meidåin 'kansamme lruonne on 34326: misen puolesta .siinä toi!Vossa, •että pä:iväiwr- hautova .ia· pitkäJvihainen jar valituksi tuil.- 34327: .iestyksessä .iälempänä.olevat E:lhdotukset leen presi•dentin asema tulisi sen johdosta 34328: laiksi tasa.vallan presidentin vaa[ista ja nii- koko lailla ikäväksi. En luule, että minä 34329: den valitsiiaiiDiesten vamsemisesta, .iotka omasta .puolestani :suinkaan koskaan 01len 34330: toimitta•vat ta.sava.llau presidentiJn vaalin, näJvttäy.tynyt niihin ,kuuluv.a1ksi, jotka .pel- 34331: tuilevat hyv.äJksvtyiksi. käärvät rvaalit.aistelua enempää kui·n muuta- 34332: kaan taistelua, mutta juuri .presi.dentin hen- 34333: Ed. iK i v i 1 i n nr a: On ikai .iotenikin tur- kilön takia minä tahtoisin rsäästää. hänet 34334: haa rYJhtyä milhinkään valtio-oikeudellisiin tästäJ asema.sta.. Omituista on muuten to- 34335: ja teoreetti,siin sel vit•t,elyihin arsian tässä deta, että oikeisto nvt ei a:nna. mitään mer- 34336: vaiheessa ja sitäpaitsi minulla ei siilhen tar- kitVIstä tälle näkök.ohda.lle. Ja kumminkin 34337: vitta'Via ed·ellytyksiä olisikaan. Minä kne- saiiDainen oikeisto, ,sililoin kun oli kysymyk- 34338: taln rajoittaa .lausuntoni kävtänn1öllisiin ky- sessä ta.ist·elu tasavallan ja monarkian vä- 34339: symymsiin. Ja silltä kannalta, lä:htien, niin lillä, esitti yhtenä huomattavimpana vasta- 34340: minun ensimnä.kin täytynee ;sanoa, e·ttä tä:t.ä väitteenä ta.sa!Valtaa vastaan .iuuri sen, että 34341: k·ysymystä, toisin sanoen .p1residentin vaali- se ,SIYn:nyHää, pr·esi.dentin vaa.lit synnyttä- 34342: tavan merkitystä., on minun ymmärtää.kseni vät alitruista vaalikiihoitusta. Nyt me ikoet- 34343: lmko .iouikon liioiteltu. Varsinkin täyt:v~Y taisimme täs•tä vaalikiiihroi·turksesta ja sen 34344: sanoa, et·tä oik,eisto1n bholta on tärstä rPai- ikävirstä va,rjopuoHstar rpäästä, ei ainoastaan 34345: sut•ettu ky,s:y~mys .ia a·nnett.u tS:ille ky.symyk- ra1balli.si.sta ia muista vaikeuk·sista; vaan 34346: selle sellainen ka.ntarvuus, jota sillä tndel- näirsta .io mainitsemistan:i. koet.taisimm<e 34347: lisuudessa ei ole. Tämä johtuu ymmär- päiästä sillä tavalla, ett.ä p:resirdentinr vaali 34348: tääkseni ensinnäkiiJJ siitä, •että hallitus- iäriestettäisiin eduskunnan toimitettavaksi. 34349: muoto .ioka tapauksessa ,selvästi määrää Nyt tämä vaalikiihoitus ei paina mitää·n oi- 34350: presidentin valtuudet ia rmitään .muodOillista keiston vaa'assa. nvt .sekin ky.llä käy laa- 34351: ja iurii·dist.a lllluutosta näi.Jhin valtuuksiin tuun. 'Täytynee sanoa, ettå tiilmä ·ei juuri 34352: ei voida s>aada aikaan toi.mitettakoon presi- todista sitä, että oikei!Sto olisi erikoisen joh- 34353: denti·n vaarli niin tai näin. .Siksi'Pä. onkin donmukainen. 34354: niillä käytännölli.sillä näooökoihrdilla, .ioilhin Näyttää kui:tenikim silltä 'kuin ne, jot.ka 34355: valiokunta on mietintönsä radoitt.amut, oma taihtoisivat 'J)re,sidentin valitta.v.aik:si valit- 34356: ·Hallitusmuodon 23 §. 595 34357: 34358: 34359: sijamiesten ikautta, olisivat .siinä käsityk- valitsijamiesten kautta tapallituV!an vaalin 34360: sessä.. että !hän tärrnän kautta .saavwtta]si avulla tämä ,presidentin vailtru asiallisesti 34361: jollain tavoin asiallisesti luljemman po!hjan laaciennetThksi, niin minä en voi nälhdä mi- 34362: käyttäiessään niitä valtuuksia, ioi<ta halli- tään muuta kuin että sen takana todella 34363: tusmuoto hänelle auttaa. Minä olen tämä:n on toivo siitä, että näin IVIa.littu :presidentti 34364: takia j.outunut kuvittelemaan, missä ta-, ryhtyisi ajamaan omaa politiiik•kaamsa vas- 34365: paUtkseSISa presi:dentti näitä valtu11ksia tulisi ten eduskunnan ,politiikikaa, ainakin måärä- 34366: kä.,yttämääJn,. da olen silloin lä!htenvt siitä tapau.kJsissa, siis asettuisi edusk,Thnnan vä- 34367: tosiasiasta, että meidän koko valtioelämä hemmistön asia:najaja.ffisi eduskunnan enem- 34368: on .rakennettu .ioihdonmukaiseru ·p.arlam.en- mistöä vastaan - (E& !Ryömä: Myöskin 34369: tarismin poh:ria1le, joka ,pääasiassa, l·ukuun- parlamentaarista 'hallitusta vastaan). Niin, 34370: ottamatta hallitusmuodon presidentille jät- mYiöskin paJTilamentaarista ihanitrusta vas- 34371: tämiä muutwmia eri1koisia valtuuiD.sia, lkes- taan. ,Minä t:ulen ,siiihen :heti. - ·Niinkuin 34372: ki:ttää valtiovaLlan käy.tön edusk•unuan ja io .sanoin, tärmä on rminun mielestäni ehdot- 34373: sille edesvastuussa oilevan. !hallituksen kä- tomasti ristiriidasSia parla.menrttaarisuuden 34374: siin. Ensinnäkin voisi presidentti minun käsitteen ka,nssa ja .siis .ri:stiriidassa niiden 34375: yalllmärtääkseni kruyttää valtaansa .silloin. periaatteiden kanssa,. joille meidän koko 34376: kun edUJSrkunnan väJhe:mmist.ö, käyttäen hy- valtioeläJmärrnme on mkennettu. 34377: väkseen määräenemmistömääräyksiäJ häi- Minä en tahdo pitikälti puhua siitä, että 34378: käilamättömäs:ti ryhtyy .ia11mttamaa.n: .i·o- mi·nun ymmärtää:klseni .määräenemmistö- 34379: tain perin tä:rkeMä ja kiireellistä lainsää- määrävikset, .ioihin olen viita.nnut, meillä 34380: däntötoimenpidettä.. Se1lainen mahdollisuus enemmän kuin h.:yvin takaaVIat värheilllmis- 34381: oli lähellä, siHoin kun itse hallitusmuoto tön oikeThdet pitää huoil.ta siitä,, ettei heille 34382: säädettiin. Sillloin ei sit.ä 1kumminkaan tar- telhdä väärYtY'ttä. Ei todellakaan asialliselta 34383: vinnut käyttää :sentakia, ·että oli toinenkin kannalta kat.soen enää tanvitse hankkia 34384: tie asiaill: kiertä.miseksi. Tällaisessa .trupauk- heille lisäturvaa presi.dentin veto-oikeudesta. 34385: sessa!han pl'esi.dentti,. vaikka !hän olisikin - Kun minä sen si.iaan lmetan tehdä itsel- 34386: eduskunnan .valitsema, ·esii.ntyoy edruskunnan leni selvämsi, mitä kä.,ytännöllisiä seurauk- 34387: enemmistön oikeThden vartijana eduskunna;n sia tThlisi siitä, että wesid~ntti yrittäisi ryh- 34388: vähemmistöä vastaan. Enkä saata käsittää, tyä a.jamaan eduskunnan enem.mi.sWn vas- 34389: mitenkä. hän silloin aina.kaan voisi .tunt,ea taista. p.oJitiik·ka.a, niin minä en iaksa :vrrn·- 34390: asemaansa !heiikoksi, vaikka !hän onkin edus- mär:tää .muuta., kuin että <silloin .sy·ntyisi 34391: kunnan valitsema.. PäilliVastainen tapaus iompikumpi .seurawvista kahdesta voimain 34392: on se, että eduskunna.ssa enemmistöllä 'hy- ,Vihd.Ustelmästä. Ensimäisessä: tapa uksesSia 34393: väksytään jokin [aki, .iolta presidentti kiel- voi ajatella., että presid,entti saisi )hallituk- 34394: tää hyväksYimisen. Mi,nun täytyy .sanoa, sen ,puoleJllensa .ia esiintyisi silloin ihallituk... 34395: että täLlaiset ta1muiD.set minun Villlmärtääk- sen kan,ss:a yhdessä; eduskun,taa: vastaan, 34396: seni, .ios asetwtaaru todellisen reaalisen par- mutta ls,ellaisessa tapa.uksessahan on autta- 34397: larmentaarisuuden poih.ialle, ·niiden tä1yty:y mattomasti ri.k.ottu se meidän !hallitusmui- 34398: oUa hyvinki:n :poikkeThstapruuksia, •ne voiva,t dossamme selvärsti larusurttu periaate, että 34399: tutl.la kysymykseen silloin kmn on såärdetty hallitukoselli täytyy ·nauttiJa. eduskunnan 34400: j{)ikin lll!ki, jossa on ilmeisiä teknillisiä puut- luottamusta, sillä tällöinhän ei hallitus .enää 34401: teita tai jossa on tullut joku muu ilmeinen tätär luottamusta voisi nauttia.. ri'ä.mä ti- 34402: erehdys, niin että presidentti käyttää tätä lanne on mahdoton, ristiriida;ssa meidä•n 34403: kieltoV'altaan.sa va.l:mistaaksensa ·ed.uskun- valtio,sääutömme karussa,, Toinen ta:pau!S on 34404: naille tilaisuuden pää,stä koriaamaan ereh- se, ettär !h1allitus asettuisi eduskunnan ikan- 34405: dy,s ja päästä sitä tietä eteenpäin. Minusta nalle rpresidenttiä vastaan ja presidentti sii- 34406: on ni.m . .mahdoton .se aåatus, että ,presidentti loin joutuisi ,Vlksinäni.9ä taistelemaan edUis- 34407: vm.s1 asett,ua1, jos ,parlamenrta.ari,suudesta kuntaa ja sille edesva.sturullista ihallitusta 34408: :kiinni pi,detään, edusikunnan vä!hemmi.stön vastaan. Se tap~au1s on •aivan yhtä mahdo- 34409: asia:na ia:.iaksi, .silloin ,kun enemmistö on täy- ton ia johtaa aivan .vMä m.aihdott.omiin ris- 34410: sin tietoinen, mitä tahtoo, tehnyt .ionkun tiriitoilhin. Kuinka voi rpresidentti hallita 34411: päätöksen, .iota tehdessä ei ole mitään ilmeis- sel[ais.en hallituksen arvulla, jota vastaan 34412: tä erehdystä ta,pahtunut. Kun siis voima.k- hän on asettunut .ia. joka •on a1s,et.tunut häntä 34413: kaa.sti ilmaistaan elävä toiJvo .saaJda tämän v;rusta.an tärkeissä iky,symykisissä! J 01s. siis 34414: 596 ___P.erj,an<t:aima 34415: , , 34416: 20 p. •lokiair,uuta. 34417: __ ____________ _____ __ 34418: , 34419: 34420: 34421: 34422: 34423: todeUakin pyritään .siihen,, että 'Presidentin Suomen kansa :verrattain y1ksipuolisesti, 34424: valta tämä:n muutoksen kawtta sa1ataisiin ottaisi osaa, ainoastaan ne .pii>rit Suomen 34425: niin laa.iennetuk!s.i,, ettäi täillaistru v·oisi ta- kansasta .suuremmassa määrin .i.a suurem- 34426: pahtua, niin tuodaan kokonaan uusi, vieras malla innolla, .ioi]la olisi edellyty~ksiä saa- 34427: rikkova, per~a1ate meidän valtiasäämtöömme. da miehensä presidentin .paikaUe, j.a tällöin 34428: On vii.ta;ttu tämän asian kä.sittelyn: yh- saattaisi todellakin oHa mah>dollisuus ole- 34429: tey>dessä monta kertaa: Amerika,n Yhdysval- massa, että p:resi.dentin vaalin tulos :muo- 34430: toihin .ia ni~den 1V.altiomuotoon. Minä en dostuisi ve11rattain .yllä:ttäväksi ja että to- 34431: halua sitä 'lmSiketellla sen laa.jemmin enää, dellakin, koska oikeistopiireillä oEsi ·käy- 34432: siitä on .io puhuttm Minä huomautan vaJan tettävänään kaik!ki ne ma.hdo[li.suudet. 34433: ly,hyesti, että se valtiomuoto rakentuu ai- mitkä esim. runsaat rahavarat ja lukuisa 34434: van kokonaan toi,sille periaatteiUe ]min mei- sanomalehdistö anbVIat, heillä olisi mahdol- 34435: tlän valtiomuotomme,, Se rr-akentuu - jol- lisuus. saada miehensä läpi ia tällöin voisi 34436: len erehdy, niin on ruotsalainen Staaf fkäyt- todellakin ilälhteä syntymään :kaikki ne 34437: tänJCt tätä: ve.rta,ws,ta, - se mkentuu useam- ristiriidat .ia lhankaukset, joihin olen 34438: pien vipuparien varaan, joissa vipu!ien kum- täällä viitannut. SenpM.a~kia ,pitäisi minun 34439: massakin <Päässä .presidentti ja konwessi, mielestäni niiden keskustala~sten·, jot.lm 34440: IJresliruentt<i ja sena,a:tlbi, l&enaa>tti ja .ko•n- tässä asiassa, ova•t toisella. kannalla, kuin 34441: gressi ovat toinen toisensa, va,s.t,a,painoina. keskusta oili vuonna 1919 miettiä täitä 34442: 1 34443: , 34444: 34445: 34446: .ia ,sitäpaitsi niin Amerikan Y1hdysvaU·oissa puolta verrattain ta.rka,sti. 34447: hallitus ei ole, niinkuin .io siitäkin lie huo- ·Lopuksi .taMoisin sanoa, että kaikkein 34448: mawtettu. ei ole edus"kunnalle ede.Sivastuul- kummaHisim'Piin va!Stawäitteisiin, joita tätä 34449: lin-en, vaan se on ,puMa.asti pr.esid-entin lakiru, tätä ehdotettua muuto1sta vastaan on 34450: hallitus. ITäillaisissa olois,sa voi presiden- esitet.ty, .kuuLuu ,se, että se olisi :kansanval- 34451: tillä .alla se valta, mikä hänellä Amerikassa lan vastainen. Jos täimä väite tulee oikeis- 34452: on, meidän valtiomuotoomme tuotuna se ton t;alhoUa, niin minun t.äyty:y ihmetellä, 34453: periaate ·ehdottomasti 1käy:tännö.ssä ·särkee mistä se on nyt, se kansan>vail.tainen har- 34454: meidän v.altiomuotomme, sär.l>cee ne perus- rastus tullUJt. ,Si.Uoin kuru tä:hän maahan 34455: teet, .ioiRe valtiomuotomme on mke·nnettu. piti valittaman ja valittiin perinnöllinen ku- 34456: Kun minä kaikkea tätä 1a.iat.telen, niin minä ningassuku, silloin ei p~dettv pienintäkään 34457: en pääse siitä mllhinkään, että tämän pyrlki- huolta siitä, että, .kansa ,saisi lausua aja- 34458: myksen, näiden toiveiden takana on sitten- tuksensa, vain yliol<kaisesti torjuttiin kaik- 34459: kin .ionkunlainen a~iatus siitä, towo .siitä, ki suna su!htees,sru esitetyt vaa,timuk,set. 34460: että kun ei nyt oile saatu oikeata todellista Nyt pidetään .ia;vattoman läJm.mintä ihuolta 34461: monalfkiaa, niin k!umminkiu pitäisi sa.adJa sii,tä, nylt ollaan .knvin huolissaan siitä. 34462: .ionkunlaine:n: peiiet.ty valemonarkia voi- että kansa toldell.akin sai.si ajatu'ksensa 34463: maan. ;Kun ei maahan ole 1saatu perinnöl- esittää. Minun pitäisi ehkä olla ·erinomai- 34464: listä lkuuinga,sta, .niin pitäisi nyt •kummin- sen hyviUäni siitä, että oi'ke~stoHe kansan- 34465: kin 1hankkia .ionkunlainen vaalikuningas, val.lan asia yM'ruk.kiä on kä1yruyt peräJti 34466: vai,kkapa kuudeksi vuodeksikin vain va- ra!kkaa,ksi, mutta minun täytyy sanoa, että 34467: littu.• .ia ,hänelle annettava mruhdo1l1simman minä tässä sruhteessa. olen tuolla vanhalla 34468: pal;ion val.t.aa. Niinkuin :minä sanoin, niin kannalla: Timeo Danaos et dona feren,tes, 34469: minä en usko, että tämlä käytännössä tulee väthän va.pa.a.sti suomeksi kää.nn:ettynä: 34470: onnis:tnma,an, mutta. jos sii:hen tOidellakin Minä epäilen .aik·eistoa ,silloinkin, kun se 34471: pyritään, niin se voi johtaa. ikäviin risti- kui,kee kansanvalta huulillansa.. Sama 34472: riit·oi>hin. ,Se ei .tule käJytä:nnös,sä onnistu- väite nyt on esit.etty m!yöskin keskustan 34473: maan, se on varma, .ios Suomen kansa todel- ta:hoHa ja. me kuulimme äs:ken keskustan 34474: lakin joukolla, ~kokonaisuutena, joka taholta tahoHa sellaisenkin väitteen, että t.ämä eh- 34475: samass.a maarm rientää vaaliuurnille. dotettu muutos olisi S!Uora,staan kumouk- 34476: Mutta sillä saa olla ionkunlainen ma~do[ sellinen ia että presidentin va,allin usko- 34477: lisuus onnistua ol-evissa. oloissa., sillä on minen edu:skunnalle o<lisi ionkunlainen val- 34478: todella:k~n, :niinkuin tääl[ä on .io viitattu, lankumou,ks:en alku tai muuUa tavaUa iolh- 34479: enemmän kuin pelä<ttäJvissä, että ,presi,den- taisi vallankumoukseen. Muulla. tavalla 34480: tin valitsiåamieste.n; vaaliin ottaisi os.a1a min.a en ainaka•ll!n voinut ymmärtää ed. 34481: .Hallitusmuodon 23 §. 597 34482: 34483: Pulkkisen [ausurutoa. (Eid. Ryömä: Edis- Sellaisen esityksen antoi edisty,spuolueen 34484: ty•smiJ€1linen p,a;beutti!) Täiliän <Jn •Emsinnä johtama halili.tus_, jll! ,ainoa.staan kompromis- 34485: huomautetta;va, että 'se ihallitusmuoto, mikä sin kautta l)uolue joutui toiselle kannalle. 34486: meillä . nyt on ol.lUJt voimassa. io kolme Nytkö vasta, j,ouduttua.a.n samalle kannalle 34487: vuotta• .ia lillikä tulisi jat.lmmaa.n edelleen, kuin oi·keisto, .:keskUJsta, Olli joutunut kan- 34488: ios edUJskunta valitsisi' seurawvatkin ,presi- sa.nwllla:n kannaille ja l!Öytäny,t oikea.n kan- 34489: dentit; on puihda.sta pamlamentarismia. Se sanvallan? 34490: on sitä parlame.n;tarismia, .iota muodossa ·Kun 1sii,s :y~mmärtääkseni ei ole mitään 34491: tai toisessa, mutatis mutandis, harjotetaan esteitä olemassa tämän muutoksen tekemi- 34492: kaikissa niissä maissa, ja, sitä OIV.at .nyky- seen, ,kun .lisäk.si .asianlaita. on .selilainen, 34493: ään enimmät sivisty.smaat, joissa •parlamen- kun ,t.Oidellisist.a voimasu:hteis.ta. eduskun~ 34494: tarismi vallitsee. Niissä on .tosin sanoen na,ssa ;riip,puu, että jos me (Yleensä tahdom- 34495: valtiovallan ikä:vt.tö kesk~tetty eduslmn- me presidentinva.ali>:kysymyksen lailla jär- 34496: nan .ia .sillle edesvastuullisen ih.allituksen jestää, niin tämä on ainoa tie, jolla me 34497: kesken. Onkohan sitten leimattava tämä täl- saamme sen kunnollisesti _iär.iestet yksi, 1 34498: lainen pwrlamentta.rismi, .i01ka. on vallalla niin minä kaikkiin nätiihin s·e~kkoihin näili- 34499: koko sivistymees,sä maailmassa, onko se ku- den uskal.lan olla sitä miel;tä, että eduskun- 34500: mouk•selilist.a, johtaako se va.llankumouk- n,a,ssa sittenlkin .saadaan,. kun l)uolella: ja 34501: seen j, n. e, Huo•nosti oliså. ,silloin todella . toiseHa vakavasti ajatellaan kaikkia niitä 34502: asianlaita. Sitä on menestyksellä kokeiltu seurauk1sia, mitä! voi olla tälffiän muutoseh- 34503: En·gil,annissa, Ranskassa. .ia .mones.sa muussa dotuksen, hylkäämisestä, että sittenkin saa- 34504: .sivistysmaa.ssa., eri tavalla. kussakin, ja jos daan riittävä määrä.enemmistö koo.Ue, niin 34505: näitten mait;te.n lmnsalaisille ruvettaisiin että presidentinvaali tulee .iär.iestetvksi .sille 34506: esittämään, että lhe~dän .parla.menta,risminsa ainoaHe kannalle, .ioka todellakn tälläkin 34507: on epäJkansanv.alta.ista .ia 'kumouksellista, kertaa ta.kaa sen,, että presiden•tinvaalin 34508: niin - suotakaan anteeksi - kyllä he nau- toimeenpa.nosta laintsäädäntö ai:kaan.saadaan. 34509: rais~vat ihyvin makeasti vasten silmiä sel- 34510: laisen väitteen esittä.iälle. iSitä.paitsi, me- 34511: hän olemme eläneet 3 vuotta täl.laisen par- ~E.d. E s t l,a n :d -e .r: J.wg fö.nenar mig om 34512: lamentarismin ·alaisina. Minä pyytäisin yrk,andet a!tt ·d·et nu vilrunde Jag:förs•laJg~et 34513: kysyä ed. Pulkkiselta, ioka luiki meille måtte för'kasta:s. Då iMLr 1ha berörus de 34514: pi:t;kän otteen siitä, minkä.laiseksi Ruotsin ikmnpromisser, .som i denna frruga tidigaxe 34515: va.paudenaika. muodostui, •onko meillä nyt ägt ru1m, vill jag hrin:ga i erimrirug, att det 34516: ollut näinä .3 vuotena selllaiset olot, oJem- svenska fo.lkpartiet icke varit med om nå- 34517: meko olleet menossa kohti vaHankumous·ta g~on av d<ess•a lmmpnomisser, utialll hela ti- 34518: .ia mitkä ilmi,öt. ne ovat meidän valtioelä- 'den stått på delll :st·rund'Punikten, att presi- 34519: mässä, .iotka ovat osoittaneet, että todella- dentetn ibör vä:lj,ws av ·elektorer och icke av 34520: kin pitäisi nyt ta.valla tai toiseUa. koettaa 'l"iksdagen. 34521: lujittaa presiden,tin valtaa ia te~dä hänestä 34522: edu:skun!na;lil,e jonlkinlkL~s·t,a v•a;st.apainoa? ·Ed. E r i c th: On mielenkiintoista ha- 34523: Minä en tiedä,. että .sel;laisia. ilmiöitä olisi V•atita, m~ten vaillhenimmeet perinnäiset kä- 34524: ilmennyt, päinvastoin ne .kokemukset, .sity.fuset vielä vaikutt•ava.t .lumoavast.i, kieh- 34525: mitä meillä; on .näitten 3 vuoden kuluessa tovasti ihmisten mieliin:. .Siihen aikaan kun 34526: sii·tiil, että edutskunta' on valinnurt; presi,den- perustuslai!llinen !haH,it.usjärjestehnJä Euro- 34527: tin, se Yihteis:t·yö, mrikä meillä on ollut pan maissa sy;ntyi ja va.kaantui, oli ilhmisten 34528: eduskunnan valitseman ,presidentin kanssa, mi•elissä valla.lh. ·se kiäJs]ty.s, että kari;lclr:i, 34529: eivät ne puhu mitään .siitä että me olisim- mikä kuului ikansanedustnk.seen, kaik,ki se 34530: me .ioutuneet mihinikään kumouksellliseen valrta mirtä parlamentti käytti, se oli j·O'tain 34531: tilaan.. (Ed. A. Pulkkinen: Ed. Kivilinna eriu1omwista, :krun:sail!Vialt:ruis;ta, ma.ll<ikel po ]s- 34532: ei iUSko ennenku,in näikee !) Sitä'P.ait.s,i oli ta, vapaaJmiel•iJStä, k•a.ilin puolin hyvää, 34533: vuonna 19H)1 se kesllmsta.n osa, .ioka nyt muilta tse V!a1rta, jrota käytte,li vallbion rpaä- 34534: leimaa epäkan,sanvaltais·eksi sen ehdotuk- mi:es j,a julkiset 'V'i.ranomaiset, se oE a·ina 34535: sen, mikru täällä; on :tehty, .iostru nyt on €Pä.ilyksenalaista, siinä saattoi aina vaania 34536: päätettävä, se oli iuuri ,samalla kannal.la. jotain :p·aJhaa, jotaim :k;arus•runvapaude.Ue vi- 34537: Se oli ,juuri edUJskuntava.alin kan.na.lla. ha'Illliellistä, j10taåm 1JaraD.ttumulkiseHåJs1Ja j. :n. e. 34538: 598 34539: 34540: Tämä oli si.iili.en a:i:kaan jossain määrin ym- osai'ksi on. toisellta rpuolen IV'a:adirtrou DIYkyäneä 34541: märrettävissä, ·vwikka .se tiety.sti viLhernr voi.ma.ssaiol:eVIa·lli j,äJrjesiYJkselll 1muuttwmi.sta 34542: män k~hittyne·1ssä piireissä ;saavutti aivan stnvuoksi, että tahdotaan tasavallan presi- 34543: liian suuren vallan ja vaikutuksen. ·Mutta d·euilil1Jä! vruhentäa sitläJ V!alt•ala, mikä hänelle 34544: nykyään meidän ailkanamme v~elä havai- n.ykyäniSä kuulruu. Sii,s oiloruellilisuudessa on 34545: taan jälkivaikutuksi•a tuo.sta .sa;ma.sta käsi- ollut mui1t.akin kuin1 yksisbäJäJn ikäytännölli- 34546: tyks.estä, ja ne ovat 1Jämä iltana kaikkeim •siä syitä täJmän, IID'uutosv.matimwksen talkana. 34547: sehnimmin astuneet esiin ed. Kivilinnan Olen ky.Uä tmi.lJuv.ainen UiSikomaa,n, että ni.i- 34548: lausunnossa, mutta myös muissa, niinkuin CLeru joukossa, jotk·a. ovat .pemstusla.kivalio- 34549: ed. Ryömän y. m. Ka,i:kki ,se, mikä kuu- :kun.nan miJetinm,ön. tak.a.na, on sellaisia, joille 34550: luu .par.loa.mentt.iin, ika,usan eduskuntaan, y ksi•n1oma,a,n tällaiset! 1käyilinnöll:i.set nijkö- 34551: mikä siitä tulee, kaiilffii täanä vallankäyttö kohdat OVIat oJiLeet mäfur.äiäiv:Unä. Mutta he 34552: on jobwin erinomaista, se yksin vasba kan- eroehtyvält suuresti. Ei '])äruse mi·lunkään 34553: sanva•l,1Jwa. ·Mutta kun joku muu valt:ioelin, cS"iitä, että täim'å.l muruh~s .todlella:kin .i'ärkyt- 34554: olkoonpa ·S'e syntym'ätaJValtaan, •syntymä- täis'i haHitlllsllluo.dnn pe!1usrperioaatt.eirta. Se 34555: pe:ruste~siinsa n:ähclen, ku1lllka ikansanvaltai- .vaikutbis1~ peviaatt·eellrusen: m.uutl()lksen sii- 34556: nen ta;hansa, niinkuin ta.saVIaUam pr.esi·dentti hen va.lti.ollisen toi.mi;v~aillan .iaJwon., jonika 34557: on tässä suhteessa meidän maassamme, esiin- h.aHitusmuoto on säiältä•n[Vi;, mitä tul~ edus- 34558: tyy näyttämöllä, niin siinä theti vainutaan kunnan ja tasaJV•alla,n wesi.dentin kesikinäi- 34559: jotain taantumu:ksellista, .iotain . .i_oka on siin 1sruhteiJsiin. Hanitusmuodlon t•arkoituk- 34560: vihamielistä kmi!SaJlllvap•rnudell•e, ,k_:äJsiitäwät- sen•a on1, että tul•ee oHa valtion. asi,oiden joh- 34561: tä oUe.nikaa,n sri1Jä, ebt:ä jokaisessa maassa dossa. ka1msi tällali1sta jossaiki1n määrin toi- 34562: tarvitaan valtiollista tasa.painoa; ei yksi sistaan rii.p,lJnm.a.toonlta. ·va,ltoaieiki.iää. EdU:S- 34563: ainoa valtioelin voi käyttää valtiovaltaa kuwt.a. on ti:etv·sti etooliai!Ja, eduskunman. 34564: koko sen laajuudessa ja kaikin puolin. valta on. ens~sijaim.en:, .si.itlä: ei ole mitäJän· 34565: Muilta, niinkuin swlllo:ttu, on omituista ha- ep·ä:ilyksiä ja1 selhäm, ,käy ruivan, 'se~välsti ilmi 34566: vaita, kuinka nuo vanhanaikaiset .ia van- hallitusmuodon määräyksistä. Mutta silti 34567: ·hentuneet ikäsi.t;ybett vielä vai:kutbav•at mo- ta•rvita.a.n. 1IDyöskin1 .i•oss•a,kin: lll'äiärin riilJlJU- 34568: nen käsityskantaan. •Meillä ei tasavallan mattnma•n pres,:iJdenrt:in. :va!lta-oasemaa ja t.a~r 34569: presildenbt·i me]dän hallitusmuotomme mu- vitaaln myöstkim ri~lJlJUma,tr!Jomat tuomiois- 34570: Iman mi:Hälän r!JavaMa esiimny epäkansan- tuimet; ·sitru ei my•ö1skääm ·ole Ulllohd-ett.ava. 34571: valtaisena tekijänä. !Se tapa, .iolla hänet Näm.ätkin hallitusmuoto asettaa tällaisiksi 34572: asetetaan, kans•wn vaaleilla, se on yMä itsenäisiksi valtatekijöiksi eli julkisen val- 34573: kans•anva1ltainen järj·esty:s kuin se, jolla lan k!äyttätiilksi. , 34574: edustajat Vlalitawn. Mutrta tiäJstä ilmolimatrta iMut,ta: j•os n,yt ra~io:itumme ain.oast·a•am 34575: nyt luullaan, että ·niin pian kui•n tasapai- -ed:wslum:1Ja1a:n .ia tasa.v·wlrlam, presrideruttriin, 34576: noa ha,l"l.1rustetaan j•a tahdlotaan asettaa talsa- niin on ilmeistä, että hallitusmuodon tar- 34577: vallan ;pl'esidentti jon&inlai.seksi, s•ano- koitruiksetnlmuka•aln pirt::ij;äJ olila kaksi väJlitönotä 34578: kaa;mme v.aim1m va1s•ta:pai·noksi eduskunnalle vaH:ioel:im.t•ä,. .iotika jO'ht,aiV'alt Vlalt.amiSa. mo- 34579: ja 1sen Via:Halle, niim .sii•n:ä on 1heti jot·alkin lemmat :ka.nlsa,st:a. Kurrn.pi1kin eräässä mer- 34580: vaara.llist•a iha V'ait.ta vi•ssa. kitY!k1sessä ·edusta1a kanJSaa. Ed. Ryömä on 34581: !TrussäJ 'P·erustus•laikiv~l:Uoiknn•nruru mietin,. luullut siitä hallitusmuodon säännöksestä, 34582: nö1S1Sä om ·perusteltu voiJma•SISa•o'levan j•äJr.i es- .ionilm mu1ka•a1n cva:ltio'VIarrtal, niinikuin siinä 34583: t.elmä:n muuttamista aj:i:noa,srt.a:ll!sa käy.tläm- sanot1a•a:n, ikuuluu .Suomen ka:nsalle, jota 34584: nöNisiUä syilll:ä. Mutta. tänä iltia.na 'käyty edustaa eduskunta, voivansa .tehdä sen 34585: •kes:kustel:n •Olll osoifttalllut,,. että muutkin kuin johtopäiätöklsen, että aå.no.a.st.a.a:n ·eduskunlta 34586: tällaiset puhtaastaan käytännöUiset ovat o1- ol,i1s.i va111sin1ai:ruen kamsau •elin. Mutta. tämä 34587: leet mä!"årr'äläivilnlä. Osaks.i on t.ahruottu ha·l- on e<reh.dy1s. Jo VenädiäJn vaU.a•n ailkam.a 34588: 1irt•nsmu,oCLon ny(kyi,s:Ustä .säännölks~s:bä: tehdä meillä oli Vloi.m.a,ssa, ,se s:ää/n1lliÖs. että valmo- 34589: iSe joht,opälätös, että olli:s'i muka, luonmot.on.ta p.ä!iville kokoutunut •eduskunta -edustaa Suo- 34590: .i.a. epätii()h.d.onmuJ~a~srba:,_ että ka.n,sa. v.a1lit•see melli !k:.am,sa.a,. .ia t.ämä t:i,et:v;st.i pit:ääi lJaik- 34591: presi,CLe~ntin.. Häin olisi eduskunnrun ovalit- !karus·ru. Mutta. 1se •ei suinika,an e•stä sitä, etrtJä 34592: tava:. On välitetty, että on haHi:tusmu:odossa va'ltiJossa saa,tta·a. olla iloinenikin elin, :ioka 34593: säänniaksi•ä;, jotka .iohdontiDulkaiJsunden når esiimttyy fVIäilit:tömämä valt~oo elimenä, se OTh, 34594: moessäJ tätiä. ·oi:keoa;stam'sa v·a,alti·vat. Mutta johtaa VlflJlila:nsa suor.aaiTh ·k.a:nsa;sta, ja .ionb 34595: Hallitusmuodon 23 §. 599 34596: 34597: 34598: tähän ka.tsoon, mY'äskin 'V'Oida.alll .salOOa edu& kä:sllitykse.en, että .ios tännä muutos vastoin 34599: ta!Va.n :kansa~a, _yali!kka tietenJriUJ toiseUar ta- kaikkia .painavia •syitä hyv:äkrsyttäisli:n ja 34600: varlla kuin reduskunlta. Loppujen lo'J)uksi tullisi laå:k·si, että silloin mikään j.oh.dJorumu- 34601: nämä molemmat ovat kmn ovatkin vain lmrisuus vaa,t.i,si rii:stäm&Ln' taiS~waJla.n presi- 34602: valtio-oikeudellisessa merkityksessä valtion dentiltä esimerkiksi hajoittamisoikeutla j. 34603: välittömiä elimiä. n. e. Siihe111 .io!htou;ä;ätöksee'It en puolestani 34604: Joo n\V't .teihtällisllin. ISeHallinen muutos, jota taht,oirsi menrnrä, .IDintä en myöntäisi j.ohd.on~ 34605: on suunniteltu voimassaolevaan säännök- mu.ka1suude>n :sitä! v·aativ:a1n. Mutta .se on 34606: seen ja periwa.ttoosoo.n, ·nriillll on :i:1meist.ä, että kyllä vrar:ma,a,, .että io.s täuruä muutos toteu- 34607: hyvin pahasti irurkytettäisiin hallitusmuo- tuisi, •niin. r.uv:ett,aiaiiln e~päill·emättä ääne:k- 34608: don l}erusaåatwsta• ,ja sitä .iärj-estelmäJä,. jota käämmin uusia muutoksia vaatimaan, ja 34609: hallitusmuoto näillä p.erussäännöksillä on niitä voit.aå:sim: aillllai.k_iu jossain m@rin sil- 34610: tavlooittruruu:t. Ja luonnlollisesti täNä per~ 1oitn ·pra,l.ioa palrnD;IJmån. p.erustel1alkin. J.o.Jra 34611: aatteellisell;;: näkökannalla täytyy olla san- tapauksessa on nyt asianlaita niin, että 34612: 2"en suuri mevkitys. 'TäJäVHi1 on väitetty, jos taM,v:aila:n pves:id•ent:t•i 'esiin't.yy valttio- 34613: että tä:lläi periarat.tooJ.!iJsrella ky,symyksel11ä ei scääJrunön, :IJJ.iU!ka,am; _tuoltla,isenta vtäJlitilömänä 34614: olisi mitäJäJlll ikäytijl);llölli.sri,ä vaikutuksia, va:lt.iOielimentä, j,oka· jl()lh:taa VJa:lilan.sa suoma;:1 34615: vaan että ta.savrulrraru presidenrtti si:itä huolir- tkamrsam: taih,d.o,st,a, niin yleisessä ti:etoisuu- 34616: mrartila, vrul;i.tseeroo häUJet krunsa vaJitsi~ia de:s•sa hä:n ia hämren va,Ua,ntkäyttönsä on kor- 34617: miesten kam.tta IV'ai®__o eduskunta., käyttel·ee :keamma;l.la ta:solll!i, ku:im .ios· hiän on edu.s- 34618: sitä t{)]m:imdtaa, jonkat htaUit.usmuot.o -hä- kuntnan V!a[itsema. Ed. Ki·vilin.nw on väit· 34619: nelle uskoo. Tämä ei kuitenkaan täysin tä•n.yt, että mitä oikeistrooru tu:lee, muJr,a. .ioh- 34620: pidä pa;i:klkaatniSa. Ja sen onr rmuwwllra ko- doumukaåsuus nyt. Vill•;ttisi, että ka.nua,tet- 34621: :kemus osoittiv111ut. On oilk:oea1811laan •nii'll mo·n- ta.irsitimJ t.ä:s:sä ehdotrettua muutosta, koska 34622: ta Jrertaa toisttattu toinms. etltei oikein tee siU~in s.aada.am1 vältety:ksi se ha~tta, että 34623: mieLi, sitä irudeJloon toilst,aa., että RarUJsJrassa pres~denrtimtYa:a:lin, edellä b.a['.ioitetaau kii- 34624: ta-sarvtlltHa•ni pvesidentti ei ole vroruUJu:t t,osi- hoitrusta. ·Myönm:et,tlälköön. etiii. sellainen 34625: rus~llistesti tkäJytellä ka~kkea s1tä wlta:a., epäkr01Ma siihen voisi ltiittyä. Suurempi 34626: .minlkä V·rultiosäiämrtö häoolle ugkoo, erit.yi- enäiiDolhtw •Via.nmaailll on se. että tasa vaHan 34627: sesti iuuri .sen ·seitkan' v;a\ikutubesrt.a, että presidentin asema ihei•kkonisi sillä tavalla 34628: hän on paxilamentiln tai, oi:kea.xrumin s:an1oen., kui.n edre:Hä o];en ·esiJtiäm,yt. Ei t>Li1s suin- 34629: ka,nsrulliiSkokowksen va1it1se:ma. .ia että häm karam, Vloi -oUa I:Q;tittääm; ra:tlkaåls•evaru merkitystä' 34630: pako.s:tai}cin tämäiDJ seiikam rvai!kutukisesta1 jou- tu•oHa .seikaHa, ·ett~ mah.dollis•esti ·ma.initun- 34631: tuu olemaan liiallisesti riippuvainen par- laista lkiihoitu:sta har.i·oitettt,aisilin. en,neJl 34632: l3.1menltista. Siit:ä ioht:uu. elt:häi hiän · ei voi preså.dentilllvaa.Jia jossain: mrälärin· entemm.:äJn 34633: :kaikkea si'm vaHaa tosirus:iallisesti kävtel1ä, siinä tapauksessa, että våalin suorittavat 34634: min.kä valtios.äll.m;tö ;pänel~e 11S1koo. TäJhäm valit.sija.miehet kuin snna tapauksessa, 34635: tärkeään ,k:ysymYikseen, .iosta VJoi traisii1n pal- että vaalin .toimittaisi eduskunta. 'Muu- 34636: j-;ki'n sa.n10a, ·en· taihdo sen t.amkemmin puut- ten en ymmärrä, miksei sellaista kii- 34637: tua. Minä :pid1i!Jn pu;oJ.e•stlll.nii selvä:ntä s1tä, hoitusta voida :harjoittaa jälkimäisessä 34638: että jo se kansanpsytkoloog-inen vaikutus, jo- tapauksessa. :Mutta tämän seikan mer- 34639: ka tällä muutoksella tåytyisi oHa, vaikuttaisi kitys ei nyt m1ssaan tatpauksessa ole 34640: si>ihenJ ~u,unta.a.n.. että. tra:sa.vau1a:ru nves1delllJ- niin erittäin :suuri. Muuten on tässä 34641: ti1le ·kävisi vaikea,mmaibi kaytel'lä niitä ed. Kivilinna kos>ketellut erinäisiä tapauk- 34642: valtuuksia, mitä valtiosääntö .hänelle uskoo. si•a, .ioUoin' t•a·sarv:al:lau presid:e·n:tti voiui jou- 34643: Ja onfP•a/ :h1a;vaiitu tfumäru il!lan keskustielwst.a., t.u!lJ k&ytttär!näJän ~aJ:ba:ansa llli'nalkint n:äen- 34644: että moni täHaiJst.a suullln,iteH.ua muutosta :r.åirsesS!ä ristirii,da.ssa, edurskunnan ka'Illssa. 34645: tailltoo nimenomaan juuri .siitä syystä, Ne t.a.p.aruJk,sest, ioium; h1äin: on1 tässä main:i:n- 34646: että !hän ·luulee, että .sen.iälkoon kävisi hel- ,nut, •eivä.t milll'iiJäJn, t:a;varUa, 01le tvh.ien:tärviä. 34647: pommaksi .ia luonnollisemmaksi sekä näyt- PaitS!i seUa,is~a ta;pauks[a;, .io~star hän on, nu- 34648: t·äJisi j~dronmuikaiseq:mrnailta• ru:veta. yhJä hunut., v:o·idaarDJ ah11a.:D hyvä,srt:i ott.a,a huo- 34649: eoom:mäin1 va:.ioittamaan ta.sruvaill:a.n presid>en- mioon esia;nerkiiksi <sellainen ta;paus - ja 34650: tin vaJt~osääm,ni)n muka1sta valtrua.. Ja seHa~st:a 01n :s:attun:wt .sekä :meillä että 34651: epäå!l.emMtä niin 'tulisi käymääirukin. Minä muualla- että presidentti kieltäytyy vah- 34652: en• nwt ll'UIOlesilrumi ro.iJSi täoy.si'Ili yhtyä siihen :vistamastru .iotaHn .lrukitll.· seniVll'oksi, että 34653: 600 34654: 34655: 34656: siih-en cm tulilut .io:itakim1 ilm~eisålä .mJUodotto- tietenkin on paljon paremmin saavutetta- 34657: muuksia• trui a&Y'an, sartmnmniset se~kat oy.art V1S<Sia,. jos v:a[rbionl p'äämiehelllä on itsenäi- 34658: siihen va,i.Jlmttan•e·et .ia.. ·etttä ,se siits la.i.ll.S'ruä- S'emp1 atsema.. ikui•n· ios .hän on eduskun'- 34659: dännölHsessä suht.eessa, es1N.n!tyy a:~van on- E'&Ista: ma1l!ruO']lils:llmma:n ~ri~'P~PuvainM. JR! 34660: nistUJmattOimanta.. Ja, si'l1oin• on. s~etlaisess1a .si•ksi1pä .iuuri, ett!ä ta:sava,Jlatn Pllesidenrt:im, 34661: tapauksessa aivan varmasti kansankin tah- valitsemisjärjestys Ranskassa on sellamen, 34662: don mukaista oikein käsitettynä, että hän .kUJin 1se on:, niin siellä ei ole tätä: p.arl!i!- 34663: ikäytt'ä:fi, täJtäJ vaih:vti·sttnsik:i·eltboa. Vielä voi- ID,emitltaatri:star .iäniesty,sbä sa1a:tur lähe.skääm' 34664: d~aa•n llllainirbat ~e1sime:r:.k~kS'i sellainen ta:pa,us, moitteettomasti toimimaan. ,M.enevätpä mo- 34665: että ·ed wskun\nlatssta olisi t,ava•Hisena la,ki•n'a net mntSikailais~e:t i:t1setki•n1 n1ilinr pitkälle, etiltä 34666: t~a<vrullisessa1 laillltsälä,dliiJnr!;,ö:i'äf;i.e,sty:ksessä hy- ,satnova,t: meillä 'tO;s,ia•sirallii<se:sti ei ole mi- 34667: väJksytty seHainen: 1atki. .ioka k01S1kee perus- tä,än ,p,a,ril.al!lle,n:t't.ala,rist:a, jär.iest,elmää., Oili 34668: tuslakia .ia i•okru sriis ol]s,i perustuslain sää- vallin, ratialbun padatmen;t:tilherruus. ,Sii:s jos 34669: täJroätssäJ .iä1desj;yksess:ä käJsiteltäVJä. ~S~lloin .me tahdomme pit:ä!ä k.iJinJLi p.arbmenta.ris- 34670: Olli tlävs:Ln p:a,iiklalla.anl, e:ttäJ t1a,s,a1Va!L1am presi- ;mista., nlliin 11ll•eitdälll, on eh1ruott:oma.sti huol~eh 34671: dentti ibeHJäytyy s:ittä vaihv:Lstamast,a .ia että dittava siitä, että hallit-ukselle jääpi sellai- 34672: hä1n PYis,vv tässä lki,eltäYim~se•ssäiänt j.a mie- :r.ren tolsi,arsj.arllisesti y;erratlt11ri<n tyy.dyttä:vä, 34673: luUJmm~ru a'list.uu 'siihell!, 'et1t.ä• laiki sitten tu- muwta s~ttel1'kin, j.os aja:tte:t.emme edus,knn- 34674: lee voimaaru ytksistään eduskunnan päätök- naln •er.is;j,s:ijaitsta. v;aHa:-ra,~:ema:a, verr.at:tain 34675: sen [!Jo,j,rullta1• ii\Iu:t.ta1 n10i1ta, erityisiä ta.pa,u[{- vaia•tilmalton lv,a.ltal])iliri, milki! siUä nwkvääiill 34676: si<a ~nVIaill11e•siSI'a:am ~ed. Kiv~liin1na. kokO'nlatll!S'a on, hallituksella, .io:hon oleellisena osana 34677: unohti haioittamismahrdollisuuden. Hänhän ik:J;Iululu t.a:s:waill~arn :pr,esi,dlenlbti,. 34678: o1etti :im1olliaJisiJa tapa,uk!sita, ioHoin ristirm- Mihi111 v,ocirsi johtaa, se!Uaåinlen muutos. j,ata 34679: taa 'Oclli o l!ema1ssa, ain1aki:n nä.enlniä~rrien 11i.st,i- täissä on suunnit~ltu? Ei ole elllsinkää:n, 34680: riita, ,edru•s:kunnatn! .ia. tatsia,;vaUa[lt pres,i.d.en;billl 'Yarma\a1, etrträ se olisi yime:lise,nä a.stooni8J 34681: Vläinlltä. Pre1sliden1tti joutuu arinl(l. a,J,aikyn- tä's:~ä ~e'hity~s•esrslä, s.e 'VIoiJsri oHa a:lkuna ke- 34682: teen h1äm~n m1telestätäim :Mutta hiä1n uruoht:ara hitylksoon, ilOkai verusi siiihten.. e:ttä haillituik- 34683: kokon~ln,sa ~sen ttosi.als,iarnl, että p.res·]d,enltiHä seill vaJta• Vlahelll,etmi:stäiäinl vwhen1~si, että 'Par- 34684: on ha.iotJtami,smahdollisuus, .io1Ja, h:ä!lll luon- l.ame:n;i:a,rismiJJJ• perUJs,e,dellytyksiä; täällä ei 34685: nollisesti ei voi kä,yttäläJ i1marn v~aUioneu enään olisi olemassa ja. että se valta, minkä 34686: v.nston, myötäiViari'kuturs,ta., n~inlkuirn hän 'ka:~k yHrltilo:sääm:tö vi,el;ä 'Pl'esi,dentiUe u.Siko.o, yhä 34687: kea valtaansa käyttää valtioneuvoston myö- enemmämi muuttuisi nä,enlnJMISeksi va:lla'ksi. 34688: täVJa,ilkutruirnsellla., llll'lltta tuo 'oi:keus häm1eHä Ta:i:kka. voida:a<n :myö,sikin, aja:teUa, sitä, että 34689: mr \ku]n onkilll ·ei,kä tie'ty,sti ole 'SIUinlkaa.n va:sta:irsuu:dessa: tleM·äJ]si.i:n uusia luinmuutok- 34690: :mitk'ä1äm marhdlot!tOtiilltUUIS e:btä! h'iim voi sa•atda sia, iotka kävisivM siirhen suuntaan, että 34691: valtion1euvost1on myö·uä'Via,irkntThksen tä!IDän ta.satva~na,n we:s:]denltti oiikeudelHsesti\BJi[IJ 34692: vaHan 'kä:vttläJmiiSieen .ia etiä hä•ru siis 1JodeUa;- t.ehtä:i.siinl :vhtä. enemmäJm edUJsknnlll1aiSii::a riilll!-: 34693: .kiru voi,si 1:iäl[ialis·ess•a tamarrrksess1a' käyttää puvaiseksi, saatettaisiin sellaiseen a.semaa:Ili, 34694: ha.ioitusoikeutta .ia siis tosiasiallisesti .siir- että mistään valtion päämiehestä sanan var- 34695: ·tää •ra'tkailsnvaUatn k•a•nsa~lile. sinaisessa merkityiksessä ei enään voisi olla 34696: Tahtoisin vielä kosketella erästä sei:k- l'mhet.ta:. 'As:i.a:nJar1b ~nn: u.s,eissa ny,kya.j.arru 34697: 1ma~. lllim. :sitä hra,rhakä,siirbYIStlä, .i•oka tässä uus1i1st·a ta1sava:llroist'a' sella.i,nen, että a:i:ntoas- 34698: ~e·&kustelussa: '()lll: itlmrua·nrtunut ia ioka esii,nr t a<am1 n:äiemntäits,esti ont olleiffiias,sa v:arrtil0 n: pää- 34699: 1 34700: 34701: 34702: tvi valnsi,nlkin e.d. R:v:ömäm laiUSIUn!llloss.a mies. On ya:ltioita, .ioirs,s,a, myös se, jokR! 34703: siitä, että muka parlamentarismi vaatisi esiintyy ainakin muutamissa .suhteissa ulos- 34704: tällaiSita ·Perustuslain muutosta. Asian- ;pä.in v;a.Jt.iO'n rpäätm.itehe'Illä!. t:ns~a1siaHisesti on 34705: laita on nyt todellisuudessa, aivan 'päin- kansan eduskunnasta poliittisesti:kin eli .par- 34706: vastoin, sillä pa.rlamentarismi ei suin- lamentaarisesti •riippuvainen siinä mieltBssä, 34707: kaan merkitse raja.tonta pa.rlamenttival- että edu,skunm•wn elJ.äluotta;muslailtse voi,pi 34708: taa. Ne ovat aivan vasta.kkaisia käsit- htä,met. 'kaat'ala, ernllltfm .sen atiamt UIID!'Peen: ku:l:u- 34709: teitä. tRatiarl:iOin !'Parllarme:ntttriiva[lila,, •sn,na mi,st.a•, io:ksili hiänret on ttO~mree11ltsa Vla:littu. 34710: ednskm11t.a viksi.n lk:vN:ä lk~'V'tte1liee vaiJ.tiovHil- Nyt ·on• ,a,ivau ~ llionnol!1i:stla, eHäi tä:Uaiseen 34711: taa, mutta partla.mentarismri edellyttää ta- järjestelmää.ru lffiikään parlamentarismi ei 34712: sapainojärjestelmää ia luonnollist.a on ja enään sovelllli, sillä •parlamentarismi edellyt- 34713: myönnettävä on! että sellainen tasapaino tää aina. ~ioi.taikin kiint•eitä kahtia, välittömiä 34714: Halli:tusmuodon 23 §. 601 34715: 34716: 34717: valtion eiimiä, jotka jahta.vat alkunsa vain i ~ 2 av R. F. uttry~klit!ren stadg-ws, att 34718: kansasta .ia joiden valtuudet mahdollisesti, statsma.kten tillhör folket, som företrädes 34719: niinkuin Saksassa on eräillä edellytyksillä av dess til'l ri,ksdag- samlade represent.ation. 34720: laita, on k a· n s a n peruntettavis.sa .io ennen ·Ja:~r har fäst mig- vid 81tt t. ex. rdg-sm. Se- 34721: tuon määräajan umrpeenkulumista, mutta jo- tälä ha·r observerat, a.tt detta stadg-arnde 34722: ka ei ole e d u s kun n a. n peruutettavissa, icke står i överen·sstämmel.se med ett stad- 34723: .i.a tämän tällaisen jä;rjestelmän loppukohta.- g-ande om att folket g-enom eleJdorer eller 34724: na, viimeisenä jo'h·to.päätö,ksenä on sellainen direkte s1lmll välja ~resident, och han har 34725: jä;rjest'lllmit, eti~i edes näenmäisesti ole mil- därav dra:g"i't den slut,satsen, att § 2 hör 34726: 1 34727: 34728: 34729: 34730: tään vaiHillon pmmie,stlä, va1a1n valtion. 8Jsioi- ändras. J ag- för min del drag-er den mot- 34731: satta .slutsa.tsen. J ag- .anser att sta.<lg-andet 34732: den. johdossa. ~u a.i1ntoa.staan ~imi~~.:r~:~: l i § 2 är det g-rurna.läg-ga:nde och att i enl1g-- 34733: valtion~uf\llosto, .l•OIS ta.hdomme 'kayttwa tatä 34734: ~imitystä, joka on meidän haHitusmuodos- h·et däTmed § 23 ang-ående sättet för för- 34735: samme, on vain ministeristö, joka on edus- rättandet av val av presi:dent hör ändras. 34736: kunnasta riippuvainen ia .ionka eduskunta J ag- stödes i denna upp.fattning- av det sak- 34737: 'förhållandet, att reg-ering-ens .proposition år 34738: 1mil~oin taiha:n~sa v-·oi"pi_ -e'Päilutolttarrn.UJsla:use•eUa 34739: 1919 upptog- ieke lblott § 2 sådrun den sedan 34740: kaataa. 'Tällaista järjestelmää ei nyt suin- 34741: blev ant.ag"en, utan också § 23 i d~en lydelse, 34742: kaaill! voida 'Pitää onnelli.sellla., ,mut.ta miniä som nu föreslås, d. v. s. att riksda•g-en väl- 34743: uskon [kyBJä. että meilläkin saa:tta.a oH!l! jer president. Och jag- stödes ytterlig-are i 34744: n1itä~ .iotka luuUeva:t täHallist.a, kallikkea tru- min uppfattning- därav att just de, som nu 34745: s.al)ainoa vaillaolevaa iär.iestelmää muka motsätta s!i,_g- de·nna ämdring- av 23 §, vilile 34746: 'Parrronma.ksi lkuitn se .i:är.ieste•lmä . .ionlka mei- g-iva en ihelit annan formulering- åt § 2 än 34747: (i.ä;n haHi.tnsmuoiJomme tunrtJee . .ia .ioka lJ•e- den, som den fick ooh den som den hade i 34748: mstuu siiheru, että my-ö.S'kin, y:alt~on 'Pää·~~in:, j re_g-eri•nig"OO•S proposition. J ag- oohtöver ic'fke 34749: t.en kesken on olemassa ta:sa;pamo. Tama läsa up,p de formulering-a.r •Som före.slog-os 34750: ei miUlH1n tavaUa loukkaa sitä aå111tusta ia · av .sär.skilc1a mservanter, jag- endast ihän- 34751: periaatetta., että ensisijaisena .ia tosiasialli- visar tiN att rifks.da-g-ens (handling-ar inne- 34752: sesti lo.-pu}1i!sesti ra:tkaisevamla: va.ltioelitmeniä håHa tvänne reservationer undoertecknade 34753: to~mii oous[kun\ba. jus.t av dem, som nu motsäitta si.g- den ifrå- 34754: gavarande g-rundla.g"sändri•n:~ren, och i vilka 34755: Ed. S c h a. u m a n: För min del omfat- de ytka iJ)å en heJ.t annan formul-ering- av 34756: t.ar jag det vilande lag"försla,g-et oc:ili kom- § 2 i R. F. än den, som denna pal!"atg"raf nu 34757: mer att röst.a; :för dess :~rodikännande. har. 34758: Båda de •sMt, ,som förutsättas i vår nu- V a;d d~etn andra. reservationen till Q"rund- 34759: varande R. F. ibe-tr:äffande vai· av presi- la.crsutskottets ibetäJnkande i föreva.rande 34760: dent, måste ju betraktas såsom fullt demo- äJrende heträffar, .så har det redan med rät- 34761: 'krati,ska. Det en·a är icke mindre demokra- ta anmärkbs,, at-t -då där häinv·isas till att 34762: tiskt eller mer demokratis:kt ,ä;n det andra. man ännu s111knar erfarenhet röramde vrulet 34763: När ja;g- röstar för att rilksdag-en fortfaran- a v pres.ident :~renom el:ektorer, man h111de 34764: de, såsom den ;f·örsta ,g"ång-en .g-jorde det, väJnta.t si_g ett utta:lande om att erfarenhet 34765: skall vä1ja president, så sker detta huvud- å andra sid.an förelig-ger !beträJffande val av 34766: saldig-en av praki>iska skäl. Jag- har mäJrkt, repu;blikens president .g-enom riksda.:~ren. 34767: att man tröirl;nat :hos oss, Jiksom a-nnorstä- Man får nästan det intrycket av denna re- 34768: des, vid de mång-a valen, och jag- tror, att servatiorn, att des.:; nndertecknare hava an- 34769: et,t T>residentva.l, så förrättat som R. F. i sett att valet av repu•blikens president .g-e- 34770: § 23 påbjuder det, med största sannolikhet nom rriksdagen icke har utfaUit l:ycklig-t. 34771: komme att g-iva •S!!Jmma resul'tat som om Då ja_g nu •har ordet skall jag be att få 34772: ribdag"en valde re.publlikens pres~dent. göra en liten -anmätkninl!r mot den av 34773: Vad den teoreti•ska ·sidan av fråg-an be- rdgsm Setälä och andra und~ertec!knade re- 34774: träiffar, så ·ha1r jag- tidig-are uttalat samma servationen. Där säJ~s i den,na reserva.. 34775: åsikt, som av flera motstånda,re till lag-- tion, att TelJU:blrikens pre.sident enlig-t R. F. 34776: ändringen 'här nu utta1ats. Moo ja_g måste nu är berättig-ad a·tt med förbi(g-ående av 34777: med:g"i'Va, att jag- då förbilsåg en omständig-- riksdag-en - eduskurnnan •sivu - urpp.lösa 34778: 'het, som dessa. motståm1are till 1ag"en ioke ri'ksdag-en. Detta skulle jag- icke anse vara 34779: tydk.a.s !hava förhiseit, oc:h det är den, att fuHkoml~g-t rllikti_gt. Man kan roke sä:~ra. 34780: 76 34781: 602 Perjanroai'lla 20 p. uoikia:kiuurta. 34782: ----------------------------- 34783: att :presildenten moo förbigå..enrue a.v niks- sets rmajoritet. J ag tror således att det 34784: c:1ag€n kan vidtaga en sådan åtgärd. Han exempel, som herr Erich anförde, likasom 34785: måste hava ~å(gon ansvari,g ,m:i,nister, .som hela hans lwnstru'ktion beträffa.nde den 34786: står för denna handling, ooh ministern i verklliga. och den o,ä;kta rparla.mentarismen, 34787: sin tur beror av ["iksdargen. I varje fa,lrl icke va.r fwllt klar och icke, - åtminstone 34788: kommer a.lltså ett visst avhän,g~g;hets:för icke på mig - verkrude, .på något sätt över- 34789: håi1l:a.nde artJt äJg& rum mre:11a.n riksdll!g'eu tygande. Om valet av republikens pre.si- 34790: och repu>bli"illens .pres:]dent. c:lent :g'enom r~ksda.gen -skulrle leda tiH ett 34791: J ag tror för .min del. att d!et icke vore riksd.agsenvä:lrde, så vore jag den första att 34792: lyckligt att s'kap·a ett, låt vara. enda.st la- motsätta mig en .dylik a.nordninrg, men ja.g" 34793: tent, lkonflllJkttilLstånd meHa~n .republikens ka.n icke finna. att detta bleve fallret, ooh 34794: -president och nksda.g'en. Vår 00g€•rin.!1.'S- ja.g .säger detta rmed så m;vcket större skäL 34795: form är, rsåsom jag sade, icroe byggd på som c:len erfaremhet vi nu haiva från de se- 34796: denna. tudelrning av •sta.tsmakten, som herr rnas-te trre åren iiC!ke givit vid handren, att 34797: Erich rså myået talat om. Det ka.n visst licke repwbli~enrs rpresident ISkulie -hava en 34798: vara svårt för en professor i stat.srätt att, ganska ,srtor ma.kt och därjämte kunna urt- 34799: sMän,ge §i§ 2 och :23 jämsides 'finnas r re- öv.a ett 1ganska stort personlli;gt. :im!Uytande 34800: g'erings·for.men, ·lära. vilka dilrekta or-gan på hänc:lelsernas ,gå:ng. 34801: företräda ,statsma.kten. Men rsaken är 'llOg 34802: ändå rSJåtiHvi.d-a ildar, att dert ,Q;rundlrä.g:gande .Ed. Pilkka: Tämä hallitusmuodon 34803: sta.dg-andet är det, akt ,stat,smakten tiUhör muutos on aivan tärkeä ja melkeimpä vält- 34804: foLket och detta före.trädes av rilksdagen. tämätön päätellen m. m. niistä lausun- 34805: Härmed är hela den duaJ.iJg,m up-phävd, rsom noista, joita eduskunnan oikeiston taholta 34806: kan finnas ii arndra konstitutioner och som vuonna 1918 on samasta asiasta annettu. 34807: profe.s:sor - E-rich :_gärna ·slkuHe .sre uti vår Eduskunnan oikeisto on ollut silloin aivan 34808: konstitut:i:on, :men som faiktiskrt icke f~n samalla kannalla, millä me nyt olemme tä- 34809: nes -där. 34810: Här har av -rilksdag,s:man Setä1lä fram- hän hallitusmuodon muutokseen nähden. 34811: hållits, att valet av presildent r.f.!:€•nom ele:k- Mitä ensiksikin tulee kansan eheytymiseen 34812: torer ing€lnting ann.at ä.r rän ett refel'end'llm. ja sisäiseen rauhaan nähden, niin siitä on 34813: Nå ja, på 1sätt ooh vis kan ma.n säga det, silloisen hallituksen antaman hallitus- 34814: men ett ooferendum i e,!.!;€ntHg mening är ju muodon perusteluissa 6 päivänä kesäkuuta 34815: roke såidant, att det kan jämföras med valet Ht 18 hallitus, jonka enemmistö oli hyvin 34816: av republ'i·ken.s prersident genom eleMo·rer. vahvan monarkistisen hengen elähyttämä 34817: En kontroll över rl'liksdaAQ'elllS ~handlinga.r lausunut m. m. seuraavaa: ,Nykyinen aika 34818: genom referen!luminstitut·ets imrörande ei näytä missään suhteessa soveliaalta sel- 34819: tror ja,g vore myaket på sin tpl'ats, men det- laisten yleisten vaalien toimeenpanemiseen, 34820: ta är en annan .frå,g.a, :s1o.m ~ckre :har rsam- jommoinen tasavallassa olisi välttämätön 34821: 'band med frågan om sättet !för v-a'l av re- kansan valittavan tasavallan presidentin 34822: pubHk€1ns president. asettamiseksi. Mutta vastaisinakin aikoina 34823: Rerr Erich har framhåm-ilt. att man här tulisi epäilemättä uusiintuva valtiopäämie- 34824: mis1sförstår IParlamentari,smen och att den hen vaali kaikkine niine laajoine valmis- 34825: vrer.ldiga. parlamentarrismen tförutsätter en teluineen, jotka siihen välttämättömästi 34826: balans, ,tasapaino", att aUtså i monarkier liittyvät helposti tuottamaan yhteiskun- 34827: monarrken ooh i repwbliker -presidenten böra nan kannalta vahingollista mieltenkuohun- 34828: bil:da ~n :motviilkt rmot rirosda~en, och Ihan taa. maassa, jossa muutenkin tiheästi suo- 34829: framihöll, rutt i Frankrrike, där president.en rHetaan kaikkiin kansankerroksiin ulottu- 34830: väljes av ka.mmarern och senaten:, en dyli'k via vaaleja." Ed. Arokallio, joka kuului 34831: baJ!an,s tyvrärr ·icke. frnnes ooh atrt dett.a, så- myöskin silloiseen oikeistoon vMvi pääasi- 34832: som Ihan antvdde, beror just på att valet assa näihin hallituksen perusteluihin. Ed. 34833: -s~·er olyckligt. ~Men då frågar rman s~g: Ingman katsoi, että sisäisen rauhan kan- 34834: huru förhåHer det •Sig med Englrand, ~som nalta sellainen hallitusmuoto, joka edellyt- 34835: ändå är ·den vrerkHga. parllament.aci,smenrs täisi my•öskin yhä uusiutuvan presidentin 34836: 'Lamd? Där rhar 'konun~rn ju faktis:kt in- vaalin, olisi kansallemme epäedullinen. 34837: g.enting att ,sä,ga, makten är konoentrerad Hän nim. lausui 13 päivänä heinäkuuta 34838: hos kahinettet. som är ut.~ntget ur und-erhu- 1911:8: ,He, (nim. tasavaltaiset), uskovat 34839: Hallitusmuodon 23 §. 603 34840: 34841: 34842: edelleen, että tasavaltainen hallitusmuoto Silloin eivä.t t~Yörauha eivätkä 34843: vie sisäiseen rauhaan, mutta voimmeko me <e 1 i ru keinot, eivät muut en e m- 34844: sitä uskoa, voimmeko me uskoa, että se mäu kuin maanviJjelyskään 34845: presidentin vaaleineen tulee vaikuttamaan voi edistyä .ia kehittyä siihen 34846: eheyttävästi kansaan, kokoamaan kansaa? k u k o i s t u k .s e e n, jota meidän ase- 34847: Voimmeko me täällä myös uskoa sitä? mamme ehdottomasti täällä p01h.ioisessa 34848: Minä pMloestani myönnän, että minä en sitä maankulmassa vaatii." Maan viljely ksen- 34849: rusko!" kin kannalta siis sellaista vaalitapaa, 34850: ;vaalikiihoituksen kannalta katsoen pi- jota nyt oikeiston taholta puolletaan, pi- 34851: dettiin erittäin vahingollisena tällaista hal- dettiin 1918 erittäin turmiollisena. 34852: litusmuotoa. Siitä on ed. A. H. Virkkunen Uskonnon säilyttämisen kannalta myös- 34853: 13 päivänä kesäkuuta lausunut m. m. seu- kin kat's'eH:i,in a1siaa .silloin ja siitä ed. Päi- 34854: raavaa: ,Mielipiteet käyvät isänmaan tär- Yänsalo lausui m. m. seuraavaa: ,Emme 34855: keissä elinkysymyksissä eri suuntiin. Val- siis voi ollenkaan käydä takaamaan, että 34856: tiolliset puolueet ovat taisteluvalmiina toi- j o s m e i ll ä o n h a ll i t u s m u o t o, 34857: siaan vastaan ja mitään kokoavaa voimaa, joka lietsoo joka viides vuosi 34858: joka voisi koota kansaa, ei maassa ole. e s i i n k a i k k i i n t o h i m o t, m i t ä 34859: Nämä :rikkinäiset sisälliset v o i d a. ,a, n a ,g i t a t, o o r i s e 1 l a t a- 34860: o l o m m e o v a t m i n u n k ä s i t t ä ä k- v a ll a 1 i e t s o a e s i i n, ei meillä ole 34861: seni varottavana tosiasiana mitään takeita siitä, ettei epäuskonnollinen, 34862: u a n em ast a kansaamme a 1 t- ettei jumalaton henki silloin 34863: tiiksi sille arvaamattomalle m u u t a m i s s a p r e s i d e n t i n v a a- 34864: k i i h o i t u k s e ll e, mitä p r e side n- l <ei s s a voisi voittaa." Nyrt kuiten- 34865: tin vaali tällaisissa oloissa kin oilmisto, jok'a vii:me v,aa,lei,ss:a' v~aamoutui 34866: tietä i ,s i." J,a .hän ja~tk;a,a: ,Ja yb,rn yksinoikeutetubi uskonnon säilvttäjäksi 34867: tämä sisäinen rikkinäisyytemme ja kyvyk- puoltaa sellaista presidentin vaalitapaa, 34868: käiden kansalaisia yhdistävien, puolueiden joka kaikki nämä edellä mainitut ePäkoh- 34869: ylä puolella olevien henkilöiden puute estää dat pinnalle lietsoisi, mitä silloin 1918 pi- 34870: ainakin minua asettumasta kannattamaan dettiin niin turmiollisena. 34871: maalle tasavaltaista hallitusmuotoa. M i n ä ,Kansanvallan kannalta katsoen on oi- 34872: en ,hennoisi 'Panna meidän keiston taholta nyt sanottu, että on kan- 34873: kansaamme altt iiksi s i l l e· sa:nvaltaisempaa, jos presidentin valitsevat 34874: r e p i v ä ll e j a k a i k k i a k a n s a n- valitsijamiehet, kuin jos sen valitsee edus- 34875: k e r r o k s i a k u o h u t tavalle a g i- kunta. Minusta on aivan samantekevä 34876: t a t s i o n i ll e, s i 11 e k i i h o i t u k- kansanvallan kannalta, valitseeka presiden- 34877: s e ll e, eh k äpä '1 a h j o m i s e ll e, tin 'Biduskunta v,ai sitä V1aJrten valitut v;alit- 34878: mikä valtion päämiehen vaa- sijamieihet, sillä nämä, s€kä eduskunnan 34879: 1 i s ta olisi seura u k sen a." Me että valitsijamiehet, valitsee kummatkin 34880: voimme yhtyä tähän, me, jotka kanna- sama kansa ja samanlaisilla vaaleilla. 34881: tamme hallitusmuodon muutosta sellai- LPresidentin vallan kannalta katsoen on 34882: seksi, että aihe tuohon pelättyyn kiihoi- sanottu, että presidentin valta tulisi hyvin 34883: ~tukseen pois1·uisi. suuressa määrin rajoittumaan jos edus- 34884: Teollisuuden ja maanviljelyksen kehi- kunta valitsisi presidentin. Presidentin 34885: tyksen kannalta myös katsottiin olevan hy- valta on käsitykseni mukaan hallitusmuo- 34886: vin epäedullinen tällainen :hallitusmuoto dossa täysin määritelty ja näissä puitteissa 34887: uusiutuvine presidentin vaaleineeru. Siitä hänen täytyy toimia, valitkoot hänet sitten 34888: lausui ed. A,hmavaara 7 päivänä elokuuta eduskunta tai erikseen valitut valitsijamie- 34889: 1918 m. m. näin: ,Niistä syistä, .ioi,hin olen het. Näin ollen katsottakaonpa asiaa miltä 34890: viitannut, en usko tasavaltaan, en sentä!hden, kulmalta tahansa ei voida tulla mihinkään 34891: että tasavarllan .iohtaia, presidentti, tulee ;v~hä muuhun tulokseen, kuin että vaali edus- 34892: uudelleen ja uudelleen vaalin kautta valit- kunnan kautta toimitettuna tulisi kaikkein 34893: tavaksi .i a n i i d en vaalien y h te y- vaivattomirumin tapahtumaan ja minä sen- 34894: dessä epäilemättä pääsevät tähd-en puollan tällaista vaalitaPaa .ia. sus 34895: puolueintohimot uudelle<en ja tämän hallitusmuodon muuttamista. 34896: uudell~een täyteen lfaivoon. 34897: 604 Perjanrbai!ll.a 2.0 p. Mm:kuu.ta. 34898: -------~------------------ -~---"-~--- 34899: 34900: 34901: 34902: 34903: lEd. Voionmaa: Ol~n hallitusmuo·to- kalliista agitrutsioonikoneisto!llll.sa, joka on 34904: tailistelun aibna !kootJta,nut tehdä voitavani, käytettävä tärkeätmpiinkin toimituksiin. 34905: jotta lJresidentin v-aalia koskevat särunnök- Mutta .kun niin on, niin sitä suurempihan on 34906: set tulisiva,t seUaisiksi, jo:ita ·nyt toivott.a- ma,hdoH~suus va~kuttaa va.aleihin ja vaalien 34907: <va<sti suuremmalla menestyksel'l:ä eduskun- tuloksiin niillä, joilla on .panna ·siihen suu- 34908: na,ss·a e.sitetään. Olen edelleenik~n entisellä ria p.ääomia. j,a jotka t.iJetysti erityi,sesti 34909: kannaH.runi. !Minun ei tarvitsisi !käyttää tässä tapau!kse•S•sa !J)anevat .Ji:rkkeel.re kaiken 34910: puheen:vuorolll, elleivät muutamat huomau- yl'l,vtyskonei,stonsa.. Siis ne, jo·tka aja.tte'le- 34911: tukset joita o~keiston ta.holta on tältä mie- vat va.li1Jion mene.stystä pa.remma'n :ka,nsan- 34912: lestä:ni kaihn puolin IPUolustettava,a ja jär- valtwisen yhteisymmärry!ksen .ia ta:savaltai- 34913: kev,ää ehdotusta v.a,stoon t,ehty, :minua sii- se'n yhteis:y.mmärry ksen aikaa.nsaa.misek·si 34914: hen tavalllansa velvoittais.i. valtion päämiehen .ia kan:sanva1taisen ed111S- 34915: On totta, että IPerustusTakivruliioikunta on kun,t.a€llemmistö·n väl'i:l:lä, ne tietyst.i näke- 34916: puolusta.e.ssaai!lJ .uutta rpres.iden1tin va.a1ita- vät varmemm&k:si tieksi: •sii:nä su:htoossa vaa- 34917: iPa.a. vedonnut etupäässä talloud,eU.ilsiin p·e- hn eduskunnassa, ja; ne tietysti luonnolli- 34918: rusteluihi'n ja minusta ·ne ovatkin erittäin sesti ,siltäkin kannaH1a ovaii:, pakotetut sitä 34919: painavia. Meidä1n tulee ajatella va.in tuota puolustamaan. 34920: suurta valtiollisten vaa.Lie·n koneistoa,, jo!ka Minusta .on 'aivaJn lll:urå.ukurista iPUhua 34921: on pantav.a käytärutöön hikkine laajoine siitä, e.ttä meidän hamtusmuotomme erityi- 34922: 1 34923: 34924: 34925: listoinee:n, painatustö.]neen, lukemattomine se.sti suosisi TJersonaH]sta val'tion TJääm~e 34926: 1wkou"ffisineen, suurime !Jmluntkeineen ei ai- hen va,l:ta.a. J okai•nen myöntlänee sen, että 34927: noastaa.n v.aJ:tiol'le, vaan hukattujen työpäi- meiCLän haUitusmuotomme on rakennettu, 34928: vien ja. matkojen muodossa lukemattom:ille tai että sitä on yritetty ra.'kentaa ka,n·sanval- 34929: yksityis:iJl1e ka,nsalaisille ympäri ma,!llta. Ja taisellle pohjalle ja. että ha,llitusmuodon tar- 34930: minkä vuomsi? tSenvuo'ksi että 300 kansa- koituksena on sel'vä.sti oHut •Se, että presi- 34931: laista kustannettaisiin .pä.äkaUJpnnki:in muu- d<entti !kävttää val.taan.sa yhteis~mmärr.y'k 34932: tamaiksi !kel·lonlyömä'k·sil toimibta:maa.n my- sessä eduskunnasta riippuvan hallituksen 34933: kän vaal'im, •siUä ei mitään ehdotukstia sil- kanssa. Huomattakoon vai.n 18 ~ ha:l:litus- 34934: loin ,saa.da. tehdä, v·a.a.n toimitetaan a~noas muodnssa, jossa mainitaam nimenomaan, et- 34935: taan v·aali. Tämä tämmöinen menettely tä .presidentti k:äyttää alot.eoikeuttansa an- 34936: tuntuu :sentääJn ikäytänuÖ1l:iseltä ika,nna.lta t:ama,l,la eduskrunnwlle 'esityik,siä la.kiehdotuk- 34937: katsottuna tarpe.et.t;omalta. Panna niin ta- si<neen, mutta että esitysehdotukset laa.t:ii 34938: vattoman suurta kone,is.toa, liliikikeelle niin valtioneuvosto. M:imä pvvdän kysyä, onko- 34939: väJhäistä rusi:aa vavten. han tässä ajrutel:tu kovinkaan suurta -perso- 34940: Minusta on myöski:n olllut oikein :puo- naHislta ja valltioneuvostosta ri]ppumatonta 34941: lustaa: uutta va,alitarpaa toi,seHakin 'kä.ytän- a!loteoi'keutta :p:r:asid·entiHe, llmn esitysehdo- 34942: nö1liseltä kannalta, nimittä:in va1ltion me- tukset ov·a.t valtioneuvoston ·laadit,tavat. 34943: nestyksen kannalta. UskaMrun 'J,ausua sen Niinj,'kään 3<4 § h·allli~.usmuodo·ssa säätää, et- 34944: avonaisesti:, että niiltä, jotka tahtovat puo- tä presidentti te'kee rpäätök·sensä va.ltioneu- 34945: lustaa, uutta poosiidtentin. V•!llatit.a:paa., elähyt- vostossa :sen ministeri•n •esittely,s:tä, jonka 34946: tää ;pyrkimys :saa.ttaa valtioUinen elämä toimialaan esitettävä asia kuuluu. .Sehän 34947: meidän maassamme y.hdeltä kohdrulta siHe on yl.ee,nsä ~räs ha,l1itnsmuot0imme jolhtavia 34948: kanna,He, että saart:lliisii,n a,ikarun v•arma, tasa- periaaiteita. Mu~stanpa e·läv•ästi, :kuinka 34949: valtainen ja, ikansanvrul'tainen val'tion johto, aikanaan oikei•ston ta,holta .pyhä:st;i vakuu- 34950: joka toimisi hyvässä .s:o.puso:innussa ,sa.ma•a tettiin vakuuttamasta, på,ästyätkin ,sitä, mi- 34951: l<8Jatua olevan eduskunta,enemmis·tö'n kanssa. tenkä tämä ·säännös yksin jo tekee 'Presi- 34952: Ja tämät t.a:r:lwitu.shan on varsin ,luonnoLli- dentin •t,o·iiffien meiJd,än maa:ssa.mme •sel'lai- 34953: nen ja oi:kea. !Se ta.rkoitus ,s,aavutetaam se.ksi, että se on täy·sin [la,vlamenttaarinen 34954: ehdottomast:iJ .paremmin eduskunnassa toi- ja täysin ka,nsan~altainen, ia mitenkä on 34955: mite.ttavaln varul,:iJn kautta 'kuin erityisellä mahdotonta, että 'koslma1n weså.d:entti tulisi 34956: meluisalla. vaalitoiiffilitukseN81 ymTJäri maan. toilmimaan eduskuntaa vasta,an. Nyt kui- 34957: Semmoise-en tSUUilemmoiseen, melui,seen tenkin tänä ilian.a olemme kuu.Ueet tää.l'l'ä 34958: vaa:lito~mee.n: yhiJ.en a.inorun hen'k]lön vaalin toså.es,ime11kkejä siitä, että niin: ei ole suin- 34959: vuoksi eivät 'kansrunvrul'ta]set puolueet var- ·kaan nytkäätn t.apa,htunut. Ja kuinka pal- 34960: ma.a,nkaan ole va.lmiit uhra,am.aan kovin j.on silloin voisik1a.a,n tu.ommoisia risticiitai- 34961: suuria •summia ja..pa,nemaan Ti:i!k!kooUe k01ko suu~~sia tu1lakaan tll!Pahtu:maan valtion pää- 34962: Hallitusmuodon 23 §. 605 34963: ---------------------- 34964: miehen ja eduskunnasta riipuvan hallituk- koko·naisuuden" .iw ed. Erich on t.ällie tulok- 34965: sen välil·lä, .ios valtion päämriehen va.1li jrr. •selle a:ntanut tiete]sorpill.isen sy.stematisee- 34966: t-etään semmoisen. satunnaåsuuden Vialraan. rauksen. Se ei kuitenkaan voi poistaa sitä 34967: josta äsken mainitsin. tos1a~Si:aa, että .si~nä on ristirii:t.ai:suuksia 34968: IHaNitusmuoto tekee haUitukse1li jäsenen kansanvaltaiselta kannalta katsottuna. Hal- 34969: virkatoimistaan vastuunalaiseksi eduskun- litusmuoto nn taistelun tulos ja ta~stelua 34970: .na.H.e ja siten on meilllä säädetty rparla.men- 1hal'litusmuotomme !kehittäJmilsestä käydään 34971: tiLlinen järjestelmä perustuslain nimenomai- ed-e.l'leen tänä ti.ltauarkin tääillä. Se on mi- 34972: sella säännöksel•lä. Se on mielestäni meidän nun .miel·estäni hyvin tär:keätä taistelua, 34973: hallitusmuotomme peruste, se on S·en oike.a· siinä ovat kysymyksessä tosiaankin peri- 34974: varsinainen tarkoitus. Se asettuu siis näissä aatteet eivätkä ®inoastaan [lerustuslaroiva- 34975: iiJerustavissa rsäännöksissä selvästi kaikkea 'liokunnan thuomauttamat käJytwnnöl.liset 34976: persona:l~ista hallå.tusta vastaan ja. ·se ed.al- seikat. M:e, jotka .puolustamme esi't-ettyä 34977: 1yttää, että on l:ruhei<nen yht-eisymmärrys ia muutosta, me teemme luuHak·seni sen myös- 34978: vuorovaikutus olemasSia •edusku:llinasta riip- kin periaatteeltlisel'lra syyl:lä. Ed. Erich 34979: puva•n hal1iturosen ja varlotion päämieh-en vä- kat,soo, !kytkemällä yhtee•n 'Presidentiln vaa- 34980: hl!lä. Mut.ta on :hatlolitusmuodossa toisenlai- litavan presidentin valtaan, että voimassa- 34981: siakin. :sälännöksiä, ja ni~hilll tarraavat. n;yt oleva järjestelmä edustaa korkeinta parla- 34982: oikeistolaiset kii,nnil. He löytävät sielln. mentaarisuutta. Hän julisti tässä äsken. 34983: .säännöksiä, joiden mukaa:n presid-entillä on että parlamentiJlisuuden tarkoitus onkin 34984: 'Paljon -erikoista .hal~:ituksesta ja -eduslkun- saada a:ilkaran tasa painoa, joka häiriytyisi. 34985: ·nasta.kin riippumatonta. valtaa. Sirel•lä voi- jos hyväJksyttäisiin nyt esitetty .presidentin 34986: lkin löytää ~aljon semmoista. HM:ru 28 §, vaa:litarpa. Minä rkysyrn, onko se hänen esit- 34987: jossa p!'ersidellltill'e on varattu erityinen hal- tämä,nsä parlamentillisuud-en sisältämä t.a- 34988: lituksesta rii;ppumaton asetusten antamis- •Sa,paino iSiils rmeneterbty ka]krirssa niissä lu- 34989: .va.Ita, jorn!Jra ikäyttämisrestä hän eri o]e edN'- kuisiss.a nykyajarn johtavi-ssa maissa., joiS:- 34990: vastuussa. k-en-ellekään ja jota valtaa. oedus- sa tosiasiarl:Iinen v.alta. si•ttenkiln on -edus- 34991: ikunta minun .mielestäni oikeistolai:sajatus- kunnalrla, ja. on rSitä paljo·n joh·d.onmukai- 34992: ten vaikutuk.sesta äskettäin tuntuvasti laa- semmin ja täydelllisemmin \kuin se me·idän 34993: jensi ja. -edel;l'een kehitti. :Niilnikään 33 § eduskunrnrulla;mme on. Onko·han niissä 34994: halilitusmuodossaiffilme jättää rpresidentiHe maissa· tosioonkin pal'lamentillinen tasa- 34995: ta.vrattoman laajau vallan ulkoasriois.sa, ni.in paino menetetty? Minun ymmäJrtääkseni 34996: suuron, että ulkomlariden ·kansanv.a•ltaisret po- ja nähdäkseni niitä maita on .pidetty 34997: liti-ikot eivät tätä ·edes ymmärräkään, he päinvastoin juuri pa.rlamentillisuuden perus- 34998: nä,et pitävät sitä aivan mahdottomana, et- kuvina ia varsinraisirnra edustajina. Mieles- 34999: tä se voi ol'l'a tasava:lta, jos·sa esimerkibi täni tässä on ky·symy'kses·sä se asia, jon•ka 35000: ·p-r-esidentti V'oi jät.tää IJransainvälis.an työ- ed. Pulikrkrinen ·aivan o~kein toi -eså.irn. TäsiSä 35001: tkonferensin· lhyväksy.miä !kansainvälis•iä 'lain vast.ust.ajien kanmalta p•id.etärän kiinni . 35002: .päätöksiä esittä.mättä eduskumna,lle, niin- ,V'aHanjaosta," •siitä varlillan ,ko,J.mijaosta." 35003: ,.kuin meidän .maassamme on tap.ahtunut ei tai ,kahtiajaosta", .iota en·nren 1700-luvuHa 35004: a.:i·noastaan yhd-e·ssä vaan useammas::;a ht- Europas.sa kehi·tett.iin ja j·orka oli wlkuna 35005: paukses•sa. Sinoin täytyy s•anoa, e~tä kyllä .pa.rla.mentJilli.seen kehityks-een, mutta .iokar 35006: 'hallitusmuodossa on myö.skå.u sel'laisia py- on oJII.ut v'a•rsiuai·sest.i p-errustuslaillisen .iär- 35007: 'källiä, joide·n nojal•lra presiCLentin valta voi- jest~lmän :pohjrarna, tuon järjeste~l~män, j.oka 35008: .daran kehittää sangen suureksi. Ja sellaisis- mei.l'lä arllkaa jo jäädä sel'än taak·se. Meidän 35009: saJm.n oloilssa ti'tltysti krunsanvaltaiselta valtioelämämme on .io .toisella jalallaan 35010: Jkanna;l~a presidentinvaalii saapi sel1~.i·s.en päässyt pois siitä, mutta toi:se.Jlra jaJl,aUaan 35011: merkitY'ksen, j·o·ta ;sililä toi:stren li.a.lrlitusmno- vielä .iäänyt sii1hen kiinni. Jos on täyd-ellä 35012: don säänn.öksien mukaan ei tarvitsisi olla. .syymi ·sanot.tu Skandinavian valtioista. 35013: Hallitusmuoto on .siis sang--e.n ristiri:i:tai- .iois1sa on nrimeTJ.inen kuning-a~svarlta olemas- 35014: nen lruki. On totta rse, •mitä tääll'ä on sa- •sa, mut'ta jok·w va:lta ei kuite,nk.aan mit:ään 35015: m.ottu, että se on !kompromissin tulos, jra et- merkitse, -että ne trodelli,sruude,s•sa ova.t. ,ipei- 35016: tä on tehty kaurppaa ritarimerkeillä j.a tcttyjä tasaV'a1toja", niin ·so.pii meidän taS'a- 35017: m<U.:illl'a, jotta se on saatu -edes ·seJ.laiseksi vaJllastamme sano·a. että .se on tosiarsiaHisrers- 35018: :kuin se •nyt on. Ed. S-etälä kuirten'kiln nä- t.i suuress:a määrin .;peitetty monarba". 35019: kee tässä ristiriitaisumressa .. jäl'k.iperäJisen Siinä löytyy ·se V8Jnha perustusl~tWlisen va·1- 35020: 606 P.erjanrtailna 2;0 p. 1lokaik.uuta. 35021: 35022: tiokethityik.sen aikakaudelta :"Per~tty V"aHan saadaan ed·uskunnalta ciroitteD'kuiJtten toi& 35023: kahtiajako ja meillä sitä tänä i~tana on oi- ten 1ktM!&lsta .muka j.ohdettavien val.tiovoi- 35024: keiston taholta 1liet.e~sO[liHiJse-st~ ja kauniisti main käytettäväksi enemm:iiln va<l:taa. Sils 35025: ja arvattava;sti esittäj,än omasta miele,stä sitä k.ansan:val'taisemmaksi kai tämä valihio 35026: vakuuttavasti esitetty. ;Se miltä meiHe oi- tu·l'isi, rkuta enemm'än jätetään ·asioi~ta pre- 35027: :ke~ston taholta <on es:Utetty, on mielestäni sidentin ratkaistavaksi, koska se presidentti 35028: 1luonteeltllian .monarkist.iS<ta perustus,lailli- :nyt erikoises:ti <On !kansanvallan edustaja . 35029: ..suutta. Juuri sentähden, että näillä sään- Se on .sitä samaa kansanvaltaa, jota on sa- 35030: nöksil'lä on sellruis.ta merkitys:tä cia sellaista nottu Amerikan !Presidentin edustavan, ia 35031: viva<hdUJSta, oi:keis,to kaiket.] n:iitä -pitää •niiln joka oli huipussaan vuonna 1919, jol'l:oinka 35032: kalliina omaisuutena, että taistelee vaalita- .meiHä ,hwUrtusmwotoa< laadJiJttiin ja jolloinika 35033: van .muuto.sta va,stawn, joka ei muuta presi- tuosta loistava.st.a p.resid~ntti Wilson:Usta. 35034: dentin val1aa sinne t.rui tänllle, mutta joka saatiin se esimerkk,i, jonka :mukaan .sitten 35035: kuit,enk:Un rikfkoo hei'clän ,suosilmaansa ja järjestettiin ameri·kka1aiseksi tämän tiJienen 35036: heidän, m:Unä l.uulen, vilrpi1:tömästi usko- ta·saval.la<n -presid~ntin vaa.h sen suuren ta.- 35037: maa.nsak:im järjes<telimää. saval:Lan mukaan. Sitä :kai näht]in hen- 35038: Ei voida sa.noa, että kansanvaltaiselta tai ,gessä, että meilläkin ,saataisiin jotain sen- 35039: tasavrultaiseHa kannalta twhdotaan saada tapaist.a henkilt~l'l•iS'tä valtwa.,. .iota IJresi- 35040: a]kaan ePätasa-painoa t!lli mullJ,stuks,ia, vielä 'dent.ti Wils:on .siihen aillman !käytti, hen!ki- 35041: v<Whemmän kumouillffia va.l<t.ion asi,ruin hoi- löl:Listä va~ltaa, jonka :seurauksena etUipäässä 35042: dossa, .niinkuin ed. Pul'kkinen täiäl'lä -pelok- ol·i Versaillen. rauha, ja kaikki se onnetto- 35043: kaasti ltausui. •Ky>Hä ha,rrastetaan: valtio- muus, jO'ka ·så.<itäl joihtui, <ko:slka. presid·entti 35044: voimain tasa-painoa täiHäikin 1~aho<l!l'a, V3!3!n WiLson tunnetusti o1i yksi Versailtlen rau- 35045: sitä harrastetaan ·siten, ~että -plidetään yl<lä ihan henkisiä isiä ia antoi siunauksensa ja 35046: järjestys,tä ia järkiperäi1stä työn jakoa siinä kannatuksensa :kaikiHe siinä tehdy~lle ·S'åän- 35047: kansanVlaHassa, joka on yks'i j.a iak,amaton: nö•~siUe. rSe on täm:än:l'aatuis.ta kansanval- 35048: ja jota eduskunrt:.a fkäyt1Jää lainsäädännössä, taa., jota ed. :Setälä tuntuu ihrui<lev,wn ja jorta 35049: mutta jonka toimeenpanon eduskunta ·l:uo- ·hän :luule•e saavut.ettav:an tällä mei!käläisel,lä 35050: Vluttaa siitä riippuv:a.Ue h!lil1itukstelle. Sitä v~aalH.aval:lta.. ,Minun nähd'ä'kseni tämä ei 35051: minä pi.dän ,parlame,nt.arismina;. :S.ikä:l!.i ,]min ole mitääm muuta, 1kuin yks:inke:rtaisesti sitä, 35052: on saatu poistetuksi k<aikk:U henkilöH:Unen jota saksalailnen kutsuu nimeltä ,Baue.I'tn- 35053: mielivalta .ia henkilöHinen vatH,a haHituk- fängerei" . .Se on ka:nsauvaHran väärään hou- 35054: <OOSs<a, ,siJkä;l:i kuin tod,eHakin ihaltllitu.svalta 'kuttelem~sila. iMilllä puolest.ani en suinkaan 35055: on ·saatu pa.rl,alllentis:t,a riippuvaksi, sikäli vastusta aransanvalt.aa täydell~sesti toteut- 35056: se o.n oikea.na parlamentarismia. ta.va,a ja oik€ata referendum-jär.ies·telmää. 35057: Mutta tämä va.l1'an.iakokysymys ei ol~ Näkisin mielelläni että meidän maahamme 35058: kuitenkaan se, jo:ka on he·rättämyt minussa tul,ee s~Hainen Jro,n.sanvalta, että kansa it.se 35059: v.as,taväitteitä, sillä va;l<lan.ia<kiO-oppi on väl:ittömästi ratkaisee kaikk,i a.sia.t, että se 35060: vanha pe.rinnäin~n us!ko meidän maRS<S<am- ratka.isoo muu1Jkrin a.siat kuin luovuttaa va:1- 35061: me .ia :se on Vlastra ,s~ksi ä·skeise,n'ä aikana tans,a toisten käyte'tt.äv!äiksi, ionkal,ainen 35062: jl()utunut muutosten alaiseksi, että t.og.iaan- kansa:n:vaH:a :meri11iä ,nyt on, j:a joka ei suin- 35063: araan en ihmett-ele . .iOis henkilöt. .ia· kansa.l:ai- kaan ,pa.rannu sillä, että kansa pa.nnaan luo- 35064: .set, edustai:a't, .iotka ovat kas<vaneet !kiinni vutt.ama.an ~se va.liia mo,nelle taholle .ia pan- 35065: tuohon usrkoon, eivät niin help,o,sti voi .siitä :n<aan ne, .i'ot.kra ovat saaneet sen va.Ua,n, tap- 35066: luopua. 01emmeh8!n me nä<hneet., että o.n l}el:emaan keskenään. iSe ei ol<e :kansanval- 35067: oHut. v·ruilooa ,päästä pu!htaasta monarkia.st.a; taa, v,a,!lln se on ·ka.nsanva.l:l:an ha..ioittamista. 35068: siihenkään vaJtiomuo't.oon, _i<os·sa me nyt 'Todel'linen refe.rendum olisi ,sel~:aista. että 35069: olemme. eikä ·se heloosti ikä.y <S•iitä eteen- meidän maas:s<a mme :Stääd,etää.n seUainen 35070: !Pam. Mutt,a sitä .mitä mi,nä i:hmet.te]:en, on <]a,ki, joka jättää kaikki tärkeärt: aS<iat !kansan 35071: se !katsan!J:,otaua, se teoria, iota ed. 8etäl:äJ ratkaistaviksi. ei ainoastaan tämän -presi- 35072: täälll'ä on e,sitt.ä,nrvt. ettiä muka hänen puo- dentin V"aal,iasia,n:, ,i.onka oik.eisto fk.a,t.soo (Jile- 35073: austamans·a :preså.de:ntin vaailitRpa olisi hy, van etu.iensa :mukaisen, e,ifkä. ainoastaan 35074: vin ka<n sauva l t ari nen. Se nn mi- kieltolain vastus<taåain va.atimaa ·asia.a. Tufu. 35075: nusta semmoista. !lm>TIS[!Jnvallt.a·a. .ioka väh<en- nusta,ka:amme periaatteellisesti! :kansan ma- 35076: tää eduskunnan valtaa. i:Mut.ta. ed. Setälä jesteetti ja a lista:kaamme lk.an.sam ratk.ai~sta 35077: mtä.ä:Id<n oiikeana .ka,nsa.nva1t~ma sitä. että Vlifksi mu.ut!kin wsiat, ka~kkri asi·at, joita. 35078: 607 35079: 35080: 35081: kansa ratik.aista tahtoo. tSilhJ,i.Jn VJa.sta t.oteu- vastustanut tätä muutosta. !Se myöskin ni- 35082: tuu .minust.a. •se J.'lefe:re,ndum-,a,ate, .ioruka ed. mittäin 1kävi esiin 00.. Pulkkisen lausun- 35083: Setälä luulee meEkoi·seksi osaks:i toteutta- nosta; nimittäin vasemmistovaaran vuok,si. 35084: vansa täl'liä presidentin vaaliHa, vrulitsij,a;- Edistysmieliset pelkäävät eduskunnan enem- 35085: .miesten v·awliilla, .mutta joka minun mieles- mistövrulrf:aa. siinä tapaukse.ssa, että täällä 35086: täni ei ole muuta kuin edus'kunnallisen jär- muodostuisi vasemmi·s,to enemmistöksi, .ia 35087: jestelmän U:leik-entämllistä. Ja .sen:täJhCLen :kai silloin se koet.taa pitää .presidenttiä sel'lai- 35088: sitä nii.Jn .pal~on •S'llostitaanbn, että toivotaan sena vasta,painona, .ioka sitten hilllitstisi 35089: sen saavan ai1aan pysäystä ja häiriötä siiinä tuota. vas·emm~·stoltaista edus:kunt.aa. Mi'llä 35090: eduskunnaH1sesS<a jä;r.iest-el:mässä, jota täMlä nyt 'kuitenkin luul.en voivani .sa.noa, että 35091: edUtSkunnan en-emmistö kaikkien vaikeulk- yhtä hyvitn kuin me si~hen asti, kun meillä 35092: sien lävit·s1e hil'.iaHensa 1koett.aa kasvattaa .ia on enemmistö tääJH:ä eduslkunnassa, a;nnam- 35093: jonka n~opeampaan to1me,erupanemis·oon minä me myös1kin porvariston rpritää tuota vasta- 35094: jo !()lisin oUut v~rulmis 19119 .ia jonka väthit- painoa käsissään ja haMita koko ,valtioval- 35095: täistä; toteuttamista mimä täJltä osrult,a nyt taa", niin kyllä me myöskin sri,lloin, .ios 35096: ilomielin terveh(Li,n. LuonnoHisesti minä saamme edusikuntavaruleissa enemmistön, 35097: 'ka~kinpuolin k!llnnat.a.n perustusl:akivalio- saamme jouk'koia liik.keeltl.e, että me valloi- 35098: 'kunnan mie'bin1Jö,ä. tamme myösk•itn preside,ntin ptaikan, niiln 35099: että ed. Pulk:kiseHa on tässä hyvin huono 35100: Ed. R y 'Ö mä: Minä ky,lilä olen tietoituen lohdutus. 35101: siitä, ~että iJäSBä h·alliitusmuodossa on .pation Muuten mimä tahdon :huomauttaa eräästä 35102: epäjo:hdOtllmuk!llisuuksia, ja siit,ä vas'tllllau- hyvin erikoises,ta ti•lrunteesta, joka on val- 35103: seestl8!, jonka minä m. m. liitin 1919: vuoden lal'l:a ~Saksas,sa.. Siellä on siis sosialidemo- 35104: valtiopäiväin perustuslakiva.l.iokunnan mie- kraatti valvomas·sa ,parlamentin porvarH- 35105: ·tintöön, näkee, että minä ol-en näitä epäjoih- lis•t·a enemmisrf:ö•ä.. 'Sieltlä kuul•nu nimen- 35106: donmuka.isuuksia koettanut silloin karsia. omaan siilhe.n haUitus'kom!Dro.missii•n, joka 35107: Mutta nytt minä vasta ensi kerran ·kuulen, sieHä nyt on voima,s:s.a so·sialidemokroottien 35108: fli:tä tässä hallitu·smuodossa myö·skin on eräs ja ptorvariU:isten vasemmisto lai·sten kesken, 35109: 1 35110: 35111: 35112: kt1mouksteltlinen: pykälä. :Sen minä ,kuulin että pre.s,ident.in pai1k1ka on sosi.altidemokma- 35113: edistysmielisen puolueen edustajalta he.rra tei:l.lta, jos pääministe·ri'n .unrvariHi,siHa, .niin 35114: Purk'kiselta. IS.iiUä jos ,kerran tuo pykäJlä, että .ios tämäm hallituskokoomuksen aikana 35115: jota nyt aiotaa,n saa.da tähän h<a>llitusmuo.- tulevat 'uresidenti:nva.aliit tapahtrumaan, niin 35116: toon, on kumouk.sellinen, totta. lkai sitä vas- herra EibeDt jää edelle•Em 'Presidenti\r.si. .Sil- 35117: taava 9•4 § on yhtäJl.äJ~nen, koska s-e on ker- l·oin niJID. asettuu .S€/ll taakse ei ainoastaan 35118: ran aivan ·sama pykäM. J,a s·i1s, toisin sa- vasemmis,to vaan myöskin ne porvaritlliset, 35119: noon, meidän ,presidentt.]puolue•em.me" oma jotka ov,at sen haltlituskok.oomuktsen takana. 35120: presidentti toi.mili kumoukseUi,seltl a pohjaNa. 35121: 1 35122: Ne vaalit eivät ole mitään sen erikoisempaa 35123: M~nä en siis oliltenkaaon: ihmettele, että tätä kansll!n vallimtaa knim eduskunnan toimit- 35124: puoluetta onkin ruvettu epäi,lemä.ä;n sella.i- iama vaali. Se on päinvastoin samaa 35125: seksi puolikumonksellis-eiksi puo1luooks,i. 8e kom.promissi[l)ollitiik,kaa, joka 0t11 eduskun- 35126: nimittäin näk·ee kumou!bi'a sekä yö>llä että na,ssa VJaU•aUa. Toisin sanoen siis, ei täJUä 35127: päJiväHä, niin yhd~essä !kuin toisessa.k.in taval'la tulla toisenl1ai,siim tulioksiin to~sen 35128: asiassa. valtuovallan 'kruytös·sä kuin että ·parlamentti 35129: iM.inä nyt !kumminkin omasta pruol'estani suoraam valitsisi pres~dentin. J,a kuten sa- 35130: uskaUan olla ·edeU,een sitä mie>l:tä, että täs.sä nottu, saksalaiset ovat ttämäm. huomanneet 35131: asia.ssa ei sittenkään ole 'V'oitu o•l,J.a niin epä- .ia mimä luu.J'ell, ett>ä siel1lä on hvvin vahva 35132: johdonmukaisia. että, kun nämä 'kaksi muo- virtaus käymä•SS'ä ,siihen suuntaan, että täl- 35133: toa samaan ha.Hitusmuotoon hyväksyttiin. laisista mutkik,kaista puuhista luovuttai- 35134: olisi tietoisesti hyvä;ksyttv 1kaht.a ])eri- siin j,a siirryi;.täilsiin tällile yiksinlkertaisem- 35135: aatetta, vaan että så:l1oin ol·i kysymys ai- maltle kannalle. 35136: noastaa,n kruhdesta fk.ä•y,tä·nnö.st'ä, .ioi,sta sitten [Ed. Erich on nahtävästi tkuuN'ut väärin, 35137: S'i.Uoin kammomissin 'k·autta oltiin pa.kotet- kun :häm sanoi, että minä oEsim väittänyt, 35138: tu:ia hyV'äksymään tämä ihuojlomrpi, kun ei että parla.menUaari,seen järjeste,lmää;n ni- 35139: oilrei·sto ;pitäJnvt siitä pare.mmrusta. menomaan kuuluu ·se. että eduskunta va- 35140: Myösk~n minä nyt kuuH·n e,n,si !\r.err-ra,n, litsisi presidentin. En ,minä ,n.irin sanonut, 35141: miil!loä perustcilla ed,istysm.ielimen puolue vn vaan minä sanoin, että se on käytännössä 35142: 608 35143: 35144: aivan sama, vrulita.aJrllir!o ,presid~ntti niin tai rustuslakivaliokunnan mietintöön nimen- 35145: näin, kun vain pa.rla.menttaarinen järjes- omoo.n ehdottaa vastJa:k.ka.isesti sil<le muo- 35146: telmä oo Vloimassa, sillä ,silloin presid-entti d:olle, joka hyväksyttiin, että .sitä valtaa, 35147: ei mi:tenk,ääm. voå. a;settua enää eduskuntaa jonka tärmäJn haH'itusmuodon mukaan ka.nsa 35148: VlaS'taan. olii hän valittu kuinka hyvään, ja luovuttaa eduskunnaHe, käyttäisivät ne 35149: ett.ä siis silloin juuri ennen ka.i:kkea. käY- valtiioelimet, io:i:J:l.eka kansa. valttansa :l.uo- 35150: tännöll<isistä syistä on .rparas järj-estää tämä vuttl!lia. Siis nime.n.omaan häm oletta.a eh- 35151: a.sia sil1ä tavalil•a, että eduslmmta toimitta;a dotuk,ses•saan useam,pia valtioolillliä, jotka 35152: presidentinvaalin. Jos sattuisi niin, että käyttävä>t •kans·aHe kuuluvaa valti10vaJ.t<aa. 35153: pr-esidentti joutuisi !konfli'ktiin jonkun lu- Mutta hallitusmuodossa. oletetaan ainoas- 35154: .ia;n .ha!l.litukoon ka.nssa - mimä kyllä tie- taan yksi valttiaelin j.a se Qin e d u s k u n- 35155: dän, .että meillä ei ole oHut tähän saak'ka t a. E·d. Erich .sanoi, että jo Venäjän va.l- 35156: ainakaan k<eskustaha.llituksess-a seHaista 'lu- Iatn a:i:kana ol.i valtiopäiväjärjestyksessä 35157: jaa pohjaa, joka oEJSi uskaltanut asettua mää1.1äys, että Suomen kansa.a edustaa edus- 35158: omalle k.annalloon - mutta jos .ny:t miin kunta. Ni<in oE, mutta sii:hen aikaan ei 35159: kävisi, että meillä o0lisi ~uja •blllitus, j.oka oHut säännöstä, että valtiovalta kuuluu 35160: py,syisi omaH~ :kwnnal<laan ja joka eci. alis- kansalle. E.duskumta ·edusti ·kansaa, mutta 35161: tuisi siihen, .että ipresidentti vahvistaisi hal- ei se edust<anwt täyttä val<tiovalt<aa. Asia 35162: lituksen 'Päätöks~'ksi hallitu'IDsen vähemmis- on muuttunut vasta tä.ssä tasa.valtaisessa 35163: tön kam.nan, niinkuin on ta,pahtwnut m. m. 'haHitusmuod<o.ssa., joka sä.ätää, että valtio- 35164: päätettäessä erääJstä !hallituksen esityksestä, va.lta l]muluu kansalle ja sitä edusta.a edus- 35165: vaan å.lmoittais•i eroavansa, void.em vedota kunta. Ja kaik.ki ,se, .mikä on ristiriidassa 35166: samB~H'a <al.Siassa .eduskwnnan enemmistöön, tämäJn perussäännöksen kanssa, se on epä- 35167: luulen että sa.ma pr-esidentti hajoittaessaan .iohdonmukais•t.a. Ja niistä I'listiriitaisuuk- 35168: eduskunnan tekisi sen viimeisen kerran, sista on s•i'tten ·suurimpia. tämä 2.3 § niin 35169: siUä hänen oma toimika.ut~nsa päättyiJSi hy- että jos ·t,ämä:kin nyt muutet.aa.n, niin' tulee 35170: vin pian. Presid'!lntinvaalissa nim. Vlalitsi- astuttua askel eteenpäin. iM:inä senvuoksi 35171: jat asettuisiva.t .edu.skumna.n taakse .ia näyt- 1uulisin, että nekin, .i01tka täällä nyt pelrkää- 35172: täisivält, ettei täl<lainen käy päinsä. Esi.m. vä.t eduskuntavaltaa .ia mahdollista va- 35173: Englannissa näemme, ettei ,s:i,ellä suinkaan .semmrist.oenemmistö'ä ed uskulllnas,sa, 'llim. 35174: kuningB~s hajoita eduskwntaa, vawn !kun .meidän edistysmielinen puolueemme, kui- 35175: eduskunta on tul<lut siihen käsitykseen·, että tenkin. l'UO'Puisi tästä ·n.elostaan, koskei sitä 35176: uudet vaalit on aika toimittaa, siUoin ne ·presidentillä enää estetä. Jos sille kannal·ltt 35177: toimitetaa.n. Ei nä·im edes miissä maiss.a, tul<laan, on sil.lioin niiden r:vhmäin, jotka ei- 35178: j.oissa on perinnöH:ine:n va;lt.iopäämies, tämä vät tahdo kaMa:nvaltaan ·alistua, turvaudut- 35179: rupea toimimaan mstoin eduskuntaa, vaan tava wiva.n toisiin .ia voimakkaampiin kei- 35180: hyvinkim k.a<ike·ssa B~lishu e·duskunnan ja noihin. 35181: parlamentaarisen ha,llituksen tahtoon. Tä- 35182: mä, kuten sanottu, ei riipu ed•es siitä, niin- Ed. L å n g s t r ö m: Työväenluokan 35183: kuin ed. Erich ta:htoo sanoa, että Ranskassa ka;runalta. :katsoen on tämä <asia, 'kysymys 35184: olisi huonommim asia.t kuin Englannis·sa. tavasta, m.illä tavaHa porvarillisen valtion 35185: Englannissa on atsia aiva.n samrulla tapa<a president·ti vaEtaam, siksi toisarvoista laa- 35186: kuin Ra·nskass•akin, ei Ranska,s:sa huonom- tua, että .minun ymmärtää>k.seni ei olisi !kan- 35187: min kuim Emg-lannissa ei:kä päinvastoin, jo- nattanut ni,iJU ·suurta porua< sriitä pitää, kuin 35188: ten kumma.s,s,a.kin ,noudat·etaan ,s.a.mam·laista tänä iltana nn svn tynyt. 35189: menettelyä, va.i.klka.kin t.oise·ss•a maassa va- Mitä ensiksikin tuleB voimassaolevan haJ- 35190: litsee valti<one·sim:iehen rvarlamen<tti j·a tOii- ilitusmnrodon 23 § :oon, niin täytyy myön- 35191: sessa on 1Jeri,nnöllinen j.a ,...,~,syväinen hen- tää, että se tapa, jolla .siinä Bdellytetään 35192: kil'ö. iM:inä siis edeHoon.kin pysyn siinä, presid·entin valintatapaa, nim. valitsijamies- 35193: mitä sanoin, että tämä a,siall.isest.i ei muuta ten ktautta, että S'e on hl!linika.la ja varoja lky- 35194: nyk.vist.ä me·net.telyä. syvä. <Sensijaa.n, jo,s presidentin valit.ii.si 35195: :Minä vieläkin kajoam tä:häm htaNitusmuo- Bduskunta, kuten tämä nyt esilläoleva eh 35196: don 2 ~~.:n ensrimäiseen .momenttiin. iM:inä oClotus edoell.ytt.äiä, n.iin· ·se ai<kaa,nsaisi sen, 35197: ~o sa:noiJl, että ed. Estlamder .ioka on 'hyvin että varoja voitaisiin tällä tavoin huomat- 35198: .Johdonmukainen eikä täJllaisci.ssa per.i.aat- tavasti säästää .ia myöskin vaivoja tibssä 35199: teissa kompromissail~. vMtalJausoossoon ne- säästettäisiim. 35200: H;aJliltlllmluoldOJD. ~3 §. 609 35201: 35202: Y.ksi paha e;päilwht.a tässä: lepäämään jä- rauaista oikeutta kieltäytyä varmentam8!Sita 35203: Myssä 1laissa kwi.tenkin on, ja se on s:e, jokapresidentin ,päätöstä, jos SJe ei ole perustus- 35204: ffiätää ta.savaN'an pres~dentin haJllituskau- lain vastainen. Hallitusmuodon 34 § :ssä 35205: den pituuden. Olisi toivonurb, cirt:ä tämäkin sanotaan: ,:Se, joka on varmentanut presi- 35206: :m-llituskauden pituus olisi samaMa 'kertaa, de,ntin ,päätöksen, vastaa :siitä, että toimi- 35207: kun esitys tehtiin, as€tettu yhtä pitkäJksi tuskirja ;päätölksestä :on oikea", ja 35 35208: eduskunn&n ikonssaoloa.ian ka•nssa. MUitta § :ssä ,ga.notaa.n., että ainoasta31n j.os päätös 35209: kun tämä on l·epäämään jätetty J.akiesity·s, o:lisi va,stoin perustusl:a'kia., on ministeri vel- 35210: vol.Iinen kieltäytymään :sitä vanmenta- 35211: jo·honka .siis ei olle mahdollisuutta enää.n mi- 35212: tään muutomsia tehdäJ. niim ei kai mitään masta.. Vloi tiet.y·sti tapahtua niin, että 35213: mahdo!Hsuutta ole siinäkään suhteessa asiamoma:inen ministeri ilmoi·ttaa pyytä- 35214: enään ry.hmäni taih01lta mennä ehdotusta te- vän.sä eroa rpresid,entin päätöksen johdosta 35215: kemään. 1Minu.n mielestämi 01Iisi ollut aivan ja pyytää sen johdosta, että pre·sidentti 35216: ltarpeelk:si se, että ,presidentin hallituskausimääräisi jonkun tnisen asiaa <kä.sittelemään 35217: l()).isi sä·ädett.y !kolmeksi vuodeks·i. sillä siinä 35218: ja ,päätöksen v•Birmentamaam. Mutta tod·en- 35219: ajassa ehtii jo yhteem mieheen lkyUästy- nälköistä .on, että presidentti semmoisessa 35220: mään .ia mimä uskon, että tuHa.isiin ehti- tapauksessa aina tulee löytämään ministe- 35221: illlään myö,s tässrukin maas'Sa kyHästymään 6n, joka varmentaa hänen rpää.t.ökse,nsä, jos 35222: presidenttiin siilllä ajassa, .iote·n 3-vuotis-h·ä.n kerran luulee olevan syytä kansaan 35223: 'kausi. olisi aivan ikyUim riittävä ja minä jo.ssa·kin .asias.s·a vedota.. En siis• voi myön- 35224: uskon, että yksi mies tässä ajassa kerkiää tää. että tämä lauset14pa on väärä. 35225: :tehdä niin paljon tyhmyyksiä, että hän sen EdoeHeen tahto•isin e•rään lausunnon joh- 35226: jäilkeen mieleJilääm Jpanisi its·ekin jälestään dost~a vielä sano•a, ert:~tä jos republikaanisen 35227: presidootin linnan portit kiinni. va•ltiomuodon varjopuoiena. on mainittu yhä 35228: Mutta kun siis täJhän esilläolevaan la'ki- uudistuva presidentin valitseminen, niin s•e 35229: ehdotu'ksee.n ei ole m!l!hdollisuut<ta tehdä mi-ei sui,nk·a•an 01le ristiriidass•a sen kanssa, että 35230: tään muutoksia, vaan .on se .ioko sellaise- j o s ke·rro.n taas a.setutaan republikaanisen 35231: na,an hyväiksY"Miävä tai :hyljättävä, niin eli t.asavaltaisen valrti>omuodnn 'kannal.le. 35232: pyydän ilmoittaa, että myöskin se ryhmä, silloin trummöinen VBilt,iomuoto on tehtävä 35233: johon minä kuulun, on ,näättänyi. äänestää .niin hyväksi kuin :se suinkin voidaan 35234: Jtämäm lain hyväksymisen rpuolesta. saada. Ja jos yhtenä .monarkian etuna on 35235: mwi:nittu sitä, että .siinä ei ole uud>istuvi.sta 35236: Ed. Setä 1: ä: M:illå pyy.sin ,puheemvuo- vaaleista, ennen ,k,aimkea ·edusikunna.n vaa- 35237: roa. oikeastaan ainoastaan oika.istakseni l~ista riippuvaa va.ltinn p.äämiestä, ei suin- 35238: erään ed. Schaumanin vääiri<nkäsit.yksen mi- k,aan voi sanoa ristiriitaiseksri tuon ä·sken- 35239: illlllll 1 35240: 1ausunnostani. En n~mittäin toivoisi. mai:nitun kanssa ~&itä vootimusta, että rp.eri- 35241: että eduskunnam iPöytälkir.iass8! minun sa.no- aate on asetett:ava kai,ken edel'le .ia tässäkin 35242: manani m!l!inittaisiin semm:oin,en ajatus, tapauksessa aset-ettava niin, että valtion 35243: että presidentinva31li on j.onki,nmoinen refe- uäämie,s ei 01le eduskunnan suorittamasta 35244: rendum. En nimittäin sanonut mitää.n sen-1 vaalista riip,puvainen. 35245: ~paist~, va:!l!~ sano~n, että pmsidoentin vah- 35246: VJ.Stusklelto ]a hänen määräyksestään ta- Ed. J u u t i <1, a i n e m: Eiköhän presid-en- 35247: pahtuva eduskunnan rhajoittaminem on tin vaalin muodoHist:a tamaa ole otettu ,puo- 35248: eräämlainen re:ferendum. kansaan vetoami- lin .ia to~sin liian juhl<!I!Hiselt,a kBinnalta. 35249: nen. Ja if:ämä t•iety.sti on jotakin aivan T.oisaa,l:ta esitetään mirbä erila.is·impia ota'k- 35250: t<>ista. Ed. >S.chamman vast,ust·i sitä lause- :sumisia, .kuinka toinen vaalitapa kehittä1si 35251: tapaa, .io'ka oE käyietty perustusiakivalio- va:l'la.n kahtiajrukna j,lll toisarulta taa.s kuten 35252: ikunnan mieti,ntöön liittyvässä vastala.u- ·ed. Voionmaa .teki. esitetä:än sel:lais•ta. että 35253: .soossa, että !Presidentti .,eduskunnan tämä;n vaalin kautta pyritään laajenta- 35254: .sivu" saat:taa vedota .kamsoon. Hän tah- maan eduskunnan V•a:H.aa, ja president.in 35255: toi muistuttaa. että tämä muka ei voi ta- ihenkilöllistä valta.a rraj.oitta.maan. Minä luu- 35256: pa!htua eduskunnam sivu, koska presidentin lisin että niiden kesknst·an edustajien ta- 35257: päätös on jonkun eduskunnaUe vas- holta, .iotka :ovat tässä vaali•tava.ss•a alunpe- 35258: tuunalaå·sen ,ministerin varmennett.ava. On rin asettuneet eduskuntavaa.Iien k:annaJile, 35259: kuitenkin e:päiltävää, antaako meidän hal- katsotarun !l!siaa mel,kein yk.sinoma,Bin käv- 35260: litusmuotomme ministeriHe, ainaJmiR<n suo- tännö:lil,~seltä !kannalta. Ja mi.nä rohkenen 35261: 77 35262: 610 35263: 35264: 35265: otaksua, eiJtä ka~k~ioen :pyrkimys, n~idoen, 1si ikuin, mitä eduskuntavooli sailsi aika.a.n. 35266: jotka tahrtovat erityimä v.al.it.si.iamiehiä, ja Dn nY'kyi.sin jl{) va.:vsin vaikea saada v~lå.t 35267: niidoo, joiJk,a taht.ov·at vaal:im toim~tet•tavak sijoita eduskuntavaaleiSisa l,likJkieelle ia mi- 35268: si eduskunnan kautta, on .se, että tahdottai- nä pelkään, ·että presi:denti'n vaalissa, !kn:n 35269: siin .saada ·pr-es,idenrtin vaali toimitet.uksi .si- ol,isi va~n esitettävänä yhden miehen, kyl- 35270: ten, •että yl-eisimmin lk.amna;tustl3; 'saava hw- läkin maan korkeimman valttiomie:hen va.lit- 35271: kilö tulisi :president]'klsi valituksi. Toiset semi.nen, niim ,se ei ikummin:k!l!an saisi valut- 35272: käsittävält tämän päämäärän saavuteiJtava.n ·sij.o,it,a niinkään liilklk-eeHe. ikuin, mitä edus- 35273: toisel:la .tav.aNa, toi:set toiseNa. Minussa on ;kunt,ruv,aali't s:aava;t aikaan. Edu:skuntavaa- 35274: alunper:in va.k.iutunut se käsity,s, että mei- lcis.s'a voidaan v-edota Vl3;ltit,sijoihin aima sen 35275: dän oloissamme tulee presidentin vaali kaik- mukaam, minikäJ toivotaan. saavan 'heidät 35276: ikceim va.rmimm~:J.Iksi, 1kun s,e toimiteta.an 1iiktkoolle. Eduskuntavalllleiss'a on esitet- 35277: eduskunnan !k,autta. tävis,sä si'ksi pald,on mitä •eril:ai.,impia ky.sy- 35278: :Sen lisäksi, ,mitä tääJlil:ä .io on e·sitetty vie- myksiä, jotka voivat., jos ei yhden niin toi- 35279: }ä muutamia käytä:nnöHisiä puolia. Jos sen vruli.t,sijan mielipiteen .sooda hereil·le. 35280: vaal.it toimitetaan v,a.li,t.såjamiestoen liautta, Tähäm perustuen mi.nä ,pe1lkään, että eri- 35281: 111iin tulee varmaan wvl:it,sijamieste'n jouk- koisten valitsijamiesten vaalit tulisivat ole- 35282: koon ,p,wl.ion sellia~sia edus,bajia, jotka eivät maa.n var.sin la,imeat. 'Tätä minä pelkään 35283: tunne maan valtioH~sta asemaa 'eikä h€llki- erikoisesti maa,J,ai,sväestön kan1nalta ~at 35284: 1öitten omi,naisuuk.sia läheskääm 'niin rtar- soe:n. 35285: Jwin kuim ne edustajat, jotka eduskunnassa Edielileen .min.uHa on s1e !käsitys, että ;pre- 35286: joutuvat mitä ,lä;heisimmin m!llam as:ioist.a sidentin vaHankä.yttö riilp,puu ensikådessä 35287: huole1htimaan. Eduskuntavaalien kautta siitä, IIllinkäila:inem mies ·on sitä va·ltaa käyt- 35288: voidaan jo eri1näiset yl:lät~set näin välttä.ä. tämäs·sä. J.os :presi:denti'n va;ltaa 01n ·k'ä:vttä- 35289: Minä rohkenen witata .sii,hen. että kun vii- mässä its,enäJi,nen, voimakas iPHrsoonaUisuu.s, 35290: me ·edus·knnrta, tuo p1itkä rparl!amentti oli ol- niin v·a~kk;ap,a hänet eduSikumtakin vwlitsoo, 35291: lut koos•s.a ikauvan, ·o,1ivat 1sen jäsenet tul- niin ,se, ei vähimmMlä'kääm tav81l!l:a heikennä 35292: leet jo toisensa .niin hyvin tuntemaam että .hämeu ttoimi·ntavalt·aa.nsa, va;run hän voi ai- 35293: useimmat asi.at. voitiin ;palioa he,lpommin v•an hyvin ·esiintyä edluskunt·a!llkim va.staam, 35294: swruda ratk.aistuk1si kuin mitä nyt esim. tä:s- jo,s hän ,sen katsoo tarpooll:iseks,i. 35295: sä eduskunnassa on laita, .iossa on pal- ISii,hem huomaut.ulkse•en, erttäi n~kyine'll 35296: jon uusia. .iäseniä. [Nri_,i,n ajattelisin käyvän ·94 § hall:~tu1smuo.d.os:sa on sopimuksen kaut- 35297: täs1sä presidentin va,ruHssakim, 1krun sem tila- ta ;saatu aikaa,n, .sop•inoo .huomauttaa, ~lkä 35298: päisesti tänne kokoont.uva,t va,lit.si.iamieihd sitä eduskuntaa ei ole eniä,ä olemassa, .loka 35299: t-oimittaisivat. täm'än sorpimuksen teki, vaan on vaaleissa 35300: 'T:ä,äJU'ä on .io huomautettu ste, että vwalit- uudesba;n vedottu k:ansa'run .ia 'nykyinen 35301: ihan ovat välil'l:~set, i]mmmas·sak~.n tapaukses- edustk,unt.a on vaprua entisen eduskunnan 35302: sa ].a e·deHoon, että 'haHitusmuoto -ei muutu mahdolilises<bi tekemistä sontimruksista. Edel- 35303: presid.enti1n vaaliin näJhden yMään, kum- leen minun on tor.iuttava se ed. Eric.hin 35304: matltla tavoin vaali toimit-etaan. Lisäksi väite, että on tal"lkoitus käytdä nyt horjut- 35305: IIDrnä vidä toisin ·esiin 'sen må.eli'Piteen, mi- tamaan vasta voimaanastunutb hallitus- 35306: lkä vall:itsi !hal,Ertusmuotoa säJädettäRssä. muotoa, että siihen tämän .iälkoon voitai- 35307: Siinä .haH'iltusmuoto~hdot.ukses.sa, jos:sa eh- siin t•oos yrittää tehdä uusia ,i.a uusia muu- 35308: dotettiin, että eduskunta vatlitsisi presid'{m- toksia. ITäJl113;isba käsitystä! ei IIllimum tie- 35309: 1 35310: 35311: 35312: ti:n, ol:i ,sa.manl:aå..nen va:l.a.nkaava P'residen- tää!kseni oJ.e rui,na1kaan, meidiä1n !k.eskuudes- 35313: tille, ikuin mikä nytkin .on voimas:s·a. 8ii- samme ·olemass,a, Vlaan on va,!lln yk.sinkerlai- 35314: näkåm tanaukse.s•sa., että eduskuntt'a sen 'VIa- sesti: tarkoitus ikorjata erä>s muodollinen 35315: litsisi vannoisi preside.nttti, että häJnet on kohta hrul!litusmuodlossa ja saada siHä ta- 35316: Suomen k~ansa valinnut presidentiksi. Ja voin valtion ,päämiehen vaali lkruytännöTE- 35317: tämäkään tsei,k'ka ei tulisi ,si~s mril.lääJn ta- ~semmäks•i j,a varmemmak!Si k,uim mitä 2t3 t§ 35318: voin vaikuttamaam vresidentin vw1t1:aan, mi- nVJkyisessä muodosS'Illan voi atikaansaa.da. 35319: käli .se ri~n.nuu !.ha],][,tusmuodosta kuin hä- Ed. 18etälä viitta.ilti erää1seen esityse.hdotuk- 35320: nen rurvovaltaans'!l;kaatn nälhdiem. seen, jossa .on asetuttu erityisten, valitsi}a- 35321: iKuten jo huomaut,in, olen mimä siH'ä mi-e·sten ka:nma He. .Sella,inoen S!llattaa kY'l'lä 35322: lk·amnaHa, telttä erilkoisv!llalit t-ekisi·vät rpresi- oHa., mutta osittain Eenee aiheutunut .siltä 35323: dentim va:l~t.semisen prul:j.oa ep'äva.rmemma:k- kannalta, rrnuuttamiseen eduskuntavaalien 35324: HaHitusmuodJo.n ~3 §. 611 35325: 35326: 35327: kannaliite :ne e.sci.tylksett., joita si]hen aikaan är det v:äil ämdå i'cke tillrookl~ att moti- 35328: juuri ed. :Setä:l:än e·dust.aman suunna'n puo- vera •en ändri:ng- av hes,t.ä;mmBilsel'na i denna 35329: lelta es·itettiin j:a joista ed. Pli·l1kka on tä:ällä g-ru:ndlag- med små pfi8Jkt:Lslka skäl. På.stå-. 35330: otteita äJskettäin lukenut. E& Voionma;a endet .wtt CLet här ,särskilt är frå.ga om pre.k- 35331: ta.pan.sa mukaan erittäin laventi esilläole- tiska synpnn'kte:r :och att ,mOO. val g-e:nom 35332: van kysymyksen ip·eriaattooHista puoM·a. elektorer skulle vara. förknip.pade avsevär- 35333: S.aat,taa olla että JräneHä on j,oht,avana oh- :da Jmstna:d:er o. •S. v., d·et ilir .iu svel)skäJl, 35334: .ioona rperiaatteel:liset .syvt, mutta niinkuin det :fiörståw var.ie människa med sunt för- 35335: olen monasti tässä sa:nonut jo, minuHa ei muft. Och under diskns.s~onen ;har ock.så 35336: ole t.ä;häm rk:ysymykseen nruhden mitään pe- me:r än tyd!l'igi ·av många andra1g-a!llden 35337: riaat.tooHisia syitä [puoleen eåä toiseen ole- 'fr,amgått, ,a;t;t det li:g-g:er någ-o,ntin,g helt an- 35338: massa. nat bakom detta änd·r~ngsförslag. Man viH 35339: Vielä on huomautcitava siitä:, että hy- ytterligare skärp,a riksdagens allmakt och 35340: VIä!ksymäH'ä uyt tä;mä esitetty muuto.s ha,l- taga bort det ,Jil:la s·om ri .J,a.gen ·f:imnes kvar 35341: lritusmuoto·olll me voisimme saa;d,a l)reside-n- a v en •andm ,stat~.smakt, V'il!ket ookså i diBS'S· 35342: :tin v.alitsemisen ilama .i'ärjestetyksi, kun nuv.a;mnde form är rt·ämligen milllima.Jt. 35343: muussa ta.pa;u'koos,sa j:ouduta,an aivan ma.h- För att :me:d min rö.st .medve·rka till ,att 35344: dottomaan ja epävarma,a:n til:a:nte·e.seen, :tvil!ig-a dem, som hava .ingått ·detta avtal 35345: siJ,Jä .n,e rt·oiset l!a:kiehdotuksert, joiHa p•resi- :för tre år ,sed'a'n, att illiåJl:lia si:bt ord, förkla-. 35346: dentinvaaMa Olll arkomus järje·stää, tulevat l'iar j31g härmed, ohel'o:ende ,av :al'l~a ~wdra 35347: siinä ta:paulks·es•s,a .ia v,a;r.sin!kin juuri .siinä :sk<ä;l .iag- har för att omfatta den ['örsta re- 35348: t.apaukS~es:sa, että iämä 2·3 §:n muutos tule·e servationen, ~att j.ag obet]ngat !kommer a.t:t 35349: hylätyksi, ne myös tulevat silloin hylä- rös:t:a. :fiö·r ,d,enna re•serva:tioiJl. 35350: tyiksi ja siHoi:n e:i tosiaan ole mitää;n lain 35351: säätäimää .iärje.stelyä ole'mMsa president.in 35352: valitsemiseen nä.hden. :M'illlä :täSJsä lyhyesti Ed. Lohi: :Minulle ikuul:le·ssani tätä 35353: vi]trl::&amil:l:ani käytännö!Hisi!lilä :syillä puo- pi'!;kää ke&ku:Sitelua. on tu:Uut .mie:l·een yksi 35354: :1 ustam tä:mä'n la;kiehdotuksen hyväksy- eri:tyinen näJkö1k.ohta siitä, ku:imka mieliku- 35355: mistä. vituksen lumoissa tämä keskustelu on suu- 35356: relta osalta rtapa.Munut. Pre:s:i:d:entin .ia. 35357: eduskunnan vaHan vrul1s:et ra.i:at, mehän 35358: Ed. v o ill W r ·i: 12' h t: Av d~en tiH ibe- määrää mei:l:l~ hallitusmuoto. Riipp.uu !ko- 35359: tä:nk,wnd:et fogade rförsta. ·reserva:tionen ikonwflln :siitä lhenki]J.östä, j01ka llmlloinkin 35360: framgår det, •att vår nuvar.ande regerings- :presidem:tin tointa ,hoitaa, missä suhteessa 35361: form h:a;r tillkommit .som resuHat av 'hän on eruuskuntaa,n. :Sii:hen ei vaikuta vä- 35362: kompromisser me.J:l'an f:l.ertaiet l)arbier år härukään ,se, Jmmrpaa vaal,]ta;paa !käytetään. 35363: 1919 ooh at't ,sär.Sik:ilt fr~gan om sättet för Kaikki onJ mielikuvituksen luomaa, kun 35364: presid:en:tvrul'et varit av sådam v~kt, att hela luullaan ·että :tässä on kysymys jostain 35365: la,g-ens ö(i.e bero(l.de av härut:i1nnam :ernådd l)eriaatt.eellisesta erosta. Se on saman- 35366: överenskommelse. Under d~m l:åll(g'a dis- laista mielikuvitusta 'Professori Erichillä 35367: iku:ss~on, ·som i !kvä,lil för.siggått i ärendet, kuin1 ·'Professori Voionmaalla. lMinun 35368: har j,ag icke lyc:k:art:,s•höra en end.a talare käsittääkseni tämä kysymys on aivan 35369: för.sölka ved:e:rlägg1a riadi:g-het,en a v detta .TJå- käytännöllistä laatua. Ja kun tämä 35370: ståendie. Ja,g- är vissrt g-am.maMag-s i mång-a vaali käytännöllisimmin, kan·saHe hel- 35371: :st:vc'k:en, men ändå :tycker jag-, a,tt det är .poimmin voi tapahtua eduskunnan kautta, 35372: eg-en,d.omli_e:t, att den majoritet, som står sentähd·en olen aina kannattanut eduskun- 35373: lbakom utsikottsbetämkande:t 'och triH vilken nan toimittamaa vaalitapaa, ja kannatan 35374: otvivelia:kt<ig-t höra mån,g-.a pers.omer, •S.Om år sitä ed:elleen. 35375: 1919 medvm~kat ti:Ll· dessa ~Offii'Promis,ser, Asiwllis~Bsti •PY:vi:äisri.n e·1l Eriohille huo- 35376: at;f; varenda :en av d:em ,a•nrett me·d sin heder mauttaa, ~että hän, j.olka niin t'al'k·oin tuntee 35377: :förenJi,g-t a;tt totalt 1ne1g-lig-era förefintlig-he- [ly'ky.ä;än Euroopassa to.imiJvien kaikkien 35378: ten av ett :såd:ant a.vtruL De motiv, som ut- valtioi:den valtiojärje:styk,sen .ia. ·nykyisen 35379: skottets ma.joritcl anför för en älll·drin:.!r av el·ämän, minä .l)vy:täi.sin huomautiaa, mis:sä 35380: det nu: i oog:ering-sfor.men s:t1adgade .sätt~et maassa toffi~~tsias·sa presidentti t,a,j :hwl:lit.si.ia 35381: för val' :av ipresid:ent, äro ju mrnst sag-i; nykyään kykenee ,politiikk:aa johtamaan. 35382: bamsliga. I en .fråg-a av så oe:rhörd vi.kt Eivä:tkö parlamenteille vastuunalaiset hailli- 35383: 612 Perjillnlbaima 20 p. uoikJalkiuurta. 35384: ---------------------------------------------------- ------ 35385: 35386: tukset sittenkmn :kaikissa maissa mitärää ;po- !Kun ku:lm·run ei halua uuheenvuoroo., ju- 35387: Etiibn .suuntaa? .Siitä ei [Jäästä myös- -listetaan ensimäJinen käsittely pääJttyrneeksi 35388: kään meillä, a,ä.ytettiin:pä kum.IJaa vaalita- ja asia menee valtio:päiväjärjestyksen 35389: .paa ta:hans·a presidentin vaalissa.. EläJmä ·57 § :n mukaisesti suureen' v a '1 i o- 35390: on kerta ,kJai,kki•aan muodostunut kaikiissa k un taan. 35391: si vi.sty,smrui,s·sa sellaiseksi. 35392: 11) Ehdotus •oppisopimus1aiksi. 35393: !Ed. J u u t i 1 a in e•n: Ed. von Wriwht- 35394: i11e huomruutan, et1tä 'sitä kompromi.ss~a, lHaHritu'ksen e·sitylksen 'll :o n johdosta 35395: josta !hän mainitsi, ei tehty perustuslakiva- laadittu työväenasiainV1aJiokunnan mietin- 35396: :lriokunnassa siUoin, vaan sen te'ki .suuri va- tö .n :o 1 esitellään mainitun lai·nsäätämis- 35397: 1ioilmnta, joten .meidän, rnykyisoon perustu.s- asill!n e .u •S i mä i ,s:t ä k ä .s i t te ,1, y ä var- 35398: 'ta'kivaliokunn'a'n miesten, kädet eivät ole s'i- ten. 35399: dotut. 35400: !Keskustelu julistetaan ,-päJätt~noobi. Keskustelu: 35401: 35402: P u h e m i e s: On sus <toimitettava Ed'. P a a s i v u o ·r i: ~äimä la:kiehdo- 35403: as•iassa li p,puäänesty,s. .tu.s·, m~kä nyt 1läihetetään suureen v•aliokun- 35404: t.aan o·n e;päselvimpiä lakeja., mitä koskaan 35405: :Sihteeri :tukee on eduskunnassa oHut käsiteltäV1ällä. Tässä 35406: lakiehdotuks-essa opp~sopimuksesta asetu- 35407: äänestysesityksen: taa•n pakoU.is:teru. op.pisopimusten kannal1e. 35408: Tähän .saakka la;,insää:d.ä>ntö on oTlut si~nä 35409: Joka ·hyväk·syy puhoonaolev.an ·la:kie:h<1o- sill'ä kannaHa, clt.ä .sopimus on voitu tehdä 35410: tuksen .sellaisena kui.n eduskunta on sen kir.iallises,ti tai suu,Hisesti. Nyt eräillä 35411: vuoden 1921 valtiopäivillä lepäämää•n jä. :aloilla, joilta ·ei l~a'kiehdotuksessa sanota, 35412: tettäväksi hyväksynyt, äänestää ,jaa"; jo- millä, on .laadittava pakolliset oppisopi- 35413: k:a ei sitä hyvaksy, äämestää ,ei". Jos vä- mrukset j.a sii·tä ,sanotaam va31n, että niiNä 35414: 'hintääm 2/3 annetuista äänis,tä on jaa-ääniä, aloilla, joissa sääntö-nä on, että vaadita-an 35415: on -ehdotus hyväksytty., mutta .muuten se kahden vuoden oppi•ai•k•a.. 'Tuommoista 35416: on hylätty. sääntöä ei ole o:lemassaka&n, vaan se jää 35417: kokonaan miel>ivruHam varaan eli erinäisten 35418: ÄäJnestyffisessä annetoon 102 jaa- ja 69 oppil~aslautlllk,untien var.a!an, jo;t.ka tässä la- 35419: ei-ääntä. kiehdotumsessa. ovat myöskin :hyvin epä- . 35420: määräisesti kokoonpantu, aluksi työnväli- 35421: Puhe m i e ,s: Eduskuntl:.a on siis hylän- tystoi:mist•ot. Lakia ,sovel.luteltaan ensi 35422: nyt .sanotun lll!kiehdotuksen. aluss•a :ni:i:Hä 1Paik1kakunn:i:Ha, missä on 'kun- 35423: nalliset ty·önvälitystoimisto1J. 'Sanotut työn- 35424: Asia on il'QPIPUU'n !käs,itelty. välitystoimistot eivät ole edes minkään 35425: lainsääJd•ä.nnön mrukaan ,paritoottise·sti ko- 35426: koonpantu, vaan ku"astavat niitä voima- 35427: Päiväjärjestykseen %hd ään, se muutos, 35428: 1 -suMeita, mitä kunkin kaupungin valltUUIS- 35429: että [Joistetoon asiat 5., 6, 7, 8 ja ·9. tos,sa on vaH31lla. Jos .sitä toteutetoon ai- 35430: noasta:an niillä ,pailmkakunnilila, missä on 35431: kunnalliset työnvMity.stoim]stot, niin sen 35432: mukaan ol:i,si lakia sovell~ttava aimo-a.st<aan 35433: 10) Vuoden 1921 valtiopäivillä lepäämään jä- 21 Suomen kaupungis,sa., j,a 17 Suomen 35434: tetty ehdotus laiksi niiden valitsijamiesten kaupungissa -ei sitä olisi sov·ellettava. Nii- 35435: v-alitsemisesta, jotka toimittav•at tasavallan den työnvälitystoimistojen toimi rajoittuu 35436: presidentin vaalin. yhden 'kunma'n a~lueeUe, mutta e·si·k,au•pum- 35437: geiss,a•kin on .samanlaisi1a amma1t:tiliikkeitä. 35438: lM!ai·nitun ehdotuksen johdosta 'laadittu .101ssa ammatinha.rjoittajat tulisivat var- 35439: perustuslak~v-ruliokunna.n .mietintö n:o 7 esi- maan iPitämääm •OP:Pi>laita, mutta kunnalli- 35440: tellään mainitun lainsäätämisasian en s 1- S€1ll työnväll>itystoimisto,n vaH.a ei:kä velvoi- 35441: m ä i s t äJ k ä s i t t e •l, y ä varlen. tuskaan ul>otu esikaupunikei:hi.n, jotka ovat 35442: O,ppisOipini<UsLalki. 613 35443: ---=-=----=-----~---------------·------------------ 35444: 35445: 35446: 35447: 35448: ma.alai>S'lmnman a..luoolla, koska nämä lauta- h·enki·lö on suorittrunut a~mmattiopp,insa. 35449: kunnat, ovat kunnams•et. Minwn käsittääk- Olen .sitä mieltä. että t1ämmöis·et ,k,ustrunnuk- 35450: seni on :täJmä laki kovllin e,päonnistunut. Ja 'set :pitäisi suorittaa vrultion v'arorista, eikä 35451: o;ppilaat, joiden on pakolliset kirjalliset rasittaa yksiuomaan !kunt.aa, .s:Ulil,ä jo a..m- 35452: sopimukset tehtävä tämän la~n mukaan, ne mattioppilaslawta,kunnan puheen.iohtajam ja 35453: ovat .hen1kilöitä, .i•otka ovat .18 vuotta •nuo- jäsen:ten pal!kbot täytyy cr1illtten kuntain 35454: rempia.. 1Samo~lJa työalo~Ua saa kyllä ot- maksaa, joihin täHais·et laut.a;kun,nat asete- 35455: taa työhön työsopimuslain muka,a.n he[lki- taan . .Sitten ,siitä tarka.stuksesta, joka tässä 35456: löitä, jotka eiväit ole o.pissa olleet, kun VOO[l laiss·a on ,sää,dletty, ,sa,notaan, •että ammatti- 35457: ovat 1·8 vuotta vanhempia. Useissa. am- oppilaslaubkuntain. ·ohella tämän lain nou- 35458: mateissa ei nyt 18 vuotta nuorempia np,pi- d·attamista valvovat kun•nal.Jiset ammat- 35459: Iaita oteta ensinkääJn. ISeHainen työala on tientarkastajat. Hallitus tietää samoin kuin 35460: esimerkiksi rakennusammatit. Ei niissä va,lrirokunnan ·enemmistö, että: kunnail:linen 35461: työn mskaudenkaan vuoksi VJoida ottaa ammattie•ntarkra·s.tus on ,meiUä ainoastaan 35462: nuorempia o;ppci.•laita kuiu 18 vuotta, j.oten pa;peniHa, mutta ei käytännössä. 'Tosin 35463: täHä- lailla ei miie~kään nystytä ra t'kaise- v. 19,18 tehdyn ll•a]nmuuto'k.sen mukaan 35464: maa..n {Jippilask:_y.symysrtä kokonaisuudes- kunnaHinen ammatt.i.tarlmsta.ia .pitäisi aset- 35465: saam. taa .i•okaiseen !kuntaan, missä •On t:vöväen- 35466: Minä ,pyydän suureHe va;li<okunnaJJe suo.ieiuslain alairsi:a lirikkeirtä, mutta tämä on 35467: suosit,el'la täiliän m~tintööu Eitettyä ensi- a.~n.oastaan semmoin.e.n määiräys, .ionka rik- 35468: mäistä vastalausetta ja ole>n ,sitä mieltä, et- !komisesta kunni.J.le ·ei seuraa mit.ä;än ran- 35469: tä tämä lalki olisi 1laadilttava vapaaehtoisten ,gaistu,sta, ja kokemus on osoitta.nut, e·ttei 35470: sopimusten perusteille eikä .pa~kkosopimuk suuremmissa kaupun,ge.issakaan ole 'kun- 35471: sien, mii<nkuin ha..U.itu'k.sen esitys ja valio:. naUisia ,amma.ttital'lkasta.iia asetettu riittä- 35472: kunnan mretintö nyt täs,sä asiassa ovat. västi. Jos me kysymme valtion ammat.ti- 35473: V:apaaehtoisuuden 1perusteel•la laadittu ·la.ki ylita.rkas:ta.ia•J.ta, millrui:nen 'kunnalEnen tar- 35474: voi•taisiin s'oveN!Uttaa ,Jmlw maas.sa ja k.ai- kastu.s on, miiu hänen täy;tyy sanoa, että ~si 35475: kissa.. ammateissa, joi.s.sa oppilaita t~arvitaan tä ei oikea;staan o'le ·o•lema,ss,aiJ.m.a,n. Se on 35476: ,pitää, muttä tätä, niinkuin sa;noi•n, sitä ei joka kunnassa niin riirtt·ämätön, että silile 35477: voida soveltaa muuta .kuin joissakin erikois- työn lisääminen on kaikki 'liikaa, .ia .io•s ei 35478: tapauksissa muut•amiUa paik<ka1lmnniHa .ia asiassa rpa.nna valti<on ammattitar'k·astajat 35479: sitten ainoastaan määrät:Y:n ikä.ra.ian rula- iVa;lvom.aan, niin rsvllo1n ,säädetään tiet.ensä 35480: .puoleHa oleviim henk·hlö~hin. En myösikään laki, .iota ei ai.iotakaan käytännössä nou- 35481: IJlidä onniS<tuneena sitä, että ammattio.p,p:i- dattaa, ja semmoisen paldmlain sä•ätäminen 35482: näytteiden suorittamiset tehdään pa.kolli- on ta.rpe.e,ton, jota ei kerran 'käytännössä ai- 35483: siksi, kuten tässä .lakiehdrotulffises,sa nyt eh- jota toteuttaa, joten tässäJkään suhteessa ei 35484: dotetaan, .ammattionuinäyt·toot, joitten on tämän lai•n valvomis.ta tehtaissa pitäisi 35485: selitetty oleva-n jonbnlraista työ.n. .suoritus- asett,aa lmnnalli·sten ta,~kaS'ta.iain asia.J~si, 35486: ta, ei ainoastaarn .ion1krn.n k:ap,pa•leen valmis- koskei kunnaHis~Ua tark<asta.iilr]a; suurem- 35487: tusta,, sinä semmoimen IIDa.rpp,alehan ei tule mis,sa tehda,S<l•aitoksi,ssa ol<e mitään terkemi.s-. 35488: kysy,mykseenkään muualla 'kuin jossain tä. E.ivät rne ikuu lu rk'un.nallis.te'n tarkasta- 35489: 1 35490: 35491: 35492: 35493: 35494: pienissä lk>äsiammateissa. Ei .se twle teh- .ia·im alaa,n s.e.mmoiset tehdas.J,aitobet, .iois.sa 35495: taassa 'ky,symyk,seen, jos.sa ka;ppalre syntyy on koneellista lk.ä.vttövoimaa, ei\Cät m:vös- 35496: työnjaon kautta, monen kymmenen /henki- kä:än .sellaiset Hi'kk.eet, .i.oi.ssa o·n useam.l')ia 35497: lön yhtei.styön. hutta, vruan IIDäs[ammate·is- kuin lkymmene·n työ·ntelkijä.ä. iTä.ssä lais- 35498: sa, joissa oppi.].as .on opetettu tekemää.n sa ·ei m:v'öskään P'itäisi ott.aa viiitausta työ-· 35499: ka:p'!)'a.leen a]u,sta loppuun rsaakka. .Sitten sopimuslain 3,5 r§ :ään, .iossa .säädetäJä•n, että 35500: ei myöskään ole onnistunut oikein mieles- jo-s joiku vä;kJv.a,lilalO.ru tar~ u~kaukse·Ha pa- 35501: täni .se, että ou•pin.äy:tteirtten arvostelemi- kotta,a työnantaja.a seisauttamaan ltiikkoo•n- 35502: sista johturva.t llmstannu'kset pamnruan koko- sä tai pako•ttaa t,oiset työntelkijät ottamaan 35503: na.a;n a-sia·nomaisten kuntai·n suoritettaviks·i. osaa työ,J,a'IDk,oon, niin rangaistakoen vuoden 35504: Ei:hän OP:P~laiden ammatt~kasvatus ole yk- vankeudella tai ,sakolla.. Kun tä:mä sään- 35505: sinomaa•n lli:wnnaUinen •asia. 1Sehän on nö·s on olema,s.sa .io ri'kosl a;i:s:sa, niin· ei tähä:n 35506: yleisluontorimen asia. Jos s•iitä hyötyä tu- lakiin tarvit,sisi ·ffitä ottaa. 35507: lee, niin se tuloo koko ma.alie, kdko valtiol- iNäillä evästvksiJJ ä rpyydän j1ärttäiä asian 35508: le, e:Ukä yk,si•noma.a;n siHe kunnal'le, joS!Sa suureHe valio'lmnnailil:e ja, iJmlhoitt.aa .s•itä ot- 35509: 614 35510: 35511: 35512: tamaan tämän ensimäisen vastala"useen huo- 16) E•hdotuksen Kansainliiton liittosopi- 35513: m.roo.n. muksen erinäisten artik1ain muuttamisesta 35514: 35515: 1Kookustel'U ju.l'istemau -päJäJtt,ymeeksi. sisältäviäm halrllituk:sen esityksen j-ohdosta 35516: la.a•dittu ull1m•as1ramV~aliCJikunnan 35517: mietintö 35518: Asia;n ensimäinen käsi>ttel}y jwlistetaan n:o 1; 35519: pääJttyneelksi ja a.sia memoo vt3;ltioi"J)äiväjär- 35520: .ioestY'ksen 57 ·§ :•n mukaisoesti suureen 35521: v a 1 i o k u n t a a, n. 35522: 17) Ehdotuksen ,Suomen ja Norjan välillä 35523: tehdyn sopimuksen hyväksymis·estä, jokra kos- 35524: kee yhdenmukaisia toimenpiteitä porojen es- 35525: Pöydällepanot: tämiseksi kulmemasta v•altakuntain välisen 35526: 1 35527: Tajan yH 35528: Esitel1ääm .ia r"Panna:an .pöydMle seuraa- 35529: vaan istuntoon sisältävän ;hallituksen esityksen johdosta 35530: 12) Vuoden 1921 valtiopäivillä lepäämään jä- 35531: laoadittu ulkoa;siainvrul•iohmman mietin~ö 35532: n:o 2; 35533: tetyistä ehdotuksista eräitä perustuslaJkeja 35534: muuttaviksi laeiksi 35535: 18) Vuoden 1921 valtiopäivillä lepäämään jä- 35536: la!!!dittu :-per.ustus1arkiv;rulidkunnan mietintö 35537: tetystä ehdotuks·esta laiksi elävistäkuvista 35538: n:o 8; 35539: tl'a.adittu si vistyiSvraliokunnof!Jn mieti•ntö n :o 35540: 13) Vuoden 1919 valtiopäivillä lepäämään jä- 35541: 4; .ia 35542: tetystä ehdotuksesta 1aiksi valtiopäiväjärjes- 35543: tyksen ulkoasiainvali~kuntaa koskevien sään- 35544: nösten täydentämisestä 35545: 19) Ehdotuksen laiksi edusta.j·aonpalkkiosta 35546: laadittu -p'erustusla;kivrulli01kunnan mietintö 1922 vuoden varsinaisilta valtiopäiviltä 35547: n:o 9•; 35548: 35549: 14) Ehdotuksen laeiksi oikeudenkäymiskaa- 35550: ren 30 luvun j•a ulosottolain ,3 luvun 13 § :n 35551: muuttamisesta toisin kuuluvaksi sekä ~or 35552: keimmau oikeuden jäsenten •lukumäärän vä- Se.u~aa va istunto on .ens1 tiista.ina: llreUo 35553: liaikaisesta lisäämisestä 11 -päiväillä. 35554: sisältäv:fun halr~ituksren esityksen j.ohdosta 35555: rl.aa.dittu l"a;kivalr]okunna.n mietintö n :o 3; 35556: 35557: 15) Laivarekisteristä 11 päivänä marras- 35558: kuuta 1889 •annetun as.etuksen muuttamista 35559: PöytäJkirjan vakuudeksi: 35560: ikoskev•a.n !hallituksen •esi.tykse[]; johdosta 35561: •laadlittu la'ki- .i•a talousv,aliokunnan mietin- Aiku Kostia. 35562: tö n:o 3; V. t. 35563: 18. Tiistaina 24 p. lokakuuta 1922 35564: kello 11 a. p. 35565: 35566: Päiväjärjestys. Siv. 35567: Asiakirjat: Ulkoasiainvalio- 35568: kunnan mietintö n:o 1; hallituksen 35569: I 1m o i t u k s i a: esitys n:o 8. 35570: Siv. 35571: Ainoa k ä s i t te 1 y: Toinen käsittely: 35572: 1) Vuoden 1921 valtiopäivillä le- 7) Ehdotus laiksi yhdistyksistä 35573: päämään jätetty ehdotus laiksi ta- tammikuun 4 päivänä 1919 annetun 35574: savallan presidentin vaalista. . . . . . . . 616 lain muuttamisesta ............... . 668 35575: A s i a k i r j a t: Perustuslakivalio- A s i a k i r j a t: Suuren valiokun- 35576: kunnan mietintö n:o 6; mainittu eh- nan mietintö n:o 7; lakivaliokunnan 35577: dotus. mietintö n:o 1; hallituksen esitys n:o 35578: 2) Vuoden 1921 valtiopäivillä le- 17. 35579: päämään jätetty ehdotus laiksi he- 8/ ~hdotus laiksi kunnallisten .1a 35580: vosten ja ajoneuvojen ottamisesta so- yksityisten kasvatuslaitosten valtio- 35581: tavoiman tarpeisiin sod•an aikana..... 618 avusta ......................... . 35582: A s i a k i r j a t: Sotilasasiainvalio- Asia k i r j a t: Suuren valiokun- 35583: kunnan mietintö n:o 2; mainittu eh- nan mietintö n:o 8; sivistysvaliokun- 35584: dotus. nan mietintö n:o 2; hallituksen esi- 35585: 3) Vuoden 1921 valtiopäivillä le- tys n:o 4. 35586: päämään jätetyt ehdotukset eräitä pe- 9) Ehdotus laiksi oppivelvollisuu- 35587: Tnstuslakeja muuttavik.si laeiksi . . . . 619 desta 15 päivänä huhtikuuta 1921 35588: Asiakirjat: Perustuslakivalio- annetun lain 6 § :n muuttamisesta 35589: kunnan mietintö n:o 8; mainitut eh- toisin ,kuuluvaksi ............... . 35590: dotukset. A s i a kirjat: Suuren valiokun- 35591: 4) Vuoden 1919 valtiopäivillä le- nan mietintö n:o 9; sivistysvaliokun- 35592: päämään jätetty ehdotus laiksi nan mietintö n:o 3; hallituksen esitys 35593: valtiopäiväjärjestyksen ulkoasiain va- n:o 5. 35594: lio kuntaa koskevien säännösten täy- 10) Vuoden 1920 valtiopäivillä le- 35595: dentämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 651 päämään jätetty ehdotus laiksi kesä- 35596: Asiakirjat: Perustuslakivalio- kuun 15 päivänä 1898 maalaiskun- 35597: kunnan mietintö n:o 9; mainittu eh- tain kunnallishallinnosta annetun ase- 35598: dotus. tuksen 7,8 ja 82 § :n muuttamisesta .. 35599: 5) Vuoden 1921 valtiopäivillä le- A s i a k i r j a t: Suuren valiokun- 35600: päämään jätetty ehdotus laiksi nan mietintö n:o 10; laki- ja talous- 35601: elävi,stäkuvista . . . . . . . . . . . . . . . . . . 652 valiokunnan mietintö n:o 1; mainittu 35602: A s i a k i r j a t: Sivistysvaliokun- ehdotus. 35603: nan mietintö n:o 4; mainittu ehdotus. E n s i mä i ne n käsi t te 1 y: 35604: 6) Ehdotus Kansainliiton liittoso- 35605: pimuksen erinäisten artiklain muut- 11) Ehdotukset laeiksi oikeuden- 35606: tamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 657 käymiskaaren 30 luvun ja ulosotto- 35607: 616 ·Thimaina 24 lP· •l>oikalkuuta. 35608: ------- 35609: 35610: 35611: Siv. Puhemies:. Ensin sallitaan asiasta 35612: lain 3 luvun 13 § :n muuttamisesta keskustella, ja senjälkeen on toimitettava 35613: sekä korkeimman oikeuden jäsenten lippuäänestys lakiehdotuksen hyväksymi- 35614: lukumäärän väliaikaisesta lisäämi- sestä tai hylkäämisestä. Jos vähintään 2/3 35615: sestä ........... · · · · · · · · · · · · · · · annetuista äänistä kannattaa lakiehdotuk- 35616: Asiakirjat: Lakivaliokunnan sen hyväksymistä on lakiehdotus valtio- 35617: mietintö n:o 3; hallituksen esitys päiväjärjestyksen 60 §:n mukaan hyväk- 35618: n:o 34. sytty, muuten hylätty. 35619: 12) Ehdotus laiksi laivarekiste- 35620: ristä 11 päivänä marraskuuta 1889 35621: Keskustelu: 35622: annetun asetuksen muuttamisesta .. 35623: Asia k i r .i a t: Laki- ja talous- 35624: valiokunnan mietintö n:o 3; hallituk- Ed. R yö mä: Kun vuoden 1919 valtio- 35625: sen esitys n:o 16. päivillä oli uusi hallitusmuoto säädettävä- 35626: nä, oltiin eduskunnassa kaikilla tahoilla tie- 35627: 13) Ehdotus laiksi eräiden sään- toisia siitä, että tämä laki oli kiireellisenä 35628: nöksien hyväksymisestä Suomen ja käsiteltävä. Erittäinkin meillä vasemmis- 35629: Norjan välisessä sopimuksessa yh- tossa oltiin tällä kannalla aina ed. Ville 35630: denmukaisista toimenpiteistä porojen Vainiota myöten. Me käsitimme, että uusi 35631: estämiseksi kulkemasta valtakuntain hallitusmuoto oli välttämätön niissä olois- 35632: välisen ra.ian Y'li ............... . sa, ja senvuoksi me lojaalisesti alistuimme 35633: A s i a k i r j a t: Ulkoasiainvalio- " 35634: enemmistön päätöksien alle emmekä tahto- 35635: kunnan mietintö n:o 2; hallituksen neet käyttää meillä käytettävänä ollutta 35636: esitys n:o 9. tilaisuutta äänestää laki yli vaalien, vaik- 35637: kakin siihen useita kohtia oli tullut hyväk- 35638: E s i te ll ä ä n: .sytyksi siinä muo<lossa, ettei se meitä tyy- 35639: dyttänyt. Sitävastoin äärimmäisessä oi- 35640: 14) Hallituksen esitys n:o 38 laiksi keistossa esiintyi verrattain pieni ryhmä, 35641: edustajanpalkkiosta 1922 vuoden var- joka häikäilemättä otti käyttääkseen valtio- 35642: sinaisilta valt~opäiviltä ........... . , päiväjärjestyksen sille takaamaa mahdolli- 35643: suutta äänestää hallitusmuoto yli vaalien 35644: ja tämän uhan avulla kiristää hallitusmuo- 35645: toon eräitä säännöksiä oman tahtonsa mu- 35646: Nimenhuudossa merkitään poissaolevak- kaisesti. Tällä tavalla keskustan antaessa 35647: si ed. 0. Hirvensalo. perään, tuli hallitusmuotoon hyväksytyksi 35648: 23 § siinä muodossa kuin se nyt on. Minä 35649: olen sitä mieltä, että jos silloin olisi mene- 35650: HmoitusaJSiat: telty johdonmukaisesti, niin keskustan, sen 35651: sijaan että se antoi tällaiselle hyvin pie- 35652: Vapautusta eduskuntatyöstä saavat vir- nelle oikeistoryhmälle perään, olisi tullut 35653: katehtävien takia tämän kuun 24 .päivästä toimia niin, että se olisi pysynyt kannal- 35654: 28 päivään ed. 0. Hirvensalo ja yksityis- laan, laatinut hallitusmuodon sellaiseksi, 35655: asiain takia ensi perjantain istunnosta ed. joka vastasi eduskunnan suuren enemmis- 35656: Mustakallio. tön mielipidettä, ja antanut oikeiston äänes- 35657: tää sen yli vaalien ja järjestää eduskunta 35658: silloin hajoitetuksi sekä toimittaa uudet 35659: Päiväjärjestyksessä olevat asiat: vaalit. Olen nim. vakuutettu siitä, että 35660: näissä vaaleissa ei tämä pieni oikeistoklikki 35661: 1) Vuoden 1921 valtiopäivillä lepäämään jä- suinkaan olisi mitään voittanut, vaan päin- 35662: tetty ehdotus laibi tasav.allan presidentin vastoin. Nyt on mainittua toista menette- 35663: vaalista. lyä noudattaen jouduttu sille kannalle, että 35664: eduskunnan vähemmistö on edelleen saanut 35665: Mainittu ehdotus, josta perustuslakiva- 23 § :ään nähden periaatteessa tahtonsa to- 35666: liokunta on antanut lausunnon mietinnös- teutetuksi, mutta itse tätä periaatetta to- 35667: sään n:o 6, esitellään ainoaan käsi t- teuttavan lainsäädännön hyväksyminen on 35668: t e 1 y y n. edelleen eduskunan enemmistön käsissä. 35669: Tas·avallan pr€1Sidentin v·aali. 617 35670: 35671: Nyt tulee siis kysymykseen, kummanko on dekseni alistua siihen, mikä nyt on ole- 35672: alistuttava toistensa edessä, enemmistönkö massa voimassa ja koettaa saada se halli- 35673: vähemmistön edessä :vaiko päinvastoin. tusmuodon määräys laillisessa järjestyk- 35674: Minusta johdonmukaisuus vaatii tässä, sessä toteutetuksi siihen asti, kunnes mei- 35675: että vähemmistön on alistuttava eikä suin- dän voimamme riittävät hallitusmuodon 35676: kaan enemmistön. Tältä pohjalta lähtien muuttamiseen. Minä katson epälojaaliseksi 35677: minä edelleen pitäisin kysymystä avoinna, sellaisen menettelyn, että selvää hallitus- 35678: ja siinä uskossa, että se kerran tulee toteu- muodon määräystä tahdotaan saada käytän- 35679: tetuksi eduskunnan ja valitsijain suuren töön soveltumattomaksi, ja sentakia minä 35680: enemmistön tahdon mukaisesti, tulen Uänes- puolestani äänestän tämän lakiehdotuksen, 35681: tämään tätä samoin kuin lakia valitsija- samoin kuin sen lakiehdotuksen puolesta, 35682: miesten vaaleistakin, vastaan. joka tarkoittaa niiden valitsijamiesten vaa- 35683: On sanottu, että hallitusmuodon yleisten lia, jotka toimittavat tasavallan presiden- 35684: periaatteiden perustuksella voidaan tämä tin vaalin. 35685: asia järjestää ilman lainsäädäntöäkin. Lie- 35686: nee tosiaankin ta.pahtunut meidän maas- Ed. Setälä: Hallitusmuodon 23 §:n 35687: samme venäläisen sortokauden aikana, että m:ukaan, joka on voimassa ja johon tehty 35688: on hallinnollisella asetuksella säädetty la- muutosehdotus eduskunnassa hylättiin, tar- 35689: kia, jopa perustuslakiakin. Mutta minä vitaan täydentäviä säännöksiä tasavallan 35690: kuitenkin tahtoisin nähdä, mitenkä näissä presidentin vaalista. Tämmöisiä täyden- 35691: oloissa ruvetaan hallinnollisella asetuksella taviä säännöksiä voidaan ajatella annet- 35692: toteuttamaan lainsäädäntöä, vieläpä perus- tavaksi joko lailla tai asetuksella. Hal- 35693: tuslainsäädäntöä, kun ensin on sekä halli- litusmuodon 28 §:n mukaan on tasaval- 35694: tuksessa että eduskunnassa asetuttu sille htn presidentillä oikeus antaa asetuksella 35695: kannalle, että se on säädettävä joko lakina tarkempia määräyksiä lakien täytäntöön- 35696: tai vieläpä perustuslakinakin. Näin ollen panosta eikä siis ymmärtääkseni olisi mi- 35697: sen uhankin edessä, että tässä mahdollisesti tään estettä sitäkään vastaan, että tarvit- 35698: lähdetään kulkemaan tuollaista hallinnol- tavat määräykset annettaisiin hallinnollis- 35699: lista tietä, mma kuitenkin olen sitä ta tietä. Katsoen kuitenkin asian tärkey- 35700: mieltä, että eduskunnan enemmistön, jota teen on hyvin puolustettavissa, että tällai- 35701: vastaan vähemmistö mahdottoman määrä- nen asia järjestetään lailla. Mikä syy on 35702: enemmistöpykälän perustuksella käyttää ollut siihen, että on ehdotettu tätä lakia 35703: epälojaalista mielivaltaa, on hylättävä nä- annettavaksi perustus·lainluontoisena, ei mi- 35704: mä lait. Minä näillä perusteilla tulen nulle ole aivan täysin selvillä. Mutta koska 35705: äänestämään sekä tätä lakia eWi, myöskin mielestäni ei ole mitään muistutettavaa näi- 35706: lakia vastaan niiden valitsijamiesten vaa- tä ehdotettuja säännöksiä vastaan, vaan ne 35707: lista, jotka toimittavat presidentin vaalin. täysin pitävät yhtä hallitusmuodon 23 §:n 35708: kanssa, niin minä puolestani yhtyen edel- 35709: Ed. Lohi: Viime istunnossa kun käsi- liseen puhujaan ehdotan, että tämä laki- 35710: teltiin hallitusmuodon 23 § :n muuttamista, ehdotus hyväksyttäisiin, katsoen siihenkin, 35711: ilmoitin minä olevani sen muutoksen kan- että mielestäni on sopivampaa, että tätä 35712: nalla, jota kantaa olen aina edustanut. laatua oleva asia järjestetään eduskunta- 35713: Mutta kun kerran hallitusmuotoa säädet- lainsäädännöllä ja ettei sitä siis jätetä hal- 35714: täessä me oltiin pakotettuja alistumaan sii- linnollisten asetusten varaan. 35715: hen, että hallitusmuodon 23 § tuli sellai- 35716: seksi, kuin se tuli, ja tähän muutokseen Ed. E r i c h: Minä voin pääasiallisesti 35717: meillä ei ollut mahdollisuutta, kun emme yhtyä siihen, mitä ed. Setälä on esittä- 35718: saaneet sen muuttamiseen tarpeellista nyt. Minäkin puolestani olen kiinnittänyt 35719: enemmistöä viime istunnossa, tästä minun huomioni siihen, että tämä laki on aijottu 35720: nähdäkseni johtuu, että nyt on velvollisuus perustuslaiksi. En ole ottanut osaa perus- 35721: hyväksyä tämä laki, joka tarkoittaa täy- tuslakivaliokunnan työhön, silloin kuin 35722: täntöönpanna sen hallitusmuodon määräyk- tämä lakiehdotus oli siellä käsiteltävänä. 35723: sen, joka nyt asiallisesti on voimassa. Asian käsitteleminen perustuslakikysy- 35724: Minä siis olen toista lllieli pidettä kuin myksenä on minusta kyllä ollut aivan tar- 35725: edellinen puhuja. Minä katson velvollisuu- peetonta, tarpeetonta siitäkin syystä, ettei 35726: 35727: 78 35728: 618 35729: 35730: 35731: pidä ilman hyvin tärkeitä ja tähdellisiä 2) Vuoden 1921 valtiopäivillä lepäämään jä- 35732: syitä säätää tällaisia pieniä osittaisia pe- tetty ehdotus laiksi hevosten ja ajoneuvojen 35733: rustuslakeja, mutta kun lakiehdotus nyt on ottamis,esta sotavoiman tarpeisiin sodan 35734: tässä muodossa ja tämän sisältöisenä hy- aikana. 35735: väksyttävä tai hyljättävä, niin siitä asias- 35736: ta ei kannata sen enempää puhua. Muuten Mainittu ehdotus, josta sotilasasiainvalio- 35737: minä en voi ymmärtää, kuinka ne, jotka kunta on antanut lausunnon mietinnössään 35738: tahtoisivat valtiopäiväjärjestyksen 23 §:ään n:o 2, esitellään a i no aan k ä s i t te- 35739: sellaista muutosta, että eduskunta suorit- 1 yyn. 35740: taisi presidentinvaalin, voivat olla tässä 35741: asiassa muulla kannalla kuin ed. Lohi, 35742: jonka kanta tässä asiassa tietysti on ainoa P u h e m i e s: Ensin sallitaan asiasta 35743: oikea. Sillä ed. Ryömä on toiselta puolen keskustella ja senjälkeen on toimitettava 35744: ollut sitä mieltä, että hallinnollista tietä lippuäänestys lakiehdotuksen hyväksymi- 35745: ei voida tämänlaatuisia säännöksiä antaa sestä tai hylkäämisestä. Jos vähintäin 2/3 35746: ja toiselta puolen hän tietysti myöntää, annetuista äänistä kannattaa lakiehdotuk- 35747: että hallitusmuoto on epätäydellinen ilman sen hyväksymistä, on lakiehdotus valtio- 35748: tällaisia säännöksiä. Koska luonnollisesti päiväjärjestyksen 60 §:n mukaan hyväk- 35749: ei kukaan järkevästi ajatteleva valtiomies sytty, muuten hylätty. 35750: voi tahtoa sitä, että käytännöllisesti mitä 35751: merkityksellisimmässä asiassa olisi voimas- 35752: sa hallitusmuodon säännös, jota ei sitten Keskustelu: 35753: voida tarpeen tullessa sovelluttaa, niin en 35754: ensinkään voi tuota kantaa ymmärtää, Ed. V. V a i n i o: Sen taustan perus- 35755: enkä luule, että tätä ehdotusta vastusta- teella jota vastaan työväki katselee -porva- 35756: maHa voitaisiin pakottaa niitä, jotka nyt rillisia sotalaitoksia ja niitä tukevia lakeja, 35757: ovat vastustaneet hallitusmuodon 23 § :n on selviö, että sen vastaus aina tulee ole- 35758: muuttamista, siihen muutokseen taipumaan. maan kielteinen. Senpätähden se ryhmä, 35759: johon minulla on kunnia kuulua, tulee 35760: äänestämään tämän lakiesityksen laiksi tu- 35761: Keskustelu julistetaan päättyneeksi. lemista vastaan. 35762: 35763: Puhemies: Toimitetaan asiasta lip- Keskustelu julistetaan -päättyneeksi. 35764: puäänestys. 35765: Puhemies: Toimitetaan asiasta lip- 35766: Sihteeri lukee puäänestys. Sihteeri lukee 35767: äänestysesityksen: 35768: äänestysesity,ksen: 35769: Joka hyväksyy puheenaolevan lakiehdo- 35770: Joka hyväksyy puheenaolevan lakiehdo- tuksen sellaisena, kuin eduskunta on sen 35771: tuksen sellaisena, kuin eduskunta on sen 1921 vuoden valtio-päivillä lepäämään jä- 35772: 1921 vuoden valtiopäivillä lepäämään jä- tettäväksi hyväksynyt, äänestää ,jaa"; 35773: tettäväksi hyväksynyt, äänestää ,jaa"; joka ei sitä hyväksy, äänestää ,ei". Jos 35774: joka ei sitä hyväksy, äänestää ,ei". Jos vähintäin 2/3 annetuista äänistä on jaa- 35775: 2/3 annetuista äänistä on jaa-ääniä, on eh- ääniä, on se hyväksytty, mutta muuten se 35776: dotus hyväksytty, mutta muuten se on on hylätty. 35777: hylätty. 35778: Äänestyksessä annetaan 134 jaa-ääntä 35779: Äänestyksessä annetaan 103 jaa- Ja 89 ja 53 ei-ääntä. 35780: ei-ääntä. 35781: Eduskunta on siis hyväksynyt sanotun 35782: Eduskunta on siis hylännyt lakiehdotuk- 35783: lakiehdotuksen. 35784: sen. 35785: Asia on loppuunkäsitelty. Asia on loppuunkäsitelty. 35786: Eräitä per.us,busiakeja muuttavat lait. 619 35787: 35788: 35789: 3) Vu{)den 1921 :valtiOipäivillä lepäämään jä- muissa maissa kulkenut toiseen suuntaan 35790: tetyt ehdotukset eräitä perustuslakeja muut- kuin mitä nykyisen valtiopäiväjärjestyksen 35791: tavi.ksi laeiksi, lakiehdotuksen vastustajat tältä kannalta 35792: ajavat. Toiseksi täytyy myöskin lausua 35793: joista perustuslakivaliokunta on antanut että tällä kysymyksellä ei käsittääkseni ole 35794: iausunnon mietinnössään n:o 8, esitellään niin suurta merkitystä itse valtiopäiväin 35795: a 1 n o a a n k ä s i t t e 1 y y n. kokoonpanolle kuin usein edellytetään. Ne 35796: henkilöt, jotka jättävät veronsa maksa- 35797: matta, ovat kuitenkin kaiketikin verrattain 35798: Keskustelu: vähäpätöinen lukumäärä itse äänestäjiin 35799: nähden. Vaikka tosin tästä ei varmaa ti- 35800: Ed. V e n n o 1 a: Suomen valtiosääntö lastoa olekaan olemassa, niin sillä ei mis- 35801: jakaantuu, kuten tiedämme, kahteen perus- sään tapauksessa ole mitään määrääväili 35802: tuslakiin: Hallitusmuotoon ja Valtiopäivä- valtaa eikä se vaikuta sanottavia sinne eikä 35803: järjestykseen. Eduskunta on jo lyhyellä tänne edustajiston kokoonpanoon, niin että 35804: itsenäisen tasavaltamme olemassaolon ajal- sentakia ei valtiopäiväjärjestystä pitäisi 35805: la saanut suoritetuksi erinomaisen suur- olla syytä hylätä. 35806: työn, kun se on saanut aikaan maalle hal- Mitä taas tulee kysymykseen maara- 35807: litusmuodon ja voinut yhtyä niistä erimie- enemmistöistä, jotka uudessa valtiopäivä- 35808: lisyyksistä, mitkä siinä ovat törmänneet järjestysehdotuksessa ovat muutetut niin, 35809: vastakkain. Tänään pannaan eduskunta että kiireelliseksi julistamiseen tarvitaan 35810: uudelle koetukselle, voiko se saada aikaan 3/4 annetuista äänistä 5/6 :n sijasta ja laiksi 35811: myöskin, järjestetyksi oman valtiollisen tulemiseen 3/5 2/3:n sijasta, niin olen sitä 35812: elämänsä puitteet ja saada aikaan valtio- mieltä ettei tälläkään seikalla nyt ole mi- 35813: päiväjärjestyksen uuden hallitusmuodon tään sellaista ratkaisevaa merkitystä että 35814: edellyttämällä tavalla. senkään pitäisi olla loukkauskivenä lain 35815: Tästä valtiopäiväjärjestyksestä on jo ai- hyväksymiselle. 35816: kaisemmilla valtiopäivillä lausuttu sekä On tietysti aivan oikea pyrkimys se,. 35817: myötä että vastaan. Varsinkin on kaksi että koetetaan estää äkkiä ja yllättävästi 35818: seikkaa, joihin on kiinnitetty erikoista säätämästä lakeja, jotka eivät ole vielä. 35819: huomiota, kun on kannan määrääminen kypsyneet kansan noudatettaviksi. Siitä 35820: tullut kysymykseen. Ensimäinen on se syystä onkin vähemmistölle turvattu se oi- 35821: seikka, että uudessa valtiopäiväjärjestys- keus meidän nykyiseSsä valtiopäiväjärjes- 35822: lakiehdotuksessa on poistettu veronmaksu- tyksessä, joka sillä on. Mutta tuskin voi- 35823: velvollisuus äänioikeuden saamisen eh- nee väittää että tämä oikeus suuressa mää- 35824: tona. Toinen arka kohta koskee määrä- rässä sen kautta horjuisi jos näitä määräyk- 35825: enemmistöjä asioita eduskunnassa päätet- siä hiukan väljennetään. Voi toiselta puo- 35826: täessä. Mitä veronmaksuvelvollisuuden len nimittäin huomauttaa että useinkin 35827: poistamiseen tulee, niin voidaan tietysti verrattain pieni vähemmistö voi estää tär- 35828: asettua sille kannalle, että jokaiselta kan- keiden lakiasioiden laiksi tulemisen juuri 35829: salaiselta on vaadittava, että hän tuntee tällä vähemmistövallalla. Läntisessä naa- 35830: niin paljon valtiollis.ta yhteistuntoa, että purimaassamme Ruotsissa ollaan jo tultu 35831: hän suorittaa sen verrattain vähäisen veron siihen että niillä valtiopäivillä, .Joilla pe- 35832: valtiolle, mikä tässä on kysymyksessä. On rustuslaki esitetään, ei sitä vielä käsitellä 35833: kuitenkin monia seikkoja, jotka tekevät, loppuun, mutta seuraavien vaalien yli lyk- 35834: että valtiollista äänioikeutta ja tätä veron- kääntyneenä se jo hyväksytään yksinker- 35835: maksua tuskin voi eittämättä asettaa tois- taisella äänten enemmistöllä. Väljemmäksi 35836: tensa yhteyteen ja veronmaksua valtiolli- on myöskin kehitys kulkenut tässä asiassa; 35837: sen äänioikeuden ehdoksi. Sentakia onkin Saksassa, niin että sielläkin 2/3 :lla voidaan 35838: kehitys· yleensä kaikissa maissa kulkenut saada asia läpi. Olen sitä mieltä että ne 35839: siihen suuntaan että tämä veronmaksuvel- määräykset, mitkä nykyiseen esilläolevaan 35840: vollisuus valtiollisen äänioikeuden ehtona ehdotukseen sisältyvät, riittävät turvaa- 35841: on poistettu. Kun tähän on kiinnitetty maan sen että äkkinäisiä, jyrkkiä muutok- 35842: Suomessa niin erinomaisen paljon huomio- sia tai kypsymättömiä muutoksia ei Iairu- 35843: ta, niin on todettava että tämä asia on säädännössämme toteuteta. · 35844: 620 35845: 35846: 35847: Paitsi näitä arkoja kohtia, joista eri- että työväestönkään edustajat tuskin kadot- 35848: mielisyyttä vallitsee, sisältyy nykyiseen tavat sillä mitään, jos hiukan järjestetään 35849: esilläolevaan ehdotukseen useita muita sanan käyttöä niin, etä tarpeettoman pit- 35850: kohtia, jotka on epäilemättä merkittävä källe meneviä keskusteluja supistetaan. 35851: parannuksiksi. Sellainen on m. m. 76 §, Parannukseksi täytyy merkitä moni muu 35852: joka tahtoo järjestää raha-asiain käyttelyn kohta esilläolevassa ehdotuksessa, niin vä- 35853: valtiopäivillä, niin että ei voida tehdä esi- likysymysten järjestely, niin edustajapalk- 35854: tyksiä istunnossa valmiiseen budjettiin il- kion järjestely, jonka luulen johtavan edus- 35855: man että se on ollut valiokunnan käsitel- kuntakansien supistamiseen ynnä monia 35856: iävänä ja että sen käsittely muutoin antaa muita yksityiskohtaisempia seikkoja, lu- 35857: takeita siitä, että asia on saanut asiallisen kuunottamattakaan niitä muodollisuuksia, 35858: harkinnan osakseen. Se on epäilemättä ol- jotka jo aivan luonnostaan ovat parannuk- 35859: lut mielivaltaa, jos niin saa sanoa, että ra- sia johtuen meidän valtiollisesta, muuttu- 35860: ha-asiain käsittelyssä istunnoissa, joissa neesta asemastamme. Mitä taas muihin la- 35861: valmis budjettiehdotus on olemassa, teh- kiehdotuksiin tulee, jotka liittyvät tähän 35862: dään aivan uusia ehdotuksia ja sillä tavoin valtiopäiväjärjestysehdotukseen, niin on 35863: muutetaan koko budjetin kokoonpanoa il- perustuslakivaliokunta niistä mietinnössään 35864: man että edes asianomainen valiokunta on lausunut kantansa. Olisin sitä mieltä, 35865: saanut asiasta lausua mitään, lukuunotta- että niin hyvin tämä valtiopäiväjärjestys 35866: mattakaan hallituksen valmistelua, seikka, kuin myöskin siihen liittyvät muut esillä- 35867: joka on johtanut, niinkuin kyllä kokemuk- olevat lakiehdotukset olisi nyt hyväksyt- 35868: sesta tiedämme, useinkin hyvin vaikeaan tävä. Olis.i Suomen kansan nyt näytettävä, 35869: tilanteeseen. Järjestyneen raha-asiainhoi- että se nytkin voi yhtyä erimielisyyksistä 35870: don kannalta täytyy epäilemättä -pitää ter- ja saada aikaan sen toisen valtiosääntönsä 35871: vetulleena sitäkin muutosta, mikä esillä- kulmakiven, joista ensimäisen se niin kun- 35872: olevaan valtiopäiväjärjestysehdotukseen on nioitettavalla tavalla on aikaisemmin jo 35873: sisällytetty. laskenut. 35874: Se järjestely sanavuoron käyttöön val- 35875: tiopäivillä, joka sisältyy ehdotuksen 61 Ed. R y ö m ä: Edellinen puhuja jo huo- 35876: §:ään, on käsittääkseni myöskin tervetul- mautti, että käsiteltävänä olevassa ehdo- 35877: lut. Suomi lienee tätä nykyä, Ruotsia lu- tuksessa valtiopäiväjärjestykseen on tehty 35878: kuunottamatta, ainoa maa Euroopassa, jos- paljon muodollisia parannuksia entisestään. 35879: sa on rajaton puheenvuoron käyttö valtio- Asia on niin, että, paitsi että poistetaan 35880: päivillä sallittu, ja epäilemättä olemme sanat ,keisari ja suuriruhtinas", siinä 35881: siinä itse kukin kohdastamme sekä tehneet myöskin on paljon parannuksia ja korjauk- 35882: syntiä etä saaneet kylliksi kokea sitä pit- sia nykyiseen asiain käsittelyä koskevaan 35883: käveteisyyttä, mikä valtiopäivillä asiain lainsäädäntöön, on paljon selventäviä mää- 35884: käsittelyyn nähden vallitsee, kun useinkin räyksiä ja myöskin eräitä parantavia muu- 35885: jaaritellaan asiasta moneen kertaan ilman toksia. Saomalla tavalla ehdotus sisältää 35886: että mitään uusia näkökohtia varsinaisesti paljon myöskin asiallisia parannuksia, 35887: tulee esiin. Kun on huomautettu m. m. jotka sekä käytännöllisesti että periaatteel- 35888: perustuslakivaliokuntaan liitetyssä vasta- lisesti ovat täysin puolustettavia. Tällä 35889: lauseess!\, että tällä tavalla rajoitetaan liian tavalla on tässä sellaisia määräyksiä, 35890: paljon edustajain sananvapautta ja että jotka jouduttavat as1am alkuunsaantia 35891: porvarillinen puhemies voisi sitä mahdolli- valtiopäiväin kokoontuessa, kun esim. val- 35892: sesti käyttää työväestön edustajia vastaan, takirjat tarkastetaan ainoastaan ensimärs- 35893: niin luulen, että tokkopa siihen on -pelkoa, ten valtiopäivien alussa, valiokunnat asete- 35894: sillä se kokemus, mikä tähän asti on ollut taan kaikkia kolmea valtiopäiviä varten, 35895: puhemiehen vallan käytöstä, oli sitten pu- valiokunnat voivat kokoontua piep_emmillä 35896: hemiehenä mihinkä -puolueeseen kuuluva jäsenmäärillä, .ia lisäksi täydennetään eri- 35897: tahansa, on käsittääkseni osoittanut, että näisiä puuttuvia kohtia, kuten muun 35898: puhemiehet ovat käsittäneet korkean luot- muassa ulkoasiainvaliokunnan toimintaa 35899: tamuksellisen asemansa velvollisuuden, niin koskeva säännös, jota ei lainkaan öle ennen 35900: että puolueellisesta menettelystä puhemie- ollut, on otettu tähän ehdotukseen, samalla 35901: hiä tuskin voidaan syyttää. Minä luulen, tavalla säännös siitä, miten käsitellään ul- 35902: Eräitä perus,tu-siaikeja muuttavat lait. 621 35903: ----------------------------- 35904: kova.ltojen kanssa tehtävät sopimukset. vastaan, mutta enemmistön on täytynyt ne 35905: Siitä on ollut erimielisyyttä ja, silloin hyväksyä, koska se muuten ei ole saanut 35906: kuin Tarton rauhansopimus hyväksyttiin, tärkeitä lakeja läpiajetuksi. Kun tällä 35907: oli kysymys varsin aktuelli ja. oli saattaa tavalla 1 / 6 eduskunnasta on voinut estää 35908: koko tämän kysymyksen vaaraan se seikka, perustuslain ja perustuslainluontoisen lain 35909: ettei nykyisesä valtiopäiväjärjestyksessä hyväksytyksi tulemisen, niin on moni hyvä 35910: ole näitä tapauksia varten luonnollisesti- asia siten jäänyt hyväksymättä. On ver- 35911: kaan mitään säännöstä. rattu myös ulkomaisiin esimerkkeihin ja 35912: Myöskin eräät useat periaatteelliset kor- edellinen puhuja valaisi jo siinä suhteessa 35913: jaukset ovat hyvin puolustettavia. Tässä asiaa. On kyllä totta, että esim. Ruotsissa 35914: suhteessa minä asetan ensimäiseksi väliky- on vielä kovempi määräys, kun ei perus- 35915: symysoikeutta koskevan muutoksen. Nyt- tuslakia voida lainkaan käsitellä samasssa 35916: hän on asianlaita sillä tavalla, ettei, vaikka eduskunnassa, mutta siellä on asianlaita 35917: välikysymys tehdään, hallituksen tarvitse niin, ettei Ruotsissa säädetä uskonnonva- 35918: olla siitä tietävinään. Meillä on ko- pauslakia ja muita sellaisia lakeja, niin- 35919: kemusta useistakin viime eduskunnassa kuin meillä on asianlaita, perustuslain mu- 35920: tehdyistä välikysymyksistä, ettei halli- kaisessa järjestyksessä. Siellä ainoastaan 35921: tus tullut antamaan niihin vastausta, silloin, kuin on kysymys valtiopäiväjärjes- 35922: tai kun se annettiin, se annettiin vasta tyksestä y. m. s., puhutaan perustuslaista, 35923: jonkun toisen hallituksen aikana, joka meillä sitävastoin on tavattoman paljon 35924: selitti ettei sillä ole mitään tekemistä perustuslainluontoisia lakeja, jotka joutu- 35925: asian kanssa. Täten useat tärkeät kysy- vat tällä tavalla saman kohtalon alaisiksi. 35926: mykset jäivät täällä pohtimatta hallituksen .Ta toisekseen on huomattava, josta jo edel- 35927: poissaolon vuoksi. Uusi valtiopäiväjärjes- linen puhuja huomautti, että Ruotsissa 35928: tys sisältää nimenomaisen määräyksen, vaalien jälkeen kokoontuvat valtiopäivät 35929: että hallituksen on 15 päivän kuluessa vä- voivat hyväksyä lait kummassakin tapauk- 35930: likysymyksen teosta määrättävä, tuleeko sessa yksinkertaisella äänten enemmistöllä, 35931: se antamaan vastauksen vai eikö, ja jälki- ja. että edelleen ensimäisen kamarin ko- 35932: mäisessä tapauksessa on eduskunta sitten koonpano ei vaalien kautta suurestikaan 35933: oikeutettu nostamaan välikysymyskeskus- muutu; sehän valitaan ainoastaan pikku- 35934: telun riippumatta siitä, oliko vastaus an- erin, kukin 8 vuodeksi, ja tällä tavalla 35935: nettu vai eikö. Minä katsonkin, että kun ensimäinen kamari toisen kamarin vaa- 35936: puhutaan, niinkuin täällä kommunistien lien jälkeen o·n -suurin piirtein joten- 35937: vastalauseessa puhutaan, kansan oikeuden kin entisessä kokoonpanossaan ja ainoas- 35938: turvaamisesta, niin minä luulen, että tämä taan toisen kamarin kokoonpano asialli- 35939: muutos hyvin suuressa määrin positiivisesti sesti muuttuu, mutta yksinkertainen enem- 35940: turvaa vähemmistöjenkin oikeutta saada mistö voi siitä huolimatta hyväksyä pe- 35941: muistutuks-ensa ha:llituksen toimintaa vas- rustuslain vaalien jälkeen ilman muuta. 35942: taan tosiaankin eduskunnassa käsittelyn Siis Ruotsissa ilmeisesti ovat tässä paljon 35943: alaiseksi, niin että jo tämä pykälä minun väljemmät määräykset voimrussa. Minä ta- 35944: mielestäni ainakin vasemmiston kannalta pasinkin erään ruotsalaisen valtiopäivä- 35945: lähtien puolustaa tämän uuden ehdotuk- miehen, joka oli käymässä Suomessa, ja 35946: sen hyväksymistä. kun hän otti selville meidän olojamme, niin 35947: Toinen samanlainen seikka, joka minun hän huomautti, että kyllä hän ehdotto- 35948: mielestäni myöskin puolustaa olemassa- masti valitsee mieluummin heidän kaksi- 35949: oloaan ja puolustaa tämän ehdotuksen hy- kamarijärjestelmänsä kuin meidän määrä- 35950: väksymiseksi tulemista ovat määräenem- enemmistön. .Ja kun asiaa ajattelee, niin 35951: mistöjä koskevat muutosehdotukset. Mehän tällaiseen lainsäädäntöön nähden täytyy 35952: tunnemme, kuinka mahdottomia nykyiset asettua tälle kannalle. Nekin muutokset, 35953: määräenemmistösäännökset ovat. Meillä kuin tässä nyt ehdotetaan, ovat verrattain 35954: on varsin pieni vähemmistö voinut äänes- vaatimattomia. Minä omasta puolestani 35955: tää elimellisen tärkeitä lakeja yli vaalien, olisin ollut valmis menemään pitemmälle. 35956: tai kuten m. m. siinä asiassa, josta äsken Ehdotuksen mukaan vielä 1/4 voisi äänes- 35957: keskusteltiin, voinut esittää vaatimuksia tää perustuslain yli vaalien eli siis estää 35958: lakiin, jotka vaatimukset ovat olleet edus- sen kiireellisen käsittelyn ja vaaditaan vie- 35959: kunnan suuren enemmistön mielipidettä lä 3/5 vaalien jälkeenkin eduskunnassa pe- 35960: 622 35961: 35962: 35963: rustuslain tai perustuslainluontoisen lain on Suomen Pankin valtuusmiesten vaali, 35964: hyväksymiselle, jotenka sillä tavalla vielä se kun on tehty suhteelliseksi ja samalla 35965: edelleenkin jäisi vähemmistölle eduskun- lisätty valtuusmiesten lukua. Tällä ta- 35966: nassa hyvin paljon sananvaltaa perustus- valla voi verrattain pieni vähemmistö tulla 35967: lain ja perustuslainluontoisen lain hyväk- edustetuksi pankkivaltuustoon, kun sen si- 35968: sytyksi tulemisen estämiseksi. Minä olen jaan nykyään, kun se on enemmistövaa- 35969: sitä mieltä, ettei ole niinkään vaarallista leilla tapahtuva, riippuu enemmistön hy- 35970: se seikka, että joku pienempikin vähem- väntahtoisuudesta, ottaako se jotain ryhmää 35971: mistö voi äänestää lakiehdotuksen yli vaa- mukaan vai eikö, ja sentähden ei ole pie- 35972: lien. Sehän on eräänlaista referendumia, nillä ryhmillä mitään mahdollisuutta, jos 35973: kansaan vetoamista. Mutta minusta kuu- enemmistö asettuu vastaan, tulla eduste- 35974: luu asiaan, että vaalien jälkeen kokoutuva tuksi Suomen Pankin valtuustossa, joka 35975: eduskunta niillä valtuuksilla, joita valitsi- paikka kuitenkin on jokaiselle ryhmälle, 35976: jat ovat antaneet eduskunnalle, yksinker- ennen kaikkea vähemmistöryhmille, hy- 35977: taisella äänten enemmistöllä voi hyväksyä vin tärkeä täytettäväksi. Samanlainen pa- 35978: lain tai että ainakaan kovin pieni vähem- rannus tässä ilmeisesti on myös se, joka 35979: mistö ei voi estää lain voimaan astumista. koskee eduskunnassa tapahtuvaa äänes- 35980: Niinpä on tavallisiin lakeihin nähden laita, tystä. Minä olen periaatteellisesti sillä 35981: että 1/3 voi äänestää yli vaalien, mutta kannalla, että äänestys olisi saatettava jul- 35982: enemmistö voi hyväksyä ne vaalien jäl- kiseksi, kun se nykyään on salainen. Tämä 35983: keen kokoontuvasssa eduskunnassa. Sen- ehdotus ei kuitenkaan vielä lopullisesti rat- 35984: tähden on tässä uudessa ehdotuksessa jää- kaise tätä kysymystä puoleen tai toiseen, 35985: nyt voimaan tuo entinen säännös, mutta mutta siinä on se ratkaisu, että se siirtää 35986: ainakin omasta puolestani en pidä sitä niin asian päättämisen perustuslaista tavallisen 35987: vaarallisena. Sillä kun sen vaalien jälkeen eduskuntapäätöksen varaan. Se siirtää 35988: yksinkertainen enemmistö voi hyväksyä, asian ratkaisun työjärjestyksen yhteyteen, 35989: niin sama se, vaikka laki onkin viipynyt joka, kuten tiedetään, päätetään yksinker- 35990: voimaanastumisessaan. Missään muussa taisella ääntenenemmistöllä ja sillä tavalla 35991: maassa tuskin löytääkään tällaisia määrä- voidaan sitä tarkoittava säännös säätää 35992: enemmistöjä kuin meillä. Saksassakin, työjärjestykseen yksinkertaisella äänten 35993: kuten edellinen puhuja huomautti, tosin enemmistöllä, ilman että sitä voi joku vä- 35994: vaaditaan 2 kamarissa 2/3 äänten enem- hemmistö perustuslainmukaista maara- 35995: mistö, mutta siellä voidaankin perustuslaki enemmistöä hyväkseen käyttäen estää voi- 35996: hyväksyä samassa eduskunnassa eikä lain- maan joutumasta. Minä siis, vaikka olisin- 35997: kaan mene yli vaalien. Tshekko-Slowa- kin tässäkin ottanut täyden askeleen pi- · 35998: kiassa voi perustuslain hyväksyä 3/5 sa- temmälle, olisin ollut valmis hyväksymään 35999: massa eduskunnassa; muita esimerkkejä lakimääräyksen perustuslakiin, että äänes- 36000: mainitsematta. Minä katson, että kun oi- tys on julkinen, kuitenkin pidän muutos- 36001: keiston taholta usein puhutaan ,oikeu- ehdotusta askeleena hyvään suuntaan, 36002: desta ja kohtuudesta", ja kun varsinkin eduskunta kun voi sitten tässä vapaasti 36003: ruotsalaisen ryhmän taholta tätä vedetään toimia mielensä mukaan. 36004: esiin, heillä on nyt tilaisuus osoittaa oi- Parannuksena pidän myöskin, ainakin 36005: keutta ja kohtuutta, että he luopuvat tässä periaatteellisesti, että ehdotuksen mukaan 36006: jonkun verran määräysvallastaan enem- poistettaisiin edes yksi yleistä äänioi- 36007: mistövallan hyväksi. Mutta heillä ei ole keutta rajoittava kohta, nimittäin veron- 36008: mitään oikeutta ja kohtuutta pitää kiinni maksuvelvollisuus. Ei tosin siinä muodos- 36009: tällaisesta mahdottomasta vähemmistöval- sa, että veronmaksu nykyäänkään olisi ol- 36010: lan käytöstä. Minä katson, että vasemmis- lut ehdoton velvollisuus, koska kerran 36011: ton kannalta tämä merkitsee muutosta pa- äänioikeuden saa. veronmaksamattomuu- 36012: rempaan päin, koska tällä voidaan erään- desta huolimatta, jos hakee kunnallislauta- 36013: laisia perustuslainluontoisia lakeja säätää, kunnan esimieheltä köyhäintodistuksen. 36014: ilman että mitkään kovin pienet vähennyk- Mutta, kuten tunnettua, onhan tällainen 36015: set voivat estää tällaista lainsäädäntöä. todistuksien haku hyvin vaikeata ja vaatii 36016: Muista muutoksista edellinen puhuja jo erikoista energiaa niiltä, jotka ovat tällai- 36017: mainitsi budjettikäsittelyn. Minä senvuok- seen pakotettuja, niin että tällaisen sään- 36018: si sen sivuutan. Samantapainen asia nöksen oleminen valtiopäiväjärjestyksessä 36019: Eräitä. perus,tuslakeja muuttavat lait. 623 36020: 36021: saa ilmeisesti aikaan sen, että suuret jou- mikään yleiseuroppalainen tie, ja että tä- 36022: kot niistä, jotka tällä tavalla saavat itsel- mäkin säännös nostaa meidät vaalitoimin- 36023: leen äänioikeutta kerjätä, eivät myöskään tamme suhteessa europpalaiselle tasolle. 36024: tule sitä käyttämään. Siis paitsi että se Ne, jotka sitä vastustavat, ne vastustavat 36025: on periaatteellisesti suuri askel eteenpäin, tällaista eteenpäin menoa. 36026: niin se on myöskin käytännössä köyhä- Minä olisin toivonut tähän lakiin vielä 36027: listöluokan jäsenille suuresta merkityk- useitakin muutoksia, silloin kuin tätä 36028: sestä. Minä olen huomannut, että tätä asiaa viime valtiopäivillä käsiteltiin mutta 36029: vastaan on myöskin maalaisliiton taholta eduskunnan enemmistön vastusta.misen 36030: kovasti hyökätty, ja minulle on kerrottu, vuoksi en niitä siihen saanut. Yksi sellai- 36031: että eräät maalaisliittolaiset ovat koko nen muutos koski ikärajaa. Tämä ikäraja, 36032: vaaliagitatsioninsa perustaneet tähän ai- joka nykyään on 24 vuotta, jäisi edelleen 36033: noaan kohtaan. Niinkuin minulle on ker- samanlaiseksi ja ain:akin työläisvalitsijain 36034: rottu, tämän ainoan kohdan varassa he taholla pidetään tätä ikärajaa korkeana, 36035: ovat harjoittaneet vaaliagitatsionia ja sillä koska suuri osa työläisluokan jäsenistä jo 36036: tavalla runnanneet itseään eduskuntaan. paljon ennen tätä ikää tulee ei ai- 36037: Minun täytyy sanoa, että kyllä se agitat- noastaan maksamaan veroa vaan myöskin 36038: sioni on hyvin heikolla pohjalla. Kun muulla tavalla ottam'aan osaa yhteiskun- 36039: vielä muistaa sen, että eduskunnan oi- nallisiin rasituksiin. Samanlaisia virheitä 36040: keisto oli valmis muuttam~an tämän sään- tähän edelleen jää, m. m. •se, joka säätää, 36041: nöksen selvemmäksi sillä tavalla, että se että vaivaishoitolaisille ei anneta äänioi- 36042: koskisi vain henkirahaa eikä muita val- keutta. Siten siis sama vääryys, joka nyt 36043: tionveroja ja että myöskin maalaisliitosta on voimassa, jäisi tässä edelleen voim'aan 36044: oltiin mukana tätäkin muutosta hyväksy- siitä huolimatta, että, kuten usein on huo- 36045: mässä, ja kun vielä ottaa huomioon, että mautettu, ei suinkaan virkamiehistössä 36046: tässä on kysymys ainoastaan joka toinen esim., kun joku joutuu eläkkeelle ja lakkaa 36047: vuosi maksettavasta henkirahasta, kun sa- sillä tavalla ansaitsemasta ja myöskin 36048: notaan, että joka kahtena vuonna jättää elättämästä itseään omalla työllään, ei 36049: maksamatta, menettää äänioikeutensa, jo- suinkaan silti menetä äänioikeuttaan. Tämä 36050: tenka siis se, joka maksaa joka toinen vaivaishoitolaisiin kohdistuva äänioikeu- 36051: vuosi, saa pitää äänioikeutensa. Siis maa.. den rajoitus on mielestäni virheellinen ja 36052: laisliiton enemmistö perustaa vastustuk- olisi ollut myöskin poistettava. Samanlai- 36053: sensa siihen, että jos sellaista säännöstä ei sia tässä on muitakin, mutta minä en sen- 36054: tule lakiin, että kansalaisten tulee maksaa tään niihin sen lähemmin kajoa. 36055: joka toinen vuosi 5 markkaa Suomen val- Eräs samanlainen seikka, joka myöskin 36056: tion kassaan, niin he ovat valmiit vastusta- olisi vaatinut korjausta, jotta meidän val- 36057: maan valtiopäiväjärjestysehdotusta. No, tiopäiväjärjestyksemme olisi tullut muiden 36058: minä olen nähnyt, että tämä on ollut hy- maiden tasolle, on myöskin edustajan kos- 36059: vin kevyt neitsytpuheiden pitotilaisuus ja kemattomuutta koskevat säännökset. Tässä 36060: että tälläkin tavoin voi politiikkaa harjoit- suhteessa ei pidä paikkaansa se, mitä en- 36061: taa. Mutta vähänkin objektiivisesti asiaa simäisessä vastalauseessa sanotaan, että 36062: katsellen täytyy sanoa, että kyllä silloin a.sema tulisi huonommaksi, ellei laki jäisi 36063: ·puolueen politiikka ja toiminta on hyvin entiselleen. Me kyllä koetimme •saada 36064: heikolla oksalla, kun se perustuu tällaiseen aikaan säännöksiä, jotka suojaisivat edus- 36065: 5 markan historiaan. Minä tiedän kyllä, tajia suuremmassa määrin kuin mitä nyt 36066: että minulle Parikkalasta käsin jälleen on asianlaita, mutta eduskunta hylkäsi ne. 36067: vastataan, että meille ei mikään muu maail- Asia jäi siis siinä suliteessa e n n a 11 e e n . 36068: ma kuulu, me elämme täällä omaa elä- .M:itä tulee 18 § :n 2 momenttiin, jossa. sa- 36069: määmme, eläköön muu maailma miten hy- notaan, että jos edustaja kärsii vapausran- 36070: vänsä. Mutta siitä huolimatta en voi olla gaistusta, niin ei saa edustaja-palkkiota, 36071: sanomatta, ettei tällaista säännöstä ole niin tämä asia ei ole missään yhteydessä 36072: missään muussa valtiosäännössä, ei henki- tämän asian kanssa. Sillä nytkin on asian- 36073: rahan maksua eikä mitään muuta veron- laita niin, että voidaan tuomita vankeu- 36074: maksua. 1Iinä en voi estää, että parikka- dessa oleva edustaja menettämään palk- 36075: lai:set kulkevat omia teitään. Mutta on kionsa ja niin on aina tapahtunut, poik- 36076: kuitenkin merkittävä, että tämä tie ei ole keuksena viime eduskunna;ssa tapahtunut, 36077: 624 36078: 36079: 36080: ed. Ville Vainion palkkion maksaminen. taan, niin johdonmukaisesti tämän kanssa 36081: Tämä muutos, jota vastaan minä olen aset- pitäisi säätää, että Ahvenanmaata koske- 36082: tunut, kun sitä käsiteltiin, ei siis itse asias- via lakeja voivat säätää ainoastaan ahve- 36083: sa koske edustajan koskemattomuutta, se nanmaalaiset edustajat. Mutta minä kat- 36084: ainoastaan rajoittaa eduskunnan päätösval- son, että niin kauan kuin Ahvenanmaa on 36085: taa tässä asiassa ja sillä tavalla kulkee Suomen valtion yhteydessä, niin mikäli 36086: päinvastaiseen suuntaan kuin pitäisi men- asia koskee yleistä valtakunnan lainsää- 36087: nä, nim. pitäisi kulkea sriihen suuntaan, että däntöä, saavat kaikki edustajat Ahvenan- 36088: eduskunta hankkii itselleen oikeuksia mah- maata koskevia asioita käsitellä. Ja sa- 36089: dollisimman paljon eikä suinkaan itse pyri malla tavalla, kun kirkko ja valtio ovat 36090: niitä supistamaan. Minä luulen, että kui- yhdistettyjä, niin on luonnollista, että 36091: tenkin käytännössä tämä määräys ei tule kaikki eduskunnan jäsenet ovat oikeutet- 36092: kovin paljon merkitsemään siitä syystä, tuja kirkkoa koskevaa lainsäädäntöä har- 36093: että eduskunnan enemmistö voi kuitenkin joittamaan. Mainitunlaista välimuotoa ei 36094: tehdä päätöksiä minkälaisia kulloinkin ha- voi mitenkään ymmärtää. Lisäksi on tämä 36095: luaa. säännös itse asiassa tullut nykyisessä val- 36096: Periaatteelli:sesta merkityksestä ovat tiopäiväjärjestyksessä kumotuksi hallitus- 36097: tässä 27 ja 28 § :n säännökset, jotka koske- muodon 9 § :n kautta. Siinä sanotaan, 36098: vat valtiopäiväjumalapalveluksen edelleen että Suomen kansalaisen oikeudet ja vel- 36099: jatkamista, siitä huolimatta että uskonnon- vollisuudet ovat riippumattomia siitä, mi- 36100: vapauslaki tulee voimaan. Ja kun mah- hin uskonnolliseen yhdyskuntaan hän kuu- 36101: dollisesti tulee tapahtumaan valtion ja kir- luu tai kuuluuko hän mihinkään sellai- 36102: kon ero lähitulevaisuudessa, on luonno- seen yhdyskuntaan. Ainoastaan virkoihin 36103: tonta, että säilytetään tällainen pykälä nähden on poikkeuksia olemassa. Ja li- 36104: edelleen valtiopäiväjärjestyksessä. Tosin säksi sanotaan, että tämän hallitusmuodon 36105: se on pantu sellaiseen muotoon, ettei se kautta kumotaan kaikki sellaiset säännök- 36106: ole mikään pakollinen, mutta kun ajattelee set, jotka ovat ristiidassa tämän säännök- 36107: esim. tapauksia, että toiseen uskontokun- sen kanssa, niin ettei mainitsemani halli- 36108: taan kuuluva eduskunnan puhemies tai va- tusmuodon pykälän mukaan enään ole voi- 36109: rapuhemies jäisi pois tällaisesta toimituk- massa sellainen asiantila, että joku kansa- 36110: sesta, se ei suinkaan tekisi ulospäin hyvää lainen on oikeutettu tulemaan eduskun- 36111: vaikutusta. Minä olisin toivonut, että taan, niinkuin kaikki muutkin, mutta hän 36112: eduskunnan enemmistö olisi päässyt sel- ei ole, mikäli hän on jotakin toista uskon- 36113: laiselle kannalle, että se olisi tällaiset toa, oikeutettu täällä harjoittamaan evan- 36114: säännökset valtiopäiväjärjestyksestä pois- kelis-luterilaista kirkkoa koskevaa lain- 36115: tanut. säädäntöä yhtä hyvin kuin kaikki muut. 36116: Samaa sukua on 62 §, entinen 52 §, Hallitusmuodon 9 § nimenomaan ei tee 36117: jossa säädetään, että evankelisluterilaisen tällaista poikkeusta, jotenka siis sen sään- 36118: kirkon asioita eduskunassa käsiteltäessä nös on yleinen. Säännöksen uudelleen hy- 36119: eivät saa ottaa asian käsittelyyn osaa väksyminen valtiopäiväjärjestykseen mer- 36120: muut kuin kirkon jäsenet. Minä olisin kitsee siis palautumista niihin oloihin, 36121: sitä mieltä, että kirkko ja valtio olisivat jolloin uutta hallitusmuotoa ei ollut. 36122: erotettavat ja kirkko vapautettava valtion Omasta puolestani minusta tuntuu, että 36123: holhouksesta, vapautettava itse säätämään kun puhutaan sammakoista, tämä on suuri 36124: lakejaan. Mutta jos se kerran on järjestet- sammakko, kun eivät kaikki eduskunnan 36125: tynä valtion yhteyteen, järjestettynä sen jäsenet voi ottaa osaa kaikkiin asioihin, 36126: asiat niin, että valtio säätää kirkolle la- joita eduskunnassa käsitellään. Olenkin 36127: kia, niin on luonnotonta käyttää tuollaista hyvin vastenmielisesti hyväksynyt puoles- 36128: välimuotoa, että eduskunnassa ainoastaan tani koko valtiopäiväjärjestyksen, kun 36129: kirkon jäsenet säätävät kirkolle lakia, tämä pykälä on siinä mukana. Se on mi- 36130: kun muuten kaikki edustajat, katsomatta nusta kaikkein epäjohdonmukaisin ja mah- 36131: mitä ne uskovat, säätävät kaikki lait, dottomin säännös senvuoksi, että siinä pa- 36132: mitä valtion puolesta tehdään. Minä ajat- lataan sellaisiin oloihin, jotka asiallisesti 36133: telen rinnakkaisilmiöitä, että kun tulee on sivuutettu. 36134: Ahvenanmaata koskevia lakeja eduskun- Ensimäisessä vastalauseessa käydään 36135: Eräitä ·per.us.tuslalk:eja .muuttavat lait. 625 36136: 36137: 36138: erikoisesti kiinni 61 §:ään, jossa jätetään mälle kuin tämän pykälän puitteissa on 36139: puhemiehelle ni:is.sä tapauksissa, että kes- mahdollista, ei sillä kuitenkaan enempää 36140: kustelu venyy kohtuuttoman pitkälliseksi, saavuteta, ja ehdotetunkin säännöksen voi- 36141: tehdä ehdotus, että keskus.telu päätetään massaollessa voidaan harjoittaa jarrutus- 36142: tai keskusteluaika rajoitetaan. Minä ta niin paljon kuin sitä jonkun asian laatu 36143: myönnän, että tämä pykälä on luonnolli- ja eteenpäin vieminen vähemmistön mie- 36144: sesti omiaan herättämään epäluuloa ja lestä näyttäisi vaativan. Minä siis luulen, 36145: kun se tuli hallituksen esityksessä ensi että, kun tämän pykälän kautta saatetaan 36146: kerran käsiteltäväksi valiokuntaan, niin meidän parlamenttielämämme ainoastaan 36147: sitä siinä muodossa sosialidemokraattien samalle tasolle, kuin se on muualla Eu- 36148: taholla asetuttiin voimakkaasti vastaan. roopassa, työväenluokka tästä huolimatta 36149: Mutta se pykälä muuttui koko paljon kä- yhtä hyvin voi ajaa asioitaan kuin tähän- 36150: aittelyn aikana. M. m. poi.stelttiin sellai- kin asti ja yhtä hyvin kuin muissakin 36151: nen säännös, joka siinä alkuaan oli, että Euroopan parlamentaarisissa maissa. Niin 36152: 20 edustajaa voi tehdä tällaisen ehdotuk- että minusta tuntuu, jos ei löydä, niinkuin 36153: sen ja sitten eduskunnan enemmistö sen ei näytä löydettävän, suurempaa ronistut- 36154: hyväksyä, ja että myös suuressa valiokun- tamista tätä vastaan, niin toiset seikat 36155: nassa olisi voitu tällä tavoin rajoittaa kes- ovat hyvin painamassa tämän muistutuk- 36156: kustelu. Nämä tällaiset kohdat olivat sen nurin. 36157: siinä tosiaankin vaarallisia, sillä ainahan Minä siis lopputuloksena tahtoisin ar- 36158: eduskunnassa olisi voinut 20 edustajaa vostelunani lausua, että tässä nyt on toi- 36159: tehdä tuollaisen ehdotuksen ja saada sille selta puolen paljon käytännöllisiä paran- 36160: enemmistön. Nämä kohdat kuitenkin jäi- nuksia ja myöskin useita periaatteellisia 36161: vät pois ja sensijaan jäi tämä oikeus ai- parannuksia, kuten nimenomaan ne, jotka 36162: noastaan puhemiehelle. Ja minä tahdon koskevat välikysymyksen tekoa, määrä- 36163: huomauttaa, että puhemiehen asema on enemmistöjä, erästä äänioikeuden rajoituk- 36164: sellainen, että hänen on hyvin vaikea har- sen poistamista ja äänestyksen toimitta- 36165: joittaa mielivaltaa mitään ryhmää koh- mista eduskunnassa, että nämä toiselta 36166: taan. Puhemiehen asema käy nim. tavat- puolen painavat sangen paljon tämän eh- 36167: toman vaikeaksi, jos joku ryhmä huomaa, dotuksen puolesta. Ja että vaikka toiselta 36168: että puhemies on epälojaalisesti suhtautu- puolen tuollainen vastenmielinen säännös, 36169: nut siihen ja ryhmä tahtoo sen puhemie- kuin evankelis-luterilaisen kirkon lainsää- 36170: helle käytännöllisenä tavalla tiedoksi tämistä koskeva säännös ja myös nämä 36171: saattaa. Joku ryhmä, vaikka ei olisikaan eräät toiset rajoitukset ja lisäksi mahdol- 36172: kovinkaan .suuri, voi tällä tavalla tehdä lisia epäilyksiä herättävä 61 §, joka kos- 36173: puhemiehen aseman sangen vaikeaksi, kee edustajan puhevapautta, ovat tässä, 36174: n:iin vaikejaksi, että minä en usko, että niin mainitut parannukset kuitenkin pai- 36175: mikään puhemies tulee tässä käyttämään navat vaa'assa paljon enemmän, kuin ne 36176: virkavaltaansa väärin. Ja niinkuin on ai- epäkohdat, jotka tässä jäävät jäljelle ja 36177: kaisemmissa keskusteluissa huomautettu, mahdollisesti jotka tässä voidaan katsoa 36178: ei tässä ole tarkoitus rajoittaa nykyistä tulleen lisää. Minä luulen. että tilanne on 36179: käytäntöä, että asiat saadaan puhua halki, jotenkin samanlainen, kuin silloin, kun 36180: vapaasti keskustella, vaan on säännös täh- hallitusmuotoa säädettiin, että tämä val- 36181: dätty nimenomaan meitä sosialidemokraat- tiopäiväjärjestyksen uudistamisen aika on 36182: teja vastaan, meidän jarrutustoimenpitei- tullut ja se on nyt tehtävä. Näyttää siltä, 36183: tämme kohtaan. Mutta mitä asian tähänkin ettei mikään ryhmä koskaan saa kaikkia 36184: puoleen tulee, niin on minun sanottava, mielipiteitään ajetuksi läpi, eikä lakia hy- 36185: ettei tässäkään kovin suurta vaaraa ta- väksytyksi siinä muodossa, kuin sen tah- 36186: pahdu, joskin tässä jonkun verran va- toisi, mutta että tulee punnittavaksi, 36187: pauksia rajoitetaan. Minä voiu saamastani kumpi on parempi vanha vaiko uusi, ole- 36188: kokemuksesta sanoa, että kyllä täällä aina minen ilman lainsäädäntöä vai lainsäädän- 36189: eduskunnan enemmis>tö jaksaa istua ja nön aikaansaaminen. Näin ollaan jälleen 36190: maata, niin kauvan kuin joku sen vähem- sellaisessa tilanteessa, että meidän on sanot- 36191: mistöistä jaksaa puhua, niin että, mikäli tava, itse kunkin tehtävä ratkaisu maini- 36192: jarrutusta tahdotaan harjoittaa sen pidem- tulta kannalta ja siten annettava äänemme. 36193: 79 36194: 626 tT:ii,st.aina 214 ,p. 1olkaikuuta. 36195: 36196: Ja minä luulen, että jos me näin rehelli- kunnassa sai ed. Estlander esilläolevaa 36197: sesti ilman mitään sivuvaikuttimia jokai- kysymystä käsiteltäessä tästä sanonnasta 36198: nen kantamme määräämme, niin meidän aiheen esittääkseen valiokunnalle vasta- 36199: pitää eri taholla joutua sille kannalle, että lauseemme 2 k o h d a n h y l k ä ä m i s t ä 36200: tämä laki on nyt hyväksyttävä. Minä tu- s e n v u o k s i, e t t ä s i i n ä o l i m u k a 36201: len näillä perusteilla äänestämään laki- k ä y t e t t y v a l h e e ll i s t a k i e l t ä. 36202: ehdotuksen puolesta, uudeksi valtiopäivä- Näyttää tulleen muuten käytäntöön, että 36203: järjestykseksi. Toinen ja kolmas laki si- työväenpuolueen taholta esitetyt kirjoituk- 36204: sältävät puhtaasti muodollisia muutoksia set ja vastalauseet asetetaan erikoissen- 36205: entisiin lakeihin, niin että niitä vastaan suurin alaisiksi. Ensimäisen kerran lie- 36206: ei minun mielestäni pitäisi olla kenellä- nee kuitenkin tapahtunut, että perustus- 36207: kään mitään sanomista. Mitä tulee lakiin lakivaliokunta ja vielä sellaisen lakia tun- 36208: edustajapalkkiosta, riippuu se valtiopäivä- tevan miehen kuin ed. Estlanderin esityk- 36209: järjestyksen kohtalosta. Jos tämä tulee sestä ottaa sensuroimistehtävän, johon sillä 36210: hyväksytyksi, niin edustajapalkkiolaki ei ole vähintäkään muodollista oikeutta, 36211: voidaan hyväksyä sen mukana, jos se asiallisesta oikeudesta puhumattakaan. Oli 36212: tulee hyljätyksi, niin silloin tämä raukee muuten onni, että perustuslaki valiokunta 36213: itsestänsä. Minä kehoittaisin käyttämään lopulta itsekin huomasi, mille polulle se 36214: kylmää harkintaa ja riittäväHä enemmis- oli lähtenyt. Olisi voinut tapahtua, että 36215: töllä hyväksymään valtiopäiväjärjestyk- perustuslakivaliokunta olisi voinut tehdä 36216: sen. itsensä syylliseksi laittomaan tekoon oi- 36217: keudettomasti estämällä meidän vastalau- 36218: Ed. Hj. Mäkinen: Perustuslakivalio- seemme toisen kohdan esilletuomisen. 36219: kunnan mietinnön yhteydessä olevassa 1 Siitä huolimatta, että ,onni" näin suosi- 36220: vastalauseessa on ryhmäni periaatteellinen kin valiokuntaa, on minun vielä sittenkin 36221: kanta esilläolevaan lakiehdotukseen kuin pakko kosketella käsittelyn aiheeksi joutu- 36222: myöskin sen eräisiin yksityiskohtiin ly- nutta sanontaamme sorrosta ja sorronalai- 36223: hyesti esiintuotu. Siitä huolimatta löytyy sesta luokasta. Tämä siitä syystä, että 36224: seikkoja, jotka pakottavat uudelleen lä- kaikki perustuslakivaliokunnan muut jäse- 36225: hemmin perustelemaan niitä syitä, joiden net, paitsi työväenedustajat, yksimielisesti 36226: tähden työväenluokan edustajina emme voi tulivat siihen tulokseen, että sortoa ja 36227: asettua tukemaan käsittelyn alaista lakieh- sorronalaista luokkaa ei ollenkaan ole ole- 36228: dotusta. massa. Tällainen lievimmin sanottuna 36229: Ensiksikin en voi vaitiolalla sivuuttaa kummallinen mielipide vie siihen, että mei- 36230: erästä lakiehdotuksen valiokun ta käsittelyn dän kirjalliset ja ehkäpä lopuksi suusanal- 36231: aikana perustuslakivaliokunnassa käytän- liset esityksemme voidaan estää ja vieläpä 36232: töön ·otettua menettelytapaa. tulevaisuudessa ehkä uuden lakiehdotuksen 36233: Jo se seikka, että lain nimikkeenä on mukaan voidaan meitä siitä mielivaltai- 36234: Suomen valtiopäiväjärjestys, tekee meidät sesti rangaistakin. Aletaanko todellakin 36235: tietoisiksi siitä, että kysees,sä on valtio eikä tällä tavalla selittää vallitsevia oloj,a ja 36236: suinkaan koko kansa. Ja valtio on taloudel- niistä johtuneita sanoja valheellisiksi, vaik- 36237: listen etujen hajoittaman yhteiskunnan sen ka kaikkialla muualla maailmassa yleensä 36238: yhteiskuntaluokan muodostama järjestö, tunnustetaan taloudellisen sorron olemassa- 36239: jonka tehtävä on hallita yhteiskuntaa niin, olo ja jo vuosikymmeniä sitten on siitä kir- 36240: että tämän yhteiskuntaluokan taloudelliset joitettu valtavia teoksia. 36241: edut ja mahdollisuudet ylläpitää niitä, Tahdon myös huomauttaa, että kun lä- 36242: pysyvät muuttumattomina. Samoin olemme hemmin koskettelen tätä kysymystä, jou- 36243: vastalauseessamme sanoneet, että tästä tuu se samalla olemaan pohjana meidän kä- 36244: syystä kansamme enemmistö on taloudel- sityksellemme parlamentista .ia samalla 36245: lisesti riippuvaista ja ylläpitää elämänsä myöskin esilläolevasta lakiehdotuksesta, 36246: vain sillä ehdolla, että hallitsevan luokan jonka tarkoituksena on järjestää eduskun- 36247: omalle taloudelle on siitä suoranaista hyö- tamme sisäistä työtä. Se, jonka tulen esit- 36248: tyä. Tästä syystä olemme vastalausees- tämään, ei siis ole mitään asiasta poikkea- 36249: samme käyttäneet sanaa: sorrettu luokka mista, vaan päinViastoin välttämätön pe- 36250: ja sorronalainen asema. Perustuslakivalio- rustelu, joka selittää, miksikä ei työtä- 36251: Eräitä perusrtusl,akeja muuttav·at lait. 627 36252: 36253: 36254: tekevä luokka enempaa kuin mekään sen jamme asetetaan sensuurin alaisiksi. Eikä 36255: luokan valitsemat edustajat voi antaa edus- ollenkaan tarvitse turvautua mihinkään tie- 36256: kunnalle mukan kansan etuja valvovana teelliseen teokseen todistaakseen sanon- 36257: elimenä mitään suurempaa merkitystä. tamme oikeaksi. Ellei edustaja Estlander 36258: Porvarit ovat siis perustuslakivaliokun- sekä hänen porvarilliset kannattajansa 36259: nan jäsentensä kautta kieltäneet sorron- usko, niin tehkööt kiertomatkan vaikka tä- 36260: alaisen luokan olemassaolon, ovat kieltä- män kaupungin ympäristössä. Siellä he 36261: neet sorron olemassaolon, siis kieltäneet saavat nähdä tuhansittain paljon puhuvia 36262: tosiasiassa taloudellisen riiston, luokka- esimerkkejä; rehelliset työläiset, jotka ovat 36263: jaon ja toisen luokan yksinomaisen hallin- raskaassa työssä uhranneet elämänsä, saa- 36264: nan. Tämä merkitsee sitä, että he kiel- vat nyt siitä palkkioksi asua yhteen sullot- 36265: tävät koko sen perustan, jolle kapitalisti- tuina mitä kurjimmissa oloissa alituisen 36266: nen yhteiskunta on rakennettu. Mutta sa- työttömyyden ja siitä seuraavan nälän ja 36267: malla he kieltävät oman yhteiskuntansa hädän uhkaamina. 36268: olemassaolonkin. Minä käsitän hyvin, että Kansanvaltainen eduskuntamme on ehti- 36269: porvariston on pakko kieltää itsensä sil- nyt elää tässä maassa jo 15 vuotta ja kui- 36270: loin, kun tulee kyseenalaiseksi heidän par- tenkin on tämän maan työtätekevän luokan 36271: lamenttinsa ja sen järjestys. He eivät tie- olotila suurin piirtein katsoen vain pahen- 36272: tysti koskaan tule myöntämään sitä tosi- tunut, mutta samalla aikaa työn aikaan- 36273: asiaa, että eduskunta, olkoon sen kokoon- saarnat rikkaudet ovat kasaantuneet ja ke- 36274: pano kuinka kansanvaltainen tahansa, tai rääntyneet yhä harvempien yksilöiden kä- 36275: sen työtäjärjestävä valtiopäiväjärjestys siin. rrämä tosiasia ei tänäkään päivänä 36276: laadittu kuinka kansanvaltaisessa hengessä näytä estävän porvariluokkaa kieltämästä 36277: hyvänsä, ei voi hi tuistakaan poistaa riis- sorronalaisen luokan olemassaoloa. Sa- 36278: toa. Eipä voi edes sitä vähentää. Ja kun malla se on loistava todistus siitä, ettei 36279: näin on asianlaita, on meille aivan vähä- kansanvaltaisinkaan eduskunta pysty kapi- 36280: arvoinen kysysmys jonkun porvarillisen talistisessa yhteiskunnassa lopullisesti tur- 36281: parlamentin valtiopäiväjärjestys. Meidän vaamaan työväkeä taloudelliselta riis- 36282: tehtävänämme on poistaa taloudellinen riis- tolta. 36283: to, saattaa sorrettu luokka oikeuksiinsa, Tämä ei tietysti merkitse sitä, että me 36284: eli toisin sanoen saattaa voimaan sellainen asettuisimme kokonaan kielteiselle kan- 36285: valtiopäiväjärjestys, minkä avulla työtä- nalle kaikkiin uudistuskysymyksiin näh- 36286: tekevä kansa voi määrätä oman kohtalon- den. Työväenluokalle on tärkeätä edes jos- 36287: sa. Tämän ehdotuksen avulla ei sitä kos- sakin määrin turvata itseänsä siltä riistol- 36288: kaan voida tehdä (Ed. V. Vainio: Neuvos- ta, jonka alaiseksi se on joutunut. Sen on 36289: 1.lsysteemi.) Aivan oikein, edustaja Vai- myöskin opittava tuntemaan, kuinka pit- 36290: nio sanoo neuvostosysteemi. Se on ainoa källe nämä uudistukset voivat mennä ja 36291: mahdollinen, millä riistonalainen luokka lopulta täytyy sen oppia tuntemaan se to- 36292: saa äänensä kuuluville, (Vasemmalta: siasia, etä tämän kapitalistisen yhteiskun- 36293: Saahan se nytkin.) ja mikä kerran on nan puitteissa ei sen vapautuminen voi ta- 36294: oleva myöskin historiallinen ja taloudelli- pahtua. Tämän kaiken saavuttaa se vain 36295: nen välttämättömyys, ja jonka avulla kokemuksen avulla. 36296: myöskin työväestö saa tahtonsa perille Tästä seuraa, että me emme suinkaan 36297: ajetuksi. Tästä selviää myöskin, miksi asettuisi vastustamaan tätäkään lakiehdo- 36298: porvarit niin yksimielisesti kieltävät riis- tusta, jos se vain sisältäisi sellaisia uudis- 36299: tonalaisen luokan olemassaolon. Parla- tuksia, jotka antaisivat työväenluokalle 36300: mentti on yksi niitä keinoja, joilla verho- mahdollisuuksia vielä suuremman n. s. kan- 36301: taan alaluokan silmät, että he eivät huo- sanvallan käyttöön, kuin sen minkä tähän- 36302: maisi heiltä puuttuvan kaiken vallan. Täy- astinen valtiopäiväjärjestys on suonut. 36303: tyy edelleenkin uskotella heille, että tä- Tällainen kansanvallan laajennus käytän- 36304: män laitoksen avulla voidaan heidän ase- töön tullessa olisi omiaan antamaan työtä- 36305: maansa parantaa. Siitä syystä ei saa pu- tekevälle luokalle uusia opetuksia, uusia 36306: hua sorrosta ja sorronalaisesta luokasta. kokemuksia, jotka taasen näyttäisivät 36307: Se olisi liian paljon totuutta eduskunnan sille, että sekään uusi laajennettu kansan- 36308: asiakirjoihin ja sentähden meidän asiakir- valta ei tuottanut sille hituistakaan talou- 36309: 628 36310: 36311: 36312: dellista hyötyä. Tällaisia uudistuksia ei kilötodistuksensa katoa·a tavalla tai toi- 36313: kuitenkaan edeSisäoleva lakiehdotus sisällä sella eikä hän ole ehtinyt hankkia uusia, 36314: ja meillä ei siis tältäkään näkökannalta sillä virastot eivät tällaisissa tapauksissa 36315: lähtien ole vähintäkään syytä lähteä sitä toimi liian nopeaan, ja samalla aikaa sat- 36316: puoltamaan. Tarkastaessamme lakiehdo- tuu jokin poliisi tai jokin muu, joka vir- 36317: tusta havaitsemme, että ne vähäiset paran- kainnossaan tahtoo huolehtia järjestykses- 36318: nukset, mitkä sinne on saatu mahtumaan, tä, iskee huomionsa tähän kirjattomaan 36319: hukkuvat niihin huononnuksiin, joiden työläiseen, ja silloin on aina seurauksena 36320: avulla on saatu aikaan se, että kansanval- tuomio irtolaisuudesta. Työlakkojen ai- 36321: lan käyttöä eduskunnan sisässä ei suinkaan kana on irtolaisuuslakia käytetty pääoman 36322: ole laajennettu vaan päinvastoin supistet- omistajien hyödyksi hyvin suuressa mää- 36323: tu. Poimin tässä muutamia kohtia, jotka ai- rin. Viime aikoina on kyllä saatu tässä 36324: heuttavat sen, että meidän on tähän la- suhteessa uusi ase, nimittäin ohtanan värk- 36325: kiehdotukseen nähden asetuttava hylkää- käämät valtiopetosjutut, mutta koska si- 36326: välle kannalle. täkään asetta ei voida käyttää muulloin 36327: Ensimäisenä pistää silmään se seikka, kuin suurempien työlakkojen aikana, niin 36328: että vaikka valtiopäiväjärjestys on joutu- uskon että tuomiot irtolaisuudesta edel- 36329: nut näin suuremmoisen revidioimistoimenpi- leenkin jäävät pääoman omistajille hy- 36330: teen alaiseksi, niin siitä huolimatta nuoriso väksi aseeksi heidän taistelussaan työ- 36331: edelleenkin on suljettu valtiollisen toimin- väkeä vastaan. Nyt ei riitä enään se, 36332: nan ulkopuolelle. Yksistään jo se, että että tällainen rehellinen työläinen joutuu 36333: äänioikeusikärajaa ei ole ehdotuksessa riit- viettämään kuukausia ehkä vuosia pakko- 36334: tävästi alennettu, riittäisi meille perus- työlaitoksessa, vaan nyt aikovat porvarit 36335: teeksi tämän lain hylkäämiseksi; siksi sen lisäksi riistää häneltä äänioikeuden- 36336: tärkeä on tämäkin kansanvallan laajennus. kin vielä kolme vuotta sen jälkeen, kun 36337: Saman 5 §:n toisissa momenteissa havait- hän pääsee laitoksesta pois. Tämä ei ole 36338: semme samansuuntaista. Vaalioikeus kiel- ollenkaan porvaristolta huonosti keksitty 36339: letään niiltä, jotka kolmena viime kulunee- idea, sillä juuri sellaiset työriistäjäin 36340: na vuonna eivät ole tulleet heng-ille pan- murjomat työläiset on elämä kasvattanut 36341: nuiksi, jotka ovat joutuneet holhouksen ymmärtämään vallankumouksen tärkey- 36342: alaisiksi, jotka nauttivat köyhäinhoitoyh- den. 36343: dyskunnalta täyttä ja alituista huolen- Neljännessä momentissa on jonkun ver- 36344: pitoa, sekä jotka ovat tuomitut irtolaisuu- ran parannusta voimassaolevan valtiopäi- 36345: desta vielä senkin jälkeen kuin tuomittu väjärjestyksen samaan momenttiin verrat- 36346: on päässyt työlaitoksesta pois, aina kol- tuna. Siitä huolimatta että siinä kohdassa 36347: meen vuoteen saakka. Monet näistä mää- on selvitetty, mitkä köyhät nyt menettä.:: 36348: räyksistä merkitsevät työväenluokalle hy- vät äänioikeutensa ja että ehdotuksessa 36349: vin paljon. Tietäen sen, kuinka työväki, löytyvässä säädöksessä ei enää anneta ti- 36350: etenkin palkkatyöstä elävä nykyisen kapi- laa mielivaltaiselle tulkitsemiselle, niin 36351: talistisen talouden rappeutumisaikana, jol- sittenkin siinä on vielä koko joukon vää- 36352: loin työttömyys on suurentunut, elintar- ryyttä. Työläisperhe, joka on menettänyt 36353: peet kallistuneet ja yleensä toimeentulo 4uoltajansa, joutuu useasti asemaan, jolloin 36354: tullut ylen vaikeaksi, joutuu suurin jou- perheen äiti, samoin kuin muutkin per- 36355: koin liikkumaan paikasta toiseen etsies- heen jäsenet ovat pakoitetut hakemaan 36356: sään itselleen elämismahdollisuuksia, vai- elämäänsä turvaa siten, että antautuvat 36357: kuttavat nämä säädökset työväen kansan- köyhäinhoitoyhdyskunnalle uhriksi ja si- 36358: vallan käytön mahdollisuuksiin hyvin tu- ten joutuvat äiti niinkuin muutkin perheen 36359: hoisasti. On selvää että työläinen, joka jäsenet saamaan tuota täyttä ja alituista 36360: elääkseen on pakotettu etsimään työtä vä- huolenpitoa. Porvarit rankaisevat tätä äi- 36361: liin Etelä- väliin Pohjois-Suomesta, on ase- tiä sillä, että vievät häneltä vaalioikeuden- 36362: massa, jolloin hänen on melkein mahdo- kin. Muutenkin on melkein varmaa, että 36363: tonta hoitaa heng-illepanoaan. Tunnettua köyhäinhoitoyhdyskunnalta täyttä ja ali- 36364: on kuinka helposti tässä maassa työtä et- tuista huolenpitoa nauttivat hoidokit eivät 36365: sivä työläinen joutuu irtolaisen kirjoihin. ole yhtään lähempänä hulluinhuonetta 36366: Ei tarvitse muuta kuin että hänen hen- kuin ne vanhat tädit ja sedät, jotka asu- 36367: Eräitä :peru·srtnslakeja muuttavat lait. 629 36368: ------------------------------------ ----------------------------------- 36369: vat ukkokodeissa ja vanhojen naisten suo- malla selostaa toimintaansa valitsijoille il- 36370: jakodeissa nauttien hekin täyttä ja ali- man minkäänlaisia rajoituksia. Jos porva- 36371: tuista huolenpitoa, silti menettämättä vaa- rit toimisivat todella kansanvaltaisella 36372: lioikeuttaan. Tarkastaessamme siis näita pohjalla, niinkuin he tahtovat uskotella, 36373: kohtia huomaamme, että porvaristolle sul- on selvää etteivät he asettaisi esteitä edus- 36374: kiessaan pois erinäisiä kansanryhmiä po- tajain ja valitsijain suoranaiselle kanssa- 36375: liittisesta toiminnasta, on ollut perusteena käymiselle. Nykyinen valpas ohrana, 36376: vain se, että nämä oikeutensa menettäneet joka tekee kaikkensa sorvatakseen jokai- 36377: ovat joko menettäneet tai eivät ole ollenkaan sesta työväen puhujasta valtiopetturin, tu- 36378: tilaisuudessa myymään työvoimaansa tai lee erikoisesti käyttämään hänelle omi- 36379: sitten eivät ole kyenneet pysyttäytymään naista taitoaan juuri työväen kansanedus- 36380: pinnalla siinä alituisessa kilpailussa, jota tajia vastaan ja valtiopäiväjärjestyksessä 36381: porvaristo käy keskenään taloudellisista on näköjään pidetty hyvää huolta, että 36382: arvoista. Näiltä katsoo porvaristo olevansa mitään esteitä ei vain valtiopäiväjärjestys 36383: oikeutettu riistämään vaalioikeuden arva- saisi asettaa ohranan toiminnalle, sen väi- 36384: tenkin jonkunlaiseksi rangaistukseksi siitä, jyessä kansanedustajia silloin, kun nämä 36385: että ihmisen työvoima ei loppumattomiin toimivat valtiopäivätalon seinien ulkopuo- 36386: riitä riistettäväksi. Nämä kohdat kyseen- lella. Saman seikan me huomaamme vai- 36387: alaisesta pykälästä voitaisiin siis poistaa. kuttaneen, jos asetamme arvostelun alai- 36388: Niiden tilalle tulisi asettaa määräyksiä, seksi 16 §:n, joka ei ole entisesrtään vä- 36389: jotka pohjaantuisivat aivan toisenlaiselle hääkään muuttunut. Tässäkin pykälässä 36390: periaatteelle. Minun käsitykseni mukaan olisi edustaja asetettava turvallisempaan 36391: olisi vaalioikeus kiellettävä keinottelijoilta, asemaan, että se turvattaisiin niin edus- 36392: huijareilta ja yleensä kaikilta niiltä, jotka kunnassa kuin eduskunnan ulkopuolella- 36393: yksinomaan elävät toisten työn tuloksista kin. Hyväksi suukapulaksi on aiottu 36394: itse suorittamatta mitään hyödyllistä työ- myös 18 pykälä. Porvaristo on kaiketi pan- 36395: tä. Sellaisissa määräyksissä olisi jotakin nut merkille, että työläisten edustajat ovat 36396: järkeä. Nyt päinvastoin riistetään vaali- enimmäkseen köyhää väkeä ja siitä syystä 36397: oikeus sellaisilta, jotka koko elämänsä on pelotukseksi ajateltu sitäkin määräystä 36398: ovat tehneet hyödyllistä työtä. Mutta hei- että edustaja, joka kärsii vapausrangais- 36399: dän luomansa arvot ovat joutuneet tois- tusta, menettää siltä ajalta palkkionsa. 36400: ten käsiin. Ja kun heidän voimansa ovat Kapitalistisessa yhteiskunnassa on nälkä- 36401: loppuneet on tullut pakko luottaa armeli- ruoska erinomainen ase pakottamaan kapi- 36402: aisuuteen, lähteä kiertämään maita ja nallisimmankin työläisen antamaan työ- 36403: mantereita tai yrittämään sellaista, mistä voimansa riistettäväks[. Nälkäruoska, suu- 36404: kaikesta ovat seuraukset, jotka luetellaan kapulana valtiopäivätyössä ei ole huonosti 36405: 5 §:n momenteissa 2, 3 ja 4. Tässä ei ole ajateltu, mutta kansanvaltaa se ei missään 36406: tosiaan järkeä! tapauksessa ole eikä edusta, vaikkakin se 36407: Siirtyessämme tarkastamaan tämän lain on omiaan hyvin tukkimaan työläisedus- 36408: suomia oikeuksia edustajille heidän koske- tajan suun. 36409: mattomuudestaan kansanedustajina, huo- Olen näin yksityiskohtaisesti osoittanut, 36410: maamme että niitäkään ei ole laajennettu, että tämän valtiopäiväjärjestyksen uudis- 36411: vaan sensijaan supistettu. 14 § :Sisä tarkoi- tamisessa suoritetun valtavan työn tulok- 36412: tettu edustajan koskemattomuus hänen sena tosiasiallisesti on kansanvallan supis- 36413: lausumainsa mielipiteiden johdosta, on ra- taminen. Tämä riittää meille työväenluo- 36414: joitettu siihen, mitä hän näiden seinäin kan edustajina vastustamaan tällaisen 36415: sisässä lausuu. Siinä tapauksessa, että sa- lain voimaanastumista. 36416: mainen edustaja astuu valitsijainsa eteen ja Tahtoisin vielä sen lisäksi kosketella 36417: selittää heille toimintaansa, siihen ei enää eräitä ei suinkaan periaatteellisesti rat- 36418: koskemattomuus riitä. Tähän uuteen ehdo- kaisevia, mutta kuitenkin porvariston sie- 36419: tukseen on tarkoituksella lisätty sanat lunelämää kuvaavia kohtia. §:ssä 27 ja 28 36420: ,valtiopäivillä". Tämä ei suinkaan ole sanotaan: ,sittenkun jumalanpalvelus on 36421: kansanvaltaa, sillä kansanvalta antaa tilai- pidetty". Näillä sanoilla tarkoitetaan edel- 36422: suuden kansanedustajalle kaikissa mahdol- leen säilyttää kirkkoileminen välttämättö- 36423: lisissa tilanteissa olla yhteydessä ja sa- mänä sivuilmiönä eduskunnan olemuk- 36424: 630 IT':~isJtain'a 24 ip. ;};Qika!kwu ta. 36425: 36426: 36427: sessa. Tämä on kuitenkin ristiriidassa mista tai vieläpä lopettaakin 36428: eduskunan hyväksymän uskonnonva.paus- keskus te 1 u n. Eduskunta voi taasen 36429: lain kanssa. Eduskunta on hyväksynyt tämän hyväksyä tavallisella enemmistöpää- 36430: uskonnonvapauden ja sillä teollaan periaat- töksellä. Tällainen säädös on ehdottomasti 36431: teellisesti asettunut kannalle, jonka kanssa kansanvallan rajoittamista. Mikään ei estä 36432: kaikenlainen pakollinen kirkkoileminen on eduskunnan enemmistöä heille tarpeen tul- 36433: ristiriidassa. Jotka haluavat kirkkoilla ja len käyttämään tätä määräystä sillä tuk- 36434: uskovat siitä olevan hyötyä, menkööt va- kiakseen vastapuolueen suun. Rajoittamal- 36435: paaehtoisesti ja yksilöinä niihin laitok- la puheenvuoroissa käytettävän ajan niin 36436: siin, joissa kirkkoilemiseen on tilaisuutta. suppeaksi, että sillä ajalla ei voi todistaa 36437: Minä ainakin uskon että eduskunnalla on asian oikeutusta, ja esilletuoda kaikkia 36438: siitä yhtä suurta hyötyä, kuin jos me niitä näkökohtia, jotka monasti voisivat 36439: eduskuntana menemme rukoilemaan. Ne- vielä vaikuttaa asian kulkuun, riistetääu 36440: kin mukana, jotka eivät ollenkaan kirk- tosiasiallisesti tällöin vastustajalta hänen 36441: koilemiseen usko. edustajaoikeutensa tärkein oikeus, - pu- 36442: Samaten on näihin pykäliin sisällytetty hevalta. Tämä on niin julkeaa kansanval- 36443: eräs toinenkin ajatus. Niissä säädetään, lan supistamista, että siihen ei voi yhtyä. 36444: että eduskunnan on sekä avajais- että lo- SE,n lisäksi sillä saavutetaan eräs toinenkin 36445: pettajaistilaisuudessa puhemiehen kautta tarkoitus, joka lieneekin ollut päävaikutti- 36446: lausuttava tervehdyksensä presidentille tai mena pykälän laatijoilla. Useimmissa par- 36447: hänen sijaisellensa. Tämä valtiopäiväjär- lamenteissa on täysin parlamenttaarisena 36448: jestykseen perustuslain voimalla aijottu ja oikeutettuna pidetty n. s. jarrutusta. 36449: seremoniamääräys on eräänlainen huonon- Vastustuspuolue on voinut joutua asemaan, 36450: nus siitä välttämättömästä alamaisuuden jossa sen on ollut pakko turvautua ajan 36451: osoituksesta, joka aikanaan oli :välttämätön voittamiseen, estääkseen jonkun heidän va- 36452: lisäke eduskuntaelämässä, voidakseen säi- litsijoilleen turmiollisen päätöksen voi- 36453: lyä, itsevaltiaan Venäjän keisarin halli- maantulemista. Tällainen ajan voittaminen 36454: tessa maatamme. Että jäte tällaisesta kan- on voitu saavuttaa ainoastaan puhumalla 36455: sanoikeutta alentavasta seremoniasta vielä kyseessäolevasta asiasta. Näinollen onkin 36456: säilytetään, merkitsee vain sitä, että por- kaikkialla vähemmis,töjen varaturvallisuu- 36457: varit tässä ovat tahtoneet säilyttää sen deksi säilytetty edustajain puheoikeuden 36458: dualismin, kahtiajaon, joka on heidän vai- rajoittamattomuus. Meidän maamme por- 36459: tiolleen ominaista. Muuten tämän säännök- varit ovat nyt päässeet niin pitkälle val- 36460: sen henki on ristiriidassa meidän hallitus- tiollisessa yksinvallassaan, joka taatusti on 36461: muotomme kanssa, jossa sanotaan, että turvattu suojelnskuntain pistimillä, että he 36462: korkein valta on eduskunalla. Jos taasen huoletta voivat poistaa osia kansanvallasta 36463: presidentillä on halua tervehtiä eduskuntaa ja vähentää muutamia erikoisoikeuksia. 36464: sen kokoontuessa tai hajotessa on siihen ti- Muuten tämä yritys on loistava näyte 36465: laisuus ilman että siitä tarvitaan laatia siitä, miten vähän he itse antavat arvoa 36466: perustuslainluontoisia lainpy käliä. sille parlamentille, jonka arvovaltaa he 36467: Niillä seikoilla, joita tähän saakka olen työväen ,silmissä tahtovat säilyttää siinä 36468: kosketellut, olen vain tahtonut todeta, että määrin, että heidän parlamentissaan ei 36469: vaikka valtiopäiväjärjestyksemme on otet- edes saisi sanoa sellaisia sanoja, kuin ovat 36470: tu niin suuren uudistustyön alaiseksi, ei ,riisto" ja ,sorto". He itse tällä tavalla 36471: siihen tosiasiallisesti ole saatu uutta ai-- käytännössä osoittavat todeksi sen, että 36472: kaan ainakaan kansanvaltaisessa hengessä. parlamentti on vain verho, joka takaa 36473: Tulen nyt erääseen kohtaan, joka sekin heille suurempien joukkojen kannatuksen, 36474: yksistään määräisi meidän ottamamme jota he käyttävät hyväkseen lujittaakseen 36475: kannan. Parlamenteissa on kai ollut ylei- valtionsa voimaa ja luokkansa yhteiskun- 36476: senä sääntönä, että edustajain puheoikeut- nallista ylivaltaa. 36477: ta ei saisi rajoittaa. Esilläolevassa lakieh- Vielä muitakin kansanvaltaa supistavia 36478: dotuksessa on kuitenkin poikettu tästä. kohtia voidaan tästä lakiehdotuksesta löy- 36479: 61 §:n 1 momentissa annetaan puhe- tää, mutta nämäkin, joita olen poiminut, 36480: ro i e h e ll e v a l t a e s i t t ä ä p u h e e s- riittävät todistamaan, että uusi hyväksyt- 36481: s a t a r v i t t a v a n a j a n r a j o i t t a- täväksi esitetty laki ei ole sen parempi 36482: E.räität perus1t·uslakeja muuttavat lait. 631 36483: ----------------------- 36484: vaan päinvastoin huonompi, kuin voimassa- on tehty aika paljon tähän käsiteltävänä- 36485: oleva, jonka tähden ehdotan sen ensimäi- olevaan ehdotukseen. 36486: sen vastalauseen mukaisesti hylättäväksi. Kun uutta eli tarkistettua valtiopäivä- 36487: järjestystä valmisteltiin ensiksi komiteassa 36488: ja sitten eduskunnassa ja erityisesti perus- 36489: Ed. E s t 1 a. n d e r: J ag har för egen tuslakivaliokunnassa, niin pidettiin ylimal- 36490: del icke någon anledning att ingå på en kaan suotavana, jopa välttämättömänäkin, 36491: detaljdiskussion av föreliggande lagför- että sen oleelliset kohdat jäisivät muutta- 36492: slag, utan ber jag endast att få rekommen- matta ja että varsinkin jätettäisiin rau- 36493: dera den a v mig undertecknade andra re- haan n. s. valtakysymykset, ei olisi otet- 36494: serva tionen. tava esille näitä valtakysymyksiä, joihin 36495: De utfall den föregående talaren tillåtit nähden eri puolueiden mielipiteet kävivät 36496: sig förbigår jag och uttalar blott, att jag huomattavasti erilleen. Näitä tällaisia ar- 36497: icke anser med gott skick förenliga de här koja seikkoja oli vältettävä ja rajoituttava 36498: i plenum tyvärr förekommande ofta okon- muutoksiin, joita yleisesti ja niin sanoak- 36499: trollerbara och ovederhäftiga redogö~elserna seni objektiivisesti voitiin pitää tarpeelli- 36500: från utskottenas sammanträden. Blott så sina. Eikä voida ollakaan tunnustamatta 36501: mycket må dock tilläggas, att det inom minun mielestäni, että eri ryhmät tässä 36502: riksdagen torde råda olika meningar där- suhteessa ovat osoittaneet asian käsittelyn 36503: om, huruvida en del muntliga andraganden eri vaihei·ssa sangen kiitettävää itsensä hil- 36504: eller jämväl skriftliga aktstycken vid lintää, mutta valitettavasti sitä ei kuiten- 36505: innevarande session varit sådana, att de kaan ole riittävästi ollut, vaan on eräissä 36506: bort få avgivas. tärkeissä ja oleellisissa asioissa tahdottu tä- 36507: hän uudistukseen kytkeä myös valtakysy- 36508: Ed. E r i c h: Edessämme oleva ehdotus myksiä, noita arkoja kohtia, ja tästä on 36509: uudeksi tarkistetuksi valtiopäiväjärjestyk- johtunut, että tämä ehdotus on saanut 36510: seksi on suuren ja huolellisen työn tulos, muodon, joka mielestäni on senlaatuinen, 36511: jossa työssä erityisen huomattavat ja kiitet- että minun puolestani täytyy valittaa, 36512: tävät ansiot on ollut komitean puheenjoh- etten äänelläni voi myötävaikuttaa lakieh- 36513: tajalla professori Setälällä. Olisi minulle- dotuksen hyväksymiseen, ja luulenpa, että 36514: kin ollut mieluista myötävaikuttaa uuden tämä kanta on verrattain yleinen siinä 36515: valtiopäiväjärjestyksen hyväksymiseen, tä- ryhmässä, johon kuulun. 36516: män uuden lain, jota on, kuten sanottu, val- Syynä tähän kielteiseen kantaani, joka 36517: misteltu niin suurella huolellisuudella ja on vakavan harkinnan tulos, ei ensi sijassa 36518: jonka tarpeellisuus myös on kieltämätön. suinkaan ole se, että ehdotuksen mukaan 36519: On nim. useita erilaatuisia syitä, jotka. tulisi poistettavaksi se esteperuste, jota 36520: kuten jokainen asiaan perehtynyt helposti mainitaan voimassaolevan valtiopäiväjär- 36521: huomaa, tekevät uuden valtiopäiväjärjes- jestyksen 5 §:n 4 kohdassa, ja jonka mu- 36522: tyksen tarpeelliseksi. Ensinnäkin voimas- kaan äänioikeutta vailla on se, joka muun 36523: saoleva valtiopäiväjärjestys on syntynyt syyn kuin toteennäytetyn varattomuuden 36524: aikana, jolloin olot olivat niin monessa takia on jättänyt kahden lähinnä edellisen 36525: suhteessa toisenlaiset kuin nykyänsä, mikä vuoden kruununverot maksamatta. Tällä 36526: kuvastuu jo useissa sanoissa, termeissä, seikalla minun mielestäni ei ole erityisen 36527: joita tässä valtiopäiväjärjestyksessä on suurta merkitystä, vaikka kyllä olisin pi- 36528: käytetty ja jotka nykyänsä voivat olla tänyt parempana ja luonnollisempana, että 36529: omansa johtamaan harhaan monenkin lu- mainittu kohta olisi säilytetty. 36530: kijan tai lainkäyttäjän, jolla ei ole riittä- Ensi sijassa vaikuttavat kantaani ne 36531: västi tietoa siitä, mitä ja minkälaisia muutokset, jotka on tehty määräenemmis- 36532: muutoksia täällä on tapahtunut, esim. ul- töihin. Voihan tosin näyttää verrattain 36533: komaiset lukijat. Toiseksi on tietysti tar- vähäpätöiseltä seikalta, vaaditaanko perus- 36534: peellista, että saatettaisiin valtiopäiväjär- tuslain lopulliseen hyväksymiseen 2/3 vai- 36535: jestys sopusointuun hallitusmuodon kanssa, ko 3/5 enemmistö, erotus niiden välillä kun 36536: ja kolmanneksi valtiopäiväjärjestys useissa on ainoastaan 1/15 osa. Mutta tämä ero- 36537: kohdin on asiallisten parannusten ja uudis- tus on kuitenkin sangen merkityksellinen, 36538: tusten tarpeessa ja sellaisia parannuksia sillä on edustajain suureen lukumäärään 36539: 632 36540: 36541: 36542: nähden melkoinen käytännöllinen kanta- merkitys ei kuitenkaan ole ylenmäärin 36543: vuus. Mutta sillä on myöskin huomattava suuri. Ratkaisevana pidän sitävastoin sitä 36544: periaatteellinen merkitys, sillä pyrkimyk- muutosta, joka esiintyy ehdotuksen 68 § :n 36545: set määräenemmistöjen vähentämiseen ovat 1 momentissa ja jonka mukaan perustus- 36546: oireellisia, symptomaattisia, kuten jälem- lain hyväksymiseen riittäisi 3/5 annetuista 36547: pänä pyydän saada tarkemmin perustella. äänistä. 2/3 enemmistön vaatimus perus- 36548: Vapauden ajasta saakka on siinä julki- tuslakikysymyksissä on hyvin yleinen 36549: sessa oikeudessa, joka on ollut meilläkin vaatimus nykyaikaisissa val tiosäännöissä. 36550: voimasssa, ollut julkilausuttuna se peri- Sitä voidaan sanoa todella tyypilliseksi 36551: aate, että perustuslailla on n. s. korotettu koroitetun eli kvalifioidun enemmistön 36552: muodollinen lainvoima, mikä merkitsee vaa timukseksi. Varsinkin niissä maissa, 36553: sitä, että perustuslakia ei voida muuttaa sa- missä muita vaikenttavia muotoja ei ole 36554: massa järjestyksessä kuin tavallista lakia, olemassa tai missä perustuslainsäädäntö- 36555: ja mikä korotettu muodollinen lainvoima muotoja ei ainakaan ole suuresti vaikeu- 36556: säätyedustuksen aikana ilmeni siinä, että tettu. Meillähän on kyllä lisäksi tuo hy- 36557: perustuslain muuttamiseen vaadittiin nel- vin suurella määräenemmistöllä tehtävä 36558: jän säädyn suostumus. Luonnollista oli, kiireelliseksijulistus siinä tapauksessa, että 36559: että lainsäätäjä nykyistä valtiopäiväjärjes- kysymys ratkaistaan jättämättä sitä lepää- 36560: tystä säädettäessä myöskin asettui sille mään, mutta meillä ei ole sellaisia perus- 36561: kannalle, että erotus tavallisten lakien ja tuslainsäädäntöä tosiasiallisesti vaikentta- 36562: perustuslakien välillä on säilytettävä, siinä via muotoja kuin monessa muussa valtios- 36563: mielessä, että jälkimäisille edelleenkin on sa. Meillähän on ensinnäkin yksikamari- 36564: tuleva tuo korotettu muodollinen lainvoi- nen eduskunta, mikä seikka tekee kaiken 36565: ma, vaikka tietysti tämä erotus nyt uuden lainsäädännön koko joukon helpommaksi 36566: valtiopäiväjärjestyksen mukaan joutuu ole- kuin kaksikamarisessa parlamentissa. Meil- 36567: maan niin sanoakseni uusiin muotoihin va- lä ei ole myöskään mitään n . .s. quorum- 36568: lettu. vaatimusta, ei vaadita, että määrätty luku 36569: Useimpain valtiosääntöjen esikuvan mu- edustajia on istunnossa saapuvilla tai ot- 36570: kaisesti nyk. valtiopäiväjärjestyksen laa- taa osaa jonkun asian ratkaisuun. Tasa- 36571: tijat asettuivat sille kannalle, että pe- vallan presidentillä ei ole tehokkaampaa 36572: rustuslakikysymys oli jätettävä lepää- veto-oikeutta perustuslakiasioissa kuin "ta- 36573: mään yli vaalien. Mutta se myönsi erin- vallisiin lakeihin nähden. Vieläpä edus- 36574: omaisen ankarilla ehdoilla tästä poikkeuk- kunta, jos tasavallan presidentti on veto- 36575: sen, .sallien lopullisen ratkaisun tehtäväksi oikeuttaan perustuslakiasiassa käyttänyt ja 36576: tällaisissa asioissa, jos saavutetaan kiireel- asia sitten uusien vaalien jälkeen uudelleen 36577: lisyysjulistuksen puolesta 5/6 enemmistö. joutuu eduskunnan käsiteltäväksi, hallitus- 36578: Tällainen vaatimus voipi tuntua kohtuut- muodon 19 §:n 2 momentin mukaisesti rat- 36579: tomalta, vieläpä luonnottomaltakin, ja itse kaisee kysymyksen vain yksinkertaisella 36580: asiassahan tuollainen 5/6 enemmistö on pe- enemmistöllä. Meillä vihdoin ei myöskään 36581: rin harvinainen. Mutta lainsäätäjä onkin ole mitään välitöntä kansanlainsäädäntöä, ei 36582: ollut sillä kannalla, että perustuslakikysy- perustuslakiasioissakaan tarvita lain lopul- 36583: myksen ratkaiseminen ilman sen lepää- liseen hyväksymiseen mitään kansan pää- 36584: mään jättämistä todellakin on perin harvi- töstä. Tunnettu seikka on, että välitön kan- 36585: naiseksi poikkeukseksi katsottava, poik- san lainsäädäntö, missä se on voimassa, 36586: keukseksi, joka voipi tulla vain aivan eri- useasti vaikeuttaa ja hidastuttaa lainsää- 36587: koisissa tapauksissa kysymykseen. Ehdo- dännöllisiä uudistuksia ja että se kokemuk- 36588: tettu muutos, jonka mukaan tämän 5/6 sen mukaan lähinnä siis vaikuttaa uudis- 36589: enemmistön sijalle asetettaisiin 3/4 enem- tusten vastustajana, minkä lisäksi kansan 36590: mistö, ei sellaisenaan olisi vaikutuksiltaan päätös vielä voipi olla tehty riippuvaksi 36591: kovin arveluttava. Ellei olisi määräenem- erinäisistä vaikeuttavista erikoisehdoista. 36592: mistöihin muita muutoksia tehty, niin voi- Niinpä Tanskassa, missä lakiehdotus en- 36593: sin puolestani myötävaikuttaa lakiehdo- sinnäkin on käsiteltävä kahden lainsäädän- 36594: tuksen hyväksymiseen, vaikka tätäkään tökauden aikana, siis missä uudet vaalit 36595: muutosta en suinkaan pidä tarpeellisena ovat käsittelyjen välillä, asia lopullisesti 36596: enkä suotavana. Mutta, kuten sanottu, sen on ratkaistava kansan äänestyksellä, jol- 36597: E,räitii :perus't·usl•akeja muuttavat lait. 633 36598: 36599: 36600: loin ei vaadita ainoastaan sitä, että äänes- kontamista, vähentämistä, moni käytännöl- 36601: tykseen osaaottavain kansalaisten enem- lisistä syistä muutosta puoltaa. Mutta on 36602: mistö kannattaa muutosta, vaan lisäksi taasen toisia, joiden mielessä varmaan- 36603: vielä, että tämä enemmistö vastaa ainakin kin kangastaa yhä kasvava eduskunta- 36604: 45 % kaikista äänioikeutetuista, mikä vaa- valta. Tiedän hyvin, että on kannatusta 36605: timus tosiasiallisesti voi olla ,kylläkin an- sillä mielipiteellä, joka tavottelee rajatonta 36606: kara, elleivät kansalaiset kovin mieslukui- , enemmistövaltaa ja jotka senvuoksi pitä- 36607: sasti ota osaa tällaiseen äänestykseen. vät nyt ehdotettuja vähennettyjä määrä- 36608: Nämä seikat, joihin tässä olen viitan- enemmistöjä vain väliasteena puhtaan 36609: nut ja jotka ovat meidän julkiselle oikeu- enemmistöperiaatteen voimaansaattamises- 36610: dellemme ominaiset, vaativat mielestäni sa. Tämän käsityksen mukaan eduskunta- 36611: nykyisten määräenemmistöjen säilyttä- enemmistön tulee hallita eduskuntaa ja sen 36612: mistä ja ennen kaikkea sen 2/3 määrä- tulee hallita koko maata; sen tulee ko- 36613: enemmistön säilyttämistä, joka voimassa- mentaa hallitusta. Tasavallan presidentin 36614: olevan lain mukaan vaaditaan lopulliseen pitäisi olla eduskunnan valitsema huoli- 36615: päätöksen tekoon perustuslakiasiassa. Tie- matta siitä, että meidän hallitusmuotomme 36616: tysti voipi tästä joskus aiheutua epäkoh- jo nyt on rakenteeltaan ehdottomasti sel- 36617: tiakin, sitä en tahdo kieltää, mutta niin- lainen, että se tekee kaiken presidentti- 36618: hän tällaisten rajoitusten laita yleensäkin diktatuurin vaaran olemattomaksi. Ja vih- 36619: on. Se hyöty, minkä nämä korotetun doin kuka taasen viime sijassa eduskuntaa 36620: enemmistön vaatimukset tuottavat, on joka hallitsisi? Tietysti eduskuntaa hallitsisivat 36621: tapauksessa paljoa suurempi, kuin ne ver- puolueet, mikä käy sitäkin helpommaksi, 36622: rattain vähäiset haitallisuudet, jotka eri- kun meillä on julkisessa oikeudessamme 36623: näisissä tapauksissa voivat niistä johtua. voimassa sekä suhteellinen vaalitapa että 36624: Kun ajattelemme, kuinka äkkiarvaamatta parlamenttaarinen hallitustapa, jotka mo- 36625: eduskunnassamme voidaan tehdä muutosi- lemmat ovat omansa juuri vahvistamaan 36626: ehdotuksia käsiteltävänä olevaan lakiehdo- ja tukemaan puoluevaltaa ja puolueiden 36627: tukseen, kun ajattelemme, miten useasti merkitystä julkisessa elämässämme ja edus- 36628: riippuu satunnaisista seikoista, esimerkik- kunnan toiminnassa. Ja näin tulisivat vii- 36629: si läsnäolevien lukumäärästä, tuleeko jokin me sijassa puolueitten enemmistösuhteet ra- 36630: lakiehdotus hyväksytyksi vai hyljätyksi, jattomasti määräämään mitä suurimmista- 36631: kun ajattelemme, että moni hallitusmuodon kin arvoista. · 36632: perussäännös, esimerkiksi säännökset, jotka Mainitsin tässä parlamenttarismin, par- 36633: koskevat tasavallan presidentin vaalia, lamenttaarisen hallitustavan. On joskus 36634: tuomioistuinten riippumattomuutta taikka lausuttu se ajatus, että tällaiset korotetut 36635: tuomarien erottamattomuutta, säännökset, enemmistöt eivät ole sopusoinnussa parla- 36636: jotka koskevat kansalaisten perusoikeuksia menttaarisen hallitustavan kanssa, koska 36637: j. n. e. olisivat suhteellisen helposti muu- parlamenttarismille on ominaista, että hal- 36638: tettavissa, ellei pysyttäisi nykyisis5ä mää- lituksella on eduskunnan luottamus, toisin 36639: räenemmistöissä, niin luulen, että on sanoen, että eduskunnan enemmistö kan- 36640: myönnettävä se erinomaisen suuri merki- nattaa hallitusta. Nyt sanotaan: Jos useis- 36641: tys. ja kantavuus, joka tällä asialla todelli- sa tapauksissa yhden kolmasosan vähem- 36642: suudessa on. Minun puolestani ainakin mistö voipi kaataa jonkun lakiehdotuksen, 36643: täytyy katsoa välttämättömäksi, ettei sitä tehdä tyhjäksi hallituksen aikeet, silloin- 36644: sangen uudenaikaista ja kansanvaltaista ja han tuollainen vähemmistö ehkä kaataa 36645: toiselta puolen vielä hyvin vähän koetel- hallituksen. Tämä on kuitenkin seikka, 36646: tua valtiosääntöä, jommoinen meidän ny- jolla ei oikeastaan ole mitään tekemistä 36647: kyinen hallitusmuotomme on, heitetä alt- parlamenttarismin kanssa. Jos käypi sillä 36648: tiiksi harkitsemattomille muutoksille ja että tavalla kuin edellytin, jos hallitukselle kä- 36649: juuri tässä tarkoituksessa säilytetään ne visi mahdottomaksi saada sen alotteesta 36650: määräenemmistövaatimukset, jotka nykyi- syntynyt ja sen kannattama perustuslain 36651: nen valtiopäiväjärjestys asettaa. Luullak- luontoinen lakiehdotus hyväksytyksi edus- 36652: seni on asianlaita sellainen, että niistä, kunnassa sen johdosta, että 1/3 sitä vas- 36653: jotka kannattavat tai ainakin pitävät mah- tustaa, mutta enemmistö kuitenkin on hal- 36654: dollisena näiden määräenemmistöjen hei- lituksen puolella ja jos hallitus tämän joh- 36655: 80 36656: 634 ID1i.ISJtaina 24 'P. J:oikaikum ta. 36657: 36658: dosta eroaa, niin se ei johdu parlamentta- ja sen kautta tultiin siihen, että kompromis- 36659: rismin johtopäätöksistä vaan se riippuu sina saatiin sellainen valtiopäiväjärjestys, 36660: siitä, että hallitus tuohon ratkaisuun kat- joka itse asiassa ei tyydytä mitään ryh- 36661: soen pitää mahdottomana menestykselli- mää, niinkuin täällä käydystä keskuste- 36662: sesti hoitaa maan asioita. Ja huomattava lusta tänä päivänä on ilmennyt. Useat pu- 36663: on, että hyvin monessa valtiossa, missä hujat, mikäli minä olen voinut käsittää. 36664: parlamenttaarinen hallitusjärjestelmä on ovat kuitenkin puolustaneet tämän hyväk- 36665: itse valtiosäännössä vahvistettu, kuten symistä senvuoksi, ettei näissä olevissa 36666: meilläkin, kuitenkin on tuollainen säännös oloissa ole mahdollista tätä nykyä parem- 36667: voimassa, jonka mukaan valtiosäännön paa valtiopäiväjärjestystä maallemme saa- 36668: muuttamiseen vaaditaan koroitettu määrä- da. Tällä perusteella puolustaa lain hy- 36669: enemmistö. väksymistä ei minusta ole oikein eikä kyl- 36670: Minun täytyy siis yhtyä siihen tulokseen, lin riittävää. (Vasemmalta: Pitäkää .sitten 36671: että se korotettu lainvoima, mikä perustus- keisarit ja suuriruhtinaat siellä.) Minä 36672: laille nykyänsä kuuluu, tuo perustuslain myönnän, että tässä esilläolevassa valtio- 36673: pyhyys, edelleenkin on säilytettävä ja että päiväjärjestyksessä on paljon hyviä puolia, 36674: tässä tarkoituksessa olisi erittäin arvelut- mutta en tahdo yksityiskohtaisemmin läh- 36675: tavaa mennä tekemään muutoksia niihin teä niitä käsittelemään, koska niistä on kyl- 36676: määräenemmistövaatimuksiin, joista tässä liksi tässä tilaisuudessa lausuttu. Tahdon 36677: on ollut kysymys ja ennen kaikkea siihen muutamia kohtia vaan painostaa. Ensinnä- 36678: vaatimukseen, että perustuslain lopulliseen kin tässä on se hyvä puoli, minkä ed. Ryö- 36679: hyväksymiseen vaaditaan 2/3 enemmistö. mä mainitsi, että tämän mukaan valtiopäi- 36680: On myös suuri erehdys luulla, että kan- vätyössä säästyy paljon aikaa. Nykyinen 36681: sanvalta, demokratia ei vaatisi mitään ta- valtio-päiväjärjestyshän on sellainen, että 36682: keita enemmistöpäätöksiä vastaan. Kyllä useita viikkoja aina 3 viikkoon kuluu täällä 36683: kansanvaltaisessakin valtiossa tarvitaan ta- jokseenkin turhaan aikaa. Varsinkin meil- 36684: keita ja kaikkein tärkeimpinä takeina vai- le maaseutuedustajille tulee tämä aika pit- 36685: kuttavat juuri tällaiset kohtuulliset mää- käksi. Minä ymmärrän, että itse Helsin- 36686: räenemmistöt. Ei pidä tietysti perustus- gin kaupungista oleville edustajille sellai- 36687: lainsäädäntöä ylenmäärin vaikeuttaa, niin nen on ehkä hyvinkin suotavaa, sellainen 36688: että valtiosäännön muuttaminen, kuten asiain hidas kulku, kuin nyt voimassaole- 36689: Amerikan Yhdysvalloissa on laita, saate- va valtiopäiväjärjestys edellyttää. Lain 33 36690: taan tosiasiallisesti miltei mahdottomaksi, § :ssä sanotaan m. m., että eduskunta-alote 36691: mutta tarvitaan kyllä takeita vähemmistö- on edustajan tehtävä kirjallisesti ennen 36692: jen turvaksi. Ja kiellettävissä ei myöskään kello 12 päivällä 10 päivänä valtiopäiväin 36693: liene, että voipi sattua tapauksia, jolloin avaamisesta. Tässäkin säästyy 4 päivää 36694: vähemmistö kenties paremmin kuin enem- aikaa nykyiseen valtiopäiväjärjestykseen 36695: mistö tajuaa, mitä valtion todellinen etu nähden. 43 §:ssä sanotaan, että 5 päivän 36696: vaatii, ja toisia tapauksia, jolloin lykkäys kuluessa valtiopäivien avaamisesta tulee 36697: voipi olla valtion etujen mukaista ja jol- eduskunnan sellaista erinäisten asiain kä- 36698: loin siis on täysin paikallaan, että valitsi- sittelyä varten kuin 67 §:ssä säädetään, 36699: jat saavat lausua mielensä asioista ennen- asettaa suuri valiokunta j. n. e., kun ny- 36700: kuin lopullinen ratkaisu tapahtuu, olkoon- kyisin voimassaolevas,sa val tiopäi väjärjes- 36701: pa, että se tapahtuisi juuri sillä tavoin kuin tyksessä sanotaan, että 8 päivän kuluessa 36702: alkuaan on suunniteltu. .se on asetettava. Siinä siis toimitetaan 36703: suuren valiokunnan vaali 3 päivää aikai- 36704: Ed. Reini k k a: On valitettavaa, että semmin kuin nykyisessä valtiopäiväjärjes- 36705: vuoden 1921 valtiopäivillä, joilla valtio- tyksessä. 44 §:ssä sanotaan: ,Valiokunnat, 36706: päiväjärjestyksen muutos otettiin käsiteltä- lukuunottamatta suurta valiokuntaa, jatka- 36707: väksi, ei tyydytty tekemään voimassaole- koot tointaan kaikilla varsinaisilla valtio- 36708: vaan valtiopäiväjärjestykseen ainoastaan päivillä niin kauan kuin edustajan toimi- 36709: muodollisia ja niitä asiallisia muutoksia ja valta kestää" j. n. e. Tässäkin säästetään 36710: lisäyksiä, joita uusi valtiollinen asemamme aikaa, mutta toiselta puolen voi tästä olla 36711: edellytti, vaan lähdettiin kokonaan uusi- omat haittansa. Kun valiokunnat valitaan 36712: maan valtiopäiväjärjestyksen asia sisältöä, 3-vuotiskaudeksi, niin voi siitä olla seura- 36713: E,räitiil perusrt.msiakeja muuttavat lait. 635 36714: 36715: 36716: uksena, että valiokuntien kokoonpano ei koja, niin minä kyllä katsoisin voivani tuon 36717: tule sellainen, kuin työn tehokkuudelle olisi sulattaa ja hyväksyä 3/ 5 , sillä se nyt jo rsit- 36718: toivottavaa. Kun käy niinkuin kävi näissa tenkin taitaa turvata vähemmistön edut. 36719: eduskuntavaaleissa, että yli puolet, yli 100 Muutamia muitakin pykäliä tässä olisi, jot- 36720: eduskunnan jäsentä, on uusia ja kun sil- ka ovat tosin vähemmän toisarvoisia, mutta 36721: loin toimitetaan valiokuntien vaalit, suu- kuitenkin miinuspuolelle luettavia. Mutta 36722: rimman osan jäsenistä ollessa toisilleen tun- ne sivuuttaen tahtoisin sitten kosketella tä- 36723: temattomia, ei silloin aina valiokuntien ko- hän 5 §:ään, jota täällä ovat monet puhujat, 36724: koonpanossa osuta siihen, että kukin tulisi m. m. edustaja Ryömä, hyvin laajasti kos- 36725: sille paikalle, mihin hänen olisi tultava. ketelleet. Minä olen erikoisesti merkinnyt, 36726: Mutta jos valiokuntien vaalit toimitettai- että vasemmistossa tahdotaan painostaa sitä 36727: siin jokaisilla valtiopäivillä erikseen, niin seikkaa, että 5 § sillä pohjalla, kuin se le- 36728: voitaisiin jo toisilla valtiopäivillä saada va- pää tässä valtiopäiväjärjestysehdotuksessa, 36729: liokuntien kokoonpano paljon työtehok- on parannus, edistysaskel nyt voimassaole- 36730: kaammaksi kuin tällä perustuksella. Sa- vaan valtiopäiväjärjestyksen 5 §:ään näh- 36731: moin 11 § :ssä on minusta parannus, kuu den. Tämän 5 § :n mukaan tosiasia on Sl:l'r 36732: sanotaan, että jos eduskunta on myöntä- että täysin maksuky kyinen henkilö saa ää- 36733: nyt edustajalle vapautusta edustajatoimes- nioikeuden, siis saa käyttää äänivaltaansa 36734: ta yhtä kuukautta pitemmäksi ajaksi, on valtiollisissa vaaleissa, voi asettua ehdok- 36735: varamies tä!oksi ajaksi kutsuttava hänen si- kaaksi ja tulla valituksi tähän eduskun- 36736: jaansa. 3 momentissa on myöskin paran- taan, siis tulla siihen asemaan, että hän on 36737: nus, vaikka toivoisin sen olevan hiukan toi- tilaisuudessa säätämään kansalle verola- 36738: senlaisessa muodossa. Siinä sanotaan, että keja, sekä valtiollisia että kunnallisia ve- 36739: jos edustaja on nimitetty valtioneuvoston rolakeja, siis yleensä rasituksia, ja hän itse 36740: jäseneksi, on hänellä oikeus saada vapautus kuitenkin pysyttäytyy kaikkien näiden vel- 36741: edustajatoimesta. Mielestäni pitäisi olla: vollisuuksien ulkopuolella. Tämä minusta 36742: ,kutsuttakoon hänen sijaansa varamies sik- ei ole oikein. Tämä on minusta niin tär- 36743: si ajaksi, kuin hänen jäseuyytensä valtio- keä periaatteellinen kysymys, että jos ker- 36744: neuvostossa kestää". Hänen olisi siis vel- ran tahtoo saada oikeuksia, niin täytyy olla 36745: vollisuus luopua edustajatoimestaan· siksi velvollisuuksia siinä määrässä, miten voi 36746: aikaa. Se minusta olisi kaikkein para1:1 niihin ottaa osaa, siis maksukykynsä mu- 36747: muoto tälle momentille. Täällä on puhuttu kaan. Nykyäänhän voimassaolevan V . .J:n 36748: hyvin paljon 61 §:stä ja sen hyvistä puo- 5 §:n 4 momentin mukaan ei kielletä ääni- 36749: lista. En tahdo siihen lähemmin kosketel- oikeutta varattomuuden tähden, sillä siinä 36750: la, yhdyn niihin lausuntoihin, jotka ovat sanotaan: ,Vaalioikeutta vailla on se, joka 36751: sen merkitystä painostaneet. .Ja ennen muun syyn kuin kunnallishallituksen todis- 36752: kaikkea on painavimpana pluspuolella 76 §, tuksena näytetyn varattomuuden tähden on 36753: joka käsittelee tulo- ja menoarvion käsitte- jättänyt suorittamatta hänen maksettavak- 36754: lyä eduskunnassa. Mutta kun siitä on jo seen pannut kahden lähinnä edellisen vuo- 36755: niin kovin paljon tänä päivänä puhuttu, en den kruunun verot". Siis kunnallislauta- 36756: tahdo siitäkään sanottua enää lähteä tois- kunnan todistuksena sellainen henkilö, joka 36757: tamaan. Mutta jos lähdemme tarkasta- on varaton, saa äänioikeuttaan käyttää. 36758: maan niitä seikkoja, jotka ovat laskettavat Minä en olisi valmis allekirjoittamaan sitä, 36759: miinuspuolelle, niin täytyy sanoa, että niitä että voimassaolevassa V . .J :n 5 §:n 4 mo- 36760: on tässä siksi paljon, että minun täytyy mentissa oleva sana ,kruununverot" olisi 36761: asettua sille kannalle, kuin perustuslakiva- tulkittava ainoastaan henkirahaksi. Silloin 36762: liokunnan mietinnön toisessa vastalauseessa kun tämä laki säädettiin, ei meillä ollut 36763: mainitaan. Täällä on paljon puhuttu ja olemassa muuta valtionveroa kuin henki- 36764: erittäin perusteellisesti, varsinkin edelli- raha ja kruununkymmenykset sekä mant- 36765: nen puhuja ed. Erich, niistä määräenem- taaliverot, mutta sen jälkeen on säädetty 36766: mistöistä, joista puhutaan 68 § :ssä. Minä- valtion tulo- ja omaisuusvero ja minä tah- 36767: kin mielelläni olisin nähnyt, että tuon 3/ 5 toisin käsittää, että tähän sanaan ,kruu- 36768: asemasta olisi ollut 2 / 3 , mutta jos tässä nunverot" sisältyvät kaikki valtion verot,, 36769: valtiopäiväjärjestysehdotuksessa ei olisi mi- siis myöskin valtion tulo- ja omaisuusvero .. 36770: tään muita miinuspuolelle luettavia seik- Sitä, että äärimmäinen vasemmisto, kom- 36771: 36772: 36773: 36774: 36775: "' 36776: 636 rT:iiiSitaina 24 ;p. ·1okailruu ta. 36777: 36778: munistit, vastustavat neljättä momenttia, ovat valmiit käyttämään oikeuksia mutta 36779: sen minä hyvin ymmärrän, sillä minä olen kiertämään velvollisuuksia siinä kohden, 36780: vakuutettu siitä ja he ovat itse myöskin missä vain suinkin lainhengen mukaan voi- 36781: kyllin tietoisia siitä, että heidän äänestäjä- daan niin tehdä. Mielestäni tämän valtio- 36782: joukkonsa tulevat silloin tuntuvasti karttu- TJäiväjärjestyksen kaikkine niine muine 36783: maan. Mutta minun mielestäni ei lainsää- heikkouksineen, m. m. määräenemmistöi- 36784: däntötietä kuitenkaan olisi toimittava sii- neen voisin hyväksyä, jos tämä 5 §:n 4 36785: hen suuntaan, että sellaista ainesta, ku- momentti olisi seuraavassa muodossa: ,Vaa- 36786: mouksellista ainesta, joka tahtoo nykyistä lioikeutta vailla on kuitenkin se, joka muun 36787: y h te iskun tajärjestystä vallankumousteitä syyn kuin kunnallislautakunnan todistuk- 36788: parantaa, kartutettaisiin. Minun mielestäni sena näytetyn varattomuuden tähden on 36789: 13 1 / 2 % sellaista ainesta tässä parlamen- jättänyt suorittamatta hänen maksettavak- 36790: tissa on jo kyllin riittävä. Mutta että so- seen vaunut edellisen vuoden valtion verot", 36791: sialidemokraatit tätä kannattavat, sitä mi- siis ettei anneta mitään tilaisuutta keino- 36792: nä sittenkin ihmettelen. Mielestäni vii- tella lailla ja maksaa joka toinen vuosi. Sa- 36793: meisissä vaaleissa olisi jo pitänyt tulla nä- notun perusteella täytyy minun asettua 36794: kyviin, miten käy ainakin niille vuolueille, sille samalle kannalle, millä minä lähete- 36795: joilla on kyllin vaiistuneet valitsijat, aset- keskustelussa, kun tämä asia oli menossa 36796: tumalla tällaiselle kannalle tärkeissä veri- verustuslakivaliokuntaan, olin, nim. hyl- 36797: aatteellisissa kysymyksissä. Minun mieles- käävälle kannalle, siis sille kaRnalle, millä 36798: täni edistyspuolueen viime vaaleissa kärsi- on toinen vastalause tässä perustuslakivalio- 36799: mä suuri tavvio on suurelta osalta luettava kunnan mietinnössä. 36800: juuri sen syyksi, että he asettuivat tässä 36801: kysymyksessä vasemmiston kannalle, ja Ed. Mantere: Kun esilläoleva laki- 36802: minä luulen, että kun sosialidemokraattien- ehdotus viime valtiopäivillä oli ratkaise- 36803: kin valitsijat tulevat täysin tietoisiksi asi- vassa käsittelyssä, kannatin minä, samoin 36804: oista, niin jos tämä V. J:n vykälä hyväk- kuin edistyspuolueen ryhmä kokonaisuu- 36805: sytään sellaisena kuin se tässä on, niin osat dessaan, sen hyväksymistä. Tosin oli 36806: vasemmistossa jonkun ajan kuluttua vaih- myönnettävä lakiehdotuksessa olevan yksi- 36807: tuvat. Minä erikoiseseti panen merkille tyisiä säännöksiä, joita vastaan saattoi 36808: sen, että ed. Ryömässä on tavahtunut tä- tehdä muistutuksia, mutta kokonaisuutena 36809: hän 4 momentin käsittelyyn nähden muu- ja muistaen, että tämäkin lakiehdotus oli 36810: tos senjälkeen, kun asia oli perustuslakiva- ·kompromissin, sovittelujen tulos sekä että 36811: liokunnassa esillä. Siellä hän väitti, että tästä asiasta on mahdoton aikaansaada la- 36812: tätä kohtaa, kahden lähinnä edellisen vuo- kia muuten kuin sovittelemalla, lakiehdo- 36813: den kruununverot, ei olisi tulkittava siten, tus näytti sellaiselta, että hyvällä syyllä 36814: että se saa äänioikeuden, joka maksaa joka saattoi äänestää sen hyväksymisen vuoles- 36815: toisena vuonna kruununverot. Asianlaita ta. Tähän kehotti erikoisesti se seikka, 36816: on kuitenkin sillä tavalla, että tätäkin voi- että lakiehdotuksen hylkääminen näytti 36817: daan kiertää, niinkuin hän nyt mainitsi, lykkäävän tämän tärkeän lainsäädäntötoi- 36818: sitä voidaan kiertää tätä neljättä moment- men pitkälle tulevaisuuteen, mikä oli sitä 36819: tia sillä tavalla, että maksaa kruununve- valitettavampaa, kun se pitkäaikainen, ve- 36820: ronsa joka toinen vuosi. Ja siitä onkin rusteellinen työ, joka oli vantu lakiehdotuk- 36821: valjon kokemusta. Ainakin Karjalassa, sen valmistelemiseen sekä eduskunnassa 36822: niinkuin minä jo valiokunnassa mainitsin että sen ulkovuolella, ja jossa varsinkin sil- 36823: silloin, kun tämä valtiopäiväjärjestys oli loisella "Perustuslakivaliokunnan "PUheenjoh- 36824: siellä esillä, minä olen pannut merkille, tajalla, ed. Setäiällä oli tunnustettavat an- 36825: että suuret joukot maksavat kruununveron- siot, menisi suurimmaksi osaksi hukkaan 36826: sa juuri joka toinen vuosi säilyttääkseen - menisi ainakin sikäli, että se olisi vast- 36827: äänioikeutensa. Minua on alkanut epäi- edes tehtävä uudestaan. 36828: lyttää, lieneekö tässä maassa joku toimisto, Samalla kannalla kuin viime eduskun- 36829: joka heitä ohjaa tähän suuntaan. Mutta nassa olen puolestani vieläkin ja äänestän 36830: kun tästä on tietoinen, niin silloin panee lakiehdotuksen hyväksymisen puolesta. Por- 36831: ajattelemaan, onko sittenkään syytä tätä variedus.tajain taholla on tätä lakiehdo- 36832: kohtaa poistaa, kun suuret joukot kyllä tusta vastustettu aikaisemmin niin kuin 36833: Eräitä ·perus:tusirukeja muuttav;at lait. 637 36834: 36835: 36836: tänäänkin etupäässä niiden muutosten teellisesta näkökannasta, siitä mm., että 36837: tähden, jotka on tehty lakiehdotuksen 5 ja jos kerran veronmaksu tahdotaan panna 36838: 68 §:iin sen käsittelyn viime asteella viime vaalioikeuden ehdoksi, niin miksi rajoittua 36839: keväänä. Edellinen tarkoittaa, kuten tun- henkirahaan. Olisi kaiketi periaatteellisesti 36840: nettua sen määräyksen poistamista, jonka oikeampaa vaatia valtion verojen maksa- 36841: mukaan henkirahan maksaminen on vaali- mista yleensä. Muutoiuhan suosittaisiin 36842: oikeuden ehtona. Jälkimäinen taas sisältää varakkaita varattomien kustannuksella. 36843: sen, että perustuslain säätämisessä vaadit- mikä ei ole yleisen äänioikeuden periaat- 36844: tavaa määräenemmistöä jonkun verran teen mukaista. Edistysmielisen puolueen 36845: alennettaisiin, kiireelliseksi julistamisessa eduskuntaryhmä asettuikin viime valtiopäi- 36846: 5 3 36847: / 6 :sta / 4 :aan ja ehdotuksen lopullisessa villä sille kannalle, että puheenalainen 36848: hyväksymisessä 2 / 3 :sta 3 / 5 :aan. Ovatko säännös, jos se lakiin tahdottaisiin ottaa 36849: nämä muutosehdotukset nyt sellaisia, että tai laissa pysyttää, olisi pantava käsittä- 36850: lakiehdotus niiden takia, kun ottaa huo- mään valtion verot yleensä. Silloin se 36851: mioon ne monen monet erinomaisen suur- olisi muodostunut ainakin oikeudenmukai- 36852: arvoiset parannukset, jotka lakiehdotus si- semmaksi. Eduskunnan enemmistö ei kui- 36853: sältää ja myös sen seikan, että valtiopäi- tenkaan tätä kantaa hyväksynyt ja silloin 36854: väjäjrestyksen korjaaminen näyttää todel- ryhmämme edustajat pitivät oikeana äänes- 36855: lakin - ainakin pitkät ajat eteenpäin - tää koko säännöksen ottamista vastaan. 36856: mahdottomalta, ellei sitä nyt aikaansaada, Tämä kanta onkin mielestäni sitä puolus- 36857: olisi hylättävä? tettavampi, kun henkirahan maksamisen 36858: Mitä ensinnä tulee henkimhaa koskevaan pysyttämistä vaalioikeuden ehtona eivät 36859: muutosehdotukseen, josta jo viime valtio- minun nähdäkseni puolla myöskään mit- 36860: päivillä paljon puhuttiin, josta vaalitaiste- kään pätevät käytännölliset syyt, ei niin 36861: lussa tehtiin suuri numero ja johon myös sanoakseni pedagoogiset enempaa kuin 36862: tässä keskustelussa on kiinnitetty paljon myöskään vaalien tulokseen vaikuttavat. 36863: huomiota, niin on se kanta, jolle lakiehdo- Jokainen, joka tietää, mitenkä tätä nykyä 36864: tus rakentuu, minun mielestäni hyvinkin menetellään, kun on kysymyksessä todis- 36865: puolustettavissa. Onhan se ensinnäkin so- tuksen hankkiminen juuri puheena olevan 36866: pusoinnussa yleisen äänioikeuden periaat- 5 § :n neljännen kohdan perusteella, myön- 36867: teen kanssa. Jokaisen täytyy myöntää, tää että sillä ei ole minkäänlaista sanotta- 36868: että äänioikeus ei ole yleinen, jos se on riip- vaa käytännöllistä merkitystä itse vaalin 36869: puvainen veronmaksusta., olkoonpa vain osanottoon, eikä siis myöskään vaalien tu- 36870: niin pienestä ja tällä kertaa mitättömästä lokseen. Minä luulen, että ed. Reinikka 36871: kuin henkiraha on. Minä huomautan, että siinä suhteessa myös pahasti erehtyi, kun 36872: juuri mainitun periaatteen johdonmukaista hän luuli, että kysymyksessä olevan sään- 36873: toteuttamista silmälläpitäen useiden maiden nöksen poistaminen vaikuttaisi voimasuh- 36874: perustuslaeista on tällainen vaalioikeuden teiden muuttumisen vasemmistopuolueiden 36875: rajoitus poistettu. Viimeksi läntisessä naa- välillä. Onhan sitäpaitsi ajankysymys, 36876: purimaassamme Ruotsissa viime vuonna milloin tämä vanhentunut, ohi aikansa 36877: valtiopäiväjärjestystä uusittaessa. Saksan elänyt veromuoto, henkiraha, lakkautetaan, 36878: valtiopäiväjärjestys ei liioin tunne tällaista mikä seikka myös puhuu mainitun sään- 36879: säännöstä. Siinä rajoittavat vaalioikeutta nöksen poistamisen puolesta tai' ainakin 36880: ainoastaan holhouksenalai,suutta, mielisai- osoittaa, kuinka heikolla perustalla lakieh- 36881: rautta ja rikollisuutta koskevat säännök- dotuksen vastustus lepää jos se rakentuu 36882: set. Tanskan valtiopäiväjärjestys on tässä juuri tämän kohdan varaan. 36883: kohden samalla kannalla kuin Ruotsin. Ei myöskään se toinen muutosehdotus, 36884: Vaalioikeutta vailla on vain se, joka naut- määräenemmistöjen jonkunvertainen alen- 36885: tii täyttä ja alituista köyhäinhoitoapua. Jos taminen, johon huomio etupäässä on kiin- 36886: siis edelläoleva lakiehdotus hyväksyttäi- tynyt, ole sellainen, ettei sitä voisi puo- 36887: siin, tulisi valtiopäiväjärjestyksemme pu- lustaa tai että lakiehdotus sen takia pi- 36888: heenalaisissa kohdissa aivan samalle kan- täisi ehdottomasti hylätä. Ero voimassa- 36889: nalle kuin läntisten naapurimaittemme. olevan ja ehdotetun säännöksen välillä on 36890: Asiata viime eduskunnassa käsiteltäessä havainnollisesti sanoen se, että perustus- 36891: huomautin myös eräästä toisesta periaat- lakia käsiteltäessä kiireelliseksi julistami- 36892: 638 !T:iitsltaina 24 'P· •lCJikakuuta. 36893: ---------------------------- 36894: 36895: sen estämiseksi vaadittu vähemmistö koro~ vältämättömän yleisen edun vaatiman lain- 36896: tettaisiin 33:sta 50:een ja lain hyväksymi- säädäntötoimen. Puheenalainen muutoseh- 36897: sestä äänestettäessä 67:stä 80:een. Jlrfinä dotus tietää siis - se on minun käsityk- 36898: myönnän mielelläni, että lisäys on melkoi- seni - terveitten kansanvaltaisten peri- 36899: nen ja olen myöskin sitä mieltä, että vä- aatteiden toteuttamista, ollen omansa lujit- 36900: hemmistöille on suotava tarpeellinen turva tamaan rauhallista, lainsäädäntötoimeen 36901: -enemmistöjä vastaan, varsinkin niin tär- perustuvaa kehitystä maassa ja minä roh- 36902: keissä asioissa kuin perustuslain muutta- kenen uudistaa sen, mitä lausuin viime 36903: minen on. Tätä periaatetta minä en mi- valtiopäivillä asiaa käsiteltäessä, sen ni- 36904: tenkään tahdo kieltää enkä tehdä sitä ar- mittäin, ettei ole minun käsitykseni mu- 36905: vottomaksi. Ja liian pitkälle olisi mieles- kaan viisasta ylläpitää jatkuvasti järjes- 36906: täni menty, jos olisi hyväksytty sosiali- telmää, joka helposti voi herättää ja joka 36907: demokraattien alkuperäinen ehdotus tässä tunnetusti on herättänyt laajaa oikeutettua 36908: kohdassa. Nyt ehdotettu määräenemmistön tyytymättömyyttä, jopa katkeruutta eri- 36909: vähennys ei sitävastoin minun mielestäni näisiä asioita käsiteltäessä. On epäilemättä 36910: mitenkään johtaisi siihen, johon se on tä- viisaampi ajoissa korjata se, saattaa laki 36911: näänkin selitetty johtavan, siihen, että tila- sopusointuun muuttuneiden olosuhteiden ja 36912: päinen enemmistö voisi ajaa tahtonsa lä- muuttuneen oikeustajunnan kanssa. 36913: vitse, saada tuota pikaa, yllättämällä, hät'- Mutta nyt käsilläolevan lakiehdotuksen 36914: hätää hyväksytyksi perustus,lain muutta- vastustajiin on yhtynyt myöskin äärim- 36915: mista tai yleensä perustuslakia koskevan eh- mäinen vasemmisto. Heille on muodostu- 36916: dotuksen, vaikka sillä ei olisi kansassa pysy- nut loukkauskiveksi varsinkin lakiehdo- 36917: väistä, tarpeellista kannatusta. Kun niin- tuksen 61 §, se uusi säännös, joka tekisi 36918: kin rajoitettu vähemmistö, kuin 1/4 edus- mahdolliseksi rajoittaa tarpeettoman puhe- 36919: kunnan jäsenistä, siis tunnustetusti pie- tulvan eduskunnassa ja lopettaa kohtuutto- 36920: nempi kuin nykyinen oikeisto, voi estää man pitkälliseksi venyneen keskustelun. 36921: kiireellisen käsittelyn ja vedota vaaleissa Äärimmäisen vasemmiston taholta on tämä 36922: kansan ratkaisuun, ja kun senkin jälkeen säännös leimattu valtiopäiväjärjestyksemme 36923: vaadittaisiin ehdotuksen lopulliseen hy- huononnukseksi ja selitetty jo ennakolta, 36924: väksymiseen 3/5 :n, siis 120 edustajan yk- että sitä tultaisiin käyttämään työväestön 36925: simielinen kannatus, niin onhan minun edustajia vastaan. Tämän johdosta on huo- 36926: ymmärtääkseni silloin olemassa tarpeelli- mautettava, että useimpien maiden valtio- 36927: set takeet siitä, ettei kypsymättömiä, har- päiväjärjestyksissä on paljoa pitemmälle 36928: kitsemattomia, hätäisesti valmistettuja pää- meneviä säännöksiä edustajain puheoikeu- 36929: töksiä eduskunnassa tehdä. Elleivät nämä den rajoittamisesta. Ne on katsottu edus- 36930: enemmistöt ole riittäviä, silloin täytyy kunnan työn nopean edistymisen kannalta 36931: mielestäni myöntää, että vähemmistön välttämättömiksi. Niitä vastaan ei ole 36932: asialla ei ole kansassa tarpeellista kanna- tehty muistutuksia, eikä ole kuultu väitet- 36933: tusta. Ja silloin minun käsitykseni mu- tävän, että niitä olisi käytetty erityisesti 36934: kaan vastustus ja vastarinta ei ole oikea, työväestön edustajia vastaan. Mitään pä- 36935: se ei ole hyväksyttävä. tevää syytä ei ole siihen väitteeseen, että 36936: Tähän tulee lisäksi eräs erittäin huomat- meidän valtiopäiväjärjestykseemme nyt eh- 36937: tava seikka, johon tänäänkin täällä jo on dotettu puheoikeuden rajoittamista tarkoit- 36938: ohimennen kajottu. Se on se, että meillä, tava säännös olisi tähdätty jotakin eri- 36939: paitsi perustuslakeja, monet yhteiskunnal- tyistä ryhmää tai sen edustajia vastaan. 36940: liset lait, usein hyvinkin kiireellistä laa- Niinkuin täällä jo on huomautett}l, on 36941: tua olevat, ovat käsiteltävät perustuslain päinvastoin voitu havaita, että meidän val- 36942: sää tämisestä määrätyssä järjestyksessä. tiopäiviemme puhemiehet, mihin ryhmään 36943: Tämä vaikuttaa osaltansa sen, ettei ole oi- tai mihin puolueeseen ne kulloinkin ovat 36944: kein ja asianmukaista pitää puheena ole- kuuluneetkin, ovat katsoneet korkean ase- 36945: via määräenemmistöjä kohtuuttoman kor- mansa vaativan ehdottoman puolueetto- 36946: keina. Siitä voi olla seurauksena, niinkuin muuden noudattamista kaikkiin edustajiin 36947: useasti on ollutkin, että varsin pieni vä- nähden, eikä ole mitään epäilemistä siitä, 36948: hemmistö val tiopäi väjärjesty ksen suoman etteikö vastedeskin tulisi tapahtumaan sa- 36949: oikeuden nojalla pääsee estämään maalle malla tavalla. Tämä säännös samoin kuin 36950: 639 36951: 36952: 36953: kaikki muutkin lakiehdotuksen säännökset rassa. Samoin vaadittiin poistettavaksi 36954: koskee tietysti samalla tavalla jokaista säännös siitä, että valtiopäiviä avattaessa 36955: eduskunnan ryhmää, jokaista eduskunnan ja päätettäessä on pidettävä erityinen ju- 36956: jäsentä. Se ei suinkaan minun käsitykseni malanpalvelus, samoin kuin säännös siitä, 36957: mukaan loukkaa, sillä ei tahdota loukata etteivät muut kuin evankelis-luterilaiseen 36958: kenenkään puheoikeutta, mutta se kyllä tunnustukseen kuuluvat saa ottaa osaa sel- 36959: estäisi, jos se saataisiin voimaan, puheoi- laisten ehdotusten käsittelemiseen, jotka 36960: keuden ilmeisen väärinkäytöksen ja sehän koskevat evankelis-luterilaisen kirkon kirk- 36961: on tietysti meidän kaikkien yhteisen edun kolakia tai muuten evankelis-luterilaisten 36962: mukaista. Että tällainen säännös, jommoi- seurakuntain kirkollisia oloja. Määräenem- 36963: nen tai jota vastaava tavataan, kuten sa- mistöihin nähden taas tehtiin varsin pit- 36964: noin, useampien maiden valtiopäiväjärjes- källe meneviä ehdotuksia. Kaikki nämä 36965: tyksessä, on tarpeen vaatima, sen on kyllä ehdotukset ja vaatimukset on torjuttu. 36966: kokemus eduskuntaelämästämme osoitta- Hyväksytyksi on tullut ainoastaan minun 36967: nut. Se on yksi niistä monista ilmeisistä mielestäni lievä vaalioikeuden väljennystä 36968: parannuksista voimassaolevaan valtiopäi- koskeva ehdotus, josta juuri olen puhunut, 36969: väjärjestykseen, joita lakiehdotuksessa on sekä ehdotus jonkunvertaisesta maara- 36970: niin useita. Ja juuri ne monen monet huo- enemmistön alentamisesta perustuslakien 36971: mattavat parannukset, joita käsilläoleva käsittelyssä. Kun ne käsittääkseni merkit- 36972: lakiehdotus sisältää ja joitten olemassa- sevät järkevää, maltillista kehitystä de- 36973: oloa ei kukaan täällä ole rohjennut kiel- mokraattiseen suuntaan - ei muuta - ja 36974: tääkään ja jotka voimaan tulleina mitä kun olisi erittäin toivottavaa, että valtio- 36975: suurimmassa määrässä edistäisivät asiain päiväjärjestyksen korjaus viipymättä saa- 36976: . nopeampaa ja asianmukaisempaa käsitte- taisiin voimaan, niin minusta näyttää oi- 36977: lyä eduskunnassa, kehoittamalla kehotta- kealta äänestää lakiehdotuksen puolesta. 36978: vat mielestäni niitäkin, joilla on johonkin Tämä on minusta sitä välttämättömämpää, 36979: erikoissäännökseen nähden epäilyksiä, hy- kun todellakin näyttää siltä, että valtio- 36980: väksymään tämän lakiehdotuksen. Nämä päiväjärjestyksen korjaus, ellei sitä nyt ai- 36981: parannukset, osittain muodollista, osittain kaansaada, lykkääntyy kauas tuntematto- 36982: asiallista laatua, ovat siksi tunnettuja, maan tulevaisuuteen, ja tämä minun mie- 36983: ettei ole tarpeen niitä tässä enään selvi- lestäni olisi valitettavaa. Kun voimasuh- 36984: tellä. Ed. Erich ja myös ed. Reinikka teet ovat sellaiset, kuin ne ovat eduskun- 36985: m. m. ovat niihin lausunnoissaan kajon- nassa, eikä meillä ole mitään aihetta otak- 36986: neet. Minä mainitsen vain lyhyesti eri- sua niitten lähimmässä tulevaisuudessa 36987: koisesti ne säännökset, jotka tarkoittavat muuttuvan, niin todella käy niin, että 36988: eduskuntatyön suurempaa jouduttamista, valtiopäiväjärjestyksen uudistus muodos- 36989: sekä ne, jotka aikaansaisivat asianmukai- tuu kerrassaan mahdottomaksi aikaansaa- 36990: semman järjestelyn raha-asioita koskevien da, ellei sitä nyt ehdotetussa muodossa hy- 36991: kysymysten käsittelyssä. Muodolliset muu- väksytä. 36992: tokset taas saattaisivat valtiopäiväjärjes.- 36993: tyksemme, kuten toivottavaa olisi, sopu- Ed. S e t ä 1 ä: Kun viime syksynä ase- 36994: sointuun voimassaolevan hallitusmuotomme tettu valtiopäiväjärjestyksen tarkastusko- 36995: kanssa. mitea ryhtyi työhönsä, niin oli sen kaik- 36996: Lakiehdotus on, kuten jo huomautin, kien jäsenten harras toivomus, että tämä 36997: kompromissin tulos. Minä huomautan, että lainsäädäntötoimi saataisiin toteutetuksi. 36998: sosialidemokraatit alkuaan esittivät pit- Uutta valtiopäiväjärjestystä käsitettiin tar- 36999: källe meneviä vaatimuksia puheena olevan vittavaksi sekä senvuoksi, että voimassa 37000: perustuslain tärkeitten perusteiden muutta- oleva valtiopäiväjärjestys on tehty sel- 37001: miseksi, vaatimuksia, jotka eivät sisälly laista valtiota varten, jonka valtiomuoto 37002: nyt käsiteltävänä olevaan ehdotukseen. on monarkinen ja joka ei ole täysin itse- 37003: Niinpä vaadittiin, kuten ed. Ryömä muu- näinen. Sitä tarvittiin myös senvuoksi, 37004: ten tänään on täällä selostanutkin, m. m. että 15 vuoden kokemus yksikamarisesta 37005: äänioikeusikärajaa alennetta vaksi 24: stä eduskunnasta oli osottanut valtiopäiväjär- 37006: 21 vuoteen ja vaalioikeutta myös niille, jestyksessä eräitä puutteita ja vaillinai- 37007: jotka elävät kokonaan köyhäinhoidon va- suuksia. Olihan tämä luonnollistakin. Se 37008: 640 (l'l~ilsttaiilla .2i4 tp. .}oka!k;um ta. 37009: 37010: 37011: 37012: eduskunta, joka oli laatinut nykyisen val- hyes.ti viittaan siihen, että meidän tulo- ja 37013: tiopäiväjärjestyksen, oli järjestysmuodol- menoarvion käsittelyssä on eräitä vailli- 37014: taan aivan toinen kuin tämä nykyinen. naisuuksia, jotka tekevät. sen käsittelyn 37015: Käsitykseni yksikamarisen eduskunnan epävakaiseksi ja horjuvaksi, jotka vailli- 37016: työ- ja toimintatavasta täytyi perustua naisuudet nyt saataisiin uudessa valtiopäi- 37017: pääasiallisesti ennakkoarvaamiseen siihen väjärjestyksessä korjatuiksi. Niinikään on 37018: aikaan, kuin valtiopäiväjärjestystä säädet- valituksen aiheita valtiopäiväajan järjeste- 37019: tiin. Kunniaksi nykyiselle valtiopäiväjär- lyssä, mikä seikka tässä myöskin tulisi 37020: jestykselle täytyy sanoa, että se siitä huo- korjatuksi ja asia järjestetyksi pysyvälle 37021: limatta on hyvin kestänyt 15-vuotisen tu- kannalle. Ulkomaiden kanssa tehtyjen 37022: likokeen. Ei ole ollut pakko ehdottaa mi- valtiosopimusten käsittely on ollut hyvin- 37023: tään semmoisia muutoksia valtiopäiväjär- kin horjuva. Uudella valtiopäiväjärjestyk- 37024: jestykseen, jotka muuttaisivat itse perus- sellä saataisiin nyt tämäkin asia järjestyk- 37025: teita. seen. Vihdoin voin mainita myöskin asian, 37026: Tämä olikin komitealle selvillä. Kaikki jota viimeinen puhuja kosketteli, sen, että 37027: jäsenet yhtä lukuunottamatta olivat sel- meidän valtiopäiväjärjestyksemme ei sisällä 37028: villä siitäkin, eitä jos tahdottiin valtiopäi- minkäänlaista turvaa puheoikeuden vää- 37029: väjarjesty ksen aikaansaaminen toteuttaa, rinkäytöstä vastaan. Tämäkin asia tulisi 37030: niiP siihen ei saanutkaan tehdä syvälle useimpain muiden maiden parlamenttien 37031: kaypiä muutoksia, sillä tämmöisillä muu- tavan mukaisesti tässä korjatuksi. Minä 37032: tosehdotuksilla olisi lain hyväksyminen en voi olla lausumatta sitä, että on pidet- 37033: tehty vaaranalaiseksi. tävä vahingollis.ena, jos niin tärkeä val- 37034: Samalle kannalle asettui myöskin edus- tioelin kuin eduskunta ei toimi niin tyy- 37035: kunnan perustuslakivaliokunta ja vielä edel- dyttävästi kuin olisi suotavaa. Minä va- 37036: leen suuri valiokunta asian ensimäisessä litan suuresti eräitä muutoksia, joita on 37037: käsittelyssä. V ali tetta vasti ei sitten kä- tähän ehdotukseen tehty. Minä en pidä 37038: sittelyä samalla pohjalla jatkettu eteen- tärkeänä kysymystä henkirahoista ja kruu- 37039: päin. Toisessa käsittelyssä suuri valio- nunveroista - siitä asiasta on tänään jo 37040: kunta teki sangen huomattavia ja kauas- niin paljon puhuttu, etten tahdo enää sii- 37041: kantoisia muutoksia valtiopäiväjärjestys- hen mitään lisätä. Mutta minä pidän oi- 37042: ehdotukseen. Ilmoitettiin, että melkoinen keana ne muistutukset, joita ed. Erich on 37043: ryhmä eduskunnan jäseniä oli valtiopäivä- tehnyt määräenemmistöistä ja katson, että 37044: järjestyksen hyväksymisen hinnaksi aset- meillä olisi ollut syytä edelleenkin tarjota 37045: tanut sen, että siihen tällaisia muutoksia vähemmistöille se turva, minkä nykyinen 37046: tehtiin. Ja näiden johdosta saattoi jo sil- valtiopäiväjärjestys niille tarjoo. Ja minä 37047: loin varoa, että koko ehdotus oli raukeeva. myöskin pidän aivan epäoikeutettuna sitä, 37048: Nämä varomiset ovat valitettavasti nyt että puhtaastaan työjärjestyksellisten pa- 37049: toteutumassa. Valtiopäiväjärjestyksen val- rannus.ten hinnaksi - parannusten, jotka 37050: mistamiseen pantu työ nähtävästi melkoi- tulevat kaikkien yhteiseksi hyväksi - on 37051: seksi osaksi tai pääasiallisesti menee huk- vaadittu syvälle käypiä muutoksia itse 37052: kaan ja Suomen tasavalta saa tyytyä mo- valtiosääntöön. Mutta kaikesta tästä huo- 37053: narkiseen valtiopäiväjärjestykseen kenties limatta minä sittenkin katson, että olisi 37054: kuinka kauan. erittäin tärkeätä saada nykyisen hallitus- 37055: Minä katson tätä asianlaitaa valitetta- muodon mukainen valtiopäiväjärjestys to- 37056: vaksi. En niin paljon senvuoksi, että työ teutetuksi. Ja niinkuin jo sanoin, katson, 37057: menee hukkaan, vaan niiden epäkohtain että tunnettujen epäkohtien jatkuminen on 37058: vuoksi, jotka tätä tulosta seuraavat. Ny- terveelle kehitykselle haitallinen. Ja edel- 37059: kyisten tunnettujen ja tunnustettujen epä- leen minä varon, että jos tämä ehdotus hy- 37060: kohtain säilyttäminen kenties hyvinkin pit- lätään, niin seuraava ehdotus tulee ole- 37061: kän ajan kuluessa on nimittäin minun kä- maan nykyistä paljon huonompi ja epä- 37062: sitykseni mukaan eduskunnan toiminnalle edullisempi. Kaikkea tätä silmälläpitäen 37063: epäedullista, jopa turmiollista. Tänä päi- minä puolestani olen tullut siihen käsityk- 37064: vänä käydyssä keskustelussa on jo useita seen, että valtiopäiväjärjestysehdotus sem- 37065: niistä asioista, jotka tässä tulevat huo- moisena kokonaisuutena kuin se nyt edus- 37066: mioonotettaviksi, mainittu. Minä vain ly- kunnan edessä on, olisi hyväksyttävä. 37067: Eräitä :perusltusl,akeja muuttav,at I.ait. 641 37068: 37069: Jos nyt kaikesta huolimatta, niinkuin jo tään lausumasta julki mielipidettämme. 37070: käytetyt puheenvuorot näyttävät sen niin Täällä on tänään lausuttu, että puhemie- 37071: selvästi osoittavan, valtiopäiväjärjestys hen korkea asema saattaa hänet menettele- 37072: raukee, niin minä tahdon ainoastaan todeta mään tasapuolisesti, mutta me olemme tä- 37073: sen, että syy ei ole sen komitean, joka; ase- män ta s apu o 1 i suu d en kelvottomuu- 37074: tettiin valtiopäiväjärjestystä tarkastamaan, den tässä eduskunnassa nähneet, sillä mei- 37075: eikä myöskään perustuslakivaliokunnan tä on m. m. sanottu murhajärjestön pe- 37076: viime valtiopäivillä, jotka kumpainenkin rustajiksi eikä puheenjohtajan nuija ole 37077: asettuivat semmoiselle kannalle, jolta olisi silloinkaan paukkunut. Minä toivon, että 37078: voitu pelastaa tämä lakiehdotus kokonai- puhemies ottaa tästä lähtien huomioon 37079: suudessaan. porvarien tänä päivänä lausumat periaat- 37080: Muista samalla kertaa esilläolevista la- teet puhemiehen korkeasta asemasta ja 37081: kiehdotuksista voi eduskunta joka tapauk- menettelee sen mukaisesti. 37082: sessa hyväksyä lain valtakunnan oikeu- 37083: desta sekä myöskin lain eduskunnan oi- Ed. R yö mä: Olen kiinnittänyt huo- 37084: keudesta tarkastaa valtioneuvoston jäsen- miota siihen, mitenkä eduskunta ikäänkuin 37085: ten ja oikeuskanslerin virkatointen lain- jakaantuu kahteen osaan määräenemmis- 37086: mukaisuutta. Nämä ehdotukset ovat riip- töpykälän pohjalla. Olen nähnyt, miten- 37087: pumattomat valtiopäiväjärjestyksestä. To- kä kaksi vähemmistöpuoluetta kannattaa 37088: sin on jälkimäisessä laissa eräs pieni seik- määräenemmistöjen vähentämistä pienem- 37089: ka, joka on jonkinmoisessa yhteydessä mille vähemmistöille epäedullisemmaksi, 37090: uuden valtiopäiväjärjestyksen kanssa. On mutta sensijaan taas nähnyt täällä pari 37091: nim. säädetty, että perustuslakivaliokun- toista pientä ryhmää, jotka taas eivät hy- 37092: nassa käsiteltäessä valtioneuvoston jäsen- väksy tällaista vähentämistä, ja vielä näh- 37093: ten ja oikeuskanslerin virkatointen lain- nyt, että eräs osa eräästä keskustapuolu- 37094: mukaisuutta koskevia asioita, on oleva 17 eestakin kannattaa sitä, että hyvin pienelle 37095: jäsentä, sen sijaan että siinä nykyään pi- vähemmistölle jaa ratkaisuvalta. Minä 37096: täisi olla 16. Mutta nykyisenkin valtio- huomaan, että suurin piirtein tapahtuu 37097: päiväjärjestyksM mukaan on tilaisuus pe- joko sillä tavalla, että ne, jotka tahtovat, 37098: rustuslakivaliokuntaan valita 17 jäsentä, että lainsäädäntö ei kulkisi eteenpäin vaan 37099: ja tämähän on jo ollutkin sääntönä. Tä- pysyisi sellaisenaan, vastustavat määrä- 37100: hän katsoen ei mielestäni puheena oleva enemmistön muuttamista, mutta ne, jotka 37101: seikka mitenkään estä tätä lakia hyväk- katsovat, että lainsäädännön pitää kulkea 37102: symästä. Sitävastoin on laki edustajapalk- eteenpäin, kannattavat sitä. Joka tapauk- 37103: kiosta ehdottomassa riippuvaisuudessa val- sessa tämä muutos ei merkitse etuoikeutta 37104: tiopäiväjärjestyksestä, se seisoo ja kaatuu millekään vähemmistöryhmälle, ja minä jo 37105: sen kanssa. Jos valtiopäiväjärjestys hylä- nimenomaan viime keväänä, kun tästä pu- 37106: tään, niin ei myöskään voi hyväksyä la- huttiin, lausuin, että me sosialidemokraat- 37107: kia edustajanpalkkiosta, koska se nimen- tinen ryhmä emme tee tätä muutosehdo- 37108: omaan viittaa uuteen valtiopäiväjärjestyk- tusta tarkoituksella. että me saisimme tän- 37109: seen. ne 120 edustajaa a'inakaan lähitulevaisuu- 37110: dessa, joten tässä ei ole kysymystä mei- 37111: Ed. K a a r ne: Minä pyysin puheen- dän taholtamme minkäänlaisen yksityisen 37112: vuoroa kanna ttaakseni ed. Mäkisen ehdo- puoluevallan saavuttamisesta, vaan ainoas- 37113: tusta. Muuten olen sitä mieltä, ettei ky- taan kohtuullisen eduskuntaenemmistön 37114: seessäoleva laki siinä suhteessa merkitse vallan turvaamisesta. Sensijaan oikeis- 37115: mitään uutta, että edustajain lausumille tossa pidetään kiinni tuollaisesta saavute- 37116: mielipiteille voitaisiin sen kautta asettaa tusta oikeudesta, että kovin pieni vähem- 37117: uusia esteitä. Me olemme tässä eduskun- mistö voi estää kansan valitseman suuren 37118: nassa nähneet, että esim. N euvos.to-V enä- enemmistönkin tahdon toteuttamisen edus- 37119: jästä saavat täällä sen halveksijat ilvehtien kunnassa ja lainsäädännössä. Kun puhu- 37120: lausua minkälaisia vääristelyjä tahansa, taan oikeudesta ja kohtuudesta, niin mi- 37121: mutta jos meidän taholtamme lausutaan nusta oikeistolla ei ole tätä oikeutta ja 37122: jotakin vääristelyjen torjumiseksi, niin heti kohtuutta takanaan, vaan ainoastaan tuon 37123: puhemiehen nuija paukkuu ja meitä este- omanvallan suojeleminen, mahdollisimman 37124: 81 37125: 642 37126: 37127: pitkälle oma vallassa pysyminen ja oman olisi voinut lainkaan hyväksyä. Se tuli 37128: määräysvallan säilyttäminen mahdollisim- nim. sellaiseksi, etteivät hallituksen jäsenet 37129: man pitkälle. Siinä suhteessa ei siis mi- saisi missään tapauksessa olla mukana 37130: kään yhteiskunnan turva ole heillä pää- eduskunnassa, vaan pitäisi jättää paikkansa 37131: määränä, sillä kuka sanoo, että heidän siksi aikaa varajäsenille. Tämä on vastoin 37132: määräysvaltansa merkitsisi yhteiskunnan niitä tapoja, mitä kaikkialla maailmassa 37133: etua. Olemme jääviilisiä puhumaan tässä on käytännössä. Hallituksen jäsenet nim. 37134: mielessä niin yksi kuin toinenkin ryhmä. nimitetään eduskunnan jäsenistä ja toimi- 37135: Määräenemmistö tarkoittaa ainoastaan, että vat siellä edustajina mukana. Pykälä hy- 37136: pienikin vähemmistö voi vedota kansaan, väksyttiin kuitenkin sellaisessa ehdollisessa 37137: referendumiin, mutta ei, että kovin pieni muodossa, että hallitukseen joutuva edus- 37138: vähemmistö ei voi estää lain syntymisen. kunnan jäsen voi hallituksessa olonsa ajaksi 37139: Ja kuten moneen kertaan on huomautettu, olla erossa eduskunnasta ja päästää vara- 37140: uusikin ehdotus saattaa paljon pienemmän jäsenen sijaansa, jos niin haluaa. Se ei siis 37141: vähemmistön kuin monessa muussa maassa merkitse periaatetta. 37142: siihen asemaan, että se voi estää perustus- 62 §:stä eli nykyisestä 52 §:stä, joka pu- 37143: lainluontoisen lain syntymistä. Minä etu- huu uuden kirkkolain säätämisestä, on sa- 37144: päässä huomautan niille ryhmille, jotka nottava, että siinä tulevat tavattomalle mie- 37145: kannattavat Lex Kalliota y. m. s., että he livallalle alttiiksi ne edustajat, jotka eivät 37146: joutuvat tuon perustuslain pykälän kanssa kuulu valtiokirkkoon. Kun täällä esim. 37147: tekemisiin. Ja jos on aikomus aikaansaa- säädettiin uskonnonvapauslaki, niin oli ky- 37148: da tällaista lainsäädäntöä, niin• on pyrit- seessä, että puhemies olisi kieltänyt asian 37149: tävä siihen, etteivät kovin pienet ryhmät, käsittelyyn osaaottamasta sellaisen, joka ei 37150: jotka ajavat omia intressejään eikä yhteis- kuulu valtiokirkkoon. Tämä on kieltämät- 37151: tä, voi estää semmoisen lainsäädännön tä epäselvä pykälä, ja kuten jo sanoin, ai- 37152: eteenpäin kehittämistä. van epäjohdonmukainen pykälä, kun edus- 37153: Tullakseni ed. Reinikan lausuntoon minä kunta, joka säätää valtion puolesta lakia, 37154: ensiksi pyydän anteeksi, kun olen puhunut tulee sellaiseen asemaan, että ainoastaan 37155: Parikkalasta, vaikka olen tarkoittanut osa siitä olisi lainsäädäntöelimenä. Tämä 37156: Värtsilää, ed. Reinikan kotimaa ta. Minä on siis kieltämättä kohta, jonka voisi katsoa 37157: tosiaankin perustuslakivaliokunnassa lau- puhuvan lakiehdotuksen hyväksymistä 37158: suin yhden kerran, että 5 § :n 5 momentin vastaan. 37159: mukaan pitäisi maksaa verot kaikilta kol- Ed. Mäkinen puhui täällä hyvin suure. 37160: melta vuodelta ja silloin ed. Reinikka va- sanaisesti eräistä puutteista. Asia on kui- 37161: laisi, että pääsee sillä, kun suorittaa sen tenkin niin, että hän on voinut noukkia ne 37162: joka toinen vuosi, ja näin näkyy tosiaan järjestään meidän viime keväisestä vastalau- 37163: asianlaita olevan, mikä tekee säännöksen seestamme. J okaikistä hänen mainitse- 37164: vielä mitättömämmäksi. Ed. Reinikka oli- maansa kohtaa vastaan sosialidemokraatti- 37165: si vielä vaimis järjestämään asian niin, että selta taholta huomautettiin. Mutta kaikki 37166: vaadittaisiin maksamaan ainoastaan edel- ne epäkohdat ovat jo nykyisessä valtiopäi- 37167: lisen vuoden verot, s. o. että jos ainoastaan väjärjestyksessä ja, kuten ed. Mantere huo- 37168: yhtenä vuotena maksaisi, niin saisi pitää mautti, ei kiristämisestä huolimatta yksi- 37169: äänioikeuden. Se siis vielä helpottaisi kään ottanut mennäkseen lävitse. Minä 37170: asiaa. Huomautin jo, että oikeistossa kyllä kumminkin katson, että nämä määräenem- 37171: oltiin valmiita poistamaan varsinainen val- mistömuutokset voivat edistää asiaa eteen- 37172: tionvero, joka rasittaa etupäässä juuri rik- päin siten, että pikemmin voidaan saada 37173: kaita, se oltiin kyllä valmiita poistamaan 120 edustajaa täällä muutoksia kannatta- 37174: äänioikeuden ehtona, mutta sensijaan jä- maan kuin 135. Ja se merkitsee askelta 37175: tettiin henkiraha, joka koskee ainoastaan eteenpäin. Mutta joka ei pyri määräenem- 37176: kaikkein köyhimpiä ihmisiä. On siis var- mistömuutosta aikaansaamaan, hän ei pyri 37177: sin joutavaa rakentaa tällaiseen lain hyväk- asiallisesti näitä epäkohtia poistamaan. 37178: symistä. Kyllä me tunnetaan maaperä tässä edus- 37179: 12 §, joka koskee sitä, että hallituksen kunnassa, sillä se on vielä huonompi kuin 37180: jäsenet eivät saa kuulua eduskuntaan, muo- viime eduskunnassa. Niin kauvan kuin te 37181: dostui komiteassa siihen muotoon, ettei sitä kommunistit luotitte vallankumoukseen, 37182: 643 37183: 37184: niin silloin olisi voinut ajatella, että oli- ken ligger däruti, att den L. 0. vi hava i 37185: sitte tällaisia muutoksia vastustaneet, mut- själva verket måste betraktas såsom en för- 37186: ta nyt kun olette itsekin sen utopianne hyl- träfflig lag. J ag anser, att man icke kun- 37187: jänneet, ei teillä ole edes tätä syytä vas- nat påvisa några verkliga, positiva skäl 37188: tustaa. Edustaja Wille Wainiohan kan- för ändring av dess stadganden, som i prak- 37189: natti jo hallitusm)lotoakin. tiken hava visat sig vara i allo ändamåls- 37190: Mitä tulee 61 §:ään, ei se varmastikaan enliga. 37191: tule vaikuttamaan muutosta eduskunnan Emellertid har vår L. 0. nu en sådan 37192: nykyiseen työtapaan eikä ole tarkoitettu- form, att den icke gärna kan få bibehålla 37193: kaan sellaiseksi, niin että on hyvin haettua den, sedan Finland blivit självständigt. 37194: tämän kohdan perusteella vastustaa tätä Ett antal förändringar av rent formell na- 37195: lakia ja ilmeisesti se toiminta ei ole työ- tur äro nödvändiga, och det var ju egentli- 37196: väenluokan etujen mukaista. gen detta, som gjorde att regeringen till- 37197: satte en kommitte för att uppgöra förslag 37198: Ed. R. F u r u h j e 1m: Då förslaget om tili ny lydelse av den nuvarande L. 0. Det 37199: ändring i nu gällande L. 0. var föremål var ursprungligen icke meningen att gå 37200: för behandling i riksdagen senaste vår, var längre än till dessa formella ändringar. Nu 37201: jag i tillfälle att framlägga de anmärknin- anser jag, att riksdagen i den situation, 37202: gar jag hade att framställa mot förslaget. som e:fter all sannolikhet kommer att in- 37203: J ag vill här icke upprepa dem för att icke träda sedan ärendet avgjorts, bör hålla fast 37204: därmed onödigtvis förlänga diskussionen. vid att dessa formella förändringar skola 37205: J ag vill blott tillägga ännu ett skäl, som vidtagas. Ock för att giva ett synligt ut- 37206: enligt min åsikt gör det omöjligt att nu tryck däråt ber jag få föreslå, att riksda- 37207: antaga lagförslaget, och det är den stora gen måtte a.ntaga en kläm av följande in- 37208: skyndsamhet, för att icke säga febrila ha- nehåll: 37209: stighet, med viiken förslaget genomtrum- Regeringen uppmanas att med det sna- 37210: fades senaste vår. Det gick t. o. m. så raste tili riksdagen överlämna proposition 37211: långt, att man ville förmena enskilda ta- angående de formella ändringar i L. 0., 37212: lare rätt att framställa ändringsförslag, och som betingas av stad:fästandet av regerings- 37213: det var helt enkelt omöjligt för den enskil- formen för Finland. 37214: da medlemmen av riksdagen att pröva än- 37215: damålsenligheten av de föreslagna :för- Ed. Lohi: Tämän lakiehdotuksen yh- 37216: ändringarna. teydessä täällä käyty keskustelu on oman- 37217: Jag kommer således att motsätta mig :m- sa osoittamaan, kuinka vaikeata tällä alal- 37218: tagande av lagförslaget, men skulle dess- la on saada mitään uudistusta aikaan. Tä- 37219: utom hava någonting mera positivt att an- tä valtiopäiväjärjestysehdotusta vastaan on 37220: föra. Den nu förda diskussionen ävensom oikealta ja -vasemmalta tuotu sellaisia huo- 37221: det resultat, vid vilket riksdagen sannolikt mautuksia, joissa on tahdottu osoittaa, että 37222: kommer att stanna, ådagalägger enligt min tämä muutos, mikä nyt on esillä, vaikka 37223: åsikt huru omöjligt det är att på samma päinvastaisista syistä, mutta molempien 37224: gång genomföra en hel mängd ganska ge- mielestä on aivan mahdoton. Näin ollen 37225: nomgripande förändringar i den bestående tuntuu verrattain toivottomalta asema siinä 37226: lantdagsordningen. Det är icke i många suhteessa, että mitään uudistuksia saadaan 37227: punkter jag kan giva rdgm Mantere rätt, aikaan. (Ed. Ryömä: Maalaisliitto on sil- 37228: men i den punkten överensstämma mina lä kannalla!) Kuitenkin ne edustajat, jot- 37229: åsikter med hans, att det kommer att visa ka ovat pitemmän aikaa olleet mukana tä- 37230: sig vara synnerligen svårt, om icke omöj- män valtiopäiväjärjestyksen mukaan yksi- 37231: ligt, att framdeles genomdriva sakliga för- kamarisessa eduskunnassa, ovat epäilemät- 37232: ändringar. Detta beror delvis därpå, att tä jokainen tulleet kokemuksesta huomaa- 37233: om flera ändringar samtidigt föreslås, så maan kuinka paljon puutteita tässä val- 37234: är alltid någon av dessa av den beskaffen- tiopäiväjärjestyksessä on eduskunnan käy- 37235: het, att den stöter en eller annan riksdags- tännöllisen .työn kannalta ja epäilemättä 37236: grupp för huvudet. Men orsaken till att olisi suotava, että tätä meillä voimassaole- 37237: förändringarna bli svåra att genomföra lig- vaa valtiopäiväjärjestystä siinä suhteessa 37238: ger enligt min åsikt ännu djupare. Orsa- saataisiin parannetuksi. Myöskin toiselta 37239: 644 l'f;iiert:aina 24 ,p. :l·Oikalkwuta. 37240: 37241: 37242: puolen tuntuu ikäänkuin naurettavalta, Reinikka täällä esitti, niin minä katson 37243: että me tässä eduskunnassa emme kykene kuitenkin, että tällä säännöksellä on sit- 37244: saamaan pois valtiopäiväjärjestyksestä tenkin siksi vähän käytännöllistä merki- 37245: ,keisaria ja suuriruhtinasta". (Ed. Ryömä: tystä, että minä en puolestani olisi valmis 37246: Steriili eduskunta!) koko tätä lakiehdotusta tämän takia h;yl- 37247: Tämä ehdotus sellaisena, kuin se nyt on käämään. Minun käsittääkseni tässä laki- 37248: meillä käsiteltävänä ei kyllä minuakaan ehdotuksessa on niin paljon parannuksia, 37249: täydellisesti kaikissa kohdissa tyydytä. että kun minä ne asetan toiselle puolelle, 37250: Muun muas$a se muutos, mikä on tehty 5 niin minun täytyy tulla siihen tulokseen, 37251: § :ään, on sellainen, jota vastaan olen alus- että kokonaisuutena tämä lakiehdotus on 37252: ta alkaen taistellut sekä komiteassa että sittenkin parannus entisestä. Minä nimen- 37253: sitten suuressa valiokunnassa ja eduskun- omaan tahtoisin huomauttaa siitä, että tä- 37254: nassa, sillä katson periaattelliseseti vää- mä uusi ehdotus tekee paljoa helpommaksi 37255: räksi sen, että valtiollinen äänioikeus anne- ja yksinkertaisemmaksi eduskuntatyön, että 37256: taan niille, jotka vaikkakin kykenisivät, tällä huomattavasti voitaisiin lyhentää val- 37257: niin siitä huolimatta jättävät velvollisuu- tiopäiviä. Me, jotka olemme olleet muka- 37258: tensa täyttämättä veronmaksussa. Mitä na pitemmän ajan eduskunnassa, tiedämme 37259: taas määräenemmistöihin tulee, joka on kuinka kiusalliseksi muodostuu asema edus- 37260: toinen niin sanoakseni asiallinen muutos, tajille, kun täytyy istua niin tavattoman 37261: tätä kyllä voi hyvällä syyllä myöskin aset- pitkät ajat täällä eduskunnassa, ja sentakia 37262: tua puolustamaan, sillä tähänastinen koke- olisi kohdistettava kaikki voimansa siihen, 37263: mus eduskuntatyöstä on antanut monta että eduskuntatyö saataisiin järjestetyksi 37264: kertaa sellaisia esimerkkejä, että verrattain sillä tavalla, että olisi mahdollista päästä 37265: toisarvoisia kysymyksiä, jotka kuitenkin lain määräämässä ajassa vuosittain edus- 37266: tavalla tai toisella ovat koskettaneet perus- kuntatyöstä vapaaksi. 37267: tuslakeja, ja on ollut pakko lainsäädäntö Niinkuin sanottu, minä voin pääasiassa 37268: niissä saada aikaan perustuslainmukaisessa yhtyä siihen lausuntoon, jonka ed. Setälä 37269: järjestyksessä, niin verrattain pieni vähem- täällä antoi, ja samoilla syillä puolustaa 37270: mistö on voinut tehdä mahdottomaksi lain- tämän lakiehdotuksen hyväksymistä. 37271: säädännön aikaansaamisen. Muistutan ni- 37272: menomaan viime eduskunnassa käsillä- Ed. Mannermaa: Edustaja Erich ja 37273: ollutta lakiehdotusta, joka tavallaan louk- myös osaksi edustaja Reinikka ovat jo lau- 37274: kasi virkamiesten saavutettuja oikeuksia. suneet ne näkökohdat, joita varten pää- 37275: Sitäkään ei kyennyt se eduskunta lopulli- asiassa olin puheenvuoroa ajatellut pyy- 37276: sesti ratkaisemaan, vaikka suuri enemmis- tää. En käy sentähden uudistamaan, mitä 37277: tö eduskunnassa oli sen lain hyväksymi- he ovat lausuneet. Yhdyn pääasiassa hei- 37278: sen puolella. Minä käsitän, että se muu- dän lausuntoihinsa. Muutamia kohtia kos- 37279: tos, mikä määräenemmistöihin tässä nyt kettelisin kuitenkin. 37280: tulee, ei aseta vielä vaaraan säännöllistä ja En luule, että, mitä tulee kahden viime 37281: järkevää lainsäädäntöä myöskään perustus- vuoden kruununverojen maksamiseen val- 37282: lakikysymyksissä, smä sellaisinakin, kuin tiollisen äänioikeuden ehtona, sitä asiaa on 37283: ne määräykset ovat nyt esilläolevassa eh- katsottava valtiofinanssieiliselta kannalta. 37284: dotuksessa, ne määräykset minun nähdäk- Siinä kohdeuhan se asia on varsin vähä- 37285: seni takaavat vielä verrattain pienelle vä- pätöinen. Ei ole se myöskään vain niin 37286: hemmistölle sen oikeuden, että saada lykä- sanoakseni kuiva periaate, eräänlainen 37287: tyksi perustuslakia koskeva kysymys yli merkki valtiopäiväjärjestyksessä siitä, että 37288: vaalien, vieläpä sen lopulliseen hyväksy- kansalaisvelvollisuuksia on täytettävä oi- 37289: miseen nähden, että minun käsittääkseni ei keuksien ehtona. Mutta kokemuksen mu- 37290: mitään vaaraa siinä suhteessa synny, vaik- kaan, minkä saa kansan keskuudessa, on 37291: kapa tämä lakiehdotus hyväksyttäisiinkin. tällä säännöksellä ollut todellinen merkitys: 37292: Mitä taas tulee 5 §:n määräykseen, jossa on sen kautta on syöpynyt kansaan entistä 37293: jätetty pois se kohta, joka koskee veron- enemmän sitä käsitystä, että eduilla on vas- 37294: maksuvelvollisuutta, vaikkakin periaatteel- taavat velvoituksensa. Jos nyt valtiopäi- 37295: lisesti olen edelleen samalla kannalla kuin väjärjestyksen muutokset voisi muutoin hy- 37296: aikaisemmin, ja samalla kannalla kuin ed. väksyä ja tämä kohta olisi ainoa, mikä on 37297: Eräitä :pel'US:t·usl,akej-a muuttav,at lait. 645 37298: 37299: 37300: sitä vastaan, niin silloin se olisi ehkä liian kuin että tilapäinen eduskuntaenemmistö 37301: vähäpätöinen aihe koko tämän muutoksen veisi läpi perustuslakimuutoksen, joka ehkä 37302: hylkäämiseen, muutoksen, johon kuiten- ajan pitkään ei kylläkään tarpeelliseksi 37303: kin on monta syytä, varsinkin valtiopäivä- näy. Itse asiassa ne määräenemmistön vaa- 37304: työn teknilliseltä kannalta. Mutta sanot- timukset, jotka nykyisessä valtiopäiväjär- 37305: tu todellinen merkityksensä tälläkin sei- jestyksessä ovat, eivät, kuten ed. Erich 37306: kalla kuitenkin on. Se tekee myös sen, vertauksilla muiden maiden vastaavista 37307: että tuo vastaväite, jota kuullaan väliin, oloista on osottanut, sisällä enempää, kuin 37308: että henkirahat, joista pääasiassa tässä nyt mitä täydellä kohtuudella yhteiskunnan 37309: on kysymys, tulevat kenties piakkoin pois- niin sanoakseni vakavaraisuuden kannalta 37310: tetuiksi ja että sentähden tämän kohdan ei tässä kohden voi vaatia. 37311: enään tarvitsisi perustuslakiin sisältyä, jää Mitä tulee siihen, että tarpeelliset muu- 37312: olemaan vailla ratkaisevaa merkitystä. Jos tokset tällä alalla olisivat pakosta tuomi- 37313: tahdotaan val tiopäi väjärjesty ksessä asiaa tut jäämään ties miten pitkäin aikojen pää- 37314: sinä pitää että valtiollisten etujen nautti- hän, jollei nyt valtiopäiväjärjestystä sel- 37315: minen kysyy joidenkin velvollisuuksien laisena, kuin se ehdotuksena edessämme on, 37316: täyttämistä, niin sitten, kun aikanaan henki- hyväksyttäisi, niin onhan nyt yleensäkin 37317: rahat poistetaan tai muutetaan, voidaan pi- niin että tulevaisuuden ennusteleminen ei 37318: tää huoli siitä, kuinka tämä periaate sen ole helppoa; mutta en puolestani voi kä- 37319: jälkeen tulee val tiopäi väjärjesty ksessä sittää, minkätähden tarpeelliset muutokset 37320: esiin. Ei se ole missään tapauksessa aihe tällä alalla, nimenomaan mitä eduskun- 37321: tämän kohdan poistamiseen laista. nan työn teknilliseen kulkuun käytän- 37322: Mitä sitten määräenemmistöihin nimen- nöllisyyden ja joutuisuuden kannalta tulee, 37323: omaan perustuslaki- ja verotusasioissa tu- minkätähden sellaiset muutokset, jollei nii- 37324: lee, niin sillä asialla on tietysti paljoa suu- hin vaan puoluepoliittisia näkökohtia hyvin 37325: rempi merkitys. Jos se olisi asia, joka jon- sotketa, eivät voisi mennä varsin läheisessä 37326: kun puolueryhmityksen asiaa ajaisi toisia tulevaisuudessa läpi. Sentähden tuo näkö- 37327: mielipideryhmiä vastaan, niin voisi olla kohta, että asia ehkä lykkäytyy hyvin 37328: paljon arveluttavampaa siihen määrään kaukaiseen tulevaisuuteen tarpeellisiinkin 37329: pitkälle menevän säännöksen pitäminen, muutoksiin nähden, ei ole mielestäni tässä 37330: kuin nykyinen säännös määräenemmis- ratkaiseva. 37331: töstä on. Mutta tosiasiassahan säännös Pariin lausuntoon pyytäisin vielä hiu- 37332: määräenemmistöistä itsessään on varsin kan kajota. Ed. Ryömä kosketteli sään- 37333: neutraalinen, mitä tulee eri mielipideryh- nöstä, joka on tämän ehdotuksen 62 §:ssä 37334: miin. Täällä tapahtuu, että oikeistopuolen ja voimassaolevan valtiopäiväjärjestyksen 37335: pyrkimykset jäävät toteuttamatta lain 52 §:ssä ja joka koskee evankelis-luterilai- 37336: muodossa sentähden, että vasemmiston voi- sen kirkon kirkkolakia tai seurakuntien 37337: mat riittävät sillä kertaa perustuslakiky- kirkollisia oloja koskevien kysymysten kä- 37338: symyksen kumoamaan. Tapahtuu päin- sittelyä eduskunnassa. Nähdäkseni ei siinä 37339: vastaisia tapauksia. Asialla on kuitenkin tullut perustelluksi se vaatimus, että myös 37340: kaikitenkin enemmän yleinen, yhteiskun- kirkkoon kuulumattomilla eduskunnan jä- 37341: taperusteita koskeva, kuin puoluetaktilli- senillä tulisi olla oikeus ottaa osaa asiain 37342: nen merkitys. Ja yhteiskunnalliselta koh- käsittelyyn. Tosin tästä asiasta ei tässä 37343: dalta yleensä asiaa mielestäni sentähden yhteydessä varsin paljon kannata puhua. 37344: on pääasiassa katsottava. Onhan myönnet- Ed. Ryömäkään tälle asialle ei pannut rat- 37345: tävä, että nimenomaan niin rauhattomana kaisevaa merkitystä, sillä tästä huolimatta 37346: aikana kuin nyt on, syntyy tavallista hän asettui kannattamaan nyt esilläolevaa 37347: enemmän keinotekoisia puolueryhmityksiä; ehdotusta. Mutta muutamia viittauksia 37348: hyvinkin vastakkaiset leirit voivat jossa- asiaan kuitenkin. 37349: kin asiassa, vaikka ehkä aivan eri syistä, Meillä ei aikoihin, ei varsinkaan senjäl- 37350: muodostaa enemmistön, kenties samoin vä- keen kuin äsken uskonnonvapauslaki on 37351: hemmistön. Mutta sellaisissa oloissa on hyväksytty ja tulee pian voimaan, ole ol- 37352: sitä enemmän syytä pitää huolta siitä että lut valtiokirkkojärjestelmää siinä mielessä 37353: todellinen, jatkuva tarve jonkun perustus- kuin ed. Ryömä siitä puhui, kirkkoa, joka 37354: lakimuutoksen tekemiseen on olemassa, olisi siten yhteenliitetty valtion kanssa 37355: 646 ,T:iisrt:aina 24 1p. ,Jokaku,uta. 37356: 37357: 37358: kuin valtiokirkkokäsite sisältää. Sellaisen se, että uskonnollisilla yhdyskunnilla, kun 37359: valtiokirkon vastakohtana on vapaakirkko, monessa suhteessa vihamieliset ainekset 37360: joka on niin hyvin sisäisissä asioissaan ovat valtion puolelta asiaan vaikuttaneet, 37361: kuin suhteessaan valtioon täysin vapaa, ei ensinkään ole sitä sisäistä itsenäisyyt- 37362: ilman muita kosketuksia valtion kanssa, tä, mihin oikeastaan tällaisilla muutoksilla 37363: kuin mitä uskonnonvapauslaista johtuu. oli määrä pyrkiä. Jos näitä näkökohtia 37364: Toinen asia on, että sellaiset n. s. vapaa- otetaan huomioon, niin on lähin ja oikein 37365: kirkot useinkin voivat olla hyvinkin ah- se menettelytapa, että eduskunnassa ainek- 37366: taasti valtion määräämisvallan alle ahdis- set, jotka eivät kirkon sisäisiin asioihin 37367: tetut - viittaan vaan Ranskan esimerk- hyvämielisesti ja harrastuksena suhtaudu, 37368: kiin - . Mutta se on nyt tässä sivuasia. eivät ota osaa näiden asioiden määräämi- 37369: Mutta sitten voi välimuotona olla olemassa seen. , 37370: kansankirkko, joka on kansankirkko sen- On myönnettävä, että jos tilanne maassa 37371: tähden, että kansan huomattavin uskonnol- tulisi sellaiseksi, että eduskunnassa olisi 37372: linen enemmistö siihen kuuluu ja että se ainoastaan verrattain vähäinen luku edus- 37373: kirkko koko kansan keskuudessa tärkeätä, tajia, jotka ovat luterilaisen kansankirkon 37374: kansaan kokonaisuudessaan vaikuttavaa jäseniä, niin silloin tilanne tietysti muut- 37375: tehtävää toimittaa. Meidän evankelis-lute- tuisi toiseksi. Mutta jos tilanne sellaiseksi 37376: rilainen kirkkomme on nyt varsinaisesti muuttuisi, niin se osoittaisi samalla sel- 37377: kansankirkko siinä merkityksessä. Se on laista muutosta maassa, että luterilainen 37378: sisäisesti vapaa m. m. siihen nähden, että kirkko ei olisi enää kansankirkko siinä 37379: sillä yksin on kirkkolain muutoksiin aiote- merkityksessä, kun yllä on ollut puheena, 37380: oikeus ja että se nämä muutokset muodos- ja seuraukset siitä tulisivat näkyviin jo 37381: taa. Mutta toisaalta tällainen kansankirk- ennenkuin eduskunnassa tällaiset kysy- 37382: ko voi olla yhteistoiminnassa valtion kans- mykset tulisivat esille .. Ei ole mitään ai- 37383: sa, ja siihen määrään tärkeää tekijää kan- hetta ajatella, .että sellaista tulevaisuutta 37384: san elämässä, kuin tällainen kansankirkko lähellä olemme. J\futta nyt noudatettavien 37385: on, ei valtiolla tarvitse olla mitään syytä näkökohtien mukaan on paikallaan sellai- 37386: yhteistoiminnasta kanssansa työntää pois, nen säännös, kuin nykyisessä valtiopäivä- 37387: mutta tästä kansankirkon asemasta johtuu järjestyksessä näistä asioista on ja kuin 37388: myöskin, mikä tehtävä eduskunnalla on sisältyy myös nyt ratkaistavaan ehdotuk- 37389: kirkkolakiasioihin nähden ja sellaisiin ky- seen. 37390: symyksiin nähden, jotka koskevat muuten Ed. Mäkinen puhui laajalti perustuslaki- 37391: evankelis-luterilaisten seurakuntien kirkol- valiokunnan sisäisestä asiain käsittelystä. 37392: lisia oloja. Eduskunnan tehtävänä tässä ei Muistan, että yksikamarisen eduskuntam- 37393: ole tunkeutua kirkon sisäisiä oloja mää- me alkuajoista saakka on aina huomautettu 37394: räämään, vaan pitää silmällä sitä, että keskustelussa siitä, jos valiokunta-interiö- 37395: tässä kysymyksessä olevat asiat järjesty- rejä tuodaan eduskunnan täysi-istunnossa 37396: vät niin, ettei valtion· ja kansan yleiseltä esiin. Asiat ovat valiokunnassa vielä val- 37397: kannalta ole niitä vastaan huomautettavaa mistusasteellaan. Ei siellä pidetä edes kes- 37398: ja että ne eivät vaaranna valtiota ja kan- kustelupöytäkirjaa. Mitä eri keskustelu- 37399: saa kokonaisuudessaan. Tätä näkökohtaa yhteyksissä siellä voi tulla esiin, se ei 37400: on myöskin meidän eduskunnassamme kuulu eduskuntaan kokonaisuudessaan. Ne 37401: m. m. kirkkolakikysymyksiin nähden use- ovat valiokunnan mietinnöt, jotka eduskun- 37402: ammin kuin kerran teroitettu ja myös taan tuovat sen, mitä siellä valiokunnan 37403: otettu huomioon. Mutta siitä näkökohdasta töistä on tarpeen tietää. On syy puhua va- 37404: johtuu, että tällaisten asiain käsittely edus- liokuntasalaisuudesta, eikä saisi tavaksi 37405: kunnassa on muodostuva sellaiseksi, että tulla eduskunnassa, että sitä ei pidettäisi 37406: eduskunta ei vihamielisesti käy sekaantu- siinä arvossaan, missä se asian luonnon 37407: maan kansankirkon omiin sisäisiin asioihin. mukaan pidettävä on. 37408: Esimerkkejä siitä, kuinka tällaista voi ta- Lopuksi: Jos olisi kyseessä sellaisten 37409: pahtua, on nähtävissä juuri Ranskasta n. s. epäkohtien korjaaminen, jotka ovat jatku- 37410: kulttuuritaistelun ajalta ja alalta, joka neet pitkiä aikoja, ehkä vuosisatoja, kor- 37411: taistelu päättyi kirkon ja valtion erottami- jaamattomina, niin voisi olla pakko ottaa 37412: seen, mutta jonka lopputulos kuitenkin on koko lailla puutteellisia uusia ehdotuksia 37413: Eräitä per-us:tuslakeja muutt<avat lait. 647 37414: 37415: 37416: niiden tarpeellisen pääsuunnan takia hy- heen asia;sta, jossa ei ole pontta eikä perää. 37417: väksyäkseen, vaikka yksityiskohdissa olisi Sen lisäksi: onhan aivan mahdotonta ruve- 37418: paljonkin huomauttamista. Nyt on kuiten- ta päättelemään sellaisesta asiasta kuin 37419: kin meillä valtiopäiväjärjestys, joka on ,sorrettu luokka", koska tämä käsite on 37420: tehty uudestaan ja varsin uudenaikaisten hyvin relatiivinen. Kommunistit väittävät 37421: ja demokraattisten näkökohtien mukaan tällä hetkellä olevansa sorrettu luokka. 37422: vasta 15 vuotta sitten. Ja niin paljon kuin Minä olen kuullut näiltä puhetuoleilta 37423: onkin oloissamme muuttunut, on kuiten- maanviljelijäin väittävän, että he ovat sor- 37424: kin voitu todeta, että tällä valtiopäiväjär- rettu luokka, talonomistajat ovat väittäneet 37425: jestyksellä ei ole mahdotonta tulla toimeen, samaa ja virkamiehet ovat epäilemättä val- 37426: kunnekka se saadaan muutetuksi asioissa, miit tekemään saman väitteen, että he ovat 37427: joissa kieltämättä muutosta tarvitaan. Nyt tällä hetkellä sorrettuna 1uokkana. Ja V e- 37428: kyseessäoleva ehdotus on herättänyt näjällä on tällä hetkellä se n. s. porvaristo 37429: maassa koko paljon huomiota, ja varsin erinomaisen sorrettuna luokkana. Perus- 37430: yleinen käsitys yhteiskuntaa säilyttäväin tuslakivaliokunta ei jo tästäkään syystä 37431: kansanainesten kesken on se, että paran- ole tämmöistä asiaa ottanut edes käsiteltä- 37432: nukset, jotka tässä ehdotuksessa ovat, kos- väksi. Tahdon tämän oikaisun tehdä, 37433: kevat enemmän muodollista puolta, asiain koska ed. Mäkisen esitys asiassa ei pidä 37434: teknillistä kulkua eduskunnassa, mutta paikkaansa. Eikä pidä myöskään se paik- 37435: mikä siinä on puutteellista, se koskee kaansa, että perustuslakivaliokunta olisi 37436: enemmän perusteita. Ja kun on valittava erityisesti ryhtynyt sensuroimaan jäsenten- 37437: sen välillä, tahtooko nämä muodolliset edis- Bä lausuntoja, mitä he tahtovat valtiopäi- 37438: tykset ostaa arveluttavina huononnuksilla, villä vastalauseissaan tuoda esille. Päin- 37439: mitä perusteihin tulee, niin puolestani ase- vastoin on perustuslakivaliokunnassa ni- 37440: tun ehdottomasti sille kannalle, jota edus- menomaan, kun tämä on ollut keskustelta- 37441: taa perustuslakivaliokunnan toinen vasta- vana, lausuttu, että perustuslakivaliokun- 37442: lause, että siis tämä ehdotus nyt olisi hy- nan asiana ei ole ryhtyä sensuroimaan eikä 37443: lättävä. Ja sen teen siinä toivossa, että muuttamaan vas,talauseitten asiallista si- 37444: muutoksia, mikäli käytännön tarve niitä sältöä. Sen minkä perustuslakivaliokun- 37445: vaatii, voidaan saada varsin piankin ai- ta on tehnyt, on se tehnyt puhemiesneuvos- 37446: kaan, jos, kuten jo äsken sanottu, niihin ton antaman määräyksen mukaisesti, että 37447: ei puoluepoliittisia kohtia panna häiritse- myös vastalauseet olisi tarkastettava, en- 37448: viksi. nenkuin ne painoon lähetetään, ja joku 37449: muutos on silloin voitu asianomaisen suos- 37450: Ed. V e n no 1 a: Pyysin puheenvuoroa tumuksella aikaansaada. Joku sana on 37451: ed. Mäkisen lausunnon johdosta, jossa hän muutettu siivommaksi ja sopivammaksi, 37452: esitti asian käsittelyä perustuslakivalio- mutta tämä on voinut tapahtua kaikille 37453: kunnassa. Hän tahtoi antaa siitä sen ku- eikä ole mitenkään erityisesti tahdottu 37454: van, että perustuslakivaliokunnassa olisi käydä tai käyty työväkeä edustavien jä- 37455: ollut erityisesti päätettävänä, että ei ole senten kimppuun. Ed. Mäkinen itse muutti 37456: mitään sorrettua luokkaa olemassa ja että sellaista lausuntoa, kuin että porvarillinen 37457: kaikki porvarillis:et jäsenet olisivat olleet puhemies käyttää sanoiksi ,voisi käyttää", 37458: mukana tässä. Asianlaita on nyt kuiten- jonka hän itse sanoi olevan aivan luonnol- 37459: kin niin, ettei perustuslakivaliokunnassa lista, että se pannaan tällaiseen ehdolliseen 37460: ole minkäänlaisia päätöksiä tällaisessa muotoon, koska ei voi mennä ehdottomasti 37461: asiassa tehty eikä ole edes esitetty min- väittämään, että porvarilliset puhemiehet 37462: käänlaisen päätöksen tekoa. Kun asia oli aina tekisivät tuollaista syntiä tai olisi- 37463: käsittelyn alaisena ja asianomaiset henki- vat tehneet. Minä yhdyn siihen, mitä tääl- 37464: löt lukivat vastalauseensa, niin tehtiin joku lä aikaisemmin on sanottu, ettei o}isi syy- 37465: muistutus jotain sanamuotoa vastaan, il- tä eri valiokuntain yksityiskohtaisia käsit- 37466: man että kysymyksen esittäjä ed. Est- tely.iä esittää ainakaan sellaisella asiatto- 37467: lander teki mitään varsinaista ehdotusta. malla tavalla, kuin tässä tapauksessa on 37468: Nyt on ed. Mäkinen täällä koettanut ra- tehty. 37469: kentaa aivan vääriin olettamuksiin perus- 37470: tuvan tosiasian ja sen perusteella pitänyt Ed. Roos: Jag understöder det av 37471: pitkän ja suuren palo- ja agitatsionipu- rdgsm. R. Furuhjelm gjorda förslaget. 37472: 648 iTLiiSit.aina 24 p. •1()kallmuta. 37473: 37474: Ed. B r y g g a r .i: Esilläolevasta laki- sa on mahdollisuus saada kansanvaltaisuu- 37475: ehdotuksesta pyysm puheenvuoron tode- den edistämiseksi? 37476: takseni saman ajatuksen, mitä ed. Voion- Täällä ed. Mannermaa koetti lohduttaa 37477: maa lausui hallitusmuodon 23 §:n muutta- vasemmistoa, että tätä määräenemmistöä 37478: misesta, että kysymys on vallankäytöstä; voivat käyttää hyväkseen yhtäläisesti niin 37479: tahdotaanko tässä maassa lähteä kulke- oikeisto kuin vasemmistokin. Aivan oi- 37480: maan kansanvaltaisuuden, vaiko harvain- kein. Mutta missä tapauksissa tullaan tätä 37481: valtaisuuden tietä. Tähän lakiehdotukseen määräenemmistöä käyttämään oikeiston ja 37482: liittyvästä asiasta, perustuslakivaliokun- vasemmiston taholta? Oikeisto käyttää 37483: nan mietinnöstä, käy ilmi yksi omituinen määräenemmistöpykälää aina silloin, kun 37484: seikka, se nimittäin, että äärimmäinen oi- se tahtoo estää uudistuksen, jarruttaa 37485: keisto ja äärimmäinen vasemmisto ovat uudistusta. Ja vasemmisto käyttäisi aino- 37486: taaskin löytäneet toisensa, kuten Lex Kal- astaan silloin, kun oikeisto tahtoisi toteut- 37487: liossa. Oikeisto on ehdottanut lain hyljät- taa taantuvia asetuksia. KThiDpi näistä sil- 37488: täväksi muka siitä syystä- ja se on heil- loin on asetettava etualalle? Käsittääkse- 37489: lä tietysti selvänäköisyyttä, että he niin ni muodostuu tästä tulos oikeistolle suu- 37490: tekevät- että tässä vähennetään harvain- remmaksi. Se myönnettänee, että ny kyi- 37491: valtaa, joskin meidän mielestämme liian set perustuslait yleensä turvaavat pääoman 37492: vähässä määrin. Muuttuuhan nimittäin etuja. Oikeiston taholta tehtävät perustus- 37493: määräenemmistön luku 13 äänellä suurem- lakimuutokset tarkoittavat näiden oikeuk- 37494: maksi molemmissa asteissa, jotenka ne sien lisäämistä. Ne muutokset, mitä va- 37495: uudistukset, mitkä kansan suuri enemmistö semmisto haluaisi ajan vaatimarra toteut- 37496: edustajainsa kautta haluaa saada laiksi, taa, ovat päinvastaiset. Silloin olette omal- 37497: sen estämiseen tarvittaisiin nyt esitetyn la menettelyllänne estäneet pyrkimyksenne 37498: lain mukaan 13 ääntä enemmän eduskun- toteutuma:sta. Eikö tämä ole vasemmis- 37499: nassa. Tämä on aivan liian pieni muutos. tolta väärää menettelyä? (Äärirnmäisestä 37500: Mutta tämänkin muutoksen tahtoo oikeisto vasemmistosta: Me joudumme tänne enem- 37501: estää ja es•tämistoimenpide on ymmärrettä- mistöön!) Sitä suurempi syy, jos kommu- 37502: vissä, sillä he tahtovat säilyttää tuon jarru- nistit ja kokoomukselaiset kerran joutuvat 37503: tuspykälän tarkoituksella, että eduskun- ensi vaaleissa enemmistöksi, olisi silloin 37504: nan enemmistön hyväksymät hyödylliset heidän asetuttava toiselle kannalle. Kom- 37505: uudistuslait kyettäisiin tekemään tyhjäksi. ,,mistithan sanovat yleensä edustavansa 37506: Kun heidän yrityksensä kuninkaan tähän luokkatietoista työväkeä. (Vasemmalta: 37507: maahan tuomisesta on epäonnistunut, niin Niin ne edustavat, mutta ne eivät ole itse 37508: he tahtovat nyt presidentistä muodostaa luokkatietoisia!) Mutta he pelkäävät kui- 37509: kruunaamattoman kuninkaan varaamaila tenkin, että tuo heidän johtopäätöksensä ei 37510: presidentille samat oikeudet ja määräenem- johda sellaiseen voimasuhteeseen eduskun- 37511: mistöpykälällä estää kaikenlaisen uudis- nassa, että he voisivat tuota enemmistö- 37512: tustoiminnan. Tämä on selvää, johdonmu- valtaa käyttää eduksensa. Samanlaista on 37513: kaista oikeisto-politiikkaa. Sen kyllä ym- kirjoitettu myöskin oikeistolehdissä. Ne- 37514: märtää. Mutta kun samaan tulokseen tulee hän sanovat edustavansa koko Suomen kan- 37515: vasemmisto muka siitä syystä, että tämä saa. Eihän täällä ole tähän saakka ollut 37516: laki on harvainvaltaisuutta edistävä, niin muilla oikeutta puhua Suomen kansasta 37517: se tuntuu kummalliselta, se tuntuu seka- kuin suomettarelaisilla. Mutta hekin pel- 37518: päisyydeltä. Minä myönnän, että laissa käävät kutistuvansa pieneksi vähemmis- 37519: ovat kaikki ne epäkohdat olemassa, mitä töksi, joka tarvitsee määräenemmistöpykä- 37520: viimeisen eduskunnan aikana perustuslaki- lää, vähemmistöpykälää ja tahtovat sen 37521: valiokunnan mietintöön liitetyssä sosiali- nojalla tämän lain hyljättäväksi. 37522: demokraattien vastalauseessa mainitaan, Niin houkuttelevaa kuin olisikin ed. Rei- 37523: mutta lain nykyisessä vaiheessa ei ole mah- nikan puheenvuoroon kajota, kun hän asetti 37524: dollisuutta näitä muutoksia saada laissa tuon kummallisen käsityksen taaskin tämän 37525: toteutumaan. Haluaisin kysyä vasemmis- lain hylkäämisen syyksi, nimittäin verojen 37526: tolta: onko heille edullista estää kulku maksamiskysymyksen, niin en halua siihen 37527: kansanvaltaisuutta kohti, joka olisi heidän kajota pitemmälti. Mainitsen ainoastaan 37528: vastalauseensa ehdottomana seurauksena, lyhyesti, että ed. Reinikka ja hänen kump- 37529: vai olisiko nyt otettava se, mitä tässä lais- paninsa ovat edelleen sitä mieltä, että köy- 37530: Eräitä Jler·us,t.usl,akeja mu·u.tt:av,at I.ait. 649 37531: 37532: hyys on rikos, josta syystä täytyy rangais- ei tulisi viemään äänioikeutta. Tätä ei ed. 37533: ta oikeuksien menettämisellä. Tämä kä<si- Bryggari laisinkaan ottanut huomioon, ei- 37534: tys ei kestä arvostelua. Sivuutan sen tässä vätkä yleensä ne, jotka hänen tapaansa pu- 37535: ,yhteydessä, koska meillä ei ole mahdolli- huvat, ota sitä huomioon asiaa arvostelles- 37536: suus tehdä sitä muutosta, mitä laki tässä saan. Se on kuitenkin oleva lähtökohtana 37537: suhteessa edellyttää. Kun asettaa nyt e,;i- tässä. Minä omasta puolestani olen, kuten 37538: tetyn ja voimassaolevan lain edut ja varjo- jo huomautin, sitä mieltä, että tämä laki 37539: puolet vastakkain, niin täytyy tulh eh<kt- olisi nyt hyljättävä. Silloin voi hallitus an- 37540: tomasti siihen tulokseen, että ehdotettu taa uuden esityksen asiasta. Sitä käsitel- 37541: laki tietää osittaista kansanvaltaisen kehi- täessä voidaan päästä samalle kannalle, 37542: tyksen eteenpäin kulun edistämistä, jonka millä perustuslakivaliokunta oli aikoinaan 37543: huomioonottaen on tultava samaan tulok- kysymyksessä olevaa lakiehdotusta käsitel- 37544: seen, kuin mitä ed. Mantere tääl.lä lausui, lessään. Ja silloin on asia mielestäni sillä 37545: että laki on h;yväksyttävä. <ros olisi toi- kannalla, että laki voidaan hyväksyä louk- 37546: voa, että lain hylkääminen jouduttaisi kaamatta sitä periaatetta, että kansalais- 37547: uuden paremman lain toteuttamista, silloin oikeuksien säilyttäminen on oleva riippu- 37548: olisi asetuttava lakia vastustamo,an. Mutta vainen kansalaisvelvollisuuksien täyttämi- 37549: nyt ei ole nähtävissä mitaan sellaisia sr>ik- sestä. 37550: koja, jotka tukisivat käsitystä, että liihi- 37551: tulevaisuudessa saataisiin pitemmälle me- Ed. Hj. Mäkinen: Täällä on ed. 37552: nevä uudistus. Ja tästä syystä yhdyn sii- Bryggari huitoessaan sinne ja tänne uudis- 37553: hen kantaan, mikä täällä on ryhrniini ta- tanut tuon vanhan kuluneen väitteen, että 37554: holta tuotu esille, että laki, joskin piene- meidän ryhmämme oikeiston kanssa ajaa 37555: nä uudistuksena, tietää kansanvaltaisuuden samoja kysymyksiä. Ei Suomessa ole yh- 37556: edistystä ja siitä syystä on se hyväksyt- tään ihmistä, joka ottaa tämän ed. Brygga- 37557: tävä. rin puheen vakavalta kannalta. Mutta jos 37558: ed. Bryggari tahtoo tällä väitteellä ratsas- 37559: Ed. A. Pesonen: Ed. Bryggari sanoi, taa, niin tehköön sen. Minusta näyttää sil- 37560: että ne, jotka ovat asettuneet sille kannal- tä, että ed. Bryggarilla. on vakava pelko 37561: le, että kysymyksessä oleva laki olisi hyl- työväen luottamuksen menettämisestä. Ja 37562: jättävä ·senvuohi, mitä siinä säädetään minä myönnän, että hänellä on siihen pel- 37563: veronmaksamisesta ja äänioi.keude:;ta, että koon syytä. Kun työväki lukee nämä ed. 37564: ne olisivat sillä kannalla, että ajatteJisivat, Bryggarin lausunnot Suomen Sosialidemo- 37565: että köyhyys on rikos. Minii, joka olen kmatista, niin se tulee varmasti käsittä- · 37566: sillä kannalla, että tämä laki olisi nyt hyl- mään, että ed. Bryggari puhuu aivan pal- 37567: jättävä ja koetettava saada uusi parempi jasta pötyä. Ja tämä asema, johon ed. 37568: sen sijalle, minä tahdon sano:'!., että tuo ed. Bryggari on joutunut, ei suinkaan ole mi- 37569: Bryggarin esittämä käsitys on väärä. Hän kään kadehdittava. 37570: ei siihen tullessaan ole kyennyt arvioimaan Minulla ei ollut tilaisuutta olla täällä si- 37571: sitä, mikä lain vastustajilla lähtökohtana, sällä, kun ed. Vennola. käytti puheenvuo- 37572: on. Minä huomautan, osottaakseni että ed. roa, mutta mikäli minä sain kuulla täällä, 37573: Bryggarin käsitys on väärä, siitä että meil- niin ed. Vennola ei ole voinut osoittaa vää- 37574: lä on äänioikeus veronmaksamisesta riip- räksi yhtään ainoata väitettä, minkä minä 37575: pumatta, meillä on valtiollinen äänioikeus puheessani tein, joten en katso olevan 37576: sellaisilla henkilöillä, jotka eivät maksa syytä siihen enempää vastata. 37577: edes henkirahaa, kun ovat tulleet määrät- 37578: tyyn ikään, ja myös sellaisilla henkilöillä, Ed. Lehto koski: Mitä tulee ed. Pe- 37579: jotka varattomuuden vuoksi ovat henkira- sosen äskeiseen lausuntoon, niin on minun 37580: hasta vapautetut. Näin säätää voimassa- lyhyesti huomautettava siitä seikasta, että 37581: oleva Jaki tässä kohden. Voima:ssaoleva ed. Pesoselle on siinä tapahtunut erehdys. 37582: laki ottaa äänioikeuden ainoastaan sellai- Asia on sillä tavalla, että tässä nyt käsit- 37583: sissa tapauksissa, että joku henkilö muun telynalaisena olevaS<sa val tiopäi viijärjes- 37584: syyn kuin todistetun varattomuuden vuok- tyksessä sanotaan nimenomaan sen 4 koh- 37585: si jättää hänelle pannut kruununverot dassa, että joka köyhäinhoitoyhdyskunnal- 37586: maksamatta. Siinä siis nimenomaan ote- ta nauttii täyttä ja. alituista huolenpitoa, 37587: taan huomioon se seikka, että varattomuus on vailla valtiollista äänioikeutta. Ed. 37588: 82 37589: 650 :T:1isltaina 24 lP· [oka!lruuta. 37590: 37591: Pesonen äsken väitti, että tämä valtiopäi- Menettelytapa hyväksytään. 37592: väjärjestys antaa oikeuden kaikille köyhil- 37593: lekin kansala.isille käyttää äänioikeutta, Äänestys ensimäisestä lakiehdotuksesta•. 37594: mutta tämä ehdottomasti estää sen ja siis 37595: ed. Bryggarin väite, jonka hän esitti siitä, Sihteeri lukee 37596: että porvariston taholta ollaan valmiita pi- 37597: tämään köyhyyttä rikoksena, jota ehdotto- äänestys,esityben: 37598: masti pitää rangaista, perustuu tähän la- 37599: kiin. Minä tahdoin tämän huomauttaa, Ken hyväksyy puheenaolevan ehdotuk-· 37600: ettei erehdystä tulisi. sen Suomen valtiopäiväjärjestykseksi, sel~ 37601: laisena kuin eduskunta on sen 1921 vuo- 37602: den valtiopäivillä lepäämään jätettäväksi 37603: Ed. A. P e s o n e n: Ed. Lehtokoski ei hyväksynyt, äänestää ,jaa"; joka ei sitä: 37604: nähtävästi ole tarkoin lukenut sitä lakieh- hyväksy äänestää ,ei". Jos vähintään 37605: dotusta, mikä nyt on esillä. Lakiehdotus- 2/3 annetuista äänistä on jaa-ääniä, on eh- 37606: han on, mitä tulee köyhäinhoitolaisiin, sa- dotus hyväksytty, mutta muutoin on se· 37607: malla kannalla kuin voimassaoleva laki, ja hylätty. 37608: siis siinä suhteessa ei ole minkääll!laista 37609: eroa entisen ja nykyisen välillä. Kun te Äänestyksessä annetaan 79 .1aa- ja 115· 37610: siellä vasemrrnistossa olette hyväksymässä ei-ääntä. 37611: tätä lakia, niin te olette ajamassa juuri sitä 37612: periaatetta, että köyhällä ei olisi äänioi- Ensimäinen vara p u he mies: 37613: keutta. Se on aivan erillään pidettävä sii- Eduskunta on siis hylännyt esilläolevan 37614: tä asiasta, josta tässä on kysymys, nimit- lakiehdotuksen. 37615: täin veron tahallisesta maksamatta jättä- 37616: misestä ja äänioikeuden menettämisestä. Äänestys toisesta lakiehdotuksesta. 37617: Ed. Lehto koski: Viime vuonna, 37618: kun perustuslakivaliokunnassa tätä asiaa Sihteeri lukee kirjallisen 37619: käsiteltiin, ehdotettiin silloin sosialidemo- 37620: kraatt-ien taholta, meidän vastalauseessam- äänestysesitylksen: 37621: me, että juuri tämä kohta poistettaisiin. 37622: Mutta porvarilliset edustajat valiokunnas- Joka hyväksyy puheenaolevan lakiehdo- 37623: sa eivät yhtyneet tähän sosialidemokraat- tuksen sellaisena, kuin eduskunta on sen 37624: tien tekemään ehdotukseen, ei edes edusta- 1921 vuoden valtiopäivillä lepäämään jä- 37625: ja Pesonen. tettäväksi hyväksynyt, äänestää ,jaa"; joka: 37626: ei sitä hyväksy, äänestää ,ei". Jos vähin- 37627: Keskustelu julistetaan päättyneeksi. täin 2/3 annetuista äänistä on jaa-ääniä, 37628: on ehdotus hyväksytty, mutta muuten on 37629: Puhemies: Keskustelussa on ed. R. lakiehdotus hylätty. 37630: Furuhjelm ed. Roosin kannattamana ehdot- 37631: tanut, että hallitusta kehoitettaisiin ensi Äänestyksessä annetaan 138 jaa- ja 43: 37632: tilassa eduskunnalle antamaan esitys niistä ei-ääntä. 37633: valtiopäiväjärjestyksen muutoksista, jotka 37634: aiheutuvat Suomen hallitusmuodon vahvis- Puhemies: Eduskunta on siis hy- 37635: tamisesta. Kutsun tätä ehdotusta ed. Fu- väksynyt tämän toisen lakiehdotuksen. 37636: ruhjelmin ehdotukseksi. 37637: Äänestys kolmannesta lakiehdotuksesta. 37638: Selonteko myönnetään oikeaksi. 37639: Sihteeri lukee kirjallisen 37640: Puhemies: Nyt on lippuäänestyk- 37641: sellä äänestettävä lakiehdotusten hyväksy- äänestysesitY'ksen : 37642: misestä tai hylkäämisestä. Siinä tapauk- 37643: sessa, jos ensimäinen lakiehdotus tulee hy- Joka hyväksyy puheenaolevan lakieh- 37644: lätyksi, tulee äänestettäväksi ed. Furuhjel- dotuksen sellaisena, kuin eduskunta on 37645: min anomusponnesta. Muussa tapauksessa sen 1921 vuoden valtiopäivillä lepäämään 37646: katson sen rauenneeksi. jätettäväksi hyväksynyt, äänestää ,jaa";: 37647: Ulkoasiainvaliokuntaa koskevat säännökset. 651 37648: 37649: 37650: joka sitä ei hyväksy, äänestää ,ei". Jos Täysi-istuntoa jatketaan 37651: ~ähintäin 2/3 annetuista äänistä on jaa~ 37652: ääniä, on ehdotus hyväksytty, mutta muu- kello 7 i. p. 37653: ten se on hylätty. 37654: 4) Vuoden 1919 v·altiopäivillä ~epäämään jä- 37655: Äänestyksessä annetaan 176 jaa- ja 12 tetty ehdotus 1aik'Si va.lti()päiväjärjest~ksen 37656: ei-ääntä. u lkoasiainvaliokuntaa koskevien säännösten 37657: 1 37658: 37659: 37660: täydentämisestä, 37661: Puhemies: Eduskunta on sus hy- 37662: väksynyt tämän lakiehdotuksen. josta perustuslakivaliokunta on anta- 37663: nut lausunnon mietinnössään n :o 9, esitel- 37664: Äänestys neljännestä lakiehdotuksesta. lään a i n o a a n k ä s i t t e l y y n. 37665: Sihteeri lukee 37666: Puhemies: Ensin sallitaan asiassa 37667: äänestysesitY'ksen: keskustella ja sen jälkeen on toimitettava 37668: lippuäänestys lakiehdotuksen hyväksymi- 37669: Joka hyväksyy puheenaolevan lakieh- sestä tai hylkäämisestä. .Tos vähintäin 2/3 37670: dotuksen sellaisena kuin eduskunta on sen annetuista äänistä kannattaa lakiehdotuk- 37671: vuoden 1921 valtiopäivillä lepäämään jä- sen hyväksymistä, on se valtiopäiväjärjes- 37672: tettäväksi hyväksynyt, äänestää ,jaa"; tyksen 60 §:n mukaan hyväksytty, muuten 37673: joka sitä ei hyväksy, äänest~ä ,ei"; _jos hylätty. 37674: vähintään 2/3 annetuista äämstä on Jaa- 37675: ääniä, on ehdotus hyväksytty, mutta muu- 37676: KeSikustelu: 37677: ten se on hylätty. 37678: Äänestyksessä annetaan 63 jaa- .1a 117 Ed. Mantere: Perustuslakivaliokunta 37679: ei-ääntä. on ehdottanut esilläolevan lakiehdotuksen 37680: hylättäväkai sillä edellytyksellä, sillä pe- 37681: Puh e m i e s: Eduskunta on sns hy- rusteella, että valtiopäiväjärjestyksen kor- 37682: lännyt tämän lakiehdotuksen. jausta tarkoittava lakiehdotus valiokunnan 37683: mietinnön mukaisesti hyväksyttäisiin. Nyt 37684: Puhemies: Koska eduskunta on hy- on mainittu lakiehdotus hylätty ja perus- 37685: lännyt ensimäisen ja neljännen lakiehdo- tuslakivaliokunnan edellytystä, perustetta, 37686: tuksen, niin olisi nyt äänestettävä ed. R. ei siis enää ole olemassa. Näin ollen olisi 37687: Furuhjelmin ehdotuksesta. mielestäni harkittava, mitenkä tässä uudes- 37688: sa tilanteessa tähän kä,silläolevaan la- 37689: Äänestys ja päätös: kiehdotukseen nähden olisi meneteltävä. 37690: Koska mielestäni olisi tärkeätä, että varat- 37691: Ken hyväksyy ed. Furuhjelmin ehdo- taisiin aikaa edustajille ja eduskuntaryh- 37692: tuksen, äänestää ,jaa"; jos ,ei" voittaa, mille asiaa tarkemmin harkita, niin roh- 37693: on sanottu ehdotus hylätty. kenen ehdottaa, että asia pantaisiin pöy- 37694: dälle seuraavaan istuntoon. 37695: Äänestyksessä annetaan 117 jaa- ja 62 37696: 0i-ääntä. Ed. R y ö mä: Valtiopäiväjärjestyksessä 37697: Puhe m i e 1S: Eduskunta on siis hy- on nimenomaan aukko siinä, että vain lue- 37698: väksynyt ed. Furuhjelmin ehdotuksen. tellaan 35 §:ssä kaikki valiokunnat, jotka 37699: tulee asettaa, ja niiden joukossa myös ul- 37700: Asia on loppuun käsitelty. koasi'ainvaliokunta, mutta ei ole kuitelll- 37701: kaan samalla, kun tämä lisäys on hyväk- 37702: Puhemies: Eduskunnan istunto kes- sytty, säädetty mitään erikoista saan- 37703: keytetään nyt ja jatketaan tänä iltana nöstä, millä tavalla ulkoasiainvaliokunta 37704: kello 7. toimii ja mitä varten se on olemassa. 37705: Tämä nyt yli vaalien äänestetty lakiehdo- 37706: Täysi-istunto keskeytyy kello 4,30 i. p. tus tarkoittaa täydentää tätä puutetta ja oli 37707: tällä lailla takanaan niillä valtiopäivillä, 37708: 652 37709: 37710: 37711: joilla se hyväksyttiin lepäämään, muis- sen hyväksymistä, on se valtiopäiväjärjes- 37712: taakseni 140 edustajaa ja 43 äänellä se tyksen 60 §:n mukaan hyväksytty, muuten 37713: äänestettiin yli vaalien. Minusta tämä laki hylätty. 37714: on oivallinen näyte siitä, millä tavalla voi- 37715: daan nykyisiä määräenemmistöjä käyttää Keskustelu: 37716: väärin. Tämä laki on ollut äänestettynä 37717: yli vaalien ja minä luulen, että kukaa~ ei Ed. Perä 1 ä: Viime valtiopäivillä edus- 37718: ole vaaleissa tietänytkään, että tällaista kunta hyväksyi suurella enemmistöllä lain 37719: lakia on ollut tekeillä. Se oli äänestettynä elävistäkuvista, mutta nyt tämän eduskun- 37720: yli vaalien siitä huolimatta, että tällainen nan sivistysvaliokunnan enemmistö esittää 37721: lisäys; aivan välttämättömästi valtiopäivä- tätä lakia hyljättäväksi. Ne syyt, jotka 37722: järjestykseen tarvitaan. Nyt oli samaan ovat saattaneet eduskunnan tällaista lakia 37723: aikaan myöskin yli vaalien äänestettyn~i ajattelemaan, ovat siksi selvät ja kaikille 37724: ehdotus valtiopäiväjärjestykseksi, joka tä- tunnetut, ettei niistä montakaan sanaa tar- 37725: nään hylättiin, ja siihen oli otettu asialli- vitse sanoa. Olemmehan me vuosien var- 37726: sesti nämä samat säännökset ja sillä ta- silla saaneet lukea lehdistä kaikenlaisia 37727: valla olisi tämä laki käynyt tarpeetto- poika-mustakäsi-joukkoja, jotka ovat saa- 37728: maksi, jos valtiopäiväjärjestys olisi tullut neet aiheensa ja syntymissyynsä elävistä- 37729: hyväksytyksi. l\futta kun ei niin tapah-· kuvista. Keinotteluhenki tällä alalla on 37730: tunut, seuraa siitä ehdottomasti, että tämii erittäin voimakkaana esiintynyt. Ne syyt, 37731: on nyt hyväksyttävä. Minä pitäisin kyllä joiden perusteella sivistysvaliokunta nyt 37732: omasta puolestani aivan selvänä, että näin esittää tätä lakia hylättäväksi, ne eivät ole 37733: on tehtävä, mutta koska tätä asiaa on pyy- minun mielestäni päteviä. On viitattu 37734: detty pöydälle seuraavaan istuntoon, niin yleensä valtion liiketoimintaan, kuinka se 37735: ei minulla ole sitäkään vastaan, vaan PYY- on epäonnistunutta ja tuloksia tuottama- 37736: dän sitä puolestani kannattaa. tonta. Tähän asiaan tahtoisin sanoa, että 37737: valtion liiketoiminta yleensä on ollut vielä 37738: P u h e m i e s: Koska kaksi edustajaa niin lyhytaikaista, jos muutamien vuosien 37739: on pyytänyt asiaa pöydälle ja valtiopäivä- kokemuksien perusteella tahdotaan tällai- 37740: järjestyksen mukaan on asia näin. ollen sia johtopäätöksiä tehdä, niin se ei ole mi- 37741: jäävä pöydälle, niin kehotan seuraavia pu- nun mielestäni asianmukaista. Ja sitä- 37742: hujia kohdistamaan lausuntonsa pöydälle- paitsi tämä laki edellyttää, että valtio voi 37743: panoon. antaa yksityisille yhtiöille, jopa useam- 37744: mallekin, koko tämän elävienkuvien mo- 37745: Ed. V i r k kun en: Luovun. nopoolin, niin että sillä syyllä ei ole ol- 37746: lenkaan pohjaa. On myöskin viitattu että 37747: Keskustelu pöydällepanosta julistetaan nyt, kun on tarkastus järjestetty eläville- 37748: pää ttyneeksi. kuville, niin ei ole enään muistuttamisen 37749: syytä. Nyt ovat kuitenkin asiat sillä ta- 37750: Asia pannaan pöydälle ensi IS- valla, etä tämä tarkastus ei ole lailla jär- 37751: tuntoon. jestetty, vaan se on aivan vapaaehtoisuu- 37752: den varassa. Jos elävienkuvien yhtiöt tah- 37753: tovat, niin ne voivat koska tahansa siitä 37754: 5) Vuoden 19,21 v·altiopäivHlä lepäämään jä- lakata. Se, että asia on paremmalle tielle 37755: tetty ehdotus laiksi elävistäkuvista, tullut, ettei enään huonoja kuvia näytellä, 37756: johtuu siitä. että tämä laki on ollut te- 37757: josta sivistysvaliokunta on antanut lau- keillä täällä eduskunnassa ja tämän lain 37758: sunnon mietinnössään n:o 4, esitellään tekeilläolo on painostanut ja pelottanut 37759: a i n o a a n k ä s i t t e l y y n. elävienkuvien yhtiöitä vähäsen hillitse- 37760: mään rahanhimoansa ja siistimään ohjel- 37761: P u h e m i e s: Ensin sallitaan asiassa miansa. Minä toivoisin, että eduskunta hy- 37762: keskustella ja senjälkeen on toimitettava väksyisi tämän lain, sillä elävätkuvat ovat 37763: lippuäänestys lakiehdotuksen hyväksymi- saatavat kulttuuria palvelemaan tässä 37764: sestä tai hylkäämisestä. Jos vähintään 2/3 maassa ja ne ovat siksi voimakas tekijä 37765: annetuista äänistä kannattaa lakiehdotuk- kansan kasvattamisessa että pitäisi minun 37766: Lakiehdotus elävistäkuvista. 653 37767: 37768: ymmärtääkseni valtion ottaa tämä filmi- tion huostassa. On mainittu, miten suuri 37769: asia huostaansa ja kiinnittää siihen suurta virkamiehistö tätä varten tarvittaisiin, mi- 37770: huomiota ja ohjata sen avulla kansaa pa- ten monta tirehtööriä pitäisi tätä asiaa olla 37771: remmille lähteille. hoitamassa y. m., joka muka p.äyttää, että 37772: filmimonopoli valtion omistamana olisi ai- 37773: Ed. M: S i 11 a n pää: Tuskin mikään kek- van mahdoton hoitaa ja että se ei tuottaisi 37774: sintö on tullut niin yleiseksi kuin elävien- valtiolle tuloa, päinvastoin suuria menoja. 37775: kuvien keksintö on tullut. Ne ovat hyvin Ehdotus laiksi elävistäkuvista on kaikkein 37776: suuressa määrässä nykyään kilpailemassa suurinta huomiota kuitenkin herättänyt 37777: puhuvien teattereiden kanssa. Mutta ku- elävienkuvien teatterien omistajien kes- 37778: ten monta muuta hyvää asiaa on häikäi- kuudessa. Nämä filmien omistajat ovat 37779: lemätön keinottelu päässyt tätäkin alaa va- panneet kaikki voimansa liikkeelle voidak- 37780: hingoittamaan. Voidakseen saada kevyttä seen todistaa, miten huono taloudellinen 37781: ohjelmistoa on otettu kaikenmoisia rikos- yritys elävienkuvien tuotanto ja näyttele- 37782: ja seikkailuesityksiä fil~ien aiheiks~ j.a minen oikeastaan on. Eduskunnan jäse- 37783: tällaisten ala-arvoisten esitysten turmwlh- nille on jaettu kannatuslaskelmia suurim- 37784: set vaikutukset ovat myöskin meidän maas- pien e'lävienkuvien teattereista ja tässä on 37785: samme esiintyneet tavalla, jota ei voida saatu liike tuottamaan 6,000 markan tap- 37786: vaieten sivuuttaa. Koululaisten keskuu- pion vuodessa, ja että tällaisissa oloissa 37787: dessa on esiintynyt erinäisiä varasyhty- näytteleminen on oikeastaan uhraantuvai- 37788: miä, joita tutkittaessa asianomaiset ovat il- suutta, johon filmiteatterien omistajat an- 37789: moittaneet saaneensa aiheensa elävissäku- tautuvat. Väite, että valtio ei voisi elävien- 37790: vissa esitetyistä rikosdraamoista. Kun nä- kuvien monopolia hoitaa, on kuitenkin löy- 37791: mä seikat tulivat julkisuuteen, oli silloin hällä perusteella sentakia että sivistysvalio- 37792: poliisiviranomaisten pakko työväen vaati- kunnan mietinnössä nimenomaan ehdote- 37793: muksesta ryhtyä jonkunlaista sensuuria taan, että valtio voisi tämän monopolinsa 37794: harjoittamaan. Tämä myöskin, kun vielä luovuttaa joko yhdelle tai useammalle yh- 37795: eduskunnassa tehtiin alotteita filmilain tymälle vaatien ainoastaan tarkastusoikeu- 37796: aikaansaamiseksi, antoi aiheen hallituk- den itselleen. Mutta sivistysvaliokunta on 37797: selle jättää eduskunnalle esityksen laiksi kuitenkin tästä huolimatta ehdottanut, että 37798: elävistäkuvista. Eduskuntaesityksen tu- laki hyljättäisiin. Jos nyt tapahtuu, että 37799: loksena voidaan jo mainita, että 'elävien- laki hyljätään, niin silloin ei jää minkään- 37800: kuvien teatterit vapaaehtoisesti järjestivät laista lakiin perustuvaa tarkastusmäärä- 37801: ennakkosensuurin, joka jossain määrin on ystä. Jos filmien omistajat kieltäytyvät 37802: ohjelmistoa parantanut. Nyt väitetään, tarkastuksesta, ei heitä voida siihen millään 37803: että vapaaehtoisen tarkastuksen tuloksena tavalla pakottaa. .Ta on epäiltävää, että 37804: on merkittävä, että filmit jo nyt ovat ko- se parannus filmituotannon alalla, mikä 37805: kolailla parantuneet ja ettei siis enää olisi nyt on saatu, voisi kokonaan hävitä. Tä- 37806: aihetta saada mitään lainsäädäntöä tällä män nojalla yhdyn kannattamaan ed. Pe- 37807: alalla ai'kaan. Mutta vaikka onkin myön- rälän esittämää ehdotusta, että eduskunta 37808: nettävä, että filmit ovat jonkun verran hyväksyisi kysymyksessä olevan lakiesi- 37809: entisestään parantuneet, niin on siitä vain tyksen. 37810: päästy puoli askel ta siihen, mihin meidän 37811: pitäisi päästä. Elävätkuvat pitäisi sovel- Ed. P i t k ä n e n: Yhdyn kannattamaan 37812: luttaa kansanopetuksen palvelukseen, mut- lain hyväksymistä edellisten puhujain 37813: ta niin kauan kuin filmit ovat yksityisten esittämillä perusteilla. Toivon, että tätä 37814: yrittelijäin tuotantoa ja näytteleminen on tietä todellakin saadaan korjatuksi elävien- 37815: yksityisten yhtymäin varassa, niin kauan e1 kuvien ohjelmisto, joka nyt ei ole senlaa- 37816: varsinaisia opetusfilmejä voida saada syn- tuinen ja senarvoinen, jonkalaiseksi jo- 37817: tymään. Esilläolevan lakiehdotuksen elä- kainen kansanvalistusta harrastava kan- 37818: vienkuvien ottamisesta valtion monopoolik- salainen toivoisi elävienkuvien ohjelmiston 37819: si, on sivistysvaliokunta ehdottanut hyljät- tulevaksi. 37820: täväksi pääasiassa muka sillä syyllä, että 37821: valtio ei voisi filmituotantoa hoitaa. Va- Ed. A. Tulenheimo: Minä myön- 37822: liokunnassa on esitetty huikeita laskuja nän, että valtion erinäisistä syistä täytyy 37823: filmimonopolin hoidosta, jos se olisi val- harjoittaa valvontaa eläviinkuviin nähden. 37824: 654 'lliiJSitairua 24 p. olQikalkUiuta. 37825: 37826: Mutta minusta se keino valtion valvonnan hillä, jotka tulisivat tätä liikettä hoita- 37827: aikaansaamiseksi tässä kohden, jota laki- maan, ei olisi. Päinvastoin olisi peljättä- 37828: ehdotus tietää, on huonoin kaikista niistä vissä, että jos valtio ryhtyisi eläviäkuvia 37829: keinoista, joita valtiolla on käytettävänään. näyttelemään, niin syntyisi hyvin laaja 37830: Paitsi sitä, että valtion, jos se tälle tielle hallitus, filmiylihallitus ja alahallitukset 37831: lähtisi, tulisi ensin lunastaa nykyiset elä- sekä tarkastajat j. n. e., ja silloin todennä- 37832: väinkuvain teatterit, mikä nousisi useam- köisesti ne verotulot, jotka nyt valtio saa, 37833: paan miljoonaan markkaan, täytyisi val- ja jotka nousevat laskujen mukaan vuosit- 37834: tion, jos se itse harjoittaa elävienkuvien tain 12 miljoonaan markkaan, hupenisivat 37835: liikettä, ylläpitää suurta virkakuntaa tätä elävienkuvien teatterien ja virastojen yl- 37836: liikettä hoitamassa. Ja se liike epäilemättä läpitämiseen. Senvuoksi minäkin yhdyn 37837: tuottaisi valtiolle tappiota. Jos valtio taa- sivistysvaliokunnan mietintöön. 37838: sen luovuttaisi tämän liikkeen monopolin 37839: yhtiölle, niin on aivan varmaa, että valtio Ed. E s t l a n d e r: Det är med tillfreds- 37840: suuressa määrin joutuisi näiden monopoli- ställelse man nu erfar, att opinionen inom 37841: yhtiöiden armoille. Valtiolla on, kuten sa- riksdagen beträffande förevarande lagstift- 37842: nottu, paljon parempia keinoja käytettä- ningsåtgärd synes hava förändrats och att 37843: vänä valvonnan aikaansaamiseksi. Ensin- man sålunda kan utgå från att ifrågava- 37844: näkin minä 'luulen, päinvastoin kuin eräs rande förslag icke skall komma att bliva 37845: aikaisemmista puhujista, että elävienku- antaget. Det är också mycket i det korta 37846: vien omistajat halustakin edelleen suostu- betänkandet, som är egnat att väcka till- 37847: vat sellaiseen vapaaehtoiseen tarkastuk- fredsställelse, bl. a. uttalandet, att den fri- 37848: seen, joka tähänkin saakka on ollut voi- villiga censur, som för närvarande utövas 37849: massa, siitä syystä, että heillä on tavaton över biografteatrarnas verksamhet, är så- 37850: riski siihen nähden, että jonkun kohdan dan, att den lämnat ett tillfredsställande 37851: heidän filmissään ollessa rikoksellinen resultat. De stora missförhållanden, som 37852: koko filmi voidaan ottaa takavarikkoon. tidigare ofta omtalats, synas sålunda åt- 37853: Jos filmi on aikaisemmin tarkastettu, minstone icke numera finnas till, i varje 37854: katoo tämä riski. Tarkastuksen saaminen fall icke i sådan grad att de skulle påkal- 37855: lain puitteissa järjestetyksi ei pitäisi tuot- la ett ingripande i lagstiftningsväg. 37856: taa suuria vaikeuksia, kun kuten sanottu, Emellertid synes. det mig som om den 37857: minä luulen, että filmiteatterien omistajat konklusion utskottet drager av det jag här 37858: siihen halusta itsekin suostuisivat. Sitten citerat skulle vara i någon mån oriktig. 37859: on valtiolla myös verotuspolitiikkansa Om så förhåller sig som utskottet gör gäl- 37860: kautta mahdollisuus ·Suuressa maarassa lande, och varom jag för min del är över- 37861: vaikuttaa ei ainoastaan filmien laatuun, tygad, borde det väl vara onödigt att skri- 37862: vaan koko tähän liikkeeseen. Verotuspoli- da till en sådan petition, som uti utskot- 37863: tiikalla valtio voi tarkastusta ja valvon- tets senare kläm föreslås, genom viiken 37864: taansa ja sitä ohjausta, jonka se tahtoo man skulle påyrka en lag om preventiv 37865: puolestaan tälle liikehaaralle antaa, aivan övervakning av levande bildserier, m. a. o. 37866: riittävästi ja yksinkertaisin ja vähäisin eri lagstiftningsåtgärd, som skulle innebä- 37867: ja valtiolle halvimmin keinoin aikaansaa- ra ett avsteg från en viktig rättsgrundsats. 37868: da. Minä siis yhdyn sivistysvaliokunnan För min del och med hänvisning till vad 37869: mietintöön, ja ehdotan, että lakiehdotus jag nu haft äran yttra ber jag få före- 37870: hyljättäisiin. slå, jämte det jag omfattar den första 37871: klämmen, att den senare klämmen måtte 37872: Ed. J u u tila i ne n: Minä ajattelen förkastas. 37873: asiasta samaan tapaan, kuin edellinen pu- 37874: huja. Huomautan vielä, että valtio voi Ed. H. P u l k k i n e n: Käsilläoleva la- 37875: kyllä erinäisillä aloilla liiketoimintaa har- ki ehdotus ei suo mitään varmoja takeita 37876: joittaa, perustaa sähkötehtaita, sahoja ja . siitä, että eläviell'kuvien teatterien ohjel- 37877: muita senlaatuisia, mutta elävienkuvien misto tulisi sen johdosta entistä enemmän 37878: teatterien toiminta on monipuolinen ja vaa- ja puhtaasti palvelemaan kasvatuksellisia, 37879: tii jokainen teatteri hoitajaltaan sellaista tieteellisiä ja taiteellisia tarkoitusperiä. 37880: innostusta asiaan, jota valtion virkamie- Elävienkuvien esityksien jouduttua valtion 37881: __ ___________________________ 37882: _::_ Lakiehdotus elävistäkuvista. ·-·-·- 37883: 655 37884: 37885: 37886: .haltuun tai sen välityksellä erikoisille mo- och fri konkurrens, är väl den sistnämnda 37887: nopooliyhtiöille ei suinkaan näiden puolel- överhuvudtaget att föredraga. När man 37888: ta tultaisi sivuuttamaan liikenäkökohtia här liksom rdgsm. Perälä ordar o:rri jobbe- 37889: vaan voiton toivossa yhä edelleen täytettäi- riets and:a, s01m gjort sig bred inom före- 37890: :siin sen yleisön toivomuksia, joka rakas- varande bransch, så är det förvånande, att 37891: taa jo valmiiksi turmellun maun mukaisia man icke finner lämpligt anbringa den 37892: sensatsionikuvia. Suuri osa nykyisistä synpunkten på andra områden av samhälls- 37893: valtiojärjestelmää kannattavista epäilee livet. Där det gäller medborgarnas liv och 37894: lakiehdotuksen hyödyllisyyttä sen takia, välfärd, där bör man ver kligen ingripa 37895: -että se ei takaisi valtiolle varmaa ja hyvää mot jobberiet, men icke är det här fråga 37896: voittoa. Osa sosialidemokraateista ja maa- om ett sådant område, där liv och välfärd 37897: laisliittolaisista, lakia puoltaen on sillä skulle sväva i fara, därest man ej skrede 37898: kannalla, että tämä puoli asiasta ratkeaisi till statssocialistiska åtgärder. 37899: hyvin silloin, kun valtio luovuttaisi yksin- Vad beträffar de inkomster man väntat 37900: oikeutensa yksityisille yhtymille. Tämä ei för staten genom monopolet, är också jag 37901: suinkaan asiaa parantaisi. Päinvastoin on övertygad om att desamma vida säkrare 37902: todennäköistä, että monapooliyhtiö huoma- erhållas genom det nuvarande skattesyste- 37903: tessaan, että sivistykselliset kuvat eivät met. De skulle kanske krympa ihop till 37904: .kylliksi tuo voittoa, entiseen tapaan näyt- ett intet, i händelse man skrede till den 37905: 'telisivät sellaisia. jotka takaavat kevyen föreslagna monDpoliseringen. 37906: yleisön suosion. Kun valtio joka tapauk- En omständighet, som i detta samman- 37907: sessa tahtoo filmiesityksistä hyötyä, ei se hang nog bör beaktas, är den, ·att man ge- 37908: voisi vastustaa yksityistä voittoa tavoitte- nom ingrepp från samhällets sida i hithö- 37909: levien monopooliyhtiöitten vaatimuksia. rande förhållanden kunde åstadkomma en 37910: Sensijaan todennäköistä on, että tämän gynnsam utveckling av biografteatrarnas 37911: lain tai kiinteän sensuurijärjestelmän avul- program. J ag åsyftar härvid främst att 37912: la tulisi porvarillinen valtio käyttämään rena undervisningsfilmer, sådana som 37913: oikeuttaan saattaakseen elävätkuvat mie- framställa vetenskapliga eller tekniska för- 37914: lensä mukaan kapitalistiluokan mukaista hållanden, borde i större utsträckning vin- 37915: poliittista agitatsioonia tukemaan ja estä- na plats på programmen. Såsom: också en 37916: mään sellaisten filmien esittämistä, jotka tidigare talare framhållit, kan denna ut- 37917: jollain tavoin valaisisivat työväen poliittis- veckling mycket kraftigt främjas genom 37918: ta katsantokantaa. Nä1n ollen tulee työväen- ett vida enklare medel, nämligen genom 37919: puolueen ryhmä äänestämään lain hylkää- skattepolitik, och jag ville lägga statsut- 37920: misen puolesta. Sivistysvaliokunnan mie- skottets ärade medlemmar TJå hjärtat att 37921: tinnössä olevan toisen lJOnnen ehdotusta, beakta denna omständighet. Man har re- 37922: -että eduskunta pyytäisi halli:tukselta laki- dan hittills på denna väg kommit till go- 37923: ehdotusta elävienkuvien kuvasarjain en- da resul tat, och man kan gå vidare. Man 37924: nakkotarkastuksesta tulee ryhmä vastus- har beskattat de konstnärliga filmerna 37925: tamaan. lindrigare än de övriga. Man borde taga 37926: ett steg till och låta rena undervisningsfil- 37927: Ed. W i i k: En tidigare talare konsta- mer vara skattefria. 37928: ierade med tillfredsställelse, att opinionen Sedan är det en annan omständighet, 37929: inom riksdagen förändrat sig. Såvitt jag som gör att jag m:åste ställa mig avvisan- 37930: 'förstår, är det fastmera tidsförhållandena de till lagförslaget, och det är de censur- 37931: som förändrat sig. När förslaget om den- bestämmelser, som ingå i detsamma. En 37932: na lag i tiden framställdes, hade man visst censur i avseende TJå filmerna är nog nöd- 37933: tänkt sig en ljus demokratisk utveckling vändig. ,Tag hyser visserligen icke samma 37934: här i landet, och man var böjd för att se farhågor som en del andra talare, vilka 37935: ljust TJå staten och allt vad den komme enligt min mening ha målat fula bilder 37936: :att företaga sig. Jag tänker att verkli- TJå väggen. Allt det där talet om ,svar- 37937: gen härutinnan opinionen förändrat sig och ta handen" och dylika sammanslutningar 37938: :att åtminstone den fraktion jag tillhör icke bland barn tror jag är behäftat med avse- 37939: .·är så benägen att anförtro vad som helst värd överdrift. J ag tror det i få fall skall 37940: när som helst i statens händer. Har man kunna påvisas, att filmerna vållat en ökad 37941: ;att välja mellan borgerlig statssocialism brottslighet, ty just de mycket omtalade 37942: 656 ·T:idiSit.aina Z4 p. ,Joka'lmuta. 37943: ·-~-·~~~--~~--- 37944: 37945: 37946: 37947: 37948: förbrytarfilmerna äro ändå så moraliska grundlagar om allt möjligt och omöjligt.. 37949: när allt kommer omkring. Alla sluta de Endast stadgandet om censur är av grund- 37950: ju med att dygden får sin belöning och lagsna.tur i denna lag. Det övriga lämpar 37951: den stygge brottslingen straffas. Om ett sig i vanlig lag, för att icke tala om de 37952: barn lär sig något brottsligt genom dem, många stadganden, som rätteligen skulle 37953: så är det på sin höjd en teknisk fint för ha sin plats i en administrativ förordning. 37954: utförande av ett brott, men näppeligen Jag instämmer, herr talman, i yrkandet 37955: väckes själva det brottsliga begäret genom på lagförslagets förkastande. 37956: en film. Vad som egentligen stött mig i 37957: fråga om dessa censurbestämmelser är, att Ed. S c h a u m a n: I likhet med herr 37958: det icke på något sätt framgår, att de av- Estlander ber jag att få uttala min fäg- 37959: sett endast filmernas moraliska och konst- nad över att man nu tämligen allmänt 37960: närliga halt, utan, såsom av propositionens tyckes hava övergivit tanken på detta 37961: motivering framgår, äro de jämväl avsedda statssocialistiska experiment. Måhända kan 37962: att användas i politiskt syfte, eller åtmin- man därav sluta till att över huvud de 37963: stone förutsättes att sådant k a n ske. Det- statssocialistiska ideerna i kammaren äro 37964: ta vore absolut förkastligt. Också inom på retur och att de gamla, unkna teorier- 37965: andra områden av samhällsiivet reder man na, om vilka det en gång här talades, börja.. 37966: sig utan preventiv censur. Man har straff- komma till heders igen. Huru som helst, 37967: lagen till förfogande. Visserligen fruktar har i alla fall utskottet icke varit fullt 37968: jag icke heller, såsom någon tidigare tala- konsekvent. Det har velat bibehålla nå- 37969: re här, att en borgerlig regering skulle gonting, som fortfarande smakar statsso- 37970: missbruka statsmonopolet till att låta före- cialism, nämligen den preventiva. censu- 37971: visa endast borgerliga. kärleksäventyr, men ren, som enligt utskottet icke skall anord- 37972: i alla fall kunde missbruk i ett eller an- nas på frivillighetens väg, utan omhänder- 37973: nat avseende komma i fråga. Därför in- has av något slags statsmyndighet. J ag 37974: stämmer jag med herr Estlander därutin- för min del har i denna fråga samma åsikt 37975: nan, att den andra klämmen i utskottsbe- som herr Estlander och också herr Wiik 37976: tänkandet borde förkastas. J ag har också och ber att få understöda det förslag, som 37977: i utskottet företrätt denna mening, fastän har framställts av herr Estlander. Ut- 37978: jag icke ansett saken äga den betydelse, skottet säger, att den preventiva censur, 37979: att jag skulle till betänkandet ha fogat som nu av biografägarena har frivilligt 37980: reservation. Den nuvarande filmgransk- anordnats, lämnat tillfredsställande resul- 37981: ningen har fungerat tillfredsställande. Om tat. Men är utskottet säkert på att en så- 37982: i framtiden behov av en lag i ämnet gör dan preventiv censur, som utskottet vill ha, 37983: sig gällande, är det tid att då komma fram lämnar, också den, ett tillfredsställande 37984: med den. Tills vidare anser jag det vara resultat? När man har någonting som är 37985: obehövligt. bra skall man icke kasta bort det och börja 37986: Det finnes yttermera. ett skäl, som gör experimentera med något, om vilket man 37987: att jag måste ställa mig absolut avvisan- icke vet, huruvida det utfaller lyckligt 37988: de till detta lagförslag. Om det antages, eller ej. 37989: är det den sextiofjärde ,grundlagen, som 37990: riksdagen antagit sedan början av år 1917, Ed. V i r k kun en: Mitä itse pääasiaan 37991: och sextiofyra grundlagar inom mindre än tulee, olen tullut hyvin vakuutetuksi siitä, 37992: sex år är för mycket. Detta förslag är että valtion on pysytteleminen itse tämän 37993: typiskt i sitt slag. Det är en blandning filmiliikkeen ulkopuolella. Puhumattakaan 37994: av likt och olikt, som allt skall fastlåsas siitä, että valtio voisi siitä itselleen kar- 37995: med grundlagshelgd. Det skall sålunda i tuttaa tuloja, on päinvastoin varmaa, että 37996: republiken Finlands grundlag vara stad- valtiolta sellaisessa liikeyrityksessä hupe- 37997: gat, att ett barn icke efter kl. 7 på kväl- nisi melkoinen määrä niistäkin tuloista, 37998: len får gå på levande bilder. Dessa mer jotka sillä elävistäkuvista nykyään on. 37999: eller mindre viktiga stadganden skola icke Pyysin kuitenkin puheenvuoroa saadakse- 38000: kumia förändras annoriedes än med an- ni puolustaa sivistysvaliokunnan toista 38001: vändande av sådan kvalificerad majoribt, pontta. On mielestäni sekä asianmukaista 38002: som L. 0. för ändring av grundlag stad- että luonnollista, että se vapaaehtoinen 38003: gar. Det är ett ofog detta, att stifta ennakkotarkastus, jonka alaisiksi filmiliik- 38004: Kansainliiton liittosopimuksen artiklat. 38005: 38006: keet nykyään ovat alistuneet, tulee lail- Äänestyksessä annetaan 112 jaa- ja 68 38007: listetuksi. Saattaahan sen toteuttamisessa ei-ääntä. 38008: ajatella myöskin toisia toimia, kuin varsi- 38009: naista enrrakkosensuuria. Voihan ajatella P u h e m i e s: Eduskunta on siis hyväk- 38010: sitäkin, että valtio lainsäädännöllä tarjoaa synyt sivistysvaliokunnan mietinnössä ole- 38011: filmiliikkeille tilaisuuden edelleenkin käyt- van toisen ponnen. 38012: tää tällaista vapaaehtoista ennakkotarkas- 38013: tusta, jotta siinä tarkastetut filmit tulisi- Asia on loppuun käsitelty. 38014: vat vapautetuiksi takavarikoimisen uhalta. 38015: Ei missään tapauksessa käy päinsä, että kun 38016: kerran eduskunnassa on kiinnitetty asiaan 6) <Ehdotuksen Kansainliiton liittosopimuk- 38017: huomiota, jätettäisiin tämä tarkastusliike sen •erinäisten !ll,rtikl.ain muuttamis.esta 38018: kokonaan omien voimiens·a varaan, vaan 38019: kyllä asia on laillistutettava, mikäli se sisältävän hallituksen esityksen n:o 8 joh- 38020: kuuluu valtion toiminta-alaan. Kannatan dosta laadittu ulkoasiainvaliokunnan mie- 38021: myöskin tätä toista pontta. tintö n:o 1 esitellään ainoaan käsi t- 38022: t el y y n. 38023: Keskustelu julistetaan päättyneeksi. 38024: Puhemies: Mitä ulkoasiainvaliokun- 38025: Puhemies: Nyt on toimitettava lip- nan mietinnön 2 sivulla oleviin ponsiin 38026: puäänestys lakiehdotuksen hyväksymises- tulee, niin tehdään niistä päätös erikseen 38027: tä tai hylkäämisestä. ,Jos lakiehdotus tu- huomioonottaen, että jos ensimäinen ponsi 38028: lee hylätyksi, tehdään päätös toisesta pon- tulee hylätyksi, raukeaa myös toinen ponsi. 38029: nesta. 38030: 38031: Sihteeri lukee Keskustelu: 38032: 38033: äänestysesityksen: Ed. L å n g s t r ö m: Ne muutokset, joita 38034: ehdotetaan tässä esityksessä Kansainliiton 38035: Joka hyväksyy puheenaolevan lakieh- liittosopimukseen tehtäväksi, ovat sitä laa- 38036: dotuksen, sellaisena kuin eduskunta on sen tua ja niin vähän merkityksellisiä, että 38037: 1921 vuoden valtiopäivillä lepäämään jä- niihin ei ole syytä kajota. Mutta sensi- 38038: tettäväksi hyväksynyt, äänestää ,jaa"; jaan on syytä lyhyesti tarkastaa tämän 38039: Kansainliiton luonnetta siinä mielessä, 38040: joka ei sitä hyväksy, äänestää ,ei". Jos 38041: vähintään 2/3 annetuista äänistä on jaa.- kuin mietintöön liitetyssä vastalauseessa 38042: esitetään ja tarkastaa, onko tälle maalle 38043: ääniä, on ehdotus hyväksytty, :mutta muu- 38044: mitään etua ja vastaavaa hyötyä kysy- 38045: ten se on hylätty. 38046: myksessä olevaan liittoon kuulumisesta. 38047: Ääne~tyksessä annetaan 31 jaa- Ja 156 38048: Mitä ensiksi tulee niihin kustannuksiin, 38049: ei-ääntä. jotka Suomen kuulumisesta Kansainliit- 38050: toon laukeavat maan maksettavaksi, ovat 38051: Puhemies: Eduskunta on siis hylän- ne siksi huomattavia summia, että niin 38052: nyt sanotun lakiehdotuksen. köyhälle maalle, kuin Suomi on, on syytä 38053: tarkalleen laskea minkälaisia veroja. se suo- 38054: Puhemies: Tulisi äänestettäväksi rittaa. Ensi vuoden tulo- ja menoarvioon 38055: sivistysvaliokunnan mietinnössä olevasta on laskettu Kansainliitolle menevä määrä- 38056: toisesta ponnesta, jota ed. Estlander usei- raha 3,600,000 markaksi, joka määräraha 38057: den muiden kannattamana on ehdottanut on ikäänkuin kaivoon heitettynä ja lisää 38058: hy lä ttä väksi. luonnollisesti köyhän kansan jo muutenkin 38059: raskasta verotaakkaa, kun sensijaan, jos. 38060: tämä summa käytettäisiin johonkin yleis- 38061: Äänesty.s ja päätös: hyödylliseen tarkoitukseen, esim;. asuntojen 38062: rakentamiseen asunnottomille, niin olisi se 38063: Ken hyväksyy sivistysvaliokunnan eh- toimenpide, jolla ainakin jossain määrin 38064: dotuksen, äänestää ,jaa"; jos ,ei" voittaa, helpoitettaisiin tämän maan köyhän kan- 38065: on ed. Estlanderin ehdotus hyväksytty. san raskasta ja muutenkin vaikeaa asemaa. 38066: 83 38067: 658 'T.1hsttain<a 2'4 ,p. ,Jokallrnuta. 38068: 38069: ja voitaisiin pelastaa monta maantielle jou- ole edes tarkoitettukaan kaikkien kansojen 38070: tunutta työläisperhettä uhkaavan talven keskeiseksi liitoksi ja sen rakenne on aivan 38071: kynsistä lämpimän katon alle. epäkansanvaltainen. Jo se tilanne, jossa 38072: Kansainliiton luonnehan on selvästi im- liitto luotiin, osoittaa liiton oikean luon- 38073: perialistinen. Sehän ei ole oikeastaan teen. Sitä eivät ole perustaneet rauhanaat- 38074: muuta kuin maailmansodassa voittaneiden teen ajajat, vaan sodassa voittaneitten val- 38075: valtioiden anastusliitto, jonka pääpyrki- tojen valtiomiehet. Sen säännöt ovat sen 38076: myksenä on Versaillesin häpeällisen rosvo- perustajat itsevaltaisesti laatineet omien 38077: rauhan toteuttaminen. Liittosopimuksen tarkoitustensa mukaiseksi ja näihin sään- 38078: 4 § osoittaa selvästi tämän Kansainliiton töihin on liittoon liittyvien kansain ilman 38079: luonteen. Tässä 4 §:ssä mainitaan neuvos- muuta alistuttava. Paitsi liiton perusjäse- 38080: ton muodostavan liittoutuneiden ja niihin niä, sodassa voittaneita valtoja ja niitten 38081: yhtyneiden päävaltioiden sekä liiton nel- liittolaisia, on sen jäseniksi kutsuttu jouk- 38082: jän muun jäsenen edustajat. Nämä viisi ko puolueettomia valtoja, mutta useita 38083: päävaltaa Yhdysvallat, Englanti, Ranska, maailman taloudellisessa ja sivistyselämäs- 38084: Italia ja Japani valitsevat 5 edustajaa tä- sä mitä tärkeimpiä valtoja on sulettu liiton 38085: hän Kansainliiton neuvostoon, kun sensi- ulkopuolelle. Tosin on olemasssa se mah- 38086: jaan toiset vallat, niin monta kuin niitä dollisuus, että nekin pyynnöstä voivat 38087: kaikkiaan yhteensä onkiln, saavat valita päästä liiton jäseniksi, mutta vain siksi 38088: kaikkiaan ainoastaan 4 edustajaa. (Vasem- nöyryyttävillä ehdoilla, ettei voida odottaa 38089: malta: On tuoreempia ilietoja.) Tämän mu- niitten liittoon yhtymistä. Niin kauvan 38090: kaan on siis itsestään selvää, että kun edus- kuin esim. Saksa on liiton ulkopuolella, ei 38091: tussuhteet neuvostossa ovat tällaiset, niin liittoa voida pitää kansainliittona eikä siltä 38092: ei siellä ole pienillä valloilla, sellaisilla voi odottaa senmukaista toimintaa, vaan 38093: kuin Suomi esim. minkäänlaista mahdolli- täytyy sitä pitää valtiollisena liittona, jon- 38094: suutta saada ääntään kuuluville, vielä vä- ka kärki on suunnattu liiton ulkopuolelle 38095: hemmän voi se vaikuttaa siellä päätöksien sulettuja valtoja vastaan." 38096: syntymiseen. Näin ollen jäävät pienet val- Edelleen sanoo ed. Helo tässä vastalau- 38097: tiot kansainliitossa kokonaan toisarvoisiksi seessa: ,Kun siis kansainliittoa ei mieles- 38098: tekijöiksi, suurvaltojen nöyriksi lakeijoiksi, täni ole pidettävä :minään todellisena kan- 38099: sellaisiksi konstiukoiksi (Puhemies koput- sainliittona, vaan valtiollisena liittona, 38100: taa), joita suurvallat narusta vetämällä joka on perustettu maailmansodan päättä- 38101: saavat sätkyttelemään koipiaan ... neen väkivaltarauhan tukemiseksi, ja kun 38102: liitto on mahdollisimman epäkansanvaltai- 38103: Puhemies, koputtaen: Pyydän puhu- nen ja sen säännöt tekevät vaikeaksi, jollei 38104: jaa käyttämään arvokkaampaa kieltä. suorastaan mahdottomaksi liiton kehittämi- 38105: sen todelliseksi kans·ainliitoksi, en katso 38106: P u h u j a: SiHoin kuin tämä kysymys oikeaksi, että Suomi puolueettomuudestaan 38107: kansainliittoon liittymisestä oli arkaisem- luopuen yhtyisi tähän valtaliittoon." Näin 38108: min eduskunnassa esillä, tuotiin eriäviä sanoo ed. Helo tässä vastalauseessaan, jo- 38109: mielipiteitä tähän liittoon liittymisestä. hon pääpiirteissään voi vielä nytkin tänä 38110: M. m. ed. Helo on mukaan liittämässään päivänä yhtyä. Ikävä kyllä, että kun asia 38111: vastalauseessa vastustanut tähän kansain- oli ulkoasiainvaliokunnassa esillä, ei siellä 38112: liittoon liittymistä koko hyvillä perusteil- noussut yhtään ainoaa sosialidemokraattia 38113: la. Ed. Helo mainitsee täällä vastalau- edes tälle kannalle asettumaan kansainliit- 38114: seessaan: ,Jotta kansainliitto voisi toteut- toon nähden. Täytyy siis todeta, että sosi- 38115: taa niitä toiveita, joita siihen on kiinni- alidemokraatit todellakin ovat tässä suh- 38116: tetty, tulisi liiton ennen kaikkea olla perus- teessa taantuneet. 38117: tettu rauhanaatteen pohjalle ja. sen tulisi Kuten tämä osoittaa, ei Suomella siis 38118: olla yleinen, joka sulkee piiriinsä kaikki ole mitään etua tai hyötyä kansainliittoon 38119: kansalaiset, ja sen sisäisen rakenteen tuli- kuulumisesta, vaan päinvastoin aiheuttaa 38120: si perustua jyrkä'sti kansanvaltaiselle poh- se suuria rahamenoja jäsenmaksujen lillUO- 38121: jalle. Se liitto, joka nyt käyttää kansain- dossa ja saattaa siihen kuuluminen maan 38122: liiton nimeä, ei täytä näitä vaatimuksia. kokonaan kansainliittoa hallitsevien suur- 38123: Sitä perustettaessa ovat määräävinä rau- valtojen pyyteitten välikappaleeksi, josta 38124: hanaatteelle vieraat näkökohdat. Sitä ei saattaa olla seurauksena maan viskautumi- 38125: Kansainliiton liittosopimuksen artiklat. 659 38126: ---------------------------- 38127: nen hyvinkin va:kavien kansainvälisten muille kansoille, jotka kuuluvat Kansain- 38128: selkkausten temmellykseen. · liittoon, ne ovat vielä rasittavammat. Kan- 38129: Kun kieltäytyminen ratifioimasta teh- sainliiton viime kuun viimeisinä päivinä 38130: tyjä sopimuksia tietää liittosopimuksen hyväksytyn budjetin mukaan ovat liiton 38131: "26 §:n mukaan sitä, että jäsenyys liittoon menot vuonna 1923 kyllä 25,673,508 fran- 38132: nähden lakkaa olemasta voimassa, niin voi- gia. Siis jokseenkin suuri summa. Mutta 38133: daan tätä tilaisuutta käyttää hyväksi irti- tässä on muistettava, että tällä summalla 38134: :Sanoutumiseen sanotusta liitosta, johon ylläpidetään ei ainoastaan Kansainliiton 38135: kuulumisesta, niinkuin edellä olen toden- sihteeristö ja liiton työtoimisto ja Kan- 38136: nut, ei tämän maan työväelle ja työväen- sainliiton monilukuiset tilapäiset ja vaki- 38137: luokalle ole minkäänlaista hyötyä, vaan naiset toimikunnat, vaan myöskin pysy- 38138: päinvastoin vahinkoa. Tämän perusteella väinen oikeusistuin Haagissa. Koko tuo 38139: -ehdotan, että eduskunta hyväksyisi ulko- laaja koneisto satoine virkamiehineen on 38140: :asiainvaliokunnan mietintöön n:o 1 liite- nyt täydessä työssä. Maksuperusteiksi, 38141: tyn vastalauseen ponnen, joka kuuluu näin: minkä mukaan Kansainliittoon kuuluvat 38142: ,että eduskunta epäisi n. k. kansainliiton valtiot ottavat osaa kustannuksiin, on nyt 38143: toisen liittokokouksen päättämän liittosopi- hyväksytty väkiluku ja valtion rahallinen 38144: muksen erinäisten artiklain muutosten rati- voima ja sen mukaan on koetettu oikeu- 38145: fioimisen". denmukaisesti jakaa näitä eriä. Ennenkuin 38146: Suomi on ehtinyt ratifioida vuonna 1921 38147: Ed. Voionmaa: Kun ed. Långströmin hyväksyttyä taksaa, on sen osuus nyt li- 38148: ja ed. Lampisen vastalauseessa on esitetty sätty 5 maksuyksiköstä 10:een -- siis 38149: siksikin syyttäviä mielipiteitä Suomen melkoinen lisäys. Sitä vastaan on meidän 38150: Kansainliittoon kuulumista vastaan, niin taholtamme tehty kyllä vastaväitteitä, 38151: katson minä, jolla on ollut tilaisuutta mutta kohtuuden nimessä ei siitä voitu 38152: käydä paikanpäällä ottamassa selvää tästä päästä pois, koska monet heikommat maat 38153: liitosta, velvollisuudekseni lausua käsityk- ottivat kantaakseen suhteellisesti suurem- 38154: seni siitä ja onko Suomen siihen edelleen pia eriä. Tämä merkitsee sitä, että Suomi 38155: kuuluttava vai ei. Itse asiassahan sellai- tulee tulevana vuonna maksamaan luullak- 38156: sen mielipiteen ilmaiseminen minun puo- seni jotakuinkin äsken kuullun summan. 38157: leltani saattaa olla turhaa siihen nähden, Mutta joka tapauksessa summa tulee ole- 38158: ·ettei ole miltään muulta taholta kuin nyt maan pienempi kuin se, mikä nykyään 38159: asken mainitsemaltani esitetty mitään vas- maksetaan, kun maksu on tapahtunut maa- 38160: taväitteitä Kansainliittoon kuulumista vas- ilman postiyhdistyksessä käytetyn jakope- 38161: taan. Nekin epäröivät mielipiteet, joita rusteen mukaan. Siis uuden järjestelmän 38162: "keväällä 1920 tässä suhteessa oikeiston mukaan Suomen menot Kansainliiton vuok- 38163: puolelta lausuttiin, eivät ole tietääkseni si tulevat ensi vuonna olemaan vähemmät 38164: sen jälkeen ainakaan valtiopäiväasiakir- kuin ne nykyään ovat. Ja jos tullaan nou- 38165: joissa esiintyneet, mistä minä vedän sen dattamaan sitä suurta säästäväisyyttä, 38166: johtopäätöksen, että silläkin taholla vähi- jonka tärkeyttä monelta monituiselta ta- 38167: tellen on tultu huomaamaan, että Suomen holta Kansainliiton viime kokouksessa pai- 38168: ·on tuohon liittoon kuuluttava. Mutta kun nostettiin, niin on toivottavaa, että vero- 38169: nyt on niinkin raskauttavia väitteitä esi- kuorma, joka kansoja tässä suhteessa rasit- 38170: tetty kuin ed. Långströmin ja ed. Lampi- taa, tulee helpponemaan. Jos vielä valuut- 38171: sen vastalauseessa on tehty lienee syytä taolot paranevat, niin sitä myötenhän mei- 38172: hiukkasen koettaa valaista asiaa. dän kannettava kuorma vähenee. Enkä 38173: Kiinnitän ensin huomiota vastalauseen- luule, että Suomen on syytä kovin paljon 38174: tekijän ensimäiseen väitteeseen, että nimit- naukua tuon verokuorman raskautta, kos- 38175: täin Kansainliiton ylläpitämiseen menevät kapa Kansainliiton koko menosääntö tule- 38176: säännölliset ja ylimääräiset jäsen m a k- vaa vuotta varten ei tee sentään muuta 38177: s u tj; ovat ylenmäärin rasittavat meidän kuin neljännesosan yhden tavallisen taiste- 38178: maamme veronmaksajille, varsinkin nyky- lulaivan rakennuskustannuksista, jollaisia 38179: ään vallitsevain tälle maalle epäedullisten valtiot kuitenkin rakentelevat kuinka pal- 38180: valuuttaolojen takia. Myönnän, että ne jon hyvänsä ja jollaisia täällä Suomessakin 38181: -ovat ylen rasittavat. Mutta useimmille saadaan ruveta rakentamaan, ellemme kai- 38182: 660 38183: 38184: 38185: kiila mahdollisilla keinoilla, mitä käytet- si. Siellä ovat tosiaankin pääsemässä kan- 38186: tävissä suinkin on, työskentele sen rau- sanvaltaisemmat käsittelytavat asiain kä- 38187: hanohjelman hyväksi, jota Kansainliitossa sittelyssä vallalle. 38188: koetetaan ainakin jossakin määrin ajaa. Mutta vastalauseen tekijäin pääväite ei 38189: Minä siis katson, ettei ole syytä tässä koh- kaiketi olekaan se, että Kansainliitto olisi 38190: den muistutuksen tekemiseen. Kuorma on liian kallis ja epäkansanvaltaisella tavalla 38191: raskas, mutta se on kannettava. Se on kan- kokoonpantu, vaan pääväite esiintyy vas- 38192: nettava erittäinkin, jos osoittautuu, ettei- talauseen toisessa ja kolmannessa kohdassa,. 38193: vät rahat mene hukkaan. Ja luulenva, joissa väitetään, ,että liiton jäsenyys vel- 38194: etteivät ne siellä hukkaan mene. voittaa määrätynsumuisien sotavoimain yl- 38195: Tässä kyllä edellinen vuhuja teki sen läpitämiseen, jotka sotavoimat nielevät sa- 38196: ylimalkaisen muistutuksen, joka kyllä on toja miljoonia, ja ovat käytettävissä sekä 38197: kuultu jo vuonna 1920, nimittäin että i m p e r i a l i s t i s i i n h y ö k k ä y s t a r- 38198: Kansainliiton rakenne on suuressa määrin k o i t u k s i i n että maan työväen- 38199: epäkansanvaltainen ja että se on jo tuo- 1 u o k a n s o r t a m i s e k s i ja että jäse- 38200: mittu kuolemaan ja mitättömyyteen, sen nyys velvoittaa aliistumaan imperialistis- 38201: ne u v o s t o s s a kun on muka 5 suurval- hm suurvaltain kaikkiin sotaisiin suunni- 38202: taa ja 4 vuolueetonta valtaa, mistä edelli- telmiin ja täten tekee Suomen pelkäksi vä- 38203: nen puhuja teki sen johtopäätöksen, että likappaleeksi noiden riistäjävaltioiden it- 38204: koko Kansainliitto on suurvaltain johdet- sekkäille pyyteille". Minä voin yhtyä tä- 38205: tavana. Niin ei kuitenkaan asia ole, sillä hän arvosteluun siinä suhteessa, että maa- 38206: pysyviä jäseniä Kansainliiton neuvostossa ilmassa nykyään olevat sotavoimat ja kan- 38207: on vain neljä, nim. Englanti, Ranska, Ita- soja rasittavat sotataakat nielevät, ei sa- 38208: lia ja Japani ja tänä vuonna lisättiin neu- toja miljoonia, vaan tuhansia miljoonia. 38209: voston määräaikaisten jäsenten lukumäärä Imperialismia on ilmeisesti olemassa maa- 38210: kuuteen, jotenka niillä on nykyään enem- ilmassa hyvin laajassa mittakaavassa. Eikä 38211: mistö siellä. Siellä nimittäin äänestetään se luonnollisesti voi olla tuntumatta Kan- 38212: maiden mukaan. Määräaikaisten jäsenten sainliitossakaan, joka on niiden samojen 38213: joukossa on sellaisia maita kuin Ruotsi, Europan valtioiden kokous. Totuus vaatii 38214: Uruguay, Kiina, Espanja ja Brasilia, ja lausumaan senkin, että yksin niissä aseista- 38215: sitten vielä Belgia. Näistä useat ovat ol- riisumissuunnitelmissa, jotka hyväksyttiin 38216: leet maailmansodassa puolueettomia, eikä Genevessä viime kuussa, on useita sellai- 38217: niitä yleensä voine syyttää kovinkaan im- sia kohtia, joissa huokuu liittolaisvaltain 38218: perialistisiksi valtioiksi. Toiset niistä ovat henki. Esim. siinä kohdassa, jossa tehos- 38219: hyvin heikkoja valtioita. Ainoastaan Bel- tetaan sitä, että tulevat garantiasuunnitel- 38220: gia on osoittanut seuraavansa jonkin ver- mat eivät saa millään tavoin saattaa te- 38221: ran yksipuolista politiikkaa. Mutta yleen- hottomiksi voimassaolevia rauhansopimuk- 38222: sä täytyy sanoa, että ei tämä todista sitä, sia, ja siinä kohden jossa sanotaan, että maa- 38223: että suurvallat olisivat Kansainliiton neu- ilmassa on saatava aikaan, ennenkuin aseis- 38224: vostossa tahtoneet itsellänsä pitää ehdotto- tariisumisohjelma voidaan toteuttaa, ,hä- 38225: man määräysvallan. Sen käsityksen aina- vitettyjen seutujen korjaus", minkä kaiken 38226: kin minä sain, että noiden määräaikaisten kyllä tiedämme tähtäävän erääseen mää- 38227: jäsenten vaali neuvostoon tapahtui suuressa rättyyn asiaan. 38228: määrin aivan vastoin suurvaltain tahtoa. Mutta kuitenkin siitä huolimatta rohke- 38229: Se meni toiseen suuntaan, kuin eräältä ta- nen väittää, ettei Kansainliitto sittenkään 38230: holta oli laskettu. Jos vielä otamme huo- ole tarkoitettu olemaan eikä ole mikään 38231: mioon, että Kansainliittoon kuuluu ny- imperialismin väline, vaan että se pyrkii, 38232: kyään kuudettakymmenettä valtiota, jois- vakaumukseni mukaan, osittaisella menes- 38233: ta ainoastaan harvat ovat suurvaltoja, ja tyksellä poistamaan nykyään vallitsevia. 38234: että äänestykset, kun tulevat kysymykseen, nurinkurisia oloja valtioiden välisissä suh- 38235: tapahtuvat valtioiden luvun mukaan, niin teissa ja maailman kansoja vainavaa mili- 38236: emme voi mitenkään sanoa, että liiton si- tarismia. Tarvitsee vain lukea itse Kan- 38237: sällinen rakenae on epäkansanvaltainen. sainliiton p e r u s s o p i m u k e n p ä ä- 38238: Se on suuressa määrin kansanvaltainen ja p y k ä l i ä, niin selviää, että Kansain- 38239: on kehittymässä yhä kansanvaltaisemmak- liitto on syntynyt siinä tarkoituksessa, ett!L 38240: Kansainliiton liittosopimuksen artiklat. 661 38241: ------------------------------------ 38242: 38243: :Saataisiin rauhantyö alulle. Perussopimuk- ovat senlaatuisia, että niitä voidaan tilas- 38244: :Sen 8 §: ssähän selvästi sanotaan, että lii- tollisesti käsitellä. Tässä on useampia 38245: ton jäsenet selittävät tunnustavansa, että kymmeniä valtioita ja siinä on niiden so- 38246: muhan säilyminen vaatii rajoittamaan kan- takustannukset laskettuna tieteellisen tar- 38247: salliset varustukset siihen vähimpään mää- kasti. Minulla on ollut tilaisuutta seurata 38248: rään, mitä tarvitaan kansallisen turvalli- yksityiskohtaisesti tätä työtä ja olen näh- 38249: suuden vuoksi ja kansainvälisten sitoumus- nyt, että siinä on käytetty ensiluokkaista 38250: ten käyttämiseen yhteisesti toimittaessa. ja luotettavaa aineistoa. Ne ovat paraat 38251: Mutta on huomattava, että tästä ei seu- tiedot, mitä on tältä alalta saatavissa, ne 38252: raa suinkaan, niinkuin vastalauseen teki- ovat ensimäiset tiedot laatuansa, sillä Eu- 38253: jät väittävät, velvollisuus määrätynsuu- ropassa. ei ole ennen julkaistu tämmöisiä 38254: ruisten sotavoimain ylläpitämiseen, sillä tietoja. Kansainliitto on tahtonut vetää 38255: Kansainliitto ei voimassaolevien säännös- esille ne ja verrata ei ainoastaan armeijan 38256: ten mukaan ensinkään määrää näitä asioita. sotakustannuksia ennen mailmansotaa ja 38257: Se vain laatii aseittenvähennyssuunnitel- nyt vuonna 1922 tai tilivuonna 1922-1923 38258: mia, jotka se alistaa eri valtioiden hyväk- sikäli, kuin tietoja on ollut saatavissa. 38259: syttäviksi, ja sitten se vaatii valtioilta, Tauluissa on verrattu niitä ei ainoastaan 38260: että ne ilman Kansainliiton suostumusta absoluuttisesti keskenänsä, vaan myöskin 38261: Bivät s u u r e n n a armeijoitaan. Näkee- silmälläpitäen rahan ostokykyä kussakin 38262: hän siitä, että tarkoitus on ollut saada so- maassa, vieläpä rahan ulkomaista vaihto- 38263: tajoukkoja pienennetyiksi niin paljon, kuin arvoa Amerikan dollareihin verraten. Ja 38264: mahdollista. Mitä siihen tulee, että Kan- tulokset osoittavat, että sotakustannukset 38265: sainliitto veivoittaisi eri valtioiden sota- ovat kyllä suhteellisesti pienentyneet mel- 38266: voimat toimimaan liiton puolesta, niin ei kein kaikissa maissa, mutta että tämä pie- 38267: Kansainliiton perussäännöissä löydy mitään ·nentyminen ei ole ollut todellista vaan joh- 38268: semmoista velvoittavaa pykälää. Siinä tunutta siitä, että vuodesta 1920 alkaen on 38269: kohdassa, joka tätä koskee, sanotaan vain, tapahtunut suuri hintojen aleneminen; var- 38270: Bttä liitto voi e h d o t ta a eri mai- sinkin sotatarpeet ovat nyt halvempia 38271: den hallituksille millä tavoin ne ottaisivat kuin silloin, kuin niitä kovasti tarvittiin. 38272: Dsaa, jos tulee kysymykseen aseellinen toi- Mitä tulee siihen, kuinka suuren osan so- 38273: minta kansainliiton päättämässä rauhan tamenot tekevät eri maiden budjeteista, 38274: ylläpitämistoiminnassa. Siihen suuntaan niin näkee tästä, että on semmoisia valtioi- 38275: on luettava ja ymmärrettävä Kansainlii- ta, joissa sotamenot tekevät 28-30 % bud- 38276: ton perussopimus;- se on sen selvin sanoin jetista. Omituista kyllä on Sveitsi yksi 38277: .sanottu tarkoitus. Mutta sen muistutuksen niitä maita, jonka sotilasbudjetti on kaik- 38278: voi tehdä, että kaikki tuo ei ole riittävän kein suurimpia; onpa eräitä maita, joissa 38279: tarkoin säännöstelty. Pykälät ovat vain tätä nykyä sotilasmenot ovat 43,8, jopa 38280: hurskaita toivomuksia; monta kertaa, sen- 44 % budjetista. Suomen sotilasmenot te- 38281: hän tiedämme, eivät sanat ilmaise oikeita kevät tämän mukaan 14,1 % valtiomme 38282: ajatuksia. budjetista vuonna 1922. 38283: Olkoon kuinka tahansa, niin yhtä- Täs-sä on tahdottu vetää siis esille kaik- 38284: kaikki Kansainliitto nykyänsä työskente- kein nähtäväksi ja arvosteltavaksi Euro- 38285: lee a s e i s t a r i i s u m i s e n hyväksi. Se pan valtioiden sotavarustukset. Tätä toi- 38286: on ollut pääkysymys tämän liiton tähän- mintaa ei voitane pitää militaristisena, 38287: astisessa toiminnassa. Eikä se toiminta ole vaan päinvastoin se minusta osoittaa, että 38288: ollut ihan arvotonta. Itse armeijain vä- Kansainliiton piirissä tahdotaan rehelli- 38289: hentäminen tosin ei ole ollut suuremmassa sesti pyrkiä asevarustusten vähentämiseen, 38290: määrässä mahdollista. Mutta Kansainliitto vaikkapa valitettavasti sen voimat ovatkin 38291: Dn jo vuosi sitten laatinut ohjelman, jonka pienet sen ankaran vastustuksen ja sen pai- 38292: mukaan se on v:aatinut kaikilta jäsenval- navan taakan alla, minkä alaisena tuon 38293: tioilta tarkkoja tietoja niiden armeijan suu- heikon laitoksen täytyy työskennellä. 38294: ruudesta ja sotilaskustannuksista ja se on Kansainliittoa itseänsä ei voi syyttää siitä, 38295: vetänyt ne julkisuuteen kaiken mailman että siltä puuttuisi harrastusta. 38296: nähtäväksi ja arvosteltavaksi. Minulla on Mutta vielä enemmän, Kansainliitto on 38297: edessäni yhteenveto niistä tuloksista, jotka kiinnittänyt huomionsa myöskin ase 1- 38298: 662 38299: 38300: 38301: den y k s i t y i s v a l m i s t u k s e e n, nalla. Tässä nyt kyllä tuntuu jälleen suu- 38302: joka on osoittanut olevansa yksi maailman- ressa määrin ranskalaista vaikutusta. Al- 38303: sodan ikävimpiä jätteitä ja josta muiden kuperäinen ehdotus, joka Kansainliitossa 38304: muassa on ollut seurauksena että orjuus esitettiin, sisälsi sen, että ilman muita 38305: on ruvennut uudelleen kukoistamaan laa- mutkia olisi ryhdyttävä vähentämään ase- 38306: joissa Afrikan osissa sentähden, että Eu- varustuksia ja tätä aatetta ajettiin erittäin 38307: roppa valmistaa ja myy aseita sikäläisille englantilaiselta· taholta hyvin ymmärret- 38308: kansoille. Nyt nuo kansat tahtovat näyt- tävästä syystä, koskapa Englanti suureksi 38309: tää, että hekin osaavat seurata Europan osaksi jo on riisuutunut aseista, Ranskan ja. 38310: sivistyskansojen esimerkkiä, ja ne ovat Venäjän jäädessä Europan militaristisim- 38311: ryhtyneet käyttämään aseitaan tavalla, miksi ja aseistetuimmiksi valtioiks1. Ellei 38312: joka on noille luonnonkansoille suureksi näitä kahta hl:irvittävää militaristista val- 38313: turmioksi ja onnettomuudeksi. Kansain- tiota olisi olemassa suurine armeijoineen~ 38314: liitto on kuitenkin paljastanut tämänkin to- niin Kansainliiton työ aseistariisumisen hy- 38315: siasian, vetänyt sen julkisuuteen ja vaati- väksi edistyisi aiv11n varmaan paljon no- 38316: nut toimenpiteisiin ryhdyttäväksi tämän peammin. Mutta Länsi-Europassa Rans- 38317: maailmaa häpäisevän mustan tahran pois- kan suuret sotavarustukset pelottavat val- 38318: tamiseksi. En minä voi tätäkään pitää ko- tioita, Itä- ja Keski-Europassa taas Venä- 38319: vin militaristisena tekona. jän suuret aseistukset säikyttävät niin, että 38320: Sitten on Kansainliiton puolesta koetettu jokseenkin yleinen tuntuu Kansainliiton 38321: pitää huolta siitä, että kaikkialla maail- valtioitten kesken olevan se mielipide, että 38322: massa saataisiin 1 i i a 11 i se t a se v a- sitä myöten kuin niiltä vaaditaan aseista- 38323: r a s t o t hävitetyiksi, koska Kansainliiton riisumista, sitä myöten on niille annettava 38324: piirissä aivan oikein on huomattu, että takeita, etteivät nämät suuret asemah,tajat 38325: siellä, missä asevarastoja, semminkin yksi- niiden kimppuun hyökkää. 38326: tyisiä varastoja on, siellä myös asustaa mi- Ettei Kansainliitto itse näissä pyrkimyk- 38327: litaristinen henki. Itsekseni minä olisin sissänsä ole aivan niin epäkansanvaltainen 38328: toivonut, että Kansainliitto olisi kiinnittä- kuin väitetään, ilmenee siitä, että Kansain- 38329: nyt huomiota niihin asevarastoihin, joita liiton kokouksissa kuulee esitettävän jok- 38330: tässä maassa löytyy ja jotka täällä yllä- seenkin täydellisiä suunnitelmia aseista- 38331: pitävät militaristista henkeä ja rakentavat riisumiseksi. Niinpä esim. Tanskan porva- 38332: aseistariisuutumisaatteelle vaikeuksia. Mut- rillinen entinen sotaministeri esitti Kan- 38333: ta siitä ei Kansainliitossa näy olevan tie- sainliitossa sitä kantaa, ettei Europan rau- 38334: toakaan, että täällä senumQista suurta yksi- hasta tule milloinkaan mitään, ellei hävi- 38335: tyistä asestautumista on olemassakaan. tetä sitä alkulaitosta, josta kaikki asevalta 38336: Minä en tahdo luetella tämän useampia johtuu, nim. asevelvollisuutta. Minä it- 38337: toimenpiteitä Kansainliiton puolelta ylei- sekseni olen ajatellut, mitähän se mies 38338: . sen aseitten käytön vähentämiseksi. Ne olisi arvellut, kun se olisi ollut täällä kuu- 38339: ovat ehkä pieniä toimenpiteitä, mutta tässä lemassa niitä keskusteluja, joita täällä on 38340: on kysymyksessä, mikä henki vallitsee pidetty asevelvollisuusjärjestelmän hyväk- 38341: Kansainliitossa, ja minä luulen, että nämä si. Länsimaissa on jo leviämässä ajatus- 38342: esimerkit riittävät osoittamaan, ettei se suunta, joka katsoo, että aika alkaa lähes- 38343: henki ole nyt aivan senlaatuinen imperia- tyä, .iolloinka voidaan ajatella., että aina- 38344: listinen henki, kuin tässä toisessa vastalau- kin tuo yleinen koko kansan aseistaminen 38345: seessa väitetään. Juuri nyt on valmistu- on lopetettava, joskin joitakin ammattimai- 38346: nut liiton uusi suuri a s e i s ta r i i s u- sia järjestysjoukkoja vielä ylläpidettäisiin. 38347: m i s o h j e l m a, jonka mukaan Kansain- Tämä vain sivumennen mainittuna esimerk- 38348: liiton toimihenkilöitten ja virastojen on kinä siitä, mihin tapaan Kansainliitossa 38349: asiaa valmistettava ensi Kansainliiton ko- asioita käsitellään. Mutta kuten sanottu,. 38350: koukseen vuonna 1923. Ja tämä ohjelma minä en suinkaan tahdo kieltää sitä, että 38351: sisältää sen, että on laadittava tarkka Kansainliitossa on hyvin paljon esiintynyt 38352: kaava asevarustusten vähentämiseksi ja sellaisiakin pyrkimyksiä, jotka katsovat, 38353: myöskin sunnitelma sitä keskinäistä ga- ettei voida mennä niin kovin nopeasti 38354: rantiaa eli takausta varten, jonka katso- eteenpäin aseistariisumisessa ja että Kan- 38355: taan pitävän kulkea aseistariisumisen rin- sainliitto on kovin heikko aikaansaamaan 38356: Kansainliiton liittosopimuksen artiklat. 663 38357: 38358: 38359: yleistä aseistariisumista. Mutta eihän voi moin kuin kansallisia vähemmistöjäkin 38360: odottaakaan niin vähäväkiseltä liitolta, puoltaa niillä aseilla, mitä sillä käytettä- 38361: joka etupäässä edustaa vain moraalista ja vänään on. Ne aseet tosin ovat ainoastaan 38362: siveellistä voimaa, että se saisi kädenkään- moraalisia aseita. Julkisen yleisen mieli- 38363: teessä valtiot kääntymään kokonaan uudel- piteen luomisen ja julkisen Kansainliiton 38364: le uralle, kun ne vuosisatoja ovat kulke- edessä tapahtuneen käsittelyn kautta koet- 38365: neet päinvastaista uraa. taa Kansainliitto saada syntymään opinio- 38366: Minä luulen tällä vastanneeni siihen vas- .nia, uutta kansainvälistä, yleismaailmal- 38367: talauseentekijäin väitteeseen, että Kansain- lista mielipidettä, joka kykenisi olemaan 38368: liiton tarkoitus olisi ylläpitää armeijoita jonkunlaisena seinänä sodanhaJuisten val- 38369: myöskin maan työväenluokan sortamisek- tioitten imperialistisia pyyteitä vastaan. 38370: si. Että liiton tarkoitus olisi tehdä Suomi Minä luulen, että vastalauseentekijöille 38371: pelkäksi välikappaleeksi riistäjävaltioitten s,aattaa olla hyödyllistä kuulla, millä ta- 38372: itsekkäille pyyteille, sitä ei missään ta- valla Kansainliitto on suhtautunut Ne u- 38373: pauksessa voi sanoa. Kansainliitto ei ole v o s t o-V e n ä j ä ä n. Neuvosto-Venäjän 38374: heittänyt suinkaan pieniä valtioita suurten taholtahan arvostellaan Kansainliittoa sa- 38375: imperialististen valtioiden jalkoihin. Kan- maan tapaan, kuin vastalauseen tekijät 38376: sainliitto on vähine voimineen koettanut ovat tehneet. Tosiasiallisesti kuitenkin Ve- 38377: puolustaa p i e n i ä h e i k k o j a v a 1 t i- näjä on monessa 1suhteessa oHut yhteis- 38378: o i ta suurten anastuspyyteitä vastaan. työssä tämän hylkimänsä Kansainliiton 38379: Sitä todistavat liiton kolmannenkin ko- kanssa ja on sitä tänäkin päivänä. Venäjän 38380: kouksen tekemät päätökset. Vaikka Puola neuvostoviranomaiset ovat Kansainliiton 38381: tosiasiallisesti on anastanut haltuunsa eri- työtoimistolle hankkineet aineiston Venäjän 38382: näisiä Liettuan alueita ja sanoo aikovansa tuotanto-olojen tutkimista varten. Venäjä 38383: edelleenkin pitää niitä hallussaan, niin on suurella kiitollisuudella ottanut vastaan 38384: Kansainliitto siitä huolimatta on päättä- sen avun, jonka Kansainliitto järjesti Ve- 38385: nyt, ettei liitto luovu oikeudestaan tutkia näjän nälänhätäisille ja jota työtä Kan- 38386: tätä asiaa ja koettaa saada siinä aikaan sainliiton komisario Nansen on johtanut. 38387: oikeudenmukaista ratkaisua. Ja kun itä- Eivät sadattuhannet vaan miljoonat Venä- 38388: galitsialaiset, joiden alueen laillisesti teh- jän työtätekeväin luokkain ihmiset saavat 38389: dyn Riian rauhan nojalla Venäjä on luo- kiittää Kansainliittoa siitä, että vielä elä- 38390: vuttanut Puolalle, valittivat kärsivänsä vät ja ovat pelastetut mitä kauheimmasta 38391: kansallista sortoa, niin Kansainliitto on nälkäkuolemasta. Ei tämä osoita epähu- 38392: kallistanut korvansa sillekin valitukselle maanista mielialaa Kansainliitossa. Kun 38393: ja antanut neuvoston tehtäväksi koettaa kulkutaudit ovat Venäjällä raivanneet, kun 38394: ottaa selvää, onko itä-galitsialaisten valtio- ei kukaan muu ole oll'llt halukas tai kyen- 38395: oikeudellinen asema Puolan yhteydessä oi- nyt astumaan niitä vastustamaan, on Kan- 38396: kea. Rauhan rakkaudessaan Kansainliitto sainliitto järjestänyt laajan toiminnan kul- 38397: on mennyt niinkin pitkälle, että se hyväk- kutauteja vastaan Itä-Euroopassa. Kaikki 38398: syessään lauselman Georgian itsenäisyyden Venäjän sivistyneet lääkärit työskentele- 38399: hyväksi, jota Neuvosto-Venäjä on sortanut, vät Kansainliiton yhteydessä tässä suh- 38400: liitti siihen lauseen, jonka mukaan liiton teessa kiitollisina siitä, että on sellainen 38401: tulee koettaa ,rauhallisilla" ja ,kansain- laitos olemassa kuin tämä liitto. Mainitak- 38402: välisen oikeuden hyväksymillä" keinoilla seni vain muutamia esimerkkejä tahdon 38403: saada puolustetuksi Georgian itsenäisyyttä, huomauttaa, että lavantautitapaukset Ve- 38404: joka päätös monen mielestä sentään oli liian näjällä, jotka Kansainliitto otti selville, 38405: lievä ja liian rauhallinen siihen nähden, ovat nousseet kuluvan vuoden aikana sa- 38406: että oli kysymyksessä niin ilmeinen väki- toihin tuhansiin ja että 7 1 / 2 kuukauden 38407: valtatyö kuin Neuvosto-Venäjän väkivalta aikana tämän vuoden kuluessa merkit'.:iin 38408: Georgiaa vastaan itse asiassa on. Ja kun yli 70,000 koleeratapausta Neuvosto-Venä- 38409: Kansainliitto on koettanut pelastaa Arme- jän alueella. Niistä on Kansainliitto otta- 38410: nian kansaa ilmeisestä tuhosta, niin ei se- nut selvän ja on tehnyt mitä on voinut nii- 38411: kään todista, että liitto kokonaan tahtoisi den leviämisen ehkäisemiseksi. Voitteko 38412: heittää pienet kansat suurten jalkoihin, tätäkin sanoa epähumaaniseksi toimin- 38413: vaan kyllä se koettaa pieniä kansoja sa- naksi? 38414: 664 <Tiiils1taina 214 p. ·l·<Jikaikmmta. 38415: 38416: 38417: Nansenin toimesta kuljetettiin lyhyessä sanotaan sosialipolitiikaksi. Kansainliiton 38418: ajassa Venäjältä pois puolimiljoonaa sota- työtoimisto koettaa aikaansaada n. s. por- 38419: vankia. Minä luulen, että Neuvosto-Venä- varillisia parannuksia työväen oloissa, 38420: jän ystävienkin täytyy olla kiitollisia tästä mutta minä ainakin rohkenen olla sitä 38421: toimesta, sillä tuotiinhan nuo muukalaiset mieltä, ettei voi työväen taholta muuta 38422: pois syömästä sitä leipää, jota Venäjän kuin kannattaa ja hyväksyä sellaisia toi- 38423: oma kansa paremminkin tarvitsi; ehkä ei- mia, jotka todella parantavat työväen ter- 38424: vät Neuvosto-Venäjän ystävät vastusta. veydellistä, taloudellista ja henkistä tilaa, 38425: näiden sotavankien poispääsemistä s1itä- olivatpa nuo laitokset sitten, jotka sen ai- 38426: kään syystä, että heidän kauttaan saadaan kaansaavat, mitä laatua tahansa. Eikä ku- 38427: kokemusperäisiä tietoja Neuvosto-Venäjän kaan, joka tahtoo olla rehellinen, voi kiel- 38428: oloista, joiden erinomaisuudesta on tässä tää, etteikö Kansainliiton työjärjestö ole 38429: eduskunnassa niin paljon kuultu. Hoitaa saanut aikaan sangen paljon työväen ai- 38430: Kansainliitto sitten myöskin puoltatoista neellisen tilan parantamiseksi. Suomenkin 38431: miljonaa venäläistä pakolaista ympäri lainsäädäntöön se on vaikuttanut~ minä 38432: Eurooppaa, joista enimmät ovat hyvin kur- luulen, että sen hedelmöittävän vaikutuk- 38433: jassa tilassa, ja koettaa toimittaa niitä sen kautta, mikä Kansainliiton työväen- 38434: Venäjälle takaisin neuvostohallituksen lainsäädännöllisellä toiminnalla on ollut 38435: kanssa tehtyjen sopimusten avulla. Yleen- meidänkin oloihimme, on Suomi moninker- 38436: sä Kansainliitto ja Neuvosto-Venäjän hal- taisesti säästänyt ne miljoonat, jotka se on 38437: litus toimivat nykyään niin hyvässä so- joutunut uhraamaan mainitun liiton hy- 38438: vinnossa, että Nansen julkisesti on kii ttä- väksi. Minä mainitsen lisäksi, että paljon 38439: nyt Neuvosto-Venäjän hallitusta kaikesta enemmänkin olisi saatu aikaan tällä alalla, 38440: kohteliaisuudesta, mitä yhteistyössä siltä työaikaa olisi saatu paljon enemmän ra- 38441: puolen oli osoitettu. Ei siis ainakaan N eu- joitetuksi, kuin meidän maassa on saatu, 38442: vosto-Venäjän taholta voida moittia Kan- jos Kansainliiton työjärjestön tekemiä pää- 38443: sainliittoa siitä, että sen toiminta olisi epä- töksiä olisi täällä hyväksytty. Mutta ei- 38444: sosialista ja epähumaanista. hän se ole Kansainliiton syy, että Suomen 38445: Minä annan näille seikoille suuren ar- eduskunta ei hyväksy sen tekemiä työ- 38446: von. Annan niille suurimman arvon Kan- väen parasta tarkoittavia lakisuunnitelmia 38447: sainliiton koko toiminnassa. Näen siinä ja että Suomen hallitus ei katso olevan ai- 38448: sen pohjan, josta on oikean kansainliiton hetta niitä kaikkia edes esittääkään edus- 38449: noustava. Silloin kun se asettuu humaani- kunnan hyväksyttäväksi, seikka, mikä ku- 38450: selle kannalle ja ryhtyy taistelemaan so- ten ennen olen maininnut, on herättänyt 38451: sialisia epäkohtia vastaan, silloin vasta suurta ihmetystä kaikkialla Kansainliiton 38452: luodaan sitä mielialaa, sitä opinionia, joka, piireissä. Emme siis voi mitenkään moittia 38453: vahvistuttuaan, on saava aikaan valtiolli- Kansainliittoa siitä, että se toimisi työ- 38454: siakin seurauksia. väenluokan riiston ja sorron tukemiseksi 38455: Vastalauseen tekijät sanovat vastalau- kansainvälisessä mittakaavassa. Minun kä- 38456: seensa viimeisessä kohdassa, että työväen- sitykseni mukaan se koettaa toimia päin- 38457: luokka ei voi suostua olemaan missään yh- vastaiseen suuntaan, vaikka ihmeitä se ei 38458: teistoiminnassa sellaisten valtioiden liiton saa aikaan siitä syystä että m. m. Suomi 38459: kanssa, jonka tärkein tehtävä on työväen ei ole taipuisa työskentelemään yhdessä 38460: vallankumoustaistelun vastustaminen ja Kansainliiton kanssa näissä seikoissa. Lau- 38461: työväenluokan riiston ja sorron tukeminen suisin sen toivomuksen, että, ennenkuin 38462: kansainvälisessä mittakaavassa. Herrat Kansainliittoa tässä suhteessa suomitaan, 38463: kommunistit olisivat tehneet oikein, jos laastaisiin ensin omat rappuset omassa 38464: olisivat ensin kysyneet Europan kommu- maassa. 38465: nisteilta, mitenkä tämän asian laita on, Minä koskettelen vielä pariin asiaan, 38466: sillä K a n s a i n l i i t o n t y ö t o i m i s- jotka monen edustajan mielestä saattavat 38467: t o n työskentely ei ole vierasta kommunis- olla vähäpätöisiä, mutta jotka ovat minuun 38468: teillekaan. Koko tämä työtoimisto toimii erittäin syvästi vaikuttaneet. Ne koskevat 38469: varsin sosialistisessa hengessä. On totta, Kansainliiton toimenpiteitä p o 1 j et t u- 38470: että se on kapitalististen valtioiden perus- j e n r o t u j e n hyväksi. Maailmansodan 38471: tama laitos ja että se harrastaa sitä mitä seurauksena oli m. m. se, että eräät Afri- 38472: Kansainliiton liittosopimuksen artiklat. 665 38473: 38474: 38475: kan alueet - entisiä Saksan alusmaita -- tärkeästa suomalaisesta asiasta! Kysymys 38476: tulivat Etelä-Afrikan tasavallan hoidetta- on tärkeä sadoille miljoonille ihmisille ja 38477: viksi. Siellä joutuivat neekerit tekemään on kunniaksi Kansainliitolle, että se on 38478: kapinan liiallisia veroja vastaan. Tämä siihen tarttunut. Minulla on se toivo, että 38479: kapina kukistettii.n verisellä julmuudella. jos meidän taistelumme alkohoolin sala- 38480: Asiasta ei kuulunut hiiskaustakaan suu- kuljetusta vastaan käypi ylivoimaiseksi, 38481: ressa maailmassa, ennenkuin neekerit veti- niin Kansainliitossa korvat kallistuvat kuu- 38482: vät asian esille - Kansainliitossa! Se oli lemaan meidän valituksiamme . 38483: .sentään omituinen tilanne Kansainliiton is- Tämmöiset seikat ovat minussa herättä- 38484: tunnossa, kun neekerit astuivat esille syyt- neet myötätuntoa Kansainliittoa kohtaan 38485: tämään valkoihoisia tuosta julmasta teosta, ja vaikka selvästi näen, että se ei voi to- 38486: jonka alaiseksi heidän rotuveljensä olivat teuttaa kädenkäänteessä sitä maailman- 38487: joutuneet. Ei valkoihoinen ollut sitä asiaa rauhaa, jota kansat tuhansia vuosia ovat 38488: •ottanut ajaakseen. Mutta Kansainliitossa ' ikävöineet, vaikka minusta on haukka- 38489: on neekeriHäkin puhevalta. Neekerivaltiot maista ja sanoisinko narrimaista vaatia sitä 38490: lähettävät sinne myös edustajiaan ja he liitolta, jonka kustannusarvio on 25 milj. 38491: toivat tämänkin seikan esiin. Ja joskaan frangia, niin minä annan kuitenkin tälle lii- 38492: neekerivaltioiden edustajain vastalauseet ja tolle suuren arvon. Se luullakseni on saava 38493: valitukset eivät voineet niitä surmattuja paljon aikaan myöskin kansojen keskinäisen 38494: Afrikan alkuasukkaita enää henkiin herät- veljeyden edistämiseksi ja aseselkkausten 38495: tää, niin minä luulen, että Etelä-Afrikan vähentämiseksi. Se on nyt jo saanut pois- 38496: tasavalta miettii kolme kertaa päänsä tetuksi useampia sodan aiheita ja sodan 38497: . ympäri ennenkuin se uudestaan menee te- uhkia. Ja sillä perustuksella minä puo- 38498: kemään semmoisia skandaaleja, sillä kai- lestani katson, että nämä edustaja Lång- 38499: kesta näkyi, että Kansainliiton yleinen strömin ja Lampisen tekemät muistutuk- 38500: mielipide oli ehdottomasti neekeriedusta- set ovat pontta ja perää vailla. Ne ovat 38501: jain puolella. Se katsoi, että oli tapahtu- umpimähkäisiä, ne eivät perustu tosi- 38502: nut vääryyttä ja se antoi ankaran ohjeen asiain tuntemiseen. Tosiasiat osoittavat 38503: neuvostolle, että tässä pitää tapahtua tut- toista. Ed. Helo on nyt lausunut kovan 38504: kimus ja tuomio. Muuta Kansainliitto ei tuomionsa Kansainliitosta vuonna 1920. 38505: voinut tehdä, sillä eihän se ole sotaa käyvä Mutta me elämme nopean kehityksen ai- 38506: 1 38507: valtio. Sillä ei ole tuommoisia pöyristyttä- kakaudessa. Se mitä v:n 1920 jälkeen on 38508: viä tapauksia vastaan käytettävänään Kansainliiton piirissä tapahtunut, on tär- 38509: muuta kuin siveellistä voimaa. .Ja us- keämpää kuin se, mitä täällä sanottiin 38510: konpa, että silläkin on jotain merkitystä 1920. 38511: ja ettei ainakaan työväenluokan edustajain Ja nyt tahdon l;yhyesti vastata ed. Schau- 38512: pitäisi sen toimintaa ryhtyä vastustamaan. manin huomautukseen, kun hän ihmetteli 38513: ·(Ed. Schauman: Neekereillä on sananvalta, sitä, että neekerit ovat jäseninä Kansain- 38514: mutta ei Saksalla!). Minä tulen kohta liitossa, mutta Saksa ei ole.•Jos ed. Schau- 38515: Saksan asiaan. man on seurannut asiain kulkua, niin hä- 38516: Niinikään tehtiin Kansainliitossa pää- nen pitäisi tietää, että Kansainliiton ylei- 38517: tös opiumin tuhojen vähentämiseksi Itä- nen mielipide on Saksan liittoon pääsemi- 38518: Aasiassa, opiumin, joka on siellä yhtä suu- sen puolella. Vakaumukseni mukaan Sak- 38519: rena, ellei suurempana kirouksena kuin al- sa otetaan avosylin ja ilman ehtoja jäse- 38520: koholi täällä länsimaisessa kulttuuripiiris- neksi Kansainliittoon, silloin kun se sin- 38521: sä. Tehtiin päätöksiä myös alkoholikaupan ne pyrkii. Elokuussa pidetyssä Saksan so- 38522: estämiseksi Afrikan alkuasukkaitten kes- siaalidemokraattien kongressissa hyväksyt- 38523: kuudessa.· Ikävä vain, että tämän toimen tiin sellainen lausunto, että Saksan olisi 38524: nopeaa edistämistä haittaavat ja jarrutta- pyrittävä Kansainliittoon. Arvelen, että 38525: vat sellaiset valtiot kuin Suomi, jotka ei- Kansainliitto voi menestyksellä jatkaa toi- 38526: vät katso voivansa myötävaikuttaa kan- mintaansa ja ulottaa sitä poliittiselle alalle 38527: sainvälisen opiumikaupan käytännölliseen vasta silloin kuin Saksa saadaan mukaan. 38528: järjestämiseen ennenkuin meikäläinen ap- Saksa on jo nyt mukana Kansainliiton 38529: teekkarien yhdistys on saanut lausua mie- työtoimiston toiminnassa, se on hallitse- 38530: lipiteensä tästä sitä koskevasta hirmuisen massa Kansainliiton erästä osastoa, vaikka 38531: 8! 38532: 66G 38533: 38534: 38535: se poliittisista syistä ei ole tullut itse liiton edelleenkin ryhdyttävä tarpeellisiin toi- 38536: jäseneksi. Sitä kuiteukiu odotetaan Kan- menpiteisiin helpoittaakseen kunkin valti- 38537: sainliitossa aivan yleisesti ja varmalta näyt- onsa alueella sen liiton jäsenen sotavoiman 38538: tää, että sinä hetkenä, jolloin Saksa suvait- vapaata kauttakulkua, joka ottaa osaa ylei- 38539: see hakupaperit sisäänjättää, se otetaan siin toimenpiteisiin liittosopimusten ylb- 38540: erittäin ystävällisesti vastaan. Olisi suo- pitämiseksi". Mikä rauhanpykälä tämä on?' 38541: tava, että kaikki tulisivat liittoon mukaan, Tämähän edellyttää sitä, että sotaa täytyy 38542: Neuvosto-V enäjäkin. Mikä helpotuksen olla olemassa ja että sen maan sotajoukot 38543: huokaus pääsisi ltä-Europassa sinä päivä- joka on sodan julistanut saavat kulkea 38544: nä, jolloin Neuvosto-Venäjä siune tulee! vapaasti liittojäsenen maan kautta, silloin 38545: Minä luulenkin, että Venäjä tulee sinne ja kun edellinen valtio on julistanut sodan jo- 38546: luulen päällepäätteeksi, että juuri Neuvosto- tain toista vastaan, joka ei kuulu tähän 38547: Venäjä sinne tulee. Silloin on Kansainlii- asianomaiseen Kansainliittoon. (Eduskun- 38548: ton kehitys astunut uuteen vaiheeseen. Sil- nasta: Se on luettava yhteydessä.) Lisäk- 38549: loin voi syntyä sitä, mitä liitossa ei vielä s~ mainitsi ed. Voionmaa, jonka minä mie- 38550: ole, nimittäin voimakas oppositio, ja sil- lihyvällä tunnustan, että Kansainliiton 38551: loin kuin siellä sellainen on syntynyt, sil- neuvostossa on lisätty näitten puolueetto- 38552: loin siellä poliittisten asiain käsittely tulee main valtain edustajain lukua, mutta asian- 38553: paremmalle kannalle. laita on kerta kaikkiaan minun ymmärtääk- 38554: Minä lopetan. Lausun loppukäsityksellä seni siten, että niin kauvan kuin Versail- 38555: sen, että Kansainliittoa ei ole arvosteltava lesin sopimusta ja sen toteuttamista pide- 38556: kaikenlaisten asetusten ja liittosopimusten tään päätekijänä Kansainliitossa, ei tämä 38557: ja paragraaffien mukaan. Henki se on ja suhde siellä sittenkään muutu. (Eduskun- 38558: suunta, joka tässäkin asiassa on ratkai- nasta: Ei se ole päätekijä; se on ikävä. 38559: seva. Kun minä uskon, että Kansainliitos- pakko). 38560: ta on hyötyä maailman kansoille ja niiden 38561: joukossa Suomenkin kansalle, niin minusta Puhemies: Puhuja on hyvä Ja snr- 38562: on kaikki syy olla siinä mukana tehok- tyy lavalle. 38563: kaammin, ja sanoisinko, vilpittömämmin, 38564: kuin ehkä tähän saakka on tapahtunut. P u h u j a: Minä lopetan. 38565: Silloin ei jää Kansainliitto akateemiseksi 38566: yhdistykseksi, jota se muutamissa suh- , Ed. Keto: Eu aijo vaivata eduskuntaa 38567: teissa tällä hetkellä ehkä vielä on, vaan 38568: 1 38569: pitkällä puheella. Puoluetoverini Voion- 38570: siitä tulee todellinen voima kansojen po- maa sanoi tässä pääasiassa sen, mitä sanot- 38571: liittisessa yhteiselämässä. Jos Kansainlii- tavaa oli. Tahdon huomautta;a ainoastaan 38572: tosta halutaan filosofeerata, niinkuin vas- muutamista seikoista sen lisäksi, mitä tääl- 38573: talauseen laatijat ovat tehneet, niin se ol- lä jo ed. V aionmaa lausui. 38574: koon mielellään sallittu, kunhan vain ote- Työväen kannalta Kansainliittoon suh- 38575: taan selvää Kansainliiton todellisesta toi- tauduttaessa on mielestäni lähdettävä siitä, 38576: minnasta ja arvostellaan sitä sen meille että tämä liitto ei suinkaan nykyisessä 38577: tuottaman hyödyn ja sen oikeitten tarkoi- muodossaan ole laisinkaan sellainen, jol- 38578: tusten ja tekojen, eikä ennakkoluulojen laista sosialidemokratia vaatii ja jollaiseen 38579: mukaan. liittoon se toiminnallaan pyrkii. Me olem- 38580: me vakuutettuja siitä, että tämän liiton 38581: säännöt ovat monessa kohdin puutteelliset, 38582: Ed. L å n g s t r ö m: Ed. V aionmaa pu- jopa ovat sellaisetkin, että ne suuresti vai- 38583: heessaan, jonka hän äsken piti, on pitkin keuttavat tämän liiton kehittymistä sellai- 38584: matkaa tahtonut todistella sitä, että Kan- seksi liitoksi, jollaista me pyrimme valti- 38585: sainliiton nimenomainen tarkoitus on rau- oitten yläpuoliseksi järjestöksi muodosta- 38586: hanaatteen toteuttaminen. Hän myöskin tamaan. Mutta kuitenkin, huolimatta sii- 38587: luki erinäisiä pykäliä Kansainliiton sään- tä, että nykyinen liitto on monessa suhtees- 38588: nöistä, joilla hän tahtoi tätä väitettä perus- sa vajavainen .ia puutteellinen, on tunnus- 38589: tella. Minä tahtoisin lukea myös erään tettava, että tällaisen liiton olemassaolo on 38590: pykälän täältä, voiko sitä sanoa rauhan- sittenkin parempi kuin ei mitään. Ja me 38591: pykäläksi tai miksi, se on 16 artiklassa sosialidemokraatit ainakin lähdemme siitä 38592: eräs kohta, joka kuuluu näin: ,Liiton on käsityksestä, etiä sikäli kuin työväki kus- 38593: Kansainliiton liittosopimuksen artiklat. 6G7 38594: 38595: sakin maassa on voimakkaasti järjestäyty- kin toistaiseksi sangen puutteellisen .Jar.JeS- 38596: nyt ja sikäli kuin työväki on kansainväli- tön avulla. Ainoastaan täten ymmärtääk- 38597: sesti lujasti järjestäytynyt ja kykenee vai- seni voidaan välttää sellaisia kansainvåli- 38598: kuttamaan asianomaisten valtioiden poli- siä selkkauksia syntymästä, jotka voisivat 38599: tiikkaan, sikäli - mutta suureksi osaksi johtaa samanlaiseen tuhoon ihmiskunnalle, 38600: vasta sikäli - tällä liitolla voi olla huo- 1 mitä maailmansota merkitsi. (Ed. V. Vai- 38601: mattava merkitys. Mutta tahdon lausua, nio: Minkätähden Amerikka ei liity sii- 38602: että nykyäänkin se on parempi kuin ei hen?) 38603: mitään, kuten täällä jo ed. Voionmaa osoit- Minä luulen siis, että vaikka me sosiali- 38604: ti. Minä olen sitä mieltä, että jollei täl- demokraatit emme suinkaan millään taval- 38605: laistakaan liittoa olisi, niin imperialismi la ihannoi nykyisen Kansainliiton toimin- 38606: maa.ilmassa olisi vielä paljon voimakkaam- taa, vaikka me olemme aivan selvillä siitä. 38607: pi kuin nykyään. Imperialistiset suurvallat että niin kauan kuin porvarilliset halli- 38608: ne vielä häikäilemättöm:ämmin polkisivat tukset ovat sellaisia kuin ne nykyään ovat 38609: pienten kansallisuuksien oikeudet jalkoihin- ja niin kauan kuin työväenluokka niin 38610: sa, kuin mitä ne nyt tekevät. Asianlaitahan vähän pystyy useissa maissa vaikuttamaan 38611: on kuitenkin sillä tavalla, että joskin nykyi- näiden hallitusten politiikkaan nykyisen 38612: sessä Kansainliitossa suurvalloilla on huo- ha.ianaisuutensa vuoksi, niin tästä huoli- 38613: mattava vaikutus, joskin tietenkin nykyisen matta nykyinen Kansainliitto sittenkin 38614: Kansainliiton päätöksiä tehtäessä otetaan merkitsee sellaista itua, josta voidaan ke- 38615: sangen suuressa määrässä huomioon suur- hittää todella valtioiden yläpuolella olev<t 38616: valtain toivomuksia, niin sittenkin tämä järjestö, joka voi vastaisuudessa antaa 38617: Kansainliitto on ainoa forum, ainoa paik- suuriakin takeita yleisen kansainvälir:;en 38618: ka, jossa pienetkin valtiot saavat jossa- rauhan säilymisestä. 38619: kin määrin äänensä kuuluville, sitäpaitsi: 38620: liittosopimuksessahan on kuitenkin takeita Ed. Swentorzetski: Ed. Voion- 38621: siitä, että tämä liitto ei voi hallintoelimis- maan käsitystä Kansainliiton luonteesta en 38622: sä tekomillään päätöksillä velvoittaa lii- voi valitettavasti kaikissa paikoissa hyväk- 38623: ton jäseniä vastoin niitten tahtoa sellaiseen syä. Kuitenkaan en tahdo mennä ed. 38624: niille vastenmieliseen toimintaan, josta Voionmaan kanssa väittelemään, koska hri.n 38625: täällä vastalauseessa huomautetaan. Minä niin herttaisella tavalla luottaa tähän 1iit·- 38626: luulen, että se kanta, jolle kommunistit toon. Mitä vastalauseeseen tulee, niiu sii· 38627: yleensä Kansainliittoon nähden asettuvat, tä minä tahtoisin pari sanaa sanoa. V as- 38628: ei ols oikea. Tuo kanta on nim. se, ettäJ talauseen tekijät m. m. sanovat: ,Ehdote- 38629: ei ole pyrittävä saamaan aikaan rauhallista tut muutokset sopimukseen eivät ole siilän- 38630: tietä kansainvälisten olojen järjestelyä, sä sitä laatua, et-tä kannattaisi niihin ~uut 38631: vaan on oikeastaan pyrittävä siihen, että tua, niistä numeroa tehdä". Mutta vasta- 38632: nämä kansainvälisetkin suhteet kärjistyvät lause kokonaisuudessaan osoittaa päinvas- 38633: aseellisiksi yhteentörmäyksiksi eri kanso- toin sen, että sen allekirjoittajat juuri pyr- 38634: jen välillä. Nimenomaan kommunistisen kivät tästä pienestä asiasta tehJ.ä sangen 38635: interna tsionaalin ja Neuvosto-Venäjän po- suuren numeron. (Jokin huudahdus vasem- 38636: litiikka tähtää ennen kaikkea siihen, että malta!) On juuri, tätähän se koskee. EWi 38637: tapahtuisi, niinkuin sanotaan, Awsian kan- tämä on hyvin läpinäkyvää taktiikkaa. 38638: sain herääminen, herääminen sillä tavalla, sen vaan tahdon tässä yhteydessä hno- 38639: että nämä kansat ryhtyisivät aseelliseen mauttaa. Jos kerran sosialistinen työvi:wn- 38640: vastarintaan Europan valtioita vastaan. puolue vastustaa Kansainliittoa, niin sen 38641: Luulen, että jos kehitys tulisi käymään, olisi pitänyt käyttää minun mielestäni pa- 38642: niinkuin sillä taholla pyritään, seurauk- rempaa tilaisuutta tehdäkseen ehdotuksen 38643: sena siitä ei olisi suinkaan yhteiskunnalli- poistumisesta Kansainliitosta. Laaja alote 38644: nen vallankumous, vaan joukko kansallisia asiassa olisi enemmän sopiva Kansainliittoa 38645: sotia 'ei ainoastaan Aasiassa, vaan myöskin vastustavalla vallankumouksellisella pu a- 38646: Europassa. Minä luulen, että Aasiankin lueella. Sillä kysymys kaipaa hieman pe- 38647: kansain ja Europan kansain kansalliset rustusteellisempaa esitystä asiassa. Puhu- 38648: olot ovat sittenkin järjestettävissä rauhal- minen ,konsti-ukoista" ei riitä, ainakaan 38649: lista tietä sillä tavalla, että niitä koete- parlamentissa se ei ri'itä. Sitäpaitsi ed. 38650: taan järjestää tällaisen kansainvälisen, jos- Långström itse muistutti koko tägsä jutus- 38651: 668 38652: 38653: 38654: sa ,konstiukkoa" (Puhemies koputtaa). Ulkoasiainvaliokunnan toinen ponsi hy- 38655: Minä puhun ed. Långströmistä enkä Kan- väksytään. 38656: sainliitosta. (Puhemies, koputtaen: Ei saa 38657: käyttää pilkallisia sanoja.) Mutta sellaista Asia on loppuun käsitelty. 38658: ukkoa, jonka konstit ovat kaikille so,;iali- 38659: demokraateille jo kauan sitten tunnetut. 7) Ehdotus laiksi yhdistyksistä tammikuun 4 38660: päivänä 1919 annetun lain muuttamisesta. 38661: Ed. V este r l u n d: Minä pyydän kan- 38662: nattaa ed. Långströmin tekemää ehdotusta Esitellään suuren valiokunnan mietintö 38663: asiassa. n:o 7 ja otetaan toiseen käsitte- 38664: 1 y y n siinä sekä lakivaliokunnan mietin- 38665: Ed. V. V a i n i o: Minua ihmetyttä:.i. nössä n:o 1 valmistelevasti käsitelty halli- 38666: että sosialidemokraatit ovat tänä iltana ot- tuksen esitys n:o 17, joka sisältää yllämai- 38667: taneet tehtäväkseen yksistään vetää Hosia- nitun lakiehdotuksen. 38668: listista työväenpuoluetta tuohon Kansain- 38669: liittoon. Tuntuu omituiselta, että itse por- P u h e m i e s: Ensin sallitaan yleiskcs- 38670: varisto on pidättäytynyt tästä ja näniu, .,o- kustelu, senjälkeen esitellään lain yksi- 38671: sialidemokraatit oikein haltioitumiseen asti tyiskohdat. 38672: kuten professori Voionmaa ynnä toiset ovat 38673: koettamalla koettaneet haukkua meitä sii- 38674: hen. Mehän tiedämme, mitä Kansainliitto Yleiskeskustelu: 38675: on ja me tulemme, kuten koko maa,ilman 38676: proletariaattikin, seisomaan Kansainliittoa Ed. Hakkila: Pyytäisin huomauttaa, 38677: vastaan. Me tiedämme, että sillä koete- että suuren valiokunnan mietinnössä on 38678: taan kaikki maailman taantumukt'elliset aivan lopussa painovirhe. Pykälä 20 pi- 38679: voimat koota yhteen maailmassa, nousevia täisi olla 30. 38680: työväen vallankumouksia vastaan ja siksi 38681: me tulemme vastustamaan aina sitä. Ed. Enqvist: Tämä käsiteltävänä 38682: oleva asia, laiksi yhdistyksisLi htmLli- 38683: Keskustelu julistetaan päättyneeksi. kuun 4 päivältä 1919 annetun lain eräit- 38684: ten pykälien muuttamisesta, nämi,, JU11U- 38685: Puhe m i e s: Keskustelun kuluessa on tokset tässä ehdotuksessa ovat muodollisia. 38686: ed. Långström ed. Vesterlundin kannatta- Mitään asiallista muutosta nama eivät 38687: mana ehdottanut, että ensimäisen vastalau- merkitse. Näillä muutoksilla on tahdottu 38688: seen ponsi hyväksyttäisiin. Kutsun tätä vaan yksinkertaistuttaa rekisteri-ilmoituk- 38689: ehdotusta ed. Långströmin ehdotukseksi. sen teko. Yleensä tahdon kosketella 38690: tätä lakia en ainoastaan siitä syystä, 38691: Selonteko myönnetään oikeaksi. että silloin vuonna 1918, jolloin tämä 38692: laki hyväksyttiin ei työväenpuolueelia 38693: P u h e m i e s: Asiasta on siis ääH8Stct- ollut sanansijaa tässä lain hyväksymi- 38694: tävä. sessä siitä syystä, että työväen edusta- 38695: jia ei ollut silloin Suomen parlamentissa, 38696: joten tämä laki on yksi niitä tynkäedus- 38697: Äänestys ja päätös: kunnan hyväksymiä lakia ja ·samalla tämä 38698: laki on käytännössä osoittautunut mitä 38699: Ken hyväksyy ulkoasiainvaliokunnan suurimmaksi kirityslaiksi työväen sosialis- 38700: ehdotuksen, äänestää ,jaa"; jos ,ei" voit- tista puoluetta ja siihen liittyviä yhdis- 38701: taa, on ed. Långströmin ehdotus hyväk- tyksiä ja osastoja kohtaan •siistä syystä, 38702: sytty. että näitä ei ole hyväksytty yhdistysre- 38703: kisteriin ja samalla perusteella on tyyten 38704: Äänestyksessä annetaan 152 jaa- ja 23 riistetty näiltä toimintaoikeus. Onpa tä- 38705: ei-ääntä. män lain tulkinta ollut niin mielivaltaista, 38706: että on estetty ammatillisten järjestöjen- 38707: Puhemies: Eduskunta on siis hyvä.k- kin toiminta tyyten sellaisiltakin osastoil- 38708: Rynyt ulkoa;siainvaliokunnan ehdotuksen. ta, jotka ovat liittona rekisteröidyt ja 38709: - ~---·------- 38710: . ,"Muutoksia yhdistyslakiin. 669 38711: 38712: 38713: näinollen ovat kuuluneet rekisteröity~""n seuraavan muodon: ,milloin se tai ne mää- 38714: liittoon. Onpa tällä perusteella hajoitettu räaikaiset yhdistyksen kokoukset on pidet- 38715: kokouksia, tällaisten järjestöjen järjestä- tävä, joissa yhdistys päättää hallitukses- 38716: miä, vieläpä on vangittu kokousten toi- taan ja hallinnostaan". 38717: meenpanijoitakin. Samoin on estetty yleen- 38718: sä työväenjärjestöiltä toiminta, niiltä, joita Ed. M y 11 y m ä k i: Tässä lakiehdo- 38719: ei ole hyväksytty yhdistysrekisteriin. Sit- tuksessa esiintyvät muutosehdotukset yh- 38720: ten täällä myös on monia muita sellaisia distyslakiin on laadittu sen kokemuksen 38721: pykäliä, jotka tyyten ovat mitä ilmeisim- perusteella, mitä sen voimassaoloaikana 38722: piä todistamaan, missä hengessä tätä lakia siitä on saatll. Ne putteellisuudet mitä 38723: on laadittu. En malta olla tämän käsit- laisrsa on ilmennyt, esiintyvät hallituksen 38724: telyn yhteydessä myös koskettelematta esityksen perusteluissa sekä lakivaliokun- 38725: täällä laissa löytyvää 21 §:ää. Tämä py- nan mietinnössä. Yhtenä sellaisena huo- 38726: kälä on llllyös sellainen, siitä syystä, koska mattavana puutteena siellä myöskin maini- 38727: täällä sanotaan: virallisen syyttäjän .tai taan laissa eräitä kohtia, jotka ovat vaikei- 38728: yhdistyksen jäsenen vaatimuksesta voi tuo- ta niiden noudattaa, jotka ovat joutuneet 38729: miosistuin julistaa yhdistyksen lakkaute- lain kanssa tekemisiin, mistä on seurannut, 38730: tuksi, jos yhdistys toimii vastoin lakia tai että sosialihallituksessa on rekisteri-ilmoi- 38731: hyviä tapoja. Ensinnäkin siitä syystä tie- tuksia evätty. Niitä puutteellisuuksia on 38732: dämme, että tämän maan sosialistinen puo- pyritty näillä ehdotuksilla poistamaan, 38733: lue on jo luokkatuomiolla julistettu laitto- mutta jos ed. Tulenheimon ehdotus hyväk- 38734: maksi vuolueeksi ja näinollen nämä yh- syttäisiin, niin toisi se yhden samanlaisen 38735: distykset, jotka kuuluvat tähän puoluee- virheen lakiin lisää. Yleensä sana vuosi- 38736: seen, voidaan tälläkin perusteella tulkita, kokous on va;kiintunut kansan keskuudessa 38737: että niiden toiminta on lainvastaista ja yhdistyselämässä ja tämän sanan käyttöä 38738: näin tyyten lakkauttaa niiden toiminta ko- on nyt voimassaoleva yhdistyslaki, jossa 38739: konaan. Yleensä minusta olisi ollut tärkeä käytetään myös vuosikokous-sanaa, vakiin- 38740: myös tätä 32 §:ää käydä selventämään sii- nuttanut. Jos tämä sana nyt tässä laki- 38741: nä muodossa, että ei olisi viranomaisten ehdotuksessa muutetaan, niin siitä ehdot- 38742: tulkinta niin mielivaltaista näihin rekiste- tomasti seuraa, että ne yhdistykset ja ne 38743: röimättömiin yhdistyksiin nähden. Täällä toimihenkilöt, jotka tähän asti ovat tottu- 38744: 4 luvun 32 §:ssä sanotaan: yhdistys, joka neet sitä käyttämään, käyttävät sitä edel- 38745: ei ole rekisteriin iffierkitty, ei voi nimiin- leen, josta seuraa, että niiden rekisteröimis- 38746: sä saavuttaa. oikeuksia tai tehdä sitoumuk- ilmoitukset tulevat sosialihallituksessa 38747: sia eikä kantaa tai vastata. Tämä ei aina- evätyiksi. Tällaista epäämistä tähän ver- 38748: kaan tämän lain kirjoittajan hengessä mer- rattavissa tapauksissa on jo tähän asti ta- 38749: kitse sitä, että näiltä tyyten toiminta- pahtunut varsin runsaasti. Senlisäksi ed. 38750: oikeus ja -vapaus riistettäisiin, vaikka näi- Tulenheimon ehdotus sisältää vielä erään 38751: tä ei ole hyväksytty yhdistysrekisteriin. periaatteellisen lisäyksen yhdistyslakiin, 38752: V aan niin on kuitenkin asianlaita ollut mitä ei siinä tähän asti ole ollut. Ed. 38753: ja minä en työväenluokan edustajana, voi Tulenheimon ehdotuksen mukaan olisi yh- 38754: hyväksyä tätä lakia siitä syystä niinkuin distyksen säännöissä maiinittava, milloin 38755: mainitsin, että tämä ei ole koko Suomen se tai ne määräaikaiset kokoukset on pi- 38756: kansaa edustavan eduskunnan, vaan sen dettävä, joissa yhdistys päättää hallituk- 38757: tynkäeduskunnan hyväksymä la.ki. sestaan. Tämä edellyttää, ettei yhdistys 38758: voi päättää hallituksestaan muulloin kuin 38759: Yleiskeskustelu julistetaan päättyneeksi. määräaikaisessa kokouksessa. Tähän asti 38760: ovat yhdistykset päättäneet hallitukses- 38761: Eduskunta siirtyy lakiehdotuksen yksi- taan missä kuukausikokouksessa hyvänsä~ 38762: tyiskohtaiseen käsittelyyn. erottaneet hallituksen jäsenen tai valinneet 38763: eronneen tai erotetun tilalle uuden. Tämä 38764: 7 §. tapa myös on käytännössä vakiintunut. 38765: Keskustelu: Mutta jos nyt hyväksytään ed. Tulenhei- 38766: mon ehdotus, niin yhdistys ei voi päättää 38767: Ed. A. T u 1 en hei m o: Pyytäisin teh- hallinnostaan muussa kuin määräaikaisessa 38768: dä sen ehdotuksen, että 7 §:n 7 kohta saisi kokouksessa, koSika muussa tapauksessa re- 38769: 670 T<ii1st.ain.a 24 ,p. loka~Uiuta. 38770: 38771: 38772: kisteri-ilmoitus sosialihallituksessa evätään. pidettävä, joissa yhdistys päättää hallituk- 38773: Minä ehdotan että suuren valiokunnan sestaan ja hallinnostaan". Tämä ei suin- 38774: ehdotus hyväksyttäisiin. kaan estä että yhdistys saattaa sääntönsä 38775: laatia siten että se voi hallinnosta päättää 38776: Ed. A k e s s on: Kuten edellinen puhu- vaikka .iokaisess.a kokouksessa. Mutta tällä 38777: ja huomautti, kuului 7 §:n 7 kohta esityk- sanamuodolla saadaan aikaan se, että 38778: sessä seuraavasti: ,Milloin yhdistyksen voidaan rekisteriäidä sellaisetkin laina- 38779: varsinainen kokous on pidettävä". 'l'ätä laiset yhdistykset kuin suuret ammatti- 38780: vastustettiin lakivaliokunnassa niillä pe- liitot, ammattijärjestö y. m., jotka 38781: rusteilla, jotka edellinen puhuja. mainitsi, eivät voi pitää kokouksia joka vuosi, 38782: ja m. m. myöskin sillä, että ainakin työ- vaan joko joka toinen tai kolmas vuosi, ja 38783: väenyhdistysten säännöissä useasti mää- tämä siksi että sellaiset kokoukset ovat 38784: rätään, että varsinaisia kokouksia on pidet- taloudellisesti vaikeat. Minä olen myöskin 38785: tävä kuukausittain, .ia siis sellainen mää- ollut tätä sanamuotoa laatimassa ed. Tu- 38786: räys, kuin esityksessä löytyy, voisi aiheut- lenheimon kanssa ja minä olen tullut 'Sii- 38787: taa väärinkäsitystä. Senmukaan kuin tä- hen tulokseen. että tämä sanamuoto on sit- 38788: mä kohta nyt on suuressa valiokunnassa tenkin paras, jonka nojalla ei voida tul- 38789: muovailtu, nim. että se tulisi kuulumaan: kita, niinkuin eräillä tahoilla pyritään 38790: ,milloin varsinainen tai vuosikokous on tulkitsemaan, asiaa siten, että yhdistyk- 38791: pideti:i:i.vä". joka on tehty erään sovinta- siä, jotka eivät vähintäin kerran vuodessa 38792: ehdotuksen mukaan, niin se kyllä kävisi pidä kokouksia, ei voida rekisteröidä. Mi- 38793: laatuun tässä paikassa, mutta johdonmu- nä siis, kuten sanoin, kannatan ed. Tulen- 38794: kaisuus vaatii, että myöskin 12 § muute- heimon tekemää ehdotusta. 38795: taan senmukaiseksi, niinkuin on tapahtu- 38796: nutkin suuressa valiokunnassa, ja kun 12 Ed. Huotari: Niillä perusteilla, kuin 38797: § :ssä sanotaan, että se päätös, josta siinä ed. Myllymäki esitti, pyydän minä vas- 38798: mainitaan, voidaan tehdä yhdistyksen var- tustaa ecl. Tulenheimon tekeimää ehdotusta; 38799: sinaisessa tai vuosikokouksessa, tietää se sillä se nyt on ollut sekava jos vielä tuol- 38800: sitä, että tuo tärkeä päätös, joka esityk- lainen muutos. tulee, niin pykälä tulisi vie- 38801: sen mukaisesti olisi mahdollinen tehdä läkin sekavammaksi. Minusta on suuren 38802: ainoastaan yhdistyksen pääkokouksessa, valiokunnan ehdotus parempi. Jos laki- 38803: niin sanoakseni, voitaisiin tehdä sekä tässä valiokunnassa kannatinkin vuosikokous- 38804: lmkouksessa, nim. vuosikokouksessa, ja nimitystä, kun suuressa valiokunnassa li. 38805: sitäpaitsi kaikis'sa näissä kuukausikokouk- sättiin siihen varsinainen, niin minä pyy- 38806: sissa. Tämä on kuitenkin aivan vastoin dän kannattaa suuren valiokunnan ehdo- 38807: lain tarkoitusta ja senvuoksi minä kanna- tusta. 38808: tan ed. Tulenheimon ehdotusta. 38809: Ed. A. T u l e n h e i m o: Minä en pe- 38810: rustellut äsken ehdotustani, sillä minä luu- 38811: Ed. A a 1 t o: Minä pyydän myöskin lin, että tämä muutosehdotus olisi niin 38812: kannattaa ed. A. Tulenheimon ehdotusta. selvä, että siihen ei mitään perusteluja 38813: Minä tahdon huomauttaa ed. Myllymäelle, kaivattaisi vars.inkaan senjälkeen kuin 38814: että tämän sanamuodon muuttaminen sellai- suuri valiokunta kokonaisen päivän on 38815: seksi, kuin ed. Tulenheimo on ehdottanut, keskustellut tästä kohdasta. Kysymys 38816: ei ollenkaan saata aikaan sitä, mitä ed. on koskenut sitä, olisiko tässä käytettävä 38817: Myllymäki pelkää. Nykyisessä laissa on sanaa ,,varsinainen kokous" vai ,vuosiko- 38818: sa.nottu, milloin vuosikokous on pidettävä. kous" ja erinomaisen oppineilla perusteilla 38819: Mutta jos se sellaisenaan hyväksytään, suuressa valiokunnassa vastustettiin mo- 38820: kuin asianomainen valiokunta sen ehdotti, lempia ehdotuksia. Ei tahdottu kä;y'itää 38821: jouduttaisiin siihen, että voitaisiin sen pe- sanaa ,varsinainen kokous.", koska yhdis- 38822: rusteella kieltää rekisteröiminen yhdistyk- tykset pitävät varsinaisia kokouksia ken- 38823: seltä, joka ei pidä vähintäin kerran vuo- ties kerran kuuss.akin, ja ei ollut tarkoi- 38824: dessa kokousta. ,Jos taas se hyväksytään tus säännöissä erityises.ti vaatia sitä mai- 38825: suuren valiokunnan ehdotuksen mukaan, nittavaksi. Ei tahdottu myöskään käyttää 38826: on saman vaara olemassa. Ed. Tulenhei- sanaa ,vuosikokous" s.iitä syystä, jonka 38827: mon ehdotuksessa sanotaan: ,Milloin se tai ed. Aalto on täällä es.ittänyt, nim. että 38828: ne määräaikaiset yhdistyksen kokoukset on muutamissa yhdistyksis.sä se kokous, jota 38829: 1".\Iuutoksia yhdistydakiin. 671 38830: 38831: 38832: 7 §:n 7 kohta tarkoittaa, pidetään välistä linnosta. Se on siis, tämä ehdotus, sell[1,i- 38833: pitemminkin väliajoin, esim. joka kolman- nen, jonka pitäisi tyydyttää sekä niitä, 38834: tena vuonna. Tämän pykälän tarkoitukse- jotka tahtovat kokousta nimitettäväksi 38835: na on ollut sekä nykyään voimassaolevas- varsinaiseksi kokoukseksi, että myöskin 38836: sa laissa että myöskin hallituksen ehdo- niitä, jotka tahtovat nimittää sitä vuosi- 38837: tuksessa vain määrätä, että yhdistyksellä kokoukseksi. 38838: täytyy olla vissejä, erityisesti . säännörssä 38839: mainittuja kokouksia, joissa yhdistys kes- Ed. Hautamäki: Ne kaikki selityk- 38840: kustelee hallituksestaan ja hallinnostaan, set, joita vuosikokous-nimityksen poistami- 38841: valitsee hallituksen jäsenet, tarkastaa tilit, seksi on esitetty, eikä tämä viimeinenkään 38842: ja edellisen vuoden vuosikertomuksen j. n. selitys, ole saaneet minua vakuutetuksi 38843: e. Tarkoitus on että säännöissä vain maini- siitä että tämä muutos tietäisi parannusta. 38844: taan joku tällainen vissi kokous, jossa täl- ,Jos ehdotettu muutos tehtäisiin, tuottaisi 38845: lainen yhdistyksen toiminta tapahtuu. se vaan häiriöitä. Se kokemus, mikä meil- 38846: Kun nyt ei oltu suuressa valiokunnassa, lä on rekist.erivirastosta, se vaatisi muu- 38847: huolimatta kaikesta loisteliaasta järjestä, toksen johdosta aivan varmasti muutoksia 38848: joka siellä ilmeni, löydetty mitään sopivaa sääntöihin niin että olisi kaikkien yhdis- 38849: nimeä tälle kokoukselle, niin arvelin minä, tysten uusittava sääntönsä. Ja kun toi- 38850: keskusteltuani suuren valiokunnan jäsen- sekseen on vakiintunut ,vuosikokous" -ni- 38851: ten kanssa, että tästä asiasta päästäisiin mitys, niin senvuoksi ei sen poistamista 38852: kaikkein paraiten, jos tässä samalla seli- lakivaliokunnassa puolustettu. Mutta kat- 38853: tettäisiin, mitä tuossa kokouksessa, joka son että suuren valiokunnan ehdotus on 38854: säännöissä on mainittava, on tehtävä. sittenkin mukiinmenevä. Määritelmä: var- 38855: Tietysti voitaisiin yhdistyslaissa me- sinainen tai vuosikokous, pitäisi olla riit- 38856: netellä myöskin niin että olisi erityinen tävä, koska ne, jotka tahtovat kannattaa 38857: pykälä laissa olemwssa mikä määräisi, tämän ,vuosikokouksen" poisjättämistä, 38858: mitä tässä tarkoitetuissa kokouksissa olisi itsekin nimittävät sitä varsinaiseksi ko- 38859: tehtävä, määräisi esim. että siellä on tar- koukseksi, kuten ed. Tulenheimokin teki. 38860: kastettava vuoden tilit, on valittava ne Minä ainakin llSkon, että ne, jotka ovat 38861: hallituksen ja johtokunnan jäsenet, jotka olleet mukana yhdistystoiminnassa, ovat 38862: .ovat eroamisvuorossa, tarkastettava edelli- vakuutetut, että suuren valiokunnan ehdo- 38863: sen vuoden toiminta:kertocrnus. Mutta yh- tus sittenkin on parempi kuin ed. Tulen- 38864: distvslaissa on nimenomaan tahdottu vält- heimon. 38865: tää tällaista määräystä siitä syystä että 38866: L Minä luulen että tämä muutosehdotus, 38867: yhdistykset ovat niin monenlaisia, että tämä vuosikokous-nimityksen poisjättämi- 38868: niiden ahtaminen yhteen kaavaan siten nE>n tästä on johtunut siitä, että ainakin 38869: kuin esim. osakeyhtiölakiin nähden saat- niinkuin lakivaliokunnassa näytti, ehdo- 38870: taa tapahtua, ei ole ollut paikallaan. Siitä tuksen olivat tehneet ne, jotka yhdistys- 38871: syystä yhdistyslaissa ei ole määrätty mi- lakia laatiessaan olivat pitäneet kaavana 38872: tään muuta kuin että yksi tällainen ko- osuustoimintalakia ja osakeyhtiölakia. 38873: kous on pidettävä, kokous, jossa niin sano- Mutta nämä ovat kaksi niin erilaista lakia 38874: akseni yhdistyksen toiminta suuntautuu ettei niistä voi tähän mallia ottaa. Minä 38875: ikäänkuin siihen itseensä, sisäänpäin, sen siis pyytäisin kannattaa suuren valiokun- 38876: omaan toimintaan ja hallitukseen. Jotta nan ehdotusta. 38877: nyt, kuten sanottu, tämän kokouksen ni- 38878: meä koskevasta riidasta päästäisiin, olen Ed. B r y g g a r i: Minua ihmetyttää 38879: tämän ehdotuksen tehnyt. Jos yhdistyk- täällä esitetty väite että tämän lain ky- 38880: .set tämän jälkeen tahtovat kutsua koko- symyksessä olevan kohdan hyväksyminen 38881: usta, jossa yhdistys päättää hallinnosta ja asettaisi esteitä ammattiliittojen toimin- 38882: hallituksestaan, varsinaiseksi kokoukseksi, nalle, kun kerran on yhdistetty tähän 7 38883: niin se ei ole millään lailla esteenä sääntö- kohtaan sana ,varsinainen". Mielestäni on 38884: jen hyväksymiselle, jos 'Se tahtoo kutsua aivan selvää että ammattiliitot voivat tä- 38885: sitä vuosikokoukseksi, niin on asianlaita män mukaan edustajansa valita ja edusta- 38886: :aivan sama; joka tapauksessa se on sellai- .iakokouksessa päättää niistä asioista, mit- 38887: nen kokous, josta säännöistä nähdään, että kä sille kuuluvat. Ed. Tulenheimolle halu- 38888: yhdistys siinä päättää hallituksesta ja hal- aisin huomauttaa, että vielä senkin jälkeen, 38889: 672 Tiistaina 24 p. clokalkumta. 38890: 38891: vaikka suuri valiokunta on kokonaisen päi- kisteröityä, ilman että niitten täytyy niitä 38892: vän tämän kimpussa istunut, niin tulee tä- muuttaa. Edelleen minä huomautan, ettei 38893: mä muutos, jonka hän on esittänyt, aiheut- sääntöjä sentakia tarvitse muuttaa joka ta- 38894: tamaan ihmeen suuren työlisäyksen sosi- pauksessa, että laki tällä kertaa muutetaan. 38895: alihallitukselle. Yhdistysten säännöt pitäisi Tuleehan se tarkoittamaan vain niitä sään- 38896: uusia uudestaan, se olisi suuri työ, ja täy- töjä, jotka tämän jälkeen rekisteröidään. 38897: tyisi karsia pois niiden käsitteistä se tottu- 38898: mus, mikä niillä on nykyisen yhdistyslain 38899: suhteen olemassa. Tämä seikka mielestä- Ed. Aalto: Tuntuu siltä, että tätä eh- 38900: ni edellyttäisi ettei eduskunta lähtisi tätä dotusta pelätään sentakia, että se sattuu 38901: lakia muuttamaan käytännön vastaiseksi. olemaan kokoomuslainen edustaja, joka tä- 38902: Muuten jos sensuuntainen muutos tähän män on tehnyt. Minä en sentakia ole ru- 38903: hyväksytään nim. ,määräaikaiset" yksi- vennut vastustamaan tätä ehdotusta, koska 38904: puolisesti, niin sitä ehdottomasti tullaan minä olen vakuutettu siitä, että se on pai- 38905: käsittämään väärin. Määräaikaiset ja vuo- lrallaan sen ristiriidan välttämiseksi, jonka 38906: sikokous, niillä on eri tehtävä, niinkuin voi aiheuttaa varsinkin, jos satuttaisiin 38907: ed. Tulenheimo tietää. Näiden nimittämi- joutumaan siihen, että hyväksyttäisiin en- 38908: nen yhdellä nimellä ehdottomasti johtaisi tinen menettelytapa. Minä tahdon muistut-- 38909: sekavuuteen. Kannatan ed. Myllymäen eh- taa, että entisessä yhdistyslaissa on aino- 38910: dotusta, että suuren valiokunnan ehdotus astaan sana ,vuosikokous" ja että eräältä 38911: tässä kohden hyväksytään. taholta on jo suuressa valiokunnassa huo- 38912: mautettu, että sehän edellyttää nimenomaan. 38913: sitä, että kokoukset on pidettävä vähintään 38914: Ed. K a a r ne: Kun voi olla mahdollis- kerran vuodessa, ja siksi suuressa valiokun- 38915: ta, että vuosikokouksen nimen suhteen tu- nassa koetettiin saada siihen aikaan muu- 38916: lee sääntöihin sellaisia temppuja, jotka saa- toksia. Suuressa valiokunnassa lausuttiin: 38917: vat sekaannusta aikaan, niin minäkin toi- niin, että se on luonnollista, ettei voi ky- 38918: von, että suuren valiokunnan mietintö täs- symys olla ,muusta kuin semmoisesta yh- 38919: sä suhteessa hyväksytään. distyksestä, joka kerran vuodessa piHiä ko- 38920: koustaan. Jos minä ed. Myllymäen aja- 38921: tusta seuraisin, niin jo 'se, että suuren va- 38922: Ed. Niukkanen: Ed. Tulenheimon liokunnan mietinnössä on sana ,varsinai- 38923: ehdotus on ehdottomasti jonkunlainen pa- nen", muuttaisi siis oloja niin, että aiheu- 38924: rannus suuren valiokunnan ehdotukseen, tettaisiin sosiaJlihallitukselle lisätyötä, kos- 38925: mutta se olisi vielä suurempi parannus, jos ka kerran suuren valiokunnan ehdotus ei 38926: siinä ei olisi sanaa ,määräaikainen". Se enää ole samanlainen kuin voimassaoleva.. 38927: on aivan tarpeeton siinä ja se on uusi ter- laki, ja jota ei hallituskaan ehdotuksessaan 38928: mi, jota yhdistykset eivät tähän saakka ehdota sellaiseksi, kuin se a·sianomaisen 38929: ole käyttäneet. Minä siis toivon, että jos valiokunnan mietinnössä on. Juuri sen- 38930: ed. Tulenheimon ehdotus tulee hyväksytyk- takia että hallitus katsoo, että voi syntyä 38931: si, suuri valiokunta senjälkeen pyyhkisi tilanteita, jolloin voisi lähteä tulkitsemaan 38932: siitä sanan ,määräaikainen" pois. niin, että yhdistykset, jotka eivät pidä ker- 38933: ran vuodessa kokoustaan voitaisiin kiel- 38934: tää rekisteröimästä. Sitäpaitsi on olemas- 38935: Ed. Manner: Niille, jotka ovat puo- sa paljon yhdistyksiä, jotka pitävät useam- 38936: lustaneet suuren valiokunnan ehdotusta, min kuin kerran vuodessa kokouksen. 38937: ,,~-ytäisin huomauttaa, että suuren valio- Useilla ammattiliiton osastoilla on 38938: kunnan ehdotus ei ratkaise pulmaa lopulli- nyt jo yleisenä käytäntänä pitää kaksi 38939: sesti, koska löytyy paljon yhdistyksiä, kertaa vuodessa vuosikokouksensa ja 38940: joissa ei varsinaisissa kokouksissa eikä jotta ei voisi tulla vastaisuudessa hanka- 38941: vuosikokouksessa päätetä hallinnosta, vaan luuksia yhdistyksen rekisteröimisessä, kun 38942: se tehdään syyskokouksissa. Jos taas lau- me tiedämme, että on varsin hyvä halu jos- 38943: sutaan sillä tavalla, kuin ed. Tulenheimo sain tapauksissa rekisteröiminen ehkäistä. 38944: on ehdottanut, niin silloin nekin yhdistyk- niin ei tästä syystä ainakaan voisi ehkäistä 38945: set, joissa päätetään hallinnosta n. s. syys- sitä. Ainoa oikea tapa silloin on se, että 38946: kokouksissa, tulevat saamaan sääntönsä re- järjestetään laki niin, ettei voi kieltäy-- 38947: 'Muutoksia yhdistyslakiin. 673 38948: ------~--------~---- ----- 38949: 38950: tyä yhdistyksen rekisteröimisestä sillä hon sanontatapaan. Missään tapauksessa 38951: syyllä, että siinä on joko sanottu vain ei silloin voi tulla kysymykseen rekiste- 38952: , vuosikokous" tai , varsinainen ja vuosiko- röimisen kieltäminen. 38953: kous". Tällä ehdotuksella pyritään siis 38954: siihen, että vuosikokouksia voi oHa kaksi Ed. A. P u l 'k k i ne n: Samoinkuin ed. 38955: tai useampiakin ja voivat yhdistykset pi- Tulenheimosta tuntui minustakin tämä eh- 38956: tää kokouksiaan joko kerran vuodessa tahi dotus perusteluittakin selvältä. Mutta nyt 38957: kerran kahdessa tai kolmessa tai kerran vii- ei niin kuitenkaan näy orlevan. Minä tah- 38958: dessä vuodessa. Ei tämä sen kummempi toisin niihin perusteluihin, joita täällä on 38959: juttu ole ollenkaan, eikä tässä minusta ole esitetty, lisätä, että edustaja Tulenheimon 38960: mitään poliittista vaaraa ainakaan minun ehdotus on välitysehdotus. Siinä puhutaan 38961: mielestäni olemassa. määräaikaisesta kokouksesta, johon sopivat 38962: sekä vuosikokoukset, että varsinaiset koko- 38963: ukset. Mikään ei estä yhdistyksiä sään- 38964: Ed. Lehto: Ed. Aalto on täällä koet- nöissään puhumasta määräaikaisista vuosi- 38965: tanut vakuuttaa, että sana ,vuosikokous", kokouksista tai määräaikaisista varsinai- 38966: joka tähän saakka on yhdistyslaissa ja nyt sista kokouksista, ei myöskään määräaikai- 38967: tä:ssä suuren valiokunnan ehdotuksessa, sesta syyskokouksesta tai määräaikaisesta_ 38968: olisi osoittautunut hankalaksi käytännössä kevätkokouksesta, niinkuin täällä on mai- 38969: ja vaikeuttanut yhdistysten sääntöjen re- nittu. Näinollen minun mielestäni sosiali- 38970: kisteröimistä. Se väite ei pidä paikkaansa. hallitus ei myöskään voi kieltäytyä rekis- 38971: Kun hallitus antoi ehdotuksensa tästä esil- teröimästä sen mukaan laadittuja sääntöjä. 38972: läolevasta laista, perustui se nimenomaan Kannatan ed. Tulenheimon tekemäå ehdo- 38973: sosialihallituksen tarkkoihin perusteluihin tusta. 38974: ja näissä perusteluissa ei mainittu sitä 38975: seikkaa, että sana ,vuosikokous" olisi tuot- 38976: tanut mitään vaikeuksia käytännössä. Se Ed. Aalto: Minun täytyy ed. Leh- 38977: ei ole estänyt minkään järjestön sääntö- dolle huomauttaa, että vuonna 1919, 38978: jen rekisteröimistä. Sosialihallitus, laki- jolloin sosialihallitus ensi kerran ryh- 38979: valiokunta ja suuri valiokunta ovat puo- tyi rekisteröimään yhdistyksien sään- 38980: lustaneet sanan ,vuosikokous" säilyttämis- töjä, oli sangen vakava kysymys sn- 38981: tä tässä laissa senvuoksi, että tämä sana tä, voidaanko rekisteröidä niitä yhdis- 38982: on vakiintunut yhdistyselämässä. Se on tyksiä, jotka eivät pidä vuosittain kokouk- 38983: ollut käytännössä siitä saakka, kun Suomes- sia. Senjohdosta käytiin sosialihallituk- 38984: sa yleensä yhdistyselämää on ollut. Tätä sessa neuvotteluja. Sosialihallitus tuli kui- 38985: käytäntöä on edelleen vakiinnuttanut se tenkin siihen tulokseen, että koska eivät 38986: seikka, että sama maininta on myöskin nyt kaikki yhdistykset voi muuttaa sääntöjään 38987: voimassaolevassa laissa ja senmukaisesti varsinkaan sellaiseen suuntaan, että pitäisi- 38988: on suuri enemmistö maan yhdistyksistä tä- vät edustajakokouksia muulloin kuin use- 38989: hän saakka järjestänyt sääntönsä. Jos eh- ampien vuosien kuluttua, ei voi tulla kysy- 38990: dotettu muutos nyt tehtäisiin, jos poistet- mykseen se, etteikö niitä voitaisi rekiste- 38991: taisiin sana ,vuosikokous", niin tuottaisi röidä. Minun täytyy sanoa, että eräiden 38992: se paljon sekaannusta. Senvuoksi on var- liittojen säännöt rekisteröitiin sosialihalli- 38993: sin tärkeätä että laki hyväksytään tässä tuksessa sillä nimenomaisella ehdolla sosi- 38994: muodossa, missä suuri valiokunta ehdottaa. alihallituksen puolelta, että seuraavrussa 38995: liittokokouksessa muuttavat sääntönsä sel- 38996: laisiksi kuin sosialihallituksen antamat oh- 38997: Ed. Reini k k a: Minä pyydän kan- jeet säätävät. Muulla tavalla esim. ei oli- 38998: nattaa ed. Tulenheimon tekemää muutoseh- si Suomen metallityöväenliiton ja S. Teh- 38999: dotus sillä muutoksella, minkä tähän ed. das- ja sekatyöväenliiton sääntöjä ollen- 39000: Niukkanen teki, että tuo sana ,määräaika" kaan rekisteröity siitä syystä, että eräät 39001: jätetään pois. Sillä se muoto, mikä tuolle lakimiehet olivat antaneet lausuntonsa, että 39002: kohdalle sitten jää, tulee olemaan varmasti ei voimassaolevan yhdistyslain sillä sana- 39003: sellainen, että käyttipä yhdistys sä,ännöis- muodolla voida rekisteröidä yhdistyksiä, 39004: sään sanaa ,vuosikokous" tai ,varsinai- jotka eivät pidä vähintäin kerran vuodes- 39005: nen kokous", niin se sisältyy silloin tuo- sa kokouksia. 39006: 85 39007: {)74 39008: ---· . ~--·-··-· -- 39009: 39010: 39011: 39012: 39013: Ed. S e t ä l ä: Minäkin 1Jyydän saada Äänestyksessä annetaan 41 jaa-ääntä ja 39014: kannattaa ed. Tulenheimon ehdotusta, jot- 131 ei-ääntä. 39015: ta asia lJalaisi suureen valiokuntaan. Roh- ' 39016: kenen samalla kuitenklin ehdottaa suuren Puhemies: Eduskunta on siis hyväk- 39017: valiokunnan harkittavaksi, eikö voitaisi synyt ed. Tulenheimon ehdotuksen. 39018: käyttää tässä nimitystä ,yleiskokous", jo- 39019: ka tietääkseni on useimmissa muissa mais- 8 ja 11 § :t hyväksytään keskustelutta. 39020: sa tavallinen, esim. saksan kielessä ,Gene- 39021: ralversamlung". Sosialihallituksen TJitäisi 39022: muuten saada jonkinmoinen ohjaus ·siihen ·12 §. 39023: suuntaan, että sen ei TJitäisi rettelöidä sillä 39024: tavalla kuin se tekee, eikä takertua yksi- Keskustelu: 39025: tyisiin sanamuotoihin, vaan ymmärtää, et- 39026: tä 1Juustavi kuolettaa .ia vain henki tekee Ed. A. Tulenheimo: Se muutos, 39027: eläväksi. joka tehtiin 7 §:ään, aiheuttaa 12 §:n toi- 39028: seen momenttiin myös erään pienen muu- 39029: Ed. T a i n i o: En minä ymmärrä vas- toksen. Sanat: ,säännöistä - - kuuluvat" 39030: toin erinäisten meidän sosialidemokraattis- jäisivät entiselleen, mutta sitten jatkuisi 39031: ten TJiirisihteerien mielipidettä, mitä hait- ,tämän lain 7 §:n 7 kohdassa mainitussa 39032: taa, olisi tästä ed. Tulenheimon ehdottaman kokouksessa" minkä jälkeen pykälä sanasta 39033: sanamuodon hyväksymisestä. Sillä tämä ei määräajaksi jatkuisi• entiseen tapaan . 39034: .aiheuta minkäänlaista sääntöjen muutosta, 39035: eikä edes tunnettujen termi en vaihtumista Ed. A k e s s o n: Pyydän kannattaa ed. 39036: toisiin. Edelleen voidaan lJUhua. vuosiko- Tulenheimon tekemää ehdotusta. 39037: kouksista ja vuosikokoukset saavat olla 39038: sä;ännöissäkin määrättynä samalla tavalla 39039: kuin ennen. Tämä on lakiteksti, joka ei Puhemies: Tämä ed. A. Tulenhei- 39040: vaikuta sitä tai tätä yhdistysten sääntöi- mon ehdotus hyväksyttänee. 39041: hin ja kun tämä on lakiteknillisesti sel- 39042: vemTJi .ia määritelly;m:pi ja täsmällisempi, Ehdotus hyväksytään. 39043: minä luulen, että me voimme aivan hyvin 39044: kannattaa tätä. Mutta se on kyllä hyvä, 17, 22, 26, 28 ja 30 §:t, lain johtolause 39045: että asia menee takaisin suureen valiokun- ja lain nimike hyväksytään järjestänsä 39046: taan. Mahdollista on, että tähän löydetään keskustelutta. 39047: vielä jokin lJarannus. 39048: P u h e m i e s: Koska lakiehdotusta e1 39049: Keskustelu julistetaan lJäättyneeksi. ole muuttumattomana hyväksytty, niin pa- 39050: laa ·se valtiopäiväjärjestyksen mukaisesti 39051: P u h e m i e s: Keskustelun kuluessa on s u u r e e n v a l i o k u n t a a n. 39052: tld. A. Tulenheimo ed. Åkessonin y. m. 39053: kannattamana ehdottanut, että 7 § :n 7 koh- 39054: ta saisi seuraa.van sanamuodon: ,milloin 8) Ehdotus J,aiksi kunnallisten ja yksity.ist:en 39055: se tai ne määräaikaiset yhdistyksen koko- kasvatuslaitosten v·altioavusta. 39056: ukset ovat TJidettävä, joissa yhdistys TJäät- 39057: tää hallituksestaan ja hallinnostaan". Ni- 39058: Esitellään suuren valiokunnan mietintö 39059: mitän tätä ehdohrsta ed. Tulenheimon eh- 39060: n :o 8 ja otetaan t o i s e e n k ä s i t t e- 39061: -dohlkseksi. 39062: l y y n siinä sekä sivistysvaliokunnan mie- 39063: Selonteko myönnetään oikeaksi. tinnössä n:o 2 valmistelevasti käsitelty 39064: hallituksen esitys n:o 4, joka sisältää yllä· 39065: mainitun lakiehdotuksen. 39066: Åän(lSJtys j1a päätös: 39067: Puhemies: Käsittelyn pohjana on 39068: Ken hyväksyy suuren valiokumian eh- suuren valiokunnan mietintö n:o 8. En- 39069: dotuksen, äänestää ,jaa"; jos ,ei" voittaa, sin sallitaan yleiskeskustelu, sen jälkeen 39070: on ed. Tulenheimon ehdotus hyväksytty. esitetään lain yksityiskohdat. 39071: KunnalHset ja yksityiset ,kasvatuslaito!kSet. 675 39072: 39073: Yleiskeskustelu: 9) Ehdotus laiksi oppivelvollisuudesta 15 39074: päivänä huhtikuuta 1921 annetun 'lain 6 § :n 39075: Ed. V i r k k u n e n: - Sivistysva;liokun- muuttamisesta toisin kuuluvaksi. 39076: :nan rrnietinnössä ei ole tarkempia laskelmia 39077: niistä kustannuksista, joita käsilläolevasta Esitellään suuren valiokunnan mietintö 39078: lainsäädännöstä johtuu. Tosin ei voida- n:o 9 ja otetaan toiseen käsi t te- 39079: kaan tätä nykyä arvioida näitä kustan- 1 y y n siinä sekä sivistysvaliokunnan mie- 39080: nuksia muussa suhteessa, kuin siinä, kuin- tinnössä n:o 3 valmistelevasti käsitelty 39081: ka suuren valtioavun lisäyksen tämän lain hallituksen esitys n:o 5, joka sisältää yllä- 39082: mukaan ne kasvatuslaitokset tulevat saa- mainitun lakiehdotuksen. 39083: maan, jotka jo nykyään nauttivat valtio- 39084: apua. Näitä laskelmia oli valiokunnan Puhemies: Käsittelyn pohjana on 39085: tarkoitus hankkia asianomaisesta virastos- suuren valiokunnan mietintö n:o 9. Ensin 39086: ta, mutta kun eräät virkamiehet, joilta tie- sallitaan asiassa yleiskeskustelu. Senjäl- 39087: to.ia oli saatava, olivat matkoilla, ei valio- keen esitellään lakiteksti. 39088: kunta näiden tietojen puuttumisen takia 39089: balunnut viivyttää mietintöä. Kuitenkin Yleiskeskustelussa ei kukaan halua pu- 39090: on valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja heenvuoroa. 39091: minulle lausunut toivottavaksi, että tar- 39092: kempi laskelma näistä kustannuksista han- Hyväksytään 6 §, lain johtolause ja 39093: kittaisiin. Tämän johdosta olen ryhtynyt lain nimike järjestänsä keskustelutta. 39094: toimenpiteisiin niiden saamiseksi ja lienen 39095: tilaisuudessa esittää ne eduskunnalle, jos Asian toinen käsittely julistetaan päät- 39096: asian käsittely muutamia päiviä lykättäi- tyneeksi. 39097: siin. Tässä tarkoituksessa rohkenen ehdot- 39098: taa, että tä;mä mietintö pantaisiin pöydälle 10) Vuoden 1g20 valtiopäivillä lepäämään jä- 39099: perjantain istuntoon, enkä omasta puoles- tetty ehdotus laiksi kesäkuun 15 päivänä 39100: tani tällä kertaa halua ryhtyä sitä asial- 1898 maa:laiskuntain kunnallisha:llinnosta 39101: lisesti käsittelemään. annetun asetuks,en 78 ja 82 § :n muutta- 39102: misesta. 39103: Ed. M. S i 11 a n pää: Minun piti puhua 39104: asiasta, mutta kun se on pyydetty pöydäl- Esitellään suuren valiokunnan mietintö 39105: le, niin kannatan tehtyä ehdotusta. n:o 10 ja otetaan toiseen käsitte- 39106: 1 y y n siinä sekä laki- ja talousvaliokun- 39107: Puhemies: Koska kaksi edustajaa on nan mietinnössä n:o 1 valmistelevasti kä- 39108: asiaa pyytänyt pöydälle, niin pyydän seu- sitelty mainittu ehdotus. 39109: raavia puhujia kohdistamaan lausuntonsa 39110: tähän pöydällepyyntöön. P u h e ;m i e s: Käsittelyn pohjana on 39111: suuren valiokunnan mietintö n:o 10. 39112: Ed. Niukkanen: Luovun. 39113: Eduskunta hyväksyy keskustelutta suu- 39114: Ed. Mantere: Tarkoitulrseni oli kan- ren valiokunnan hylkäävän ehdotuksen. 39115: nattaa pöydällepanoehdotusta. 39116: Asian toinen käsittely julistetaan päät- 39117: Keskustelu pöydällepanosta julistetaan tyneeksi. 39118: päättyneeksi. 39119: 39120: Puhemies: Keskustelun kuluessa on H) Ehdotukset laiksi oikeudeukäymiskaaren 39121: ed. Virkkunen ed. M. Sillanpään kannatta- 30 luvun j'a ulosotto,lain 3 ,luvun 13 § :n muut- 39122: mana ehdottanut, että asia pantaisiin pöy- tamisesta sekä ~korkeimman oikeuden jäsen- 39123: dälle ensi perjantain istuntoon. ten ;lukumäärän väliaikaisesta lisäämisestä. 39124: 39125: Selonteko myönnetään oikeaksi. Hallituksen esityksen n:o 34 johdosta 39126: laadittu lakivaliokunnan mietintö n:o 3 39127: Asia p a n n a a n p ö y d ä 11 e ensi per- esitellään mainittujen lakiehdotusten en- 39128: jantain istuntoon. s i m ä i s t ä k ä s i t t e l y ä varten. 39129: 676 Tiå!Sitain<a 24 p. •1Qikalkmmt.a. 39130: - - - - - - - - - - - ------- 39131: 39132: Puheenvuoroja ei haluta. esitellään mainitun lainsäätämisasian en- 39133: s i m ä i s t ä k ä s i t t e l y ä varten. 39134: Asian ensimäinen käsittely julistetaan 39135: päättyneeksi ja asia menee valtiopäiväjär- Puheenvuoroa ei haluta. 39136: jestyksen mukaisesti s u u r e e n v a l i o- 39137: kun taa n. Asian ensimäinen käsittely julistetaan 39138: päättyneeksi ja asia menee valtiopäivä..iär- 39139: 12) Ehdotus laiksi laival'lekisteristä l1 päi- jestyksen mukaisesti suureen v a 1 i o- 39140: vänä marraskuuta 1889 annetun asetuksen kun taan. 39141: muuttamisesta. 39142: 14) Ehdotuksen l·aiksi edustajainpalkki·osta 39143: Hallituksen esityksen n:o 16 johdosta 1922 vuoden va.rsinaisilta valtiopäiviltä 39144: laadittu laki- ja talousvaliokunnan mietin- 39145: tö n:o 3 esitellään mainitun lainsäätämis- sisältävä hallituksen esitys n:o 38 esitel- 39146: asian e n s i m ä i s t ä k ä s i t t e l y ä var- lään ja lähetetään puhemiesneuvoston eh- 39147: tim. dotuksen mukaisesti perustuslaki- 39148: Puheenvuoroja ei haluta. v a l i o k u n t a a n. 39149: 39150: Asian ensimäinen käsittely julistetaan 39151: päättyneeksi ja a:sia menee valtiopäiväjär- 39152: jestyksen mukaisesti suureen valio- Puhemies: Eduskunnan seuraava is- 39153: k unta an. tunto on ensi perjantaina kello 10 päivällä. 39154: :1:3) Ehdotus laiksi eräiden säännöbien hy- 39155: väksymisestä Suomen ja Norjan välisessä 39156: sopimuksessa yhdenmukaisista toimenpiteistä 39157: porojen estämiseksi ku1kemasta valta:kuntain Täysi-istunto päättyy kello 10,46 i. p. 39158: välisen raj•an ylL 39159: Pöytäkirjan vakuudeksi:~ 39160: Hallituksen esityksen n:o 9 johdosta laa- 39161: dittu ulkoasiainvaliokunnan mietintö n :o 2 Eino .T. Ahla. 39162: 19. Perjantaina 27 p. lokakuuta 1922 39163: kello 10 a. p. 39164: 39165: Päiväjärjestys. Siv. 39166: 5) Ehdotus laiksi kasvatuslaitok- 39167: Ilmoituksia: sista .......................... . 699 39168: Siv. A s i a k i r j a t: Suuren valiokun- 39169: Ainoa käsittely: nan mietintö n:o 11; sivistysvalio- 39170: 1) Vuoden 1919 valtiopäivillä le- kunnan mietintö n:o 1; hallituksen 39171: paamaan jätetty ehdotus laiksi esitys n:o 3. 39172: valtiopäiväjärjestyksen ulkoasiainva- 6) Ehdotus laiksi alusten yhteen- 39173: liokuntaa koskevien säännösten täy- törmäyksestä johtuvasta vahingosta 39174: dentämisestä ................... . 678 sekä pelastuspalkkiosta ........... . 39175: Asiakirjat: Perustuslakivalio- A s i a k i r j a t: Suuren valiokun- 39176: kunnan mietintö n:o 9; mainittu eh- nan mietintö n:o 12; laki- ja talous- 39177: .dotus. valiokunnan mietintö n:o 2; hallituk- 39178: sen esitys n:o 1. 39179: Kolmas käsittely: 7) Vuoden 1921 vatiopäivillä le- 39180: päämään jätetty ehdotus laiksi nii- 39181: 2) Ehdotus laiksi oppivelvollisuu- den va;litsijamiesten valitsemisesta 39182: ,desta 15 päivänä huhtikuuta 1921 jotka toimittavat tasavallan presiden~ 39183: 'annetun lain 6 § :n muuttamisesta tin vaalin ..................... . 39184: toisin kuuluvaksi ............... . 681 A s i a k i r .i a t: Suuren valiokun- 39185: A s i a k i r j a t: Suuren valiokun- nan mietintö n:o 13; perustuslakiva- 39186: nan mietintö n:o 9; sivistysvaliokun- liokunnan mietintö n:o 7; mainittu 39187: nan mietintö n:o 3; hallituksen esitys ehdotus. 39188: n:o 5. 39189: 3) Vuoden 1920 valtiopäivillä le- 39190: l)äämään jätetty ehdotus laiksi kesä- Pöydällepanoa varten 39191: kuun 15 päivänä 1898 maalaiskun- esitellään: 39192: tain kunnallishallinnosta annetun ase- 8) Lakivaliokunnan mietintö n:o 2 39193: iuksen 78 ja 82 § :n muuttamisesta .. hallituksen esityksen johdosta laiksi 39194: A s i a k i r j a t: Suuren valiokun- " 39195: irtaimistokiinnityksestä .......... . 712 39196: nan mietintö n:o 10; laki- ja talous- 39197: valiokunnan mietintö n:o 1; mainittu 9) Puhemiesneuvoston ehdotus työ- 39198: s~mnnitelmaksi täysi-istuntoja ja va- 39199: .ehdotus. 39200: hokuntia varten vuoden 1922 val- 39201: tiopäivillä ..................... . 39202: Toinen käsittely: " 39203: 4) Ehdotus laiksi kunnallisten ja 39204: yksityisten kasvatuslaitosten valtio- Nimenhuudossa merkitään poissaoleviksi 39205: ,avusta ......................... . edustajat 0. Hirvensalo, Hultin, Itkonen, 39206: A s i a k i r j a t: Suuren valiokun- " A. Jaskari, Junes, Kaarne, Kirra, Koivis- 39207: nan mietintö n:o 8; sivistysvaliokun- to, Lehikoinen, Mustakallio, Roos, Särkkä, 39208: nan mietintö n:o 2; hallituksen esi- V. Vainio .ia Vesterinen. 39209: tys n:o 4. 39210: 678 39211: 39212: Ilmoi!tusasiat: Keskustelu: 39213: 39214: Va-pautusta eduskuntatyöstä saavat tä- Ed. S e t ä l ä: Perustuslakivaliokunta. 39215: m:än -päivän istunno·sta: sairauden tähden on ehdottanut tämän lepäämään jätetyn 39216: ed. Roos, -perheessä sattuneen sairauden eduskuntaesityksen hylättäväksi sillä -pe- 39217: tähden ed. Lehikoinen, oikeus- ja kunnal- rustuksella, että se olennaisesti sisältyy 39218: lisasiain takia ed. Särkkä, yksityisasiain , uuteen valtio-päiväjärjestysehdotukseen. 39219: tähden ed. J unes. 1 Nyt eduskunta on kuitenkin hylännyt le- 39220: -päämään jääneen valtiopäiväjärjestysehdo- 39221: ' tuksen ja senvuoksi voisi -panna kysymyk- 39222: seen, eikö nyt tällaisessa ta-pauksessa esillä- 39223: Uusi hallituksen esitys. oleva esitys olisi hyväksyttävä. Minä kui- 39224: tenkin -puolestani ehdotan, että tätä esitys- 39225: Puhemies Hallituksen jäsen saapuu tä siinä muodossa, missä se eduskunnalle 39226: jättämään eduskunnalle esityksen. esiintyy, ei nyt hyväksyttäisi. Se nyt 39227: kyllä olennaisesti, voidaan sanoa, -pitää 39228: Nuoremman' hallitussihteerin A. Vouti- i 39229: yhtä vastaavan 49 §:n kanssa lepäämään 39230: laisen seuraamana saapuu eduskuntaan mi- jääneessä valtiopäiväjärjestyksessä, mutta 39231: nisteri A h o, joka lausuu: ' -pykälä on tässä esityksessä saanut muodol- 39232: Kunnioitettava herra -puhemies! Arvoi- lisesti niin onnistumattoman asun, että mie- 39233: sa eduskunta! lestäni ei olisi eduskunnan syytä kytkeä 39234: Hallituksen määräyksestä on minulla itseänsä tähän sanamuotoon ja tehdä sään- 39235: kunnia eduskunnalle jättää hallituksen esi- nöksestä tässä muodossa -perustuslakia, 39236: tys n:o 39 kansainliiton ·kansainvälisen josta myöhemmin saattaisi olla vaikea 39237: työjärjestön kolmannen yleisen konferen- -päästä irti. On nimittäin eräitä eroavai- 39238: sin Genevessä vuonna 1921 hyväksy:mien suuksia olemassa tämän 43 a § :n ja le-pää- 39239: so-pismusehdotusten ja suositusten toteut- mään jääneen valtio-päiväjärjestyksen 49 39240: tamisesta. § :n välillä, eroavaisuuksia joilla on jotakin 39241: merkitystäkin. Sensijaan että 43 a §:ssä 39242: Puhemies: Herra ministeri! Jäte- sanotaan, että ulkoasiainvaliokunnan tulee 39243: tyn hallituksen esityksen tulen esittele- antaa llllietintönsä niistä valtioso-pimuksis- 39244: maan eduskunnalle -perustuslainmukaista ta, jotka hallitusmuodon mukaan on edus- 39245: käsittelyä varten. kunnan hyväksyttävä, sanotaan le-päämään 39246: jätetyssä ehdotuksessa valtiopäiväjärjes- 39247: tykseksi: ,Ulkoasiainvaliokunnan tulee an- 39248: taa mietintönsä niistä valtioso-pimuksista tai 39249: Päiväjärjestyksessä olev·at asiat: v a l t i o s o p i m u k s i i n s i s ä 1 t y v i R- 39250: t ä m ä ä r ä y k s i s t ä, jotka hallitusmuo- 39251: 1) Vuoden 1919 v'altiopäivillä lepäämään jä- don mukaan ovat eduskunnan hyväksyttä- 39252: tetty ehdotus laiksi valtiopäiväjärjestyksen vät". On nimittäin huomattava, että val- 39253: u1kO'asiainv;a:liokuntaa koskevien säännösten tioso-pimukset eivät useissa ta-pauksissa ko- 39254: täy.dentämisestä. konaisuudessaan ole eduskunnan hyväksyt- 39255: tävät, vaan ainoastaan sisältävät semmoi- 39256: Mainittu ehdotus, josta -perustuslakiva- sia säännöksiä, joihin tarvitaan eduskunnan 39257: liokunta on antanut lausunnon mietinnös- hyväksyminen. Sitten jatketaan: ,sekä 39258: sään n:o 9, esitellään ainoaan käsi t- niistä u l k o a s i o i s t a. t e h t ä v i s t ä 39259: telyyn. 1J ä ä t ö k s i s t ä, joihin vaaditaan edus- 39260: kunnan suos·tumus". Tämä on hämärästi 39261: Puhemies: Ensin sallitaan asiasta lausuttu. Se kaiketi oikeastaan ei ole mi- 39262: keskustella. Senjälkeen on toimitettava tään muuta kuin .mitä tuossa edellisessä 39263: li-p-puäänestys lakiehdotuksen hyväksymi- on jo tahdottu lausua. Kysymys on kai- 39264: misestä tai hylkäämisestä. .Tos vähintään keti niistä valtioso-pimuksista tai valtio- 39265: 2/3 annetuista äänistä kannattaa lakiehdo- so-pimuksiin sisältyvistä määräyksistä, joi- 39266: tuksen hyväksymistä, on lakiehdotus val- hin eduskunnan suostumus tarvitaan. En 39267: tio-päiväjärjestyksen 60 §:n mukaan hyväk- ymmärrä, mitä muuten voisivat olla nuo 39268: sytty, muuten hylätty. ulkoasioista tehtävät -päätökset, joista tässä 39269: Ullkoasiainvarliokuntaa koskevat säännöik&et. 67~ 39270: 39271: 39272: 39273: puhutaan; vai tarkoitetaanko mahdollisesti kuin tässä tultiin, niin että koko vasem- 39274: sodanjulistusta? Myöskin voi muistuttaa, misto ja keskusta hyväksyivät tämän eh- 39275: että 43 a §:n 2 ja 3 momentti oikeastaan dotuksen ja ainoastaan oikeiston n. 40 ään- 39276: sisältää saman asian kertaamista. Viime tä olivat sitä vastaan. Minä pelkään, että, 39277: valtiopäivillä hyväksytyssä valtiopäiväjär- jos tehdä:·m uusi ehdotus, se äänestetään yli 39278: jestyksessä olikin 3 momentti kokonaan vaalien ja siitä ei tule koskaan mitään lo- 39279: poisjätetty. Koska ei pitäisi olla mitään -pullista tulosta. Tämä pykälä niin sanoak- 39280: vaikeutta saada eduskunnassa hyväksytyk- seni laillistuttaa sen, mikä nyt on ollut 39281: si tarkalleen lepäämään jätetyn valtiopäi- käytäntö, ja nykyistä käytäntöä vastaan ei 39282: väjärjestyksen 49 §:n sanamuatoa, joka on kukaan voi erikoisesti asettua eikä ole aset- 39283: paljoa onnistuneempi, niin minun mielestä- tunut, niin etten minä ymmärrä, mitenkä 39284: ni olisi syytä odottaa uutta esitystä siitä ruvettaisiin jarruttamaan tämän lainsää- 39285: ja tällä kertaa hylätä tämä esitys. dännön täydentämistä. Minä senvuoksi, 39286: joskin voidaan aina tämmöisiä ehdotuksia 39287: Ed. R y ö m ä: Minä jo kun asia oli vastaan muodollisia muistutuksia tehdä, 39288: ensi kertaa eduskunnassa esillä, huomautin, katson tämän kuitenkin sellaiseksi, että 39289: mitenkä on suuri aukko valtiopäiväjärjes- sitä voidaan kannattaa. Ensimäinen mo- 39290: tyksessä, kun on lueteltuna ulkoasiainvalio- mentti liittyy läheisesti hallitusmuodon 39291: kunta obligatooristen valiokuntien joukos- vastaavaan pykälään, eikä ehdotus siinä 39292: sa, mutta ei ole kuitenkaan mitään mää- suhteessa suinkaan ole millään tavoin risti- 39293: räystä siitä, millä tavalla tämä valiokunta riitainen sen kanssa, joskin siinä sanamuo- 39294: toimii. On käsittämätöntä, mitenkä tällai- to jonkun verran eroaa hallitusmuodon 39295: nen epäjohdonmukaisuus on voinut syntyä sanamuodosta. ~finä tulen omasta puoles- 39296: silloin, kun valtiopäiväjärjestystä on täs- tani kannattamaan tämän ehdotuksen hy- 39297: sä suhteessa muutettu. Olisi välttämättä väksymistä. 39298: saatava tämä epäjohdonmukaisuus valtio- 39299: päiväjärjestyksestä pois. Tässä mielessä Ed. Mannermaa: Kannatan ed. Se- 39300: ilmeisesti on se eduskuntaesitys tehty, jo- tälän tekemää ehdotusta lakiehdotuksen 39301: hon nyt lepäämässä oleva lakiehdotus pe- hylkäämisestä. 39302: rustuu. Tämän esityksen olivat tehneet 39303: edustajat Mantere y. m. ja se on jotenkin Ed. v on Born: Det är vil ganska onö- 39304: niihin periaatteisiin rakentuva, jotka siinä digt att riva upp hela den diskussion, som 39305: esitettiin. Kun tämä asia oli perustuslaki- i föreliggande fråga redan tidigare förts i 39306: valiokunnassa ensi kertaa käsiteltävänä, riksdagen, nämligen år 1919, då frågan 39307: niin silloin ensimäiseen momenttiin nähden lämnades vilande. Jag skall därför också 39308: oltiin yksimielisiä, eikä silloin kukaan ol- endast inskränka mig tili att hänvisa till 39309: lut asiaa vastaan. Se oli vasta toinen mo- den reservation, som jag då avgav till 39310: mentti, joka muodostettiin suuressa valio- grundlagsutskottets betänkande i sa;ken, 39311: kunnassa ja joka herätti oikeistossa vastus- och -på de skäl, som där anfördes, föreslå, 39312: tusta. Se nimittäin tekee obligatooriseksi att lagförslaget måtte förkastas. Jag för- 39313: nykyisen käytännön, että hallituksen on ordar alltså godkännande av grundlagsut- 39314: valtiopäiväin alussa ja muulloinkin esitet- skottets nu föreliggande förslag, ehuru på 39315: tävä ulkoasiainvaliokunnalle tärkeimmät andra grunder än grundlagsutskottet det 39316: ulkopoliittiset suhteet. Se ei ole ristirii- framställt. 39317: dassa 3 momentin kanssa, joka käsittelee 39318: muita asioita. Mutta siinä ehdotuksessa, Ed. M a n t e r e: Minusta on kyllä. 39319: joka oli laadittu uudeksi valtio-päiväjärjes- myönnettävä ed. Setälän olleen oikeassa, 39320: tykseksi ja joka hylättiin, nämä momentit kun hän huomautti, että se säännös ulko- 39321: oli yhdistetty eli siis koottu asiat yhteen asiainvaliokunnan tehtävistä, joka sisältyy 39322: momenttiin, mutta se ei suinkaan estä tätä- äskettäin hylättyyn, aikaisemmin lepää- 39323: kään ehdotusta hyväksymästä, koska nämä mään jätettyyn lakiehdotukseen valtiopäi- 39324: momentit kuitenkin käsittelevät eri asioita, väjärjestyksen korjaa.misesta on onnistu- 39325: niin että minä luulen, että nyt on aika-hy- neempi, eräissä kohdin parempi kuin nyt 39326: väksyä tämä ehdotus. Mutta minä pelkään, esilläolevan lakiehdotuksen samaa tarkoit- 39327: että jos taas ruvetaan uutta laatimaan, tava säännös. Kuitenkin olen sitä mieltä, 39328: ei tulla edes sellaiseen yksimielisyyteen ettei nyt esilläolevassa lakiehdotuksessa · 39329: 680 P,e<I·j,runltiaåba 12ft 'P· ldlmlkuuta. ____________________________ _ 39330: 39331: kaan ole niin suuria heikkouksia enemmän 1 tuksessa valtiopäiväjärjestykseksi on ta- 39332: sisälly kseen kuin muotoonkaan nähden, pahtunut. On vielä otettava huomioon että 39333: ettei sitä voisi hyväksyä. Minä siis a·setun tässä mainitussa valtio-päiväjärjestysehdo- 39334: samalle kannalle kuin aikaisemmin vuoden tuksessa tämä asia on saanut paremman, 39335: 1919 valtiopäivillä, jolloin asia ensi kerran onnistuneemman muodon kuin nyt käsitel- 39336: oli ratkaisussaan ja jolloin äänestin laki- tävänä olevassa ehdotuksessa. Näin ollen 39337: ehdotuksen hyväksymisen puolesta. Muu- minun täytyy yhtyä siihen käsitykseen, 39338: ten pvydän huomauttaa, että se eduskunta- _ että ehdotus olisi nyt hylättävä. 39339: esitys, jonka pohjalla nyt käsilläoleva 39340: lakiehdotus syntyi, ei ole minun tekemäni; Ed. E s t'l a n d e r: Jag understöder 39341: se on lähtenyt vasemmistosta. Mutta minä grundlagsutskottets förslag om motionens 39342: kyllä Heikki Ritavuori-vainajan kanssa förkastande på de av rdgsm von Born 39343: vuoden 1920 valtiopäivillä tein asiasta åberopacle grundcrna. 39344: uuden eduskuntaesityksen, joka pääkohdis- 39345: saan oli samallainen kuin se, joka nyt on Ed. Vennola: Perustuslakivaliokunta 39346: lopullisesti eduskunnan ratkaistavana. on mietinnössään ilmoittanut, että nyt 39347: esilläolevan lakiehdotuksen määräykset 39348: Ed. S c h a u m a n: Också jag ber att få olennaisesti sisältyvät valtio-päiväjärjestyk- 39349: förorda antagandet av det vilande motions- seen, jota valiokunta oli puoltanut, mutta 39350: förslaget. Jag ber att få eriura därom, att joka tuli hylätyksi. Näin ollen on valio- 39351: då detta försla.g antogs vid 1919 års riks- kunta asiallisesti tämän esilläolevan la- 39352: dag, var det endast 43 medlemmar av riks- kiehdotuksen sisällön hyväksynyt. Ne muo- 39353: dagen som motsatte sig brådskande behancl- dolliset muistutukset, mitä ed. Setälä on 39354: ling av ärendet, alla andra, voro med om tehnyt, ansaitsevat kyllä huomiota, mutta 39355: att redan clå antaga förslaget i den form minun mieiestäni ne eivät paina vaa'assa 39356: det hade. I likhet med rdsgm. Mantere sitä vastaan, että nyt saataisiin aukko 39357: medgiver jag att vissa formella, ehuru obe- valtiopäiväjärjestyksessä täytetyksi. Minä 39358: tydliga anmärkningar kunna göras mot kannatan siis tämän lain hyväksymistä. 39359: § 43 a, men, såsom jag redan sade, de äro 39360: obetydliga dessa anmärkningar, och de vä- Ed. R y ö m ä: Ehdotukseen uudeksi 39361: ga fjäderlätt i förhållande till den omstän- valtiopäiväjärjestykseksi oli otettu ne pe- 39362: digheten, att det nu förefinnes en lucka riaatteet, joista iäällä aikaisemmin oli 39363: i L. 0., en lucka som måste fyllas med kiistelty, siinä oli ehdotusta vain muodol- 39364: det första; ty att L. 0. saknar alla bestäm- lisesti muutettu. Tämän tahdoin lausua 39365: melser angående uts,kottet för utrikesären- ed. Erichin lausunnon johdosta. Kun suu- 39366: den måste .iu betraktas såsom en brist som ressa valiokunnassa uusi valtiopäiväjärjes- 39367: bör skyndsamt avhjälpas. tys oli esillä, muodostin tämän pykälän 39368: senmukaiseksi kuin se sitten hyväksyttiin 39369: Ed. E r i c h: Minäkään en tahdo ruveta ja otin siihen kaiken asiallisen, mikä oli 39370: koskettelemaan niitä erimielisyyksiä, joita tässä yli vaalien äänestetyssä ehdotukses- 39371: tämän asian aikaisemmassa käsittelyssä on sakin. Ja koska tämä pykälä ei ole mil- 39372: eduskunassa ilmaantunut, ja jotka o'livat lään tavalla muodollisesti mahdoton, jos- 39373: hyvinkin huomattavaa periaatteellista laa- kin se oli stilistisesti jonkun verran pa- 39374: tua ja merkitykseltään laajakantoisia. On rempi valtiopäiväjärjestysehdotuksessa, niin 39375: tietysti luonnotonta ettei valtiopäiväjär- en voi käsittää, minkä takia tässä hylä- 39376: jestyksessä ole mitään säädettynä ulko- tään tällaisen käytännöllisen seikan vuoksi 39377: asiainvaliokunnan tehtävästä, mutta asial- tarpeenvaatima ehdotus. Jos uusi valtio- 39378: lisestihan tämä kysymys ei ole laadultaan päiväjärjestys syntyy, voidaan pykälä sti- 39379: erittäin kiireellinen, koska käytäntö jo on listisesti laatia parempaan muotoon, mi- 39380: luonut ne tarpeelliset muodot, joita tässä nulla ei ole mitään sitä vastaan. Mutta 39381: suhteessa tarvitaan .ia koska varmaankin kun ei ollenkaan tiedä, milloin saadaan 39382: ennen pitkää on odotettavana uusi esitys uusi valtiopäiväjärjestys aikaan, on kevyt- 39383: tarkistetuksi valtiopäiväjärjestykseksi, jos- mielistä hylätä tämä ehdotus, joka täyt- 39384: sa tämä asia luonnollisesti myös tulee tää sen tarpeen, josta on kysymys. 39385: huomioonotettavaksi, kai suunnilleen sen 39386: mukaisesti, mitä äskettäin uudessa ehdo- Keskustelu julistetaan päättyneeksi. 39387: Kunnalliset ja ylksityiset kasvatuslaitotkset. 681 39388: 39389: P u h e m i e s: On toimitettava asiasta Asia~ kolmas käsittely julistetaan päät- 39390: lippuäänestys. tyneeksi. 39391: 39392: Sihteeri lukee Asia on loppuun käsitelty. 39393: 39394: äänestysesityksen: 39395: 4) Ehdotus laiksi kunnallisten ja yksityisten 39396: Joka hyväksyy puheenaolevan lakiehdo- kasvatuslaitosten valtioavusta. 39397: tuksen sellaisena, kuin eduskunta on sen 39398: 1919 vu~den valtiopäivillä lepäämään jä- Esitellään suuren valiokunnan mietintö 39399: tettäväksi hyväksynyt, äänestää ,jaa"; n:o 8 ja otetaan toiseen käsi t te- 39400: joka ei sitä hyväksy, äänestää ,ei".· Jos I Y Y n siinä sekä sivistysvaliokunnan mie- 39401: väh!ntään 2/3 annetuista äänistä on jaa- t~nnössä n:~ 2 valmistelevasti käsitelty hal- 39402: äämä, on ehdotus hyväksytty, mutta muu- ht~k~en esitys n:o 4, joka sisältää yllä- 39403: ten se on hylätty. maimtun lakiehdotuksen. 39404: 39405: Äänestyksessä annetaan 100 jaa- ja 75 Puhe~ ies: Käs.ittelyn pohjana on 39406: ei-ääntä. suuren valiokunnan mietintö n:o 8. Ensin 39407: sallitaa~ asiassa yleiskeskustelu ja senjäl- 39408: Eduskunta on siis hylännyt sanotun laki- keen esitellään lakiehdotuksen yksityiskoh- 39409: ehdotuksen. dat. 39410: 39411: Asia on loppuun käsitelty. Yleiskeskustelu: 39412: 39413: Ed. V i r k kun en: Minulla on tilai- 39414: 2) Ehdotus laiksi oppivelvollisuudesta 15 päi- 39415: suus nyt esittää laskelma niistä kustannuk- 39416: vänä huhtikuuta 1921 annetun lain 6 § :n sista, jotka käsiteltävänä oleva laki tulisi 39417: muuttamisesta toisin kuuluvaksi. 39418: tulevana vuonna tuottamaan. Minä pyy- 39419: Hallituksen esitys n:o 5, jota on valmis- dän lukea asianomaisen viraston antaman 39420: televasti käsitelty sivistysvaliokunnan mie- selostuksen: 39421: tinnössä n :o 3 ja suuren valiokunnan mie- Laskelmaa laadittaessa on ollut käytet- 39422: tinnössä n:o 9, esitellään k o 1m a n teen tä:vänä :vain Helsingin kaupungin ylläpitä- 39423: k ä s i t t e 1 y y n. mien laitosten vuoden 1923 menoarvioehdo- 39424: tukset. Muihin laitoksiin nähden on las- 39425: Toisessa käsittelyssä päätetty lakiehdo- kelmien perusteena vuonna 1922 tehdyt 39426: tus hyväksytään. menoarviot, sellaisina kuin ne vuoden 1921 39427: lopulla on kouluhallituksen lastensuojelu- 39428: Asian kolmas käsittely julistetaan päät- osastolle lähetetty valtion avustusta anot- 39429: tyneeksi. taessa. Kun etenkin palkkauksiin nähden 39430: on odotettavissa kaikissa laitoksissa koro- 39431: Asia on loppuun käsitelty. tuksia ensi vuoden alusta, on varovaisuus- 39432: syistä tarpeellista korottaa näiden laitos- 39433: 3) Vuoden 1920 valtiopäivillä lepäämään jä- ten menoarvioita muihin menoihin kuin 39434: tetty ehdotus laiksi kesäkuun 15 päivänä opettajiston palkkauksiin nähden 25 %:lla. 39435: 1898 maalaiskuntain kunnallishallinnosta an- Avustukset tekisivät näinollen: Jos valtion 39436: netun asetuksen 78 ja 82 § :n muuttamisesta. avustusmäärä on 30 %, tulisi Helsingin 39437: kaupungille 9 erilaista laitosta varten 39438: Mainittu ehdotus, jota on valmistelevasti 1,015,341 mk, muille kunnallisille laitok- 39439: käsitelty laki- ja talousvaliokunnan mie- sille, joita on 3, yhteensä 93,296 mk ja 39440: tinnössä n:o 1 ja suuren valiokunnan mie- yksityisille laitoksille, joita on 8, 535 267 39441: tinnössä n:o 10, esitellään k o 1m a n- mk, siis yhteensä 1,643,904 mk. Jos taas 39442: t e e n k ä s i t t e 1 y y n. avustus olisi 50 %, olisivat vastaavat nu- 39443: merot ensimäisessä kohdassa 1,692,235, 39444: Eduskunta pysyy toisessa käsittelyssä toisessa kohdassa 155,444 ja kolmannessa 39445: tekemässään päätöksessä. kohdassa 892,112 yhteensä 2, 739,791 mk. 39446: 86 39447: 682 39448: 39449: 39450: Jos vihdoin avustus olisi 60 %, niin sen mukaan kuin katsotaan valtionvaroja 39451: Qlisivat numerot ensima1sessä kohdassa kulloinkin olevan käytettävissä tähän. tar- 39452: 2,030,682, toisessa kohdassa 186,592, kol- koitukseen. Esittämäni laskelmat osoitta- 39453: mannessa kohdassa 1,070,535, ;yhteensä vat, että valtiolla, kun avustusta ei säädetä 39454: 3,287,809 markkaa. Näihin summiin tulee kiinteäksi vaan liukuvaksi, on tulevankin 39455: lisäksi laitosten palveluksessa olevain kan- vuoden menoarviota valmistettaessa lähes 39456: sakoulunopettajain palkkausavustukset, mi- 2 miljoonan mariginaali käytettävänä, 39457: käli niitä on voitu arvioida, kun kaikkien jonka puitteissa avustuksen suuruutta voi- 39458: mahdollisia ikäkorotuksia ei ole käytet- daan harkita. Lisäksi on olemassa toisia 39459: tävissäolevissa asiakirjoissa tai muuten tie- asiallisia syitä, jotka nykyisten olojen ja 39460: dossa. Ne tekevät yhteensä noin 200,000 taloudellisten edellytysten johdosta vaati- 39461: markkaa (tiedossa on nimittäin 197,120 vat ainakin toistaiseksi noudattamaan liu- 39462: markkaa varmoja menoja). Kun nyt jo on kuvaa tasoa. Tällaisia syitä on näiden ky- 39463: anomus jätetty valtioavustuksen saami- seessäolevain laitosten erilaisuus, joka tu- 39464: seksi erään tänä vuonna avatun poikakodin lee näkyviin sekä niiden talouden järjes- 39465: perustamiskustannusten suorittamiseksi, ja tämisessä että sisäisessä järjestelyssä. Mi- 39466: kun todennäköistä on, että nyt vihdoinkin nulla olisi tilaisuus tässäkin suhteessa esit- 39467: tullaan eräs kunnallinen koulusiirtola tää tarkempi selonteko näistä laitoksista, 39468: muuttamaan ensi vuoden kuluessa sisäop- mutta en katso sitä ainakaan tällä kertaa 39469: pilaslaitokseksi, koska sitä varten on jo tarpeelliseksi, jollei seuraava keskustelu 39470: eräs virkatalo vuokrattu, näyttää välttä- anna siihen aihetta. 39471: mättömältä tällaisia odottamattomia me- Kolmannessa vastalauseessa tehty ver- 39472: noja varten varata edellä mainittuihin li- tailu yksityiskouluihin on nyt kyseessäole- 39473: säksi esimerkiksi 30 %:n avustuksen mu- vien laitosten perustamiseen nähden aivan 39474: kaan 350,000 markkaa tai 50-60 % :n epäonnistunut. Eiväthän nämä laitobet 39475: mukaan 500,000 markkaa, koska alkavalle ole sisäisen järjestelynsä puolesta toistensa 39476: laitokselle avustus yleensä on koetettu va- kaltaisia, kuten yksityiset oppikoulut kaik- 39477: rata suuremmaksi kuin jo toimessa oJe- ki ovat, eivätkähän näitä laitoksia käyt- 39478: valle. Lakiehdotuksen 5 §:ssä on varattu tävät lasten omaiset itse harrasta niiden 39479: avustamismahdollisuus laitoksen omia ra- perustamista eivätkä tue niiden toimintaa 39480: kennuksia ja rakennusten muutostöitä sekä varattomuutensa että lastensa edun 39481: varten. Mikäli tiedetään, on ainakin ymmärtämättömyyden tähden. Tässä täy- 39482: 6 laitoksessa sellaisia töitä jo suun- tyy yhteiskunnan oman etunsa tähden as- 39483: nittelun alaisena, vieläpä jo toiset val- tua lasten avuksi. Lisään vielä, että täl- 39484: mistumassa. V arovaistenkin laskelmain lainen liukuva avustusperiaate on yleensä 39485: mukaan tulevat avustukset näinä kal- otettu käytäntöön, milloin valtio tahtoo 39486: liina aikoina vaatimaan noin 900,000 kehoittaa yksityistä tai kunnallista yrit- 39487: markan määrärahan varaamista tällaisia teliäisyyttä sellaisella toimialalla, joka yh- 39488: tarkoituksia varten. Juuri tällaisen avus- teiskunnalle on tärkeä ja joka edellyttää 39489: tuksen saamismahdollisuus tulee todennä- asianharrastusta. Siten on esim. vuoden 39490: köisesti rohkaisemaan kuntain halua omien 1920 asetuksella taattu valtioavustusta am- 39491: laitosten rakentamiseksi, mikä valtion kan- matteihin valmistaville kouluille 50 %:sta 39492: nalta olisi mitä toivottavinta. · 75 %:iin ja ammattioppilaskouluille 50 39493: Pyydän lisätä pari sanaa omasta puo- % :sta 80 %:iin. Yksityisluontoisille kaup- 39494: lestani. Valiokunnassa on ollut, kuten mie- paopistoille myönnetään nykyään enintään 39495: tintöön liitetyt vastalauseet osoittavat, eri- 4/5 ja kauppakouluille 3/4 valtion avus- 39496: mielisyyttä vaitiavustuksen perusteista, tusta niiden kokonaismenoista. Nämä sei- 39497: erittäinkin lakiehdotuksen 3 §:ssä sääde- kat mielestäni kyllin vakuuttavasti osot- . 39498: tyn asteikon tarkoituksenmukaisuudesta tavat, että sivistysvaliokunta on osunut oi- 39499: valtioapua jaettaessa. Mielestäni osoittaa keaan, kun ·se on hyväksynyt hallituksen 39500: näiden esittämieni laskelmain vaihtoehtoi- esityksessä olevan liukuvan asteikon val- 39501: suus kuitenkin selvästi, että asteikon käy- tion avustusta annettaessa. Minä toivon, 39502: täntöön ottaminen on oikea. Se näet ensin- että eduskuntakin tässä kohden ja yleensä 39503: näkin tekee valtiolle mahdolliseksi määrätä hyväksyy sivistysvaliokunnan mietinnön. 39504: avustuksen suuremmaksi tai pienemmäksi, 39505: Kunnalliset ja y;ksityiset ·kasvatuslaitctkset. 683 39506: ------------------------- 39507: Ed. M. S.i 11 a n pää: Nyt esilläoleva laiseksi, minkälaiseksi me tulevan sukupol- 39508: kysymys kunnallisten ja yksityisten kas- ven kasvatamme. Siksi olisikin laki las- 39509: vatuslaitosten valtionavustuksesta on san- tensuojelukasvatuksesta saatava mitä pi- 39510: gen tärkeä kysymys kasvatukselle. Tähän kimmin aikaan, josta esityöt on jo suori- 39511: saakka ei valtion puolelta ole kiinnitetty tettu. 39512: suojelukasvatukseen huomiota niin paljon, Nyt esilläoleva lakiehdotus kohdistuu 39513: että olisi mitään huomattavampaa uhrattu sellaisten lasten kasvatuslaitosten a.vu;;ta.- 39514: sen hyväksi, paitsi valtion omien kasvatus- miseen, jotka ovat laiminlyötyjä ja har- 39515: laitosten aikaansaamista, johon on voitu haantuneita, sellaisten, jotka hyvin järjes- 39516: sijoittaa ne alaikäiset, jotka ovat joutuneet tetyn kasvatuksen avulla voitaisiin koko- 39517: rikosoikeuden kanssa tekemisiin. Täten naan estää. Kun kasvatuskysymystä ei 39518: ovat valtion kasvatuslaitokset muodostu- kokonaisuudessaan ole ratkaistu, on pukko 39519: neetkin alaikäisten vankiloiksi, jollaisia ne tukea sellaisiakin kasvatuslaitoksia, kuin 39520: vieläkin ovat. eikä valtion kasvatuslaitok- tässä nykyään on kysymys. Mutta tämcin·- 39521: siin ole ollut mahdollisuus saadakaan si- tapaisetkin kasvatuslaitokset pitäisi mnn- 39522: joitetuksi sellaisia lapsia, jotka olisivat dostaa sensuuntaisiksi, että ne muodostui- 39523: tarvinneet suojelukasvatusta, muuten kuin sivat rinkaisulaitoksista todellisiksi kasva- 39524: että tällainen lapsi oli ensin tehnyt senlai- tuslaitoKsiksi, jolloin niihin sijoitetut lap- 39525: sen rikoksen, josta rikoslaki sääti rangais- set kasvatuksen kautta ja avulla ohjautui- 39526: tuksen. Jos valtio olisi uhrannut suhteelli- sivat oikealle tielle. Suojelukasvatus, ku- 39527: sesti yhtä paljon työläislasten kasvatuk- ten koulukasvatuskin, kuuluu yhteiskun- 39528: seen, kuin se uhraa varakkaan yhteiskunta- nalle. Eräillä tahoilla ollaan kyllä val- 39529: luokan lasten kouluuttamiseen, niin vä- miit väittämään, että suojelukasvatus o!- 39530: hemmän tarvittaisiin tässä laissa edelly- keastaan kuuluisi kunnalle. Valtiolle riit- 39531: tettyjä kasvatuslaitoksia. Kun tähänasti- tää, kun se ylläpitää omia kasvatuslaitok- 39532: nen suojelukasvatus on rajoitettu siveelli- sia alaikäisiä rikollisia varten. Porvarilli- 39533: sesti laiminlyötyjen ja harhautuneiden las- set kunnat eivät kuitenkaan ole välittä- 39534: ten kasvatukseen, on sekä lapsissa että neet työläislasten kasvatuksesta eivätkä 39535: vanhemmissa vallalla käsite, että lasten- ole tahtoneet mitään uhrata sen hyväksi. 39536: suojelulautakunnat ja kasvatuslaitokset Vasta nyt kun oppivelvollisuuslaissa esiin- 39537: ovat eräänlaisia rankaisulaitoksia, joka tyvät määräykset lasten kouluttamisesta 39538: lasten suojelemistyölle kokonaan on va- ovat astuneet voimaan, huomataan, että 39539: hingoksi. Siksi olisikin lasten suojelukas- kansakoulujen lisäksi tarvitaan eräänlaisia 39540: vatus ohjattava laajemmille aloille, jotta se kasvatuslaitoksia, joihin voitaisiin sijoit- 39541: tuottaisi todellisia tuloksia. Nykyinen y h- taa sellaiset lapset, jotka tarvitsevat eri- 39542: teiskuntaelämä kasvavine teollisuuksineen, koista käsittelyä, vaikka eivät olekaan suo- 39543: suunnattomine irtolaisväestöineen ja aika rastaan rikollisia. Useissa kunnissa onkin 39544: ajottaisin esiintyvine työttömyyksineen ei jo ryhdytty toimenpiteisiin kasvatuslai- 39545: ole voinut olla vaikuttamatta lastenkasva- tosten aikaansaamiseksi ja varmaa on, että 39546: tukseen. Kun isä ja äiti vedetään ansio- senjälkeen kuin valtioavustus kasvatuslai- 39547: työhön kodin ulkopuolelle, jäävät lapset toksille saadaan tyydyttävällä tavalla rat- 39548: katujen ja kujien kasvatettaviksi. Työ- kaistuksi, kunnat rupeavat suuremmalla. 39549: läislasten kotikasvatuksesta ei useimmiten myötätunnolla kasvatuslaitoksia keskuu- 39550: voi puhua, sillä katu ja kuja on huono kas- dessaan järjestämään. Porvarillinen katsan- 39551: vatusäiti. Sillä ympäristö ja yhteiskunta tokanta tahtoo mielellään siirtää yhteis- 39552: kasvattaa kaltaiseksensa eikä yhteiskunta kunnan velvollisuuden yksityisen hyvän- 39553: ole oikeutettu syyttämään siitä vanhempia, tekeväisyyden hoidettavaksi, varsinkin jos 39554: sillä heille on kyllin, että voivat hankkia tehtävä ei ole mieluinen. Niinpä on muu- 39555: lapsilleen ravintoa ja vaatetusta. On enem- tamia kasvatuslaitoksia saatukin perustaa 39556: pi kuin ihme, ettei katuelämään perustuva yksityistä hyväntekeväisyystietä ja erääl- 39557: kasvatus ole suuremmassakaan määrin saa- tä taholta tahdotaankin esittää, että yksi- 39558: nut rikollisia aikaan, kuin on esiintynyt. tyisiä hyväntekeväisyyslaitoksia tulee val- 39559: Useissa sivistysmaissa on lasten suoje- tion varoilla tuntuvammin tukea kuin kun- 39560: luun ja kasvatukseen kiinnitetty suurta nallisia, koska yksityinen hyväntekeväi- 39561: huomiota, ja sitä vaativat meidänkin olom- syys muka tulee näyttelemään suurta osaa 39562: me. Tuleva yhteiskuntahan muodostuu sel- kasvatuskysymyksessä tulevaisuudessakin. 39563: 684 'Pe.rj:a~ta:ina 27 1p. }o'klaikuuta. 39564: 39565: 39566: Mutta yksityisten ja yhtymäin omistamilla tehneet sellaisia rikoksia, että niitä olisi 39567: hyväntekeväisyyslaitoksilla on aina se vaa- voitu lähettää valtion kasvatuslaitoksiin, 39568: ra tarjona, että niitäkin voidaan käyttää oli kunta pakoitettu perustamaan omia 39569: keinottelutarkoituksiin kuten monasti on kasvatuslaitoksia. Ensimäinen kunnallinen 39570: tapahtunut. Ja tämä ei ole suotavaa kasvatuslaitos perustettiin jo vuonna 1895. 39571: lastenkasvatukseen nähden. Porvarilliset Kasvatuslaitoksista on kolme koulusiirto- 39572: kyllä väittävät, että sitä uhrautuvai- laa ja toiset sisäoppilaslaitoksia. Neljä lai- 39573: suutta ja innostusta, mitä yksityisiä kas- tosta sijaitsee kunnan omalla maalla ja 39574: vatuslaitoksia kohtaan on olemassa, eivät muut ovat vuokrahuoneissa. Kasvatuslai- 39575: kunnalliset laitokset voi yksilöissä herät- toksiin sijoitettujen lasten lukumäärä lie- 39576: tää, mutta tämä väite on väärä, sillä yh- nee nykyään noin 500. Lastensuojelulau- 39577: teiskunnallisten laitosten johdossa on hen- takunnan toiminta Helsingissä käsittää 39578: kilöitä, jotka koko sielullaan ovat kasva- paitsi siveellisesti ja harhaantuneiden ja 39579: vatustyössä mukana. Kuvaavana seikka- huonosti hoidettujen lasten huoltamista, 39580: na yksityisen hyvän tekeväisyystoiminnan myöskin köyhäinhoidollista laatua olevien 39581: ihannoimiselle on mainittava, että kun tuli lasten sijoittamista ja valvomista. Sen li- 39582: t:unnetuksi ~~~l~tuksen esi~s ja. sivjs~s':a säksi toimii lastensuojelulautakunnan alai- 39583: hokunnan paatös kunnallisten .Ja y1>:sityis- sena erikoinen aviottomien lasten osasto, 39584: ten kasvatuslaitosten valtioavun perusteista, perustettu vuonna 1917. Osaston toiminta- 39585: ilmestyi kuten tilauksesta eräisiin lehtiin, na on: pitää luetteloa avioliiton ulko- 39586: varsinkin Uuteen Suomeen ja Iltalehteen puolella syntyneistä lapsista, avustaa äite- 39587: kirjoituksia yksityisten ja yhtymäin las- jä isien selvittämisessä sekä elatusavun 39588: tenkodeista ja kasvatuslaitoksista, joissa perimisessä, tarpeen tullen avustaa äitejä 39589: suuremmoisesti kuvataan sitä työtä, mitä lasten sijoittamisessa kasvatuskoteihin, pi- 39590: oli aikaansaatu. Kouluneuvos Tunkelo kir- tää luetteloa kasvatuskodeista ja valvoa 39591: joitti, että liukuva valtioavun jakoperuste ulkopuolella avioliiton syntyneiden lasten 39592: on välttämätön sentakia, että yksityiseen hoitoa, oli lapsi äidin hoidossa tai kasvatti- 39593: hyväntekeväisyyteen uhratut avustukset kodissa. Avioliiton ulkopuolella syntynei- 39594: alkavat kuivua kokoon, joten useampien yk- tä lapsia alle 15 vuotta on lautakunnan 39595: sityisten laitosten tilit vuoden lopulla osoit- kirjoissa nykyään 2,4 71. Miten suuresta 39596: tavat vaillinkia, vaikka uhraantuvaa työtä merkityksestä tehokas avustus ja valvonta 39597: tehdäänkin, tullen lopuksi siihen johtopää- on, mainittakoon, että vuonna 1920, kun 39598: tökseen, että yksityisiä laitoksia on run- rintalasten kuolevaisuus Helsingissä oli 39599: saammin avustettava kuin kunnallisia. Se- 10,4 %, niin avioliiton ulkopuolella synty- 39600: lostus Lausteen orpokodista oli samaan ai- neiden rintalasten kuolevaisuus oli vain 39601: kaan .iulaistu ja samaan henkeen kirjoitet- 9, 7 %. Vertauksen vuoksi mainittakoon, 39602: tu. Kirjoittaja jättää vain mainitsematta, että vuonna 1917 oli avioliiton ulkopuolel- 39603: että orpokoti paitsi perustamiskuluja, jo- la syntyneiden rintalasten kuolevaisuus 39604: hon tähän mennessä on annettu valtion va- koko maassa 33,2 %. Nämä numerot to- 39605: roja 1,390,655 markkaa 96 penniä, jota distavat paraiten, miten suuresta merki- 39606: paitsi lisämääräraha-anomus .io on jätetty tyksestä yhteiskunnallinen valvonta ja 39607: sisään, mutta ei vielä käsitelty, että orpo- hoito on, niin puutteellista, kuin se vielä 39608: koti saa valtion varoista niille sotaorvoille, onkin. Lautakunnan alaisena toimii vielä 39609: joita Lausteen orpokodissa hoidetaan, 9 erikoinen joutolasten tai nuorisohuolto- 39610: markkaa lasta ja päivää kohti eli vuodes- osasto. Sen toiminnasta mainittakoon, että 39611: sa lasta kohti 3,285 markkaa. Sensijaan esimerkiksi 1920 ilmoitettiin osastolle 879 39612: ei porvarillisissa lehdissä ole sanallakaan koulunkäyntinsä keskeyttänyttä lasta. 39613: mainittu, että esimerkiksi Helsingin kunta Näistä saatiin osaston toimesta palaamaan 39614: on perustanut ja ylläpitänyt oman kunnal- kouluun 379. Muut olivat muuttaneet paik- 39615: lisen kasvatuslaitoksen ja että Helsingin kakunnalta, joutuneet toimiin ja toisia ei 39616: kunnallinen lastensuojelutyö on asetettava voitu kouluun palauttaa. Katuammatti- 39617: monessa suhteessa esimerkiksi koko maalle. laisten, kuten kengänkiillottajapoikain ja 39618: Helsingillä on se suurkaupungin ominai- sanomalehtien myyjäin toimen valvonta on 39619: suus, että se vetää puoleensa ja turmelee. niinikään osaston huolena .ia siinä on työ 39620: Kun harhaantuneita ja huonosti hoidettuja kantanut niin hyviä tuloksia, että melkein 39621: lapsia alkoi ilmetä ja kun nämä eivät olleet kaikki pojat toimivat säännöllisesti ja jät- 39622: Kunnalliset ja :y'ksityiset ikasvatuslaito!kset. 685 39623: ------------- 39624: 39625: tävät ansions'a vanhemmilleen. Kesävir- taisiin saada ohjatuksi kasvatuksen kan- 39626: kistystä osaston toimesta on niinikään yllä- nalta terveelle pohjalle, jonne se tulevai- 39627: pidetty lasten keskuudessa, puutarhatoi- suudessa olojen pakostakin tulee ohjaantu- 39628: minnan ja järjestettyjen leikkien ja urhei- maan, olisi kunnallisten laitosten valtioapu 39629: lutoiminnan muodossa. Kasvatuslautakun- nyt jo tässä määrättävä kiinteäksi. Siksi 39630: nalla on sitäpaitsi käytettävänään vielä olen ehdottanut, että valtion avustus mää- 39631: erikoinen vastaanotto- ja vaarinottokoti rättäisiin kaikille laitoksille 50 %:ksi lai- 39632: johon lautakunnan huostaan otetut lapset toksen menoista. Tämä olisi välttämätön- 39633: ensin otetaan vastaan, kunnes heidät voi- tä senkin takia, että ei yksityisiä laitok- 39634: daan sijoittaa asianomaisiin laitoksiin. sia voitaisi asettaa etuoikeutettuun ase- 39635: Vastaan- ja vaarinottokodeissa koetetaan maan kunnallisiin laitoksiin nähden, joita 39636: lapsissa tehdä tarkkoja havaintoja, joitten kohtaan silloin tehtäisiin suuri vääryys. 39637: perusteella lapset sitten sijoitetaan. Sitä- Mielestäni olisi välttämätöntä tässä suh- 39638: paitsi on lautakunnalla oppipoikakoti, jos- teessa määritellä kiinteä määrä, joka an- 39639: sa tarjotaan asunto ja ruoka sellaisille kun- nettaisiin kaikille laitoksille. 39640: tien kasvatuslaitoksista vasta päässeille la p- Ehdotan, että eduskunta hyväksyisi toi- 39641: sille, jotka ovat vailla kunnollista kotia sen vastalauseen, jonka mukaan 3 §:n b- 39642: eivätkä saata omilla ansioillaan tulla toi- kohdan alkupuoli tulisi kuulumaan: ,50 % 39643: meen. laitoksen muista kohtuullisiksi harkituista 39644: Helsingin kunnan toiminta kasvatuksel- vuosimenoista" j, n. e. 39645: lisessa suhteessa on kuitenkin vielä perin 39646: vajanaista, sillä uudistukset kysyvät niin Ed. H ä s t b a c k a: Såsom av kultur- 39647: suuria summia, ettei lautakunnalla ole utskottets betänkande framgår är nu ifrå- 39648: ollut niitä käytettävänään. Näinkin laaja ga varande lag ett bihang till läropliktsla- 39649: lastensuojelu ja kasvatus vaatii paljon va- gen. Det heter uti nämnda betänkande: 39650: roja, sillä lastensuojelulautakunnan menot ,Då läropliktslagen begynt genomföras rå- 39651: ensi vuodeksi nousevat menoarviossa yli ka barnskyddsmyndigheterna inom kort i 39652: 10 miljoonaan markkaan kokonaisuudes- synnerligen svår belägenhet, därest desam- 39653: saan. Valtion avustus näin laajan kasva- ma icke till sitt förfogande hava nödigt 39654: tustoiminnan hyväksi on ollut oppivelvolli- antal anstalter för barnskydd." Således är 39655: suuslain määräämä valtion avustus laitok- denna lag enligt utskottets mening en följd 39656: sissa toimivien kansakoulunopettajien palk- av läropliktslagen. 39657: kauksen avustamiseen, jokaisessa kasvatus- Uti betänkandet säges vidare, att det all- 39658: laitoksessa kun on täydellinen kansakoulu männas väl kräver, att samhället tager i 39659: sekä ammattiopetus. Tärkeimpänä seikka- sin vård alla försummade, vanvårdade och 39660: na, joka puhuu kunnallisten laitosten puo- moraliskt vilsekomna barn och sådana 39661: lesta, on se, että kasvatuslaitokseen täytyy barn, som på grund av dåliga ärftliga an- 39662: voida järjestää kasvatukseen liittyvä am- lag äro i fara att moraliskt fördärvas och 39663: mattiopetus, joka epävarmoissa taloudelli- sålunda gå förlorade för samhället, och vil- 39664: sissa oloissa toimiville hyväntekeväisyys- ka därför äro i behov av en på särskilt 39665: laitoksille on useimmin ylivoimainen teh- sätt anordnad uppfostran. 39666: tävä, eivätkä ne voi sitä tyydyttävästi jär- Ingen hade väl tänkt sig då läropliHs- 39667: jestää. V aliakunnan ehdotus liukuvasta lagen antogs, att detta skulle medföra för- 39668: avustusmäärästä vaikuttaisi, jos se tulisi verkligandet av sådana vanskligheter, som 39669: hyväksytyksi, jolloin avustusmäärä riip- den biografiska fördelningen av människor 39670: puisi siitä, miten paljon vajausta saataisiin alltid varit, och att den grundläggande 39671: esiintymään tileissä, että silloin jokaisen uppfostran skolan ger skulle baseras på 39672: yksityisen laitoksen tilit osoittaisiva t niin denna fördelning. Föreliggande lag avser 39673: paljon vajausta, että jokaisen yksityisen emellertid, att utvidga läropliktslagen i 39674: laitoksen pitäisi saada korkein sallittu antydd riktning. 39675: avustusmäärä. Yksityisten laitosten toi- I fråga om uppförande av uppfostrings- 39676: mintaa on myöskin vaikea tarkastaa, vaan anstalter bygger lagen på samma princip 39677: kaikki, mitä ilmoitetaan, täytyy ottaa täy- som är gällande vid uppförandet av folk- 39678: destlt. Siksi olisi väärin asettaa yksityi- skolebyggnader, dock så, att staten vid 39679: siä laitoksia edullisempaan asemaan kuin uppförandet av dylika anstalter lämna-t? ett 39680: kunnallisia laitoksia. Jotta kasvatus voi- rundligare bidrag än vid uppförandet av 39681: 686 39682: 39683: 39684: folkskolor. Såsom § 3 punkt b) närmare .iu staten att bidraga till de årliga under- 39685: innehålier, fastslås även statens bidrag tili hållskostnaderna med 60 % och till uppfö- 39686: minst 30 % och högst 60 % av anstaltens randet av byggnader med 50 %. För stör- 39687: årliga kostnader. Till dessa kostnader räk- re samhällen är det således lätt att undan- 39688: nas kostnader för byggnadernas underhåll draga sig en del av de kommunala utgif- 39689: och för möbler och husgeråd, inköpta för terna, som äro förenade med skoltvånget 39690: elevernas vård, utgifterna för värme och och fattigvårdskostnaderna. Man inrättar 39691: bel;ysning ävensom för skolinventarier, un- en skyddsvårdsanstalt, och genom denna 39692: dervisningsma terial, läro böcker, elevernas åtgärd slipper man hälften av de kostna- 39693: bespisning och beklädnad, så ock avlönin- der, som annars höra tili de kommnnala 39694: garna för de i anstaltens tjänst anstälida utgifterna. Någon svårighet är det icke 39695: personerna, o. s. v. Enligt § 2 uti lagen heller att få elever till dessa anstalter om 39696: är anstalten avsedd för ungdomar melian man ntväljer desamlilla efter vad man kal- 39697: 9 och 18 års ålder. lar dåliga ärftliga anlag hos föräldrarna. 39698: U ppfostringsanstalterna komma således Lagen ifråga kan således hava de mest 39699: icke att bli blott en skola utan fastmer ett ödesdigra följder och bli en stor tunga för 39700: slags pensionat för arbetsdugliga ungdo- staten, en tunga som den knappt kan 39701: mar. Frågan blir då den: har vårt land bära. Vi ha just antagit läropliktslagen, 39702: råd a tt inrä tta en mängd sådana anstal- som medfört stora kostnader, så stora att 39703: ter och fråndraga det produktiva arbetet t. o. m. de som arbetat för lagen börja 39704: denna arbetskraft. J ag vet mycket väl att betvivla huruvida landet äger förmåga att 39705: häremot invändes, att dessa anstalter äro bestrida de kostnader, som lagen medför. 39706: avsedda för sådana barn och ungdomar, Det är därför högst betänkligt, att antaga 39707: som på grund av förut nämnda lyten äro denna lag utan någon som helst ekonomisk 39708: odugliga för arbetet, och att man just ge- utredning. Kulturutskottet säger, att det 39709: nom dessa anstalter avser att göra dem är omöjligt att fastslå huru många 39710: dugliga för arbetet. nya uppfostringsanstalter komma att upp- 39711: I den delen är iden om uppfostringsan- stå och till vilka belopp de åt dessa be- 39712: stalterna både tilitalande och lockande, viljade understöden skola stiga. Kultur- 39713: kanske tili och med försvarlig, ty det mås- utskottet har således beslutat förverkliga 39714: te erkännas att en del av dem, som utgått en ide utan någon som helt beräkning. 39715: från uppfostringsanstalterna blivit dugliga Staten får svara för följderna. 39716: medborgare. Men jag vågar nästan påstå, J ag vill icke säga att kulturutskottets 39717: att detta icke hör tili regeln. En stor del lättvindiga beslut att antaga denna lag 39718: har dock efter någon tid visat sina ur- utan någon ekonomisk utredning är något 39719: sprungliga anlag och på nytt blivit s. a. s. nytt och därför klandervärt. Sådant för- 39720: samhäliets olycksbarn. Den uppfostran de faringssätt genomgår hela riksdagsarbetet, 39721: fått och vad samhället kostat på dem har och har blivit en kutym. Men erfarenhe- 39722: till icke ringa del varit bortkas·tade pengar. ten ger vid handen, att beslut, som fattats 39723: Detta har erfarenheten bevisa t icke blott i utan en fast ekonomisk utredning alltid 39724: vårt land utan även i andra länder. Och haft dåliga följder. Så förhåller det sig 39725: då erfarenheten ger vid handen sådant, gäl- med de beslut som riksdagen fattat röran- 39726: ler det för oss att avgöra i viiken utsträck- de statens affärsverksamhet; likaså beträf- 39727: ning det är nödvändigt och förenat med fande antagandet av väglagen och läro- 39728: samhällets bärkraft att uppföra dylika an- pliktslagen o. s. v. Riksdagen har på inia- 39729: stalter. För min del kan jag icke vara med tivtagarnes godtyckliga uppgifter utan nå- 39730: om att gå så långt som föreliggande lag- gon ekonomisk utredning fattat nämnda be- 39731: förslag avser, ty samhället har icke råd slut och vi hava fått smärtsamma efter- 39732: att införa en sådan form av läroplikt, att räkningar, ty de lämnade uppgifterna om 39733: uppföra en obegränsad mängd dylika an- kostnaderna hava icke ens undantagsvis 39734: stalter och bereda möjlighet för föräldrar- hålli t sträck. 39735: na att undandraga sig både uppfostrings- De kostnadsberäkningar, som rdgsm. 39736: och försörjningsplikten. Lagen kommer Virkkunen .iust lämnade vågar jag i hög- 39737: även att medföra många misshälligheter, sta grad betvivla. Beräkningen är upp- 39738: av vilka jag nu skall nämna blott en, så- giord av de TJCrsoner, som med all kraft 39739: som exempel. Såsom redan sagts kommer söka genomföra lagen, och det är självfal- 39740: Kunnalliset ja ylksityiset 1kasvatuslaito1kset. 687 39741: 39742: let att dessa personer sökt nedtrycka kost- gets förkastande, ber jag att få framhålla 39743: naderna för att lagen icke skulle falla på några synpunkter. 39744: grund av stora kostnader. Så gjorde i ti- På senare tiderna hdr antalet utav van- 39745: den vid läropliktslagens behandling även artiga och i uppfostran försummade barn 39746: professor Soininen. De kostnader han upp- tillvuxit i betänklig grad. Orsaken är att 39747: gav vara förenade med läropliktslagens ge- söka i arbetets och utelivets intensitet, som 39748: nomförande voro blott en bråkdel av de hindrar föräldrarna att egna sina barn till- 39749: verkliga kostnaderna. Och jag tror att de räcklig uppmärksamhet; i trångboddheten 39750: siffror riksdagsman Virkkunen nu fram- i städerna; i gatulivet och dess frestelser. 39751: lagt äro ännu mera vilseledande, så myc- De utom äktenskapet födda barnen äro i 39752: ket mera som herr Virkkunen icke med synnerhet i fara att bliva försummade av 39753: bestämdhet vågade fastslå dessa siffror så- sina mödrar och utsättas under sin upp- 39754: som varanele riktiga, blott såsom lämnade växttid för sedliga faror. Få samtliga van- 39755: uppgifter från personer, för vilka, enligt artiga och försummade barn växa upp i 39756: mitt förmenande, lagens antagande är en frihet utan tillsyn från samhällets sida, 39757: ambitl.onsfråga. Jag kan icke heller fin- tillväxer det brottsliga elementet på be- 39758: na att en lag såsom denna vore en följd tänkligt sä tt. I storstäderna, ja i många 39759: av läropliktslagen, och måste således be- små fabriksorter, visar det sig vara svårt 39760: trakta detta påstående blott såsom en be- att få dessa vanartade barn i skola och tili 39761: visföring för att kunna förverkliga iden regelbundet arbete. De älska sysslolöshet, 39762: om skyddsuppfostringsanstalterna. om vilket det har sagts, att sysslolösheten 39763: Då jag för min del anser att en nog- är själens värsta fiende. För att icke des- 39764: grann ekonomisk utredning är behövlig för sa, när de växa upp, må störa samhälls- 39765: att få en närmelsevis riktig uppgift om freden och ordningen, överfylla fängelser- 39766: kostnaderna, som äro förenade med lagens na och öka de samhällsomstörtande elemen- 39767: genomförande, anser .iag att lagen bör åter- ten, måste de kraftigaste åtgärder vidtagas 39768: remitteras till kulturutskottet för denna ut- från samhällets sida. Erfarenheten har gi- 39769: redning, ävensom för att infordra statsut- vit vid handen att skyddsuppfostran, där 39770: skottets utlåtande. De UPTJgifter riksdags- den igångsatts, givit de bästa resultat. Om 39771: man Virkkunen nu lämnat riksdagen kan- barnen tillräckligt tidigt unntagas i en 39772: ske med anledning av min anmärkning uti skyddsuppfostringsanstalt, kunna de åter- 39773: statsutskottet äro icke .tillräckliga. Såvitt vinnas för en samhällsnyttig verksamhet. 39774: jag har mig bekant hava de av herr Virk- Vid vissa av de anstalter, som staten UTJP- 39775: kunen lämnade sifferuppgifterna icke ens rätthåller, har 90 %, .ia, t. o. m. mera, åter- 39776: varit framlagda för kulturutskottet och vunnits för samhället. Det ställer sig 39777: således okontrollerade eller rättare sagt emellertid svårt för staten att ensam över- 39778: icke blivit underkastade kritik från ut- taga all skyddsuppfostran. Staten måste 39779: skottsmedlemmarnas sida. härvid vända sig såväl tili en:skilda för 39780: På anförda grunder föreslår jag, att skyddsuppfostran intresserade personer 39781: riksdagen måtte besluta återremittera la- som tili föreningar och kommuner för att 39782: .gen i fråga till kulturutskottet för att för- erhålla verksamt understöd av dem. Men 39783: ändra lagen i den riktning att skydds- om staten en gång gör detta, måste den 39784: vårdsanstalternas antal begränsas till sta- icke draga sig helt för att lämna dem, vil- 39785: tens anstalter och för verkställande av en ka intressera sig för skyddsuppfostran, all 39786: ekonomisk utredning vilka kostnader, som den moraliska och pekuniära hjälp, som 39787: bliva förenade med lagens genomförande, staten kan giva. De penningar, vilka an- 39788: samt för att inhämta statsutskottets utlå- vändas för skyddsuppfostran, äro icke 39789: tande om medel kunna reserveras för la- bortkastade medel. Herr Virkkunen har 39790: gens förverkligande. redan med siffror ådagalagt, att det icke är 39791: så stora summor i fråga, som dem herr Häst- 39792: backa fruktar. Enligt min åsikt har kul- 39793: Ed. Lindberg: Med anledning av det turutskottet genom att enhälligt antaga re- 39794: andraQ"ande riksdagsman Hästbacka fram- geringens proposition om statsunderstöd åt 39795: förde och vari han, fruktande de lagförsla- kommuner och enskilda uppfostringsanstal- 39796: get åtföl iande stora kostnaderna, påyrkade ter handlat fullkomligt rätt, och lagen är 39797: en åtgärd, vilken kunde leda tili lagförsla- också värd att antagas av riksdagen. 39798: 688 •Pot.:.rjiiiilitaina 27 p. lokakuuta. 39799: 39800: I en punkt är jag dock av annan åsikt summa, som han tänkt på, just var 50 % 39801: än utskottets majoritet. Jag skulle icke av årskostnaderna. Jag är också överty- 39802: vilja i 3 § mom. b. hava den glidande ska- gad om, att liksom inga olägenheter för- 39803: lan av 30-60 %. Om denna bibehålles, sports därav, att statsunderstöd varit lika 39804: kan vid utdelande av understöd lätt god- för alla privata skolor, även här skall bäst 39805: tycke äga rum. J ag erkänner, att det fin- tillämpas principen om lika höga understöd 39806: nes anstalter avolika slag. Dock synes det för lika anstalter. Det blir sedan veder- 39807: mig som om hittills de kommunala skydds- börande myndigheters sak att efterse, att 39808: uppfostringsanstalterna blivit styvmoder- anstalterna fylla måttet för utgivande av 39809: ligt behandlade. Enligt kulturutskottets sta tsunderstöd. 39810: utredning i sista stycket av sin motive- 39811: ring hava tre av kommuner underhållna Ed. Jo u k a hain en: Sivistyksemme 39812: un11fostringsanstalter tilldelats statsunder- nuoruudesta kai johtuu se, että suojelu- 39813: stöd tili ett sammanlagt belopp av 58,000 kasvatuskysymys meidän maassamme ei 39814: mark, således i medeltal 19,333:33 mark ole vielä kansalaispiireissä voittanut lähes- 39815: per anstalt; fem av olika föreningar un- kään sitä tunnustusta, mitä se anslti.tsisi. 39816: derhållna anstalter 500,000 mark, i medel- Kun tästä kysymyksestä joutuu puheisiin 39817: tal sålunda 100,000 mark per anstalt och yhteiskunnallisten toimihenkilöitten kanssa, 39818: en av enskilda underhållen anstalt 42,000 sellaistenkin, jotka monessa suhteessa 39819: mark. Jämför man nu dessa summor, så osoittavat sangen elävää harrastusta ja 39820: ser man, att de korumunala anstalterna fått myöskin melko suurta asiantuntemusta yh- 39821: i medeltal ett ovanligt litet understöd i teiskunnallisiin kysymyksiin, niin täytyy 39822: .iämförelse med de anstalter, vilka under- hämmästyksellä todeta, mitenkä äärettö- 39823: hållas av föreningar och enskilda. Det fö- män vähän he oikeastaan ovat kiinnittä- 39824: refaller således som om vederbörande myn- neet huomiotansa tähän tärkeään kysy- 39825: dighet favoriserat anstalter, underhållna mykseen. 39826: av enskilda och föreningar. Detta är icke Minulla tämän lakiehdotuksen johdosta 39827: egnat att uppmuntra kommunerna till ei ole erikoisempaa sanottavana. Minä pää- 39828: verksamhet för skyddsuppfostran. Men en- asiallisesti voin yhtyä siihen käsitykseen, 39829: ligt min mening äro kommunerna i tillfäl- mitä ed. Virkkunen täällä esitti, mutta mi- 39830: le att bättre än de enskilda ordna skydds- nä tahtoisin ed. Sillanpään lausunnon joh- 39831: uppfostran. De kunna inrätta ändamåls- dosta painostaa, kuinka tärkeätä on, että 39832: enligare anstalter, vid dem fästa mera tämä valtioapuprosentti asetetaan liuku- 39833: kompetenta lärare än enskilda och i fråga vaksi. Ei nim. ole valtion kannalta, niin- 39834: om åskådnings- och undervisningsma terial kuin sivistysasiainvaliokuntakin tässä huo- 39835: erhålla det bästa möjliga. För att icke god- mauttaa, mitään erityistä syytä pyrkiä sii- 39836: tycke må insmyga sig och de korumunala hen, että suojelukasvatuslaitosten rakenta- 39837: uppfostringsanstalterna i avseende å stats- minen yksinomaan jäisi valtion huoleksi. 39838: understöd försättas i en ofördelaktigare Päinvastoin olisi toivottavaa että kunnat, 39839: ställning än övriga liknande anstalter, kom- niinkuin esim. Helsingin kaupungin kunta 39840: mer jag under specialbehandlingen att fö- kiitettävällä ahkeruudella on toiminut tä- 39841: reslå eller också understöda av någon an- män asian hyväksi, sitä edelleenkin tekisi- 39842: nan gjort förslag, att 50 % av årskostna- vät .ia että myöskin yksityiset ja muutkin 39843: derna måtte bevil.ias i statsunderstöd. Ut- .iäricstöt, joilla siihen on harrastusta ja 39844: skottet har rådfrågat skolrådet Tunkelo halua, näin menettelisivät. Minun nim. 39845: som sakkunnig i denna fråga, och han har täytyy sen tuntemuksen nojalla, mikä mi- 39846: grupperat anstalterna så att han kunde nulla sattuu tämäntapaisissa kysymyksissä 39847: försvara den glidande skalan. J ag har mig olemaan, rinnastaa tämä asia, niinkuin ed. 39848: dock bekant, att högsta chefen i skydds- Sillanpääkin on tehnyt, lastenkotien kans- 39849: uppfostringsavdelningen vid sakens be- sa, .ia minun täytyy tässä suhteessa asettua 39850: handling i skolstyrelsen hyst en annan puolustamaan niitä yksityisiä sekä eri jär- 39851: åsikt och fortsättningsvis är av den upp- .iestöien tekemiä alotteita, joita on käytetty 39852: fattningen, att man för att förebygga god- hyvällä menestyksellä lastenkotikysymys- 39853: tycke från vederbörande myndighets sida ten ratkaisemiseksi. Olen nim. ollut tilai- 39854: borde bestämma en fixerad summa lika för suudessa vertaamaan jonkun verran toisiin- 39855: alla anstalter. Han nämnde för mig att den sa sekä kunnallisia että yksityisiä laitoksia 39856: Kun•nalliset ja yksityiset kasvatuslaitoikset. 689 39857: 39858: ja olen tullut huomaamaan, että meidän tys tulee valtiolle jatkuvasti maksamaan. 39859: maassamme saattaa olla yksityisiä lastenko- Sitä valiokunta ei kuitenkaan ole tehnyt, 39860: teja, jotka monessa suhteessa voidaan aset- mutta sen sijaan on valiokunnan puheen- 39861: ta täysin kunnallisten lastenkotien rinnal- johtaja täällä ilmoittanut yksityisistä läh- 39862: le, vieläpä asettaa niistä edellekin. Mai- teistä saamansa tiedot siitä, kuinka suu- 39863: nitsen vain että eräät osuustoimintajärjes- riin summiin mahdollisesti tässä tullaan si- 39864: töt, niin porvarilliset kuin sosialistisetkin toutumaan. Jos eduskunta nyt katsoo voi- 39865: ovat tällaisia laitoksia muutamissa paikoin vansa tällä kertaa päättää asian, niin toi- 39866: meidän maassa järjestäneet ja saaneet ai- voisin, että se päättyisi tämän mietinnön 39867: kaan erinomaisia tuloksia. Samoin myös merkeissä, t. s. mietintö tulisi hyväksytyk- 39868: on tavattavissa kokonaan yksityisten alot- si. Mutta jos se ehdotus, joka täällä on 39869: teesta syntyneitä ja yksityisten kannatta- tehty, että asia palautettaisiin jälleen am- 39870: mia lastenkoteja, jotka ovat erinomaisessa mattivalielmntaan takaisin, toteutuisi, niin 39871: kunnossa. Tämä kaikki puhuu sen puo- silloin olisi ehdottomasti asetettava myös 39872: lesta, että tuota vanhaa hyväntekeväisyy- se ehto, että ammattivaliokunta pyytää 39873: den muotoa, olkoon se niin porvarillinen valtiovarainvaliokunnan lausuntoa asiassa. 39874: kuin se saattaa ollakin, ei ilman muuta 39875: olisi heitettävä romukoppaan, ja p;yrittävä Ed. Niukkanen: Tässä on kysymyk- 39876: siihen, että kaikki tehtäisiin valtion kus- sessä epäilemättä erinomaisen hyvä ja kan- 39877: tannuksella, valtion kaavaan ja malliin. natettava asia, ja ainakin minä, jos on 39878: Näinollen minä tulen siihen, että tässäkin tarpeelliset takeet olemassa siitä että täl- 39879: kysymyksessä olisi kuljettava sitä vapaa- laista kasvatusta ta!Jjotaan ainoastaan sel- 39880: mielisampää keskitietä, että annettaisiin laisille lapsille, jotka ehdottomasti sitä tar- 39881: työalaa yhtä hyvin sekä valtiolle että kun- vitsevat, olen valmis kannattamaan val- 39882: nille kuin myös yksityisille. Mutta jotta voi- tionavustusta tämän kasvatuksen aikaan- 39883: taisiin valtion puolelta tarkoin valvoa, että saamiseksi siinä laajuudessa kuin tämä 39884: ne varat, jotka valtio tähän tarkoitukseen mietintö edellyttää. Sikäli kuin tästä va- 39885: uhraa ja jotka saattavat merkitä huomatta- liokunnan mietinnöstä samoin kuin halli- 39886: via summia vastaisuudessa, tulevat oikealla tuksen esityksestä voi asiaa saada selville, 39887: lailla· käytetyiksi, niin on välttämätöntä, mitään tällaisia takeita kumminkaan ei ole 39888: että syntyy jonkunlainan kilpailu näiden olemassa. On nimittäin otettava huomioon 39889: laitosten kesken. Tällaista kilpailua on se seikka, että sellaisia laiminlyötyjä, huo- 39890: nykyänsä lastenkotien. järjestämisen alalla nohoitoisia ja siveellisesti harhautuneita 39891: olemassa, ja minä en epäile, ettei myöskin lapsia, joita kodin ja koulun kasvatuksen 39892: tällaista kilpailua syntyisi, jos asia käsite- nojalla ei voida ohjata oikealle tielle, on 39893: tään niin vapaamieliseltä kannalta kuin olemassa meidän maassamme kaikissa köy- 39894: ammattivaliokunta, sivistysvaliokunta, on häintaloissa huomattava määrä. Ja kun 39895: tehnyt. On nimittäin syytä aina vedota ottaa huomioon sen, että nämä lapset tä- 39896: siihen inhimilliseen heikkouteen, että jos män lain mukaisissa kasvatuslaitoksissa 39897: on toiveita siitä että yhteisistä varoista voitaisiin asinomaisten kuntain kannalta 39898: myönnetään huomattavampia määriä, niin katsoen kasvattaa kokolailla huokeammalla 39899: silloin myös pyritään asiat kyseessä ole- kuin köyhäintaloissa, on epäilemättä odo- 39900: vissa laitoksissa järjestämään sillä lailla, tettavissa tämän lain hyväksymisen seu- 39901: että ne vastaavat mahdollisimman paljon rauksena se, että tällaisia lapsia ilmestyy 39902: tarkoitustaan. Kun minä siis puolestani erinomaisen suuret määrät. Olen varma, 39903: asetun samalle kannalle kuin valiokunnat että edut, joita tämä laki tällaisten lasten 39904: ovat asettuneet, toisin sanoen lakiehdotuk- kasvatukseen nähden kunnille tarjoaa, ovat 39905: sen hyväksymisen kannalle, niin minä teen siksi houkuttelevat, että ainakin kaikkiin 39906: sen siinä toivossa, että tämä järjestelmä, kaupunkikuntiin, taajaväkisiin yhdyskun- 39907: joka on ammattimiesten suunnitelmain poh- tiin ja suurempiin maalaiskuntiin syntyy 39908: jalle laadittu, pääasiassa pysyy sellaisena, lähivuosina tämän lain edellyttämiä laitok- 39909: kuin se suunniteltu on. Totta kyllä on, että sia. Niinkuin täällä on jo huomautettu, 39910: minäkin puolestani, samoin kuin ed. Häst- ei siitä huolimatta, vaikka kysymyksessä 39911: backa, kaipaan tässä tarkempia laskelmia. on näin tärkeä ja varsin suuria menoja ky- 39912: Minä olisin toivonut, että sivistysvaliokun- syvä asia, ole asianomaisen hallituksen 39913: ta olisi ottanut selvää siitä, mitä tämä yri- enempää kuin sivistysvaliokunnankaan 39914: 87 39915: 690 IP~·rjatn;naina 12(/ rp. lo!kiaikuu;ta,.. 39916: 39917: 39918: puolelta esitetty mitään päteviä laskelmia v~in muutamia käytännöllisiä huomautuk- 39919: siitä, mitä tämän lain toimeenpano todel- Sia. 39920: lisuudessa valtiolle lähivuosina tulee mak- Tämänkin kysymyksen yhteydessä pi- 39921: samaan. Ne laskelmat, joita sivistysvalio- täisin tarpeellisena huomauttaa, kuinka 39922: kunnan puheenjohtaja täällä esitti, osoitti- tärkeää olisi saada yleinen suojelukasva- 39923: vat, että nykyään oleville, yhteensä 20 tuslaki. Se mihin tässä pyritään, ei tule 39924: laitokselle valtion avustus 50 %:n mukaan suinkaan täyttämään kaikkia niitä vaati- 39925: tekisi noin 3 miljoona markkaa eli siis muksia, mitä kasvatuslaitoksille yleensä 39926: 150,000 markkaa kutakin laitosta kohti ja asetetaan. Onhan ajateltu, että tämän lain 39927: että sanottu avustus kutakin kasvatettavaa avulla syntyisi useita pieniä kasvatuslai- 39928: kohti vuodessa, esim. Helsingin kaupungis- toksia, joissa oppilaita olisi esim. alle 20. 39929: sa, tekisi valtion osalle noin 3,600 mark- Vaikka kasvatuksellisessa suhteessa pienil- 39930: kaa, tullen siis kukin kasvatettavå, joka on lä laitoksilla on ehdottomia etuisuuksia, ei- 39931: tällaisessa laitoksessa 9 vuotiaasta 16 vuo- vät ne edut tule ilmenemään voittopuolella, 39932: tiaaksi, valtiolle maksamaan hyvän joukon silloin kun laitoksiin sijoitetaan eri kehi- 39933: yli 20,000 markkaa. Kun minä olen sitä tysi iässä olevia, eri taipumuksia ja eri 39934: mieltä, että tämä laki on omiaan houkutte- kasvatuksellisia edellytyksiä omaavia oppi- 39935: lemaan kuntia tarpeettomassakin laajuu- laita. Kasvatuslaitosten yhtenä tärkeim- 39936: dessa perustamaan sen edellyttämiä laitok- pänä kasvatuskeinona pidetään työkasva- 39937: sia, tuntuu minusta aivan ·todennäköiseltä, tusta. Isoissa laitoksissa ja vielä parem- 39938: että lähivuosina tultaisiin rakentamaan min sellaisissa järjestelmissä, että yhdet 39939: näiden 20 laitoksen lisäksi moninkertainen vastaanottolaitokset ottaisivat oppilaita 39940: määrä tällaisia laitoksia. Edellyttämällä vastaan ja sijoittaisivat ne tarpeen mukaan 39941: 150,000 markan keskimääräistä avustus- eri laitoksiin, voitaisiin kasvatin yksilölli- 39942: ta laitosta kohti, huomaa että kysymykses- siä taipumuksia ottaa enemmän huomioon. 39943: sä ovat varsin suuret määrärahat valtion Tämä ei ole mahdollista pienissä eri kun- 39944: taholta. Minun mielestäni olisi aivan koh- tien omistamissa kasvatuslaitoksissa. Tä- 39945: tuullista, että asianomainen hallitus laati- män lain kautta jää asianomaisten kasva- 39946: si edes jonkinlaisia suunnitelmia siitä, tuslaitosten toiminta ja järjestely tarkem- 39947: kuinka pal.ion lähivuosina välttämättä tar- min määrittelemättä. Tämä on tietysti 39948: vitaan näitä tässä tarkoitettuja laitoksia puute. Tiedämmehän miten suuri on se en- 39949: ja että eduskunnalla olisi edes suunnilleen nakkoluulojen määrä mikä kasvatuslaitok- 39950: tiedossaan säätäessään lakia, tarvitaanko sen toiminnan ja yleensä osittain virkaval- 39951: tarkoitukseen lähivuosina 3 milj., 10 milj. taisen järjestelyn ja osittain tietämättö- 39952: vai 30 milj. Minusta tämä vaatimus, niin- myyden takia on laajoihin kansankerrok- 39953: kuin täällä on huomautettu, on siksi koh- siin syöpynyt ja joka niissä pysyy vaikka 39954: tuullinen, että minä toivoisin, että edus- voisimme toiselta puolen todeta, että kasva- 39955: kunta yhtyisi siihen ajatukseen mitä tääl- tuslaitoksissa nykyään yhä enemmän koe- 39956: lä ed. Hästbacka on ehdottanut. Muistaak- tetaan kasvatusopin vaatimuksia toteuttaa. 39957: seni ed. Hästbackan ehdotukseen sisältyy Tätä epäkohtaa, laitosten vierautta yleisöl- 39958: kumminkin eräitä sellaisia toivomuksia, le, on esim. Tanskassa koetettu tänä vuon- 39959: joita minä en ole valmis tällä kertaa alle- na voimaantulleella kasvatuslaitoksia kos- 39960: kirjoittamaan. Senvuoksi minä pyydän yk- kevalla kansanvaltaisemmalla ja seikkape- 39961: sinkertaisesti ehdottaa, että asia palautet- räisemmällä lailla poistaa. Saamieni tie- 39962: taisiin sivistysvaliokuntaan, jonka tulisi tojen mukaan on kasvatuslaitosten puute 39963: siitä pyytää valtiovarainvaliokunnan lau- huomattava. Erikoisesti on kaupunkien ja 39964: sunto. liikeseutujen työväestöllä ollut mielenkiin- 39965: toa ja harrastusta näihin kysymyksiin ja 39966: Ed. H. P u 1 k k i n e n: En käytä monta näiltä tahoilta on jo aikoja sitten ryhdytty 39967: sanaa asian periaatteellisesta puolesta. Yh- tositoimiin suojelukasvatusasian järjestä- 39968: dyn vaan ed. Sillanpään käsitykseen siitä, miseksi. Kunnallisten kasvatuslaitosten 39969: että jos kansan kasvatukseen yleensä olisi perustamista edelleen harrastetaan ja niin- 39970: kiinnitetty suurempaa huomiota, niin suo- pä en puolestani tässä kysymyksessä tah- 39971: jelukasvatuskysymys olisi silloin paljon toisi suinkaan asettua Vastustavalle kan- 39972: pienempänä meidän edessämme. Säästääk- nalle, etenkin kun tällä lailla ensi sijassa 39973: seni eduskunnan aikaa raioitun tekemään tahdotaan, kuten on sanottu, synnyttää ki- 39974: Kunnalliset ja yksityiset ikasvatuslaito:kset. 691 39975: 39976: peän tarpeen vaatimia laitoksia. Lisäksi useita 15 vuoden ikäisiä lapsia. Kasvatus- 39977: saattanemme olla sentään niin optimistisia, laitoksia ja turvakoteja 18, joissa 7-15 39978: että ennen pitkää saadaan laki, jolla kas- ikäisiä 590. Vuonna 1915 suojelukasvatus- 39979: vatuslaitosten toiminta täydellisesti järjes- tarkastajan kertomuksessa esiintyy valtion 39980: tetään. ylläpitämiä .ia kannatusta nauttivia lai- 39981: Mutta mitä lakiehdotuksen perusteluihin toksia yhteensä 11. Kunnallisten kasvatus- 39982: tulee, tahtoisin niitten johdosta tehdä yh- laitosten lukumäärää ei mainita, mutta 39983: den huomautuksen. Kasvatustyöntekijäin näitten ja valtion laitosten yhteinen oppi- 39984: kannalta on ymmärrettävä se myötätunto, lasmäärä on 977. Viime vuoden vaihtees- 39985: jota tätä lakia tehtäessä on annettu yksi- sa oli kasvatuslaitosten kirjoissa 871. 39986: tyiselle yritteliäisyydelle. Heistä, jotka Asianomaisesta kouluhallituksen osastosta 39987: ke!].ties yksinomaan humaanisista syistä on sivistysvaliokunta saanut tietoonsa, että 39988: asiaa harrastavat, saattavat tuntua mielui- valtion avustusta nauttii nykyään 3 kun- 39989: silta kaikki ne ilmiöt, jotka tuovat myötä- nan ylläpitämää kasvatuslaitosta ja näit- 39990: tuntoa sille, mutta yhteiskunnan kannalta ten valtioapu on yhteensä 59,000 markkaa, 39991: on tärkeätä, että asia saa koko yhteiskun- 5 eri yhdistyksen ylläpitämää laitosta, yh- 39992: nan myötätunnon osakseen, vaikkapa vain teensä 500,000 markkaa niille avustusta, 39993: virallisesti. Edellä jo sanoin, että suojelu- sekä 1 yksityisten ylläpitämä laitos, jonka 39994: kasvatustyötä kohtaan on olemassa myötä- avustus on 42,000 markkaa. Hallituksen 39995: tuntoa ja harrastusta etenkin kaupunki- esityksestä n:o 3 saamme taas tietää, että 39996: kunnissa ja tiheästi asutuilla paikkakun- nykyisin on valtion kasvatuslaitoksia 5 ja. 39997: nilla. Monet työväenjärjestöt ja kunnallis- turvakoteja 6. Näistä ovat useat enne11 39998: ten elinten aiotteet ovat siitä todistuksena. yksityisten yhdist;ysten .ia säätiöiden, mut- 39999: Tällä lakiehdotuksella tuetaan noita har- ta ovat eri aikoina joutuneet taloudellisista 40000: rastuksia, mutta onnellisempaa olisi ollut, syistä valtion haltuun. Ainoastaan kunnal- 40001: jos lain valmistajat eivät olisi ensi sijassa liset laitokset, vaikka niitten valtioapu on 40002: kiinnittäneet huomiota yksityisiin yrityk- ollut hyvin vähäinen, ovat olleet elinvoi- 40003: siin. Lakiehdotuksen valmistelua koskevista maisia. En tiedä kunnallisten laitosten 40004: asiakirjoista olen tullut näkemään, että ko- lukua tällä hetkellä, en myöskään niitten 40005: ko matkan on kunnallisia kasvatuslaitok- yksityisten laitosten, jotka eivät saa allen- 40006: sia ajateltu toiselle tilalle. Ehdottomasti kaan valtioapua, mutta kun otetaan huo- 40007: on tässäkin ollut häiritsevänä se toiminta, mioon että tämän lain edellyttämää meno- 40008: joka Mannerheimin lastensuojeluliiton ni- arvion hahmoittelua varten sivistysvalio- 40009: mellä suojelukasvatuksen alalla on näen- kunnan mietinnössä olevat luvut on saatu, 40010: näisesti toiminut suurisuuntaisesti. Laki- niin silloin täytyy todeta että yksityinen 40011: ehdotuksen valmistajat ovat koettaneet va- yritteliäisyys tällä alalla vuodesta 1903 on 40012: kuuttaa itselleen, että yksityinen yritteliäi- suuresti lamaantunut, vaikka aihetta yksi- 40013: syys on tällä alalla äsken paisunut niin tyiseen armeliaisuustyöhön olisi ollut erin- 40014: suureksi tekijäksi, että vaitionkin puolelta omaisen paljon viime vuosina. Se onkin 40015: on sille annettava pääpaino ja suuri mer- luonnollista. Ne, joilla on asianharrastus- 40016: kitys. Onkohan nyt todellakin niin, että ta, voivat tehokkaammin toimia kunnalFs- 40017: saalistushimoinen porvaristo ja yleensä ne, ten laitosten hyväksi. Kunnan perustamat 40018: joilla on ylettyviä pääomia, olisivat viime kasvatuslaitokset saadaan talouddli.H~sti 40019: aikoina erikoisesti kunnostautuneet tällä vaka vammalle pohjalle. Ne, jotka ta Le. ndel- 40020: alalla? Kun ottaa huomioon, että siinä lisesti tahtovat työtä auttaa, voivai sen 40021: kasvatustyössä, jota yksityisissä kasvatus- tehdä kuntien välityksellä. Kasvatuslai- 40022: laitoksissa harjoitetaan, voidaan häikäile- tosten pahimpana epäkohtana on sopivien 40023: mättömämmin kuin yhteiskunnan omista- opettajavoimien puute. Yksityiset laitokset 40024: missa laitoksissa vaikuttaa porvarillisten tässä samoin kuin muussakin taloudessa 40025: katsantokantojen .iuurruttamiseksi nuoriin, ovat olleet voimattomammat. Usein ovat 40026: niin saattaisi luulla, että asiassa on perää. yksityiset kasvatuslaitokset taloudellisesti 40027: Luulisin kuitenkin, että seuraavat numerot melkein voittamattomissa vaikeuksissa, jo- 40028: puhuvat toista. Vuonna 1913 oli maassa ka seikka tietysti suuresti heikontaa niit- 40029: työkoteja 11, niissä oli oppilaita 7-15 ikä- ten toimintaa, kuluttaa opettajain ja muun 40030: vuoden välillä 972. Lastenkoteja oli tuo- henkilökunnan työvoimaa tarpeettomasti. 40031: na vuonna 33, joissa 667 lasta ja niistäkin Ei siis ole erikoista syytä suosia etupäässä 40032: 692 ,P.erja11111la:i:na 1217 p. lakulll:uuta,, 40033: 40034: yksityisiä kasvatuslaitoksia ja niitten pe- kehoitan seuraavia puhujia lausumaan mie- 40035: rustamista. lipiteensä tästä. 40036: Sosialidemokraattien taholta on huomau- 40037: tettu - ei tässä istunnossa kylläkään, Ed. M. Hannula: Luovun. 40038: mutta muualla - että yksityisillä alotteil- 40039: la on saatu suuria aikaan. Ymmärrän tämän Ed. M. S i 11 a n pää: Tuntuu perin 40040: siten että tällä tarkoitetaan sellaisia kas- ikävältä kuulla niitä ehdotuksia, joita tääl- 40041: vatu~alan ja ihmisrakkauden suurmiehiä, lä on tehty asian palauttamiseksi valio- 40042: jotka aikaisempina aikoina ovat itse käy- kuntaan sillä perusteella, että muka kas- 40043: tännössä toteuttaneet suuria uudistuksia. vatuslaitoksien avustus tulee liian kalliik- 40044: Meidän maassamme ei tällaisia ole koskaan si valtiolle. Kun kuunteli maalaisliitto- 40045: ollut eikä :vleensä nykyään kasvatusalan laisen edustaja Niukkasen esitystä, joh<tui 40046: merkkimiehillä ole taloudellista voimaa ajattelemaan, että silloin kun sieltä puo- 40047: itse toteuttaa suunnitelmiaan. Kykynsä l~n esitetään monia miljoonia maanvilje- 40048: osottamiseksi on heillä parempi tilaisuus lyksen, hevoshoidon ja karjanhoidon edis- 40049: yhteiskunnan omistamissa laitoksissa kuin tämiseksi, ei koskaan tule kysymykseen, 40050: yksityisissä yrityksissä. että se on liian kallista. Mutta kun tulee 40051: Me saatamme pitää luonnollisena, että kysymykseen kasvatusta vailla olevie!l.la~ 40052: tehdasseuduissa saavat teollisuuslaitokset ten kasvattaminen kunnon kansalaisiksi, 40053: perustaa ja pitää kunnossa kansakouluja, niin silloin tulee ensimäisenä kysymyk- 40054: koska ne silloin voivat huolehtia oman työ- seen, että se voi tulla liian kalliiksi, jos 40055: väkensä lasten kouluutuksesta. Tällaista siihen menee alussa pari miljoonaa, sittem- 40056: aihetta ei kasvatuslaitoksen suhteen yksi- min 3 milj. tai 4 milj. Eikö kansan kas- 40057: tyisillä ja yhdistyksillä ole. Kas:ratuslai- vatus ole kaikkein tärkeintä ja eikö näiden- 40058: toksia ei tarvita yksinomaan yhtiön työ- kin lasten, jotka ovat osattomiksi jääneet, 40059: läisten lapsia varten, vaan laajempaa aluet- tarvitse saada yhteiskunnan puolelta tukea 40060: ta varten. Toivon siis, että eduskunta ryh- ja kasvatusta? Minä vastusta~ mie~innön 40061: tyessään tätä lakiehdotusta nyt lähem;mi~ palauttamista valiokuntaan, sillä mmusta 40062: käsittelemään, hylkäisi esityksestä ka.Ik~I on valiokunnan puheenjohtaja jo sel vi ttä- 40063: ne kohdat, joilla tahdotaan tukea yksityi- nyt ne tiedot. Mitä uusia laitoksia 2-3 40064: siä kasvatuslaitoksia, koska tällainen tuke- vuoden aikana mahdollisesti tullaan perus- 40065: minen muodostuisi vaan eräänlaiseksi teko- tamaan, siitä ei mikään valiokunta voi 40066: hengitykseksi. edeltäkäsin olla tietoinen. 40067: Ed. J. Vainio: Vaikka pidänkin esil- Ed. V i r k kun en: Jotta voitaisiin 40068: lä olevaa lakiehdotusta tarpeen vaatimana, esittää mitään tarkempia laskelmia tämän 40069: on silti katsottava kohtuulliseksi, että lain tuottamista kustannuksista yli niiden 40070: eduskunnalla on täysi selvyys siitä, mitä tietojen, joita täällä on aik3:isemmin . esi- 40071: lain toteuttaminen tulee lähivuosina mak- tetty, niin tietysti pitäisi tietää, kmnk~ 40072: samaan, ja kun sivistysvaliokunta ei ole paljon uusia laitoksia tulevana vuonna tai 40073: hankkinut selvitystä asian tästä puolesta, lähimpinä vuosina tulee syntymään. Mutta 40074: yhdyn kannattamaan ed. Niukkasen t.e~e tätä tietoa on mahdotonta kenenkään esit- 40075: mää ehdotusta että asia palautetaan SIVIS- tää. Ei sivistysvaliokunta eikä valtio- 40076: tysvaliokuntaa'n, jonka tulee pyytää valtio- varainvaliokunta eikä tämä eduskunta eikä 40077: varainvaliokunnan lausunto. kukaan voi tietää, paljonko näitä laitoksia 40078: tulee syntymään. Näin ollen eduskunnan 40079: Puhemies: Huomautan puhujalle, täytyy minun mielestäni olla valmis teke: 40080: että on puhuttava omalta paikaltaan. mään päätöksensä joko myönteiseen tail 40081: kielteiseen suuntaan sen selonteon perus- 40082: Puhemies: Koska kaksi edustajaa on teella joka tänä hetkenä on olemassa. Mi- 40083: ehdottanut asian palauttamista sivistys- nä en' huomaa mitään mahdollisuutta saa- 40084: valiokuntaan, jonka tulisi pyytää valtio- da asialle lisäselvitystä sen ehdotuksen hy- 40085: varainvaliokunnan lausunto asiasta, ja kos- väksymisellä, mikä täällä on tehty asian 40086: ka. jos tämä ehdotus hyväksytään, se k~.s palauttamisesta valiokuntaan, vaan minä 40087: keyttää asian asiallisen käsittelyn, mm vastustan sitä. 40088: Kunnalliset ja ylksityiset tkasvatu.slaitokset. G93 40089: 40090: Ed. Ingman: En kuitenkaan pidä mutta olen esittänyt vain sen kohtuullisen 40091: mahdottomana kouluhallituksen kautta vaatimuksen, että asiaa, joka tietää val- 40092: saada tieto ainakin niistä laitoksista, tiolle kymmenien miljoonien menoa, val- 40093: joita par'aikaa suunnitellaan ja sen joh- mistettaisiin toki hiukan asiallisemmin ja 40094: dosta tehdä laskelmia vähän pitemmälle perusteellisemmin, kuin tässä tapauksessa 40095: kuin mitä täällä on tehty. Kun minusta- on tehty. 40096: kin on tarpeen, että eduskunnalla, ennen- 40097: kuin päätös tehdään, on mahdollisimman Ed. J u u tila i ne n: Minä yhdyn ed. 40098: tarkka tieto siitä, mitä päätös rahassa tie- Niukkasen lausuntoon ja huomautan ed. 40099: tää, niin pyydän yhtyä kannattamaan Kivilinnan lausunnosta, että se kuuluu sii- 40100: asian palauttamista valiokuntaan. hen aikakauteen, jolloin yleensä käsitettiin 40101: valtion kukkaro eräänlaiseksi ihmelaitok- 40102: Ed. Kivilinna: Minä yhdyn siihen, seksi, josta aina ja kaikkeen riittää. Edus- 40103: mitä ed. Virkkunen lausui vaikeudesta tai kunta on varsinkin viime vuosina tällaisiin 40104: milteipä mahdottomuudesta saada tarkem- tarkoituksiin erittäin auliisti aina myöntä- 40105: pia tietoja tämän asian vastaisuudessa tuot- nyt varoja, mutta lienee nyt kumminkin 40106: tamista kustannuksista. Sitäpaitsi minusta täysi oikeus saada vähän edes tietää las- 40107: on se asia, joka tässä on kysymyksessä, kelmia, millä tavoin näitä varoja käyte- 40108: sitä laatua, että tässä tällaisissa asioissa tään ja miten paljon niitä vaaditaan, en- 40109: yleensä eivät ahtaat säästäväisyys- saatikka nenkuin myönnetään. 40110: sitten kitsaussyyt saa tulla määrääviksi. 40111: Ne lapset, joista kysymys on, ovat sellai- Ed. M. Sillanpää: Ed. Niukkasen 40112: sia, joista täytynee sanoa, että he, jos edellinen lausunto viittasi juuri siihen, jos- 40113: jotkut, ovat ilman omaa · syytä jou- ta äsken huomautin. Hän nimittäin lau- 40114: tuneet siihen tilaan, että he huolen- sui, että nyt on köyhäintaloissa suuri 40115: pitoa tarvitsevat. Samalla tavalla täytynee joukko sellaisia lapsia, jotka tarvitsisivat 40116: myöskin olla yhtä mieltä siitä, että sangen kasvatuslaitoksia. Ovatko köyhäintalot so- 40117: useissa, melkein useimmissa tapauksissa pivia lastenkasvatuslaitoksia, minä tahtoi- 40118: yhteiskunnalliset epäkohdat ovat syynä sin kysyä sitä? Sitten hän lausui, että jos 40119: siihen, että he ovat avunannan varaan jou- eduskunta päättäisi näin auliisti myöntää 40120: tuneet ja, jos missä, niin tällaisissa tapauk- valtion varoja kasvatuslaitosten kannatta- 40121: sissa on yhteiskunta. velvollinen apuun miseen, niin kunnat tulisivat houkutelluik- 40122: käymään. Me jaksamme kantaa kustan- si perustamaan tällaisia laitoksia aivan 40123: nuksia, jotka ovat 10, 100 kertaa suurem- liian paljon. Miten ed. Niukkanen silloin 40124: mat kuin ne, jotka tässä lähimmässä tule- selittää, että hän· ei vastusta lakiehdotusta. 40125: vaisuudessa tulevat kysymykseen, saavut- Minä ihmettelen vieläkin, että maalaisliit- 40126: taaksemme päämääriä, jotka kyllä ovat tolaisten taholta asetutaan vastustamaan 40127: välttämättömiä, mutta joista ei suinkaan lastenkasvatusta, sellaisten lasten, jotka 40128: voi sanoa, että niillä on sitä rakentavaa ja ovat osapuolen asemassa tässä yhteiskun- 40129: parantavaa vaikutusta kuin tämäntapaisel- nassa. 40130: la työllä on, jota kysymyksessä oleva lain- 40131: säädäntö tarkoittaa. Ja kun stitäpaitsi 1 § :n Ed. M a n t e r e: Asian palauttamista 40132: mukaan on asianomaisella ministeriöllä takaisin valiokuntaan on puolustettu m. m. 40133: oikeus tarkoitukseensa hyväksyä tai hyl- sillä syyllä, että ne numerot, jotka ed. 40134: jätä kysymyksessä oleva laitos, niin minun Virkkunen keskustelun alussa esitti, eivät 40135: ymmärtääkseni ei tarvitse olla pelkoa sii- olisi luotettavia. Tämän johdosta minun 40136: tä, että kustannukset lähitulevaisuudessa täytyy puolestani huomauttaa, että sikäli 40137: tulevat olemaan liian rasittavia. Minä vas- kuin minä saatan ymmärtää, ed. Virkkusen 40138: tustan asian palauttamista ja toivon, että antamat numerotiedot ovat paikkansa pitä- 40139: eduskunta voi hyväksyä mietinnön sellai- viä. Niitä tehdessä on voitu käyttää var- 40140: senaan. moja perusteita, ja itse laskelmat ovat niin 40141: yksinkertaisia, ettei niitä tehdessä myös- 40142: Ed. Niukkanen: Ed. Sillanpäälle kään mitään erehdyksiä ole voinut syntyä. 40143: huomautan, että minä en ole vastustanut Näin ollen ei minusta mainittua seikkaa 40144: kasvatuksen antamista näille lapsille sikäli voi pitää perusteena asian valiokuntaan pa- 40145: kuin se on välttämätöntä ja tarpeellista, lauttamiselle. 40146: 694 40147: ~---~--~~----·--~-- ---· 40148: 40149: Keskustelu valiokuntaan palauttami- ilmennyt erimielisyyttä, joista erimieli- 40150: sesta julistetaan pää ttyneeksi. syyksista muutama sana. Erimielisyyttä on 40151: ensiksikin herännyt siitä, onko valtion 40152: Puhemies: Keskustelun kuluess-a on tuettava ainoastaan kunnallisia kasvatus- 40153: ed. Hästbacka ehdottanut, että eduskunta laitoksia vai onko sen kunnallisen toimin- 40154: päättäisi palauttaa puheenalaisen lain si- nan ohella tuettava myös yksityisiä aloit- 40155: vistysvaliokuntaan muutettavaksi siihen teita. Ja toinen erimielisyys on ollut sii- 40156: suuntaan, että suojelukotien luku rajoitet- tä, minkälaisen prosentin mukaan valtion 40157: taisiin valtion laitoksiin, .ia taloudellisen on tässä työssä mukana oltava. 40158: selvityksen hankkimiseksi lain toimeenpa- Mitä tulee nyt siihen seikkaan, onko val- 40159: noon liittyvistä kustannuksista sekä lau- tion tuettava ainoastaan kunnallista toimin- 40160: sunnon hankkimiseksi valtiovarainvalio- taa vaiko sen rinnalla myöskin yksityistä 40161: kunnalta siitä, voidaanko varoja varata aloitetta, niin olen ehdottomasti jälkimäi- 40162: lain toimeenpanemiseksi. Mutta tätä eh- sellä kannalla. Mielestäni kyllä on oikein, 40163: dotusta ei ole kannatettu. Sen sijaan on että suojelukasvatustyökin pyritään saa- 40164: ed. Niukkanen ed. Vainion y. m. kannatta- maan mahdollisimman paljon kunnallisek- 40165: mana ehdottanut, että asia palautettaisiin si, niinkuin kansakoululaitoksemme mel- 40166: sivistysvaliokuntaan, jonka tulisi pyytää kein kaikessa laajuudessaan sellaiseksi jo 40167: asiasta valtiovarainvaliokunnan lausunto on tullut. Kunnallisena suojelukasvatus- 40168: lähempien laskelmien selvittelyä varten. työ pääsee varmemmalle pohjalle ja sen 40169: aiheuttamat rasitukset laukeavat tasaisem- 40170: Selonteko myönnetään oikeaksi. min kaikkien kannettavaksi. Mutta tie tä- 40171: hän päämäärään sittenkin monessa seuduin 40172: Puhemies: On siis äänestettävä siitä ja monessa kohdin tulee käymään yksityi- 40173: hyväksytäänkö ed. Niukkasen ehdotus va1 sen aiotteen kautta. On aivan varmaa, et- 40174: jatketaanko asian asiallista käsittelyä. tä kuntien rasitetut veronmaksaj·at eivät 40175: tule kovinkaan hevillä ottamaan uusia 40176: Äänestys ja päätös: verorasituksia kantaaksensa eivätkä uusia 40177: laitoksia ota luodaksens·a. Niin tulee asia 40178: Ken haluaa jatkaa as~an asiallista käsit- olemaan ainakin hyvin monessa maaseutu- 40179: telyä, äänestää ,jaa"; jos ,ei" voittaa, on kunnassa. Siellä täytyy yksityisaiotteen 40180: ed. Niukkasen ehdotus hyväksytty. kulkea maaperää valmistavana. Vasta kun 40181: yksityinen kansalaistoiminta ja uhrautu- 40182: Äänestyksessä annetaan 124 jaa- ja 55 vaisuus on antanut hyviä tuloksia ja val- 40183: ei-ääntä. mista työtä, sitten vasta on mahdollista, 40184: että kunnallisen kukk·aron nauhoja hellite- 40185: Eduskunta on siis hylännyt ed. Niukka- tään, jopa mahdollista, että koko laitos 40186: sen ehdotuksen. saadaan siirtymään kunnan huostaan. Mut- 40187: ta yksityisellä toiminnalla on siinä silloin 40188: Asian asiallista käsittelyä jatketaan. ollut vallan ratkaiseva merkitys .ia arvo. 40189: Enkä minä muutoinkaan tahtoisi väheksyä 40190: Keskustelu: yksityistä jalomielisyyttä ja yksityistä 40191: uhrautuvaisuustahtoa tällä alalla. Nehän 40192: Ed. M. Hannula: Käyty keskustelu ovat voimia, jotka sittenkin ovat ma;ailmas- 40193: samoinkuin vasta suoritettu äänestyskin sa paljon hyvää tehneet ja aikaansaaneet. 40194: osoittavat, että ehdotetusta laista ollaan Minusta on kaikki syy koettaa houkutella 40195: jotenkin yksimielisiä, ollaan vallankin yk- ja vetää yksityistä jalomielisyyttä ja uh- 40196: simielisiä sen tarpeellisuudesta ja tarkoi- rautumishalua tälle karulle ja niin paljon 40197: tuksesta. Tahdotaan meilläkin siis päästä työtä vaativa1le alalle. Jos lakiehdotuksen 40198: siihen, että huonohoitoinen ja siveellisesti 1 § hyväksytään sellaisena kuin sivistys- 40199: harhautunut nuori ihmisaines tulisi entistä valiokunta on sen ehdottanut, niin tällai- 40200: tarkemmin otetuksi talteen, tulisi tarkoi- sille hyville voimille ja tekijöille silloin 40201: tuksenmukaisen käsittelyn ja hoidon alai- varautuisi tie myöskin olla mukana tässä 40202: seksi ja tahdotaan tähän työhön vetää val- työssä. Minä siis toivon, että niitä muu- 40203: tiokin entistä enemmän mukaan. Ainoas- toksia ei siinä tehdä, kuin joiltakin ta- 40204: taan muutamista lain yksityiskohdista on hoilta on suositeltu ja ajateltu. 40205: ,K uunalliset ja yksityiset lkasvatuslai toiksct. 695 40206: 40207: Mitä sitten tulee kustannuksiin, ja sii- Ja mikä on oikein kansakoulun kohdalla, 40208: hen erimielisyyteen, onko valtioapua an- toki se lienee oikein myöskin suojelukasva- 40209: nettava liukuvan prosentin, vaiko kiinteän tuslaitosten kohdalla. 40210: prosentin mukaan, niin siinä asetun liuku- Mutta sitten on vielä muitakin seikkoja, 40211: van prosentin kannalle. Ajattelen silloin jotka vaativat avustusprosentin liukuvaksi. 40212: ensiksikin kaupunkikuntien ja maaseutu- Niistä ed. Virkkunen jo täällä huomautti. 40213: kuntien erilaista taloudellista asemaa. Kau- Hän huomautti, mitenkä nämä kasvatus- 40214: punkikuntien alueille asettuu suuria liike- laitokset ovat sli.säisen järjestelynsä puo- 40215: laitoksia, tehtaita, rahalaitoksia, yhtiöitä. lesta hyvin erilaisia ja siis erilaisia kus- 40216: Nämä suurista tuloistansa suorittavat hy- tannuksia vaativia. Niitä on tuollaisia n. 40217: vin suuren osan kuntien veroista. Kau- s. koulusiirtoloita, joita monet kaupunki- 40218: pungin yksityisille kansalaisille jää vain kunnat suosivat laittaa pahantapaisille lap- 40219: pienempi määrä kunnallisverotusta kannet- sille. Johonkin rauhalliseen seutuun pe- 40220: tavakseen. Niin ei ole maaseutukuntien rustavat koulun, ja palkkaavat opettajan 40221: kanssa. Maaseutukuntien kunnallisverot mutta lapset kustannetaan ympäristön ta- 40222: täytyy useinkin koota vähätuloisilta pien- loihin asuma·an. Sellaiset laitokset eivät 40223: viljelijöiltä ja pienipaikkaisilta virkamie- tule hyvin kalliiksi. Sitten on sellaisia 40224: hiltä. Ei olisi kohtuullista eikä oikein, laitoksia, joissa oppilaat asuvat, saavat hoi- 40225: että tällaiset maaseutukunnat kustantaisi- don, saavat ruuan ja vaatteet, mutta käy- 40226: vat suojelukasvatustarpeensa ja menonsa sa- vät koulunsa kunnan koululaitoksissa. Sel- 40227: massa suhteessa kuin suuret kaupunkikun- lainenkaan laitos ei nyt vielä niin suuria 40228: nat. kustannuksia kysy. Mutta täydellisen 40229: Täällä kyllä ed. Sillanpää on esittänyt kasvatuslaitoksen muoto on se, jossa nämä 40230: numeroita Helsingin kunnallisesta suojelu- kaksi edellä mainitsemaani muotoa on lyöty 40231: kasvatustoiminnasta. Ne numerot olivat yhteen. Oppilaat niissä asuvat, saavat 40232: kyllä hyvin puhuvia, mutta ne eivät minun niissä kaiken hoidon, kasvatuksen ja kou- 40233: mielestäni puhuneet hänen vastalauseensa lutuksensa ja ammattivalmistuksensa. Täl- 40234: puolesta, vaan sitä vastaan. Hän esitti, lainen laitos vaatii jo pätevää ja hyvin val- 40235: mitenkä Helsinki uhraa 10 milj. markkaa mistunutta henkilökuntaa, samoin monen- 40236: suojelukasvatustarkoituksiin. Se on suuri laisia rakennuksia ja monenlaisia lait- 40237: summa ja kaunis summa, mutta se puhuu teita. Sen vuosibudjetti tulee niin suu- 40238: kyllä siitä, että valtion tulee tukea tällais- reksi, ettei ole helppoa saada sitä täy- 40239: ta työtä liukuvan prosentin mukaan, sillä teen, jos ei valtio ole tuntuvasti silloin mu- 40240: on huomattava että Helsingin kunta ei ole kana. Mutta mielestäni valtion sopii ja 40241: joutunut suurten suojelukasvatusmenojensa täytyy tällaistakin laitosmuotoa myöskin 40242: tähden verottaruaan jäseniänsä ollenkaan olla kannattamassa, sillä sellaisessa lai tok- 40243: sen ankarammin kuin mitä yleensä muual- sessa huonohoitoinen lapsiaines sittenkin 40244: lakin kunnallisverotus on. Helsingin kau- tulee paraiten valmistetuksi ja paraiten va- 40245: pungissa maksetaan 10 % tuloista kunnal- rustetuksi, kun se yhteiskunnan keskuu- 40246: lisveroina, mutta meillä on maaseutukun- teen taas palautetaan. 40247: tia, joissa maksetaan paljon suurempi pro- Sitten on tietysti vielä muutamia talou- 40248: sentti kunnallisveroina, ilman, että niissä dellisia erilaisuuksia tällaisissa laitoksissa, 40249: on markkaakaan uhrattu suojelukasvatus- toiset ovat esim. onnistuneet hankkimaan 40250: työhön ja ilman että niissä ovat muutkaan maatilan itsellensä ja peittävät sen tuloil- 40251: kunnalliset laitokset siinä kunnossa kuin la huomattavan osan menoistaan, jotkut 40252: Helsingin kaupungissa ja monessa muussa ovat saaneet hyvin suuria testamenttilah- 40253: kaupunkikunnassa on. On siis aivan koh- joituksia toimien niiden varassa. Olisihan 40254: tuullista ja oikein, että maaseutuoloissa täl- kohtuutonta ja tarpeetonta, että valtio tu- 40255: laistakin työtä voimakkaammalla valtio- kisi tällaisia laitoksia yhtä suurilla pro- 40256: avulla tuetaan ja edistetään. Tämä on ai- senttimäärillä kuin esim. sellaista laitosta, 40257: kaisemmin oikeaksi myönnettykin. Kansa- jolla ei ole muita tuloja kuin pienet oppi- 40258: koulun kustannuslaissahan säädetään, että lasmaksut tai ympäristön vähäiset lahjat. 40259: maalaiskunnat saavat 2/3 kansakoulumeno- Katseleepa siis asiaa miltä puolelta tahan- 40260: jensa yhteissummasta, mutta kaupunkikun- sa, täytyy, jos asiaa tahtoo oikeudenmu- 40261: nat saavat ainoastaan 1/4. Tätä on pidet- kaisesti edistää ja auttaa, täytyy. tulla 40262: ty vallan oikeana ja kohtuudenmukaisena. siihen, että valtion avustus on tässä järjes- 40263: 696 40264: 40265: tettävä liukuvan prosentin pohjalle. Ed. läheskään sitä tarvetta, mitä Helsingissä 40266: Virkkunen jo viittasi siihenkin, ettei tämä on. Ainoa kohta, missä on enimmin onnistut- 40267: ole mikään uusi .ia koettelematonkaan tapa tu, on ulkopuolella avioliiton syntyneiden 40268: meillä. Meillä jaetaan tähän tapaan avus- lasten valvonta, joka on myöskin tuottanut 40269: tuksia jo esim. ammattikouluillemme. J ot- huomattavampia tuloksia. Mutta itse las- 40270: kut kyllä ovat sanoneet, että se tietäisi, ten hoitoon ja kasvatukseen nähden on 40271: mielivaltaa ja suosikkijärjestelmää. Myön- paljon puutteellisuuksia sentakia, että val- 40272: nän kyllä, että se voi sellaista tuoda muka- tuusto ei myönnä varoja niin paljon, kuin 40273: nansa, mutta sen ei tarvitse sellaista tuoda tarvitsisi. Vaikka ensi vuoden menoarvio 40274: mukanansa, jos viranomaiset jokaiselta lai- jo onkin yli 10 miljoonaa, niin se ei kui- 40275: tokselta vaativat yksityiskohtaisen selvit- tenkaan riitä siihen;mitä pitäisi olla, joten 40276: telyn niiden järjestelystä, niiden taloudel- siis kaikella syyllä täytyisi puoltaa kun- 40277: lisista edellytyksistä ja sitäpaitsi itse lai- nille yhtäläistä oikeutta kuin yksityisille, 40278: toksessa vielä pidetään tarkastuksia, niin s. o. 50 % kasvatuslaitoksien menoista. 40279: ovat kaikki edellytykset olemassa varmaan 40280: oikeudenmukaiseen ja tarpeenmukaiseen Ed. M. Pesonen: Tässä asiassa lie- 40281: valtioavun jakoon ja ·saantiin. nee erimielisyyttä erityisesti siihen näh- 40282: Minä siis katson, että hallituksen esitys den, onko avustusta ·annettava määrätty 40283: on tässä kohden erinomaisen hyvästi har- prosentti vai onko käytettävä liukuvaa as- 40284: kittu ja sivistysvaliokunnan enemmistö on- teikkoa. Valiokunta on ehdottanut liuku- 40285: kin sen hyväksynyt. Toivon vaan, että vaa asteikkoa; minä olen yhtynyt niihin, 40286: eduskunnassa myöskin juuri tämä katsan- jotka kannattavat määrättyä vissiä pro- 40287: tokanta saisi enemmistön. Vain sillä ta- senttia. Syy siihen, että olen asettunut 40288: valla asian järjestäen edistetään suojelu- tälle kannalle, on se, että minun mieles- 40289: kasvatustyötä paraalla tavalla, edistetään täni laitoksen, joka on oikeutettu valtio- 40290: ensinnäkin laitoksien syntymistä sinne mis- apuun, pitää ennakolta tietää, miten pal- 40291: sä niitä tarvitaan ja sitten edistetään nii- jon se saa valtioapua, jotta se voi talou- 40292: den elämää ja toimintaa niiden todellis- tensa kunnollisesti järjestää. Jos toisin 40293: ten tarpeitten mukaan. menetellään, niin aina vallitsee laitoksen 40294: taloudessa epävarmuutta. Toinen syy, 40295: Ed. M. S i 11 a n pää: Kun edellinen miksi minä kannatan määrättyä prosent- 40296: puhuja tahtoessaan väitellä minun lausun- tia, on se, että ne, joiden tehtävänä on 40297: toani vastaan siinä kun vaadin kunnallisia avustuksen antaminen, eivät tulisi houku- 40298: laitoksia asetettavaksi samaan asemaan yk- telluiksi mielivaltaisuuteen. Ihmisissä on 40299: sityisten hyväntekeväisyyslaitosten kanssa, nyt kerta kaikkiaan heikkoutta; parhaalla 40300: niin hän väitti, että kaupungeilla on suu- tahdollakaan ne eivät aina pysty tasapuo- 40301: ria tuloja tehtaista y. m., jotka toimivat lisesti harkitsemaan, miten suuri apu mil- 40302: kunnan alueella, ja että siis kunta saa lekin laitokselle olisi annettava, ja juuri 40303: tällä tavalla enemmän varoja, mutta asialla tällaiset inhimilliset heikkoudet aiheutta- 40304: on toinenkin puoli, joka on suurin tekijä, vat sen, että täytyy lainsäädännöllä mää- 40305: nimittäin se, että kaupunkeihin myöskin ritellä asioita. On siis mielestäni tärkeätä, 40306: tulvaa juuri tällaisten laitosten johdosta että määrätään vissi avustusprosentti. Sil- 40307: hyvin paljon irtainta väestöä, joiden lapsia loin on se viranomainen, joka avustuksen 40308: kunnan täytyy kasvattaa. Ja kun vielä antaa, selvillä, miten hänen on toimittava. 40309: ottaa huomioon uuden kunnallislain, jonka On sanottu, että liukuva asteikko olisi tar- 40310: mukaan paikkakunnalle muuttaneet henki- peellinen, jotta voitaisiin tehdä erotus kau- 40311: löt saavat siellä vuoden kuluttua asunto- punki- ja maalaiskuntien välillä. Minä 40312: oikeuden, niin niiden hoito lankeaa silloin myönnän, että kansakoululaitoksen avus- 40313: kokonaan kunnan kustannettavaksi. Kun tuksessa on erotus, maalaiskunnat saavat 40314: neiti Hannula tahtoi myöskin väittää, että paljoa runsaamman avustuksen kuin kau- 40315: minun esittämäni numerot Helsingin kun- punkikunnat. Se on kuitenkin epäkohta, 40316: nan kasvatuslaitosten toiminnasta todista- vaikkei sitä epäkohtaa kaikilla tahoilla 40317: vat päinvastaista, kuin tahdoin sanoa, niin tunnusteta. Tämä lakiehdotus ei liioin 40318: tämä ei pidä paikkaansa. Sillä Helsingin sitä asiaa koske. Valiokunnan enemmistö- 40319: kunnalla on kyllä, niinkuin mainitsin, kin on sitä mieltä, että kasvatuslaitosten 40320: laaja kasvatustoiminta, mutta se ei täytä avustuksessa ei olisi tehtävä erotusta kau- 40321: Kun•na:l'liset ja ylksityiset lkasvatUBlait01kset. 697 40322: -------------------- 40323: punki- ja maalaiskuntien välillä, ei aina- tolla, on vain muodollinen harkintavalta 40324: kaan sitä ole mietinnössä millään tavalla niihin oppilaitoksiin nähden, joille valtio- 40325: lausuttu. Päinvastoin on lausuttu se aja- apua pyydetään. On vain valta harkita, 40326: tus, että kuntia ei saa asettaa epäedullisem- onko koulu ollut kaksi vuotta toiminnassa, 40327: paan asemaan kuin yksityisiä, mutta ei onko siinä välttämätön, pieni määrä op- 40328: ,ole tehty mitään erotusta kaupunki- ja pilaita ja välttämätön määrä päteviä opet- 40329: maalaiskunnan välillä. Siinä kohden mi- tajia y. m. sellaisia seikkoja. Jos nämä eh- 40330: nun mielestäni valiokunta on kyllä aivan dot täytetään, niin valtioapu ilman muuta 40331: oikeassa. Kun ei ole kerran tehty tuota saadaan ja valtioneuvosto ei siis voi esi- 40332: erotusta maalais- ja kaupunkikunnan vä- merkiksi estää sitä, että syntyy vaikkapa 40333: lillä, niin miksi liukuvaa asteikkoa tältä kolmessa tai neljässä kunnassa aivan lä- 40334: kannalta tarvittaisiin, sitä minä en ym- hekkäin yksityisiä oppikouluja, jotka 40335: märrä. Jos ero tahdotaan tehdä, tehtäköön kaikki tosiasiallisesti oikeastaan ovat op- 40336: se sitten suoraan ja sanottakoon, että maa- pilaitten puutteessa, vaikka saavat kerä- 40337: laiskunnan ylläpitämälle kasvatuslaitok- tyksi välttämättömän pienimmän oppilas- 40338: selle annetaan esim. 2/3 menoista ja kau- määrän ja sen johdosta sitten myöskin 40339: pungin ylläpitämille laitoksille neljäs osa; varsin suuren valtioavun. On tultu siihen, 40340: .silloin asia olisi selvä. että viime vuosina on yksityisiä oppilaitok- 40341: On sanottu että on välttämätöntä säilyt- sia perustettu aivan tiheään, kun sitävas- 40342: tää liukuva asteikko siitä syystä, että jol- toin valtion viime vuonna on ollut melkein 40343: lakin laitoksella voi olla lahjoituksia esim. mahdotonta perustaa uusia kouluja- siinä 40344: ja ne ovat siitä syystä paremmassa ase- on siksi suuria mutkallisuuksia, kun muun 40345: massa. Siis jos jollakulla laitoksella on muassa on vaadittu suunnitelmia moneksi 40346: lahjoituksia, valtion pitäisi avustaa sitä vuodeksi eteenpäin ennenkuin eduskunta 40347: sen verran vähemmän, kuin sillä on lah- on tahtonut varoja myöntää j. n. e. On 40348: joituksia. Mikä olisi seuraus? Ei kukaan tosin mahdollista, että niin sanoakseni 40349: järkevä ihminen sille laitokselle lahjoit- konkurensi, valtion, kuntien ja yksityis- 40350: taisi. Mitä maksaa mennä lahjoituksia te- ten välillä sillä alalla, josta tässä on ky- 40351: kemään, jos valtio sitten kuitenkin tempai- symys, ei tule sellaiseksi kuin mitä tulee 40352: see valtioavusta vastaavan osan pois. Minä oppikouluihin, joitten suhteen mielestäni 40353: kannatan ed. Lindbergin ynnä muiden te- valtiolla joka tapauksessa pitäisi olla jo- 40354: kemää vastalausetta. takin sanottavaa siitä, mihin ja mitä kou- 40355: luja sijoitetaan. Kuitenkin olisi mieles- 40356: Yleiskeskustelu julistetaan päättyneeksi. täni suotavaa, että asianomaisella minis- 40357: teriöllä, mikä se sitten lienee, olisi niihin 40358: Puhemies: Käydään lain yksityis- laitoksiin nähden, joista nyt on puhe, 40359: kohtiin, jolloin kehoitan uudistamaan yk- muutakin kuin muodollinen harkintavalta, 40360: sityiskohtaisessa käsittelyssä ne muutoseh- siis myöskin harkintavalta niiden tarpeel- 40361: ·dotukset, joita .i.o yleiskeskustelussa on esi- lisuuteen nähden. Sitä ei lakiehdotuksen 40362: tetty. mukaan asianomaisella ministeriöllä tulisi 40363: olemaan. 40364: 1 §. Pyydän sentähden ehdottaa ensimäiseen 40365: KeS'kustelu: pykälään, sen neljännelle riville lisättä- 40366: väksi sanat ,tarpeellisiksi havaitsemille". 40367: Ed. Ingman: Sivistysvaliokunta viit- niin että alku tulisi kuulumaan: ,Kunnan, 40368: taa perusteluissaan siihen, että myöskin useampien kuntien yhteisesti, yhdistyksen 40369: m. m. yksityisten oppikoulujen valtioapu tai muun yhtymän tahi yksityisen henki- 40370: ·on järjestetty lailla, siihen suuntaan; kuin lön perustarnalle ja ylläpitämälle sekä 40371: tässä on suunniteltu. Sillä lailla ja asetuk- asianomaisen ministeriön tarpeelliseksi ha- 40372: sella, jolla oppikoulujen ja yksityisten op- vaitsemalle, tarkoitukseensa hyväksymälle" 40373: pikoulujen valtioavustus on järjestetty, on j. n. e. Olen kyllä tietoinen siitä, että 40374: kieltämättä hyvät puolensa, mutta mie- tämä sanonta ei luista aivan hyvin, mutta 40375: lestäni myöskin heikot puolensa. Heik- jos ehdotukseni asiallisesti hyväksytään, 40376: kona puolena pidän sitä, että viranomai- niin suuri valiokunta epäilemättä voi höy- 40377: silla, kouluhallituksella ja valtioneuvos- lätä pykälän vähän tasaisemmaksi. 40378: 88 40379: 698 !Pi6datn1:Jalina 2,7 p. lolmikuuta. 40380: 40381: Ed. Kukkonen: Minä pyydän kan- yhteisesti perustarnalle ja ylläpitämälle"' 40382: nattaa ed. Ingmanin tekemää ehdotusta. j. n. e. Kutsun tätä ehdotusta ed. Pulkki- 40383: Jos se hyväksytään, seuraa siitä, että val- sen ehdotukseksi. 40384: tion ei tarvitse suunnitelmattomasti ryh- 40385: tyä kannattamaan kunnallisia ja yksityi- Selostus myönnetään oikeaksi. 40386: siä kasvatuslaitoksia. · Siitä seuraisi myös- 40387: kin, että hälvenisivät ne epäilykset, joita Puhe m i e s: Mitä menettelytapaan, 40388: m. m. ed. Niukkasella ja eräillä muilla tulee, niin mielestäni ovat nämä erillisiä 40389: on tätä lakia vastaan ollut. ehdotuksia kumpikin, joten niistä tulee: 40390: äänestettäväksi erikseen. 40391: Ed. H. P u 1 k k i n e n: Minä olen va- 40392: liokunnassa saanut sen käsityksen, että Menettelytapa hyväksytään. 40393: valiokunnan suuri enemmistö on myöntä- 40394: nyt sen tosiasian, että vastaisuudessa tu- 40395: levat kunalliset kasvatuslaitokset olemaan Äänestykset ja päätös: 40396: yksinoikeutettuja. Toisissa vastalauseissa, 40397: mitkä on sivistysvaliokunnan mietintöön Ken hyväksyy suuren valiokunnan ehdo- 40398: liitetty viitataan myöskin samaan suun- tuksen, äänestää ,jaa"; jos ,ei" voittaa, on 40399: taan, vaikkakin valiokunnan enemmistö ed. Ingmanin ehdotus hyväksytty. 40400: eivätkä va·stalauseiden tekijät ole tahtoneet 40401: niin suuresti erota hallituksen esityksestä, Äänestyksessä ovat ei-äänet voitolla. 40402: vaan ovat tahtoneet myöntää valtioapua 40403: yksityisille. Minä puolestani viittaamalla P u h e m i e s: Eduskunta on siis hyväk- 40404: yleiskeskustelussa lausumiini ajatuksiin, synyt ed. Ingmanin ehdotuksen. 40405: tahtoisin esittää, että ensimäisestä pykä- 40406: lästä pyyhittäisiin pois sanat ,yhdistykset Äänestys ed. Pulkkisen ehdotuksesta. 40407: tai muut yhtymät tai yksityishenkilöt" ja 40408: tulisi näinollen pykälän alkuosa kuulu- Ken hyväksyy suuren valiokunnan eh- 40409: maan seuraavasti: ,Kunnan tai useampien dotuksen, äänestää ,jaa"; jos ,ei voitta;a,. 40410: kuntien yhteisesti perustarnalle ja ylläpi- on ed. Pulkkisen ehdotus hyväksytty. 40411: tämälle sekä asianomaisen ministeriön tar- 40412: koitukseensa hyväksymälle" j. n. e. Äänestyksessä annetaan 134 joo- ja 34 40413: ei-ääntä. 40414: Ed. Virkkunen: Minä voin myöskin 40415: :mannattaa ed. Ingmanin tekemää lisäyseh- Eduskunta on siis hyväksynyt suuren 40416: dotusta. valiokunnan ehdotuksen. 40417: 40418: Ed. A. Kallio: Minä kannatan ed. 2 § hyväksytään keskustelutta. 40419: Pulkkisen tekemää ehdotusta. 40420: Keskustelu julistetaan päättyneeksi. 3 §. 40421: Keskustein: 40422: Puhemies: Keskustelun kuluessa on 40423: ed. Ingman ed. Kukkosen y. m. kannatta- Ed. M. Sillanpää: Niillä perusteilla 40424: mana ehdottanut, että ensimäisen pykälän kuin jo aikaisemmin yleiskeskustelussa 40425: alku tulisi kuulumaan näin: ,Kunnan, ma;initsin, pyydän ehdottaa 3 § :n b-kohdan 40426: useampien kuntien yhteisesti, yhdistyksen alkupuolelle toisessa vastalauseessa esitetyn 40427: tai muun yhtymän tahi yksityisen henki- ehdotuksen. 40428: lön perustarnalle ja ylläpitämälle sekä 40429: asianomaisen ministeriön tarpeelliseksi ha- Ed. Lindberg: Jag ber att få under- 40430: vaitsemalle, tarkoitukseensa" j. n. e. stöda rdgm. Sillanpjiäs förslag, att 3 § 40431: Kutsun tätä ehdotusta ed. Ingmanin ehdo- mom. b) finge följande lydelse: ,50 % av 40432: tukseksi. Niinikään on ed. H. Pulkkinen anstaltens andra årskostnader, som prövats 40433: ed. A. Kallion kannattamana, ehdottanut, skäliga" o. s. v. 40434: että pykälän -alku saisli seuraavan sana- 40435: muodon: ,Kunnan tai useampien kuntien Keskustelu julistetaan päättyneeksi. 40436: Kasvatuslai tokset. 699 40437: -------------------------------· 40438: 40439: Puhe tm.: ies: Keskustelussa on ed. M. siin kasvatuslaitoksiin, turvakoteihin sekä 40440: Sillanpää ed. Lindbergin kannattamana eh- vaarin- ja vastaanottolaitoksiin olisi pois- 40441: dottanut, että 3 §:n b) kohdan alku tulisi tettava ja kaikkia näitä laitoksia pidettävä 40442: kuulumaan: ,50 % laitoksen muista koh- sellaisina yleisinä kasvatuslaitoksina, joita 40443: tuullisiksi harkituista vuosimenoista" j. rikoslain 3 luvun 1 §:ssä tarkoitetaan. Esi- 40444: n. e. tyksessä huomautetaan siitä, että oppilas- 40445: aines ja sen mukaan myöskin toiminta niin 40446: Selonteko myönnetään oikeaksi. hyvin yleisissä kasvatuslaitoksissa kuin 40447: turvakodeissa on paaasiassa samanJa.a- 40448: Äänestys ja päätös: 40449: tuista, vaikka kasvatuslaitosten oppilaat 40450: enimmäkseen ovat tuomioistuinten kasva- 40451: Ken hyväksyy suuren valiokunnan eh- tuslaitokseen määräämiä alaikäisiä lain- 40452: dotuksen, äänestää ,jaa"; jos ,ei" voittaa, rikkojia ja siveellisessä kehityksessään 40453: on ed. Sillanpään ehdotus hyväksytty. turmeltuneem:pia kuin turvakotien oppi- 40454: laat, joihin tuomioistuinten määräämiä ala- 40455: Äänestyksessä annetaan 81 jaa-ääntä ja ikäisiä on vain poikkeustapauksissa otettu. 40456: 82 ei-ääntä. Kun nyt on aikomus, huomautetaan esi- 40457: tuksen perusteluissa edelleen, ryhmittää 40458: Eduskunta on siis hyväksynyt ed. Sil- oppilaat erilaisten kasvatustarpeittensa 40459: lanpään ehdotuksen. mukaisesti eri laitoksiin ja kun sekä ylei- 40460: set kasvatuslaitokset että turvakodit tule- 40461: 4-7 §:t, lain johtolause ja lain nimike vat kukin erikoislaatunsa mukaisesti pal- 40462: hyväksytään järjestänsä keskustelutta. velemaan parantavaa lastensuojelun tarkoi- 40463: tusta, on välttämätöntä järjestää niiden toi- 40464: Puhemies: Koska suuren valiokun- minta samaan kokonaisuuteen sopeutuvaksi 40465: nan ehdotusta ei ole muuttamattomana hy- ja turvakotienkin asema lailla turvata. Tä- 40466: väksytty, palaa asia valtiopäiväjärjestyk- mä perustelu, niin harvasanainen kuin se 40467: sen mukaisesti suureen v a 1 i o kun- onkin, riittää jo mielestäni osottamaan 40468: taan. lainsäädännön tarpeellisuuden ja se osottaa 40469: samalla, että suojelukasvatuksen ajanmu- 40470: kainen kehitys vaatii, että siihen viivyt- 40471: 5) Ehdotus laiksi kasvatus1aitobista. 40472: 1 telemättä ryhdytään. Tähän perusteluun 40473: voi vielä lisätä seuraavaa: Kasvattien tar- 40474: Esitellään suuren valiokunnan mietintö koituksenmukaista ryhmittelyä varten on 40475: n :o 11 ja otetaan t o i s e e n k ä s i t t e- tarpeen erityinen vaa,rin- ja vastaanotto- 40476: 1 y y n siinä sekä sivistysvaliokunnan mie- laitos, johon suojelukasvatukseen tulevat 40477: tinnössä n:o 1 valmistelevasti käsitelty opuilaat aluksi sijoitet!llan, jotta voitaisiin 40478: hallituksen esitys n:o 3, joka sisältää yllä- päästä selville siitä, mikä kasvatusmuoto 40479: mainitun lakiehdotuksen. kullekin oppilaalle on sopivin, hänen luon- 40480: nettansa :parhaiten vastaava. Tällaista vas- 40481: Puhemies: Käsittelyn pohjana on taanottolaitosta varten on eduskunnan va- 40482: suuren valiokunnan ehdotus. remmin myöntämillä varoilla ostettu Jär- 40483: vilinna-niminen huvila Laukaan pitäjästä. 40484: Varat ovat myös myönnetyt laitoksen toi- 40485: Keskustelu: mintaan saattamista varten, mutta senkin 40486: työtä haittaa lainsäädännön puutteellisuus, 40487: Ed. Mantere: Suuri valiokunta eh- laitokseen kun ei voida lähettää oppilaita 40488: dottaa puheenaolevan lakiehdotuksen hylät- tuomioistuinten määräyksestä. Tämänkin 40489: täväksi. Kun minä puolestani en saata pi- laitoksen asema olisi nyt lailla järjestettä- 40490: tää tätä oikeana ja onnellisena, pyydän vä. Tämä järjestely tanahtuisi esilläole- 40491: vähän lähemmin perustella kantaani. van lak1iehdotuksen 1 § :n säännöksellä. 40492: Hallituksen esilläolevasta asiasta anta- Mutta jos lakiehdotus, niinkuin suuri valio- 40493: man esityksen perusteluissa on lyhyesti kunta ehdottaa, tulee hylätyksi, niin siitä 40494: mainittu ne syyt, jotka tekevät kysymyk- on muun muassa seurauksena, että tämän 40495: sessäolevan lainsäädäntötoimen väl ttämä t- vaarin- ja vastaanottolaitoksen toimintaa ei 40496: tömäksi. Ensimäinen on se, että jako ylei- voida varsinaisessa merkityksessä jatkaa. 40497: 700 Pmjam:ta5;na 2!7 p. Lo!klaikuuta. 40498: 40499: Toinen seikka, joka on ollut syynä esil- teen välttämättömyyden. Suojelukasva- 40500: läolevan lakiehdotuksen antamiseen, on tusasiaa ei voida onnellisesti kehitellä, ellei 40501: kasvatuslaitoksissa toimivien henkilöiden esilläolevaa lakia synny. Sivistysvalio- 40502: eläkeoikeuden järjestämisen tarpeellisuus. kunta onkin ymmärtänyt asian ja asettu- 40503: Tässä a·siassa pyydän kiinnittää huomiota nut puoltamaan esitystä. Sen ehdotus ei 40504: kahteen seikkaan. Ensimäinen on se, kuitenkaan ole joka suhteessa mielestäni 40505: että turvakotien opettajiUa ei ole lakiin täysin onnistunut. Niinpä 1 § :ään tehtyä 40506: perustuvaa eläkeoikeutta ollenkaan. He muutosta on -pidettävä huononnuksena. 40507: ovat työkyvyttömiksi tultuaan ja virasta HaUituksen esityksen sanamuoto on minun 40508: erottuaan saaneet turvautua ylimääräiseen käsittääkseni selvem-pi ja asianmukaisem- 40509: eläkkeeseen, jos heille sellainen on suvaittu pi. 2 § on sisällöltään sellainen, ettei se 40510: myöntää. Mitä tämä vaikuttaa pätevien, kuulu tähän lakiin ja olisi sentakia mieles- 40511: tehtäväänsä täysin -pystyvien työvoimien täni poistettava. 3 §, hallituksen esityk- 40512: saantiin turvakotilaitoksiin, on sanomatta- sen 2 §, on tarpeeton. Asia väidaan ilman 40513: kin selvää. Mutta myöskin yleisten kas- lainsäännöstä järjestää sillä tavalla, kuin 40514: vatuslaitosten opettajain eläkeasia kaipaa ehdotetun pykälänkin määräys tarkoittaa. 40515: korjausta. Kun kansakoulun o-pettaja ja 9 §, hallituksen esityksen 8:s, voidaan 40516: myös op-pikoulun opettaja pääsee eläkkeelle niinikään huoletta poistaa, .ia näyttää pois- 40517: oltuaan toimessa 30 vuotta, vaaditaan kas- taminen tarpeen vaatimaJtakin väärinkäsi- 40518: vatuslaitoksen opettajalta eläkkeen saamis- tysten välttämiseksi. 6 §:ssä vihdoin on 40519: ta varten 35 vuoden palvelus. Lisäksi on asianmukaista palata pääasiassa esityksen 40520: hänelle säädetty 63 vuoden alin ikäraja, kannalle, ja määritellä myös taloudenhoita- 40521: jommoista ei ole kansakoulun enem-pää jan, isännöitsijän, vahtimestarin, koneen- 40522: kuin oppikoulun opettajain eläkeoikeuden käyttäjän, katsastajan, emännöitsijän ja 40523: ehtona. Pitää epäilemättä paikkansa, mitä hoitajattaren eläkeoikeus. Tämä ennen 40524: tästä asiasta sanotaan hallituksen esityk- kaikkea siitä syystä, että kaikki nämä toi- 40525: sessä. Sanat kuuluvat näin: ,On kasvatus- mihenkilöt, niin omituiset nimet kuin heil- 40526: työlle haitaksi, että niin voimia kulutta- lä onkin, ottavat tehokkaasti osaa tavalla 40527: vassa ja nuorekasta mieltä vaativassa työs- tai toisella laitoksen kasvatustyöhön, min- 40528: sä, kuin kasvatuslaitostoiminta on, toimi- kä takia on tärkeätä, että toimiin saadaan 40529: henkilön on pakko olla työssä 35 vuotta, nuorison kasvattamiseen -pystyviä henkilöi- 40530: aina myöhäiseen vanhuuteen saakka, vaik- tä ja että heidät voidaan -pysyttää laitoksen 40531: ka kaikkialla koulualalla, jolla työ on tun- palveluksessa niin pitkän aikaa kuin mah- 40532: nustetusti helpompaa, tämä aika on vain dollista. Mainitsen vain ohimennen, että 40533: 30 vuotta." Mainitsemani seikat ovat sel- esim. taloudenhoitajan tehtävänä on kirjan- 40534: laisia, että ne arveluttavassa määrässä hait- pidon ohella laitoksen käytännöllisen työn 40535: taavat kasvatuslaitosten toimintaa ja kehi- johto, mihin m. m. kuuluu oppilaiden si- 40536: tystä. Yhä va;ikeammaksi on käynyt -päte- .ioittaminen kullekin sopivaan toimeen. 40537: vien opettaja- ja kasvattajavoimien kiin- Vahtimestari on taas katsastajain esimies 40538: nittäminen puheenalaisten laitosten -palve- ja katsastajain tehtävä kasvatuslaitoksissa 40539: lukseen. Virkoja on ollut vaikea saada juuri pedagogilliselta kannalta katsoen on 40540: täytetyksi ja usein on ollut pakko tyytyä erinomaisen arkaluontoinen ja tärkeä. Ko- 40541: aivan epä pä teviin henkilöihin. Varsinkin neenkäyttäjä ohjaa. ja opettaa -poikia metal- 40542: kilpailu kansakoulujen kanssa opettajain litöissä, ja muillakin mainitsemillani hen- 40543: saannista muodostuu kasvatuslaitoksille kilöillä on tärkeitä pedagogis ia tehtäwiä 40544: 1 40545: 40546: 40547: ylivoimaiseksi. Kilpailu vie todennäköi- laitoksessa. 40548: sesti, ellei korjausta puheenalaisessa asias- Vastoin sivistysv,aliokunnan ehdotusta 40549: sa saada aikaan, siihen, että kasvatuslai- suuri valiokunta ehdottaa lakiehdotuksen 40550: tokset saavat tyytyä heikom-paan ainek- hylättäväksi. Se mitä minä tässä olen ly- 40551: seen. Ja kuitenkin -pitäisi koettaa järjestää hyesti esittänyt, osottanee, että tämä ehdo- 40552: asiat niin, että kasvatuslaitoksissa, joiden tus ei ole osunut oikeaan. Ehdotusta on 40553: oppilasten käsittely vaatii aivan erikoista perusteltu m. m. sillä, että la;in hyväksy- 40554: pedagoogista älyä ja taitoa, työskentelisi- minen muka ehkäisisi sen yleisen suojelu- 40555: vät parhaat opettaja- ja kasvattajavoimat kasvatuksen järjestelyä tarkoittavan lain- 40556: Nämä seikat riittävät mielestäni osotta- säädännön aika;ansaamista, jommoista 40557: ma;an puheenalaisen lainsäädäntötoimenpi- maassamme on kauan odotettu ja joka on 40558: Kasva tuslai tokset. 701 40559: -------------- - - - - 40560: 40561: 40562: tunnustetusti tarpeenvaatima. ·Tähän epäi- goda förutsättningar för skyddsuppfostran, 40563: lyyn ei mielestäni ole syytä. Päinvastoin hava lämnat detta kall och egnat sig åt 40564: näyttää minusta asia siltä, että jos kasva- folkskollärarkallet. Skyddsuppfostringsan- 40565: tuslaitosten toimintaa voidaan kehitellä ja stalterna hava varit tvungna att nöja sig 40566: vakaannuttaa siihen suuntaan kuin mihin med mindre kompetenta personer. Dess- 40567: käsillä olevalla lakiehdotuksella tahdotaan utom gäller vad redan rdgsm. Mantere så 40568: pyrkiä, yleisen suojelukasvatusta koskevan vältaligt har uttalat här, och därför ber 40569: lainsäädännön aikaansaaminen käy sen joh- jag att få föreslå, att till grund för över- 40570: dosta helpommaksi. Minä siis pitäisin erit-' läggningen i dag lägges kulturutskottets 40571: täin tärkeänä, että esillä oleva lakiehdotus betänkande. 40572: tulisi hyväksytyksi. Ja sitä siLmälläpitäen 40573: minä rohkenen ehdottaa, että käsittelyn Ed. P i t k ä n e n: Esillä oleva laki olisi 40574: pohjaksi pantaisiin sivistysvaliokunnan eh- oikeastaan hyväksyttävä aivan sellaisena, 40575: dotus. kuin sivistysvaliokunta sitä ehdottaa mie- 40576: tinnössään n:o 1. Mutta kun suuren va- 40577: Ed. A. T u 1 e n h e i m o: Minä pyydän liokunnan käsittelyssä ja luultavasti tässä 40578: saada yhtyä kannattamaan ed. Mantereen istunnossa tultaisiin yksityiskohtaisessa 40579: tekemää ehdotusta. Minusta täytyy niiden käsittelyssä samalla tavalla tekemään sel- 40580: näkökohtien, joihin ed. Mantere on vii- laisia muutoksia, joita suuren valiokunnan 40581: tannut, vakuuttaa kaikkia, jotka tahtov·at käsittelyn mukaisesti ed. Mantere on ehdot- 40582: jotakin tehdä niiden kovaosaisten alaikäis- tanut. niin menetellessä menettää tämä 40583: ten kasvatuksen hyväksi, jotka valtion kas- laki ~ikeastaan kaiken merkityksensä siinä 40584: vatuslaitoksissa saavat kasvatuksensa. Mitä tarkoituksessa, mikä sillä mielestäni tu- 40585: parempi opettaja on, sitä parempi on tie- lisi olla. Nämä muutosehdotukset, joita ed. 40586: tysti myös opetus. Mutta hyviä opettajia Mantere ehdottaa, muodostaisivat laista yk- 40587: voidaan saada luonnollisesti va in turvaa- 40588: 1 40589: sipuolisen ainoastaan johtajien ja johtajat- 40590: malla heidän asemansa. Kannatan siis, tarien, opettajien ja opettajattarien eläke- 40591: kuten sanottu ed. M,antereen ehdotusta. määräyksiä suojelevan lain. Kuitenkin 40592: yksinomaan sanottua tarkoitusta varten en 40593: Ed. Lindberg: Det förvånar mig katsoisi välttämättömäksi tällä kertaa eri- 40594: storligen att stora utskottet ansett sig hava tyisen lain säätämistä siitä syystä, kun 40595: skäl att förkasta regeringens proposition sellaisissa laitoksissa, joita tämä laki tar- 40596: an.gående lagen om uppfostringsanstalter- koittaa, on opettajilla paremmat palkat jo 40597: na;. Jag vet icke vilka skäl för förkas- yleensä kuin tavallisesti kansakoulunopet- 40598: tandet i utskottet förebragts. Troligtvis tajille on säädetty ja kuitenkaan eivät val- 40599: har man under hänvisll'ing till en allmän mistautumisvaatimukset ole sen suuremmat 40600: lag om skyddsuppfostran velat undvika kuin tavallisilta kansakoulunopettajilta 40601: stiftande av speciallagar för ändamålet. vaaditaan. Se seikka mielestäni jo tekee 40602: Emellertid tyckes det som om den allmän- itsestään tämän lain merkityksen liian 40603: na lagen om skyddsuppfostran kommer att yksipuoliseksi. Lisäksi vielä muutokset. 40604: låta vänta på sig. Enligt vad kulturut- 9 § :n poistaminen ja ed. Mantereen ehdo- 40605: skottet inhämtat befinner sig detta lagför- tuksen mukaisesti 4 § :ään 3 momentin li- 40606: slag för tillfället i lagberedningen, men saammen, veisi lailta kaiken merkityksen 40607: torde det stöta på enormt stora svårigheter laitoksiin nähden ja sen mahdollisuuden- 40608: att inom ett par år få ett antagligt lag- kin, että edes asetuksella voitaisiin lakia 40609: förslag till stånd. U nder tiden komma jossain määrin sovelluttaa sitä tarkoitusta 40610: funktionärema i de av staten upprätthåll- varten, joka lailla on oletettu saavutetta- 40611: na anstalterna att fortsättnlingsvis befin- vaksi. Lisäksi vielä mainitsen, että 4 §:ään 40612: na sig i samma osäkerhetstillstånd som 3 momentin lisääminen tekisi lakiin sen 40613: hittills vad deras befordrings- och pen- muutoksen, että suuri joukko erityisiä 40614: sionsförhållanden beträffar. En följd här- palkattuja virkailijoita tulisi tavallista pa- 40615: av är, att personer, som hava förutsättnin- rempaan asemaan, kuin mitä muunlaisissa 40616: gar för skyddsuppfostran, icke kunna en laitoksissa palveleville tämänlaa tuisille val- 40617: längre tid fästas vid a;nstalterna. Det har tion virkailijoille on säädetty. Kuitenkaan 40618: hänt att flera folkskollärare, vilka haft näiltä virkailijailta enempää koneenkäyttä- 40619: 702 40620: 40621: 40622: jältä, isännöitsijältä, taloudenhoitajalta, täisiin odottamaan myöhäisempää lain- 40623: kuin emännöitsijältäkään ei vaadita mitään säädännöllistä järjestelyä, joka kai joskus 40624: erikoisempaa pätevyystodistusta tai val- maailmassa valmistunee, niin kyllä voin 40625: m'istautumista kuin mitä jossakin muussa sanoa, niinkuin suomalaiset ennen vanhaan 40626: laitoksessa on vaatimuksena. Näiden seik- sanoivat, että siihen kurki kuolee, kuin 40627: kojen perusteella täytyy asettua puolusta- suo .sulaa. Kasvatuslaitosten henkilökunta 40628: maan suuren valiokunnan mietintöä otet- on siksi kauvan saanut odottaa tätä pa- 40629: tavaksi käsittelyn pohjaksi ja ehdotan, rannusta, että kyllä Suomen valtion, ol- 40630: että tämä laki hylättäisiin. koon nyt, että tämä toimenpide olisikin 40631: väliaikainen, on tähän toimenpiteeseen 40632: Ed. J o u k a h a i n e n: Minä olen aivan ryhdyttävä. 40633: päinvastaisella kannalla kuin edellinen pu- 40634: huja ja voin pääasiassa yhtyä ed. Man- Ed. M. S i 11 a n pää: On valitettavaa, 40635: tereen käsitykseen, etä tämä laki olisi saa- että lakiehdotus suojelukasvatuksesta ei 40636: tava säädetyksi. Tähän tulokseen olen tul- ole vielä siinä asteessa, että se voisi täyt- 40637: lut siitä syystä, että, sikäli kuin asioita tää sen tarpeen, mikä tässä esiintyy. Kuu 40638: tunnen, henkilöt, jotka ny kyänsä tähän sivistysvaliokunnassa oli käsiteltävänä hal- 40639: saakka ovat toimineet kasvatuslaitoksien lituksen esitys laiksi valtion kasvatuslai- 40640: TJalveluksessa, ovat saaneet olla lapsipuolen toksista, niin koetimme me sosialidemo- 40641: asemassa. Minun mielestäni ei Suomen kraattisen ryhmän jäsenet siellä saada la- 40642: valtiolla, joka muutenkin ryhtyy järjestli- kiin parannuksia, sillä hallituksen esitys 40643: mään työntekijöittensä oloja, ole edelleen oli jo perin puutteellinen, mutta sivistys- 40644: oikeutta pitää palveluksessaan sellaisilla valiokunta huononsi vielä hallituksenkin 40645: ehdoilla, kuin nämä kyseessäolevat hen- esitystä varsinkin esityksen 5 § :ssä, jättäes- 40646: kilöt ovat olleet, työssä, joka vaatii vissin sään siitä pois alemman palveluskunnan, 40647: valmistuksen ja jonka aika sekä laatu on joka meidän mielestä myöskin pitäisi olla 40648: sitä luontoa, että se on ehdottomasti ase- oikeutettu .saamaan kasvatuslaitoksissa 40649: tettava vastaavien toimien tasalle palk- kauan palvelleena eläkkeen. Ed. Pitkänen 40650: kauksessakin. Edellinen puhuja mai- on täällä ollut päinvastaista mielipidettä, 40651: nitsi, että kasvatuslaitoksissa toimivat vastustaen suuressa valiokunnassa tehtyä 40652: opettajakuntaan kuuluvat henkilöt eivät ehdotusta jonka mukaan alempi palvelus- 40653: ole mitään muuta kuin tavallisia kan- kunta kuten kasvatuslaitosten talouden- 40654: sakoulunopettajia, joiden valmistus ja edel- hoitaja, isännöitsijä, vahtimestari, koneen- 40655: lytykset ovat samat kuin kansakoulunopet- käyttäjä, katsastaja. ja hoitajatar tulisivat 40656: tajien. Näin kyllä saattaa olla teoreetti- myös eläkeoikeuteen, minun käsitykseni 40657: sesti katsoen asianlaita. Mutta kun ottaa mukaan olisi lakiin vielä pitänyt lisätä 40658: huomioon sen, että heidän työaikansa kaa- kasvatuslaitoksessa palvelevat apulaiset, 40659: vatuslaitoksissa on huomattavasti pitempi sillä kasvatuslaitoksia pitäisi katsoa koko- 40660: vuosittain kuin kansakouluissa opettajien naisina, sillä tällaisessa laitoksessa ei yk- 40661: ja että muutenkin heidän toimintansa on- sin johtaja ja opettajat voi kokonaisuutta 40662: nistuakseen vaatii tavattomassa määrässä muodostaa, vaan laitos on sulettu kokonai- 40663: valppautta ja huolellisuutta paljon enem- nen valtakunta ja siellä tulevat kaikki 40664: män, kuin mitä tulee kysymykseen kansa- aiemmissakin toimissa palvelevat henkilöt 40665: kouluissa, niin ei voi pitää kohtuuttomana tekemisiin lasten kanssa ja siis vaikuttavat 40666: sitä, että heidänkin elinehtonsa järjeste- kasvatukseen, ja tämä toimi, jos sen kun- 40667: tään paremmalle kannalle, kuin mitä ne nolla suorittaa, on niin kuluttavaa, että 40668: tähän saakka ovat olleet. Minä ihmette- sille täytyy antaa kaikki tunnustus. Si- 40669: len, että suuri valiokunta on saattanut vistysvaliokunnassa asetuimme vastalau- 40670: tulla hylkäävään tulokseen. Nähtävästi seessa hylkäävälle kannalle ehdottaen, 40671: se on tapahtunut siitä syystä, että suuri että hallitus antaisi uuden yksityiskohtai- 40672: valiokunta ei ole tarpeeksi perehtynyt nii- semman esityksen erikoisen suojelukasva- 40673: hin asianhaaroihin, jotka olisivat olleet tuslain aikaansaamiseksi. Asian taltua 40674: välttämättömät cätä kysymystä ratkais- suuresta valiokunnasta ja nähtyäni ed. 40675: taessa sillä tavalla, kuin sivistysvaliokunta Mantereen ehdotuksen, jossa ensiksikin 40676: on ehdottanut. Mitä siihen tulee, että jää- muutetaan lain nimike niin, että se tulee 40677: Kasvatuslai t01kset. 703 40678: 40679: koskemaan ainoastaan valtion kasvatuslai- keuksia, vaan että nekin olisi yhtenäisen 40680: toksia ja niissä toimivien henkilöiden elä- lainsäädännön kautta kerta kaikkiaan jär- 40681: Keoikeuden perusteita, niin tulee laki oleel- jestettävä. 40682: lisesti muuttumaan. Kun sen lisäksi tähän Mitä ensinnäkin ensimäiseen syyhyn tu- 40683: on otettu lisää niitä kohtia, joita me sivis- lee, niin minun käsittääkseni ne, jotka 40684: tysvaliokunnassa koetimme siihen saada, asettuvat sille kannalle, lähtevät tätä suo- 40685: niin katsoen siihen tärkeyteen, mitä tämän jelukasvatustyötä ajamaan väärästä päästä. 40686: 1ain hyväksymisellä kasvatuslaitoksiin Minun käsittääkseni on ensimäinen, tär- 40687: nähden on, tulen kannattamaan lain hy- kein velvollisuus ja tehtävä pitää huoli 40688: väksymistä, nimittäin siinä muodossa, kuin siitä että kunnollisia, todellakin pystyviä 40689: -ed. Mantere täällä ehdotti. On välttämä- kasvattajia saadaan tälle alalle antautu- 40690: töntä, että saadaan jollakin tavalla järjes- maan ja sen jälkeen vasta toteutettava se 40691: iettyä kasvatuslaitosten henkilökunnan laaja lainsäädäntö, jota odotetaan. Mutta 40692: >Olot niin, että sinne voidaan saada kun- muutenkin saattaa olla kysymyksenalaista, 40693: nollisia kasvattajia, sillä sillä tavalla kuin onko aika tällä hetkellä sellainen, että 40694: :asia on nykyään, kasvatuslaitokset muo- tuommoista täydellistä lainsäädäntöä olisi 40695: dostuvat läpikulku-paikoiksi, joista aina nyt pikaisessa tulevaisuudessa toteutettava. 40696: koetetaan siirtyä sopivampiin, hel-pompiin Valiokunta lausuu perusteluissaan saa- 40697: ja ehkä parempituloisiin paikkoihin, sillä neensa tietää tosin että lain valmistelu 40698: toimi kasvatuslaitoksissa on hyvin raskas. vielä vaatii pitkiä aikoja. Ei ole tarkem- 40699: Minä siis kannatan ed. Mantereen täällä min tiedossa, minkä sisältöisiä lakiesityk- 40700: tekemää ehdotusta. set siinä suhteessa tulevat olemaan. Mutta 40701: sikäli kuin olen saanut asiantuntevilta 40702: Ed. L a h d e n s u o: Edellisen lain, henkilöiitä tietää, niin on se ainakin totta, 40703: -elikkä lain kasvatuslaitoksien valtioavusta, että ne toteutettuina tulevat vaatimaan 40704: käsittelyn eduskunnassa saanee jo pitää yhteiskunnalta sangen suuria kustannuk- 40705: i>Sotuksena siitä, että eduskunta tulee sen sia. Ja tämä on todennäköistäkin, sillä ai- 40706: lain hyväksymään. Mutta lain hyväksy- van samalla tavalla kuuluu olevan asian- 40707: minen sinänsä ei vielä tiedä sitä, että suo- laita myös naapurimaassa Ruotsissa. Olen 40708: jelukasvatuksen tärkeä tarkoitusperä sillä saanut kuulla, vaikka tiedon todenperäi- 40709: saavutettaisiin. Sitä varten tarvitaan että syyttä en takaa, että siellä itse sosialisti- 40710: tähän työhön ennen kaikkea saadaan kun- nen ministeristö ei ole tohtinut eduskunnalle 40711: nollisia, tehtäväänsä pystyviä kasvattajia ja esittää kaikkia tätä alaa koskevia lakieh- 40712: opettajia. Silloin vasta voi toivoa sellai- dotuksia siinä pelossa vain että niiden to- 40713: sia tuloksia tästä kasvatustyöstä, että ne teuttaminen vaatii valtiolta ja kunnilta 40714: myöskin voivat vastata niitä suuria kus- liian suuria kustannuksia. Meillä on op- 40715: tannuksia, joita kasvatuslaitokset yhteis- pivelvollisuuslaista jo tällä hetkellä niin 40716: kunnalta tulevat vaatimaan. Mutta kun- suuret rasitukset että monin paikoin pelä- 40717: nollisia pystyviä opettajia ja laitoksen joh- tään, voivatko kunnat ja yhteiskunta niitä 40718: tajia ei saada, ellei tällä alalla toimivien rasituksia kunnollisesti kestää. Viime 40719: henkilöiden eläkeoikeuksia saateta sille ta- eduskunnassa säädettiin laki köyhäinhoi- 40720: .solle kuin muiden samassa asemassa ole- dosta, joka tuottaa myös ensimäisten kym- 40721: -vien henkilöiden, esim. kansakoulunopetta- menen vuoden kuluessa kunnille ja val- 40722: jien. Sitä tarkoittaa nyt esillä oleva laki- tiolle tavattoman paljon kustannuksia. 40723: .esitys. Kun tämä on tiedossa, niin voi täydellä 40724: Mikäli minä muistan käsittelystä suu- sy-yllä epäillä, onko mahdollista lisätä 40725: ressa valiokunnassa, asettuivat tämän lain vielä niitä rasituksia, mitä suojelukasvatus- 40726: vastustajat hylkäämisen kannalle -pää- lainsäädäntö kokonaisuudessaan yhteiskun- 40727: asiallisesti kahdesta syystä. Toiset siitä nalle tuo, niin toivottavaa kun olisikin että 40728: syystä, että olisi ensin saatava laki, jolla lainsäädäntö sillä alalla saataisiin mitä 40729: ·suojelukasvatus kokonaisuudessaan järjes- pikimmin toteutetuksi. 40730: tetään ja toiset asettuivat hylkäämisen Mitä niihin toisiin syihin tulee, jotka 40731: kannalle siitä syystä, ettei pitäisi tällai- suuressa valiokunnassa esitettiin, nimittäin 40732: sella erikoislailla ryhtyä järjestämään ettei pitäisi tällaisella erikoislailla järjes- 40733: minkään erikoisen virkakunnan eläkeoi- tää minkään erikoisen virkakunnan eläke- 40734: 704 40735: 40736: 40737: oikeuksia, niin siihen . voin vaan vastata kainen, vaan tämä tulee olemaan odotetta- 40738: ettei minun tiedossani ainakaan ja tuskinpa vissa olevan lain rinnalla erittäin tärkeänä 40739: muidenkaan tiedossa on ainakaan lähitu- osana suojelukasvatusta koskevassa lain- 40740: levaisuudessa odotettavissa lainsäädäntöä, säädännössä. Minusta olisi erittäin tärkeä- 40741: joka järjestäisi eläkeoikeuksia yleensä kai- tä, että tämä lakiehdotus nyt saataisiin 40742: killa eri aloilla. Siitä syystä on tehtävä hyväksytyksi suunnilleen siinä muodossa 40743: se, mikä todellakin näyttää välttämättö- kuin se sivistysvaliokunnan ehdotuksessa 40744: mältä tällä hetkellä, nimittäin järjestet- on, ja kannatan siis ed. Mantereen ehdo- 40745: tävä kasvatuslaitoksissa toimivien henki- tusta. 40746: löiden eläkeoikeudet oikeudenmukaiselle ja 40747: kohtuulliselle pohjalle. Minä tällä perus- . 40748: Ed. H. P u 1 k k i ne n: Suurta merki- 40749: teella kannatan myös sitä ehdotusta että tystä tällä lakiehdotuksella ei m1ssaan 40750: sivistysvaliokunnan mietintö asetetaan kä- tapauksesS'a ole. Jos se olisi kunnollinen 40751: sittelyn pohjaksi. laki suojelukasvatuslaitoksista, pitäisi sii- 40752: nä olla säännöstetty paljon enemmän sel- 40753: Ed. Heikinheimo: Minä pyysin laisia asioita, joita sivistysvaliokunnassa 40754: puheenvuoron ed. Pitkäsen lausunnon joh- on koetettu lakiin sisällyttää. Kun laissa 40755: dosta. Hänen mielestään palkka- ja eläke- olisi enemmän kasvatuslaitoksen toiminta 40756: edut, jotka tämän lakiehdotuksen mukaan määritelty, voisivat kasvatuslaitokset saa- 40757: kasvatuslaitoksen toimihenkilöille tulisivat, da yleisön puolelta paljon suurempaa luot- 40758: ovat kohtuuttoman suuret ja sentähden tamusta kuin mitä ne tähän asti ovat saa- 40759: muka koko lakiehdotus olisi hylättävä. neet. Minä olisin tahtonut jäädä odotta- 40760: Näin ei minun mielestäni kuitenka:an asian- maan suojelukasvatuslakiehdotusta ja pi- 40761: laita ole. En tahdo yksityisseikkoihin dän että eduskunta ja sen valiokunnat ei- 40762: tässä yhteydessä kajota. Mutta jo se vät ole kyllin päteviä tällaisia yksityis- 40763: seikka, että kasvatuslaitoksien opettajista kohtaisia laitoksen toimintaa selvittäviä 40764: yksi toisensa jälkeen hakee ja saa kansa- pykäliä laatimaan. Edustaja Mantere on 40765: koulunopettajan paikan, ei suinkaan todista ehdotuksessaan pyyhkiinyt nuo pykälät 40766: että ed. Pitkäsen mielipide tässä suhteessa jotka mainitsin, pois, enkä minä pidä, että 40767: on oikea. Mutta siitä riippumattakin, jos se on erikoisesti mikään vahinko tälle 40768: pitäisimme, että se mitä .tässä säädetään laille. Jälellejääneet pykälät ovat edustaja 40769: on kohtuutonta, sittenkin jo lakiehdotuksen Mantereen ehdotuksena paljon parantuneet,. 40770: ensimäinen pykälä, sen ensimäinen ja vii- mutta silti en tahdo luopua siitä kannasta, 40771: meinen lause sisältävät seikkoja, jotka ovat jonka olen esittänyt siinä vastalauseessa,. 40772: suojelukasvatuksen kehittymiselle erittäin jonka olen allekirjoittanut. 40773: tärkeitä. Ed. Mantere on jo tästä asiasta 40774: huomauttanut, niin että minä en tahdo Ed. P i t k ä n e n: Niille puhujille, jotka 40775: siihenkään sen enempää kajota. Tahdon pitävät lakia tärkeänä ainoastaan sentakia,. 40776: vain huomauttaa että jo nämä seikat yk- että tämä laki säätää ja turvaa opettajille 40777: sinään puolustavat tämän lain tarpeelli- paremmat eläke-edut, tahtoisin sanoa, että 40778: suutta. käsiteltävänä olevalla lailla ei ole suuria- 40779: Lakiehdotusta on luullakseni enimmän kaan mahdollisuuksia korjata puheena ole- 40780: vastustettu siitä syystä, että odotetaan laki- vien laitoksien merkitystä. Tämä laki kiel- 40781: ehdotusta koko suojelukasvatuksen uudel- tää kaiken mahdollisen uudistuksen ja jär- 40782: leen järjestämisestä ja ollaan siinä käsi- jestelyn kasvatusla:itoksissa, ei se seikka 40783: tyksessä, että tämä lakiehdotus ikäänkuin yksistään, että opettajien eläke-edut paran- 40784: viivyttäisi laajemman lakiehdotuksen val- netaan kykene asiaa kokonaisuudessaan 40785: mistamista, tai kaikissa tapauksissa tulisi parantamaan. Ed. Lahdensuo ei tuntunut 40786: kumottavaksi .sitten, kun tämä uusi odo- tietävän sitä, että näUlä tämänlaatuisten 40787: tettavissa oleva laki tulee valmiiksi. Niin laitoksien opettajilla on jo samanlaiset 40788: ei kuitenkaan ole asianlaita. Tämä ei palkkaedut .ia eläkkeet, kuin kansakoulun- 40789: missään tapauksessa viivytä suojelukasva- opettajilLa, mutta tämä laki tarkoittaakin 40790: tuslain valmistumista, ja mikäli minä olen niiden parantamista paremmaksi, kuin ta- 40791: saanut suunnitelmia tietää, ei tämä laki vallisten kansakoulunopettajien eläke-edut 40792: tule edes millään tavalla olemaan väliai- ovat. Samaten täällä joku toinen edustaja. 40793: Kasvatuslai tokset. 705 40794: 40795: 40796: mainitsi, että olisin s&nonut, tämä laki tah- talouskouluista ja siinä lakiehdotuksessa 40797: toisi tehdä opettajiston eläke- ja palkka- oli esitykseen otettu samalla lailla kuin 40798: edut luonnottomiksi. Sitä en kumminkaan tähänkin kysymys eläkkeiden järjestämi- 40799: ole sanonut, olen vaan sanonut, että tällä sestä. Eduskunta päätti sellaiset säännök- 40800: lailla tarkoitetaan saada opettajiston eläke- set poistaa katsoen siihen, ettei ole oikein 40801: edut paremmiksi, kuin kansakoulunopetta- eikä terveellisen lainsäädännön periaattei- 40802: jien eläke-edut ovat ja sitten mainitsin sii- den mukaista, että jokaisessa tällaisessa 40803: tä, että näillä opettajilla on suuremmat pal- yksityisessä pikku laissa eri aloilla sääde- 40804: kat kuin varsinaisessa kansakoululaitokses- tään jokaisen eri luokan eläke-eduista ja 40805: sa ja olen tietoinen myöskin siitä, että täm- sentakia koska tämä laki ei ole oleellisesti 40806: möisiin laHoksiin on hakenut kansakoulun- paljon mitään muuta sisältänyt, kuin näi- 40807: opettajia, jotka ovat ottaneet sijaisen hoita- den eläkkeiden järjestämisen, niin minusta 40808: maan entistä virkaansa ja muuttaneet kas- tuntuu, että on tarpeetonta tätä lakia. hy- 40809: vatuslaitokseen. Siis joku tarkoitus on sii- väksyä. Minä varsinkaan en siihen 40810: nä ollut takana. Nähtävästi on syynä se, nähden, mikä sisältyy ed. Mantereen eh- 40811: että kasvatuslaitoksissa on paremmat pai- dotukseen, katso olevan syytä niin laajalle 40812: kat. mennä tässä eläke-etujen turvaamisessa, 40813: Yhä edelleen pysyn suuren valiokunnan kuin ed. Mantere. Minä puolustan suuren 40814: m~etinnön kannalla, siitä syystä juuri pää- valiokunnan ehdotusta. 40815: asiassa, että tästä laista on niin tarkoin 40816: suuressa valiokunnassa tahdottu ottaa Ed. K u k k o n e n: Minäkin pidän ereh- 40817: kaikki todelliset korjausmääräykset pois dyksenä, jos tämä lakiehdotus hylätään sii- 40818: ja jätetty ainoastaan opettajien eläke-etuja nä uskossa, että aivan pian voitaisiin saa- 40819: koskevat kohdat, jotka korjaukset voitai- da yleinen lastensuojelulaki maassa aikaan. 40820: siin yhtä hyvin toteuttaa silloin, kuin kaik- Siellä, missä lastensuojelulaki jo on ole- 40821: kien muidenkin virkamiesten palkka- ja massa, kuten esim. Englannissa, tämä laki 40822: eläke-edut järjestetään uudelleen. käsittää useita satoja pykäliä. Sen val- 40823: mistaminen tietysti vaatii tavattoman pal- 40824: Ed. L a h d e n s u o: Edellisen puhujan jon aikaa. Näin epäilemättä kävisi m~ös 40825: puheenvuoron johdosta pyydän vain huo- kin meillä. Meillä ei vielä olla asiassa 40826: mauttaa, että jos hän olisi ollut täällä saa- sen pitemmällä, kuin että yleisen la;sten- 40827: puvilla tai kuunnellut kun ed. Mantere suojelulain säätämistä varten on olemassa, 40828: täällä lausuntonsa esitti, hän myös tietäi- mikäli olen kuullut, komitean mietintö, 40829: si, että kansakouluopettajien eläke-edut joka sisältää puolen kolmattasataa pontta, 40830: ovat edullisemmat kuin kysymyksessä ole- mutta ei edes lain muotoon puettua ehdo- 40831: vien henkilöiden. Mitä sitten taas tulee tusta. Kun lisäksi ottaa huomioon, että 40832: niihin muutoksiin, joita tähän lakiehdo- itse lain periaatteista eduskunnassak!in, 40833: tukseen on suuressa valiokunnassa tullut, kun se sille asteelle joutuu, tullaan vielä 40834: niin minun täytyy ainakin omasta puoles- paljon keskustel~maan ja aikaa kulutta- 40835: tani olla sitä mieltä, että ne ovat kaikki maan, katson minä, ettei olisi syytä hylä- 40836: parannuksia, sillä sieltä on karsittu vaan tä tätä lakiehdotusta, joka kuitenkin toteu- 40837: pois pari pykälää, jotka eivät tähän asiaan tettuna tulisi tietämään kasvatuslaitosten 40838: kuulu, ja joilla ei ole mitään merkitystä henkilökunnan taloudellisen aseman va- 40839: tämän henkilökunnan eläkeoikeuksien pe- kiinnuttamista. Viranomaisten taholta on 40840: rusteiden maaraamisessä. Puheenvuoron ilmoitettu, että nykyisen olotilan vallites- 40841: saatuani, minä äskeiseen puheenvuorooni sa on varsin vaikea saada kiinnittymään 40842: n:vydän täydennykseksi mainita, että minä kasvatuslaitoksiin siksi pätevää henkilö- 40843: asetuin kannattamaan ed. Mantereen ehdo- kuntaa, kuin näihin laitoksiin niitten tär- 40844: tusta nimenomaan siinä tarkoituksessa, keyden ja menestymisen vuoksi olisi saa- 40845: että sensuuntaiset muutokset tähän lakieh- tava. 40846: dotukseen saataisiin, kuin mitkä sisältyvät 40847: edustajille jaetussa ed. Mantereen ehdotuk- Keskustelu julistetaan päättyneeksi. 40848: sessa. 40849: Puhemies: Keskustelussa on ed. 40850: Ed. Lohi: Kuten muistetaan, viime Mantere ed. Tulenheimon y. m. kannatta- 40851: eduskunta käsitteli lakiehdotusta koti- mana ehdottanut, että käsittelyn pohjaksi 40852: 89 40853: 706 40854: 40855: 40856: hyväksyttäisiin sivistysvaliokunnan ehdo- reen ensimäiseksi ehdotukseksi. Niinikään 40857: tus. Kutsun tätä ed. Mantereen ehdotuk- on ed. Mantere ehdottanut että 2 momen- 40858: seksi. tissa olevat sanat ,voidaan pitää" muutet- 40859: taisiin sanaksi ,pidetään". Kutsun tätä 40860: Selonteko myönnetään oikeaksi. ehdotusta ed. Mantereen toiseksi ehdotuk- 40861: seksi. 40862: Äänestys ja päätös: Selostus myönnetään oikeaksi. 40863: 40864: Ken käsittelyn pohjaksi hyväksyy suu- Puhemies: Koska ehdotukset ovat 40865: ren valiokunnan ehdotuksen, äänestää erillisiä, on niistä äänestettävä erikseen. 40866: ,jaa"; jos ,ei" voittaa, on ed. Mantereen 40867: ehdotus hyväksytty. Menettelytapa hyväksytään. 40868: 40869: Äänestyksessä annetaan 59 jaa-ääntä ja Äänestykset ja päätös: 40870: 116 ei-ääntä. 40871: 1) Ken hyväksyy sivistysvaliokunnan 40872: Puhemies: Eduskunta on siis hyväk- ehdotuksen, äänestää ,jaa"; jos ,ei" voit- 40873: synyt ed. Mantereen ehdotuksen. taa, on ed. Mantereen ensimäinen ehdotus 40874: hyväksytty. 40875: Ryhdytään yksityiskohtaisesti käsittele- 40876: mään sivistysvaliokunnan mie1iintöä n:o 1. Äänestyksessä ovat ei-äänet voitolla. 40877: 40878: 1 §. Puhemies: Eduskunta on siis hyväk- 40879: synyt ed. Mantereen ensimäisen ehdotuk- 40880: Keskustelu: sen. 40881: Ed. Mantere: Minä pyydän ehdottaa 40882: 1 §:ään kaksi muodollista muutosta. Ensi- 2) Ken hyväksyy sivistysvaliokunnan 40883: mäisestä momentista ehdotan poistetta- ehdotuksen, äänestää ,jaa"; jos ,ei" voit- 40884: vaksi sanat ,sen mukaan kuin asetuksessa taa, on ed. Mantereen toinen ehdotus hy- 40885: tarkemmin määrätään". Tämän ehdotuk- väksytty. 40886: sen teen siitä syystä, että asia on muuten- Äänestyksessä ovat ei-äänet voitolla. 40887: kin selvä. 2 momentin ensimäisellä rivil- 40888: lä ehdotan muutettavaksi sanat ,voidaan P u h e m i e s: Eduskunta on siis hyväk- 40889: pitää" sanaksi ,pidetään", toisin sanoen, synyt ed. Mantereen toisen ehdotuksen. 40890: että kohta tulisi kuulumaan samalla tavoin 40891: kuin se on hallituksen esityksessä. Tämän 40892: muutoksen kautta mielestäni sanonta tulee 2 §. 40893: asianmukaiseksi ja selvemmäksi. 40894: Keskustelu: 40895: Ed. A. T u l e n h e i m o: Kannatan ed. 40896: Mantereen ehdotusta. Ed. Mantere: Niillä perusteilla, jotka 40897: jo aika,isemmin olen esittänyt, ehdotan, 40898: Ed. Pitkänen: Minä ehdotan pykä- että tämä pykälä poistettaisiin. 40899: län hyväksyttäväksi sivistysvaliokunnan 40900: mietinnön mukaisesti. Ed. A. Tulenheimo: Kannatan ed. 40901: Mantereen ehdotusta. 40902: Keskustelu julistetaan päättyneeksi. 40903: Ed. J o u k a h a i n e n: Minä olen myös- 40904: Puhemies: Keskustelun kuluessa on kin jonkun sanan aikaisemmin eräässä toi- 40905: ed. Mantere ed. A. Tulenheimon kannatta- sessa yhteydessä lausunut sen puolesta, että 40906: mana ehdottanut, että 1 § :n 1 momentin kasvatuslaitosten valvonta ja yleinen johto 40907: toisesta lauseesta sanat ,sen mukaan kuin kuuluisi kouluhallituksen alaisuuteen. Pi- 40908: asetuksessa tarkemmin määrätään" poistet- dän nimittäin sopivampana, että kun on ky- 40909: taisiin. Kutsun tätä ehdotusta ed. Mante- symys järjestelmästä, jonka yhteydessä on 40910: Kasvatuslaitokset. 707 40911: 40912: niin paljon kasvatuksellista toimintaa kuin Äänestys ja päätös: 40913: {)n kasvatuslaitosten toiminnassa, on välttä- 40914: mätöntä, että siinä on myöskin pätevä ja Ken hyväksyy sivistysvaliokunnan eh- 40915: kai~inpuolin ammatilli:sesti asiallinen joh- dotuksen, äänestää ,jaa"; jos ,ei" voittaa, 40916: to. Minä siis ehdotan, että 2 § säilytetään. on ed. Mantereen ehdotus hyväksytty. 40917: 40918: Äänestyksessä ovat ei-äänet voitolla. 40919: Ed. A. T u l e n h e i m o: Minä olen 40920: myöskin samaa mieltä kuin edellinen puhu- Puhemies: Eduskunta on siis hyväk- 40921: ja siitä, että kasvatuslaitosten valvonnan synyt ed. Mantereen ehdotuksen. 40922: pitäisi kuulua kouluhallitukselle. Mutta 40923: kun se on asia, joka voidaan järjestää hal- 40924: linnollisella asetuksella niinkuin tähänkin 3 §. 40925: saakka, niin minusta on aivan aiheetonta Keskust~lu: 40926: ·ottaa erityistä määräystä siitä tähän lakiin. 40927: Ed. M a n t e r e: Ehdotan, että myöskin 40928: tämä pykälä lakiehdotuksesta poistettai- 40929: Ed. Kivilinna: Asiallisesti olen mi- siin. Viittaan muuten myöskin tässä koh- 40930: näkin samalla kannalla kuin ed. Tulen- den siihen, että kouluhallituksen alkuperäi- 40931: heimo. Mutta varsinkin siihen nähden, sessä ehdotuksessa ei ollut tällaista sään- 40932: että tämä kysymys on parastaikaa järjes- nöstä, ja huomautan, että asia voidaan jär- 40933: telyn ja keskustelun alaisena, nimittäin jestää ilman, että lakiin tällainen pykälä 40934: kysymys siitä, minkä ministeriön alaan otetaan. 40935: kasvatuslaitokset lopullisesti tulevat kuu- 40936: lumaan, niin katsoisin minä paremmaksi, Ed. A. Tulenheimo: Kannatan ed. 40937: että eduskunta ei tässä yhteydessä sitoisi Mantereen ehdotusta. 40938: asiaa lukkoon, vaan jättäisi sen vastaisen 40939: harkinnan varaan. Tämän teen niin sa- Keskustelu julistetaan päättyneeksi. 40940: malla kannalla kuin minä asiallisesti, ku- 40941: ten sanottu, olenkin ed. .Toukahaisenkin Puhemies: Keskustelun kuluessa on 40942: kanssa. ed. Mantere ed. A. Tulenheimon kannatta- 40943: mana ehdottanut, että 3 § poistettaisiin. 40944: Kutsun tätä ehdotusta ed. Mantereen ehdo- 40945: Ed. M a n te r e: Minä pyydän myöskin tukseksi. 40946: ilmoittaa, että olen samalla kannalla kuin 40947: ·ed. .Joukahainen, mitä itse asiaan tulee. Selostus myönnetään oikeaksi. 40948: Mutta minä olen ehdottanut tämän pykä- 40949: län poistettavaksi osittain siitä syystä, Äänestys ja päätös : 40950: minkä ed. Tulenheimo jo mainitsi, kuin 40951: myöskin sen takia, että tällainen säännös Ken hyväksyy sivistysasiainvaliokun- 40952: ei kuulu nyt käsillä olevaan lakiehdotuk- nan ehdotuksen, äänestää ,jaa"; jos ,ei" 40953: seen. Pyydän muuten huomauttaa, että voittaa, on ed. Mantereen ehdotus hyväk- 40954: siinä ehdotuksessa, jonka kouluhallitus ai- sytty. 40955: kanaan teki tästä asiasta, tällaista pykä- 40956: lää ei ollut. Äänestyksessä ovat ei-äänet voitolla. 40957: 40958: Keskustelu julisteta.a;n päättyneeksi. Puhemies: Eduskunta on siis hyväk- 40959: synyt ed. M·antereen ehdotuksen. 40960: 40961: Puhemies: Keskustelun kuluessa on 4 ja 5 § :t hyväksytään. 40962: fld. Mantere ed. A. Tulenheimon kannatta- 40963: mana ehdottanut, että toinen pykälä pois- 6 §. 40964: tettaisiin. Kutsun tätä ehdotusta ed. Man- Keskus·telu: 40965: tereen ehdotukseksi. 40966: Ed. M a n te r e: Pyydän ehdottaa, että 40967: Selostus myönnetään oikeaksi. tämä pykälä ,hyväksyttäisiin siinä muodos- 40968: 708 40969: 40970: sa, mikä sillä on eduskunnan jäsenille Ed. H a k k i l a: Minua kummastuttaa 40971: jaetussa minun nimelläni kulkevassa eri- edellisen puhujan lausunto, kun tämä 3 mo- 40972: koisessa ehdotuksessa, ja viittaan perus- mentti sisältää aivan samaa kuin hallituk- 40973: teluksi siihen lausuntoon, minkä olen anta- sen esitys. Jollei tätä 3 momenttia tähän 40974: nut yleiskeskustelussa. nyt hyväksyttäisi, silloinhan on selvää, 40975: että koko tämä lakiehdotus tulee kaatu- 40976: Ed. A. T u l e n h e i m o: Minä pyydän maan. Minusta tämä 3 momentti onnistu- 40977: saada kannattaa tätäkin ed. Mantereen eh- neemmassa muodossa sisältää saman aja- 40978: dotusta. Muutokset toisessa momentissa tuksen kuin hallituksen esitys. Tässä nyt 40979: ovat laadultaan muodollisia, 3:s momentti kysymyksessä olevat kasvatustyöntekijät 40980: sensijaan on asiallinen muutos. Minusta ovat näissä laitoksissa erittäin tärkeät. 40981: ed. Mantere ensimälisessä lausunnossaan, Elleivät ne ole tehtävänsä tasalla, niin sil- 40982: samaten kuin ed. Sillanpää, on osottanut, loin laitoksen toim~nta on varmasti hyvin 40983: että tällainen määräys on tarpeen laissa, heikkoa ja tulee epäonnistumaan. Ne ovat 40984: jonka vuoksi minusta ehdotus tässä muo- minun mielestäni kaikkein tärkeimpiä 40985: dossa olisi hyväksyttävä. työntekijöitä näissä laitoksissa. Olisi vää- 40986: rin jättää niiden taloudellinen asema kor- 40987: Ed. Lohi: Minä vastustan sitä uutta jaamatta, silloin kun toiset kasvatustyön 40988: kolmatta momenttia, jonka ed. Mantere eh- alalla työskentelevät saavat 'vanhuuden 40989: dottaa. Minun mielestäni ei ole mitään päivänsä turvattua. Näitä laitoksia nyt ei 40990: pätevää syytä näitä taimihenkilöitä aset- voi rinnastaa kaikenlaisiin muihin opetus- 40991: taa niin erikoiseen asemaan eläkkeeseen laitoksiin. Työ niissä on siksi vaikeaa ja 40992: nähden, kuin mitä tämä laki sisältää, kuin juuri 3 momentissa mainittujen henkilöi- 40993: muut valtion palveluksessa samanlaisessa den asema on siellä aivan toisenlaa tuinen 40994: asemassa olevat toimihenkilöt. Tällaisella kuin era1ssä muissa ka:svatuslaitoksissa. 40995: menettelyllä voidaan tulla siihen, että me Minä huom'auttaislin, että ne, jotka ovat 40996: saamme valtion erikoista etua nauttivia asettuneet kannattamaan tämän lain ai- 40997: henkilöitä niin paljon tähän maahan, että kaansaamista niiden pitäisi ehdottomasti 40998: kuka ne kaikki lopulta jaksaa elättää. kunnattaa myöskin tämän 3 momentin hv- 40999: väksymistä. ~ 41000: Ed. Schauman: För min del har jag 41001: samma åsikt som rdgsm. Lohi i denna Ed. V i r k k u n e n: Minäkin olen valio- 41002: fråga. J ag måste säga, att jag betraktar kuntakäsittelyssä tullut vakuutetuksi siitä, 41003: det nästan som ett oskick, om riksdagen että tätä ed. Mantereen ehdotuksessa ole- 41004: skulle inslå den väg, som nu är ifrågasatt. vaa lisämomenttia 4 §:ään ei siinä pitäisi 41005: .Tag för min del yrkar i likhet med rdgsm. olla. Paitsi niitä syitä, jotka täällä jo· 41006: Lohi på att 3 mom. måtte utgå. Ett Rå- ovat mainitut, pyytäisin mainita sen, että 41007: dant yrkande står i överensstämmelse m;~d on hyvin epäilyksenalaista, tehtäisiinkö eh- 41008: kulturutskottets förslag. dotetulla lisämääräyksellä erikoista palve- 41009: lusta niille henkilöille, jotka siinä maini- 41010: taan. Sittenkin, vaikka ehdotuksessa on 41011: Ed. J. Vainio: Kannatan ed. Mante- muutettu hallituksen alkuperäinen ehdotus, 41012: reen ehdotusta muuten, paitsi että kolmas näyttää siltä, että nämä eläkkeet tulisivat 41013: momentti poistetaan. olemaan niin vähäisiä, että ne eivät nyky- 41014: oloissa ollenkaan riitä. Olen tullut siihen 41015: Ed. J o u k a h a i n e n: Minä olen myös- käsitykseen, että juuri tämänkin takia tä- 41016: kin sitä mieltä, että kolmas momentti olisi mä eläkekysymys olisi asetuksella määrät- 41017: poistettava, ja tämä siitä syystä, että asia tävä sellaiseksi, joka vastaa ajan oloja. 41018: on, niinkuin ed. Lohi täällä mainitsi, että 41019: valtion palveluksessa tämänluontoisissa Ed. Schauman: Ett beslut i enlig- 41020: toimissa on niin paljon henkilöitä, jotka ei- het med rdgsm. Manteres förslag skulle 41021: vät tätä etua vielä nauti. Ja jos taas innebära en avvikelse från de grunder, som 41022: astuttaisiin tälle tielle, niin tämä voisi i allmänhet äro gällande beträffande pen- 41023: viedä sellaiseen tulokseen, että eduskunta sioner. Icke har en arvodestjänsteman rätt 41024: tällä hetkellä tehdessään päätöksen tästä till perrsion, men dessa tjänstemän vid upp- 41025: asiasta ei olisi seurauksista tietoinen. fos1;ringsanstalierna skulle ställas i ett 41026: Kasvatuelai tokset. 709 41027: 41028: 41029: gynnsammare läg-e än andra tjänstemän. Ed. W i i k: Emedan det vore skada, 41030: .Tag ber ännu att få fästa uppmärksamhe- ifall av riksdagens protokoll icke skulle 41031: ten vid att detta kan leda till synnerligen framgå vad rdgsm Manteres förslag inne- 41032: ledsamma konsekvenser beträffande den håller, hemställer jag tili förslagsställaren, 41033: allmänna pensionslag, som vi i tiden kom- att han måtte uppläsa förslaget. Det kan 41034: ma att få stifta. Att åter besluta sig för icke anses vara en riktig form för fram- 41035: .antagande av rdgsm. Manteres yrkande en- ställande av ett för.slag, att man enbart 41036: dast av taktiska skäl, såsom rdgsm. Hak- hänvisar till att detsamma har blivit ut- 41037: • kila här ville uppmana oss att göra, det delat till riksdagens medlemmar. 41038: tycker jag går alltför lång-t. Må lagen då 41039: falla hellre än att vi stifta en lag, som Ed. Jussila: Paitsi johtajaa, johta- 41040: innebär en avvikelse från de allmänna jatarta, opettajaa ja opettaj.atarta on mi- 41041: grunderna för statens tjänstemäns pemio- nun mielestäni alemmallakin henkilökun- 41042: nering. nalla tässä laitoksessa erittäin tärkeä kas- 41043: vatuksellinen tehtävä. He tulevat tekemi- 41044: Ed. M. Sillanpää: On aina totuttu siin näiden lasten kanssa aamusta iltaan. 41045: kuulemaan oikeistosta sitä väitettä, että .Tos alempi henkilökunta on pätevä, niin ne 41046: .alempi henkilökunta ei tarvitse saada min- voivat vaikuttaa samaten kuin opettajis- 41047: käänlaista vanhuuden turvaa, heille riittää tokin. .Tos tuollaista pätevää palveluskun- 41048: köyhäintalo. Tuo sama ajatus ilmenee taa saadaan, turvataan myös laitoksen 41049: niissä puheissa, mitä täällä on esitetty. elämä. Sentähden kannatan 3 momenttia. 41050: Minusta tuntuu, että itse laitostyölle olisi 41051: välttämättömän tärkeätä saada myöskin 3 Ed. Mantere: Ed. Viikin lausunnon 41052: momentissa esitetty henkilökunta eläkeoi- johdosta pyydän saada mainita, että mi- 41053: keutetuksi. Kuulin, että äskettäin oli ol- nun ehdotukseni on seuraava: 1 momentti 41054: lut jonkunlainen neuvottelu kasvatuslaitos- on yhtäpitävä sivistysvaliokunnan 1 mo- 41055: ten opettajakunnalla ja nama olisivat mentin kanssa, 2 momenttiin on tehty muu- 41056: yleensä asettuneet sille kannalle, ettl:i tamia kielellisiä korjauksia, mutta asialli- 41057: myöskin 3 momentissa mainittu henkilö- sesti se on aivan sama kuin sivistysvalio- 41058: kunta olisi otettava mukaan eläkeoikeutta kunnan ehdotus. Sitten tulee uusi kolmas 41059: järjestettäessä. Olen samaa mieltä kuten momentti, joka on näin kuuluva: ,Kasva- 41060: ed. Hakkila, ettei näitä henkilöitä voi rin- tuslaitoksen taloudenhoitaja, isännöitsijä, 41061: nastaa muun valtion palveluksessa olevan vah time.stari, koneenkäyttäjä, katsastaja, 41062: henkilökunnan kanssa, sillä se on kasva- emännöitsijä ja hoitajatar olkoot myöskin 41063: tukselle tärkeätä, että sopivat henkilöt jää- oikeutetut eläkkeeseen, jonka suuruus las- 41064: vät pitemmäksi aikaa laitokseen, ja se on ketaan edellä tässä pykälässä mainittujen 41065: kasvatuksen kannalta kuin meikäläisten perusteiden mukaan." 41066: puolelta puolustetaan 3 momentin hyväk- 41067: symistä. Ed. Pitkänen: Kun esillä oleva asia 41068: oli ensimäisessä lukemisessa suuressa va- 41069: Ed. H. P u l k k i n e n: Sivistysvalio- liokunnassa sai se sellaisen muodon, mikä 41070: kunnassa tehty muutos tähän pykälään on on ed. Mantereen ehdotuksess'a paitsi ei ol- 41071: minun mielestäni sellainen huononnus, tu vielä tätä momenttia lisätty. Silloin 41072: joka osaltaan aiheutti sen että olen vasta- sosialidemokraattien vaikutuksesta tuli tä- 41073: lauseen allekirjoittajana. Ed. Mantereen mä laki' hylätyksi. Oikeiston edustajat 41074: tekemä muutosehdotus korjaa suuresti tätä huomasivat, että on todellakin välttämä- 41075: asiaa ja jos lakiehdotus laiksi tulee, täy- töntä antaa vasemmistoHekin jotakin, että 41076: tyy tämä ed. Mantereen ehdotus lakiin omat pyyteet voivat tässä eläkeasiassa 41077: saada. Me työväen edustajat emme yleensä tulla läväisseeksi. Tämä siis on sovittelun 41078: puhu eläkkeiden puolesta, mutta tässä tie- tulos ja muodostuu tästä sellainen ennak- 41079: dämme olevan semmoisen työläisryhmän, kopäätös nähtävästi, että muissakin val- 41080: jonka täytyy antautua koko antaumuksella tion laitoksissa tämänlaatuisot palvelijat 41081: tehtäväänsä, joka vaatii erikoisia kykyjä ovat oikeutetut vaatimaan myöskin elä- 41082: heiltä, erikoista valmistumista ja erikoista kettä. Olkoon todettu, että vasemmisto ja 41083: antautumista ja soveliaisuutta tehtäväänsä. oikeisto ovat taas löytäneet toisensa tässä 41084: 710 41085: 41086: 41087: heille yhteisesti tärkeässä asiassa ja niinpä määrästä, kunnes kaksikymmentä vuotta 41088: sopivatkin tuloksen kristillisesti jakamaan. palvelleelle tulee täysi eläke." Nimitän 41089: Tämä puheena oleva :momentti on sen laa- tätä ehdotusta ed. Mantereen ensimäiseksi 41090: tuinen, ettei missään tapauksessa olisi sitä ehdotukseksi. Niinikään on ed. Mantere 41091: hyväksyttävä, jos vähänkin valtion varoja ehdottanut että pykälään liitettäisiin uusi 41092: tahdottaisiin säästää. näin kuuluva kolmas momentti: ,Kasva- 41093: tuslaitoksen taloudenhoitaja, isännöitsijä, 41094: Ed. Hakkila: Huomauttaisin ed. vahtimestari, koneenkäyttäjä, ka tsastaja, 41095: Virkkuselle, että suuressa valiokunnassa emännöitsijä ja hoitajatar olkoot myös oi- 41096: tämän 3 momentin ehdotti professori Tu- keutetut eläkkeeseen, jonka suuruus laske- 41097: lenheimo, joten tämän ehdotuksen pitäisi taan edellä tässä pykälässä mainittujen 41098: olla hyvin auktoritativinen ainakin sillä perusteiden mukaan." Nimitän tätä ehdo- 41099: taholla. Ed. Schauman huomautti tässä tusta ed. Mantereen toiseksi ehdotukseksi. 41100: johduttavan eläkeasioita määrättäessä vaa- 41101: ralliselle uralle. Vaikka minä puolestani Selonteko myönnetään oikeaksi. 41102: olen valmis myöntämään hänen t ä s s ä- 41103: k i n a s i a s s a olevan asiantuntijan, niin Puhemies: Mitä menettelytapaan 41104: eivät hänen puheenvuorossaan mainit- tulee, niin ehdotan äänestyksessä mene- 41105: semansa perustelut saattaneet minua va- teltäväksi sillä tavalla, että toisen momen- 41106: kuutetuksi siitä, että tässä lähdettäisiin tin kohdalla pannaan vastaehdotukseksi 41107: millekään vaaralliselle alalle. Enkä minä sivistysvaliokunnan mietintöä vastaan ed. 41108: taas pelkää sitä yhteistyötä, mikä tässä Mantereen ensimäinen ehdotus ja sitten 41109: asiassa syntyy kokoomuksen ja sosialide- äänestetään 3 momenttia koskevan ed. 41110: mokratian välillä. Minä vain päinvastoin Mantereen toisen ehdotuksen hyväksymi- 41111: toivoisin, että tällaista yhteistyötä näin sestä tai hylkäämisestä. 41112: järkevällä perusteella syntyisi, vaikka 41113: minä valitan, että näissä kulttuuriasioissa Menettelytapa hyväksytään. 41114: emme saa eräitä keskustalaisia koskaan 41115: mukaan. Äänestykset ja päätökset: 41116: 41117: Ed. H a h 1: Kun tässä puhutaan myös- 1) Äänestys ed. Mantereen ensimäisestä 41118: kin järjestä, niin minä huomautan, miltä ehdotuksesta. 41119: minusta tämä näyttää. Edellytetään, että 41120: on 15 lasta tällaisessa laitoksessa ja siinä Ken hyväksyy sivistysvaliokunnan eh- 41121: on 9 virkamiestä, mihinkä siinä tullaan, dotuksen, äänestää ,jaa"; jos ,ei" voittaa, 41122: minkä verran l)iinä on järkeä? Me hu- on ed. Mantereen ensimäinen ehdotus hy- 41123: kumme pian tähän virkamiesten tulvaan. väksytty. 41124: 41125: Keskustelu julistetaan päättyneeksi. Äänestyksessä ovat ei-äänet voitolla. 41126: 41127: P u h e m i e s: Keskustelun kuluessa on Puhemies: Eduskunta on siis hy- 41128: ed. Mantere ed. Tulenheimon y. m. kan- väksynyt ed. Mantereen ensimäisen ehdo- 41129: nattamana ehdottanut, että sivistysvalio- tuksen. 41130: kunnan mietinnössä oleva 6 § :n 2 mo- 41131: mentti saisi seuraavan. sanamuodon: ,Jos 2) Äänestys ed. Mantereen toisesta eh- 41132: tällaista virkailijaa aikaisemmin kohtaa dotuksesta. 41133: parantumaton tauti, taikka jos hänen muu- Ken hyväksyy ed. Mantereen toisen eh- 41134: ten havaitaan ilman omaa syytänsä tulleen dotuksen, äänestää ,jaa"; jos ,ei" voittaa, 41135: kykenemättömäksi virkaansa hoitamaan, on sanottu ehdotus hylätty. 41136: saakoon hän erotessaan vuotuisen elinkau- 41137: tisen eläkkeen, joka määrältään 5 vuotta Äänestyksessä annetaan 95 jaa-ääntä ja 41138: palvelleelle on yksi neljännes edellämaini- 82 ei-ääntä. 41139: tusta täydestä eläkemäärästä ja enemmän 41140: palvelleelle lisäksi joka palvelusvuotta Puhemies: Eduskunta on siis hy- 41141: kohti yksi kahdeskymmenesosa samasta väksynyt ed. Mantereen toisen ehdotuksen. 41142: KasvatuBl:aitolkset. 711 41143: 41144: 7 §. Ed. M a n t e r e: Minä pyydän kannat- 41145: Kes'lrustelu: taa ed. Lahdensuon ehdotusta. Olisin omas- 41146: ta puolestani ehdottanut, että tämä pykälä 41147: Ed. S c h a u m a n: Denna paragraf står kokonaan poistettaisiin, mutta katson, että 41148: icke i något samband med de övriga para- jos pykälä saa sen muodon, minkä ed. 41149: graferna i lagen. Den innehåller nämligen J_,ahdensuo sille ehdotti, se kyllä voidaan 41150: bestämningar angående personalens vid lakiin ottaa. 41151: uppfostringsanstalterna arvodesförhöjnin- 41152: gar och hänför sig alltså till lönerna och Keskustelu julistetaan päättyneeksi. 41153: icke tili pensionerna. Den innehåller för 41154: övrigt i sak ingenting, då där endast sä- Puhemies: Keskustelun kuluessa on 41155: ges att ,om arvodesförhöjningar gäller vad' ed. Lahdensuo ed. Mantereen kannattama- 41156: därom är särskilt stadgat". Jag skulle på na ehdottanut, että 9 § saisi seuraavan 41157: dessa grunder anse, att paragrafen är över- sanamuodon: ,Tarkemmat määräykset tä- 41158: flödig. Jag beklagar, att jag icke i stora män lain soveltamisesta annetaan asetuk- 41159: utskottet har uppmärksammat detta, och sella". Kutsun tätä ehdotusta ed. Lahden- 41160: måste därför nu här föreslå, att paragrafen suon ehdotukseksi. 41161: skulle strykas. 41162: Selonteko myönnetään oikeaksi. 41163: Ed. Österholm: Jag ber att få un- 41164: derstöda förslaget. 41165: Äänestys ja päätös: 41166: Keskustelu julistetaan päättyneeksi. 41167: Ken hyväksyy sivistysvaliokunnan eh- 41168: Puhemies: Keskustelun kuluessa on dotuksen, äänestää ,jaa"; jos ,ei" voittaa, 41169: ed. Schauman ed. Österholm'i:ri kannatta- on ed. Lahdensuon ehdotus hyväksytty. 41170: mana ehdottanut, että 7 § poistettaisiin. 41171: Kutsun tätä ehdotusta ed. Schaumanin eh- Äänestyksessä ovat ei-äänet voitolla. 41172: dotukseksi. 41173: Selonteko myönnetään oikeaksi. Puhemies: Eduskunta on siis hyväk- 41174: synyt ed. Lahdensuon ehdotuksen. 41175: 41176: Äänestys ja päätös: 10 § ja lain johtolause hyväksytään 41177: keskustelutta. 41178: Ken hyväksyy sivistysvaliokunnan eh- 41179: dotuksen, äänestää ,jaa"; jos ,ei" voittaa, Lain nimike. 41180: on ed. Schaumanin ehdotus hyväksytty. 41181: K·eskustelu: 41182: Äänestyksessä ovat jaa-äänet voitolla. 41183: Ed. Mantere: Sen johdosta että laki 41184: Puhemies Eduskunta on siis hyväk- sisällöltään on huomattavasti muuttunut, 41185: synyt sivistysvaliokunnan ehdotuksen. rohkenen ehdottaa, että myös sen nimike 41186: muutettaisiin. Ehdotan sille seuraavan 41187: 8 § hyväksytään keskustelutta. muodon: ,Laki valtion kasvatuslaitoksista 41188: sekä niissä toimivien henkilöiden eläkeoi- 41189: keuden perusteista". 41190: 9 §. 41191: Keskustelu : Ed. A. Tulenheimo: Kannatan ed. 41192: Mantereen ehdotusta. 41193: Ed. L a h d e n s u o: Senjälkeen kun tä- 41194: män lain sisältö on olennaisesti muuttunut, Keskustelu julistetaan päättyneeksi. 41195: on tarpeellista, että tämä pykälä korjataan 41196: vähän toiseen muotoon. Minä siitä syystä Puhemies: Keskustelun kuluessa on 41197: ehdotan sille seuraavan muodon: ,Tarkem- ed. Mantere ed. A. Tulenheimon kannatta- 41198: mat määräykset tämän lain soveltamisesta mana ehdottanut, että lain nimike saisi 41199: annetaan asetuksella". seuraavan sanamuodon: ,Laki valtion kas- 41200: 712 Perjumtalimta 'lll ip. ldk!atk:u'Uita. 41201: 41202: vatuslaitoksista ja nnssa toimivien henki- Puhemies: Koska edustajille on 41203: löiden eläkeoikeuden perusteista." Kut- jaettu tässä istunnossa tuotu hallituksen 41204: sun tätä ehdotusta ed. Mantereen ehdotuk- esitys n:o 39, koskeva kansainliiton kan- 41205: seksi. sainvälisen työjärjestön kolmannen yleisen 41206: konferenssin Genevessä vuonna 1921 hy- 41207: Selonteko myönnetään oikeaksi. väksymien sopimusehdotusten ja suositus- 41208: ten toteuttamista, niin voitaneen tämäkin 41209: panna pöydälle ensi istuntoon. 41210: Äänestys ja päätös: 41211: Puhemiehen ehdotus hyväksytään, jonka 41212: Ken hyväksyy sivistysvaliokunnan eh- johdosta pannaan pöydälle ensi istuntoon 41213: dotuksen, äänestää ,jaa"; jos ,ei" voittaa, 41214: on ed. Mantereen ehdotus hyväksytty. 41215: kansainliiton klansainvälisen työ~ärjestön kol- 41216: Äänestyksessä ovat ei-äänet voitolla. mannen yleisen konfel'enssin Genevessä 41217: vuonna 1921 hyväiksymien sopimusehdotusten 41218: Puhemies: Eduskunta on siis hy- ja suositusten toteuttamista 41219: väksynyt ed. Mantereen ehdotuksen. 41220: koskeva hallituksen esitys n:o 39. 41221: Koska suuren valiokunnan ehdotusta ei 41222: ole muuttamattomana hyväksytty, palaa 41223: asia valtiopäiväjärjestyksen mukaisesti 41224: s u u r e e n v a l i o k u n t a a n. 41225: Puheenvuoron saatuaan lausuu 41226: 41227: Ed. H a k k i 1 a: Suuren valiokunnan 41228: Puhemies: Päiväjärjestykseen teh- kokous pidetään maanantaina 6 päivänä 41229: dään se muutos, että poistetaan 6 ja 7 asia. marraskuuta kello 1 päivällä Säätytalolla. 41230: 41231: 41232: Pöydäillepanot: 41233: Seuraava istunto on maanantaina 6 päi- 41234: 8) Ehdotuksen laiksi irtaimistokiinnityksestä vänä marraskuuta kello 7 illalla. 41235: sisältävän hallituksen esityksen johdosta 41236: laadittu lakivaliokunnan mietintö n:o 2 ja 41237: 41238: 9) Puhemiesneuvos·ton ehdotus työsuunnitel- Täysi-istunto päättyy kello 3,26 1. p. 41239: maksi täys.i-istuntoja j•a valiokuntia varten 41240: vuoden 1922 valtiopäivillä 41241: Pöytäkirjan vakuudeksi: 41242: esitellään ja pannaan pöydälle ensi is- 41243: tuntoon. Eino J. Ahla. 41244: J. 41245: 41246: 20. Maanantaina 6 p. marraskuuta 1922 41247: kello 7 i. p, 41248: 41249: Päiväjärjestys. Siv. 41250: Ainoa käsittely: 41251: I l m o i t u k s i a: 41252: Siv. 6) Puhemiesn-euvoston ehdotus ,fyö- 41253: Toinen käsittely: suunnitelmak.si täysi-istuntoja ja va- 41254: liokuntia varten vuoden 1922 val- 41255: 1) Ehdotus laiksi alusten yhteen- tiopäivillä. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 715 41256: törmäyksestä johtuvasta vwhin:gosta 41257: sekä pelastuspalkkiosta. . ........ . 714 Esiteliään: 41258: Asia k i r ja t: ,Suuren valiokun- 41259: nan mietintö n:o 12; laki- ja t,alous- 7) Hallituksen .esitys n:o 39 kan- 41260: v:aliokunna.n mietintö n:o 2; hallituk- sainliiton !kansainvälisen t.yöjä:rjestön 41261: sen esitys n :o 1. kolmannen yleisen konferenssin Ge- 41262: 2) Vuoden 1921 valtiopäivillä le- mivessä vuonna 1921 hyväksymien 41263: päämään jätetty ehdotus laiksi nii- sopimus-eihdotusten ja suositusten to- 41264: den valitsijamiesten valitsemisesta, teuttamisesta. . . . . . . . . . . . . . . . . . . 716 41265: jo1!ka toimiMavat tasavallan presiden- 41266: tin vaalin...................... . , Pöydällepanoa varten 41267: A s i ·a ·k i r j ·a t: 1Suuren valiokun- esite 11 ä ä n: 41268: nan mietinf'ö mo 13; .pemstuslakiva,- 41269: liokunnan mietintö n :o 7; mainittu 8) UlkoasiainvaEoJmnnan mietintö 41270: ehdotus. n :o 3 ihalEtuksen esity.b.en j.ohdoSJta 41271: 3) Ehdotus laiksi yhdistyksistä Suomen ja •Saksan välisen taloudelli- 41272: tammikuun 4 päivänä 1919 annetun 41273: sen sopimuksen hyväksymisestä. , 41274: lain muuttamisesta. . ............ . 715 41275: A s i a k i r j a t: Suuren valiokun- 41276: nan mietinnöt n:o 7 ja 7 a; lakivalio- ,Ni.menhuudossa merkitään poissaoleviksi 41277: kunnan mietintö n :o 1; hallituksen ed. Arffman, Beng-s, von Born, Bäck, Har- 41278: esitys n :o 17. vala, Helenelund, Hiidenheimo, Huttunen, 41279: 4) Ehdotus oppisopimuslaiksi. A. J askari, J ern, J oukahainen, Jussila, 41280: A s i a k i r j a t: 1Suuren valiokun- Koivuranta, J. Korhonen, Kuisma, Landt- 41281: kunnan mietintö n:o 14; työväen- man, Lohi, H. Mäkinen, Nikkanen, Niska- 41282: asiainvaliokunnan mietintö n :o 1; nen, Paasivuori, Pitkänen, Raearo, Rei- 41283: hallituksen esitys n :o 11. nikka, 'Sandblom, iSeppänen, 8uni'la, Swen- 41284: torzetski, Srurkkä,, Toivonen, 'Typpö, Wi~k, 41285: En s i m ä i ne n käsi t te 1 y: Akerrblom .ia Österholm. 41286: 41287: 5) Ehdotus l·aiksi irtaimistokiinni- 41288: tyksestä. . .................... . 715 Ilmoitusasiu: 41289: Asiakirjat: Lakivaliokunnan 41290: mietintö n:o 2; hallituksen esitys n:o Va.pa:utusta eduskuntatyöstä saa,vat sai- 41291: 13. rauden täih1den• tämän :viikon atiaiksi ed. H811'- 41292: 90 41293: vala, perheessä sattuneen ta1rttuvan taudin P u 1h e m i e s: Käsittelyn pohjana on 41294: tähden toistaiseksi ed. J oukahainen, kun- suuren valiokunnan mietintö n:o 12. 41295: nallisten tehtävien ta:kia täksi ja huomis- 41296: päiväksi ed. Reinikka, yksityisasiain tälh- :Ensin sallitaan asiassa yleiskeskustelua, 41297: den täksi .ia huomispäiväksi ed. Koivuran- senjälkeen esitetään lain yksityiskohdat. 41298: 1 41299: 41300: 41301: ta, .tärkeiden virkat~htävien takia tämän 41302: päivän istunnosta ed. Bäck. tämän istunnon Y leiskeskustelu julistetaan päättyneeksi. 41303: 1 41304: 41305: 41306: 41307: alkuosasta ed. R. Sillanpää, kunnallisten 1 41308: tehtävien tähden tämän päivän istunnosta 1 Eduskunta siirtyy lain yksityiskohtai- 41309: ed. Paasivuori, yksityisasiain takia tiistai- seen käsittelyyn. 41310: illasta lauantai-i'ltaan e.d. Kares, yksityis- 41311: asiain tähden tämän päivän istunnosta. ed. 1~6 t§:t, 1 luvun nimike, 7-12 §:t, 2 41312: H. Mäkinen. luvun nimike, 13-17 § :t, 3 luvun nimike, 41313: lain johtolause .ia lain nimike hyväJksytään. 41314: Asian toinen käsittely julistetaan :päät- 41315: tyneeksi. 41316: Uusia hallituksen esityksiä. 41317: 41318: P u h e m i e s: Hallituksen jäsen saapuu 2) Vuoden 1921 valtiopäivillä 'lepäämään jä- 41319: jättämään esityksiä eduskunnalle. tetty ehdotus laiksi niiden valitsijamiesten 41320: valitsemisesta, jotka toimittavat tas·avallan 41321: Nuoremman hallitussihteerin A. Vouti- 11residentin vaalin. 41322: laisen seuraamana saapuu eduskuntaan mi- 41323: nisteri L o i m a r a n t a, joka lausuu: Esitellään suuren valio;kunna.n mietintö 41324: n :o 13 ja otetaan toi se en käsi t te- 41325: Kunnioitettava Herra Puhemies! Arvoisa 41326: 1 y y n siinä sekä perustus'lakivaliokunnan 41327: Eduskunta! mietinnössä n:o 7 valmistelevasti käsitelty 41328: Hallituk,sen määräyksestä on minul'la yllämainittu lepää.mään· jätetty ehdotus. 41329: kunnia jäittää Eduskunnalle seuraavat hal- 41330: lituksen esity.kset.: Puhemies: KäsiUely.n .pohjana on 41331: suuren valiokunnan mietintö n :o 13. 41332: n:o 40 esitys tuulaakimaksun laskemisen 41333: perustees•hv vuonna 1923, ia 41334: n:o 41 esit,ys ilmailusta. Keskustelu: 41335: 41336: Puhemies: Herra Ministeri! Jätetvt ·Ed. S e t ä l ä: Pyydän saada ehdottaa 41337: hallituksen esitykset tulen esitte1emäiin että eduskunta käsittelyn pohjaksi ottaisi 41338: eduskunnalle perustuslain mukaista käsit- le,päämään jät.etyn esityksen.. 1Se voidaan 41339: telyä varten. nimittäin hyväksyä aivan riippumatta. siitä, 41340: että laki presidentinvaalia koskevista mää- 41341: räyksistä on tullut hylätyksi. 41342: 41343: Päiväjärjestyksessä olevat asiat: Ed. M a n .te r e: Py!Y'dän kannattaa ed. 41344: Setälän tekemää ehdotusta. 41345: 1) Ehdotus laiksi alusten yhteentörmäyk- 41346: sestä johtuvasta 'Valhingosta se.kä pelastus- lE!d. R y .ö m ä: 1\finusta on paremrpi, että 41347: hylätään tämäkin la·kie.hdotus samalla ta- 41348: palkkiosta. valla kuin hylättiin lenääJmässä oHut eh- 41349: dotus laiksi tasavallan presidentin vaalista. 41350: Esitellään suuren valiokunnan mietintö On nim. tarpeetonta panssaroida tällaisilla 41351: n :o 12 .ia otetaan rt o i s e e n k ä s i t t. e- laeilla sellaista ha.Uitusmuodon pykälää, 41352: 1 y y n siinä sekä laki- ja, talousvaliokunnan joilla ei ole takamaan eduskunnan eikä kan- 41353: mietinnössä n :o 2 va!lmistelevasti käsitelty san enemmistöä. 41354: hallituksen esity.s n :o 1. joka sisältää yllä- 41355: mainitun lakiehdotuksen. Keskustelu julistetaan päättyneeksi. 41356: Yhdistys]aki. 41357: ---------- - - - - - - - - - ______ ,, _____________715 41358: Puhemies: Keskustelun kuluessa on Kukaan ei 1halua puheenvuoroa. 41359: ed. Setälä ed. Mantereen kannattamana 41360: eJhdottanut, että käsittelyn pohjaksi hyväk- .Suuren valiokunnan ehdotus hyväksy- 41361: syttäisiin lepäämään jätetty esitys. Kut- tään. 41362: sun tä.tä ehdotusta: ed. Setälän ehdotuk- 41363: seksi. Lain to·inen käsittely julistetaan päätty- 41364: neeksi. 41365: Selonteko myönnetään oikeabi. Asi- 41366: asta on siis äänestettävä. ·P u he m i e s: Päiväjärjestykseen teh- 41367: dään se .muutos, että 4) asia poistetaan. 41368: Äänestys ja päätös: 41369: 41370: Ken käsittelyn pohjaksi hyväksyy suu- 5) Ehdotus laiksi irtaimistokiinnityksestä. 41371: ren valiokunnan ehdotuksen, äänestää 41372: · ,jaa"; jos ,ei" voittaa, on ed. !Setälän eh- Hallituksen esityksen n :o 13 johdosta 41373: dotus hyväksytty. laadittu lakiva'liokunnan mietintö n :o 2 41374: esitellään mainitun lainsää.tämisasian en- 41375: Äänestyksessä annetaan 80 jaa-ääntä ja s i m ä i s t ä k ä s i t t e 1 y ä varten. 41376: 84 ei-ääntä. 41377: Kukaan en halua puheenvuoroa. Kes- 41378: Puh e mies: Eduskunta on siis h(VVäk- lmstelu: julist.etaall! pääUyneeksi. 41379: synyt ed. Setälän ehdotuksen. 41380: Asian ensimäinen käsittely julistetaan 41381: Lakiehdotuksen yksityiskohtaisessa käsit- päättyneeksi ja asia menee valtiopäiväjäJr- 41382: te'ly.ssä hyväksytään 1-24 § :t., lain johto- iestyksen mukaisesti suureen v a 1 i o- 41383: lause ja lain nimike. kuntaan. 41384: P u he m i e s: Koska eduskunta ei ole 41385: hyväksynyt suuren valiokunnan ehdotusta, 41386: mm as1a palaa s u u [" e e n v a l i o kun- 6) Puhemiesneuvoston ehdotus työsuunnitel- 41387: t aan. maksi täysi-istuntoja ja valiolkuntia varten 41388: vuoden 1922 valtiopäivillä 41389: ~) Ehdotus laiks.i yhdistyksis.tä tammikuun 41390: esitel'lään a i n o a a n k äi s i t t e l.y y n. 41391: 4 päi·vänä 1919 •annetun lain muuttamisesta. 41392: 41393: Esitelläiän suuren valiokunnan mietinW P u th e mies: Mitä asian käsittelyyn 41394: n :o 7 a• ja otetaan t o i se e n k ä s i t t e- tulee, esitellään ensin käsiteltäväksi työ- 41395: I y y n siinä sekä saman valiokunnan mie- suunnitelman alussa. olevat pykälät kukin 41396: tinnössä n:o 7 ja la.kivaliokunnan mietin- erikseen ja sen jälkeen kutakin valiokuntaa 41397: nössä n:o 1 valmiste'levasti käsitelty halli- koskeva osa erikseen. 41398: tuksen esitys n:o 17, .joka sisältää yllämai- 41399: nitun lakiehdotuksen. l\1eneUelytapa ,hyväksytään. 41400: 41401: Puhemies: Käsittel:yn rpohåana on 1'------4 §:t, perustuslakivaliokuntaa kos- 41402: suuren valiokunnan mietintö n :o 7 a, josta keva osa, valtiovarainvaliokuntaa koskeva 41403: näkyy, että suuri valiokunta on päättänyt osa, lakivaliokuntaa koskeva osa, talous- 41404: yhtyä eduskunnan päM.ökseen muuten, valiokuntaa koskeva o.sa, laki-· ja talous- 41405: paitsi mitä .tulee lakiehdotuben 7 § :n 7 valiokuntaa lwSJkeva osa, sivistysvaliokun- 41406: kohtaan,. johon suuri valiokunta on tehnyt taa koskeva osa, pankkivaliokuntaa kos- 41407: pari muodollista, laatua .o[evaa muutosta. keva osa, maatalousvaliokuntaa ikoskeva 41408: Eduskunnan on nyt joko hY'Väksy.ttävä osa, työväenasiainva'liokuntaa. koskeva. osa. 41409: suuren valiokunnan eh<lotus tai pysyttävä sotilasasiainvaliokuntaa koskeva osa, ulko- 41410: entisessä päät.öksessään. asiainvaliokuntaa ko.SJkeva osa, kulkulaitos- 41411: 716 41412: 41413: 41414: valiokuntaa koskeva osa Ja nimike hyväk- Tuulaakimaksun ilaskemisen perustetta 41415: sytään. vuonna 192·3 41416: Asia on lop.puun kä,sitelt.y. 41417: koskeva :hallituksen esitys n:o 40 esitel- 41418: lään .ia pannaan pöYJdälle ensi istuntoon; 41419: 7) Kansainliiton kansainvälisen työjärjestön 41420: kolmannen yleis.en konferenssin Genevessä 41421: vuonna 1921 hyväksymien sopimusehdotusten Ilmailua 41422: ja suositusten toteuttamista 41423: koskeva 'hallituksen esitys n :o 41 esitelläililn 41424: ja pannaan 'PÖy!däl1le ensi istuntoom 41425: kos•keva hallituksen esitys n:o 39 esitel- 41426: lään ja lähetetään rpuhemiesneuvo.ston ehdo- 41427: tuksen mukaisesti u 'l k o asiain v a. l i o- Ehdotuksen laiksi edustajanvaaleista 41428: k unta a n, jonka tulee pyytää asiasta työ- 41429: v ä e n a s i a i n v a 1i o k u n n a n lau- 41430: sunto. sisältäJvän hallituksen esityksen johdosta 41431: laadittu perustuslakivaliokunnan mietintö 41432: n:o 10,. joka niinikään on edustajille jaettu 41433: esitellään ja pannaan pöydälle ensi istun- 41434: Pöydällepanot: toon. 41435: 41436: 8) Suomen ja Saksan välisen taloudellisen 41437: sopimuksen hyväksymistä Seuraava istunto on ens1 perjantaina klo 41438: 11 lll. ,p. 41439: koskevan hallituksen esityksen johdosta 41440: laadittu ulkoa.siainvalio1mnnan mietintö n :o 41441: 3 esitellään jar ·Pannaan pöy,dälle ensi is- 41442: tuntoon. Täysi-istunto päättyy kello 8 i. p. 41443: 41444: ,p u h e m i e s: Koska eduskunnal'le on Pöytäkirja.n vakuUideksi: 41445: jaettu äsken tuodut hallituksen· esitykset. 41446: niin esitän ne: Eino J. Ahla. 41447: 21. Perjåntaina 10 p. marraskuuta 1922 41448: kello 11 a. p. 41449: 41450: Päiväjärjestys. Siv. 41451: valiokunnan mietintö n:o 3; halli- 41452: Ilmoituksia: tuksen esitys n:o 16. 41453: Siv. 6) Ehdotus laiksi eräiden säännök- 41454: Kolmas käsittely: sien hyväksymisestä Suomen ja N or- 41455: jan välisessä sopimuksessa Y.hdenmu- 41456: 1) Ehdotus laiksi alusten yhteen- kaisista toimenpiteistä poro.Jen estä- 41457: törmäyksestä johtuvasta vahingosta miseksi kulkemasta valtakuntain vä- 41458: sekä pelastuspalkkiosta. . ........ . 718 lisen rajan yli. . ................ . 725 41459: Asiakirjat: Suuren valiokun- A s i a k i r j a t: Suuren valiokun- 41460: nan mietintö n:o 12; laki- ja talous- nan mietintö n:o 16; ulkoasiainvalio- 41461: valiokunnan mietintö n:o 2; halli- kunnan mietintö n:o 2; hallituksen 41462: tuksen esitys n:o 1. esitys n:o 9. 41463: 2) Ehdotus laiksi yhdistyksistä 7) Ehdotus oppisopimuslaiksi. . . 748 41464: tammikuun 4 päivänä 1919 annetun Asia k i r .i a t: Suuren valio!r~n 41465: lain muuttamisesta .............. . 719 nan mietintö n:o 14; työväenasiain- 41466: Asiakirjat: Suuren valiokun- valiokunnan mietintö n:o 1; hallituk- 41467: nan mietinnöt n:ot 7 ja 7 a; lakivalio- sen esitys n:.Q 11. 41468: kunnan mietintö n:o 1; hallituksen 41469: esitys n:o 17. 41470: Ensimäinen käsittely: 41471: Toinen käsittely: 8) Ehdotus laiksi edustajanvaa- 41472: 3) Ehdotus laiksi kunnallisten ja leista. . .................. · · · · · · · 730 41473: yksityisten kasvatuslaitosten valtio- Asia k i r .i a t: Perustuslakivalio- 41474: avusta. . ...................... . kunnan mietintö n:o 10; hallituksen 41475: 721 esitys n:ö 7. 41476: Asiakirjat: Suuren valiokun- 41477: nan mietinnöt n:ot 8 ja 8 a; sivistys- 9) Ehdotus laiksi eräiden Suomen 41478: valiokunnan mietintö n:o 2; hallituk- ja Saksan välisen taloudellisen sopi- 41479: sen esitys n:o 4. muksen säännöksien hyväksymisestä. 747 41480: 4) Ehdotus laiksi kasvatuslaitok- Asiakirjat: Ulkoasiainvalio- 41481: sista. . ........................ . 725 kunnan mietintö n:o 3; hallituksen 41482: Asiakirjat: Suuren valiokun- esitys n:o 12. 41483: nan mietinnöt n:ot 11 ja 11 a; sivis- 41484: tysvaliokunnan mietintö n:o 1; hal- Esitellään: 41485: lituksen esitys n:o 3. 41486: 5) Ehdotus laiksi laivarekisteristä 10) Hallituksen esitys n:o 40 tuu- 41487: 11 päivänä marraskuuta 1889 anne- laakimaksun laskemisen perusteesta 41488: tun asetuksen muuttamisesta. . ..... vuonna 1923.................. . 770 41489: Asiakirjat: Suuren valiokun- " 11) Hallituksen esitys n:o 41 il- 41490: nan mietintö n:o 15; laki- ja talous- mailusta. . .................... . , 41491: 7!8 Perjoantaina 1:0 'P· ma·naskuuila. 41492: ------ 41493: 41494: Siv. johdosta puhemiesneuvosto ehdottaa, että 41495: Pöydällepanoa varten eduskunta kehoittaisi valitsijamiehiä valit- 41496: esitellään: semaan varainhoitokautta 1923 varten viisi 41497: valtion tilintarkastajaa sekä varamiehen 41498: 12) Eduskunnan oikeusasiamiehen kullekin heistä. 41499: kertomus toiminnastaan vuonna 1921. 770 41500: 13) Talousvaliokunnan mietintö Ehdotus hyväksytään. 41501: n:o 3 hallituksen esityksen johdosta 41502: laiksi kiellosta käyttää tavaroissa 41503: vääriä alkuperää tai lajia osoittavia Eduskunnan oikeusasiamiehen palkkio. 41504: merkintöjä. . .................. . , 41505: P u h e m i e s: Eduskunnan oikeusasia- 41506: 14) Talousvaliokunnan mietintö miehen johtosäännön 17 §:n mukaisesti 41507: n:o 4 eduskuntaesityksen johdosta, maaraa oikeusasiamiehen palkkion edus- 41508: joka sisältää ehdotuksen laiksi elin- kunta ennen vaalin toimittamista. 41509: keinolain 22 § :n muuttamisesta. , 41510: Puhemiesneuvosto ehdottaa, että edus- 41511: kunta kehoittaisi valtiovarainvaliokuntaa 41512: Nimenhuudossa merkitään poissaoleviksi tekemään eduskunnalle ehdotuksen vuo- 41513: edustajat: Ampuja, Arffman, Broända, deksi 1923 valittavan oikeusasiamiehen 41514: Harvala, G. Hirvensalo, Holsti, Kares, palkkiosta. 41515: Lahdensuo, Lehtokoski, H. Pulkkinen, Salo Ehdotus hyväksytään. 41516: ja Wanhala. 41517: 41518: Jäsenten valitseminen valtakunnanoikeuteen. 41519: Ilmoitusasiat: 41520: P u h e m i e s: Voimassaolevain perustus- 41521: Vapautusta eduskuntatyöstä saavat lää- lainsäännösten mukaan kuuluu valtakun- 41522: kärintodistuksena osoitetun sairauden pe- nanoikeuteen, joka käsittelee valtioneuvos- 41523: rusteella toistaiseksi ed. Hiidenheimo, sai- ton jäsentä, oikeuskansleria tahi korkeim- 41524: rauden tähden tämän päivän istunnosta ed. man oikeuden tai korkeimman hallinto- 41525: Broända ja ed. Lahdensuo, perheessä satt~ oikeuden presidenttiä tai jäsentä vastaan 41526: neen kuolemantapauksen johdosta tästä päi- lainvastaisesta menettelystä virka toimessa 41527: västä tiistai-iltaan ed. Salo, samoin kuole- nostetun syytteen, m. m. kuusi jäsentä, 41528: mantapauksen johdosta tästä istunnosta jotka ynnä tarvittavat varajäsenet edu~ 41529: ed. Vanhala, sairaustapauksen johdosta tä- kunnan valitsijamiehet valitsevat suhteelli- 41530: män kuun 10 päivästä 14 päivään ed. H. silla vaaleilla aina kolmeksi vuodeksi. Vii- 41531: Pulkkinen, virkatehtävien takia tästä istun- meksi toimitettiin valtakunnanoikeuden jä- 41532: nosta ed. G. Hirvensalo ja yksityisasiain senten vaali lokakuussa 1919. 41533: takia tämän istunnon alkuosasta ed. Lehto- Puhemiesneuvosto ehdottaa, että edus- 41534: koski. kunta antaisi valitsijamiehille tehtäväksi 41535: valita puheenaolevaan tuomioistuimeen 41536: kuusi jäsentä sekä varajäsenen kullekin 41537: V8iltion tilintal'lkastajain valitseminen vuo- heistä kolmivuotiskaudeksi 1923-1925. 41538: deksi 1923. 41539: Ehdotus hyväksytään. 41540: Puhemies: Hallitusmuodon 71 §:n 41541: mukaisesti on jokaisilla varsinaisilla valtio- 41542: päivillä asetettava viisi valtion tilintarkas- Päiväjärjestyksessä olevat asiat: 41543: tajaa eduskunnan puolesta pitämään sil- 41544: mällä tulo- ja menoarvion noudattamista 1) Ehdotus laiksi ,alusten yhteentörmäyk- 41545: sekä valtiovaraston tilaa ja hoitoa. Nämät sestä jo'htuvasta vahingosta sekä pe1ast118- 41546: tilintarkastajat ovat eduskunnan valitsija- palkkiosta. 41547: miesten valittavat suhteellisilla vaaleilla. 41548: Samassa järjestyksessä valitaan myöskin Hallituksen esitys n:o 1, jota on valmis- 41549: tarpeellinen määrä varamiehiä. Tämän televasti käsitelty laki- ja talousvaliokun- 41550: Yhdistyslaki. 719 41551: 41552: 41553: nan mietinnössä n:o 2 ja suuren valiokun- jailemaan, vaan olisi ehdotettu se koko- 41554: nan mietinnössä n:o 12, esitellään k o 1- naan tarpeettomana kumottavaksi. Silloin 41555: m a 11 t e e n k ä s i t t e 1 y y 11. olisi voitu välttää kaikki nämä kulut. Sa- 41556: malla olisi myöskin selvitetty eräs kiusal- 41557: Puhemies: Toisessa käsittelyssä hy- linen pulma, jonka rekisterilain voimassa- 41558: väksytty lakiehdotus voidaan nyt hyväk- ollessa viranomaisemme ovat itse luoneet. 41559: syä tai hyljätä. Nythän on jouduttu sellaiseen umpikujaan, 41560: että viranomaisten käsittämättömän type- 41561: Eduskunta päättää hyväksyä toisessa ryyden takia ei Sosialistiseen Työväenpuo- 41562: käsittelyssä päätetyn lakiehdotuksen. lueeseen kuuluvia järjestöjä ole rekisteröity 41563: kuin pieni prosentti. Mainittuun puoluee- 41564: Lain kolmas käsittely julistetaan päät- seen kuuluu yli 500 eri järjestöä, joista on 41565: tyneeksi. rekisteröity ainoastaan noin satakunta. Tä- 41566: Asia on loppuun käsitelty. hän puolueeseen kuuluvat Suomen kansa- 41567: laiset ovat tähän eduskuntaan valinneet 27 41568: edustajaa ja kuitenkin on se viranomais- 41569: 2) Ehrdotus laiksi yhdistyksistä tammikuun temme mielestä ainoastaan jokin pieni 41570: 4 päivänä 1919 annetun lain muuttamisesta. lahkokunta, jota täytyy kurittaa, jos ei 41571: muuten niin sulkemalla se ulkopuolelle 41572: Hallituksen esityksen n:o 17 johdosta rekisteriä. Kiusahan se on pienikin kiusa, 41573: laadittu lakiehdotus, jota on valmistele- ajattelevat kai viranomaisemme. Tämä vi- 41574: vasti käsitelty lakivaliokunnan mietinnös- ranomaistemme menettely on jyrkästi risti- 41575: sä n:o 1 ja suuren valiokunnan mietin- riidassa voimassaolevan perustuslain kans- 41576: nöissä n:ot 7 ja 7 a, esitellään k o 1m a n- sa. Siinähän taataan jokaiselle Suomen 41577: t e e n k ä s i t t e 1 y y n. kansalaiselle samanlainen kohtelu lain 41578: edessä sekä myönnetään yhdistymis- ja 41579: . Puhemies: Toisessa käsittelyssä hy- kokoontumisvapaus sekä yhdistysten perus- 41580: väksytty lakiehdotus voidaan nyt hyväk- taruisoikeus jokaiselle. Siinä nimenomaan 41581: syä tai hyljätä. sanotaan, että sellaisia yhdistyksiä saadaan 41582: perustaa, jotka eivät ole vastoin lakia ja 41583: Keskustelu: hyviä tapo:ia. Juuri sellaisia järjestöjä kuu- 41584: luu Sosialistiseen Työväenpuolueeseen ja 41585: Ed. K e m p p i: Hallituksen esitys edus- juuri niitä rekisteriviranomaiset eivät su- 41586: kunnalle yhdistyksistä tammikuun 4 päi- vaitse rekisteröidä. Tai rohkeneeka tääl- 41587: vana 1919 annetun lain muuttamisesta, lä joku väittää, että nämä järjestöt miten- 41588: jonka esityksen pohjalle nyt hyväksyttä- kään loukkaisivat hyviä tapoja tai toimi- 41589: vänä olevat muutokset perustuvat, perustuu sivat vastoin lakia. Ne ovat poliittisia- ja 41590: säästäväisyysnäkökohtiin. Hallituksen esi- kasvatusjärjestöjä, joittenka ohjelma täh- 41591: tyksessä perustellaan muutosten tekemistä tää kapitalistisen järjestön kumoamiseen ja 41592: sillä, että yhdistysrekisterin pitäminen ai- uuden, paremman, sosialistisen yhteiskun- 41593: heuttaa valtiolle suuria kuluja. Nämä ku- tajärjestelmän tilalle luomiseen. 41594: lut johtuvat siitä, että sosialihallituksen, Kun kerran perustuslaissa säådeti'.iin jo- 41595: joka yhdistysten rekisteröimiset toimittaa, kaiselle yhtäläinen oikeus ja hin tm·va, 41596: on täytynyt ottaa lisähenkilökuntaa näitä niin kuinka on sitten · ymmäru•Wivä se 41597: varten. Myöskin sanotaan esityksessä ai- vaino, jota yleensä tässä maassa käydään 41598: heuttavan suuria kuluja rekisterilehden näitä järjestöjä ja niihin kuuluvia henki- 41599: painattamisen, jonka menekki on aivan mi- löitä kohtaan, vaikka ne vissin ohjelman- 41600: tätön. Vuosittain menee lehden kuluihin sa perusteella toimivat tarkoitusperiensä 41601: useita kymmeniä tuhansia markkoja. Näitä saavuttamiseksi. Annetaanhan tässä maas- 41602: yllämainittuja kuluja vähentääkseen on sa kaikessa rauhassa toimia sellaistenkin 41603: hallitus ehdottanut eräitä muutoksia yhdis- järjestöjen, jotka totuuden nimessä sanot- 41604: tyslaktin. Mielestäni olisi ollut viisaam- tuna ovat inhimilliselle kehitykselle erit- 41605: paa, että hallitus olisi katsellut tätä asiaa täin vaarallisia, Suojeluskuntajärjestö on 41606: vähän perusteellisemmin. Silloin se olisi yksi sellainen. Meillä on tuore esimerkki, 41607: ehkä tullut huomaamaan, että tämänluon- m:itä tällainen. murhajärjestö voi saada ai- 41608: toista lakia ei olisi tarvittu ryhtyä kor- kaan. (Puhemies koputtaa.) Italiasta tul- 41609: . 41610: Perj,antainra 10 rp. marrr.a·skuurta. 41611: 41612: 41613: leet tiedot kertovat, kuinka suojeluskunta- sä Suomen Sosialidemokraattista Nuoriso- 41614: järjestö siellä on asevoiman nojalla mää- liittoa vastaan, joka on rekisteröity jär- 41615: rännyt koko yhteiskunnallisen järjestely- jestö. Toimenpiteen tarkoituksena on ha- 41616: työn. Se on sivuuttanut kaikki oikeudelli- joittaa koko liitto ja mahdollisesti sulkea 41617: set näkökohdat ja antanut voiman puhua. toimihenkilöt linnaan. Kun liitto on rekis- 41618: Kaikki merkit viittaavat siihen, että tääl- teröity, ei sen kimppuun ole voitu siltä 41619: läkin voidaan ryhtyä samanlaista ,oikeut- puolelta käydä, vaan on ajojahdin syyksi 41620: ta" jakamaan. Viittauksia on jo siihen tehty se, että liitto ei ole toiminut ohjel- 41621: suuntaan tehty. Suojeluskunnan aseet ovat mansa mukaisesti. (Ed. Hakkila: Asiaan.) 41622: terävinä, ruuti kuivaa. Se järjestö on tääl- Tämä keksintö on saavutus alallaan. Voiko 41623: lä tällä kertaa sellainen valtio valtiossa, kukaan rehellisessä mielessä väittää, että 41624: jota ei pysty minkäänlainen tämän maan tämä liitto ei toimisi ohjelmansa mukai- 41625: hallitus hajoittamaan, jos haluakin siihen sesti. Ei, koko liiton olemassaolon aikana 41626: olisi. on sen ohjelman määrännyt työläisnuoriso 41627: Rekisteriviranomaisten tarkoituksena on, itse ja niin se tekee nykyäänkin. Kuinka 41628: kun ne jättävät järjestämme rekisteröimät- silloin voidaan väittää. ettei se toimisi oh- 41629: iä se, että oikeusviranomaiset siten pääsi- jelmansa mukaisesti? · Se on loogillisesti 41630: sivät paremmin käymään niiden kimppuun mahdotonta. Ainoastaan ohranalle se on 41631: ja nämä taas vuorostaan ovat käyttäneet mahdollista. Nyt tarvittaisiin rohkea ote 41632: tilaisuutta hyväkseen. Minä voisin luetel- palauttamaan ohrana hieman järkiinsä. 41633: la tässä kymmenittäin tapauksia viran- Kykenevätkö viranomaisemme sen teke- 41634: omaisten törkeästä mielivallasta, kun he mään, sen näyttää lähin tulevaisuus. 41635: ovat häirinneet järjestöjemme kokouksia ja Mainitsin äsken suojeluskunnan toimin- 41636: huvitilaisuuksia. Jätän sen kuitenkin nyt nasta. Sen toiminta ei kiinnitä viranomais- 41637: tällä kertaa tekemättä. En voi kuitenkaan temme huomiota. Ne tuijottavat vai.n sil- 41638: kokonaan sivuuttaa sitä ennen kuulumatto- mänsä sokeiksi työväenpuolueeseen kuulu- 41639: man räikeää mielivaltaa, jota viranomaiset viin järjestöihin ja kieltäytyvät rekisl..eröi- 41640: harjoittavat itärajan lähistöllä oleviin jär- mästä niitä. Tästä ei kuitenkaan ole oll'va 41641: jestöihin nähden. Siellä on näitten jär'jes- mitään iloa heille. Toiminnallaan saatta- 41642: töjen toiminta tehty miltei kerraSBaan mah- vat he vain itsensä naurunalaisiksi. Puo- 41643: dottomaksi. Minkälaista terroria ja kiris- lue toimii, järjestöt toimivat, täällä parla- 41644: tystä siellä virkamiessantarmimme harjoit- mentissä toimii tällä kertaa 26 edustajaa, ja. 41645: tavat, otan yhden es~merkin. Kuluneen kun taas seuraavien vaalien jälkeen valtio- 41646: kesän aikana järjesti Suomussalmen työ- päiville kokoonnutaan, on niiden luku huo- 41647: väenyhdistys kesäjuhlan. Kun ohjelma- mattavasti kasvanut siitä huolimatta, vaik- 41648: suorituksen piti alkaa, astuivat juhlaan ka virkamiehet eivät suvaitse tehdä vel- 41649: tulleet suojeluskuntalaiset, sotilaat ja ohra- vollisuuttaan rekisteröimällä järjestöjäm- 41650: nat esiin ja kielsivät jyrkästi juhlan pitä- me. Olisikohan liikaa pyydetty, että halli- 41651: misen. Jos kieltoa ei toteltaisi, ryhtyisi- tus antaisi ohjeita rekisteriviranomaisille, 41652: vät he käyttämään aseita. Luonnollisesti että nämä jo viimeinkin tulisivat huomaa- 41653: väkivallan edessä täytyi taipua. Kun juh- maan, että kysymyksessä on suuri valtiol- 41654: lan järjestäjät tiedusteli va t, mihinkä lain linen puolue järjestöineen, jota ei enään 41655: paikkaan hajoittajat perustavat hajoitus- kauempaa sovi pitää lapsipuolen asemassa. 41656: hommansa, vastasi joukon johtaja nostaen Kun se ryhmä, johon minä kuulun, an- 41657: revolverin kysyjän kasvojen eteen tähän taa äänensä kysymyksessä olevien muutos- 41658: tapaan: ,Tähän me perustamme tämän ehdotusten puolesta, tekee se sen siinä mie- 41659: toimen pi teemme". Samanlaisia tapauksia lessä, että lakia ryhdytään sovelluttamaan 41660: tapahtuu sillä kulmakunnalla tuhkati- yhtäläisesti kaikkiin järjestöihin. Ellei 41661: heään. Muodollisen syyn tekoihinsa ovat niin tapahdu, on meidän pakko ryhtyä toi- 41662: nämä huliganit saaneet siitä, että järjestöt menpiteisiin koko lain kumoamiseksi. 41663: eivät ole rekisteröityjä. 41664: Mutta onpa tässä maassa tapahtunut, Keskustelu julistetaan päättyneeksi. 41665: että rekisteröityjäkin järjestöjä on ryh- 41666: dytty ankarasti vainoamaan ja hajoitta- Eduskunta hyväksyy toisessa käsittelys- 41667: maan. Laaja ajojahti on paraikaa käynnis- sä päätetyn lakiehdotuksen. 41668: Kunnalliset ja yksityiset kasvatuslaitokset. 721 41669: 41670: 41671: Asian kolmas käsittely julistetaan päät- Ed. Lindberg: Jag har ingenting 41672: tyneeksi. emot att enskilda personer och föreningar 41673: beviljas statsunderstöd för av dem upprätt- 41674: Asia on loppuun käsitelty. hållna skyddsu pp f ostringsanstalter. Tvärt- 41675: om måste det anses högeligen önskvärt 41676: och väl att så många som möjligt intres- 41677: 3) Ehdotus !laiksi kunnallisten ja yksityisten sera sig för vanvårdade och försummade 41678: 'kasvatuslaitosten valtioavust1a. barn. De som hysa detta intresse äro ock- 41679: så värda allt det understöd staten kan giva 41680: Esitellään suuren valiokunnan mietintö dem. J ag anser dock nödvändigt, att icke 41681: n:o 8 aja otetaan jatkuvaan toisen den glidande skalan användes vid utgivan- 41682: k ä s i t t e 1 y y n siinä sekä saman valio- det av statsunderstöd. Vederbörande anstal- 41683: kunnan mietinnössä n:o 8 ja sivistysvalio- ter böra varje år veta huru mycket de kun- 41684: kunnan mietinnössä n :o 2 valmistelevasti na påräkna av staten. Att göra detta beroen- 41685: käsitelty hallituksen esitys n:o 4, joka si- .de av anslag för varje år särskilt, om 41686: sältää yllämainitun lakiehdotuksen. staten har penningar eller saknar tillgån- 41687: gar, vore att försätta anstalten i ett osäker- 41688: P u h e m i e s: Käsittelyn pohjana on hetstillstånd av svår beskaffenhet. Våra 41689: suuren valiokunnan mietintö n:o 8 a. myndigheter äro icke heller ofelbara. Fara 41690: Mietinnöstä näkyy, että suuri valiokun- kommer alltid att förefinnas, att vederbö- 41691: ta on päättänyt yhtyä eduskunnan päätök- rande myndighet icke skall opartiskt kun- 41692: siin muuten paitsi mitä tulee lakiehdotuk- na pröva, vilka anstalter äro i behov av 41693: sen 1, 2, 3 ja 5 §:iin, joihin suuri valio- högre och vilka av lägre understöd, om 41694: kunta on tehnyt eräitä muutoksia. Nyt så stor marginal lämnas som mellan 30 och 41695: olisi siis eduskunnan tehtävä päätöksensä 60 %. Vi hava nogsamt sett prov på, 41696: näistä pykälistä kustakin erikseen. huru partihänsyn och personliga sympatier 41697: spela in vid avgörandet av många viktiga 41698: Menettelytapa hyväksytään. frågor. Jag skulle därför understöda det 41699: av representanten Sillanpää gjorda försla- 41700: 1 ja 2 §:t hyväksytään keskustelutta get att riksdagen måtte vidbliva sitt tidi- 41701: suuren valiokunnan ehdotuksen mukaisesti. gare beslut att mom. b) erhåller följande 41702: lydelse: ,minst 50 % av anstaltens andra 41703: 3 §. årskostnader som prövats skäligt" m. m. 41704: 41705: Keskutelu: Ed. A. Tulenheimo: Kysymys sii- 41706: tä, onko valtioapua · kasvatuslaitoksille 41707: Ed. M. S i II a n pää: Suuri valiokun- myönnettävä kerta kaikkiaan määrätyssä 41708: ta on uudestaan palauttanut lakiin niin suhteessa laitoksen menoihin, vai onko täs- 41709: sanotun liukuvan valtioavun asteikon. Jos sä kohden jätettävä viranomaisille harkin- 41710: tämä tulisi eduskunnan päätökseksi, olisi tavaltaa, on synnyttänyt eduskunnassa 41711: sillä mielestäni suuri haitta kasvatuslaitok- suurta erimielisyyttä. Kun minä puolesta- 41712: sien toiminnalle, sillä kaiken todennäköisyy- ni olen asettunut puoltamaan jälkimmäistä 41713: den mukaan tulee silloin tapahtumaan, että järjestelmää, olen sen tehnyt seuraavista 41714: kunnalliset laitokset tulevat jäämään huo- syistä. 41715: nompaan asemaan ainakin niistä lausunnois- Ensinnäkin on suojelukasvatus luonteel- 41716: ta päättäen, mitä niistä virastoista on saatu, taan sellaista yhteiskunnallista toimintaa, 41717: jotka tätä asiaa ovat valmistelleet. Minä joka ensi sijassa kuuluu itsehallin:toyhdys- 41718: katsoisin kuitenkin että itse kasvatuslai- kunnille. Suojelukasvatusharr on lähtöisin 41719: tosten toiminnalle olisi edullisinta, että köyhäinhoidosta, siis toiminnasta, joka eit- 41720: kunnalliset laitokset tulisivat etualalle, tämättä kuuluu itsehallintoyhdyskunnille 41721: koska kunnallisissa laitoksissa voidaan kas- ja vaikka se kehittyneimmissä olosuhteissa 41722: vatustoiminta saada tehokkaammaksi ja pa- on köyhäinhoidosta erotettu ja voikin olla 41723: remmin järjestettyä kuin yksityisten omis- tuloksia tuottavaa ainoastaan köyhäinhoi- 41724: tamissa kasvatuslaitoksissa. Minä pyydän dosta erillisenä itsenäisenä toimintahaara- 41725: ehdottaa, että eduskunta pysyisi viime ker- na, ei se silti ole muuttanut luonnettaan 41726: ralla tekemässään päätöksessä. nyt kysymyksessä olevassa suhteessa. Se 41727: 91 41728: 722 Pedantaina ilO 'P· :marT·askuuta. 41729: ------ 41730: 41731: seikka, että valtio oikeushoidon kannalta man asteen itsehallintoyhdyskuntienkin, 41732: on perustanut muutamia kasvatuslaitoksia itse kantaa suojelukasvatuksesta aiheutu- 41733: alaikäisiä lainrikkojia varten, ei lainkaan neet kustannukset ja saada valtiolta vain 41734: muuta edellämainittua tosiseikkaa. Päin- sitä avustusta, jonka ne ovat oikeutetut 41735: vastoin mitä enemmän se kehitys voittaa saamaan suojelukasvatukseen liittyvästä 41736: alaa, ettei ole periaatteellisesti erilaista OTJetuksesta. Tällainen järjestelmä on näil- 41737: menettelytapaa noudatettava sellaisten las- le yhdyskunnille edullisempi, sillä vasta 41738: ten kasvatukseen nähden, jotka ovat joutu- asian näin .iärjestyessä, saattavat ne myös- 41739: neet tuomioistuinten käsittelyn alaisiksi, kin itse tarkoitusta TJaraiten vastaavalla 41740: kuin muihin siveellisesti harhaantuneihin tavalla . järjestää suojelukasvatuksen, val- 41741: lapsiin nähden, sitä vähemmän merkitystä tion siihen muuten kuin tarkastuksen kaut- 41742: saa suojelukasvatus oikeushoidon kannalta ta sekaantumatta. Ja siitä on myöskin 41743: katsottuna muka valtiolle kuuluvana tehtä- eTJäilemättä suojelukasvatuksellekin hyö- 41744: vänä. Asian näin ollen on siis katsottava, tyä, koska itsehallintoyhdyskunnat eTJäile- 41745: että suojelukasvatuksesta huolehtiminen mättä paljoa paremmin kuin valtio voi sen 41746: kuuluu ensi sijassa kunnille. Ainoastaan tarkoituksenmukaisemmalla tavalla .iär- 41747: sikäli kuin suojelukasvatukseen liittyy var- jestää. 41748: sinainen opetus, josta huolehtiminen peri- Suojelukasvatus, joka taTJahtuu yhteis- 41749: aatteellisesti on valtion tehtävä, ainoastaan kunnan puolelta, vaatii jos mikään apua 41750: sikäli valtion tehtäviin TJeriaatteellisesti vapaasta kansalaistoiminnasta. On harvoja 41751: kuuluu suojeluskasvatuksen avustaminen. toimintamuotoja, joilla yksityinen toiminta 41752: Suojelukasvatuksesta huolehtiminen kai- on niin TJaikallaan kuin juuri suojelukas- 41753: kessa laajuudessaan käy kuitenkin eräissä vatuksessa. Sillä lapsen kasvattaa loppu- 41754: ta TJa uksissa kunnille liian raskaaksi. Ne jen lopuksi sittenkin ihminen paremmin 41755: voivat kyllä TJerustaa TJienempiä suojelu- kuin yhteiskunta. On siis aivan paikal- 41756: kasvatuslaitoksia, mutta suuremTJien ajan- laan, että valtio tukee juuri tällaisia vapaa- 41757: muka'i.sten keskuslaitosten TJerustamiseen ja ehtoisia suojelukasvatuslaitoksia ja antaa 41758: ylläTJitämiseen niiden voimat eivät riitä. kuntien huolehtia omista laitoksistaan. 41759: Senvuoksi tuleekin eTJäilemättä suojelu- Joskin jo edellämainitut seikat olisivat 41760: kasvatukse5ta huolehtiminen. sikäli kuin riittävänä perusteena siihen ettei valtio- 41761: siihen kuuluu laitoshoito laajemmassa avun määrää kaikille suojelukasvatuslai- 41762: mitassa olemaan korkE:amman asteen toksille aseteta 50 %:ksi niiden menoista, 41763: itsehallintoyhdyskuntien, maakuntien tai on toinenkin seikka, joka tekee n. s. liuku- 41764: millaisia niitä sitten muodostettanee- van avustuksen käytännöllisesti katsoen 41765: kin, asia. Korkeamman asteen itsehal- välttämättömäksi. Se on se, että kysy- 41766: linto, millaiseksi se sitten tehtäneekin, ei mykseentulevat laitokset ovat sekä sisäi- 41767: kaiken todennäköisyyden mukaan tule seen .iärjestelyynsä että taloudelliseen kan- 41768: ulottumaan suuremTJiin kaupunkeihin, esi- natukseensa nähden suuressa määrässä toi- 41769: merkiksi sellaisiin, joissa asukasluku on sistaan poikkeavia. On olemassa asuma- 41770: yli 20,000 henkeä, vaan tulevat ne velvol- laitoksia - kolme tyttökotia ja yksi poi- 41771: lisuudet, jotka kuuluvat korkeamman as- kakoti - joissa oppilaat käyvät paikka- 41772: teen itsehallintoyhdyskunnille kuulumaan kunnan kansakouluissa; on sellaisia laitok- 41773: suorastaan näille kaulJungeille. Näiden sia, jotka huolehtivat vain koulutoimin- 41774: velvollisuutena on siis myös oleva suojelu- nasta - Oppbyn ja Labbyn koulusiirto- 41775: kasvatuksesta huolehtiminen alueellaan lat - , joissa oppilaat asuvat yksityisper- 41776: oleviin, suojelukasvatusta tarvitseviin laTJ- heissä, mutta käyvät huoltolaitoksen kou- 41777: siin nähden. Kun näin on asianlaita, ei lussa koulua. On vihddin sekä asuma- 41778: ole mitään syytä selittää, että valtion tu- että koululaitoksia; sellaisia on nykyään 41779: lee toisella lJUolella ottaa kantaakseen suo- kaksi, joissa oppilaat asuvat täysihoidossa, 41780: jelukasvatuksesta aiheutuneet kustannuk- saaden koulu- ja työopetuksensa kokonaan 41781: set. Jos jotakin järjestystä tahdotaan ai- laitoksessa. On luonnollista että menot 41782: kaansaada velvollisuuksien jaossa valtion ovat näissä laitoksissa eri suuret. Menojen 41783: ja itsehallintoyhdyskuntien välillä, tulee erilainen suuruus ei tosin yksin olisi estee- 41784: näiden suurten korkeamman asteen itsehal- nä valtioavun järjestämiselle niin, että sen 41785: lintoyhdyskuntia vastaavien kaulJunkien, suuruus olisi kerta kaikkiaan määrätty, 41786: samoinkuin vastedes varsinaisten korkeam- koska tuo ehdotettu 50 % tulisi olemaan 41787: • 41788: Kunnalliset ja yksityiset kasvatuslaitokset. 723 41789: 41790: 41791: juuri menojen suuruudesta riippuva. Mutta Käsiteltävänä olevan lakiehdotuksen tar- 41792: silloin on kokonaan unohdettu että myös- koituksena on saada syntymään sekä kun- 41793: kin kysymykseen tulevien laitosten talou- nallisia että yksityisiä suojelukasvatuslai- 41794: dellinen kannatus on erilainen, että niillä toksia, koska uuden suojelukasvatuslain 41795: myöskin on eri suuret tulot. Paitsi jo sitä aikaansaaminen ei voi tapahtua ilman että 41796: erilaisuutta että toisia kannattavat kun- sen voimaan astuessa tällaisia laitoksia on 41797: nat - kuntien laitoksia ovat äskenmainit- riittävästi olemassa. Selvää on että uusi, 41798: tu Turun kaupungin koulusiirtola Oppby vasta perustettu laitos, tulee tuloihinsa näh- 41799: ja neljän Uudenmaan läänin kaupungin den olemaan epävarmemmassa ja huonom- 41800: yhteisesti ylläpitämä Labbyn koulusiirtola massa asemassa kuin vanhempi laitos, jon- 41801: - , paitsi tällaisia laitoksia, ovat toiset ka puutarha- tai maatalous on jo saatu 41802: sellaisia, joita ylläpitävät yksityiset kan- tuottavalle kannalle. Selvää pitäisi samal- 41803: salaiset. Ja varsinkin viimeksi mainittui- la olla että, jos lain tarkoitus tahdotaan 41804: hin nähden on erilaisuutta laitoksen · kan- saavuttaa, on valtioavustusta annettava 41805: natusjärjestelyssä olemassa. Eräiden lai- enemmän uusille, vasta perustetuille laitok- 41806: tosten tulolähteenä ovat yksistään oppilas- sille kuin vanhoille. Ellei avustuksen suu- 41807: maksut. Vuonna 1920 nousivat ne eräässä ruus ole liukuva, ei tämä ole mahdollista. 41808: tyttökodissa, sen mukaan mitä mi~wllF; 011 1\fäärätyn, yhtä suuren avustuksen an- 41809: ilmoitettu, 19 % kaikista menoista, toi- taminen kaikille laitoksille .ioh taisi myös- 41810: sessa 41 %, eräässä poikakodissa taasen kin todennäköisesti siihen, että uusia kas- 41811: 12 96 laitoksen menoista. On toisia laitok · vatuslaitoksia suunniteltaessa otettaisiin 41812: sia, jotka saavat tulonsa pääasiallisesti käytäntöön se tyyppi, joka perustajalle 41813: puutarha- tai maataloudesta. Vuonna 1920 taloudellisesti tulisi edullisimmaksi, kuten 41814: nousivat tällaiset tulot eräässä poikakodls- esim. koulusiirtolat, joista perustaja saisi 41815: sa 8,9 %, toisessa 21,8 % laitoksen me- ensinnäkin opetajan palkan suurimmaksi 41816: noista. Ja vihdoin on laitoksia, joiden tu- osaksi valtiolta ja toiseksi vielä 50 % kai- 41817: loina ovat keräysvarat ja jäsenmaksut, joi- kista menoista, jotka eivät yleensä ole suu- 41818: den saanti käy yhä vaikeammaksi kireiden ret, koska oppilaat niissä, kuten sanottu, 41819: raha-aikojen ja suurten verojen tJ.hden. asuvat yksityishoidossa eikä erityisissä ra- 41820: Suurten ponnistusten jälkeen lienee näin kennuksissa. Koulusiirtolat ovat kuitenkin 41821: karttunut asianomaisille laitoksille noin vain osittain vastanneet tarkoitustaan, 41822: 10-28 % :iin menoista. Mutta useilla yk- koska esim. Helsingin kaupunki muuttaa 41823: sityisillä laitoksilla on ilmoituksen mu- useimmat koulusiirtolansa täysihoitoloiksi. 41824: kaan viime vuosina ollut vuoden lopulla Minusta on luonnollista että valtioavun 41825: vaillinkia ja on niiden täytynyt velkaau- jakamisessa on pantava pääpaino, ei "uin· 41826: tua palkkioksi epäitsekkäästä työstään yh- kään erityisen laitoksen etuihin, vaan sii- 41827: teiskunnan hyväksi. nä kasvatettavien lasten etuun. Jos valtio- 41828: Kun näin, kuten edellä olen osottanut, avustuksen määrä on kiinteä, voi siitä kyllä 41829: suojelukasvatuslaitosten ei ainoastaan koh- olla etuja jollekin erityiselle laitokselle. 41830: tuulliseksi katsotut menot vaan myös nii- mutta jos silmämääränä pidetään sitä, että 41831: den tulot ovat erilaisia, niin kysyn: onko turvaton tai harhaantunut lapsi todella jo- 41832: mitään järkeä määrätä valtioavustuksen kaisessa laitoksessa saa sen hoivan ja kas- 41833: suuruus kerta kaikkiaan vain ottamalla vatuksen, jota hän tarvitsee, jos valtio ha- 41834: huomioon menot. Teoreettisesti voi näin luaa todellakin pyrkiä siihen, että jokai- 41835: menetellen ajatella mahdolliseksi sellaisen- nen laitos kykenee tehtävänsä täyttämään. 41836: kin tapauksen, että joku laitos, esim. jon- silloin ei valtioavustuksen suuruutta voi 41837: kun varakkaan säätiön perustama ja yllä- kerta kaikkiaan määrätä. Toinen laitos 41838: pitämä laitos, jolla on runsaat tulot, saa- tarvitsee enemmän apua, toinen voi iii;;;tbiä 41839: dessaan 50 % menoistaan valtiolta, tulisi tehtävänsä vähemmällä avustuksella. Yh- 41840: suorastaan kannattavaksi, taloudellista teiskunnallinen oikeellisuus kasva tetta via 41841: voittoa tuottavaksi laitokseksi. Esimerkki lapsia kohtaan vaatii, että tämä näkökohta 41842: on puhtaasti teoreettinen, en väitä että ja juuri vain tämä näkökohta laitoksia 41843: tällaista laitosta olisi olemassa, mutta se avustettaessa on otettava huomioon. Enkä 41844: osottaa, mihin kummallisuuksiin johduttai- minä puolestani usko, että ne viranomaiset, 41845: siin sen järjestelmän mukaan että laitos jotka avustuksen suuruuden lain säätämis- 41846: valtion avustuksena aina saisi juuri puolet sä rajoissa kussakin yksityistapauksessa 41847: kohtuulliseksi katsotoista menoista. tulisivat määräämään, kun he tätä oi- 41848: • 41849: 724 Perjantaina 10 ~- >ID!llr:r:a,skuu<ta. 41850: --------------------------- 41851: keellisuusnäkökohtaa pitävät silmällä, tah- loin voitaisiin kasvatuslaitoksia suunnitel- 41852: toisivat tuskinpa edes voisivat mielivaltai- taessa saada tietää, kuinka paljolla valtio 41853: sesti m~netellä. Kannatan näin ollen suu- tulee avustamaan näitä laitoksia. Ed. Tu- 41854: ren valiokunnan ehdotusta liukuvasta avus- lenheimon lausunnossa oli niin paljon teo- 41855: tusmäärästä ja toivon, että eduskunta sen reettista otaksumaa, joka mahdollisesti 41856: hyväksyisi. voisi tulla kysymykseen, niinkuin ed. 'l'u- 41857: lenheimo sanoi. Mutta nämä olivat otak- 41858: sumia, sillä minä en ollenkaan luule, että 41859: Ed. M. S i ll a n p ä ä: Ed. Tulenheimon kasvatuslaitoksia voidaan perustaa tar- 41860: lausunnossa ilmeni se ajatus, että kasvatl!s peettomasti, sillä minä toivon toki yhte_i_s- 41861: oikeastaan olisi kunnallisten yhdyskuntalll kunnan siinä suhteessa kehittyvän, mm 41862: asia. Kasvatuslaitosten, joista tässä on että tämäntapaiset laitokset tulevat tule- 41863: kysymys, täytyisi käsity~seni mukaa~ ~uu vaisuudessa ehkä tarpeettomiksi, mutta 41864: lua samaan sarjaan kmn koulut, JOiden 41865: ylläpito kuuluu valtiolle, joskin tässä. on nykyoloissa niitä vielä ta~vitaa~. ~~ nxk;r.- 41866: oloissa täytyy myös valtion nuta rntta- 41867: kysymys niiden lapsien kasvatuksesta, JOt- västi avustaa, sillä :se on kabrvatustyötä ku- 41868: ka ovat n. k. harhaantuneita, joitten ym- ten koulutyökin. 41869: päristö-olot ovat vaikuttaneet, että niitä 41870: täytyy aivan erikoisella tavalla kasva~taa. Ed. H a h 1: Tässä nähtävästi taas esiin- 41871: Puhuja tahtoi väittää, että ka~-yatuslait_ok tyy yksi niitä tapauksia, jolloin Helsin~in 41872: sia tultaisiin perustamaan lnan pa_lJon. kaupunki pitäisi tulla avustettua valtwn 41873: Suuren valiokunnan lisäys 1 § :ään, Jossa varoilla. Minä käsitän tämän siltä kan- 41874: sanotaan että asianomainen ministeriö tar- nalta että tä"sä on kysymys myös siitä, 41875: kastaa ::Uitkä laitokset ovat tarpeellisia, minkä verran tätä apua saadaan, eikä siitä 41876: ' 41877: jo on määräilevänä siinä, että kasvatus l ai- 41878: . 41879: että se on epävarmaa, niinkuin ed. ~!..Sil 41880: toksia ei perusteta yli tarp_een. 'fosiasia lanpää lausunnossaan toi esiin. Hänen 41881: on että suuremmat kaupunkikunnat kasva- mielestään pahimpana puolena tässä on se, 41882: tu~laitoksia tarvitsevat. Maaseudulla voi että ollaan epävarmuuden tilass,a, ei tie- 41883: tulla kysymykseen eri kuntien y~teisesti detä, montako prosenttia kunakin yuo!l-1?-a 41884: perustamia laitoksia, sillä harvoissa_ ta- saadaan. Minä luulen, että tässä as1alhslll 41885: pauksissa yksityinen kunta kasvatusl~Itos 'byy on se, että ·suuren valiokunnan mi_e- 41886: ta tarvitsee. Mutta suuret kaupunkikun- tinnön mukaan voi Helsingin kaupungm 41887: nat ne vetävät puoleensa kaiken irt~ hyväksi tuleva valtioapu supistua 30 %:iin, 41888: naisen väestön, jotka tulevat kaupun~ei mutta ed. Sillanpään ehdotuksen mukaan 41889: hin työn etsintään, ja täällä kaupunkien se olisi kaikis8a tapauksissa ainakin 50 %. 41890: asunto-olot vaikuttavat niin, etteivät van- Sikäli kuin minä ymmärsin ed. Lindbergin 41891: hemmat voi la.psiaan suojella ympäristön kannatuksen niin hän sanoikin, että vä- 41892: vaikutuksilta. Tällaisissa oloissa kasva- hintään 50 %. Se oli siellä myös liukuva, 41893: vat lapset joutuvat kasvatuslaitoksiin. se voi mennä ylemmäksikin, mutta 50 % 41894: Mutta kasvatuslaitoksia ei kuntien omilla ·oli vähin määrä, ja siitä tässä on kysymys. 41895: varoilla saada niin hyvin järjestetyksi, Samalla minä ilmoitan myös sen, että maa- 41896: kuin olisi kas,vatuksellisessa suhteessa laisliiton eduskuntaryhmä hyväksyy tä- 41897: välttämätöntä, jos ei niille saad~ riitt_äv~s män suuren valiokunnan mietinnön tällai- 41898: ti valtion avustusta. Mutta laitostOimm- senaan ja pitää sen välttäiJ?-ätt?mänä_ edel: 41899: nalle on taas hyvin haitallista, _ettei kos- lytyksenä, että laki tulee JUUri sella1seks1 41900: kaan tiedetä, kuinka paljon va.ltwavustus- voi-dakseen sitten lopullisessa käsittelyssä 41901: ta mahdollisesti voidaan seuraavana vuon- ollenkaan hyväksyä tätä lakia. 41902: na saada ja tämä tekee hai_tt~a. kasvatl!s- 41903: työlle. Viime kerralla ma1mtsin ~elslll Keskustelu julistetaan päättyneeksi. 41904: gin kasvatuslaitoksista. Nämä_ lait?ks~t 1 41905: ovat niin suuria kuin ne ovatkm, tOistai- Puhe m i e ·s: Keskustelun kulues>sa on 41906: seksi niin puutteellisia, että täytyy hä- 1 ed. Sillanpää ed. Lindbergin kannattamana 41907: vetä, ettei yhteiskunta voi uhr~ta. enem-- ehdottanut, että eduskunta pysyisi 3 §:ään 41908: män näitten laitoksien hyväksi, Ja sen- nähden entisessä päätöksessään. 41909: takia pitäisin aivan välttämättömänä, että 41910: määriteltäisiin vissi asteikkomäärä, jol- Selostus myönnetään oikeaksi. 41911: Suomen ja Norjan välinen porosopirnus. 725 41912: ------- 41913: 41914: Äänestys ja päätös: Puhemies: Käsittelyn pohjana on 41915: suuren valiokunnan mietintö n:o 15. En- 41916: Ken hyväksyy suuren valiokunnan ehdo- sin sallitaan asiassa yleiskeskustelu, kun 41917: tuksen, äänestää ,jaa", jos ,ei" voittaa, on se on julistettu päättyneeksi, esitetään lain 41918: eduskunta päättänyt pysyä ennen tekemäs- yksityiskohdat. 41919: sään päätöksessä. 41920: Yleiskeskustelussa ei kukaan halua pu- 41921: Äänestyksessä annetaan 100 jaa- ja 79 heenvuoroa. 41922: ei-ääntä. 41923: Eduskunta siirtyy lain yksityiskohtai- 41924: Eduskunta on siis hyvämsynyt suuren seen käsittelyyn. 41925: valiokunnan ehdotuksen. 41926: 5 § hyväksytään. 6, 7, 9, 36, 37, 38, 40 §:t, lain johtolause 41927: ja sen nimike hyväksytään. · 41928: Lain toinen käsittely julistetaan päätty- 41929: neeksi. Lain toinen käsittely julistetaan päätty- 41930: neeksi. 41931: 41932: 4) Erhidotus laiksi kasvatuslaitoksistra. 41933: 6) .Ehdotus Laiksi eräiden säännöksien hy- 41934: Esitellään suuren valiokunnan mietintö väksymisestä Suomen ja Norjan välisessä 41935: n :o 11 a ja otetaan j a t k u v a a n t o i- sopimuksessa yhdenmukaisista toimenpiteis- 41936: s e e n k ä s i t t e l y y n siinä sekä saman tä porojen estämiseksi kulkemasta valta- 41937: valiokunnan mietinnössä n:o 11 ja sivis- kuntain välisen rajan yli. 41938: tysvaliokunnan mietinnössä n:o 1 .valmis- 41939: televasti käsitelty hallituksen esitys n:o 3, Esitellään suuren valiokunnan mietintö 41940: joka sisältää yllämainitun lakiehdotuksen. n:o 16 ja otetaan toiseen käsi t te- 41941: I y y n siinä sekä ulkoasiainvaliokunnan 41942: Puhemies: Käsittelyn pohjana on mietinnössä n:o 2 valmistelevasti käsitelty 41943: suuren valiokunnan mietintö n :o 11 a. Mie- hallituksen esitykseen n:o 9 sisältyvä yl- 41944: tinnöstä käy selville, että suuri .valiokunta lämainittu lakiehdotus. 41945: on päättänyt yhtyä eduskunnan päätök- 41946: seen muuten, paitsi mitä tulee lakiehdotuk- Puh e m i e s: Käsittelyn pohjana on 41947: sen 7 § :ään, jonka suuri valiokunta puoles.- suuren valiokunnan mietintö n:o 16. 41948: taan on päättänyt poistettavaksi. 41949: Eduskunnan on nyt tehtävä päätöksensä 41950: 7 §:n suhteen, pysyykö se entisessä pää- Yleiskes·kusteilu: 41951: töksessään, .vai hyväksyykö se suuren va- 41952: liokunnan ehdotuksen. Ed. A s p e l i n : Koska esillä oleva hal- 41953: lituksen esitys pääasiallisesti koskee sitä 41954: Suuren valiokunnan ehdotus hyväksy- osaa kansastamme, jota täällä lähinnä 41955: tään. edustan, ja koska ne olot, joita kyseessä- 41956: olevalla sopimuksella tahdotaan järjestää, 41957: Lain toinen käsittely julistetaan päätty- lienevät eduskunnalle jokseenkin tunte- 41958: neeksi. mattomat, sallittanee minun ottaa asia ly- 41959: hy käisesti käsi teltä väkseni. 41960: 5) Ehdotus 'laiksi laivarekisteristä 11 pal- Kuten esityksestä selviää ei sen perus- 41961: väuä marTas,kuut·a 1889 ,annetun asetuksen teluihin ole otettu sellaisia tilastollisia 41962: muuttamisesta. tahi muitakaan tietoja, joiden nojalla sopi- 41963: musehdotusta voitaisiin arvostella. Lienee 41964: Esitellään suuren .valiokunnan mietintö senvuoksi tarpeellista ensinnäkin huomaut- 41965: n:o 15 ja otetaan toi s e e n k ä s i t te- taa eräistä asiaa valaisevista seikoista. 41966: I y y n siinä sekä laki- ja talousvaliokun- Tehtyjen laskelmien mukaan voidaan 41967: nan mietinnössä n:o 3 valmistelevasti kä- nyt kysymyksessä olevissa Enontekiön, Ina- 41968: sitelty hallituksen esitys n:o 16, joka SI- rin ja Utsjoen pitäjissä pysyväisesti elät- 41969: sältää yllämainitun lakiehdotuksen. tää noin 50,000 poroa. Kun porojen 41970: 726 Perjantaina 10 !P· mar·r·askuuta. 41971: 41972: 41973: luku sanotuissa rajapitäjissä ennen maail- sin. Hyönteisten ja syöpäläisten ahdista- 41974: mansotaa jo nousi melkein tähän määrään mana pakenevat poromme usein Norjan 41975: ja otaksuttavaa on, että se, koska poron- tuntureille ja on niitä vaikea siitä estää, 41976: hoito sodanaikana kärsimiensä vaurioi- joskin poroja, mikä tähän saakka ei ole 41977: den jälkeen on elpymään päin, lähei- ollut tavallista, kesäHäkin paimennettai- 41978: sessä tulevaisuudessa taas saavuttaa sano- siin. Ainoa ainakin jossain määrin teho- 41979: tun korkeimman määrän, joka paikalli- kas keino olisi poroaitojen rakentaminen 41980: sen väestön toimeentuloon nähden on var- rajalle, mutta se samoinkuin kautta vuo- 41981: sin alhainen, niin käy tästä selville, että den paimentaminen käy suhteettoman kal- 41982: rajaseudulla olevia laidunmaita olisi sääs- liiksi, varsinkin jos norjalaiset eivät 41983: täen käytettävä ja siis myöskin tarkoin suostu ottamaan osaa poroaitojen raken- 41984: suojeltava norjalaisten omistamilta poroil- nus- ja ylläpitokustannuksiin. Tämä po- 41985: ta. rojemme ominaisuus siirtyä kesäaikana 41986: Kysymyksessä oleva sopimus määrää, Norjaan on tuottanut ja tuottaa yhä mei- 41987: että kummankin sopimusvaltion porojen dän -porojenomista.iille suurta haittaa, 41988: omistajien on kautta vuoden paimennettava sillä porot, jotka Norjaan eksyvät, katoa- 41989: porojaan siten, että niiden kulkeminen val- vat sinne jäljettömiin. Niin löytyy esim. 41990: takuntien rajan yli estettäisiin. Tämä on- Inarissa kyliä, joilla ennenaikaan oli po- 41991: kin norjalaisille porojen omistajille verrat- roja tuhansittain, mutta nykyään ainoas- 41992: tain helppo tehtävä, sillä kesäksi vievät taan joitakuita kymmeniä, ja syynä tähän 41993: he poronsa merenrannikolle, josta niillä ei on pääasiallisesti se, ettei poroja ole voitu 41994: ole tilaisuutta tulla Suomen puolelle, ja estää joutumasta Norjaan. 41995: talvella, kun lumi peittää maan, on poroja Kun tarkastamme esillä olevaa sopimusta 41996: helppo paimentaa ja estää kulkemasta ra- huomaamme pian, ettei edellä esittämiäni 41997: jan yli. Että Norjan poroja niin usein ta- tosiseikkoja ole siinä lainkaan otettu huo- 41998: vataan Suomen puolella, ei riipukaan niin mioon. Yhdenmukaisuuden saavuttamiseksi 41999: paljon vaikeudesta estää poroja menemäs- on kummankin sopimusvaltion poronomis- 42000: tä rajan yli, kuin siitä, että jäkälämaat tajien noudatettavaksi määrätty aivan sa- 42001: Norjan tajaseudulla ovat jokseenkin loppu- mallaiset säännökset, vaikka olosuhteet, 42002: neet, joten kiusaus käyttää Suomen puo- joissa poronhoitoa kummallakin puolen ra- 42003: leisia verrattain hyviä laidunmaita hyväk- jaa harjoitetaan, ovat, kuten edellä olen 42004: seen käy norjalaisille porojen omistajille osottahut, aivan erilaiset. Tästä ja ehkä 42005: ylivoimaiseksi. Enontekiön, Inarin ja Uts- myöskin sopimuksen tekijöiltä nähtävästi 42006: joen piirien nimismiesten virkatehtäviin to- puuttuneesta asiantuntemuksesta ja hei- 42007: .sin kuuluu tällaisen luvattoman laidunta- dän taipumuksestaan arvioida asia kovin 42008: misen estäminen, mutta kun otetaan huo- vähäpätöiseksi, johtuu, että sopimuksessa 42009: mioon, että vartioitava raja on noin 900 meidän poronomistajien kannalta katsoen 42010: kilometriä pitkä, niin on helppo ymmärtää, löytyy monta vakavaa puutteellisuutta. 42011: että tehtävä käy heille ylivoimaiseksi, var- Niin on tärkeä kysymys poroaitojen ra- 42012: sinkin kun norjalaiset porojen omistajat ja kentamisesta rajalle siinä kokonaan sivuu- 42013: paimenet taitavasti järjestetyn vakoilun tettu. Norjaan joutuneitten porojen hakua, 42014: kautta tavallisesti hyvään aikaan saavat kokoamista, erottamista ja palauttamista 42015: tiedon nimismiehen tarkastusmatkasta ja koskevia seikkoja ei ole myöskään millään 42016: näinollen ker kiä vä t siirtää poronsa Norjan tavalla järjestetty. Luvattarnasta laidun- 42017: puolelle siksi aikaa kuin nimismies on liik- tamisesta ei määrätä mitään rangaistusta 42018: keellä. Tästä syystä saadaankin norjalai- eikä myöskään anneta mitään ohjeita ta- 42019: sia poroja hyvin harvoin takavarikoiduksi. ka varikoimisesta ja vahingonkorva uks.esta 42020: Kun laidunmaat Norjan puolella kuten jo sen tapauksen varalle, että poroja on to- 42021: sanottiin, ovat peräti huonot, ei suomalai- distettavasti syötetty toisen sopimusval- 42022: silla porojenomis_tajilla sitä vastoin ole mi- tion alueella, vaikka niitä sieltä ei ole ta- 42023: tään syytä eikä mahdollisuuttakaan laskea vattu. Takavarikoimisprosentin maaraa- 42024: poroja rajan toiselle puolelle, eivätkä hei- minen yhtä suureksi kummallakin puolen 42025: dän poronsa sinne talvisaikaan pyrikään, rajaa ei tunnu oikeudenmukaiselta kun ot- 42026: kun niillä ei ole siellä mitään syömistä. taa huomioon, että on mahdotonta estää 42027: Kesän aikana on asia sitävastoin aivan toi- Suomen poroja joutumasta Norjaan, kun 42028: Suomen ja Norjan välinen porosopimus. 127 42029: 42030: 42031: sitävastoin norjalaiset useinkin tahallaan Asiaa puolueettomasti arvostellessa ei 42032: tuovat poronsa Suomen puolelle. Siinä ta- siis voi sopimukseen nähden tulla muuhun 42033: pauksessa, että takavarikoiminen tapahtuu lopputulokseen kuin siihen, että tämäkin 42034: Suomen puolella on takavarikoimispro- - samoinkuin eräs aikaisempi kalastusta 42035: sentti sitäpaitsi liian alhainen, eikä mis- Teno-joessa koskeva s.opimus - on laa- 42036: sään tapauksessa olisi ollut aihetta alen- ditt_u J?elkeinpä yksinomaan norjalaisten 42037: taa sitä 10 % 5 :een siinä tapauksessa, että etu.Ja silmälläpitäen. Näinollen herää a 1a- 42038: porojen luku on yli 300, sillä porojen, nii- tus siitä, voimmeko Suomen ja Norjan ~ä 42039: den omistajien ja paimenten aikaansaarnat lillä ~ykyään vireilläolevissa rajaoloja 42040: vahingot eivät tule näillä prosenttimää- koskevissa neuvotteluissa saada mitään 42041: rillä korvatuiksi ja vielä vähemmän voi- vastaavia etuja ja olisiko maalle ehkä 42042: vat ne luvatauta laiduntamista estää. So- ed~llisempaa, että tämä myöskin rajaseu- 42043: pimukseen on tosin otettu erityisiä mää- tu.]a koskeva sopimusehdotus lopullisesti 42044: räyksiä vahingonkorvauksesta, mutta kun käsiteltäisiin näitten neuvottelujen yhtey- 42045: poronomistajamme syöttävät poroja mel- dessä. Näistä seikoista en ole voinut hank- 42046: kein yksinomaan kruunun mailla ja valtio kia varmoja tietoja. Myöskin on minulle 42047: näiden määräyksien nojalla on oikeutettu tuntematonta, missä määrin sopimusta laa- 42048: korvaukseen ainoastaan siitä vahingosta, dittaessa on otettu huomioon siinä kuulus- 42049: minkä poronomistajat ja -paimenet ovat teltujen asiantuntijain lausuntoja. Näin 42050: metsänhakkauksen kautta aikaansaattaneet, ollen käy kannan ottaminen asiassa vai- 42051: eikä siis siitä vahingosta, minkä porot keaksi. Toiselta puolen on kysymys raja- 42052: ovat tehneet laitumille, niin eivät nämä seutulaisten tärkeimmästä, niin, melkeiU:pä 42053: määräykset poronomistajia, joihin vahinko ainoasta elinkeinosta, jota tällä sopimuk- 42054: suorastaan kohdistuu, suurestikaan hyö- sella ei varmaankaan edistetä. Toiselta 42055: dytä. Muista sopimuksessa olevista puut- puolen vaativat hyvien naapurisuhteiden 42056: teellisuuksista voin vielä mainita, ettei sii- aikaansaaminen ja ehkä maamme etu 42057: hen ole otettu selvää määräystä siitä, että yleensä, että sopimus hyväksyttäisiin. 42058: matkustajat ja rahdinkuljettajat matkoil- Näin ollen on mielestäni tarpeellista, että 42059: laan vapaasti saisivat syöttää porojaan edellä mainitsemani seikat selvitettäisiin 42060: Norjassa. Arveluttavinta kuitenkin on, jos kuin myöskin että niille, joita asia lähinnä 42061: tämä sopimus aiheuttaa sellaisen määrä- koskee, eli siis Enontekiön, Inarin ja Uts- 42062: yksen ottamisen tekeillä olevaan lakiin po- joen kunnille annettaisiin tilaisuus lausua 42063: ronhoidosta, joka tekee paimentamisen mielipiteensä asiassa, minkä vuoksi rohke- 42064: kautta vuoden rajaseudulla pakolliseksi, nen kunnioittaen ehdottaa, että asia tässä 42065: sillä tällainen määräys, joka sanottuun la- tarkoituksessa palautettaisiin ulkoasiain- 42066: kiin jo on ehdotettu otettavaksi, tekee po- valiokuntaan. 42067: ronhoidon harjoittamisen monelle pienelle 42068: porokarjan omistajalle mahdottomaksi. On Ed. Jussi 1 a: Sen Suomen ja Norjan 42069: kuitenkin myönnettävä, että sopimukseen välillä tehdyn konventsioonin tarkoituk- 42070: on otettu joitakin määräyksiä, jotka ny- sena, joka eduskunnalle on esitetty ratifioi- 42071: kyään voimassaoleviin verraten on pidet- 'tavaksi, on, kuten Norjan Helsingissä 42072: tävä parannuksina. Tällainen määräys on oleva ministeri nootissaan toukokuun 11 42073: esimerkiksi se, että sopimusehdotuksen päivältä 1920 esitti, ollut järjestää toimen- 42074: mukaan voidaan takavarikoida joko mää- piteitä porojen estämiseksi menemästä val- 42075: rätty luku poroja tai niiden arvo, sillä takuntain välisen rajan yli. Tämän sopi- 42076: useinkin on nimismiehelle ja hänen apu- muksen tulisi koettaa oikeuden ja kohtuu- 42077: miehelleen erittäin vaikea erottaa ja säi- den mukaisesti tyydyttää näiden molem- 42078: lyttää huostassaan takavarikoidut porot. pien maiden poronomistajien etua ja saada 42079: Parannuksena on myöskin pidettävä, että korjatuksi epäkohtia, joita kokemus osot- 42080: sopimuksessa määritellään sopimusvaltion taa olevan. Kysymyksen alaista nyt on, 42081: erinäisten virkamiesten tehtävät poronhoi- onko ja missä määrin tämä laadittu sopi-- 42082: toon nähden ja että yhteistoiminta näiden mus osunut oikeaan. 42083: välillä on tehty mahdolliseksi. Mutta Sopimusehdotuksen tekijät ovat lähte- 42084: ikävä kyllä ei näillä parannuksilla ole sa- neet siitä periaatteesta, että molempien 42085: nottavaa merkitystä, ellei edellä mainitse- maiden poronomistajain on vartioitava po- 42086: miani puutteellisuuksia 'korjata. rojaan vuodet läpeensä, niin etteivät ne, 42087: 728 Perj.antain:a 10 'P· III1a·rr<askuuta. 42088: ------------------ 42089: 42090: 42091: mikäli mahdollista, mene valta:kuntain ra- toimitetun ta:kavar1koimisen jälkeen, sitä 42092: jan yli. Kun otamme huomioon, että koko sopii kysyä. Syksyisin taas norjalaisten 42093: tämän sopimuksen päätehtävänä pitäisi porot alkavat siirtyä talveksi Suomen puo- 42094: olla vartioinnin käytännöllinen järjestämi- lelle, mutta, kuten äsken kuulimme ed. 42095: nen, kuten mainitsemassani Norjan minis- Aspelinin lausunnossa,•niin on talvella pal- 42096: terin nootissa lausutaan, toimenpiteet po- jon helpompi estää porolaumoja menemästä 42097: rojen estämiseksi menemästä valtakuntain valtakunnan rajan yli. Taitavat poromie- 42098: rajain yli, niin sopimusehdotuksen tätä het, suksimiehet voivat koirien avulla es- 42099: pääasiaa kosketteleva osa, nimittäin sen en- tää sen paljoa helpommin, :mutta kesällä, 42100: simäisen pykälän sanat ,suomalaiset ja jolloin Suomen puolelta porot painuvat 42101: norjalaiset poronomistajat ovat velvolliset Norjan puolelle pitkin rannikkoa, se on 42102: kautta vuoden siten paimentamaan poro- sula mahdottomuus, ja juuri tässä kohden 42103: jansa, että niiden kulkeminen Suomen ja suomalaiset joutuvat alakynteen ja yliote 42104: Norjan välisen valtakunnan rajan yli mi- on norjalaisilla. Suomen puolella rajaa tie- 42105: käli mahdollista estettäisiin" tuntuvat ai- tenkin pannaan toimeen samankaltainen ta- 42106: van köykäisiltä ja köyhiltä. Nehän eivät kavarikointi kuin Norjan puolellakin on 42107: esitä mitään todellista keinoa, miten tämä toimeenpantu. Mutta nyt, kuten kerrotaan, 42108: vartiointi, johon poronomistajat jo ennes- on Norjan puolella eräiden porojen kulku- 42109: täänkin ovat velvolliset, tästä lähtien pa- reittien kohdalla suojelusaitaa, jonka avul- 42110: remmin järjestettäisiin. En voi olla totea- la norjalaiset voivat paremmin vartioida 42111: matta, että pääasiaan nähden tämä sopi- l)Oronsa yli rajan tulemasta, mitä suoma- 42112: mus ei korjaa asiain entistä tilaa yhtään laiset suojelusaitaa omistamatta eivät voi 42113: mitään. tehdä poroilleen. Toivotun sovinnon si- 42114: Sen ovat nämä sopimusehdotuksen laati- jasta tulee porojen omistajain keskeinen 42115: jatkin nähtävästi havainneet, sillä tämä viha. On hyvin tunnettua, miten porojen 42116: sopimusehdotus lähteekin toiselle linjalle, sala-ammunta kukoistaa Lapissa. Kun nyt 42117: nimittäin selvittämään, mitä tehdään, kun joku tai jotkut porojen omistajat mieles- 42118: porot tämän sopimuksen jälkeen kulkevat tänsä ovat tulleet vääryyttä kärsimään, 42119: yhtä vapaasti kuin ennenkin valtakunnan ymmärtää Lapin poronomistajain psyko- 42120: rajan yli. Vartioinnin järjestämisen si- logiaa tunteva, mihin tämä johtaa. Tappio 42121: jasta, minkä piti olla päätehtävänä sopi- tietenkin koetetaan korvata sala-ammun- 42122: muksen laatijoilla, onkin pääasiaksi tullut nalla, ja tätä tulee sitten jatkumaan mo- 42123: ra:ian yli kulkeneiden porojen kohtalon lemmin puolin rajaa, ja poromiehille kyllä 42124: määrääminen. Molemmat maat myöntävät ,sattuu" aina hyviä tilaisuuksia, sattuu, 42125: toisilleen oikeuden takavarikoida määrätyn kun satutetaan. Ne voivat tottuneina hiih- · 42126: ~prosentin yli rajan tulleista toisenmaalai- täjinä talviseen aikaan, sillä silloin tuo po- 42127: sista paraista. Mutta minun on tehtävä rojen kaitseminen on helppoa tehdä, jossa- 42128: kysymys: onko otettu selkoa, mitä tämä kin erämaissa satuttaa porolaumoja kulke- 42129: takavarikoimisen oikeutus merkitsee mo- maan mieluisiinsa paikkoihin, ja siellähän 42130: lemmille maille ja nimenomaan Suomen sitten voidaan niille tehdä mitä tahansa. 42131: Lapin poronomistajille? Kaikkien Lapin Kuinka turmiollista tämä tällainen oman- 42132: poronhoitoa tuntevien tiedossa on, että var- käden oikeuden menettely, mihin tilanne 42133: sinkin Utsjoen ja Inarin porolaumat ja voi houkutella, on, sen pitäisi olla jokai- 42134: myöskin Enontekiön porolaumat kulkevat selle selvää. · 42135: kesäisin laitumella Norjan rannikolla. On Tämän sopimuksen tarkoituksena pitäisi 42136: miltei· sula mahdottomuus saada ne tilan- olla korjata epäkohtia poroalueella. Mie- 42137: teen ollessa entisellään siitä estetyksi. Sii- lestäni epäkohdat eivät ollenkaan korjaan- 42138: hen tarvittaisiin poroaitoja valtakunnan nu tämän sopimuksen kautta, joka pää- 42139: rajalle. Kun siis suomalaisten porolaumat asiaan, nim. siihen etteivät porot pääsisi 42140: painuvat keväällä Norjan puolelle, alkaa kulkemaan valtakunnan rajan yli, ei tar- 42141: takavarikoiminen. Pitkin kesää voidaan joa mitään entistä enempää. On kyllä ai- 42142: tuota takavarikoimista jatkaa, koska suo- van selvää, ettei mitään sellaista keinoa 42143: malaisten porolaumat asustavat koko ke- löydy, jolla porojen kulku valtakuntien 42144: sän Norjan puolella. Minkä verran sitten rajan yli kokonaan voitaisiin estää. Sen- 42145: syksyllä poroja on jälellä monen kesällä tähden ne takavarikoimisjärjestelyt, mitä 42146: Suomen ja Norjan välinen poroso,pimus. 729 42147: 42148: 42149: tämä sopimusehdotus pääasiallisesti sisäl- asian kolmannessa käsittelyssä aion esit- 42150: tää, lienee katsottava tarpeellisiksi, vaik- tää hyväksyttäväksi anomusponnen, että 42151: kakin niissä, kuten ed. Aspelin syystä eduskunta päättäisi pyytää hallitusta jat- 42152: huomautti, yhtä ja toista on muistuttamis- kamaan neuvotteluja Norjan hallituksen 42153: ta. Mielestäni tämä sopimus sitä käytän- kanssa, jotta molemminpuolisesti voitaisiin 42154: töön pantaessa osottautuu edullisemmaksi yhtyä tehokkaammista toimenpiteistä po- 42155: norjalaisille kuin suomalaisille. Jos nyt rojen estämiseksi kulkemasta valtakuntien 42156: tämä sopimusehdotus hyväksytään, ei kui- välisen rajan yli. 42157: tenkaan missään tapauksessa pitäisi poro- 42158: jen vartioinnin järjestelyä jättää tälleen. 42159: Hallituksen olisi tässä pääasiassa, sillä Ed. K a n n i a i n e n: Minä pyydän 42160: sinä pidän minä porojen vartiointia, edel- saada kannattaa ed. Aspelinin täällä teke- 42161: leen neuvoteltava Norjan hallituksen kans- mää ehdotusta. 42162: sa. En tässä tilaisuudessa tahdo enkä 42163: katso voivanikaan esittää mitään yksityis- 42164: kohtaisia ohjeita, mutta voisi ajatella joi- Puhemies: Pyydän edustajalle huo- 42165: takin suuntaviivoja. mauttaa, että jokaisen on puhuttava pai- 42166: Vartiointia olisi molempien maiden toi- kaltaan tai puhujalavalta. 42167: mitettava yhteisesti, missä se voisi tapah- 42168: tua. Poroillahan on vanhat kulkureittinsä, Ed. Kivilinna: Niin oudolta kuin 42169: joita ne tavallisesti vuodesta vuoteen kul- saattaa tuntua, että minä asianomaisen va- 42170: kevat. Niille paikoille rajaa, joissa on suu- liokunnan jäsenenä kannatan ed. Aspeli- 42171: rempien porolaumojen kulkuteitä, voitai- nin tekemää ehdotusta, niin minä sen kum- 42172: siin laittaa jonkunlaisia yhteisiä esteaito- minkin teen. Minä teen sen sillä perus- 42173: ja; tällaisia porojen esteaitoja on paljon teella, että tämä asia valiokunnassa sai 42174: Pohjois-Suomen poroalueilla. Näissä tär- niin täysin muodollisen käsittelyn osak- 42175: keimmissä porojen kulkupaikoissa pitäisi seen, että muistaakseni ei käytetty yhtään 42176: molemmilla mailla olla yhteisiä vartioita. puheenvuoroa, ja se johtui siitä, ettei ollut 42177: Porothan tarvitsevat paimentamista. Tuota valitJkunnassa· ketään, joka olisi näitä 42178: paimentamista ei tarvittaisi enää niin suu- asioita tarkemmin tuntenut. Meitä oli muu- 42179: ressa määrässä, jos jonkinlaista vartiostoa tamia, joilla oli sen verran tietoja näistä 42180: järjestettäisiin näille tärkeimmille porojen oloista, että tiesimme ne poikkeuksellisiksi 42181: kulkureiteille. Jos porolaumat siitä huo- ja jonkun verran varoimme, että näin muo- 42182: limatta yrittäisivät mennä rajan yli niin dollinen käsittely voisi johtaa aivan ajat- 42183: tämä vartiosto palauttaisi sen omalle telemattomiin päätöksiin semmoisissa 42184: maalle takaisin tai jos ylikulkua siitä asioissa, joita ei voinut arvatakaan. Mutta 42185: huolimatta tapahtusi, niin toimitettaisiin kun ei kukaan meistä voinut sen enempää 42186: sitten takavarikoiminen. asiaan sanoa, niin käsittely muodostui niin 42187: Kun kysymyksessä on Suomen Lapin muodolliseksi kuin se muodostui. Nyt on 42188: pääelinkeinon turvaaminen, olisi valtioval- kuitenkin tuotu esille huomioonotettavia 42189: lan tässä suhteessa avustettava näitä. muu- asioita ja niiden perusteella minä yhdyn, 42190: tenkin lapsipuolen asemassa olevia Suo- niin mukana kuin olen ollutkin asian kä- 42191: men pohjoisinten kuntien asukkaita, ettei sittelyssä, kannattamaan sitä ehdotusta, 42192: heidän pääelinkeinonsa kuihdu ja kuole. että asia lähetetään uudelleen harkittavaksi 42193: Jos poronhoito taantuu ja loppuu, tietää se valiokuntaan. 42194: Lapin suurten erämaaseutujen miltei auti- 42195: oitumista. 42196: En tahdo näistä monista sopimusehdo- Puhemies: Koska keskustelun ku- 42197: tuksen puutteellisuuksista huolimatta roh- luessa ed. Aspelin on ehdottanut asian lä- 42198: jeta esittää tätä hylättäväksi, vaikkakaan hettämistä takaisin ulkoasiainvaliokuntaan 42199: se ei minua tyydytä, ja nimenomaan sen- ja tätä ehdotusta on kannatettu, ja koska 42200: tähden että se ei sisällä mitään pääasiasta, ehdotus keskeyttää asiain asiallisen käsit- 42201: nim. porojen vartioinnista, mitään uutta. telyn, jos se hyväksytään, pyydän seuraa- 42202: Kun otaksun, että tämä konventsion:i tulee via puhujia kohdistamaan lausuntonsa tä- 42203: kuitenkin hyväksytyksi, niin ilmoitan, että hän tehtyyn ehdotukseen. 42204: 92 42205: 780 42206: 42207: 42208: Keskustelu: Keskustelu: 42209: 42210: Ed. Linna: Kuten ed. Kivilinna täällä Ed. R yö mä: Voi ajatella kahta tapaa 42211: mainitsi, ei ulkoasiainvaliokunnassa, vaik- edustajainvaaleissa: ensinnäkin sitä, että 42212: ka siellä yksityisesti epäiltiinkin, onko järjestetään vaalit sillä tavalla, että 42213: tämä sopimus kaikissa kohdin Suomen etu- niitten kautta muodostuu eduskuntaan 42214: jen mukainen, kuitenkaan ryhdytty sitä mahdollisimman suuria puolueita ja mah- 42215: tarkemmin tutkimaan. Kun täällä on il- dollisesti myös eräänlaisia enemmistöpuo- 42216: mennyt sellaisia seikkoja, jotka osoittavat, lueita, taikka että päinvastoin mielipiteet 42217: että Suomen porojen omistajien asema tu- ja ryhmät vaaleissa hajaantuvat mahdolli- 42218: lee hyvin epävarmaksi, on minunkin mie- simman pieniksi ja sillä tavalla eduskun- 42219: lestäni erittäin tärkeätä, että asia palau- taan tulee mitä erilaisimpia mielipidevivah- 42220: tetaan takaisin valiokuntaan, jossa sitä duksia, jotka täällä esiintyvät eri ryhminä. 42221: olisi perinpohjaisemmin käsiteltävä. Eri maitten vaalilaeissa esiintyvät nämä 42222: suunnat eri tavoin. Näin ensinnäkin toi- 42223: Keskustelu valiokuntaan lähettämisestä silla tahoilla tavataan enemmistövaalit, 42224: julistetaan päättyneeksi. jotka ennen kaikkea vaikuttavat siihen 42225: suuntaan, että määrätyt maassa vallitsevat 42226: Puhemies: Keskustelun kuluessa on enemmistömielipiteet tulevat myös parla- 42227: ed. Aspelin ed. Kauniaisen y. m. kannat- mentissa enemmistöiksi. Taas tälle vasta- 42228: tamana ehdottanut, että asia palautettai- kohtana ovat suhteelliset vaalit, jotka ta- 42229: siin takaisin ulkoasiainvaliokuntaan. Kut- kaavat eri mielipideryhmille tilaisuuden 42230: sun tätä ehdotusta ed. Aspelinin ehdotuk- esiintyä vaaleissa erikoisina ryhminä ja 42231: seksi. sillä tavalla myöskin saada edustuksia it- 42232: Selostus myönnetään oikeaksi. selleen parlamenttiin. Näitten väliin on 42233: tullut vielä sellainen välimuoto, kuin on 42234: laita esim. Ranskassa, s. o., että vaikka 42235: Åän~stys ja päätös: onkin suhteelliset vaalit, niin kuitenkin 42236: varataan enemmistöille, jotka vaaleissa 42237: • syntyvät, tilaisuus saada enemmän edusta- 42238: Ken haluaa jatkaa asian asiallista kä- 42239: sittelyä, äänestää ,jaa"; jos ,ei" voittaa, jia, kuin ne olisivat saaneet, jos olisivat 42240: on ed. Aspelinin ehdotus hyväksytty. toimineet eriksensä. Tämä muoto jo osoit- 42241: taa sen, että tämän asianomaisen maan 42242: Äänestyksessä ovat ei-äänet voitolla. parlamenttaarisessa elämässä ei ole kat- 42243: sottu olleen eduksi, kun on ollut hyvin 42244: Puhemies: Eduskunta on siis hy- paljon pieniä ryhmiä parlamentissa. 42245: väksynyt ed. Aspelinin ehdotuksen ja päät- Suhteellisista vaaleista on sanottava, 42246: tänyt palauttaa asian takaisin u l k o- että ne ovat aina - ,suhteelliset" eivätkä 42247: a s i a i n v a l i o k u n t a a n. koskaan takaa absoluuttista suhteellista 42248: edustusta millekään ryhmälle. Ainoastaan 42249: siinä tapauksessa, että olisi valittava yhtä 42250: monta edustajaa kuin on valitsijoita, saisi 42251: Puhemies: Päiväjärjestykseen teh- jokainen valitsija itselleen aivan ,suhteel- 42252: dään se muutos, että nyt otetaan ensimäi- lisen'' määrän edustajia. Mitä vähemmän 42253: seen käsittelyyn päiväjärjestyksessä olevat valittavia edustajia ja mitä enemmän va- 42254: asiat 8) ja 9) ja vasta senjälkeen 7) asia. litsijoita, sen mukaan suhteellisuus aina 42255: on huonompi tai parempi. Meillä voi sa- 42256: noa, että nykyinen suhteellinen järjestelmä 42257: 8) Ehdotus laibi edustaj,anvaaleista. on verrattain hyvä. Meillä on nim. suhteel- 42258: lisen suuret vaalipiirit ja myös verrattain 42259: Hallituksen esityksen n :o 7 johdosta paljon valittavia edustajia maan asukaslu- 42260: laadittu perustuslakivaliokunnan mietintö ku~n nähden, jotenka verrattain pienikin 42261: n:o 10 esitellään mainitun lainsäätämis- ryhmä voi nykyisenkin vaalilain mukaan 42262: asian e n s i m ä i s t ä k ä s i t t e 1 y ä var- saada itselleen edustajia eduskuntaan. Käsi- 42263: ten. teltävänä olevan vaalilakikysymyksen rat- 42264: .Laki edustajavaaleista. 731 42265: 42266: 42267: kaisussa joutuu vastakkain mainitsemani Perustuslakivaliokunnan enemmistö on lau- 42268: kaksi periaatetta: Onko eduskunnan ulko- sunut kantanaan, ettei pidä pyrkiä vaa- 42269: puolella pyrittävä mahdollisimman laajaan leissa pirstomaan kansalaisia ja mielipide- 42270: hajaantumiseen, vaiko päinvastoin pyrit- ryhmiä hyvin moniin ryhmiin, vaan sen- 42271: tävä siihen, että vaaleissa kokoonnuttai- sijaan koetettava siellä koota suuremmiksi 42272: siin jotenkin suuriksi ryhmiksi, ja että aateyhtymiksi, jotta sillä tavalla eduskun- 42273: sillä tavoin myös eduskuntaan syntyisi ai- taan syntyisi suurempia ja laajempia peri- 42274: noastaan muutamia, mutta sen sijaan suu- aatteiden pohjalla syntyneitä puoluemuo- 42275: rempiia puolueita. Sen komitea;n mietin- dostumia. 42276: nön perusteluissa, joka on laatinut suun- Mitä tulee meidän nykyisiin puolueoloi- 42277: nitelman hallitnksen esitykselle, että va- himme, niin minusta tuntuu, että meillä 42278: littaisiin 20 edustajaa siihen tapaan kuin sentään ollaan kokolailla mallikelpoisissa 42279: maa olisi yhtenä vaalipiirinä, oletetaan oloissa verrattuna esim. Latvian oloihin. 42280: mahdollisuus, että ehdotettu muutos todel- Ja minä luulen, että meidän nykyinen vaa- 42281: lakin tulee aiheuttamaan vaaliryhmien lilakimme on siinä suhteessa vaikuttanut 42282: muodostumista, joittenkin erityisten etu- edullisesti, vaikuttanut sillä tavalla, että 42283: jen valvomiseksi tai jonkun yksityisen tai meillä ei ole sentään mahdollisuuksia ai- 42284: puolueitten ulkopuolella olevan edustajan van pienten ryhmäin muodostumiseen, mut- 42285: valitsemiseksi. Tämä edellyttää nimen- ta että kuitenkin meillä jo voi sellainen 42286: omaan, etä tulisi olemaan vaaleissa hyvin asia, jolla on jankunkin verran kantavuut- 42287: paljon ryhmiä ja että myös eduskuntaan ta, saavuttaa aina mahdollisuuksia tulla 42288: tulisi sillä tavalla muodostumaan pieniä edustetuksi myöskin eduskunnassa. Ja 42289: puolueryhmiä. Eilisessä Huvudstadsbladet- minä menisin vielä pitemmälle. Minä luu- 42290: lehdessä selostetaan erään maan parlament- lisin voivani sanoa, että vielä niistäkin 42291: taarisia oloja, jotka ovat hyvin valaisevia puolueista, jotka meillä nykyään ovat 42292: tämänkin asian käsittelylle. Asia koskee eduskunnassa, voisi hyvin ajatella mahdol- 42293: Latvian valtiopäiviä. Huvudstadsbladetin liseksi vaaleissa yhtymisiä erinäisten lä- 42294: kirjeenvaihtaja, tunnettu nimimerkki K. heisten ryhmien välillä. Sen nyt näkee 42295: T., selostaa, mitenkä siellä on 20 eri puo- varsinkin, kun katselee hallituksen muo- 42296: luettä ja niistä 7 sellaista, joilla on ainoas- dostamisyrityksiä, niin näkee, mitkä siellä 42297: taan yksi edustaja, ja ainoastaan kahdella tulevat aivan lähekkäin ja mitkä toiset 42298: puolueella on enemmän kuin 10 edustajaa taas vetäytyvät pois toisistansa. 42299: parlamentissa. Tämä on se tulos, joka Minä luulisin tällä tavalla, että jos joku 42300: saadaan, jos ruvetaan kovasti pirstomaan. yksityinen ryhmä nykyisistä eduskunnassa 42301: Tällä tavalla itse Huvudstadsbladet-lehden olevista puolueryhmistä tunteekin ehkä 42302: kirjeenvaihtajakin sanoo, että ,kun valtio- kärsivänsä vääryyttä siitä, ettei nykyinen 42303: päivillä on näin kirjava kokoonpano, niin suhteellisuus takaa heille aivan täyttä 42304: tulee hallituksen muodostaminen erittäin määrää edustajia, voi se korvata sen sillä, 42305: vaikeaksi", ja hän liittää sinne perään sel- että liittyy vaaleissa toiseen sitä verrattain 42306: laisen viisaan loppumietelmän, että ,ne lähellä olevaan ryhmään. Tämä asia on 42307: monet ja pitkäaikaiset hallituskriisit, jotka tullut esille n. s. ruotsalaisten vaatimusten 42308: ovat ominaisia nykyajalle, johtuvat niistä pohjalla. Ja ne on esitetty svenska folk- 42309: monivärisistä puoluemuodostumista, jotka partietin taholta. Minä tåhtoisin kuiten- 42310: -esiintyvät maailmansodan jälkeen", ja hän kin ensimäiseksi sanoa, että ei svenska 42311: jatkaa, että ,sentähden edelly~tää rauhal- folkpartiet suinkaan edusta ,Svensk-Fin- 42312: linen valtiopäivätyö suurempien puolue- landia". Ensiksikin voimme sanoa, että 42313: yhtymien muodostumista nykyisten moni- ruotsinkielinen järjestynyt, kehittyneempi 42314: väristen pienien puolueryhmien sijaan". työväki on eronnut tästä ,Svensk-Fin- 42315: Tämä on Huvudstadsbladetin · kirjeenvaih- landista". Ainakin pitäisi ruotsalaisen puo- 42316: tajan kokemus siitä maasta, jossa hän on lueen sihteerin ed. Collianderin entisenä so- 42317: oleskellut, nim. Latviasta. sialistiagitaattorina tietää, ettei sosialisti- 42318: Minä luulen, että tämä lausunto elävään nen työväki suinkaan seuraa ruotsalaisen 42319: elämään perustuneena vastaa tarkkaan puolueen linpua ja että sillä tavalla aina- 42320: sitä, mitä perustuslakivaliokunnan enem- kin järjestynyt työväki on jo löytänyt toi- 42321: mistökin on tahtonut mietinnössä sanoa. senlaisen tien ratkaista kansallisuuskysy- 42322: 732 Perj,antaina .10 !P· ,mam~ll!skumta. 42323: 42324: 42325: myksiä kuin svenska folkpartietin piirissä. TJUoluetta kuin kokoomuspuolue ja ruotsa- 42326: Ja nyt näkyy myöskin maalaisliitto ja eri- lainen puolue turhaan kulkevat vaaleissa 42327: näiset entiset ruotsalaisen puolueen jäsenet erikseen, kun ne kerran eduskunnassa toi- 42328: myöskin vetäneen asiassa oikean johtopää- mivat aina yhdessä ja yhdessä toimivat 42329: töksen, ka tsoneen, että voidaan myöskin hallituksen muodostamisessa ja yhdessä 42330: maalaisliiton piirissä ratkaista kansalli- kaikissa muissa asioissa. Miksi ne leikki- 42331: suuskysymystä ilman, että siinä esiintyy vät vaaleissa erillisinä TJuolueina? Miksi 42332: mitään erikoista ·Svensk-Finlandia ja sitä eivät ole sielläkin yhdessä? Tällä tavalla 42333: edustavaa puoluetta. Ja tekisi mieli kysyä voidaan sivuuttaa tässäkin kielikysymys ja 42334: vielä erinäisiltä ruotsalaisen ryhmän ta- pyrkiä sensijaan todellisten intressien TJOh- 42335: lonpojilta, että eiköhän heidänkin paik- jalle, jotka kuitenkin täällä eduS'kunnassa 42336: kansa pikemminkin olisi esim. maalaislii- laeista ja asioista päättäessä tulevat kysy- 42337: tossa kuin nykyisessä ruotsalaisessa puo- mykseen. 42338: lueessa. Sillä kun nykyiset valtiopäivät al- Minä en siis näe tässä kysymyksessä mi- 42339: koivat, niin tämän ruotsalaisen puolueen tään syytä pyrkiä nykyiseltä kannalta pois 42340: pää-äänenkannattajassa solvattiin näitä ta- edes n. s. ruotsalaisten vaatimusten tyy- 42341: lonpoikaisedustajia siitä, että ovat tulleet dyttämiseksi, vaan minä katson, että ny- 42342: sinne herrojen joukkoon. Minä luulisin, kyisellä pohjalla tulee suhteellisuudessa 42343: että tässäkin kehitys menee oikeampaan toteutetuksi se, mitä käytän n ö ll i- 42344: suuntaan, jos kielieroavaisuudet häviävät n en tarve vaatii, ja kannatan sen- 42345: ja taloudelliset ja muut etuintressit vetä- vuoksi nykyistä suhteellisuusTJeriaatetta, 42346: vät kansalaisia toinen toisensa yhteyteen. ilman että siinä tehdään mitään muutok- 42347: Tällä tavalla kun asiaa katselee, niin nä- sia. 42348: kee, että ruotsalainen kansanpuolue ei suin- Mutta toiselta puolen on minusta täysi 42349: kaan edusta niinkään paljon ruotsalaista syy muuttaa vaalilakia sillä tavalla, että 42350: väestöä, vaan se edustaa meillä taantu- vaaleissa tosiaankin eri puolueet voivat 42351: mussuuntaa, joka jokaisessa asiassa, mil- yhtyä yhteen, ne nimittäin, jotka sitä ha- 42352: loin joku reformi on kysymyksessä, äänes- luavat. Nykyään voi sanoa, että se on tek- 42353: tää näitä reformeja vastaan. Sen tuli nä- nillisesti mahdotonta. Ei voi nimittäin mi- 42354: kemään viimeisessä eduskunnassa jokaiki- kään TJUolue koskaan laskea edeltäkäsin, 42355: sessä asiassa, oli kysymys hallitusmuodos- millä tavalla on laadittava listat, niin ettei 42356: ta, oli kysymys uskonnonvaTJauslaista ja oli toinen tai toinen TJUolue tule hyötymään 42357: mistä asiasta hyvänsä, aina ruotsalainen toisensa kustannuksella. Ne muutokset 42358: puolue oli vastassa. Tällä tavalla kun kat- kuin perustuslakivaliokunta on tehnyt tä- 42359: selee asioita, niin täytyy sanoa, että ruot- hän vaalilakiin, tarkoittavat ainoastaan 42360: salainen puolue on oikeastaan nyt jo etu- sitä, että: tällainen eri TJUolueiden yhtymi- 42361: oikeutetussa asemassa täällä eduskunnassa. nen vaaleissa vaaliliitoiksi tulisi mahdolli- 42362: Tarkoitan määräenemmistöjä, joista ei ku- seksi. Tämä ei siis asiallisesti muuta ny- 42363: kaan ruotsalaisen TJUolueen edustaja ole kyistä vaalilakia, vaan ainoastaan teknilli- 42364: vähääkään ottanut tinkiäkseen. Kun esi- sesti. 42365: merkiksi tuli kysymykseen hallitusmuo- Täällä ensimäisessä vastalauseessa ed. 42366: don hyväksyminen kiireellisenä, niin ruot- von Born lausuu eTJäilyksiä muutoksien 42367: salainen TJUOlue· äänesti vastaan. Silloin muodollista puolta vastaan, koska muka 42368: sen TJUolueen jäsenillä oli yksi ääni viittä eivät mitkään asiantuntijat ole tarkasta- 42369: ääntä vastaan täällä vasemmistossa ja kes- neet ja tutkineet, ovatko ne käytännössä 42370: kustassa, ja taas perustuslakien hyväksy- mahdollisia. Tähän on ensiksikin sanot- 42371: misessä on ollut yksi ääni kahta vastassa. tava se, että muutokset tässä suhteessa 42372: Ja se on aina säännöllisesti jatkunut joka- koskevat vain neljää tai viittä uutta py- 42373: ikisen lain ja reformin yhteydessä, niin kälää, mutta· että ne eivät ole varsinaisesti 42374: että minä katson, että heidän vaikutusval- uusia, vaan ainoastaan analogisia pykäliä 42375: tansa on jo nyt suurempi kuin heidän eräiden aikaisempien TJYkälien kanssa. 42376: edustuksensa edellyttäisi. Katson siis, että Tällä tavalla uusi 29 § m. m. on 42377: tältäkään kannalta ei ole mitään syytä aivan vastaava TJykälälle 25. 25 § 42378: mennä muutoksia tekemään. Ja toisek- käsittelee nim. vaaliliittojen tekemistä, 42379: seen minusta tuntuu, että kaksi sellaista 29 § taas korkeamman asteen vaaliliittojen 42380: Laki edustajavaaleista. 733 42381: --·--·-----------·--·------------- --·--· 42382: 42383: 42384: eli vaaliyhtymäin tekemistä. Ne ovat geringens förslag, skulle komma att i prak- 42385: muodollisesti samoja, ainoastaan siinä eroa- tiken främ.ia uppkomsten av mindre parti- 42386: vat, että puhutaan eri asteen vaaliliitoista. grupper i riksdagen, vilket ,icke vore till 42387: Samoin on 30 § aivan vastaava 26 §:lle fördel för det parlamentariska livet", och 42388: ja 31 § vastaa 27 §:ää. Samalla tavalla på denna grund ställer man sig avvisande 42389: taas 38 § vastaa 37 §:ää, ensiksimainittu gentemot hela förslaget. Och för att i 42390: pykälä nim. ainoastaan selvittelee, millä överensstämmande med denna uppfattning 42391: tavalla ilmoitetaan vaaliyhtymäin tekemi- än vidare hindra den fulla proportionalite- 42392: nen, kun tämä 37 § koskee ilmoituksen ten att komma till sin tillbörliga rätt, så 42393: tekemistä vaaliliitoista j. n. e. Täällä föreslår man en förändring, som ytterli- 42394: asiallisesti ei ole mitään uutta pykälää, gare är egnad att leda till en rubbning av 42395: sananmuodollisesti vain. Ja toisekseen ovat densamma och att i sin mån försvåra för 42396: nämäkin ehdotukset kaikki olleet kahden olika grupper och befolkningslager att i 42397: asiantuntijan, professori Lindelöfin ja yli- förhållande till sin faktiska styrka bliva 42398: tarkastaja Hallstenin tarkastettavina, sa- representerade i riksdagen - något som 42399: mojen asiantuntijain, jotka ovat tehneet åter säges vara egnat att ,konsolidera det 42400: ehdotuksen siksi ehdotukseksi, joka sisäl- politiska livet". Kontentan av hela detta 42401: tyy hallituks-en esitykseen. Minä luulen- resonemang är kort om gott den, att pro- 42402: kin voivani näinollen sanoa, että uusi eh- portionaliteten i vårt valsätt mer eller min- 42403: dotus sellaisenaan ei ole muodollisestikaan dre är av ondo, och att de stora partier- 42404: epäilyttävä, vaan että se on päinvastoin na fastmer borde beredas tillfälle och möj- 42405: yhtäläisen asiantuntemuksen läpikäynyt, lighet att bliva ännu mäktigare och de 42406: kuin hallituksen esityskin, ja luulen, että små åter undertryckas eller tvingas att 42407: sitä voikin sentähden myös muodollisesti uppgå i de större. Är det alltså på detta 42408: kannattaa. Yhden lapsuksen olen kuiten- sätt man vill förverkliga de demokratiska 42409: kin mietinnöstä löytänyt. Se sisältyy 3 lu- principerna hos oss! Det är knappast 42410: vun nimikkeeseen. Siitä on unohtunut pois känsla för rättvisa och billighet som här 42411: sana ,vaaliyhtymät". Siitä pyydän huo- dikterat utslaget, ännu mindre förståelse 42412: mauttaa suurelle valiokunnalle. Tämän lu- för den proportionalitetsgrundsats, som ut- 42413: vun nimikkeeksi tulisi ,Valitsijayhdistyk- gör en av hörnstenarna uti hela vårt de- 42414: set, vaaliliitot ja vaaliyhtymät". mokratiska valsystem. 42415: Minä siis luulen, että eduskunnan on Måhända kunde vissa skäl finnas för den 42416: syytä pitää voimassa sama suhteellisuus- av utskottet föreslagna förändringen i och 42417: periaate kuin tähänkin asti, mutta että on för sig, det må ej bestridas. Men då den 42418: syytä toiselta puolen hyväksyä se käytän- ställes upp såsom motförslag mot den av 42419: nöllinen teknillinen muutos, jo'ka sisältyy regeringen förordade i och för sig så na- 42420: perustuslakivaliokunnan mietintöön, ja sil- turliga och rättvisa reformen, så framstår 42421: lä tavalla hyväksyä perustuslakivaliokun- den onekligen såsom ett rätt osympatiskt 42422: nan mietintö sellaisenaan. led i den partipolitiska kampen. Om man 42423: ovillkorligen velat fasthålla vid den ifrå- 42424: Edellisen puheenvuoron aikana on pu- gasa tta förändringen, så vad hade väl 42425: hetta johtamaan siirtynyt ensi mä i ne n egentligen hindrat att clet oaktat vid sidan 42426: v a r a p u h e m i e s V i r k k u n e n. därav godkänna regeringens proposition. 42427: Hade då icke dessa båcla reformer väl lå- 42428: Ed. v on Born: Sällan har väl en re- tit förena sig med varandra? Helt säkert! 42429: geringsproposition, till innehåll och form Och då hade även de av den ena fram~ 42430: så väl grundad och riktig som den nu kallade rubbningarna och orättvisorna vä- 42431: ifrågavarande om ändring av vallagen, bli- sentligen kunnat paralyseras av den andra, 42432: vit av ett utskott förkastad på så svaga och tvärtom. Då hade .iu i varje fall en- 42433: och torftiga grunder S'Om de, vilka ingå i var partigrupp kunnat vinna sin rättvisa 42434: föreliggande betänkande. Man medg-iver, representation i riksdagen, och de minsta 42435: att den nuvarande vallagen icke lika väl grupperna tillika haft den av utskottet 42436: som regeringens proposition förverkligar antydda möjligheten att inom ramen av 42437: proportionalitetsprincipen, men man är större enhetBr bliva representerade. 42438: rädd för att det fullständiga förverkligan- J ag beklagar djupt den oförståel'se, som 42439: de av sagda princip, som inneligger i re- i föreliggande avseende från utskottsma- 42440: 734 42441: 42442: 42443: joritetens sida gjort sig gällande, och jag toiselta puolen, niin minä olen täysin sel- 42444: ho-p-pas, jämte det jag i övrigt hänvisar till villä siitä, että jos meitä maalaisliittolai- 42445: min till betänkandet fogade reservation, att sia täällä olisi 42 tai 45, niin se ei myös- 42446: stora utskottet skall lyckas bringa denna kään oikeastaan merkitsisi paljon mitään 42447: alltför lättvindigt snedvridna sak -på rätt. käytännössä. 42448: Rdgsm. Ryömäs reflexioner och utlägg- Ainoa muutos, joka, itsessänsä kyllä 42449: ningar beträffande svenskfolket och för- pieni, voisi vaikuttaa käytännöllisesti ja 42450: hållandena för övrigt i Svensk-Finland kan pysyväisesti, olisi se etu, jonka tämän hal- 42451: jap- i detta sammanhang lugnt lämna åt lituksen esityksen pohjalle rakennettu vaa- 42452: deras värde. lilaki antaisi ruotsalaiselle puolueelle. Se 42453: tulisi samaan yhden, ehkä kaksi edustajaa 42454: Ed. Kivi 1 i n n a: On eri tilaisuuk- enemmän kuin mitä se muuten nykyisen 42455: sissa väitetty, että se hallituksen esitys, vaalilain nojalla pystyy saamaan. Tällä 42456: jonka johdosta perustuslakivaliokunnan tavalla oikeastaan tämä puolue tulisi saa- 42457: mietintö on syntynyt, ja tämä mietintö maan kohtuuttoman edun. Jos nim. tarkas- 42458: "tähtäävät aivan eri suuntiin, -pyrkivät eri telemme niitä edustajamääriä, mitä tämä 42459: päämääriin ja edustavat aivan eri järjes- puolue on kyennyt eduskuntaan lähettä- 42460: telmiä. Tavallansa voi näin sanoakin. Ai- mään, niin täytynee sanoa, että sillä nyt 42461: van lyhyesti minä olisin valmis sanomaan, jo on ollut käytettävissään runsaastikin se 42462: että hallituksen esitys pyrkii avaamaan vaikutusvalta, mikä tällä -puolueella suh- 42463: kaikki ovet ja kaikki mahdollisuudet kai- teellisuuslain mukaan -pitäisi olla. Ny- 42464: kille niille hajoittaville voimille, jotka voi- kyänsä sillä on käytettävissä 25 edustaja- 42465: vat ohjata valtiollisen elämän eduskun- paikkaa. Se merkitsee 12 1 / 2 % eduskun- 42466: nassa hajalle, perustuslakivaliokunnan nasta ja ruotsalaisen väestön määrä lienee, 42467: suunnitelma taas pyrkii keräämään valtiol- en muista ihan tarkalleen, mutta lieneekö 42468: liset voimat muutamiin suuriin valtaväy- täyttä 11 %, tuskin sitäkään. Ja sitä-paitsi 42469: liin. Voidakseni tarkemmin perustella tätä on otettava huomioon se, että ruotsalainen 42470: väitettä, lienee syytä jonkun verran tar- väestö ei kokonaisuudessaan kulje niin sa- 42471: kastaa, mitä käytännöllisiä seurauksia notun ruotsalaisen kansan-puolueen lipun 42472: kummastakin järjestelmästä olisi. alla. Vaikkakin tämän puolueen edustaja- 42473: Myönnettäköön, että hallituksen esitys määrä menisi alas 20:eenkin, olisi sillä 42474: toteuttaa suhteellisuuden vielä suurem- kuitenkin käytettävänään 10 % valtiolli- 42475: malla matemaattisella tarkkuudella kuin sesta vallasta, joka on jokseenkin suhteel- 42476: meidän nykyinen vaalilakimme sitä tekee linen sen väestön määrään, mikä sen edus- 42477: ja kuin mitä todennäköisesti myöskin pe- tajia valitsee. Se, mitä se hallituksen esi- 42478: rustuslakivaliokunnan mietinnön pohjalle tyksen mukaan -pystyisi saamaan lisäksi, 42479: rakentuva laki pystyisi tekemään. Joka olisi siis jonkunlaista, jos saisi käyttää 42480: tapauksessa ovat ne muutokset puolueiden tällaista taloudellisesta elämästä lainattua 42481: voimasuhteisiin, mitkä tämän kautta syn- sanaa, ,ansiotonta arvonnousua". Tällä li- 42482: tyisivät, ylimalkaan sellaisia, joilla ei ole säilä, niin pieni kuin se olisikin, sillä voisi 42483: mitään käytännöllistä merkitystä. Ne voi- olla jotakin käytännöllistä merkitystä 42484: sivat koroittaa jonkun -pienemmän puo- nnssa oloissa, joissa me tätä nykyä 42485: lueen äänimäärän yhdellä, kahdella, ehkä elämme. Se lisäisi ruotsalaisen kansan-puo- 42486: kolmella edustajalla, ne voisivat alentaa lueen mahdollisuutta harjoittaa -painos- 42487: suurempien puolueiden edustajamäärää vas- tusta asettumalla ratkaisevaksi painoksi 42488: taavilla määrillä. Tällaisilla muutoksilla puolelle tai toiselle, kun nyt kerran voima- 42489: ei kumminkaan ole yhtään mitään käytän- suhteet eduskunnassa ovat sellaiset kuin 42490: nöllistä merkitystä ylipäänsä. J oissakuissa ovat. Ja että ruotsalainen -puolue on osan- 42491: erikoistapauksissa vain voisi tällainen voi- nut tätä asemaa hyväkseen käyttää ja ki- 42492: mansiirto vaikuttaa jotakin, mutta yleensä ristää - minun mielestäni siinä ei voi 42493: se ei sitä tekisi. Minä en käsitä, mitä iloa muuta sanaa käyttää - kiristää itselleen 42494: esim. eduskunnan nykyään pienimmällä etuja, joita se muuten ei olisi voinut saada, 42495: puolueella olisi, mitä käytännöllistä hyö- sehän on saatu nähdä tässä eduskunnassa. 42496: tyä, jos heitä täällä istuisi 15 taikka 18. Mutta tämän takia minun ymmärtääkseni 42497: Itse asiassa se ei merkitsisi mitään. Ja ei pitäisi olla, tämän päämäärän saavutta- 42498: Laki edustajavaaleista. 735 42499: 42500: 42501: miseksi ei pitäisi olla mitään syytä ryh- tämä tulisi tapahtumaan, sitä on tietysti 42502: tyä siihen muutokseen, johonka hallituk- vaikea mennä etukäteen sanomaan ja minä 42503: sen esitys tässä asiassa tähtää. olen kyllä valmis myöntämään, että aivan 42504: Tämän muutoksen vastapainona on paljon muutos ei ehkä saisi aikaan, mutta 42505: - paitsi, että minä en sinänsäkään pidä minä en puolestani ymmärrä sitäkään, että 42506: tätä muutosta minään etuna ollenkaan - meidän pitäisi ylimalkaan lähteä kulke- 42507: sen matemaattisen suhteellisuuden vasta- maan tähän s~untaan, suuntaan, joka vie 42508: painona, jolla ei ole mitään käytännöllistä niinkuin sanottu eduskunnan voimien ha- 42509: merkitystä minusta ja jonka hallituksen joittamiseen. 42510: esitys toisi mukanaan, sen vastapainona on Sen sijaan perustuslakivaliokunnan eh- 42511: useita käytännöllisiä haittoja. Hallituksen dottama järjestelmä, joka ei itse asiassa 42512: esityksen mukainen vaalilaki avaisi, niin- ole mitään muuta kuin nykyinen vaalilaki 42513: kuin sanottu, kaikki ovet ja mahdollisuu- kehitettynä ja selvennettynä, se johtaisi 42514: det auki hajoittaville voimille. Se suoras- ehdottomasti voimien kokoamiseen. Se 42515: taan houkuttelisi muodostamaan pieniä muutos, minkä -perustuslakivaliokunta on 42516: puolueryhmiä. Kaikenlaiset pienet eturyh- tehnyt nykyään voimassaolevaan vaalila- 42517: mät voisivat toivoa saavansa yhden tai kiimme, ei merkitse oikeastaan mitään 42518: pari, ehkä kolmekin edustajaa eduskun- muuta, kuin että se tekee täyttä totta, te- 42519: taan, ja kun heillä siihen on mahdollisuus, kee todella mahdollisiksi ne vaaliliitot eri 42520: niin he ryhtyisivät hajoittavaan toimin- puolueitten kesken, jotka nytkin ovat -pe- 42521: taan ja tämä eduskunta tulisi yhä edelleen riaatteellisesti mahdollisia, mutta tosiasial- 42522: yhä kirjavammaksi ja hajanaisemmaksi, lisesti -perin vaikeita. Eihän tietysti mi- 42523: kuin mitä se nykyänsä jo on olosuhteitten kään nytkään estä puolueita tekemästä 42524: vuoksi, joita me nyt emme pysty muutta- keskenään vaaliliittoa. Mutta jokainen tie- 42525: maan. Ja avaisipa sellainen mahdollisuus, tää, että tällainen vaaliliitto on monesta 42526: joka sisältyy hallituksen esitykseen, kei- syystä sangen vaikea. Ei voida etukäteen 42527: noja, joita saattaisi käyttää yksi ja toinen laskea, mihinkä tulokseen se johtaa, kuinka 42528: suulas agitaattori hankkiakseen itselleen monta edustajaa vaaliliitossa olevat puo- 42529: niin paljon persoonallista kannatusta, että lueet kukin saavat. Ne puolueet, jotka täl- 42530: hän voisi päästä yhdeksi niistä kahdesta- laiseen vaaliliittoon rupeavat, ne ovat pako- 42531: kymmenestä, ·jotka valittaisiin koko maa tetut aivan kuin· sulautumaan yhteen yh- 42532: yhtenä vaalipiirinä. Minun täytyy sanoa, deksi puolueeksi, ja sellainen, niin lähei- 42533: että se kokemus, mikä meillä on niistä nen yhteistoiminta on käytännössä erin- 42534: pikkuryhmistä, mitä täällä eduskunnassa omaisen vaikeata. Se on monta kertaa 42535: on ollut, ei kehoita jatkamaan. Kokemus nähty. Jos sen sijaan on mahdollisuus 42536: on ollut ja on, että se ei erittäin kehoita tehdä sellaisia korkeamman asteen vaali- 42537: uusia tällaisia eduskuntaan hankkimaan. liittoja, joille perustuslakivaliokunnan mie- 42538: Silloin tällöinhän ne voivat valmistaa mie- . tintö rakentuu, niin nämä vaikeudet häviä- 42539: lenkiintoisen ja mieltä virkistävän hetken vät. Eri puolueet tehdessään vaaliliiton 42540: eduskunnalle, mutta siihenpä se sitten jäisi. keskenään tietävät silloin jokainen saa- 42541: Jos eduskunta tällä tapaa, vaikkakin nyt vansa yhtä monta edustajaa kuin he yksi- 42542: pienemmässäkin määrässä, hajaantuisi, niin nänsäkin äänillään saisivat, mutta yli- 42543: se minun ymmärtääkseni olisi omiaan hei- jäämä-äänillänsä auttavat he läpi sen edus- 42544: kantamaan parlamenttaarista elämäämme, tajan, joka olisi lähinnä. Jää sitten tietysti 42545: tekemään eduskunnalle entistään vaikeam- sattuman varaan, mistä vaaliliitosta ole- 42546: maksi valtiollisen elämän kulun hallitse- vasta puolueesta tämä edustaja tulee ole- 42547: misen. Ja että se on ilmankin jo vaikea ta maan. 42548: nykyisissä oloissa, siitä me olemme saaneet Tällaisten vaaliliittojen mahdollisuus 42549: niin tuoreita kokemuksia, ettei niitä tar- tarjoo minun ymmärtääkseni pienillekin 42550: vitse toistaa. Minä olisin siis valmis -pitä- puolueille täydet mahdollisuudet. Niiden 42551: mään hallituksen esitystä ja hallituksen ei tarvitse suinkaan, niinkuin täällä ed. 42552: esityksen mukaista vaalilakia sellaisena, von Born sanoi, ,up-pgå", suorastaan su- 42553: joka olisi omiaan vaikeuttamaan parla- lautua niihin suurempiin puolueihin, joiden 42554: menttaarisen valtioelämän toimeenpanoa ja kanssa he tekevät vaaliliiton, niinkuin nii- 42555: sen kulkua eduskunnassa. Missä määrin den jossain määrin nyt, nykyisen vaalilain 42556: 736 Perj,antaiDJa t:'-'0 'P· m'ar~a,skuuta. 42557: 42558: 42559: mukaan täytyy tehdä, vaan ne voivat, väittää, vaan että sillä on päteviä syitä 42560: nämä pienet puolueet voivat säilyttää täy- puolellansa. 42561: sin itsenäisyytensä ja kumminkin käyttää 42562: ylijäämät äänensä hyödyllisesti auttaak- Ed. V en no 1 a: Hallituksen esityksen 42563: seen lähinnä olevaa puoluetta, tai mahdolli- tarkoituksena oli kehittää ja vakaannuttaa 42564: sesti voivat hyötyä toisen lähinnä olevan edelleen sitä suhteellisuusperiaatetta, mikä 42565: puolueen ylijäämä-äänistä. Minä en tie- sisältyy nykyisessä vaalilaissamme. Tä- 42566: tysti voi sanoa, eikä kukaan voi mennä an- män tarkoituksena on saada eri kansalais- 42567: tamaan mitään lupauksia ja sitoumuksia ryhmille voimainsa ja äänimääräinsä mu- 42568: siitä, mitenkä vaaliliitot ensi vaaleissa tul- kainen edustus myös eduskunnassa. Se 42569: laan solmiamaan, mutta sen minä luulen asettuu sille vapaamieliselle kannalle, että 42570: voivani sanoa, että mahtanen minä olla pe- eduskunta edustaa koko kansaa ja että 42571: räti huono profeetta, huono ennustaja, ellei kansan eri kerroksissa liikkuvat mielipi- 42572: esim. vaaliliittomahdollisuudet keskustassa teet ovat saatavat täällä esille~ Sentakia 42573: ole tavattoman paljon suuremmat tämän on se koettanut lähteä siitä, että tehtäisiin 42574: perustuslakivaliokunnan mietinnön hyväk- nykyiseen vaalilakiin muutoksia, niin että 42575: symisen jälkeen, kuin mitä ne ovat tähän tämä periate todellakin toteutuisi ja koh- 42576: saakka olleet. Voipi kyllä olla niin, ettei, tuuttomuus ja epäoikeudenmukaisuus pois- 42577: kaikista edustaja Ryömän hyväntahtoisista tuisi vaalilaistamme. 42578: neuvoista huolimatta, oikeiston keskuu- Se kanta, jolle perustuslakivaliokunnan 42579: dessa sittenkään saada tällaista vaaliliittoa enemmistö on asettunut, nimittäin so- 42580: toimeen, mutta sille nyt ei mitään mahda. sialistit, kommunistit ja osa maalaisliitto- 42581: Minun käsitykseni mukaan ja niiden laisia, lähtee kokonaan toisista perusteista. 42582: edustajain käsityksen mukaan, jotka ovat Se tahtoo saada aikaan suuria vaaliyhty- 42583: olleet ja ovat tämän perustuslakivaliokun- miä eikä suostu tasoittamaan sitä epäkoh- 42584: nan mietinnön takana, meidän tulisi pyr- taa, mikä vaalilaissamme on. Nykyään 42585: kiä siihen, että valtiollinen elämä mahdol- menee suuri määrä ääniä hukkaan, kun 42586: lisuuden mukaan keräytyy muutamien eri vaalipiireissä olevat, hajalleen menevät 42587: suurten suuntaviivojen ympärille, ja niin- äänet eivät tule käytetyiksi eri puolueiden 42588: kuin olevat olot meillä ovat, nämä suunta- hyväksi. Onpa laskettu että esim. suoma- 42589: viivat tietysti ovat oikeisto, keskusta ja laiset porvarilliset puolueet olisivat voi- 42590: vasemmisto. Sittenkuin ja sen mukaan neet saada 5 tai 7 edustajaa enemmän 42591: kuin tähän päästään, sitä mukaa voi eduskuntaan lisää, jos vaalilakimme ei olisi 42592: yleensä eduskunnallinen, parlamenttaari- ollut niin nurinkurinen, kuin se on. On 42593: nen elämä saada meillä vakavuutta, läh- tahdottu väittää, että tällainen korjaus 42594: teä liikkumaan vakavalla, varmalla poh- vaalilaissamme veisi siihen, että pienet 42595: jalla, niin varmalla kuin se meidän, joka puolueet tulisivat täällä valtaan, ja edus- 42596: tapauksessa olevien olojen pakosta särky- taja Ryömä on ihmeteltävän kritiikittö- 42597: neissä puoluesuhteissamme yleensä voi mällä tavalla maalannut meille seinälle 42598: 'kulkea. Tämä on se päämäärä, johonka on Latvian oloja, jossa on 20 eri puoluetta, 42599: pyrittävä, tämä käytännöllinen päämäärä, semmoisiakin puolueita, joissa on vain yksi 42600: valtiollisen elämän vakiinnuttaminen, val- edustaja. Minun täytyy todella ihmetellä 42601: tiollisen elämän lujittaminen, ehjentämi- edustaja Ryömän sivistystasolla olevalta 42602: nen, ja se painaa äärettömän paljon enem- mieheltä sellaista maalausta enkä minä 42603: män kuin se teoreettinen, se matemaattis- usko, että edustaja Ryömä edes itse uskoo 42604: teoreettinen suhteellisuus, mikä hallituksen siihen, mitä hän nyt tahtoo muka eduskun- 42605: esityksen mukaan saavutettaisiin samalla taa saada uskomaan, että täällä siitä yk- 42606: pirstoamaila ja heikentämällä eduskun- sinkertaisesta korjauksesta, mikä tässä on 42607: nassa esiintyvää valtiollista elämää. Sen- kysymyksessä, että hajalleen menevät 42608: takia uskallan minä toivoa, että suuri va- äänet käytettäisiin oikeudenmukaisesti eri 42609: liokunta asiaa käsitellessään huomaa, että puolueiden hyväksi, olisi sellainen seuraus, 42610: se pohja, jolle perustuslakivaliokunnan että täällä syntyisi lukflisa joukko eri puo- 42611: mietintö on rakennettu, ei ole niinkään löy- lueita. Ja sitten vedetään esille Latvian 42612: hästi harkittu eikä perustu niinkään löy- olot. (Ed. Ryömä: Kuka sitä on väittä- 42613: hiin perusteisiin, kuin täällä on tahdottu nyt?) Se on enemmän kuin luvatonta va- 42614: Laki edustajavaaleista. 737 42615: 42616: 42617: kavassa esityksessä. (Ed. Ryömä: Eihän mielipiteet pääsevät siinä esille. Se että 42618: sitä ole väitettykään.) Edustaja Kivilinna pyritään keinotekoisesti - viivaan alle 42619: on selittänyt, että tässä on kysymyksessä sen- luomaan suuria puolueita, johtaa 42620: kaksi eri suuntaa, toinen joka tahtoo koota suurten puolueiden terrorismiin, jota on 42621: täällä suuriin uomiin valtiollista elämää, ehdottomasti vältettävä. 42622: ja toinen joka tahtoo niitä pirstoa. Tämä Täällä on myöskin mainittu, että puo- 42623: on suoraan sanoen asian liioittelemista, lueelle on jokseenkin sama, saako se kaksi 42624: eilen sanoisi hölyn pölyä. Tässä ei ole tai kolme edustajaa enemmän eduskuntaan. 42625: kysymys mistään semmoisesta. Minä en Sehän on tietysti sama, silloin kun katse- 42626: voi käsittää, mitenkä vakavat miehet voi- lee asiaa siltä kannalta että emme piittaa 42627: vat tällaista esittää, että tässä jos ne haja- näiden neljän edustajan mielipiteestä tai 42628: äänet koottaisiin, syntyisi ·lukuisa joukko noiden pienempien puolueiden mielipitees- 42629: eri puolueita ja pirstoisi meidän valtiollis- tä, me suuret ratkaisemme asian. Se on 42630: ta elämäämme. (Ed. Ryömä: Kuka sitä kuitenkin oikeuden ja kohtuuden kannalta, 42631: on väittänyt?) Päinvastoin se kokoisi eri johon vaalilaissa on tahdottu pyrkiä, koko- 42632: puolueille, mitä täällä on, niiden oikeuden- naan päinvastainen pyrkimys. Sehän riip- 42633: mukaisen edustuksen. Se korjaisi myös puu puolueesta ja niiden takana olevista 42634: sitä epäkohtaa, mitä on väitett~t ja julki- valitsijoista, minkä arvoisina he pitävät 42635: suudessakin huomautettu, että esim. liike- mielipiteitään. Liikemiehet ovat pitäneet 42636: miehet, taloudenedustajat, virkamiehet erinomaisen tärkeänä että heidän ryhmän- 42637: j. n. e. eivät saa täällä asianmukaista edus- sä saa myöskin edustajan, jonka he tunti- 42638: tusta. Heillä olisi tilaisuus paremmin si- sivat omakseen, n. s. kristilliset tai n. s. 42639: tä saada, jos tämä korjaus tehtäisiin. En- kristikansa ovat pitäneet tärkeänä että he- 42640: kä minä voi ymmärtää, minkä takia tätä- kin saisivat oman edustajansa. Virkamie- 42641: kin vastustettaisiin, jos kerran tahdotaan het ovat pitäneet erinomaisen tärkeänä että 42642: pysyä oikeudenmukaisuuden ja kohtuuden he saisivat oman edustajansa. Kaikki 42643: kannalla. Se on erittäin, jos asetutaan sil- mahdollisuudet tällaiseen tahdotaan riistää 42644: le kannalle, että muutamat suuret puolueet ja polkea eri mielipiteiden esille tuleminen 42645: terroriseeraavat ja polkevat eri mielipitei- Suomen eduskunnassa. Olen sitä mieltä 42646: den esille tulemisen vaaleissa. Se on toinen että tämä ei ole oikeaa eikä myöskään kau- 42647: kanta, mutta siihen kantaan minä puoles- nista. 42648: tani en voi yhtyä. (Ed. Ryömä: Missä Täällä on sekä ed. Ryömä että ed. Kivi- 42649: logiikka nyt on?) - Täällä on myöskin linna, jotka ovat tämän parustuslakivalio- 42650: ikäänkuin jonkunmoisena pöpönä maalattu kunnan enemmistön kannan isiä, tahtoneet 42651: seinälle että tämän vaalilain parannuseh- selittää että he tahtovat ajaa valtiollisen 42652: dotus on tehty sen mietinnön johdosta, jo- elämän siihen, että syntyisi suuria valta- 42653: ka oli annettu Svenska Folktingetin ano- uolllia, joissa se kulkisi, että syntyisi suuria 42654: muksen johdosta. Kyllä täytyy sanoa etta puolueita. Minä olen myöskin sitä mieltä 42655: edellytetää.n erinomaisen vähän poliittista että pienten puolueiden syntymistä ja 42656: arvostelukykyä eduskunnassa, jos tällai- niiden vahingollista vaikutusta ei ole edis- 42657: silla keinoilla koetetaan ajaa asiata läpi. tettävä. Olen sitä mieltä että meidän val- 42658: On huomattava että tämän Svenska Folk- tiolliselle elämällemme olisi erinomaiseksi 42659: tingetin anomuksen johdosta on istunut ko- eduksi, jos meillä olisi ainoastaan kolme 42660: mitea, jossa kaikki puolueet ovat olleet eri suuntaa: oikeisto, keskusta ja vasem- 42661: edustettuina. Nämä edustajat ovat olleet misto. Asianlaita on nyt kuitenkin niin 42662: yksimielisiä tästä muutoksesta. Ei tällä meillä kuin muuallakin sellainen ettei näi- 42663: pelottamisella, että muka tällä ruotsalai- tä eri suuntia, ajatussuuntia, ole missään 42664: suutta edistetään ja sen pyrkimyksiä, vai- maassa vielä voitu valaa yhteen ainoaan 42665: kuteta mitään ainakaan kriitillisempään puolueeseen. On aivan turha yritys koet- 42666: osaan eduskuntaa. On aivan oikeudenmu- taa edes siihen pyrkiä. Eri vivahduksia 42667: kaista että ruotsalaiset saavat sen edustuk- on näissä :valtaväylissä ja nämä vivahduk- 42668: sen, mikä heille kuuluu ja myös muut yh- set on syytä säilyttää. Olen sitä mieltä 42669: teiskuntaryhmät. Meidän on lähdettävä että vahingoitetaan valtiollista elämää, 42670: tässäkin siitä että eduskunta edustaa koko jos keinotekoisesti koetetaan kurikoida ja 42671: kansaa ja uusittava vaalilaki niin että eri polkea alas ne mielipiteiden eroavaisuudet, 42672: 93 42673: 738 42674: 42675: 42676: mitkä kansassa liikkuvat. Suomen edus- maan, joilla selvästi m sen suurempaa 42677: kunnan velvollisuus on edustaa koko kan- mahdollisuutta ole. Ei tämä ole vaan teo- 42678: saa ja sen on lähdettävä myös siltä kan- reettinen olettamus. Kun on seurannut jul- 42679: nalta vaalilakikorjauksia tehtäessä että eri kista sanaa esimerkiksi parissa viime vaa- 42680: mielipiteet voivat päästä täällä esille. Mi- lissa, niin yhden ja toisen eri mielipidevir- 42681: nä en pidä mahdottomana myöskään kor- tauksen taholta on kysymystä nostettu sel- 42682: keampiasteison vaaliyhtymäsysteemin liit- laisen oman pienen vaaliliiton aikaansaa- 42683: tämistä vaalijärjcstelmäämme, mutta mi- misesta, mutta tämä kokemus, jonka olen 42684: nä en pidä sitä mahdollisena että se liite- maininnut, on siitä pidättänyt. Varmaan 42685: tään ainoastaan yksinään ja kokonaan jä- tulee niin olemaan edelleenkin. Varsin 42686: tetään huomioonottamatta se hallituksen suuresta pieniin vaaliliittoihin pirstoutu- 42687: esitys, joka koettaa saada korjausta aikaan misesta en siis . uskoisi olevan liian suurta 42688: suhteellisuuden paremmaksi toteuttamisek- vaaraa. 42689: si. Asian tällä kannalla ollessa minun täy- Edellinen puhuja jo viittasi siihen, ettei 42690: tyy yhtyä siihen että perustuslakivalio- käy myöskään laatuun suuria mielipide- 42691: kunnan ehdotus olisi hylättävä, ja kanna- virtauksia pusertaa aivan muutamaan. 42692: tan hallituksen esityksen hyväksymistä. Kieltämättä saisi parlamentaarinen toimin- 42693: ta siitä suoraviivaisuutta, jos olisi, niin- 42694: Ed. Mannermaa: Kieltämättä ovat kuin onkin ollut Englannissa, parlamenta- 42695: suunta, jota hallituksen esitys käy, ja se rismin luvatussa maassa, vuosisatojen ai- 42696: suunta, jota perustuslakivaliokunnan kana vain pari valtapuoluetta, jotka vaih- 42697: enemmistö ajaa, suuressa määrässä vastak- telivat keskenään valtiollisen vaikutuksen 42698: kaiset, niinkuin täällä jo on huomautettu. painopisteen hallussaan pitämisestä. Mutta 42699: On toisaalta kysymys todellisen suhteelli- nykyisen yhteiskunnan moninaiset ·risti- 42700: suuden suuremmasta aikaansaamisesta, riitaiset pyrkimykset ovat jo aikoja sitten 42701: toisaalta taas suurten mielipidevirtausten särkeneet sen aseman sielläkin. On tultu 42702: vallan yhä suuremmaksi kasvattamisesta. siihen, mihin kaikissa Euroopan mantereen 42703: Luonnollisesti ei ole vastausta etsittäessä, parlamenteissa, että eduskunnassa täytyy 42704: kumpaan suuntaan on lähdettävä, ainoas- riittäviä hallitusenemmistöjä saada blokki- 42705: taan harkittava sitä, mikä meidän puolue- en muodostamisen kautta, eikä auta pyrki- 42706: oloissa yhden tai toisen mielestä näyttää minen sellaiseen suoraviivaisuuteen jo vaa- 42707: tänä aikana tai lähitulevaisuudessa edulli- litoiminnassa. Se on joka tapauksessa 42708: simmalta, vaan täytyy ottaa. ja perusta- asian kulku, joka koko yleiseurooppalaisen 42709: vassa määrässä, oikeudelliset näkökohdat kehityksen mukaan näkyy välttämättö- 42710: huomioon. mältä. 42711: Nyt on tietysti myönnettävä että vaa- Siis näyttää tilanne olevan se, ettei yh- 42712: ransa sillä olisi, jos sen kautta, että pie- täältä ole vaaraa ylen suuresta pienien ryh- 42713: nemmille mielipidevirta uksille annetaan mien esiintymisestä eikä toisaalta juuri 42714: suurempi esiinpääsymahdollisuus puolue- mahdollisuuttå pusertaa olemassa olevien 42715: elämässämme, tapahtuisi huomattavaa päämielipidevirtausten väyliä yhä enem- 42716: pirstoutumista. Mielestäni kuitenkin meil- män ja enemmän yhteen. Mutta silloin 42717: le kokemus osoittaa, ettei tarvitse tätä vaa- mielestäni on hallituksen esitys parhaiten 42718: raa aivan suureksi arvioida. On jo huo- keskilinjaa kulkeva. Se antaa oikeutusta 42719: mautettu, että joku tällainen, aivan pie- ja liikuntatilaa pienemmillekin, mutta 42720: nenä erillisenä vaaliliittona esiintynyt tuottaa, kuten toivon voivani pian tässä 42721: mielipidevirtaus on ollut, mutta kokemus- sanoa, myös suuremmille mielipidevirtauk- 42722: han on järjestään ollut se, että tuollaisen sille etuja, jotka eivät ole tähän saakka 42723: yhden tai kahden edustajan ryhmän, sikäli tulleet vielä keskustelussa oikein esiin. 42724: kuin sellaista ryhmäksi voi sanoa, kuiten- Perustuslakivaliokunnan mietinnön kan- 42725: kin itse eduskunnassa täytyy liittyä jo- taa vastaan tältä katsomuskannalta, johon 42726: honkuhun laajempaan, sitä lähinnä olevaan olen perusteissa viitannut, on varsin paljon 42727: mielipidevirtaukseen. Osaavat ihmiset sen huomauttamista. 42728: johtopäätöksen vetää jo vaalitoiminnassa, Ensinnäkin on yleisesti tunnettu jo siltä 42729: etteivät ryhdy aivan suuressa määrässä ajalta kuin 1905 ja 1906, viimeisillä sää- 42730: sellaisia mielipiteitä eri puolueiksi luo- tyvaltiopäivillä, nykyinen suhteellinen 42731: Laki edustajavaaleista. 739 42732: 42733: 42734: vaalitapamme otettiin käytäntöön, että niin ehdokassijoja enemmän, kuin mitä vaali- 42735: sanottu d'Hontin sääntö, jonka mukaan piiri saa lähettää. Mutta siten poistuu var- 42736: suhteellisessa vaalitavassamme äänet vai- sinaisin syy, joka on tähän saakka estänyt 42737: kuttavat ja lasketaan, itsessään suosii suu- suurempien vaaliliittojen keskinäisen yhty- 42738: ria mielipidevirtauksia pienten rinnalla, ja misen eri vaalipiireissä. Ei enää, jos lain- 42739: tämä suosittu asema tulee olemaan sitä pa- säännös tulee sellaiseksi, tarvitse pelätä, 42740: rempi, mitä suurempi suhteellisesti joku että suurikaan mielipideryhmä yhtyessään 42741: puolue äänimäärinensä on. Täytyy kysyä, vaaliliittoon toisen kanssa tulee, äänestä- 42742: onko syytä ajaa asia siihen, että tämä kiel- jäin ehkä siirtyessä suuressakin määrässä 42743: tämätön kohtuuttomuus suurenisi, niinkuin sen puolelle, menettämään siinä vaalipii- 42744: se suurenisi perustuslakivaliokunnan mie- rissä ehdokassijoja. Niinmuodoin antaa 42745: tinnön ehdotuksen mukaan. todella hallituksen esitys suuriHekin mieli- 42746: On tietysti kieltämätöntä, että lähtö- pidevirtauksille sellaista lisäetua entisen 42747: kohta hallituksen esitykselle on ollut se lisäksi, että se tekee osaltaan tarpeetto- 42748: ruotsalaisessa väestöaineksessa esiintyvä maksi sen, mitä perustuslakivaliokunnan 42749: pyrkimys, että se saisi haravoiduksi ko- enemmistö ehdotuksellaan on tarkoittanut. 42750: koon kaikki äänensä koko maassa, siis Sitten vielä hallituksen esitys antaa it- 42751: myös niistä vaalipiireistä, joissa ei ole toi- sessään suuriliekin mielipivirtauksille tuon, 42752: voa yhtäkään edustajaa saada. Mutta siinä että niitten hajaäänet eri vaalipiireissä ei- 42753: pyrkimyksessä mielestäni ei ensinkään ole vät mene hukkaan. Myönnettäköön kyllä, 42754: mitään väärää eikä arvotonta, niin etteikö että se etu on pienille mielipidevirtauk- 42755: sitä voisi hyvin ottaa lähtökohdaksi tällai- sille isompi kuin suurille. Sillä jos joku 42756: selle lainsäädäntömuutokselle. Mutta edel- puolue on saanut vaalipiirissä 4 tai 5 tai 42757: leen, jos tällainen mahdollisuus tulee, vaik- 6 edustajasijaa, niin ei sille ole enää niin 42758: kapa ruotsalaiselle puolueelle, niin se itses- suuri vahinko, jos siltä jää hajaääniä yli 42759: sään on ainoastansa luonnollinen vasta- sen; mutta jos pieneltä mielipidevirtauk- 42760: paino sille suositulle asemalle, minkä suh- selta, joka on ehkä saanut yhden edustajan, 42761: teellinen vaalitapamme luonteensa mukaan menee lähes toisen äänimäärä hukkaan, 42762: antaa hyvin suurille mielipidevirtauksille. niin se on suhteellisesti paljon suurempi 42763: Ja tämä näkökohta antaa hallituksen esi- vahinko. Myönnettäköön, että tähän näh- 42764: tykselle oikeutusta, joka ulottuu korkeam- den pienemmille mielipidevirtauksille etu 42765: malle ja kauvemmaksi, kuin yhden tai toi- hallituksen esityksessä on vähän suurempi, 42766: sen mielipidevirtauksen vaatimusten huo- mutta ei missään tapauksessa niin paljon 42767: mioon ottaminen. Yleensä tämä esitys tyy- suurempi, että isot, muuten eräällä tavalla 42768: dyttää oikeuden ja kohtuuden vaatimuksia, suositussa asemassa olevat mielipidevir- 42769: mitä vaalitapamme suhteellisuuteen tulee, taukset tulisivat sen kautta sorretuiksi. 42770: niin hyvin suuriin kuin pieniin mielipide- Lopuksi tahdon mainita yksityisen valit- 42771: virtauksiin nähden niiden keskinäisissä si.ian asemasta, millainen se tulisi ole- 42772: edustusmahdollisuuksissa. Siis on todelli- maan, jos perustuslakivaliokunnan enem- 42773: nen tällä hallituksen esityksellä asiallinen mistön kanta menisi lävitse. Onhan tun- 42774: pohja paljon sivu sen lähtökohdan, josta se nettua, että yksityiset valitsijat tuntevat 42775: nyt lähtenyt on. meidän monimutkaisissa suhteellisissa vaa- 42776: Mitä sitten tulee suurten puolueitten leissamme suuressa määrässä olevansa puo- 42777: vaaliliittojen keskinäiseen liittymiseen vie- luejohdon määrättävissä. Se henkilökoh- 42778: lä korkeamman asteen vaaliliitoiksi, niin tainen suhde valitsijan ja edusmiesehdok- 42779: on huomattava, mikä vielä ei keskustelussa kaan välillä, joka joka tapauksessa olisi 42780: ole tullut painostetuksi, että hallituksen suotava, on suuressa määrässä saavutta- 42781: esitys antaa tähän nähden paljon suurem- mattomissa jo nykyisen vaalitavan mukaan. 42782: pia mahdollisuuksia, kuin mitä tähän Jos nyt vielä tehtäisiin eri vaaliliittojen 42783: saakka on ollut. Tähän saakkahan on ol- keskisiä yhtymiä, niin siirtyisi yksityisen 42784: lut niin, ettei yhdelläkään vaaliliitolla ole valitsijan ääni ties minne saakka. Halli- 42785: saanut olla suurempaa määrää edustajaeh- tuksen esityksen mukaan se edes pysäh- 42786: dokkaita, kuin mitä vaalipiiri saa edustajia tyisi omaan varsinaiseen puolueeseen. Pe- 42787: eduskuntaan lähettää. Hallituksen esityk- rustuslakivaliokunnan kannan mukaan ääni 42788: sen 25 §:n mukaan voi vaaliliitossa olla 1/3 vms1 siirtyä hyvin paljon kauemmaksi. 42789: 740 Perjantain:a 1•0 !P· ma•rr.askuuota. 42790: 42791: Tämä riip-puminen puoluejohdosta, tämä för resten, åtminstone för närvarande, då 42792: henkilökohtaisen vaikutuksen vähyys on vi äro 25 här på högra sidan och en -på 42793: aivan varmaan yhtenä syynä siihen, että vänstra sidan, äro vi så starkt re-presen- 42794: nimenomaan vakavan, ajattelevan kansan- terade, som vi kunna vara, vi äro t. o. m., 42795: aineksen -piireissä osanotto valtiollisiin vaa- såsom rdgsm. Kivilinna anmärkte, över- 42796: leihimme on siksi laimea, kuin se on, ja representerade, om vi utgå ifrån att den 42797: kuulee vaalien aikana liikkuessaan tätä svenska representationen här skall vara 42798: huomautusta kyllä. Perustuslakivaliokun- lika stark som den svenska befolkningen i 42799: nan kanta ei suinkaan terveeseen suuntaan förhållande till den finska. Men jag ber 42800: kehittäisi oloja tähänkään nähden. att få uppmärksamgöra rdgsm. Kivilinna 42801: Kaikista näistä syistä -pidän hallituksen på att, om vi äro överrepresenterade här, 42802: esitystä siihen määrään parempana kuin så är denna överrepresentation icke, såsom 42803: perustuslakivaliokunnan mietintöä, että han sade, oförtjänt, utan den beror helt en- 42804: suositan puolestani suurelle valiokunnalle kelt därpå, att vi ha visat ett större poli- 42805: ensimäisen vastalauseen ponnen mukaan, tiskt intresse, ivrigare deltagit i valen än 42806: mihin olen yhtynyt, tätä hallituksen esi- de andra partierna, och dessutom där-på, 42807: tystä hyväksyttäväksi. att i Österbotten, i Vasa läns norra och 42808: södra valkretsar, och i Nyland svenskarna 42809: äro det starkaste partiet. Om vi sålunda 42810: Ed. Schauman: Denna debatt, som blivit överrepresenterade, så är detta en 42811: ju egentligen borde vara en remissdebatt premie på grund av större -politiskt in- 42812: för stora utskottet, har genom rdgsm. Ryö- tresse från vår sida och på grund av att 42813: mäs och rdgsm. Kivilinnas andragande fått vi äro det starkaste -partiet i vissa valkret- 42814: en delvis annan karaktär, och jag anser ·sar, d. v. s. vi ha fått just en sådan 42815: mig -på grund av dessa re-presentanters ut- premie, som rdgsm. Kivilinna och rdgsm. 42816: talanden berättigad att taga till ordet, ehu- Rvömä anse att de starkaste partierna 42817: ru jag ju egentligen icke borde göra det, borde få, när det gäller hela landet. Att 42818: då jag har tillfälle att i stora utskottet tala om ,,oförtjänt värdestegring", ett gan- 42819: deltaga i frågans behandling. ska misslyckat uttryck i detta samman- 42820: Det var särskilt ett yttrande av rdgsm. hang, är således absolut oriktigt, när det 42821: Kivilinna, som tvang mig att begära ordet. gäller den svenska representationen. 42822: Rdgsm. Kivilinna sade, att detta förslag, Kravet -på en ändring av vallagen i det 42823: regeringens -proposition, är frams-prunget av syfte, som regeringens proposition innebär, 42824: ett utpressningsförsök ifrån det svenska uppbäres för övrigt numera icke endast -på 42825: folkpartiets sida. Om något uttryck har svenskt håll. Här har t. ex. rdgsm. V en- 42826: blivit oriktigt använt, så är det uttrycket nola, med sådan värme och med ett sådant 42827: ,utpressning" i detta srummanhang. Vad temperament som man icke är van vid att 42828: som här fordras från svenskt håll, det är finna hos honom, tagit till orda för refor- 42829: ju endast en enkel rättvisa, ingenting an- men, och jag ber endast att få uttala min 42830: nat än att de svenskar, som tillhöra val- fägnad över, att en gång befinna mig i 42831: kretsar, där inga svenska kandidatlistor samma båt som han. 42832: kunna uppställas, skola få rösta -på svenska Emellertid vill jag icke för min del be- 42833: kandidater utanför sin valkrets. Rdgsm. strida, att icke utskottets förslag också 42834: Ryömä och rdgsm. Kivilinna däremot vilja har sina förtjänster. Ur svensk vänster- 42835: tvinga dessa att rösta, låt oss säga, på synpunkt är detta förslag ett gott förslag, 42836: finska samlings-partiets kandida ter. V ar- om det kombineras med regeringens -pro- 42837: för skola de tvingas att rösta på ett -parti, position. För den grupp, som kallar sig 42838: som de icke vilja rösta på? J ag ber till- Svenska vänstern, har det med den nuva- 42839: lika att få u-p-pmärksamgöra båda de re- rande vallagen varit svårt att göra sig gäl- 42840: presentanter, mot vilka jag nu har riktat lande. Ett eget valförbund, som sedan får 42841: mig, på att det icke heller är i syfte att bjlda ett valförbund av högre ordning med 42842: öka numerären för svenska folk-partiet, som övriga svenska gru-p-per, skulle göra väns- 42843: man på svenskt håll är angelägen om den- tern större rä ttvisa. Men som sagt, denna 42844: na ändring av vallagen. Styrkan s-pelar anordning bör kombineras med den, som är 42845: ju icke någon roll för oss, vi komma all- föreslagen i regeringens -proposition, och 42846: tid att vara ett litet minoritetsparti, och något hinder för en sådan kombination kan 42847: Laki edustajavaaleista. 741 42848: 42849: 42850: jag-, åtminstone i sakens nuvarande skede, skall kunna kombineras med den av reg-e- 42851: icke finna. ringen föreslag-na ändring-en och sålunda 42852: J ag- tror således icke alls att utskottets alla parter kunna känna sig- tillfreds- 42853: förslag- kommer att leda till det som rdgsm. ställda. 42854: Ryömä trodde, nämligen att svenska folk- 42855: partiet i sin helhet och finska samling-s- Ed. Pennanen: Nykyistä vaalilakia 42856: partiet skulle sammansluta sig- till ett val- on pidetty puutteellisena siinä suhteessa, 42857: förbund av hög-re ordning-. Detta kommer että se jättää käyttämättömäksi osan an- 42858: icke att inträffa, nog- komma valförbun- netuita ääniä joko sillä tavalla, että anne- 42859: den, så läng-e vi hava tvenne befolkning-ar, tut äänet eri vaalipiireissä eivät riitä edus- 42860: tvenne nationaliteter i detta land, ämlå att tajan valitsemiseen tarvittavaan äänimää- 42861: delvis basera sig- på nationell g-rund. Över- rään, tai sitten tulee ylijäämä-ääniä, jotka 42862: huvudtaget anser jag rdg-sm. Ryömäs an- eivät myöskään voi vaikuttaa tulokseen. 42863: drag-ande särdeles doktrinärt och konstruk- Tällaiseen äänten hukkaan joutumiseen 42864: tivt. Han trodde sig med den av honom vaikuttaa tietysti osaltaan sekin, että, ku- 42865: förordade vallagsändringen åstadkomma en ten täällä on jo eräässä edellisessä lausun- 42866: formlig- revolution i partiförhållandena. · nossa huomautettu, meidän suhteellinen 42867: Han trodde att det skulle bli möjlig-t att vaalijärjestelmämme ei ole kaikessa suh- 42868: lätt åstadkomma en reg-ering- genom att de teessa aivan oikeudenmukainen. Mutta 42869: starka partierna skulle få större inflytan- käsittääkseni siihen suurimpana syynä on 42870: de. Det föll mig- in, att vi just stå mitt se, että maamme on pirstottu ehkä liian- 42871: uti en reg-eringskris eller kanske nu änt- kin moneen vaalipiiriin, joissa jokaisessa 42872: lig-en vid slutet av en sådan, utan att det tapahtuu aina suurempi tai pienempi ään- 42873: starkaste partiet i denna kammare bidra- ten hukka. Molemmat nämä tavallaan 42874: g-it till att lösa krisen. Det ser således vastakkaiset ehdotukset, esilläolevat halli- 42875: icke ut som om de starkare partierna vore tuksen esitys ja perustuslakivaliokunnan 42876: särskilt kapabla, när det g-äller att kom- ehdotus, koettavat kumpikin korjata tätä 42877: ma ur en reg-ering-skris. Och jag- kan icke vaalijärjestelmässämme esiintyvää epäkoh- 42878: tänka mig, att, om ett valförbund av taa. Minä katson, että ne siinä suhtees- 42879: hög-re ordning- emellan socialdemokrater sa ovat sukua toisilleen ja pyrkivät sa- 42880: och kommunister skulle komma till stånd, maan päämäärään: äänten mahdollisim- 42881: reg-ering-sfråg-or skulle kunna lösas lättare man tarkkaan käytäntöönottamiseen vaa- 42882: än nu. Jag- tror att rdg-sm. Vennola hade lin tuloksia määrättäessä. Mutta nämä eri 42883: fullkomlig-t rätt, då han g-anska skarpt na- ehdotukset nvrkivät samaan päämäärään 42884: g-elfor med rdg-sm. Ryömäs andrag-ande, kumminkin eri tavalla. Hallituksen esi- 42885: som verklig-en var svagt i flera avseenden. tyshän, kuten täällä on jo huomautettu, 42886: Om man ställer sig- på den ståndpunkt pyrkii tähän tulokseen siten, että eri puo- 42887: som rdgsm. Ryömä, så kommer man slut- lueet, suuremmat tai pienemmät, ei yk- 42888: lig-en därhän - och jag- vill icke säga sistään ruotsalainen puolue mutta myöskin 42889: att detta i och för sig- vore alldeles orik- suomalaiset puolueet, ei yksistään porva- 42890: tig-t - att det vore lycklig-ast om vi icke rilliset, vaan myöskin sosialistiset vasem- 42891: hade någ-on proportionalitet alls vid de mistopuolueet voisivat koota eri vaalipii- 42892: politiska valen, utan majoritetsval. Det reissä esiintyvät liika-äänensä yhteen ja 42893: är kombinationen av parlamentarism och siten vaikuttaa kokonaistulokseen. Perus- 42894: proportionella val som framkallar reg-e- tuslakivaliokunnan ehdotus pyrkii tähän 42895: ring-skriser icke blott här utan även i an- äänten kokoamiseen sillä tavalla, että eri 42896: dra länder. Rdg-sm. Ryömä hade således puolueet samassa vaalipiirissä voisivat pa- 42897: bort tag-a steget ut och föreslå att vi skul- remmin kuin tähän asti liittyä yhteen 42898: le lämna det proportionella valsystemet och vaalitoimintaan ja siten yhteenlaskea,' koo- 42899: överg-å till enmans-valkretsar, men därhän ta mahdollisesti muuten hukkaan menneet 42900: g-ick han icke, ty det lär stå i det social- äänensä. 42901: demokratiska partiprog-rammet, att pro- Kun minä katselen asiaa puhtaasti käy- 42902: portionella val omfattas av partiet. tännön kannalta, niin minusta näyttää 42903: J ag- hoppas således för min del, att den- kaikin puolin suotavammalta hyväksyä 42904: na fråg-a skall lösas på ett sådant sätt, tässä suhteessa hallituksen esitys. Ol- 42905: att den av utskottet förordade ändring-en koonpa sukulaisuussuhteet ja hengenhei- 42906: 742 42907: 42908: 42909: molaisuus kahden eri puolueen kesken mi- niin suuret, ettei missään tapauksessa tah- 42910: tenkä syvällinen tahansa, niin joitakin dottaisi antaa ääniä toisten hyväksi, niin 42911: vivahduksiahan kumminkin eri puolueiden silloinhan on parasta pysyä pois sellaisesta 42912: välillä on tietysti olemassa ja kyllä minä vaaliliitosta ja keskittää äänensä oman 42913: puolestani soisin ääneni, jos se olisi muu- puolueensa kesken :rruahdollisimman yhteen, 42914: ten hukkaan joutumassa, sentään oman johon hallituksen esitys tarjoo tällä ta- 42915: puolueen edustajalle, vaikkakin tuo edus- valla tilaisuuden. Minusta on oikeastaan 42916: ta.ia olisi toisessa vaalipiirissä, kuin mah- tässä asiassa turha puhua enempää suur- 42917: dollisesti jollekin ehkä läheisellekin hen- ten kun pienten puolueiden edusta, enem- 42918: genheimolaiselle omassa vaalipiirissä, joka män ruotsalaisen kuin suomalaisten puolu- 42919: kumminkin kuuluu toiseen puolueeseen ja eiden edusta. Jokaisella on aivan yhtä hy .. 42920: jonka kanssa siis meillä on enemmän tai vä tilaisuus koota äänensä mahdollisimman 42921: vähemmän erilaiset katsantokannat. Tästä tarkkaan hallituksenkin esityksen mukai- 42922: yksinkertaisesta syystä minä pidän parem- sesti. Minä suositan siis hallituksen esi- 42923: pana kannattaa hallituksen esitystä, kun tystä suuren valiokunnan käsittelyn poh- 42924: se sen lisäksi myöskin kieltämättä parem- jaksi, kun ei liene mahdollisuutta edes 42925: min toteuttaa sitä suhteellisuutta, johon olettaakaan sitä, että molemmat nämä eh- 42926: meidän vaalilakimme kumminkin nojaa, dotukset voitaisiin ainakaan nyt noin yks- 42927: sanottakoon sen tarkoituksenmukaisuu- kaks sulattaa yhteen. 11Enä myönnän, että 42928: desta mitä tahansa. Mutta eihän tässä lie- aivan ulkopuolella mahdollisuuksien se ei 42929: nekään tarkoitus pyrkiä mihinkään uuteen olisi, mutta niin syvälle käypä vaalilain- 42930: vaali.iärjestelmään, .ia siis on parasta kum- muutos edellyttäisi joka tapauksessa pe- 42931: minkin korjata sitä järjestelmää, mikä on rinpohjaisempaa ja lähempää harkintaa, 42932: olemassa .ia mikä on vaalilakimme pohja- kuin mitä eduskunnalla lienee tilaisuus 42933: na. 111inä myönnän sen, että jos on aja- sille omata. 42934: teltavissa jossakin vaalipiirissä yhteistoi- 42935: mintaa eri puolueiden välillä, niin nykyi- Ed. Voionmaa: Kun minä Tulenhei- 42936: nen vaalilaki tuottaa siihen kyllä koko mon valiokunnan jäsenenä tätä asiaa val- 42937: lailla vaaliteknillisiä vaikeuksia. Ei ole misteltaessa olen ollut toisella kannalla, 42938: niinkään helppoa tosiaan laskea, kuinka kuin se, jonka perustuslakivaliokunta nyt 42939: tuossa vaaliliitossa kumpaisenkin puolueen on omaksunut, täytyy minun muutamalla 42940: käy. On vaikeata asettaa ehdokkaita juuri sanalla puolustaa kantaani. 42941: tarpeeksi, on vaikeata keskittää äänet juuri Tämän vuoden valtiolliset vaa11t eivät 42942: niille, joille ne olisivat keskitettävät. Joko varmaankaan ole käyneet kaikkien puolu- 42943: tulee ääniä hajotetuksi liian monelle, tai eiden ja puoluemiesten tahdon ja toiveiden 42944: tulee ne keskitetyksi liian paljon yhdelle mukaisesti. Minä luulen, että pettymykset 42945: tai kahdelle, ja sillä tavalla joutuu kär- ovat varsinkin eräille puolueille olleet 42946: simään vahingon. Mutta jos nyt niin asia melkoisen suuret. Mutta minä luulen 42947: on, kuin ed. Kivilinna täällä aikaisem- myös, ettei tässä auta, vaikka kuinkakin 42948: massa lausunnossaan huomautti, että suku- yritettäisiin jollakulla vaalilailla tai muil- 42949: laisuussuhteet esimerkiksi keskustassa ve- la eduskunnan hyväksymillä määräyksillä 42950: tävät jotenkin lähelle toisiaan, niin mi- järjestää ja holhota Suomen kansan mieli- 42951: nusta vahinko on silloin verrattain koh- piteitä. Ne kulkevat .ia muodostuvat omia 42952: tuullinen, jos esimerkiksi maalaisliittolai- uriansa. Mielipiteiden muodostus ja puo- 42953: nen joutuisi antamaan ääniä edistysmieli- luemuodostus tapahtuu aivan riippumatta 42954: selle tai edistysmielinen maalaisliittolaisel- eduskunnasta, ja eduskunnan tehtävänä mi- 42955: le. Tästä syystä ja kun yleensä täytyy nun mielestäni ei ole mitään muuta kuin 42956: asettua sille kannalle, että yhteinen vaali- koreasti palvella Suomen kansan vapaita 42957: toiminta eri puolueiden kesken tietää enem- mielipiteitä ja koettaa oikeudenmukaisesti 42958: män tai vähemmän sukulaisuutta myöskin antaa niiden tulla esille. Se kai lienee 42959: mielipiteissä, niin minun mielestäni ei ole koko eduskunnallisen järjestelmän perus- 42960: niin suurta haittaa silloin, jos aivan tark- kivi ja kuuluu parlamentarismin aakkosiin. 42961: koia laskelmia eri puolueiden välisestä Minusta siis puhe sellainen, että koetettai- 42962: suhteesta ei voidakaan vaalilain nykyisellä siin jollakulla vaalijärjestelmällä nyt vai- 42963: kannalla ollessa toimittaa. Jos taasen ris- kuttaa isälEsesti .ia holhoovasti sellaisten 42964: tiriidat kahden eri puolueen välillä ovat ja sellaisten puolueiden muodostamiseen, 42965: Laki edustajavaaleista. 743 42966: 42967: 42968: suurten tai pienten puolueiden muodosta- yhtenä piirinä, mutta hallituksen esittä- 42969: miseen, ei ole parlamentarista puhetta. massa vaaliuudistuksessahan ei olekaan 42970: Niissä oloissa, joissa me nyt olemme, on tarkoitus, että 200 edustajaa valittaisiin 42971: suhteellinen vaalitapa juurtunut meidän ikäänkuin koko maa olisi yhtenä vaalipii- 42972: maahamme. Se on mahdollista että se rinä, vaan että ainoastaan 20 edustajaa tu- 42973: ei ole kaikkein paras vaalitapa, mutta lisi sillä tapaa valituksi, jotenka tietysti ei 42974: se tyydyttää suuressa määrin Suomen voi tulla kysymykseenkään, että kolme 42975: valtiollisen kansan oikeudentunnetta päät- paikkaa olisi menetetty vaan matemaatti- 42976: täen siitä että sitä niin halusta on sesti laskien vain kymmenesosa näistä 42977: otettu käytäntöön ei ainoastaan valtiolli- kolmesta edustajanpaikasta. Jos se va- 42978: sissa ja kunnallisissa vaaleissa, vaan vie- l•inko on sitten niin suuri, että puolueiden 42979: läpä erityisten korporatsionien ja kollegioi- sen mukaan tarvitsee määrätä kantansa, 42980: den sisällisissä asioissa. Silloin ei nähdäk- sitä minä en tiedä. Suomen sosialistinen 42981: seni voi tulla muuta kysymykseen, kuin työväenpuolue olisi saanut kolme paikkaa 42982: että olisi tämä järjestelmä koetettava saada enemmän kuin sillä nyt on, mutta se on 42983: niin hyvin kuin mahdollista täyttämään kummallinen puolue siihen nähden, että se 42984: tarkoituksensa. Perustuslakivaliokunta itse vastustaa ei ainoastaan oikeutettua vaali- 42985: myöntää, että hallituksen. esitys paremmin reformia, vaan omaa kasvamistaankin, se 42986: kuin nyk;yinen vaalilaki toteuttaa suh- ei halua oikeudenmukaisuudella päästä 42987: teellisuusperiaatteen. Ja kun meillä suh- eteenpäin, niinkuin sillä tällä kertaa olisi 42988: teellisuusperiaate on kansan oikeudentun- ollut mahdollisuus päästä. (Vasemmis- 42989: non yleensä hyväksymä meidän valtiollisen tosta: Liika on liikaa.) Kansallinen ko- 42990: edustajalaitoksemme pohjaksi, niin minun koomuspuolue olisi voittanut yhden paikan, 42991: mielestäni tämä myönnytys, jonka perus- edistyspuolue kolme. Maalaisliitto olisi 42992: tuslakivaliokunta tekee, oikeastaan sisältää menettänyt neljä paikkaa. Mutta vaikka- 42993: itsetuomion perustuslakivaliokunnan omas- kin muutoksia olisi tapahtunut, jos koko 42994: ta työstä. maa olisi ollut yhtenä vaalipiirinä, niin 42995: Mutta on mahdollista, että käytännölli- onhan päivänselvää, että niin suuria muu- 42996: nen nuolue- ia valtiollinen elämä on sellai- toksia ei olisi voinut tapahtua, jos ei 200, 42997: nen, että hallituksen esittämästä vaalilain vaan ainoastaan 20 edustajaa olisi ollut 42998: muutoksAsta katsotaan olevan vahinkoa valittuna ikäänkuin koko maa olisi ollut 42999: sille. Sehän on tietty, että valtiollinen yhtenä vaalipiirinä. Siis minä en näe, että 43000: elämä on taistelua ja että puolueiden, jotka tämä uuden vaalitavan käytäntöön ottami- 43001: ovat siinä vaikean työn kautta jonkun ase- nen tuottaisi niin suurta käytännöllistä 43002: man voineet saavuttaa, ei ole niin helppo häiriötä, että niiden, jotka nykyisiä puo- 43003: luopua saavutuksistaan. Katsotaanpa miksi lueoloja pitävät niin mallikelpoisina ja lo- 43004: tältä käytännölliseltä kannalta katsoen pullisina, kannattaisi olla levottomia. 43005: hallituksen esittämä vaalitapa muodostuu. Mitä sitten tulee siihen seikkaan, jota on 43006: Uinulla on tässä tämän vuoden vaalitulok- joskus tuotu esille, että Pohjois-Suomi jou- 43007: set laskettuna puolueiden tedellisesti saa- tuisi tämän uudistuksen kautta kärsimään 43008: vuttamien edustajapaikkojen luvun mu- vääryyttä, koska Pohjois-Suomen vaalipii- 43009: kaan ja laskettuna sen mukaan, mitenkä reissä yleensä otetaan osaa vähemmän val- 43010: paikat olisivat jakautuneet, jos koko maa tiollisiin vaaleihin kuin Etelä-Suomessa, 43011: olisi ollut yhtenä vaalipiirinä. .Ja silloin kun matkat vaalipaikalle ovat pitkät ja 43012: näemme, että ruotsalainen puolue, jonka hankalat, niin ei ole yhtä mukavaa ottaa 43013: hyväksi sanotaan tämän ehdotetun refor- osaa vaaliin, kuin Etelä-Suomessa. On sa- 43014: min tulleen esille vedetyksi, ei olisi saavut- nottu, Pohjois-Suomi joutuu kärsimään 43015: tanut yhtään paikkaa enemmän, vaikka sentähden että osa edustajanpaikkoja tulisi 43016: koko maa olisi ollut yhtenä vaalipiirinä, määrätyksi ei vaalipiirien asukasluvun 43017: eikä luultavasti olisi saanut useampaa paik- pohj[llla, vaan sen mukaan kuinka ahke- 43018: kaa, vaikka hallituksen esittämä tapa olisi rasti on otettu osaa vaaliin. 1\futta kun 43019: tullut hyväksytyksi vaalilaiksi. Muuta- tarkastamme vaalitilastoa tässä suhteessa, 43020: mat puolueet tosin olisivat jotain menettä- niin tulemme huomattavasti toisenlaisiin 43021: neet. Se puolue, johon minulla on kunnia tuloksiin. Me näemme, että tämän vuoden 43022: kuulua, olisi menettänyt kolme paikkaa, vaaleissa maan keskimäärä,laskettuna kuin- 43023: jos koko maa olisi näissä vaaleissa ollut ka suuri suhteellinen osa vaalioikeutetuista 43024: 744 43025: 43026: otti osaa vaaliin, koko maan keskimäärä jotakin korkeampaa ja vielä enemmän ar- 43027: tässä suhteessa oli 58,5 %. Huomaam- vossapidettävää senkin ylitse nim. maan 43028: me, että yläpuolella tämän keskimäärän yleiset edut ja kansan yleiset edut. Suo- 43029: olivat Oulun molemmat vaalipiirit. Ne siis men kansan valtiollinen äänioikeus on ai- 43030: todellisuudessa tämän vuoden vaaleissa oli- nakin minusta pidettävä niin suuressa ar- 43031: sivat hyötyneet niiden vaalipiirien kustan- vossa, että jokaisen vaalilain tulisi pitää 43032: nuksella, joissa prosenttimäärä oli jäänyt päämääränään tehdä mahdolliseksi kansa- 43033: maan keskimäärää alemmaksi. Niitä on laisille ja Suomen äänioikeutetuille kansa- 43034: etupäässä keskisessä Suomessa sellaisia laisille yleensä äänioikeutensa täyden ja 43035: vaalipiirejä, Viipurin läänissä, Mikkelin hyödyllisen käyttämisen ja silloin eivät 43036: läänissä ja Kuopion läänissä samoin kuin tyydytä sellaiset kyynilliset selitykset, 43037: Vaasan läänin eteläosassa, mutta Pohjois- joita täällä on kuultu, että esim. keskusta- 43038: Suomi, se on minun silmääni pistänyt, ei puolueet voivat äänestää toinen toistansa 43039: olisi joutunut tässä suhteessa kärsimään ja tai että ruotsalainen puolue äänestäköön 43040: samoin voidaan sanoa, että Pohjois-Suomi kokoomuspuoluetta j. n. e. Sellaisia mieli- 43041: ei myöskään 1919 vuoden vaaleissa olisi piteitä minä pidän valtiolEsesti valistu- 43042: joutunut kärsimään. 1917 vuoden vaaleis- mattomina. Kuta enemmän ihmiset val- 43043: sa Oulun vaalipiirit jäivät hiukkasen ala- tiollisesti sivistyvät, ja minä luulen, että 43044: puolelle maan yleisen keskimäärän. Puhe Suomen kansa kulkee sinne päin, sitä enem- 43045: siitä, että Pohjois-Suomi ja erityisesti Ou- män he panevat arvoa vaalioikeudelleen, 43046: lun lääni joutuisi tämän järjestelmän kaut- ymmärtävät sen suuren arvon ja tahtovat 43047: ta kärsimään vääryyttä, ei siis pidä paik- sitä käyttää vakaumuksensa mukaan. Ja 43048: kaansa. Jos joskus tulisi kelirikka ja m ui- siitähän jokainen puolue hyötyy, että se 43049: ta sellaisia esteitä, jotka vaikenttaisivat saa sellaisia äänestäjiä, jotka vakaumuk- 43050: osanottoa vaaliin nimenomaan Pohjois-Suo- sestaan kannattavat sitä eikä sellaisia 43051: messa, niin uskaltaisin huomauttaa, että äänestäjiä, joita erityisellä vaalitempulla, 43052: emme ole ihan ilman keinoja, joilla voidaan vaalilain py kälillä koetetaan pakottaa ole- 43053: osanotto vaaleihin saada silloinkin helpote- maan yhdessä ja toimimaan joukkona eli 43054: tuksi. Voidaanhan sinne pohjoiseen perus- laumana. Niin minä ajattelen asiaa ja 43055: taa useampia vaalipaikkoja ja miksikä e1 senvuoksi minusta on huomiota ansaitseva 43056: voida pyrkiä siihenkin, että äänestys tulee jokainen parannusehdotus, joka voi vaali- 43057: meidän maassamme vaikkapa pakolliseksi, lakia tehdä oikeudenmukaisemmaksi. Minä 43058: niinkuin se muutamissa maissa on, ja vaik- luulen, että tällä perustuksella on verrat- 43059: kapa vielä sillä tavalla järjestetyksi, että tain luja seistä. 43060: äänet käydään hakemassa kotoa, joten ei Suuria toiveitahan minulla tosin ei ole, 43061: tarvitse juosta vaalipaikalle; muutamissa että asia saisi näillä valtiopäivillä suotui- 43062: seuduissa maailmassa näet on asia järjes- san ratkaisun, mutta minä luulen, että jos 43063: tetty sillä tavoin. se kaatuu, niin se eteenpäin kuitenkin kaa- 43064: En kumminkaan myönnä ratkaisevaa tuu. Minusta olisi tärkeätä kuitenkin, että 43065: merkitystä näille käytännöllisille seikoille. tässä mielestäni moraalisessa asiassa saa- 43066: Koko tämä asia ei käytännöllisessä elä- taisiin eduskunnassa moraalinen voitto, niin 43067: mässä oikeastaan muutu sinne eikä tänne että eduskunnan enmmistö kuitenkin aset- 43068: tämän reformin kautta. Tällä ei ole näh- tuisi sille kannalle, joka sisältäisi oikeamie- 43069: däkseni niin erittäin suurta käytännöllistä lisyyden meidän kansamme ja kansalais- 43070: merkitystä. Sillä on ennen kaikkea peri- ten valtiollista äänioikeutta kohtaan. Kuu- 43071: aatteellinen merkitys. Ja siltä kannalta lee kyllä sanottavan, että ehdotetun paran- 43072: katsottuna, jolle kannalle olemme oikeute- nuksen kautta meidän maahan muodostuu 43073: tut asettumaan sitäkin enemmän kuin tässä sellaisia ,Nuupalan puolueita" ja että sil- 43074: ei mitään käytännöllistä vahinkoa mille- loin tulee hyvin pimeitä edustajia tänne 43075: kään puolueelle tapahdu, periaatteellisylta meidän eduskuntaamme. Minä luulen kui- 43076: kannalta on minusta jyrkästi vastustettava tenkin, että meidän kansamme valtiollinen 43077: sellaisia pyrkimyksiä, että estetään järke- elämä, ainakin sen kansanvaltaisten aines- 43078: vää ja oikeaa vaalireformia sellaisilla syil- ten kansanvaltainen elämä, ei ole kehitty- 43079: lft kuin perustuslakivaliokunta on tehnyt. mässä siihen päin, vaan se on kehittymässä 43080: Minä katson nim., että joskin puolue-edut valtiolliseen valistukseen päin niin, että 43081: ovat korkeat ja arvossapidettävät, meillä on valtiollinen valistus kasvaa ja että kansa- 43082: Laki edustajavaaleista. 745 43083: 43084: laiset yhä suuremmassa määrässä osaavat käydäkseen kiinni mmun puheeseeni, kun 43085: ;Qikein ja oikeaa kansanvaltaista tarkoi- otin esimerkiksi Liettuan eduskunnan. 43086: tusta varten käyttää äänioikeuttansa. Ja Kyllä sen tiesin, ettei meillä tule olemaan 43087: senvuoksi minä en voi antaa mitään arvoa esim. mitään Lettgallian puoluetta, mutta 43088: niille väitteille, jotka vastustavat vaalilain minä osoitin vain, että tämä on se toinen 43089: parannusta sillä perustuksella muka, että äärimmäisyys, johon tullaan, jos puhutaan 43090: 'kaikenlaiset pienet puolueet ja muut saisi- vain siitä, että jokaisella kansalaisella 43091: vat enemmän edustajia. Kuten sanottu maassa tulee olla tilaisuus saada oma edus- 43092: meidän asiamme ei ole holhota äänestäjiä taja eduskuntaan eikä muka tarvitse ollen- 43093: tässä maassa, vaan palvella heitä ja toi- kaan millään tavalla sovelluttaa mielipi- 43094: mittaa asiat niin, että äänestäjät oikein ja teitään toisten suurempien ryhmien mieli- 43095: hyvin voisivat äänioikeuttansa käyttää. piteiden mukaan ja ettei se suinkaan ole 43096: Minä toivon, että ihmeitä tekevässä suu- mikään terveellinen suunta, vaan että päin- 43097: ressa valiokunnassa se ihme tapahtuisi täs- vastoin on terveellisempää pyrkiä siihen, 43098: säkin asiassa, että oikeampi järjestelmä että kansalaiset jo yleisessä elämässä ha- 43099: saisi hyväksymisen ja että eduskunnan kevat lähekkäin olevia kansalaisia ja sillä 43100: enemmistö lopullisesti asettuisi tässä tavalla muodostavat suurempia aateyhty- 43101: asiassa sille kannalle, jolle täytyy myöntää miä, joilla sitten todellakin on myös vai- 43102: periaatteellinen oikeus, se on hallituksen kutusvaltaa eduskuntaelämässä. Ed. Ven- 43103: ·€sityksen kannalle. nola myöskin teki loogillisen virheen. Hän 43104: nimittäin koko ajan polemisoi tätä minun 43105: Ed. R yö mä: Ed. Voionmaan lausunto lausuntoani vastaan ja sitten hän rupesi 43106: sai minut lopullisesti vakuutetuksi siitä, kumminkin luettelemaan esimerkiksi min- 43107: että tämä muutos on tarpeeton. Hän nim. kälaisia ryhmiä tänne voi muodostua. Teol- 43108: numeroilla esitti, että uudella suunnitel- lisuusmiehet voivat muodostaa oman ryh- 43109: lulla muutoksella ei olisi mitään käytän- mänsä, kauppiaat toisen j. n. e., ja sitten 43110: nöllistä merkitystä, vaan että puoluesuh- hän sanoi, että myös joku yksityinen hen- 43111: teet tulisivat olemaan verrattain samat kilö voi koota ympärilleen kannattajia j. 43112: kuin vanhankin vaalilain mukaan. Siitä n. e. Jos edustaja Vennola ei toivakaan 43113: huolimatta hän kuitenkin ehdottaa tätä hy- 20 puoluetta, niin kuitenkin häämöittää 43114: vin kompliseerattua muutosta nykyiseen hänellä epämääräinen kaaos yksityisiä pie- 43115: vaalilakiin. Muutos tulisi siis aiheutta- niä ryhmiä, joita vastaan hän kuitenkin 43116: maan ne epäkohdat, joista perustuslakiva- suurella paatoksella puhui. Samaa sanoi- 43117: liokunnan mietinnössä mainitaan, mutta ei sin ed. V oionmaalle. Hänkään ei usko, 43118: kuitenkaan tuottaisi mitään käytännöllisiä mutta kumminkin puhuu semmoisten ku- 43119: tuloksia voimasuhteisiin nähden eduskun- vitelmien puolesta, joilla ei ole tuskin käy- 43120: nassa. Minä luulen, että jo tästäkin syystä tännöllistä mahdollisuutta, mutta 'joita var- 43121: on tarpeetonta lähteä tällaisella uudella ten ei myöskään tarvitse vaalilakia tehdä, 43122: pohjalla toimimaan. Niinkuin minä jo äs- kun ne eivät ole myöskään miksikään hyö- 43123: ken lausuin, emme me koskaan saavuta dyksi. Ne muutokset taas, jotka on tehnyt 43124: ihan absoluuttista suhteellisuutta. Vaikka perustuslakivaliokunta vaalilakiin, ovat 43125: niinkin toimittaisiin, kuin hallituksen esi- käytännöllisen tarpeen vaatimia. Ne tah- 43126: tyksessä ehdotetaan, niin aina siinä taas tovat toteuttaa jo nykyäänkin ajatelluu 43127: jäisi joukko ääniä käyttämättä. Siinäkin mahdollisuuden, että nimittäin aateyhty- 43128: tulee riita siitä, valitaanko 15 edustajaa, mät voivat vapaasti tehdä liittoj·a keske- 43129: 20 edustajaa, vaiko 30 tai 50 edustajaa tuon naan. Nyt se on jotenkin täydellisesti ra- 43130: jälkijaoituksen kautta. Vasta sitä mukaa joitettua teknillisistä syistä, niin että se 43131: kuin tuo luku lähenee lukua 200, tulee suh- siis ainoastaan käytännössä tekee mahdolli- 43132: teellisuus pttremmin tyydytettyä. Ehdo- seksi nykyisen vaalilain ajatuksen, mutta 43133: t-ettu luku 20 on yksi askel tällä tiellä, ei millään tavalla sitä asiallisesti muuta. 43134: mutta ei merkitse suinkaan mitään lopul- Minä luulen, että meidän tällä tavalla on 43135: lista tulosta, jollaista ei saavutetakaan. syytä pysyä entisen suhteellisuuden poh- 43136: Kun käytännöllinen tulos muutoksesta on jalla, joka tyydyttää, kuten sanottu, käy- 43137: niin niukka, on vaikea ymmärtää minkä- tännöllistä tarkoitusta, joskaan ei mate- 43138: tähden tällaista oikeusperiaatetta niin ko- maattista, - jota ei mikään suhteellisuus 43139: 'Vin kll!ill'arretaan. Ed. Vennola täällä otti koskaan tule toteuttamaan, - eikä tule 43140: 94 43141: 746 43142: 43143: 43144: lähteä tältä toiselle epämääräiselle poh- asemaansa. Ja vaikka tämä kysymys ei 43145: jalle, mutta tulee sen sijasta järjestää asia sitä nyt niin suuresti toteuta, niin on se 43146: niin, että eri ryhmät voivat vaaleissa yh- kumminkin askel siihen suuntaan. Se 43147: tyä niin paljon kuin ne sitä haluavat tehdä. seikka, että tässä on mukana myöskin kai- 43148: Ed. Schauman näyttää ottaneen loukkaan- kista taantumuksellisimmat voimat, antaa 43149: tuakseen, kun puhuin ruotsalaisen puolueen ymmärtää, että tässä kysymyksessä rat- 43150: ja kokoomuspuolueen yhtymisestä vaa- sastetaan kansanvaltaisuudella ja tarkoite- 43151: leissa. No, jos ed. Schauman ei tahdo seu- taan jotain aivan toista. 43152: rata siinä mukana, niin hänellähän aina on Täällä ovat jo huomauttaneet - edusta- 43153: vasemmalla puolueita, joihinka voi liittyä. jat Kivilinna .ia Ryömä- niistä näkökoh- 43154: Mutta sittenkin olen sillä kannalla, että dista, joille perustuslakivaliokunnan mie- 43155: kielikysymys sella;isenaan on liian heikko tintö rakentuu ja jolta näkökannalta perus- 43156: pohja minkään puolueen koossapysymi- tuslakivaliokunnan enemmistö on asioita 43157: seksi. Kyllä ne ovat taloudelliset, poliitti- katsellut. Minä tahtoisin vain lisäksi huo- 43158: set ja muut kysymykset, jotka tulevat mauttaa, että yhteiskunnallisessa elämässä 43159: määrääviksi ja kielikysymys jää silloin määräävät joukkoliikkeet, jotka muodostu.. 43160: toiseen sijaan. Se on jo vasemmistossa, vat taloudellisten lakien mukaan ja ne kei- 43161: kuten jo äsken lausuin, käytännössä toteu- notekoiset suunnat tai virtaukset, joita 43162: tettu, ja maalaisliitto, kuten myöskin lau- silloin tällöin muodostuu, ovat tuomitut 43163: suin, on myöskin seurannut meidän esi- häviöön. Ja eduskunnan ei ole syytä aset- 43164: merkkiä, ja minä luulen että se tulee myös taa vaalilakia sellaiseksi, joka antaa mah- 43165: jatkumaan kautta linjojen poliittisen ja ta- dollisuuden tällaisiin keinotekoisiin vir- 43166: loudellisen kehityksen mukana. tauksiin ja niiden syntymiseen. 43167: Ed. Voionmaa ihmetteli täällä sitä, että 43168: Ed. Hj. Mäkinen: Täällä on herättä- työväenpuolueen taholta ei asetuta kannat- 43169: nyt suurta vastustusta perustuslakivalio- tamaan hallituksen ehdotusta. Hän sanoi, 43170: kunnan enemmistön kanta tähän vaalila- että me vastustamme omaH, kasvamistam- 43171: kiin nähden. Erityisesti minua ihmetyt- me. Ei puolue siitä kasva, jos vaalilaki 43172: tää se, että eräiden porvarillisten vastusta- on minkälainen tahansa ja se että meidän 43173: jain taholta on täällä tämän kysymyksen puolueemme olisi viime vaaleissa saanut 3 43174: yhteydessä ryhdytty opettamaan kansan- edustajaa enemmän, ei se varsin suurta 43175: valtaisuutta ja ryhdytty taistelemaan kan- merkitse. Meidän tehtävämme on ajaa 43176: sanvallan puolesta. Jospa te olisitte kai- koko työväenluokan etua ja sen historial- 43177: kissa kysymyksissä niin kansanvaltaisia! lista tehtävää uuden yhteiskuntajärjestyk- 43178: Minä luulen että tässä maa;ssa tapahtuu ja sen syntymiseksi, ja siksi me emme asetu- 43179: on tapahtunut asioita, joissa olisi voitu kaan miksikään lahkoksi, vaan koko työ- 43180: osoittaa kansanvaltaisuutta ja ryhtyä ·sen väenluokan etuja ajamaan ja siksi me 43181: puolesta taistelemaan, jos vain olisi siihen emme katsele tätä asiaa niin ahtaalta näkö- 43182: ollut halua. Mutta sitä ei ole ollut, ja minä kulmalta. 43183: luulen, että kun täällä joudutaan todella Pääasiassa näistä syistä, joista olen ly- 43184: kansanvaltaisten kysymysten eteen, niin hyesti huomauttanut, me, työväenpuolueen 43185: siltä porvarilliselta taholta jolta nyt kan- eduskuntaryhmän jäsenet perustuslaki- 43186: sanvaltaisuutta ajetaan, siltä taholta tul- valiokunnassa olemme asettuneet kannatta- 43187: laan aina vastustamaan todellista kansan- maan tätä perustuslakivaliokunnan enem- 43188: valtaisuutta ja sensuuntaisia pyrkimyksiä. mistön kantaa. 43189: Mutta se kansanvaltaisuus, jota porvaristo 43190: tämän kysymyksen yhteydessä on alkanut Ed. V o i o n m a a: Minä tahdon lyhy- 43191: harrastaa, ei perustukaan todelliseen kan- esti mainita, että minä en suinkaan vas- 43192: sanvaltaisuuden harrastukseen eikä sen tusta niitäkään ehdotuksia, joita perustus- 43193: E-teenpäin viemiseen, vaan se perustuu nii- lakivaliokunta on tehnyt, vaikka minun 43194: den n. s. kansanvaltaisten voimien hajoit- mielestäni ensin olisi saatava hyväksytyksi 43195: tamiseen, jotka ovat astuneet valtiollisessa hallituksen ehdottamat parannukset ja nii- 43196: elämässä silloin tällöin taantumuksen toi- den jälkeen voivat nämä tulla otetuiksi 43197: menpiteiden tielle. Saada tähän maahan mukaan. 43198: muodostetuksi monta eri suuntaa katsoo Mitä sitten tulee viimeisen puhujan 43199: porvaristo sen avulla vahvistavansa omaa huomautukseen, niin tahtoisin vain kysyä 43200: Suomen ja Saks,an välinen taloude,lllinen: S'Oipimms. 747 43201: 43202: häneltä, tahtooko hän väittää ~itä, että Det kan hända, att den svenska befolk- 43203: vaalilain parannusta ei voi käyttää kan- ningen av denna förändring kommer att 43204: sanvallan hyväksi ja että se vain tulee hava en viss fördel, men den har då denna 43205: muodostumaan taantumuksen hyväksi. Mi- fördel helt och hållet av något, .som står i 43206: nä väitän, että se on hyvin tärkeätä kan- full överensstämmelse med rättvisa och bil- 43207: sanvallan kannalta, ja siltä kannalta yk- lighet, och mot detta borde icke någon in- 43208: sinomaan minä ajattelen ehdotettua vaa- vändning kunna göras. 43209: lilain parannusta. Se antaa itsetietoiselle 43210: työväelle enemmän mahdollisuuksia kuin Ed. J u u t i l a i n e n: Minä olen halli- 43211: ennen oman mielipiteensä mukaan ottaa tuksen esityksen kannalla, joka selviää sii- 43212: osaa yhteiseen kansanvaltaiseen työhön, täkin, että olen yhtynyt perustuslakivalio- 43213: ja minä luulen että siitä lopulta tulee ole- kunnan puheenjohtajan kirjoittamaan vas- 43214: maan kansanvallalle ja sosialismille tässä talauseeseen. Perustuslakivaliokunnan pu- 43215: maassa enimmän hyötyä. heenjohtaja on jo mielestäni tuonut esiin ne 43216: perusteet, joiden nojalla minäkin yhdyn 43217: Ed. von Born: Då man velat göra gäl- hallituksen esitystä kannattamaan. Täällä 43218: lande, att den av regeringen föreslagna för- on huomautettu, että nämä suuret yhtymät 43219: ändringen i vallagen skulle vara egnad att voivat sitten ottaa mukaansa pienemmät 43220: befrämja uppkomsten av en mängd små vaaliliitot. Mutta kuka sen sanoo, että ne 43221: partigrupper inom riksdagen, tror jag att ottavat mukaansa. Päinvastoin todennä- 43222: man i själva verket icke gjort klart för sig, köisesti tulisi käymään niin, että suurem- 43223: viiken möjlighet den föreslagna reformen mat vaaliliitot eivät ottaisikaan pienempiä 43224: faktiskt erbjuder dylika grupper att göra yhteisiin vaaliliittoihin ja sen nojalla tämä 43225: sig gällande i högre grad än förut. Om uudistus ei merkitsisi käytännössä mitään. 43226: man granskar saken, skall man finna, att Minä haluaisin, että vaalilakiin saataisiin 43227: denna möjlighet faktiskt är rätt liten. En- sellainen muutos, että kun nykyisien vaa- 43228: ligt förslaget skola tjugo av riksdagsman- lien järjestäminen on pääasiassa piiriko- 43229: daten bliva s. k. rörliga mandat, som skola kouksen asia, vaalilaki oikeuttaisi valit- 43230: fördelas mellan de olika partierna i propor- sijat sivuuttamaankin nämä piirikokoukset 43231: tion till vars och ens totala röststyrka i lan- 43232: det. Om vi antaga, att den vid riksdags- Keskustelu julistetaan päättyneeksi. 43233: val avgivna röstsumman för samtliga par- 43234: tier i landet är omkring en miljon, så skall Asian ensimäinen käsittely julistetaan 43235: alltså, för att ett parti skall kunna bliva päättyneeksi ja mietintö lähetetään suu- 43236: delaktigt av något utav dessa rörliga tjugo r e e n v a l i o k u n t a a n. 43237: mandat, detta parti förfoga över åtminstone 43238: en tjugondedel av totala röstsumman för 9) Ehdotus llhllksi eräiden Suomen ja Saksan 43239: landet, alltså åtminstone 50,000 röster. En- välisen taloudellisen sopimuksen säännöksien 43240: dast om partiet har 50,000 röster samman- hyväksymisestä. 43241: lagt i landet, kan det få ett av dessa tjugo 43242: mandat, eljes icke. Men har ett parti att Hallituksen esityksen n:o 12 johdosta 43243: förfoga över 50,000 röster i landet, har det laadittu ulkoasiainvaliokunnan mietintö 43244: i regeln också redan möjlighet att i icke n:o 3 esitellään mainitun lainsäätämisasian 43245: ringa mån bli delaktigt av de fasta man- e n s i m ä i s t ä k ä s i t t e 1 y ä varten. 43246: daten, och behöver således icke enbart 43247: trygga sig till en sådan för_ändring, som i Ensi mä i ne n varapuhemies: 43248: regeringens proposition är föreslagen. Med Esitellään ensimäiseen käsittelyyn halli- 43249: andra ord: den av regeringen föreslagna re- tuksen esitykseen sisältyvä lakiehdotus. 43250: formen kommer enligt min uppfattning på Ulkoasiainvaliokunnan mietinnössä oleva 43251: intet sätt att befordra uppkomsten av nya ensimäinen ponsi esitellään lakiehdotuksen 43252: partigrupper, men vad den 'kommer att kolmannen käsittelyn yhteydessä. 43253: åstadkomma, är en rättvis utjämning mel- 43254: lan de olika partierna av riksdagsmandaten Puheenvuoroja ei haluta. 43255: i proportion till deras verkliga styrka och 43256: deras deltagande i valet. Keskustelu julistetaan päättyneeksi. 43257: 74R 43258: 43259: 43260: Asian ensimäinen käsittely julistetaan sä, jonka oppimiseen ei kaikissa paikoissa 43261: päättyneeksi ja mietintö lähetetään suu- tarvita edes kahta viikkoa. Monet työ- 43262: r e e n v a l i o k u n t a a n. alat ovat niin yksinkertaisia, työnjaon 43263: kautta tulevat niin yksinkertaisiksi, että 43264: tuommoinen pitkä oppiaika on tarpeeton 43265: ja tähän asti on tultu hyvästi toimeen 43266: E n s i m ä i ne n varapuhemies: sillä järjestelmällä, mikä on vallinnut. Ei 43267: Nyt esitellään 7 :s asia päiväjärjestyksessä ole ollut mitään pakkoa tehdä oppisopi- 43268: ehdotus oppisopimuslaiksi. 43269: muksia semmoisilla aloilla, joissa ne ovat 43270: tarpeettomia. Nyt tässä kuitenkin tahdo- 43271: taan vetää tuo pakkosopimus kaikkeen 43272: 7) Ehdotus oppisopimuslaiksi. suurteollisuuteen ja erilaisiin yrityksiin, 43273: joissa työjako tekee tuommoisen oppiajan 43274: Esitellään suuren valiokunnan mietintö tarpeettomaksi. Minä en tiedä mihinkä 43275: n:o 14 ja otetaan toi se en k ä s i t te- tällä pyritään. Tahdotaan pyrkiä kai jon- 43276: 1 y y n siinä sekä työväenasiainvaliokun- kinlaiseen orjajärjestelmään. Tehdään työ- 43277: nan mietinnössä n:o 1 valmistelevasti käsi- alat semmoisiksi, että niillä nuori työnte- 43278: telty hallituksen esitys n:o 11, joka sisäl- kijä ei saa muuten työtä kuin sitoutu- 43279: tää yllämainitun lakiehdotuksen. malla vähintäin kahdeksi vuodeksi saman 43280: työnantajan palvelukseen. Ei se kuiten- 43281: Ensimäinen varapuhemies: kaan semmoinen, joka suurteollisuudessa 43282: Ensin sallitaan yleiskeskustelu, sen jälkeen työskentelee, ole pystyvä sitten käsiamma- 43283: eduskunta siirtyy yksityiskohtaiseen kä- teissa työhön jos hän niille aloille jou- 43284: sittelyyn. tuisi. Tähän kohtaan on erinäisissä käsi- 43285: työnharjoittajapiireissä kiinnitetty erittäin 43286: suurta huomiota ja sanottu, että työväen- 43287: Yilel1sh1eskustruu: asiainvaliokunnan ehdotus muka on sem- 43288: moinen, että se vapauttaa suurteollisuuden 43289: Ed. Paasi vuori: Tämä lakiehdotus harjoittajat ammattikasvatuksesta. Eivät 43290: ei ole suuressa valiokunnassa tullut vähää- suinkaan suurteollisuudenharjoittajat tä- 43291: kään paremmaksi kuin mitä se oli työväen- mänkään ehdotuksen mukaan pysty val- 43292: asiainvaliokunnan ehdotuksessa. Päinvas- mistamaan työntekijöitä käsiammatteihin. 43293: toin on tähän lakiehdotukseen tehty muu- Semmoinen työläinen, joka on esim. jal- 43294: tamia huomattavia huononnuksia. Sellai- kinetehtaassa työssä, jossa työnjako on hy- 43295: sena pidän ensimäiseen pykälään, ensimäi- vin pitkälle kehittynyt - ennenkuin yksi 43296: seen kappaleeseen tehtyä muutosta. Työ- jalkine saadaan valmiiksi, menee se 80-90 43297: väenasiainvaliokunnassa hallituksen esitys työntekijän käden lävitse - jos tämmöinen 43298: tässä kohden tuli muutetuksi niiden harvo- työntekijä joutuisi suutarinverstaaseen työ- 43299: jen teollisuusmiesten avulla, joita täällä hön, jossa hänen pitäisi alusta loppuun 43300: eduskunnassa on, nimittäin ed. Andersonin tehdä jalkine, niin siitä ei tulisikaan mi- 43301: avulla. Hän vapaamielisenä teollisuuden- tään, joten käsityönharjoittajat eivät kui- 43302: harjoittajana, samoin kuin mekin, katsoi tenkaan pääsisi tässä siihen tarkoitukseen, 43303: tätä asiaa siltä kannalta, että oppilassopi- mihinkä he näyttävät pyrkivän, että suur- 43304: muksia ei voida tehdä, ja jos niitä tehdään, teollisuuden harjoittajat opettaisivat työn- 43305: niin niillä ei ole mitään merkitystä, suur- tekijöitä myös käsiammatteihin. Tämä 43306: teollisuus-aloilla. Suurteollisuudessa, jossa kohta oli työväenasiainvaliokunnan ehdo- 43307: on pitkälle kehittynyt työjako, koneellinen tuksessa mielestäni paljon paremmin, kuin 43308: työskentely, niin semmoisilla työaloilla op- mitä se on suuren valiokunnan ehdotuk- 43309: pilaan sitominen kolmeksi ja neljäksi sessa. Samalta taholta on ilmoitettu siinä 43310: vuodeksi saman työnantajan luokse sa- painetussa lentolehdessä, mikä on eduskun- 43311: maa työtä tekemään, on aivan kohtuu- nan jäsenille jaettu, ettei mitään semmoista 43312: tonta. Sillä tuo työläinen uhraa kolme sääntöä ole olemassa, mihinkä 2 §:ssä tässä 43313: vuotta aikaansa, suuren valiokunnan eh- laissa viitataan, nim. että tätä pakollista 43314: dotuksen mukaan neljäkin vuotta ai- oppisopimusta sovellutetaan semmoisille 43315: kaansa tuommoisessa yksinkertaisessa työs- aloille, missä sääntönä on, että sen oppimi- 43316: {)ippisotpimuslaik:i. 749 43317: 43318: 43319: seen vaaditaan vähintäin 2 vuoden aika. sanomaan tästä laista, kun tätä pakolli- 43320: Semmoista sääntöä ei ole ollenkaan ole- sena ryhdytään toteuttamaan, etenkin sem- 43321: ma"ssa, vaan vastaisuudessa aiotaan sem- moisilla aloilla, joissa tuollaiset pakolliset 43322: moista kehittää. Koko tämä juttu, millä 2-vuotiset a 4-vuotiset sopimukset ovat tar- 43323: alalla tämä pakollinen oppisopimus olisi peettomia. 43324: voimassa, perustuu kokonaan niihin am- Yksityiskohtaisessa keskustelussa tulen 43325: mattioppilaslautakuntiin ja niitten mieli- tekemään niitä muutosehdotuksia tähän la- 43326: valtaan, joita tämän lakiehdotuksen mu- kiin, joita työväenasiainvaliokunnan mie- 43327: kaan olisi asetettava. Merkillistä on tässä tintöön liitetyssä vastalauseessa jo on eh- 43328: suuren valiokunnan ehdotuksessa, että en- dotettu. 43329: simäisessä lukemisessa tämä 1 §:n 2 mo- 43330: mentti oli tullut poistetuksi, missä kun- Yleiskeskustelu julistetaan päättyneeksi. 43331: nallisten työnvälitystoimistojen hallinnot 43332: asetetaan oppilaslautakunniksi. Tämä mo- E n s i mä i ne n v a rapu h e m i e s: 43333: mentti oli poistettu, mutta toisessa luke- Eduskunta siirtyy yksityiskohtaiseen kä- 43334: misessa otettu siihen takaisin. Kuinka pit- sittelyyn. 43335: källe näillä työnvälitystoimistoilla sitten 43336: päästään tässä asiassa. Niitä on 21 kau- 1 §. 43337: pungissa näitä kunnallisia työnvälitystoi- Keskustelu: 43338: mistoja, mutta 17 kaupungissa ei ole kun- 43339: nallista työnvälitystoimistoa, ja yhdessä Ed. A a 1 t o: En tahtonut käyttää yleis- 43340: maalaiskunnassa ja yhdessä taajaväkisessä keskustelussa puheenvuoroa, kun tämän en- 43341: yhdyskunnassa. Yhdessäkään kauppalassa simäisen pykälän yhteydessä voi melkein 43342: eikä esikaupungissa sellaista ei ole. Näillä sanoa sen, mitä pääasiassa tästä laista yli- 43343: työnvälitystoimistoilla tosiaan, .ios tätä la- malkaan on sanottavaa. Tämän lain 1 §, sel- 43344: kia aiotaan käytännössä toteuttaa muual- laisena kuin se suuressa valiokunnassa nyt 43345: lakin kuin noissa 21 kaupungissa, ei pit- on laadittu, antaa aiheen otaksua, että täs- 43346: källe päästä, joten koko tuon 2 momentin tä laista ei ole tarkoitettukaan yksinomaan 43347: säilyttäminen tässä on aivan tarpeeton. oppisopimuslakia, vaan että tämän lain 43348: Yhtähyvin voisi säätää tässä, että jokai- suojassa on tarkoitettu saattaa aikaan laki, 43349: sessa kunnassa, missä on edellytyksiä am- jonka mukaan suurteollisuuslaitoksissa voi- 43350: mattiopetukselle, on asetettava erityinen daan vissillä tavalla käyttää alaikäistä 43351: oppilaslautakunta, ja pyyhkiä pois nuo työväkeä oppisopimuksen nimellä työhön, 43352: työnvälitystoimistot, sillä ne ovat kerta jossa muuten ei mitään erikoista oppia voi- 43353: kaikkiaan toisella tavalla kokoonpannut, taisi antaa. Tiedetäänhän, että meillä on 43354: kuin mitä ammattiopetus edellyttäisi. Ne- verrattain vähän suurteollisuuslaitoksia, 43355: hän ovat kokoonpannut silmälläpitäen työn- ioissa ei voi tulla mikään sellainen oppiaika 43356: välitystä eikä ammattiopetusta, ja ellei kysymykseen kuin tämä laki säätää. Näin 43357: näillä ammattioppilaslautakunnilla ole ollen kun on siis aivan tarpeetonta, että 43358: asiantuntemusta ja harrastusta ammatti- tämä laki sellaisenaan ulotetaan niin laa- 43359: opetuksessa, niin koko tällä lailla ei tule jaksi, että sitä voidaan ihan kaikilla aloilla 43360: olemaan mitään merkitystä, sillä näistä käyttää, sellaisillakin aloilla, joissa, kuten 43361: lautakunnista ja niitten mielipiteistä tä- sanoin, ei voi tulla kysymykseen minkään 43362: män lain arvo tulee riippumaan. erikoisen oppisopimuksen tekeminen, mi- 43363: Muuten minä olisin mielelläni nähnyt, nusta olisi syytä siinä kohden tätä ~akia 43364: että tämä laki olisi laadittu vapaaehtoisuu- hiukan rajoittaa. Sentähden minä ehdo- 43365: den perusteella eikä pakollisten sopimusten. tankin, että 1 § :n 1 momentti saisi sen sa- 43366: Tästä tulee sel.lainen laki, joka otetaan työ- namuodon, mikä sillä on työväenasiainva- 43367: läisten piireissä vastaan aivan samoilla tun- liokunnan mietinnössä. 43368: teilla, kuin on otettu tuo laki työsäännöstä, Myöskin minä tahdon huomauttaa 1 §:n 43369: josta laki täällä viime keväänä hyväksyt- 2 momentista, vaikka ed. Paasivuori siitä 43370: tiin. Nyt työnantajatkin jo sanovat siitä jo huomauttikin. Työnvälitystoimistot 43371: laista, että parempi olisi ollut, ettei sitä meillä ei ole pantu kokoon sellaista tarkoi- 43372: olisi ollenkaan säädettykään ja tehty pa- tusta silmälläpitäen, joka tulisi ammatti- 43373: kolllseksi, ja samaa, minä luulen, tullaan oppilaslautakunnan tehtäväksi. Ammatti- 43374: 750 Perjantaina .10 p. 1marra1Skuuta. 43375: 43376: oppilaslautakunnan tulee jo tämän lain mu- ammattitarkastajat, niin vastauksena näillä 43377: kaan olla pariteettisesti kokoonpantu. Sen lakimiehillä on ollut, että sitä maaherra 43378: jäsenistä täytyy olla sama määrä sekä ei voi. Nyt ovat suuressa valiokunnassa 43379: työntekijäin että työnantajain edustajia. olevat lakimiehet tulkinneet kyllä, että 43380: Mutta meillä ei ole välttämätöntä työnvä- tässä tapauksessa voidaan kääntyä maa- 43381: litystoimiston johtokunnan olla samalla ta- herran puoleen ja maaherra voi pakottaa 43382: valla kokoonpantu, Nehän pannaan ko- kunnan valtuustot valitsemaan nämä am- 43383: koon vallan toista tarkoitusta silmälläpi- mattioppilaslautakunnat. Minä en käsitä, 43384: täen ja toisia tehtäviä varten. Jos nyt tah- mitenkä se tässä tapauksessa voisi olla 43385: dotaan tämmöisestä 01Jpisopimuslaista saa- mahdollista, koska porvarillisten lakimies- 43386: da jotakin hyötyä, niin minkä tähden asete- ten väitteiden mukaan ei se kuitenkaan 43387: taan sen valvonta sellaisen elimen tehtä- olisi ollut toisessa aivan samanluontoisessa 43388: väksi, joka ei sitä varten ole asetettu ja tapauksessa mahdollista. Näyttää olevan 43389: joka kokoonpanoon nähden ei täytä niitä niin, että tätäkin kysymystä voidaan tul- 43390: vaatimuksia, joita laki ammattioppilaslauta- kita aina sen mukaan kuin se katsotaan 43391: kunnista asettaa. Lisäksi on suuri valio- kullakin eri kerralla tarpeelliseksi vissien 43392: kunta vielä tehnyt erään muutoksen työ- päämäärien lä piajamiseksi. 43393: väenasiainvaliokunnan mietintöön, mikäli Kun minulla siis on sangen suuri syy 43394: se koskee 1 § :n 2 momenttia. Suuri valio- epäillä, että jos tämän lain 1 § :n 2 mo- 43395: kunta on poistanut sen osan lopusta, jossa mentti säädetään siinä muodossa, kuin se 43396: säädetään, millä tavalla siinä tapauksessa, nyt on suuren valiokunnan mietinnössä, 43397: että asianomainen kunnanvaltuusto ei va- niin siitä tulee laki, jolla ei itse asiassa 43398: litse ammattioppilaslautakuntaa, ammatti- tule olemaan käytännössä mitään merki- 43399: oppilaslautakunta silloin kokoonpannaan. tystä. Tämähän on yksi niitä lakeja, joka 43400: Omasta puolestani minusta nyt ei se ole minun käsittääkseni olisi säädettävä siten, 43401: niinkään vaarallista, mutta juuri se mää- että se tyydyttäisi molempia puolia. Tämä 43402: räys tekee kuitenkin kokonaan tämän lain ei ole sellainen laki, vaikka siihen pantai- 43403: merkityksettömäksi. Voi olla, että jossakin siin kuinka ankaria säädöksiä työnantajain 43404: kunnassa, jossa tarvittaisiin ammattioppi- eduksi, että sillä voitaisiin pakottaa ke- 43405: laslautakuntaa, on olemassa kunnan val- tään työntekijää asettamaan lapsiaan op- 43406: tuusto, joka ei sitä valitse. Millä lailla pa- piin, eikä sillä liioin voida pakottaa ke- 43407: kotetaan kunta silloin täyttämään lain tään ryhtymään oppiin, tekemään oppiso- 43408: määräyksen? Millä lailla se pakotetaan va- pimusta, se voi tapahtua korkeintaan vain 43409: litsem:aan silloin ammattioppilaslautakun- siinä tapauksessa, että lapsella on sellai- 43410: nan? Eräältä taholta on väitetty, että lai- nen holhooja, joka ei välitä oppilaan 43411: minlyönnistä voidaan valittaa asianomaisel- eduista. ,Jos siis laki tulee sellainen, joka 43412: le maaherralle .ia maaherra sen vallan no- ei tyydytä työntekijöitä, mutta kyllä työn- 43413: jalla, mikä hänellä kunnallisissa asioissa on, antajia, niin seurauksena tulee olemaan se, 43414: voi määrätä kunnanvaltuuston asettam:aan ettei kukaan tee oppilassopimusta ja laki 43415: ammattioppilaslautakunnan. Mutta mmLt .1ää silloin joka tapauksessa paperilaiksi. 43416: tahdon huomauttaa, että tähän saakka ovat l\Enä pyydän siis ehdottaa tällä perusteel- 43417: eräät hyvin pätevät lakimiehet tulkinneet ·la, että suuren valiokunnan 1 § :n 2 mo- 43418: maaherran valtaa eräässä toisessa, mutta mentti saisi seuraavan sanamuodon: 43419: kumminkin aivan samanluontoisessa ky- , ,Amma ttioppilasla u ta kunnan paikkakun- 43420: symyksessä siten, että maaherralla ei sel- nalle asettamisesta päättää kunnanval- 43421: lais~ssa tapauksessa olisi valtaa. Kun tuusto taikka, milloin tämä asettamisen 43422: meillä aikoinaan on säädetty laki kunnalli- laiminlyö, vaikka tarve sitä vaatisi, 43423: sesta ammattientarkastuksesta, mutta kun- kauppa- ja teollisuushallitus kunnanval- 43424: nan valtuustot useimmilla seuduilla eivät tuustoa kuultuaan". Voidaan sanoa, että 43425: ole tämän lain muka'an valinneet kunnalli- snna syntyy vaikeuksia kauppa- ja 43426: sia ammattien tarkastajia, niin on tiedus- teollisuushallitukselle siinä tapauksessa, 43427: teltu päteviltä helsinkiläisiltä porvarilli- että joku kunta on uppiniskainen eikä va- 43428: silta lakimiehiltä, voiko siinä tapauksessa litse ammattioppilaslautakuntaa ja että 43429: kääntyä valituksella maaherran puoleen, silloin kauppa- ja teollisuushallitukselle 43430: jotta maaherra pakoittaisi asianomaisen tulisi vaikeuksia valita ammattioppilas- 43431: kunnan valitsemaan nämä lain määräämät : lautakunta niitä pariteettisia näkökohtia 43432: 751 43433: 43434: silmällä pitäen, mitä tämän lain mukaan dottomat sovelluttaa näillä aloilla. Mutta 43435: ·on otettava huomioon ammattioppilaslau- siitä huolimatta, vaikka jo 54 vuotta taka- 43436: takuntia valitessa. Mutta minä en luule perin on osoittautunut epäkäytännölliseksi 43437: siitä tulevan vaikeuksia. Siinä tapauk- ammattikunta-aikuiset säädökset, niin tah- 43438: sessa, että kunta on uppiniskainen eikä dottaisiin tässä vielä uudestaan kokeilla 43439: halua asettaa tätä ammattioppilaslauta- sellaisilla säädöksillä, jotka ovat osottau- 43440: kuntaa, voi kauppa- ja teollisuushallitus tuneet mahdottomiksi. Nämä säädökset 43441: kääntyä esityksellä sekä teollisuudenhar- kumottiin silloin pääasiassa siitä syystä, 43442: joittajain että työntekijäin järjestöjen puo- että oli toteutunut työnjako jo manufak- 43443: leen ja pyytää näitä asettamaan siinä ta- tuuriteollisuudessa ja että oli myöhemmin 43444: pauksessa ehdokkaita, jotka kauppa- ja siirrytty koneteollisuuteen, jossa ammatti- 43445: teollisuushallitus valitsee ja nimittää taito saavutettiin muutamassa kuukaudessa 43446: asianomaisen lautakunnan jäseniksi. Joka j. n. e. Mitkä syyt nyt sitten pakottaisi- 43447: tapauksessa silloin pääsemme ainakin sii- vat teollisuudenharjoittajat uudestaan sää- 43448: hen, että saadaan ammattioppilaslautakun- tämään lakia, että näillä teollisuusaloilla 43449: nat, jotka pannaan kokoon juuri niitä nä- lähdettäisiin sovellu ttamaan oppilas.sopi- 43450: kökohtia silmällä pitäen, joita ammattikas- muslakia ja mikä on se syy, joka on ai- 43451: vatus vaatii, ja jotta ei myöskään voitaisi heuttanut sopimuksen käsiteollisuuden ja 43452: ajatella sitä, että kunta, jossa välttämät- suurteollisuuden harjoittajain välillä, että 43453: tömästi tarvitaan ammattioppilaslautakun- ne ovat olleet valmiit tämän ajatuksen 43454: taa, ei jätä tuota valitsematta, jossa ta- taakse siirtymään? Minä en löydä muuta 43455: pauksessa lakia ei voitaisi siihen kuntaan vastausta kuin sen, että tämän lain avulla 43456: sovelluttaa, koska sitä voidaan sovelluttaa koetetaan saada halpaa työvoimaa, että 43457: ainoastaan siihen, missä on olemassa am- kysymys ei ole ammattitaidon kohottami- 43458: mattioppilasla u ta kunta. sesta, vaan halvan työvoiman saamisesta 43459: teollisuudenharjoittajille. Tätä pyrkimystä 43460: Ed. B r y g g a r i: Kun mielestäni tä- jos aiotaan sisällyttää lakiin, eivät työläis- 43461: män ensimäisen pykälän sisältö ratkaisee ten edustajat tule tätä lakia hyväksymään. 43462: työläisten suhtautumisen tähän lakiin, niin Tehdasteollisuudessa on hyvin vaikea lain 43463: pyysin puheenvuoron tuodakseni esiin ne määräyksiä valvoa edes ammattientarkas- 43464: käsitteet, sen lisäksi vielä, mitä täällä ed. tajan ja ammattioppilaslautakunnan, mutta 43465: Aalto jo ensimäisessä pykälässä huo- vielä huonompi on lain valvonta, jos am- 43466: mautti. Erikoisesti haluaisin kiinnittää mattioppilaslautakunta on siinä muodossa 43467: huomiota pykälän 1 momenttiin. Suuri kokoonpantu, kuin se tämän lain 2 momen- 43468: valiokunta on palautunut ensimäisessä tissa edellytetään. Onhan se tulkinnasta 43469: momentissa hallituksen esityksen kannalle, riippuva missä tarvitaan ammatin oppimi- 43470: joka mielestäni tekee tämän lain mahdot- seen vähintään kaksi vuotta. On tultu ha- 43471: tomaksi hyväksyä, jos siinä muodossa vaitsemaan, että kaikkia niitä lakeja, joita 43472: eduskunta tulee sen hyväksymään. Halli- kyetään helposti kiertämään, tullaan käyt- 43473: tuksen ehdotuksessa ja suuren valiokunnan tämään pääoman etujen palvelukseen ja 43474: päätöksessä ehdotetaan, että tätä lakia ulo- minä en epäile, etteikö myöskin tultaisi 43475: tettaisiin sekä käsiteollisuus- että tehdas- tämän lain alaiseksi tulkitsemaan sellaisia 43476: teollisuusaloille ilman rajoitusta. Sen työaloja, .JOISSa ei varsinaisesti kahden 43477: :kirjasen sisällössä, mikä on eduskunnan jä- vuoden ammattioppimisaikaa tulla tarvit- 43478: senille jaettu Suomen teollisuusvaltuus- semaan. Minä ehdotan, että pykälän 1 mo- 43479: kunnan keskuskomitean puolesta, kiinnitet- mentissa palataan työväenasiainvaliokun- 43480: tiin myöskin erikoista huomiota juuri tä- nan mietinnön kannalle, että tätä lakia so- 43481: hän kohtaan, joten täytyy tehdä itsellensä velletaan tehdasteollisuusliikkeisiin nähden 43482: selväksi, mistä syystä tahdotaan tätä ainoastaan silloin, jos siellä tulee kysy- 43483: lakia ulottaa suurteollisuuden alalle, ja mykseen käsityötä koskeva ammattitaito. 43484: onko se niillä aloilla mahdollista käytän- Pitäisin tämän rajoituksen välttämättömä- 43485: nössä toteuttaa. Ennen kaikkea täytyy nä, jos ei tahdota tätä lakia tehdä mahdot- 43486: palauttaa mieliin, 1minkä tähden on aikui- tomaksi hyväksyä. Pyydän, että edustajat 43487: sempia ammattikuntasäädöksiä kumottu. palauttaisivat mieleensä, mitenkä pienestä 43488: Ne ovat kumotut sen tähden, että nuo pitkä- merkityksestä muutoin olisi tämä laki, jos 43489: aikaiset oppisopimusajat ovat olleet mah- nimittäin ei tätä aijota väärinkäyttää. 43490: 752 43491: 43492: Suomen senaatin asettaman komitean mie- Pidän edullisempana sitä, ettei tämä. 43493: tinnön n:o 1 1912 liitteenä olevan tilaston laki tule saamaan niin kiinteätä muotoa tai 43494: mukaan oli oppilaita .olemassa vuosina sellaista pakollista kahlehtimisluonnetta 43495: 1900-1909, oppisopimuksia 17 ammatin kuin tämän lain myöhemmät pykälät osat- 43496: alana, ainoastaan 171 ja vv. 1885-1909 tavat. Luulen, ettei täällä eduskunnassa 43497: välisenä aikana 12 ammatin alalla suori- ole mahdollisuus saada niitä muutettua sel- 43498: tettiin ammattinäytteitä ainoastaan 50 ta- laisiksi, että ne olisivat luonnollisten olo- 43499: pauksessa. Kun tuntee tämän tilaston, niin jen kanssa sopusoinnussa. Ensimäisen 43500: tämä edelleen tukee sitä käsitettä, että momentin loppuosassa molemmissa ehdo- 43501: tästä aijotaan muodostaa jonkunlainen riis- tuksissa, työväenasiainvaliokunnan mietin- 43502: toväline työnantajien käteen. Ei riitä voi- nössä sekä suuren valiokunnan mietinnössä 43503: massa oleva laki, siinä muodossa ei roh- sanotaan, että lakia sovellutetaan ,niillä 43504: jeta sitä käyttää, koska se on liian sil- paikkakunnilla, missä on ammattioppilas- 43505: miinpistävä, liian rouvissa muodossa myön- lautakunnat". Minä saan sen käsityksen, 43506: tää työnantajalle oikeuksia, tahdotaan että sitä ei siis sovelluteta niillä paikka- 43507: saada uusi muka sopivammassa sanamuo- kunnilla, missä tällaista ammattionnilns- 43508: dossa valmistettu samanluontoinen riisto- lautakuntaa ei ole. Ja pidän edullisem- 43509: väline. En halua tässä lähemmin vertailla pana sitä, ettei tällaista ammattioppilas- 43510: sitä mahdottomuutta, mitenkä tämä oppi- lautakuntaa asetetakaan kaikkiin vähä- 43511: sopimuslaki osottautuu jo käsityössäkin pätöisiin kuntiin. Olen yhtä mieltä siinä 43512: nykyään käytännössä mahdottomalta. Tyy- ed. Aallon kanssa, mitä hän mainitsi työn- 43513: dyn ainoastaan näin lyhyesti mainitse- välitystoimistoista, etteivät työnvälitystoi- 43514: maan, että jos eduskunta aikoo tästä laista mistot lainkaan sovellu sellaisiksi jotenka 43515: tehdä sellaisen, minkälaisen se sanoo ole- ne ovat kokonaan hylättävät. Tämä aja- 43516: van tämän lain tarkoituksena, nimittäin tus, mikä on suuren valiokunnan mietin- 43517: ammattitaidon kohottamisen, silloin me nössä, soveltaa työvälitystoimiston sellai- 43518: olemme mukana tätä tehtävää toteutta- seksi, kun siinä vielä sanotaan, että sel- 43519: massa, mutta jos aiotaan tästä laista tehdä laisen lautakunnan asettamista paikkakun- 43520: riistoväline silloin me olemme sitä vws- nalla, missä ei ole työnvälitystoimistoa. 43521: tustamassa. Ja ensimäinen tehtävä olisi, Tulisi siis kysymykseen vain niillä paikka- 43522: että työväenasiainvaliokunnan 1 vastalau- kunnilla ammattioppilaslautakunnan asetta- 43523: seen mukaisesti hyväksytään 2 momentti minen, missä ei työnvälitystoimistoa ole. 43524: ja 1 momentissa palataan työväenasiainva- Mutta kun ei työnvälitystoimisto tähän 43525: liokunnan mietinnön sanamuodon kannalle. sovellu, niin on a;setuttava sille kannalle, 43526: että vain ammattioppilaslautakunta on se,. 43527: joka tähän soveltuu. Mutta ei ole tarpeel- 43528: Ed. K a n k a r i: Täällä jo ed. Aalto ja lista tällaista lautakuntaa asettaa joka 43529: Bryggari ovat oikein maininneet sen, mihin kuntaan. 43530: suuntaan täällä pyritään nuorten työnteki- Pidän edullisempana sitä vapa.ata ti- 43531: jöiden työvoimien ostamisessa, jotenka mi- laa, mikä meillä on olemassa. Maaseudul- 43532: nulla ei ole tarpeellista lähteä kertaamaan la on tietysti joitakin pienempiä käsityö- 43533: enää, varsinkaan sitä, mitä täällä ed. Bryg- liikkeitä mutta en katso lainkaan tarpeel- 43534: gari toi esiin. Mutta eräältä osalta tästä liseksi, että ne sidotaan 'kiinteästi tälla;is- 43535: hänen esityksestään eroan. Siinä kun h•~n ten ammattioppilaslautakuntien ja tämän 43536: asettui 2 momentissa sen ehdotuksen kan- lain alaisiksi. Jos liikkeen pitäjät, jotka 43537: nalle, mitä täällä I:ssä vastalauseessa sa- maaseudulle siirtyvät, a;lkavat liikettä har- 43538: notaan. Mutta minä olen jälkeenpäin tar- joitta,a ja pitävät oppilaita, niin ei niiden 43539: kastanut ja tarkistanut kantani siitä vasta- tarvitse tämän lain alaisiksi joutua. .Ja en 43540: lauseen 1 §:n 2 momenttia koskevalta osal- voi yhtyä näin ollen siihen ajatukseen, 43541: ta ja tullut siihen tulokseen, että edulli- jonka ed. Aalto esitti, että kauppa- ja 43542: sempi on, että se saa jossain määrin toi- teollisuushallitus tällaisen määräisi kun- 43543: senlaisen sanamuodon. Se tulee kyll<i nanvaltuuston siitä · kieltäytyessä, vaan 43544: asiallisestikin muuttumaan. Täällä eJ. voin pikemmin asettua sellaiselle kannalle, 43545: Aalto esitti oman ehdotuksensa, sekin oli että parempi on oppilaan tila niissä kun- 43546: sanamuodoltaan toinen, mutta se oli asial- nissa, missä kunnanvaltuusto ei katso sel- 43547: lisesti eroava minun käsityksestäni. laista tarpeelliseksi, ettei sellaisia aseteta- 43548: 753 43549: 43550: 43551: kaan. Kiinnitän tähän huomiota, kun mai- tukseen, joka sisältyy tämän lakiehdotuk- 43552: nitsin näistä ma;aseudulla olevista pikku- sen 1 § :ään, varsinkin sen 1 unomenttiin, 43553: liikkeistä, tai käsityöliikkeistä, ne ovat ja jolla, niinkuin he aivan oikein ovat huo- 43554: myöskin tämän pykälän puitteissa, niin mauttaneet, lausutaan lain tarkoitus. Pu- 43555: tarkastan, onko se kehitystä edistysmieli- hujat ovat epäilleet näkevänsä tämän 1 43556: syydessä siinä mielessä, kuin olen kuullut momentin määräyksessä, sellaiS<ena kuin se 43557: eräitt-en eduskunnan jäsenten edistysmieli- on hallituksen esityksessä ja suuren valio- 43558: syydestä puhuvan. Olen käytännössä ha- kunnan mietinnössä, tarkoitusperiä, jotka 43559: vainnut, ei ainoastaan yhdellä teollisuus- ovat tälle laille vieraat, vieraat sen alkuun- 43560: ja ammattialalla vaan useilla aloilla, mi- panijoille ja vieraat sen muodostajille, ovat 43561: tenkä sellaiset työntekijät, jotka eivät voi epäilleet sitä, että teollisuudenharjoittajat 43562: vapaan kilpailun vallitessa työskennellä tulisivat käyttämään tätä lakia huokean 43563: toisten rinnalla teollisuuden palveluksessa työvoiman käyttämistarkoituksessa eikä 43564: palkkatyöläisinä, siirtyvät itsenäisiksi mes- siinä tarkoituksessa, joka sillä todellisuu- 43565: tareiksi, liikkeenharjoittajiksi. Tällaiset dessa on, nim. ammattitaidon kohottami- 43566: ammattitaidottomat liikkeenpitäjät halua- seksi. Minä luulen, että sekä työntekijäin 43567: vat saada halpaa työväkeä ja he ovat ryh- että työnantajain taholla ollaan yksimieli- 43568: tyneetkin tätä lakia läpiajamaan saadak- siä siitä, että ammattitaito hyvin suuressa 43569: sensa kahlehdittua nämä nuoret työnteki- määrässä viimeisinä vuosina tai vuosikym- 43570: jät alhaisesta palkasta heidän palveluk- mBninä on päässyt huononemaan, ja tämän 43571: seensa heidän, jotka eivät itsekään omaa epäkohdan parantamistahan tämä laki tar- 43572: sellaista ammattitaitoa, että he pystyisi- koittaa. Mutta se tarkoittaa unyös sitä, että 43573: vät missään muodossa palvelemaan teolli- tämän ammattitaidon todellinen kehittämi- 43574: suudessa vapaan kilpailun vallitessa ja täl- nen vietäisiin käsiammattien alalta kaikille 43575: laiset ~liikkeenpitäjät eivät missään suh- teollisuuden aloille, nim. niille teollisuuden 43576: teessa pysty antamaan sellaista opetusta aloille, missä henkilökohtainen työtaito on 43577: oppilaille, että se olisi ammattitaidon ko- jonkun arvoinen. Näin katsottuna luulisin 43578: hottamista, vaan se on ammattitaidon kuitenkin, että puolueettomasti voitaisiin 43579: taannuttamista, lrumauttamista. Silloin on arvostella oikeaksi 1 momentin määräys 43580: edullisinta, että sellaisilta paikkakunnilta ja sisältö, joka juuri tarkoittaa henkilökoh- 43581: työläiset voivat siirtyä ilman lainsäädän- taisen ammattitaidon kehittämistä ei ai- 43582: nön vastaanasettumista sellaisille työnan- noastaan käsiteollisuudessa ja pienyri- 43583: tajille, jotka pystyvät antamaan jonkinlai- tyksissä, vaan myöskin suurissa teol- 43584: sen ammattikasvatuksen työntekijöilleen. lisuusyrityksissä niiden eri osastoissa. 43585: Sellaisilla paikkakunnilla, missä näitä am- On aivan luonnollista. ettei mikään 43586: mattitaidottomia mestareita on liikkeen pi- yksityinen henkilö voi henkilökohtai- 43587: täjinä, niillä tavallisesti ei olekaan am- sesti perehtyä kaikkiin jossakin suur- 43588: mattitaitoista työnjohtajaa, niin ei sellai- teollisuudessa esiintyviin yksityiskohtiin, 43589: silla paikkakunnilla ole myöskään henki- mutta siellä on sellaisia erikoistehtäviä, 43590: löitä, joista voitaisiin muodostaa vastaa- joissa henkilökohtaisen ammattitaidon tar- 43591: vaa ammattioppilaslautakuntaa, sellaista ve on sangen suuri. Minä en voi muuta 43592: arnmattioppilaslautakuntaa, joka pystyisi ymmärtää kuin että tämä pelko 1 momen- 43593: sanomaan, että tä!mä liikkeen pitäjä on tin määräyksen sisällön huonosta vaiku- 43594: ammattitaidoton, että oppilas voi muuttaa tuksesta on enemmän konstruoitua kuin 43595: pois hänen työstään. todellista .ia sentähden katsonkin, että laki- 43596: Siksi ehdotankin, taikka kannatan ehdo- ehdotus voitaisiin tässä kohden sellaisenaan 43597: tusta, että ensimäinen momentti saa sen hyväksyä. 43598: muodon, minkä se työväenasiainvaliokun- 2 momentin sisällön suhteen on huomau- 43599: nan mietinnössä on saanut sekä, että toinen tettu, että työnvälitystoimistojen johtokun- 43600: momentti saa seuraavan muodon: ,Am- nat, jotka eräillä paikkakunnilla tulisivat 43601: mattioppilaslautakunnan paikkakunnalle aluksi toteuttamaan tämän lain tarkoitus- 43602: asettamisesta päättää kunnanvaltuusto". pena, eivät kykenisi tätä tehtäväänsä 43603: täyttämään sillä 'asiantuntemuksella, joka 43604: Ed. S i me l i u s: On ollut omituista tässä on tarpeen. Mikäli ymmärrän laki- 43605: todeta, kuinka edelliset puhujat suurella ehdotuksen tarkoitusta, on kuitenkin työn- 43606: ~päluulolla ovat suhtautuneet siihen ehdo- välitystoimistojen johtokuntien tehtävä täs- 43607: 95 43608: sä tarkoitettu väliaikaiseksi. Mutta lain että yksi työntekijä ei voi suuressa teol~ 43609: henki ja sisällyshän on se, että niin -pian lisuuslaitoksessa enää tehdä kuin yhden 43610: kuin tositarve ammattio-p-pilas}autakunnan ainoan tai muutaman liikkeen koneen 43611: asettamiseen ilmestyy, ammattio-p-pilaslau- avulla. Ei siis sentakia tätä 1 momenttia 43612: takunta myöskin on asetettava, ja näin- ole laadittu että sen avulla kehitettäisiin 43613: ollen sekin -pelko näyttää turhalta. - Kun ammattitaitoa, vaan siksi, että sen avulla 43614: sitten suuri valiokunta on tästä -puheena- voidaan saada halpaa työväkeä oppilaan 43615: olevasta 2 momentista poistanut loppuosan, nimellä. Ja vaikkakin 2 § :ssä on moment- 43616: jonka mukaan kauppa- ja teollisuushalli- ti, jonka mukaan ammattioppilaslautakun- 43617: tus olisi oikeutettu määräämään ammatti- ta saisi semmoisia asioita ratkaista, niin 43618: oppilaslautakunnan perustamisesta, milloin minä pyydän huomauttaa että ammatti- 43619: kunnanvaltuusto sen laiminlyö, niin on sii- oppilaslautakunnalle siinä tapauksessa tu- 43620: näkin epäilty, että voitaisiin aikaansaada lisi ylivoimainen tehtävä, ja minä py;ydän 43621: tilaisuus lain kiertämiseen. Ed. Aalto on huomauttaa että ammattioppilaslautakunta 43622: jo huomauttanut, millä perusteilla tä!mä siinä muodossa kuin se on esitetty, ei voi 43623: suuressa valiokunnassa tapahtui, ja minä sitä estää. 43624: tahdon vain todeta sen, minkä hän jo Jos nyt joku teollisuudenharjoittaja ha- 43625: sanoi, että siella olleiden lakimiesten kä- luaa saada nuorta työvoimaa halvemmalla, 43626: sityksen mukaisesti maaherroilla on sekä niin hän tekee oppilassopimuksen. Silloin 43627: oikeus että velvollistms ryhtyä pakoitta- tämä sopimus tulee ammattiop-pilaslauta- 43628: maan laiminlyöntiin vikapäätä kuntaa ja kunnan ratkaistavaksi. Mutta nyt on otet- 43629: kunnanvaltuustoa amma ttioppilasla utakun- tava huomioon, että 1 §:n 3 momentissa 43630: nan asettamiseen silloin kun siihen tarvetta määrätään että ainoastaan jäsenistä ja 43631: on. Ja maaherran käsittelyyn tällaisen varajäsenistä tulee kumpaisenkin kuulua 43632: asian voipi aina saada joko valitus- tai tasan työntekijäin ja työnantajain valitse- 43633: kantelutietä, milloin asiaa syystä tai toi- miin edustajiin, mutta -puheenjohtajasta ja 43634: sesta ei ole saatu ensinkään esille a.sian- varapuheenjohtajasta ei sanota mitään. Ne 43635: omaisessa kunnanvaltuustossa. Näinollen voivat olla valittuina molemmat työnanta- 43636: näyttää siltä, että suuri valiokunta on .iista ja -pitää silmällä heidän etujaan, ja 43637: osunut oikeaan niissä muuto>ksissa, joita se niinollen tulee ammattioppilaslautakun- 43638: on lakiehdotukseen ehdottanut, ja minäkin nasta silloin lautakunta, jossa enemmistö 43639: pyydän yhtyä kannattamaan tätä kysy- on työnantajain etujen valvojana, ja nämä 43640: myksessä olevaa pykälää siinä muodossa voivat hyvällä syyllä silloin enemmistö- 43641: kuin suuri valiokunta on sen hyväksynyt. päätöksellä ratkaista, että se sopimus, jon- 43642: lm suurteollisuudenharjoittaja on tehnyt 43643: Ed. Aalto: Ed. Simelius huomautti, nuoren työläisen kanssa on käsitettävä sel- 43644: ettei siitä ole olemassa mitään vaaraa, jos laiseksi oppisopimukseksi, joka on välttä- 43645: 1 §:n 1 momentti hyväksyttäisiin siinä mätön, ottamatta lukuun sitä että suur- 43646: muodos:sa, minkä se on suuressa valiokun- teollisuudessa ei ole ollut mitään säännön- 43647: nassa saanut. Mutta minä olen jotakuin- mukaista oppiaikaa. Täällähän on jo huo- 43648: kin varma siitä, että muun takia sitä siihen mautettu siitä - muistaakseni ed. Paasi- 43649: muotoon ei haluta kuin ainoastaan siitä vuori ensimäisessä puheenvuorossaan mai- 43650: syystä, että sen nojalla voidaan teollisuu- nitsi - ettei meillä ole mitään säännön- 43651: den palvelukseen ottaa nuorta työvoimaa mukaista oppiaikaa olemassa. Asianlaita 43652: oppisopimuksen nimellä ja saada siten hal- on siten että toinen työnantaja käyttää sa- 43653: vempaa työvoimaa. Sillä miksi muuten massa työssä pitempää o-p-piaikaa kuin 43654: olisi tarpeellinen tämmöinen pykälä, koska toinen työnantaja. Meillä on olemassa 01)- 43655: eivät edes asiantuntijat, ne jotka yleensä piso-pimuksia, joissa toinen työnantaja on 43656: ovat käsitelleet aim'mattioppilasasioita eri- tehnyt samanlaiseen työhön ottaessaan o-p- 43657: koisessa komiteassa, ovat voineet osoittaa pilaan, viisivuotisen oppisopimuksen, toi- 43658: että suurteollisuudessa nykyään hyvin vä- lien kolmivuotisen. Mikä näistä on silloin 43659: hän enää käytetään ammattioppilaita, vaik- säännönmukainen? Näin voi käydä, sil- 43660: ka olisikin mahdollisuus niitä käyttää. loin kuin suurteollisuudenharjoittaja ha- 43661: Meillähän ei ole olemassa minkäänlaista luaa nuorta työvoimaa kiinnittää halvalla 43662: suurteollisuutta, jossa käytetään oppilaita, palvelukseensa, hän voi sen tehdä uuden 43663: koska työnjako on tullut niin suureksi, säännönmukaisuuden mukaan, joka siihen 43664: Oipipis'O'P'imuslaki. - - - - - 755 43665: 43666: 43667: saakka ei ole ollut käytännössä. Siihen namuodon mukaan, niin tätä lakia voidaan 43668: todellakin päästään 1 § :n 1 momentilla, jos sovelluttaa millekä teollisuusalalle tahansa 43669: .se hyväksytään siinä :muodossa kuin suuri kaikkiin niihin työaloihin, mitä siellä teh- 43670: valiokunta on esittänyt. dään, joissa. ei todellakaan mitään oppiai- 43671: Mitä sitten tulee työnvälitystoimiston kaa tarvita, jossa täysijärkinen ihminen 43672: johtokunnan tehtäviin suhteessa ammatti- yhdessä päivässä oppii tekemään, mitä sii- 43673: Dppilaslautakuntiin, niin minä pyydän ed. nä tarvitaan, joten sellaisille aloille tämän 43674: Simeliukselle huomauttaa, että, ellen minä lain ulottaminen on aivan tarpeetonta. 43675: vaarin muista, ed. Simelius itse myönsi Sillä siitä ei tule mitään että niissä kas- 43676: kerran, että mikään viranomainen ei voi vatetaan käsiammatteihin työntekijöitä. 43677: silloin pakottaa kunnanvaltuustoa enaa 43678: valitsemaan ammattioppilaslautakuntaa, jos Ed. S i me l i u s: Ed. Aallon lausun- 43679: sillä kerran on työnvälitystoimiston johto- non johdosta minä pyytäisin vain lyhyesti 43680: kunta olemassa, koska se hoitaa ammatti- huomauttaa, että minä en suinkaan ole 43681: oppilaslautakunnan tehtävät. Mutta nyt työnvälitystoimistojen johtokuntain tehtä- 43682: voi käydä niin että asianomainen kunnan- västä koskaan tietääkseni muuta lausunut, 43683: valtuusto valitsee työnvälitysjohtokunnan kuin että sitä on pidettävä tässä asiassa 43684: kokonaan toisia näkökohtia silmällä pitäen väliaikaisena, eikä siitä voi muuta käsi- 43685: eikä valitse siihen sillä lailla jäseniä kuin tystä saada kun lukee 2 momentin, jossa 43686: laki ammattioppilaslautakunnista määrää. sanotaan: , - - - on ·ammattioppilas- 43687: Siihen voi tulla paljon enemmän työnanta- lautakuntana työnvälitystoimiston johto- 43688: jia, tai on myös se mahdollisus olemassa, kunta siihen saakka kunnes asianomainen 43689: että kunnanvaltuusto valitsee siihen enem- kunnanvaltuusto on tarpeen mukaan aset- 43690: mistön työntekijöitä, silloin se ei voi sel- tanut sille erityisen ammattilautakunnan." 43691: laisena valvoa tätä lakia, puhumattakaan Mitä ed. Paasivuoren lausuntoon tulee, 43692: siitä, että sillä olisi sitä asiaintuntemusta, niin minä pyytäisin vielä kerran, niinkuin 43693: mikä ammattikehityksen tähden ammatti- monta kertaa ennen asian aikaisemmassa 43694: oppilaslautakunnalla olisi. käsittelyssä, saada viitata 2 §:n 2 moment- 43695: tiin sekä 8 § :ään. 2 § :n 2 momentissa 43696: Ed. N u m m i n e n: Minä pyytäisin sanotaan, että tämän lain määräykset ulo- 43697: saada kannattaa edustaja Kankarin teke- tetaan sellaisiin ammatteihin ja erityisaloi- 43698: mää ehdotusta. hin, joiden oppimiseen säännöllisesti vaa- 43699: ditaan vähintään 2 vuoden aika, ja 8 §:ssä, 43700: sen 1 momentissa ja ensi kohdassa, sano- 43701: Ed. L e i n on e n: On valitettavaa että taan: ,Sopimusta älköön rekisteriin mer- 43702: tämän lain 4 §, jossa on mainittu oppiajan kittäkö: jos siinä tarkoitettu työ ei ole sel- 43703: 11isin määrä, on saanut sen muodon, minkä laista kuin 2 §:n 2 momentissa mainitaan." 43704: se on suuressa valiokunnassa saanut, ja Näin ollen minun ymmärtääkseni se vaara, 43705: vaiitettavampaa on se että sitä oppiajan jota ed. Paasivuori tässä on huomauttanut 43706: 11ituutta on ollut ehdottamassa joku meikä- olevan, ei ole totuudenmukainen. 43707: läinen edustaja. Tässä on kysymys nuo- 43708: rista henkilöistä, jotka noin pitkäksi ajak- Keskustelu julistetaan päättyneeksi. 43709: si tekevät sopimuksen työnantajan kanssa 43710: ja meidän käsityksemme tässä oli se että Ensimäinen varapuhemies: 43711: kun on kysymys tällaisista nuorista henki- Keskustelun kuluessa on ed. Aalto ed. 43712: löistä, joita kohtaa usein työttömyys - - Bryggarin kannattamana ehdottanut, että 43713: 1 §:n 1 momentti saisi sen sanamuodon, 43714: Ensim:äinen varapuhemies: mikä sillä on työväenasiainvaliokunnan 43715: Minä pyydän huomauttaa että nyt on esillä mietinnössä. Kutsun tätä ed. Aallon ensi- 43716: lakiehdotuksen 1 § eikä 4 §. mäiseksi ehdotukseksi. Edelleen on ed. 43717: Aalto ed. Paasivuoren kannattamana eh- 43718: Ed. Paasi vuori: Minä kannatan ed. dottanut, että 1 §:n 2 momentti saisi seu- 43719: Aallon tekemää ehdotusta ja. ·samalla pyy- raavan sanamuodon: Ammattioppilaslauta- 43720: dän huomauttaa ed. Simeliukselle, että jos kunnan paikkakunnalle asettamisesta päät- 43721: tämä suuren valiokunnan ehdotus samoin tää kunnanvaltuusto taikka milloin tämä 43722: kuin hallituksen ehdotus ymmärretään sa- asettamisen laiminlyö vaikka tarve sitä 43723: 756 Per:lantaiil!a rw !P· iliJJaTr·aS>kumlta. 43724: 43725: vaatisi, kauppa- ja teollisuushallitus kun- Ken hyväksyy suuren valiokunnan ehdo- 43726: nanvaltuustoa kuultuansa. Kutsun tätä ed. tuksen, äänestää ,jaa"; jos ,ei" voittaa, on 43727: Aallon toiseksi ehdotukseksi. Edelleen on ed. Rankarin ehdotus hyväksytty. 43728: ed. Kankari ed. Num!misen kannattama- 43729: na ehdottanut, että 1 §:n 2 momentti saisi Äänestyksessä annetaan 95 jaa-ääntä ja 43730: seuraavan sanamuodon: Ammattioppilas- 74 ei-ääntä. 43731: lautakunnan paikkakunnalle asettamisesta 43732: päättää kunnanvaltuusto. Tätä ehdotusta Ensimäinen varapuhemies:: 43733: kutsun ed. Rankarin ehdotukseksi. Eduskunta on siis hyväksynyt valiokunnan 43734: mietinnön. 43735: Selostus myönnetään oikeaksi. 43736: Ensimäinen varapuhemies: 43737: Ensimäinen varapuhemies: Asian käsittely keskeytetään. 43738: Äänestyksessä ehdotan meneteltäväksi seu- 43739: raavalla tavalla. Ed. Aallon ensimäisestä Uusia haUituksen esityksiä. 43740: ehdotuksesta äänestetään erikseen valio- 43741: kunnan mietinnön 1 § :n 1 momenttia vas- Ensi mä i ne n v a r a p u he m i e s:· 43742: taan. Ed. Aallon toinen ehdotus ja ed. Hallituksen jäsen saapuu tuo!maan edus- 43743: Rankarin ehdotus ovat vastakkaisia, joten kunnalle esityksiä. 43744: niiden välillä ensin on äänestettävä, .ia voit- 43745: tanut ehdotus asetetaan toisessa äänestyk- Istuntosaliin saapuu nuoremman hallitus- 43746: sessä valiokunnan !mietinnön 1 § :n 2 mo- sihteerin A. Voutilaisen saattamana valtio- 43747: menttia vastaan. varainministeri G r å s te n, joka lausuu: 43748: Menettelytapa hyväksytään. Kunnioitettava Herra Puhemies! Ar- 43749: voisa Eduskunta! 43750: Hallituksen määräyksestä on minulla 43751: Äänestykset ja päätös: kunnia eduskunnalle antaa seuraavat hal- 43752: lituksen esitykset: 43753: 1) Ken hyväksyy suuren valiokunnan 43754: ehdotuksen, äänestää ,jaa"; jos ,ei" voit- n:o 42, esitys laiksi korkeimmista salli- 43755: taa, on ed. Aallon ensimäinen ehdotus hy- tuista vuokrista, 43756: väksytty. n:o 43, esitys laiksi valtiopäiväjärjes- 43757: tyksen erinäisten säännösten muuttami- 43758: Äänestyksessä annetaan 96 jaa- ja 74 sesta, 43759: ei-ääntä. n:o 44, esitys korvauksen maksamisesta 43760: Suomen Pankille Venäjän valtion lyhytai- 43761: Ensi mä i ne n varapuhemies: kaisista velkasitoumuksista, 43762: Eduskunta on siis hyväksynyt valiokunnan n:o 45, esitys laiksi rikoslain 38 luvun 43763: mietinnön. 10 §:n muuttamisesta, 43764: n:o 46, esitys laiksi tie- ja vesiraken- 43765: 2) Äänestys ed. Rankarin ja ed. A'allon nushallinnon viroista .ia palvelustoimista, 43766: ehdotusten välillä. n:o 47, esitys merimieslaiksi. 43767: 43768: Ken tässä äänestyksessä hyväksyy ed. Ensi mä i ne n varapuhemies:. 43769: Rankarin ehdotuksen, äänestää ,jaa"; jos Herra Ministeri! Hallituksen jättämät esi- 43770: ,ei" voittaa, on ed. Aallon ehdotus hyväk- tykset tulen eduskunnalle esittelemään pe-· 43771: sytty. rustuslainmukaista käsittelyä varten. 43772: 43773: Äänestyksessä ovat jaa-äänet voitolla. 43774: Ensimäinen varapuhemies: 43775: Ensimäinen varapuhemies: Eduskunnan istunto keskeytetään nyt ja,. 43776: Eduskunta on siis tässä äänestyksessä hy- jatketaan uudelleen kello 7 tänä iltana. 43777: väksynyt ed. Rankarin ehdotuksen. 43778: Täysi-istunto keskeytetään kello 4,34- 43779: 3) Äänestys suuren valiokunnan ja ed. i. p. 43780: Rankarin ehdotusten välillä. 43781: OppieOIPimuslaki. 757 43782: 43783: Täysi-istunfua jatketaan Puhemies: Keskustelun kuluessa on 43784: kello 7 i. p. ed. Paasivuori ed. Lehikoisen kannattama- 43785: na ehdottanut että 2 §:n 2 ja 3 momentti 43786: Oppisopimuslalci. poistetaan. Kutsun tätä ehdotusta ed. 43787: Paasivuoren ehdotukseksi. 43788: Puhemies: Oppisopimuslakia kos- 43789: kevan 7 :nnen asian käsittelyä jatketaan. Selonteko myönnetään oikeaksi. 43790: 43791: 2 §. Xänestys ja päätös: 43792: Keskustelu: 43793: Ken hyväksyy suuren valiokunnan eh- 43794: Ed. Paasi vuori: Minä ehdotan, että dotuksen äänestää ,jaa", jos ,ei" voittaa 43795: tämä 2 § :n 1 ja 2 momentti poistetaan, ja on ed. Paasivuoren ehdotus hyväksytty. 43796: €ttä 3 momentti hyväksyttäisiin työväen- 43797: asiainvaliokunnan mietintöön liitetyn vas- Äänestyksessä ovat jaa-änet voitolla. 43798: talauseen mukaan, iöytyy sivulla 9 oleva 43799: ponsi. Tämä minun ehdotukseni tietäisi • 43800: Puhemies: Eduskunta on siis hy- 43801: sitä, että tästä laista ei tulisi pakollinen väksynyt suuren valiokunnan ehdotuksen. 43802: vaan vapaaehtoinen, nimittäin siten vapaa- 43803: ehtoinen, että oppisopimukset olisi siitä 3 § hyväksytään. 43804: huolimatta tehtävä tämän lain mukaan, 43805: mutta siihen ei olisi pakko niille, jotka 43806: €ivät haluaisi sopimusta tehdä. 4 §. 43807: Keskustelu: 43808: Ed. A a 1 t o: Pyydän kannattaa ed. 43809: Paasivuoren tekemää ehdotusta. Ed. S i me l i u s: Hallituksen esityk- 43810: sessä oli pisin aika, joksika oppiaikasopi- 43811: Ed. S i me 1 i u s: Mikäli saatoin kuulla mus voitiin määrätä, 5 vuotta. Työväen- 43812: ,ehdotti ed. Paasivuori, että 2 §:n 1 ja 2 asiainvaliokunna;ssa, niinkuin mietinnön 43813: momentti kokonaan poistettaisiin ja 3 otet- motiveerauksesta näkyy, tämä aika lyhene 43814: taisiin lakiin muutetussa muodossa. Minä nettiin 3 vuodeksi, mutta suuressa valio- 43815: pyytäisin tämän ehdotuksen johdosta huo- kunnassa siihen kuitenkin saatiin aikaan 43816: mauttaa, että 2 §:n 1 ja 2 momentti ovat s~llainen parannus, että korkein aika, joka 43817: aivan välttämättömiä sellaisena kuin ne voisi tulla kysymykseen, olisi 4 vuotta. 43818: -ovat suuren valiokunnan mietinnössä, var- Kun kumminkin, niinkuin luulen jo siinä 43819: sinkin sen jälkeen kun. ensimäinen pykälä vastalauseessa osoittaneeni, joka on liitetty 43820: -on hyväksytty siinä muodossa kuin se työväenasiainvaliokunnan mietintöön, 5 43821: nyt on hyväksytty. Se on nimittäin 2 § :n vuoden opniaika eräissä tapauksissa voi 43822: 2 momentti, joka lähemmin rajoittaa sitä olla tarpeellinen jopa välttämätönkin am- 43823: määritelmää, antaa osviitat sen määritel- mattituntemuksen ja ammattitaidon saa- 43824: män rajoitukseksi, joka sisältyy 1 § :n 1 vuttamiseksi, pyydän saada ehdottaa, 43825: momenttiin. Ja 2 §:n 1 momentin sana- että 4 §:n 1 momentin lopusanat tulisivat 43826: muoto taasen on suoranainen seuraus 1 § :n kuulumaan näin: ,älköön se kuitenkaan 43827: 1 momentin sanamuodosta ja täytyy se siis olko viittä vuotta pitempi". 43828: vastaavassa muodossa hyväksyä. Pyydän 43829: siis kannattaa suuren valiokunnan ehdo- Ed. L e i n o n e n: Ed. Simelius sanoi 43830: tusta. parannukseksi tässä 4 §:ssä neljän vuoden 43831: oppiaikaa. Meidän mielestämme täällä va- 43832: Ed. P a a s i v u o r i: Minä pyydän kor- semmalla se on huononnus. Se on huonon- 43833: jata ehdotustani sikäli, että tarkoitin, että nus sentähden, että mitä pitempi oppiaika 43834: 2 § :n 2 ja 3 momentti poistettaisiin. sen enemmän on työnantajilla tilaisuutta 43835: käyttää oppilaita, sillä tavoin kuin tähän 43836: Ed. Le h i koin en: Pyysin puheen- asti on tapahtunut, että oppilaille ei ope- 43837: vuoroa kannattaakseni ed. Paasivuoren kor- teta alussa sitä ammattia, mitä pitäisi opet- 43838: jattua ehdotusta. taa, vaan teetetään sillä usein sellaista 43839: Keskustelu julistetaan päättyneeksi. työtä, mikä ei ole ollenkaan ammattiin 43840: 758 43841: -----~-~------- 43842: 43843: 43844: 43845: 43846: kuuluvaa. Jos on lyhempi oppiaika, on täisiin kymmeneksi vuodeksi, niin eivät 43847: työnantaja pakoitettu oppilaalle alottamaan sittenkään kaikki tulisi yhtä taitaviksi 43848: heti opetuksen, silloin kun oppilasaika al- työntekjöiksi, kuin toiset. Kyllä kolmessa 43849: kaa ja kun muutenkin laki tässä suhteessa vuodessa on riittävästi aikaa ja minä ehdo- 43850: työnantajalle antaa velvollisuuksia, niin on tan, että se olisi kolme vuotta ja toivon, 43851: se meidän mielestämme tämä lyhyt oppi- että maalaisliittolaiset, jotka työväenasiain- 43852: aika tässä laissa parempi, kuin se minkä valiokunnassa tässä meitä kannattivat, 43853: suuri valiokunta ehdottaa. Tämä ehdotus äänestäisivät tämän kolmen vuoden puo- 43854: kuuluu tulleen erään meikäläisen ryhmän lesta. 43855: taholta. Olen vakuutettu siitä, että ryh- 43856: män muista jäsenistä ei ole eikä saa olla Ed. K y 1 ä n pää: Tämän lain pää- 43857: kukaan sen pitennyksen takana, sillä se ei kohtia ovat määräykset oppiajasta ja jos. 43858: ole meidän kannaltamme eduksi oppilaille. tätä lakia yleensä tarvitaan, niin tehtäköön 43859: Esityksentekijä perustelee ehdotustaan sil- se sellaiseksi, että se sopii kaikkiin oppilai- 43860: lä, että kirjaltajat eivät opi ammattiansa hin. Koska on ammatteja, joissa viisivuo- 43861: täydellisesti,. si~lo_in k~n on oppi~i~~ ~o~e tistakaan oppiaikaa ei voida pitää liian pit- 43862: vuotta. Se ei p1då paikkaansa, s1lla kuJal- känä, jotta saavutettaisiin tyydyttävä am- 43863: taja-ammatti, niinkuin yleensä jo melkein mattitaito, niinkuin esim. kultasepän j!.l 43864: kaikki käsityö on muuttunut koneteollisuu- kirja.ltaja-ammattialoilla, kuten eräs sosiali- 43865: deksi ja muuttuu yhä edelleen, jotenka demokraattinen edustaja suuressa valiokun- 43866: tuollainen väite ei pidä paikkaansa, eikä nassa osoitti, niin olisi suuren valiokun- 43867: siihen väitteeseen enään usko kukaan. Sii- nan mietinnössä oleva 4 vuotta muutet- 43868: hen eivät usko työnantajat itsekään. Ne tava hallituksen esityksen mukaisesti vii- 43869: tahtovat aivan toisista syistä, joita täällä deksi vuodeksi. Kuten tiedämme on Tans- 43870: on jo tuotu esille, tuon pykälän tällaiseksi, kassa viime vuonna hyväksytty oppilas- 43871: että oppiaika olisi mahdollisimman pitkä. laki, jossa pisin oppiaika on viisi vuotta 43872: Se ehdotus, että palattaisiin hallituksen ja samoin on Norjassa. On parempi, että 43873: esityksen kannalle, jossa oppiaika on 5 oppilas oppii kunnollisesti ammattinsa kuin 43874: vuotta, on vielä taantumuksellisempi. Mie- että hän harhailee työnantajan luota toi- 43875: lestäni olisi edullista tälle laille, jos tästä sen luo ja on sitten lopuksi sekatyömies. 43876: todellista oppisopimuslakia tahdotaan, että tai irtolainen. Minä kannatan ed. Sime- 43877: pysyttäisiin työväenasiainvaliokunnan mie- liuksen ehdotusta, että ,neljää vuotta" 43878: tinnön kannalla ja hylättäisiin tämä le;x: 4 §:n 1 momentissa muutettaisiin sanoiksi 43879: Lehto, joka on saanut suuren valiokunnan ,viittä vuotta". 43880: hyväksymisen. 43881: Ed. Lehto: Minä olen kyllä aivan val- 43882: Ed. P a a s i v u o r i: Minä kannatan mis antamaan täyden tunnustuksen niille 43883: myöskin, että tämä aika tässä, ,neljää vasemmiston puhujille, jotka ovat minun 43884: vuotta pitempi" muutetaan kolmeksi vuo- kanssani eri mieltä tässä asiassa. Mutta 43885: deksi. Minä luulen että kolmessa vuodessa sitä seikkaa, että ed. Olga Leinonen olisi 43886: voidaan opettaa oppilaille ammattia, jos nyt yleensä sellainen ammattimies, että hän 43887: häntä todellakin pidetään siinä ammatilli- voisi mennä tuossa äänilajissa ratkomaan 43888: sessa työssä, ettei häntä käytetä apulaisen näitä asioita ja vieläpä, niinkuin ennen 43889: tehtävissä, jolloin hän ei siinä ammatissa tätä päivälEslomaa teki, odottamatta edes 43890: opi sitä ammattia, vaikka hän olisi siinä oikeaa aikaakaan, sitä minä en voi myön- 43891: kymmenen vuotta. Kyllä minäkin myön- tää. Täällä on mainittu, että suuressa va- 43892: nän, että on ammatteja, joihinka ei työläi- liokunnassa tapahtui sellainen tavattoman 43893: set tule täysin oppineiksi kymmenessäkään yllättävä asia, että minä ehdotin tuon 3 43894: vuodessa, mutta eivät viidessä vuodessa vuoden oppiajan korotettavaksi 4 vuoteen. 43895: myöskään tule täysin oppineiksi ja työn- Aivan oikein, niin minä teinkin, ja kun 43896: antajilla riittää aina valituksia siitä, että minä edelleenkin olen vielä samalla kan- 43897: työläiset eivät ole kyllin oppineita, vaan nalla, niin minun täytyy pikkuisen puolus- 43898: ne tarvitsisivat lisäopetusta. Asia on sillä tautua. 43899: tavalla, että on toisia työläisiä, jotka ovat Työntekijäin omalta kannalta katsottuna 43900: aina tuossa ammatissa etevämpiä kuin toi- pidän minä 3 vuoden korkeinta oppiaikaa 43901: set ja vaikka tosiaankin oppiaika säädet- ilman muuta kaikkiin ammatteihin määrät- 43902: O:prpiso:pimuslaki. • 759 43903: -------------------- 43904: 43905: 43906: tynä vähemmän suotavana. On kyllä ole- ty ksessään ammatitaitoiseksi työntekijäksi. 43907: massa lukuisasti ammatteja, joissa 3 vuo- Vasta jonkun aikaa näitä tehtäviä suoritet- 43908: den, ja ehkä alempikin, oppiaika saattaa tuaan, vuoden tahi parin perästä, alkaa 43909: olla tarpeeksi riittävä oppilaan kasvatta- oppilas päästä perille amm~ttitaidosta 43910: miseksi sellaiseksi ammattimieheksi, että ja saavuttaa siinä suurempaa taita- 43911: hän voi tulla toimeen itsenäisenä työnteki- vuutta. Ja juuri kun hänen kehityksensä 43912: jänä ja ammatinharjoittajana. Mutta oman tässä suhteessa on hyvällä alulla, tuleekin 43913: kokemukseni perusteella olen sitä mieltä, määrätty 3 vuoden aika kuluneeksi um- 43914: että löytyy taas toisia ammatteja, joissa peen ja silloin on työnantaja lain mukaan 43915: oppilaan oma etu ja hänen menestymisensä pakotettu julistamaan oppilaan oppinsa 43916: pystyvänä työntekijänä vaatii jonkun ver- suorittaneeksi. Hän on täysin valmis työn- 43917: ran pidempää oppiaikaa. Myönnän kyllä tekijä siitä huolimatta, vaikka työnantaja 43918: täysin oikeutetuksi sen käsityksen, että tietää ja oppilaskin sen tietää, että hänen 43919: työnantaja pyrkii tavallisimmin hyötymään ammattitaitonsa on vielä puutteellinen. 43920: pienpaikkaisen oppilaansa halvasta työstä Nyt on useassa ammatissa, erikoisesti juuri 43921: ja tahtoisi senvuoksi pidentää oppiaikaa graafillisissa ammateissa, joista tässä pu- 43922: kuinka pitkäksi tab ansa. Mutta silti ei hun, voimassa työnantajain ja työntekijäin 43923: tähän asiaan saa tuijottaa niin paljon, että välinen joukkotyösopimus, joka määrää 43924: unohdettaisiin ne seikat, jotka työntekijän alimman minimipalkan opin suorittaneille 43925: omalta näkökannalta ovat huomioon otet- työntekijöille. Kirjaltaja-ammatissa on tä- 43926: tavat. mä ruinimipalkka muistaakseni nykyisin 43927: Suuressa valiokunnassa puhuttiin paljon noin 1,600 markkaa kuukaudessa. No, luul- 43928: kirjaltaja-ammatista, graafillisista amma- laanko nyt, että työnantaja 'Suostuu maksa- 43929: teista yleensä, joten minä pyytäisin tässä- maan tätä omasta mielestään varsin kor- 43930: kin pitää tätä ammattia esimerkkinä. keaa palkkaa nuorelle opista päässeelle 43931: Kun oppilas siinä ammatissa tulee noin työntekijälle, joka ei hänen käsityksensä 43932: 15-vuotiaana ammattioppiinsa, voisin kyllä mukaan ole vielä mikään täysi ammatti- 43933: minäkin myöntää, että 3 vuoden kuluttua mies, eikä kykene ansaitsemaan tuota palk- 43934: jotenkuten hän on väittävän ammattitai- kaa. Minun käsitykseni mukaan työnan- 43935: tonsa oppinut. Mutta tämän teen minä ai- taja ei sitä tee, vaan hän erottaa pois 43936: noastaan sillä edellytyksellä, että oppi- työstä tuon nuoren työntekijän juuri sil- 43937: laalle tosiaankin tämän 3 vuoden aika pe- loin, kuin tämä alkoi ammattilaiseksi vart- 43938: rusteellisesti opetetaan ammattitaitoa. Jos tua. Toinen työnantaja ajattelee aivan sa- 43939: se perusteellisesti tehtäisiin ja ikäänkuin malla tavoin .ia seurauksena tästä on se, 43940: koulun muodossa, niin voisi jälki olla hy- ettei opista päässyt työntekijä saakaan 43941: vää, enkä minä puhuisi mitään pitemmästä enää paikkaa siinä ammatissa, johon hän 43942: oppiajasta, mutta minä tiedän, että tuskin on oppiaikansa suorittanut ja useita vuosia 43943: mikään työnantaja tulee sellaista vaivaa uhrannut. Ja nyt on oppilas liian vanha 43944: oppilaansa kanssa näkemään siitä huoli- alkaakseen alusta toisen ammatin oppimi- 43945: matta, vaikka se laissa määrättäisiinkin. sen ja liian nuori tullakseen itsenäisesti 43946: Oppilaan kasvattaminen pystyväksi am- maailmassa toimeen siinä ammatissa, johon 43947: mattimieheksi jää työnantajalle enemmän- hän juuri on oppiaikansa suorittanut. 43948: kin sivuasiaksi, samoin kuin se on ollut tä- Tämä seikka on se peruste, johon minä poh- 43949: hänkin saakka, ja pääasiana. pysyy se, kuin- jaan käsitykseni. Tämä pakkojärjestelmä 43950: ka paljon työnantaja voi hyötyä oppilaansa muodostaisi ammatti taidottomien ryhmän, 43951: työstä. Tässä suhteessa ei tämä lakiehdo- sellaisten työntekijäin ryhmän, joitten on 43952: tus suinkaan hyväksyttynäkään tule saa- sangen vaikea saada paikkoja muulloin 43953: maan aikaan sellaista muutosta, että sen kuin poikkeustapauksissa. Nämä poikkeus- 43954: vaaran voitaisiin katsoa ilman muuta pois- tapaukset ovat sellaisia, kuten esim. työ- 43955: tuneen. Sen sijaan, että työnantaja heti lakot. (Ed. Paasivuori: Parissa viikossa 43956: alunperin ryhtyisi kasvattamaan nuorta niitä opetetaan lakonrikkureiksi!) Nuori 43957: oppilastansa ammattimieheksi, paneekin hän työntekijä on pakotettu leipäpaikkansa 43958: tämän tekemään kaikenlaisia apulaispojan, kiinni pitääkseen ottamaan paikan, millä 43959: kuten täällä jo on mainittukin, juoksupojan ehdolla tahansa, ja hänet suorastaan pako- 43960: tai muita sellaisia tehtäviä, jotka eivät tetaan noissa huonoissa oloissa lakonrikku- 43961: suinkaan oppilasta suurestikaan auta kehi- riksi, niinkuin ed. Paasivuori tässä sattu- 43962: 760 Perj.antaina 1() 'P· ma.rraö~kuuta. 43963: 43964: vasti huomautti minulle. Onhan se selvää, koskettelen. Kun tämä lakiehdotus kui- 43965: että lakot tarjoavat kyllä huonoille ammat- tenkin edellyttää melkoisia parannuksia 43966: timiehille paikkoja vaikka kuinka paljon koko ammattiopetusasioissa oppilaan kehi- 43967: tahansa, mutta kenen vahingoksi tämä tystä silmälläpitäen, niin pidän minä 5 43968: kaikki lopulta koituu? Tietysti kaikkien vuoden aikaa liian pitkänä ja katson 4 43969: niiden, jotka kyseessä olevassa ammatissa vuoden aikaa kohtuulliseksi. Ylipäänsä on 43970: työskentelevät, s. o. koko ammattikunnan. minulla tästä asiasta sellainen käsitys, 43971: Ammattitaidottomien ryhmästä muodostuu että jos tämä lakiehdotus vain muilta koh- 43972: ammattikunnan vitsaus, palkkojen alentaja diltaan on hyvä, niin tämä seikka, että op- 43973: j. n. e. Ja lisäksi alkavat työnantajat kier- pilaat saisivat suuremman ammattitaidon, 43974: tää koko tämän lain sitä määräystä, joka ei tule tätä lakia huonontamaan. 43975: määrää oppiajan 3 vuodeksi korkeintaan, Täällä on edustajille aikaisemmin jaettu 43976: jos tahtovat kasvattaa todella pystyviä eräs pieni vihkonen, johon minäkin olen tu- 43977: ammattimiehiä. Työntekijäin omalta kan- tustunut. Minä en suinkaan mene sano- 43978: nalta minä siis käsityksessäni lähden, enkä maan, että tämän vihkosen periaatteita ja 43979: mistään muusta, heidän etunsa kannalta, käsityksiä olisi tähän lakiehdotukseen so- 43980: nuorten työntekijäin menestymisen kan- vellutettava, en ensinkään, enkä sitä, että 43981: nalta. Kuten alussa huomautin, minä siitä tämä asia tämän perusteella olisi ratkais- 43982: huolimatta annan aivan täyden arvon niille tava. Mutta kuitenkin täällä on muutamia 43983: henkilöille, jotka tässä suhteessa ovat mi- kohtia, jotka minä uskallan allekirjoittaa. 43984: nun kanssani päinvastaista mieltä, mutta Viidennellä sivulla sanotaan juuri näis- 43985: kun ei nyt voida osoittaa, että minä jos- tä graafillisista ammateista puhuttaessa: 43986: takin huonoista vaikutteista olisin tälle kan- ,Graafillisella alalla toimivat työnantajat 43987: nalle asettunut, niin on väärin puhua sel- kysyvät ihmeissään, minkä taikavoiman 43988: laisessa äänilajissa, kuin täällä edustaja avulla heidän yleensä onnistuisi saa- 43989: Leinonen teki, joka asettuu erikoiseksi maan oppilaasta oppinut rummattilai- 43990: asiantuntijaksi näissä asioissa. (Vasem- nen kolmessa vuodessa, kun nykyisin se ei 43991: malta: Kaikissa asioissa.) tahdo onnistua tällä alalla käytännössä 43992: Tästä kaikesta huolimatta en olisi ka- olevassa viidessä vuodessakaan." Tämä on 43993: jonnut koko asiaan, jollei tämä sama laki minun mielestäni aivan oikea maininta. 43994: toisaalta kieltäisi työnantajaa pitentämästä Sitten kerrotaan tässä vihkosessa, että am- 43995: oppiaikaa pitemmäksi kuin oppilaan oma mattitaito yleensä meidän maassamme on 43996: kehitys vaatii. Tämän saman pykälän lop- viime aikoina huomattavasti alentunut. Se- 43997: puosa nimenomaan antaa ammattioppilas- kin on aivan totta. Se on alentunut, ja että 43998: lautakunnalle oikeuden määrätä oppiajan se pysyisi oikealla paikallaan ja ehkä ny- 43999: sellaiseksi, ettei työnantaja pääse pitentä- kyisestä vielä kohoaisikin, niin minä sii- 44000: maan tarpeellista pitemmälle oppiaikaa täkin syystä pidän tarpeellisena tuon vuo- 44001: hyötyäkseen siten vuosikausia nuoren työ- simäärän säilyttämistä tässä laissa sellai- 44002: läisensä työstä. Lain mukaan voidaan siis sena kuin suuri valiokunta on ehdottanut. 44003: oppiaika sellaisissa ammateissa, joissa ei Edelleen tässä vihkosessa selitetään, että 44004: tarvita esim. 4 vuoden oppiaikaa, määrätä kolmen vuoden oppiaikaa ei missään vas- 44005: vain 3 vuodeksi ja vaikka vieläkin pienem- taavissa laeissa muissa maissa, ainakaan 44006: mäksi. Mutta jos jossakin ammatissa oppi- pohjois-maissa, ole käytännössä. Minä en 44007: laan oma etu vaatii hänen oppiaikansa 4 sitä tiedä onko se totta, niinkuin tässä 44008: vuodeksi, niin sallisi tämä suuren valio- mainitaan, mutta en nyt osaa epäillä sitä- 44009: kunnan ehdotus hänen nauttia tämän edun, kään, etteikö siinä tosiseikkoja esitettäisi. 44010: ja sellaisiakin ammatteja on kyllä olemas- 44011: sa. Jokainen joka on asioista perillä Ed. K a n k a r i: Käytän tätä puhuja- 44012: enemmän kuin ed. r~einonen eikä ilman paikkaa senvuoksi kun eriän mielipiteissäni 44013: muuta halua puskea ja tuijottaa yhteen niin paljon edellisestä puhujasta. Ensin 44014: paikkaan, myöntää tämän seikan. kiinnittää huomiotani eräs seikka; kun 44015: Hallitus puolestaan antaessaan ehdotuk- ryhtyy ajattelemaan tätä oppilaslakia, niin 44016: sen täksi laiksi, ehdotti 5 vuoden korkeinta palauttaa jokainen työläinen mieliinsä 44017: oppisopimusaikaa, joka nykyisin onkin ol- vuoden 1918. Silloin ammattitaito ei ollut 44018: lut käytännössä monessa ammatissa, m. m. mistään merkityksestä. Ammattitaitoiset 44019: juuri graafillisissa ammateissa, joita tässä työläiset koetettiin siirtää pois. Sen seu- 44020: 761 44021: 44022: 44023: rauksena. TJOrvaristolla näyttääkin olevan poikkeaa kokonaan siitä käsityksestä. Oma- 44024: "erikoinen kiire, että pitäisi lainsäädännöl- kohtainen kokemus osottaa että oppilas 44025: ]istä tietä ryhtyä sensuunta.isiin toimen- melkein jokaisessa liikkeessä kahden vuo- 44026: piteisiin, jotta saataisiin jonkinlainen kei- den kuluttua on saavuttanut sellaisen am- 44027: notekoinen lisääntyminen, voisinko sanoa, mattitaidon, mitä sen liikkeen omistajakin 44028: .niinkuin väestökysymyksen kannalta. mää- taitaa, missä on ollut opissa ja se kolmas 44029: ritellään monia.vioisuus, jolla toivotaan vuosi on ollut vain jonkinlainen lahja sille 44030: poikalapsia lisättävän. työnantajalle, koska hänen ei ole tarvinnut 44031: Mutta lähden tarkastamaan enemmän maksaa tästä samanlaista palkkaa kuin 44032: ·edellisen puhujan esitystä, josta. minulla silloin, kun eroon TJäässeelle siitä sopi- 44033: on eriävä mieliTJide. Hän Lehto mainitsi, muksesta, jos on tällaisen kolmivuoti:sen 44034: •ettei työläinen saavuta ammattialallaan soTJimuksen tehnyt. Mutta on vielä toi- 44035: kolmessa vuodessa sitä ammattitaitoa, min- nenkin sellainen kokemus, jota en maita 44036: kä hän saavuttaa viidessä vuodessa. Minä olla tässä kertomatta ja joka luonnollisesti 44037: voisin jatkaa sitä, että viidessä vuodessa ei ole ainoa ja ainoalla alalla. Työsken- 44038: :nuori työntekijä ei saavuta sitä ammatti- telin ensi aikoina eräässä liikkeessä, jonka 44039: taitoa samalla ammattialalla, minkä hän liikkeen omistaja, mestari eli työnantaja 44040: voi saavuttaa kymmenessä vuodessa. Eikö kertoi olleensa 7 vuotta opissa. Hän oli 44041: :siis olisi edullisinta pidentää oppiaikaa verrattain vanha mies - hän oli ollut 7 44042: vähintäin kymmeneksi vuodeksi? Mutta vuotta opissa, mutta kun itse olin ollut 44043: sitä eivät ole nyt uskaltaneet tämän edus- hänen liikkeessään työssä puolentoista 44044: kunnan oikeiston edustajatkaan esittää. vuoden ajan, niin minuun vakiintui sellai- 44045: Eri asiahan on "Palkkauskysymys. Edelli- nen käsitys, että kyllä minä ainakin niin 44046: nen puhuja puhui m. m. palkkauksesta. paljon pystyin silloin tekemään kuin tämä 44047: Jos oikein kuulin, niin hän mainitsi, että mestarikin pystyy ja sellainen käsitys oli 44048: graafillisessa teollisuudessa on määritelty kaikilla muillakin siinä liikkeessä työs- 44049: .alimmaksi palkaksi viisi vuotta työsken- kennelleillä toisilla työläisillä. Osittain 44050: neille 1,600 markkaa kuukaudessa. Käsit- tämä käsitys vaikutti siihen, että minä ja 44051: tääkseni, vaikka oppisopimus on kolme työnantaja jouduimme visseissä asioissa 44052: vuotta, niin määritelmä, että viiden eriävälle kannalle. Hänen käsityksensä oli 44053: vuoden työssä ollut työntekijä saa tämän sellainen, kun hän maksoi minulle 75 44054: :alimman palkan, pysyy tietyjsti' edelleen markkaa vuodessa palkkaa, että minun 44055: voimassa mikä kulloinkin on alimmaksi olisi pitänyt työskennellä 13 a 14 tuntia 44056: palkaksi sovittu. Ei se edellytä sitä, päivässä josta kieltäydyin, koska toisilla 44057: vaikka oppisopimus tehdään kolmeksi vuo- työntekijöillä, jotka olivat säädetyn kol- 44058: 'deksi taikka sitä lyhyemmäksi ajaksi, että mivuotisen oppiajan läpikäyneet, heilläkin 44059: kolmen vuoden kuluttua palkka olisi sama oli käytännössä kymiDentuntinen työ- 44060: mikä on sellaisilla työläisillä, jotka ovat päivä. Minä kieltäydyin tekemästä piten- 44061: työskennelleet ammatissaan viisi vuotta tai pää työpäivää kuin toiset ja sen johdosta 44062: sitä enemmän. Ei pidä sekottaa näitä jouduin erimielisyyteen, joka tietysti johti 44063: kahta asiaa keskenään niin, ettei voi niitä eroon. Pääsin vapaaksi siitä sopimuksesta, 44064: toisistaan erottaa. mikä minullakin sattui olemaan. 44065: Siirryn vähän omakohtaisiin kokemuk- Voin vakuuttaa, siirtyessäni toiselle 44066: siin. Minulla työskennellessäni myös am- paikkakunnalle, sain heti ensimäisestä työ- 44067: mattialoilla on huomattavan ,suuri koke- paikasta, liikkeestä mistä kysyin, työpai- 44068: mus, ellei juuJi. graafillisen ammatin alalta., kan ja monin kerroin paremmasta liik- 44069: jossa edellinen TJuhuja väitti olevansa asian- keestä, jossa työtaito ja tekniikka, työs- 44070: tuntija. Mutta kun lentolehtisessä, joka on kentelytavat olivat paljon korkeammalla, 44071: jaettu eduskunnan jäsenille, TJUhutaan m. m. joten itselläni oli 'Ill'ahdollisuus kehittyä 44072: huonekaluteollisuudesta, ja minä en ole huomattavan TJaljon pitemmälle vielä sinä 44073: saanut keneltäkään tietää, että sillä alalla kolmivuotiskauten:a mikä jälellä oli, mitä 44074: '<>lisi ollut käytännössä vuosikymmeniin olisi edellisessä liikkeessä ollut mahdollista, 44075: TJitemTJää kuin kolmen vuoden OTJTJiaika. koska siellä työn johto ei pystynyt tarjoa- 44076: Tässä lentolehtisessä kerrotaan, mitenkä maan kunnollista työtä eikä ohjausta. 44077: silläkin alalla olisi tarpeen vähintäin neljä Mutta sillä edellisellä paikkakunnalla ei 44078: vuotta. Ja kokemus mikä itselläni on; se olisi voitu muodostaa mitenkään sellaista. 44079: 96 44080: 762 44081: 44082: oppilaslautakuntaa, että minulla olisi ollut antaja itsekään ei ole mikään ammattimies,. 44083: mahdollisuus valittaa. Jos oppilaslauta- hän ei ole ammattimies senvuoksi kuin päi- 44084: kunnan puoleen olisin kääntynyt, sillä oli- vällä mainitsin, ettei hän ole tullut toimeen 44085: han liike paikkakunnan paras, mikä ei ammattitaitoisten työntekijäin välisessä 44086: ollut missään maapitäjässäkään, vaan oli liikkeessä, hänen on senvuoksi ollut pakko· 44087: teollisuuskeskus. Kun liike oli paikkakun- ryhtyä itsenäiseksi liikkeenpitäjäksi. Näitä 44088: nan paras, niin kaikki muut mestarit olisi- on lukuisia. Ja voisin niitä muutamia ni- 44089: vat sanoneet, ettei ole mitään aihetta erota. meltäänkin mainita. Olen sitä mieltä, ettei 44090: Olisi voitu todeta, ettei minulla ollut taipu- meidän nyt pitäisi aivan eduskunnassa läh- 44091: muksia, edellytyksiä muille aloille, niin teä suosimaan tällaisia liikkeitä, että ne 44092: sopimuksesta vapaaksi pääsylle ei olisi saisivat tehdä sopimuksia pitkiksi ajoiksi, 44093: ollut mitään mahdollisuutta. Jos olisi ollut vaan päinvastoin on pyrittävä siihen että 44094: tällainen laki, joka johtaa pitkäaikaiseen tällaiset liikkeet jossain määrin häviäisivät 44095: sopimukseen, ja sopimus olisi ollut tä- ja ainakin oppilaalla, senjälkeen kun hän 44096: män lain alaisesti järjestettynä, sanotta- on tämän kolmivuotiskauden ollut tällai- 44097: koon 5 vuodeksi, niin mitään muuta mah- sessa liikkeessä, olisi mahdollisuus siirtyä 44098: dollisuutta eroamiseen ei olisi ollut kuin parempaan liikkeeseen, voidakseen amma- 44099: ryhtyä sensuuntaisiin toimenpiteisiin, joita tissaan kehittyä paremmaksi. 44100: tämän, esillä olevan lain, 28 § eli suuren Täällä edellinen puhuja puhui m. m. 44101: valiokunnan mietinnön 27 § edellyttää. graafillisesta teollisuudesta. Kyllä minulla 44102: Olen sitä mieltä, että jos oppilaalla sellai- on sellainen käsitys myös graafillisesta teol- 44103: sella paikkakunnalla, missä pääasiallisesti lisuudesta, että juuri maaseudun pikkukau- 44104: oppilaita pidetään, on mahdollisuus vaihtaa pungeissa on sellaisia graafillisella alalla. 44105: työpaikkaa jo kolmen vuoden kuluttua, olevia liikkeitä, joissa ei juuri muuta tehdä 44106: niin ammattitaito lisääntyy, ammattitai- kuin sanomalehden painatustöitä. Ja olen 44107: toisten työläisten lukumäärä tulee suurem- kuullut että konelatojat ovat kehittyneet 44108: maksi ja ammattitaito myös yleensä ko- kolmessakin kuukaudessa, varsinkin ne, 44109: hoaa. Jos on kunnollinen liike, kunnolli- jotka ovat kirjoituskoneella ennen oppineet 44110: nen työpaikka, missä omistaja pystyy tar- kirjoittamaan, niin he siis joutuisivat teke- 44111: joamaan kunnollista työtä, on antanut kun- mään viisivuotisen sopimuksen, ja heidän 44112: nollisen ammattikasvatuksen, niin sellai- täytyisi näitä lehtiä latoa siellä viiQ.en vuo- 44113: sesta paikasta kolmen vuoden kuluttua den aikana, ennenkuin he voisivat siirtyä 44114: työntekijä ei pyrikään siirtymään pois, kunnolliseen liikkeeseen, jossa he voisivat. 44115: vaan hän jatkaa mielellään samassa liik- vielä täydentää ammattitaitoaan, niin kau- 44116: keessä työtänsä ja hän tulee palvelleeksi van kuin heillä on mahdollisuus tähän. 44117: edelleen tätä samaa työnantajaa. Hänellä Vielä senkin jälkeen kun viisivuotinen 44118: siis on mahdollisuus edelleen kehittyä tässä työskentelyaika päättyy, ei työtaito ole· 44119: ammattitaidossaan vaikkakaan oppisopimus sellainen etteikö siinä tapahtuisi jotain 44120: ei häntä sido muuta kuin kolmeksi vuo- uusia muotoja, tekniikka kehittyy, tuotan- 44121: deksi. Mutta on lukemattoman paljon totavat muuttuvat, eri liikkeissä on erilai- 44122: paikkakuntia joilla liikkeet ovat huonoissa set työtavat, ja silloin jos muuttaa työ- 44123: käsissä. paikkaa, niin silloinkin joutuu tällaisiin 44124: Minulla on jo tänään 1 §:n yhteydessä uusiin tapoihin harjoittelemaan. Ja olen 44125: ollut tilaisuus mainita, minkälaisia työn- edelleen sitä mieltä, että edullisempaa on, 44126: antajia on olemassa, nim. ammattitaidotto- jos tällainen vaihtuminen voi alkaa aikai- 44127: mia työnantajia, joiden erikoinen pyrkimys semmin, voi alkaa viimeistääll kolmen vuo- 44128: onkin pitää oppilaita. Niitä voisi luetella den kuluttua niillä paikkaku:dhilla ja niissä 44129: miten paljon tahansa pienistä kaupungeista liikkeissä, missä se on välttämätöntä ja tar- 44130: ja kauppaloista, joissa eräät työnantajat peellista. Se ei ole tarpeellista, kuten mai- 44131: eivät pidä yhtään pitemmän aikaa amma- nitsin, hyvissä liikkeissä ja hyvillä työpai- 44132: tissaan työskennellyttä työntekijää, vaan koilla, mutta se on tarpeellista sellaisella.. 44133: pitävät ainoastaan oppilaita. Toisilla paik- maaseutupaikkakunnalla. Meillä on kyllä 44134: kakunnilla on toistakymmentäkin oppilasta havaittu, että esim. Helsingissä on useita. 44135: yhdellä työnantajalla, eikä ole yhtään sel- kunnollisia työpaikkoja, jotka ottavat mie- 44136: laista, joka olisi muulla sopimuksella kuin lellään sellaisen työntekijän, joka on ollut 44137: oppisopimuksella työssä. Ja tämä työn- joko vähemmän tai enemmän opissa muulla. 44138: OP'piso.pimuslaki. 763 44139: 44140: 44141: paikkakunnalla ja ovat auliit täydentä- tyydyttävät, että sinne ei saada työläisiä. 44142: mään hänen ammattitaitoaan. Näin siis Mikään hyvin palkattu ammatti ei ole 44143: tällaista kiertävää ammattitaidotauta työ- näyttän;yt jäävän ilman työntekijöitä, jo- 44144: väkeä en lainkaan näe tulevaksi, niinkuin tenka siitä huolehtiminen, että joku am- 44145: täällä edellinen puhuja epäili olevan seu- matti jää suorittamatta, jos ei erityisillä 44146: rauksena, jos oppiaika määrättäisiin 3 vuo- laeilla lähdetä kasvattamaan ammattilaisia 44147: deksi. on turha luulo. Minä näen tässä laissa 44148: Edellä lausumani perusteella yhdyn edelleen sen historiallisen tosiasian, että 44149: kannattamaan ed. Paasivuoren ehdotusta, paaoma himoitsee alaikäisten työvoimaa 44150: että eduskunta palaa työväenasiainvalio- jota on mahdollisuus saada alhaisemmasta 44151: kunnan mietinnön pohjalle, että oppisopi- hinnasta. Siihen pyritään trumän lain no- 44152: musajaksi määrätään enintään, 1 momen- jalla, saamaan pitkäaikaisia oppisopimuk- 44153: tissa, 3 vuotta eikä, niinkuin suuren valio- sia käsi- ja tehdasteollisuudessa. Kanna- 44154: kunnan mietinnössä on, 4 vuotta. tan ed. Paasivuoren ehdottamaa 3 vuoden 44155: pisintä oppiaikaa. 44156: Ed. Leinonen: Täällä tehtiin jo eh- 44157: dotus, että eduskunta asettuisi työväen- Ed. Aalto: Muutamat puhujat antoi- 44158: asiainvaliokunnan mietinnön kannalle. Mi- vat aihetta minunkin pyytää asiassa pu- 44159: nä yhdyn kannattamaan sitä. Samalla heenvuoroa. Kysymys oppiajanpituudesta 44160: vastaan ed. Lehdolle, että minä tunnen ei aina ole yksinomaan ammattitaidon ko- 44161: useita ammatteja, kun olen 20 vuotta teh- hottamiskysmys, vaan se on myös kysy- 44162: nyt ammattityötä, joihin tällaista lakia mys halvan työvoiman hankkimisesta työn- 44163: tultaisiin sovelluttamaan. Ed. Lehto lau- antajille. Se ei ilmene vasta tällä kertaa, 44164: sui, ettei ole voitu osoittaa, että hän olisi se on ilmennyt jo kauan aikaa sitten meillä 44165: tehnyt tämän ehdotuksen huonoista vaikut- Suomessakin. Kun v. 1868 säädettiin laki, 44166: teista. Aivan samaa väittävät työnantajat, joka astui voimaan 1870, jolla säädettiin 44167: joitten taholta oppiaika tahdotaan mahdol- työsopimus vapaaksi, säädettiin siinä lais- 44168: lisimman pitkäksi. Hekin perustelevat sa pisimmäksi oppisopimusajaksi 3 vuotta. 44169: väitettään samoilla syillä kun edustaja Tämä synnytti kuitenkin käsityöläismesta- 44170: Lehto. Ne väitteet ovat lähteneet työnan- reissa, jotka halusivat saada halpaa työvoi- 44171: tajain piiristä, jotka tahtovat tästä laista maa, tyytymättömyytä, ja sentähden, kun 44172: orjalakia, jota sovellutetaan nuoriin työn- elinkeinolaki 1879 säädettiin, saivat nämä 44173: tekijoihin, joita tämä laki tulee koske- käsityöliikkeen harjoittajat aikaan sen, 44174: maan. Luulen että kellekään edustajalle että säätyeduskunta silloin 1879 vuoden 44175: ei ole jäänyt epäselväksi mistä vaikutteista elinkeinolaissa pidensi tämän Oppiajan 5 44176: ed. Lehdon ehdotus on lähtenyt. vuodeksi. Sikäli kuin senaikuisia sääty- 44177: valtiopäivien pöytäkirjoja on voinut seura- 44178: Ed. B r y g g a r i: Kun täällä ed. Si- ta, käy niistä selvästi ilmi, että tätä puo- 44179: melius on ehdottanut oppiajan muutetta- lustettiin yksinomaan sillä, että mestarilla 44180: vaksi 5 vuodeksi, niin minua ihmetyttää, täytyy olla pidempi aika käyttää oppilai- 44181: ettei hän samalla ehdottanut sällivuosi:a, ta, koska hän voi silloin saada viimeisi- 44182: mestarinäytteitä j. n. e., sillä se henkilö, nä vuosina korvauksen halvan työvoiman 44183: joka on tuon ajatuksen tänne eduskunnalle muodossa siitä, mikäli hän on joutunut 44184: tuonut esille, näyttää omaavan ammatti- sille antamaan oppia. Tämä 5-vuotinen 44185: kunta-aikakauden käsitteen. Minä ihmet- oppiaika oli siis rmestareille jonkinlaisena 44186: telen ennen kai.kkea siitä syystä tätä 5 vuo- korvauksena. Oppilaskysymys on muodos- 44187: den oppiaikaa"' koska sälliaikanakaan ei tunut meille viime aikoihin saakka sellai- 44188: ole ollut kuin 3 ja 5 vuoden oppiaika ja seksi, että koko aikaa, milloin ·oppilas on 44189: senjälkeen on kaikissa käsiteollisuusam- oppisopimuksen nojalla opissa, ei käytetä 44190: mateissa toteutettu työnjako, joka tekee oppilaan opettamiseksi asianomaiseen am- 44191: tarpeettomaksi yhtä pitkän oppiajan. On mattiin, vaan kaikkeen muuhun. työhön. 44192: erotettu eri työalat eri henkilöille ja näin Aivan yleinen käytäntö on graafillisenkin 44193: ollen täytyisi käsittää, että nykyään ei teollisuuden alalla se, että ensimäisenä 44194: tarvita enää niin pitkää oppiaikaa. Minä vuonna ei oppilaalle anneta ollenkaan am- 44195: en usko, että on yhtään ammattikuntaa mattitaitoa opettavaa työtä. Se on, mikäli 44196: sellaista, jos siinä ovat taloudelliset olot minä tiedän, niin maaseutukaupungeissa 44197: 764 Perj.antain;a !1.0 tp. man!IJSkuwta. 44198: 44199: kuin Helsingissä aivan yleistä. Ensimäi- tä syystä, että nama työläiset itse haluai- 44200: sena vuotena oppilas tekee kaikkea muuta sivat pyrkiä siihen, että he saisivat kun- 44201: kuin sitä, jota hänen tarvitsisi ammatti- nollista ammattiopetusta, vaan se johtuu 44202: kehitykseksensä tehdä. Sama ilmiö on ha- yksinkertaisesti siitä, että silläkin alalla 44203: vaittavissa melkein kaikilla ammatin päästäisiin siihen, että koko tuona oppi- 44204: aloilla. aikana työnantaja olisi velvollinen anta- 44205: Kun on oppiajan pituudesta ollut puhet- maan opetusta ammattiopissa. Tähän saak- 44206: ta, tiedustelin minä eräiden eri aloilla työs- ka meillä ei ole ollut lainsäädännössä min- 44207: kenteleväin ammattilaisten mielipidettä sen käänlaista määräystä siitä, että jokin vi- 44208: johdosta, kun von Wright on julkaisemas- ranomainen valvoisi oppilaan oloja ja pa- 44209: saan lentolehtisessä maininnut muutamia koittaisi työnantajan antamaan koko oppi- 44210: sellaisia ammatteja, joissa hänen mielestään aikana oppilaalle rummattiopetusta. Se on 44211: pitäisi olla välttämättä oppiajan pituus 5 ollut kokonaan työnantajan mielivallasta 44212: vuotta. Tiedustelin, onko näissä alillilla- riippuvainen. Nyt kysymyksessä olevassa 44213: teissa käytännössä ollut se tapa, että oppi- laissa on nimenomaisen selvät määräykset 44214: laalle heti ensimäisestä vuodesta alkaen siitä 10 §:ssä, että ammatinlrarjoittajan on 44215: opetetaan ammattitaitoa, niin vastaus on annettava oppilaalle sellaista sopimuksessa 44216: ollut sekä kelloseppäin että kultaseppäin mainittua ammatin tai ammattihaaran ope- 44217: taholta aivan sama kuin on muillakin ta- tusta, että oppilas. oppiajan päätyttyä voi 44218: hoilla ollut, nim. että oppilaita käytetään suorittaa hyväksyttävät ammattikokeet, ja 44219: ensimäisenä, vieläpä toisenakin vuonna ammattioppilaslautakunnan velvollisuutena 44220: kaikkeen muuhun kuin ammattiopetustyö- on valvoa, että ammatinharjoittaja tuon 44221: hön. Ed. Kylänpää huomatti, että Sak- täyttää. Laissa on ni!ill'enomaan vielä mää- 44222: sassa on sellainen oppilaslaki, jonka mu- räys siitä, miten on siinä tapauksessa me- 44223: kaan oppilaan oppiaika on 5 vuotta. Sak- neteltävä, että ammatinharjoittaja ei täyt- 44224: sassa voimassaoleva ammattioppisopimus- täisi sitä, mihin hän on oppisopimuksessa 44225: laki on kahderrlainen. Eräillä käsiteolli- sitoutunut. 44226: suusaloilla on oppisopimusaika viisikin Kuten huomautin, ei tähän saakka mei- 44227: vuotta, mutta suurimmalla osalla määrä- dän lainsäädännössämille ole mitään sel- 44228: tään laissa nimenomaan oppiajaksi kor- laista määräystä ollut, joka olisi velvoitta- 44229: keintaan 3 vuotta. Se, että Tarrskassa ja nut ammatinharjoittajan koko aikana anta- 44230: Norjassa viime aikoina on hyväksytty oppi- maan ammattiopetusta oppilaalle. 44231: ajan pituudeksi 5 vuotta, ei suinkaan to- Ed. Lehto viittasi von Wrightin jaka- 44232: dista sitä, etä siellä välttämättömästi tar- maan lentokirjaseen. Herra von Wright 44233: vittaisiin 5 vuotista oppiaikaa. Se todistaa tuntuu olevan sellainen herra, jolla yhtenä 44234: vain sitä, että silloin kuin näitä lakeja vuonna on yksi mielipide, toisena vuonna 44235: sekä Tanskassa että Norjassa säädettiin, toinen. Nyt jakamassaan lentokirjasessa 44236: työnantajain taholta oli pyrkimys piden- von Wright asettuu kiinteästi ja ehdotto- 44237: tää oppiaikaa aivan samanlaisilla veruk- masti 5 vuoden kannalle. Vuonna 1912 44238: keilla ja syillä kuin täällä meillä Suomes- oppilaskomitean mietinnössä, jossa von 44239: sakin. Mutta toiselta puolen asianomais- Wright mui'staakseni oli puheenjohtajana, 44240: ten työntekijäin edustajain taholta osoitet- selitetään varsin pitkästi ja laajasti, mi- 44241: tiin siellä 5 vuotinen oppisopimusaika tar- tenkä meillä on tarpeetonta niin pitkää 44242: peettoman pitkäksi. Se ei ole ollut Tans- oppiaikaa säilyttää millään am:mattialalla, 44243: kassa eikä N orjassakaan siis suinkaan mi- ja tämän mietinnön on allekirjoittanut von 44244: kään ammattitaidon kehityskysymys vaan Wright ilman vastalaus.. Tosin von 44245: kysymys halvan työvoiman hankkimisesta Wright silloin asettui kyll!P" 4 vuoden oppi- 44246: työnantajille. sopimuksen kannalle, kuten ed. Lehtokin 44247: Onko meillä nyt sitten esimerkiksi graa- on asettunut. Olen tämän tahtonut vain 44248: fillisen teollisuuden alalla välttämätöntä mainita siksi, osoittaakseni, että juuri von 44249: pidentää oppisopimusaikaa 4 vuodeksi, jota Wrightin mietintöihin ja lentokirj8)siin 44250: ed. Lehto täällä suositteli ja koetteli puo- työntekijäin on tarpeetonta kiinnittää ko- 44251: lustella asiaansa. Graafillisen teollisuuden vinkaan paljon huomiota, sillä hänen lau- 44252: alalla on jo pitkät ajat ollut yleinen vaa- suntonsa näkyvät olevan aina sellaisia, 44253: timus työntekijäin puolelta 3 vuoden oppi- jotka annetaan sen mukaan, mitenkä hän 44254: sopimuskausi. Eikä se johdu suinkaan sii- katsoo lausuntonsa kullakin kerralla asiaan 44255: Olp1p-iso!pimu.slruki. 765 44256: 44257: 44258: vaikuttavan. (Vasemmalta: Ja mitä niistä opissaan tulevat tarvitsemaan. Näin ollen 44259: maksetaan!) Mahdollisesti myöskin, miten kehitys johtaa siihen, että vaikka heillä, 44260: niistä maksetaan. Sitä puolta minä en nyt olisi 5-vuotinenkin oppisopimusaika, niin 44261: tahdo mennä sanomaan. työnantajat eivät katso edulliseksi itselleen 44262: Minä olen sitä mieltä, että meillä on tar- siitä huolimatta opettaa oppilaalleen kaik- 44263: peetonta pidentää oppisopimusta 3 vuotta kea sitä ammattialaan kuuluvaa tehtävää, 44264: pitemmäksi ei edes graafillisen teollisuu- mitä hän ammattilaisena myöhemmin tulee 44265: denkaan kannalta. Asiantuntijat rummatti- tarvitsemaan. Hänen täytyy hankkia nä- 44266: alalla, graafillisen teollisuuden alalla, väit- mä spesialitiedot myöhemmin erilaisilla 44267: tävät, ja sen myöntävät myöskin graafilli- kursseilla tai muulla lisäopilla. Näin ollen 44268: sen teollisuuden työnantajat, olevan asian- on siltäkin kannalta katsuen aivan tarpee- 44269: laidan nykyäänkin,· jolloin graafillisessa tonta pidentää oppisopimusta kolmesta vuo- 44270: teollisuudessa on 5-vuotinen ovpikausi, että desta edes neljäksi vuodeksi. Siitä on kyl- 44271: henkilö, joka on käynyt opin jossakin pie- lä se etu, että työnantaja voi vielä, niin- 44272: nessä maaseutukaupungissa pienessä kirja- kuin nytkin, käyttää silloin yhden vuoden 44273: painossa, ei hän ole mikään ammattioppi- oppilasta jossakin muussa työssä, jos hän 44274: nut mies siitä huolimatta, vaikka hänellä nimittäin tavalla tai toisella voi kiertää 44275: onkin 5-vuotinen oppitodistus taskussa. lakia ammattioppilaslautakunnan huomaa- 44276: Kun hän joutuu Helsinkiin johonkin ensi- matta. Mutta mitä tehtävää on silloin 44277: luokkaiseen kirjapainoon, hän on melkein sillä ammattioppilaslautakunnalla, ·ellei se 44278: samassa asemassa palkkaan nähden kuin valvo jotakin. Mitä palkkakysymykseen 44279: oppilaskin, koska hän ei pysty täyttämään tulee, niin minun tietääkseni, paitsi kir- 44280: niitä vaatimuksia, joita tämä ensiluokkai- jal tajilla, jotka viime aikoina hyvin jär- 44281: nen kirjapaino hänelle asettaa. Sitäpaitsi al- jestyneinä ovat saaneet tariffisopimukset 44282: kavat työt graafillisen teollisuudenkin alal- aikaan, ei millään muulla ammattialalla 44283: la erikoistua, spesialisoitua siten, että graa- juuri opista päässeelle työläiselle, siitä 44284: fillisessa teollisuudessakaan ei enää kirjal- huolimatta, vaikka hänellä on oppitodistus 44285: tajaoppilaille opeteta kaikkea sitä, mitä taskussaan, makseta sitä palkkaa., mikä 44286: kir.ialtajan työn alalla todella tehdään. kokeneelle ammattimiehelle tarjotaan. 44287: Saksassa ja Ruotsissa on tämä spesialisee- Vaikka oppiaika on lyhyt, ei se edellytä 44288: rautunut erikoisen hyvin. Ja kun tämä meillä sitä, mitä ed. Lehto sanoo, että tulee 44289: spesialiseerautuminen tapahtuu, joutuvat huonoa ammattityöväkeä, joka ei saa itsel- 44290: kirjaltajat silloin, vaikka ovat ammatti- leen työpaikkaa ja joutuu sentakia muka 44291: opin suorittaneetkin, monta kertaa senjäl- tekemään halvemmalla työpalkalla työtä. 44292: keen harjottamaan ja oppimaan jotakin Minkä tähden vielävä kirjateollisuuden alal- 44293: erikoista sillä ammattialalla tarvittavaa la on käynnissä vielä nyt, että 5 vuoden 44294: työtä. Lisäksi on meillä otettava huo- opinkäyneen täytyy kuitenkin tehdä alem- 44295: mioon se seikka, että graafillisessa teolli- malla työpalkalla työtä kuin toisen? Tie- 44296: suudessa ja myöskin muilla teollisuuden tysti siksi, että hän ei ole voinut hankkia 44297: aloilla pyritään koulumuotoa käyttäen, sitä ammattisivistystä, sitä ammattitaitoa 44298: saamaan oppilaalle lisää ammattikasvatus- ja tietoa, minkä hänen työkumppaninsa 44299: ta. Meillähän on olemassa Helsingissä niin ovat saaneet. Jos me lähtisimme siltä kan- 44300: sanottu yhden päivän kir.ialtajakoulu, jossa nalta, että oppisopimusaika olisi laaditta- 44301: opetetaan kirjaltajille erikoista ammatti- va niin pitkäksi, että lopultakin oppilas 44302: taitoa erikoisilla aloilla. Ja sikäli kuin sen suoritettuaan olisi täysin ammattitai- 44303: kokemus on osottanut n. s. yhden päivän toinen, niin silloin meidän täytyisi kieltä- 44304: koulusta, niin ammattikirjaltajat saavat mättä asettua sille kannalle, että koko elin- 44305: siellä varsin huomattavaa opetusta. Mitä ikä olisi ihmiselle säädettävä oppiajaksi. 44306: tulee meillä muihin erikoisaloihin, täytyy Sillä millään alalla ei ole tullut vielä 44307: huomauttaa, että meillä on erikoisia ilta- niin ammattioppiuutta miestä ei graafil- 44308: kursseja, joissa eri käsiteollisuuden alalla lisellakaan ammattialalla, vaikka on 5- 44309: työskenteleville työläisille, siitä huolimatta, vuotinen oppiaikasopimus, etteikö myö- 44310: vaikka ovat suorittaneet vieläpä opinnäyt- hennmällä iällä vielä olisi sangen paljon 44311: teetkin, annetaan erikoisaloilla sellaista opittavaa. yhtä ja toista juuri ammattityön 44312: lisäopetusta, jota eivät opin käydessä ole alalla. 44313: tulleet saamaan, mutta jota he ammatti- 44314: 766 Pedantairua .10 rp. crnarra.skuu!f!a. 44315: ----------------------------- ---------- 44316: 44317: Ed. P i 1 k k a: Oli mielenkiintoista Ken tässä äänestyksessä hyväksyy ed. 44318: kuulla ed. Leinosen ja ]}:ankarin lyhytai- Simeliuksen ehdotuksen äänestää ,jaa", 44319: kaista ammattikehitystä ja sitä ,tavatto- jos ,ei" voittaa on ed. Paasivuoren ehdo- 44320: man laajaa kokemusta", jonka ed. Kankari tus hyväksytty. 44321: sanoi itsellään olevan. He eivät tosin kum- 44322: pikaan sanoneet, minkä ammatin he olivat Äänestyksessä annetaan 91 jaa- ja 69 44323: oppineet lyhyemmässä kuin kolmessa vuo- ei-ääntä. 44324: dessa. Mutta on kuitenkin sanottava, että 44325: sellaiset kyvyt ovat harvinaisuuksia ja Puhemies: Eduskunta on siis hy- 44326: lakia ei saa perustaa ja rakentaa tällais- väksynyt ed. Simeliuksen ehdotuksen. 44327: ten harvinaisuuksien varaan. Minä olen 44328: työväenasiainvaliokunnassa ollut 3 vuoden 2) Äänestys suuren valiokunnan ehdo- 44329: pisimmän appiajan kannalla ja tulin sii- tuksen ja ed. Simeliuksen ehdotuksen 44330: hen tavallaan valiokunnassa olevien asiain- välillä. 44331: tuntijain, nilill'. ed. Aallon ja Paasivuo- 44332: ren, vakuutuksesta, että pitempää aikaa Ken hyväksyy suuren valiokunnan eh- 44333: ei millään alalla tarvita. Mutta ed. Lehto dotuksen, äänestää ,jaa"; jo's ,ei" voittaa, 44334: sai minut suuressa valiokunnassa muutta- on ed. Simeliuksen ehdotus hyväksytty. 44335: maan mielipiteeni tässä asiassa. Hän ni- Äänestyksessä annetaan 115 jaa- ja 39 44336: mittäin niin sitovasti vakuutti suuressa ei-ääntä. 44337: valiokunnassa, kuten äsken täällä eduskun- 44338: nassakin, että tarvitaan eräillä aloilla pi- Puhemies: Eduskunta on siis hy- 44339: tempi kuin kolmen vuoden oppiaika. Ja väksynyt suuren valiokunnan ehdotuksen. 44340: kun nyt toiselta puolen vaaditaan aivan 44341: tinkimättä kolmen vuoden ja toiselta vii- 5--9 §:t, 1 luvun ;nimike ja 10--15 §:t 44342: den vuoden "Pisintä sallittua opTJiaikaa, niin hyväks;ytään järjestänsä keskustelutta. 44343: eiköhän silloin tämä 4 vuoden oppiaika, 44344: jonka suuri valiokunta on hyväksynyt, ole 44345: keskikohdalla .ia osunut oikeaan, joten 16 §. 44346: minä puolustaisin suuren valiokunnan mie- 44347: tintöä. Keskustelu: 44348: 44349: Ed. K y 1 ä n p ä ä: Minä pyydän vain Ed. Aalto: 16 §:ssä puhutaan niistä 44350: huomauttaa ed. Aallolle, etten ole puhu- todistuksista, joita oppilaalle annetaan hä- 44351: nut Saksan oppisopimuslaista vaan Tans- nen oppiaikansa päätyttyä. Minusta ei 44352: kan. olisi syytä asettua tässä oppilaaseen näh- 44353: den toiselle kannalle kuin meillä yleensä 44354: Keskustelu julistetaan päättyneeksi. on työsopimuslaissa asetuttu muihin työn- 44355: tekijöihin nähden. Työsopimuslaissa on 44356: Puhemies: Keskustelun kuluessa on määräys, että työntekijälle on annettava 44357: ed. Simelius ed. Kylänpään kannattamana todistus, mutta vain työntekijän erikoisesta 44358: ehdottanut että 4 §:n 1 momentin lopussa vaatimuksesta on siinä mainittava ahke- 44359: olevat sanat ,neljää vuotta" muutettaisiin ruudesta, käytöksestä j. n. e. Nyt asian- 44360: .,viittä vuotta". Kutsun tätä ehdotusta omaisen valiokunnan mietinnön mukaan on 44361: ed. Simeliuksen ehdotukseksi. Samoin on työnantaja oikeutettu oppilaalle silloin, 44362: ed. Paasivuori ed. Kankarin kannattamana kun tämä pääsee työstä, työtodistuksessa 44363: ehdottanut, että sama kohta muutettaisiin antamaan myöskin arvolauseen ahkeruu- 44364: ~anoiksi ,kolmea vuotta". Kutsun tätä ed. desta ja käytöksestä. Minä puolestani ym- 44365: Paasivuoren ehdotukseksi. märrän kyllä, että oppilaalle on tarpeel- 44366: lista, että hänelle annetaan opista päästyä 44367: Selostus myönnetään oikeaksi. arvolause hänen työtaidostaan. Mutta ah- 44368: keruus ja käytös on sellainen, jota työn- 44369: Åänestykset ja päätös : antaja voi varsin mielivaltaisesti käyttää 44370: hyväkseen kun ottaa huomioon, että oppi- 44371: 1) Äänestys ed. Simeliuksen Ja ed. Paa- las, nuori poikanen tai tyttö, saattavat 44372: sivuoren ehdotusten välillä. tehdä joitakin pieniä kepposia, jotka itse 44373: O!Ppisopimuslruki. 767 44374: ---~------~ 44375: 44376: 44377: 44378: 44379: :asiassa eivät vaikuta hänen ahkeruuteensa tietää, minkälainen ammattitaito hänellä 44380: ja käytökseen, kepposia, joilla hän voi on. Sellaisia esimerkkejä mainittiin työ- 44381: työnantajansa suututtaa siksi paljon, että väenasiainvaliokunnassa, jossa sanottiin, 44382: tämä tahtoo hänelle antaa varsinkin käy- että voivathan nuo arvostelijat arvostella 44383: töksessä arvolauseen, joka on sitten koko oppilaan taitoa siitä, miten hän esim. kä- 44384: ajan tälle oppilaalle vahingoksi. Siitä sittelee kirvestä työskennellessään. Tuntuu 44385: syystä minusta ei olisi työnantajalle an- sellainen väite hyvin lapselliselta, sillä 44386: nettava tällaista oikeutta oppilaalle ja ei se suinkaan ole mikään todistus ammat- 44387: muutenkaan työntekijälle. titaidosta, jos toinen käyttää kirvestä hiu- 44388: Jos oppilas haluaa tämän arvolauseen kan toisella tavalla kuin toinen. Useita 44389: ahkeruudesta ja käytöksestä, on siinä ta- sellaisia aloja voisi siis mainita, joissa tuol- 44390: pauksessa sellainen hänelle annettava. Väi- lainen ammattikoe tulee aivan mahdotto- 44391: tetään, että tällainen arvolause ahkeruu- maksi suorittaa. Tahdon mainita eräiin 44392: desta ja käytöksestä muka on välttämätön alan esimerkiksi, jossa on käytetty oppi- 44393: "oppilaalle, siitä syystä että tulisi muka laita tähän saakka ja jossa ei oppilas voi 44394: kahdenlaisia todistuksia oppilaalle. Toi- suorittaa sellaista ammattikoetta koska sen 44395: sella olisi arvolause ja toisella ei ja ne, tulos ei riipu yksinomaan hänen taidostaan 44396: joilla ei olisi arvolausetta ahkeruudesta ja vaan monesta muusta seikasta. Mitenkä 44397: käytöksestä, joutuisivat muka huonompaan ajateltaisiin nyt annettavaksi todistus sel- 44398: asemaan kuin ne, jotka ovat pyytäneet tä- laiselle tai kieltäytyä antamasta todistusta 44399: män arvolauseen. Samallainen on asema työtaidosta sellaiselle henkilölle, joka ku- 44400: nyt muihinkin palkkatyöHi:isiin nähden. Ja ten porsliinitehtaassa on yleensä tapana 44401: käytännössä me yleensä tiedämme, että täl- ennen kuin polttajaksi pystyy käyttää oppi- 44402: lainen arvolause ahkeruudesta ja käytök- lasta. Hän voi olla varsin hyvä ammatti- 44403: sestä itse asiassa käytännössä ei usein- mies, mutta sinä aikana, jolloin hänet mää- 44404: kaan tule kysymykseen. Se joka tarvitsee rätään tuo ammattikoe suorittamaan, voi 44405: .ammattitaitoista työväkeä, se ottaa sen hänen polttamansa uuni mennä piloille, ei 44406: työhön ilman sitä. Yleensä on useimmissa suinkaan ammattitaidon puutteen takia, 44407: suurissa teollisuusmaissa käytäntö niin vaan sentakia, että raaka-aineet ja poltto- 44408: €ttei ole minkäänlaisia todistuksia käytän- aineet ovat erilaisia. Mutta mikä ammat- 44409: nössä ollenkaan. Kun mies otetaan työ- tioppilaslautakunta yhtä vähän kuin työn- 44410: nön, niin hänet pannaan työhön ja katso- antajakaan voi määrätä, että hänen on suo- 44411: taan pystyykö hän sitä työtä tekemään. ritettava ammatikokeensa sinä aikana, jol- 44412: Ellei, niin silloin hän saa laputtaa. Li- loin raaka-aineet ja polttoaineet ovat sel- 44413: .säksi on tässä eräs merkillinen määräys laisia, että hän voi työn hyvin suorittaa. 44414: asianomaisen valiokunnan mietinnössä, joka Nyt sen nojalla mitä tässä pykälässä on 44415: toisella kädellä jälleen riistää oppilaalta määrätty, voi työnantaja sitäpaitsi kiel- 44416: sen oikeuden saada arvolauseen, joka pykä- täytyä antamasta hänelle todistusta työ- 44417: län 1 momentin 1 lauseessa hänelle myön- taidosta. Minä pitäisin tällaisen määräyk- 44418: netään. Se on siinä tapauksessa, että op- sen kohtuuttomana, koska toisella kädellä 44419: -pilas ei ole suorittanut joitakin ammatti- tahdotaan pakottaa oppilaan ottamaan sel- 44420: kokeita, on ammatinharjoittajalla oikeus lainen todistus, minkä työnantaja hänelle 44421: jättää hänen työtaitonsa arvostelematta. haluaa antaa. 44422: Mitä merkitystä nyt on tällaisella mää- Lopuksi tahtoisin huomauttaa vielä tä- 44423: räyksellä. Me tiedämme, että ne ammatti- män pykälän ensimäisessä momentissa ole- 44424: näytteet ja ammattikokeet, jotka tämän vasta eräästä määräyksestä, joka niin mer- 44425: lain mukaan OlJpilaan nyt pakolEsesti tulee killisellä tavalla kuvastaa sitä prenikka- 44426: suorittaa, eivät kaikilla aloilla ollenkaan ole halua, mikä yleensä porvaristossa vallit- 44427: mahdolliset. On tietysti aloja, joissa oppi- see. Työväestö yleensä ei ole koskaan ollut 44428: las voi suorittaa ammattinäytteen ja on mikään tuollainen prenikkakipeä. Tässa 44429: .aloja, joissa hän ei sitä voi suorittaa, mutta nyt tahdotaan kuitenkin tehdä pakolli- 44430: hän voi näyttää taitoaan ammattikokeilla. seksi oppilaisiin nähden tuollainen prenik- 44431: Mutta on myös aloja, joissa hän ei voi kamääräys. Asiallisesti, sen minä myön- 44432: näyttää taitoa ammattikokeellakaan. Vasta nän, ei ole suuresta arvosta, sillä minä olen 44433: pitemmän ajan perästä voi sekä työnan- kyllä vakuutettu, ettei työläinen pane tätä 44434: :taja, että ammattioppilaslautakunta saada kunniakirjaa rintaansa niinkuin prenikka- 44435: 768 ·Perjantaina 10 'P· mftrra&kumta. 44436: 44437: haluinen porvari Valkoisenruusun ristin merkitään todistukseen, niin käytös tulee- 44438: rintaansa, mutta tarpeetonta on silloin tätä myös olemaan senmukainen. Jos tämä ah- 44439: pakollista määräystä kunniakirjoista myös- keruus ja käytös merkittäisiin ainoastaan 44440: kään tehdä koska se ei mitään merkitse, niiden oppilaiden todistuksiin, jota sitä ha- 44441: sillä työläinen voi sen saatuaan heti pistää luavat, silloin tulisi näitä todistuksia kah-- 44442: sen paperikoriin. Minä olen tahtonut vain denlaisia. Työnantaja silloin voiSI jo. 44443: huomauttaa, mitenkä työnantaja- ja porva- kohta nähtyään tämän todistuksen katsoa, 44444: ristopiireissä luullaan ammattitaitoa kehi- että tuo oppilas ei ole ollut ahkeruudessa. 44445: tettävän jonkinlaisilla prenikkaa muistutta- ja käytöksessä moitteeton, koska niistä ei 44446: villa koreilla paperilapuilla, joilla käy- ole arvolausetta tuohon todistukseen otettu,_ 44447: tännössä ei itse asiassa ole mitään merki- ja niin ollen se tulisi vaikeuttamaan tämän 44448: tystä oppilaan ammattitaitoon nähden. oppilaan työhön pääsyä. Mitä sitten tulee 44449: Minä ehdottaisin että tämä 16 §:n 1 mo- tämän pykälän ensimäisen momentin lo- 44450: mentti saisi sellaisen sanamuodon kuin pussa m11inittuun kunniakirjaan, niin sen_ 44451: sillä on sivulla 10 ensimäisessä vastalau- on jokainen oppilas oikeutettu hävittämään 44452: seessa, nimittäin: ,Oppiajan päätyttyä on samassa hetkessä kuin hän sen saa, jos hän 44453: ammatinharjoittaja velvollinen oppilaalle ei tahdo sitä säilyttää. 44454: antamaan oppitodistuksen, joka sisältää 44455: tiedon, kuinka kauan oppilas on opissa ol- Ed. H e i k i n h e i m o: Kunniakirjasta,. 44456: lut sekä arvolauseen hänen työtaidostaan jonka antamista tässä on vastustettu, tah-- 44457: ja oppilaan erityisestä vaatimuksesta myös- toisin käsityksenäni mainita, että se orr 44458: kin hänen ahkeruudestaan ja käytökses- juuri tämä kirja jota oppilas nähdäkseni 44459: tään.", Loppuosa siinä vastalauseessa al- tarvitsee paikkoja hakiessaan. Minä tosiaan. 44460: kaen: ,Oppilas, joka on opinkäyntinsä" en ymmärrä, minkä tähden tähän lakiin lie- 44461: j. n. e., se jäisi kokonaan pois. nee tullut sana ,kunniakirja". Minun· 44462: mielestäni sana ,todistus," sopisi parem- 44463: Ed. T o 1 on en: Pyydän kannattaa ed. min, mutta voihan sitä nimittää kunnia- 44464: Aallon tekemää ehdotusta. kirjaksikin. Ei se mikään ,prenikka" ole, 44465: se on ammattitodistus, jonka perustuksella 44466: Ed. Schauman: Det var en anmärk- paikkoja haetaan, ja se on paljon päte- 44467: ning, som rdgsm Aalto gjorde, som synes vämpi todistus hakijalle kun jonkun tun- 44468: mig berättigad, och det var den, som temattoman nurkka-ammattilaisen hänelle 44469: gällde sista meningen i 1 mom. J ag skulle antama todistus. Tässä todistuksessa,. 44470: för min del, utan att i övrigt omfatta jonka virallinen lautakunta hänelle antaa, 44471: rdgsm Aaltos förslag, föreslå, att denna siinä on tunnettujen henkilöiden allekir- 44472: mening skulle utgå. Dylika diplom, varom joitukset, ja se on virallinen todistus. Mis- 44473: här talas, förekomma icke i allmänhet sään nimessä ei pitäisi tuota viimeistä lau- 44474: längre, möjligen vid lantbruks- orh in- setta poispyyhkiä. 44475: dustriutställningar och dylikt, varför jag 44476: tycker att de även på detta område kunde Ed. A a 1 t o: Ed. Piikalle minä tahdon 44477: lämnas bort, i synnerhet som yrkesskick- huomauttaa, että me emme haluakaan saat- 44478: ligheten knappast främjas av dylik grann- taa oppilaita erikoisasemaan muiden työn- 44479: låt. tekijäin kanssa todistuksiin nähden, mi- 44480: käli se koskee ahkeruutta ja käytöstä~ 44481: Ed. P i 1 k k a: Ed. Aalto on tässä rin- Pyytäisin ed. Pilkkaa lukemaan 27 §:n 44482: nastanut, kuten valiokunnassakin työsopi- 1 momentin ja vertaamaan sitä asianomai-- 44483: muslain edellyttämän työtodistuksen ja tä- seen työsopimuslakiin, silloin ed. Pilkka 44484: män lain esilläolevan pykälän edellyttä- pääsee selville, että työnantajalla on se- 44485: män oppilastodistuksen toisiinsa. Mutta kin oikeus että hän saa, jos oppilas on 44486: nämä ovat aivan kaksi eri asiaa, joita ei laiska ja muutenkin epäkäytännöllinen, 44487: minun mielestäni ole rinnastettava. Jos erottaa hänet pois. Ei hän ole pakotettu 44488: oppilas tietää, että hänen todistukseensa ei pitämään sellaista oppilasta opissaan. 44489: tule arvostelua ahkeruudesta ja käytök- Ed. Heikinheimo puhui täällä kunnia- 44490: sestä, niin hän luonnollisesti myös käyt- kirjasta pätevänä todistuksena, niin minä 44491: täytyy sillä tavoin. Mutta jos hän tietää, en ole vielä havainnut montakaan sellaista 44492: että hänen käytöksensä ja ahkeruutensa työntekijää, joka olisi kunniakirja kädessä 44493: Op.pii&OIJ)'imuslaki. 769 44494: --------------------------------~-- 44495: 44496: 44497: hakenut työtä mestarilta. Täällä mainit- P u h e m i e s: Keskustelun kuluessa on 44498: tiin että todistuksessa on mainittava taito, ed. Aalto ed. Tolosen kannattamana ehdot- 44499: minkä hän on opissa saanut ja sen lisäksi tanut, että 16 §:n 1 momentti saisi seu- 44500: hänen on suoritettava ammattikoe ja am- raavan sanannuodon: ,Oppiajan päätyttyä 44501: mattinäyte, josta mainitaan todistuksessa. on ammatinharjoittaja velvollinen oppilaal- 44502: Eihän tuommoisella kunniakirjalla tosi- le antamaan oppitodistuksen, joka sisältää 44503: aankaan ole mitään muuta kuin jonkinlai- tiedon siitä, kuinka kauan oppilas on opis- 44504: sen prenikan merkitys, joka niin kovasti sa ollut, sekä arvolauseen hänen työtai- 44505: näkyy meidän porvarejamme miellyttävän. dostaan ja oppilaan erityisestä vaatimuk- 44506: Minä olen vakuutettu siitä, etteivät työ- sesta myöskin hänen ahkeruudestaan ja 44507: läiset vastaisuudessakaan sellainen prenik- käytöksestään". Nimitän tätä ehdotu•sta 44508: kakirja taskussaan tule työtä hakemaan, ed. Aallon ehdotukseksi. Niinikään on ed. 44509: eikä työnantaja myöskään joudu kysy- Schauman ed. Myllymäen kannattamana 44510: mään, onko sinulla jokin kunniakirja. Hän ehdottanut, että 16 §:n 1 momentti saisi 44511: katsoo minkälainen on todistuksessa mai- sen sarramuodon, kuin on työväenasiain- 44512: nittu työtaito. valiokunnan mietinnössä lukuunottamatta 44513: viimeistä lausetta. Kutsun tätä ehdotusta 44514: Ed. S a n d b l o m: Det förvånar mig att ed. Schaumanin ehdotukseksi. 44515: hr Aalto m. fl. tyckas finna svårigheter 44516: och olämpligheter i § 16. Enligt vad jag Selonteko myönnetään oikeaksi. 44517: känner tili hava dessa herrar icke någon 44518: som hälst fackmannautbildning i något som Puhemies: Mitä menettelytapaan tu- 44519: kallas för yrke. J ag anser som yrkesman, lee, niin ehdotan meneteltäväksi sillä ta- 44520: som själv har gått i lära och som själv valla, että ensin pannaan vastakkain ed. 44521: har lärt andra, att här icke finnas några Aallon ja ed. Schau!ID'anin ehdotukset, ja 44522: vådor vare sig för den ena parten eller för kumpi näistä voittaa, pannaan mietintöä 44523: den andra. J ag anser, att denna paragraf vastaan. 44524: bör antagas sådan den är i regeringens Menettelytapa hyväksytään. 44525: proposition. 44526: Ed. Mylly mäki: Siltä varalta ettei Xänestykset ja päätös: 44527: ed. Aallon ehdotus pääsisi tässä voitolle, 44528: yhdyn kannattamaan ed. Schaumanin eh- 1) Äänestys ed. Schaumanin ja ed. Aal- 44529: dotusta. Tosiaankaan emme voi antaa ar- lon ehdotusten välillä. 44530: voa tällaisille kunniakirjoille, vaikka me Ken tässä äänestykses'sä hyväksyy ed. 44531: tiedämmekin, että se meidän kansamme Schaumanin ehdotuksen, äänestää ,jaa"; 44532: kermakerrosten keskuudessa on arvokas. jos ,ei" voittaa, on ed. Aallon ehdotus 44533: Sikäli kuin siirrymme tänne päin, esim. hyväksytty. 44534: maalaisliittolaisten kohdalle, tiedämme, 44535: että ne antavat kunniakirjoja jalostetuille Äänestyksessä ovat jaa-äänet voitolla. 44536: hevosilleen; me emme ole halukkaita an- 44537: tamaan niitä omille lapsillemme, silloin Puhemies: Eduskunta on siis tässä 44538: kuin ne ovat suorittaneet jonkinlaisen opin- äänestyksessä hyväksynyt ed. Schaumanin 44539: näytteen. ehdotuksen. 44540: Ed. A a l t o: Mahdollisesti ed. Sand- 2) Äänestys suuren valiokunnan ehdo- 44541: blom on siksi ammattitaitoinen, että luu- tuksen ja ed. Schaumanin ehdotuksen 44542: lee, ettei kukaan muu ole ammattitaitoinen, välillä. 44543: mutta kyllä niitä hyvinkin ammattitaitoi- 44544: sia metallialalla on sangen paljon ilman Ken hyväksyy suuren valiokunnan eh- 44545: sellaista kunniakirjaa ja merkintöjä ahke- dotuksen, äänestää ,ja.a"; jos ,ei" voittaa, 44546: ruudesta y. m. Minä pelkään, että ed. on ed. Schaumanin ehdotus hyväksytty .. 44547: Sandblom saa siinä kohden sangen vaaral- 44548: lisia kilpailijoita metalliammattimiesten Äänestyksessä ovat ja·a-äänet voitolla. 44549: alalla. P u h e m i e s: Eduskunta on siis hy- 44550: Keskustelu julistetaan päättyneeksi. väksynyt suuren valiokunnan ehdotuksen. 44551: 97 44552: 770 Perj,antaillla 10 .p. marr.askuwta. 44553: 44554: 2 luvun nimike, 17-19 §:t, 3 luvun Puhemies: Täytyy huomauttaa, että 44555: nimike, 20-24 §:t, 4 luvun nimike, 25- minun tarkoitukseni on myös sama kuin 44556: 27 § :t hyväksytään järjestänsä keskus- ed. Simeliuksen. Nyt on esitelty se pykä- 44557: telutta. lä, mikä on suuren valiokunnan rmietin- 44558: nossa n:o 28 (työväenasiainvaliokunnan 44559: 28 §. mietinnössä 29 §). 44560: Ed. K a n k a r i: Tässä pykälässä on Keskustelu julistetaan päättyneeksi. 44561: viittaus työsopimuslain erinäisiin pykä- 44562: liin ja myöskin viittaus sen lain 35 § :ään, Pykälä hyväksytään. 44563: missä 35 §:s'sä on siteeraus voimassaole- 29 §, 5 luvun nimike, lain johtolause ja. 44564: vasta rikoslaista, ne kohdat, joissa on eri- lain nimike hyväksytään järjestänsä kes- 44565: näisiä määräyksiä silloin, jos työpaikalla kustelutta. 44566: sattuu yrityksiä työntekijäin taholta työn- 44567: seisauksiin j. n. e. Tämä on jo sellaise- Lain toinen käsittely julistetaan päät- 44568: naan käsittääkseni tarpeetonta ollut työ- tyneeksi. 44569: sopimuslaissa. Mutta sitä väheiDJIDin se on 44570: tarpeellista tässä oppisopimuslaissa, kun se 44571: 10) Tuulaakimaksun 1as'kemisen perustetta 44572: on työsopimuslaissa sekä rikoslaissa ja li- 44573: vuonna 191213 44574: säksi tiedämme, että kaikille työpaikoille 44575: työnantajat ovat työsääntölain suomalla koskeva hallituksen esitys n:o 40 esitel- 44576: oikeudella asettaneet sen työsääntöihin. lään ja lähetetään puhemiesneuvoston eh- 44577: Näyttää minusta, niinkuin tahdottaisiin dotuksen mukaisesti ta 1 o u s v a 1 i o- 44578: erikoisesti myötävaikuttaa sensuuntaista k unta an. 44579: politiikkaa, mitä täällä välikysymyksen 44580: yhteydessä on hallituksen edustajan vasta- 44581: uksen johdosta keskustelussa esiintuotu ja 11) Ilmailua· 44582: osoitettu, mitenkä työpaikoilla on rauhal- 44583: lisetkin palkkaliikkeet yritetty saattaa sen- koskeva hallituksen esitys n:o 41 esitel- 44584: luontoisiksi, että ne olisivat jonkinlaisia lään ja lähetetään puhemiesneuvoston eh- 44585: lainvastaisia. Ja kun sitä näin erikoisesti dotuksen mukaisesti laki- ja talous- 44586: alleviivataan, niin näyttää, niinkuin lain v a l i o k u n t a a n. 44587: kirjoittajatkin tarkoittaisivat sitä. Mutta 44588: vaikka he sitä tarkoittaisivatkin, en pidä 44589: sittenkään tarpeellisena, että se otetaan tä- Pöydillepaoot: 44590: hän oppisopimuslakiin, kun se on jo niin 44591: moneen kertaan tullut työläisiin nähden Esitellään ja pannaan pöydälle ensi is- 44592: kohdistetuksi ja ehdotan, että viittaus työ- tuntoon 44593: sopimuslain 35 §:ään poistetaan ja ensimäi- 44594: sessä lauseessa saisi olla vain viittaus 33, 44595: 12) Eduskunnan oiikeuSillsiamiehen kertomus 44596: 34 ja 36 §:ään. Se viittaus 35 §:ään pois- 44597: tetaan. toiminnastaan vuonna 1921; 44598: 44599: 13) Ehdotuksen lai:ksi kiellosta käyttää ta- 44600: Ed. S i me 1 i u s: Mikäli ymmärrän, on varoissa vääriä alkuperää tai \Lajia osoittavia 44601: hetra puhemies esittänyt käsittelyyn tä- ,merkintöjä 44602: män lakiehdotuksen 28 § :n, ja kun käsit- 44603: telyn pohjana on suuren valiokunnan mie- sisältävän hallituksen esityksen johdosta. 44604: tintö, jossa työväenasiainvaliokunnan mie- laadittu talousvaliokunnan mietintö n:o 3; 44605: tinnön 24 § jätetään pois, niin minun mie- sekä 44606: lestäni me olemme tulleet nyt siihen py- 44607: kälään, joka työväenasiainvaliokunnassa 14) Ehdotuksen laiksi Elimkeinolain 22 §:n 44608: merkitään numerolla 29 ja suuren valio- muuttam,isesta 44609: kunnan mietinnössä siis numerolla 28, ja 44610: ed. Kankarin muutosehdotus on liika myö- sisältävän eduskuntaesityksen johdosta laa- 44611: häinen. dittu talousvaliokunnan mietintö n:o 4. 44612: Pöydiiillep.!lJiliOt. 771 44613: 44614: 44615: Puhemies: Koska edustajille on jaet- Ehdotuksen laiksi tie- ja vesll!akennushallin- 44616: tu tähän istuntoon tuodut hallituksen esi- non virois·ta ja palvelustoimis·ta 44617: tykset n:ot 42-47, niin voitanee ne -panna 44618: 1>öydälle. sisältävä hallituksen esitys n:o 46; sekä 44619: 44620: Tämän jälkeen esitellään ja -pannaan Ehdotuksen merimi.eslaiksi 44621: pöydälle seuraavaan täysi-istuntoon 44622: sisältävä hallituksen esitys n:o 47. 44623: Ehdotuksen Wksi k()rkeimmista salJituista 44624: vuokrista 44625: Puheenvuoron saatuaan lausuvat: 44626: sisältävä hallituksen esitys n:o 42; 44627: Ed. H a k k i 1 a: Suuren valiokunnan 44628: kokous on maanantaina kello 11,15 -päi- 44629: Ehdotuksen laiksi v•altiopäiväjärjestY'ksen vällä. 44630: erinäis·ten säännösten muuttamisesta 44631: 44632: sisältävä hallituksen esitys n:o 43; Ed. Lohi: Eduskunnan valitsijamie- 44633: hiä -pyydän jäämään tänne istunnon -pää- 44634: tyttyä. 44635: Korvauksen maksamista Suomen Pan'kille 44636: Venäjän valtion lyhytaikaisista velkasitou- 44637: muksista Puhemies: Eduskunnan seuraava 44638: istunto on tiistaina kello 11 -päivällä. 44639: koskeva hallituksen esitys n:o 44; 44640: 44641: Täysi-istunto -päättyy kello 9,12 i. -p. 44642: Ehdotuksen l·aiksi rik()s:lain 38 !luvun 10 § :n 44643: muuttamisesta Pöytäkirjan vakuudeksi: 44644: sisältävä hallituksen esitys n:o 45; Eino J. Ahla. 44645: j 44646: j 44647: j 44648: j 44649: j 44650: j 44651: j 44652: j 44653: j 44654: j 44655: j 44656: j 44657: j 44658: j 44659: j 44660: j 44661: j 44662: j 44663: j 44664: j 44665: j 44666: j 44667: j 44668: j 44669: j 44670: j 44671: j 44672: j 44673: j 44674: j 44675: 22. Tiistaina 14 p. marraskuuta 1922 44676: keHio 111 a. p. 44677: 44678: Päiväjärjestys. Siv. 44679: I 1 m o i t u k s i a: Asia k i r j a t: Suuren valiokun- 44680: Siv. nan mietintö n:o 18; perustuslakiva- 44681: liokunnan mietintö n:o 4; hallituksen 44682: K o 1m a s käsi t te 1 y: esitys n:o 14. 44683: 1) Ehdotus laiksi kunnallisten ja 7) Ehdotukset laeiksi oikeuden- 44684: yksityisten kasvatuslaitosten vai tio- käymiskaaren 30 luvun ja ulosotto- 44685: ;avusta ........................ . 775 lain 3 luvun 13 §:n muuttamisesta 44686: A s i a k i r j a t: Suuren valiokun- sekä korkeimman oikeuden jäsenten 44687: nan mietinnöt n:ot 8 ja 8 a; sivistys- lukumäärän väliaikaisesta lisäämi- 44688: valiokunnan mietintö n:o 2; hallituk- sestä .......................... . 783 44689: sen esitys n:o 4. Asiakirjat: Suuren valiokun- 44690: 2) Ehdotus laiksi kasvatuslaitok- non mietintö n:o 19; lakivaliokunnan 44691: sista .......................... . 778 mietintö n:o 3; hallituksen esitys 44692: A s i a kirjat: Suuren valiokun- n:o 34. 44693: nan mietinnöt n:ot 11 ja 11 a; sivis- 8) Ehdotus laiksi irtaimistokiinni- 44694: tysvaliokunnan mietintö n:o 1; hal- tyksestä ....................... . 785 44695: 'lituksen esitys n:o 3. A s i a k i r j a t: Suuren valiokun- 44696: 3) Ehdotus laiksi laivarekisteristä nan mietintö n:o 20; lakivaliokunnan 44697: 11 päivänä marraskuuta 1889 anne- mietintö n:o 2; hallituksen esitys 44698: tun asetuksen muuttamisesta ..... . 780 n:o 13. 44699: A s i a k i r j a t: Suuren valiokun- 44700: nan mietintö n:o 15; laki- ja talous- Ensimäinen käsittely: 44701: valiokunnan mietintö n:o 3; halli- 44702: tuksen esitys n:o 16. 9) Ehdotus laiksi kiellosta käyttää 44703: 4) Ehdotus oppisopimuslaiksi ... tavaroissa vääriä alkuperää tai lajia 44704: A s i a k i r j a t: Suuren valiokun- " osoitta.via mer\kintöjä ......... .' .. 790 44705: nan mietintö n:o 14; työväenasiain- Asiakirjat: Talousvaliokun- 44706: valiokunnan mietintö n:o 1; hallituk- nan mietintö n:o 3; hallituksen esi- 44707: sen esitys n:o 11. tys n:o 15. 44708: 10) Ehdotus laiksi 27 p:nä syys- 44709: Toinen käsittely: kuuta 1919 annetun Elinkeinolain 22 44710: §:n muuttamisesta ............. . 44711: 5) Ehdotus laiksi sosialihallituk- A s i a k i r j a t: Talousvaliokun- " 44712: sen ja valtion vakuutustarkastajan nan mietintö n:o 4; ed. Koiviston 44713: toimen lakkauttamisesta ......... . 781 y. m. edusk. esit. n:o 19. 44714: A s i a k i r j a t: Suuren valiokun- 44715: nan mietintö n:o 17; perustuslakiva- Esitellään: 44716: liokunnan mietintö n:o 3; hallituksen 44717: ~sitys n:o 19. 11) Hallituksen esitys n:o 42 44718: 6) Ehdotus laiksi vankeinhoitohal- laiksi korkeimmista sallituista vuok- 44719: lituksen lakkauttamisesta ........ . 783 rista .......................... . 44720: " 44721: 774 Tiistaina 14 lP· ma:rrasikuwta. 44722: 44723: Siv. se~si ed. LaJhdensuo, kunnruUist•en teM:äJVien 44724: takia ensi pellj,anrtain istunnosta ed. Louhe- 44725: 12) Hallituksen esitys n:o 43 lainen ja ikunnaiUisten .asian trukia tämän 44726: laiksi valtiopäiväjärjestyksen erinäis- päivän istunnosta ed. Junnila. 44727: ten säännöksien muuttamisesta .... 790 44728: 13) Hallituksen esitys n:o 44 44729: korvauksen maksamisesta Suomen 44730: Pankille Venäjän valtion lyhytaikai- 44731: sista velkasitoumuksista ......... . Puhemiehen ja toisen varapuhemiehen va- 44732: " pautuspyynnöt. 44733: 14) Hallituksen esitys n:o 45 44734: laiksi rikoslain 38 luvun 10 §:n 44735: Ensiiillä~nen waT:apuhemies: 44736: muuttamisesta .................. . 44737: 15) Hallituksen esitys n:o 46 " Eduskunnan puhemies on jättänyt edus- 44738: kunna.JJl•e osotetun kirj.elmän, jonJka si>hteeri 44739: laiksi tie- ja vesirakennushallinnon lukee: 44740: viroista ja palvelustoimista ....... . 44741: 16) Hallituksen esitys n:o 47 44742: " 44743: merimieslaiksi . . . . . . . ..... , ..... . 791 '>Suomen IEiduskunnrulle. 44744: 17) Eduskunnan oikeusasiamiehen N\imiltykseni johdrosta päälminiisteriksi 44745: ·kertomus toiminnastaan vuonna 1921 , rsaan kunnioittaen anoa vapautusta Edus- 44746: kunnan -puhemiehen toimesta. 44747: Pöydällepanoa varten Hel.sing1ssä, 14 .päivälnä · maTraskuuta 44748: ;].;922. 44749: esitellään: 44750: iKyösrti Eaillio. 44751: 18) Perustuslakivaliokunnan mie- 44752: tintö n:o 11 hallituksen esityksen En.s:imäi·ne;n vaTapuh·emies: 44753: johdosta, joka · sisältää ehdotuksen rPnhem:iJesneuvosto puoltaa tätä ano:musta. 44754: laiksi ulkoasiainministeriön viroista 44755: ja palvelustoimista ............. . ·Eduskunta ihyväksyy puheiill~·ehen :amJo- 44756: 19) Sivistysvaliokunnan mietintö mukis•en. 44757: n:o 5 hallituksen esityksen johdosta 44758: laiksi kansakoulutoimen järjestys- Ensimiäinen varapuhemies: 44759: muodon perusteista ............. . Myöskin ·eduskunnan toinen ·vrura.puhemies 44760: " on jMtänyt •eduskunna'lle rkirj.elmän, jonka 44761: :Sih~evi lukee. 44762: iPuhetta joh:Uaa ensimäinen v•arapuhe- E.duskunna"L1e. 44763: mie;s V i r ik k u n ·e .n. 44764: Tultua!ni •nimit:ety.msi V a;ltioneuV'asbon 44765: jäseneksi anon kunn~oi'ttoon vapautu:st•a toi- 44766: sen varrupuhemieih,en toimesta. 44767: Nimenhuudossa merkitään -poissaole- ReLsingissä, manask. 1:4 p :nä 1'9·2,2. 44768: vi~si edustaj!llt Hav;eu:inen, Hiidenheimo, 44769: Joukruhainen, J nnnila, Kilrra, Lllihdensuo, Oskari Ma;n1Jere. 44770: Linna, Muho.nen, Niukkanen, Nuora, Ny- 44771: berg, Ryti, rSalo, rSunrla, W•estermarck ja 44772: WiUanen. •E ns:imäi·n:en :vaTapuhemies; 44773: PU!hemiesneuvo·sto puol>taa tältäkin ano- 44774: musta. 44775: Ilmoitusasiat: 44776: Eduskunta hyväksyy rtoi:sen vwraplllhe- 44777: V8ipautuJsta ednskun'taty.östä .saavart: sai- mi:ehen anomuksen. 44778: rauden trukia tärrnän päiivän istunnosta ed. 44779: N uora, lääikärintodistuksen noja:lla toistai- 44780: Kunnalliset ja yksityiset kasvatuslaitokset. 775 44781: ---------------------------- 44782: Ilmoitus puhemiehen ja toisen varapuhemie- ·Puihremiesneu vo&ton eh'dotus hyväksy- 44783: hen vaalista. tään. 44784: E·nslimiä;inen va'rapuhem:ies: 44785: LNii1Jten päätösten johidlosta, jotka edus- IUusien rva!liokuntajäsenten valitseminen. 44786: rkunta 'V'ast}kään on whnyt ilmo~tan, että 44787: puhemiehen j.a taisen va:r:apuhemielhen Ensimäin~n varapuhemies: 44788: vaali toim1tetaan is·tunnossa, joka rpidetään Puhemiesneuvosto ·ehdottaa, että 'eduskunta 44789: 1huomenna keskiviikko.na kello 3 iltapäi- tkehoittarsi v.al,its~j.ami~hriä valritsemaan jä- 44790: ;väHä. lsene't ja varaci'äJsenet ;seuraaviin val-iokun- 44791: tiin: Ministeri Mantereen tilalle varajäsenen 44792: tbarkas<tusva:liokunt.aan; min·istel'i Jouka- 44793: 1921 vuoden valtionti1inta~rkastajain toimi- 'haisen 1tilaUe jäsenen ty.övä,etnas1ainvaHo- 44794: ·aika. iknnt.a,an ja jäsenen ulikoa:Siaj.uvaliokuntaa.n; 44795: mini•steri Ni:ukkll!sen tilaHe jä;senen vll!ltio- 44796: Ensimäinen varapuhemies: va'm'inva;liokuntaan ja varagäsenen u~lko 44797: Valtion tilintark&stajilta on saapunut kiT- rasiainvaloiokunrtaam; ooniste["i Rydin tilalle 44798: jelmä, j on:ka sihteeri lukee: ;jäsenen valtiovara:inva.1iD'kuntaan; ministeri 44799: Pullisen tilalle jäsenen kulknlaitosvalio- 44800: Va:l'tion tilin,tarkastajat. ikuntruan ja va.rajäJsenen perustusla:kivalio- 44801: Hel.singi:ssäi . kun:t.a.a:n; minist•el'i Venno·lan ti:la:He jäse- 44802: nen perustuslakivaliokuntaan ja varadäJse- 44803: ilO p ;.nä ma'I'tra:skuuta 111912&. 'nen ulkoa.siai•n valiokuntaan; mini1steri 44804: N:o 3·9. Å'k:e.s.s'Onin <tila•llre jäs•enen la.kivarlo~okuntaan 44805: da tar kastusv.aMokun'ta.an; minis:teTi S u:n i- 44806: Eduskunnalle. Iran tilaJlle jäs•enren maata:lou;svaJi,ok·untaan 44807: V al,tion tilinväätös vcuiod·elta 119<21 on 1sekä vamjälsenen vruliliovrau,ainva:liokuntaa:n 44808: äsk!ettäin vaLmistunut, mutta siihen kuu- ri a tarka:stusvaliokun t.aan. 44809: ;luvia liitteitä ·ei vielä ole voitu valtion Hyvärnsytään. 44810: tilin:t&rkastajiHe toimiJt.ta.a ·eikä myöskään 44811: lhal1ituksen ker::tomus valt·iova:raion tila;sta 44812: vuonna 119121 dle vielä va~mis. Kun val- Suuren valiokunnan jäsenet. 44813: tion ti'linta:l'ka.staj.at, jotka paraj.kaa val- 44814: unist.ehwat tilinta:clrasbuskertlomustaan vuo- Ensimäin·en varapuhemies~ 44815: delta 1920, nä•in ollen eiv:ät voi tilinta:rkas- Ilmoitetaan, -että ,suu:mn valiorkunnan jäse- 44816: itajain johtosäännön 1 § :'SSä määrätyn ajan niksi !llinristeri·en Marrtell1een ja A,k,essonin 44817: Jmluessa toim~btaa loppuun vuoden 1921 ti'lalle astuvat varraci·äisene;t iA. P u l k k i- 44818: ,tilient~arkalstUJs•ba, ;saavat valtion tilintrur- n e n j1a T a r k k a n e n. 44819: kastajat kunnioittaen .ehdotta,a eduskunnan 44820: rpäältettäväksi, 44821: y,aUtsijamiehet. 44822: lettä vuodeksi wm 'VlaJlåJtut val- 44823: tiont;ilinta'l1ka.stajat ovkeut•etaan ole- Ensimäinen rvarapuhem,ies: 44824: maa!ll toimessa vielä vuonna 1'9123. iEdoel,leen ·illllooitretaan, .että vrulrt,sija:miehreksi 44825: ministeri Akessonin tilalle astuu ed. 44826: Valtiontilintarkastajain puolesta: Penttilä. 44827: Väinö 1S. 8ipi. 44828: Päiväjärjestyksessä olevat asiat: 44829: J. V. Minni. 44830: 1) Ehdotus ,laiksi kunnallisten ja yksityis- 44831: ten kasv·atuslaitosten v·alt1oavusta. 44832: Ensimäinen varapuhemies: 44833: Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähe- Hallituksen esitY'ks·en n :o 4 johdosta :laa- 44834: t~ttäisiin lausunnon antamista varten v a 1- dittu lakiehdotus, j1o•ta >o:n valmisteleva,sti 44835: t i o v a r a i n v a 'l ·i o k u n t a a •n. käisibelty ,siv.i:stysva.liokun:nra:n rrnietinn:ös·sä. 44836: 776 Tiistaina 14 IJl. marraskuuta. 44837: 44838: n :.o 2 ja suuren v.aliokunnram mriclinnöissä skiMa anstal't~r. Deras antal, som behöva 44839: n :ot 8 ja '8 a, esi1lel~ä:än ko 1 m a n t e e n en såJdan u-pl)'fostran, säges ,det, kan uti 44840: k äi 1S i 't ,t e 1 y y n. vissa samhällen uypskattas ända till 50 %. 44841: Såsom reruam runty.ddes .böra, enlriglt kom- 44842: ,En •s i mä i ne n rv a r •a puhemies: ,mittens åsikt amstalter av 'al:ika typer upp- 44843: Eduskunnan tuloo nyt hyväksyä tai hylätä föra:s, ty v•a.nli.ga a:nstailt&, säges det, måste 44844: toisessa krusittely:ssä päJätetty lwkiehdotus. frikallas från det a priori utsiktslösa, att 44845: 'Vid med!lelande av slrolundervisning släpa 44846: Keskustelu: (på den tunga ibÖ'r·dan av i •hög grad intel- 44847: lektuellt undermåliga, debila och ande- 44848: •Ed. H ä s t 'b a, c k a: Vid andra behand- \Svaga mindl6r:åiriga, .saiDJt hava möj1i.ghei 44849: Hngen av nu föreltiggand1e 'l.!lig påpekade 1a'tt Mi:va 'befria1de f1rån det hopp'läsa i att 44850: j!lig vissa princi,p'bebänkligheter om l•agen. tillsammans med normala interner nödgas 44851: iDessa bet.ämkrighe1Jer resulterade uti föl- uppfostra utprägla,de andesvaga eller av 44852: dan!de: Girundlinderna för uppf1örand,et av tmora:lisk sinnessjuk>dom 1liCLa:nde m:imder- 44853: uppfostJri:ng;sanstaltema äJro 1så a1lmänt åriga. A11a dessa böra redan på för:hand 44854: hå!lll,na uti la,gen, aH denna l8ig icke in- ttnönsilrrus ut ut] upptagni:ngshem och ,be- 44855: skräinlmr .sig !b]ott tl1l ~ky·CLdsuprpf'Ostrings r·edas en för dem avpa:sswnd undervisning 44856: anstalter för vanartiga harn, utan f,astmer och UJppfost.ran i sk~Ma ansta1ter. 44857: även ,ger r~ktlinde•r för •uppförandet av upp- I .såd•a,nt avseenCLe lbör, ·enligt kommit- 44858: fostringsrurusta·l!ter lb!Lsemde på en biogra- .tens fö11slag, vmd sidan av uppfostring~san- 44859: fisk in,delning av såvä:l ,föräldrar som barn. 1Sta!1terna även: finna;s iakttage}sean•stalter 44860: Och ruå j~Lg ansåg a:tt en srudan lagstti.ft- ioch •srur.ansta.ltter •in<rMrtade, :s. k. gosshem 44861: ning kbmme att medf6ra 1stora J.mstnadeT, lOch flick>hem. Errhgt •k!OIIDmittens förslag 44862: :påy,rk&d·e jag att ,en ekonomisk u'tredning lbör ·det vatra en kommunrul 1fö,rpliktelse att 44863: ISkiTUe verkstä!Hws, förrän lagen ~orukämd·es. uppföra nämnda iaikttage}sea:nst.alrber jämte 44864: Rik!sdagen !Lviböjde emeHerttid detta försliag tkomm•una:la ibar.nhem. 44865: och for1t•satte behamd1ingen. 18edan dess 18åJsom !härav framgår torde med anta- 44866: Jhar j.ag v:arit i •t•iJlHäJUe att mera fördljupa .g!Ldet av ,a,enna 1a.g om tsky,d•dsuppfostrings- 44867: mig uti sk•yddsuppfostring.s:pro'blemet och lansila:lter föl<ja oen ,sky!Jdighet a;tt inrä'tta 44868: finner a:tt •de betämklrigheter ja.g påp•eka.t kommunrula i·a•ktbgeLseanstalier., <dä:r ibarn 44869: gen>t.emot •lagen äim välgrundad•e. <Oeh ungdOIIDen skall mönstcr:as ut efter an- 44870: J)å man genomgår det principbetäinka•n- la:g, såväl förvärv.ade 1som ärft1iga. Kom- 44871: de, .som den tiUswtta s:t!l!t.slmmmitten av- mitten: a:nser jälmvä:l att inrättrundtet av upp- 44872: givit triH statsråruet angruemle samih:äl!hJt•s fostringsanstal!ter uttan iakttagel,seanstfl!l- 44873: ibarn ooh ungruomsskyid!d, så fra:mgår med ter är förfelat. 44874: ;all tydli!ghet, .a.tt iruet 1cke ä'r fråga om en 1Med la.gförslaget följer äv<en, .en'ligt kom- 44875: 'Skyddsl~Lgstiftning blot't för . vanfl!rtiga tmittens ut!låta·nd.e, att tillsätta kommuna.la 44876: !barn, UJtan rinräiJta:n:det av upp~o.stringsan ibamnskyrudsnämnder, tsa;mt in!rätitamJdet av 44877: 'sta%er a:v Hem olika typer. ·Såsom motiv 1en oentml:my.ndiglhet, som å ·sa:mib.älllets 'Väg- 44878: för sitt fors1ag frrumh'åJl<ler 1committen, att ,na,r överv.a:kar ooh ibereder mindeTåriga i 44879: ·det .bristfälliga skydidet undl6r U1)pväxt- Jagen omtrulat sky·dd oclh i övrigt vitd'ta- 44880: åren .sHiiMled ,efher släikt!l. ed •fö·rsva·gat mot- ger dä:r föruts1agda å;tgälr.der. B8!rnskydds- 44881: ståndskraften och åJs•tadkommftt en efter (Styrel.sen 1ska:l1l trilltsätt:a,s .genom rud!ministra- 44882: hand 'Ö~ad anilo>pning .av de då;l~ga di:spo- tiv. förordning och dess upPtgif:t är föl.iande: 44883: sitionema och d·e är,f,tliga hel·ast•ningsmo- ,Å Barnskyddsnä:mnden ankommer: 44884: menten. Ett 1omht1ndel"t•agand16 i god ti.d .av ,1. ,att anordna och övervaka y:vkesför- 44885: dessa andesva.ga och älrf.tl•igt helasbde älr mynd~r.skap; 44886: därför ~av 1s'tort socialt intresse och en srum- 2. att u~öv·a up:p.sikt 'över fosterbarn; 44887: ib.äHsplrkt. En:l1igt JmiDJmiiJtenls fö·rmenande '3. rutt vtårda sig om åitgäroor tiH stöd 44888: böra vår.a ,s[mollOT ä:VIen hefrias från a:tt un- f ör ba;rn.s hemuprp fostra.n; 44889: dervisa sj.älsl[g.t u•ndermå:liga barm, och 4. att omhänlderbga bam, wlka liiro 44890: ibarn, som av lMtja förs:umma sin •skol,gåmg. !Värnl{)sa e1ler vrilka fatti,gv:åridlsmy.nd<iglhe- 44891: iDessa intellektueHt defeMa och behäf·tade lten .f.inner va.ra i \belhov av uppfostran utom 44892: meld andra •lyten 1böra uppf.oshra:s på sär- hemmet; 44893: Kunnalliset ja yksityiset kasvatuslaitokset. 777 44894: -------------------------- 44895: ,5. att f.ör and!ra bam enEgt ·sta.dgan~ ,p.å de av mi·g vi·d and!ra behandlingen 44896: dena i :lagen angålende ·srumhaHets harn- oeh ·och nu anföl'da grunde·r, ber jag få fä<re- 44897: :ungdomssky.dd vidtag.a åtgärder, om bar- ,slå, att lagen iJ.ämnas vila:nde över nyval. 44898: •nen äro 44899: i högr.e gmd in:t•eflektuell't efterblivna, Ed. K u 1 e n i u s : Slå lwngt jag 'har 44900: p.sykisM abnmma, fall.ande.sjuka eHer tyckt mig finna :ha. människorna i alla 44901: 1lytta, ,tj,der ansett .s,}g hava ·skä;l a tt med en viss 44902: f.örswmma •sin ,skolgång, belåtenhet se tillbaka på den gamla goda 44903: amträffas tiggande eUer annrurs föra ett 1tiden o~h i stiHl·et 'handra ,den närvarande 44904: k•ri•ngstryk.runde levnad•ssätt, •onda tiden. Under normal.a förhålland·en 44905: ti ·sina hem vanvårdas el:1er misshamd- hava de knappast haft skäJl däJrtill. Ut- 44906: las eHer d·eras föräM•rar •leva ett lastfuHt 'V·ecklingen har ju ändå gått framat mot 44907: aiv, lyckligare och hättre föflhå1land·en. Men 44908: icke kun.na genom hemmets och sko1l•ans tde sena:s:t gångna åren hava fört med sig 44909: upp±:ostringsmedel tillrättaföms elle:r äro otaliga .prövninga.r, ·alyekor av social och 44910: .sedl•igt för komna, eller [lolå.tiskt 1art i högDe grad än kanske någon- 44911: hava he.g-M·t brott; tsin förr. VäJrre än de sociala, fysiska och 44912: -6 . .att, om sälrs:kilda 01mständigheter så- [lO'll~biSika •olyckor, s'o'm övergått mäns:klig- 44913: dant påkalla och mottaglig1het föil' uppfost- heten under den närma.st •föregående tiden, 44914: ran ännu amse·s föneligga, för unga ·per.so- hava väl ändå de p.sykiska o'lyckorna va- 44915: ner •enli,gt .stadgam·dena i Iagen angå:ende rit, •OCh jrug t•ror att följderna av .dem få 44916: samhäJHet•s bar.n- och ungdomsskydd vid- vi ·dragas med ännu under lång tid fram- 44917: taga å;tg.älrd·er, .om unga personer åt, ty den and'l_iga blessy:mn l'äk•es ju i,cke 44918: anträffas .J:;iggan,de el.ler f.öra ett kring- :så hastigt. J ag •tror därför att vi om nå- 44919: s:trykande 1levnadssätt, ,gonsin hava skäl att •twla -om !den närva- 44920: i sina hem •serdligt vanvåJrdas eller iilliss- ran•de onda tiden. Den allmänna förvild- 44921: handlas eUer dems föräl dmr l•eva ett l•ms•t- tningen .griper omkrin,g sig som en följd 44922: fullt Ev, eiJ.ler av de olyc.kliga förhållanden vi hava upp- 44923: älro sedligi förkomna; samt leV'a;t, och det heklaglig,aste av allt är, a:tt 44924: 7. a1tt i de fal,l, .då rung person beg;ått tden:rta förvildnin,g tsärskilt griper barn och 44925: hrott, utöva den 'VHrktsamhet, varo.m i la- ungdom. På alla områd•en och i a'lla for- 44926: gen angå:ende .samlhala.et.s ·barn- och rung- illleT spåra vi denna förvil.dning, varje ·dag 44927: id·omsskydd är star.lgat. ,talar d:rurom. De vilsekomna 'barnen, de 44928: M·ed ba:m ±:örstås minderårig, ·som ännu demoral•iserade barnen, löpa f.a1ran a tt för- 44929: ick·e fyiJ.lt .sexbon år, och med ung person gås, om icke .samhäHet i tid viCLta.ger åt- 44930: ,minderårig, som fyllt ,sexton men icke ad,er- tgärder för att räd·da dem åt en lyckli,gam 44931: rton år". framtid. I lyckligare länder, i rikare Iän- 44932: Då sås•om redan anty'tt.s nu fördig.gande der än v.årt har ma.n icke ansett .sig ihava 44933: ,l,a.g äJr avfattad i så aUmänna O'rda:lag, :råd a·tt fö•Dsumma skyddsu:ppfost.ran, och 44934: :mamma vi sannoJ.ikt a:tt få •erfara stor:a 1j.ag tror, abt vi icke lheHer hava råd att 44935: •överraskningar vid lagens tillämpning. förbisoe det stora :behov·et av uppfostrings- 44936: Genom en v•erk:stäl]ii,!rhetsföwDdning ka.n ·an:stwl'ter, som CLen nuva·rande ti·den gör 44937: man .påbjuda g"lenomförandet av allt vad gä1lande. Det har .näiffilig.en visa:t sig över- 44938: Jrommå.btens betänkande inne·håUer, ·ett pro- allt i värld.en, och det kan i{a.s•t.slås såsom 44939: gr.aiill .soiill är vida me1r ·än någ"lo't aiJ.na t l1and 1e.tt f•a.ktum här också, att det ä•r icke alle- 44940: i välrlden våga•t framlägga. rnast i soeiaH, utan äV'en i ekQnomis-kt .av- 44941: J wg har velat •göm riksdagen uppm:ä.rk- lseende lyckligare för ett folk a.tt bygga 44942: 'sammad på vad man åsyfta;r med ·nu föDe- ·upufostringsans•talter än att 1bygga fä·ngel- 44943: 1iggande lag, tv den har mycket vittgå- ,ser, och de senare •äro ju a.Utid en följ.d av 44944: ende fö1lj>ruer. Och -enli.gt mit1t förmenande o,lycHiga sociala förhålla·nden, de äro en 44945: är det, trots 'lwmmittens vaekra föres'Peg- följd av misslyckade exist.ens•e.r, ja en följd 44946: Engar, nationw].e,konomiskt oklokt. J ag av förspiMa Iiv. 44947: kan därfö·r icke vara med om att antaga Det är sannt a•tt om:sm.gen Oiill .samhäl- 44948: denna lag, ty 1andet·s till~rå·ngar räcka ickoe lets olycksbarn redan kräv·er tun·ga upp- 44949: tili rutt förv.erkliga derrsa;mma. •offringar av vå;rt folk, rrnen jag tror, att 44950: 98 44951: 778 Tiistaina 14 .p. marraskuuta. 44952: --~--~ 44953: 44954: 44955: 44956: 44957: dessa Uippoff<ringar, · des:sa ibördor bliva hn lämnar visserlig·eu rum för åt,skilligt 44958: ä:nnu tyngre, om vi und·erlåta att i tid tgodtycke, ooh det ä:r väil svårt för kommu- 44959: iS'k·affa 'lämpliga anst.alter åt dessa vi1se- 'ner och ·en.shltda, som vilja befräm:ja upp- 44960: :kornna, dessa mora1iskt f.ördärvade brurn, ko:msten av ~sådana upnfos<tringsansta11!er, 44961: rvars antal växer år för år. Att nu upp- som här är f·råga om, a tt på förhand kunna 44962: skjuta la.gförslagets go<lkännande därför, Eta på myndighet,e:mas opa·rtiska föda- 44963: att man icke för närvarande kan prestera tringssätt, när la,gen lä:mnar rum för vi:H- 44964: en fuHt ti'llförlitlig ko.stnadsheräkning, svävand·e oeh g.od,tyckliga beräJkning.sgrnn- 44965: är att ytterligare förlänga den ovisshet oeh tder 'oCih beslut. Men de.ssa ·sk'ä~ äro, som 44966: det osäke11hetstinshånd, ·som hlivi·t rådande, •sagt, icke til'lräckliga för att nu förkasta 44967: t;y osäkea.-hetstills·tåndet :kan omintetgöras lagförsla.get. För min del äir jag böjd f.ör 44968: förs•t när läroplikts'lagen är .genomförd, och att nu godkämna. la.g·en såsom ett provis.o- 44969: ,det t1orde ske först efter 15, ja kanske 25 •rium, ty vår skyddsuppfostran måste .iu i 44970: år, beroende på den frist, i.n·om vi<lken man :en Hlllar fra:mt·id slubgilti:gt ordna,s genom 44971: rvill förveTkliga denna la.g. Var ooh en, 1en a1Hsidig lagstift,ning. När dl8nna lag- 44972: tsom ser nå vårt foltkliv och lägger mä:rke 'stiftni,ng sedan genomföres, 'Så hava vi en 44973: till skuggs·i.dorna inom detsam:ma, måste längre o0h rikare erfa.renhet att bygga på, 44974: terkänna, - om ham nämligen tror på upp- toch då kunde de eventuella missta.g, som 44975: fostringens omskarpande makt, - att lä- :nu begås, avJ.äJgsna.s. J ag ber förtty :a.tt få 44976: tl'opliktslagen ic]m korn -en dag för tidigt förord1a 1agens godkänna.nde. 44977: i vårt la.nd; den k:om bl.ott under en olyck- 44978: :lig tid. Och var och en, som har hjärla Ed. E s't l a n d e r: Då enligt min tanke 44979: för de vilselmmna ·bamen, vilkas antal bord'lä>ggn•in.g ·i ·detta fa:11, då fråga om 44980: växer år fö·r år, och var och en, som har J!agförsla.get·s förkla.rande föT vilande hrur 44981: thjärta för de unga förbryta.rna, vilkas tan- väckts, automa.tiskt ihm·de .ske, men jag be- 44982: rt-.a.l J.i:kaså väX"er, oc.h fö1r ·deras framtid, farar, att pmxis kommer att gå dä:tihän, 44983: gag sä:ger, var ·ooh en, som ömmar för att at·t enski:M riksd·aQ"smans rä:H i detta av- 44984: dessa barn måtte komma i åtnjuta.nde av tseende icke kommer att respekteras, så ber 44985: en uppfostran och utbildning, som gör dem jag nu aH :med denna motivering få under- 44986: till ·sa mhäl:lsnytti•ga IIIledborgarr-e, lycfliga 1Stöda rdgsm. Rästba.ckas :Dörslag. 44987: med'borgare i vårt IJ.and, måste anse, att 44988: en sådan lagstiftning so.m denna icke kom- Ktesku,ste:l u i'ul1ste.taan ·päättyne·eksi. 44989: mer en dag för tidigt. 44990: Behov·et av ·en .sådan uppfostringsanstalt, ·Ensi, mä i ne n vara 'Puhemies: 44991: 180m här omtalas, är 111edan så pass stort Keskustelun kuluessa 'on ·ed. Hästhaoka ed. 44992: illtt det är nästan omöjligt att kunna 'J)la- Est:land·erin ka,nnatta;mallla: e'hdottanut, että 44993: oom .så•dan·a ibal'ln, tsom ,äJro i behov av käsi:teltävämtä o],eva la;kieih:dobs jä·tettäisiin 44994: en sä:rskiM uppfostran, av a;ns'taltsvård. le·päämään ensitulevien ed•uskuntavaalien 44995: och när läropliHslagen blir en ve11:klighet. 44996: 1 yli. Valtiorpäiväjärjestylks-en 57 §:n 5 mo- 44997: då förs·t framträder de·t exakba behovet, mentin mukaan on asia p a n t. a; v a ,p ö y- 44998: och d:å 'föl'lst kam man fastslå d·e faktiska d ä 111 e 1seuraav•aan istUtntoton. 44999: utgifterna för dessa urppf.ostJr•ingsanstal- 45000: ter. Dessförinnan äT det ic:IDe möj].igt aH 45001: Jmnna beräkna, vilka lffiOts:tnader förslaget 2) Ehdotus ·lai'ksi ·kasvatuslaitoksista. 45002: r.för med sig. J ag tror, att vi på detba om- 45003: tråde få lov att fastslå en sak, ·som gäHer HaHirtuksen 'esitys 'n :o 3, jorta. on valmis- 45004: även på det övriga området av all upp- tdevasti käsit•elty sivi:stysvaliokunna.n mie- 45005: fostran, nämligen ·det att a.e penningar, tinnössä n:o 1 j.a. suuren va:lioknnnan mie- 45006: som givas ut för ungdomens u.ppfostran, tinnöissä n:ot 11 ja 11 •a, esit.e:Nään 'k o 1- 45007: ilämna alltid a,en bä:sta rän·tan. m a n te 'e :n käsittelyyn. 45008: Om man också har anfört åtskilliga vä- 45009: gande skä:l mot d:en s. k. ghdande ·skrula, som IEnsi·mäinen v.a;ra,puhemies: 45010: hgförs]a.get nu byg-ger på, så anser jag Ensin sa·Hita.an asiasta 'kes1kustel'la. Sen- 45011: icke dessa skäl vara t~l'lräckliga för .att nu jälke-en tehd'äJän päältö:s J.alkiehdotuksen hy- 45012: förkasta lagförslag81t. Den g}idand·e ska- väksymisestä tai hylkää:mitse•stä. Kun lwki- 45013: Kasvatuslaitokset. 45014: 45015: 45016: -ehd•otuksen ik•o•] mas käsittely on päättynyt Edl. K u 1 en i u s: Jag begärde ordt>t 45017: esitellään a,i·noaan .käsittelyyn sivistysvaEo- för att få understödra herr Saha.umans ytt- 45018: Jzunnan mietinnön n :o 1 sivuHa 3 oleva rande. 45019: anomuspon.si. 45020: Ed. \V i i: k: Jag .ber att få förordar det 45021: rMenettelyta.pa hyväksytään. f·ö~sl.ag,so:m ingår i •andra kläm:men i d-en 45022: till kulturuts'kottets be.tänlk.wnde fo•gade trrre- 45023: Keskustelu: d.i·e resmvrationen. 45024: 45025: !Ed. L o h i: Sen jälkee1n ·kuin laki on 'Ed. 'M. 'S i 1 } ra. n p ä. ·ä: Karnmatran ed. 45026: saranut sellaisen .si.sällyk.sen, minkälaiseksi Wiirkin ehdotusta. 45027: se muodostui toisessa lkäsittelySISiä, ehdota.n 45028: minä, .e.Uä tämä laki hylättä:i:siin. Keskustelu juliS't€/taam päättyneerksi. 45029: 45030: .Ed. J u u t. ri 1 a i n· e n: Kanna;ta:n ed. Lo- Ensimäinen ·vara.vuhemi-es: 45031: hen tekemää ehdotus•ta. Kesrk.wste·l'un lku1u-essa on ed. Lo·hi ed. Juu- 45032: tilaise·n rkannatta.man.a ehdottanut, että kä- 45033: Ed. :S c h a u m a 111: Av~m ja4~· ·ber att siteHävänä orleva 'lakiehdrortus hyliättäi:siin. 45034: få yrlka på att d-etta ila:gförsrlag mått.e för- 'Kutsun tätä ehdrotusta red. Lohren ·e·hdotuk- 45035: l\:astas, och j.a,g gör det särskilt på den s•eksi. Ed. Wiik ed. M. SirHanpään kannat-. 45036: grund, a·t.t i la.gförsl•ag'et vid de·srs andra he- tamana on erhdottanut, että hyväksyttäisiin 45037: hamcL:ing- inlmm ett st.ad'gande om pensin- sivistysvarJiokunna.n mietintööön liitety.ssä 45038: IlJeri:ng av v.Lssa •arvod,es'funktionärer, ett kolmann-es~sa vasta:lauseessa. oleva: j•ä.Ikimäi- 45039: stadga,nde, som hall' principi•erll lbetyd~lse ne•n roonsi. 45040: oc·h som icke borde i l.agförs•la.g'et inta.ga.s, 45041: innan d-e allmänn.a ·g-rund-e.rna ·för d.en <bli- 45042: vande pensio.ns•llagstiftning-en bhvit be:stäm- 45043: d,a. J ag är i allmänhet mot a tt väcka för- 1En simäinen vararpu,hemi-es: 45044: slag om att •ett lagfö,r.sla.g s:ka!ll bli va vilan- Ed. Wiikin ehdotus joutuu äänestyksen 45045: de, men om ett sådant yr:kande gör·es från ala~s.eksi ai·no·a,st•aan ·siinä trap:aulk,s•essa, että 45046: annart håll, skulle ja,g kunna omfatta det i lailnehdotu:s hylätään. Nyt o·n ään-estettävä 45047: den förhop.pning'en, att den aJll männa rpen- ed. Lohen thylkäävä,stä ehdotuksesta. 45048: si·on:slag'en skruH, innan ny rilksda,g samman- 45049: träder, ha hunnH stiftas. Menettelytapa hyvätksytääm. 45050: Ed. H. P u l k k i n e n: J o:kse-enkin 45051: ta11p-eetonta nn huomauttaa, -että me työväen Äänestys ja päätös: 45052: edu•stajat emme ol e vastustanoot t•ätä la!kia 45053: 1 45054: 45055: 45056: srumoilla perusteiHa kuin sitä 'nyt vastustaa Ken 1hyv•älksyy •ltalkiehdotuksern seJ.lai&ena, 45057: porvwristo. M·e 10lemme tahtone-et että, jos kuirn se ron toiseiS•sa !käsitteiJyssä päätetty, 45058: ei lähitibssa saada täydellistä suo.ielukas- äänestää ,,iaa"; .ios ,ei" voittaa, ·on ed. Lo- 45059: vatuslalki·a niin ainwkin täytyy tämä l.aki hen ehdo:tus hyväksytty. 45060: saada alkup-e•räisbä nimitystään vasta.avak- 45061: si, s. o., sii•he·n nitäisi .sruada ykis:ityislko.htai- Äänestyksessä annre.t.aram. 1'13 ja.a.- J8i 6·6 45062: si.a mää.rä.yksiä ka:sva't,u:srlaitosten järjeste- ei-ä:äntä. 45063: lyä ja toimintaa varten, ja niid·en ka·svatus- 45064: 1aitosten henkilökuntaan kuuluvien, j.otka Ensimäine"n ·varanuhemies: 45065: eivät kuulu o•pettaiistnon, edut määrätyiksi Edusrkurnta on siis <hyväikrsyrnyt käsiteltävä- 45066: ,samojen periaat.teiden mukaan. Edus•kunta nä ollrev•a:n ~lraki·e'hidotuksen. 45067: onkin täysi-.istwnnos.saan suuuniHe-en otta- 45068: nut meidän va:st.a·l·aurs>e·emme jälkirmäisen iE n sim ä;i nen vararp urhem ies: 45069: ')Jnolen huomioon .ia kun tämän .i·orhdosta Tämän äänestyksen t~nlo'ksen johdo:st:a rau- 45070: tahdottaisiin lakia hylättäväJksi, tahdomme 'k·eaa ed. Wiikin, ehdotus. 45071: me kysymyksessä olevien pienipa.l,kkaisten 45072: työntekijäin -edun rkanna!lta a-settua rlakierh- Asian !kolmas käsitt~ly juhstet.aan .päät- 45073: dotuksen kraart:ajia vastaran. tyneeksi. 45074: 780 Tiistaina 14 rp. marra.skuu~ta. 45075: 45076: Enwimäine.n v,ara,puhemies: on saan'Ut., se lruajuus, jonka se toisessa kä- 45077: Nyt esi"tel:ltä;än ,~iv:ist~svali01kunnan mietin- ;sittelyssä on ecduskunnassa :sa;a:Q,ut ja &en 45078: nö'n n:o 1 sivulla 3, oleva, amomusp,onsi. uil,01ttuvaisuus niin: la;aja:kls:i,. jol;la on tah- 45079: 1 45080: 45081: 45082: CLottu hinsää,dä.nnö,ltlä tuoCLa esiin s-e, €ttä 45083: Ponsi ihyvtfubyt,ään. nuoret tvöläiset ie•otllisun:sl:a:itotksi.s,sakin .saa- 45084: t 45085: tetaan t~ämän lain a;lai:s•uute~en j.a; pyr~tään 45086: 'Asia on loppuun käsi,te1ty. tämän lain kautta mwrten työnneikijäin työ- 45087: voiman hinta määräämä:än mahdollisimma.n 45088: ,arl~haiseksi, on ,s,eUaim:n j.o,ba, työväestö ei 45089: 3) Ehdotus laiksi laivarekisteristä 11 päi- V'Oi m1ssaän muodo1ssa hyväksyä. Toorl- 45090: vänä marraskuuta 1889 annetun asetuksen E,suuCLenharjoiUajiHe a;nn-eta,an ma,hdoltli- 45091: muuttamisesta. suus, että ·he voivcat teJhdastetoHisuuslaitok- 45092: sisswki~n., ,sikäli kuim heidän voimasuhteensa 45093: Hallitulk&en esitys n :o 1:6, j~ota on va;lmis- myö'ntävät, oHaa nuoria vi-et]ä verm.ten lap- 45094: rl:>el:eva&bi ikäsiteilty bki- jca taJlousvaliokun- suusijä,ssätkiu ol.evia työnt.e1k1ijöitä, ali~staa 45095: n<an mietinnöss'ä n :~o· 3 ja suuren vaEokun- tällaist-en 'pa,kollisten, so•pimust-en wlaisiksi. 45096: nan mietinnössä n:o 15, esitellään k o 1- On vailk-e,a määrit181llä, mitkä tyött ovat teOil- 45097: m a: n teen ik ä s i t t e l y y n. lis~uusl,aitotk.si,ssa :seHaisia, jotka v•aativat 45098: ,ka,k,si vuotta pitemmän ha,rjoitusajan, eli 45099: lEns:imäinetn 'V'ara'Puthemies: oppiajam ja. ,siHoin, työnantajine tul.ee ver- 45100: Eduskwnnan tul~ee nyt hyväktsyä tai hylätä raMain suuri ma'hdoHisuus 'Va,atia näiden 45101: toisessa 1k,äsittelyssä TJäähet:t,y lakiehdotus. optpilaiden eli näiden nuorten työntekijäin 45102: tkirjallioosti si toutuma,an ~pi temmälksikin 45103: Kukatan ei ha,lua puheetnV'Uioroa. aiaksi. kuin kahdeksi vuodeksi, aina neljään 45104: vuote-en asti, jonllm tällllä 1latki myöntää. 45105: Eduskunt~a päättäJä hyv,äJksyä toisessa kä- 45106: La;issra 'o:n 01lema·ssa rrnääribe:lmä, m'ikä 45107: sittelyssä p'äätetyn lakiehdotuktscen. asettaisi -esteitä, e1tteivät työnan:tajat voisi 45108: Alsi,an tko,lmas ,k,äJs,it.t,ely on päättynyt. näin m-ene,tel'lä, se e'ste, jok~a paäasiallisesti 45109: mjoittuu 'ammattiop.p•ill,aslautakunt.i.en teh- 45110: Asi~a 'On loppuun käsitelty. täväksi, on puut<t-e·elHnen. Kun ammatti- 45111: ~oppiJ,a,slaut,a;kunnitk:si on m~ö·s hyvä:ksytt.y 45112: ty:ö'll'väHitysto~imis.to, tniin .t;u;l,ee hyvin iky- 45113: 4) Ehdotus orppisopimusla:iksi. se,ellal:ais•e!ktsi, ,o,ntko taHä mitään sanot,tu- 45114: vampa.a merkitystä, tältlä työn~vä:lityst~oi 45115: Ha:llitukse<n, esity,s n:o 11, jota on vaJlmis- mist,oje~n toimenpiteeHä rajoittaa työ~nanta 45116: televa,sti 'käsitelty työvä•e,nasiai~nvaliokun jien rajatonta hwlua a,]le'nta'a nuorien työn- 45117: nan mietinnössä n :o, 1 ja suur,en valiokun- t·e'kijöide~n työpwlkat huomaktavan aclhai- 45118: nan miet:innö,&sä n :o 14, e~s~tellään k o 1- siksi jonkin oppisopimuks-en muodossa. 45119: m a n teen tk ä <S i t te tl, y y n. Sitä ·sietä,ä ihyvi'n \paljon -e,päiEä. Erikoi- 45120: sesti 'On se täSisä J,aitssa ty;öläisi:Ue vasten- 45121: lEns:imäinetn 'V'araiPuhemi€:6: mielinen, ~että se ~asettaa pakollis~eksi oppi- 45122: Edu:s:kunnan tulcee nyt hyväk,syä tai thylätä sopimulks~en tekem:i:s-en, o~ppisopimukset, 45123: toisessa; 'kä:sitbelyssä tpäätett.y ~lcakiehdotus. j•ott,ka nykyääm käytä.n1iö ~on johta,nut sel- 45124: laisiksi, -eUei niitä ol'e paJko,H•i~sina käytän- 45125: Keskustelu: nössä piCLettty. Käwtännöts,sä on ainoastaan 45126: harvoj~a tap•auiksia., joiss:a on ollut pit<empi- 45127: E~d. K ta 'n 'k a r i: Oppisopim usht,H 'Sal ai'k,ainen ikirjaHinen op,pis:Otp:rmus. Käytän- 45128: toioossa käsittelyssä rsellais-en muodon, ~sel nös,sä ovwt. oil:le<et va.i:n, vapwat :s,opimuks-et. 45129: laisen sisällön, jotta sitä ei voi vaitiollen On ollut orppilaan ja työna.ntwjan v.äJJ,illä 45130: hyväksyä. oma vapaa rhartkin'ta, 'josko :he ovat nppiso- 45131: Edus,kuntta on kui,tenlkin tälllä k-ertaa 45132: 1 45133: pimukcs.en 1:-ehn-e.et, ja tehneet :s'8fi, kirj.wlli- 45134: siinä as-elffiass~a, •ettei voi tä:s,sä tkäsittelyssä s~esti. u se:assa ta pcau ksessa. on tiety:sti on urt 45135: 1 45136: 45137: 45138: enää tehdä siithen mitään muutoksia. Voi- suutltl:in-en .sopimus, .i~otka on toHut irtisanomi- 45139: daan vain lalki joko 'hyväksyä tai hy:lMä,. sen va:ra,s,sa. Mutta tämä ~l1aki ei anna sii- 45140: Onpa tiety,sti mahdollisuus saada se myös hen aihetta, siihen oik€Utta, etrtä •siten voi- 45141: lepäämään. T,ässä 'l:ais:sa muoto, jonka se taisii~n me:neteHä muuta. tkuin jo~s.sakin -eri- 45142: Oppisopimuslaki. 781 45143: 45144: 45145: näisten poikmeuksellisten tapausten sat- jäin a;mmat~Jiliset jäa•jestöt tulevat tietysti 45146: tuessa voida.atn 01ppisopimus irtis,anoa. !Se uais'be.lrerrn'a,am. voimiensa mukaan, .Sia,aldessaatn 45147: siis niiHälkin alo.iUa, joilla työ.llJteikijöiltä työväe;n sanomal!ehdet ·puulelle,nsa, tätä la- 45148: vaadit•aan pit·empi,ai:k,ainen ammattiharjoit- ki·a vatstaa.n sen lkäytännö,ssä ol'lte·ssa. Ja 45149: telu eli •oplpiaiJm, ,se kiiunit,tää op:pilaan työ- koska mi,nä Mmä,n ti·edän, ~että työnteki- 45150: paikka,an ,aina 4 vuodeksi. iOppilaa.Ua t1ä- jöillä tällainen maihdollisuu:s on olemassa, 45151: män .Jain pui>tteissa ei oie mahdollisuutta niin t:ähä.n perust.uen 1en tahdrn a:s·ettua 45152: 1oohittää itseänsä amma:t]ssraan. 'ääneilläni e1stetelkrsi, ettei tämä 1laki v1oi pap.e- 45153: T'ää:llä on aikaisemmin todre,ttu ,se, mi- ri Jtai'ksi t wlila. 45154: ten:kä työnjwko ~on tullut kiä,yttäntöön ja 45155: työnjako edellyt:täi,si !huo:mattav,an 'lyhyttä 45156: oppiaikatai vailkeimmis,swkin amma;teissa. 45157: 1Mutta sen lisäksi, !kun Mhän nyt on Eduskunta, päättää !hyvä'k,syä toise·ssa ikä- 45158: saatu tämä 'kiin:teä palkolil:inen mä,[ritdmä, sitt·elyssä p'ätätetyn 1afki,ehdotulkrs•en. 45159: että o;p~pi,laau ,pitää te·hdä kirjaJHi,rwn op!pi- :Kol'ma.s kä;sittel,y 45160: 1 juili1st~t,aan päätty- 45161: sopimus j,a näin ipitkä,hi aiikaa, niin se si- 45162: neeksi. 45163: too nuoria työntekijöi,t'ä, oppilaita seUaisiin 45164: liikkreisiin ja pääasiallisesti liikkeisiin, joi- 45165: den lii,kk,eidem lta•ho:Jt,a. ei v,o,ida antaa sitä 45166: ammatrtitka.svatusta., mitä .oppilaille t-ulisi an- 45167: 'taa. Käyittäm:tö on 'Olsoitt1anut ,se,n, että 5) Ehdotus lairksi sosiaHhallituk.sen ja val- 45168: työnan:t,ajat pitävät työntekici,öin:ä pääa;sial- tion vakuutustarkastajantoimen lakkautta- 45169: lisesti op:piilaita, joid,en oma. ,a,mmattika.sva- misesta. 45170: tus on perin a·1hainen, u:sB'i•ssa t:atpa.ulksissa 45171: käsiteol,]i,suudenkin a'laHa. Ravaiba,an, ettei- :E·siteNäräin suuren v1a,1i·okunnan mietintö 45172: vät he tunne sanoUravasti ltainlkaan sen alan n:o 17 j1a ot,eban t·oiseen lkäsitte- 45173: a.mmattia, ~o·l 1J!a atlaHa, ~he liikettään harjoit- '1 y y n siinä sek'ä perustu:slaikivwliokunnan 45174: tavat. ~Ne ovat tietysti 1lmi:tenkin rpaikka- mietinnössä n :o 3 valmisteilev,a1sti lkäsit.elty 45175: kunnaBa työnantajien !SUtosioss,a. hallituksren esitys n:o 19, joilm sisältää yHä- 45176: !TräHaiset iJi.i,k!k-ete'Thpi,täjät muodostavat mainitun l~alkiehdotulk,sen. 45177: lm~ö,slkin tOippirlta!Sliautaikunn:wt j,a nämä työn- 45178: 1Enwrmä;inen v,ar·a'Puhe1mies: 45179: viälity,stoimitstot, jois'sra aina.lkin. ammatti- Käsitte•lyn pohja.na on suuren· va;l,iolkunna.n 45180: oppilaslauta'kunni,stsa tUllee orl,emaan työnan- rnie,tintö. ,E,n,s·in sa;l'lita,an yrleisikeskust.elu, 45181: tajilla e'nemmistö; seHainen 'enemmistö to- iSrenjällkeen ~edustkunt'a siirtyy ylksityislkoh- 45182: dennäiktöisesti voi oltla myös työnvälity.stoi- tai&een kätsittelyyn. 45183: mistoissa. iNe eivät tule m~ettuma,an oppi- 45184: laatu ·puorl,e:He, vtatan p.äinvastorn työnanta- 1Menrette~lyta!pa hyväiksyiJä,än. 45185: jan puole]i]re. :Närin tämä opp~so,primusla;ki 45186: tulee '"ast.u:stamaan ja :heikentäimään am- Yleiskes·kustelu : 45187: mattiktatsvatusta tässä maas1sa.. 'TäJllä on 45188: ammattiåi:asvatuksessa heikentävä luonne, tEd. H i i l o s: Kyseessäoleva ehdotus 45189: johon tämän eduskunnan oillrreisto. on pyrki- laiksi sosialihallituksen ja valtion vakuu- 45190: ,nyt IP'iiläasia1Hse:sti sern. vuoksi, et1tä ~se t o i- tustarkastajan toimen lakkauttamisesta ja 45191: v •o o t ä m ä n ra v u1 ll 'a 's ·a .a v ·a n s a h a 1'- niitten tehtävien siirtämisestä sosialiminis- 45192: ·P a a t yö voi m a tat näihin :h u on o i- teriö'Ue on ,sen 1ulollit.oinen,, eHä olen ottanut 45193: h i n !l i i 'k 'k ei s i i n da treoHisuurslaitok- vapauden muutamalla sanalla kajota siihen. 45194: snn. Kun tämä maa yleensä on luvattu virka- 45195: :Mutta minä työilrui,sten edustaja.na tääHä miesten maa, kuten vanha viisas sanonta 45196: trulen toiselta puole·n näkemään seHaisen l•uuluu, on esitystä siis pidettävä tai aina- 45197: vloiman, j,o,n,ka ·avu'Ha voidaan ·wsettaa' myös kin sen tarkoitushan olisi oleva virkamies- 45198: esteitä näille työnant:ajien talikiOituik:siHe "Pi- ten luvun supistustoimenpide. Eduskunta 45199: tää hal']J·aa. työvä!k:e:ä. Se voima. ei ol·e tä- on tähän suuntaan antanut hallitukselle oh- 45200: män .edus!kun.tat,alon sisäpuolreHa, se ei 'O:le jeen vastauksessaan 1 päivältä maaliskuuta 45201: t'äJilä ik_,erta;a, tämän 1saEn sisä}lä. !Tämä voi- 1920 saman vuoden tulo- ja. menoarvioe~do 45202: ma on tytönt,eki~äin åärjestöis•sä'. 1Työnteki- tnkseen, jossa eduskunnan kirjelmässä ilmi. 45203: 782 Tiistaina 14 1p. marraskuuta. 45204: 45205: tuodaan se ajatus, että maan virkakoneistoa piti olla ja oli ainakin julistanut itsensä 45206: ()]isi yksinkertaistutettava menojen pienen- tässä maassa korkeimman vallan haltijaksi. 45207: tämiseksi. Hallitus on ottanut ja täyttänyt :Mutta entinen perustuslaillisuuden sankari 45208: ~dus:kunnan toivomuksen ja jättänyt -ehdo- Svinhufvud ei tällaisesta korkeimmasta 45209: iuksen m. m. scsialihallituksen yhdistämi- vallasta välittänyt, vaan perusti laitoksia 45210: sestä vastaavaan ministeriöön. Toimenpi- mielensä mukaan eduskuntaa kuulematta. 45211: teen yleensä siis voi ymmärtää. Kun ottav, Asutushallitus lienee toinen samalla tavalla 45212: huomioon asian todelliset syyt, s. o. lzapi- laittomasti perustettu hallitus. Porvarillis- 45213: talistisen valtion menot ovat tulleet liian ten laillisuus on aina ollut diktatuurinsa 45214: suuriksi .ia tuottavat osaksi mahdottomia mukaista .ia siihen sulautunut. Tämä lail- 45215: vaikeuksia ulkopuolelta riistää tarpeeksi lisuuspuoli ei kuitenkaan minulle ole mis- 45216: tU!loj:a, niin on 'oltu prulmtettuja. vähän t:i.än merkityksestä, sillä onhan porvariston 45217: katsomaan sisäänkinpäin ja ottaa harkitta- laii1bomuus n~irn y,lei1st.ä ennen k1aik~kea. nyky- 45218: vaksi, eikö koneistoa voitaisi yksinkertais- TJäivinä. TyyTJillisenä esimerkkinä sen vaiu 45219: tuttaa valtion menojen supistamiseksi. Sa- mainitsen, miten TJorvaristo, kun hätä on, 45220: mat ilmiöt siis, .iotka ovat nykypäivien il- laittomasti perustelee laitoksia ,työväen- 45221: miöitä kapitalistisessa talouselämässä, sa- asioita" varten jonkinlaiseksi verhoksi riiö- 45222: mat seikat ovat myös vaikuttamassa kapi- iolleen. Työväen eduksi niitä ei ole tar- 45223: talistisessa valtiokoneistossa. Välilliset ja koitettu perustaa, ,sehän on selvää, .ia niit- 45224: suoranaiset verot ovat .io tulleet niin kor- ten merkitys, kuten sosialihallituksen, työ- 45225: kealle, että meno yhä ylöspäin on asetettu väenasioitten kannalta on sangen kyseen- 45226: kyseenalaiseksi. ·Ainakin on silmäilty ym- ,al,aista, enne~ ka.iirnk·ea 'tiäJQa:Lsi.na ba:ntumus- 45227: pärille, eikö muita apukeinoja löytyisi. aikoina, joissa me nyt elämme. Siitä ovat 45228: Ominainen seikka juuri nykyiselle kapita- viimeaikaiset esimerkit TJuhuneet niin sel- 45229: lismin rappeutumiskaudelle on se, että käy- vaa kieltä. Keskusvirastojen yhdistämis- 45230: tännön pakosta monesta syystä virkakoneis- tä , ministeriöihin vaatisi, jos taloudellisia 45231: toa on lisättävä porvarisvaltiossa, että por- tuloksia ja asiallisia tuloksia todella pyri- 45232: varistolle kävisi mahdolliseksi säilvttää tään saamaan aikaan, yksilö, virastoyksi- 45233: luokkavaltansa, luokkadiktatuurinsa .. Uu- kön sisäisen mekanismin yksinkertaistutta- 45234: t:ien vero.ien käytäntöönotto vaatii uutta mista. Mutta tähän ei porvaristo käsittääk- 45235: virkakoneistoa, uusia virkoja .ia virkamie- s,eni U'skaHa käy•dä. E,si'l<lä oleva esitys ei 45236: hiä. Poliittisen herruuden häilyminen vaa- siihen myöskään anna tukea, niin suotavail 45237: tii myös suoranaista tukea, kuten suojelus- kuin se työväen kannalta käsittääkseni oli- 45238: kunta- .ia ohranalaitoksen menot, ja kaikki sikin. Mutta minä kannatan tehtyä ehdo- 45239: tämä vaatii kymmeniä miljoonia, joten jär-- tusta ·senvuoksi, että kes,kusvirastojen ibH·- 45240: keä on todellakin käytettävä,· miten valtion näisy,,Yis täten jossakin, ainaarin suurin -piir- 45241: huonot asiat pysyisivät rahallisesti pys- tein <katsoen ktlkkaa, 1siHä poikkeuks-etta ne 45242: ty,ssä.. EsiH<ä 'oilev.a,~ta 'ehdo,tuks,esta on kui- ov,at ~a.ngen ta;an1tumukse1llisia, suoraan sa- 45243: tenkin sanottava, että •se ei suinkaan pal- noen taantumukrsen pesäpark~oda. Tämä ei 45244: jon säästöä aikaansaa, jos tosiasiallisesti kuitenkaan ed~B~llyt'ä ~sitä, että. pitäisin mi- 45245: yhtään. Laskelmat mitä siitä on tehty, ovat nisteriö.iä vapaamielisempinä. Ei, vaan 45246: sangen hämäriä. Ehkä siis mikäli rahalli- .asehn 1ke.srkri,tetymmän virk;aval}an pam:m- 45247: seen puoleen katsoo, ei olisikaan tarkoituk- mwksi työvä,en k'annalta nykyi,s,iin ailkoihin 45248: senmukaista ryhtyä scsialihallituksen lak- katsoen ilmin ei-lkeskitetyn. Ko:Uegia.aJ.isen 45249: kauttamiseen ja sen toiminnan yhdistämi- a.s1mn ikä.sittdyjärjestyiks>E:n säilyttämistä 45250: seen sosialiministeriöön. Minä en kuiten- on ·Sosi·ah!hallitu.lks·en 'asemaan nähden puo- 45251: kaan kannattaessani perustuslakivaliokun- ;lusterttu j'a asetettu ehdomsi e·räältä taholta 45252: nan ehdotusta lähde siitä, että pääasia olisi esityh,en hyväiksymiseHe. ·Minun !käsit- 45253: saada valtion menot supistumaan, sillä sii- tääkseni ei kJoUegi.aa:lisuusperia,ate ole niin 45254: hen en usko ehdotuksen johtavan, vaan ai- autuaaksitekevä kuin luullaan, eikä siihen 45255: van toisista syistä, jotka eivät riipu talou- suinka.an si;sälly minik'ään:J,a;i,sta (kJaJ:rsanval- 45256: dellisista näkökohdista. Tulkoon myös tä- taisuutta, joka työvä€stön nä:kökann•al1a 45257: män laitoksen pöytäkirjaan merkittyä, että siis olisi te,kij.änä, että voitai,siin tä:mä lkol- 45258: kyseessäoleva scsialihallitus on laittomasti le.gia.a lisu us1periaa te .a;seUa.a v aa:tim ukselk si. 45259: pPrustettu syksyllä 1917. 'Sillä sen syn- Se 'O<H suurin TJri•rtein katrso•en 'hyvä 'kulis1si 45260: tyyn ei eduskunta vaikuttanut, vaikka sillä byro,bat~wlle, ·ei muuta. En, kuit-enkaan 45261: V ankeinhoitohalli tuksen lakkauttaminen. 783 45262: 45263: 45264: jyrkästi ko:llegia:alisuutta v<astu:stalman, j.os Y l,eiskes:kustelu juEst.e,taam päälttyne~ksi. 45265: 1 45266: 45267: 45268: 45269: 45270: se niin tätkeä seikka olisi. Kuitenkin kat- 45271: son, että siitä ei todeHakatan työvä-estölle Eduskunta :siirtyy Y'ksi tyisk•oht<aisesti 45272: miM.än merkitystä ole, jos siel<lä istuu yksi la·kiehdlotust•a :käsitteliemään. 45273: taa:ntumu!kseHiw:m .porvari tai kolme, ilwl- 45274: :meHa ·on e•nemmän .io auMoriteettisuutta- 1-4 § :t, lakiehdotuksen joMolause .1a 45275: lkin ulospäin kuin yhddtlä. :Samaten myös sen nimitke ,hyväksyt>ä,ä;n fke,skustelutta. 45276: yl•eise.n mieli:pite.en v;a.i'kutus on enemmän 45277: vo·imakk.aa.mpi, k•un s•e !kohdistuu yksilötön, Toinen käsittely julistetaan päättyneeksi. 45278: kuin jos sieHä is:tuu jonkinlaine•n kolileegio. 45279: tMitä tule•e ;sopi:mnsluont,o~sten virkojen 45280: käytäntöön ottoon, k•wt.son sit.ä yl<ee:nsä ter- 6) Ehdotus laiksi vankeinhoitohallituksen 45281: veeksi per~aatteeksri, .ioilmn yJeensä virlka- lakkauttamisesta. 45282: miesoloissa oli·si pyri1ttävä. Seikika, että 45283: virkamiehet. eivät ole kuin mää:rä•a.iaksi toi- [E.sitellään smmen vatlioikunnan mi€t.i·ntö 45284: meenot·ettu·.i•a, pakoiUa•a heidät myöskin jo- n :o 18 .ia ot<etaan toi ,g e en 'käsi t t €- 45285: takin telkemään, srl'lä so.pimusaja.n pää:t·yt- 1 y y n .siinä selkä perust•uslrukiva<lio:kunnan 45286: tyä voi p:ai•k.an menety.s otlla v.a.rma, jos mi•etinnössä n:o 4 valmi,stelev3!sti käsitelty 45287: työskentely on oHut !huonoa, kuten yleen- hallituksen esitys n :o 14, joka sisältää yHä- 45288: sä virkamie,sten työssä. S:opimus•luont•oi- mainitun l'aki<ehd~otuk·sen. 45289: siktsi olisi oikeast·aam •sa>atta va kok•o virka- 45290: kunh. Se on kyHä ma.hdottomuus tämän Ensimälinen vara.puhemie.s: 45291: järje,stelmä:n pui•tt<eissa, muttta voihan sen Käsitte.lyn polhjana on tsuuren valiokunnan 45292: ikäsit.v:ksenä t],aus.ua.. 1Ka;nnatan [Wrustusla- mi-etintö. Ensin saill:i:t:aan y:~leiskeskustelu; 45293: kivaliotkunnan mi•lltinttöä a. si•assa. senjäJlike<en e•duskunta sii•rlyy ylk:sityiskoh- 45294: tais:een käsi:t1t<elyyn. 45295: Ed. lP a a· :s i v u ori: Ed~Hisen puhujam 45296: ;puhe~:m johdosta tulee ·sii!hen käsityk,s<een, Yleiskeskustelussa ei haluta puheen- 45297: että kailklki vir,at olisi 'latktkautett•ava, sitä vuoroa. 45298: :paremrpi, mitä enemmän. Mutta ei h!änkään 45299: kurtenikaan rohjennut tktäydä lkäJsiksi näihin 1-4 § :t, 1a;kiehdotutksern j.ohioliause j:a la- 45300: sosi•a•llihaltliilwksen y:hteydetssä •otltwiin virkoi- kiehdotuksen lllimikie lhyvälksytään järjes- 45301: hin. Olisi e·hdottanu:t ,s,wmaUa myö.skin ko- tänisä keskustelutta. 45302: iko .ammwttita·rk.a.stu:stl•ait•otk,sen laklmutetta- 45303: v•alkS:i, niin siinälhän sitä olisi mennyt jo :T.oinen ikäsittoely julist,etaan päättyn<eek:si. 45304: enillmmän y·hd'8Hä kert.a;a, ja :sit.ien saatava 45305: nä:hdä, mitä se vaikuttaa työväenoloihin 45306: gos niin ·oil:isi •t:eMy. :SiHoin ei olisi mitää·~ 7) Ehdotukset laeiksi oikeudenkäymiskaaren 45307: työväJensuojelUJS-· eifkJiiJ vrukuubuts.]a k€ja enää.n 45308: 1 30 luvun ja ulosottolain 3 luvun 13 § :n muut- 45309: ol<etma,ssak,a,a.n. J o;s asiwa 'ruvetaan siltä kan- tamisesta sekä korkeimman oikeuden jäsen- 45310: n,wlta .arv·ostelemaan kuin edellline·n puhu- ten lukumäärän väliaikaisesta lisäämisestä. 45311: ja, nii·n a{yl:lähän siHoin voi nvyhkiä mitä 45312: vain, ~kun. nämä kerran ovat ptorvariHi·si:a Esitellään suuren valioikun.nan mietintö 45313: <},a;i to ks.ia. l\1: utt1a •pmVla:riltli,sten:kin laito.slt·en n:o 19 ja oteta.an toiseen :käsitte- 45314: Vläl~l:lä on pikkuis-en eroa, jos ott.aa asialli- 45315: 1 y y ri siinä selkä •lakiv•aliokunna•n mietin- 45316: sesti näitä <a.sioi<ta ,k,a!t,seltavaksi. Minä puo- nössä n:o 3 vwlmistelevasti käsitelty halli- 45317: lestani en ryhdy tästä asiasta täJ'lä ikertaa tuksen esity.s n :o 34, .iok·a. sis,äJltää yllämai- 45318: ;])itemmä:lti puhumwan. 'lutlen kolmannills- nitut lrukiehdotuks•et. 45319: sa •lrmkemise:s,sa €'l::udot,t:amaan lain hyllk·ää- 45320: mi•st.ä. Ensimäinen vara.puhemies: 45321: Kä.siUelyn pohjan•a. •on .suuren v:ali10k·unnan 45322: Ed. H i i 1 o .s: Minä en ymmärrä ed. Paa- mietintö. :Sa}Jit,aan ensin yle.iske:skustelu; 45323: sivuoren käsitystä, mis't.ä hän sai sellaisen senjälkeen :siirrytään ~k:sityiskoohtaiseen 45324: käsityksen, että mi·nä ta1htoi:sin :k,aikki virat ik.äsittelyyn. 45325: laklkautta.a. En minä ole mitään seUai<sta 45326: .puhunut. M·enettelytapa hyvä!ksyilään. 45327: 784 Tiistaina 14 •p. marraskuuta. 45328: 45329: Y•l•ei1sk,es•kustelu .iulisteJtaan päättyne>elksi. rtäisi sitä, että ju:t:tUija .sitä runsa.ammin 45330: karttuisi korkeimpaan .o~keut·een. J.o.s tämä 45331: !Ensimäisen ·laikiehdotuk:S~en 1___:7 § :t hy- vdoralha säi!lytett.äi:siin, ·niin kaiken tod.en- 45332: väksytään. mäköisyy:den mukaan aiheutt-aisi se sen, 45333: 8 §. etiä kö;)l1hemmä1t i'hmiset eivM voi·s•i juttu- 45334: jaan vedota korkeimpa:an oikeuteen, kun sen 45335: Keskustelu: sijaan rikka,ammat teki.sivät sitä sitä enem- 45336: män. Onhan useinkin :san,gen ·e:duUista ·va- 45337: Ed. K e m ·p p i: HaHituksen esi·tyksessä lrak'kaiHe, ·että he vet.o.avat j·uttunsa k<J<r- 45338: ~Bduskunna:Ue laiksi oilmuc1enkäymiskaaren ikeimpaan oikeuteen saadakseen sillä ila·voiu 45339: ·30 luvun perus•tduissa lausutaan m. m., ·viivyt•eHyä jotakin ,a,si•a.a, josta h·eille on 45340: 1että kor:keimpa;an oikeut.een on viime ai- 1sangen suuria etuja· silläk!1n aikaa, kun se 45341: koina ka,saantunut ·ta·vattoma.n paljon jut- •on oik·euden ratkaista:van•a. 45342: :tuj,a ja ·että näi·den juttujen väJhentämiseksi NäiHä perust'e~U,a minä ·ehc1oM:ai:sin, että 45343: ·o'lisi ryhdyttävä eri•n:äisiin toimen1pit.eisiin. 8 § tulisi rkuulumaan .seuraavasti: ,Hovi- 45344: Sellaisena t•oimenpit·eenä mainit.a.an haHi- •oik,euden tuomioO'n vedotuissa jutuissa 45345: rl:uksen p·emsbeluissa, että pienemmiitä ju- haetaan muu'tos'ta noS'tO'tert:se. Asi.a.nosai- 45346: tuilta kabkais:ta•isiri·n 1he tykkänä:än km- •nen, joka t1a:htoo varata its·elleen siihen 45347: Jreimpaan oi,keut.een. Myöskin mainitaan :oikeuden, ilmoittakoon siitä hovioikeud·elle 45348: hamituklsen pe.rusteluissa .että vet·oiaha, rki•rjallisesti viimei·s·t.ään ennen keHo 12 yh- 45349: tiok•a tähän as'ti on ollut vähän vaille 200 ,d·entenäikolmatta päivänä sen jälkeen kuin 45350: ma•rkkaa, kJorotebtaisiin .500 markaksi, tuomio ann·ettiin, •s'itä päivää •}ukematta. 45351: 1vaikkakin 1akivalriokunnassa tämä ve1to- Jos useammilla asianos.aisilla on yhtei- 45352: !I'31ha tuli a•l,ennduksi 200 markaksi. Minä :nen pu!h.eva.lta, .kjiyköön yksi ilmoitus 45353: en voi pitää oi•lmaatn osuttuna sitä ajatusta, kaikkien puolelta." 45354: >että tälilaisella vetorahan korohtamisdla 45355: vääs·täisiin tarkolt.ettuun p:äämääirään. Sitä- 1Eid. K a a r n e : Kots1m on aivan il- 45356: ;pairtsi k01htaa :tämä vetorahan korotus meistä, ·e't:tä :näin ilwrkeam vetorahan ma.k- 45357: ,aiva.n aiheettomasti köyhempiä väestöker- :samiD:en, kui:n tä:ssä •On 1k ysymys, estää 45358: Toksia. Oik·eude·D:käymistä on aina ko·etettu J.röy1hän .oikeuswsias,saan korkeimpaan oi- 45359: ;tehdä marhdloNisimman •halvmbi kaikiUe keut.een vetoamasta, pyydän minä .kannattaa 45360: 'Vä:estökerroksille. Niin•pä on vuoden 17 34 ed. !Kempin tekemää ehdotusta. 45361: •vetomha alennettuna 200 taalerista puo- 45362: ileen. Siinä on l.ausuttuna 1se periaate, että !Keskuste~u juli:steta;am ;pääJttyneeksi. 45363: 10ikeudenkäymistä olisi t•ehtävä yhä fh.al- 45364: V•emmak.si. Tämä o.n oik•ea,arn osunut ajatus, lE n s ·i m :äJ 1i n: e n 45365: v a r a p u h e m i e s: 45366: joka •ol~si pitänyt ottaa huomi·oo·n myöskin \K~eskustelun ku1ues1s a on ed. Kemppi ed. 45367: ifralEtuksen esityksessä eikä läJhbeä korot- Kaa:rneen kanna•Uamana oehdat't,anut, että 45368: iamaan t"åJtä vetora;haa nykyi,sestä 500 8 § :n toisesta lauseesta poistet'taisiin sana.t: 45369: markaksi. TosiD: haMitUiksen perusteluissa ,j.a ant.ailmon sama-lla nosborarhan 200 45370: ·sa:nota:wn, <että köyhemmä.t tai •sellaiset, ma;rkkaa" .ia samoin kolmannessa lauseessa 45371: riotka ·eivät voi .tältä vetora1laa maksaa, ne IS•anat: ,ja yk.si nostmaha". Kutsun tätä 45372: voivat !hankkia köy:hänto·~istuffis,en. Tämä ehdotust.a ed. Kempi•n ·ehdotuk.seksi. 45373: veriaate, t·ämä köyhäntodiBtusten hankki- :Selostus myönU<etään oi!kea.kS'i. 45374: mi.speria:a:t•e on sangen v'enyvä käsite, 45375: !Sillä ei ole •oiema,ssa m~nkääni1aisia nor- iED:sim.äJ•inen varapuhemies: 45376: meda siitä, kuka on ],a,sket:t.ava k öyhäksi eli 45377: 1 45378: ,on si·is ·äJä:n:es1ty:s 'toimite:tt,av:a va'li:o:kunn~.n 45379: sellaisernsi, j,oka •ei täJtä vetorahaa pystyisi ·ehwotuks.en ja eod. Kempin elhdotuksen vä- 45380: maksamaan. Tämä jäisi .riippuvaksi .pai- EMä. 45381: Jm1lisi·st.a viranomais:ist:a ja ei S'ninka.a·n o.J.e 45382: varmaa, että täJmä tulkinta osuisi aina oi- Äänestys ja päätös: 45383: keaan. Minun mielestäni tällaisesta tul- 45384: kinnasta vapauduttaisiin siten, että poistet- Ken hyväksyy suuflen valiokunnan ehdD- 45385: iai:si:in ty.kkänä·än tämä vetoraha. Tämän •tukisen ääill'estää ,jaa"; jos ,'ei" voittaa, on 45386: vetora:ha•n poistaminen ei suinkaan edel1yt- ed. Ke.mpin :ehdotus thyväillsytty. 45387: Laki irtaimistokiinni tyksestä. 785 45388: 45389: 45390: Äänestyksessä annetaan 120 iaa- ja 43 <nityksen esineJenä, mihin o:ma:i1suuteen kiin- 45391: ei-<ä:än:tä. mity.s voidaan myön:tää, :minkä vifranomai- 45392: sen .on v·ahV'isteUa v·a kiinnitys llllaaseud ulla 45393: lEnsim-ä:inien vara:pu•hemies: olevaan te.htaaseen j. n. e. Ja ettei uudis- 45394: ;Eduskunta on siis tässä kohrd,c:m hyvä!ksy- tus toteudu Eia:n ai:kaiseen, ·sen tod,istaa 45395: nvt su1wen VJa1iokunnan ehdotuksen. ;parhaiten .se, että jo vuoden 1.877 vaHio:päi~ 45396: vät anoivat teoslaina,kiinni·tystä koskeva·in 45397: 9'-----28 §:t, 30 luvun nimike, lakiehdo- :asetusten tarkastusta. 'TäydeUä tyydytyk- 45398: tnk<sen johtol,ause ja nimike hyväksytään seHä ·saakin senvuoksi t.odeta, e:ttä tämän 45399: järjes·tänsä ikestknstelutta. kysymyksen järjestely nyt •lopuUisesti 45400: :näyttää toteutuvan. 45401: moisen laki-ehdotuksen 13 §, lakiehdotuk- 1Mitä sitten itse irtaimistokiinnitystä kos- 45402: rsen johtiolause ja nimike hyväksytään. kevaan ~lakiin tul,ee, kat-son .sen :pääasiassa 45403: <tuleva.n täyttämääm ne i:o·iveet, mitkä sii- 45404: 1Ko•lrrna.nn·en laki:ehrdo:buksen l aki·teksti, hen -ovat asetetut. Tosin olisi sen käsityk- 45405: johtolause ja nimike hyväksytään. seni mu:ka.an pitä:nTrt olla .si:k1ä:loi tlaa:jempi, 45406: ·ei.·tä s.e •o1isi u:lot,ettu :koskemaan myöskin 45407: Toirn.en kä,sittely juli.s:be.ta:an :pä:ärbtyneeikrsi. kauppa.liikkeen hikeva<rastoa. Lainvalmis- 45408: telukunta :perust:elee tässä <suhteessa sup- 45409: peampaa Eihdutustaan sillä, et:tä kauppiaan 45410: 8) Ehdotus laiksi irtaimistokiiunityksestä. :luotonba'rve on nykyisinkin keinoin tyyody- 45411: tettävissä, sitähäm jo monet suuret kauppa- 45412: IDsiteJil,ä:än suuren vaEolmnnan mietintö ·p_ank,it :palvelevat, e-ttä kauppias tarvitsee 45413: '11 :o 20 ja otetaan ili o i s e e n k ä s i t te- .si tä,paitsi Eikkees·eensä •sen laadunteen ·nä1h- 45414: ·l y y n si·inä sekä lakivaliokunnan mietin- <d·en suhteelt:ä.s.esti vä1häisiä :pääomia, hän 45415: :nössä n :o 2 va:l:mi,stelevasti krusi teHy ha 1- :kun pyrkii mahr1o1lJ.isimman pian ja 45416: Etuksen esitys mo 13, joka :sisältää yllä- ~nopeasti ~raha-ksi muuttamaan tavaravams- 45417: ma ini:tun il.akiehruotuksen. tonsa, jot<en thänen hwtontarpeensa onkin, 45418: j.oshn uusiutuva, lyhytaikainen, sekä vih- 45419: iEnsimäinen varapuhemies: doin ,sillä, eHä kaupp,iaan reaEluoton tar- 45420: Käsittelyn :poihja.na on ·suuven vaJliokunnan rpeen tyydyttämisestä on jo :myöskin 'Var- 45421: mietintö. Ensin s,aHitaan yl_eiskeskustelu, rantteja kO'skeva:n •eriko·sla,insäädä:nnön 45422: sen jrulkeen eduskunta ,siirtyy yksityiskoh- avulla :knetettu huolehtia. Dman pidempiä 45423: taisoon käs.]t:telyyn. todisteluja Utskaltanee väittää, että edel- 45424: tlämai·nitut p·erustelut, jotka ]:ausuji:s.saan 45425: rMenetbelyta;pa rhyvälksy:tääJn. <todistava<t verrattain :suurta tosiolojen tun- 45426: temattomuutta, eivä:t riitä :puo1ustnkseksi 45427: :sille, e·ttä lakia ei 1ole nJ.O.t·ettu koskemaan 45428: Keskustelu: :kaupp:a vara,stoja.. .Ja kun käytännössä 45429: ep:i:ii~emätttä yihä en·emm:ä<n rul,et.aan kaivata 45430: Ed. E. T u l ·e n h 'e i m o: Larki irtaimis- oikeut•ta voida panta'ta myö's ·kauppavaras- 45431: tokiinnityksestä tu'l·ee poistamaan lainsää- tot, eikä voida a.jatel<La, että ·eduskunnassa 45432: dännössämme :puut·teen, jonka ,poistamista <näin vaikea:g,sa kysymykse·s,sä ikuin esillä- 45433: on kauan toivottu. ISe tulee korvaamaan oleva .on, ryhdyttäisiin 'tekemään l:akieh.do- 45434: .nykyään voimas.sao·levan iteoslainakiinni- :tukS'een ni~n suuria asiaNiosta mnubosh, 45435: tyks,en, jota 1wskevat tJ,a:insäännökse:t mo- :kuin koskettelemani 'l•a.a.jennus tietäå, täy- 45436: inessa sulhieessa .ovat erittäin vanhentuneet rt::v:v tässä snh•t•e:eslsa t:vvtyä vaan lausumaan 45437: :ja va~llinaiset. Vaikka. käytäntö onkin .se toiV'omus, eittä hallitus ens<i tilassa t:a.h- 45438: monessa suhteessa vakiinnuttanut varsin toisi valmistuHaa esit,yks.e.n, j~onka tarkoi- 45439: laaja.n 'tu1lkinnan teo.s'ltai•naa koskeviin J,a;in- tuksena oJis,i tehdä maihd,olli·seksi myöskin 45440: iSäännök,siin nä'h:den, ·on eddleen o:l:emaS>s'a :kaUJppavalra.ston TJanttaamrin.en ·hsj:Jintaa. 45441: :suurta ·epäva.kmisuutta tätä koskevassa 1uovutrbama:t:ta. 45442: ~ainkäytö.ssä monissa tärkei,s:sä kysymyk- 1Mutta jos itse irtaimistokiinnitystä kos- 45443: l'lissä. N:1inpä esim. on ·epätietoista, mir11kä keva.a la:kin onki'll! nidtettt:ä,v.ä siinä rmuor1ossa, 45444: elinkeinolriikkeet voivat olla 'teoslainakii n- minkä se lakivaliokunnan käsittelyssä on • 45445: 99 45446: 786 Tiistaina 14 ·P· marr·a.sk11uta. 45447: 45448: 45449: saanut, tyydyttävänä, ei samaa voi sanoa jentamista, vaan ennen kaikkea sentakia 45450: niistä muista lain muutoksista, .iotka mai- että irtaimistokiinnitys tuottaa juuri sa- 45451: nitusta lakiehdotuksesta ovat aiheutuneet. man irtaimen pantinoikeuden, m1kä etuoi- 45452: Kuten mietintöön liittämästäni vastalau- keusasetuksen 3 § :ssä on mainittu. Sää- 45453: seesta ilmenee, en omasta puolestani voi detäänhän irtaimistokiinnitystä koskevan 45454: hyväksyä lakivaliokunnan etuoikeusasetuk- lain 1 § :.ssä nimenomaan, että irtaimisto- 45455: seen tekemää muutosta. kiinnity:ksen kautta asetetaan laissa mai- 45456: 1Voimassaolevan etuoikeusasetuksen 3 nittu irtain omaisuus velasta pantiksi. 45457: §~ssä on määrätty, että irtaimen pantin Jos kahdella saamisella on samanlainen 45458: haltijan tulee, kun pesä luovutetaan kon- vakuus, luonnollista kai silloin on myös, 45459: kurssiin, saada pantista maksun ennen että tuo vakuus molemmissa tarpauksissa 45460: kaikkia muita. Tämä onkin luonnollista, tuottaa samanlaisen etuoikeuden. Jos sille, 45461: kun jo itse pantin käsite joka tapauksessa, joka irtaimistokiinnityksen kautta nyt saa 45462: määriteltäköön se sitten muuten miten ta- panttioikeuden johonkin irtaimistoon, ei 45463: hansa, ja näitä määritelmiä löytyy kyllä tahdottaisi antaa samaa oikeutta kuin toi- 45464: paljon, sisältää sen, että pantattu omaisuu::; sen irtaimen pantin haltijalle, silloin kait 45465: · .,takaa" sen, vastaa siitä, minkä pantiksi se olisi irtaimistokiinnityk.sen tuottama oikeus 45466: on pantu. Tässä suhteessa ovat kaikki tie- määrättävä joksikin muuksi kuin pantti- 45467: teelliset määritelmät täysin yhtäpitäviä. oikeudeksi. Oikein ei voi olla, että toi- 45468: Tosin lakivaliokunta perusteluissaan sanoo, sella irtaimen panttioikeuden omistajalla 45469: että p.arn.t.tioirkeuden rkäsitbereseren ei kuulu, on toisenlainen oikeus kuin toisella. Laki- 45470: että sen ehdottomasti on tuotettava pantin- valiokunta on huomau-ttanut, että ulosmii:- 45471: 'haltijalle ensisijainen etuoikeus, ja tukee tauskin tuottaa ulosottolain 4 luvun 30 § :n 45472: tätä väitettään sillä, että se on luetellut mukaan panttioikeuden ulosmitattuun irtai- 45473: kaikki ne poikkeukset, mitkä lainsäädän- mist.oon, mutta etuoikeuden vasta etuoi- 45474: tömme tässä suhteessa tuntee. On luonnol- keusasetuksen 8 § :n mukaan. Tämä:hän 45475: lista, että tämä ei ole oikea paikka pantti- on kyllä totta, mutta se suuri ero, mikä 45476: oikeuskäsitteen tieteisopillista selvittely1i näiden kahden ta,pauksen välillä on, on 45477: varten, enkä siihen sen vuoksi ryhdykään. siinä, että sen saatavan vakuudeksi, mikä 45478: Viittaan vaan siihen, mitä edellä lyhyesti on myönnetty irt.aimistokiinnitystä vas- 45479: tiistä mainitsin ja huomautan lisäksi, että taan, on .io lainaa myönnettäessä tahdottu 45480: jotkut mahdolliset lainsäädännössä esiin- antaa vakuu:s, kun taas se saatava, .ioka 45481: tyvät poikkeukset eivät suinkaan tuon kä- ulosmittauksen rkautta saa vakuuden, on 45482: sitteen tieteisopillisessa selvittelyssä todista 45483: myönnetty ilman mitään vakuutta. Ulos- 45484: mitään. .Ja ellei lakivaliokunnan tässä suh- 45485: teessa lausumaa ajatusta ole uutena tieteis- mittaustapauk,sessa saatavan vakuudeksi ei 45486: opillisena määritelmänä pidettävä, en aina- suinkaan ole ,pantu" panttia, vaan otettu 45487: kaan minä puolestani ole onnistunut löytä- .pantti, .iorsta osittain täytyy luopua, .ios 45488: mään ainoatakaan määritelmää, johon laki-· konkurssi syntyy. 45489: valiokunnan lausuma mielipide soveltuisi. ~En usko, että lakivaliokunnan menet- 45490: Kuten sanottu, on kaikissa määritelmissä telyä, kun se ·omavalta~ses.ti- sillä muuksi 45491: ydinajatuksena se, että saamamiehen tulee, en voi sitä nimittää - on mennyt myöntä- 45492: hänelle kuuluvan panttioikeuden nojalla, mään irtaimistokiinnityksen kautta anne- 45493: saada suoritus pantiksi pannusta esineestä. tulle irtaimen pantin oikeudelle etuoikeu- 45494: 1Saman etuoikeuden kuin irtain pantti, den vasta etuoikeusasetuksen 8 § :n nojalla, 45495: tuottara lmnkursrsissra myörs rt:reroslainrwkiinrni- voidaan perustella millään asiallisilla syillä. 45496: tykseen perustuva. etuoikeus. Ja, kuten hal- Sellaisena on koetettu esittää, että kun- 45497: lituksen a.siassa antama esitys osottaa, on nan .ia valtionverot,. jos toisin menetellään, 45498: hallituksen ja lainvalmisrtelukunnan, .ionka jäävät peräti epävarmaan a,semaan. On 45499: mietintöön hallituksen esitys perustuu, tar- sanottu että, milloin irtaimiston panttaa- 45500: koitubena ollut, että irtaimistokiinnityskin minen tapahtuu myö,s hallinta luovuttä- 45501: tuottaisi saman etnoikeuden. Tämä onkin malla, silloin voidaan luovuttaa irtaimis- 45502: aivan luonnollista ei vaan sentakia että tosta ainoastaan .!huomattavan pieni osa, 45503: irtaimistokiinnitys tulee juuri teoslaina- mutta irtaimistokiinnityksellä voitaisiin 45504: kiinnitystä korvaamaan, on vain sen laa- suurin osa irtaimistoa :pa.ntata j.a näinollen 45505: Laki irtaimistokiinnityksestä. 787 45506: 45507: tekaistun kiinnityksen avulla päästä veroa sen seitsemässä ensimäisessä pykälässä mai- 45508: suorittamasta. Vaikka verot meillä ny- ,n~tut rsaa,tavat. .On ~n1wet el'ikoisesti huomat- 45509: kyään saattavatkin nousta niin ~suuriin tava., että .anne.ttaessa mainituissa pykälissä 45510: summiin, että voi olla syytä varoa, ettei luetelluille ,saata.ville ehdottomasti parempi 45511: la·kiin tule sellaisia määräyksiä, jotka voi- etuoikeus kuin irtaimistokiinnitys tuottaa, 45512: vat Ilätääntyneelle veronmaksajalle muo- pesää jaettaessa ei voida kiinnittää, - suo- 45513: dostaa liian suuren viettelyksen hairahtua ritettaessa mainittuja saatavia -- mitään 45514: ,hyväkseen :kä.yttämään epärehellisiäkin kei- huomiota tähän :kiinnitykseen, kiinnitettyä 45515: noja veronmaksusta va•pautuak.seen, on omaisuutta ei voida, j.os niin saa. rsanoa, suo- 45516: pelko siitä, että irtaimistokiinnitys tuot- .itlla, vaan on usein mainitut saatavat suo- 45517: taisi yksinkertaisen keinon veronmaksusta ritettava - kuten sanotaan - ,pääLtä- 45518: vapautumiselle kuitenkin kokonaan aihee- jaon", t. s. ni~den suoritukseen on käytettä- 45519: ton ja väärä. On näet huomattava että, vä, vai·kka muuta omaisuutta •löytyisikin, 45520: milloin on syytä edellyttää, että veron- kiinnitet~stäkin omaisuudesta kertyneistä 45521: maksaja omaisuuttaan salatakseen käyt- varoista se määrä, mikä noista saatavista 45522: täisi sitä keinoa, että hän irtaimistokiinni- niiden osalle lankeaa pesän muiden ja kiin- 45523: tysla.in nojalla kiinnittäisi irtaimistonsa nitetystä omaisuudesta ·kerrtyneiden varojen 45524: näennäisen velkakirjan ,pantiksi, valtion suhteessa toisiinsa. Tämä ei ;liene ollut 45525: edustajilla aina on tilaisuus anoa. veron- lakivaliokunnankaan tarkoitus. Vaikka 45526: maksajan asettamista konkurssiin. Enkä siis tahdottaisiin saavuttaa .se tar:koi.tus, jo- 45527: ainaka,an minä us~lwisi, 1erti:ä 'lliin .hyvin ve- hon lakivaliokunnan enemmistö on pyrki- 45528: ronmaksaia .kuin s.e kolma.s henkilö. joka nyt, nimittäin .sirhen, että, !mikäli pesän 45529: iimoitettaisiin. vdkakirjan haltijaksi, olisi- muut varat siihen eivät riitä, verot otetaan 45530: vat valmiit konkur,ssia.sian yhteydessä te- irtraimistnkiinlllittyk·sern msätamis.ta v.aroist,a. 45531: kemään väärän valan sentakia että veron- olisi muutos siinäkin tapauksessa pitänyt 45532: maksaja pääsisi veroj.ensa suorittamirsesta. sovellu t.taa etuoikeusasetuksen 3 § :ään. 45533: On näet tarkoin huomattava, että kun laki- rJ\tlutta V•aikka tämä ehkä teknilliseksi vir- 45534: valiokunta on jättänyt muuttamatta etuoi- heeksi merkittävä kohta kor.iatta.isiinkin, ei 45535: keusras.etuksen 20 § :n, tuollaista etuoikeutta se paljon lain käytännöllistä mer.kitystä 45536: veroille ulosmittaustapauksissa ei tulisi, auttaisi. Kun verot eivät ole mikään kerta 45537: vaan ainoastaan konlmrssitapauksessa. Ja kaikkiaan vissiksi summaksi vahvistettu 45538: jos taas oletetaan, •että tuollaisia väärän- rahamäärä., vaan saattava.t rsuurestikin vaih- 45539: valantekijöitä ilmestyisi, niin minä saatan della, saattavatpa vielä nousta niin suuriin 45540: vakuuttaa, että itsensä n. s. ,tyhjäksiteke- mää,riin, ette] ede.s koko vantiksi pantu 45541: miseen" löytyy muitakin. vieläpä yksin- omaisuus niiiden maksuun riitä, .helposti 45542: kertaisemrpiakin keinoja miten paljon ta- silloin ymmärtää, että lainanantaja karttaa 45543: hansa. M:itään val'muutta tässä suhteessa sellaista va:kuutta, josta, .ios .se muutenkin 45544: lakivaliokunnan ~allituksen esitykseen te- on enemmän tai vähemmän .e.pävarma, yht- 45545: kemä muutos ei tuota. äkkiä, kun ,sen ,käyttäminen tulisi kysy- 45546: rl\tiuHa minkä tuo muutos vaikuttaa, JOS mykseen, saattaa .todeta, ettei sitä ollenkaan 45547: se vahvi,stetaan, on se, että irtaimistokiin- oleka.an. 45548: nityslailla ei senjälkeen tule olemaan -- Sanotaan, ·että minä luonnollisesti, koska 45549: .siitä olen tullut .yhä. elävämmin vakuute- satun kuulumaan erään pankin .iohtokun- 45550: tuksi - sanottavasti mitään ikäytännöllistä t.aa.n, t;aihdom tä.srs& va.am w11VIna pa:nkkiren 45551: merkitystä. ja yleensä luotanantajien etua. .Suhtaudun 45552: Ja o.sotta.akseni, että asianlaita todella on täJhän väitteeseen täysin rauhallisesti. 45553: näin, pyytäisin vielä saada kiinnittää huo- Vaikka näet olisi niin, että edustamani kan- 45554: miota erääseen seikkaan, jota a.sian a.ikai- nan ajaminen olisikin vaan luotonantajan 45555: semmallakaan vaiheelia ei ·ole tullut huo- etu.ien ajamista, niin onlhan selvää, että 45556: matuksi. Tarkoitan sitä,. että irta.imisio- ellei tämä laki tule sellaiseksi, että luotan- 45557: kiinnityksen haltija, ios lakivaliokunnan antajat ,siihen luottavat, ei luoton nauttiia 45558: kosketeltu ehdotus hyväksyttäisiin. ei sii- sen avulla mistään lainaa saa. Tässä suh- 45559: näkään ta.pauksessa 1sai.si omaansa. vaik•ka teessa laukeavat siis ·sekä luotonanta.ian että 45560: nesän muut varat olisivat kyllin suuret -nauttijan edu1 täysin yhteen. 'Mutta rtä- 45561: peittämään vero.t ja muut etuoikeusasetuk- män lain avullwhan pyritään siihen. että 45562: 788 .Tiistaina 14 ip. marraskuuta. 45563: 45564: luottosruhteiden järjestely kävisi helpom- Ed. Y. Pulkkinenl Pyydän saada 45565: ma.ksi. Tunnettua •On, miten pitkälle meillä kannattaa ·ed. E. 'Tulenheimon ehdotusta. 45566: on takausmiesjäriestelmäl kehittynyt .ia 45567: kaikki lienevät yksimielisiä si:itä, että cEd. M y 11 y m ä k i: J o.s tällä lailla tah- 45568: meillä tulisi 1koettaa johdattaa a.sioita sii- dota-an vara ta 1uoton tarvitsijoille tilaisuus 45569: hen suuntaan, että tuos·ta .takausmies-.iäries- saada luottoa koko omaisuutensa määrälle 45570: telmästä päästäisiin. Laatimalla sellaiset sekä turvata myös luotonanta.iia, niin siinä 45571: lait kuin esilläoleva kä.ytännöllisiä tarpeita. taptauksessa ed. Tulenheimon ehdotus mer- 45572: silmälläpitäen .ia jättämällä sivuvaikuttimet kitsis~ tälle laille parann-qsta. Mutta mie- 45573: syrjää.n, voitaisiin todella 1pää•stä askel lä- les,täni se ei ole edes luotonottajien etujen 45574: hemmäksi äsken:. mainits:emaani tmkoitusta. mukaista, sillä se edistää liika. velkaantu- 45575: Ja niin a ian siis tä.ssä myös niiden kantaa, mista, mitä ha.llituksenkin esityksessä ta:h- 45576: jotka pitävät takausmies-.iärjestelmää. sel- Ciotaan välttää, joskin toisella tavalla. Mutta 45577: laisena pahana, .iosta olisi ·pyrittävä pääse- sen lisäksi liittyy tähän asiaan muitakin, 45578: mään. joita ed. 'Tulenheimokin mainitsi nimittäin 45579: Kun lakivaliokunta lisäk,si - näJhtäväJsti ty•önteki.iäin ja ;y~hteiskunnan edut. Jos 45580: .h:vvin määrätyllä tarkoituksella - on mie- 1uotonotta ialle annetaan ;til.aisuus kiinnittää 45581: tinnössään huomauttanut, että työvä.en ,pal- koko irtaimistonsa, niin tässä tapauksessa 45582: kat, .ios hallituksen esitys koSikettelemas- ei ole työläisillä tilaisuutta saada palkko- 45583: sani kohden hyväksytään, ·eiväit \kaikes.sa. jaan siinä tap.auksessa, että tällainen liike 45584: laajuudessaan tuEsi turvattuun asemaan. menee vararikkoon. Hallituksen esityksessä, 45585: tahdon nimenomaan saada sanotuksi,, että johon ed. Tulenheimo viittaa, varataan työ- 45586: niiden asema., miten laajalti tahansa voi- läisille oikeus saada palkat yhdeltä kuu- 45587: daan helposti, .prdemmältä:kin ajalta kuin kaudelta .ia maataloustyöläisille kolmelta 45588: hallituksen esityksessä •Se on tehty, tur- kuukaudel.ta. Nyt kuitenkin jokainen, .ioka 45589: va ta, vaikka etuoikeus myönnettäisiin 3 työväen- .ia liikkeen1har.ioitta.iain asioita 45590: § :n mukaan .ia m:inuUa puolestani ei ole mi- tässä tapauksessa tuntee, tietää, että työ- 45591: tään sitä vastaan, että niin t·ehdään. Syy, läisten palkat teollisuudessa .ia käsityö- 45592: miksi en tässä suhteessa omasta puoles.tani ·ammateissa nvat usein saamatta jopa kuu- 45593: ole ehdotusta tehnyt, riippuu vaan ,siitä. deltakin kuukaudelta. Myöskään ei ole ol- 45594: että olen ollut siinä käsit:vkses.sä, että io lenkaan maataloudessa y•leensä taparua 45595: hallituksen esitys ne käytännöllisesti kat- maksaa ra.hap.alkko.ia .aina .kolmen kuukau- 45596: soen täY'sin turvaa. !Mutta kuten sanottu, 'den aiikan:a vaikka 'l>uon,non,tuot:bei.s.sa. m:a1k- 45597: sen muutoksen aikaa.nsaaminen on erittäin setta va osa. suori tetaankin säännölli,semmin. 45598: helppo tehtävä. 1\,f utta aivan yleinen ilmi1ö on, että kun liike 45599: Kun suuren valiokunnan ehdotuksen mu- on vararikan partaalla,, .iäävät työpalkat 45600: kaisesti etuoikeus-·asetuik.sen 3 §, johon kä- vararikan edellä useammiHa kuukansilta 45601: sitykseni mukaan muutos jo.ka tapauksessa ma•ksattamatta. Jos ei tälläisissa tapauk- 45602: - oltakoon asiassa sitten lakivaliokunnan sissa työpalkkoja peritä etuoikend·ella, niin 45603: enemmistön tai minun edustama:llani 'kan- jäävät työläiset saamatta korvauksen niid·en 45604: nalla - on t.ehtävä, ei ollenkaan tule :vksi- i.avarain valmistamisesta .ioita velkoj.en suo- 45605: tyis:koMaisen käsittelyn alaiseksi, ins laki- ritukseksi myydään. Ei ole vähäarvoinen 45606: valiokunnan ja sii1hen liittyvä suuren valio- myöskään verojen P·erimistä turvaava sää- 45607: kunnan mietinW pannaa.n käsittelyn po·h- ·flös. ,Jokainen ti.etää, että on osa kansalai- 45608: ja:ksi, pyydän kunnioittaen. lisäksi viittaa- sia, jotka pyrkivät va,pautumaan valtion 45609: malla muihin vastalauseessani esittämiin .ia kunnan vel'oi,sta ioille tulee tavattoman 45610: perus1teihin, saada ehdottaa, että eduskunta edullinen tilaisuus niistä vapautua, .ios ed. 45611: rY'htyessään käsitt.elemään lakia, jolla muu- Tulenheimon ehidotus hyväksytään, kiinnit- 45612: tetaan erinäisiä ,pykäliä ma,rraskuun 9• p :nä tlimällä koko omaisuutensa. Ei lä:heskään 45613: 1868 annetussa. a.setuksessa velkniain oi- kaikki ne, jotka pyrkivät näillä keinoin va- 45614: keudesta .ia. etuud·esta toistensa edellä mak- ·nautumaan veroista, ole sellaisissa taloud<el- 45615: sun .saamiseen konkurssiin luovutetusta lisissa o.loissa, että niitä voitaisiin vararik- 45616: omaisuudesta, tahtoisi käsittelynsä pohjaksi koon aseitamaHa pakoittaa ilmoittamaan 45617: panna hallituksen asiasta antaman esit.Y'k- varansa oikein. 'Talonväli•ttä.iät y. m. ovat 45618: sen. s.enaisi1a 'liikkeitä, ettei niiiHä: ole ulo:smi- 45619: Laki irtaimistokiinnityksestä .. 789 45620: - - - - -------··------ 45621: 45622: 45623: tattavaa kuin huonekalust.o, mutta .ios he Eduskunta ryhtyy yksityiskohtaisesti 45624: sen kiinnittävät, niin veroja ei voida saada, lakiehd·otuksia käsittelemään. 45625: €ikä tämäntapaisten liikkeitten asemaan 45626: vararikk,o·on ih1wku v.aikuta. 45627: Laki i•rtaimistokiinnityksestä. 45628: 'Mini.st.eri A k e s s o n: Tässä ei liene so- 45629: .piva paikka •ryhtyä lakitieteelliseen väit- 1l-M §:t, 1 luvun nimike, 16-24 §:t, 45630: telyyn enkä minä aijo sitä tehdäkään, 2 luvun nimike, 25-2·91 § :t. 3 luvun nimike, 45631: mutta ed. Tulenheimon puheenvuoron joh- lakiehdotuksen johtolause j~ lakiehd-otuksen 45632: dosta .tahtoisin kuitenkin lausua muutaman nimike .hyväksytään järjestänsä keskus- 45633: sanan osoittaakseni, että lakivaliokunnan telutta. 45634: enemmistö ei kuitenkaan ole .ioutunut tähän 45635: pwheenaolevaan tulokseen aivan ilman mi- 45636: tään perust·eita.. Panttioikeus on aina laki- Laki rikoslain 3:8 luvun 5 § :n muutta- 45637: tieteessä luokitettu .kahteen suureen luok- misesta. 45638: kaan: kä.teispantti ,i.a hypoteekkipantti. ·5 §, •lakiehdotuksen johtolause ja laki- 45639: Molemmat nämä .panttioikeudet eivät sel- ehdotuksen nimike hyvwksytään. 45640: laisinaan eroa toisistaan, mutta käytän- 45641: nössä on aina .katsottu tarpeelliseksi myön- 45642: tää edelliselle vahv.empi as·ema kuin hypo- Laki marraskuun 91 päivänä 18•6.S .annetun 45643: teekkipantille. Niinpä oli alkuperäisessä konkurssisäännön 6 .ia 416 § :n muutta- 45644: -etuoikeusasetuksessa myönnetty käteispan- misesta. 45645: tin ·haltijalle etuoikeus 3 § :n mukaan, mut- 45646: ta hypoteekkipantti, jota siihen aikaan oli 6 ia 46 § :t, lakiehdotuksen johtolau:se ja 45647: :air:oastaan kiineist.öön vahvistetun kiin- lakiehdotuk.s.en nimike hyvä:ksytään. 45648: nityksen haltiialla, saman asetuksen 10 §:n 45649: mukaan; siis verrattain ·paljon huonompi 45650: ~tuoikeus. Se pa.nttioikeus, mitä irtaimisto- Laki, 45651: kiinnityksellä perustetaan, on hypoteek.h- 45652: -pantin luontoinen, .ia lakivaliokunta on otta- jolla muutetaan 8, 15 .ia 2·0 § marraskuun 45653: malla sen tuottaman etuoikeuden etuoikeus- 9 päivänä 1·8:68 annetussa asetuksessa vel- 45654: asetuksen 8 § :ään ainoastaan asettunut sa- kojain oikeudesta ja etuudesta toistensa 45655: malle kannalle, kuin asetuksen alkuperäi- edellä makson .saamiseen konkurssiin luo- 45656: sillä säätädillä on ollut. vutetusta omaisuudesta. 45657: 45658: Yleiskeskustelu julistetaan päättyneek.si. En.simäin.en va!l'apuihemies: 45659: Nyt on otettava ratkaistavaksi ed. E. Tu- 45660: Ensimäinen varapuhemies: lenheimon ehdotus, että käsittelyn :pO'h.iaksi 45661: Yleiskeskustelun kuluessa on ed. E. Tulen- asetettaisiin hallituksen esitykseen .sisäl- 45662: reima ed. Y. Pulkkisen kannattamana eh- tvvä vastaava lakiehdotu:s. 45663: dottanut, että eduskunta ryhtyessään kä- 45664: sittelemään suuren valiokunnan mietintöön 45665: sisält;vvää neljättä lakiehdotusta, tahtoisi Xänestys ja päätös: 45666: käsittelynsä pohjaksi panna hallituksen 45667: asiasta antamaan esitykseen sisältyvän vas- !Ken 1käsittelyn pohjaksi hyväksyy suu- 45668: taavan lakiehdotuksen. Kutsun tätä ehdo- ren valiokunnan ehdotuksen, äänestää 45669: tusta ed. E. Tulenheimon ehdotukseksi. ,jaa"; ios ,ei" voittaa, on ed. E. Tulenhei- 45670: mon ehdotus 1hyväksytty. 45671: Selonteko myönnetään oikeaksi. 45672: Äänestyksessä annetaan 126 .1-aa- Ja 40 45673: Ensimäin-en vara.puhemies: ei-ää.ntä. 45674: Tämä ehdotus otetaan .huomioon, kun edus- 45675: kunta ryhtyy käsittelemään suuren valio- -En.simäinen varapuhemies: 45676: -kunnan mietintöön sisältyvää neljättä lwki- Eduskunta on siis hy1jännyt ed. E. Tulen- 45677: 'ehdotusta. heimon ehcvotuksen. 45678: 790 Tiistaina 14 •P· marrHs,kuuta . 45679: 45680: .8, 15 ja 20 § :t, lakiehdotuksen johtolause .siko sitä kunnallinen viranomainen vai elin- 45681: .ia sen nimike hyväksytään keskustelutta. keinonhar.ioittaia vai molemmat. Ei ole 45682: mitään osviitto.ia näissä suhteissa. Vaitkka 45683: •A.Jsian toinen käsittely julist~taan vä:ät- kannatan sitä veriaatetta, iota vastalauseen- 45684: tyneeksi. tekijät ajavat, niin se ei kuiten•kaan käy tä- 45685: män ehdotetun lain mukaan. 45686: 9) Ehdotus laiksi kiellosta käyttää tavaroissa 45687: Keskustelu julistetaan väättyneeksi. 45688: ·vääriä alkuperää tai lajia osoittavia 45689: merkintöjä. 45690: Asian @.simäinen käsittely julistetaan 45691: päättyneeksi ja mietintö lähe:tetään .suu- 45692: IHallituksen esityksen n:o 15 johdosta r e e n v a l i o k u n t a a n. 45693: laadittu talousvaliokunnan mietintö n:o 3 45694: esitellään mainitun lainsäätämisasian en- 45695: s i m ä i s t ä k ä s i t t e 1 y ä varten. 11) Lakia korkeimmista sallituista vuokrista 45696: 45697: Kukaan ei halua vulheenvuoroa. koskeva hallituksen esitys n :o 42 esitellään 45698: ia lähetetään puhemiesneuvoston ehd·otuk- 45699: 1Asian ensimäinen tkä.sittely julistetaan sen mukaan laki- .i a talousva l i o- 45700: päättyneeksi ja asia läihetetään s u u r e e n k unta a n. 45701: v a 1 i o k u n t a a n. 45702: 12) La:k·ia valtiopäiväjärjestyksen erinäisten 45703: 10) Ehd.otus laiksi 27 p :nä syyskuuta 1919 säännösten muuttamis·esta 45704: annetun Elinkeinolain 22 § :n muuttamisesta. 45705: koskeva hallituksen esitys n :o 43 esitellään 45706: Ed. Koiviston y .. m. ·edusk. esit. n:o 19 .ia lähetetään puhemiesneuvoston ehdotuk- 45707: johdosta laadittu talousvaliokunnan mie- sen mukaan ;p e •r u s t u s laki valio- 45708: tintö n :o 4 esitellään mainitun lainsäätämis- k u n t aan. 45709: aslan e n s i m ä i .s t ä k ä .s i .t t e 1 y ä var- 45710: ten. 13) Korvauksen maksamista Suomen Pan- 45711: kille Venäjän valtion lyhyt<aikaisista 45712: velkasi toum uksis ro 45713: Keskustelu: 45714: koskeva hallituksen esitys n :o 44 esitellään 45715: •Ed. 'T o 11 •fl i n e n: Pyytäisin huomaut- 45716: ja lähetetään vuhemiesneuvoston ehdotuk- 45717: taa suurelle valiokunnalle, että se tätä la- sen mukaan valtiovara i n v a 1 i o- 45718: kia käsitellessään ottaisi käsittelynsä .poh- 45719: k u n t a a n, jonka tulee pyytää lausunto 45720: jaksi sen vasta1auseen, jaka liittyy talous- 45721: p a n k :k i v a 1 i o k u n n a 1 t a. 45722: valiokunnall mietintö·ön, kun siellä tätä 45723: asiaa on käsitelty. 45724: 14) Ehdotuksen laiksi r,ikoslain i38 Juvun 10 45725: •Ed. R ei n i k aine n.: Vaikka tahtoisin- § :n muuttamisesta 45726: kin hyväksyä sen periaatteen, jota vasta- 45727: lauseen tekijät kannattavat, niin minun kä- sisältävä hallituksen esitys n:o 45 esitel- 45728: sittääkseni se on mahdoton toteuttaa tämän lään .ia lähetetään puhemiesneuvoston ehdo- 45729: vas'alauseen nojalla. Nimittäin vastalause, tuksen mukaisest~ 1 a k i v a 1 i o k u n- 45730: paitsi sitä, ·että se on stilistisesti aivan ta a n. 45731: heikko, on muutenkin asiallisesti sellainen, 45732: että sen mukaan ei mitenkään voi tätä ky- 15) Ehdotuksen laiksi tie- ja vesirakennus- 45733: symystä .iä•r.iestää. Täytyisihän nimen- hallinnon viroista ja palvelustoimista 45734: omaan olla edes .ionkunlaisia määrävksiä 45735: siitä, missä suhteessa ovat esim. kunnalliset sisältävä hallituksen esitys n:o 46 esitel- 45736: viranomaiset ia asianomaiset elinkeinon lään ja lähetetään puhemiesneuvoston ehdo- 45737: hal'.i oi Ha.i at, mitenkä esim. järjestettäisiin tuksen mukaisesti valtiovara i n v a- 45738: vilkasliikkeisellä pa.i:kalla va.lvonta, v.al voi- 1 i o k u n t aan. 45739: Merimieslaki. 791 45740: 45741: 16) Bhdotu:ksen me•rimieslaiksi koskisi ohimenevää v•ammaa. Täs.sä laissa 45742: merimiehille pitäisi sairausajalta ja semmoi- 45743: sisältävä hallituksen esitys n :o 4 7 esitel- sesta tapaturmava.mmasta, josta sairas para- 45744: lään. nee, viimeistään 120 päivän kuluessa mak- 45745: saa koko tuolta a ialta palkka, kosika sitä 45746: E n s i m ä i ne n v a rapu he m i e s: ei voida vakuutuksen kautta toisin järjes- 45747: Puhemiesneuvosto ehdottaa asian läJhetettä- tää. Merimiehet asetetaan tässä laissa siis 45748: väksi laki- ja talousvaliokuntaan. huonompaan asemaan, kuin mitä teolli- 45749: suustyöläiset ovat muiden lakien kautta 45750: Keskustelu: a.setetut. .Sitten tässä laissa on erilainen 45751: irtisanomisaika päällikkökuntaan kuuluville 45752: Ed. P a a sivuori: Kun asia lähetetään .ia erilainen merimiehille. Merimies voi- 45753: laki- ja talousvaliokuntaan, niin minä pyy- daan 7 päivän irtisanomisen jälkeen toi- 45754: täisin valiokunnalle evästyksenä lausua mestaan erottaa, mutta päällikkökuntaan 45755: muutaman .sanan .tästä laista. Ensibikin kuuluva kuukauden irtisanomisajan kulut- 45756: tässä on lasten ikäraja ehdotettu rajoitetta- tua. Minä ehdottaisin, että valiokunta ot- 45757: vaksi 14 vuod<eksi, jota nuorempaa ei saisi taisi ha·rkittavakseen, että tämä laki saa- 45758: ottaa laivan palvelukseen. Nyt .tämä i>kä- tettaisiin vhdenmukaisehi irtisanomiseen 45759: ra.iaehdotus on ehdottomasti liian alhai- nähden sekä päällikkökuntaan kuuluville 45760: mm, koska laivoissa ei ole rajoitettu mi- että merimiehille ja että ne edut, mitä 45761: tään erikoista työaikaa, vaikka .teollisuus- merimiehille tulee, että ne olisivat yhden- 45762: ammateissa onkin 14 vuotta ikäraja, niin mukaiset sen kanssa mitä teollisuusamma- 45763: on samalla rajoitettu tY'öa.ika. 6 tunniksi teissa tyoöntekijät saavat sekä :palkkana 45764: ja myös yötyö kielletty. Laivoissa ei ole että .tap·aturma- ja sairausvakuutu:ksina 45765: mitään muuta kuin tämä ikäraja, ettei saa tulevina korva uksina. 45766: ottaa 14 vuotta nuorempaa laivan palve- 45767: Keskustelu julistetaan päättyneeksi. 45768: lukseen. Tämä on ehdottomasti ,puute 45769: tässä laissa, että näitä nuoria, .iot.ka ovat Esitys lähetetään 1 a k i- .i a t a 1 o u s- 45770: 14 vuotta täyttäJllleet, sa.adaa.n ott·a.a laivan v a 1 i o k u n t a a n. 45771: pa.lvelukseen. 'Teollisuusammateissa on ai- 45772: van tDisin. Siellä on 14, 15 ja 1.6 v. ikä- 17) Eduskunnan oikeus>asiamieben kertomus 45773: raja, siellä on nuoret henkilöt jaettuna lap- toiminnastaan vuonna 1921 45774: siin .ia. nuoriin h~mikilöihin, joiden työajasta esitellään ja lähetetään Pt.Ihemiesneuvoston 45775: on etrilaiset määräykset. Tässä ei ole työ- ehdotuksen mukaisesti perustus 1 a k i- 45776: ajasta mitään. Näitä M vuotta täyttä- v a 1 i o kun t a .a n. 45777: neitä vDidaan pitää työssä miten pitkän ai- 45778: kaa tahansa, vaikka läpi vuorokauden 45779: t.Y'össä. Sitten tämä laki palkkaetuihin- 45780: kaan nähden ei ole edoes y>htä hyvä kuin Pöydällepanot: 45781: mitä muut lait takaavat teollisuustyöläi- 45782: sille. Esimerkiksi tässä sairausajasta .ia !Esitellään ja pannaan pöy.dälle ensi .per- 45783: semmoisesta tapaturmasta, josta seuraa jantailll istuntoon: 45784: ohimenevä työkyvyttömy.Y'S, maksetaan 18) Ehdotuksen laiksi ulkoasiainministeriön 45785: meri:miehille korvaus.ta enintään 1 kuukau- viroista ja palvelustoimista 45786: den ajan. .Jos tätä nyt vertaa muihin työ- 45787: läisiin, .iotka ovat tapaturman varalta va- sisältävän ,hallituksen esityksen johdosta 45788: kuutettavat, niin nehän saavat ohimene- laadittu perustuslakivaliokunnan mietintö 45789: västä vammasta aina 120 päivään saakka n:o 11. 45790: \korvausta. Nämä saavat ohimenevästä 45791: vammasta yhden kuukauden palkan. 19) Ehdotuksen laiksi kansakoulutoimen 45792: Eiväbhän merimiehet ole vakuutetut ohi- järjestysmuodon perusteista 45793: menevän vamman varalta, he ovat vakuu- 45794: tetut ainoastaan pysyvän vamman ja kuo- sisältävän hallituksen esityksen johdosta 45795: lemantapauksen varalta. Eihän merellä laadittu sivistysvaliokunnan mietintö n :o 5. 45796: voida .sov·eltaa sellaista vakuutusta, joka 45797: 792 Tiistaina 14 'P· manasil.muta. 45798: 45799: Vapautus kansliatoimikunnan jäsenyydestä. Puheenvuoron saatuaan lausuu 45800: Ensimäinen varapuh·emies: Ed. Lohi: Pyydän ilmoittaa., että huo- 45801: Edustaja, ministeri Niukkanen on jättänyt menna kello 9 aamulla on Säätytalolla 45802: eduskunnalle kirjelmän, jonka sihteeri lu- suuren valiokunnan huoneessa valitsijamies- 45803: kee. ten kokous, jossa toimitetaan jäsenten vaali 45804: S~hteeri lukee: 45805: niihin valiokuntiin, joissa paikka ihallituk- 45806: seenmenon johdosta ·On jäänyt avoimeffisi. 45807: Eduskunnalle. 45808: :Tultuani nimitetyksi jäseneksi valtioneu- 45809: vostoon pyydän kunnioittaen vapautusta 45810: kansliatoimikunnan jäsenyydestä. Seuraava istunto on huomenna, keski- 45811: Hels.in_gi:ssä, 14 rpäivänä marraskuuta viikkona kello 3 i. p. 45812: 1·922. 45813: J U!ho Niukkanen. 45814: ·Eduskunta myöntyy anomrukseen. 45815: Täysi-ristunto päMtyy kello 2,13 päi- 45816: Ensimäin·en: varapuhemies: vällä. 45817: Tämän päätöksen johdosta ilmoitan, että 45818: kansliatoimikunnan yhden .iäsenen vaali 45819: toimitetaan eduskunnan ensi istunnossa. P.öytäkir.ian vakuudeksi: 45820: Eino J. Ahla . 45821: 45822: 45823: 45824: 45825: • 45826: 23. Keskiviikkona 15 p. marraskuuta 1922 45827: kello 3 i. p. 45828: 45829: Päiväjärjestys. Uusia jäseniä valiokuntiin. 45830: 45831: Ilmoituksia: LE n s i m ä i n e n v a r a p ·u h e m i e s: 45832: Esitellään valitsijamiehiltä saapunut kir- 45833: jelmä. 45834: 1) Puhemiehen vaali ......... . 45835: 2) Toisen varapuhemiehen vaali .. 1Sihteeri lukee: 45836: " 45837: 3) Kansliatoimikunnan jäsenen Valitsijamiehet. 45838: vaali .......................... . 795 Helsinki. 45839: 15 p:nä marraskuuta W~22. 45840: Kolmas käsittely: 45841: E d u s k u n n a ll e. 45842: 4) Ehdotus laiksi kunnallisten ja 45843: yksityisten kasvatuslaitosten valtio- Pyydämm,e kunnioittaen ilmoittaa, eWi. 45844: avusta ........................ . tänään pidetyssä valitsijamiesten kokouk- 45845: Asiakirjat: Suuren vaJiokun- " sessa on eri valiokuntiin jäseniksi ja vara- 45846: nan mietinnöt n:ot 8 ja 8 a; sivistys- jäseniksi hallitukseen kutsuttujen tilalle 45847: valiokunnan mietintö n:o 2; hallituk- valittu seuraavat henkilöt: 45848: sen esitys n:o 4. LP e r u s t u slakivaliokuntaan 45849: ministeri Vennolan , tilalle jäseneksi ed. 45850: I~inna ja ministeri Pullisen tilalle vara- 45851: Puhetta johtaa ensimäinen varapuhemies jäseneksi ,ed. A. Pulkkinen. 45852: Virkkunen. rvaltiovarainvaliokuntaan 45853: ministeri Rydin tilalle jäseneksi ed. Ikonen 45854: ja ministeri Niukkasen tilalle ed. Kukko- 45855: Nimenhuudossa merkitään poissaoleviksi nen sekä ministeri Sunilan tilalle varajäse- 45856: neksi ed. Ryynänen; 45857: ed. Aalto, Haverinen, Hiidenheimo, Kaila, 45858: Lahdensuo, Linna, Ryti, Salo ja W ennola. ,L a k i v a l i o k u n t a a n ministeri 45859: Akessonin tilalle jäseneksi ed. Reinikka; 45860: 1K u 1 k u 1 a i t o s v a 1 i o k u n t a a n 45861: llmoitusasiat: ministeri Pullisen tilalle jäseneksi ed. 45862: Aspelin; 45863: rv apautusta eduskuntatyöstä saavat tä- M a a t a 1 o u s v a 1 i o kunta a n mi- 45864: män päivän istunnosta ed. Haverinen sai- nisteri Suni1an tilalle jäseneksi ed. Man- 45865: Tanden vuoksi, ed. E. Tulenheimo, yksi- ner; 45866: tyisasian vuoksi ensi perjantain istunnosta, 45867: ed. Kirra yksityisasiain takia 14 päivästä Työväenasiain valiokun ta an 45868: 22 päivään. ministeri J oukahaisen tilalle jäseneksi ed. 45869: Honkavaara; 45870: 100 45871: 794 Keskiviikkona 15 :p. marraskuUlta. 45872: 45873: Ulkoa s i a i n valiokuntaan mi- Tämän johdosta lausuu puhujalavalta 45874: nisteri J oukahaisen tilalle jäseneksi ed. A. 45875: Pesonen .ia ministeri Niukkasen tilalle .Puh e m i e s: Minä Wäinö W uolijoki 45876: varajäseneksi ed. Seppänen ja ministeri vakuutan, että minä puhemiestoimessa tah- 45877: Vennolan tilalle varajäseneksi ed. Holsti; don voimieni mukaan puolustaa eduskun- 45878: nan ja 1Suomen kansan oikeutta perustus- 45879: fr a r k a S t U S V a l i 0 k U n t a a n mi-· lakien mukaan. 45880: nisteri Akessonin tilalle jäseneksi ed. J. 45881: Vainio, ministeri Mantereen tilalle vara- 45882: jäseneksi ed. G. Hirvensalo ja ministeri Puhemies Wuolijoen tervehdys. 45883: Sunilan tilalle varajäseneksi ed. Kivilinna. 45884: Kun valtiovarainvaliokunnan jäseneksi !Puhemies :Wuolijoki ryhtyy toimeensa ja 45885: valittu ed. Ikonen on sanotun valiokunnan lausuu: 45886: varajäsen, valittiin hänen tilalleen va:ra.iäse- 45887: neksi ed. G. Hirv·ensalo, samoin va.littiin Minä kiitän eduskuntaa siitä luottamuk- 45888: ed. Aspelinin tilalle varajäseneksi kulku· sesta, jota se on minua kohtaan osoittanut 45889: l?.itosvaliokuntaan ed. A. J askari .ia työ- valitessaan minwt eduskunnan puhemiehen 45890: väenasiainvaliokuntaan varajäseneksi ed. kunniakkaaseen tehtävään. Minä toivon, 45891: Honkavaaran tilalle ed. tSalo. että edustajat suosiollisesti suhtautuvat 45892: niihin puutteellisuuksiin, joita tointa hoi- 45893: Valitsijamiesten puolesta: taessani tulee esiintymään. 45894: 45895: K. A. Lohi. 45896: Oskar Reinikainen. 2) 'roisen varwpuhemiehen vaali. 45897: 45898: ,p u h e m i e s: INyt toimitetaan toisen 45899: varapuhemiehen vaali 1922 vuoden valtio- 45900: TJäiväin jäljelläolevaksi ajaksi. 45901: Päiväjärjestyksessä olevat asiat: 45902: !Toimitetussa vaalissa saavat ääniä: ed. 45903: 1) Puhemiehen vaa1i. 45904: Hahl 812 ääntä, ed. Roos 61 ääntä, ed. 45905: Långström 15 ääntä, ed. Tanner 8 ääntä, 45906: lEnsimäinen varapuhemies: ed. V. Vainio 4 ääntä, edustajat Tainio, 45907: Eduskunta ryhtyy nyt toimittamaan edus- Westermarck ja J_,ahdensuo kukin 2 ääntä 45908: kunnan puhemiehen vaalia. sekä edustajat von Born, Enqvist, Kemppi, 45909: Tuomi, A. Kallio, Hiilos, Numminen, Lam- 45910: !Toimitetussa vaalissa saavat aama: ed. pinen ja Fagerholm kukin 1 äänen. 45911: "\Vuolijoki 115 ääntä, ed. Virkkunen 67 45912: ääntä, ed. Hahl 4 ääntä sekä edustajat Ing- lP u h e m i e s: 1Koska kukaan ei ole saa- 45913: man, 'Tanner ja ·Westermarck kukin 1 ää- nut ehd-otonta enemmistöä, on uusi v.aali 45914: nen. toimit·et.tava. 45915: Ensimäinen varapuhemies: iTässä vaalissa saavat ääniä: ed. Hahl 45916: Kun edustaja W u o 1 i j o k i on saanut eh- 87 ääntä, ed. Roos 612 ääntä, ed. Långström 45917: dottoman ääntenenemmistön, on hän siis ja ed. Tanner kumpikin 6 ääntä, edustajat 45918: valittu ;puhe mieheksi vuoden Y. Vainio, Fagerholm ja Leinonen kukin 45919: 1 9 2 2 v a l t i o p ä i v ä i n j ä 1 j e 11 ä- 2 ääntä sekä edustajat von Born, W ester- 45920: o l e v a k s i a j a k s i. marck, Lahdensuo ja Tolonen kukin 1 ää- 45921: nen; sitäpaitsi on 2 lippua hyljätty. 45922: Ensimäinen varapuhemies: 45923: :Minä pyydän valittua puhemi·estä anta- ·Puhemies: Ed. H a h l on siis tullut 45924: maan puhemiesvakuutuksensa .ia senjälkeen valituksi t o i s e k s i v a r a p u h e m i e- 45925: ryhtymään toimeensa eduskunnan puhe- h e k s i 1' 91 2. 2: vuoden valtio p ä i- 45926: miehenä. v ä i n j ä l j e 11 ä o l e v a k s i a .i a k s i. 45927: Kasvatuslaitosten valtioapu. 795 45928: 45929: ,p u h e m i e s: ,pyydän, että ed. Hahl taan sekä varajäsenen ulkoasiainvaliokun- 45930: antaa valtiopäiväjärjestyksen mukaisen va- taan. 45931: kuutuksen. 45932: Hyväksytään. 45933: 1Puhujalavalta lausuu 45934: 45935: 'Toinen varapuhemies Hahl: 45936: 3) Kansliatoimikunnan jäsenen vaali. 45937: }Iinä Eero \Viljam Hahl vakuutan, että 45938: minä puhemiestoimessa tahdon voimieni 45939: mukaan puolustaa sekä .Suomen kansan :P u h e m i e s: Nyt toimitetaan kanslia- 45940: että eduskunnan ja hallituksen oikeutta toimikunnan yhden jäsenen vaaJi. 45941: perustuslakien mukaan. Halutaanko tehdä ehdotuksia? 45942: 45943: tEd. G. Hirvensalo: Pyydän ehdot- 45944: taa, että kansliatoimikuntaan valittaisiin 45945: Ilmoitus puhemiehen ja varapuhemiehen cd. Särkkä. 45946: vaalista. 45947: ,Ed. Ikonen: Pyydän kannattaa ed. 45948: 1P u h e m i e s: ·Puhemiehen ja toisen va- Hirvensalon tekemää ehdotusta. 45949: rapuhemiehen vaalin tuloksesta on lähetet- 45950: tävä ilmoitus :Tasavallan Presidentille. •Keskustelu julistetaan päättyneeksi. 45951: 45952: !Sihteeri lukee kirjelmäluonnoksen: P u he mies: Keskustelussa on ehdo- 45953: 1 45954: 45955: 45956: tettu, että ed. ~Särkkä valittaisiin kanslia- 45957: toimikuntaan. 45958: ,Tasavallan Presidentille. 45959: •Eduskunta valitsee kansliatoimikuntaan 45960: Sen johdosta, että eduskunta on pyyn- ed. Särkän. 45961: nöstä vapauttanut toimistaan 1>922 vuoden 45962: Yaltiopäiväin alussa valitun eduskunnan 45963: puhemiehen Kyösti Kallion ja toisen vara- 45964: puhemiehen Oskari Mantereen, on edus- 4) Ehdotus Iaibi kunnallisten ja yksityisten 45965: kunta tänä päivänä toimittanut puhemie- ·kasvatuslaitosten valtioavusta. 45966: hen ja toisen varapuhemiehen vaalin ja on 45967: täten 19~2 vuoden valtiopäiväin jälelläole- !Hallituksen esitys n:o 4, jota on valmis- 45968: vr,ksi ajaksi valittu: televasti käsitelty sivistysvaliokunnan mie- 45969: tinnössä n :o 2 ja suuren valiokunnan mie- 45970: puhemieheksi filosofian maisteri Wäinö tinnöissä n:ot 8 ja. 8 a, esi'telJään ja t k u- 45971: "\Vuolijoki; sekä v a a n k o l m a n t e e n k ä s i t t e 1 y y n. 45972: toiseksi varapnhemieheksi agronoom1 ,p u h e m i e s: Edellisessä istunnossa 45973: Eero Wiljam Hahl. esitettiin vaatimus asian jättämisestä lepää- 45974: mään. Tämä kysymys on ny.t ratkaistava. 45975: !Helsingissä, 15 päivänä marraskuuta Ensin sallitaan asiassa keskustelu. Sen 45976: 19>2.2. jälkeen toimitetaan lippuäänestys. .r 45977: os vä- 45978: llintään 1 /~ eduskunnan kaikista jäsenistä 45979: !Kirjelmä hyväksytään. kannattaa vaatimusta, jää lakiehdotus le- 45980: päämään ensimäisiin uusien vaalien jälkeen 45981: kokoontuviin valtiopäiviin, mutta muussa 45982: tapauksessa on ehdotus asian lepäämään 45983: Uusia jäseniä valiokuntiin. .itittämisestä hylätty ja asian kolmatta kä- 45984: sittelyä jatketaan. 45985: Puhemies: !Eduskunta kehoittanee 45986: valitsijamiehiä valitsemaan eduskunnan Menettelytapa hyväksytään. 45987: puhemiehen Wuolijoen tilalle jäsenen maa- 45988: talousvaliokuntaan ja kulkulaitosvaliokun- 'Kukaan ei halua puheenvuoroa. 45989: 796 Keskiviikkona 15 :p. maHaskuuta. 45990: 45991: Äänestys ja päätös: iP u h e,m ies: 1Kolmatta käsittelyä jat- 45992: ketaan. 45993: !Sihteeri lukee kirjallisen äänestysesityk- 45994: sen: Kukaan ei halua puheenvuoroa. 45995: 45996: Ken kannattaa vaatimusta, että esillä- iLakiehdotus hyväksytään. 45997: oleva lakiehdotus, sellaisena kuin se on toi- Asian kolmas käsittely julistetaan päät- 45998: sessa käsittelyssä päätetty, jätetään lepää- tyneeksi. 45999: mään ensimäisiin uusien vaalien .iälestä ko- 46000: koontuviin valtio päiviin, äänestää ,jaa"; tA.sia on loppuun käsitelty. 46001: ken sitä ei .kannata, äänestää ,ei". Jos vä- 46002: hintään 1/R eduskunnan kaikista jäsenistä 46003: kannattaa vaatimusta, jää lakiehdotus le- 46004: päämään ensimäisiin uusien vaalien jäljestä 46005: kokoontuviin valtiopäiviin, mutta muussa iP u h e m i e s: Seuraava istunto on ensi 46006: tapauksessa on ehdotus lakiehdotuksen le- perjantaina kello 11 aamupäivällä. 46007: päämään jättämisestä hylätty. 46008: 46009: Åänestyksessä annetaan 36 jaa-ääntä ja 46010: 139 ei-ääntä. !Täysi-istunto päättyy kello 4,2.2 i. p. 46011: 46012: iP u he mi e s: Eduskunta on siis hyl- !Pöytäkirjan vakuudeksi: 46013: jännyt vaatimuksen lakiehdotuksen jättä- 46014: misestä lepäämään. Eino J. Ahla . 46015: 46016: 46017: 46018: 46019: • 46020: 24. Perjantaina 17 p. marraskuuta 1922 46021: kello 11 a. p. 46022: 46023: Päiväjärjestys. Siv. 46024: Asiakirjat: Suuren valiokun- 46025: I l moi t u k s i a: nan mietintö n:o 21; ulkoasiainvalio- 46026: Siv. kunnan mietintö n:o 3· hallituksen 46027: Kolmas käsittely: esitys n:o 12. ' 46028: 6) Ehdotus laiksi edustajanvaa- 46029: 1) Ehdotus laiksi sosialihallituk- 46030: sen ja valtion vakuutustarkastajan 46031: leista ................... : . .... . 818 46032: A s i a k i r j a t: Suuren valiokun- 46033: toimen lakkauttamisesta ....... ·.. . 799 nan mietintö n:o 22; perustuslakiva- 46034: A s i a k 1 r ja t: Suuren valiokun- 46035: liokunnan mietintö n:o 10; hallituk- 46036: nan mietintö n:o 17; perustuslakiva- 46037: sen esitys n:o 7. 46038: liokunnan mietintö n:o 3; hallituksen 46039: esitys n:o 19. 7) Vuoden 1921 valtiopäivillä le- 46040: 2) Ehdotus laiksi vankeinhoitohal- päämään jätetty ehdotus laiksi nii- 46041: lituksen lakkauttamisesta ........ . 817 den valitsijamiesten valitsemisesta 46042: A s i a k i r j a t: Suuren valiokun- jotka toimittavat tasavallan presiden~ 46043: nan mietintö n:o 18; perustuslakiva- tin vaalin ..................... . 829 46044: liokunnan mietintö n:o 4; hallituksen Asiakirjat: Suuren valiokun- 46045: esitys n:o 14. nan m_ietinnöt n:ot 13 ja 13 a; perus- 46046: tuslakivaliokunnan mietintö n:o 7· 46047: 3) Ehdotukset laeiksi oikeuden- mainittu ehdotus. ' 46048: k~ymiskaaren 30 luvun ja ulosotto- 46049: lam 3 luvun 13 §:n muuttamisesta 8) Ehdotus laiksi 27 p:nä syys- 46050: sekä korkeimman oikeuden jäsenten kuuta 1919 annetun Elinkeinolain 22 46051: lukumäärän väliaikaisesta lisäämi- § :n muuttamisesta .............. . , 46052: sestä .......................... . , A s i a k i r j a t: Suuren valiokun- 46053: Asia k 1 r ja t: Suuren valiokun- nan mietintö n:o 23; talousvaliokun- 46054: nan mietintö n:o 19; lakivaliokunnan nan mietintö n:o 4; ed. Koiviston 46055: mietintö n:o 3; hallituksen esitys y. m. edusk. esit. n:o 19. 46056: n:o 34. 46057: 4) Ehdotus laiksi irtaimistokiinni- Ensi mä i ne n käsi t te] y: 46058: tyksestä ....................... . 818 46059: A s i a k i r j a t: Suuren valiokun- 9) Ehdotus laiksi ulkoasiainminis- 46060: nan mietintö n:o 20; lakivaliokunnan teriön viroista ja palvelustoimista .. 832 46061: mietintö n:o 2; hallituksen esitys A s i a k i r j a t: Perustuslakiva- 46062: n:o 13. liokunnan mietintö n:o 11· hallituk- 46063: sen esitys n:o 30. ' 46064: Toinen käsi t te 1 y: 10) Ehdotus laiksi kansakoulutoi- 46065: men järjestysmuodon perusteista ... 46066: 5) Ehdotus laiksi eräiden Suomen A s i a k i r .i a t: Sivistysvaliokun- " 46067: ja Saksan välisen taloudellisen sopi- nan mietintö n:o 5; hallituksen esi- 46068: muksen säännöksien hyväksymisestä , tys n:o 28. 46069: 798 Perjantaina 17 p. marrruStkuuta. 46070: 46071: Siv. työväenasiainvaliokunta on puheenjohta- 46072: Pöydällepanoa varten jakseen valinnut ed. P i l k a n. 46073: esitel1ään: 46074: 11) Perustuslakivaliokunnan mie- 46075: V altakunnanoikeuden jäsenet. 46076: tintö n:o 12 hallituksen esityksen 46077: johdosta, joka sisältää ehdotuksen Valtiontilintar.kastajat v. 1923. 46078: laiksi edustajanpalkkiosta 1922 vuo- Valiokunt1ain jäsenet. 46079: den varsinaisilta valtiopäiviltä .... 847 46080: P u h e m i e s: V ali tsijamiehil tä on saa- 46081: 12) Lakivaliokunnan mietintö n:o punut kirjelmä, jonka sihteeri lukee: 46082: 4 1921 vuoden valtiopäivillä lepää- 46083: mään jätetyn esityksen johdosta laik- Valitsijamiehet. 46084: si eräiden lainvastaisesti hankittujen 46085: kiinteistöjen luovuttamisesta valtiolle 46086: Helsinki, 46087: 13) Laki- ja talousvaliokunnan 46088: mietintö n :o 4 luonnonsuojelua kos- marrask. 17 p. 1922. 46089: kevan hallituksen esityksen joh- 46090: dosta ......................... . E d u s k u n n a ll e. 46091: Pvydämme kunnioittaen ilmoittaa että 46092: valitsijamiehet ovat eduskunnan kehoituk- 46093: Nimenhuudossa merkitään poissaole- sen johdosta toimittaneet tänään valtion ti- 46094: viksi edustajat Haverinen, Hiidenheimo, lintarkastajain ja valtion tilintarkastajain 46095: Holsti, J uutilainen, Kirra, Lahdensuo, varamiesten sekä valtakunnanoikeuden jä- 46096: Louhelainen, Niskanen, Raearo, Ryti, Sep- senten ja varajäsenten vaalin. Samoin va- 46097: pänen, Tanttu, E. Tulenheimo, Welling ja littiin eduskunnan puhemieheksi valitun 46098: Vennola. ed. Vuolijoen tilalle jäsen maatalous- ja kul- 46099: kulaitosvaliokuntiin sekä varajäsen ulko- 46100: asiainvaliokuntaan. Valituiksi tulivat 46101: llmoitusasiat: 46102: Vali tion tilin tar kastajiksi: 46103: Vapautusta eduskuntatyöstä saavat ed. Raatikainen, A., maanviljelijä, Kairamo, 46104: Haverinen sairauden tähden toistaiseksi, A. 0., ent. senaattori, Hästbacka, J. E., 46105: ed. Jussila virkatehtävän takia tästä is- tirehtööri, Sipi, V. V., pankinjohtaja, ·Puro, 46106: tunnosta, ed. Tanttu yleisen tehtävän Olavi, toimittaja; 46107: suorittamiseksi tästä päivästä tämän kuun 46108: 23 päivään, ed. Welling kunnallisten teh- Varamiehiksi: 46109: tävien vuoksi tämän päivän istunnosta, ed. 46110: Holsti yksityisasiain vuoksi tämän päivän Pesonen, A., fil. maisteri, Fränti, A., 46111: ja tiistaipäivän istunnoista, ed. Niskanen kansakoulunopettaja, Pulkkinen, Y., vara- 46112: ja ed. Seppänen yksityisasiain vuoksi tä- tuomari, Schauman, F. G., fil. tohtori, 46113: män päivän istunnosta ja ed. J uutilainen Helo, Johan, fil. tohtori. 46114: yksityisasiain vuoksi tästä päivästä ensi 46115: maanantaiaamuun. Valtakunnanoikeuden jäseniksi: 46116: Lohi, Kalle, maanviljelijä, Svinhufvud, 46117: P. Evind, ent. oikeuskansleri, Kivimäki, T. 46118: M., lakit. kand., Estlander, E., professori, 46119: Valiokuntien puheenjohtajat. Tanner, Väinö A., toimitusjohtaja, Koto- 46120: nen, A. vara tuomari. 46121: Puhemies: Ilmoitetaan, että valtio- 46122: varainvaliokunta on puheenjohtajakseen 46123: Varajäseniksi: 46124: valinnut ed. R. F u r u h j e l m i n ja vara-· 46125: puheenjohtajaksi ed. Lohen, että kulku- Manner, A. maanviljelijä, Erich, Rafael, 46126: laitosvaliokunta on puheenjohtajakseen va- professori, Linna, K. E., kunnallisneuvos, 46127: linnut ed. 0. Hirven s a l on ja varapu- von Born, E., vapaaherra, Hakkila, V. la- 46128: heenjohtajakseen ed. K a r e k s e n ja että kit. kand., W oionmaa, V., professori. 46129: Sos•ia·lilbail1itulk,s'Eln la~lka.wttalmi'lletn..___________ · - - - - - -799 46130: ------------------=-~~-___:_-- - 46131: 46132: Maatalousvaliokuntaan valittiin JaSe- skulle förändrat mening i själva saken, 46133: neksi ed. Halonen, kulkulaitosvaliokun- men därför att det sedermera har förefal- 46134: taan jäseneksi ed. Aalto ja ulkoasiainvalio- lit mig som om detta lagförslags antagande 46135: kuntaan varajäseneksi ed. Hakkila. skulle hava större bärvidd än jag ursprung- 46136: ligen tänkt mig. J ag tänkte mig nämligen, 46137: Kun kulkulaitosvaliokuntaan valittu ed. att med denna indragning av socialstyrel- 46138: Aalto oli varajäsenenä mainitussa valiokun- sen man verkligen åsyftat att åstadkomma 46139: nassa, valittiin hänen tilalleen varajäse- en besparing uti utgifterna för administra- 46140: neksi ed. Puittinen. tionen. Och det förefaller mig också som 46141: om socialstyrelsen lämpligen kunnat göras 46142: Valitsijamiesten puolesta: till första föremål för en undersökning, hu- 46143: K. A. Lohi. ruvida det dock icke sist och slutligen skul- 46144: le vara möjligt att i någon mån inskränka 46145: Osk. Reinikainen. och moderera statens administrativa verk- 46146: samhet och de därav härflytande utgifterna. 46147: Puhemies: Eduskunta päättänee val- Det förefaller mig, som om den för staten 46148: takunnanoikeuden jäsenten vaalin tulokses- ganska dyrbara dilettantism, som gör sig 46149: ta ilmoittaa hallitukselle sekä korkeimman och gjort sig förmärkt inom statens verk- 46150: oikeuden presidentille. samhet, och som enligt min tanke i påtag- 46151: lig grad framträtt just inom socialstyrel- 46152: Hyväksytään. sens verksamhet, nu borde bliva föremål för 46153: en närmare granskning i samband med den 46154: Puhemies: Samoin eduskunta päät- omläggning av arbetet, som ju bleve följ- 46155: tänee ilmoittaa valtion tiEntarkastajanvaa- den om propositionen antoges. Under så- 46156: lin tuloksesta hallitukselle. dana omständigheter ansåg jag mig icke 46157: hava skäl att reservera mig. Det var vis- 46158: Hyväksytään. serligen sant, att samma syfte, som man 46159: tänkt sig ernå genom att till socialministe- 46160: riet överföra en stor del av de tjänster, som 46161: nu tillsammans bilda socialstyrelsekom- 46162: Päiväjärjestyksessä olev·at asiat: plexen, hade kunnat vinnas på ett enklare 46163: sätt, nämligen sålunda att överdirektören 46164: 1) Ehdotus laiksi sosialihallituksen ja val- eller lämpliga tjänstemän vid överstyrelsen 46165: tion vakuutustarkastajan toimen lakkautta- finge fungera såsom föredragande uti so- 46166: misesta. cialministeriet. Utskottet avsåg till en bör- 46167: Hallituksen esitys n:o 19, jota on valmis- jan icke att med godkännande av ifråga- 46168: televasti käsitelty perustuslakivaliokunnan varande proposition , taga ståndpunkt uti 46169: mietinnössä n:o 3 ja suuren valiokunnan den betydelsefulla och för hela vår fram- 46170: mietinnössä n:o 17, esitellään k o l m a n- tida administration ingripande fråga, som 46171: snartnog kommer att vara på dagordnin- 46172: te en käsittelyyn. 46173: gen, nämligen frågan om reformering av de 46174: kollegiala överstyrelserna. Grundlagsut- 46175: P u h e m i e s: Ensin sallitaan asiasta skottets betänkande var också avfattat i så- 46176: keskustella. Senjälkeen päätetään lakieh- dan riktning, att utskottet icke med detta 46177: dotuksen hyväksymisestä tai hylkäämi- ville hava tagit parti i denna stora fråga. 46178: sestä. Emellertid visade det sig sedermera under 46179: sakens behandling uti stora utskottet, att 46180: Keskustelu: grundlagsutskottet, som anmodats att till 46181: stora utskottet lämna en ytterligare utred- 46182: Ed. E s t 1 a n d e r: Till grundlagsut- ning i frågan, icke vidblev sin ståndpunkt, 46183: skottets betänkande i denna fråga har jag utan fastmer i sitt utlåtande tydligen tog 46184: icke anmält någon reservation. Detta för- ställning till frågan om kollegialitetens bi- 46185: anleder mig nu att uttala mig och gör jag behållande eller avskaffande, och därvid 46186: det mot detta lagförslag; jag avstyrker dess tog parti för avskaffande av kollegialiteten. 46187: antagande. Icke därför att jag egentligen Det betänkande, som grundlagsutskottet i 46188: 800 Perjantaina 17 p. mar.ras'kuuta. 46189: 46190: detta avseende avlät till stora utskottet, är vänä olevan esityksen ratkaisu suuntaan 46191: enligt min tanke väglett av en synnerligen tai toiseen ei senvuoksi tiedä ratkaisua vain 46192: ytlig uppfattning om betydelsen av kolle- ! sosialihallitukseen ja vakuutustarkastajan 46193: gialitetsgrundsatsen i vår förvaltningsrätt toimeen nähden, vaan sen kautta ratkaistaan 46194: och uppehåller sig överhuvudtaget endast periaatteelliseseti se kysymys, onko nykyis- 46195: vid några torftiga lämplighetssynpunkter, tä hallintojärjesteLmäämme siten muutetta- 46196: vilka anses vara tillräckliga att motivera va, että keskushallitukset suurelta osalta 46197: den hållning utskottet dåmera intog. J ag poistetaan ja miten hallintoasioiden käsit- 46198: har icke kunnat förena mig om denna tely sen jälkeen järjestyy. 46199: ståndpunkt, och därför nödgas jag, ehuru Minulla ei ole mitään sitä vastaan, että 46200: jag som sagt icke reserverat mig, numera osa keskushallituksista lakkautetaan. Mut- 46201: avstyrka lagförslagets antagande. Lagen ta minä voin olla siinä mukana vain sillä 46202: komme nämligen, om den antoges, att ut- edellytyksellä, että hallinnollisten as1am 46203: göra ett prejudikat, som framdeles skulle käsittelyyn saadaan jotakin tyydyttävää 46204: åberopas i tid och otid efter som nya niiden sijalle. Hallinnon uudestaan järjes- 46205: propositioner föreläggas riksdagen i syfte tämiseen ei luonnollisestikaan riitä se, että 46206: att genomföra den omstöpning av admini- jotakin poistetaan. Siihen kuuluu myöskin, 46207: strationen, av vilken denna proposition en- samoin kuin kaikkien asioiden uudestaan 46208: dast är en del. Och som sagt, då hela denna järjestämiseen, se, että jotakin tulee enti- 46209: stora reform tillsvidare endast blivit syn- sen sijaan. Ja samoin kuin yleensä van- 46210: nerligen ytligt och ofullständigt undersökt hasta luovutaan vain, jos saadaan jotakin 46211: i riksdagen, förefaller det mig, som om det parempaa tilalle, samoin ei vanhasta koetel- 46212: i alla avseenden vore klokast att icke giva lusta hallintojärjestelmästä ole luovuttava, 46213: sig in på reformen, innan den föreli~rger i ellei uusi, joka tulee tilalle, ole ainakin 46214: fullt utarbetat förslag från regeringens edes yhtä hyvä kuin entinen. Ennenkuin 46215: sida. keskushallituksen lakkauttamisesta pää te- 46216: Sådana förhållandena nu äro, avstyrker tään, on siis arvosteltava myös sitä, mitä 46217: jag som sagt förevarande lagförslag. J ag sijalle tulee. 46218: hade måhända haft anledning att också sär- Uudesta hallintojärjestelmästä sisältää 46219: skildt vända mig mot en del uttalanden i hallituksen esitys vain sen, että ennen kes- 46220: grundlagsutskottets skrivelse till stora ut- kushallituksille kuuluneet tehtävät siirre- 46221: skottet, som numera hör till handlingarna, tään asianomaisille ministeriöille. Lisäksi 46222: men blir i tillfälle att göra det i samband sanotaan perusteluissa, että ministeriöiden 46223: med andra ärenden av samma beskaffenhet. sisäinen järjestely tulisi, keskushallituksil- 46224: le ennen kuuluneiden tehtävien siirtyessä 46225: Ed. A. Tulenheimo: Syynä siihen ministeriöille hallinnollisesti toimitettavak- 46226: että hallitus on jättänyt eduskunnalle esi- si asioiden ratkaisemisessa valtioneuvostossa 46227: tyksen sosialihallituksen ja valtion vakuu- ja sen ministeriöissä 30 päivänä maaliskuu- 46228: tustarkastajan toimen lakkauttamisesta, ei, ta 1922 annetun lain puitteissa. 46229: kuten tunnettua, ole ollut se, että näitä hal- Mainittu vuoden 1922 laki säätää, että 46230: lintoelimiä olisi pidetty tarpeettomina, ne asiat, jotka päätetään ministeriössä, rat- 46231: vaan on se tehty, jotta alettaisiin toteuttaa kaisee ministeri päällikkönä taikka, omalla 46232: eduskunnan aikaisemmin lausumaa toivo- vastuullaan, ministeriön kanslian tai osas- 46233: musta virkakoneiston yksinkertaistuttami- ton päällikkö tai muu esittelijä. Mitkä 46234: sesta. Hallituksen esillä oleva esitys on asiat voidaan uskoa ministeriön kanslia- tai 46235: ensimäinen rengas siinä suuressa, koko hal- osastopäällikön tai muun esittelijän rat- 46236: linnollisen järjestelmämme muuttamisessa, kaistaviksi määrätään asetuksella. Kun nyt 46237: joka edellä mainitun tarkoitusperän saavut- siis keskushallituksista ministeriöille siirty- 46238: tamiseksi on pidetty välttämättömänä. Tä- vien asioiden ratkaisu järjestettäisiin näissä 46239: tä ensimäistä toimenpidettä on seuraava toi- puitteissa, tulisivat nuo asiat ministerin, 46240: sia samaan suuntaan. Meillähän on tänään kanslia- tai osastopäällikön tai muun 46241: käsiteltävänä ehdotus myös vankeinhoito- esittelijän yksin ratkaistaviksi. Korkein- 46242: hallituksen lakkauttamisesta ja useihin taan saatettaisiin järjestää jonkunlaisia 46243: muihin keskusvirastoihin nähden on saman- neuvottelukokouksia eri virkamiesten vä- 46244: tapaisia ehdotuksia vireillä. Nyt käsi tel tä- lillä, niinkuin on ilmoitettu ajatelluksi, 46245: 801 46246: 46247: 46248: mutta asian ratkaisija ei millään tavoin voi- paata ratkaisuvaltaa siten, että ellei hän 46249: si olla näiden neuvottelukokouksien pää- yhdy esittelijän mielipiteeseen, ratkaisu 46250: töksiin sidottu. siirtyy ikäänkuin yhtä astetta ylemmäksi. 46251: Nyt kysyn: tuottaako tällainen järjestel- Tämä järjestelmä edellyttää myöskin, että 46252: mä saman varmuuden asioiden ratkaisemi- kutakin lakkautettavaa keskushallitusta 46253: seen samalla asiantuntemuksella, kuin mitä vastaamaan perustetaan asianomaiseen mi- 46254: keskushallitukset tähän saakka ovat tuot- nisteriöön erityinen osasto. 46255: taneet? Onko varmuutta siitä, että minis- Olen siis sitä• mieltä, että samalla kuin 46256: terien tiheästi vaihdellessa, sama yhden- aletaan toteuttaa hallinnon yksinkertais- 46257: mukaisuus erikoisilla hallinnonhaaroilla tuttamista keskushallituksia lakkauttamal- 46258: säilyy, kuin mihin keskushallitukset tähän la, olisi vuoden 1922 ennen mainittu laki si- 46259: saakka ovat saattaneet tehokkaasti vaikut- ten täydennettävä, että säädettäisiin erityi- 46260: taa? Ja onko todennäköistä, että puo- nen laki niiden asiain valmistamisesta ja 46261: lueettomuus, josta varsinkin kollegiaalisesti ratkaisemisesta, jotka erinäisten keskus- 46262: järjestetty keskushallitus tuottaa takeita, hallitusten lakkauttamisen johdosta siirre- 46263: edelleen edes samassa määrin kuin enneu, tään ministeriöitten käsiteltäviksi. Tässä 46264: säilyy? En voi vastata muuta kuin kiel- laissa olisi edellä sanotun mukaisesti sää- 46265: tävästi. Minä en voi käsittää muuta, kuin dettävä: 1) että tällaisten asioitten käsitte- 46266: että niitä takeita asioiden yhdenmukaiseen, lyä varten on asianomaiseen ministeriöön 46267: asiantuntemuksella tapahtuvaan ja puolu- perustettava osasto, jossa tulee olla pääl- 46268: eettomaan ratkaisuun, joita keskushallituk- likkö ja jäsenet; 2) että asetuksella on mää- 46269: set ovat tarjonneet, ei voida saavuttaa kä- rättävä, mitkä asiat on toimiston päällikön 46270: sittelyn tapahtuessa niissä puitteissa, jotka ja sen jäsenten yhteisessä istunnossa kä- 46271: vuoden 1922 laki asioiden ratkaisemisesta siteltävä, sekä ·mitkä ovat osaston jäsenten, 46272: valtioneuvostossa ja sen ministeriöissä sää- sen päällikön tai asianomaisen ministerin 46273: tää. Yhdessä katsannossa myönnän, että ratkaistavia; 3) että asiat, jotka ovat osas- 46274: saavutettaisiin parannus. Asioiden käsit- ton päällikön ratkaistavia, tulee jonkun 46275: tely tulisi nopeammaksi. Mutta se näkö- osaston jäsenen hänelle esitellä; jos pääl- 46276: kohta ei ole ratkaiseva kysymykseen näh- likkö yhtyy esittelijän mielipiteeseen, on se 46277: den, onko keskushallituksia lakkautettava, tuleva päätökseksi, muussa tapauksessa on 46278: koska sama parannus voitaisiin saada ai- a.sia päällikön läsnäollessa esiteltävä mi- 46279: kaan ilman tällaista lakkauttamistakin, si- nisterille ja on se mielipide tuleva päätök- 46280: ten, että keskushallituksen päällikkö esit- seksi, johon ministeri yhtyy; 4) että minis- 46281: telisi asiat valtioneuvostossa. terin päätettävät asiat esittelee hänelle osas- 46282: Vaikka siis se asiain käsittelyjärjestys, topäällikkö; jos ministeri yhtyy esittelijän 46283: jota hallitus esittää keskushallitusten lak- mielipiteeseen, tulkoon se päätökseksi, 46284: kauttamisen jälkeen käytäntöön otettavaksi, muussa tapauksessa on asia valtioneuvoston 46285: on epätyydyttävä, ei siitä suinkaan seuraa, yleisessä istunnossa päätettävä; sekä 5) että 46286: että koko ajatuksesta keskushallitusten teh- valtioneuvoston yleisessä istunnossa päätet- 46287: tävien siirtämisestä ministm;iöihin olisi ko- tävät, osaston käsiteltäviin kuuluvat asiat 46288: konaan luovuttava. Hallituksen esittämä on osastopäällikön esiteltävä. Tarkem- 46289: uusi asiain käsittelyjärjestys ei nimittäin mat säännökset asioitte'n käsittelystä osas- 46290: ole ainoa mahdollinen tapa järjestää asiaa. tossa, samoin kuin millä tavoin tarpeelli- 46291: Päinvastoin voidaan sangen helposti ai-- nen lainopillinen apu sellaisille osastoille 46292: kaansaada sellainen asioiden käsittely, että olisi järjestettävä, jotka käsittelevät erityi- 46293: samalla kuin toivottu nopeus saadaan ai- siä ammattiasioita, olisi sitten asetuksella 46294: kaan, myöskin voidaan saada verrattaiE annettava. 46295: suuria takeita siitä, että yhdenmukaisuus, Sitä käsitystä vastaan, että tämäntapai- 46296: asiantuntemus ja puolueettomuus säilyy. nen laki olisi säädettävä, on tehty eräitä 46297: Tällainen asiainkäsittely voidaan nähdäk- vastaväitteitä. On toisaalta sanottu, että 46298: seni saada aikaan osaksi siten, että minis- sen kautta eduskunta liiaksi puuttuisi val- 46299: teriöihin järjestetään kollegiaalinen käsit- tioneuvoston sisäiseen järjestelyyn, toisaal- 46300: tely. - Niin olisi virkaehdolle panot teh- ta, ettei olisi asianmukaista, kun eduskunta 46301: tävä ja tärkeimmät asiat valmistettava, - viime vuonna sääsi lain asiain ratkaisemi- 46302: osaksi rajoittamalla asiain ratkaisijan va- sesta valtioneuvostossa, uudelleen puuttua 46303: 101 46304: 802 Perjantaina 17 p. mar.ra.slkuuta. 46305: 46306: 46307: samaan asiaan ..Ja vihdoin on väitetty, että sen siksi, että ehdotettu uusi näiden aSiam 46308: esittämäni käsittelyjärjestys voitaisiin sää- käsittelyjärjestys ei ole tyydyttävä. ,Jos 46309: tää hallinnollisellakin asetuksella. Nämä eduskunta yhtyy tähän mielipiteeseen, on 46310: väitteet eivät ole paikkaansa pitäviä. Edus- toivottavaa, että hallitus ensi tilassa jättää 46311: kunta ei, säätäessään edellämainitunlaisen eduskunnalle uuden esityksen virastojen 46312: lain, sen enempää puuttuisi valtioneuvoston yksinkertaistuttamisesta, jossa, mikäli kes- 46313: sisäiseen järjestelyyn, kuin mitä on tapah- kushallituksia edelleen ehdotetaan lakkau- 46314: tunut 1922 vuoden lailla. Toiseksi: vuoden tettaviksi, asiain uusi käsittelyjärjestys 46315: 1922 lakia säädettäessä ei, mikäli eräs vii- ehdotettaisiin sellaiseksi, että asiantunte- 46316: me vuonna eduskunnassa ja vieläpä perus- mus ja yhdenmukaisuus asiain ratkaisussa 46317: tuslakivaliokunnassa mukana ollut edustaja paremmin kuin esillä olevassa esityksessä 46318: suuressa valiokunnassa ilmoitti, lainkaan tulisi varteenotetuksi. 46319: otettu huomioon sitä mahdollisuutta, että 46320: keskusvirastoille kuuluvat asiat siirrettäi- Ed. Paasi vuori: Viime istunnossa 46321: siin ministeriöille ja on eduskunta siis nyt täällä käytti asiasta ed. Hiilos puheen- 46322: uuden tilanteen edessä, joka on täysin riit- vuoroa, jossa puolustettiin sosialihallituk- 46323: tävänä aiheena vuoden 1922 lain täyden- sen lakkauttamista m. m. sillä syyllä, että 46324: tämiseen - huomattakoon täydentämiseen, sosialihallitus on laittomasti perustettu. 46325: ei muuttamiseen, 'varsinkaan ei sellaisten Tämä väite, että sosialihallitus on laitto- 46326: asiain käsittelyyn nähden, joita ei siirretä masti perustettu, perustuu siihen valtio- 46327: ministeriöihin keskusvirastoista. Ja mitä opilliseen rii takysymy kseen, siirtyikö V e- 46328: vihdoin kolmanteen mainitsemaani vasta- näjän vallankumouksessa keväällä 1917 46329: väitteeseen tulee, niin ei esittämäni tapai- keisarin ja suuriruMinaan valtuudet V enä- 46330: nen järjestelmä tosin sen kautta muuttaisi jän väliaikaiselle hallitukselle vai eikö, ja 46331: vuoden 1922 lakia, että asian ratkaisijan tämä riitakysymys on ratkaisematta, joten 46332: ratkaisuvalta tulisi olemaan rajoitettu, se ei ole niin riidattomasti selvä. Sillä tuo 46333: koska kerran itse ratkaisuvalta pääasialli- Venäjän väliaikainen hallitus luovutti Suo- 46334: sesti jäisi yhdelle henkilölle ja siinä koh- men senaatille kaikki ne asiat, jotka olivat 46335: den siis ehkä voitaisiin hallinnollisella ase- yksinomaan keisarin ja suuriruMinaan rat- 46336: tuksella sellainen järjestelmä säätää. Sitä- kaistavai ilman eduskuntaa kuulematta jo 46337: vastoin on epäilyttävää, . voitaisiinko niille ennen sitä päätöstä, kun eduskunta päätti 46338: virkamiesten neuvottelukokouksille, joita itse ryhtyä korkeinta hallintovaltaa käyt- 46339: on aijottu järjestää, antaa päättävän eli- tämään. Ja tämän edellä annetun asetuk- 46340: men luonnetta vuoden 1922 lakia täydentä- sen, joka muistaakseni annettiin jo loka- 46341: mättä. Joka tapauksessa kun kerran edus- kuu~sa 1917, perusteella senaatti tuon 46342: kunnan tulee päättää keskushallitusten sosialihallituksen on perustanut. Ja minä 46343: lakkauttamisesta, olisi minusta asian luon- en lähde tätä laajaa riitakysymystä selvit- 46344: nosta johtuvaa, että eduskunta myöski~ tämään, sillä se sisältää kokonaisen sarjan 46345: päättäisi niistä puitteista, käyttääksem lainrikkomuksia. Jo se seikka, että kaikki 46346: hallituksen esityksessä käytettyä sanaa, puolueet keväällä 1917 lähettivät edusta- 46347: joissa asioitten käsittely keskushallitusten jansa Venäjän väliaikaisen hallituksen 46348: lakkauttamisen jälkeen tulisi tapahtu- kanssa Pietariin neuvotteluun, se on ensi- 46349: r.Jaan. mäinen alku siini:L sarjassa näitä valtio- 46350: Kun minulla ei ole minkäänlaista mah- opillisia rikoksia, ja sitä jatkui. Melkein 46351: dollisuutta tämän asian käsittelyn yhtey- koko Suomen kansa otti osaa näihin rikok- 46352: dessE. tehdä. alotetta sen suuntaisen lain ai- siin ottamalla osaa niihin vaaleihin, jotka 46353: kaansaamiseksi, johon edellä olen viitan- toimitettiin syksyllä 1917 vaikuttaen yhä 46354: nut. tliytyy minun, yhtyen ed. Estlanderin enemmän näihin lainrikoksiin ja niihin ri- 46355: ehdotukseen, äänestää esillä olevan hallituk- koksiin ottivat osaa myöskin .ia myötävai- 46356: sen esityksen hyväksymistä vastaan. Teen kuttivat ne kommunistijohtajat, jotka nyt 46357: sen, - pyydän saada sen uudistaa, - en ovat Venäjällä, Kuusiset, Mannerit, Siro- 46358: senvuoksi, että olisin periaatteellisesti sitä lat, Gyllingit y. m. Joten tämän seikan 46359: vastaan, että erinäisiä keskusvirastoja lak- voi tässä yhteydessä sivuuttaa ja jättää se 46360: kautetaan ja niille kuuluvat asiat siirre- valtio-opillisten kirjailijain ja teoreetikko- 46361: tään vastaaviin ministeriöihin, vaan teen jen ratkaistavaksi. Sillä perustuslait, niin- 46362: 803 46363: 46364: 46365: kuin tunnetaan, ne ovat voimasuhteet, ku- hallituksen virkailijoista olisi asiantunti- 46366: vastavat niitä voimia, mitkä kunakin ai- jana läsnä. Koska puheena olevaa ehdo- 46367: kana ovat olemassa .•Ja koko Suomen ta- tusta on pidettävä kokeena, sosialihallituk- 46368: savalta tuskinpa sekään on niin täysin sen yhdistämisestä sosi.aliministeriöön saa- 46369: laillisessa järjestyksessä tullut voimaan, vutetut kokemukset tulevat vaikuttamaan 46370: sillä jo se seikka, että eduskunta yksipuo- siihen, miten muihin keskushallintohaaroi- 46371: lisesti päättää täällä ryhtyi:j, käyttämään hin nähden on suhtauduttava." Tästä lau- 46372: keisarin ja suuriruhtinaan oikeuksia, vaik- sunnosta, niinkuin huomataan, näkyy etta 46373: ka perustuslait siitä toisin määräävät, niin sosialihallitus pitää tätä asiain järjestelyä, 46374: se osottaa, ettei tässä niin laillisella tiellä tämän ehdotuksen toteuttamista kokeena. 46375: ole oltu. Sosialihallitus on valittu tässä ensimäiseksi 46376: Mutta mitä sitten tulee itse tähän pää- koekaniiniksi jolla kokeillaan, kuinka tämä 46377: kysymykseen sosialihallituksen lakkautta- uusi järjestelmä tulee käymään. Jos se 46378: misesta, niin sitä on puolustettu sillä syyllä, hyvin menestyy, niin sitten voidaan lak- 46379: että sillä saadaan virkakoneisto muka yk- kauttaa muitakin keskusvirastoja. 46380: sinkertaisemmaksi, ja saattaa niin olla. Ja sosialihallitus jatkaa: Tällöin olisi 46381: Mutta sitten toisena syynä, että se tulee myös tehtävä laskelma siitä, miten paljon 46382: halvemmaksi, siten säästetään. Mutta valtion varoja puheenaolevan uudistuksen 46383: tämä säästäminenkin näyttää olevan enem kautta säästyy, joka selvitys kokonaan 46384: män kuin epäilyksen alaista tuleeko tällä puuttuu mietinnöstä, vaikka se epäilemättä 46385: tavalla suurempaa säästöä, kuin mitä asian on tärkeä ja mielenkiintoinen, etenkin 46386: nykyisellä kannalla ollessa. Sillä jos val- eduskunnalle, jonka alotteesta juuri tällä 46387: tion vakuutustarkastajan virka lakkaute- perusteella kysymys keskusvirastojen yh- 46388: taan, niin ei siinä paljoakaan säästetä, jos distämisestä ministeriöön on tullut päivä- 46389: sama toimi perustetaan toiseen virastoon, järjestykseen. Sosialihallitus huomauttaa 46390: niinkuin tässä on asian laita. Sehän siir- vielä siitä että ehdotus näyttää edellyttä- 46391: retään vain vakuutusneuvostoon ja niin me- vän ettei kollegialinen asiain käsittely mis- 46392: not vaan lisääntyvät siitä. Otetaan huo- sään tapauksessa tulisi kysymykseen. Kui- 46393: mioon, minkä verran vakuutusneuvoston tenkin, on huomattava että sosialihallitus 46394: menot lisääntyvät, jos sosialihallituksen vä- esim. ammattientarkastusosastolla nykyään 46395: hentyvät. Muuten minä luulen, että tätä käsittelee valituksia ammattientarkastajain 46396: .asiaa käsiteltäessä ei perustuslakivaliokun- kirjallisista käskyistä, sekä anomuksia, 46397: nassa ole otettu huomioon sitä, mitä so- joissa pyydetään poikkeuksia lainmääräyk- 46398: sialihallitus on tästä lakkauttamisesta sa- sistä yötyön järjestämisestä teollisuuslai- 46399: nonut. Minä pyydän tässä lukea vähän toksissa. Näitä asioita, jotka usein vaati- 46400: mitä sosialihallitus on itse sanonut tästä vat lainopillisia tietoja, voidaan tuskin jät- 46401: asiasta. Se on painettu tässä Sosialisessa tää asianomaisen osastopäällikön yksin rat- 46402: aikakauskirjassa. Sosialihallitus sanoo kaistaviksi, vaan tulisi niiden käsittelyyn 46403: näin: ,Sosialihallituksen mielestä voitai- ottaa osaa jonkun sosialiministeriöön yhdis- 46404: siin nykyinen järjestelmä menestykselli- tetyn yleisen toimiston lainopillisesti sivis- 46405: sesti säilyttää, jos ainakin osittain siirryt- tyneen virkamiehen. Onko tätä seikkaa 46406: täisiin toimistojärjestelmään, joten vähem- otettu huomioon että nämä poikkeusten 46407: män tärkeitä asioita voitaisiin jättää osas- myön täimiset työväensuojel ulaeista, ase- 46408: tojen johtajien ratkaistavaksi ja ainoas- tuksesta amm.attienta.rkastajista ja työstä 46409: taan tärkeimpien kysymysten ratkaisua teollisuus- ynnä eräissä muissa ammateissa, 46410: varten säilyttää nykyinen kollegiaalinen samoin työaikalaista, että nämä kysymyk- 46411: järjestelmä. Asiain käsittely voitaisiin myös set joutuvat ammattientarkastusosastolla 46412: saada joustavammaksi jos osa niistä asiois- päätettäviksi, jossa ei ole lainopillisen si- 46413: ta, jotka nykyään ratkaistaan sosialiminis- vistyksen saanutta päällikköä, vaan siellii 46414: teriössä tai valtioneuvostossa, jätettäisiin on insinööri? Se osasto vaatii että siellä 46415: sosialihallituksen lopullisesti päätettäväksi. on teknillisesti sivistynyt henkilö, joka 46416: Tämä päämäärä voidaan myös saavuttaa ratkaisee nämä kysymykset. Mutta ne 46417: siten, että toisten asiain esittely valtioneu- asiat, jotka ovat yhteydessä poikkeuksien 46418: vostossa tapahtuisi suoraan sosialihallituk- myöntämisen kanssa nykyisestä laista, 46419: sesta tai että asian esittelyssä joku sosia]i- vaativat että sillä on myös lainopil- 46420: 804 Perjantaina 17 p. manas:kuuta. 46421: 46422: linen asiantuntija. Minä pahoin pelkään ,jokaTJäiväisessä leivässä" ,1a tämä jää 46423: että näitä seikkoja ei ole asianomaisessa kaikki yksinomaan ammattien tarkastus- 46424: valiokunnassa tarkoin otettu huomioon. osaston päällikön ratkaistavaksi. Siinä on 46425: Onko ed. Långström katsonut mitä täma jotenkin laaja tulkitsemismahdollisuus, ja 46426: asetus teollisuustyöstä ja muista amma- tämmöistä asiaa en minä olisi valmis an- 46427: teista sanoo 9 §:ssä? Ensinnäkin 7 §:ssä tamaan yksinomaan yhden henkilön rat- 46428: sanotaan että älköön lasta pidettäkö työssa kaistavaksi. Niin kauan kuin siellä on yli- 46429: ennen kello 7 aamulla tai jälkeen kello 7 tarkastaja Pyykkö, voisi suuremmalla luot- 46430: illalla, eikä nuorta henkilöä ennen kello 6 tamuksella hänelle antaa tämän asian. 46431: aamulla tai jälkeen 7 illalla. Teollisuus- Mutta jos tälle TJaikalle tulee joku toinen, 46432: hallitus, s. o. sosialihallitus voi kuitenkin vanhoillinen herra, niin se kumoaa koko 46433: pyynnöstä sallia nuorukaisia pidettäväksi tämän ensimäisen momentin ja silloin se 46434: työssä muunakin aikana, jos se harkitaan virasto kai muuttuu enemmän työväen sor- 46435: tarpeelliseksi heidän ammattikehity kselleen. tamiseksi kuin mitä on tarkoitettu tällä 46436: Tässä siis on poikkeuksen myöntäminen an- sosialihallituksella. Minä tiedän että tätä 46437: nettu sosialihallitukselle, se jää yksin- pykälää vastaan on nyt jo rikottu jonkun 46438: omaan sen ammattientarkastusosaston pääl- verran, esim. sahalaitoksissa järjestämällä 46439: likön ratkaistavaksi, myönnetäänkö työn- työtä kahteen vuoroon niin että työ jatkuu 46440: antajilla oikeus pitää nuoria henkilöitä, kello 1 :een asti yöllä. Se on minun mie- 46441: nuorukaisia yötyössä, joka poikkeaa näistä lestäni lain rikos, se on rikos 9 §:n ensi- 46442: rajoituksista, jotka nuorten henkilöiden yö- mäistä momenttia vastaan, jossa sanotaan, 46443: työstä on säädetty. Se kai ei ole aina niin- että työ sa:a jatkua vain 11 :een asti illalla 46444: kään helppo asia. Ed. Långström kai muis- eikä kello 1 :een. 'l'ällä tavalla on tässä 46445: taa miten asia vuonna 1919 metallityöläis- asiassa ja juuri siitä syystä minä vastus- 46446: riidan aikana tulkittiin, ja juuri se tul- tan tätä lakiehdotusta. Minä luotan enem- 46447: kinta oli metallityöläisille eduksi, jolle kan- män siihen kollegialiseen järjestelmään, 46448: nalle sosialihallitus asettui. Sosialiminis- että on useampia miehiä asiasta päättämäs- 46449: teriössä asetuttiin toiselle kannalle, joten ei sä, kuin että jättää asiat yhden henkilön 46450: asia niinkään helppo ole eivätkä nämä viras- päätettäväksi. Sitten tässä uudessa järjes- 46451: tot ole yksinomaan työläisten sortamiseksi, telmässä on se omituisuus ellei lakia muu- 46452: niinkuin edustaja Hiilos sanoi. teta, että sosialiministeriö joutuu antamaan 46453: Sitten tässä 9 §:ssä, jossa kielletään lausuntonsa alemmille virkamiehille, alem- 46454: ettei saa pitää yötyössä, sanotaan: 18 vuot- mille virastoille, niinkuin maaherroille, 46455: ta täyttänyttä työntekijää älköön pidettä.kö milloin on kysymys vahvistaa esim. työ- 46456: työssä yön aikana jälkeen kello 9 illalla väena1Jukassojen sääntöjä, sairaus-, hau- 46457: ja kello 6:een aamulla, paitsi milloin työ taus- ja eläkekassojen sääntöjä. Jos nämä 46458: on järjestetty kahteen enintään 8-tuntiseen toimivat ainoastaan yhdessä läänissä on 46459: vuoroon, jolloin työ saa .iatkua kello 9 il- säännöt maaherran vahvistettava ja siinä 46460: lalla tai kolmeen 8 tunnin vuoroon, jotka tapauksessa antaa sosialihallitus lausun- 46461: säännöllisesti vaihtuvat ja joka viikko tonsa asiassa. Mutta kun sosialihallitus lak- 46462: muuttuvat. Tämä on sääntönä. Sitten seu- kautetaan, niin silloin lausunnon joutuu 46463: raa poikkeus: Kutakin liikettä tai yritystä antamaan sosialiministeriö, joka on kor- 46464: varten olkoon teollisuushallituksen s. o. keampi viranomainen kuin maaherra, siis 46465: sosialihallituksen hankittavalla luvalla sal- sehän joutuu antamaan lausunnon alem- 46466: littu, milloin työn teknillinen laatu, vuo- mille viranomaisille. Näin on asetuksessa 46467: denaika tai liikesuhteet sitä vaativat, pitää 2 päivältä syyskuuta 1897, annettu työn- 46468: työntekijää työssä osaksi yönaikana, vaik- tekijäin aflukassoista ja niiden apukassojen 46469: ka työ ei olekaan järjestetty niinkuin en- sääntöjen vahvistamisesta, joten se asetus 46470: simäisessä momentissa on sanottu. Samoin kai sitten muutettaisiin jos kerran tämä 46471: olkoon sallittu pitää aputyöntekijöitä ku- ehdotus hyväksytään. Samaten on asian- 46472: ten TJUhdistajia, lämmittäjiä, voimakoneiden laita mikä koskee vaivaishoitoa. Siinäkin 46473: hoitajia heidän töissään yönaikana niin köyhäinhoidon ohjesäännön vahvistaminen 46474: kauan ennen ja jälkeen muita työnteki- kuuluu maaherralle, ja sosialiministeriö 46475: jöitä kuin teollisuushallitus s. o. sosialihal- joutuu tässä taasen neuvomaan maaherroja, 46476: litus harkitsee välttämättömäksi. Tässä mitenkä heidän on tässä meneteltävä. 46477: toisessa momentissa on tavaraa niinkuin Mutta sitten on kysymys sosialisesta ti- 46478: 805 46479: 46480: 46481: lastosta ja sosialinen tilasto eroaa aika pal- ja valtion viranomaiset voivat ryhtyä toi- 46482: jon muista tilastoista. Se ei ole samanluon- menpiteisiin työttömyyden torjumiseksi. 46483: toinen tilasto kuin muut. Ensiksi köyhäin- Tilasto-osaston: erottamista sosialiminis- 46484: hoitotilasto, mitenkä kunnat täyttävät vel- teriöstä yleiseen tilastoon pitää sosialihal- 46485: vollisuutensa köyhäinhoitoon nähden, mi- litus vähemmän onnistuneena ehdotuksena 46486: tenkä ne hankkivat kouluopetusta niille ja mainitsee, että Ruotsissa tämä sosiali- 46487: lapsille, jotka ovat joutuneet köyhäinhoi- nen tilasto on sosialihallituksen yhteydessä 46488: don huostaan. Köyhäinhoidon tarkastajan eikä koskaan ole vaadittukaan eikä ehdo- 46489: pitää seurata sitä ja saada tilastotietoja tettu, että tämä tilasto erotettaisiin sosiali- 46490: kunnan viranomaisilta pitkin vuotta ja ministeriöstä. Ei sitä ole Ruotsissa edes 46491: huomatessaan epäkohdat, niin hänen täy- erotettu eri osastoonkaan, niinkuin se on 46492: tyy heti puuttua asiaan. Tämä köyhäinhoi- meillä sosialiministeriössä tehty. En myös- 46493: totilasto pitäisi olla sosialiministeriössä. kään pidä onnistuneena sitä ehdotusta, että 46494: Samaten on tapaturmatilaston kanssa. So- työsääntöjen vahvistaminen joutuisi sosiali- 46495: sialihallituksessa seurataan kaiken vuotta ministeriössä työasiainosastolle, jossa on 46496: tapaturmatilastoa, nim. ammattitarkastajan kokonaan lainopillista sivistystä saamaton 46497: kertomusten perusteella ja kun huomataan henkilö päällikkönä. Niinkuin tunnetaan, 46498: epäkohtia otetaan selvää tapaturmain on ainoastaan filosofiantohtori työasiain- 46499: syistä, mitenkä työnantajat ovat täyttä- osaston päällikkönä. Työsääntö on sem- 46500: neet suojeluvelvollisuutensa ja näitten epä- moinen sääntö, että siihen voidaan ottaa 46501: kohtien johdosta heti ryhdytään toimenpi- esim. kaikki se, mikä on sanottu työsopi- 46502: teisiin semmoisten suojelulaitteiden aikaan- muslaista, sillä se on itse asiassa työsopi- 46503: saamiseksi, että nuo tapaturmat vältettäi- mus, vaikka se on semmoinen työsopimus, 46504: siin. Samaten on asianlaita apukassatilas- jonka työnantaja on laatinut, ettei se ole 46505: ton kanssa. Ja työnseisaustilastoa pitää molemminpuolin allekirjoituksella vahvis- 46506: sosialihallituksessa seurata kaiken vuotta. tettu. Mutta työsääntöön voidaan, niinkuin 46507: Ensimäiset tiedot saadaan siitä sanomaleh- sanoin, ensiksikin ottaa jokseenkin kaikki, 46508: tien välityksellä, sanomalehtiuutisista. Jos mitä sanotaan työsopimuslaissa. Sitten sillä 46509: työnseisaustilasto erotetaan sosialiministe- voidaan joko kumota osa niistä työsopimu::;- 46510: riössä yleiseen tilastoon, niin ei tämä asia lain säännöksistä, mitkä ovat edullisia 46511: tule niin hyvin hoidetuksi. Sitten on koko- työntekijöille, tai ottaa sinne, mitä on vä- 46512: naan uusi tilasto, nim. työttömyystilasto, hemmän edullista työntekijöille. Niinkuin 46513: jota ei vielä ole aikaansaatu ja se nyt tiedämme, työsääntöehdotukset koskettele- 46514: kaikkein vähimmän sopii siihen yleiseen vat myös työaikalakia, ne koskettelevat 46515: työtilastolliseen osastoon, sillä työttömyys- myös asetusta työstä teollisuudessa ja 46516: tilasto on senluontoinen tilasto, että siihen eräissä muissa ammateissa, ne koskettelevat 46517: vastauksia pitää saada kaksi kertaa kuu- myös työväen tapaturmavakuutusta. Näil- 46518: kaudessa. Jos työttömyystilasto valmistuu lä työsäännöillä, jos ei vain olla valppaita, 46519: vasta vuoden tai kahden kuluttua, niin voidaan työntekijöiltä riistää niitä etuja, 46520: kaikki ne tiedot, mitkä siellä ovat työttö- mitä työväen suojelus- ja vakuutuslait työ- 46521: myystilastossa, niillä ei ole enään mitään väelle tarjoavat. Minä olen nähnyt niitä 46522: arvoa. Ne näyttävät ainoastaan sen sei- uusia ehdotuksia, joita työnantajat ovat 46523: kan, mikä silloin oli, mutta ei sitä tilan- laatineet, ja niissä on yhdestä ja toisesta 46524: netta, mikä kunakin aikakautena oli, jota laista pyritty vähän nipistelemään ja saat- 46525: eletään ja työttömyystilaston täytyy ta- tamaan näitä työväen suojelus- ja vakuu- 46526: pahtua samalla tavalla kuin pankkien no- tuslakeja työntekijöille epäedullisiksi. Jos 46527: teeraukset kursseista, rahankursseista, että nyt arvellaan, että on samantekevää, käsit- 46528: voidaan liike-elämä sen jälkeen ohjata. Sa- televätkö näitä asioita asiantuntijat vai ai- 46529: maten on asianlaita työttömyystilastm. noastaan yksi ainoa mies, joka ei ole edes 46530: kanssa. Niitä on aikoinaan julaistava aina juristi, niin kyllä minusta on hyvin epäil- 46531: vähintäin kuukausittain, mutta vielä pa- tävää jättää niitä yhden miehen ratkais- 46532: remmin, että ne julaistaan kaksi kertaa taviksi. Niinkuin sanottu, kyllä voidaan 46533: kuukaudessa, kuinka monta tuhatta tai sa- työsäännöillä kumota suuri osa työväelle 46534: taa työntekijää on kunakin määrättynä edullisista lainmääräyksistä. Vaikka ed. 46535: päivänä kuukaudessa ollut ilman työtä. Hiilos sanookin, että ne ovat työväen sor- 46536: Tämmöisellä tilastolla on se etu, että kunta tamista varten kaikki virastot, niin kyllä 46537: 806 46538: ~ --~~~--~-~--~--~~--~~-~-Pel.'jamtaina 17 p. mrrrra_s1_k_u11_t~:~----~~---~--- -----~--~----~ 46539: 46540: ne voivat olla työväen etujen puolustamis- suuri raha smansä. Mutta prosenteissa 46541: ta varten. Riippuu paljon siitä, ketä siellä tekee se runsaasti 25 % tähänastisista vir~ 46542: on. Arveleeka ed. Hiilos, että Matti Väi- kamiesten palkoista. Vaikkakin supistet- 46543: sänen on siellä sosialihallituksessa ollut ai- taisiin tätä uudistusta niin pieneen kuin 46544: noastaan sortamassa ja kurissa pitämässä ministerivaliokunta myöhemmin on ehdot- 46545: työväkeä. Tällä kertaa hänellä ei ole sa- tanut, olisi säästö noin 160,000 mk, siis 46546: nomista, kun hän istuu vankilassa, mutta joka tapauksessa lähes 15 % nykyisistä 46547: koko tämä sosialivaltuutettujen toimi lak- palkoista. Jos ylimalkaan - minä sanon: 46548: kaa, kun asiat siirretään sosialiministeri- jos, sillä minä en väitä, että se aina onnistuu 46549: ölle, sillä sosialivaltuutetut eivät sovi mi- - mutta jos ylimalkaan voitaisiin saada 46550: hinkään toimistojärjestelmään, missä yksi tällaiset prosenttimäärät virkamiesten 46551: mies päättää asioista. Se sopii ainoastaan palkkausmenoista säästöön, niin eduskunta 46552: kollegialiseen järjestelmään. vapautuisi suuressa määrin tai melkein 46553: Näillä asiallisilla syillä minä vastustan kokonaan myöntämästä lisämäärärahoja 46554: tätä lakiehdotusta ja äänestän sitä vastaan. virkamiesten palkankorotukseen, vaan ne 46555: voitaisiin hoitaa näillä säästöillä. Näihin 46556: Ed. Kivilinna: On kieltämättä hie- säästöihin tulee vielä sitten lisäksi se 46557: man vastenmielistä panna eduskunnan jo säästö, mikä tehdään huone-käytössä. Vi- 46558: verrattain lujalle otettua kärsivällisyytä rastokomitean laskujen mukaan tulisi yh- 46559: uudestaan koetukselle, mutta kun asian- distetty sosialiministeriö ja sosialihallitus 46560: laita on niin, että tähänastiset puheenvuo· toimeen 23 huoneella. Nykyisin käyttää 46561: rot ovat kaikki käyneet -perustuslakivalio- sosialiministeriö ja. siihen yhdistettä viksi 46562: kunnan ehdotusta vastaan, niin lienee pai- aijotut virastot 55 huonetta, joista tosin 11 46563: kallansa, että valiokunnan puolestakin joku on sellaisia, joissa toimivat virastot olisi- 46564: sana lausutaan ja esitetään ne yleiset näkö- vat tämän säännöstelyjärjestelyn ulkopuo- 46565: kohdat, joille valiokunta on ehdotuksensa lella. Joka tapauksessa on nykyisin käy- 46566: ja käsityksensä perustanut. Minä huomau- tettäviä huoneita 44. Säästö huoneissa on 46567: tan siinä suhteessa ensinnäkin aivan lyhy- siis lähes 50 %. Vaikkakaan se ei nousi- 46568: esti siitä, että hallituksen esitys perustuu si juuri näin suureksi, niin voitanee pyö- 46569: tai nojautuu päätökseen, jonka eduskunta rein luvun otaksua, että kolmisenkym- 46570: on tehnyt, kehoitukseen, jonka eduskunta mentä prosenttia huoneenkäytössä voitai- 46571: on hallitukselle antanut. Hallitus on siis siin säästää. Tähän tulee lisäksi vielä kol- 46572: yksinkertaisesti, parlamenttaarista menet- manneksi se seikka, että kaikenlainen kir- 46573: telyä noudattaen, laatinut esityksen edus- .ieenvaihto virastojen kesken supistui'si 46574: kunnan toivomaan suuntaan. Totta kyllä, koko joukon pienemmäksi, siihen käytetty 46575: tämä ei ole henkilöllisesti sama eduskunta, aika, vaivat ja kulut ja siihen käytetty 46576: joka on tämän toivomuksen lausunut, henkilömäärä olisivat supistettavissa. Niin 46577: mutta olisi kieltämättä kuitenkin nurin- että, vaikka ei olekaan mitään täsmällisiä 46578: kurista ja korvapuusti eduskunnallisuu- laskuja tehty eikä juuri helposti voitane 46579: delle, jos eduskunta nyt, heti kun hallitus tehdä, niin ei liene väärin sanoa, että to- 46580: ryhtyy toteuttamaan eduskunnan monasti dennäköisyyden mukaan rahallinen säästö 46581: toivomaa virkakoneiston yksinkertaistut- tähänastisiin menoihin nähden olisi siinä 46582: tamista, kohta ensimäisessä tapauksessa 15-20 % :n välillä. Se on jo jotakin pro- 46583: asettuisi päinvastaiselle kannalle, vastusta- senteissa laskettuna. Että se ehdottornissa 46584: maan itse lausumiaan pyrkimyksiä. luvuissa on niin vähän kuin se on, riinnuu 46585: Mitä sitten tulee tämän muutoksen kaut- siitä, että toistaiseksi on kysymys verrat- 46586: ta saavutettaviin etuihin - minä huo- tain pienistä virastoista. 46587: mautan kumminkin siinä välissä, että tässä On väitetty, että tämä uudistus on alo- 46588: on parempi puhua sosialihallituksen yhdis- tettu väärästä näästä, kun se on alotettu 46589: tämisestä ministeriöön eikä sen lakkautta- .iuuri sosialihallituksesta, että tämä yli- 46590: misesta - - mitä tulee tämän yhdis- hallitus juuri kuuluu niihin ylihallituksiin, 46591: tämisen kautta saavutettaviin taloudellisiin joita ei pitäisi poistaa. On siinä suhteessa 46592: etuihin, niin summat sinänsä eivät kyllä viitattu sosialihallituksen omiin lausuntoi- 46593: näytä erittäin suurilta. Virastokomitean hin. Minä en halua, enkä katso tarpeelli- 46594: laskelman mukaan tulisi säästö paikoissa seksi käydä yksityiskohdittain näitä asioi- 46595: olemaan noin 308,000 mk. Sehän ei ole ta pohtimaan, mutta minä luulen lyhyesti 46596: 807 46597: 46598: voivani sanoa, että jos me perustamme kä- sattua, että tämä ylihallitus tällöin muo- 46599: sityksemme ylihallitusten ja virastojen dostuu jarruksi niille kysymyksille, joita 46600: omiin lausuntoihin, niin minä tuskin luu- ed. Paasivuori ajaa. Silloin hän tietysti 46601: len mahdolliseksi löytää sellaista ylihalli- tahtoisi hävittää sen ja yhdistää sen minis- 46602: tusta, sellaista virastoa tässä maassa, teriöön, jos siellä mahdollisesti olisi mies, 46603: joka itse pitäisi itsensä tarpeettomana. Tä- joka kannattaa näitä hänen ajamiaan kysy- 46604: mä seikka jo on omansa helpoittamaan ar- myksiä. Mutta jos me tällä tavalla muo- 46605: vostelua, kun on muodostettava käsitys dostamme kantamme suurissa, laajakantoi- 46606: näiden virastojen omain lausuntojen poh- sissa kysymyksissä aina kulloinkin vallit- 46607: jalla. Minä ymmärrän erinomaisen hyvin sevien olojen mukaan, niin me olemme eh- 46608: ~en seikan, minä ymmärrän psykologisest-i dottomasti aina hyHyvällä pohjalla. Ja 46609: sen seikan, että vasemmiston taholla nou- ajateltakoon vaikka niin hyviä pyrkimyk- 46610: see vastustusta erikoisesti juuri sosialihal- siä kuin minä mielelläni myönnän ed. Paa- 46611: lituksen ministeriöön yhdistämistä vastaan sivuoren ajavan, niin se pohja pettää. 46612: ja minusta on joskus tuntunut siltä - en Tä:mä asia on ehdottomasti otettava laa- 46613: uskalla väittää, onko siinä perää - mutta jemmin ja käsitettävä, mikä tässä on kysy- 46614: minusta on joskus herännyt se epäilys, että myksessä. 46615: lieneekö tämä ylihallitus valittu, niinkuin Oikealta on sitten tämän asian yhteyteen 46616: ed. Paasivuori sanoi, koekaniiniksi sentäh- vedetty kysymys kollegiaalisuudesta ja 46617: den, että tähän kompastuttaisiin heti ensi- päällikkövallasta. Minulta puuttuu tie- 46618: mäiseksi ja koko uudistus sillä tavalla saa- tysti pätevyyttä ruveta hallinto-oikeudel- 46619: taisiin mahdollisuuden mukaan pois päivä- liseen väittelyyn ed. Tulenheimon kanssa. 46620: järjestyksestä. Mutta jos lähdetään tältä Minä rajoitimkin sentakia vain muutamiin 46621: näkökannalta, jos ei katsota asioita laajem- yksityisiin huomautuksiin. Minä huomau- 46622: min, niin tietysti tulee aina olemaan niitä tan ensinnäkin siitä, että kollegiaalinen 46623: piirejä, jotka pitävät juuri sitä ylihalli- asiain käsittelytapa jakaa edesvastuun mo- 46624: tusta, juuri sitä virastoa, joka kulloinkin nen henkilön kesken, ja se johtaa tavalli- 46625: on kysymyksessä, sellaisena, johon ei pitäi- sen inhimillisen psykologian mukaan 46626: si kajota. Kauppa- ja teollisuushallituk- yleensä siihen, että tällaisen viraston .iä- 46627: sesta on äskettäin ollut puhe. Kauppa- ja senet luottavat toinen toisiinsa ja ei ku- 46628: teollisuuspiirit nousevat heti vastaan: sitä kaan täydelleen halua ottaa edesvastuuta 46629: ei pitäisi ministeriöön yhdistää. Myöskin siitä, mitä tapahtunut on. Tämäkin seik- 46630: on varmaa, tai jotenkin varmaa, että jos ka jo minun mielestäni on yksi niistä, jotka 46631: tulee kysymys sanokaamme esim. koulu- puhuvat päinvastaiseen suuntaan, kuin ed. 46632: hallituksesta, silloin nousevat ;monet koulu- Tulenheimon esittämät näkökohdat. Ja 46633: piirit vastaan: ei' tämä ole se ylihallitus, viitaten niihin :mahdollisuuksiin, jotka il- 46634: johon pitäisi kajota. Jos ei voida katsoa menevät perustuslakivaliokunnan suurelle 46635: tätä asiaa laajemmin ja käsittää, että tässä valiokunnalle antamasta lausunnosta, niin 46636: on todellakin kysymyksessä koko virka- huomautan, että kollegiaalinen käsittely, 46637: koneiston yksinkertaistuttamisen alku, jos joskin toisessa muodossa, olkoonpa. vain 46638: takerrutaan tällaisiin yksityiskohtiin, niin neuvottelevassa muodossa, ja siis asiantun- 46639: silloin ajetaan ehdottomasti kerta kerralta temuksen käyttö ja yhtenäisyys asioissa 46640: koko uudistus karille ia virkavalta varus- on saavutettavissa neuvottelukokousten 46641: tustensa takana naura~ eduskunnalle par- kautta, jotka nykyisen järjestelyn mukaan 46642: taansa. ovat mahdollisia. Sitä paitsi on kai asian 46643: Ennen kaikkea riippuu kai virastoissa laita sellainen, että jos me ylimalkaan 46644: toimivista henkilöistä se, kuinka asioita ai.iomme siinä osassa virastokoneistoa, jon- 46645: niissä hoidetaan. Siinä suhteessa ei minun ka ylihallitukset muodostavat, saada ai- 46646: ymmärtääkseni yleensä kollegialisuus si- kaan jonJmnlaista supistamista, jonkun- 46647: nänsä takaa sen enempää kuin päällikkö- laista yksinkertaistumista, niin me emme 46648: valtainen ratkaisu. Päinvastoin voi monta pääse mihinkään, ellemme ryhdy aina- 46649: kertaa olla mahdollista, että kä:v aivan toi- kin tuntuvasti supistamaan kollegiaalista 46650: sin, kuin ed. Paasivuori on otaksunut. Voi asiain käsittelyä. Kun 5-6 miestä ja 46651: käydä, jos joku ylihallitus, sanokaamme enemmän istuu käsittelemässä joutavia pie- 46652: juuri esim. sosialihallitus vastaisuudessa niä asioita, niinkuin nyt tapahtuu, niin sil- 46653: on miehitetty toisella tavalla kuin nyt, voi loin taphtuu sekä ajan että työn hukkaa. 46654: 808 Pe,rja:rrtaina 17 p. m:ar•rruslkuuta. 46655: 46656: Tämä on välttämätön edellytys, jos tah- koko täJstä huimaavasta tulo- ja menoar- 46657: domme tässä osassa virkakoneistoa päästä viosta. Sentähden on edlllskunta halli- 46658: mihinkään. Sitä paitsi minusta tuntuu tusta usein jo muistuttanut siitä, että on 46659: siltä, että ne näkökohdat ja sensuuntaiset ryhdyttävä tehokkaisiin toimenpiteisiin 46660: uudistukset, joista ed. Tulenheimo puhui, siihen suuntaan, että meidän virkamies- 46661: eivät suinkaan ole mahdottomia panna toi- olomme saataisiin järjestetyiksi yksinker- 46662: meen senkin jälkeen, kun on hyväksytty taisemmiksi ja sillä tavoin myöskin me- 46663: laki sosialihallituksen yhdistämisestä minis- noja vähennetyiksi. Nyt on eduskunnassa 46664: teriöön. N'e eivät siis ole minään ehdotto- käsiteltävänä miltei ensimäinen siihen 46665: mana esteenä tälle yhdistämiselle. Ne ovat suuntaan käyvä yritys, että tätä yksin- 46666: tietysti esteenä sille, joka ensin tahtoo kertaistuttamista koetetaan ryhtyä tote- 46667: välttämättä saada nämä muutokset toteute- uttamaan. Minusta tuntuisi omituiselta 46668: tuiksi, mutta ne eivät ole esteenä sille, joka ja ristiriitaiselta eduskunnan menettely, 46669: katsoo itse pääasiaa ja luottaa siihen, niin- jos samalla kuin se kerta toisensa perästä 46670: kuin minun mielestäni voi luottaa, että tätä hallitusta muistuttaa tämän suuntaisista 46671: asiaa, tätä uutta järjestelyä hallinnollisesti toimenpiteistä ja kun hallitus ensimäisen 46672: järjestettäessä ryhdytään asian vaatimiin yrityksen tekee, eduskunta sitten sen hyl- 46673: toimenpiteisiin. käisi. Minä omasta puolestani voin yhtyä 46674: Vasemmalta puhutaan hyvin usem niihin asiallisiin näkökohtiin, joita edelli- 46675: enemmän tai vähemmän epäkunnioitta- nen puhuja ed. Kivilinna esitti ja puolus- 46676: vassa äänilajissa 'Siitä oikeiston suo.ielus- taa tätä valiokunnan ehdotusta. Asema 46677: pyhimyksestä, jota he kutsuvat Pyhäksi tällä hetkellä näyttää sellaiselta, että me 46678: Byrokratiukseksi. Minä luulen, että me pian, hukumme tämän virkamiespalkkaus- 46679: keskustalaiset emme ole suinkaan sen vä- määrärahan alle. Se paisuu niin suureksi 46680: hemmän epäsuosiollisia Pyhää Byrokra- ja siitä huolimatta virkamiehet tälläkin 46681: tiusta kohtaan, kuin vasemmisto. Jos minä hetkellä ovat siinä asemassa, että näyttää 46682: edelleen saisin puhua vertauksilla, niin aivan uhkaavalta tilanne. He palkkojen 46683: lopettaisin sanomalla, että nyt on kysy- pienuutta valittavat niin suuressa määrin, 46684: myksessä rynnäkkö yhtä Pyhän Byrokra- että n,äyttää hyvin vaikealta niiden kanssa 46685: tiuksen linnaketta vastaan, ja olisi todella toimeentulla. }/Iinun mielestäni on aivan 46686: omituista, jos vasemmalta erkaantuisi väärin, jos nyt tämä ehdotus hyljätään, 46687: hyökkääjistä riittävän suuri joukko kallis- joka on alku yrityksiin siinä suhteessa, 46688: taakseen tässä etuvartio-ottelussa voiton että päästä vähemmällä virkamiehistöllä. 46689: Pyhän Byrokratiuksen puoleen. Minä kum- 46690: minkin luulen, että niin ei tule tapahtu- 46691: maan, .ia toivon, että eduskunta saattaa Ed. L å n g s t r ö m: Minä olen aset- 46692: hvväksyä perustuslakivaliokunnan mietin- tunut puolustamaan näit.ä keskusvirastojen 46693: nön ja sitä kannattavan suuren valiokun- yhdistämisiä ministeriöihin juuri sillä pe- 46694: nan mietinnön. rustuksella, että saataisiin virkakoneisto 46695: yksinkertaistutetuksi. Samaten ei myös- 46696: Ed. H ä s t b a c k a: Då ja.g icke för kään voi kieltää sen säästön merkitystä, 46697: min del kan godkänna nu föreliggande lag joka tällaisesta yhdistämisestä olisi seura- 46698: särskilt med hänsyn till bestämmelsen i uksena, jotenka näillä perusteilla minä 46699: 2 § om rätt att anställa tjänstemän av av- olen yhtynyt kannattamaan perustuslaki- 46700: talsnatur ävensom arvodestjänster och be- valiokunnassa yleensä tällaisten virastojen 46701: fattningar, så ber jag att få förena mig om yhdistämistä ministeriöihin. Mitä tulee 46702: riksdagsman Estianders förslag. asian kollegialiseen käsittelyyn, niin voin 46703: ilmoittaa ed. Paasivuorelle, että ainakin 46704: Ed. Lohi: Meillä on eduskunnassa sosialihallitukseen nähden minä olen ollut 46705: usein ollut puhetta virkamiesten palkkaus- sitä mieltä, että tällainen käsittelyjarjes- 46706: kysymyksestä ja niistä tavattoman suu- tys pidettäisiin voimassa, mutta se ei ole 46707: rista määrärahoista, mitkä meidän budje- saanut kylläkään perustuslakivaliokun- 46708: tissa täytyy joka vuosi osottaa virkamies- nassa niin suurta kannatusta, jotenka ei 46709: koneiston ylläpitämiseen. Nykyisessä tulo- siis ole mennyt lävitse. Kuitenkaan en 46710: ja menoarvioehdo,tuksessa nämä virkamies- pidä tätä kollegialista käsittelyjärjes- 46711: ten palkkaukset sisältävät lähes 40 °/o tystä niin ihmeitä tekev.änä, kuin ed. Paa- 46712: 46713: 46714: 46715: 46716: • 46717: S orsri•alihaJ1i tulkse.n lrarklktau'Hill1mi:n·en. 809 46718: ------------------------------- 46719: sivuori pitää, jotenka minä puolestani voin tähden juuri työväenjärjestöt pyrkivät kä- 46720: asettua kannattamaan tämän lain hyväk- sittelemään asioita kollegialisessa järjes- 46721: symistä:. tyksessä. Ehkäpä kommunistit pyrkivät 46722: tässäkin suhteessa yhden miehen dikta- 46723: tuurivaltaan. Tähän saakka ei kuiten- 46724: Ed. A a l t o: Se lakiehdotu:s, joka nyt kaan ole ollut työväenjärjestöjen keskuu- 46725: esitetään hy ljättäväksi ei suinkaan tar- dessa sellainen mielipide, vaan on yleensä, 46726: vitse merkitä sitä, että eduskunta luopuisi niissä asioissa, jotka koskevat työväestöä, 46727: siitä aikaisemmasta päätöksestä, jonka .ia niissähän on sangen huomattavia kysy- 46728: mukaan virastoja olisi yhdistettävä. Tämä myksiä, pyritty siihen, että niitä ei yksi 46729: tietäisi vain sitä, että ei voitaisi hyväk- mies sellaisenaan ratkaise. Kun minä 46730: syä tätä lakia, ko·ska ei ole ryhdytty teke- äänestä·n tämän lakiehdotuksen hylkää- 46731: mään minkäänlaisia ennakkovalm istel uj a- misen puoles•ta, teen sen sillä syyllä, että 46732: kaan sellaisten asioiden käsittelyjärjes- meillä ei ole ollenkaan varmuutta siitä, 46733: tykseksi, kuin mitä ne kysymykset, jotka millä tavalla asioiden käsittely .sen jälkeen 46734: nyt sosia.lihallitukselle ovat kuuluneet, tulisi tapahtumaan siten, että •se voisi olla 46735: vaatisivat. Me tiedämme kyllä, minkälai- maan työväenluokalle senkään vertaa hyö- 46736: nen rsosialihallitus on, miten siellä on asi- dyksi, kuin miltä tällä kertaa sosialihalli 46737: oita käsitelty ja, mitkä asiat kuuluvat sen tuksen aikana ja miten se tulee vaikutta- 46738: käsittelypiiriin ja me tiedämme myöskin maan niihin moniin työväensuojelusla.kei- 46739: sen, että nykyisen lain mukaan valtioneu- hin, joissa aina viitataan sosialihallituk- 46740: vostossa ei tule suinkaan muuta kysymyk- seen. 46741: seen kuin todella Pyhä Byrokratius, josta 46742: ed. Kivilinna täällä huomautti, nim. yhden 46743: miehen ratkaisuvalta. Kysymyshän on Pääministeri Kallio: Tätä toimenpi- 46744: sosialihallituksen lakkauttamisesta, vaik- dettä, josta hallitus on. esityksen antanut, 46745: ka ed. Kivilinna koetti väittää, että sellai- on ryhdytty vastustamaan täällä kahdelta- 46746: senaan siitä ei ole kysymys. Minun mie- kin taholta. Näissä vastustaksissa molem- 46747: lestäni kun meillä on niin monessa työ- missa on se yhteistä, että molemmat kat- 46748: väensuojelnslaissa huomautuksia siitä, mi- santokannat tuntuvat luottavan asioiden kä- 46749: ten sosialihallitus visseissä tapauksissa on sittelyssä enempi n. s. kollegialiseen asioi- 46750: velvollinen valvomaan niitä ja kun siis den käsittelyjärjestykseen kuin n. s. pääl- 46751: sosialihallituksen lakkauttaminen sellaise- likköjärjestelmään. Minusta kumminkin 46752: naan jo tulisi aiheuttamaan minun luul- tuntuu siltä, että kaikissa suhteissa eivät 46753: lakseni huomattavasti vaikeuksia koko nämä vastuksen perusteet ole kumminkaan 46754: työväensuojeluslainsäädännölle ja sosiali- yhteisiä. Ed. Tulenheimo, joka on ryhty- 46755: selle lainsäädännölle, niin olisin minä nyt vastustamaan tätä lakiehdotusta, perus- 46756: odottanut, että hallitus, ennenkuin se ryh- tellen epäilyksensä tätä suunnitelmaa vas- 46757: tyy toimenpiteisiin antamaan esitystä täl- taan, ei ole kohdistanut arvosteluaan yksis- 46758: laisen keskusviraston lakkauttamisesta, tään tähän lakiehdotukseen vaan yleensä 46759: olisi ennen sitä esittänyt eduskunnalle la- siihen periaatteeseen, että astuttaisiin sellai- 46760: kiehdotuksen sellaiseksi käsittelyjä.rjes- seen asiain käsittelyn järjestykseen, jossa 46761: tykseksi, joita sosialiset asiat vaativat. yhden miehen vastuulla päätettäisiin asioi- 46762: Ed. Långström tässä puhui kollegialisesta ta. Sensijaan minusta tuntuu, että vasem- 46763: järjestelmästä ja sanoi, että hän oli sillä. mistossa on epäilyksiä suuressa määrässä 46764: kannalla, mutta sitä ei saatu perustuslaki- tätä järjestelmää vastaan siitä syystä että 46765: valiokunnassa hyväksytyksi. Minä huo- he katsovat. että nimenomaan sosialisten 46766: mautan, että sitä ei voida meillä saada hy- asiain käsittely tulisi tämän ~autta kärsi- 46767: väksytyksi niin kauan kuin on olemassra maan. Tietysti voi tästä asiasta olla eri 46768: meillä nykyinen laki valtioneuvostosta mieltä, mutta itse asiassa tämä alote, minkä 46769: voimassa. En minä pidä välttämättö- edellinen hallitus on tässä suhteessa tehnyt, 46770: mänä, että nyt aina ja kaikissa kysymyk- perustuu eduskunnan ennen lausumiin toi- 46771: sissä pitää olla kollegialinen järjestelmä vomuksiin. 46772: käytännössä, mutta kyllä se eräissä kysy- Kun viime vuonna käsiteltiin eduskun- 46773: myksissä toistaiseksi on osoittautunut nassa valtioneuvoston ohjesääntöä, niin täy- 46774: edulliseksi. Ellei niin olisi, niin minkä- tyy sanoa, että kentiesi ei otettu kyllin mo- 46775: 102 46776: 810 Perjantaina 17 p. mar·raSikuuta. 46777: 46778: nipuolisesti harkittavaksi tätä eri virastojen minä luulen, että paraiten päästään niihin 46779: yhdistämisseikkaa ja ne epäilykset, jotka päämääriin, joista eduskunta on jo ennen 46780: ed. Tulenheiroolia nyt ovat sitä vastaan, toivomuksensa lausunut, jos hyväksytään 46781: että hänen ehdottamansa järjestelmä ei so- tämä esitys. 46782: pisi valtioneuvoston nykyiseen ohjesään- 46783: töön, on luullakseni osittain perusteltu. Ed. Schauman: För min del är 46784: Mutta minusta tämänkään vuoksi ei tulisi jag avgjort för indragning av de cent.rala 46785: eduskunnan nyt asettua hylkäävälle kan- ämbet·sverken, icke så mycket för den 46786: nalle tähän alotteeseen nähden, sillä jos löneinbesparing, som därigenom komme 46787: asian jatkuvassa käsittelyssä hallituksessa att ske, som snarare då för inbesparingen 46788: osottautuu, että nykyinen valtioneuvoston av lokaler och framför allt för inbesparin- 46789: ohjesääntö vaatii tässä suhteessa muutoksia, gen av papper - ty det fruktansvärda 46790: niin hallitus voi siinä tapauksessa antaa mångskriveri,. som nu onödigtvi·s äger 46791: esityksen. Mutta minun täytyy sanoa toi- rum, på det måste dock snart göras en 46792: selta puolen, että ed. Tulenheimon suosit- ände. J ag är också mycket gärn a med om 46793: telema menettelytapa tulisi muutamassa indragningen av socialstyrelsen. .J ag tror 46794: suhteessa olemaan mutkallisempi, kuin ny- nämligen det utom •skolstyrelsen och sjö- 46795: kyisen valtioneuvoston ohjesäännön mukaan fartsstyrelsen och några andra nya över- 46796: hyväksytty menettelytapa, niin että sitäkin styrelser, icke finnes något verk, som är 46797: järjestelmää vastaan, jota hän on suositta- så överorganiserat som detta verk med 46798: nut, voi kyllä suuria epäilyksiä lausua. sina femtiofem rum och, ·såsom statsmi- 46799: Täällä on pantu erinomaisen suurta pai- nistern antydde, med sina många statisti- 46800: noa siihen, eWi sosialihallitus on asettunut ker och andra tjänstemän. J ag kan ej 46801: tätä suunnitelmaa vastaan. Tähän minun heller förstå klockarkärleken för denna 46802: täytyy huomauttaa, että minun tietääkseni styrelse på högeDsocialistiskt håll, men 46803: ei ole kuin yksi ainoa keskusvirasto, joka · den visar huru omhuldad den stats- 46804: katsoo myötämieliseseti tällaisen järjestelyn socialistiska riktningen med sin tendens 46805: toimeenpanoa. Ja tämä onkin sangen ym- till överorganisation är på detta håll. 46806: märrettävää. Mutta tosiasia on, että näissä J ag bad dock icke om ordet för att ut- 46807: eri virastoissa muodostuu samanluontoisia tala dessa allmänna tankar, utan för att 46808: tehtäviä aivan rinnakkaisesti toistensa göra en anmärkning mot lagförslaget, som 46809: kanssa, niin että kaikesta päättäen näyt- jag i övrigt godkänner. Ehuru lagen he- 46810: täisi tarkoituksenmukaiselta yhdistää sa- ter ,Lag om indragning av socialstyrel- 46811: manluontoiset tehtävät yksiin virastoihin. 'Sen"' säges i § 2 att vid socialministeriet 46812: Tällä minä tarkoitan esim. tila'Stoja, joita skall kunna anställas funktionärer på 46813: osastoja on melkein kaikissa meidän keskus- grund av avtal, och det.ta motiveras i rege- 46814: virastoissa ja joissa tehdään rinnakkaisesti ringens proposition därmed, att i social- 46815: hyvin paljon samaa työtä, mitä tilastolli- styrelsen, eller såsom det står, vid social- 46816: sessa keskustoimistossa. Näyttäisi sentäh- styrelsen har funnits tjänster av avtals- 46817: den olevan tarkoituksenmukaista, että tässä natur. När frågan kom före i stora ut- 46818: suhteessa keskitystä saataisiin aikaan. Mut- skottet, anhöll stora utskottet om närmare 46819: ta tuollainen keskitys mielestäni voidaan utlåtande av grundlagsutskottet i denna 46820: sopivimmin toteuttaa silloin, kuin muuten- punkt, och då svarade grundlagsut.skottet, 46821: kin viraston sisäistä rakennetta järjeste- att i samband med socialstyrelsen har se- 46822: tään. Ja monessa suhteessa epäilemättä dan 1918 funktionerat centralbyrån för 46823: ajanoloon näillä järjestelyillä voitetaan kvinnoarbeten och att byråns förestånda- 46824: myöskin rahallisia tuloksia enemmän kuin rinna och personai har antagits med lön 46825: nykyään nä~ttää. Lisäksi on huomattava, efter avtal. J ag har senare satt mig i 46826: että erinäisillä keskusvirastoilla on taipu- förbindelse med överdirektören i social- 46827: musta paisua yhä suuremmiksi ja suurem- styrelsen och fått av honom erfara, at.t 46828: miksi, mutta jota enemmän keskitystä tässä denna centralbyrå för kvinnoarbeten, som 46829: suhteessa on, niin töiden jaon voi myöskin nu motiverar hela stadgandet, att det vid 46830: luullakseni silloin paremmin järjestää. socialmin:icsteriet skall finuas tjänster av 46831: Niistä huomautuksista ja epäilyksistä avtalsnatur, är en byrå upprätthållen med 46832: huolimatta, mitä tässä on puolelta ja toi- anslag, som riksdagen beviljat i extraor- 46833: selta esitetty tätä toimenpidettä vastaan, dinarie budgeten. Lönerna utbetalas från 46834: Sosi.al:i,ha,l1ituk1Se·n lra:kikiaurttaminen. 811 46835: 46836: 46837: detta anslag, och tjänsterna äro sålunda redan nu anföra exempel på missbruk i 46838: icke tjänster av avtalsnatur utan helt en- denna riktning, och de komma att bli 46839: kelt inga egentliga statstjänster alls. mycket talrika, dessa exempel, så fort 46840: Med tjänster av avtalsnatur kan omöjligt riksdagen givit sitt samtycke tili stad- 46841: avses desrsa tillfälliga uppdrag, som när l ganden av den natur, som det nu före- 46842: som helst kunna indragas, vilkas existens 1 slagna. 46843: är beroende på att riksdagen varje år be- 1 J ag beklagar att 2 § i lagförslaget har 46844: viljar eller icke beviljar anslag för ända- oförändrad blivit antagen av ::;tora ut- 46845: målet ur extraordinarie budgeten. Hela skottet och sannolikt också nu kommer 46846: denna motivering för stadgandet i 2 §, att att antagas av riksdagen, men jag anser 46847: det vid socialministeriet skall finnas mig ändå, trots det, kunna rösta för lag- 46848: tjänster av avtalsnatur, på grund av att förslagets godkännande, emedan härmed 46849: så skulle varit fallet i socialstyrelsen, är den första indragningen av ett centralt 46850: således oriktig. ämbetsverk kommer tili stånd. 46851: Vad som i övrigt säges i § 2, att det 46852: vid s:ocialministeriet skall finnars arvodes- Ministeri M a n t e r e: Ed. Aalto perus- 46853: tjänster och befattningar är en fullkom- teli kielteistä kantaansa esillä olevaan laki- 46854: Jigt onödig sak, ty detta finnes redan ut- ehdotukseen nähden m. m. sillä, ettei ole 46855: talat uti den på grund av lagen om •stats- olemassa tai ei ole valmistettu minkään- 46856: rådets ·och ministeriernas befogenheter laista suunnitelmaa siitä, miten, missä jär- 46857: utav statsrådet utfärdade förordningen jestyksessä asiat käsiteltäisiin sosialiminis- 46858: innehållande reglemente för statsrådet. teriössä sen jälkeen kun sosialihallitus on 46859: I en sådan allmän förordning, :som gäller yhdistetty sosialiministeriöön. Tämän joh- 46860: stats.rådet och alla ministerier, skall detta dosta pyydän vain lyhyesti mainita, että 46861: också ske, men att: börja uttala sådant i sosialiministeriössä on valmistettu luonnos 46862: samband med indragningen av en över- asetukseksi sosialiministeriöstä, joka luon- 46863: styrelse och beträffande endast ett visst nos sisältää ed. Aallon kaipaaman suunni- 46864: ministerium, däri är ingen mening. J ag telman. Toinen kysymys on sitten, onko 46865: kan ej annat finna än att detta stadgande tämä suunnitelma kaikin puolin tarkoitus- 46866: här tillkommit på grund av den oerhört taan vastaava voi olisiko ehkä sitä lopul- 46867: ringa tekn~ska färdighet, som finnes inom lisesti laadittaessa syytä ottaa huomioon 46868: ministerierna, när det gäller utarbetande muun muassa niitä. huomautuksia, joita ed. 46869: av propositioner. De kopieras efter gamla A. Tulenheimo on tänään täällä täysi-is- 46870: mallar, och det har synbarligen i detta tunnossa tehnyt. Mutta tällainen luonnos- 46871: fall funnits någo•t tidigare förslag i sam- suunnitelma on nyt joka tapauksessa jo 46872: ma stil, och så kopieras det chablonmäs- olemassa. Se on muuten pääkohdissaan se- 46873: sigt. Det har visserligen vid behandlin- lostettu perustuslakivaliokunnan suurelle 46874: gen i stora utskottet uttalats, att det vore valiokunnalle toimittamassa lausunnossa. 46875: nödigt att få ett mera smidigt avlönings- 46876: system, och ur denna synpunkt har för·· Ed. Mannermaa: Epäilemättä nyt 46877: slaget om tjänster av avtalsnatur även kysymyksessä oleva asia on niitä, joissa 46878: försvarats i detta sammanhang. Jag voi hyvin olla toista mieltä ja toista mieltä, 46879: medgiver att det finnes vissa skäl, som niinkuin keskustelu jo on osottanut. Sa- 46880: tala för tjänster av a.vtalsnatur icke blott moista tosiasioistahan voi vetää hyvin eri- 46881: vid socialministeriet utan i allmänhet, laatuisia johtopäätöksiä, riippuen siitä, 46882: men en sådan anordning har också sina mille asian puolille mikin ratkaisevan mer- 46883: stora svagheter. Den kan leda därhän kityksen antaa. Olen puolestani perustus- 46884: att vissa tjäntemän, · som känna på sig, lakivaliokunnassa ollut jonkun verran kah- 46885: att de äro oumbärliga, hota med avgång, den vaiheilla tämän asian yhteydessä, mut- 46886: ifall icke deras tjänster göras till tjänster ta olen jäänyt mietinnön kannalle. Kun 46887: av avtalsnatur. På detta sätt kunna de olin pyytänyt puheenvuoroa ovat herrat 46888: skruva upp lönerna, och det är väl ändå pääministeri ja ministeri Mantere jo lausu- 46889: icke riksdagens mening, att ett stadgande neet pääasiassa ne näkökohdat, joiden lau- 46890: om att tjänster av avtalsnatur få inrättas sumista varten puheenvuoroa pyysin. Voin 46891: skall på detta sätt missbrukas. J ag kunde sentähden olla varsin lyhyt. 46892: 812 Perj1mtaina 17 p. marrastkuuta. 46893: 46894: Meillä on kollegiaalisel~a vi~astojärjes~ vainen, mitä tulee snna esiintyvien asiOI- 46895: telmällä tietysti ollut ermoma1sen suun den hoitamiseen, että juuri tähän virastoon 46896: merkitys, nimenomaan venäläisvallan vii- nähden enemmän, kuin moneen muuhun 46897: meisinä aikoina. Kun maan hallitus tuli meidän keskusvirastoomme, voi yhdistä- 46898: nimitetyksi useinkin niin huomioonotta- mistä asianomaiseen ministeriöön ilman 46899: matta todellista asiantuntemusta tai maan varsin suuria vaikeuksia ajatella. Että 46900: tarpeita, kuin se tapahtui, oli erinomaisen asian käsittelyjärjestys tulee paljon nope- 46901: suuri merkitys sillä, että oli keskusviras- ammaksi, jos tällainen yhdistäminen ta- 46902: toja, jotka sentään saivat toimia verrattain pahtuu, ja että se tulee huomattavasti hal- 46903: vapaasti ja joiden virkamiehet enimmäk- vemmaksi kuin nykyinen järjestely, siitä 46904: seen kuitenkin olivat todellisia kelpoisuus- minusta ei ole vähintäkään epäilystä. 46905: näkökohtia silmälläpitäen asetetut. Mah- Asianomainen ministeri jo huomautti 46906: dollista on, että meillä kiintymys kollegia- siitä, että jos tämä laki nyt hyväksytään, 46907: liseen virastojärjestelmään on perintöä ei siitä suinkaan tarvitse seurata, että esit- 46908: siltä ajalta ja että katsomukset ovat siihen telyjärjestyksen ministeriössä täytyy jäädä 46909: kiintyneet enemmän kuin mitä meidän ny- senlaisekseen kuin se tällä hetkellä on. 46910: kyisessä itsenäisessä valtiomenossamme tar- Onhan luonnollista, että sosialihallituksen 46911: peellista on. Onhan yleensä vanhoissa si- yhdistäminen ministeriöön edellyttää vis- 46912: vistysmaissa niin, että paljon laajemmat sejä joko lainsäännöksiä tai hallinnollisia 46913: asiayhteydet, kuin mitä tässä nyt on kysy- asetuksia tai ehkä kumpaisiakin. Niihin on 46914: myksessä, hoidetaan ministeriöissä. Vaih- tilaisuus, niin pian kuin nyt kysymyk- 46915: tuvat ministerit sielläkin, ja kuitenkin ol- sessä oleva laki, jos se laiksi tulee, on voi- 46916: laan olomuodoissa, jotka ovat täysin tyy- maan astunut. Eikä ole mitään epäilystä, 46917: <lyttä viä. Voidaan siihen tulla meilläkin. etteikö hallitus siinä kohden tee mitä tar- 46918: Jos nyt olisi niin, kuin eräissä edellisissa vitaan. 46919: puheenvuoroissa on väitetty, että tässä Nähdäkseni nama kohdat ovat siihen 46920: olisi kysymyksessä prejudikaatti, jonka määrään huomattavat, että voi ilman isoja 46921: kautta jotenkin pitkin linjaa tulisi jo rat- epäilyksiä asettua hyväksymään hallituk- 46922: kaistuksi kysymys keskushallitusten py- sen esityksen. 46923: syttämisestä tai lakkauttamisesta, niin Mitä sitten tulee kysymykseeen, tuleeko, 46924: epäilemättä asia. olisi tällä hetkellä paljon niinkuin lakiehdotuksen 2 §:ssä on halli- 46925: arveluttavampi, mitä tulee hallituksen esi- tuksen esityksen ja myös valiokunnan mie- 46926: tyksen hyväksymiseen. Mutta niinkuin tinnön mukaan ehdotettu, sosialiministe- 46927: perustuslakivaliokunnan mietinnössä, sen riössä olla paitsi sääntöpaikkaisia myös so- 46928: perusteluissa, jo on viitattu, ei asialla tässå pimusluontoisia sekä palkkiovirkoja ja toi- 46929: suinkaan ole sitä merkitystä, vaan on läh- mia, niin siinä ollaan asiassa, josta tietysti 46930: detty siitä, että kunkin keskusviraston koh- voi olla hyvin eri mieltä. On perusteita 46931: dalla on erityisesti harkittava, onko täma silläkin mielipiteellä, jota ed. Schauman 46932: keskusvirasto niitä, joita voidaan ministe- edusti, että sopimusluontoisia virkoja ei tu- 46933: riöön yhdistää, vaiko ei. Mielestäni on lisi olla. Kuitenkin on, nimenomaan liikut- 46934: koko ajan pidettävä silmällä sitä, ettei taessa alalla, missä nyt liikutaan, mieles- 46935: oteta tämän asian ratkaisua miksikään si- täni ministeriöllä paljon parempi mahdolli- 46936: tovaksi prejudikaatiksi muihin keskushalli- suus tähän alaan kuuluvat asiat saada hy- 46937: tuksiin nähden, ja voin ajatella jo edeltä- vin hoidetuiksi, jos se tarvittaessa saa ai- 46938: päin niistä useampia, joita ei voisi edulli- van erikoisluontoisiin tehtäviin, joihin täy- 46939: sesti yhdistää asianomaiseen ministeriöön. tyy erikoisella tavalla hankkia henkilöitä, 46940: Kun asiaa on valiokunnassa käsitelty, ottaa sopimuksen nojalla henkilöitä, kuin 46941: on ehdottomasti saanut sen kuvan niin hy- jos se olisi sidottu sellaisiin palkkamääriin, 46942: vin sosialiministeriön kuin sosialihalli- joilla todennäköisesti ei monessakaan ta- 46943: tuksen työn laadusta ja niiden nykyisestä pauksessa sopivaa henkilöä saataisi paikal- 46944: työtaakasta, että tällainen yhdistäminen leen kiinnitetyksi. Onhan maan yleisen 46945: tähän keskushallitukseen nähden voi ilman edun kannalta varmaan parempi, että tun- 46946: vaaraa tapahtua. Edelleen on sosialihalli- netusti ja tunnustetusti kykenevä henkilö 46947: tus uusi laitos vielä, eikä ole se jämeästi johonkin erikoisluontoiseen tehtävään saa- 46948: kiintynyt visseihin vanhoihin työmuotoi- daan kiinnitetyksi huolimatta mahdolli- 46949: hin; se on siis vielä siihen määrään taipu- sesta palkkaerotuksestakin, kuin että siihen 46950: SoiS'i'alihaHituksen la,~~a11'ttla:mimen. 813 46951: 46952: 46953: tulisi vähemmän so"]Jiva henkilö, joka ehkå sissa 1Jerää ja asettuneet niiden kannalle. 46954: saataisiin jonkun verran halvemmalla. Että Todennäköisesti sellaiset filosofianmaiste- 46955: sellaisia virkoja ei liian suuressa määrässä rit, jotka mahdollisesti ovat sosialiminis- 46956: voida sosialiministeriönkään yhteyteen aset- teriössä, voivat myöskin ottaa huomioansa 46957: taa, siitähän sisältää jo itsessään tar"]Jeelli- nämä huomautukset. 46958: sen vakuuden se, että eduskunnalla on Kun ed. Paasivuori mainitsi m. m. erään 46959: budjettiasian yhteydessä aina tilaisuus sa- 1whdan, jossa työnantajat ovat ottaneet 46960: noa asiassa sanansa. Sellaisia e"]Jäsuuntia, kaksivuoroisessa työtavassa käytäntöön sen, 46961: jotka voisivat tällä alalla jatkua, ei siis että työ jatkuu kello 1 :een yöllä, niin pyy- 46962: suinkaan tarvitse -pelätä tämän säännöksen dän vaan huomauttaa, ainakin ed. Paasi- 46963: johdosta esiintyviksi. vuorelle, - hän sen kyllä tietää - nämä 46964: Kannatan "Perustuslakivaliokunnan mie- ovat saaneet sen luvan juuri sosialihalli- 46965: tinnön hyväksymistä. tukselta. Melkein kaikki sahalaitokset ovat 46966: saaneet luvan sosialihallitukselta. Siis ed. 46967: Ea. Sand b l o m: Jag vill härmed un- Paasivuori, se hallitus on antanut lainvas- 46968: derstöda regeringens -pro-position om indrag- taisesti näitä lu"]Jia. Kun laki sanoo, että 46969: ning av socialstyrelsen och statens försäk- kello 11 asti saa kaksivuoroinen työ jat- 46970: ringsinspektörs befattningen. J ag anser att kua, niin sosialihallitus on poikkeuksetta 46971: det nu är "]Jå tiden att börja minska tjän- antanut luvan k:lo 1 asti. Siis luonnolli- 46972: sternas antal och höja lönerna för de nöd- sesti tällaisia lu"]Jia voi myös sosialiminis- 46973: vändiga tjäilsterna så att tjänstemännen ej teriö antaa, jotka ovat yhtä -paljon lainvas- 46974: behöva skaffa sig bisysslor, vi1ket vanli- taisia. Mitä tulee ruokailuaikoihin, niin 46975: gen har till följd att de ordinarie tjänster- sosialihallitus on asettunut useassa ta- 46976: na ej alltid blivit så omsorgsfullt skötta "]Jauksessa sen käsityskannan vastaiselle 46977: som de böra. Socialstyrelsen och socialmi- kannalle, mille ed. Paasivuori ja useat muut 46978: nisteriet kunna med fördel sammanslås. työväenmiehet ovat lain tulkinnassa asettu- 46979: J ag understöder lagens godkännande. neet. Vasta sen jälkeen kun työntekijäin 46980: taholta on asetuttu tiukkaan vastarintaan 46981: Ed. K a n k a r i: Täällä ed. Paasivuori siihen tulkintaan, niin sosialihallitus on 46982: antoi sosialihallituksesta sellaisen kuvan, asettunut samalle kannalle, kuin työnteki- 46983: niinkuin se olisi ainoa suoja tässä maassa jäin taholta on vaadittu. Käsittääkseni so- 46984: työväestölle. Hän -puhui erikoisesti tämän sialihallituksen toiminta kaikissa suhteissa 46985: sosialihallituksen juridiikasta eli sen lail- ei ole ollut vain sellaista, että se on ollut 46986: lisuudesta, sen asettamisesta. Minä en ha- työntekijäin etujen valvomista. Se on yrit- 46987: lua tietysti lJUhua tältä -puolelta. Mutta tänyt yhtä paljon kuin kaikki muut taan- 46988: siitä, miten laino"]Jpinut tämä sosialihalli- tumukselliset virastot -puolustaa työnanta- 46989: tus on kuin ed. Paasivuoren käsityksen mu- jain etuja, sen verran vain on noudatettu 46990: kaan sosialiministeriössä ei voida enää sel- työntekijäin ääntä, mikäli työntekijät 46991: laisia lakeja, jotka ovat suhteellisesti työ- ovat saaneet lain puolelleen ja sen kautta 46992: väelle jossain määrin edullisia, joita lakeja voineet vaatia muutosta tähän sosialihalli- 46993: käsittääkseni verrattain vähän on olemassa, tuksen kantaan. Syytä olisi ryhtyä tar- 46994: että näitä voitaisiin sosialihallituksessa sa- kastamaan sitä tulkintaa, mitä viimeksi 46995: malla tavalla työläisten etujen mukaisesti heinäkuulla voimaantulleeseen työso-pimus- 46996: tulkita, niin käsittääkseni sosialihallitus ei lakiin liittyvässä työsääntölaissa ja työso- 46997: ole, vaikka sillä onkin niin hyvä juriidil- "]Jimuslakiinkin nähden on sosialihallitukses- 46998: linen tuntemus ja juristit ovat sen "Palveluk- sa asetuttu. Kaikki ne selitykset, mitä siltä 46999: sessa, kaikissa suhteissa voinut eikä halun- taholta on annettu, niin sellaiset ,juristit" 47000: nutkaan lakia tulkita työläisille edullises- kuin minä ja ed. Paasivuori, joilla ei ole 47001: ti. Vasta sen jälkeen kun sellaiset rrniehet lakitieteellistä tutkimusta tällä alalla, 47002: kuin ed. Paasivuori, jolla ei ole kai min- olemme tulleet siihen tulokseen, ettei se 47003: käänlaista oikeustieteen tutkintoa, jotka ole yhtäpitävä heidän tulkintansa ja asian- 47004: edustavat vain työväkeä ja ovat tehneet omaisten lakien kanssa. 47005: huomautuksia asianomaisiin virastoihin, Olen halunnut nämä muutamat lauseet 47006: että teidän tulkintanne on aivan väärä, mainita sen vuoksi, ettei myöhemmin niillii, 47007: niin sen jälkeen juristit ovat alkaneet jotka seuraavat asiassa eduskunnan käsit- 47008: itse harkita, onkohan näiden huomautuk- telyä, tule sellaista käsitystä, että ne työn- 47009: 814 Perjantaina 17 p. ma.r·raskuuta. 47010: 47011: tekijäin edustajat, jotka ovat asettuneet nalle olisi ollut eduksi, että eduskunta 47012: puolustamaan sosialihallituksen lakkautta- olisi saanut ja saisi käsitellä sen asiain 47013: mista ja sen tehtävien siirtämistä sosiali- käsittelyjärjestyksen, millä tavalla so- 47014: ministeriöön, olisivat toiminnallaan tehneet sialiministeriössä asiat käsitellään. 47015: työntekijäin etujen vastaisesti. Jos tällä Itse olen tämän kollegialisen käsittely- 47016: kertaa sattuu vielä olemaan sattumalta so- järjestyksen kannalla. Mutta en aseta tätä 47017: sialihallituksessa henkilöitä, virkamiehiä, sellaiseksi esteeksi, että sentähden, kun ei 47018: joitten kanssa keskustelu voi käydä niin, eduskunnalla vielä ole ollut käsiteltävänä 47019: että niiden lopputulos jossakin tapauksessa tätä käsittelyjärjestystä, ei voitaisi lakia 47020: tulee työntekijäin etujen mukaiseksi, voi- hyväksyä. Todennäköistä on, että edus- 47021: daan asiallisesti keskustella, niin en pidä kunnalla muodossa tai toisessa on tilaisuus 47022: tätä olotilaa sellaisena, että siinä viras- myöhemmin käydä käsiksi sellaiseen lain- 47023: tossa tämä olisi ehdoton stiäntö, etteivätkö säädäntöön, jotka ulottuvat ministeriössä 47024: siinäkin virastossa virkamiehet sattuisi jos- tapahtuviin käsittelyjärjestyksiin. En ole 47025: kus kuolemaan taikka kaatumaan. Mehän sillä kannalla, että hallitus näinkin tär- 47026: olemme huomanneet useasti, että virkamie- keissä tapauksissa saisi eduskuntaa kuule- 47027: het, mitä vanbernmiksi tulevat, sitä taan- matta hallinnollisella asetuksella sellaista 47028: tumuksellisemmiksi tulevat. Sen vuoksi, asiain käsittelyjärjestystä antaa. Ne seli- 47029: kun kehitys kulkee eteenpäin, niin he ei- tykset, mitä sosialiministeri täällä on an- 47030: vät jaksa seurata kehityksen kulkua, ja tanut, mitä perustuslakivaliokunta lausun- 47031: vanhentuvathan ne sosialihallituksessakin. nossaan suurelle valiokunnalle on antanut. 47032: Niitten herrojen vapaamielisyyteen ei aina eivät ole sellaisia, että se käsittelyjärjes~ 47033: voi jatkuvasti luottaa. Sosialiministeriöön tys kylläkään minuakaan tyydyttää. Mutta 47034: voi saada myös samanlaisia vapaamielisiä en pidä tätä käsittelytapaa kuitenkaan 47035: virkamiehiä. En pidä sitä lainkaan mah- niin suurena esteenä, etteikö voisi ryhtyä 47036: dottomana. Eräässä tapauksessa käsittääk- sille tielle, mitä täällä ed. Kivilinna mai- 47037: seni sosialiministeriöön on mahdollista nitsi, että on ryhdyttävä kaatamaan näitä 47038: saada vieläkin paremmin, kun kyseessäole- keskusvirastoja vaikkakin se aletaankin 47039: vassa laissa on määräys, että sosialiminis- sosialihallituksesta. Tosin lähden vähän 47040: teriöön voidaan ottaa sopimuspalkallakin eri pohjalta kai kuin ed. Kivilinna. Hän- 47041: olevia virkamiehiä. Ja eduskunnalla on ti- hän kuuluu määrättyyn eduskuntaryh- 47042: laisuus jossakin tapauksessa, jos hallitus mään ja hänen ryhmänsä lähtee suurelta 47043: noudattaa osittainkin parlamenttaarista osalta senvuoksi voidaksensa ajaa taantu- 47044: menettelytapaa, kaataa hallitus j·a vaikut- muksellisten työnantajain etuja, tässä ta- 47045: taa uuden hallituksen muodostamiseen. Täl- pauksessa varsinkin sosialihallituksen kaa- 47046: laisen tapauksen sattuessa on toiveita, tainiskysymyksessä. Mutta toisten keskus- 47047: mille kannalle eduskunta asettuu, niin ai- virastojen lakkauttaminen on työntekijäin 47048: nakin eduskunta asettaa toiveita, että hal- kannalta hyvinkin tärkeätä ja siksi on joh- 47049: litus ryhtyy näitä toivomuksia toteutta- donmukainen menettely kohdistaa samanlai- 47050: maan. Mutta eduskunnalla ei ole muulla nen käsitys kaikkiin näihin keskusvirastoi- 47051: tavoin kuin lainsäädännöllisessä järjestyk- hin saadakseen parannusta aikaan, sellaisia 47052: sessä tilaisuus kaataa sosialihallitus, ja parannuksia, jotka ovat myöskin työnteki- 47053: sitä me olemme nyt kaatamassa. Tällais- jäin käsityksiä vastaavia, jotka parannuk- 47054: ten virastojen kaataminen ei ole niin use- set voidaan saada aikaan ehken edullisem- 47055: asti mahdollinen kuin hallituksen kaata- min sen kautta, että keskusvirastot lakkau- 47056: minen on, ja oletan, että silloin kun uusia tetaan. 47057: miehiä hallitukseen tulee, niin uudet mie- Eroan ed. Kivilinnan ja hänen ryhmänsä 47058: het useassa tapauksessa ovat vähän työin- käsityksestä näissä kustannuksissa. Hän 47059: toisempia kuin edelliset ja haluavat seurata mainitsi, että tällä voidaan säästää. Mah- 47060: myös sitä, mitenkä heidän alaisensa vir- dollisesti voidaan myöntää se, että sosiali- 47061: kamiehet toimivat. Uusilla ministereillä halli tuksen sosialiministeriöön siirtämisellä 47062: on mahdollisuus koettaa vaikuttaa näitten voidaan vastaisuudessa säästää siinäkin ta- 47063: virkamiesten työssä parannusten aikaan- pauksessa, vaikkakin siellä yhteinen vir- 47064: saamiseksi. kamiesten lukumäärä lisätään ja sosialisissa 47065: Siinä osassa olen kyllä osittain samaa kysymyksissä työtä tehostetaan. Mutta en 47066: mieltä kuin ed. Tulenheimo, että eduskun- asetu lainkaan sille kannalle, että tällä 47067: Sosi,a1ih aJli tuikise,n l>alkikiruuttJrumim>en. 815 47068: ------------------ 47069: kertaa sosialisiin kysymyksiin olisi kiin- ainoastaan eräänä sivuilmiönä. Ei siis sovi 47070: nitetty niin paljon varoja, että ne olisivat asettaa sellaisia sanoja lausumakseni, joita 47071: riittäviä. Päinvastoin olen sitä mieltä, että en ole lausunut. 47072: sosialiministeriössä, senjälkeen kuin sosi- 47073: alihallitus sinne siirretään, olisi kehitettävä Ed. P a a sivu ori: Ed. Lohi y. m. 47074: sosialisten kysymysten ratkaisua eikä ase- ovat puhuneet niistä suurista säästöistä, 47075: tuttava sille säästämisen politiikan kan- mitä sosialihallituksen lakkauttamisen 47076: nalle, vaan on tähänkin tarkoitukseen käy- kautta saavutetaan. Kuinka suuret säästöt 47077: tettävä myöskin valtion käytettävissä ole- te saavutatte? Minä olen jo edellisessä 47078: via varoja, ettei tässä kysymyksessä otet- lausunnossani huomauttanut, että vakuu- 47079: taisi säästämiskysymystä huomioon. tustoimen lakkauttaminen sosialihallituk- 47080: Kun näen sellaisia virheitä sosialihalli- sessa ja sen yhdistäminen vakuutusneuvos- 47081: tuksessa, kuten edellä olen maininnut, niin toon ei tuota mitään llllainittavaa säästöä. 47082: tulen äänestämään niiden mukana, jotka Päinvastoin vakuutusneuvoston menot li- 47083: ovat asettuneet tämän lain hyväksymisen sääntyvät enemmän, kuin mitä tuon vakuu- 47084: kannalle. tustarkastajan palkka on ollut sosialihalli- 47085: tuksessa, joten sillä ei säästetä mitään. Ei- 47086: Ed. A a l t o: Sosialiministeri Mantereen kä sillä muutenkaan säästetä. Siellä lak- 47087: lausunnon johdosta pyysin puheenvuoron. kautetaan sellaisia virkoja, joita siellä ei 47088: Hän ilmoitti, että sosialiministeriössä on ole. Ensimmäisen sihteerin virat sieltä 47089: luonnos asian käsittelyjärjestykseksi val- lakkautetaan, joita koskaan ei ole täytetty, 47090: miina. Minäkin kyllä tunnen tämän luon- vaan niitä on hoitanut toinen sihteeri. Mitä 47091: noksen, mutta tahdon huomauttaa, että se te sillä säästätte? Sitten a;mmattientarkas- 47092: on luonnos, eikä siitä kai voi muuta tulla, tusosastoon teidän pitää heti ottaa höyry- 47093: koska ei minun luullakseni sitä voida sää- pannutarkastaja, insinöörimies, joka on 47094: tää hallinnollisessa järjestyksessä kun spesialisti sillä alalla, jollette tahdo, että 47095: meillä on voimassa laki valtioneuvostosta. tehtaat räjäytetään ilmaan ja työntekijät 47096: Ei siis voida mitään muuta käsittelyjär- hautautuvat soraläjiin. Sillä tavalla on 47097: jestystä säätää valtioneuvostosta. Minä asiat. Ennen on ollut kauppa- ja teolli- 47098: olisin odottanut, että hallitus olisi samalla suushallituksessa höyrypannujen tarkasta- 47099: ryhtynyt toimenpiteisiin tällaisen luonnok- jan toimi. Se lopetetaan sieltä ja yhdiste- 47100: sen saattamiseksi eduskuntaesitykseksi, tään sosialiministeriöön. Ei siellä ole am- 47101: jotta olisi voitu käsitellä se myös silloin . mattimiestä näissä nykyisissä ammattien- 47102: rinnan tällaisten virastojen lakkauttami- tarkastajissa, joka tähän pystyy. Se on 47103: sien kanssa. Silloin olisi myös säästytty erikoisala eikä sitä voi antaa kenen suuta- 47104: siitä epäilyksestä, jota nyt on ja eikä suin- rin tarkastettavaksi tahan~a. Se vaatii 47105: kaan aiheetta sen johdosta, että ensimäi- asiantuntemusta eikä sitä saada myöskään 47106: seksi juuri ehdotetaan lakkautettavaksi so- kymmenellä tuhannella eikä kahdellakym- 47107: sialihallitus, jonka lakkauttaminen ei suin- menellä tuhannella markalla sellaista mies- 47108: kaan tule olemaan niin vähäisestä merki- tä, semmoinen mies maksaa paljon. Tämä 47109: tyksestä työväen luokallekaan kuin mo- siitä säästäväisyyspuolesta. Ja sosialihal- 47110: nen muun pienemmän ja vähämerkityksel- lituksen lausunnossa viitataan myös siihen, 47111: lisen keskushallituksen lakkauttaminen. että siinä saadaan eri osastoilla lisätä vir- 47112: kamiehiä. Eri osastoilla tulee niin monen- 47113: Ed. H i i 1 o s: Minä olen pakotettu täs- laisia tehtäviä, ettei yksi mies pysty niitä 47114: sä yhteydessä ed. Paasivuoren lausunnon suorittamaan. Ei myöskään kummassakaan 47115: jnhdosta huomauttamaan, että mikäli hän virastossa tällä hetkellä, ei sosialiministe- 47116: rupeaa siteeraamaan toisten edustajain lau- riössä eikä sosialihallituksessa, ole miestä, 47117: suntoja, niin hän pysyisi totuudenmukai- joka pystyy työriitoja sovittamaan ja rat- 47118: suudessa eikä asettaisi toisen edustajan kaisemaan. Siinä on toinen virka, joka on 47119: suuhun sellaisia sanoja, joita hän ei ole mahdollisimman pian täytettävä, sillä aina, 47120: sanonut. Minä en suinkaan ole sitä otta- kun työriitojen sovittamisia tulee kysee- 47121: nut Iausuntoni pohjaksi että sosialihallitus, seen, täytyy turvautua Suomiyhtiön johta- 47122: laittomasti perustettu joulukuussa 1917, jiin ja pyytää niitä herroja sovittalllaan. 47123: olisi sinä tekijänä, jonka vuoksi ehdotusta Ei se myöskään ole semmoinen tehtävä, jo- 47124: kannatan. Tästä nimenomaan huomautin hon pystyy kuka tahansa. Sitten siitä, 47125: 816 Perjantaina 17 p. -mamas1kuuta. 47126: --------------=- -----------------------·------ 47127: 47128: että tämä on virkavaltainen. Kyllä kai taa hallituksen tämän johdosta, niin se ei 47129: se on virkav;;1.ltainen valtioneuvostakin ja kaadu. Me olemme vähemmistönä ja halli- 47130: sosialiministeriö. Ei se niin kansanvaltai- tus saa tehdä näiden työväenlakien kanssa, 47131: nen ole, että sieltä aina tulee semmoisia mitä haluaa, vaikka kumota yhden pykä- 47132: päätöksiä, mitä sieltä toivotaan. Minä vain län toisen perään. Jos sitten vertailee, 47133: ·huomautan, mitenkä erilaisella tavalla on mitä sosialihallitus on tehnyt ja mitä sosi- 47134: työaikalautakunta suhtautunut niihin poik- aliministeriö ja valtioneuvosto, niin kyllä 47135: keuksiin, joita on anottu työaikalaista ja kai sosialihallitus on työväen hyväksi teh- 47136: mille kannalle on valtioneuvosto asettunut. nvt paljon enempi kuin valtioneuvosto. 47137: Tavallisesti työaikalautakunta on puolta- Semmoisia erityisiä regulativeja, joita on 47138: nut rautatiellä käytäntöön otettavaksi työ- olemassa ainoastaan tupakkateollisuudessa, 47139: aikalakia semmoisena, kuin se meillä on, kirjapainoteollisuudessa ja kiviteollisuu- 47140: samoin sairaaloissa ja vankiloissa. Mutta dessa, jotka annettiin silloin, kun allekir- 47141: miten on käynyt? Valtioneuvosto on aina joittanut oli siellä senaatissa, senjälkeen ei 47142: ratkaissut päinvastaisesti, vaikka valtio- ole tullut yhtään ainoata regulativia. Tosin 47143: neuvosto nyt onkin laitos, jossa ministerit sosialihallitus v. 1919 valmisti kahdeksaa 47144: ovat eduskunnalle teoistaan vastuunalai- eri teollisuutta varten regulativeja, mutta 47145: sia. Mutta luuleeko ed. Kankari tai joku mihin ne joutuivat. Niitä vain ei ole nä- 47146: muu, että jos täällä tehdään välikysymys kynyt, ne eivät ole saaneet vahvistusta. 47147: ja tahdotaan hallitus kaataa, että se myös (Ed. Lohi: Niistä ei ole mitään hyötyä.) 47148: tämän johdosta kaatuu. (Vasemmalta: Ei!) Niistä ei ole mitään hyötyä sanoo ed. Lohi, 47149: No niin, ei siltä taholta saada sen suu- joka on asiantuntija meillä näillä teolli- 47150: rempaa tukea. No entäs sitten, mitenkä suusaloilla. Sosialihallituksella ei ole oi- 47151: valtioneuvosto on suhtautunut työväensuo- lreutta, ne ovat valtioneuvoston vahvistet- 47152: jeluslakeihin. Onko se noudattanut tar- tavat, ennenkuin niillä on lain voima. Minä 47153: koin näitä työväensuojeluslakeja. Ensin- jo edellisessä lausunnossani huomautin sii- 47154: näkin asetuksessa teollisuudesta ja eräistä tä, miten erilaiselle kannalle sosialiminis- 47155: muista ammateista luetaan 4 §:ssä: ,Lap- teriössä asetuttiin tulkitsemaan nuorten 47156: sia ja nuoria henkilöitä älköön pidettäkö henkilöiden työaikarajoituksia ja mille 47157: maan alla tehtävissä töissä, kaivoksissa, kannalle asetuttiin sosialihallituksessa, jo- 47158: kivilouhimaissa eikä sellaisissa ammatti- ka sosialihallituksen tulkinta oli sama 47159: liikkeissä, jotka sillä tavalla, kuin 20 §:ssä kuin se kanta, jolle työntekijät aset- 47160: säädetään, ovat julistetut erittäin vaaralli- tuivat ja jolla myös laki on. .Jos 47161: siksi. Muissakaan liikkeissä älköön heitä otetaan yksityiskohtaisesti tarkasteltavaksi 47162: tilapäisesti käytettäkö vaarallisiin konetöi- kummankin laitoksen synnit, niin kyllä kai 47163: hin, raskaita. taakkoja ja kuormia älköön valtioneuvostossa on tehty paljon enemmän 47164: annettako lasten ja nuorten henkilöjen kan- vääryyttä työntekijöille, kuin sosialihalli- 47165: nettavaksi, nostettavaksi, vedettäväksi tai tuksessa. 47166: lykättäväksi, älköönkä heillä teetettäkö 47167: muitakaan sellaisia töitä, jotka ovat oman- Keskustelu julistetaan päättyneeksi. 47168: sa vahingoittamaan heidän terveyttään ja 47169: ehkäisemään heidän ruumiillista kehitys- P u h e m i e s: Keskustelussa on ed. Est- 47170: tään. Keisarillisen senaatin on annettava lander ed. A. Tulenheimon kanna ttarnana 47171: tästä erityisiä ohjeita" - siis valtioneuvos- ehdottanut, että lakiehdotus hylättäisiin. 47172: ton. Missä ne ovat ne ohjeet? Sosialihal- Kutsun tätä ed. Estlanderin ehdotukseksi. 47173: litus on tehnyt ehdotuksen tähän 1919, 47174: mutta valtioneuvosto ei ole sitä hyväksy- Selonteko myönnetään oikeaksi. Asiasta 47175: nyt, vaan poistanut. Se huomautus on ed. on siis äänestettävä. 47176: Kankarille ja muille sanottava. (Vasem- 47177: malta: Eivät he sitä ole tehneet!) Se on 47178: julaistu Ammattiiärjestölehdissä. Tässä ei Xänestys ja päätös: 47179: ole jätetty valtioneuvostolle- harkintaval- 47180: taa, vaan on sanottu, että sen on annet- Ken hyväksyy lakiehdotuksen sellaise- 47181: tava. Sama määräys on kauppa-, konttori- na, kuin se on toisessa käsittelyssä pää- 47182: ja varastoliikkeistä. Onko sen johodsta an- tetty, äänestää ,jaa"; jos ,ei" voittaa, on 47183: nettu? Ei. Jos ed. Kankari haluaa kaa- ed. Estlanderin ehdotus hyväksytty. 47184: ·Varnlkiei.nllwirtolha]lHu'kislein 1a~kkiatUttrumi:ne.n. 817 47185: 47186: 47187: Äänestyksessä annetaan 130 jaa.- ja 40 Kutsun tätä ed. A. Tulenheimon ehdotuk- 47188: ei-ääntä. seksi. Ed. Ryömä ed. Hj. Mäkisen kan- 47189: nattamana on ehdottanut, että perustelui- 47190: Puhemies: Eduskunta on sus päät- hin otettaisiin se lisäys, joka on esitetty 47191: tänyt hyväksyä lakiehdotuksen. perustuslakivaliokunnan mietintöön liite- 47192: tyssä toisessa vastalauseessa. Kutsun tätä 47193: Asian kolmas käsittely julistetaan päät- ehdotusta ed. Ryömän 'ehdotukseksi. 47194: tyneeksi. 47195: Selonteko myönnetään oikeaksi. 47196: AJ;ia on loppuun käsitelty. 47197: Puhemies: Ensin on äänestys toi- 47198: mitettava lakiehdotuksen hyväksymisestä 47199: 2) Eihdotus laiksi vankein hoitohaJlituksen 47200: 1 tai hylkäämisestä, siis ed. A. Tulenheimon 47201: lakk.auttamisesta. ehdotuksesta, ja sen jälkeen päätettävä ed. 47202: Ryömän ehdotuksesta. 47203: Hallit11ksen esitys n:o 14, jota on val- 47204: mistelevasti käsitelty perustuslakivaliokun- 47205: nan mietinnössä n:o 4 ja suuren valiokun- Äänestykset ja päätös: 47206: nan mietinnössä n:o 18, esitellään k o 1- 47207: m a n t e e n k ä s i t t e l y y n. 1) Äänestys ed. Tulenheimon ehdotuk- 47208: sesta. 47209: P u h e m i e ·s: Ensin sallitaan asiassa 47210: keskustelu. Sen jälkeen eduskunta päättää Ken hyväksyy lakiehdotuksen sellaise- 47211: lakiehdotuksen hyväksymisestä tai hylkää- na, kuin se on toisessa käsittelyssä pää- 47212: misestä. tetty, äänestää ,jaa"; jos ,ei" voittaa, on 47213: ed. A. Tulenheimon ehdotus hyväksyt-ty. 47214: 47215: Keskustelu: Äänestyksessä ovat jaa-äänet voitolla. 47216: 47217: Ed. A. T u 1 en hei m o: Niillä perus- Puhemies: Eduskunta on siis hy- 47218: teilla, jotka äskeisen asian käsittelyssä olen väksynyt puheenaolevan lakiehdotuksen. 47219: esittänyt, ehdotan, että tämä lakiehdotus 47220: hylätään. 2) Äänestys ed. Ryömän ehdotuksesta. 47221: 47222: Ed. E s t 1 a n d e r: Med åberopande av Ken hyväksyy perustuslakivaliokunnan 47223: min reservation ber jag att få förena mig ehdotuksen, äänestää ,jaa"; jos ,ei" voit- 47224: om det förslag, som här gjordes, att detta taa, on ed. Ryömän ehdotus hyväksytty. 47225: lagförslag måtte förkastas. 47226: Äänestyksessä ovat jaa-äänet voitolla. 47227: Ed. R yö mä: Ehdotan perusteluihin 47228: sellaista lisäystä, kuin on perustuslaki- Puhemies: Eduskunta on siis tässä 47229: valiokunnan mietintöön liitetyssä toisessa ftänesty ksessä hyväksynyt perustuslakiva- 47230: vastalauseessa. liokunnan ehdotuksen. 47231: Ed. Hj. M ä k i n e n: Minulla oli aiko- Asian kolmas käsittely julistetaan päät- 47232: mus tehdä sama ehdotus kuin ed. Ryömällä tyneeksi. Asia on loppuun käsitelty. 47233: ja näin ollen yhdyn kannattamaan ed. 47234: Ryömän tekemää ehdotusta. 47235: 3) Ehdotukset laeiksi oikeudenkäymiskaaren 47236: Ed. Lehto koski: Luovun. 30 luvun ja ulosottolain 3 luvun 13 § :n 47237: muuttamisesta s.ekä korkeimman oikeuden 47238: Keskustelu julistetaan päättyneeksi. jäsenten lukumäärän väliaikaisesta lisää- 47239: misestä. 47240: Puhemies: Keskustelussa on ed. A. 47241: Tulenheimo ed. Estlanderin kannattamana Hallituksen esitys n:o 34, jota on val- 47242: ehdottanut, että lakiehdot11s hylättäisiin. mistelevasti käsitelty lakivaliokunnan mie- 47243: 103 47244: 818 Pedantaina• 17 p. mar:ra.slkuuta. 47245: 47246: tinnössä n:o 3 ja suuren valiokunnan mie- P u h e m i e s: Käsittelyn pohjana on 47247: tinnössä n:o 19, esitellään k o l m a n teen suuren valiokunnan mietintö n:o 21. En- 47248: k ä s i t t e l y y n. sin sallitaan asiasta yleiskeskustelu ja sen 47249: jälkeen eduskunta siirtyy asian yksityis- 47250: P u h e m i e s: Ensin sallitaan asiasta kohtaiseen käsittelyyn. 47251: keskustelu. Sen jälkeen tehdään päätös 47252: kustakin lakiehdotuksesta erikseen, niiden Yleiskeskustelussa m kukaan pyydä pu- 47253: hyväksymisestä tai hylkäämisestä. heenvuoroa. 47254: 47255: Kukaan ei pyydä puheenvuoroa. Lakiehdotuksen yksityiskohtainen käsit- 47256: tely. 47257: Keskustelu julistetaan päättyneeksi. 47258: Lakiehdotuksen 1-2 §:t, sen johtolause 47259: Ensimäinen, toinen ja kolmas lakiehdo- ja nimike hyväksytään keskustelutta. 47260: tus hyväksytään erikseen keskustelutta. 47261: Lakiehdotuksen toinen käsittely juliste- 47262: Asian kolmas käsittely julistetaan päät- taan päättyneeksi. 47263: tyneeksi ja asia on loppuun käsitelty. 47264: 16) Ehdotus laiksi edustajanvaaleista. 47265: 4) Ehd.otus lailksi irtaimistokiinuityksestä. Esitellään suuren valiokunnan mietintö 47266: n:o 22 ja otetaan toiseen käsi t te- 47267: Hallituksen esitys n:o 13, jota on val- 1 y y n siinä sekä perustuslakivaliokunnan 47268: mistelevasti käsitelty lakivaliokunnan mie- mietinnössä n:o 10 valmistelevasti käsitel- 47269: tinnössä n:o 2 ja suuren valiokunnan mie- ty hallituksen esitys n:o 7, joka sisältää 47270: tinnössä n:o 20, esitellään k o l m a n- yllämainitun lakiehdotuksen. 47271: t e e n k ä s i tt e l y y n. 47272: Puhemies: Käsittelyn pohjana on 47273: P u h e m i e s: Ensin sallitaan asiasta suuren valiokunnan mietintö n:o 22. 47274: yleiskeskustelu. Sen jälkeen tehdään pää- 47275: tös kunkin lakiehdotuksen hyväksymisestä 47276: tai hylkäämisestä erikseen. •:K!eskustelu: 47277: 47278: Kukaan ei halua puheenvuoroa. Ed. von Born: Det förslag, vid vilket 47279: stora utskottet i föreliggande fråga stan- 47280: Keskustelu julistetaan päättyneeksi. nat, är enligt min uppfattning avgjort att 47281: föredraga framom det förslag, som ingår i 47282: Ensimäinen, toinen, kolmas ja neljäs grundlagsutskottets betänkande. Hellre än 47283: lakiehdotus hyväksytään erikseen keskus- att den av grundlagsutskottet förordade 47284: telutta. förändringen i vallagen ensamt för sig 47285: godkännes, ser åtminstone jag för rmin del, 47286: Asian koLmas käsittely julistetaan päät- att hela saken för denna gång får förfalla. 47287: tyneeksi ja asia on loppuun käsitelty. Emellertid måste jag hålla före, att icke 47288: heller stora utskottets förslag bör av riks- 47289: dagen godkännas, utan att det i regerin- 47290: 5) Ehdotus laiksi eräiden Suomen ja rSaksan gens proposition ingående lagförslaget bor- 47291: välisen talouderllisen sopimuksen säännök- de antagas. 47292: sien hyvä:ksymisestä. Det är ju förvånansvärt att man på håll, 47293: där man tidigare så ivrigt uppburit rege- 47294: Esitellään suuren valiokunnan mietintö ringens förslag, nu, att döma åtminstone 47295: n:o 21 ja otetaan toiseen käsi t te- av behandlingen i stora utskottet, är be- 47296: I y y n siinä sekä ulkoasiainvaliokunnan nägen att rösta för detta lagförslags för- 47297: mietinnössä n:o 3 valmistelevasti käsitelty kastande. Man gör det uppenbarligen på 47298: hallituksen esitykseen n:o 12 sisältyvä den grund, att man först vill låta under- 47299: yllämainittu lakiehdotus. söka möjligheterna för en kombination av 47300: 819 47301: 47302: 47303: det i regeringens -proposition ingående för" uusia puolueita sen kautta, että entisten 47304: slaget och det av grundlagsutskottet för- puolueitten liikaäänet kootaan yhteen. Sel- 47305: ordade. Detta är dock enligt min uppfatt- lainen väite olisikin aivan mieletön, jos 47306: ning bakvänt. Om man en gång medgi- joku olisi sen tehnyt, mutta sellaista väi- 47307: ver, att regeringens förslag i varje fall är tettä ei kukaan ole tehnyt, niin että aina- 47308: riktigt, så bör det väl också nu antagas, kin tässä asiassa siis on ed. Vennola nimen- 47309: oberoende av om det tilläventyrs kan kom- omaan minun tiliini pannut sellaista, mitä 47310: bineras med ett annat mer eller mindre minä en ole lausunut, esittänyt minulle lu- 47311: lyckat reformförslag i den riktning, som nastettavaksi vekselin, jota minä en ole 47312: grundlagsutskottet föreslagit. Det ostridi- hyväksynyt. Se on sitäkin omituisempaa 47313: ga bör självfallet skiljas från det stridiga kun ed. Vennola itse heti seuraav'{LSSa hen- 47314: och det som är ldart omedelbart avgöras, genvedossa luetteli koko joukon pieniä ryh- 47315: medan det oklara må lämnas heroende på miä, jotka tämän hallituksen esityksen mu- 47316: vidare utredning och framtida beslut. Och kaan voisivat saada edustajansa eduskun- 47317: i det föreliggande fallet bör detta med så nassa esille, virkamiehet, liikemiehet y. m. 47318: mycket större skäl ske, som ju det förslag, Näitä minä juuri pidän tarpeettomina, 47319: som av grundlagsutskottet förordas, strängt näitä tällaisia ryhmiä eduskunnan omalta 47320: taget måste anses ligga helt och hållet på kannalta haitallisina, ja minä luulen sitä- 47321: sidan av det initiativ, som regeringens pro- paitsi, että nämä tällaiset pikkuryhmäin 47322: position innebär. edustajat eivät itsekään sellaisina eduskun- 47323: Jämte det jag i övrigt hänvisar tili vad nassa paljoa merkitsisi. Virkamiehet, jotka 47324: jag i denna fråga haft tillfälle att tidi- täällä esiintyvät ikäänkuin byrokratian 47325: gare såväl skriftligen som muntligen an- ruumiillistumina, liikemiehet, jotka esiin- 47326: draga, ber jag att få föreslå, att tili grund tyvät suurkapitalismin ruumiillistumina, 47327: för behandlingen måtte läggas det uti re- niillä ei ole suuria toiveita saada vasta- 47328: geringens proposition ingående lagförsla- kaikua pyrinnöilleen eduskunnassa pieninä 47329: get. ryhminä. Varmaan saisivat he sitä paljon 47330: enemmän, jos he olisivat edustajina suu 47331: rissa ryhmissä. Näitä tällaisia pikkuryh- 47332: Ed. K i v i l i n n a: Sen jälkeen kun ky- miä kyllä voi eduskuntaan tulla, riippuen 47333: symys vaalilain uudistuksesta oli täällä siitä kuinka hajalle ehdokkaitten asettelu 47334: eduskuD,)lassa ensimäisen käsittelyn alai- vaaleissa menee. Ed. von Born väitti viime 47335: sena, on koko kysymys väliintulleiden ta- kerralla, että pienin äänimäärä, millä joku 47336: pahtumien kautta joutunut sellaiseen vai- ryhmä voisi päästä osalliseksi noista 20 47337: heeseen, että ·asiallinen keskustelu on jos- koko maan yhden vaalipiirin valituista eh- 47338: sain määrin hedelmätöntä, se kun on joutu- dokkaista, olisi 50,000. Ehkäpä ed. von 47339: nut kompromissin esineeksi suurempien Born itsekin jo tietää, että hän on tehnyt 47340: asiain yhteyteen. Kun tämä asia luonnol- laskuvirheen. Asia on nim. niin, että jos 47341: lisesti kumminkaan ei voi muuttaa niiden esim. ajatellaan ruotsalaista puoluetta, niin 47342: vakau:musta itse asiasta, jotka ovat sillä lyhyesti sanoen lasku käy näin: Ajatel- 47343: kannalla, että perustuslakiva1iokunnan eh- laan että ruotsalainen puolue on saanut 179 47344: dotus on oikeampaan osattu, niin sallitta- ndustajasta, jotka valittaisiin entiseen ta- 47345: neen näinkin ollen kajota ,ttihän asiaan sen- paan, valituksi 20. Silloin, 21 :nen, siis 47346: kin verran, kuin minä ·aijon tehdä. Aijon ruotsalaisen puolueen, ensimäinen. valitse- 47347: nimittäin esittää vain muutamia oikaisuja matta jäänyt ehdokas ensimäisenä kilpai- 47348: ja vastaväitteitä niiden osittain väärien, lee näistä 20 sijasta vertausluvulla, joka on 47349: osittain liioteltujen väitteiden johdosta, ruotsala'isen puolueen koko äänimäärä jaet- 47350: joita asian ensi käsittelyn yhteydessä teh- tuna 21 :llä, ja jos tehdään pieni jako- 47351: tiin. Teen sen sitäkin suuremmalla syyllä lasku, niin se vie suunnilleen 5,000 kor- 47352: kun asian ensimäisen käsittelyn yhtey- ville, ehkäpä hiukan allekin siitä. Niitten 47353: dessä en katsonut sitä tarpeelliseksi, vaan Ftänimäärien mukaan, joita meillä on an- 47354: ajattelin voida tehdä sen juuri tämän käsit- nettu vaaleissa, todennäköisesti riittäisi 47355: telyn yhteydessä. 4,500 a 5,000 ääntä yhden edustajan hank- 47356: Viime kerralla mainittiin yhtenä vasta- kimiseen näitten 20 joukosta. .Ta jos täl- 47357: väitteenä, sen teki ed. Vennola, että on laisia ryhmiä on riittävän paljon, niin ei ole 47358: mieletöntä väittää, että voitaisiin luoda mikään mahdottomuus, että 10-12 edusta- 47359: 820 Perja~taina· 17 p. marra.slkuuta. 47360: ---- 47361: 47362: jaa näistä 20 joutuu tällaisten pikkuryh- säilyttämällä itsenäisyytensä toinen toi- 47363: mien käsiin. Sitä minä en jatkuvastikaan siinsa nähden paljon suuremmassa määrässä 47364: voi vitää minään etuna. Minua huvitti kuin tähän saakka. Jos silloin väitetään, 47365: suorittaa eräs oletettu lasku, joka ei ole niinkuin ed. Vennola myöskin väitti, että 47366: ihan täsmällinen, sillä se ei ole suoritettu tällä tahdotaan pakolla sulattaa pieniä 47367: vaaliviirittäin. Siinä oli 5 vuoluetta, joilla vuolueita suuriin, niin asetetaan asiat suo- 47368: oli fingeerattuja äänimääriä suunnilleen rastaan päälaelleen. - Se on totta, että 47369: niin val.ion kuin nykyisillä vuolueilla, ja minä lausuin muutamia vähemmän mairit- 47370: neljä vikkuryhmää, yhdellä 15,000, seuraa- televia sanoja vienistä yhden, kahden, kol- 47371: valla 10,000, seuraavalla 8,000 ja viimei- men hengen puolueista. Niillä minä kuu- 47372: sellä 5,000 ääntä, ja tulos oli se, että nämä lemma myös olen loukannut eduskunnan 47373: neljä vikkuryhmää auttamattomasti ottivat vienintä puoluetta. Minulla ei totisesti 47374: seitsemän paikkaa 20:sta. Siinä ei auta siinäkään asiassa ollut aavistusta, että 47375: suurten puolueitten ponnistelut lainkaan. tämä puolue ottaisi itseensä lausunnon, 47376: On myös vuhuttu, että ne, jotka ovat joka selvästi oli kohdistettu tällaisiin vie- 47377: verustuslaki valiokunnan kannalla, haluaisi- niin mitättömiin ryhmiin, jotka eivät voi 47378: vat harjoittaa jonkinlaista suurten puolu- valiokuntiinkaan vaikuttaa sitä eikä tätä. 47379: eitten terroria, ja että minun lausunnos- - On myös väitetty - senkin teki ed. 47380: sani asian ensi käsittelyn yhteydessä olisi Vennola - että tämä ei ole ruotsalaisen 47381: ilmennyt jonkinlaista ylenkatsetta pieniä vuolueen, svenska folkvartietin alote, vaan 47382: puolueita kohtaan. Se olisi muka ilmennyt että ehdotuksen on tehnyt kaikista puo- 47383: siinä, että minä sanoin, että kaksi a kol- lueista kokoonvantu komitea ja että halli- 47384: mekin edustajaa enemmän tai vähemmän tuksen esitys on sille vohjalle rakennettu. 47385: ei merkitse suuriakaan puolueitten vaiku· Sehän on tavallaan totta, mutta tämä ko- 47386: tusvallassa eduskunnassa, ja sovitin sen mitea kai on - minun tekisi mieleni sa- 47387: lausunnon nimenomaan myös· eduskunnan noa - monessa suhteessa surullisen kuu- 47388: nykyänsä vienimvään itsenäiseen puoluee- luisan ed. Tulenheimon komitean ta-painen 47389: seen. Minun täytyy sanoa, että minä en komitea, joka tällaisen ehdotuksen on teh- 47390: ymmärrä, mikä loukkaus piilee tällaisen to- nyt. Se sen on tehnyt, ja koko komitea on 47391: siasian toteamisessa, sillä se on tosiasia, asetettu svenska folkpartietin vaatimuk- 47392: että tällaiset pienet voimainsiirrot eivät sesta. Koko tämä asia on tullut päiväjär- 47393: vaikuta valtiollisiin voimasuhteisiin sitä jestykseen svenska folkvartietin vaatimuk- 47394: eikä tätä itse asiassa. Sitä ne voivat tehdä sesta. Sitä ennen ei kukaan sitä åjatellut- 47395: ainoastaan joissakuissa erikoisissa -poik- kaan, niin että en minä suinkaan ole liioi- 47396: keustavauksissa. On kyllä totta, niinkuin tellut, kun minä olen sanonut, että tämä 47397: täällä myös on sanottu, että kaksi ja kol- on svenska folkpartietin alknunvanema 47398: me edustajaa lisäksi pieneen puolueeseen asia, vaikkakin toiset siihen myöhemmin 47399: merkitsee enemmän kuin sama edustaja- ovat yhtyneet. Ja minä vysyn vieläkin 47400: määrä suurelle vuolueelle. Niin, vrosen- siinä, että svenska folkpartiet on ainoa 47401: teissa laskettuna se merkitsee, mutta täällä vuolue, jolle tästä on vysyvää hyötyä, huo- 47402: eduskunnassa se ei merkitse sanottavasti limatta siitä, että tällä puolueella, niin- 47403: mitään. Jos tästä asiasta tahdotaan tehdä kuin minä viime kerralla osoitin, nyt jo 47404: ambitsionikysymys, niin silloin saattaa pa- on suhteellisesti liiankin suuri edustus 47405: rilla edustajalla enemmän tai vähemmän eduskunnassa. 47406: olla merkitystä, mutta ainoastaan ambitsio- Ed. V oionmaalle, joka myöskin asettui 47407: ni-kysymyksenä, lukuunottamatta, kuten hallituksen esityksen kannalle, minä en 47408: sanottu, ainoastaan joitakuita poikkeusta- katso tarveelliseksi monta sanaa huomaut- 47409: pauksia. taa. Hän lähti siitä, että eduskunnan tulisi 47410: Korkeamman asteen vaaliliittoja on tah- muodostaa jonkinlainen veilikuva, heijas- 47411: dottu myös selittää keinoksi vakottaa, va- tus kaikista niistä harrastuksista, mitä 47412: kottamalla sulattaa vienet -puolueet suu- Suomen kansassa vallitsee. Tosiasiallisesti 47413: riin vuolueisiin. Minä en jaksa käsittää, nyt ei asianlaita näin ole, vaan jos minä 47414: kuinka tätä voidaan perustella. Nämä kor- saisin käyttää toista vertausta, niin minä 47415: keamman asteen vaaliliitot juuri pyrkivät sanoisin, että eduskunta on ja puolueet 47416: tekemään mahdolliseksi vuolueille, siis pie- eduskunnassa edustavat aivan kuin jonkin- 47417: nillekin, solmia vaaliliittoja keskenänsä laisia voimain resultantteja, jotka ovat 47418: 821 47419: 47420: 47421: muodostuneet niistä, monissa suhteissa vä- laisliitossa on osoittanut olevansa sellai- 47422: hän eri tahoille kiskovista yksityistahdois- sessa vaikeassa asemassa, ettei sillä ole va- 47423: ta, joita kansassa löytyy. Ja kun ed. Voi- raa pitää omia mielipiteitä. Koska minä 47424: onmaan puolue esim. sanoo edustavansa kuitenkin - ainakin toistaiseksi - olen 47425: järjestynyttä työväkeä, niin tämä järjes- tässä onnellisessa asemassa, niin koetan 47426: tyminen on kai juuri siinä, että yksityis- yrittää pelastaa tätä asiaa sen ihmeen seu- 47427: tahdot pyritään kokoamaan yhteen yh- rauksista, jota ed. Voionmaa viime asian 47428: deksi voimakkaaksi tahdoksi. Ja se pyrki- käsittelyssä suurelta valiokunnalta pyysi 47429: mys on aivan oikea. Enkä minä luule, ja jonka ihmeteon tämä valiokunta nyt on 47430: että ed. Voionmaa, joka on voimakas per- suorittanut. 47431: soonallisuus, täällä rajoittuu olemaan mi- Edustaja ja ministeri Vennola ensi kä- 47432: nään kaikuna siitä, mitä hänen valitsijansa sittelyssä esitti numeroita, joiden piti osoit- 47433: .ajattelevat, niin että ei tämä teoria siitä- taa, kuinka suuria käytännöllisiä muutok- 47434: kään kannalta pidä paikkaansa. sia hallituksen esitykseen sisältyvä muu- 47435: On tietysti vaikea sanoa, kuinka paljon tosehdotus vaikuttaisi eduskunnassa esiin- 47436: sellaisia pieniä yhden, kahden, kolmen hen- tyväin puolueiden voimasuhteisiin. Viime 47437: gen puolueita tulee eduskuntaan ilmesty- vaalien tulosten perustuksella toimitetut ja 47438: mään. Se riippuu siitä, kuinka hajalle va- samoin viime käsittelyssä esitetyt laskelmat 47439: litsijat menevät. Mutta se kokemus, mikä osoittivat sitten kuitenkin, että professori ja 47440: meillä yleensä on hyvästä Suomen kansas- ministeri Vennolan esittämät numerotiedot 47441: tamme, puhuu sen puolesta, että se ja sen olivat arveluttavassa määrässä liikkuneet 47442: jäsenet itsepäisyydessään yleensä ovat val- yläilmoissa. Nämä vaalitilastojen perus- 47443: miita kulkemaan jokainen omia teitään ha- tuksella esitetyt numerot osoittivat ainoak- 47444: jallaan ja erillään toinen toisistaan, kun si tulokseksi sen, että maalaisliitolta olisi 47445: siihen vain ilmenee jokin mahdollisuus. kolme edustajapaikkaa siirretty edistysmie- 47446: Tällaisen mahdollisuuden tarjoaa hallituk- listen ja kokoomuksen jaettavaksi ja taas 47447: sen esitys, tällaisen mahdollisuuden hajoit- sosialidemokraateilta kolme paikkaa kom- 47448: taa voimia. Sen takia minun mielestäni munistien käytettäväksi, mutta että ruotsa- 47449: tämä hallituksen esitys yhä edelleenkin ra- lainen kansanpuolue, jonka vaatimuksesta 47450: kentuu periaatteille, jotka minulle ovat koko jupakka on syntynyt, olisi saanut ja- 47451: suorastaan vastenmielisiä, samalla kun ne kaa tyhjää, mikäli ei se mahdollisesti ää- 47452: ovat käytännöllisesti haitallisia, vaikkakin nestäjäsiirtojen johdosta olisi valloittanut 47453: minä kernaasti myönnän, että nämä haitat ehkä yhtä paikkaa sitä lähellä olevalta ko- 47454: eivät ole mitään erinomaisen suuria, ja koom uspuolueel ta. 47455: Mtä käytännöllinen vaara riippuu siita, Tämä olisi varsinainen tulos. Ja toinen 47456: kuinka hajalle mennään. olisi se, että eduskuntaan syntyisi mahdol- 47457: Niinkuin luonnollista on, niin minulla ei lisesti - ainakin tahdotaan avata ovet 47458: siis ole ollut syytä, eikä ole syytä muuttaa auki sellaiselle mahdollisuudelle - erinäi- 47459: periaatteellista käsitystäni. Nyt on kum- siä pieniä intressiryhmiä. Kun viime ker- 47460: minkin niin, kuten sanoin, että tästä asiasta ralla mainitsin esimerkkinä Latvian parla- 47461: on tehty kabinettikysymys .•Ta kun asian- menttiolot pienine ryhmineen ja siitä johtu- 47462: laita on sellainen, että maalaisliitto ei ha- van vahingollisen vaikutuksen sikäläiseen 47463: lua tehdä kabinettikysymystä yhden ja parlamenttielämään, ei se näyttänyt miel- 47464: kahden lisäedustajan hankkimismahdolli- lyttävän silloista perustuslakivaliokunnan 47465: suudesta, niin voi sattua kyllä hyvinkin, puheenjohtajaa. Minä en tahdokaan palata 47466: että edistyspuolue lopultakin saa tahtonsa siihen kysymykseen sen enempää, mutta en 47467: läpi tässä asiassa ja oikeisto saa tahtonsa malta kuitenkaan olla kertaamatta sitä joh- 47468: läpi. Minä en sentähden katso tarpeelli- topäätöksen vetoa, joka Hufvudstadsbladet- 47469: seksi mitään erikoista ehdotusta tehdä. Olen lehdessä oli asiassa tehty ja joka kuului 47470: vain katsonut oikeudekseni tässä yhtey- seuraavasti: ,Ne monet ja pitkäaikaiset 47471: dessä uudelleen perustella kantaani ja tor- hallituspulat, jotka ovat ominaisia meidän 47472: jua ne vastaväitteet, joita on tehty. ajallemme, johtuvat siitä puoluevivahdus- 47473: ten moninaisuudesta, joka esiintyy maail- 47474: Ed. R yö mä: Näyttää tosin aivan toi- mansodan jälkeen. Sen vuoksi e del- 47475: vottomalta ajaa tätä asiaa eteenpäin, sen 1 y t t ä ä r a u h a l 1 i n e n e d u s k u n t a- 47476: jälkeen kuin ainakin osa ystävistäni maa- t yö suure m p i e n p u o l u e y h t y- 47477: 822 Pe•da:ntaina 17 p. marras:kuuta. 47478: 47479: mäin syntymistä monien eri Finlandille, jota ruotsalainen kansanpuolue 47480: vivahduksellisten pienten edustaa. Ja muut asiat sen mukaan. Olen 47481: r y h m i e n s i j a a n." Tämä johtopää- ollut ja olen edelleen valmis olemaa11 mu- 47482: töksenveto muodostaa mielestäni täysin tyh- l{ana turvaamassa maan ruotsinkielisen 47483: jentävän vastauksen asian tälle puolelle, väestön kielellisiä ja sivistyksellisiä oike- 47484: osottaen, ettei tule pyrkiä jonkin äärim- uhia sekä suojelemaan tätä väestöä ma.tn- 47485: mäisen hienannetun suhteellisuuden toteut- hankintareformin yhteydessä tai muuten 47486: tamiseen, vaan pikemminkin tämän epä- tapahtuvalta keinotekoiselta suomalaistutta- 47487: kohdan torjumiseen. miselta. Mutta ruotsalaisen kansanpuolueen 47488: On väitetty minun vastustavan tätä muu- valtavaatimukset herättävät minussa hy-vin 47489: tosta natsionalistisista syistä. Tällä väit- vähän vastakaikua ja siltä taholta esitetty 47490: teellä ei kuitenkaan ole mitään oikeutusta. puhe oikeudesta ja kohtuudesta kaikur: mi- 47491: Olen ainoastaan väittänyt: 1 :o että kysy- mm korvissani helisevältä vaskelt<ot .ia kili- 47492: mys on joutunut päiväjärjestykseen n. s. seväitä kulkuselta. Muistelen vain, kuinka 47493: ruotsalaisena vaatimuksena, ja 2 :o, että poistettavaksi sitä, että köyhäinhoitua naut- 47494: ruotsalainen kansanpuolue ei edusta maan valtiopäiväjärjestys ja meidän taholtamme 47495: koko ruotsinkielistä väestöä, vaan ainoas- vaadittiin äänioikeusrajoitusten joukosta 47496: taan sen yläluokkaa, ja lilluodostaa parla- poistettavaksi sitä, että köyhäinhoitoa r•aut- 47497: mentin taantumuksellisimman puolueen, iivilla ei ole äänioikeutta, niin ei ruotsa- 47498: joka kaikkia mahdollisia keinoja käyttäen laisella taholla yksikään noussut puolu.,ta- 47499: pyrkii estämään edistyksellisen lainsäädän- maan tätä vaatimusta, vaikka t.fl,ss1i on kv- 47500: nön toteuttamista. Luulenkin, että ensi- symys täydellisestä äänioikeuden riistosta 47501: mäinen väitteeni pitää ilman muuta paik- paljon suuremmalta määräitä kansalaisia. 47502: kansa. Se käy m. m. esiin asiaa valrnista- kuin tekevät ne suomalaisilla seuduilla 47503: neen komitean mietinnöstä. Mit1i taas toi- asuvat ruotsalaisen puolueen jäsenet, jotka 47504: seen väitteeseen tulee, pitää sekin todistetta- nykyisen vaalijärjestelmän mukaan eivät 47505: vasti paikkansa. Pyysin viime kerralla ed. v_oi äänestää omassa kielellisessä TJUoluekar- 47506: Collianderia todistamaan, ettei sosialistista Sinassaan. 47507: työväkeä kuulu ruotsalaiseen kansanpuo- Mikään vaalijärjestelmä ei ole absoluut- 47508: puolueeseen, väittäen hänen tietävän tämän tisesti suhteellinen. Hallituksen esitykseen 47509: muka entisenä sosialistisena agitaattorina. sisältyvässä ehdotuksessa esim. kärsisi vää- 47510: Ed. Colliander on kuitenkin minulle esit- ryyttä se, joka saisi 21 :sen paikan ja aina 47511: tänyt, ettei hän ole koskaan tällaisessa toi- niin edespäin. Kun on valittavana meillä 47512: messa ollut, vaikka minä olin sellaista toi- nvk:vään suhteellisen paljon, 200 - esim. 47513: selta taholta saamieni tietojen perusteella Englannissa on vähän yli 600, Ruotsissa , 47514: väärin väittänyt. Mutta minä luulen, että toiseen kamariin 230 j. n. e. - ja kun li- 47515: hän voi puolueensa sihteerinä siitä huoli- säksi vaalipiirit ovat suhteellisen suuret, 47516: matta todistaa tämän väitteen oikeaksi. niin on jo nykyisen vaalilain toteuttama 47517: RwJtsalaisen puolueen toiminta on muuten suhteellisuus niin lähellä absoluuttista, 47518: säätyvaltiopäivillä ja yksikamarisessa edus- kuin joku oikeusperiaate voi vaatia. Olenkin 47519: kunnassa kautta mitan osottanut, ettei tämä sitä mieltä, että jos meillä kaikissa muissa 47520: puolue ole voinut edustaa jotain kokonaista suhteissa saadaan aikaan yhtä hyvät 47521: väestöä, vaan ainoastaan erään väestöainek- oikeus-periaatteet, tulee maamme olemaan 47522: sen konservatiivisinta osaa. Ed. Schauman edeltäjämaana oikeusvaltiona, kun se ny- 47523: viime kerralla tästä mainitessa antoi tietää, kyään monessa kohdin kulkee siinä suh 47524: että hänkin kuuluu tähän puolueeseen. teessa viimeisenä. Myöskin olen sitä mieltä, 47525: Niin, siitä on suunnilleen 3 vuotta aikaa, ilttä edistysmielinen puolue on tästä asiasta 47526: kun eduskunnassa käsiteltiin ensimäist:i keksinyt itselleen huonon pelastusankkurin. 47527: amnestialakia. Silloin ruotsalainen puolm: Sillä ei se suinkaan sen asemaa pelasta, 47528: tapansa mukaan äänesti tämän lain kiireei- että se tämänta.paisissa asioissa pakottaa 47529: lisyyttä ja tätä lakia vastaan. Mutta ed. eduskunnan enemmistöä alistumaan vähem- 47530: Schauman teki asiassa poikkeuksen, ja ;;;eu- mistön tahtoon, kuten se m. m. on toiminut 47531: raus tästä oli, että ed. Schauman erotettiin presidentin vaalia koskevassa asiassa, vaan 47532: ruotsalaisesta eduskuntaryhmästä. Voim- se voi pelastaa elämänsä ainoastaan posi- 47533: mekin täten siis merkitä, että amnestia-asia tiivisilla reformiohjelmilla. 47534: muodostaa yhden rajapyykin sille Svensk- Summa summarum lausunnostani on, 47535: ______________ Lruki edustajaill.V'ata:1-ros ta. 47536: 1 823 47537: 47538: että eduskunta voi hyvällä syyllä hyljätä näitä perustuslakivaliokunnan tekemiä muu- 47539: hallituksen esitykseen sisältyvän periaat- toksia on hyvin vaikea .ia että näiden muu- 47540: teen 20 edustajan valitsemisesta koko maata tosehdotuksien hylkääminen merkitsee ai- 47541: käsi ttä vällä tavalla. noastaan asian toteuttamisen keinotekoista 47542: Mitä tulee perustuslakivaliokunnan mie- vaikeuttamista. 47543: tintöön, jonka kannalla edelleen olen, on Kaiken lausumani perusteella minä eh- 47544: se asiallisesti sama kuin nykyinen vaali- dotan, että eduskunta asettaa käsittelyn 47545: laki. Tehdyt muutokset ovat ainoastaan pohjaksi perustuslakivaliokunnan mietin- 47546: muodollista ja teknillistä laatua. Ne ovat nön. 47547: lisäksi sangen pieniä verrattuina moniin 47548: ainakin perustuslakivaliokunnassa aikai- Ed. Lohi: Maalaisliiton eduskuntaryh- 47549: semmin tehtyihin asiallisiin ja muodolli- mässä on tähän kysymykseen nähden il- 47550: siin muutoksiin hallituksen esityksiin. maantunut eri mieliä, niinkuin näkyy pe- 47551: Vaaliteknillisesti ovat ne lisäksi olleet sa- rustuslakivaliokunnan mietinnöstä ja sii- 47552: mojen asiantuntijain tarkastettavina ja hy- hen liittyvästä vastalauseesta. Minä olen 47553: väksyttävinä, joita hallituskin on aikai- alun pitäen omaksunut sen kannan, joka 47554: semmin käyttänyt ja edelleenkin tulee hallituksen esityksessä oli esillä. Tähän 47555: näissä asioissa käyttämään. On mielestäni minua on johtanut se seikka, että nykyi- 47556: senvuoksi jotenkin turhaa lähettää tätä nen vaalilaki ei täytä suhteellisuuden vaa- 47557: asiaa uudelleen hallituksen valmisteltavak- timuksia eikä ole siis täysin oikeudenmu- 47558: si, joskin minä olen vakuutettu, että se kainen sen periaatteen toteuttamisessa, 47559: muodollisesti ja teknillisesti kyllä tämän jolle koko meidän valtiopäiväjärjestyk- 47560: tarkastuksen kestää. semme perustuu. Minä myönnän kyllä, 47561: Perustuslakivaliokunnan mietinnössä teh- että tämän periaatteen toteuttaminen sillä 47562: dyt teknilliset muutosehdotukset tarkoitta- tavalla kuin hallitus oli ehdottanut, voipi 47563: vat vain nykyäänkin oletetun tapahtuman, ehkä johtaa suurempaan hajanaisuuteen 47564: vaaliliittojen tekemisen eri puolueiden kes- valtiollisessa elämässä, jos kansa on sel- 47565: ken, toimeenpanon helpottamista ja käy- lainen, sanoisinko niin kypsymätön, että 47566: tännössä mahdollisemmaksi tekemistä. se tahtoo pirstoutua jokaisen ajatusvivah- 47567: Tämä kysymys ei meille sosialidemokraa- duksen mukaan erityisiin ryhmiin. Mutta 47568: teille ole mikään valtakysymys. Päinvas- minun täytyy asettua sille kannalle, että 47569: toin voi pikemminkin olla perää siinä eri- minä en tätä pelkäisi. Sitä mukaa kuin 47570: näisten puoluetoverieni tekemässä väittees- valtiollinen valistus ja tietoisuus kasvaa 47571: sä, että senjälkeen ainoastaan tulevat por- kansan keskuudessa, niin tämä tietoisuus 47572: varilliset puolueet tekemään vaaliliittoja, velvoittaa pyrkimään yhä enempi ja enempi 47573: kun vasemmistopuolueet sitä vastoin tois- siihen, että lähellä olevat ajatussuunnat 47574: taiseksi tulevat kulkemaan erillään. Olen pyrkivät olemaan myöskin vaaleissa yh- 47575: ·tosin sitä mieltä, että kyllä ,routa porsaat teistoiminnassa. Toiselta puolen nykyisen 47576: kotiin ajaa", · kyllä vasemmistopuolueet vaalilain epäkohdat tulivat kaikkein räi- 47577: olosuhteiden pakko kerran yhteen ajaa, keimmin todellisuudessa näkyviin v. 1917. 47578: mutta pidän toiselta puolen tätä sosialide- Silloinen eduskunta periaatteiltaan muo- 47579: mokraattien ja kommunistien vaaliliittoa dostui kokoonpanossaan toisenlaiseksi, kuin 47580: mahdottomana niin kauvan kuin kommunis- mitä oli valitsijain enemmistö. Jos tällai- 47581: tinen puolueemme esittää sellaista leikki- nen järjestelmä, jota hallitus on ehdotta- 47582: ukkoa, jonka nyöriä vedetään Moskovasta nut, olisi ollut silloin käytännössä, niin 47583: käsin. Mutta minä en pyrikään tässa asianlaita ei olisi ollut näin. Minä omasta 47584: opportunistiselle kannalle, vaan ainoastaan puolestani olen sitä mieltä, että koko mei- 47585: muuttamaan vaalilain sellaiseksi, että siinä 'dän valtiollisen elämämme perustuksiin 47586: jo nyt olevat periaatteet voitaisiin myös- kuuluu se, että kansalle sellaisenaan anne- 47587: kin käytännössä toteuttaa. Ihmettelenkin, taan täysi valtuus. Ei ole mielestäni oi- 47588: miksi tätä muutosta millään taholla vas- kein, että vaalilain säädöksillä koetetaan 47589: tustetaan. Huomautan, että jo nykyisenkin kansalaisia kuristaa määärättyjen puoluei- 47590: vaalilain perusteella vuonna 1917 porvaril- den puitteisiin. Siinä täytyy antaa kan- 47591: liset puolueet tekivät vaaliliiton, mutta salle itselleen vapaus ja minä voin yhtyä 47592: jokaisessa puolueessa asiantuntijat tietävät, tässä suhteessa ed. Voionmaan käsitykseen, 47593: että tällaisen vaaliliiton tekeminen ilman että valtiollinen äänioikeus on sittenkin 47594: 824 Pe,rjantaina 17 1J. marras1kuuta. 47595: 47596: kansalaisille siksi suuresta merkityksestä se ei ota tarpeeksi huomioon liikennesuh- 47597: ja niin kalliina pidettävä, että sitä ei ole teita vaalipiirin eri osien kesken eikä 47598: pyrittävä viitalilain määräyksillä supista- muita seikkoja, mitkä olisivat välttämät- 47599: maan tai muuttamaan eduskunnan kokoon- tömiä, että vaalipiirit saataisiin mahdolli- 47600: panoa toisenlaiseksi, kuin miksi sen valit- simman y h tenäisiksi. Nykyisessä vaali- 47601: sijat tahtovat panna. Nämä periaatteet laissa olevat säännökset keskuslautakuntien 47602: ovat olleet minulla määräävinä, että minä kokoonpanosta eivät mielestäni ole myös- 47603: olen alusta pitäen asettunut sen ajatuskan- kään asianmukaisia. Käsittääkseni ei ole 47604: nan taak:oe, joka oli hallituksen esityksessä. mitään pätevää syytä siihen, että keskus- 47605: Minä en tahtoisi tällaisessa kysymyksessä lautakunnan jäsenistä puolet valitsee sen 47606: ottaa lähtökohdaksi mitään puoluetaktillisia kaupungin valtuusto, jossa keskuslauta- 47607: näkökohtia, kuka tällaisesta uudesta jär- kunta kokoontuu. Minä en käsitä, mitä 47608: jestelystä voittaa tai kuka häviää. Minusta asiallista yhteyttä kaupungin valtuustolla 47609: on ennen kaikkea silmämääränä pidettävä, valtuustona on näitten valtiollisten vaali- 47610: että tehdään oikein. asiain kanssa. Myöskin keskuslautakuntien 47611: Toiselta puolen minä voin tunnustaa, kokoontumispaikoiksi on nykyisessä vaali- 47612: että myöskin niillä näkökohdilla, joille pe- laissa määrätty sen läänin pääkaupunki, 47613: rustuslakivaliokunnan ehdotus perustuu, jossa vaalipiiri sijaitsee. Tästä johtuu, etta 47614: on myönnettävä tukea. Epäilemättä myös- vaalipiirin keskuslautakunta on pakotettu 47615: kin se ajatus, että verrattain lähellä toi- kokoontumaan läänin pääkaupunkiin, joka 47616: siaan olevat puolueet voisivat muodostaa pääkaupunki voi olla ulkopuolella koko 47617: ylemmän asteen vaaliliiton, on oikea, tämä vaalipiiriä. Mitä tässäkään on järkeä. Mo- 47618: ajatus toiselta puolen olisi omansa autta- nia muita puutteellisuuksia on käytän- 47619: maan sitä pyrintöperää, että saataisiin ko- nössä huomattu nykyisessä vaalilaissa ja 47620: konaisuutta aikaan. Ja näin ollen minä luu- minun käsitykseni olisi, että kun vaalilakia 47621: lisin, että tämän asian onnellisin ratkaisu ryhdytään kerran uudistamaan, niin olisi 47622: tapahtuisi siten, että molemmat nämä pe- otettava tarkistettavaksi kaikki ne puut- 47623: riaatteet sekä hallituksen esityksessä oleva teellisuudet, mitä kokemus on ehtinyt 47624: että perustuslakivaliokunnan mietinnössä osoittaa. Sentakia minä voin tällä kertaa 47625: oleva periaate yhdistettäisiin. Minä luuli- yhtyä kannattamaan suuren valiokunnan 47626: sin, että tällainen yhdistäminen ei ole käy- ehdotusta. 47627: tännöllisesti mahdoton. Mutta tällainen 47628: yhdistäminen vaatii siksi perinpohjaista Ed. A. T u 1 e n h e i m o: Kovin ovat 47629: teknillistä valmistusta, että se käsittääk- olleet keveitä ne syyt, joilla hallituksen 47630: seni voitaisiin parhaiten hallituksen toi- esitystä tässä asiassa on vastustettu. Hal- 47631: mesta tehdä. .Ja näinollen minä tulisin sii- lituksen esitys tarkoittaa säilyttää suhteel- 47632: hen tulokseen, että se kanta, mihin suuri lisuuden vaalitavassa, mutta poistaa erään 47633: valiokunta lopulta on tullut, on sittenkin virheen, joka äänten laskeruistavassa on 47634: tällä hetkellä paras. Minun mielestäni nyt esiintynyt. Vaikeahan on nyt yleensä täl- 47635: ei ole mitään niin polttavaa kiirettä tämän laista vastustaa, - teknillisen virheen kor- 47636: kysymyksen uudella järjestelyllä, sillä .iaamistahan ei yleensä vastusteta - ja 47637: minkään todennäköisyyden mukaan ei vaa- siksi on täytynyt turvautua syihin, jotka 47638: leja nyt aivan paikalla tarvittane toimit- todellisuudessa ovat tekosyitä. 47639: taa, että meillä on aikaa odottaa, että hal- Yhtenä syynä, jolla tahdotaan korjausta 47640: litus asiasta antaa uuden esityksen. vastustaa, on se, että senjälkeen pieniäkin 47641: Mutta myöskin muita syitä on, jotka mi- puolueita voisi tulla eduskuntaan. Minä 47642: nun mielestäni puoltavat sitä käsitystäni, en puolestani ensinkään luule, että niin 47643: että asia saisi tällä kertaa raueta. Meillä tulisi olemaan asianlaita, koska käsityk- 47644: vaalilaissa on verrattain paljon sellaisia seni on että pienet puolueet yleensä ovat 47645: turhanpäiväisiä säännöksiä, jotka vaalien paikallisia ilmiöitä, ja että siis, jos puolue 47646: toimittamisessa ja vaalien valmistamisessa on niin suuri, että se voisi saada jonkun 47647: tuottavat asianomaisille hyvinkin suuria paikan niistä kahdestakymmenestä, jotka 47648: vaikeuksia. Muun muassa nykyinen vaali- määrätään ikäänkuin koko maa olisi yh- 47649: piirijako ei vastaa niitä vaatimuksia, mitä tenä vaalipiirinä, se myös sen saisi yh- 47650: tässä suhteessa olisi toivottava. Vaali- destä vaalipiiristä. Mutta toiseksi, jos tah- 47651: piirijako nykyisellään on sellainen, että dotaan estää pieniä puolueita saamasta 47652: 825 47653: 47654: edustajia eduskuntaan, niin estettäköön se tulisi virheellrseksi, on kyllä toinen seikka, 47655: toki varsinaisella lailla, eikä sillä, että jota ei ole haluttu mainita, mutta jonka 47656: säilytetään virheellisiä laskuinenetelmiä. me kyllä kaikki tiedämme. Samasta syys- 47657: Paitsi tätä syytä esityksen vastustami- tä on myöskin tehty perustuslakivaliokun- 47658: seksi ovat herrat Ryömä ja Kivilinna esit- nan ehdotus. Turhaa on sitä syytä ollut 47659: täneet vielä toisen, jos mahdollista vielä verhoilla koettaa piiloittaa. Mutta sellai- 47660: kevyemmän. Ehdotus on muka ruotsalai- nen syy, jota täytyy koettaa piiloittaa, ei 47661: sen kansanpuolueen taholta tehty ja se todellakaan ole sen arvoinen, että se voisi 47662: tulisi, tuo puolue, siitä hyötymään. En- aiheuttaa hallituksen esityksen hylkää- 47663: sinnäkin on nyt huomattava, että ruotsa- mistä. 47664: lainen kansanpuolue ei ole tällaista ehdo- Mitä sitten tulee siihen a.iatukseen, että 47665: tusta tehnyt, vaan on vaatinut että edus- hallituksen esityksessä ilmenevä periaate 47666: kunta vaaleissa ja valitsijamiesvaaleissa ja se periaate, joka ilmenee perustuslaki- 47667: presidentin vaalia varten n. s. ruotsalais- valiokunnan mietinnössä, olisi yhdistettä- 47668: Suomen ulkopuolella asuville ruotsalaisille vä, niin en pidä sitä ajatusta onnellisena. 47669: vaalioikeutetuille olisi valmistettava tilai- Periaatteellisesti ne ovat aivan toistensa 47670: suus antaa äänensä sellaisessa vaalipiiris- vastakohtia. Hallituksen esitys koettaa 47671: sä, jossa viimeksi toimitetuissa vaaleissa poistaa virheen, perustuslakivaliokunnan 47672: on tullut valituksi joku ruotsalaisen valit- mietinnön mukaisesti tuo virhe laskutulok- 47673: sijayhdistyksen jättämässä ehdokaslistassa sissa tulisi vielä suuremmaksi. Lisäksi: 47674: ollut ehdokas. Tällaista ehdotusta, joka vaikkakin kävisi päinsä yhdistää nämä 47675: ruotsinkielisiin nähden olisi tehnyt poik- molemmat menettelytavat, niin seurauk- 47676: keuksen vaalilain yleisestä periaatteesta ja sena olisi, että vaalimenettely tulisi tavat- 47677: joka teknillisistäkin syistä olisi ollut erin- toman monimutkaiseksi ja kaikesta tästä 47678: omaisen vaikea, kenties mahdotonkin to- monimutkaisuudesta huolimatta tulos kui- 47679: teuttaa, tällaista ehdotusta ei luonnollisesti tenkin jäisi aivan samaksi kuin jos esitys 47680: ole voitu hyväksyä eikä se ole lainkaan hyväksyttäisiin. Se vaalitapa, joka ilme- 47681: edes samanluontoinen kuin se ehdotus, joka nee hallituksen esityksessä poistaisi nimit- 47682: sisältyy hallituksen esitykseen. Sensijaan täin ne virheet, joita korkeamman asteiset 47683: on alotteita sen virheen korjaamiseen, jota vaaliyhtymät tuovat mukanaan, niin että 47684: hallituksen esitys tarkoittaa, eduskunnassa lon'lutulos tulisi olemaan korkeintaan yh- 47685: tehty useita eri tahoilta. Nuo ehdotukset teen, viimeiseen noista kahdestakymmenes- 47686: eivät aikaisemmin ole johtaneet tulokseen, tä, edustajaan nähden toinen kuin se olisi, 47687: luullakseni siitä syystä, että ehdotetut jos tällaisia vaaliyhtymiä ei tehtäisi. Myös- 47688: muutokset ovat olleet epäkäytännöllisiä. kään minusta ei ole mitään syytä nyt 47689: Vasta sen ehdotuksen kautta, jolle esiku- jättää tätä hallituksen esittämää muutosta 47690: vana, joskin verrattain kaukaisena, on ol- vaalilakiin tekemättä. Ne pikkuparannuk- 47691: lut Tanskan vaalilaki, voidaan yksinker- set, joista edustaja Lohi mainitsi, ne voi- 47692: taisesti ja käytännöllisesti virhe poistaa. daan kyllä aikanaan saada lakiin myöhem- 47693: Entä se syy, että ruotsalaiset tulisivat minkin. Mitä esim. vaalipiirien rajoihin 47694: muutoksesta hyötymään, toisin sanoen saa- tulee, niin sen kysymyksen nostaminen 47695: maan sen määrän edustajia eduskuntaan, tällä hetkellä on aivan liian aikaista, koska 47696: jonka heidän lukumääränsä mukaan tulisi juuri on tekeillä ehdotus maan hallinnolli- 47697: saada? Edustajat Kivilinna ja Ryömii sesta jakamisesta uudella tavalla ja siinä 47698: kä;y'ttävät tätä syytä todistelussaan seuraa- yhteydessä vasta tätäkin asiaa olisi käsi- 47699: vaan tapaan: Tosin ruotsalaiset eivät nyt teltävä. Yleensä minusta ei pitäisi omak- 47700: voi saada niin paljon edustajia valituksi, sua sitä katsantokantaa, että parempi on 47701: kuin heidän lukumääränsä mukaan pitäisi hyvän vihollinen, koska sillä tavalla ei 47702: saada. Mutta olkoot saamatta, koska eivät päästä ollenkaan eteenpäin. 47703: ole tarpeeksi kilttiä poikia. Tähänkin to- Esitän, yhtyen vapaaherra von Bornin 47704: disteluun on sanottava, että oltakoon nyt ehdotukseen, että hallituksen esitys asetet- 47705: mitä mieltä tahansa ruotsalaisista, kai hei- taisiin keskustelun pohjaksi. 47706: dän kurissa pitämisekseen on keksittävä 47707: muita keinoja kuin laskuvirheitä. 47708: Todellisena syynä vaalilain muuttamista Ed. Österholm: Avstår. 47709: vastaan, sitä vastaan, että vaalin tulos ei 47710: 104 47711: 826 Pe,rjantaina 17 p. crnarra.s!kuuta. 47712: 47713: Ed. Hautamäki: Kun tätä vaali- rit olisivat sopivat .ia mukavat kulkusuh- 47714: lakia on ruvettu parantelemaan ja muutte- teisiin ja muihin sellaisiin seikkoihin näh- 47715: lemaan, niin kyllä minä olen sitä mieltä, den. Kun siksi lyhyt aika sisältyy tähän 47716: että ne parannukset, joita tässä jo on ed. lakiehdotukseen, käytännöllisiin toimenpi- 47717: Lohi maininnut, eivät ole aivan pikku- teisiin nähden yksikin kuukausi tai puoli 47718: parannuksia vaalilaissa, silloin kun sitä kuukautta, ja asiakirjojen korjaamiseen 47719: kerran on parantamaan ruvettu. Ja toi- vain muutamia päiviä, niin semmoiset 47720: sekseen myöskin mitä vaalien käytännölli- matkat kuin nykyisiin vaalipiireihin sisäl- 47721: seen tulokseen tulee, minä en voi sittekään tyy, ne tuottavat monia hankaluuksia, 47722: pitää niin suurena asiana tätä suhteelli- m. m. synnyttävät niitä tunnettuja villejä 47723: suuskysymystä, kuin miksi se on tehty, ja listoja, joita jokaisissa vaaleissa on run- 47724: niin tavoin minusta ei ole niin tärkeätä, saasti, senvuoksi ettei voida paraalla tah- 47725: jos tämä tulee tai ei tule, sillä tulokseen dollakaan niitä korjata sentähden että 47726: se vaikuttaa sangen vähän. Mutta siihen kulkusuhteet ovat niin mahdottomat, kun 47727: nähden asiaa saattaa kannattaa, että se to- taas, jos vaalipiirit järjestetään toisella 47728: dellakin on eräänlaisen virheen poista- tavalla, niin se kävisi mahdolliseksi mai- 47729: mista. Mutta kun ruvetaan korjaamaan nitussa ajassa. Myös tahdon mainita tuon 47730: tätä yhtä seikkaa, niin olisi syytä odottaa, jo mainitun keskuslautakunnan kokoontu- 47731: että korjattaisiin laki kokonaan pitkin misen mahdottomuuden, kun niiden täytyy 47732: matkaa, kun kerran se on korjattavaksi matkustaa toiseen vaalipiiriin ja siinä pos- 47733: otettu, ja ainakin minua hämmästyttää, tinkulku toisesta piiristä toiseen hidastut- 47734: että sellainen virhe on jätetty kuin koko- taa ja vaikeuttaa tätä toimintaa, kun sen 47735: naan vääriä paikannimiä .ia muuta sellai- kuitenkin tulisi olla paljon joutuisampaa. 47736: sia. Kun asiaa valiokunnassa ruvettiin Keskuslautakuntien asettamistapa on 47737: korjailemaan, näihin seikkoihin koske- myös hyvin omituinen, niin etten todella 47738: maan, näytti että mieliala on tähän suh- tiedä miten voidaan järkevästi puolustaa 47739: teellisuuskysymykseen kohdistunut niin, sitä tapaa, joka on käytännössä. Sitäkin 47740: että kaikki puheet tämän lain muista sei- sietäisi rauhallisesti ja järkevästi harkita, 47741: koista ovat jääneet syrjään. Niihin on miten se voidaan saada sellaiseksi että se 47742: vaan vähän toisella korvalla kiinnitetty olisi vaalilain hengen mukainen. 47743: huomiota ja muutamia seikkoja, kaikkein Näihin seikkoihin nähden minäkin pi- 47744: pienempiä virheitä on saatu korjatuksi. täisin, ottaen huomioon että meillä nyt ei 47745: Mutta ne, jotka synnyttävät suurinta han- ole tämän vaalilain muutoksen kanssa niin 47746: kaluutta itse vaalitoiminnassa, niihin ei ole kovaa kiirettä, että ehkä olisi sittenkin vii- 47747: voitu koskea, enkä usko että saadaankaan sainta nyt hyväksyä tämä suuren valio- 47748: pienimpiä virheitä on saatu korjatuksi. kunnan ehdotus, .ia hylätä tämä tässä muo- 47749: vaan täytyisi ne rauhallisesti valmistaa dossa ja pyytää hallitukselta uutta esitystä, 47750: hallituksen esityksenä niin että ne korja- jossa nämä seikat olisi tarkoin harkittu ja 47751: ukset olisi harkittu perinpohjin ja kunnol- sisältyisivät siihen uuteen ehdotukseen. 47752: lisesti. Se mitä parannuksilla voidaan va- Näistä syistä minäkin kannattaisin suuren 47753: liokunnassa saada aikaan, koskee vain muo- valiokunnan ehdotusta. 47754: toja, ja näitä muotoja voi monessa tapauk- 47755: sessa huonontaakin, silloin kun on tarkoi- 47756: tus parantaa. Minäkin pyydän mainita Ed. von B o r n: I anledning av rdgsm. 47757: muutamia näistä seikoista. Kivilinnas och rdgs:m. Ryömäs andragan- 47758: Kun on tehty huomautus vaalipiirien den ber jag endast få konstatera, att det 47759: rajoista, niin sitä vastaan on huomautettu av dessa yttranden otvetydigt framgår, att 47760: että niihin ei ole sopiva käydä käsiksi sen- den huvudsakliga orsaken, varför man på 47761: vuoksi että nyt on hallinnollisten alueiden deras håll motsätter sig den av regeringen 47762: rajoista herätetty kysymys. Minusta voi- föreslagna reformen, är att man anser sig 47763: si kuitenkin tätä asiaa harkita, tarvitsee- därmed i större eller mindre grad kunna 47764: ko sen välttämättömästi olla tuon asian undertrycka sina politiska motståndare och 47765: kanssa yhteydessä, vai eikö vaalipiireihin främst det svenska folkpartiet. J ag kan 47766: voida maa jakaa muista piireistä riippu- icke för min del beteckna det i detta fall 47767: matta. Minusta tällä tavoin voitaisiin ra- såsom annat än ett illojalt medel i den 47768: jat järjestää ja sovittaa niin, että vaalipii-' partipolitiska kampen. 47769: Ed. Koponen: Minä pyydän kannat- Perustuslakivaliokunnan enemmistö aset- 47770: taa ed. Ryömän ehdotusta. tui sille kannalle, ettei se voinut yhtyä 47771: hallituksen esitykseen. Sen sijaan esitet- 47772: tiin toinen järjestelmä, nim. korkeampias- 47773: Ulkoasiainministeri V e n n o 1 a: Niissä teisten vaaliyhtymien järjestelmä, joka 47774: lausunnoissa, joita täällä on asiassa annet- kulki vaikutukseltaan aivan päinvastai- 47775: tu, on tahdottu syyttää edistysmielistä seen suuntaan kuin mitä hallituksen esit- 47776: puoluetta että se kannattaa vaalilain kor- tämä vaalilain korjaus tarkoitti. Suures- 47777: jaamista itsekkäistä syistä. On puhuttu sa valiokunna»sa näkyi heränneen kysy- 47778: siitä, että se muka tahtoisi tämän kautta mys näiden molempien, hallituksen esityk- 47779: pelastaa itselleen enemmän ääniä ja siis sen ja perustuslakivaliokunnan omaksu- 47780: ajattelisi tätä asiaa ainoastaan omalta kan- man kannan yhdistämisestä. Ollessani 47781: naltaan. Tahtoisin t.orjua tämän väitteen. perustuslakivaliokunnan puheenjohtajana 47782: Täällä ovat jo monet puhevuoron käyttä- keskustelin tästä asiasta meidän, ehkä pa- 47783: jät nimenomaan huomauttaneet, että oi- raimman vaaliasiain teknikkomme, ylitar- 47784: keus- ja kohtuussyyt puhuvat vaalilain kastaja Hallstenin kanssa. Hän piti mo- 47785: korjaamisen puolesta. Välttämätöntä on lempien systeemien yhdistämistä mahdol- 47786: että äänioikeuden käyttö maassa järjeste- lisena, vaikka sanoi, että se on omiansa te- 47787: tään niin, että kaikki kansalaiset tulevat kemään vaalikoneiston mutkikkaammaksi. 47788: tietämään, että he äänestyslipun antaes- Omasta puolestani pitäisin tarkoituksen- 47789: saan ovat valtiollisessa elämässä mukana. mukaisempana, että eduskunta hyväksyisi 47790: Jos koetetaan keinotekoisella tavalla es- hallituksen esityksen. Se ei estäisi sitä, 47791: tää erilaisten mielipiteiden ilmoille tule- että tutkittaisiin olisiko mahdollista tähän 47792: mista, niin silloin käsitykseni mukaan har- korjattuun vaalijärjestelmään sitten yhdis- 47793: joitetaan terroria ja koetetaan sulattaa tää myös järjestelmä korkeimmanasteisis- 47794: näitä pieniä erimielisyyksiä omaan, vis- ta vaaliyhtymistä. Jos tulos tulee edus- 47795: siin puoluekaavaan tai vissien mielipitei- kunnassa olemaan päinvastainen, että pe- 47796: den valtauomaan. Minä en pelkää sitä rustuslakivaliokunnan hylkäävä ponsi hy- 47797: että se seikka että eri mielipiteet pääsevät väksytään, pidän välttämättömänä, että 47798: eduskunnassa tulemaan esille ja saavat hallitus nopeasti ja viivyttelemättä antaa 47799: omat edustajansa, tulisi särkemään meidän uuden esityksen, jolloin se myös harkitsee, 47800: poliittista elämäämme. On jo huomautet- onko tarkoituksenmukaista molempia jär- 47801: tukin, että tällaiset erimielisyydet ovat jestelmiä yhdistää vai pysyä ainoastaan yh- 47802: voimiltaan verrattain vähäisiä, mutta nii- den järjestelmän kannalla. Se lienee nyt 47803: den esille tuleminen on kuitenkin tärkeä aivan selvää, että korkeammanasteisten 47804: siitä syystä, että se saattaa asian käsitte- vaaliyhtymäin yhdistäminen sillä tavalla 47805: lyn asiallisemmaksi eduskunnassa, kun eri korjattuun vaalilakiin kuin hallituksen 47806: katsantokannat pääsevät esiin. Se on jo esitys tarkoittaa, ei ole lainkaan samassa 47807: siis tältä oikeuden ja kohtuuden kannalta määrässä tarpeen vaatima kuin se olisi il- 47808: aivan välttämätöntä, että korjaus aikaan- man tätä korjausta. Mutta jos niin käy, 47809: saadaan. Kuka tästä korjauksesta tai mikä että hallitus saa tämän asian harkittavak- 47810: puolue milloin hyötyy, on minusta toisar- seen, niin: onhan syytä sitäkin harkita, jot- 47811: voinen asia. Äänet voivat hajaantua vä- ta sekin tulee perusteellisen käsittelyn 47812: liin niin, että toinen puolue hyötyy, väliin alaiseksi. 47813: niin, että toinen saa siitä hyötyä ja tähän Mitä tulee siihen kysymykseen, että tä- 47814: seikkaan ei siis kannata sen suurempaa män asian yhteydessä olisi otettava myös 47815: huomiota kiinnittää. Kun on tahdottu es- käsittelyn alaiseksi vaalipiirien uusi jako 47816: tää tätä vaalilain korjausta siitä syystä, ja erinäiset korjaukset vaalilaissa, niin olen 47817: että mahdollisesti ruotsalainen puolue siitä sitä mieltä, että mahdollisesti voisi joita- 47818: hyötyisi, niin se on minusta epäoikeutettu kin yksityisiä korjauksiakin vaalilakiin 47819: pyrkimys. Ruotsalainen puolue on oikeu- tehdä, sillä perustuslakivaliokunnassa käy- 47820: tettu saamaan äänensä kuuluville aivan dystä keskustelusta kävi selville, että täl- 47821: niiden äänien mukaan, joita sillä on vaali- laiset ovat verrattain vähällä vaivalla 47822: taistelussa käytettävänä, ja sama oikeus mahdolliset. Mutta onko ryhdyttävä ko- 47823: täytyy kohtuuden mukaan myöntää jokai- konaan muuttamaan vaalipiirijakoa, siihen 47824: selle puolueelle. E:n tällä hetkellä uskaltaisi antaa myöntä- 47825: 828 Perja11taina· 17 p. marraslkuuta. 47826: 47827: vaa vastausta, ko,ska parasta-aikaa on te- iymään joka-ainoassa vaalissa, lienee jo- 47828: keillä maanjakaminen hallinnollisessa suh- tenkin mahdotonta minkään puolueen yhtä 47829: teessa uudestaan ja tämä työ on vielä kes- aikaa käyttää molempia näitä ajateltuja 47830: ken eikä tiedetä milloin se edes voi päättyä korkeamman asteen vaaliliittoja. Toisessa 47831: ja lffiihin tulokseen siinä tullaan. Olen sitä vaalipiirissä voi kaksi puoluetta koota lii- 47832: mieltä, että sikäli kuin tällä hetkellä voin kaääniään sillä tavalla, että tekevät kes- 47833: aE:iaa arvostella, näyttää kysymys vaalipii- kenään vaaliliiton, toisessa haluttaisiin 47834: rien uudesta jaosta olevan syytä lykätä tehdä toisin. Minä pelkään, että käytän- 47835: siksi kuin maan uusi jakaminen hallinnol- nössä tästä syntyisi enemmän sekaannusta 47836: lisessa suhteessa on toteutettu eikä kytkeä kuin sitä hyötyä, mitä tällaisilta kaksin- 47837: sitä yhteen nyt puheena olevan vaalilain kertaisilta ylemmiltä vaaliliitoilta odote- 47838: uudistuksen kanssa. taan. Minusta olisi tyydyttävä joko toi- 47839: seen tai toiseen liikaäänien kokoomista- 47840: paan. Myös tällaisten kahdenlaisten ylem- 47841: Ed. Pennanen: On tehty ehdotus, pien vaaliliittojen ajatteleminen jo valitsi- 47842: että kysymyksessä oleva vaalilain muutos jan kannaltakin katsoen tuntuu kokolailla 47843: tällä kertaa hylättäisiin sillä perusteella, l uonnottomalta, sillä eihän silloin enään 47844: että hallitus ja sittemmin eduskunta saisi yksityinen valitsija lopultaan tiedä, mistä 47845: tilaisuuden valmistaa sellaisen vaalilain, hänen äänensä vihdoin löydetään. Se ken- 47846: jossa molemmat esitetyt ehdotukset tulisi- ties luetaan lopulta sellaisen ehdokkaan 47847: vat huomioonotetuiksi. Tämän asian kä- hyväksi, jota valitsija tuskin on voinut 47848: sittelyn jo sentään pitäisi osottaa, että näi- aavistaakaan äänellään kannattavansa. 47849: den molempien ehdotusten yhteen sovitta- Jo tästäkin syystä, puhUifiattakaan niistä 47850: minen, joskaan ei liene mahdotonta, on monimutkaisuuksista, joita vaalijärjestel- 47851: kuitenkin kokolailla vaikeaa, sillä nähtä- mään tulisi molempia. ehdotuksia yhteen 47852: västi ne vetävät eri suuntiin. Toiset tah- liitettäessä, minusta, kuten sanottu, olisi 47853: tovat toista ehdotusta, toiset toista ja lo- tyydyttävä toiseen tai toiseen niistä pa- 47854: pulta on tultu siihen, että on kai muka pa- rannusehdotuksista, joita täällä on esitet- 47855: rasta hylätä molemmat. Minä tietysti en ty. Omasta puolestani, kuten jo edellisessä 47856: pysty väittämään, onko ja missä määrin asian käsittelyssä lausuin, minä asetan 47857: mahdotonta sovittaa näitä molempia esitet- ehdottomasti ensi sijalle hallituksen esi- 47858: tyjä muutosehdotuksia vaalilakiin, mutta tyksen, siitä syystä että se toteuttaa pa- 47859: joka tapauksessa sellaista vaalijärjestelmää remmin suhteellisuutta ja käsitykseni mu- 47860: vastaan, joka sallisi kahdenlaisia, n. s. kor- kaan on ;yksiyiselle valitsijaliekin mielui- 47861: keamman, ylemmän asteen vaaliliittoja, sempaa. Samaten lienee puolueellekin 47862: sellaista järjestelmää vastaan voidaan joka mieluisempaa, että heidän liikaäänensä 47863: tapauksessa esittää vakavia epäilyjä. En- kootaan O'lllan puolueen hyväksi eikä sel- 47864: sinnäkään ei liene enemmän vaalitekniikan laisen vaaliliittojen vaaliliiton ylemmän 47865: kuin ltäytännön kannalta katsoen mahdol- liiton hyväksi, jota tällainen eri järjestel- 47866: lista, että joku nykyisen vaalilain mukai- mien sovittaminen tietäisi ja josta, kuten 47867: nen vaaliliitto voisi yhtyä ensin toiseen ja sanoin, lopulta ei voi aavistaakaan, mi- 47868: sitten myös toiseen näistä ajatelluista hinkä valitsijan ääni joutuu. Minä siis 47869: ylemmän asteen vaaliliitoista, siis molem- kannatan niitä, jotka ovat ehdottaneet hal- 47870: piin. Ajatellaan vain, että jossain ':aali- lituksen esitystä käsittelyn pohjaksi. 47871: piirissä kaksi eri puoluetta, tekee ensmnä- 47872: kin vaaliliiton perustuslakivaliokunnan 47873: ehdotuksen mukaisesti siellä omassa vaali- Ed. L i n n a: Senjälkeen kuin ministeri 47874: piirissään, mutta toisessa vaalipiirissä Vennola käytti puheenvuoronsa, ei minun 47875: näitten samojen puolueitten välillä ei syn- tarvitse paljon lisätä. Tahtoisin kuitenkin 47876: ny perustuslakivaliokunnan edellyttämää ed. Ryömälle huomauttaa, että kansallinen 47877: vaaliliittoa, mutta siellä haluttaisiin käyt- edistyspuolue on ajanut ja tulee yhä edel- 47878: tää hallituksen esityksen mukaista ylem- leenkin ajamaan asioita, ei senvuoksi että 47879: män asteen vaaliliittoa ja sillä tavalla koo- se on sille puolueelle edullista, vaan sen- 47880: ta oman puolueen keskeiset muuten huk- vuoksi että se on oikeudenmukaista. 47881: kaan joutuvat äänet yhteen. Tällaisissa Täällä on huomautettu, että korkeam- 47882: tapauksissa, joita varmaankin tulee esiin- man asteen vaaliliittojen saaminen tähän 47883: 829 47884: 47885: 47886: lakiin on välttämätön. Niinikään on huo- Puhemies: Eduskunta on siis tässä 47887: mautettu, että nykyisessä vaalilaissa on äänestyksessä hyväksynyt ed. von Bornin 47888: usein hyvin suuria epäkohtia., jotka samal- ehdotuksen. 47889: la kertaa pitäisi korjata.. Omasta puoles- 47890: tani olen kuitenkin sitä mieltä, että jos 2) Äänestys ed. von Bornin ehdotuk- 47891: esim. vaalipiirien rajoja ruvetaan muutte- sesta suuren valiokunnan mietintöä vas- 47892: lemaan ja tämä tapahtuu, ennenkuin maan taan. 47893: jako uusiin hallinnollisiin piireihin on ta- 47894: pahtunut, se tulee ehdottomasti tuottamaan Ken käsittelyn pohjaksi hyväksyy suu- 47895: uusia muutoksia tämän jälkeen ja sitä- ren valiokunnan ehdotuksen, äänestää 47896: paitsi viemään tavattomasti aikaa. Kun ,jaa"; jos ~ei" voittaa, on ed. von Bornin 47897: sitäpaitsi ei ole lainkaan vaikeaa, vaikka- ehdotus hyväksytty. 47898: pa hallituksen esitys nyt hyväksyttäisiin, 47899: saada siihen jälkeenkinpäin sellaisia muu- Äänestyksessä annetaan 103 jaa- .1a 67 47900: toksia, jotka nämä epäkohdat poistavat, ei-ääntä. 47901: niin olen sitä mieltä, että tällä kertaa olisi 47902: käsittelyn pohjaksi pantava hallituksen esi- P u h e m i e s: Eduskunta on siis tässä 47903: tys, ja tuleekin edistysmielinen ryhmä äänestyksessä hyväksynyt suuren valio- 47904: äänestämään tämän puolesta. kunnan ehdotuksen käsittelyn pohjaksi. 47905: Keskustelu julistetaan päättyneeksi. Suuren valiokunnan hylkäävä ehdotus 47906: hyväksytään. 47907: Puhemies: Keskustelussa on ed. von 47908: Born ed. A. Tulenheimon kannattamana Asian toinen käsittely julistetaan päät- 47909: ehdottanut, että käsittelyn pohjaksi pantai- tyneeksi. 47910: siin hallituksen esitys; kutsun tätä ed. von 47911: Bornin eh dotukseksi. Ed. Ryömä ed. Ko- 7) Vuoden 1921 valtiopäivillä lepäämään jä- 47912: posen kannattrumana on ehdottanut, että tetty ehdotus laiksi niiden valitsijamiesten 47913: käsittelyn pohjaksi pantaisiin perustuslaki- valitsemisesta, jotka toimittavat tasavallan 47914: valiokunnan mietintö; kutsun tätä ed. presidentin vaalin. 47915: Ryömän ehdotukseksi. 47916: Esitellään suuren valiokunnan mietintö 47917: Selonteko myönnetään oikeaksi. n:o 13 a ja otetaan jatkettuun toi- 47918: s e e n k ä s i t t e l y y n siinä sekä saman 47919: Puhemies: Ehdotan meneteltäväksi valiokunnan mietinnössä n:o 13 ja perus- 47920: siten, että ensin äänestetään ed. von tuslakivaliokunnan mietinnössä n:o 7 val- 47921: Bornin ja ed. Ryömän ehdotusten välillä mistelevasti käsitelty yllämainittu ehdotus. 47922: 1 47923: 47924: ja se, joka voittaa, asetetaan suuren valio- 47925: kunnan mietintöä· vastaan. Puhemies: Käsittelyn pohjana on 47926: suuren valiokunnan mietintö n:o 13 a. Suu- 47927: Menettelytapa hyväksytään. ren valiokunnan mietinnöstä näkyy, että 47928: suuri valiokunta on yhtynyt eduskunnan 47929: asiassa tekemään päätökseen sellaisenaan. 47930: Äänestybet .ja päätös: 47931: Asian toinen käsittely julistetaan päät- 47932: 1) Äänestys ed. von Bornin ja ed. tyneeksi. 47933: Ryömän ehdotusten välillä. 47934: 8) Ehdotus laiksi 27 päivänä syyskuuta 1919 47935: Ken tässä äänestyksessä hyväksyy ed. annetun elinkeinolain 22 § :n muuttamisesta. 47936: von Bornin ehdotuksen, äänestää ,jaa"; jos 47937: ,ei" voittaa, on ed. Ryömän ehdotus hy- Esitellään suuren valiokunnan mietintö 47938: väksytty. n:o 23 ja otetaan toiseen käsi t te- 47939: l y y n siinä sekä talousvaliokunnan mie- 47940: Äänestyksessä annetaan 96 jaa- .1a 73 tinnössä n:o 4 valmistelevasti käsitelty ed. 47941: ei-ääntä. Koiviston y. m. eduskuntaesitys n:o 19. 47942: 830 Perjantaina 17 p. mar·raskuuta. 47943: 47944: Puhemies: Käsittelyn pohjana on esillä, niin 1minä en oikeastaan saata ym- 47945: suuren valiokunnan mietintö n:o 23. märtää, kuinka sosialidemokraattinenkin 47946: ryhmä on asettunut tätä pienen pientä pa- 47947: rannusta vastaan. Minä saatan ymmärtää 47948: Keskus-telu: kyllä porvarillisia ryhmiä, jos ne vastusta- 47949: vatkin tätä, mutta että työväestön ryhmän 47950: Ed. Koivisto: Kun minä ja työväen- taholta, kuten on todettu, että ne ovat sitä 47951: puolueen eduskuntaryhmätoverit teimme tä- vastustaneet. Mutta kuitenkin nämä ryh- 47952: män ehdotuksen elinkeinolain 22 §:n muut- män jäsenet, kuten ehkä tohtori Reinikai- 47953: tamisesta, niin teimme sen siinä vakaumuk- nen, väittävät periaatteessa sen hyväksy- 47954: sessa, että tämä pykälä korjattaisiin, sillä vänsä, mutta minä olisin toivonut, että hän 47955: se sitoo verrattain suuren ammattiryhmän olisi .myöskin sen hyväksynyt siellä valio- 47956: verrattain oikeudettomaan asemaan ja näin kunnassa. Sitten täällä on väitetty, että 47957: ollen, kun on kerran tällaisia ryhmiä, joka me ajaisimme näitten suurten ajuriyhty- 47958: tähän elinkeinolain pykälään sisältyy mien asiaa. Se ei pidä paikkaansa, sillä 47959: verrattain useita, niin ei voi olla mainit- suuret ajuriyhtymät suurimman osan kui- 47960: sematta muutamia tosiasioita, jotka tässä tenkin muodostavat näitä kuorma- ja pika- 47961: lain kohdassa ovat puutteellisia. On ni- ajureita juuri vähävarainen aines ja näin 47962: mittäin niin, että suurimman ryhmän, joka ollen on tarpeen vaatima, että eduskunta 47963: tässä kysymyksessä olevan lain kohtaan kiinnittää huomionsa tosiaankin tällai· 47964: sisältyy, muodostavat niin sanotut kuorma- selle huomattavalle ammattiryhmälle kuin 47965: ja pika-ajurit ja nämä kuorma- ja pika- tässä asiassa on kysymyksessä. Sitten 47966: ajurit ovat joutuneet melkeinpä tuommoi- täällä niin usein tahdotaan mennä sinne 47967: sen suoran mielivallan alaisiksi, nimittäin Moskovaan, mutta minä nyt pyydän kum- 47968: -poliisivallan taholta. Niillä poliisiviran- <minkin huomauttaa, että tämä -parannus ei 47969: omaisilla on nimittäin oikeus määrätä nii- ole kai kotoisin Moskovasta. Tämä on ai- 47970: den taksoista, niiden puvut, roskat, ajo- noastaan niistä ammattiryhmistä, ja 'ehkä 47971: pelit, millä he ajavat ja tämä tietysti täällä tohtori Ryömälläkin on kunnia 47972: koskee näitä monessa tapauksessa vähä- istua niitten vaunuissa, joita hänkin tar- 47973: varaisia ajureita ei ainoastaan täällä Hel- vitsee matkoillaan ja niinollen minä roh- 47974: singissä, mutta ympäri maatamme niissä kenen ehdottaa eduskunnalle, että se hy- 47975: kau-pungeissa, missä pika- jo kuorma-aju- väksyisi tämän talousvaliokunnan mietin- 47976: reita on. Koska näin on asian laita, niin nössä olevan vastalauseen lain muuttami- 47977: tämän ovatkin useissa edustajakokouksis- sesta. 47978: sa nämät kysymyksessä olevat pika- ja 47979: kuorma-ajurit, kuten viime kerralla, kun Ed. Reinikainen: On pantava mer- 47980: tämä eduskuntaesitys jätettiin sisään, tuli kille se edistys, jonka edellinen puhuja on 47981: mainituksi, ovat tämän jo julkituoneet. Ja tehnyt, hän on kokonaan luopunut siltä 47982: näin ollen tehtiin juuri tämän eduskunta- kannalta, jolla hän oli tehdessään tämän 47983: ryhmän taholta, johonka :minullakin on ed uskun taesi ty ksen. Eduskun taesi ty kses- 47984: kunnia kuulua, juuri tämän pykälän muut- sään ehdottaa hän, että tässä §:ssä maini- 47985: tamiseksi ehdotus, kun !iliinä on ainoastaan tuilla ammatinharjoittajilla olisi oikeus 47986: verrattain pieni parannus. kyseessä, että itse määrätä taksansa eikä vaan oikeus 47987: nämä pääsisivät, nämä kysymyksessä ole- määrätä taksaa mutta myöskin niitä val- 47988: vat ryhmät ammattiryhmänsä edustajien voa ja lisäksi oikeus valvoa järjestyssään- 47989: kautta kunnan viranomaisten kanssa yh- töä. Nyt he ovat jo tältä kannalta luo- 47990: dessä määräämään näiden taksojen ja sää- puneet. Minun YJmmärtääkseni ei ole köy- 47991: dösten noudattamisesta eikä suinkaan, niin- hälistön edustajien tehtävä käydä täällä 47992: kuin on täällä tahdottu tulkita, että nämä ajamaan sellaista kantaa, että esim. nuo- 47993: suorastaan itse pääsisivät määräämään hoojaliikkeen harjoittaja, automobiililiik- 47994: tätä n. s. taksaansa. Näin ollen johtuu, keen harjoittaja eikä myöskään ajuriliik- 47995: että tämä samainen lainkohta olisi muu- keen harjoittaja saa itse määrätä taksaansa, 47996: tettava muutamilla pikkuisilla parannuk- sillä kuten tietty, on suuri osa ajuriliik- 47997: silla niin kuuluvaksi, kuten tässä talous- keen harjoittajia jo omistavaan luokkaan 47998: valiokunnan vastalauseessa huomataan. kuuluvia. Minä ymmärrän, että ehdotuk- 47999: Kun tämä on ollut talousvaliokunnassa sentekijöihin on ollut vaikuttamassa se, 48000: • 48001: 48002: 48003: 831 48004: 48005: 48006: että he ovat katsoneet asiaa pikkukaupun- alhaisesta hinnasta suoritettaviksi ja tämä 48007: kien a.iurien kannalta, mutta jos asiaa aja- puolestaan saattaa siihen, että useinkin ala- 48008: tellaan esim. Helsingin ja kaikkien suur- ikäiset ja vieläpä usein juuri alaikäiset 48009: ten kaupunkien kannalta, niin on mah- naispuoliset ihmiset joutuvat muun 48010: doton sitä hyväksyä. Vielä mahdottomam- muassa tällaista venesoutamista tai lossari- 48011: paa on minun käsittääkseni hyväksyä nyt tointa harjoittamaan. Sellaiset edustajat, 48012: tätä lakiehdotusta siinä muodossa, kuin se jotka joutuvat liikkumaan maaseudulla, ei- 48013: on talousvaliokunnan mietintöön liitetyssä vät tavanne hyvinkään harvoin sellaista 48014: vastalauseessa. Minä ensi käsittelyssä tilannetta, jossa näkevät joko alaikäisen 48015: huomautin, että vaikka hyväksyttäisiin se pojan tai naisen vetämässä lassivenettä tai 48016: periaate, joka tässä vastalauseessa esiintyy, ylimenolauttaa. Ja nyt kun kerran näin 48017: se on mahdoton toteuttaa siinä muodossa, ovat asiat, on aivan luonnollista, että tässä 48018: kuin nyt tämä lakiesitys edellyttää, sillä pitäisi tehdä pikainen muutos parempaan 48019: täytyisihän olla edes jonkunlaisia määrä- väin. Yhtä hyvin valiokunnassa kuin 48020: yksiä siitä, mimmoisessa suhteessa tulevat täällä eduskunnassakin on varsinkin por- 48021: olemaan kunnan viranomaiset, mimmoises- variston taholta haluttu osoittaa pieneksi 48022: sa suhteessa tulevat olemaan ammattiliik- koko tätä kysy.mystä. Nyt kuitenkin as1a 48023: keen harjoittajat, miten tästä lähtien val- on niin, että ne väitteet, että tämä laki 48024: votaan järjestystä, koska järjestyksen val- tukisi sumajuriliikkeen harjoittajia, jotka 48025: vominen jäisi pois viranomaisilta, pitäisi mahdollisesti ovat jonkunlaisessa porvaril- 48026: olla jonkunlaisia määräyksiä näissä suh- lisessa asemassa, eivät pitäne paikkaans,a, 48027: teissa, mutta kun ei ole, niin on mahdo- sillä tämän vastalauseen sisältö ei ole vie- 48028: tonta hyväksyä tällaista lakiehdotusta ja läkään sellainen, niin oikeudellinen, kuin 48029: minä luulen, että on mahdoton tämän py- mitä sen pitäisi olla ja mitä kaikki ihmi- 48030: kälän yhteydessä ollenkaan tätä seikkaa set, yhtä hyvin kaikki edustajat täällä 48031: järjestää kokonaisuudessaan. tahtoisivat, että he saavat määrätä amma- 48032: tistaan tai työstään palkan ja yleensä mi- 48033: Ed. Toppinen: Näyttää, että tämä ten he tahtovat ammattiansa harjoittaa ja 48034: kysymys otetaan hiukan liian pienenä millä perusteilla. Tämä vastalause ei suin- 48035: esille siitä huolimatta, vaikka tämän kysy- kaan sisällä muuta kuin sen, että nyt 48036: myksen ympärille kietoutuvatkin verrattain näille ammatinharjoittajille annettaisiin 48037: suuret ja eripuoliset ammattiryhmät ja jonkunmoinen tilaisuus itse valvoa myös- 48038: ammatin harjoittajat tässä maassa. On nim. kin ammattinsa noudattamista, ei suinkaan 48039: sillä tavalla, että tämä laki yksistään ei niin, että heillä olisi itsellänsä täysi tilai- 48040: koske ajureita tai joitakin ajoneuvojen suus esittää ja hyväksyttää taksansa, 48041: omistajia, olivatpa ne sitten moottoreilla mutta saisivat he vain tehdä siitä esityksen 48042: varustettuja tai joitakin muita. Mutta .ia valtuutettujensa kanssa yhdessä tämän 48043: täJmä sama pykälä koskee myöskin sellaisia lain määräämien kunnallisten viranomais- 48044: ammatteja, kuten nuohoojat, pakkarit, los- ten kanssa vahvistaa nämä taksat .ia valvoa 48045: sarit, soutajat ja monet muut. On sillä myöskin samojen valtuutettujensa kanssa 48046: tavalla, että henkilöt, jotka joutuvat liik- niiden noudattamista. Siis ei minun käsit- 48047: kumaan maaseudulla, huomaavat tässä ta- tääkseni sitä vaaraa ole ollenkaan olemassa, 48048: vattoman paljon puutteellisuuksia. On niin, että tässä jouduttaisiin siihen, että nuo 48049: että kuntien valtuustot yksipuolisesti käsit- · ammattikunnat irtautuisivat kokonaan sii- 48050: televät näitä kysymyksiä, ainakin souta- tä asemasta, jossa he viranomaisten suhteen 48051: jiin nähden, ilman että ammattiryhmillä tai ovat tähän asti olleet, ja näin ollen minun 48052: ammatin harjoittajilla olisi suurtakaan sa- vakava käsitykseni on se, että mainitun 48053: nontavaltaa tässä asiassa. Vuonna 1919 vastalauseen mukaisena tämän lain hyväk- 48054: hyväksytty elinkeinolain 22 § edellyttää, syminen ei suinkaan olisi edes vaaraksi 48055: että näillä ammatinharjoittajilla on vaan. tuolle vanhalle perustalle puhumattakaan 48056: jonkunmoinen esitysoikeus palkkojensa siitä, että se vielä kykenisi nostamaan näitä 48057: säännöstelyyn tai työsääntönsä esittämi- ammattiryhmiä niihin oikeuksiin, jotka oi- 48058: seen .ia laissa määrätyt viranomaiset nämä keudet me työläisedustajat. kaikille ihmi- 48059: sitten lopullisesti vahvistavat .ia myöskin sille tahtoisimme .ia sallisimme, sillä oi- 48060: valvovat näiden käytäntöä. Tämä johtaa keushan täytyy olla kaikilla ammatinhar- 48061: siihen, että nämä työt annetaan aina hyvin .ioittajilla kuitenkin suurimmaksi osaksi 48062: ______________ 48063: 832 Perj11ntaina __________ 48064: ,______17 rp. mar:ras;kuuta. 48065: __:::___ ~~--------··-·-- ··------- 48066: 48067: 48068: itse valvoa ammattinsa palkkaetuja ja Puheenvuorojen ja lippuäänestyksen 48069: sääntöjä ja sitten vasta seuraavalla tilalla pyytäminen. 48070: yhteiskunnan puolelta voitaisiin siihen ta- 48071: kertua. Kannatan ed. Koiviston ehdotusta, Puhemies: Kun joku pyytää puheen- 48072: että eduskunta hyväksyisi tämän lain ta- vuoroa tai lippuäänestystä, niin pyydän 48073: lousvaliokunnan mietintöön liitetyn vasta- että hän nousisi seisomaan, sillä muuten 48074: lauseen mukaisesti. minun on vaikea sitä huomata. 48075: 48076: Ed. R e i n i k a i n e n: Minä voin edel- 48077: liseen puhujaan yhtyä siinä, että tämä laki 48078: ei ole vaarallinen, vaikka se hyväksytään 9) Ehdotus lailud ulkoas.iainministeriön vi- 48079: sentähden, että täJmän lain mukaan ei voida roista ja p:alvelustoimista. 48080: asiaa ollenkaan järjestää. Hallituksen on 48081: mahdotonta tämän lain mukaan minkään- Hallituksen esityksen n:o 30 johdosta 48082: laisia asetuksia antaa, mutta se ei edel- laadittu perustuslakivaliokunnan :mietintö 48083: lytä sitä että sitä täytyisi hyväksyä. n:o 11 esitellään mainitun lainsäätämis- 48084: asian e n s i m ä i s t ä k ä s i t t e l y ä var- 48085: Keskustelu julistetaan päättyneeksi. ten. 48086: 48087: Puhemies: Keskustelussa on ed. Puheenvuoroja ei haluta. 48088: Koivisto ed. Toppisen kannattamana eh- 48089: dottanut, että talousvaliokunnan mietin- Asian ensimäinen käsittely julistetaan 48090: töön liitetty vastalause hyväksyttäisiin. pää ttyneeksi ja asia lähetetään s u u- 48091: Kutsun tätä ed. Koiviston ehdotukseksi. r e e n v a l i o k u n t a a n. 48092: l 48093: 48094: 48095: 48096: Selostus myönnetään oikeaksi. 48097: 10) Ehdotus laiksi kansakoulutoimen jär- 48098: Puhemies: Minä käsitän ed. Koivis- jestysmuodon perusteista. 48099: ton ehdotuksen sillä tavalla, että hän tah- 48100: too käsittelyn pohjaksi asian tässä vaihees- Hallituksen esityksen n:o 28 johdosta 48101: sa asettaa talousvaliokunnan mietintöön laadittu sivistysvaliokunnan mietintö n:o 5 48102: liitetyn vastalauseen. Näin ollen on siis esitellään mainitun lainsäätämisasian en- 48103: äänestys toimitettava ed. Koiviston ehdo- s i m ä i s t ä k ä s i t t e l y ä varten. 48104: tuksesta suuren valiokunnan ehdotusta 48105: vastaan. 48106: Keslkustelu: 48107: 48108: Äänestys ja päätös: Ed. V i r k k u n e n: Lainsäädäntö kan- 48109: sakoulun järjestysmuodon perusteista, jon- 48110: Ken käsittelyn pohjaksi hyväksyy . suu- ka eduskunta nyt suorittaa, on yhde::>sä 48111: ren valiokunnan ehdotuksen, äänestää kohden kaikkein tärkeimpiä ja laajakan- 48112: ,,jaa"; jos ,ei" voittaa, on ed. Koiviston toisimpia, mitä lainsäätäjävallalla näinä 48113: ehdotus hyväksytty. aikoina on edessä. Useimmissa määräyk- 48114: sissään tämä laki tosin vain todentaa jo 48115: Äänestyksessä ovat jaa-äänet voitolla. vallitsevia tai kauan vallinneita tosiasioita 48116: kansakoulutoiminnan alalla esittäen käy- 48117: Puhemies: Eduskunta on siis tässä täntöjä, joita on pidettävä tavallaan luon- 48118: äänestyksessä käsittelyn pohjaksi hyväksy- nollisina, eivätkä ne siis kaipaa muuta 48119: nyt suuren valiokunnan mietinnön. kuin että ne lainsäädännöllä nyt naula- 48120: .taan kiinni. Mutta yhdessä kohdassa nyt 48121: Suuren valiokunnan hylkäävä mietintö säädettävä laki ryhtyy uudella tavalla jär- 48122: hyväksytään. jestämään kansakoulun opetustoimintaa, ja 48123: tämä tapahtuu lasten opetuksen keskelli- 48124: Asian toinen käsittely julistetaan päät- sessä, niin sanoakseni, sydänkohdassa. 48125: tyneeksi. Tämä painava kohta koskee kansakoulussa 48126: annettavaa uskonnonopetusta. 48127: Kans!Lkoulutoimen järjestysmuodon perusteet. 833 48128: ------~----~-------- 48129: 48130: 48131: 48132: 48133: Lainsäätäjä näyttää tahallansa tähän- Näitä vaatimuksia tyydyttääkin nyt kä- 48134: asti lykänneen kansakoulun uskonnonope- siteltävänä oleva lakiehdotus, jos se hy- 48135: tuksen järjestämisen tavalla, joka tyydyt- väksytään sivistysvaliokunnan mietinnön 48136: tää uudenajan kehityksen tuottamia vaa- mukaisessa muodossa, mutta että asian lo- 48137: timuksia. Niinkuin minulla aikanaan pullisessakin järjestelyssä vielä nousee 48138: eduskunnassa on ollut tilaisuus osoittaa, taistelu, sitä osoittavat mietintöön liitetyt 48139: olisi tämä kysymys pitänyt järjestää jo ensimäinen ja toinen vastalause. Molem- 48140: oppivelvollisuuslain säätämisen yhteydes- missa vastalauseissa rohkenee yhtynyt va- 48141: sä. Kansamme suuressa enemmistössä, semmisto tehdä sen ehdotuksen, että us- 48142: siinä sen ydinaineksessa, joka pitää us- konnonopetus kokonaan poistettaisiin Suo- 48143: konnonopetuksen antamista yleisessä kou- men kansakouluista. Minä en voi olla 48144: lussa tämän menestymisen ja tehtävän merkitsemättä surullisena tosiasiana, että 48145: täyttymisen elinehtona, on syystä saatettu näiden asiakirjojen allekirjoittajina minä 48146: tuntea levottomuutta sen tilanteen joh- luen myös kahden kansakoulunopettajan 48147: dosta, johon on jouduttu, että toisaalta nimet. Ne pää perusteeet, joilla tämä vaa- 48148: oppivelvollisuuslaki pakoittaa kaikkia las- timus esitetään, sisältävät, minä sanon sen 48149: ten vanhempia lähettämään lapsensa ylei- suoraan, niin perinpohjaisen erehdyksen ja 48150: seen kouluun, mutta toisaalta jättää sel- ne ilmaisevat niin karkeata asian tuntemat- 48151: västi lausumatta julki,. mitä kansakoulussa tomuutta tahi luullakseni enemwän halut- 48152: lapsille opetetaan, ja erittäinkin jättää kan- tomuutta tunkeutua asian ytimeen, että 48153: tansa merkitsemättä uskonnonopetuksen sellaista en voisi pitää luvallisena ke11e- 48154: kysymyksessä, joka näille vanhemmille on kään kansalaiselle, kaikkein vähimmän 48155: kaikkein tähdellisin. Eduskunta kuiten- kansakoulunopettajalle, joka joutuu vas- 48156: kin jätti säätäessään oppivelvollisuuslain tuunalaisella tavalla ottamaan osaa lain- 48157: uskonnonopetuksen kysymyksen järjestä- säädännön ratkaisuun. 48158: mättä kaiketi jonkunlaisesta arkuussyystä, Minä tahdon todistaa tämän ankaran ar- 48159: joka tällaisessa asiassa ei ole paikallaan. vosteluni oikeutuksen. Perinpohjainen on 48160: Myöskin uskonnonvapauslaki, jonka ensinnäkin erehdys vastalauseen tekijöillä, 48161: eduskunta aivan äskettäin on säätänyt, kun he näkyvät arvelevan, että uskonnon- 48162: jättää kysymyksen uskonnonopetuksen jär- vapauden säätämisestä olisi seurauksena 48163: jestämisestä avoimeksi, vaikka se tosin uskonnonopetuksen poistaminen yleisestä 48164: edellyttääkin, että tätä opetusta yleisessä koulusta. Aivan päinvastoin on lausuttava, 48165: koulussa annetaan. On kuitenkin myön- että uskonnonvapauslaki omalla tavallaan 48166: nettävä, että uskonnonvapauslaki ei ollut- lujittaa siinä uskonnonopetuksen aseman 48167: kaan oikea paikka uskonnonopetuksen tar- opetusaineena toisten opetusaineiden jou- 48168: keiD'man järjestelyn sää tämiseksi, niinkuin kossa. Kun lakiehdotus määrää, että us- 48169: oppivelvollisuuslaki sitä olisi ollut. Tämä kontoa on edelleen opetettava yleisessä 48170: lainsäädäntö ei luonnollisesti voinut tar- koulussa, niin tällä määräyksellä valtio ja 48171: jota mitään ohjelmaa yleisen koulun us- yhteiskunta tahtovat osoittaa uskollisuutta 48172: konnonopetukselle, se rajoittui esittämään uskonnonvapauden syvimmille periaatteil- 48173: vain sen, mitä uskonnonvapauden periaate le. Vastalauseen tekijöiden perinpohjainen 48174: välittömästi vaati. Mutta huomiota ei ole erehdys on siinä, että he tahtovat käsit- 48175: voinut kieltää siltä käsityskannalta, että tää uskonnonvapautta vain jonkunlaiseksi 48176: yleisen uskonnonvapauden säätäminen olisi poikkeuslainsäädännöksi niiden hyväksi, 48177: ollut lykättävä siksi, kunnes toisessa lain- jotka ovat tietoisesti rikkoneet välinsä us- 48178: säädännössä olisi selvästi ja tyydyttävästi konnon ja kirkon elämänkäsityksen kans- 48179: ilmaistu, millä tavoin aiotaan järjestää us- sa. Mutta uskonnonvapauden periaate ei 48180: konnonopetus, tämä arkaluontoisin ja sy- ole ensi sijassa tämä kielteinen, se ei ole 48181: vällisin kohta kansakoulun toiminnassa. ensi sijassa vapautumista uskonnosta, vaan 48182: Että minä puolestani, mainitsemistani epäi- uskonnonvapauden periaate on ensi sijassa 48183: lyksistä huolimatta, olen katsonut voivani myönteinen, se on vapaus uskontoon ja sen 48184: myötävaikuttaa uskonnonvapauslain hy- vapaaseen harjoittamiseen. Tämä myöntei- 48185: väksymiseen, se on johtunut siitä vakau- nen sisällys uskonnonvapaudella on län- 48186: muksestani, että kansakoulun uskonnon- simaiden ihmiskunnan historiassa aina 48187: opetus tultaisiin järjestämään tavalla, joka ensi sijassa ollut, ja sama sillä on vielä- 48188: oikeudenmukaisesti ottaa varteen kristityn kin. Tästä seuraa, että uskonnonvapaus ei 48189: kansamme ehdottomat vaatimukset. ole tarpeellinen ainoastaan vakaumukselli- 48190: 105 48191: 834 Perjantaina 17 p. ma.Haslkuuta. 48192: ------------- -------------------------- 48193: 48194: 48195: sen kielteisyyden vuoksi, vaan ainakin viljelystä kansan elämässä ilman uskon- 48196: yhtä suuressa määrässä se on tarpeellinen nollisen elämän todellisuuksien palvon- 48197: turvaamaan niiden kansalaisten oikeutta, taa. Ainoastaan niitten välityksellä tulee 48198: jotka edelleenkin vaativat, että heidän lap- ihmissiel u tietoiseksi y limaailmallisesta 48199: silleen yleisessä koulussa annetaan myös alkuperästään ja yksin uskonto kykenee 48200: uskonnonopetusta. Minä pidän varmana, puhumaan sielun alkukieltä. Ken yleensä 48201: että kansamme verraton enemmistö myös sielua tahtoo, jos valtio tahtoo yhteiselä- 48202: senjälkeen, kuin uskonnonvapaus on astu- mään sielua ja henkeä, niin se ei voi luo- 48203: nut voimaan, on uskonnonopetuksen vält- pua opetuttamasta yleisessä koulussa us- 48204: tämättömyydestä vakuutettu. Yleinen kou- kontoa. Jos todella on kysymys vanhurs- 48205: lu, valtio ja yhteiskunta järjestää palve- kauden levittämisestä ja yhteiskunnan pa- 48206: lemaan kotien ja vanhempien pyrkimyk- rantamisesta, niin siihen tarvitaan ennen- 48207: siä ja samalla omia tarkoitusperiään nou- kaikkea sitä opetusta, jota ei ole tarjona 48208: sevan polven kasvatuksessa. Olisi uskon- muualla missään kuin Uudessa Testamen- 48209: nonvapauden kannalta mitä huutavin vää- tissa, evankeliumei<>sa, vuorisaarnassa. On 48210: ryys kristillisiä tai uskonnon arvon ymmär- alkeellinen sivistysvaatimus, että nouseva 48211: täviä vanhempia kohtaan, jos valtio kiel- polvi opetetaan tuntemaan se, mikä mei- 48212: täisi heiltä oikeuden saada yleisessä kou- dän henkisessä viljelyksessämme on alku- 48213: lussa lapsilleen myös uskonnonopetusta. peräisintä, ainoalaatuista ja syvimmin vai- 48214: Aivan mahdotonta olisi tällaista ajatella kuttavaa. Mutta sitä on yksin uskonto. 48215: sellaisessa maassa ja valtakunnassa, jonka Nykyajan valtion tarvitsee sentähden no- 48216: asukasten suuren suuri enemmistö lapsil- jautua siihen, niinkuin jokaisen aikaisem- 48217: lensa sitä vaatii. Siinäkin tapauksessa, mankin. 48218: jota tosin minä en usko meillä to- Miltä kannalta minä asiaa katselenkin: 48219: dellisuudessa milloinkaan mahdolliseksi, uskonnonopetuksen säilyttäminen koskee 48220: että kansan todellinen enemmistö aset- sellaisia elämänarvoja ja sivistysarvoja, 48221: tuisi yleisessä koulussa annettavan joiden menettäminen tulisi merkitsemään 48222: uskonnonopetuksen suhteen kielteiselle tuhoisaa taantumusta meidän kansamme 48223: kannalle, olisi valtion ja yhteiskunnan vel- nuorison henkiselle ja siveelliselle kasva- 48224: vollisuus koulujensa opetusaineiden ja ope- tukselle. Ne ovat nämä käytännölliset joh- 48225: tuksen järjestämisessä tarkalleen valvoa ja topäätökset, jotka todellisuudessa antautu- 48226: ottaa huomioonsa uskonnonopetusta vaati- vat, kun yleisen uskonnonvapauden peri- 48227: vien vanhempien oikeuden, niinkuin se nyt aatteita ryhdytään koulun toimintaan so- 48228: ottaa varteen uskonnon suhteen kielteisen velluttamaan. 48229: vähemmistön vaatimukset. Mutta nämä vastalauseen tekijät paljas- 48230: Nykyisessä sivistysvaltiossa vaatii siis tavat myös karkeaa asiantuntemattomuutta 48231: uskonnonvapauden periaate, että yleisen hyökätessään erityisesti uskonnonopetuk- 48232: koulun uskonnonopetus järjestetään niin, sen tunnustuksellisuutta vastaan. Kysy- 48233: että siinä kristillisten vanhempien oikeu- mys uskonnonopetuksen tunnustukselli- 48234: det tulevat yhtä huolellisesti varteen ote- suudesta on itsessään monipuolinen ja 48235: tuiksi kuin muitten vanhempien oikeudet, suuriarvoinen asia, jota ei kuitata muuta- 48236: jotka ovat omistaneet ei-kristillisen elä- milla tyhjänpäiväisillä sanoilla, kuten vas- 48237: mänkatsomuksen. talauseen tekijät tekevät. Minä en tahdo 48238: Mutta minä menen vielä pitemmälle. ryhtyä tässä yhteydessä käsittelemään tä- 48239: Että valtio yleisessä koulussaan säilyttää män erikoiskysymy ksen historiallista esiin- 48240: uskonnonopetuksen, se ei merkitse ainoas- tymistä. En nyt puhu sen syntymisestä 48241: taan oikeuden harjoittamista kristillisiä Saksasssa enkä sen siirtymisestä sielta 48242: vanhempia kohtaan, eikä se ole valtion muihin maihin. Minä syrjäytän kokonaan 48243: puolelta myönnytys kirkolle, vaan valtio kysymyksen historiallisen puolen, mutta 48244: itse tarvitsee tätä opetusta omien tarkoi- kiinnitän huomion yksinomaan meidän 48245: tustensa ylläpitämiseksi. Kaikki ihmis- oman kansamme oloihin. 48246: ten yhteistoiminta valtiollisessa ja yh- Historiallisen kehityksen varteenottami- 48247: teiskunnallisessa elämässä ja kaikki nen vaatii luonnollisimpana asiana, ettå 48248: kasvatus valtioelämään kaipaa ensi SI- yleisen koulumme uskonnonopetuksen si- 48249: jassa omantunnon kulttuuria. Mutta sällys on tunnustuksellista, se mer- 48250: ei ole olemassa mitään omantunnon- kitsee tässä: evankelista, luterilaisen kris- 48251: Kansa'koulutoimen järjestysmuodon perusteet. 835 48252: ---------~------~--------------·-··-- 48253: 48254: 48255: 48256: 48257: tinuskon käsityksen mukaista. Evankeli- teet ovat onttoa jälkikaikua vanhan, kulu- 48258: sessa muodossa on kristinusko meidän vil- neen marxilaisen ma terialismin äänestä, 48259: jelyksemme uskonto. Vuosisatojen kulues- joka jo on sortunut omaan käheyteensä ja 48260: sa on kansamme kasvanut evankeliseen jolla enää ei sentähden ole elinvoimaa. 48261: kristin:uskonkäsitykseen. Lapset synty- Minä huomaan, että vastalauseen tekijät 48262: vät tänäkin päivänä evankeliseen seura- ovat vielä vanhanaikaisen järkeisuskon ja 48263: kuntaan, ne nimittäin joille heidän vanhem- sosialismin kuluneitten dogmien lumoissa, 48264: pansa edelleen tahtovat uskonnonopetusta joista jo heidän aatetoverinsakin laajalti 48265: annettavan. He kasvavat keskellä evanke- ovat vapautuneet. Vastalauseiden suurin 48266: lisen kristillisyyden vaikutuksia. Näistä puute onkin siinä, että ne ovat vieraat to- 48267: jää tuskin yksikään lapsi jo koulunkäyn- delliselle elämälle ja sille, mikä nykyai- 48268: tinsä edellisenii aikana kokonaan os.atto- kaisen elämän ja hengen sykinnässä on voi- 48269: maksi. makkainta. Väitteet ovat yleensä kalpeita 48270: Minä panen suuren merkityksen tässä ja verettömiä vanhanaikaisen ajattelemisen 48271: yhteydessä seuraavaliekin asialle. Yleisen yrityksiä ylläpitää sellaista vaatimusta, 48272: koulun tarkoitusperän oleellisin puoli on joka jo on menettänyt tehonsa. (Vasem- 48273: siinä, että sen tulee nousevalle polvelle vä- malta: Niinkuin ed. Virkkusenkin väit- 48274: littää entisten aikojen sivistysperintöä, sitä teet!) Ei, minä puhun uudenaikaista pu- 48275: suurta henkistä aartehistoa, joka siirtyy hetta teille, vallan uudenaikaista, jolla on 48276: polvesta polveen ja jota kukin sukupolvi sekä nykyaikainen käytäntö että kaikki 48277: on velvollinen omasta puolestaan kartutta- opetusopillinen käsitys puolellansa. Uskon- 48278: maan. On historiallinen tosiasia, että mei- nonopetuksen asemaa yleisessä koulussa 48279: dän kansamme sivistyskehitys on läpi vuo- nämä tällaiset väitteet eivät voi horjuttaa. 48280: sisatojen edistynyt evankelisen kristinus- Minä olen tahtonut asettaa nämä ensi- 48281: kon perustuksella. Sivistyselämämme si- mäisen ja toisen vastalauseen väitteet sii- 48282: simpänä olemuksena, sen elinjuurena, sen hen valaistukseen, joka niille todellisesti 48283: kantavana voimana on kristinuskon vai- kuuluu nykyaikana. 48284: kutus, tarkemmin sanoen, kun ottaa huo- Nyt minä pyydän siirtyä siihen, käsi- 48285: mioon viimeisten vuosisatojen valtavan teltävänä olevassa. lainsäädännössä esiin- 48286: kehityksen, evankelis-luterilaisen kristilli- tyvään kohtaan, joka on katsottava sen 48287: syyden vaikutus. Tästä historiallisesta to- varsinaiseksi uutuudeksi. Tämä uutuus 48288: siasiasta seuraa tinkimättömänä vaatimuk- on seuraus yleisen uskonnonvapauden sää- 48289: sena, että uskonnonopetus, tärkeältä osalta tämisestä. Sivistysvaltion yhteiselämässä 48290: välittäessään tätä kansamme kalleinta si- täytyy eri maailman- ja elämänkatsomus- 48291: vistysperintöä, sitä tarjoaa evankelisen kris- ten olla yhtälaisesti oikeutettuja. Yleinen 48292: tillisyyden sisälly ksenä. Yleisesti tunnettu koulu, joka tahtoo palvella kaikkia ja 48293: ja suositeltu on nykyään kasvatus- ja varsinkin oppivelvollisuuslain astuttua voi- 48294: opetusopissa n. s. kotiseutuopetuksen peri- maan koteuttaa kaikki lapset saman katon 48295: aatteen sovelluttaminen kaikkeen opetuk- alle, tämä yleinen koulu on velvollinen 48296: seen. Tämä periaate tietää yleensä sitä, elämänkatsomuksen kysymyksissä alttiisti 48297: että opetuksessa on lähdettävä siitä, mikä järjestämään toimintansa siten, että se 48298: on lasta paikallisesti ja ajallisesti lähinnä, voisi tyydyttää kaikkia lasten vanhempia 48299: siitä mihin lapsi on syntynyt, siitä ympä- siinä määrin, kuin sille mahdollista on. 48300: ristöstä, johon lapsi on ruumiillisesti ja Mainitsemastani syystä vaikuttaa uskon- 48301: henkisesti kasvanut ja koteutunut. Tätä nonvapauden säätäminen uskonnonopetuk- 48302: tarkoittaa meillä Suomen kansan uskon- sen asemaan kansa- ja myöskin oppikou- 48303: nonopetuksessa tunnustuksellisuuden vaati- luissa lähinnä sen, että ne koulunoppilas- 48304: mus tälle opetukselle. Mutta tätä uskon- ten lailliset edusmiehet, jotka elämänkäsi- 48305: nonopetuksen järjestelyä, tätä luctnnollisin- tyksensä perustuksella tahtovat kasvattaa 48306: ta, jota sekä historian kehityksemme että lapsensa kokonaan ilman uskontoa, saavat 48307: vielä nykypäivinä vallitsevat olot puolta- laillisen oikeuden pidättää heidät uskon- 48308: vat, sitä vastalauseen tekijät joillakin pil- nonopetuksesta. Minä olen jo tähän asian 48309: kallisilla iskusanoilla koettavat kieltää. kohtaan edellisessä viitannut. Valtiovallan 48310: Eivät he tosiaan itse välitä asiantunte- on yleisen uskonnonvapauden nimessä tun- 48311: muksensa kunniasta. Minä en voi huo- nustettava vanhemmille lähin oikeus las- 48312: mata muuta, kuin että vastalauseitten väit- tensa uskonnolliseen kasvatukseen taikka 48313: 836 Perjmntaina 17 p. mar.ra<S~kuuta. 48314: 48315: kasvattamatta jättämiseen, kuitenkin la- tamalla mainittava. Minä en tahdo enään 48316: kiin sisältyvällä nimenomaisella ehdolla. kajota siihen surullisen kuuluisaan, siihen 48317: Ja tämä ehto on seuraava. uskonnollisia lasten vanhempia syvästi 48318: Minä viittasin jo siihen, että vaitiolla- loukkaavaan ylimmän koulujohdon aikai- 48319: kin on omia oikeutettuja etujansa valvot- semmin tekemään ehdotukseen, minkä hal- 48320: tavina tulevan kansalaisen kasvattamises- lituksenkin edellinen esitys sisälsi, että 48321: sa. Valtiolle ei lapsen kasvatus ja opetus tehtäisiin myöskin kristillisten vanhempain 48322: voi olla niin yhdentekevää, että valtio sal- lapsille pakolliseksi se vastikeopetus, joka 48323: lisi yhdenkään lapsen jäädä osattomaksi erikseen järjestetään uskonnottomain van- 48324: uskonnollisten elämänilmiöiden tietämisestä hempain lapsille. Tätä uskonnonvapauden 48325: ja ymmärtämisestä tai siveellisten perus- ilmeistä loukkausta ei uusi esitys enään 48326: käsitteiden omistamisesta. Uskonto on niin uudista. Mutta se ei myöskään kulje suo- 48327: yleinen ja niin syvälle tunkeutuva, ihmisen ria, selviä teitä, vaan se koettaa tämän ai- 48328: elämän käytäntöä niin ratkaisevasti mää- kaisemman ehdotuksensa vielä ikäänkuin 48329: räävä elämänilmiö kaikissa kansoissa ja salaa kuljettaa koulun opetukseen ainakin 48330: ihmisissä, että valtiovallan järjestämä tai myöhemmin. Se tekee ~ämän, kun se eh- 48331: tukema kasvatus, jonka tehtävänä on val- dottaa puheenaolevan vastikeopetuksen täl- 48332: mistaa kasvavaa kansaa kyvykkääksi eläy- lä kertaa vapaaehtoiseksi niillekin lapsille, 48333: tymään nykyaikaiseen sivistyselämään, ei jotka saavat uskonnonopetusta. Että tä- 48334: mitenkään sovi toiminnassaan syrjäyttää män asian ajajien varsinaisena tarkoituk- 48335: uskontoa ihmiselämän valtavimpana tosi- sena on edelleenkin saada siveysopetus 48336: asiana. Yhtä vähän voi valtiovalta tyytyä pakolliseksi kaikille kansakoulun oppi- 48337: siihen, että nuoriso jäisi saamatta mitään laille, sen todistaa hallituksen esityksen 48338: opetusta ja järkiperäisen kasvatuksen anta- perusteluissa luettavat seuraavat sanat: 48339: maa harjoitusta siveellisessä elämässä. ,Toistaiseksi, kunnes on saatu enemmän 48340: Sillä siihenhän valtio itsekin, kuten yksi- kokemusta tuosta meillä uudesta opetusai- 48341: tyiset ihmiset ja kansat, perustaa oman neesta, voitaneen jättää säätämättä se pa- 48342: elämänsä ja toimintansa. kolliseksi uskonnonopetuksen rinnalla". 48343: Näin ollen esiintyy uskonnonvapauslain (Ed. Schauman: Eikö se ole Loimarannan 48344: mukaan uutena tarpeena koulun toi- esitys?). Tämä kylläkin avomielinen il- 48345: minnassa hankkia uskonnonopetuksen si- moitus, että sittenkin meidän koululaitok- 48346: jasta jotain vastiketta niille lapsille, joita semme ylimmän johdon ja - minä vali- 48347: heidän edusmiehensä lain antamalla luvalla tan - myös meidän äskeisen hallituk- 48348: pidättävät edellämainitusta opetuksesta. semme taholla ollaan välittämättä siitä 48349: Hallituksen sekä aikaisemmassa että nyt kristittyihin vanhempiin kohdistuvasta us- 48350: toistamiseen tälle eduskunnalle antamassa konnonvapauden loukkauksesta, tämä aiko- 48351: esityksessä ehdotetaan täksi vastikeopetuk- mus on yhtä valittamalla mainittava kuin 48352: seksi yksinomaan siveysopetusta. Sivisty5- jyrkästi torjuttava. Minä lisään tähän, 48353: valiokunta on siveysopetukseen liittänyt että kun ehdotettua vapaaehtoisuutta tah- 48354: myöskin uskonnonhistorian. Se kokemus, dotaan ulotuttaa aina kansakoulun alinta 48355: mikä erityisesti Ranskassa on 40 vuoden oppilasjoukkoa myöten, jolla asteella jo- 48356: käytännön aikana saavutettu siveysopetuk- kainen vapaaehtoisen opetusaineen tarjoa- 48357: sesta, osoittaa, että tämä oppiaine par- minen olisi ilmeistä järjettömyyttä, niin 48358: haimmassakin tapauksessa muodostuu lap- nähdään, mitenkä järkevät kasvatus- ja 48359: sen henkisiä tarpeita varsin vähän tyydyt- opetusopilliset periaatteet ovat saaneet 48360: täväksi. Sentähden tätä kuivahkoa, mehu- väistyä tuon omituisen pyrkimyksen tieltä 48361: tonta ja järkeilevää opetusainehistoa olisi saada siveysopetus vakiinnutetuksi ylei- 48362: täydennettävä uskonnonhistorian havainnol- seen kouluun. On mainittava tyydytyk- 48363: lisella, elämästä otetulla ja elämään joh ta- sellä, että sivistysvaliokunta on tässä tär- 48364: valla opetusainehistolla, joka paremmin keässä kohdassa antanut lakiehdotuksen 48365: tyydyttää lapsuusijän vilkasta elämän- 3 §:lle oikean sisällyksen. 48366: liikettä. Tämä lisäys, minkä valiokunta Niiden ristiriitaisuuksien sovittamiseksi, 48367: on tehnyt, on merkittävä ehdottomaksi pa- joihin minä lausunnossani olen viitannut, 48368: rannukseksi hallituksen esitykseen. on ainoa tyydyttävä ratkaisu se, minkä 48369: Mutta hallituksen esityksessä on ollut sivistysvaliokunta ehdottaa. Minulla on it- 48370: toinen kova kohta, mikä minun on valit- selläni sama vakaumus, kuin valiokunnal- 48371: Kansakoulut•oimen järj.estysmuodon perusteet. 837 48372: 48373: 48374: lakin, että uskonnonopetuksen ja sen rin- En viktig förändring, som också har 48375: nalla vastikkeena kulkevan uskonnonhis- skett, är den att elever, som deltaga i re- 48376: torian ja siveysopetuksen järjestäminen ligionsundervisningen, icke samtidigt böra 48377: valiokunnan ehdottamalla tavalla on tuot- deltaga i undervisning i sedelära. Det sy- 48378: tava tässä arkaluontoisessa kysymyksessä nes mig vara obehövligt, ja rent av skadligt, 48379: molemminpuolista tyydytystä ja etua. att andra elever än de, som äro befriade 48380: Sen nojalla, mitä minä olen esittänyt, från religionsundervisningen, skola under- 48381: minä suosittelen suurelle valiokunnalle si- visas i detta nya ämne. 48382: vistysvaliokunnan mietinnön hyväksymis- Det fägnar mig även det stadgandet att 48383: tä. Samalla minä myös suositan huomioon- det skall vara en konfessionell religions- 48384: otettavaksi kolmatta vastalausetta, joka ei undervisning, ty även härefter skola väl de 48385: kaipaa mitään lisäperusteluja sen lisäksi, flesta av vårt folk tillhöra den evangelisk- 48386: mitä minulla on ollut tilaisuus edellisessä lutherska kyrkan och därför bör det en- 48387: esittää. ligt mitt förmenande vara ett stadgande 48388: därom att religionsundervisning bör bedri- 48389: Ed. J e r n: Då man genomläser kultur- vas enligt denna kyrkas bekännelse, i syn- 48390: utskottets betänkande i denna fråga och nerhet som ju lagen medgiver att även för 48391: jämför detsamma med regeringspropo- minoriteternas undervisning skall försör- 48392: sitionen, så synes det mig, att man kan jas. 48393: vara ganska tillfredsställd med de för- Den 5 § synes mig vara något inveck- 48394: ändringar, som gjorts från regeringspro- lad beträffande just religionslärarenas 48395: positionen särskilt med tanke på reli- ställning, men det kan ju hända att det 48396: gionsundervisningen. Gerna kunde ju den icke på annat sätt kan stiliseras på grund 48397: ändringen hava skett i 2 §, som i tredje av religionsfrihetslagen. 48398: reservationen föreslås, men då ju denna Beträffande 7 § kan man hava olika me- 48399: bestämmelse är endast av allmän art, an- ningar, nämligen beträffande det stadgan- 48400: ser jag den dock vara ganska oväsentlig det, att det skall för varje skola finnas en 48401: och i det praktiska livet icke hava någou egen direktion. I flera kommuner torde det 48402: betydelse. nu vara så, att en gemensam kommunal 48403: Men när vi se på de förändringar, som direktion sköter om alla skolor. Så är det 48404: gjorts i 3 §, synes det mig, att vi kunna åtminstone i den kommun varifrån jag är 48405: vara ganska tillfredsställda. Såsom rege- hemma. Från ekonomisk synpunkt tror jag 48406: ringspropositionen har formulerat denna att detta är bättre för den skull, att om 48407: paragraf, så skulle de elever, vilka enligt varje skola skall hava sin egen direktion 48408: religionsfrihetslagens 8 § äro befriade från så vill det gerna bli misshushållning, men 48409: religionsundervisning, endast erhålla un- när det är en direktion som sköter om 48410: dervisning i det nya ämnet sedelära och så- allt blir det större likställighet och mer 48411: lunda icke få ens en liten aning om det sparsamhet iakttages. Från undervisnings" 48412: värde, som dock religionen, den kristna re- synpunkt sett åter tror jag att det är 48413: ligionen har haft i tiderna. Vi måste ju lyckligare att det finnes en särskild direk- 48414: medgiva, att den kristna religionen har in- tion för varje skola. Denna sak kunde ta- 48415: tagit en mycket central plats i vår histo- gas under omprövning. Jag kan för ögon- 48416: ria, och därför skulle enligt mitt förme- blicket icke förorda varken det ena eller 48417: nande undervisningen i våra skolor vara det andra ty jag har praktisk erfarenhet 48418: synnerligen bristfällig om icke någon un- endast beträffande den ena saken. 48419: dervisning ens i religionshistorie skulle I stort sett är jag mycket nöjd med de 48420: förekomma. Jag anser därför att föränd- förändringar som kulturutskottet har före- 48421: ringen i denna paragraf är lycklig. slagit och anser, att detta är en mycket 48422: J ag skulle gerna sett, att alla skulle lyckligare formulering just beträffande re- 48423: hava haft samma religionsundervisning så- ligionsundervisningen än den, som rege- 48424: som tidigare, men då man icke kan komma ringspropositionen har. 48425: från ett stadgande av den art, som här nu De uttalanden som göras i första och 48426: finnes i kulturutskottets betänkande, på andra reservationen anser jag icke böra be- 48427: grund av religionsfrihetslagens bestämmel- aktas, ty jag tror och hoppas att flertalet 48428: ser, så torde det kanske vara den bästa av riksdagens medlemmar skall ställa sig 48429: formuleringen sådan den nu är. på en annan ståndpunkt och erkänna det 48430: 838 Perjantaina 17 p. marrruslkuuta. 48431: ---- 48432: ' 48433: stora värde, som religionsundervisningen ovat kovin itsekkäitä, sillä alistuminen 48434: har för vårt folk och att vår undervis- pelon tähden ja tehdä hyvää tuon suuren 48435: ning, vår u-pnfostran bör byggas just på palkkion saavuttamiseksi, siten ihminen 48436: religionens grund. Jag tror att skulle det temmataan -pois siitä todellisesta elämästä. 48437: handlas enligt vad i dessa reservationer jossa hänen ilman tämän elämän ulkopuo~ 48438: föreslås, så skulle detta väcka en alldeles lella olevia vaikutteita tulisi kuntonsa 48439: oerhörd misstämning, ja en storm av för- näyttää. Uskonnon mukaan on kovin vä- 48440: bittring åtminstone ute -på landsbyggden, hän ja tuskin ollenkaan syytä tehdä oi- 48441: ty där sätter man kristendomsundervisnin- kein totuuden ja hyvän itsensä vuoksi, 48442: gen främst såsom det betydelsefullaste och niiden arvojen vuoksi, jotka ovat täällä 48443: centralaste, det viktigaste ämnet i vår folk- maan päällä saavutettavissa. Sillä uskon- 48444: skola och därför bör detta ämne även hava tohan lupaa tuon suuren -palkkion näissä 48445: den första -platsen på folkskolornas under- ta-pauksissa, vaikka ihminen on koko elä- 48446: visningsprogram. mänsä ajan viettänyt mitä kuolleinta hen- 48447: kistä elämää, ei ole mitään taisteluita tais- 48448: Ed. T y p p ö: Kuten tiedämme, uudet tellut siveellisten päämäärien, henkisten ar- 48449: olosuhteet luovat uusia edellytyksiä ja vojen saavuttamiseksi, hän on saanut olla 48450: vaatimuksia vanhoiHekin asioille, joten henkisesti kuollut ja siveellisesti ra-p-piolla, 48451: vanha toimintatapa jonkun asian edistä- tehdä lähimmäisilleen mitä suurinta vää- 48452: miseksi, joko on korjattava tai on asetet- ryyttä, kun hän vain uskoo ja vain vaivai- 48453: tava aivan uusi tilalle. Tällaiseen vai- sena syntisenä uskoo ja anoo anteeksi .iu- 48454: heeseen se on tullut tämä valiokunnan mie- malalta, niin hän saavuttaa voiton. Usko 48455: tinnössä esiintyvä uskonnonopetuskysy- pitäisi olla tämän mukaan kaikkein suu- 48456: myskin. Tätä on katseltava uudemman rin hyve, jonka ihminen saavuttaa. Filo- 48457: kehityksen ja sen vaikutuksen valossa sofinen siveysoppi taas sanoo uskosta, että 48458: mitä se on saanut aikaan siveellisten arvo- se on sen jumalaisen kipinän kieltämistä, 48459: jen istuttajana nuorisoon ja kansaan. Jos joka meissä on tiedon ja tutkimisen ha- 48460: katselee uskonnonedustajain lausuntoja, luna. Se on o1man minänsä, siis itseluot- 48461: muiden muassa äsken tässä kuultua lau- tamuksen, tarmon, totuudenhalun kaiken 48462: suntoa ja myös kansan keskuudessakin, sen suuren ja jalon, joka meidät kohottaa 48463: niin he tuomitsevat nykyajan nuorison si- muun luomakunnan yläpuolelle, kieltä- 48464: veellisesti rappeutuneeksi, joka kulkee poh- mistä. Siis todellisen jumalan kuvan kiel- 48465: jattomassa liejussa, jossa ei löydä mitään tämistä meissä, sillä "kieltämättä ihmisen 48466: kiinnekohtaa. Suuremmat ja jalommat jaloimpiin ja kalleimpiin henkisiin tarpei- 48467: harrastukset katoavat, hetken nautinto on siin kuuluu kysyä: miksi, eikä uskoa tut- 48468: paaasia. Syyksi sanotaan tähän olevan kimatta. Sillä sellaisen kyselyn tukahut- 48469: sen, että uskonto on jäänyt syrjäiseksi taminen muodostuu hel-posti henkisen elä- 48470: asiaksi kansan ja nuorison keskuudessa. män yleiseksi tukahuttamiseksi. Kysymi- 48471: Pelastuakseen siveellisestä rappeutumisesta sessä ja e-päilemisessä ilmenee elämämme 48472: olisi uskontoa edelleen voimakkaasti hei- terveys ja voima. Uskonnollisen siveys- 48473: dän mielestään edistettävä. He eivät opin aika on jo ohi. Ihmiskunta kulkee 48474: tahdo ensinkään katsoa asiaa realiselta suurempia arvoia kohti. Yleinen ja tie- 48475: ·kannalta, niitten tosiasiain valossa, jotka teellinen kirjallisuus leviää varsinaisen 48476: nykyaika tuo mukanaan. Pyydän katsella kansan keskuuteen, kunnat valtion avus- 48477: tätä uskonnonopetuskysymystä ja koko tuksella perustavat yleisiä monipuolisella 48478: eetillistä kysymystä nykyajan tosiasialli- sisällöllä varustettuja kirjastoja, kansan- 48479: selta kannalta. Uskonnollinen siveysoppi lapset joutuvat oppikouluihin, tieteellisen 48480: on sidottu nousemaan tai kaatumaan us- tutkimuksen saavutukset ja suurten ajatte- 48481: konnon mukana. Kun nyt uskonto asettaa lijain teokset tulevat yhä suuremmassa 48482: ihanteensa tämän elämän tuolle puolelle, määrässä kansan omaisuudeksi ja uskonto 48483: jossa sitä seuraa palkkio tai ijankaikki- menettää auktoriteettinsa kansan keskuu- 48484: nen rangaistus, uskonnon kannalta on hy- dessa, sillä mitä enemmän valistusta ja tie- 48485: vien töiden noudattaminen sitä varten, että toa levitetään kansan keskuuteen, sitä 48486: tämän elämän perästä saisimme palkkion enemmän leviää välttämättömästi myöskin 48487: ja välttäisimme ijankaikkisen rangaistuk- kirkon opin dogmaattisiin väitteisiin koh- 48488: sen. Ne vaikutteet, johon uskonto vetoaa, distuva epäily ja kritiikki. Yhä useammat 48489: Kansaikoulut·oimen järjestysmuodon pe.rusteet. 839 48490: 48491: 48492: ihmiset tulevat kirkon opissa tuntemaan liiallisella työllä, juoppoudella y. m., niin 48493: järjen kannalta mahdottomuuksia, kun se se rankaisee meitä. Vieläpä siirretään 48494: uskonnollisuus, johon siveelliset arvot ovat meidän rikoksemme tuleville sukupolville. 48495: yhdistettynä, tällä tavalla pettää, Jaa Viittaan vaan perinnöllisyyden valtaviin 48496: nuorukainen aivankuin tyhjän päälle har- voimiin. Me saamme jo henkisesti tuntea 48497: hailemaan. Niin käy suurelle enemmis- tuskaa, jos olemme vääryyttä tehneet ja 48498: tölle meidän maamme nuorisosta. Toiset tuntea tyydytystä, jos olemme oikein teh- 48499: löytävät uusia arvoja itseopiskelun avulla, neet. Me saamme anteeksi, jos aikanamme 48500: mutta toiset kuin ei mitään siveysoppia ole sovitamme, jos emme, niin rangaistus seu- 48501: opetettu, käsittävät uskonnosta vapautumi- raa täällä maan päällä. Mutta mitään 48502: sen rajattomaksi elämän vapaudeksi, jossa palkkiota siitä, että uskoisimme, emme saa 48503: oma tahto jää korkeimmaksi laiksi. Niin todelliselta jumalalta. Eikä hän vaadi 48504: käy kun meidän siveytemme perustuu us- meitä alistumaan armoille. Inhimillisen 48505: koon, jonka ihmisjärki ja yleinen valistus kulttuurin luoman moraalin yhdistäminen 48506: pyyhkäisee pois ja yhä suuremmassa mää- luonnon valtakunnan tuntemiseen, siinä 48507: rässä näin tulee käymään. Tästä seuraa, on valtion koulujen siveysopillinen teh- 48508: että mitä kauemmin uskonnollisella poh- tävä. Mitä äärettömiä mahdollisuuksia 48509: jalla tällä alalla toimitaan, sitä huonom- avautuisikaan tulevalle henkiselle kohou- 48510: piin tuloksiin tullaan. Näin ollen ei auta tumiselle, kun ihmistaimen henkistä kai- 48511: vanhan paikkaaminen, vaan on asetettava pausta ja kysyvää ihailua luonnon suureen 48512: uusi tilalle, joka perustuu inhimillisyy- valtakuntaan ei kuoletettaisi esittämällä 48513: den jaloimpiin ilmauksiin perustuvaan tieto jumalasta valmiina ikivanhoina kan- 48514: yleiseen moraaliin ja tieteelliseen maail- gistuneina kaavoina, tarvitsematta ollen- 48515: mankatsomukseen, siis asioihin, jotka liik- kaan käyttää aivojaan sen suuren etsimi- 48516: kuvat tämän maan päällä ja ihmisjärjelle seen. Sillä ei kasvatuksen tarkoituksena 48517: käsitettävillä aloilla, sillä me olemme en. ole valmistaa uskovainen tahi uskoton 48518: nen kaikkea ihmisiä kotien ja valtion kan- olento, vaan kuten jo olen maininnut, to- 48519: salaisia, näissä ominaisuuksissa, meiltä e1 tuuteen ja humaanisuuteen sekä tieteelli- 48520: kysytä, mitä me uskomme, vaan rueilta seen luonnontuntemiseen tai sanokaamme 48521: kysytään, esiinnymmekö yleensä kunnon Jumalan tuntemiseen pyrkivä ihminen. 48522: ihmisinä ja kansalaisina, rakastammeko to- Kun ihmiset sitten tällaisen alkukasvatuk- 48523: tuutta, vihaammeko vääryyttä, täytäm- sen saatuaan joutuvat niin erilaisiin tehtä- 48524: mekö velvollisuutemme ja mitä kokemuk- viin erilaisten aatteiden ja ihanteiden ym- 48525: sia ja tietoja meillä on. Mutta uskommeko, pärille, niin he yhteiskunnallisen luokka- 48526: sitä ei kansalaisena meiltä kysytä. Sitä taistelunkin tuoksinassa kunnioittavat vas- 48527: kysyy kirkko ja uskonnolliset yhdyskun- tustajaa ihmisenä, sillä tällaista siveysop- 48528: nat, jotka eivät meiltä muuta kuntoa kai- pia ei yhteiskunnallinen ja tieteellinen ke- 48529: paakaan, vaan mitä suurempia syntisiä me hitys hävitä, kuten uskontoon perustuvan 48530: olemme, sen suurempi on heillä armo tar- käy nykyajan nuorison keskuudessa. Mut- 48531: JOttavana. Tällaista syntisyyden ja armm1 ta tämän mietinnön mukaan rupee valtio 48532: periaatetta on valtion mahdoton hyväksyä. nyt tarjoamaan kahdenlaista moraalia, toi- 48533: Vaan sen on koetettava kasvatuksellaan sille uskoon ja jumalanpelkoon perustu- 48534: yhdistää ihmiset suurien moraalisten arvo- vaa ja toisille tietoon ja Jumalan kunnioi- 48535: jt:n ympärille ja toimia sopusoinnussa tie- tukseen perustuvaa. Tämä kaksinaisuus il- 48536: teellisen maailmankatsomuksen kanssa. menee tässä käsillä olevassa mietinnössä. 48537: Tällä tavalla avataan todellinen jumalan Uskonto on siinä kyllä asetettu, rehelli- 48538: kirja, tämä ympärillämme oleva luonto; sesti esille, mutta siveysoppi on johdettu 48539: jossa luonnon tahi sanottakoon jumalan tässä aivan väärille poluille yhdistämällä 48540: suuruus näkyy kaikessa äärettömyydes- sen taustaksi kirkon historia. Tähän va- 48541: sään. Kuinka paljon voimia se tarjoaa ih- liokunnan kantaan tahdon kiinnittää va- 48542: miskunnan palvelukseen onnellisuuden luo- kavaa huomiota. Kirkkohistoria itsenäi- 48543: miseksi tänne maan päälle. Tämä ympä- senä tieteellisenä aineena olisi kyllä pai- 48544: rillämme oleva luonto on myöskin oikeu- kallaan ja vielä paremmin uskontojen his- 48545: den jumala. Jos me rikomme sitä vastaan toriana, mutta kirkkohistoria yhdistettynä 48546: esim. ylensyömisellä ja toimettomuudella, filosoofiseen siveysoppiin johtaa siveysopin 48547: toiselta puolen ravinnon niukkuudella ja turmion teille ja sitä ovat uskonnottomau 48548: 840 Pfmjarntaina 17 p. marraSikuuta. 48549: 48550: siveysopin vastustajat tässä asiassa takaa den asioiden sisällä. Kirkon miesten kan- 48551: ajaneetkin, sillä, heillä on tarkoitus halven- nalta minä kyllä ymmärrän tätä yhdistä- 48552: taa uskonnoton siveysoppi ala-arvoiseksi mistä, sillä heidän tarkoituksensa on tässä 48553: siveellisiä päämääriä saavuttamattomaksi tätä tietä valmistaa uskonnottomalle si- 48554: oppiaineeksi, joka kirkkohistorian avulla veysopille hauta. Minusta ei ensinkään ele 48555: ainoastaan voidaan elävöittää. Tämä hal- väärin, että uskonnoton siveyoppi yhdiste- 48556: ventava lausunto ilmenee nimittäin täällä tään erääseen historiaan, nimittäin siihen 48557: valiokunnan mietinnössä 3 §:n perusteluis- historiaan, josta sen juuret ovat kotoisin, 48558: sa, jossa sanotaan tällä tavalla: ,Valio- filosoofisen etiikan eli siveysopin histori- 48559: kunta on katsonut kasvatus- ja opetus- aan ja myöskin luonnontieteiden historiaan. 48560: opillisista syistä tarpeelliseksi että siveys- Tänne käyvät uskonnottoman siveysopin 48561: opin opetukseen, jota annetaan uskonnon- juuret, miksi tahdotaan se reväistä luon- 48562: opetuksesta uskonnonvapauslain mukaisesti nollisesta yhteydestään ja yhdistää luon- 48563: vapautettavalle oppilaalle, liitetään myös- nottomaan nimittäin uskonnon historiaan, 48564: kin opetusta uskonnonhistoriassa, joka ha- johon se ei kuulu. Katselkaamme nyt kas- 48565: vainnollisella ja mieltäkiinni ttä vällä ope- vatus- ja opetusopilliselta kannalta voisiko 48566: tusainehistollaan on omiansa herättämään tämä valiokunnan nimittämä kuiva opetus- 48567: lapsen harrastusta ja siten täydentämään aine tulla elävöitetyksi edellä mainitsemani 48568: muuten helposti kuivahkoksi käypää si· luonnollisten historiainsa yhteydessä. Pieni 48569: veysopin opetusta." Minä en ole pappien silmäys osottaa, mitä sieltäpäin on löydet- 48570: Kotimaa-nimisessä sanomalehdessäkään, tävissä. Se historia ulottuu ajanlaskumme 48571: vaikka viime talven aikana sitä seurasin, tuolle puolelle. Ennenkuin kristinusko oli 48572: kun siinä yleensä kiihotetiin kirkkokan- syntynytkään, ilmenee jo ihmiskunnan 48573: saa tämän asian vastustamiseen, sen hal- suuria henkiä siveysopin edustajina. Ensi- 48574: ventavampaa lausuntoa tavannut filosofi- mäisinä niistä voi mainita tuon suuren 48575: sesta siveysopista. Onko nyt kasvatus- ja kreikkalaisen Sokrateen, jonka oli tyhjen- 48576: opetusopilliselta kannalta filosoofinen si- nettävä myrkkymalja oman valtionsa tuo- 48577: veysoppi todellakin niin kuiva aine, että miona jalon oppinsa tähden. Platon, joka 48578: se tullakseen elävöitetyksi tarvitsee yhdis- perusti akatemian aatteittensa ajamiseksi. 48579: tää uskonnon historiaan. Minusta ne sopi- Heistä alkaen aina meidän päiviin saakka 48580: vat toisiinsa kuin tuli ja vesi. Kirkkohis- on ihmiskunta synnyttänyt suuren joukon 48581: torian vesi on tässä tarkoitettu sammutta- henkisiä suuruuksia filosofian, tähti- ja 48582: maan tätä siveysopin pyhää tulta. Nämä luonnontieteen alalla. He ovat koettaneet 48583: aineet asiallisesti ovat mitä kauimpana toi- johtaa ihmiskuntaa pimeyden ja tietämät- 48584: sistaan. Siveysoppi tulee silloin uskonnol- tömyyden yöstä tietämisen ja todellisuuden 48585: lista taustaa vastaan, jolloin se ei enää valoa kohti. Jumalan armoittamina ovat 48586: olekaan filosoofista siveysoppia, vaan tu- he kylväneet siemenet kaikkeen siihen 48587: lee elä vöi tety ksi uskonnollisesta lähteestä. edistykseen, jota aikamme saa nauttia. 48588: Kasvatukselliselta kannaltakaan ei kirkon Siinä historiassa näemme kuinka humani- 48589: historia pitäisi olla niitä parhaita lähteitä, suuden ja ihmisyyden aatteet ovat kehit- 48590: sillä sehän edustaa ihmiskunnan raainta tyneet vapauttamaan ihmiskuntaa niistä 48591: ja mustinta aikaa. Kirkkovallan verisillä henkisistä kahleista, johon uskonto, kuten 48592: sodilla levitettiin kristinappia kansasta sen historia näyttää, on pyrkinyt ja yhä 48593: kansaan inkvisi tsioonisine tuomioistuimi- edelleen pyrkii ihmishenget sitomaan. Se 48594: neen, kidutuslaitoksineen ja polttorovioi- näyttää, että ne siveellisyyden käskyt ja 48595: neen se on ollut kaiken maallisen kulttuu- hyvät tavat ja lait ovat sen sosialisen elä- 48596: rin ja inhimillisen vapauden raakaa vai- män tuloksia, jossa me tämän maan pin- 48597: noamista, siis oikeaa vandalismia. Tästä- nalla suhteesswmme toisiin elämme ja kuin- 48598: kö löydetään sitten ne kasvatusopilliset esi- ka meidän yksilöllinenkin onnemme riip- 48599: kuvat; jotka pitäisi kasvattaa ihmistainta puu sosialisen elämän yleisestä hyvästä. 48600: ihmisyyden korkeita päämääriä kohti. Meidän hyveemme on siis sosialinen vel- 48601: Opetusopillisesti siinä kyllä on aiheita ja vollisuus kun se uskonnon mukaan on 48602: yksinkertainen kansakoulunopettaja sen itsekkäästä, jumalanpelosta johtunutta tot- 48603: ääressä kyllä saa ajan kulumaan. Mutta televaisuutta. Edelleen näemme siellä suu- 48604: kasvatusopillisesti on näiden aineiden yh- ria tutkijoita esim. Kopernikus ja Giordano 48605: distäminen mahdoton, jos vähänkin on näi- Bruno, jotka ovat avanneet kohottavia nä- 48606: Kansakoulutoimen jiia.·tj€<Stysmuodon perusteet. 841 48607: 48608: köaloja luonnon suuruuteen näyttämällä, ja luonnontieteen suuret tulokset ikäänkuin 48609: cettä maapallomme ei olekaan tämän maail- vilahdukselta tulevat kulkemaan lapsen 48610: man keskus, vaan yksi pallo miljoonien herkän sielun läpi, mitä mielikuvituksen 48611: pallojen joukossa äärettömässä avaruu- rikkautta ja totuuden kunnioittamista sel- 48612: c.dessa. Täten me saamme valtavan korkean lainen opetus ei voi saada aikaan. Jos nyt 48613: käsityksen luonnon tai jumalan suuruu- vertaa Raamatun ja kirkkohistorian raa- 48614: ·desta, me olemme tulleet tämän suuren koja sotaisia kertomuksia tähän ja katselee 48615: luontoäidin lapsiksi, jota ·ei tarvitse pe- niitä ihmisyyden korkealta kannalta, niin 48616: lätä, vaan kunnioittaa ja tutkia, kun us- raamatun ja kirkkohistoriallisten esikuvien 48617: konnon jumala vaan on luonut tämän mei- täytyy jäädä edustamaan tavattoman al- 48618: ·dän maailmamme ja vaatii meitä uskomaan haista moraalia. Jos uskonnoton siveys- 48619: ja pelkäämään. Darvinin luoma polveutu- oppi asetetaan sen historian yhteyteen, joka 48620: misoppi, josta on muodostunut yleinen ke- on sen äiti, niin sen on mahdoton olla 48621: hitysopin teoria, jonka mukaan kaikki kuiva aine, kuten valiokunta sanoo. Mutta 48622: >()levainen on suurten kehityslakien alaista, jos se asetetaan vihollisensa kirkkohisto- 48623: yhteiskuntamuodot, omistus- ja tuotanto- rian syliin, niin se kyllä tulee kuivaksi ja 48624: .suhteet, se opettaa, että ihminen itsekin on kuolee, siksi sitä ei saa, jos totta tarkoite- 48625: näiden suurten kehityslakien toiminnan taan, asettaa sellaisen aineen yhteyteen 48626: tulos ja edelleen niiden alainen. Ihminen kuin uskonnonhistoria. Työväen puolelta 48627: ,<>n siinä erikoisasemassa muuhun luoma- usein käsitetään filosofinen siveysoppi jon- 48628: kuntaan nähden, että se on saavuttanut kunlaiseksi uskonnolliseksi kysymykseksi 48629: kehityksen tuloksena järjen valon, jonka ja kun meillä uskonto on julistettu yksi- 48630: :avulla se voi käsittää näitä luonnon äidin tyisa.siaksi, niin tällaiset kysymykset saa- 48631: -suuria lakeja. Uskonto asettaa taas ihmi- vat jäädä yksityisten vapaan harkinnan 48632: sen erikoisasemaan, kutkuttaen alhaisia it- varaan, mutta vaikkapa tämä nyt tulee us- 48633: sekkäitä vaisto.ia selittäen, että me olemme konnon tilalle, niin se ei kuitenkaan ole 48634: luodut ijankaikkisuutta varten, jolle ju- mikään uskonnollinen kysymys, vaan se on 48635: mala on varustanut taivaan ja tottelemat- tieto- ja valistuskysymys tämä uskonnoton 48636: tamuudesta ijankaikkisen rangaistuspai- siveysoppi. Sikäli kuin minä ymmärrän 48637: kan. Tämä käsitys on alhaisemmalla ta- yhteiskunnallista 'luokkataistelua, niin 48638: solla oleva ja se on ymmärrettävissä, koska köyhälistöluokan voiton mahdollisuus on 48639: ihmisten tietomäärä nim. uskontojen syn- suurelta osaltaan sivistysk;ysymys. Sillä. 48640: tyessä ei ole voinut sen korkeampaa käsi- se korkeampi yhteiskuntamuoto, johon me 48641: tystä luoda. pyrimme, ei ole toimeenpantavis.sa sillä että 48642: Tässä olen esittänyt muutaman piirteen on kykeneviä johtajia, vaan siihen tarvi- 48643: siitä historiasta, joka on luonut nyky- taan korkeampaan moraaliin, tieteelliseen 48644: ;aikaisen tieteellisen maailmankatsomuksen maailmankatsomukseen, taloudellisiin .ia 48645: ja korkeamman moraalin. Kun nyt katse- yhteiskunnallisiin tietoihin kasvatetut jou- 48646: lemme minkälaisia esikuvia kasvatusopilli- kot. Tämä kysymyksessä oleva aine on 48647: selta kannalta tarjoaa edellämainittu his- huom'attava as'kel oikeaan suuntaan. Siksi 48648: toria, niin näemme ensimäisenä ilmiönä, on sitä valvottava turmeleviita yhteyksiltä. 48649: että sen sankarit eivät ole veren tahraamia Jos maalaisliitto ei halua nousevalle pal- 48650: suuria sotapäälliköitä, eikä raakoja aineel- velleen hankkia korkeampaa maailmankat- 48651: lista ja henkistä valtaa kansan yli tavoit- somusta, vaan tyytyy uskonnollisuuteen, 48652: televia suuruuksia kuten kirkkohistorian niin se ehkä johtuu heidän joukkojensa yk- 48653: paavit ja muut ovat olleet, vaan heidän sinkertaisuudesta ja pappien talutusnuo- 48654: taistelunsa on ollut ihmiskunnan henkisen rassa kulkemisesta, joille he eivät mahda 48655: ja aineellisen vapauden puolesta taistelua mitään. Kun suurporvaristo puolusta;a 48656: kirkkoa ja tietämättömyyttä vastaan. uskonnonopetusta, niin he eivät sitä tee 48657: Siellä ne ovat sosialistisenkin opin juuret omien lastensa takia, sillä kyllä he hank- 48658: löydettävissä. Se on ollut suurten tieteel- kivat lapsilleen tieteellisen maailmankatso- 48659: listen saavutusten puolesta taistelua ihmis- muksen korkeakouluissa, sillä ei heidän 48660: kunnan hyväksi. Ja kuinka heistä jotkut lapsensa juuri kansakoulussa käy. Kun 48661: ·ovat saaneet benkensäkin antaa totuuden he puolustavat kansan lapsille uskontoa, 48662: iähden. Kun tällaista taustaa vastaan, niin se tapahtuu sentähden, että kansa 48663: jossa ihmishengen kauneimmat saavutukset edelleenkin jäisi korkeinta onneaan odotta- 48664: 106 48665: 842 Per<ja1ntaina 17 p. m<a.r·raslkuuta. 48666: 48667: maan taivaassa, jotta heille, jotka omistavat puolnstettavissa pedagogiselta kannalta, 48668: tieteellisen maailmankatsomuksen, jäisi niin taloudellisen järjestelyn kannalta sitä 48669: tämä maailma käytettäväkseen. ei mitenkään voida puolustaa. Kun kerran 48670: Ensimäisessä vastalauseessa ilmenee suo- kunta huomattavasti ottaa osaa kansakou- 48671: rastaan kulttuurivastainen kanta, tai sitten lun kustannuksiin, täytyy sillä myös ia- 48672: se on otettu raa'an voiman toilmeenpaneman, loudelliseen järjestelypuoleen olla verrat- 48673: pikaisen vallankumouksen kannalta, jolloin tain ratkaiseva sananvalta. Valtion on 48674: tämä maailma muutetaan äkkiä ihanne- melkeinpä mahdotonta hoitaa tällaisia pie- 48675: maaksi, joten näissä vanhoissa oloissa ei niä taloudellisia järjestelykysymyksiä sen- 48676: ole enaan syytä kulttuuria parempaan tähden, että ne on yleensä paikallisesti 48677: suuntaan kehittää. Mutta sellaista kantaa järjestettävä. Muuta tietä niitä on mahdo- 48678: en sentään usko sosialistisen puolueen to- ton käytännöllisesti ja vähimpiä mahdolli- 48679: dellisuudessa omaksuvan, puhukoot val- sia kustannuksia aiheuttamaila järjestää. 48680: lankumouksesta kuinka paljon tahansa. Tällainen kansakoululaitoksen kehitty- 48681: Kaikissa tapauksissa. toivon, että sosi- minen on päässyt sitäkin paremmin verso- 48682: alistinen puoluekin yhtyy suuressa valio- maan meillä, kun kunnallishallinnon kes- 48683: kunnassa ajamaan meidän puolueemme kittäminen on yleensä ollut meillä heikko. 48684: kanssa yhdessä tätä asiaa, niin että Kaupunkikunnissaharr se on ollut Yallan 48685: tämän mietinnön 3 §:stä poistetaan uskon- surullinen. Maalaiskunnissa sen ei olisi 48686: to- ja siveysopin yhteydestä uskonnon- tarvinnut olla niin heikko, mutta kaupun- 48687: historia. kien esimerkkiä seuraten ja sitten yleensä 48688: Tämän asian yhteydessä olisi vielä sopi- järjestelypuutteen tähden maalaiskunnissa- 48689: valla tavalla muistutettava hallitusta että kin on hallinto suurimmalta osalta pyrki- 48690: se valmistuttaisi hyvän siveysopin oppi- nyt hajautumaan sen sijaan että sen olisi 48691: kirjan, johon esikuvalliset henkilöt ja ta- pitänyt keskittyä. Nämä seikat olisi luul- 48692: paukset otettaisiin filosofian, etiikan ja lut otettavan paremmin huomioon kuin 48693: luonnontieteiden historian alalta. Silloin tähän saakka uutta kmsakoulutoimen jär- 48694: tullaan tässä kysymyksessä oikealle poh- jestelymuotolakia säädettäessä. Mutta niin- 48695: jalle. kuin jo alussa huomautin, niitä ei ole 48696: otettu lainkaan huomioon. Sikäli kuin 48697: Ed. Itkonen: Minun aikomukseni ei niitä on huomioon otettu ja niihin on laissa 48698: ole puhua tämän lakiehdotuksen n. s. peda- kosketeltu, on se johtanut kokonaan kiel- 48699: gogisesta puolesta, vaan minä sensijaan teiseen tulokseen. Kun meillä ·laissa kan- 48700: pyydän kiinnittää eduskunnan huomiota sakoululaitoksen kustannuksista, sen toi- 48701: tämän kysymyksen taloudelliseen järjeste- sessa pykälässä sanotaan. että kansakoulu- 48702: lypuoleen sekä siihen, millä tavalla kan- laitos on kunnan hallinnon alainen, niin se 48703: sakoululaitosta kunnallishallinnon kokonai- merkitsee sitä että se kuuluu kunnan hal- 48704: suudessaan on käsiteltävä. Ja siinä suh- lintoon niinkuin kaikki muutkin kunnan 48705: teessa tämä laki ei ollenkaan poista niitä hoidettavat asiat, tietysti poikkeuksena se 48706: puutteita, mitä tähän saakka on vallinnut, pedagoginen valvonta, jota valtio harjoit- 48707: vaan päinvastoin tekee ne vieläkin suu- taa. Mutta taloudellisesti ja hallinnolli- 48708: remmiksi ja saattaa sekaannuksen ja epä- sesti se kuuluu muuten kunnan hallintoon. 48709: varmuuden entistäkin pahemmaksi. Nyt tämä ei sellaisenaan edistä, mutta 21 48710: Meillähän on nim. pitkän aikaa, niin myöskään estä kunnallishallinnon keskittä- 48711: kauvan kuin kansakoululaitos on ollut ole- mistä. Se jättää sen riipp].lvaksi kunnan 48712: massa, sen suhde kuntaan ja samoin kan- omista harrastuksista. Tämän lain mukaan 48713: sakoulun johtokunnan vastuunalaisuus yh- voidaan siis järjestää kansakoululaitos 48714: teiselle kunnallishallinnolle ollut mah- niinkuin muutkin kunnalliset laitokset. 48715: dollisimman epämääräinen. Kunnanval~ ,Jos muut kunnalliset laitokset keskitetään, 48716: tuustolla enempää kuin kunnallislautakun- niin kansakoululaitoksen taloudenhoito 48717: nallakaan ei ole ollut lainkaan riittävää myös voidaan silloin keskittää. Nyt sen 48718: määräämisvaltaa kansakoulun johtokunnan sijaan tämä uusi laki on suorastaan ristirii- 48719: yli. Kansakoululaitos on päässyt kehitty- dassa aikaisemman kanssa, ilman että se 48720: mään ikäänkuin kunnaksi kunnassa, johon kuitenkaan sitä nimenomaan kumoo. Nyt 48721: muulla kunnalla ei ole ollut paljoakaan sa- käsiteltävänä olevan lain 1 § nim. kuuluu: 48722: nottavaaa. Joskin tällainen järjestely on ,Kansakoulutoimen johto ja valvonta kuu- 48723: Ka.nsa,koulutoimen jwr:jestysom.uo.don perusteet. 8!3 48724: 48725: 48726: luu valtiolle ja on uskottu lähinnä koulu- pyydetään siitä hallitukselta uutta esi- 48727: hallitukselle". Seuraava momentti sanoo, tystä ja ellei se käy päinsä, niin hylätään 48728: että ,Kansakouluja perustaa ja ylläpitää koko laki ja pyydetään hallitukselta esitys 48729: sekä hoitaa kunta valtion avustuksella". erikseen pedagogisen puolen järjestelystä 48730: Ensiksikin kaikki nämä määritelmät sivu· ja erikseen taloudellisten asiain järjeste- 48731: avat toisiaan, ilman että on missään tar- lystä. 48732: kemmin määritelty valtion ja kunnan toi- 48733: mivallan rajoja. Täten joutuu toimivallan Ed. I n b o r r: Fastställandet av grun- 48734: rajojen määrittely kokonaan käytännön derna för folkskoleväsendets organisation 48735: varaan ja jiiä mielivallasta ja sattumista är självfallet en sak av största betydelse 48736: riippuvaksi. Mihin suuntaan taas sitå icke allenast för närvarande tid utan fast- 48737: erikoisesti kouluhallituksen taholta tahdo- mera för framtiden. Och vid sådant för- 48738: taan ohjata, siitä on parhaimpana todis- hållande är det också av den största vikt 48739: tuksena viimeaikainen kouluhallituksen att få en sådan grund lagd, att det ar- 48740: menettely, kun se on palauttanut kaikkien bete, som därpå bygges, må bliva sådant, 48741: kuntien kansakouluohjesäännöt takaisin som man i verkligheten avsett med det- 48742: sillä perusteella, että ne eivät ole koulu- samma. 48743: hallitukselle kelvanneet. Kouluhallitus on De bestämmelser, som i föreliggande lag- 48744: laittanut oman ohjesääntönsä, jossa on ase- förslag utan tvivel tilldra.ga sig det stör·- 48745: tuttu juuri sille vanhanaikaiselle kannalle, sta intresset, äro stadgandena om religions- 48746: että kansakoulunjohtokunnan täytyy olla undervisningen. Detta så mycket •mera, 48747: riippumaton muista kunnallisista lautakun- som meningarna härom väsentligt avvika 48748: nista ja hallintoelimistä paitsi valtuustosta. från varandra, och det 'Således förefinnes 48749: Valtuustoa ei tietysti mitenkään voida Ri- mycket liten utsikt för att finna en gemen- 48750: vuuttaa, koska kunta kerran huomatta- sam bas, varpå en sammanjämkning av 48751: vasti ottaa osaa kustannuksiin, mutta tälh motsatserna kunde förverkligas. Och dock 48752: on tahdottu saada aikaan vain se, että val- skulle en sådan gemensam grund för reli- 48753: tuustolta, joka tietystikään ei jouda kaik- gionsundervisningens ordnande vara i hög;- 48754: kiin pikkuseikkoihin kajoamaan eikä mi- sta grad önskvärd, ty därigenom skulle det 48755: tenkään ole mikään hallintoelin, vaan edus- framtida arbetet i skolorna, såvitt det he- 48756: tuslaitos, että valtuustolta, kun se ei jouda rör detta ämne, i hög grad underlättas oeh 48757: tätä valvontaansa tehokkaasti harjoitta- förenklas. Någon sådan gemensam grund 48758: maan, jäisi kansakoulun johtokunnalle pää- för religionsundervisningens ordnande i 48759: asiallisin määräämisvalta kouluasioissa. folkskolorna synes tyvärr varken vid av- 48760: Toisaalta taas se on johtanut siihen, että fattandet av regerin,gens proposition eller 48761: sellaiset asiat, mitä kansakoulun johtokun- vid kulturutskottets däröver avgivna be- 48762: nalle ei ole voitu yksin jättää ratkaista- tänkande hava funnits. 48763: vaksi, on täytynyt siirtää valtuustolle, ol- Regeringens proposition såväl som kul· 48764: koot ne kuinka pieniä tahansa. Valtuusto turutskottets majoritet ställa sig på den 48765: ei yleensä meidän kunnallishallinnossamme ståndpunkten, att den konfessionella reli- 48766: ole mikään pikkuasiain päättämislaitos, ,g-ionsundervisningen fortfarande skall bibe- 48767: vaan se on nyt jo muodostunut ja, mitä hållas i folkskolorna, fmen söker därjämte 48768: laajemmaksi kunnallinen toiminta kehit- att anpassa densamma efter de förhållan- 48769: tyy, sitä enemmän valtuusto muodostun den, som på grund av den nya religions- 48770: vain suurten periaatteellisten kysymysten frihetslagen förutsättes att inträda. Så 48771: ratkaisupaikaksi, kun sen sijaan kaikki fa.stställes i 4 § 1 mom. att religionsun- 48772: pienet kysymykset ratkaistaan kunnallis- dervisning skall meddelas ,enligt det tros- 48773: lautakunnassa ja muissa kunnallisissa toi- samfunds trosbekännelse tili vilket flerta- 48774: mikunnissa. Kun on sangen vaikeaa tämän let elever hör". Detta innebär, att den all- 48775: lain yhteydessä järjestää taloudellista männa religionsundervisningen i 'Skolan un- 48776: puolta tyydyttävästi, koska tämän lakieh- der vissa förutsättningar kan bliva annan 48777: dotuksen pääasiallisimpana sisältönä on än den evangelisk-lutherska. 48778: pedagogisen puolen järjestely, niin mi- I samma 4 § 2 mom. stadgas ytterli- 48779: nusta olisi meneteltävä suuressa valiokun- ga.re: ,Då i skola finnas minst 20 till sam- 48780: nassa joko niin, että erotetaan koko talou- ma trosbekännelse hörande elever, vilkas 48781: dellinen järjestely tästä laista erilleen ja bekännelse är en annan än flertalets, och 48782: 844 Perja:ntaina 17 p. marraslkuuta. 48783: 48784: vilkas målsmän påyrka undervisning för vara omöjligt att i skolan få en enhetlig 48785: dem enligt deras troslära, åligger det di- religionsundervisning till stånd, då det ju 48786: rektionen att draga försorg om sådan un- samtidigt kan förekomma undervisning i 48787: dervisning". Detta innebär, att det sam- trosläror, som i väsentliga delar avvika 48788: tidigt i vissa fall kan vara tvenne olika från varandra. A ven om undervisningen 48789: slag av religionsundervisning i en skola. sker med skilda grupper av barn, så kan 48790: Ytterligare stadgas ännu i 3 !IllOlll. av ovan- dock enligt min mening detta ej förehyg- 48791: nämnda paragraf, att ,religionsundervis- ga, att själva förekomsten av undervis- 48792: ning även enligt mindre minoriteters tros- ning i olika trosläror är egnat att i sko- 48793: liira kan från statens sida understödas", lan försvaga verkan av den religionsun- 48794: vilket, såvitt det av motiveringen till re- dervisning som meddelas. Eleverna måste 48795: geringens proposition framgår, synes inne- också, i den mån SO!Ill deras fattningsför- 48796: bära, att även för ordnandet av mindre mi- måga utvecklas, finna det svårförklarligt, 48797: noriteters religionsundervisning också kan att det i en skola skall vara olika under- 48798: erhållas statsunderstöd. Slutligen synes visning i religion. Följderna härav kunna 48799: även kulturutskottet hava funnit en lös- också tänkas hos de mera utvecklade ele- 48800: ning på den svårlösta frågan, hur sådana verna hliva den, ·att de närmare önska 48801: barns religionsundervisning skall tillgodo- forska efter orsakerna till detta sakernas 48802: ses, som enligt religionsfrihetslagen äro be- tillstånd, vilket åter kan leda till, att bar- 48803: friade från den konfessionella religiorrsun- net under en alltför tidig ålder kommer 48804: dervisningen. I motiveringen till 3 § för- att indragas i spörsmålen om de olika 48805: klaras nämligen a tt ,religionshistoria och lärouppfattninga.rnas företräden eller oek 48806: sedelära i förening bilda såsom kompen- ledas till en annan ytterlighet som resul- 48807: sation för religionsundervisningen ett lämp- terar i att barnet blir religiöst oin:tresserat. 48808: ligt undervisningsämne" samt att ,utskot- I vartdera fallet så blir verkan av reli- 48809: tet är övertygat därom, att ordnandet av gionsundervisningen då icke vad man av·· 48810: religionsundervrsningen samt såsom kom- sett med densamma. För det andra så 48811: pensation för densallllffia undervisningen i skulle direktionen, som har sig ålagt att 48812: religionshistoria och sedelära på sätt ut- draga. försorg om att lärare för de olika 48813: skottet föreslagit skall i denna ömtåliga trossamfundens barn vid hehov erhållas, 48814: fråga medföra ömsesidig tillfredsställelse därigenom åvälvas en skyldighet, som det 48815: och nytta". Således en undervisning, som i många fall bleve svårt att på ett till- 48816: med avseende å dem det gäller av utskottet fredsställande sätt fullgöra. Bristen på 48817: anses vara ändamålsenlig och tillfyllestgö- kompetenta lärare kunde i vissa fall leda 48818: rande. till, att man finge, för att fylla lagrms 48819: Försöker man nu opartiskt granska de föreskrift, nöja sig med mindre dugliga 48820: av utskottet föreslagna grunderna för reli- sådana, frånsett den möjligheten, att det 48821: gionsundervisningens meddelande i folk- kunele uppstå en situation, då man alls icke 48822: skolorna, då kan man svårligen komma till kunde finna någon som vore skickad a tt 48823: annan uppfattning, än att utskottet ärlig;t meddela undervisning i detta ämne. 48824: strävat till att vid ordnandet av denna Men det som är egnat att ingiva de 48825: viktiga fråga göra alla parter tillfreds- största betänkligheter mot de av utskottet 48826: ställda. Men även om man erkänner detta, föreslagna grunderna. för undervisning i 48827: så är härmed icke sagt att det åsyftade religion, är, att staten härigenom påtager 48828: målet ernåtts. Tvärtoni kan man ej under- sig en uppgift, som strängt taget icke ålig- 48829: låta att fråga sig, om icke detta av ut- ger den och som den icke heller har för- 48830: skottet föreslagna !Illångsidiga sätt för lö- utsättning för att på ett tillfredsställande 48831: sandet av frågan om religionsundervisnin- sätt kunna fullgöra. Det kan icke enligt 48832: gen är alltför invecklat och till följd där- mitt förmenande vara statens skyldighet 48833: av egnat att i hög grad försvåra frågans att skaffa de olika trossamfundens barn 48834: lösande på ett tillfredsställande sätt. religionsundervisning enligt varje sam- 48835: Redan den omständigheten, at.t det i en funds egen trosbekännelse. Denrra sky1- 48836: skola samtidigt kan förekomma undervis- dighet tillkommer ju uteslutande varje 48837: ning i flere samfunds troslära är egnad att trossamfund självt att draga försorg om. 48838: ingiva allvarliga betänkligheter. För det Och !Illan måste väl förutsätta, att varjn 48839: första synes det under sådana förhållanden trossamfund har så stort värde i den tros- 48840: Kansakoulutoimen jä·rjeo;tysmuodon perusteet. 845 48841: - --- 48842: 48843: 48844: 48845: 48846: bekänndse dct omfattar, att clet så tidigt visningen i sin helhet överta_g·as av ele 48847: som möjligt söker på allt sätt bibringa de kristna trossarnfunelen. Genom att så gö- 48848: harn, som tillhöra trossamfundet, kunska- ra, skulle så att säga varje sak komma på 48849: per om den trosbekännelse samfunclet äger. sitt ställe, och elet annars mycket svårlösta 48850: Och då förhållanclet ej gärna kan vara an- spörsmålet om religionsunelervisningens 48851: norluncla, elå har jag även svårt att komma ordnande i folkskolorna kunele lösas på ett 48852: till annat resultat, än att statens åtgöran- enkelt och såvitt jag kan se för alla par- 48853: den härvidlag utan fara kunele undvaras. ter antagligt sätt. 48854: Ä venså kan .ia.g icke finna annat än Förelelarna av att få frågan om reli- 48855: hetänkligt, att staten skulle förbincla sig gionsunelervisningen orelnad på eletta sätt 48856: ait uneler vissa förhållanden unelerstöela synes mig vara så stora, att man ei borde 48857: mindre minori teters religionsunelervisning förbise elessa. För elet första skulie rnan 48858: enligt eleras troslära. Detta komme ju att i skolorna få en enhetlig unelervisning om 48859: ytterligare öka utgifterna för skolväsendrt, rcligionen; för det anelra så skulle man 48860: vilka redan nu närma sig gränsen för sta- unelvika elet oformliga sättet att i en skola 48861: tens förmåga. Aven elenna synpunkt bor- skulle förekom:ma unelervisning i flere tros- 48862: de viel frågans avgöranele beaktas. samfunels trosbekännelser; för det treelje 48863: För övrigt ligger elet en elolci fara uti skulle man undgå nödvändigheten att i 48864: att ställa i utsikt möjlighet för olika tros- förekommande fall anskaffa religionslärare 48865: samfunel att få understöel av statsnwelel utom skolan; för elet fjärde skulle s+atR-n 48866: till att befräm.ia religionsunelervisnin.:; för unelgå ele faror oeh svårigheter, som följa 48867: harn, som höra till elesamma. I regeln :iro med att utgiva. bielrag till olika trossam- 48868: iu ele små trossamfunelen ekonomiskt svaga funel och för det femte skulle barn till- 48869: ·och elet ligger elå nära till hanels för elem höranele ele kristna trossamfunelen redan 48870: att söka begagna sig av statens anh:tcl om från bör.ian erhålla en bättre religions- 48871: understöd för religionsundervisning·cn. J1 a r unelervisning om denna helt övertoges av 48872: hörjan en gång skett så kan man småning- ele kristna trossamfunelen än den ele i 48873: om · komma därhän, att i stället för att många fall komma att få genom elen kon- 48874: det härintills · varit endast ett kyrkosam- fessionella religionsundervisningen i sko- 48875: fund, som i vårt land erhållit bidrag från lorna. 48876: staten, det i en framtiel blir en hel rael Någon större fara för att elet uppväxan- 48877: sådana som mer eller mindre forelrande de släktet skulle bliva i avsaknael av 48878: göra ~nspråk p~ att bliva delaktiga av kunskap om religionens sanningar ifall 48879: :;:tatens medel. Ett sådant förhållande led- elen konfessionella religionsunelervisningen 48880: de ju till att staten invecklades ännu mera överföreles från skolorna tili ele kristna 48881: i ele kyrkliga förhållandena i stället för trossamfunden föreligger enligt min me- 48882: att elen borde frigöras elärifrån. ning icke. Ty det kan ju e.i tänkas ati 48883: Beträffanele ordnanelet av unelervisning i inom ett kristet trossamfunel skulle mec1ele- 48884: religion för barn, som enligt religionsfri- las en religionsundervisning, som e.i skulle 48885: hetslagen äro befriaele från den konfessio- uppväga den undervisning, som i folksko- 48886: nella religionsunelervisningen har utskottet lan meelelelas. I varje trossamfund strävar 48887: såvitt jag kan se funnit en lösning, sorn man till att för barnens undervisnin_g i 48888: horde kunna anta.gas. Och jag kan ej an- religion erhålla ele mest skickaele lärare, 48889: nat än spörja, varför utskottet e.i föresla- icke allenast vad kunskapen vielkommer 48890: _git att sa;mma unelervisning i religionshi- utan även i sant kristligt avseende. Det 48891: storia och seelelära skulie bliva tillgänglig är en för alla trossamfunel gemensam och 48892: för alla elever i skolan, oberoenele av om utmärkande egenskap att till vael pris som 48893: ele höra till :r;tågot trossamfunel eller ej. Då helst kunna bevara barnen och elet upp- 48894: utskottet en gång anser, att elenna under- växanele släktet inom samfundet och elenna 48895: visning i religionshistoria och sedelära är omstänelighet synes !mig vara elen bästa 48896: egnad att giva ömsesidig tillfreds'ställelse säkerhet för att dessa även skola draga 48897: och kompensation för elen konfessionella försorg om att detta sker. Ett unelerlå- 48898: religionsundervisningen, så synes mig elet tanele härav från ele religiösa. trossarnfun- 48899: naturligaste hava varit, att utsträcka den- elens sida kunele e.i gärna fattas annorlunda 48900: na undervisning tili alla elever i skolan än som ett erkännanele av sin oförmåga 48901: och låta den konfessionella religionsuneler- att f:vlla sin viktig-aste uppgift oeh något 48902: 846 Per;ja:ntain:a 17 p. mar.raslkuuta. 48903: 48904: sådant kan ]ag" e.1 tänka m1_g vara osallisiksi valtioavusta. Koulujen nimea 48905: möjligt. vaihdettiin, seurakunnat luovuttivat koulu- 48906: Annu ett skäl, egnat att väcka betänk- huoneistonsakin kunnille ja. valtioapua. saa- 48907: ligheter, ber ja_g få framhålla. Om reli- tiin, kun nimeä vaihdettiin. Kun silloin 48908: gionsundervisningen i folkskolorna ordnas huomautti, mikä tarkoitus tuolla muutok- 48909: på det sätt utskottet föreslagit, så torde sella on, nimittäin alkaa aste asteeHa hä- 48910: sannolikt följderna därav bliva så inveck- vittää kouluista ja kansalta kristin- 48911: lade och svåra, att man snart fin_ge ånyo uskon opetusta, ei sitä uskottu yleensä. 48912: taga till omprövning frågan om en för- Sanottiin: Kyllä siihen menee aikoja, kun 48913: ändring av sättet för undervisningen i re- ka.ns•ako·lJiluistamme uskonnonopetus mois- 48914: ligion. Och med den benägenhet, som ut- tetaan, ja jos siihen ryhdytään, niin kyllä 48915: vecklingen nu har att gå i radikal rikt- silloin noustaan vastarintaan. 48916: ning, har man all anledning befara, att Minä toivon, että se tarkoitus jo tässä 48917: kravet på ett fullständigt avlä_gsnande av asteessa, missä nyt ollaan, kävisi selväksi 48918: all undervisning om religion från skolorna tässä maassa jokaiselle, joka jotakin arvoa 48919: då skulle _göra sig ännu mera _gällande än antaa kristinuskon opetukselle ja. kansam- 48920: för närvarande, ja kanske skulle det till me lasten kristillis-siveelliselle kasvatuk- 48921: och med lycka.s att då _genomdriva. detta. selle. 48922: Denna olycka borde man dock i tid söka Kun seurakunnallisista kouluista useim- 48923: såvitt iillöjligt är föreby_g_ga. Och ja_g tror mat on saatu hävitetyiksi ja siten seura- 48924: för min del, att detta i väsentli_g mån kunnilta riistetyiksi elimet kristilEstä alku- 48925: slmlle ernås, om blott undervisning i reli- opetusta. varten, on n:vt jo k:vsymyksessä 48926: gionshistoria och sedelära sådan som ut- uskonnonopetuksen poistaminen kouluista. 48927: skottet föreslår den bleve i folkskolorna Mutta keinona tällä kertaa ei sovi käyttää 48928: den enhetliga undervisningen i detta 1imne. valtioa purahoja. Nyt käytetään jotain 48929: All annan religionsundervisning skulle då muuta, jota mainitaan nimellä siveysope- 48930: överföras till de kristna trossamfunden. tus. Kuvaavaa sille järjestelmälliselle us- 48931: På _grund av dessa här uttalade skäl, her konnonopetuksen hä vi ttämistarkoitusperäl- 48932: ja_g få uttala den förhoppningen, att stora lc, .iosta olen huomauttanut, on viimeksi 48933: utskottet, dit ärendet nu går, måtte t8ga koossa olleelle eduskunnalle annettu halli- 48934: under omprövning, huruvida det icke redan tuksen esitys kansakoulutoimen järjestys- 48935: nu vore ~indamålsenligast och även i full muodon perusteista. jossa ei vielä kokonaan 48936: överensstämmelse med de nya förhållanden ole ehdotettu poistettavaksi uskonnonope- 48937: vi snart inträda uti, att religionsundervis- tusta kansakouluista vaan ehdotetaan siinä 48938: ningen i folkskolorna förändrades tili en- uskonnonopetuksen rinnalle siveysopetus, 48939: dast undervisning i religionshistoria och .ioka olisi pakollinen kaikille oppilaille, 48940: sedelära samt att den konfessionella reli- niillekin, jotka olisivat mukana uskonnon- 48941: gionsundervisningen överlämnades åt ele opetuksessa. Olisihan siten järjestetty mu- 48942: särskilda kristna trossamfunden att sjHlva kava houkutus oppilaille pyrkimään va- 48943: utföra. paaksi uskonnonopetuksesta. Houkutus- 48944: keinona luopumaan evarrkelis-luterilaisen 48945: Ed. Kylänpää: On jo pitkän aikaa kirkon vaikutuksesta käytetään myös vas- 48946: saanut huomata. kuinka eräällä taholla on tasäädetyssä uskonnonvapauslaissa, kun 48947: järjestelmällisesti pyritty hävittämään luopujat vapautetaan niistä vastaavista 48948: kristillistä uskonnonopetusta ja. kasvatusta veroista, mitä seurakuntaan kuuluvilla tu- 48949: tässä maassa. Ensimäinen askel tässä jär- lee olemaan. Miksikä ei siis tähän sopisi 48950: jesteLmässä oli seurakunnallisten alkukou- .ioku houkutuskeino! Tämän vielä tunte- 48951: lujen muuttaminen kunrrallisiksi. Keinoksi mattoman siveysopin opetuks~n kautta. - 48952: siihen keksittiin se, että samalla kun ke- sillä sitä tuskin kukaan muu kuin ehkä 48953: hotettiin perustamaan kunna:llisia alakan- joku kouluhallituksen ylitirehtööri vielii 48954: sakouluja, kiellettiin seurakunnallisten tietää, minkälaiseksi se on tarkoitettu ja 48955: koulujen valtioavut tai annettiin ne tuntu- mitä se tulee dlemaan. tässä on puhuttu 48956: vasti pienemmät siinäkin tapauksessa., että filosoofisesta siveysopista, . mutta tuskin 48957: seurakunnalliset koulut vastasivat samal- sen esittä.i1ik1Hin tietää. mit1i s() tulisi ole- 48958: laisia vaatimuksia, kuin kunnalliset ala- maan. -- olisi saatava kansa vähitellen 48959: kansakou'lut. Kunnat pyrkivät pääsemään totutdnksi näin .::m1reen muutokseen. TaT- 48960: 847 48961: 48962: 48963: koittamani järjestelmä pyrkii siis asteet- täten aluksi kokeilla siveysopetuksella, 48964: tain hävittämään kristillisen uskonnonope- jotta sitten aikanaan voitaisiin tehdä se 48965: tuksen tältä kansalta. - Tämä viime edus- pakolliseksi. Tahdotaan vähitellen luoda 48966: kunnanemme annettu hallituksen esitys he- tottumus, johon myöhemmin voidaan ra- 48967: rätti kuitenkin vakavrumielisessä kristi- kentaa pitemmälle käyviä uudistuksia. V a- 48968: kansassa kautta maan syvää huolestu- kava kristikansa näkee tässä esityksessä 48969: mista ja paheksumista, sillä kaikista va- yrityksen kristinuskon opetuksen heikentä- 48970: kuuttcluista huolimatta, joiden tarkoituk- miseksi ja tien tasoittamiseksi sen asteet- 48971: sena oli haihduttaa huolia tai kenties oi- taiseksi poistamiseksi kouluista eikä se ai- 48972: keammin vielä pimittää kansan silmiä, nakaan voi sellaista hyväksyä. Sivistys- 48973: kristikansa ymmärsi vaaran. Syntyi todel- valiokunta on tehnyt hallituksen esityk- 48974: linen kansanliike vaaran torjumiseksi. Seu- seen muutamia parannuksia, mutta sen- 48975: rakunnissa pidettiin kokouksia ja laadittiin kään ehdotus ei ole sellaisessa muodossa, 48976: ponsilauseita, joissa yleisesti vastustettiin että snna muodossa minä vmsm sitä 48977: siveysopin opetuksen, joka ei nojaudu kris- hyväksyä. 48978: tinuskoon, tekemistä pakolliseksi evankelis- 48979: luterilaisten vanhempien lapsille, sekä vaa- Keskustelu julistetaan päättyneeksi. 48980: dittiin, että kristinuskon opetuksen tunti- 48981: määrää ei enää san n:vkvisPståän vähentää, Asian ensimäinen käsittely julistetaan 48982: vaan olisi sitä lisiittä vä. Kuinka yksimie- päättyneeksi ja asia lähetetään s u u r e e n 48983: lisiä nämä päätökset olivat, mainitsen esi- v a l i o k u n t a. a n. 48984: merkkinä, että yhdessä ainoassa seurakun- 48985: nassa kirjoitti ni1mensä näiden ponsien alle 48986: 1,228 henkilöä eli joka kolmas ripi1lä käy- 48987: nyt seurakuntalain en. Omassa seurakun- Pöydä:llepa:not: 48988: nassani samasta asiasta pidetyssä kokouk- 48989: 11) Ehidotuksen laiksi edustajap.alkkiosta 48990: sessa olivat kaikki aivan yksimielisiä tä- 48991: män asian suhteen. vaikka uskallan va- 1922 vuoden varsinaisilta valtiopäiviltä 48992: kuuttaa. että kokouksessa. oli läsnä kaik- sisältävän hallituksen esityksen johdosta 48993: kiin puolueisiin lukeutuvia henkilöitä, oli laadittu perustuslakivaliokunnan mietintö 48994: porvareita, oli sosialidemokraatteja ja n:o 12, esitellään .ia pannaan pöydälle seu- 48995: kaikki olivat aivan yksimielisiä siitä, että raavaan täysi-istuntoon. 48996: uskonnonopetusta ei saa ruveta, vaihtamaan 48997: siveysopetukseen. (Ed. Itkonen: Eivät sem- 12) 1921 vuod•en valtiopäivillä lepäämään 48998: moiset kokoukset mitään merkitse). Ko- jätetyn esityksen johdosta laiksi •eräiden 48999: kousten ponnet saatettiin edustajain tie- lainvast,aisesti hanlkittujen kiinteistöjen luo- 49000: toon ja seuraus oli, kun vaalitkin olivat vuttamisesta valtiolle, 49001: lähellä, että asia jäi sillä kertaa vihreän 49002: veran alle. Oliko sitten muuta seurausta? laadittu lakivaliokunnan mietintö n:o 4 49003: Kyllä, hallituskin näki paraaksi antaa ny- esitellään ja pannaan pöydälle seuraavaan 49004: kviselle eduskunnalle samasta asiasta esil- täysi-istuntoon. 49005: lil olevan uuden esityksen,· jossa aikaisem- 49006: man esityksen sisältöä on sen verran muu- 13) Ehdotuksen luonnonsuojelua koskevaksi 49007: tettu, että siveysopetus on tehty uskonnon- laiksi 49008: opetusta nauttivil'le lapsille vapaa.ehtoi- sisältävän ha:llituksen esityksen johdosta 49009: seksi aineeksi. Mitä syytä hallituksella on laadittu laki- ja talousvaliokunnan mie- 49010: ollut tämmöisenkään ehdotuksen tekemi- tintö n:o 4 esitellään ja pannaan pöydälle 49011: seen? (Vasemmalta: Ei mitään.) En ,Ym- seuraavaan istuntoon. 49012: märrä muuta kuin, että tarkoitus nn 49013: ollut, kuten eräs edustaja kirjoitti, sala- 49014: kuljettaa siveysopetus uskonnonopetuksen 49015: tilalle niittenkin vanhempien lapsille, jotka Välikysymys hallituksen ohjelmasta. 49016: uskonnonvapauslain nojalla eivät ole eron- 49017: neet evankelis-luterilaisesta kirkosta ja P u h e m i e s: Ulkopuolella päiväjärjes- 49018: jotka vielä haluavat uskonnonopetusta an- tyksen esitetään ed. Långströmin välikysy- 49019: neUavaksi heidän lapsilleen. Tahdotaan mys. 49020: 848 Percia:ntaina 17 'P· 'lll!a.r.rastkuuta. 49021: 49022: Sihteeri lukee: hallituksen yleisen ohjelman suhteen, vaan 49023: jää se hatlituksen sisäiseksi asiaksi, josta: 49024: E d u s k u n n a ll e. eduskunta saa tiedon vain sanomalehtien 49025: välityksellä. 49026: Tässä maassa on, sen parlamentarisesta Koska tämä sotii yleisiä parlamentarisia 49027: hallitusjärjestelmästä huolimatta, ollut ta- tapoja vastaan, eikä ole voimassa olevan 49028: -pana, että uuden hallituksen astuessa toi- hallitusmuodon mukaista, katson voivani 49029: meensa, sen -päämies esittää hallituksen turvautua välikysym\)'smenettelyyn asetta- 49030: yhteisen ohjelman hallituksen ensimäisessä malla vasta-asetetun hallituksen vastatta- 49031: istunnossa, mutta ei eduskunnassa. Näin vaksi 'Seuraavan välikysymyksen: 49032: on ta-pahtunut nykyisenkin hallituksen Mikä on hallituksen ohjelma? 49033: muodostettua. Helsingissä marraskuun 17 päivänä 1922 .. 49034: Tämä ei tietääksemme ole so-pusoinnussa 49035: yleisen tavan kanssa muissa parlamentari- T. Hj. Långström. 49036: sen hallitusjärjestelmän perusteella halli- 49037: tuissa valtioissa, eikä sopusoinnussa myös- Puhemies: Valtiopäiväjärjestyksen. 49038: kään voimassaolevan hallitusmuodon kans- mukaan asia p a n n aan p ö y d ä 11 e seu- 49039: sa, joka nimenomaan säätää, että hallituk- raavaan istuntoon. 49040: sen tulee nauttia eduskunnan luottamusta. 49041: Kun uusi hallitus astuu vanhan tilalle, 49042: olisi voimassaolevan hallitusmuodon mu- 49043: kaista, että uusi hallitus ilmoittaa edus- Seuraava istunto on ensi tiistaina kello> 49044: kunnalle ohjelmansa, jotta eduskunta olisi 11 aamupäivällä. 49045: tilaisuudessa keskustelemaan siitä ja päät- 49046: tämään, nauttiiko hallitus todella sitä edus- 49047: kunnan luottamusta, jota voimassaoleva Täysi-istunto päättyy kello 6 1. p. 49048: hallitusmuoto edellyttää. Sen menettelyn 49049: kautta, mitä tällä kertaa ja myös aikai- Pöytäkirjan vakuudeksi:. 49050: semmin on noudatettu, ei eduskunta ole 49051: tilaisuudessa ilmoittamaan mielipidettään Eino J. Ahla. 49052: 25. Tiistaina 21 p. marraskuuta 1922 49053: kello 1!1 a. p. 49054: 49055: Päi·väjärjestys. Siv. 49056: 49057: I l m o i t u k s i a: Ensi mä i ne n käsi t te 1 y: 49058: Siv. . . 5) Ehdotus laiksi edustajanpalk- 49059: k ä s i t t e l y ja 49060: A i n oa kwsta 1922 vuoden varsinaisilta val- 49061: kolmas käsi t te 1 y: tiopäiviltä ..................... . 855 49062: Asiakirjat: Perustuslakiva- 49063: 1) Esitys Suomen ja Saksan väli- liokunnan mietintö n :o 12; hallituk- 49064: sen taloudellisen sopimuksen hyväk- sen esitys n:o 38. 49065: symisestä ja ehdotus laiksi eräiden 49066: Suomen ja Saksan välisen taloudelli- 6) Vuoden 1921 valtiopäivillä le- 49067: sen . sop~.muksen säännöksien hyväk- päämään jätetty ehdotus laiksi puu- 49068: symisesta ...................... . 851 tavarayhtiöiden lainvastaisesti hank- 49069: Asia k i r j a t: Suuren valiokun- kimain kiinteimistöjen luovuttami- 49070: nan mietintö n:o 21; ulkoasiainvalio- sesta valtiolle ................. . 49071: Asia k i r .i a t: Lakivaliokunnan " 49072: kunnan mietintö n:o 3; hallituksen 49073: esitys n:o 12. mietintö n:o 4; mainittu ehdotus. 49074: 7) Ehdotus luonnonsuojelulaiksi. 49075: A s i a k i r .i a t: Laki- ja talousva- 49076: Kolmas käsittely: 49077: liokunnan mietintö n:o 4; hallituk- 49078: 2) Ehdotus laiksi edustajanvaa- sen esitys n:o 24 ............... . 857 49079: leista ......................... . , 49080: A s i a k i r j a t: Suuren valiokun- 49081: nan mietintö n:o 22; perustuslakiva- Pöydällepanoa varten 49082: liokunnan mietintö n:o 10; hallituk- esitellään: 49083: sen esitys n:o 7. 49084: 3) Vuoden 1921 valtiopäivillä le- 8) Lakivaliokunnan mietintö n:o 5 49085: päämään jätetty ehdotus laiksi nii- vuoden 1921 valtiopäivillä lepäämään 49086: den valitsijamiesten valitsemisesta, jätetyn esityksen johdosta laiksi vir- 49087: jotka toimittavat tasavallan presiden- kamiesten oikeuksista ja velvolli- 49088: tin vaalin ..................... . 853 suuksista, kun virka lakkautetaan .. 49089: Asiakirjat: Suuren valiokun- 49090: " 49091: nan mietinnöt n:ot 13 ja 13 a; perus- 49092: tuslrukivaliokunnan mietintö n:o 7; 49093: mainittu ehdotus. Nimen·huudo.ssa merlkiMän poissaoleviksi: 49094: 4) Ehdotus laiksi 27 p:nä syys- e·d. Vi~kkum~n. von Born. Erich, Haverinen, 49095: kuuta 1919 annetun Elinkeinolain 22 Rel•enelund, ,Hiid~mheimo, G. Hirvensa1o, 49096: § :n muuttamisesta .............. . 854 HolSii:i Kamnialinen, 'La.hd:e11sruo, A. Pe.so- 49097: A s i a k i r j a t: Suuren valiokun- .nen, BwliETien, 8alEnen, 'l'anttu, Vennola, 49098: nan mietintö n:o 23; talousvaliokun- von W rj g-ht ja Akesson. 49099: nan mietintö n:o 4; ed. Koiviston 49100: y. m. edusk. esit. n:o 19. 49101: 107 49102: 850 1'iistruina 2:1 p. marr.aslkuuta. 49103: 49104: Ilmoitusas:i!a.t: ett:ä li:·äanä ,päJätö•s .saatetaa.n haHi- 49105: tu:k,sen ja valtion tili,nt,alikrus:i:·a.iain 49106: Va.1pautusta edrusilmntatyöstä saav·at tä- tietoon. 49107: män päivä,n istunnosta :s:alinauden vuO'k·si 49108: edustajat von Wr~ght j,a Nuora, ylksityi:s- 49109: asi,a.in vuo<ksi 'edus,tad:at Vi11klkunen, Erich 49110: j.a Kan.ni,ainen se'kä ,ed'. A. P.esonen Y'ksi- Ragnar Furu:h~:elm. 49111: ty]s·asi.ain vuoksi tä:stä päiväs,tä, ensi torstai- 49112: iltaan. J. V. Minni. 49113: 49114: Ed. Långströmin välikysymys hallituk- Puhe m i e s: Pu!hemiesneuvosto ehd:ot- 49115: sen ohjelmasta. taa, e!ttä ehdotus hyvä:ksy:t:täi:s~in. 49116: ·Puhe m i € s: UlikopuoloeNa päiväjärjes- Ehdotus .hvvaksytään. 49117: tykse.n ilmoiteta·an, et:tä 1ed'. Lå,ngst,römin 49118: vä:l:ikysy:mylmseen, jalka vii,me täysi-~stun 49119: nossa pantiin pöydälle, on yhtynyt 21 edus- 49120: taj:aa, j•oten. tul:en :sia;a:ttamaa.n ,sen a:si•an- 49121: omaisen ha1Etu•ksen jäsene,n :bietoon. Va:liokuntain puheenjohtajat. 49122: 49123: .p UJ he :m i .e .s: Hmoitetaan, -että :l·afkiva- 49124: li·oikunta on ,puheenjohtaja:k:seen: valinnut 49125: V. 1921 vaHion ti1intarlkastajain toimiaika. ed. A. P u tl k tk i •s, e :n, ja et:tä lJe·rustusl•a'ki- 49126: va:l~oikunta. on p:u:heenjdh:t:aj:aik,seen vwlinn ut 49127: Puhe m i ,e s: V:a;ltiova:na.i,nva;l1oikunnal- ed. H y v ö :s e n. 49128: ta on .sa:apunut lkirjoelmä, ;i•onka sihteeri lu- 49129: kee. 49130: !Sihteeri l u:mee: 49131: Uusia hallituksen esityksiä. 49132: Edus•kunn:an 49133: Valtiovarainva:liolkun:t.a P u ,he m i e ,s: HwHitulks:en jä:se.n saa,pu u 49134: jätt.ämää:n ednskunnal:le esit~ksi'ä. 49135: Hel singi.ssä 49136: marraskuun 118 :P ::nä 1912·2. Is1tuntosaliin saapuu nuor·emman ihaHi- 49137: N:o 28. 1 49138: tu:ssihteerin A. V:ou6laisen sta;atia.m:ana mi- 49139: nisteri 1Ml1a n :te r e, joilm. la:usuu: 49140: E d u: s 1k u n n ·a 11.1 e. 49141: Kunnioi:tett•av:a Herra PiUih:em~es! Ar- 49142: E·drusikun1a on p'ö·yM'kirjanotteeUa kulu- voi.s.a Eduskunta! 49143: va,n marmS'kuun 14 pä:ivä:ltä ,lä:hei:tänyt val- 49144: tiovarainv:a:liokuntaan 'lausunnon antamista Halilituksen määräyiksestä, •On :minulila 49145: va.den valtion tiEntar:ka:s,tajillta. saa1pumeen kunnia eduskunnaUe jä:Uää seura.a;vat: haHi- 49146: kirj.el:män, joiSsa €1hdoteta:a:n, että vuod:elksi tukse·n esitykset: 49147: 19'21 valitut valtion tiEntarlk:aSitajat oi:keu- 49148: tett.aci..si·in ·ol•ema:a,n toimessa vielä vuonna n:o 48 e:si,tys lisäylksi•stä .i·a muut•olk,s,iJst:a 49149: 1923. 1912'2 vuoden tul:o_ j·a me·noa.rvio:on, 49150: Eoska va:ltion tiEnpäätös vuodelta 19'2'1 49151: on siinä määrä:s·sä .my:ölhäsltyny<t, et:teiv.ä:t n:o 49 esity.s lai:ksi tulli- ja vientimaJk,su- 49152: valtion tiEnt:artk:a,st:ajat ennätä ·enn•en t11mfin jen kantamisesta vuonna 1923. 49153: vwod:en päättymi-stä suorittaa loprp.u:un .sen 49154: tark•as1::usta, e·hdotbaa v.atli·oku:nta edus.knli- P u 'he :mies: Hema Ministeri! Nyt jä- 49155: nan pää:i:oettä:väJksi, tetyt es•itylkset ·esi1btelen edu:sik:unnaHe pe- 49156: että vuodeimsi 19:21 v,a,li:tut va:ltio!l rustuslainm uik:aisessa j•ä'r.i.e:s·t·yiks:essä k:ä:sit·el- 49157: t·iEnt.wrkastaj:at oi!k·euli:~e:i:,a;:an olemaan tävi'ksi. 49158: toimessa vielä vumma. 1923; sekä 49159: 851 49160: 49161: 49162: Päiväj,älf'jesty:ksessä olevat arsiat: .sitä, etbei >eduskunta tahtoisi 1hyvä!ffisyä sitä 49163: uud:is,tusta, jonk~a !halrl:itus o1i l:akiehdotn'k- 49164: 1) Esitys Suomen ja SaJksan välisen talou- s,esls'a esittänyt,, nimittäi:n etM 2•0 edustajaa 49165: dellisen sopimuksen hyväksymisestä. v{di,t:tai:sriin v a<a'li piiri j:a:osta Dii,p,puma:t:(:a. 49166: Päinvastoin niin hyvin eduskunnassa kuin 49167: rHalli.tuksen esity,s, n :o 1'2', g,o,ta on va,Jmi:s- .io aikai,semmin suuvessa v;a:]li:o'ku:nna,ssa, lau- 49168: ielevHS'ti ik•äisite,lty Uililwasi:arnv,a:liOiknnnan suttiin niiden taholta, _i,o1tik,a ha:llitu<ben esi- 49169: mietinnössä n :o~ ,3 j1a suuren valiokunnan tysitä vas:bu'Stiva:t, e:t:tä täH,ainen· uudis1lus 49170: miet,innössä n :o 21, esit,eHään o:sittain a i- ~olisi t<arpeeUinen ja. että se ,a,n:ta,i,si oi'keu1:ta 49171: ,n o a ,a; n .i1a ~ositt:ain 1k n 1 m a ~n 1t e e n k ä- etenkin .pienille v,wJit;sijaryhmiHe: että näJmä 49172: s i 1Jt 'e ,] y y n. saisiva:t äänimääräänsä vas:t'aavan edustaja- 49173: luvun va:ltiopäivi:l<le. Onko a1sia t~odelli,suu 49174: Puh 'e mies: Ensin ~sail:litaan 'k>es:kus- dessa näJin, s1i<tä minä en :mene pääUe1emäiin. 49175: te~l~ asiaslt<a ikolko:naisuudessa:an. S<e'n jäl- Asiantunti5a;t ova:t l<ausune,et myöskin eri~i 49176: 1keen esiteHään a i n '0' ,a :a n :k ä :S' i t t e- viä mie'lipiteitä sii'tä. On ,]ausuttu el)äil;vk- 49177: 1 y yr n ul'kora,si,a.invalliokunna'n mietinnös1sä siä, että d'Hondtin järjestelmä johtaisi tyy- 49178: ()leva ensimäinen ponsi, minkä jälkeen esi- dyttä.virin tul,olksiin pieniH<ekäänr vrailtitsida- 49179: telilään 1k o 1}1 m a n 1t e e n k rä s: i t t e ]r y y n ryhmiJM,e, ja sanot1tu, etrtä ,se voi :tuoda niil- 49180: to~oossra :kä,sittelys:sä. pä1äit,e1t:ty 'lakiehd'otus. lekin odrotltrwmattom:i,a ylläityk's,iä. Min~i 49181: vii~M~aan tässä eräisiin kirjroituksiin, joi ta 49182: Puheenvuoma ei .haluta. professori Valfrid Vasenius on esittänyt 49183: selkä lH:el:sin~rin SanomiSISia reittä Hufvud- 49184: Esitellään ainoaan käsittelyyn ensimäi- stads'blad>eti:s:sa. :Näissä hän ~on todi,sta<nnt, 49185: nen ponsi ulkoasiainvaliokunnan mietin- että tämmöisiä yllätyksiä d'Hondtin järjes- 49186: nö,ssä. tel:mä voi mukanaan tuoda. 49187: Ponsri hyväksytään. Mutta täsrtä ,syystä, ~esitystä eri h.y,Jät,ty. 49188: Asiaa ,perustus:]aJkiv,a:hoikunna:slsa ikäJsirt:e~l 49189: Esite<l<lää:n l"olmalllteen rkä.si'tlt,elyyn toi- tä<essä oli 1ke<ksi:t:t:.v toinen urutuu:s: vaaliliit- 49190: sessa 'käsi!t,e]<yis'sä pääte~tt~y J,abehdotus. t.oja korl{•eamma,t vaaE,yihrt:ymä.t, ja tä~n1- 49191: rnöisitä uutuutta oE :peruste:ltu sillä, etttä n;\'- 49192: !Laiki<ehdo:tu:s hyvä1k's'ytä:än. kyinen jär.ies'belmä pirstoisi valit.sijoi:ta 49193: enemmän, :kuin pa,rhme~nttaari:srel:ta. ikan- 49194: Asian :kolma,s ikäsittdy julis,teta.an päät- naJ:t,a oli:si suotavaa. Ja tä:l:l:äfk,in ~pernsie 49195: ty~nee:ksi. luHa on orkeutulkse:nsa. Jos si:täv<ast~cin 49196: ,pienet va:litsij:a.r;}~hmäit men:ev,ätt. yhdirst~rt 49197: Asia on: loppuun 'käsit,e:l:t,y. tyinä vaa:liin, niin saad~:aan s1it•en p:ar] a- 49198: mentta,a:risnuden vaa:t,imwksia vHsiaav~a,t 49199: 2) Erbdotus laiksi edustajan vaaleista. Hdusk u:ntary:h:mät. ,J,o va:a.],e~issa myös,k i n 49200: jää po,irs ,se :k,atlk>er:a :kiiJhoi,tus, jo:ta eri r.vh- 49201: llia!l:lituiksen eSiiit:y,s 'n :o 7, jotra on va}mi~s mä.t toisiansa vastaan tähän :as:t:i ovat rh:a'l'- 49202: telev:aslti 1käsitel:ty ,perustus}a:kivalho:kmman joittaneet ja edellytykset parlamenttaari- 49203: mi,!:lt,innös~sä n :o 10 j,a :suuren valiokunnan s,eltle 'toiminna'll~e ,edusiku:nn:a,srsa ja ihallituk- 49204: miletinnöSisä n :o 212, esite:Hään ik o 1 m a n- sess:a i:Men saadaan ari1kaan. 49205: t e en käsi t te ,J y y ,n. Mutta tämmö<inen näiden ka:Jvden jär.ies- 49206: t<:>lmän y,ht<eenl:iittämi~ne,n, sen, j,ota, hallitns 49207: P u !h e :m i e s: E<nrsin ISaiUi,t,aan a_,s1assa oli esittäny,t, ja ,sen jota ue.rusi:us:}arkivaEo- 49208: keskust€lu. Kun lakie,hdo,tuksen lwl:mas 'kunta oli ehdottanut. ei !käynyt sopivasti 49209: käsittely on pij.ält,tynyrt~, ~esiteJilään .p~erustus ll)äinsä eduskunnassa eitkä ,sen valiokunnissa. 49210: la!krrvwliolkunnan mietinnö1ssä sivul!J,a 8 oleva Näin ~heräsi lkysy:mr;v,s siitä, ~e:ttä hal:litn'ksen 49211: pOn'S'I. ~esi,tys tällä 1;:ertaa h;v,lättä:ilsiin j!a että asia 49212: lähetettäisiin uudeU.een tha!J:litu:k:sel:le v:al- 49213: Kes!kustelu: mistettavaksi. Havaittiin myös että niin 49214: hyvin ihail:litu:ksre'n e~si<tylksessä lkuin peru~ 49215: Ed. A. rP u 1 ik ik i n e n: rKutn eduskunta tuslakiva:ho:kunnan mietinnössä ,oi]i eräitä 49216: to]selssa käsit:telyssä ~hylkäsi tä;m:äm lakieh- pienempiä ,puuttee,lJ isuuksia. .io~tlka :hall itns 49217: f!otu'1'sen, f;l se vielä mierl~estäni sisäl<tä:n.vt pa-raite.n kor.iai:si. 49218: 852 Tiistaina 2:1 p. marra.sikuuta•. 49219: 49220: NäinoHen. minä pyyda.n eh<lottaa, että luuttista ik'lrin käyii:ännäil;Lisesti on toivoUa- 49221: eduskulllta, srumaUa, 1kun se nyt ·h;ylkää zha.l- v·aalkin. >Pyydä,n ·nyt es:i!t:tää muutamia nu- 49222: Etwksen esityksen, pää:ttäisi ·kehoit.taa hal- meroiba Engla.nnin vaa.leitsta, osotta&kseni, 49223: litust-a maihd1o.Uisimman pian oMamaan har- kuinlika ikaullmna suihrt:.eellisuud,esta ollaan 49224: kittavaJk.seen, voitaisiinko selJl!ainen :kor- s:ellai•sissa. mais•sa, jois·sa. •kuiten!kin mtk:ais- 49225: keammwna's'h~i·st.en vooliYihJt,ymäin liittämi- taan koko maailman politiikka. Englan- 49226: nen ·haNii•tulk1sen esittämään va.ali.iärjestel- nissa oikei:st.opuolu:e o·n s:aanut 5,2·00.000 49227: mä:äJn, j.osrta perustuslaJkivahokunta on teh- 49228: 1 ääntä ja 3143 ed'rust·aci,a:paiikika•a. Siitä vastoin 49229: nvt ehd!ot.wksen mietinnössään n:o 10 haloli- on työvä•en.puo,lueel}a 4,000,000 ääntä ja ai- 49230: t~ksen e'sity~k.sen ·.i'Oih<losta tässä asias·s-a, .so- nowstaan 140 ·edus:t:ajapai,k:kaa, ikansaHi sva- 49231: piva•sti toteuttaa sa;ma.Ha. !lwrba.a mainitun 'pa;,amielisiHä on yli ·2,000,000 ääntä ja vain 49232: v·aa;lijärjCJstelimän kanssa. tahi e~kö swht.ee•l- 57 edu:st:a:j·apa:ikka'a j. n. e. Tluntuu nanret- 49233: liSita vaa;loita.pa'a muutoin vo,~bJ)i:si järjestää tav,a1t.a. lkun meiltl& ri·idellään parin edu~ta 49234: täysin oiik·eudenmwk:ais•esti ja. t,y1ydYit'N1Jv.ästi, ja,nailkan siirtymisestä sinne 1t:ai tänmoe. Kuu- 49235: sek:ä myö,nteisessä talpwuikse,ssa 3!ntamaan lin virm:e vaalien ede:ltlä ikerrotti:.a\Can, että 49236: ed'uskunnan hyvälk:sytJtäväik•si sen mukai- •eräs edistysmi.elistm puolu:e,en j01htav.a. :hen- 49237: !Sesti la3id'itun ·ehdotuksen laiksi ·edus·taja.n- kilö olisi ,J.au:sunut, et:tä tämä puolu~ on 49238: va.alleista, mu:ifta muuten uud,istama,an näille täyttänyt teMävänsä. ~~finust:a tuntuu. että, 49239: valtiopä,ivi:Ne annetun esityksen asia,s.ta .sii- kun :täHa,i:sil,l!a kys.ymyk·s·1Hä täyt,etään puo- 49240: hen trar!P'eeliJisiksi :havait1t.a·vine muutolksi- lue- ja h•a!lhtus:o,hj:elmaa, väite l'U:peai-,i pi- 49241: noon. tämään pavk kaamsa. 49242: 1 49243: , 49244: Olen edeHeen sillä :kan.nalil.a, elttä meidän 49245: Ed. Lohi: Minä yhdyn samoihin nä- nykyinen vaailila<kimme swhtooHisunteen 49246: käikohtiin kuin ·ed. Pul'kikin.en tässä asiassa nä:hden tä:yltltää k.a:iikiki a.ian vaa1timukset. 49247: ja kannatan :hänen ehdotu1kisiaa,n. Muuten Muuten :minusta tuntuu omituise·lta kuulla 49248: en 1tiedä, voi piko pnhElllies pollitt·a. s·eHa:ise- kahden lha:lhtusrpuolueen jä1senen t'äiä}lä esit- 49249: 'llaan ääJne's·tyttää, lkosk:a. siinä samalla ker- tävän ponsia oma.]ile hallitulkseHe·e.n. 1\Enä 49250: taa on iläimä hrul:llitwk's'en es'i't.y,ks,en hylkäy.s luulen, eMä ha<l'litu•s•. j.olka on edustettuna 49251: .i& toivomuksi·a Ylhdiste.ttynä y!hte-e,n pan- edusilmnna,ss:a kai 110 .iäs·enel1lä, ilmankin he- 49252: teen. :Minä kuiten~in lku:mp.aa:kin •eJbd:ot.usta tää, mikä on edns lmnnan k1anta. · Ja .ios se 49253: 1 49254: 49255: 49256: kannatan, että nyt kolmann.es•sa lräsiUe- ei sitä t'iedä, niin 1pyydän sen 1-yihye·s:t.i oo- 49257: 1 49258: 49259: 49260: 49261: 49262: ly:ssä oleva. larkiesity.s hy1lätt:täisiin, ja myös li U:ää ilman mitään ponsia, ja painatuskus- 49263: -että !haHitust:a ke1hoitet:t:a.isiin antamaan tannuksia. Eduskunnan :kanta i:äJssä asias'sa 49264: uusi esity:s, j:Qik,a voisi >rakentua niille :peri- on s:e, että ruotsal•ainen puolue, kokoomus- 49265: aatt.eiHe, ikuin edelili.n:en p•uJhuj.a. ehdotti. puolue j.a edis,t·ys]luolue !kannattavat halh- 49266: 'Siltä va~aMa. että puhemies ei soella]senaan tuikse.n esityiks:es:sä olevaa muu:tus1ta, •että 20 49267: tätä pontta. ääne.st.ytä, elhdotan minä erik- edust.a.i·a'a valittaisiin ~eri:l,a:i.sel'l:a tava:l'la. 49268: s·een •ensinnäkin ,e:t:t:ä ikysee,ssäoleva 'l:ailcie.h- Sens·i.ia•an vatsemmistossa :v~h>tä suuri määrä 49269: dotus hyljätään" ja sitten toiseksi, ,eWi va.s:tus't,aa tä:t:ä e1hdotusba. Maalaisliiton 49270: eduslkunt•a kehottai•si :bJruHitust:a mahdoll i- ·laita. taas. knten .o],en va•rma:lt~a t,ahcYlta 49271: simm:am ,pian antaJmawn ed'uskunnal>le uud·en ·kuullut, on se. että sieHä runsas enemmistö 49272: estitylksen edu.st,ajain vaalil-a.in uud:ista:mi- on vas:tustanut. tätä elhdotust•a. NiinoH:en 49273: se•sta, jossa sama:lila kuin sruhte,ellisu:uden voida:3Jn sanoa, että eduskunna.n enemmi:st(} 49274: vaatimus ·oLeta:an huomioon, myöskin muut vas:tusba1a tätä muutose:hdot,ust:a. ,M.inä oon- 49275: l\:äytä:nnöNi:set. ·PUulttoo'l!li suudet• 1kor.ia twan vuolksi odioM:ai.sin, :että hrallitus. va:~kk,a s-e ei 49276: ookä, jos maihd1oUisek:si hav·ai>taa,n, otetaan olekaan mikään enemmistöha:l'litus., 'kuiten- 49277: myö•s määräykset ylemmän asteen va.a.Jilii- kin resp~kteemisi d-emoikr.at,ii.a.a ja edus•kun- 49278: toista". nan enemmi·stiin kantaa eiikä senvuoksi tu- 49279: lisi te'kemään uut:ta esitys,tä, jok·a. ol.isi vas- 49280: E·d. H a ih l: Kannatan ed. Lohen e~hdo toin täJmä1n en-emmistön lka;n1t.a•a. ·Minä ol•en 49281: tust>a. ·senvuoksi .sitä mieHä, että llmikki nämä eh- 49282: dotukset olisiv:at ;hylMtäviä j,a ta.rpeeHomia 49283: E:d. R yö mä: ''Doisessa ·käsibtelyssä lau- 'ehdotwksia.. :Mutta sensijaoo pernstu·s:hvki- 49284: suin, että m-eidän maamme on tässä suh- v:alioikunnan mioetint.öön Eiteltt;y ponsi kos- 49285: teessa edellälkävijä, että sufrirtooHri:suus mei- kee ,seHai:st.a asiaa, johon todieHa on muutos 49286: käläisissä va;aleissa on niin läihel>lä abso- tarpee·n, nimittäin €rfuiden vaaE,piirien ra- 49287: Val<itsija.miehet t.asaval•lan p.reside.nt.in vaalia varten. 853 49288: - ---------- -~----~-- 49289: 49290: 49291: 49292: 49293: joja ja senvuoksi eduskunnalla on syy tässä ,päätös it.se lwkiehdotuffiseS>ta; sen jälkeen 49294: .asia:ssa j.ot:wkin lausua, j:a. 'k:oS'ka siinä ik.ai äänest>etään pemstuslwkiva-liokunnan mie- 49295: voidaan ol:l!a yik<siJmieli•siä, niin voimme pu- tinnö·ssä oleVlan ponu!fln ja >e:d. PU'lkkisen eb- 49296: ike.a mie:l.i:pit-oomme ponnen muotoon, ja d·ot-ulk:se:n välri:llä, koska :ne miel:estäni ovat 49297: ed'uskunlt,a ikoko·waisuud•e:ssaan asettunee sen va·st•alkikaisia. 49298: toivomuik:sen fua'kse. 49299: 49300: 49301: Eduskunta päät•tää PYSY'ä •t.oisess:a käsit- 49302: P u lh e m i e ·s: Keskustelussa on e:d. A. .tely1ssä t·eik:emäs:sään rpäätok:s,essä 'l'Rki•elhdo- 49303: Pulikfki:n•en ed. J_;ohen Jmnnarl::bwmana. eh:diOt- tuk:sen hyillkä:ä:mi:se,stä. 49304: t.anut, että eduskunta, .srumaHa. :kuin se n.yt 49305: hylfkää ihall:itwk:sen •esityiksen, päättäisi ike- iLaJkiehd:otu:ffisen •kolmas 'k,ä;sittely ju1iste- 49306: hoittaa h:aHitusta maJhdiolilis1mman: ·pia.n ·o:t- t.aatn :päJält~yneeiillsi. 49307: tamatan harlkittavaa~s·oon, voitai•siånllw se1lai- 49308: nen •korkeammana'Steisten v.aali.yhrty.mien 49309: liittä·minen ihaH:i:t;uiksen esittämä:äm vaaJl.ijär- Äänestys ja päätös: 49310: jestelmä:än, josta perustusl:a;ki·valiokun'ba on 49311: tehny:t ehdotuiksen :mi:etiu:nös:sään. n: o 1 0 tKen ibyväib·y·y pel'Ustuslaikivaliokunnan 49312: haHituik:sen .e•sit•y.k.s•en jolhdost•a rt.ä:ssä asias- ehdntuik.sen, ä:ä,n~estää ,jaa"; d:os ,ei" voit- 49313: sa, sopivasti tot.enttaa .samrul:l:a !kertoo ma!i.- taa, ·on ed. Pu:l!kikisen ethdiotn•s ibyväfksytty. 49314: nitun vaatlijä:rjesli:~lrmäm ika:nssa !tahi eiikö 49315: suhtoolEsta vaal:i:t:apaa muut•oin voitai:si Å'än:estyik•sessä anneta:an W!2 .i•aa-ääntä 49316: järjestää täy:sin •oi•keudenmuUmi:s•e:sti j·a tyy- ja 76 ei-ääntä. 49317: dyttäv.ästå, se:kä myöntei:sessä taparulks•essa. 49318: antamruan €dns kunnan :hyvälk.sy;ttäväik·si 49319: 1 P u ,he m i e •s: Eduskunta nn siis täss[i. 49320: serumu'ik·aise:st:i la:aditu:n ~h:doituik<sen la~ksi ääne:sty!k1ses:sä hyväfk:synyt 1Jerustusla,kiva- 49321: -e{lwst.aj:anvaaleist:a, mutta muutoin uudi:sta- J.i.o:kunn:an ehd~ott•a•man ponnen. 49322: moon nä.il:le v,a,J..tiopäiviHe annetun esityk- 49323: s€n asi>a:s'ba siihen tarp•eel:l:i.sek•si h:a;vaitta- Asi·a on ]:oppuun krusilt181lt:y. 49324: -vine muuitloksin€en. Ed. Lohi on siH'ä va- 49325: 1 1 49326: 49327: 49328: raH.a, €Uä ·pu:hemies ei ,s,a·IE:si trustä e:d·el:li- 49329: s·<:stä ehd:otu:ksest.a ä'änestää, ehdottanut ed. 3) Vuoden 1921 valtiopäiviJJ.ä lepäämään 49330: Hwhlin lk:arrnwtlta:mana ~seuroavam. ·pon.n:en: jätetty ehdotus laiksi niid·en valitsijamiesten 49331: -että e•duskunta- k~ehoitta.isi hrul,li1Jws'ba mah- va!litsemisesta, jotka toimittavat !tasavallan 49332: doUisimma.n pia.n ant:amaan ed'Uis~unnalle presidentin vaalin. 49333: uu:den esitykse·n edusta.j:ava,a:lil ai:n uuditsta- 49334: 1 49335: 49336: 49337: mi•sesta, jossa, •swmailil:a 1kuin suhlteeHisuu- IMaini•ttu ehdotus, ~iota on va.:lmi>stelevasti 49338: d<en vaa:ti:mulkset ot~e~taan 1I•nomiocm, myös- käsitt•elty perust>UJS'lalkival:ioikun·nan mietin- 49339: kin muut 1k:ä:y.täJn:nössä Imomatut puutteelE- nössä n :o 7 ja su:uren vaJri•olkunruan mi~tin 49340: suud•et :lmrjat:aam .seikä, jos maihdo:i:hseHa .nöi•Bsä n :•ot 1,3 ja '113 a, esitellään ik o l:m a n- 49341: näyt.täisi, oteta~an :myöslk:in m'ä:äräy.kset te •e n k ä •s i :t· t-e 1 y y n. 49342: ylemmän a:st€<en vaa'l:i,Ji•itoist:a. Klutsun tä- 49343: tä ed. Lohen ehdotuik:sebi. P u 1h e :m i e .s: A·siam to:Us·essa käsi11te- 49344: ]yssä 'Päättcity l.aikie.h~d.otus 1hyvälrosyttäneen? 49345: 49346: ,p u ;h :e :mies: 1{osk'a ed. Loihi on teh- Kes•knstelu: 49347: nyt ehdOit:ukJS•ensa. •silltä vGrol:ta, että rpuJhe- 49348: mies ei .saHi.si lä:ämestettäväfk:si ed:. A. Pulk- Ed. R y 'Ö m ä: !Minä ehdatl3.,n, että t.ä:mä 49349: kisen >e'hd:otuJk•sesta ja. ikos'kia 1minun mieLes- ]aibehdot.us hyltiättäii:siin. 49350: täni >e:d. Pullk'k:isen ~h:dotuik<Sesli:•a voidaan 49351: ä•äneiStää, niin :ed'. ·Lohen ehdotus rauke€. Ed. S c lh •a u m a n: Det.ta 1a.gförsl:ag 49352: On siis äänestys !toimitettava vaim •ed. P.ul:k- by.g;ger 1på den för 1'1ilk·sdag;smGnnavrul' gäl- 49353: ki:sen e.hdotu;k&eSta. iffihdota.n menet.elrt:å- 'lande va:l'l:a~ns grund. I :l:agfiörslag-e>t hän- 49354: väliDsi ISeuraavaiHa tavalla: Ensin tehdään visa.s i fl:ere :paragralfer d:ircl!:t t.iH vaHagen, 49355: SM Tiista:ina 2:1 p. marr.rus~kuuta. 49356: 49357: så i §1§ 1:5, 1 6, 17 Deih 21. Vi&serligen ihar ge- 49358: 1 49359: ·Ed. J u u t i h i n 'e :n: ·Minä yhdyn 49360: nom et:t mi:ssfö:r:sM:IJJd, kansike TJå grund a v myöskin kannattamaan sitä elhdotusta, että 49361: omröstnings:p·:r:opositionens upp:ställande. lalk.iehdotus hylättäisti:in. Samalla pyydän 49362: riok.sd:a:g>en idke ifrruga om v,a,Hia.gen uttryc:k- Lausua sen toi~vomukrse:n, että :haHitus antai- 49363: lig-en yrk:at ,på at<t. tm ny TJTOposition s'ffiatll si ensi :k~oikoutu:van€· edusikunnaHe uuden 49364: av:låtas :biH riks:d.a.gen, men ja.g i:.ror, att ma- ,e.sityil"s-en :hallitusmuodon muuttamises~ta 49365: joritet,ens åJsiik:t inom riksd,ag-en d'ook är s~i:hen suunttaa,n. :että .e'dusikun1t,a va'litsi,si 49366: d·en, att det. vor~e önsikvärt att de:n nu sit- presidentin. 49367: t.ande re·geringen med dret föcrsta skull·e 49368: övedä,mna en TJTOpiQisi6,on i·nnehåJU!ande än- 49369: dri'ng'a.r t,jlJ V'aHta.g-en. ;via såidiant förhål- 49370: lande, oelh e·huru ja.g e:}jies 'skul!lie omfatta nu P u !h e m i i€' .s: 'K>esil\1uste:l.ussa. on ed_ 49371: förel,i:ggandie !Jagförsl:ag, anser j1wg det vara Ryömä ed. Schaumanin 1mn:n:atta:mana eh- 49372: oegent:lig-.t, att i, de·tt'a ö~gon'bhck gör·a det. dott~anut, ,e,tM tl,a!beihdotus hyljäit:täi:siin_ 49373: :E'råigan bö'r få sitt avgöra.nde fö.rst då, när KutoStm tät-ä ed. Ryömä:n e~hdotu:kseks:i. 49374: d~en nya va:H:ag-en iha.r Mivit definitivt an- 49375: tag-en. Ja.g '\11PPI1ep.ar :a.tt he'la lagförslaget 49376: hy,!!;g>eT rpå dHn fiör riksdagsma.nnaval gä l- 49377: l:ande v~allia;g-en och att. i nere 'P'ara.gm:fer 49378: direlkt !hän visning rt:i.J l' denna vaHa·g .gö,res. ip u ,he :mies: A:s~~a,ssa on sii:s äänestet- 49379: •T~a,g y.vkar a:lMså TJå förlk,a~s:tande av lagför- tävä.. 49380: slag-et. 49381: 49382: Ed. L ·e :h t o k o s 'k ~i: :Pyyd'än 'k,annat- Äänesty~s ja päätös: 49383: taa. ed. Ryömä~n te,lwmä:ä :ehdo:tu:sta. 49384: Ke:n hyvä:k,syy l~a~k:itehdotulk.sen sd:laisena 49385: Ed. :S ~:l't ä ~lä: Siinä, mitä ed. Schau- kuin se on ttoises1sa fkäsitte ltyJssä päältett.y, 49386: man on e·siintuonut, ei ·o'l>e mit:ään, mikä an- äänestä1ä. .:i:aa"; jos ,ei" voit.t,a.a., on ed_ 49387: ta~s'i minlkään:l:ai,sta peru:stett,a. siihen, että Ryömäm ehdotus hyvälktsyt,t.y. 49388: eduskunta nyt hylkäisi esillä olevan lakieh- 49389: dotuks,en. Laiki,ehdo:tukses:sa ~esii•ntvvät A.äne1srtyksessä ·anneta.an 88 .ia~- ja 78 ei- 49390: viittaukse:tihan perus,tuv,at voi:mas.sa "ole- ääntä. 49391: v,aan labi,n, ei:kä sii,s nä,issä viitbulksissa 49392: ole mitäiä:n, milkä erstäisi e'hdntu:sta ~hyväk 49393: symästä vain sillä perustuksella, että 'P u th >e m i e s: Eduskunt1a on si,i:s ihyvä.k- 49394: laki, .iohon vi,i:t:a,t a,an, eihlk.ä ·vas~ta,isuud>e:ssa 49395: 1 49396: syny:t J.a:k,iehdo:tuiksen. 49397: tuJ,ee muut,etrt:a~aJk,si. ~S:~lil'ä .i:os tä1He kannal- 49398: le a.set.utt:a,isiin, nii~n •ei voi't,aisi teh:dä mi- As1i.an kolma.s ikäJsitte,ly juliste,t,a:an päät- 49399: tää.n .J:a:rn muu:to~s~a siinä pelossa., että tynee'k:Si. 49400: va1ste'd>es :loalki, j.o,hon vii.t,a,t:a,an, muutet:aan 49401: ja Tl'Ykäläviit:lJau:kset eivät 'silloin enään so- Asia on 'l:nprpuun 'käsi·tdty. 49402: v·eHu. 49403: 49404: Ed. C o 11 i a. :n d: 'e r: Rerr Scha umans 4) Ehdotus laiksi 2i päivänä syyskuuta 49405: tanikegång 'leder ti,]tl :a;tt vi :kunna. hE utm1 1919 annetun Elinkeinolain 22 § :n muutta- 49406: denna 'lag näJm på 1hUTU }ä.nge SIO'm hä:J.st. misesta. 49407: I v1arj,e f:alil är det. .iu yt:terst osäkert. när 49408: vaH:a,g'en någ.on gång lblir fä:r.dig, och så ve- Ed. RJoiv~ston y. m. edus,kunta:es:itys n:o 49409: t:a vi icke, :huruvida icke d:en v:alla,g.en läm- 19, jot,a on v'almi:stelreva,s't'i käsitdty talous- 49410: Th3!S vi:l,and,e övm nyva.l. Vi !lvo:mma då vailiolimnnan miet~nnössä n :o 4 ja. ;s,uuren 49411: många år frarm i t,i,d~en, i~all vi skuHe föh.a v:a.li,olkunn:an mietimnö,ssä n: o 213, esitel.lään 49412: herr Sclh:aumans tanike,gång. På den grund k o } m a n te e n 'k ä 1s i t te l y y n. 49413: och då ,såJlunda. det hinder. ~herr ISioh:auman 49414: illU a,nser fö.mligga, enligt min :rnening alls P u h e m i e .s: E,dus:kunta pää ttänee p,y- 49415: 1 49416: 49417: 49418: i<ike får utg-öra något :hinder, {örordar jag syä toises:s'a käJsiJt~tJl,y,ssä telkem:äJssään päJä- 49419: ant,agande a.v ],wgförslaget. töksessä eduskuntaesityksen hylkäämisestä. 49420: Lainvaataise.sti ihalllkitut 'kii.nteistöt. 85[) 49421: 49422: 49423: Keskustelu: Keskustelu: 49424: 49425: ~Ed. Koivisto: Kun tämä a.s.i·a oli Ed. tK a i •l a: As:et.us ikosbva rajoituk- 49426: viime ke.rm:Ua i·oisessta ktä:sirttely,ssä, niin si·a ·eräänLaatuis.ten ylhtiöiden ja y•hdistys- 49427: minä tei•n ·ehdotuibe'll,, ertltiä eduskunta kä- ten oirkeut.een !ki:i,n'teimits'töj€rn ihankinta.an 49428: visi tekemäiän oikeutta niiHe ryhmitlile, jotka maalla 15 ,päiväJltäJ twmm~!kuuta 19·19 on 49429: tämän lkysymyikses•sä olevan e,linlkeinolain siinä sulhteessra epä!t.äyd-eH:inen ,J:aki €ttei 49430: 22 '§::n wla;ilsinta työstkientelevoäJt, ja. nä,in oil:len sen ri:krkom]s.esta mää:r.ätä mitään mng-ails- 49431: toivoisin, retJtä edu:sikunta yhtyis:i tätSSä ta- tus-ta. Ainoa seuma:mus:, rmikä säädetään 49432: lousva1li•oku:nnran tmiet.:inn<ö.n vast:a:l,aus·eeseen lainmukraisen haJkemusmen~ttelyn rlaimin- 49433: ja nä~He eri a1mmattirylh:miUe, jOitik,a. ovat tä- lyömisestä, on ,se, että kauppa 'On rk.at.solbta- 49434: män lra;in py~kä:län a'laisia, tekisi oi:keutta va ra1U€•nneelksi. On .s~ntäh·d~n varsin epä- 49435: eikä armoa. Eihd:ottt.aisin, et:tlä; eduskuntra oikeutettua nyt 7 vuottta myöih~mmin ru- 49436: ,hyväksyisi tämän valstra•],auseen ikokouaisuu- veta sä.ä:t.ämäiän sanotun atsretulksen riikikomi- 49437: d•essaa;n. ses:t.a anilmria seum•a.m uks,ira lainv,ast.aisten 49438: llmuprp·ojren tekijöillrlre :semminrkin, rkun €i sil- 49439: Ed. iT o p p i n e .n: Yhdyn ika1nnaMamaan loinen ha:Uitus myöSikään ole syntyrneesreen 49440: fdustajra. K·oiv.i<ston ehd·otursta. asi.a,i:ntirl~aan sy.ytön, rs'e ikun .iultk·aisi vältt.ä- 49441: mäMömäm ·tarpeel'loi1sren toimeen,p;anoasetuik- 49442: Ke:sku•s1elu julisbetwan pää.t·tyneeksi 49443: sen vasta toukatkuun ·30 päivänrä' 191}6, .siis 49444: P u h e m i e s: K:osk·a e.dusrkunrta on toi- mel kein puolitoista vuotta myöhemmin. 49445: 1 49446: 49447: 49448: 49449: se.ssa ikäs.itt·elyssä hylännyt •eduskuntaesi- ,TäHais:issa oloissa syntyi puutavarayhtiö•is- 49450: tytks:en, ni,i.n lko1mannes:sta. lktäsi:trtelyssä ei 's<ä aja-trus .ia ha,lu rruvreta rlain määräy:krsiä 49451: enää voida ää!llies,tää sen !hyväk,symisestä. k•iert.äJmää:n. rHarlli:tus lm1rsuu alikuperäi•ses- 49452: sä esity~ksessään, €ttä !hanklkees•sa oleva toi- 49453: Eduskunta pääil.tää .pysyä e•nnen t~ke menpide ei rperustu tsiihe,n, erttä tahdottai- 49454: m ässää.n ·päM·öiktse·ss:ä. rsiin ·rajoitt,a-a puuta.varat€ollisuuden kehi- 49455: ·ty.smathdollisuuksia tai suhtautua epä- 49456: Asi·an kolm:as ikä:srittely jul,istetaan päät- 49457: 1 49458: ,suopeasti .puuta v.araliil~kees,een., va,an 49459: i·yneeksi. ainoa•s-taan •si~hren, että: toime:npide on y.h- 49460: teris!kunnal:listeJsti tavkoitulks,en:murk·ainen ja 49461: Asia on loppuun käsitelty. pyrlk:ii turvaamaan r],ai,n arvovaHa.a. Val- 49462: ti•oHe otetut kiinte•imistöt tkäryit€Häisiin 49463: 5) Ehdotus laiksi erdustajanpalkkiosta 1922 maan ti•l,at,boman vä•estön ma,an ta.rpeen tyy- 49464: vuoden varsinaisilta valtiopäiviltä. dy:ttäJmise!ksi. 1Lalh siinä mnodosrsta, rkuin 49465: se edeHise•Sisä ed:us,ku:nnaslsa jätettiin oJepää- 49466: Hallituiksen €•s:ity!k.sen n :o 318 johdosta määJn, on 'kui.t,en:ki~n .puuta·varateO'ltlisuutta 49467: laadti•ttu ·pe.rutsit,usl'a'kivahokunnan mietintö kohtaan ·erittäin e p ä s u o tP e a ~a oon me- 49468: n :o 1'2 esiteHääm mari·nitun lainsäätämis- nesty.kselilte t u rh 0 i !S a. On !helppoa :todeta, 49469: asJa:n €nsimä·.isr·tä käsittelyä var- t:Mä as·i:a·nlaitra on täJmmöinen. rKun te.oHi- 49470: t€n. suudentharjoi:t:ttaj.a:t vuosi·na 1•915 ja 1916 os· 49471: tivat ikys~essäolevat tilat, jot1m pinta-alal- 49472: Ktrk.aan ~i 'hra•lua puh~~nvuoroa. ·taan ylhteenrsä nousevat •noin 36r0,000 he·h- 49473: taariin eli 2rQo a 2t5 % yhtiöiden tkoko maa- 49474: Asian ensimäinen käsittely julistetaan o:mwisuudes•ta, malksoiva.t he ostrohimnran .sen 49475: 1päät:tyneerksi jra a.sia menree suu r re e ·n v a- aja.n hVltamarkoårs:sa nousten nämä noin 80 49476: 1 49477: 49478: 49479: 1 i o ik u .n ta a n. ~iboona·an mavkkaan. ,Nylkyacran rahassa 49480: arvos'tdtnna nousevat okyseessäO'l·evien ti,I.o- 49481: 6) VtUoden 1921 valtiopäivillä lepäämään jen a<r1vot noin 300 milj. ma;rrkikaan. E~hdo 49482: jätetty ehdotus 1aik·si puutavarayhtiöiden tetun .Jrain murkaa.n, jota ensimäirsessä. va:sba- 49483: lainvastairsesti hanlkkimain kiinteimistöjen Ianseess'a yhä vielä puo1ust.etaan, prukkolno- 49484: luovuttamisesta va;ltiolte. vutrettai,siin nämät tilat vMiöiltä niiden :al- 49485: rkulneräJistä: hin:t'a'a v:as.t~a.n, jorst·a .i'oMuisi 49486: Mainitun ehd·otutksoo johd·o•sta la:aclitiu yhtiöille t.apptiota noi•n 2:210 mi];j.. siihen li- 49487: laik,iv:al<i·olkunn·an mi>et·i'nVö· n :·o 4 etsit€llään sätt:vnä 5 § :n va,a:trm:a 'korvaus metsän 49488: ~ n s i m ä. i rs t ä k ä s i t te 'l y ä varten. m:vy.nrnistä. Ert:tä tämmö:inen suonenisku 49489: 856 Tiista:ina 2.1 p. marr.asikuuta. 49490: 49491: useimmille yhtiöille olisi tuhoisa, varsinkin mutta että .se on twvahtuva Derustuslain 49492: nykyoloissa, on selvä. ,Nyt:t.emmin on sa- sääJtämisestä mä:ä.r.äty.ssä j'ärjestyksessä, ;pi- 49493: nottu anlk:ara menet·tely ta.rp·eeton ja e"J)ä- däu •ai van väil~tällllä!ttömä;nä ja .IJät>evimpäin 49494: tark·oiltu!ksenmu!ka;inen, si.ttenikuin varsinai- lakimiesten todi1st11Jma'na. 1Muutoin ei saa- 49495: nen 'a~sutus1aki viime !lokakuun 1-4 pä.ivänä vuteta si·tä ra;u~haN:Usuntta ja ka~kikia asian 49496: on ednskunnwssa ihyvä,ksy;t.ty. Mwinitun puolia. ~yydyttävää ra:t1kaisua, joih·on me 49497: lain 6 § :s,sä säädetää1n, että siinä ta,l'koitet- kai1klki pyrimme. 'Sitä .inul'i v•aa.tii ilaitn a.r- 49498: tu ;pa;klk!olruovututS on ensi 1sijassa !kohdis.tet- vovaHan säilyttä:minen. !Siuotuisana entee- 49499: ta va tiloihin, j.o:tik·a •on !hankittu v>astJoin 15 nä :siilhen ·on Tak:iva:liokunnan ehd~otus. Suo- 49500: päivänä t.ammikuuta 1>9<!5 annetun a;set.uk- sitt-elen suurel1l'e va>l·io'k:unna!l1le aHekirjoitt.a- 49501: sen sään.nök.siä.. T'rumä 1säännös koskee ~siis maani v~astal1ausetta. 49502: kysoos•säiolevien lki.inteis1öjen a s n t u s- 49503: k e 'lip 0 i IS i a m .a i t ra. Mutta lepäämä,än Ed. IT o 1 on en: Kun esitys on saa- 49504: jMetyn nyt 'käsiteltävänä •olevan lain mu- 'llut nyt ,sanoisinko tuplalk!äsitt<e"lyt D'Saik- 49505: kaan palkikolnnastettai·siiu ,sanotut. kiinteis- 'sensa, jolk•a. muuten kulll'luu iharvina.mnU!k- 49506: töt ik o k o n ·a i s u u d e .s a a n valtiolle. siin, on :sen viimeisessä vaithoossa val~okun 49507: Eoko asia 1mlis:i näi.n oHen aivan &elkava:ksi ta muut.tanut 'lepäiämälän· jäteiltyä laikia 49508: paitsi, että on muodotonta, että k a h d e 1- nii,n, että tu!l~byht,iöil:tä tu1~laan lain mu- 49509: ,] a 1 a· i 1ll a s ä ä; d e t ä ä n s a m a s t a kaan v,ain ott:alffi'OO.>lli pois l r& i t t o m a s t i 49510: 1 49511: 49512: 49513: 111 s i a s ta. En luule, että tä,Hainen menei:- hank,itut välhäipätöiset 1sieka:loot. Koska yh- 49514: t>el.y olisi omansa korottamaan ],a;kiasä:Mä- tiöi,Jl,e viimeisen ehd·otuikisen mulkaan saa 49515: vän V1al1Eomahdin a~rvovaltaa. Lakivalio- jäädä ne 1met,sä.maat, mitä yhtiöt olisivat 49516: kunta ()lllKi·n senvuoksi !hylännyt mainitun vuoden 1915 ,l,a,in muikaan ooanee~t itseHoon 49517: menette1lyn ja •a:settunut puolustamaan sel- hankkia, sil;loin ·On tieiystri tämän 'lai·n mer- 49518: Ia:i,sta ·linjaa, jon!k•a mu!k•aan ·b~Na ot·etaan lkity.s jokseenkin väihäpätöine,n. [~ftl!tta sii- 49519: vai'tioHe ainoastaan ne •osat iky,seessäorlevis- :henikin tässä voi.si mennä'. Kun !kuit<enkin 49520: ta lainva,s:tai1sesti rhan!kibuista kiintei,stöistä. tällainren muut•os on vatlruolkiUnnassa tehty ja 49521: joita yhtiöt eiv;ärt olisi oHoot oå:keutetut 1sa:maHa ehruotetaan vireliä ikä,sitte·lyjärjes- 49522: hanlkkimaan. Yhtiöt orlisivd :sitävastoin oi- tystä toioon181i&elk>si, 1kuin a'~ka~semmin oli 49523: keu:tl8tut noud1attama:Ha erityis,tä me,nette- ehdotettu, se on a:siam· puoli, jota on vai- 49524: lyä ·pitämä:ärn ne metsämaat, joi,hin vuoden ke.a,nlwi·nen ymmär·tiää. Kun lraiHra ikoot.e- 49525: 19.15 asetus anto~ oi keuden. ~N~in tulisi taan estää Iaittomuu<tta, sä:ärt:ää siirs käJsityk- 49526: 1 49527: 49528: 49529: rlain arvova'Ha P·wlautetulksi ja. "J)IUUtavara- seni mukaan kaiik!kein väJhäpäll!öi1si.ntä. lakia, 49530: teo]ili,suuden et.u buomioonotetuksi :K>ui- ei ,suinkaan mitään verwstusla1kia, ni~n sil- 49531: cteniiDin sis1ältää ·l'a'kivailiokunnan mietinnös- ~loin talhd·ota~an se •l:aiki lkiäJs:iteHä V. J. 49532: sä rol,eva ehdotus eräiJSsä ikdhdin ra!llgaistwk- 60 §.:,n mulkaan. Jos lwkieihdotus olisi sel- 49533: senl'll!onto.is'i•a. m>ä;äräyik!siä, j oilhin Vla;sta'la u- lainen, ikuin se ol:i lenäämäiä;n .iMettäessä ja 49534: seen tekijänä tahdon kiinnittää suuren va- sitten tuoHaista käisittrelyjärij.estystä elhdo- 49535: lidkunna>n !huomiota. ISem:moine>n mää·räys tett,aisiin, nirin s~iNoin min'äikin vie1äi y;m- 49536: on 5 § :ssä. säätde:tty korvrausvel volilisuus rmäiitäisin, mutta sen j:ällket811 ku~n {)n la)ki- 49537: suoritetusta metsänmyynnistä, mikä velvol- ehdotusta muutettu tälrlia.i:s>e!'k,si, niin on jo- 49538: lisuus mon~ssa tapauksessa tule>e !'kuM•a;a- ~trenikin naurettavaa, että tämä nyt rtlälytyisi 49539: maa,n mYJöhempää eM..:ä vi1lipittö:mässä mie- ik:ä1sritellä V .•T. 60 r§:n mukaan. !Sten vuoksi 49540: Ies,sä toiminutta oS:taja,a. j,a omistajaa. Sa- minä mie~l~Häni 'Yhdyn siihen ajatukseen, 49541: not•t.u .pykäilä oli1si ~sentähden poi,stettava. .i·oik,a löy:ty;v neLj·ämnestä va.-stalausoosta, .ia 49542: E~iioikeutettu o.n myöskin 24 ,§ :n määräys, · toivon, että suuri vruli·oikunta t.o!ki tuon ver- 49543: .ionlka mukaan luovutusbri,ntana on oleva al- ran 'PUUt'tuisi ooia;an, että ikäJs:ittdyljärje.s- 49544: [\.uperäJin•en my;vntihint,a, j·oka tietysti on tys-ehdotu'ksen muut·taisi :nreljämnen vasta- 49545: ainoa;sta,wn murito-osa .ny!kyises,tä hinnasta .. lauseen rmruikais('jksi. 49546: Sen sijaan olisi määrättävä y·lei•s·essä asu- 49547: tusla,~ssa sää•detty Tuna•stushint~a, tietysti ~Ed. R OQ s: Jag anhwlrler att för stora 49548: luiknunoirl:~ama;'tlta a~sutnstarkoituJ1{,sii~n käy- ut.skott>et få föl1CJil'ldia den ,tjH [agrutiSlrottets 49549: tettyj·ä ·osia, j,oitd,en llurna:stusihint.a jo on Lex bet:änkande bifogade tredje, reoorv'<!ltionen, 49550: Kaliliossa miääil'äitty. Erinomaisen suota- 'SlO'Ill är undrerteeiknad av riksd81gsrna.n 49551: vaa olrisi, ett.f.i ii:äunä ikiusa:Hinen asia ikerran- von Born oc;h om vå:lken även jag förenat 49552: :tin saataisiin -pms väiväijärje,styk,s>estä, mig-. Denn:a reservatiQil övere'llSstämmer i 49553: Luonnons.uojelulalk:i. 857 49554: -------------------- 49555: 49556: frå/],'a om .!) ~h 24 § i lagförsl01get med re- Asian ensimäinen ikäsittelw ju:listeta.an 49557: servationen n :o II, för v:illloon rilksd111g1Sman :pä:ä/tty.neeksi ja aså.a läihetetoom. s u u r e e n 49558: Kai,l:a ·häir nyss :talooe, men å.nnclul;H~r d:är- v·a.lioik u n ta·an. 49559: utöv.er sä:nskillda. iförsLag- tilil1 ändTing-ar ä:ven 49560: 1 andra !J)Iarag-rafer av l01g-fö:nsla.g-et. 7) Ehdotus luonnonsuojelula.iksi. 49561: Ed. L o h i: :Minun rtäyityy 1}a,usua epä.i- ..I:I&llit111ksen .esitylkoon nr:o 1214 johdosta 49562: U..ybeni, ~ttä oolko :liaiki· siinä muod10ssa, >laadittu >lalk:i- j:a talousva~liokunn®n mietin- 49563: Jmi•ru 1-aikiV'alli<Jikunta on ffim ehdottanut, en- tö :n:o 4 esiteNään mannitun~ l:ainsää;t~mis 49564: sinikään tampeen vootå.ma. :Tålmiiihä.n ei sa- asian ensimäistä lk ä s i t te 1 y ä var- 49565: nottavS~Sti :sisäJli}lä enempää kuri,n jo silsälrt:Jää ten. 49566: Jalki maan oonik,lkimiisesta :aiSiU!t.ustaa:!kiOituik- 49567: siin, jossa on myÖIS määräy1kiset, ~tä näiiS'tä Asian ensimäiinen käsittely julåstetaan 49568: lainvastaisesti J:mmlkirtuista mai•sta v-oidaan päättynookisi .ita affi.a 'läJhet.eiJälän s; u u r> e e n 49569: sen la.in noja,lla samast;a, lhtinnasta, kuin m•i- v ·a.l i -o 'k u .n ta a ·n. 49570: 1kä on t-lilssäki·n· 1·akiehdotuikises~ määratty, 49571: ottaa. vi<ljelyskeLpoiset moo,t j·a niistäi mwo- 49572: dostettuja tildja V18!rben tarvittava metsä- 49573: maa. LN"1äliJnoHen minusta. näyttäJä, etrtlä 1aki Pöydillepanot: 49574: selil{lirena, m]k:si lak•iva:lioikunta on nyt sen 8) Vuoden 1921 va:ltiopäivillä lepäämään 49575: muodost.amut, •on melik:e~n ta11peeton. Hy- jätetyn esity.ksen johdosta laik-si v.irkamies- 49576: vin .epäii11Yttälä, vrustoolko se niirt'ä knstan- ,teu oi·keuksista ja velv.ollisuuksista, kun 49577: nubia, mitä tämä·n 1l:ain muikaa<n tämän to- 49578: virka lakkautetaan 49579: teuttamimen va.atisi. O'vf~nä ollen jäJsenenä 49580: suuressa vaM.olkunmssa, mutta koska o.Jles- laadittu lmki va~H01kunnan mrieti~n~.ö n :o 5 49581: 1 49582: 49583: -sani j.ä;selllenä va•H•iovam-inva~liokunna<s•sa, et>iteHä.än ja ,pannaan pöydälle ;perjantain 49584: tUJS!kirr olen :bil:aisund·essa. ottamaan osaa is·t,untoon. 49585: a:siam kä:sittely.yn, minä ·pyytä!is~n suurta 49586: va~lio.kuntaa v;alkava.s'ti ottama·a•n, harrkiMa- P u ih e m i e s: i[{.oska ·äisken edus:kun- 49587: YaJksee•n, mak~saalko oUenik:aa.n vaivaa ·täl- naHe j.Mety;t ihaHituiksen e:sity!kiset ovat 49588: >lai:sta lak~ethdotusta hyväik:syiä'. eduslnmnaHe ja~tut, ·pa.ntanoo •ne pöydäille. 49589: Ministeri Niukka ne n: Sen kan- Ehd()tuksen Jisäyksistä da muutoksista. vuo- 49590: nan johdosta, jonka lakivaliokunta on den 1922 tulo- ja menoarvioon 49591: ott:a.nrut lwkri:in näihden, n:im. että •se oli1si kä- 49592: siteltävä 1pernst.u:slarim :säätämässä jä.rjest.YJk- sisältäV"ä :hal1Etuk.sen :es~ty•s mo 48 effitel- 49593: &ssä, näyttäJä minusta täJmän lain koht-alo ·lään j:a .pannaan tpöydäiltle huomis-päivän is- 49594: suoro.staan arvehr:btaVIaJlta. Näyttää joten- tuntoon. 49595: kin todennä!kö,~seHä, että jos' •si·inä j1ä~r.iestyJk 49596: sessä tätä! lakia ryJhd.ytään 'kä!sittelemä!äin·, Ehdotuksen laiksi tulli- ja vientimaksujen 49597: nii•n mitääin 1lalkia ei Staada, a~kaan, va.an .tä- kantamisesta vuonna 19 23 1 49598: 49599: 49600: 49601: 49602: mä kyswmys ed>elleen jäJa aUiki. Tämän 49603: vuoksi mri•nä roh'kenen suurel!le vaJliokun- sisäiltäv:ä lhallcitu:ki&en es~tYJs n :o 49 esitel- 49604: nalle ehdottaa harkittavaksi, eikö, jos nyt lään .ia pannaam pöydäHe huomispäivän is- 49605: välttämättömäksi katsotaan, että lain 6 § tuntoon. 49606: vaatii pemstUiskuin:lu·ontoista kä.sitte~lyä, 49607: <J·Hsi viisainta mellletel1lä siten että •tämä py- Seuraava i'stunti:D on <huomenna kello 49608: ikälä murretta~siin :laista eriHeen .i'a winoas- 110 a .. v. 49609: toon se käsite~ltäisi•in v;alti-opäiv;ä;j,ärjestytk- 49610: s-en 60 § :n säätäJmässä järjetst~ksetssä. 49611: Muu•aH!aJhan ·tässä 'laissa ei ole tietääik.seni Täy>si-istun.t.o rpäälttyy 'kello 1 i. -p. 49612: seLlaisia lkohtia., ~oita !kukaan voisi väittää 49613: perustusla,inJluontoi·s~lrsi. Pöytäkirjan vakuudeksi: 49614: K~e~s!lmstelu .iulistetaan päättynooksi. Eino .J. Ahla. 49615: 49616: 49617: 108 49618: 26. Keskiviikkona 22 p. marraskuuta 1922 49619: kello 10 a. p. 49620: 49621: PäiväjärjestyH. Päiväjärjestyksessä olevat asiat: 49622: I 1m o i t u k s i a: 1) Lisä3'1ksiä ja muutoksia 192:2 vuoden tulo- 49623: Siv. ja menoa:rvioon 49624: E s i te 11 ä ä n: 49625: koskeva hallituksen esitys n:o 48 esitel- 49626: 1) Hallituksen esitys n:o 48 lisä- lään. 49627: yksistä ja muutoksista 1922 vuoden 49628: tulo- ja menoarvioon ........... . 859 P u he m i e s: Puhemiesneuvosto ehdot- 49629: 2) Hallituksen esitys n:o 49 laiksi taa, että asia lähetettäisiin valtiovarainva- 49630: tulli- ja vientimaksujen kantamisesta liokuntaan. 49631: vuonna 1923 ................... . 49632: " 49633: Kes•kustelu: 49634: Pöydällepanoa varten 49635: esite 11 ä ä n: Ed. V. Vainio: Minä pyytäisin, että 49636: 3) Talousvaliokunnan mietintö n:o tämä asia pantaisiin pöydälle ensi perjan- 49637: 5 .hallituksen .esityksen johdosta tuu- tain istuntoon. 49638: laakimaksun laskemisen perusteesta 49639: vuonna 1923 ................... . 871 Ed. K e t o: Luovun. 49640: 4) Sotilasasiainvaliokunnan mie- Ed. L å n g s t r ö m: Minä pyydän kan- 49641: tintö n:o 3 eduskuntaesityksen joh- nattaa ed. V. Vainion tekemää ehdotusta. 49642: dosta, joka sisältää ehdotuksen laiksi 49643: suojeluskuntajärjestön hajoittamisesta Keskustelu julistetaan päättyneeksi. 49644: " 49645: Puhemies: Keskustelussa on ed. Vai- 49646: nio ed. Långstömin kannattamana ehdotta- 49647: Nimenhuudossa merkitään poissaoleviksi nut, että asia pantaisiin pöydälle, mutta 49648: edustajat Virkkunen, Haverinen, Helene- valtiopäiväjärjestyksen 55 §:n mukaan ei 49649: lund, Hiidenheimo, Holsti, Joukahainen, asiaa enää voida panna pöydälle. 49650: Kauniainen, Lahdensuo, Niukkanen, Nuo- 49651: ra, A. Pesonen, Pullinen, Sallinen, Tan- Asia lähetetään v a 1 t i o v a r a i n v a- 49652: ner, Tanttu, A. Tulenheimo, von Wright, 1 i o k u n t a a n. 49653: Akesson ja Österholm. 49654: 2) Ehld·otuksen llriksi tulli- j.a vientimak- 49655: sujen kantamisesta vuonna 1923 49656: llmoitusasiat: 49657: sisältävä hallituksen esitys n:o 49 esitel- 49658: Vapautusta eduskuntatyöstä saavat ed. lään. 49659: Kilpeläinen yksityisasiain vuoksi ensi 49660: torstaista lauantaihin ja ed. von Wright P u h e m i e s: Puhemiesneuvosto ehdot- 49661: sairauden vuoksi toistaiseksi. taa, että asia lähetettäisiin valtiovarainva- 49662: liokuntaan. 49663: 860 KMkivii:kikona 49664: 49665: Keskustelu: tunnettua on raskaimmin verotettu kai- 49666: kista yleisesti käytännössä olevista kulu- 49667: Rahaministeri Ryti: Kun hallituksen tustavaroistamme. Tilaston mukaan nousi 49668: esitys laiksi tulli- ja vientimaksujen kan- kahvin tulli prosenteissa tavaran arvosta 49669: tamisesta vuonna 1923 saattaa tulla edus- 1913 ainoastaan 22,9 %:iin. Nyt sama 49670: kuntaan vasta näin myöhään, marraskuun prosenttiluku liikkuu 90 prosentin vai- 49671: loppupuolella, on itsestänsä selvää, että heilla. 49672: tullikysymys kokonaisuudessaan ei tässä Kun se tulojen väheneminen, jonka kah- 49673: yhteydessä saata tulla käsittelyn alaiseksi. vin tullin alentaminen 2 markalla kiloa 49674: Harkittaessa mahdollisia muutoksia ensi kohti aiheuttaa ja joka nousee noin 25 49675: vuodeksi tullijärjestelmään, ovat nykyisen milj. markkaan on ollut korvattava, on 49676: hallituksen kädet myöskin olleet sidotut, näyttänyt tarkoituksenm ukaiselta vastaa- 49677: toiselta puolen ajan myöhäisyydestä, toi- vassa määrässä koroittaa sokerin tullia. 49678: selta puolen myöskin siitä, että vientitul- Tällä saavutetaan paitsi sitä etua, että ko- 49679: lien ja vientimaksujen tuotto jo on halli- timaista sokerintuotantoa entistä enem- 49680: tuksen esityksessä tulo- ja menoarvioksi män suojataan, myös suurempi tasapaino 49681: ensi vuodelle lyöty kiinni niin, että liik- näiden kahden artikkelin välillä tullivero- 49682: kumatila on ollut tavattoman ahdas. Näin tukseen nähden. Voidaan tietysti väit- 49683: ollen onkin ollut pakko, huolimatta siitä, tää, että sokeri verrattuna kahviin on tär- 49684: että kokemus kuluvana vuonna on osoitta- keämpi ravintoaine, mutta toiselta puolen 49685: nut, että erinäisiä muutoksia tullitariffissa on myös otettava huomioon, että sokeria 49686: olisi jo tälläkin kertaa ollut tarvis tehdä, varsin suuressa määrässä käytetään myös 49687: rajoittua ainoastaan harvoihin muutoksiin. nautintoaineena ja ylellisyyskulutukseen. 49688: Ensimäinen hallituksen esittämä muu- Sokerin tulli ennen sotaa kohosi yli 49689: tos koskee kahvintullin alentamista. Huo- 90 %:n tavaran arvosta; nyt sen sijaan 49690: limatta siitä, että kahvin hinta kuluvana sen tullimäärä liikkuu ainoastaan noin 49691: vuonna maailmanmarkkinoilla on ollut 40 %:n tienoilla. Se 50 pennin korotus 49692: suhteellisesti korkeampi kuin viime vuon- sokeritulliin nähden, joka on ehdotettu, 49693: na, on varsinkin valuutam parantuminen tuottaisi arvioimalla sokerin tuonnin noin 49694: viimeisinä kuukausina vaikuttanut, että 45-50 milj. kiloksi, jokseenkin saman 49695: tullin suhteellinen osuus kahvin myynti- määrän, minka kahvin tulli tuottaisi va- 49696: hintaan kotimaassa on kasvanut. Tästä jausta. 49697: taas on ollut seurauksena; että salakulje- Edelleen ovat olosuhteet näyttäneet sel- 49698: tus, joka tähän artikkeliin nähden jo ai- laisilta, että hallitus on katsonut itsensä 49699: kaisemmin on saavuttanut melkoisen laa- pakotetuksi ehdottamaan viljaan nähden 49700: juuden, on tullut entistä kannattavam- liukuvien tullien käytäntöönottamista. Mi- 49701: maksi ja senvuoksi osoittanut huolestutta- nulla ei tässä yhteydessä ole aihetta lähteä 49702: via merkkejä kasvamisesta. Ne takavari- periaatteellisesti selvittämään viljan tullien 49703: kot, joita tulliviranomaiset viime aikoina oikeutusta sellaisenaan. Tämä kysymys- 49704: ovat tehneet, ovat nousseet kymmeniin tu- hän on sekä puolelta että toiselta saanut 49705: hansiin kiloihin ja kun tiedetään, että perusteellisen valaistuksen niissä tulli- 49706: ainoastaan murto-osa salakuljetustavaroista debateissa, jotka tässä kamarissa parin 49707: tällä tavalla joutuu tullin käsiin, saate- viime vuoden aikana ovat tapahtuneet, ja to- 49708: taan arvata, että salakuljetus erinäisillä dennäköisesti se kysymys tulee esille illlyös 49709: paikkakunnilla on noussut sellaiseksi, että asian myöhäisemmissäkin vaiheissa. Mutta 49710: muitakin toimenpiteitä kuin tullivartioin- jos viljatullien kannalle yleensä asetutaan, 49711: nin tehostamista sitä varten on ollut tar- niin näyttää nykyinen aika olevan sellai- 49712: vis harkita. Tullitakavarikot kahtena vii- nen, että liukuvat tullit ehdottomasti ovat 49713: meisenä kuukautena ovat tänä vuonna asetettavat etusijaan kiinteiden tullien 49714: nousseet enempi kuin kaksi kertaa niin edelle. Viljan hinnat ovat nim. samanai- 49715: suureen määrään kuin vuoden kahdeksana kaisesti maailmanmarkkinoilla huomatta- 49716: ens1ma1senä kuukautena yhteensä. Tullin vasti laskeneet, kun meidän valuuttamme 49717: alentaminen kahville on senvuoksi tätäkin toiselta puolen on parantunut. Niin ly- 49718: näkökohtaa silmälläpitäen näyttänyt tar- hyenä aikana kuin toukokuusta syyskuu- 49719: peelliselta. Sitä voidaan myöskin puolus- hun on amerikkalaisen rukiin keskimää- 49720: taa silläkin perusteella, että kahvi, kuhm räinen kuukautinen markkinahinta vapaasti 49721: Tulli- ja vientima'but v. 19~. 861 49722: 49723: suomalaisessa satamassa alentunut 55 dol- tuodaan maahamme pääasiallisesti ainoas- 49724: larista 70 centistä 40 dollariin 91 centtiin taan yksiltä markkinoilta, amerikalaisilta 49725: ~li 26,46 %. Samanaikaisesti on dollarin markkinoilta. Sen laatu mi myös jok- 49726: keskikurssi huhtikuusta laskenut 52 mar- seenkin samanlainen; merkki W estern 2 49727: kasta 10 pennistä lokakuuhun •13 mark- on se merkki, jota melkein yksinomaan 49728: kaan 24 penniin eli siis 16 %:lla. Seu- maassamme käytetään. Näin ollen ei tar- 49729: rauksena tästä on ollutkin, että viljan vitse laskea vaihteluita useilla eri mark- 49730: hinta kotimaisilla markkinoilla on myös kinoilla, vaan perusteeksi voidaan ottaa 49731: suhteellisesti alentunut. Viljakonttorin hinnat ainoastaan amerikkalaisilla markki- 49732: maksamat hinnat ovat huhti-toukokuusta noilla. Kun päivitt.'tin on käytettävissä 49733: laskeneet 3 markasta 25 pennistä loka- cif-noteera ukset amerikalaiselle viljalle, 49734: kuuhun 2 markkaan 25 penniin eli siis muodostuu laskelma erittäin helpoksi, ja 49735: :30,8 %:lla ja tullihallituksen toimittaman myös tullihallituksen tilastokonttori kyke- 49736: tilaston mukaan on ulkomaalaisen viljan nee kuukauden loppupuoliskolla kuukau- 49737: cif-hinta samanaikaisesti laskenut 36,1 den alkupuoliskon keskihinnoista kaikissa 49738: %:lla. On itsestään selvää, että mikään maan tullikamareissa jättämään yksityis- 49739: kiinteä tulli ei riitä tällaisia heilahduksia kohtaisen selostuksen. Tällä tavalla saa- 49740: vastaan suojelemaan viljan säännöllistä daan lähtökohdaksi liukuville tulleille 49741: tuotantoa, ja erityisesti nykyoloissa on sangen läheisen ajan keskihinnat ja liu- 49742: otettava huomion, että vilja jo viime vuo- kuva tulli määrätyksi kutakin kuukautta 49743: den syksystä alkaen on kulkenut la,sku- varten, aivan edellisen kuukauden lopussa, 49744: konjunktuurin merkeissä, että hinnat sään- ja voidaan siten välttää ne hankaluudet, 49745: nöllisesti viime vuoden syksystä saakka mitä esim. Ruotsissa on aiheutunut siitä, 49746: ovat jo siis kuluvan vuoden huhti-touko- että liukuvan tullin määräämisperusteena 49747: kuuhun huomattavasti laskeneet. Riittävä on käytetty kaukaisemman menneisyyden 49748: kiinteä tulli olisi tietysti omansa ainoas- hintoja, jopa aina viisi kuukautta taakse- 49749: taan kohtuuttomasti rasittamaan kulutta- päin saakka. Näin modifieerattuna näyt- 49750: jia, minkä vuoksi on täytynyt koettaa tää hallituksen esittämä liukuva tullisys- 49751: keksiä sellainen liukuva tullisysteemi, joka teemi täyttävän ne vaatimukset, mitä sille 49752: tyydyttäisi maatalouden kohtuullisia vaa- voidaan asettaa, ja pystyvän käytännössä 49753: timuksia, ilman että se kumminkaan Eial- viemään tyydyttäviin tuloksiin. 49754: lisesti ja tarpeettomasti rasittaisi kulutta- Edelleen on hallitus esittänyt, että 49755: jia. Hallitus on- nyt poikennut viimevuo- vientitulleja, paperille ja pahville alennet- 49756: tisesta esityksestään liukuviin viljatullei- taisiin, pahville 2 markkaa sadalta kilolta 49757: hin nähden sikäli, että tuotantohinnan si- ja paperille 1 markka sadalta kilolta. 49758: jasta, joka viime vuoden ehdotuksen mu- Sekä hallitus että eduskunta ovat aikai- 49759: kaan aika ajottain olisi laskettu, on ehdo- sempina vuosina pyrkineet jatkuvasti vä- 49760: tettu määrättäväksi kiinteä perushinta, hentämään tätä vientiverotusta, joka muu- 49761: jonka alle ulkomaisen viljan hinnan täy- tamia vuosia sitten maassamme otettiin 49762: tyy laskea, ennenkuin liukuva tulli tulee käytäntöön. Ja nykyänsä näyttää olevan 49763: käytäntöön. Tällaiseksi perushinnaksi on syytä entistä enemmän pyrkiä pääsemään 49764: ottamalla toiselta puolen huomioon ulko- tästä verotusmuodosta, varsinkin, mikäli 49765: maalaisen viljan tämänvuotinen keskiarvo koskee jalostetumpia ieollisuustuotteita. 49766: t.oiselta puolen maataloushallituksPssa las- Valuutan parantumisen kauttahan ne suu- 49767: ketut tuotantokustannukset laskemalla sato ret näennäiset voitot, mitä teollisuus ai- 49768: sellaiseksi, kuin se n. s. kirjanpitotiloilla kaisemmin on ollut tilaisuudessa saavutta- 49769: viime vuosina on muodostunut, ehdotettu maan, ovat supistuneet ja eräät vientiteol- 49770: 2 markkaa 40 penniä. Tuontihinnan laske- lisuushaarat jo joutuneet verrattain vai- 49771: minen taas käytännössä on suunnih:ltu keisiin olosuhteisiin. Sen lisäksi saattaa 49772: tapahtuvaksi siten, että kutakin kuukautta tämän verotusmuodon käyttämisestä ai- 49773: varten perusteeksi pannaan edellisen kuu- heutua kauppapoliittisia vaikeuksia. Kun 49774: kauden ensi puoliskolla vallinneet ulko- hallitus kumminkin valtiovarain valiokun- 49775: maiset cif-hinnat kontrolloimaila näitä sa- nan jo kohtamaihin ryhtyessä päättämään 49776: manaikaisilla tullihallituksen laskemilla ensi vuoden tulo- ja menoarvion toista lu- 49777: tuontihinnoil1a. Menetelmä on sangen yk- kemista, ei ole tietysti voinut ryhtyä 49778: sinkertainen, sillä ruista kuten tunnettua uudelleen muodostamaan tulo- ja menoar- 49779: 862 Keslkivii.klkona 2:2 p. marras.kuuta. 49780: ·~~- 49781: 49782: 49783: 49784: 49785: vion tulopuolta, on hallituksen täytynyt maksuista. Tullien summa olisi tehnyt 49786: vientiverotukseenkin nähden pysyä niiden 25,8 % tämän vuoden budjetin menoista. 49787: summien rajoissa, joiksi näiden antama Todellisuudessahan on asianlaita sillä ta- 49788: tuotto on arvioitu. Kun kumminkin vien- valla, että tullitulot tänä vuonna ovat ol- 49789: titullit jo lokakuun loppuun ovat tuotta- leet paljon suuremmat kuin miksi ne oli 49790: neet 26,798,131 markkaa ja niiden tuotto arvioitu viime vuonna. Hallitushan lisä- 49791: ensi vuodeksi on arvioitu ainoastaan 25 budjetissaan arvioi tuontitulleista saatavan 49792: miljoonaksi markaksi, on katsottu mahdol- kokonaista 184 miljoonaa markkaa yli 49793: liseksi ehdottaa alennuksia sellaisille tava- viime vuoden lopulla arvioidun määrän, 49794: roille, jotka helpotusta tätä nykyä enim- eli siis yhteensä 725 miljoonaa markkaa, 49795: män kaipaavat. Ehdotetut alennukset ai- vientitulleista 9 miljoonaa yli viime vuon- 49796: heuttavat jonkun verran yli 2 miljoonan na arvioidun määrän eli siis yhteensä 29 49797: markan tulojen vähennyksen ensi vuoteen miljoonaa, ja vientimaksuista 17 miljoo- 49798: nähden. naa markkaa yli arvioidun määrän eli siis 49799: Mitä vientimaksuihin tulee, niin ovat ne 27 miljonaa markkaa, eli yhteensä tulli- 49800: ensi vuoden tulo- ja menoarviossa arvioi- tuloja 781 miljoona markkaa. Tämä tulli- 49801: dut 20 miljoonaksi markaksi, mutta ovat tulojen määrä rmerkitsee kokonaista 31,4 % 49802: lokakuun loppuun kuluvana vuonna tuot- tämän vuoden budjetin ja lisäbudjetin yh- 49803: taneet 24,076,736 markkaa, joten myös teenlasketuista menoista. Tämä luku osoit- 49804: vientimaksuja määrättäessä huomattavia taa, että kehitys meidän maassamme on 49805: alennuksia voimassa olevista tariffeista nyt kysymyksessä olevassa suhteessa käy- 49806: voidaan varsinkin juuri jalostetumpiin nyt taaksepäin ennen maailmansotaa val- 49807: teollisuustuotteihin, kuten paperiin näh- linneista oloista. Viime vuoden tullikäsit- 49808: den, saada aikaan. telyssähän ed. Holma mainitsi, että vuon- 49809: Lopuksi on ha!Htus ehdottanut poistet- na 1914 tullitulot meidän maassamme oli- 49810: tavaksi sen määräyksen nykyään voimassa vat vain 24,8 % valtion menoista. Siis tä- 49811: olevasta tullilaista, että hallituksella olisi män vuoden luku viittaa siihen että tulli- 49812: oikeus antaa tuontikieltoja. Viime vuonna verotus on huomattavasti raskaampi kuin 49813: olojen ollessa vielä melkoista epäsäännöl- aikana ennen maailmansotaa. Samaan tu- 49814: lisempiä krutsottiin tällainen valtuutus lokseen voi tulla toistakin tietä. Jos las- 49815: hallitukselle tarpeelliseksi. Sitä ei kuiten- kee, paljonko tänä vuonna todennäköisesti 49816: kaan kuluvan vuoden aikana ole kertaa- saatavat tullitulot tekevät asukasta kohti, 49817: kaan tarvinnut ottaa käytäntöön, minkä niin saadaan tulokseksi 237 mk. Vuonna 49818: vuoksi hallitus ehdottaa nyt tästä oikeu- 1913 oli vastaava luku 18 mk. 40 p. 49819: desta luovuttavaksi. Tämä osoittaa. että meidän maassamme 49820: tulleilla peritään maan asukkailta suh- 49821: Ed. Keto: Kuten herra rahaministeri teellisesti enemmän veroja kuin ennen maa- 49822: on esityksessään selostanut, niin nyt edus- ilmansotaa. Tämä asukasta kohti tuleva 49823: kunnalle esitetty uusi tullitaksa on suun- keskimäärähän on suurempi kuin mitä ra- 49824: nilleen sama kuin nyt tänä vuonna voi- hanarvon aleneminen edellyttäisi. Kuten 49825: massa oleva. Tämä merkitsee, että tullien jo viime vuonna osoitettiin, niin kysymyk- 49826: muodossa kannettava kulutusverotus tulee sessä olevan kulutusverotuksen tekee vielä 49827: ensi vuonnakin pysymään suunnilleen sa- kohtuutt.omammaksi se seikka, että se 49828: manluontoisena kuin mitä se oli tähän pääasiassa kohdistuu elintarpeisiin ja ylei- 49829: saakka. siin nautintoaineisiin. Viime vuoden tulli- 49830: Minun ryhmäni taholta osotettiin viimE, tuloja arvioitaessa mainittiin, että yksin- 49831: vuoden tullita.ksan käsittelyssä eduskun- omaan neljän tärkeän kulutus- ja nautinto- 49832: nassa, mitenkä kohtuuttoman korkea tul- aineen, nimittäin vehnän, kahvin, sokerin 49833: lien muodossa kannettava kulutusverotus ja tupakan arvioidut tullitulot tulisivat 49834: meidän maassamme on. Muistutan tästä t. v:n tullitaksan mukaan tekemään koko- 49835: keskustelusta vain eräistä seikoista. Viime naista 64,6 % tuontitullituloista ja yhdessä 49836: vuoden tullitaksaa käsiteltäessä arvioitiin muitten ravinto- ja nautintoaineitten tul- 49837: sen avulla saatavat tuontitullitulot 531 lien kanssa 83~84 % ; vastaavat luvut 49838: miljoonaksi markaksi, johonka oli lisäksi vuonna 1914 olivat 50 ja 62 %. Hallitus 49839: vielä tuleva 20 miljoonaa markkaa vienti- ehdottaa, että tämä tällainen kohtuuton 49840: tulleista ja 10 miljoonaa markkaa vienti- tullimaksu pysytettäisiin entisellään. Se 49841: Tulli- ja vientima:but v. 1'923. 863 49842: 49843: 49844: arv101 ensi vuonna saatavan tuontitulleja mk. 40 penniä), jonka alle viljanhinnan 49845: ()55 milj. markkaa ja vientitulleja 25 milj. tulee laskea, ennenkuin liukuva tulli saat- 49846: markkaa. Näitten arvioitujen tullitulojen taa tulla kysymykseen. Hallituksen esi- 49847: summa tekee 28,8 % ensi vuoden talous- tyksessä uskotellaan, että senjälkeen kuin 49848: .arvion menoista, siis joka tapauksessa tämä muutos on tehty, kaikki muistutus- 49849: melkoista suurempi prosenttimäärä kuin ten aiheet ovat poistuneet tähän· tulliin 49850: vastaava luku aikana ennen maailmanso- nähden. Minun mielestäni eivät suinkaan 49851: taa. Minun mielestäni eduskunnan ei olisi vielä tämän muutoksen kautta kaikki oi- 49852: tälläkään kertaa ajan lyhyydestä huoli- keutettujen muistutusten aiheet ole poistu- 49853: matta yksinkertaisesti tyydyttävä siihen, neet. Jo periaatteellisesti tätäkin liukuvaa 49854: '(lttä sellaisenaan hallituksen ehdottamilla tullia vastaan voi tehdä saman muistutuk- 49855: pienillä muutoksilla tänä vuonna voimassa sen, joka on tehtävä jokaista liukuvan tul- 49856: .ollut tullitaksa säilytettäisiin. Viime lin luontoista tullia vastaan, nimittäin sen 49857: vuonna jo tehtiin tullitaksaan useita muu- huomautuksen, että on epäilyttävää yhteis- 49858: toksia, jotka lisäsivät tuntuvasti kulutta- kunnan kannalta ryhtyä korvaamaan sel- 49859: jain verotusta. Lisättiinhän useitten tär- laisten tuottajain tappioita, jotka eivät voi 49860: keitten elintarpeitten ja nautintoaineitten tuottaa tuotteitaan maailmanmarkkinahin- 49861: tullia. Rukiin tulli koroitettiin 8 pennistä toihin. Jos kaikki tuottajat rupeavat teke- 49862: 25 penniin, ruisjauhojen tulli korotettiin mään samanlaisia johtopäätöksiä kuin mitä 49863: 11-13 pennistä 35-40 penniin, riisin maataloustuottajamme tahtovat tehdä, niin 49864: :tulli 45-7 5 penniin kilolta, sokerin tulli minusta tällöin johdutaan erittäin arvelut- 49865: 1: 50 ja 1: 80:stä 2:- 2: 30:iin, sianlihan taviin seurauksiin. 49866: tulli 40 pennistä 1 markkaan 20 penniin, Mutta tätä tällaistakin liukuvaa tullia 49867: ihran y. m. samanlaisten aineiden tulli 25 vastaan, jollaista hallitus ehdottaa, voi mi- 49868: pennistä 60 penniin, tuoreen sillin tulli 30 nusta tehdä käytännönkin kannalta erit- 49869: pennistä 50 penniin ja kuivan kalan tulli 30 täin huomattavia muistutuksia. Sekin liu- 49870: pennistä 40 penniin, ·muita koroituksia kuva tulli, jollaista nyt ehdotetaan, tuottaa 49871: mainitsematta. Minä pyytäisin suositella taloudelliseen elämään erittäin suuren epä- 49872: valtiovarainvaliokunnalle näihin tullimää- varmuuden momentin. Eduskunnan jäse- 49873: riin nähden sitä vastalauseita, jonka viime nille on jaettu eräs kirjanen: , Valuutta- ja 49874: vuonna valtiovarainvaliokunnan tulliosas- viljanhintapolitiikka", jonka professori 49875: ton sosialidemokraattiset jäsenet liittivät Kilpi on Suomen Pankin valtuusmiesten 49876: valiokunnan mietintöön. toimesta laatinut liukuvista tulleista. Pro- 49877: Tämän lisäksi haluaisin lausua muuta- fessori Kilpi esittää tässä kirjassaan erit- 49878: man sanan niistä muutoksista, jotka halli- täin tähdellisenä muistutuksena liukuvia 49879: tus nyt ehdottaa tehtäväksi tänä vuonna viljatullia vastaan erään seikan, joka täy- 49880: voimassa olleisiin tullieriin nähden. Näitä sin soveltuu myöskin hallituk.sen esittämiin 49881: muutoksiahan on kolme. Ehdotetaan nimit- liukuviin tulleihin. Professori Kilpi lau- 49882: täin kahvitullia alennettavaksi, viljalle ase- suu tässä kirjassaan: ,Alituinen tullin, ni- 49883: tettavaksi n. s. liukuva tulli ja sokeritulli mittäin liukuvan tullin muutos tuo levot- 49884: korotettavaksi. Kahvitullin alennukseen toman momentin talouselämään ja antaa 49885: nähden pyydän viitata vain jo mainitse- aihetta keinotteluun. Jos seuraavan kuu- 49886: maani viimevuotiseen sosialidemokraattien kauden tullimäärät voidaan vahvistaa vain 49887: vastalauseeseen. - Mitä nyt ehdotettuun jotakuta päivää aikaisemmin kuin ne tule- 49888: viljatulliin tulee, niin minulla on erittäin vat käytäntöön, on kauppiaan, joka esim. 49889: suuria epäilyksiä tällaisen liukuvan tullin suoraan Amerikasta tuottaa viljaa, mahdo- 49890: soveltuvaisuuteen nähden. Viime vuonna- tonta tietää, minkä tullin mukaan hänen 49891: han liukuvista tulleista käytiin ankaria tais- ostamansa vilja tullaan tullaamaan. Toi- 49892: teluja ja eduskunta silloin hylkäsi sellais- nen seuraus: Kun hinnat osoittavat lasku- 49893: ten tullien käytäntöön ottamisen. Nyt suuntaa, oli seuraus, että se, joka tuotti 49894: nämä tullit tuodaan hallituksen taholta jäl- viljaa lähimmistä ulkomaan paikoista, sai 49895: leen eduskunnan käsiteltäviksi, tosin muu- viljan tullatuksi pienemmällä tullimaksul- 49896: tetussa muodossa. Nythän ei hallituksen la kuin kauempaa itse tuotantomaista osta- 49897: esityksen mukaan n.s. tuotantohintaa olisi nut. Samana päivänä ostettu vilja joutuu 49898: enää vartavasten laskettava, vaan hallitus eri tullimäärien alaiseksi. Tullin muuttu- 49899: ehdottaa määrättäväksi kiinteätä rajaa (2 misen mukaan voitiin jo matkalla oleville 49900: K~vii.il..-ikona: 2,2, .p. marraskuuct.a. 49901: - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -- 49902: 49903: viljaerille antaa uusia ordereita j. n. e." ole se syynä, että meillä ei olisi riittävästi 49904: Tästä syystä minun nähdäkseni on erin- peltoalaa viljanviljelykselle, vaan syynä on 49905: omaisen arveluttavaa ottaa meillä käytän- se, että niillä saadaan liian pieniä satoja. 49906: töön minkäänlaista liukuvau tullia. Meidän satomme eivät ole kuin puoli 49907: Mutta nähdäkseni maan kansantalouden Tanskan sadoista. Jos saamme viljatullin 49908: suojeluksen kannaltakaan ei tällaisen vilja- niin se epäilemättä kiihoittaa maamiestä 49909: tullin asettaminen enää tällä hetkellä ole viljelemään viljaa, mutta samalla karjan- 49910: ollenkaan aktuellinen. Asianlaita on kyllä hoito vähenee. Mutta seuraus olisi, että 49911: siten kuin täällä herra maatalousministeri lantaa tulisi vähemmän, pellot ryöstettäi- 49912: mainitsi, että viime kuukausina vilja.n hin- siin, eivätkä ne enää kasvaisi sitäkään 49913: nat ovat alentuneet huomattavasti. Tämä- viljamäärää, jonka ne nyt kasvavat. Meil- 49914: hän on johtunut siitä, etä tänä vuonna tuli lä on karjanhoito luonnollinen maatalous- 49915: aivan tavattoman runsas maailman sato, jol- haara ja sen avulla meidän on pyrittävä 49916: laista ei ole saavutettu sitten vuoden 1915. eteenpäin. On varmaa, ettei keinotekoi- 49917: Maailmanmarkkinoilla tämä seikka on pai- sesti kiihoit-tamalla voida pysyväisesti vil- 49918: nanut viljanhinnat alas. Mutta nythän on jan viljelystä enentää. Sikäli kuin karjaa 49919: jälleen nouseva suunta viljanhintoihin näh- lisätään, sikäli pellot kasvavat eikä kestä 49920: den vallitsevana, niin että ei ole tältäkään monta vuotta, ennenkuin tämä maa tuottaa 49921: kannalta tarpeellista ajatella liukuvia tul- niin paljon viljaa kuin se tarvitse. Se on 49922: leja. kansantaloudelliselta ja maa taloudelliselta 49923: Näin ollen minä puolestani pyytäisin ka.nnalta oikea oppi, saarnatkoot suurvilje- 49924: valtiovarainvaliokunnalle ehdottaa, että lijät mitä hyvänsä." - Ja professori Geb- 49925: tälläkin kerralla hyljättäisiin hallituksen hard on eräässä kirjoituksessa ,Yhteis- 49926: ehdotus liukuvain tullien voimaan saatta- kuntataloudellisessa Aikakauskirjassa" lau- 49927: misesta meillä. Mutta mielestäni olisi sa- sunut samasta asiasta seuraavasti: ,Keski- 49928: malla kertaa mentävä vielä pitemmälle, kokoisten ja suurempien maanviljelijäin 49929: otettava koko askel, poistettava kaikki vil- keinotekoinen yllytläminen lisäämään mai- 49930: jatullit. Minulla oli viime vuoden viljatul- taan varsinkin Etelä- ja Länsi,Suomessa 49931: lin taksan käsittelyssä tilaisuus osoittaa, leipäviljan kasvattamista varten on yleensä 49932: mitenkä viljatullien avulla ei suinkaan nykyoloissa pidettävä kansantaloudelli- 49933: kyetä nostamaan pysyväisesti viljan tuo- sesti vääränä, sillä se viepi ryöstöviljelyk- 49934: tantoa. Tämän väitteen todistukseksi voin seen, kun sitä vastoin meidän maatalou- 49935: viitata kahden pätevän asiantuntijan lau- temme luontaisedellytykset päinvastoin 49936: suntoon. Eduskunnan herra puhemies, viittaavat karjanhoitoon ja senvuoksi ja. 49937: itse käytännöllinen maanviljelijä, on lau- sen avulla voimaperäiseen viljelykseen." 49938: sunut eräässä viime kesänä pitämässään esi- Mutta on olemassa muitakin syitä, jotka 49939: telmässä viljatullien vaikutuksesta viljan vaikuttavat, että viljatullien avulla ei py- 49940: tuotantoon seuraavaa, mikä minun ym- syväisesti kyetä viljantuotantoa edistä- 49941: märtääkseni on täydellisesti paikkansa pi- mään. Viljatulleista on seurauksena, kuten 49942: tävä: ,Tanskassa on kehitys parin kolmen- jokainen kansantalouden oppikirja opettaa,. 49943: kymmenen vuoden kuluessa tapahtunut että syntyy maakeinottelua ja maaperän 49944: sillä tavalla, että Tanska on jaksanut ko- arvo keinotekoisesti kohoaa. Tämä vai- 49945: hottaa oman viljanviljelyksen siihen mää- kuttaa, että viljatullien tuotantoa kiihoit- 49946: rriän, ettei sen tarvitse tuoda viljaa ulko- tava vaikutus ennen pitkää menee hukkaan 49947: mailta ja Tanska eli sodan aikana loista- sitä mukaa kuin IDJaatilat vaihtavat omista- 49948: vasti. -Pikku Tanska, jossa asukkaita on jia ja uudet haltijat saavat tiloistaan mak- 49949: paljon, mutta maata vähän ja sekin suu- saa lisätullien määrän kapitalisoituna tai 49950: reksi osa.ksi huonoa. Ja Tanska ei suin- enemmänkin. Keinotekoisesti noussut maa- 49951: kaan ole tähän tulokseen päässyt vilja- perän hinta vaikeuttaa uusien viljelijäin 49952: tullien avulla yksipuolisesti viljanviljelys- pääsyä maahan käsiksi, mikä meillä olisi 49953: tään kehittämällä, vaan aivan päinvas- välttämätöntä, jos aiotaan viljan tuotantoa 49954: taista tietä, kehittämällä karjanhoito-aan. niin sanoakseni luonnollisella tavalla lisä- 49955: Mitä korkeammalle karjanhoito on ke- tä. - Näin ollen kun minusta viljatulleilla 49956: hittynyt, sen enemmän ovat pellot saaneet ei pystytä pääsemään siihen tulokseen, jo- 49957: lantaa ja sen suuremmat sadot on saatu hon niillä sanotaan pyrittävän, ja kun ne- 49958: viljasta. Ei meilläkään viljantuotannossa merkitsevät kuluttajille heidän tärkeimmän 49959: Tulli- ja vientimalksut v. 1923. 865 49960: 49961: 49962: elintarpeensa ankaraa verotusta, olisi kerta demokraattiset jäsenet vastalauseessaan eh- 49963: kaikkiaan tästä viljatullista luovutt-ava. dottivat. 49964: Lopuksi pyydän hiukan kosketella nyt 49965: ehdotettua sokeritullin koroitusta. Sokeri- Ed. S a 11 i l a: Tulliverotus on yleensä 49966: tullin koroitusta ehdotetaan osaksi finanssi- halutuin varakkaan luokan toimeenpaneroa 49967: poliittisista, osaksi suojelustullipoliittisista veromuoto, mutta työväelle se on mitä tur- 49968: syis-tä. Suojelustullin luonne on tällä nyt miollisin. Tulliverotus on minun mieles- 49969: ehdotetuna tullilla sikäli, että sen avulla täni verrattava erääseen Tietosanakirjassa 49970: tahdotaan tehdä mahdolliseksi sokerijuu- määriteltyyn käsitteeseen, jossa sanotaan: 49971: rikkaan viljelys meidän maassamme. Minä ,Joka salaa ottaa toisen irtaimen omaisuu- 49972: myönnän, että niin sanotut kasvatustullit den omaksi tai toisen hyödyksi" j. n. e. 49973: ovat teoreettisesti puolustettavissa. Sellai- Samalla lailla otetaan tulliveroakin ihmis- 49974: set tullit nimittäin, joiden avulla voidaan ten siitä useinkaan tietämättä. Niinpä 49975: luoda maahan joku tuotannonhaara, jolla henkilö, joka nauttii kunnalta avustusta, 49976: on menestymiseen edellytyksiä, vaikka se maksaa kahvi- ja sokerikilosta samanlai- 49977: aluksi ankaran ulkomaisen kilpailun sen veron kuin miljoonien omistaja. Voi- 49978: vuoksi ei ilman tullisuojaa pääse käyn- daankohan tässä nähdä mitään kohtuulli- 49979: tiin. Mutta minun ymmärtääkseni sokeri- suutta, oikeutta ei siinä ainakaan ole. 49980: juurikkaan viljelys ei ole sellainen tuo- Odottaisin, että tästä nurinkurisuudesta 49981: tannon ala, jolle olisi syytä asettaa tällai- vähitellen luovuttaisiin, mutta kehitys 49982: nen kasvatustulli. Mikäli olen asiaa ym- näyttääkin kulkevan aivan toiseen suun- 49983: märtäviltä ma.anviljelijöiltä kuullut, niin taan. Pyritään yhä lisäämään tärkeitten 49984: sokerijuurikkaan viljelys ei tule meidän kulutustavarain tullia. Niinpä sokeritulle- 49985: maassamme menestymään ilman pysyväis- jakin, niinkuin mainittiin, ehdotetaan koro- 49986: tä korkeata sokeritullia. Yhtenä sellai- tettavaksi 2 markasta 2: 50 penniin ja puh- 49987: sena syynä, jotka tekevät sokerijuurikkaan distetun sokerin tullia 2: 30 pennistä 3 49988: kannattavan viljely ksen mahdottomaksi, markkaan kilolta. Yksin tuontitullia on 49989: mainittakoon lyhyesti, että meillä on liian laskettu saatavan 655 miljoonaa, kun sen- 49990: lyhyt kesä, jonka vuoksi sokerijuurikkaat sijaan tulo- ja omaisuusvero tekee halli- 49991: eivät tule tarpeeksi suuria ja sokeripitoi- tuksen talousarviossa vain 440 miljoonaa 49992: ~ia. Toisena tärkeänä seikkana on mainit- markkaa. Pyytäisin arvoisia edustajia 49993: tava, että meillä syksy on liian lyhyt so- ajattelemaan elintarvetullikysymyksen vai- 49994: kenjuurikkaan taloudelliselle käsittelylle. kutusta vähävaraiseen kansanainekseen. 49995: Korjuun täytyy tapahtua liian lyhyessä Kun tietää, miten taloudellisesti ahtaalla 49996: ajassa. Syyssateet ja syyskylmät vaikut- moni työläisperhe, uutisviljelijä ja pikku- 49997: tavat meillä hyvin usein sen, että suuri virkamies elää, miten esim. kahvia ostetaan 49998: osa juurikassadosta on jätettävä maahan. 1/4 kilon ja usein sadan gramman erissä 49999: Näinollen sokerijuurikkaan viljeleminen on kerrallaan, kun ei ole varaa ostaa run- 50000: erinomaisen epävarmaa. Lisäksi tulee vielä saammin ja tästä neljänneskilon erästä 50001: eräs seikka. Sokerijuurikkaan korjuu syk- valtio kahmaisee 3 markkaa veroa, uuden 50002: syllä sekoittaa maanviljelijän muut työt. ehdotuksen mukaan 2: 50 penniä eli lähes 50003: Syyskynnöt jäävät vaivalloisen sokerijuu- puolet tavaran hinnasta, niin kysyy ihmeis- 50004: rikkaan korjuun takia usein tekemättä, sään. voikohan löytyä ketään, joka täl- 50005: niin että silloin kuin ma.anviljelijä meillä laista veroa puolustaa? Onhan meillä val- 50006: antautuu sokerijuurikasta viljelemään, hä- tion ja kunnan verotuksessa jo otettu vaa- 50007: nen muu maataloutensa tavallisesti tästä timattomia askeleita oikeudenmukaisempaa 50008: joutuu kärsimään. Koska näinollen mie- verotusta kohti. Eiköhän jo olisi korkea 50009: lestäni meillä ei ole luonnollisia edelly- aika ryhtyä tullilainsäädännössäkin kul- 50010: tyksiä sokerijuurikkaan viljelykselle, ei ole kemaan samoja latuja. Ainakaan mieles- 50011: myöskään mitään syytä koettaa kasvatus- täni ei missään tapauksessa olisi elintarve- 50012: tullilla sitä edistää. Siitä syystä minä tulleja ryhdyttävä korottamaan. Mieles- 50013: olen sitä mieltä, että tähän sokeritullin täni olisi jo aika ryhtyä kokonaan elin- 50014: koroitukseen ei ole mentävä vaan on tarvetullit poistamaan, sillä se on, jos mi- 50015: tässäkin suhteessa valiokunnalla syytä ot- kään mitä epäoikeudenmukaisin verotus- 50016: taa. harkittavakseen ne tullimäärät, joita muoto. Hankittakoon valtiolle tuloja 50017: viime vuonna tullivaliokunnan sosiaali- muulla lailla, supistettakoon valtion me- 50018: 109 50019: 866 K~viLk!kona 22 .p. marraekuU'ta. 50020: ----------~-----·--·----·-. 50021: 50022: 50023: 50024: 50025: noja. Mielestäni tulliverotus, joka on täl- målstullar icke kunna försVJaras ur ekono- 50026: lainen salakähmäinen, tällainen epäoikeu- misk synpunkt, icke ur social synpunkt, 50027: denmukainen vero, ei saisi enää pitem- men må:hända ur national-politisk synpunkt. 50028: mälle jatkua, ei ainakaan välttämättä- ehuru ur denna endast då, ifal:l man tänker 50029: mille elintarpeille olisi enää tullia säly- sig vår national-politik inriktad mot ett 50030: tettävä. Toivoisin, että asianomainen va- krig. Detta är ett fullkomligt riktigt -på- 50031: liokunta kiinnittäisi tähän vakavaan asiaan stående, och jag ber att få uttala min 50032: riittävästi huomiota. tacksamhet mot Finlands Banks fullmäk- 50033: tige för att de låtit riksda,gens ledamöter 50034: Ed. Schauman: Ehuru jag för niin bliva bekanta med denna broschyr, som 50035: enskilda del icke skulle hava något emot enligt min åsikt är, liksom :många andra 50036: att vissa viktiga tulisatser bleve ändrade arbeten av samma författare, av verkligt 50037: för nästa år, ehuru icke ändrade i den god beskaffenhet. 50038: riktning regeringen föreslår, så måste jag Vad jag uti regerin,gens -proposition. 50039: dock, om jag försöker stälia mig -på en såvitt den angår spannmålstullarna, skall 50040: o-p-portun stånd-punkt, förvåna mig över att uppehålia mig litet vid är införandet av 50041: re,geringen ansett detvara läm-pligt att röra glidtullar. Regeringen ,gör nu ett kramp- 50042: vid de viktiga tul'lsatser, vilka regeringen aktigt försök att på nytt få in dessa ,glid- 50043: nu föreslår tili ändring i -propositionen. tuliar, om vilka -professor Kil-pi, som s-pe- 50044: Hade det icke varit klokare ur re,geringens cielit fått i uppdrag att undersöka deras 50045: synpunkt att nu helt enkelt förlänga för verkningar, säger, att de äro omöjli,ga i 50046: ett år framåt den ,gällande tulltariffen, då vilken form de än må införas. Finansmi- 50047: ju ändå, enligt vad regeringen meddelar nistern har försökt försvara glidtullarna. 50048: i motiven tili propositionen, en ny stadig- och han framhöl'l att det system, som nu 50049: varande tulltariff är under utarbetande och är avsett att tiliäm-pas, kom:mer att und- 50050: sannolikt komm:er att snart överlämnas tili vika de fel, som vidlåtit systemet i Sverige. 50051: riksdagen? J ag kan icke finna annan för- Det är en sanning med stor modifikation. 50052: klaring tili regeringens tillvä,gagående än Vad här nu förordas i regerin,gens propo- 50053: den, att agrarintressena, icke typen Lohis sition är för det första ett minimipris åt 50054: av honom själv missförstådda intressen, jordbrukarne på s-pannmål och för det 50055: utan ty-pen Westermarcks intressen, blivit andra, att detta minimuru skall garanteras 50056: övermäktiga och fått regeringen, och även genom en tuli, som skall rätta sig eftm 50057: de framstegsvänliga och 'liberala elementen kostnaderna för den importerade rå,gen be- 50058: däri, att omfatta -propositionen sådan den räknade efter föregående månads -prisför- 50059: nu ser ut. hållanden. N u vet emeliertid regeringen 50060: Storgodsägaren och de mindre jord- lika väl som var.ie s-pannmålsim-portör, att 50061: ägare, som följa dem i släptåget, de kun- spannmålen icke kan importeras så fort. 50062: na · icke finna sig i det, att en lå,gkon- utan att transporten av varan dröjer un,ge- 50063: .iunktur inträffat för dem liksom för så fär tre månader. Under denna tid hava 50064: många andra -producenter. De hava så prisen förändrats och till föl.id därav också. 50065: länge levat i en ,glänsande högkon.iunktur. på grund av glidtullsystemets införande. 50066: att de nu måste söka få en ersättnin,g från tullen. Spannmå:lsimportören kan således 50067: det allmänna för sina minskade vinster i omöjligt veta, viiken tull han slutli.,gen 50068: form av hö.ida spannmålstullar och höjda kommer att få betala, och följden blir. 50069: tullar också till förmån för den eljes obe- också enligt detta system, den som enligt 50070: tydliga råsocker-produktionen. professor Kilpis undersökning har visat 50071: V ad s-pannmålstullarna beträffar, har sig i Sverige, att s-pannmå:lsimportören 50072: jag mån,ga gånger uttalat mig mot dem stundom får lov att giva andra order åt 50073: helt och hållet i -princip och skall icke sitt fartyg, medan det är på väg, och de- 50074: nu upprepa det, som jag tidigare anfört. stinera det tili en annan ort än den han 50075: Jag ber endast att få konstatera den egen- tänkt sig, d. V. S, han importerar icke 50076: domliga koincidens soon föreligger däri, att varan alls, emedan det ej lönar sig. Det är 50077: Finlands Banks fuHmäktige hava låtit ut- nu detta system, egnat att framkalla 50078: dela en broschyr, författad av en verkligt osäkerhet för spannmålsimportörerm och 50079: kunnig nationalekonom, -professor Kilpi, i enligt min tanke att dessutoon onödigtvis 50080: viiken författaren framhåller, att spann- och orättvist höja s-pannmålstullen, som 50081: Tulli- ja vientimaksut v. 1923. 867 50082: 50083: regeringen förordar till införande. Vi nu lönar sig det icke, då vi kunna få 50084: kunna vara fullkomligt säkra på att, om socker tili 9 mark och 9:75 i minuthandeln. 50085: -detta system blir godkänt, kommer det att Här är en sak ännu i fråga om socker- 50086: visa sig bankruttmässigt inom ett år, men tullen, som bör beröras, nämligen skillna- 50087: kanske det är detta som regeringen avsett. den mellail tullen på raffinerat och oraffi- 50088: Den går ut från att i den permanenta ta- nerat socker. Genom att höja denna skill- 50089: rjff, som skall stiftas, komma ändå högre nad från 30 tili 50 penni har man velat 50090: fasta tullsatser. Vi i Finland ha ju varit bereda ett skydd åt sockerraffinadörerna. 50091: benägna att göra experiment på många om- som bilda en mäktig ring, viiken kallar sig 50092: råden och ha delvis lyckats, men huvud- Finska Sockeraktiebolaget. (Ed. Keto: 50093: sakligen tmisslyckats. Här gäller det icke Trust!) A vsikten är att med denna höj- 50094: a,tt göra ett nytt experiment, utan att ning av skillnaden meUan tullen på oraf- 50095: göra om ett experiment, som i andra Iän- finerad O<~h raffinerad vara utestänga den 50096: der misslyckats. Det är en ny sida i vår utländska raffinerade varan. J ag tror att 50097: lagstiftning·, som man nu kommer att få detta är onödigt, ehuru den från utlandet 50098: stifta bekantskap med. imporlerade raffinerade varan ställer sig 50099: .Jag skall nu lämna spannmålstullarna billigare i handeln än den här raffinerade. 50100: och övergå till regeringens proposition i Det är onödigt därför att vårt folk vant 50101: övrigt. Regeringen börjar mycket vackert sig vid ett visst slag av socker, just det 50102: med, att emedan kaffetullen har varit för som raffineras här. Det skall vara myc- 50103: hög enligt regeringens åsikt och framkallat ket hårt, så att man kan dricka kaffe på 50104: smuggling, så önskar regeringen nu sänka bit, som det heter. Det raffinerade socker. 50105: kaffetullen. Men för att få en ekvivalent som importeras utifrån, har icke denna 50106: i statens inkomster föreslås en höjning på egenskap. Det är icke tillräckligt hårt, det 50107: sockertullen. Detta har dock ej varit re- är mjukt, och därför betala konsumenter- 50108: geringens egentliga tanke. Regeringens na hellre litet mera för Tölö-socker än för 50109: tanke har varit den, att betodlingen och ' det utländska. (Ed. Colliander: Det ame- 50110: Finska råsockerfa.briken, som har mäktiga rikanska är hårt.) Jag tror därför att. 50111: aktionärer i regeringen närstående kretsar ehuru regeringens förslag är besjäla;t av de 50112: och partier, behöver skydd. Och emedan bästa avsikter mot Finska Sockeraktiebo- 50113: denna förhöjning av tullen på socker laget, det ändå icke har så stor praktisk 50114: skulle vara ovälkommen för en mängd kon- betydelse. 50115: sumenter, tili vilka även regeringen nära- För att nu emellertid göra konsumenter- 50116: stående partier höra, har man i stället fö- na av socker och kaffe tillfreds har rege- 50117: reslagit en sänkning av kaffetullen. Det ringen föreslagit en lindrig sänkning a.v 50118: är nog regeringens verkliga tanke, och icke kaffetullen. Finansministern har motive- 50119: den, som i propositionen föregives. Den rat detta därmed, att smugglingen av kaffe 50120: höjning av sockertullen, som nu föreslås, tilltagit och att man nu borde försöka gö- 50121: är, som jag sade, avsedd att bereda ett ra slut på denna smuggling. Men det var 50122: skydd åt betodlingen och åt Finska råsoc- , en sak, som brast i finansminrsterns bevis- 50123: kerfabriken. Men efter vad jag har mig , föring, och det var den som gällde frå- 50124: bekant. torde icke Finska råsockerfabri- .e:an: blir det verkligen slut :rned smugg- 50125: kens ställning vara sådan, a tt den ens med lingen genom denna obetydliga sänkning? 50126: detta skydd kan komma tillrätta. Vi kom- Nej, det blir det icke, ty smugglingen kom- 50127: ma sålunda snart att kunna motse en yt- mer fortfarande att löna sig, om icke kaf- 50128: terligare höjning av sockertullen, då me- fetullen sänkes mera än regeringen föreslår 50129: ningen synes vara att gå tillväga 1med regeringen har föreslagit endast en 50130: Finska råsockerfabriken såsom man hade sänkning från 12 till 10 mark, men en 50131: för avsikt att göra med Städernas Hypo- sänkning till minst 8 mark vore nödvän- 50132: tekskassa, innan den slutligen måste göra clig för att den omfattande smugglingen. 50133: konkurs. Vad Finska råsockerfabriken be- särskilt i Österbotten, skulle upphöra. Vår 50134: träffar, så grundades den på en tid, då statsfina.nsiella ställning är för övrigt så- 50135: det kunde vara lönande att producera soc- dan, att den kunde tillåta en större sänk- 50136: ker och betor här i landet, på en tid, då vi ning av kaffetullen utan att samtidigt en 50137: ·betalade 90 tili 100 mark per kilo socker. höjning av sockertullen bleve nödvändig. 50138: Den tiden kunde det som sagt löna sig, men Vi veta att tullen på clessa varor, särskilt 50139: 868 KestkiviiUrlkona ~ p. marraskuuta. 50140: 50141: kaffetullen, inbragt myclret mera än rege- eller andra, så att de verkligen veta vad 50142: ringen och riksdagen beräknade sena&1e år. det vill säga att frambringa spannmål i des- 50143: Redan vid ntgången av augusti månad sa tider. Såsom ett tal<B,nde bevis kan jag: 50144: detta år belöpte sig tullin'komsterna på nämna, att i de trakter av södra Österbot- 50145: kaffe till 115 miljoner, medan riksdagen ten, som jag representerar, säljes rågen för 50146: hade beräknat tullinkomsterna på kaffe för närvarande för 1: 60, kornet för 1: 30 och 50147: l1ela året till 120 miljoner. havran för 90 penni pr kgr. Att det vore 50148: Slutligen ännu en sak i regeringens pro- någon högkonjunktur på spannmål under 50149: position. Regeringen föreslår bibehållande sådana förhållanden, kan det inte vara tal 50150: av de s. k. exporlavgifterna. För min del om. Den s. k. höga kon.iunkturen inträdde 50151: skulle jag anse, att det vore önskligt, att sist för jordbrukarne och tyckes ävenså 50152: dessa exportavgifter nu bleve avlyftade. utgå först för dem. Med en glidspann:måls- 50153: att de icke längre skulle uppbäras nästa tull skulle möjligen i bästa fall tullen å 50154: år. De betunga onödigtvis exportindustrier- råg komma att bli 45 a 50 penni pr kgr. 50155: na, och vi hava ingen anledning, att göra Detta under allra gynnsammaste förhål- 50156: svårigheter för dessa, våra enda naturliga landen, och att dessa 45 eller 50 penni 50157: industrier. T. o. m. på agrariskt håll bor- icke skulle betyda så kolossalt mycket för 50158: de man kunna inse, att vi överhuvudtaget konsumenterna torde vara lät-t att inse. 50159: icke skulle kunna existera i detta land, icke Vero förtjänar egentligen på spannmål, om 50160: hava något handelsutbyte, icke någon im- icke alla dessa mellanhänder, som finnas i 50161: port - och även en import är önskvärd var.ie knut i landet. Det är de, som hava 50162: - om vi e.i hade vår naturliga trävaru- den' egentliga förtjänsten. På jordhrukar- 50163: och pappersindustri, våra exportindustrier. håll är man icke ens nö.id med sådana tul- 50164: Exporttullarna spela ei heller den roll för lar; där anses att om det skall vara nå- 50165: budgeten, att de ej kunde undvaras. Men got, så bör det vara minst 1 mark pr kgr. 50166: propositionen genomgås av en agrarisk Men detta vågar man ej yrka på, ty man 50167: fläkt, och man är icke lika öm, när det gäl- vet på förhand, att det skulle komma back. 50168: ler exportindustrierna och industrien över- Under de tider, då Jandet var i nöd, då 50169: huvud, som när det gäller jordbruket och vädjade alla till jordhrukarne och deras 50170: dess binäringar. hättre känslor, men sedan utloppet till den 50171: Jag ber för min del att för statsut- stora världen har hlivit öppet även för 50172: skottet få förorda ett förkastande av för- vårt land, då har man glömt de tider, då 50173: slaget om glidande tullar på spannmål och Jandet var i nöd, då försöker man på allt 50174: ett förkastande av en höjning av sockertul- sätt att åter så att säga sätta black om 50175: len. I en motion, som jag 1nlämnat till den jordbrukande befolkningens fot. Med 50176: riksdagen, har jag föresla.git andra tullav- de tider som nu råda i världen, kan man 50177: gifter än de nu bestående. ,Jag har före- icke förutsäga, när landet återigen kan in- 50178: slagit spannmålstullens avskaffande, lägrp träda i ett sådant nödläge, som det, vari 50179: sockertull och lägre kaffetull. För den 1 det hefann sig för några år sedan. Tror 50180: händelse att statsutskoUet skulle anse det någon då, om spannmålstullen avskaffas 50181: vara bäst att nu överhuvudtaget icke röra och prisen på jordbruksprodukter på allt 50182: vid tulltariffen, utan endast förlänga den, sätt nedclragas, att jordhrukarna inom ett 50183: så kunde .iag vara med om det, trots att år eller några månader skola kunna om- 50184: jag lämnat in dessa motioner. Detta med kasta sin drift och övergå från rojölkpro- 50185: hänsyn därtill, att vi ändå snart få en n;v duktion till sädesproduktion. Med de pris, 50186: stadig tulltariff. Men regeringens propo- som nu äro rådande, måste lantbruket helt 50187: sition såsom sådan, den måste .iag beteck- och hållet omläggas - det går absolut icke 50188: na såsom misslyckad, och jag hoppas, att såsom hittills. Jag tycker man ieke hehö- 50189: statsutskottet ska,ll förkasta den. ver vara jordhrukare för att hegripa, att 50190: det icke går att odla spannmål, när man 50191: Ed. J e p p s on: AU regeringens för- får 1: 60 för råg och betalar 2: 15 för 50192: slag om införande av spannmålstullar henm.iöl. Den största jordbrukshatare bor- 50193: skulle väcka opposition på vänsterhåll, var de väl inse detta. Som sagt, den glidande 50194: lätt att förutse. Men alla som nu tala mot tullen kommer att av oss jordbrukare un- 50195: spannmålstullarna, ha inte försökt odla derstödas, och jag vore böjd för att för 50196: spannmål, varken rdgsm. Schauman, Keto några år yrka på en mark i tull, men 50197: Tulli- ja· vientima;kS'ut v. 192-3. 869 50198: -~·-·· ~- ----~-- --~---··-·- ~-------------~---·- 50199: 50200: 50201: 50202: 50203: jag vill nu icke göra detta yrkande, eme- miä haittaa se, että vaikka ne teoreetti- 50204: ~an jag på förhand vet, att det ej skulle sesti näyttäisivätkin oikeilta ja tarkoituk- 50205: gå igenom. Vad åter kaffetullen beträf- senmukaisilta sekä toteutettavilta, niiden 50206: far, så vill jag ej yttra mig därom, men vaikutuksesta käytännössä ei edeltäpäin 50207: .rag vill även understöda regeringens pro- juuri voi taata mitään. Pakko menneisyy- 50208: position i detta fall, ty såsom det nu är, den mukaan määrätä tulevaisuuden tulle- 50209: :åtminstone längs landets västra kust, så ja saattaa niiden vaikutuksen tehdä edeltä 50210: veta vi att kdlossala mängder kaffe in- aavistamattomaksi. Milloin taas tätä ai- 50211: smugglas, och jag är böjd för att under- kaeroavaisuutta koetetaan lyhentää, astu- 50212: stryka regeringens antagande, att just i vat esiin ne muut vaikeudet, joista ennen 50213: .Jetta fall en tullsänkning på kaffe och on tehty selvää." 50214: vår valutas stigande skulle inverka därhän, 50215: catt smugglingen skulle avtaga. Prisen på Ed. L å n g s t r ö m: Se ryhmä, johon 50216: smugglade varor skulle därigenom sänkas, minä kuulun, on jo aikaisemmin ollut 50217: och den risk, sOIIlll smugglaren ådrager sig, tilaisuudessa merkitsemään kantansa kaik- 50218: skulle kanske mången icke mer vilja taga kiin välillisiin veroihin nähden, jollainen 50219: på sig, och därigenom smugglingen små- myös tämä nyt esillä oleva hallituksen esi- 50220: ningom upphöra. Som sagt, jag understö- tys on. Kun tällainen verotusmuoto on kovin 50221: der regeringens förslag om spannmåls- epäsuhtainen, sillä senhän mukwan joutuvat 50222: tullar. vähävaraiset suorittamaan aivan yhtä kor- 50223: kean verotuksen, kuin joutuvat varakkaat- 50224: Ed. Schauman: Jag vill till rdgsm. kin tekemään, niin on aivan luonnollic;ta, 50225: .Teppson genmäla det, att ännu i somras että sellaista työväenluokan kannalta ei 50226: var priset på spannmål m. m. femton gån- mitenkään voi kannattaa. Silloin kun edus- 50227: ger högre än före kriget. Utom skatter- kunnassa oli esillä budjetti lähetekeskus- 50228: na, vilka som känt enligt statistiska telussa, niin esitettiin meidän ryhmämme 50229: ul)pgifter betalas till större del av andra taholta jo, että tällaiset vä:lillis·et verot 50230: än av jordbrukarna, har ingenting så sti- kaikki pyyhiitäisiin pois. Tätä samaa eh- 50231: _git som jordbruksprodukterna. Vi veta, dotusta pyydän edelleenkin suositella val- 50232: att ett aderton gånger högre pris än före tiovarainvaliokunnalle, kun tämä asia sin- 50233: kriget är betydligt tmer än den allmänna ne menee. 50234: prisstegringen. 50235: Sedan skall jag be att få tillägga till Ed. P e r ä l ä: Minä en malta olla h uo- 50236: det andragande jag tidigare höll, att det mauttamatta ed. Kedon ja Schaumanin lau- 50237: minimipris, från vilket regeringen utgår suntojen johdosta, että heidän viljatulli- 50238: vid bestämmandet av glidtullarna, 2 mk politiikkansa muistuttaa elävästi mielem 50239: 40 pi, måste anses vara för högt. niitä aikoja, jolloin tässä maassa saarnat- 50240: Sedan säges i 3 § 3 mom., att höjes tull- tiin oppia., että sitten vasta täällä voidaan 50241: satsen å råg, så skall tullsatsen för vete hyvin, kun viimeinen ruiskuhilas tämän 50242: höjas med samma helopTJ. Detta synes mig maan pinnalta häviää ja pellot kylvetään 50243: ganska oegentligt därför, att ju vetetul- metsäksi. Samalla tällainen lausunto ja 50244: len icke här har betraktats såsom en mielipide osoittaa, kuinka vaikeata hmAn 50245: skyddstull, utan främst såsom en finans- kansan on oppia tällä niemellä sellaisia 50246: tull. V år veteod'ling inskränker sig till elämänmuotoja ja tapoja, jotka veisiviit 50247: några de}ar av södra Finland. I detta fall sen onneen. Meidän pitäisi elävästi muistaa 50248: kunna sålunda icke herrarna i centern börja vielä jokaisen, miltä jäkälä- ja selluloosa- 50249: skrika på tullskydd, åtminstone har ni icke leipä maistui, ja minä toivoisin, että asian- 50250: något direkt intresse därav. omainen va:liokunta elävästi johdattaisi ,en 50251: Slutligen ber jag att få - - - (Jat- ajan mieleensä, jolloin niitä täällä m:-tis- 50252: kaen puhujalavalta:) Ja, det blir blott en teltiin, ja siinä mielessä ja siinä tuntec·s- 50253: mycket kort visit här upTJe - jag har en- sa myös käsittelisi tätä viljatulliasiaa ja 50254: dast att 'läsa upp ett par meningar från veisi sen oikealle tielle. 50255: professor Kilpis broschyr, ur vilka menin- 50256: gar det framgår, att alla glidtullsyste:m Ed. Keto: Edustaja Perälälie pyytäi- 50257: enligt hans åsikt äro förfelade. Han sä- sin vain huomauttaa, että eiköhän hänen 50258: ;JJ:er: ,Kaikkien liukuvien tullien järjestel- moraalinsa ollut sentään hiukan osoitettu 50259: 870 KeSikiviiJk!kona 2:2: p. marraskuuta. 50260: 50261: väärään adressiin. Ei ainakaan rrninun lau- tarkastelemme toiselta puolen karjantuo- 50262: sunnostani voi vetää sitä johtopäätöstä, tantoa, niin me huomaamme, että tässäkin 50263: jonka ed. Perälä siitä veti, nim. että minun on samallainen ilmiö havaittavana. Eivät 50264: kannaltani olisi aivan samantekevää, edis- olosuhteet meillä suinkruan ole sellaiset, että 50265: tyykö kotimainen viljantuotanto vai taan- viljantuotanto luonnonsuhteitten puolesta. 50266: tuuko se. Minähän koetin lausunnossani kävisi mahdottomaksi, vaan me voimme 50267: vain osoittaa, että kotimainen viljantuo- varsin hyvin asettaa ainakin Suomen ke- 50268: tanto ei suinkaan edist-y niillä keinoin, hittyneemmissä oloissa saavutetut vilja- 50269: joita hallitus nyt ehdottaa, vaan että tämä sadat hehtaarilta verrattaviksi ulkomaisten 50270: tarkoitusperä on saavutettavissa paremmin olosuhteitten kanssa. Mutta se seikka että 50271: toisia teitä. meidän viljantuotantomme on ollut koko- 50272: naan suojaamatta suotuisampien maiden tuo- 50273: Maatalousministeri Sun i 1 a: En tahdo tantoa vastaan, on tietysti vienyt viljan- 50274: suinkaan virittää tässä kysymyksessä, tuotantOlllme tavattoman alas. 50275: jossa mielipiteet menevät niin kovin ristiin, Minusta on yleiseltä kannalta tärkeätä, 50276: keskustelua uudelleen. Tahdon vain aivan että sellaisella hetkellä, jolloin todellakin 50277: lyhyesti kosketella sitä osaa hallituksen viljan hintataso on syöksynyt niin alas kuin 50278: esityksestä, mikä käsittelee viljatulleja. nyt, on valtiovallan puolelta käytävä 50279: Minusta on varsinaisesti kaksi seikkaa, asiruan käsiksi. Tunnettuahan on, että noin 50280: jotka tällä kertaa välttämättä vaativat vuoden kuluessa ulkomaisen viljan tuonti- 50281: tässä suhteessa ·ryhdyttäväksi valtiovallan hinta on laskeutunut noin puoleen enti- 50282: puolelta tarkoituksenmukaisiin toimenpitei- sestään ja erityisesti aivan viimeisinä kuu- 50283: siin. Ensinnäkin valtiova.Uan aikaisempi kausina tämä lasku on ollut sangen huo- 50284: suhtautuminen maatalouteen verrattuna mattava. Tämä lasku on varmasti niin 50285: teollisuuteen ja joka vaikutti sen, että suuri, että jos se saa kaikella painollansa 50286: teollisuus saattoi korkeiden suojelustullien Suomen maatalouteen ja Suomen viljantuo- 50287: turvin kehittyä varsin voimakkaasti, :mutta tantoon kohdistua, niin me elämme pian 50288: sensijaan taas maatalous kaikilla aloilla niitä aikoja, jolloin suomalainen maan- 50289: ja erityisesti viljantuotantoon nähden jäi viljelijä viljelee viljaa vain omaksi tar- 50290: kovin paljon jälelle. Toinen seikka on se, peekseen ja ehkä varsin suuressa määrässiil 50291: että nykyinen tilanne viljamarkkinoilla on tulee myös omaksi tarpeekseen halpaa 50292: sellainen, että se ehdottomasti vaatii tiissä ulkomaalaista viljaa ostamaan. Tässä on 50293: suhteessa toimenpiteitä valtiovallan puo- ky.symy ksessä, annetaanko meidän maas- 50294: lelta. samme kotimaisen viljantuotannon koko- 50295: Tosin on kyllä huomautettu, että Suo- naan loppua, vai onko myös koko kansa- 50296: men maatalouden ei tulisikaan kohdistua kunnan intressien mukaista saada viljan- 50297: viljan kasvatukseen, vaan että sille olisi- tuotantoa pysymään pystyssä. 50298: vat luontaiset edellytykset yleensä p<tljon Hallitus on katsonut, että nykyinen ti- 50299: suurempia karjatalouteen päin suunnattui- lanne on sellainen, että se v81atii käytä- 50300: na. Ja täytyyhän myöntää, että varsin väksi asiaan käsiksi ja esittää kohtuuden- 50301: monet seikat puhuvat sen puolesta, että mukaisuusnäkökohtien vuoksi liukuvan 50302: tässä maassa karjataloutta aivan erityisesti tullin käytäntöön otettavaksi. Täällä on 50303: koetettaisiin edistää. J,a erityisesti on Yii- erityisesti huomautettu siitä, että liukuva 50304: tattu siihen, että meidän maassamme vilja- tulli on epäonnistunut, missä sitä on koe- 50305: sadat hehtaarilta laskettuina ovat valjon al- tettu, ja erityisesti huomautettu Ruotsista. 50306: haisempia verrattuina muihin sivistysmai- Mutta niitä opetuksia., joita tässä suhteessa 50307: hin. On huomautettu siitä, että rukiin on saavutettu, onkin tehdyssä esityksessä 50308: hehtaarisato on Ruotsissa noin 35 % kor- otettu huomioon, nim. perushintaan ja. 50309: keaAJnpi kuin meillä, Tanskassa 50 % myös tuontihintaan nähden. Suurena syy- 50310: suurempi J. n. e. Mutta kun me tarkas- nä Ruotsissa epäonnistumiseen oli, että 50311: telemme asiaa tältä kannalta, niin meidän tuontihinnan la;s<keminen tapahtui kovin 50312: on syytä verrata myös, minkälaiset ovat pitkiä aikajaksoja käsittäen, niin että se 50313: reh,usadot ja erityisesti heinäsadat eri hinta, joka määrättiin, oli kokonaan van- 50314: maissa. Heinäsatojen hehtaarimäärät ovat hentunut eikä lainkaan ollut tilanteen mu- 50315: suhteellisesti:kin vielä paljon korkeammat kainen. Toiseksi herättivät suuressa mää- 50316: kuin meidän maassamme, ja jos me taas rässä tyytymättömyyttä Ruotsissa (sa- 50317: Pöydällepanot. 871 50318: 50319: 50320: moinkuin meidänkin maassamme vnme Asia lähetetään v a 1 t i o v a r a i n- 50321: kerralla tapahtuneesta eduskuntakäsitte- v a 1 i o k u n t a a n. 50322: lystä päättäen) tuotantokustannushinnat. 50323: On varsin ymmärrettävää, että annetta- 50324: koonpa millaiselle orgaanille tahansa näit- 50325: ten tuotantokustannushintojen laskeminen, Pöydällepaoot: 50326: niin ei voi varsinkaan kuluttajaväestössä 50327: herättää luottamusta, ovatko laskuperusteet 3) Ehdotuksen ,tuulaakimak:sun las>kemisen 50328: täysin oikeita. Senvuoksi on tällä kertaa pernsteesta vuonna 1923 50329: katsottu tarkoituksenmukaiseksi määrätä 50330: kiinteä perushinta, jonka jokainen etukä- sisältävän hallituksen esityksen johdosta. 50331: teen tuntee, ja on vain harkittava, että laadittu talousvaliokunnan mietintö n:o 5 50332: tämä perushinta voidaan sruada kohtuuden- esitellään ja pannaan pöydälle seuraavaan 50333: mukainen, niin että se on kaikkien kan- istuntoon. 50334: sankerroksien kannalta kohtuullinen ja 50335: antaa takeita siitä, että viljantuotanto ei 4) Ehdotuksen laiksi suojeluskruntajärjestön 50336: meidän maassamme pääse loppumaan. hajoittamisesta 50337: Täällä on huomautettu siitä, että esitet- 50338: ty perushinta on liian korkea. Tätä väi- sisältävän eduskuntaesityksen johdosta 50339: tettä ei ole tosin lainkaan perusteltu. Her- laadittu sotilasasiainvaliokunnan mietintö 50340: ra rahaministeri jo mainitsi, että perus- n:o 3 esitellään ja pannaan pöydälle seu- 50341: hintaa määrättäessä on otettu huomioon rruavaan istuntoon. 50342: toiselta puolen ne tuotantokustannuslaskel- 50343: :rnat, joita on omassa maassa toimitettu 50344: tässä suhteessa ja jotka nousevat huomat- 50345: tavasti esitettyä hintaa korkeammalle, ja Seuraava istunto on ensi perjantaina k:lo 50346: taas toiselta puolen tarkastettu tuontihin- 12 päivällä. 50347: nan suuruutta tämän vuoden aikana, mikä 50348: nousee rukiille 2 markkaan 48 penniin 50349: kilolta. 50350: Minä luulen että sellainen menetelmä Täysi-istunto päättyy kello 12 päivällä. 50351: kuin on esitetty on tilanteen vaatima ja 50352: että se tyydyttää oikeuden- ja kohtuuden- 50353: mukaisia näkökohtia. Pöytäkirjan vakuudeksi: 50354: Keskustelu julistetaan päättyneeksi. Eino J. Ahla. 50355: 1 50356: 50357: 1 50358: 50359: 50360: 50361: 50362: 1 50363: 50364: 1 50365: 50366: 50367: 50368: 50369: 1 50370: 50371: 1 50372:
Copyright © PenaNetworks säätiöt 2006 - 2025