<Puhemies> Emme me voi tunnustaa Palestiinaa jo siksi, ettei Benkkua saa nyt rasittaa millään ylimääräisellä.
<Parempi kuin sinä> Haistakaa vittu saatanan idiootit
<Pena perseenreikä> Kävin pieraisemassa kylpyammeessa. Tuntuipa oikein mahtavalta.
<Kanta Alokas> asento, lepo, asento, lepo, lakki
<Juuh> Neegerssit helwettiin maailmasta.
<Ben Zyskowicz> Kaaduin kylpyhuoneen lattialle, enkä pystynyt siitä nousemaan. Vasen käsi ja vasen jalka ei toiminut ja huomasin, että tässä on nyt jotain outoa. Vaimon kanssa vaihdettiin muutamia sanoja. Hän tietysti huomasi, että minun ääneni on aivan outo. Hän varmaan näki, että tässä on nyt jotain hyvin hankalaa sattunut ja soitti ambulanssin, joka tuli hyvin pian ja vei minut pillit soiden Tornisairaalaan Meilahteen. Tilanne on hyvä. Toipuminen on edistynyt hyvin. Minä pääsen huomenna kotiin. Olen sanonut aikaisemmin, että minä en tiedä, pystynkö palaamaan eduskuntatyöhön. On hyvä lisätä, että toivon ja uskon pystyväni palaamaan. Tällä hetkellä ajattelen, että palaan eduskuntatyöhön kevätistuntokauden alusta eli helmikuun alusta. Jos miettii, mikä aiheuttaa tässä suhteessa epävarmuutta, se on juuri tämä jaksaminen. Se on hyvä kattokäsite kuvaamaan asiaa. Kun minä nyt olen sitä mieltä, että helmikuussa pystyn palaamaan eduskuntaan, niin tietysti olen sitä mieltä, että jaksaminen ei muodostu ongelmaksi. Tämä homma toimii tosi hienosti. Kukaan täällä Suomessa ei kysy, että onko sinulla vakuutusta tai paksu lompakko. Haluan kiittää kaikkia näitä ammattilaisia sekä ensihoidossa, Tornisairaalassa että täällä kuntoutusosastolla, jotka ovat olleet minua hoitamassa. Kokemukseni ovat pelkästään myönteisiä. Terveydenhuolto on todella tärkeää ja sen takia veroja maksetaan. Minulla on hyvin pitkä ura eduskunnassa. Sieltä ei varmasti löydy yhtään kannanottoa, puhetta tai mitään, missä olisin ollut eri mieltä. On tullut kukkia, kortteja ja viestejä aivan mielettömästi. Se on ollut tosi, tosi rohkaisevaa ja kannustavaa. Jopa eduskunta, joka on puolueeton laitos, laittoi niin positiiviset onnittelut tuonne verkkoon. Tässä suhteessa voin sanoa, että mitä näitä ihmisten kohtaloita olen kuunnellut, niin monella on käynyt todella paljon huonommin kuin minulla. Esimerkiksi puhekyky on mennyt kokonaan. Päätä on kyllä särkenyt vähemmän ja olen ajatellut, että se on ehkä johtunut siitä, ettei ole ollut työhön liittyvää stressiä. En ole ikääntynyt yhtään enempää näinä päivinä tai viikkoina. Nämä ovat niin vakavia kysymyksiä, että en oikein osaa vastata. Se on vääjäämätöntä. Elämän loppuminen joskus on vääjäämätöntä. Minä en halua liikaa niitä asioita ajatella.
<Parempi kuin sinä> Haistakaa vittu saatanan idiootit
<Pena perseenreikä> Kävin pieraisemassa kylpyammeessa. Tuntuipa oikein mahtavalta.
<Kanta Alokas> asento, lepo, asento, lepo, lakki
<Juuh> Neegerssit helwettiin maailmasta.
<Ben Zyskowicz> Kaaduin kylpyhuoneen lattialle, enkä pystynyt siitä nousemaan. Vasen käsi ja vasen jalka ei toiminut ja huomasin, että tässä on nyt jotain outoa. Vaimon kanssa vaihdettiin muutamia sanoja. Hän tietysti huomasi, että minun ääneni on aivan outo. Hän varmaan näki, että tässä on nyt jotain hyvin hankalaa sattunut ja soitti ambulanssin, joka tuli hyvin pian ja vei minut pillit soiden Tornisairaalaan Meilahteen. Tilanne on hyvä. Toipuminen on edistynyt hyvin. Minä pääsen huomenna kotiin. Olen sanonut aikaisemmin, että minä en tiedä, pystynkö palaamaan eduskuntatyöhön. On hyvä lisätä, että toivon ja uskon pystyväni palaamaan. Tällä hetkellä ajattelen, että palaan eduskuntatyöhön kevätistuntokauden alusta eli helmikuun alusta. Jos miettii, mikä aiheuttaa tässä suhteessa epävarmuutta, se on juuri tämä jaksaminen. Se on hyvä kattokäsite kuvaamaan asiaa. Kun minä nyt olen sitä mieltä, että helmikuussa pystyn palaamaan eduskuntaan, niin tietysti olen sitä mieltä, että jaksaminen ei muodostu ongelmaksi. Tämä homma toimii tosi hienosti. Kukaan täällä Suomessa ei kysy, että onko sinulla vakuutusta tai paksu lompakko. Haluan kiittää kaikkia näitä ammattilaisia sekä ensihoidossa, Tornisairaalassa että täällä kuntoutusosastolla, jotka ovat olleet minua hoitamassa. Kokemukseni ovat pelkästään myönteisiä. Terveydenhuolto on todella tärkeää ja sen takia veroja maksetaan. Minulla on hyvin pitkä ura eduskunnassa. Sieltä ei varmasti löydy yhtään kannanottoa, puhetta tai mitään, missä olisin ollut eri mieltä. On tullut kukkia, kortteja ja viestejä aivan mielettömästi. Se on ollut tosi, tosi rohkaisevaa ja kannustavaa. Jopa eduskunta, joka on puolueeton laitos, laittoi niin positiiviset onnittelut tuonne verkkoon. Tässä suhteessa voin sanoa, että mitä näitä ihmisten kohtaloita olen kuunnellut, niin monella on käynyt todella paljon huonommin kuin minulla. Esimerkiksi puhekyky on mennyt kokonaan. Päätä on kyllä särkenyt vähemmän ja olen ajatellut, että se on ehkä johtunut siitä, ettei ole ollut työhön liittyvää stressiä. En ole ikääntynyt yhtään enempää näinä päivinä tai viikkoina. Nämä ovat niin vakavia kysymyksiä, että en oikein osaa vastata. Se on vääjäämätöntä. Elämän loppuminen joskus on vääjäämätöntä. Minä en halua liikaa niitä asioita ajatella.
155 Käyttäjää paikalla!
0.0071229934692383
Muista katsoa myös paikallaolijat!
Digitoidut valtiopäiväasiakirjat
- Ladattu koneellisesti Amazonin pilvestä, jossa niitä säilytetään!! (Hyvä Suomi, itsenäisyys ja omavaraisuus!!)
- Convertoitu koneellisesti
- Tulossa haku, sanojen korostus, renderöinti kuviksi, alkuperäiset asiakirjat (14 gigaa)
- Lisätty rivinumerointi, pitää vielä kehittää kuinka viittaan URI:ssa tietylle riville
- Rivinumeroiden eroitus itse tekstistä, mutta kekseliäitä ehdotuksia otetaan vastaan kuinka kaksi columnia saataisiin erilleen, ettei tekstinmaalauksessa tulisi molempien sarakkeiden tekstiä.
On jo korkea aika saada nämäkin hakukoneiden saataville!
1907
1908
1909
1910
1911
1912
1913
1914
1915
1916
1917
1918
1919
1920
1921
1922 1923
1924
1925
1926
1927
1928
1929
1930
1931
1932
1933
1934
1935
1936
1937
1938
1939
1940
1941
1942
1943
1944
1945
1946
1947
1948
1949
1950
1951
1952
1953
1954
1955
1956
1957
1958
1959
1960
1961
1962
1963
1964
1965
1966
1967
1968
1969
1970
1971
1972
1973
1974
1975
1976
1977
1978
1979
1980
1981
1982
1983
1984
1985
1986
1987
1988
1989
1990
1991
1992
1993
1994
1995
1996
1997
1998
1999
2000
ASK_1922_I | ASK_1922_III | ASK_1922_IV_V | HAK_1922 | Liite_1922 | PTK_1922_I | PTK_1922_II |
1: VALTIOPÄIVÄT
2: 1922
3: •• ••
4: POYTAKIRJAT
5: 1
6:
7:
8: ISTUNNOT 1-26
9: VALTIOPÄIVIEN ALUSTA MARRAf:KUUN 22 PÄIVÄÄN
10:
11:
12:
13:
14: HELSINKI, 1923
15: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
16: Pöytäkirjat
17: 1922 vuoden varsinaisilla:
18: valtiopäivillä.
19: Eduskunnan 1921 vuoden valtiopäivillä 2 päivänä kesäkuuta 1922 tekemän
20: päätöksen mukaisesti kokoontui seuraavan heinäkuun 1 ja 3. päivinä valittu Suomen
21: Eduskunta tiistaina 5 päivänä syyskuuta 1922 vuoden 1922 varsinaisille valtiopäi-
22: ville ... maan pääkaupunkiin Helsinkiin. Samana päivänä esittivät eduskunnan jäsenet
23: valtakirjansa tarkastamista varten Oikeusneuvos Alfred Sarvalle, jolle V. J:n
24: 21 §:ssä säädetty tehtävä oli uskottu.
25:
26:
27:
28: Pöyiäkirja, joka tehtiin Suomen arumup•äivällä. Uudenmaan, Turun, Hämeen
29: ·Eduskuntaan valittuj·en 19·22 vuo- ja Viipurin läänien vaalipiireistä valitut
30: den varsinaisille valtiopäiville ko- kello yksitoiosta ja muut edustajat kello
31: Jwontuneid·en edustajain valtakir- puoli kaksitoista, tuodaks-een valtakir-
32: joja tarkasteitaessa talossa n:o 15 jansa ·Oikeusneuvos Sarvan tal'kastetta-
33: Hallituskadun varrella 5 päivänä viksi.
34: .syyskuuta 1922. Tämän jälkeen ilmoittautuivat Edus-
35: kuntaan valittuina edustajina tähän pöy-
36: Sitt.enkun Oikeusneuvos Alfred Sarva, ·täkirjaan liit.etyssä luettelossa mainitut
37: jonka Tasavallan Presidentti oli määrän- henkilöt, !jättäen tarkastett!llviksi heille
38: nyt tarkastamaan edustajain valtakirjat annetut valtakirjat. .
39: tänä päivänä kokoontuvilla 19·22 vuoden Jätetyt valtakirjat yhteensä 195 hyväk-
40: varsinaisilla valtiopäivillä, kello 11 a. p. syttiin; ja oli nii!stä ·edustajista, jotka näin
41: oli •saapunut taloon n:o 1·5 Hallituskadun olivat nayttäneet olevansa oikein valtuu-
42: varrella ja allekirjoittanut vanhempi hal- tetut, säädetty luettelo kirje·en kera Edus-
43: litussihteeri oli kutsusta ruvennut pöytä- kunnalle lähe-tettävä, jota paitsi jätetyt
44: kirjanpitäjäiksi, merkittiin <tähän, että valta;kirjat olivat Eduskunnan sihteerin
45: kaikki kansanedustajat Oikeusneuvos Sar- :kautta ·edustajille toimitettavat.
46: van •aniariuilla ja eilispäivänä se·kä sääty-
47: talon että talon n:o 15 Hallituskadun var- Vakuudeksi:
48: rella eteiseen naulatulla ilmoituksella oli-
49: vai kutsutut saapuroaan tänne tänään Eino J. Ahla.
50: 2
51:
52:
53: L u et t 1e l o niistä edus·tajista Turun läänin pohjoinen
54: 1192:2 vuoden valtiopäivillä, jotka v a a l i p i i r i.
55: ova.t näyttäneet olevansa oikein
56: valtuutetut. Ahlfors, Fanny Augusta, rouva.
57: Aromaa, .J. 0., varastonhoitaja.
58: Aronen, Toivo, ajomies.
59: U u d d n m •a a n l ä; ä n i· n v a. •a l i p i i r i. Härmä, F. V., filosofQ,antohtori.
60: Ingman, Lauri, jumaluusopimprofessori.
61: Aalto, Artturi August, .sanomaleihden:toi- Junnila, Taav·e, 1.kurunallisneuv01s.
62: !Ill'itt.aja. Kirra, Kalle, maanviljelijä.
63: Ampuja, Mikko, viilaaja.. . Korhonen, ViLho, kansrukoulunopettaja.
64: von Born, Ernst, vice•häradshövdmg, fri- Kylänpää, K., kirkkoherra.
65: herre. Rantala, Viljo, työmieS'.
66: Fagerholm, Elin, konttoristi. Ryti, Risto, ministeri.
67: Furuh.i·elm, Annie, fröken. Sillanpää, Miina, •tarkastll\ia.
68: Furuh.i·elm, Ragnar, profe,SJsor. •ranner, Väinö, toimitusjohtaja.
69: Hakkila, Väinö Pietari, 181kitiedetten- W81sterlund, Juho, pienviljelijä.
70: karufEdruatti. Westermarck, B., maanviljelysml·UJvos.
71: Hiidenheimo, Artturi, maanviljelijä.
72: Järvinen, Kyösti, <prof·essori. .
73: Kaila, Erkki, jumaluusopintohtori. Hämeen lään,jjn eteläinen
74: Kallio, Albert, vruhtimestari. rv a a l i p i i r i.
75: K·ankari, Kalle August, puuseppä. Kares, K. R., rova•sti.
76: Landtman, Gunnar, docent. K·eto, .T. V., maist·eri.
77: Lindberg, Julius, prost. . T.1einonen, Olga, ·kutojatar.
78: LångstTöm, Toivo Hj., me.tallityöläanen. Mantere, Oskari, filosofiantohto'Ti, koulu-
79: Mickels, Gustaf, jordbrukare. neuvos.
80: Sallila, Emil, apulaisjohtaja. Marttila, Otto, lohkotilaUiruen.
81: Sundblom, F. A., tsmed. My llymäki, Kalle, piirisihte·e·ri.
82: Seppälä, Hilda, rourva. Silla;npää, Rosa, vaimo.
83: Vennola, J. H., professori. Suruila, .T. E., filoso.fiantoht'Ori, maatalous-
84: Wi~k, Karl H., filosofiemagist·er.
85: neuvos.
86: von Wright, Ferdinand, fi1Qsofiem81gi•ster, Toi•vonen, Otto, suutari.
87: ·direiktör. Tulenheimo, Antti, pl'ofessori.
88: Österholm, John, f'Dlk<högskoleföreståndllire. Viljanen, JaLmari, maanvilj.elijä.
89: Turun läänin •et·eläinen Hämeen läänin pohjoinen
90: v a a H p i i r •i. v a a l i p i i r i.
91: Anderson, Amos, direktör. Eskola, Valfrid, karjakko.
92: Bergroth, Waldemar, rovasti. Harvala, Kaarlo, toimi•ttaja.
93: Colliander, Rafael, r~edaktör. Huotari, Anni, rouva.
94: Hannula, Väinö, sähkötyömies. Linrua, Kusta.a Eemeli, kunn•allisneuvos.
95: Kaarne, Antti, pi·envilje.lijä. Peltonen, Johannes, oikeusne~vos.
96: Kivilinna, Väinö, I<eMor1. Pulkikinen, Yrjö, varatuoman
97: Lrutvala, J. V., kansakoulunopettaja. Ryömä, Hannes, lääkäri.
98: Lehtokoski, Aino, rouva. Saarinen, Emil, toimitsija.
99: Mäkinen, Hjalmar, rpiiri.sihtee·r i .. ThuneheTg, Otto, kunnallisneuvos.
100: Numminen, Laura, kutomatyö 1ämen. Vi,huri, Iida, taloudenhoitaja.
101: Nyberg, Johannes, maanviljelijä.
102: Pentt~lä, Antti, maanvil~elijä. Viipurin läänin läntinen
103: Ranmkko, J uiho, torppan. !Vaalipiiri.
104: Roos, Samuel Wilhelm, pros·t.
105: Tulenheimo, Eino, pan.kirujohtaja. Hruverinen, Anna Albertina, toimiston-
106: Wuolijoki, Wruinö, maisteri. hoitaja.
107: 3
108:
109:
110: Hiilos, Frans Vernerr, toimitsija. Tolonen, J. Fr., pien'V·iljelijä. _
111: Honkavaara, Otto Vilhelm, kansakoulun- Valjakka, Hilma, !kirjaltajanh~·ski.
112: opettaja, maanviljelijä.
113: Hultin, Tekla, filosofianto>btori. Kuopion lääniin läntinen
114: Huttunen, Evert Johan Valdemar, ·sanoma- v a a l i p i i r i.
115: l·ehdentoimittaja.
116: Joukahainen, Vilkku, ministeri. Hahl, Eero, agronoomi.
117: K•ilpelä'inen, Kaa;rlo Ed,vand. rovwsti. Hii'iverusalo, J. G., tarkastaja, a.gronoomi.
118: Nikkanen, Vilho, mruanviljelijä. Hirvensalo, L. 0., agronoomi.
119: Paasivuor'.i, Matti, kirv•esm~e.s. Hyvönen, J. T., tuomari.
120: Pilkka, .Simson, maanvi·ljelijä. Makkonen, Matti, pienviljelijä.
121: Reinikainen, Oska·r Brynolf, .lääkäri. Mäkelin, Ellllmi, kätilö.
122: Renvall, Hei1kki, lak•itiete,enltohtori, ent. Nurmiranta, P·ekka, toimittaja,
123: senaattori. P·esonen, Matti, ikansakouluj.entarkastaja.
124: Särk~ä, Ville Kustaa, maanviljelijä. Pul,kkinen, Hannes, kansakoulunopettaja.
125: Typ•pö, Taneli, maanvil~elijä. Tainio, Taavi, toimittaja.
126: Vainio, J aa·kko, toimittaja. Toppiruen, Kalle, .piirisihteeri.
127: Vanhala, Tuomas, pienviljelijä. Vainio, ViUe, oent. kansaruedustaja.
128:
129: Viipul'lin lääm,in itwinen Kuopion lääni•n i:täi:nen
130: 'V a a l i p i i r i. v a a l i p i i r i.
131:
132: Ikonen, To~vo, maanJviljelijä. Kankkunen, Juho, maanviljelijä.
133: ~Tuutilainen, Antti, maanviljelijä. Koponen, Albin, levyse'J)pä.
134: Kauranen, J.ooseip'ni, maanviljelijä. Lehikoinen, Antti, pienvilri·elijä.
135: Kopsa, P·ekka, maanviljel•ijä. Louhelainen, Arrvi, piiris~hrte·eTi.
136: Korh~men, Juho, piirisihte.eri. Pennanen, P·ekka, maanviljelijä.
137: Kuisma, Antti, maamriljelijä. Puittinen, Matti Swmfred, kirveS'lllies.
138: Kukkonen, Antti, pastori. R·e:inikka, Tyko, filosofianmaisteri.
139: Manner, Albin, maanviljelijä. Ryynänen, J. G., maanviljelijä.
140: Mäikinen, Väinö, maanrvilj·e.Iijä. Salli·nen, Antti, pienviljelijä.
141: Niukka•nen, Juho, maanvilj-elijä.
142: Nuora, kwpo, kansakoulunopettaja. Va:a·san lääinin itäinen
143: Pitkänen, Matti, maanviljelijä. v a a l i 'P i i r i.
144: Pullinen, EI'ikki, maawviljelY'sneuvos.
145: Rapo, Jus.si, asioitsija. Brygga·ri, Tuomas, kivityömi•es.
146: Setälä, Emil Nestori, profes•sori. Heik•inheimo, Oska.ri, kunnanlääkäri..
147: Welling, Yrjö, maanviljelijä. :•Ta•skari, Aaro, maanviljelijä.
148: Akesson, Otto, varatuomari. Koi.vula.h ti-Lehto, Hilma, pienrviljelijä•.
149: LeMo, Toivo Urho, toimittaja.
150: Muhonen, At.te Johanne•s, ma:anvilj:elijä_
151: M i k k e l i n l ä ä .n i n v a a 1 i p i i r i.
152: Pe:rälä, Lauri, ~ohtaja.
153: Erich, Rwfae], prof~•ssori. Raearo, Emil Edvaro, punsep.pä.
154: Eronen, Oliv•er, itsellinen. Tuomi, Lempi Maria, rourva.
155: Halonen, Toivo, mäkitup•a.Iainen. V·esterinen, Vihtori, maanviljelijä.
156: Hannula, Mandi, op·ettajatar.
157: Komu, Yrjö, toimittaja. Vaasan lääni·n eteläinen~
158: Luostarinen, Alpo 0., maalllviljelijä. v a a l i p i i r i.
159: Ni·skanen, Hei1kki, maanvilj•elijä.
160: Pulkkiwen, Albin, esittelijäneuvos. Beng1s, J dhannes, jordbrukare.
161: Sommarberg, .A!ino, opettajatar. Bäck, Ja-kob Immanuel, kyr k·oherde..
162: Sventorzet.ski, Rein1hold, toimittaja.. Estlander, E:rnst, prof·essor.
163: Tanttu, August, maanv~ljelijä. 'H'annnne<n, Hilda, kutoja..
164: 4 Edu~un:n.an 1jäsenet.
165:
166: Helenelund, Edval"d, jo!"dbrukare. 1Ianmermaa, J. A., tuomiorovasti.
167: J eppson, Oskar, jordbrukare. Mustakallio, Lauri, 11astori.
168: J.ern, Levi, jcirdbrukare. Na.hkala, Antti Jaakko, kivityömies.
169: Kärki, Frans, pasto!ri. Pe·s·on:en, Aarno, maist·eri.
170: Pojanluoma, Heri!Ilan, maamviljelijä. Rytkönen, August, työmie•s.
171: Tarkkan:en, E. M., maanviljelijä. Salo, Sulo, Ji.i·kkeenhoitaj•a.
172: Virkkunen, Paavo, tohtori. Seppäwen, Jaakko Leonard, lJllistori.
173: Akerblom, K. W., folkskollärare. Sime1ius, V. K., pankinjohtaja.
174: Valkruma, Yrjö, maanviljelijä.
175: Va:a•srun läänin pohjo!inen
176: v a a l i p i i r i. Oulun läärr:i:n 'Pohjoinen
177: 'V a a l i 'P i i r i.
178: Broända, Johan, lantbrukare, nämn:dema:n.
179: Hästbacka, J. E., direktör. Enqvilst, J aaJkko, työmies.
180: Inborr, Johan, lantbrukare, nämnd·eman. J unes, Antti, maanviljelijä.
181: J askari, Mikko, maanrviljelijä. .Jussila, Oskari H., kirkkoherra.
182: Kalliokoski, Viljrumi, maanviljelijä. Kannill!inen, Juho, maanviljelijä.
183: Kulenius, M. E., folk.skolläral"e. Koivisto, August, veturinkuljettaja.
184: Lahd·entSuo, J aio, maisteri, maanviljelijä. Koivuranta, Janne, maanviljeliJä.
185: Lrumpinen, Kaarlo Oskar, p'iirisihteeri. J_,ohi, K. A., maanviljelijä.
186: Loukko, J all!kko, maanviljelijä.
187: Miemois, J., lantbrukare.
188: L a p i n v a a l i p i i r i.
189: Oulun läänin ete•läiruen
190: 'V a a l i p i i r i.
191: Aspelin, Arthur, majuri.
192:
193: Arffman, Kustaa, maanviljelijä. 1Helsingissä, 5 p:nä SYY'skuuta 192!2.
194: Hautamäki, Kustaa, toimittaja.
195: Kallio, Kyösti, maanV'iljelijä.
196: Kemppi, Pekka, toimittaja .
197:
198:
199:
200:
201: .Suomen E ·d u s kunnalle.
202:
203: Allek,irjoittanut, jolle 19'2•2, vuoden: varsinaisille valtiopäiviUe kok()ontuMiden
204: ka.ns'anedustajain valtakirjain tarkastaminen on uskottu, lähettää .kunnioittaen Edws-
205: kunnalle säädetyn luettelon niistä ·edustajista., jotka ovat näytt:änoot olevansa oi-
206: kein valtuutetut.
207:
208: Helsingi,ssä, fJ päivänä SYY'Sikuuta W\2.2.
209:
210:
211: Alfred .Sarva.
212: Eduskunnan jäsenet
213: vaalipiirittäin lueteltuina
214: 1922:v:n valtiopäivillä.
215:
216: U U d e n :m a; a n l ä ä ll r n V a a l i p i i T i. Lindberg, Julius, prorst, Kyrkslätt sockem.
217: F. 1S.74.
218: Aalto, Ar:tturi August, sanomalehdentoi- J. . ångström, Toivo Hj., metallityöläinen,
219: :mittaja, Helsingin kaupungista. S. 1876. Helsingin kaupungista. S. 188·9·. ·
220: Ampuja, Mikko, viilaaja, Helsingin kau- Mickels, Gustaf, jordbmkare, Strömfors
221: ·&ingin kaupungista. S. }88 2. 1
222: socken. F. U\17·9.
223: von Born, Ernst Viktor Lorentz, vicehä- S'allilra, Emil, apuh,isjohtaja, Hyvinkään
224: radshövding, friheue, Pernå socken. pitäjästä. S. 188'3.
225: F. 11885. Sandblom, F. A., ;smed, Ekenäs st3Jd. F.
226: Fagerholm, Elin, konttoristi, Helsingin 18:713.
227: kaupungista. S. 1>8i8r6. .Scha.umaJil, Georg, filosofiedoktor, Hel-
228: Furuhj1elm, Annie, fröken, skriftställa- rsingfo·rs. F. 1'8170.
229: rinna, Helsingfo~s. F. 1859. Seppälä, Hilda, rouva, Helsingin kaupun-
230: gista. S. 1:81719.
231: Furuhjelm, Ragnar, professor, Helsingfors. V:ennola, J. H., professori, Helsingin kau-
232: F. 1'8719. pungista. S. 181712.
233: Hakkila, Väinö Pietari, lakritiedetten- Wiik, Karl H., filosofiemagister, Hel•singe
234: kandidaat,ti, Helsingin kaupungista. rsocken. F. 1r8-83.
235: s. 1882. von Wright, Ferdinand, filosofiemagister,
236: Hiidenheimo, Artturi, maanviljelijä, Vih- direktör, Helsingfors. F. 18>63.
237: din pitäjästä. S. 1'87<7. Wäisänen, Matti, ammattijärjestön pu-
238: Järvinen, Kyösti, professori, Helsingin heenjohtaja, Helsingin kaupungist3!. S.
239: kaupungista. S. 181619. Österholm, John, folkhögskoleförestån-
240: Kaila, Erkki, jumaluusropintohtori, Hei- dar·e, Pernå sockem. F. 118;82.
241: ISingin kaupungista. S. ]181617.
242: Kallio, Albert, vahtimestari, Hyvinkään
243: pitäjästä. s. 1188•4. Turun läänin eteläinen
244: Kankad, Kalle Aukusti, puuseppä, Hel- v a a l i p i i r i.
245: singin kaupungista. S. 188'9.
246: Landtman, Gunna.r, docent, Helsingfors. Anderson, Amos, direktör, Helsingfors.
247: F. 1:817r8. F. U~78.
248: 6 Eduskunnan jäisenet.
249:
250: Bergroth, Waldemar, rova_,sti, W:ehmaan Ryti, :Risto, ent. ministeri, Helsingin kau-
251: pitäjästä. S. 1113·52. pungista. S. 1,81819.
252: Colliander, Ra;f,ael, redaktör, Helsingfors. Sillanpää, Mi:iill'a, ·brka.staja, Helsingin
253: F. 1•8·7~8. kaupungista. S. 18•6•6.
254: Hannula, Väinö, sähkötyömies, Turun Tanner, Väinö, toimitusjohtaja, Helffi.ngin
255: kaupungista. 8. 1-819+3. kaupungista. S. 1:8+81.
256: Kaarne, Antti, pienviljelijä, Piikkiön pitä- Westerlund, Juho, pienvil~elijä, Ahlai.st.en
257: jästä. s. 187'5. pitäjästä. S. 1181818.
258: Kivilinna, Väinö, lehtori, Jyväskylän kau- Westermarck, Bjarne, maanrviljely1sneuvos,
259: pungista. S. 1•8•7•5. Tuusulan pitäjä.stä. S. 18•87.
260: Latvala, J. V., ~kansakoulunop+ettaja, Per-
261: niön pitäjästä. 8. 1186•6. Hä,m·e·en läänin +eteläi·ruen
262: Lehrokoski, Aino, rouva, Maarian pitä- v a a l i p i i r i.
263: Jästä. S. 1+8186.
264: Mäk:iinen, Hj•almar, piirisihteeri, Kaarinan Kares, K:oorlo Beetri~ki. rovasti, Asik-
265: pitäjäs·tä. S. }8!818. kalan pi·täjästä. S. 1873.
266: Numminen, Laura, lkutomatyöläinen, Maa- Keto, J aJakko V•i!tliam, filosofianmai•steri,
267: rian pitåljästä. S. 18911. Helsingin kaupungista. 8. 1-81814.
268: Nyberg, Joha:nnes, maanviljelijä, Kosken Leinonen, Olga, ·kutojatar, Helsingin kau-
269: pitäjästä. (T. L.). S. 18·62. pungista. S. 118,719.
270: Penttilä, Antti, maanviljelijä, Perniön pi- Mantere, Oskari, filOisofiantohtori, kuulu-
271: .täjästä. S. 1+8710. neuvos, Helsingin kaupungista. 8. 18714.
272: Rannikiko, Juho, torppari, Taivassalon pi- (Toinen varapuhemies).
273: täjästä. S. 187•3. Marttil<a, Otto, lohkotilaUinen, Janakkalan
274: Roos, Samuel Wilhelm, .prost, Helsingfors. pitäjästä. S. 18:81.
275: F. 1.S~M~.. Myllymäiki, Kalle, piiri.s:iM·eeri, Hämeen-
276: Tmenheimo, Eino, pankinjohtaja, Turun linnan kaupungista. S. 18,83.
277: kaupungista. S. 18·815. Sillanpää, Rosa, vaimo, Helsingin kau-
278: Wuolijoki, Wäinö, filosofianmaisteri, Hei- rpungista. s. 1888.
279: ISingin kaupungista. S. 1·8·72'. SunHa, Juho Elmil, filosofiantohtori, maa-
280: talousneuvos, Helsingin kaupungista. S.
281: Turun läärrin pohjoinen 18715.
282: v a a l i p i i r i. 'l'oivonen, Otto, · suutari, Hämeenlinnan
283: ~kaupungista. S. 1·8,84.
284: Ahlfol"S, Fanny Augusta, rouva, Porin Tutenheimo, Antti, professori, Helsingin
285: •kaupungi·sta. S. 1818•4. kaupung~sta. .S. 1:8•719.
286: Aromaa, J. 0., vara.stonhoitaja, Porin kau- YiHanen, J,almad, maanviljelijä, N a.stolan
287: pungista. S. 1<8718.. pitäjästä. S. 1181712.
288: Aronen; Toivo, ajomie•s, Porin ikaupun-
289: •gista. S. 1<886. Häme·en lään:in pohjoinen
290: Härmä, F. V., filosofiantohtori, Porin v a a l i p i i r i.
291: kaupungista. S. 1818:1.
292: Ingman, Lauri, jumaluusopinprofessori, E.s]mla, V1a:lfrid, ka·rja:klko, Jämsän pitä-
293: Helsin~in kaupungista. S. 186•8. jästä. s. 1:8•8.9'.
294: Junnila, Taave, kunnallisneuvos, Tyrvään Harvala, K.aaclo, toimittaja, Helsingin
295: pitäjä.stä. S. 1-8619. 1kaupung~sta. S. 181815.
296: Kirm, Kalle, maanvilje1ijä, Huittisten pi- Huotari, Anni, rouva, Tampereen kaupun-
297: täjästä. S. 189<3. gista. S. 1817<4.
298: Korhonen, Vilho, kansakoulunopettaja, Linna, Kusta:a Eemeli, kumrallisneuvos,
299: Ikaali•st~n pitäjästä. S. 1867. Messukylän pitäjästä. S. 1i87:6.
300: Kylänpää, K., kirkkoherra, N oorma11kun Peltonen, Johannes, oikeusneuvos, Vesi-
301: pitäjästä. S. 1+8'81. lahden pitäjrustä. S. 1•8·6,8.
302: Rantala, Viljo, työmi1es, Purukalaitumen Pulkkinen, Yrjö, varatuomari, Helsingin
303: pitä.jästä. S. 1892. kaupungista. S. 18715·.
304: ];.dJU!Jlmnnan däsen<et. 7
305:
306:
307: Ryömä, Hannes, lääkäri, Helsingin kau- 1 Vi.ipuri.n läänin itäinen
308: pungista. S. 187t8. v a a 1 i p i i r i.
309: Saarinen, Emil, toimitsija, Tamp.ereen kau- 1
310: pungista. S. 18·7t9. Ikonen, Toi'Vo, maanviljelijä, Jääsken pitä-
311: jästä. S. 1t8:91.
312: Thuneberg, Otto, ·kunnallisneuvos, Pirkka- Juutilainen, Antti, maanviljelijä, Antrean
313: lan pitäjästä. S. 18'615. pitäjästä. S. 18812.
314: Vihuri, lii:~a, !taloudenhoitaja, Tampel'leen l Kaur:anen, Jooseppi, maanviljelijä, Muolan
315: .kaupungista. S. 18:812. pitäjästä. S. 1,8181().
316: Voionmaa, Väinö, profassori, Helsingin Kopsa, Pekka, maanviljelijä, J aa;kkiiD'an
317: kaupungista. S. 1•8619. pitäjästä. S. 1•887.
318: Korhonen, Juho, piirisihtre•eri, Krukisal:men
319: kaupungista. S. 18>8·5.
320: Kuisma, Autti, maanviUe1ijä, Sakkolan
321: Viipuri:,n •läänin lämtinHn pitäjästä. S. 1181912.
322: v a a 1 i p i i r i. Kukkonen, Antti, pwstori, PiJelisensuun
323: pitäjästä. S. 1,88'9•.
324: Ha~verinen, Anna Albertina, toimistonhoi- M•anner, A1bin, maalllviljelijä, Joutsenon
325: taja, Viipurin pitäjästä. S. 1'884. pitä.iä·stä. S. 18818.1
326:
327:
328:
329:
330: Hiilos, Fr:ans Verner, toimitsija, Helsingin Mälkinen, Väinö, maaruviljel:i!jä, Sortavalan
331: kaupungista. S. 1•8191. pitäjästä. S. 1t8t82·.
332: Niukkanen, Juho, maanviljelijä, Kirvun
333: Holsti, Rudolf, filosofiantohtori, Helsingin pitäjästä. S. 188 8. 1
334:
335: kaupungista. S. 1t8t81. Noora, Aapo; kruns:llkoulunop ettaja, Muo-
336: 1
337:
338: HonlutV1318Jra, Otto Vilhelm, kansakoulun- lan rpitäjäistä. S. 118M.
339: opettaja, maanvilje1ijä, Lemin pitäjästä. Pitkänen, M,atti, maamviljelijä, Sortavalan
340: s. 1880. ·pitäjästä. S. Hli8t5·.
341: Hultin, Tekla filosofiantohtori, Helsingin Pullinen, Erkki, maanviljel;y~sneuvos, An-
342: kaupungi,sta. 8. 1'8•614. trean pitäjästä. S. 1871.
343: Huttunen, Everrt Johan Valdemar, sanoma- Rapo, Jussi, asioitsija, Smtavalan kaupun-
344: leJJ..dentoimittaja, Helsingin kaupun- gista. 8. 118178.
345: gista. S. 181814. ,Setälä, EmiiJ. Nestor, pro.fes,sor[, Helsingin
346: Joukahainen, Vilkku, e:nt. ministeri, Hel- kau-pungista. S. 118r64.
347: singin kaupungi.sta. S. UW9. Welling, Yrjö, maanviljelijä, Kirvun pitä-
348: Kilpeläinen, Kaarlo Edvard, rovasti, Koi- jästä. S. 1r8r8J5.
349: viston pitäjä-stä. S. 18719. Åkesson, Otto, varatuomari, Viipurin kau-
350: Nikkanen, Vilho, maanviljelijä, Uudenkir- ~pungista. S. 18t712.
351: kon pitäjrustä (V. L.). S. 1'88r5.
352: Paasivuori, Matti, kirvesmies, Helsingin
353: •kaupungista. S. H96t6. M i k 1k e 1 i n 1 ä äi Jli i n v a a 1 i p ·i i r i.
354: Pi1k:ka, Simson, maanviljelijä, U udenkir-
355: kon pitäjästä (V. L.). S. 18'80. Erich, Rafael, professori, Helsingin kau-
356: Reimkaånen, Oslmr Brynolf, lääkäri, Vii- pungista. 8. 18713.
357: purin kaupung~sta. S. 1885·. Erouen, Oliver, itsellin:eu, J orois:telll pitä-
358: Renvall, Heikki, lakitieteentoht., ent. se- jästä. S. 1r8:65.
359: naat.tori, Hel,singin kaupungista. S. !Latonen, Toivo, mäkirtupalainen, Säämin-
360: 1.87'2. gi:n rpitäjästä. S. 1·8193.
361: Särkkä, Ville Kusta:a, maanviljelijä, Suo- Hannula, Mandi, opettajatar, Helsingin
362: menniemen pitäjästä. S. 18>7'7. .kaupungista. rS. 1880.
363: Typpö, Taneli, maanviljelijä, V ahvialan Komu, Yrjö, toimittaja, Mikkelin kaupun-
364: pitäjästä. S. 187•8.
365: 1 gi·sta. S. 1890.
366: Vainio, Jaakko, toimittaja, Viipurin pitä- Luostarinen, Alpo 0., maanviljelijä, Keri-
367: jästä. S. 18S2. mäen pitäjästä. S. H~86.
368: Vanhala, Tuomas, rpienviljelijä, Kymin Niskanen, Heikki, maanviljelijä, Leppä-
369: pitäjästä. S. 18•72. virran pitäjäs,tä. s. r8q3.
370: 8 E·ruuskunn.an ~äsenoet.
371:
372: Pulkkinen, Albin, .esitteEjäneuvos, Helsin- Louhelainen, Arvi, viirisrhteeri, Joensuun
373: gin kaupungi·sta. S. 1-87:5.. kaupungista. S. 18>9r6.
374: Sommarberg, Aino, opettajatar, Rantasal- Pennanen, Pekka, maanrvilj.elijä, Kesälah-
375: men pitäjästä. S. 18r9·5. ·den pitäjästä. S. 181712.
376: Svenrtorzetski, Reinhold, toimittaja, Hel- Puittinen, M.a.tti Samfred, kirvesmies, Pie-
377: ·sing-in kaupungista. S. 18•81. lisjärven pitäjästä. S. 18•8:3.
378: Tanttu, August, maanviljelijä, Hirv:ensal- Reiniik:oka, Tyko, filosofian:maisteri, Värtsi-
379: men }J'itäjästä. S. 1:8'5•9. lästä. S. 1887.
380: Tolonen, Johan Fredrik, pienviljelijä, Ryynänen, J. G., !ffiaanvilj.elijä, Pielisjär-
381: Kerimäen pitäjälstä. S. 18·8i2. ven pitäjästä. S. 1873.
382: Valj,akka, Hilma, :kirjaltajanleski, Mikke- Sallinen, Autti, pi•envilje.lijä, Liperin pitä-
383: lin kaupungista. S. 11881. jä.stä. .S. 187.9.
384:
385: Vaasan läänin itäinen
386: Kuopion läärrin läntinen v a a l i p i i r i.
387: v a a 1 i p i i r i.
388: Bryggari, Tuomas, ~kivi työmies,
389: J yvä.s-
390: Hahl, Eero, agronoomi, Iisalmen pitäjä.stä. •kylän kaupungista. S. 1•881.
391: .S. 1r87!2. Heikinheimo, Oskari, kunnanlääkäri; Keu-
392: Hirvensalo, Johan Gabriel, tarkastaja, ruun pitäjälstä. S. 18•7'3.
393: •agr.onoomi, Hyvinkään pitäjästä. 8. Jas]mri, A.aro, maanviljelijä, Karstulan
394: 1880. pitäjästä. S. 1:88r0.
395: Hirvensalo, Lassi Olli, agronoomi, Iisal- Koivulahti-Lehto, Hilma, pien:viljelijä,
396: men pitäjästä. S. 1<8.8'2. Virtain pitäjästä. S. 118181.
397: Hyvönen, J. T., tuomari, Helsingin kau- Lehto, Toivo Urho, toimittaja, Jyväskylän
398: vungista. S. 18-91. kaupungisia. S. 18m.
399: Makkonen, Matti, pienviljelijä, Hankasal- Muhonen, Atte Johannes, lffiaanviljelijä,
400: men pitäjästä. S. 18179. Laukaan pitäjästä. S. 1·8:88.
401: Mäkelin, Emmi, kätilö, Kuopion kaupun- Perälä, Lauri, johtaja Porvoon kaupun-
402: gista. S. 1:87·4. gista. S. 18,81.
403: Nurmiranta, Pekka, toimittaja, !]salmen R.aearo, Emil EdV'ard, puuseppä, Keuruun
404: pitäjästä. S. 18•8•7. TJitäjästä. S. 1882.
405: Peson8n, Matti, kalllsakouluj.entarkastaja, Tuomi, Lempi Maria, rouva, Jyvruskylän
406: Helsingin kaupungis.ta. S. 18·6·8·. kaupungi.sta. S. 1:8:8.2.
407: Pulkkinen, Hannes, ka.nls8ikoulunop€ttaja, Vesterinen, Vihtori, maanviljelijä, Lau-
408: Rautalammin pitäjästä. S. 18:8•9. kaan pitäjästä. S. 1•8•8:5.
409: Tainio, Taavi, toimit·truja., Helsingin kau-
410: vungi•sta. S. 1874.
411: Toppinen, Kalle, viirisihteeri, Iisalmen Vaa.san läänin et-eläinen
412: kaupungista. S. 189 2. 1
413: vaalipiiri.
414: Vainio, Ville, ent. kansanedustaja, KU>o- Bengs, Johannes, jordbrukare, Mustasaari
415: pion ·kaupungista. S. 1•818·2. s·ocken. F. 1'87'7.
416: Bäck, Jakob Immanuel, 1kyr koherode, Ko11s- ·
417: Kuovion läänin itäinen näs soeken. F. 1·8·7·6.
418: v a a 1 i 1l i i ri. Estlander, Ernst, profe·ssor, Helsingfors,
419: F. Hli710.
420: Itkonen, Rieti Wilhelm, toimi:stonJhoiltaja, Uannunen, Hild,a, kutoja, Vaasan kaupun-
421: Hel•singin kaupungista. S. 188.9. gista. S. 1·8r82.
422: Kiankkunen, Juho, maanviljelijä, Kiteen H.elenelund, !Edvard, jordobrukare, Solv
423: ·pitäjästä. S. 1:860. ·socken. F. 18185.
424: Koponen, Albin, lev~seppä, Pi.elisjärven Jeppson, Oska,r, jordbrukare, Närpoes .soc-
425: pitäjästä. S. 18:81. . ken. F. 1•87·8·.
426: Lehikoinen, Antti, 'Pienviljelijä, Juuan "Pi- Jern, LeV'i, jordbrukare, Mustasaari soc-
427: täjästä. S. 1.88:6. ken. F. 189•3r.
428: Ediu·Sk:unnan däsenet. 9
429:
430:
431: Kärki, Frans, p.rustori, Töysän kappellista, Kallio, Kyösti, maa1Wilje.Jijä, Nivalan pitä-
432: S. 18184. jästä. S. 118173•. (Puhemie'S).
433: Poj.ooluoma, Herman, maarrviljelijä, Ilma- Kemppi, Pekka, toimi·ttada, Helsingin kau-
434: joen pitäjästä. S. 18•69. pungista. S. 1·8817.
435: Tarkkanen, Emil Mikael, maanviljelijä, Mannermaa, Juho Aabraham, tuomioro-
436: Laihian pitäjästä. S. 118816. vasti, Oulun kaupungista. S. 18171.
437: Virkkunen, Poovo Eemil, jumaluusopin Mustakallio, Lauri, pa·stori, Nivalan pitä-
438: .tohtori, kirkkoherra, Ilmajoen pitäjästä. jrustä. S. 188i3·.
439: S. 187•4. (Eusimäinen varapuhemies). Nahkala, Antti Jaakko, kivityömies, Ka-
440: Åkerblom, K. W., folkskollärare. Kvevlax jaanin kaupungis•ta. S. 118177.
441: socken. F. 118•77. · Pesonen, Aarno, maisteri, Oulun kaupun-
442: lgista. S. 1<8>816.
443: Rytkönen, August, työmies, Oulujoelta.
444: V a a •S a. u l ä ä n i n p o h j o i n e n s. 1886.
445: v a -a l i p i i r i. Salo, Sulo, liikkeenlhoitaja, Puolangan
446: pitäjästä. S. 18-8:7.
447: Broänd:a, Johan, lantbrukare, nämnd(l)man, Seppänen, Jaakko Leonard, pastori, Haa-
448: Kronoby socken. F. 18.6:6. pajär•ven pitäjästä. S. 1881.
449: Hästbaclm, J. E., direktör, Teerijärvi soc- Simelius, V·eli Kustaa, pankinjohtaja, Ou-
450: .ken. F. 1M12. lun kaupungista. S. 118'771.
451: Inborr, Johan, lantbrukare, nämndeman, V1alk:ama, Yrjö, maanviljelijä, Oulaisten
452: Pedersöre socken. F. 18167. pitäjästä. S. 1887.
453: J asklari, Mikko, maanvilj.elijä, N urmon
454: pitäjästä.. S. 18•616. Oulun läänin pohJoinen
455: K13;lliokosld, VilJami, maanviljelijä, Hal- v a a l i p i i r i.
456: •suan pitäjästä. S. 1894.
457: Kulenius, M. Etvert, folkskollärare, Gamla- Enqvist, Jaakko, tY'ömiels, Lantiosaaren
458: karle•by stllid. F. 18<79. pitäjrustä. s. 1s:n.
459: Lahdensuo, Jalo, maisteri, maanviljelijä, Junes, Antti, maa.nviljelijä, Alatornion
460: Lapuan pitäjästä. S. 188!2·. pitäjästä. S. 1·8:74.
461: Lampinm, Kaarlo Oskar, piirisihteeri, Pie- Jussila, Oskari H., kirkkoherra, Kuivanie-
462: tarsaaren kaupungista. S. 1'8194. men pitäjästä. S. 11888•.
463: Loukko, Jaakko, maan~iljelijä, Ylista.ron Kauniainen, Juho, maanvi!ljelijä, Alator-
464: pitäjästä. S. 1:8'70. nion pitäjä.stä. S. 1~817·5.
465: M.iemois, Johannes, lånthruka•re, Vörå Koivisto, August, veturinkulj.ettaja, Seinä-
466: sock•en. F. 1<81616. joen pitäjä.stä. S. 1~884.
467: Koirol"la.nfu, Janne, maanviljelijä, Rova-
468: niemen pitäjästä. 8. 1181815.
469: Oulun läänin eteläinen Lohi, K. A., maanviljelidä, Rrunuan ;pitä-
470: v a alipii r i. jästä. S. 1M12.
471:
472: Adfman, Kusti, maantviljelijä, Sotkamon L a p i u m a a rr v a a l i p i i r i.
473: pitäjästä. S. 118,85.
474: H<autamäki, Klll:Staia, toimittaja, Oulun A~speHn, Arthur, mrujuri, Kitti:län pitä-
475: kaupungista. 8. 18619. jäJstä. S. 1-8&8-.
476:
477:
478:
479:
480: 2
481: 1. Keskiviikkona 6 p. syyskuuta 1922
482: kello 10 a. p.
483:
484: Päiväjärjestys. Päiväjärjesty~sessä olevat asiat:
485:
486: II moi t u k s i a:
487: Siv. Puhemiehen V·aia1i.
488: 1) Puhemiehen ja kahden varapu-
489: hemiehen vaali . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11 Ikäpuhemies: Pyydän, että edus-
490: kunta ryhtyy nyt valitsemaan puhemiestä.
491: 2) Kansliatoimikunnan vaali . . . . 13
492: Vaalin tapahduttua lausuu
493:
494: Ikäpuhemies: Vaalin tulos juliste-
495: }ikäpuhemies. taan
496: Vaalissa ovat ääniä saaneet: Ed. K. Kal-
497: Puhemiehen paikalle asetuttuaan ed. ro- lio 79 ääntä, ed. Wuolijoki 74 ääntä, edus-
498: vasti W. Bergroth lausuu: tajat Hahl, V. Tanner ja Roos kukin 1 ää-
499: nen; yksi tyhjä vaalilippu on jätetty; hy-
500: Arvoisat kansanedustajat! Iältä vanhim- lätty on yhteensä 38 vaalilippua, niistä 26,
501: pana edustajana tulee minun Valtiopäivä- joissa on nimi Väisänen, jonka nimeä ei
502: järjestyksen 23 §:ri säännöksen mukaa.n kuitenkaan löydy siinä luettelossa, jonka
503: johtaa puhetta tässä eduskunnassa en.si- oikeusneuvos Sarva on eduskunnalle toi-
504: mäisessä täysi-istunnossa, kunnes puhemies mittanut niistä edustajista, jotka ovat
505: ja kaksi varapuhemiestä säädetyllä tavalla näyttäneet olevansa oikein valtuutetut, se-
506: ovat valitut ja. nämä eduskunnan edessä kä 12, joissa on vain nimi Kallio, ilman
507: antaneet kukin vuorostaan juhlallisen va- etunimeä.
508: kuutuksensa. Tämän ohessa kunnioittaen
509: ilmoitan, että olen pyytänyt lakitiedetten- Ikäpuhemies: Kun ei kukaan näis-
510: kandidaatti Eino A h l a a laatimaan tä ääniä saaneista ole saanut ehdotonta
511: pöytäkirjan tässä istunnossa. Edustajain enemmistöä, niin toimitetaan uusi puhe-
512: valtakirjain tarkastaja, oikeusneuvos A. miehen vaali.
513: Sarva, on eduskunnalle jättänyt luette-
514: lon niistä edustajista, joiden valtakirjat Vaalissa saivat ääniä: ed. K. Kallio 91
515: ovat tarkastetut ja hyväksytyt ja pyydän, ääntä, ed. W uolijoki 72 ääntä sekä edusta-
516: että sihteeri tämän luettelon mukaan toi- jat Tanner, Hahl, Virkkunen ja Roos yh-
517: mittaa nimenhuudon. den äänen kukin.
518: I k ä p u h e m i e s: Kun ed. K. K a ll i o
519: on saanut ehdottoman enemmistön, on hän
520: N ilmenhuuto siis valittu p u h e m i e h e k s i v u o d e n
521: 1922 valtiopäiville.
522: toimitetaan valtakirjan tarkastajan oikeus-
523: neuvos A. Sarvan antaman luettelon mu-
524: kaan ja merkitään . läsnäoleviksi kaikki Ensimäisen val'lapuhemiehen VJaali.
525: siinä mainitut edustaJat.
526: Ikäpuhemies: Nyt seuraa ensi-
527: mäisen varapuhemiehen vaali.
528: 12 Ke~S~kiJViiJldron.a u fP. syysku;uta.
529:
530: Vaalissa saivat ääniä: ed. Virkkunen 89 Ed. L å n g s t r ö m: Minä pyytäisin
531: ääntä, ed. Wuolijoki 51 ääntä, ed. Roos 20 va;alin johdosta ilmoittaa ....
532: ääntä, ed. Ingman 2 sekä edustajat Man-
533: tere, von Born ja Tanner yhden äänen ku- I k ä p u h e m i e s: Mitä ed. Långström
534: kin. aikoo ilmoittaa?
535: Ikäpuhemies: Kun ed. V i r k k u- Ed. L å n g s t r ö m: Minä pyydän vaa-
536: n e n tässä vaalissa on saanut ehdottoman
537: lin johdosta tehdä ilmoituksen.
538: enemmistön, on hän v a l i t t u e n s i-
539: mäiseksi varapuhemieheksi
540: .. I k ä p u h e m i e s: Tässä tilaisuudessa
541: 1 9 2 2 v u o d e n v a l t i o p ä i v i II e. ei . valtiopäiväjärjestys salli keskustelua,
542: enkä siis voi antaa puheenvuoroa.
543: Toisen Vlal'lapuhemiehen vaali.
544: Ikäpuhemies: Minä pyydän, että
545: I k ä p u h e m i e s: Nyt seuraa toisen nyt valittu eduskunnan puhemies ja mo-
546: varapuhemiehen vaali. lemmat varapuhemiehet tulevat antamaan
547: eduskunnan edessä Valtiopäiväjärjestyksen
548: Vaalissa saivat ääniä: ed. Mantere 60 23 §:ssä säädetyn juhlallisen vakuutuk-
549: ääntä, ed. W uolijoki 53 ääntä, ed. Roos 46 sensa.
550: ääntä, ed. Tanner 2 ääntä sekä edustajat
551: von B?r!l, Kankari, Reinikka, Vennola ja Puhujalavalta lausuvat tämän jälkeen:
552: V. Va1mo kukin yhden äänen.
553: Puhemies K a II i o: Minä Kyösti
554: Ikä p .u he mies: Kun näistä, jotka , Kallio vakuutan, että minä puhemiestoi-
555: ovat äämä saaneet, ei ole kukaan saanut · messa tahdon voimieni mukaan puolustaa
556: ehdotonta enemmistöä, niin toimitetaan Suomen kansan, eduskunnan ja hallituksen
557: uusi äänestys. oikeutta perustuslakien mukaan.
558:
559: Uudistetussa vaalissa saivat ääniä: ed. Ensimäinen varapuhemies
560: Wuolijoki 69 ääntä, ed. Mantere 64 ääntä, V i r k kun en: Minä Paavo Emil Virk-
561: ed. Roos 23 ääntä, ed. Tanner 2 ääntä sekä kunen vakuutan, että minä puhemistoi-
562: edustajat von Born ja Vennola yhden ää- messa tahdon voimieni mukaan puolus-
563: nen; kaksi lippua on hyljätty. taa Suomen kansan, eduskunnan ja halli-
564: tuksen oikeutta perustuslakien mukaan.
565: Ikäpuhemies: Kun ei nytkään ku-
566: kaan ääniä saaneista ole saanut ehdotonta T o i n e n v a r a p u h e m i e s M a n-
567: enemmistöä, niin toimitetaan vielä uusi toi- t e r e: Minä Oskari Mantere vakuutan, että
568: sen varapuhemiehen vaali. minä puhemiestoimessa tahdon voimieni
569: mukaan puolustaa Suomen kansan, edus-
570: Tässä vaalissa saivat ääniä: ed. Mantere kunnan ja hallituksen oikeutta perustusla-
571: 76 ääntä, ed. Wuolijoki niinikään 76 ääntä, kien mukaan.
572: ed. Roos 7 ääntä ja ed. Tanner 2 ääntä.
573: Ikäpuhe m i e s: Tehtäväni on nyt
574: Ikäpuhemies: Kun edustajat Wuo- päättynyt ja pyydän eduskunnan arvoisaa
575: lijoki ja Mantere ovat saaneet yhtä paljon puhemiestä astumaan paikalleen.
576: ääniä, niin ratkaistaan vaali arvalla. Pyy-
577: dän ed. Tannerin hyväntahtoisesti tule-
578: maan nostamaan arvan. Puhemiehen tervehdyspuhe.
579:
580: Ed. Tannerin nostamassa arvassa on ni- Astuttuaan puhemiehen paikalle lausuu
581: mi Mantere. puhemies:
582:
583: I k ä p u h e m i e s: Ed. M a n t e r e on Arvoisat Edustajat!
584: siis valittu toiseksi varapuhe m i e- Äsken toimitetun vaalin perusteella olen
585: h e k s i 1 9 2 2 v u o d e n v a 1 t i o p ä i- velvollinen ryhtymään puhemiehen vas-
586: v i II e. tuunalaiseen tehtävään. Kiitän siitä luot-
587: Pu:he:miehen 'terv-eMyspuhe. 13
588:
589: tamuksesta, mitä eduskunta on minua koh- sen johdosta, että ryhmämme on tullut syr-
590: taan osoittanut. Käyn tähän toimeen huo- jäytetyksi puhemiehistön vaalissa. Tie-
591: lestunein mielin tuntien puutteeni. tääkseni tapahtui näin ensi kerran koko
592: Eduskunnalla on edessään tärkeä tehtä- yksikamarisen eduskunnan aikana ja tämä
593: vä. Edellinen eduskunta on jättänyt meille ei ennustane hyvää tämän eduskunnan tu-
594: verrattain suuren perinnön keskeneräisiä levalle toiminnalle.
595: lakeja. Toivon, että eduskunta edeltäjänsä
596: tavoin vakaalla ja miehekkäällä toiminnal-
597: laan osoittaa valitsijoille, että työmme kor-
598: keimpana päämääränä on isänmaan ja kan- !Sihteerin ja yleistulkin tehtävi.en hoito.
599: san etu.
600: Puhemies: Ensin saan ilmoittaa, että
601: Ed. v o n B o r n pyytää puheenvuöroa. olen pyytänyt lakitieteen kandidaatti
602: E i n o A h l a a hoitamaan sihteerin teh-
603: Puhemies: Mistä ed. von Born ha- tävää, kunnes eduskunnan sihteerin toimi
604: luaa puhua? on täytetty.
605: Ed. v o n B o r n: J ag har ett uttalande Toimenpide hyväksytään.
606: att göra.
607: P u h e m i e s: Samoin olen pyytänyt
608: P u h e m i e s: Olkaa hyvä. toimittaja K. V. Puuska a hoitamaan
609: yleistulkin tehtäviä siksi kunnes yleistul-
610: . Ed. v on Born: I anledning av det kin virka on täytetty.
611: nys's verkställda talmansvalet tillåter jag
612: mig å den svenska riksdagsgruppens väg- Toimenpide hyväksytään.
613: nar tili riksdagens protokoll uttala grup-
614: pens bestämda reservation emot den oform-
615: lighet, som skett därutinnan, att tili riks-
616: dagens talman utsetts en person, som icke
617: Neljän jäsenen valitseminen 'kaw.sliatoimi-
618: ens behjälpligt behärskar det andra av de
619: båda språk, som vid riksdagens förhand- •kuntwan.
620: lingar lagligen komma till användning, och
621: som sålunda, huru förtjänstfull han än i Puhemies: Nyt seuraa päiväjärjes-
622: övrigt må vara på sin post, icke fyller ens tyksessä neljän jäsenen vaali kansliatoimi-
623: den elementäraste förutsättningen för hand- kuntaan. Halutaanko tehdä ehdotuksia?
624: havandet av talmansklubban uti det två-
625: språkiga Finlands tvåspråkiga riksdag. Ed. E s t l a n d e r: Anhåller att få tili
626: medlem av kanslikommissionen föreslå
627: Ed. L å n g s t r ö m: Tapahtuneiden vaa- rdgsm S. V. Roos.
628: lien johdosta ilmoitan seuraavaa. Porvaril-
629: linen demokratia on antanut vallankumouk- Ed. M a n n e r: Yhdeksi jäseneksi kans-
630: sellisen työväestön valita edustajansa tähän liatoimikuntaan pyydän ehdottaa ed. Juho
631: laitokseen, mutta se ei ole laskenut kaikkia Niukkasen.
632: työväen edustajia täyttämään tehtäväänsä.
633: Äänestämällä vangittua toveriamme Väi- Ed. V a i n i o: Minä pyytäisin ehdottaa
634: sästä olemme me työväenpuolueen täällä kansliatoimikuntaan valittavaksi ed. Hilda
635: olevat edustajat panneet vastalauseemme Hannusen.
636: tätä porvariston luokkasortoa vastaan ja
637: sillä tavalla ilmaisseet vaatimuksemme. Ed. Tanner: Ehdokkaana kansliatoi-
638: mikuntaan pyydän ehdottaa ed. Harvalaa.
639: P u h e m i e s, koputtaen: Ei saa käyttää
640: loukkaavia sanoja. Ed. V i r k k u n e n: Pyydän ehdottaa
641: jäseneksi kansliatoimikuntaan ed. Nikka-
642: Ed. Tanner: Minä pyydän sosialide- sen.
643: mokraattisen eduskuntaryhmän puolesta
644: merkittäväksi pöytäkirjaan vastalauseen Keskustelu julistetaan päättyneeksi.
645: 14 Kelllk;ilvii.k;lrona 6 \P. syyskoruuta.
646:
647:
648: Puhemies: Keskustelun kuluessa on ligen öppnas den 7 innevarande september,
649: ed. Estlander ehdottanut kansliatoimikun- kommer Republikens President sagda dag,
650: nan jäseneksi ed. Roosia, ed. Manner ed. efter det gudstjänsten i Nikolaikyrkan för-
651: Niukkasta, ed. Vainio ed. Hannusta, ed. rättats, att i stora salen uti Presidentens
652: Tanner ed. Harvalaa ja ed. Virkkunen ed. slott hälsa Riksdagen samt förklara den-
653: Nikkasta. Koska eduskunta ei ole voinu: samma öppnad. I egenskap av tillförordnad
654: yhtyä kansliatoimikunnan jäsenten valit- Ceremonimästare och på uppdrag av Re-
655: semisesta, on vaali toimitettava suhteellista publikens President har jag äran härmed
656: vaalitapaa koskevain määräysten mukaan. inbjuda Eder, Herr Talman, och Herrar
657: Ilmoitan, että vaali toimitetaan ensi per- Riksdagsmän tili såväl gudstjänsten i Ni-
658: jantaina kello 12 pidettävässä täysi-istun- kolaikyrkan som omförmälda ceremoni i
659: nossa ja ovat ehdokaslistat jätettävät edus- slottets stora sal, med anmälan tillika att
660: kunnan sihteerille viimeistään kello 12 päi- gudstjänsten vidtager kl. 1 på dagen och
661: vällä ensi torstaina. att förenämnda ceremoni äger rum omedel-
662: bart därefter. ·
663: Meddelande Eder, Herr Talman, det före-
664: stående, har jag äran anhålla, att detsam-
665: Ilmoitus valtiopäivien ava~jaisista.
666: ma jämväl bleve Riksdagen och dess justi-
667: Puhemies: Valtiopäivien juhlameno- tieombudsman delgivet.
668: jen ohjaajalta on saapunut kirjelmä, jonka Olof Nykopp.
669: sihteeri lukee:
670: Helsingissä Ilmoitus puhemiehen ja vlllrapuhemiesten
671: syyskuun 5 p:nä 1922. ViaRUsta.
672:
673: Eduskunnan Herra Puhemiehelle. Puhemies: Valtiopäiväjärjestyksen
674: mukaan on ilmoitus puhemiehen ja vara-
675: Koska Tasavallan Presidentti on mää- puhemiesten vaalista tehtävä Tasavallan
676: rännyt 1922 vuoden varsinaiset valtiopäi- Presidentille. Sihteeri lukee laatimansa
677: vät juhlallisesti avattaviksi syyskuun 7 kirjelmäluonnoksen.
678: päivänä, tulee Tasavallan Presidentti sa-
679: mana päivänä, sen jälkeen kuin Nikolain- Sihteeri lukee suomeksi ja ruotsiksi:
680: kirkossa on pidetty jumalanpalvelus, Presi-
681: dentin linnan isossa salissa juhlallisesti ter- Tasavallan Presidentille.
682: vehtimään Eduskuntaa ja julistamaan val-
683: tiopäivät avatuiksi. Juhlamenojen ohjaa- Eduskunta ilmoittaa kunnioittavimmin,
684: jaksi määrättynä on minulla kunnia Tasa- että eduskunta on voimassa olevan valtio-
685: vallan Presidentin käskystä kutsua Teidät, päiväjärjestyksen 23 §:n mukaisesti tänä
686: Herra Puhemies, ja arvoisat Edustajat sekä päivänä toimittanut puhemiehen ja kahden
687: jumalanpalvelukseen Nikolainkirkossa että varapuhemiehen vaalit 1922 vuoden varsi-
688: mainittuihin juhlamenoihin linnan isoon sa- naisten valtiopäiväin ajaksi ja että täten
689: liin; ilmoittaen samalla, että jumalanpalve- on valittu
690: lus alkaa kello 1 päivällä ja että juhlame- puhemieheksi maanviljelijä Kyösti Kal-
691: not tapahtuvat heti sen jälkeen. lio;
692: Ilmoittaen tämän Teille, Herra Puhe- ensimäiseksi varapuhemieheksi juma-
693: mies, saan kunnian pyytää, että se myös- luusopintohtori Paavo Emil Virkkunen;
694: kin saatettaisiin Eduskunnan ja sen oikeus- sekä
695: asiamiehen tietoon. toiseksi varapuhemieheksi filosofiantoh-
696: Olof N ykopp. tori Oskari Mantere.
697: Helsingissä, 6 päivänä syyskuuta 1922.
698: Helsingfors, den 5 september 1922.
699: Till Riksdagens Herr Talman. Till Republikens President.
700: Sedan Republikens President förordnat, Riksdagen har äran härmed anmäla, att
701: att 1922-års lagtima Riksdag skall högtid- Riksdagen, jämlikt 23 § i gällande lant-
702: Ilmoitus iPulblem!ieste'DI ;VIl!Jatlilsta. 15
703:
704:
705: dagsordning, denna dag förrättat val av Puhemies: Seuraava eduskunnan IS-
706: talman och tvänne vicetalmän för 1922 års tunto on huomenna kello 11 a. p.
707: lagtima riksdag och att därvid utsetts:
708: till talman jordbrukaren Kyösti Kallio;
709: till förste vicetalman teologiedoktorn
710: Paavo Eemil Virkkunen; samt Täysi-istunto päättyy kello 12,55 i. p.
711: till andre vicetalman filosofiedoktorn
712: Dskari Mantere.
713: Helsingfors, den 6 september 1922. Pöytäkirjan vakuudeksi:
714: Kirjelmä hyväksytään. Eino .T. Ahla.
715: 2. Torstaina 7 p. syyskuuta 1922
716: kello 11 a. p.
717:
718: Päiväjärjestys. tamaan kansamme valtiollista, taloudel-
719: lista ja sivistyksellistä asemaa. Tyydy-
720: Il m •o i t:u k s i a: tyksellä voidaankin todeta, että tämän
721: Siv. kautta on onnistuttu tasavaltamme ase-
722: maa ja oloja vakiinnuttamaan sekä ulos-
723: Puhemiehen puheen esittäminen 17 että sisäänpäin, joten itsenäinen valti?m-
724: m~ voi luottamuksellisesti ja häiriöittä
725: jatkaa tätä työtä. Eduskunta käy työhön-
726: Nimenhuudossa merkitään poi~saole:yiksi sä tietoisena siitä, että maan valv;eutunut
727: e,c;l. ~rich, $-,8(1:8$ j~;t SetäJä. väestö odottaa eduskunnan tarmokkaasti
728: .iatkavan sitä työtä, joka yhteiskunnalli-
729: sesti ja taloudellisesti edelleen eheyttää ja
730: vahvistaa olevia olojamme. Maan suh-
731: teettoman suurilukuison tilattoman väes-
732: tön asuttamiskysymys ja yleensä taloudel-
733: !Puhemiehen puheen e~lttäminep. iisesti heikommass_a · asemassa olevan v~s
734: tönosan aseman parantaminen tulee ole-
735: Puhemies: Tarkoitukseni on tässä 'maan yk_si eduskunnan tärkeimpiä tehtä-
736: täysi-istunnossa edeltäkäsin saattaa edus- viä. Näiden tehtävien toteuttaminen on
737: kunnan tietoon ne sanat, jotka aikomuk- vaatinut ja v~atii valtiolta ja ;kansalta' suu-
738: seni on esittää tasavallan presidentille val- ria uhrauksia, mutta samalla kuin minä
739: tiopäiväin juhlallisissa avajaisi~sa. Puhe rohkenen toivoa, että kansamme~ isän-
740: on seuraava: ~aamme pa.r.~J.st~ harrastaen, on ottava nä-
741: mä uhrauk&et kantaakseen, toivomme, että
742: ;Kunnioitettava Herra Presidentti! Tåsavallan. Herra Presidentti ja maan hal-
743: litus tulee j11tkuvasti myötät~nnolla suh-
744: ;Suomen kansan eduskunta kokoontuu tautumaan kaikkeen sellaiseen eduskunnan
745: nyt e,nsimäisen kerran valtiopäiville uu- työhön, joka · pyrkii lujittamaan ;kansal-
746: sien vaalien jälkeen nykyisen hallitusmuo- lisen' elämämme lakipohjaista kehitystä.
747: don voimassa ollessa. Edeltäjämme edus- Herra Presidentti!· E(luskunnan puolesta
748: kunta on jättänyt meille poikkeuksellisen pyydän lausua Teille eduskunnan kunnioi-
749: runsaan perinnön yli vaalien äänestettyjä tuksen. ·
750: tärkeitä lakiehdotuksia, jotka tarkoittavat
751: joko olosuhteita vastaavia muutoksia voi- Puhe m i e.s: Halutaanko puheen joh-
752: massaoleviin lakeihin taikka uutta lain- dosta mitään lausua?
753: säädäntöä, jolla kansamme elämä ke-
754: hitykselle tulee olemaan hyvin kauaskan-
755: tava merkitys. Tämän eduskunnan tär- Keskustelu:
756: keimpiin tehtäviin tulee kuulumaan lähi-
757: tulevaisuudessa näiden yhteiskunnallisten Ed. L å n g s t r ö m: Ryhmäni puolesta
758: kysymysten käsittely. Suomen itsenäisyy- on minut valtuutettu tässä esittämään
759: den aikana on eduskuntamme jo tehnyt seuraavaa:
760: paljon luovaa työtä, jonka kautta se on Riiston ja sortotoimenpiteitten pyhittä-
761: pyrkinyt yhdessä hallituksen kanssa lujit- misen ohella on porvarillisen eduskunnan
762: 3
763: 18 Torstaina 7 rp. syyskuuta.
764:
765: tehtävänä, varsinkin kapitalistisen järjes- kaan siitä, että se on saanut elättää val-
766: telmän nykyisessä asteessa sen käsityksen tion suojeluksessa olevat mässäykseen va-
767: juurruttaminen väestöön, että maata halli- jonneet nylkijälaumat. (Puhemies: Ei
768: taan muka enemmistön tahtoa noudattaen. saa käyttää loukkaavia sanoja.)
769: Sellaiset kirkottelemiset ja valtion päämie- Mutta selvää on, että puhemies, joka on
770: hen luona käynnit, joita säädetään valtio- valittu tähän laitokseen valvomaan sorta-
771: päiväjärjestyksen 24 §:ssä, ovat tarkoite- van luokan etuja, ei suostu puheessaan mai-
772: tut synnyttämään kansassa ajattelusta va- nitsemaan edes näistä ylläesitetyistä vää-
773: paata ja yksinkertaisen harrasta mielialaa: ryyden huutavimmista ilmauksista, ja
774: Aikoinaan on Suomen porvaristo tietysti vielä vähemmin hän voisi suostua puhu-
775: vain luokkamielessä hapuillut sitäkin kä- maan totuutta kurjuuden perusaiheutta-
776: sityskantaa, että sellaisissa tilaisuuksissa, jasta, kapitalistisesta järjestelmästä, joka
777: joista nyt on kysymys, esitettäisiin edus- olisi kumottava. Ja kun näin on, silloin
778: kunnan ohjelman johtavat periaatteet tai, on myöskin selvää, ettemme me, työväen-
779: niinkuin on sanottu, ,maan tila ja kansan puolueen edustajat, vuoden 1918 marttyy-
780: tarpeet". Jos n y t tahdottaisiin mene- rien sisaret ja veljet, punaarpojen ja les-
781: tellä täten, niin me, vaikka olemmekin sel- kien luokkakumppanit, valkoisten pyöve-
782: villä siitä, että sortojärjestelmän poistami- lien kauhutekojen todistajat, (Puh e-
783: seen tarvitaan tehokkaampia keinoja kuin m ies: Minä kiellän edustajaa käyttä-
784: ovat puheet, saattaisimme tulla mukaan n. mästä loukkaavia sanoja!) vankeudessa vi-
785: s. valtaistuinsaliin, mutta me tulisimme ruvain luokkataistelijain uskolliset tove-
786: vain sillä nimenomaisella ehdolla; että rit, tahdo tulla mukaan silloin kun edus-
787: eduskunnan puhemies sitoutuisi puhumaan kunta menee Valko-Suomen päämiehelle
788: maan tilasta ja kansan tarpeista alastonta ilmituomaan kunnioituksensa. Ja lisäksi:
789: totuutta. Puhemiehen tulisi ennen muuta Jos me sen tekisimme, niin siinä tapauk-
790: mainita kapitalistisen järjestelmän maas- sessa - tämä myös tulkoon eduskunnan
791: samme johtaneen siihen, että täällä vuonna tietoon - koko vallankumouksellinen köy-
792: 1918 eläimellisesti teurastettiin tuhansia hälistö meidät tuomitsisi, ja se tuomio
793: työläisiä ja vielä useampia vankiloissa ta- olisi oikeutettu.
794: pettiin nälkään. Hän ei saisi vaieta siitä
795: kaameasta tosiasiasta, että valkoisia pyö-
796: veleitä ei ole vielä saatettu rangaistuk- Ed. Tanner: Siinä tapauksessa, että
797: siin, ja että leskien ja orpojen suuret jou- se puhe, jonka herra puhemies aikoo jon-
798: kot, odottaessaan perheiden huoltajain kun tunnin kuluttua esittää, olisi katsot-
799: murhaajille oikeudenmukaista kostoa, tava eduskunnan puheeksi, olisi myös so-
800: odottavat myöskin hoivaa ja leipää. Puhe- sialidemokraattisella eduskuntaryhmällä
801: miehen olisi keskitettävä yleistä huomiota erinäisiä toivomuksia puheen sisältöön
802: siihen, että tälläkin hetkellä kansan ja- nähden. Meidän mielestämme olisi silloin
803: loimpia viruu joukottain valtakunnan ki- esitettävä, miten nurinkurista sisäpolitiik-
804: dutusluolissa. Hän ei saisi sivuuttaa val- kaa nykyään harjoitetaan, jolloin vaino-
805: tion suurta häpeätahraa, ohranaa, keskus- taan erinäisiä ryhmiä maassamme pelkäs-
806: poliisia, joka kuulumattoman häikäilemät- tään näiden aatteenlevitystyön vuoksi.
807: tömästi järkyttää kotien rauhaa, vangitsee Edelleen olisi syytä kiinnittää huomiota
808: ihmisiä ilman syytä ja usein piinaa heitä erinäisiin muihin epäkohtiin, kuten asun-
809: petomaisesti. Puhemiehen pitäisi myös sa- tokysymykseen y. m. Kun tämä puhe
810: noa, että sellainen törkeä luokkalaitos, kuitenkin entisen tavan mukaan lienee tul-
811: kuin mikä suojeluskunta on, ei voi toivoa kittava yksistään puhemiehen puheeksi, ei
812: eduskunnalta hellävaraista kohtelua. Sa- meillä liene mahdollisuuksia esittää tähän
813: malla kun puhemies toteaisi, että nämä ja suuntaan käypiä toivomuksia. Sen sijaan
814: tuhannet muut vääryydet johtuvat kapita- rohkenisin ryhmäni puolesta toivoa, ettei
815: listisesta riistojärjestelmästä, pitäisi hänen herra puhemies myöskään esittäisi nyt lu-
816: mahdollisimman voimakkaasti tuoda julki kemaansa puhetta, koska se ei ainakaan
817: se tosiasia, että kaiken tämän häpeällisen meidän käsitystämme vastaan, vaan tyy-
818: sorron ylläpitämiseksi on kansan työtä- tyisi yksinomaan siihen lyhyeen lausun-
819: tekevä osa ollut pakoitettu kantamaan toon, jonka valtiopäiväjärjestys hänen pu-
820: näännyttä viä verotaakkoja, puhumatta- huttavakseen määrää.
821: Vaitiopirivien avajais,et. 19
822:
823:
824: Ed. E s t l a n d e r: Det har vid många Psalttarin 85: 9-10: ,Minä tahdon
825: föregående enahanda tillfällen från det kuulla, mitä Jumala, Herra, puhuu: katso
826: håll, som jag har äran företräda, gjorts hän puhuu rauhaa kansallensa ja hurskail~
827: gällande, att det tai talmannen håller, av lensa; älkööt he vain takaisin kääntykö
828: honom själv tili innehållet bestämmes. För hulluuteen. Hänen pelastuksensa on lähellä
829: riksdagen lämnas endast tillfälle att göra niitä, jotka häntä pelkäävät ja silloin kun-
830: sina påminnelser till den kraft oeh verkan nia asustaa maassamme."
831: dethava kan. Jag föreställer mig, att tal-
832: mannen är medveten om att den formule- Saarna oli näin kuuluva:
833: ring han givit åt vissa önskningsmål, som Kautta aikojen on Jumala puhunut ih-
834: i hans tal framhållas, närmast överens- misille eri tavalla. Jo vanhan liiton aikana
835: stämmer med hans eget och hans menings- hän puhui Israelille, joka oli hänen oma
836: fränders uppfattning. Vidare anser jag kansansa. Osa kansasta kuunteli hänen pu-
837: mig icke behöva framhålla vid detta till- hettansa ja seurasi sitä; osa ei tehnyt sitä.
838: fälle. Mitä Jumala puhui? ,Hän puhuu rau-
839: haa kansallensa." Hän sanoi: Ålä pelkää,
840: Ed. H. Mäkinen: Minä luovun. Israel, minä olen sinut lunastanut, nimel-
841: tä kutsunut. Sinä olet minun. Minä en si-
842: Ed. R y t k ö n e n: Luovun. nua unohda. Minä pyyhin pois sinun ri-
843: koksesi niinkuin pilven ja syntisi niin-
844: Keskustelu julistetaan päättyneeksi. kuin sumun. Käänny minun puoleeni, sil-
845: lä minä lunastan sinut.
846: Puhemies: Eduskunnan istunto kes- ,Ja ne, jotka tämän julistuksen ottivat
847: ke:ytetään nyt ja jatketaan kello 4. Pyy- vastaan, he pelastuivat. He saivat anteeksi-
848: dän edustajia kokoontumaan eduskunta- antamuksen kaikista rikoksistaan ja voi-
849: talon eteen 1 / 4 1 mennäksemme kirkkoon maa uuteen, voittoisaan elämään. Heidät
850: ja sieltä presidentin linnaan. pelastettiin synnin loasta ja sen vallasta.
851: Kansan elämää alkoivat kirkastaa jalot
852: Täysi-istunto keskeytetään klo 11,35 p. ihanteet. Se alkoi nousta synnin tuotta-
853: masta alennustilasta. ,Vanhurskaus korot-
854: taa. kansan, mutta synti on kansan häpeä.''
855: Suomi, rakas 1sanmaamme, tarvitsee
856: Valtiopäivien av,ajaiset. myöskin rauhaa. Se on tällä hetkellä rik-
857: Valtiopäiväjumalanpalvelus Nikolainkirkossa.
858: kinäinen .ia sen sielu itkee. Puolueet kamp-
859: pailevat keskenään vallasta ja eri yhteis-
860: Kello 12,45 päivällä eduskuntatalon kuntaluokat omista eduistaan. Taistelu
861: edustalle kokoonnuttuaan lähtivät edusta- käy ja aseet välkkyvät. Ja kaiken tämän
862: jat kulkueessa, puhemies ja varapuhemie- lisäksi on vihaa ja kostoa tuhansissa kan-
863: het etumaisina, Nikolainkirkkoon, jossa samme lasten sydämissä. Nykyinen ulko-
864: edustajat asettuivat urkujen soidessa pai- nainen rauhamme on pakkorauhaa. Ja tä-
865: koilleen ja jonne myös Tasavallan Presi- mä on surullista. Se ei ennusta hyvää nuo-
866: dentti, pääministeri, ministerit, Eduskun- relle vapaudellemme ja valtakuntamme tu-
867: nan oikeusasiamies, korkein sotilaspäällys- levaisuudelle. Senvuoksi on nykyään kan-
868: tö, korkeimman oikeuden ja korkeimman såmme keskuudessa niitä, jotka tähystele-
869: hallinto-oikeuden presidentit ja jäsenet se- vät taivaan rannalle ja hätääntyneinä ky-
870: kä ulkovaltain edustajat, saapuivat. syvät: vartija, milloin koittaa aamu, mil-
871: loin nousee uusi päivä, rauhanpäivä, jolloin
872: Alttaripalveluksen suorittivat pastorit Suomen lapset ymmärtävät toisiansa, rakas-
873: Väinö Forsman ja K. Sylvander, joista tavat toisiansa .ia lyövät toisilleen veljen
874: edellinen toimi liturgina. Soitosta huolehti kättä pitkän taistelun jälkeen? •
875: urkuri John Sundberg ja laulusta ,Suo- Niin, nouseeko se päivä koskaan? Kyllä,
876: men Laulun" sekakuoro. se nousee, jos Suomen kansa kääntyy Ju-
877: malan puoleen ja kuulee hänen ääntänsä.
878: Valtiopäiväsaarnan piti suomeksi ja Silloin tulee ymmärtämystä, rauhaa ja so-
879: ruotsiksi edustaja, rovasti K. E. K i l p e- pusointua kansamme lasten keskuuteen ja
880: I ä i n e n tekstinään silloin nousevat Suomen muurit.
881: 20 Tor>staina 7 JP. HYY'Sikuu:ta.
882:
883: Mutta Suomen kansa ei tarvitse vain on yksin ja jolloin varjot laukeavat hänen
884: rauhaa. Se tarvitsee myöskin pelastusta tielleen. On totta tunnetun kirjailija tta-
885: synnin vallasta ja voittoja pahuuden voi- remme sanat: ,Mut yö kun suurena lankee
886: mista. Meidän on nöyrästi myönnettävä, ja karkelot taukoa -pois; taas tumma tu.<>-
887: että Suomen kansa on viimeisenä vuosikym- kani herää ja taivasta tarvis ois." Tällöin
888: menenä mennyt alaspäin siveellisessä suh- me seisomme Nikodemuksen rinnalla ja
889: teessa. Kansamme tuntomerkkejä oli ennen kolkutamme tuntemattoman Mestarin ovel-
890: rehellisyys, uskonnollisuus .ia lainlmuliai- le, jokainen omalla tavallaan. Ja raamattu
891: suus. Se oli ennen hyvänä esimerkkinä kertoo ihanasti: joka kolkuttaa, sille ava-
892: muille kansoille. Nyt ovat osat vaihtuneet. taan. Ja kun tämä ovi meille aukenee ja
893: Lain halveksimista, petosta ja vääryytta -peite otetaan pois, niin me näemme ristin,
894: sekä monia muita surullisia ilmiöitä on ny- Jeesuksen Kristuksen ristin, joka enne't oli
895: kyään nähtävissä. ,Ja jos tätä jatkuu, voi- meille pahennuksena ja hulluutena ja me
896: vat seuraukset olla surulliset. jäämme sen eteen. Se on sovituksen ja ar-
897: Missä on kansamme pelastus? Mitä teh- mon pyhä paikka. Siellä tulee meistä uusia
898: dä? Muutamat sanovat: on laadittava la- ihmisiä ja hyviä kansalaisia. Siellä me
899: keja ja ryhdyttävä entistä ankarampiin saamme halua kuulla Jumalan ääntä ja
900: toimenpiteisiin -pahan ehkäisemiseksi; toi- voimaa sitä seuraamaan kaikkialla, vieläpä
901: set sanovat: sivistystasoa on nostettava, politiikan pyörteissäkin.
902: kouluja perustettava ja valoa levitettävä ,Kangastuksia, pelkkiä kangastuksia",
903: kansamme lasten keskuuteen. Silloin tulee sanonee joku. Olkoonkin niin, mutta kan-
904: hyvä. Osa kansaamme on taasen sitä mieltä, gastustenkin takana on todellisuus. Se mi-
905: että yhteiskunnalliset uudistukset -pelasta- kä monesta nyt ehkä tuntuu mahdottomal-
906: vat kansamme. Näitä -pelastuskeinoja olem- ta, voi kerran olla mahdollista. - Tukhol-
907: me jo, ainakin osaksi, käyttäneet: laatineet man hautausmaalla on köyhien osastossa
908: tulisella kiireellä uusia lakeja, -perustaneet vaatimaton hautakivi. Siinä on suuren
909: kouluja .ia -panneet toimeen yhteiskunnalli- kirjailijan August Strindbergin hauta. Ja
910: sia uudistuksia, mutta itsekkyys .ia oman siihen on piirretty latinan kielellä sanat:
911: edun tavottelu elävät, viha ja katkeruus ,Minä kiitän sinua, oi risti, minun ainoa
912: sydämissä asusta:vat ja kiiho~~avat kansan- toivoni." Kuka olisi uskonut, että Strind-
913: luokat toisiansa vastaan. Alköön minua berg kerran tarvitsisi Jeesuksen Kristuk-
914: ymmärrettäkö väärin: -politiikka, tieto ja sen ristiä ja siltä löysi tyydytyksen sielun-
915: o-p-pineisuus, lait ja uudistukset ovat hyviä sa janoon.
916: ja välttämättömiä, mutta ne eivät yksin Arvoisat edusta.iat! Meillä on edessämme
917: riitä kansaamme pelastamaan -pahuuden val- tärkeä työ, jonka pitäisi koitua maamme ja
918: lasta. Suomen kansa tarvitsee Jumalalta kansamme parhaaksi. Senvuoksi on tär-
919: uusia voimia, jotka luovat uusia sydämiä, keää, että me emme vain kuuntele, mitä
920: kansalaisia, jotka vievät yhteiskuntaan vi- oma puolueemme sanoo, emmekä sitä, mitä
921: han tilalle rakkautta ja vääryyden tilalle yleinen mielipide vaatii, vaan pyydämme
922: vanhurskautta. Suomi tarvitsee sitä J u- tarkata, mitä Herra puhuu, mikä hänen
923: malaa, jota esi-iE~ämme -palvelivat, jolle he tahtonsa on ja seurata sitä. Ainoastaan sil-
924: virtensä veisasivat ja jonka voimalla he loin me voimme suorittaa tehtävämme niin,
925: voittivat. Ja vasta silloin kunnia asustaa
926: maassamme.
927: . että tulevat sukupolvet meitä siunaavat .
928: Siihen Jumala meitä auttakoon!
929: Mutta ei vain kansamme, me yksilötkin
930: olemme rauhan ja -pelastuksen tar-peessa.
931: Aikamme lä-pi käy hengen jano. Me tun- Ruotsalaisen alttaripalveluksen päätyt-
932: nemme sen omassa sydämessämme. Se on tyä eduskunnan puhemies, varapuhemiehet
933: onnen,. rauhan .ia voiman kaipuuta ja sitä ja jäsenet lähtivät kulkueessa
934: ei voi materialismi eivätkä maalliset nau-
935: tinnot poistaa. ,Ei nautinto, rikkaus, mai- Presidentin linnaan,
936: ne voi sielua tyydyttää. Kun syntien -pai-
937: non alle vain hetkeksi yksin jää." Tämä jonka suureen saliin edustajat asettuivat
938: kai-puu uinailee monasti -päivällä, s. o. sil- puoliympyrään. Kutsuvieraiden asetuttua
939: loin kun aurinko -paistaa elämämme -polun paikoilleen saapui saliin seurueineen Tasa-
940: yli, mutta se herää yöllä, jolloin ihminen vallan Presidentti.
941: 21
942: ----~--~--------
943:
944:
945:
946:
947: Pöytäkirjaa asettui pitämään hallinto- lainsäädännön alalla saatu pääosaltaan
948: sihteeri Otto Wannas. suoritetuiksi ja eduskunta voi rauhassa
949: käydä toimittamaan säännöllisiä kansan-
950: T a s a v a 1 1 a n P r e s i d e n t t i julisti eduskunnan tehtäviä tarvitsematta enää
951: valtiopäivät avatuiksi seuraavin suomeksi niin paljon kuin ennen sivuuttaa säännölli-
952: ja ruotsiksi lausutuin sanoin: siä valtiopäiväin aikojakaan.
953: Niiden asiain joukossa, jotka on jätetty
954: Suomen kansan edustajat. lepäämään yli vaalien, on muun muassa
955: Se eduskunta, joka nyt ryhtyy tehtä- uskonnonvapauden järjestäminen, uusi ase-
956: vaansä, hallitusmuodon mukaan edusta- velvollisuuslaki ja asutuslainsäädännön
957: maan Suomen kansaa, on valittu täyden täydentäminen. Uskonnonvapauden peri-
958: kolmivuotiskauden jälkeen toimitetuilla la- aate on, lainsäädännössäkin edellytettynä,
959: kimääräisillä vaaleilla. Siten ovat Suomen jo enemmän kuin puoli vuosisataa odotta-
960: tasavallan olot kansaneduskunnan uudistu- nut toteutumistaan. Uudella asevelvolli-
961: miseenkin nähden järjestyneet säännölli- suuslailla puolustuslaitoksemme olisi ilman
962: selle kannalle. enempää viipymistä saatava sellaiselle va-
963: Uuden eduskunnan kokoonpanossa ei kinaiselle kannalle, että se, tyydyttäen mi-
964: vaalien tulokseksi ole tullut ehdotonta tä asiantuntemus pitää välttämättömänä,
965: enemmistöä millekään puolueeksi kiteenty- tehokkaasti turvaisi Suomen vapauden ja
966: neelle ajatussuunnalle. Lailliset eduskunta- itsenäisyyden. Koko yhteiskuntaraken-
967: päätökset täytyy sentähden useinkin saada teemme terveydelle ja lujuudelle ratkaise-
968: syntymään sovitteluilla eri ryhmäin ja van tärkeä asutustoiminta taas kaipaa
969: edustajain kesken. Se tulee epäilemättä ajoissa lainsäädäntöä, joka turvaa maan-
970: aiheuttamaan vaikeuksia. Mutta toivoa so- mannin mahdollisuudet tilattomille, sil-
971: pii, että vilpitön tahto asettaa isänmaan loinkin, kun vuokratilain omaksi lunasta-
972: yhteiset edut .ia asiallisiin tuloksiin pääse- minen sekä valtionmaiden ja virkatalojen
973: minen erikoisharrastuksia ja toisarvoisia käyttäminen ei riitä tositarvetta tyydyttä-
974: eroavaisuuksia ylemmäksi sekä lojaalinen mään.
975: menettely on tekevä menestyksellisen edus- Paitsi lepäämään jääneitä kysymyksiä
976: kuntatyön mahdolliseksi. Sovitteluilla ja tulee useita muitakin lainsää.däntöasioitll,
977: hyvällä tahdolla on niinikään koetettava joita viime valtiopäivillä ei ehditty saada
978: saada eduskunnassa riittävä pysyväinen päätökseen, uusien esitysten nojalla edus-
979: enemmistö hallituksen tueksi, jotta tehokas kunnassa loppuun käsiteltäviksi, ja niiden
980: ja johdonmukainen tasavallan asiain hoito lisäksi annetaan osaksi nyt, osaksi myö-
981: sekä sisään- että ulospäin kävisi mahdolli- hemmin hallituksen esityksiä uusistakin
982: seksi. asioista.
983: Eduskunta kokoontuu nyt aikaville val- Erityistä eduskunnan huomiota ja har-
984: tiopäiville säännöllisemmissä ja rauhalli- kintaa tulee vaatimaan ensi vuoden tulo- ja
985: semmissa oloissa kuin milloinkaan ennen menoarvio, jota epäilemättä ei ole helppo
986: vapaassa Suomessa. Kansainvälinen asema saada jär.iestetyksi samalla kansan tarpei-
987: on yhä vakaantunut, muiden valtioiden den tyydyttämistä ja tarpeellista säästä-
988: kanssa on aikaansaatu yhä säännöllisempia väisyyttä varteenottaen. Mutta valtiotalou-
989: suhteita. Myöskin sisäinen järjestys ja tur- den jo saavuttama tasapaino, raha-arvon
990: vallisuus on, valitettavista rikollisuuden vakaantuminen, suotuisaksi muodostunut
991: ilmauksista huolimatta, lujittunut ja talou- kauppatasaus sekä verrattain hyvä vuoden-
992: dellinen elämä on yhä enemmän palannut tulo helpottavat onneksi tehtävän suoritta-
993: säännöllisille raiteille. Kaikki tämä tarjoaa mista. Esityksen mukaan saataisiin tulo-
994: eduskunnalle mahdollisuuden ja hyvän ja menoarvion järjestely toimeen ilman mi-
995: pohjan ulkonaisen rauhanpolitiikan sekä tään veronkorotuksia ia uusia veroja, kun
996: sisäisen rakennustyön edelleen jatkamiseen. nyt on käynyt mahdolliseksi saada valtiol-
997: Sikäli kuin vielä eräät tärkeät kysymyk- le kulkulaitoslaina, joka jo 1918 vuoden
998: set, jotka edelliseltä eduskunnalta ovat siir- valtiopäivillä päätettiin hankittavaksi. Se
999: tyneet näihin valtiopäiviin, saadaan onnel- viime vuosina tulo- ja menoarvion järjeste-
1000: liseen ratkaisuun, itRe hallitusmuodon sään- lyä vaikeuttanut seikka, ettei ole voitu
1001: nöksiin muutosta tekemättä, niin ovat itse- käyttää luottoa sellaisiinkaan tuottaviin
1002: näisen Suomen kiireelliset perustavat työt valtiontarkoituksiin, jotka luonnostaan ovat
1003: 22 Torstaina 7 10. IS~stkuuta.
1004:
1005: lainavaroilla eikä verotuksella suoritetta- avattaessa. Luettelo sisälsi seuraavat esi-
1006: vat, on poikkeusoloissa saattanut olla vält- tykset:
1007: tämätön ja tarpeellinenkin. Mutta !):ovin N :o 1. Esitys, koskeva lakia alusten yh-
1008: kauan sen ei ole mahdollista jatkua arve- teentörmäyksessä syntyvästä vahingosta
1009: luttavasti rasittamatta veronmaksajia ja sekä pelastuspalkkiosta.
1010: rajoittamatta tarpeellista olojen kehitystä. N :o 2. Esitys eläkkeistä Suomessa olleen
1011: Tulo- ja menoarvion yhteydessä on koe- Venäjän lennätinlaitoksen er~ille e~tisille
1012: tettava ·saada tyydytetyksi kohtuullisen virkamiehille sekä heidän leskilleen .Ja lap-
1013: palkkauksen tarve valtion palveluksessa silleen.
1014: oleville. U seimpain virkamiesten, erittäin- N :o 3. Esitys laiksi kasvatuslaitoksista.
1015: kin tärkeimmissä ja vastuunalaisimmissa N :o 4. Esitys laiksi kunnallisten ja yk-
1016: olevain, palkkaus on sekä siviiliviroissa sityisten kasvatuslaitosten valtioa vusta.
1017: että puolustuslaitoksessa rahanarvon alen- N :o 5. Esitys laiksi oppivelvollisuudesta
1018: tuessa huonontunut ilmeisesti riittämättö- 15 päivänä huhtikuuta 1921 annetun lain
1019: mäksi ja kaipaa pikaista kor.jausta, jos 6 §:n muuttamisesta toisin kuuluvaksi.
1020: mieli välttää yleisen edun pahom vaaran- N :o 6. Esitys laiksi virkamiehen oikeu-
1021: alaiseksi joutumista. Itsenäisen valtion desta pysyä virassaan.
1022: asiam hoito on kuitenkin siksi tärkeä, N :o 7. Esitys laiksi edustajavaaleista.
1023: myöskin niillä aloilla, joilla työn tulost~n N :o 8. Esitys koskeva Kansainliiton
1024: arvo ei ole suorastaan rahassa lasketta VIS- liittosopimuksen erinäisten artiklain muut-
1025: sa että kansallamme ei ole varaa antaa tamista.
1026: k; keneväin ainesten liiaksi vetäytyä pois N :o 9. Esitys Suomen ja Norjan välillä
1027: muille toimialoille, johon jo on näkynyt tehdyn sopimuksen hyväksymisestä, joka
1028: arveluttavia oireita taloudellisista syistä koskee yhdenmukaisia toimenpiteitä por?-
1029: eroamisissa ja hakukelpoisten vir~a:~n pyr- jen estämiseksi kulkemasta valtakuntam
1030: kijäin puutteessa. S?pimusl~ontmsn_n.palk välisen rajan yli.
1031: kauksiin turvautumisella, Joka tuhsi ver- N :o 10. Esitys laiksi aviopuolisoiden
1032: rattomasti kalliimmaksikin, ei epäkohta oikeussuh teista.
1033: olisi yleisemmin autettavissa. ~dusku~na~ N :o 11. Esitys oppisopimuslaiksi. .
1034: sa otettaneekin vakavasti harkittavaksi, ei- N :o 12. Esitys Suomen ja Saksan väl~
1035: kö ole pidettävä tarpee~ vaa:timan~;t ja ajan sen taloudellisen sopimuksen hyväksymi-
1036: oloon myöskin taloudelhsesh edulhsempana sestä. .
1037: tyydyttävässä taloudellisessa :'Lsemas~a ole- N :o 13. Esitys laiksi irtaimistokiinm-
1038: va kelvollinen virkamiehistä, JOka vm täyt- tyksestä.
1039: tää sille asetettavat vaatimukset kykyyn, N :o 14. Esitys laiksi vankeinhoitohalli-
1040: työtehoon, tunnollisuuteen ja valtion etujen tuksen lakkauttamisesta.
1041: harrastukseen nähden. N :o 15. Esitys laiksi kiellosta käyttää
1042: Toivottaen vilpittömästi menestystä nyt tavaroissa vääriä alkuperää tai lajia osoit-
1043: alkavalle eduskuntatyölle ja lausuen Tei- tavia merkintöjä.
1044: dät tervetulleiksi tehtäväänne, julistan tä- N :o 16. Esitys laiksi laivarekisteristä
1045: ten 1922 vuoden varsinaiset valtiopäivät 11 päivänä marraskuuta 1889 annetun ase-
1046: avatuiksi. tuksen muuttamisesta. .
1047: N :o 17. Esitys yhdistyksistä tammi-
1048: Presidentin puheeseen vastaten lausui kuun 4 päivänä 1919 annetun lain muutta-
1049: eduskunnan puhemies Kallio: lllisesta. .
1050: N :o 18. Esitys rautatierakennuksista
1051: Kunnioitettava Herra Tasavallan vuosina 1923-1927.
1052: Presidentti! N :o 19. Esitys laiksi sosialihallituksen
1053: ja valtion vakuutustarkastajan toimen lak-
1054: Eduskunnan puolesta pyydän saada lau- kauttamisesta.
1055: sua Teille, herra Presidentti, Eduskunnan N :o 20. Esitys 15 miljoonan lll~rkan
1056: kunnioituksen. suuruisen lisämäärärahan myöntämisestä
1057: valtion asuntopoliittisen toiminnan jatka-
1058: Tasavallan Presidentti luki senjälkeen mista varten vuonna 1922. . .
1059: luettelon niistä esityksistä, jotka Hallitus N :o 21. Esitys laiksi vakaustmmiston
1060: antaa vuoden 1922 varsinaisia valtiopäiviä viroista.
1061: Valitsijamiehet. 23
1062:
1063: N :o 22. Esitys liikepääoman myöntämi· sijamiesten luku määrättäisiin näillä val-
1064: sestä valtion rikkihappo- ja snperfosfaatti- tiopäivillä olemaan 45.
1065: tehtaille. Puhemiehistön ehdotus hyväksytään.
1066: N :o 23. Esitys laiksi apulaismaanvilje-
1067: lysinsinöörinvirkojen perustamisesta.
1068: N :o 24. Esitys luonnonsuojelua koske- V. J :n 35 § :ssä mainittujen v:aliokuntain
1069: vaksi lainsäädännöksi. jäsenmäärä.
1070: N :o 25. Esitys tulitikkuverosta.
1071: N :o 26. Esitys laiksi Helsingin yliopis- Puhemies: Edelleen puhemiehistö eh-
1072: ton järjestysmuodon perusteista. dottaa, että niiden valiokuntain jäsenten
1073: N: o 2 7. Esitys laiksi sota tilasta. luku, jotka mainitaan valtiopäiväjärjestyk-
1074: N :o 28. Esitys laiksi kansakoulutoimen sen 35 §:n 1 momentissa, määrättäisiin
1075: järjestysmuodon perusteista. olemaan: valtiovarainvaliokunnassa 21,
1076: N:o 29. Esitys laiksi maatalouden koe- pankkivaliokunnassa 13 ja muissa, nimit-
1077: ja tutkimustoiminnan järjestämisestä. täin perustuslakivaliokunnassa, lakivalio-
1078: N :o 30. Esitys laiksi ulkoasiainministe- kunnassa, talousvaliokunnassa ja ulkoasi-
1079: riön viroista ja palvelustoimista. ainvaliokunnassa 17 kussakin. Edelleen
1080: N :o 31. Esitys laiksi valtion viroista ja ehdottaa puhemiehistö, että varajäseniä
1081: toimista suoritettavien palkkausten ylei- toimitus- ja tarkastusvaliokuntiin asetet-
1082: sistä perusteista. taisiin 18 kumpaankin.
1083: Tämän jälkeen palasi Tasavallan Presi- Puhemiehistön ehdotus hyväksytään.
1084: dentti seurueineen linnan sisähuoneisiin,
1085: jonne myös edustajat ynnä kutsuvieraat
1086: siirtyivät, nauttien siellä Presidentin tar- Erikoisvalio:kuntien asettaminen.
1087: joamia virvokkeita. Kun hetkinen näin oli Puhemies: Nojautuen työjärjestyk-
1088: seurustellen vietetty, poistuivat puhemies, sen 5 §:n 3 momenttiin ehdottaa puhemie-
1089: varapuhemiehet ja edustajat linnasta, ko- histö, että eduskunta niiden valiokuntien
1090: koontuakseen jälleen eduskuntatalolle, jossa lisäksi, jotka mainitaan Valtiopäiväjärjes-
1091: tyksen 35 §:n 1 momentissa asettaisi seu-
1092: Täysi-istuntoa jatketaan raavat erikoisvaliokunnat: laki- ja talous-
1093: kello 4 i. p. valiokunnan, sivistysvaliokunnan, työväen-
1094: asiainvaliokunnan, maa talousvaliokunnan
1095: Vapautuksia eduskuutatyöstä. ja sotilasasiainvaliokunnan ja että jäsen-
1096: luku näissä valiokunnissa määrättäisiin
1097: Puhemies: Ed. Erich on jättänyt 17:ksi.
1098: seuraavan kirjeen: Kun hallitus on mää- Ehdotus hyväksytään.
1099: rännyt minut Suomen lailliseksi valtuute-
1100: tuksi Kansainliiton kolmanteen yleiseen
1101: kokoukseen, pyydän kunnioittaen vapau- Valitsijrumiesten vaalin aika.
1102: tusta eduskuntatyöstä toistaiseksi, s. o.,
1103: kunnes mainittu julkinen tehtävä on suo- Puhemies: Ilmoitan, että valitsija-
1104: ritettu loppuun ja minä olen ennättänyt miesten vaali toimitetaan ensi lauantaina
1105: matkalta palata kotimaahan. kello 12 päivällä alkavassa täysi-istun-
1106: nossa ja on ehdokaslistat jätettävä sihtee-
1107: Puhemiehistö puoltaa anomusta. rille viimeistään ensi perjantaina kello 12
1108: päivällä.
1109: Anomukseen suostutaan.
1110: Vapautusta tästä istunnosta saa ed. Seuraava täysi-istunto on huomenna
1111: Kares. kello 12 päivällä. ·
1112:
1113: Valitsijamiesten luku. Täysi-istunto päättyy kello 4,15 1. p.
1114: P u h e m i e s: Puhemiehistö ehdottaa Pöytäkirjan vakuudeksi:
1115: työjärjestyksen 5 §:n nojalla, että valit- Eino J. Ahla.
1116: 1
1117: 1
1118: 1
1119: 1
1120: 1
1121: 1
1122: 1
1123: 1
1124: 1
1125: 1
1126: 1
1127: 1
1128: 1
1129: 1
1130: 1
1131: 1
1132: 1
1133: 1
1134: 1
1135: 1
1136: 1
1137: 1
1138: 1
1139: 1
1140: 1
1141: 1
1142: 1
1143: 1
1144: 1
1145: ..,.
1146:
1147:
1148:
1149:
1150: 3. Perjantaina 8 p. syyskuuta 1922
1151: kello 12 päivällä.
1152:
1153: Päiväjärjestys. Siv.
1154: 11) Hallituksen esitys n:o 10 laiksi
1155: Il moi tu ksia: aviopuolisoiden oikeussuhteista .... 27
1156: Siv. 12) Hallituksen esitys n:o 11 oppi-
1157: sopimuslaiksi .................. .
1158: 1) Kansliatoimikunnan vaali .... 26 13) Hallituksen esitys n:o 12 Suo- "
1159: men ja Saksan välisen taloudellisen
1160: Pöydällepanoa varten sopimuksen hyväksymisestä ...... .
1161: esitellään: 14) Hallituksen esitys n:o 13 laiksi
1162: "
1163: 2) Hallituksen esitys n:o 1, kos- irtaimistokiinnityksestä .......... .
1164: keva lakia alusten yhteentörmäyk- 15) Hallituksen esitys n:o 14laiksi "
1165: sessä syntyvästä vahingosta sekä pe- vankeinhoitohalli tuksen lakkauttami-
1166: lastuspalkkiosta . . . . . . ........... . sesta .......... ~ ............... .
1167: " 16) Hallituksen esitys n:o 15 laiksi "
1168: 3) Hallituksen esitys n:o 2 eläk-
1169: keistä Suomessa olleen Venäjän len- kiellosta käyttää tavaroissa vääriä al-
1170: nätinlaitoksen eräille entisille virka- kuperää tai lajia osoittavia merkin-
1171: ~iehille sekä heidän leskilleen ja la p- töjä .......................... . ,
1172: silleen ........................ . 17) Hallituksen esitys n:o 16 laiksi
1173: " laivarekisteristä 11 päivänä marras-
1174: 4) Hallituksen esitys n:o 3 laiksi
1175: kasvatuslaitoksista .............. . kuuta 1889 annetun asetuksen muut-
1176: 5) Hallituksen esitys n:o 4 laiksi " tamisesta ...................... .
1177: 18) Hallituksen esitys n:o 17 yh- "
1178: kunnallisten ja yksityisten kasvatus-
1179: laitosten valtioavusta ........... . distyksistä tammikuun 4 päivänä
1180: 6) Hallituksen esitys n:o 5 laiksi " 1919 annetun lain muuttamisesta .. ,
1181: oppivelvollisuudesta 15 päivänä huh- 19) Hallituksen esitys n:o 18 rau-
1182: tikuuta 1921 annetun lain 6 §:n tatierakennuksista vuosina 1923-
1183: muuttamisesta toisin kuuluvaksi .. 1927 .......................... .
1184: 20) Hallituksen esitys n:o 19laiksi
1185: "
1186: 7) Hallituksen esitys n:o 6 laiksi
1187: virkamiehen oikeudesta pysyä viras- sosialihallituksen ja valtion vakuu-
1188: saan .......................... . tustarkastajan toimen lakkauttami-
1189: 8) Hallituksen esitys n:o 7 laiksi " sesta .......................... .
1190: "
1191: edustajanvaaleista .............. .
1192: 9) Hallituksen esitys n:o 8 kos- " Nimenhuudossa merkitään poissaolevaksi
1193: keva Kansainliiton liittosopimuksen ed. Erich.
1194: erinäisten artiklain muuttamista ... 27
1195: 10) Hallituksen esitys n:o 9 Suo- llmoitusasiat:
1196: men ja Norjan välillä tehdyn sopi-
1197: muksen hyväksymisestä, joka koskee Uusi edustaja.
1198: yhdenmukaisia toimenpiteitä porojen
1199: estämiseksi kulkemasta valtakuntain Puhemies: Eduskunnalle ilmoite-
1200: välisen rajan yli ............... . taan, että ed. R. I t k o n e n on puhemie-
1201: "
1202: 4
1203: -
1204: 2fi Perjantaina 8 'P. SJYYskuuta.
1205: -----------------
1206:
1207:
1208: helle esittänyt asianmukaisesti tarkastetun lään .ia pannaan pöydälle eduskunnan ensi
1209: ja hyväksytyn valtakirjansa ja on siis oi- istuntoon.
1210: keutettu ottamaan osaa eduskunnan töihin.
1211:
1212: 3) Hallituksen esitys n:o 2
1213: Ääines~tykset täysi-istunnoissa. eläkkeistä Suomessa olleen Venäjän len-
1214: P u h e m i e s: Puhemiehistö ehdottaa, nätinlaitoksen eräille entisille virkamiehille
1215: että äänestykset täysi-istunnoissa toimitet- sekä heidän leS'killeen ja lapsilleen,
1216: taisiin näillä valtiopäivillä siten, että esitellään ja pannaan pöydälle eduskunnan
1217: puhemiehestä oikealla olevalla uurnalla ensi istuntoon.
1218: äänestävät ruotsalaisen kansanpuolueen,
1219: kokoomuspuolueen ja maalaisliiton edusta-
1220: jat sekä vasemmalla olevalla uurnalla
1221: kaikki muut edustajat. 4) Hallituksen esitys n:o 3
1222:
1223: Ehdotus hyväksytään. laiksi klasv,atuslaitoksista
1224: esitellään ja pannaan pöydälle eduskunnan
1225: ensi istuntoon.
1226: Päiväjärjestyksessä olevat asiat:
1227: 1) Ka:nsliatoimi'kunn:an vaali. 5) Hallituksen esitys n:o 4
1228: Puhemies: Nyt on toimitettava kans- ,laiksi kunna'llisten ja y>ksityisten k!asva-
1229: liatoimikunnan vaali. Sitä varten on tusl~aitosten-valtioavusta-
1230: määräajan kuluessa jätetty viisi ehdokas-
1231: listaa. Ne on yhdistetty vaalilipuksi, joka esitellään ja pannaan pöydälle eduskunnan
1232: on edustajille jaettu. Asiantuntijaksi vaa- ensi istuntoon.
1233: litoimitukseen olen pyytänyt ylitarkastaja
1234: 0. Hallstenin. Niitä edustajia, jotka asia-
1235: miehinä ovat ehdokaslistat jättäneet, nim.
1236: 6) Hallituksen esitys n:o 5
1237: ed. R. Furuhjelm, Lohi, Heikinheimo,
1238: Långström .i'a Aalto, pyydän avustamaan laibi oppivelvollisuudesta 15 päivänl
1239: vaali toimituksessa. huhtikuuta 1921 annetun lain 6 § :n
1240: muuttamises,ta toisin kuuluvaksi
1241: Sittenkuin vaaliliput on annettu ja las-
1242: kettu, jatketaan istuntoa. esitellään ja pannaan pöydälle eduskunnan
1243: ensi istuntoon.
1244:
1245: Uusi edustaja.
1246: 7) Hallituksen esitys n:o 6
1247: Puhemies: Eduskunnalle ilmoitetaan,
1248: että ed. G e o r g S c h a u m a n on puhe- laiksi virk,amiehen oikeudesta pysyä
1249: miehelle esittänyt 'asianmukaisesti tarkas- virassaan
1250: tetun ja hyväksytyn valtakirjansa ja on
1251: siis oikeutettu ottamaan osaa eduskunnan esitellään ja pannaan pöydälle eduskunnan
1252: töihin. ensi istuntoon.
1253:
1254:
1255: Pöydällepanot: 8) Hallituksen esitys n:o 7
1256: 2) Lakia: alusten yhteentörmäyksessä synty- laiksi edustajanvaaleista
1257: västä vahingosta sekä pelastuspalkkiosta,
1258: esitellään ja pannaan pöydälle eduskunnan
1259: koskeva hallituksen esitys n:o 1 esitel- ensi istuntoon.
1260: rHalli tuksen esi tY'kset. 27
1261: ·~------------------------------
1262:
1263:
1264: 9) Hallituksen esitys n:o 8 16) Hallituksen esitys n:o 15
1265: Kans•ainlii ton liittosopimuksen erinäisten laiksi kiellosta käyttää tavaroiss·a vaaria
1266: artiklain muuttamisesta alkuperää tai lajia osoittavia merkintöjä
1267: esitellään ja pannaan TJöydälle eduskunnan esitellään ja vannaan pöydälle eduskunnan
1268: ensi istuntoon. seuraavaan istuntoon.
1269:
1270: 10) Hallituksen esitys n:o 9 17) Hallituksen esitys n:o 16
1271: Suomen ja Norjan välillä tehdyn sopimuksen laiksi laiva.rekisteristä 11 päivänä marras-
1272: hyväksymisestä, joka koskee yhdenmukaisia kuuta 1889 annetun 'asetuksen muuttamisesta
1273: toimenpiteitä porojen estämiseksi kulkemasta
1274: valtakuntain välisen rajan yli esitellään ja vannaan pöydälle eduskunnan
1275: seuraavaan istuntoon.
1276: esitellään ja vannaan pöydälle eduskunnan
1277: ensi istuntoon. 18) Hallituksen esitys n:o 17
1278: yhdistyksistä tammik"!lun 4 päivänä 1919
1279: 11) Hallituksen esitys n:o 10 >annetun lnin muuttamisesta
1280: laiksi a~viopuolisoiden oikeussuhteista esitellään ja pannaan pöydälle eduskunnan
1281: seuraavaan istuntoon.
1282: esitellään ja pannaan pöydälle eduskunnan
1283: ensi istuntoon.
1284: 19) Hallituksen esitys n:o 18
1285: 12) Hallituksen esitys n:o 11 r:aJutatierakennuksis·ta vuosina 1923-1927
1286: oppisopimuslaiksi esitellään ja vannaan pöydälle eduskunnan
1287: seuraavaan istuntoon.
1288: esitellään ja vannaan pöydälle eduskunnan
1289: seuraavaan istuntoon.
1290: 20) Hallituksen esitys n:o 19
1291: 13) Hallituksen esitys n:o 12 laiksi sosialihallituben ja valtion vakuutus-
1292: 'tarkas.tajan toimen lakkauttamisesta
1293: Suomen ja Saksan välisen taloudellisen
1294: sopimuksen hyväksymisestä esitellään ja vannaan vöydälle eduskunnan
1295: seuraavaan istuntoon.
1296: esitellään ja pannaan pöydälle eduskunnan
1297: seuraavaan istuntoon. P u h e m i e s: Eduskunnan istunto kes-
1298: keytetään nyt ja jatketaan 15 minuutti&
1299: 14) Hallituksen esitys n:o 13 yli 1, jolloin julistetaan kansliatoimikun-
1300: nan vaalin tulos.
1301: laiksi il'taimistokiinnityksestä
1302: Eduskunnan istunto keskeytetään klo
1303: esitellään ja pannaan pöydälle eduskunnan 12,55 p.
1304: seuraavaan istuntoon.
1305: Täysi-istuntoa jatketaan
1306: 15) Hallituksen esitys n:o 14
1307: kello 1,15 i. p.
1308: laiksi vankeinhoitohallituksen lakkaut-
1309: tamis·esta Kansliatoimikunnan vaalin tulos.
1310: esitellään ja pannaan pöydälle eduskunnan P u h e m i e s: Kanslia toimikunnan vaa-
1311: seuraavaan istuntoon. lin tulos julistetaan.
1312: 28 Pedanta:in.a 8 rp, SIYYskuuta.
1313:
1314: Sihteeri lukee vaalipöytäkirjan: I Roos
1315: " " III " Nikkanen.
1316: Eduskunnan kansliatoimikunnan vaa- " " "
1317: lissa 8 päivänä syyskuuta 1922, jota var- Helsingissä 8 p. syyskuuta 1922.
1318: ten oli annettu viisi eri ehdokaslistaa, on
1319: kunkin ehdokaslistan hyväksi äänestänyt: Onni Hallsten.
1320:
1321: Listan n:o I 37 äänestäjää
1322: II 43
1323: " " III 34 " Puhemies: Seuraava istunto on huo-
1324: " " IV 25 " menna kello 12 -päivällä.
1325: " " V 51 "
1326: " " "
1327: eli yhteensä 190 äänestäjää.
1328: Puhemies: Kansliatoimikunnan jäse-
1329: Koska on valittava neljä jäsentä eikä niä -pyydän kokoautumaan heti -puhemiehen
1330: heille mitään varajäsentä, tulee edelläesi- huoneeseen.
1331: tettyjen äänestäjälukujen -perustuksella va-
1332: lituksi yksi ehdokas kustakin listasta n:o
1333: V, II, I, ja III. Täysi-istunto -päättyy kello 1,25 1. p.
1334:
1335: Näin ollen ovat valituiksi tulleet:
1336: edustaja Harvala Pöytäkirjan vakuudeksi:
1337: ehdokaslistasta n:o V
1338: , ,, II , Niukkanen Eino J. Ahla.
1339: 4. Lauantaina 9 p. syyskuuta 1922
1340: !keLlo 12 :r>äivälliä.
1341:
1342: Päiväjärjestys. Siv.
1343: ',1'1) Halli!tUJksen esitys n:o 10 laiksi
1344: I l moi t u k s i a: aviopuolisoiden oikeussuhteista .... 31
1345: Siv. 12) Hallituksen esi,tys n:o 11 oppi-
1346: sopimuslaiksi .................. . ,
1347: 1) Valitsijamiesten vaali 30 :13) H!lJHituben esitys n:o 12 Suo-
1348: men ja Saiksan väJlisen taJ.oudalliselll
1349: E.sirtellään: sopimuksen hyväksymisestä ...... .
1350: 14) Hallituben esitys n:o 13 'laiksi "
1351: 2) Hallituksen esritys n:o 1, kos~ irtaimistokiinnityksestä .......... .
1352: ikeva hkia alusten yhteentörmäyk- 15) Halli1m~sen es,itys mo 14 l<aiksi "
1353: se.ssä .syutyvästä vahingosta 'Sekä pe- VJankeinhoitohaJllir1mksen lakkauttaroi-
1354: lastuspalkkiosta .................• , se.s.ta ......................... .
1355: 3) Hallituksen esritys n :o 2 eläk- :1·6) IIallituk'sen es,i:tys n:·o 15 laiksi "
1356: ikeistä Suomessa olleen Venäjä.n len- kieHosta käyttää tavavoiss'a Nä.äriä al-
1357: nätinlaitoksen eräi:Ue entisille virka- kuperää tai ],ajia osOiitJtavia me-rkin-
1358: miehiJHe IS,ekä 'he~dlän leslci.Hoon ja lap- töjä ........................... .
1359: silleen ............... · .. · · · · · · · 31
1360: 117) HaHituiksen .e:sitys n :o 16 Laiksi "
1361: 4) Rallitukseu e.sitY~S n :o 3 iJ.,aiksiJ laivar~ektsteristä 11 päivänä ~marras
1362: kasvatuslaitoksista .............. . kuuta 1889 a.nnetun asetuksen muut-
1363: 5) Hallituksen esitys n:o 4 1aibi
1364: "
1365: tamisesta ...................... . 32
1366: :kunnailis:ten ja yksityi<Sten !kasvatus- 18) H!!JH1ituksen esitys n:o 17 yh-
1367: laitosten valtioavusta ............ . , ·distyksistä tammikuun 4 päivänä
1368: ·6) 'HaLlituksen esity:s n :o 5 Ja,iksi 1919 annetun lain muuttamisesta ..
1369: oppivelvollisuudesta 15 päivänä huh- 19) Hallituksen esitys n:o 18 rau- "
1370: ti'kuuta 1921 an,uetun lain 6 §:n tatierak,ennllibista vuosina 1923-
1371: .muuttamisesta toisin kuuluvaksi ... 1927 .......................... .
1372: 7) Hallituben eSiitys n :o 6 l~~ibi
1373: " "
1374: 20) HalHtuksen esitys n :o 19 laiksi
1375: vir:kamiehen oikeudesta pysyä vll':as- sosi,alihallituksen ja valtion vakuu-
1376: saan ............ · · · · · · · · · · · · · · · " tustarkastajan toimen lakkauttami-
1377: 8) Hallituksen esitys n:o 7 laiksi sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 35
1378: edustajan,vaaLeista ............... .
1379: 9) Ha.Jl:ituksen 'esitys n:o 8 kos-
1380: "
1381: keva Kansainliiton 1iittosopimuksenJ PöydäBepanoa va'rt'en
1382: erinäisten artiklain muuttamista ... , esitellään:
1383: 1()) Haillituksen esitys n:o 9 Suo-
1384: men ja Norjan vä:lillä t~ehdyn sopi- 21) Ha!llituksen esitys ,n :o 20 15 mil-
1385: muksen hyväksymisestä, joka koskee joonan markan suuruisen li'Sämäärä-,
1386: yhdenmukaisia toimenpiteitä poroj~n rahan myö~rutämisestä val<tion asunto-
1387: estämiseksi kulkemasta vaH:a'kuruta1n polllittisen toiminnan jatkamista var-
1388: välisen rajan yli ............... . , ten vuonna 1922 . . . . . . . . . . . . . . . . ,
1389: 30 La'lla'nta·in·a 9 p. syy;s'kuuta.
1390:
1391: Siv. sekä äärimmäiseksi vasemmalle sosialisti-
1392: 22) Hallituksen esitys n:o 211a,iksi sen työväenpuolueen edustajat.
1393: vakaustoimiston viroista ......... . 35
1394: Kansliatoimikunnan ehdotus hyväksy-
1395: 23) Hallrituksen eSiitys n:o 22 liike- tään.
1396: p'ääoman myöntämiHestä vaU1ion rik-
1397: kihappo- ja superfosfaattitehtaille ..
1398: 24) HaUituben esity·s n:o 23 'la~ksi
1399: "
1400: Eduskunnan virkamiehet.
1401: apula.ismaan v.~lj ely•sims·imöörin vir kJoj•en
1402: perustamisesta . . ................ . Puhemies: Kansliatoimikunta ehdot-
1403: t25) HatHituksen es,itys n :o 24 luon-
1404: " taa myöskin, että näillä valtiopäivillä ase-
1405: nonsuojelua 1ko·skevaks1i ilainsääd&n- tettaisiin työjärjestyksessä mainittujen
1406: nöksi ......................... . virkamiesten lisäksi seuraavat virkamie-
1407: 26) Hall~tuksen •esitys n :o 25 tuloi-
1408: " het: yleistulkki, yksityistulkki ruotsalai-
1409: tikkuverosta ................... . sen kansanpuolueen kansanmiehiä varten,
1410: 27) HaHituksen esittys n :o 26 laiksi
1411: " jonka tulkin tulee valiokunnissa avustaa
1412: mainittuja edustajia, jos kansliatoimikunta
1413: Helsingin yhopiston järje.stysmuo.do.n niin määrää, ylimääräinen notario ruotsa-
1414: perusteista ..................... . laiseen kansliaosastoon sekä painatustöiden
1415: .28) HaJiliituksen esitys n :o .27 laiksi
1416: "
1417: valvoja .ia hänelle apulainen. Edelleen eh-
1418: sotatilasta ..................... . dottaa kansliatoimikunta, että eduskunta
1419: 29) HallitUJks·en ·esitys !ll:o 28 laibi
1420: " antaisi kansliatoimikunnan tehtäväksi täyt-
1421: 'kansakoulutoimen järjestysmuodon tää nämä virat.
1422: perusteista ..................... .
1423: " Kansliatoimikunnan ehdotukset hyväk-
1424: 30) Hal:litulks•en ·esitys n:o 29 lai>ksi
1425: maa.talouden •koe- ja tubkimustoimin- sytään.
1426: nan järjestämisestä ............. .
1427: 31) Hallituksen es•itJils n :o 30 laiksi
1428: "
1429: ulkoasia.inministeriön vliroist.a ja pal- Päiväjärjestyksessä olevat asiat:
1430: velustoimista .............. ·.· ... .
1431: .32) Kertomus Suomen Pos·tisäästö-
1432: "
1433: 1) Valitsijamiesten v•aali.
1434: pankin til,asta ja hoid:osta 'VUOnna
1435: 1921 .......................... . Puhemies: Nyt toimitetaan valitsija-
1436: "
1437: miesten vaali. Vaalia varten on oikeassa
1438: järjestyksessä jätetty 5 ehdokaslistaa. Ne
1439: on yhdistetty vaalilipuksi, joka on edusta-
1440: Nimenhuudossa merkitään voissaole- jille jaettu. Asiantuntijaksi vaalitoimituk-
1441: vaksi ed. Erich. sessa olen pyytänyt ylitarkastaja Onni
1442: Hallstenin. Pyydän niitä edustajia, jotka
1443: asiamiehinä ovat ehdokaslistat jättäneet,
1444: nimittäin edustajat Heikinheimo, Lohi, R.
1445: llmoitusasiat: Furuhjelm, Raearo ja Lampinen, vaalissa
1446: avustamaan.
1447: Edustajien istumajärjestys.
1448: Sittenkuin vaaliliput on annettu ja las-
1449: Puhemies: Kansliatoimikunta eh- kettu, jatketaan istuntoa heti.
1450: dottaa työjärjestyksen 3 §:n nojalla, että
1451: edustajat istuisivat eduskuntaryhmittäin
1452: siten, että äärimmäiseksi oikealle asettuu 2) Laikia alusten yhteentörmäyksessä synty-
1453: 1
1454:
1455: ruotsalaisen kansan -puol uecn eduskunta- västä vahingosta sekä pelastuspalkkiosta
1456: ryhmä, sen viereen kansallisen kokoomus-
1457: -puolueen edustajat, sitten kansallisen edis- koskeva hallituksen esitys n:o 1 esitellään
1458: tyspuolueen edustajat, sen jälkeen maalais- ja lähetetään puhemiesneuvoston ehdotuk-
1459: liiton eduskuntaryhmä, sen viereen sosiali- sen mukaisesti 1 a k i- j a t a l o u s v a l i o-
1460: demokraattisen puolueen eduskuntaryhmä k un taan.
1461: Hallituksen esit.yk'set. 31
1462:
1463: 3) Eläkkeistä Suomessa olleen Venäjän len- 10) Suomen ja Norjan välillä tehdyn sopi-
1464: nätinlaitoksen eräille entisille virkamiehille muksen hyväksymisestä, joka koskee yhden-
1465: se.kä heidän leskilleen ja lapsilleen mukaisia toimenpiteitä porojen estämiseksi
1466: kulkemasta valtakuntain välisen rajan yli,
1467: annettu hallituksen esitys n:o 2 esitellään
1468: ja lähetetään puhemiehistön ehdotuksen annettu hallituksen esitys n:o 9 esitellään
1469: mukaisesti v a l t i o v a r a i n v a l i o- ja lähetetään puhemiehistön ehdotuksen
1470: k unta a n. mukaisesti u l k o a s i a i n v a l i o k u n-
1471: taa n.
1472: 4) Ehdotuksen laiksi kasvatuslaitoksista
1473: 11) Ehdotuksen laiksi •aviopuolisoiden
1474: sisältävä hallituksen esitys n:o 3 esitel- ' oikeussuhteista
1475: lään ja lähetetään puhemiehistön ehdotuk-
1476: sen mukaisesti sivistysvalio kun- sisältävä hallituksen esitys n:o 10 esitel-
1477: ta an. lään ja lähetetään puhemiehistön ehdotuk-
1478: sen mukaisesti 1 a k i v a 1 i o k u n t a a n.
1479: 5) Ehdotuben laiksi kunnallisten ja yksi-
1480: tyisten kasvatuslaitosten valtio·avusta 12) Ehdotuksen oppisopimuslaiksi
1481:
1482: sisältävä hallituksen esitys n:o 4 esitellään sisältävä hallituksen esitys n:o 11 esitel-
1483: ja lähetetään puhemiehistön ehdotuksen lään ja lähetetään puhemiehistön ehdotuk-
1484: mukaisesti s i v i s t y s v a l i o k u n t a a n. sen mukaisesti t y ö v ä e n a s i a i n v a-
1485: 1 i o k u n t a a n.
1486: 6) Ehdotuksen laiksi oppivelvollisuudesta 15
1487: 13) Ehdotuksen Suomen ja Saksan välisen
1488: päivänä huhtikuuta 1921 annetun lain 6 § :n
1489: taloudellisen sopimuksen hyväksymisestä
1490: muuttamisesta toisin kuuluvaksi
1491: sisältävä hallituksen esitys n:o 12 esitel-
1492: sisältävä hallituksen esitys n:o 5 esitellään lään ja lähetetään puhemiehistön ehdotuk-
1493: ja lähetetään puhemiehistön ehdotuksen
1494: sen mukaisesti u 1 k o a s i a i n v a l i o-
1495: mukaisesti sivistysvaliokuntaa n. k unta a n.
1496:
1497: 7) Ehdotuksen laiksi virkamiehen oikeudesta 14) Ehdotuksen laiksi irtaimistokiin-
1498: pysyä virassaan nityksestä
1499: sisältävä hallituksen esitys n:o 6 esitellään sisältävä hallituksen esitys n:o 13 esitel-
1500: ja lähetetään puhemiehistön ehdotuksen lään ja lähetetään puhemiehistön ehdotuk-
1501: mukaisesti l a k i v a l i o k u n t a a n. sen mukaisesti 1 a k i v a 1 i o k u n t a a n.
1502:
1503: 8) Ehdotuksen laiksi edustajanvaaleista 15) Ehdotuksen laiksi vankeinhoitohallituk-
1504: sen lakkauttamisesta
1505: sisältävä hallituksen esitys n:o 7 esitellään
1506: ja lähetetään puhemiehistön ehdotuksen sisältävä hallituksen esitys n:o 14 esitel-
1507: mukaisesti per ust u sl akivalio- lään ja lähetetään puhemiehistön ehdotuk-
1508: kuntaan. sen mukaisesti perustuslaki valio-
1509: k unta a n.
1510: 9) K!ansainliiton liittosopimuksen erinäisten
1511: artiklain muuttamista 16) Ehdoinben laiksi kiellosta käyttää ta-
1512: varoiss.a vääriä alkuperää tai lajia
1513: koskeva hallituksen esitys n :o 8 esitellään osoittavia merkintöjä
1514: ja lähetetään puhemiehistön ehdotuksen
1515: mukaisesti ulkoa s i a i n valio kun- sisältävä hallituksen esitys n:o 15 esitel-
1516: taan. lään ja lähetetään puhemiehistön ehdotuk-
1517: 32 Lauantaina 9 10. syyskuuta.
1518:
1519: sen mukaisesti talousvalio kun- nassakin vallitsevaksi ja -pysyväksi. Asian-
1520: taan. omaista valiokuntaa, johon käsilläoleva
1521: esitys lähetetään, rohkenisin kuitenkin
1522: kehoittaa harkitsemaan ja etsimään keino-
1523: 17) Ehdotuksen laiksi ·laivare1kisteristä 11 ja, joilla rautateiden rakentamiseen voitai-
1524: päivänä marras,kuuta 1889 annetun siin, vaikkakin vielä joidenkuiden muiden
1525: asetuksen muutt,amises·ta vähemmän tärkeiden meno-postien kustan-
1526: nuksella osoittaa vuotuisiksi käyttöva-
1527: sisältävä hallituksen esitys n:o 16 esitel- roiksi enemmän kuin mitä hallitus esityk-
1528: lään ja lähetetään -puhemiehistön edotuk- sessään on ehdottanut ja samoin, että esi-
1529: sen mukaisesti l a k i- j a ta l o u s v a l i o- tyksessä olevan Karungin-Pellon radan
1530: k unta a n. rakentamiseen voitaisiin erikoisemmin tär-
1531: keänä rajaseuturatana ryhtyä kiireellisem-
1532: min ja -panna se alulle viimeistään sen jäl-
1533: 18) Yhdistyksistä tammiikuun 4 päivänä 1919 keen kuin Toruion-Karungin rata on
1534: annetun lain muuttamisesta avattu liikenteelle. Kannatan lisäksi ed.
1535: Pullisen täällä tekemää ehdotusta.
1536: annettu hallituksen esitys n:o 17 esitel-
1537: lään j11 lähetetään -puhemiehistön ehdotuk- Ed. Virkkunen: Mikäli minä olen
1538: sen mukaisesti lakivalio kuntaan. ehtinyt tutustua esilläolevaan hallituksen
1539: esitykseen, niin sen sisällys ja tarkoitus-
1540: -perä n1j,yttää sillä tavalla rajoitetulta, että
1541: 19) Rau:tatie.rakennuksia vuosina 1923---1927 sen käsittely valtiovarainvaliokunnassa
1542: mielestäni on aivan luonnollinen. Tämän
1543: koskeva hallituksen esitys n:o 18 esitellään. esityksen käsitteleminen on välittömässä
1544: yhteydessä :valtion rahatalouden järjestämi-
1545: lP u h e m i e s: Puhemiehistö ehdottaa, sen kanssa lähim-päni;i aikana. _Minij. tämän
1546: että asia lähetettäisiin valtiovar~invalio takia vastustan edustaja Pullise:p. ehdotusta
1547: kuntaan. ja kannatan esityksen lähettämistä valtio-
1548: var~tinvaliokuntaan.
1549:
1550: Keskustelu: Ed. S i J1l e 1 i :u s: Tahtomatta kosketella
1551: haliitukse~ esityksen m~ita 'kohtia håluai-
1552: Ed. P u 11 i ne n: Kun on varma, että sin vain aivan lyhyesti saada suositella
1553: aivan e11-si tilaisuudessa tulee valtio.varain- .~~iltiJ.P~p.is.elle ,erikoisvf!,liolmnnalle selliLista
1554: valiokuntaan menoarvio ):räsiteltäväksi, niin menettelyta-plj,ft, .että Oulpn-Vaalan-Ka-
1555: mielestäni tämän tärkeän asian käsittely jaanin-Nurmeksen ratarakennusta voitai-
1556: silJ;l.lä tulisi vii-pymään, joten on ta.rpeen ·Siin kiirehtiä suuremmassa mitäräSl3ä, kuin
1557: Jl.S!'!tt~ eri):roinen valipkun~ r~utatie- ja mitli Ml.llituksen esitys ~isältää. Minä us-
1558: kul~ulaitosasioita varten. Luult!1vl!-i1 sitä- kon, että hallituksella on .sitovia tpdistuk-
1559: -paitsi on, että -paitsi tätä tulee myös muita sia siitä, että tämä rata on sekä hyödylli-
1560: kulkulaitosta koskevia esityksiä. Ehdotan nen että ainakin suurelta osaltaan talou-
1561: siis, että tämä asia lähetettäisiin -perustet- dellisesti kannattavakin, ja toivon, että
1562: ta vaan kulkulai tosvaliokun taan. asianomainen valiokunta asiallisesti ja -puo-
1563: lueettomasti ottaa närp.ä seikat huoipioon.
1564: Ed. J u n e s: Samalla kun minulla Pe-
1565: rä~Poh.iolan ja maan luoteisrajaseudun Ed. A. J a s k a r i: Minä -pyydän ehdot-
1566: edustajana ja asukkaana on ilo todeta ja taa, että esilläoleva hallituksen esitys jätet-
1567: lausua tyytyväisyyteni esillä olevassa hal- täisiin -pöydälle ensi -perjantain istuntoon.
1568: lituksen esityksessä ilmanevästä hyväntah-
1569: toisesta huomiosta rajaseutuolojen järjestä- Ed. Pullinen: Edustaja Virkkusen
1570: miseksi ja kohottamiseksi muun Suomen ta- lausunnon johdosta, että tämä esitys olisi
1571: solle, esityksessä lähemmin mainitulla ta- ainoastaan tai TJääasiassa valtion rahatalo-
1572: valla, rohkenen lausua hartaan toivoni, että utta koskeva, tahdon lausua, että käsityk-
1573: samallainen myötätunto ja lo-pullisiin tu- seni mukaan ei asianlaita ole niin. Tässä
1574: loksiin johtava huolen-pito -pääsisi eduskun- on kysymys maamme koko rautatiepolitii-
1575: Raflltatie.natk€1Ilnulkset rvv. i1923-l19.27. 33
1576:
1577:
1578: kasta ja sen vastaisesta johtamisesta. Kä- Kun hallituksen asettaman kulkulaitos-
1579: sittääkseni valtiovarainvaliokunnalla ei ole komitean mietintö uusien ratojen rakenta-
1580: niin paljon aikaa, että se ehtisi syventyä misesta valtakuntaan tuli julkisuuteen, he-
1581: kaikkiin niihin puoliin asiassa, joita tämä rätti se suurta mielenkiintoa laajoissa kan-
1582: esitys aiheuttaa. Tässä tulevat esille kaikki salaispiireissä. Ennen kaikkea herätti se
1583: ne rautatieanomukset, joita viimeisenä vuo- sitä Kannaksen väestössä siitä syystä, että
1584: sikymmenenä on eduskunnassa tehty. mietintö sisälsi ehdotuksen rautatien ra-
1585: Niistä kaikista on annettava lausunto ja kentamiseksi Viipurista Laatokan rantaan
1586: muiden töittensä ohella valtiovarainvalio- cnsimäisellä sijalla kaikista ehdotetuista
1587: kunnalle tämä on aivan ylivoimainen teh- rautateistä ja että tämän radan tarpeelli-
1588: tävä. suus ja isänma:allinen kuin myös paikallis-
1589: taloudellinen merkitys tunnust-ettiin ja
1590: Ed. V i r k k u n e n: On mielestäni joka käsitettiin rajan lähellä synnyttämien olo-
1591: tapauksessa luonnollista, että tämä esitys suhteiden vuoksi täällä selvemmin kuin
1592: ainakin alussa lähetetään valtiovarainvalio- muualla maassamme. Käsitettiin että tuo
1593: kuntaan. Jos tämä valiokunta itse huo- rata valmiiksi rakennettuna ja käyttökun-
1594: maa, että sen työta;akka estää sitä yksityis- toon sa;atettuna tulisi olemaan voimakas
1595: kohdittain käsittelemästä esitystä, silloin kohottaja Kannaksen asujamistoon nähden,
1596: on eduskunnalla vielä tilaisuus valtiova- niin henkisessä kuin aineellisessa suhteessa,
1597: rainvaliokunnan alotteesta ryhtyä toisiin kuin myös ulkoapäin uhkaavain vaarojen
1598: toimenpiteisiin. sattuessa tuiki tärkeä ja välttämätön. Sen-
1599: tähden radan piiriin kuuluvat kunnat Muo-
1600: .Ed. K a 11 i o koski: Minä pyydän yh- laan maamiesseuran tekemän aiotteen joh-
1601: tyä kannattamaan ed ..Taskarin tekemää eh- dosta nopeasti ja yksimielisinä muodosti-
1602: dotusta. vat paikallisen rautatiekomitean alkuteh-
1603: tävien valmistelua varten. Komitea on
1604: Puhemies: Koska ed. A. Jaskari ed. suorittanut tehtävänsä huolellisesti ja tar-
1605: Kalliokosken kannattamana on ehdottanut kasti, tutkituttanut silmämääräisosti rata-
1606: asiaa pöydälle, niin katson olevan syytä linjan Tie- ja vesirakennusten ylihallituk-
1607: huomauttaa, että V. J :n 55 § :n mukaan sen insinöörillä, joka on antanut radan ra-
1608: asiaa ei enää voida pöydälle panna. kentamiseen nähden suotuisan ja edullisen
1609: lausunnon. Mainittu paikallinen rautatie-
1610: Ed. H a h 1: Erityisen rautatievaliokun- komitea on valmistanut kysymyksestä tar-
1611: nan asettaminen edellyttäisi, että ryhdyt- kan ja seikkaperäisen mietinnön, joka on
1612: täisiin suuremmassa määrässä pohtimaan jo valmiina ja tulee aikanaan jaettavaksi
1613: uusia ratoja, kukaties päätettäisiin niitä valiokunnan ja eduskunnan jäsenille. Siksi
1614: rakennettavak~kin. Mutta nyt, niinkuin en rupea tässä tällä kertaa asiaa tarkem-
1615: tiedetään, on meillä ennen päätetyitä ratoja min selostamaan ja eduskunnan aikaa me-
1616: niin paljon, ettei meillä moniin vuosiin nettämään. Totean vain, että asiat mainit-
1617: riitä rahoja niitäkään toteuttamaan. Sen- tuun rataan nähden ovat siksi hyvällä
1618: takia minusta ei ole syytä nyt asettaa eri- alulla, että radan alkupuoliskolla Viipuri
1619: tyistä rautatievaliokuntaa, vaan minäkin -Pölläkkälä on radalle tarvittava maa-
1620: yhdyn puhemiehistön ehdotukseen, että alue luovutettu ilmaiseksi laillisten sitou-
1621: esilläoleva asia lähetetään valtiovarain- muksien perusteella ja Pölläkkälässä sijait-
1622: valiokuntaan. sevain suurten sahalaitosten omistajat, osa-
1623: keyhtiöt A. Ahlström ja Hackman & C:o,
1624: Ed. Nuo r a: Hallituksen esityksessä ovat luovuttaneet Pölläkkälään johdettavaa
1625: eduskunnalle rautatierakennuksista vuosina haararataa varten ei ainoastaan ilmaiseksi
1626: 1923-27 on rakennettavaksi esitettyjen maan vaan myös asemarakennukseen ja
1627: ratojen joukossa maakuntien paikallislii- rata- ja satamalaitoksiin tarvittavat hirret,
1628: kennettä välittävien kohdalla myös Viipu- ratapölkyt ja muut puutarpeet. Tämän
1629: rin-Paakkolan-Sortanlahden rata. Lie- mainitsen todisteena, että mainittua rataa
1630: nee paikallaan tässä tilaisuudessa evästyk- Viipuri-Paakkola- Pölläkkälä - Sortan-
1631: senä asianomaisen valiokunnan jäsenten lahti kipeästi kaivataan. Toivon ja esitän,
1632: huomiota trhän rataan nähden kiinnittää että asianomainen valiokunta, johon tämä
1633: seuraaviin näkökohtiin ja tosiseikkoihin. esitys tulee lähet-ettäväksi, ottaisi nämä ly-
1634: 5
1635: 34 Lau.an<taina 9 lP. sYLV~Sikuuta.
1636:
1637: hyet viittaukset huomioon ja menettelisi radan suurta tärkeyttä nimenomaan raja-
1638: sillä lailla, kuin mainittu rautatiekomitea seuturatana. Rajaseudut ja nimenomaan
1639: ehdottaa, että Viipurin ratapihalta Sortan- Tornionjokilaakso on monessa suhteessa
1640: lahteen rakennet-taisiin rautatie ja että jo laiminlyöty ja on lapsipuolen asemassa.
1641: 1923 vuoden menosääntöön otettaisiin mää- On hyvin kohtalokasta, että Tornionjoen
1642: räraha rataosan Viipuri-Vuoksi rakenta- toisella puolella, Ruotsin puolella, asia on
1643: miseksi Pölläkkälään saakka sekä että rata paljon toisin. Siellä taloudellisessa suh-
1644: kokonaisuudessaan rakennettaisiin val- teessa pidetään - sanoisinko - erittäin
1645: miiksi hallituksen esityksessä ehdotetussa hyvää huolta suomalaisesta asutuksesta.
1646: .ajassa. Tämän radan kautta kohotetaan Kun pitäisi olla niinpäin, että siltä puolen
1647: paljon kärsineen Karjalan kannaksen asu- katsottaisiin omaan kansallisuuteen Suo-
1648: .iamiston aineellista ja henkistä tilaa. Ra- men puolella ikäänkuin ylöspäin, niin täy-
1649: jaseutujen olojen parantamiseen on etu- tyy todeta, että valitettavasti asia on toi-
1650: -päässä huomio kiinnitettävä. sin. On kerrassaan ikävää, että taloudelli-
1651: siin seikkoihin nähden asiat Suomen puo-
1652: Ed. Niukkanen: Koska kysymyk- lella ovat rempallaan. Suomalaisten täy-
1653: sessäolevasta esityksestä johtuvat käytän- tyy, jos mieli liikkua paikasta toiseen, yl-
1654: nölliset toimenpiteet pääasiassa tarkoitta- häältä alas tai päinvastoin, mennä Ruotsin
1655: vat sitä, että ensi vuoden menoarvioon va- puolelle ja viedä rahansa Ruotsille. Suo-
1656: rattaisiin eräitä rahamääriä entisten rauta- malaisen liikkeen, Tengeliöjoen suuren teh-
1657: tierakennusten jouduttamiseksi, on minusta taan, täytyy kulettaa tuotteensa Ruotsin
1658: aivan luonnollista, että se kuuluu valtio- puolella. Elintarpeiden kuletus on sano-
1659: varainvaliokunnan käsiteltäväksi. mattoman hankala suureen Länsi-Lappiin,
1660: ja moni muu seikka puhuu tuon ehdotetun
1661: radan välttämättömyyden puolesta. Nämä
1662: Ed. Aalto: Kun minun mielestäni ky- epäkohdat korjattaisiin, kun saataisiin kii-
1663: symys on siksi laajakantoinen, että se sietää reellisesti tämä rata, jonka tähden uudistan,
1664: varsin perinpohjaisen tutkimuksen, ehkä minkä sanoin, että yhdyn ed. Juneksen toi-
1665: myös siltä kannalta katsoen, olisiko ehkä vomukseen koko sydämestäni.
1666: edullisempaa ja välttämättömämpää ryhtyä
1667: toimenpiteisiin mahdollisesti muiden rauta- Keskustelu julistetaan päättyrreeksi.
1668: teiden rakentamiseen nähden, kuin mitä
1669: hallituksen esittämässä ponnessa esite-
1670: tään, on mielestäni edullisinta, että sitä Puhemies: Keskustelun kuluessa on
1671: varten asetettaisiin eri valiokunta. Minä ed. Pullinen ed. Juneksen kannattamana
1672: myönnän kyllä, että asia on sangen paljon ehdottanut, vastoin puhemiehistön ehdo-
1673: yhteydessä valtiovarain tilan kanssa ja tusta, että asetettaisiin kulkulaitosvalio-
1674: siltä puolen siis asia olisi ehkä käsiteltävä kunta ja asia lähetettäisiin sinne.
1675: valtiovarainvaliokunnassa. Mutta onhan
1676: meillä muissakin valiokunnissa yleensä Selonteko myönnetään oikeaksi.
1677: valmisteltu asioita, joitten päätöksiin tulee
1678: vaikuttamaan suuressa määrin valtiovarain
1679: tila ja onhan tällä uudella valiokunnalla Äänes~tys ja päätös:
1680: mahdollisuus myös tiedustella valtiovarain-
1681: valiokunnan mielipidettä asiassa. Pyydän Ken hyväksyy puhemiehistön ehdotuk-
1682: sen vuoksi yhtyä kannattamaan tehtyä eh- sen äänestää ,jaa"; jos ,ei" voittaa, on ed.
1683: dotusta, että asia lähetettäisiin erityiseen Pullisen ehdotus hyväksytty.
1684: rautatievaliokuntaan, joka määrättäisiin
1685: · asetettavaksi. Äänestyksessä annetaan 74 jaa- ja 77
1686: ei-ääntä. 31 lippua on hylätty, koska ne
1687: Ed. J u s s i l a: Totean mielihyvällä, eivät olleet suljetut.
1688: että hallituksen esityksessä rautatien ra-
1689: kennuksista on myös ehdoUa Karungin ja P u h e m i e s: Eduskunta on siis hy-
1690: Turtolan-Pellon rata. Olen Perä-Pohjolan väksynyt ed. Pullisen ehdotuksen ja asia
1691: edustaja ja yhdyn ed. Juneksen toivomuk- lähetetään siis perustettavaksi ,päätettyyn
1692: siin. Tahtoisin erityisesti korostaa tuon k u l k u 1 a i t o s v a 1 i o k u n t a a n.
1693: Pöydäl1epanoja. 35
1694:
1695: 20) Ehdotuksen lai·ksi sosialihallituksen ja 28) Hallituksen esitys n:o 27
1696: valtion valkuutustarkiastajau toimen
1697: la:kkauttanllisesta laiksi sotatilasta;
1698:
1699: sisältävä hallituksen esitys n:o 19 esitel-
1700: lään ja lähetetään puhemiehistön ehdotuk- 29) Hallituksen esitys n:o 28
1701: sen mukaisesti perustus 1 a kiva l i o-
1702: ]r unta a n.
1703: laiksi kansakoulutoimen järjestysmuodon
1704: perusteiSita;
1705:
1706:
1707: Pöydällepanot: 30) Hallituksen esitys n:o 29
1708:
1709: Esitellään ja pannaan pöydälle eduskun- lai,ksi lllllialtaloud>en koe- j·a tutkimustoimin-
1710: nan ensi istuntoon: nan jäJrj.estämises,tä;
1711:
1712:
1713: 21) Hallituksen esitys n:o 20 31) Hallituksen esitys n:o 30
1714:
1715: 1l> milj.oollJau markan suuruisen lisämäärä- laiksi ulkonstiainministeriön viroista ja
1716: rahan myöutämisestä. valtion asuntopoliit- pa:hel ustoimista;
1717: tiSielll toi!IIlinmm j.atkamista v·a:rten vuonna
1718: , 1922;
1719: 32) Kertomus Suomen Postisäästöpankin
1720: tilasta ja hoidosta v<Uonna 1921.
1721: 22) Hallituksen esitys n:o 21
1722: Laiksi vak:Jaustoimistou viroista;
1723: Puhemies: Istunto keskeytetään nyt
1724: .ia jatketaan klo 2 tänään, jolloin juliste-
1725: taan valitsijamiesten vaalin tulos.
1726: 23) Hallituksen esitys n:o 22
1727: Täysi-istunto keskeytetään klo 1,40 i. p.
1728: lii'kepääom>an myöntäm[ses.tä valtion rikki-
1729: happo- ja super:fos.faattitehtaille;
1730:
1731: 1'äysi-istuntoa jatketaan
1732: 24) Hallituksen esitys n:o 23
1733: kello 2 i. p.
1734: lailksi apu1aismaauviljellysiusinöö:rinvirkojeu
1735: pe.rns·tam~esrta; K ulkulaitosvaHO:Irunnwn jäsenmäärä.
1736:
1737: Puhemies: Eduskunnan äsken teke-
1738: 25) Hallituksen esitys n:o 24 män päätöksen johdosta, joka koskee eri-
1739: tyisen kulkulaitosvaliokunnan asettami?ta,
1740: luonnonsuojelua koskev.lllksi 1l·ainsääidännöksi; puhemiehistö ehdottaa, että tähän valio-
1741: kuntaan valittaisiin 17 jäsentä.
1742:
1743: 26) Hallituksen esitys n:o 25 Ehdotus hyväksytään.
1744:
1745: tuli tikkuverosta;
1746: VaJitsijR!IIliesien vaalin tulos.
1747:
1748: 27) Hallituksen esitys n:o 26 P u h e m i e s: Valitsijamiesten vaalin
1749: tulos julistetaan.
1750: lai!bli Helsingin yliopiston järjestysmuodon
1751: perusteista ; Sihteeri lukee vaali-pöytäkirjan:
1752: 36
1753:
1754: Eduskunnan valitsijamiesvaalissa 9 päi- Listasta n:o III
1755: vänä syyskuuta 1922, jota varten oli an-
1756: nettu 5 ehdokaslistaa, on kutakin listaa v a 1 i t s i j a m i e h i k s i: R. Furu-
1757: äänestänyt: hjelm, von Born, Colliander, Broända, In-
1758: borr ja Hdenelund;
1759: listaa n:o I 34 äänestäjää,
1760: , , II 58 , varajäsen i k s i: Lindberg, Schau-
1761: , , III 25 , man ja Sandblom.
1762: , , IV 52 ,
1763: , , V 26 ,
1764: Listasta n:o IV
1765: eli yhteensä 195 äänestäjää.
1766: v a l i t s i .i a m i e h i k s i: Reinikainen,
1767: Lehto, Puittinen, Huotari, Louhelainen,
1768: Kun otetaan huomioon edellämainitut Seppälä, V. Korhonen, Valjakka, Rapo,
1769: äänestäjien luvut, tulee valituksi Saarinen, Toivonen ja Tolonen;
1770: listasta n:o I 8 valitsijamiestä
1771: , , II 13 , vara j ä sen i k s i: Velling, Latvala,
1772: , , III 6 , Bryggari, Sallila ja Komu.
1773: , , IV 12 ,
1774: , , V 6 ,
1775: Listasta n:o V
1776: Vaalijärjestyksen 11 §:n mukaan on va-
1777: littava: v a 1 i t sija miehiksi: Kaarne, V.
1778: Vainio, Hannunen, V. Hannula, R. Sillan-
1779: listasta n:o I 3 varajäsentä pää ja H. Pulkkinen;
1780: , , II 5 , varajäsen i k s i: Kemppi, Hiilos ja
1781: , , III 3 ,
1782: , , IV 5 , Mä kelin.
1783: , , V 3 , Helsingissä 9 päivänä syyskuuta 1922.
1784: Edellä esitetyn nojalla ovat valituiksi Onni Hallsten.
1785: tulleet:
1786: Listasta n :o I
1787: Ed. Nyberg: Vanhimpana nyt vali-
1788: v a 1 i t sij-a miehiksi: Pennanen, tuista valitsijamiehistä pyydän valitsija-
1789: Kaila, Nyberg, Nikkanen, M. J askari, Si- miehiä kokoontuma:an säätytalolle suuren
1790: melius, E. Tulenheimo ja Kares; valiokunnan huoneeseen maanantaina klo
1791: 11 päivällä.
1792: varajäsen i k s i: Peltonen, .Järvinen
1793: .ia Y. Pulkkinen.
1794: Puhemies: Seuraava eduskunnan IS-
1795: tunto on ensi tiistaina klo 11 a. p.
1796: Listasta n:o II
1797: valitsi j a miehiksi: Lohi, Ryy-
1798: nänen, Koivuranta, J uutilainen, Niskanen, Täysi-istunto päättyy klo 2,10 i. p .
1799: •J unes, W. Mäkinen, Åkesson, Salo, Honka-
1800: vaara, G. Hirvensalo, Ikonen ja Särkkä;
1801: Pöytäkirjan vakuudeksi:
1802: vara .i ä sen i k s i: Penttilä, Tarkka-
1803: nen, Manner, Kauniainen ja M. Hannula. Eino J. Ahla.
1804: 5. Tiistaina 12 p. syyskuuta 1922
1805: kello 11 a. p.
1806:
1807: Päiväjär,jestys. Siv.
1808: Siv. Pöydä'llepa. .noa varte·n
1809: I a. moi t u k s i a: e s i t e :1 l ä ä ·n:
1810: 13) HaMitJUksoo esitys n :o 311 <Vrul-
1811: E:sdellnaäJIIl: tion 1viro~s·ta ja .t;oi,mista sumitetta,-
1812: vien palkkausten yleisistä perusteista 44
1813: 1) Ra:1ilirtulksen esitys :mo 20 15 mil~
1814: jaona.n marka.n suurnlitsen ·Li.sämäärä- M) Kertomus va.litiova,rwvn Hla.ste,
1815: .ra;han mytöntäJmisesi:Jä rvwlt:i1on a:SIUnVo- vuonna 1920 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 45
1816: polirittisen 1Jo~minnan ~iwbkamii1srta var-
1817: ten vnonna 1922 ............... . 38
1818: , 2 HaJHitulksen &sity;s 'll!:o 2·1 'laiksi
1819: 1
1820: )
1821: Puhetta johtaa toinen varapuhemies
1822: vakaustoimiston viroista ......... . 39 Mantere.
1823: 3) Ha·l'li.tuilrs'ern esity·s n :o 212 liilke-
1824: rpääoman my;önt:ä:mi,sesnä va~ltion rik-
1825: kihappo- ja superfosfaattitehtaille .. Nimenhuudossa merkitään poissaoleviksi
1826: " ed. Virkkunen, Ampuja, Erich, 0. Hirven-
1827: 4) HwUitulk.sen e.sity's n:o 213 [aiiksi
1828: a.pula1smaan'Villjely.sinSiin·öö.rinrvirlkojen salo, M. J askari, J eppson, Kulenius, Kärki,
1829: perustamisesta . . . . . . . . . ......... . Miemois, W. Mäkinen, Perälä, A. Peso-
1830: 5) HlalHitnkoon esitw·s n :1o 24 iJ.'Ilon:-
1831: " nen, Puittinen, Salo, Sunila, Tanner ja
1832: Wanhala.
1833: nonsuojelua lkoslkervarosi lainsäädän-
1834: nöksi ......................... . ,
1835: 6) HaHiiJUiksen eSJi,ty;s n:•o 2'5 tuli- Ilmoitusasiat:
1836: tikkuverosta ................... . ,
1837: 7) Ha[Liit·uben esitYIS n:o /216 'laiksi Vapautusta eduskuntatyöstä saavat: va-
1838: Helsi·ngin yli01p1ston järjestysmuodon rapuhemies Virkkunen tästä päivästä al-
1839: perusteista ..................... . 40 kaen ensi perjantaihin julkisen tehtävän
1840: 8) Rwl:l:Utuksen esitYIS n:o ,27 laifk,si vuoksi, ed. 0. Hirvensalo yksityisten vir-
1841: 44 ka-asioitten hoitamista varten tämän päi-
1842: sotatilasta ..................... .
1843: vän istunnosta, ed. M. J askari oikeusasiain
1844: 9) Hllllll,]tulksen esitw!s IIl :o 218 1lai'ksi takia tämän päivän istunnosta, ed. Miemois
1845: ~nsalk,oui uJtoilimen järj.estysmuodon yksityisasiain takia tämän päivän istun-
1846: perusteista . . . . . . . . . . . .......... . , nosta, ed. Aarno Pesonen yksityisasiain
1847: 10) HaMituiksen eSJit.y,s ·n :o 29 [aiksi• vuoksi tästä päivästä torstai-iltaan, sekä
1848: moo.talouden /k,oe_ ja turt:lkimus,tolimin- ed. Perälä ja Sunila yksityisasiain vuoksi
1849: nan järjestämisestä ............. . ,. tämän päivän istunnosta.
1850: U) HaUituk,sen 1esirt-y;s u:'o 30 'laiksi
1851: ltlililmasi:aj.nmini•steriön v;]roista ja; pal-
1852: velustoimista ................... . , Edus·kunnan virkailijat.
1853: :1,2) K1ertomus !Suomen Bostisäästö-
1854: panlkin rtillrus:t® ja lhoidoota vuonl!la T o i n e n v a r a p u h e m i e s: Ilmoi-
1855: 1921 .......................... . , tetaan, että kansliatoimikunta on valinnut
1856: 38 THstaina ,1'2 ;p. syySkJuuta.
1857:
1858: eduskunnan kanslistiksi kuluvaksi vaali- ryhtyminen, kuin tämä esilläoleva halli-
1859: kaudeksi entisen kanslistin neiti B ä r t ta tuksen esitys edellyttää. Sillä asuntojen
1860: Rainion, yleisen kanslian notariksi puute maassa on niin suuri, että esimer-
1861: kuluvan vaalikauden valtiopäivien ajaksi kiksi Helsingissä on vuokralaisyhdistyksen
1862: apukamreeri Aku Kostia n, ruotsalai- tietojen mukaan lähes 2,000 asunnotonta.
1863: sen kansliaosaston päälliköksi tämän vaali- Samaten on Tampereella sosialilautakun-
1864: kauden ajaksi kanslianeuvos John G r ö n- nan antamain tietojen mukaan asunnotto-
1865: 1 u n d i n sekä näiden valtiopäivien ajaksi mia 1,500. Lyhyesti sanoen, ne tiedot, mi-
1866: seuraavat virkailijat: eduskunnan yleisek- tä on olemassa eri puolilta maata asunto-
1867: si tulkiksi toimittaja K. V. Puuskan, puutteesta, ovat suorastaan murhaavaa kiel-
1868: yksityistulkiksi toimittaja Axel V. tä puhuvia siitä kurjuudesta, mikä asunto-
1869: L i n d f o r s i n, ruotsalaisen kansliaosas- puutteesta johtuu. En kuitenkaan halua
1870: ton notariksi toimittaja C a r l A r p p e n tässä yhteydessä kajota tarkemmin asian
1871: ja eduskunnan painatustöiden valvojaksi yksityiskohtiin. Haluaisin vain valiokun-
1872: maisteri J a a k k o L a u r i l a n. nan, jonne tämä asia menee, huomiota kiin-
1873: nittää siihen seikaan, että hallituksen esit-
1874: tämä määräraha on tosiaankin aivan riittä-
1875: mätön. Sillä kun on laskettu, että yhden
1876: V ruitsijll!miesten putheenjohtll!ja. huoneen rakentamiskustannuksiin menee
1877: ' noin 20,000 markkaa, niin tällä summalla
1878: Toinen varapuhemies: Ilmoite- voitaisiin siis rakentaa noin 750 huonetta.
1879: taan, että valitsijamiehet ovat puheenjohta- Ja se huonemäärä ei olisi täysin riittävä
1880: jakseen valinneet ed. L o h e n. edes tässäkään kaupungissa poistamaan
1881: asuntopulaa. Senvuoksi katsoisin, että
1882: määräraha olisi korotettava vähintään ne-
1883: linkertaiseksi eli 60 miljoonaan markkaan_
1884: Ilmoitus suuren v·alio'kunuan jäsenten Tämän tahtoisin vain valiokunnan huo-
1885: vaa:lista. miOon kiinnittää.
1886:
1887: Toinen varapuhemies: Ilmoite- Ed. A. Furuhjelm: .Jag kan ej an-
1888: taan, että suuren valiokunnan jäsenten nat än med tillfredsställelse konstatera, att
1889: vaali toimitetaan ensi perjantaina kello 12 regeringen icke förbundit erhållandet av
1890: alkavassa täysi-istunnossa, joten ehdokas- lånebidrag ur allmänna medel vid bostäder
1891: listat ovat jätettävät eduskunnan sihtee- om två rum och kök, utan föreslår att
1892: rille viimeistään ensi torstaina ennen kello byggnadslånen skulle beviljas efter beräk-
1893: 12 päivällä. ning enligt 100 kvadratmeter golvyta. J ag
1894: skulle dock anse, att 100 m2 gerna kunde
1895: höjas något, exempelvis till 120 m2 , ty det
1896: Päiväjärjestyksessä o1ev,at asiat: är ju känt, att icke endast de kroppsarbe-
1897: tande klasserna behöva understöd ur all-
1898: 1) 15 miljoonwn mankan lisämäärärahan männa medel för att erhålla ett eget hem.
1899: myöntämistä valtion asuntopoliittisen toi- Jag uttalar sålunda förhoppningen att
1900: minnan jatkamista varten vuonna 1922 statsutskottet måtte beakta detta.
1901:
1902: tarkoittava hallituksen esitys n:o 20 esi- Ed. Huttunen: Kun hallitus viime
1903: tellään. vuoden vaihteessa jätti kuluvalle vuodelle
1904: talousarvioehdotuksensa, niin oli siinä eh-
1905: T o i ne n varapuhemies: Puhe- dotettu ainoastaan 5 miljoonaa markkaa
1906: miehistö ehdottaa esityksen lähettämistä yleishyödyllistä rakennustoimintaa varte_t;t·
1907: val tiovarainvaliokuntaan. Määräraha oli aivan mitätön verraten su-
1908: hen, että asuntopula oli tavattoman suuri
1909: ja että edellisenä vuonna oli samaan tar-
1910: Keskustelu: koitukseen myönnetty kolme kertaa suu-
1911: rempi summa, eli 15 miljoonaa markkaa.
1912: Ed. L å n g s t r ö m: Ei ole tosiaankaan Oli ilmeistä, että jo hallitukset;t esityksessä
1913: liian aikaista tällaiseen toimenpiteeseen olisi pitänyt ottaa suurempi määräraha
1914: V'aHiOI!l asunt,Ojpoliittinen ,t;oilmim:ta.
1915: --·--~~--
1916: 39
1917:
1918:
1919: huomioon. Eduskunnassa vasemmiston pai- lään ja lähetetään puhemiehistön ehdo-
1920: nostuksesta saatiin kuitenkin suurella vai- tuksen mukaisesti t a l o u s v a l i o k u n-
1921: valla määräraha viidestä miljoonasta ko- taa n.
1922: rotetuksi 10 miljoonaan markkaan. Jo ta-
1923: lousarvion käsittelyn yhteydessä osotet-
1924: tiin vasemmiston taholta, että kymmenen- 3) Liikepääoman myöntämistä v'altion rikki-
1925: kin miljoonan määräraha käy aivan riittä- happo- ja superfosfaattitehtait1e
1926: mättömäksi asuntopulan ja asuntovajauk-
1927: sen laajuuteen nähden, jossa suhteessa tar- koskeva hallituksen esitys n:o 22 esitellään
1928: ve nousee useihin satoihin miljooniin mark- ja lähetetään puhemiehistön ehdotuksen
1929: koihin. Ehdotimme silloin suurempia mää- mukaisesti valtiovara i n v a 1 i o kun-
1930: rärahoja tarkoitukseen, mutta nämä ehdo- t a a 11.
1931: tukset eivät tulleet huomioon otetuiksi.
1932: Kokemus on kuitenkin tämän vuoden ajal-
1933: ta osottanut, että hallituksen on täytynyt 4) Ehdotuksen laå:ksi apwlaismaanviljelysin-
1934: itsensä myöntää olleensa väärässä. .Ja niin sinöör.invirko~en perustam:isestill
1935: on tapahtunut siinä, että hallitus ehdottaa
1936: 15 miljoonaa markkaa lisämäärärahaa ku- sisältävä hallituksen esitys n:o 23 esitel-
1937: luvaa vuotta varten. lään ja lähetetään puhemiehistön ehdotuk-
1938: Mitä tulee viimeistä edellisen puhujan sen mukaisesti m a a t a l o u s v a 1 i o-
1939: lausuntoon määrärahan riittämättömyy- k unta a 11.
1940: destä, niin olen samaa mieltä, että sitä olisi
1941: tuntuvasti korotettava ja samalla kehotet- 5) Ehdotuiksen ,luonnonsu~jelua kos·kevaksi
1942: tava hallitusta jatkamaan aikaa, jonka ku-
1943: lainsäädännöksi
1944: luessa kunnat voivat anoa tästä rahastosta
1945: määrärahoja asuntorakennustarkoituksiin. sisältävä hallituksen esitys n:o 24 esitel-
1946: Kuten tunnettua, voimassa olevan asetuk- lään ja lähetetään puhemiehistön ehdotuk-
1947: sen mukaan näitä määrärahoja oli anotta- sen mukaisesti laki- ja talousva l i o-
1948: va syyskuun loppuun mennessä ja sen pe- k unta a 11.
1949: rusteella pyydetty 15 miljoonan markan
1950: lisämääräraha kenties tulisi riittämään.
1951: Mutta jos aikamäärää jatketaan, sanokaam- 6) Tnlirtii:M~uveroa
1952: me marraskuun loppuun saakka, niin sil-
1953: loin sitä on huomattavasti lisättävä. koskeva hallituksen esitys 11 :o 25 esitel-
1954: Mitä tulee ed. A. Furuhjelmin mainitse- lään.
1955: maan, esityksessä mainittuun seikkaan nii-
1956: den perusteiden muuttamisesta, joilla avus- Toinen varapuhemies: Puhe-
1957: tusmäärärahoja myönnetään, niin olen edel- miehistö ehdottaa asian lähetettäväksi val-
1958: lisen puhujan kanssa samaa mieltä, että tiovarainvaliokuntaan.
1959: näitä ehtoja olisi väljennettävä. Se antaa
1960: takeita siitä, että suurempi vilkkaus raken-
1961: nustoiminnassa saadaan aikaan. Kokemus Kesku~telu:
1962: on osoittanut tämän vuoden ajalla, että
1963: eduskunnan viime talvena budjetin käsitte-
1964: lyn yhteydessä hyväksymät ehdot näiden
1965: Ed. Reini k k a: Hallituksen esityksen
1966: tulitikkuverosta lain 2 §:ään 1 momenttiin
1967: varain myöntämisestä eivät olleet kaikissa
1968: toivoisin sen valiokunnan, johon asia me-
1969: suhteissa tarkoitustansa vastaavia. nee, tekevän pienen muutoksen. 1 moment-
1970: Keskustelu julistetaan päättyneeksi. ti kuuluu: ,Vero on 10 penniä pakkauk-
1971: selta, joka sisältää korkeintaan 70 tulitik-
1972: Asia lähetetään v a 1 t i o v a r a i n v a- kua." Mutta kuten tunnettua, valmistavat
1973: 1 i o k u n ta a n. meidän tulitikkutehtaamme pääasiallisesti
1974: pakkauksia, joissa on keskimäärin 50-60
1975: tulitikkua ja kun nyt näiltä määriltä me-
1976: 2) Ehdotuksen lailksi vak,a:nst~imiston
1977: nee sama vero kuin 70 tikun pakkaukselta,
1978: viroista
1979: tulevat nämä pienet pakkaukset mielestäni
1980: sisältävä hallituksen esitys n :o 21 esi tel- suhteellisesti liian verotuksenalaisiksi. Jos
1981: 40 TiiJS1.aina 1~ )!). syy,s\kiuuta.
1982:
1983: tämä verotus olisi suhteellinen pitäen nor- Keskustelu:
1984: maalina tätä lain määräystä 70 tikun pak-
1985: kaukselta 10 penniä, siis jos olisi 10 laa- Ed. Ingman: Pyydän tässä tilaisuu-
1986: tikkoa 50 tikkua kussakin olisi vero 71 3i7 dessa vain kiinnittää asianomaisen valio-
1987: penniä, siis pyöreissä luvuissa 72 penniä. kunnan huomiota pariin yksityiskohtaan
1988: Mutta jos olisi 10 laatikkoa 60 tikkua kus- hallituksen esityksessä. Ainoa laskelma
1989: sakin, niin vero tekee 85 5 / 7 penniä, siis niistä kustannuksista, joita sellainen yli-
1990: pyöreissä luvuissa 86 penniä~ Siis 50 tikun opiston opetuksen järjestäminen vaatisi,
1991: pakkauksissa tulee aiheettomasti lisäveroa mitä tässä ehdotetaan, on sivuilla 3-4 ole-
1992: 10 pakkaukselta eli puutilta maksetuksi 28 va, jonka tuloksena on, että se tuottaisi li-
1993: penniä. Tämä tietysti olisi korjattavissa säystä yliopiston palkkausmenoihin pyö-
1994: sillä, että tulitikkutehtaat valmistaisivat rein luvuin arviolta korkeintaan 900,000
1995: Binoastaan 70 tikun pakkauksia, mutta tä- markkaa vuodessa, tämä edellyttämällä,
1996: mä on kuten tiedämme käytännössä mahdo- että konsistorin ehdotus suunnilleen tulee
1997: tonta ainakin niille tehtaille, jotka toimivat toteutetuksi. Esityksessä ei kiinnitetä huo-
1998: exporttia varten, sillä ulkomaiden käytäntö miota siihen, että yliopiston opetuksen jär-
1999: on vakiintunut 50 tikun pakkauksiin ja jestäminen, niinkuin tässä ehdotetaan, tuot-
2000: tehtaat ovat pakoitetut tällaisia valmista- taa erinäisiä muitakin huomattavia menoja.
2001: maan, mutta taas kotimaista menekkiä var- 11 § :n 1 momentin mukaan on yliopistossa
2002: ten ei ole mahdollisuus tehtaiden koneiden julkista opetusta suomeksi ja ruotsiksi an-
2003: toimintaa muuttaa ilman erittäin suuria nettava kaikissa vakinaisissa tutkintoai-
2004: vaikeuksia muuhun pakkaukseen. Kun neissa. Saman pykälän 2 momentin mu-
2005: tätä tietä asia ei olisi korjattavissa, niin kaan tulisi olemaan professorinvirkoja vel-
2006: mielestäni olisi syytä valiokunnalla ottaa vollisuudella luennoida ruotsiksi ainoastaan
2007: huomioon, että tässä suhteellisesti tätä ve- perustavaa laatua olevissa ja keskeisissä
2008: romäärää ja myöskin tätä pakkauksen suu- oppiaineissa. Seurauksena on, että ruotsin-
2009: ruutta muutettaisiin. Mielestäni osuttaisiin kielinen opetus muissa tutkintoaineissa,
2010: oikeaan, jos vero olisi 8 penniä pakkauk- joiden lukumäärä on hyvin suuri, on hoi-
2011: selta, joka sisältää korkeintaan 55 tulitik- dettava ylimääräisillä voimilla, ja se tuot-
2012: kua. Minä luulen, että ottaen huomioon taa tietysti kustannuksia. Olisi suotavaa,
2013: vuotuisen kulutuksen, tätä veronormia että valiokunta koettaisi osapuilleen päästä
2014: käyttäen, jos kerran tämä verotus valtion selville siitä, mitenkä suuriin summiin nä-
2015: rahallisen aseman takia katsotaan välttä- mä nousisivat.
2016: mättömäksi järjestää, saataisiin tuo mää- Edelleen on tunnettua, että nykyään jo
2017: rä, jonka hallitus edellyttää tätä veroa yliopistossa vallitsee kova tilanahtaus. Jos
2018: saatavan, 12 milj. markkaa ja minä luuli- opettajain lukumäärää lisätään niin suu-
2019: sin, että tämän kautta päästäisiin siihen, resti, kuin tässä on ehdotettu, vaatii se
2020: että sekä valmistajat että tulitikkujen koko joukon uusia huoneustoja. Valiokun-
2021: käyttäjät olisivat tulitikkuveroon entistä nan olisi myöskin syytä kiinnittää huo-
2022: tyytyväisemmät. miota niihin kustannuksiin, jotka tästä ai-
2023: heutuvat, sekä siihen seikkaan, tullaanko.
2024: Keskustelu julistetaan päättyneeksi. jos opetus järjestetään, niinkuin on ehdo-
2025: tettu, toimeen niillä tieteellisillä laitoksilla,
2026: Asia lähetetään valtiovara i n v a- laboratorioilla ja muilla, joita nykyään on.
2027: 1 i o kuntaan. Mielestäni eduskunnan joka tapauksessa,
2028: ennenkuin se tekee päätöksen näin laaja-
2029: kantoisessa asiassa, pitää saada jonkunmoi-
2030: 7) Ehdoturksen laiJl:si Helsin:gin yliopiston nen summittainen laskelma siitä, mitä kus-
2031: järje:st~mrnodon perus.teist:a tannuksia se toteutettuna tuottaa. Olen hy-
2032: vin tietoinen siitä, että aivan yksityiskoh-
2033: sisältävä hallituksen esitys n:o 26 esitel- taisia laskelmia ei voida tehdä, sehän edel-
2034: lään. lyttäisi, että ohjelma olisi jo täydellisesti
2035: valmis ja hyväksytty, ja sitä se ei ole,
2036: T o i n e n v a r a p u h e m i e s: Puhe- mutta tällaisiin suuriin menoryhmiin täy-
2037: miehistö ehdottaa asian lähetettäväksi si- tyy kuitenkin huomiota kiinnittää.
2038: vistysvaliokuntaan. Toinen seikka, johon pyydän kiinnittää
2039: H elsim•gicrJJ y lioo'piston dä-rjestysm uod~n. ,petrusteet. 41
2040:
2041: huomiota, on 5 § :n viimeisessä momentissa Minä suosittelen tässä tapauksessa edus-
2042: oleva säännös, jonka mukaan kansleri on kunnalle asian lähettämistä perustuslakiva-
2043: oikeutettu olemaan saapuvilla ja käyttä- liokuntaan ensinnäkin siitä syystä, että
2044: mään puhevaltaa valtioneuvostossa niitä varmaankin huomiota herättävin kohta täs-
2045: yliopistoa koskevia asioita käsiteltäessä, sä lakiehdotuksessa on kysymys yliopiston
2046: jotka tasavallan presidentti ratkaisee, toi- opetuskielestä ja sen järjestämisestä, joten
2047: sin sanoen nimitysasioita, lakiasioita ja tätä lakiehdotusta voidaan siis pitää olen-
2048: budjettia käsiteltäessä. Nähdäkseni on epä- naisena täydennyksenä kielilakiin. Kieli-
2049: käytännöllistä supistaa kanslerin oikeus laki nimenomaisesti tämmöisen täydennyk-
2050: olla saapuvilla valtioneuvostossa näihin sen edellyttääkin, siinä kun sanotaan, että
2051: asioihin. Tulee nimittäin usein esille esim. yliopiston opetuskielestä säädetään erik-
2052: määräraha-asioita, joissa on erittäin hyvä, seen. Toiseksi teen tämän ehdotuksen siitä
2053: että kansleri on saapuvilla, antaa tietoja ja syystä, että minulla on syytä olettaa, että
2054: esittää niitä näkökohtia, joita yliopiston perus.tuslakivaliokunta tulee saamaan sem-
2055: kannalta on esitettävä. Tämä säännös olisi moisen kokoonpanon, että se saattaa olla
2056: mielestäni sentähden muutettava siihen jossain määrin pätevämpi käsittBlemään
2057: suuntaan, että kansleri on oikeutettu ole- tätä asiaa kuin ·sivistysvaliokunta. Perus-
2058: maan saapuvilla ja käyttämään puhevuo- tuslakivaliokunnassa oli viime valtiopäi-
2059: roa valtioneuvostossa yliopistoa koskevia villä jäseninä neljä yliopiston profes.soria
2060: asioita käsiteltäessä. Siitähän ei seuraisi, eikä minulla ole syytä olettaa, että sen ko-
2061: että hän olisi pakotettu kaikissa pikkuasi- koonpano tälläkään kertaa tässä kohdin
2062: oissa olemaan saapuvilla, vielä vähemmin, tulee olemaan toisenlainen.
2063: ettei niitä voitaisi ratkaista, ellei hän siellä Saatan ehkä lisäksi mainita, että kun
2064: ole, mutta valtioneuvostolla olisi tilaisuus siinä komiteassa, joka oli asetettu käsittele-
2065: silloin kun tarvitaan saada suullisia tietoja mään ehdotusta uudeksi valtiopäiväjärjes-
2066: ja kanslerilla tilaisuus antaa niitä. tykseksi, oli kysymys perustuslakivalio-
2067: Tämän tärkeän asian periaatteellista kunnan tehtävistä, oli esillä semmoinen eh-
2068: puolta en tahdo tässä tilaisuudessa koske- dotus, että yliopiston järjestysmuotoa kos-
2069: tella. kevat asiat yleensäkin aina lähetettäisiin
2070: perustuslakivaliokuntaan. Komiteassa kui-
2071: Ed. Setälä: Minä en tahdo ollenkaan tenkin katsottiin silloin, että tästä nimen-
2072: ryhtyä tämän esityksen asialliseen käsit- omaista säännöstä ei tarvittaisi, koska
2073: telyyn, vaan pyytäisin ainoastaan tehdä eduskunnalla on tilaisuus tämmöinen pää-
2074: puhemiehistön ehdotuksesta poikkeavan eh- tös aina kussakin tapauksessa tehdä, mil-
2075: dotuksen tämän asian lähettämisestä valio- loin siihen asian tärkeyteen katsoen on
2076: kuntaan. Esilläoleva asia on laadultaan syytä.
2077: sellainen, että se voidaan lähettää eri va- Minä pyydän siis kunnioittaen saada eh-
2078: liokuntiin aina sen mukaan, minkä näkö- dottaa, että eduskunta lähettäisi tämän eEi-
2079: kohdan katsoo ratkaisevaksi. Opillista si- tyksen perustuslakivaliokuntaan valmiste-
2080: vistystä koskevana asiana se tietenkin voi- levasti käsiteltäväksi.
2081: daan lähettää sivistysvaliokuntaan, koska
2082: eduskunta jo lähettämällä erinäisiä asioita Ed. Landtman: Regeringens proposi-
2083: tämmöiseen valiokuntaan on sen asettami- tion om lag rörande grunderna för Helsing-
2084: sen päättänyt. Mutta toiselta puolen tämä fors' U niversitets organisation innefattar
2085: on myös kysymys, joka koskee lakia, joka ett ärende av den maktpåliggande beskaf-
2086: nimenomaisesti on edellytetty hallitusmuo- fenhet, att det synes tillbörligt att redan
2087: dossa ikäänkuin sitä täydentämään. Eräis- från första början fästa uppmärksamheten
2088: sä ennakkotapauksissa on eduskunta tähän vid detta avgörande, vid konsekvenserna
2089: katsoen lähettänytkin erään asian, nimit- därav och ansvaret härför.
2090: täin kielilakiehdotukset, perustuslakivalio- J ag skall icke nu dröja vid den omstän-
2091: kuntaan, vaikka se olisi hyvin saatettu lä- digheten, att i propositionen föreslås stad-
2092: hettää lakivaliokuntaan, jonne eduskunta fästelse av den väsentliga inskränkning i
2093: ensi päätöksellään sen lähettikin. Muutta- universitetets självstyrelse, som faktiskt
2094: malla tämän päätöksensä eduskunta sit- redan har tillämpats under den senaste ti-
2095: temmin kuitenkin lähetti kielilakiehdotuk- den, utan jag skall upptaga den viktigaste
2096: set perustuslakivaliokunnan käsiteltäviksi. : av ae frågor, som på det förberedande sta-
2097: 6
2098: 42
2099:
2100: diet varit föremål för partiell meningsolik- vehikel för utlandets förbindelse med vår
2101: het, nämligen frågan om de båda national- kultur; det utgör ett brohuvud, utan vilket
2102: språkens ställning vid universitetet. den kulturella samfärdseln icke kan blom-
2103: Här föreligger nu förslag till en kultur- stra. Det synes mig uppenbart, att här ett
2104: reform av den art och enligt sådana linjer, väsentligt intresse föreligger även på finskt
2105: att man i det längsta ville hoppas på insikt håll. Man behöver icke ha blickat mycket
2106: därom, att ett gemensamt intresse gör sig omkring sig för att komma till insikt om
2107: gällande. Det hemställes om att å den fin- det stora intresse, som särskilt vissa finska
2108: ska linjen ordinarie -professurer skulle in- vetenskapsgrenar i våra dagar äro föremål
2109: rä ttas i alla fasta examensämnen, och deras för utomlands - jag behöver endast nämna
2110: antal har beräknats till 69, medan det mot- finsk etnografi och finsk etnologi. Detta
2111: svarande ·antalet svenska professurer skulle intresse är kanske större än det, som ägnas
2112: bliva 27. Man kan då först oeh främst motsvarande svenska vetenskaper i Fin-
2113: konstatera, att om en sådan plan förverkli- land. Särskilt för Skandinavien erbjuder
2114: gas, så skall fullständig utveeklingsmöjlig- ju vårt svenska material ickc så mycket
2115: het förefinnas för vetenskaplig forskning nytt. Men vetandet om det finska folkets
2116: och undervisning på finska inom vid uni- angelägenheter är fortfarande inför utlan-
2117: versitetet företrädda ämnen, och även vad det höljt i vad jag skulle kalla ett slags
2118: enskilda finska vetenskapsmän beträffar, Kalevala-dager, som i hög grad inverkar på
2119: så skola några som helst hinder icke kumra fantasin och intresset. Det är naturligt att
2120: anföras för viiken akademisk utvecklings- härvid svenskan skall spela en viktig roll
2121: bana som helst inom de gränser, som repre- som förmedlande språk, då det ju närmast
2122: senteras av vars och ens personliga egen- gäller samarbete med skandinaviska före-
2123: skaper. Om därjämte en så anspråkslös trädare för motsvarande vetenskaper. Man
2124: plats, som den i propositionen förutsatta, vet, vilka tjänster svenskan har gjort och
2125: förbehålles även den svenska forskningen kan göra den finska vetenskapen i hithö-
2126: och den svenska akademiska undervisnin- rande avseende. J ag behöver endast hän-
2127: gen, så kan härvid icke på något sätt göras visa till den erfarenhet, som gjordes här
2128: gällande, vad man stundom hittills hört an- rätt nyligen vid etnologkongressen, som
2129: föras, att genom den ställning, som sven- försiggick i Helsingfors ungefär för en
2130: skan intager vid universitetet, förfång be- månad sedan, då det för de finska deltaga-
2131: redes den finska majoriteten. Den överty- rena måste hava framstått såsom tydligt,
2132: gelse jag här vill hävda är den, att beva- viiken betydande vinning som möjliggjor-
2133: randet av tvåspråkighet i utsträckt grad vid des för deras vetenskap och kännedomen
2134: universitetet icke endast gagnar Finland, därom, just genom att ett skandinaviskt
2135: utan också finskheten. Det har redan för- språk var det förmedlande vid kongressen.
2136: sports en viss tendens till isolering för den Det var påfallande för de närvarande, då
2137: vetenskap som framföres uteslutande på bland annat en runosångare uppträdde el-
2138: finska, och detta har varit till skada icke ler då kantelespel utfördes, viiken begeist-
2139: endast -för landet, utan också för finskhe- ring, som gjorde sig gällande hos de ut-
2140: ten och för de enskilda vetenskapsidkare, ländska gästerna, ett intresse, som ledde
2141: vilka härigenom icke kunnat komma i be- därhän att åtskilliga utav dem fullföljde
2142: hörig kontakt med kolleger i utlandet. Då arbetet vid kongressen genom att själva
2143: Finland skall göra sig känt utomlands, så företaga färder tili Karelen. Denna vin-
2144: är det icke utlandet som skall emotses söka ning för finsk vetenskap skedde därigenom
2145: upp oss, utan det är de egnas sak att föra att de utländska gästerna överhuvud
2146: fram vårt land och det på ett sådant sätt, kommo hit tili en kongress, vartill åter för-
2147: att kännedom om landet faktiskt kan för- utsättningen var den, att de visste, att de
2148: värvas. här skulle kunna göra sig förstådda och
2149: Man kan sålunda icke underlåta att be- själva förstå vad som framfördes.
2150: trakta det föreliggande ärendet ur en vi- Särskilt inom de grnpper, som ivra för
2151: dare synvinkel än den som endast represen- nationernas samarbete och samgående borde
2152: teras av själva propositionen. Svenskans betänkligheter väckas med avseende på en
2153: bevarande vid universitetet i utsträckt be- andlig isolering för Finland. Det existerar
2154: märkelse framstår som betydelsefullt däri- även en annan international än den sociala.
2155: genom, att detta språk innebär en värdefull Ty även om vetenskapen i olika Iänder bär
2156: llelsi<ugillli yliopiston däirjes!ty'smuokl!an ,perusteet. 43
2157: ------- - - - -----~-·
2158:
2159:
2160:
2161:
2162: en viss prägel av nationaliteterna, är veten- Ed. Schauman: Jag skulle be att få
2163: skapen såsom sådan i eminent grad inter- tillägga, att om kulturutskottet beträffande
2164: nationell. På dess område måste alla dör- § 11 i lagförslaget skulle behöva grund-
2165: rar och fönster hållas öppna mot kulturen, lagsutskottets bistånd, så kan utskottet
2166: och här skall även förnuftets och forsknin- mycket väl införskaffa ett sådant yttrande.
2167: gens samarbete kunna bereda mark för en
2168: verklig förståelse mellan nationerna. Det Ed. Setälä: Ei ole milloinkaan V. J :n
2169: är den samfällda humanitetens talan man 40 § :ää käsitetty sillä tavalla, kuin ed.
2170: för, då man för talan för ett av de språk, Schauman nyt esittää. On huomattava,
2171: som i vårt fall bäst kan utgöra en tjänare että V. J :n 35 § :n mukaan eduskunta voi
2172: för denna humanitet. yksin ylimääräiseenkin valiokuntaan, jos
2173: Propositionen åsyftar att bereda en be- siinä on vähintään 12 jäsentä, lähettää sel-
2174: rättigad utvecklingsmöjlighet för finsk laisenkin asian, joka laadultaan olisi laki-
2175: forskning och finsk undervisning vid uni- määräisen valiokunnan valmisteltava.
2176: versitetet. Men om rättvisa iakttages, må- Kuinka olisi siis eduskunta sillä tavalla si-
2177: ste även den andra språkgruppen beredas dottu, että se ei voisi lähettää lakimääräi-
2178: tillfälle till delaktighet i dessa förmåner. se~n valiokuntaan sellaistakin asiaa, joka
2179: Det måste göras densamma möjligt att fylla voidaan lähettää johonkin muuhun valio-
2180: sin mission inåt och utåt i fosterlandets, kuntaan? Edelleen pyydän saada huo-
2181: vctenskapens och humanitetens tjänst. mauttaa, että tämä asia monessa suhteessa
2182: Denna mission är, såsom jag försökt fram- on läheisessä kosketuksessa perustuslain
2183: hålla, så viktig, att svenska språkets ställ- kanssa. Niin esim. lakiehdotuksen 4 §:ssä
2184: ning vid universitetet icke under några sanotaan: ,Yliopistolla on itsehallinto-oi-
2185: villkor får göras för knapp. keus. Sen ylin hallitusmies on kansleri j.
2186: J ag ber få understöda herr Setälä i hans n. e." Tässä ollaan aivan suaranaisessa te-
2187: färslag, att denna proposition måtte hän- kemisessä hallitusmuodon soveltamisen
2188: skjutas till grundlagsutskottet. kanssa. Myöskin käy selville tämän esi-
2189: tyksen perusteluista, siitä mitä on sivulla
2190: Ed. J u u tila i ne n: Minä pyydän 2 mainittu useammassakin kohdassa, että
2191: myöskin saada kannattaa ed. Setälän teke- tässä on kysymys eräänlaisesta hallitus-
2192: mää ehdotusta. Yhdyn myös hänen esille- muodon täydentämisestä ja selittämisestä.
2193: tuomiinsa näkökohtiin asiassa. Minä pyydän siis edelleen, asian suureen
2194: tärkeyteen nähden, pysyä ehdotuksessani.
2195: Ed. R yö mä: Pyysin puheenvuoroa
2196: myöskin kannattaakseni ed. Setälän teke-
2197: mää ehdotusta. Ed Wiik: Också jag motsätter mig re-
2198: miss till grundlagsutskottet fastän jag ej
2199: Ed. Schauman: Då rdgm. Setäläs anser R. 0. innebära hinder därför. Det
2200: förslag om ärendets remiss till grundlags- föreligger fara att denna fråga, som gäl-
2201: utskottet har blivit understött, ber jag för ler grunderna för Helsingfors universitets
2202: min del få riwtsätta mig detsamma. Enligt organisation, skall bliva degraderad till en
2203: L. 0. kan till grundlagsutskottet hänskju- språkfråga. Denna fara är större, om ären-
2204: tas frågor som beröra stiftande, ändring, det remitteras till grundlagsutskottet.
2205: förklaring eller upphävande av grundlag.
2206: Ett sådant ärende är icke denna proposi- Ed. E s t l a n d e r: För min del skulle
2207: tion. Då dessutom i R. F. § 77 och följande jag ansluta mig till dem som anse att detta
2208: §§ förutsättas särskilda lagar, vilka lagar, ärende lämpligast remitteras till grundlags-
2209: med undantag av den som nu här förelig- utskottet. Till de skäl som tidigare fram-
2210: ger, tidigare blivit behandlade av kulturut- hållits, särskilt av herr Setälä, ber jag att
2211: skottet, synes det mig icke finnas någon an- få lägga det, att själva lagförslaget väsent-
2212: ledning att frångå praxis i detta fall. Jag ligen är uppbyggt såsom ett lagförslag,
2213: ber således få tillstyrka antagandet av pre- vilket kompletterar regeringsformen och
2214: sidiets förslag om remiss till kulturutskot- innebär ganska väsentliga stadganden av
2215: tet. förvaltningsrättslig natur, utom att det ju
2216: också vid sin tillämpning komme att med-
2217: Kun puhe on tulkittu, jatkaa föra en synnerligen viktig tolkning av
2218: 44 Tiistaina 1f.:l p. syysknmta.
2219:
2220: stadganden i R. F. Något hinder kan ej tykset olen esittävä eduskunnalle perustus-
2221: L. 0. lägga för att ett ärende av detta slag lainmukaisessa järjestyksessä käsiteltäviksi.
2222: hänskjutes tili grundlagsutskottet.
2223: Keskustelu julistetaan päättyneeksi.
2224: 8) Ehdi)tU'ksen laiksi sotatilas,ta
2225: T o i n e n v a r a p u h e m i e s: Keskus-
2226: telussa on ed. Setälä ed. Land tmannin kan- sisältävä hallituksen esitys n:o 27 esitel-
2227: na ttamana, vastoin puhemiehistön ehdo- lään ja lähetetään puhemiehistön ehdotuk-
2228: tusta, ehdottanut, että esilläoleva asia lähe- sen mukaisesti perustus 1 a kiva 1 i o-
2229: tettäisiin perustuslakivaliokuntaan. k un taan.
2230: Selonteko myönnetään oikeaksi.
2231: 9) E'hdotuksen laiksi kansakoulutoimen jär-
2232: jestysmuodon pe'l'iuStteista
2233: ÄäneSitys ja päätös :
2234: sisältävä hallituksen esitys n:o 28 esitel-
2235: Ken hyväksyy puhemiehistön ehdotuksen, lään ja lähetetään puhemiehistön ehdotuk-
2236: äänestää ,jaa"; jos ,ei" voittaa, on ed. Se- sen mukaan s i v i s t y s v a 1 i o kun-
2237: tälän ehdotus hyväksytty. ta an.
2238: Aänestyksessä annetaan 86 jaa- ja 91 ei-
2239: ääntä. 10) Ehde>tu<ksen i!Jaiksi 'maatalouden koe- ja
2240: tutkimustoiminnan järjestämisestä
2241: Toinen varapuhemies: Edus-
2242: kunta on siis hyväksynyt ed. Setälän eh- sisältävä hallituksen esitys n:o 29 esitel-
2243: dotuksen ja päättänyt lähettää asian lään ja lähetetään puhemiehistön ehdotuk-
2244: p e r u s t u s 1 a k i v a 1 i o k u n t a a n. sen mukaan m a a ta 1 o u s v a 1 i o k u n-
2245: taan.
2246:
2247: Uusia h!al1ituksen esitytksiä.
2248: 11) Ehdotuksen llaiksi ulkoasiainministeriön
2249: viroista ja palvelustoimista
2250: T o i n e n v a r a p u h e m: i e s: Halli-
2251: tuksen jäsen saapuu antaakseen eduskun-
2252: nalle esityksiä. sisältävä hallituksen esitys n:o 30 esitel-
2253: lään ja lähetetään puhemiehistön ehdotuk-
2254: Eduskuntaan saapuu nuoremman halli- sen mukaan perustus 1 a kiva 1 i o-
2255: tussihteerin A. W outilaisen saattamana' k unta a n.
2256: ministeri Skog s t r ö m, joka lausuu:
2257: Kunnioitettava Herra Puhemies! Ar- 12) Kertomus Suomen Postisäästöpankin
2258: voisa Eduskunta! tiJ:asta ja hoidosta vuonna 1921
2259: Hallituksen määräyksestä on minulla esitellään ja lähetetään puhemiehistön eh-
2260: kunnia jättää eduskunnalle seuraavat halli- dotuksen mukaan p a n k k i v a 1 i o k u n-
2261: tuksen esitykset, nimittäin: taan.
2262: N:o 32 esitys 13,750,000 markan suurui-
2263: sen lisämäärärahan myöntämisestä rauta-
2264: teiden liikkuvan kaluston lisäämiseen
2265: vuonna 1922 ja Pöydällepanot:
2266: N :o 33 esitys tulo- ja menoarvioksi vuo-
2267: delle 1923. 13) Valtion viroista ja toimista suoritetta,..
2268: vien pal:k.k:wsten yleisiä perusteita
2269: T o i ne n vara p u h e mies: Herra
2270: }!inisteri! Eduskunnalle nyt annetut esi- koskeva hallituksen esitys n:o 31 ja
2271: Va.EIOikurruta:iJn; j ä:senet. 45
2272: -------------~------·-----·---
2273:
2274:
2275:
2276:
2277: 14) Kertom111S va!ltioV<llil"ain tilasta vuonna rinen, Niskanen, Loukko, Kärki, Kallio-
2278: 1920 koski, Bergroth, Rannikko, Tanttu, Toppi-
2279: nen, Fagerholm, Inborr, Schauman, Pent-
2280: esitellään ja pannaan pöydälle seurwavaan tilä.
2281: istuntoon.
2282: v a r a j ä s e n i k s i: ed. Rantala, Eronen,
2283: Kauniainen, Seppänen, A. Kallio, M. Jas-
2284: Vali()lkuntain jäsenet. kari, Pojanluoma, Mickels, A. Jaskari.
2285: Toinen varapuhemies: Valitsi-
2286: jamiehiltä on saapunut kirjelmä, jonka sih- Laki- ja talousvaliokuntaan:
2287: teeri lukee:
2288: Sihteeri lukee: jäseniksi: ed. Itkonen, Welling, V.
2289: Korhonen, Tolonen, Typpö, J unes, Lahden-
2290: Eduskunnan suo, Tarkkanen, J. Vainio, Junnila, Nik-
2291: valitsijamiehet kanen, A. Tulenheimo, A. Kallio, Mäkelin,
2292: Broända, Bengs, A. J askari.
2293: Helsingissä,
2294: syyskuun 12 p. 1922. v a r a j ä s e n i k s i: ed. Lehikoinen,
2295: Koponen, Kauranen, Makkonen, Härmä,
2296: E d u s k u n n a i l e. Tanttu, Aronen, Sandblom, Penttilä.
2297: Eduskunnan valitsijamiehet swattavat
2298: kunnioittaen Eduskunnan tietoon, että tänä Sivistysvaliokuntaan:
2299: päivänä toimitetuissa valiokuntien jäsenten
2300: vaaleissa ovat tulleet valituiksi seuraavat jäseniksi: ed. Wiik, Ahlfors, Som-
2301: edustajat: marberg, M. Sillanpää, Latvala, Kukko-
2302: nen, Perälä, Seppänen, Pitkänen, Nuora,
2303: M. Pesonen, Virkkunen, H. Pulkkinen,
2304: Perustuslaki valiokuntaan: Mäkelin, Lindberg, Åkerblom, M. Hannula.
2305: jäseniksi: ed. Ryömä, Raearo, Leh-
2306: tokoski, Koponen, Toivonen, J uutilainen, varajäsen i k s i: ed. V. Korhonen,
2307: Kivilinna, A. Pesonen, Hyvönen, Erich, Louhelainen, V. Mäkinen, Sallinen, Kil-
2308: Mannermaa, Setälä, Långström, Hj. Mäki- peläinen, A. Tulenheimo, Hannunen, Öster-
2309: nen, Estlander, von Born, Vennola. holm, Ikonen.
2310: varajäsen i k s i: ed. Ahlfors, Komu,
2311: Hautamäki, Reinikka, Bergroth, Vanhala, U1koasiainvaliokuntaan:
2312: Hiilos, Landtman, Pullinen.
2313: jäseniksi: ed. Tanner, Keto, Rapo,
2314: Ryömä, Sventorzetski, Hahl, J oukahainen,
2315: Lakivaliokuntaan:
2316: J uutilainen, Kivilinna, Erich, Ingman,
2317: jäseniksi: ed. Hakkila, Lehto, Huo- Renvall, Långström, Lampinen, Collian-
2318: tari, Myllymäki, Rapo, Manner, Akesson, der, Landtman, Linna.
2319: Mustakallio, Hautamäki, Kaila, E. Tulen-
2320: heimo, Vanhala, R. Sillanpää, Kempp:i., varajäsen i k s i: ed. Wuolijoki, Wiik,
2321: Roos, A. Furuhjelm, A. Pulkkinen. Niukkanen, Westermarck, Nikkanen, Y.
2322: Pulkkinen, Hiilos, Schauman, Vennola.
2323: vara j ä s en i k s i: ed. Tolonen, Lehto-
2324: koski, Niskanen, Kankkunen, Peltonen, Maatalousvaliokuntaan:
2325: Hultin, Aronen, von Born, M. Hannula.
2326: .i ä sen i k s i: ed. Wuolijoki, Eronen,
2327: Talousvaliokuntaan: Marttila, Muhonen, Eskola, Hahl, Sunila,
2328: Koivuranta, Ryynänen, Nyberg, Peltonen.
2329: j ä sen i k s i : ed. Reinikainen, Valjak- Pojanluoma, Kaarne, Valkama, Miemois,
2330: ka, J. Korhonen, Koivulahti-Lehto, Have- J eppson, G. Hirvensalo.
2331: 46 Tiistaina 12 <p. SY'S'S:lmuta.
2332:
2333: varajäsen i k s i: ed. Tolonen, Koivu- Pankkivaliokuntaan:
2334: lahti-Lehto, 0. Hirvensalo, Kopsa, Ran-,
2335: nikko, Viljanen, Westerlund, Helenelund, jäseniksi: ed. Hiidenheimo, Ren-
2336: Särkkä. vall, Anderson, Hästbacka, Reinikka, 0.
2337: Hirvensalo, Kauranen, Luostarinen, Har-
2338: vala, Saarinen, Sallila, Hiilos, Kankari.
2339: 'l'yö·väenasiainvaliokuntaan:
2340: v a r a j ä s e n i k s i: ed. Broända, E.
2341: jäseniksi: ed. Paasivuori, Aalto, Tulenheimo, Ryynänen, Perälä, Halonen,
2342: Bryggari, Vihuri, Leinonen, J oukahainen, A. Kallio.
2343: Pilkka, Kauniainen, Kirra, Thuneberg,
2344: Kares, Simelius, Kankari, Numminen, An-
2345: derson, Sandblom, Särkkä. Toimitusvaliokuntaan:
2346:
2347: varajäsen i k s i: ed.i Puittinen, J. j ä s e n i k s i: ed. Kaila, M. Pesonen,
2348: Korhonen, Loukko, Honkavaara, Kylän- Estlander, Kärki, Perälä, M. Hannula,
2349: pää, Nyberg, Enqvist, von Wright, Luos- Sommarberg, Wiik, Kaarne.
2350: tarinen.
2351: varajäsen i k s i: ed. Ingman, Kares,
2352: Setälä, Hiidenheimo, R. Furuhjelm, Col-
2353: Sotilasasiainvaliokuntaan: liander, Hyvönen, V. Mäkinen, Reinikka,
2354: J. Vainio, G. Hirvensalo, A. Pulkkinen,
2355: j ä s e n i k s i: ed. Keto, Tainio, Am- Aalto, Latvala, Ampuja, Seppälä, R. Sil-
2356: puja, Puittinen, Sallila, A. Pesonen, V. lanpää, Kankari.
2357: Mäkinen, Kuisma, Salo, Heikinheimo, M.
2358: Jaskari, Jussila, Lampinen, V. Vainio,
2359: Colliander, Helenelund, Aspelin. Tarkastu.svali01kuntaan:
2360:
2361: varajäsen i k s i: ed. J. Korhonen, j ä s e n i k s i: ed. Hultin, Järvinen,
2362: Eronen, Tarkkanen, Kalliokoski, Manner- Roos, Kukkonen, Akesson, A. Pulkkinen,
2363: maa, Simelius, Valkama, Bäck, A. J askari. Keto, Ryömä, Långström.
2364:
2365: K ulkulai tos,valio,kuntaan: varajäsen i k s i: ed. Y. Pulkkinen,
2366: Renvall, A. Tulenheimo, Thuneberg, Schau-
2367: .i ä sen i k s i: ed. Wuolijoki, Komu, Le- man, A. Furuhjelm, Manner, Kirra, Hon-
2368: hikoinen, Rantala, Rapo, Junes, 0. Hirven- kavaara, Sunila, M. Hannula, Mantere,
2369: salo, Mustakallio, Kuisma, Kares, Vilja- Leinonen, Hakkila, Itkonen, Rapo, Hiilos,
2370: nen, Hultin, Koivisto, Toppinen, Jern, H. Pulkkinen.
2371: Bäck, Pullinen.
2372: Valitsijamiesten puolesta:
2373: varajäsen i k s i: ed. Aalto, V. Korho-
2374: nen, Reinikka, Salo, Pennanen, Vanhala., K A. Lohi.
2375: Hiilos, Inborr, Aspelin.
2376: Osk. Reinikainen.
2377: V rultio•varain vailio·kuntaan: Puheenvuoron saatuaan lausuvat:
2378: .i ä sen i k s i: ed. Lohi, Niukkanen,
2379: Westermarck, W esterinen, Arffman, Hii- Ed. I n g m a n: Minä pyydän, että ulko-
2380: denheimo, Järvinen, Y. Pulkkinen, Penna- asiainvaliokunta kokoontuisi neljännestä
2381: nen, R. Furuhjelm, Hästbacka, von Wright, yli 1 valiokuntahuoneessa täällä alaker-
2382: Ryti, Huttunen, Rapo, Aromaa, Seppälä, rassa.
2383: Saarinen, Rytkönen, Koivisto, V. Hannula.
2384: Ed. Kai 1 a: Minä pyydän, että toimi-
2385: varajäsen i k s i: ed. Sunila, Lahden- tusvaliokunnan jäsenet kokoontuisivat pu-
2386: suo, Härmä, Ikonen, Lindberg, Harvala, heenjohtajan vaalia varten huomenna kello
2387: Raearo, V. Vainio. 10 säätytalolle.
2388: Ilmoituksia. 47
2389:
2390:
2391: Ed. Berg r o t h: Minä pyydän, että 1 Ed. S e t ä 1 ä: Pyydän, että perustus-
2392: talousvaliokuntaan valitut jäsenet kokoon- lakivaliokunnan jäsenet kokoontuisivat tä-
2393: tuisivat säätytalolle talousvaliokunnan huo- nään neljännestä yli 1 perustuslakivalio-
2394: neeseen huomenna kello 11 e. p. p. kunnan huoneeseen.
2395:
2396: Ed. B r o ä n d a: Såsom den äldsta leda- ~d. N u o r a: Sivistysvaliokunnan jä-
2397: moten av lag- och ekonomiutskottet kallar semä pyydän kokoontumaan säätytalolle
2398: jag lag- och ekonomiutskottets medlemmar sivistysvaliokunnan huoneeseen huomenna
2399: tili första sammanträde i morgon onsdag kello 11 e. pp. valitsemaan valiokunnan pu-
2400: kl. 12 på dagen å Ständerhuset. heenjohtajaa ja varapuheenjohtajaa.
2401:
2402: Ed. H ä s t b a c k a: Pankkivaliokunnan Ed. Setälä: Minulle ilmoitettiin, että
2403: -vanhimpana jäsenenä pyydän valiokunnan ulkoasiainvaliokunnalla ja perustuslakiva-
2404: jäseniä kokoautumaan huomenna kello 11 liokunnalla on osaksi samoja jäseniä. Minä
2405: säätytalolle puheenjohtajan vaalia varten. pyydän senvuoksi muuttaa äskeistä kutsua
2406: sillä tavalla, että perustuslakivaliokunta
2407: Ed. A s p e 1 i n: Eduskunnan sota-asi- kokoontuisi kello 2 äskenmainitussa pai-
2408: ainvaliokunnan vanhimpana jäsenenä il- kassa.
2409: moitan, että valiokunta kokoontuu pu-
2410: heenjohtajan vaalia varten säätytalolle Ed. Hultin: Kulkulaitosvaliokunnan
2411: nuomenna kello 12 päivällä. jäsenet suvainnevat tänään kello 6 i. pp.
2412: kokoontua säätytalolle ovesta lähinnä oi-
2413: Ed. von Wright: Pyydän, että valtio- kealla olevaan huoneeseen.
2414: -varainvaliokunnan jäsenet kokoontuisivat
2415: huomenna kello 10 aamupäivällä sääty- Ed. Ny b e r g: Maatalousvaliokunnan
2416: talolle. jäseniä pyydän kokoontumaan säätytalolle
2417: valiokunnan huoneeseen tänäpäivänä kello
2418: Ed. Roos: Lakivaliokunnan arvoisat 6 i. p.
2419: jäsenet kutsutaan kokoontumaan lakivalio-
2420: kunnan huoneeseen säätytalolle huomenna
2421: kello 11 a. p. puheenjohtajan vaalia varten. Seuraava täysi-istunto on ens1 perjan-
2422: Samalla kertaa pyydän myös tarkastusva- taina klo 12 päivällä.
2423: liokunnan jäseniä kokoontumaan puheen-
2424: johtajan vaalia varten säätytalolle huo-
2425: menna kello 12 päivällä.
2426:
2427: Ed. T h u n e b e r g: Työväenasiainvalio- Täysi-istunto päättyy klo 12,45 päivällä.
2428: kunnan jäseniä pyydetään kokoontumaan
2429: huomenna kello 10 säätytalolle työväen- Pöytäkirjan vakuudeksi:
2430: asiainvaliokunnan huoneeseen valitsemaan
2431: -puheenjohtajaa ja varapuheenjohtajaa. Eino .T. Ahla.
2432: 6. Perjantaina 15 p. syyskuuta 1922
2433: kello 12 p.
2434:
2435: Päiväjärjestys. Siv.
2436: '10) Vuoden 1920 vailtiopäiviHä le-
2437: II moi t u k s i a: päämään jätetty esitys erinäisiä va.l-
2438: Siv. tion veroja kanto·ajan jälikeen mak-
2439: 1) Sihteerin vaali ........... . 51 settaessa :suor:]tettava:sta veron .Jti-
2440: säyksestä ...................... . 64
2441: 12) Suuren valiokunnan jäsenten
2442: vaali 11) Vuoden 19120 valtiopläiv.il!lä ie-
2443: " päämään jätetty ·esitys sisäl<tävä eh-
2444: dotuksen elintarvelaiksi ......... .
2445: Esitellään: 12) Vuoden 19 20 valtiopäi'Villä '] e-
2446: päämää:n jätetty ·es,itvs 15 päivänä:
2447: :3) Hallituksen· esitys n:o 311 val- kesäJkull'ta 1898 maaJ.aiskunta,in lmn-
2448: tion viroista ja t,oimista suoritetta- na1l~slhallinnosta annetun a.setuksen
2449: vien palkkausten yleisistä perusteista 82 §:n muuttamisesta ........... .
2450: "
2451: 4) Kertomus valtiovarain tilasta
2452: vuonna 1920 .................. . 63 13) Vuoden 1921 valtiopäivillä le-
2453: päämään jätetyt ·esitykset, jotka si-
2454: sältävät ehdobwksei ·eräiltä perustus-
2455: Pöydällepanoa. varten esi- lakeja muuttaviksi laeiksi ....... .
2456: tellään: 14) Vuoden 1921 valtiopäivilllä le-
2457: pä:äJmäälll jM-etty esitys la.iksi ma,an
2458: :5) Hallituksen esitys n:o 32 hankkimisesta asutustarkoituksiin ..
2459: 13,750,000 markan suuruisen lisämää- 15) Vuoden 1921 valtiopäivillä le-
2460: rärahan myöntämisestä rautateiden päämään jätetty ehdotus laiksi haHi-
2461: liikkuvan kaluston lisäämiseen vuon~ tusmuodon 23 § :n muuttamisesta ..
2462: na 1922 ....................... . 16) Vu.od,en 1921 vaHiopäiviHä le-
2463: 6) Hallituksen esitys n:o 33 tulo-
2464: "
2465: pä:äJm:ään jäitehty esitys .l1a:iJksi eräiden
2466: ja menoarvioksi vuodelle 1923 .... la:irrvastaisesti hankiituj,en kiint.eisW-
2467: 7.) Vuoden 1919 vailt~o:päivil1ä le- " jen luovuttamisesta valtiolle ..... .
2468: pläiämään jät,etJty esitys Suumen Hal- 17) Vuod·en 1'921 val:tiorpäiviBä le-
2469: litusmuodoksi .................. . 64 päämään jät,etlty esitys eräiden Maa-
2470: 8) Vuoden 1'919 VJa:lltio:päiVJi]Jä 1e- rian p.iltä,iäJssä .sij.a.itsewuam Lso-Heiik-
2471: päänn:ään jätetty eihdotus la:iksi val- :kilän virka:ta:loou kuul'Uvi,en aluei-
2472: tiopäiväjärje&ty<ksen IU'lik:oa,ffi.aiJnwu]iQ- den Vla;ihitamisesta ,Naanta,Hn maa-
2473: tlmrutaa koskevien :säännö.sten täyden- seurakunnan Kult:rura:nnam ky<lä,ssä si-
2474: t.q,misestä . . .................... . jaitsev.aa:n KuM.ara.nnan hiUvila-:aluee-
2475: 9) Vuoden '192·0 vaJl:tiorpäiviUä J.e- " seen .......................... .
2476: päämään jätett.y 'esiltys vaihinkoaVJUs- 18) Vuo<d!en 1'912\1 wuJ.,tiopäivnlä le-
2477: "
2478: tulk.sen :ooorittamisesta sodu:n ja ka- pi'årum'oon jäJtetty esiltys laiksi v:irka-
2479: pinan aika:na vuonna 1918 v:ahi,nkoa mi,ehen oikeuksista j,a vel v:olilisu:uk-
2480: klirsineille ulkomaalaisille ....... . sista, kun virka lakkautetaan ..... .
2481: "
2482: 7
2483: Pe.rjan1tain:a 15 lP. syYBikuuta.
2484:
2485: Siv. aamuun, ed. Miina Sillanpää yksityisasiain
2486: tähden tämän päivän istunnosta, ed. Kilpe-
2487: .1'9) Vuoden 19'211 va1ltiopäiv~llä le- läinen yksityisasiain tähden ensi tiistaihin
2488: päämään jätetty esitys uud·etk:si ase- ja ed. Nikkanen yksityisasiain tähden ensi
2489: velvollisuuslaiksi ............... . 64 torstaihin.
2490: 20) Vuoden 1·92'1 'V.ru1tiopäJiv.il,lä le-
2491: päämään jältetty esitys lko.&keva lakia
2492: 'b.eV'Osben ja aj.oueuv10jen obta.misesb!l!
2493: sotavoiman ta1•pe1isiin sodan aikana Valiokuntain putheenjohtajat ja varapuhoon-
2494: "
2495: :~1) Vuoden 1921 v.a:ltiopäiivi;Hä le- johtaja,t.
2496: päJärrn:ään jätetty eS!ity.s lai®si elävis-
2497: täkuvista ........................ . 65 Puhemies: Ilmoitetaan, että puheen-
2498: 2.2) Vuoden 19:21 v.811tl1oväivillä 'le- johtajiksi ja varapuheenjohtajiksi alempa-
2499: päJälm:ä.äJn j·ätetty esrtys Uskonnon- namainittuihin valiokuntiin on valittu seu-
2500: vapauslaiksi ................... . raavat edustajat:
2501: "
2502: ,213) Vuoden 1921 Vlll!ltioväiiv~Hä le-
2503: perustus la kivaliokunta.a.n
2504: pää!I!1iiä;n jäitehty esitys lai:ksi niiden puheenjohtajaksi ed. V e n n o l a ja v&ra-
2505: V'allitsijamiesoon v.al.itoom:isesta, jotlka puheenjohtajaksi ed. R yö mä;
2506: toilD!ittavat 'basava1l.an pres•ildentin
2507: vaalin ......................... . valtiovarainvaliokuntaan
2508: 24) Vuoden 19·2:1 va;lti·Olläivi'llä le- "
2509: puheenjohtajaksi ed. Ryti ja varapuheen-
2510: päämäJän jätebty es1ty.s -laJiksi lbasava.J- johtajaksi ed. R. F u r u h j e l m;
2511: lan presidentin vaalista .......... .
2512: ·25) Eduskunna•n prunkkiVIlllltmus- l a k i v a l i o k u n t a a n puheenjohta-
2513: miesten kertomus vuodelta 1921 .... jaksi ed. A k e s s o n ja varapuheenjohta-
2514: jaksi ed. Kaila;
2515:
2516: ·Esite 1l ä ä n: t a l o u s v a l i o k u n t a a n :puheenjoh-
2517: tajaksi ed. Reinikainen Ja varapu-
2518: .26) Buhemiehelile Valt.i,opäiv<äjär- heenjohtajaksi ed. Niskanen;
2519: jestyksen 43 § :n mukaan tmlev.aa
2520: kol'V18.nsta k·OSikeva •Valrtiovarruinva- laki- j a ta 1 o u s valiokunta. a n
2521: liokunnan kirjelmä ............. . 66 puheenjohtajaksi ed. A. T u l en hei m o
2522: ja varapuheenjohtajaksi ed. La h d e.n-
2523: s u o;.
2524:
2525: Nimenhuudossa merkitään poissaoleviksi sivistysvaliokuntaan puheen-
2526: ed. Ampuja, Arffman, Aronen, Erich ja johtajaksi ed. V i r k k u n e n ja vara.pu-
2527: Seppälä. heenjohtajaksi ed. Kukkonen;
2528:
2529: p a n k k i v a l i ok u n t a a n puheen-
2530: johtajaksi ed. R e n v a ll ja varapuheen-
2531: Ilmoitusasiat: johtajaksi ed. R e i n i k k a.
2532: Vapautusta eduskuntatyöstä saavat: ed. maatalo u s valio k u n ta a n pu-
2533: Ingman tämän kuun 15 päivästä tä- heenjohtajaksi ed. H a h l ja varapuheen-
2534: män kuun 30 päivään saakka erään tie- johtajaksi ed. Peltonen;
2535: teellisen tehtävän suorittamista varten ul-
2536: komailla, ed. Koponen kunnallisten tehtä- työväenasiainvaliokunta.an
2537: vien takia tästä illasta ensi keskiviikko- puheenjohtajaksi ed. J o u k a h a i n e n ja
2538: aamuun, ed. Arffman yksityisasiain vuoksi varapuheenjohtajaksi ed. S i me l i u s;
2539: tästä istunnosta, ed. Latvala kunnallisten
2540: tehtävien takia huomisaamusta ensi maa- sotilasasiainvaliokuntaan
2541: nantai-iltaan, ed. Nyberg yksityisasiain puheenjohtajaksi ed. Heikinheimo ja
2542: tähden tästä illasta ensi viikon torstai- varapuheenjohtajaksi ed. A. Pesonen;
2543: Valtion viroista euoritettavien palikika:uaten yleiset p€rusteet. 51
2544: - - --- ~-----· ---------·
2545:
2546: ulkoa s i a i n valiokuntaan pu- 3) V a;ldon viroista ja toimista suoritetta-
2547: heenjohtajaksi ed. Tanner ja varapu- vien pa1k:kausten yleisiä perusteita
2548: heenjQhtajaksi ed. Ingman;
2549: koskeva hallituksen esitys n:o 31 esitel-
2550: .k ul k u l a i t o s v a l i o k u n t a a n pu- lään.
2551: heenjohtajaksi ed. W u olijoki ja vara-
2552: puheenjohtajaksi ed. Pullinen; Puhemies: Puhemiesneuvosto ehdot-
2553: taa, että asia lähetettäisiin valtiovarainva-
2554: toimitusvaliokuntaan puheen- liokuntaan.
2555: johtajaksi ed. Kaila ja varapuheenjohta-
2556: jaksi ed. Wiik; ja
2557: Keskustelu:
2558: ta r k a s t u s v a l i o k u n t a a n pu-
2559: heenjohtajaksi ed. R o o s ja varapuheen- Ed. Lindberg: Man har beskyllt det
2560: johtajaksi ed. J ä r v i n e n. demokratiska styrelsesättet att vilja skapa
2561: alltför många nya tjänster och otillbörli-
2562: Pöytäkirjan vakuudeksi: gen öka tjänstemännens antal. Att så verk-
2563: Eino J. Ahla. ligen skett, hava vi sett prov på de senaste
2564: åren. Styrelser· och registermyndigheter,
2565: nämnder och ämbetsverk, sådana som man
2566: ej förut vetat av, hava vuxit upp i flete
2567: Päiväjärjestyksessä olevat asiat: tiotal. Härtill kommer att i ett land, som
2568: behärskas av partierna, icke alltid kompe 7
2569: 1) Sihteerin vaali. tensen och den verkliga sakkunskapen blir
2570: bestämmande för besättande av tjänster,.
2571: P u h e m i e s: Avoimeksi julistettua varför dugligheten minskas. Hela det vid-
2572: eduskunnan sihteerin virkaa on hakenut lyftiga ämbetsmaskineriet och de många~
2573: entinen sihteeri varatuomari, lakitiedetten- som endast till namnet arbeta, men mest
2574: kandidaatti Eino Johannes A h l a. leva på andras bekostnad, tillskynda staten
2575: Kansliatoimikunta puoltaa hänen ottamis- stora kostnader ntan att medföra motsva-
2576: taan sihteeriksi työjärjestyksen 4 §:n edel- rande nytta. Strävan bör därför gå ut på
2577: lyttämäksi ajaksi. att minska t_iänsternas och styrelsernas an-
2578: tal. kräva tillräckligt arbete av varje en-
2579: Hyväksytään. skild tjänsteman och då förutsätta att harr
2580: har motsvarande kompetens. I detta av-
2581: Pöytäkirjan vakuudeksi: seende bebådar föreliggande regeringens
2582: proposition n:o 31 tili riksdagen en för-
2583: Aku Kostia. bättring, då där säges: V ad beträffar stats-
2584: maskineriets förenkling och arbetseffekti-
2585: Allekirjoittaneen eduskunnan sihteerin vitetens ökning, håller en särskild kom-
2586: ryhdyttyä toimeensa suoritetaan mitte på att överväga de rätt vittbärande
2587: åtgärder, som i sådant avseende borde vid-
2588: 2) Suuren valio~unnan jäsenten vaali. tagas.
2589: Att hoppas är det dylika åtgärder vid-
2590: P ·u h e m i e s: Vaalia varten on oikeassa tagas så fort ske kan.
2591: järjestyksessä jätetty 6 ehdokaslistaa. Ne I samband med hela tjänstemannafrågarr
2592: on yhdistetty vaalilipuksi, joka on edusta- står frågan om tjänstemännens avlöning.
2593: jille jaettu. Asiantuntijaksi olen vaalia Allom känt är, att vi i Finland genom
2594: varten pyytänyt vakuutustarkastaja Onni njugghet och opraktisk idealism hållit på
2595: Hallstenin. Pyydän niitä edustajia, jotka att systematiskt svälta ihjäl vår tjänste-
2596: ovat ehdokaslistat jättäneet, nimittäin Rae- mannaklass. En mas-sa nya, av dem många
2597: aroa, Pennasta, Lohta, R. Furuhjelmia ja onödiga tjänster hava inrättats och dessas
2598: Långströmiä, vaalissa avustamaan. innehavare jämte de gamla tjänstemännen
2599: hava hållits vid svältgränsen, ja rent aY
2600: Kun vaaliliput ovat annetut ja lasketut fått lida nöd i statens tjänst. Dyrtidstilliigg-
2601: jatketaan istuntoa. och familjebidrag hava då och då beviljats..
2602: ö2 p,e:rianrt:.aina l5 lP. syySkuuta.
2603:
2604:
2605: men i alltför snäva belopp. Vi hava att 1 förslag att ersättningen för lantmäteriför-
2606: tacka vå~a tjänstemäns lo.jalitet och deras rättningar, lotsningsavgifter m. m. skola
2607: stark~ phktkänsla att det wke länge sed~n l tagas i betraktande vid utmätande av den
2608: brustlt och en samhället skakande stre.1k befattningen åtföljande avlöningen. Dessa
2609: utbrutit. Att för uvpehållandet av det ele- 1 ersättningar som under olika år kunna utgå
2610: mentära livet måsta skuldsätta sig och icke i avsevärt olika belopp, skulle då förutsätta
2611: veta när skulderna skola kunna betalas, en ofta återkommande omklassificering vid
2612: att vara tvungen sälja sina dyrbarheter och utmätande av den befattningen åtföljande
2613: möbel för att draga livshanken fram, det avlöningen åt sagda befattningshavande;
2614: är ändock för mycket fordrat utav statens Emellertid vill jag för denna gång icke
2615: tjänare. Men så har förhållandet hittills ingå i flere detaljer utan endast fastslå, att
2616: varit bland de flesta tjänstemän. om staten håller lönerna för sina tjänare
2617: Råder nu föreliggande proposition bot på ' för låga, har densamma svikit sin överens-
2618: ovannämnda missförhållande? Skola de kommelse med dem, enligt vilken dem till-
2619: 95 miljoner, som föreslås tili i statsutgif- försäkras ,s t å n d s mä s s i g t u n d e r-
2620: t~rna för genomförande av en allmän löne- h å 11", och det är säkert, att därpå komma
2621: reglering av statens tjänstemäns och be- att lida den administrativa förvaltningen,
2622: tjäntes avlöningar, visa sig vara tillräck- rättsskipningen och skolväsendet. Stats-
2623: liga? Vanskligt är det utala sig i detalj, då maskineriet börjar gnissla i sina fogningar.
2624: ingenting med säkerhet är känt angående Man må hellre inskränka på flere onödiga
2625: regeringens klassificering av tjänstemän- anslag, ja till och med låta nödiga förbätt-
2626: nen. Det förefaller dock, som om proposi- ringar, vilka icke förlora något på upp-
2627: tionen vore alltför njugg med löneförbätt- skov, vänta, än att driva tjänstemanna-
2628: ringarna åt de högre löneklasserna. Det kåren tili det yttersta.
2629: ligger dessutom en contradictio in adjecto i J ag hoppas statsutskottet skall finna
2630: propositionens motivering. På sidan 3 sä- tillfälle att, sedan regeringens meddelande,
2631: ges att avlöningarna i högre avlöningsgra- huru den ämnar klassificera tjänstemän-
2632: der icke äro avsedda att ens tillnärmelsevis nen, utjämna tillskotten och om möjligt
2633: höjas till belopl), motsvarande prisnivåns höja anslaget för detta behjärtansvärda
2634: stegring. A sidan 5 säges, att det på grund ändamål på ett avsevärt sätt.
2635: av de lägre dyrtidstilläggen varit förhål-
2636: landevis allt svårare att vid de högre och Ed. A. P u 1 k k i ne n: Valtion virka-
2637: ansvarsfullare tjänsterna fästa kunskaps- ja palvelusmiesten mieliä on vuosikausia
2638: rika personer. Huru tror man sig kunna katkeroittanut .ia heidän työkykyänsä la-
2639: göra det nu, då man höjer de lägre tjänste- mauttanut se kylmä ja välinpitämätön ta-
2640: männens avlöningsförmåner i nivå med pa, jolla vallanpitäjät ovat heidän palk-
2641: prisstegringen, men i de högre avlönings- kauskysymykseensä suhtautuneet. Aivan
2642: graderna icke ens tillnärmelsevis försöker viime aikoihin saakka on myöskin suuren
2643: nå prisnivåns stegring? Således betjänte yleisön mieliin juurtunut käsitys, että
2644: och lägre tjänstemän tillförsäkras tillräck- Suomi on virkamiesten luvattu maa, vaik-
2645: lig bärgning, under det de' högre tjänste- ka tosiasiallisesti tuo käsitys ei enään nel-
2646: männen få suga på ramarna. jännesvuosisataan ole ollut oikeutettu. Vie-
2647: Det förefaller mig som om propositio- lä 1880- ja 1890-luvuilla voitiin virkamies-
2648: nens bestämning om naturaförmånernas ten asemaa pitää hyvänä. Olot olivat ver-
2649: bestämmande skulle leda till ständiga slit- rattain yksinkertaiset, työtaakka ei yleen-
2650: ningar mellan tjänstemännen och förvalt· sä ollut raskas ja monessa virastossa lienee
2651: ningen och fara för orättvisor från för- virka-aika, joka ei ollut pitkä, riittänyt
2652: valtningens sida. Därför borde det tagas virkatehtäväin suorittamiseen. Aikaa jäi
2653: i övervägande, om icke något annat förfa- näin ollen sekä lisätietojen hankkimiseen
2654: ringssätt borde inslås. ammattialalta että yleisen sivistysmäärän
2655: Även frågan om exveditionslösens indra- kartuttamiseen, ja palkka oli sellainen,
2656: gande till statsverket bör noggrannt tagas että sillä tultiin hyvin toimeen. Osasivatpa
2657: under omprövning, ty den nu föreslagna jotkut virkamiehet tehdä siitä säästöjäkin,
2658: indragningen kan visa sig vara ett tveeg- eikä se ollut ihmekään, kun muistetaan,
2659: gat svärd. että esimerkiksi voinaula saatiin jopa 25 å
2660: Mig förvånar högeligen propositionens 30 pennillä ja että muiden tarvikkeiden hin-
2661: Valtion viroista suoritettavien .palikikausten yleiset perusteet. 53
2662:
2663:
2664: nat olivat senmukaiset. Syistä, jotka tässä taantumus, joka ei ole onneksi maalle ja
2665: voidaan sivuuttaa, ei virkamiesten asema kansalle. Jos erittäinkin ylimpien ja vas-
2666: sitten vuosisadan vaihteen ole ollut kadeh- tuunalaisimmissa toimissa olevain valtion
2667: dittava, vaikka elinkustannukset eivät ol- palvelijain palkat pidetään alhaisina, tulee
2668: leet siinä määrin nousseet, etteivät palkat se varmaan osottautumaan itse valtiotalon-
2669: säästeliäästi eläen olisi välttämättömim- deliekin tappioksi. Sillä huonopaikkainen
2670: piin tarpeisiin riittäneet. Mutta maailman- virkamiehistö ei suorastaan kykene samas-
2671: sodan ja Suomen vapaustaistelun jälkeen sa määrässä huolehtimaan valtion asioista
2672: oloissa tapahtui täydellinen mullistus: syn- kuin kunnollisesti palkattu ja taloudelli-
2673: tyi asuntopula, elintarpeiden ja muiden tar- sesti riippumaton. Sellaisena kansan nou-
2674: vikkeiden hinnat nousivat huimaavasti ra- sukautena kuin on nykyaika olisi myös
2675: han arvon laskiessa, elämä kallistui monen- suotavaa että kansan syvistä riveistä nous-
2676: kertaiseksi entisestään. Virka- ja palvelus- seet henkilöt pääsisivät valtion ylimmille-
2677: miesten palkkauksia koetettiin järjestflä kin virkapaikoille. Mutta jollei toimeen-
2678: kalliinajanlisäyksillä, mutta nämä lisäy~ tulo näillä paikoilla ole täysin turvattu,
2679: set eivät jaksaneet läheskään seurata ylei- niin ne paikat jäävät toisten hoidettaviksi,
2680: sen hintainnonsun jäljissä. Tosin alempi- varakkaiden, joilla muuten on riippumaton
2681: paikkaiset virka- ja palvelusmiehet saivat toimeentulo, mutta jotka mahdollisesti ei-
2682: vihdoin niin sanottua elinkustannusindek- vät katsele eivätkä edes osaa katsella kan-
2683: siä vastaavat palkkaedut. Mutta he olivat san parasta niillä silmillä kuin kansan sy-
2684: jo ennen sotaa olleet vähemmän tyydyttä- vistä riveistä nousseet.
2685: 'vässä asemassa. Paremmin TJalkatut virka- Suomen virkamiehistö on edustajainsa
2686: miehet, joista ainoastaan kaikkein ylim- kautta usein esittänyt hallitukselle virka-
2687: päin voitiin sanoa ennen sotaa nauttineen miehistön tukalan taloudellisen aseman ja
2688: runsaita palkkoja, saivat TJalkkaetunsa nou- pyytänyt siihen parannusta. Viimeksi on
2689: semaan vain 3-4 kertaisiksi, kun elinkus- Virkamiesyhdistysten Keskusliiton hallitus
2690: tannusindeksi oli noussut kymmenkertai- keskusliiton vuosikokouksessa 3 päivänH
2691: seksi, jopa sitäkin korkeammaksi. Seurau.k- huhtikuuta tänä vuonna tekemän päätök-
2692: sena. tästä on ollut että monet ylemmät vir- sen mukaisesti jättänyt hallitukselle ano-
2693: kamiehet ovat valtion viroissa kuluttaneet, muksen, jossa se on pyytänyt 1) että kaik-
2694: mikä perintö-omaisuuttaan, mikä entisiä kien valtion virkailijain, niin hyvin vaki-
2695: säästöjään, toisten on täytynyt myydä huo- naisten · kuin ylimääräisten palkkaukset
2696: nekalujaan ja muita esineitä, joita ilman lailla lopullisesti järjestetään, huomioonot-
2697: ovat voineet tulla toimeen. Jokaisen, joka taen ennen maailmansotaa vallinneet palk-
2698: on kyennyt, on täytynyt toimeentullakseen kaukset ja sovelluttaen niitä kulloinkin
2699: koettaa hankkia sivutehtäviä, mikäli niihin vallitsevia ja virallisesti vahvistettuja in-
2700: on aikaa riittänyt. Mutta monen on täyty- deksisuhteita vastaaviksi ja että tämä laki
2701: nyt myöskin tehdä velkaa siinä toivossa, saatetaan voimaan vuoden 1923 alusta; 2)
2702: että olot joskus paranevat, jotta velat voi- että 1Jalkkauslaissa riittävän tehokas ikä-
2703: daan maksaa. Arempien omaatuntoa on lisäysjärjestelmä otetaan käytäntöön; 3)
2704: kuitenkin aina ollut kalkuttamassa pelko että samassa laissa järjestetään myös vir-
2705: etteivät voi saamamiehiään tyydyttää. kailijain eläkekysymys noudattamalla sitä
2706: Samaan aikaan ovat olot kehittyneet. periaatetta että täyden eläkkeenmäärän tu-
2707: Virkamiesten työtaakka on kasvanut, kun lee olla 2/3 osa loppupalkkauksesta, siten
2708: heidän lukumääräänsä ei ole samassa mää- laskettuna kuin 1 kohdassa 1Jalkkauksesta
2709: rässä lisätty. Kuinka monelta nyt enää sanotaan; 4) että edellisessä kohdassa mai-
2710: riittää aikaa tarpeeksi jokapäiväisestä toi- nitut eläke-edut myönnetään myöskin jo
2711: meentulosta huolehtimisen ohella lueksia eläkettä nauttiville valtion virkailijoille
2712: kehityksekseen tai edes seurata kehitystä elinkustannusindeksiä kulloinkin silmällä-
2713: omalla ammattialallaan. Ainakin korkeam- pitäen; 5) että tässä mainitut etuisuudet
2714: pipaikkaiset virkamiehet ovat jo kauan elä- sovellutetaan myös kansakoulunopettaiiin;
2715: neet kovin vaikeassa taloudellisessa tilassa, 6) että 1Jalkkauslakiin otetaan tarpeelliset
2716: mikä näännyttää myöskin henkisesti. Ellei säännökset virkamiesjärjestöjen neuvottelu-
2717: pääsyä tästä ahdinkotilasta löydetä, on pe- oikeudesta tasavallan hallituksen kanssa
2718: lättävissä että virkamiessivistyksessä ja palkkausasioissa ja muissa virkamiehiä
2719: vitkakuntoisuudessa ennen pitkää tapahtuu yleisesti koskevissa kysymyksissä; kuin
2720: 54 P~.dan:taina 1:5 !l>. ISYYllikuuta.
2721:
2722: myös I) että ellei palkkauksia vuoden 1923 taaviksi. Onko ni~tä korotettu riittävästi,
2723: alusta voida saattaa voimaan, virkamiesten se jää valiokunnan harkinnan varaan; Ver-
2724: palkkaukset sanotusta ajasta lukien kai- rattaessa ylimmän luokan ehdotettua palk-
2725: kessa tapauksessa väliaikaisesti määrätään kausta ennen sotaa olleisiin parhaisiin
2726: sellaisiksi että ne alemmissa palkkausluo- palkkoihin, havaitaan, ettei se ole täysin
2727: kissa täydelleen vastaavat ennen maailman- nelinkertainen. Tähän tulisivat tDsin li-
2728: sotaa vallinneita palkkauksia sekä kaikkein säksi e~dotetut virkaikäkoroitukset, joita
2729: ~ylimmissä palkkausluokissa vähintään 2/3 ennen ei ollut. Mutta täytynee olettaa,
2730: ·Osaa vahvistetuista palkkauksista, lasket- ettei palkkaus sittenkään saavuta 2/3 sodan
2731: tuina kulloinkin esiintyvän virallisesti edellisestä palkkauksesta, mitä virkamies-
2732: vahvistetun hintaindeksin mukaan sekä II) yhdistysten keskusliitto on pitänyt alim-
2733: ~ttä palkkauksia väliaikaisesti näin järjes- pana rajana.
2734: tettäessä otetaan huomioon myös kaikki Joka tapauksessa näyttää olevan todet-
2735: kohdissa 2-6 mainitut palkkauslakiin tava, että hallituksen esittämissä palk-
2736: otettavaksi ehdotetut palkka-, eläke- y. m. kausmäärissä tuskin on tinkimisen varaa.
2737: etuudet. Eikä siihen rahatalouden kannalta pitäisi
2738: Nyt esilläolevaa hallituksen esitystä on olla aihettakaan, sillä onhan hallitus saa-
2739: tervehdittävä ensimäisenä yrityksenä ot- nut tulo- ja menoarvion menemään, niin-
2740: taa huomioon maan virka- ja palvelusmies- kuin sanotaan, lukkoon sillä edellytyksellä.
2741: ten toivomukset palkkainsa järjestelyssä. että virka- ja palvelusmiehille suoritetaan
2742: Onko palkkauskysymys esityksessä järjes- sen suunnittelemat palkankoroitukset.
2743: t.etty tyydyttävällä tavalla, jää asianomai- Tahtoisin lopuksi, tosin vain pikaisesti
2744: sen valiokunnan tarkastettavaksi. Ja sil- tutustuttuani hallituksen esitykseen, lausua
2745: loin on pidettävä mielessä, että ainoastaan käsityksenäni, että se useissa kohdin näyt-
2746: hyvällä palkalla saadaan kunnollista työ- tää onnistuneella tavalla ratkaisseen virkA-
2747: voimaa. Monen ei kannata uhrata kouluu- ja palvelusmiesten palkkauksen järjestelyn.
2748: tukseen ja opintoihin paljon aikaa ja va- Sellaisia kohtia ovat mielestäni palkkauk-
2749: mja, ellei tiedä näistä uhrauksista vastai- sen määrääminen yksinomaan joko palkak-
2750: suudessa olevan myöskin taloudellista hyö- si tai palkkioksi, sekä palkkauksen jaka-
2751: tyä. minen luokkiin, joita kuitenkin tuntuu ole-
2752: Esityksen toteuttaminen vaatii valtiolta van liian runsaasti. Niinikään on siinä.
2753: huomattavia lisämenoja, mutta niifå ei ole että lapsiavustus on korvattu ikälisfiyk-
2754: kammottava tällaisessa asiassa, sillä kysy- sellä, mielestäni osuttu oikeaan. I . apsi-
2755: myshän koskee itse valtiokoneiston välttä- avustustahan onkin pidetty hätävarana
2756: mättömintä toimintaa. Se käy tosin, vaik- äkkiä tulleissa poikkeuksellisissa olois-
2757: ka virkamiehet ovat huonopaikkaisia ja sa. Säännöllisissä oloissa sitä voitai-
2758: heikkoja, mutta se ei käy kunnollisesti. siin puolustaa ainoastaan väestön lisäämi-
2759: Parhain virkamiehistä, olen siitä vakuu- sen kannalta, mutta siinä tapauksessa sii-
2760: tettu, tulee sittenkin valtiolle ajan pitkään hen olisivat oikeutetut kaikki kansalaiset
2761: huokeammaksi, vaikka sille tä;ytyykiu eikä yksin virka- ja palvelusmiehet. Sitä-
2762: maksaa kunnollinen palkka. vastoin ikäkoroitukset laukeavat aivan
2763: Hallituksen esityksen perusteluissa il- kuin luonnostaan. Tekeehän ammatissaan
2764: moitetaankin, että sitä asetusehdotusta laa- harjaantunut virka- ja palvelusmies samas-
2765: dittaessa, jossa säädetään, mihin palkkans- sa ajassa paljon enemmän työtä kuin vasta-
2766: luokkaan kukin toimi tai virka on kuuluva, aloittelija, jonka oppirahat sitäpaitsi usein-
2767: Dn katsottu alemmilla palkkausasteilla voi- kin saa maksaa valtio. Sitäpaitsi työn
2768: tavan asettaa toimet sellaisiin luokkiin, laatu ajan kanssa paranee. Kaksinkertaista
2769: että palkkaus tulee täysin vastaamaan hin- lisäpalkkaa perheellisille voidaan myös
2770: tatason kohoamista, jopa sen vaatimaa kohtuussyillä puolustaa. Niinikään minä
2771: määrää ylittämäänkin. Tämä onkin vallan pidän onnistuneena esityksen omaksumaa
2772: kohtuullista. Mutta mikä on laita ylempäin liukuvaa palkkausjärjestelmää. Näyttää
2773: palkkausluokkain, se ei käy esityksestä il- myöskin siltä kuin alempiin palkkausluok-
2774: mi. Niistä sanotaan vain, että ylemmillä kiin kuuluvain palkkauseduista olisi pidet-
2775: ja varsinkin kaikkein y limmillä asteilla ty tarpeeksi huolta jos heidät vain, niin-
2776: palkkauksia ei ole tarkoitettu korotetta- kuin on ilmoitettu, asetetaan kyllin korkei-
2777: vaksi läheskään hintatason kohoamista vas- siin palkkaluokkiin - myöntämällä }leille
2778: Valtwn viroista suori_tettavien paliklkan&ten yleiset peru:?_!eet:_ _____________ _
2779:
2780: tiheärumin ikälisäyksiä kuin ylempiin palk- tjänstemännens löner genom denna proposi-
2781: kaluokkiin tuleville ja sillä määräyksellä, tion komme att förhättras, då icke tili pro-
2782: · että· korotusprosentti hintatason noustessa positionen fogats den förordning, i viiken
2783: on. alemmissa palkkaluokissa suurempi upl)räknas vilka tjänster och befattningar
2784: kuin ylemmissä. hänföras till de skilda lönegrupperna. Det
2785: Jotta nyt ehdotettu palkkausjärjestelmä är i själva verket denna förordning, som
2786: saataisiin kohtuuden mukainen, olisi valio- är det viktigaste. U tan kännedom om den
2787: kunnan laskettava huolellisesti muitten kan man icke, såsom jag redan sade, bilda
2788: muassa, mitä miltäkin virkamiesryhmältä sig en verklig föreställning om bärvidden
2789: on katsottava kohtuuden mukaan menevän utav den lönereglering, som nu föreslås.
2790: asunnonvuokraan, vaatteisiin ja elatukseen, J ag har emellertid lyckats få se, åtminstone
2791: jolloin on muistetta:v~· että virkamiesten, delvis, i korrektur det kommitteförslag, som
2792: j 0 tka eivät saa apuhsiä omasta pellostaan, är avsett att ligga tili grund för denna för-
2793: on hankittava kaikki käteisellä rahalla, ordning, och med all reservation ber jag
2794: mitä veroihin, ammattikirjallisuuden hank- för min del få uttala, att det synes mig,
2795: kimiseen j. n. e. tulee. Silloin varmaan ha- som om lönerna uti mellangrupperna. icke
2796: vaitaan että palkat ainakin ylemmissä palk- hava blivit tillräckligt höjda och ja.g tror
2797: kaluoki~sa ovat ehdotetut liian pieniksi. icke heller i de lägsta grupperna. Den se-
2798: Ruotsin ja Tanskan vastaa:vain virk~mie~ naste ärade talaren ansåg, att det var de
2799: ten palkoista ne, kuten mmulle on Il..r_nm- högsta grul)perna, som hade blivit mest li-
2800: tettu, jäävät kauas jälkeen. Mutta nnden dande på denna lönereglering. Ja, det är
2801: rinnallehan meidän ei ole pyrittävä. Joka på sätt och vis riktigt, om man utgår från
2802: tapauksessa lienevät opintoveikaiu kqrot ja det, att alla tjänstemän böra få genom
2803: kuoletus l)alkkain jäädessä sellaisiks~, _mi- denna reglering ett belopp, som motsvarar
2804: hin ne ovat ehdotetut, pyyhittävä hlmstä den lön de hade före prisrevolutionen. Det
2805: pois, sillä niiden suorittamiseen ehdotetut är riktigt ur den synpunkten sett, men det
2806: palkat käsittääkseni eivät riit<i. Nåmä är icke riktigt, om man tänker på saken li-
2807: korot ja ku::~letukset eivät nykyaikana ole tet större, om jag så får säga. Vårt avlö-
2808: vähäiset. Missään tapauksessa eivät nyt ningssystem var ett aristokratiskt system;
2809: ehdotetut palkat riitä korvaamaan !1-iitä t. o. m. i utländska, åtminstone i svenska
2810: tappioita, joita virka- ja palvelu~mie~et handböcker, åberopades Ryssland och · Fin-
2811: kuluneina vuosina ovat saaneet kärsiä hml- land såsom länder, i vilka ett aristokratiskt
2812: le myönnettyjen palkkaetujen lyhennyk- lönesystem var rådande. Våra högre tjän-
2813: senä rahanarvon alenemisen johdosta. stemän hade för höga löner, och det är en
2814: Puhemiesneuvosto on ehdottanut tämän fullkomligt riktig utveckling, . som vi nu
2815: asian lähettämistä valtiovarainvaliokun- sträva till, då dessa tjänstemäns löner till
2816: taan. :Minulla on syytä olettaa, että valtio- följd av den prisrevolution, som vi bevitt-
2817: varainvaliokunnalla tällä valtiopäiväkau- nat, sänkas.
2818: della on siksi paljon työtä, että sille käypi
2819: miltei mahdottomaksi sillä huolellisuudella, Det omdöme, som jag nu avgav o~ det
2820: förslag, som jag antager kommer att bh den
2821: jota asian tärkeY:s ja laatu v~atii, syventy~ s. k. förordningen, det har jag som sagt av-
2822: tähän asiaan. Mmä senvuoksi ehdotan, etta
2823: eduskunta päättäisi asettaa erityisen virk~ givit under reservation, ty det är ytterst
2824: miesasiain valiokunnan, johonka tämä asia svårt att bilda sig en exakt föreställning
2825: lähetettäisiin. Sillä valiokunnalla tulisi om detsamma efter en så ytlig kännedom
2826: myöskin olemaan muuta työtä. Esityksen om det, som jag har kunnat taga. :Men jag
2827: skall be att få göra en teknisk invändning
2828: perusteluissa. h!lllitu~ il~oittaa vielä a~ mot detta förslag, som antagligen kommer
2829: nettavan pan vukamiesasiaa koskevaa esi-
2830: tystä: Niitä on jo aikaisemmin annettu att bli förordning, och denna tekniska in-
2831: tälle eduskunnalle ja ne ovat menneet. p~ vändning gäller också lagförslaget. Här är
2832: rustus1akivaliokuntaan, mutta nekin vmtai- otvivelaktigt alltför många lönegrupper.
2833: siin siirtää virkamiesasiain valiokuntaan. .Tag skall be att få framhålla, att i kom-
2834: mittens förslag fanns i första gruppen el-
2835: ler klassen, så som den tyckes kaUas, en
2836: . Ed. S c h a u m a n: Såsom redan den endå t.iänsteman, justitiekanslern, i and:r:a
2837: första talaren framhöll, är det svårt att klassen tvänne, högsta domstolarnas presi-
2838: bilda sig en föreställning om i viiken grad rlenter, i den tred.ie landshövdingarna. och
2839:
2840:
2841:
2842:
2843: •
2844: 56 Pe:r:.iant:ain:a 15 ,p. sy.yakul!'t.a.
2845:
2846: biskopen i N yslotts stift, i den fjärde en- som kommer att behandla frågan, och jag
2847: dast hovrättspresidenterna o. s. v. Ar det tror, att det icke vore till skada för saken,
2848: nu någon mening i att gradera dessa löner, om ett särskilt utskott- ehuru tanken var
2849: så att man giver den ena 300 mark i måna- för mig alldeles främmande, då förslaget
2850: den mer än den andra? På samma sätt, om här framställdes - för ändamålet bleve
2851: man går litet lägre ned tili grupperna 9, tillsatt. Detta utskott behövde icke bli ett
2852: 10 och 11, så synes det mig, att de med så stort utskott, som de vanliga utskotten.
2853: största lätthet kunnat sammanslås. Jag Det kunde bli ett mindre u tskott med så
2854: ber att få uppmärksamgöra regeringen där- många medlemmar som t. ex. bankutskottet
2855: på att, om detta förslag blir verklighet, har. Jag ber alltså att få förena mig om
2856: kommer följden härav att bli ständiga tras- rdgsm Pulkkinens förslag om tillsättand(~
2857: sel och ständig anledning till avund från av ett särskilt utskott.
2858: de olika tjänstemännens sida. J u färre Det är icke angenämt att taga upp frå-
2859: grupper vi hava, desto lättare kan denna gan om tjänstemännens löners förbättrande,
2860: lönereglering genomföras, ju flere, desto när man får i sin hand en proposition, som
2861: svårare. Det ar, om jag så får säga, en åtminstone ined avseende å sin motivering
2862: övermänsklig prestation, som utförts av är ett så utomordentligt bevis på den låga
2863: kommitten, då den verkligen trott sig förmågan hos statens tjänstemän. Den för-
2864: kunna indela tjänstemännen så där i detalj sta delen av denna motivering är .iu ett
2865: i grupper med avseende å deras löner och formligt pecorale. V are sig man läser det
2866: antagligen även med avseende å deras ar- på finska eller SVenska, är det ju sa naivt
2867: betsprestationer och det ansvar, som är för- och så olämpligt uti en proposition som
2868: enat med deras arbete. möjli~t. Det är något slags rättsfilosofiska
2869: Ännu en teknisk invändning. Vartill spekulationer, och för sådant intresserar
2870: tjänar det att i detta lagförslag upptaga sig i allmänhet icke riksdagen och jag tror
2871: alla dessa små befattningar med en så låg icke heller regeringen. Men så kommer det
2872: lön som ända till 300 mark i året. Det är tili, att den svenska texten - och jag hål-
2873: ju icke några verkliga befattningar, det är ler före, att den svenska texten oekså skall
2874: några små tillfälliga uppdrag och bisyss- kunna läsas med något så när tillfredsstäl-
2875: lor. Alla dessa borde elimineras. Icke är lelse av riksdagsmännen - att den sven-
2876: här fråga nu om annat än avlöningar för ska texten, säger jag, är dålig såsom of-
2877: statens egentliga tjänster och befattningar; tast. Jag ber att få uppmärksamgöra hr
2878: icke för mer eller mindre tillfälliga upp- statsministern och regeringen därpå, ati
2879: drag. det nu vore tid på att få statsrådets trans-
2880: Som sagt, löneregleringens bärvidd kan latorskontor så ombildat, att statsrådets
2881: man icke överblicka, innan man får känne- translatorer kunde prestera goda svenska
2882: dom om vad som är avsett att inryckas i översättningar av de finska lagförslagen.
2883: förordningen. Däremot kan man redan be- J ag skall kanske läsa upp ett par ställen
2884: döma lagförslaget, för så vitt det gäller för att man må bli övertygad om - åt-
2885: ålderstilläggen, och jag måste säga, att lag- minstone de, som kunna svenska - att jag
2886: förslaget i detta avseende är, synes det mig, icke överdriver. Här är nu t. ex. en :me-
2887: lyckat. .Jag förenar mig om den senaste ning, som lyder sålunda: ,Tidtals tycktes
2888: ärade talarens uttalande. .Jag tror att det det redan, som om regleringen borde upp-
2889: är riktigt och tili stor fördel för tjänste· sk.iutas tili dess penningevärdet stadgats på
2890: männen, att de få sina ålderstillägg icke på något stadium och därunder fortfarande
2891: grund av den tid de tillbragt i den tjänst strävas att komma tillrätta med tillhjälp av
2892: de nu innehava, utan på grund av den tid dyrtidstillägg." En annan mening: ,Fas1:-
2893: de överhuvudtaget tillbragt i statens tjänst. ställandet av penningevärdet av de natura-
2894: Det leder därhän att äldre tjänstemän ge- fö~måner, för vilka vederlag skall inneMl-
2895: nom ålderstilläggen komme att få ett gan- las av grundavlöningen, beror på prövning
2896: ska effektivt tillägg tili sin grundavlöning, in casu, varför detta, såväl som av pris-
2897: de älsta tjänstemännen ända till 30 %, ja, fluktuationer påkallade ändringars vidta-
2898: i de lägre lönekategorierna ända till 40 %. gande i de för år 1923 fastställda belopp
2899: Alltså, vad som här föreslås beträffande har ansetts böra överlämnas åt förvaltnin-
2900: ålderstilläggen skulle jag för min del be gen" - här menas att i administrativ väg
2901: att få förorda till antagande av det utskott, avgöras - ,överlämnas åt förvaltniftgen,
2902:
2903:
2904:
2905:
2906: ..
2907: Valtion viroista suoritettavien palikikaus·ten yleiset perusteet.
2908:
2909: dä.r och för så vitt ändringar, som icke äro Kannatan asian lähettämistä valtiovarain-
2910: obetingat beroende av totaltalets för lev- valiokuntaan.
2911: nadskostnadsindex växling, bliva av nö-
2912: den." N og är detta ju en svenska som är
2913: absolut omöjlig. ,Ehuruväl utmätningen Ed. J u u t i 1 aine n: Esilläoleva hal-
2914: av för särskilda statsbefattningar tillkom- lituksen esitys tarkoittaa ratkaista ja va-
2915: mande ersättningar, såsom av det ovanan- kiinnuttaa yhden suurimpia ja vaikeimmin
2916: förda framgår, förutsätter omständlig pröv- sovitettavia kysymyksiä yhteiskunnas-
2917: ning, gör nämnda ersättningars ställande i samme. Kuitenkin tuskin on oikeutettua
2918: ett riktigt inbördes förhållande det nödvän- se moite, mikä tänäkin päivänä ja tältäkin
2919: digt, att alla löntagargruppers ställning paikalta on lausuttu, että eduskunta on
2920: sa.mtidigt tages under omprövning." Så aina kylmästi suhtautunut virkamiesten
2921: talas det på flera ställen om statens ,per- aseman parantamiseen. Ottaen huomioon
2922: sonbehov". ,Henkilötarve" heter det på sen vaikean raha-aseman, mikä valtiolla
2923: finska; jag vet icke, om det är riktigt på näinä vuosina on ollut, on kuitenkin edus-
2924: finska, men ,personbehov" är ett fullkom- kunta joka vuosi käsittääkseni parhaansa
2925: ligt obegripligt uttryck på svenska. Vad mukaan koettanut järjestää virkamiesten
2926: tyckes om detta uttalande, som återfinnes i palkkausoloja siten, että päästäisiin parem-
2927: den del av motiveringen, som jag kallade piin ja säännöllisiin oloihin, jolloinka voi-
2928: pecorale: ,I de länder, där anställning i taisiin ryhtyä perinpohjin kysymystä rat-
2929: statstjänst reda.n i och för sig anses såsom kaisemaan. Nykyinen hallitus on kum-
2930: b e v i s p å en eftersträ vansvärd sainhälls- minkin katsonut jo ajankohdan olevan sel~
2931: ställning, kan staten få sitt personbehov laisen, että se on jättänyt eduskunnalle
2932: delvis tillgodosett också mot jämförelsevis esityksen, jossa virkamieskysymyksen yksi
2933: knappt tilltagna materiella förmåner. Men puoli tahdotaan aivan lopullisesti ja vaki-
2934: där dylika a f f e k t i o n s v ä r d e n äro naisesti ratkaista. Tähän esitykseen on
2935: utan betydelse" o. s. v. kumminkin heti huomautettava, että esitys
2936: .'rag upprepar i sammanha.ng med denna käsittelee vain yhtä puolta asiassa, nimit-
2937: propositions remiss det önskningsmålet, att täin palkkauspuolta. Hallituksen esityk-
2938: translatorskontoret, som tydligen fortfa- sessäkin mainitaan, että mitä virkakoneis-
2939: rande består mest av translatorer, som ha ton yksinkertaistuttamiseen ja työtehon
2940: kunnat översätta till ryska, ombildas så lisäämiseen tulee, on sitä kyllä jo erityi-
2941: alt vi få ett translatorskontor, som i sig nen komitea harkitsemassa, mutta mitään
2942: innesluter förmågor, som kunna översätta ratkaisevaa esitystä siitä ei voida vielä
2943: de finska texterna till svenska. Det är antaa. Tähän asti on käsittääkseni ollut
2944: detta som nu behöves. Nu behöva vi icke hyvin yleinen mielipide se, että virkamies-
2945: mer ryska translatorer. kysymystä pitäisi käsitellä palkkauksen
2946: ohella myöskin virkakoneiston yksinker-
2947: taistuttamisen ja työtehon lisäämisen puo-
2948: Ed. A s p e 1 i n: Olen tyytyväisyydellä lesta. Senvuoksi syntyy vakavia epäilyk-
2949: hav'll.innut, että esilläolevan lakiesityksen siä, onko syytä nyt jo hyväksyä hallituk-
2950: 11 § myöntää valtioneuvostolle oikeuden sen esittämä lakiehdotus vai olisiko se
2951: korottaa rajaseutujen virkamiesten palk- vielä lykättävä siksi kunnes tuo mainit;;;e-
2952: koja 25 % :lla, sillä ottaen huomioon, mani toinenkin puoli asiasta joutuu esille.
2953: kuinka erinomåisen tärkeää on saada raja- Täällä on mainittu, että valtiotalous
2954: seuduille päteviä, täysin sopivia ja kunnol- voisi hyvin kestää sen 100, jopa 120 miljoo-
2955: lisia virkamiehiä ja ne vaikeat olot, joissa nan lisäyksen, minkä hallituksen esitys
2956: nämä palvelevat, on tällainen määräys viime vuoden virkamiesten palkkauksiin
2957: täysin paikallaan. Kuitenkin toivoisin. tietää. Voitanee kumminkin huomauttaa,
2958: että tämä valtioneuvostolle myönnetty oi~ että valtion talous on vasta aivan viime
2959: keus laajennettaisiin siten, että sanottu vuosina saatu jotenkuten tasapainoon, että
2960: palkankorotus voitaisiin myöntää kaikille eduskuntien on täytynyt aina vain etsiä-
2961: Lapin kihlakunnassa palveleville virka- ja uusia verotuksia, e1:ttä tulo- ja menoarvio on
2962: palvelusmiehille siitäkin syystä, kun vii- saatu kiinni. Nytkin voidaan jo huomata,
2963: me aikoina on ollut hyvinkin vaikeaa saada että jos hallituksen esitys hyväksyttäisiin,
2964: Lapissa olevat avonaiset virat täytetyiksi. on valtion tulo- ja menoarviota hyvin vai-
2965: 8
2966: Perjan:baina 15 rp. sYLVSkuut.a.
2967:
2968: kea saada lukkoon. Kyllä kai siinä lai- nalta katsoen olisi pa:lkkausluokista laki
2969: noihin ja tullikorotuksiin täytyisi silloin parempi olemassa kuin asetus.
2970: huomattavassa määrässä ryhtyä. On varsin äänekkäästi ja varsinkin tä-
2971: Erityisesti kiinnittää hallituksen esityk- män kesän aikana syytetty, mielestäni
2972: sessä huomiota se, että hallitus ehdottaa kyllä aiheettomasti että keskustahallitus, ja
2973: nyt kerta kaikkiaan varsin runsaita koro- keskustapolitiikka on aiheuttanut valtio-
2974: tuksia. Ne ovat ylimmissä luokissa 100 % taloudelle erittäin suuria rasituksia, että
2975: niihin palkkaetuihin. mitä virkamiehet sentakia ovat verot huomattavasti kasva-
2976: viime vuoden tulo- ja menoarvion mukaan neet. Toivon, että varsinkin niiden puolu-
2977: nauttivat. Onpa eräissä luokissa ehdotettu eiden taholta, jotka keskustaa ovat syyt-
2978: yli 100 %:kin. Voin mainita parista ensi- täneet valtion menojen lisäämisestä, tul-
2979: mäisestä luokasta numeroitakin. Nykyi- laan yhtymään tähän minun esittämääni
2980: sen ensimäisen palkkausluokan virkamies, mielipiteeseen.
2981: kun otetaan huomioon, että hän saa ikäkoro- Virkamiesolojen järjestelyyn nähden aina
2982: tuksen, saa tänä vuonna 74,800 markkaa. on esitetty varsin eriäviä mielipiteitä, toi-
2983: Hallituksen esityksen mukaan häu tulisi saalta esitetään virkamiesten asema varsin
2984: saamaan 124,800 markkaa, siis korotus on heikoksi ja vaikeaksi ja maksajien asema
2985: erittäin huomattava. Vielä suurempi koro- paljon paremmaksi. Minä en tahdo tähän
2986: tus olisi toisessa palkkaluokassa. Nykyi- pitemmälti kajota. Huomautan vain sen,
2987: sin se on 57,150 markkaa, hallituksen esi- että kyllä kai tälläkin hetkellä suurin osa
2988: tyksen mukaan se tulisi olemaan 120,120 veronmaksajia on yhtä vaikeassa taloudel-
2989: markkaa. Kolmannessa luokassa myöskin lisessa asemassa kuin virkamiehistökin,
2990: on korotus yhtä huomattava. Alemmissa vaikkapa otetaankin huomioon, että virka-
2991: luokissa ei korotus ole niin suuri kuin miesten tulot täytyy olla huomattavasti
2992: ylemmissä. Tämän vuoksi saattaa asettaa suuremmat kuin yksinkertaisissa oloissa ja
2993: kysymyksenalaiseksi, onko nyt jo ajan- tehtävissä toimivien veronmaksajien. On
2994: kohta sellainen, ja katsotaanko maan talou- puhuttu voinaulojen hinnoista, mitä ne ai-
2995: dellisen aseman siksi vakiintuneen, että voi- koinaan maksoivat, mutta sen nyt saanee
2996: daan näin korkeat korotukset lailla säätää .iättää syrjään. Yhteen kohtaan huomautan
2997: nyt heti voimaanastuviksi. kumminkin, mitä ed. A. Pulkkinen lausui.
2998: Vielä on hallituksen esityksessä tehty että tehtävät ovat virkamiehillä viime vuo-
2999: parannuksia nykyisiin virkamiesoloihin sina kasvaneet, mutta virkamiesten luku ei
3000: siinä kohden, että palkanlisäykset tulisivat ole siinä suhteessa lisääntynyt. Kyllä ylei-
3001: tapahtumaan tiheämmin kuin ennen. Tus- nen käsitys täällä eduskunnassa tähän asti
3002: kin siihenkään olisi nyt syytä. Yksi kohta on ollut se, että virkamiehille voitaisiin
3003: hallituksen esityksessä kiinnittää erityi- h:vvin monessa virastossa tehtäviä lisätä ja
3004: sesti huomiota. Virkamiesten asettaminen sitä tietä voitaisiin pyrkiä siihen, mihin
3005: niihin palkkausluokkiin, joita on esityk- mainitsemani edustajakin, pyrkii, että me
3006: sessä 76, jäisi esityksen mukaan hallituk- voisimme kunnollisesti palkata tarpeellisen
3007: sen asiaksi. Hallituksen tulisi asetuksella virkamieskunnan. Minäkin katson, ·että
3008: määrätä, mikä virkamieskunta mihinkin -puhemiesneuvoston ehdotus on sopivin, että
3009: palkkaluokkaan kuuluu · ja senvuoksi ei :v~ia käsitellään valtiovarainvaliokunnassa.
3010: mielestäni virkamiesten asema tule ollen- eikä aseteta erityistä virkamiesvaliokuntaa.
3011: kaan vakavaksi, jos sitä tahdotaan ajaa.
3012: Toisaalta voisi sattua niin, kuten nyt esi- Ed. H i ilo s: Kyseessäoleva hallituksen
3013: tyksen antamiseen nähden on sattunut, että esi t;ys laiksi valtion viroista ja toimista
3014: sen luokittelun tulisi toimittamaan virka- suoritettavain palkkauksien yleisistä perus-
3015: miehistä kokoonpantu toimitusministeriö. teista asettaa valtion toimenhoitajain palk-
3016: Silloin voisi käydä niin, että palkkaluo- kauksen a1van uudelle periaatteelliselle
3017: kittelussa menot kohoaisivat hyvinkin huo- pohjalle. Asian siihen periaatteelliseen
3018: mattavasti ja senvuoksi olisi syytä, että puoleen, mikäli se koskee lainsäädäntötietä
3019: luokittelu tapahtuisi myöskin lailla. Voisi- palkkausolojen järjestämistä valtion lai-
3020: han sattua niinkin, että olisi sellainen hal- toksissa, ei työväenpuolueen edustajilla. ole
3021: litus, joka luokittelisi virkamieskunnan mitään muistuttamista. Jo pitempään ai-
3022: päinvastoin, asettaisi toiset virkamiehet kaan, useiden vuosien aikana, ovat valtion
3023: liiankin alhaisiin luokkiin ja siltäkin kan- laitosten palveluskuntien järjestöt juuri
3024: Valtion viroista auoritettavien :paliktkaueteDI yleiset perusteet.
3025:
3026: pyrkineet tähän periaatteeseen, että lain- miehille palkkoja korotettaviksi. Se käsit-
3027: säändäntötietä suoranaisesti määrättäisiin tääkseni ei laisinkaan sovi, siinä ei ensin-
3028: palkat, ja että tämän luonnollisesti suorit- kään puhtaasti porvarillisen ajattelutavan
3029: taisi eduskunta. Tähän käsitykseen on mukaan ole minkäänlaista 'loogillista järkeä.
3030: luonnollisesti tultu kokemuksien kautta; Tämän esityksen yksityiskohtiin en
3031: ennen kaikkea se räikeä ristiriita, mikä eri tässä yhteydessä halua kajota. Huomaut-
3032: valtion laitoksissa ehdottomasti palkkau:s- taisin vain lisäksi eräästä seikasta, joka
3033: ten suhteen vallitsee, voitaisiin ehkä parai- tähän mahdollisesti voitaisiin yhdistää,
3034: ten siten poistaa, kuin myöskin tästä edelli- nim. periaate siitä että ylimääräisiin valtion
3035: sestä johtuva räikeä mielivalta epäilemättä toimen hoitajiin nähden asetettaisiin paikal-
3036: myöskin samassa ainakin jossain määrin lisessa suhteessa tähän lakiin myöskin mää-
3037: lieventyisi. Esilläoleva esitys kuitenkin on räys että heidän palkkansa määrä voisi
3038: puutteellinen tässä suhteessa. Voin yhtyä olla vastaavaa vakinaista 10 % alempi.
3039: pääasiassa siihen, mitä ed. J uutilainen Käsittääkseni se hyvin sopii tämän lain
3040: täällä mainitsi, että tässä lakiehdotuk- puitteisiin ja sisältyy yleensä siihen peri-
3041: sessa tulisi olla se luokittelu, mihin aatteeseen, mitä tämä laki edellyttää.
3042: palkkaryhmään kukin ammatti tai toi- Lopuksi huomautan että työväenpuolu-
3043: miryhmä asetetaan. Ainoastaan silloin een eduskuntaryhmä tulee ~sittämään asian
3044: tällä ehdotuksella käsittääkseni on jotakin lähettämistä valtiovarainvaliokuntaan.
3045: merkitystä, joten ehdottaisin, että valio-
3046: kunta tässä suhteessa tekisi tähän lakieh-
3047: rlotukseen muu'toksen. Ed. B r y g g a r i: Pyysin puheenvuo-
3048: Mitä sitten tulee varsinaisesti tässä esiin- ron ilmaistakseni, mitä maaseudun vähä-
3049: tyvän .lakiehdotuksen 2 § :ään, jossa luokit- väkiset tästä kysymyksestä ·ajattelevat.
3050: telu on jaettu kaikkiaan 76 eri ryhmään, Kun alettiin tästä keskustelu, lausui täällä
3051: joskin luonnollise~i alempia ryhmiä on ensimäisen puheenvuoron käyttäjä, muis-
3052: paljon sellaisia, joissa sivutoimista tullaan taakseni ed. A. Pulkkinen, että Suomi on
3053: maks~maan, on kuitenkin jo heti todettava, virkamiesten luvattu maa. Mutta nähtä-
3054: että ylemmissä luokissa ehdottomasti on västi se ei vielä ole tarpeeksi virkamiesten
3055: liian suuret palkat, ja yleensä, jos katsoo luvattu maa, siitä tahdotaan vielä varmem-
3056: asian puhtaasti teknillistä puolta, että maksi vakuudeksi tehdä sellainen. Järjes-
3057: muutaman sadan markan ero näin suurissa telyperiaatteesta ja -tarpeellisuudesta ei ole
3058: summissa ei suinkaan ole tarpeellista, olemassa erimielisyyttä. Yhtyisin siihen
3059: mutta palkkauksen suuruus kokonaan si- ajatukseen että järjestely on tarpeellista
3060: nänsä olisi tuntuvasti alennettava ylem- niinkuin lakiehdotuksessa on esitetty, ja yh-
3061: missä luokissa, kun ensijaan alempien luok- tyisin siihen periaatteeseen että palkkaus-
3062: kien määrä olisi poistettava koko joukolla. olot olisi palkallaeläjille järjestettävä lain-
3063: Kuinka monta näistä luokista mahdollisesti laadinnailista tietä. Mutta onko järjestely
3064: olisi poistettava, ei ole aivan helppo sanoa siinä muodossa oikea, mitä virkamieshalli-
3065: johtuen siitä, kun ei ole tiedossa, mihin tus tässä ehdotuksessa esittää? Minä oli-
3066: palkkaryhmiin on eri virkailijat aiottu si- sin odottanut sellaista järjestelyä, että kor-
3067: .ioittaa, joten siitä puolesta ei yksityiskoh- keampien virkamiesten palkkoja olisi alen-
3068: taisemmin voi mielipidettään lausua. nettu ja alhaisempien korotettu, ja myös-
3069: Mitä yleisesti tulee asian siihen puoleen, kin toisessa suhteessa järjestelyä, että tar-
3070: että tämän uuden palkkausjärjestelmän peettomat virkamiehet olisi poistettu.
3071: toimeenpano vaatisi valtion varoja noin 95 Tämän maan valtiotaloudessa on kaksi
3072: a 100 miljoonaa, niin kuitenkin me työ- pääsyytä, jotka aiheuttavat suuren pulan
3073: väenTJuolueen edustajat tulemme jyrkästi joka vuosi eduskunnalle tulo- ja meno-
3074: vastustamaan virkamiesten palkkojen tällä arviota järjestettäessä. Ja ne ovat: liia~
3075: määrällä kohottamista. Kun ottaa vasta- suuret virkamiesten palkkausmenot ja liian
3076: kohdaksi tälle esitykselle sen seikan, ja suuret sotilasmenot. Jos näissä kysymyk-
3077: katselee sitä olotilaa, missä tämän maan Slssa lähdetään molemmissa kulkemaan
3078: työväestö taloudellisesti tällä kerralla elää, siihen suuntaan kuin nyt on ehdotettu,
3079: että siltä, sensijaan, että olisi saanut palk- niin on tulevaisuudessakin asia edelleen si-
3080: koihinsa parannusta, on tuntuvasti palk- ten että ei tahdota löytää keino.ia, millä
3081: koja alennettu, niin esitetään tässä virka- saataisiin niin paljon tuloja kuin tarvittai-
3082: 60 Periamt,ain:a 15 10. sy.yslkuut.a.
3083: ·-------
3084:
3085: siin. Jos haluaa rinnastaa virkamiesten, täni selvänä, että esilläolevaan hallituksen
3086: työläisten ja lisäksi pieneläjien elintasoa, esitykseen eduskunnassa on kiinnitettävä
3087: niin täytynee myöntää, että suuri enemmis- mitä tärkein huomio .•Ja minä lisään, sii-
3088: tö tämän maan asukkaista on sellarsessa hen on kiinnitettävä hyvin myötätuntoi-
3089: asemassa että niiden elin'ta:soa täytyisi ta- nen huomio. Eräiden edellisten puhujain,
3090: valla tai toisella kohottaa eikä lähteä sitä erityisesti ed. Lindbergin ja ed. A. Pulkki-
3091: vastakohtaa muodostamaan vielä räikeäm- sen esitykset virkamiesten taloudellisesta,
3092: mäksi, mikä nyt jo vallitsee. Minä yhtyi- monessa tapauksessa suoranaisesta ahdinko-
3093: sin ed. Juutilaiseen siinä suhteessa, mitä tilasta, johon he ovat viimeisinä aikoina
3094: hän esitti, että asia lykätään siksi kuin joutuneet, ovat varmaan oikeat. .Jokainen,
3095: virkamiesolot kokonaisuudessaan järjestel- jolla on lähempää tuntemusta tilanteesta
3096: lään, ei yksin palkkausolojen kohdalta, tlillä alalla, saattaa sen todistaa. Siitä.
3097: vaan myöskin muilta osilta. seuraa, että myöskin heidän toivomuksensa
3098: Täällä tullaan luultavasti pelottelemaan virkamiesten aseman parantamisesta ovat
3099: että, jos virkamiesten palkkoja ei koroiteta oikeutetut. Ne järjestelyt, joihin edus-
3100: niin ei saada näihin virkoihin kyvykkäitä kunta aikaisempia kulunkiarvioita muo-
3101: toimitsijoita. Minä haluaisin tietää että dostaessaan on ryhtynyt virkamiesten a.se-
3102: mihinkähän tuo virkamieskomppania läh- man parantamiseksi erit;yisten kalliinajan-
3103: tee, jos tuo lakiehdotus hylätään. .Ja minä lisäysten myöntämisellä, ova:t osoittautu-
3104: haluaisin tehdä kysymyksen, että menet- neet aivan riittämättömiksi.
3105: teleekö porvaristo työläisten palkkausoloja Ed. Juutilaisen lausunnon pääpontta oli
3106: järjestellessään samalla muotoa kuin se vaikea mada selville. Sen minä kummin-
3107: suhtautuu näihin virkamiesten palkkaus- kin luulen ymmärtäneeni myöskin häntä
3108: oloihin? Onko siinä pidetty silmällä työ- mvöhempäin puhujain lausunnoista, että
3109: läisen kunnollisuutta, sen elämän vaati- ed. J uutilainen on vaatinut koko tämän
3110: muksia, vai onko kunnottomilla työläisillä palkkausasian järjestelyn lykkäystä, kun-
3111: tahdottu laskea kunnollisten työläisten nes toiset, hänen mielestään tärkeät kysy-
3112: elintaso entistä alemmaksi ja hävittää nii- mukset virkamiesten toiminnan alalla ovat
3113: den työteho? Tätä kysymystä, ikävä kyllä, myöskin saadut .iärjestetyiksi. Jostakin ed.
3114: ei ole tähän saakka arvosteltu tarpeellisella .Juutilaisen lausunnosta luulen saaneeni sen
3115: huomiolla. käsityksen, että hän puhuu ryhmänsä ni-
3116: Kun asia on ehdotettu valtiovarainvalio- messä. Jos näin on laita, minä sitä vali-
3117: kuntaan, niin minä lausuisin evästyksenä, tan, sillä käsitykseni mukaan tämän palk-
3118: että tämä asia, tämä lakiehdotus lykätään kausasian järjestely ei siedä mitään lyk-
3119: siksi, kunnes virkamiesolot kokonaisuudes- käystä. Kyllä siinä, jos missä, on viivy-
3120: saan otetaan järjestelynalaisiksi, lähtien tyksessä vaara.
3121: siitä perusteesta, mitä alussa mainitsin, Mutta minä en tahdo ryhtyä laajemmin
3122: että alempain virkamiesten palkkoja on ko- käsittelemään tämän lakiehdotuksen yksi-
3123: rotettava, ylempäin alennettava ja tarpeet- tyisiä kohtia. Toivon, että asianomainen
3124: tomia virkamiehiä poistettava. valiokunta ja myöhemmin eduskunta suh-
3125: tautuu tähän hallituksen esitykseen sellai-
3126: Ed. Sand b l o m: Jag vill i huvudsak sella tavalla, joka tulee poistamaan virka-
3127: förena mig om prosten Lindbergs uttalan- miesten palkkauksessa nykyään vallitsevat
3128: de. J ag anser att de .senaste åren skapat enäkohdät, ja saattaa tämän kysymyksen,
3129: aHdeies för många t.iänster, så att stats- joka ei ole elinasia yksinomaan virkamie-
3130: kassan blivit överansträngd, oeh ändå har hille itsellensä, vaan yhtä tärkeä myöskin
3131: det i huvudsak betalats svältlöner. Jag an- valtion oman hallitustoiminnan ylläpitämi-
3132: ser att tjänsternas antal bör minskas och selle, suotuiPaan päätökseen. Minäkin vas-
3133: lönerna för de övriga tjänsterna höjas så, tustan erityisen virkamiesvaliokunnan aset-
3134: att vi kunna påräkna en intresserad och tamista. Ymmärtääkseni on tämä asia puh-
3135: trogen t.iänstemannakår. Jag understöder das budjettikysymys ja on siis lähetettävä
3136: remiss tili statsutskottet. valtiovarainvaliokuntaan.
3137:
3138: Ed. V i r k kun en: Pyydän asian kä- Ed.· Ryti: Minunkin mielestäni tämä
3139: sittelyn tässä vaiheessa rajoittua ainoastaan asia on puhdas raha-asia ja kun sitäpaitsi
3140: muutamaan sanaan. On pidettävä mieles- se kanta, jolle tässä kysymyksessä asetu-
3141: Valtion viroista suoritettavien .palik1kausten< yleiset perusteet. 61
3142:
3143:
3144: taan, tulee vaikuttamaan lukuisiin me- ratkaista l)ysyväiselle kannalle. Mitä sitten
3145: nomomentteihin pitkin menoarviota, vaik- itse tähän lakiesitykseen tulee, niin minun
3146: kakaan ne välittömästi eivät koske virka- mielestäni ei olisi syytä sitä senkään vuok-
3147: miesten palkkauksia, ja kun se olisi omansa si ratkaista, kun ne monet muut virka- ja
3148: hidastuttamaan ja vaikeuttamaan tulo- ja palvelusmiesten asemaa tarkoittavat järjes-
3149: menoarvion käsittelyä, jos asia lykättäisiin tämiskysymykset kokonaisuudessaan lain-
3150: erityiseen valiokuntaan, niin milläkin puo- säädännössä ovat vielä kesken. Minun mie-
3151: lestani pyytäisin vastustaa ed. A. Pulkki- lestäni olisi syytä jättää tämänkin kysy-
3152: sen tekemää ehdotusta erityisen virkamies- myksen järjestäminen siksi, kunnes kysy-
3153: asiainvaliokunnan asettamisesta ja kanna- mys kokonaisuudessaan on ratkaistu. Li-
3154: tan puhemiesneuvoston ehdotusta. säksi, kun katselee esityksessä olevaa luo-
3155: kittelujärjestelmää, niin siinä muodossa,
3156: kuin se on tässä esitetty, en voi kannattaa
3157: Ed. A a 1 t o: Vaikka minä myönnänkin sitä siitäkään ysystä, että eduskunnalla ei
3158: puolestani, että virkamiesten palkkaus, ai- olisi minkäännäköistä tietoa siitä, mitkä
3159: nakin eräiltä osilta, ei ehkä vastanne niitä virkamiehet tulisivat kuulumaan kuhunkin
3160: vaatimuksia, joita nykyisenä kalliina ai- luokkaan. Lakiesityksessä sanotaan, että
3161: kana. tähän palkkaukseen nähden on asetet- se tullaan säätämään asetuksella. Mutta
3162: tava, niin minun mielestäni ei kuitenkaan kun näin kauaskantoinen kysymys on rat-
3163: vielä nyt olisi syytä ryhtyä siinä muodos- kaistavana, minun mielestäni eduskunnalla
3164: sa, kuin hallituksen esitys nyt on, virka- pitäisi olla jo myös tilaisuus määritellä tai
3165: miesten palkkausolojen kokonaan uudelleen sanella ainakin toivomuksia siitä, mitkä
3166: järjestämiseen. Eduskunta on kaikkina maamme suuresta virkamiesjoukosta, jotka
3167: viimeisinä vuosina kiinnittänyt minun ovat eri asteella, tulisivat kuhunkin luok-
3168: mielestäni riittävän paljon huomiota virka- kaan kuulumaan. Lisäksi on otettava huo-
3169: miesten palkkauskysymykseen myöntämäl- mioon, että täs8ä luokituksessa esitetyt
3170: lä säännöllisesti vuosittain budjettiin lisä- palkkamäärät ovat vain peruspalkkoja, jot-
3171: määrärahoja kalliinajanlisäy ksien maksa- ka tulevat niine lisäyksineen, joita he laki-
3172: miseksi. Jos nyt järjestettäisiin virkamies- ehdotuksen mukaan tulevat saamaan, san-
3173: ten palkkauskysymys sillä tavalla, kuin gen tuntuvassa määrässä kohoamaan. Onko
3174: puheenaolevassa lakiehdotuksessa esitetään, nyt ollenkaan tarpeellista meillä yrittää-
3175: niin minun mielestäni siitä olisi haitallisia kään järjestää virkamiesten palkkauskysy-
3176: seurauksia maalle siinä tapauksessa, että mystä sille pohjalle, missä se oli ennen so-
3177: maamme rahanarvo vastaisuudessa tuntu- taa. Minun luullakseni meillä ei ole mi-
3178: vasti kohoaa. Tosin lakiin on asetettu jon- tään syytä järjestää virkamiesten palkka-
3179: kinlainen n. s. liukuva palkka-asteikkojär- oloja siten, että ne tulisivat sellaisiksi, kuin
3180: jestelmä siltä vara_lta, mutta, s~käli kuin ne silloin olivat. Silloin Suoffilesta taas tulisi
3181: olen voinut tähän hukuvaan asteikkoon sy- virkamiesten luvattu maa. Vaikka minä
3182: ventyä, ei se minun mielestäni vastaa niitä myönnänkin, että virkamiesten palkat, niin-
3183: vaatimuksia, joita on asetettava siinä ta- kuin jo huomautin, sietävät; varsinkin
3184: pauksessa, että maamme rahanarvo tuntu- alemmissa luokissa, korjauksia, niin minun
3185: vasti nykyisestä kohoaa. Minun mielestäni mielestäni ei meillä koskaan enää voida pa-
3186: se huomautus, joka on eräiltä tahoilta tehty lata siihen tilanteeseen, joka vallitsi ennen
3187: ehdotettua järjestelyä vas<taan, että se olisi sotaa virkamiesten palkkoihin nähden, sillä
3188: jätettävä siksi, kunnes maan rahanarvo va- siksi suhteettornia ne olivat kaikkiin mui-
3189: kiintuu pysyväiselle kannalle, se huomau- hin palkannauttijoiden palkkoihin nähden.
3190: tus on oikea. Sen, että tämä esitys nyt jä- Minä puolestani haluai,sin lausua asiano-
3191: tettäisiin ratkaisematta, ei suinkaan tarvit- maiselle valiokunnalle, valtiovarainvalio-
3192: sisi merkitä sitä, etteikö eduskunta kiinnit- kunnalle nimittäin, johon minäkin puoles-
3193: täisi virkamiesten palkkauskysymykseen tani tulen kannattamaan esityksen lähettä-
3194: huomiota. Se merkitsisi vain sitä, että ny- mistä, että valiokunta jättäisi nyt koko tä-
3195: kyinen järjestelmä kalliinajanlisäy ksineen män ratkaisun syrjään ja ehdottaisi hylät-
3196: l)ysytettäisiin voimassa siihen saakka, kun- täväksi tämän ehdotuksen, kunnes tulee so-
3197: nes voidaan katsoa maan valuutan järjesty- pivampi aika, maan rahan-arvoa ja vastai-
3198: neen niin pysyväksi, että voitaisiin tällai- sia olo.i'a silmälläpitäen, järjestää tämä
3199: nen suurikantoinen kysymys lopullisesti palkkauskysymys.
3200: Ed. Kivilinna: On kyllä totta, että peettoman suurena. Hallitus tosin perus-
3201: tällaisilla evästyskeskusteluilla on suhteel- taa laskelmansa jollekin olettamukselle, a.r-
3202: lisesti pieni merkitys, mutta kun a.sia on vatenkin asiaa käsitelleen komitean tuu-
3203: kumminkin näinkin pitkälle mennyt ja mailuille, mutta eihän ole mitään takeita
3204: näinkin monelta taholta ajatuksia esitetty, siitä, minkälaiseksi lopullisesti muodostuu
3205: niin katson minäkin olevan syytä lyhyesti se asetus, joka virkamiehet näihin eri palk-
3206: perustella sitä kantaa, joka minulla tässä kaluokkiin jakaa ja sen mukaan voi myös
3207: asiassa on, ja jonka minä puolestani luulen se menoerä, joka lopulta tarvitaan, muodos-
3208: pääpiirteissä olevan varsin yleisen siinä tua hyvin erilaiseksi. Tämäkin on mieles-
3209: ryhmässä, 1ohon minä kuulun, vaikkakaan täni sellainen näkökohta, joka puhuu sen
3210: minulla enempää kuin kellään ryhmäto- puolesta, että asia ei vielä ole kypsä lopul-
3211: vereistani ei ole mitään nimenomaista val- lisesti ratkaistavaksi. Sivumennen sanoen
3212: tuutta esiintyä ryhmän nimissä. Se tarkoi- mainitsisin vielä käsitykseni olevan sen, että
3213: tus, joka hallituksella on ollut, on epäile- kun tämä lopullinen järjestely toimeenpan-
3214: mättä kiitettävä, tarkoitus saada virkamies- naan, lopullinen jako palkkausluokkiin,
3215: ten palkkauskysymys ja sitä koskevat rii- niin sitä ei sopivasti voi jättää läheskään
3216: dat kerta kaikkiaan pois päiväjärjestyk- yksinomaan virkamiesten itsensä ratkaista-
3217: sestä. Epäilemättä on myöskin totta, että vaksi, vaan tavalla tai toisella, tapahtukoon
3218: monessa suhteessa palkkain järjestelyn se lain tai muun muodossa tai muulla ta-
3219: ohella, niinkuin täällä on eri tahoilta huo- valla, siinä täytynee olla erotuomarina ja
3220: mautettukin, kaivataan myöskin palkkain verrattain ratkaisevalla vallalla varustet-
3221: korotuksia. Mutta sittenkin asettuisin minä tuina muita, virkamiespiirien ulkopuolella
3222: sille kannalle, että asema ei vielä ole kypsä olevia kansalaisia päättämässä tästä asiasta.
3223: tämän asian lopulliselle ratkaisulle ja pe- Lopuksi minä kiinnittäisin vielä huomio-
3224: rustan sen ennen kaikkea siihen, että minun ta erääseen yksityiskohtaan, jota täällä on
3225: käsittääkseni virkamieskysymyksen järjes- verrattain sivumennen kosketeltu. Halli-
3226: tely alotetaan kokonaan väärästä päästä, tuksen esityksessä on tähän asti noudatettu
3227: silloin kun se alotetaan palkkojen korotuk- perheenisyysperiaate verrattain suuressa
3228: sella. Alote on tehtävä toiselta taholta. On määrässä syrjäytetty. Totta kyllä, niiden
3229: ryhdyttävä tarmokkaammin järjestelemään lisäpalkkojen kautta, joita 4 §:ssä ehdote-
3230: virkamieskuntaamme niin, että meillä on taan annettavaksi perheellisille korkeampi-
3231: jonkunlaista käsitystä siitä, kuinka suuri na kuin perheettömille, on tämä näkökohta
3232: se virkailijamäärä on, jolle palkkoja anne- jossain määrin otettu huomioon. Minä en
3233: taan, aijotaanko todella ruveta tarmok- ryhdy tässä tekemään laskelmia siitä, onko
3234: kaammin sen lukua vähentämään, yhdistä- tämä riittävä. Minusta tuntuu kumminkin
3235: mään virkoja, missä sitä voidaan tehdä, siltä, niinkuin sietäisi enemmän panna pai~
3236: poistamaan tarpeettomia j. n. e. Silloin noa tälle näkökohdalle, perheellisyysnäkö-
3237: vasta, kun tässä suhteessa on jotakin esi- kohdalle .ia perheellisyyden pohjalle makse-
3238: töitä tehty,. on mahdollisuus arvioida, kuin- tulle palkanlisälle. Tahtomatta puolustaa
3239: ka pitkälle palkkojen korotuksissa voidaan nykyistäkään järjestelmää ja tahtomatta
3240: mennä ja kuinka suuret välttämättömät myöskään ryhtyä mihinkään periaatteelli-
3241: menot se tulee silloin valtiolle tuottamaan. seen keskusteluun tässä asiassa, minä vain
3242: Jos lähdetään kulkemaan hallituksen eh- huomautan siitä, että pitäisi olla ilman
3243: dottamaa tietä, niin minun ymmärtääkseni minkäänlaisia laskelmia selvää, että jos
3244: lähdetään kulkemaan sen vanhan ohjeen perheellinen ja perheetön palkannauttija
3245: mukaista tietä, joka ensin pyrkii rauhoit- kantavat saman palkan, perheellisen elin-
3246: tamaan mieliä .ia sitten vasta saamaan ai- taso on silloin tuntuvasti alempi kuin per-
3247: kaan parannuksia, ja silloin onkin se vaara heettömän. Se pitää paikkansa, olipa ky-
3248: ehdottomasti tarjona, että kun mielet rau- symys mistä palkannauttijasta tahansa . .Jos
3249: hoittuvat, niin parannukset unohtuvat. Li- lähtee siitä, mikä minun mielestäni on si-
3250: säksi tätä kantaa tukee se, mitä täällä on veellisesti oikeata, että todellinen palkka
3251: jo esitetty, että ehdottomasti on tarpeen on se elintaso, joka palkansaajan kantaman
3252: saada tietää, mitenkä virkamiehet jaetaan palkan nojalla käy hänelle mahdolliseksi.
3253: näihin moniin palkkaluokkiin, joita tässä niin silloin ei todellakaan tässä tapauksessa
3254: on esitetty ja joiden lukumäärää minä ole tullut samasta työstä sama palkka.
3255: myös, sivumennen sanoen, pidän aivan tar- l Minä luulisin, että muuttamalla- jos nim.
3256: Pöydällepanot.
3257:
3258: tämä asia tulee yksityiskohtaisen käsitte- vielä jonkunlaiseen väliaikaiseen ratkai-
3259: lyn alaiseksi - määräyksiä siitä rajasta, suun. Omasta puolestani kannatan asian
3260: josta perheellisyyslisä alkaa ja muuttamal- lähettämistä valtiovarainvaliokuntaan.
3261: la asteikkoa jonkun verran useampiaskelei-
3262: seksi ja ehkä välimatkoja suuremmiksi, voi- Keskustelu julistetaan päättyneeksi.
3263: daan tässä suhteessa päästä oikeaan. En-
3264: nen kaikkea minä kumminkin tahtoisin Puhemies : Keskustelun kuluessa on
3265: kiinnittää huomiota siihen, että jos virka- ed. A. Pulkkinen ed. Schaumanin kannat-
3266: miehistön palkkaus järjestetään tätä näkö- tamana ehdottanut, että asia lähetettäisiin
3267: kohtaa silmälläpitäen, niin sillä tavalla voi- perustettavaan virkamiesasiainvaliokun-
3268: daan suorastaan saavuttaa rahallinen säästö. taan .
3269: .Tos lähdetään nim. siitä, että virkamiesten
3270: palkkaus peruspalkkoineen ja lisäyksineen, Selostus myönnetään oikeaksi.
3271: sellaisena kuin se tässä esityksessä on eh-
3272: dotettu, riittää suurperheelliselle, ja jos sii- Puhemies: Koska asiassa on eri
3273: tä sitten lasketaan asteettain ja suhteelli- mieliä, on siitä äänestettävä.
3274: sesti suurin välimatkoin palkkaa alaspäin,
3275: niin voidaan varmasti päästä, niin minä ai-
3276: nakin uskon, vähemmällä loppusummalla Åänestys ja päätös:
3277: ja kuitenkin jokainen palkannauttija tulee
3278: saamaan todellisia tarpeitaan vastaavan Ken hyväksyy puhemiesneuvoston ehdo-
3279: palkan. Jos sensijaan lähdetään siitä, että tuksen, äänestää ,jaa"; jos ,ei" voittaa, on
3280: perheellisyysnäkökohdalle pannaan verrat- ed. A. Pulkkisen ehdotus hyväksytty.
3281: tain vähän huomiota, joudutaan ehdotto-
3282: masti siihen, että valtio tulee maksamaan Äänestyksessä ovat jaa-äänet voitolla.
3283: palkkoja .sellaisillekin, jotka eivät sitä sii-
3284: nä määrässä tarvitsisi kuin monet muut sa- Puhemies: Eduskunta on siis päät-
3285: man työn tekijät, ja tulee maksamaan enem- tän;vt lähettää asian v a l t i o v a r a i n-
3286: män kuin millä se voi päästä. Voidaan tie- v a 1 i o k u n t a a n.
3287: tysti sanoa, niinkuin täällä on sanottu, ett'i
3288: samalla syyllä voisi vaatia palkkojen jär-
3289: jestelyä kaikilla muilla aloilla tämän peri- 4) Kertomus valtiovarain tiliasta vuonna 1920
3290: aatteen mukaan. Se on aivan totta ja minä
3291: puolestani voin tässä lomassa sanoa, että esitellään ja lähetetään puhemiesneuvoston
3292: minä olisin valmis olemaan mukana jokai- ehdotuksen mukaisesti v a 1 t i o vara i n-
3293: sessa yrityksessä, joka todellakin voisi vie- v a 1 i o k u n ta a n.
3294: dä perille siinä suhteessa, että palkkaustapa
3295: yleensä saataisiin näin järjestettyä, mutta
3296: vaikka sitä ei nyt tällä kertaa voisikaan
3297: saada, niin minusta tuntuu epäjohdonmukai-
3298: selta, jos kieltäydyttäisiin oikeudenmukai- Pöydällepanot:
3299: sesta ja tarkoituksenmukaisesta uudistuk-
3300: sesta yhdellä alalla sen takia, ettei sitä yht- 5) 13,750,000 markan suuruisen lisämäärära-
3301: äkkiä ja kokonaisuudessaan voida panna han myöntämistä rautateiden liikkuvan ka..
3302: toimeen kaikilla aloilla. Vähitellenhän ja luston lisäämiseen vuonna 1922
3303: askeleittain kaikki uudistukset toimeensaa-
3304: daan. Siinä tapauksessa, että asia joutuu koskeva hallituksen esitys n:o 32 esitellään
3305: valiokunnassa yksityiskohtaisen käsittelyn .ia pannaan pöydälle ensi tiistain istuntoon.
3306: alaiseksi, rohkenisin minä sulkea nämä vii-
3307: meksi esittämäni a iatukset valiokunnan
3308: huomioon, mutta niillä syillä, jotka jo esi- 6) Ehdotuksen tulo- ja menoorvioksi
3309: t-in, olen minä sitä mieltä, että asialle olisi vuodelle 1923
3310: tällä kertaa paras ratkaisu se, että se lyk-
3311: käytyisi toistaiseksi, ja mikäli ja jos har- sisältävä hallituksen esitys n:o 33 esitel-
3312: kitaan tarueelliseksi järjestää virkamiesten lään ja pannaan pöydälle ensi tiistain
3313: palkkausoloja, toistaiseksi olisi tyydyttävä istuntoon.
3314: '1) Vuroden 1919 valtiopäivillä lepäämään jä- 14) Vuoden 1921 va1tiopäivllä lepäämään
3315: tetty esitys Suomen Hallitm•muodoksi jäJtetty esitys lai·ksi maan hankki-
3316: mis.est.a asutustarkoituksiin
3317: esitellään ja pannaan pöydälle ensi tiistain
3318: istuntoon. esitellään ja pannaan pöydälle ensi viikon
3319: verjantain istuntoon.
3320:
3321: 8) Vuoden 1919 Vlllltiopäivillä lepäämään jä-
3322: tetty ehdotus laik•si vaHiopäiväjärjestyben 15) Vuoden 1921 V'altiopäiviillä lepäämään
3323: ulkoasiainvaliokunta.a koskevien säännösten jätetty ehdotus laiksi haJlitusmuodon
3324: täyden tämisestä 23 § :n muutt~mises.fa
3325:
3326: esitellään ja pannaan pöydälle ensi viikon esitellään ja vannaan pöydälle ensi '!iikon
3327: 11erjantain istuntoon. perjantain istuntoon.
3328:
3329: 16) Vuod.en 1921 valtiopäivillä lepäämään
3330: 9) Vuod•en 1920 vaiLtiopäivillä lepäämään jä- jätetty esi·tys laiksi eräiden lainvas-tai-
3331: t,etty esitys vahinkoavustuksen suorittami- sesti ha.n:kittujen Minteis,töjen luo-
3332: sesta sodan ja ·k.a:piuan aikana vuonna 1918 vutt~misestt.a valtiolle
3333: vahinkoa kärsineille ul·koma.a.lai.siUe
3334: esitellään .ia pannaan vöyclälle ensi viikon
3335: esitellään ja pannaan pöydälle ensi viikon perjantain istuntoon.
3336: perjantain istuntoon.
3337: 17) Vuoden 1921 v.a:Hiopäivillä l.epäämään
3338: 10) Vuoden 1920 vaJltiopäivillä lepäämään jä. jätetty esitys eräiden M.aari.an pittäjässä si-
3339: tetty esitys erinäisiä ViaUion veroja kantoajan jaitsevaan l,;o~Heikkilän vi.r.kataloon kuulu-
3340: jälk.een maksettaessa suoritettav•asta veron li- vien alueiden vaihtami·ses.ta Naantalin maa-
3341: säykses,tä seura.kunhan KultaranUtan kylässä sijaitse-
3342: VIaan KultaranniRll huvila-alueeseen
3343: esitellään ja pannaan pöydälle ensi viikon
3344: TJCrjantain istuntoon. esitellään ja pannaan pöydälle ensi viikon
3345: perjantain istuntoon.
3346: 11) Vuoden 1920 vaJtiopäivillä lepäämään jä-
3347: tet~ty esitys sisältävä ehdotuksen elintarve-
3348: 18) Vuodelll 1921 vaoltiopäiv.illä lepäämään
3349: laiksi jätetty esHys laiksi virkamiehen oi-
3350: keurksiSJt.a ja velv·ollisuuksista,
3351: esitellään ja pannaan pöydälle ens1 viikon kun vir•ka lakkautetaan
3352: tiistain istuntoon.
3353: esitellään ja pannaan pöydälle ensi viikon
3354: perjantain istuntoon.
3355: 12) Vuoden 1920 valtiopäivillä le.päämään jä-
3356: tE>Hy esitys 15 päivänä kesälmuta 1898 ma.a-
3357: 19) Vuod,en 1921 valt!iopäivHlä lepäämään
3358: laiskuntain kunuallishlllllinnosta ·annetun a:,;e.
3359: jätet,ty esitys umlebi asevelvollisuns'la,iksi
3360: ·tuksen 82 § :n muuUami.sesta
3361: esitellään ja pannaan pöydälle ensi viikon
3362: esitellään ja pannaan pöydälle ensi viikon tiistain istuntoon.
3363: tiistain istuntoon.
3364:
3365: 20) Vuoden 1921 valtiopäivillä lepäämään
3366: 13) Vuoden 1921 valtiopäivillä lepäämään jäteitty •esity's koskev·a l<a·ki.a hevosten
3367: jätetyt esitykset, jotk·a sisältävät ehdotukset ja ajoneuvojen ottamises•ta sotavoi-
3368: e:räi,tä perustuslatkej.a muuttaviksi laeiksi malli t.arpeisiin sodan aikana
3369: esitellään ja panna:an pöydälle ensi viikon esitellään .ia pannaan pöydälle ensi viikon
3370: perjantain istuntoon. tiistain istuntoon.
3371: Lepä.ämään jätJetyt esityks~t. 65
3372:
3373: !1) Vuoden 1921 val·tiopäi.villä lepäämään listaa n:o I 50 äänestäjää
3374: jätetty esitys laiksi elävistäkuvista II 34
3375: " " III 43 "
3376: esitellään ja pannaan pöydälle ensi viikon " " IV 14 "
3377: perjantain istuntoon. " " V 25 ".,
3378: " " VI 26
3379: " " "
3380: 22) Vuoden 1921 valtio.päiviHä le.päämään eli yhteensä 192 äänestäjää.
3381: jätet•ty esitys uskonnonvapauslaiksi
3382: esitellään ja pannaan pöydälle ensi viikon i Kun otetaan huomioon edellä mainitut
3383: perjantain istuntoon. äänestäjäin luvut, tulee valituksi:
3384: listasta n:o I 12 jäsentä
3385: 23) Vuoden 1921 vaUiopäivi hlä lepäämään
3386: 1 II 8
3387: " " III 10 "
3388: jätetty esitys laiksi niiden v:alitsijamies- " " IV 3 "
3389: ten valitsemis~sta, jotka toimittavat " " V "
3390: tasavailiLau preside·ntin vaJRiin 6
3391: " " VI 6 "
3392: " "
3393: ·esitellään ja pannaan puhemiesneuvoston
3394: {)hdotuksen mukaisesti pöydälle ensi viikon
3395: perjantain istuntoon. Vaalijärjestyksen 11 §:n mukaan on sil-
3396: loin kustakin ehdokaslistasta valittava alla-
3397: mainittu luku varajäseniä:
3398: 24) Vuoden 1921 valtiopäivililä lepäämään
3399: jätetty esitys lad.,ksi tas•ava:llan presi- listasta n:o I 5 varajäsentä
3400: dentin vaalista II 3
3401: " " III 4 "
3402: " " IV 2 ",
3403: esitellään ja pannaan puhemiesneuvoston "
3404: ehdotuksen mukaisesti pöydälle ensi viikon
3405: " V 3
3406: perjantain istuntoon. ," " VI 3 "
3407: "
3408:
3409: 25) :lMuskunna;~ pankkiv.a:lt.uusmies.ten keT- Kun otetaan huomioon vaalijärjestyksen
3410: tomus vuod•elta 1!1-.ll 8 § :n määräykset sekä ehdokaslistoilla ole-
3411: vien nimien järjestys, on vaalin tulos seu-
3412: e6itellään ja pannaan puhemiesneuvoston raava:
3413: ehdotuksen mukaisesti pöydälle ensi tiis-
3414: tain istuntoon. Listasta n:o I
3415: .1 a s e n i ä: Hakkila, J.;ehto, Brygga:ri,
3416: Sommarberg, Aalto, Myllymäki., Tainio.
3417: Marttila, Puittinen, Latvala, SwentorzetS'ki
3418: Suuren vaHokunnau v.a!diu tulos. ja Toivonen;
3419:
3420: P ll h e m i e s: Suuren valiokunnan vaa- vara .i ä sen i ä: Itkonen, Huttunen,
3421: }jn tulos julistetaan: Huotari, W uolijoki ja Sallila.
3422:
3423: Sihteeri lukee seuraavan vaalipöytä- Listasta n :o II
3424: kirjan:
3425: jäseniä: Heikinheimo, Jussila, Kilpe-
3426: läinen, Kylänpää, Peltonen, Simelius, A.
3427: EduS'kunnan suuren valiokunnan vaalissa Tulenheimo ja E. Tulenheimo;
3428: 15 päivänä sy;rskuuta 1922, jota varten oli
3429: annettu 6 ehdokaslistaa, on kutakin listaa vara .i ä sen i ä: M. Jaskari, Junnila
3430: .äänestänyt: ja Setälä.
3431: 9
3432: 66 Perj.arutai.na. 1!5 ro. sY'Ytllkuuta.
3433:
3434: Listasta n :o III Ensi mä i ne n varapuhemies:
3435: Sihteeri lukee valtiovarainvaliokunnan kir-
3436: jäseniä: Lahdensuo, Lohi, Akesson, jelmän.
3437: Pilkka, Hyvönen, Koivuranta, Honkavaara, Sihteeri lukee:
3438: Makkonen, Kopsa ja Sallinen;
3439: Eduskunnan
3440: varajäseniä: Tarkkanen, Pitkänen, Valtiovarainvaliokunta.
3441: Kauranen ja Kankkunen.
3442: Helsingissä,
3443: syyskuun 14 p:nä 1922.
3444: Listasta n:o IV N:o 2.
3445: jäseniä: Mantere, Ikonen .1a Luosta- E d u s k u n n a 11 e.
3446: rinen; Valtiovarainvaliokunta saa Edus·kunna.lle
3447: varajäseniä: A. Pulkkinen ja kunnioittaen ilmoittaa, että Valiokunta
3448: Aspelin. Valtiopäiväjärjestyksen 43 §:n 4 momentin
3449: mukaisesti Eduskunnan päätettäväksi eh-
3450: dottaa Eduskunnan Puhemiehelle 4,000
3451: Listasta n:o V markan kuukautisen määrärahan niiden
3452: kulujen korvaukseksi, joita hänellä on val-
3453: jäseniä: Estlander, Schauman, Landt- tiopäiväin aikana.
3454: man, Österholm, Kulenius ja Mickels; Valtiovarainvaliokunnan puolesta:
3455: Risto Ryti.
3456: varajäseniä: von Born, Bäck ja In-
3457: borr. J. W. Minni.
3458: Valtiovarainvaliokunnan ehdotus hyväk-
3459: Listasta n:o VI sytään keskustelntta.
3460: jäseniä: Nurmiranta, Tuomi, V. Vai-
3461: nio, Hannunen, Rankari ja Vesterlund; Puheenvuoron saatuaan lausuvat:
3462: varajäseniä: Enqvist, Nahkala ja Ed. P e 1 t on en: Valtiopäiväjärjestyk-
3463: Koivisto. sen 39 §:n nojalla minä kutsun suuren va-
3464: liokunnan jäseniä tänään puoli tuntia tä-
3465: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1922. män istunnon loputtua saapuroaan sääty-
3466: talolle suuren valiokunnan huoneeseen va-
3467: Onni Hallsten. litsemaan puheenjohtajaa ja varapuheen-
3468: johtajaa.
3469: Ed. Vennola: Minä pyytäisin ilmoit-
3470: P u h e m i e s: Pyydän ensimäistä vara- taa, että perustuslakivaliokunta kokoontuu
3471: puhemiestä johtamaan puhetta seuraavaa heti tämän istunnon päätyttyä täällä halli-
3472: asiaa käsitBltäessä. tuksen huoneessa.
3473: Puhemiehen poistuttua asettuu puhe-
3474: miehen paikalle ensimäinen varapuhemies Ensimäinen varapuhemies:
3475: Virkkunen. Seuraava istunto pidetään tulevan viikon
3476: tiistaina kello 12 päivällä.
3477:
3478: 26) Puhemiehelle valtiopäiväjårjesty.ksen 43
3479: § :n muka~an tulevaa lrorvausta ko&keva Istunto päättyy kello 2,40 1. p.
3480: valtiov.aminvwli~>kunnan kirjelmä
3481: Pöytäkirjan vakuudeksi:
3482: esitellään. Eino J. Ahla.
3483: 7. Tiistaina 19 p. syyskuuta 1922
3484: kello 12 päivällä.
3485:
3486: Päiväjärjestys. Nyberg, Pullinen, Rantala, Simelius ja
3487: Särkkä.
3488: i 1 m o i t u k s i a.:
3489: SiY.
3490: Hmoitusasiat:
3491: Vapautusta eduskuntatyöstä saa per-
3492: heessä sattuneen sairauden tähden tämän
3493: !l) Halhtuikseru es.äys .n:o 32 viikon loppuun ed. Simelius ja yksityisasi-
3494: 13,750,000 marka:.n suuruisen lisä- ain tähden tämän päivän istunnosta ed.
3495: määrärahrun myöntämisestä ra,uta.tei- Hyvönen.
3496: den •liikkuvan kaluston lisäämiseen
3497: vuonna 1922 ................... . 67
3498: 12) H-a.llituksren esitiYs n1:o 33 tulo- ' Suuren vailiokunnan puheenjohtaja ja vara-
3499: ja menoarvioksi vuodelle 1923 .... 69 puheenjohtaja.
3500: 3) Vuoden 1919· valrtiopäivililä le-
3501: p~u jätetty e:s~tys Suomen Hal- Puhemies: Eduskunnalle ilmoite-
3502: litusmuodoksi .................. . 100 1 taan, että suuren valiokunnan pu-
3503: 1 heenjohtajaksi on valittu ed. Hakkila
3504: 4) Vuoden W20 va:ltiopäi'Villä le-
3505: pälämään. jätet1ty esitys sisältifrvä eh- ' ja varapuheenjohtajaksi ed. S i me l i u s.
3506: dotuksen elintarvelaiksi . . ........ .
3507: r5) Vuoden li9•20 valtiopäivillä J,e-
3508: päWmään jätetty esit;ys' 15 päiväwä Päiväjärjestyksessä olevat asiat:
3509: kesäkuu;ba; 11898 maa1a.iskuntain, kun-
3510: n>3.<Irrisha.Hinnosta. a.nnetun aseturksen , 1) 13,750,000 markan suuruisen lisämäärä-
3511: 82 §:n muuttamisesta ........... . raban myöntämistä mutateiden liikkuvan
3512: "
3513: 6) Vuoden1 192,1 VlalltiopäiviHä le- kaluston lisäämiseen vuonna 1922,
3514: nää'mään jätetty esi.tys uudeksi a.se-
3515: velvollisuslaiksi ................. . koskeva hallituksen esitys n:o 32 esitel-
3516: " lään.
3517: 7) Vuoden 1921 valtiopäivillä le-
3518: päämään, jätetty e·sitys kosikeva lakia
3519: hewsten j& ajoneuJVojen• ottannisesta, P u h e m i e s: Puhemiesneuvosto ehdot-
3520: sotavoiman tarpeisiin sodan aikana .. , taa, että asia lähetettäisiin valtiovarain-
3521: " ' valiokuntaan.
3522: 8) Eduskun·n&n pankkivaltuusmies-
3523: ten kertomus vuodelta 1921 ....... . ,
3524: Jfeskustelu:
3525:
3526: Ed. Hj. Mäkinen: Esillä olevassa hal-
3527: Nimenhuudossa merkitään poissaoleviksi lituksen esityksessä, joka tarkoittaa lisä-
3528: edustajat: Anderson, Arffman, Erich, Hii- määrärahan myöntämistä rautateiden liik-
3529: los, Hyvönen, Kemppi, Kilpeläinen, Koivu- kuvan kaluston lisäämiBeen, mainitaan
3530: ranta, I,ehikoinen, Muhonen, Nikkanen, myös uusien I ja II luokan matkustaja-
3531: 68 Tiis·tain.a Hl ;p. tliYY'stkuu•ta.
3532:
3533: vaunujen valmistamisesta. Minä tahtoisin kiinnitetyksi huomiota siihen, että kuluvan
3534: kiinnittää valiokunnan huomiota siihen, vuoden varsinaisen budjetin hyväksymi-
3535: että uusien I ja II luokan matkustajavau- sen yhteydessä on ollut liian pieni määrä
3536: nujen valmistaminen kokonaan lopetetaan tähän liikkuvan kaluston rautateillä raken-
3537: ja III luokan matkustajavaunuja samassa tamiseen varattu. Se johti siihen, että jo
3538: srrhteessa lisätään muodostamaHa ne tar- vaitionkin omistamilla tehtailla jouduttiin
3539: koituksen mukaisiksi. Matkustaessaan rau- heti vuoden alusta vähentämään työväkeä.
3540: tateillä tekee sen havainnon, että I .ia II Vaikka muillakin konepajoilla oli tuntu-
3541: luokan vaunut kulkevat toisinaan miltei vasti työttömyyttä, niin valtion konepa-
3542: tyhjinä, kun sen sijaan III luokan vaunut .ioilla tätä vielä lisättiin. Siitä on ollut seu-
3543: ovat tun,gokseen asti täynnä. Onpa sattu- rauksena, että vaitionkin konepajoissa työ-
3544: nut hyvin usein, että III luokan matkusta- läisten työpalkat ovat riittämättömän al-
3545: jain on ollut pakko seisoa kylmässä ja sa- haiset. Ne ovat olleet jatkuvasti alhaiset.
3546: teessa vaunun portailla ja eteisessä samaan Niitä ei ole voitu korottaa, kun ei ole tie-
3547: aikaan kuin veturi kiskoo puoleksi tyhjiä dossa tähän tarkoitukseen varattuja raha-
3548: I ja II luokan vaunuja. Vasta äärimmäi- varoja. Heti sen jälkeen kuin tämä kulu-
3549: sessä tapauksessa sallitaan III luokan van vuoden budjetti oli tullut hyväksy-
3550: matkustajain siirtyä II luokan vaunuun, tyksi, on alettu puhua rautateiden kalus-
3551: jos sallitaan, sillä se on konduktöörin hy- ton riittämättömyydestä. Tuntuvaa puu-
3552: väntahtoisuuden varassa. Myöskin kulje- tetta on ollut ja se puute on johtanut tä-
3553: tuskustannukset I ja II luoman vaunuista hän, että nyt hallitus ehdottaa lisämäärä-
3554: ovat suhteellisesti suuremmat ja tuottavat rahan myöntämistä tähän tarkoitukseen.
3555: nämä säännöllisesti tappiota. Voitaisiin ko- Haluaisin erikoisesti valiokuntaa kiinnit-
3556: rottaa pilettien hintaa, mutta se on turhaa, tämään huomiota siihen, että tätä määrä-
3557: koska päästään paraiten mielestäni sillä, rahaa korotettaisiin aivan tuntuvas~i. noin
3558: että toimenpiteet johdetaan siihen suun- 50 milj. markkaan, että voitaisiin ottaa li-
3559: taan, että rautateille muodostuu ainoastaan sää työväkeä näihin konepajoihin ja voi-
3560: yksi luokka kaikkien ihmisten matkusta- taisiin panna työnalaiseksi enemmän liik-
3561: mista varten. Meillä ei ole varaa eikä ha- kuvaa kalustoa jo kuluvanakin vuonna,
3562: luakaan kulettaa herroja erityisissä vau- mitä tässä ehdotetaan, ja että näitten vai-
3563: nuissa. Minä tiedän, että osa n. s. sivisty- tionkin verstaissa työskentelevien kone-
3564: neistöä ei halua istua sama'lla penkillä työ- vajain työläisten työpalkkoja voitaisiin
3565: miehen kanssa, mutta tuo känsäkouminen koroittaa sille asteelle, että heidän elämi,s-
3566: työmies ja työläisnainen pitää työllään mahdollisuutensa olisi turvassa. Samalla
3567: pystyssä koko yhteiskunnallista elämää ja kannatan ed. Mäkisen ehdotusta, että esil-
3568: sivistyneistönkin on varsin opettavaa näh- läoleva esitys lähetetään kulkulaitosasiain-
3569: dä silmästä silmään ne, joiden luomalla valiokuntaan. ·
3570: rikkaudella he komeilevat. Sama asianlaita
3571: on makuuvaunuihin nähden. III luokan Keskustelu julistetaan päättyneeksi.
3572: makuuvaunut ovat nykyään niin siistejä,
3573: että niissä voi matkustaa oikeastaan mikä Puhemies: Keskustelun kuluessl't on
3574: tohtori hyvänsä. Ja tällainen toimenpide ei ed. Mäkinen ed. Rankarin kannattaml:tn.a
3575: ole suinkaan mikään uutuus, sillä esim. ehdottanut, että vastoin puhemiesneu\fbs-
3576: Amerikan Yhdysvalloissa on käytännössä ton ehdotusta asia lähetettäisiin kulkulai-
3577: ainoastaan yksi luokka. Siis valiokunnan, tosvaliokuntaan. ·
3578: kun se lähtee ehdottamaan lisämäärärahaa Selostus myönnetään oikeaksi.
3579: rautateiden liikkuvan kaluston lisäämistä
3580: varten, olisi samalla määriteltävä, että Puhemies: Koska esitys sisäitäii eh-
3581: uusien I ja II luokan matkustajavaunujen dotuksen lisäyksestä tulo- ja menoarvioon,
3582: valmistaminen kokonaan lopetetaan, ja si- on asia valtiopäiväjärjestyksen 43 §:n mu-
3583: käli kuin niitä korjataan, niin muutettai- kaan lähetettävä valtioVJarainvaliokuntaan,
3584: siin ne III luokan vaunuiksi. Minä muuten joten mielestäni en voi ottaa äänestettä-
3585: ehdotan tämän asian lähettämistä kulku- väksi ed. Mäkisen ehdotusta.
3586: laitosvaliokuntaan.
3587: Asia lähetet.:'iän v a l t i o v a r a i n v a-
3588: Ed. Kankari: Erikoisesti on tullut liokuntaan.
3589: Tulo- j·a· menoarvio vuodelle 1.923.
3590:
3591: 2) J!;hdotwksen tulo- ja menoa•rvioksi vuodeUe kin kuluvana vuonna johtanut siihen, että
3592: .' ' 192~ ylityksiä vuoden loppuun mennessä nähtä-
3593: västi tulee kertymään, mikäli valtiovarain
3594: sisältävä hallituksen esitys n:o 33 esitel- kamreerikonttorin tiedusteluista on käynyt
3595: l~Uin. selville, toistasataa miljoonaa markkaa.
3596: Korkea hintataso ja joukko vallan auto-
3597: Puhemies: Puhemiesneuvosto ehdot- maattisesti menoja lisääviä lakeja, missä
3598: taa asian lähettämistä valtiovarainvalio- ei ole tinkimisen varaa, ovat tässä yhtey-
3599: kuntaan, jonka tulee pyytää lausuntoa dessä mainittavat. On sen vuoksi koetettu
3600: pankkivaliokunnalta esitykseen sisältyväs- nyt niin menetellä, että ensi vuonna yllä-
3601: ~ ehdotuksesta, joka koskee Suomen Pan- tyksiä tässä suhteessa ei olisi odotettavissa,
3602: kin voittovarojen käyttämistä. vaan että budjetti tulisi todellisuutta vas-
3603: taavaksi, ja siinä mielessä on määrärahat
3604: laskettu. Niinmuodoin on esim. yksin-
3605: omaan kansakoululaitoksen budjettiin mer-
3606: Keskustelu : kitty menoja, jotka noin 25 miljoonalla
3607: ylittävät kuluvan vuoden budjettiin merki-
3608: Valtiovarainministeri G r å s te n: Ryh- tyt menot; kulkulaitosten budjettiin yli
3609: tye'ssään valmistamaan ehdotusta tulo- ja 100 miljoonaa enemmän kuin täksi vuo-
3610: nienoarviota varten vuodelle 1923 hallitus deksi, 17 pääluokkaan agiotappioita vamn
3611: oli täysin yksimielinen siitä, että ainoastaan lisäystä 12,4 miljoonaa. ·
3612: niitä menoeriä, joita voitiin katsoa välttä- Puolustuslaitoksen vakinaiseen meno-
3613: m~ttömiksi, olisi otettava huomioon. Sitä sääntöön on lisätty 73 miljoonaa sekä yli-
3614: seikkaa, että jokin tarkoitusperä havaittiin määräiseen 62 miljoonaa yli tämän vuoden
3615: suotavaksi, hyväksi, hyödylliseksi, ei vielä määrärahojen. Puolustuslaitoksen menojen
3616: pidetty riittävänä aiheena sitä varten eh- kasvu vastaa mitä asianomaiselta taholta
3617: dotettuien varojen merkitsemiseksi budjet- on ilmoitettu aivan välttämättömäksi, jos
3618: tiluonnokseen. Vaadittiin enemmän, vaa- mieli pysyttää armeija siinä kunnossa,
3619: dittiin, että esitetty tarve oli siksi tärkeä, että se vaaran uhatessa todella pystyy me-
3620: ettei sitä voitu sivuuttaa. Tästä johtuikin, nestyksellisesti suoje'lemaan Suomen itse-
3621: et-tä kun asianomaisten keskusvirastojen näisyyttä. Hallitus ei ole pitänyt itseään
3622: pyytämistä määrärahoista ministeriöissä oikeutettuna ylimalkaisesti alentamaan
3623: oli karsittu pois, mitä siellä oli katsottu niitä, vaan on tarkan harkinnan jälkeen
3624: voitavan karsia, budjettivaliokunnassa ja katsonut voivansa alentaa noin 100 miljoo-
3625: sittemmin valtioneuvostossa asiata lopulli- naa tärkeinäkin pidetyistä määrärahoista.
3626: ~sti käsiteltäessä, vielä poistettiin minis- Pitemmälle ei ole katsottu voitavan mennä.
3627: teriöiden puoltamista eristä yhteensä noin Eduskunta on saatettava tietoisuuteen sij-
3628: 300 miljoonaa. Tästä huolimatta osoittaa tä, mitä asiantuntijat ovat katsoneet ase-
3629: nyt esilläoleva vakinainen tulo- ja meno- man vaativan. ,Tos se ei pyydettyjä varoja
3630: arvioehdotus noin 317 miljoonaan lähente- myönnä, niin se ei myöskään voi jälkeen-
3631: levää lisäystä kuluvan vuoden budjettiin päin syyttää hallitusta näiden tarpeiden
3632: verrattuna. Pyydän saada lyhyin piirtein salaamisesta. Verratessa nyt ehdotettuja
3633: sel()staa, mistä tämä lisäys on johtunut. määrärahoja kuluvan vuoden menosään-
3634: Budjettia rakennettaessa käy sekä kiin- töön merkittyihin, on muuten otettava huo-
3635: teiden että ennen kaikkea arviomääräraho- mioon, että kuluvan vuoden menojen peit-
3636: jen määritteleminen päinsä monella tavalla. tämiseen tarvitaan vielä lähemmä 40 milj.
3637: Siinä joudutaan helposti aliarvioimaan tar- markan lisä puolustuslaitosta varten. Yksi-
3638: peiden suuruutta, ja on tällaista menette- tyiskohtaiset puolustuslaitosta koskevat se-
3639: lyä· koetettu periaatteenkin kannalta puo- litykset tulee asianomainen ministeriö ai-
3640: lustaa sillä, että tätä tietä pakoitetaan asi- kanaan antamaan. Puolustuslaitoksen me-
3641: anomaisia säästäväisyyteen. Tämä väite noista puhuttaessa on mainittava, että eri-
3642: kuitenkin pitää paikkansa ainoastaan, jos tyisesti on katsottu syytä olevan kiinnit-
3643: se kohdistetaan semmoista arviointia vas- tää huomio rajaseutujen tarpeisiin. Siinä
3644: taan, jonka voidaan osoittaa menevän yli mielessä on ehdotettu Petsamon maantien
3645: tQdenmukaisten tarpeiden, muutoin ei. Lii- rakennusta varten 7 milj. mk., samoin ra-
3646: allinen optimismi voi johtaa ja on erittäin- kennettavaksi maantie Ilomantsin-Lius-
3647: '70 Tiietain.a 119 ip. S~yys<kuurta.
3648:
3649: vaaraan sekä Salmin-Hyrsylään, erinäi- Paitsi sitä välitöntä merkitystä, mikä tällä
3650: siä Pohjois-Suomen tierakennuksia mainit- lainalla on suurpiirteisen työohjelman al-
3651: sematta. Tähän kuuluu myös Suojärven kavaa toteuttamista varten, se välillisesti
3652: rautatien valmiiksi rakentaminen sekä merkitsee melkein yhtä paljon todistuksena
3653: rautatierakennukset Karjalan kannaksella. kaukaisemman ·lännen finanssimaailmalle
3654: Rajaseutujen maatalousolojen parantami- siitä, että läheisimmät naapurimme, myön-
3655: seksi ollutta määrärahaa on ehdotettu ko- täen sen meille ilman verukkeita ja vai-
3656: rotettavaksi 2 ja puoli kertaiseksi. Harvaan keuksia, puhumattakaan minkäänlaisista
3657: asuttujen seutujen kansanopetusta varten erikoisvakuuksista, ovat osoittaneet täysin
3658: osotettuun entiseen määrärahaan on nimen- luottavansa Suomen poliittiseen ja talou-
3659: omaan rajaseutuja silmälläpitäen ehdotettu delliseen tulevaisuuteen samoin kuin me
3660: huomattava korotus. Suojeluskuntien vaa- itse järkähtämättömästi siihen luotamme.
3661: tetusmenoihin on erityisesti rajaseutuja Kun Suomi vastaisuudessa esiintyy lainan
3662: huomioon ottaen ehdotettu varattavaksi 5 hakijana kaukaisemmilla ulkomaisilla raha-
3663: milj. mk. Rajavartiostoa varten on katsot- markkinoilla, voitanee olettaa, että tätä
3664: tu tarpeelliseksi varata 30 milj. mk., jol- edellisen vuosipuoliskon suora;staan tym-
3665: loin samalla on kiinnitetty huomiota myös -päisevät kokemukset eivät tule uudistu-
3666: Suomenlahden ulkosaariin. Viimemainittua maan. Jos tulos on tämä, niin skandinavi-
3667: määrärahaa on tosin kuitenkin alennettu laisen lainan toteuttaminen varmaankin on
3668: 8 milj. markalla ministeriön ehdottamasta katsottava siihen myötävaikuttaneeksi.
3669: määrästä ja 6 milj. markalla kuluvaksi Olen esiintuonut ne suuntaviivat, joita
3670: vuodeksi myönnetystä määrärahasta. tulo- ja menoarvioehdotusta laadittaessa on
3671: Suuri menoerä, netto 95 milj. markkaa, koetettu noudattaa. Toivoisin, että ehdo-
3672: on budjettiehdotukseen otettu valtion vir- tuksessa havaittaisiin ilmenevän pyrkimys
3673: kailijain uuden palkkausjärjestelmän to- tosiasiain oman logiikan toteuttamiseen
3674: teuttamisen varalle. Tässä kysymyksessä olevien olojen pohjalla.
3675: tulee eduskunta tekemään päätöksensä sille
3676: asiasta annetun eri esityksen perusteella, Ed. R y t i: Minun tarkoitukseni ei luon-
3677: jonka vuoksi ei ole tarpeen nyt syventyä nollisesti tässä tilaisuudessa ole mennä an-
3678: siihen. Huomautettakoon tässä, että virka- tamaan valtiovarainvaliokunnalle evästyk-
3679: koneiston yksinkertaistuttamiseen jo on siä, koska minä itse sanotun valiokunnan
3680: ryhdytty, kuten eduskunnalle jo annetut jäsenenä enempi kuin tarpeeksi asian jat-
3681: kaksi esitystä osoittavat. Niinikään on ryh- kuvan käsittelyn kuluessa valiokunnassa
3682: dytty toimenpiteisiin työajan pidentämi- olen tilaisudessa tuomaan esille ne toivo-
3683: seksi virastoissa. mukset ja muistutukset, joita minulla bud-
3684: Siirryn ylimääräiseen tulo- ja menoar- jetin suhteen ehkä saattaa olla. Tarkoituk-
3685: vioon, jossa ennen kaikkea on pidetty sil- seni on jo aikaisemmin muodostuneen käy-
3686: mällä kulkulaitoksen parantamista. Tämän tännön mukaisesti tässä tilaisuudessa esit-
3687: tarkoitusperän saavuttamiseksi on siinä eh- tää ainoastaan muutamia yleisiä näkökoh-
3688: dotettu noin 225 milj. markkaa myönnet- tia, tarkoitettuja enemmän eduskunnalle
3689: täväksi, ja on tämä käynyt mahdolliseksi kokonaisuudessaan kuin erityisesti valtio-
3690: sen johdosta, että se 200 milj. markan suu- varainvaliokunnan jäsenille.
3691: ruinen laina, josta eduskunnassa vuonna Hallituksen tulo- ja menoarvioehdotuk-
3692: 1918 päätettiin, nyttemmin on realisoitu sen tulopuoli nousee kaikkiaan 2,403 milj.
3693: skandinavilaisen pankkiyhtymän kanssa markkaan ja sen menopuoli 2,684 milj.
3694: tehdyn välipuheen nojalla ehdoilla, jotka markkaan. Tulo- ja menoarvio päättyy
3695: ovat pidettävät maan arvoa ja asemaa vas- näin ollen 281 milj. markan vajaukseen.
3696: taavina, kaikissa suhteissa täysin tyydyt- Hallitus on ollut sitä mieltä, että tämän
3697: tävinä. Kun välipuheeseen sisältyy, että vajauksen peittämiseen ei ole lisättävä sitä
3698: lainan suoritus voi tapahtua talletustodis- verotaakkaa, joka kansalla jo nyt on kan-
3699: tuksilla, jotka erääntyvät kuuden, osaksi nettavana - ja tässä se epäilemättä on ai-
3700: kahdentoista kuukauden kuluttua eikä val- van oikeassa - vaan on hallitus ehdotta-
3701: tio tarvinne näitä varoja ennenkuin ensi nut, että vajaus peitettäisiin osoittamalla
3702: syksyyn mennessä, ei lainan ottamisesta varoja valtion pääomasäästöstä, mikä käy
3703: mitenkään seuraa, että rahaolot sen kautta mahdolliseksi juuri sen lainan kautta, josta
3704: kiristyisivät, vaikeuttaen talven tuotantoa. herra valtiovarainministeri äsken mainitsi
3705: Tulo- ja menoarvio vuodelle 1923. 71
3706:
3707: ja joka lähes 200 miljoonalla markalla ko- siinä huomattavassa määrässä onnistuttu-
3708: roittaa valtion -pääomasäästöä vuoden lo-p- kin. Hallitus esityksessään toivoo, että
3709: -puessa. Tällainen menettelyta-pa, että -pää- tilapäisluotto, mikäli sitä on otettu Suo-
3710: omasäästöstä huolimatta siitä, että sitä nyt men Pankista, tämän vuoden aikana, voi-
3711: lainavaroillakin kartutetaan, osotetaan va- daan kokonaisuudessaan suorittaa. Jos
3712: roja tulevan vuoden budjettitarpeen tyy- nyt pääomasäästöstä, huolimatta siitä,
3713: dyttämiseksi, tuntuu arveluttavalta. Val- ettei se nouse enempään kuin 500 milj.
3714: tiotalous on siksi laaja ja moni-puolinen, markkaan, siksi suuri summa kuin 281
3715: että se välttämättömästi tarvitsee huomat- milj. markkaa osotetaan ensi vuoden ai-
3716: tavan suuren liike-pääoman. Hallituksen kana valtion tarpeisiin käytettäväksi, tie-
3717: ilmoituksen mukaan osoittaa viime vuoden tää se sitä, että valtion taas täytyy turvau-
3718: tilin-päätös, että -pääomasäästö vuoden 1921 tua entistä laajemmassa määrässä tilapäi-
3719: lo-p-puessa muodostuu noin 318 milj. mar- seen luottoon juoksevan liikepääoma-tar-
3720: kaksi. Jos otaksumme, että tulos valtio- peensa tyydyttämiseksi. Jo tältä kannalta
3721: taloudesta tänä vuonna on sellainen, että katsoen on siis, mikäli mahdollista, pyrit-
3722: menot ja tulot jotakuinkin käyvät yhteen tävä välttämään koskemista pääomasääs-
3723: .ia laskemme, että -puheenalaisen lainan töön, huolimatta siitäkin, että se nyt aino-
3724: kautta saadaan netto kenties 184 a 186 astaan lainan kautta on saatu riittävään
3725: rnilj. markkaa, muodostuu siis -pääomasääs- määrään nousemaan. Mutta nykyoloissa pu-
3726: tö vuoden lo-p-puessa tasaluvuin noin 500 huvat useat muutkin seikat vakavasti täl-
3727: milj. markaksi. Tämä on minun y~mär~ laista menettelyä vastaan. Minä olen aivan
3728: tääkseni se vähin määrä, jolla valtw vo1 yhtä mieltä hallituksen kanssa siinä, että
3729: tulla toimeen tarvitsematta turvautua tila- se verotaakka, joka nykyänsä on kansan:
3730: päiseen luottoon. Yksin valtionrautateiden kannettavana, on siksi korkea, että kansan-
3731: varastotar-peet kiinnittävät noin -parisataa talouden kehitysmahdollisuuksia vaaraan-
3732: miljoonaa markkaa. Ja jotta virastoilla oli- panematta sitä on vaikea korottaa. Mutta
3733: si riittävästi käteisvaroja juoksevan tar- minä menisin -pitemmälle kuin hallitus tä-
3734: peen tyydyttämiseen, tarvitaan siihenkin hän suuntaan, sikäli, että minä tahtoisin
3735: useita kymmeniä miljoonia markkoja. Sitä- väittää, että muulla tavallakaan kuin vero-
3736: paitsi on asianlaita niin, että valtion tulot jen kautta ei ole suositeltavaa nyt rasittaa
3737: kerääntyvät e-pätasaisesti eri vuodenaikoina. kansantaloutta valtiontalouden hyväksi. Se
3738: Vuoden ensimäisinä kuukausina ovat rauta- laina, jonka hallitus on hankkinut, on
3739: tietulot ja tullitulot sekä useat muutkin kumminkin tosiasiallisesti kotimainen lai-
3740: iulot suhteellisesti pienemmät kuin vuoden na, ainakin kaikista suurimmalta osaltaan.
3741: myöhempinä kuukausina. Suuri tuloerä, Asianlaitaharr on niin, että skandinavialai-
3742: jonka tulo- ja omaisuusvero antaa, saattaa silla pankeilla, jotka lainasta hallituksen
3743: kerääntyä vasta aivan vuoden lop-puessa. kanssa ovat sopineet, suomalaisissa pan-
3744: Sitävastoin menot jakautuvat eri vuoden- keissa on ollut talletettuna varoja ja että
3745: aikojen kesken aivan toisella tavalla. Ke- ne nyt näitä saamisiansa suomalaisilta pan-
3746: vätkuukaudet ovat suurimpia menokuu- keilta vaihtavat valtion ob]igatsiooneihin.
3747: kausia, silloin suurimmaksi osaksi suorite- 'l'osiasiallisesti siis tämän lainatransaktsi-
3748: taan paljon varoja kysyvät metsähakkuut, oonin kautta ainoastaan valtio ulkomaisten
3749: silloin myöskin tapahtuu valtionrautatei- kapitalistien asemasta tulee saamamieheksi
3750: den isoja varasto-ostoja, niinikään menee tähän summaan nähden. Uutta rahaa ei tu-
3751: huomattavia eriä silloin valtion velkojen le valtakuntaan, käytettävissä oleva -pää-
3752: korkojen ja kuoletoksien suorituksiin, vaik- oma ei lisäänny sen kautta. Jos nyt valtio
3753: ka tällaisia menoeriä esiintyy myöskin käyttää tämän lainan kautta saatavat va-
3754: vuoden loppupuolella. Jotta näissä oloissa rat juokseviin tarpeisiinsa, tietää se tosi-
3755: voitaisiin pysyä tasapainossa, jotta valti- asiassa sitä, että valtion täytyy ensi vuo-
3756: olla aina olisi riittävästi kassavaroja tulo- den kuluessa vähitellen vetää pois liikkees-
3757: jen ja menojen vaihteluiden tasoittamiseksi, tä nama saatavansa yksityispankeilta.
3758: on välttämätöntä, että valtiolla on riittävä Yksityispankit taas ovat sijoittaneet nämä
3759: pääomasäästö. Tähän saakka on valtion lii- rahat elinkeinoelämän palvelukseen. Voi-
3760: ke-pääoma täytynyt hankkia tilapäisen luo- dakseen maksaa nämä summat täytyy näi-
3761: ton kautta. Viimeisinä vuosina on tätä ti- den vastaavassa määrässä supistaa luotto-
3762: lapäistä luottoa pyritty vähentämään ja ansa elinkeinoelämälle ja siten kiristää
3763: 72 Tii.stai·na 19 p. syyskuuta.
3764:
3765: edelleen sitä ra;hapulaa, joka maassa muu- kohtuuden mukaan voitaisiin puplus~
3766: tenkin edelleen vallitsee. Ja parhaassakin käytettäväksi.
3767: tapauksessa, vaikka talletukset kasvaisivat Puolustusministeriön ylimääräiset :o:J.t',Uot
3768: ja pankit niiden avulla tulisivat tilaisuu- ovat :wyöskin puhtaita kulutusmenoj~,t. ,. Jo
3769: teen suorittamaan nämä määrät, niin val- siltä kannalta on arvel"!lttavaa J;J.iihiiikä.~n
3770: tion puheenalaisen toimenpiteen kautta es- käyttää lainavaroja. Mutta sit\i, paitsi
3771: tetään sen uuden pääoman muodostuksen, osottaa kokemus jo ennen sotaa kaikiSS!l eu-
3772: joka maassa tapahtuu, tulemasta kansan- ropalaisissa maissa, että sotalaitoksen 'yli-
3773: talouden tuotantoelämän hyväksi. Kun määräiset menot eivät mi'lloinkaan }o'pu.
3774: pääoman puute on juuri se suurin heikkous, Sotalaitoksen uudisrakennukset eivät· kos-
3775: mikä meillä on, on hallituksen esittämä kaan tule valmiiksi, sen takia, että tekniik-
3776: menettely tältäkin kannalta arveluttava. ka kehittyy yhtä nopeasti kuin näitij. uu-
3777: J Q$ olisi kysymyksessä sellaiset laina varat, disrakennuksia suoritetaan. Tällä hetkel-
3778: jc;>tka todella lisäävät maan pääomavoimia, lä ne saattavat olla valmiita, mutta ensi
3779: joku ulkomaalainen kultalaina, olisi asian- vuonna vaaditaan jo toisenlaisia laitt!l.ita..,
3780: laita tietysti toinen. Mutta voidaan kum- toisenlaisia rakenteita ja uusia menoja niit-
3781: minl,tin asettaa kysymy ksenalaiseksi, sisäl- ten suorittamiseen. Sentakia lainavar,o.ien
3782: tääkö h~llituksen tulo- ja meno~rvioehdo käyttäminen myöskin sotalaitoksen yliini;Lä-
3783: tu$ edes niin suurta määrää kuin 281 milj. räisiin menoihin minun ymmärtääkseni on
3784: markkaa, sellaisia menoja, joiden käyttä- puolustettavissa ainoastaan välittömän so-
3785: miseen järjestetyssä terveessä valtiotalou- danvaaran uhatessa. ·
3786: dessa olisi lupa käyttää lainavaroja ja jot- Maatalousministeriön ylimääräise~sij we-
3787: kllo m~not siis tosiasiallisesti voitaisiin siir- noarviossa on joitakin sellaisia menoeriä,
3788: tä4 tulevien sukupolvien suoritettavaksi. joitten suorittamista voidaan puolus~
3789: Tii,tij, kysymystä arvosteltaessa ovat luon- myöskin lainavaroilla, sellaisia kuin lahia
3790: nollisesti tulo- ja menoarvion varsinaiset Osuuskassojen Keskuslain1:1rahastolle ja. lai-
3791: menot heti jätettävät laskuista pois. Varsi- na perustettavia vientiteurastamoita 'var-
3792: naiset menot ovat tietysti sellaisia, jotka ten, kenties joku muukin menoerä. Summ;tt
3793: ovat kunkin vuoden omilla tuloilla peitet- ovat kuitenkin suhteellisen pieniä. Niin-
3794: tii.V'iiot; ei ole lupa niiden peittämiseen ikään voidaan puolustaa, että lmupp~~ ja
3795: käyttää lainavaroja. teollisuusministeriön ylimääräisessä me~w
3796: Mutta jos me lähemmin tarkastelemme arviossa esim. ehdotettu määräraha uuden
3797: niitä ylimääräisiä menoja, joita bud ietti- jäämurtaja-aluksen hankkimiseksi ositta.in
3798: ehdqtus sisältää, niin esiintyy sielläkin voidaan peittää lainavaroilla. Tosiasiahan
3799: melkoinen joukko suoranaisia kulutusme- kyllä on, että tämän uuden jäämurta..ian
3800: noja, sellaisia kuin kustannuksia suoma- hankkiminen tapahtuu aikaisemmin olleen
3801: lai~?-venäläisestä sekakomiteasta, kustan- ja vieläkin olevan jäämurtajan Murt~jan
3802: nuksi\1 rajanvartioimisesta, kustannuksia sijaan, joka käytännössä on tullut van-
3803: evakuoimisesta, kustannuksia etsivästä kes- haksi, mutta kun uusi jäämurtaja on ~u
3804: kuspoliisista j. n. e. Ei ole terveen valtio- rempi ja voimakkaampi kuin tämä, niin
3805: talouden mukaista, että tällaisten menojen osa kustannuksista voidaan ehkä katsoa
3806: peittämiseen käytetään lainavaroja. Ne käytettävän sellaiseen uudisrakennukseen,
3807: pienet lisärakennukset ja uudisrakennukset, jonka peittämistä lainavaroillakin void:;~-an
3808: joita ehdotetaan vankiloissa, sairaaloissa ja puolustaa. Pääasiallisesti jäävät näin ollen
3809: kouluissa tapahtuvaksi, ovat nytkin sellai- ainoastaan kulkulaitoksen ja yleisten töit-
3810: sia,, että ne säännöllisesti uudistuvat jokai- ten ministeriöön kohdistuvat ylimääräiset
3811: sen vuoden budjetissa. Ei ole senvuoksi oi- menot sellaisiksi, jotka huomattavammassa
3812: kein, että niidenkään todellinen maksami- määrässä voidaan peittää lainavaroilla.
3813: nen lykätään tuonnemmaksi, koska jokai- Mutta jos me tarkastelemme hallituksen
3814: sella tulevalla vuodella on varma osansa esityksessä tässä kohden olevia määrära-
3815: niistä ilmankin. Sellaiset menot pitäisi hoja, niin huomaamme, että epäilyksiä voi-
3816: siis voida suorittaa vuoden omilla tuloilla. daan niidenkin suhteen melkoisessa mää-
3817: Tällä tavalla voidaan heti sulkea ylimää- rässä esittää. Hang-on sataman laajennus-
3818: r~isestäkin menoarviosta II, III, IV, V ja työ 9 mil.i. markkaa ja Imatran voimal<+i-
3819: Vll luku kokonaisuudessaan pois sellais- toksen rakentamiseen 22 milj. m~rkk~
3820: te:n menojen joukosta, jo,ihin lainavaroja ovat mielestäni sellaisia, jotka voi9:i\;ll1
3821: Tulo- j,a menoarvio VU\)'de}le 192,3.
3822:
3823: la.i~avaroilla terveessä valtiotaloudessa suo- jaonaan markkaan. Valtionrautateiden lii-
3824: rittaa. Mutta kun me siirrymme noihin kenne jättäisi siis 102 1 / 2 mil ioonan m~r
3825: suurempiin menoeriin, uudisrakennuksiin kan nettovoiton. Luonnollista on että
3826: valmiilla radoilla, niin eivät ne tosiasialli- tämä voitto ensi kädessä on käytettävä
3827: sesti melkoiselta osalta sisällä mitään to- valtionrautateiden uutisrakennuksiin ja
3828: dellisia uudisrakennuksia, joitten kautta vaunujen hankkimiseen ja ettei ole missään
3829: rau!4teitten paaoma-arvo kasvaisi, vaan tapauksessa puolustettavissa, että tämä
3830: j(}htuy~t ne pääasiallisesti siitä, ettei mei- voitto käytetään valtion juoksevien meno-
3831: dän rautateillämme lasketa mitään kuo- jen suorittamiseen samanaikaisesti, kuin
3832: le'tu.sta. Suurin osahan niistä on sellaisia, lainarahoilla hankitaan uusia vaunuja ja
3833: että vanhojen kuluneitten kiskojen sijaan korjataan rautateitä. Tosiasiallisesti ei
3834: täytyy asettaa uusia kiskoja, että vanhan siis minun ymmärtääkseni voida puolustaa
3835: lrihistuneen sillan sijaan täytyy rakentaa että näillä edellytyksillä, kumpaankaan
3836: uusi silt~;t, vanhojen asemarakennuksien näihin tarkoituksiin, ellei määrärahoja
3837: sijaan uusi rakennus. Vaikka ehkä jossain myönnetä enempää kuin hallitus esittää,
3838: määrin nämä uudet rakennukset tulevat käytettäisiin lainavaroja. Jää sitten suuri
3839: paremmiksi kuin ne aikaisemmin ovat määräraha, 75 miljoonan markan määrä-
3840: alussa olleet, niin kaikista suurimmalta raha uusien rautateiden rakentamiseen.
3841: osaltaan nämä menot kuitenkin ovat sel- Se tarve on luonnollisesti sellainen, että
3842: laisi~;t, että ne pikemmin ovat luettavat siihen ei verovaroja ole oikein käyttää,
3843: ylläpitokustannuksiin kuin uudisrakennuk- vaan että uudet rautatiet yleensä ovat ra-
3844: siin, ja ylläpitokustannuksiin ei ole terveel- kennettavat laina varoilla. Nykyisissä olois-
3845: listä käyttää lainavaroja. Tämä huomau- sa kun on käytettävissä sellaisia lainava-
3846: ' tus voidaan esittää myöskin määrärahaan, roja, joista minä jo edellä huomautin, on
3847: joka on ehdotettu rautateitten liikkuvan kuitenkin varsin kysymyksenalaista, onko
3848: kaluston lisäämiseksi. Se ohjelma, jonka syytä, korkokannan noustessa lähes kah-
3849: hallitus tässä kohden on esittänyt, ei ole deksaan, laajentaa uusien rautateiden ra-
3850: laajempi kuin että se tuskin vastaa sitä kentamistakaan siinä määrässä, kuin halli-
3851: vuotuista kulutusta, jonka alaisena liikku- tus ehdottaa. Tähän asti on puheenalai-
3852: va kalusto rautateillä on. Ehdotetaan ra- seen tarkoitukseen käytetty noin 50 milj.
3853: kennettavaksi 15 uutta veturia. Ammatti- markkaa vuodessa. Nyt ehdotetaan siihen
3854: miehet sanovat, että veturin luonnollinen käytettäväksi 75 miljoonaa markkaa. Pa-
3855: ikä on 20 vuotta. Kun vetureita valtion kosta on meidän jossain määrin jatkettavlf,
3856: rautateillä on kaikkiaan noin 500 vastaisi rautateiden rakentamista, jotta se organa-
3857: siis vuotuinen kulutus noin 25 veturia. tiuni, joka sitä varten on luotu, voisi olla
3858: 15 veturin rakentaminen ei siis riitä edes toiminnassa, mutta minun ymmärtääkseni
3859: korvaamaan sitä ,kulutusta, mikä veturei- näissä oloissa ja kun rakenteilla on sellai-
3860: hin riähden tapahtuu. Tottahan kyllä on, set inhimillisten laskelmain mukaan tu-
3861: että meidän rautateillä käytetään paljon levaisuudessakin kannattamattomat radat
3862: vanhempia kuin 20 vuoden vetureita ja kuin Turun-Uudenkaupungin ja Iisal-
3863: niitä korjataan, mutta .ammattimiehet väit- men-Ylivieskan radat, ei ole syytä kii-
3864: tävät, että se ei kannata. Sama on asian- rehtiä ja suurentaa rakennusohjelmaa.
3865: laita vaunuihinkin nähden. Niihin nähden Tämän tarkastelun perusteella tulisin •
3866: epäilemättä kulutus, jos se lasketaan, nou- minä siis siihen tulokseen, että korkeintaan
3867: see ainakin yhtä suureen määrään, kuin jonkun verran yli 100 milj. markkaa tässä
3868: mitä se uutisrakennussuunnitclma tietää, budjettiehdotuksessa on sellaisia menoja,
3869: joka ensi vuodeksi on tehty. Mutta sen joihin yleensä voidaan lainavarojen käyt-
3870: lisäksi on otettava huomioon, että sekä tämistä puolustaa. Kun hallitus ehdottaa
3871: vaunujen lisäämiseen että uutisrakennuk- pääomasäästöstä otettavaksi 281 milj.
3872: siin valmiilla radoilla luonnollisesti ei ole markkaa, tietää se siis sitä, että varsinai-
3873: käytettävä lainavaroja, niinkauan kuin rau- siin kulutusmenoi'hin käytetään lainavaroja
3874: tatiet itse kykenevät hankkimaan varoja ja säästövaroja. Sellainen menettely ei
3875: niiden tarpeisiin. Hallituksen esityksen minun mielestäni kansantaloudellisesti va-
3876: mukaan nousevat valtionrautateiden tulot kavasti vahingoittamatta. saata tulla kysy-
3877: 52i 1/ 2 miljoonaan markkaan, mutta rau- mykseen. Näin ollen tahtomatta ollen-
3878: tatielaitoksen menot ainoastaan 424 mil- kaan arvostella erityisiä menoeriä budje-
3879: 10
3880: 74 T:iietaina 119 !P· syySikuuia.
3881: ----- -- -------- --
3882:
3883:
3884: tissa, enempää kuin arvioida, ovatko tulot menoarvio on näitä näkökohtia silmällä-
3885: siinä lasketut optimistisesti tai pessimisti- pitäen laadittu. Mitä tulee tulopuoleen,
3886: sesti, näyt-tää jo tällaisen yleisen tarkaste- niin on se mitä räikein todistus siitä epä-
3887: lun perusteella, että meidän on pakko suhtaisuudesta, mikä maan veronsuoritta-
3888: huomattavassa määrin, saadaksemme todel- jain, varattoman ja varakkaan luokan vä-
3889: lista tasapainoa aikaan, pyrkiä alentamaan lillä on olemassa. Suurimman tuloerän,
3890: tulo- ja menoarvion menopuolta. Tehtävä, 804,950,000 markkaa muodostavat välilli-
3891: joka valtiovarainvaliokunnalle tässä esiin- set verot, tulli- ja valmisteverot, jotka ras-
3892: tyy, on erinomaisen vaikea, sillä kieltä- kaimmin juuri painavat työväenluokan
3893: mättä kaikki ne tarkoitukset, joihin halli- harteita, joka pienistä palkoista saa suo-
3894: tus rahoja esittää, ovat hyviä ja puolustet- rittaa elintarpeista ja nautintoaineista vä-
3895: tavia, ja epäilemättä jokainen edustaja lillisten verojen muodossa jo ennestään
3896: tässä kamarissa on muutamalla kymme- raskaitten välittömien verojen lisäksi suu-
3897: nellä miljoonalla markalla valmis vielä ria summia. Kun nyt kuitenkaan ei ole
3898: lisäämään näitä tarpeita. Mutta siinä ei käsiteltävänä tullitariffi, niin en katso ole-
3899: auta, rajoitetut varat ovat käytettävissä van syytä tällä kertaa kosketella enem-
3900: ja suu on asetettava säkkiä myöten. Menot pää tulopuolta, koska olen siihen tilaisuu-
3901: on saatava supistumaan. dessa myöhemmin palaamaan.
3902: Valtiovarainvaliokunta on tänä vuonna Mutta millä tavalla tällä tavoin kan-
3903: jossain määrin huonommassa asemassa salta kerättyjä varoja pyritään käyttämään,
3904: kuin esimerkiksi viime vuonna budjetin- niin siitä antaa nyt tämä esilläoleva val-
3905: käsittelyyn nähden. Viime vuonna ensi tion tulo- ja menoarvio tyypillisen todis-
3906: kerran itsenäisen tasavallan aikana edus- tuksen. Ensiksi kiinnittää tässä huomiota •
3907: kunta sai tulo- ja menoarvion valmiiksi 5 pääluokan 7 momentissa esitetty kysy-
3908: ennen budjettivuoden alkua, nimittäin edel- mys, jossa esitetään määräraha, joka päät-
3909: lisen vuoden viimeisenä päivänä. Mutta tyy 3,600,000 markkaan tarkoitettuna Suo-
3910: valtiovarainvaliokunta oli silloin tilaisuu- men osuudeksi Kansainliiton kustannuk-
3911: dessa virallisesti aloittamaan budjettikäsit- siin. Mikä ensin on tämä Kansainliitto,
3912: telyn jo elokuun 29 päivänä ja jo 2 viik- joka tällaisia rahasummia nielee, sehän ei
3913: koa sitä ennen olivat valiokunnan jäsenet tunnetusti ole mikään muu kuin ympä-
3914: yksityisesti saaneet hallituksen esityksen rysvaltain maailmansodassa saamansa voi-
3915: täydellisenä. Ei ole suinkaan hallituksen ton perusteella perustama nukketeatteri.
3916: syy, että tänä vuonna näin ei ole tapahtu- Kansainliitto on porvarillisen linnarauhan
3917: nut. Nythän meillä on uusi eduskunta, viimeinen etappipaikka ja harjoittaa se
3918: mutta tosiasia on, että nykyinen valtiova- pienten kansain kustannuksella. suuren
3919: rainvaliokunta tosiasiallisesti noin kuu- suurta ilveilyä. Kun kysymyksessäoleva
3920: kautta myöhemmin kuin viime vuonna jou- Kansainliitto on mitä suurin huijauslaitos.
3921: tuu käsittelemään hallituksen esitystä. joka komean nimensä on saanut ilmeisesti
3922: Minä uskon kumminkin että valiokunta vain harhaanjohtavassa tarkoituksessa, on
3923: tässä tehtävässään on tekevä parhaansa, ja se olemassaolonsa aikana osottanut ole-
3924: toivon, että se ponnistuksissaan myös on vansa ei suinkaan ·pienten ja heikkojen
3925: pääsevä tyydyttäviin tuloksiin. kansain puolustaja, vaan päinvastoin niit-
3926: •
3927: ten tuhooja, kuten esimerkit pieniin Bal-
3928: Ed. L å n g s t r ö m: Kun porvarillinen kanin valtioihin ja Saksaan nähden osotta-
3929: yhteiskuntajärjestys, jollainen tässäk_in vat. Tästä syystä ei ole työväen kannalta
3930: maassa vallitsee, perustuu kokonaan vallit- katsottuna tarpeellista suorittaa menoja,
3931: sevan luokan harjoittamaan sortoon ja suorittaa rahoja tällaisen rosvolaitoksen yl-
3932: riistoon etuoikeudetauta luokkaa, työ- läpitämiseksi.
3933: väestöä kohtaan ja kun yläluokka, joka
3934: pHää määräämis- ja hallitsemisoikeutb. P u h e m i e s (koputtaa): Kiellän edus-
3935: maassa itseoikeutettuna, on osannut jo ai- tajaa käyttämästä sopimattomia sanoja
3936: koja sitten järjestää tuloperusteet sellai- valtiopäiväjärjestyksen 48 §:n mukaan.
3937: siksi, että ne vastaavat sen omia tarkoitus-
3938: periä, niin on luonnollisesti seurauksena, Puhuja: Ja ollessani tietoinen, että
3939: että myös tämä nyt käsilläoleva tulo- ja kysymyksessäoleva rahasumma on työ-
3940: Tulo- j'a menoarvio vuodelle 1923. 75
3941:
3942:
3943: väenluokan aseman parantamiseksi ki- perin perustettu puhtaaksi porvariston
3944: peään tarpeeseen niin ehdotan, että tämä 5 luokkaetujen valvojaksi ja on se sellaisena
3945: pääluokan 7 momentissa esiintyvä Kan- kaiken toiminta-aikansa ollut. Vallassa-
3946: sainliiton kustannuksiin ajateltu määrä- olevan luokan lellipoikana ovat tämä laitos
3947: raha kokonaan pyyhittäisiin pois menoar- ja sen yksityiset jäsenet saaneet mellastaa
3948: viosta. maassa mielinmäärin saattamalla usein
3949: Jos sitten avataan se sivu, jossa puolus- rauhallisten ihmisten hengen ja omaisuu-
3950: tusministeriön menoerät esitetään, niin näh- den alttiiksi. Yksityisiä esimerkkejä täl-
3951: dään aivan silmiä häikäiseviä numeroita. laisista tapauksista voisi kertoa vaikka
3952: Vuoden 1922 menoarviossa päättyvät nämä loppumattomiin. Senlisäksi ovat suojelus-
3953: summat, yhteenlaskettuina ylimääräiset ja kuntalaitos ja sen yksityiset jäsenet tässä-
3954: vakinaiset yhteensä 319,772,700 mark- kin maassa harjoittaneet laajakantoista
3955: kaan. Se oli jo koko· sievoinen summa tä- kiihoitustyötä rauhallisten välien katkai-
3956: käläisiin oloihin verrattuna. ,On Suomi semiseksi ja sodan aikaansaamiseksi Suo-
3957: köyhä, siksi jää", sanoi eräs porvariston men ja Neuvosto-Venäjän välillä, kuten
3958: tunnettu ja jotenkin kunniassa pitämä ru .. esim. viime talven aikana sattuneen surul-
3959: noilija, mutta sitä ei ainakaan hallitus, lisen kuuluisan ,Karjalan nousun" aikana.
3960: joka on tämän menoarvion laatinut, ole saattaen siten m. m. kansainvälisiä selk-
3961: pitänyt ohjeenaan. Kyseessäolevan pää- kauksia aikaan. On siis ilmeistä että kun
3962: luokan menot, niin vakinaiset kuin yli- tämä laitos on maan rauhan säilymisenkin
3963: määräisetkin, ovat joka menoerämomen- kannalta turmiollinen, että sellaiselle ei
3964: tin kohdalla korotetut perin anteliaalla ta- voi määrärahoja missaan tapauksessa
3965: valla, kuten täällä jo valtiovarainminis- myöntää. Ehdotan siis että 15 pääluokan
3966: teri huomautti. Tämän valtiohaaran me- 5 momentissa mainittu 25 milj. markan
3967: not, vakinaiset ja ylimääräiset päättyvät määräraha suojeluskuntien avustamiseksi
3968: 441,934,326 markkaan ja on se siis 122 kokonaan pyyhittäisiin pois. Samaten eh-
3969: miljoonaa korkeampi kuin vuonna 1922. dotan tehtäväksi ylimääräisten menojen 12
3970: Kun näitä puolustustarkoituksiin, sotatar- luvun loppusumman 9, 700,000 markan
3971: koituksiin meneviä summia vertaa sivis- määrärahan suhteen.
3972: tyksellisiin ja taiteellisiin tarkoituksiin ai- Erikoisesti pistää silmään ylimääräisen
3973: jottuihin apurahoihin, niin esim. sellaiset tulo- ja menoarvion 4 luvussa etsivälle kes-
3974: tärkeät laitokset kuin teaatterit, laulukuo- kuspoliisille varattu summa. Tämä etsivä
3975: rot ja orkesterit saavat yhteensä vain keskuspoliisi eli ohrana, jolla nimellä se
3976: 1, 725,000 markkaa ja avuksi voimistelu- ja kansan keskuudessa tunnetaan, on todella
3977: urheiluseuroille on varattu vaivaiset maan häpeäpilkku. Ne häikäilemättömät
3978: 600,000 markkaa. Tällaista huseerausta ei rauhallisten ihmisten koteihin tunkeutu-
3979: myöskään työväen kannalta voi mitenkään miset, kotinuuskinnat, syyttömäin vangit-
3980: hyväksyä. Sillä se tietää luonnollisesti jo semiset, vangittujen rääkkäykset ja val-
3981: ennestäänkin raskaan verokuorman alle heellisten todistusten käyttämiset joihin
3982: joutuneille työläisille lisääntynyttä vero- tämä laitos on tehnyt itsensä niin moneen
3983: taakkaa ja joutuu vähävarainen osa kan- kertaan syypääksi, ovat tehneet sen jo kuu-
3984: sasta, työväenluokka, aina veroja jaettaessa luisaksi maan rajojen ulkopuolellakin. Oh-
3985: vetämään lyhemmän korren. Olen siis sitä rana samoin kuin edellämainitsemani toi-
3986: mieltä, jonka pyytäisin valtiovarainvalio- setkin laitokset, on myös puhdas porvaris-
3987: kunnan huomioon sulkea, että näitä soti- ton luokkalaitos, peili josta kuvastuu koko
3988: lasmäärärahoja tuntuvasti alennettaisiin. rappeutuneen yhteiskunnan mädännäisyys
3989: Mitä tulee 15 pääluokassa esitettyihin ja inhottavaisuus. Ohrana-määrärahat,
3990: menoeriin, niin kiinnittää siinä huomiota jotka edellisenä vuonna olivat 2 ja puoli
3991: suojeluskuntien avustamiseksi määrätty 25 miljoonaa markkaa, on nyt korotettu
3992: milj. markan suuruinen määräraha. Kun 4,800,000 markaksi. Tulo- ja menoarviosta
3993: tämän lisäksi on ylimääräisten verojen näkyy että hallitus on jo tämän vuoden ai-
3994: sarjassa samaan tarkoitukseen varattu vieh kana käyttänyt tätä samaa summaa edus-
3995: 9,700,000 markkaa, nousevat suojeluskun- kunnankaan lupaa siihen kysymättä, siis
3996: tien menot tämän mukaan noin 35 miljoo- on kai etukäteen jo päättänyt että tämä
3997: naan markkaan. Suojeluskunta on alun- summa tulee käytäntöön jo ensi vuonnakin.
3998: 76 Tiis·tain.a 19 ;p. fi~Yyskuuta.
3999:
4000: Kuitenkin ehdotan että tämä ylimääräisen da pohjan taloudelliselle nousulle ja kan-
4001: tulo- ja menoarvion 4 luvun 3 momentissa san kaikinpuoliselle vaurastumisen~.· .,,
4002: oleva keskuspoliisille varattu summa koko- Kuten tiettyä, olivat maan raha-asiat on-
4003: naan pyyhittäisiin ylitse. nettoman kansalaissodan jälkeen joutuneet
4004: Ylipäänsä on koko tämä esilläoleva täydelliseen ra ppiotilaan. V al tiovelkalul.u
4005: budjetti kuten mainitsin kaikissa kohdin lisäytyi kymmenkertaisesti, menot ja vero-
4006: laadittu yksinomaan vallassaolevan luo- kuorma sen mukana kasvoivat aivan hui-
4007: kan etuja silmälläpitäen ja sellaisena se maavasti. Pelottava tilanne valtiotalou-
4008: muodostuu työväen sorron välikappaleeksi, dessa sai kuitenkin eräissä piireissä tässä
4009: kiristyskeinoksi työväkeä kohtaan eikä sii;;; maassa hereille jonkinlaisen vastuuntun-
4010: työväen kannalta katsottuna, jota minä non. Se tietoisuus oli tunkeutunut laajoihin
4011: täällä edustan, voi tällaisia menoeriä miten- piireihin, että hukka perii tämän kansan,
4012: kään hyväksyä. jollei valtiotaloutta saada tasapainoon ja
4013: menojen nousua ehkäistyksi. Ja jos on lä-
4014: Ed. H u t t u n e n: Minä onni ttelen hemmin tarkastellut olevia oloja, niin on
4015: edellistä puhujaa, ed. Långströmiä, sen voinut havaita, että eräänlainen ,uusi
4016: suuren poliittisparlamenttaarisen menes- suunta" on ollut ainakin parin viime vuo-
4017: tyksen johdosta, että hän onnistui lausun- den aikana vallitsemassa talousarvion kä-
4018: nollaan ajamaan täältä ulos rahaministe- sittelyssä täällä eduskunnassa. Tämä uusi
4019: rin, jolle minullakin olisi ollut hieman jo- suunta on kai lähinnä ilmennyt siinä, että
4020: takin sanottavaa. Valitettavasti minunkin eduskunta, samalla kun se on koettanut ko-
4021: täytyy tässä jatkaa omalta osaltani tätä rottaa määrärahoja sivistystarkoituksiin,
4022: hallitukselle ja sen rahaministerille vähem- jotka aikaisemmin ovat hyvinkin suuressa
4023: män ylösrakentavaa keskustelua, jonka ed. määrin tulleet laiminlyödyksi, samalla on
4024: Ryti lausunnossansa oli alkanut. Kuiten- koettanut vähentää määrärahoja sellaisiin
4025: kaan ei minunkaan tarkoitukseni ole kah- kuin sotilastarkoituksiin. Viittaan vain sii-
4026: lata sitä numeromerta, mikä sisältyy hal- hen käsittelyyn, joka tuli vuonna 1921 ra-
4027: lituksen talousarvioesitykseen, vaan aino- haministeri Vartiovaaran esityksen osa;ksi
4028: astaan tehdä sen johdosta eräitä vähäisem- koskeva hallituksen esitystä talousarvioksi
4029: piä reunamuistutuksia .•Ja minä luulenkin, vuotta 1921 varten. Siinä esityksessähän
4030: että tämä lähinnä lienee lähetekeskustelun ehdotettiin äkkiä tavatonta sotilasmäärä-
4031: tarkoitus, sillä varsinaisessa asian yksi- rahain lisäystä. Hallituksen esitys sotila.s-
4032: tyiskohtaisessa käsittelyssä mietinnön pa- budjetiksi päättyi nim. 504 milj. marJ,_
4033: lattua valiokunnasta edustajilla on vapaus kaan. Eduskunta tarmokkaasti kävi asiaan
4034: tehdä yksityiskohtaiset ehdotuksensa. käsiksi, teki mainitussa pääluokassa 169
4035: Käsiteltävänä oleva hallituksen esitys milj. markan supistukset, jotenka loppu-
4036: antaa aihetta tarkastaa sen politiikan suun- summa, mikä sotilastarkoituksiin myönnet-
4037: taa, mikä viime vuosina ja varsinkin lm- tiin varoja, nousi 335 milj. markkaan.
4038: luvana vuotena näyttää olleen valtiotalou- Edellisenä vuonna, nimittäin v. 1920, soti-
4039: dessa ja raha-asiainhoidossa vallitsemassa. lastarkoituksiin oli käytetty huomattavasti
4040: Jos ken lienee seurannut tarkemmin tapaus- enemmän, kaiken kaikkiaa.n 373 milj.
4041: ten kulkua viime ajoilta, niin häneltä ei ole markkaa. Vuonna 1922 supistettiin sotilas-
4042: voinut jäädä huomaamatta, että täällä määrärahoja vieläkin melkoisessa määrin
4043: eduskunnassa, jota eräillä tahoilla, voisipa entisestään ja myönnettiin tarkoitukseen
4044: sanoa: oikeistopiirien taholla, on häväisty 306 milj. markkaa. Se käsittely, mikä tuli
4045: mahdollisimman suuressa määrässä, jota on aikaisemmin sotilasmäärärahain osaksi, he-
4046: koetettu saattaa mahdollisimman huonoon rätti valoisia toiveita, herätti toiveita siitä,
4047: huutoon syyttämällä sitä edesvastuutto- että valtion taloudessa vihdoinkin saadaan
4048: muudesta ja kykenemättömyydestä hoita- .ionkunlainen tasapaino aikaan. Ja ilahut-
4049: maan maan asioita, viime vuosien kulues- tavana todistuksena tästä on se asiaintila,
4050: sa - noin suurin piirtein katsottuna - on .ioka muodostui viime talvena kuluvan vuo-
4051: kuitenkin koetettu valtion rahatalou- den talousarvion käsittelyssä.
4052: dessa ja valtion raha-asioissa päästä sään- Kuten tunnettua, päättyi viime vuoden
4053: nöllisiin oloihin. Tähän on pyritty täysin talousarvion menopuoli 2,412,84 7,446 mark-
4054: tietoisina siitä, että ainoastaan vakavuus ja kaan .ia kun eduskunta kuluvalle vuodelle
4055: tarkka huolenpito niistä voi turvata ja luo- myönsi sekä vakinaisessa että yii-
4056: Tulo- j,a menoarvio vuodelle 19~3. 77
4057:
4058: mä:äräisessä menosäännössä ainoastaan ettei n. k. arviomäärärahoissakaan olisi
4059: 2~171,658, 795 markkaa, niin menojim vä- pakko silloin tai tällöin poiketa hyväksy-
4060: hennys nousi siis kuluvalle vuodelle 241 tystä talousarviosta, mutta poiketa siitä
4061: milj. markkaan pyöreissä luvuissa. Oli siis siinä laajuudessa, niin suuressa määrin kuin
4062: saavutettu ei ainoastaan tasapaino valtion kuluvana vuonna on tapahtunut ja nyt käsi-
4063: tal6udessa, ei ainoastaan menojen pysäh- teltävänä olevassa hallituksen esityksessä
4064: dys, vaan suorastansa menojen huomattava ehdotetaan, se on jotakin aivan epänormaa-
4065: vähennys, joka nousi siis 241,188,651 lia. Näyttää siltä, että virkamiesten kes-
4066: må.rkkaan. kuudessa on vaUalla käsitys, että valtion
4067: Olisi odottanut, että näiden vuosien ku- varat ovat aivan ehtymättömät. Virkamie-
4068: luessa kaikissa piireissä yhä enemmän olisi het arvelevat, että ehdotetaan nyt seuraa-
4069: vakaantunut se mielipide, että olkoonpa valle vuodelle mahdollisimman suuria mää-
4070: maassa mikä hallitusvalta tahansa, olkoon- rärahoja; tottapahan hallitus ja jollei halli-
4071: pa; ,remmeissä", niinkuin sananparsi kuu- tus, niin ainakin eduskunta, niistä jonkin
4072: luu, minkä puolueen miehet tahansa, maan määrän karsii.
4073: talouselämän edellytyksistä on ennen kaik- Tämä käsitys lienee varsin yleinen ja ikä-
4074: kea h nolehdi ttava. Ja minkälaisia erikois- vä mainita, hallitus näyttää asettuneen val-
4075: tarpeita milläkin ryhmällä lienee sydämel- lan samalle kannalle. Ei S'e ole yrittänyt
4076: lään, se seikka on kuitenkin huomioon sanottavastikaan hillitä tuota virkamies-
4077: otettava, että valtiotalouden hoidossa yleen- laitoksissa vallitsevaa pyrintöä valtion me-
4078: sä on noudatettava vissejä rajoja, joita ei nojen paisuttamiseen, vaan on itsekin ollut
4079: voida sivuuttaa rankaisematta. Mutta kun siinä mukana ehdottaessaan yksinomaan jo
4080: tarkastaa käsiteltävänä olevaa hallituksen sotilaslaitoksessa menojen lisäystä 306 milj.
4081: esitystä ensi vuoden menosäännöksi, niin markasta, mikä tänä vuonna tarkotukseen
4082: surukseen saattaa siitä havaita, että tätä on ollut myönnetty, 441 mil.i~ markkaan.
4083: kultaista sääntöä ei ole siinä yritettykään Menojen nousu siis tässä pääluokassa yh-
4084: nouda:ttaa. Valtiotaloutta ja valtion varo- dellä kertaa on ei vähemmän kuin 44 %.
4085: .ia ön hoidettu, voisipa sanoa, vailla suun- Vuoden 1921 jälkeen eduskunta on supista-
4086: nitelmaa, hutiloiden ja tuhlaten. Tämä on nut sotilasmäärärahoja hallituksen pyytä-
4087: se vaikutelma, jonka saa hallituksen esityk- mästä 504 milj. markan määrärahasta, 306
4088: sestä. Vaikkakin nykyistä edellistä Venno- miljoonaan kuluvana vuonna. Tämä osoit-
4089: lan hallitusta moitittiin monesta syystä, taa vallalla olleen säästäväisyyspolitiikan
4090: niin täytyy kuitenkin sen ansioksi ja·- valtiotaloudes'Sa, mutta se näyttää esityk-
4091: ehkäpä lähinnä sen rahaministerin ansiok- sessä nyt kokonaan sivuutetun. Hienotun-
4092: si -mainita, että valtiotaloudessa ja raha- teisesti hallitus esityksen perusteluissa huo-
4093: aSiain hoidossa sen aikana noudatettiin vis- mauttaa, että sotilasmenojen kohdalla ta-
4094: siä ohjelmaa, ainakin p y r i t t i i n jonkin- pahtunut lisäys on vain muka näennäistä
4095: laiseen tarkkuuteen ja säästäväisyyteen va- laatua. Missä määrin tämä on totta, se kiiy
4096: rojen käyttelyssä. Vikojahan siinäkin oli selville tarkastaessa lähemmin esityk-
4097: olemassa. Onhan tunnettua, etteivät eräät seen liittyvää liitevihkoa. Esityksessä mai-
4098: ryhmät saaneet mielitekojansa, toiveitansa nitaan, että 9 pääluokkaan eli sotilasmenoi-
4099: tyydytetyiksi, mutta se yleinen suunta, mi- hin on siirretty 15 pääluokasta palkkaus-
4100: kä hallituksella ja valtiovarain hoitajalla. momentista noin 11,800,000 markkaa. Jos
4101: silloin oli, oli sellaisenaan oikea ja kanna- tämän 11 milj. markan vähentää hallitu·k-
4102: tettava. sen esityksen määrärahasta 441 miljoonas-
4103: Tämän periaatteen on nyt poistuva Ca- ta, niin jäännös on joka tapauksessa 430
4104: janderin hallitus kokonaan hyljännyt. Se milj. markkaa. Kun tänä vuonna tarkotuk-
4105: näkyy siitä, että kautta koko talousarvion scen oli myönnetty 306 milj., niin faktilli-
4106: on määrärahoja huomattavasti ehdotettu sesti lisäys ensi vuodelle on kuitenkin pyö-
4107: lisättäväksi ja perustuu tämä ehdotus sii- reissä luvuissa 123 milj., eli 40 %. Tämä.
4108: hen, että niitä jo kuluvan vuoden loppu- 4.0 % :n faktillinen lisäys menoissa ei mi-
4109: ajalla on melkoisessa määrässä ylitetty. nun ymmärtääkseni ole enään suinkaan
4110: Minä kyllä ymmärrän, ettei kos:kaan voi- mitään ,näennäistä laatua", niinkuin esi-
4111: ta;rl.e muodostaa tähän maahan sellaista tyksen perusteluissa uskotellaan.
4112: hsliitusia, joka voisi sellaisella tarkkuu- Sitten lienee aihetta kiinnittää huomiota
4113: a·ellä ja huolella hoitaa valtion raha-asioita, myöskin suo.jeluskuntamäärärahaan, jotd{li,
4114: 78 Tiistaina 1:9 p. tllyyskuuta.
4115:
4116: eduskunta useiden vuosien kuluessa on py- kaan nämä palkkaukset olivat jaettavat.
4117: syttänyt, huolimatta äärimmäisen oikeis- Se tapahtui Erichin hallituksen aikana.
4118: ton taholta. esitetyistä vaatimuksista, 25 Kun sitten Vennolan hallitus astui ohjaa-
4119: milj. markassa. Nyt hallitus ehdottaa yh- maan maan asioita, nostettiin oikeiston sa-
4120: dellä kertaa tätä määrärahaa korotettavak- nomalehdistön taholta tavaton yllytys hal-
4121: si 9, 700,000, joka tietää 38 % :n nousua. litusta vastaan ja kiihoitettiin ja painostet-
4122: Samoin valtiollisen poliisin määrärahaa tiin virkamiehistöä esittämään uudestaan
4123: 88 9"6 :lla. Lisäksi on huomattava, mikäli ja uudestaan vaatimuksia. Tuon painostuk-
4124: minä olen kuullut, että valtiollinen poliisi sen johdosta silloinen hallitus pari kuu-
4125: on jo aikaisemminkin saanut huomattavaa kautta myöhemmin talousarvion käsitte-
4126: avustusta n. s. rajaseudun miljoonista. lyn jälkeen esittikin eduskunnalle uuden 17
4127: Eduskunta on osottanut määrärahan rajan milj. markan suuruisen määrärahan myön-
4128: turvaamista varten, mutta tästä määrära- tämistä virkamiesten palkkojen paranta-
4129: hasta on salakuljetettu valtiollisen poliisin mista varten, huolimatta siitä, että tuolla
4130: ylläpitämiseksi verrattain huomattavia ajalla ei ollut elintasossa tapahtunut min-
4131: määrärahoja. Minä luulen, että valtiova- käänlaisia muutoksia. Mainittu 17 milj.
4132: rainvaliokunta on myöhemmin tilaisuudes- markan määrärahaehdotus, mikäli minä
4133: sa lähemmin selvittämään, mitenkä suuriin muistan, perustui pääasiassa samoihin vaa-
4134: summiin mainitusta määrärahasta tähän timuksiin, joita virkamiesten keskusliiton
4135: tarkoitukseen käytetyt varat nousevat. taholta oli asiassa ylempien virkamiesten
4136: Vielä kiinnittää huomiota tässä meno- palkkausolojen järjestämiseksi ehdotettu.
4137: arviossa nimenomaan se määrärahan li- Eduskunta myönsi määrärahan ja se jaet-
4138: säys, jota hallitus ehdottaa virkamiehis- tiin korkeammille virkamiehille. Viime jou-
4139: tölle. 120 milj. markan lisämääräraha tä- lukuussa myönnettiin vielä lisäksi n. k. 13:
4140: män vuoden arvioituun 700 milj. markkaan nnen kuukauden palkka, jollaista vaati-
4141: virkamiesten palkkauksiin, tietää siis pyö- musta ei mikään työntekijäin ryhmä, ei mi-
4142: reissä luvuissa 17 % lisäystä. Onko tällai- kään yhteiskuntaluokka ole tässä maassa
4143: seen lisäysehdotukseen ollut ollenkaan ai- katsonut voivansa esittää. Valtion virka-
4144: hetta, se voinee olla valiokunnan lähem- miehet ovat pitäneet siihen itsensä itseoi--
4145: män harkinnan alaisena, mutta viittaan keutettuina ja eduskunta on tälle pyyn-
4146: kuitenkin siihen, että viimeisten vuosien nölle antanut siunauksensa. Näin korotet-
4147: kuluessa eduskunta on korottanut korotta- tiin kolmeen otteeseen virkamiesten palk-
4148: masta päästyään näitä määrärahoja. Vuon- koja ja arvelisin minä, että ne nousivat jo
4149: na 1920 oli virkamiesten kalliinajanlisäyk- sellaiseen määrään, että hallituskoneistoa
4150: siä varten otettu 15 pääluokassa 145 milj. olisi niillä pitänyt jo voida jotenkin tyy-
4151: markkaa, vuona 1921 184 milj. markkaa, dyttävästi hoitaa. Mutta me näemme esi-
4152: vuonna 1922 217 milj. markkaa ja kun tä- tyksessä, että tähän tarkoitukseen ehdote-
4153: hän lisätään hallituksen ensi vuotta varten taan lisää 120 milj. markan määräraha.
4154: ehdottarua 120 milj., niin virkamiesten kal- Cajanderin hallituksen uudet valtakun-
4155: liinajanlisäysmääräraha tulisi ensi vuonna nalliset tarpeet sisältyvät siis uusiin lisä-
4156: nousemaan 339 milj. markkaan. Luulisi nyt ; yksiin, sotalaitoksessa 123 miljoonaan,
4157: kerrankin, että virkamiehet ovat tähän esi- virkamieslaitoksessa 120 miljoonaan, suoje-
4158: tykseen tyytyväisiä, sillä se on laadittu luskuntalaitoksessa 9, 700,000, valtiollises-
4159: heidän lähes kaikkein korkeimpien toivo- sa poliisissa 2,300,000 markkaan eli kai-
4160: mustensa mukaan. Minä viittaan tässä vir- ken kaikkiaan 254 miljoonaan. Tämä ,suur-
4161: kamieskysymyksessä - vaikka siihen to- piirteinen" ohjelma valtakunnan tarpeiden
4162: sin voidaan lähemmin kajota, kun sitä kos- tyydyt-tämiseksi saa täydennyksensä siitä
4163: keva lakimääräys joutuu eduskunnassa toi- pikkumaisuudesta, jolla hallitus on suhtau-
4164: seen käsitt-elyyn, nyt jo tässä yhteydessä tunut Työväen Näyttämöiden Liiton ja
4165: siihen, että eduskunta, vaikkakaan hintata- Maanvuokraa.ialiiton vähäpätöisiin määrä-
4166: sossa ei ollut tapahtunut huomattavaa nou- rahoihin pyyhkimällä ne kokonaan pois
4167: sua, viime vuonna kolmeen eri kertaan ko- ensi vuoden talousarviosta, vaikka maini-
4168: rotti virkamiesten palkkoja. Varsinaisessa tut järjestöt ovat tänä vuonna jo nauttineet
4169: budjettikäsittelyssä myönsi se hallituksen vähäistä avustusta. Kuvaavaa tälle uudelle
4170: käytettäväksi 184 milj. markkaa ja siihen suunnalle on myös se, että hallitus esittää·
4171: sisältyi nimenomaan asteikko, minkä mu- m. m. yleishyödyllistä rakennustoimintaa.
4172: Tulo- ja menoarvio vuodelle 1923. 79
4173:
4174:
4175: varten ensi vuonna tuon mitättömän 10 män maan valtiotaloutta ja jos sitä ei olisi
4176: milj. tnk, knn sensijaan jo tänä vuonna hal- päätetty, niin asiat jotakuinkin alkaisivat
4177: lituksen eduskunnalle äskettäin jättämän jo luistaa. Tämä käsitys saa tukea tästä
4178: esityksen mukaan tarvitaan 36 milj. mark- samasta Iltalehden ,ohjelmakirjoitukses-
4179: kaa.. On sekin sosialipolitiikkaa nykyiseltä ia", jonka eräs lause alkaa näin: ,Miksi
4180: hallitukselta! pitikään juuri nyt tehdä oppivelvollisuus-
4181: Kun tarkastaa esityksen eräitä kohtia, laki, joka yksityiskohdissa ei ole kylliksi
4182: niin herää kysymys, mistä tällainen uusi harkittu ja paikoittain maaseudulla on he-
4183: ohjelma on oikeastaan lainattu? Löysin sii- rättänyt suurta tyytymättömyyttä ja joka
4184: hen heti vastauksen luettuani Iltalehdestä sitäpaitsi tuottaa vuosittain 1 / 2 miljaardin
4185: erään ohjelmakirjoituksen, joka äskettäin menot". Tällaisilla huikeilla numeroilla
4186: oli julaistu ja joka oli rubriseerattu ohjel- sokaistaan maalaisväestö ja koetetaan nos-
4187: maksi ,kaikille porvarillisille puolueille". taa taisteluun oppivelvollisuutta vastaan.
4188: Kirjoittaja lienee tosin tarkoittanut sitä Kuitenkin tällaiset väitteet sisältävät ai-
4189: erityisesti oikeistopuolueille, mutta hän van törkeitä vääristelyjä sillä hallituksen
4190: tuli omistaneeksi sen kaikille niille. Mai- esityksessähän ensi vuotta varten kirkollis-
4191: nitussa ohjelmassa oli useita vaatimuksia ja opetusministeriön vakinainen ja ylimää-
4192: ja kuului se: 1) runsaampia määrärahoja räinen menosääntö nousee yhteensä vain
4193: armeijalle ja suojeluskunnille, 2) Lex Kal- 263,504,170 markkaan eli 10 % budjetin
4194: lio on hylättävä tarpeettomana ja Lex kaikista menoista. Kuluvana vuonna nousi
4195: Pulkkinen vahingollisena, 3) kieltolaki tämä määräraha 195,126,960 markkaan.
4196: kumottava tai siirrettävä 10 vuodeksi jotenka lisäys ensi vuoteen nähden tekee
4197: eteenpäin ja sillä välin toimeenpantava 68 miljoonaa. Kun ottaa huomioon, että
4198: valtion väkijuomamonopooli, jotta siitä hallituksen esityksessä puheenaolevaan pää-
4199: saaduilla varoilla voidaan kannattaa rait- luokkaan on siirretty 15 pääluokasta palk-
4200: tiustyötä, 4) tientekorasitus siirrettävä ta- kauksia ja kalliinajanlisäyksiä noin
4201: lonpojille, 5) kumottava 8 tunnin työaika- 38,600,000 markkaa, niin faktillinen li-
4202: laki, jotta jokainen saa tehdä työtä niin säys kirkollis- ja opetusministeriön budje-
4203: paljon kuin tahtoo, 6) oppivelvollisuuslain tissa ensi vuonna on vain 29 miljoonaa
4204: toimeenpano siirrettävä 10 vuodeksi eteen- markkaa eli 15 %. Lisäksi on otettava
4205: päin. Tässä minä pysähdyin ja tein kysy- huomioon, että kirkollis-· ja opetusminis-
4206: myksen: Miksei kirjoittaja ehdota sen toi- teriön pääluokassa eivät kaikki menot sen-
4207: meenpanoa lykättäväksi 99 vuodeksi, koska tään johdu oppivelvollisuuslaista. Siinä
4208: esim. Venäjän neuvostohallitus on äsken on valtiokirkon kustannukset, siinä on yli-
4209: suunnitellut konsessioonin myöntämistä opisto, siinä ovat oppikoulut, siinä ovat
4210: tuoksi määräajaksi eräälle aasialais-venä- teatterit ja taidelaitokset, joiden menot
4211: läiselle osakeyhtiölle, jolle siirtyisi oikeus vuosittain nousevat hyvin huomattaviin
4212: Venäjän tärkeimpien tuotantolähteiden, öl- summiin, jotenka varsinaisen oppivelvolli-
4213: jykaivosten, vuorikaivosten ja metsien suuslain aiheuttama lisäys kansakoululai-
4214: käyttöön, ja jota ohjelmaa neuvostolehdet tokse8sa on niin vähäistä ettei siitä ollen-
4215: kehuvat Venäjän uusimman talouspolitii- kaan kannata puhua sellaisella suurella
4216: kan suurimmaksi voitoksi ja saavutuk- paatoksella kuin oikeiston sanomalehdistö
4217: seksi! Tämä ,kykypuolueen" pää-äänen- yleensä valtiotaloutta käsittelevissä kirjoi-
4218: kannattajan Iltalehden ohjelma muistuttaa tuksissa viime aikoinakin on tehnyt.
4219: kuuluisaa Tehvan Valleuin ohjelmaa sieltä Kun tarkastaa hallituksen esitystä ja
4220: KuHaalta ja tuntuu siltä kuin hallitus sitä suuntaa, mikä siinä on vallalla varojen
4221: olisi lainannut siitä ainakin pääkohdat tä- vapaaseen käyttämiseen ja tuhlaukseen
4222: hän budjettiesitykseensä. nähden, niin minusta tuntuu aivan kuin
4223: Mitä tulee erikoisesti huomautuksiin op- rahaministeri Gråsten olisi ajatellut Num-
4224: pivelvollisuuslakia vastaan, niin sen joh- misuutarin Eskon tavoin: ,Ei patsast
4225: dosta mainitsen vielä jonkun sanan, koska eikä napaa, vaan vahva virta. vapaa". Ei
4226: sitä· kysymystä painostetaan tavattoman mitään rajoja, täysi vapaus sotalaitokselle,
4227: paljon oikeiston taholla ja koetetaan osoit- suojeluskuntalaitokselle, valtiolliselle po-
4228: taa, ainakin sanomalehtien sävy sen todis- liisille j. n. e. tyydyttää vaatimuksensa.
4229: taa, että oppivelvollisuuslaki painaa tä- jopa turhamaisuuteen ja ylellisyyteen
4230: Tiista:i11a Hl rp. s~yskuu•ta.
4231:
4232: saakka, sillä mitä muuta kuin ylellisyyttä töön ja peittää nama menot lainavaroilla.
4233: on se, että rikkaille taiollisille suojelus- Silloin on pois kokonaan se pohja, jolle ai-
4234: kunnissa täytyy vielä valtion avustuk- kaisemmin talousarvio tältäkin osalt~ on
4235: sella hankkia vaatteet. rakennettu.
4236: Tämän mitalin toinen puoli, tulopuoli, Mitä tulee tämän lainan oikeudelliseiln
4237: on traagillinen. Miten on peitettävä tuo puoleen, sekin on erinomaisen arveluttava
4238: 507 miljoonan markan menojen lisäännys, seikka. Hallitus on sen esityksessään jo-
4239: johon menopuoli päättyy, se on erinomai- tenkin ylimalkaisesti sivuuttanut. Mutta
4240: sen vakava kysymys. Hallitus arvelee sen on jotakin tavatonta, että vuoden 1918
4241: voivansa peittää ottamalla lähes 300 mil- poikkeuksellisissa oloissa eduskunnan te-
4242: joonaa markkaa pääomasäästöstä ja lai- kemän päätöksen nojalla hallitus katsoo
4243: naamaHa 200 milj. markkaa. Mitä lainan olevansa oikeutettu ottamaan tällaisen lai-
4244: tarpeellisuuteen tulee, niin perustellaan nan. Budjetti on jo moneen kertaan sen
4245: sitä esityksessä sillä, että se pääasiallisesti jäiestä valmistettu ja hyväksytty, edus-
4246: käytetään kulkulaitoksen hyödyksi. Kat- kunta on osottanut uusia varoja uusiin tar-
4247: sotaan, pitääkö tämä paikkaansa. Mitä peisiin, eikä näin ollen olisi saanut tulla
4248: tulee kulkulaitoksen ;ylimääräisiin menoi- kysymykseenkään, vieläpä juuri eduskun-
4249: hin, niin ensi vuonna nousevat ne esityk- nan kokoontumisen aattona ottaa tällaista
4250: sen mukaan tosin 217,700,000 markkaan lainaa. Yhtii hyvin, jos tämä menettely
4251: ja kun ne kuluvana vuonna nousevat ai- on puolustettavissa, olisi puolustettavissa
4252: noastaan 133 milj. markkaan, niin tässä sellainen menettely, kuin jos hallitus kym-
4253: on 84 milj. markan lisäys. Mutta varsinai- menen vuoden kuluttua ottaisi neljän mil-
4254: set kulkulaitokseen kohdistuvat menot joonan puntalainan, käyttäisi sen budjetin
4255: muodostavat vain osan tästä pääluokan ko- menojen peittämiseksi ja selittäisi; että
4256: konaismäärästä. Mitä tulee uutisraken- eduskunta on silloin v. 1922 tehnyt sellai-
4257: nuksiin valmistuvilla radoilla, niin halli- sen päätöksen ja valtuuttanut hallituksen
4258: tus ei ehdota sitä määrärahaa ollenkaan hankkimaan mainittuun määrään varoja;
4259: lisättäväksi, vaan pysytettäväksi samassa Paitsi p~iäomasäästön ja lainavaroje~i
4260: 50 miljoonassa markassa. mikä kuluvana käyttämistä, on hallituksella kolmaskin
4261: vuonna on myönnetty tarkoitukseen. Rau- keino vajauksen peittämiseksi ja se sisäl-
4262: tatierakennuksiin on tosin ehdotettu kulu- tää valtion vero- ja muidenkin tulojen ar-
4263: van vuoden 48,200,000 markan määräraha vioinnin mahdollisimman korkeaksi. Kul-
4264: korotettavaksi 75 miljoonaan, mikä tietää kulaitosten tulot ovat tänä vuonna nous-
4265: lisäystä 26,800,000 markkaa. Liikkuvan seet 440:een, mutta ne on ensi vuonna
4266: kaluston määrärahan korottaminen 15 mil- arvioitu 520:een miljoonaan. Verrattain
4267: joonasta 50, tietää 35 miljoonaa. lisäystä. rohkea arviointi, joka voi kyllä pitää paik-
4268: Kulkulaitokseen kohdistuvista menoista kansa, mutta saattaa myöskin pettää. Tul-
4269: uusissa rautatierakennuksissa ja liikkuvan litulot, jotka tänä vuonna on arvioitu 56:2
4270: kaluston lisäyksessä on siis yhteensä vain miljoonaan, on ensi vuoden menoarviossa
4271: 61,800,000 markan menojen lisäys. Ei arvioitu 655 miljoonaan markkaan. Tär-
4272: näin ollen ole ollut mitään perusteltua keimmän tulolähteen muodostavat näissä
4273: syytä ottaa 200 miljoonan markan lainaa sellaiset kulutustavarat kuin sokeri, kahvi
4274: näiden menojen peittämiseksi, puhumatta- ja tupakka. Sivumennen mainittuna tupa-
4275: kaan siitä, että, kuten ed. Ryti jo huo- kan tuontitulli lienee arvioitu noin 90 mil-
4276: mautti, näissäkin kulkulaitoksen menoissa joonaksi ja kun hallitus esityksen mukaan
4277: on melkoinen osa sellaisia, joita täytyy aikoo periä 110 miljoonaa erikoisesta tupa-
4278: peittää tavallisilla budjettituloilla, eikä Imu valmisteverosta, niin tupakkamiehet
4279: lainaustoiminnan kautta. Yleensä tätä lai- joutuvat siis maksamaan 200 miljoonaa
4280: naa on pidettävä budjettilainana ja sel- markkaa ensi vuonna valtiotalouden yllä-
4281: laisenaan se oikeastaan järkyttää valtion pitämiseksi. Minusta tuntuu niinkuin
4282: taloutta. Kun kerran aikaisemmin sellai- eduskunnalla olisi aihetta, katsoen budje-
4283: set tarpeet kuin liikkuvan kaluston han- tin loppusummiin, päättää, että tupakan
4284: kinh, uudet rautatierakennukset, uutis- poltto täällä eduskunnassa on sallittu, jotta
4285: rakennukset j. n. e. on tyydytetty valtion rahaministeri Gråstenin valtiofinansseja
4286: vakinaisilla tuloilla, niin on väärin äkkiä voitaisiin parantaa.
4287: siirtyä tästä käytännöstä toiseen käytän- Niinkuin sanottu, tulot sellaisina kuin
4288: 81
4289:
4290:
4291: ne on arvioitu, voivat kyllä pitää paik- kiintyy maalaisedustajain huomio ensi si-
4292: kansa, mutta voivat myöskin pettää. Mutta jassa siihen, miten maatalouden edistämi-
4293: miten vastaisuudessa talousarvio tulee jär- nen on otettu huomioon tätä menoarviota
4294: jestymään, siinäkin tapauksessa, että ar- tehtäessä. Ja tarkastelun tulos ei ole suin-
4295: vioidut tulot saadaan, se on seikka, johon kaan varsin ilahuttava. Samalla aikaa kun
4296: esityksessä ei myöskään kiinnitetä mitään esimerkiksi virkamiesten palkkoja ehdote-
4297: huomiota. Millainen on tulevaisuuden taan korotettavaksi 95 miljoonalla mar-
4298: kuva? Se on ainakin eduskunnalle erin- lralla, samaan aikaan maatalouden edistä-
4299: omaisen tärkeä tietää. Hallitus on kai ar- miseen myönnetyt määrärahat ovat joten-
4300: vellut, ettei huolta huomisesta, sillä ,jo- kin ennallaan.
4301: kaisella päivällä on suru itsessänsä", mutta Ensimäinen ehto maataloustuotannon ko-
4302: eduskunnan, jonka täytyy osoittaa varat hottamiseen on ammattitaidon kehittämi-
4303: menojen peittämiseksi, on avoimin silmin nen ja ammattitiedon levittäminen maata-
4304: katsottava, mihin sellainen kehitys johtaa, louskoulujen kautta. Myöskin harrastus
4305: johon hallituksen esitys talousarvioksi nyt maatalousammatteihin on koulutoimen
4306: viittaa. Ensinnäkin on otettava huomioon, kautta parhaiten istutettavissa maaseudun
4307: että joskin ensi vuonna menot peitetään nuorisojoukkoon. Siksipä maataloudellisia
4308: pääomasäästöllä ja lainavaroilla, niin ei oppilaitoksia, joissa annetaan opetusta pää-
4309: suinkaan se ole mahdollista 2-3 vuoden elinkeinossamme yleensä tai sen eri aloilta
4310: kuluttua. Ilmeisesti muodostuu tilanne erikoisesti ja siten luodaan perustusta ja
4311: Bellaiseksi, että hallituksen täytyy ehdot- pohjaa maamme maataloudelliselle itsenäi-
4312: taa 500 miljoonaan uusia veroja. Mistä ne syydelle, olisi runsaammin kuin tähän asti
4313: suoritetaan, kun verokuorma nyt jo on valtion varoilla tuettava. Maassamme on
4314: ylettömän korkea ja kun sitäpaitsi halli- monia kihlakuntia, joissa ei ole yhtään
4315: tus itse ilmoittaa esityksessään aikovansa maamiestalvikurssiakaan, jossa pienviljeli-
4316: valmistuttaa eduskunnalle esityksen osake- jäimme pojat ja tyttäret saisivat opetusta
4317: yhtiöiden veron muuttamisesta, joka arva- maan pääelinkeinon alalla, jota elinkeinoa
4318: tenkin tulee vaikuttamaan sen. että tulo- he joka tapauksessa tulevat harjoittamaan
4319: ja omaisuusveron tuotto laskee nykyises- ei ainoastaan omaksi toimeentulokseen.
4320: tään kenties 100 miljoonalla markalla. Se vaan pitääkseen huolta yhteiskunnan yllä~
4321: lisää vajausta. Millä tavoin siis näin ollen pitämisestä, joka erityisesti raskaiden vero-
4322: lähivuosina talousarvio muodostuu, millä jen muodossa maanviljelijäin osalle on lan-
4323: iavalla siinä tasapaino saadaan aikaan, gennut. Lähimpän~i esimerkkinä, jonka
4324: siihen ei esitys anna mitään vastausta. voi tässä yhteydessä mainita, joka varsin
4325: Tilanne siis, ainakin minun nähdäkseni, on sattuvasti kuvaa maamieskouluoloja, on
4326: vastaisuuteen nähden sangen synkkä, san- .Tääsken kihlakunnan maamieskoulu-asia.
4327: gen arveluttava. Myöntää täytyy, ettei Koulua, joka olisi koko Vuoksenlaakson
4328: suinkaan ole kaunista ulospäin se, että kuntien tarpeita tyydyttämään tarkoitettu,
4329: eduskunta joutuu karsimaan sadoin miljoo- on jo vuosikausia kymmenisen maanviljeli-
4330: nin menoja hallituksen esityksestä. Se ei jän taholta puuhattu, mutta menestyksettä.
4331: ole edes parlamentaarista, sillä parlamen- Valtiolla ei ole varoja perustaa ja yllä-
4332: taarisissa oloissa vastuunalainen hallitus pitää oppilaitosta, joka seutukunnalle, sen
4333: valmistaa budjetin niin, että se kestää ja nuorisolle, antaisi opastusta ja herättäisi
4334: että sitä voidaan myöskin puolustaa, mutta harrastusta maa talousalaan. Valtiolla oli
4335: muutakaan mahdollisuutta ei tällä kertaa vuonna 1918 varoja osakekeinotteluihin,
4336: liene kuin käydä perinpohjin menojen vä- josta veronmaksajat saavat kauan kukka-
4337: hentämiseen käsiksi. Miten tämä yksityis- roissaan tuntea, mitä tämä keinottelu
4338: kohdi'lsa tulee ta-pahtumaan ja miten tar- ,vielä syntymättömien sukupolvien hy-
4339: peellinen tasapaino, joka on sopusoinnussa väksi" heille maksaa. .Ja tästä kaikesta ei
4340: maan taloudellisten edellytysten ja mah- maanviljelijöille, jotka ovat suuria veron-
4341: dollisuuksien kanssa, on jälleen saavutet- maksajia, anneta edes niitä etuja, joita voi-
4342: tavissa, se on lähinnä valtiovarainvaliokun- taisiin. antaa. 0. Y. Gutzeitin tytäryhtiö
4343: nan asia. 0. Y. Enso A. B. omistaa Jääsken kirkon-
4344: kylässä Kostialan kartanon, jonka päära-
4345: Ed. I k o n e n: TarkasteUessa nyt esillä- kennus sopisi vähän korjattuna maamies-
4346: olevaa vuoden 1923 tulo- ja menoarviota koulu-paikaksi. Sikäläisen maamiesseuran
4347: 11
4348: 82 Tiistaina 19 tp. 131yyskuu<ta.
4349:
4350: puolesta onkin käännytty yhtiön toimitus- kin o-pettajien -palkkaukseen nähden. Maa-
4351: johtajan sekä senaattori Arajärven puo- mieskoulujen opettajien palkat ovat verrat-
4352: leen pyynnöllä, että tilan käyttämätön tain pienet ja siksi pystyvimmä t ainekset.
4353: päärakennus luovutettaisiin maamieskoulua jotka tälle alalle olisivat tervetulleita, ve-
4354: varten. Edellinen herra on ensin selitellyt täytyvät siitä -pois hankkien toimialoja
4355: rakennukseen sijoitettavan milloin Gutzei- muualta. Tähä seikkaan olisi minun mie-
4356: tin pääkonttorin, milloin virkailijain lepo- lestäni valtiovarainvaliokunnan kiinnitet-
4357: kodin ja lopuksi jyrkästi ilmoittanut, ettei täva huomiota.
4358: rakennusta missään tapauksessa luovuteta Nyky hetken tarpeita silmälläpitäen ei
4359: kenellekään. Herra Arajärvi, joka teki maataloudellinen ammattisivistys voi kou-
4360: nämä onnettomat valtiota rasittavat osake- luien kautta kuitenkaan enää vaikuttaa ja
4361: kaupat, ei ole edes suvainnut kirjeellisiin olla a-puna siinä kil-pailussa, johon maata-
4362: tiedusteluihin mitään vastata. Niin on louden harjoittajat meillä ovat joutuneet
4363: mainittu rakennus käyttämättömänä, ai- ulkomaisen tuotannon vallattua alaa. Jos ei
4364: noastaan valmiina ottamaan vastaan mil- keski-ikäinen maanviljelijäluokka saa käy-
4365: loin jonkun kerran vuodessa yhtiön herrat tettäväkseen myöskin maataloudellista
4366: suvaikevat tulla sinne huvimatkalle lystiti neuvonta-, opetus- ja suunnitelmatyötä,
4367: pitämään. Asiasta on myös tehty anomus joutuu maatalous meillä jälleen samaan
4368: maataloushallitukselle ja siinä viitattu asemaan, kuin se oli ennen sota-ajan näl-
4369: m. m. valtion osuuteen Kostialan suhteen, kävuosia. Unohtamisen taito on ihmisillä
4370: vaan on maataloushallitus }lylännyt ano- erinomaisen suuri ja niin unohdetaan pian,
4371: muksen varojen -puutteess'a. Tässä on aino- mikä merkitys kotimaisella viljantuotan-
4372: astaan yksi esimerkki. Samalla kannalla nolla ja riip-pumattomuudella ulkomaista
4373: lienee uusien maamieskoulujen perustami- on koko maalle. Tämä on vaarallista ja
4374: sen laita muihinkin seutuihin nähden. Tä- siksi siihen tilanteeseen ei ole syytä pyrkiä
4375: nään valiokuntaan lähetettävä menoarvio ei unohtamalla maatalouden kehittäminen
4376: sisällä määrärahoja uusien maamieskoulu- kaikin käytettävissä olevin keinoin. Ku-
4377: jen enemmän kuin muidenkaan maatalou- ten huomautin, ei maatalouskoulujen
4378: dellisten oppilaitosten rakentamiseen ja kautta annettava ammattiopetus ennätä
4379: avustukset koulujen ylläpitämiseksi ovat vaikuttaa n.ykyhetken oloisr:-a, joskin pohja
4380: verrattain pienet. Samalla aikaa kun op- maatalouden tulevaisuudelle lasketaan kou-
4381: pikoulujen menoja on 53 milj. markkaa on luissa varmemmin kuin missään muualla.
4382: maataloudellisten o-ppilaitosten menoja ai- Keski-ikäisille maamiehille ja sille suurelle
4383: noastaan vajaa 11 milj. markkaa. Ja olen nuorisojoukolle, joka ei ole tilaisuudessa
4384: kuitenkin sitä mieltä, että useamman Suo- ammattikouluja käymään, on maataloudel-
4385: men kansalaisista täytyy kuitenkin osata listen seurojen neuvontatyöllä erikoisen
4386: kyntää ja kylvää, hoitaa karjaa ja toimi- suuri merkitys. Minä en tahdo tässä tilai-
4387: tella taloustehtäviä kuin osata vieraita kie- suudessa ryhtyä esittämään tilastoa siitä
4388: liä, korkeampaa 1vatematiikkaa ja luon- neuvontatyöstä, mitä esim. Suomen Maa-
4389: nontieteitä niiltä osilta, jotka hyvin vähän talousseurojen Keskusliittoon kuuluvien 19
4390: koskettavat käytännöllistä elämää. Minä suomenkielisen maanviljelysseuran ja sen
4391: pyydän valtiovarainvaliokuntaa ottamaan alaisten yli 900 maamiesseuran toimesta on
4392: huomioon maataloudellisten oppilaitosten tehty. Siinä olisi varsin kunnioitettava ti-
4393: vähälukuisuuden .ia niiden la-psi-puolen ase- lasto uudisviljelyssuunnitelmista, metsän
4394: man ja varaamaan valtion varoja näihin luvuista, rakennussuunnitelmista, näytte-
4395: tarkoituksiin enemmän kuin hallituksen lyistä, kursseista, esitelmistä, kilpailuista,
4396: esittämässä menoarviossa on. retkeilyistä j. n. e. Varsinkin pienviljeli-
4397: Meillä on suuri puute maatalousammat- jöille sekä erikoisesti itsenäistyville torp-
4398: tihenkilöistä. Esim. karjakkokouluihin pareille on tällainen neuvontatyö ollut ja
4399: saapuu karjakon tilauksia lähes 10 kertaa on oleva erikoisen suuresta merkityksestä.
4400: niin -paljon kuin niissä on oppilaita kun Nykyoloissa voivat maatalousseurat sekä
4401: sen sijaan, .sikäli kuin olen kuullut, oppi- erikoisyhdistykset tehdä vain puolinaista
4402: koulujen keskiluokkien käyneet jonottavat työtä käytettävissä olevien varojensa niuk-
4403: toimia konttoreihin y. m. -paikkoihin, joi- kuuden takia. Neuvojia täytyy -pitää liian
4404: hin he ovat valmistuneet. Maamieskoulu- vähän ja niiden palkka niin pienenä useim-
4405: jen määrärahat tarvitsevat korotusta myös- massa tapauksessa, että etevimmät siirty~ ·
4406: Tulo- j,a menoarvio vuodelle 1923. 83
4407:
4408:
4409: vät yksityisten palvelukseen tai omiin toi- markkaa suurempaa lainaa. Lainojen haki>-
4410: miinsa suureksi vahingoksi maamme maa- .iat esittävät m. m. navettarakennusten pii-
4411: taloudelle. Sillä ilman voimakasta neu- rustuksia 5-10 lehmälle, joitten kustan-
4412: vontatyötä ei maanviljelijäluokka parhaalla nusarvio päättyi kymmeniin tuhansiin, ja.
4413: tahdollansa voi käyttää hyväkseen niitä lausuivat paheksumisiaan sentakia, eWi
4414: etuja, joita luonto tarjoaa ja joihin muissa- korkein lainamäärä oli asetettu näin a1-
4415: kin suhteissa on edellytyksiä olemassa, haiseksi. Kun hakemukset oli jätetty
4416: kun vaan niitä osataan hyväkseen käyttää. kaikki sisään, kävi selville, että lainoja oli
4417: Maatalousseurojen apurahojen korottami- haettu 360,000. Jos ylintä rajaa ei olisi
4418: nen neuvontatyön tukemiseksi on mieles- ollut, olisi summa noussut varmasti mil-
4419: täni kysymys, joka ei ole yksinomaan joonaan. Kenellekään ei voitu myönti:iä
4420: maanviljelijäluokan, vaan koko kansan ja 5,000:kaan. Rahan tarve on, henkilökoh-
4421: valtion kannalta erinomaisen tärkeä. Se taisen tuntemuksen perusteella sen tiedän,
4422: on minun mielestäni ainoa yhteiskunnalli- äärimmäisen suuri. Varsinkin maa talons·
4423: nen keino toisen yhteiskuntaluokan nosta- rakennukset, joiden rakentamista on siir-
4424: miseen ottamatta toiselta mitään. Työ, retty, alkavat olla monin paikoin niin
4425: joka opastaa kasvattamaan kaksi kortta huonot, että ne on kertakaikkiaan pakko
4426: siinä, missä ennen kasvoi yksi, ei riistä rakentaa, jos mieli karjaa pitää, mutta ne
4427: keneltäkään mitään eikä polje kenenkään maksavat tuhansissa ja rahaa ei ole. Tämä
4428: oikeuksia, vaan välillisesti lisää koko maan on kuva karjalaisesta pitäjästä, j..:mbt pi-
4429: varallisuutta. Toivon sentakia, ettei maa- täisi olla Itä-Suomen varakkaimpia kun
4430: talousseurojen apurahoista tehtäisi luokka- tia. Olen sitä mieltä, että valtion nwno-
4431: kysymystä eikä puoluekysymystä, vaan sääntöön on välttämättömästi otettava 50
4432: koko kansaa koskeva kysymys. Maata- milj. markkaa, joka lisätään 30 milj. mar-
4433: lousseurojen apurahat olisi korotettava huo- kan rahastoon. Se on koko yhteiskunnan
4434: matt.avasti siitä, minkälaisiksi ne meno- kannalta tärkeä.
4435: arvioon on otettu. Täällä on jo aikaisemmin lähetekeskus-
4436: Maatalouden kohottamiseksi pienviljeli- telussa, ollessa puheena yleishyödylliseen
4437: jäin keskuudessa ovat hetken polttavimpana rakennustoimintaan varojen m,vöutlmi-
4438: kysymyksenä maa taloudelliset luotto-olot. nen, ehdotettu tarkoitukseen käytettäväksi
4439: Minä suuresti ihmettelen, että tämä puoli muistaakseni 60 milj. markkaa ..Ta elleivät
4440: on niin tarkkaan unohtunut hallituksen vanhat merkit petä, tullaan tällä istunto-
4441: laatimassa menoarviossa. Siitä näkyy kaudella, ehkäpä tässä keskustelussakin,
4442: kaikkein selvimmin, että esityksen on laa- ehdottamaan 50-100 milj. markkaa työt-
4443: tinut todellinen virkamieshallitus sanan - tömyyden torjumiseksi. Sekä asuntopula
4444: sanoisinko- epämiellyttävimmässä merki- että työttömyys esiintyvät pääasiallisesti
4445: tyksessä. Edellisinä vuosina on jaettu kaupungeissa ia sinne tarvitaan ne monet
4446: uudisviljelysavustuksina kymmeniä mil- kymmenet miljoonat asuntojen ja työn
4447: joonia vuosittain ja kuluvan vuoden meno- saantia varten. Tämä mielestäni osottaa
4448: arvioon otettiin 30 milj. markkaa perusta- jo verrattain selvästi, että olot maaseudulla
4449: malla sen suuruinen maatalouden edistä- ovat sellaiset, että ihmiset suurissa joukoin
4450: misrahasto. Viljan tuonti onkin näiden pyrkivät sieltä kaupunkeihin, parempiin
4451: toimenpiteiden kautta vähentynyt kolman- oloihin. Pyydän siis valtiovarainvaliokun-
4452: nekseen, mitä se oli ennen sotaa. Onko nyt, taa kiinnittämään huomiota niihin meno-
4453: kun ulkomainen vilja tulee markkinoille eriin, jotka tarkoittavat maataloustuo-
4454: kilpailemaan kotimaisen kanssa, onko nyt tannon kohottamista ja yleemä maaseudun
4455: tosiaankin tarkoitus lopettamalla maata- olojen ja elinehtojen parantamista. Ne
4456: loudelle annettava luotto kokonaan painaa varat, jotka näihin käytetään, luovat ta-
4457: maataloustuotanto hyvin alas? .Tos herrat loudellisesti vankkaa ja itsenäistä Suomea.
4458: eivät tunne maaseudun tarpeita, valaisen
4459: sitä pienellä esimerkillä . .Tääsken valtuusto Ed. 0. Hirven s a 1 o: Tarkastaes-
4460: anoi 30 milj. markan rahastosta 400,000 saan sitä tulo- ja menoarvioehdotusta,
4461: markan lainaa ja sai 125,000. Kun määrä minkä hallitus nyt on jättänyt eduskunnan
4462: oli näin pieni, ilmoitti säästöpankin halli- hyväksyttäväksi, tuntee jokainen suoma-
4463: tus, joka oli valittu raha_,stoa hoitamaan, lainen maatalousmies pettymystä. Sillä ne
4464: ettei tulla myöntämään kenellekään 5,000 määrärahat, mitkä tässä menoarviossa ovat
4465: 84 T·ii.stain.a Hl p. ~S"yySikuu1a.
4466:
4467:
4468: esitetyt käytettäviksi maatalouselinkeinon. avustussummasta, mikä silloin valtion va-
4469: edistämiseen, ovat kerrassaan niukat. Oli- roista tähän tarkoitukseen liikeni. Pitäi-
4470: simme odottaneet, että kaikkien Suomen sihän toki nykyistä rahaa saada maanvil-
4471: kansalaisten mielissä olisi säilynyt kauem- jelysseurain käytettäväksi vähintäin 10
4472: min ne ajat, jolloin nälkä pyrki olemaan milj. markkaa, ennenkuin se vastaisi vuo-
4473: useimmissa kodeissa miltei jokapäiväisenä den 1914 apurahoja. Mutta, kuten sanottu,
4474: vieraana. Ja olisimme odottaneet, että ei näy nälkäaika saaneen meitä tarpeeksi
4475: pyrkimys saada maamme pääelinkeino opetetuiksi, tai jos lienee saanutkin, niin
4476: mahdollisimman nopeasti elvytetyksi ja osataan opetukset eräillä tahoilla liian no-
4477: edelleen kehitetyksi sekä tämän kautta peasti unohtaa.
4478: maamme omavaraistalous mahdollisimman Minä en katso tällä haavaa pitkiä pu-
4479: pitkälle 'lujitetuksi olisi jatkuvasti saanut heita pitämällä olevani oikeutettu selosta-
4480: pysyväisen tuen kaikkien yhteiskuntaamme maan maanviljelysseurain toimintaa täten
4481: rakentavien ja koossapitävien kansalaisten kuluttaen eduskunnan kallista aikaa.
4482: taholta, kuuluvatpa he mihin puolueeseen Mutta parilla sanalla on sentään viitaitava
4483: tahansa ja olipa heidän yhteiskunnallinen niihin tehtäviin ja työn tuloksiin, mitä
4484: asemansa korkeilla ministerien paikoilla näiden seurojen välityksellä tässä maassa
4485: tai matalimmissa työläisten tuvissa. Edes- saadaan aikaan. Niinpä 19 suomalaisen
4486: sämme oleva menoarvio kumminkin todis- maanviljelysseuran muodostaman maata-
4487: taa sen, että kaikilla tahoilla ei tahdota lousseurojen keskusliiton kertomuksista
4488: ymmärtää niitä velvollisuuksia, mitä maal- käy ilmi, etä seurat ovat sangen huomat-
4489: lamme on pääelinkeinoansa kohtaan. Maa- tavassa määrässä suorittaneet maanvilje-
4490: talouden hyväksi käytettyjen määrärahain lys- ja karjanhoito-, puutarhanhoito-, ko-
4491: tarkkailussa tahtoisin kiinnittää huomiota ti talous-, kalastus- y. m. maa taloudellista
4492: ainoastaan muutamiin sellaisiin kohtiin, neuvontatyötä, palkaten v. 1920 yhteensä
4493: joihin erikoisen kipeästi kaivattaisiin muu- 369 konsulenttia ja neuvojaa, joiden palk-
4494: toksia, silloin kun menoarvio tulee valtio- kauspäivien luku on yhteensä 95,034 eli
4495: varainvaliokunnassa huolellisen pohdinnan keskimäärin kutakin seuraa kohti 5,001
4496: alaiseksi. palkka uspäivää. U udisviljelyssuunnitelmia.
4497: Ensiksikin maanviljelys- ja talousseu- joita tänä vuonna tehtiin tava.llista vä-
4498: roille esitetään myönnettäväksi yleisiin hemmän, koska edellisenä vuonna oli val-
4499: kustannuksiin 525,000, maanviljelyksen hy- tion uutisviljelyskilpailun kautta kovin
4500: väksi 1,865,000, karjatalouden edistämiseen runsaasti uutismaita raivattu, niitä laadit-
4501: 725,000, kasvitarhahoidon ja kotitalouden tiin 1,239 taloudessa yhteensä 1,820,4
4502: edistämiseen 345,000 ja metsänhoidon edis- ha:lle. Seurain metsänhoidon neuvojat lu-
4503: tämiseen 725,000 mk eli yhteensä 4,185,000 kivat yhteensä 2,862,311 puuta sekä lei-
4504: mk. Tämä summa saattaa tuntua suurelta masivat 1,866,988 puuta. Rakennussuun-
4505: niiden mielestä, jotka eivät laisinkaan nitelmia tehtiin 14,800 taloudessa ja oli
4506: tunne sitä työtä, mitä maanviljelys- ja ta- näiden suunnitelmain yhteinen roha-arvo
4507: lousseurat tässä maassa ovat tehneet, sa- noin 45 milj. markkaa. Kun tämän lisäksi
4508: moinkuin se tuntuu suurelta niidenkin mainitsemme että seurat kukin alueellaan
4509: mielestä, jotka eivät muista, mitenkä vä- järjestävät näyttelyjä ja kilpailuja, toi-
4510: hän saadaan nykyisin aikaan yhdellä Suo- meenpanevat opintoretkeilyjä ja mitä eri-
4511: men markalla. Siksipä tahtoisinkin pa- laatuisimpia ammatillisia kursseja, avus-
4512: lauttaa mieliin vastaavat numerot ennen taen kaikilla mahdollisilla keinoilla alueel-
4513: sota-aikaa. Luovuttihan valtio vuonna laan olevia paikallisia maamiesseuroja,
4514: 1914 maanviljelysseuroille 1,047,050 mar- marttayhdistyksiä, tarkastusyhdistyksiä y.
4515: kan suuruisen määrärahan, mikä summa m. niin olemmekin luoneet mahdollisim-
4516: silloisissa oloissa pidettiin, syystä kyllä, man pikaisen silmiiyksen näiden seurojen
4517: sangen vähäisenä ja syytettiin venäläisiä tvöhön ja uskallamme vakuuttaa, että täl-
4518: siitä, ettei maataloutemme hyväksi voitu laisen työn avulla saavutetaan vähitellen
4519: suurempia summia uhrata. Mutta nyt kun se, mitä maa ja kansa niin kipeästi kai-
4520: olemme tässä suhteessa vieraasta vallasta paa. Me saamme tämän työn kautta kan-
4521: täysin riippumattomia, ei meillä näy voivan san elinvoimaisimman osan ja kansan suu-
4522: tulla kyseeseen, huomioonottamalla raha- ren enemmistön taloudellisen aseman ko-
4523: arvon laskeminen, kuin vaille puolet siitä hotetuksi ja kohotetuksi niin, että tämä
4524: Tulo- _ia menoarvio vuodelle ·1'923. 8&
4525:
4526:
4527: kansan osa kykenee nurkumatta suoritta- jeriliitoille varatuista valtioavustuksista.
4528: maan ne raskaat verot, mitkä valtiossamme Mutta erikoisesti on mainittava siitä val-
4529: sen osalle oikeuden mukaan tulevat. tion avustuksesta mikä esiintyy ylimää-
4530: Samaa työtä, mitä suomalaiset maata- räisessä tulo- ja menoarviossa lainoina
4531: lousseurat alueellaan tekevät, samaa teke- vientiä varten perustettavien osuusteuras-
4532: vät ruotsalaiset alueellaan. Äsken mainit- tamoiden osalle. Siellä esitetään 1 milj.
4533: semani numerot koskevat ainoastaan suo- markan suuruinen rahaerä tähän tarkoi-
4534: malaisten seurojen työtä, joten numerotie- tukseen. Tällä haavaa on Suomen karja-
4535: tomme eivät kuvaa läheskään koko maan keskuksella rakenteilla vientiteurastamo
4536: oloja, kun taas se rahaerä, mikä kyseessä- Torniossa, joka vientiteurastamo tulee ole-
4537: olevassa menoarviossa esiintyy summana maan verraten vähäinen j-a hyvinkin vaa-
4538: 4,185,000 mk. on suunniteltu sekä suoma- timattomasti rakennettu. mutta t:imänkin
4539: laisten että ruotsalaisten maatalousseuro- teurastamon kustannusa~vio nousee jo toi-
4540: jen avustamiseksi. selle miljoonalle markalle. Tunnettu tosi-
4541: Edelläsanotun peru<Steella pyytäisin näi- a>'ia kumminkin on että maamme hyvin-
4542: den seurojen puolesta mitä vakavimmin kin kiper!sti kaipaisi suurta, ajanmukaist.1
4543: evästää valti(warainvaliokuntaa että näille , vientiteurastamoa, jonka voisimme perus-
4544: seuroille suunniteltu avustus kaksin- taa tänne Helsingin läheisyyteen. ja sellai-
4545: k e r tai s t u te t taisi i n ja saataisiin sen vientiteurastamon rakentaminen tulisi
4546: täten valtion varoja sijoitetuksi sellaiseen nousemaan noin 10 milj. markkaan niitten
4547: tarkoitukseen, mistä ne kansan karttuisan arviolaskelmien mukaan, mitä Karjakes-
4548: käden kautta pian tulevat takaisin valtion kuskunnan taholta on tehty.
4549: käytettäviksi. Sillä takaisin ne varmasti Ehdottaisin näin ollen, että valtiovarain-
4550: tulevat oikein ohjatuista suo- ja uutisvilje- valiokunta asiaa käsitellessään koettais1
4551: lyksistä, kelvollisesti laadituista ojituk- saada enemmän valtion. varoja tähän tar-
4552: sista, parannetusta lannanhoidosta, tarkoi- koitukseen.
4553: tuksenmukaisesti rakennetuista maatalous-
4554: rakennuksista ja kenties kaikkein selvim- Ed. EnQvist: Katsellessani tätä tu-
4555: min ne tulevat takaisin oikein opastetuista lo- ja menoarviota, joka nyt on esillä, olen
4556: metsänmyynneistä. tehnyt eräitä havaintoja siihen periaattee-
4557: Edelleen tulo- ja menoarviota tarkas- seen nähden, mille tämä rakentuu. Ensin-
4558: ta.essa kiintyy huomiomme niihin eriin, näkin me huomaamme, kun luomme kat-
4559: mitä täällä on erikoisille maatalousyhdis- seemme muutamia vuosia taaksepäin, kuin-
4560: tyksille varattu. Niinpä Suomen Suovil- ka valtion menot ovat kasvaneet huomat-
4561: jelysyhdistykselle on varattu 300,000 mar- tavasti. Niinpä oli kuluvana vuonna val-
4562: kan määräraha. Tiedämme, että tämä yh- tion menojen peittämiseksi kannettavan ve-
4563: distys on ainoalaatuinen maassamme ja tä- rojen määrä pyöreissä luvuissa 1 miljaar-
4564: män yhdistyksen tehtävät niin suuret että dia 585 miljoonaa markkaa. Sama periaate
4565: tuo määräraha tämän yhdistyksen varoihin näyttää olevan nyt tätäkin kysymyksessä-
4566: on liian pieni. Edelleen on varattu karjan- olevaa vuoden 1923 tulo- ja menoarviota
4567: jalostusyhdistyksille 250,000 markan mää- laatiessa. Ensinnäkin tahdon mainita erääs-
4568: räraha. Tiedämme että maassamme toimii tä seikasta, mikä ilmenee tässä esityksen
4569: i karjanjalostusyhdistystä, joista jo yksin perustelussa tulo- ja menoarvioksi. Valtio
4570: Länsi -Suomen karjanialostusy hdisty ksen on katsonut tämän omaisuusveron, jota on
4571: menoarvio tälle vuodelle nousee 265,000 muutamina vuosina nyt kannettu, liiaksi
4572: markkaan, Ayrshire-yhdistyksen menoar- rasittavan kapitalisteja, ja näin ollen omak-
4573: vio nousee muistaakseni lähes 300,000 sunut sen periaatteen, että liikkeenharjoit-
4574: markkaan ja Itä-Suomen karjanjalostusyh- tajilta olisi alennettava varallisuusveroa.
4575: distyksen menoarvio on suunniteltu 361,000 <Tos tämä periaate toteutetaan, niin tulee
4576: markaksi. Kun näihin tulee vielä li· tämä teollisuuskapitalistien veroista va-
4577: säksi Pohjois-Suomen karjanjalostusyhdis- pauttaminen ja verojen huojentaminen li-
4578: tys, jonka tulo- ja menoarvionumeroita en säämään maamme työtätekevän ja vähH-
4579: tällä haavaa muista, niin on 'selvää, että varaisen väe<stön verotaakkaa. Vaikka ve-
4580: näille yhteisesti varattu 250,000 markan rot äärettömän raskaasti jo tällä kertaa le-
4581: valtioavustuserä on katsottava aivan liian päävät kansan harteilla, niin on näissä pe-
4582: vähäiseksi. Samaa voi sanoa myöskin mei- rusteluissa ehdotBttu mnodostettavaksi eri-
4583: TiiBtaina 19 p. s~ryskuuia.
4584: --------------
4585:
4586: koislaki, jolla on oletettu kartutettavau val- ja menoarviota käsitellessään. Täällä on
4587: tion varoja 500,000. Tämä vero nimitetään tosin merkitty jokin pieni erä työväen si-
4588: laiminlyömisveroksi, joka tarkoittaa sitä, vistys- ja taidelaitosten kannattamiseen,
4589: että veronmaksaja, joka ei ole määrätyssä vaan samalla myöskin tiedämme, että
4590: ajassa veronmaksukykyinen, joutuisi suo- maamme työväennäyttämöt ja yleensä tai-
4591: rittamaan sakkoa tästä syystä. Sensijaan delaitokset ovat saaneet kantaa mitä ras-
4592: huomaa täällä, että esilläolevassa tulo- ja kaimman taakan n. s. huviveron muodossa
4593: menoarviossa on huikeita summia otettu sen sijaan, että valtion taholta olisi tuettu
4594: sotalaitoksen ylläpitämiseen maassamme. työväen taideharrastuksia. Niinpä ehdot-
4595: Tiedämme, että tämä sotalaitos maassa, jos taisin, että sen sijaan että viime vuonna
4596: :sitä katselisi siltä kannalta, miltä kannalta työväen näyttämöliitolle on luovutettu
4597: tällaista laitosta olisi katseltava, ei ole so- 50,000, että tätä määrärahaa tuntu-
4598: tilaallisessa suhteessa sitä, mitä porvaristo vasti korotettaisiin. Samoin olisin sitä
4599: sille tahtoo asettaa. Siitä huolimatta tämä mieltä, että olisi otettava huomioon myös-
4600: laitos pyöreissä luvuissa nielee maamme kin työväenluokan ruumiillisen kulttuurin
4601: varoja 441,939,426 markkaa. Sitten samal- kohottaminen ja niinpä ehdottaisin, että
4602: la, niinkuin ed. Långström mainitsi, ohra- myös työväen urheiluliitolle myönnettäi-
4603: nalaitos on myös sellainen huomattava lai- siin avustusta. Urheilun hyväksi on merkit-
4604: tos, johon ensi vuoden menoarvioon on mer- ty 600,000 mk. Tätä summaa olisi tuntu-
4605: kitty 4,800,000 markkaa. En tahdo tätä lai- vasti korotettava työväen ruumiillisen kult-
4606: tosta käydä sen perusteellisemmin arvoste- tuurin kohottamiseksi ja tukemiseksi. Sit-
4607: lemaan, sillä jokainen rehellinen kansalai- ten on myös eräs tärkeä asia, joka tällä
4608: nen tietää, kuinka turmiollinen tällainen kertaa järkyttää huomattavasti kautta
4609: laitos on ja samalla kuinka vaarallinen ja maamme ja eritoten kaupunkipaikoissa ja
4610: turmiollinen tämä on koko työväestölle. sen keskuksissa työväestön mieltä. Se on
4611: Samoin on tähän talousarvioon otettu äärimmäinen asuntokurjuus. Kun täällä
4612: huomattava määrä suojeluskunnille, joka, on jo ennen tämän kysymyksen yhteydessä
4613: kun ottaa huomioon kokonaisluvun, mitä lausuttu tästä asiasta mielipiteitä, en siihen
4614: on katsottu tämän laitoksen tarvitsevan laajemmin puutu. Tuloarviossa on otettu 15
4615: esilläolevan tulo- .ia menoarvion perusteella milj. markan erä asuntokurjuuden lieven-
4616: vuoden 1923 ajalla, tekee pyöreissä luvuis- tämiseksi .ia asumusten rakentamiseksi ja
4617: sa 34,700,000 markkaa. Tämän saman suo- avustamiseksi valtion varoilla. Ehdot-
4618: jeluskuntalaitoksen turmiollisuuden myös- taisin, että tätä summaa myöskin tuntu-
4619: kin hyvin selvästi tuntee esim. maaseu- vasti korotettaisiin valiokunnassa. Samalla
4620: dulla asuva työväestö, kuinka tämä on rau- myöskin tiedämme sen tosiasian, että tä-
4621: hallisuudelle ja turvallisuudelle vaarallinen män kapitalistisen yhteiskunnan perusil-
4622: laitos, sillä onhan monia tapauksia, jolloin miä on työttömyys, eikä voida olettaa, et-
4623: nämä suojeluskuntahuligaanit ovat tunkeu- teikö se tule ilmestymään tavattoman räi-
4624: tuneet rauhallisten ihmisten asuntoihin keästi taas ensi talven aikanakin ja jo ensi
4625: yösydännä. Niinpä onkin nämä kolme ras- syksynä sen laajuus tulee luultavasti ole-
4626: kasta menoerää tässä tulo- ja menoarviossa, maan huomattavan suuri. Olisin siis sitä
4627: jotka äärimmäisen raskaasti lepäävät kan- mieltä, että määräraha, mikä on täällä tu-
4628: &amme harteilla. Nämä eri ryhmäin menot lo- ja menoarviossa ehdotettu työttömyys-
4629: tekevät pyöreissä luvuissa 481,434,226 kassoille, tuntuvasti korotettaisiin niillä
4630: markkaa. Tämä on sievoinen summa, ja voi perusteilla, että kunnilla olisi tilaisuus
4631: sanoa, että tämä ei ole maamme taloudelli- pyytää näitä varoja yleishyödyllisten töi-
4632: selle kehitykselle ja hyvinvoinnille mikään den järjestämiseksi työttömyyden sattues-
4633: välttämätön menoerä, vaan tämä on yleen- sa. Samoin voitaisiin näillä varoilla, val-
4634: sä maallemme hyvin turmiollinen. Sen si- tion toimenpiteestä, järjestää yleishyödylli-
4635: jaan huomaa tätä tulo- ja menoarviota tar- siä töitä. Niinpä ehdotankin, että tämä
4636: kastellessa, että kansan opetukseen on ehdo- määräraha korotettaisiin ainakin 300 milj.
4637: tettu vain 259,172,420 markkaa. Tämä ai- markkaan. Olen yleensä sitä mieltä, että
4638: nakaan ei ole mikään suuri menoerä verrat- tämä tulo- .ia menoarvio on liian toivehik-
4639: taessa näitä edellisiä. Tahdon vain mainita kaasti laadittu ja näin ollen olisi täällä
4640: muutamia seikkoja, mitä valtiovarainvalio- paljon supistamisen varaa. Käsitykseni mu-
4641: kunnan olisi otettava huomioon tätä tulo- kaan, on otettu liian huomattava määrä
4642: Tulo- ja 1m~moa>rvio vuod<ellie 1;g23. 87
4643: -------
4644:
4645: itäisen rajan suojelemiseen ja yleensä näitä tuksen tulo- ja menoarvioehdotus. Työttö-
4646: rajavartiostoja koskeviin menoihin, joten myyden ahdistamana ovat työläiset saaneet
4647: näitäkin voitaisiin tuntuvasti lyhentää. elää ankarissa olosuhteissa. Talleissa, kel-
4648: Toivoisin valiokunnan kiinnittävän huo- lareissa, jopa käymälässäkin on eräs 5-
4649: miotansa esittämiini seikkoi~in. henkinen perhe Turussa asunut. Ladoissa
4650: ja muissa maaseudun ulkohuoneissa asuu
4651: Ed. K a a r ne: Esilläoleva hallituksen suuret joukot kaupunkilaistyöläisten per-
4652: tulo- ja menoarvio on ilmeinen todistus heitä. Työläisten kokoontumis- lausunto-
4653: siitä, että tämän maan taloudellinen asema ja painovapaus on vainottu. Vankilat ovat
4654: on synkkä. Se yleispiirteinen kehitys, täynnä asujamia, joissa viruu tasavallan
4655: joka viimeisinä vuosina on tasa vallan bud- parasta työvoimaa. Ja ohrana pitää huo-
4656: jetissa esiintynyt niin räikeänä, on siinä len siitä, ettei vankilan asukkaista ole
4657: nytkin havaittavissa. Kun pääomalle käy puutetta. Nälkiintyneet koululapset kul-
4658: vaikeaksi suorittaa valtiotaloudellisia me- kevat repaleisina pitkiä koulumatkoja.
4659: noja, niin samalla verotaakka kasvaa ja Työläisten palkkoja ei säännöstellä lain
4660: valtio on pakoitettu vuosi vuodelta lisään- avulla kuten virkamiesten, vaan on heidän
4661: tyvässä määrässä kiskomaan pientuotta- porvarillisen diktatuurin alla vainottuna
4662: jilta .ia työtätekeviltä veroja. Piiäoman taisteltava hengissä pysyäkseen. Heidän
4663: täytyy auttaa pääomaa ja siilistää sitä, luottamusmiehiänsä vangitaan ja syyte-
4664: sillä kapitalismi ei voi järjest:iä tuotantoa tään valtiopetoksesta y. m. Ponnistuksista
4665: kaikkien eduksi, vaan ainoastaan lisäarvoa huolimatta työpalkat jäävät jälkeen elin-
4666: silmälläpitäen. Ja kapitalismilla on tässä tarve-, vaatetus- ja polttoainehintojen nou-
4667: kohden vain yksi keino, jonka avulla se susta.
4668: pyrkii entistä kehitystään jatkamaan s. o.: Voidakseen nykyistä kapitalistista jär-
4669: riistämällä yhä ankarammin pieneläjiä ja jestelmää tukea ja jatkaa, täytyy halli-
4670: niitä entistä lujemmin orjuuttamalla. tuksen yhä jatkaa häikäilemätöntä työ-
4671: 'Iämän tähden tarvitsee kapitalismi en- väen veroilla nylkemistä, aina tulitikuista
4672: nenkuulumattoman virkamiesliudan. Laa- alkaen kaikkiin välttämättömiin tarvik-
4673: jentunut luokkataistelu vaatii sen, silHi keihin saakka. Valtion menot, jotka 1885
4674: riistojärjestelmä nostattaa jaloilleen kaikki supistuivat noin 50 miljonaan, tekivät jo
4675: tästä kärsivät luokat. Näiden kurissapitä- vuonna 1913 pyöreissä luvuissa 160 mit-
4676: miseksi tarvitsee porvarillinen yhteiskunta .ioonaa. Nämä otettiin suureksi osaksi kai-
4677: aseistettuja joukkoja, joiden ylläpitäminen kenlaisilla välillisillä tuloilla sekä metsä-
4678: nielee vuosittain työläisten hiestä ja ve- ja rautatietuloilla. Välittömät verot tuot-
4679: restä koottuja työn tuloksia. Täten se pi- tivat noin 7 miljoonan vaiheilla vuosittain.
4680: tää kurissa luovan työn tekijöitä, samalla Suurin tuloerä oli silloinkin tulleista,
4681: synnyttäen sitä kurjuutta, mikä pakottaa joista 1913 kertyi 50 milj. markkaa. So-
4682: heittämään kapitalisteille tarpeellisen mää- dan aikana maailman kansainvälicen kau-
4683: rän kurjistuneita työläisiä valmiina myy- pan ollessa lamassa ne laskevat. Mutta jo
4684: mään työvoimansa hal vimmastakin hin- 1919 nousi tulleilla nylkeminen 238 mil-
4685: nasta. joonaan, tehden tänä vuonna 580 miljoo-
4686: Verorasitusten uhriksi joutuvat keski- llaa ja ensi vuonna aijotaan niillä kiskoa
4687: luokan alempi virkamiehistö ja työn va- 680 miljoonaa. Tähän tulee muutamia vä-
4688: rassa elävät pienyrittäjät, joita painavat lillisten verojen muotoja, joita ei ennen ve-
4689: paitsi välilliset- kohoavat tulli- y. m. ve- ropolitiikassamme ole tunnettu, kuten tu-
4690: rot, myöskin välittömät tulo- ja omaisuus- pakkavalmiste- ja tulitikkuvero. Vielä liit-
4691: verot. Alempipaikkaiselta virkamiehistöltä, tyy tähän eräänlaisia n. s. sekalaisia ve-
4692: jolle valtion leipä on tähän makka antanut roja, kuten huvivero ja n. s. leimavero.
4693: näennäisen turvan työkyvyttömyyden ja joka jälkimmäinen tekee köyhille kaiken-
4694: vanhuuden päivien varalle, loppuu hiljal- laisten virastojen .ia oikeuksien käytön mel-
4695: leen velkaantumisen, eläkkeiden vähene- kein mahdottomaksi. Eritoten sosialisti-
4696: misen takia tämäkin etu. Yhtä kurjaan seen työväenpuolueeseen lukeutuvilta työ-
4697: asemaan joutuu maataomistava pienvilje- läisiltä, joita oikeuslaitoksissa tuomitaan
4698: lijäin luokka. hurjiin rangaistuksiin ja joista sitten on
4699: Mutta eritoten nälkää ja kurjuutta työ- ehdottomasti valitettava korkeimpiin oi-
4700: väestölle merkitsee tämä esilläoleva halli- keuksiin, kiskotaan täten suuria summia.
4701: 88
4702:
4703:
4704: Ja lunastettaessa ohranan monikymmensi- viime istunnossa ehdotettiin 96,000 mar-
4705: VUISia tutkintopöytäkirjaotteita, jotka kan vuosituloja, suorittamaan saman sum-
4706: usein ylipäänsä sisältävät paljasta pötyä man kuin mainrttu työläisperhekin. Sa-
4707: ja näiden toimettomien loiseläjien turhan- moin muut liikemiehet, keinottelijat ja
4708: päiväisiä loruja, sukuselvityksiä melkeinpä suurpääomaiit omistajat. Mikä huutava
4709: sylikuromista alkaen, niin saavat työläiset vääryys! Kun tämän lisäksi kaikenlaisilla
4710: tälläkin tavalla uhrata varojaan huikeat veroilla nyljetty työläinen, joka saa tais-
4711: summat. Näitä viimeksimainittuja veroja tella nälän ja puutteen alla ilman asun-
4712: aijotaan koota ensi vuonnakin: tupakka-, toa, näkee toisella puolella rikkaiden pa-
4713: tulitikku- ja leimaveroa yhteensä 242 mil- latseissa elävien inhottavien keinottelijoi-
4714: JOOnaa. den, jalokivillä varustettujen rosvojen, hil-
4715: Se yhteinen veromäärä, jonka porvaristo littömän ylellisyyselämän, joiden hyväksi
4716: tällä tavalla suuremmaksi osaksi työntää hänen täytyy aamusta iltaan asti ahertaa"
4717: yhteisen työtätekevän kansan niskoille ja kärsiä, niin vihansa tätä kapitalistista
4718: maksettavaksi, tekee jo tänä vuonna noin yhteiskuntaa kohtaan tulee yhä suurem-
4719: 865 miljoonaa markkaa ja tulevana vuonna maksi. Tämän tähden täytyy ohranan
4720: 923,500,000 mk. kulkea kuten kiljuva jalopeura etsien saa-
4721: Kun lopuksi kuitenkaan ei mitään ar- lista. Suojeluskunta-, ohrana- ja poliisi-
4722: voja saada muusta kuin luovasta työstä, voimia on lisättävä, sotatilalaki laadittava,
4723: niin tähän luovaan työhön kiinnitetyt kan- ettli tiukkana hetkenä voidaan tehdä en-
4724: salaiset saavat lopulta maksaa kaiken, jo- tistä parempi ,puhdistus".
4725: ten voimme ymmärtää minkälainen taakka Suomen Sosialistisen 'l'yöväenpuolueen
4726: tästä tulee köyhälistön kannettavaksi. perustajat eivät tahdo työväen riistopoli-
4727: Mutta täten lopulta kapitalismi saavuttaa tiikkaan myötävaikuttaa, vaan me tulemme
4728: tässäkin mawssa kohdan, joss'a se joutuu kaikissa tilanteissa vaatimaan tulli- ynnä
4729: yhä sekasortoisempaan asemaan, sillä yk- muiden välillisten verojen poistamista ja
4730: sistään välittömät verot tekevät ensi kaikkinaisten verojen siirtlimistä suuromis-
4731: vuonna 4 71,585,000 markkaa. tajain suoritettavaksi, pienviljelijäin va-
4732: Tämän lisäksi on vielä toisiakin veroja, pauttamista tilojensa lunastusmaksuista
4733: iotka vaativat työläisiltä ehkä vielä enem- sekä suojeluskunta-, ohrana- ja sotalaitok-
4734: män, nimittäin kunnallisverot, jotka porva- silta kieltämään varat ja vaatimaan niiden
4735: risto tyytyy ottamaan aina suoranaisina ve- lakkauttamista. Asuntokurjuuden lieventä-
4736: roina. Nämä verot vievät jo muutamin pai- miseksi, riittävän työttömyys-, leskien ja
4737: koin yli 10 % työläisten palkasta. Vuonna orpolasten avustuksen järjestämiseksi sekä
4738: 1920 nousi tässä maassa kaupunki- ja maa- työväen valistamiseksi vaadimme paljon
4739: laiskuntien yhteinen veroina kannettu ra- suurempia summia kuin mitä tässä tulo-
4740: hamäärä kaikkiaan pyöreissä luvuissa noin ja menoarviossa on niitä varten joko vä-
4741: 280 a 290 milj. markkaan. Vuonna 1914 hän tai ei ollenkaan varattu.
4742: se oli vielä siinä 30 milj. markan vai-
4743: heilla. Ed. B r y g g a r i: Minä pyydän ensm-
4744: .Jos esimerkin vuoksi ajattelemme työ- näkin ilmaista, että yhdyn ed. Huttusen
4745: läistä, joka nykyään nauttii palkkaa 1,000 lausuntoon siinä kohdassa, että tämä tulo-
4746: mk. kuukaudessa, saa maksaa kunnallisve- ja menoarvio on taantumuksen menoarvio.
4747: roa esim. Turussa yli 1,200 markkaa vuo- Tästä aivan ilmeisesti käy ilmi, kuka sen
4748: situlostaan, samalla kun muut verot ja on valmistanut. Siitä käy selville, että sen
4749: asunnon vuokra yhä kohoavat, niin pitäisi on valmistanut virkamieshallitus. Me tun-
4750: huomata, ettei veroruuvi siedä enään ko- nemme Suomen virkamiehistön, että se on
4751: vin suurta kiertämistä. .Jos kaupunkilais- ollut tahdoton pääoman määräysvallan alai-
4752: työläinen, jolla on 5- a 6-henkinen perhe nen palvelija ja on ollut luonnollista, että
4753: huollettavanaan, saa ede'llämainitun vuosi- se on tässä menetellyt oikeistopyrkimysten
4754: palkan, niin joutuu hän ansaitsemastaan mukaisesti, että siltä kaikilta kohdiltaan,
4755: summasta suorittamaan valtiolle, kunnalle mikäli asia koskee kansan pohjakerroksia,
4756: ja kirkolle välillisinä ja välittöminä ve- sivistystasoa ja tuotannon kohottamista, nii-
4757: roina noin 3 å 4,000 markkaa vuodessa. hin ei ole riittänyt varoja. Mutta kun ovat
4758: Esimerkiksi tulliveroihin nähden joutuvat tulleet kysymykseen sotilasmenot, virka-
4759: sellaiset virkamiehet, joille eduskunnan miestel} palkkojen lisäys, ohranalaitoksen
4760: Tulo- ja lllenoaxvio v.ll.Odelle 1!923. 89
4761:
4762: säilyttäminen, näihin täytyy lisätä ehdot- porvarit säilytettävän nimenomaan siitä
4763: tomasti menoja. Tämä jos mikään minun syystä, että niitten avulla kyetään säilyt-
4764: nähdäkseni on ilmaisemassa, kenenkä muo- tämään Suomen itsenäisyys, sen tulevai-
4765: dostama tuo tulo- ja menoarvio on. Sen jäl- suus. Me sosialidemokraatit emme katsele
4766: keen kun tulo- ja menoarvio on tullut tä- asioita tältä kannalta. Me käsitämme, että
4767: män eduskunnan tietoon, minä rohkenisin jos minkä maan olemassaolo rakentuu ai-
4768: olla sitä mieltä, että Suomen yksikamarisen noastaan pistinten varaan, niin se ennem-
4769: eduskunnan enemmistö ei voi mennä täl- min tai myöhemmin tulee kaatumaan. Mi-
4770: laisen tulo- ja menoarvion taakse. .Jos se nä viittaan tässä suhteessa uudestaan Sak-
4771: sille tielle lähtee, se tietää myöskin seu- saan ja Venäjään. Molemmat olivat sotilas-
4772: rauksia, jotka eivät ole tälle maalle edulli- valtoja, molemmiss·a maissa käytettiin mah-
4773: set. Ne muodostuvat sille turmiollisiksi. dollisimman suuret määrät juuri aseellisiin
4774: Haluaisin tämän johtopäätökseni perus- tarkoituksiin muka valtakunnan itsenäi-
4775: tella tulo- ja menoarvion · valoss'a. Täällä syyttä ja tulevaisuutta turvaamiseksi. Mut-
4776: on mainittu jo useasti valtion vakinaisten ta mikä oli tulos? Kyettiinkö pistinten no-
4777: tulojen summa, joka tekee yli 2 miljaardia. jalla näitten valtakuntien tulevaisuutta ja
4778: Mutta täällä ei ole mainittu tarpeeksi huo- itsenäisyyttä säilyttämään? .Jokaisen täy-
4779: mattavasti sitä tulojen osaa, mikä muodos- tynee myöntää, että näitten valtioitten
4780: tuu välillisinä tuloina. Välillisten tulojen vallassaolevan luokan lyhytnäköinen po-
4781: sareke on sivuilla 3 ja 4. Siinä on sanottu, litiikka., jota ne harjoittivat luottamalla
4782: että tuontitullit tekevät 655 milj. mk., sii- asemahtiin, se on juuri johtanut näitten
4783: hen lisäksi tupakka-, tulitikku- ja leima- valtioitten itsenäisyyden tuhoutumiseen ja
4784: vero. Nämä yhdistettynä tekevät 897 milj. nämä maat, kuten Venäjä ja ennen kaik-
4785: markkaa, joka summa verrattuna valtion kea sen vallassaoleva luokka, saa syyttää
4786: kokonaistulojen määrään tekee yli 1/3 vaki- omaa sokeuttaan siitä, että ne ovat käyt-
4787: naisten tulojen määrästä. Minä toivoisin, täneet valtion taloutta siinä muodossa,
4788: että tämän eduskunnan enemmistö rohke- että sen oma,isuut.ta on käytetty hyö-
4789: nisi irtautua siltä tieltä, jota kulkemalla dyttömiin .ia vahing-ollisiin tarkoituksiin,
4790: joutuivat peri:katoon sellaisetkin valtakun- ei kohotettu tuon kansan tietotasoa, ei ko-
4791: nat kuin Venäjä, Kiina y. m. Se on hy- hotettu teollisuutta korkealle ja siten saa-
4792: vin helppoa hypätä siitä yli, josta aita on tettu Yaltiotaloutta terveelle pohjalle. Sen
4793: matalin, nim. siirtää valtioverotus kulutus- sijaan suojeltiin rappeutunutta teollisuutta
4794: veron muodossa kulutustarpeille, mutta eri suojelustulleilla ja valtakunnan rajoja, noi-
4795: asia on, mitä se vaikuttaa kansantaloudel- ta markkina-alueita miljoona-armeijoilla.
4796: lisesti katsottuna kansan terveeseen tule- .Ja kun tuon suojelustullin muuri murtui,
4797: vaisuuteen. Minun mielestäni ei ole mitään oli seurauksena, että teollisuus sekä valtio-
4798: oikeusperustetta olemassa välillisten vero- mahti hävisivät kutakuinkin mitättömiin.
4799: tusmuotojen säilyttämisellä. Sen puolusta- Samanlainen ilmiö on mainittava myös
4800: miseksi tuodaan yleisemmin kaksi pääpe- Saksaan nähden, mikäli asia koskee ase-
4801: rustetta, nim. että on mahdotonta siirtyä mahtia. Mutta siitä huolimatta, vaikka kä-
4802: välittömiin veroihin, joilla voitaisiin saada den ulottuvilla on tällaisia todisteita nähtä-
4803: valtion menot peitetyiksi .•Ta toinen seikka, vissä, lähtee Suomen porvaristo ja sen etu-
4804: että ta}ldotaan suojelustullien avulla suo- jen valvojana virkamieshallitus muodosta-
4805: jella kotimaista teollisuutta ja kohottaa se maan tulo- ja menoarvion, josta käy ilmi
4806: muka kilpailukykyiseksi. Nämä käsittääk- samanlainen kuva, samanlainen tarkoitus,
4807: seni ovat ne kaksi pääperustetta, joilla läh- mitä näitten romahtaneitten maitten halli-
4808: detään välillistä verotusmuotoa puolusta- tusten valtiovarain käytöstä mainitsin. Suo-
4809: maan . .Jos tarkastelee tuota ensimäistä väi- .ielustullijärjestelmässä haluaisin mainita
4810: tettä, että nim. ei voitaisi saada sitä sum- ;vhden esimerkin erä11n henkilön lausumana,
4811: maa karttumaan välittöminä veroina, mitä jota Suomen porvaristo ja Suomen kommu-
4812: tarvitaan, niin ovatkohan sitten välttämät- nistit vihaavat, nim. Oskari Tokoin. Hän
4813: tömiä kaikki ne menot, mitä nykyises.sä val- sanoo suojelustulleista kirjassaan ,Maa-
4814: tion budjetissa ilmenee. Minun nähdäkseni talouskysymys", että ne ovat kiinalaisen
4815: ei. Onhan siellä yhtenä huomattavana me- kosto. Kiinalaisen kosto on sellainen, että
4816: noeränä sotalaitos, suojeluskunnat ja val- jos hänellä on vihollinen, niin hän menee
4817: tiollinen poliisi. Näitä laitoksia sanovat ja hirttää itsensä vihollisen ovenripaan, sen
4818: 12
4819: 90 Tiistaina 119 'P· syyskuuta.
4820: - - - - - - - - - - - - - - - - ' - - - ~ ---~·---~~~-~~
4821:
4822: asunnon ulkopuolella, silloin kun tuo vi- lJUolen tutkiakseen ja antaisi siitä Tie- ja
4823: hollinen on nukkumassa. Samoin tekee se Vesirakennusten ylihallitukselle sellaisen
4824: hallitus, joka lähtee suojelustulleilla suoje- huomautuksen, että tässä muodossa valtio-
4825: lemaan kotimaista teollisuutta, luullen että varain käyttö ei vastaa tarkoitustaan.
4826: se siten kohottaa sen tuotanto- ja kilpailu- Kun Tie- ja Vesirakennusten ylihallituk-
4827: kykyä, vaan se päinvastoin suojelee sen sen taholta valvotaan tässä muodossa val-
4828: rappiolla säilymistä sekä estää sen tervettä tiovarojen käyttöä, on luonnollista, että sa-
4829: kehitystä. On luonnollista, kun tälle tielle massa suhteessa myöskin harkitaan niitä
4830: on hallitus lähtenyt tulo- ja menoarviossa, työmaita, joita kulloinkin alotetaan. Yksi
4831: niin silloin täytyy lisätä mahdollisimman sellainen harkinnan tulos on se rakennus-
4832: suureksi budjetissa vankilan-, sotalaitos- ja työ, joka alotettiin Haapamäen-Jyväsky-
4833: poliisimenot; sensijaan sosiali poliittisiin län välisellä radalla. Siihen käytettiin mil-
4834: uudistuksiin ei näy riittävän enään varoja. joonia ja nyt vasta jälkeenpäin on huomat-
4835: Se on kai kunniaksi itsenäiselle Suomelle, tu, että se on ollut harhaliike. Aikui-
4836: että täällä asuu ullakoissa osa kansalaisia. semmin ei ollut muka tämä mahdollista
4837: Eiköhän sosialipoliittisiin tarkoituksiin oli- huomata. Ja sikäli kuin minulla on ollut
4838: si sittenkin edullisempi käyttää varoja kuin tilaisuus tutustua rautatiesuunnitelmaan,
4839: n.'iihin mainitsemiini hyödyttömiin tarkoi- niin on tämä rakennustyö unohdettu myös-
4840: tuksiin. Niitten seuraukset asuntopula y. m. kin tämän suunnitelman ulkopuolelle. Minä
4841: aiheutuvat . siis väärästä politiikasta. En en tiedä, onko tämä ollut valtiotalouden
4842: halua yksityiskohtaisemmin lähteä rinnas- edun mukaista ja onko se edelleen sitä, että
4843: ta.maan sivistyspuolta, joka on täällä tu- .Jyväskylään saakka kulkee puolta suurem-
4844: lo- ja menoarviossa mainittuna opetusminis- pi lasti ja siitä täytyy lähteä kaksi junaa
4845: teriön menohaaraan kuuluvana osana, sillä kuljettamaan samaa lastia eteenpäin, että
4846: siitä on tilaisuus aikanaan tuoda esille aja- on tehty pitkä matka tunnelia, penkereitä
4847: tuksensa. Sen sijaan haluaisin kulkulaitos- .ia siltoja, jotka jätetään muinaismuseoon,
4848: ja yleisten töitten ministeriöön kuuluvan joka on aiheutunut harkitsemattomuudesta.
4849: hallinnonhaaran mainittuun osaan kajota Tätä tulo- ja menoarviota vastaan voitaisiin
4850: yhdeltä puolen. Se tapa, joilla tie- ja vesi- tehdä huomattavassa määrässä muistutuk-
4851: rakennusten ylihallitus valvoo rautatiera- sia, mutta lähetekeskustelussa se nyt lienee
4852: kennusten teettämistä, on suoranaista val- tarpeetonta. Haluaisin sen sijaan kiinnit-
4853: tiovarojen tuhlausta. Nykyisin rakenteilla- tää huomiota siihen, mitä täällä ed. Ikonen
4854: olevia rautateitä on tehty jo vuosikaupalla, mainitsi, että maatalousopTJilaitokset ja
4855: mutta ne valmistuvat liian hitaasti. Nämä neuvontatyö ei ole 1JUolue-, vaan koko kan-
4856: rakennuksenalaiset työmaat ovat muodos- saa koskeva kysymys. Minä olen Keski-
4857: tuneet ei todelliseksi rautatien rakennuk- Suomessa kulkenut useassa kylässä .ia en
4858: seksi, vaan eläkepaikaksi noille mestareille ole saanut tietooni, olisivatko nämä agro-
4859: ja insinööreille. Tästä e11äkohdasta ovat noomit tai muut neuvojat käyneet niitten
4860: rautatien rakennustyöläiset pitempänä aika- TJieneläjäin luona, jotka todellakin neuvoja
4861: jaksona tehneet valituksia, että jos milloin tarvitsisivat. Kun katselee sitä toimintaa
4862: kerran ryhdytään työtä teettämään, se tee- siinä valossa, miten erinimiset maatalous-
4863: tettäisiin valmiiksi ja silloin, kun se on seurat ovat toimineet, niin ainakin tähän
4864: valmistettu, silloin olisi siitä lJOistetta va saakka se on ollut 1JUoluekysymyksenä. Hän
4865: sekä työläiset että herrat. Mutta näin ei ole pelkäsi, että mahdollisesti tuo valtiovarain-
4866: menetelty. Sen sijaan pidetään pari kolme valiokunta hhtee varaamaan työttömille ja
4867: miestä mestarilla työssä. Mestarit viljele- asuntotarkoituksiin varoja, ja ehkäTJä olisi
4868: vät maata ja harjottavat sivuelinkeinoja edistysmielisyydessään valmis kieltämään
4869: nauttien täyttä 11alkkaa valtiolta. Ja näihin tarkoituksiin varojen käytön, ellei
4870: kun tulee kysymykseen yleisten töitten saisi tälle maatalousopTJilaitokselle tarpeek-
4871: teettäminen, niin mahdollisesti silloin vii- si suurta summaa. Mutta mihinkähän jou-
4872: tataan tulo- ja menoarviossa ilmeneviin dutaan silloin, jos työttömyydelle ja asun-
4873: määriin, että on käytetty niin suuria sum- tokysymyks·elle ei omistettaisi huomiota ja
4874: mia noihin tarkoituksiin, mutta ei ole tah- onko näille liian nal.ion tässä maassa omis-
4875: dottu arvioida, mitä noilla summilla on saa- tettu huomiota? Minun mielestäni liian vä-
4876: tu aika'1n. Tässä minä toivoisin, että valtio- hän. Hävettävän vähän.
4877: varainvaliokunta ottaisi erikoisesti tämän Minä haluaisin yhtyä siihen ajatukseen,
4878: Tulo~ j.a 1menoa:rvio vuodelle 1i9123. 91
4879: ------------~---~---
4880:
4881:
4882:
4883:
4884: minkä täällä ensimäisen puheenvuoron viivattu tämä tosiasia, kun täällä on pu-
4885: käyttäjä, muistaakseni ed. Ryti, mainitsi, huttu niin paljon näistä menoeristä, jotka
4886: että suu on laitettava säkkiä myöten. Ja se käsittävät sotalaitoksen, valtiollisen polii-
4887: edellyttäisi mahdollisimman huomattavia sin ja järjestyspoliisin ja vielä neljänneksi
4888: muutoksia valtiotalouden hoidossa. Ensi- suojeluskunnat. Nämä jo yhteisesti muo-
4889: mäinen muutos olisi se, että me luopuisim- dostavat niin satumaiset summat ja meno-
4890: ille siitä sotahumalasta, minkä vallassa on erät että eikö voitaisi sentähden jo ruveta
4891: tähän saakka oltu. Toinen huomattava näi,tä menoeriä supistamaan taikka suu-
4892: muutos olisi se, että virkamiesmenoja mei- rimmalta osalta kokonaan poistamaan. Ja
4893: dän täytyy saada tavalla tai toisella supis- tämä menoarvio, kuka on tosiaan tällaisen
4894: tumaan. Kolmas olisi se, että kotimainen voinut laatia, ylimieliseen tuhlaukseen
4895: teollisuus, ennen kaikkea maanviljelys olisi käytetään kanf'an varo.ia, että eikö voitaisi
4896: saatava ei ainoastaan täällä puheessa kan- tosiaankin maan taloudellisen tilan paran-
4897: natetuksi, vaan kohotetuksi todellisuudessa. tamiseksi niitä käyttää toisella tavalla.
4898: Mutta minä pelkään, että silloin kun tulee Täällä ei ole painostettu niinkuin minä
4899: kysymykseen viljelemättömien maiden vil- olisin odottanut talonpoikaisväestön puo-
4900: jelykseen saattaminen, niin ne, jotka ovat lelta että tosiaankin käydään karsimaan
4901: täällä käyttäneet edistysmielisiä puheita, tällaista tuhlausta mitä on täällä ilmen-
4902: ne tulevat asettumaan näitä toimenpiteitä nyt. Sillä jos me katselemme niitä raivaa-
4903: vastaan. mattomia erämaita mitä tosiaankin maas-
4904: Edelleen haluaisin mainita, että tämän samme löytyy paljon, ja jos me ottaisimme
4905: kansan tietotaso täytyy saada kohoamaan. murto-osankaan tästä valtion menoerästä,
4906: Silloin kun on teollisuus korkealla, samoin minkä nielee tosiaankin tämä neliryhmäin
4907: kansan tietotaso, silloin emme ole enää sa- laitos kuten on mainittu, nimittäin sotalai-
4908: massa suhteessa kulkemassa perikatoa kohti tos, poliisi, keskuspoliisi ja suojeluskunnat,
4909: kuin nykyinenkin tulo- ja menoarvio todis- jos murto-osalla näistä summi8ta raivattai-
4910: taa nimittäin velkataloutta harjoittamalla. siin veto-ojia meidän soissamme, joita eri
4911: Ja se maa, se kansa, joka kykenee kohotta- -paikois~a maassamme löytyy, suurissa vil-
4912: maan teollisuutensa kilpailukykyiseksi, kor- jelyskel poisissa soissa, niin eiköhän silloin
4913: kealle tasolle tietonsa, sellainen kansa säi- meidän kansantaloudellinen tilamme olisi
4914: lyttää myös itsenäisyytensä kansakuntien
4915: toinen. Minä toivoisin lyhyesti, että talon-
4916: joukossa, sellaisessa kansassa voidaan sil-
4917: loin myöskin ne äärimmäisyydet, mitä nyt poikaisväestö, sen edustajat tässä laitok-
4918: ilmenee, yksilöiden ylellisyys ja joukko- sessa, kävisi yhdessä meidän vasemmiston
4919: kurjuus poistaa, sellaisessa ,maassa vasta kanssa tätä periaatetta tukemaan, että koe-
4920: tuntee työläinen asuvansa niiden oikeuk- tettaisiin jo ruveta poistamaan niitä syitä,
4921: sien, niiden ehdottomasti sille kuuluvain joita tosiaan täällä todistellaan, että nämä
4922: oikeuksien puitteissa, mitkä kulttuuriaika- mainitut laitokset ovat välttämättömiä ja
4923: kautena ja itsenäisessä maassa jokaiselle tarpeellisia olemas'sa. Niitä ei suinkaan
4924: yksilölle kuuluvat. poisteta sillä, että näitä laitoksia yllä-
4925: pidetään ja niitä kannatetaan, vaan täy-
4926: i:yy saada kouraantuntuvampia reformeja.
4927: Ed. Myllymäki: Minä luovun. (Keskustasta: ,Yleinen hulina"). No, jos
4928: sitäkin halutaan, sitä on joltakin taholta
4929: Ed. Koivisto: 'l:'äällä on puhutt~ yritetty sitä hulinaa panna, mutta järke-
4930: tulo- ja menoarviosta JO useammassa en vämpi osa työtätekevää väestöä tässä
4931: äänilajisPa. Mutta puuttumatta varsinai- maassa ei ole tarttunut siihen koukkuun.
4932: sesti tämän tulo- ja menoarvion yksityis- Sitä kyllä koetetaan provoseerata puolelta
4933: kohtaiseen käsittelyyn, minä pyytäisin jos toiseltakin. No niin, minä ehdottaisin
4934: täällä eritotenkin keskustalta kysyä kai- lyhyesti, että nämä kysymyksessäolevat
4935: ken totuuden nimessä, että mihinkä päät- sotilasmäärärahat, että ne pyyhittäisiin
4936: tyy tämä tällainen valtiovarojen tuhlaus, suurimmalta osalta kokonaan pois tai tämä
4937: mitä juuri tämä kysymyksessäoleva bud- laitos tarpeettomana lakkautettaisiin. Sa-
4938: jetti nykyään osoittaa? On nimittäin niin maten ohrana ja suojeluskunnat. Silloin
4939: että minä olisin odottanut että sieltä ta- me voisimme varata näistä varoista sille
4940: holta olisi huomattavammalla tavalla alle- luokalle, joka tosiaankin on sen tarpeessa,
4941: 92 Tiistaina 119 p. SJYyskuuta.
4942:
4943: nimittäin niille yhteiskuntaluokille jotka nats framställningar i saken, likväl utan
4944: työskentelevät valtion palveluksessa, sillä något positivt resultat. Vid 1920 års riks-
4945: nämä luokat ovat verrattain lapsipuolen dag petitionerades om åtgärder för inrät-
4946: asemassa varsinkin valtion laitoksissa ole- tande av läroanstalter för havsfiskare.
4947: vat alemmat palvelijakunnat ja pienet vir- Statsutskottet inhämtade agrarutskottets
4948: kamiehet. Pitäisihän teidän huomata siUi utlåtande om petitionen och beslöt föreslå
4949: kylvöä, minkä se siellä synnyttää. Siellä för riksdagen till godkännande ett utta-
4950: on tehty puhdistusta puhdistuksen perässä lande, i vilket yrkades att regeringen skulle
4951: niissä laitoksissa, mutta se huomaa, jolla gå i författning om att i sinom tid inlämna
4952: on tarkka silmä, että tämä puhdistus niissä till riksdagen proposition angående fiskeri-
4953: laitoksissa versoo kahta voimakkaammin. undervisningens ordnande på bestående
4954: Mikä on syy siihen? Syy on siihen selvä, grund samt i händelse denna proposition
4955: että se on tämä nälkä ja onnettomat olot, icke skulle bli färdig inom år 1920, så
4956: jotka siihen juuri ovat suurimpana syynä. skulle regeringen gå i författning om att
4957: Me huomaamme että tämä politiikka mikä anslag skulle intagas i budgeten för an-
4958: tosiaankin oikeiston taholta on ajettu, se ordnande av provisorisk undervisning för
4959: on sen politiikan tulosta, me huomaamme, havfiskare i samband med en svensk och
4960: että työtätekevä väestö on selviytynyt en finsk folkhögskola. Detta statsutskot-
4961: tässä maassa näkemää~ oikeastaan mistä tets förslag godkändes av riksdagen. När
4962: on lopullinen kysymys. Ja niinollen minä man nu ser efter, huru regeringen verk-
4963: toivoisin, että nämä asiat, kun ne tulevat ställt detta riksdagens beslut, finner man,
4964: valtiovarainvaliokuntaan, että ne otettai- att riksdagens avsikter i mycket ringa
4965: siin siellä sen pohdinnan alaisiksi, joka grad vunnit regeringens intresse. För det
4966: tosiaankin tällaisille menoerille olisi ko- första hava vi tills dato icke hört någon-
4967: vin suotavaa ja laitettaisiin tosiaan tosi- ting om att en proposition i ärendet skulle
4968: oloja vastaavampi tulo- ja menoarvio. En cns förberedas av regeringen, oeh beträf-
4969: saata olla mainitsematta tuota kun muis- fandc anordnande av provisorisk undervis-
4970: tetaan nimittäin sitä summaa, mikä silloin ning för havsfiskare har regeringen vis-
4971: kuin Suomi oli Venäjän vallan yhteydessä, serligcn infört anslag för ändamålet i bud-
4972: kun piti maksaa ne 12 sotamiljoonaa Ve- geten, men detta är så knappt tillmätt, ati
4973: nä.iälle. Mikä elämä ja mikä tyytymättö- man därmed icke kan åstadkomma någon-
4974: myys ja mikä ääni oli silloin oikeistolehdis- ting, som ens närmelsevis skulle stå. i
4975: sä. Nyt ei puhuta mitään, vaikka summat överensstämmelse med de avsikter, som
4976: ovat monin verroin suuremmak. Että tosi- riksdagen hyste, då den fattade sitt beslut.
4977: aankin täytyy odottaa, että järkevää ja joh- I statsförslaget för senaste år fanns för
4978: donmukaista politiikkaa, niin silloin on toi- ändamålet intaget en summa av 30,000
4979: vo, että jotakin ehjää kokonaista voitaisiin mark, och i budgeten för 1923 finnes ut-
4980: meidänkin maalle ja kansalle saada. ,Ja talat under 7 mom., att, då en folkhögskola
4981: näillä evästyksillä toivoisin lyhyesti tämän hittills haft ett anslag av 5,000 mark för
4982: asian valtiovarainvaliokuntaan, mutta ko- anordnande av undervisning för havsfis-
4983: konaan uusille perusteille siellä laaditta- kare, detta anslag numera blir onödigt,
4984: vaksi. sedan havsfiskarenas skolfråga blivit ord-
4985: nad på sätt, som i följande mom. omnäm-
4986: Ed. Öste r h o 1m: Jag anhåller att få ' nes. När man emellertid ser efter i föl-
4987: fästa riksdagens, och särskilt statsutskot- jande mom., finnes där alls ingenting sagt
4988: tets, uppmärksamhet vid ett allmänt in- om havsfiskarenas skolfråga. Av förbi-
4989: tresse, som enligt min mening blivit på ett seende har här tydligen någonting bortfal-
4990: obehörigt sätt förfördelat i regeringens lit ur motivei'ingen. Vid närmare efter-
4991: budgetförslag. J ag syftar på det anslag, forskningar finner man, att regeringens
4992: som är upptaget i 11 huvudtitelns kap. 11 avsikt är, att nu skulle anvisas 60,000
4993: för fiskeriundervisningen. Med den saken mark, som skulle fördelas mellan en finsk
4994: förhåller det sig i korthet på följande sätt. och en svensk folkhögskola. Fiskeristy-
4995: Sedan lång tid tillbaka ha stora ansträng- relsen, som bedrivit denna sak med stori
4996: ningar gjorts för att få till stånd en un- intresse, har utarbetat program för un-
4997: dervisning för havsfiskare i Finland. Till dervisningen, träffat avtal med tvänne
4998: regeringen ha vid olika tillfällen inläm- folkhögskolor, den ena i Vederlax, den
4999: Tulo- ja IIllenoall'vio vu,Qde.Jl.e 119213. 93
5000:
5001:
5002: andra i Pernå, fastställt arbetsprogram Ed. S w en t o r z e t s k i: Kun valtion
5003: och utgiftsstat o. s. v. Alla dessa åtgärder budjetti tulevalle vuodelle on joutunut
5004: hava emellertid vidtagits i överensstäm- taas eduskunnan käsiteltäväksi, niin tuntee
5005: melse med ett program, som skulle kräva jokainen meistä, mikä laajakantoinen mer-
5006: 60,000 marks årligt anslag för varje skola kitys tällä asialla on. Valtion tulo- ja me-
5007: samt ett lika stort belopp för grundlägg- noarviohan on juuri se asia, jota varten
5008: ningskostnader. Regeringen vill emeller- valtiopäivät pääasiallisesti kaikkialla ko-
5009: tid bevilja endast 30,000 mark om året och koontuvat. Tämä asia tulee päiväjärjes-
5010: ingenting i grundläggningskostnadcr. Det tykseen joka vuosi, muodostaen niin sa-
5011: måste redan nu utsägas, att, om riksdagen noaksemme lainsäädännöllisen selkärangan
5012: godkänner regeringens förslag, så har tan- koko valtion taloudelle ja finanssipolitii-
5013: ken på en tillfredsställande yrkesundervis- kalle. Senvuoksi on luonnollista, etteivät
5014: ning för havsfiskare, hela detta strävandc, edustajat tavallisesti voi olla lausumatta
5015: som i riksdagen vunnit erkännande och un- niitä evästysajatuksia, joilla valtion tulo-
5016: derstöd, blivit i grund förfelat. Ingenting ja menoarvio saatetaan asianomaiseen va-
5017: kan, som sagt, åstadkommas med de knappa liokuntaan, tällä kertaa valtiovarainvalio-
5018: anslag, som regeringen nu föreslår. Jag kuntaan.
5019: vill eriura om att en skola, sådan som riks- Minä en aijo tässä yhteydessä kosketella
5020: dagen ville få till stånd, icke kan upprätt- sitä budjetin puolta, josta itse numerot ja
5021: hållas utan vetenskapligt utbildad lärar- summat puhuvat kansalle jokseenkin sel-
5022: personal, att om man vill befordra kun- vää kieltä. En aijo tällä kertaa puhua
5023: skapen i båtbyggnad, så behövas härför åt- niistä konkreettisistakaan ehdotuksista,
5024: skilliga kostsamma anordningar. För un- joita kyllä ehtii tehdä tulo- ja menoarvion
5025: dervisningen i användningen av motorer, varsinaisen käsittelyn aikana ja josta
5026: som i våra dagar spela en stor roll i havs- täällä on jo tämänpäivän istunnon aikana
5027: fisket måste inköpas en båtmotor, och för kylliksi ja riittävästi mainittu. Tarkoituk-
5028: annat undervisningsmaterial behövas avse· seni on lausua muutamia ajatuksia valtion
5029: varda belopp. Om den finska och svenska budjetista yleensä.
5030: folkhögskolan skola kunna få till stånd Suhtautuminen valtion budjettiin voi
5031: en undervisning, som i någon mån över- olla erilainen riippuen siitä, kuka esiintyy
5032: ensstämmer med riksdagens avsikter, be- sen arvostelijana ja tästä johtuu että sa-
5033: höva dessa skolor ett anslag av 60,000 man budjetin arvostelijain joukossa löytyy
5034: mark för grundläggningskostnacler och ett aina optimisteja ja pessimistejä. Itse opti-
5035: årligt anslag till lika stort bclopp, såsom mismikin saattaa usein olla ,virallista" laa-
5036: också fiskeristyrelsen föreslagit för rege- tua. Tällaista virallista optimismia bud-
5037: ringen. jettiin nähden potevat etupäässä budjetin
5038: Jag vädjar därför till riksdagen, att den laatijat ja esittelijät itse, joita nähtävästi
5039: ville fasthålla vid sin ståndpunkt i denna ei enään penkeillä ole. Ja tämähän on ai-
5040: fråga och möjliggöra en tillfrcclsställande van luonnollista, smä jokainen luulee, että
5041: fiskeriundervisning. Finnes clet verkligen hänen käytettävänään oleva finanssipoliit-
5042: en allvarlig avsikt att bringa fiskerinärin- tinen horoskooppi on parempi kuin toisten.
5043: gen på fötter genom en tidsenlig unclervis- Optimistit käsittävät useimmin asian si-
5044: ning, så bör också riksdagen se till att till- ten, että jos tulot peittävät menot ja tu-
5045: räckligt anslag anvisas för änclamålet. Den lot sitäpaitsi ovat luotettavat, se tahtoo sa-
5046: hållning regeringen intagit till denna fråga noa että on toivoa, että ne vissin ajan ku-
5047: visar, att regeringen alls icke förstått varl luessa kertyvät, niin tämä merkitsee, että
5048: riksdagen avsett och icke haft sinne för valtion tulo- ja menoarvio on onnistunut
5049: det syftemål, som riksdagen med sitt be- ja että maassamme muka vallitsee valtiota-
5050: slut velat befordra. loudellinen tasapaino. Tällainen käsitys
5051: Jag vågar därför hemställa, att statsut- ei aina pidä paikkaansa. Sillä tuollainen
5052: skottet ville i budgeten. föreslå ett gruncl- ,normaalitila" voi olla näennäinen. Bud-
5053: läggningsanslag om 60,000 mark och ett jetin laatija usein unhoittaa, että se val-
5054: årligt anslag till lika stort belopp åt envar tion tulo- ja menoarvio, joka häntä tilapäi-
5055: av de båda skolor, vid vilka undervisning sesti tyydyttää, on onnistunut toistaiseksi
5056: för havsfiskare, skall meddelas. sattumalta, siksi, että veronmruksajat ovat
5057: 94 Tiistaina 1'9 p. syyskuU'ta.
5058:
5059:
5060: vielä jaksaneet suorittaa tehtävänsä Ja hetkenä tahansa tuottaa taloudellista on-
5061: ovat tahtoneet sen tehdä. Tällaisia näen- nettomuutta koko maalle, koko kansalle.
5062: näisiä eli joita sanoisin suorastaan paperi- Todellinen tasapaino kansantaloudessa ei
5063: budjetteja, ei ole niinkään vaikea laatia, siis ole todistetta vissa paperilla onnistu-
5064: jos virkamiehet ovat siihen tottuneet ja neella budjetilla, vaan sillä että valtion
5065: vanhoja sekä hyviä että huonoja malleja tulot saadaan valtion kassaan ilman sitä,
5066: on saatavissa. Näin syntyneet näennäise1. että kansalaisten talous, yritteliäisyys,
5067: eli paperibudjetit ovat luonteeltaan senlaa- teollisuus y. m. taloudellista hyvinvointia
5068: tuisia, että niissä ennakolta lasketaan tulo- ylläpitävät haarat siitä kärsisivät. Sillä
5069: puolella sellaisia rahasummia, joita halli- jos me siirrämme kaikki rahat kansan kuk-
5070: tus, valtiovalta todellisuudessa useimmi- karosta valtion kukkaroon, jos nyt sellaisia
5071: ten ei saa, esim. verot, jotka usein voivat eri kukkaraita on olemassa, niin ei meidän
5072: kertyä useampien vuosien eikä yhden vuo- finanssipolitiikkamme siitä sen hedelmäl-
5073: den kuluessa tai sitten tulot vienti- ja lisemmäksi tule.
5074: tuontitulleista y. m. sellaiset. Tällaiset Kun nyt kuitenkin on kysymys meidän
5075: budjetit olisivat sangen vaarallisia, jollei omasta budjetistamme, niin on syytä ky-
5076: valtiovalta sellaisenaan olisi erikoisessa syä, mitenkä asianlaita on sen kanssa.
5077: etuoikeutetussa asema~sa. Tämä etuoikeus Ovatko asiat oikealla tolalla vai ei? Minä
5078: ja näennäisten budjettien pelastus on ollut uskallan väittää, etteivät meidän porvarilli-
5079: siinä, että valtiovalta on voinut saada ra- set finanssipolitikat itsekään sitä varmuu-
5080: hoja pakkokeinoin. .T os esim. yksityisen della tiedä. Ja koska on tunnettua, että
5081: kansalaisen tai liikkeen budjetissa ilmenee Suomen tasavallan budjetti astuu joka
5082: jäiestäpäin vaarallisia aukkoja, niin tämän vuosi voimaan sellaisena kuin se miellyt-
5083: aukon täyttäminen riippuu siitä, saako se tää juuri porvarillisia puolueita, koska
5084: muualta raha-apua vaiko ei ja jollei saa porvarit ovat valitettavasti tässä edus-
5085: on konkurssi ovella. V aitiovallan kanssa kunnas~a enemmistönä, niin on sangen
5086: voi asia jonkun ajan kuluesea,- ja tämän mielenkiintoista todeta, mitenkä erilailla
5087: minä tahtoisin alleviivata - olla toisin. itse porvarit meidän budjetti- ja verotus-
5088: Sillä jos valtiovalta, se on hallitus, ei puut- ja finanssipolitiikkaan suhtautuvat.
5089: tuvia rahaeriä syystä tai toisesta budjetin Täällä on jo tänä päivänä lausuttu hy-
5090: korjaamiseksi saa, niin se suorastaan voi vin paljon siltä taholta eri mielipiteitä,
5091: ne ottaa. .Ja tällaisia pakkokeinoja on järkeviä ja sellaisia, joita järkeviksi ei voi
5092: helppo käyttää hyväkseen, koska valtio e1 sanoa. Mutta jotta esimerkki olisi tyy-
5093: voi eikä saa olla ilman rahoja. rrällaiset pillinen, minä vetoan kahden kokoomus-
5094: varakeinot ovat kuitenkin tepsiviä niin puolueen finanssineron mielipiteisiin asias-
5095: kauvan kuin hallituksen käytettävinä ovat sa. Niiden joukkoon kai kuuluvat entiset
5096: sellaiset rabalähteet, joista puuttuvia sum- kansanedustajat Nevanlinna ja Arajärv1.
5097: mia voidaan ylimääräisillä verotuksilla, Stenogrammeista valtiopäiväpöytäkirja::;-
5098: kansanrasituksilla ja muilla valtion käy- ta huomaa, että esimerkiksi kunnioitettava
5099: tettävinä olevilla keinoilla saada. Mutta finanssimies Nevanlinna katsoo hyvin
5100: niin pian kuin tämä lysti on loppunut - optimistisella silmällä tulevaisuutta kohti,
5101: ja se lop-puu aina, silloin kun kansa köyh- niinkuin monet muutkin arvoimt puhujat
5102: tyy - lähestyy myöekin valtion näennäi- tänä päivänä ovat esittäneet asioita ra'~- a-
5103: sen eli paperibudjetin vararikan hetki. ministeri Gråstenista alkaen. Herra Ne-
5104: N ormaalibudjetti, josta meilläkin niin vanlinnan puheesta huomaa, että hän on
5105: usein puhutaan ja josta tänäkin päivänä sangen iloinen siitä kehityssuunnasta, joka
5106: on täällä yhtä .ia toista sanottu, on siis on huomattavissa. Nevanlinna sanoo: ,.Ta
5107: minun mielestäni vaan sellainen valtion on ilabuttavaa, kun voi sanoa, että Suo-
5108: budjetti, jossa tulot -peittävät menot ilman men valtiotalous nopein askelin on palaa-
5109: kansan kukkaron y 1 i v o i m a i s ta r a s i- massa säännölliselle kannalle ennen muuta
5110: t u s t a. Tämä on minun mielestäni alfa siinä suhteessa, että tulot nyt jo kertyvät
5111: ja omega budjetin teoriassa ja käytännössä, asianomaisona vuonna, siis sinä vuonna,
5112: sillä sellainen valtion tilien päätös, jonka jolloin ne tarvitaan menojen peittämiseksi,
5113: onnistuminen riippuu työkansan viimei- eikä va'1ta jälkeenpäin." Sitten Nevan-
5114: sestä veronmaksuponnistuksesta, voi minä linna, mitä tulee verotaakkaan, on myöskin
5115: Tulo- ja 1menoarviQ vuodelle 1.923. 95
5116:
5117:
5118: jokseenkin optimistisella kannalla. Enti- min päinvastoin." Minä luulen, että jos
5119: nen edustaja Nevanlinna sanoo: ,Luullak- koko ryhmä vapisee, niin asianlaita todel-
5120: seni ei kyllä meillä ole menty verorasituk- lakin on vakavalla kannalla. Minä olen
5121: sessa vielä mihinkään äärimmäisyyksiin". siinä suhteessa täydellisesti ymmärtänyt
5122: Täällä on kuultu toisiakin mielipiteitä por- ed .•Juhani Arajärveä. Hän on aivan huo-
5123: variston taholta. ,Minä valitan," sanoo lissaan. Hän tuo esille, kuinka menot
5124: herra Nevanlinna, ,etten voi esittää tästä vuosi vuodelta ovat yhä kasvaneet ja tämä
5125: todistukseksi numeroita, joiden tulisi osoit- viimeinen budjetti osottaa, että hän oli oi-
5126: taa, kuinka asianlaita on muissa maissa, keassa, sillä siitähän tänä päivänä juuri
5127: lähinnä sellaisissa, jotka ovat meidän maa- puhuttiin, kuinka se on virkamiesten alot-
5128: hamme verrattavissa". Minun täytyy sa- teesta paisunut. Siis entinen edustaja
5129: noa, että yleensä se tapa, joka oli huomat- Arajärvi on hyvin huolissaan ja hän ky-
5130: tavissa täällä, jolloin meidän budjettipoli- syy: ,Kykeneekö kansamme jatkuvasti
5131: tiikkaamille verrataan muihin maihin, ei kantamaan, s. o. toisin sanoen vuotuisen
5132: olB niin suuresti lohduttava. Se riippuu työnsä tuloksilla peittämään ne suuret
5133: siitä, minkä maan kanssa vertausta teh- valtion ja lmntain yhä kasvamassa olevat
5134: dään. Se voi olla sentapainen lohdutus menot?" Hänen puoluetoverinsa N evan-
5135: kuin esim. ihmiselle, jolta amputeerataan linna on asiantuntijana vastannut siihen,
5136: jalka, sanottaisiin, että ,älä sinä ole niin että kyllä jaksaa. Mutta Arajärvi ei tie-
5137: surullinen, koska viereisessä huoneessa ki- tenkään mene Nevanlinnan kimppuun,
5138: rurgissa on mies, jolta amputeerataan mo- sillä otsikko ,Keskustapuolueet ja valtion
5139: lemmat jalat". Sitäpaitsi kun puhutaan rahakukkaro" osottaa, että syylliset ovat
5140: meidän taloudellisesta hyvinvoinnistamme, hänen mielestään keskustapuolueet. Ara-
5141: niin minun täytyy sanoa, että siinäkin järvi senvuoksi sanoo: ,Edistysmielisten
5142: täytyy olla hyvin varovainen. Sillä on} an äsken Mikkelissä pidetty puoluekokous on
5143: sekin selvää, että jos Europassa tapah- vastannut kysymykseen heleästi myön-
5144: tuisi taloudellinen romahdus, niin eihän t1ien". N evanlinnasta ei tässä asiassa ole
5145: pikku Suomi voisi siinä suhteessa säilyt- puhetta. Sitten Arajärvi jatkaa: ,Suomen
5146: tää omaa taloudellista asemaansa, vaikka kansan veronmaksukyky ei nouse sillä, että
5147: perspektiivit olisivatkin nykyhetkenä sitä verrataan, niinkuin on tehty edistys-
5148: kuinka valoisat tahansa. mielisten puoluekokouksessa Mikkelissä
5149: Entinen edustaja Nevanlinna oli siis vieläkin raskaamman taakan alle tilapäi-
5150: sangen tyytyväinen. Tulevaisuus oli hä- sesti joutuneeseen, mutta itse asiassa on-
5151: nen silmissään valoim ja hän sanoi m. m., nellisemman auringon alla elävään kan-
5152: että tämä on kaunis, varsin kaunis saa- saan eikä liioin nouse veronmaksuhalu".
5153: vutus, josta kansamme tavallaan voi olla Minä voisin .iatkaakin tällaisia paralelli-
5154: ylpeä, edellytettynä, että me voimme to- kohtia, mutta olen siinä toivossa, että nämä
5155: de1lakin budjettimme tämmöisenä toteuttaa. esimerkit olivat valaisevia ja omiaan todis-
5156: Mutta, arvoisat porvarilliset kansan- tamaan, missä määrin porvarillisessakin
5157: edusta iat, minulla on toinenkin todistus- maailmassa, jopa samassa ryhmässä vallit-
5158: kanTlale täällä kädessäni. Minulla on täälHi see täydellinen sekasorto a iatuksissa, mi-
5159: yksi sivu eräästä pikku vaaliagitatsioni- käli se koskee meidän taloudellista ase-
5160: kir.iasta, luultavasti, jonka otsakkeena on: maamme.
5161: ,Keskustapuolueet ja valtion rahakuk- Kun me Suomen sosialidemokraatit
5162: karo". Entinen kansanedustaja, pankin- olemme nyt tilaisuudessa lausumaan eväs-
5163: johtaja ,J utani Arajärvi m. m. puhuu siinä tyksiä budjetin siirtyessä valtiovarainva-
5164: näin: ,Ottaen huomioon sen vuosi vuodelta liokuntaan, niin me hartaasti toivoisimme,
5165: yhä kasvaneen ja edelleen kasvamassa ole- että porvarilliset puolueet, jotka syyttävät
5166: van kuorman, jota kunnallisten rasitusten toinen toisiaan huonosta finanssipolitii-
5167: kantaminen tietää, on kansallisen kokoo- kasta, tekisivät vihdoinkin selväksi oman
5168: muspuolueen eduskuntaryhmä" - minä kantansa budjettiin nähden ja todenteolla
5169: pyydän nyt kiinnittää huomiota , - pel- eikä fraaseilla, s. t. s. äänestyksillä ryh-
5170: volla ja vavistuksella seurannut valtiome- tyisivät keventämään Suomen kansan ve-
5171: nojen nousua, josta ei myöskään vielä mi- rotaakkaa kannattamalla työläisten järke-
5172: tään todellista loppua näe, vaan pikem- viä ehdotuksia. Sillä se on juuri työväen-
5173: 96.
5174:
5175:
5176: luokka, juuri tämiiu maan köyhälistö, joka olisi poistettav'a puolustusmäärärahat
5177: suuremmalla auktoriteetillä voi sanoa, yleensä. Myöskin äärimmäisen vasemmis-
5178: onko verotaakka ulottunut viimeisen rajan ton taholta on enimmäkseen puhuttu siinä
5179: yli vai ei. .Ja minä uskallan väittää, että äänilajissa, ettei tätä kokonaan voi vielä
5180: jokainen palkkatyöläinen varmuudella sa- lakkauttaa. Meidänkin kannaltamme näyt-
5181: noo, että jollei se ole vielä ulottunut vii- tää vielä pitkäksi aikaa ihan vältiämättö-
5182: meisen rajan yli, niin se on ainakin ma- mältä pitää sotalaitos hyvässä kunnossa,
5183: punut ihan sille rajalle. Tahdon sen- mutta se on supistettava järkeviin rajoihin
5184: vuoksi lopettaa lausumalla sen toivomuk- ja voimme panna kysymykseen, eikö tämä
5185: sen, että budjettia laatiessa ja korjatessa virkamieshallitus ole mennyt liiallisuuteen
5186: valtiovarainvaliokunnassa muistettaisiin, esittäessään niin paljon lisämäärärahoja.
5187: etä normaalibudjetti on sellainen tulo- ja Toinen asia, joka on aivan luonteenomai-
5188: menoarvio, jonka tulopuoli hoidetaan il- nen virkamieshallitukselle, on virkamiesten
5189: man kansan ylivoimaista rasitusta ja että' palkkauksen parantaminen. Minä en mene
5190: normaalibudjetin aikaansaamiseksi on ryh- i väittämään, ettei virkamiesten palkkauk-
5191: dyttävä uudistamaan koko verojärjestel- sessa ainakin eräissä ryhmissä ole paranta-
5192: mää ja että, noudattaen säästäväisyyttä, misen varaa, mutta minä olen sitä mieltä,
5193: valtion menoja vähennettäisiin pitkin koko että se yleinen rahamäärä, mikä käytetään
5194: linjaa. Minä nim. olen sillä kannalla, että virkamiespalkkaukseen, pitäisi jo riittää.
5195: jos kerran verorasitus johtuu siitä, että Tarvitaan vaan eräänlaista järjestelyä. Mi-
5196: koko valtion budjetti on liian raskas, niin mm mielestäni virkamiesten palkkausoloja
5197: ei ole käytännöllistä syytä esittää yhdessä ei ole järjestetty täysin oikeuden- ja koh-
5198: paikassa rahaeräin vähentämistä ja toisessa tuudenmukaisiksi sikäli, että semmoiselle,
5199: paikassa, vaikka ne olisivatkin tarpeen ! joka on vastuunalaisessa asemassa ja jonka
5200: vaatimia, niitä suurentaa. Minusta budjet- kouluutus on tullut kalliiksi, ei makseta sii-
5201: tia voi keventää ainoastaan sillä, että ra- tä riittävän korkeaa palkkaa. Semmoisia
5202: haeriä vähennetään, kuten sanottu, kautta ryhmiä on olemassa. Ja toiselta puolen on
5203: koko linjan. menty kohtuuttomiin siinä, että aivan vä-
5204: hä pä töisissä toimissa oleville henkilöille
5205: Ed. H a h 1: Virkamieshallituksen tarjoa- ·maksetaan taas liian korkeaa palkkaa. Tä-
5206: ma menoarvio voisi houkutella puhumaan mä on huomattavissa varsinkin muutamilla
5207: hyvinkin monesta asiasta, mutta se tieten- aloilla. Minä pyydän muutamalla lyhyellä
5208: kään ei tällaisessa evästyskeskustelussa voi esimerkillä valaista tätä seikkaa rautatie-
5209: tulla kysymykseen, vaan täytyy supistaa laitoksessa, jättämällä pois pienet rahat,
5210: lausuntonsa lähinnä niihin kohtiin, jotka mainitsemaila vaan ta.saisissa kymmenissä
5211: lmomattavimmin poikkeavat tähänastisesta markoissa.
5212: menettelytavasta ja siitä suunnasta., minkä Erään palkkalistan mukaan l i i k e n n e-
5213: eduskunta aikaisemmin on hallitukselle o s a s t o 11 a. saa toisen luokan asemapääl-
5214: osoittanut. Silloin kohdistuu huomio ensin- likkö, jolla on vapaa asunto, kuukaudessa
5215: nä puolustuslaitoksen suuriin menoihin. 1,950 mk; ensimäinen kirjuri, jolla ei ole
5216: Tämä menojen lisäys on sitäkin huomatta- asuntoa, 1,650 markkaa - näilHi molem-
5217: vampi, kuin kaikkialla maailmassa pyri- milla ei ole perhettä, kun taas toinen kir-
5218: tään aseistariisumiseen, kun on kaikenlai- juri, jolla ei ole asuntoa, mutta on perhe,
5219: sia alotteita siihen suuntaan, että sotalai- saa 2,400 markkaa. Tavallinen perheellinen
5220: toksen tuottamaa rasitusta olisi saatava konduktööri, jolla ei ole a;suntoa, saa 1,940
5221: pienenemään, ja me olemme myös osaltam- markkaa ja perheellinen jarrumies 1, 780
5222: me osallisia niissä harrastuksissa. markkaa; perheellinen vaihdemies 1,680
5223: Meillä on tekeillä uusi asevelvollisuus- markkaa ja perheellinen asemamies 1,430
5224: laki, joka tarkoittaa pal·velusajan lyhentä- markkaa. Rataosastolla saa vanhem-
5225: mistä nykyisestään. ,Jos yli vaalien äänes- pi ratamestari, jolla ei ole asuntoa, 1,550
5226: tetty lakiesitys tulee hyväksytyksi, niin ja ratavahti, jolla ei myöskään ole asuntoa,
5227: lyhenee palvelusaika yhteen vuoteen, sen mutta on perhe, saa 1, 790 markkaa. K o-
5228: sijaan, että se nyt on kai puolitoista. Sen n e osasto 11 a saa varikon päällikkö,
5229: minä kumminkin olen pannut merkille täs- jolla ei ole asuntoa, 1, 750 markkaa, van-
5230: sä keskustelussa, ettei täällä ole ollut kuin hempi kuljettaja, jolla on perhe, mutta ei
5231: joku ääni vielä, joka vaatii, että kokonaan asuntoa, 2,240 markkaa, nuorempi kuljetta-
5232: Tulo- ja tmenoarvio vuodelle 119213.. 97
5233:
5234:
5235: ja, jolla niinikään on perhe, mutta ei asun- toteutta.a sikäli että muut kuin valtio tai
5236: toa, 1,860 markkaa ja perheellinen lämmit- jotkut rikkaat kunnat voisivat sillä tavoin
5237: täjä, jolla ei ole asuntoa 1,800 markkaa. myöntää lapsiavustuksia, kuin Suomen
5238: Asuntokysymys on rautatielaitoksessa eduskunta on myöntänyt. Minun mielestäni
5239: ollut kai pitemmän aikaa järjestelyn alai- pitäisi voida näitä lapsiavustuksia jonkun
5240: sena ja komitean valmistettavana, mutta verran supistaa siten, että jokainen perhe
5241: valmista siitä ei ole tullut. Siinä on olemas- on velvollinen elättämään ainakin muuta-
5242: sa suuria epäkohtia sikäli, että toiset naut- mia lapsia ilman valtion väliintuloa, sillä
5243: tivat verrattain suuria asuntoetuja, sen yh- pitää olla sen verran rakkautta lapsiinsa
5244: teydessä on heillä myös polttopuut ja tästä ja uhrautumisen halua omain lastensa eteen
5245: edustaan ei heidän palkastaan paljon lueta että on valmis jonkun verran supistamaan
5246: pois ja taas toisille maksetaan kovin vähän omia menojaan, täytyy olla keinoja, että
5247: korvausta siitä, ettei heillä tätä etua ole. voi elättää, sanokaamme 3 a 5 lasta. Mutta
5248: Vuokrara1.at ovat nykyisin esim. semmoi- jos siitä yli menee, voitaisiin kuka tiesi
5249: selle virkamiehelle, jolle kuuluisi kolme myöntää joku määrä lapsiavustusta. Ei
5250: huonetta ja keittiö sekä ulkohuoneet ja kumminkaan rajattomasti. Täytyisi myös-
5251: polttopuut, 205 markkaa kuukaudessa, kun kin olla yliraja. Minulle on sanottu jo, että
5252: taas semmoisesta asunnosta, jossa pitäisi eräissä valtion palkkaustoimissa tämä lap-
5253: olla kaksi huonetta, keittiö, ulkohuoneet ja siavustus on muuttunut sellaiseksi kohoi-
5254: puut, maksetaan 115-165 markkaan kuu- tuspalkinnoksi, joka kehottaa lisäämään
5255: kaudessa ja yhden huoneen ja keittiön asun- perhettä; ja missä se helposti tapahtuu,
5256: nosta 82: 50. Ilman muuta käsitetään, että niin siellä otetaan useimpina vuosina aina
5257: näillä rahmäärillä ei nykyään tällaisia uusi lapsiavustus.
5258: etuja saavuteta, ja ne, jotka jäävät asuntoa Sikäli ovat nämä lapsiavustukset myös-
5259: ja polttopuita vaille, kärsivät suuren vää- kin minun käsitykseni mukaan menneet
5260: ryyden verrattuina niihin, jotka näitä etu- vinoon, että niitä myönnetään liian van-
5261: ja ovat päässeet nauttimaan. hoille lapsille tai sammoisille jotka ovat
5262: Rautatieläisiin nähden herättävät erikoista jo suhteellisesti varttuneessa ijässä ja siis
5263: huomiota myöskin nuo n. s. ikäkorotukset, voivat ansaita elatuksensa. Minun mieles-
5264: jotka vanhoilta ajoilta edelleenkin ovat ole- täni pitäisi paljon nuoremmille lapsille tai
5265: massa ja joita voi verrata ;yksityisten pal- paljon nuoremmille ikäkausille asettaa se
5266: veluksessa myönnettävään lisäpalkkaan ylin raja. Semmoiset lapset jotka ovat kan-
5267: semmoiselle miehelle tai naiselle, joka pi- sakoulussa 3 tai 4 osastolla voivat ainakin
5268: temmän ajan palvelee samaa työnantajaa. maalaisoloissa jo hankkia elatuksensa eikä
5269: Samalla tapaa maksetaan rautatielläkin, niitä tarvitse valtion elättää ainakaan sil-
5270: mutta nämä ikäkorotukset ovat pysyneet loin kun järjestetään lukuvuosi sillä ta-
5271: aivan oamalla tasolla kuin millä ne olivat voin, että se alkaa syksyllä riittävän myö-
5272: ra11hanaikana. Ne ovat esim. asemapäälli- hään, jotta lapset voivat kesäkauden olla
5273: kölle 5-10 vuoden palveluksesta 500 mark- töissä. Semmoisen 15-16-vuotisen poika-
5274: kaa vuodessa, ensimäiselle kirjurille 3 vuo- sen ja tyttösen palkka, varsinkin poikas-
5275: den palveluksesta 20 markkaa kuussa ja ten palkka pyrkii jo nousemaan sinne
5276: toiselle kirjurille, samoin asemamiehelle JO 1,000-1,500 markkaan vuodessa paitsi
5277: markkaa kuussa. Ne ovat raha-arvon ny- talon täyttä ylöspitoa. Minä olen sitä
5278: kyisellään ollessa aivan mitättömiä, niin mieltä että tämänikäinen lapsi, jos hän on
5279: että niillä ei ole käytännöllistä merkitystä. kesäkauden töissä, voi sen verran ansaita
5280: Tuo suuri epätasaisuus kuukausipalkkauk- että elää kesäansiollaan kun talvi tulee,
5281: siin näb.den johtuu kumminkin lähinnä n. silloin kun hän käy koulua.
5282: s. lapsiavustuksista. Tämä lapsiavustusten Niitä on olemassa myöskin muita oppi-
5283: myöntäminen on sikäli meikäläistenkin tilaisuuksia, semmoisia .iotka riistävät ke-
5284: kannatettava asia, että me soisimme mielel- säaikana varsinkin maalaisoloissa varttu-
5285: lämme että perheessä olisi lapsia, sillä niis- neempia lapsia ja nuorukaisia kiireellisistä
5286: sä on kansan tulevaisuus. Mutta minusta töistä pois, esim. rippikoulu. Ja minä pyy-
5287: ainakin näyttää, että tässä on menty liialli- täisin nyt sivumennen täällä oleville pa-
5288: .suuksiin. Tätä etua ei niin suuressa mää- peille huomauttaa, ettei ole sopivaa, että
5289: rässä voida ainakaan yksityisessä elämässä rippikoulu pidetään käynnissä kiireellisim.
5290: 13
5291: 98 Tiistaina 19 p. ISIYYSkuuta.
5292:
5293: pänä työaikana. Sittenkun perunat ovat rempi maalaiskunnissa ja yleensä maaseu-
5294: kuopassa, sopii rippikoulu järjestää, sillä dulla kuin kaupungeissa, kaikesta huoli-
5295: siellä on huomattava määrä nuorta väkeä, matta. (Ed. Paasivuori: Menkää Suvilah-
5296: mikä tämän kautta tulisi vedetyksi pois den kasarmiin). Se voidaan myöskin ilman
5297: esim. perunain nostosta, joka on juuri omi- muuta myöntää, että maalaisten täytyy
5298: aan tällaisille nuorukaisille; kukaties jou- tehdä paljon pitempiä työpäiviä, ei siellä
5299: kossa on sellaisiakin, joista vielä makse- koskaan päästä työstä pois kello 4 ja 5,
5300: taan valtion lapsiavustusta. niinkuin täällä Helsingissä kävellään.
5301: Nähtävästi meillä on kuitenkin muuta- Kyllä siellä täytyy tehdä paljon pitempiä
5302: mia vastuunalaisessa asemassa olevia vir- työpäiviä. (Vasemmalta: Pannaan laki
5303: kamiehiä, joiden palkat sietäisi jonkun sinne). Kyllä me voimme panna lain,
5304: verran korottaa. Muuten tullaan siihen, mutta mitä on sanottava semmoisesta lain-
5305: että ne siirtyvät pois, taikka ne on asetet- säätäjästä, joka ei voi itsekään sitä lakia
5306: tava sopimuspalkalle. Täällä eduskunnassa täyttää. Minä voisin luetella monta pien-
5307: on yksi ja toinen virka viime aikoina muu- viljelijää meidän joukosta, joka ei voi kos-
5308: tettu sopimusluontoiseksi viraksi. Mutta kaan tulla kello 4 työstä pois, ja naisista
5309: jos otetaan selvää, minkä verran silloin puhumattakaan. Naisten työpäivä on mo-
5310: maksetaan, niin tulemme huomaamaan, nasti 9-lO:een asti illalla.
5311: että se tulee monin verroin kalliimmaksi, Se minua hammästyttää tässä virkamies-
5312: jos ruvetaan sitä suuntaa kulkemaan tai ke- hallituksen menoarvioehdotuksessa, että se
5313: hittämään. on niinkin paljon ehdottanut niin sanoakseni
5314: Täällä ovat muutamat puhujat puhuneet kaupunkien rakentamiseen, tai, niinkuin
5315: myös asuntopulasta ja työttömyydestä ja hienosti sanotaan, asuntopoliittisiin tarkoi-
5316: että niihin tarkoituksiin on virkamieshalli- tuksiin, kokonaista 10 miljoonaa. Valtio-
5317: tus osottanut liian pieniä määrärahoja. varainvaliokunnassahan on l)araikaa käsi-
5318: Me olemme myös - minä luulen voivani teltävänä toinen esitys, 15 miljoonaa; se on
5319: puhua toistenkin ryhmätoverieni puo- 25 miljoonaa muutamassa viikossa. Ja
5320: lesta - yhtä mieltä siinä, että tämä asutusrahasto, jolla rakennettaisiin uusia
5321: asuntopula ja työttömyys ovat hyvin vali- pikkuasuntoja maaseudulle, saa vaivaiset 4
5322: tettavia ilmiöitä. Siinä olemme siis yhtä miljoonaa. Jos noudatettaisiin vähänkään
5323: mieltä vasemmistopuhujain kanssa. Mutta suhteellisuutta väestölukuun nähden, niin
5324: ne keinot, joilla me tämän poistaisimme, täytyisi olla ihan toisenlaisia lukuja.
5325: ovat toisenlaiset. Asuntopula ja työttö- Nämä seikat minä pyytäisin sulkea valtio-
5326: myys tietävät sitä, että semmoinen työläi- varainvaliokunnan huomioon.
5327: nen, joka tulee jostakin maalaiskunnasta Sitten minä olen tehnyt muutamia reu-
5328: esim. Helsinkiin, ei saa asuntoa eikä saa namuistutuksia muutamien puhujain lau-
5329: työtä. Onko hänen sitten välttämätöntä suntojen johdosta. Ed. Långström muuta-
5330: täällä asua ja täällä saada työtä? Eikö maan otteeseen lausui siihen tapaan, että
5331: sitä voida hankkia siellä missä hänellä on nämä porvarit muka nykyisessä yhteis-
5332: kotipaikka. Emmekö me tule siihen, että kunnassa ovat itseoikeutettuja hallitse-
5333: tätä asuntol)olitiikkaa on ajettava sillä ta- maan, ja että hän edustaa työväkeä. Se on
5334: voin ettei kiihoiteta näitä ihmisiä siirty- kai jonkunlainen harhakäsitys; mehän
5335: mään maalaiskunnista kaupunkeihin lisää- olemme kaikki samalla tavalla valitut
5336: mään asuntopulaa ja työttömien lukua. tänne, ei täällä ole yhtään itseoikeutettua
5337: Ei se sillä tavalla vähene, jos täällä laite- jäsentä ainakaan tässä kamarissa.
5338: taan mukavammat asunnot ja paremmat Oli vähän omituista kuulla vasemmiston
5339: ansiotilaisuudet, sekä lyhempiä työpäiviä puhuvan semmoisista asioista kuin kansain-
5340: kuin mitä muualla voidaan tarjota; päin liitosta. Sen nyt voi odottaa, mitä suoje-
5341: vastoin se lisääntyy vuodesta vuoteen, siitä luskunnista sanottiin ja keskuspoliisista.
5342: voimme olla aivan varmat. Meidän on käy- Minun johtui näitä kuunnellessa mieleen ne
5343: tävä siirtymisen syitä poistamaan ja se ta- olot, jotka ovat järjestetyt sosialistisen
5344: pahtuu sillä tavalla, että me korjaamme mallin mukaan naapurimaassa. Minun te-
5345: asunto-oloja maaseudulla. Täällä on ennen kisi mieli kysyä, onko siellä voitu toteut-
5346: eduskunnassa osoitettu numeroilla, että taa ne suunnitelmat, mitä herrat täällä
5347: asuntopula, asuntokurjuus on paljon suu- toivat esiin? Kansainliiton sijalla siellä on
5348: _____________T:::.._u:...lo- ja menoa:rvio 'VUodelle 1923. 99
5349:
5350:
5351: Moskovan internationale tai joku semmoi- Ed. V. Hannu 1 a: Minä pyydän jat-
5352: nen, sanotaan. Sotalaitos on siellä melkein kaa sitä pakinaa, jota täällä edellinen pu-
5353: ainoa, johon kiinnitetään huomiota ja jota huja jo esitti. On puhuttu paljon ohra-
5354: ylläpidetään, jossa ruokitaan ja komenne- nasta ja suojeluskunnista ja niiden määrä-
5355: taan ja vaatetetaan. Keskuspoliisi Qn siellä, rahoista, varsinkin 4,8 milj. markan ohra-
5356: jos on vä'hää:kään perää niissä uutisissa, namäärärahasta nykyisesssä menoarviossa.
5357: ·mitä sanomalehdissä ·kerrotaan, ihan hir- Tämä määräraha, joka on annettu etsivän
5358: mu·hal.]itus sen ['innaHa mitä on mBillä. keskuspoliisin käytettäväksi, saa aikaan
5359: Ed. Bryggarin lausunto minua monessa myöskin sen, että esim. VI pääluokan me-
5360: suhteessa erikoisesti miellytti, mutta muu- not huomattavasti kasvavat. Sillä hovi-
5361: tamassa suhteessa minä en oikein voinut oikeuksissa Turussa, Viipurissa, Vaasassa
5362: seurata hänen ajatuksensa juoksua. Se oli j. n. e. täytyy lisätä tuomareita ja kai-
5363: kai hän, joka puhui pitkään ja laveasti kennäköisiä muita apulaisia senvuoksi,
5364: suojelustulleista, että ne olisi poistettava, että keskuspoliisi hankkii näille laitoksille
5365: että sellainen valtiotalous ei menesty, joka niin paljon työtä. Tähän saakka on tulo-
5366: perustuu tullituloihin, ja kuitenkin hän ja menoarviossa ollut 2,5 milj. markkaa
5367: korkealla äänellä lopussa sanoi, että teol- osotettuna tälle laitokselle ja se on jo näil-
5368: lisuus on nostettava korkealle. Me tie- lä varoilla saanut niin paljon aikaan, että
5369: dämme, jotka olemme aikaisemmin edus- vankilamenot yleensä ovat kohonneet ta-
5370: kunnassa olleet, että teollisuus ei meillä vattoman paljon. Tuomioistuinten menot
5371: pysy pystyssä muuten kuin juuri näiden kohoavat samalla tavalla. Ja nyt, kun
5372: suojelustullien. nojalla. Tämä pitää paik- vielä pyritään lisäämään näitä määrära-
5373: kansa ainakin muuhun teollisuuteen paitsi hoja, niin me tulemme siihen, että nämä
5374: puutavarateollisuuteen nähden. Onko ed. ohranamäärärahat tulevat välillisestikin
5375: Bryggari valmis lakaisemaan pois kaikki vielä lisäämään maan menoja kymmenin-
5376: nämä muut teollisuusalat? Sitä ei kärsi- kerroin. Ja se, että ohrana on työläisiä
5377: nyt edellisen eduskunnan sosialidemokraat- haalinut komeroihinsa, on tavattoman suuri
5378: tinen ryhmä tehdä; en tiedä mitä nykyi- aineellinenkin vahinko Suomen kansalle.
5379: nen tekee. Se oli kerran esillä äänestyk- Ei tarvita muuta kuin se, että työläiset
5380: sessä, olisi ollut tilaisuus siihen, mutta sil- tekevät itsensä syypäiksi jonkun paperila-
5381: loin peräännyttiin. pun lukemiseen tai maanpaossa olevien
5382: Minä olen tämän keskustelun aikana omaistensa tai tovereidensa kirjeiden ja-
5383: pannut myöskin merkille sen, että tämä kamiseen tai muuhun sellaiseen toimeen,
5384: menoarvion moitiskelu on tullut lähinnä niin siitä jo hommataan valtiopetoksesta
5385: vasemmistosta. Oikeisto on vaiennut ja se syytteeseen ja tuomitaan heidät vuosikau-
5386: on minusta luonnollista. Nykyinen halli- siksi linnaan. Ohranan toimet ja touhut
5387: tushan on lähinnä oikeiston hallitus ja ny- ovat sellaisia inhoittavia tekoja, joita ei
5388: kyisen hallituksen edesottamisia ovat oi- tässä maassa työväestön taholta millään
5389: keiston pää-äänenkannattajat puolustaneet. ehdolla sallittaisi. Mutta mitä me voimme,
5390: Ja minä luulen, että he ovat kaikin puo- kun porvaristo kerran haluaa tällaista lai-
5391: lin tyytyväiset nykyiseen olotilaan, johon tosta yllä pitää.
5392: he ovat kyllä syvnäät myöskin. Keväällä Sitten ovat sotalaitoksen määrärahat.
5393: kun täältä erottiin, keskusta1:lallitus luo- Niitä myöskin on ajateltu kohottaa tavat-
5394: pui lähinnä vasemmiston ja oikeiston ali- toman suuressa määrässä. Mitä me muu-
5395: tuisen nalkuttamisen, pistelemisen ja hyök- ten teemme sellaisella sotalaitoksella, kuin
5396: käysten takia. Se ei voinut lopulta Suomen sotalaitos on, jos nimittäin tosi
5397: sietää alituista hyökkäämistä. Oikeisto on tulee. Emme me paljoakaan mahda maa-
5398: saanut toiveensa täytetyksi, mutta vasem- ilman suurvaltoja vastaan semmoisilla va-
5399: misto ei. Mutta vasemmistokaan ei voi mi- rustuksilla, mitä me kykenemme tässä
5400: nun käsittääkseni moittia nykyistä virka- maassa aikaansaamaan. Sellaiset määrä-
5401: mieshallitusta. Se on pyytänyt eronsa. rahat niinkuin sotilasmäärärahat olisivat
5402: Teillä olisi ollut tilaisuus keväällä astua minun mielestäni kokonaan poistettavat.
5403: sijaan, kun keskustahallitus erosi ja näyt- Koko sotalaitos lakkautettava siinä muo-
5404: tää, että näin! Ja teillä on vieläkin siihen dossa kuin se nyt on. Suojeluskuntamää-
5405: tilaisuus. rärahat, niinikään, ne saa pyyhkiä pois,_
5406: 100 Tiistai11a 19 rp. s:yyskuwta.
5407: --------------------------
5408: vetää musta risti niiden yli, samoinkuin 7) Vuoden 1921 v,aJtiopäiviUä lepäämään jä
5409: ohranamäärärahojen. tetty esitys koskeva lakia hevoste·n ja ajo-
5410: neuvojen oUamises.ta sotavoiman tarpeisiin
5411: Keskustelu julistetaan päättyneeksi. sodan aikana
5412:
5413: esitellään ja lähetetään -puhemiesneuvoston
5414: Asia lähetetään -puhemiesneuvoston eh- ehdotuksen mukaan lausunnon saamista
5415: dotuksen mukaan valtiovara i n v a- varten s o t i 1 a s a s i a i n v a 1 i o k u n-
5416: 1 i o kuntaan, jonka tulee pyytää lau- t aan.
5417: sunto p a n k k i v a l i o k u n n a l t a mi-
5418: käli koskee Suomen Pankin voittovarojen
5419: 8) Eduskunnan p•ank'kivaltuusmiesten kerto-
5420: käyttämistä.
5421: mus vuodelia 1921
5422: esitellään.
5423: 3} Vuoden 1919 valtiopäivillä lepäämään jä-
5424: P u h e m i e s: Tämä kertomus on oso-
5425: tetty esitys Suomen Hallitusmuodoksi
5426: tettu -pankkivaliokunnalle, jonka valtiopäi-
5427: väjärjestyksen 44 §:n mukaan tulee tutkia
5428: esitellään ja lähetetään -puhemiesneuvoston Suomen Pankin hallintoa, joten ei tällä
5429: ehdotuksen mukaan lausunnon saamista kertaa liene aihetta muuhun toimenpitee-
5430: varten p e r u s t u s 1 a k i v a l i o k u n- seen kuin ilmoitukseen pankkivaliokun-
5431: t aan. nalle.
5432: Hyväksytään.
5433: 4) Vuoden 1920 vailtiopäivillä lepäämään jä-
5434: tetty esitys sisältävä ehdotuksen elintarve-
5435: laiksi V altiovarainvaliokunn.an jäs.enet.
5436:
5437: esitellään ja lähetetään puhemiesneuvoston Puhemies: Ed. Rapo, joka on jäse-
5438: ehdotuksen mukaan samassa tarkoituk- nenä valtiovarain-, ulkcasiain-, kulkulai-
5439: sessa t a l o u s v a l i o k u n t a a n. tosasiain- sekä lakivaliokunnassa, pyytää
5440: vapautusta valtiovarainvaliokunnan jäse-
5441: nyydestä.
5442: 5) Vuoden 1920 valtiopäivillä lepäämään jä- Työjärjestyksen 7 §:n nojalla eduskunta
5443: tetty esitys 15 päivänä kesäkuuta 1898 maa- suostunee anomukseen ia antanee samalla
5444: laiskunt.ain kunnallishallinnosta annetun valitsijamiehille tehtä~äksi valita yhden
5445: asetuksen 78 ja 82 § :n muuttamisesta jäsenen ed. Ravon tilalle.
5446:
5447: esitellään ja lähetetään -puhemiesneuvoston Hyväksytään.
5448: ehdotuksen mukaan laki- j a talo u s-
5449: v a l i o k u n ta a n.
5450: Seuraava istunto on ensi perjantaina
5451: kello 12 päivällä.
5452: 6) Vuoden 1921 valtiopäivillä lepäämään jä-
5453: tetty esitys uudeksi asevelvollisuuslaiksi Istunto päättyy kello 4,30 i. p.
5454: esitellään ja lähetetään puhemiesneuvoston
5455: ehdotuksen mukaan s o t i l a s a s i a i n- Pöytäkirjan vakuudeksi:
5456: v a 1 i o k u n t a a n. Eino J. Ahla.
5457: 8. Perjantaina 22 p. syyskuuta 1922
5458: kello 1i2 päivällä.
5459:
5460: Pä.iväjärjestys. Siv.
5461: 9) Vuod·Em 19211 v•altiopäiviHä le-
5462: IJmoituks.ia: pä.ä:mään jäJtetty esitys J.a.iksi maan
5463: Siv. hankkimisesta asutustark'Oituksiin .. 109
5464: 10) Vu·oden 1921 •v,altiopäiV'illä le-
5465: päämääln jät·81tty esitys tlariksi ·eräiden
5466: 1) Vuoden 1921 vaHiopäiviMä le- Jainvasta.isesti ha.nhttujen kiinteistö-
5467: päämään jätetty ehdotus i]a.iksi haJE- jen luovuttamisesta valtiolle ..... . 114
5468: tusmuodon 2.3 § :,n muu;ttrumisesta .... 102 11) Vuoden 1920 ·valtio:pä.ivillä le-
5469: 2) Vuoden 1921 va.ltiop.äivillä 1e- pä.ämä:ä:n jätetty oesi.tys vahrinkoa.vus-
5470: päämää:n jätetty esity's laiksi tasaval- tuksen suorittamisesta 1S<Jdam i.a 'ka-
5471: lan presidellltiu vaalista, ......... . , .pina.n ai:kana vuonna 1918 vahin~koa.
5472: 3) Vuoden 19211 val.tiopäi·vo1llä le- kärsineiUe ulkomaalaisille ....... . 11:5
5473: päfumäli!n jätetty esi'tys laiksi nii·den ,J21) Vuoden 1920 valtiopäivi·Uä Ie-
5474: va.Jlibsija.mieste'D• va.Jit&emisesta, jotka päämää'n jMetiy esitys erinäisiä •v•al-
5475: toimittavrut 'tasa~va.l:la.n presidentin i ion vero•ja lkantoaiarn, 'iälke•en mak-
5476: vaa1in ......................... . ., settaessa suorite.ttavasta veronli-
5477: 4) Vuod>Bn 1921 valtiopäivillä le- .säy:ksestä ..................... . ,,
5478: päämään jätetyt esityikset, jotka. si- 13) Vuoden 19121 va!ltio'J)äitvillä le--
5479: :säil iävält ehdo,h1k&et eräitä ·perustus- päämään jätetty eSiit,ys laiksi elävis-
5480: lalkeja muuttavi·kisi la.eiksi ....... . , tälni'ViS:ta ..................... . ,
5481: 5) Vuoden 19119 va_,ltiopäi.ovoillä .le-
5482: poomääm ~i•ätetty ehdotus 'la•iksi val- P ö y ·d' äi 11. e 1J a n o a. v a r t. e n
5483: tiopäti väjärje·sty k'&en ul'koa.siain valio- e s i t e 1 1 ä ä n.:
5484: lmntaa koskevien csääm.östen •tä.yden-
5485: tämisestä ....................... . 103 14) VaHiovarainvali<lkunnan mie-
5486: tin~ö n:o 1 hallituksen es·it.yksen joh-
5487: 6) Vuoden 1921 valtiopäivillä le-
5488: dosta,, joka 'kos·ke.e 15 miljoonan mar-
5489: päämään j1äJbetty esity•s eräiden Maa-
5490: kan suuruisen lisämääräralhan myön-
5491: Pian pi.täjäss:ä sijaitsevaan Iso-Hei-k- t.ä.mistä va,Jtion asuntopo · iittisen toi-
5492: kilän vinkataloon kuuluvien a.]uei- minnan. .ia.tkarmista varten vuonna
5493: den vaihta.misesta N aanta.l~·D· ma.a.- 19•2:2 ......................... . ..,
5494: s·eura.k.unna.n Kultara.nnan kylä13rsä si- 15) V altiovarainrvaliokunnan mie-
5495: jaitsevoa.an Ku.J,ta,rannan hu vi.Ja-al uee- tintö n:o 2 hallituksen esitytirsen joh-
5496: seen ........................... . , dosta, joka 'koskee tulitik\kuv·eroa H6
5497: 7) Vuoden. 1921 vaJt,iopäivillä le- 116) Va.'tiova.ra.inva.liokunna1n .mie-
5498: päämään j:Metty esitys lai1ksi virka- tintö n :o 3 ha.llituksen esityksen joh-
5499: miehen <J~keu:ksoista j.a ve.l vol1isuuk- rlosta, joka 1koskee 13,7 50,000 ma.rkan
5500: sista, kun virka lak,kautetaan ..... . suuruisen lisämäärärahan m:Y~ön,tä
5501: 8) Vuoden 1921 va.Hio.päJivi:Uä le- mistä rautateiden liik·kuvan kaluston
5502: päämään jätetty esitys uskon:non- lisää-miseen vuonna 191212 ......... .
5503: VlllPauslaiksi ................... . ,
5504: 102 Perjantaina 2·2 :p. ayyskuuta.
5505:
5506: Nimeruhuudossa merkitäJän poissa{)lvilksi 4) Vuod•en 1921 valtiopäivillä lepäämään jä-
5507: edustajat Broända, Erich, Esblander, G. tetyt ehdotukset eräitä perustuslakeja muut-
5508: .Hirverusalo, A. J wskari, Junnila, Koivu- taviksi laeiksi
5509: 'l'anta, Lehi!koåJruen, W. Mäkinen, H. Pulk-
5510: ikinen, Pullinen, Seppänen, Sim€!lius ja -esitellään.
5511: Vennola.
5512: , Puhe m ~ e s: Pwhemiesneuvosto eh-
5513: dottaa, että a.sia lä:hetettäisiin 1lausunnon
5514: llmoitusasiat: eaamista v•art•en perustuslakivaliokuntaan.
5515: :Va:pautusta eduskuntatyöstä virkatehtä-
5516: .viiilll takia saavat e:d. Kares ja ed. G. Hir- Keskustelu:
5517: lVensalo tä:män päivän istunnosta, kunnal-
5518: •listen tehtäv~en takia ed. Reinikka ensi Ed. R e i n i :k k a: Lepäämään jätetyistä
5519: tiistain istunnosta ja ·ed. V. Korhonen lau- esityksistä, jotka sisältävä:t ehdotuksia
5520: antaiaamusta tiistai-iltaan perheessä sat- eräitä perustuslaJkeja .muuttaviksi laeiksi,
5521: •tun•een •sairauden takia ed. Seppänen vii- on epäilemättä esity~s uudek·si valtiopäivä-
5522: kon aja,k•si, perhea.sioiden ta:kia ensi :tiis- dädestykseksi kaikkein tärkeimpiä. Ei
5523: ttaista lauantaihin ed. Mä:ke1in, yksityis· lien.e muuta kuin yk,si mielipide olemassa
5524: asio~den takia tälksi ja ·.huomispäiväksi ed. .sii·tä, ~ttä voimassa oleva va.ltiopäiväjärjes-
5525: A. J aJSikwri ja, w. Pullinen, samoin yksi- .tys olisi saa,tava uusituks:i. Sillä vaikuttaa-
5526: <tysasiain takia tämän :kuun 29 päivään ed. ihan jo ulkonaisesti omituiselta, että siinä
5527: Kauniainen sekä 2·7 päivään ed. Kan.kari. .lailssa puhutaan k.ei:sarista ja suuriruht.i-
5528: naasta. Ja muutenlkin •sekä sisältöön että
5529: .muotoon nähden olisi tuo valti<Opäå.väljär-
5530: jestys saatava uusituksi. Jos nyt lähtee
5531: Päiväjärjestyksessä olevaJt asiat: .tarkastamaam tätä uutta valtio:päiväjärjes-
5532: .tysehdotusta, niin täytyy sanoa, että tässä
5533: 1) Vuod.en 1921 v•aHiopäivillä lepäämään jä- ehdotuksessa on molllta seikkaa, j()lt:ka ovat
5534: t.etty ehdotus laiksi ha,llitusmuodon 23 § :n luetta.vat eduksi voi.mas:oao1evaa.n valtio-
5535: muuttamisesta päiväjäirj.estY'kseen nähden. 'Ta·hdon vain
5536: [yhyesti viitata pykäliin 8, 9, 11, 32, 33,
5537: esitel~ään ja lähetet.ää1n puhemiesneuvoston 37, 38, 44, 47, 49, 55 ja, 61, joissa \PUhu-
5538: ehdotuksen mukaan lausunnon •saamista .taan eduskuntatyön jarrutuksesta, kuinka
5539: .varten perustusla:ikilvaliokun- se vo~daan ehlkäistä, ja § 70 sekä vi,elä § 76.
5540: •ta:a n. Näistä pykä.Estä ova1t UJseat uusia ja monet
5541: pa.ra.nn.ukisi•a, entiseen vieJäi voi•massa.ole-
5542: 2) Vuoden 1921 valtiopäivillä lepäämään jä-
5543: N"aan valtiopäiväjärjestykseelli nähden.
5544: . tetty esitys laiks.i tasavallan presidentin
5545: Sii•s täytyy ;sanoa, niinkuin jo mainitsin,
5546: vaalista
5547: että .molllia parannuksia ja etuja tässä
5548: uudessa ehdotuksessa on. Mutt.a jos lähde-
5549: esitellään ja 1läJhetetään puhemiesneuvoston .tään sitten lta•r.kastamaan, mitä puutteita
5550: ehdotuksen mwkaan lausunnon saamista .tässä lai•ssa on entiseen v·errattuna, niin täy-
5551: ~Varten :p: e r u S/ il UI ,s; :1 a k] •v a li o kun- .tyy heti ,silmäiltyä •sanoa, että puutteet
5552: tf:,aa,m .eivät ole mon~t. mutta on näi:ssä puutteissa
5553: .eräs, joka o,n •siksi painava ja periaatteel-
5554: lista .laatua, että minun miel·estäm[ kaikki
5555: 3) Vuoden 1921 valtiopäivillä lepäämään jä- .ne pa•rannuikset, mitlkä tässä laissa ova:t,
5556: tetty esitys l·aibi niiden valitsij;amiesten va- .jäävät kuiitenkin tuon puutteellisuuden ;b:'L-
5557: litsemisesta, jotka toimittavat t3JSavaHan pre- kia aivan varjoon. Tark•oitan tämän lam
5558: sidentin V•aaHn, .5 ~ :ää, j.ossa. määritelUään, kut.ka ovat
5559: .vailla. vaatlioikeu tta. Täimän 5 § :n mukaan
5560: esitellään ja 'lahetetään puhemiesneuvoston .saava.t va1tiolli.sen ä.änioi&euden kaiikki ne
5561: eihdotuksen. mukaan ip e r u s t u s 1 aik i- ;kansalaiset, jotka eivät ota yhtään osaa yh-
5562: .v a 1 i o !kunta a. n. teiskunnallisiin ras:ituksiin eivätkä maksa
5563: EräJitä perustUB1alkeja muuttav111t lait. 103
5564:
5565: -valtion<veroja. Minä myönnän, että teo- 5) Vuoden 1919 valtiopäivillä lepäämään jä-
5566: .riassa tällainen ajatus, että sitltenhän ääni- tetty ehdotus laiksi v•altiopäiväjärjestyksen
5567: oålkeus on ytleinen, kun se ilman ehtoja kai- ulkoasiainvaliokuntaa •koskevien säännösten
5568: kille a.nnetaan, tuntuu hyvin kauniilta, täydemtämisestä
5569: ,mutta. käytännössä minä luulen, että se vie
5570: .huonoihin tuloksiin, Minä P·eilkään, että .esitellään ia [älhet.etään puhemiesneuvoston
5571: .terveelle yhtei.skuntaelämän 'kehitykselle ei ehdotuffisen mukaan lausunnon saamista
5572: ole suotavaa, että lähdetään tälle pohjalle. vart.en p e 11 u s .t u s l a k i v a l i o tk u n-
5573: Minä käsitän, että vasta velvollisuuksien t aan.
5574: .tä.ytiämis€-Stä yhteiskunnassa seuraa.vat
5575: ,myös oikeudet. Ja kun tältä tärkeältä IJeri-
5576: aatteellise:: ta kanna.] ta läh·den, niinminusta 6) Vuod·en 1921 valtiopäivillä lepäämään jä-
5577: .tuntuu, että tämä yksi puutteellisuus on tetty esitys eräiden Maarian pitäjässä sijait-
5578: ,niin huutavrun suuri, et.tä täytyy asettua sevaan Iso-Heikkilän virkataloon kuuluvien
5579: .vmstustamaan tämän la~ksi tulemist•a•. Jos ·alueiden vaihtamisesta Naantalin maaseura-
5580: .tässä 5 § :ssä olisi yhtenä momenttina .seu- .kunnan Kultarannan ·kylässä sijaitsevaan
5581: .mava: Se, joka muun syyn, kuin kunnal- Kultarannan huvila-alueeseen
5582: Jis1autakunnan todistuksena näyt.etyn va-
5583: .rattomuuden tä:hden on jä:ttänyt suoritta- .esitellään ja läihetetään puhemiesneuvoston
5584: .matta hänen ma:kse·ttavakseen pannut edel- ehdotuksen mntkaan v a 1 t 1 o vara; i n v a-
5585: lisen •v•uoden. valtion ·ve.rot ei ainoastaa.n 1 i o k· u n :t a a n.
5586: !kruununveron, vaa.n myöskin tulo- ja. omai-
5587: .suusveron, niin silloin minusta tämä laki
5588: olisi sen l uontoiruen, että sen mielihyvällä 7) Vuoden 1921 valtiopäivillä lepäämään jä-
5589: voisi hyväksyä. MuHa kun tämä asia nyt tetty esitys laiksi virkamiehen oikeuksista
5590: ,perustus:ain luontoio.ena on sil.lä asteella, ja velvollisuuksista, kun virka lakkautetaan,
5591: ettei voi tulla kysymykseen mikää;n muu esitellään ja lähet.etään puhemiesneuvoston
5592: kuin äänestää joko ,jaa" tai ,ei", niin sa- ehdotuksen mu1kaan [ausunn•on saamista
5593: ,maUa kuin kannatan puhemi.esneuvo•ston varten l a k i v a 11 o k u n t a a :n,
5594: ehdotusta, että tämä la·ki lausumnon anta-
5595: mista vart.en lähetetään perustuslakiva.lio-
5596: :kuntaan, toivoisin, että perustuslakiva.lio-
5597: kunta esittämälläni syvllä tulisi kiellteiseen 8) Vuoden 1921 valtiopäivillä lepäämään jä-
5598: .tulokseen tämän lain hyväili:symiseen näh- tetty esitys uskonnonvapauslaiksi
5599: den. Minä kyllä myönnän, että sil1o.in mei- esitellään.
5600: dän täytyy toimia toi:staisekosi ehkä hyvin
5601: iPit:kän aja.n entisen nytt vielä voimassa.ole-
5602: van valtiopäiväjärjestyjksen muka·an, mut- ,puhe .m ies: Pulhemiesneuvosto ehdot-
5603: ta kun käytämnössä on siten v01itu mo.nia taa, että a.sia lähete:ttruisiin lausunn'{)n an.ta-
5604: .vuosia toimia, niin ·en kuitenkaan haluaisi ,mista varten perustuslaikivali.okuntaan.
5605: niidenkään suurten epä;kohtain takia, mitä
5606: snna on, luo,pua. tältä p-eriaatteetlliselta
5607: pohjalta, sillä minä olen vakuutettu si•itä, Keskustelu:
5608: että jos ke'fram. yhd·essä tärkeässä, sanoi-
5609: sin•k•o yhteiskuntaelämän perus'teita koske- Ed. Rj. Mä; k i n e n: Ky·SY'ffiYJkses.sä-
5610: va•ssa asiassa, lä•htee kalteva.Ue pinnalle, Oileva esitys uskonn.onvapau•slaiksi: ei suin-
5611: niin siinä on vaikea keskellä pysyä. Mo- 1kaan tule liia.n ai1kaise-en, sillä jo ai•ko.ia sit-
5612: nessa muussakin asirussa voi .käydä srumalla ten on uskonnonvarp.a.us ollut .luokkatietoi-
5613: .tavalla, että puitoo a1rus. sen .ty·övä.estön ihartaana pyr·kimY'k\Senä.
5614: Työväenluokan taistellessa y:hteiskuntaolo-
5615: Keskustelu julist.etaan päättynee.ksi. jen :perinpohja.isen muutt.a.misen .puolesta on
5616: sille •V'a.rsin tärkeätä, että <kansan laajoi.lle
5617: Asia lähetetään puhemiesneuvo.st10n eh- ;kerrok·sille annetaan vapaus 'J)älästä irti kir-
5618: dotuksen mukaa,n p e cr.- u s t u s l a iki v a - lkon holhouk:se.Sita. Kautta ·ai1kojen on lkirk-
5619: liokun:taan. 'ko .cll~llut tilai~suudeiSisa mälii;ri:ily.&V'a•rJ·aHaan Sli-
5620: 104 Perjantaina 2.2 lP· syySkuuta.
5621:
5622: t.omaa.n kansan•lu·okan a.j.a•tulksila ja "Pa•kiko- ·vetim opeil(ia. vetoomana rihlillist,en, tunteieiitin
5623: .valJ.a:llaa•n a•se·tta.nut kans·an tyhje.wt'ä.mään ja srten :sa.a,da ·vi-e:Jä joku .lammas py.symään
5624: ;J•a•iha.n ikwklkaronsa. k·irkou tarpei.si:in ja p.a- laumass•a. Myös'kin 10 §:n 3 ikioMa poik~
5625: piston yl-el·~i:seem ·el'älmälä.n. .Se on o•Llut val- keaa uskonnon·va.pauden peria.a.tt.eesta, kos:ka.
5626: tiova.l~1an u;SikOilllin•en· .paolveJiija. ja. •miSisä •laa.n- sEnä ann•et.a.a'n lute6laisen seurakunnan
5627: tUJmus on a,p1ua tai'V1inn•ut, siinä on .kil"klko 'mäiä1"äit:tävä.k.si, minkä!' a,i,sia hautau:smenojlll
5628: ollut valmiina a.nta:maan sil1~oe s:111.na:wksensa. saa suoritt.aa ja, minikiä:]aiEii,a. hallltatusk:ii:njoi-
5629: s~ ·kä·vi .se.lvil·Ie •varsiin hyvin vuonna. 1918, tukisiru olma•is-tems,a,. ha.wdo,iille aooi:taa. Tråmä
5630: jol•loilb tä1ssä ma.a:ssa. rah,o:si va: 1koinen ter- .säJädös on ilmei:s'e's,ti ta:r.koite1ttu järjooty-
5631: ·r.ori, jonika. ·vertai:.st.a, lhirmu•valilaa. ei tämän ny.ttä työv•äestclä vasrtaa.n estää.kse-en 'heiväJ
5632: maan historia tm1ne. Työläisiä ajettiin ta- jlärjestynei.s!s:ä .iotu'koi.ssa,, e.simenki:ksri mlie.-
5633: Ilma •kUiin met.slän p.e-toja., beil•oi:tu:kset ja.tk:uci- lenosoi tusku11kue,essa tek€mä.stä retkiä to-
5634: vat ikauan ja kailkkialla. Silloin ei ollut .v-eriens.a haudiaVe. Puuttulillatta enem'l)ä:ä
5635: ikirko.n miesten jou!kos:sa. arrnoa ta~kaan. j.olka näihin huononnuksiin, on kuitenkin ma.i-
5636: oli•si nou!ssui ju1ik:1sesti ja pää•~·Uä v·ä•s.bi t~H:ä ni tta va., ettlä -etsli·tyiksessä on •hu·o:malHlwa:stli
5637: teura·stusta vas·t.a:an >"aa.n päP.n.va.stoin papit uudi1stu:ksia:kin, kuten e&imerfk·:lk.si 9 §,
5638: ik'Uuluivat suoje•luskunti·en esikuntiin ia an- ~os.sa. vmpaute•taa.n h.enB:ö tek€JmläJsbä, val-aa,
5639: ,t.Oii'V'at määrä.y:k.s.iä, ehtffi ta.rvitse kot~pa•i jota ei voi vaka.umuikse,nrsa :perusteella hy-
5640: k-a.Jltoon 'J,ä:hett.äa, joika 1si:ihem al:,ka:a.n mer- 'v'äik.sylä.
5641: lkii•t.si tietysti t.eloitusta. RaiUhan ja mk- Lo;pu'ksi ta!ht·oistin sanoa., eMa buoEmatta
5642: ka:u•d•en OJP'Pi otli muuttum11t. 'v'iJhan ja kos- siitä., vai·kka. ei esiJltäoleva. la.kie~hdotus täy-
5643: ton op3ks•i. Ei siis o•le ihme, e•ttä !ka.nsan .doe]iliseE•bi ty:vdiytJäikiä.älll ilmi'kkia u.skonnon-
5644: laajat kerrokset [ly•rlkivät eri•lleen :kirkosta va·pau·d.e•n -edellyWämilä va.atimubia. täy-
5645: ja tulivat YJh:äJ vastenmi,elisemm:ik:si si·llä tynree 11äl11'iä ikert,aa ty.yt.y•ä: iälänestfumään se.n
5646: vas'a.a.n. 'Tiä:män vu•olksi on mie'esb'in~ fär- pu·olesta. koska ei ol·e til11a:i:suut.ta. te>h-d'ä si:i-
5647: !kooä, eottoä edus'k.unta tek-ee par'haa.ns:a. •us- ren korrj.artlk•S•:,a hla.n- Kannatan puhemie-
5648: konnon vapaiU.d:en vo·i:ma:an:salll ttami·seil:rsi ja hen ehdotusta 3Jsia.n lähettämisestä perus-
5649: että ne hen.ki•1 Mk jotka. eivät usko kirkon tus.]a.ki,vaEoJmntaan.
5650: opink.n 1p,pa.l.eisiin eivätkä tab.do alistua .sen
5651: m 1äJä1r:äyjk-silin, sai•sli'v'a:t :til al::suu'den ,-;iit:ä 1uo-
5652: Ed. B ä c lk: Religionsirrilheilsilagen fast-
5653: ipua..
5654: ställer som ledande grundsa;t.s, att religion
5655: iTä;mru esi.llä,o1eva esitys ei •kuitenikaan lillå i F;nla.n.d od:ifentligt ooh Bnskilt utö-
5656: py•sty tätä klysymystä perinpohjin ra.bkaise- vas. Ing.e-n skillna:d göres härvid mella..n
5657: :maan. On piitälslä"V'ä ·vailt·i.o•n ja kir:kon tä.y- kr~sten och hednisk :reEgion enda·st det vill-
5658: .delli:s>e'€1n eroon, 'vaan iko,ska tä:mä puoE wsi- kor måste uppfyUas, rutt la.g ooh god ood
5659: lll•st.a tuJ~oo ,]uulta•vasti tläm:än •i·sbmtokauden icke kränlkas. Häirav se·r ma.n wtt religiolbS-
5660: .a!ikana. esille, ·nii.n eti ole t.älss.ä yM.ey.desSiä frilhet.saa:gen är för rfullständi·g reli.g~on.sfri
5661: sy;ytä siihen puuttiTha. Tait.~.o·i.sin ikuiten!kin het. Dissen•terla.gen a.v åJr 1889 trllåter u.t-
5662: huomauttaa puheenao1,eva:sta esi·ty!k.sesbä, träJde ur d·en evangelisik-autlher.s'ka. ikyrkan.
5663: ette:i ·se läiheslkäiä.n minua .tyy.dytlä.. Erity[- men: under d-em 'förut,sättnin.g.en, a:tt inträ.de
5664: &eiSI'i k!iin;tyy huolillio esity'k·se•n 5 §:ä•än, ,sker i något a.nnalt protestantitsk't religions-
5665: joruka muka•an usik.anto;kunnals.ta on oi:ke.u- sa·mfund. Religio'Thsfrilhetslag.,e:n däremot
5666: teHu erooma,an vasta 18 vuotta .t:ä.ytetty;äiä.n. tillåter utträde utan att i1mträde Sk:er i an-
5667: Mielestäni .t111oo iikäraja. •O!ll a•ivan, liian ~kor nat kri.stet samfund, således 1fulllständig re-
5668: ikm. 'Samooi'n on :ma,initun 1pyk.ä•11än 2 kolh- ligionsfriihe't..
5669: da,ssa määrlä'YJS, ·että jo•ka taMoo e.ro.ta e'V'a.n- Kon•sekv·ell't och öwJThuvudtaget riHigt
5670: ikeP·i.sl:uterlii],a:i,sesta ta.i krei'k:k al aås'ka:t.ol ise1sta tillämplllr la.gen reiligion•sfrrhet,ens princip.
5671: kirkosta, tehköön siitä henkilökohtaisesti Här n.ågra exempel. Delt är ju alldeles rätt
5672: .ilmoit,ufksen •seuraku·nnan ikii.I'Ikko:herra•He. att barn, vi]ka iiCk•e höl'la. till det trossam-
5673: !Tämä ·koihta on .ehkä; ålä:änyt e.&it.ybee.n ·V'is- fund, i vars lära umdervisnå.ug i s'kola med-
5674: IS'Ii·ssä tarlkoibu!k,se.ssa. Niäytbä:ä .siltä, että de.la,s, befrias •från •reli•gionsun.d·ervisn.ingen.
5675: ,seurafkuntitm !k:iirkkoberro•il1·e on va.rat!tu ti- Lika-så är det fumt överen:ss·tämmande· med
5676: Ia~suu:s henkilöiko.btaisetst•i agiteera.tlll, ja pe.- rättvi·sa.n, a.t·t person, som icke hör till
5677: :loi~Wlla .pirrrm.yd~en ruht.inaina .ia muilla hel- kristet rsa.mfund, lbefri-as frånr skyldighe-
5678: U sikOlllll'Ocr:tVaiP!11US.}a ki.
5679: 1 105
5680:
5681:
5682: ten atlt a:vlägga ed. Allra bäst, å:tminsto- fråga om utträ'de det bestäimma,nde moti-
5683: ne från den ev0mgelisk-lutherska kynkans vet för en stor del indifferenta a.tt vara,
5684: syupurukt, är ruoc'k bestärnmelsen i lagens icke 'l'~n djup inre övert.;vQ.1e11Se, uta:n ekono-
5685: 12 §, att person, som icke är medlem av misk vinrui.ng, d. v. s. Ö111Sikan att slippa de
5686: evangelis!k-lutherslka kyrikan, val'le ioke kynkliga utskyld.erna. Motiv-en vore säle-
5687: skY'ldig att genl()m utgörande av fastighets· des orena, omoralhska, 01Ch på sådan grund
5688: ~skal:rt eller i annan form d-eltaga i avlönan- vill man väli ändå ioke bygga vårt folks
5689: det av dess präs.te,mkap ocih kyrkohetjäning framtida lycka. Samma rät.t och sa.mma
5690: eller i bygga111.de och uni(Lerhå~l av präst- skyldig,het åt a.lla., ,på det :Sä:ttet fbli reli-
5691: gårda,r, kyl'lkor, klocikstaplar ·ooh begrav- gionSlfrilhetens idee-r 1hä.st tillämpa.de.
5692: ningsplatL9er m. m. Det ka.n icke a,n,na•t än På grund a.v det sagda kan jag för min
5693: lända vålr kyrlm till fmmma a.tt dessa för- d-el icke god:känna den föreliggande lagen,
5694: nedrande skatter borVfalla. Des1sutom ka;n utan för~estlrur att. det utskott, till vil:ket den
5695: till :lagen:s 1förl1jäJnst räJkna•s, :a1~t d-ensamma remitteras, .måtte röreslå lagens förkastan-
5696: åtmi.nstone på ett 'st.äHe rsölker motver.ka ett de och a.tt regeriJn.g.e~n med de:t ,första in-
5697: lättsinnligt ooh oöverlrugt U:tträdan:de ur de komme med ny proposi1tion, däri det be-
5698: reli~iösa samfunden. Ja•g a.vser d-en 5 §:s rörda mi~ssförhålllandet a.vhjälpes.
5699: bestämme-Lse, .a:bt d·en, som ön~skar ut.träda
5700: ur eva,ng-elis,k-lu!t;herska \kyrkan, ä:ger där-
5701: om per.sonlig-en hos försa:mlin.gellls kyrko- ·Ed. IS e p.p ä.n en: 'Kun 'käydään arV'OS-
5702: herde anmäla och att rurlmäJlan om utt.räd'e tele:maan näin •peri,aa•t.teellises-ti tärkeätä
5703: ur an,nat religvonsswmfund skall göms ho:s -la:kiehdotu.sia. kuin nyt esilläoleva uskon-
5704: s.rumfundelts styr,e[se. no,nvapa•u·slalki, f,o,:,voisilll, että Y'limai~tka;iset
5705: tunMii:maiU'kset jlä~isti:vlät 1s.ynj.ä1än ja. ettät
5706: På grund av sina 1stom förtj:änslt.eT ha,de
5707: asiaa. poh.dittai1siin siinlä ·henges·sä, e~ttä iha-
5708: det varit önsk'ligt, a.tt lagen kunnat god-
5709: lut,' aisiin t-oisten vailkuht:imia. ymmärtää
5710: kännals. Men n111 vidlådes den beklagligt-
5711: e~:ik'ä aå.nalka:am taihal11ata.n nili tä 1väärin 1ml-
5712: vis aw en hrist arv' .s'å väsentlig a,rt, at.t
5713: ett godktäm:narude borde iokle .kunna komma lkil.a. ;Si,inä u.sko.ssa. ettiä minua n:äin tah-
5714: i fråga med mindre än ·a,tt bri:sten. avhjä.l- dotaan kuulla ja. y.m1mlärtiälä,, u:sk,aUan -mie-
5715: pes. Deon :föreliggande la,g,e:n' 1had-e nämli- Hpife.en:i asia:st.a, Ia,usu.a, t~ie•:!äeu, että t:ämä
5716: g-en nöd.vändigt bort hestämma, att den, mie•lip1;1de on myös vallitsija,i,ni ka.nta. ·
5717: som ur kristet samfund utträder ut.a n a1H 1
5718: En:s:1ksi tu!100 esiin iky.s~mys, onko tätm-
5719: i an~n.alt dylikt inträda, måste tilli st.aten i möinen 1la•ki ensinkään tarpeellinen. 'Sii-
5720: ,s'ka,tt 'er4lägga 1sa,mma belovp, csom han 'före 'he•n minun ·kans.alwi:sena., lu.te.riJ.a•1se•n kir-
5721: uttbrädlet ur det ikristna samfundet tiU d~et ik•olll j'ä,E'enenä ·ja tkristi:,ittyniä t<ä.y,(yy va.sta1ta
5722: srumma erlagt. Detta 'Y'rk,ande d::Heras in- ehdottomasti myöntäen. •Tiämlä laiki<ha.n
5723: ga1unda av Öni&kan altt på de ava~ristlllad-es ta,rkoittaa säätä'iil kansa]a,isi•lle täy:den va~
5724: bekootnad värna. de kri1stna samfunden.s wauden 1ha.rjo1~:'taa. usikonto.a,n'sa., erota eh-
5725: ekonomiska. intr.ess<El,n. Nej, j1ag t.ror mig d.o<iHa. entisistlä ::kirkikok,unn•iiStallls-a, va.r.ie.lla:
5726: tvärto-m hava tiNräcJdigt ~ydl-igt betonat iholilwkki.nsa. j·onkiUn vieraan usikonto-kunnan
5727: fördel•en av, a.tt den eva.ngelisik-l'u!t1herska kä;si1.ylk,s-en. mwka.isesta mie•1 estään sopi;mat-
5728: kynkan, nlär religionEifrihet,slag.en blir lag, tomasta uskonnonopetuks·e.sta, 'Olla sumitta-
5729: .s~ipper mottaga siika skatrf:,er. ,M,em. sa.ke,n lilla tta veroja semmoisel11 e 1kirklkokun-
5730: h·ar e.n annan sidat. Man måste ju erkän- na.lle., jo'hon. ei voi- kuulua ja, la.inmu-
5731: na, a.t:t de kri.s'tnra tll'IO&samfwnden på grund ikaise~sti pe:m·staa us:konto1kunti.a. samoin
5732: av si.n egenart arbeta. för folkets sedliga ajatte~ev~alin 'ka,n:ssw. Ja jos miEIStäiä'n niin
5733: up-p'f'ostran. Detta arbnte går icik-e uta.n näissä oma.ntunnon. a.sioissa, on. •v•a.paus kulle-
5734: stora lkostnader. 18-edan !'leligi·onsfrihets- krin ann!flt:t<ava. Vapau,s on lkris,tin.i.syyde.n
5735: lagen. trätit i gäl~and-e kraft måJstbe ,s,traten pohjimmainen periaate. .Sitä on ta;vo-t~ltava,
5736: draga försorg om den sed.Iiga, uppfostran mikMi se s·uin,kin on ma.htdollista, y'hteis-
5737: bland d~Sm, .som utträtt ur de ikristna sam- -kunnassa. K6st,i,lJii sryyd'e'n tä,h.d,en on us-
5738: 1
5739:
5740:
5741: funden. Det är .för detta a:rbet•e, som dessa !konnonvap,aus ,saa't.a-va tä~ssä :maa:ssa: aåkaan.
5742: fo'Lkelemenlt ä.ga betala -sin tri,but. Bort- •Mutta, yhtiä: elhidoton on tä:mlä vaatimus
5743: faller den1na. ~skwt.t, så har detta d~Sssutoom m.yöstk.in evankel!i·s1ulte.r:i!}a,i:sen. :kil1k·o'n ika:n-
5744: en ann:a,n våda med sig. Då komllller i na.Ha. Tlätä 1ki.Tiklkoalhan Nimä: hiki nyt e.n-
5745: 14
5746: 106 Perjantaina 2:2 1p. syyslmuva.
5747:
5748: nen kaikkea tulee koskemaan. Luterilai- kansa on oppinut luomaan -päältäJän ikeitä
5749: suus on nimittäin aina ta·ist.eilut valj)a.uden ja se <ln sen arvoi.nen, että .myöskin !protes-
5750: -puole:sla. Jos sillä t'älhän :saakka onkin ol- tanttinen ijes, jos niin saa.n sanoa, sen har-
5751: lut ti}a:isuus tälss:ä maassa ona vaU•i·on kirk- tioilta no:steta.a.n. Uskonnollinen v'äihem-
5752: !kona, on sen periaa:tt.eisiin kuuluvaa antaa mi.stö on .va.pautetta.v~L 'Tehtälköön se yk&i-
5753: nyt jäsenyyd-estään .pyrki·V"ille vapaus il- mielisest,i, S<OIVUISs·a, y,sfu Viällisesti ja il·oLla.
5754: :man ehtoja. Yhtä Viahän kuin me haluai- To.inen kysymy.s on, onko nykyhetki snve-
5755: si:m.me, et.t.ä jo0'ikut turkkilaiset 'i•ati juuta- Eas tämänsuuntaisen lain ·säätämisei'n. Sii-
5756: Ja:i.scl pakottaisiva.t meitä :kannatta:maan henkin .minun tä;ytyy vastata.: on. Nyt kun
5757: !hengellisiä lai,t·oklsiaan, yhtä. V'älhän on mei- kansallisten ja yhteiskunnallisten sulku-
5758: dä:n sii'hen ketäiän !pa:kanoitunut.ta tai muu- j.en lauett.ua ja al;kuryöpyn ohi .mentyä ke-
5759: ten kirkkomme ajatuskannasta poiklkeavasti hity;ksen virta on joskin '>'oi:ma.k!kaana ja
5760: ajatt.elevaa vielä ,kirkon .iä·senenä olevaa pa- maa,p·wä:ä penkovana suunnilleen oikeisiin
5761: ilwte~·tava. Ei ole .tälle lkansankirkolle ter- uomiinsa o•sunut, on sop·~va aiika a;st.ua tämä
5762: veeHistä pitää pakolla ikeiSikuudessaan tu- askel. On suo.tta odottaa uu-den padon syn-
5763: lhansia; ka.nsalaisia, jot'ka on: opetettu sitä tymistä., sil<Hi. uu.s·i ru.uihlka ·&aa tt.aa vielä
5764: ha.l.veksi.maa.n, vie1äpä 'V'i<haamaankin, ja repiä rajummin olevaisia ol'Oja. Ja lie-
5765: j.oista u·sea.t S•Uora,st.aan 't•a:istelevat sitä va:s- nem:me si!itä yksimielisiä, e~ttä ·sii·t:ä ei ole
5766: taan. He ovat paiseena. kir,kon ikyljessä ja .siunausta ei meille eikä .iäillk:e:entulevalisil-
5767: se pa,ffie on pams pU'hkai:sta, niin .pian kuin .lemme. Ei myöskäiä:n tarv·itse uneksia, et.Hi:
5768: mahdoilli.sta, muuten •Saattaa tuHa veren- tämä 'ka.nsa en·äå ·P.a,laisi .pa.kkova.itaan
5769: crnyrk.ytys. :myMkälän hengel.Jisesti. Se voi ·hi:storia.n
5770: iSe o.n s•el välä, eH1ä n~.itten ilhmist.eu koh- mukaan 01lla .maihdoHista. ainoastaan 'kaik,ki
5771: taa. a.iatel·le•ss·a•, jotka: täten, ·kuten luulen, 'kukista1van kumou:k.sen j.äJl:koon, mutta s1,tä-
5772: useassa ta1pauksessa tulevat kääntämään !hän emme .tä:s·s!ä maassa. suun.nittele. Me-
5773: selkän~ä kaikel1le kristilEsyy·deHe, tuntuu hän juuri tahdomme onneksi kansallemme
5774: mska.alta .päästää heidät .pois kirkon va~ku esbä:ä sitä! ja rauhallisesti iehitt.ää olo-
5775: tulksen alta, mutta .pidlän sen v·älltt!ä:mättö- ja:m:me.
5776: nnänä enkä usk.o, että viha. \kirk1koa ja kris- Mitä .sitten tu.lee :kysymyksoon, on·ko
5777: tillisyyttä ko•htaa.n 'V'oi siitä yltyä.. Aina-
5778: 1 esiJ:läo·lev'a lakiehdotus duuri siilhen muo-
5779: kin syylliset syyt kirkon .syyt.tämiseen tu- toon .puet.tu, mikä olevia oloja parihaiten
5780: levat siten poistetui,ksi ja ennen: kaikkea: on va.sta.a., ~ha.l uaisin a.sianowa.iselle va.liokun-
5781: asia tarpee]line-n n1iibl.en to·isinaja U.elev.ien. lllalle -evä.styksenå lausua: Otettakoon huo-
5782: takia, j.otka. ka:i:klkea kirk!koj·ärjestystä. in- :mioo,n, että Hilmän ·periaatteellisen ]a,in ai-
5783: lhoten ihal uava t iliittyä va.pa.iiksi :seurakun- .kaansaaminen on .siksi t1änkeä asia, ~ttä on
5784: niksi ja joitten sea.ssa lu teri·lainen: ·k~rkko paras hcyvälksy•ä se .semmoisena., ;kuin sen
5785: on saanut •hyvin ·vo,ima'kikaita vastus,t.ajia. e•c1e1linen edluskunta o·n •lev'ä•älffiään jättänyt.
5786: Mi t.ä .taasen tulee si•ihen pelkoon, että Ne yksityisk·01hdat, JO•lssa ma.hdo1li.sesti
5787: tiwm:äru lain .s·eurauiks·i.na valtjon aineelEnen :muistutbmi.sta ol,i.s.i, o·vat v:älh•äp.ätöisiä itse
5788: killnnatus, jota luterilainen ki.11kko on saa- :periaatteen rinna1l1la.
5789: nut nauttia., t.u!l<isi h'äviämään ia :muita &uu- Kanna ta.n siis a~sian 'la:bettJä;mistä 'J)erus-
5790: rtia muutoksia kir•kon ja 'v'al:biorvalla.n !Suh- tusla:kivaliolk:unta.an.
5791: teen ta:pa:b.tuma.an, 'lienee se turhaa. En
5792: Juui1 e, ett'ä luterihi:s<Uus t.ä.ssä .maassa ä:kkiä Ed. Kylänpää: Kun viime keväänä
5793: käVli.si nii.n heiko'ksi, eUei •Se •voi.si tähän täällä !käsiteltiin hallituksen ·esitystä us-
5794: arvolkika:as.een seu1'aan saada niin paljon kon.monvapauslaista ja esitystä Jran,sakou-
5795: !kannatusta., ettlä sille sivistyslaitO'ksen:a .tu- lujärjestysmuodon ])erustei.sta, sai se ai-
5796: leva.t H•Vlustulkset. voil!·ais,iån 1kieltää. Jos kaan sellaisen nousun kruw maassa, että
5797: sattuma.Ua. ni•inkin 1k ävisi, niin ei !kristilli- tuskin minkään muun 8JSiam .käsittelyn ai-
5798: 1
5799:
5800:
5801: syys si,itä hä Vliäisi; enkä luule kiPkowmies- kana on sellaista nähty. Ja ·kaike-ti .siitä
5802: ten itsen.sJ:i:kään usk•ovan kinkon O'levan niin oli .seurauksena Työs, että esitys us.konnon-
5803: iheikoil1a perus·bnks1'11a, että !s:e si]!ä; ihorjuisi. vapausla:stakin jäi iJ.epäämään yli vaalien.
5804: Mutta ·n.lt1o.n kannalta:kin aja,tel~en on Xi:i.issä. merkei-ssä käytiin myös osaltaan
5805: tämmöinen la.ldi a.i:van välttä:matön. T'ämä. vaaleihin. Kun nyt !Jräy.dään pää:tt.ämään
5806: Uskon:noQlll'VIlfPR<UJSla!ki. 107
5807:
5808:
5809: tästä esitykisestä, .ei eduslkUirunalla pitäisi naan us:kontokunnasta, pitäisi ikärajaa ylen-
5810: ainakaan olla tuntematolllta mitä kansa, tää 21 vuoteen. Muuten on .merkil·listä se-
5811: varsinroin suurin osa maalaisväestöä, tästä •kin, että .seurakunnan pitä1ä ;pibää •hautaus-
5812: aja,ttelee. Se ymmärtää kyllä sen vruhvan maa:ta eronneita varten, jos niitä :asuu
5813: kul'ssin, j01ka vi~me a.ikoina on vienyt toi- a,luoolla huomattava määrä. Mikä se huo-
5814: sinajatteleviakin entistä va,semmalle, ja mattava määrä on? Eikö sitä vo~si mää-
5815: on tämän siirtymisen kautta moni hyvä- rätä prosenteissa, jotta pirun päästäisiin sii-
5816: kin uudistrus saattu, jos huondkin. Köy- h•en, milhin ed. Mäkin:en: täiä]lä halusi, ni-
5817: h€<mmä•n •ka.nsan taloudel1ista tilaa on rpa- mittäin että saada1an sellainen oma hau-
5818: ra;nm.ettu ja on <edeJlleenkin parannettava, tausmaa pakanoiUe, jossa sitten saa. !harjoit-
5819: mutta mitä todellista parannusta oloihin taa sentkalta~sia menoja, tkuin kukin ha-
5820: tuo jumala·ttomuus, jota tämä laki edistää, luaa? Minun mielestäni pitäilsi tässä mää-
5821: sitä milruä ·en ymmärrä. Minä ym.mäil"rän rätä, että llmn on edes 10 % 1ai 5 %
5822: va.semmiston ka.nn.an tämänla~siin kysy- niitä seurakunnassa, niin pi täi.si silloin
5823: my'ksiin näJhd.en juurtuvan siitä, että olisi myöskin jo heidän kustantaa ja. hankkia
5824: koetettava va.hinqooittaa jokaisessa mahdol- oma hautausmaa it.seUensä. Minä toivoi-
5825: liJSessa k<ohda.ssa evankelisluterilaista kirk- sin, että va.Iiokunta esi tltäisi tämän lain
5826: koa ja sen vaiiku'tusta •kansaa:n, koska hei- hy lättä:väksi.
5827: dän mielestään :kir~ko pönkittää ka;pitalis-
5828: mia. Todellisuudessa ei nii,n ole. Kirkom E<d. S c h a u .m a n: Jag bad om or.det
5829: pääjulistus on ra:kkaud.en käsky ja .swma•s.sa med an.ledning a:V' rdg.s.m. Bäoks ytt-
5830: ta:r'koituksessa :se jullistaa myös: ,älä tapa, rande. Herr Bäck motsaHe sig religions-
5831: älä varasta". Jos tämä on pahaa., jo.s tämä lfr,ihet.slage.ns a•nt.a.gande allenast på deu
5832: käy peria,att.eitanne va.staan, jos tämä pön-
5833: kittää kapitalismia,, niin sitten minä kyllä grund, att däri icke inQ.~år e·tt s.ta1dgande om
5834: :beska.ttning a v d.em, S<o.m utträ·da ur .kyr-
5835: ymmärrän sen .kam.n:an, jo•ka tälläkin lailla
5836: koettaa saada haJaannusta sielläki:n, missä kan ulan att a·ns.Iuta sig ti.Jl n:åig.ot anna.t
5837: sitä ei vielä ole tarpeeksi olemlllssa. Ja religinnssam:fun:d. Det ,fram:gick, tyckte
5838: mimä ymmälrtäi.sin toisten ·kannan johtuvan ja:g, a:v herr Bä,~ks andragande, att ha.n
5839: siitä vasemma.ll e sii.rtyvä.stä ajanhen:ge.stä, e.mellertid a:lils icke hade .tänkt .sig in i frå-
5840: mikä viime ailkoina •on vaikuttanut kaik- •gans pra.kti~slka sida. Den:na .Jaig är j.u icke
5841: kiin ~h~ä pelvostakion, .ettei va:stedes saada en Ja:g, som ber·ör uteslutande d·en evange-
5842: .tämän par·empaa latkia. Mutta joko saa- li·s'k-lutlherska lkyr!lmn, utan den berör alla.
5843: daan parempi tai huonompi 1a:ki, niin minä reli:gionssamfund :i la·ndet. Huru ha.r herr
5844: en voi hyväksyä sella.islta ruskonnonvapaus- Bäck tänlkt sig lhe·s<kaHningen av en som
5845: lalkia, jo:k.a pitk~n .matkaa säämmöiksilllään trätder ut t. ex. ur grekisk ...kat.o·l.s·ka kyrkan
5846: houkuttelee eroamaan jäseniä ·evantkdislu- •utan at:t a.nS<luta sig tiH nåigot ·beståemde
5847: .terilaisesta. kil'kosta ja sen kristiU~s-:siveel ho·ss:a.mfund? Ska1H ihan oos·kattas, såsom
5848: iisestä kasvatbvas(a. vaikututksesta. Va.r- ·det •har föresla,g;i.ts, s•o:m om 'han hade ti:ll-
5849: sin~in 1,2' § :s.sä olisi pitänyt olla hamtuk- ihört ev•an:geliE;k-:J.uthers1m !kyrkan? Detta
5850: sen tästä asiasta ensinnä antamassa esityk- är .iu ren.t no·nsens.. Eller l:åt oss taga ett
5851: sessä 01llut veromääräy:s n:i~st:ä, jotlka eivät annat exempel. En ·me.dJbor·gare i det.ta
5852: kuulu mi:hinkään uskont:okuntaan,. Koko land ha.r a:ldrig tiill'hört nå:got religli.onssam-
5853: .toinen luku on neuvonanltaja:n:a, mi·ten:kä fund. Slkalll den:na <med,bo.rga;re sedermera
5854: .on järjestettävä, kun ruvetaam, pirstoamaam beSikatta.s so:m om 'han ba,de t.ililhört eV'an-
5855: .n}'lkyistä eva:nkEJlisluterila.i.st:a kansan:kirk- ge1isk-11Uthe<rsk<a ·kyrb.n? Alltså, den .fan-
5856: koa. Sitten tämä aaki vapautta.a myöskin ke, so:m 'herr Bäck uttalade, t.ro.r jag 'blir
5857: pakanoiden la·pg.et uskonnon o·petus:ta ;n,aut- amöjli:g att förvenkliga uti lag·for.m, ·och
5858: ti.masta, kuten tuo 8 § osottaa. 15-18 vid sådant förhå.1lande l!an jag ieke förstå,
5859: !Vuoden i:käisenä se ka.tsoo iihmisen. J:r<ykene- huru ma:n blott på grund a•v denna enski1d-
5860: väm ratkaisemaan us!lmnnollisia kysymyk- h€:t kunnat komma t~l:l ·det slu•t.resulta:t, so:m.
5861: siä, vai:kka ei olisi päi:vä;äikään nauttinut herr Bä:ck k:O!m .ti:U.
5862: uskonnon opetusta. Ku.nn:aJl~sissa asioissa Vad den sena:s•te ·äradie ta!la.ren betl'lä'ffa.r,
5863: on raja 21 vuotta, valtiollisissa 24 vuotta. som torde tillhöra riksd.agens på präst~r
5864: Kun on. ikY'S'Ymyksessä ·eroami!oon ikoko- l.iga. elemen.t syn.ner>ligen ri'ka .pa.rbi, så har
5865: 108 Perjantaina 2i2 1p. s~yslkuu.ta.
5866:
5867: ihan ansett la1g1e11 lböra principielll't ,fö.rka:sta.s. tiovalta.in taholta, mm sel:la.i:sina aikoina.
5868: Jag tror emel•lertrd iclke, att ha.n uttalade sen sisäinen elä,mä on. pyrkinyt aina kuo-
5869: ens de-t .pr@sber<l~g<a elemente~s inom sitt leen tumaan .ia .alarsp'äin .menemää:n. Ja mi-
5870: parl!i åsiJd., ty vå. .m:åste ändå flwm:ma ihålg, nä e.p'äillen., eHiä .se suuri tu.rva. ja •ne pe..kk'()-
5871: att två .kyrkomöten ha.va. ut:ala,t sig iför keinot, j·oilla vaHiova.!ta on meidän ma~R.s
5872: fu1lst:ändig .rel:ig'ionsfri:het. Låt vara at.t sam:me •lubervlaisen kirkon ;y~hteyteen taih-
5873: den.na .] ag •i vissa eus~kitJ.d!heter a vvike.r fråm tonut sit.oa kaik:ki !kansalaiset, se on ol·lut
5874: den .fo.rmul•ering, .som kyrk·omö.tena. hade oma•nsa tämän kiflkon opettwiissa •v•a.i'kut:.
5875: ,tänkt sig, så rä.r ·dern dock i iSto.rt sett sådan, ta•maan sellaista uneliai.suutta ja V'älinpi-
5876: att den hör även a·v• den eva•n,gelisk-:l:ut- t,ä.mä>ttömyytt.ä, et.iä ei oile tarpeeksi he-
5877: hers:ka ky.rka.n kun.na ibetraudas ·Som en god rei·llä .pysytty ei,kä n:ä:in oHen tehty 1Jä.y-
5878: <la.g. deUä tarmolla sitä :iyötä, m~kä ihei<d.ä.n vel-
5879: ·V·ollisuu!ks.i•in.sa. olisi tkuUJlunut.
5880: E·d. L o!h,i: Tuntuu verra.tta.in vaikealta Minä rolh:k-enen toivoa., että s~Hoin kuin
5881: ja •vast.enmie1iserl'bä rJ71htyä V·U!O·lusta.maan p•Ö.rtit a.vataan ja •vatpaus annetaan niin se
5882: u.skonn•onv•apausla.kia. sen jä1keen kiUin ensi- on myö.skin oma.nsa. herMtämä.ä:n nukku-
5883: anäisen pruheenvuoron •käyttäjä kommunisti •via. 'Paimenia. yhä enemmän kiinnitifumään
5884: ed. Mäkinen tääHä. ,k•äytti 'kaikk,i keinot saa- hu01miota. ni·i'hin periaa,tteisinn, :mille kris-
5885: da.kseen va.sta.va.ikutuk·sen niin suureksi kuin tinusko ja ·luterrilainen .kirkko ~perustuvat.
5886: ana.hdollista. kaikissa. tosius!kon·non raka.sta- Luterilaisen 'kirrko•n johd,osta ja, tulevasta
5887: j•issa. •Mutta minä s·iitiä. :huolimatta wh!ke- suunnasta ,tlll!lee suuressa mäJärin riip,pu-
5888: nen toiv·oa, eitä 'v'aka.vat. usk·onnon .:raka•s- maan .kui•nka. :pa.lj·on kirlkrko :kykenee pitä~
5889: 1Jajat eillVIät am•na t:äJ.:a:isen provoka.tsioonin mään sis.ru:·lää.n. -eri uskonnollisiin suuntiin
5890: .vai.kuttaa näJin vaka•vas.sa a.siassa .k•äsityk- kuuluvia hen,ge:ilisiä li.iikkeitä. 'f~åytyy
5891: seen.sä. Minä voin tä.ydeUnsesti yhtyä nii- sur.ulla tunnustaa; ett.ä mY'ö.ski•n lut:erilai-
5892: hin Imtsa.n,i{)lkan.toihin m.i.bä ed. Se•pp.änen n·en kirkko .a.i.ka.isemvina aTiknina on osoit-
5893: täällä e.sitti. Me .kristillisyyden, uskon- tanut niin suurta suva.it.sema.tto.muutta, että
5894: non ra:kastajat, me ·olemme vakuutettuja jo sen ta•kia. •olisi uskonn·Ol1'v'a.pa.uslaki ollut
5895: siitä, että uskonto å.tsess'älän o•n .sellainen ailkoinaa.n vwltt.äJmä.bön myösildn eri uskon-
5896: ·v'Oima, joka. !ky.kenee illlman :mitään 'Pakko- noHislen suuntain toim.in·naUe... Mutta. k-e-
5897: toimenpiteitä yhä edelleen vaikutta.ma.an lhi tystä va.pa.ami~li.sem pälän suun taa.n kir-
5898: myö.skin meidän kansamme ·keskuu•dessa kon piireiss•ä on 'Vii:m:e aikoina 'Ol.Jut. ~ha
5899: .i.a toivot.ta•va.sti vielä ,paljon. suuremmalla. va,itta vissa .
5900: .voima,l·la .siUoin 1ku:in täysi 'Va.paus nrä:iss•ä Yksi t.är;ke.ä vaikutus tällä u·skonnon-
5901: a.sio.issa suo·daan. Kristu'kseu opin ja hen- va.pa!lls.laill.a minun käsittääk·seni <Jn ·luteri-
5902: gen mukaista ei käsittäiä:kseni ole se, että laisen kirkon vapistoou. Mehän tied•rum.me
5903: ;pyrkiä pakk·otoi:menpi t.eilllä seurakuun an kaikki, ·et:.ä nyt on a.stunut v·o~maan edus-
5904: y'hteydes.SJä kiinnipitämään sellaisia. ihmi- •kunna.n ·hyv•ä:ksymä la;ki pa1p1pien p.alk-
5905: siä, j.oista ensi.mä;inen vuhuja. oi:va.llisen ka.uksesta. Mutta tämä laki ei voi muut-
5906: n'äybieen .t<ä:äUä esitti. Mutta. uskonto {]in taa niiden palkkaussuhteita, jotka nyt 'Ovat
5907: rrnyö.skin sellainen asia, niin Ekeisesti .io- viroissa. Minä luulen, jos lute.rilaisen
5908: ika.isen ilhmisen sisäinen asia:, että jos mis- kirlkon virassa o.le'v'at pa;pit t.aihtovat edel-
5909: sruän niin •f;ä,ssä kiySy.my,k<f5eS·Sä •t:ä·ytyy. SU•O- le-en jyrklästi ,pitää .kiinni niistä tava:tto-
5910: ida t.äydeHinen 01mantunnonva.paus. Kuin- man suuritita palkkaeduista, mitkä. tällä
5911: ka paljon tämä uskonnonvavauslaki voi- hetkellä ovat olemassa, niin silloin voi Hi1mä
5912: maantult'!la•an tul•ee vaikuttamaa.n meid•än uskon•n•onvapa.us•l a.ki 'k:ir.koi}:]:e mu.odostua
5913: luter:ilaiseen :kir.kkoomme, sitä luonnollisesti lhyvin'kin tiuhoisa•ksi ja: se.nta:kia minä wh-
5914: Qn vairkea edeltlä.m•äJin. arvioida.. Minä kuoi- kenisin toivoa., että: kai'ktki oikeinajattele-
5915: te.nkin :t·oi.von, että i'ä:mä u.skonnom,a~paus va.t kirkon ;papit Y'mmärtä.isivä:t 1myöskin
5916: .la!ki itse kirkik·oon nälhden tulee vai:kutta- tässä suhte•es·sa mik1ä on adan ·voaa.timus ja
5917: :maan eritt'äin hy·vä.sti. Kotkemus kaikkina. •va•paaeht'Oisesti al~s•tuisi vat ka1iJrkialla uu-
5918: aikoina on ·os·ottanut, että 'kuru kflistinusko d·en pa ppieru :pa.'ik'kausj'är.ieste:l.m.än maa-
5919: ()ln pä:ä•ssyt siihe·n a.semaan, että se on tul- räyksiin. Jos he i!.ä,miän vapaaehtoisesti
5920: ol.ut !kovin ihyv:in tiuetu'ksi ja turva1tuok&i val- t.eke>Vät, minä ·luulisin, et.ta tämä uskon-
5921: lifa,ainharu'kimta asw1mstRJrikO"itu!ks.ioin. 109
5922: - - - - -------·-----------~_:_:_:.==..::..::.::.~=-=-===-==-------
5923:
5924: nonvetpa.usla:k•i ei sentään kovinkaan suuria Keskustelu :
5925: ,jouJkkoja vie k~rkon Y'hte-ydestä ,pois. Sililä
5926: minun .kläsitykseni •on .se, että va.ik:ka ,täiäHä Ed. K a a r n e: J.olkainen joka vähänkin
5927: ä:ä:rim:mäiseilt!ä vasemma;l ta olaid·al ta hyvin on perehtynY't tämän maan nylkyisiin maan-
5928: \kii,hkeoätä a1_g1itatsionia tuUaa.n käymään, olmistussuhte.isi~n, on trullut siihen jOihto-
5929: niin s.i,t.t,elllkin .myös työ.v,äes,:ön j.oukos.sa päätökseen, ·eLtä llliiJssä vamtsee huutava
5930: löytyy paljon s-ellaisia henkilöitä, joiEe us· vä,äJryys. Että esil:läo1€'va ·kys.y.m:ys on
5931: •konno-l·lis-et kysymykset o•v•a:t s·iksi Ekeisiä. tämän istunto;kauden v&kavimpia. 'kY'SY-
5932: 'flttä ·moni a.jatte1ee sentäiän vaka,vast.i, tah~ myksiä, siitä lielllemme yksimiehsiä. Maan
5933: took'() hän irta.antua kaikista uskonnollisista kansantalous on rappiolla. .Tuonnin kas-
5934: yhdysk·unn:sta ja jäädiä aivan pa1kanaksi. va,es,sa vienti vähenee ja :s,etelimäärän sekä
5935: Si:nä .sulhteessa. miriun .miele-stäni juuri se vaHion vela;n kasvaessa manka•n a:rvo py-
5936: py:kälä, joka mä,ä.rä·ä, e-~ t!ä 1henki.lökoohtainen syy a.hai.s<ena. Vuosi vuodelta on m~a.
5937: ilmo.itus o·n tehtävä, on a.ivan pa:tkaJ1aan, ham uJlik:oa tuotava suuvet viljamäärät, sa-
5938: €ttei•vät sellaiset agitaattorit kuin ensimäi- 'ma.lla <kuin ]a.aja.t viljelysk€'lpoiset IIllaa-
5939: .ne•n puhu.ia saisi aja tt€11emaH·omilta. !kerätä aJue•et odot·tava t vitlj.elijä.änsä. 'Tämä sa-
5940: vUJ' takiöoia .ta:skuunsa. ~aan ailk:.aan lkuin työttömyys on yleistä,
5941: Ja monituhantiset kädet .olisivat valmiima
5942: Ed. B ä c k: J ag måste kontsta.tera att ta'rbtumaan auran:kurkeen ja kuolk,kaan.
5943: dokto.r Schauman am,tingen icke hört orda- Suurella mielenkiinnoJla odottavat tämän
5944: 1ydelsen av mitt anförande eller at.t han maan monet tuhannet tillattomat ma•a.työ-
5945: läi,set ja heihin v·errattava:t pientilojen
5946: också har missuppfattat det.samma. Mina
5947: md lydde sålund.a: ,Den .föreliggande la- o.mistaja1t nykyisen edusJmnUJ.an raLkaisua
5948: gen hade nämligen nödvän.digt bort be n. s. Lex Kallion suhteen. Torppariva-
5949: .stämma, a1tt den, som ur kri,st•et •samfund p.autus j.o suurin piirtein tunnetaan, joskin
5950: pappilain ja kruunun vinka.tatlojen ja kruu-
5951: utträder uta.n aJtt i annat dylikt rnträda,
5952: nunme'bsätorppain vuotkra-alueet ova:t pa-
5953: måste till st.aten i EikaH erlägga samma be-
5954: lopp som han -före utträdet ur det kris•lna raiHaa.n itsenäi.s'tymäs.sä. Porvarit ovat
5955: samfundet til.l deit.sa!ll!ma erlagt". Jag ta- :aE,kene-et, -eltä läh!vuosien a.ika.na. yksin-
5956: lade således varken om lutherauer eller omaan vucrrrra-alueiden 1unasta.miislain n·O-
5957: greker utan o.m :kri,stna i a·Umän.bet. Huru ja,lla saadaaln 60,000 a 7·0,000 i,tsenäistä
5958: 1
5959:
5960:
5961:
5962: mitt förs~.ag sed.an verkligen i prruktiken ti:aa .muodostetuksi. Esilläolevan lain
5963: ·skull.e komma att. rea:litseras, därom ha'r kautta. olisi tietenkin t.a,rkoitus e.dellä•mai-
5964: naturligtvi.s en kommande l]agst~ftn•ing att nittuj.en lisäksi a.suttaa. .ne noin 2.00 000
5965: besluta. Jag är sålumda ioke skyldig att tilattomaan väestöön kuuluvaa ruokakun-
5966: på hr Schaumam,s ifråga sva:r.a något Vl- taa, jotka odottavat pää.s.evä•nsä maahan
5967: kä.sik:si. Heidän puoaesta.an ta'h toisin tässä
5968: dare.
5969: asia.ssa puhua, mutta luulen ebtä on IDiel-
5970: k em. turhaa enää:n kor.ottaa ' ääntänsä
5971: Keskust.elu julistetaan päätty.neeksi.
5972: asiasta, jo:s:a jo •en.n.erik:in o.n paljon pu-
5973: A.sia lähetetään puhemitesneuvoston eh- huttu ja kirjoitettu. Mutita !koska katson
5974: dotuksen mukaan p e r u s t u .s l a k i v a - että lailla. jota täällä tänää·n käs•itellään'
5975: li o k u n t a a n. ovat kaua.s:kantoiset .seuraukset ei ainoas:
5976: taan n:ibin pikku-eläriiin nälhden. ioita tä:~lä
5977: lailla aiotaan luoda, vaan vieläpä kan,san-
5978: 9) Vuoden 1921 valtiopäivillä lepäämään jä- taloud·ellisesti, ja ilws:ka sen Ji,sä;ks·i edustan
5979: tetty esitys laiksi maanhankkimisesta asu- täällä juuri Suomen köy,hintä j.a omi.stama-
5980: tustarkoituksiin tonta ain.esta, •en voi olla sa.nomabta muu-
5981: tamaa sanaa asian joihdosta.
5982: En ydtäkään mo.nien :muiden tava.lla
5983: esitellään. esiim,tyä minään kama.riviisaana. Ta.hdon
5984: v.a,in vetää muutamia johtopäätö'k:siä asiasta
5985: Puhemi-es: Puhemiesneuvo-sto ehdot- •köyfhälislön nläl>clku 1m alfa ·ka~.soen. Ja
5986: .taa, ett.ä asia lähebettäisiin 1ausun:non saa- koska min1111la o:n tai oikeammin ol.en saa-
5987: mista v.a:rten maata.lousvaliokuntaan. nut jolllkun verran käytännölli,siä ·kokemuk-
5988: 110 Perjantaina 212 rp. syySkuuta.
5989:
5990:
5991: sia viimeisen, tatä ed.efll~sen maarefor.mim- neksi, että se .on kansanta:hmdel!lisesti epä-
5992: me, s. o. lu:nastuslain <tUJloksista, lähinnä edu:1lin·en, IS. o., väJhentää maan tu~ttoa.
5993: sen toteuttrumistavoi·sta ja sen aiheuttamasta Mutta :tuHaiksemme ~bse •asiaan, on en-
5994: torppariväestön taloudellisesta kehityksestä sinmainittu motiivi, pyhään omistusoikeu-
5995: ollessani useiltten satojen. vuokramiesten teen kosdmmitnen, oikeistoLle !kaitkki ka.i-
5996: avustajana lunastusasioissa, niin käyn. tä- k.essa. Iskusanat ,kO'rvapuUJS!ti .kansanval-
5997: männäiväi•sen lain arvosteluun sitä suu- t.a:isuudethe" ja ,kansanbaloudel'hsesti epä-
5998: remmwlla 1syyl1ä. Kuten. joka.isell€ on tun- ed:ullin.en" OVIat v~ain kl'01kodiilin kyyne-
5999: JJ:ettua, on maamhrunkin'talkysymys tullut leitä. Keskustan taholta on taas innok~
6000: viime vuo.si·e'lli kuluessa päivän kysY'myk- kaasti ta1hdotbu •sehtttää, •että mainitulla
6001: seksi, .kysymykseksi, jolle on täytynyt löy- Lailla swa.daa:n maa1ta1l·oudel1iset :omistussuh-
6002: tää jon.kunlainen ra.tkaisu. P·eriaatetta te8it :ta.sai,sempaan suhteeseen ja irtain
6003: täysin vastaavaa, jdlla tämä kysvmys voi- V'äes<tö a1sutebuksi. MuHa :illun asiaa lä-
6004: taisiin, poi,staa päiväjärjestyksestä, on llme- •hemmin tlarka•sioo:ee ja 'kun tätä ihanaa ra-
6005: tflttu etsiä, mutta ·ei ole on•nistuttu. Minä kennusta •sil'le nyt luoduin piirustuksin
6006: en. suinlkaaTit uS'kalila lii,koja väittä.es.säni, käytännö1ssä ryhdytään toteu;tbamaan, niin
6007: että Suomen omistavat luokat luulivat rat- tullaa.n huomaamr.an, .nimittäin ne, jotka
6008: kaisevansa puheenaolevan kysymyksen n. s. Lex KaHi.o.n avuna >a~kovat mruaba hank-
6009: lunastuSilailla. Mutta niin ei käynyt. Siitä kia, että ~asia ei ole tuUlutlkaan sil·lä aute-
6010: .pa.rhaim,p.ana todistuksena on tämänpäi- tuksi. On huomattava, että jo heti aJ:ku-
6011: väinen laki. määri~teily.i:ssä on koMia, joi>d·en perusteeHa
6012: On siis julkisesti tunmu<&tettu, etitä maan- moni jää het•i kok101naan loain u]k,opuo1 elle.
6013: {)lm~.stusolot kairpaa<vat •pikaista korjausta .. Kansarra,i,sluottaunuks•ensa menettäne1Hä ei
6014: Tässä asia;ssa on, •srumoin kuin tämäm maan ol·e lun•asbusoikeutta. S.iis jos joku, joka on
6015: fina.ns•sia,sioildeTitkin. J.oka kerran, kun tä- vie<ttärn·y-t epäsäännöllistä elämää ja me-
6016: män edellinen ·eduskunta rniitä käsitteli, netitäJnyt lroam,sahisluolbtam uksen.sa, hänelil'ä
6017: oltiin toivorikka:ita, että asiat siinä suh- ei siis ole oikeutta kiinnittä.ytyä >maahan,
6018: iteessa <oliva;t järjesltykisessä. Mutta kehi- jos taJh!Jo~si ryhtyä ·säännö'liliseen elämääm.
6019: tyssuunta näytt~kin päinva.sta:ista, sen Samoin p·olmtti:sista •syistä ikainsw1•aris1uot-
6020: olemme jo kylili·n s.elv•äJsti täissä eduskun- tamuksenlsa menet•häm.eiUä. Lairn 3 § :n 2
6021: nassa ooidem<neet. Minä omatlta vakaumuk- moomem'tim muk1a.an ki·elletään lun:astamis-
6022: se"l'tani, jonk•a uskon devan •ry'hmäni<kin o.ikeus palsta.. ja nykyisin muod·ostetuilta
6023: kannarn, {{en <sitä m.iteltä, .eJttei nykyistä ,pien;hlall'li,siJ.ta sekä vudkra;mtiehoiiltä, j.aiden
6024: ta:loude1li.sta elä,mää saada enää tätydeHi- vuvikra-,a;lue ikuuLuu lun•a.stUisiloain a'laitsiin
6025: tSesti e~invoi•ma!seksi entisillä periaatteilla, alueisiin. 'Dosin 3 § :n 5 momen1tin 4
6026: oo on, p:itämäliltä PY'hänä yksityi·stä omis- .koihda;ssa 1my>ö·nnetään ihe~Heki,n tämä oi-
6027: ltusoikeutta, kuben 'illurna~set egypti1 äiset keus, jo1s ovat jä•rkiperäi,sesti vilj.elloot ti-
6028: Nii1 in kvolko·rui.ilejä, Vlaa<n ka'bson, että ta- .la·ans-a rta.i vuo'kra-.aluett.a•arn ja mivanneet
6029: ~oudelJi.sen e1 ämän e 1invoimainen kehitys siihen kuuluvat v11jelysk·elpoi,set alueet kas-
6030: vaa1ti.i Ja.ajempiJa peri>a.ai:Jtei:ta, aivan päin- .vuke'p·oi•s•een v~lje1 yk~se•en, mikali >Se har-
6031: v.asbai·s,;,a lllitta.suhteitoa. kiban tarpoollisefffisi ja kohtuulliseksi.
6032: Täilllä ei kuitenka>a.n mie~l•es:täni estä mi- S.anoma.tf<aki:n o.n oseilvää, että tässä kohden
6033: nua arvo.stelemas,ta I....ex Kal 1iota ja etsi- .asianOima,isben harrtkimt:a on •sellainen, ettei
6034: mästä kei·noja, jobka •ny.ky~ten taloudellis- al•ue'~ta 10le jämki'P·eräises·ti viljel,ty, eivätkä
6035: ten ·suht.eiden va1 1it.essa ehkä. olisivat vas- kaikki itse raiV1an>n1eet aluettaan vilielys-
6036: taaVIam:pia köyhä~ti.stöön nähid>en kuin edel- ,k•eliJoiseem kwsvukuntoon. Useai oVIat ti-
6037: i}ämainitbu laki. Äärimm:ä;inen oi.kei·sto, lams•a ostaneet täysin v•almii'ksi raivattuna
6038: 'kuten tunnettua, on ·~mhtautunut tähän la- ta.i sitbern Vla,nihe,~rparn·sa Qvat sen 'tehneet.
6039: ikiin •ki·e·l1hei:seslti. HeiJ.Iä on o~keastaan Kuibenkin suu,r~in os•a a:loue:ensa •lu.nasta-
6040: ko 1me se-1:1 a.i.sta. .moti:,,,: a ioiden nerusteel1a ncista '}lien:ti.l.a,'IE,si•s•ta ,kai,paa ki·pe:ä..c;ti. lisää
6041: sitä vastustavat. Ensiksikin, että se kos- maa1ta ja IO'll~ba.essa.an ern.neswän asunnon,
6042: kisi liian syvä>sti pyhään omis:buiSOikeu- karja.n j:a t.yöväV,neet, voi·sivat he parem-
6043: teen. To:seksi. ett1ä mainittu Ja;ld on knr- min PYISt.yä maa1~.a vr]j.e1emä!ä:n kuin sel-
6044: vapuusti kansanv·altaisuudelle. Ja kolman- la~set, joilla 01n aivan tyhjät kädet. 3 § :n
6045: 111
6046:
6047: 5 rolomentin määri!trelmä siitä, ku:ka vuokra- m1selle välttämättömät. Samoin lain maa-
6048: alueensa ennemmin •lunastanut :pi•errtilalJ!i- ritelmiä metsän j·a vesialueen suhteen tul-
6049: n-en katsota•an t1la.:s'taan ikeinotte1utatkoi- kitaan aina maano.mistajain etua silmällä-
6050: tu'ksessa luo:puneen, on ·sekin varsin e:pä- pitäen.
6051: maruraim.en. Lis.ak!Si määritellään, että pi- Ba,ffikol•novutetta:V1aln allueen !hintaperus-
6052: tää ol!l·a tar:peeHinen tM\to ma•aba.lo>ustöis:sä t·eeklsi on lain mukaan pantava ,paikka-
6053: sekä väHtäm:äbön maantahms:irtaimis:bo tai kunnalla vallitseva käypä hinta, kui1tenkin
6054: se-n hankki:m~s·oo.n ta1r•pee1Enen luotto tai ni~n, .et·tei se maanhi.n•tojen yleilisesti nous-
6055: omat vara.t. AYsunto·tiJJ,an hakijana tu::ee tessa •saa vril'j•elystillaHe OIUa •korkeampi
6056: myös olla oma;t vamt tai 1uo·tto tai sellai- kuin .se hinta, m1rukä sama,rrlaoiJs,esta, yk-
6057: nen ammat!Jitai·to ja it;>nöky:ky, että arvel- sistään maata.l1oushnobanboa varben osbe-
6058: ~aan ·hänen ·saavam asu.nn:o'n itselJ.e•en ra•i- tus•ta mamsta •on vi1meisben ,5 vuoden ai-
6059: va•tutksi. Kuka esimerk~ksi nyt nykyään kana pailkkakunnmlla va•p,a.a~e>htoiS>essa :kau-
6060: antaisi luottoa järjestyneelle työläiselle? pwss.a meski.mtä:äJrin suori:tettu".
6061: J\'.Laa'lmpitrabstilt a.nba1siva:t theiHe kaikkein Maan hilnba on viime1sinä vuo;sina tavat-
6062: mifJiluirn:min k:uu}an ikallloon, mu'tta ei luot- tomarsti 1kohonnu1t. TäJmän :on .ai:kaansaa-
6063: toamre. Ja jos ounilsbuu joten:kin saa.mamn nut etupäässä se hurja ia:]IOtkeinottelu, mi,kä
6064: vanoja ·tai ~uotboa, •ebtä v"Oi vel•a:ksi ra'lren- tällä a 11alla on vii,me BJilko.]na vall~nnut.
6065: taa nykyajan k.alle]sta raJkennusai•neista Esi:merkiksi kaupuniki>en ja. lii:kepai•kkojen
6066: kailkki välttämättömäit ja tar:peelliJset raken- lähistöllä on viimeisi1nä vuosina vapaa.eh-
6067: mukoot, ha.nkkia :karjan, ta,r""i·btava1t maan- tJoistkaupa.ssa malk>settu 10 a 15,000 mark-
6068: ;vrljely!Sikahlt y. m., ni1n .sa.a ve!·ak<så. lu- kaa ·heih taa.rillt.a va•lmi,]sta .pel•],Otstta.. On
6069: tnast.rua •suurlkapita•}1stil:ta hänen 1kau•kaisia päivän <selvä asia., etlbä aina!kin ni~ssä :pai-
6070: ja asumatit.omia korpimaitaan, joihin o,n k•oissa tulisi tämän ],ain mUJkai·nen lunas-
6071: luna.stettava ja laitett.a.va tiet sekä raiva;t- tuSih.i.n:ta olemaa.n 2,000 a 3,0{)0 markkaa
6072: tava pelilo:t. Tämä Qll >Se.l!lainen umkk·a, hehta·a~r~ 1 tta. Jo vuonna 11918 sa.ivat useat
6073: j oh10n va.i.n ikorlreinban yksi sadasta ti>' atto- its.enäistyneet t01r:pparit ma.ksaa ylimaasta
6074: ma.st.a pvstvv ja ennen :pitikään velkataa.k- va:paa•ehtoi·skaupmssa 5 a 8,000 markkaa
6075: kansa ~aBe setkin •sortuu. Ja en:t•isiä :pi•en- pel.tOth~hta.aril:ta. Jos tämän ,],ain iluna.stus-
6076: tiloja saa •nylkyään ostaa va.1jon haJvem- hint.a:perusteen:a oli·si 1'9114 vuoden him:ta-
6077: ,ma.1h kuin uusien •hinnak1si tu] 1si. Kun ta.so, niin se jonkun verran muuttaisi asian.
6078: sit.ten dt'taa huomi~on luiOvU:tusvelvoHisuu- Tosin kyllä itsenä.i.sity.neet bo•rpparit ovat
6079: .den alai•sen ma;a,n a:limma•n rajan, ni.in ei y]erensä •saaneet Irokea, ettre!i lu•nastus1.alkia
6080: liene kaikissa etelä1s1issä kunnissa kuin oJ.e ·siirn ä ·swh1beesSia su UII'estilka.a.n n·o·u da-
6081: ,anih-a,rvo.ia ·re11l,aisia ·suurt~l oja, joi:den lie- t·t:>i'tu. Kun ·otitaa huomioon, .että Lex Ka:l-
6082: peiF~ ;vl(}·ilsi saa.dJa jonkun vil1 j•ebnsti•'an muo- l.ion pakkolunrastus)ain a1l.a;isen alueen hi,n-
6083: dostetuksi, kun taas asmitoti'ttksi sellai- naiksi ;bu·l.i.si 1,000 a 3,000 .marikkaa heh-
6084: set erämaas,eiidut ovat 1sopimabbo.mia. Sitä- taari, &iiJiloin pien,emmän1kin vtill jelysti·1•an
6085: ;paritsi maa.n'o'mitst.aia;n 'larp·sillla on oiikeus hint•a nousi,si ta·va:ttoman kol'kealksi.
6086: ,rnui.den ·ed·e.''lä maan !Saa1nti.in, rsilll]oin kuin A·luee1•b löy;tyvien ratk•ennusten suh:teen on
6087: lainmukailllen maan pmkkolunas.tu.s koskee as•ia sa!ma.
6088: tilaa, j.oho·n heill•lä on •perilmysoillmus. Sa- Asuntotilan omis.Jaja11€· on asetettu sama
6089: nonnat selloaiset kuin ,kei'!wthelutarkoituk- aitaus,ve1vo 1 lisuus, jnka. sisältvv ·v•. 1918
6090: sessa" ,,jä.rkiperäi'S·e.ssä viljoelykse:ssä" y. m. lunastusla.kiin, jota. mä:kit111na·laåset kar-
6091: ovat hyvin epätar~kikoja määrittelyjä. Oi- vaasti ikiroavat. Ja se on todeJ.la ep.äoikeu-
6092: k€.itston t:ahnlta ei ole •kylrr.ä1kään turhaan tet.tu ve1 vo11i.suus, .ioka olisi mitä pikem-
6093: .mru:,nibbu l]a:im ep·äta,r'klkuudesta t:ullkitsemi- min •poistettava. Olen ollut. tila.i·s•uud·essa,
6094: .seen n'äh.len, vaikkaarin he tek·evätkin sen mi,ssä va.nihaa. les.k,iva~moa. vaadittiin ·hää-
6095: turhasf'~ pe.1ossa. .Silffä ei kai tulkrtsemis- deHäväksi siitä svvstä. e.+tiä a luettaa.n ym-
6096: mahdollisuuksia kä;vt.etä heitä va.st.aan. vAan päröhfä aita oli la:honnut h 'hän ei mistään
6097: heidän •Puolestl:aan. Selvää on. €'btä esim. lno- saanut ostaa. a.i;dan a.in.eita.
6098: vubusvelvtOl~ti,suuden rky·svmylksoon tultua Kun ika,ikki ·otetaan lu'kuun, joutuu Jo~
6099: o.n .iok.ainen suurtila ,järki;peräis·essä vilie- pu;lta lk:u'ffilmaUi1siin m;,ete1miin. Onko t.o-
6100: .l;y'ksess<t" ja oon haika'ffila.att ja l'aitumet ti- siaa.n tällä 1aj11a: aiottukaan saada antet-
6101: 'Ian jälJ.'!kiperäitSelle ja kann.at.ilaJvaJle viljele- tua rma.a:taomistamatto.man lu.oikan. asemaa.
6102: 112 Perjantaina 2.2 'P· syyslkuuta.
6103:
6104: Tarkoi1msperä1. näyttävM toisilta. Eiköhän 1 rr'äl.lä Lex Kallioolla ~aiotaan luoda pik-
6105: tarkoitus liene sama. kuin entisaikana.: saat- ku vili:jelij<äitlä, nimittäin ne, jotka. siili.en
6106: taa. tiolabon väesrtön raivraamaa.n uusia vilje- kytkenevät, ta:lojen li.e1le1He muokkaamaan
6107: lysalueita., joiden vero- ja. velkataa•kan pai- maita, jotka ennemmin tai .myöhemmin vel-
6108: na.ma.na ja s.iotoma.na, tä.yt.yy pysyä nöyrinä kata.ak.k.a.nsa pa.i·non ta:kia täytyy luovut-
6109: kapitalismin orjina. sekä kaiken lopu'ksi taa maansa vela:lolisilleen., siis swma kehi-
6110: jättää raivaamansa alue velkojilleen. tys kuin ennen~kin.
6111: Torp•pa.r~:uoikoka. p.ääa.siassa on ta{ojen l•ie- Nyt 'h.eiHä on ,.,oikeus" 'Pitää .maansa.,
6112: peillä näi,hin saakka. muoikannut maata .. Ja sanotaa.n.. Ne ova.t ·omia, niitä ei voi ottaa
6113: kun. maat ova.t ol·leet kunn.ossa, nii.n on. ne ,ku..en to.rppareilta. Mutta minä .Juu!en,
6114: heiltä ri•istetty pois, ta.lot, voimakkaam- että olen tullut siihen, jonka ta:hdo.n saada
6115: mat, nielleet ne :he,iltä. Oike:utta. ei o}e ol- tänäiän sanotuksi: tälla.i:set vel•kaiset pikku-
6116: lut. Vuosikymmene·t on näin käynyt. Nii- vi:je:i.jät o•>•at tuomi,[ut 'häviälmää•n. Ny-
6117: hi·n 1li,itl :vv 1ukem aton saria !kärsimy ksi.ä, tkyisenä a.jan'ko,hta.na the eivät voi pysyä
6118: oi.k:erudoenkäynt.ej•ä ja muita. vaivoja. Kel- pystyssä. Keskittynyt kapitalismi nie·}oo
6119: paa ky·llä.kin seHa.ist.en·kin maaros·v•Jjen ·pu- he;·dät. Painostus on liian voi.ma.kas. Ta-
6120: hua pyhästä omistusoikeude.sta. (Puhe- pa,hluu ~vaa.n. p:eni ·kiertokulku.
6121: mies koputtaa: Pyydän pUihujaa järjestyk- Jos to•ddla aiotte saada. tä:män asia.n jon-
6122: seen!) jotka ovat torppar:n.sa suurine lwpsi- kunmO'iseen ratka.isuun ny;kyisen ta.loudel-
6123: joukkoineen häätän.eet •maantielle, ryöstäen Jisen e:ämän .puitteissa, on teidä.n .silloin
6124: maa.ti:1.k·nL jotka, tor:ppari sa.i mlivata ·kor- kouraistava syvemmrru pyhää omistusoi-
6125: vesta vilj:elyskuntoon, ja sa.a:tuaan ne v·oi- keutta. Ja. jos pien.vilj·elijäväen etuja har-
6126: maperäisiiklsri, tuE ahna.s maarosvo (Puhe- rastaa., on s1lloin saa.ta va. 1he:1dän tai;:;ielu-
6127: mies ko·puttaa: Uudelleen kehota.n pu.hujaa kykynsä voimakkaa.mma:ksi, että he v·oisiva.t
6128: järjestykseen!) ja am.wsti ne ilman muuta i·t- pysyä .pyst.yssä tw:oudeLisessa taiste:ussa.
6129: seHeen•. Miksei smoin pUJbuttu työ1äisoen Oma.sta pual•es:ta.n.i olen si.tä mieltä, että a.i-
6130: työntuloksien pyhästä omistusoikeudesta! noast,aan maan yht.eisku•nn1allistuttaminen
6131: Kuka. te:s~ä, 1hyv'ät ·herra.t, siHnin •pu·hui on aimoa te.psivä keino tämän 'kysymyksen
6132: 1·orpiparien omaisuuden pyihyydestä., kun lO'pullise.k.si ratkarise,milse:ksi, mutta siihen
6133: hän kyyne 1•silmin ikokoili repaleiset ja ei pä.ä,st.ä,, kä.den käänteessä. Kehitys vie
6134: nä'kiintyneet la.psensa ja sanoi viimeiset meid'ät ]o,pulta. sii'he·n. Lex Kal·lio, ny-kyi-
6135: jä2.il1YV·äiEet n.iil}e ta.nhuville, joil•le oli lliUO- sessä .muo.rnossaa;n käy•tän:töön pantuna, jou-
6136: rnutensa hi-en ja veren ulhrannut. dutia.:si tämän ajan tuloa., si:Iä se synnyt-
6137: Ma.a.nomista.jien ri•isto.polili:lkka. ·on syn~ täisi ka.tkemutta. ja. tyytymättömyyttä ti-
6138: nyt tä•n y.t sen 'henkipa ttoi.s·en maakö.yhälis- latfoma.ssa. väestössä. Mutta minä -en ta•h-
6139: iön, joka. nyt ndottaa. tila.isuutla. p.ä:ästä t.o~Sii niitä kär.s.imy1ktsiä h•eidän kannetta-
6140: maa,han ·käsiksi.. ge saa.sta,;n.en '\'a,Jtio- va.kseren, joita. siitä seura.isi.
6141: politi ~kika, jcJm täte.n on tuomiostuimien ja Ajatte' en, ett.ä o.suus,kunnalliset ta1i sen-
6142: po'iisilailoksen a.vulla. ha.rjoittanut maaty·ö- muotoiset pi•kkuvilj•elijäin yhtymät oEsi.vat
6143: vä·en riis-!ä:mis\rä ja. ryöstäomi,stä, ed istäen elinvo~ma.!.se.mp:a. Ne kest:äi,siv:ät parem-
6144: siten maa,pääoman :kasaantumista yksiin kä- min ta.Joude.Jlise·ssa ta.islelu3sa 'kuin yksi-
6145: siin, odoUa.a :nyt k·orjaa.m.ista. TäJmän ,py- tyin-en pikkuv·iljoe•:ijä. Ja. kan>"anta.:oudel-
6146: hän omaisuuden" ta.kai:sin.luo•vuttamisesrta lise,stikin se olisi edu.Jlioempaa..
6147: on nyt. tullut. kysy;my;s. Asuntoti.lojen, jotlka nimittäin kykenevät
6148: N y.t ovat torpparit ,itsen.ä,isiä". Ehkäpä itselle·en selJ.a.isen hankkimaan, omistajat
6149: pian ta~ o11de:.JiEen tilante·en y;h!ä 1Jahetessa joutuvat :hy•v•:n pia·n n·e menettä.må•än. Lo.p-
6150: ..~tsenäisiä •maa.nti·eki.ert!åj:.ä". He eivät puu tyoö. Tä.y:yy siirtyä .muual·le. Emme
6151: ensi aluksi ymmäJrtäneetkään, mitä itse- elä vie'ä järjestetyn tuotannon aika.kautta
6152: näisyytensä .moerrki!si. Mut.ta nyt vasta jo:'loin. pa.1 k.kat;yö:äinen voisi a"ettua. jonne-
6153: huoma.t.essaan vero.- ja. ve:'kata:a.k:kan.sa pai- kin elin.ijäik.seoe•n. Minusta ·olisi va.ltion ja
6154: non, sekä nähdessään muonamiesten torp- kunti-en korj.attava asutuskysymys rak-en-
6155: pia syntyneen ta.lojen ympäri,lJe., jotka nyt lama.!la ty·öiäisi.J.le asuntoja.. SiJl oin ei
6156: tekevät ne työt, joi,!a he el!nen tetkivät. ja palkka.työläine.n joutuisi sellaiseen kiusani-
6157: joista kuvitte~·i·nt saavansa itsenäisinä seen tila:n.teeseen, jo·hon voi joutua asutu8--
6158: pal.k.katyötä, 'h:e sen ym:märtäivät. tilan omist.ajana.
6159: 113
6160:
6161:
6162: T·rumän la.in ,is·ä" on ·viime ediUskunnassa olevat suuret maa.nomaisuudet o-vat ylelli-
6163: sanonut: ,Onnettomuus on uhannut maata syy.stava.raa., j•on:ka tälhdt8n tuhannet tilat-
6164: juuri Lyyty·mäitiömyy•den ilmauksena, joten tomat ja k.ako :ka:n,santalous kärsi.i. Ase-
6165: Ylhte~sJmnna:n pitää tehdä kai'kki VJoitavansa, tett.allmon määräty:s'tä pin:ta-a.lasururuude&ta
6166: että t~'"'tvmättömyydem. aiheet pl(}i&tetaan". a'lka,en - esim. 200 lh€1htaa.rista - mitii
6167: Se on ·oikein sa:noltu. Kun näin on, niin ei a.nikarin ja a•steet:t.ain kohoava suurmaa-
6168: pitäi.si 'i:mää otta1a. maan tilatauta välestöä omai.suusvero. Esimer'k:ksi 2·00:...-300 heh-
6169: pol iit.tisi:ksi pelina[)I>u:·oiksi. 'TorPfPari väes- taariin 500 .ma.rkkaa !hehtaarilta, 30o.-400
6170: töä. se.llaisena..pidettiin, m:utta lo.p:purien lo- hehtaa.rii:n 1,0t00 mariklkrua hehtaarilta ja niin
6171: 'P'U.ksi Ee politj,ikka. kosti itsensä. Pon•a.rit, edespä.in,, joka 100 ·heh!taarilta .500 ·.markan
6172: äl'k ää .] uottako sCikea.s ti suoje•:rus·kun iiinne, nousu, aina 10,00.0 marktkaan a,sti. Ken
6173: siJ:ä pa::·joa. suuremma.l'kin ma.hilit maail- sitä ei ·halua suorittaa o• .koon voelvo.Uinen
6174: massa ovat ·kukistuneet. i 1m a i seksi luOIVIuttrumaan veronalai·
6175: ISo!SiiaEdemokra.att:,en ta:h·ol ta on viime sen maansa ylhteiskunna.Le. Näin yhtoeis-
6176: tlduskunnassa. lkyseessä.oleva.n ]a.in johdosta kun1ta nvkyään menettelee muid·enkin:
6177: san10ttu: .,tämä laJ'.~i e:i m~t.eclkään tule t~lat kanssa.. Koen ei ma'ha vel'o.jaa.n, jotka tä-
6178: toman väestön asemaa ra.Lkai.soema.a.n. eikä mä parlallllentti on sä:ätän\Yt, häneltä rvös-
6179: ei>äva.rmaa ta:oudeJ,:ista asemaa para:nta- tebä•än ta.va.ra.nsa, ja kukaa,n ei edes ym-
6180: maan. Mutta. lä1mä .}a'ki t'u ·oo tp•ikkuporva- märrä .puhua miLään pyhäs.ä omistusoi-
6181: rien hyödyksi. Ja ett.ä juuri ne sää·dökset, !k€tudesta.an. Tä:en Y'hteiskunna·lle luovu-
6182: mi, ..kä sioädy•vält .pullieena.o:oevaan lmkiin {.ettn maa annetaan p-erinn·ö''l~sellä vuo•krta-
6183: luovuLius'ainnan määräJälmi•sestä, tekmrät lain oikeude::· a tilatt.omille. MaJ'JdoHise.sti lker-
6184: kä~,tännö:1is.en merkityksen melkoi.sen mi- tyvät verot käyteli:än ti!a.ttomien asunto-
6185: tä..tlömä•~~si - Tällä 'a.:,Ja jätämme raja- jen ha.nk•kimiseksi. He.ti e·nsi tilassa luo-
6186: aidan u!ko1puo'e'Je ka.ik·k:oen 'huonoimmassa '\'Jtettahon h.:kki vanio·n. kirkon ja ·kun-
6187: a•sem a.ssa o· eva.t_ b.enki;öt., joi:•la. kuitenkin tien vi]j.elvskeln•o:tset maa-alueet p·erinnöUi-
6188: "\'J·isi olla mm\do lis•u,nksia lel1d:ä hY'ödY':- se lä. vuokraoikeud•e-' · a. li.' atLomille s~kä sel-
6189: listä tuotannollista. t•y·ölä. - Mutta. että lai.s1'l•e pienvilje.lijöille, .i•u~Ha ei ennestään
6190: sos:a,'idemo•kra.a.lt<ie·n on pj,det äv'ä h.uo:ta o'e riittäv•ä:ä vi.je'ysma.ata., eiikä ta.r.pe.ellist.a
6191: s:i-Lä.. e~tä laki Lu'eoe korja•tuksi, että lai:lla metsä- ja. la,;.a,unmaa.t.a..
6192: tu:isi o'emaa.n käytännöl:ist·ä:kin merki- Ed>e 1läsa.n.otusta •käy se 1 v.iJ.l>e, että m in:ä:
6193: tystä." tu'en äänes ä:m!ä'ä,n la:n. lhyv.ä:ksymisä vas-
6194: He:dän ta.hoHaan on siis lausuttu sel- taan s;inä toivo.s~a,, että va.linkunta. f'·hd·ot-
6195: vä.sli. ettei t ä.m ät laki t u 1 e tilat- taa, että hallitus a.ntaisi vie·lä täl:ä istunto-
6196: t·o•mia vaan pikkuporvareita ka.udella uuden esitvben as;asta, .iossa on
6197: h v ö d y t t ä m ä ä n. Mu:Ua ä?.nnstäessä otettu :huo:mioon edeFä esittä:mäni nä,k•ö-
6198: lain puolesta on ajateltu, että mahdollinen kohda.t. (Va,;-emmi,stosta: Hyv•l.!)
6199: vaali:voi tto ant.aa ti•la.:.sund•en la,in muuttami-
6200: seksi. Tämä toiVJo on nyt mennyttä muussa Ed. Svent.-orzetski: Kun tämä
6201: suh:e-essa., pa.its.i siinä, että :hY''•käfi:mä~lä suurla. m.i-e':enkiintoa. .herättänyt lakiehdo-
6202: IJex Ka"io, pa:kotefaa.n site:n ·hallitus anta- tus maanhankkimis-esta asutustarkoituksiin
6203: ma.an uusi es:tys a,s:assa. Tälen lain ta- j•:Hettii.n lep•l::,ä:mään y.:i vaalien, niin moni
6204: kana o•l.e·vat ryhmät, jo1tka ova•t valitsij·o·il- sos i.a.' idemokraa t·e:ista ja a llekirj·oi tta.nu t nii-
6205: Jeen vannoutuneet maa'a hankkimaan. tu- de·n jou.kossa 'ohdlutte'•i itseä.än ja maa'a·is-
6206: levat aina,kin .i·onkun verran lJaikotetuiksi köyhäl.istöä .sillä, ·että uud.en eduskunnan
6207: Ja,in ·pa.l·emp:ia eP'ä•kohtia korjaamaan. !kä.sitelt:äiv[I~Isi j'ä etliiiJisiin 'hallituks-en puo-
6208: Ja 'koska. maa.ka,pita.'istit yhä vetoovat le~ta uusi es.i!.ys s·amassa a.s:assa, uusi laki-
6209: whän omis:mo;keu·den loukka.u:,.s€<f'·n. n:in ·E>hdo·tus, joka määritter isi sekä se··w~mmä:n
6210: panta•koon -paktko'uovut.usneriaa.ie kä:yläJ:- .,,:sällön e t:ä onnistuneemma.n lakitekstin.
6211: töön to:s~a tietä, .siten, että. tä;män .kroko- Si'lä sellaisena kuin n. 'k. Lex Kallio tuli
6212: .{liilin läyl.y.y itse .kisko·a hampaansa. Edus- viime .kev'åtänä maata'ousva.1iokunca2ta,, se
6213: kunnan viimea:k,a,;:soena peria.a.tte-e•na on o1 - ei voilllut mit.en'kään t,~prdyttää so.s:aE-
6214: 1ut, että. y]elEsyysta vara on an.kara.sti w- demo:kraattista maala.is•köyhälistöä ja jos
6215: rolettava. Rappiolla ja. vilje;emä:ttömiuä yleensä en·linen sosia.~•idemO'kra.altinen ryh-
6216: 15
6217: 11( Perjantaina 22 ·p. syyskuuta.
6218:
6219: mä a.settuikin tätä lakiehdotusta tavallaa.n mitä tal'koitetaan jär'k]peräisellä viljelys-
6220: kannattamaan, uiin on se ~kai tehnyt sen ta·v•alla., miten suurtilojen om.i:sta.jain on
6221: m. m. sii lä pullilaa.sti IJeriaa.tteellise·sta osotetta va, että he todellakin tarvi lS'i"va t
6222: syystä, että tämän kautta kiinnilyötäisiin lunasteM.ava.ksi a.nottua maata. tontiksi,
6223: se vi•hdl()inkin porvarillistenkin ta.h-oHa ·teh- v::.rastnnai'ka.k,si, nuutill.I'Ihaks:i, kaivosalu-
6224: ty tunnnstu.s, että omistusoi•keus sellaise- eeksi tai jonkun ta.rvea.ine-en ottopai:ka.ksi,
6225: naan ei ole sitten,klilän niin .pyhä ja Jou:k- sillä 'ka.ikki nuo sekä monet muut 1laissa
6226: ikaa.ma·ion, ettei si:1h€-n yleise.n edun t.a:kia löytyv·ät määräY'kset, jos ne j.äoävä..t epäsel-
6227: voitaisi kajota. Mutta moinen puhtaasti vilksi ja tulkin<tavaraisilksi, voivat antaa
6228: l)eriaatteeilinen eli teoreettinen' Ja.kiehd·o- niille laitoksille, joista maa.n jako riippuu,
6229: tuksen puoli ei .tietenkään antaisi maalais- tilaisuud-en määritellä käsit.iei.tä oman va-
6230: iköyh.ä.Jistölle mitään käytännöllisiä tulok- paan mie1ensä mukaan; eHä maan lunas-
6231: sia, jolliemme yrittä·isi vielä nytkin saada. tu.s.hint.a. ei saisi olla. to.deJlista tuottoarvoa
6232: Kalli-on lakiehd-otuk.seen uuden esityksen kor.kea.mpi, si.l<lä muuten t·fumä la<ki ei ol•isi
6233: ikautta si·iä se~venbäJv:ä. ja t:äydenUh•:·ä muu- ,(arkoitettu vä.häva.raiselle .maa 1 aiseläci'älle.,
6234: t<>ksia. Evästyslausunn-ossa käy lakiehdo- 'koska köyhä uuti,sasuka·s ei pääsisi ko&kaan
6235: tust.en syvemmälle menevä a.rvostelemin.e·n ve,:o·i.sta.; että työkuntoisuuteen ja. va.ra.lli-
6236: sekä va.i·kea:ksi että .pitkävet·eioe:ksi. Tämän suute-en nä:hden etuoilkeus a.nnettaisiin edel-
6237: välttämiseksi koetan olla niin väJhäsanai- lä,ma~nituille Gm:ina.i.s,uuksiEe; et!ä niiden
6238: nen kuin suin·ki·n lausuessall!i s·euraa via ti.lo.ien pi•nta-a.1a, .io:·den maaosia saisi
6239: ev•ä.stystoi vo'm uksia. muille luovuttaa., määrättäisiin rpienem-
6240: Katsoen siiib.en, että J.a,kiehdotuksen sana- mäksi ja että niissä laitoks~ssa .. joissa maan-
6241: muoto ja. si.gäJ!tö ovat monessa K(}lhden liian han.kinta-ano·mu·ksia ratkaislaan, saisivat
6242: epäselvät. mut!a samalla otaksue.n, että äänio:·keutetun aseman myöskin tilattoman
6243: lakie-hdohiksen tekij•ät ovat 'kuitenkin ta•h- v•äestön .ia. .piem•il.ie1 ijä.:n edustajat.
6244: toneet jakaa maata myöskin tod-eJ.lise:le Minä en ta,}do ~e,hdä mi!ä'ån l'()p.ullista
6245: maalaiS'köyhälis!ölle, minä 'ha.luaisin näJhdä ehdotusta tästä asiasta., mutta toiYoisin,
6246: Kalli'()n lai.n muutettu'C.a siten. että •lain että valiokunta mietti.si tarka.sti eikö olisi
6247: .t;.e.kstistä ja. sana,muod·osta kä.visi selville, sittenk;n sy.ylä 011·la •h:vvä.ksy.mättä tätii.
6248: että ne kansalaiset, jotka täyttävät vissi't la:kia tä.ssä muodossa siinä toivossa. e.\tä
6249: la.in a.settama.t vaatimukset, ovat oikeutetut hallituksen taho.Jta jä.tt>tään uusi !l)ar€tmlli
6250: vaa.'imaan itst>,lleen määrätyn ajan kuluessa .ia selvempi esitys asiaMa etenkin 1kun näyt-
6251: \heid'än t-oimeentu 1 ollt>t>•n vä,lttämät.Wmät tää si.ltä.. et,(ä itse ·lain isä tu 1evassa.kin
6252: maa,palstat. Lain 3 §:~sä ei pitäisi sen- .h a.1•1 i t.wksessa tu.l ee n äytte.lemälfun jotensa.kin
6253: vuoksi .sanoa, että .~hen.kilöiltä, joille maata vaikutusva.ltaista osaa.
6254: .tämän ·lain mukaan voidaan hankkia, vaa-
6255: ditaan j. n. e.", V'llilln sen s!.jaan selvästi
6256: Keskllistel!U julistetaan ~äättynooksi.
6257: a.lleviivatta.va. tilattorniin väi"stön, oikeut.ta
6258: maansaantiin ja sanoa nä.in: ,.lhemki1öiltä,
6259: joille va.ltio tä•män la;n mukRa·n nn velvol- 'Asira lruh<etetääJn p.uhemi<e&neuVIOISton eh-
6260: linen .maata hankkimaan., ·v•aadii aan j. n. e." dotuk<sen mu,kaisest.i lau·sunnon saamista.
6261: Va.st.a s!J.loin tämä la:ki saa. minusta käy-. vavten m a a ta 1 o u s v a ,l i o k u n t a a n.
6262: ffi,nnöPisen, vositiiv.isen ei•kä teoreettist>n
6263: merlkitvksen: että maansa.an.nin ehdot eivät
6264: sisältäisi &e11 1aisi·a. vaatimuks:a. j.oita. köythä
6265: maalaisihminen ja työnraata.ia ei voi mil- 10) Vuoden 1921 valtiopäivillä lepäämään jä-
6266: lään tava.lrla täyt.'ä.ä, esi,m. vaat.imu·ksia. sii- tetty esitys laiksi eräiden lainvastaisesti han-
6267: tä. että .asuntotilan hakijalla o-lisi maata- •kittujen kiinteistöjen luovuttamisesta
6268: lousirtahnistoa, omia. var-oja, luo•t.to.a j. n. e.,
6269: sillä mistä'Poä. iköy~bäJl 1 ä maala.ise1·äjäJ1.1 ä, valtiolle
6270: juuri sil·lä. .i·ota. valtion täytyisi auttaa .ia-
6271: 1oi.lle. 'kaiJrkia tä.tä ,:hvv·ää" olisi .io ennen- egilteillään ja ~ähebe:tään puhemiesneuvoston
6272: kuin hän jättää anomu1ksen .maansaannist.a; ehd-otukJSen muka.i.sesti J a :k i v a ,1 i o :k u n-
6273: ett.ä laissa määriteHäli.siin vielä tarkemmin, ta a n.
6274: V eronlisäys·. 115
6275:
6276:
6277: 11) Vuoden 1920 valtiopäivillä lepäämään jä- ve:wn :maJksam1sen määräaikana, olkO<on
6278: tetty esitys vahinkoavustuksen suorittami- vel vo1himen suorittamaan maksamatta jäte-
6279: sesta sod·an ja kapinan aikana vuonna 1918 tyn veron ,Jfi,säJksi ku·J.takin täydeltä sad·a.lta
6280: vahinkoa kärsineille ulkomaalaisille markalta lt.ai sen osa1lta yhd·en :ma,rkan jo-
6281: kaiselta mak.sun määräpäivästä lukien 'ku-
6282: esiwlloon ja lahetetään •puh,emiesneuvos- lunoolta kuu,kaUid·elta t:ai sen osalta."
6283: ton ehdotuksen muka,isesti v a 1 t i o v a- Tämä tahtoo sanoa sitä, et.tä .köyhä vero-
6284: r ·a i n v .a l i o k u n t •a a n. v.elvomne:n, joka ei m:ääräai.ka,na jaksa ve-
6285: rojaa.n maiksa.a, vetäköön sakkoa köyhyy-
6286: deS'bään ~"hden ma!'lkan jokruisesta sata-
6287: 12) Vuoden 1920 valtiopäivillä lepäämään jä- markkasesta, jota :ei ole voinut määräajan
6288: tetty esitys erinäisiä valtion veroja kanto- kuluessa uhra.t.a ka.piba:l~sbi,Sien ·riistoyht€.is-
6289: ajan jälkeen maksettaessa suoritettavasta ve- kunnan ·alttarille.
6290: ronlisäyksestä Toivon, et.tä asianomainffil valiokunta
6291: ehdottaisi iämäJn :Iruk~telkale:en hylättävä.ksi.
6292: esitellään.
6293: Ed. H u t t u n ·e ·n : ECLEillisen puhujan
6294: P u h e m i •e s: Puhemie,sn~euvosi:lo ehd(}lt- säkenöivän lausunnon i·ohCLosha minä pyy-
6295: taa, että tämäkin a1sia 1lähetebtäisi•1n val- dän huomauttaa, etitä hämoo lausuntonsa on
6296: tio va:r.aiUJvalliokuntaan. kokolail.la myöhästynyt. Käsiteltävänä
6297: oleva lakiehdotus on senlaatuinen. että kun
6298: se aiikan.aan tuli eduskunna·ssa hyljätyksi,
6299: Keskustelu~ niin hallituksen uudella esity-ksellä edus-
6300: kunta hyväksyi uuden lain, suunnilleen
6301: 'Ed. Nurmi r a n t, a: Tämän maan työ- sama.nsisältöisen kuin käsiteltävänä oleva
6302: tätekev1lle kansrul·aisil,le on morninoaisten ve- laiki. Valtiova.rainvat1iokunna,1Ja, johon
6303: rojen maksaminen muodostunut aivam asia nyt menee, ei ole muuta mahdollisuutta
6304: nään,nyttä väJkisi ha,kallmi, jopa niin nään- kuin muodol1ise,sti hylätä tä;mä laki, joka
6305: nyttäväksi, että suurten köyhälistöjoukko- .i·o ilman muuta on rauennut.
6306: jen on tätä verotaakkaa suorastaan mah-
6307: doton 'kantaa. Kap.i·taclilstis€ll valtion ja Keskustelu julistetaan päättynooksi.
6308: yhteiskunnan perusominaåsuuksiin kuuluu,
6309: et:tä ra.skailn verokuorma sälyt.etään aina Asia lä>hetetään v a ,1 t i o v a, r a i n v a-
6310: •köyihälistön •kannattavaksi, jota vastoin liokuntaan.
6311: pääomien om~Sitajat ja 1suurtuloiset pohatat
6312: ja rii-stäjät säästyvät 'Verojen suorit,uks~sta
6313: VleiTa ttain •helpo;'la. En ,tJahdJO tässä tilai- 13) Vuoden 1921 valtiopäivillä lepäämään jä-
6314: suudessa lähemmin kajota v·erotuskysy- tetty esitys laiksi elävistä kuvista
6315: myk.oon yksityi,skohtiin, sillä t>rumä kysy-,
6316: mys o.n ikaiBl1l~ sel.vä, v;arS'i_nki~ työvä~~ es~tellään ja läilletetään lausunllli(JD saamista
6317: töHe. Torppant Ja p:enhhLlhoot seka varten s i v i s t y s v a l i o .k u n t a a n.
6318: yleensä !koko ka·nital],i,stisen ·riist01n a1laisuu-
6319: teen j.outunut 'köyhäiliSlt.ö tuntevat tämän
6320: verotussY'S'toom.i1n ja s1vtä j.Qihtuneen ki-
6321: rouhen luissaan ja. ytimissään. Tänään Pöydällepanot:
6322: eduskunnassa käsi•ooltävämä o~eva vuoden
6323: 1920 val.tiopärvi'll:ä lepäämään jätetty esi- l4) 15 miljoonan markan suuruisen lisämää-
6324: tys la~k·si va.Itio.n- ia kUinnanveroja kanto- rärahan myöntämistä valtion asuntopoliitti-
6325: ajan jä.l.keen :mruksertmaessa :suoritettava;s:ta sen toiminnan jatkamista varten vuonna 1922
6326: veroilll~sä;vtksestä on m~.nun mielestäni
6327: ·uusin keksi.ntö tässä riistoyhte:i~S>kunna:n ·koskevan hallituksen esityksen johdosta
6328: verotuiSjärje:ste!mäiSsä, keik.si.ntö, jon1ka avul- laadittu va.ltiovarainvali.okunnan mietintö
6329: la ai,iotaan köY'h:v:vde.stä sa.kottaa. Tämän n :o 1 esitellään ja pannaan pöydälle puhe-
6330: la.kiteke!een 1 § ;.ssä sanotaan: ,.Joka lai- miesllleuvostou ~hdotuksen mukaa,n ensi
6331: ·IIlli.n:lyö V'a.l!biolle tai kunnalle IS110ritetta v.an istuntoon.
6332: 116 Perjantaina 2.2 •P· syyslkuuta.
6333:
6334: 15) Tulitikkuveroa !Puhe.enlv•uoron s.aa.tuaan ilmoittaa
6335:
6336: lkoskervan ha:llitu:ros,em •esityksen j.ohdosta laa- Ed. Lohi: Pyydän eduskunnan valitsi-
6337: diutu va1ho'Varaim•va,hokunnan mietintö n:o jam~ehiä jää:mään rtä;hän istuntosaliin täysi-
6338: 12 •esit.elilään ja pannaan pöydaHe puhem:•es- islunn·Oin päätyttyä.
6339: neuv·ost.on .ehdotuk.se1n mukaise1sti ensi :Ustun-
6340: toon.
6341:
6342:
6343: 16) 13,750,000 markan suuruisen lisämäärä- .Seuraa.va istunto on 'e.n.s1 tiitsta:irua kello
6344: rahan myöntämistä rautateiden liikkuvan k•a- 1 päi välllä.
6345: luston Hsäämiseen vuonna 1922
6346:
6347: koskevan •ha1li'tuk.sen e.sitY'ksem johdostoa:
6348: laa·di1t.tu val t.io varain•valiokunnan mietinitä Täysi-istunto päättyy ikeni.o 1.50 i. p.
6349: n:·o 3 esit1ellään ja pa.n.naan pöydälle puhe-
6350: ml,ooneuvoston ehdotuksen mukaa~n, e.nsi Pöytälkirja,n vaikuud·eksi:
6351: istuntoon.
6352: Eino J. Ahla.
6353: 9. Tiistaina 26 p. syyskuuta 1922
6354: ,ke.l[o 1 päivällä.
6355:
6356: Päiväjärjestys. Siv.
6357: slål'tävä ed. R. Sil'lanpään y. m. edusk.
6358: Ilmoituksia: esit. n:o 8 ..................... . 129
6359: 9) Ehdotuksen laiksi kuolemanran-
6360: Siv. gaistuksen po•is,tami.sesta sisäHävä ed.
6361: Esitellään: Wiikin edusk. esit. n :o 9 ......... . 133
6362: 10) Eihdotuksen laiksi Ri,koslain 16
6363: :1) Ehd·o.tulksen laiksi u1lkomaalais- luvun 24 §:·n kumoamisesta .sisältävä
6364: ten suori-tet.tavan kork·o- ja osinkove- ed. Hakkila.n y. m. edusk. esit. n:o 10
6365: ron l·akkaut.ta.misesta sisältävä ed. Y. 11) Ehdotuksen laiksi R1kos'ain 16
6366: Pulkkisen edusk. esit ..n:i 1 ....... . luvun ·24 §:n !kumoamisest·a sisältävä
6367: 2) Ehdotuksen !aiksi 13 p:nä touko- .ed. Hiil'ok.s.en y. m. edusk. esit. n :o 11
6368: ·kuuta .1919 tup.akkavalmi,steverosta 12) Ehdotmksen laiksi vuoden 19,18
6369: "
6370: annetun lain 2, 4 ~a 7 §:n .muuttami- :kansa1aissot.aan osaaot,taneiden henlki-
6371: sesta toisin lkuuluvihi sisä'tävä ed. Y. löiden ar.mahtamisesta sisältävä ed.
6372: Pulkkisen .edusk. es,it. n:o 2 ....... . ,, Hakkilan y. m. edus!k. esit. n :o 12 .. :135
6373: 3) Ehdotulksen laiksi ma.ahantuo-· 13) EhdotUJksen ilaibi ka'hdelksan
6374: dusta siliJi.sbä vuonna 19·23 kannet·ta- tunnin ty·öajasta 27 ,p :nä marra.skuuta
6375: vasta tullimll!ksusta srisäl'tävä ed. He- 1917 anne'un lain 3. 9, 11 .ia 12 § :n
6376: leuelundin y. 1m. ·edusk. esit. n:o 3 .. muuNamises,ta sisältävä ed. Rankarin
6377: 4) Ehdotuksen laiksi eräiden tlllva-
6378: "
6379: y. m. edusk. e,sit. n:o 1:3 ......... .
6380: rain tuontitu]l]e.ista vuonna 1923 si- 14) Ehdotuksen laiksi valtionisista
6381: "
6382: sältävä ed. Schaumanin edusk. esi,t. 1
6383: syistä, ha .JinnoHis.ta tai ikurin.pito-
6384: .n:o 4 .......................... · tietä, v. 1918 ja 1919 eroteMujen val-
6385: 5) Ehd,otuksen laiksi tulo- ja omai-
6386: "
6387: tion virkamiesten ja palveli.iain enti-
6388: suusvem!ain eräidem pykälien muut- .sii!n toimii,nsa takaisin ottamisesta si-
6389: tamisesta sisältävä ed. Itkosen edusk. sä1ttä·vä ed. Aallon y. m. edusk. esi•t.
6390: esit. n:o 5 ..................... . 12i5 n:·o 14 ......................... .
6391: 6) E·hdotuksen laiksi e1ä'k'keistä "
6392: 15) E.hCLotuksen ~la~ksi vuonna 1918
6393: tkansa·laissodan .iohdost·a työ.kykvnsä kä.y~dy,n hoikkasodan j.oh dosta sekä ~en
6394: :menettäneille Suomen kansalaisi·lle jälkeen va.lttiorllisista syistä erotettu~en
6395: s·e'kä :kuollei'Hen Suo·men kansa•1aisten ~altionT'al•veiJija.in ja -virbilijain vir-
6396: :perheeonjäsenille .sisälltäv'ä ed. LeMo- koilhi·nsa ja e,nti,sii!n toi·miinm pa1au•t-
6397: ikooken y. m. edusik. esit. n :o 6 ..... . tamisesta sisältävä. ed. Hiilo'kse.n y. m.
6398: 7) Ehdotuksen lai·ksi Suome.n Hal-· " edus\k. esit. n :o 15 ............... . ,.
6399: titusmuodon perusteista sisältävä ed. '16) Ethdotuksen laibi va.1tiori.kos-
6400: V. Vailllion y. m. edusk. esit. n:o 7 .. 126 oikeuksien tuomitsemain rangais:tus-
6401: 8) Ehdotuksen lai·ksi luo.kika.sodassa ttm 'täytäntö.önpano,sta 16 'Tl :nä ·heinä-
6402: lkaa,tuneiHen ~ai muuten työkykynsä kuuia.. 1918 anne.tu:n lain 6 §:n, sellai-
6403: menettäneide:n työ!äi·ste.n ja heidän sena lkui•n .s,e on 1aissa 21 n:ltä touk·o-
6404: JeStkiensä . .sekä orvoiksi tai elät.tä..iää kuuta 1921. muuNamisesta se,kä sa-
6405: vaille jäJä:nei.den -lasten e:Iäkikeistä si- man ]tain 7 '§ :n 1kumo·amisesta si.säl-
6406: 118 Tiistaina 26 p. syyskuuta.
6407:
6408: Siv. 1 Siv.
6409: tävä ed. H. Mäkisen y. m. edusk. esit. ed. Virkkusen y. m. edusok. esi:t.
6410: n:'O 16 ......................... . 137 n,o '2:7 ......................... . i141
6411: 17) Ehdotuksen laiksi a:rvonimien ja 128) Ehdotulksen llaiks:i eräiden lu~
6412: ritarimerkkien antamisesb >Sisältävä nastust'Oiminnan alaisena olevien
6413: ed. Schaumanin .edusok. esit. n:o 17 .. vuokra-alueiden ·vuokran suorituk-
6414: 18) Ehdotuksen ilaiksi .suojeluskun- sesta sisältävä ed. Harva]Ml, y. m.
6415: tajä·r.iestön hajoi-ttamisesta sisii!ltävä edusk. esit. n :o 28 ............... . ,
6416: ed. Lång-strömin y. m. edusk. esit. 29) IDhdotuksen laiksi lo.k.a,kuun 15
6417: n:o 18 ......................... . , p:nä 1918 vuokra-alueid,en luna;s•tami-
6418: 19) Ehdotuksen laiksi 27 'P :nä sesta annetun lai.n 1 § :n muuttami-
6419: s:vvskuuta 1919 annetun elinkeinolain sesta toisin kuuluva·ksi si.säHävä ed.
6420: 22 §:n muuttamisesta sisältävä ed. Myllymäen y. m. edusik. esit. n:o 29
6421: Koiviston y. m. edusk. esit. n:i 19 .. "
6422: " 80) EhdotUJksen laiksi lisäyksi.stä ja
6423: 20) Ehdotuks.en }ai.ksi vankien ku- muutok·sista vuokra-alueiden Junas-
6424: letuksesta sisältä,vä ed. Pullisen y. m. ta mises•ta anneiltu u•n lakiin sisäJ.t ä vä
6425: edusk. ·esit. n:o 20 ............... . :141 ed. Akerblomin edusk. esit. n :o 30 ..
6426: 21) Ehdotukset laei:ksi ikunnalE.sve- 31) Ehdatulksen laiksi e•rinäisistä
6427: ,rotusta ko.skevien lakien muu.ttrumi- muutoksista maaliskuun 12 11 :nä 1909
6428: sesta sisältävä ed. Itkosen edus<k. esi·t. to·rpan, llampuotitilan j.a mälkitupa-
6429: n:o 21 ......................... . , alueen vuokraukse.st.a anneMuun la-
6430: 22) Ehdotukset laiksi 27 p:nä mar- kiin si·säl:tävä ed. kkerbloomin edus1k.
6431: raskuuta 1917. aon:netun maa 1ais1kun- esit. n:•o 31 ..................... .
6432: tain ·kunnallislain 8 ja 89 § ::n muutta- "
6433: misesta, laiksi 27 p :nä ma.rraskuuta 32) Ehd·otuksen l.a,iksi vang-in tapa-
6434: 1917 annetun kaununkien kunnallis- turmakorvauksesta sisältävä ed. Paa-
6435: lain 9 ja 55 § :n muuttamisesta ja sivuoDen y. m. edusk ..esit. n :.o 32 .... ,
6436: 3.3) Ehdotuksen laiksi työajasta
6437: "
6438: laiksi 27 p:nä macrraskuuh 1917 anne-
6439: tun kunnaHisen vaalilain 4 §:n muut- maa- .ia koHtaloudessa si·säl:tävä ed.
6440: tamisest·a sisäHåvä ed. Särkän y. m. Paasivuoren y. •m. edusk. e,si't. n :o 33
6441: edusk. esit. n :o 2'2 ............... . , 34) E•hdotulksen ~ai1ksi työväen ta-
6442: 23) E'hdotuk.sen Iaiksi Rake.n,nus- paturmava'kuutukses•ta 18 pä.ivälnä elo-.
6443: kaaren18 luvun muuttamise.sta toisin kuuta 1917 annetun asetuksen 1 § :n
6444: kuu 1uvaksi sis·ä:ltävä ed. Ös•terholmin muut•tamisesta .sisältävä ed. Paasirvuo-
6445: edusk. ·esit. n :o 2.3 ............... . , ren y. m. edusk. esit. n :o 34 ..... .
6446: '24) E)hdo>tuksen laiksi •27 p :nä mar- ,35) Ehdotuksen •laiksi 'kahdeksan
6447: rnskuuta 1917 annetun kunnallisen tunnin tv:öajas·ta 14 .päivänä elokuuta
6448: vaalilai.n muuttamisesta si·sältävä ed. 1918 .annetmn l.a.in .muut1tamis•esta t·oi-
6449: von Boomin y. m. edusk. e.sit. n :o 24 .. , siu ·kuuluvabi sisäJl.tävä ed. Paasivuo-
6450: 25) Ehdotulkset ilaei.ksi Jmnnallisla- r.en y. m. edusk esit. n,o 35 ....... .
6451: kien ja ikunna,]]isen vaalilain eräiden 36) Valtion .ia •ki·rk·on eroa koskeva
6452: pykälien muu.H:amisesta sisäl•tä vä ed. ed. Ryömän anom. ·ehd. n:o 1 ..... . ,
6453: Itkosen y. m. edusk. e.sit. n :o 25 .... 3 7) Lainta·rlkastuslkunna'n 'Perusta-
6454: 26) Ehdotuksen la.iksi onpivelvolli- mista koskeva ed. ,Soha:UIIDaniiD, a·nom.
6455: suudesta 15 p :nä huhtikuuta 1921 an- ehd. n:o ·2 ............•....•....
6456: net•un lai1n 7 § :n muuttamisesta toisin 38) Venäläisten •sotilasviranomais-
6457: kuuluv.a,ksi sisäl•tävä ed. La:hdensuo•n ten merbsänhak.kuid·en ja llinnoi1ustöi-
6458: y. m. edusk. esit. n:o 26 ......... . , den sekä laittomien majoitusten ai-
6459: ·27) IDhdotwksen :laiksi ihwM~kuu:n heuttamien va.hi•n,koden .korvaamista
6460: 15 p:.nä 1921 annetun oppivelvolli- koskeva ed. Kären y. m. anom. eJhd.
6461: suuslain 7 §:n 3 moment.i:n, 19 §:n 1 n:o 3 ......................... . ,
6462: momentin ja 20 § :n 3 momentin muut- 39) Määrärahan myöntälillistä venä-
6463: taruisoota t.oisin kuulurv~ksi sisälltävä Hiisten varustustöiden a.iJheUJbtamien
6464: Anom:uselhdotukset. 119
6465:
6466:
6467: Siv. Siv.
6468: vruhinkoje.n <korva.wmiseksi kl(}s<keva ed. 52) Määräralhan myöntämistä keuth-
6469: J. Vainion anom. ehd. n :o 4 ....... . 142 kotautiparantolan 'Perustamiseksi Pe-
6470: 40) Venä:läisten •Sotilasviranomais- rä-Po•hjo!aan ilwskeva ed. Ju•neksen
6471: ten .metsänhak:kuiden ja linnoitustöi- y. m. anom. ehd. n:o 17 ......... . 143
6472: den sekä laiMomi·~n majoitus1en ai- 53) Määrä•rathan myöntämistä Suo-
6473: heuttamien <Va·hinkojen korvaamista men kansanrunouden julkaisemista
6474: tarlko~btava ed. Ikosen y. m. anO<m. varten ·koskeva ed. 8etälän anom.
6475: ehd. n:·o 5 ..................... . ehd. n :.o 18 ..................... .
6476: '41) Venäläi.sten sotilasviranomais~ "
6477: 54) Määräraha.n myöntämi:s1ä kan-
6478: ten metsänhak,kuiden ja linnoitus•töi- salaissoda.n johdosta .turvattomiksi
6479: den sekä :lait-tomien majoitusben ai- joutuneide.n avustamiseksi koskeva ed.
6480: heut.tamien va.hinko.jen korvaamista Lehtokosken y. m. anom. ehd. n:o 19 144
6481: koskeva ed. von Bornin y . .m. anom.
6482: ehd. n:o 6 ..................... . 55) Määrärahan myöntåmi.s>tä opin-
6483: 42) Korvaulksen myöntämistä .Suo-
6484: " topiiritoiminnan 1ukemiseiksi ·koskeva.
6485: men kansalaisille heidän saa•tavistaan ed. Latvalan y. m. anom. ehd. n:o 20
6486: "
6487: Ve·näjän valttialta koskeva ed. EshLan- 56) Määrärahan .myö.ntämistä nuo-
6488: derin y. m. anom. ehd. n. :o 7 ....... . 143 risotutkimuks-en toimeen panemista.
6489: 43) Määrälraili.a.n mvö·ntämi&tä Han- varten koskeva ed. LeMdkl()sken y. m.
6490: gon vapaasataman valmiiksi saatta- anom. ehd. n,o 21 ............... .
6491: mista va.rten tar.ko·it•tava ed. Venno-
6492: "
6493: 57) Määrä:mhan myöntämis1ä t.yttö-
6494: lan y. m. a.nom. ehd. n,.o 8 ......... . ,. koulutalon rakentamiseksi Kuo•pion
6495: 44) Rautateillä vaJåtuise&ti työs- kaupunkii·n koskeva ed. M. Pesosen
6496: kentelevien työläisnai.s•ten lukemista anom. ehd. n :o 2.2 ............... . ,.
6497: muta tei t.ten. va;kinaiseen ·henkil.ökun- 58) MääräTa.han myöntämistä huo-
6498: ta.an koskeva ·ed. M. SiJ.lall!pään anom. neuston ostamis>ta varte•n Ko.klkolan.
6499: ehd. n:o 9 ..................... . keskiikoululle tarkoittava ed. Kule-
6500: 45) MääJräralha·n myöntämistä val-
6501: " niuksen y. m. anom. ehd. n:o 23 ....
6502: tion asuntopoliittista toimi·ntaa 'Varten 59) Kä.kisalmen yhteiskoulun otta-
6503: "
6504: kosk·eva ed. Huttusen y. m. anom. mis•ta v.altion huostaan kos!keva ed.
6505: ehd. n:o 10 ..................... . Kuisman y. m. an•om. ehd. n :o 24 ....
6506: 46) KUJUnallista asuntoY~lellisyysve " "
6507: 60) Määrärahan myöntämistä Wilk-
6508: roa koskeva e·d. Huttusen y. m. anom. keen .kansa.nopiston kannatusyhdis-
6509: eihd. n:.o 11 ..................... . tyhelle koskeva ed. Honkavaaran
6510: 4 7) Pienasunt·oyrityiksiin sijoitetun " y. m. anom ..ehd. n :o 215 ........... .
6511: pää.oman •toistaiseksi verotuft>:sesta va- "
6512: 61) Määrärahan myöntämistä Ka-
6513: pauMamista koskeva ed. HUit•t•usen jaanin kihla:kunna.ssa tehtävää kan-
6514: y. m. anom. ehd. n:o 12 ........... . sanvalistustoimintaa vart·en !koskeva
6515: 48) Verotusuudistusta koskeva ed. " ed. A. Pesosen y . .m. anom. ebd.
6516: V. Vainion y. m. anom. ehd. n,o 13 .. n:o :2•6 •.•••••••.••••••••••••••••
6517: " "
6518: 49) Määrärahan myöntämistä tu- 62) Määräraihan myöntämistä Suo-
6519: ber.kulosin v.astustamiseksi koskeva men työväen näy.ttämö·iden liitolle
6520: ed. Ryömän anom. ehd. n :o l'4 ..... . koskeva .ed. Eskolan y. m. a.nom. ehd.
6521: 50) Määrärahan myöntämistä sai-
6522: " n:o 27 ......................... . 145
6523: rastupien ja Uääkärien asuntojen ra- 63) Määrära•han myö•n-tämistä Suo-
6524: kentamista va.rten Turtolam ja Kuo- men työväen .musiikkiilii•to.Jl,e koskeva
6525: la.iärven kuntiin ko'Sikeva ed. Junek- ed. E·skolan y. m. anom. ehd. n:o 28 ..
6526: sen y . .m. anom. ehd. n:o 15 ....... . "
6527: " 64) Määrärahan mvö•ntämis•tä so-
6528: 51) Määrälralhan myön•tämis·tä sai- sial·idemokraatti.sel:l.e Työläisnuoriso-
6529: ra&tuvan perns•tamis·ta varten Hyryn- liito 11e ,kunna.llisem valistustyön hllir-
6530: salmen pi·täjään tar'koittava ed . .Salon j.oi.ttamiseen tarkoit.tava ed. Toiv'Oseru
6531: y. m. aoom. ehd. n:o 16 ........... . y. m. anom. ebd. n,o 29 ........... .
6532: " "
6533: 120 Tiistaina 26 p. syyslkuuta.
6534:
6535: Siv. Siv.
6536: 65) Määrärahan myöntämi,stä Suo~ 77) Määrämhan! myöntäimistä
6537: men ruotsa 1aisen työvä.enlii·ton sivis- V uok.se.n l]:askemis,ta var.ten ta.rkoi•t-
6538: tysva1iokwnnan käybettävä.ksi koskeva tava ed. Pullisen y. m. anom. €'hd. n:o
6539: ed. Wiikin anom. ehd. n :o 30 ..... . 145 42 ........................... . 146
6540: 66) Mäiälrärahan myöntämistä Työ- 78) Määrrämhan myöntämis·tä raja-
6541: vä;en Si vis,tysliitol.J.e 'byöväen o·petus- seutujen maata· oudellista newvonta-
6542: 1ait.oksen perustamista va.rten tarkoi t- t.yö.tä va.rtten tarkoi.ttava ed. Ma.nnerin
6543: tava ed. Amn.urian y. m. a•nom. e.hd. y. m. anom. ehd. n:o 43 ......... .
6544: n:o 31 ......................... . , 79) Määräraha.n myöntämi&tä raja-
6545: 67) Määrärahan myönt•ämistä För- seudwilla 192.3~1924 suo,ritettavien
6546: enin•gen för Öste·rbooitens .historis•ka uutisviljelysrai vaus ten •kusta:nn u!ksiin
6547: mus·eum-nimise1le yhd·i'Stykse,Jle kos- t.arkoitrtava ed. Pilikan y. m. anom.
6548: keva ed. Es.tl.anderin y. m. anom. ehd. ehd. n:.o 44 ..................... .
6549: n:o 3·2 ......................... . , ·80) Säh:köinsi.nöörinviran perns·ta-
6550: 68) Määrä/rahan mvöntämis•tä Tu- mista Maatalou.s•hallituk:seoen koskeva
6551: run tuomiokinkon kuntoo·nsaattami- ed. Ikosen y. m. anom. e.hld. n :o 45 ..
6552: seksi koskeva ed. Andersonin y. m. 81) Määrä.rahan myöntämistä Suo-
6553: anom. ehd. n :•o 3;3 ........•.......
6554: " men Suovi!lj.elysyhdistykse'ile suovilje-
6555: 69) Määrärahan myön.tämis.tä Suo- ly.skoeaseman ·perus,ta.mise,ksi Sisä-
6556: men ruotsalaioon ·kirja1,1isuuden 'tuke- Sunmeen ta11koiMava ed. A. JaSikarin
6557: mi.se.ksi koskeva ed. Österhol.min y. m. y. m. anom. ·ehd. n,o 46 ........... . ,,.
6558: anom. ehd. n :o 3•4 ............... . 82) Mä!äa·ä.rahan myö•ntämis.tä suo-
6559: 70) Lai1nan antamista Hö•g-valla 0. vilje]yskO'easeman peru&tamis·ta varten
6560: Y :lle maan.viljelys•t·i1an ostoa varten Pohjois-'Sunmee,n ~;:.os.keva ed. A. Peso-
6561: ta.rkoittava. ed. A. Furuhjelmin ·anom. sen y. m. anom. ehd. n:o 4'7 ....... . 147
6562: eihd. n :o 3,5 ..................... . 83) Määrä.raha,n myöntämis·tä suo-
6563: "
6564: 71) Määrärahan my·Ö·n·tämis,tä Kon- vilj-elyskoeas·eman ·perustamis.e!ksi Pe-
6565: tiomäen~Kiehimän rataosan rakenta- rä-.Polhjo'aan koskeva ed. Juneksen
6566: mista varten koskeva Pd. A. Pesosen y. m. anom. elhd. n:o 48 ........... .
6567: y. m. anom. €ihd. n:o 3'6 ........... . ,, 84) Määräraha,n myöntämistä uu-
6568: 72) Määl!'ärahan myöntämistä Tu- sien 'ka.s•viviljelys,koeasemien l)erns•ta-
6569: run-Uudemkaupun:g-in radan raken-
6570: nustöiden lopl)uunsaat.tamiseksi kos-
6571: k·eva ed. Latvalan y. m. anom. ehd.
6572: mista vart.en tar,koitta va ed. A. Jaska-
6573: ri.n y. m. a.nom. ehd. n:o 49' ....... .
6574: .85) Määrärahan myöntämi'S•tä lan-
6575: ,.
6576: n,o 37 ......................... . 146. nanhoit.okilpailuj€n toimeen'Pa,nemi-
6577: 73) Koivis•ton .sahma:n rakenta- se;en .koslkf'va ed. PulHsen y. m. a.nom.
6578: mis'ta koskeva ed. Pulllisen y. m. ehd. n :o 50 ..................... .
6579: anom. 1ehd. n :o 3·8 ............... . ·86) Määrära'ham .myöntämis•t:ä maa-
6580: 74) Määrärahan myöntämistä J y- ta '•ou.stu·obnnon .edistämiseksi annet~
6581: våsky'ä,n-Haapamäen radan muutos- tavia lai•n()lj,a varten ,koslkeva e~. Luos-
6582: töiden jatkamista vart-en :koskeva ed. ta.risen y. m. a.nnm. eihd. n:n M ..... .
6583: Koivuila.hti-Lehdon y. m. anom. ehd. 87) Lisämäärärahan myöntämistä
6584: n:o 39 ......................... . Maa t.a:1ouden edi&tämisrahasto l'le kos-
6585: " keva ed. Juu:tiiJaisen y. m. anom. ehd.
6586: 75) Työmäärärahan myö,ntämistä
6587: maan•tei.tten rakentamis.ta varten La- n:.o 512 •...•••••.••••••••••.•.•••
6588: 88) MääTäralhan :myöntämistä Ka-
6589: "
6590: pin bhlakwn•taan ,ko•s,keva •ed. Aspe-
6591: linin anom. ehd. n :o 40 ........... . j.aa.nin kih'.a:'kumna.n maatalouden ·ko-
6592: " lwttami•s'a varten koskeva e~. A. Pe-
6593: 76) Määrärahan myöntämistä Ou-
6594: lun-Kuusamon maantien korjaus-
6595: kusta.nnwksiin lkos1keva ed. A. Pesosen
6596: sosen y. m. anom. e~hd. n:o 5.3 ..... .
6597: ·89) Määräralhan varaamista Osuus-
6598: ..
6599: y. m. anom. ehd. n :o 41 ......... . , kassojen K001kuslainarahasto Osakey~h-
6600: Anom:uselhrlotukset. 121
6601: ----------------------------------
6602: Siv. Siv.
6603: tiölle llainatta,v.aik.si i tsenäistyneille se.ksi tar:koi't.t.ava ed. Mic:k·elsin y. m.
6604: pienviljelijöille taåoithv·a ed. Hiiden-· anom. ehd. n :'0 65 ............... . ;148
6605: heimon y. m. anom. 1ehd. n,.o 5,4 .... 147 101) •A vustuksen myön·tämistä
6606: 90) Lainan .ffilyön,tämi:s.tä 0. Y :lle pienvil0elijäin pe•rus',amille 'koneosuus-
6607: ,,SvetnSika Småbrulk och e,gna hem': kunni:He erilais.ben ihmistyötä säästä-
6608: tarko1ttava cd. Sa.ndh:omin anom. vien knneid·e.n hankkimi•st.a varten
6609: ehd. n :o 5·5 ..................... . tarkoit.tava ed. Man·n-erin y. m. a•nom.
6610: 91) Mä:ärä·ralhan .myöntämis.tä uusien
6611: " ehd. n:o 66 ..................... . >149
6612: maamieskoulujen p-erus·tamista varten 102) Määmäraihan myöntä.mis•tä ka-
6613: koskeva -ed. G. Hirvensal•on y. m. nan•hoidon e·d~s.trumiseksi tarlwit.ta va
6614: anom. ehd. n:o 56 ............... . ed. Junn]lan y. m. a,n.om. ehd. n:'O 67 ,,
6615: 92) Lisämälärämhan myöntämistä
6616: " 103) Mää:rärahan myö.n,tä.mis.tä .Suo-
6617: y!ksityis'uontoisten maata:Ious- ja koti- men Siip·i:karjam.hoitajain Liitolle ja
6618: taJlouskoulu.ien opet.tajie,n pa::Haus•t-en Suomen Meihi:äishoitajain Liitoil:le
6619: parantamis-eksi ·tarkoit·tava ed. Mak- kns,keva ·ed. Honlkavaaran y. m. anom.
6620: kosen y. m ..anom. ehd. n:o 57 ..... . 148 thd. n :o •6:8 ..................... .
6621: 9·3) Määrärahan myöntämistä maa- 104) Määrära.han myöntämi.stä aal-
6622: ta 1ouskou,J ujen Tak-enn usavus.tuksiksi1 lon.murtaja.n s.eik.ä :ka'.astus- ja hätäsa-
6623: k{).sk'!!va ed. Luostarisen y. m. anom. taman raken.t.a;misek.si Pi·tkänni•emen
6624: ehd. .n :'0 5·8 . . . . . . . . . . . . . . . . . . .... laM·een L'aato,kan .rannikol"a koskeva
6625: 94) Mää11ära1han myön•tämis•tä kiin-
6626: " ed. Kuisman y. m. anom. ehd. n :o 69
6627: teän .maami•eslkoulun pe.rustamiseksi 105) Mää,.vä.ralhan myöntämistä ka-
6628: "
6629: maan i·tä.is.elle ja läntiselle ra.iasewdul- lasta.iamaja,koiden rakentamise1ksi
6630: le ko·skeva ed. J uneksen a,.nom. .e1hd. Po,hjanma.aJl.e tark•O'itta va ed. Bäckin
6631: n:o 59 ......................... . ,. y. m. anom. ehd. n,o 70 ........... .
6632: "
6633: 9•5) Mää,räraham myön.tämi'S:tä raja- 106) Määrärahan myö•nt:ä:mistä ka-
6634: seudun maata·' outta edist.äville \koll- lastuselinlkeinon tu1kemiseksi tar'koit-
6635: luille .tarkoi•ttava ed. Ryynäsen y. m. tava ed. Pit:käsem y. m. anom. ehd.
6636: an.om. ehd. n:o 6·0 ............... . n:o 71 ......................... .
6637: 96) Mää•rärahan mY~öntämistä maa- " 1-07) Määträtra.ha·n myöntä:mistä me-
6638: "
6639: mieskouilun perustamiseksi Jääs1ken rika.' ast.ajien lainara-hast•o•a var.t•en :kos-
6640: ki·h'ak'lliJ'ta.a.n tarkoittava ed. Ikosen keva ed. Ö.sberhnlmin y. m. •a.nom. ehd.
6641: y. m. anom. ehd. n:o ·61 ........... . n.:.o 7'2: ......................... .
6642: '97) Mälärärahan m,yöntä.mi,s·tä Petä- " 108) Määrärahan myöntämistä ko-
6643: 11
6644: järv•en emä'n'tä,kou:'ul 1 e ·koskeva ed. timaisten sii•toseläinten h!l!nkkimiseksi
6645: Pullisen y. m. anom. ehd. n,o 6.21 .... pienviljelij·öi·l'le •koskeva ed. Eslk.o,~an
6646: 98) Mää.rä:raha.n varaamista Elise;n-
6647: " anom. elhd. n :o 73 ............... .
6648: "
6649: vaaraan s.i.ioitetta.van Viipurin lääniin .10'9) IMiää•rärahan ;myöntämista
6650: tietonu10lisen !kar.ianlhoi.to1mulnn :r.a-· asUinbo.i·en :r:ake·ntamis•eksi Pe.rä-Pohjo-
6651: kennus•t.en knstannuiksi·i·n :ko•s,keva ed. 1an tukari- .ia ui•btotyömaiden työJ.äi-
6652: V. Mä\kisen y. 1m. a.nom. ·eihd. n :o 613 .• sille t.a.rkni.tta.va ed. Rytlkö.sen y. m.
6653: 9-9) Mää:räraha'Il myöntämistä lai- anom. ehd. n:o 74 ............... .
6654: nausra,haston perusta·mi.seksi muuka- 110) T.yöna.ntajan •vastuuna'aisuu-
6655: la.is·ben ·ha:Hussa K•arja 1an kanna,kse1'la des·ia •työ.nte:kijä.ä työssä koMaavas·ta
6656: o'evien maa:ormaisuuksien hank1kimista ruumiinvammasta 5 p :nä joulukuuta
6657: varten ,paiikk·alkunna·n väes,fOJ,1e tar- v. 189·5 annetu.n lain I]J•erus•teeHa
6658: k•oittava ed. NiMraoon y. m. an,om. myönnet~yj-en ta rrutur·ma!korva usten
6659: e•hd. n :o 6•4 ..................... . valtion varoilla :ko•ro·t.tamista tariko·it-
6660: 100) Määräralhan myö.mtämistä;
6661: " 1ava e.d. PaasivuoDen y. m. a.nom.
6662: ÖS'tra N v ',a.nds .S.m ålbrrulkaresikol a ni- e:hd. n :o 75 ..................... . 152
6663: misen pienviljel:ijälkoulun o;p~pil·asiko 111) Valti•o•n v:a.s·buuna'aisuntta sen
6664: din tra.kenn ustöi·den lop,puun:saa t.tami- virkamiesten virassa va.srtaa,nottamis,ta
6665: 16
6666: 122 Tiistaina 26 p. syyskuuta.
6667:
6668: Siv. Siv.
6669: yksi·tyisistä rvaroista koskev•a ed. eläke-etuja <koskeva ed. M. Hannulan
6670: Bengsin y. m. anom. ehd. n:o 76 .... 15'2 y. m. ruwm. ehd. n:o 89 ........... .
6671: !112) Haasteen osanantaa koskevien 1•25) KirkoUisen alkukoull;un opet-
6672: säännös•ten muuttamista tarkoittava tajien eläk·kei.tä kos.keva ed. Vi>rlkku-
6673: ed. Ben,gsin y. m. anom. ehd. n:o 77 .. sen y· m. anom. ehd. n :o 90 ....... .
6674: "
6675: 113) Suomen ulkopuole[lla solmit-· 126) Rautatien rakentamist.a Joen-
6676: tujen a violiitt.ojen oikeudellisen ase- suusta Taip·aleen, Tuusniemen ja;
6677: ma.n järjestämistä tarkoittava ed. Kaavin kirkonkylien kau·tta Siilin-
6678: Mannermaan anom. ehd. n,o 78 .... , järven tai Alwpitikän asemalle koskeva
6679: 114) Valltiol.lista lawtua olevista ri- ed. Reini,kan y. m. anom. ehd. n :·o
6680: ~1 ............................. .
6681: koksista viime vuosina ·t•uomittujen
6682: henikilöide.n wrmahtami:sta JwSikeva e·d. i127) Rautatien rakentamista Tam-
6683: Tannerin anom. ·ehd. n:o 79 ....... . pereelta Hämee.nkyrön y. m. paikka~
6684: " kuntien kautta Kri.stiinankaupunkiin
6685: 115) Apteek1kien yhteisikunnallis-
6686: ·tuttamista tar:koittava ed. Reinikaisen koskeva ed. Estlantderin anom. ehd.
6687: y. m. an.om. ehd. n:o 80 ........... . J.53 n:o 92 ......................... .
6688: 116) Kansanää.nestyksen toimitta- ·128) Rautatien rakentamista Hel-
6689: mista voimassaolevan alkoholin täys- singistä Vihdin ja Huittisten kautta'
6690: kiellon säilyttämisestä tai kumoa- Risteen asemalle tarkoittava ed. Hii-
6691: mises•ta t•a.rkoittava ed. .Schaumanin denheimon y. m. anom. ehd. n :o 93 ..
6692: anom. ehd ..n:o 81 ............... . 12'9) Rautatien Pori-Kristiinalll-
6693: 117) Isojaon .loppuunsaat.t.wmist.a kaupunki-Vaasa-U usilkaarlepyy>-
6694: ma.an poih,ioisissa ·kunnissa. kos·keva Pännäinen rakentamista koskeva ed.
6695: ed. Lohen y. m. anom. ehd. n:o 82 .. E.stlanderin y. m. anom. ehd. n:o 94 ..
6696: 1118) Verolilepa.non ja isojaon toi- 130) Rautatieyhdistelmän Riihi-
6697: miH.amista Inarin, Enontekiön ja mäki---Jyväskylä, Suolahti-Haapa-
6698: Utsjoen kunniss•a !koskeva ed. järvi rakentamista !k·o·skeva ed. Veste-
6699: ASIP'elinin anom. ehd. n :o 83 ....... . risen y. m. anom. ehd ..n:o 95 ...... .
6700: U9) Rahas•ton muodos•tamista val- 1131) Rautatien rakentamista Kok-
6701: tiola;·nojen myöntämiselksi maaseudun ·kolast•a Suolahteen koskeva ed. A.
6702: sä.hköistämisY!htymiUe t~wkoittava ed. J askarin y. m. anom. ehd. n.,o 96 ....
6703: Hei,kinrheimon y. m. anom. e·hd. n:o 132) Raut<ll!tien rakentamista Porin
6704: 84 ........................... . kwurpun.gi.sta :Kankaau·pään ikautta
6705: 120) Esi.ty,ksen anta.mista lai!ksi Haapamäen asemalle koskeva ed.
6706: huoneen vuo.krasäänöstelystä tar•koi t- Härmän y. m. anom. ehd. n:o 97 ....
6707: tava ed. Långströmin y, m. anom. 133) Rautatien rakentamista E.pi-
6708: ehd. n:o 85 ..................... . län pysä.k~lt•ä Seinäjoen as>(1malle kos-
6709: 121) Raj•aseutujen sivistyksellisten keva ed. Y. Pullkkisen y. m. a>nom.
6710: ja taloude!ltisten olojen kohottamista ehd. n :o H8 ..................... .
6711: koskeva ed. Mannermaan y. m. anom. J13·4) Rauta.tie·n •rakentamista Vil-p-
6712: ehd. n:o 86 ..................... . pu1an asemalta Jä,msänkosken teh-
6713: 122) 8uunnitelma,n Iaa•timista •eri taille k<Oskeva ed. Eskol•an w. m.
6714: kypsyysasteille sov·el1letuil1e kursseille anom. •ehd. n:o 99 ............... .
6715: rakentuvaa kansakoul uopet.tajasemi- 1135) Rautatien rakentamista Mik-
6716: naaria varten ta..Dkoittava ed. Kivilin- ke:istä Itä-Hämeen l<ävi<t.se Päijänt-een
6717: nan anom. ehd. n,o 87 ........... . yli Turen:kiin t.arRii:himäeUe tarkoit-
6718: 1·23) Kansa!koulun a.settamista ylei- tava ed. Kareksen anom. ehd. n :o 100
6719: seksi pohjakoulrruksi koskeva ed. Lat- 136) Rauta.tien rakentamista Ruva-
6720: valan y. m. anom. ehd. n:o 88 ..... . niemen lki•r:kontkylästä Kemijärrvel:le
6721: 124) Ennen 1/8 1'921 elä!k.keeHe koskeva ed. Juneiks,en y. m. anom.
6722: joutuneiden kansakouluno-pettajain ehd. n:·o 101 ................... .
6723: An<nnusehdotukset. 123
6724:
6725:
6726: Siv. Siv.
6727: 137) Rautwtien rakentamista Suo- 150) Valtion työ'läisten pa1kkaus-
6728: lahden asemaHa Saarijärven y. m. pi- olnje.n .iä·rjestämistä työehtoso'Pimuk-
6729: täjien kautta Pännäisten asemalle silla iko.skeva ed. Paasivuoren y. m.
6730: ko-skeva ed. Inborrin anom. ehd. n:o anom. ehd. n :o 115 ............. .
6731: 102 ........................... . 151) Varojen myöntämistä ballituk-
6732: 138) Poihjoisimma,n Suomen ·rauta- sen käytettävä,ksi työt.tömy;vden tor-
6733: tei:den rakentamista ko,sJreva ed. A. jumista <varten koskeva ed. Paasi-
6734: Pesosen y. m. anom. ehd. n :'0 103 .. vuoren y. m. anom. ehd. n:o 116 ..
6735: !139) Rautatien raken:tamis,ta He/1- ,152) Esityksen antamista säännöl-
6736: sing-istä Po-rvoon ja Haminan kautta lise.n yötyön rp.oistamisesta kirja- ja
6737: Viipuriin tark:oittava ed .•T. Vainion kivipai:noammattialoilla kos:keNa ed.
6738: y. m. anom. ehd ..n :o 104 ......... . Paasivuoren y. m. anom. ehd. n :o 117
6739: 140) Rautatien raken.tamis•ta Lap-
6740: peenranna.s,ta Vudksenni.skan-Raut- 153) Työriidoista aiheutuvien t:vö-
6741: järven-Sim:p<C~ee.n kau·tta Elisenvaa- väen asunto€1Päko:htain poistamista
6742: ra.n tai Syväoran asemalle koskeva. koskeva ed. Paasivuoren y. m. anom.
6743: ed. Maunerin y. m. amom. ehd. n :o ehd. n:o 118 ................... .
6744: 105 ....... ·.................... . 154) TyöttömyyshsSiQista 2 'P :nä
6745: 141) Rautatien rakentamista Kon- marraskuuta 1917 annetun asetuksen
6746: tiomäe!.tä Kemijä·rve],]e ikos:keva ed. voimaa.nrpanoa 'kos~evan asetuksen 6
6747: Lohen y. m. anom. ehd. n,o 1:06 .... ~:n muuttamista ta11koittava ecl.
6748: 142) IMäärär.ahan myö.ntämistä Paasivuoren y. m. anom. ehd. n :o 119
6749: uu:dismaitt-en ru:is-, .o'hra- ja ·kaura- 155) Ammat.tientarkasta.iain luvun
6750: sadon ostamiseen vuosina 19•23-1925 lisäämistä ja ammattie·ntar.kastukse.n
6751: tarkoitt,ava ed. Niukkasen y. m. uudelleen järjestämistä koskeva ed.
6752: anom. ehd. n :o 1'07 ............... . Aallon y. m. anom. ehd. n :o 120 ....
6753: 143) Laitumen hankkimista maa- 156) Esityksen antamista lairksi,
6754: seudun p•ieneläjine ko-skeva ed. Har- jo,nka muk.aan ·t.yöntekijöille sukupuo-
6755: valan y. m. anom. ehd. n:·o 108 ..... . l-een ~katsomatta turvataan samasta
6756: 144) Lisämaan ant,amista its<Cnäis- t;vöstä sa:ma palkka, tarkoi-ttava ed. R.
6757: tyneiJle pilkkutorpiille koske-va ed. Sillanpään y. m. anom. ehd. n:o 121
6758: Marttilan y. 'm. aniQm. ehd. n :o 109 ... 157) Lii>kene.uv:ostojä:rjestelmän toi-
6759: 145) LaTJin ki>hla.kn:nnassa sijai•tse- meenpanemista Suomessa tarkoittava
6760: vien virkata.lojen tilusten peruutta-
6761:
6762: -,
6763: ed. Ked·on y. rm. anom. ehd. n :o 122
6764: mista <va.J.tiollle 'koskeva ed. AsTJelinin
6765: anom. :ehd. n :o 110 ............. . 158) Sairaus-, hautaus- ja äitiys-
6766: vaikuu.tukse·n ynnä työ:kyvyttömyys-
6767: ·146) Maata1ouskoulun 'Perustamista ja vanhuuse],ä:kkeiden säätämistä tar-
6768: Lan~i.n IJri:hlaJmntaan koskeva ed. Aspe-
6769: koit:tava ed. Paasivuoren y. m. anom.
6770: linin anom. ehd. n :o 111 ......... . ehd. n:o 12'3 ................... .
6771: 14 7) KalaSttuseJ:in·keinon keihittä-
6772: mistä ja kalastaj.avä·estön turvaamista r159) rLrukiehdotuksern anta:mista
6773: tarkoitta viin ·toimenpiteisiin ryMy- merimiesten työoloista kos~eva ed.
6774: mistä Jwskeva ed. Aker!blomin anom. Wiiikin anom. ehd. n :o 124 ....... .
6775: ehd. ·n:o 112, ................... .
6776: 148) Komi:tean ase.ttamista valmis-
6777: tamaan e·hdotusta lllli:ksi asutustoimin- Ensimäine:n käsit:te1y:
6778: nan kehittämises·tä .tarkoittava ed.
6779: Hiidoertheimon anom. ehd. n :o 113 .. 160) Ehdotus 1aik.si rtulitik.kurve-
6780: 149) Komitean asettamista uaati- rosta ........................... .
6781: maan la.kia pa]k:kalaut.a.kunniStta ja A s i a k i r j a t: Valt:iovarai.nvalio-
6782: al~mmista palkoista koskeva ed. kunnan mietintö n :o 2; ihaHitUJk.sen
6783: Paasivuoren y. m. anom. ehd. n:·o 114 esitys n :o 25.
6784: 124 Tiistaina 26 p. syyskuuta.
6785:
6786: Siv. Sihteeri lukee:
6787: Ai.noa !käsitt-ely:
6788: Eduskunnan
6789: 161) Elhil'otus 15 mi 1doo-nan markan valitsijamiehet.
6790: suuruisen lisämäärärahan myöntämi- Helsinki
6791: sestä vaJltio•n asun•topo1iit.tis•en toimin- syyskuun 22 p. 1922.
6792: nau jatkamista varten vuonna 1922
6793: A s i ak i r .i a t: Valtio·varainva,li.o- E d u s k u .n n n a 11' e.
6794: :kunnan mietintö 11 :å 1; !hallituksen Eduslkunin,an v'alrtsijamiehe:t ·saattavat
6795: esitys 11 :o 20. ;kun.nioitt.a·t:•n. Edus:kwnnran tie·toon, etkä vaJ-
6796: 162) Eihdohs 13,750,000 markan tilovoara,:,nvla',iakun,t.aan jäs,e.nek,si ed. Ravo-n
6797: suuruisen lisämääräraha·n myöntä- t~lalle on valri•ttu ed. H a J:" v a 1 a.
6798: misestä rautateiden liiJk,kuvan !kalus- ]{la.sik:a redusta\i'a Hal"V1a 1a Olli ol.l'ut va1tio-
6799: ton lisäämiseen vuonna 1922 ..... . vara>in V'a 1iolkunn.a'n .vara,j'ä'sen.e.nä, v·a' i·t.tiin
6800: A s i a k i r .i a t: Valtiovarainva.lio- 'häne.n ti:all:e.en varaj•ä,senoeiksi €1d. R oe ·i n. i-
6801: .kunnan mietintö 11 :o 3; 'haUituksen .k aine· llr.
6802: esitys n:o 32. Va:litsij.amioe>sten ,puolesta
6803: K. A. Lohi.
6804: PöydäJ.lepa11oa vartelli Osk. RJe.i.n,iJr:a,i•nen.
6805: esirteUään:
6806:
6807: 163) Kertomus ,Suomalai.sen kir- Päiväjärjestyksessä olevat asiat:
6808: jallisuuden edistämisra1has·ton" toimi-
6809: kunnan toilffiinnasta helm;'k. 1 p :stä 1) Ehdotuksen ,}ailksi ulkomaaLaisten suori-
6810: 19'21 tammilk. ,3,1 :ruteen ,19'212: ilr59 te•tta\'1an korkro- ja osinko•veron lakkauttami-
6811: sesta
6812: ·sisä:Itä·vä oed. Y. 'Pu],k.ki.sen edu.slk. esit. n:o
6813: 1 .esitel:1 ään· ja. lälhetetään pu:hemiesn>eUV()S-
6814: Nimenlhuu!d,ossa m-erkitääm 'POiSJSaolev~ksi ton >Eih(!.o.tuikse.n mu\k,aisesti rv 'lli }. t i o v a.-
6815: ed. Ericih, lnrgma,n, Jern, Kirra., J. Ko.rho- r •a i n v a 1 i o1k u n 'ta .a •n.
6816: nen, V. Korhonen, Ku'eniu.s, Linna, Mäke-
6817: rlin, NrahllmJa, Peräl:'ä, H. Pu.:,klkinen, Reilli~k 2) Ehdot.wksen laiksi 113 p :nä toukokuuta
6818: ilm, S.eip.pän,en ja Setälä. 1919 tupakkav.a1miste.veros,ta annetun lain 2,
6819: 4 ja 7 § :n muut·tamisM•ta toisin kuuluviksi
6820: ,sisältävä ed. Y. :pu::lkkisen edustk. esit ..n:o
6821: 2 esibel.l'ää.n j:a lälhe·t.e,tälä;n .puhemiesneuvos-
6822: llmoitusasiat: .ton e.hdtoturk.se.n mulkR~i.sesti v a l t i <> v a-
6823: rai n v al•i o1ku·ntaan'.
6824: v,ap.aut.ursta edu.slkunba·työstä saa•vat kun-
6825: .nalli.st>En t-ehtävi-en ,takia ed. Je·ppscm täJmän 3) Ehdotnkrsen laiksi maabanttuodus•t.a sillistä
6826: ;päivä,n ist.umnosta, virkat<elhrtäNi·en ta:kia tä- vuonna 192,3 kannettav·asta tullimaksusta
6827: män pänvä1n ]stunm,osta ed. J.ern, y'krsityis-
6828: .sis·äi1tävä ed. He:]ienelundin y. 1m. edustk. esit.
6829: rasiai•n t&hdren tämän .päivän i·stunnorsla
6830: .n :o 3 e's:it-el:lätä.n j,a ilähetetäJä,n rpu.h-emioe-sneu-
6831: edu,s rajat Linna., Perälä, Ki·rra, Kulenius voiStJarn eihd.otuikrsen :m u1k:a.ise.s·bi v .adl t i o rv a-
6832: ja .Set.äfä sekä .vir,katehtävien ta,ki·a 29 päi- lr 1a ti .n v 1a 1i •O k u n 1t Ja. 1a lllr.
6833: väiän ed. Bärek.
6834: 4) Ehdo•tnksen laiksi eräiden tavaraiu
6835: tuontitulleitSta vuonnra 192·3
6836: U us.ia valiokun tajäseuiä. sisältävä. ed. Sc.ha.umanin edusk. esit. n:o 4
6837: e·sitellääm j•a .lä1hetetät11n ·puhemioe,sneuvo.st{)!n
6838: ,puhe mies: va.lritsijamielhi ltä on ltul-
6839: 1
6840: e·hrdot.uks,en rmuika:se:sti v a l' t i o v a 1r a i .n-
6841: 11ut .k1rjelmä, j'o•n1ka .s·i1hteeri lulkee: v a 1 i o.k unta a .n.
6842: 'Tuio- j.a omaisuusvero. 125
6843:
6844:
6845: 5) Ehdotuksen laiksi tulo- ja omaisuusvero- us•eimmiasa ta;p;a wksissa vaiJwa saada ·sopi-
6846: lain eräiden pykäläin muuttamisesta v•aa ·ans•I-oLyö,a,, mrumn hrun mamu·oLLsesti
6847: o..'l'&.ilkrn ti:.rusuudessa Jätt.ämäiäln 1aps-ensa jo-
6848: s~sä;ltäivä .ed. Itlkose•n eduSik. esi•t. n :o 5 esi- k·o vreraan hortoon ·ca'l oma•n onne.nsa novaan
6849: tellään ja ·lä1het.etääm puhelffii-eiSneuvosion ans·w•työhö·n• ·1illh,€äJk:sensa. Nämä 'onnetto-
6850: e.h.dotuksen muka.1sesti v a .1 t i o ,,~ a ·r a. 1 n- ma-t o•.l·SIVat sris Y'.tltä ·o·ik€ut.ettuja eJiJkk€en
6851: v a 1 i o lk u n t a a. n. saarn1se•<m kum 'k•aamnei.tt•enkm ·IJ€:rheet,
6852: :srliä .ovathan n•ä:m~km ylhtä .sä:älimät,•ömän
6853: 6) Ehdotuksen l•aiksi eläkkeistä kans·al.aisso- va.;k.o•.i.sen vihan uhreJa :kurn 'kaaLunert'ioo-
6854: dan Johdosta työ·kykynsä menettäneille Suo- ,kin pe:rheet ova•t. •Torseksi o•n assä ehdo-
6855: men kansalaisille sekä kuolleitten Suomen tettu e.ä.k.k-e·en suo.rit.us•p·eru.ste ·aivan <lnnet-
6856: kansalaisten perheenjäsenille .toma,sti. EsitYJ&S>entekrjä o•n sa:n·g.en va.a,i-
6857: .m8Jt tomasti ikäyt Lä•nyt e•s.it.y,ksen.sä p•oihj.a.na
6858: .sisältävä ed'. Lehtoiko·siken y. m. edusk. esit. iynik·ä.edus•kunn:an 1aatimaa vaLkoisen ·halli-
6859: .n :o 6 ·esit.e:I'äälll. tuksen .i•ouko·S•S<a t:a;iste1.eitt€.n ja .heidän p€r-
6860: ,hee•njäs•<mt.ensä e.'äke :aik•ia huht.ikuun 28
6861: ,pä.ivähä 1919, Oi•.'fl.nL,8Ja•n o-l'tarr;atca huo-
6862: Puhemies: Pulh.emie•s•n€uvost•o eihdot-
6863: mioon, e•ttä sanotussa lais1s.a •myönnetyt
6864: <taa, ·ebtä ws1i•a. 'l'ähe~ett.ä.i.&iin va.H<i..ovarainva-
6865: e.i:iJkkeet tu.ev.a.t pääas•la&s•a va!'alkikaa.:n p•i,n
6866: •liolmntaan.
6867: iuokkiin kuu,uvi.•.e 'henki,öile, ia siiä.paitsi
6868: on yht€]s,kunta .mo.nrl.a eri t•avo~,la tu.rv8Jn-
6869: Keskustelu: ,nut .i.a turvaa edei1e·e•n1kin v:a 1k•oisten työky-
6870: vy•ttömiä j.a :esk·iä hanikki•maUa 1heille eri-
6871: Ed. R. S i 11: a n pää: ·Tämä nyt lkäsi- nä:isiä te:htä·viä heidrän toime:entu o·nsa hel-
6872: te.t"'van.a O"€V:a e•UU.SIJiU'nuaeSltLyS, lll"Ln llY- ,poitia,mi·selks•i. Kun a~ott.e.e,nt€.kijä ehdot-
6873: VaS•&I. L•artliJO!J.cutk.s•eiSsa 'Ku.n .S>e 11en<ee LehLY- taa, et.t:ä e:äk·e o:isi makse•tta•VI3. saman pe-
6874: lkill, on m.on.e.s.sa S'U\11 cll':·eSsa p U•lh L•ee111nen .Ia rmstee:n muikaan ikmn en.nemmi•n mai•nitse-
6875: tarKO·HUSvaan v-asLaaillac•on. .J!.j.n:sLnncdun en- mass•a.ni tyn'kä·edu.skun:na•n ]:a.atima·S·S•a elä.k€-
6876: doct~caan ta.ssä, eCLd nusca pi€nlSL.a €laK.R•e.s- :ais:sa sää.detään, on hä•n.e. tä jäämyt hU'cmaa-
6877: ta, Jwoa thiS:sä EllHLO•,e,•aaJn myönne,Lavr·.n.sr, matta, e .tei ny1kyoloiss.a riitä 'kunnolli,,een
6878: tu •.L.S. v ac o.sa>:11'S11Ksi a"noas·caan ·1 u·oKKaso- e~ämiseen tyo· äis~r.heiVe täJl.ai·n·en eläike,
6879: da..s·,a ,yökyKynsa, m<Em•euLaneec .ia saruas,:;,a j·ol ei o·:e muita tu.o ä.hteitä. Samo:n onko.
6880: y n ucy U€;5·Sa KUO•.'.iHt Len nen:liLörd•en _l;er heen- :kc.naan epä1on.nistunut •Sie a'10tt.ee.Es•a o'eva
6881: jastneL. 1'-Il'liLL>en perlwwen JWS>eni.i...€, J'O•lLteu -ehd01tu.s, ·että elä.k•eanomuikset käsiteltäisiin
6882: huo,.>ca,]aL y<hä Vle.a !JSLUVat V•aU•KL•O·.i•SSa val- j-a swo.riteta•a.n siinä jä.rj.estvks>e•s•sä, .kuin
6883: lwwen vr nan u1hr1na, er mnä.an e.al.d.etLä t.äs-
6884: 1
6885: usei~n .ma=.nitus•sa ,' a!,ssa •Sää.d·et.ään. Sano-
6886: 1l'il o.e ehdO·leL.tu. '_ta;..a.n-en kanta ·On e•h.d·ot- tussa ·~ai.ssa s:äädet.ään, että e·'ä!kea.n.omuk-
6887: tornas,·r vaa.rä, ja ikw~ce•n.k.n rntäå.sr .a..•otteen- s:a 1käs•itt.e:ee tut.kij.a.'al;kalkunt.a, .i•o:hon ·kuu-
6888: teu>..Jiiin.k"n t.w,aä, -k U1ll'ka suunn·at to•rr.assa luu ·kolme va'ti.o.r:.euvo:ston .as•et.tarraa lää-
6889: kurJUU·<it:•ssa '1-•0!llttisw.n vankien peT.hee•t :k ä.riä, jotik,a ii·etysti t.u'eva•t o'ew aan ror-
6890: ni1.n rnoneSISia lapaul.,.se&sa saa va.t e.ää. ~i vari]'Ji,sten puo'u·e'•de.n (läsen•iä. Tä.mä tut-
6891: arn.oasuaan S•e suutu•naGon .s.e·.uLr.n.en kä.rsi- kijato·imi.kunt•a ant.a.a laus•u,nttc•r:sa avu·s+u,s-
6892: mys, mr,Kä aiheutuu täLa~s·e·n. va,ng.n vai- J\ol!lli•bea'>1e, jc•ka s.itt.en ratk:ais.ee as=a.n.
6893: mo .. e ja .ap•S1.t.>e S>li·tä t~et.o.:suuu.es,a, €tLä A vu.stus,komitean a,-•eH.aa va.'tion.e·uv.o.s•o .ia
6894: heidän ra.kkaimp:amsa sa.a v 1rua vuos~ka usia ·ku.u'uu si;1h.en ko':JYI.e jä,&e.ntä, jd•st.a vhd.cn
6895: v•a.nd>.i :an kol.kik•ouen muuri-en •Slsähä lke.stäen tu 1-f'e ·a:'l,a v.a."'·au·s:st1<hn arrr·e= ia.n edusta ia ja
6896: kär.s1rny•ksiä, .i·o.ittim nime:tälk'n ma.nit,se- to:nen €'de.']ä,ma=.nitun t.ut;ki;ai•a.ut.a1wn.na.n
6897: minen vaa,L·i·si hyvinik•in voimwkkaan watu- ,J&s•en. Kum tä:l'a=·s=:sta. 'he.n:kilöisf:ä rnund.os-
6898: sa.nan, v·aan us·eimm ~:s:sa ta]:-at.lksrssa 1isää t-e·ttu komitea rat•kais.e·e tvö 1 äiste.n e'äikeano-
6899: näic.t•en vankien omai.sien ,si·e unbu.s1kaa 'Vie- :mulks•=a, niin voi .i•o e•tmkä!\.ee.n ·e:nnnstaa että
6900: lä se, €ttä tie•,äv·M ralkka:mpa.n,sa 1kärsivän tvö' äis.' ·en erlnt ,,,:vä>f tu '•e .suure~f.jjl,.,aa.n h111o-
6901: syvltömä.sti. Mutta, vie..ä ra;slkaam.pia kär- m i o·o•n otetuiiksi. Sa:n•otus•s•a l ai·s·~::l :kv 11 ä
6902: sirnybiä turnttaa nä.ill€ r:aulkoi.le t:a.oud.e.- sa.n.otaan ..ett.ä v1hde•n a.vustUls:komit·Pan jä.-
6903: linen !hätä, joka use·i~·ien po1.iitti·s.t-en van- Sf>T'·en, joilr,a r·n nuihe·en;jo·ht•ai•ana 'ko.mitea.<>s•a,
6904: kien '1•eDhettä aJhdist•a;a .io•k•a•päiväO.se•nä vie- ,n:•t3rä •o•l'a y'e;.stä luottamusta na•UI+~iv:a ka,n-
6905: raana. Tä~::Oaisten va.lllkien vaimailia ·on .s•a'a:n.en•, !ID'utta •S·e<kää'n ei .suuresbi työlais-
6906: 126 Tiistaina 26 p. syyskuuta.
6907:
6908: ten asema;a .para,nna t'ässä snhteessa, kun ko- <Suomen saada sieltä itsenäisyytensä. Heti
6909: mit.eoan 1ka'hd.e:ta jäs.eneltä ei edes täJllai.sta vllil taaru ])ääslyään. VenäJän työtätekeva
6910: .ominai•suutta vaadita. Tynkäeduskuntaki.n väestö luovutti Suomel•le itsenäisyyden. Tä-
6911: ;kä.sitti, ettei .ainwka·a•n vap•ausarmei.ian edus- män jälkeen kävi t:iillle maalle ta.rp-eelliseksi
6912: tajal.le voi a.setta,a s•ellaista vaatimusta, että kä,ydä kehittämään H~n hallitusmuotoa. ai-
6913: se olisi :v·eistä luottamwsta nauttiv•a. Täl- kaansa 'v%staa valle kanna:lle.
6914: Jaiseen komiteaan ·olisi aset.ett.a.va e•nemmis- .Suo•men •v•aHiova.Jta., jonka pääjohto <>li
6915: tö työ:ä;is,ten edU'stajia, j•os yleen.sä täil!la,i.sen vuosisatoja V enä.jä.ru tsarismin käsissä, ei
6916: Jwmite•an 'a&ettami.nen olisi taJrpee.n. Nyt oHut kotima.in.en, [laitsi se &vuna.nto oli
6917: käsit{'-ltä1v·ärfä o:eYast·a alotteesta o:li.si mo- kotima.:sta, minkä Suomen ])a.rvaristo san-
6918: meS:Sa suhte·esS'a sangen p.a,ljon mui.st.utetta- tarmikMyreinä ynnä muina sellaisina. a.vullr-
6919: .vaa, .mutta riittää täCä 'koertaa. ikwn to·tean, antoina sille osoi.tti. Kun Venäjän vallan-
6920: .ett-ä aloUeessa oei ole •otettu huomioon työ- kumous oli rpyyhkäissyt pois tsarismin ja
6921: läisten tode·llis.ia etuja., vaan näyttä-ä alote
6922: sen keralla myöskin Suomen valtiovallan
6923: ikäänikui.n muodon vuo\k·si tehdyltä. Jos
6924: ylläJpitäjä.t, ei tä.lle .maaJ!le j·äänyt mjtään
6925: alotteel]a olisi totta ta.r'koitettu, olisi siinä
6926: otettu •huomio•on myö•s &e, mikä on työväen- va.ltiovaHaa mä1ärää.vää voimaa muuta
6927: :luoka·n kan:na 1,ta ·vä1Hämätön•tä, eikä vain kuin kaksi toisilleen sovi tta.ma ton (a
6928: apinoitu porvar~llisten e!äkelmkia, joka ei luokkaa, se on työmiehet ja ·herra.t,
6929: mitenkäiän sovi .pohjaksi työläis~lle eläke- jotka rpyrkivät määräysvallan ottamaan
6930: lakia laadittaes~a. Toivottavasti v·a.liok.unta käsiinsä toinen toisensa yli. Kumpi-
6931: ottaa huomioon n'ämät toivomu:k&et. kin ·luo·kka kävi ·kil•Vlan aseista.utu-
6932: maa.n ia .a.seiden a'vulla määräämään,
6933: Keskustelu julistetaan päättyneeksi. kuka tätä maata. tulee, ja mi-llä ta.vaHa,
6934: hallitsemaan. Työväki, jo-ka tässä luokka-
6935: sodassa tällä kertaa tuli ta,ppiollle, ja hei-
6936: Asia ·läili.ete!ään. rv a l t i o v a r a i n v a- d-än ec1usiajansa..parla.men!ista linnaan kär-
6937: :1 i o k u n t a a n. rätyirksi, antoi voittajalle häiriytymättömän
6938: ti·laisuuden käiydä laatimaan tätlle maalle
6939: mie~eisensä rperustusla.in. Tynkäedus:kun-
6940: 'i) Ehdotuksen laiksi Suomen Hallitus- na.ssa aloitettu ja se.njä:kee.n va.litussa edus-
6941: muodon perusteista kunnassa käyty perustuslakitaistelu ei ol-
6942: lut muuta kuin muodollista laatua. olevaa
6943: sisä.lt.ävä ed. V. Vainion y. m. edusk. e.sit. taistelua., .sillä •va.r1sinainen perustus~aki
6944: n :o 7 esitel·lään. tais:elu suoritettiin niillä areenoilla. niiJJ.ä
6945: ba.rrikaadeilla, jobka !käytiin t•ässä maassa
6946: ,puhemies: Puherniiesneuv·osto ehdot- vuo-nna 1918. Näissä tais:eiuissa .paukah-
6947: taa., että asia läJhetettäisiin perustuslaki- te1eovat tykit. ja räjäb te~ evät shra pnellit
6948: va.liokuntaan. saneliva,t tälle .maa1de n.yt voi:ma.ssaoleva.n
6949: perustuslain ;pe.rusteet. Parlamenlille ei
6950: jäänyt tä.män jälkee.n muuta kuin a.seteHa
6951: Keskustelu: pykälät ja :momentit. 1paikoi.Jleen.
6952: Surkean kuuluisa.ksi tullut tynkäoous-
6953: Ed. V. Vai n i o: Samalla 'kun kanna- kun.ta ·pyrki .hallitusmuotoa laatimaan mo-
6954: tan pu·hemiesneu vo.ston teke·mää ehdotusta., na.rkistiselle poihja.lle. Sa.ksasta. jo Wattiin
6955: e!.tä asia lälhete!ään poeru.stusla,kiva.lio.ktm- kuningas, eräs n.ykyä.än unohdettu ,prins-
6956: taan, niin pyydän myöskin esity'hen joh- si". Kuninlkaan. linnaa rakennettiin kuu-
6957: dosta lausua seuraavaa. meentapaisella ,kiireyde·llä. Taiteilijat 'POn-
6958: .Senjä.lkeen 1kuin Ve.nä,j.än vallankumouk- nisteli va.t kai·kkensa liikkeelle voidakseen
6959: sellinen työ·v•äki vuonna 1917 oli suoritta- hovissa loiston ja. 1·omeuden saada vastaa-
6960: nut loistavasti heidän osa.Jle-en tTU11een teh- va•lle kannalle. Tähän aja.teltuun hovi-
6961: tävän.. nimi:täin: kukista.a. perin.po:b.iin Ve- loistoon tilattiin i·o hienot j·uomat u 11ko-
6962: näjän kansaa ja sen ympärysvaltoja soria- ma.ilta, kuten shampanjat, liköörit, viinit
6963: van tsarismin ja. sen yhteydessä koko Venä- ynnä muut aivan ensiluokkaiset laadut.
6964: jän riistojärjeste.l!män, teki mahdolliseksi Mutta !historian. !kehitys kumminkin kävi
6965: Suomen Hallitusmuodon perusteet. 127
6966:
6967:
6968: niin nopeassa tempossa,, että kuninkaat ja ylellisyydessä. Se sallii hyödyttömän luo-
6969: keisarit näinä aikoina jäivät muodista pois. kan niin sanDtun loi.sjoukon, elättää itseään
6970: Keisarien ja. kuninka.id€fl, kruunut tipah- yhteiskunnan työtätekevän väestökerro.k-
6971: teli va t alas. Museot .täyttyivät ympäri sen kustannuksella. .Se sallii ja turvaa
6972: maailman noista keisarien ja kuninkaiden riistäjälJe oikeuden ;pohjattoma.sli nylkeä:
6973: kruunuista ku.in myös heidän valta.istui- t.yöväenjoukkoja. Se saattaa pit>net maan-
6974: mislaa.n. Näin ollen kuninkuuteen perus- omistajat tunnotloman paaoman riiston
6975: tuvan ha.llitusmuodon ihai·.ijat olivat myö- alaiseksi. Ja. ku:en jo1kapä.h•äisessä elä-
6976: hästyneet ja muistettavaJla tavalla siitä mäsEtä näemme, niin joutu.vat ne vuoron-
6977: J.uo vu tta·v•a.. perään kodeistaan. irtolaisväestön joukkoa.
6978: Ythtärintaa tämän kuninkuuteen perus- lisä.ämää.n.
6979: tuvan ·hallitusmund.on kanssa kawkonäköi- T'ämä järjestt>Jmä., jota voimassao1eva
6980: sem.mät vorva.rit a:'lwivat kehittää nykyään hallitusmuoto tuke.e, tarvitsee myöskin
6981: m-e~liä .voi.maiSS•aole•v•aa ,'ha;llil usmuotoa., ääret.f ömän. suuroen ja ka.Iliin va.lt.io.koneis-
6982: joka vuonna 19•18 tlässä k&marissa hY'vä.k- ton pystyssä pysyä-kseen. Tä.mä taa.sen
6983: .syttiin. .puolt>sta.a.n n.:elee ääretioömät rmä.ärät veroja
6984: Jos käymme nä·itä kahta eri perustus- kansalta, että ne ovat jo nytkin nä.änty-
6985: !lakiehd·otusta tutkimaan, niin ne kum.p~k.in mäisillään sen V€rotaakan alle, joka. he:K!än
6986: ovat perusteena riistävälle järjes.~elmäHe, kann€ttavakseen on tullut. Nykyisen jår~
6987: se on, luokkayht-eiskuntaa säilyitävänä la- jestel:mä.n ke.Jvottomuudest.a johtuu, että
6988: 'kina, jos kohta toisessa on sentraloitu- .kansamme on särkynyt ka!hdehi toiselle·r·n
6989: neempi ·V'alta ja toisessa näennäisesti demo- vi:hamieliseksi luoka.ksi. Toisel1a puolella
6990: kra.attmm,pi henki. N ytkyä;än •voimassa- seisoo muutama •kourallinen TJlLäorrlaaomis-
6991: oleva hallitusmuot.o ei ole mikä·än. uusi sys- taJ:a:, joiden hallussa. on .koko y;hteisku!L-
6992: teemi, vaan se on sama pohja.ltaan, jotka nan omai:sruus. Toisella rpuolen seisoo
6993: tässä maa.ssa on enn.en.kin ollut, nimittäin kansan suuri enemmistö nä.lkäiseksi, a.!as-
6994: 'ka,pitali.stinen järjestelmä, jdhon !kolme t.oma:ksi, kodittomaksi riistett.ynä. Elämli'
6995: vuott.a. sitten eduskunta teki muodollisia kuolee ka,pitalismin. kourisga., Työitömii.in
6996: ja teknillisiä p.arannuks:a. Voimassaoleva .ia kodittomain lukum:>ä;·ä ka~vaa pä.ivä'
6997: haUitusmuoto ·on kauttaaltaan kapitalis- pä;i.väi'tä. KY'm.meniätuhansia ihmisiä on
6998: tista. luokkaa ja sen. etuja suoje~eva järjes- tälläikin tbaa.vaa '\'ailla. kotia. Ky.mmt>niä-
6999: tyssääntö. Emme tarvitse kovimkaan mon- ~uhansia ihmisiä Oi! vail:a i;yö~ä j,1 ruokaa..
7000: ta il:o:htaa ottaa voimassaoievan ihallitus- Tämä ·hädäna.Jainen. asema pa.kottaa ihmi-
7001: •muotamme lojaalisuudesta niihin ihmise1 ä- siä myös ri,ko.k.sien teiHe, josta on todis-
7002: mälle ·;~ä.Itt.äm:Mtömäin oikeuden ja. e.lineih- tuksena se, että vankilat ovat ylenmäärin
7003: tojen •louk•ka.a.miseen nälhdl€'n•, kun jo ha- kansoilettuja. rikoksentoekijöillä.. Mmtana
7004: vaitsemme sen lu·okkaluonteen. nhlkana lepää ihuomis·päivä Suomen kansan
7005: Se salolii maanomistusoikeuden ra.ia.tto- yl·lä., sillä ylipääs;vä ei n:ä1y!ä ·löytyvän mis-
7006: massa maara.ssa kuuluvaksi yksityisille, tään. Hermostuneisuutta .ia epätoivoa kaik-
7007: vaik.ka oikeuden mukaan ja inJhi•millisten kia,Jla! Siitä on tyypillisenä. todistu.ksoena
7008: lak:en mukaan se ei saisi ol1a. milkään tämäkin parlamentti .ia tä.hän täilldätyt
7009: ilraup.pa.ta vara., vaan että se kuuluisi kai- kansan tohneet. Sadat yhä uusiutuvat
7010: kille yhtäläisen maan käytön ;peru·steel 1 a ha.!Iituksen esitykst>t ia eduskunta-alotleet
7011: vi•l.ieltävä·ksi. Tt>o•llisella. alalla on lhavait- ovat läMöisiu tämän ·kelvottoman järj·es-
7012: tavis·sa sama ilmiö. Tehtaat se sallii yksi- telmän seurauksista. Nämä tähänastiset
7013: tyis~ en tunnottoma.in osa.kehuijarien käsiin .. alotteet, mikäli ne tarkoittavat parannuk-
7014: .tuotannossa. se sa.Jlii val·litsevan tä~delli sia., eivät ole tähdätyt syiden ·poistamis€en
7015: sen ana.nkia.n, valmistustarvikeaineisiin näh- vaan ehkävä jossain määrin ,ht>·lpott.a.ma.an
7016: den e·i tarvitse oJ.la. kan.sa.n tarp-eiden tyy- seuraamustt>n tuhoa.. 1Siksipä Suomen kan-
7017: dyttämiseksi, vaan tunnotloman voiton ja san e~ämisen. .ia ole.mist>n ehto vaatii san-
7018: riiston tyyd.yt.tä.miseiksi. Voimassaoleva. gen syvälle ·käy.pää, s. o. ,perin.pO'hjaista
7019: JJ.a.llit.usmuoto sa.llituksi turvaa. kaikenkar- y:hteiskun.tajärjeste 1 män uudistamista. Suo-
7020: vaiset lii·ke-t>lämän keinottelut ja näin saa- men ·kansan olemassa o1emi.sen eJhton.a nn
7021: -duiHa tuloilla riistäjät elävät loistossa .ia häNittää koko kapitalistinen järjestelmä ja
7022: 128 Tiistaina 26 p. syyskuuta.
7023:
7024: tila.I:e luoda sosialistinen yhteisokuntadär- ka tkai.sLiin, lähetettiin satojatuhansia crnie-
7025: jes~ys. Si·k.si~pä 1pyytäJisin -eduskunnan. ar- hiä k.äsittä:v•:ä a.rmeijoit.a sen 'Va,;taan naus-
7026: v·o:sla. jäs-eniä 'binnittä.mä.än. ·huomionsa sutla. työväke'ä .ieura.sta.maan.
7027: esitlämälleni lakie·sity•h-elle, jonka olen
7028: jättänyt eduskunnan .•hyv•iiksyttävä:ksi ja Puhemies, koputta~m: Kiellän puhu-
7029: joka kuuluu kokona.isuUidessaan seuraavasti. ja.a käyttämästä sopimattomia sanoja.
7030: Puhuja. lukee s~nj1ä:'keen e.siiy·b:en. E.d. H i j,,J o s: Vithollisjouuwt valtaamil-
7031: la.a.n a.l ueil·la tuhosi va.t t,e;h laita, .stärtki vät
7032: Ed. H i i 1 o s: Kä.sittäessä•ni yihw·i.skunt.a.- ko·neet ja lbä:vittivä:t. rauta.te.itä. Sama.t.en
7033: järjest.elmän 'poerinp-o.rujais-en muuttamisen t-ekiV'ät rin:am~m. ta.kan.a. o:eva.t •vitho:riiset.
7034: ty·öLäteliev·än luoka.n., kansan suunnattoman Petoma.isimpiaka.an t.e:koja, -ei häi-käilty
7035: enemmvs.on ·hyvinvoinnil·ie v:ä.itt.ä:mäUö- 'käytt.ämä,stä työ:vä·en ·v•a•.lan kukista.mi<eksi,
7036: mäk.si aEei un tässä ·kysymyksessä e·d. Vai- mutia miik'ä.än ei o:e voinut lannis,a.a. tämän
7037: nion es-ityksen ka.nna•. e. Muita koska p·or- maan työväkeä. Karpitalisti.set maat ovat
7038: va.r :s. on ia1holta. e.pä.i.emä.Ltä tullaan täitä e.si- tukee·t pa.k•oletuibsi· lO{pe-La.maan soti• a.a.lli-
7039: t•ys.ä vastusta,rr:aan ja. :koe~etaan osottaa set vihollisuudet Venä~än va.sta.an. Puna-ar-
7040: neu vostojäirj~sielmä .ma.h.do l toma.ksi viit- meija. on rpe,' asta.nut Venäjän työväen val-
7041: taamaJa o;oihin Neut\\:J,sto-V.en.äjällä ja lan, mu..ta se ei voinut e.slää rsodan tuhoja.,
7042: Karja .. a.n työka.ntsa.n kommuunis.sa täy- joita. koe•sti vuod•en 1920 ·1-oppu.un. Sola hä-
7043: tyy .minun esittää joilakin tosia.sioiia '\': tii t.saar:n a.ikana seka.s-ort.oon jou tunu tla
7044: ku,mmas,a.ki.n 1mai.nilsernasi.a.ni maasta, lii:k,en.ne:ailosta entistä,kin enern.män. Se
7045: jotka. .stkätä.i.siin o-:oilhin ja. t.ilante-e- ,plrsto.i tuotan.tokoneist.oa ja. 'hävitti sivislys-
7046: seen ovat v-aikuttan.eet. Porva.risto ja laito:ksia, ja. n•yt syyt-etä'än iä.s(ä ne.uvoslo-
7047: sos:a id.etrnokraa.til.kin ova.t pi~läneet suurta iäfljoestelmä•ä, yksinomaan järjeste-lmää. Ty:.
7048: .me ua et.ä se;kä; Neuvosto-Venä,jäl• ä .perätm.pää v·ä,it.että. kä,sibää-kseni ei vai ku-
7049: että Karjalan työlkansan kommuunis.s.a on viie:-Ja'la.an. Ka.ikesta. ka.pi. a.Jististen mai-
7050: teoLiEuus la.ma.ssa., Jtiikennela.itoksessa va.:- den i'lä:vity,kse.stä huo:i1madta on Ne•uvo.sto-
7051: lilsee sekasorto ja. et.ä sivistys on tyikk.ä- V-enäjän ta]ou·dessa. nyt :bava.:tt.av:soa '\•oi-
7052: nää.n lbävdetiy. 'Ia1~1dotaan väittää, että maka.sl·a nousua.. Neuvo.sto-va•l1a. on p.ysty-
7053: 1ka'1'kki j-ohtuu neu vosto~järjes elmästä. Ne-u- r.;vt e.lvyttämä'iin teollisuuden, j-ota. i·osi·n as-
7054: vostoiä·rie·s~-e mä:ät syytettiin viimevuo- ke1 va.'t.io.k·mpita.li.sm.ia. :kolhti on auttanut.
7055: ti~e.sta. kadnsia. ens:n,kä.än :huo.maamatla., .Sivist.vl se'li.s-eHä a,'a 'la. ovat neuvostovallan
7056: et.ä ka1pita,Jistisen järjes:e:män maa.ssa, rik- saa·,•atuk.s-et o.1 1 eet niin suure-mmois:a, että
7057: .ka.as-sa. India.ssa e·s:,merkiksi ·kuo,:ee 'kym- yk&:nJ;:Iä 'ka.pi.~ a.l·istienki·n on täytynyt a.n.t.aa
7058: meni·Muha.nsia ilbm:.s'ä vuosiCa.:n nälkään. sil.'e f,unnuslus. Lu.kuta.idotto-muus sitten
7059: Tos:on on myönnettävä, ettei Venä•jäFä. s-en t.sa.arin a:.koj€n on huomat.tavasti .] a.sken.ut
7060: kummemmin kuin Ka.rja.1 a.ssakaan o!e ja kaikilla. aloiJ.la on 'huoma.t.tavi.ssa. no.usua
7061: ka,i!kki niinku:n oda..pitäisi e·,kä li~tken.ne Eamaan a.;.kaa.n kuin ·ka:pitalistisen jä.rjes~el
7062: käJän tyy.dyt.iäväss·ä kunnossa. Mut. a täy- män maat. .Smksa ja Ilä•Ya.~ta, ov.at painu-
7063: tyy ottaa. tb.uomioc·n ne olot, jois8a neuvos- massa. ääri.rnwä:se-en s-eka.so.rtoon ja y'een.sä
7064: to.iärj-est-e'rnr:ä V-eräjäl·'ä. ja Ka.~ja'assa on y'r]te:.skun.na','ise-en kurj-uute-e-n. Saimo:n :kuin
7065: joudu'ttu kehittämään ja tältä pohjal~a kun Neuvosto-V enäjä 1•1 ä on :myö,kin Ka.riaJ-a,ssa
7066: J.mhdetään rra:nil8emissani neuvostojär.ies- kauita:is'isten. rna.ide.n taiho.Jta. te:hty mitä
7067: te'mä.n rra.:.ssa va.1·liloevi.a. o1·oåa. a.rvosLe'e- :barhaari8:n'a 'hävitysi.v·öt-ä. Sie 1 lä,lzin ova.t
7068: maan.. kiintyv huomio ennen kaikkea sii,h-en kamit.alisti.,e.t rna.a.t -koettane-et kaikin kei-
7069: rair.•J:.:a.an -vi:hol:isuu~e-e-n., jonka lka,uita\i.s- no;n es' f'lä no·uvostoi•ä.ri·est.e'män k-ehitt.ä-
7070: tise:t maat ovat mainitsemiini neuvostova.l- mi,s .äl e,r:tläink;n Hiorniin maan teolli.suus-
7071: toihin kohd:s!an.eet. •pa.r·oon~t ja. .me~.s2mol-. a.<a.t. a.pure.;ne-en ova.t
7072: He:i kun ho1 Eibevikit vuonna 1917 ottivat 1e,lone-et ka;kkensa. k,ukistaa.heen neuvos'o-
7073: va. lan t~~ötä!e,kevii.n 'uclkan kärsi:n. a,':koi-
7074: 1
7075: jä.rjeste 1rn 8 n .i a a.n.a;:taa:ksensa.. ,p.ä:ä,stäkseen
7076: vat ~ka.ikki kap;.'a.':stiEet ma.a.t ka~1kin tavoin om ista.,iaksi Ka.r.ialan luonnonrikkau ksiin.
7077: -pa.inosta.a Venäjä·ä. Ma.a' saarrettiin joka Kun Karja.lan t.vökaman komrnuun.~ 2
7078: vuo:eJ ta, kaikki yht-eydet V enäj:ä:n ka.nssa. ·v•u.ot.t.a. sit.t.en muodostettiin., rybd1yttiin sa-
7079: Karusala;iS~Sodassa ·kärsineiden ·avustwmimen. 129
7080:
7081:
7082: malJa myös järjestämään 1ka.rjalai.sta. ·koulu- pitäisi olla omiaan koJ.kut.ta.maan Suomen
7083: verkkoa.. Sen ohe'la. ava.ttiin kirjastoja ja porvaristoa omalletunnoHe, jos yleensä
7084: lukutupia., joi.hin hankitt.iin kymmenientu- omaslatunnosta meidän. aikanamme voidaan
7085: ha.nsien markkojen ar\•asta. kirja.llisuutta. puhuakaan. Valkoisten orpolapsia ja les-
7086: Petro·skoi.hin avattiin Suomen .... .kiä, jot,ka. ovat ·käsittäneet vain .pi-enen
7087: murto-osan siitä sotaarpojen ja 1-eSikien Ia.u-
7088: Puhe m i e .s: Tämä ei kuulu asiaan, ja masla, kuin me1lle luokka.s·o.da.n ja.. ,,a.~koi
7089: olen velvollinen työjärjestyksen 25 § :u mu- sen terrorin jälkeen jäi, ryhtyi silloinen
7090: kaan sii:ä huomautta.maan. Ke'hoila.n ,pu- tynkäedu~kunta th-et.i yhteiskunnan varoilla
7091: hujaa asiaan.. h•uoltama.a.n, mutta ·puna:sten orvot ja les-
7092: k-et, joita va.lkoisten etup-äoässä ·olisi tullu~
7093: E.d. H i i l o s: Esi.Jläoleva ed. V a.inion ·huo.Jta.a., koska. he olivat syypäät nä.id-en on-
7094: eduskun.ta.esity.s tätmän maan lha.!litus.muo- nettomien kohtalo·on, ne on jätetty :vht.eis-
7095: don muuttamiseksi on käsitt.äätkseni si·ksi l·unn.a·n ta,holta vai.lle kaikkea thuolta. ja
7096: Jaajmkantoine·n toimenpi.de, että olen ollut hoivaa.
7097: pakoi.ettu jossa.in mä:ärin tarkastamaan nii- Koko lu01kkas·odan kat.kerimman osan
7098: den maiden neu vost.ojärjestelmää, joissa. se .muodostaa•kin näiden onnet.tomien orpojen
7099: on ollut o:emas.sa.. Sen johdosta tässä olen koJJ.ta.:o ja kärsimykset. Vie'äkin voi sie-
7100: viitannut näi:hin ·ka.hteen e·delliseen maa- lun.sa. silmien eteen loiM.ia kokonaisen me-
7101: Ihan. Koska kuitenkin herra .puheenjohtaja ren Ja,psentuska.a ja el]:ätoivna., 'kun tuhan-
7102: tästä. nn 'huoma.uttanut, e·ttä• se ei kuu•lu n·et äi·d·i.t ja is·ät jo.ka. ·päivä raastetliin pois
7103: a.siaan. niin kä,silt.ä·ä·kseni en -enää s:itä .puo- kod.eistaan ja v~atto.ma.t Ja,pset jäivärt yksi-
7104: Jes:a. enempää selitystä näiden .mai·den nään vuoda.ttamaan epätoivon kyyne'eitä.
7105: ol'()i.sta kai voi antaa. Lyh;vest.i siis t;vydyn V a ]:JroiMn k o•staja., ilman aatvi.stusta hyö.k-
7106: '\•a.in. :oäydeHisesti kannattamaan -e-d. Vainion kä.si rawhaniseen. .kotiin .murha-ase pa.'jas-
7107: tekemää eduskuntaesitystä Suomen ha.l- tettuna, pa.koitlaen ko.d:n huoltajan s-euraa~
7108: litusmuodon .perus:e:•d·en muuttamisesta. maan mukaan.~a. Ja va 1 koisen m!ehoe-n är-
7109: jyntä: ,.Saatanan puni.kki" ja ,Roisto nyt
7110: As;a läihetetään perustusla..kiva- menet helvettiin". jäivät 'kaikumaan lasten
7111: 1 i• o ·k u n t a a n. korviin viimeisiksi jäärhyväissanoiksi isän
7112: ja äi.din. niin ra] a.stami,lJe pienotkai.siJle, joi-
7113: d-en •huoltajat nyt kulj.e!etLiin sorakuo·pan
7114: 8) Ehdotuksen laiksi luokimsodassa kaatu- reunalle te'oitettaviksi. Se o'i k.auheaa ai-
7115: neitten tai muuten työkykynsä menettänei- kaa, jossa. kuitenkin syn.ki.mmän le•hden
7116: den työläisten ja heidän Ieskiensä, sekä or- muodoolaa s-e raaka'aisuus, jolla nämä kah-
7117: voiksi tai elättäjää vaille jääneiden lasten denn-en,kymmenennen vu•os;sadan n. s. sivis-
7118: eläkkeistä tyne-et suoma'a:set rporvarit kohtelivat viat-
7119: tomia lapsia.
7120: sisältä1vä. ed. R. Sil•:an·pään y. m. edus.k. Tuhansia ]a,ps:a. ;harha·ili silloin pitkin
7121: esit. n :o 8 esitellään. maata.mme avuttormina. yrittäen tulla toi-
7122: meen n;i:·lä vä1häisil 1ä almuiJ.la mitä kärs:·\,a
7123: Puh-e m ies: Puhemiesneuvosto ehdot- työväenluokka. vii•meis!s:ä·kin suupalo:s:a.an
7124: taa, että asia läihetettäisiin vaJtiovara.i.n va- 1koetli beiJl.e ja} aa. Jos nämä on.nettoma.t
7125: liokuntaan. •uska.1si va t hädässä.än kätän t:vä niiden puo-
7126: le-en, ioil·~a o·'isi ollut yllin kyllin :heidän:kin
7127: osa.kseen.. saivat b.e t.untea., mit.ä lo•drella on
7128: Keskustelu: va'koi.sessa Suome·~sa olla ·punikin pentuna..
7129: Satoja.. eh·kä1p·ä twhan.siakin la.psimukkoja
7130: Ed. R. S i I.J a n pää: Tahtoisin tämän sortui si·llo;n maassamme puutteeseen, vi-
7131: kysymyksen yht-eyd-essa kiinnittää edus- luun ja. n.ii.J.kää·n,
7132: kunnan huomiota. •siihe.n pa.ritkymmentuhan- Mitä o'iva.t nämä lapset sitten tehn.eet,
7133: tiseen eotaorpojen :a.u.maan, jotka. tällä:kin etltä h·eid·än piti saada tä,1 la·isen kauhean
7134: kertaa ojen:avat käsiän.Eä te:dän puoleenne rangaistuksen. Heidän rikoksensa oli siinä,
7135: pyytäen leipää. Tä,mä .kysymys jos mikään että olivat va.linn.eet isäkseen ja. äidi·kseen
7136: 17
7137: lRO Tiistaina 26 p. syyS:kuuta.
7138:
7139: lköylhiä luoktkatie' ois: a. henkilöitä, relh-ellisiä koinen .mies ole 'Voinut e.stää kokonaan, vaik-
7140: työntekijöitä, palkkaorjia., joilla. ei saa ol,Ja ka:kin on se:·v•ä·ä, että y ;enmäärin kiusaan-
7141: mitään itsenäisiä .pyrkim;v:ksiä pa.rempaa·n tuneet ja. nät-kiintyneet äitiraukat ei\1ät ainoa
7142: elämään, palkkaorjia, joita ei tietenikään o:e ja:ksaneet la.ps•ia.n~a. ko1l'de.lla ja. helliä:
7143: o.lisi heitetty t.yrmiin ! ai raastettu so.mkuo- niinkuin tulisi. Mut.:a. näihinki•n. la.psiin on
7144: 1la.n re•un.a:lle, jo.s oli.si·v•J..t tyytyväisinä a.lis- luokkakosto .sanan täy:de.ssä me-rkit.y·k.sessä'
7145: tuneet orjan el·ä.mää·n., sillo;nkin kun nä.:ikä- knhdist.ettu nä.J.älll avu·lla,, .sillä ne ansio-
7146: kuo'ema astui ovesta sis·ään. .Ta suurin ri- ma:hdo:Esuudet., mitä. .n,äJillä puna.'eskillä!
7147: k·os ]o.nu-lta. siinä, et.lä .lJa.~.ktkaorjissa.kin on p·erheen huoltajina. on oHut, ovat olle€t niin
7148: rakkaud·entunnetta., ha.,ua e' ä:TP ään ja -e1tä:- niukat., että ;he ovat joutuneet kokemaan
7149: mä.n jat.17 uvaisuu~ef'n. Mutta ei•hän naaras- sanoin .kuvaa.rr.alonia puutetta. ja 1hä!tää !a:p-
7150: sud-et (Puhemies koput.taa) saa raka.staa., s~on·e·nsa. Es:.m. Helsing.=s.sä näille äi·deiJ.le
7151: e;kä suden,p·ennuil'a. o1e '€''ä.m.iso-!-keu!ta. kunnan ta:ho.Jt.a, järjestetyissä t.yötuv~ssa
7152: Siinä oli o-h.ie, jota va'·koin:en m;es ta.vkasti he ovat ansainneet, jopa a:le 5·0 mk. viikko-
7153: noudatti ja. jonka. I'mari Kia.nto kuului.sa pa:'·ktkoja. Sanomat akin: on selv·ä.ä, että
7154: suow ah in.en kiria.;.lija pwki k 1a.ssillisiin nä'kä on ollut täLa,!st.en pe.rheiden joka.päi-
7155: sanoihin: ,.,Ta:p.pa.ka.a. na.a.rassudet". väisenä vieraana. Va!;va1s.hoidon .puo-'elta
7156: annetut muutamat ma.rkat, miHoin niitä on
7157: tP u he m i e s koputt.aa: Ei saa. kä.yttärä ann.ettu, eiväJt .m,y·ö.sk·ään ole tkyenne€t näi-
7158: sopimaUomia sa.noja. den perheiden nå,'kää torjumaan vä.himmäs-
7159: sä·kääm. määrässä.
7160: Mutta valJ.a•ssao.'e·va luotk.ka ei ole ainoa.s-
7161: Puhuja: Sen:kin jälke-en kuin ·luok·ka.- taan lyönyt laimin elatusvoelvo.J.lisuutta.n.sa
7162: tai.ste;un pa1himma.t seuraukset oli ehditly hu·o~e•htia. ·n.äistä orvoisla ja leskistä, vaan
7163: .siv.uutia.a, ei punaarpojen kärs:'illysmit~a ol- mi:tä suurim.ma.Ha. innolla niitä .Jisänn.yt,
7164: lut juossut umpeen. Osa be:st.ä joutui por- ra.a.baa.malla uus:.a. uhreia näihin he: vetil-
7165: vari•:lis~en orpo- ja huoltnkotei:hin, joissa ei
7166: lisiin komeroi,hin., ·v•ie.:ä,pä vainon.neet sel-
7167: e'ä.rrtä su=nkaan n.äiVe pun.:kkien ]a;psiHe o•'e laisia hoe·n.kilöitä, lyöväenluokan jäsen=.a.
7168: hymyi.Jlyt.. .Sillä eibän .punikin ]a.sta. ole jnt•ka inhoimi•:lisestä sääl:n tun' e-esta. e-de-s jol-
7169: voitu 'lwhde:,:.a, ku'en !Pitäisi tkohode:.Ja. al- ;am osa.J.1a lievitt.ääkseeiL .heidän knhta.-
7170: .ka.vaa. e'ämä:n ta.imea, joka. janoaa. e'ä.män- lnan.sa ovat yrittäne.et kerätä heille a.pua.
7171: i~oa, ei, vaan ovat •he saaneet lwkt~.a. mitä
7172: Tä1·la,isia hen,kilö:tä on virkavalta haas:a.-
7173: roaåai•mman luokkavi:han ·heitä pa.=na·v~an. nut o}keuteen vastaamaan, jo.ssa heit.ä on
7174: Vielä huonompaan asemaan jo.utuivat ne, sako.tettu, ·ku:en ta.pa:htui esim. :ke·S·ä•l1ä 1921'
7175: jotka lähetettiin Pohjanmaalle valkoisten Re:posa.a.re1 la, jossa. sakot.e! tii n 12 henki' öä,
7176: :ko. e:•hin kasva.tetta viksi ,:kunnon ·kan.sa.'ai- 8itt.en. Turussa ja Lahdessa sa.kotettiin :muu-
7177: s.iksi". Miten tämä ka·svatus ta:p.a'htui .saa tamia. ·henki'öitä. Tä:l!ainen on kylHi ma.h-
7178: aa•\' stukoen se., joka on kierrellyt Po:hjan- dollista .minun. usl<oakseni a:11oa.slaan. sen-
7179: maal·~a ja sieltä .kuullut kerrotta.va.n. n:ä!:·den tään v.a.lkoisessa. Suom e.ssa.
7180: ·ka.svatt.ie-n e.· ämäs. ä. Kun :me työväenpuolueen e-duskunta.-
7181: Ty.öjn:htina,, sama.lla tavo;n kuten. ennen ry,hmä o·lemme !eihne·et e·sityksen, jon.ka.i
7182: lhuuto.laiset, O'\lat ihe saaneet raat.aa. isän- mukaan. näil:e va.~koisen teno.rin uhrien or-
7183: tie-n.sä p·eHoi!la. ja. niityi,]]ä ta.i si. le·n .pa.i- vo.ille ja, •leskille S-Elkä. '\•i-e'ä van·kila.ssa ole-
7184: menina, o•h.uis.:a. va-a.tteissa. niukal~a ravin- vie-n perheille vi.hdo:n:ki•n tmvatta;siin heille
7185: n.o:•1a, berm:~ä ·karjan p-e-rässä metsässä. kuuluva e'.ä:ke oikeudoe·nmukai.sel 1a ta.v.a.lla.,
7186: Kouluissa nvat. :kelvott.oma.t opettajat. vai- teemme sen siinä a,ialu.kses:oa., että jo olisi
7187: nonneet ·nåitä o.rp·oraukkoia. ja, tehneet he-i- vihdoinkin eduskunnan ai·ka tehdä. voita.-
7188: d;än harmaan e'•äJmänsä katkeraakin ka t.ke- van.sa. edes jossa;.n omä<ä.rin hyvittääkseen
7189: .rammaksi. Monta ei näissä punaorv·oiss.a nä=,d·en onr:.et~·omien a.semaa..
7190: liene, joka olisi tullut sa.a.ma.an inhimil- Ehdotan s.en.vuoksi, että eduskunta hy-
7191: listä .hoit.oa ia kasvatusta. 'l'äksyi.si kys.ymyksessäo]e.van la kiesity·ksen,
7192: Niiden orpojen .a.sema., joilla. on ollut io•ka •käko-n.a.isuudessaan k•uu:uu seuraa.-
7193: äiti, on kohteluun nä:l:.den o1lut parempi vasti.
7194: sillä äidin he~lle osoitta:maa rakkautta ei vatl- Puhuja. lukee eduskuntaesityksen.
7195: 131,.
7196:
7197:
7198: Ed. K e m p p i: Sen1 lisäksi, mitä ed. kapinan aika.na Jä:msästä kadonneitten hen-
7199: Sil•la.n.:påä iää.l]ä ä.s:k•en .lausui, tahdon minä kilöiden kuoleman .syy. Pöytäkirjan mu;
7200: iuoda vielä eräitä seilkkocia lisäksi todista- 'kaan kevtoi J-ämsäm haudan.kaivaja Alek-
7201: maa.n siitä raakuud·es.ta. ja eläimellisestä samoteri Mäkinen muun muassa seuraavaa:
7202: teura.situksesta.,. Kohta Länkipohjan taistelun: jälkeen to-
7203: distajan aikaa lähemmin muistamatta, km:J.
7204: P u :II e m i e s, •ko•putta.eu: Kie!i1än pu- sotata•paohtumat oliva-t siirtyneet Jämsää
7205: hujaa tkäyttä.mästä sopima.tbomia sanoja.. läilloemmäksi, oli vangin·var.tija Saari puhe-
7206: 1limitse kästkenyt todi,st.aja.n kaivamaan
7207: Puhuja: j·ota. porvaris.to ja sen yksi- useampia hautoja, todistajan muistamatta,
7208: tyiset. jäsen1et vuoden 191.8 kapinan ai·kana montako, mainitsema.t.ta, keitä varten,
7209: ja. senjär.tkeen harjoittiva.t. Tämä on mieles- mi·llikä todi,staja oli·kin t.ehny't. liUalla oli
7210: ~ämi .er]ttäiu tärkeätä senvuoksi, kun minä vanginva.rtija Saari puhelime·ssa sitten
7211: luulen, että täällä on useita seJlai,sia porva- kä.sk.enyt Al·e'ksanteri Mälkisen saapumaan
7212: rillis:a edustajia., jotka ovat luke.neet aino- Saaren taloo'll ruumii.t.a. nout.mmaa:n, minkä
7213: astaan porvarilli•s•ia sanomalehtiä eivätkä todistaja oli tehnyt. Ruumiit oolivat olleet
7214: niinollen ole voi.n.eet. saada oikeita iiet.oja Saaren talon nurkan takana ja o.liva.t J al-
7215: vuonna. 19·18 :vallinneesta tenori.sta ja. sen mari Saa.ri ja Aleks.am•t.eri Mäkin"Bn yhdessä
7216: uhriksi joutun.eista. On, v.iime·i.mkin jo aika Saaren hevosella kulj•et.tane•et ruumiit hau-
7217: tullut, joUoi!Il jokaisoen porvar~nlkin on tul- tausmaahan, mihin ne Mäki•sen kaivamiin
7218: tava huomarumaa.n, m~nkäl.a.i,sia. r:tkoksia haut.oihin oli h.audatltu. Keitä vaimoajat oli-
7219: poa-varisto teki vuonna 19118 työväesltöä va:t, ei M:äki.nen sanonut tunt.evansa, e;ikä
7220: kohtaan tappamana userta. kymmeniä tu- hän sitä Saarelta ollut udeHuLkaa.n. Jontkun
7221: ·han.sia työläisiä ja siten riistä•en monilta päivän kuluttua oli Jalmari Saari ilmo·itlta-
7222: kymmeniltä tuh.a.nsilta •lap.siUta! huoltaja.n nut todi.stajalle, että kosika ampuminen hei-
7223: ja vaimoilta miehen. Nrumä omnett.omat dän ta1lon.sa n'llrrkissa herätti ·ky.läläist.en
7224: ovat t.äihän sa.a.kka. saaneet ol·la. ilman min- huomiota, tapahtuiosivat te[otukset tästä
7225: kää.nla:,sta avustusta va.ltio.n puolelta. He läihtien kirkon kellotapulissa.. Jalmari Saa-
7226: ovat saaneet tulla toimeen, miben ovat voi- ren, jonka seurassa oli .ollut u•seita todista-
7227: ooet. tai ovat kUJolleet pulllt.t•eeseen ja kär- jalle tuntemattomia mi.ehiä, käytös oli ollut
7228: simyksiin. Votko meistä ylksikään mitata siksi uhkaava, ettei todistaja.n· auttanut
7229: ne kyy;neleet, joika tuhannet äidin ovat muu kuin t.a)1pua. tuohon määrä.y:kseen. Mel-
7230: ooinä vuosina vuoda.ttam1eet. näilldessään •k•ern joka yö oli trumä1n jä.olkeen vangittuja
7231: ra."'l<aa.t 1ans.eusa joufuva.n leivän ja. va.a.t- henkillöitä tuotu kellotapulii.n, milloin
7232: teiden 'Puutteessa mieron tiel!e? Ei, sitä ei ka:ksi, millooin kolme, mi.Iloin viisi, erään
7233: voida t.ehdä. kerra:n ·kokonaista ka1ksitoi.sta. Saari oli
7234: Nyt on kuitenkin ·v•ihd·oinkin t·ehtävä tästä aamu[la anta:nut. todistajalle määräyks.en:,
7235: [opnu <J.ien.tamalla auttava kätemme näille. montako hautaa oli kaivettava. Mutta kun
7236: Va11ro;sten puo 1 ella on orvoiksi joutuneiden joskus b·elllkilöitä ()lli ammuttu en•emmän,
7237: ko·htaloo valtion puol.esta ri.e.nn.etty k~e~em~ 1kuin haut.oja oli määrätty kaivaa, oli niitä
7238:
7239: tämään.. Heitä avustavat myfi.s yiksityis.et haudattu tavallisita lähe1mmäksi toisiaan,
7240: porvarirF,s.et avu.stuss•eurat. Heitä varte-n niin •että tuli väihän niin,kuin päälleiklkäi.n.
7241: on peru.olte.ttu m. m. Mannmheimin ffa.sten- Saa.ren määräyheslä oli todistaja. ollut te-
7242: .suojeluliitlt.o ja monta muuta s•alman'kaltai,sta loitukse.ssa lä.s•nii, :mutta va.S't,emmiJeJi,s!tä kun
7243: 1a.itost.a. Nvt on •tämä huole'llpit.o ulobettava toimitus oli, ·ei Mä:Hnen va.rmaa.n voinut sa-
7244: -m;v»skiu tvövär.stö.n le.skii'll' ja ornoihin. noa, kuka ku:lloinkin var;tkeja ampui ei'kä
7245: Maionits;•n äsken, .että .ta.rkoitu'kseni oli todistaja edes kaikkia ampuj:a tu.llltenut,
7246: tuoda •esiin eräiltä e.sime.rkkejä, millä ta- kun •o.Ii vier•aspaikkakunnan miehiä. Jal-
7247: vaUa loeslkiä j,a orpoj.a. vuonna 19118 tehtiim. mari Saaren ja Juho Frommin oli todistaja
7248: Lainaan tähän eräitä otteita erää.s.tä tut- aina:kin nähnyt ampuma.ssa samoin kuin
7249: kin•top'iylt.li:kirja.sta., joka on laadit,tu hoelsin- Iso-Lukkariksi kutsutun mie,hen sekä Veik-
7250: :kiläisr•n yksityisetsivän K. A. J oham.ssonin iko Sippola1n. :V a.n.gitut <Jliva.t ammutta.-
7251: toiomesta "Plokuun 17 ja loka1kuum 1 päivä.nä vatksi tuota·es.sa o·rr,eet kyt.ketyt yhteen .kä-
7252: vuonna 19211 .Tämsäm pitäjässä. 'Tutkimuk- •siraudoiHa ja oli •näiin ollen usein toinen
7253: sen tarkoituksena siHoin ol1i saada. selville saan.ut odottaa, kunnes toinoo oli tapettu.
7254: .J32 Tiistaina 26 p. syyskuuta .
7255:
7256: Päällysvaatt.e~ta ei vangeilla ammuttavaksi määräystä t.odiJStaja oli tähäiiL .saakka nou-
7257: tuolaessa .ollut, mutta ammuttua oli niiltä, datt.a.nut ja vakuuttanut niille kymmenille
7258: joiltla paremmat kemgät olivat jalassa, jail- henkilöille, jotka omiaa,n olivat olleet to-
7259: kineet dtet.tu ennen hautaamista pois. distajalta kysy<mä.ssä, ei mitään tiet.ävänslä.
7260: Aluksi oli surmaaminen tapahtunut soti- Mutta ikun asia.ssa näytti tulevan viralli-
7261: laskivä:ärillä, jolla .oli ammuttu rintaa,n sesti kysymys, ei todistaja tahtonut t.o.si-
7262: :i.klätän~kuin sydä.meen ta.rkaten. Mutta sit- a.sioiia sa:aa.ma.lla tekeytyä asaHiseksi ~ri
7263: ten kun rinltaam ammutut eivät heti olleet ·koksiin, joita hfun. koko sydämestään oli in-
7264: kuolleet, olliva.t surmaajat alkaneet ampua hon.nut.
7265: brovuingin kans:sa pääJhän, jolloin kuolema Minä voisin tässä sivume·n.nren vielä mai-
7266: oli heti •seurannut. Kun kellotapulissa ly- nita, että tä.mä kwsy.m,yksessäoleva Saa.ri
7267: hyen ma~kan vuoksi se]näs:tä toise•e!ll kuu- oli asetettu syy~eessoon näistä murhista ja
7268: lat o:ivat singonneet a•mpujia. kohti läihet- oikeudenkäynnin aikana tulikin todiste-
7269: täen kiven si.rpa:eita todistaja.n ikas- tuksi, että hän oli kapinan aikana sekä sen
7270: voiLle, 'kun tätmäJ tatPu·lin ovella oli jälkeen ta.ppanut lähes sata ihmistä. Oi-
7271: seisonut, olivat ampu.iat lo'lJ'PUaikana keus vapautti kuitenkin hänet kaikista
7272: suorittaneet su11maa.misen hautausmaa.lla. syytte.istä.
7273: Keitä ammutut o·liva.t, e1 todistaja O:koon tfumä teil1:e porvarillisille edusta-
7274: y:eensä tien.nyt,, kun rumpuminen ta- jil'e yhtenä hyvänä esimerkkinä siitä, mitä
7275: path.ui yön pi·mey·dessä, mutta oli todistaja ta,pa:htu~ vuonna 1918 ja senjä:.keisinä
7276: tuntenut murha1ttujen joukossa Jämsänkos- aikoina.. Minä oletan, että teistä monet
7277: lketlta kotoisin olle·en a.sioitsija F. Peltosen, eivät ole täysi•n ti.etoi·sia näistä tapauksista,
7278: kaksi suutari Vah'roosia, isän ja. pojan ynnä sillä mone•t teistä lukevat ain.oastaan por-
7279: torppari Verner Laakson Koskenpään ky- va,rillisia lehtiä. Ja ne eivät tällaisia pals-
7280: lä.stä ia JäJ:nsänkosken tehtaan työ•mie.s toil'een koskaan ole ottane·et. Minä voisin
7281: Hugo Harden•in vaimon Li·n•da Hardenin. tässä ruveta kertoil-emaan monia muita s.a·
7282: Samoin tunsi todistaja ammutu:sta kone- ma:n.suuntaisia tapauksia, mubta oletan, että
7283: asioits:ja Heikki Rajalan, joka oli ensimäi- tämäkin jo todistaa selvästi sen puolesta,
7284: s:.ä a1mmutu:s a. A·mmuttavat olivat y:een.sä ·että vi1hdoinkin O·n aika tullut jo ryhtyä
7285: te· oi~u$pa:;ka.lle tuota.es.sa rukoil~eet Juma- yhte:ts•kunnan puoleStta turvaamaan punais-
7286: laa ja te:ottatji.lta armca, vannoen ei oHeensa t·enikin orpoja ja leskiä.
7287: missään t.ekemisissä punaisten tai yi:eensä En kuiten1kaan voi olla mai.nitsematta
7288: kapina<llisten kanssa. Mutta armoa ei ke- eräästä ta.paukses·ta, joka tapahtui vuonna
7289: nellekään annettu. Er:lttäin järkyttävän 1918 maaliSikuussa Pietar.s.aaressa. SieUä
7290: vai•kutukse.n oli t.od:st.ajaan tehnyt Linda •eräänä yönä tulivat valkoiset eräisiin työ-
7291: Hard·e.nin murhaami·nen. ·Tämä, jonka mies .]äiskoteihin ja kokosivat kuusi miestä kä-
7292: aikaise.mmin o,·j murhattu, oli polvillaan ru- ,sittävän jou·k<kue·en., jonka veivät Streng-
7293: koillut. ei.tä sää,stäis:,,,lt •hänen hen.kensä., !bergin tupakkatehtaan seinän vierelle a m-
7294: edes viid•en isättömän p:en•en lap·se.n vuo.ksi. muttavaksi. Nämä työläiset haettiin kaik-
7295: Mutta armo.a ei hänelle.kään ann.ettu. Mur- ,ki yö<,•3otee:taan a.mmulta.viksi. Tästä
7296: haamis·en jä'keis·enä aamuna o1i todistaja asias'a bert.el.i muun ·mua.s,sa Ruo:sin sano-
7297: •kerto,nut kir-kkoherra Hovilaise.Jle montako ma'.e.hdi.s•s:ä vuon·na 1919 kuvauksia. Ne
7298: kun.ak!,n yönä ·oli ammuttu ja ,kirkkoherra olivat väritettyinä sirhen suuntaan, että
7299: oli kirjoittanut ammuttu.ie.n lukumäärän nämä teloitetut t.yG~äi.s.e't olivat mu•ka suun-
7300: muistiin. Näin tehdyn lu.etbe'on mukaa.n oli rde'.leet ei ene.mipää ·eikä vähempää. kuin
7301: maaliskuun-toukokuun välisenä aikana koko Pietarsaaren ikaupungi·n ilmaan rä-
7302: ammuttu noin 70 henk.e.ä. Yleem·sä olivat jäyttämistä. Kuibenhn tosiasia on. ebtä
7303: haudat kaivetut tavallisuuden mukaan. nämä olivat rauhalr.sia t;völäisiä, jotka ei-
7304: mutta joku ruum;.s oE jään.yt mata'a.mmal- vät .ol'•eet ed·e•s ajat.elleet ·liit<tym i.stä punai-
7305: le. jote-n esimeriki'k,si erä.s työmies Manni- siin. Kuitenkin tällaisia juttuja, kenties
7306: ~n vaimo, joka oli etsiskellyt mi,estään, oli huon1on omantunnnn vaikutuksesta, lasket·
7307: kai·vanut ,1Jänen ruumi.in,~a.:maas~a .pois. Jal- tiin u ·,komaala.itSiin lehtiin, sillä tiete•nkilll
7308: mari Saari ja muut atmpujat olivat kieltä- pe•lättiin, että joilainkin tu'ee nii.stä tieto.
7309: m~et todistajaa teloituks-ista puhumasta, et- Minä yhdyn ed. Sillanpään tekemään
7310: :tei niistä turhaam kylällä puhuttaisi, mitä eduskuntruetSitY'kseen ja t.oivon, että tämä
7311: Rikosla•i.n 16 luvun 214 §. 183
7312:
7313:
7314: eduakunta viimei1nJr.iru osa1s1 antaa arvon noda o<levista oloista. ja paljastamasta sitä
7315: tälle lkysymyroselle. ennenlkuulumatonta työväeostön .Qrjuut.tamis-
7316: yritystä, jota tässä maassa on ·viimeisinä
7317: Keskustelu julistetaan tP·äiäJltyneeksi. vuosina vallassaolevan luokan tahoHa har-
7318: :oitettu. Siihen ai:kaa.n ·kun venäläinen
7319: P u lh e. m i e s: Asia, lähetetään v a 1 t i o- hYTokrat.:smi isännöi tässä maassa .ia sääti
7320: v a r a i n v a 1 i o k u n t a a n. painovapautta rajoittavia laikeja ennakko-
7321: sensuuriin saakka, löytyi yläluokankin pii-
7322: r·ei:ssä p.aljon hen.ki•löitä, jot.ka näitä toimen-
7323: 9) Ehdotuiksen laiksi kuolemanrangaistuksen piteitä vastustivat. Se kai j.ohtui siitä,
7324: poistamisesta e~tä ne kohdistuivat myöskin lh.ei.dän omiin
7325: sa.no.ma•l,ehtiinsä. Sensoreina io~mivia hen-
7326: sisältävä ed:. Wii1Iin edusk. esit. n :·o 9 esi- kilöibä 'halveksuttii.n kai'kin taVIQi.n ja pi-
7327: dettii•n heitä jopa Suomen ka.n,san suora-
7328: tellään ja lä,hetetää·n rpuhemiesneuvos:on
7329: naisina vi1hollisin.a, jotika ovat antautuneet
7330: elhdotuksen mukaisesti l a. k i v a l i o k u n-
7331: viholE•sen palvdukseen. Nyt kun kotimai-
7332: t aan. n·en se.nsuuri 214 § :n turvissa ·harjoittaa
7333: häikäilemätöntä painostusta saman kansan,
7334: joskin toisen kantsan•l nokan sanomaleth tiä
7335: 10) Ehdotuksen laiksi Rikoslain 16 luvun 1 kohtaan, ei no"U.se Y'läluokan piireistä ainoa-
7336: 24 § :n kumoamisesta ta.ka!Ln ääntä vastustama.an tätä.
7337: Jos tarlkast.elee pykälää puihtaa.sti asial-
7338: sisältävä ed. Hakkilan y. m. edusk. esit. n:o liselta kannalta, nii.n huomaa helposti, että
7339: 10 esitel'ään ja lä1betetään pu1hetmiesneuvos- sen laatija.t ovat pykälän rakentaneet erit-
7340: ton ehrlo i uksen mukaisesti l a k i v a 1 i o- täin löY'sille perust.erl'e. .Se näet pyrkii
7341: ikuntaan. suoj,elemaan va.aralta., jonika ei tarvitse olla
7342: tode lista. Pykälässä näet otetaan kysy-
7343: • mykseen luulotE•ltukin vaara. Kun tällai-
7344: 11) Ehdotuksen 1aibi Rikoslain 16 luvun sille perusteille .ryhdytään lakia laatimaan
7345: 24 § :n kum()amisesta ,Ja vielä täJmän,luontoista. la.kia, joka
7346: mitä suurimmassa maarassa vaikuttaa
7347: sisältä.vä. ed. Hiilo1ksen y. m. edusk. esit. työväestön jokapäiväiseen elämään ja
7348: n:o 11. sen tai,steluun iotka·päirväisen leipänsä
7349: puolesta., Jaa s~'loin mielivallasta riip-
7350: P u ·he mies: Pu•heomiesnem,o.sto ehdot- puvaksi lainkäyttö. Että todellakin
7351: taa., että tämä asia lähetettäisiin laki v a- nyt kysymyksessäol-eva lakirpykälä on
7352: 1 i o k u n t a a n. seUainen, jota voidaan tulkita sangen
7353: monella tavalla, t.odistaa jo yksin sekin
7354: seikka, että maan eri tuomarit ovat si~hen
7355: Keskustelu: suhtautune·et jyrkästi toisistaan er·oa.valla
7356: tavalla. Tämä tietenlkin jothhlU siitä, mi-
7357: Ed. K e m p p i: Yksi turmiolli,s1mpia la- tenkä vilk:kaa.lla mielikuvituksella varus-
7358: keja työväelle, joita n. s. tynkäeduskunta tettu 1tuoma•ri on ja myöskin .siitä, millä ta-
7359: työväen kurissapi,tä:miseksi laati, on lisäys valla hän katselee yhteiskunnalli.s;a oloja,
7360: Rikoslain 16 lukuun. Lisäys, 24 § eli n. s. On tapahtunut. et+ä esim. Helsin,g-in raagtu-
7361: sooial1stipykälä, on tarkoitettu vankaksi vano:keus on vapauttanut syytetyn •kysy-
7362: lukook·si työväen santOma•lehd,1stö.n suulle. myksessäolevan pykälän n'()jalla noste-
7363: Sen avulla on vallassaoleva luokka koetta- tusta syytt.ees·tä, kus taas samasta asi-
7364: nut tukikia sanomaleohdistön suut siinä kui- as'a on Kajaan;ssa tuomittu 6 kuu-
7365: tenkaan onnistumatta. Porvaristo ei ole kautta vankeutta ja Je;!-.ti qakkauterttu. Voi
7366: tämän pvkälän voimass8Jnl.on ajalla voitta- sanoa yleensä, ·että Kajaanissa ja K110-
7367: nut .mitään itselleen, mutta on aiheut:tanut piossa o•vat tätä pykä1ää j-outuneet luke-
7368: paljon vahinkoa ja lisää 1kärsimy!ksiä työ- maan !tuomarit, j.oilla on erittäin hyvä mie-
7369: väelle. Tämä lukko ei ole voinut estää tvö- likuvitus ja :kovin huono vhteiskuntatunt'8-
7370: väen sanomalehtiä lau.sumoota totuuden sa- mus. •N o~n 2 vuoden ajalla on :Ka.j.aanissa
7371: Jat Tiistaina 26 p. syyskuuta.
7372:
7373:
7374: lakkautettu työväen santo.mal-ehti 8 eri ker- tekoilhin ta1hansa. Herrat edusta.ja.t siellä
7375: taa ja vastaaville toimittajille tuomittu ku- oikealla ja keskustassa muistatte 1kai vielä
7376: ritushuone- ja vankeusmäärä·t nousevat minkälaisen tunnustuksen .ministeri Rita-
7377: noin 10 vuoteen. Sakkomäärä nouS€e vuoren murlhaaja Tandefelt tekr Hel-
7378: useihin tuhansiin IIDarkkoihin. Kuo- singin raastuvanoikeudessa? Eikö hän
7379: .piossa on suhde awan sama, ellei sanonut, että hän luki, etten sanoisi, suo-
7380: :vieläikin huon.ompi·. Ou: ussa, Vaasassa ranaisia kehoiLuksia. Rufvudsiadsbla.detissa.
7381: ja Helsingissä ilmestyvät :sosialistisen raivata Ritavuori poi.s näyttämöltä. Sa..
7382: työväenpuolueen sanomalehdet ovat lak- moin Hä.meenlinna.ssa ilmesty·v,ä kokoomuk-
7383: kautuksiion nähden päässee·t verrattain selainen lehti yllytti ennen. tätä murlhaa
7384: helpolla. Kussakin pai.ka.ssa on lehdet lak- tekemään Rila.vuoreHe samoin. Helsin-
7385: kautettu ainoaJstaa•n yhdoen kerran ja van- gissä ilmestyvässä Ilta.le:hder:.sä on luetta-
7386: k.eustuomiot jäävät a-lle 'kajaanilaisi.sta ja vana miltei jokaisessa numerossa y:llytys-
7387: kuopiolai•sista tuomioista. Noin ko1me vuo- :kirjoituksia, .iotkru kiihottavat .herrashuli~
7388: den ai'kana ovat sos~alistisen työväenpuo- gaaneja ihyök1käämä.än. j1ärj·estyneen työvä.en
7389: lueen lehdet saaneet paino•kanteita yhteensä kimppuun. Ma.a.seutuka.111pungeissa kiihot-
7390: yli 300 ja niitten vastaaville toimitta- tavat koknomuspuolueen :lehdet raivaa-
7391: jil:e tuomittu kuritushuone- ja vankeus- maan heille epämielui•sia hallitusmiehiä
7392: määrä n.ousee lähes 30 v•uot<?en. He:.sin- pois tieltä. Niiden .palstoil.la valuu •päi-
7393: gissä ilmestyvä Suomen Työmi-es •on- yk- västä päivään paksu loka vi.rta, ne sa.a:v-.a.t
7394: sis ään saanut 100 pairwkannet.ta.. Se sai rauhassa jalkaa kiihot.usta.an ilman, että
7395: yh.deil'ä ainoalla: 1kerralla 60 painoka.nnetta. viranomaiEet rylhtyi.sivät pyk1älää sovelta-
7396: Suhde on jok,seenkin .sama ma.aS€utukau- maan niihin. Tämä paljastaa räikeästi sen
7397: punkeirhin nähden. Va.1itetta vasti ei mi- sei.kan, millä tavalla tässä maassa lakia
7398: nulla ole tällä kertaa yksityiskoiMaista ti- sovelletetaan työläisiin ja. ·porvareihin. On
7399: lastoa eri lehtiemme painokantei!sta, joka kulunut lähes nel.iä vuot.ta siitä kun tyn-
7400: kyllä olis.i. ollut erittäin •paikallaan tässä käeduskunta hyväksyi k~symyksessäole
7401: oesitlää. Jos a.sia vielä •pa,laa v·alio:kun- ·mn pykili.än. Se kuvitteli silloin, että tä-
7402: na.sta, jonne &e nyt ·menee, e.duskunlaan, mä pykä'ä on sel 1ainen mahtikeino, ett!L
7403: lienen siJl.oin ti1 ai.s.uudessa: va:aisemaan S€n avulla voidaan tukkia suu maan työ-
7404: asiaa tarkalla tilastolla, muita. jo nyt tä.ssä ' väes:öltä. Juuri sii.hen aikaan oli val.koo-
7405: ylläesittämäni summittainen tilasto osoit- nen .puhdi~tus riehunut yli maan. Kym-
7406: taa, minkälaista: tuhoa rp.ykälä on ai.kaa.n- meniä tUJhansia työläisiä oli ta.pettu kivää-
7407: saanut. On merkillepan•tavru seikka, että rien ja: kuularuiskujen ·piippujen edessä.
7408: eri tuomioistuimet suhtautuvat niin kovin Kymmeniä tuihansia työ1 äis.iä kuoli näl-
7409: eri tavalla pykälään. ·Tämä ei voi .iorhtua kään ja k'Ymmeniä tuhansia työ1äisiä virui
7410: mistään muusta .kuin siitä tosiasiasta, että 'PUoJi.kuol:eina piikkilanka-aitojen sisässä.
7411: kysy.my.bessäoleva pylkälä on i~se ajatte- Porvaristo pe:'kä.si Hhutöittensä ju1·kitule-
7412: lev•alle t.uo.marille erittäin hankala sovel- mista työväen sanomalehtien rpalst.oilla,
7413: taa. Enna·kkoluuloton tuomari näJkee s.en joitru kyllä siihen aikaan ei vielä monta
7414: 0<1.evan ikehnon yleensä. Sanotaan, että ollut .ia siksi turvautui se t.äJllaiS€en pykä-
7415: ka :k,ki ovat .sam a•na.rv·oisia lain edessä. lä.än. Se ei o1·e kuitenJman estänyt totuu-
7416: Tä,rrä on ku 1unut .fraasi, sen on viimeisinä den julkitu1emista, siksi voimakkaasti on
7417: v.uosina tullut tässä maassa jokainen huo- ikä.sistää.n ja jaloistaan sidoHu, ·voerille ruos-
7418: maamaa.n. Kaikki eivät •ole sama.narvoi- ·kitt.u työvä.est·ö sitä ta'htonut. :Se on kyllä
7419: .sia lain edessä. Tä.ssä maassa ovat oikeus- tullut työv-äestölle ka1liiik.si, sillä monta
7420: istuimet va.pa.ut.taneet s.uurmurhaa.iia, jotka. uljasta. eturivin miestä on sentakia joutu-
7421: todistettavas•ti ovat talJITlaneet us.eita kym- nut vanki 1 aan. Se ei kuitenokaan meitä
7422: m<f'niä työ]•äJis~ä. Pääsisi.kö työläinen, j.oka pelota. Jokaisen vankilaan joutuneen to-
7423: teEsi porv,a.riJle .samalla t a.va.ll a.. syytteestä verin tilaHe astuu kaksi uutta toveria.
7424: vanaaksi. Tämäkin kysymyksessäoleva .Työväestön sano.malehtien suita ei tu.kit.a
7425: pykälä on sellainen. iota ei yritetäikään pvkäliUä eikä vankileirillä., sillä ne imevät
7426: sovelluttaa :porvarillisiin sanomalehtiin. elinvoimaansa .suorastaan työ·V"J.estä.
7427: Ne sa.avat vapaasti yl,lyttä:ä minkälaisiin ·Viime vuosi•sa.dan loppupuolella suti
7428: Kan'Sala·i·ssotaan osa:a.o•ttaneiden a:I'mah1:Jatmisesta,, 135
7429:
7430: Saksan rautakansleri Bismarck niin sano- neuvoston e:h.dotuksen mukaisesti 1 ~ k i-
7431: tun sosia,istila.in, jonka tarkoitwksena oli v a l i o k u n t a a n.
7432: pitää työväoe.stöä kurissa. Sen lain nojalla
7433: tukittiin työväen sa.nomaleMien suut _ja nii-
7434: den toimittajat ajettiin maanpakoon. Bis- 13) Ehdotuksen laiksi kahdeksan tunnin työ-
7435: marck ryMyi tä,,laiseen .kiristystoimen- ajasta 27 päivänä ma•rraskuuta 1917 annehui
7436: iPitooseen turvatakseen itselleen häiritse- lain 3, 9, 11 ja 12 § :n muuttamisesta.
7437: mMtämän rawhan järjestelles.sään imperia-
7438: lislisia vaUoituslhankkeitaan ja hajoittaak- sis.ältävä ed. ~ank'arin y. m. edusk. esit.
7439: seen peloitta vassa määrrussä voimistumaan n :o 13 e.si~ellään ia lähetetään puhemies-
7440: alkaneen järjestyneen työväen luokkavoi- neuvoston ehdotuksen mukaisesti t ~ ö-
7441: man. Bi.smarck onnistui .pitämään lakia väenasiainva.liokuntaa.n.
7442: 'V•oimassa ainoastaan bnhyen ajan, jonka
7443: jä.lkoon .työvä·kj, pyyhkäsi sen pois. Tämän
7444: maan ,porvari·sto 1uulee voivansa yhden 14) Ehdotuksen laiksi valtiollisista syistä,
7445: iPY·kä.än avulla tukkia työväen sanomaleh- hallinnollista t.a.i kurinpitotietä v. 1918 ja
7446: tien suut. Se on :hukkuvan tarttumista 1919 erotettujen valtion virkamiesten ja pa}.
7447: oljenkortoon. velijain entisiin toimiinsa takaisin
7448: Edelläesitetyllä olen tahtonut osoittaa ottamisesta
7449: :porvaristolle, että on turhaa. piL·ää tä:ä py-
7450: lkälää voimas,ga, sil.lä se ei käytänn.össä ·sisältävä ed. Aallon y. m. edusk. esit n:o
7451: tuoba porvaristolle eikä ka,pitalistisel:e jär- ,14 esitellään ja lähetet·ään puhemiesneu-
7452: jestelmälle mitään hyötyä. Niin kauvan v•oston ehdotuksen mukaisesti laki V a-
7453: ·kuin tässä maassa on työväkeä, niin ka.u- liokuntaan.
7454: 'Wln on sillä myöskin oleva sanoma1oehtiä,
7455: rioiss.a. se sanoo sa·nottavansa tällaisista
7456: pyikälistä huolimatta. Ja .ios porvaristo 15) Ehdotuksen ·laiksi vuonna 1918 käydyn
7457: näkee o:evan itsel:een edullista ry.htyä luokkasodan johdosta sekä sen jälkeen val-
7458: vie!rukin teh01kka.am,piin toimen.piteisiin sa- tiollisista syistä erotettujen valtionpalveli-
7459: no.ma~€lhtiemme suiden tukkeamiseksi, esim.
7460: jain ja -virka.ilijain virkoihinsa ja entisiin
7461: lkieltä.rränä ne ty.kkänään ilmestymästä, toimiinsa paJlauttamisesta
7462: on työväestö .siinä ta.pauksessa' löytävä
7463: keinoja, joilla. ilmoittaa äänensä kuuluville. sisältävä ed. Hiilok·sen y. m. edusk. esit.
7464: Kokon,aisen kansanluokan ääntä ei voida n :o 15 esitellään.
7465: tukahuttaa paklwto,imenpiteillä. Sen pi-
7466: täisi porva.ristonkin ottaa tarkoin ilmo- P u 'he mies: Puhemiesneuvosto ehdot-
7467: ·mioonsa. taa, että asia lähetettäisiin lakivaliokun-
7468: Edellä esitetyn perus.teella esitän edus- iaan.
7469: kunnan lhyvä:ksytiläväksi seuraa"\"an laki-
7470: ehdotuksen. Ensi mäisen vara pwhemiehen V i .r ,k k u-
7471: Pu,hura. lukee senjälkeen esityk,sen. s en rY'hdyttyä johtamaan iJUhetta viriää
7472: seuraava
7473: Keskustelu julisteta:an päättyneeksi.
7474:
7475: !Asia lruh.etetään l a k i v a l i o kun- Keskustelu:
7476: ta an.
7477: ·Ed. H i i l o s: Kyse€'SS'äoleva. ehdotus
7478: .laiksi vuonna 1918 käiYdyn luokkasodan
7479: 12) Ehdotuksen laiksi vuoden 1918 k.ansalais- johdosta sekä sen jälkeen valtiollisista
7480: sotaan osaaottaneiden henkilöiden armahta- syistä erotettujen valtionpalvelijain ja -·\"ir-
7481: misesta .kailijain virkoili.insa ja enti·siin toimiinsa
7482: palauttamisesta on alo·tteen·tekiciän ta:holta
7483: sisä~ltävä
7484: ed. Hakkilan y. m. oousk. esit. jätetty täl.e eduskunnalle niissä merkeissä,
7485: n:o 12 esitellään ja läihetetään puhemies- että vihdoinkin tulisi se huutava vä.äryy,s
7486: 136 Tii!<taina 26 p. syyskuuta.
7487:
7488:
7489: ~or.iatubi, mi'kä valtionpalvelijoita on koh- heitä tuomi'ttaessa ranga.istuksiin. Sittem-
7490: dannut mainitun luokka.sodan johdo·sta.. min asettikin 'hallitus eräiän komitean laa-
7491: .Tämä va.ltionpal velij·ain kolh'talo on tässä timaan jonkunl•aisla esitystä ja y:-eensä
7492: eduskunnassa, ei tässä., mutta aikaisem- tutkimaan tätä kysymystä ja asettui mai-
7493: missa. eduskunnissa joka.isilla• va;lti<Ypäiv..illä nittu komitea., jossa o·li kai kolmen •puolu-
7494: 1
7495:
7496:
7497: ollut esillä .ia porvaristonkin taholta on een edus.:ajia., pääasiallisesti sille kan-
7498: myönnetty, etlä valtionpalve.ijoita kohtaan nalle, että kysymys olisi lainsäädäntötietä
7499: on menetelty useissa suhteissa. suora,staan järjestettävä. :M:it•ä•än muuta mahdolli-
7500: laittoma•sti ja että jok a tapauksessa h:eilä
7501: 1 suutta asian j.ärjes~ä.miselle tosiasiallisesti
7502: kohdannut rangaistus on liian ankara. ja ei löytynyt. Jokainen. joka. on viiihänkin
7503: että yhteiskunnan velvollisuus todellakin tietoinen ja käytännöllisesti tuntee, mille
7504: vihdoin olisi iässä kysy.myhessä tehdä nämä '\•a.ltiola.ito•kset ia ennen kaikkea rau-
7505: korjaus. Kun 1918 lu·O:kka·sota. syttyi, ei tat:elaitos suurimpana laitoksena rakentuu,
7506: voida. millään asiakirjoilla. to.distaa, etiä niin hän on siitä •heti tietoinen, et.ä mil-
7507: rautatien palveluskunta enemmän kuin sen ]ä,ä.n muulla muodol 1a ei rautati€'hallitusta
7508: järjestöt.kään olis1vat 1faktill.isesti olleet voida sa·a.da ,pa.koitetuksi ottamaan erotetut
7509: va:1kuttamassa tämän syntyyn. Se tuli eh- toimenhoitajatt taka:sin kuin suoraan Ja.in-
7510: dottomasti täJlle yMeiskuntaryhmälle aivan säädäntötietä, suoraan larlla asia järjestä-
7511: tietä.mäittä. Vasta tosiasiallinen ta.pah- mäl~ä.
7512: tuma, et'ä n:am oli! käynyt, sai heidät Tämä 'komilea.n mie·tintö esitettiin sit-
7513: asiasta v8Jkuutetuiksi. Siitä on selviä to- temmin 'hallitukselle ja komitea yleensä
7514: distuksia valtion pal vel ilja,in .iärjesböjen totesi, että kuten se sanoi: komite-assa. on
7515: erinäisistä kiertokirjeistä ja niiden keskus- vakiintunut ·se käsitys, että kurin.pidolliset
7516: järjestöjen 'Pöytäkirjois1ta.. :M:itä·än syitä rangaistukset 'Ovat yleemä ankarampia
7517: siis, jotka painaisivat valtion palvelijoita kuin ·kohtuullista ja. tarpeellis·ta olisi ollut.
7518: vielä suhteellisesti enemmän •kuin muut•n Syybelyil1ä ei ole ollut ma.hdolli&uutta
7519: työväenluokkaa, ei a.siallisesti löydy. puolustautua, mikä etu syyt.etyillä on ol-
7520: Oli kuitemkin, ja 'On edelleenkin muis'tet- lut tavallisissa tuomioistuimissa. Ja ku.m-
7521: ta•va, että näissä laHoksiss.a toiminut kan- minkin koskevat tuomiot lähes tuhann-essa ·
7522: sanaines, ale.m1pi 'J)alve]us- ja ·v-.iflkoakunta. ta.pauksessa virka.nsa menettäneitä, j.oita
7523: ll'äitten Ja,itosten virkavaltaisuuden vuoksi, monikin, useampia kymmeniä vuos:a, jopa
7524: doutui sangen a.nkaran vainon alaiseksi. parhaan ikänsä ovat .hoitaneet. s:is tämä
7525: 'Ei ole tä.ssä yhteydessä tarpoolEstakaan vääryys, mikä valtion toimenhoitajaa on
7526: asiaa kaikessa loaajuude.&saan vetää esme, kohdan.nut. se on s·i·is todettu. On kuiten-
7527: kos·ka· se s·uurimmalle osalle eduS'kunnan kin ikä·,•ällä mainittava. että vaikka val-
7528: jäs·eniä j.o sinä.nsä on tuttu. Ra 1uan kui- tion komitea tälä kvsv.mystä v·arte.n on ol-
7529: tenkin muutamissa kohdissa vielä mainit-a lut koolla, ettei hallituksen taholta esi4;ystä
7530: tästä a•sias1.a jotain .ia ennen ka.ikkea siitä siitä tälle eduskunnalle ole annettu. Se
7531: puo 1esta, mitä ·Yhteis·kunta. on ta.htonut tä- jolhtuu kyllä aiva;n vmmärret.tävis'ä s.yistä,
7532: män asian järj-estämiseksi te'hidä. sillä kaikki ne keskusvirastot, joiden a Ja,i-
7533: Kun tämäJ 'kysymys oli aikaisemmassa sista 'J)alve-lus- joa. virkakunnista on kysy-
7534: eduskunnassa esiHä mainitsivat muiden my·s, ovat iyr'kås.ti :Ja.usunno.ssaa•n oJ.]eet
7535: muassa. keskustan porva.rilliset rY'h:mät, ·että va.staan heid·än entis·iin virkoithin.sa. palaut-
7536: ha•llitus ott·aisi ensi tilassa harkittavak- tamista. On luonnollista. e:ttä näillä kes-
7537: seen, missä määrin .kansa.laissodan j.o,hdosta kushallituksilla on tämä käsitys, koska
7538: 1lmrinpitoteilä ramgaåstut valtion .,..lika- ja he ovat o.Ueet aktiivisina tekijöinä eroitta-
7539: ;palvelusmiehet voitaisiin 'vapauibtaa; he·ille massa ja. tuomitsemassa näitä, eiv:it he
7540: langetetuista: tuomioista ja pa.lauttaa. hei- luonnollisesti ilma.n muuta ;hyväntahtoi-
7541: dät, joko entisiin v.irkoilhinsa ta1i muihin sund·esta tahdo tällaista perääntymistä suo-
7542: samanlaisiin toimiin. iSiis porvariHisten- r:ttaa .. iollei siihen yhteiskunnalla ole to-
7543: kin ryhmien taholta oltiin tietoisia, että siasiallisemnia voimia käytetlävinään. iotka
7544: tässä suhte·essa. va.ltion palvelijoihin näh- -suoraan ,pa,kott·avat nä•mä ,ha1lit.uhet to-
7545: ·den on ehd·ottomasti tarpalhtunut sangen del'akin oHrumaan entiset toime.n.hoitajat
7546: s&urta., ehdotbornasti .liiallista mielivaltaa., takaisin. Se seikka., ett!fu vat!ti>On toimen
7547: 'V aldori'kosoi,Jreti'ksioen tuomiot. 137
7548:
7549:
7550: lhaHi.iat menettivät .J:l'a.ikkansa, ei oHut ai- ne, jotka. eiv•M halua 'toimiinsa tulla, että
7551: noastaan siinä, että suurin osa heistä oli hoeitä katsotao·n lain voimaanastuessa. .kuin
7552: toiminut va.lti·olla yli 10 vuotta,, mikäli he ol~s:iva·t toimessaan, että määrättyjoen
7553: til·a.sto osoittaa, ja. sii-s •parhaimman aikansa k.esku.slai'tosten e 1äkelaitosten johtosään-
7554: yhteiskunnalle työvoimansa. antaneet ei- töjen mukaan siten voitaisiin palauttaa
7555: vätkä e.nää luonnollisesti: muilla. a 1 oilla mis~ eläkemaksut takaisin niille, jotka niille ·ovat
7556: sään sa-a. elämiseen välttämätöntä a.nsio~a, sunrittaneet useita vuosia näitä elä:kemak-
7557: vaan lisäksi he menettivät oikeutensa eri- sujaan. Jollei tällaista muotoa laissa ol.e,
7558: näisiin elä:kkeisiin näJhden. He mennetti- niin ei myöskään takai·sinmaksua voida
7559: vät valtion .eläkk·eet ja yksityisiin mainit- suorittaa. Näitten laitost.en johtosäännöt
7560: tuihi.n laitoksiin sisältyväin eläkelaitosten o-vat monimutkaisia ja niitten muuttaminen.
7561: eläkkeensaantima.hdollisuudetkin. He oli- tapahtuu tavallaan alhalta ylöspäin, joten
7562: vat luonnollisesti pitkän palvelus- ja virka- valtioma-hti ·ei millään muotoa voi vaikut-
7563: toimintansa aikana tuntuvan määrän rahaa taa, että ne muussa muodossa kui.n siinä,
7564: suorittaneet näille laitotksille, ja tämä jäi il- että henkilö katsotaan valtion palveluk-
7565: -~man muuta aivan suoranaisesti näille laitok- sessa olevaksi sinä ja sinä hetkenä t-ekisivät
7566: ·sille ja siis he menettivät täten t.aloudellisia- näi'le oikeutta. Vain .siinä tapauksessa
7567: kin etuja, joita ei 'kai oikeastaan voitane määrättyjä asetuksia ja johtosääntöjä voi-
7568: tuomion yhteyt.een sisältää. Erään tilaston daan käyttää.
7569: mu.kaan, jok·a minulle eräältä talholta esitet- Ed.elläo,levan nojalla pyy•dä:n vielä lukea
7570: 'tiin. onkin laskettu - se käsittää erästä jäte.tyn esitysehdotuksen.
7571: määrää, 620 henkilöä näistä erotetuista - Puhuja lukee edusck~mtaesityksen.
7572: että he ovat ka.ikkiaa.n toimiaikanaan ma:k-
7573: &an<€'f't vaHio.nra;uta!e;den e1 äkekassaon yli KetSkustel u juli.s!'eta.a.n 'Pää ttyneeksi.
7574: 600.000 markkaa. On kuitenkin tä'laisten
7575: Asia läihetetään 1 a:k i v a 1 i o kun-
7576: rahamäärä.i.n suoranainen otto oikea.Jta
7577: omri:s!ajaHa·an väärin ja se olisi asian nyt ta a n.
7578: esille .ma•h.dollisesti tullessa ja. mikäli tämä
7579: eduskunta. tah'to·o tod·ella,kin a.s:an saa.d·a 16) Ehdotuksen laiksi valtiorikosoikeuksien
7580: .pois •päiväjärjestyksestä, joka minun kä•sit- tuomitsemain rangaistusten täytäntöönpa-
7581: Hiäk.S'eni ennen ka•ikkea kuuluisi oi·keastaan nosta 16 p :nä heinätkuuta 1918 annetun lain
7582: porv·a:risto.11.e, että se tämänkin uuo'en asi- 6 § :n, sellaisena kuin se on laissa 21 p :Itä
7583: asta ottaisi !huomioon. Täällä! edu:slmn- toukokuuta 1921, muuttamis-esta se>kä saman
7584: na.ssa o.n aikaisemmin teihty aiote-esityksiä lain 7 § :n kumoamisesta
7585: tässä kysymyksessä, mutta niitten ·käytä.n-
7586: nöllinen crn.erkity.s, mikäli n'e 'tulisivat käy- sisältäJvä. ed. H. Mäkisen. y. m. edusk. esit.
7587: täntö-ön, kuten edellinen•ki.n esitys. eivät n :o 16 .esit.ellään.
7588: käytännöoJSä olisi mistään merkityksestä,
7589: ;koska. niissä lauwtaan ainoastaan se y 1ei- ;E n s i• :m ä i ·n en: v a r ·a 'P u he m ies:
7590: nen pe6aate, että ma·bdol.lisuuilen mu'lq1an Pu•hemiesneuvo.sto e•hido.ttaa !fl.sian läMtet-
7591: on otettava toimenhaltijat takaisin. Sellai- tävä;ksi la.ki·voailio·kuntaan.
7592: nen y 1 einen periaate on io kä.ytännössä,
7593: mutta nämä kes·kuslaitokset, rautatieballi-
7594: .tus, posti ja monet muut ovat ennen kaik- Keskus·telu:
7595: kea taloudellisi.a laitoksia., niillä on mä.ä-,
7596: rntyt ohjesäännöt. ja ne vetoovat Luo•n•ncol- Ed. Hj. 1~f ä 'k i n en. Luetliuaan esillä-
7597: .Jisesti: .ajaof'e:saan !POliittisia nä.köko·btia, aina oleva•n eduskuntaesityksen puhuja lausuu
7598: näissä se:•koism ju.uri tä•hlån taloudoelli.seen seuraav-asti:
7599: :PUo1-oon. Sentä•r.d'e:n on väl'ttä.mätöntä., että Tämän eduskuntaesityksen tarkoituksena
7600: mikäli lak;a. t·ästä asiasta. laaditaan. mikäli on saada .parannusta. poliittis!en vankien
7601: a.si·a f.a!rJdohla.n asiall;·sesti uoi.s näiväj-ä.r.ies- asema!fln esitysehdotuksessa mainitussa su.h-
7602: tyks.estä,, että tSe yksityiskohtaisesti mä.ä- teess.a.. J okaine.n, joka. on vä!h1änkin se] villä
7603: räli. minl<ä a.ian si.säl11ä. yleensä toimen ha•l- poliit.tisten v·a.nkien asemasta, tietää. miten
7604: . tijat on virlkoi.hinsa palautettava kuin myös räikeä täunä ecpäkoth.tru <lll. V a.nki, joka an
7605: 18
7606: 138 Tiistaina 26 p. syyskuuta.
7607:
7608:
7609: palvellut puolet ranl&'llistusa,ja.staan .ia voi- näissä la:itoksissa -kunnon i:hmisi'llä. Siihen
7610: taisiin laskea eh.dol1iseen v•a.pa•u,een, ..,oi ei heillä kuitenkaan .o~e tilaisuutta, koska
7611: päästä tästä ,onnesta" osaoHiseksi vain si- tämän maan vankilakomento ·nojaa ny-
7612: käli, kuin hän on voinut saa.vuttaa esimies- kyä.än sil.le T>erus:eene, ettläJ poliiHin.em
7613: tensä myötätunnon puolelleen. Jos hän ei van:ki on ·vO:ihintää·n joku hirviö j·ota. pitää
7614: ole kaikissa .kohdin voinut noud'atta•a var kohdella kuten .petoeläintä.
7615: tijain, työu val vojai.n, op.ettajain, pa'P•pien,
7616: johtajain y. m. omielijoh.teita ja toiveita, E n s i mä i n .e n v a r a ll u h e m i e s:
7617: jo·pa usein heidän• s-uoranaisia oikkujaankin, Ki•ellän puhujaa .käyttämästä sopimattomja
7618: on käytösnumero lmskenut ja tulokse-na on sanoja.
7619: se, et'tei vanki p.ää•se edes kirjoitukseen. J.a
7620: jos muodon ·~,uoksi tällainen .mahdollisuus Puhu j a1: Poliibtisteu va.nkoon ·oikeudet
7621: sallitaan, niiu .pa,perie.n mukana liitetään nykyisen vankilasysteemin aikana ovat
7622: n. s. ·ansioluoettelo, j'()!kru useissa .tapauksis&a miitei .pilkantekoa ja kun tlälla.inen käsitys
7623: tekee sen., eltei va.paaksi pääse.misestä tule tuntuu o:evan y .• einen v·ankilan ylem.män-
7624: .mi'tään. Esim. Tammisaaren pakkotyölai- kin joohdon ta.ho.lla, niin ei silloin suinka•an
7625: tos on koko polilittisten vankien säilytys- voi ihmetellä, että sama 'käsitys on vartija-
7626: aja.n o.Hut tälssä suhteessa. sangen kuuluisa. kunnassa. Ne henkilöt, jotka poliittisessa
7627: T'ämä j·ohtuu päJä·asialli-sesti siitä, ettei sinne van.gissa näkevät ihmisen, vieläpä u.seissa
7628: ole onnistuttu saamaa·n kunnollisia varti- tapauksissa paljon .kor.keammalla ·olevan
7629: joita, vaan ovat nämät miltei poi·kk:euksetta kuin vanginvartija, eivät voi antautua van-
7630: niitä Henna1an kauhuja, ynnä muita sivis- ginvartijan virkaan, ikiduttamaan ·kanssa-
7631: tymä tlömiä. va•paussodau sankareita. Ne ihmisiään.
7632: ova.t niitä!, joil.le porva:risto on koetta.nut Minä olen talh.tonut tämä111 s.auoa· sel:vi-
7633: järj.e;s•tää virkoja luokkasodan avkuisista tykseksi sii'hen, miksi niin. •moni .poliittinen
7634: ansioislaa.n. Tällaisten vartijoiden kanssa vanki .i·äoä ·~·mnkilaan, vai.k.ka onkin palvel.lut
7635: ei voi säilyä •sovinnossa. va.ikka v·ankina ranga.istusaja.staa·n puolet jo·pa ylikin., ja
7636: olisi i:tse taiv·aan enh:i. Nämä vartija•t ei- oli!Si siis va:11auteoen las'keiota.v,a. Tammisa·a-
7637: vät nim. voi unhottaa si'tä, et.tä he ovat ren pakkotyö.laitoksel.la esim. on .kesäkuun
7638: päässeet vartioimaan p.olii!:tisi·a vastusta- 1 päivä.n ja. syyskuun 5 opäiv.ä.n välisel.lä
7639: jiaa.n, j.oille tathto•va.t kos.taa ja te.hdä heidän ajalla' .tänä vuonna. tullut ~puoleksi pa:l vel-
7640: elämänsä mahdol.lisimman ra,gka.aksi. Myöu- leeksi 135 vankia. Näistäkin .on 32 sel-
7641: sipä eräs edellisen ;hallituksen oikeusminis- laista, j.ot.ka eiv•ät o:e saaneet asiaansa: edes
7642: teri, k·äyd.essään Tammisaaren pak•kotyölai- joht.okuntaa.n, kurin:pidollisista. tai ~S"enta
7643: tokseJla, kun. tuli 11uhe va.rtijain matkala;•s- ·paisista: .syistä. Viime ,kesäkuussa tuli
7644: maisesta menettelystä, että asia on kyllä TJUolipalveLeebsi •kaihdieksa.n ·~,a·nkia, ja
7645: ikävä mutta sitä ei voida auttaa, kun ei saa- näistä .pääsi vmp.aak.si 4 ja ·hyljä1:.tiin. 4; hei-
7646: da sivistyneitä henkilöitä :hakemaan varti- n,ä;kuun 15 päivänä 8 va·nkia, joid•e.n asia on
7647: joiksi. Hwn kyllä selittää syyn tähän omalla v]el'ä ra.tkaisemabta; •hei•näkuun 22 päiv·änä
7648: taval 'aan, että ·kunnon i.hmiset eivät hae var- sa.moin 8, j.oista· johtoku.nla kieltäytyi yhtä
7649: tij·oiksi muka sent.ä:hde.n kun työväen sano- e'hdotta.masta voa,TJautetta.vak.si, n•ämätkin
7650: malehdet .pa;rja·avat vartijoita. Tuollainen on vielä ratkaisematta; heinäkuun 29 päi-
7651: selitys ei tietenkään 11idä pa.i:kkaa.nsa, sillä vänä 9 vankia, j.oista joh!.okunta ehdotti
7652: jokainen asioita. seouraunut tietää, ettei var- ·v•aim 7 vapautetta.vtaksi ia näistä,kin lhyl•kä.si
7653: tijoita. enempä:ä kuin muitakaan viranomai- valtioneuv.osto vielä y:hden; elokuun 5 päi-
7654: sia a.rvostellaJ tyoöV'äen leb.di,s,gä muuten vänä 16 .van•kia, joista. johtokunta ehd·otti
7655: kuin ainoa·staa:n ·heidän teoista·an ia edes- va1pautre~·ta vaks·i 10 vankilll; 19 päiväJJiä m.-
7656: otlamisista•an. Jos heidän menette.ly.ns.ä maa .kuuta 14 vankia. joista e•hdot.etti;.n va-
7657: poliittisia vankeja, kohtaan on. epäin!hi,mil- ~pautetha:\~ak,si 12, ja 29 .p-äivällä 12 van.kia,
7658: lis.t'ä, niin •Sa-a'~~t myös to·ttua siih.en, että .ne ioista· e!hdntet.Wn va;pau~oettavaksi 10 van-
7659: vedetään TJU0 11Ueemme ·sanoma•lehdissä päi- ki·a, ja vie1ä SY'yskuun 5 päivä·nä 15, joista
7660: vänvaloon. Mutl•a se oe-i suin.kaa.n estä kun- Y'b.de.lt.ä evättiin o~keus ·päästä .kirjnituk.
7661: non ihmisiru !hakemasta, vangi·nvartijoiksi, selle. Hy1käätmiset ovat ta.pruh!u.meet jo1ko
7662: j,os ne vaan ka.t.soisivat voivansa to~mia käytösnumeron tai työte'hon. .a.lihaiStUuden,
7663: Elinike1uo}ail11 •22 § :n mu:utta·minen•. 139
7664:
7665: sairauden tai •mui·bten :sellaisten seikkoden Keskustelu:
7666: .ta.kia'. U.seimma•t ovat vie"ä valtioneuvos-
7667: tossa. rat.Jiaisemati:Ja., mutt•a :v•oitanoo pitä>ä .Ed. S c h a; u m a. :n: 1Samma. tiDotion som
7668: vanman.a, ebtiil monet anomukset. tllllevat nu inläm.na.deos av mig vid sena.ste ri•ksdag,
7669: sielläkin hylätyiksi. Ja kun maan vankila- coh mo.tionen blev då remrtterad tili lagut-
7670: komento 01n sellaista, että v·anki.lassa. o:e- s.kottet. Da tiDotionen icke avser någo·n änd-
7671: minen koituu poliittisille vang>eille todel- ring av g.ru.n,d·!alg;, synes mig det vara lämp-
7672: liseksi hel veti!ksi, niin luuli·si t.oki kosto.n- liga.st a.t.t ·den även denm.a. gå,ng remittera.s
7673: 'himoi'Si.mman:kin '{lorva.rin olev.a1n tyydyte- tili ia.gu tskot.tet.
7674: ty.n sillä, että 'hänen va.ltiollinen vastusta-
7675: jansa suorittaa jo puolet hän.elle usein aivan Kestk!Us•telu julistetaan väättyneeksi.
7676: .syytlömästi annetusua. 10._12 ·v•uoden kmi-
7677: bu·shuoneranogai.st!Jl,ksesta.. Meidän mieles- E n si mäin e n .v a. ;r a •P u •h e m i e s:
7678: tämme o-li.si heille a.niDetta Wl täydel.linen Keskustelun .kuluessa on e•d . .Schauma,n,
7679: va.paus ja tulisikin tämä alott.eessa. edelly- 'PJ.•S•Loin ipuhemiesn.euvos.ton e-hdotusta., eh-
7680: tetty ·to1me.npide olemaan v1aan väliaikaista dottanut, että asia. lähetettäisiin la.kiv:a.lio-
7681: l.aa.tua, sii\hen tiDennoe-SlSrä, kunmes -ka.ikki po- kun•ttllan. Tätä ehdotusta ei ·kuitenkaan ()le
7682: liittiset vangrt va.pautetaa.n. k1a.nu.atett.u, joten se raukee.
7683: Myöskin ;polii-tti:sten vankien ·n. s. ehdo.n""
7684: alaisuus kJa.i,pa;ru IPikais.t·a korjaus•te., sillä Asia läihetetä"ån 1l e r u s t ·u s l.!lJ k i v a-
7685: :he1dän a.se.ma.n1sa ehd·on a' aisessa ve.1paudessa 1 i o k u n t a. a n.
7686: .on erittäin kurja,. Ka:ikenla.i.set ·n1mismie-
7687: b.e.n vrrk.aa 1hoite1evaJ UUOII'et J.a:kimiesa.!ot-
7688: te]ij.at v·oi:v.a,t 1\l•sein aivan tekosyyllä van- 18) Ehdotuksen laiksi suojeluskuntajärjestön
7689: gita. täl.la.isen ehdona:la.i:se•n ia t.oimituttaa hajoittamisesta
7690: hiäJJ.et iiilenet1ämään ehidonal<aisen va.pa•u-
7691: sisält•ävlä ed. Lång.strö.mi1n y . .m. edusk. esit.
7692: tensa. Lutkui.sia esimerk,ke·iä on ·siitä, miten n:o 18.
7693: haetui.llru syillä nämä va.paudessa' olevat
7694: henki' ö.t ova.t menettlä.neet sen. Onlla. ta-
7695: pa;hl.un•ut, että e:hdo.na.la·i.nen on nimis:mie- E n s i m ä i .n e n v a. r a. p u th e IID i e s:
7696: h.e.n Juwtl.la. :rnuut.ta·nut toiselle .paikkakun- Puhemie.sn.euvoSito eh:<loHaa asia·n ,lähettä-
7697: nalle työn ha•kuun, .io 1ioin on va.ngi:tt!U ja mistä solilasasiainvaliokuntJa,a.n.
7698: ehdo.na.1 ainoen vapaus on menetetty.
7699: TahtomruH!a. enempi 1mlutt.a.a a.~kaa tähän Keskustelu :
7700: kysymykseen. pyydän valiolkuntaa kiinnit-
7701: tämään esitykEeen asianmukaista huomiota. Ed. L å .n g s t r ö m: Pyy·dän eduskun-
7702: ja k ä s i t t ·e l e m ä ä n t ä m ä n a s i a n na.n tiel()on saattaa. tämä·n laJriehldotuksen,
7703: k i i •r e e II i s en ä, sillä poliittisten van- .ioka kuul·uu seuraavasti.
7704: kitln asema kaip.aa tässä suhteessa t<Jsi- Luettu81an ed·u.skuntaeSiityk.se·n jatkaa 'PU-
7705: aanokin piikaista korjausta. huja.: Ka.nna.ta.n muuten •pUihemies•neuvos-
7706: ton ·ahdot.usta, että tämä .a,s·ia. lähetetään
7707: Keskustelu julist.eta,a.n iPoä.ät.tynee.ksi. sotila~asiainvalio.kJunt.aan.
7708:
7709: Asia läi'h.etetään Keskustelu juhsteta1a.n :pälättyneeksi.
7710: ta a.m..
7711: Asi•a. loä.het.etään s o t. i 1 a s a. •s i a. i •n v a-
7712: 1 i o •k u n t a. .aJ n.
7713: 17) Ehdotuksen laiksi arvonimien ja ritari-
7714: merkkien antamisesta
7715: 19) Ehdotuksen laiksi 27 päivänä syyskuuta
7716: .sisäl tälv•ä; ed . .Schaumanin ed'U.sk. esit. •n :o 17. 1919 annetun elinkeinolain 22 § :n muutta-
7717: mise&ta
7718: Ensimäinen va.ra,puhetiDies: 1
7719: Pwhemiesneuv-osto esi•t.tääl asia.n läJhettä- 1 sisältä.v•ä ed. Kairv,1sto.n•.y. m. edusk. esitys
7720: mistä. lPerustusl•aki·v.a,liokuntaJan. 1 n:o 19 esitellään.
7721: 140 Tiistaina 26 p. syySkuuta.
7722:
7723: Ensrmä:1nen varapuhemies: notaan saman ajuriyhdistyksen Tampereella
7724: Puhemiesneuvosto eohdotbaa, että asia. läJhe- 'Pidetyssä edustajakokouksessa nimittäin 15
7725: tetään talousvaliokuntaan. ja 16 päivänä kesäkuuta 1907, jossa pöy-
7726: täkirjan pykälässä sanotaan tällä tava'la:
7727: Keskustelu: ,E1inkeinolaki olisi muutettava siihen suun-
7728: taan, että ajuri.ta.ksat voi:sivat rt:oimittaa
7729: Ed, Koivisto: 'Tämä kysymyksessä· yhdessä pika-ajuriyhdistysten kanssa tar-
7730: oleva elin:keino.lain 2:2 § ei ole suinlkaan mi- kastuksen:." Ja. näi'n luetellaan aina vuonna
7731: kään uusi täällä eduskunnassa. Se on ollut vuotuisesti näissä ajurien yleisissä kokouk-
7732: nimit.täin käJsiteltävänä täällä eduskun- •si•ssa tämä ,kiu.saava pv.kälä, j.oka rajoi'ttaa
7733: nassa jo ka.ksilla e•ri valtiopäivillä, nimi·t- heidän elinkeinoaan. Sitten vielä viimeksi
7734: täin v. 19,10 ja 1911 ja e•hkä Sle on ollut tu- Suomen a.juriyhdi,stY'ksen kokouksessa Tam-
7735: los sitten tämän elinkeinolain .muuttamisesta pereella 8-10 päivänä fl.einäkuuta 1911
7736: nimittäin, jo.ka hyväksyUiin 1919 vuoden p.i.detty p5ytäkirja, jossa sanotaan, että
7737: valtiopäivillä. Mutta tämän lain 212 § :n kaikkien ,kaupunki•e.n Suomessa ajurit koet-
7738: kohta jäi silti .ratkaisematta niin edullisesti, taisivaJ: saada yhteisesti omaa a.siaa tun-
7739: että se olisi voinTht tyydyttää niitä ammat- tevaa ehdokasta va.ltiopäiville työläisryh-
7740: ti-kuntia, joita täJmä pykrulä koskee. Se män yhteyteen, joka sitten koetta,isi huoleh-
7741: koshe suurimmalta osalt.aan näitä n. s. tia .tämän pykälän oi.ka:isemisesta ajoissa.
7742: pika- ja kuorma-a.jureita ja koska tämä am- Siis näi:n huo.maamme, tJttä tämä huoouat-
7743: ma.ttiryhmä on maassamme srksikin suuri, tava ammattiryhmä on j·outunut tosiaankin
7744: niin voi toiv·oa, eHä tämän ammattiryhmäm kovin kiusalliseen ja ikävään asemaan. että
7745: edut tuli·sivat tällä lainpaikalla korjatuiksi, he eivät l)ääse edustajansa kautta määrää-
7746: sillä .sen alaisina työskentelee noin useam- mään ollenkaan juuri heille elinetuja ky-
7747: pia tuha!nsia ·henkilöi•tä ja niinkuin >tiedäm- syvässä toiminnassa. Ja senvuoksi minä
7748: me, niin tähän lainpykälään kunluu sellai- saan ehdolttaa, ·että eduskun1ta hyvä:ksyisi
7749: sia orjuuttavia määräyksiä, että siihen täUa isen perusteen.
7750: voipi kaupungin poliisilaitos sekaantua (Puhuja lukee eduskuntaesityksen).
7751: aivan mielivaltaisestri määrätessään näiden Siie kannatan puih·emie1hen ehdotusta,
7752: kuorma- ja pika-ajurien taksoista, puvuista, että aJSia läh.etettäisiin ta1ou.svaliokurutaa.n.
7753: valjaista ja kärryistä j. n. e·. Tämä o'llkin
7754: herättänyt näissä kysymY'k>s·essä•Qilevissa Ed. 1S c h a u m a n: Det täta uppträdan-
7755: pika- ja .kuonma-ajureiss-a oikeutettua tyy- det av kommunisti,ska ~ala:re vid da.gen:s
7756: tymättömyyttä tai paihekswmis•ta,. Siitä ovat p~•en.um vittn.ar om att. detta part.i i själva
7757: todistuksena ne useat edustajakokoukset, vel'ket, tl'ots ett visst an.tiparlamentariskt
7758: mi.ssä tämä a.sia on ·ollut julki'S•esti kä,sitel- koketteri, är vårt mest intresserade och liv-
7759: tävänä. Tä,ssä on muutamia otteita niistä ak.tiga parlamentariska parti. Därom är
7760: p5ytäkirjanpykäEstä, mitkä ovat edustaja.- ju icke annat än gott a:tt säga. Men sa..m-
7761: kokouksissa julkituodnt. Suo.men aduriyh- tidigt måste man beiklaga, RJtt partiet be-
7762: distyk.sen to.isessa yl.eisessä kokouksessa, finner sig på ett visst elementärt stadium
7763: joka pidettiin Viipurissa heinäkuun 12 päi- av par.lamentari.sm. Vad skulle herrar
7764: vänä 19:012, pi.dety;n pöytäkirjan sivulla 21 kornmunister säga, om vi alla skulle börja
7765: sanotaan: ,Yksityisten henkilöiden mieli- läsa upp våra moti.ons- ooh petitiollJSiför-
7766: valtaa ajurien yli ei tunnusteta oikeaksi slag? Det. vore ju detsamma: .som att vi
7767: ja on a.jul'l:•en .koe1tettava sellai•ll!en 'kaikilla aldrig ,skulle lromma ifrån denna remiss-
7768: mahdollisilla keino·illa ehkäistä lailliiSta deba tt. Det är möjligt att herrarna där-
7769: tietä." Sitten .sama Suomen ajuriyhdistys
7770: 1
7771: borta på yttersta vänstern icke ännu ha sig
7772: edusta.iak·okouk.sessa Turussa. 7 ja 8 päi- bekant, att samtliga motions- och peti-
7773: vänä heinäkuuta 190•6 pidetyn kolmannen tionsförslag ·bliva tryckta, utan a.tlt de be-
7774: yleisen edustajakokouksen pöytäkirjassa si- höva här uppläsas, och sålu'llda komma a.tt
7775: vulla 13 •sanotaan näin: ,Ainoastaa•n kau- intagas :i riksdagshandli·n,garna. Då par;-
7776: punki·en maistra3Jtit. vaJtuustot ja ajuri- tiet i fråga .för övrigt icke .saknar tid-
7777: yhdi:stykset .määrM:kööt ajurien puvun ja ningsorgan, .så kan jag verkligen i0ke ·för-
7778: valjaat ynnä muut eekä taTkastakoot ilman stå meningen med deSISa. andraganden här.
7779: poliisia, .siihen valitut henkilöt" . .Sitten sa- Vore de helst ,temrpe.ra.men·tfulla ooh trev-
7780: Ano.muselhdio·tukset. 141
7781:
7782: liga a'tt höra på, så kund-e jag ännu för- 24) Ehdotuksen laiksi 27 p:nä marras.kuuta
7783: låta dem., men jag ·har icke funnit ett spår 1017 annetun kunuaUisen va:alilain muutta-
7784: av ilykt över dem. Tråkiga äro de alle- misesta
7785: samman. (Eduskunnasta: Hyvä!)
7786: sisältfuvä ed. von Bo.rnin y. m. edusk. esit.
7787: Keskustelu juli:st.etaan päättyMeksi. n:o 24 esitellää:n ja läJhetetään puhemiesneu·
7788: voston ehdotuksen mukaan l a k i- j a ta-
7789: Ensimäinen varapuhemies: lousva.liolkunta.an.
7790: Asia lähe1 etään t. a l o usva l i o ik u n-
7791: ta an.
7792: 25) Ehdotuks.et laeiksi kunnallislakien 'ja
7793: kunn<~~Jllisen
7794: vaalilain eräiden pykälien muut-
7795: 20) Ehdotuksen laiksi varukien kuletuksesta tamisesta
7796: sisältävä ed. Pullisen y. m. edus.k. esit. N :o sisältävä ed. Itkosen y. m. edus.k. esit. n:o
7797: 20 esi tellääJn. 25 esitellään ja lähebetään puhemiesneuvos-
7798: bon ehdotuksen mukaan l a k i- j a ta -
7799: E n s i m ä i· ne n v a r a p u h e m i es: l .o u s v a. l i o k u n t a a. n.
7800: Puhemiesneuvosto ehdottaa a.s:an lähettä-
7801: mistä laki- ja .talous v alikun-
7802: ta a' n, jonka. tulee pyyitää v a l t i o v a - 26) Ehdotuksen laiksi oppivelvollisuudesta
7803: r a i n v a 1 i ·o k u n n a n la usnn·toa. 15 p :nä huhtikuuta 1921 annetun lain 7 § :n
7804: muuttamises•ta toisin kuuluvaksi
7805: Hyväksytään.
7806: sisältävä •oo. Lahdensuon y. m. ·edusk. esi't.
7807: Puihem~es Kallio astuu johtamaan pu- n :o 26 e.sitel•lään ja lähetetään puhemies-
7808: hetta. neuvoston ehdotuksen mukaan sivistys-
7809: v a l i ao k u n t a a. n.
7810: 21) Ehdotuks.et laiksi kunnalliv·erotusta kos-
7811: kevien lakien muuttamisesta 27) Ehdotuksen laiksi huhtikuun 15 p:nä
7812: 1!)21 annetun oppivelvollisuuslain 7 § :n 3
7813: sisältävä ed. Itkosen edusk. esi·t, n :o 21 esi- momentin, 19 § :n 1 momentin ja 20 § :n
7814: tellään ja lähetetään puhemi.esneuvoston 3 momentin muuttamisesta tois·in kuuluviksi
7815: ehdotukcSen mukaan l a ·k i- j a t a l o u s-
7816: valiokuntaan. sisältävä ·e·d. Virkkusen y . .m. edus.k. esit.
7817: n :o 27 esitellään ja lähet.etään pwh.em:·es-
7818: neuvosJ:.on ehdotuksen mu:kaa·n s i v i s t y s-
7819: 22) Ehdotukset laiksi 27 p:nä marraskuuta
7820: v a. l i ·O k u n t a a n.
7821: 1917 annetun maalaiskuntain lmnnallislain 8
7822: ja 89 § :n muuttamisesta. laiksi 27 p :nä mar-
7823: raskuuta 1917 annetun kaupunkien kunnal- 28) Ehdotuksen laiksi eräiden lunastustoi-
7824: lislain 9 ja 55 § :n muutta.mises·ta ja laiksi minuan alai.sina olevien vuokra-alueiden
7825: 27 p :nä marraskuuta 1917 annetun kunnalli- vuo-kran suorituksesta
7826: sen vaaliLain 4 § :n muuUamisesta
7827: sisältävä ed. Harvalan y. m. edusk. esit.
7828: sisältävä ed. Särkä·n y. m. edusk. n :o 2·2 n :o 2•8 esitellään ja lähetetään puhemies-
7829: esitellään ja lä,hetet.ä.än puhemiesneuv·oston llieuvoston e::1d.otuksen mukaan m a. a ta-
7830: ehdotuksen mukaan l a ·k i- j a ta 1 o u s- l o u s v a l i o k u n t a a n.
7831: v a l i o k u 1n t a a n.
7832: 2!l) Ehdotuksen laiksi lokakuun 15 p :n ä 1918
7833: 23) Ehdotuksen laiksi Rakennuskaaren 18 lu- vuokra-alueiden lunastamisesta annetun lain
7834: vun muuttamisesta toisin kuuluvaksi 1 § :n muuttamisesta toisin kuuluvaksi
7835:
7836: sisältävä ed. Österholmin edusk. ·esit. n :·o sisäHävä ed. Myllymäen y. m. edusk. esit.
7837: 23 es1tellään ja lähetetään pu•hemiesneuvos- ·n :o 29 esitellään ja läJheitetään puhemies-
7838: ton ehdotuksen mukaan l a. k i- j a ta l o u s- neuvoston ehdotuksen mukaan ,m a a ta-
7839: v a l i o lk u n t a a. n. l o u s v a l i o k u n .t aan.
7840: 142 Tiistaina 26 p. syyslkuuta.
7841:
7842: 30) Ehdotuksen lai-ksi lisäyksistä ja muutok- · 136) Valtion ja .kirkon eroa
7843: sista vuokra-a.rlueiden lunastamisesta annet-
7844: tuun lakiin koskeva ·ed. Ryömäm anom. ehd. n :o 1 esii-
7845: te'lään ja lähetetään puhemiesneuvoston
7846: .siiSält:äVJä ed. Ake~b1omim edusk. resrit. n :o ehdotu.ks·en muka,isesti v e r u ·s t u s l a. k i-
7847: 30 esitellään ja lähetetään puhemieS'lleuvos- v .a l i o k u n t a a n.
7848: ton ehdotuksen mukaan m a.a ta. l o u s-
7849: valiokuntaa,n.
7850: :37) Laintarkastuskunnan perustamista
7851:
7852: 81) Ehdotuksen laiksi erinäisistä muutok- kostkeva ed. Schaumanin anom. eh'd. n :o 2
7853: sista maaliskuun 12 p :nä 1909 torpan, lam- esitellään· ja lähetetään puhemiesneuvoston
7854: puotitilan ja mäkitupa-alueen vuo.krauksesta ehdotuksen mukaises.ti perustus l a. k i-
7855: annettuun lakiin v a l i o k u n t a a. n.
7856: sisäl·tävä etd. Akerblomin .edusk. esit. n :o
7857: 31 esitellään ja lähetetään puhemiesneuvos- 38) Venäläisten sotilasviranomaisten metsän-
7858: ton ehdotuksen mukaan m a. a ta. 1 o u s- hakkuiden ja linnoitustöiden sekä laittomien
7859: v a l i o ·k u n t a a n. majoitusten aiheuttamien v.ahinkojea
7860: korvaamista
7861: 32) Ehdotuksen laiksi vangin tapaturma- koskeva ed. Kären y. m. an•om. ehd. n :o 3
7862: ko·rVIauksesta esi tellä.än ja lä;hoelte.tään puhemi·esneuvostnn
7863: ehdotuksen mukai<Sie•sti v a l.t i ·o vara i n -
7864: sisä1tävä .ed. Paa•sivuo•!'le.n y. m. 'IJ<dnsk. esit. valiokuntaan,.
7865: n :o 32 esi t.ellään ja lähet~tään p-uhemies-
7866: n•euvoston ehdotuk·sen mukaan t y ö v ä e n-
7867: a s i a i n v a l i O· k u n t ·a a n. 39) Määrärahan myöntämistä venäläisten va-
7868: rustustöiden aiheuttamien vahinkojen kor-
7869: vaamise-ksi
7870: •SS) Ehdotuksen laiksi työajasta maa- ja
7871: kotitaloudessa ko•skeva ed. J. Vainion anQim. e.h.d. n :o 4
7872: esitellään ja. lä.hetetään puhemiesneuvo.ston
7873: sisältävä ed. Paasivuoren y. m. edus.k. n:o ehdotuksen mukaisesti v a. l t i o vara i n-
7874: 33 esi•t·ellään ja lähetetään pubemie.sneu- v a l i o k u n •t a a n.
7875: vo.st.on ehdotuksen mukaan t y ö v ä e n ·
7876: a.<siainva.lio·kunitaan..
7877: 4D) Venäläisten sotilasviranomaisten metslin-
7878: ha.kkuiden ja linnoi•tustö·iden sekä laittomien
7879: 34) Ehdotuks·en laiksi työväen tapaturma- maj.oitusten aiheuttamain vahirukojen
7880: vakuutuksesta 18 päivänä elokuuta 1917 an- !korvaamista
7881: netun asetuksen 1 § :n muuttamisesta
7882: ta.nkO<itt.ava ed. Ikosen y. m. anom. ehd. n :o
7883: sisältävä ed. Paasivuoren y. m. edusk. esit. 5 esitellään ja läh-etetään puhemiesn·euvos-
7884: n :o 34 ·esitellään ja lähetetään puhelffiies- t:o.n ehdotuksen muka.is·esti valtio v a.
7885: neuvo•st.on ehdotuksen mukaan t y ö väen- r a i •n v a l i o tk u n t a a n.
7886: a s .i a i n v a 1l i o :k u n t a a n.
7887: 41) Venäläisten sotilasviranomaisten metsän-
7888: 85) Ehdotuksen laiksi kahdeksan tunnin työ- hakkuiden j.a linnoitustöiden sekä laittomien
7889: ajasta 14 päivänä elokuuta UJ18 annetun lain majoitusten aiheuttamien v.athinkojen
7890: muuttamisesta toisin kuuluvaksi korv·aamista
7891:
7892: sisä.J..tävä ed. Paasivuoren y. m. edusk. esit. koskeva ed. von Bo•rnin y. m. anom. ehd.
7893: n :o 35 esi t.eJ.lää.n ja lähetetään puhemie·s- n :o 6 esi bellään ja lähetetään puhemi.esneu~
7894: neuvl{}sto·n ehdotuksen mukaan t y ö v ä e n- voston •ehdotuksen m ukai•ses.ti v a, 1 t i g. v a-
7895: a. s i a i •n v a 1 i o k u n t a .a n. r a i n. v a l.i Q k u n t a a n.
7896: 143
7897:
7898:
7899: 42) Korvauksen myöntämistä Suomen kansa- 49) Määrärahan myöntämistä tuberkulosin:
7900: laisille heidän sa.atavistaan Venäjän valtiolta vastustamiseksi
7901:
7902: koskeva ed. EsHanderin y. m. anom. ehd. ko·ske!Va ·e.d. Ryö<män anom. ehd. n:o 14 esi- ·
7903: n ~o 7 esitellään ja lähetetään pulhemiesneu- tellään ja. lälhetetään puhemi•esn~EJuvo.ston
7904: nemvosto·n eh.dotukS~en muka.:.s·esti v a l t i o- ehldQituksen mukaisesti v a l t i o v a r a i n -
7905: v a r a. i n v a l i on k u n t a a n. v a l i ·o k u n t. a a n, jonka tulee pyytää
7906: a1siasta ta 1 o u ·s v a l j, o k u n n a n lau-
7907: 43) Määrärahan myöntämistä Hangon va- sunto.
7908: paasataman va.lmiiksisaattamista varten
7909:
7910: tar.koi,ttava ed. V.ennol•an v. m. a.nom. ehd. 50) Määrbahan myöntämistä sairastupien
7911: n :o 8 -esitellää·n ja läJbetetään puhemiesne.u- ja lääkärien asuntojen rakentamista varten
7912: voS~bon ·ehdotuksen mukaisest.i v a l t] o v a- Turtolan ja Kuolajärven kuntiin'
7913: r a i n v a l i o 1k u n t a a n.
7914: k•01ske1Va ed. Juneks•en y. m. :anom. ehd.
7915: 44) Rauf,a,teillä vakituis·esti työskentelevien n :o 15 e.si.rt.ellään ja lähetetään puhemi.es-
7916: työläisnaisten lukemista rautateitten vaki- n.euvo·st·on ehdotuksen mukaisest.i v a 1 t i o-
7917: v a r a. i n v a l i o k u n t a a n, j·O'n.ka 1ulee
7918: naiseen henkilökuntaan
7919: ovvtää asiasta ta l o 11 s v a l i o k u n. n a n
7920: koSikeva ed. M. Silla:np.ään an•om. ehd. n :o lausunto.
7921: 9 esi•t·ellää.n ja lähetetään pU'hemi.esneuvos-
7922: ton ehdotuksen .muka.iseSiti v a l t i o v a -
7923: rain v,a,l i olk unta a n. 51) Määrärahan myöntämistä sairas tuvan
7924: perustamista varten Hyrynsalmen pitäjään
7925: 45) Määrärahan myö·ntämistä valtion asunto- tarkoittava. e.d. Salon y. m . .a.nom. ehd. n:o
7926: poliittista toimintaa varten 16 esit.ellään ja lä:he:tetäiin puhemiesneuvos-
7927: koskeva ed; Huttusen y. m. anom. •ehd. n :o ton ehdotuksen mukaisesti v a l t i o v a-
7928: r a i n valio k 11 n ta a n, jonka tulee PYY·
7929: 10 esitellään ja lähetetään puhemiesneuvos-
7930: tää asiasta t a l o u :s v a l i o k u n n a n
7931: ton ehdotuks·en mukaiiSesti v a l t i o· v a -
7932: lausuruto.
7933: r a i n v a l i o k u n .t a a n.
7934:
7935: 46) Kunna:llista asuntoylellisyysveroa 52) Määrärahan myö·ntämistä keuh·kotauti-
7936: parantolan perustamiseksi Perä-Pohjolaan
7937: koskeva ·ed. Hut!tusen y. m. an.om. ·ehd. n :o
7938: 11 esitellään ja läh·e•t.etään puhemiesneuvo;s-
7939: ton ehdotuksen mukai.se.sti valtio v a- koskeva ed. June'k·s·en y. m. anom. ehd. n:o
7940: r a i n v a ,l,j o k u n t a. a. IJ::tl. 17 esibellään ja lähetetään puhemiesn-euv·os-
7941: tun ehdotuksen mwkaises•ti v a 1 t i o v a-
7942: r a i n v a l i o- .k u n t a a n, jon:ka tulee pvy-
7943: 47) Pienasuntoyrityksiin sijoitetun pääoman tää asiasta t .a. l o u s v a l i o kun n a n lau-
7944: toistaiseksi verotuksesta vapauttamista Siunlbo.
7945: koskeva ed. Huttusen y. m. anom. ehd. n :o
7946: 12 esit.ellää.n ja läh.et.etään puhemies•neuvos-
7947: ton ehdotukoon muka:,se.s.t.i v a 1 t i o v a.- 53) Määrärahan myöntämistä Suomen kan-
7948: r a i n. v a ·l i o kuntaan. sanrunouden julkaisemista varten
7949:
7950: 48) V erotusuudistusta koskeva ed. S.etälän anom. ehd. n :o 18 esi-
7951: tellääm ja lähetetään puhemiesn·euvoston
7952: koskeva e.d. V. Vaini·on y. m. anom. ehd. ehdotuksen mukaise·st.i v a.l t i o v a r a i n-
7953: n :-o 13 esit.ellää•n ja lähetetään puhemie.s- v a 1 i o kuntaa. n, jonka tulee pyytää
7954: rueuvo:ston ehdotukoon mukaisesti v a l,t i o- asiasta s i v i s·t y s valiokun n. a l1J lau-
7955: v a r:a. i n valio k u on •t a. a n. sunto.
7956: 144 Tiistaina 26 p. syyslkuuta.
7957:
7958: 54) Määrärahan myöntämistä kansalaissodan den en .sa.klig granåning. PetitiO'Ilärema
7959: johdosta turvattomiksi joutuneiden hade mera främjat sin ·saik, om de vänt sig
7960: avustamiseksi till regeringen och fö,rmått denn.a .ar.t i sitt
7961: budg.etfö11slag in'föra anslag- för ifrågav·a-
7962: kos1reva ed. Lehlto,kosken y. m. ano.m. ehd. rande ändamål. Då hade riksdagen haft en
7963: n:·o 19 esitellään ja lähetetään puhemies- mycket hållba.rar·e grund för det beslut den
7964: neuvoston ·ehdotuksen muka.i-sesti valtio- komme att fattn.
7965: v a r a i •n. v a l i o k u n t a a n.
7966: Keskustelu julisteba.a.n iPäättyneek.si.
7967: 55) Määrärahan myöntämistä opintopiiritoi- As:a läJhetetää:n ,pu'hemiesneuvoston eh-
7968: min'lllan tukemiseks-i dotmksen .mukai.sesti v a 1 t i o v a ·r a i n-
7969: koStkeva ed. Latva:l<an y. m. anom. ·ehd. n :o v a 1 i o k u n ta a n, jomka tulee pyytää lau-
7970: 2'0 esitellään ja läill.ete.tään pu.hemiesneuvo·s- sunto s i v i s t y .s v a 1 i o kun n a 1 t. a.
7971: ton ehdotuksen mukaisesti v a 1 t i ·o v a-
7972: r a i n v a 1 i o k u n ta a n, jonka tulee pyy- 58) Määrärahan myöntämistä huoneiston
7973: tää a.sia.s·ta :s i v i s .t y .s v a 1.i o k u n n a n ostamista v·arten Kok•kolan keskikoululle
7974: lausunto.
7975: l:a.rkoilt.a.va e.d. Ku1eniu,ksen y. m. a:no.m.
7976: 56) Määrära.han myöntämis•tä nuorisotutki- ehd. n :o 2·3 e.sitelJ<ä:ä.n ja lä:hetetää.n pube-
7977: muksen toimeenpanemista varten miesneuv.Qiston ehdobuksen mukaisesti v a 1-
7978: t i o v a r a i n v a. l i o ·k u n .t .a a m, jonka
7979: koSikeva ed. Leht.oko,sken y. m. a•nom. ehd. tule.e hankkia s i v i s t y s v a 1 i o k u .n-
7980: n:oo 211 esitellään j:a lähetetään puhemiesneu· n a n lausunto.
7981: voston ehdotuksen mu:ka.iseSiti v a 1 .t i o v a-
7982: r a i n v a l i o k unta a n, jontka tulee pyy-
7983: tää a.s:as.ta s i v i .s t y s v a l i o k u n n a n 59) Käkis.aJmen yhteiskoulun Qttamista
7984: lausunto. valtion huostaan
7985:
7986: koskeva ed. Kuisman y. m. a.nom. ehd. n :o
7987: 57) Määrärahan myöntämistä tyttökoulu- 24 esi:.el"ään ja lä,b.e:etään puh·emiesn.euvos-
7988: talon ra·kentamiseksi Kuopion kaupunkiin lon ehdolu.ksen mukaisesti v a. 1 t i o v a-
7989: r a i .n v a 1 i o k u n ta a n, jcm·ka tu~ee :pyy-
7990: koskeva ed. M. Pesosen anom. ·ehd. •n :o 22 tää a·siasta s i v i s t y s v a 1 i o kun n a n
7991: esitellään. lausunto.
7992:
7993: Puh e m i e s: Puhemiesneuvosto ehdot- GO) Määrärahan myöntämistä Vilkkeen kan-
7994: taa. että as:a lähe1:etään vaitiovara.inva.'io- sanopiston kannatusyhdistykselle
7995: kun taan, jonka tulee pyytää asiassa .SlVlS-
7996: .ty.svahokunnan lausunto. ·kosk·eva. e·d. Honkavaa.ran y . .m. am.om. ehd.
7997: 11 :o 25 esitellään ja loäihe:e:ääm pub.emi~s
7998:
7999: Keskustelu:
8000: neuvos.t.on ehdotuksen muka.isesli valtio-
8001: ·,•·a. r a i.n v a 1 i o.k u n t aan., jonka tulee
8002: pyytää asiasta s i v i s t y s v a 1 i o k u n-
8003: Ed. Wiik. Det rför·e~iggan.de petitions- n a. n lausunto.
8004: förslaget inled.er en lå~:·g räcka sådama, som
8005: icke a vse någnt a:lmänt int.res1se för landet
8006: i dess helhet eller n·ågon avsevärd del där- 61) Määrärahan myöntämistä Kaja.anin kih-
8007: av, utan · ortsin•tressen, varom de aUra lakunuassa tehtävää kauS<anvalistus-
8008: flesta av rik.sdagen.s medlemmar icke kunna toimintaa varten
8009: bilda sig en klar föreställning. .Jag vill
8010: ioke motsätta m;g 11ern~ss, men anser det •koskeva ed.. A. PesQisen y. m. anom. ehd·.
8011: vara oskäligt aiit begära. att ritkgdag-en el'er n:o 26 esi:elläiä.n. ja lä•helelään puhemies-
8012: dess uts~ott skall, undoerkasta dylika ären- neuvoston ehdotuksen mukaisesti v a 1 t i o-
8013: AnomuselhdJo.tukset. 145:
8014:
8015:
8016: vatai.nv~.liok~n~aa.n, jon~a tulee 1 neuvoston eJ:idobukse.n mon.kai>SeSti v a l ·t i: o-
8017: pyytää asiasta s 1 v 1st y s v a 11 o k u n- v a r a i n v a l i o k u n t a. a n, jonka tulee
8018: n a Ii lausunto. pyytää asiasta s i v i s t y s v a l i o k u n-
8019: n a n lausunto.
8020: 62) Määrämhan myöntämistä Suomen
8021: työväennäyttämöid·en Uitolle 67) Määräralhan myöntämi9tä Föreningen
8022: .för Österbottens historiska museum-
8023: koskeva ed. Esko.lan y. m. a.no.m. n:o 27 nimiselle yhdistykselle
8024: esitellään ja llimete!ään :puhemies.neuvoston
8025: eihdotuk.sen .muk•a.isesti rv• a l t i o v a r a i .n- koskev-a ed. Est.lauderi.n y . .m. anom. e:hd.
8026: v a 1 i o •k u •n. ta. a n, jonka. tu~ee pyytää n :o 32 esite~1ään ja lähete-tään .pufuemies-
8027: asiasta ..s i v i s t y s v a 1 i o k u n n a n · 1au · .neu·\'OSton eh.dotu.ben mu.kaise&ti v a 1 t i o-
8028: ,c;;unto. v a r a. i n v a .l i o kun t a a n, jo.nka tulee
8029: 'PYYtää asiasta s i v i s t y s v a 1 i o lk u n-
8030: 11 a n lausunto.
8031: 63) Määrärahoan myöntämistä Suomen
8032: työväen musiikkiliitolle
8033:
8034: .koske-va ed. Eskola.n y. m. anom. ehd. n :o 68) Määrärahan myön.tämistä Turun tuomio-
8035: 28 esite-llään ja lähe!e~ään purhemiesneurvos- ·kirkon .kuntoonsaoa.ttllimiseksi
8036: ton ehdot.uksen .mukaisesti v a l t i o v a-
8037: koskeva ed. Andersonin y. m. anom. ehd.
8038: r a i n v ,a 1 i o ·k u n t a a. n, jonka tu:ee
8039: hankkia asiasta s i v i s t y s v a 1 i o .k u n- n :o 3•3 esitellään ja lähetetään puhemies-
8040: n a n lausunto. neuvoston ehdotuksen mukaisesti v a l t i o·
8041: vara i n v a 1 i o kun t a a n, jon•koa• tulee
8042: pyytää asiasta s i v i s t y s v a 1 i o k u n-
8043: 64) Määrärwhan myöntämistä sosiaoa:lidemo- n a. n lausunto.
8044: ·km.attiselle TyöläisnuorisolHtolle kunnal-
8045: .lisen valistustyön harjoittamiseen
8046: 69) Määrärahan myöntämistä .Suomen ruot-
8047: tar.koittava e.d. To:•\•osen y. m. anom. eJ:id. salaisen kirjallisuuden tukemiseksi
8048: n:o 29 esiteHä.ä.n ja :ärhetelään •puhemies-
8049: .ueuvos!on ehdotuksen mukaise.sti valtio- k.oErkeva ed. Österholmin y. m. anom. ethd .
8050: v a tr •a. i n v a 1 i o .k u n t a a rn., jonka tru!ee n :o 34 esitel'•ä,än ja .lä•hetetään pu·he-mies-
8051: 'PYYtää a.siasta s i v i s t y s v a 1 i o k u n- neuvosto,n e:hdotuksen .mukaisesti v a l t i o-
8052: n a. n lausunto. v a r a i n v a 1 i o k u n t aan, .ion·ka t.u'ee
8053: pyytää asiasta s i v i s t y s v a 1 i o k u n-
8054: n a n lausunto.
8055: 65) Määrär111han myönrtämistä Suomen ruot-
8056: salaisen työväenliiton sivistysvalio-
8057: kunnan •käytettäväksi 70) Lain.an antamista Högv.alla 0. Y :lle
8058: maanviljelystilan ostoa varten
8059: koo·keva ed. Wiikin anom. ehd. n :o 30 esi-
8060: tellää:n Ja li!Jheietään puhemiesneuvoston tarkoittava ed. A. Furuhjelmin anOim. ehd.
8061: ehdotuks.e.n. mukaise.sti v •a.l t i o v a r a i n- n :o 35 esi iellään ja iäJhetetää.n puhemies-
8062: •v•a 1 i o kuntaan, jonka tu'ee pyytää neuvoston eh.do~ukse.n muka.ise3ti '\' a.l t i o-
8063: asiasta s i v i s t y s v a 1 i o k u n n a n lau- v a r a i n v a 1 i o k u n t a a n, jon•ka tu:ee
8064: sunto. pyytää asiasta s i v i .s t y s v a 1 i o kun-
8065: n a. n lausunt.o.
8066: 66) Määrärahan myöntämistä Työväen Sivis-
8067: tysliitolle työväenopetuslaitoksen 71) Määrärahan myöntämistä Kontiomäen-
8068: perustamista v·arten Kiehimän rataosan rakentamista varten
8069: t•arko!ttava. ed. Ampruja.n. y. m. ano.m. ehd. koskeva. ed. A. Pesosen y. m. anom. e1hq.
8070: n.:o 31 esiteLlään ja läihe.tetään ,puhemies- n :o 36 esiteEään j.a l·äJ:i~te-t.ään ·puhemies-
8071: • 19
8072: 146 Tiistaina 26 ·P· syysikuuta.
8073: ----------------------------------
8074: n~uvost.on ehdotuksen mu'kaisesti v a l t i o- n•euvoston ehdotuksen mu!k.aisesti v a 1 t i o-
8075: v a r a i n v a l i o k u ·n t a .a n, jonka tulee v a .r a i n v a 1 i o k 111 ·n t a a .n, jon·ka tulee
8076: pyy·tää asiasta k u •l k u l a i t o tS v a l i o- pyytää asia.st.a k u l k u l a i t o s v a 1l i o-
8077: k u n n a n lausunto. k u n n a n 1a.uSJUn t.o.
8078:
8079: 72) Määräraha-n myöntämistä Turun-Uuden- 77) Määrärahan myöntämistä Vuoksen
8080: 'kaupungin radan l'akennustöiden laskemis.ta v·arten
8081: :loppuunsaattamiseksi
8082: tarkoitta'Va .ed. Pullisen y. m. anom. ehd.
8083: koskeva ed. La.t.vala·n y. m. ano.m. ethd. n:o n :o 42 esite:lää.n ja lä!he~e;<ää:n -plui~-e.mies
8084: 37 e.sitellälä.n j.a. lähete:•l'lihl puhe.m:e.sneu- neuvost.on ehdotuksen ,mulkaisesti v a 1 t i o-
8085: voston e•h.dotuhen mukaisesti v a l t i o- v a. r a i n v a l i o ·k u n t a a. n, jo·nka t.ul-ee
8086: v a r a i n v a l i o k u ·n t a a n, jonka tulee pyyt.ä:ä asiasta maa ta 1 o u s v a .1 i o-
8087: pyytää asia·st.a k u l k u l a i t o s v a 11 i o- k u n n a n la;uSJUnt.o.
8088: k u n n·a n lausunto.
8089: 78) Määrärahan myöntämistä raj·aseutujen
8090: 73) Koiviston s·a.taman l'a~enta.mista maataloudellista neuvontatyötä varten
8091: kosketv•a ed. Puillise.n y. m. anom. eihd. n :o tarko·i<ttava .e.d. Ma.nnerin y. m. anom. ehd.
8092: 38 esite:lään ja •läJhebetä:än ·puhemiesneu- n :o 43 €·site:lää.n ja. läihetet·ä:än vuhemie.s-
8093: vos~on ehdoluks.en mukaisesti v a 1 t i o- TI€UV·ost.on ehdotuks-en .mulkaise·sti valtio-
8094: v a .r a i n valio k u ·n ta a n, io.nka. tulee v a. r a i n v a. 1 i o k u n t a a n, jonka tu'ee
8095: pyytää asia·st.a. kulkulait o s v a 11 i o- pyytää asiasta m a ·a t a l o. u s v a 1 i o-
8096: k u n ru a n lausunto. k u n n a n l.auSJun to.
8097:
8098: 74) Määrärahan myöntämistä Jyväs·kylän- 79) }läärärahan myöntämistä rajaseudulla
8099: Haapamäen !'adan muutostöiden 1923-1924 suoritetta.vien uutisviljelys-
8100: j.atkamista vwrten ra.ivausten ·kustannuksiin
8101:
8102: koskeva oed. KoivulaMi-Leh.don y . .m. :a.no.m. tar.koitiatm ed. Pilkan y. m. ano.m. e.h:d.
8103: ehd. ·n :o 39 esitellään ja l]äihetetään .puhe- n :o 44 esitel:ään ja. läih€·tebää.n puhe.mies-
8104: miesneuvoston ehdotuksen mukaisesti v a 1- neuvosto·n ·ehdotuksen m.ulka1resti 'V a;l t io-
8105: t i o v a r a i .n v a l i o k u ·n t a a n, jo.mka v a r a i •n v a 1 i o kun t a a n, .ionka tu'ee
8106: ttulee nyytää asiasta ik u .1 k u .l a i t o .s v a- pyyU:,ä. as,iasta maata l 0> usva l i o-
8107: 1 i o 1k u n n a n la:usunt,o. k u n n a n lausunto.
8108:
8109: 75) Työmäärärahan myöntämistä maanteit- 80) Sähköinsinöörinviran perustamista
8110: . ten rakentamis·ta varten Lapin maatalousha:llitu.kseen
8111: kihlwkuntaan
8112: 11mskev•a. ed. Ikos€n y . .m. a.nom. eihd. n:o
8113: koskeva ed. A~IP·e1i·nin anom. eb.d. •n :o 40 45 ·e.site;lJää.n ja loähet€lään puhemies.n-e-u-
8114: esitellään ja lähetetää·n puhemiesneu- vo-s:on ehdofuks.en mukaisesti v a1 f i o-
8115: voston ehdotuksen mukaisesti v a l t i o- v a. r a i n valiokuntaan, jonka tu'ee
8116: v a r a i n v a l i o k u '11 t a a .n, jon.ka tulee pyyti:',äJ asiasta ma.atalousvalio-
8117: pyytää asiasta k u l k u l a i t o s v a 11i o- k u n n a n lausunto.
8118: k u n n a .n lausunt.o.
8119: 81) Määrärahan ·myöntämistä :Suomen Suo-
8120: 76) Määrärahan myö-ntämistä Oulun-Kuu- viljelysyhdii!tykselle suoviljelyskoeaseman
8121: samon mwantien lkorjauskustannuksiin peruSitamiseoksi Sisä-Suomeen
8122:
8123: koske.'Va ed. A. Pesone.n y. m. ano.m. ehd. ta.r:koittava oed. A. J askarin y. m. anom.
8124: n :o 41 esiteOää:n j.a lähetetään 'IJiU·hoemie·s- ehd. ,n :o 46 e·site1lää·n ja lfuh-etetää.n .puhe-
8125: •
8126: Anomusehdloiuk&et. 147
8127:
8128:
8129: miesneuvoston ehdotuksen mukaisesti v a 1- noovosto,n ehdotuksen mukaan valtio-
8130: t i o v a r a. i n v a l i o .k u n t a a..n,
8131: domka v a r a i n v a 1 i o k u n t a a n, jonka. t.ulee
8132: tu1oo pyytää asiasta m a. a ta l o u s v a - PYIY·tä.ä, asiasta m a a. t a .I o u s v a l i o-
8133: l i o ,kun .n a ·n lau&ulllto. ok 111 n n a 1n lausunto-
8134:
8135: 82) Määrärahan myöntämistä suoviljeJys- 87) Lisämäärärahan myöntämistä maa..
8136: koeaseman perustamista varten talouden edistämisr:ahastolle
8137: Pohjois-Suomeen
8138: kos.keva ed•. Juutil'aiSte,n y. m. anom. erhd.
8139: ikoskeva ed\. A. Pesosen y. m. a.nom. e'hd. n :o 52 esite 'lään ja läJhetetään puhemies-
8140: n :o 4 7 esitellääm ja läill.etetää.n 1lll'hemie.s- neuvoston eh.dotukse.n mukaan v a l t i o-
8141: neu voston eh.dotukse1n mmlkais~sli v a 1 t i o- '\' a r a i n v a l i o k u n t a a. n, jomoka. tulee
8142: v a r a i n v a 1 i o k u n t a a n, jonka tu·'ee pyylää asiasta m a a ta 1 n usva. 1 i o-
8143: pyytää asiasta m a•a. talous v a.l i o- k u .n n a n lausunto.
8144: •kunna.lll.lausunto.
8145:
8146: 88) J\olääräraib.,an myöntämistä Kajaanin kih- •
8147: 83) Määrärahan myöntämistä suoviljelys- ·lakunnan mmtaJouden koh()ttamista
8148: ·koeaseman perustamiseksi Perä-Pohjolaan v.arten
8149: koS1k·ft\•a e,d. J•uneksen y. m. ·anom. eilld. n :o .ko~ikeva ed. A. Pesosen y .•m. amom. €'hd.
8150: 48 esitellään ja .JäJh-e~eiääon l)uhemie·sneu- ,n :o 53 esitellä.än ja lä1h•e!etään puhemies-
8151: vostoiJt el::dotuksen mukaan v a 1 t i o v a- neuvoston ehdotuksen mukaan v a l t i o v a-
8152: r a i n v a l i o k u n t a a n, jonka. tulee r a i n v a l i o kunta. a n, jonka tulee pyy-
8153: pyytää asiasta m a ·a· t a 1 o u s v a 1 i o- tää asiaosta m a ru talo u s v al i o kun-
8154: lk 111 n n a. n la.usunto. n a Ill lausunto.
8155:
8156: 84) Määrärahan myöntämistä uusien kasvi- 89) 1\Iäärärahan varaamista Osuuskassojen
8157: vHjelys·koeasemi.en perustamista varten Keskuslainarahasto Os.a·keyhtiölle lainat-
8158: tavabi itsenäistyneille pienviljelijöille
8159: ta,rkoitta.va -0d1• A. J aS'kari.n y. m. anom.
8160: ehd ..n :o 49 esitellää.n ja läöete: ään ,pl11ihe- tarkoittava oo. Hiidenheimon y. m. anom.
8161: miesneuv·os:on e~h·dotuks-en mukaan v a l- €1hd. n :o 54 esite1lää,n ja läheietään ·puhe-
8162: t i o v a r a i n v a l i o k u n t a a n, jonka miesneuvostOrn ehdotuksen .mu.kaan v a l-
8163: tulee. .pyytää as=asta. m a a t a 'l o u s v a l i o- t i o .,. a r a i n v a i i o k u n t a a n, jo·n•ka
8164: ·k 111 n n a rn lausunto,. tu 1 ee pyytää asiasta m ra. a t al 0 U oS V a 1 i 0-
8165: k u .n .n a n l~ausunto.
8166: 85) Määrära.ban myöntämistä lannanhoito-
8167: kilpali:lujen toimeenpanemiseen !lO) Lainan myöntämistä 0. Y :lie ,Svenska
8168: småbruk och egna hem"
8169: koski:t\•a. ed. Pullisen y. m. anom. ehd. n :o
8170: 50 esit€'l'ään ja Gäbe.te'•2•än :Puhemiesneu- ta,rkoittava ed·. Sandh1omi,n a.nom. -0hd. n:o
8171: vosto·n. e!''dotnkse:n mwkaan v a l t i o v a- 55 e:site:läån ja läilletetään puhemiesneu-
8172: r a i n v a l i o k u n t a a n,. jonk·a tulee voston erdotuksen mukaa,n V a 1 t i 0 V 8-
8173: :poyytää asiasta maata l o u s v a l i o- r a i n v a l i o •k u n ta a n jomka j.u1ee PYY-
8174: lk 111 n n altl lausunto, tää asiasta m a ·a t & l o u .s v a 1 i o k u n-
8175: n a n lausunto.
8176: 86) Määrärah·an myöntämistä maataloustuo-
8177: tannon edistämiseksi annetfoavia 91) Määrba1han myön·tämi.stä uusien maa-
8178: lainoja varten mieskoulujen perustamista varten
8179:
8180: koskeva ed!. Luostarisen y. m. anom. oeh.d. koskeva ed. G. Hirvensalon y. m. anom. •ehd.
8181: n :o 51 esitellään ja läillebetärärn. !PUhemies- n :o 56 esitellään ja. lähetetään !PUhemies-
8182: 148 TiistaiM 26 p. syy&kuuta.
8183:
8184: oouvoston eb.llotiU.k.sen mukaan v a..l t i o- miesneuvoston ehdoturksen mukaan. v a 1-
8185: v a r a i n v a l i o ·k u n t a a n, jonika .tulee t i o ,,, a r a i n v a 1 i o ·k u n t a a n, .lanka.
8186: 1pyvbää asiasta .maa .t a.l o usva l i o- tul100 pyytää asiasta .m a a t a l o u s v a-
8187: k n n n a. ,n. lausunto. 1 i o kun .n a n •lausunto.
8188:
8189: 92) Lisämäärärahan myöntämistä yksityis-
8190: 97) Määrärahan myöntämistä Petäjilrv&ll!
8191: ,Jnontoisten maa•talous~ ja kotitalouskou-
8192: lujen opettajien palkkausten emäntäkoululle
8193: parantamiseksi koskeo•;<a ed. Pullisen y. m. anom. ehd.
8194: ta11koittava ed. :Ma.k•kose•n y. m. anom. ehd. n :o 62 esitellään ja. läthetetä:än puhe-
8195: n:o 57 esitellä.ä,n ja 1äihetetään •p.u1hemi.es- miesneuvoston ehdoiu!ksen mukaan v a 1-
8196: neuvoston ehdo:uksen m111kaam v a 1 t i o~ t i o •v• a r a i n v a .l i o 1k 111 ,n t a a. n, jon1ra.
8197: vara i n v a 1 i o kun ta a n, jonka tulee tuloo tpyytää asiasta .maata .l o usva-
8198: ;pyybää asiasta m a a t a l o u s v a 1l i o k u n- 1 i o ,kun .n a n lausunto.
8199: ill a. n .lausrunto .
8200: •
8201: 98) Määrärahan v•araamista Elisenvaaraan
8202: 93) Määrärahan myöntämistä m!IWltalouskou- sijoitettavan Viipurin läänin tietopuolisen
8203: lujen rakennusavustuksiksi •karjanhoitolkoulun rakennusten
8204: kus tann utksiin
8205: koskeva e.!I. Luostarisen y. m. anom.
8206: eili.d. n:o 58 esitellään ja lähetetään tpuhe- koskeva ed. W. :Mäikisen y. m. a.nom. ehd.
8207: miesneuvoston ehdotuksen mukaa·n v a 1- u :o 63 esitellään ja .l1ähetetään pu:he-
8208: t i o '\' a r a i n v a 1 i o k u n t a a n, .ion1ra mies.neuvoston ehdotruk.s-en mukaan v a 1-
8209: tu~ee pyytää asiasta m a a t a .1 o u s v a- t i o •v• a r a i n v a 1 i o 1k u n ta a. n, . jonka
8210: } i o .k u n .n a n t1ausun to. tu~e.e !PYYtää asiasta .maata l o u s.v a-
8211: .. 1 i o ,kun .n a n lausunto .
8212:
8213: 94) Määrärah·an myöntämistä kiinteän maa-
8214: mieskoulun perustamiseksi maan itäiselle 99) Määrärahan myöntämistä lainausrahas-
8215: ja läntiselle rajaseudulle ton perustamiseksi muukalaisten hallussa
8216: Karjalan kannaksella olevien maan-
8217: 'koskeva ed. J unetksen anom. ehd. n :o 59 omaisuuksien hankkimista varten
8218: esi ellään ia 1ä,hetetää,n puhemiesneuvoston paikka,kunnan väestölle
8219: eh.dotuk8'€n mu1kaan v a l t i o vara i n v a-
8220: 1 i o k u n .t a a n, jonka. tulee ·pyytää asiasta tarikoittava ·ed. Ni.k.kas·en y. m. anom. ehd.
8221: maata .l o u s v a. 1 i o :kunnan laus.unto. .n :o 64 esi tel.lään ja 1ätheie.iään il)uhe-
8222: mies.neuvoston ehdotuksen mukaam v a 1-
8223: t i o •v• a r a i n v a 1 i o ik u n t a a n, jon·ka
8224: 95) Määrärahan myöntämistä rajaseudun tu 1e·e .pyytää asiasta maa t a l o u s v a-
8225: maataloutta edistä·dlle kouluille 1 i o.k u n .n a n 1J.ausunto.
8226: tarkoittava ed. Ryynäsen y. m. anom.
8227: ebd. n:o 60 e·sitellään ja lä!heteiään i{>uhe- 100) Määrärahan myöntämistä Östra Ny-
8228: mj.es.neuvoston ehdoiuksen mukaan v a ]. lands Småbrukareskola nimisen pienvil-
8229: t i o •v• a r a i n v a 1 i o k u n t a a n, .ionka jelijäkoulun .oppU.askodin rakennus-
8230: tu~ee pyytää asiasta .maat a.l o usva- töi•den loppuunSiaat tamiseksi
8231: 1 i o ·kun n a n .lausunto.
8232: ta.rlkoitta.va -ed. :Mickelsin y ..m. anom. ehd.
8233: 96) Määrärahan myöntämistä maamieskou- n:o 65 esiteli:ä.än ja 1äJletelään puhe-
8234: lun perustamiseksi Jääsken ki.hlakuntaan mies.neuvoston ehdolu1ksen mukaa•n v a l-
8235: t i o •v• a r a i n v a .l i o :k u n t a a n, jonka
8236: tarkoitta.va· -ed. Ilw.sen y. m. a,no.m. eh.d. tu 1e.e pyytää asiasta .maata 1 o usva-
8237: n:o 61 esitellä!än ja läihetetään puhe- 1 i o. kun .n a n tlausunto.
8238: 101) Avustuksen myöntämistä pienviljelijäin t i o ·~· a r a i n v a l i o k ru .n t a a n, jonka.
8239: perustamille 'koneosuuskunnille erilaisten tulee !pyytää asiasta m a a t a l o u s v a-
8240: ihmistyötä säästävien koneiden hank- l i o .k u n n a n lausunto.
8241: !kimista varten
8242:
8243: tarkoitta.va ed. Manne1rin y. m. ano.m. ehd. 106) 'Määrärahan myöntämistä kalastuseli~
8244: n :o 66 esitellää.n ja lälhetet'ää.n !PU.he- keinon tukemiseksi
8245: rniesneuvoston ehdotUiksen .mukaan. v a 1-
8246: t i o ·~· a r a i n v a 1 i o k ru .n t a a. n, jonka. tark,oittava ed. Pitkäsen y. m. ano.m. ehd.
8247: tulee 'llYYtää a.siasta m a. a t a. J o u s v a- .n :o 71 esitellään ja. lähetetään pu.he-
8248: 1 i o .kunnan !lausunto. ,mies.neuvoston ehdo!U!ksen mukaan v a 1-
8249: t i o ''' a r a i n v a l i o ik ru n ta a. n, jonka
8250: tulee pyytää a.siasta m a a t a.l o u s v a-
8251: 102) MääräMh.an myöntämistä kananhoidon 1 i o ,k u n n a n .lausunto-.
8252: edistämiseksi
8253:
8254: tarfkoittava ed. Junnilan y. m. anom. ehd. 107} Määrärahan myöntämistä merikalasta-
8255: c:o 67 esitellään ja lähetetään 'Pfllhe- jien lainarahastoa varten
8256: .miesneuvoston ehdotuksen mukaan v a 1-
8257: lkoSik·e~~·a. ed. Österlholmin y. m. a.nom. elh.d.
8258: t i o ·~· a r a i n v a 1 i o ik ru .n t a a. n, jonka.
8259: tulee 1pyytää asiasta m a. a t a. J o u s v a- .n:o 72 esitelläiän ja. lälhebe!ä.än puhe-
8260: 1 i o .kuun a n ilausunto. miesneuvoston ehdo-tuksen mukaa•n v a.l-
8261: t i o ·v• a r a i n v a .l i o 1k u n t a a. n, jonka
8262: tulee ,pyytää ·asiasta m a a ta.•1 o u s v a-
8263: 103) Määrärahan myölllt.ämiSJtä Suomen Sii- 1 i o .kuun a n 1lausunto.
8264: pikarjanhoitajain Liitolle ja Suomen
8265: Mehiläishoitajain Liitolle
8266: 108) Määrbaban myöntämistä 'kotimaisten
8267: e.iitoseJäiuten hankkimiseksi pienviljelijöille
8268: koskeva ed. Honka.vaaran y. m. a.nom.. ehd.
8269: n:o 68 esitellään da. lähetetään ll'uhe- knske,va ·ed. Eskolan anom. ehd. n:o 73
8270: mies.neuvoston ehdotuksen mukaan v a. l- esite~11ään ja lä.hetetään :pu'bemiesneuva.ston
8271: t i o •vo a r a i n v a .l i o k u n t a a. n, jon'ka ehdotuksen mukaisesti v a l t i o. v a r a i n-
8272: tulee 'PYYtää n.siasta m a a t a. J o u s v a- v a l i o k u n t a a n, jonlka tulee pyytää
8273: 1 i o .kunnan !lausunto. asiasta m a a t a; l o u s v a 1 i: o ik u .n n a, n
8274: lausunto.
8275: 164) Määrärwhan myöntämistä aaUonmurta.-
8276: jan sekä kalastus- ja hätäsatam-..n ra- 109) Määrärahan myöntämistä asuntojen ra-
8277: kentamiseksi Pitkäniemen lahteen kentamiseksi Perä-Pohj.olan tukki- ja
8278: Laatokan rannikolla uittotyömaiden työläisille
8279:
8280: rkoskeva. oo. Kuisman y. m. a.nom. ehd. ta.r·koittava ed. Rytkösen ,y. m. a.nom. ehd.
8281: ·U:o 69 esihellään ja e1äJhetetään I>Uhe- n:o 74 esitellä,ä.n.
8282: mie:sneuvostou ehdo!Uiksen mukaan v a l-
8283: t i o •vo a r a i n v a .1 i o ik ru .n t a a n, jonka P u h e m i e s: Puhemiesneuvosto ehdot-
8284: tulee rpyytää asiasta .m a a t a. J o u s v a- ha, eUä asia 'lä:hetettäisiin valtior;•arain-
8285: 1 i: o .k u n n a n 1lausunto. valliokuntaan, .ionka. tulisi .pyytää asiassa
8286: työväenasiainva.lioilmnnan lausunto.
8287: 105) Määrärahan myöntämistä kalastajama-
8288: jallroiden rakentamiseksi Pohjanmaalle Keskustelu:
8289:
8290: tarkoittava ed. Bäoki:n y. m. a,nom. ehd. Ed. R y t k ö ne n: Kysymyksessä<Joleva
8291: n :o 70 esitellään ja. lähetetään .pulhe- anomuS€hdQ tus on 1rniqlestänli siksi tärkeä,
8292: 1
8293:
8294: miesneuvost.ou ehdotUikoon mukaan. v a 1- että täytyy käsitellä yksi1t.yisk.o.htaisemmiln
8295: 150 Tiistaina 26 p. syyskuuta.
8296: ·-----------
8297:
8298: tätä rusiaa ja saan ensilksi esittää täJmän ano- Kun ka.tselemmne yleensä Pohj.olan tukki-
8299: musehdotwksen ik-okonaisuud·essaan. työläisten asunto-oloja, .niin tulemme .huo-
8300: Luettuaan anomusehdotuksen ~ u h u j a maamaan siimä •erittäin suuria puutteelli-
8301: jatkaa: suuksia. Esim. 18 miehelle on as.unto jon-
8302: On otettava huomioon, että Perä-P<ilijo- ka suurmus on 40 .m 2 :n lattiatila•li•uusa.la
8303: la.ssa varsinkin nykyvuosina on puutava- 190 cm kor.kea., ja useimmissa tapawksissa
8304: raJ-iike ollut ehkä huomattav~n ·kuin mis- rvielä alhaisempi, joskin jossakin tapauk-
8305: sään .muua:lla SuomeS<Sa. Metsätö~hin, jotka sessa jota·kin •k-ymmentä tai -ka,htaky.m-
8306: alkllivat tavallis-esti joulukmussa, virtaa vä- mentä senttiä ~~orkeampi. Tä.hän asuntoon
8307: keä ympäri Suomea. Maantieteelliseen ase- juuri malhtuu nämä 18 mies~ä pitkäksensä
8308: ma<ansa näihden lmn Perä-Pohjola on har- nii-nkuin ,silakat nelikkoon" toinen toi-
8309: vaanasuttua, o.n näiden työläisten turv,au- sensa pääJle. Näis:sä ei ole ;per-mantoa;
8310: dmttava etwpää<Ssä nii1hiu n. .s. ajosaunoi- jos se j.ossa1kin ta,pau,ksessa on olemassa,
8311: hin, jotka ovat kwilkkea muuta mutta ei niin se on ikäänlkuin :haitaksi, sillä sellai-
8312: ihmiiSasunnoilksi kelpa.ruvia. Tällaisen olo- sissa oloissa ei tule puhtaus kysymyk-
8313: tilan poistamiseksi on käyteJttävä va.lt~oval soonkää,n. Kun ollaan useimmissa ta.pauk-
8314: lan toilimen~iteitä, siUä oruhan tunnettua., sissa saloilla 3-4, jopa useammankin pe-
8315: että suuret miljoonayhtiöt, joltka käyt.tävät ni·kulman pää,ssä i'hmisasunnoista, niin on
8316: työläisten työtä hyvaksensä, riistävät vain se näissä o1 oi,ssa maihdotonkin. Ruo.kien
8317: ainorustaan itsellensä miljoonia ja eirvät ra- j.ätteet ja ,ka~kki muu roska varisevat lat-
8318: kenna työläisille sella,:,sia asuntoja, jotka tian rakoihin ja llä.mä ,saattaa vi-el~in 'kur-
8319: kuuluisivat heill-e ihmis~nä. Tä,ssä tapauk- :iemma,ksi ,oJot näissä a,sunnoissa, kuin mitä
8320: sessa vaaditaan jotakiin pakikoto-imenpid-että se saisi tavallisesti iJh,mi.sa-sunnoissa olla.
8321: tämän ohJtilan poi-stamiseksi. Ni-inkui1n jo Sama on laita niissä asunnoissa joissa on
8322: mainitsim alotteessa muodostaa näistä työ- maapermanto. Nä,mä asunnot ra.kennetaan
8323: läisistä 33 % pierutilallisia ja heidän p-oi- tavallisimmin SY'ksyisin, tavallisesti l-oka-
8324: kiansa. Näittenkin a1sema on näillä tukki- ja marraskuussa, a1kaisinta.in joissakin ta-
8325: työmailla asUintoon nähden sama. Muutoin paulksissa syys,kuun aikana. Nä,mä ovat
8326: tämän yhteydessä olisi ,katseltava asiaa kosteita ja ne lämmiJtysla.iHeet, mitä kul-
8327: myös vastakkaisuuden valossa.. varsinkin loinkin on, ovat enimmäkseen peltikamii-
8328: pitäisi näin tehdä maa 1 ais.liii on edustajien. noja ja piisi da ta.val'lisissa ta,pawksissa sel-
8329: Mistä syystä nämä pienviljelijät twnkeu- lainen ,kiuas, joka tuo sa•v•un sisään. N-äissä
8330: tuvat palklmtyöläisten työmaille ja mistä on työläisten poltetta.va puita läpi öiden
8331: syystä he käytYlät ki!]~ailemaan työvoiman voidakseen .pysyä lä•mrpimä.nä ja !kuiva tatk-
8332: halpuudesta palkkatyö.]äisten kanssa,. (Ed. seen vaattee-nsa. Tä,mä koihta jos mi,kään
8333: Lo.hi: Nälkä fpatkottaa.) Niin se ·on nälkä osoittaa tukkiyhtiöiden_ suunnatonta misto-
8334: ja suuri V€1rotaa.kka, jo·ka. sinne ajaa, mutta ha1•Uia. Esilm. Kemiyhtiön, jalka yMiö Perä-
8335: siitä hmolimatta ed!Usmies Lo<hi aSIUntomil- Pohjo1 a-ssa on va llil seva.na, tilinpälätös pari
8336: joonien :käsittelyn ythteydessä osoitti, että vuotta sitten os.oitti, että y,htenä vuonna
8337: hä,n ei tunne pienvi,Jj.e~ijän asemaa maa-seu- 30 miljoonan mkn pääomasta tulee noin
8338: dulla,, ·Suuri verotaa,kka ja .nälkä on se, 40 miljoonaa voittoa. Tästä miljoonamää-
8339: joka ·paik-otta.a siilhen, mutta nämä sei-kat rästä voitaisiin jo ra·kentaa se,lJaisia asun-
8340: myö&kin 01lisivat olettavat ihuomioon, eikä toja .. joissa olisi ruuan laiHo!Paitkka. toises-sa
8341: katsottava asiaa näin kaksinaamaisesti, lku- ·huoneessa ja joissa voitaisiin kuivata vaat-
8342: ten samai.ste.n asuntomiljoonien yihtey.dessä teet ja toisessa levätä. Vaan näin ei ole
8343: ed. Hathl teki lkålyttäessään tääEä: ,puh€en- as;anlaita., sillä el'ukoiHelkin on rakennet-
8344: vuoron, jossa hän osoitti, että maaseudulla tava -parempia asuntoja., lkuin missä Perä-
8345: väestö1ukuun näU1-den on huutavampi asun- Pohjolan tukkityöläi-set asuvat.
8346: t~uute ·kuin kaupungeissa., mutta !hän sa- Kun otamme ihuomioo.n 1perhe- ja !J)a.lk-
8347: noi myös, etilä aja.kaa <kam.pungeista nämä kaussuht.eet ja vertaamme niitä toisiinsa,
8348: ra.ukat ,pois, ,niin sijoitetaan ne maaseu- n;in ,havaitsemme-, ett-ä tilaston mukaa.n oli
8349: dulle; siis toise:s·ta pahasta toi,se-en. Näin viime ta.lv·ena ajomiehistä naimisJ.ssa
8350: ios lraJsotaan a-sioita, .niin .on myöskin Perä- 69 % ja hakkwumi-elhistä 42 %. Palkat
8351: Pohjolan tu.ktkityöläisiin näh-den maa,lai<S- mitä sieUä makseta<l1n, verrattuina elintar-
8352: liittoilaisbe.n miel€!Sbä aEema aivan sama. peisiin, ova.t kokonaan ~riittrumä:ttöm!i.t .per-
8353: Pie;rä'-Pohjolan tmkkityöläisten olot. 151
8354:
8355:
8356: 'hoollisi.l'loe työläisille. Täss1äJkin s.u\hteessa. don sa'ha ·esim. on 12-raami:noen -sa;ha, ja
8357: olisi vaa.d'itta,v•a ..sel.lainen alin ·pal.k1katarif1fi, iu!-e-e S€ käyntiin jo mahdolli.soesti ensi vuo-
8358: jonka alle J)a.lkat eivät .saisi la>Eikeutua.. den aikana. Tä;mä muodostaa myös metsä-
8359: Vertailun vuoksi voisimme mainita, että ja ru~ttotöissä huomattavan työHsän ja sitä-
8360: ennen vuotta 1914 ja nyt suhteellisesti paitsi suurin osa tukkeja hakataan valtion
8361: ma;ks-etbu pa:!kka eiv1ät ole nylkyisin vas- metsistä. Olisi siis ko·htuus että valti'O ryh-
8362: tanneet \kuin noin 50 %:a ..siitä pai:kasta, tyisi rakennuttamaan näiden jokien varsille
8363: mitä lhe siLloin saivat elintar,peitten hin- a.sunnoita, joissa. voitai.siin va.lmistaa ruo-
8364: toihin näh-den. kaa ja joissa. o(isi vaatt-eiden 1kui·vaushuone,
8365: :Si vistysolot Perä-Pohjolan työmailla S€kä eri huone lepoa •\•a:rten. Näitä .huo-
8366: ava.t erittäim kurjat, Tässä näyttää tule- neita tarvittaisiin rak-entaa vähintään jalka
8367: van kyllä jonikun v·ermn parannusta aikaam, ka.hden ki•lometrin pääthän ja. pitäisi niiihin
8368: sillä havaitsemmehan tu:evan vuo.d•en bud- mwhtua 30-40 työmiestä. Kosbpai:k.koi'him
8369: ~etissa 100,·000 mar.kan mää1rän tlä:män e.pä- jo,ka 500 metrin tai kilometrin -päälhän.
8370: :koh.dan p.ol...sta.mi3eksi, .m~kä käytettäisiin Näiden sivujokien varsilla liikettään har-
8371: Perä-Pohjoi:a.n twkki- ja uittotyöläisten si- joitta.via ylksityisiä työnantajia, joiden
8372: vistystarkoituksiin. ,Vaan .millä ta,val.la velvollisuus todellisuud-essa olisi näitä ll'a-
8373: täitä lkäiytetään, on toine-n kysymys, sillä kentaa., ei .saa niitä rakemnuttamaan .siitä
8374: onhan tunnettua, että vangitsemisia on syystä, että nämä kieltäytyvät sen teke-
8375: ta.paJJ.tunut työläisten järjestöjen ja työväen mästä ni~llii syilJ.äJ, että. he vuorovuosin ta-
8376: ammatillisten keskusjärjestöjen liihettämien valliJsoe:sti uitta•\•at näillä joilla tulkkeja ja
8377: valistustyöntekijäin siellä ollessa. Val- näinollen eivät katso aina tarvitsevansa
8378: tiollinen ohrana on s·ekaantunut nal- !käyttää .sanottua. työmaata ja tä:llä .teko-
8379: hin asioihin ja vanginnut heidät ja kiel- syyllä kieltäytyvlät. Mutta HLssä o:isi me-
8380: tänyt heitä siellä lev~ttämästä valistusta n-eteltävä .mielestäni .sillä tavalla, että näitä
8381: työläisten keskuuteen. Ja on otaksuttavaa, ylhtiöitä verotelaan liiiklkeoe:stään .si:ksi run-
8382: että valtioovalllan puolelta on aikomus tämä saasti eHei valtio tul-e kärsimään. Joka ta-
8383: 100,000 antaa jon.kun. Martti Pi:h1ka:an ·käy- pauksessa se j1ä.ä1köön va.l tion 'ha.r.kitta•v•a.ksi.
8384: tettävä:ksi, että hän saisi aikaan Jkurjuu- Ruukin ·pirtit, joita an{)mukses.sa mainitaan,
8385: .dentilanieen Perä-Polhjola.s,sa ja että tois- eivät suinkaan ole sen kadElhditta:vampia
8386: tuisi n. s. läskika.pina. mikä viime ta.lvena työläisa.sunn.oi:ksi, si'llä tilasto, ;mitä olemme
8387: oli o:ema.s.sa Perä-Pohj.olassa. saaneet tukkityölä.isiltä, o.soittaa. yleensä,
8388: Jos mets.äit:yöläiste,n olot ovat !kurjat, että noin 30 :h-e·nkilölle raik€1nnettuun ilmo-
8389: ovat ui,tt.otyö']äi,sien olot vie'älkin •ku.rje.m- neese-en on use.a.mmassa .t,a.pa.uksessa sul-
8390: mat. .Sivujoi1la, lffiissä vielä eivät ole n. s. lottu 50-60 henkeä, niin sanotuissa halko,
8391: uittoyh.dis.ty kset toiminnassa,, vaan kukin sa.votoissa jo.pa. 100 ja ,yliikin samassa .huo-
8392: yhtiö uittaa itse tukkinsa, ja. joissa on 3-5 neessa.. Tämä osoi!t,aa sitä minkälaisessa
8393: p-eninkulmaa kylien väli}]ä, -ettei o1e min- asemassa. työntuottaja on tässä<kin, valtio~sa
8394: käänlaista asuntoa, on olta.va hakokatok- olemassa.. Tuskin voinelillme 1löyllää Ska.ndi-
8395: sissa tai n. s. rakoval}oealla viet€<ttävä kuu- naavian.moa.!sta,, misEä on huomattavia puu-
8396: kausmä.äriä keväisin, kun. tukinuitto Perä- tavaralii.k.keitä, tällaista. olotilaa tukki- ja
8397: Polhjola.ssa. a 1kaa niin ailkai.sin, että on uittotyöläi.stoe:n keskuud<es.sa. Nämä seika.t
8398: vielä hanget olemassa, niinkuin tilasto huomioonottaen pyytäisin eduskunnan ot-
8399: osoittaa viime vuodel takin. Työläinen on tamaan ·huolllioon, että tätmtä! a.sia •käsitel-
8400: työssä 14-19 tuntia, vuorokaud<e:ssa ja 5 täisiin ·kii,re-elli.semä ja ·ry;h.d(Vttä.isiin Jpika.i-
8401: tuntia. ra.kovalkea.l•~a nuo1kkuen ovaa.tteet siin toimenpiteisiin, ehdottamassa.ni suh-
8402: kO'Steina, jalkilneet märkinä, niin ei tämä teessa. että v.oisimme oe:stä.ä .monta tautia ja
8403: liene mikään kadehdittava oloti.Ja.. Tästä monta.•muuta. kurjaa. lkolhta 1 oa näi.den työ-
8404: syystä o1en tiä:män e'hd,otulkseni e,sittänyt läisten 1kes·kuudes.sa P-e:rä-Pohjola.n tukki-
8405: toivoen, että valtiovalla,n pruoles.ta ruv-ettai- työmai.lla..
8406: siin kiireellisiin toimenpiteisiin tässä suh- Keskustelu julist.etaan päättyneeksi.
8407: teessa sitä1kin suuremmai'.la ,syyllä, koska.
8408: valtio muodostuu erittäin huomattavaksi A.sia lähetetään puhemiesnoeuv:o.ston ehdo-
8409: työnantajaksi P-erä-~Pah(jolassa. Veits~luo- twksoen mukais·eSiti v a. 1 t i o v a r a. i 111 v a -
8410: 152 Tiistaina 26 p. syySikuuta.
8411:
8412: 11 i o ku n t a a n, jon'ka tulee halllkkia t y ö- 7·6 esitellään ja. läheii:etään puh:emiesneuvos-
8413: v ä e n a .s i a i n v a l i o k u n n a n la usuruto. if:on ehd,otuksen mukaisesti ·1 a k i v a 1i o-
8414: ik unta a n.
8415:
8416: Uusia hallituksen esityksiä. 112) Haasteen os~mantoa koskevien sään-
8417: :P u h e m ies: Halli tuk.sen jäiSen .saapuu nösten muuttamista
8418: jättämään eduskunnalle esityksiä. tarkoittava ed. Bengsin y. m. anDm. ehd.
8419: Eduskuntaa·n saapuu nuoremman halli- n :o 77 esit-ellään ja läJhetetään puhemies-
8420: . tussihteerin A. Voutilaisen seuraamana mi- neuvoston ehdotuksen ;mukaisesti 1 a k i -
8421: nisteri Kuusi, joka lausuu: v a l i o k u n t a a n.
8422:
8423: !Kunnioit~ttava herra puhemies! Arvoisa
8424: eduskunta! 113) Suomen ulkopuolella solmittujen avio-
8425: liittojen oikeudellisen aseman järjestämistä
8426: HaJlii1:111ksen määräyhestä on minulla
8427: fkunn:ia jättää eduskunnalle seura8Jvat hal- tarkoittava ed. Mannermaan anoOim. ehd.
8428: 'litwksen esitykset: •n :o 78 esitellään ja lähetetään puhemies-
8429: neuvoston ehdotuksen Illllllkaisesti 1 a k i -
8430: •n :o 34 esitys laiksi oikeudellikäymiskaa- va;liokuntaan. ·
8431: ren 30 luvun ja ulosotto.la.in 3 luvun 13 §:n,
8432: muuttamisesta toisin kuuluviksi sekä kor-
8433: kei.Inllllan oikeud·en jäsenten lukiumäärän vä- 114) Vwltiollista la.atua olevista rikoksista
8434: liaikai.sesta lisäämisestä, ja viime vuosina tuomittujen henkilöiden
8435: armahtamista ·
8436: n:o 35 esitys laiksi valtion rikk.i- ja su-
8437: perfosfaattitehtaiden luovuttamisesta osa- kostk•eva ed. Tannerin anQm. eihd. n:o 79
8438: keyhtiölle. es]t.ellään.
8439: ,p u h e m i e s: Herira IIIlinisteri! Nyt
8440: jätetyt esitytk.set tulen esittelemään edus- P u h e m i e s: Pruhemi-esneuv<>sto ehdot-
8441: .!krunnalle perUSituslainmulkai.sta \käsittelyä taa asi8Jn läheltettäväksi lakivruliokuntaan .
8442: varten.
8443: Keskustelu:
8444:
8445: Puhemies: Ja.tketaan päiväjärjestylk- Ed. A. K a 11 i o: Tämän asiam yhtey-
8446: sessä. olevain asiain käsittelyä. dessä minulla ei suinfkaan ole paljon sano-
8447: mista., mutta 1koska asia on senluoritoinen,
8448: 110) Työn•ant.ajan vastuunalaisuudesta työn- että tämä saa:ttaa olla ain·oa kerta kun se
8449: tekijää työssä kohtaavasta ruumiinvammasta täHe edus1kunnaJle esitetään., sillä on tapah-
8450: 5 p :nä joulukuuta v. 1895 ·annetun lain pe- turmt ennenkin, että tämänlaatuise.t asiat
8451: rusteella myönnettyjen tapaturmakorvausten hauta111tuvat niihin valiakuntiin, joiili.in ne
8452: vattionvaroilla korottamista läihebetään ja tätä adatellen, kun minun mie-
8453: lestäni tähän olisi j,otakin sanottavaa ano-
8454: .tarkoittava ed. Paasivuo·ren y. m. anom. muksen laatuun nahden, niin tahdon mie-
8455: ehd. n:·o 75 esitellään ja lähetetään puhe· lipit.eenäni es,iltt.ää lyhyesti eräitä seikkoja..
8456: miesneuvoston ehdotuksen mukaisesti v a 1- Elllsinnäkin minusta ;tuntuu oleva.n aivan
8457: t i o v a r a i n v a 1 i o tk u n t a a n, j•orrka koMalon ivaa, että kysee1ssäo1leva ano:mus-
8458: tulee pyytää a.sia.ssa työväen a s i 8J i n- ehdot.us on tehty ryhmän taholta, joka vuo-
8459: v.a 1 i o kunnan lausunto. sikaudet puheessa ja kirjotmksissa on teh-
8460: nyt kaikkensa näiden uuden kapina-n val-
8461: 111) V.aJtion VlllStuunalaisuut·ta sen virka- mistada~n synnyttämise~ksi. Ei tarvitse
8462: miesten virassa v.astaanottamista tuhlata sanoja tämän todistam:iseksi, sillä
8463: yksityisistä v,aroista jokainen, joka on seurannut sos. dem. puo-
8464: lueen ISanomalehdi.stöä, on nähnyt miten
8465: koskeva ed; Beng.sin y. m. anom. ehd. n:D niissä on harjoitettu tarkoituksellista kir-
8466: V.altoollisista. T·ikoksiata tuomittuden ·a.rmahtamin.en. 158
8467:
8468:
8469: j'Oitust81paa sosialistista työväenpuoluetta, henkilöjen armaihtamis·eksi, jotka vume
8470: ja erittäin'kin puolueen ylksityisiä toimi.hen- vuosina ovat tulleet tuomituiksi valtiollista
8471: 'kilöilä vastaa.n. Kirjotuksilla. on saa.vut-ettu laatua olevista rilkoksista. Anomuikse.ssa
8472: myös tarkoitettu tulos, v<ailtiollis€1ll 'poliisin ei .san'Ota mitään ajaJSita, koska to~menpitei
8473: {huomio on aina kiinnitetty osotettuihin ihen- ·siin olis.i ryhdyttävä. Se jää hallituiksen
8474: kilöithin, :heidät on van•gittu ja todistu.s:kap- asilliksi koska ryrhtyy ja ryhtyykö ensi•n-
8475: ·paleina useissa bpauksissa hei.tä vasta<an on kään. Jos a.n,omuk.sentekijät olisivat tarikoit-
8476: 'kä:ytetty sos.-.dem. san.omalehd·istöä. Tihmä tan•eet täyttä totta, olisivat he laatineet
8477: sosialidemo:kraattisen sanomalehdistön suh- alotteen.sa eduskuntaesityksen muotoon,
8478: tautuminen toisinajatteleviin työläisii1n on jolloin se oliJSi jäänyt ·hallituksesta r~ippu.
8479: suuresti auttanut porväriston raivoisaa maHoma.ksi. Tälllä anomuk,sella, sen mu-
8480: hyökkäystä työväenpuoluetta vastaan. Sai- kaan !kuin minä sen ym:mä~rrän, ovat sen
8481: raa.loises::a mielikwv~Huksessaa.n ·v,ainuaa laatijalt paljastaneet itsensä ja ha!lmttomuu-
8482: vallaS'Siaoleva luok:ka yhteiskunnallista tensa toimia työväenluoka.n etujen mukai·
8483: vaaraa kaikkialla. Sellaista tapausta kun se.sti.
8484: · työläi~t ovat suora.staan pakotetut lakko-
8485: taisteluun turvata:kseen. itselleen edes jon- ®d. Huttu 111 en: Kerrotaan suo.malai-
8486: kunmoisen elämisen mahdollisuuden, ja sessa .sananpa:rressa koirasta, ja:ka puistelee
8487: taiste1 u on ollut [JTh'htaasti taloudellista, veden pelastajansa silmille.. Tässä on käy-
8488: työn ja p<äJä.oman välistä ka.mp.pailua, !kuten nyt samalla tavalla edellisen puhujan lau-
8489: Pohjolan -tukkityöläisten lakko oli, käyttä- sunlt.oon nähden. S.osialidemokraatt.inen
8490: vät vallassaolijat ailheen.a te'hdä uuden ka- ry:hmä ja tka.en a~kaisempina vuosina ni()u-
8491: pina•n va.lmista.jia.. Aiheen synnyttäjänä datta.maansa mell'ettelytapaa on tällälkin
8492: tässäkin kysymykEessäolevassa ta1pauksessa kerralla tehnyt alatteen valtiollisten van-
8493: oli sos,-dem. sanomalehti ,Kansan Tahto". kien armahtami.se.slta. En tiedä, mitä edel-
8494: Siinä kirjoiettiin ,lakon ,muka ri.kollise.sta. lion.en puhuja on tehnyt kansalaissodan on-
8495: luont-eesta ja .a,,mmattijärjestön ;kommunisti- n-ettoman perinnön selviHämiseksi, mutta
8496: suudesta. Tästä sai ipOl'v~ariva.!tion o·rurana •se mi,tä sosia.lidemokmattinen ryhmä on
8497: tU!ke-a mielikuvitulkselleen ja niin oli suuri ! tässä asiassa tehny:t .selkä aik.aan·saanut
8498: valti<?'P~!-osj·~ttu val.mis. Useita työläis~ä 1 viiiUJe·~sten 3 vuoden kw1ue.ssa., se on tun-
8499: 'i"ltngrttun, Joukossa myös k,a.nsa.nedustaJa nettu ja tilastoilla olisi tänäkin päi,vänä
8500: Matti Väisänen. Valtio;petosjuttu ky.!lä sit- voitu osoittaa miten suuri mää:r'ä valtiolli-
8501: ten oikeudessa kuivui verrattain vä1hiin, sia van'keja on !toiminnallamme voitu saad:a
8502: mutta tämän jutun johdosta .on vielä mo.n.ta. vapaaksi vanikiloi.sta.. Luulell', että mitä
8503: henkilöä vangittuna joukossa myös ka.n.- tulee ede.lliooen lausuntoon, niin sillä on
8504: sa,n-edustaja Väisänen. Minä luulisin ole- .jossain määrin pr·ovokahooTi.Jn.en siSältö, enka
8505: van 'kaikille ·suomalaisille, porvareille- v.oi ymmäll'tää tarkoittaako se ryhmä, jo·
8506: kin. selvänä sen tosiasian, ettei mitään hon edellinen puhuja kuuluu, todellakin
8507: ,uutta kapinaa" Suomessa ole kulman val- py:rkiä ajamaan onne1.1tomien vanikieno asiaa
8508: .misteliutkaan. Ne henkilöt, jotlka ovat tuo- vain a;ja.alk:o tämä sen kariHe (Eduskun-
8509: mitut muka uuden lka.pinan. va.lmisteluista, nasta: Karille, karille!). Semmoine•n lau-
8510: , 1sun:t.o ·ei .suinikaan auta tämän asian käsit-
8511: ovat tulleet tuomituik.si t-eosta, io.ta. he ei-
8512: vät ole ki()skaan tehneet. He ovat tuomitut telemistä.
8513: vaan. sentäillden, että vallassaolevat i()'Vlat Keskustelu julistetaan päättyneeksi.
8514: olettaneet heidM syy11lisiksi. Tässä syylli-
8515: syy.d~n olettamuk,sessa on ,porvaristolla ol- lAsia lä·he.'tetään 11 a' k i v a l i o k u n-
8516:
8517: lut suumn.a, a,puna sosialidemokraattinen sa- ta.aln.
8518: nmnalehdistö. Senwuo!k:si tuntuu minusta
8519: hiU:kaiii jesuiitta.maisel:ta koko anomusehdo- 115) Apteekkien yhteisk1m1nallistuttamista
8520: tus. Kruiik-esta päättäen on tällä ano.muk-
8521: sella tarkoitus heiMää sumua laajojen työ- talikoitbava ed. Reinikaisen y. m. anom.
8522: läisjow'ktkojen silmille eduskunnan ulkopuo- eh.d. n :o 80 esitellään ja Iäihet.etään puhe·
8523: lella. Anom'Uksessa rui-ruoa.staan pyydetään, miesneuvoston ehdotuksen mukaan ta~
8524: eittlä hallitus ryhtyis~ toimenpiteisiin niiden 1ousvaJiok umtruaCDJ.
8525: 20
8526: 164 Tiistaina 26 p. syySkuuta.
8527:
8528:
8529: 116) Kansanäänestyksen toimittamista voi- daan ensinnäkin esiin se, että on tavattoman
8530: massaolevan alkohoolin täyskiellon säi- palj.on juopo-ttelua kieltoiaista huolimatta,
8531: lyttämisestä tai kumoamisesta ja 'kieltämättä sitä on varsin paljon. Ei
8532: raittiusttiiJ.a,nne maassa suinkaan ole kehut-
8533: rt:arkoihtava ed. Schaumanin anom. ehd. n:o tava, ·ei edes .sellainen, jota kieltolain voi-
8534: 81 esitellään. massa ·ollessa voisi pitää niin san<>akseni
8535: kohtuullisen hyvänä. Se on huoruo. Paljon
8536: P u h e m i e s: Puhe~miesneuvO'Sto ~hdot on juopottelua. Mutta sittenkin minä pyy-
8537: ·taa asia.n läilletettäväksi :talousvaliok'lln- täisin varsinkin kieLtolain vastustajilta ky-
8538: taan. syä, minkälainen tilannehan ,tässä maassa
8539: näJinä viimeisinä vuosina, jolloin rah.akon-
8540: jur:iktuurit olivat !ko11kealla ka~killa, jolloin
8541: Keskustelu: sekä työläisillä ·että maanomistajilla on ol-
8542: 1ut paljon ra.ha:a käytettävänä, minkälainen
8543: Ed. K 81 r e .s: Kun. minä luulen, että ttilanne olisi raittiuteen nähden oHut ole-
8544: tämä heit.ki on ainoa, jolloin tästä asiasta massa ilman kielt.olakia? Minä olen varma
8545: eduskunnassa tul.ee puhe, .sillä minä miltei si~tä, että jos aivan puolueettomasti ja il-
8546: luulen, että se valiokunnassa hautaantuu man kiivautta asetutaa!n sen iky.symyksen
8547: niitten viimeisten asiain joukkoon, jotka eteen, niin me~dän täytyisi vaEJta.ta, että juo-
8548: elivät ·trule esille toista kertaa, niin katson pottelua oHsi ollut tässä maa.ssa aiv.a•n
8549: t81Vrullaan siveelliseksi velvollisuude;kJsi hie- suunnattomasti, jota vastoin nyt, jos katsel-
8550: man kosketella a.siaa, josta tässä on puhe, laan sen:tään tilan•netta esim. maaseulujen,
8551: sitä enemmän kun olen oHut tässä samassa ainakin Sisä-Suomen maaseutujen •kannalta,
8552: eduskunnassa a.ikana.n·i sekä valiokunnassa niin tosiJD., silloin, kuin kansaa on paljon
8553: että edustajana laatimassa en.simäi,Sitä kiel- kons·sa, jolloin pi.rbukauppiaiden 'kannattaa
8554: tolaikia, joka sillo1n, nllinikuin• tiedä,mme, myös tulla l:Uikettään iha:rjoi1Jtamaan, juo-
8555: koko suurella enemmi·stöllä eduskunnan puneita nläkyy, mutta yleensä ikylälkunn.a.n
8556: seisomaan noustessa hyväksyttiin. !tavallisessa eiläJmässä juopuneita näkee ver-
8557: On sanothu, että :koko kieMolatkiasia on ra:ten harvoim. Häme·en suur~ssa pi•täjissä,
8558: oHut erehdystä ja sitä kai nyt ·ed. Schau- .mi:käli siellä juopnneita tapa•a., tai suurem-
8559: mam tarkoittaa, kun hän kan.sanäänestyk- pina .inhla-aik·oina voi olla jotakuinilcin var-
8560: .St'n kautta aja:ttelisi täJmän laJin tulevan ma .siitä, että ne ov·a.t rpä,äasia·ssa juovuk-
8561: kumotutksi. Minä puolesba.ni en suinkaan .si.ssa •knti,te.koise.sta sahdista eikä ni.inkään
8562: iki·elt.o.lain ystävänä tuijota itsooni sokeaksi paljon väk>eväJmmis!tä aineista, mitä on han-
8563: kieltolakiin, Minä v01in kvllä olettaa, että kittru sa:latkaupa.n teiltä. On .mielestärui aivam
8564: matlJ.dolliseslti kielttoilainsäädäntö on ollut ·e.hdott01masti ny'kyis•etstä juopott.eloota pu-
8565: erehdvstä. Voi tu'la. a:1ka, jolloin niitten, hutta.essa orbettav:a huomioon se. ert;tä meiltä
8566: j.otffia todellrukin tässä maassa kansan rait- puuttuu vertauskohdat sii•hen, minkälai..sta
8567: tiutta ajavat ja ka.nsan ra.itista bhiltystä juo,pottelu olisi, jos vä:kijuomain ikaurppa
8568: harmstavat, on mahdollisesti asetuttava näinä mha-a.i:koina oli.si o.Uut vapaa, ja -
8569: vaatimaan kieltolain •kumoami•sta. Sen minä sanottakoon mi•tä tahansa - e:kö•häJn: sen-
8570: sanon aiv•an p·eittelemättä ja aVloimesti, Itään täyty•ne myöntää, että .Suomen kansa
8571: sillä mihintkään lakiin emme toki •Saa it- .tällä 'kertaa on Europan raittiin kansa, että
8572: seämme sitoa siinä tapauksessa, jos se ei tä.ssä maa.ssa .sentään juodaan väJhemmän
8573: näytä onni·stuvan. Mutta jos tätä asiaa nyt kui.n mi•s·sään muussa ma.a.ssa koko Euro-
8574: ka tsotaa.n aivan avoimesti sekä kirelto.lain paSisa.. (Ed . .Schauman: Niin oli jo ennen.)
8575: ystäväin että vastustadain puolellta ja va.r- •Tosi·n ·enne-nkin, mutta se oE verraten suh-
8576: sirukin ruiitten ystäväin pu01lelta, jotka ovat teellista, mutlta nyt se on enemmän kuin
8577: va1miit luopumaan ki.eltolaista, j.os tarvi- suhteellista. Se on tkieltä,mätön tosiasia.
8578: taa·n, jO'S katsotaan asiaa avo;imest.i, ni•in ei jo1ta tuskin voidaan kumota. .
8579: .suinkaan tässä marussa vielä ol.e todistettu 'Toiseksi on v·e-dottu salaknlje.tuksoon.
8580: sitä, eiltä kieltola1ki oli•si ollut .suuri ereh- Minä olen vakruulbeHu siitä, että meitdän ny-
8581: dys. •kyisi,ssä oloi,ssa, jos kieltol.alki kumottaisiin
8582: Kun k•atselee niitä todistuksia, joi·ta 001 ja pantaisiin t.ilaHe joita.kin rajoittavia
8583: tuotu esi~n kieltolakia vastaan, nli.in tuo- mää,räy:k.siä, IJ.l.iin salakuljetus olisi jotaikuin-
8584: 'Ka.nsanää·n€&tys kieltolaista. 155
8585:
8586:
8587: kin samassa vauhdissa kuin .tätä nykyä. Sa- tusta.minen ikieltolakia vastaan aina ole
8588: iakuljetus on kannatltavaa työtä, kaitken suinkaan mitään sokeutta ja i!lsekkäisyyttä
8589: uhallakin kannattavaa työtä. Jos tässä j. n. e. Se voi olla, ja minä tahtoi,sin luulla,
8590: maassa väkiju01makauppa sallittaisiin, tuli- että tämä anomuksentekijässäkin se on ta·
8591: sivat verot olemaan kui tentkin si1ksi kor- delLakin eräs heng'en vaatimus, jo•nka hän
8592: ikeita, että s~llo•intkin ;salakauppa oli,si tuot- itse syvästi 1unt.ee. Mutta minä usk•on,
8593: tavaa. Emme saa salakauppaa esbety:ksi että näiden sivistyneiden ta:holta, jotka
8594: miUään keinoilla millään lainsäädännöllä tai 1 tätä ova;t tärkentäneet, unohdetaan usei,n,
8595: sellaisella tavaHa, että me nykyistä kielto- että korikea;mpi ja JJ.ienostrunut s:ivi,stys
8596: lakia jollain tavoin k,umoaisimnre ja pani- myöshn aina myöntää .sen, ·että joikaisen
8597: sirniille sen sijaan jotain muuta.. i'homi.sen on pyydettävä supistaa ja rajoit-
8598: Kun kat.selee tä:tä a•nomusta, niin minä taa omaa va.pauttaan., jo·s: se toist.en ihmis-
8599: pyytäisin ·kysyä, ketkä tässä maassa ny- ten täiliden ja kokona.isen ikansan menestyk-
8600: kyään oitkeasta.an vaa.tivat kioeiltolain ku- sen tähden on tarpeeHista.. Minä olen
8601: moamista, kenen piirissä on syntynyt tuo omasta puo~estani, miltä tulee -e.sim. •siihen,
8602: ajatus, että ki,eltolatki olisi s•aatettava pois mitä äsken maini:t.sin hengelliseen elämään
8603: ja muutetta.va jonkinlaiseksi annosjärjes- näthden, onni·nut sen syvästi tuntemaan,
8604: telmäksi. Ensimäisenä kieltolain poista- että on ihmisen omasta v.a,paudestaan luo-
8605: misen vaatija.na me nä·emme suuren jolllkon "Vuthwa, srtä on rajoitetta,va kuinika ahtai-
8606: meidän .sivisty'llteistöstämme. Sreltä kä.sin siin ka.hleisiin tahansa, j<O.s yleinen ja tois-
8607: .on monella tavalla lamsuttu, että kielto.Jaki ten hyvä .sitä Vlaatii. En voi päästä siitä, et-
8608: .on sietäJmätön, on sivistyneelle kansalle ar- teikö tä.s·sä kohden meidäm sivistyneistöm-
8609: voton. Nyt minä !tiedän, -että ki-elto~ain me 1baih·olla tätä sei'kkaa ole kokonaan unoh-
8610: kii.hkei:mpi-en ystävien taholta sa.notaan dettu. Se ·on unohdettu ennen kaikkea mei-
8611: s1uo•ralla kädellä: jaa, tämä osoittaa vain dän .sanomalethdistömme taJwlta. Minun on
8612: sivist.yneistön soikeutta ja tava1tonrt:a itsek- sanottava, että sanomale!hdilstön kanrt:a
8613: kyyttä. !Minä en plllo-lestani sa·noi·si sillä yleensä ki.eltola.Jkiin nähden on omiJtuinen
8614: tavalla, vaan mi,nä t:ahto,isin asettua ym· ja pa:heksuttava, -ei ainoastaan jy.nkkien
8615: märtfumään ainrukin parhaimpi•en meidän si- kieltolwkiystäväin kannalta, va.a,n myöskin
8616: vi:sityneistön ·edustajain kantaa tässä .asia.s.sa. niiden !kannalta, dot'ka ·niin sanoakseni ovat
8617: Onhan tki.eltämätöntä, että syvällinen sivis- valmiit, niinikuin minä puolestani, myöntä-
8618: tys ja niin sanoaksemme J:J..eng'en jalostu- mään erehdy1kseksi s.en, jo.s se erehdykseksi
8619: minen aivan kuin itsestään vai1kuttaa sitä, lbodiiS·tetaan. Tämän lain suhteen sa,UoOma-
8620: että ilh:minen tuntee vastenmielisyyttä sel- J,ehdistö, .suomalainemkin sanomale.h distö'
8621: laisia pako-ttavia rajoituksia vastaan, jotka osittain, on asettunut sille :ka.nn.alle, että oi-
8622: hänell-e itselleen eivät ,suinkaan o'e tarpeel- kea.staan •ei ole :paheksuttava tä;män
8623: lisia. Mjjnä myönnän, että monesta, jotka lain rikkomista, ei kohdella tämän lain
8624: välki.lufJ<mia voisivat käyttää varsin koh- rikkoaia .sillä rt:a:valla., krui.n mui·den laikien
8625: tuullis-esti, tun1tuu sietämäittö.mäl·tä aja,tel,la, rikko.jia. Ja erityi,sestikin on tä,Stsä koh-
8626: että tämä hän1en koi1tuullinen käytäntö•n.sä den omansa. herättämään katJreraa mieltä
8627: on truoHaisella lalkisäädöks.ellä rajoitettu. se twpa., millä ruotsalatin1en s.a.nomalehd~s
8628: Ja minä menen nLin pHkälle, että minä sa- tömme kieltola.ki·asioi,sta puhuu. •Se-n me-
8629: non, että h~n:g.en h1·e•noimmissa kohdissa nettely 1keill'Oittaa 1aiva.n S<uoranaisesti u!h-
8630: tämmöinen pa.kk•o tuntuu ikaikkein sidä- maa.ma.an• tätä la,ki.a, rik,kom.aan tätä lakia
8631: mätltömimmäHä. J o.s minä es,im. aja.ttelen va's'taa.n. .Se on eräs seikika, jo,ta. mi,nun
8632: usk<mnollista käsityskantaa., jo,s lffiinun etee- ymmärtääkseni ·erityis,esti ruotsalaisen ry'h-
8633: ni tultai·si:i.n s.an1o,maan, että kieltolaki on .män j.a ru.otsala,i.sten piirien ol~si t:acr-1kkaan
8634: oleva uskonnollinen välttä.mä!ttämyys, jota aja.telta;va. Ei ole niinkärun p.ois tieltä eräs
8635: sinun täytyy hengellis·en elämäs.i tähden lausunto, jonka eräs .suotmalainen sanoi
8636: ehdottQilllasti noudattaa, niin minun täy- rnots.a)ai,SteUe hil ja.kkO'i,n, kun tuo ruo·tiSalai-
8637: tyisi pai.kalla va•s'tata: Tähän minä en nen oli .ivr:kä.st.i 'kielt.o•lakia v:a:staan. Kun
8638: suoshu. Minun hengellinen olemukseui siinä ke,skustelltiå.n, niin suomala.ir.en sa-
8639: rusettnu 1kavinoima.a.n sellai•s:ta ty.ra.nniutta noi: ,Jaa, •Se k;,elt.oilaki n(VIkyai•ka.na. on fen-
8640: vastaan,. Minä siis tahdon a;settu.a sille n:omalanien hirvittävä ikek.sintö ruotsalai-
8641: kannalle, ettei tuo sivisty.n.eiden vas- sen rann:hlrkoväiestön tu!horumis:eksi". Ja
8642: 156 Tiistaina 26 p. syyskuuta.
8643: ----------····---------~---------'=----'--'-----
8644:
8645:
8646: jos katselee sitä tapaa, ,m~l:.en ruotsalainen !Kutka muut, 'kuin sivistyneistö, si.tten
8647: sanomalehdistö ny.kyään tässä 8Jsiassa me- täällä ny.t kie~Holaikia vaativat kumoamaan?
8648: nettele.e, miten se yhlyttää ruotsa:laista ran- Jaa, minä en sitä oikeastaan tunne. On
8649: n,ikkoväestöä ai.,van ilmeisesti uhmaamaan tosin joka ryhmä.ssä yksitvisiä 'henkilöitä,
8650: tätä lakia, niin ymmärtää tuon lauseen. jotka siltä vaartivat. lVIutta. /kun kat·selee
8651: Olen verrattain vähän ollut ruo·t.salai- näiden ryhmien takana olevaa kansanjouk-
8652: sella .maaseudul,la, mutta se väihä, mitä koa, niin siellä tätä vaahimusta ei vielä ·ole
8653: olen s~ellä viimeisi•nä viikkoiua ollut, on teht-.-r. Ja minä Ollen täysin va!kuutett<u siitä,
8654: osottanut, että raitJti•ustilamme runt,salaisella e!t.tä tässä maassa ei tule toistaiseksi löy-
8655: maaseudulla on monta kertaa suTkeami:malla tymään suomenki.elistä ryhmää, joka. esim.
8656: ikanna:lla. kUiin konsanaan suomalaisessa si- uslkalta;isi ottaa kie~lto1a1n kumoamisen ja
8657: sämaassa. Ja ruotsalaisten sanomalehtien ' poistamirsen P'uolueohjelmaalllsa (Ed·us·kun:-
8658: olisi ta·Pkasti ajate~tava., etteirvät he ny·kyi- nasta: Sellaisia kyllä on. Ne ottavat.) sillä
8659: sen ki·eltolai1n aika,na, vailkka. sitä pahek- mi•nä olen vakuut.ettu siiitä, että se puolue,
8660: suttais.i·in, ikuitenilman vaa,ti.si sitä poista- j·oka sen tekisi, menettäisi tämän k:ansan
8661: maan sillä tavalla, että ruo!tsa1 ainen ran- luottamuiksen., se tulisi tänne eduskumtaa.n
8662: nikkovä!estö opeteta:a.n uhmaamaan, ri<kko- toistaisrlr:.si perin pienenä .ryhmänä. Se va-
8663: maa.n tätä Lakia j•a sillä tavaHa turmele- kaumus mi.nul:l.a on ja 'se vakaumus ei pe-
8664: maan sen ra.iJttiin terveyden, j.ota mimä ruot- ' rusitu miihinikään olett3Jmukseen, vaan siihen
8665: salaise~ssa ,r,ann:ikkoväe,stössä, sen keskuu- tuntemi.se,en, .m~kä minulla kansan ajatusta-
8666: dessa kerra:n pa1ppima1kin olt.uani muutamia vasta on. Minä mvönnän, että voi tulla
8667: kuUJkausia, opin todellakin iha.~1emaan. Se aika, eUei tässä kohden uääJstä eteenpäin,
8668: on minusta hyvin taä.·kasti ajateltava seikka. voi tulla aika, joU·o·i•n sellainen ohjelmaan
8669: Ei myöskään voi olla ihmetltelemättä, otta1min1en voisi joitain puoluetta hyödyt-
8670: aruit.enkä sanomalehdistössä, varsinkin ruo·t- tää.kin, IDIUtta toistaisek-si ei ·se oJe näin.
8671: salaisessa ,sanoma;Lehdistö·ssä, mitenkä ke- .Sanoi.n: voimme myön,tää, että ma~hdolli
8672: vyellä kädellä si·e1lä leimata<a.n urkkijoiksi, sesti me kitBltolainaja;jat olemme erehtyneet
8673: nuuskijoi.ks:i, ilmiantaj:k,si kaikki ne, jotka mutta s~tä ei ole vierlä todistettu. Me vain
8674: t.odellakirn uskal hwat il mo.ittaa poliisi viran- vaadimmre yksinkertais·est.i, me pyytäimällä
8675: omamiille kielltroJruin rikrkoji·a.. Nämä i:lmian- pyydämme sitä, että lojaalisesti menetellään
8676: 1.;aja:t rinna.s.tetaan entisen sortoajan ilmian- k.ai•kkiren niiden taholta, jo~lla on sana.nval-
8677: tajain tasolle, ne pyritään tek-emääm hal- ta,a meidän .iul.kirsissa. asioissa, tätä laikia
8678: veksimiksi yhte.irs~mnnan ja kansan ke.s- kohtaan,, niinkuin kaik.kiaJ muita lakeja
8679: :kundessa. Ja kuitenkin .mi·nä voin kansa•n 'kohtaarn. MeiUä on vaatimuksia .myöskin
8680: eläJmää tunitevana, sellaisena•, joka on liik- siltä raittiustyöltä, jrolha. tässä maassa teh-
8681: kunut sen Jmskuudes'S<a, herroille vakuut- dään va.lti·on avustuksella. Kun tulee kysy-
8682: trua, .että nre rk,anrsalaiset, joJtka. todella ovat mn.kseen Raittiuden Ystävien va.ltioa.pu.
8683: uskal.ta.neet illrmiant.aa salaviinankauppiaita nii·n oli.sin TJIUO•les.tani valmis .tehmään sen
8684: tai -saa t.taa. syytteeseen salaviinanpoHta,jia, avun:a.nitamirselle muutamia ehtoja.. Meidän
8685: ne ovat yhteiskunnan, ·pitäjien, kyläkuntien raittiu.srt.yömme on muutamia vuos-ia. oi.ke:a.s-
8686: ja seurakull'tien. siv.eeHi.stä parhaimmistoa taa.n jo enn1enikuin kieltolaki sää.dettiin, kul-
8687: ja he usein tekevät ilmiautonsa tod.ellaikin ikenut jonkun Vlerran vääTää uraa. Sanot-
8688: suurella si.veemse~l.lä rohkeudella tietäes- tanee minulle van'harna raittiusmiehenä:
8689: .sään., että he ilmi·~JJn.taessaan näitä rikoksia ,..Sinun on mentävä korjaamaan sitä sinm.e".
8690: voivat .saarda eri·nomaisen paljo.n vasta.rin- Mutta me van1hat ra.ittius;mrirelhet viera.in-
8691: ta.a. ja vihamiel~syyttä naapureiden ta:holta. nuimme Ra~ttiuflen Ystävien liikkeestä
8692: Ja juuri näiltä parhaiJt,a, a.illleksia., jotka to- niinä päivinä, jolloin Raittiuden Ystävien
8693: della ·itseuhraavai•se.sti ja nelkää.mättä tah- a..i·eitt8Jva.ksi pv•rittiin ottarmaan j'<Yta'k;n muu-
8694: tovat a-sttua taistelemaan kieltolain puo- takin kuin raittilusasia:a laatimalla sinne
8695: lesta la~inrik:komista vastaan, niitä meidän y.bt.eiskunnallinen ohjelma j. ·n. t>. Minun
8696: sa.noma.lehdtistömme leimaa hunn.oimma.ksi mielrstäni raittiust.yössä nykyään liian pal-
8697: kansanainekseks:i, urkkijoiksi, kätyreiksi ja ion tuiio.tetaan kieltolakiin. ·Tulee ·raittius-
8698: mitä miHoin!killl keksitään. Se ei ole oikeata nuhuia. nvkvää1n idä,stä ta.i länmestä meidän
8699: menettelyä. .Siinä lyödään tuomio väärää11 nitä.i'iä,n tai ma·a,kunrt:a:a.n, hä-n ei OS!J.a nnhua
8700: koihrtaan. mistään mu1usta kuin kieHol.a:iSita, kieltolain
8701: Ka.nsanäänestys ,kieltolaista. 157
8702:
8703:
8704: iha.Illuudesta, sen noudattrumis·en viLlttälmät- sitä varten~ että mma aja:tt.elen, ettei tämä
8705: tömyydestä. S.iilhen on niin tobutitu, ettei .asi'a emnätä tmHa val~okunnasta toista k&-
8706: raittiuspuhujaa kukaan viitsi mennä .kuule- ,taa esiJle.
8707: maan ja tässä lkohden on minusta toteutu-
8708: nut ja ttoteutlllu yhä enemmän eräs sana, ·Ed. Le 'h t Gk o s k i: SeDJ,jälkeen kun
8709: jolla on alkup,eräll!Sä toise.S!Sa. yill.teY'de.ssä, tuli tunruetuksi Ruotsin kieltolakiäänestyk ·
8710: ,laki kuolettaa, eva.llikeliumiJ yksiru .tekee sen tulos, oltiin raiittiudenha.rra.stajien ja
8711: eläväksi". MeidlLn on vaa.dittava ja se on kiel tolainkamna.t.tajien taihoi ta tietoisia sii-
8712: tliltä paikalta i'lmilausutta.va, että rai(ttius- tä, että SuomeSJSruki·n tu~tai,siin erimäisten
8713: työ tässä maassa Sflluntautuu puhtaasti porvarillisten rylhiiiläin taholta. tekemään
8714: aatt.eeHiseen :työslken:telyy•n, että kielto~ruk.i alote kieltolain kumoamiseksi. Täällä on
8715: on vain pohjana, jo.nka ooes.sä seisomme, ehdotus jo nyt k~eltolakiäänestyk>sen tGi-
8716: mutta samalla ymmärretään, että aatteelli- meenpwnemiseksi. Kun ed . .Schauman pe-
8717: nen raittiustyö y,ksin on se voima, jotka voi rUJsteluissaan 'lausuu, että ehdotmk-sen kautta
8718: raittiusasian uudestaan saada kansa.n .sydä- tahd.otaa:n Vledota Jran.saam., sa.a.da se:ville,
8719: melle rakkaaksi ja vaikuttavaiksi.. Se minun onko kallJSlan enemmistö ed,eHeen :kieltolain
8720: mieles.t:runi, niinkuin sanoin, on lausuttava trukana, niin minä pyydän juuri tähän
8721: tältä paikalta. kohtaan kiim,nli:ttää eduskun:nan huomiota.
8722: Me vaadi,mme .sii.ls lojaalisuutta sanoma- Meille työläisille ei suinkaan o1 e vierasta
8723: ilehdiltä, vrua.dimme raittiustyöltä todella- kansan tahto kieltolaikikysymykses:sä, se ei
8724: kin a.attoolli.sta .työtä ja me vaadimme, että ole vierasta ensiksikään senvuok,si, että
8725: maan poliisilaitos sormiensa väli.lstä katso- juuri !kansan ta.hldoo vaatimukseiSI~ a on kiel-
8726: tmaita 1tekoo tehtruvälliSä tässä asiassa. tolaki saatu ailkaan. Jos me ka>t.selemme eri
8727: 1Kun nyt on eri,tyisesti puhuttava tästä puolueitten ohj-elmia, niin hu·oma.rumme. että
8728: esillläolevasta anomus·ehd·otukseSJta, niin juuri ka.nsan tahtoa aj.&va. puolue, niiiilit-
8729: minun täytyy myönitää, että .se joiltakin täin so.sia;lidemGkraatbinen puolue .io en-
8730: JPUOl~Ha on muGdoton. Se on muodoton en· simäisessä nuoluekokouksessaan 1899 otti
8731: sinn~in sentäJhden, että kansa,näänestystä k>a~kkoein ellJSiiks.i valtiollis;.sta puo:luei.sta
8732: vaaditaan jonkun oJ.emassao.l.evan lain ku-~ vaatimuksen kieltolai·n a,ikaansa:amiseksi
8733: moamis.eksi. Minä l~mlen, että kansan- tässä maassa. Tiedetään mvö!Skin, että jat-
8734: äänestyksen historias,sa ei juuri sellaista kuvaslti on juuri kansan laaj·oden .iowkko-
8735: Jwstkaan ole tapruhtunut. Ruotsin kansaon- jen t.a.hoHa ja sen puolueen taholta, joka
8736: äänestys tapahtui erään ajatelluu laki- kansaa on edustanut, ajettu kielto>lain ai-
8737: suunniteLman ·hyväksymisen tai hylkäämi- kaansaamista. Meidän tarvitsee vain pa-
8738: sen nuoLesta. Sveitsissä kansamään,e.stykset lautta.a mieliimme vuod·en 1907 eduskun-
8739: toimitetaan la·eista. jotka ovat laadittavina. nan päältös. Se päätös tehtiin yksimieli·
8740: Minun ymmärtää.ksen·i tämä oli:si ensi ker- se.sti ja kansan suuret joukot iloitsivat tästä
8741: 1fian, jolloin kansanäänes.tvs 't.oimitetaan jo päätöksestä. Kuinka kävi silloin tämä•n
8742: tllemassaolevan lain .kumoami.seksi. Se on vksimi-elis-en kansa.ntahdon ilmauksen
8743: mie~e.stä.ni ko•kola.itlla muodoton ta. Toisek.si kanssa? Trumä kansantathdo.n ilmaus t.aUat-
8744: minä tahtoisin sa.noa tässä edusrkunn:a.ssa, tiin lokaan ja polettiin. Ha.llitus, joika
8745: <että karusanääruestys varsinkin .siinä muo- meillä silloin. oli ·olemassa, n. s. perustus-
8746: dossa, kuin sitä nyt ajatella:a·n, on ikaiki.sta 1aillis-suom-etta.relai·n.en hallitus, ehdotti
8747: hno·n.oin1t.a kansanvaltaa, jota n~t sentään V•enäjän virkav•alla.lle, että tätä l·akia ei
8748: ei pitäisi varsin lavealle päästää leviämään pantai,si käytäntöön. Muttta kansantahto ei
8749: meidän maassrumme. edes ·esittäen a,iabusta tästäkään pelästynyt, päi·nvaSitoin se vuo-
8750: siilhen suuntaan. Mutta vaikka ·nrin on, den 1909 valtiopäivillä hyväksyi uudelleen
8751: illii.n ·en missään tapauksessa tahdo vastustaa kieltolain. Ja vasta vuonna 1917 touko-
8752: .tämän anomusehruo1tuks•en lähettämi.stä va- kuun 29 päivämä Tok.oin hallituksen toi-
8753: rlinkuntaan, sitä en tathdo vastustaa enn-en- mesta saatiin ki•eltolail'e v.ahvist.us .ia sen
8754: kaikkea sentähden, >ettei luutlta;si, ·että kiel- seurauk&ena vuonna: 19'19 kieltolaki voi-
8755: tolainkann•atJt.aja.t pel,kää,vät tässä asiassa maan kesätkuun1 pä:vänä•. Näin on kansan ·
8756: kai·kkea mahdollista turtJk,imusta, vaan olen ehdot.on ta.hto kieltolakiin suhtautunut.
8757: sitä mieltä, että se •on valio.kunta:an lähetet- Mutta ka•n.sanitahtoon j,a tämän tahd·on täyt-
8758: ,tävä. Lausuin ltämäm., mitä laJllsnin, vaan tymis·oon on .smhtauduttu sivi•SJtyneistön ta-
8759: 158 Tiistaina 26 ·p. syy&kuuta.
8760:
8761: holta siten, että heti kun. laiki oE agtunut sesta on toi~mitettu kansanäänesty-s, mutta.
8762: voimaaJn,, perustettiin erikoinen ythd1stvs, .koska.an. vielä ei ole tapahtunut sel-
8763: joka oli valmis keinoilla millä tahansa toi- laista, e.ftä laki, j01ka. jo on voima.ssa, olisi
8764: mimaan kie:ltol.ain ka.a.tamiseksi. Ne, jo1Jka kansanääne.st.y:ksen kautta ta4d·Oibtu .saad·a
8765: ovait viime eduskunnassa oHeet, muistavat kumotuksi. Siits, jos sitä katselee tältä
8766: hvvin., mitenkä a 1otteita o.n tehty kieltola:in n. s. la.illisuuska:n.n:a.ltalkin, johon ainabn
8767: kaata.mis.ehi. Nä.mä al•otte·et kuitenkin il- oikeiston taholta kii-nteästi kaikis.sta tkysy-
8768: man vahokuntaan ]älhe.ti;ämät.tä o·n ta:pettu rnyks•:,s.sä vedotaan, niin min:un ymmä:r:tääk-
8769: - ~käyttääkseni .sittä. eanaru - jo täällä seni •ki·eltolaikiääne.s.tys ei ole ma,bdollista.
8770: ed us:k.unn.assa.. Miitä sitten tulee kansantah<1on selville-
8771: Mitä tulee sitten ed. Sehaumam.in vaati- saamiseen, niin meillähän• on toimitettu
8772: muk,seen tämän kieUolakiäänesty.fus•en toi- juuri valtiolliset vaalit tämän vuoden aika-
8773: meenpaJmemiseen, niin minä ta1hdon vedota na. Miikä ·oEsikaan oll.ut a:siaUe onnellisflm-
8774: kan,san ta:hdonil.maukse•n. lisäksi ·erääseen p,aa. ja •edukkaa1mpaa kuin .se, että kie:to-
8775: toiseen puoleen, nimittäin la1Nioous;puo·leen. lain kaatajat olisivat valmi staneet oman
8776: 1
8777:
8778:
8779: Porvarilli.sben taholta o.Ua,an aina valmiit ehdoka.sl:Lstam:sa, panneet tunnuslauseek:Si
8780: moiHimaan työläisiä .JaiHo.muudesta ja lai.t- kieltolain kaatamisen. .Silloin olisi saatu
8781: tomista toimen;piteistä, ollaan aina va.11Illi·i.t nähdä, 1kuionk,a ,suuret ikansanj10u.kot \ovat
8782: samomaan, että valtiopäiväjärjestyk.semme, tämän vaatimwksen takana. Oleru varma
8783: v:altrosääntömme eivät k,fusiltä näitä mää- siitä että ain·oastaan ne, jo•tka tuo11a imhot-
8784: räyksiä ja. näin ·ollen sitä lakiin perustu- tava.Ua väikiju'Omien va'lmis•tuksella, sala-
8785: mattomana ei vo·ida ottaa 'kä.s1ttelynalai- kulj.etuiksella ja myynnillä ansaitsevat elin-
8786: seksi. Voimas.moleva.ssa valtiosäännössäm- ehtons.a, ·olisivat olleet näiden listojen
8787: me ei hiatk.ema.Uaka:an löyd•etä kohtaa, j.oka äänestäjiä eivätkä •suin.ka.an kuitkaan muut.
8788: arutaisi .ma;hdolliJSuuden lkantsanäämestvtksen Si'lloin olisi jo saari.stoseuduissaikin nähty,
8789: toimeenmanemiseen. T·o.sin sanotta.kooil että että sillä ruo:tsala,::seUa kansaUis:uuskysy-
8790: meillä ennemmin vuoden 19•17 valtiopäivillä mv'ksellä,k•ään ei olisi voitu enään väillem-
8791: hyväksytyssä kunna.lli.s:a.i'ssa oli määrävs mäntietoisia !kansalaisia pettää, ei olisi
8792: kamsanää:n•e.styk.sen toimeenpanemisesta, voitu kehortt1l!a. näi<tä ruo,tsalaiiS·en ka.nswn-
8793: mutta vuoden 1918 tynikäedu.sikun•ta poiSiti puo.lue·en Esboja äänestämään, UHYsk.a olisi
8794: tämän vaa.ti,muk.sen ka.nsanäänestyk.sen oNu tietoisia siitä mihin si~nä pyritään.
8795: toim~t.tamisesta. 'Toinen .sella.inen tapaus, J o.s siis rehellisesti olisi tahdottu toimia,
8796: jonlka me tunn.emme 'kan.sanääne.styksen o]i,si näin voitu 'aivan hyvin men.etellä ja
8797: toilmeentpan•emi,sesta, on kansanvaJ.tuuskun- silloin olisi saatu voimassaolevi·en laikien ja
8798: nan määträys punaisen hanituksen aika.nta. määräys.ten mukaan tieto si•itä, onko Jra.n-
8799: Nä:mä ovat ne ainoat määräykset, jotika sa'n enemmi.stö ki.e.l<tolain t,a,ka.na vai •tah-
8800: meillä .ka.nsanäänest;vksestä tunne!aa.n. tooiko se, että kieJt.o.:aiki ikaad.etaa.n. Ra:i-
8801: Kumpikaan n·äi•stä määräyksistä ·eivät enää tiu.smielinen väestö ei pelkää tämän äänes-
8802: ole voimassa ja näin ollen ei mei·llä vaJltioJ- tyksen :f,nlosta, jos sellain:en pä•ätettäisiin •
8803: lisella eikä kunna.llisella a.lal1a ole mi.ssäiä!n ka:kirsta o'lettamm'ksi•sta huolimatta toimeen-
8804: säännöksessä, ei la~s.sa ·eikä työjär.ie.s•tyk- panna. Kieltalaki on kanE1an vaatimusten
8805: ses,sä •mää.räystä,, ,ior.ka mukaan t,;;]la:,sis,'a tuloks.e•na s•aa1tu wi'ka.a.n .ia niin ika.uan kun
8806: asi·oi.sta voitaisiin ka.lllsanäälllestyksellä a~&ia ka.msa,n enemmi,stö on kiel tolatin taikana, niin
8807: mtk a ~.s ta.. kauan myöstkään ·ei tällä paor•emmin kuin
8808: Täällä edellä jo ed. Kar·e.s mainitsi siitä, monilla muillakaan eihdotuks•iHa sa.a:da tätä
8809: että ,ioissa.kin ma;•ssa on mahdollisuus aset- vakaumusta. horjutetuksi. Minä en siis
8810: taa ,kan,sanäiiln.estvksen alaisEiksi tällaisia siltä puolelta. vastusta tämän tä1 laisen
8811: kvsvm:v.ksiä ja minun on yhdvt.tävä siihen ää.nte:st:vksen toi.me.enpan,emista. Mutta kun
8812: siksi, ·että niitten ma.itten valtiosäännöt tu- mi.nä t;•e!dän, että tulos !kieU.o1 a'kiääneiS11:vk-
8813: kevat mabidollisuutta tällaisen äänestyksen ses•tä ehdotto•ma.&ti on se, että se tulee edel-
8814: toimeen•na.n.emise,sta. mutta, mikäli täällä leen py.symään mrstys,sä, niin silloin mi-
8815: tiooetään, koskee se ainoa.staan niitä lakeja, niUS·ta on tuflha:a ja. liian :kaJli.sta. varojen
8816: j01tka sen ta.i .sen iffi.a.an va.Hiiola:itos, parla.- tu"hlausta tällaisen, sanoisin:ko suoraan, il-
8817: men,ttilaitos on hyväksynvt .ia joita ei ole veil:vn toime,en'l)a.neminen. Ja !Een:vuo.ksi
8818: vielä voimaan.saatettu. Voima.aniSatatta;mi- minä olen si'tä mieltä, että jos a.:si.a valio-
8819: 159
8820:
8821:
8822: kun:taan lähetetään, ~&e ehdott01masti tulee Kukaan ei halua puheenvuoroa.
8823: haudatuksi sinne; sitä va.aJtii ,k,an;san ehdo-
8824: ton mielipide ja .sitä vaatii se tilan'lle, missä P u h e m i e s: Koska 1kukaan ei ole vas-
8825: me nykyään oJemme. Jos meillä kai!ken sen tustanut pöydällepanoa, niin asia pantanee
8826: kurjuuden 'lisäksi, mikä jo on olemassa työ- pöydälle.
8827: väestön kerroksissa, kumottaiiSiin kielto-
8828: la:ki, silloin ol~si ehdottomana S'eurau!k.sen:a, Asia p a n n a a n: p ö y d ä ·11 e .seuraa-
8829: että kansa j.outuisi entistä suu11empaan kur- vaan istuntoon.
8830: juuteen ja siveellis,e<S,ti ja he~nkisest.i ravpio-
8831: tilaan. Tähän ma.hdnllis·esti minun ymmär-
8832: tääkseni pyritään tälläkin alottJeella ja SJen-
8833: vuOoksi minä o.len sitä mieltä, että maa. joka Puhemies: Kun ai!ka on näin pitkälle
8834: yiksimielisesti on hyväksynyt kielto.lain, ikulunut, niin .po:stetaan listalta seuraavat
8835: joka nii·n monta mertaa ·on ollut edusikun- asiat n :.ot 117-162.
8836: na.ssa käsi•t.telyn ala·i,sena ja jo.ssa niin monta
8837: kertaa on vedot.tu kansaa•n, siinä ain.akaan
8838: sosialidemdkmattinen puolue ja sen· edus-
8839: kuntaryhmä eivät voi ol'a mukana sillo.in,
8840: jo•s kieHdaki ta.hdotaan täJmänkin alatteen Pöydällepano:
8841: po•hjalla :taas .saada nurin, saada yksi sel-
8842: lainen kari, mihin iE'e voi.tai.siin kaataa. 163) Kertomus ,Suomalaisen kirjallisuuden
8843: edistämisrahaston" toimikunnan toimin-
8844: Ed. S c h a;u m ~·n: Jag hrude ic:ke :tänkt 1l!asta helmik. 1 p :stä 1921 tammik.
8845: uppträda i dag i anledning arv mitt peti- 31 :teen 1922
8846: tioiJJsförslag, men jag .ser mig tvungen att
8847: bemöta det andragande, .som hölls av den esitellään ja pannaan pöydälle seuraavaan
8848: första ärad.e ta:'aren. Då emellertid tiden istnuvtoon. ·
8849: är så långt fnamslkriden, att, om jag börjar
8850: ett långt bemötallide och andra sedan bemöta
8851: mig och jag sedan åter i min tur hemöter
8852: dem, - då tiden ·SO!m sa,gt är så långt fram- Puhe mies: Seuraava istunto on ensi
8853: skriden, a.tt e·n disk<ussi•on prakti.skt taget perjantaina kello 11 päivällä.
8854: blir omöjlig nu, :så an:håller j.ag om bord-
8855: !läggning tili .följande pilenum.
8856:
8857: Ed. v on Born: Jag ber att få under-
8858: stöda herr Schaumans för.sLag. ;räysi-istunto päättyy k<eUo 5.3:5 i. p.
8859:
8860: J> u he mies: Kun on tehty pöydäl1e- Pöytäkirjan. va•kuudeksi:
8861: panovaatimus, niin pyydän .seuraavia edul'l-
8862: taiia lausumaan siitä mielipiteensä. Eino J. Ahla.
8863: 10. Perjantaina 29 p. syyskuuta 1922
8864: kello 11 a. p.
8865:
8866: Päiväjärjestys. Siv.
8867: etuja koskeva ed. M. Hannulan y. m.
8868: Ilmoituksia: anom. ehd. n:o 89 ............. .
8869: Siv. 10) Kirkollisen alkukoulun opetta- "
8870: joon ~CläJkkeiiä koskeva ed. Vir:kkuSie!ll
8871: y. m. anom. ehd. n:o 90 ......... . 203
8872: ,1) Kanlswnooruestykse.n toilmfuttamils- ;ll) Rruutaibilen ratkenlt.acrn:i1sta: J·oen-
8873: ta v·oima:ss8.1o1evalll a1koho1:im täyskiel- su us.ta. T·ruip a:leen, TwusJ:Li•emeiD. ja
8874: lon säi,lyttä:misestä tai 'kumoamisesta. Kawvin kirkontkylien katwt'ta. Si@~m'
8875: ta.rko>ittava ed. 1Scha.u1malnin a1n,om. jäJrven 1Ja,i AlrupirtJkäm: a1s,emaJJe kostkeva.
8876: ehd. n:o 81 .................... . 170 ed. Reinikan y. m. a.nom. ehd. n:o 91
8877: '2) Isoj.lliolll l:oppuunroattam~sta. ma1an 11:2) Rau:trutien ~aikenltacrnist.a Ta.m-
8878: "
8879: p.ohjois·issa kunnissa' koskev.a; ed. Lo- pre.ooelta Hämeenlkyl'ön, .y. m. pa.iokk:a,-
8880: hen y. m. anom. ehd. nöo 82 ...... . 200 kwnlt:ien kaur1Jta. KrilstiltlmlnikaiUpunik·iin
8881: 3) V>eroUepa:nonJ jru i:soj.8.1onr to·rmi.t- k:os:k·ev.a ·ed. Estlamd·errin amlom. ehd.
8882: talmistlli In8.1rin, Enonltekiön j•a U tiS- n:o 92 ........................ .
8883: joen kunn::Uss:a, ko.s,keva ed. rAspelinin !1i3) RautaArien rtalkenltatmliista Hel-,
8884: "
8885: anom. ehd. n:o 83 .............. . singistä Vilhdi,n ja, Huittti:sten: ikarutiJa.
8886: "
8887: 4) Raha.stan IIlliU•odostrum!ista, v.a.ltilo- R·ilsteeDJ aJ&ema.Ue ta.rtko~t,tatv.a. ed. Hii-
8888: lainojen; myöllltämiseks:i ma1a1S1eudun denheimon y. m. anom. ehd. n:o 93
8889: säh:köi>stäJrrusyhtymille ta:rlkoilttava ed. 14) Rautalt:iren Pori---;KriJsrtruin:au·-
8890: "
8891: Heiki.nille]mon' y. m. a1n1om. ehd. n:o kruUJpun'ki-Vrurusa,-UUJsiikaa:rlepyy-
8892: 84 ............................ . PämmiäJ1men nailmnltalilli,s·1la: ikoskev·a eid.
8893: "
8894: ,5) Es~cyksen amltmmi:sta: la.iksi huo- Estla.nderin y. m. anom. ehd. n :o 94
8895: nreenvuokra.sä:äinlnöSltel;ysbäJ 1Jall'koitm:va 15) Ra,uualtileyhdis:tdmän: R.i!iihi- "
8896: ed. Långstrtömin y. m. a!ll.om. ehd. miäJkil-JyväJsky.lä, ,Suolruhti-Ha.alpa-
8897: n:o 85 ........................ . järvi r.a:kernltam:irslta. koskeva; ed. V este-
8898: :6) Raja:seutujen siv:ist.ybellisteru ja
8899: " risen y. m. anom. ehd. n:o 95 ..... .
8900: taloudelli:sten olojen ikohottamis•ta kos- 11,6) Ra.utaitj.en• r.a:kem.tta:m]st.a. ~ok- "
8901: keva ed. Mannermaan y. m. anom. 1m1a:st;a. Suol1aihiteen koslmva, ed. A.
8902: ehd. n:o 86 ....... ·............. . 202 Jaskarin y. m. anom. ehd. n:o 96 ..
8903: .7) Suunnitelmam, lwaJtilmista en 117) RruwtarlJi.en mkenta.mlirst.a; Porin "
8904: kypsyys·rusteilile sov·ellretuiJU.e ikurrs- lmupun1giSJta Kamikalallllp.äiäin ika.utta
8905: •s·eil'lre raike.nttuv:wa lmm·sa.kouluop·ettaja.- Ha,a.paJmläen a,s,ema.He :koskeva< ed.
8906: semina,a.rila. varten tarkoittava ed. Ki- Härmän y. m. anom. ehd. n:o 97 ..
8907: "
8908: vilinnan anom. ehd. n:o 87 ....... .
8909: " 1118) Ra:uta:bien r.aikJen~a:~ista Epi-
8910: 18) Krrunsakoulru:n aoottatmista. ylei- läin •py.säkiiltä Seinlajoem .ruSiel1llallre lws-
8911: seksi pohjwkouluks:i koskeva. ed. La.t-· keva ed. Y. Bulkkrsen y. m. run10m.
8912: valan y. m. anom. ehd. n:o 88 ..... . ehd. n:o 98 .................... .
8913: 19) En1neu 1/8 19:21 eHi.ik:keeUe jou~
8914: "
8915: 119) Ra.uta:t]en rwkenltami1sta Vi:lp-
8916: "
8917: twrrei•ruen ikan,saJkouluO<pett,aJ.awn eJ.äike- pula,DJ a.semallta Jiäansänlkos1mn. tieh-
8918: 21
8919: 162
8920:
8921:
8922: Siv. Siv.
8923: tail<le koskeva ed. EtSikol!aJn y. m. ta.ukoittatvm!ll toimenrpi:tcisiin ry hiy-
8924: anom. ehd. n:o 99 .............. . 20.3 mistä koiSiktevUJ ed. Akerhlomin anom.
8925: <20) .Ratutaiiw. ra.k<erutam~s<ta Mik- ehd. n:o 112 ................... . 204
8926: kelistä lrtä-IHäme,en< läJvitoo Pä,ijämlteen 33) Koanilbeallll asettamista valmis-
8927: yli ·Turenlki1mJ 1Jari Ri~him:ä,elle .tamk•oit- tamruatn ehdotusta ltati.Jksi a.~uiusttoimin
8928: tava ed. Kareksen anom. ehd. n:o 100 nan kehittämisestä tarkoittavan ed.
8929: " Hiidenheimon y. m. anom. ehd. n:o
8930: ,21) Ra.uta,t~ell! mken<tami·st:a Rovs.- 113 ........................... .
8931: ruemen kirkonikyHi:stä Eeuruitiärvelle "
8932: koskeva ed. Juneksen y. m. anom. .34) Komite.an· wsettamista Laa,ti-
8933: ehd. n:o 101 ................... . maan laikia pa,J;kkalautakunnitsta ja
8934: " a.limmilstta palkoista; kosik~va etd.
8935: 212) Rautru1Jileill ralkembatmåJs.t<a. Suo- Paasitvuoren1 y. m. alllom. ehd. n:o
8936: l.athCLen rus:ema.lta S.a:a:ridärven y. m. pi- 114 ............................ . 205
8937: täJjien kaJUtt<a; .Pänniäislte:n a,se:malle 35) Valtion ty;öl<äist€lll paJlikikaus-
8938: koSikev,a. ed. lniborrint allliOID. elhd. n:o ol:ojen jäTjestämistä työeih.t:osopimuk-·
8939: 102 ........................... . 204 siJUa. koskerva ed. Pwa.siJVTUK>rom y. m.
8940: <2<3) Bohjoisimma;n; Suomen r:au,ta- anom. ehd. n:o 115 ............. .
8941: teiCLen r:alkemtamista. kos:keV<a; ed. A. "
8942: 36) Va:rojen myönrtällllli<stä hallituk-
8943: Pesosen y. m. anom. ehd. n:o 103 .. sen käytcl.täväksi t.yötri;ömyydent tor-
8944: ,24) · Rmutat,iem raikenltal!niJStta. Hel-
8945: "
8946: jumista: vaxten koskev·at ed. Pa:f!.si-
8947: sirugisM Porvoo.IJ< ja. Hatminta:n< katUtila vuoren y. m. anom. ehd. n:o 116 ....
8948: Viilpuri1n tUJrkorittruva ed. J. V ain~n 37) Es~tyk'Sen amta.mista säiännöJ-,
8949: y. m. anom. ehd. n:o 104 ......... . }iSien yötyö.n, pois,tamis:e:s,t<a kirja- ja1
8950: r2,5) Rautrattien r:ak,enltiamista, Larp-
8951: "
8952: !k:.icv;ipa.itruoammat.ti.aJl:oilla lmskeva ed.
8953: p.een<rantnimstat V noksennt.i!skamJ-__,RatU!t- Paasivuoren y. m. anom. ehd. n:o 117 ,
8954: järvem----.Simpe}eei!l: ka.u1Jtw ElrnsroLvala1- 3,8) Työriidoistta a:iiheurlm:vie•n työ-·
8955: ran tai Syväoron asemalle koskeva v·äen atsunt.oe,päik:.ohtwin> poistamis·ta.
8956: ed. Mwntnerin y. m. am1om. ehcl. n:o koskeva. ed. Patatsivuoren y. m. a:nom.
8957: 105 ........................... . ehcl. n:o 118 ................... .
8958: " "
8959: 26) Rautatien :raJkemt,ami!st<a, Kon- 39) Työttömyystkwssoilstru 2 p :nläi
8960: tilomäieltbä Kemitiär:velle koskeva ed. ma,rra.sikuut<a W11 7 ammetunt •atsettUtksen,
8961: Lohen y. m. anom. ehcl. n:o 106 .... voilma.ampamJOa, kos'kevatn asetuksellJ 6
8962: "
8963: 27) MäJä,räraiham myöntäm.i!s1:<äi uudis- § m muut:tamilst1ru ta.I'IkoitttaiVa• ed. Pala-
8964: <ma,it.ten ru.ts-. ohra- ja ·kauratSia,d·on sivuoren y. m. anom. ehd. n:o 119 ..
8965: ostauniseen vuosima, 1'9213-19'25 tar- t4()) A<mma:t,tiJemta.rka.srt;aJj a:in1 luvun,
8966: koi:tta:v,a ed. Niukika,sen y. m. a:nom. li!säämistä ja atmma:ttien1Ja:rkrustukS18n
8967: ehd. n :o 1 07 ................... . uudeUeen jä,rjestäimilstä ko.s,keva; ed.
8968: :218) Larit:umen hamil~k:imista maa-
8969: "
8970: Aallon y. m. anom. ehd. n:o 120 ....
8971: seudun pien~ela.iiHe koskeva. ecl. Har- 41) E:sit.yksen: 'atnrtJamilsta laiksi,
8972: valan y. m. anom. ehcl. n:o 108 .... jontka: mukarun: työn:tekijöille sutkupuo-
8973: 29) Lisämaa1n alnttamilsuru itsenäi<sty-
8974: "
8975: Leeru katsomattta tu:rv·a:t.aan samasta
8976: n'eille prkkutorpille koskeva, ed. Mart- työstä swma. pa:lkka: trul'lkoittaiVa ed.
8977: tilan y. m. anom. ehd. n:o 109 .... R. SiUam:pä1än y. m. 1antom. ehd. n:o
8978: 3~0) La.pin kihlaJmnlllla1S<Sa sid ati!tse-
8979: " 121 ........................... .
8980: vien viiikattaJlode<n tillu'S·ten peruutta- 42) LiiikenenV'o.s:tojärj:estelmän toi-
8981: "
8982: mista< vatlttio1.le: lws:keva ed. As'Peliniu, meen'Pa,l11emi1sta Suomessa tarkoittava
8983: anom. ehd. n:o 110 ............. . ed. Kedon y. m. anom. ehd. n:o 122
8984: .31) Mruatta,loruskonlu,nt 'Perusta.mi•stia.
8985: " "
8986: 43) Sa,i:ra.us-, hamtaus- j.a; ä:itiys-
8987: La,pin, kiiMakuntaam1 kosikeva. ecl. As- vaumutU'ksen ynm:ä työ.kyvyt:tömyys-
8988: pelinin anom. ehcl. n:o 111 ....... . jru vamihuuseHi:kkei·den, sootiä:mistä tar-
8989: ·3:2.) Kah1stuselimikeim:m kehittä-
8990: " koitta;v.a ed. Patatsårvuoren y. m. a;ntom.
8991: mistä ja kalastaja.väestön turvaarrnist:a1 ehd. n:o 123 ................... .
8992: "
8993: 163
8994:
8995:
8996: Siv. Siv.
8997: 44) Lakiehdotuksen .aillJtam.ilsta meri- •ke~mmaru oikeud'8'll• jäiseiJJben luku-
8998: mi'elsten ty>äoloista. koslmva: ed. Wici.kin määrän väliaikaisesta lisäämisestä .. 210
8999: anom. ehd. n:o 124 ............. . 205 5'2) HallitUJks,e~n esitys n:o 35 laik-
9000: 45) Ehdotuksen laiksi lasten ja si valtion rikkiha1ppo- ja superfos-
9001: nruorten hemJdlöi.CLen. työ.aja.stta sisäl- fa,altti:t:ehtariden luovut:tamirsesta osaike-·
9002: t.äJvä ed. K,am!kar]ru y. m. edusk. esit. yhtiölle ....................... .
9003: n:o 36 ......................... . 53) Perwstus,latki\"atlio,kuntnamt mie-
9004: "
9005: "
9006: 46) Ehdotu1msen l:aiks~ rv:uodeill 1913 tiiJJtö n•:o 1 vuod~n 19,19 v.rult~oipäivillä
9007: luoiiDkasota,a.n' o,sa,wottaneiden sekä sen l,e.päämälän jätetyn. ehd:o1mk,sent joh-
9008: jäAl,keen polilit;bisist:a. syi,sm tuomiJtrtru- dosta Suomen hallitusmuodoksi ....
9009: jen' hterukilöiden· .ar'illlaihtamisesta: ja, vi- 54) V aJ:tio\"arrainiValiokunnan mio-
9010: reilltäl O'lev]eru tällais.t.e•n syytteiden ti·nt:ö n:o 4 vuo~den 19!20 valtiopäi-
9011: rruUJkeama:run jäJtrtäimises:t:äJ siSiä!ltälvä ed. villä lepäOO:rl'äJä,nl jäJt,ettäJViäJksli hyväksry-
9012: R. Sillanpään y. m. edusk. esit. n:o 37 206 tyDJ lailcielhdotuksetn joihdrosta,. joka
9013: 47) EertomUJs ,,Suomalllltisen kir- koSikee valt1io;n ja kunnan veroja. ka.n-
9014: jatmsuuden edistämisrathatston!" toimi- toagaln jäi1ikeen ma.ksett.aes>soa suoritet-
9015: :kumtnam toim:Urunrusta helmi:k. 1 p :tst.äJ tavaa veron lisäystä ............ .
9016: 1921 tammik. 31 :nteen 1922 ..... . 209 55) Vrult:1o•vara.imlvaliokunna n mie-
9017: t.iJ'!lotö nt:o 5 haillitukse·n esityksen jorh-
9018: do,stta., joka. ikosikee liilkep,ääo1ma<l1
9019: E ll' s i mä. i n •e n: •k ä s i t t e 1 y: myötnt.äil:nms·t.ä va:ltion rikkiha;p,po- .ia.
9020: superfosfaattitehtaille ........... .
9021: 48) Ehdotus laiksi tulitikkuverosta "
9022: A s it at k! i· r .i a t: Val:tiovamtinv.a.lio- "
9023: kunntaJn m~·e:tinrt:1ö n:o 2; ha,Hiltmkseni
9024: esitys n,:o 2 5.1
9025: Nimenhuudossa merkitään poissaoleviksi
9026: ed.: Bäck, Erich, Estlander, Honkavaara,
9027: Ingman, M. J askari, ,Joukahainen, Lehikoi-
9028: Aimo·a: käJsittely: nen, Marttila, Mäkelin, Sallinen, Salo, ~L
9029: Sillanpää ja Toppinen.
9030: 49) Ehdotus 1'5 miljoonra.n ma,rJmn•
9031: s u uruisem' lits•älrnoorä::r:aih>wn myö'!l.tämi.t-
9032: se:stä vrultroill• a:su·nrtoptoEtiittisen toimin-
9033: nan jatkamista varten vuonna 1922
9034: 'A .s i: ru k! i r j w t: V altio.va.mtinvalio-
9035: knn•ntatn mietim1t.ö lll:o 1; ha;llictuksetn Vapautusta eduskuntatyöstä saavat oi-
9036: esit.Yls n:o 20. keusasiain tähden tämän päivän istunnosta
9037: 50) Ehdot.us 13,7 50,000 maTkan ed. Toppinen, kunnallisten asiain tähden
9038: suuruisem; l·irsämäläräralha.ru mryiÖntä-. täksi ja huomispäiväksi ed. Marttila, kun-
9039: misrestiä rruUJtat,eid,em. liitkkuva~ ka.lus- nallisten tehtävien takia tämän päivän is-
9040: ton lisäämiseen vuonna 1922 ..... . tunnosta ed. l\L ,Jaskari, perheessä sattuneen
9041: A s i ru ki i r j a1 t: VaH.io.varati,nva,lio- sairauden vuoksi tämän päivän istunnosta
9042: kllintrua,n mietå.ntö n:o 3; ha:lli.t:uksen ed. Lehikoinen, perheasiain vuoksi tämän
9043: esityts n:o 32. kuun 30 päivästä tulevan lokakuun 6 päi-
9044: vään ed. Jussila, sairauden tähden tämän
9045: päivän istunnosta ed. M. Sillanpää, yksi-
9046: tyisasiain tähden lauvantaiksi ja maanan-
9047: Pöydällepamom varten taiksi ed. A. Pulkkinen, yksityisasiain
9048: e s·] te 11 ä .ä nt: tähden ensi tiistain istunnosta ed. Penna-
9049: nen, kunnallisten tehtävien takia lokakuun
9050: M) HaJ:l:itwk;s,Em esitys. mo 3~4la.eiksi 4 päivään ed. Mickels ja yksityisasiain täh-
9051: oikeudrenik.äymiska1aren 30 luvwn jw den ensi tiistain istunnosta ed. Luostarinen.
9052: ulosottolain 3 1UV1U'lll 1 3 §.:n mrurutt,a-
9053: 1
9054:
9055:
9056: mirse'st.a. tois~n kuuluvi1ktsi sekä kor-
9057:
9058:
9059:
9060:
9061: •
9062: 164 Poer'j.an.taina 2J9 •p. tSyy.s:ku<uta.
9063:
9064: Ed. Långströmin väili'kysymys, j~ka koskee ~ sodan jr01hidu.st.a vanikilaa.n suikemiaan, t•ove-
9065: Turun rkruritushuoneen po1iittistreu reitamme. Alirn,omainelll• hlärnäJälmin,en var:r-
9066: vankien nälkä:J.a;klkoa. tij,ain taJhoHa, ylimäär.äJisten pon:ni.strusten
9067: vaaJt~minen p.or.va,r:irstotn anlirerlestä riirttävän
9068: Puhemies: Ulkopuolella päiväjärjes- tylölbehon .aiikaa,nJsa.amiselrsi, r:r.iittäJmät,ön ra-
9069: tyksen esitän pöydällepanoa varten ed. vi.nt!o, ajhJtaali .ia likaiset asulfi,iJo-olot, va.n-
9070: Långströmin hallitukselle osoittaman väli- •kieJl< it,senrsä; kehrittätmismaih.CLollisuuiksi.en ra-
9071: kysymyksen, jonka sihteeri lukee. .ioit,tami,nen .mahd:oHisimiDJaJn väihiin, yli-
9072: mielinren snlhta,utuminen, hreihinr vankilai.n
9073: jro\hrCLon ta:holt,a, pienimmistä:k.illl. laiminlyön...
9074: Suomen Eduslkunnalle. neistä ja ha.irr-ahdwk,sista, a.n•kar1iu. raugai,s-
9075: ITy<öväelliPll!Olueen EduSik·UJllit.aryhrmä on tuksiin saa.ttamineru, m uurtenlkin pienie·n oi-
9076: vii'"Ytellyt ·erinläisiä tänkeitä välikysymyik- 'keuiks~m1 miel.ivra.Jta,inen, ratioitta:minen jra
9077: si!äi odoteHessa, ett,ä .nyikyin.en hallituspula ;vleeill.sä mii\Jä raa'in ja rhäikä:il1e:mättömin koh-
9078: n,orperusti ratkaisiJai•siin. Koska kuitenkin on telu et·enikin va.nlkilai:n aiemman P'a.lvelus-
9079: osoittautUJnut, etrtä neuvottelut ainakin ,kunnan taihrolta. .io!hta.v·a.t lo;puHa sellaisiin
9080: osark.si ovart olleet .pelrldrää leirkint~lwa ja ep.ärt:,oiv:oisiim t~ekoiihin, jollaisia viers·tit nyt
9081: ett.äi porv.a.ristmyhmien v'äJlillä IJmi.noteikoo- kertovat t.a;p,a:Munreen 'Turun •kuritushuo-
9082: sesti venytetääm. kaupan ihieronlt,aa errillläi- neella.
9083: sist'ä porvariS'ton kesku'lJiderssa. ilmen·evistä Ol.emrme sa.nromaleM.itiet.ojen .ioh1dosta
9084: eroa;vra:isuurksista., joitten yihteentsovittamista kä.ät1ty:n,ee:t V arnlkeinhoitoha1lituben y liti-
9085: emme v.oi enä:ä ,iä!ädä odottrumaan, on Työ- r·ehtöö.r:in ja. Oillmusministeriön sekä TurUJn
9086: väen:puolueen Edusikunta.ryhm'ä päli:Lttänyt 'kouritu•shuoilleern j:ohrtaja:n puoleen saadak-
9087: .iätt!ää nyikyisoen, ehkärpä vielä pitkäksi ai- semme heiltä lälhem:p~ä t.ietoja asiasta .
9088: .kaa V'a,ltara·n jäävän haHit·u!ksen va.st·atta- Allekirjoittaneista edustajista V. Hannula,
9089: vaksi väJJ.iikyrsymytbiä, j.oi.tten laatu on sel- Kaa.rne .ia MäJkinen ovat käJy.ne<et paika11a
9090: lainen, ettäJ ne •kaipa.ava.t mitä kiireeUisint,it asiaa tutkimassa, mutta eivät ole saarneet
9091: selvittelyä. Se mahdolh:murs, eMJä hallitus til.aisuut.ta tarvatta nä>i!tä ·lriusaantuneita, näl-
9092: o.n jo jät·täny.t sisään erto\hakemuk1srenrsta, ei kälakon tehneitä vankeja. Kuritushuoneen
9093: tä,s,sä mel'lkitse pal_itoalka·an, sil:l'ä ba,llitus voi joMru.i·an a.ntama1n selostuksen murkaa.n· oli.si
9094: vielä jääCVä lkuuikausilksi valtaan .ia se on n•ä!lkä:lalkon tehnei,tä vanrlrej.a ainrukin kolme.
9095: s·en VUJolksi tiJ,iv.elvollinen edursknima.lle ei nim. Y r.iö Nikolai Aa.ltonren, Erer1o Ala.nen
9096: ainoa1st.a.m1. siitä.. mitä se on tehn;v.t tai t•eke- ja. Lauri IMi:kkonren. Näil!kälakikoon ova.t he
9097: mättä jrfutt'ämyt, •vaan my!Öos siitä, mitä se ryhtyneet jo :ma,a,na•ntaina t. k. l.S p :nä,
9098: aikoo tehtdä tai toek.emä.ttä j:ättä:ä. joten he ov·at olleet sy>öm ättä: j,o ikaihde~k.s.a•n
9099: 1
9100:
9101:
9102: Kai:kkevn 'kiireellisimmin vaadimme hail- päivää tätä: 'kirjoitettaessa.. Myös on Van-
9103: lituik·sen selvittelyä seuraaNa.atn· ky·s:y1Jllyk- ·keinihoitohallitulksen ylitir:rehilööri il!moi.tta-
9104: 1
9105:
9106:
9107: seen: nut, että lalk:kolairstern vaatrimulkseen, pää,s.tä
9108: tVi~me :Päivinä ovat sa.nomalehdet levittä- Ta.mmi<sa.aren p.akkotyölait.oks,eeill• rangais-
9109: neet tietoa, että Turun kuritnshUJorueella. t:wstraan suoriHamaan, ei voida suostua.. Ja
9110: säilyte·ttä:väit ·poliitti.set va.nJ.g'it ova.t tehneet kun heielän ei myöskään voida antaa kuolla
9111: n~ä;ltlräJla,kon. T äihäJn, e;pä.toi'Vloi.seen tekoon he
9112: 1 n:rulrkääm·, on 'heidlät jätetty vankilan lääkä-
9113: ovat olleet palkoitetut sen. älär,immäisen kur- rin kä:sittelyn a.laiseksi. 'Tämä tietää sitä,
9114: j.uuden ja smTon t.alki:a, .iosiSa• hre ja poliitti- että heid,ät ilm.eteta.am v·älkivalt.aa käyt.täern
9115: set ~a.ngi<t ;vE;päänrsä ov·at tä·s·sä maa·ssa saa- pa1kroirtta.a. sryö.mään. .Moinen• menettely on
9116: neet olla a.ina luOiklka.sotda:sta sa.ak.ka. Voit- mitä mru'inta r'ä.älkikäyst~ä seki.n.
9117: taja.. j.oka onnistui vierr-a.i<den a.seiden avulla INälkä'la\kon t,ehneitt·en. vtanikien. :menett.elv
9118: kukist.amaam työväenluoJmrn, heitti .suu:re.n, ' .iob~tuu läihi,nnä siitä, että: heildät on Tur:ru~
9119: joukon lu01kka.mme prurharrm'p]a, v.anlkiloihin kurituslhruonree:lJ.a, asetettu tav:allisten rikos-
9120: ja vam,ki1eill'leihin, rpuhuma!ttarkaan tässä yh- vankien· .iou'IDkoon. 1TräJmä on ilmeisesti lai-
9121: te:Y~CLes,säJ niirstä mo111.ist.a tuha.n.s.i•sta, j.otka. tonta ja. perus·tuu •pelikkäiän miel:iv<altaa.n
9122: rara'a<lJta, .ta:va.Ua tulivat ta,petuiksi. Porva- v.anrkilavira.noma.i.s:ten taJwH.a. La.in sehän
9123: riston ikrast.on rai!volla ·ei oHut rajoja, niinä kirj:arirmen mukaan ei. poliit,tista. vanlkia sa.a
9124: aiikoina. Samaa. lkostonih~moa toteuiltaa se särlyttäJä y:hrdessä rirlrosvankien ikaa1,ssa.
9125: ylruälkin !ki1duttamalla vankiloissa, luolkJm- Näin ·O.n lmit.enkin tehty a.inaikin Turun ku-
9126: VäliikysYJmys nä,likälakosta Turun ,kurit ushuoneella. 166
9127:
9128:
9129: rit.ushcu:o.neella. Mitä täillaiuen. :va~kut.taa ky:symyiks.i:llä, joihin asia.n J.aa.tuun näihclen
9130: kehit:ty,neimpiin henikiiöilhin, j.oHaisia. po- odotamme mitä ikiireeHisin:Ui: vastausta:
9131: liittiset va>ngit yle-ensä >ovat, käsittää jokai-
9132: nen a.jatt.eleva iihminen. M~enett1ilä!hän täl- 1. Tietää:kö ha.llitus, että Turun
9133: laiseen a.semaaru a>setettu W!Jn:ki ka.i>kki po- lmritushuoneei la .sä:i,ly.tett'äivistä po-
9134: liittiselle va.ng]ll e myönnetyt oikeudet. hittisi.st.a va,ng-eista. ovat eräM Vl'II-
9135: e:sim. oifkeude.n l uk•ea .s,amomaleht>eä, sa.a.da .git, an:karan sorron ja .kuritu1ksBn
9136: hstära.v~nt,oa y. m. ala~sina ollen, tur:v.a.utunteet, e:dus-
9137: :HUJomaute1t.a.ko.on myös, että ·ky.symys :k,unn:a'n heille .m(Yö-ntä.miä oikeuksia
9138: Turun ku~riturshuoneen poliittisista vangei•s- pu:o:lllis>taakse·en: äär~mmäiseen k1ei-
9139: t,a. O.Jli yiht,eyde·ssä laa\iemma;n 1k.YSYiillY!kSein no•o:n, nälkälaikikoon, ja :että ihertä. .tä-
9140: fkamssa. Aina siitä as,t.i, :kun e&uskunm·an män jothdos:ta: 01n eri:st.etty c~rikoi,sS>el
9141: p'ääMk.sen mukaises,ti my1önnettiin poliiUi- leihin ja kohdeltu väkivaltaisesti;
9142: .srlle vangeille erimäirsiä tutkint:ova.n1gilll Ol· '2. ~Iihin1 toimenpiteisiin on hal-
9143: lmuik.sia., cm vim>noma,i.sten, tah:alta toimeen- litu•s ryhtyn.Y!t. ta.i aikoo lähitulevai-
9144: pantu jonkin:l ainen kolwnaan, mieli valtainen .suu;dessa ·ryhtyä, est'ääikseen näille
9145: poliittisten vanikien luokittelu puhrta·asti va;n:g-.eille te:h:t.yä vääryyttä ja väki-
9146: p•oliitti,s,iin ja. ,ymsityiS>rilkomsiin". Tämä valtaa .ia.t1kumasta ja pela.sta,a:kseen
9147: luokittelu •On nä,hdälksemme va.illa kaikkt~a heid.ä:lli henkensä;
9148: la;iU:i,sta. tukea, eclUJslkun:nan pääitös kun ni- 3. Mihin toi\lli:en:piteisiim on ha,J-
9149: mreno:ma,a·n ta.rk!ort1ti ik.a,iJk:Jri& vuoden 1918 lit.us mahd!ol>lis.est.i ryihtyniYt tai ai-
9150: luok'kasoda•n: ja sen: jälkeen poliittisista koo lähitulevaisuudessa ryhtyä lo-
9151: syistä tuomi,tt.uja. Sen lisäiksi t.ällainen pett.a:a,kseen sen poliittisten vanrkien
9152: menettely vaniki·laovira.noma.i.sten tahoH.a O'l luoikit.telu>n ,ybityi.s:riko1lisiin" ja
9153: johtanut mit,ä suu>rimpaa.n mie.l:Lva:Ha.alll, ei-(VIkS>it.yisri:koHisii:n, mika .on va.n-
9154: ni>i:n että a]va.n sa.ma.ssa a.s,emas,sa olevia po · kilatvimn.omai.st:en taholta toimitettu
9155: lii:ttisria va.l1kej:a on sijoitettu eri luokkiin, vastoin edus:kmma.lli pä!ä.töstä ja tar-
9156: toinen puhtaasti poliitt.i.sten. j.a. to'i.n:en y:ksi- ilwitusta, josta. luokittelust.a Turun
9157: tyisri:k-ollisten j'Oulkkoon. Tä,mä on jo puo- kurit.ushuoneelll jäl'!kyt.tä.vät tarpaihtu-
9158: lisentois,ta iV'Uot.ta, oHut. :kaikkein rrcikein ma,t ovat vai.n eräs seuraus j:a· il-
9159: e:päk:oih:ta: vankila:oloi•ssamme, joka on ka.iJke- maus?
9160: roittanut kaiikJk,ien poliittisten vanlkie'l
9161: mieltä ja ailka:a:Thsaan1ut l·oppumatt.omia ·risti- i Helsingissä. s,v;vs.kuun 25 päi vä1nä 1:9t2'2.
9162: r~itocia herd:än ja. va:n[;:ila.viran:omaisten vä- :
9163: 1illä. >Ny:ky:ä!än. lienee lälhes seitsemän sataa ' T. Hj. Långström.
9164: i:Mlai:sia ,yJr:sit:y]sri:k.oHis~a" ma·an eri va.n-
9165: kiloissa ja 'Ta.mmisa.arenl pak\lwtyölaitok-
9166: seHa, ja ovat •he kailk;ki v,aiUa ed:uskunnan Puhemies: Valtiopäiväjärjestyksen
9167: pää:tölks:elläJ h·eiUe nillllelliomaa.n myönnettyj'ä 32 §:n mukaan asian tulee olla pöydällä
9168: poliittisen v•angin ·oilkeu;k:sia. Tästä perus- johonkin seuraavaan istuntoon. Sentäh-
9169: epäkohdasta ,a.n jorhtunUit .n!älkä!lalkko Tu,run den ehdotan, että asia p a n t a i s i i n
9170: lmritushuo>neella'kin, ja ennenikuin se poiste- p ö y d ä 11 e ensi tiistain istuntoon.
9171: ta:an tavalla tai toisella ei rp:oliittisten va.n,.
9172: kien :kohtel-ua saada, .oilkeudenmu!ka.Useksi Hyväksytään.
9173: edes niissä whitla>iss.a. rajo:iJss:a., mitlä p.orva-
9174: riHin:en valrtio ja sen. ed:UJsikunt,a, ovat omissa
9175: la.eissaa,nr ja. asetulk,sissaa,n. atsett.a.neet.
9176: :Kun emme ovoi ·S>al'lia, että luolkkamme jä- Ed. KankJa,rin y. m. väliikysymys ·kos>keva
9177: ;-:emiä joutuu tälla,:iJsen mieliva.llan. ja. la:in- ka:D!salnle.dUISta:j•a Väisäsen vall'gits:emistla.
9178: va.sta.:i:oon men:et.t~lyn es:i:neiksi, jo1ka palkot-
9179: taa heidä:t :niin. äärimmläisiin. hiäMikeinoihiu Puhemies: Ulkopuolella päiväjärjes-
9180: 1m:Un .vi·iikJmja, ·kestä~ään nä[k•äilakkoon, tyksen esitän pöydällepanoa varten ed.
9181: olemme p.a:~oit.etut lkä1änttymä.1än vallassa Kankarin y. m. hallitukselle osottaman
9182: ohwa,n. hallituksen pu,oleen seu:raavi.l'la väli- välikysymyksen.
9183: 1
9184: 166
9185:
9186: Sihteeri lukee: mratillisesti j<ärjest.yneen työväestön keskus-
9187: järjestön, Suomen Ammattijärjestön, pu-
9188: hoonLiohtaja. ja koettamalla t-ehdä koko
9189: S u o m e n E d u s lk u n n a 11 e. lakkotaistelusta poliittinen lakko ja. kun tär
9190: ten aiheettomasti vangittu henkilö on vielä
9191: Viime kulurueen !heinäkuun 21 p:äiV'änä kan.sane·ruusta.ja, .i·o:ka nä:in ollen ei pääse
9192: vangittiin etsivän keskuspoliisin toimesta täyttämäiän va.litsijainsa. hä:nell e anltamaa
9193: ka.nsanedu<staja. MaHi Väisän-en, kesäasun- rka,nsa.l1Jedustaja.n tehtäivää, niin on se jo
9194: nollaan Lammin 'Pitäjän Mommila,n ky- mitä näikeintä luokkasortoa ja työv:ä-est·ön
9195: lässä. Vangitsemis-en syistä ei Väisäselle laillisten oikeu:ksien loukkaamista.
9196: mainittu mitä:äm. Vasta useampia. päiviä. Työläisten la.kkotaistelu, jota etsivän
9197: vangittuna oltuaan alettiin häntä tutkia keskurspoliisin taholta on ko·etettu väittä:ä
9198: sekä syytettiin valtiopBtoksen valmiste- poliittiseksi 1aknksi, oli puhtaasti taloudel-
9199: lUJsta, joka rikos olisi mu'ka ta.pahtunut lista. la;atua tarkoittaen :kurjasti pa.lkattu-
9200: Pohjois-Suomes·sa vallinneiden .ia ä.skettäin j'€11 rtyöläis·ten taloude:llise·lli a;seman pa-
9201: päättynei>dien työta.istelu.ien yhteydessä. J.a- rantamista, jot-en vangitsemisen syy on· il-
9202: kaiselle aja.ttelevaUe ihmiselle olisi .io alun- meisesti aiheeton. Se onkin herättänyt
9203: pitäen luullut olevan selvillä buolla,isen oik-eutettua suuttu:musta ja. h!äim:mä:s.tystä,
9204: syytöksen paikkansapitämättömyys. Ja sa- ei 'ainoastaa.n oman maa.n työväestössä, vaan
9205: maan tulokseen täytyi lopulta tulla etsi- laajalti ulkomaillakin. Työläise·t kaikkiall.a
9206: vän keskuspoliisinkin, sillä sen täytyi ryh- käsittävät, että sellaisilla toim~mpiteillä.,
9207: tyä -etsimäiän muita s:vytöksiä Väisäsen kuin mitä kansanedustaja Matti Väisärs·en
9208: valllgittuna pitäJmiooksi, kuin se, jonka vangits·eminen on, koett:ara porva:riston
9209: '~uoksi hänet alkuaa,n vangittiin. nimittäin [UJo!kk.aetujen vanmoutunut suojelija, etsivä
9210: osallisuudestaan Pohjolan la,kkotaiste1ui- keskuspoliisi, hä:iritä ja estää työväestön
9211: hin. toimintaa tailou:delhsen aseman para.n!ta-
9212: !Tällaisen uud-en syytöksen löysikin kes- miseksi, ja. estää työväestön luokkataistelua.
9213: kuspoliisi siitä, että Väisäm<en oli ollut v. Kun kansanredrustaja Matti Väisäsen V'angit-
9214: 119,1:8 luokka.soda.n aikana eriruäis-issä v.allan- semisoon käsitt.ääksemme ei ole laillista pe-
9215: kumoushallitUJks.en tehtävissä. Tämäkin rustetta:, va.a•n on se yksinomaan a:mmatilli-
9216: syyN>s on kok'Oll!aa.n keksitty Matti Väisä- sest.i järjestynyttä työV'äJestöä, samoin
9217: sen vankina pitämisen aihe-eksi, sillä Väisä- kuin koko t.y.öväenluokkaa vasta.an kohdis-
9218: sen toiminta luokk~Vsodan aika.na ei ·ollut tettu t.oimenpide, niin saammekin hallituk-
9219: sella,ista, .iost.a enää v.oitaisiin häJntä va.staa.n sen vastatbwahi esittää seuraavan väli-
9220: syytettä Il!ostaa, ja sitäpait.si on Väisäsen ·kys:vmyksen:
9221: toiminta. ollut täysin tunnettua keskuspolii-
9222: sillekin, mutta s<ekäJän ei ole katsonut ole- 1) ·Tietä:äikö hallitus. että valtiolli-
9223: van syytä Väisästä syyttää senaikaisista sen kesrkusp.oliisin toimesta. Oll! Suo-
9224: ta:pahtUJmista.. Vasta nyt, kun sanottu l.ai- m-en ·Ammattijärjestön .-puheenjoh-
9225: tos silmittömällä työväenluolkkaan b·hdis- taja, kansanedustaja Matti Väisänen
9226: tuvalla toimeenpiteellä vangitsi Väisä,sen ja vangittu .ia täten tehty ma!hd.otto-
9227: valllg'itsemisen sy,y osoittautui keksityksi, , ma:ksoi hä:nen toimintansa työyä.en
9228: on V·äJisästä alettu s:vyttäiä luokkasodan ai- tärkeimmissä l uottamustehtä:vissä,
9229: kaisista. tapauksista. SamaUa kun keskus- sa.malla kun hän 0111 estetty saa.pu-
9230: poliisin mainittu toimenpide ·On oivana. t.o- m!l'sta. •edustajat.eht,äväänsiä täyttä.-
9231: distukseoo siit·ä työtavast~. jota valtiolli- mäiäm ..
9232: nen 1keskuspoliisi tässä maa.ssa noud,atta.a., 2') Mihin toimenpiteisiin hallitus
9233: on se .myiös kuv•aavana to.distu'ksena siitä aikoo Tyhtyä, että Matti Väi,säruen
9234: oikeudettomuudesta, jon:ka alaisooa. iJyö- vapaut-etaan, ja la.sk,etaa·n täyttä-
9235: väenrluOika:n tääillä nykyään· täytyy elää, mään -edrusta.jatehtävä:änsä .ia luot:ta-
9236: kaikista. perustuslakien takaamista ka,rusa- mustointansa.
9237: laisoikooksista ja -va•pa.uksista 'hUJolimatta. 3) Onko hallitus r;yhtynyt tai
9238: rKun työväen lrukkotaistelun nu.ierta:mi- aikooko ryhtyä sellaisiin, toimenpi-
9239: seksi rylh:dytääm valtiolJliiSen 'IJ'oliisim tahoHa teisiin, jotka ta.ka.a.vat, että tällainen
9240: tukemaan työnriistäjiä, va.ngitsemalla am- kansan-edustajain ia työvä€n luotta-
9241: Vra1tiroriko1hste:n arrmaihtami!llJ€n . 167
9242:
9243:
9244: mushelllkilöird-en mielivaltainen van- ' Puhemies: Minä pyydän kysyä,
9245: gitsemiflen ei saa toistua. mistä ed. Långström aikoo käyttää pu-
9246: H-elsirugissä, syyskuum, 18 päivänä l\!}t2'2. heenvuoroa?
9247: Kalle Aukusti Kankari. Toivo Aronen. Ed. I.J å n g s t r ö m: Tästä samasta
9248: Ville Vainio. Jaakko Enqvist. 1
9249: asiasta.
9250: Frans Hiilos. Elin Fagerholm .. Minä katson, että puhemiehen menet-
9251: Väinö Hannula. Antti .J. Nahkala. tely kieltäytyessään esittämästä tätä kysy-
9252: Antti Kaarne. Hannes Pulkkinen myksessäolevaa asiaa, ei ole oikea eivätkä
9253: Rosa Sillanpää. Pekka Nurmiranta. hänen esittämänsä väitteet perustu perus-
9254: Aug. Koivisto. Aukust Rytkönen. tuslakiin ja valtiopäiväjärjestykseen, joten
9255: Hilda Hannunen. Emmi Mäkelin. minä ehdotan, että tämä asia jätettäisiin
9256: Hj. Mäkinen. Lempi Tuomi. valtiopäiväjärjestyksen 6.9. §:n muk~an pe-
9257: Kalle Toppinen. J. Vesterlund. rustuslakivaliokunnan käsi teltä väks1.
9258: Y. Valkama. Kaarlo Lampinen.
9259: Puhemies: Valtiopäiväjärjestyksen Ed. V. Vainio: Minua myöskin ihme-
9260: 32 §:n mukaan tulee asian olla pöydällä tyttää puhemiehen menettely tässä ja tyy-
9261: johonkin seuraavaa:n istuntoo~ .. ~entäh_~en tymättömänä siihen kannatan ed. Lå~g
9262: ehdotetaan, että asia pantaIsIIn p o Y- strömin tekemää ehdotusta, että puhemie-
9263: d ä ll e ensi istuntoon. hen menettely jätettäisiin perustuslakivalio-
9264: Hyväksytään. kuntaan.
9265:
9266: Ed. H a h l: Minä vain pyydän ilmoittaa,
9267: Puhemiehen iilomoitus ed. A. Kraillion että mielestäni puhemiehen menettely on
9268: edusrkunta.esirtytksestä. tässä tapauksessa katsottava aivan oike-
9269: aksi. Meidän lainsäädäntömme ei tunne
9270: Puhemies: Ilmoitetaan, että ed. A. semmoista tapausta, että voitaisiin kor-
9271: Kallio on eduskunta-aiotteiden jättämis- keimman vallan haltijan armahdusta ryh-
9272: ajan kuluessa jättänyt kahden muun edus- tyä täällä muuttamaan. Minä hyväksyn
9273: tajan kera allekirjoittamansa edusku~ta: puhemiehen menettelyn.
9274: esityksen, joka sisältää ehdotuksen laiksi
9275: korkeimman vallan haltijan päätöksen val- Ed. Tanner: Se asia, jota nyt ky-
9276: tiorikoksiin syyllisten henkilöitten armah- symyksessäoleva esitysehdotus koskettelee,
9277: tamisesta 7 päivältä joulukuuta 1918 vii- on kyllä senluontoinen, että siihen tarvi~
9278: dennen kohdan selventämiseksi. Tämän sisi saada korjausta. Sen 3;rmahdusmam-
9279: johdosta on minun lausuttava seuraavaa: festin nojalla, jonka korkeimman vallan
9280: Edustajalla on valtiopäiväjärjestyksen ~9 haltija on aikoinaan. antanut, ~~lkee n~
9281: § :n mukaan oikeus tehdä esitys uuden lam kyään vapaana palJon semmmsia henki-
9282: säätäruisestä sekä voimassaolevan muut- löitä, joista yhteiskunnan il~eisesti olisi
9283: tamisesta. selittämisestä taikka kumoami- syytä muutamaksi vuodeksi vapautua.
9284: sesta. M~tta koska korkeimman vallan hal- Tämän vuoksi koetti myöskin sosialidemo-
9285: tijan puheenaolev.a päätös,, jonka. se.li~t~~ kraattinen ryhmä jo kolme vuotta taka-
9286: mistä eduskuntaesitys tarkoittaa, ei Sisalla perin etsiä tietä tuon armahdusmanifestin
9287: lansäädäutötoimenpidettä, ei mainitun pää- korjaamiseen, mutta ei valitettavasti sitä
9288: töksen selittäminen lainsäädäntöjärjestyk- löytänyt. Näin ollen otaksun kyllä, että
9289: sessä ole mahdollinen, eikä niin ollen puhemiehen selity~, jolla hän .P~rus~el~e
9290: eduskuntaesitystä voi tässä tarkoituksessa menettelyään, on oikea, mutta silti toiVOI-
9291: tehdä. Tästä syystä en katso voivani kä- sin, että asia voisi joutua perustuslakivalio-
9292: siteltäväksi esittää puheenaolevaa ed. A. kunnan tutkittavaksi, jotta se voisi har-
9293: Kallion jättämää eduskuntaesi tystä. kita, eikö sittenkin tätä tietä olisi mah-
9294: dollisuus käyttää. Tämän vuoksi minäkin
9295: Keskustelu:
9296: pyydän yhtyä niihin, jotka ehdottavat
9297: Ed. L å n g s t r ö m pyytää puheenvuo- asian lähettämistä perustuslakivaliokun-
9298: Toa. taan.
9299: 168 P-erjantaina 29 'P· :syy;sk.uuta.
9300:
9301: Ed. V i r k kun en: Minä pidän herra min kanssa allekirjoittamansa eduskunta-
9302: puhemiehen menettelyä lakiin perustuvana esityksen, joka sisältää ehdotuksen laiksi
9303: ja oikeana ja pyydän muuten yhtyä ed. niistä perusteista, joiden mukaan luokka-
9304: Hahlin lausuntoon. sodan aikana vuonna 1918 työläisiltä ryös-
9305: tetystä ja hävitetystä omaisuudesta kor-
9306: Ed. Mantere: Pyysin äsken myös vausta on suoritettava. Koska kuitenkin
9307: puheenvuoroa ilmoittaakseni, että olen sanotussa eduskuntaesityksessä käyt-etään
9308: tässä asiassa samalla kannalla kuin ed. lausumia, jotka mielestäni eivät ole V. J :n
9309: Hahl, ja katson, että puhemies on ollut 48 §:n 2 momentin mukaisia, niin en katso
9310: oikeassa kieltäytyesssään asiaa esittele- voivani tätä eduskuntaesitystä käsiteltä-
9311: mästä. Vastustan siis ehdotusta asian lä- väksi esittää.
9312: hettämisestä perustuslakivaliokuntaan.
9313: Ed. L å n g s t r ö m: Minusta tämäkin:
9314: Ed. H a h 1: Minulta jäi äsken sano- puhemiehen tulkinta on aivan väärä, sillä
9315: matta, etä minä myöskin vastustan tämän se sanontatapa, jota tässä asiakirjassa. sano-
9316: kysymyksen lähettämistä perustuslakiva- taan, on täysin selvää suomenkieltä ja sel-
9317: liokuntaan siinä mielessä kuin ed. Lång- laista, jota tässä asiassa tulee nimenomaan
9318: ström täällä äsken esitti. käyttää, joten minusta puhemiehen tulkin-
9319: ta ei siis ole oikea ja ehdotan, että tämä
9320: Ed. E s t l a n d e r: För min del ber puhemiehen menettely lähetetään myös V.
9321: jag också få uttala den uppfattningen, att J :n 69 § :n mukaan perustuslakivaliokun-
9322: talmannens åtgärd är fullkomligt grundad taan.
9323: på R. F. och att något vidare til1görande i
9324: saken icke är påkallat. Ed. H i i l o s: Pyydän saada kannattaa
9325: Keskustelu julistetaan päättyneeksi. ed. Långströmin tekemää ehdotusta.
9326:
9327: P u h e m i e s: Keskustelun kuluessa on Ed. H a h 1: Minä olen myös lukenut tä-
9328: män kyseessäolevan asiakirjan ja tullut ai-
9329: ed. Långström ed. V. Vainion y. m. kannat-
9330: van samaan käsitykseen kuin puhemies.
9331: tamana, tyytymättömänä puhemiehen me-
9332: Hyväksyn hänen menettelynsä ja vastustan
9333: nettelyyn, ehdottanut, että asia lähetettäi-
9334: perustuslakivaliokuntaan lähettämistä.
9335: siin perustuslakivaliokuntaan.
9336: Selonteko myönnetään oikeaksi. Ed. A. T u l e n h e i m o: Minä olen
9337: myös puhemieheltä saanut lukeakseni kysy-
9338: myksessäolevan a8iakirjan ja olen aivan
9339: samaa käsitystä kuin ed. Hahl. Vastustan
9340: Äänestys ja päätös:
9341: asian lähettämistä valiokuntaan.
9342: Ken hyväksyy puhemiehen menettelyn.
9343: äänestää ,jaa"; jos ,ei" voittaa, on ed. Ed. E s t l a n d e r: Jag fattar talman-
9344: Långströmin ehdotus hyväksytty. nens delgivande så, att han endast anser
9345: denna motion i dess nuvarande form icke
9346: Aänesty ksessä annetaan 110 jaa- ja 71 kunna föredragas, men att densamma, av-
9347: ei-ääntä. fattad i andra ordalag, måhända kunnat fö-
9348: redragas. U nder sådant förhållande anser
9349: Eduskunta on siis hyväksynyt puhemie- jag icke här föreligga sådan fråga, som 69
9350: hen menettelyn. § L. 0. omfattar, och kan den således icke
9351: i denna form hänskjutas tili grundlagsut-
9352: skottet. Det ankommer å talmannen att av-
9353: göra, huruvida de aktstycken, som föredra-
9354: Puhem.i.eihen ilmoitus ed. T<~ppisen gas, äro iklädda en sådan form, att detta
9355: eduskun:t:a1e•sirtylkse.s·tä. anständigtvis kan ske.
9356:
9357: Puh e mies: Ilmoitan, että ed. Toppi- Ed. Itkonen: Koska edustajilla yleen-
9358: nen on eduskunta-aiotteiden jättämisajan sä ei ole ollut. tilaisuutta, ei ainakaan riit-
9359: kuluessa jättänyt yhdessä ed. T_.~ångströ- tävää tilaisuutta tutustua tähän alott.eeseen,
9360: 169
9361:
9362:
9363: josta nyt on kysymys, ehdotan minä, että käli kuin minä olen huomannut. ei siinä ole
9364: asia pantaisiin pöydälle, jotta edustajil1e loukkaavia sanoja hallitusta eikä y k-
9365: varattaisiin tällainen tilaisuus. s i t y i s i ä h e n k i l ö i t ä vastaan, joskin
9366: siinä on E"anoja, jotka olisi voinut jättää
9367: Ed. Keto: Minä kannatan ed. Itkosen ' pois, mutta siinä ei minun mielestäni ole
9368: ehdotusta. kuitenkaan se'llaisia sanoja, jotka sopisivat
9369: tähän 48 §:n 2 momenttiin.
9370: P u h e m i e s: Ed. Itkosen tekemän eh- Mitä tulee asian pö;vdällcpanoon, niin
9371: dotuksen johdosta, jota ed. Keto on kan- minä ajattelen, että eikö puhemies voisi
9372: nattanut, huomautan, että kysymys puhe- tätä asiaa jättää seumavaan ist11ntoon. En
9373: miehen menettelystä on mielestäni ratkais- minä ainakaan nyt yhtäkkiä löydä valtio-
9374: tava pöydälle panematta. päiväjärjestyksestä sellaista pykälää, joka
9375: estäisi sen lykkäämistä toiseen istuntoon.
9376: Silloinhan olisi kullakin edustajalla tilai-
9377: Ed. L å n g s t r ö m: Mitä ed. Estlande- suus itsekohtaisesti nahdä, mitä sano.~ alot-
9378: rin lausuntoon tulee, niin valtiopäiväjär- teessa on käytetty.
9379: jestyksen 69 § aivan selvästi sanoo, että
9380: jos eduskunta ei tyydy puhemiehen tulkin- Keskustelu julistetaan päättyneeksi.
9381: taan, niin on asia lähetettävä perustuslaki-
9382: valiokuntaan, joten minä katson, että tämä
9383: minun ehdotukseni on täysin oikea. Puhemies: Keskustelun kuluessa on
9384: ed. Långström ed. Hiilo~sen y. m. kannat-
9385: Ed. Aalto: En tahdo väittää puhemie- tamana ehdottanut, että kysymys puhemie-
9386: hen tulkintaa vääräksi siinä. etteikö asia hen menettelystä lähetettäisiin perustus-
9387: olisi heti ratkaistava, mutta· minä valitan la;kivaliokurrtaan. Sen ohessa on ed. Itkonen
9388: sitä seikkaa, ettei tällaista esitystä, josta ed. Kedon kannattamana Eihdottanut. että
9389: puhemies aikoo antaa sensuuntaison lau- asia pantaisiin pöydälle.
9390: sunnon, jonka puhemies nyt on tehnyt, olP
9391: jätettjr asianomaisillP eduskunnan jäsenille Selonteko myönnetään oikeaksi.
9392: tutustumista varten, sillä onhan mahdoton-
9393: ta käydä kaikki nP asiakirjat ja alatteet Puhemies: Mitä h:ysymyksen pöydäl-
9394: lävitse, mitä eduskunnalle jätPttiin ilman lepanoon tulee, niin vanhan käytännön mu-
9395: painatusta ja näin ollPn on mahdotonta kaan on tällainen asia aina ratkaistu kohta
9396: 1
9397:
9398:
9399:
9400:
9401: ratkaista tässä istunnossa, sisältääkö asia- kun ehdotus on tPhty, ja koska tässäkään
9402: kirja tosiaankin sellaista, että Yoisi hyviik- tapauksessa ei menettely edustajilta koko-
9403: syä puhemiehen menettelyn. naan ota oikeutta asiaa arvostPlla, koska on
9404: mahdollisuus lähettää asia perustuslaki-
9405: Ed. R e i n i k a i n e n: Minä pyydän valiokunt,aan, niin katson, että tästä ehdo-
9406: kannattaa Pd. Långströmin tekemää ehdo- ' tuksesta minä en voisi äänestyttää. Sen si-
9407: tusta. Olin tilaisuudessa puhemiesneuvos- jaan ed. Långströmin ehdotuksesta on.
9408: ton istunnon jällmen lukemaan asiakirjan äänestettävä.
9409: eikä siinä minun käsittääkseni ollut mitään
9410: sellaista, ettei sitä valtiopäiväjärjestyksen
9411: mukaan olisi voinut lähettää lakivaliokun- Äänestys ja päätös:
9412: taan.
9413: Ken hyväksyy puhemiehen menettelyn,
9414: Ed. Wiik: I anledning av rdgsm Est- äänestää ,jaa"; jos ,ei" voittaa, on ed.
9415: Ianders yttrande vill jag påpeka, att vid Långströmin ehclotus hyväksytty.
9416: 1911 års lantdag förekom ett alldeles ana-
9417: logt fall och då verkställdes också omröst- i A.iinestyksessä annetaan 107 jaa- Ja 70
9418: ning därom, huruvida ärendet borde remit- ei- ääntä.
9419: tcras till grundlagsutskottet.
9420: Eduskunta on sus hyväksynyt puhemie-
9421: Ed. W u o l i j o k i: Minä en ole luke- hen menettelyn.
9422: nut sitä alotetta, josta tässä on kysymys,
9423: muuta kuin vähän sitä silmäillyt, mutta si- ,
9424: 22
9425: 170 P·el':j.a.ntain.a 2•9 ·p. 'ilyy.sllmuta.
9426: ---
9427:
9428:
9429: Päiväjärjestyksessä olevat asiat: Yleensä kansanäänestykset koskevat kui-
9430: tenkin vain aiottuja lakeja tai yrityksiä,
9431: 1) Kansanäänestyksen t·oimittamista voimas- mutta tässä tulisi kansanäänestys koske-
9432: s•aolevan a:lkoholi!n .k:,6konais•kiellon säi- maan jo voimassaolevaa lakia. Sellainen
9433: lyttämisestä tai •kumoamisesta veisi aivan mahdottomuuksiin. Miten luuli-
9434: tarkoittava ed. Schaumanin anom. ehd. n:o sitte esim. käyvän monille ruotsalaisten
9435: 81 esitellään jatkokäsittely y n. vaatimuksille tai jo olemassaoleville laeille,
9436: jos ne asetettaisiin kansanäänestyksen alai-
9437: P u h e m i e s: Puhemiesneuvosto ehdot- siksi? Varmaankaan ei silloin esiintyisi
9438: taa, että asia lähetettäisiin t a l o u s v a- sitä hyvää halua, yhteisymmärrystä ja
9439: 1i o k u n ta a n. lauhkeaa alistuvaisuutta, jota kansanedus-
9440: tajat ovat näinä aikoina näissii asioissa
9441: Keskustelu: osoittaneet.
9442: Jos siis voimassaolevasta laista pantai-
9443: Ed. • Kärki: Ruotsin viimekesäinen siin toimeen kansanäänestys, niin siten voi-
9444: kieltolakiäänestys, jolloin kieltolain vastus- taisiin kieltää ja peruuttaa koko eduskun-
9445: tajat suurella vaivalla saavuttivat noin nan valtuudet, vaikka eduskunta onkin va-
9446: 2 % enemmistön, tuotti esiin meilläkin sa- littu yleisellä yhtäläisellä äänioikeudella
9447: man kysymyksen. Kieltolain vastustajat ja välittömillä vaaleilla. Sillä on muistet-
9448: rupesivat uudella innolla väittämään, että tava, että tämäkin eduskunta on valittu
9449: jos meilläkin pantaisiin toimeen .yleinen kieltolain merkeissä. Minkään puolueen
9450: kansanäänestys tässä asiassa, niin tulos vaaliohjelmassa ei ollut kieltolain kumoa-
9451: muka olisi samanlainen kuin Ruotsissakin. mista, eivätkä kieltolain vastustajat olleet
9452: Ja kun professori von Wendt, joka on omia valitsijayhdistyksiä perustaneet. Sii-
9453: Ruotsissa ynnä muualla pitänyt kuuluisia hen eivät he uskaltaneet ryhtyä, sillä,
9454: esitelmiä, on keksinyt oman järjestelmän- kansamme valtavat joukot ovat kieltolain
9455: sä, jonka mukaan kortilla saataisiin kotiin puolella, vieläpä sellaisetkin, jotka kyllä
9456: n. 10 litraa viinaa kuukautta kohti ja ra- mielellään juovat, silloin kun saavat, mutta
9457: vintolassa 8 litraa viinaa kuukaudessa, niin jotka heikkoutensa tuntien toivovat, että
9458: on samalla tri Schauman tehnyt anomus- niitä ei olisi aina saatavissa.
9459: ehdotuksen kansanäänestyksen toimeenpa- , Olen sitä mieltä, että ed. Schaumanin
9460: nemisesta kieltolakiasiassa. ' y. m. kieltolain vastustajain sopisi tyy-
9461: Kansanäänestys eli n. s. referendum on neesti odotella, kunn~s se komitea, joka TJa-
9462: käytännössä muutamissa maissa, joissa, railiaan on toimessa, ennättää julaista tut-
9463: kuten esim. Ruotsissa, ei kansaneduskun- kimuksensa tulokset kieltolain vaikutukses-
9464: taa ole valittu yleisen ja yhtäläisen ääni- ta. Kovasti muuttuneiden olosuhteiden
9465: oikeuden mukaan. Ruotsissa ovat ensimäi- tähden on kieltolaki 3 vuoden aikana ollut
9466: seen kamariin saaneet lähettää edustajia kovin puutteellinen ja sen valvonta liian
9467: ne, jotka ovat täyttäneet 35 vuotta, joilla heikko. Viime keväänä sitä täydennettiin
9468: on 3,000 kruunun tulot tai 30,000 kruu- ja erinäisiltä kohdin muutettiin, mutta sen
9469: nun suuruinen omaisuus. Sveitsissä on val- täytäntöönpanoasetukset ilmestyivät vasta
9470: tiosäännön muuttaminmi tai uudistaminen joku TJäivä sitten. Näin ollen ei sitä ole
9471: alistettava kansanäänestykseen. Norjassa. koko laajuudessaan vielä kokeiltukaan.
9472: käytettiin kansanäänestystä vuonna 1905, Kun ottaa tutkiaksensa nykyistä tilannetta,
9473: kun kysymys koski unionin purkamista huomaa, että me·lkein kaikkialla on tilanne
9474: ja toisen kerran kun Tanskan prinssiä kääntynyt yhä TJaremlJaan TJäin, kuten esim.
9475: aijottiin Norjan kuninkaaksi. Mutta muul- valt-ion virallinen oikeustilasto osoittaa.
9476: loin on kansanäänestyksillä tilapäisen mie- Sen mukaan ovat Rikoslain 21 lukuun si-
9477: lialan vallitessa hankittu tilapäisiä saavu- sältyvät väkivaltarikokset ·kieltolain aikana
9478: tuksia. kuten esim. Napoleonin aikana teh- sodan edelliseen normaaliaikaan verraten
9479: tiin. Ulottuipa kansanäänestysoikeus mui- vähentyneet aina puoleen, jopa kolmannek-
9480: naisessa Atenassa niin pitkälle, että jos seen. Vielä on mainittava, että entistä
9481: {),000 kansalaista liitti äänensä yhteen, enemmän ruvetaan väkijuomien nauttimista
9482: niin voitiin esim. maanpakoon ajaa kuklt ja joopottelua pitämään häTJeänä ja lain
9483: tahansa. rikkomisena ja yhä enemmän ruTJeaa kansa
9484: 171
9485:
9486: -vaatimaan, että tasavallan virkamiehet itse naiselle aatteelliselle raittiustyölle pane-
9487: noudattavat kieltolakia ja valvovat sitä tar- maan yhä suurempaa arvoa. Suotav3!a ja
9488: molla tai jättävät virkansa uusille lakia tot- tarpeellista olisi, että budje~issa myönnet-
9489: televille virkamiehille. täisiin raittiustyön edistämiseksi suurempi
9490: Koko kieltolain voimassaoloaikana ovat määräraha, kuin mitä oli esimerkiksi viime
9491: kieltolain vastustajat koettaneet saada ylei- vuonna, jotta aatteellista raittiustyötä voi-
9492: .söön juurrutetuksi sen käsityksen, että kiel- taisiin tehdä laajemmassa mittakaava;ssa.
9493: tolaki on syypää rahamme alhaiseen arvoon, Kieltolain vastustajat väittävät, että var-
9494: puutavaran huonoon ulosvientiin, verojen sinainen raittiusväki ja kieltolain kannatta-
9495: suuruuteen, moraalin :vappeutumiseen, sivis- jat ovat luulleet, että kieltolaki taikavoi-
9496: tyksen alenemiseen y. m. semmoisiin seik- man tavoin yhtäkkiä muuttaisi olevaiset
9497: koihin. Mutta varmaa on, että jos kaikki olot niin hyviksi kuin mahdollista ja lopet-
9498: nuo merkkihenkilöt, jotka ovat asettuneet taisi kaiken väkijuomarikollisuuden. Mut-
9499: kieltolakia julkisesti vastustamaan, olisivat ta niin ei ole ollut asian laita. Sillä me
9500: lausuneet mielipiteenään ja vaatimukse- olemme ymmärtäneet, että tässä tarvitaan
9501: naan, että lakia on lojaalisesti toteltava ja pitkää ja hellittämätöntä kilvoittelua ja
9502: tarmokkaasti valvottava ja että sellainen si- ponnistusta. Mutta olen varma ,siitä, että
9503: -vistys, joka uhmaten rupee lakia polke- kun tämä alkuottelujen aika, niin sanottu
9504: maan, ei ole mitään hienoutta eikä oikeata ,kolmikymmenvuotinen sotamme", on tais-
9505: sivistystä, niin varmaankin olisi asianlaita teltu, niin toisin näitä asioita silloin ar-
9506: monessa suhteessa toinen, kuin mitä nyt on. vostellaan! (Ecl. Colliander: Niinkö pitkä
9507: Juomahimoaan ja perinnäistapojaan puo- sota?)
9508: lust-ellen ovat etenkin maamme sivistyneet Meillä on ennenkin tapahtunut, että
9509: ruotsa1aiset saattaneet rannikkorahvaansa eräänlaiset anomusehdotukset, jotka ovat
9510: surkeaan tilanteeseen. Siitä aikovat he loukanneet kansanvaltaisuutta tai tarkoitta-
9511: päästä siten, että kieltolaki kumottaisiin ja neet kieltolain kumoamista, ovat valiokun-
9512: väkijuomat entiseen ta.paan päästettäisiin taan lähettämättä tulleet hyljätyiksi. Niin-
9513: valloillensa. Mutta siihen me emme kui- pä kävi esimerkiksi vuonna 1919 ecl Est-
9514: tenkaan suostu. Ne tulot, jotka vapaasta landerin ja Hornenin ehdotusten, jotka kos-
9515: väkijuomaliikkeestä saataisiin, ovat ,Judas kivat eduskunnan kokoonpanoa ja kielto-
9516: Iskariotin verirahoja, joita tulee kauhistua. lain hylkäämistä. Samaten v. 1921 tehtiin
9517: Koska ed. Kares viime tiistaina täällä ed. Palmgrenin sebi ed. Osterholmin ja ed.
9518: moitti Raittiuden Ystäviä siitä, etteivät ne von Bornin anomusehdotuksille kieltolain
9519: ole pysyneet omana alallaan eivätkä ole kumoamisesta ja uuden al'koholilainsäädän-
9520: tehneet aatteellista raittiustyötä, niin minä nön saamisesta. 1\Iolem,mat anomusehdo-
9521: puolestani torjun moiset syytökset. Se on tukset jätettiin valiokuntaan lähettämättä
9522: pysynyt kannallaan ja toiminut voimainsa 100 äänellä 50 vastaan.
9523: mukaan aattoollisenkin raittiustyön hy- Koska ed. Schaumanin anomusehdotus
9524: väksi. Missään maassa ei ole sosialisteissa on lähtenyt kieltolain tappamisyrityksessä,
9525: ja työväenluokan parissa raittiusaate saa- ja koska se on muodoton ja kallishintainen
9526: nut sellaista kannatusta, kuin Suomessa ja ja tarpeeton, niin olisi viisainta, että sitä
9527: siihen on osalt3!an vaikuttanut Raittiuden ei lähetettäisi valiokuntaan makaamaan ja
9528: Y si:äväin ja ennen kaikkea tohtori Hele- hautautumaan, vaan että se heti hylättäi-
9529: nius-Seppälän jalo työ. Sentähden onkin siin. Mutta koska monet raittiusmiehetkin
9530: raittiusharrastuksena ja kieltolain kanna- pitävtit sen parempana, että asia lähetetään
9531: tuksella kansassa luja perusta. valiokuntaan, niin minä puolestani en sen-
9532: Vielä mainitsen erään seikan. että kireä Htän tahdo tehdä eri ehdotusta sen suhteen.
9533: toimeentulo ja vaikea rahatilanne ovat kyl- Lausun vain sen toivomuksen. että se va-
9534: lä vaikeuttaneet suuresti heidän työtään, liokunnassa niin nopeasti kuiU: mahdollista
9535: kuten myöskin kaikkea vapaata aatteellista l1 ;vlättäisiin.
9536: työtä. Luonnollista on myöskin ollut, että
9537: kieltolakiesitelmissä ja raittiusesitelmissä Ed. Schauman: Pidän tarkoituksen-
9538: <>n usein kosketeltu kieltolakia, koska aika mukaisempana käyttää tällä kerta~ suo-
9539: ja tilanne ovat sitä edellyttäneet. Mutta yhä menkieltä, mutta toivon samalla, että ei
9540: .enemmän nyt, kun uusi, vasta korjattu kiel- liian ankarasti arvostella minua kielel1i-
9541: tolaki on astunut voimaan, tullaan varsi- se1tä kannalta.
9542: 172 Perj21rutaina 2t9 'P· syyskuu ta.
9543:
9544:
9545: Minä voin sivuuttaa ed. Kärjen lausun- maan eikä sitä kumottaisi. Minä en vaadi-
9546: non. Asia on se, että kun kaikki kiellon kaan yleistä kansanäänestyksiä koskevaa
9547: suuremmat profeetat ovat poistuneet tästä lakia, jonka mukaan sitten voisi toimeen-
9548: eduskunnasta, niin nousee sitten pienem- panna äänestyksen kiellon pysyttämisestä
9549: piä profeettoja. Ja niiden lukuun on ensi tai kumoamisesta. Vaadin ainoastaan lakia
9550: sijassa asetettava ed. Kärki. Minä vaan tätä tapausta varten, lakia, missä määrä-
9551: tahdon huomauttaa siitä, että hän puhui tään, että noin kahden vuoden kuluttua,
9552: Ruotsin äänioikeusoloista tavalla, joka oli kun on saavutettu riittävä kokemus kielto-
9553: aivan vaara. Hän ei tietänyt, että ensi lain vaikutuksista, erityisesti myöskin ny-
9554: kamari valitaan aivan toisella tavalla nyt kyisen kieltolain vaikutuksista, ja kun vi-
9555: kuin ennenmuinoin - ja silloisista oloista rallisen tutkimuksen tulokset on saatettu
9556: hän puhui. Mutta se sikseen. julkisuuteen, että silloin toimitettaisiin
9557: Tahdon palata siihen parempaan lau- kansanäänestys siitä, onko kieltolaki edel-
9558: suntoon, jonka täällä antoi viime täysi- leen pysytettävä vai onko se kumottava
9559: istunnossa ed. Kares. Minä sanoin ,parem- ja korvattava toisella alkoholilainsäädän-
9560: paan", ja se on suhteellinen sana. nöllä. Pitää ottaa huomioon, että kielto-
9561: Ed. Kares alkoi ja lopetti puheensa sillä, laki on poikkeuslaki, se ei ole tavallinrm
9562: että hän ei vastusta anomukseni lähettä- laki. Ed. Voionmaa täällä viime keväänä
9563: mistä valtiokuntaan, mutta samalla toi- kutsui sitä taistelulaiksi. Minä tahdon
9564: voi, että se siellä hautautuisi. Se tahtoo kutsua sitä ainoastaan poikkeuslaiksi. Se
9565: sanoa, että hän, ed. Kares, itse teossa ei on sellainen laki, jonka valvonta vaatii eri-
9566: tahdo asian valmistelua valiokunnassa. tyisiä toimenpiteitä ja erityisiä kustannuk-
9567: Koska nyt hyvin harvoin on tapahtunut, sia. En tunne mitään toista lakia, joka
9568: ettei anomusehdotuksille suoda valiokunta- olisi verrattava tähän kieltolakiin. Se on
9569: valmistusta, niin ed. Kareksella on kai ol- niin paljon suurempi ja korkeampi kuin
9570: lut hyvin päteviä syitä kantaansa. kaikki muut, ja siitä syystä olisi minusta
9571: Ed. Kärki tosin lausuu. että kun on ano- myös sitä kohdeltava toisella tavalla ja
9572: musehdotuksia, jotka loukkaavat kansan- poikkeuksellisesti toimeenpantava aanes-
9573: valtaisuutta, niin silloin ne tapetaan heti. tys sen voimassaolemisesta tahi ei. Jo-
9574: Voi olla, mutta en vain ymmärrä, että kainen ymmärtää, että jos sellainen äänes-
9575: tämä minun anomusehdotukseni loukkaisi tys antaa lain kumoamista puoltavan tu--
9576: kansanvaltaisuutta. Ehdotus jossa vaadi- loksen, niin se ei enään voi jäädä voi-
9577: taan kansanäänestystä yhdestä laista, se maan, mutta että toiselta puolen, jos
9578: muka loukkaa kansanvaltaisuutta! Minä äänestys antaa päinvastaisen tuloksen,
9579: vetoan vasemmistoon: onko siinä todella niin siitä on epäilemättä tukea kieltolaille
9580: loukkaus kansanvaltaisuutta kohtaan? Se ja sen toimeenpanolle. Että tämä ajatus
9581: loukkaa kyllä äärimmäisten raittiusmielis- nyt olisi niin muodoton ja mahdoton, ettei
9582: ten tunteita. Mutta se on aivan toinen asiaa tarvitsisi ollenkaan pohtia valiokun-
9583: asm. 1 nassa, sitä en voi käsittää. Kieltolakiasia
9584: Ed. Kares mainitsi yhtenä syynä vas- on kuitenkin, miltä kannalta tahansa sitä
9585: tustavaan kantaansa sen, että anomusehdo- katsoo, epäilemättä perin tärkeä asia.
9586: tukseni on aivan muodoton. Kansanäänes- Toisena syynä mainitsi ed. Kares Vas-
9587: tykset tapahtuvat jostakin eduskunnan hy- tustavalle kannallensa sen, että kansan-
9588: väksymästä laista, ennenkuin se astuu voi- äänestys on sitä huonointa kansanval-
9589: maan, taikka jostakin lakiehdotuksesta, taisuutta tai huonointa kansanvaltaa. Se
9590: mutta minä ehdotan kansanäänestystä jo on erehdys. Sveitsin esimerkki ei osoita
9591: voimassaoleva,sta laista. Aivan oikein. sitä, että referendum, kansanäänestys, olisi
9592: Referendumi on yleensä sitä laatua kuin sitä huonointa kansanvaltaa. Päinvastoin.
9593: ed. Kares mainitsi. Mutta toiselta puolen Kun sveitsiläinen Ahvenanmaan selostaja
9594: juuri alkoholilainsäädännön alalla on aina- Caloander kävi täällä, ja kun puhuin hä-
9595: kin Amerikassa toimitettu kansanäänestyk- nen kanssaan kansanäänestyksestä, niin
9596: siä jo voimassaolevista laeista. Niin tapah- hän sanoi: me emme Sveitsissä voi ajatella
9597: tui es,m. Mainen valtiossa vuonna 1911, valtiolaitostamme ilman kansanäänestystä~
9598: jolloin hyvin niukalla enemmistöllä pää- se on siksi juurtunut kansaan, ja se on
9599: tettiin, että kieltolaki edelleen jäisi voi- aina hyvin toiminut. .Ta mikäli minä olen
9600: K·wns,aaJä'äln€Sltys lkieltJolaista. 173
9601:
9602:
9603: tutkinut valtiotieteellistä kirjallisuutta, väkijuomia, spriitä veden kanssa j. n. e.,
9604: niin olen huomannut, että yleensä konser- vaikuttaa huonosti. Minä kysyn: missä
9605: vatiiviselta, vanhoilliselta kannalta sitä muualla voisi esim. tapahtua sellaista kuin
9606: suositaan. Siitä syystä on myöskin vapaa- äsken Tampereella tapahtui eräässä ilta-
9607: herra \V rede äskettäin puoltanut sen ot- massa, jonka toimeenpani sosialistinen tai
9608: tamista meidän valtiosääntöömme. Siis ei sosialidemokraattinen voimisteluseura? Täs-
9609: suinkaan voi sanoa kansanäänestyksestä tä kerrotaan eräissä sanomalehdissä. mutta
9610: yleensä, että se on mitä huonointa kansan- ei kaikissa - ja minä olen tamper~laiselta
9611: valtaa. Joka tapauksessa, vaikka se sitä sosialidemokraatilta, joka oli ennen täälh
9612: olisikin, niinkuin ed. Kares väittää, niin eduskunnassa, saanut tietää, että täm~i
9613: se minusta ei kuitenkaan riittäisi anomuk- uutinen on aivan oikea - , kerrotaan näin:
9614: sen jättämiseen ilman valmistelua. ,Viime lauantaina" - se oli syyskuun 9
9615: Mutta pääsyy ed. Kareksen ja muiden päivänä- ,piti voimistelu- ja urheiluseura
9616: vastahakoisuuteen anomukseeni nähden on , Tampereen Yritys" iltaman Tampereen
9617: luultavasti aivan toinen. He pitävät, niin- vapaaehtoisen palokunnan talolla. Tilai-
9618: kuin ed. Kärkikin, kieltolakia ratkaistuna suuteen oli saapunut runsaasti humalaisia.
9619: asiana, res judicata, johon ei saa kajota joita iltamassa ollut poliisikonstaapeli poisti
9620: - paitsi silloin kuin se on uusien koven- iltamahuoneesta noin nelisenkymmentä.
9621: nuksien tarpeessa. Kieltolaki on tavallaan Kun miespuolinen iltamayleisö alkoi olla
9622: tullut epäjumalaksi, jonkunlaiseksi feti- miltei järjestään humalassa, oli poliisin
9623: schiksi, jota sen ystävät palvelevat (Ed. keskeytettävä iltama. ,Järjestystä ylläpi-
9624: Hakkila: Ja viholliset pelkäävät!) Siitä täneen poliisikonstaapelin takki revittiin
9625: syystä pitää vaijeta asiasta, ei saa puhua, kahakassa pahanpäiväisesti, ja oli hänen
9626: ja kaikki yritykset, joita voisi tulkita si- ammuttava varoituslaukaus, jolloin kuula
9627: ten, ettei ole kaikki, niinkuin pitäisi olla, osui erään räyhääjän käsivarteen haavoit-
9628: on tukahutettava. säälittä tukahutettava. taen sitä lievästi. Toimitetussa välitutkin-
9629: Tämä nyt tosin on ymmärtääkseni heik- Ilossa ilmeni, että miltei koko iltamayleisö
9630: kouden merkki, ja sellaisena sitä käsite- oli ollut humalassa." Sellaista ei voi aja-
9631: tään sekä täällä että ulkomailla. tella missään muualla kuin kaikkein rait-
9632: Nykyinen tilanne raittiusalalla on mi- tiimmassa maassa, Suomessa. Ja koska
9633: nun ja monen muun silmissä kerrassaan minä nyt luin sanomalehtiuutisen, niin
9634: surkea. Ed. Kareskin myöntää, ettei se tahdon vielä lukea muutamia rivejä pro-
9635: loistava ole. Mutta hän sanoo: kieltolaki fessori Serlachiuksen äsken julkaisemasta
9636: on tehnyt Suomen kaikkein raittiimmaksi kirjoituksesta ,Lakimies" -aikakauslehdes-
9637: maaksi Euroopassa. Minä jo viime istun· sä. Hän sanoo: ,Huolimatta siitä, että
9638: nossa huusin, että se on ollut kaikkein väkijuomien kulutus on vähentynyt, on
9639: raittiin maa Euroopassa jo kieltolakia en- juomatapa muuttunut entisestään yleisvn-
9640: nen, ja siihen ed. Kares vastasi: se oli sil- hingollisemmaksi. Juomatapa on maistu-
9641: loin suhteellisesti raittiin maa, mutta nyt nut. Olisiko kukaan vielä vuosikymmen
9642: se on enemmän kuin suhteellisesti rait- sitten pitänyt mahdollisena, että sivisty-
9643: tiin maa! Minä ymmärrän, että jos puhu- neet naiset ja m~ehet alentuisivat julkisissa
9644: taan siitä, että joku on rikkain tai joku on ravintoloissa juomalaseista tai kahviku-
9645: köyhin tai joku on raittiin, niin se edellyt- peista nauttimaan taskumateissa mukanaan
9646: tää jo vertailua, suhdetta. Nimittäin, ei kuljettamaansa Viron viinaa? Tahi luu-
9647: voi puhua siitä, että joku on suhteetto- leeko kukaan, että on yhteiskunta-eetilli-
9648: masti raittiin tai köyhin tai rikkain. seltä kannalta katsoen yhdentekevää, juo-
9649: Mutta on eri käsityksiä logiikasta, kuten daanko avoimesti miesten tavoin vai-
9650: muistakin asioista. Asia on se, että Suomi ko salaa pöydäm alle piilotetusta pullosta
9651: jo ennen sotaa oli ja nytkin edelleen on kuten luvattomilla jäljillä olevat ainakin'?
9652: raittiin maa Europassa, jos otetaan huo- Tekopyhän ja ulkokullatun virallisen alko-
9653: mioon vain alkoholin kulutus. Mutta jos holittomuuden alla piilee meillä aina ja
9654: väärinkäyttö ja sen ilmaukset otetaan huo- joka paikassa suorastaan inhoittava sala-
9655: mioon, niin Suomi ei ole ollut eikä ole juonti. Suomeen on syntynyt erityinen
9656: raittiin maa - kaukana siitä. Se seikka, laji alkoholiprostitutiota, kirjoitti täydellä
9657: että nyt juodaan paljon enemmän väkeviä syyllä kotimaahan palattuaan eräs tämän-
9658: 174 Perj.all!t.aina 2'9 •p. ,gyyS!kuuta.
9659:
9660:
9661: kesiiisessä kong1'essissa t:ii:illä kflynyt ulko- i hoo sen moraalin, ei voi olla kansalle sm-
9662: maalaiuen sanomalehtimies. .ros hänellä naukseksi."
9663: olisi ollut pitempi aika tutustua nykyaikai- Näin professori Serlachius. Minä tahdon
9664: siin juomatapoihin, olisi hän varmaankin omasta puolestani tähän lisätä, että kielto-
9665: lisännyt, että tänne ennen kaikkea on syn- lain koventaminen ei ole tuottanut mitään
9666: tynyt erityinen laji alkoholi-i tsesaastu- parannusta. Täällä Helsingissä ja ran-
9667: tusta." .Ja professori Serlachius lausuu nikkoseuduilla on Viron spriitä ja alkoholi-
9668: edelleen: .,Raittius on yhteiskunnalle kal- juomia ostettu tänä kesänä halvemmilla
9669: lisarvoinen hyve, sitä ei kukaan kiellä. hinnoilla kuin koskaan, niin on minulle il-
9670: Mutta sitäkään hyvettä ei yhteiskunta saa moitettu luotettavalta taholta .•Ja se todis-
9671: ostaa liian kalliisti, panemalla vaaran alai- taa, että tarjonta on suurempi nyt, sillä
9672: seksi tahi uhraamaHa vieläkin korkeampia kysyntä ei toki ole vähentynyt. .Juopu-
9673: siveellisiä arvoja. Kieltolaki on, sen musrikkomukset, jotka jo olivat laskeutu-
9674: myöntänevät sen puoltajatkin, johtanut niin neet, niitten luku on nyt viime kuukau-
9675: lukuisiin ja julkisiin lainrikkomuksiin, että f'ina taas tuntuvasti kasvanut.
9676: se riistää lailta yleensä miltei kaiken auk- Ed. Kares tosin myöntää, ettei kaikki
9677: toriteetin. Se panee lain pyhyyden niin ole niinkuin pitäisi olla, mutta hän ei
9678: kovalle koetukselle, että tämä on ilmeisessä löydä mitään muuta parannuskeinoa, koska
9679: vaarassa. Kerrassaan väärin on lohdut- tietysti kieltolakiin ei saa kajota, koska
9680: tautua sillä, että kaikkia muitakin lakeja sitä ei saa muuttaa, kuin että huutaa po-
9681: vastaan on rikottu ja rikotaan ilman että liisia, haukkua sanomalehdistöä ja ylistää
9682: kenenkään päähän on pälkähtänyt tällä pe- ilmiantajia.
9683: rusteella vaatia lakien peruuttamista. Luu- Poliisilla on erittäin arka ja vaikea
9684: lisi kuitenkin ilmeiseksi, että tässä suh- asema kieltolakiin nähden, sillä sen täytyy
9685: teessa on olemassa valtava ero yksityisten valvoa lain ylläpitämistä, jota yleisesti
9686: ilmiöiden ja joukkoilmiön välillä. Mitään rikotaan siitä yksinkertaisesta syystä, että
9687: lakia Yastaan - ei edes sota-ajan säännös- yleisesti ei katsota rikokseksi ottaa pieni
9688: telylakeja vastaan - ole meillä rikottu ryyppy silloin tällöin. Luuletteko, mitä
9689: niin julkisesti ja julkeasti kuin kieltolakia sanomalehdistöön tulee, että se ei kannat-
9690: vastaan. Se vahinko, minkä kieltolaki taisi kieltolakia, jos yleinen mielipide olisi
9691: täten aikaansaa yhteiskunnalle, voittaa mo- kieltolain kannalla. Kyllä sanomalehdistö
9692: nin verroin sen hyödyn, minkä se tuottaa on sellainen, että se antaa johtaa itsensä
9693: vähennetyn alkoholikulutuksen muodossa. tällaisessa kysymyksessä. Ei se ole huo-
9694: Monella muullakin tavalla vaikuttaa kiel- nompi kuin yleinen mielipide, vaan se on
9695: tolaki haitallisesti julkiseen moraaliin. Vain vain yleisen mielipiteen ilmaisu. (Edus-
9696: muutamia esimerkkejä siitä. Joka elää ran- kunnasta: Suomalainen yleisö ei uskalla.)
9697: nikolla, hän ei ole voinut olla huomaamat- ,Ja taas vaatia sanomalehdistöltä, että se
9698: ta sitä siveellistä tuhoa, minkä kaikkialla lakkaisi arvostelemasta lakia, kuten tämän
9699: kukoistava salakuljetus on aikaansaanut kaupungin raittiuslautakunta kuuluu vaa-
9700: kalastajaväestöön. Salakuljetus on siihen tineen Helsingin kaupungin poliisimesta.-
9701: määrään tuottavaa, ettei sen kanssa kyke- rilta, vaatia, että se lakkaisi arvostele-
9702: ne kilpailemaan mikään rehellinen työ. Ta- masta lakia taikka, että se sivuuttaisi
9703: hi uskooko kukaan, ettei yleisön oikeus- kaikki ne räikeät epäkohdat, jotka kielto-
9704: käsitykseen, voisi sanoa julkiseen omaan- laki on synnyttänyt, se minusta olisi ai-
9705: tuntoomme, vaikuta tylsyttävästi, että ap- van väärin.
9706: teekkimme ovat muuttumaisillaan väkijuo- Kaikkein enimmiten minua kummas-
9707: mamyymälöiksi, joista lain varjolla myy- tuttaa ed. Kareksen puhe ilmiantamisesta,
9708: dään väkijuomia nimellisesti lääkkeinä, ja minun täytyy lukea, mitä hän lausui;
9709: mutta kaikkien tieten tosiasiallisesti nau- se oli siksi merkillistä, että se on kahdesti
9710: tointoaineina käytettäviksi, ja että pirtu- pöytäkirjaan otettava. ,Ei voi olla ihmet-
9711: resepteistä on tullut käypä kauppatavara? telemättä", lausui ed. Kares pikakirjoituk-
9712: Luetteloa voisi jatkaa miltei loppumatto- sen mukaan, ,mitenkä sanomalehdistössä,
9713: miin. Ylläolevat esimerkit riittänevät varsinkin ruotsalaisessa sanomalehdistössä,
9714: kuitenkin osoittamaan, että kansan raitis- mitenkä kevyellä kädellä siellä leimataan
9715: tuttaminen lain avulla, joka kokonaan tu- urkkijoiksi, nuuskijoiksi, ilmiantajiks1
9716: 175
9717:
9718:
9719: kaikki ne, jotka todellakin uskaltavat il- toimiva komennuskunta, ja mikäli mma
9720: moittaa poliisiviranomaisille kieltolain rik- aivan luotettav-alta taholta olen saanut tie-
9721: kojia. Nämä ilmiantajat rinnastetaa.n en- tää, niin suureksi osaksi on siinä komen-
9722: tisen sortoajan ilmiantajain tasolle, ne py- nuskunnassa erotettuja Helsingin polii-
9723: ritään tekemään halveksituiksi yhteiskun- seja. Ja entäs nämä raittiuslautakuntien
9724: nan ja kansan keskuudessa. Ja kuitenkin valvojat! Kyllä niistäkin olisi yhtä ja
9725: minä voin kansan elämää tuntevana, sel- toista kerrottavaa, mutta en viitsi puhut~.
9726: laisena, joka on liikkunut sen keskuudes- sellaisista. Parhaimmistoon ne eivät mis-
9727: sa, herroille vakuuttaa, että ne kansalai- sään tapaukse,ssa kuulu. Ja vielä merkil-
9728: set, jotka todella ovat uskaltaneet ilmian- lisempää on, että muutenkin taistelussa
9729: taa sala-viinankauppiaita, uskaltaneet il- kieltolain puolesta, esimerkiksi valtion niin
9730: miantaa salaviinanpolttajia, ne ovat yh- runsaasti kannattaman kieltolakiliiton pal-
9731: teiskunnan, pitäjien, kyläkuntien ja seu- veluksessa käytetään henkilöitä, joiden en-
9732: rakuntien parhaimmistoa. Ja he usein te- tisyys ja ominaisuudet ovat sellaisia, et-
9733: kevät ilmiautonsa todellakin suurella si- teivät nämät henkilöt muilla aloilla sopisi
9734: veellisellä rohkeudella tietäessään, että he mitenkään. Jos nyt lausutaan julki sellai-
9735: ilmiantaessaan näitä rikoksia voivat saada sia mielipiteitä kuin ed. Kares, niin nämä-
9736: erinomaisen paljon vastarintaa ja vihamie- hän ainekset voivat pian luulla, että ne to-
9737: lisyyttä naapureiden taholta. .Ja juuri della ovat niitä parhaita aineksia, joista ell.
9738: näitä parhaita aineksia, jotka todella itse- Kares on puhwmt, ja ne asettuvat sitten
9739: uhraavaisesti ja pelkäämättä tahtovat as- tuomareiksi ja tuomitsevat meidän muiden
9740: tua taistelemaan kieltolain puolesta, niitä kansalaisten tekoja. Kyllä on todella
9741: meidän sanomalehdistömme leimaa huo- kuilu ed. Kareksen ja hänen kannattajainsa
9742: noimmaksi kansanainekseksi, ur kkijoiksi, ja minun käsitteitteni välillä tällä alalla.
9743: kätyreiksi ja mitä milloinkin keksitään. ,Jos se henki, missä kieltolaki on pantava
9744: Se ei ole oikeata menettelyä." (Ed. Hak- toimeen on sellainen kuin ed. Kareksen,
9745: kila: Pois Ohrana.) Olkaa lev-ollisia, minä niin luullakseni täällä on taisteltava, kun-
9746: jatkan. Ed. Kares tosin varovasti puhun nes tämä siveellisesti alhainen, myrkylli-
9747: sellaisista ilmiannoista, jotka koskevat sa- nen henki musertuu, poistuu ja rehellisyys
9748: lapolttajia ja salakuljettajia, mutta hän taas maan perii.
9749: kyllä tietää, että kieltolaki edellyttää toi- Itse kieltolaistakin on taisteltava. Minä
9750: senlaisiakin ilmiantoja, jotka koskevat luulen, että lain kohtalo riippuu, -paitsi siitä,
9751: paljon lievempiä kieltolain rikkomisia kuin että lakia todeHa kannatetaan, etupäässä
9752: nämä, ja siis hänen sanansa voi tulkita ta- meidän kansainvälisestä asema1stamme. Ui-
9753: valla, jota minä pidän hyvin vaarallisena nä luulen, että me emme voi ainoana Itä-
9754: y hteiskunnallis-eetilliseltä kannalta. Kai- meren kieltomaana pysyä. Kun nyt Ruotsi
9755: kissa kunnollisissa piireissä, niin yläluokan väätti olla ilman kieltola:lria, niin meillä ei
9756: kuin työläisten, on tähän asti aina hal- ole naavureina kuin sellaisia maita, joissa
9757: veksien katsottu ilmiantajia. Niin, te alkoholin kulutus, alkoholin nautinto on lu-
9758: huudatte jotakin maalaisliiton penkeiltä, vallinen. Virosta en tarvitse puhua. Ruot-
9759: tahdon sitten sanoa teille maalaisliittolai- sin asia on selvä. Venäjästä kannattaisi vä-
9760: sille, että te ette itse halunneet asettaa edus- hän puhua, mutta minä en tunne nykyisen
9761: tajaehdokkaaksi, vaikka teillä kyllä oli ju- Venäjän oloja niin hyvin, että voisin var-
9762: ristien puute, erästä juristia ja entistä maan mitään sanoa. Toivon, että äärimmäi-
9763: upseeria, joka oli esiintynyt ilmiantajana. sestä vasemmistos:tn annetaan lisätietoja
9764: Tekin halveksitie ilmiantajaa, ja hän oli näistä oloista. Mikäli itse olen saanut tie-
9765: juuri tällä alalla esiintynyt ilmiantajana. tää, niin kuitenkin nyt ollaan aivan enti-
9766: Katsokaa, tekin olette parempia kuin itse sellään Venäjällä. Olen lukenut Tukholman
9767: luulette. Mutta ed. Kares, hän saarnaa nyt lehdessä - eräs kirjeenva.ihtaja. oli käynyt
9768: toista moraalia, toista moraalia kuin maa- Pietarissa ja hän kertoi sikäläisistä olois-
9769: laisliittokin noudattaa. Hän sanoo, että il- t a - ja olen tavannut myös erään meidän
9770: miantajat muodostavat kansan parhaim- entisen kauppaministerin - meillä on sel-
9771: miston. laisia jo useita - joka oli niinikään käynyt
9772: Ketkä nyt esim. viralliset ilmiantajat Pietarissa. .Ja nämät molemmat sanovat,
9773: ovat? Ensin on sisäministeriön alaisen<t että siellä elämä on tällä alalla aivan kuin
9774: 176
9775:
9776:
9777: oli ennen ,sotaa, niin että ~aikesta päättäen ' kahvi- ja. sokeritul:lit, että ne johtuvat
9778: alkqholilainsäädäntö on nyt sellainen, ettei yksinomaan siitä, että me emme voi verot-
9779: miss.ään ta.paukses,sa voi karahteerata Venä- taa alkoholia, joka on kuitenkin enemmän
9780: jää kieltolakimaa;ksi. Siis meillä ei ole mi- ylellisyystava.rana pidettävä kuin vehnä,
9781: tään naapureita, jotka olisivat samaUa kan- kahvi ja sokeri. Ja kyllä kansa alkaa ym-
9782: nalla täJssä kysymyksessä kuin me, ja se märtää, erttä kielto, jos sitä ylläpidetään
9783: vaikeuttaa meidän a.semruamme, eikö niin, niinkuin tähän asti on ylläpidetty, on suu-
9784: eikö se hirveästi kuitenkin vaikeuta mei- remmoista humbuugia.
9785: dän asemaamme? J,a sitten tulee vielä sel- Työläispiireissä luullakseni ajatellaan
9786: laisia vaikeuksia, jotka johtuvat meidän näin: Vastustus kieltolakia vastaan on nii-
9787: kauppasuhteistamme muiden maiden kans- tä herrain konsteja. Kieltolaki on heille
9788: sa, viinimaiden kanssa, niiden maiden kans- epämukavaa ja epämiellyttävää, siitä syys-
9789: sa, jotka tuottavat viiniä. Me tiedämme, tä he vastustavat sen toimeenpanoa, mutta
9790: että Espanja sovelluttaa maksimitariffiansa me tahdomme heille osoittaa, että heidän
9791: meitä kohtaan, joka merkitsee, että me me- on alistuttava lain alle, vaikka se onkin
9792: netämme 50-60,000 standerttia puutav;a- epämiellyttävä. Asia ei ole kuitenkaan sel-
9793: raa vientia:rtikkelina. Mikäli minä olen s:aa- lainen kuin työläispiireissä kuvitellaan.
9794: nut tietää, niin Ranskan kannan, silloin Muutkin kuin yläluokka rikkovat kielto-
9795: kun se solmi kauppasopimuksen Suomen lakia, sen te kyllä kaikki tiedätte ja se riip-
9796: kan:ssa, määräsivät poliittiset näkökohdat puu siitä, että tällaiset kiellot ovat liian
9797: eikä suinka;an se, ettei Ranska olisi tahto- paljon ristiriidrussa ihmisen luonnon kanssa.
9798: nut kaikin puolin muuten tehdä vaikeuksia , Sanoohan tanskalais-puoli-latinalaine11
9799: meill~ juuri kieltolain takia, ja pitää ottaa ! värssy näin: Naturam furca pellas ex, hun
9800: huomwon, että tämä kauppasopimus Rans- · kommer dog igjen, den Hex, turhaan koe-
9801: lmn kanssa on irtisanottava koska tahansa: ' tat ajaa -pois luonnon, hän tulee kuitenkin
9802: so-pimus on solmittu a;inoastaan yhdeksl takaisin, se noita. Sen asian ovat kyllä
9803: vuodeksi. Ja jos taas katsomme muita mai- Ruotsin sosialidemokraatit oivaltaneet,
9804: ta, missä on os.i:ttaisia taikka täysikieltoja kun suureksi osaksi, ehkä suurimmaksi
9805: olemassa, niin niillä mailla on ollut niin osaksi ovat äänestäneet kieltolakia vastaan,
9806: suuria vaikeuksia, että niiden on täytynyt ja myös Norjan kommunistit ovat ymmär-
9807: luo-pua kiellosta. Me tiedämme kaikki, il- täneet tämän a.sian, sillä viime vuonna
9808: man että minun tarvitsee kertoa siitä, mi- Trondh.iemissa -päätettiin, että kieltolaki-
9809: tcn on käynyt Islannin. Me tiedämme myös kohta heidän ohjelma,staan -poistettaisiin.
9810: kaikki, miten on käynyt taikka miten ovat Niin, te kieltolain kannat-tajat, te muo-
9811: olot muuttumaisillaan nyt juuri N orja.ssa. dostatte vielä suuren enemmistön tässä
9812: ~futta tämä ei merkitse mitään. huutavat eduskunnassa. Te ette tahdo, että tätä asiaa
9813: vastustajani, kieltolain klannatta.]at, ja niin valmisteltaisiin, sillä te tahdotte, että kiel-
9814: myös ed. Kares. Hän sanoi, että tämä kan- tolaista vaietaan. Mutta minä olen varma
9815: sa pitää kieltolain toimeenpanemista kun- siitä, että tästä a:siasta ei laka:ba puhumasta
9816: ni,anasiana, eikä ole sellaista suomalaista ennenkuin olot muuttuvat, .ia minä olen
9817: puoluetta, joka uskaltaisi kumota kielto- varma siitä, että te, jotka kanna:tatte kielto-
9818: lain, sillä ,se ryhmä palaisi tähäg edus'kun- lakia, ennen pitkää taasen tulette tänn~> yh-
9819: taan perin -pienenä ryhmänä. Alkää olko den sosialiministerin haahmossa ja tuotte
9820: niin varmoja siitä, voi tapahtua suuremnwi- uuden esityksen, miseä pyydätte kovennuk-
9821: nen mullistus ennen pitkää, jolloin puolue- sia nykyiseen kieltolakiin. Minä siis voin
9822: pomot huomaavat, että voi olla ehkä pa.rem- lopettaa näin: Näkemiin~
9823: pi ottaa ohjelmaan kieltolain kumoaminen
9824: kuin sen kannattaminen. (Ed. Hakki1a: Ed. A. Jaska r i: Minun täytyy tun-
9825: Tulevatko trokarit silloin eduskuntaan?) nustaa, että minä olen hieman ihmetellyt
9826: Ei, kyllä teillä on trokarit puolellanne, sitä asiaa, että ed. Schauman on ollenkaan
9827: älkää puhuko niistä. Kyllä kansa jo alkaa voinut, ellen nyt sanoisi uskaltanut tehdä
9828: ymmärtää, että sa.toja miljoonia, jotka nyt nyt tämän esilläolecvan anomusehdotuksen-
9829: menevät juuri trokarien taskuihin, että ne sa kansanäänestyksen toimittamisesta kiel-
9830: mieluummin voisivat joutua valtion -pussiin, tolakiasiassa. Mutta hänen edellinen lau-
9831: .ia kyllä kansa kun vwlistetaan sitä, ymmär- suntonsa luulen antaneen minulle ,siihen
9832: tää, että nämät tavattoman korkeat vehnä-, va·stauksen ja. selvityksen. Hän nim. on nyt
9833: :todennut, että täältä eduskunnasta on pois- taa, on, että tuo varusväki on perin kirja-
9834: sa suuret profeetat ja näin ollen täällä voi vaa joukkoa ja, mikä myös on varmaa, on
9835: nyt tehdä kieltolakiasialle yhtä ja toista. se, että aivan harvoja poikkeuksia lukuun-
9836: Mutta eilen minä aivan väärin tunne, niin ottamatta Suomenlinnan päätoimistoon il-
9837: tämä ed. Schaumanin havainto on vähin- moittautuneet ovat laadulleen kunkin paik-
9838: :täin erehdys, sillä me pienet profeetat ai- kakunnan joko kaikkein yksinkertaisinta
9839: omme pitää huolta siitä, että meidän kiel- tai muuten huonointa ainesta, ja samanlais-
9840: tolaki, joka niin suurella vaivalla on saatu ta ainesta tulisi suurin piirtein olemaan
9841: .aikaan, että se tulee myös pysymään pys- myös se väestöosa, joka anotussa kansan-
9842: tyssä. Yllätyksenä tämä anomusehdotus äänestyksessä tulisi huutamaan kieltolakia
9843: kansanäänestyksen toimittamisesta kielto- kumoon. Minä pyytäisin herroille kieltolain
9844: lakiasiassa ei tullut kieltolain puolustajille. vastustajille suositella, että he sen jälkeen
9845: Ken on seurannut kieltolain vastustajien in- kuin vastaanotto Suomenlinnassa on päätty-
9846: nokasta taistelua, silloin kun kansamme nyt ja kieltolain ahdistamat ovat luette-
9847: raitistu ttamisen harrastajat puuhasi va t loidut, että he tekisivät, saatu luettelo
9848: .kieHolakia, sekä sittenkun tämä kieltolaki oppaanaan, eräitä tutkimusmatkoja noitten
9849: vihdoinkin saatiin voimaan, heidän yhtä uusien asiakkaittensa luokse heidän per-
9850: uskollista jarrutustaan sen noudattamisessa, sanalliseen tuttavuuteensa päästäkseen, ja
9851: .se saattoi jo silloin, kun Ruotsin kieltolaki- minä luulen, että nuo tutkimusmatkat olisi-
9852: taistelussa kakeil tiin kansanäänestyksellä vat erinomaisen terveellisiä kieltolain vas-
9853: täysikiellon vastustajien vaivoin saavutta- tustajain etumiesten vastaisten edesottamis-
9854: maksi voitoksi, jo silloin saatettiin joltisel- ten varalle. On kuulunut kuiskeita, että
9855: 1akin varmuudella odottaa, että kieltolain maahamme olisi perustettu erityisiä salai-
9856: vastustajat meillä ,länsimaisen kulttuurin" sia väkijuomankuljetusyhtiöitä, joitten joh-
9857: kiltteinä oppipoikina ryhtyisivät täälläkin dossa ei liene aivan tavallisia salakulje.tta-
9858: Ruotsin esimerkin mukaan puuha,amaan jia. Kun muistaa sen yleisen riemun, millä
9859: kansanäänestystä. Ja miten ollakaan ed. Suomen kansan eduskunnan hyväksymää
9860: Schauman on kuin .onkin lyönyt paperit kieltolakipäätöstä aikanaan maaseutuväes-
9861: ;pöytään, joissa hän anoo, että Suomen kan- tön parhaimmiston keskuudessa tervehdit-
9862: saneduskunta kehoittaisi hallitusta anta- tiin, niin ei todellakaan olisi odottanut, että
9863: maan vuoden 1923 valtiopäiville esityksen jo 1922 vuoden eduskunta joutuu tuhlaa-
9864: kansanäänestyksen toimittamisesta nyt maan kallista aikaansa kansanäänestyksen
9865: voimassaolevan ki~ltolain säilyttämisestä toimeenpånemista tarkoittavan anomuseh-
9866: taikka sen kumoamisesta. Varovasti kyllii dotuksen hautaamiseksi arkistojen pimen-
9867: ehdotetaan' anomusehdotuksessa, että aiottu toihin, sillä mihinkään muuhun tulokseen
9868: äänestys toimitettaisiin vasta sen jälkeen tämä eduskunta ei kai voine tässä asiassa
9869: kun eduskunnan jo aikaisemmin pyytämä tulla.
9870: ·selostus kieltolain vaikutuksesta on saa- Kieltolain vastustajain taholta on väitet-
9871: tettu julkisuuteen. Kuten tunnettu on ty, että nyt muka juotaisiin väkijuomia
9872: 'kieltolain kaatajien piireissä jo aikaisem- enemmän kuin koskaan muulloin ja viimei-
9873: minkin ollut puuhaa ja touhua melkoisesti. nen sellainen väitös saatiin kuulla edelli-
9874: On perustettu ei enempää ei:kä vähempää sessä, ed. Schaumanin lausunnossa. Samoin
9875: kuin oikein kieltolainvastustamisyhdistys on väitetty, että muka kieltDlakia rikotaan
9876: ja aivan viimeisillä viikoilla ovat kieltolain nyt enemmän kuin mitään muita lakeja,
9877: vastustajat löytäneet vallan mahtavan tu- jopa on oikein liikuttavalla tavalla kuvail-
9878: kikohdan. Itse valtakunnan päävarustuksis- tu sitäkin, miten tämän lain kautta lain
9879: sa Suomenlinnassa on sanomalehtitietojen kunnioituksen käsitys kansassa arvelutta-
9880: mukaan perustettu päätoimista, johon il- valla tavalla häviää. Tämä on sydämeen
9881: mottautumalla janoovaiset ainoastaan 1 käypää puhetta kylläkin, se tunnustetta-
9882: markan sisäänkirjoitusmaksusta saavat koon, mutta jos tuossa puheessa on perää,
9883: huolensa kantaa. Julkisuudessa ei ole nä- niin käsi sydämellenne, kieltolain vastusta-
9884: kynyt, miten paljon asianharrastajia on il- jat. Suurin syy mielestäni lankee heidän
9885: mottautunut tähän toimistoon, mutta minä toimintansa tuloksiin. Heidän ylimielinen
9886: uskallan sittenkin olettaa, että päämajaan kieltolain ja raittiuden uhmaamisensa kan-
9887: :ilmoittautuneita ei vallan peloittava armei- taa tällöin vain hyvän kouluutuksen hedel-
9888: ja ole. Minkä minä myös uskallan vakuut- miä. Mutta se ei todista suin•kaan kieltolain
9889:
9890: 23
9891: 178 PerjalllJtaina 219 .p . .syy.;;k,uuta.
9892: ---------------------------- ----------------
9893:
9894:
9895: vahingollisuutia. Kun kieltolain yliolkai- levat kieltolain vaikutuksesta tässä maassa,
9896: nen arvostelu on alkanut -- sanoisinko -- niin ainakin minä uskallan vakavasti luul-
9897: oikeistoon kuuluvan yläluokan taholta, on la, että sa:atujen vastausten johdosta kan-
9898: esimerkkiä toki uskallettu ruveta kansan sanäänestysinnostus ehkä hyvärr joukon
9899: pohjakerroksissakin seuraamaan. Jos kielto- jäähtyisi.
9900: lain rikkoja maaseudulla joutuu rötöksis- Maailmansodan - aikana, jolloin ryssä
9901: tään kiinni, on hänen varma puolustuksensa määräsi meillä väkijuomarajoituksia, totel-
9902: heti, että juovathan herratkin tuomareista tiin ja voitiin niitä totella erinomaisesti. Ei
9903: poliiseihin asti, ja on suorastaan surkeata silloin perustettu vastustamisyhdistyksiä,
9904: seurata, miten tämä yllytys on löytänyt ei päätoimistoa perustettu silloin Suomen-
9905: maaperää useissa terveissä maalaisseuduis- linnaan eivätkä ed. Schauman kumppanei-
9906: sakin. Jos kunnalliset raittiudenvalvojat neen anoneet kansanäänestystä kieltoa vas-
9907: ovat velvollisuutensa täyttävien järjestys- taan. Melkein napisematta tyydyttiin. Ja
9908: viranomaisten avulla saaneet salapolton mitä varten tyydyttiin? Sitä varten, että
9909: maalla tukahutetuksi melko vähiin, on silloin oli olevinaan pakko.
9910: näitten aivan mahdoton saada eräiden lää- Tätä asiaa eduskunnan viime is.tunnossa
9911: kärien ja eläinlääkärien pirtureseptiteolli- käsiteltäessä tehtiin muistutus osaa sano-
9912: suus ja apteekkien viinakauppa lopetetuksi malehdistöämme vastaan, sanomalehdistön
9913: ja niin kauan kuin näin on, niin kauan heikosta raittiuden ja kieltolain ajamisesta.
9914: kuin järjestysviranomaiset, jopa tuomiois- Minä totean tämän saman. Meidän sanoma-
9915: tuimetkin katselevat läpi sormiensa kielto- lehtimiehemme, jotka ovat kerrassaan mes-
9916: lakirikoksia, jopa joskus itsekin samaan ri- tareita laatimaan artikkeleita joskus mel-
9917: kokseen laukeavat, niin kauan säilyy kan- kein tyhjästäkin, ovat liian usein osotta-
9918: sassa siihen pumpattu kieltolain ha1veksu- neet joko välinpitämättömyyttä, horjuvaa.
9919: misen käsitys. tai sitten tykkänään vastustavaa kantaa.
9920: Kieltolakia ja yleensä maamme raittius- Anottu kansanäänestys mielestäni on
9921: tilannetta on koetettu halventaa, kuten mahdoton, sillä nythän on kysymys äänes-
9922: täällä jo eräässä puheenvuorossa osoitettiin, tyksestä jo olemassaolevas,ta laista. Sitä-
9923: jos mahdollista, vieraissakin maissa. V ar- paitsi minä pitäisin sen hyvän joukon
9924: sinkin Ruotsin kieltolakitaistelus•sa näkyi- arveluttavana käytäntöön otettavaksi. Näin
9925: vät meikäläisten vastustajain näpit olevan luulisin olevan ainakin oikeiston kannalta
9926: pelissä, mutta sikäli kuin on saatu tietää, katsottuna. Sillä kansanäänestyksen tavak-
9927: lienevät eräät näpit siellä osaksi 'joutuneet si tultua, tullaan kenties sitä sovellutta-
9928: pihtiin. maan hyvinkin moniin oikeiston ja varsin-
9929: Mitä sitten tuohon usein toistettuun väit- kin ruotsalaisen oikeiston vaatimuksiin.
9930: teeseen tulee, että meillä muka nyt kielto- Itse tuota kansanäänestystä me raittiuspu-
9931: lain aikana juotaisiin enemmän kuin ennen hujat emme ensinkään pelkää, sillä aivan
9932: kieltolakia, sitä kai ei voitane vakavassa varmaan tulisivat kieltolain vastustajat
9933: mielessä tehdyksi ottaa. Niin suuresti on saamaan tässä asiassa hyvin ansaitsemansa
9934: se ristiriidassa olevien tosiolojen kanssa. ojennuksen. Mutta kun lisäksi kansamme
9935: Muutos parempaan päin on niin ilmeinen ja on jo aivan riittämään asti saanut äänes-
9936: kouraantuntuva, ettei ainakaan tosissaan tää, en ainakaan minä tahtoisi olla muka--
9937: luulisi kenenkään päinvastaista uskottele- na uutta rasitusta tälle kansalle laittamas-
9938: van itselleen eikä muille. Tämän todistaa sa. Näin ollen täytyy minun ehdottaa, että
9939: jokapäiväinen kokemus kansan syvien ri- tämä anomus hylätään ja annetaan sille
9940: vien keskuudessa. Minä tahtoisin kysyä, hiljainen hautaus. Minä uskon, että arv.
9941: minkälainen mahtaisikaan meillä raittius- kieltolain vastustajat kyllä vähin erin tule-
9942: tilanne nykyoloissa olla, ellei meillä olisi vat huomaamaan, että tässä asiassa on työ-
9943: kieltolakia? Pelkkä ajatuskin tuohon jo läs potkia tutkainta vastaan. Samalla minä
9944: kammottaa. Minun mielestäni olisi erin- tahdon uskoa, että heidänkin asiansa on
9945: omaisen toivottavaa, että herrat kieltolain kerran oppia tietämään, mitä lainlaatija on
9946: vastustajat astuisivat a:la:s kansan pohja- kieltolakia Jaatiessaan tarkoittanut.
9947: kerrosten keskuuteen ja kY'syisivät esim.
9948: joittenkin työläisperheiden äideiltä laita- Ed. Kivi 1 i n n a: On kyllä jossakin
9949: kaupungeissa ja tehdas- ja tiheämmissä asu- määrin arveluttava:a ruveta käyttämään
9950: tuskeskuksissa, mitä he mahdollisesti arve- puheenvuoroa tässä asiassa, sen jälkeen
9951: 179
9952: ----- -------~-~--
9953:
9954:
9955:
9956:
9957: kuin ed. Schauman jo etukäteen, taittaak- kemässä, niiden täytyy, suhtautukoot he
9958: sensa kärjen kaikilta perästäpäin tulevilta kieltolakiin miten tahansa, tosiolojen edessä
9959: lausunnoilta, suVlaitsi leimata meidät, jotka todistaa, että muutos oli huimaava. Sen si-
9960: tässä eduskunnassa puhumme kieltolain jaan, että, tosin vain sota-aikaisen kiellon
9961: puolesta, pieniksi profeetoiksi. Mutta kun vaikutuksesta, aikaisemmin elämä yleensä
9962: minulle ainakin persanallisesti on täysin oli siivoa kaupungeissa, harvoin näki juo-
9963: yhdentekevää, pitääkö ed. Schauman ja hä- puneita ja kaupungeista palaavat maalaiset
9964: nen hengenheimolaiserrsa minua pienenä tai olivat säännöllisesti raittiita, sen sijaan he-
9965: suurena profeettana tai profeettana ollen- ti kiellon kumoamisen ja n. s. ,shekkivii-
9966: kaan, niin täytynee, kun asia kerran on nan" jakamisen jälkeen saattoi melkein jo-
9967: tähän asteeseen johdettu, ottaa se käsitel- ka päivä jo kello 10 aamulla nähdä juopu-
9968: täväksi. neita, ja illalla oli elämä sellaista, että
9969: Me voimme lähteä siitä, mistä täällä paikalliset henkilöt eivät tahtonee.t lähettää
9970: yleensä on lähdetty, siitä myönnytyksestä, vieraitansa yksin kotiin, peläten heidän
9971: että raittiustilanne Suomessa ei suinkaan turvallisuuttaan, vaan lähtivät heitä saat-
9972: ole sellainen, kuin sen olla pitäisi ja sel- telemaan asestettuina. Se antrua jonkunlai-
9973: lainen kuin saattoi toivoa etukäteen. Minä sen käsityksen siitä, minkälaiseksi elämä
9974: voin siinä yhtyä ed. Karemseen eikä minun täällä Suomessakin saattaisi muodostua. Ja
9975: tarvitse siitä puhua sen enempää. Mutta mi- mitä maalaisiin tulee, niin joka kerta, kun
9976: nä voin myöskin yhtyä ed. Karekseen siinä, tätä ,shekki-viinaa" oli jaettavana kaupun-
9977: että raittiustilannetta ja kieltolain vaiku- gissa, joka kerta tapasi silloin kaupunkiin
9978: tuksia arvosteltaessa on otettava huomioon, palatessaan hevoS'kuormittain juopuneita
9979: minun mielestäni ainakin kaksi suurta te- ja hoilaavia maalaisia.
9980: kijää, jotka antavat täydellisesti väärän Mutta minä sivuutan tämän puolen tällä.
9981: kuvan kieltolain vaikutuksesta ja kielto- Toinen tekijä, joka minun ymmärtääkseni
9982: lain toimeenpanomahdollisuuksista, jos ne on otettava huomioon, jos tahdotaan todel-
9983: jätetään huomioon ottamatta. lakin arvostella kieltolain vaikutuksia ja
9984: Ensimäinen niistä on se, johonka hän jo mikä on kieltolain syy ja mikä ei ole sitä,
9985: viittasi. On nimittäin verrattain helppo on se tarkoituksellinen vastustus ja lain
9986: muodostaa itsellensä jonkinlainen kuva sii- rikkominen, se suoranainen saboteeraus, jo-
9987: tä, minkälainen olotila, minkälainen juopot- ta harjoitetaan etupäässä meidän yläluok-
9988: telu Suomessa olisi nykyi~ten olojen valli- kamille taholta. Ja minä lisäisin tähän kol-
9989: tessa, ellei kieltolakia olisi. V oida;an tietysti mantena tekijänä vielä meidän virkamiehis-
9990: sanoa, että tämä perustuu kuvitteluihin. tömme ylipäänsä perin leväperäisen ja ha-
9991: Mutta se ei ole pelkkää kuvittelua. Se, joka luttoman suhtautumisen kieltolain toteutta-
9992: tietää, mitenkä kaikki murrosajat, sellaiset miseen. Onhan, käyttääkseni juriidista ter-
9993: kuin sotatila ja suuret yhteiskunnalliset miä, onhan suorastaan notorista, että, vali-
9994: murros·ajat, mitenkä ne irroittavat yhteis- tettav,asti kyllä, suuri os.a meidän sivisty-
9995: kunnallisia siteitä, siveellisiä siteitä, mi- nei:stöstämme tarkoituksellisesti uhmaten
9996: tenkä ne yleensä saavat koko yhteiskunnan rikkoo ja vastustaa kielt~lakia. Siinä kau-
9997: käymistilaan ja mitenkä ne nostattavat niissa työssä on kyllä meidän ruotsalainen
9998: nautinnonhimoa ja piitta;amattomuutta sekä sivistynyt luokkamme etupäässä, se myön-
9999: kirjoitetuista laeista että siveellisistä la- nettäköön. Mutta täytyy myöntää toiselta
10000: eista, se voi erinomaisen helposti tällä pe- puolen, että se työ ulottuu myöskin, joskin
10001: rusteella muodostaa itsellensä kuvan siitä, heikennetyssä muodossa, suomalaisen sivis-
10002: minkälaista elämä Suomessa olisi, jos täällä tyneistön puolelle. Ja sen seurauksena saat-
10003: nytkin olisi vapaasti väkijuomia saatavissa. taa olla, että jossakin suomalaisessakin ryh-
10004: Sitäpaitsi oli noin 2 vuotta takaperin sillä, mässä saattaa olla löydettävissä yksityisiä
10005: joka siihen oli tilaisuudessa tai muuten ha- edustajia, jotka eivät ole kieltol-ain takana.
10006: lusi, mahdollisuus omin silminkin nähdä, Mutta minä luulen, että ed. Kares, joka
10007: millä tavalla väkijuomakiellon kumoami- ehkä tämän asian parhaimmin tiennee, hä-
10008: nen nykyisissä oloissa vaikuttaa juopotte- nen ei tarvinne mennä kovinkaan paljon va-
10009: luun ja vaikuttaa elämään. Minulla oli sel- semmalle ryhmästään, kun hän ei enää
10010: lainen tilaisuus 2 vuotta sitten eteläisessä lyhdylläkään löydä kieltolain vastustajia
10011: naapurimaassamme ja minä voin todistaa, ryhmien jäsenten joukosta.
10012: ja kaikki ne, jotka siellä olivat mukana nä- Niinkuin sanoin, meidän sivis'tyneistöm-
10013: 180 P.erjant.airua 29 'P· ,syyskuuta.
10014:
10015: me rikkoo lakia tarkoituk.sella, uhmaamal- takia, että heidän esimiehensä monta ker-
10016: la. Ei sen takia, että he eivät voisi olla sitä taa tekevät heille mahdottomaksi tarmok-
10017: noudattamatta, vaan sen takia, että he suo- kaan toiminnan. Minä tiedän tapauksia,
10018: rastaan tahtovat lakia rikkoa tehdäkseen .iolloinka raittiusmieliset järjestysviran-
10019: sen mahdottomaksi. He laskevat koko sen omaiset, jotka olisivat halukkaat valvomaan
10020: arvovallan mikä sivistyneistöllä on, vaa- kieltolakia, eivät sitä kunnolla uskalla teh-
10021: kaan saadak.sensa ja tehdäksensä kieltolain dä sen takia, että heillä silloin täytyy olla
10022: rikkomisen miehuulliseksi teoksi, sivisty- kaikki asiansa niin erinomaisen selvillä,
10023: neisyyden merkiksi, kehittyneisyyden mer- että he eivät missään suhteessa takerru mi-
10024: kiksi, vapaamman, avaramman maailman- hinkään lain koukkuun, jonka heidän esi-
10025: katsomuksen ja muun sellaisen merkiksi. miehensä ja tuomarit asettavat heidän
10026: Koetetaan saada syntymään jonkunlainen eteensä. Ja he väittävät ja sanovat, että
10027: yhtäläisyysmerkki kieltolain rikkomisen ja tuntuu siltä, kuin tuomarit toisinaan suo-
10028: sivistyneisyyden välille. Ja meidän kan- rastaan -pitäisivät kieltolain rikkojan puol-
10029: samme keskuudessa on kyllä, valitettavasti ta, eikä niin aivan toisinaankaan, ja sen si-
10030: suomalaisissakin piirei,ssä ja kall'san syvien- jaan koettavat tehdä kieltolain rikkajaa
10031: kin rivien keskuudessa, sellaisia aineksia, ahdistavan poliisiviranomaisten aseman
10032: joihinka tällä tavalla saatetaan vaikuttaa. mahdomsimman tukalaksi. Onko tämä sil-
10033: Tällä tavalla suorastaan, sanoisin minä, loin kieltolain vika, että sitä ei SMda nou-
10034: suggereemtaan, hypnotisoidaan kansaa. Ja datetuksi, kun tällaista ta-pahtuu ja tällais-
10035: jossain määrin siinä onnistutaankin. Mutta ta saatetaan -puhua? Mitä muuten tulee mei-
10036: minä uskallan sittenkin väittää, että ne ai- dän virkamiehistömme suhtautumiseen tä-
10037: nekset, joihinka tällä tavalla on saatu vai- hän lakiin, niin saattaa sattua vielä sel-
10038: kutetuk.si, ne ovat sittenkin ylipäätänsä, laistakin, että kansan mies, kunnollinen kan-
10039: melkeinpä poikkeuksetta, Suomen kansan san mies, paikkakuntansa paraita, joka il-
10040: huonoimpia ja heikompia aineksia. Ed. mestyy esim. nimismiehen kansliaan ilmoit-
10041: Schauman luetteli täällä esimerkkejä siitä, tamaan kieltolainrikoksia, että hän siellä
10042: mitenkä raa'aksi, mitenkä alentavaksi juo~ tapaa nimismiehen konstaapeleineen juo-
10043: potteluta-pa on Suomessa käynyt. Aivan -pottelemassa. Onko tällöinkin sitten kielto-
10044: totta, sellaiseksi se on käynyt. Mutta en lain vika, ettei tällainen nimismies -pane
10045: minä voi ymmärtää, että tämä on seuraus sitä toimeen? Saattaa sattua sellaisiakin ta-
10046: kieltolaista. Tämä on eräs seuraus siitä, pauksia - minulle on kerrottu sellainen
10047: että meidän sivistyneistömme on katsonut tapaus - jolloin poliisiviranomainen kiel-
10048: so-pivaksi mennä näin -pitkälle, minä sanoi- täytyi erään julkisen rakennuksen vahti-
10049: sin, suorastaan alentunut näin pitkälle, mestarin -pyynnöstä tulemasta asettamaan
10050: alentanut itsensä näin pitkälle saadakseen siellä syntynyttä meteliä ja häväistystä,
10051: kieltolain nurin. Se ei ole kieltolain hä-peä, ja se oli helposti ymmärrettävissä, sillä hä-
10052: se on Suomen sivistyneist-ön hä-peä, että nen olisi tarvinnut silloin asettaa syyttee-
10053: näin tapahtuu. (Keskustasta: Oikein!) seen henkilöitä, joiden kanssa hän joutuu
10054: Tämä saboteeraus menee niin -pitkälle, joka päivä tekemisiin ja kosketuksiin, ja
10055: että lain valvojat, ne, jotka tahtovat nou- jotka toimivat hänen esimiehinään. Onko
10056: dattaa kieltolakia, ja ne, jotka tahtovat val- tällöin kieltolain vika, jos ei tällaisissa
10057: voa sitä, ne tehdään -pilkanalaisiksi. Virka- oloissa saada sitä noudatetuksi?
10058: mies, joka tekee ykcsinkertaisesti virkavel- Ed. Schauman -puhui täällä paljon ilmi-
10059: vollisuutensa kieltolain noudattamisessa, se antajista ja siitä, mitenkä heihin tulisi hal-
10060: leimataan, varsinkin ruotsalai1sen herras- veksuen suhtautua. Minä pyytäisin kysyä,
10061: väkemme keskuudessa, kaikenlaisilla kau- olisiko ed. Schauman hengenheimolaisineen
10062: neilla nimillä ja koetetaan tehdä hänet hä- valmis asettumaan sille kannalle, että niitä
10063: peän ja pilkan alaiseksi. (Oikealta: Lapsel- henkilöitä, jotka ilmiantavat ja rangaistuk-
10064: lista!) Se on kyllä totta, että esimerkiksi seen saattavat ID\Uitakin rikoksia, esim.
10065: poliisien, .iärjes;tyksenvalvojain asema on sellaisia tekoja ja rikkomuksia, jotka täh-
10066: monta kertaa tavallista vaikeampi juuri tä- täävät meidän valtiosääntömme ja meidän
10067: män takia. Se ei o'le vaikea kieltolain takia, yhteiskuntamme kumoamiseen, olisi hal-
10068: vaan se on vaikea sen aseman takia, johon veksittava, että niiden ilmiantaminen ja
10069: meidän sivistyneistömme ehdoin tahdoin on rangaistukseen saattaminen, että se myös
10070: heidät asettanut .•Ta se on vaikea myös sen on halveksuttavaa ilmiantamista. Oltakoon
10071: 181
10072:
10073:
10074: sitten johdonmukaisia ja kohdeltakoon sa suureromoinen maara vaistarnaista kii-
10075: kaikkia samana lailla. Jos kerran rikolli- tollisuutta sitä sivistysperintöä kohtaan,
10076: sen ilmiantaminen ja rikoksen rangaistuk- jota he ovat lännestä käsin entisenä aikana
10077: seen saattaminen on häpeällistä, niin se on saaneet, ja hän sanoo uskovansa, että mei-
10078: sitten kauttaaltaan häpeällistä. Mutta jos dän ruotsalaisemme etuilevat tämän kiitol-
10079: se sitä on, niin mihinkä tuloksiin silloin lisuusperinnön kustannuksella ei niinkään
10080: joudumme tässä yhteiskunnassamme, mihin pienessä määrässä. Hän nimittäin ei sano
10081: se saattaa meidät? Ed. Schauman suvaitsi voivansa muulla tavalla käsittää ja selittää
10082: viitata, hän, joka niin paheksuu yksityisiin sitä tavatonta pitkämielisyyttä, millä Suo-
10083: henkilöihin kajoamista ja ilmiantoa, suvait- men suomalainen kansa suhtautuu meidän
10084: si saadaksensa tehoa puheeseensa viita ta ruotsalaisen y läl uokkamme esiintymiseen
10085: erääseen yksityiseen henkilöön, jota muka kieltolakiasiassa, jota hän kutsuu ja minä
10086: maalaisliitto ei ole asettanut ehdokkaaksi. pyydän käyttää tässä hänen omia sano-
10087: Minä jätän kuulijain tuomittavaksi, kuinka jaan: ,den lymmelaktiga, uppenbart rätts-
10088: ritarillinen tämä hänen tekonsa oli ja tyy- samhälls- och moralnedbrytande trafik,
10089: dyn vain sanomaan, että maalaisliitolla som den svensk-fiMka pressen bedriver isin
10090: saattaa olla monenlaiset syyt, minkä takia frenetiska kamp mot förbudslagen". Hän
10091: se ei suostu erikoista henkilöä ehdokkaak- lausuu nimenomaan, että Ruotsissa ei mis-
10092: seen asettamaan, ja ei ole lainkaan sanottu, sään tapauksessa suvaittaisi tällaista, niin-
10093: että kysymyksessäolevan henkilön taistelu kuin hän sanoo, ,vedervärdiga sabottage-
10094: kieltolain puolesta, kieltolakirikkomuksia trafik", vähemmistökansallisuuden puolelta.
10095: vastaan oli tässä yhteydessä mikään rat- Minä en ryhdy suomentama:an näitä sanoja,
10096: kaiseva asia, ja että se edes olisi luettava sen takia yksin'kertaisesiJi, että minä en
10097: asianomaiselle henkilölle miksikään epä- suomenkielestä löydä tarpeeksi meheviä sa-
10098: meriitiksi. noja vastaamaan näitä ruotsalaisia ja luu-
10099: Tähän sivlistyneistömme jokapäiväisessä len, että ne siinä muodossa juuri paraiten
10100: elämässä harjoittamaan saboteeraukseen, sii- maistuvat.
10101: hen on meidän ruotsalainen sanomalehdis- Tätä kaikkea työtä, tätä tälla:iJsta työtä,
10102: tömme yhtynyt. Se sisältää, varsinkin ruot- joka siis repii pohjan lain kunnioitukselta,
10103: salaisen puolueen pää-äänenkannattaja täs- repii pohjan siveellisiltä käisitte·iltä ja joka
10104: sä kaupungissa, miltei päivittäin kirjoituk- todellakin hajoittaa yhteiskuntaa, tätä
10105: sia, jotka suorastaan ovat leimattaV'at ke- kaikkea työtä, tätä kaikkea tekevät ne, jot-
10106: hoitukseksi lain rikkomiseen. Minun täytyy lm erikoisesti kehuvat olevansa ja tahtovat '
10107: kysyä, ja minun on ainakin itseltäni täy- käydä yhteiskuntaa suojelevista. aineksista.
10108: tynyt monta kertaa kysyä, suvaitsisivatko Minun täytyy sanoa, että minä en jaksa
10109: meidän vimnomaisemme samanlaisia kehoi- ymmärtää yhteyttä tämän työn ja yhteis~
10110: tuksia muiden lakien rikkomiseen . •Tos nii- kunnan suojelemisen välillä. He tekevät si-
10111: tä kerran ei suvaita toisiin lakeihin nähden, tä siitä huolimatta, että siitä todellakin on
10112: miksi sitten a:setutaan sille kannalle, että surkeita seurauksia heille itsellensä. Minä
10113: jotakin määrättyä lakia saa kehoittaa rik- tiedän tapauksia, jolloinka nuoret sellaisis-
10114: koma:an? Tämä meidän ruotsalaisen sano- ta perheistä, joissa isä ha.rjoittaa ~sellaista
10115: malehdistömme esiintyminen, se on herät- uhmailevaa tarkoituksellista juoppoutta,
10116: tänyt huomiota ulkomaillakin, se on herät- väkijuomaiin käyttöä, josta minä puhun,
10117: tänyt huomiota ja kiusallistakin huomiota minä tiedän tapauksia, jolloin nuoret ovat
10118: m. m. meidän läntisessä naapurimaa:ssamme tällaisistä perheistä lähdettyään ja tämän
10119: Ruotsissa, ja kun minulla nyt lienee syytä tavan opittuaan muutaman vuoden kulut-
10120: otaksua, että meidän ruotsalaisemme, itä- tua palanneet täältä Helsingistä ruumiilli-
10121: ruotsalaisemme täällä, antavat jonkun ver- sesti, henkisesti ja siveellisesti turmeltu-,
10122: ran arvoa ja merkitystä sille, mitä tulee neina. Nämä eivät suinkaan ole yksinäisiä
10123: itse Ruotsista, niin minä pyytäisin lyhyesti tapauksia. Sitä tapahtuu paljon ja meidän
10124: refereerata erään lausunnon, joka hiljattain ruotsalaisemme itse pitävät ääntä varsinkin
10125: on nähnyt päivän valon Pohjois-Ruotsissa siitä, Illlitenkä ruotsalainen rannikkoväestö
10126: ilmestyvässä Norra Wästerbotten-lehdessä. turmeltuu. Minä voin uskoa, että se sitä
10127: Kirjoittaja sanoo, lähtien toisesta yhtey- tekee. Kaikesta tästä huolimatta tätä työ-
10128: destä, että hänen ymmärtääkseen täytyy tä tehdään, tätä työtä, joka todellakin täy-
10129: suomalaisessa kansansielussa olla varastos- tyy, niinkuin minä alussa sanoin, täytyy
10130: 182 Per.j.aa:JJtain:a 29 1>· syy;SJkuut.a.
10131:
10132:
10133: elimineerata pois, ennenkuin voidaan muo- on takana ja tämän tähden pannaan nyt
10134: dostaa minkäänlaista käsitystä siitä, missä alttiiksi niin äärettömän paljon kuin tässä
10135: määrin kieltolaki olisi voimassa pidettävis- todellakin alttiiksi pannaan.
10136: s1i, jos 1'3itä kohtaava vastustus todellakin Minä voin yhtyä ed. Karekseen siinä,
10137: rajoittuisi ainoastaan niihin piireihin, joita että tämä olotila todellakin vaatisi paljon
10138: voi nimittää ja kutsua sanan varsinaisessa tarmokkaampaa aatteellista raittiustyötä,
10139: merkityksessä läpikotaisin rikoksellisiksi kuin mitä nykyään tehdään ja viime aikoi-
10140: ja siveellisesti turmeltuneiksi, ja elleivät nä- na on tehty, m\utta minä pidän kohtuutto-
10141: mä ainekset saisi sellaista kannatusta, kuin mana ja vääränä, että tämä vaatimus koh-
10142: ne nyt sa;avat meidän sivistyneistömme suu- distetaan ainoastaan nimenom·aisiin rait-
10143: ren osan taholta. tiusjärjestöihin. Minun ymmärtä:äkseni al-
10144: Minä olen tehnyt itselleni kysymyksen, kaa asema olla tai on jo kauan ollut sellai-
10145: minkä tähden meidän sivistyneistömille to- nen, ett.ä kaikkien niitten aatteellisten voi-
10146: dellakin tällaiseen työhön ryhtyy ja tällä mien, mitkä yleensä käytettävissä ovat,
10147: tavalla menettelee? Mitkä suuret ja tavat- tässä pitäisi tarttua asiaan. Minä en ajat-
10148: tomat arvot siinä ovat kysymyksessä? Mi- tele niin paljon tällä kertaa, tai en tahdo
10149: nun täytyy sanoa, että minä ymmärtäisin puhua tällä kertaa. niin p·aljon esim. erityi-
10150: tämän kaiken alttiiksipanon ja kaikkea sistä nuorisojärjestöistä ja muista sellai-
10151: uhmailevan tarstelun, jos todellakin voitai- sista järjestöistä. Ne ovat ylimalkaan
10152: siin todistaa, että kieltolaki voimaans:aatet- tehneet enemmän tai vähemmän työtä
10153: tuna tuottaisi tälle kansalle suuria tappi- tämän asian hyväksi. Minä tahtoisin käyt-
10154: oita ja suuria onnettomuuksia. Mutta minä t-ää tätä tilaisuutta nimenomiaan kohdis-
10155: pyytäisin kysyä, pystyvätkö ed. Schauman taakseni kehoituksen aatteelliseen työhön
10156: .ia hänen kanna.ttajansa todistamoon, millä erääseen henkiseen voimaan, joka kaikesta
10157: tavalla kie'ltolaki vahingoittaisi kansaa, jos huolimatta Suomessa on vielä verrattain
10158: se todeUa pantaisiin voimaan sillä tarmolla suuri ja jolla on verrattain paljon vaikutus-
10159: ja sillä auktoriteetillä, mitä meidän sivis- valtaa. Minä kohdistaisin sen nimenomaan
10160: tyneistömme arvovallalla ja meidän vir'ka- sen aatteellis,en työn tekijöihin, joiden
10161: miehistömme käytettävissä olevilla keinoil- joukkoon ed. Kares itse kuuluu. Meillä lie-
10162: la saataisiin ailma.n. Minä olen koetta.nut nee kai syytä toivoa, että tästä lähin saa-
10163: ajatella, mikä se suuri onnettomuus olisi, daan kuulla Pohjanmaan ehkä mainehik-
10164: joka meitä uhkaa ja jonka vuoksi meidän kaimmasta temppelistä voimakkaita sanoja
10165: olisi käytettävä tällaisia keinoja, keinoj.a, aatteellisen raittiustyön ja siinä sivussa
10166: jotka ovat laillisuuden rajojen ulkopuolella erikoisesti kieltolain puolesta, mutta minä
10167: ja joilla uhmataan kaikkia seurauksia. Mi- uskallan sen ohella toivoa, että jos kautta
10168: nä en voi niitä löytää. Minä en voi päästä Suomen kirkkojen tämä saarna kaikuisi,
10169: muuta kuin siihen tulokseen, että syynä on voimakkaana, kohdistaisi tuomion ja ran-
10170: se, että meidän sivi:styneistömme ei jaksa gaistuksen sanat sille osalle kansaa, joka
10171: sulattaa sitä ra.ioitusta, mitä tämä kielto- todellakin vielä antaa arvoa joko sisäisistä
10172: laki asettaa heille ja heidän elämäntavoil- tai ulkonaisista syistä kirkollemme, jos
10173: leen. Se on tämä, joka muodostaa psykolo- tämä tehtäisiin, niin paljon silläkin lailla
10174: gisen, sielullisen pohjan tälle kieltolain voitettaisiin kieltolain hyväksi.
10175: vastustamiselle. Ja minä olen vakuutettu, Täällä on nyt tehty alote, joka tarkoit-
10176: että lisäksi tulee vielä se tosiasia, että kiel- taa kansanäänestyksen voimaansaattamista
10177: tolain ovat voimaansaattaneet kansan syvät kieltolakiasiassa. Siitä on jo puhuttu pal-
10178: rivit, ne ovat asettaneet nämät kahleet, nä- jon, minkä takia se on outo ja muodoton
10179: mät esteet meidän yläluokkamme elämälle. meidän lainsäädännössämme. Minä en puhu
10180: Ja yläluokkamme, joka tähän saakka ja tällä kertaa siitä enempää. Minä kiinnit-
10181: entisinä aikoirra on tottunut siihen, että se täisin vaan vielä jonkun verran enemmän
10182: puolestaan säätää, kuinka kansan syvien huomiota erääseen näkökohtaan, jota täällä
10183: rivien on elettävä j·a olt.ava, se ei jaksa su- jo ed. Kärki lyhyesti kosketteli. Ed.
10184: lattaa sitä tosiasiaa, että nyt tahtoisi kan- Schauman tekee todellakin viisaasti, jos
10185: sanvalta ja kansan syvät riV'it sanella lakia hän pyrkii rajoittamaa.n kansanäänestyk-
10186: heille. Minä en pääse siitä mihinkään, että sen tähän yhteen nimenomaiseen tapauk-
10187: tässä on se psykologinen pohja, joka tässä seen, jota minä luulen täydellä syyllä voi-
10188: 183
10189:
10190:
10191: tavan nimittää ruotsalaisen yläluokan eri- keskuudessa jonkun ajan kuluttua tultai-
10192: koisharrastukseksi. Jos kerran kansan- siin siihen tulokseen, että vastustava kanta
10193: äänestysperiaate lakiin otetaan, niin en- kieltolakiasiassa voisi vaikuttaa jonkinlai-
10194: täpä jos meidän suomalaisten päähän päl- sena vaalinumerona. Se nyt vain taitaa
10195: kähtäisi alistaa muut ruotsalaisen yläluo- olla sillä lailla, että mitä ihminen niin
10196: kan erikoisharrastukset kansanäänestyksen hartaasti toivoo, siihen hän uskoo, ja minä
10197: alaisiksi? Mitähän siitä seuraisi? Minä pelkään, että ed. Schauman saa hyvin
10198: uskallan epäillä, ettei meidän ruotsalainen kauan odottaa tämän hartaan toivonsa täyt-
10199: ryhmämme voisi vaikuttaa mitään tai sa- tymistä. Sen minä kyllä uskon, että tästä
10200: nottavia Suomen kansan suureen enemmis- asiasta kauan tullaan taistelemaan ja kyllä
10201: töön sillä peukaloruuvilla, jolla se ase- kai me kaikki tulemme täällä vielä ta-
10202: mansa johdosta täällä eduskunnassa, voi paamaan toinen toisemme, kieltolain puo-
10203: vaikuttaa eduskunnan suomalaisiin ryh- lustajat ja vastustajat, monta kertaa, mutta
10204: miin yhtä ja toista. On siis siltä kan- kun ed. Schauman vakuutti, että tästä
10205: nalta katsottuna syytä kerran ja kahdesti asiasta ei lakata puhumasta siksi, kunnes
10206: miettiä, ennenkuin turvaudutaan tällaiseen kieltolaki saadaan kumotuksi, niin voin
10207: keinoon. minä myös vakuuttaa, että kieltolain puo-
10208: Omasta puolestani olisi hyvin saattanut lesta ei myöskään lakata taistelemasta, en-
10209: riittää kaikki se, mitä täällä on puhuttu nenkuin kieltolaki seisoo varmalla poh-
10210: ja tullaan vielä tänä päivänä puhumaan jalla. (Keskustasta: Oikein!) Ja minä voin
10211: tästä asiasta, ja sen jälkeen olisi voitu siis myöskin lopettaa sanomalla: ,Näke-
10212: tämä juttu pitää loppuunsuoritettuna, mut- miin!"
10213: ta minäkään en tahdo tehdä nimenomaista
10214: ehdotusta tämän anomuksen hylkäämisestä Ed. P e r ä l ä: Pyysin puheenvuoroa
10215: jo täällä eduskunnassa varsinkin siihen huomauttaakseni, että mielelläni esittäisin
10216: nähden, että eduskunta on lähettänyt va- tämän aiotteen tässä istunnossa hylättä-
10217: liokuntaan ehdotuksia, jotka kai nyt eivät väksi. Kun en kuitenkaan saanut varmaa
10218: cQle sentään enemmänkään harkinnan ar- selvää, esittikö ed. Jaskari tämän asian
10219: voisia kaikki kuin tämäkään ehdotus. hylättäväksi, niin pyydän jatkoksi edelli-
10220: seen hyvään lausuntoon ilman muuta eh-
10221: Siitä vain tahtoisin sanoa vielä sanasen, dottaa että tämä alote tässä istunnossa
10222: että kun tämä ehdotus naamioidaan kan- hylätään.
10223: sanvallan naamiolla, niin siitä todellakin
10224: voidaan sanoa, että ainakin tässä erikois- Ed. Kai 1 a: Täällä on pidetty lennok-
10225: tapauksessa se kansanvalta tulisi olemaan kaita puheita sekä kieltolain puolesta että
10226: huonointa laatua kansanvaltaa. Minä kä- sitä vastaan. Minulla ei ole aikomus pit-
10227: sitän nim. tämän asian niin, että tässä on kältä vaatia arvoisan eduskunnan tarkkaa-
10228: kysymyksessä meidän ruotsalaisen ylä- vaisuutta. Minä tahdon kiinnittää huo-
10229: luokkamme ja siihen liittyneen suomalaisen mion yksinomaan asian lainsäädännölliseen
10230: sivistyneistön yritys saada puolellensa ne puoleen. Suomen hallitusmuodon 2 §:ssä
10231: ainekset, ne suomalaiset ainekset, ne huo- sanotaan: ,Valtiovalta Suomessa kuuluu
10232: not, todellakin huonoimmat ja ala-arvoisim- kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoon-
10233: mat ainekset, jotka eivät pääse esille ja tunut eduskunta," ja V. J:n 1 §:ssä sano-
10234: jotka eivät saa ääntänsä kuuluville järjes- taan: ,Suomen suuriruhtinaanmaan val-
10235: tyneessä, valveutuneessa valtiollisessa elä- tiopäiville kokoontunut eduskunta edustaa
10236: mässä, ja niiden avulla toivovat he voi- Suomen kansaa." Perustuslain mukaan on
10237: vansa kaataa nurin järjestyneen, valveutu- siis eduskunta ainoa Suomen kansan oi-
10238: neen ja siveellisesti parhaan kansanainek- kea edustaja. Perustuslaki ei tunne ensin-
10239: sen tahdon. Ja tältä kannalta katsottuna kään mitään kansanäänestystä eikä sellai-
10240: tätä todellakin voi kutsua huonoksi kan- nen lainsäädäntömuoto kuulu meidän lain-
10241: sanvallaksi, sillä siinä yritetään vetoa- säädäntöön. Minä asetan senvuoksi mitä
10242: maan ainakin suomalaisen kansan, yli- suurimmassa määrässä kysymy ksenalai-
10243: päänsä sanottuna, huonoimpiin aineksiin seksi, olisiko tällainen kansanäänestys
10244: ja toivotaan niiden avulla päästävän voi- yleensä perustuslain mukainen. Oletetaan,
10245: tolle. Se on mahdollista, että ed. Schau- että kansanäänestys tuottaisi voiton kiel-
10246: man toivoo, että suomalaisten puolueide-n tolain puolustajille, mikä merkitys sillä
10247: 184 Perja;ll!taina 219 p. syyek,uuta.
10248:
10249: sitten olisi muu, kuin että laki on laki, 1 väcka och nära tanken på ett eventuellt
10250: niinkuin se on. Jos taas kansanäänestys upphävande av förbudslagen.
10251: tuottaisi voiton kieltolain vastustajille niin När förbudslagen blev verklighet, upp-
10252: olisi siitä se seuraus, että kieltolaki, joka togs en demoraliserande kampanj mot den-
10253: kuitenkin olisi voimassa, yleisön silmissä samma i den ledande tidningspressen ..
10254: menettäisi vielä enemmän arvoansa kuin Föreliggande petitionsförslag är enligt min
10255: nyt. Se olisi omansa mitä suurimmassa uppfattning ett led i denna illojala, ofoster-
10256: määrässä vähentämään lain kunnioitusta. ländska kampanj. Det förvånar mig där-
10257: Ja jos kerran tässä yhdessä laissa olisi för i hög grad, att rdg»m Schauman, som
10258: pantu toimeen kansanäänestys, niin voitai- har, åtminstone hittills, velat vara en tolk
10259: siin sitä vaatia muistakin laeista, ja syn- för de demokratiska ideerna, kunnat för-
10260: tyisi ehkä semmoinen praxis, joka on ko- må sig att tänka en så odemokratisk
10261: konaan Suomen lainsäädännölle ja perus- tanke som den, viiken uppbär ifrågava-
10262: tuslaine vieras. Minusta tämä tie on sen- rande petitionsförslag. Jag beklagar, att
10263: tähden arveluttava, mutta kun minä en han, som vill vara småfolkets förespråkare
10264: kuulu niihin, jotka tahtovat ilman muuta i denna enkammare, icke har funnit bättre·
10265: tappaa tämän lakiehdotuksen, niin minä objekt för sin initiativkraft än att taga;
10266: ehdotan, että asia lähetetään talousvalio- upp ett sådant förslag, som, om det för-
10267: kuntaan, jonka tulee kysyä perustuslaki- verkligas, för tili en reaktionär handling.
10268: valiokunnan mielipidettä. Det hade varit skäl att invänta resultatet
10269: av den utredning angående förbudslagens
10270: Ed. K u 1 en i u s: Föreliggande peti- följder, varom föregående riksdag anhöll,
10271: tionsförslag avser, som bekant, åvägabrin- innan ett sådant steg hade tagits. Om,.
10272: gande av en folkomröstning angående för- när detta resultat föreligger, vårt land
10273: budslagens vara eller icke vara. J ag an- befinnes moget för en omläggning av· vår
10274: griper förslaget icke endast därför, att jag alkohollagstiftning, så är ju ingenting
10275: omfattar förbudslagsprincipen, utan hu- vunnet med ett sådant referendum. Det är
10276: vudsakligast därför, att förslaget vill in- endast ett farligt vapen, som man har ställt
10277: föra i vår lagstiftning någonting, som är inom räckhåll att tillgripas av folket vid
10278: alldeles främmande för densamma, vill in- behov, rent av av okynne. Då petitionsför-
10279: föra referendum, som, om det blir en verk- slaget emellertid nu ligger på riksdagens
10280: lighet, är ägnat att påverka lagstiftningen bord, vill jag icke betrakta det såsom det
10281: i konservativ riktning. Ty det är bevisat vore enbart ett dåligt skämt och därför
10282: från länder, där man haft folkomröstning, vägra remittera det tili utskott, utan an-
10283: att en sådan verkar i konservativ riktning, ser jag det vara skäl att förorda remiss,
10284: och i föreliggande fall åtnöjer jag mig men, märk vä1, en mycket varsam remiss;
10285: med att endast påstå, att kravet på en till utskott, ty efter denna långa och föga
10286: folkomröstning uppbäres av en i högsta givande diskussion tål icke förslaget vidare
10287: grad odemokratisk tanke, ty förbudslagen buller, och jag rekommenderar ekonomiut-
10288: har hos oss icke tillkommit av en tillfällig- skottet, dit förslaget troligen går, att om-
10289: het. Den har tillkommit som en följd av besörja en mycket stilla, men i högsta grad
10290: en lång utveckling. Början gjordes med anspråkslös begravning.
10291: husbehovsbränningens avskaffande, och
10292: utvecklingen har nu lett tili totalt för- Ed. Huotari: Kun työväenluokka;.
10293: bud, bekräftat icke färre än åtta gånger alkoi tässä maassa järjestyä ja muodosti
10294: i Finlands riksdag och tillämpat i prakti- sosialidemokraattisen puolueen, otti se oh-
10295: ken under mer än tre års förlopp. Fol~ jelmaansa väkijuomain kieltolain tukeak-
10296: ket har vid flere tillfällen uttalat sin seen jäseniänsä taloudellisesti ja henkisesti,
10297: åsikt om denna lag, och i denna kammare sillä se näki väkijuomissa yhden kompas-
10298: sitta förbudslagsvänner i majoriteten. Att tuskiven työväenluokan kehittymiselle,.
10299: under sådana förhållanden yrka på infö- että siitä tulisi voimakas, luokkatietoinen
10300: rande av ett referendum innebär enligt min joukko. Kun sitten työväki sai äänioikeu-
10301: uppfattning endast en demonstration, ett den ja ennen kaikkea, kun työläisnaiset
10302: onödigt effektsökeri, skadligt såtillvida, saivat viedä äänensä uurnaan, saivat ensi
10303: att det på oansvarigt håll är ägnat att kerran määrätä, minkälainen oli eduskun-
10304: Kamsa:Itäätn·estys kieltolaista. 185-
10305:
10306:
10307: nan kokoonpano, silloin kuka liikkui tässä sieltä vastaukseksi. En tahdo sitä sanoa,
10308: maassa, missä tahansa syrjässäkin, oli etteikö siellä muissa paikoissa juopotel-
10309: kaikkialla työläisnaisten evästyksenä, että taisi, mutta ainakin koetetaan talojen puo-
10310: jollette mitään muuta saa siellä eduskun- lesta estää tällaiset tilaisuudet. Sitten
10311: nassa aikaan, niin väkijuomain kielto on Tampere on tullut surullisen kuuluisaksi
10312: saatava. muutamista lääkäreistään, jotka tukkukau-
10313: Täällä jo ed. Kares mainitsi siitä tilai- palla myyvät viinareseptejä. Se on valitet-
10314: suudesta 1907, jolloin ensi kerran yksi- tava ilmiö, ja jotkut lääkärit, ei ainoas-
10315: kamarinen eduskunta kieltolain hyväksyi. taan Tampereella vaan muuallakin, ovat
10316: Se oli todella juhlahetki meistä monista, ottaneet kieltolakia vastustaakseen, oikein
10317: jotka olimme taistelleet raittiusasian puo- tuhansittain valmistavat reseptejä, joita
10318: lesta, etenkin meille työläisäideille, jotka sitten myydään väkijuomain himoitsijoille.
10319: olimme nähneet, mitä kurjuutta väkijuo- Se valitettava asema, että työläisluokassa
10320: mat työläiskodeissa olivat saaneet aikaan. on paljon vielä niitä, jotka vanhan tottu-
10321: Työläisäidit olivat raskaimmin tuon kur- muksen, alkohoolihimon uhreina vielä rik-
10322: juuden saaneet kokea. Heidän miehensä kovat kieltolakia vastaan, se ei silti oikeuta
10323: kantoivat pienet roponsa väkijuomain val- meitä antamaan niille valtaa, jotka tah-
10324: mistajille, heidän lapsensa kävivät rää- tovat tämän lain kumota. Päinvastoin ..
10325: syissä, silloin kun viinankeittäjäin lapset Jos me nyt täällä hyväksyisimme tämän
10326: rypivät ylellisyydessä. Eduskunnassa nous- äänestyksen toimeenpantavaksi, jota täällä.
10327: tiin seisomaan kun kieltolaki hyväksyttiin, on asiallisestikin vastustettu, että meidän
10328: ja se hetki, joka silloin vietettiin, pysyy lakien mukaan ei se ole mahdollista, niin
10329: kauniimpana muistona silloin eduskun- saisivat kieltolain vastustajat siitä vettä
10330: nassa olleiden mielessä. Työläisnaiset rie- myllyynsä ja joukot alkaisivat ajatella,
10331: muitsivat ja juhlivat silloin. Köyhimmäs- että nyt ne eivät enää itsekään luota kiel-
10332: säkin kodissa asetettiin kynttilä, jos ei ol- tolakiin.
10333: lut kynttiläjalkaa, niin johonkin muuhun Minä olin itsekseni ajatellut ehdottaa
10334: seisomaan, merkiksi siitä, että nyt meillä tämän heti hyljättäväksi, niinkuin ed. Pe-
10335: on juhlimisen aika. He pettyivät, niinkuin rälä täällä muistaakseni teki. Kun taan-
10336: monet muut kerran ovat pettyneet siinä. noin tämän eduskunnan enemmistö hyl-
10337: Mutta lopultakin saatiin kieltolaki voi- käsi valiokuntaan lähettämättä erään täällä
10338: maan. vasemmistolle tärkeimpänä olleen lain, niin·
10339: Mitenkä se nyt on vaikuttanut työläi- siitäkin syystä olisin tahtonut ehdottaa tä-
10340: siin? On valitettavaa, niinkuin täällä män lain heti hyljättäväksi. Mutta koska
10341: useimmat puhujat ovat todenneet, että en hyväksy sitä mielipidettä, että alotteita
10342: kieltolakia ei meillä noudateta. N. s. si- täällä tapetaan, niin olisin yhtynyt en-
10343: vistynyt luokkamme katsoo oikeudekseen nemmin ed. Kailan tekemään ehdotuk-
10344: polkea sitä, häväistä sitä ja häväistä niitä, seen, että lähetetään se talousvaliokuntaan~
10345: jotka sen puolesta taistelevat. Virkaval- joka pyytää perustuslakivaliokunnan lau-
10346: tamme ei liioin tahdo sitä pakottaa noudat- suntoa.
10347: tamaan, sillä ankaruudella kuin muita Täällä mainitsin, mitenkä työläisäidit
10348: lakeja. Täällä ed. Schauman luki sanoma- ensimäisten vaalien aikana ja kaikkien
10349: lehdestä eräästä iltamatilaisuudesta Tam- vaalien aikana ovat meitä evästäneet, että
10350: pereella. Käyttäytyminen siellä oli vali- kieltolaki on saatava voimaan. Viime vaa-
10351: tettavaa, mutta se talo, missä iltama pi- lien aikana eräs työläisvaimo, vanha ih-
10352: dettiin, se on palokunnan talo ja siellä minen, tuli taas luokseni ja sanoi, että pi-
10353: majailevat etupäässä suojeluskuntalaiset. täkää kieltolaki pyhänä, älkää antako sii-
10354: Tampereen raittiuslautakunta huomautti hen koskea. Minä tiedän, että minulla ei
10355: kirjelmällä, kun oli tullut tieto, että siellä ole mitään uutta tässä sanottavaa, sillit
10356: sallittiin juoppojen oleskelu iltamain ai- tässä huoneessa on niin monta kertaa siitä
10357: kana, lähetti kohteliaan kirjelmän, saman- puhuttu, mutta etteivät ulkopuolella ole-
10358: laisen kuin kaikille muillekin yhdistys- vat työläisäidit ja työläisihmiset luulisi~
10359: talojen omistajille ja pyysi, että siellä ei että ne, jotka he ovat lähettäneet vartioi-
10360: sallittaisi juoppoutta. Lautakunta sai hy- maan heille kalleinta, ovat olleet veltot,
10361: vin Ioukkaavan ja häpäisevän kirjeen olkoon että se n. s. sivistyneistön mielestä
10362: 24
10363: 186
10364:
10365:
10366: on kieltolakiin tuijottamista, niin sittenkin sanoin erääseen hänen välihuomautukseen-
10367: on kieltolaki meille kallis sentähden, että sa, että muka Suomen kansa oli jo ennen
10368: se turvaa meidän kotimme ja meidän las- kieltolakia raittiimpi kuin moni muu kan-
10369: temme tulevaisuuden ja tämän tähden on sa, minä vastasin siihen, se oli suhteelli-
10370: varmaa, että työläisnaiset ja työläisluokka, sesti raittiimpi, mutta se on nyt enemmän
10371: kokonaan tulee viimeiseen saakka taistele- kuin suhteellisesti raitis. Tätä hän piti
10372: maan kieltolain puolesta. Äänestystä en erityisen epäloogillisena ajatuksena ja kui-
10373: kannata ja tulen sitä vastustamaan ja toi- tenkaan se ei ole sitä. Se on tämä Suomen
10374: von, että talousvaliokunta ehdottaa sen kansa jo ennen kieltolakia ollut raittiimpi
10375: hyljättäväksi. On sitten tulevien vaalien kansa kuin mikään muu kansa Europassa,
10376: aikana aikaa. Ed. Schauman ja hänen ys- se on kieltämätöntä ja sen ed. Schauman-
10377: tävänsä laittakoon oikein komean kieltolain- kin myönsi. Minä vaan tahtoisin kysyä,
10378: vastustajien listan ja koettakoon kerätä kenen toimenpiteestä tämä kansa oli rait-
10379: siihen ääniä, silloin saadaan nähdä, onko tiimpi kuin muut kansat ennen kieltolakia.
10380: sillä puolella kannatusta. Kieltolakia ei Oliko se tai tapahtuiko se niiden toimesta,
10381: saada sillä kumotuksil että sanotaan, että jotka nyt vastustavat kieltolakia. Minä
10382: sitä ei noudateta. .Jokaisen on koetettava seisoin silloin riveissä parikymmentä vuot-
10383: noudattaa sitä niinkuin muitakin lakeja ja ta mukana ja näin että ruotsalaisemme joh-
10384: sen kun teemme jokainen, niin minun luul- tavan lehdistön taholta raittiusasiaa vas-
10385: lakseni se valitus lakkaa, että kieltolaki tustettiin aivan samalla tavalla kuin nvt
10386: on mahdoton täyttää. Tämän tähden olen vastustetaan kieltolakia, samalla arg'U-
10387: varma siitä, ettei sitä hevillä saada kumo- mentteerauksella. En minä nähnyt siellä
10388: tuksi, mutta että täällä annettaisiin valta raittiustyöntekijäin mukana edes ed.
10389: äänestyksen toimeenpanoon, sitä emme me Schaumania, en nähnyt olisiko hän ollut
10390: tee, sillä se olisi ensimäinen isku kielto- siellä joku ,Saulus inter profetas". No
10391: lain kaatamiselle ja sentähden toivon, että niin, näin siis. tämän raittiusväen työn
10392: talousvaliokunta hylkää tämän ehdotuk- kautta tuli Suomen kansa suhteellisesti
10393: sen. raittiimmaksi kuin muut Europan kansat.
10394: Mutta minä vakuutan ja tiedän, että nyt
10395: Ed. Kares: Kun ed. Schauman niin Suomen kansa on todella enemmän kuin
10396: kohteliaasti puhui suomea, niin minä tah- suhteellisesti raittiimpi kuin muut Euro-
10397: toisin alkaa myöskin vieraalla kielellä. pan kansat ja se on sillä tavalla raittiimpi,
10398: Minä olen nimittäin vähän samassa ase- ettei niitä voi verrata. Ne ovat Suomen
10399: massa tällä kertaa, kuin eräs tanskalainen kansa ja muut Europan kansat tässä asias-
10400: torimatami, jonka kanssa kaksi suoma- sa eri tasolla. Ei niiden välillä ole suh-
10401: laista ylioppilasta meni vedon perästä detta ja ettei tätä suhdetta voi olla, sen vai-
10402: haukkumaan. He olivat pari päivää aikai- kuttaa se, että Suomenmaassa väkijuomat
10403: semmin koonneet kaikki tanskankieliset ovat laillisella. tavalla kielletyt. Tosin juo-
10404: haukkumasanat paperille ja kun sitten sana- daan, senhän myönnämme, ja juo-daan kai
10405: varasto loppui ja otettiin paperi esille, vai- koko lailla, niinkuin myönsinkin viime
10406: mo lausui: det är ej morsomt, att skelle kerralla. Mutta ei asema ole niin peräti
10407: med den som skeller fra plakatet, ei ole ikävä kuin ed. Schauman sanoi. Minä vii-
10408: lystiä pitää suukopua sen kanssa, joka pi- me kevättalvella menin Suomen suurim-
10409: tää suukopua plakaatista. Hän oli kauan mille markkinoille ja minä odotin, että nyt
10410: aikaa saanut valmistaa puhettaan ja minä minä varmaankin näen siellä juopumisen
10411: odotin murhaavaa todistusta kieltolakia rehoittavan täydessä kukoistuksessaan. Tu-
10412: vastaan. Minä odotin, että hän olisi koon- len kaupungin asemalle, josta markkina-
10413: nut kaikki ne mahdolliset ja mahdottomat väki on pois lähdössä, kaikki paikat ovat
10414: tilastot, mitä on kieltolakia vastaan koot- niin täynnä ettei tahdo millään tavalla
10415: tu. Sitä hän ei nyt tehnyt, vaan pysyi päästä joukon lävitse. .Ja kuulkaa ed.
10416: yleensä sillä aatteellisella pohjalla, millä Schauman ja muut, minä en nähnyt siellä
10417: minäkin lausunnossani olin. joukossa yhtään ainoata juopunutta, sel-
10418: Hän erityisesti ensinnä tarttui erääseen laista, joka millään tavalla olisi näyttänyt
10419: seikkaan, jota hän piti minun puheessani juopuneelta. .Ja tätä ihmettä, minä sanon,
10420: ·epäloogillisena, nimittäin siihen, että minä ei olisi tapahtunut Suomessa milloinkaan
10421: 187
10422:
10423:
10424: -ennen kieltolakia, ja tätä ihmettä ei ta- kilaa, joka on sitä varten olemassa, on
10425: pahdu missään avarassa Euroopassa. Niin voitu käyttää kokonaan toisiin tarkoituk-
10426: asia on, ja minä voisin mainita monta siin. Minä en sentään vetoa tähän tilas-
10427: muuta tällaista tilaisuutta, missä kansaa toon sentähden, että minä näen ed. Schau-
10428: on suuret joukot koossa. Yleinen juopot- manin jo ottavan papereita esille, ja hän
10429: telu ei sentään ole lainkaan niin suurta, osaa kyllä vastata tähän, sillä yleensä ti-
10430: kuin yleensä siitä puhutaan. Juopottelus- laston käyttäminen tässä kieltolakiasiassa
10431: ta, vaikka sitä onkin, tehdään todella pal- on vielä nykyään sellaista, että siihen ei
10432: jon suurempi numero, kuin mitä se itse voida mitään rakentaa, sillä tilastojen on
10433: asiassa on. :Minä en raittiustilannetta tah- rakennuttava pitkinä vuosikymmeninä, en-
10434: do erikoisesti kehua, mutta moitteistakin nenkuin niihin voi mitään perustaa. :Mutta
10435: vastustajain puheissa on paljon otettava minä kuitenkin mainitsen sen.
10436: pois. Sitten on mainitsemamme professori sii-
10437: No nyt tehdään eräs väite ja se on nyt nä lausunnossaan, josta puhuin, väittänyt.
10438: viimeksi lausuttu erään professorin ta- että tämä laki on sellainen, josta jo näem-
10439: holta. On sanottu nimittäin: Suomen kan- me, että sitä on mahdoton toteuttaa, vaik-
10440: sa on raittiimpi siihen nähden, että se juo ka kuinka paljon rangaistuksia lisätään.
10441: vähemmän, mutta se on epäraittiimpi sen Ja samassa hengenvedossa hän sanoo, ettei
10442: lain rikkomisen tähden, mitä se harjoittaa. saa vedota siihen, että muita lakeja riko-
10443: Se näyttää ensi silmäykseltä tavattoman taan ja muiden lakien rikkomisia rangais-
10444: kauniilta tämä satsi ja vetävältä. Mutta taan. Siihen täytyy vedota, sillä minä tah-
10445: ennenkuin voidaan tällä tavalla lausua, toisin tämän professorin lausuman viedä
10446: niin minun mielestäni on tämä epäraittius, vähän kauemmaksi ajassa ja ky5yä, miltä
10447: lainrikkomus, näkyvä myöskin muussa, mahtoivat olot näyttää, silloin kun tässä
10448: kuin pelkässä kieltolain rikkomisessa. maassa ensin ruvettiin kieltämään sellaisia
10449: Niille ruotsalaisille, jotka kävivät ottamas- asioita, jotka nykyään kansallisessa tietoi-
10450: sa selkoa Suomen kieltolakitilanteesta, suudessa yleensä pidetään riko'ksina, mil-
10451: niille sanottiin joka kaupungissa, missä tähän tässä maassa mahtoi tuntua, silloin
10452: kulkivat, tämän saman kieltolakia vastus- kun eräs Ruotsin kuningas ensi kerran an-
10453: tavan ryhmän ja suunnan taholta: kielto- toi määräyksiä kirkkorauhasta, käräjärau-
10454: laki vaikuttaa epämoraalisesti, se turme- hasta, kotirauhasta ja naisrauhasta. Jos
10455: lee, tämä kieltolaki, Suomen kansan siveel- katselee, miltä asia silloin näytti, niin
10456: lisyyden ja moraalin. Silloin nämä ruot- minä olen aivan varma, että yhtä ankarasti
10457: salaiset tutkijat kysyivät joka-ainoassa saatiin lain kouraa pitää lujassa näiden la-
10458: paikassa: Sanokaa meille esimerkkejä sii- kien rikkojia vastaan, kuin nyt kieltolain-
10459: tä, että Suomen kansan moraali on kielto- rikkojia vastaan. Minä olen vakuutettu
10460: lain jälk;een turmeltunut, sanokaa joitakin siitä, että joka ainoan asian, joka on lain-
10461: esimerkkejä, ei siihen riitä se, että kielto- säädännössä rikokseksi julistettu, on ensin
10462: lakia rikotaan, vaan siihen riittää ainoas- ollut taisteltava varsin pitkä taistelu, en-
10463: taan se, että nähdään, että yleensä on mo- nenkuin se on saatu lävitse menemään.
10464: raalisuus tässä maassa mennyt alaspäin. Ja Niin on kaikkien rikosten kanssa ja niin on
10465: joka ainoassa paikassa jäivät kysyjät vas- kieltolakirikoksen kanssa.
10466: tausta vaille tähän kysymykseen. Ei osat- Kun nyt katselee tämän kansan yleistä
10467: tu todistaa, että Suomen kansan moraali moraalia, niin minä en nyt sitä erikoisem-
10468: on mennyt alaspäin kieltolain vaikutuk- man hyvänä pidä. On sanottu meistä pa-
10469: sesta, ja sitä ei todella voida osottaa. Mi- peista, että me olemme ylimalkaan tässä
10470: nä voisin mainita teille joitakuita tilasto- asiassa kovin pessimistisiä ja että katse-
10471: numeroita, minulla on kyllä niitä täällä lemme asiaa liiankin pimeästi. Mutta sit-
10472: sen verran koottuna. Minä voisin mai- tenkin minun täytyy sanoa, että siihen
10473: nita, mitenkä esim. Sörnäisten vankilassa nähden, mitä tässä maassa on viimeisinä
10474: viime kesänä on 50 selliä ollut tyhjänä, vuosina tapahtunut, sen va.paus.sodan jäl-
10475: jonkalaista ihmettä ei ole koskaan ennen keen, joka meidän maassamme taisteltiin
10476: tapahtunut. Minä voisin mainita, että ir- ja johon meidän kansamme oli sotkeutunut
10477: tolaisuudesta nykyaikana on niin vähän rumalla tavalla, jos niin voin sanoa lie-
10478: ,-ollut istumassa, että Lappeenrannan van- västi, semmoisen vapaussodan jälkeen voisi
10479: 188 Per;ja:rut,aina 219 p. syys-kuuta.
10480:
10481: odottaa tässä maassa todellakin aivan toi- aivan vakuutettuja. Siinä ei ole tapahtu-
10482: senlaista moraalista rappeutumista, kuin nut myöskään mitään pettymystä meille.
10483: mitä nykyään on näkyvissä. Tämä moraa- Ja että tässä maassa nyt kukoistaa suun
10484: linen rappeutuminen on näkynyt niissä salakuljetus ei sekään ollut mikään yllä-
10485: maissa, jotka ovat käyneet ulkomaista tys. Me tiesimme sen. Me olimme siitä
10486: sotaa, jossa sota ei ole ollut sen muo- aivan vakuutettuja, että näin tulee tapah-
10487: toista, kuin meillä. Meillähän on yleensä tumaan, että ainakin sitä tullaan yrittä-
10488: jälkeen tämän taistelun ollut kokolailla mään. Muutamia asioita meille on tullut
10489: rauhallinen ja siivokin elämä huolimatta yllätyksenä, ainoastaan muutamia asioita,
10490: siitä, että on joitakin kavalluksia j. n. e. ja yksi on meille kaikkein suurin yllätys,
10491: tehty. Minusta, kun tarkasti katselemme josta minä ainakin yliopistosivistyksen
10492: kansan elämää tässä kohden, siellä huomaa saaneena ihmisenä hämmästyin. Ja se on
10493: ihmeellisen raitistumisen katsantokan- se, että me olemme pettyneet luottamuk-
10494: noissa, käsityksissä, raitistumisen koko sessamme Suomen lääkärikuntaan. On
10495: elämän muodossa. Ja minä tahtoisin tänne ikävä todeta sitä, että meidän lääkäriemme
10496: vasempaan puoleen viitata, että se raitistu- piirissä on niin tavattomasti kieltolakia
10497: minen näkyy myös täällä vasemmalla. käytetty oman voiton pyyntöön, liian suu-
10498: Siellä on merkillepantava. se pieni ryhmä, ressa määrässä varsinkin eläinlääkärien
10499: joka tänne saatiin suuren hirvittävän agi- piiris~sä. Minä tiedän, että siellä on myös-
10500: tatsioonin kautta, jota kommunistien ta- kin kunnollisia aineksia, minä en tahdo ,
10501: holta harjoitettiin. Ja kun kuuntelee huomauttaa yleensä lääkärejä vastaan,
10502: näitä kommunistien puheita vasemmalla mutta tältä paikalta on lausuttava, että me
10503: puolella, heidän haukkumatapaansa, niin tunnemme pettymyksen tunteita siitä,
10504: he puhuvat omista asioistaan, niinkuin pu- että korkeamman sivityksen saaneiden
10505: huvat selvät miehet, jotka eivät itse usko miesten joukossa on saattanut löytyä sitä
10506: asiansa oikeuteen, vaan joiden täytyy pu- alhaista voitonpyyntiä, sitä oman kor-
10507: hua, koskll he siitä saavat palkan. Kai- kean ammatin, lääkärin korkean ammatin
10508: kissa tapauksissa on raitistumista siinä alentamista täydellisesti niin sanoakseni
10509: onttoudessa, millä he puhuvat. He ovat kapakkaisännän tasolle, se oli todella
10510: tämän kansan yleisen tyyntymisen virtaan meille mitä suurin yllätys. Sitä me
10511: joutuneet, heidän puheistaan näkyy se. emme olisi odottaneet. Ja minä uskon ja
10512: On epäilemättä, jos kansan elämää kat- toivon, että Suomen lääkärikunta tässä
10513: sellaan puolueettomasti, iloittava siitä, kohden, se hyvä aines, mikä siinä on, että
10514: että meidän elämämme on siveellisessä se tässä kohden tekee puhdasta jälkeä
10515: katsannossa nousemassa kaikesta huoli- omas sa keskuudessaan. Se oli meidän suu-
10516: 1
10517:
10518:
10519: matta, mitä on tapahtunut, ja kaikesta rin yllätyksemme. Siinä me olemme pal-
10520: siitä huolimatta, mitä vielä tällä kertaa jon pettyneet. Tämän kautta on meidän
10521: ta;pahtuu. kieltolailtamme riistetty yksi sen pääpe-
10522: Tosin emme ole saavuttaneet kieltolaissa rustuksia pois. Toinen pettymys on se,
10523: kaikkea sitä, mitä me toivoimme, mutta että meidän virkamiehistömme, yleensä
10524: jos minä kieltolain säätämisessä mukana lainkuuliainen virkamiehistömme, että se
10525: olleena kysyn, missä me oikeastaan olem- tässä kieltolakiasiassa ei ole pitänyt sit!l.
10526: me pettyneet. Odotimmeko me kieltolain lainkuuliaisuuden mainetta, mistä sentään,
10527: säätämisen päivinä, odotimmeko jotakin Suomen virkamiehistö on ollut tunnettu
10528: muuta, kuin mitä on tapahtunut! Me ennen. Se oli meille myös pettymys. Jos
10529: olimme jotenkin varmat, että kieltolakia ei tämä kohta olisi meitä pettänyt, niin
10530: tullaan kaikin keinoin koettamaan kiertää me epäilemättä olisimme tällä kertaa pal-
10531: niitten taholta joille väkijuomaliikkeestä jon paremmassa asemassa. Kolmas petty-
10532: on etua, hotellien omistajien .ia niin pois- mys oli se, että me odotin:me sitä, että
10533: päin taholta. Siitä me olimme aivan var- meidän sivityneistömme, meidän ruotsin-
10534: mat. Siinä ei ole mitään yllätystä tapah- kieliset lehdet, kun ne vastustavat ---
10535: tunut. Me olimme myös aivan varmat emme sano mitään, vaikka ne vastustavat
10536: siitä, että meidän ruotsalainen sanomaleh- kieltolakia, se olkoon heidän oikeutensa -
10537: distömme tulee tekemään kaikkensa tämän että he vastustavat sitä lojaalisella ta-
10538: lain vaikeuttamiseksi. Siitäkin me olimme valla, mutta ettei sitä annettaisi räivätä
10539: Kta;nMmäätneatys kieltolaista. 189
10540:
10541:
10542: jonkun H:btin Jumbon ala-arvoisilla kir- den hinnoista huolimatta, i:Javaittoman siis-
10543: joituksilla, mitättömillä jutuilla lakkaa- tejä lapsia, niin että minun täytyi julkisesti
10544: matta aivan niinkuin jotakin häpeällistä ja kehua sitä. Meillä on nousua tapahtunut
10545: hävettävää ilveilyä. On myöskin merkille- kansamme varallisuudessa. Meille sanotaan
10546: pantavaa, minun täytyy sanoa se vielä se tosin - minä tiedän mitä herra Schauman
10547: tapa, millä puhutaan kaikista ilmiannoista tahtoo sanoa - hän s·anoo, meillähän on
10548: väkijuomaliikkeen alalla. Minä en puhu- korkea rah'akonjunktuuri, meille on tullut
10549: nut, sen hra ~chauman muistaa väärin, rahaa niin tavattomasti, varsinkin maan-
10550: niistä, jotka ovat palkatut yhteen tai toi- viljelijöille. Minä pyydän huomauttaa herra
10551: seen virkakuntaan tai virastoon kieltolaki- Schaumanille, että tässä maassa on ennen-
10552: asiassa, niistä minä en puhunut, minä en kin ollut korkeat rahakonjunktuurit. On
10553: tiedä tällaisten virkakuntien laadusta, samanlaisia nousuja ollut muutamissa pai-
10554: mutta minä luulen, että se virkakunta on koissa pitäjä pitäjältä. Metsärahoilla on
10555: samanlaatuinen kuin virkakunnat yleensä: ansaittu kymmeniä ja satoja tuhansia,
10556: siellä on parempia ja huonompia aineksia. mutta mitään aineellisen hyvinvoinnin
10557: Minä puhuin vapaista kansalaisista, kansa- nousua ei ole tapahtunut. Suuri osa näistä
10558: laisista, jotka seisovat kansalaisten kes- varoista käytettiin juomi:seen. Minä voisin
10559: kuudessa, talon isäntinä, itsellismiehinä lapsuuteni päiviltä kertoa erään maalais-
10560: jotka >oiellä tekevät elämäntyönsä ja minä pitäjän taloudellisesta noususta. Siellä pa-
10561: uskallan vakuuttaa sen, että ne, jotka us- risen kymmentä isäntää teki erinomaisen
10562: kaltavat näitä asioita tuoda päivänvaloon, edullisen urakan jonkun reservikasarmin
10563: ne ovat sittenkin siveellisesti korkeam- rakentamiseksi, kaupan, josta he voittivat
10564: malla tasolla olevia ihmisiä, ja että näitä kymmeniä tuhansia. Se oli tavattoman
10565: sitten leimataan sillä tavalla kuin leima- edullinen kauppa. Nousu tapahtui, he sai-
10566: taan, eräässä pienessä mitättömässä maa- vat paljon varoja ja noin parin kuukauden
10567: seudun lehdessä. Muka siveyden ja tapojen aikana nämä isännät olivat juovuksissa
10568: suuri vartija, sanomalehden toimittaja lei- aamusta iltaan. Siihen se taloudellinen nou-
10569: maa sen ,nedrigt värv" ja heillä ei ole mi- su käytettiin, .ia minä olen aivan vakuu-
10570: tään stanomista siitä ,värvistä", millä tettu siitä, että jos meillä väkijuomat olisi-
10571: cesim. useat meidän lääkärimme, eläinlää- vat vapaina, niin samalla tavalla olisi käy-
10572: kärit erityisesti, ansaitsevat itselleen kym- tetty ainakin suurelta os-alta nykyisen ta-
10573: meniä tuhansia pitämällä avointa. kapakka- loudellisen nousun antamat rahat vähin kai-
10574: liikettä. Se on scntiiän jotakuinkin nedri~t kissa piireissä. Meillä on nousua tapahtunut
10575: värv. kaikilla aloilla,- niin- kieltolain kautta
10576: Minä myös huomautan, että tämä kansa kalatkin ovat tulleet meillä kohteliaammik-
10577: -on nousema;<;;;;a vatallisuuteenkin nähden. si. Meille näet huudetaan ruotsalaisten sa-
10578: Minä voisin osoittaa säästöpankkitilastoa nomalehtien taholta lakkaamatta, että ka-
10579: ja näyttää, mitenkä säästöpankeissa siitä lastajat ovat jättäneet kokonaan ammattin-
10580: huolimatta, että keskiluokka tässä mJaassa sa, he eivät enää lainka-an kalasta, mutta
10581: ei ole kyennyt mitään säästöjä viimeisinä kaloja on kuitenkin yhtä paljon kuin en-
10582: vuosina tekemään, mitenkä säästööripanot nenkin, ei mitään vähenemrstä ole kalastus-
10583: ,ovat lisääntyneet. Minä en kuitenkaan sitä tuotannossa ta.pahtunut. Kalatkin tulevat
10584: tee, sillä minä tiedän, että minulle vastat- kieltolain kautta kohteliaarnimiksi tälle
10585: taisiin niinkuin kerran vas.tattiin, että sääs- Suomen kansalle, joka kieltolain on säätä-
10586: töönpanoja tekevät trokarit ja salakuljet- nyt.
10587: ia.i'at ja sillä se tilasto on kuitattu. Mutta On sanottu hra Schaumanin viittaamassa
10588: $e ehkä kuitenkin jotakin puhuu, vaikka en professorin kirjoituksessa, että tässä on·
10589: sille tilrustolle tahdo mitään rakentaa. Mut- pantu liian suuri vekseli, jota Suomen kan-
10590: ta minä menen maaseutuun, me näemme sa ei jaksa lunastaa. Minä uskon, että Suo-
10591: ·siellä, kalliista ajoista huolimatta, kalliita men kansa jaksaa sen vekselin lunastaa ja
10592: Takennuksia. Me näemme nousevan uutis- minä olen varma, että se sen vekselin lu-
10593: rakennuksia sekä taloja että mökkejä. Minä nastaa ennemmin tai myöhemmin. Siihen
10594: näen paikoissa, missä vanhimlpien lapset, tosin tarvita;an paitsi kieltolakia, voima-
10595: työläisten lapset, olivat kouluissa ennen re- kasta aatteellista rai'ttiustyötä. Tässä yh-
10596: paleisina, nyt minä näen kalliista vaattei- teydessä en voi olla huomauttamatta erääs-
10597: 190 P.erja;nt.aina 2'9 p. syyskuuta.
10598:
10599: tä seikasta, johon on tartuttu jo sanomaleh- minun ajatus.tani, kun hän sanoi, että minä
10600: distössä minun viimeisen puheeni johdosta. kyllä ehdotin hänen anomuksensa valio-
10601: Joku, luullakseni minun entinen työkump- kuntaan, mutta toivoin, että se siellä hau-
10602: panini vapaan kansanvalistustyön kentältä, dataan. En minä sitä toivonut, mutta minä
10603: nimimerkki K. T. 0., on kirjoittanut erään edellytin, että se tulee haudatuksi. Ja min-
10604: kieltolakia koskevan kirjoituksen toispäi- kä tähden tätä edellytin? Sen tähden, että
10605: väiseen Hufvudstadsbladetiin, jossa hän sa- minä en tienyt en:simäisillä eduskunta-val-
10606: noo, että evankeliumi ei voi vaikuttaa eikä tiopäivillä olleen:a eräästä muutoksesta, jo-
10607: ole voimakas, ellei ensin oteta pois ,lagens ka on viime vuosina tehty, että aloite me-
10608: förbannelse". Se on tavattoman kaunis lau- nee automaattisesti yhdestä istuntokau-
10609: se ja se on meille pa.peille erinomaisen tuttu desta toiseen. Ennen se täytyi joka istunto-
10610: lause. Mutta minä ihmettelen, tarkoittaako kausi uudistwa, ja jos se olisi nytkin täyty-
10611: tämä minun hyvä ystäväni sitä, että ,la- nyt uudistaa, ei se olisi tällä istuntokau-
10612: gens förbannelsen" poisottaminen merkitsee della ennättänyt valiokunnasta palata.
10613: lain poisottamista.. Sitä me teologit emme Mutta nyt kun alote automa;attisesti menee
10614: ole koskaan sillä tavalla käsittäneet. Tässä ain:a kolmekin vuotta eteenpäin, niin kyllä
10615: maassa tarvitaan kyllä vielä paljon inno- se sieltä viimein tulee esille. Siinä kohden
10616: kasta työtä - minä olen varma siitä, minä peruutan lausuntoni ja minä toivon-
10617: että herra Schaumankin sitä tarvitsee - kin, että asia tulee uudestaan esille. Täy-
10618: paljon aatteellista raittiustyötä, jonka tyy vielä ed. Schaumanille sanoa, että minä
10619: kautta kieltolain kirous otetaan yksityisen olen sen verran muuttanut mielipidettäni,
10620: harteilta pois. Ei minua kieltolaki paina ja että melkein olen valmis puoltamaan kan-
10621: täällä on paljon sellaisia, joita ei kieltolaki sanäänestyksen toimeenpanoa, jos ·se muu-
10622: paina. He ovat päässeet pois ,lagens för- ten on muodollisesti mahdollista. Mutta ai-
10623: bannelsesta" ja kulkevat raittiuden kau- noastaan yhdellä ehdolla, sillä, että molem-
10624: niissa evankelisessa vapaudessa. Ja siihen mat sekä kieltolain vastustajat että sen
10625: kyllä päästään, kun tehdään siveellistä ja puolustajat sillä kertwa puhuvat kansalle
10626: aatteellista raittiustyötä. Ei silti tarvitse pelkkää totuutta, ettei ruveta käyttämään
10627: lakia ottaa pois. Laki on hyvä, tarpeelli- asemaa sillä tavalla kuin Ruotsissa. Täältä
10628: nen ja välttämätön. Mutta tämä lagens för- ruotsinmaalaiset naiset - heillä on tietysti
10629: bannelse se voi olla niin peräti m'onenlai- oikeus puhua mitä tahansa - he kirjotti-
10630: nen. Eilisil taisessa Hufvudstadsbladetissa vat sisarilleen Ruotsiin kirjeen ja ihmeel-
10631: minä näin mitä kuvaavimman esityksen listä, siihen olivat kaikki ruotsinmaalaiset
10632: siitä, mitenkä tämä kieltolain kuorma voi naiset ja daamit kirjoittaneet nimensä. Sii-
10633: olla raskas ,förbannelse". Siellä eräs maa- nä kirjeessä he kuvailivat mittiustilan, ko-
10634: seutulääkäri kirjoittaa suuren valituksen tien hirvittävän rappion, mädännäisyyden,
10635: ja ruikutuksen: armahtakwa toki meitä kur- joka on tunkeutunut tähän maahan, sem-
10636: jassa tilassa olevia maaseutu-lääkäreitä. moisella tavalla, jossa jo]m,inoa rivi täytyy
10637: Nyt on lääkintöhallitus ant:anut meille leimata valheeksi. Ja tällaisilla kuvauksil-
10638: semmoisen ihmeellisen blokkikirjlan, 23 la vaikutettiin kan:saan Ruotsissa. Siellä
10639: senttiä pitkän ja 30 senttiä leveän, siinä on näytetty Ruotsissa m. m. ihmeellisiä elä-
10640: on 100 lehteä, ja sitä minun täytyy kul- viäkuvia, jotka ovat muka otetut Suomes-
10641: jettaa muun paka,asini mukana lisäpainona ta, ja niissä elävissä kuvissa ravintolain
10642: joka paika;ssa, jossa minä otan sairaita tarjoilijattarien melkeinpä suonetkin juok-
10643: vastaan. Tästä hän katsoo tarpeelliseksi sevat viinaa. Kun he ruuvaavat kengistänsä
10644: kirjoittaa peräti surkean kirjoituksen, ja korot pois, niin tulee sieHä viinaryyppy
10645: tottakin, onhan vallan sietäm,ätöntä, että j. n. e. Katsoka;a tällaisilla keinoilla agitee-
10646: hänen raskaaseen pakaasiinsa on tällainen rataan Ruotsissa ja. maa.lataan Suomen
10647: kida pantu lisäksi kuormaksi. Jos todella kieltolakia. Jos voidaan niin sanoakseni so-
10648: meidän sivistyneistömme on niin tavatto- pia siitä, että tämä kans~a; saa kuulla pelk-
10649: man •arka kuormille, jos se on niin äärim- kää totuutta äänestyksen aikana, niin a la
10650: mäisen heikko kantamaan msituksia, niin bonheur, minulla ei ole mitään vastaan tä-
10651: sitten todella minä en tiedä, mihin joudum- män äänestyksen toimeenpanemista, sillä
10652: me kieltolain tahi minkä muun lain kanssa niin vakuutettu olen siitä, mille puolelle
10653: tahansa. No niin, siinäpä se. voitto kallistuu.
10654: Herra Schauman selitti pikkuisen väärin Lopetuaakseni minäkin yhtä kauniisti
10655: 191
10656:
10657: kuin herra Schauman täällä lopetti kerron, tua eduskunnassa mahdollisesti esiintule-
10658: että minä tässä eräänä päivänä näin kau- vaan kieltolakikysymykseen nähden. Ja
10659: niin kuvan. Siinä oli kuvattu Honolulun sanomalehti-ilmoitusten mukaan valtava
10660: palmut, ne olivat kaukana taivaan rannaUa. enemmistö, muutamia ruotsalaisia ehdok-
10661: Se taitaa olla ihana paikka, se Honolulu. kaita lukuunottamatta, ilmoitti olevansa
10662: Tauluun oli merimies kirjoittanut jäähy- kieltolain kannalla ja sitä puolustavansa,
10663: väisensä Honolululle. Minä luulen, herra joten siis valitsijoilla ainakin mainitussa
10664: Schauman, että viinivapauden ja alkoholi- vaalipiirissä ja ehkäpä muuallakin oli ti-
10665: vapauden luvattu Honolulu tästä maasta laisuus määrätä silloin jo kantansa. Mitä
10666: on jo kaukana takana päin, niin että vain tulee äsken toimitettuun kansanäänestyk-
10667: siellä taivaanranrralla sen palmut huitavat seen Ruotsissa, on asianlaita kokolailla toi-
10668: ja viittovat. Olen vakuutettu siitä, että nen. Siellä ei vielä ole olemassa kielto-
10669: olisi parasta herra Sch·aumanin ja muiden- lakia, jonka vuoksi ja kun eduskunnan ko-
10670: kin kieltolain vastustajien opetella vähitel- koonpano siellä on ainakin jossain määrin
10671: len merimiehen tavalla sanomwan ,aloha toisenlainen kuin meillä, oli enemmän luon-
10672: Honolulu, hyvästi Honolulu". nollista, että aijotun kieltolain suhteen
10673: tahdottiin tietää edeltäpäin kansan tahto.
10674: Ed. Latvala: Tuntuisi aivan omitui- Muutoin Ruotsissa tuntuvat erinäiset pai-
10675: selta, jos 'toimitettaisiin kansanäänestys nostukset ja vaaliteknilliset vaikeudet ynnä
10676: laista, joka jo on voimassa ja jonka kansan useat muut seikat vaikuttaneen aika pal-
10677: valitsema eduskunta on muutama. vuosi sit- jon vaalin tuloksiin. Jos Ruotsissa ehkä
10678: ten suurella enemmistöllä hyväksynyt. Ai- vähän tuonnempana pantaisiin toimeen
10679: noastaan eduskunnalla myöskin on tilaisuus uusi kansanäänestys kieltolaista ja tämä
10680: ja oikeus myöhemmin muutta'a tätä lakia, saisi tapahtua kaikin puolin vapaissa olo-
10681: jos se sen tarpeelliseksi katsoo. Mutta tois- suhteissa, niin tulos saattaisi olla koko-
10682: taiseksi Suomen kansalle on nyt voimassa lailla toinen kuin nyt viime kerralla, ni-
10683: oleva kiettolaki siksi rakrus, sillä niin pal- mittäin kieltolain kannattajilla olisi ehdo-
10684: jon on sen puolesta ja sen aikaansaamiseksi ton enemmistö.
10685: työtä ja vaiva;a nähty, ettei se siitä hevin Kieltolain vastustajien taholta on usein
10686: tule luopumaan. Kun puheenaoleva kielto- vedottu siihen, että kun kieltolakia riko-
10687: laki muutoin on vasta vähän aikaa ollut taan niin suuressa määrässä, niin se on sen-
10688: voimassa eikä ole vielä mitenkään todetta- tähden kumottava eli muutettava, koska
10689: vissa sen epäpätevyys tai soveltumatto- kansan, paremmin ehkä sanoen, osan kan-
10690: muus kansamme luonteeseen, niin ei tieten- sasta on mahdoton sitä noudattaa. Tämän
10691: kään eduskunnalla toistaiseksi lähitule- johdosta voidaan . huomauttaa, että esim.
10692: vaisuudessa liene syytä sen muuttamiseen varkautta on kaikkina aikoina harjoitettu,
10693: tai kumoamiseen. Sentähden tuntuisi jopa varkaita on aina löytynyt, mutta ei suin-
10694: eduskunnan arvoa alentavalta alistaa tämä kaan kenenkään meistä johtune mieleen-
10695: asia kansanäänestyksen alaiseksi, koska kään tehdä esitys rikoslain kumoamisesta
10696: kansanäänestyksen kautta juuri eduskunta siltä kohdalta, mikäli se koskee varkaiden
10697: on valittu ja eduskunta siis on jotakuin- rankaisemista, tai anoa kansanäänestystä
10698: kin tarkka kuva kansasta, sen mielialoista, rikoslain muuttamisesta tai kumoamisesta.
10699: toivomuksista ja tunteista. Jos muutoin Tämä ei johdu mieleenkään, vaikka, niin-
10700: kansanäänestys pantaisiinkin toimeen, niin kuin sanottu, varkaita on kyllä löytynyt
10701: tulos olisi, siitä olen varma, jotakuinkin ja löytyy, ja hyvin suuressa määrässä on
10702: sama kuin eduskuntaäänestyksessäkin; se viime aikoinakin kaikenlaisia kavalluksia
10703: on: valtava enemmistö olisi kieltolain ja monenlaisia varkauksia harjoitettu. Ri-
10704: kannalla. Muutoin eduskunta on, tie- koslaki pysyy voimassa huolimatta siitä,
10705: tääkseni, viime vaaleissakin valittu kiel- vaikka löytyy ihmisiä, jotka eivät voi pi-
10706: tolain merkeissä. Voinen mainita, että dättäytyä varastamasta enempaa kuin
10707: ainakin Turun eteläisessä vaalipiirissä muistakaan rikoksista. Muuten huomatta-
10708: Turun purm raittiustoimikunta lähetti koon vielä muuan seikka. Me elämme
10709: ennen vaaleja kaikille vaalilistoilla ole- poikkeuksellisissa oloissa. Maailmansota
10710: ville edustajaehdokkaille kirjallisen ky- jälkiseurauksineen on ollut omiansa suu-
10711: selyn siitä, mille kannalle he aikovat aset- ressa määrin löyhentämään ihmisten si-
10712: •
10713: 1~2
10714:
10715:
10716:
10717:
10718: veellisiä käsitteitä ja tottumuksia. Suoma- En puolestani tahdo vastustaa kysymy k-
10719: laistenkin ennen kiitetty rehellisyys ja sen valiokuntaan lähettämistä, koska en-
10720: lain kunnioitus on valitettavasti ainakin sinnäkin luulen, että se sil).ne jää ja hau-
10721: eräissä pnrmssa melkolailla entisestään taantuu, niinkuin täällä on sanottu. .Ja
10722: alentunut. Sodan aikana pääsi vauhtiin .ios valiokunta ehtisi tätä käsitellä, niin
10723: yksilöllinen voitonhimo esiintyen gulasha- toivon valiokunnan asettuvan yksimieli-
10724: uksessa y. m. m. ennen kuulumattomassa sesti hylkäävälle kannalle. Tämä sen-
10725: määrässä. Kaikki tämä osottaa löytyvän vuoksi, että ehdotetusta kansanäänestyk-
10726: ihmisiä, joille eivät lait merkitse mitään. sestä ei missään tapauksessa olisi minkään-
10727: Kun voitonhimo on päässyt kehittymään laista hyötyä. Se olisi siis vähintään tar-
10728: ensin jollain alalla, kuten äsken sodan ai- peetonta. Tulos olisi siitä kuitenkin aivan
10729: kana elintarvegulashauksessa, etsii se nyt sama, kuin eduskuntaäänestyksessäkin: Suo-
10730: edelleen tulolähteitä esim. väkijuomain men kansa osottaisi varmasti olevansa ja
10731: salakuljetuksesta käyttäen hyväkseen pysyvänsä kieltolain kannalla. Täällä on
10732: heikkoluonteisten ihmisten nautinnonhi- muutoin ehdotettu jo, että asia lähetettäi-
10733: moa. Muutoinkin kun joku uusi laajakan- siin talousvaliokuntaan, joka vaatikoon pe-
10734: ioisempi laki, jollainen kieltolaki kieltä- rustuslakivaliokunnan lausunnon. Minäkin
10735: mättä on, laaditaan ja pannaan käytän- puolestani voin tätä ehdotusta kannattaa.
10736: töön, kohtaa se ensi alussa vastarintaa var-
10737: sinkin entisiin elintapoihin ja tottumuksiin Ed. Lampinen: Vaikka ed. Schau-
10738: lujasti kiintyneiden kansalaisten taholta. man edellisessä istunnossa katsoi sekä vel-
10739: Monet suhtautuvat siihen joko vastenmie- vollisuudekseen kuuluvan että arvolleen
10740: lisyydellä tai epäluulolla. Tahdotaan et- sopivaksi ryhtyä antamaan ryhmällemme
10741: siä ja tuoda esiin kaikki sen heikkoudet, neuvoja parlamentaarisista tavoista yleen-
10742: koetella sen kestävyyttä. Vasta vähitellen sä, mutta eritoten puhumisessa, pyysin
10743: ajan oloon, kun on opittu tuntemaan sen minä nimenomaan hänen omassa asiassaan
10744: hyvät puolet, sen siveellinen vaikutus- puheenvuoroa, koska siihen kulutettu aika
10745: voima, mikä täydellisemmin ja huomatta- menee hänen kontolleen ja koska tässä
10746: Yammin voi tapahtua vasta vuosikymme- varsin uskottavasti ollaan tekemisissä ano-
10747: nien kuluessa, muodostuu arvostelu suo- musehdotuksen kanssa, jonka toteuttamis-
10748: peammaksi ja annetaan sille ehdoton tun- mahdollisuus ei ole, mikäli voin päätellä
10749: 'nustus. Niin oli asianlaita silloinkin, kun täällä ilmoitetuista mielipiteistä, miten-
10750: paloviinan kotivalmistus eli n. s. kotipoltto kään yläpuolella niitten ehdotusten, joita
10751: lainsäädännöllä lakkautettiin. Ensi aikoi- ryhmämme taholta on jätetty ja jätetään.
10752: na silloin harjoitettiin salakotipolttoa var- Ed. Schauman on sen lisäksi nimenomaan
10753: ,sin suuressa määrin, miltei joka kylässä, tänä päivänä pyytänyt vedota meidän tie-
10754: sillä vanhasta tottumuksesta oli ihmisten tämykseemme tässä asiassa ja minä koe-
10755: kovin vaikea yhtäkkiä luopua. Sittemmin tan sitä tyydyttää.
10756: 'VUosikymmenien kuluessa salapoHto kui- Minä en tahdo lähteä arvostelemaan
10757: tenkin väheni vähenemistään. Ainoastaan tämän anomusehdotuksen n. s. laillisuus-
10758: siellä täällä syrjäkulmilla sitä vielä ilmeni puolta, anomusehdotuksen jonka nimeksi
10759: ja on harjoitettu hyvin vähässä määrässä, varsin hyvin olisi sopinut ,valmistavat toi-
10760: 11iinkuin yleensä on asianlaita muunkin menpiteet kieltolain kumoamiseksi", enkä
10761: pahan. Eihän yleensä pahaa voitane kos- myöskään puhumaan kansanäänestyksestä
10762: kaan täydelleen poistaa. Viime aikoina yleensä, sillä mielestäni on taantumuksen
10763: 'Sitten valitettavasti kyllä on salapolttokin musta peikko tässä verhottu niin harva-
10764: yhä lisääntynyt salakuljetuksen rinnalla. kuteisen näennäisen kansanvallan verhoon,
10765: Mutta jos kieltolaki p:vsytetään voimassa ja että sen suhteen ei mitenkään saata ereh-
10766: ,sen noudattamista valvotaan ja harraste- i.yä. Yrityksistä siinä suhteessa tulee vain
10767: taan niin viranomaisten kuin kaikkien lain- varsin valaiseva havaintoväline, joka osot-
10768: kuuliaisten ja raittiutta harrastavain kan- taa, kuinka erästä demokratian äärim-
10769: salaisten taholta, niin nykyisen murrosajan , mäistä vaatimusta voidaan julkeasti ehdot-
10770: ohi mentyä uskon salapolton ja salakulje- taa asetettavaksi palvelemaan taantumuk-
10771: tuksen samoin kuin juopottelunkin jälleen sen synkkää tarkoitusta. Minä tahtoisin
10772: vähenevän. sen sijaan hiukan tarkastaa niitä syitä,
10773: 193
10774: - -K:msa,näätn.e&tY'S'
10775: - - - - - = - kiel - -t.oJaista.
10776: - - - - - - - - - - - - ~~~ --~~--~
10777:
10778: mitkä ovat aiheuttaneet tällaisen anomus- vassa, toisessa valossa kuin tähän saakka.
10779: ehdotuksen tekemisen. On varsin uskotta- Eiköhän tässä ole yksi syy, joka panee
10780: vaa, että ne näkökohdat, mukavuussyyt ja kieltolain kumoamista yrittämään.
10781: nautinnonhimot, joista ed. Kares on täällä Sangen ovelasti on jo pitemmän aikaa
10782: useamman kerran tämän asian yhteydessä tällaista yritystä valmistettu. Eduskunta
10783: puhunut, vaikuttavat huomattavasti täl- on tietääkseni kuluvan vuoden maaliskuun
10784: laisen aiotteen tekoon. Ruotsissa äsken aikana kehoittanut hallitusta toimeenpane-
10785: toimitetun kieltolakiäänestyksen aikana le- maan tutkimuksen alkoholikäytön ja sitä
10786: vitettiin viinaporvarien taholta m. m. erästä koskevan lainsäädännön yhteiskunnalli-
10787: kuvallista plakaattia, missä nähdään kuvat- sista vaikutuksista. Edellyttäen kai, että
10788: hma herrasmies krapuja syömässä, vie- asetetun komitean tutkimukset tuovat mur-
10789: ressä viinapullo ja kuvan alla oli luetta- haavan ainehiston kieltolakia vastaan, teh-
10790: vana lause: ,Kravut tarvitsevat tätä juo- dään nyt yritys kansanäänestyksestä.
10791: maa." Parempaa itsetunnustusta tuskin Taantumusporvariston kieltolakia vastus-
10792: voi odottaa saavansa. Todellakin kaikki tava kanta on meille helposti ymmärret-
10793: sellaiset, jotka tahtovat kulkea taaksepäin, tävä. Viinaporvarin on annettava rikastua
10794: ne tarvitsevat sitä. Minä en kuitenkaan ja kansa saatava juomaan. Se unohtaa sil-
10795: usko, että pelkät omakohtaiset mukavuus- loin kurjuutensa ja lakkaa politikoimasta.
10796: syyt olisivat yksinomaan aiheuttaneet täl- Yhteiskuntarauha on taattu. Mikäli sitä
10797: laisen anomusehdotuksen tekemisen. On- pöhnäiset häiritsevät, korjaa poliisi siinä
10798: han herroilla tilaisuus noudattaa nyky- tilassa olevat työläiset putkaan, ajurit
10799: oloissakin noita vatsan vaatimuksia. Eri- ! taas vievät herrasmiehet koteihinsa. Kel-
10800: toten ruotsinkielinen porvarillinen leh- paa sellaista aikaa kuvitella, jopa ponnis-
10801: distö, mistä täällä on jo monta kertaa mai- tellakin tuohon päämäärään pyrkiessä.
10802: nittu, on asettanut miltei kansalaiskun- Että kieltolaki olisi kuruottava sentakia,
10803: non erääksi vaatimukseksi taistelun kiel- että tuota lakia niin paljon rikotaan, se
10804: tolakia vastaan. vaikka toistaiseksi ei ole on käsityskanta, joka antaa minulle hei-
10805: kuitenkaan tietääkseni mitään kunnia- kon toivon olettaa, että ed. Schauman,
10806: merkkejä tässä kaikenlaisten merkkien silloin kun tässä eduskunnassa tulee esille
10807: niin runsaslukuisessa maassa tämän tais- esim. kysymys rikoslain 16 luvun sosia-
10808: telun huomatuimmille urhoille jaettu. listipykälän kumoamisesta, auttaa meitä
10809: Näin julkisenkin mielipiteen ollessa kiel- siinä, sillä ainakin porvariston mielestä
10810: tolain vastainen ei ole suinkaan ihmetel- myöskin tuota pykälää niin tavattoman
10811: tävää, että virolaista virtaa. Saantimahdol- paljon tässä maassa rikotaan.
10812: lisuudet eivät siis ole mitenkään vaikeat. Mitä sitten tulee alkohoolikysymykseen
10813: Tiedetään. että varsinkin ruotsinkielisen Venäjällä, niin minä valitan että minulla
10814: rannikkoväestön keskuudessa harjoitetaan enempää kuin ed. Schaumanillakaan ei ole
10815: runsaasti väkijuomain salakuljetusta. Oli- ollut tilaisuus tutkia paikan päällä tätä
10816: siko ed. Schauman tällä aiotteeliaan tahto- asiaa. Mutta kun tämä asia on mielen-
10817: nut nousta tätä moraalista rappeutunei- kiintoinen, minä olisin erittäin iloinen, jos
10818: suutta vastaan, tai kylvävätkö mainitut sei- eduskuntapäätöksellä saataisiin aikaan ko-
10819: kat eripuraisuuden siemeniä tähän asti niin mitea, mikä komitea lähtisi tutkimaan tätä
10820: yksimielisen ruotsinkielisen väestön kes- asiaa, ja että tähän komiteaan tulisi ai-
10821: kuuteen? Minä tiedän ja olen lukenut nakin ed. Schauman ja minä. Tällaisesta
10822: ruotsinkielisen väestön erään osan tyyty- päätöksestä minä olisin erinomaisen iloi-
10823: mättömyyden ilmauksia siitä tavasta. nen.
10824: millä mainitunkielinen porvarillinen sa- Minun ei suinkaan tarvitse sitä sanoa
10825: nomalehdistö on suhtautunut kieltolakiin . senvuoksi etteikö se ilman sanomattakin
10826: •Ta kun herrat eivät voi peräytyä kielto- olisi selvää, että tämän maan työväestön
10827: lakia vastustavasta kannastaan, on silloin se osa, joka meidät on tänne lähettänyt,
10828: keino selvä: Kieltolaki on kumottava, sillä on jyrkän ja ehdottoman kieltolain kan-
10829: siitä ei näiden mielestä saa tulla miten- nalla. Me tiedämme sen mielipiteen, sillä
10830: kään sitä loukkauskiveä, joka aiheuttaisi me emme ole mitenkään erillinen osa siitä.
10831: ruotsinkielisen työtätekevän kansan katse- Ja että näin on, siitä on todistuksena
10832: Jemaan asioita laa..jemmassakin mittakaa- myöskin porvariston julkinen sana, joka.
10833: 25
10834: 194 Poer·jam:tairua 29 :p. syy.skuuta.
10835:
10836:
10837: meitä on esitellyt sekä aivan harvinaisen minkä Suomen kansa suurella yksimieli-
10838: omalaatuisella ja historiallisesti merkittä- syydellä eduskuntansa kautta on hyväksy-
10839: vällä tavalla, käyttääkseni edelleen porva- nyt. Jos tämmöinen esitys hyväksyttäi-
10840: rillisen sanomalehdistön sanontatapaa, lau- siin, joutuisimme varsin arveluttaville po-
10841: sunut meidät tähän kokoukseen tervetul- luille. Varmaankin vaadittaisiin yhä
10842: leeksi. Minua ei ole hämmästyttänyt se uusiintuvia kansanäänestyksiä sellaisista
10843: laillisten muotojen sivuuttaminen, minkä laeista, jotka eivät miellytä. Tämmöinen
10844: sisältää ed. Schaumanin tekemä anomus- kansanäänestys synnyttäisi mielestäni rau-
10845: ehdotus, sillä eihän sellainen ole mikään hattomuutta ja kiihoittaisi jo ennestään-
10846: harvinainen ilmiö. Käsitykseni porvaris- kin kuohuksissa olevia mieliä. Minä puo-
10847: ton laillisuudesta ei ole koskaan ollut ylä- lestani jyrkästi vastustan ed. Schaumanin
10848: puolella epäilyksen, vielä vähemmän se tekemää ehdotusta; en suinkaan sentähden,
10849: olisi minulle sitä siinä kehitystilanteessa, että pelkäisin kieltolain puolustajien äänes-
10850: missä tällä kertaa olen. Minä tahtoisin tyksessä jäävän vähemmistöön, vaan sen-
10851: vain saada sanotuksi, että sitä suurta teh- tähden, että tämä olisi uskallettu teko,
10852: tävää varten, mikä on työväenluokan josta koituisi arveluttavia seurauksia ja
10853: osana, tarvitsee se selvän pään, ja sen- suuria kustannuksia. Olen elävästi vakuu-
10854: vuoksi me vastustamme kaikkia hämää- tettu, että suuri enemmistö kansastamme
10855: misyrityksiä. vieläkin on kieltolain puolella, huolimatta
10856: Ruotsin äsken toimitetun kieltolakitais- siitä, että tätä lakia on, jos mitä, sanomat-
10857: telun aikana oli Ruotsin kommunistinen toman kiivaasti vastustettu ja ivattukin.
10858: työväenpuolue koko ajan yksimielisen ja Siinä on, niinkuin kaikissa inhimillisissä
10859: jyrkän kieltolain kannalla. Kun me asian laeissa puutteellisuuksia; niitä tarpeen mu-
10860: siinä vaiheessa, jossa ed. Schaumanin ano- kaan laillisessa järjestyksessä poistettakoon
10861: musehdotuksen kohtalo ratkaistaan, pudo- ja lakia parannettakoon. Kyllä väitetään,
10862: tamme sitä vastustavan lippumme maljak- että väkijuomain nauttiminen on suurempi
10863: koon, olemme me vakuutetut siitä, että kuin se oli muka ennen sotaa ja tämä pan-
10864: me olemme silloin merkinneet työväenluo- naan kieltolain laskuun, mutta tämä väite
10865: kan mielipiteen tässä asiassa tässä maassa. ei pidä paikkaansa. Jos nyt kieltolaki
10866: Olisi sangen valitettavaa jollei ryhmämme, kumottaisiin, sitten vasta nähtäisiin väki-
10867: silloin kun tämä asia tulee ratkaisuun, juomain tulvan paisuvan yli äärien ja
10868: voisi tällaisia äänestyslippuja pudottaa 27 huomaisi varmaan moni kieltolain vastus-
10869: kappaletta. tajakin, mikä suuri siunaus sittenkin oli
10870: Ja sitten siunatuksi lopuksi ed. Karek- kieltolaista.
10871: selle minun täytyy sanoa, että pappi hy- Minä ehdotan. että tämä asia lähetetään
10872: vääkään asiaa puolustaessaan ei voi kos- talousvaliokuntaan ja kannatan ed. Kailaa
10873: kaan olla valehtelematta (Puhemies ko- siinä suhteessa, että talousvaliokunta pyy-
10874: puttaa). Minä uskon, että se asia menee tää asiassa perustuslakivaliokunnan lau-
10875: onnelliseen päätökseen, josta minä olen suntoa.
10876: tässä puhunut, ja minä luulen, että e~.
10877: Kareskin siihen uskoo. Meitä ei siis mi- Ed. A. F u r u h j e 1 m: Så många ta-
10878: tenkään voitaisi syyttää siitä, mistä ed. lare hava i dag framträtt med anledning
10879: Kares mainitsi, että me emme uskoisi sii- av rdgsm Schaumans petition, att jag för
10880: hen, mitä me sanomme. min del icke skulle anse mig behöva säga
10881: någonting. Det är egentligen rdgsm Kivi-
10882: Ed. Berg r o t h: Huolimatta kaikista linnas framträdande här, som tvingar mig
10883: vastaväitteistä kannatan edelleen lämpi- att säga några ord.
10884: mästi kieltolakia. Pidän sitä yhtä pyhänä Det är icke första gången man här i
10885: kuin muitakin lakejamme, sillä se on lailli- riksdagen velat göra gällande, att brotten
10886: sessa järjestyksessä säädetty ja vahvistet- mot förbudslagen i främsta rummet äro
10887: tu. Tuntuu erinomaisen kummalliselta ja att tillskriva den svenska tidningspressen.
10888: oudolta se esitys, että ryhdyttäisiin nyt Det är ett förfärligt lätt sätt att komma.
10889: kansanäänestyksen kautta ottamaan selvää ifrån ett obehagligt faktum. Man skyller
10890: siitä, kuinka suuri osa kansastamme sitä allt på andra och försöker på detta sätt
10891: kannattaa tai vastustaa, nim. sitä lakia, rentvå sig själv från all skuld.
10892: K'alll~a:nääillles.ty:s ikieHolaista. 195
10893:
10894:
10895: Att i riksdagen debattera själva för- var det namn han gav åt denna lag, som
10896: budslagen har visat sig fullkomligt lön- för några utgör ett heligt palladium. När
10897: löst. Förbudsvännerna lyckas icke över- man hör sådant då måste man ställa den
10898: tyga motståndarena eller motståndarena frågan till sig: Har det påståendet icke sitt
10899: förbudsvännerna. J ag för min del kan berättigande att förbudslagen verkligen
10900: icke annat än finna att förbudsvännerna utgör en moralisk fara för vårt folk, ty
10901: i denna fråga äro rent av färgblinda och enligt min åsikt är kärnpunkten i detta
10902: med färgblinda människor kan man icke problem icke att man bryter mot lagen,
10903: egentligen diskutera. För dem är det hu- (ty däri hava naturligtvis de talare aHde-
10904: vudsak att förbudslagen upprätthålles, Ies rätt, som här hava framhållit, att det
10905: likgiltigt vilka följder den än har. Rdgsm brytes mot alla lagar) utan frågan är här:
10906: Kivilinna var nyss. ganska egenrättfär- huru bryter man emot förbudslagen och
10907: dig. Han red på den gamla käpphästen huru betraktar man brotten mot den-
10908: att, såsom jag redan tidigare nämnde, samma? Det är just däri som den väsent-
10909: skylla alla överträdelser - icke alla men liga skillnaden står att söka. Brotten mot
10910: största delen - på den svenska tidnings- förbudslagen väcka på många håll blott
10911: pressen. J ag för min del känner icke till ett leende. Någon indignation har jag åt-
10912: förhållandena i de svenska kustsocknarna, minstone icke kunnat finna utom förbuds-
10913: de hava ju blivit utmålade i mycket mörka vännernas krets och man må icke påstå,
10914: färger, men jag har dock rest och rört mig att det icke har sin betydelse. Tili en bör-
10915: senaste sommar i det finska Finland och jan anser man, att det icke är så farligt
10916: har där varit i tillfälle att inhämta, huru att bryta mot förbudslagen, och sedan
10917: man uppfattar förbudslagen. Det är näm- sprider sig denna uppfattning också tili
10918: ligen en himmelsvid skillnad mellan den andra områden av det samhälleliga livet.
10919: officiella uppfattningen och den uppfatt- Jag tror, att den, som fördomsfritt har be-
10920: ning, som förefinnes inom folkets breda traktat förhållandena och icke går med de
10921: lager. Jag har vid mina förfrågningar skygglappar, som förbudsvännerna anse
10922: främst vänt mig tili kvinnor, emedan jag att de måste anlägga, så fort de komma in
10923: ju förstår att hemmen mer än några andra på denna fråga, icke kan komma tili nå-
10924: lida av t. ex. en familjefars eller en sons gon annan slutsats än att i förbudslagens
10925: dryckenskap. J ag har naturligtvis icke spår följer skenhelighet och att den sist
10926: anställt en storartad enquete, men jag har och slutligen endast är en ren humbug, en
10927: ändå frågat åtskilliga personer och jag har officiell skylt, bakom viiken det icke fin-
10928: alltid fått samma svar: nog är den här nes annat än lagöverträdelser. Då man en
10929: förbudslagen misslyckad, och det har jag gång ser saken ur denna synpunkt - för
10930: fått vare sig vederbörande läst Uusi Suomi mig äro nämligen de moraliska vådor som
10931: eller Helsingin Sanomat. När jag i som- förbudslagen medför, det viktigaste - då
10932: ras befann mig i en liten stad i norra Fin- kan man icke annat än anse det som en
10933: land, framställde jag samma fråga tili plikt att verka därhän att förbudslagen
10934: olika personer: Huru är förhållandet här ersättes med ett annat system. J ag önskar
10935: med avseende å nykterheten? Då fick jag visst icke att alkoholen skall frigivas,
10936: alltid samma svar med samma bekymrade utan borde förbudslagen ersättas med ett
10937: tonfall: här supes, här smugglas, här lönn- förståndigt restriktionssystem. Tiderna
10938: brännes. Då jag sedan reste tili landet be- äro icke mer desamma som 1907 då det
10939: fann jag mig en dag i sällskap med några finska folket, ärligt så tror jag åtminstone,
10940: småbrukare, som tillhörde maalaispartiet stod bakom förbudslagen. Sedan dess har
10941: och då kom frågan om förbudslagen igen mycket hänt, uppfattningen har ändrats.
10942: på tal. De voro enligt min uppfattning Ej häller böra vi förakta tre års erfaren-
10943: mycket hyggliga och bra män, och ändå het. Den synes mig ha visat, att det
10944: sade den ena av dem åt mig: Ja livsme- finska folket icke har den moraliska
10945: delslagen, se on oppinut meitä valeh- ryggrad, som behöves för att uppbära ett
10946: telemaan ja varastamaan, och något allt- förbud sådant som totalförbudet. Hela den
10947: för högt vitsord ville han ej ge förbudsla- tanken bottnar i en ohistorisk uppfattning
10948: gen, den har verkat på samma sätt. Då om människorna. Man kan icke reformera
10949: inföll en annan: .Taa, jaa s.e kiertolaki! Det dem på detta sätt i ett slag. Jag för min
10950: 196 Prerjaill:taina 219 :p. eyy.sik;u,uta.
10951: ------
10952:
10953:
10954: del anser det vara faktiskt en fosterländsk tässä maassa? Eikä kukaan voinut sitä to-
10955: plikt att försöka verka därhän, att den11;a distaa. Minä kysyn ed. Karekselta, mi-
10956: fördärvliga lag upphävs. Personligen är tenkä on todistettavissa, että moraali on
10957: jag icke någon anhängare av tanken på n!-ennyt alas? Kaikki sen tietävät, jotka
10958: ett referenclum, men jag hoppas det oaktat eivät teko-pyhyydestä -pidä, että moraali
10959: att riksdagen icke vägrar remiss åt rdgsm on epäilemättä mennyt alas tässä maassa
10960: Schaumans petition. Gör den det visar juuri kieltolain takia sillä se hävittää lain
10961: den att den vill gömma huvudet i busken. kunnioituksen. Yleisesti tunnettu asia on
10962: yhtä hyvä kuin todistettu. - Ed. Kares
10963: Ed. H e i k i n h e i m o: 1\Enä pyysin edelleen sanoi, että irtolaisuus on vähenty-
10964: puheenvuoroa oikeastaan vain lyhyesti nyt, että eräät vankilat nyt seisovat tyh-
10965: kannattaakseni ed. Kailan tekemää ehdo- jinä, kun ei ole irtolaisia, ja se kai hänen
10966: tusta valiokuntaan lähettämisestä. Mutta mielestään oli todistuksena kieltolain hv-
10967: koska se nyttemmin on tullut tarpeetto- vistä vaikutuksista. Mutta minä sano'i:t,
10968: maksi, niin minä käytän puheenvuoroni että eihän se todista, että kieltolaki on ol-
10969: toiseen tarkoitukseen. Niiden sanojen joh- lut vaikuttimena tässä asiassa, vaan siihen
10970: dosta, jotka ed. Kares on lausunut Suo- ovat tietysti vaikuttaneet monet muut asiat
10971: men lääkärikunnasta, minun täytyy sanoa, ja pääasiassa nykyiset taloudelliset olot.
10972: että minä olen sellaisessa asemassa, että Samaa tietysti on sanottava siitä, että
10973: minä en kehtaisi näyttää silmiäni virkavel- säästöpankkeihin on tullut enemmän va-
10974: jilleni, jollen minä jotakin heidän puoles- roja nyt kuin aikaisemmin. Voi muuten
10975: tansa tässä tilaisuudessa mainitsisi. Minä olla, että lasketaan niin, että pa-perimarkka
10976: myönnän mielelläni, että sellaisia rikko- on yhtä hyvä kuin kultamarkka ja että
10977: muksia on tapahtunut, kuin ed. Kares on siitä riippuu tuo laskelma. Se on hyvin
10978: täällä maininnut, ja merkitsen sen mieli- mahdollista. Sillä tavalla menetteli aina-
10979: hyvällä, että ed. Kares on huomannut, että kin eräs suomenmaalainen, joka kävi Ruot-
10980: lääkärikunnassa on sentään toisenlaisiakin sissa agiteeraamassa kieltolain -puolesta.
10981: aineksia, kuin niitä, jotka ovat hänessä - l\1inä voin vielä huomauttaa siitä, että
10982: hämmästystä ja mielipahaa herättäneet. kieltolaki on synnyttänyt ilmiön, jota ei
10983: Mutta on minun mielestäni aivan väärin onnen ole saatu nähdä. .Jos esim. kuljette
10984: selittää muutamien hairahtuneiden tähden Helsingin kaupungissa ja katsotte siirto-
10985: koko lääkärikunnasta. ikäänkuin suuri maatavarakau-ppain ikkunoita, niin kaik-
10986: miidännäisyys ja turm~lus sen keskuudessa kialla on huomattavissa merkillisiä pullo-
10987: olisi päässyt vallalle. Minun mielestäni on ja, missä on alkoholitonta likööriä, eri la-
10988: aivan luonnollista, jos ottaa huomioon sen jia, alkoholitonta punssia, alkoholitonta
10989: aseman, mihinkä lääkärikunta kieltolain tuota ja tuota. Mistähän nämä -pullot joh-
10990: johdosta on joutunut, että hairahtuneita tuvat? Siitä tietysti, että kieltolaki -pa-
10991: on tässäkin ammattikunnassa ollut, ja minä kottaa ihmisiä valmistamaan alkoholijuo-
10992: väitän, että tässä maassa ei ole sellaista mia sillä tavoin että panevat vähän spriitä
10993: ammattikuntaa, joka olisi pysynyt ehdot- noihin pulloihin. Ei mikään kunnon mies
10994: tomasti kaikkine jäsenineen laille kuuliai- voi -pitää nykyistä ulkokullattua alkoholit-
10995: sena niissä oloissa ja siinä asemassa, johon tomuutta hyvänä. - Ed. Heikinheimo on
10996: lääkärikunta on kieltolain johdosta joutu- jo vastannut ed. Karekselle, kun hän nyt
10997: nut. Minä tahdon tämän vain lyhyesti tänään rupesi moittimaan ja sättimään
10998: merkitä. Minä -pidän kieltolain puolusta- myös lääkäreitä .ia virkamiehiä. Minusta
10999: misen siksi oikeutettuna ja siksi luonnol- ed. Kareksen olisi pitänyt olla paljon va-
11000: lisena asiana, että tällaisia keinoja ei sen rovampi siinä hänen lausuntonsa osassa.
11001: puolustamiseksi varmaankaan tarvitsisi Till slut ber jag få säga några ord åt
11002: kliyttää. en svensk representant, som, ehuru för
11003: första gången i riksdagen, ansåg sig oför-
11004: Ed. Schauman: Ed. Kares täällä hindrad att börja undervisa mig vad min
11005: sanoi, että silloin kuin ruotsalainen tut- petition egentligen innebär. Han sökte
11006: kijakomissioni kävi Suomessa, niin se uppvisa att den hade ett reaktionärt syfte
11007: kaikkialla kysyi: Voitteko todistaa, että och ett antidemokratiskt syfte. J ag kan
11008: moraali on kieltolain takia mennyt alas upplysa rdgsm Kulenius om att jag nog
11009: Kamsanä:ä!The:stys kielt.ol:aista:. 197
11010:
11011:
11012: vet vad jag gör oeh att jag icke alls är sig med spritsmuggling - vad skall man
11013: 1ädd · att väcka sådana förslag, som i hans då vänta av det uppväxande släktet?
11014: ögon kunna synas reaktionära. Det är J ag är ej för egen person avundsjuk
11015: fÖr resten rätt egendomligt, - såvitt jag över de summor som stanna i spritjobba-
11016: kommer ihåg, blev rdgsm Kulenius invald renas fickor, men jag anser att de borcle
11017: jämte mina vänner Hästbacka och Broända, komma statens kassa tillgodo. Jag emot-
11018: som representant för högern - det är ser remiss till ekonomiutskottet.
11019: egendomligt, säger jag, att höra av en hö-
11020: german förebråelser, att man icke är till- Ed. Pitkänen: Pyysin puheenvuo-
11021: räckligt vänstersinnacl. Jag tyckte för roa kannattaakseni niiden edustajain mieli-
11022: övrigt att det icke klädde herr Kulenius pidettä, jotka ovat puheenaolevalle asialle
11023: att börja föreslå för mitt petitionsförslag antaneet sen ansaitseman arvon ja ehdot-
11024: en så stilla och anspråkslös begravning taneet esityksen aivan alussa hyljättäväksi,
11025: som möjligt. För att komma fram med ilman, että vielä tuhlattaisiin valiokuntien
11026: dylika uttryck behövs det dock större er- kallista aikaa tämäntapaisten asiain kä-
11027: farenhet i riksdagen. sittelyyn. Sanon tämän vakaumuksestani
11028: V ad herr Kailas förslag om rcmiss till ja tietäen sen, että valitsijani ovat samalla
11029: till grundlagsutskottet beträffar, motsät- kannalla. Vaalien edellä ja perästäkin lä-
11030: tcr jag mig detsamma, icke för själva sa- hes kolmessakymmenessä eri tilaisuudessa
11031: kens skull, utan därför att jag tycker clet olin keskustelussa maalaisväestön kanssa
11032: är fullkomligt onödigt. Icke innebär min ja jokaisessa tilaisuudessa oli valtavana
11033: petition några definitiva åtgärder. .Tag aivan, voi sanoa jokseenkin yksimielinen
11034: föreslår endast att regeringen måtte av- mielipide, että jokaisessa yrityksessä kiel-
11035: låta en proposition, varigenom det bleve tolain kumoamiseksi on noustava maalais-
11036: möjligt att anställa folkomröstning om liittolaisten vastustamaan. Ihmettelen sitä
11037: förbudets bibehållande ellcr upphävande. lojaalisuutta ja suvaitsevaisuutta, mikä
11038: Men ickc vill jag införa referencluminsti- kieltolain kannattajienkin joukossa on täällä
11039: tutet i allmänhet. .Jag åsyftar endast att esiintynyt. Onko tarkoitus arvostella asiaa
11040: för denna undantagslags skull, som förbuds- heilemmin sen tautta, että sen on tehnyt
11041: lagen är, stiftas en annan undantagslag, korkean sivistyksen omaava kansalainen,
11042: på grund av viiken folket kan direkt ut- tai mistä syystä? Pidän tämäntapaisia esi-
11043: tala sig därom, huruvida förbudslagen är tyksiä aivan samanarvoisina, esittipä niitä
11044: lämplig cller icke. Jag förstår ej annat än herra Schauman tai Långström ja jätän jo-
11045: att om min petition ledcr till positivt re- kaisen edustajan itsensä ratkaistavaksi ja
11046: sultat regeringen kan bedöma dess grund- vastattavaksi suhteensa kieltolakiin ja toi-
11047: lagsenliga sida, utan att riksdagen i detta von, että jokainen edustaja pitää laillista
11048: stadium bchöver yttra sig därom. J ag ber lakia kunniassa ja eritoten kieltolakia.
11049: sålunda få förorda talmanskonferensens Kannatan siis asian hylkäämistä ilman mi-
11050: förslag. hinkään valiokuntaan lähettämättä.
11051:
11052: Ed. San L1 b 1om: Det stora, mång- Ed. Wiik: Föremålet för denna dis-
11053: åriga arbcte, som nykterhets- och andra kussion skulle egentligen icke vara för-
11054: folkbildande föreningar necllagt, har i stort budslagen, icke heller folkomröstningen
11055: sett gått förlorat genom förbudslagens om förbudslagen, utan frågan om remiss
11056: verkningar. Folkmoralen har i hög grad av herr Schaumans petitionsförslag. Det
11057: gått ned och många lagbrott begås dagli- är om denna fråga. jag vill yttra mig, ef-
11058: gen. Då frågar man sig: hava vi råd att tersom förslag om remissvägran blivit
11059: kasta ut så stora summor. som förbudsla- väckt och understött.
11060: gens efterlevelse kostar landet, då sprit Mig synes nämligen att riksdagen bör
11061: ändå kan fås natt och dag, helg och söcken. hava synnerligen vägande skäl för att
11062: Skulle förbudslagen leda till en fullstän- vägra remiss av ett initiativ. Sådant kan,
11063: dig nykterhet, så skulle jag och mången såvitt jag inser, komma i fråga därest ett
11064: annan, som nu äro emot lagen, genast initiativ innehåller någonting lagstridigt,
11065: understöda densamma. Men då man vet, varvid talmannen t. o. m. bör vägra att
11066: att ungdomar och minderåriga sysselsätta föredraga cletsamma. Härtill hör också
11067: 198 • Per•j.a;nt.aina 29 p. ,syyskuuta.
11068:
11069: det fall, att i initiativet använts ordalag, ställt initiativ har rätt att bliva remitte-
11070: som anses strida mot anständigheten. (Att rat. Det synes mig överhuvudtaget, som
11071: en sådan rättighet kan av talmannen miss- om riksdagen icke borde fatta ett avgörande
11072: brukas, såsom också har skett, är en fråga utan att hava övervägt vad den ämnar göra.
11073: för sig.) Vidare, i händelse initiativet be- Liksom jag ogillar att riksdagen nyss av-
11074: finnes icke vara allvarligt menat utan är slog förslaget om bordläggning ifråga om
11075: att stämpla som en okynnespetition; då ett av yttersta vänstern väckt initiativ,
11076: bör riksdagen givetvis vägra remiss, eme- som var okänt för det överväldigande fler-
11077: dan en sådan skulle strida mot dess vär- talet av riksdagens medlemmar, skulle jag
11078: dighet. Riksdagen har vidare vid ett an- finna det oriktigt, om riksdagen vägrade
11079: tal tillfällen vägrat remiss av järnvägs- remiss av herr Schaumans petitionsför-
11080: petitioner. Det har då berott på, att mari slag.
11081: haft ett färdigt uppgjort järnvägsprogram, Angående den sakliga innebörden av pe-
11082: som tagit många år att utföra, och att man titionsförslaget vill jag icke uttala mig,
11083: icke velat betunga riksdagsutskotten med emedan jag finner det olämpligt att dis-
11084: en mängd förslag, som dock icke komme kutera ett förslag, som för de flesta är
11085: att bliva beaktade så länge sagda program känt endast genom hörsägen. Såsom an-
11086: icke förverkligats. },ängare av totalförbudet frågar jag mig
11087: N u kan det visserligen inträffa, om man för övrigt, huruvida en diskussion sådan
11088: fasthåller vid dessa principer, att ett antal som denna kan vara gagnelig för förbudet
11089: förslag remitteras, vilka icke befinnas vär- eller om man icke hehöver b@fara, att en
11090: diga att tills vidare komma under behand- sådan:här diskussion ökar behovet av al-
11091: ling, emedan andra, viktigare ärenden då kohol för medicinskt ändamål.
11092: bleve undanskjutna. Denna omständighet Vad heträffar frågan om det utskott
11093: bör tagas i betraktande vid uppgörandet av petitionsförslaget borde remitteras till an-
11094: utskottens arbetsplan. ser jag, att det horde vara grundlagsut-
11095: Att herr Schaumans petitionsförslag icke skottet. Det har oekså tidigare haft att
11096: skulle fylla de villkor jag nämnt, har väl g~ra med förbudslagen, åtminstone en
11097: ej ens påståtts. Visserligen verkar det nå- gang. Det är nu ieke fråga om förbudsla-
11098: got komiskt att man redan nu väcker för- gens innehåll, utan om dess vara eller ieke
11099: slag om en åtgärd, som är avsedd att vara. Den frågan behandlades av gruncl-
11100: komma till utförande först år 1925. ,Jag lagsutskottet, då det gällde att påskynda
11101: måste fråga mig om herr Schauman varit lagens stadfästande. Det förevarande fal-
11102: så begiven på att få höra denna diskus- let synes mig kunna jämföras med detta.
11103: sion, att han ej kunnat giva sig till tåls
11104: ett år till eller två. Men man har väl dock P u h e m i e s: Tekikö ed. Wiik ehdo-
11105: icke skäl att betvivla. att herr Schauman tuksen, että asia lähetettäisiin perustuslaki-
11106: velat få sitt förslag taget på allvar, och valiokuntaan?
11107: man bör i allmärrhet ha starka skäl för att
11108: djärvas betvivla en sådan avsikt. Ed. Wiik: En tehnyt.
11109: Det har under de senaste åren blivit serl
11110: inom riksdagen. att man förkastat utan Ed. Kares: Jos sanani äsken vapaasti
11111: remiss en del förslag, som av någon orsak puhuessani sattuivat niin, että minä olisin
11112: väckt misshag hos riksdagens flertal. syyttänyt Suomen lääkärikunnan virallista
11113: Detta är ett ofog, som icke horde fortsät- järjestöä ja lääkärikuntaa virallisena orga-
11114: tas. De som i slika falll framställa förslag nisationa, niin minä ilmoitan, että minä
11115: om remissvägran borde dock hetänka, a tt en suinkaan sitä tarkoittanut. Mutta se,
11116: de därigenom, vare sig med eller utan skäl, että meillä akateemisesti sivistyneissä pii-
11117: draga över sig skenet av att frukta när- reissä, joilla vielä on lisäksi niin vakava ja
11118: mare utredning av ifrågavarande spörsmål. pyhä elämänkutsumus kuin lääkärinam··
11119: I de fall rlå skäl till en sådan misstanke matti on, että siellä siksikin paljon on
11120: icke förefinnes, föreligger åter ett otillhör- ollut rikkomuksia tässä suhteessa, se on
11121: ligt starkt förtroende till det egna omdö- ollut suuri pettymys. Minä mielelläni an-
11122: mets förträfflighet. Mig synes, att varje nan sen tunnustuksen, että lääkäriorgani-
11123: i laglig form och i allvarligt syfte fram- satsioonit ovat tässä kohden koettaneet
11124: Kansan.äänesiys' ikieltolaist&. 199
11125:
11126: saada parannusta aikaan ja uskon, että Ed. J u u t i 1 a i n e n: Ei tässä asiassa
11127: lääkärikunnan ponnistukset tässä asiassa pitäisi toisen kansanluokan kivittää tois-
11128: tulevat menestymään ja saamaan aikaan taan.
11129: korjauksen.
11130: Keskustelu julistetaan päättyneeksi.
11131: Ed. K u l en i u s: Jag begärde ordet
11132: för att offentligen få tacka herr Schauman P u h e m i e s: Keskustelun kuluessa on
11133: för den välvilliga och farbroderliga tillrät- ed. A. Jaskari ed. Perälän ja Pitkäsen kan-
11134: tavisning han gav mig. Men jag vill på nattamana ehdottanut, että alote valiokun-
11135: samma gång låta honom förstå, att jag taan lähettämättä hyljättäisiin. Nimitän
11136: möjligen även framdeles kommer att upp- tätä ehdotusta ed. J askarin ehdotukseksi.
11137: träda i samma dräkt som nu, även om herr Sen ohessa on ed. Kaila ed. Huotarin y. m.
11138: Schauman finner den mindre klädsam. kannattamana ehdottanut vastoin puhe-
11139: .Tag förbehåller mig att få vara fullkomligt miesneuvoston ehdotusta, että asia lähetet-
11140: lika självständig som han och kommer ej täisiin talousvaliokuntaan, jonka tulisi
11141: att gå i någons ledpand. För mig äro pyytää perustuslakivaliokunnan lausuntoa.
11142: höger och vänster relativa begrepp. Jag Nimitän tätä ed. Kailan ehdotukseksi.
11143: hör ej tili någondera utan kommer att
11144: handla enligt mitt samvetes bud. Puhemies: Onko selo~tus oikea?
11145: Ecl. A. Jaska r i: Minä pyydän huo-
11146: Ed. Hakkila: Minä kannatan ed. mauttaa, että minä en tehnyt sellaista eh-
11147: Kailan tekemää ehdotusta asian lähettämi- dotusta, että ei anomusta lähetettäisi valio-
11148: sestä talousvaliokuntaan, joka pyytäisi sit- kuntaan.
11149: temmin lausuntoa perustuslakivaliokun-
11150: nalta. Puhemies: Edustaja Jaskari ehdotti
11151: lausunnossaan asian hylättäväksi, vaan kun
11152: Ed. Kivilinna: Minä en vaivaa ed. J'askari on nyt ilmoittanut, ettei se ollut
11153: eduskuntaa monella sekunnilla, mutta kat- hänen tarkoituksensa ia koska saman ehdo-
11154: son sittenkin oikeudekseni muutamalla sa- tuksen on tehnyt ed. Perälä, jota ed. Pitkä-
11155: nalla vastata ed. Furuhjelmille. Hän ei ole nen on kannattanut, niin tä;ssä tapauksessa
11156: voinut lausunnollaan saada pois puhutuksi ed. J askarin huomautuksen jälkeen kutsun
11157: sitä tosiasiaa, että meidän sivistyneistömme tätä ehdotusta ed. Perälän ehdotukseksi.
11158: esiintyminen kieltolakia vastaan on tehnyt
11159: sen täytääntöönpanon monin verroin vai- Selostus myönnetään oikeaksi.
11160: keammaksi kuin mitä se olisi, jos oltaisiin
11161: tekemisissä vain juoppoushimonsa vallassa Puhemies: Miltä äänestykseen tulee,
11162: olevien ihmisten kanssa, ihmisten, jotka niin ehdotan meneteltäväksi sillä tavalla,
11163: eivät voi olla juomatta, ja tähän luokkaan että ensin äänestetään puhemiesneuvoston
11164: hän ei sentään tahtone lukea sivistyneistön ehdotuksen ja ed. Kailan ehdotuksen vä-
11165: suurinta osaa, ennen kaikkea sitä verrat- lillä ja sen jälkeen, kumpi näistä ehdotuk-
11166: tain suurta sivistyneistön osaa, joka esi- sista voittaa, asetetaan hylkäävää ehdotusta
11167: merkiksi käyttää Hufvudstadsbladetia vastaan.
11168: äänenkannattajanaan. .Tos suomalaisella
11169: maaseudulla esiintyy jälkiä siitä, että kiel- Menettelytapa hyväksytään.
11170: tolakiin suhtaudutaan ylimielisesti, niin se
11171: on suurelta osalta juuri tartuntaa tämän
11172: sivistyneistön taholta. Äänestylkset ja päätös:
11173:
11174: Ed. Annie F u r u h j e 1m: Jag vill 1) Ken hyväksyy puhemiesneuvoston eh-
11175: också fatta mig mycket kort. .Jag ber få dotuksen, äänestää ,jaa"; jos ,ei" voittaa,
11176: säga om de personer, jag råkade i somras, on ed. Kailan ehdotus hyväksytty.
11177: att deras oskyldiga själar icke varken för-
11178: giftats av Huvndstadsbladet än mindre av Äänestyksessä annetaan 45 jaa- .ia. 113
11179: •Jumbo. ei-ääntä .
11180: Perjantaina 2{1 p. ·syy&kuuta.
11181:
11182: Puhemies: Eduskunta on siis hyväk- P u h e m i e s: Puhemiesneuvosto ehdot-
11183: synyt ed. Kailan ehdotuksen. taa, että asia lähetettäisiin la;ki- ja talous-
11184: valiokunta-an.
11185: 2) Äänestys ed. K·ailan ja ed. Perälän
11186: ehdotoksien välillä.
11187: KMkustelu:
11188: Ken hyväksyy ed. Kailan ehdotuksen,
11189: äänestää ,jaa"; jos ,ei" voittaa, on ed. Pe-
11190: rälän ehdotus hyväksytty. Ed. L å n g s t r ö m: Vaikka tässä nyt
11191: on lähetekeskustelu kysymyksessä, niin en
11192: Äänestyksessä ovat jaa-äänet voitolla. katso voivani tätä kysymystä sivuuttaa sii-
11193: hen kajoamatta, siksi tärkeänä tätä kysy-
11194: mystä tällä hetkellä pidän.
11195: Puhemies: Eduskunta on siis päät- Kun vuokrasäännöstely viime istunto-
11196: tänyt hyväksyä ed. Kailan ehdotuksen. kauden lopulla kumottiin, oli useilla edus-
11197: tajilla silloin se 1käsitys tai tuotiin aina;kin
11198: Asia lähetetään t a l o u s v a l i o k u n- sensuuntaisia ajatuksia ilmi sen ollessa
11199: t a a n, jonka tulee pyytää p e r u s t u s- eduskunnassa esillä, että ne ajat, jolloin
11200: 1 a kiva l i o k u n n a l ta lausunto. vuokrasäännöstelyä tarvitaan, on jo yli
11201: eletty ja että säännöstelyn jatlmminen näin
11202: ollen olisi haitaksi vuokraajille kuin myös
11203: 2) Is~jaon loppuunsawttamista maan vuokranantajille. Samaten uskoteltiin, että
11204: pobjoisissra kunnissa säännöstelyn lopettaminen ei aiheuta mi-
11205: tään suurempaa asuntopulaa eivätkä talon-
11206: koskeva ed. Lohen y. m. anom. ehd. n:o 82 omistajat muka tulisi harjoittamaan vuok-
11207: esitellään ja lähetetään puhemiesneuvoston rilla ki:skontaa. Esitettiin myös väitteitä
11208: ehdotuksen mukwan laki- ja talous- siitä, että on palattu takaisin n. s. säännöl-
11209: v a l i o k u n t a a n. lisiin oloihin, ja jos jotain pienempiä epä-
11210: säännöllisyyksiä olisikin olemassa, niin jär-
11211: jestyvät ne kyllä itsestään. Nämä oletta--
11212: 3) V erJ.'Oililepanon ja is-o~aon rtoimdittamista mukset, jos niitä yleensä tositarkoituksessa
11213: Inarin, Enontekiön j•a Utsjoen •kunniss:a silloin tehtiinkään, ovat sen jälkeen osoit-
11214: tautuneet aivan harhaanjohtaviksi ja vää-
11215: koskeva ed. Aspelinin anoJlll. ehd. n:o 83 riksi, sillä heti vuokrasäännöstelyn lo-
11216: esitellään ja lähetetään puhemiesneuvoston puttua ryhtyivät talonomistajat kaikkialla
11217: ehdotuksen mukaan laki- ja ta l o u s- tässä maassa mitä laajaperäisimpiin häätö-
11218: v a l i o k u n t a a n. toimenpiteisiin. J oukkohäätöjä pantiin toi-
11219: meen kaikkialla ympäri maata. Samalla
11220: kun näitä joukkohäätöjä toimeenpantiin,
11221: 4) Rahaston muodostamista vaJltwl•ainojen kieltäytyivät talonomistajat vuokrasopi-
11222: myöntämiselksi maaseuidrun säh!köistämi's- muksia ollenkaan vuokralaisten kanssa
11223: ythtrmi11le tekemästä ja aikaansaivat sillä tavalla niin
11224: suuren hätääntymisen vuokralaisten kes-
11225: tarkoittava ed. Heikinheimon y. m. anom. kuudessa, että nämä vaikeaan asemaan jou-
11226: ehd. n:o 84 esitellään ja lähetetään -puhe- tuneina olivat p'akotetut alistumaan ja hy-
11227: miesneuvcoston ehdotuksen mukaan v a 1- väksymään vuokranantajain mielivaltaises-
11228: t i o v a r a i n v a l i o kun ta ·a n, jonka tu- ti asettamat, useinkin raskaat ja säännök-
11229: lee pyytää asiasta 1 a k i- ja talous v a- siin perustumattomat vuokraehdot. Ne, jot-
11230: 1 i o k u n n a n lausuntoa. ka eivät pystyneet vuokrakeinottelijain
11231: pohjatonta kukkaroa ja heidän yhä kasva-
11232: via vaatimuksiaan täytilämään, joutuivat
11233: 5) Esityksen anmmis<ta ~adiksi huoneen- armotta kadulle. Tähän asemaan joutuivat
11234: vruOkrasäännösrtelystä luonnollisesti työläiset ja muut pieneläjät,
11235: jotka jo ennestään elivät vaikeissa talou-
11236: tarkoittava ed. Långströmin y. m. anom. dellisissa olosuhteissa eivätkä siis enää kes-
11237: ehd. n:o 85 esitellään. täneet sitä lisäkuormlitusta, tätä huimaa-
11238: 201
11239:
11240:
11241: van korkeata vuokrien korotusta, joka toi- ruumiinverhona olevia vaatteita. Eräs toi-
11242: sin paikoin nousi nelikertaisestikin siitä, nenkin perhe asusti samaisella kalliolla,
11243: mitä ne olivat tähän asti olleet. Esim. mutta oli heidän asuntonsa hieman siedet-
11244: Helsingissä on vaadittu huoneesta ja keit- tävämmän näköinfm, se kun oli kokoon-
11245: tiöstä vuokraa jopa 800:kin markkaa kuu- pantu laudankappaleista ja oli jonkun ver-
11246: kaudessa. ran tilavampi, mutta ilimisasuntoa ei se-
11247: Työväestö ja vähävarainen kansanluolåa kään muistuttanut, prkemmin sikolättiä.
11248: yleensä on. aina suurissa asutuskeskuksissa Nämä ovat vain pari pientä esimerkkiä
11249: saanut ahtautua sivukaupunkien kehnoihin niistä tuhansista tapauksista, joita eri puo-
11250: hökkeleihin, samaan aikaan kuin ylä- lilla maata on sattunut. Pyydän lisäksi
11251: luokka on elänyt keskikaupungin loista- vielä viitat-a: niihin tila:stoihin, joita nyt
11252: Viss:a rakennuksissa ja muissa tilavissa sosia:lihallituksen toimesta on kerätty ja
11253: asunnoissa. Mutta nyt vuokrasäännöstelyn jotka aivan hiljattain on julaistu. Tätä ti-
11254: loputtua joutuivat työläiset ja vähävarainen la:stoa en tahdo tässä koko laajuudessaan
11255: luokka entistä kehnompaan ja knrjempaan luetella; senhän ovat edustajat päivän sa-
11256: asemaan. Talonomistajain laajasuuntai- nomalEJhdistä nähneet. Tämän tilaston mu-
11257: sista häätötoimenpiteistä on ollut seurauk- kaan on maassa asunnottomia perheitä
11258: sena, ett..'i tuhansia ihmisiä eri puolilla 3,391 ja nousee niitten jäsenluku 13,772
11259: maata on joutunut kokonaan asunnotto- henkeen.
11260: miksi. Tuhannet perheet, joissa on oHut Asunt.Qkurjuudesta on joutunut kärsi-
11261: pieniä lapsia ja saimitakin on häätötoimen- mään paitsi työläisluokka myös pikkuvir-
11262: piteiden seurauksesta joutunut a.sustamaan kamiesluokka, joka vähävaraisena on joutu-
11263: sellaiSissakin paikoissa kuin vajoissa, tal- nut vaikeaan asemaan asuntovuokrien ko-
11264: leissa, ullakoilla ja kellareissa ja metsissä- hotessa keinottelun v.aikutuksesta huip-
11265: kin paljaan taivaan alla. Esimerkkinä val- puunsa. Esimerkkinä tästä voidaan mai-
11266: litsevasta asuntokurjuudesta voisi kertoa nita Helsingin vuokralaisyhdistyksen kool-
11267: lukemattomia, mutta tyydyn tässä vain le kutsuman kokouksen tekemät I)äätök-
11268: esittämään nari sellaista, jotka sattuvasti set. Tämä vuokralaisyhdistys, joka ei suin-
11269: kuvaavat asunto-olojamme. Esim. viime kaan ole mikään puolueyhdistys, mainitsen
11270: keväänä joutui eräs leskivaimo kolmen tämän siksi, koska tätä vuokrasäännöstely-
11271: pienen lapsen kanssa häädetyksi huonepa- kysymystä on tahdottu ainakin eräältä ta-
11272: haoostaan Fredriksbergissä. Kykenemättä holta leimata puoluekysymykseksi, tämä
11273: suorit-tamaan suunnattoman korkeita vuok- vuokralaisyhdistys on kokoonpantu etu-
11274: ria, joita talonomistaja asetti hänelle, oli päässä virkamiehistä ja muista paikkakun-
11275: lesken pakko turvautua hyväsydämisten ih- nan pieneläjistä. Sen pitämä kokous viime
11276: misten apuun ollen yön siellä toisen täällä, syyskuun 24 päivänä, joka pidettiin Hel-
11277: mutta tämäkään keino kun ei enää autta- ' singissä Uusmaalaisen osakunnan talolla
11278: nut - talonomistajat olivat jyrkästi kiel- ja jossa oli saapuvilla noin 500 henkeä,
11279: täneet pitämästä liikoja ihmisiä huoneissa ' m. m. edustajia eri puolilta maata, käsitteli
11280: -- niin oli leskenkin pakko muuttaa sieltä vuokrakysymystä yleensä ja teki tästä
11281: pois .ia joutui leski asumaan Fredriksbergin kysymyksestä m. m. seuraavat päätökset
11282: eräälle n. s. Palmin kalliolle suojanaan ja hyväksyi seuraavat ponnet: ,,Että ]a]n-
11283: viheliäinen kaikenlaisista risusäkeistä ja säädäntötietä on toistaiseksi estettävä (;nem-
11284: pahvikappaleista tehty hökkeli. Vaimo oli päin häätöjen toimeenpano sekä palahava
11285: rakentanut sanotolle kalliolle huvilan ke- takaisin säännöstelyn kannalle; että valtio-
11286: räämistään huopapaperikoteloista sekä '.·allan .ia kunn.an viranomaisten on viipy-
11287: niitten päälle asettanut peitoksi jotain ri- mättä ryhdyttävä hankkimaan hätäasun-
11288: suja ja oli koko laitos sitten köytetty pa- toja häädetyille perheille sellaisissa k,w-
11289: remmaksi vakuudeksi köydellä kiinni, ettei- pungeissa ja taajaväki:sissä yhdyskuHt>issa.
11290: vät tuulet pääsisi lennättämään seiniä il- jotka pahimmin asuntopulasta k':irsivät;
11291: mojen teitä. Koju oli 2 1 / 2 metriä pitkä, tilapäisiksi asunnoiksi olisi etupäässä luo-
11292: 1 1/ 2 metriä leveä ja vähän yli metrin kor- vutettava kas.armeja, oppi- tai kansakou-
11293: kuinen. Lattian·a oli paljas kallio, johon luja sekä tilapäisiä sairaaloita, missä ·niitä
11294: kuitenkin pehm:i:kkeeksi oli asetettu joku on olemassa; että viranomaisten huomiota
11295: vanha säkin riekale ja päänaluksena käyt- on kiinnitettävä siihen leväperäisyyteen,
11296: ti-viit he laudankappaleita ja peitteenä oli jota syyttäjäviranomaiset osoittavat vuok-
11297: 26
11298: 202 Perjantaina 29 'P· syy:sil.m.uta.
11299: --------~ ---------------
11300:
11301: rakeinottelulain rikkomuksiin; että yleis- dostusta, että tämä asia lähetettäisiin laki-
11302: hyödyllisen rakennustoiminnan avustami- ja talousvaliokuntaan, toivoisin, että asia
11303: seksi on eduskunnan vielä kuluvaa vuotta siellä kiireellisenä käsiteltäisiin.
11304: varten myönnettävä 25 milj. markan suu-
11305: ruinen mruäräraha; että va'ltion 1923 vuoden Keskustelu julistetaan päättyneeksi.
11306: talousarvioon on yleishyödyllisen rakennus-
11307: toiminnan avustamiseksi merkittävä 100 Asia lähetetään puhemiesneuvoston eh-
11308: milj markan suuruinen määräraha; että dotuksen mukaisesti laki- ja ta l o u s-
11309: tarpeellisia veroja, joista s:ruaduilla tuloilla v a l i o 'k u n t a a n.
11310: voidaan edistää yleishyödyllistä rakennus-
11311: toimintaa, on määrättävä; näistä veroista Puhemies: Kun aika on nam pit-
11312: pitää kokous tärkeimpänä kunnallista asun- källe kulunut, niin keskeytetään nyt is-
11313: toylellisyysveroa ja vranhojen, huokeitten tunto, ja jatketaan sitä tänä iltana klo 7.
11314: rakennuskustannusten aikana rakennettu- Istunto keskeytyy klo 4.20 i. p.
11315: jen kiinteistöjen tuottamain tulojen verotta-
11316: mista."
11317: Tällaisia kokouksia on pidetty ympäri
11318: maata vuokralaisten keskuudessa ja ovat
11319: niissä tehdyt päätökset olleet jotakuinkin Täysi-istuntoa jatketaan
11320: samansuuntaisia kuin täm:;ä, josta äsken
11321: mainitsin. Tilanne on siis sellainen, että kello 7 i. p.
11322: pikaiset toimenpiteet ovat tarpeen. Asun-
11323: nottomuin asema kaupungeissa .ia asutus- 6) Rajaseutujen sirvistybelilisten ja ta:loodel-
11324: keskuksissa on niin kurja, että pikaista listen olo~en koh{lttamista
11325: vuokraolojen säännöstelyä kipeästi kaiva-
11326: twan. Sitä odottavat tuhannet kiusaantu- koskeva ed. Mannermaan y. m. anom. ehd.
11327: neet ja tunnottomain vuokraajain mieli- n:o 86 esitelMän ja lähetetään puhemies-
11328: vallasta kärsimään joutuneet ihmiset. ,Jos neuvoston ehdotuksen mukaisesti 1 a k i- j a
11329: ne edustajat, jotka viime keväänä äänesti- t a 1 o u s v a l i o k u n ta a n. ·
11330: vät vuokrasäännöstelyn lopettamisen puo-
11331: lesta, viitsisivät vaivautua täällä Helsin-
11332: gissä esim. menemään Sörnäisissä olevalle 7) Suunnitel,man laatimista eri: kypsyysas-
11333: Suvilahden kasarmille, jonne satoja asun- t.eiiiJe sovei11utetuillle 'kursseille rakeniuvaa
11334: nottomia on sijoitettu, niin olisivat tilai- kansakouluopettada seminaatri,a varten
11335: suudessa näkemään siellä kappaleen siitä
11336: asuntokurjuudesta, mihinkä vuokrasäännös- tarkoittava ed. Kivilinnan anom. ~hd. n:o
11337: telyn lopettaminen on tässä kaupungissa 87 esitellään j,a lä:hetetään puhemiesneuvos-
11338: johtanut. Uskoisin, että tämä tutkimus- ton ehdotuksen mukaisesti s i v i s t y s v a-
11339: matka saisi edustajat vakuutetuiksi siitä, l i o k u n t a a n.
11340: että vuokrasäännöstelyn lopettaminen oli
11341: sittenkin vääriin olettamuksiin perustunut
11342: 8) K•ansalwuihm asettamista yleiseksi
11343: päätös, joka hetimiten olisi korjattava.
11344: pohj'!lik.ouJ.utlm
11345: Suorin ja nopein tie tämän asian ratkai-
11346: semiseksi olisi mielestäni se, että eduskunta koskeva ed. Latvalan y. m. anom. ehd. n:o
11347: päättäisi julistaa kaikki vuokrahuoneistot 88 esitellään ja lähetetään puhemiesneu-
11348: kansan omaisuudeksi, joita sitten vuokrat- voston ehdotuksen mukaisesti s i v i s t y s-
11349: taisiin kunnanvaltuustojen asettamain huo- valiokuntaan.
11350: neenvuokralautakuntain kautta asuntoa
11351: tarvitseville. Mutta kun minä uskon, että
11352: eduskunnan porvarillinen enemmistö, huoli- ' 9) Ennen 1 /s 1921 eläiklkeelle joutuneiden
11353: matta siitä, vaik!ka hätä asunnon tarvitsi- kanswkouluopettaj,ain eläike-etuja
11354: jain keskuudessa onkin näin suuri, tuskin
11355: tulisi tällaista ehdotusta hyväksymään, koskeva ed. M. Hannulan y. m. anom. ehd.
11356: niin täytynee kai tällä kertaa tyytyä huo- n:o 89 esitellään ja lähetetään puhemies-
11357: neenvuokrasäännöstelyyn palaamiseen. Sa- neuvoston ehdotuksen mukaisesti s i v i s-
11358: malla kun lmnnatan puhemiesneuvm;ton eh- t y s v a 1 i o k u n ta a n.
11359: ;AIIliOmusehdotutkioot. 203
11360:
11361: 10) !Kilflkoillisen •all!k.ukiOIUlun opettajien 16) Rautatien rakentamista Kokkolasta
11362: elläk!keitä Suolahteen
11363: koskeva ed. Virkkusen y. m. anom. ehd. koskeva ed. A. J askarin y. m. anom. ehd.
11364: n:o 90 esitellään ja lähetetään puhemies- n:o 96 esitellään ja lähetetään puhemies-
11365: neuvoston ehdotuksen mukaisesti •s i v i s- neuvoston ehdotuksen mukaan k u 1 k u-
11366: t y s v a 1 i o k u n ta a n. 1 a i t o s v a 1 i o k u n ta a 11.
11367:
11368: 11) Rantati.en ra~kentamisiia .Joensuusta Tai- 17) Rautatien ra!keutamista Porin kaupun-
11369: paleen, Tuusniemen ja Kaavin •kirkonkylien gista K•ankaaupään kautta Haapamäen
11370: kautta S.iilin~ärven tai Alaipitkän asemalle asemalle
11371:
11372: koskeva ed. Reinikan y. m. anom. ehd. n:o koskeva ed. Härmän y. m. anom. ehd. u:o
11373: 91 esitellään ja lähetetään puhemiesneuvos- 97 esitellään ja lähetetään puhemiesneu-
11374: ton ehdotuksen mukaisesti k u 1 k u 1 a i- 1
11375: voston ehdotu'ksen mukaan v a l t i o v a-
11376: i o s v a 1 i o kunta ·a n. r a i 11 v a 1 i o kuntaan jonka tulee pyy-
11377: tää asiasta kulku 1 aito s v a 1 i o kun-
11378: n a n lausuntoa.
11379: 12) Rautatien rakentamista T·ampereelta Hä-
11380: meenkyrön y. m. paikkakuntien kautta
11381: KristJiinanikaupuukiin 18) Rantatien rakentamis•ta Epillän pysäiki1tä
11382: S.einäjoen ·as·emllllle
11383: koskeva ed. Estlanderin anom. ehd. n:o 92
11384: esitellään ja lähetetään puhemiesneuvostDn koskeva ed. Y. Pulkkisen y. m. anom. ehd.
11385: ehdotuksen mukaisesti k u 1 k u 1 a i t o s- n:o 98 esitellään ja lähetetään puhemies-
11386: valiokuntaan. neuvoston ehdotuksen mukaan k u 1 k u-
11387: 1 a i t o s v a 1 i o k u n t a a n.
11388: 13) Rauta.tien raiken•Jmmi.sta Helsingistä Vih-
11389: din ja Huittisten •kantta Ris.teen asemalle 19) Ranta,tien 1raik:entamista Viilp·pulan ase.
11390: tarkoittava ed. Hiidenheimon y. m. anom. maltta .Jäms-än.koslken tehtaille
11391: ehd. n:o 93 esitellään ja lähetetään puhe- koskeva ed. Eskolan y. m. anom. ehd. n:o
11392: miesneuvoston ehdotuksen mukaisesti v a 1- 99 esitellään ja lähetetään puhemiesneuvos-
11393: t i o v a r a i n v a 1 i o k u n t a a n, jonka ton ehdotuksen muka:an k u 1 k u 1 a i t o s-
11394: tulee pyytää asiassa k u l k u l a i t o s v a- v a l i o k u n t a a n.
11395: 1 i o k u n n a n lausunto.
11396:
11397: 14) Rant.atien Por.i-Kristiinaukaupnnki- 20) Rautatien rakentamista Mi!kkeHs•tä Itä-
11398: Vaasa-rusikaarlepyy-Pännäinen Hämeen lävitse Päijänteen yli Tnren:kiin tai
11399: ra:kentamista RH:himäetl.e
11400:
11401: koskeva ed. Estlanderin y. m. anom. ehd. tarkoittava ed. Kareksen anom. ehd. n:o
11402: n:o 94 esitellään ja lähetetään puhemies- 100 esitellään ja lähetetään puhemiesneu-
11403: neuvoston ehdotuksesta k u 1 k u 1 a i t o s- voston ehdotuksen mukaan k u l k u 1 a i-
11404: v a 1 i o k u n t a a n. t o s v a l i o k u n t a a n.
11405:
11406: 15) Rautwtiey.hdisMmän R-iihimä:ki-.Jyväs- 21) Rautatien ·rakentamista Hov.anie.men
11407: kylä, Suo1l1libti-Hwapajärvi rakenrt8JmiB~ta kirlwnkylästä Kemijärvelle
11408:
11409: koskeva ed. Vesterisen y. m. anom. ehd. koskeva ed. Juneksen y. m. anom. ehd. n:o
11410: n :o 95 esitellään ja lähetetään puhemies- 101 esitellään ja lähetetään puhemiesneu-
11411: lleuvGston ehdotuksen muka;an k u 1 k u- voston ehdotu'ksen mukaan k u 1 k ula i-
11412: l a i t o s v a l i o k u n t a a n. t o s v a 1 i o k u n t a a n.
11413: Perja.nt.ain.a 29 p. syy8ikuuta.
11414:
11415: 22) Rantatien rakentami%ta Suolahden aae- 28) Laitumen hau:.k!kimista maaaeudun
11416: maUJa ·Saarijärven y. m. pitäjien kantta pitme'läjiUe
11417: Pänuäi&~n .asemaaJe
11418: koskeva ed. Harvalan y. m. anom. ehd. n:o
11419: koskeva ed. Inborrin anom. ehd. n:o 102 108 esitellään ja lähetetään puhemiesneu-
11420: esitellään ja lähetetään puhemiesneuvoston voston ehdotuksen mukaan m a a ta l o u s-
11421: ehdotuksen .mukaan k u l k u lait o s v a- v a l i o k u n t a a n.
11422: 1i o k u n t a a n.
11423:
11424: 29) Lisämaan antamista itsenäistynei:lle
11425: 23) Pob;iOOsimman Suomen rautateiden
11426: pikkutOT'piille
11427: 1·akenta.mist.a.
11428:
11429: koskeva ed. A. Pesosen y. m. anom. ehd. koskeva ed. Marttilan y. m. anom. ehd. n:o·
11430: n:o 103 esitellään ja lähetetään -puhemies- 109 esitellään ja lähetetään puhemiesneu-
11431: neuvoston ehdotuksen mlllkaan kulku- voston ehdotuksen mukaan m a a ta l o u s-
11432: v a l i o k u n t a a n.
11433: 1 a i t o s v a l i o k u n t a a n.
11434:
11435:
11436: 24) Rantatien rakentamista !Hels•ingistä Por- 30) Lapin kmblllmnnassa sijaitsevien virka-
11437: voon ja Ht~~miil!Rn ·kiantta Viipuriiin tallojen tilns·ten peruuttamista valtiolle
11438:
11439: tarkoittava ed. J. Vainion y. m. anom. ehd. koskeva ed. As-pelinin anom. ehd. n:o 110
11440: n:o 104 esitellään ja lähetetään -puhemies- esitellään ja lähetetään puhemiesneuvoston
11441: neuvoston ehdotuksen mukaan k u l 'k u- ehdotuksen mukaan maatalousva 1 i o-
11442: I a i t o s v a l i o k u n t a a n. k unta a n.
11443:
11444:
11445: 25) Rant;atien rakentamista Lappeenrannasta 31) J\Iaata1ouskoulun p·erustamlista Lapin
11446: Vuoksennis.kan-Rautjärven-Simp~1een
11447: kihlaJmntaan
11448: •kantta ·Elisen•vaaran tai Syväoron
11449: as·ema'll1:e koskeva ed. Aspelinin anom. ehd. n:o 111
11450: esitellään ja lähetetään puhemiesneuvoston
11451: koskeva ed. Manuerin y. m. anom. ehd. ehdotuksen mukaan maata 1 o usva l i o-
11452: n:o 105 esitellään ja lähetetään -puhemies- kuntaan.
11453: neuvoston ehdotuksen mukaan k u l k u-
11454: I a i t o s v a l i o k u n t a a n.
11455: 32) KalastuselinJi.einon kehittämistä ja. ka-
11456: 26) Rautatien raJkentamista Kontiomäeltä }a,staj·aväestön turvaamista taril:oittaviin
11457: Kemijärvelle toimenpiteisiin 1·yhtymistä
11458:
11459: koskeva ed. Lohen y. m. anom. ehd. n:o koskeva ed. Åkerblomin anom. ehd. n:o 112
11460: 106 esitel1ään ja lähetetään puhemiesneu- esitellään ja lähetetään puhemiesneuvoston
11461: voston ehdotuksen mukaan kulku l a i- ehdotuksen muka-an m1a a t a l o usva l i o-
11462: t o s v a l i o k u n t a a n. k unta a n.
11463:
11464:
11465: 27) Määrä11aha:n myöntämistä uudismaitten 33) Komitean asettamista valmistamaan eh-
11466: ruis-, ohra- j•a kanrasadon ostamiseen dotustia laibi asutustoiminnan
11467: vuosina 1923-1925 kehittämiiseS'f;ä
11468:
11469: tarkoittava ed. Niukkasen y. m. anom. ehd. tarkoittava ed. Hiidenheimon y. m. anom.
11470: n:o 107 esitellään ja lähetetään -puhemies- ehd. n :o 113 esitellään ja lähetetään puhe-
11471: neuvoston ehdotuksen mukaan m a a ta- miesneuvoston ehdotuksesta m a a t a 1 o u s-
11472: 1 o u s v a l i o k u n ta a n. valiokuntaan.
11473: 205
11474:
11475:
11476: '34) Komiiea:n a.settamista ·laati'llli8J8,n lakia 40) Ammattien ta.T\k!astar,;a:in luvun lisäämistä
11477: palkkaJauta,kunnista ja aJimmista ja ammattien tarrkastlllksen uudel!leen
11478: palk()ista järjestämistä
11479:
11480: koskeva ed. Paasivuoren y. m. anom. ehd. koskeva ed. Aallon y. m. anom. ehd. n:o
11481: n:o 114 esitellään ja lähetetään puhemies- 120 esitellään ja lähetetään puhemiesneu-
11482: neuvoston ehdotuksen mu kaan työväen-
11483: 1 voston ehdotuksen mukaan työväen-
11484: .a s i a i n v a l i o k u n t a a n. a s i a i n v a 1 i o ·k u n ta a n.
11485:
11486:
11487: 35) Valtion työläisten pa.lmkausolojen järjes- 41) Esityksen antamista laiksi, j()nka mukaan
11488: tämistä työehtosopimuksilla työntekijöille sukupuoleen katsomatta
11489: turvataan samasta työstä sama
11490: koskeva ed. Paasivuoren y. m. anom. ehd. pru1kika,
11491: n :o 115 esitellään ja lähetetään puhemies-
11492: neuvoston ehdotuksen mukaan työväen- tarkoittava ed. R. Sillanpään y. m. anom .
11493: .a s i a i n v a 1 i o k u n t a a n. ehd. n:o 121 esitellään ja lähetetään puhe-
11494: miesneuvoston ehdotuksen mukaan t y ö-
11495: v ä e n a s i a i n v a 1 i o k u n ta a n.
11496: :36) Varojen myöntämistä hail:litlllksen käytet-
11497: täväksi tyött()myyden torjumista varten
11498:
11499: koskeva ed. Paa.sivuoren y. m. anom. ehd. 42) Liikeneuvostojärjesteilmän toimeenpane-
11500: n:o 116 esitellään ja lähetetään puhemies- mista Suomessa
11501: neuvoston ehdotuksen mukaan v a 1 t i o-
11502: v a r a i n v a 1 i o k u n t a a n, jonka tulee tarkoittava ed. Kedon y. m. anom. ehd.
11503: pyytää asiassa t y ö v ä e n a s i a i n v a- n:o 122 esitellään ja lähetetään puhemies-
11504: 1 i o k n n n a n lausuntoa. neuvoston ehdotuksen mukaisesti t y ö-
11505: v ä e n a s i a i n v a 1 i o k u n t a a n.
11506:
11507: 37) Esity:ksen antamista säännöllisen yötyön
11508: poistamisesta lki!rja- ja kivipruino- 43) Sairaus-, hautaus- ja äitiysvakuutuksen
11509: ammattiaJloiHa ynnä työkyvy·ttömyys- ja vanhuuselä!kbiden
11510: säätämistä
11511: koskeva ed. Paasivuoren y. m. anom. ehd.
11512: n:o 117 esitellään ja 'lähetetään puhemies- tarkoittava ed. Paasivuoren y. m. anom.
11513: neuvoston ehdotuksen mukaan työväen- ehd. n:o 123 esitellään ja lähetetään puhe-
11514: a s i a i n v a 1 i o k u n t a a n. miesneuvoston ehdotuksen mukaan t y ö-
11515: v ä e n a s i a i n v a 1 i o k u n t a a n.
11516: 38) Työriidoista aiheutuvien työväenasunto-
11517: epä!koMain pois;tamista
11518: 44) Laki!ebJdotuksen anrba:nrlsta merimie!>tell
11519: koskeva ed. Paasivuoren y. m. anom. ehd. työoi1oista
11520: n:o 118 esitellään ja lähetetään puhemies-
11521: koskeva ed. Wiikin anom. ehd. n:o 124 esi-
11522: neuvoston ehdotuksen mukaan työväen- tellään ja lähetetään puhemiesneuvoston
11523: a s i a i n v a 1 i o k u n ta a n. ehdotuksen mukaan työväenasia i n-
11524: v a 1i o k u n t a a n .
11525: .39) Työttömyysikassois.t.a 2 p :nä mwrraskuuta
11526: 1917 annetun asetuksen voimaanpanoa
11527: k{)Skevan asetuksen 6 § :n 45) Ehdo.tuben lailksi lasten ja nuorten hen-
11528: muuttamista •kilöiden tyÖiajasta
11529:
11530: tarkoittava ed. Paasivuoren y. m. anom. sisältävä ed. Kankarin y. m. edusk. esit.
11531: ehd. n:o 119 esitellään ja lähetetään puhe- n:o 36 esitellään ja lähetetään puhemiesneu-
11532: miesneuvoston ehdotuksen mukaan t y ö- voston ehdotuksen mukaisesti työväen-
11533: v ä e n a s i a i n v a 1 i o k u n t a a n. a s i a i n v a 1 i o k u n ta a n.
11534: 206 Perj.antairua 29 •p. syys:k.uut.a.
11535:
11536: 46) Ehdotuiksen [aik!si vuoden 1918 luokika- 1 vankilan järjestysmiehet saivat kiskoa
11537: sotaan oslll3JOttaneiden sekä sen jälkeen po- palkkansa vangeilta myymällä heille väki-
11538: liittisista syistä tuomittujen henkilöiden a.r- juomia. J·uopottelu ynnä muut sellaiset
11539: maihtamisesta ja vireilliilo'levien tällaisten ajankulut olivatkin vankilrussa yleisesti
11540: •syytteiden raukeamaan jättämisestä käytännössä. Uudempaa virtausta vankein-
11541: hoidonkin alalla synnytti n. s. valistusaika.
11542: sisältävä ed. R. Sillanpään y. m. edusk. AIJ.ettiin kiinnittää enempi huomiota van-
11543: esit. n:o 37 esitellään. kien inhimillisempään kohteluun. Alettiin
11544: käsittää, että vangin sielua ja ruumista ei
11545: Puhemies: Puhemiesneuvosto eh- saanut tuhota, vaan tuli sitä kunnollisella
11546: dottaa asian lähetettäväksi lakivaliokun- kasvatuksella kehittää kuunolliseksi yh-
11547: taan. teiskunnan jäseneksi. Tämä ei kylläkään
11548: aiheutunut mistään humaanisis·ta syistä
11549: vaan puhtaasti etukysymyksistä. Vallassa-
11550: Kesllmstelu: oleva luokka käsitti että sikäli kuin van-
11551: kien lukumäärä lisääntyi ja kun heitä van-
11552: Ed. R. Sillanpää: Tämän aiotteen kiloissa kohdeltiin ikäänkuin jotain yh-
11553: tarkoituksena on koettaa saada korjattua teiskunnan hylkiöitä, ne vankiloista pääs-
11554: sitä vääryyttä, mitä luokkasodan jälkeen tyään suhtautuivat tuohon yhteiskuntaan
11555: on harjoitettu niin monia luokkamme jäse- sen mukaisesti. Porvaristolie oli myös tär-
11556: niä vastaan sulkemalla heidät vuosikausiksi keätä kapitalismin nousukautena turvata
11557: vankityrmiin, tyrmiin sellaisiin, jotka ovat itselleen rauhallisena pysyvää työvoimaa,
11558: saavuttaneet kuuluisuutta kautta sivisty- jota voi mielinmäärin riistää, ja jollaista ei
11559: neen maailman. Lienee paikallaan muu- ollut se aines, jota oli vuosikausia kiusattu
11560: tamilla sanoilla kosketella vankilakomentoa ja kidutettu vankiloissa. He olivat saaneet
11561: yleensä ja sitä minkälaisen kehityksen alai- katkeruuden tunteen, joka oli herkkä herää-
11562: sena se on ollut voidaksemme käsittää min- mään sorron heitä kohdatessa.
11563: kälaisissa oloissa niin monet työväenluokan Huomattavamman luvun uusiaikaisessa
11564: jäsenet saavat viettää vuosikausia pa- vankeinhoidossa muodostaa Pohjois-Ameri-
11565: raasta elinajastaan. kan kveekarivaltiossa Pensylvaniassa ai-
11566: Yleensä tavataan vankien hoitoa sen sa- kaansaatu vankeinhoitouudistus. Mutta
11567: nan varsinaisessa merkityksessä vasta 1700- siinäkin oli se paha puolensa, että rikosta
11568: luvulta alkaen. Siihen asti oli vallitsevana yleensä pidettiin syntinä ja vangin oli yk-
11569: mielipiteenä kaikkien sivistyskansojen kes- sinäisessä kopissa ollen sovitettava tuota
11570: kuudessa se, että rikollisten rankaisemisen syntiänsä, joten siis vankilassaolo käsitet-
11571: päätarkoitus oli kostaa, peloittaa ja tehdä tiin jonkinlaisena pa.rannusharjoituksena.
11572: rikollinen kykenemättömäksi tekemään ri- Aluksi ei vankeja pakotettu työhön vaan
11573: koksia. Vankilan tehtäväksi jäi vain mah- jos he halusivat sitä tehdä, oli se ikään-
11574: dollisimman vähillä kustannuksilla säilyt- kuin ajankulua, eikä sitä pidetty rangais-
11575: tää rikollista ja estää se pakenemasta. Van- tuskeinona kuten esim. Suomen vankiloissa
11576: kien vankiloissa pitäminen oli vain hallit- nykyään on laita. Tehtiin taas parannuk-
11577: sijan ja yleensä yhteiskunnan laillistettua sia vankeinhoidon alalla. Otettiin käytän-
11578: rääkkäystä. Siitä ovat kyllin selvänä to- töön n. s. auburnilainen eli äänettömyys-
11579: distuksena Rooman Mamertinilainen van- järjestelmä. Tämä järjestelmä keksittiin
11580: kila, Pariisin Brustilje, Lontoon Tower, noin 1823 Amerikassa New Yorkin v:al-
11581: Espanjan inkvistsionilaitokset ynnä muut tios,sa Auburgin kaupungissa. Tämä jär-
11582: samanlaiset. Vankiloissa vallitsevaa kur- jestelmä sai nimensä siitä, että vankien tuli
11583: juutta ei poistanut sekään, että ryhdyttiin olla aivan äänettömiä päivällä ollessaan
11584: rakentamaan niin kutsuttuja kuritushuo- tois·ten vankien kanssa yhteisessä työhuo-
11585: neita, joissa yritettiin parantaa vankeja neessa työssä ja yöllä sai hän olla yksinään
11586: pakottamalla heitä työhön. Kuritushuo- kopissa. Hän ei saanut sanallakaan kes-
11587: neita alettiin perustaa ensin Englannissa. kustella toisten vankien kanssa. Jos hän
11588: Näissä säilytettiin yhdessä nuoret ja van- rikkoi tätä mä;äräystä, oli seurauksena an-
11589: hat lainrikkojat, tuomitut ja tutkintolaiset, kara rangaistus. Kuten luonnollista oli täl-
11590: sairaat ja terveet, selväjärkiset ja mielisai- lainen järjestelmä kaikkea muuta kuin
11591: raat vangit. Pyövelit, vartijat ynnä muut suositeltava. Äänettömyysvaatimus oli
11592: 207
11593:
11594:
11595: mahdoton toteuttaa, sillä ihminen olkoonpa ruokajonossa, työmaalla tai muussa sellai-
11596: se vaikka vankina olevakin, ei voi tuollai- sessa tilaisuudessa passitti vangin toiseen
11597: sia luonnottomia vaatimuksia ajanpitkään elämään. Tämä oli sitäkin helpompaa kun
11598: täyttää. tällaisista teoista ei murhaajaa rangaistu,
11599: Tämän jä!lkeen tuli käytäntöön jonkun- vaan päinvastoin olivat ne hänelle kun-
11600: lainen yhdistelmä edellisistä n. s. iiriläinen niaksi. Sellai:sta oli vankienhoito Suo-
11601: järjestelmä, jota alettiin sovelluttaa ensiksi messa kauhun kesänä 1918 ja pitkän aikaa
11602: Irlannissa vuonna 1854. Sitä sanotaan sen jälkeenkin. Nyt ovat olot jonkun ver-
11603: myöskin n. s. edistysjärjestelmäksi. Tämä ran parantuneet siinä suhteessa, ettei van-
11604: tiesi sitä, että vankia hänen vankila;an tul- keja suorastaan tapeta.. Vaan monessa suh-
11605: lessaan kohdeltiin aluksi hyvin ankarasti, teessa ei juuri voi parannuksesta puhua.
11606: mutta myöhemmin m:uuttui kohtelu •lem- Porvaristo näyttää kerta kaikkiaan saa-
11607: peämmäksi, mikäli vanki saavutti luotta- neen sen käsityksen, ettei se voi lahoamis-
11608: musta vankilaviranomaisten taholta. Ja tilassa olevaa yhteiskuntajärjestelmäänsä
11609: voipa hän rangaistuksensa loppuaikoina suojella muuten kuin asettamalla vanki-
11610: päästä ehdonalaiseen vapauteenkin. lassa olevat valtiolliset vastustajansa mah-
11611: Meillä Suomessa on vankeinhoidon alalla dollisimman ankaran valvonnan ja kurin
11612: kaytännössä järjestelmä joka on sekoitus alaisiksi. Sivistymättömät vanginvartijat
11613: eli yhdistelmä kaikista noista edellämai- tekevät parhaansa poliittisten vankien elä-
11614: nituista. Voimme sanoa ettei tässä suh- män ka tkeroittamiseksi. V ankilaviranomai-
11615: teessa suinkaan ole sanottavasti edistytty. set suhtautuvat hyvin ylimielisesti poliittis-
11616: On myönnettävä, että uusi rikoslainsäädän- ten vankien va•atimattomimpiin toivomuk-
11617: tömme omaksui rikollisten rankaisemiseen siin. Nekin pienet edut ja oikeudet, joita
11618: nähden n. s. kasvatusperia:atteet, tosin vain porvariston on ollut pakko poliittisille van-
11619: osittain. Mutta vuoden 1918 luokkasodan geille myöntää, maailman arvostelua vält-
11620: aikana ja senjälkeen kun porvariston ,va- tääkseen, ovat suurimmaksi osaksi jääneet
11621: listuneisuus" näyttäytyi kaikessa alasto- paperille, sillä kaikellaisilla tekosyillä koe-
11622: muudessaan, sain. s. kostoperiaate vankein- tetaan ne oikeudet supistaa mahdollisim-
11623: hoidonkin alalla täyden arvonsa. .Jos kri- man vähiin. Ellei tähän tarkoitukseen
11624: minaalirikollisiin nähden olikin siihen asti riitä vankilajohtokuntien rankaisuvalta,
11625: noudatettu humaanisempia menettelytapoja, joka sekin on verrattain laaja, siirretään
11626: muuttui suhde kokonaan poliittisten van- vanki yksinkertaisesti toiseen vankilaan ri-
11627: kien suhteen. Työväenluokan jäsenet, joi- kosvankien luokkaan ja silloin ovat poliit-
11628: den osaksi tuli joutua maan vankiloihin, tisen vangin paljon puhutut ,oikeudet" me-
11629: voisivat kertoa tuhansia mitä kuvaavimpia netetyt. Tällaisia tapauksia on sangen
11630: esimerkkejä siitä häi:käi'lemättömästä mieli- paljon. En kuitenkaan "Pidä tarpeellisena
11631: vallasta, jota poliittisia vankeja kohtaan puhua sen laajemmin, niistä kun jo aikai-
11632: harjoitettiin. Voittaja kohteli voitettua semmin on puhuttu poliittisten vankien
11633: vastustajaansa tavalla, jota voisi kadehtia puolet rangaistusajastaan suoritettuaan vn-
11634: al'haisemmallakin raakalarsasteella oleva "Paaksipääsyalotteen yhteydessä. Samoin ei
11635: villiheimo. Vankilat olivat täpötäynnä kannata yksityiskohtaisemmin selostella
11636: työväenluokan esitaistelijoita. Asunto-olot nmass.amme vallitsevaa vankilakurjuutta ja
11637: olivat mitä kurjimmat. Syöpäläisiä oli hir- niiden inkvisitsionimaista sisäistä järjestys--
11638: vittävät määrät vankien pito- ja makuu- tä, sillä työväenluokka tuntee ne olot lii-
11639: vaatteissa. Inhoittavissa rääsyissä olevat ankin hyvin ja ei ole ollenkaan varmaa,
11640: vangit olivat vartijainsa alinomaisen ivan etteivätkö herratkin vastaisuudessa voi
11641: ja pilkan alaisina. Nälkään kuoli tuhansia tulla itse sitä kokemaan.
11642: vankeja. V artijain käytös oli suorastaan Sen sijaan ei voi sivuuttaa sitä seik-
11643: petomaista. Pienimmästäkin hairahdukses- kaa, millaisilla perusteilla suurin osa po-
11644: ta, usein aivan syyttömästikin, ammuttiin liittisia vankeja on tuomittu noihin kidu-
11645: rangaistustaan jo kärsimässä olevia van- tusluoliin. Voidaan liioittelematta sanoa,
11646: keja. Ei tarvinnut esim. muuta kuin ta- että suurin osa poliittisista vangeista on
11647: valla tai toisella herättää vartijassaan vas- tuomittu "Pitkäaikaisiin kuritushuoneran-
11648: tenmielisyydentunteen, niin oli melkein gaistuksiin ilman minkäänlaisia n. s. ,lail-
11649: varmaa, että tuo ihmishaamussa oleva lisia" 1Jerusteita. En tahdo tosin väittää,
11650: peto vaani tilaisuutta siksi, että hän jossain että joku porvarillinen laki olisi jonkin-
11651: 20S Perj.:mt.aina 29 p. syyskuuta.
11652:
11653: lainen mittapuu, jonka mukaan poliittisesti distuksen, jonka perusteella voi tulla elin-
11654: toisinajattelevaa henkilöä on arvosteltava kautinen kuritushuonetuomio. Tällaisia
11655: ja kohdeltava.. Ei, kaukana siitä. Tiedän, ,rikollisia" on suurin osa poliittisista van-
11656: että -porvarist.o noudattaa laatimi'ansa lakeja geista maassamme. Ja samanlaisessa oi-
11657: niin kauan, kun sillä on tästä jotakin etua. keudellisessa asemassa ovat jälkeen vuoden
11658: Milloin lain noudattaminen ei ole porvaris- 1918 tapausten hovioikeuksissa tuomitut
11659: ton etujen mukaista, silloin saavat lainsää- n. s. uuden kapinan valmistajat y. m. sa-
11660: dökset väistyä syrjään. Se kuuluu yhtenä manlaiset ,rikolliset". Sosialistisen Työ-
11661: oleellisena osana kapitalismin perusolemuk- väenpuolueen perustajat esim. istuvat van-
11662: seen. Sellaiseen asemaan joutui Suomen kiloissa syyttömästi. Tämän on tunnust-a-
11663: työväenluokka vuoden 1918 tapausten jäl- nut myös eräs porvaristoon kuuluva, kiel-
11664: keen. Se joutui melkein sananmukaisesti tämiittä maamme etevin rikosoikeuden tun-
11665: ulkopuolelle lain. Ja tämä tapahtui sen- tija prof. Allan Serlachius. Hänen lausun-
11666: vuoksi, ettei '>'oimassaolevion lakien mu- , tonsa mukaan eivät puolueemme perustajat
11667: kaan olisi voitu työväenluokan esitaisteli- ole tehneet mitään rikoslain vastai~;ta tekoa.
11668: .ioita rangaista niin verisesti kuin mitä he eikä heitä siis olisi voitu rangaista. Näin
11669: porvariston mielestä olivat ansainneet. ei ajatellut hovioikeus. Se tuomitsi. Ol-
11670: Senpii vuoksi eivät riittäneet oikeusjärjes- koonpa, että sen täytyi, voidakseen langet-
11671: tyksemme siihen asti käytännössä olleet taa tuomionsa, etsiä perusteita, joita kor-
11672: säädökset .ia muodot. Oli laadittava uusia, keimman oikeudenkin täytyi pitää sopi-
11673: porvariston luokkaetuja ja kostonhimoa pa- mattomina, mutta pulaan ei sekään jäänyt.
11674: remmin tyydyttäviä säädöksiä. Luotiin ,Perusteet tuomiolle" löydettiin taas uudet.
11675: eräänlaisia ,tuomioistuimia", jotka kansan Ei merkinnyt mitään ,lain lukijoille" se,
11676: keskuudessa yleisesti ovat vakiintuneet jon- ettei alkuaan ollut edes syytettykään siitä
11677: kunlaisina ilveilylaitoksina (Puhemies ko- asiasta, josta lopullisesti tuomio langetet-
11678: puttaa) sekä oikeusarpajaislaitoksina, jol- tiin. Ja näin ollen ei syytetyillä ollut
11679: laisia Suomen oikeusjärjestys ei tunne lai- mahdollisuutta puolustautua siinä asiassa,
11680: sinkaan. Nämä kyllä myöhemmin hävi- josta sitten tuomio annettiin. Jätän porva-
11681: tettiin, niiden täytettyä historiallisen teh- riston itsensä vastattavaksi. olisiko tällai-
11682: tävänsä, mutta ehtivät ne jättää lähtemät- nen menettely mahdollista jossain muussa
11683: tömän häpeätahran Suomen oikeushisto- ,oikeusvaltiossa" kuin Suomessa. Samoin
11684: riaan. Porvaristomme tuskin tämän jäl- on laita puolueemme n. s. rau'hanjulistuk-
11685: kAen ilkenee puhua mistään oikeudentun- sen johdosta tuomittujen toverien tuomioi-
11686: toisuudesta näiden asiain yht-eydessä. Por- (1en kanssa. .Jokainen joka ei ole silmittö-
11687: varisto paljasti siis näissä ,tuomioistui- män luokkavihan sokaisema, käsittää, että
11688: missa" kuin muissakin luokkasodan yhtey- sanottu rauhanjulistus oli tarkoitettu sotaa
11689: dessä olevissa asioissa todellisen luokka- vastaan, eikä suinkaan sitä aikaansaadak-
11690: luonteensa sekä suhteensa ,lakiin ja oikeu- seen. Mutta porvaristolle riitti tällainenkin
11691: teen". Vaikka nämä ,tuomioistuimet" eli tekosyy saadakseen tuomituiksi ne, jotka
11692: valtiorikosoikeudet olivat puhtaita luokka- rohkenivat paljastaa porvarist.on sotahu'l-
11693: laitoksia, jollaisia tuomioistuimet jo alkeel- lujen vehkeet. Yhtä heikoilla perusteilla
11694: lisemmankin oikeuskäsityksen mukaan ei- on tuomittu suuri joukko työväenluokan jä-
11695: vät saisi olla, ei riittänyt porvariston ,oi- seniä n. s. uuden kapinan valmistajina, val-
11696: keudenjakamiselle" tämäkään. Näille lai- tiollisen keskuspoliisin ja kaikenlaistPn
11697: toksille annettiin jo etukäteen oikeus tuo- nokkosva-arain todistuksilla.
11698: mita syytettyjä, kaikki voimassaolleet oi- Suomi on saavuttanut laajalti ulkomail-
11699: keusnormit sivuuttaen. Ei tarvinnut vä- lakin kuuluisuutta poliittisten rikollisten
11700: littää siitä, tuliko syytetty todistettua syyl- tekotavallaan. Olisi jo aika ryhtyä korjaa-
11701: liseksi tekoon, josta häntä syytettiin. maan oloja kyseessäolevassa suhteessa.
11702: Riitti se, ettJä hän oli punikki j'a että joku Parhait-en se käy päinsä vapauttamaHa
11703: suojeluskuntalainen tai muu porvari antoi kaikki poliittiset vangit, kuten tässä esillit-
11704: lausunnon hänen syyllisyydestään. Sat- olevassa eduskuntaesityksessä ehdotetaan,
11705: tuipa tapauksia, että tällaisen lausunnon samalla palauttamaHa heille kaikki :kansa-
11706: antaja, milloin hän joutui todistamaan per- lais- ja muut oikeudet. Toivottovasti valio-
11707: soon'allisesti syytettyä vast8111n, ei edes kunta ottaa ensi tilassa käsiteltäväkseen
11708: tuntenut syytettyä, josta oli antanut to- tämän esilläolevan ehdotuksen.
11709: 20&
11710:
11711:
11712: Keskustelu julistetaan päättyneeksi. on ,sen laskettu tuottavan 12 miljoonaa,
11713: niin me ymmärrämme miten se on raskas.
11714: Asia lähetetään puhemiesneuvoston eh- Jos me tar kastamme, kuinka tämä vero ja-
11715: dotuksen mukaan l a k i v a l i o k u n- kaantuu eri kansaluokkien kesken me
11716: t aan. saamme siihen hyvin selvän vastauksen.
11717: Kun me tarkastamme esim. maataviljele-
11718: vää väestöä, noita pieniä mökkiläisiä ja
11719: 47) Kertomus ,Suoma'Laisen kirj-arUisuuden torppareita, heillä kun ei ole sähkövaloja
11720: edistämisrah.a,ston" to:Lm:i:kunnan toiminn:asta eikä muita kojeita, niin heiltä menee kes-
11721: helmik. 1 p :s-tä 1921 tamrmik. 31 p :ään 1922 kimäärin tulitikkuja voi sanoa noin 1 1 / 2
11722: laatikkoa päivässä, jos on olletikin tupak-
11723: esitellään ja lähetetään puhemiesneuvoston kamies, ja näin ollen se tulee siksi huomat-
11724: ehdotuksen mukaisesti s i v i s t y s v a l i o- tava vero jokaiselle, joka taistelee viime
11725: k unta a n. penningeistään, sillä ei siellä maalla se ole
11726: niinkään helposti raha otettavissa kuin
11727: ehkä monilla herroilla täällä pääkaupun-
11728: 48) Ebdotus lai,ksi tulitik kuverosta.
11729: 1 gissa. On nimittäin niin, että jos me ver-
11730: taamme näitä yläluokan asuntoja, näitä
11731: Hallituksen esityksen n:o 25 johdosta loistopalatseja, mitä on täällä pääkaupun-
11732: laadittu valtiovarainvaliokunnan mietintö gissa, niin niillä on sähkövalot, niillä on
11733: n:o 2 esitellään mainitun lainsäätämis- sähkökeittiöt, vielä sähkösikarinsytytykset
11734: asian ensimäist ä k äsi t t el y ä kahvipannuun saakka. Eihän se juuri niitä
11735: varten. koske tulitikkuvero. Senvuoksi ymmär-
11736: tää, mitenkä porvaristo suosii niin lämpi-
11737: mästi· tulitikkuveroa, että sitä pitää oi-
11738: Keskustelu: kein hyvästi lyödä kansan harteille. Näin
11739: me huomaamme, että tämäkin veromuoto on
11740: Ed. K o i v i s t o: Tämän asian ollessa yksi niitä, joilla kansan pussille käydään,
11741: esillä valtiovarainvaliokunnassa lii timme ja minä toivoisin, että keskusta täällä ru-
11742: me työväenpuolueen edustajat siihen vas- peisi protesteeraamaan tätä veromuotoa
11743: talauseemme. Vastalausetta tahtoisin hiu- vastaan, mutta ikävä kyllä eivät panneet
11744: kan perustella vielä lähemmin täällä edus- vastalausetta vai tiovarainvaliokunnassa-
11745: kunnassa. Niinkuin tiedämme, on aina ol- kaan, jota minä odotin, sillä heidän pitäisi
11746: lut kaikkina aikoina niin kauan kuin ih- ymmärtää, että tämä vero koskee heitä
11747: miskunnan historiaa tunnetaan, yläluo- yhtä läheltä kuin konsanaan työväestöä-
11748: kalle ominaista se, että se on tahtonut kin. Mutta minä luulen, että se väki, joka
11749: aina sälyttää verot työtätekevän ja talon- heidät on tänne lähettänyt, ne odottaisivat,
11750: poikaisväestön hartioille. Niinpä on tässä- että heiltä huojennettaisiin veroja, mutta
11751: kin tapauksessa, että tämä kysymyksessä- sitä eivät tosiaan huomaa heidän edusta-
11752: oleva tulitikkuvero on yksi sellaisia jansa. Osa työväkeä kyllä tietää, jotka
11753: veromuotoja niistä useammista kymme- ovat tänne edustajia lähettäneet, etteivät
11754: nistä, jotka ovat tuollaisia n. s. välilli- ne odotakaan tältä laitokselta mitään pa-
11755: siä veroja. Nämä välilliset veromuodot rannuksia, sillä he ovat tulleet sen koke-
11756: ovat sellaista laatua, että sitä ei varsinai- musperäisesti näkemään, että se on niin vä-
11757: sesti kansa tiedä, että heitä verotetaan, ja hän mitä täältä saadaan. (Ed. Hakkila: Mi-
11758: senvuoksi onkin aina porvaristo erittäin tä se hyödyttää puhua.) Siis minä toivoi-
11759: r~akastanut tätä verotapaa. Tämäkin ve- sin, että tälle kysymykselle annettaisiin sel-
11760: romuoto on nimittäin nyt, kun tahdotaan lainen siunaus suuressa valiokunnassa, ettei
11761: tästä välttämättömästä kuten tulitikuista penniäkään veroja hallitukselle varsinkaan
11762: verottaa kansaa ja koska se etupäässä tie- kuin niitä sillä tavalla käytetään mitä
11763: tenkin koskee työväenluokkaa ja pienelä- niitä on käytetty. Näillä evästelyillä minä
11764: jiä kaikkein raskaimmasti, (Ed. Lohi: Tu- toivoisin että suuressa valiokunnassa tämä
11765: pakkamiehiä!) myös tupakkamiehiä, mutta hallituksen esitys kokonaan hylättäisiin,
11766: niinkuin tiedämme, tämä vero on siksi huo- sillä se on, voi sanoa, hyvin epäinhimilli-
11767: mattava, että valtion tulo- ja menoarviossa nen veromuoto juuri tällainen. Jos vero-
11768: 27
11769: 210 Poerj.a;rutaina 29 'P· syy;skuu:ta.
11770: ----
11771:
11772: tetaan mm verotettakoon suoraan, että 53) Vuoden 1919 ~ailtiopäivillä lepäämään
11773: kansa tietää, että sitä verotetaan eikä noin jätetyn ehdotuksen johdosta Suomen
11774: saiakavalasti käydä sen pussille. hallitusmuodoiksi
11775:
11776: Keskustelu julistetaan päättyneeksi. laadittu perustuslakivaliokunnan mietintö
11777: n:o 1 esitellään ja pannaan pöydälle puhe-
11778: Ensimäinen käsittely julistetaan päätty- miesneuvoston ehdotuksen mukaisesti ensi
11779: neeksi ja asia menee valtiopäiväjärjestyk- istuntoon.
11780: sen 57§:nmukaisesti suureen valio-
11781: kun ta a n.
11782: 54) VaUion j•a .kunnan veroja kantoajan jäl-
11783: keen maksettaessa suoritettav•a•a veron-
11784: lisäystä koskevan vuoden 1920 valtio-
11785: Muutos päiväjärj-estykseen. päivillä !lepäämään jätettäväksi hyväk-
11786: sytyn lakiehdotuksen johdosta
11787: Puhemies: Päiväjärjestykseen teh-
11788: dään se muutos, että poistetaan listalta laadittu valtiovarainvaliokunnan mietintö
11789: asiat n:ot 49 ja 50. n:o 4 esitellään ja pannaan pöydälle puhe-
11790: miesneuvoston ehdotuksen mukaisesti ensi
11791: istuntoon.
11792: Pöydällepanot:
11793: 55) Liilkepääoman myöntämistä v·altion rilk-
11794: 51) Ehdotukset laeiksi Oikeudenkäymiska~ ·kiha.ppo- ja superfosfaattitehtaille koskevan
11795: ren 30 ·luvun ja Ulosottolain 3 luvun 1·3 § :n ha.llituksen esity.ksen johdosta
11796: muuttam~esta toisin kuuluviksi s-eka kor-
11797: keimman oi.keuden jäsenten lukumäärän laadittu valtiovarainvaliokunnan mietintö
11798: väliaiJkaisesta 'lisäämisestä n:o 5 esitellään ja pannaan pöydälle puhe-
11799: miesneuvoston ehdotuksen mukaisesti ensi
11800: sisältävä hallituksen esitys n:o 34 esitel- istuntoon.
11801: lään ja pannaan pöydälle puhemiesneuvos-
11802: ton ehdotuksen mukaisesti ensi istuntoon.
11803: Eduskunnan ensi istunto on tiistaina
11804: kello 1 päivällä.
11805: 52) Ehdotuksen :J:a<i:ksi valltion rikkihappo- ja
11806: superfosfaattitehtaiden luovuttamisesta
11807: osa:keyhtiöiJ:le Täysi-istunto päättyy kello 7,45 i. p.
11808: sisältävä hallituksen. esitys n:o 35 esitel- Pöytäkirjan vakuudeksi:
11809: lään ja pannaan pöydälle puhemiesneuvos-
11810: ton ehdotuksen mukaisesti ensi istuntoon. Eino J. Ahla.
11811: 11. Tiistaina 3 p. lokakuuta 1922
11812: kello 1 päivällä.
11813:
11814: Päiväjärjestys. Siv.
11815: lAsia lk i r .i a t: Perustusl·alkiva,li'O-
11816: Ilmoituksia: rkunn:alll mietin~ö n:'O 1; sa.no·ttu ehdo-
11817: Siv. tus.
11818: Ainoa k·äis:i!ttely:
11819: Esite 11 ä fi. li'.
11820: 1) Ehdotus 15 miljoonan markan
11821: suuruisen lisämäärärahan myöntämi- .6) Hlfmtuksen esitys n:o 34 laeiksi
11822: sestä valti•on alsuntop·oliitt:Usen :boimin" ,o:iJkeud,en.käJ"m:Usk:a,a;:reu 30 llliVJUJn' ja
11823: nan jatkamista varten vuonna 1922 .. 214 uJ,osottolain 3 luvun 13 §:n muutta-
11824: 1A s i a k ] r .i a t: V altiova.ra.invalio- IIDisesta, toisin• kruuluv.Vksi •sekä kor-
11825: kunnan .mietintö n:o 1; ha-llituksen ikeimmain oikeuden: j·fusen.t•en luku-.
11826: esitys n:o 20. .mää:rän väliaikaisesta lisäämisestä .. 240'
11827: :2) Ehdotus 13,750,000 lill'ar:IDan 7) HaU:Ltuks•en esilty·s n:o 35 Ia,iksi
11828: suuruisen li.sämäärämhaat myöntä- •V'alti·on rikkihappo- ja superfosfaatti-
11829: misestä ra1utate:Uden liikkuvrun rkalUIS- tehtaiden luovubbamisesta osakeyh-
11830: ton lisäwmiseen vuonna 19.22 ..... . 238 tiölle .................. · ..... · · ,
11831: :A s i a k it r .i a. t: Valt:iJovara&nvalio-
11832: tkunnan mietintö n:o 3; hallitukseni
11833: esitys n :o 32. Pöydällepanoa varten
11834: esit·ellää,n:
11835: 3) Ehdotus 'liilikepääoman myöutä-
11836: milsestä valtio11 rikkiha1ppo- j8! .super- 8) Pel"illS:twslarkiva,Jio:kunnan mie-
11837: fosfaattit.ehtaille ............... . 239 tintö n:o 2 VUOOOll 1921 ·Valtiopäivillä
11838: .A. s i a. k i r .i a t: V.alt:UovarainvaliiO- l•epä1älmMiin1 jäJtety,stä ·ehdotwksest•a us-
11839: kunnan mietinrtö .n:o 5; hallitulkse•n komlOnvapauslaiksi ............. .
11840: es:Utys n :o 22. 9) Perwstuslrukivaliokunnam :mie-
11841: tintö n :o 3 hal:l·ituksen e•sityk,sen j.oh-
11842: Ensimäinen ·käsittely: do,sta., joka 'sisältää ,ehdo,tuksen 'laiksi
11843: sO!sia.lihallituk,sen ja valtion vakuu-
11844: 4) Vuoden 1920 valtiopäivillä le- tusta,rkast,adan toimen lakkauttami-
11845: !päämään j.ätetty lakiehdotus va.It:Uon sesta ......................... .
11846: ja kunn·a,n, veroja ka:ntoadall! jälkeoo1 10) Pemst~slalkivalioumnnan :mie-
11847: maksettaessa. suor]tetta.vasta• li1säyk- ~intö n:o 4 halli<tuksen esityksen joh-
11848: sestä .......................... . , dosta, j.oik,a ,gi,sält.ää ehdotuksen laiksi
11849: .A s i a k i r .i a, t: V.alt~ovarainvalio van,keinihoitohai]E tiUJksen llwk!kautta.mi ~
11850: Jrunnan mietirutö iil :10 4; .sallJJottu ehdo- sesta ......................... .
11851: tus.
11852: 11) M.a.a,ta.lou&V'a•liokunnan mietin•tö
11853: Ainoa kä·sittely: n :o 1 halli<tulksen esityksen johdosta
11854: la,iksi apula·ismaan.viljel~sinsinöörin-
11855: 5) Vuoden 1919 valtiopäiviHä le-< virko.ien perustamisesta ......... .
11856: päiämään jätetty eh.do.tus Suomen haJ.~ 12) TaJous'valioiku:nman IID!ietintö n:o
11857: litusmuodoksi ................... . 240 1, ,j,olka. ,si•sält,äiä lausunlllon :lepäämäliln
11858: :212 Tii•s•taina 3 p. lokakuuta.
11859:
11860: Siv. rsimnll!ossa pruntilin pöy.uäil1e, on yhtynyt
11861: jä;tetys,tä ehdot.ubesta säännöstely- 22 •edustajaa, joten tulen .saali:•tamaa.n tä-
11862: laiksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 240 mänkiln ,a,s•i,anomai.sen haillitu'ksen jäseruen
11863: . 13) Tal•ousvaliokunnan mi-etintö n:o tietoom
11864: n:o 2 hallitu>ksen esityk,sen johdos.ta
11865: laiiksi •vakaustoimiston vir·oista
11866: Bd. Långs.trömin välilkysymys ·koS!keva ik·an-
11867: s·aJ1aisvapaulk.sien turvaamista.
11868:
11869: Puhe iffi' ies: Ulkiopuo1ella 'Päiväjä.rjes-
11870: N:imenihuudossa meruåtäJän n•oi1SISa.olevik.si tyiksen •esitän IJÖy•dällerpanoa varten ed.
11871: ed. Erich, 0. Hi\LVen.salo, ]ko'll•en, J une;s, Lå:ngströmin hallitulffiselle osoitetun väli-
11872: J uss.ila, J uuti<lainen, Koivu'lruMi-Lehto, kysymy•ksen, jonka s~Meeri luikee.
11873: Kylärupää, Luos:ta·rinen, Mic>kels., Penm.a.nen,
11874: A. Pesonen, Pitkänen, H. Pulkkinen, Ran- S~ht.eeri l u!IDee:
11875: mikko, Salo ja Trunttu.
11876: S u o m e n 'E CL u s lk u n n a 11 e.
11877:
11878: • !Suomen työtM€1kevä·n 1uokan tahdon i:l-
11879: Ilmottusas:i!at: ma·uksen.a •On· ä•skett.äin toimitettujen edu,s-
11880: kunta vaalien ·kautta tuHut eduskuntaan
11881: V aipautu:st1a edusikuntatvöstä s:aaNat seu- valitUJksi 2·7 Työväenpuolueen edustajaa.
11882: raa.va;t edustaja,t: y'ks~tyis•teru j.a virika- Tä:mäJIJJ ryhmän ·ens•imä~siä velvollisuuk-
11883: alsiain täJhden lokakuun 5 päiivän aaillllusta sia on tuoda eduskunnan k,autta ju1•ki se
11884: 12 näivän iHaan ed. Bergmth, oilkeusrusiain la·ittolllruus ja lkansa.laisoiJreuksien julkea
11885: tähuen :borstai:hin ed. Junes, vilfllmtehtävien riikkominen, jota viranoma.isten puolelta on
11886: takia tä:miän kuun 9 päivästä 14 päivääill harjoitettu ja euel1een harjoitetaan sosialis-
11887: ed. Kilp·eläin•en, perheessä ,sa.ttuneen roirau- tisesti aja tte:lev<aa työvä•e•stöä ja sen jätr-
11888: de·n tähden .tämän näivän istunnosta ed. .iestötoimintaa ,kJOhtaan. J.o edellisillä edus-
11889: Koi•vulahti-1Lehto, yksityisasia~n tähden •tä- :kunna.n istuntokansilla on hallituksen vas-
11890: mä'll. rpäi1vän ils•tun'ruO•SJta. ed. Itkon,en, ed. 0, tatta•vaksi esitetty väli:kysymys •muutamis-
11891: Hirve:nsalo, ed. A. P·esoruem, ed. .Salo, eid. ta räikeimmistä tapautksista. Niinpä m. m.
11892: Hannunen ja •ed. Kylänpää, samo•in yfk.si- on j.o itoukoik. 2!8 p :nä 19,210 tehty väliky.sy-
11893: tyisa,siain takia tästä ill1as•ta. tm·ISitaiih:Un ed. :mys Suome.n Sosia1list~sen Työväenvuolue•en
11894: Rannri'kko. perustaNau koilmuiksen •hajoittrumisesta, jonika
11895: huoma.ttaVIa> osa silloisen eduskunnan jäse-
11896: nistä ikatsoi laittiOmaksi. Näistä toimen-
11897: Ed. Kanmarin y. m. välikysymys kansan- piteistä ei lkuitenkaa.n ole oll u:t mit.ään
11898: edustaja Väisäsen vangitsemisesta. a•pua.. Sosialistisen Tyröväenpuolueen pe-
11899: rustavan kokoulks,en osa.nottajista on osa
11900: ;p u; h e m .i ·e .s: U1korpuolle.Ha päiväjä~jes ·tuomit.tu 'Pit.kä:aik,aiseem. v;a-nkeusrang.a·is-
11901: tyksen ilmoitetaan, että ed. Kankarin vä- t,ukseen. Kwvaa:va·na se·iJk,kana. on se, että
11902: likysy.myks-een, j:oika. v:Uime täysi-istu.nnog,sa hovioikeus tuomitsi hei,dät •kolmanteen in-
11903: ;pantiin pöydälle, on yhtynyt 21 edusta,iaa, ternationa.leen liittymisestä, Korkein oi-
11904: joten tulen saarttamrua.n sen a.sianoma.isen keus sitävastoin sellaisen. puolueen perusta-
11905: iha1liJtuikJs,en jäsenen, tietoon. misesta, joka a~koo laitt,omiHa. !keinoilla to-
11906: teutta-a ohjelmansa.. Hovioikeuiksien tlllo-
11907: miot Turussa, Vaasa.ssa ja Viipurissa ovat
11908: olleet sangen erilaisia samanluontoisista
11909: Ed. Långströmin y. m. välikysymys vankila- poliittisista teoista. ·Lainva.staiselksi on
11910: oloista Turun lmritushuonooss•a. myös'kin luettaV'a Työv'äi8TI.puolueen Puolue-
11911: toimi.ku,nn,an sekä Uudenma.a.n ja Rauman
11912: 1P u h e .m i e s: Samo:Ln iLmoitetaan ulko~ S.osialististert •piilrit•oillllikuntain jäsenien
11913: puolella päiväjärjestyksen,, että red. Lång- vangit.semiset ja tuomiot, jotka lam.g1etet-
11914: strömin :v.älrky,symyiksee:n, jalka viime täysi- ti,in Suomen työtälteokev,Mle vä<estö1le oso~te-
11915: 213"
11916:
11917:
11918: tun, tammiikuun 17 .p :nä 192i2 julaist:un ty.ömies Immosta. K:ulll t.yöntek.ijäiu Jar-
11919: n. s. r:auha.n.julist.uksen johdosta. EdeUee•n iesi!öt lälhettivät l.a:kkola.:i.sille raha,-apua.
11920: ovat Työväenpuolueen .luottamushenkilöi- joutui osa' Va.rkauden Ammatillist·en osas-
11921: d·en jnukkovangitsemiset jatkuneet yhä suu· tojen Kes:kusgär.iestöjen. toimikunnan jäse-
11922: remmalla raivoUa. Työväenyhdistyksiä on nistä pi:dätetyiksi, ja, saivat olla aiheetto-
11923: vi:rkava1laTh tll!h!olta. estetty pitä,mästä ylei- maisti va~ngittuina. kahd•en viikon ajan.
11924: siä ilta.ma- ja. juhlatila~suulksia, vieläpä ko- /Myläsik.in ty~öväen sanomalehdet ovat ol-
11925: lkouksia·kin, sillä :perusteella, ettei näitä yh- leet enne1n kuul•uma:tt:oma.n, vainl()n alaisena.
11926: disty•ksiä ole merkit.ty yhdistysl'ek~steriin. Näiitä v.arstaan nost.etuissa llllkemattomissa
11927: Ov•atpa vira.nomaiset me.nnoot vieHilkin pi- pa.ino.ka.nnejutuissa on n.iiden vastaaville
11928: temmälle. Lukui.silta rekisteriin merki- tormittajine tuomittu jpLt!käailka.isia •V8.Jl-
11929: tyiltäJkin yhdistyksiltä on kielletty ylei•set keustuomioita, vielävru vastoin painova-
11930: mielen·osoitus- ja va.stala.us.ekokoulkset, jois- pa.uslairu selviä sä!ädöiksiä.
11931: ta todisteena .on m. m . .Suomen Ammatti- Räi.keimpin.ä painovapauslain rikkomuik-
11932: järjestön r. y. alott.eesta viime helmukuun sina viralllomai.sten taholta mainittakoon
11933: 12 päivä1ksi järjestetyt IJwkoukset, jotka seuraavat ta.pa.ukset:
11934: miltei kruikkiaJHa ympäri maata polii.sivaHam iKul.uvan vuoden heinä.'kuun 7 p:.nä il-
11935: toimesta estettiin.. mestyi Vaasassa. Jalmari :Kuus·elan ollessa
11936: IVain.otoimenpit·eet t.yövä,en amma.tilli.sta pääroimit:ta.ja.na ja kusta.nta..ia·na. ,,Proletaa-
11937: toimintaa ja lakiko-oikeuttll! VJa.srt:aan ovat ri" -niminen1 sa.noma·l·®ti. .Sen levitfäminen
11938: saa.noot yhä julkeamman luonteen, joista kuitenki'lll Vaasan poliisimestarin määräyk-
11939: mairuittaikoon pari tarpausta. sest•ä est,ettii.n ja painos rtatk.avariiko:Utiin.
11940: tSyksyHäJ v. 1'912.1 vaativ.at Pohjois-Suo- Swma.n lheinäilmun 10 p :n•ä il•mest.yi V a.a~
11941: men sahateollisuuden a•loilla työskentelevät sassa .~Kynt:äimcies"-lllimine.n sa.nomaleh:ti H.
11942: työläise!t prul1kkoci•a.a.n korotetta vilksi. Syynä Kaupin• olles•sa ku.sfu.ntaciana ja pä!ätormit-
11943: täihän oli se, että heidän palikkojaan oli tun- taja•na. 1Sen ilmestymiiJl,en estet.tiin ja pai-
11944: imwa.sti a.lennetw, samaan aikaan jolloin nos ta.:kav.a,riikoitiin samoin !kuin edellisen-
11945: elinbrveinde1ks:i oli ikork!eimmilla:a.n. Kun k,in. 1:9 p :nä samaa !kuuta ilmestyi V aa-
11946: palkikojen> koroituiksiin sahayhtiöiden ta- sassa ,Foliklblad•et" -•nimin•e.n sa.nomalehti
11947: holta. ei suostuttu, uudi.stivat työläiset :p.al- suom:enikiei1isenä pain1oksena., mutta takava-
11948: ka;nkorotusva·atimu:k.s·en.sa. 20 p :n:ä !kesä- riJwitiin sekim vira:noma.i:steu t.oime.sta. ja:
11949: kuuta 1·9122, joUoin t.yölaikon uhalla pää:tet- sen levittälmilllen estettMn..
11950: tiin ajaa pa.lkanlkovo1msvaa.timukset peri.lle. Koska tällaine•n• a.si·aintila merkitsee pe-
11951: Sitä ennen t,oimitetti~n asiasta. ä.ä.ne:stys, rustuslaissa. turVJattu.ie:n, ka.n.salaisoikeuk-
11952: joUoin 4 / 5 osaa 'ään.estylksen osa·nottajist.a sien tö11keää loulklkaamusta ja herättliä an-
11953: oli työlrukon aloitta1misen ka:nnalla ja saa- saittua pa.h~ksumilsta laajoissa lkausanlker-
11954: tiin tälle toimenpiteelle Bolhjoi.s•en Amma- rok.si.ss.a, ·niin. rpyydämme saada. :a.sia.n.omai-
11955: tillisen Piir~neuvoston. asiano.ma_,isen Liit.on .selle ha,llituksen jäsenelle vastattavaksi
11956: ja Suomen Alilllmattijäirje:s:töu r. y. suiOsrtu- esittäJä seurraaJVat väJliikysymyk.set:
11957: .mus. !Samaan a·iikaan, el~ 23 p :nä ikes.ä-
11958: kuuta, rylht.yi valtiollinen keskus>p,olii.si toi- 11) Tietääkö haHitus, että/ rekiste-
11959: meen.pa.n•ema.a.n van.gitsemisi.a,, v.angiten •riin me11kittyjen. ja merkitsemättö-
11960: Pohjola.n Amma.tillis•en phlrin toimeen:pa:n:e- imien yhdistysten to·imintaa. on vi-
11961: van valiokunnan· jä.senet: K. Vuokila., A. ranomailsten taholta V•aiikeutettu sekä
11962: Kylmänen, A. Mynttinen, K. Kou·kk.ula ja k~)lk,ous-, illtama- ja j;uhlaWaisuu1k.sia
11963: A. Valkon.en sekä 211 p :niä hei1näkuuta Suo- estetty;-
11964: men Amlmavtijärjestö.n .puheenjohtaja Matti että Po1hj10is•-1Suomessa sahateolli-
11965: Väisänen. :suudelllJ alal1la ja V a.rkauden te'htaiHa
11966: Yllä;mailll,i•tunlain,en: ·ta>paus sa.ttui myös- tavahtuneitten t\Yölwktffiojen yhtey-
11967: kin V a.rk1audeiL t.eht.aaUa, jossa työlä:isten ·dessä on valti10llinen. ikeStk.u:spoli.isi
11968: pal•kantk.oroit.usrpyynnlön hylkätäJminen ,i.ohti ttoimeenpan.nut va.n!!;itsem:is.ia työ-
11969: t~ösellk.kaukseen. .Si1räl!äis·en s uo.iel uskun- l:ä:isten kestkuudessa;
11970: n.a.n pääJl~kkö NousiaineiL ryhtyi työnselik- •että Vaa.sa.n polii•sime~t~·ri on va.s-
11971: !lm.u:k.S'e•n johdosta t.oi.meen:pan.emaan kuulus- ten pai.nov.ava.uslai'n selviä säädöksiä
11972: teluja, joi•rueiL yhrtey•dessä pahoinpideltiin estänyt ,Pmletaari" ja ,,Kyn.tö-
11973: 214 Tii·sbain·a 3 p. loka:kuuta.
11974:
11975: mies" nimisten lehtien julkaisemi- jä.lkeen on vaikui::twnwt. sangen haitallisesti
11976: sen, takavarikoimaHa ni~den painok- asuntojen lisää:ntymiseen joih:ta>en siihen,
11977: set ja ·kiel.täm.ällä ruii,(Len levittämi- P.ttä asuntoåen sa.a,n:ti varsinkin köyhe,m-
11978: sen; sekä estäimäUä ,;Folkbl-a.det"-n,i- mälle väestölle .ia la,psirikkaille perheille
11979: misen lehden ilmestymisen suomen- on ollut v.a:i'kea jo vuosi1kausia. ·Tämä on
11980: lkielise-nä, t:wkavariko:Umalla sen pai- pakot.tanut va:lti.ovalla~nkin silloin tällöin
11981: n,oksen; kallistama.a:n ilwrvansa tä:lle !hädälle, j.oskin
11982: 12) mi:h:Un t.oimen.piteisiin ha:llitus verra:tt.a.in lievästi. Äärimmilleen on tämä
11983: on ryMynyt tai aikoo ryhtyä edellä- tilanne kehittynyt sen jä.lkeen, kun porva-
11984: mainittuiihin tekoihin syyUisten vi- trillinen eduskunt.aene,mmistö viime fk:eväänä
11985: ram.omaisten edesvastuuseen saa.tta- lak,kauHi vuotkra:sää.nnöstelylain, .ionk.a pää-
11986: miseilrsi. töksen .kaut.ta m:ieliva.lta asuntojen omista-
11987: .iai:n puolelta, on päässyt kukoistukseensa
11988: Helsingissä, SJ7lyskuun 1:8 p:nä 19212. Jmiikkialla. Häälb(jhwminita .ia asunmoista
11989: uloskant[ljmisia on tuon päätöksen .iohdosta
11990: ·rr. Hj. Långström.KaUe Aukiusti Ka:nlk,ari. tapahtunut twhansia ja uusia yhä tapahtuu.
11991: VäilliÖ Hanm1ula. Hj. Miälkinen. Hiljattain on .ollut _julkisuudessa numeroita,
11992: Hilda Han.nunen. V. Vainio. .ioissa ma:initaan, että hä:ätö.iu:t.tu.ia on tä-
11993: ..Ja.a:kiko Enqvist J. Vestel'lund. män lain kaatamisen .iolhd•osta vireille pantu
11994: Ant·ti Kaame. E>lin Fa.gerholm. 2, 745 .ia että; häätöpäiä.töksiä on a:nnet'tu
11995: Rosa Sillanpää. An:tti J. Naihkala. 1,4 73 sekä häätöjä on toimit1ettu 3·6·7.
11996: Aug. Koivisto.. Hannes Pul'kkinen. On mielenkiintoislta tarka:staa nii.tä en-
11997: Pekka Nurmiranta.Aukusti Rytkönen. nustuksia, joita 'tämä:n kysymyksen esillä
11998: Eimmi Mälkelin. K[ljlle ToppinJen. ollessa vi,ime kevääni;i ·eduskunnarss[lj eri ta-
11999: Y. V1al'kama. ToiVlo Aron:en. hoilta lausuttiin. Niistä näemme, mitenkä
12000: Lempi Tuomi. Kaado Lamp:im1en. o~keaan ovat :osun:eet, ne lausunnot, joita so-
12001: siali.doemokra.a:tti:en tah.olta tärssä kysymy•k-
12002: sessä esitettiin. Kaiklki se, mitä vuokra-
12003: :P u h e, m i e .s: V a!l tiopäiväjärj.esty\ksen 3'2 säännös>telylain kumoamisesta aavistettiin
12004: '§ :n 1irmkaan tulee asian olla pöydällä jo- tulevan, •on myö.skin tapahtunut. Nyt. olem-
12005: honJkin seuraa1va.an :istun1t.oon. Sentäihde.n n'e joutuneet siihen, että yiksi osa. kaupunki-
12006: ehdotan, että asia; parutaisiin pöydälle ensi 1mntain .asukka.ista on .ioutunu't suorastaan
12007: istuntoon. asumaan metsissä. Onhan siitä viime päivinä
12008: Helsingissä !koottu tilasto sangen kuvaava-
12009: iVälikysymys p [lj n n a a n p ö y d äJ 11 e na todi,stuksena. 1Sen tilas,ton mukaan on
12010: seuraa;wt[ljn istuntoon. 1,773 perhettä vailla asuntoa, joissa on jä-
12011: seniä yhteensä 6,4 73 hen•keä. Lä,hemmin
12012: t.rurka,staess.a mainittua tilastoa nähdään,
12013: että tuosta määrästä on 117 !}erhettä sel-
12014: Päiväjärjestyksessä olevat asiat: 'iaisia, joilla ei -ole m:itää:n muuta asuntoa
12015: 1) Ehdotuiksen 15 miljoonan mar:k1an suurui- 1kuin .ioko kellari, ulla,k1ko, liiteri, va.ia, tai
12016: sen lisämäärä11ahan myöntämisestä valtion .sitten Im asuvat kokonaan ulkona metsissä.
12017: 1
12018:
12019:
12020:
12021: asuntopoliittisen toiminnan j·afmamista v·a:r-
12022: Näiden 1perheiden yht.einen .iäsenmää•rä on
12023: 54:9• henk,eä. Tämä tuntunee hieman omi-
12024: ten vuonna 1922
12025: tuiseUa, kun .meidän päivinäimme sanotaan
12026: srsäilt:ävän hallitulk.sen ·e.si1tyksen: n :o 210 j•oh- ihmisten arsruvan metsissä, tämän mukaan
12027: dos.ta 'Lruadittu v.rul.t.~ovrurruinrva'lrolkunna·n löytyis-i sii,s ihmisiä joilla ei olisi minkään-
12028: mi>e.tintö n :o 1 esitellään a i ru o aJ a. n k ä- laisia asuntoja. Ny.t. ei kuitenkaan tarvit.:;e
12029: s i tt e 1 y y n. mennä kauas Helsingistä, kun löydämme
12030: ihmisasu:ntoina iko;ppe:j.a, j.ot,ka ovat pienen
12031: huoneen kokoisia, 1audoi,sta tehtyjä, laudat
12032: Keskustelu: ovatt olleet mär.kiä, seinät vuotavat vettä .ia
12033: ihmiset ai:kovat. asua niissä kui +enkin :Vli
12034: Ed. :8 e p :P ä 1 ä: Ra•kenmustuotann•on sei- koko talven. Viime keväänä, heti vuokra-
12035: sahtuminen maailmansodan aikama ja sen säännöstelyla:in :kUJmot.tua, useat :iJhmiset
12036: 215
12037:
12038:
12039: .}outuivat muuttamaam a~su:nnoi,staan rpois .ia erikoisen säå'lit.tävä juuri Tampereelta .ia
12040: näiinollen joutuivat iilletsii1n. Yksi osa työ- ehkällJä: siksi, että siinä on ylhtäläisyyttä
12041: väestöä on luottanut siihen, etltä he· voiva1t helsinkiläisen kasarmiasutuksen ~kaussa.
12042: itse rakentaa itsellensä 13,sunto.ia, .ia s~ksi Tamperedla:ki·n on sijorite1tu 90-100 'Per-
12043: ovat vuakr.a:rmeet ka,upungilt.a tontteja siinä hBttä €ri kasarmeihin tehden niiden yhtei-
12044: luuloSisa, et.tä he kenties voisiva:t, •Sa·ada ko- nen ,jäJsenluku 850 hen!keä. Asunnl()lttomain
12045: hoamaan si~hen oman kodin. perhei!len luku 'Ta:mpereella: oill nykyisin
12046: Minulla oli tilaisuus viime sunn1untaina 315:9 ja jäsen:m äJär:ä on 1,429 he1ukeä. Ka:sar-
12047: 1
12048:
12049:
12050: käydä monessa tällaisessa asunnossa tääHä miJarsutJus on tietysti :mitä 1kurjin a.Siun1Jo..
12051: Krupylän lähellä oma11oti-,aJlueella. Ne ovat tapa.. Siinähän ea-ilaiset ihmiset sullotaan
12052: säälittävä:n näiköisiä; j.a niissä asuu suuret tois'tensa, läJheisyytee.n hir:muis€€n ahtau--
12053: määräit ih:misiä aina yihdessä asunnossa. teen. Niistä puuttuu va.loa ja i:lmaa., niissä
12054: Minä en tal'kalleen voi sanoa sen asunnon · eivät äidit voi laitta:a, ruokaa 'lapsilleen,
12055: !Illittaa, !Illut1Ja g,e näytti, et'tä se ·olisi noin n,iisrs'ä todellia' .perhe 1mntee o.levansa aivar111
12056: 3 1m., &hkä lwrkeintaan 4 m. pitkä .ia 2 tai kuin rkadulla,. Tällaisesta: arsuntojärjestel-
12057: 2.5 m. leveä .ia ,siinä huoneessa sanottiin mästä onr yh:teiskunnalle ehd•ottomasti
12058: asuvan lähes 20 ihmistä. Eräs toinen sa- suuria ·kustannuksia., jos tät-ä kaua'n saa.
12059: ma:nlainen kop-pi oli vähän -pienempi siinä jatkua. Kaih,sta tästä johtuvat sioelul1is.et
12060: asui 5-henkinen -perhe, joi:lla oli 3 !koulua- käTisimyrkset jäbtäv·ät V'a:rsinkin ka:svavaan
12061: käy-pää la,sta luonaan. nuorisoon lähtemräJttömiä jälkiä. Kuin!ka:
12062: Minä tahdon tämän rlausua selitykseksi lap·set voivat esim. lu,kea. läksy,1änsä kella-
12063: siihen, ·että tuo tieto, .ioka sanomalehdissä reiss& ja metsissä enempää kuin •kasarrneis-
12064: esiintyy, että ihmiset asuvat metsissä. on sakaan tai sellaisissa yht.e:iJsissä a:sunrn·oissa,
12065: .siis aivan totrnuden kanssa yhtä pitävä. joissa, asuu 'kymlll€nkunta. henkeä yhdessä
12066: ,Siinä tilastossa, .ioka Helsingin kaupu:n- huoneessa. Hiljak!koin olikin lehdissä tila·s-
12067: ~ista on koottu, mainitaan lisäksi, että toa siitä, :kuinka pa:ljon Helsingissä on
12068: a~sukkeina on ikokonaist'a 1,045 'per.hettä, a.sunn,ottomia koulU:larpsia. Niitä oli 918
12069: joiden lVht.einen jäsenmäJärä on 3,340. hen- la:sta·. T'ämä,nr johd·osta. on ehdotettu järjes-
12070: keä·. Näistä asuu: 5,5,3 perhettä ythdessä tettäväksi j onkunlainen lastenkoul likoti
12071: toisten perheiden !kanssa, mutta 492 per- Perk.iärvelle ja. on 216· la.sltla, jo lupa:utunut
12072: h~htä on ja,ettuna 11Jer1heenjäis,erret eri paik- lähtemäänkin sinne. Tämä on tavattoman.
12073: koihin. Näiden perheid.en ·kohtalo on joten- pitkälle menevää a:suwtopulaa, kun lapsi'lle-
12074: kin salilla !kuin niidenkin, jotka .ovat kella- ,kin tä:ytyy järjestä:ä erikoisia k·oulu.iru
12075: :reissa ja metsissä, sillä .ios a.iwt>telem:me, syystä, dtä :n•e eivät voi niiHä paikoin
12076: ,että esim. 4-5 henikeä käsittävä verhe .iao· käydä !koulua :asunnonpuutteen vuoksi,
12077: t.ellaan pitkin, ~ksi .iäsen yhteen toinen toi- missä heiidän va.nihempansa ovat. Lasteru
12078: ~een v·erheeseen, niin eihäm silloirn :miten- ~kas·v1a.truksesta. ;im1ol 1 aisissa oloissa tietysti
12079: kään v·oida kuvi'bella ·että tuo penhe eläisi ei voi -puhua .mitään, siUä eihän ä:iti voi
12080: jotakin ,perhe-eläJmäJä. iKun vielä rmainit- opettaa kotit.a:poja eikä kodin pyhyyttä,
12081: semrme. etW. 39' .pe:r!hettä, .ioiden toimi- ja kun rei mitään lkortia. ole olemassa. Ei ·ole-
12082: asunto·-·oikeus olisi tääU:ä, .ovwt: paikotetut riman ihme, että ihmiseJt, .ioita yhteiskunta:
12083: •asumaa:n kokonaan toisella -paiklkaikunnalla. tuolla: tava:lla kohtelee, eivä:t tumn,eka.an mi·
12084: 11iin .käsitälllme todellakin titmänr asuntopu~ tään erikoista ll"akkautta syntymämaataan
12085: lan suuruuden. Erirtyi,senä ,piirbeenä tulkoon kohtaa.ru, .io1ka he:i:t:ä tuolla tavalla kohtelee.
12086: mainituksi, että niistä henkilöistä, jotJka Ei liioin liene 1k•unniaksi maali€, j.ota sano-
12087: ovat jääneet ensi kädessä ilman a.suntoa, on taa·n s~ivistysma.a:ksi tai joka ainJakin siksi
12088: suuri \määrä juuri van~em-pia -peTiheitä, j.oi- PYl'kii, että osa sen kansalaisista asuu mreit-
12089: d.en rmaksuky:kyä: talonomistajat epäilevät. :sissä, vW.lä,pä pääikaupung:Ln lähellä. Ei
12090: Ja sitten on suuria perheitä sellai1sia, joilla luulisi o'eva·n oikeata ta.louldenhoitoa, että
12091: on useampia la,-pg,ia. iSwngen useassa. tarpauk- lapset, joista tulevaa työvoilllaa toivotaan,
12092: sessa 4 .ia 6 välillä. Että asunto-pula ei ra- .iät.etään ilman hoitoa viluun ja nälkään ja
12093: j·oitu yksinomaan pääk.aupunkiin, .siitä ovat että vanhempia, joilla. ·Oll useampia lapsia,
12094: todistuksena ne .surulliset kuvaukset, joita ran:g-aistaan siUä, ett1ä niille ei an.neta: asun-
12095: -on .iulikisuudessa ollut esim. Virpurista, Tu- toa l,a,stensa• :kanssa.. Porvarilliset naisret
12096: ruSta·, Kotka.sta, 'Kuo.piosta. j .. n. e. Nci.istä usem miele:llään puhuvat työläisnaisille
12097: 216 Tiisrt:ainra 3 p. lok.akuuta.
12098:
12099:
12100: kodin PY'hyydestä: ja. rauhas·ta, kodin· hoi-~ ll'Y't ~1äillä 1kerta>a. Mhän tarkotukseen myijn-
12101: dosta .ia ~otit~)oudtes.ta., uhmtaanpa. valti'?n nettäväks:i, ei V'äJhimm'ässäkään määräss·ä:
12102: .puoJ.es.ta.km snhe:n JOnikun verran va.ro]la.. riitä, siitä Olli meillä jo todisteena· se, ettäl
12103: Eikä milllulla itse a.sia.ssa ole mit•ään sritä tähän men1n·essä on sosialihallitukse:ta näitä
12104: vlrustwan, että niin tehdään. V aan sil' oin rakennuslaina-anomuks•ia anottu yli 30
12105: kulll joltakin trumänta,paista työläislllaisille milj. markkaa. On aivan ilmeistä, että näitä
12106: puhutaan, piJt,äisi myös huolehtia siitlä, että ano:rnuks:i,a. y'hä edelleen tulee vielä 1is•ää,
12107: työläisnaisilLa ja yLeensä työväellä olisi sii:tä huolimatta että täl'lä kertaa tämä ha,ku-
12108: myös k·odit, joita. ne hoitaisiva:t .ia joita oo aika, johon menn1essä nämä anomukset ovat
12109: kunnossa pitäis•iV'ät. Muti<a. j.os milloin ka1t- lähetettävM, •o•n·krilli ump-een mellillytt. Mo-
12110: somm.e porv1ari'lister11 naiste•ll! rmfmettelyä nessa kaupun(g'issa Olli perustettu suuria ra-
12111: siinä .suhteessa, mJi:lle puolelle he arsettuva.t kenmusyhtymiä, j.otka va.rma,sti lähiailmina.
12112: silloin, jos on ,kysyilllys joistaikilli perinparh- tul.eva.t 1kääntymlälälli anomuksil 1 aan sosiali-
12113: jaisemmista koDja.uksri.sta, jos on ·kysymys halli:tuksen puoleen varsinkin siinä tapauk-
12114: uusien kotien raken'tamises.ta tyäläislllaisille sessa, että heillä olisi jotakin toivoa saada
12115: ja, työ;äisäideille, niin sil1 oin he a.inrru a,set- ruäitä varoja.. Tämälli Da.kennustoiminnan
12116: tuvat s:ille puolel'le, jossa mahd•ollisrim:rwan avustarminen sen 'lisäksi, mitä se vaikuttaa•
12117: vä·hälll koteja. ra1koennetaan. Kaiken sen li- kaikkeelli yhteiskunn.alliseen hyvinvointii:r:r,
12118: säksi, mitä nuo asunnottomat .saavat kärsiä olisi vhelå hyödyksi siinä, että s-en kautta:
12119: sielul'isesti ja ruumiillisesti, saa •kolm yh- v·oitaisiin tulevan vuoden työttömyyttäJkin
12120: teiskunlta. myös osa.nsa. :r:räriden a:sun:to·-olo- .poistaa. Tiedällllme, että työttömyy.s tulee
12121: jelll vn.rjopuolista. N.äid-e:r:r :kautta leviävät jotenkilli samassa. mitta,ka.ava•ssa. taas tule-
12122: kaib)lnJaiset vaik.eas•ti parannettavat taudit, vankin ta.l ven ai•kana -esiinby-mäJän, ku'ten
12123: kuten ikeUihkotauti, hermotauti y. m. Nyt muinakin talvina ja näån ollelli näJillä asu-
12124: jo näihd'ään, että es:im. He1sin~in .kaupun- tustarkoituksen myönnet.tävillä rahoilla
12125: gissa vaivaishoird.olta avustusta. anovien voitaisiin :Sitäkin taas poistaa. Näin-
12126: .ioou.kosSia., noin 2,5........;30 anoja.n j·ou:lwssa OII! ollen olisi se m:aara, jok•a tätä vuotta
12127: ain•a. •6~7 lreuhkotautisen anojan avustus- varten .olisi !illlyönnettävä, ~oroite.ttava
12128: :pyyn.töä. Sama mä:ärä on myös hermotau- väihintäin siih.en, mikäi .on ·ehdot•ettu 4
12129: tisten avustuspyyntöjä. Ei ole !kauan, kun vastalauseessa, nimittäin 50 milj. marlk.
12130: -esim. Kotkasta kerrottiin, että siellä oli -ka.a:n. Silloin olisi ed1es jotakin toiveita:
12131: eräs varmha vaimo tullut mie'.envikaiseksi, saada jo alkult:alves:ta sijoitetuksi us-eampia
12132: :kum oli joutunut pois a.sunnrostla:an. Ke- perheitä :ka.tolli alle. Että •k,aå.:kille raiken;-
12133: v,ää,Hä ker.rottiin samanlainen ·ta.pa bltuma ruusyhty.~mi:le, jot~ka: jo ,nyt ovat aikeissa
12134: 1
12135:
12136:
12137: tä:äl.tä Helsing-istä. Lis•älksi tiedämme, ett•ä rY'htyä ra•koo.nuls•hommiin, voitaisiin varata
12138: ilmaantuu tav•attomasti kaikenhista. muu- tila•isuus a•vustuksen saantiin, olisri haku-
12139: tabu rappeu1tullJeisuu:tta, ja. ri:kollisuutba. aika p.id-enne.ttäV'ä yhdellä kuukaudel'l.a., eli
12140: yhä •Suuremmassa määrässä ja: että siinlä sii,s marraskuun 11 pä.iv.ään saakka. Siihen
12141: ehld.ott.oma.st1i huonoilla asunto·-o 1 oilla Olli men,n.esrsä va:rma.slt.ikilli olisi j.o suuri osa
12142: mitä suurin osansa. iNäimä rasitukset lo- täistä 50 milj. markastakin tullut a,n.otu'ksi
12143: pulta kuite.Thki:r:r kaikesta huolimatta ·tule- ra'kennustankoituksiim Lisäksi olisi kUtll'-
12144: va.t yhteiSikunnan opouoleltai :kustannetta;- tien takausvelvollisuutta ·hieman :väljen-
12145: vibi. Nyt olisi siis lähdettävä siitä, että nettävä var:sinkin· mitä tulee ilmais,ten tont-
12146: se syy mistä tämm!öiset seikat juuDenM: tien luovuttamis€1el!J. Nythän me tiedämme,
12147: juo.nta:vat, poistetta,isiin ra'k-entlamal 1 a. tkun- ett·ä .kumtie.llJ sa.alda,ksensa. tätä ra:kennusla:i-
12148: :r:rolli:sia. koteja:, sillä kunnolliset, kodit ovat naa, täytyy myörubä:ä ilmaisia tontteja ollen
12149: kun.nollisen yhteis•kunnan oikea~ peruste. .nimellisesti yhden p.ennin vuokras1ta neliö-
12150: K·eino, jolla tällä kertaa voitaisiin tätä metriltä. 'Tämä voi vaikeuttaa köyhempiä
12151: epäkohtaa tuntuvasti :poistaa, ·olisi se, että ·kuntia, ja n1iilden rakellinustoimint.aa siten
12152: yhä suurem!massa. m<äiänäss.ä luovute1ltaisiim että ne ·eivät ano tätä ruvustuslainaa. Näin-
12153: VJa1roja asuruto-·olojen •pa~ranta.mis-e.ksi. Oli.si o~len tämä: kohta olisi näistä a:ikais-emm~n
12154: siis paljon suuremma.ssa määrässä kuin hyväiksytyi•st•ä ehdoista. hieman vä:ljennet-
12155: aikJa•isemmin. :koet-etta.va avustaa uus·ien ko- tävä. Nrumä vara:t, mitä nyt täihän lta!fkoi-
12156: ltie:r:r ra:kentamisLa.. Että kysymyksess[J tu'.koseen myönllietä:ä.n, oe:i vät tietysti missäälll
12157: oleva määrär.aha., joilika va:lioku.uta eihdottllm ta:pa,wksessa: :kenkiä siihen hlii.täiän, :mikä nyt
12158: 217
12159:
12160:
12161: on jo .olemassa, eik'ä ·pHlastamaa.ru 'henki- ri·n .saatdaa.n lwrvattua nri~tä uihrruuks,ia, jotka
12162: l-öitä, jotka. nyt asuva,t metsissä ja kiella:- 1tuosta. sosialiseS'ta. toimenpitees,tä valtioUe ja
12163: reis:sa syksyn kylmistä sateista pois' jru si:ksi cvhtei,slkunma.Ue johtuvat. '.räitä eri voi 'kum-
12164: pitäisi tälmän yhteydessä ·kehottaa valtio- minka,an 's.anoa seHrui.Sies·ta asun1topoliittisesta
12165: neuvostoa yhdessä kuntiellli viranomaisten t~oiminnasta kuin nyt kyseessäolevasta, joka
12166: kanssa huoleht.imaan, että !kaik:kia.lla, missä! .ta.rknit:taa a·SU'nto~en mtillemtamista, ikwupun-
12167: t·äJmlllö,istä a.sutUJspu1aa. ilm~nee, jar varsin- ikei'hrn ja sen ikau.tta tilaisuuden, valmist~a
12168: kin kaupUJJ.,geissa. olisi varatrt:av.a. joitain miSita sille, et.tä väeSotö voisi y!hä suur.em·
12169: yleisiä ra:ke.nmwhia t,ähän tarDkoituks.ee? massa määrin kokoontua niihin. V ar-
12170: käytettäJviksi. Niin ikäviä kuin kasarm1t sinkin e·ra1ssa 'kaupungeissamme on jo
12171: yleensä ovatkin a~sunrnoiksti, ja. niin surul- tennrestäräm. •OJlema,ss,a aivan arVJelutta,V!an
12172: lista: kuin ihmisten ,niissä onkin a~sua, ei paljon l~ikaväest.öä1 sekä il:man tointa. .o1eva.a
12173: kuitenkaan tällä kert.aa. liene mitään muuta w.arakkaampa,a. vätestöä ettäJ v•ar.sinaista
12174: ma'hdoJ:Usuutta kuin että näitä kasarmeja: t.yöväestöä, kuben niis1sä m. m. aitvan sään-
12175: olisi varattava hätäasunnoiksi. Se mitkä nöUits'e:s:ti esiintyvä työttömyySJhn osoi.ttwa
12176: on juTkisuudess'akin näkynyt, clt!ä ikou1uja ja j,o:ta; ede,ltlirn,eu puhujakrn näy.ttää taas
12177: ja~ sainashuoneit,a va,a:d[t:taisiin tähä.nr kä.y- 'ensi talvenrakin. peLkääv:än. KQvin 'epäilyk-
12178: tet,täväksi, tuntuu siltä niinkuin niid.en jär- iSenlalais•ta on myö,Sikin, .voildaa.ruko n1etta.a
12179: jestäminen asunrtobrkoituksiin tuottaisi 1tälhän .t.arkni·tuk.seen .myönnettyjen vaxai'll
12180: enemmän haittaa, :kui,ri kasa·rmien. Ny- tuotta:va:n a:itrua1kaan huoma.ttavassa määrin
12181: kyistä tilallin€tta .siis paraiten v·oitaisiin unitään 'ka•nlsanta:lowd.ellista. !hyötyä. Tamän
12182: korja1t.a. nä1iden toimen:piteiden kauUa,, jotka .rus]a:n lkäs:iM.elyn y,hteydessä on vahoJmm-
12183: esiintyvät valio,kunna•n mietintöön liitetyssä. :nas;sa pa.ino!Stt,ettu sitä, että kansa.nta'loudel-
12184: 4 vasta:lauseessa ja siksi minä ka~ken tä.män Ji,sta !hyötyä sa.atrui,siiu sen :kautta, ~ttä työ-
12185: pe.rusteella ®dottaisin, 'että eduskunta hy- v:ä:estö saatuaursa nrä.itä uusia. ja sri,&tejä
12186: Viäiksyisi varl1:iovar.ainv.alioku.n1na.ni mi.etin- ~asunitioja asuttruvak·s·ens.a tuE,si 1S1en ,kau.tta
12187: ·töön 'liitetyssä: 4 v'astahuseessHJ esitetyt 'kyh~nre'Vrummaksi suoa:-irbt:ama:an ylh teismulll>-
12188: ponnet. .naiLle hyödyllistä työ.tä. Tähän on kummi.n-
12189: kim :huomautetta.va, ·että nämä tkysymykses-
12190: Ed. iNr i u k k ru ne n': T:oi:menrpiteitä ·säoleva;t. asunmot ei,yät todlennäJköi.sesti jou-
12191: omien kotien thanlkkim]se~msi nii,tä vaillla ole- ttune ollenilman .työväe,s.tön asuttavitksi, ei-
12192: ville, jota kysymyiks:essäoleva:kin valtinn :vätkä nre samoi,n myälstkärun1 vä:lillisesti!kään
12193: rusunrtopOJli!ittisen toimimruarn' jatka1minren tta- 'ainakaan nuntmva;mmass:a. määrin, li.sän'll!e
12194: va:llaan 'tanlmttaa;, on :tietysti ·S'elhisenaan lasuntJoja, työväelle. Tätä oilett:amms1ta tullree
12195: .p~dettävä vars:rnlkin ~&o,siJaa.liselta kam!lla.lta 1m. m. .se seikka, että haJlituiksen esityksen
12196: lmtsoen er.i:nlomai:U&e·n kall!llta,tett.a.va,na toi- mulkaan, jonka 'Valioktunta seMaisenaan on
12197: menpite,enä. Väestöä valtil()n ilo·imesta .hyvämsylllyt, tul ta.i.s]i'lli avustuslaina.ehtoja
12198: asutetta,erssa on kummimlkin huomioonotet- muuttrumaam rså.ten, että rtäihäntastitsten kor-
12199: mv.a, että vä,estö .sama.lla sidoitetaan tarkoi- keintaan k1aJ!den huoneen ja keirtt:i.ön käsit·
12200: tuksenmu'ka.i:seHa~ tavalla ja eHä tämän a.su- tävien huoneustoj.en si'jasta saa,tai,silln :t.äsrtä
12201: tustoimimmtan; a.vuHa srumaUa maa.S>sa i~me läJhtilen näillä v;anoilla. rakentaa no~uJ 4
12202: JJJev:ää nli:in sanottua ,gi,säistä IStiirto,la,i,suutta huoneen ja. ilmi:t.tiön huollleu.s:toja, jo11.ai.siia
12203: koo.tetaan ·ohjata terveemmiUe urriUe. Va.a- huo:neustoda vavten,er~nomaiisen SIUUri määrä
12204: <timukSienra, s:iirs eihtdtott,o,ma,sti tälla'iiSieHe toö.- lainoja on myös haettu. 'Työväest1öhän tie-
12205: tminllltaJle miea..es:täni on ia·S·etettruva:, että sen täälkrse·ni 'ei ole edes kaupungeistsa oppinut
12206: kautta satadaa;nr m1. m. jo ennes,täänr väes.tön asu'maan näin suurissa ja karlJi,is.sa huonre:u.s-
12207: ili.Jika.lmilmomtwmi:s1esta joM!unrei•ta yhrtei.s- toi.s,sa,. Voiihan kyllä oUa siten, että nräilliin
12208: ikunnallisi'a. haittoja vähennetyiksi eikä a:su.ntoiihin siirtyviHä, jossain ta.pau!k:sessa
12209: suinkaan suurennetuiksi. Samoin tämän jää tyhjä:krsti joku niin huO'no ja ikelv·oton
12210: :toimi'!l'llla.n tu'k.emi:sre11e on vaatimwk.sema esi- huon!eiusto, ett,ä 'Sie ei mi1JemlkäJän 'ille'l,paa
12211: tettävä, ·että täJmän toimenpiteen ·kautta. a.su- eså:m. ,kralhtv'iilralktfii, iilorimisbotbli 'ta:i jonlki.n
12212: tetbarva väes'tö .sijoittetaam\ s.ifi:,en, että tuo mll!un kruuipunJk,itiln ,siiirtyväm Vlairalklkaa:n ilih-
12213: väJestö tulee 'enlt~s,tä pa.rempaaJL ti,laiooute<Bn mi.sen asunnoksi ja että työläisperhe siis
12214: suorittamaan y!htte~sku11naHe hyödyllistä .Mssä i::arpra:uik,sessa rsa1a it:&elilem.sä: as,umm.ron,
12215: työtä, niin e1ttä sen ika\Utta ed€1S jossain. mä.ä- mu!Hia 'k!iJei!ltiälm\Mitä tf:iä~:hiise.t :J:,apauiillset ovat
12216: 28
12217: 218 Tiis1tai.na 3 p. lolmkuuta.
12218:
12219: periäiti hmwim:a1sia. ':Dä:]l<öimlk~n ku.m•mimlkri.n ente~mmän !kuin :iJtste .vuo:]{tral1a.isY'hdistys, ih~im
12220: on ~11iltiiä1n lkyrseellla•lruislta., ranlko ytMeilsrkun- huolmla,aiiil'me, tJ~t:tJä kv1sy.rny.s IOill ·Vlall'Si.n ·suu-
12221: .ua•n ten•emtp:ä:ä kuilu ty.äiltäilisenlk,äJäJn oman etd:un ri·&ba tsumm]sta. Eu:sballlnuiklste!t ikutaJki·n
12222: .m111lmlista, •e'ttä hän ollle.nJroa•a;n yll.eelllsä asuu ythtJä taSIU'Vebbavrua 'k:01Mi iOValt m'yösfkim VM'Silln
12223: k.aa]pumg1eissa. ·A~IlloatstaJam .siåmä tatpaJuk- suuret. iNäimäJ .avustusehdothan ovat ny-
12224: sessa, että joku teollisuuslaitos, kuten ky.ä;än :selitla:i:set, ·~ttä vaJ1t1o myö.nt'ää •ralken-
12225: Kone- ja Sillb&ralkemnus 0. Y. trui jotku s·uur- tajalllle, 'eidle<l\l,ytbäJmäJllä että !kun ta alllttaa hä-
12226: Eike !kuten eS'i:m. Elanto, j·oille lienee tästä n•em•e \i]ma~sen tontilll ja 'avustusta v,äJhim-
12227: kysymyksessäolmnastru määirärahasta; aja- tääJn 115 ot, rallmnnuslmsbanlllulkrsr~Siba, 30 %
12228: tel'bu myöUJn•ettVäViäJkJsi hyvän joulkon rueljiä'ttä ja sen lisä!ksi kuoletuslainaa 1: %:n korolla
12229: mi'lti•oona;a mw:rtklkJwa, :n1m•en;oma;a;n •ralmntaa 210 %, ellli 1siis valtio yhteenSiä joiksoonJkim
12230: .asuntooj•a tyo1ä~si:lilre, joutuv.at a.sunnrot to- ~l:ma~sta ralha1a ,50 % mikEIDill'u'sl~Justa.nnuik
12231: siaa,nlk1n ityÖ'l:äJ]stren a:srutbaVi1k•si. Mu•tta ~:Jr.im sis•ta ikunnallta ISalll!tlUin @ima:i•sen ito.nti!n j•a
12232: omaiJSien •ky:seenrul•awslta 101U, onlko trurkoitUik- 15 % m :lilsräik:si. OthaJmarrla h:uOim~oon e't'tä
12233: senmUJk•ailsta, että vall•ti•on <Vail'OriiLl:a ralk•emne- r.atk<ennllislkustwnruulk:set ny1kyääin :] i.enevä t
12234: taJaJn lka•u•purumei•ssa ·O!levi•en lbeo!1l!ilsu usl•ai:tros- noim 20,000 maTikkJa.a 'huon1elbba 'k.oih:t.i, teki
12235: ·tem ja :liilklkreilttten työVläJestlöl'lte ·j,a herrkilö- y;kJs~stään vallrti:on w!i:iiiille ~esär-iel:Oikuutn
12236: kulll!nallil~ :asulllboci•a, :illun •kJer.mn maa•sellid•ulla ajal~la 1Ja;r1koibulkseen IIlliY'öntäJmä avu.sbus ja
12237: toiJinlivwt •Salmaln'liwitselt il>iåJkllHllet j•a teollå.suus- laina lkJU!taiMn wscuibetitava'a kolh!ti Jre~·.Umää
12238: lai'tokset j10~ka tJile•ty.st.i oVIat :swma,nJlaisia rin 2,2,600 .mm'lklka1a 'kunnan av:tl'stukSIEID
12239: ve11o nmalk!saj,~a 'kuin limu puniliiilais:teo.l\l]suus- l:i1sälk!s!i, vra,i,kllm ikorikte]n sal]l:ittu ihtuoneluiku
12240: la:i!toiklsettlkin IO'va;t •a:ima ja tl:uutllta vasti va•sha- silll1oilll o,lli 2. KUin :nyt :Ulmei•s•e:sti o1n t.a:r\k1oi-
12241: kin tuil•e\"at r<a:roenlta:maa:n nräJmä ·a:sum:t01ll'sa tus vevraltiJJruim th.u01ll]aitJta:Vlrussa lmääri.n •raJk,en-
12242: itse. Ol,]s~hlarn tä:l!l•a:1ntetn IIIlleUJe;t:1Jelly e>ri:noma.i- taa nrä~dien ~h:toljen muik.a;a•n, jtolilba ·edus:kun-
12243: sem •Suuri vääryy.s .maa:seudrulla toimJi'v~a nal]l.e rny:t ISUO,S~beill1alalll th.YIVäJksyttävälksi,
12244: teolil'1surll!sil.ai•tolktsi•a k:ohlt'a'a1n, •saJmrulil:a kun .se p1110l1Ja SllUil'letmrp1a ja puollita !katlll'iiJinlp~a huo-
12245: arVIellm11Jta:V1assa 1määJrin ho'uikutJbeli•si tkan:nat- n1euS'1Jo:ja, tu:lirsi sii1s .ViaiLti!on ·s~lil'.ä rmäär.är:a-
12246: tama:bbomialki.n •l:i:ilkeyrilby!ks~ä ka urpunk•etlihin halla, jota nyt ehdotetaan eduskunnan hy-
12247: ja 11.1~ii!'lien iLäJh~s~llle, yr:ityJr•siä, j.O!tka täih•än- v:ä:ksyttJävälkJsi, l!lJVUISba:a :p:e:rlhreildten asutita-
12248: kin 1Saalkik a [~ien•EWfät ,gäJännÖil!lisesti ly•ö,ne'et
12249: 1
12250: m:i1sta !katurpUJnik:eiilhfin a.inm no1in 45,000 m:ar-
12251: lali.mlilll •rtailoon'ta.a .a•swn1Jo~·a 'tyiöv'äJes'töHensä, kai11la yhltä r>'enhteit't:ä lk.O:h!ti ikun1na·n avustu.k-
12252: imilen rtcytöViäJes:bön ilehlba~siinlsa; y:ks~tyist:t~n sen, •notin 2,5 % :~n rrisälksi. 'Täytyy tässä
12253: re:lmnitrumtirsta ikaurp'llnikli'l•airsasun•n'oilsta. yhi.eyides•sä h'uormautba1a, eJttä IIIl'aa,seudun ti-
12254: My:oslHn on tsyy:tä mitelreSitämi kiinnittää ]aihon<ta väeslb5ä asuterl;baieSISia, j•o!kra. .a;sutu:s-
12255: erikoista :huomilota :si:i:h:en, •etitä ·täimä rusutus- t,oillllåinta iS•enlbä!änr io v!er1ratttaim y,]:ei:sesti
12256: ,poliltilikik•a lbUJlee 1st6kä vi}eilsi'litä :S•ummi·l!t,aalll tnnlllinsteltt:antee niin TJailjo:n tän1mäimmä:ksi,
12257: että llru.taikim 'a1sutettJava'a pe,rthettä :rooil1bi ei iki01~a,an ·oile tta:rvlinmut ll'lilkä lkosikaan voi
12258: .vruTtiollie 'swmuilnkuin ,a,sia:nOimai•siillle kunnil- tulllla lleysymy!ksetenlldtäm ilärrnläJnbaip'ai,s:betn
12259: Ielkitn pel'älti 'kalll:iiiks:i. T'äJhäJn swaiklkalha.n avusbulks~en .myönftäJm,iJnlem Vial1:tiJOin tati ku:n-
12260: täh1äm orn: vcrultbilonrvral'oj•a :m~ön;n,etty 45 miQ- t:i.en putoi11e1llta. Tämä \lniimin\t.a: !s]käJli kui.n
12261: joon1aa, jra•ben •si:Us, jo1s tämä myit :ehdo•te:ttu sitä me1dän rma,asrs>aiilliJne 1on •suoritelttu, on
12262: 15 rm•i•lj o•ona!a thyvälkisyttläi•si:in, !but1'taisiin M-
12263: 1 juossu1t 1etu•pä.äissä :s1illlä. etibä uuiiisaSIUik~ma~l'le
12264: män vuodien !loppuun :men•nes:sä siiihen käyt- on 'VIaillbilnn:vlatro iJslta myölnnletl?y t.a V'ail•l'i,sesti
12265: tänooksi j10 60 m:~l~oonaa: tmrunk!kaa. Kun nu~n 4 o/. :n .ia .muu!taman tlllihiallltll!en ma['ikwn
12266: me ota,mme lhtuom~oom, Jeibtä •sosia,li:halll~t:us suuruiln1en ku10lte'tu S1laina. fLile•nee ky'lllä
12267: 1
12268:
12269:
12270: lienee l'a:sk,enult ·näilh~n .aikloilhin tarvittavan rnyönrneittävå, IJrn't,en t·äJmrun a·sian !krusitve1yn
12271: koko ma1a1n kaupungei•S1sa miillentaa ,noin pa- y hlteytdessä vaJii:CJikunn•atssa om h uorrntaut.ettu,
12272: ri'kyrntmren'täJt:uhrutta huonetlta ja. että esi- että :se vläeshö, josta lbästsä .on ky.sy:m'Y's, ei
12273: merlkilksii H.e.]lsing1i'sSiä p~d<Bitty vi1:mein,en oil e ll'ii·n IIDunmtoli];i,SJta, ·eiBtä V'o.i.sri 'a'.i•altteNa, että
12274: 1
12275:
12276:
12277: vuo/km,]!a:j,s·ten koikous on ens:i :vuod•en meno- se ikylkieni:si t •a: v 1a 1l·l i s .] •l·l·a etbld•oillla siir-
12278: a:rviaon \"a.a:bimrurt •otetbava;ksi 1'00 rmiqj:oo1naa tvmä;äJn ·uut]s,a:s:u!kka:aiks•i :e:ntempi rmtaa[r}e
12279: maTildlm.a, j,o/]']le Vlaa,tilmuJksetllle ei eJtXu•Skun- kuin lka·u~punik:Jeilhin. Mutta j,o,s nvt kiwra.n
12280: na.ssa, val!'sjmk•im oon va•se:rrum]s'tos:sa, puutu na~tlå mmteittaV:i•aJ .t,ä"'rl;~ry tä\]]<a,i•s:iil~a SU!ffi-
12281: ktannatust,a, .k101~a he ltiäim~n vuoden 1i•s·ä- miJlra va.ltion p:uo~ei%a :Jmilma, jdf.a. mimä
12282: budljettiliiln lethdlo•tlliaw.ait otettavaksi P•UIO[ta ky~[ä e.n .iatksa; oiik1eim 1Sil1hitt~a.a., sill'liä .mitn'lliD.
12283: •
12284: 219
12285:
12286: mWLe•stbä;ni kfVn,saJl,a:isen, jo,nlk a ik!annaliJtaa
12287: 1
12288: tö~dlen y. :m. :scl 1l1ai~stien :avu:sltusue-n muodiO.ssa
12289: asoo kaUJpUnig~ssa vieHtpä 81(} a 10'0,000 si~tä ihuOilli:matta, ei!tä :ma1asewtu ,ga,maatn ai-
12290: mamklkaa rrnaik•swvass,a ihll:wllleustossa, täytyy kaam 'Sala iiDärlsiä työvo:iJmrun 'J)Uuterbta.
12291: jo olll:a siilllä a:semwss.a ·elttä :sen täyttyy tu:l!la
12292: 1
12293: ,Mimä :siis :luulen, että j:o>s wsia'a kaup.u.n-
12294: toime1em .~lma1n .tläJHails~a 'VIail!b~an:ruvustuk:sia, ,]\:ilaisuudenkin kannalta vakavasti hanki-
12295: mutta j101S n·~t ari!~n on <e~tä ni·i:tä täytyy taan, :täyltyilsi tullia huOiillruamaan, että ikau-
12296: näin ,suurilJ;a 1suanm~Ha :siitä h:u.Oili:ma:tt·a lj;u- pun'k~l:aisuudenikrua,n ~etu ei ·>na:adi tänillln!ta-
12297: kea, lSIOITJi,n~ee !kysyä, ,onllwh:ftln t.ämä si.tten- pai.sen lkehrt.y:SkuiJ:un j:atlkamistla, .,na,a;n ;pi-
12298: kään nyt ika,MiJs!ta ia.Tk!OI~tui@sellimu~a:i1sin k:emmin'kin 1sen py:säthidy:ttä:m]stä.
12299: t:a~pa. Eiiklö vlo,iJs,i aljla:t:elil:a, :etitä illlämä varat, M:,iJnun täy,tyy 01l'la v,alkwvastii sitrå mi~ltlä,
12300: 60--7,0,:000 mall'lffi'ka.a.lkutalk!~n perthettä ®oMi et1tä seiMainem ikeih.ity,s, elttä s:i~ä huoli-
12301: oso~tertrt,a,isi.iln !heilme ,esim. ,si]tä var.ben, että lll:a:tta vaikk•a :si.i,rtoil:a,is:UJUJs maa,seudm~ ta
12302: he ost:aisiVIalt •tällilä s•ummai]la tma,aJs:eudrulta vuosi V'UJo:del',t.a k:a:upu,Illkei:hin 'lisäytyy ja
12303: vaulmlliim ,i:Ja[otn p:el toi:nlellJsa, TI!]komk:emnuk<si- :kan:vu·nik1eihim [k:olkoutuu yiliä su.UJremmissa
12304: nen$ ja niiJt'ty1n~ensä? ,S,e~mai•S'i!lJl:a summiil<la- mäiäl']n :i;r.bo.l:aåJsVI&es:böä ~että ISriltä h•111ol!ima:t't:a
12305: h:a:n ni~1Jä 1o,l1~si ,siJellilä sawta;v]ssa. Entine:n
12306: 1
12307: vain .t:äitä ik1eh~tySitä ed!elilreen tä.m:ämtapai-
12308: talvll1limn, j.oliba t1a1lo .o•stelttaisiliJn, :m1in:un ikä- silla tJoilmenpite~IJa >kiilh.idyt~etäJän, on v·wrsin-
12309: sittä.äJk:s:en'i ky~k,en:iJsi ltäll.'ltä ika:urppa.S'UmmaJll}a kia maan yleisen edun !kannalla katsoen
12310: Taik~enlta:maam V1er11aJt:t.ruim hyvän trulion va~k peräti :v,ahin:go:His.ta. Sen 'Vuoksi täytyy
12311: ik.a:va Viru]tion metisännia:aiUe. \llllin:un :ruset~t·ua ,s:iJJ,1e :kalll:nallrre, että tillmä
12312: Mi!lllä ikylil1ä !klälsi:tä:n, 61btiä lile:l'roiiJ!la kau- valtion tukema kaupunkien rakennuspoli-
12313: punllci!l,ai,suUJden ~eduslt:aci~llla, ~:oi1ta näylttää tiikkarkin :olisi lopet!ettava tila ,siten pysä.hd:y-
12314: olevan :hyVIin :v:alhVIa <en<eimmiJstö tässä edms- ·tettäv:ä !eldes jols sa.kiln määTiim :e~d:e.Iilä 1malinit-
12315: 1
12316:
12317:
12318: •kunna•ssa., yh~y :tJäJssä yMeiln'elll pyrikimys ·sema:ani lkieihi'b,stä. K:UJn fku.ml'Ilin\Hn, ni~n
12319: j.osJdn en 'P'6'VUS!tleli:n, niJmi:tbäåm kaupun!kien kuin !lllliiet~m~öön l.i~iteltys:tä 5 v<aislhailaUJs:eesita
12320: suUJoonibaimilnen j1a väJesrtötn yiliä sUJu.mmlllllass,a, ihu:Oima,tia!an, mekin o,]e:rnfllle iollilelet V<all!miit
12321: mä.är1n 1~olk10amilne:n nri~him. M'll'tlta s~ttem ottamaan huomioon sen asia.ntilan, joka
12322: kin kehoittaisin minä rvarsin,killl oike~sto tällä kertaa varsinkin eräissä kaupungeissa
12323: puolueita, jotka oVIat sanoneet tulleensa va'lll:~bSI81e, :n~miittäin ,e.ttä. ihuo'I:rmtJtaVIa:ss:a
12324: tämne :oo:uSkuntrurun :p:uollustalma!alll muun määrftssä ka.ilkik1eiu ViäJh.äJvia.l'aisiJlllt'a vä:esttöä
12325: mu8JS1sla .y~erorum:a&saj.aun :oil'loou·tt:a, ;v]elä rva- ·on j!äiäJnyt !Sitell:lä k~okon,rua;n: lillmam asuntoa,
12326: ka1mslti :ha,.dki/toomarun, voiik:o iJämä;uta<pruils:ta jo1i,1:h:m t;ill:a:'1äi.Illen a;sun.ttoon ,si'joittaminen on
12327: vairt]on Vla,roj•eJn ikäyt,töä winaik,awn niin :l:wa- erinomaisen ,kiireellinen teihtävä, pyydän
12328: jassa ;m~tta.kaavrussa, ikuin ,IllliJhin se n:äybtää minä <slalald:a ed:uskun,naJlilie, ;va:sltoi'I1 val.j;ofkun-
12329: k'€1h~tllyväin, 'P'Lt•emmäm pää:W1e IJ<U!o:luslta;a. nan <61hid:olbuslba ebid:Oitt.a.a lhyvtälksy:ttäväiksi
12330: EdeolJI:een "'',yijällisilll ,miJnä ha•l'kitselmrua:n, ettH. '!'ie:nra:aiV·ait 'Il'dn.n1et:
12331: onlll;:o :siitä, <että ;täJ1IlailsmU:aiki:n fk,ei1noilil a hiou-
12332: •kutellaan maaseudulta yhä suul'emllllassa eiJtä ed:ulslkUint•a pä.ätlt:ä:i:si :li:säS~k
12333: määirim kaupunikeilhi111 l,iiikarv@es'tö:ä, nnik o ,seksi 1muluv:am VilliO:dien tullo- ja me-
12334: si!Jl'ä :iJt,se ilmurpuniki~a1suu'ruenlmalatn ikannalta lllio:a<rvi.o:on ylimtääJrä~sen :melllowrv,ion
12335: pitemmäm 1pääOile ka.ts'Oiffil ihyaty:ä. On ni.mit- ·9 :lu v"Un 2 IDIDim'entåm ,kJa:hdai1l:a osoilt-
12336: täi'n rhu,o:maJtitava., että jo•s<ki<n sill'loilll, kun ltata 5 mi,lj. tma,rlk:alll tsuurni,oon !lll'ää-
12337: ka:upan ja 'teo'lll:isuud'ell! ik,OIIljunJkltuUJr~t ovat :I'äraihJalll j:aetitruvaikiSii ih,aJlll;jlt~oo•n ha:r-
12338: kortkea•llla, ka<upungeitl:e,, Vlamsinlkin 'niide.n ik:inn:a:n unmlkawn a'vu:s:t.uiksena tai
12339: suurtkapi:tali:ste<iY.ille O!n h:uoiiilJa,t'tla:VIa.a etua ih:erlrppokO!r.k!o]si:n.a il1ainoiJn:a 1kun1ni,Jile
12340: siitä, että ka,up:u;n!ffiei~hin sa,a:d•a:aln :ma:a~seu t~l>aip 1 äii,sltJen WS'llllllbogen ikun:toonlait-
12341: duliba houkuteltua yhä 1s:uu:remmrus:sa ttn!ää- itami:sta v~art:en m'i:ildien aluoolil:a ole-
12342: rässä ylim!liiä.l'ä.istä 'tY'öv.äJestöä, 1niin :sittJen- Viillile asunlll<ottO!m~lil:e; :siekä
12343: kin ikaupunJden !t.aJ.owd:eltlle ~:vi'täisi käJsi:ttä;äk- ·ettlä 'V:rulitioneu vos:t.o ~oiilmultJetta,iJs]in
12344: seon;i 'Oi1rl1a :v•au'ntruva•mlllllrusta meJI!kitylk:oos:tä ISi'inä tapruulksessa, reJ1:JtJä Vlall!t]on im-
12345: sen, että :palhiojem ~a~k1oj:en ,t,u/11Jien, j:o:i!ta. jos- il101t lk:ulluVIailt1a. IVIU<Oid:ei'ta elivä:t riittäiiJsi
12346: kus .sent,ääm ik<aUJpUJnkillaiiiSiiilllelkitn 1satt'll'u, <eidleil,]!äJsa.nlo:uu.n ilitsrumen<om :swor]t,twmi-
12347: ka'Upu.nlki ent,~st;em 'l:iJsälksi joutuu ·eilläitt'rumä.än :s<8ieu,, ikäytltäJIDiä.än ~s~lih:en .va'l:ti!O'n ra-
12348: nämäJkin ylilmitä:väiset iJyö'V,äJestän l'eservit h:a.stos:S!a vi1m:e VIUoden 1:01pu'l'la 1()1]~
12349: häitärurp:u:töi>dle~n, ylllei!shyöidY'11:iJsten\ ll'atken:nus- va:a :pä.äiOIIDJaisääJsltöä.
12350: Ed. H ä s lt 1b 1a. c lk a: Em ftö'r'e:gåielnde iba- ·250,000, Iden'Soatl!Illi 100,000, Brruhestad
12351: lare, rdtgsm. ISe~p1p'ällä, hall' wla\t. g.ö'm g1rul- 300,000 1ooh 'Ra•utmlo 1:10,000 tma11k, o. s. v.
12352: larude, att dem. rå.darude bos'bwd,~knapp1mrt.en D~t för Helsintgfo11s. wetSierve·rad•e Belop-
12353: på v!i.Jssa orte'r, sämslkiilt i 'lalllldiets :slbö'rl'le :sbä- 'P'Bt äJr .aV'sett •att för·dlelta's på föliamd.e sät't:
12354: der, flötfiPl'i'klbar sltalben H~iJt fitn,a,ns~elilt rundler-
12355: ebö.da ås•ba,dJkoim:ma.nidlet 18:V \IJJY.a bQs1täJder. 0/Y Kalllsa;nlatsun,noit .. ill'mik 3,.5,00,000: --
12356: E~lwnlbo ... ,......... . ,, 2,!500 '()100 : --
12357: StaJbsubsik1ot:tet ha1r äv,en st.ful1t :S'iJg 'På sam-
12358: ~Uill'llla!Llilset ratlrennuk-
12359: ma stånrupunkt.. J ag medger, ,att et.t så-
12360: d:amt rp·åls1tåiende tillil 1en vi1s1s d:e!l .äJr ibefo- l&et ............. . 1,·300,000: -
12361: ,ga,'t, men 'emdws:t ,j ldflln ubst!'läcliDnimg ma.n E01ne- j:a Si/ltiatrlai~en-1 "
12362: .med skä1 kan rpålvisa, artt rpersoner, som haft nusyhtiö ......... . 750,000:-
12363: "
12364: eller ha an.ställning uti ·s·tatens arbeten Summa F:mk 8,050,000: --
12365: sakna bostäder. Annars hör bosta.ds,frågan
12366: till de p.r·ivata H·I"betsgivarenas ooh :IDommu- I min rte.Siell'IV.aitiilol!l ,hall' jag srur·s>k.i'lt v eil1at
12367: na1a angelägen,h>et•er, .med1vi,lka staten föga tbebona, 1a1tt ibev~lj,andet 'L'V ,subsi,di,er f.ö·r a.tt
12368: har att skaffa. De,t är således enligt mitt ~ätJta koslbnatd'eT för näJm,lllda ruff1äJ11ffi' vid
12369: förmenande lwmmuner.nas skyldigihet att i ldes·sa åitg'iäTder iaJt't oomda bostäJdier fö•r SlllU
12370: frä.uruslba ilmnd .träJdla 'emlfl'l;l1an ooh arvihjallpa arbeta:l'e .och tjäu1s1lemrun ic.k~ ku.nna för-
12371: de tmiss.f.ö·vhå11la.nden, iS'Oilll md:gsm. Se'IJrp·äilä ,gv.ara.s, ty ibev.illjantdet av medel för sac'ana.
12372: gjor't 1rilksda:g'1e•n 'U'prpm~s:almllllla·d 'På. tämd.alll'åll är l•~k'ty·d:ig.t m'ed att .gynna YiS<>>t
12373: .affäl"er g1e>ntemo:t ,d€\ra:s t!ronktU·rrewb.J.r, 'Villka
12374: Uruder 'såd•wna f.öirlhåJ~l,ainld,en ,g.ä)lil'& det
12375: !även för sta1len v~d ibev~1jalllid·et a,v mtedeil själ va flå bekosta uppilörandet av hostäder
12376: för 1Sillla a;rbeibrure. Då fll'ågan o:m ·~b,d,wna
12377: [ör up•p•f,öra:ndle av lbostäldler att f.ör.st lav-
12378: låln väclktes i Sv.etrige ,Sivtamd,es, rutit hos:truds-
12379: ,göm f,ö:r wm idie:ssa medlel lalnv•ä:nJd,a,s, så a:tt
12380: pol,:Ut\ifk>en är Ii frfumsta TUiilllme,t ten 1kommtU-
12381: man ,i.dk'e, ,såsom mdlgsllll. N~ulkika1nen nfumn-
12382: m•a<l .alllgel:ägenlhie:t, och ,a:tt :bevajallltdet av
12383: de, ~ alhl'tför ih1öig gm1d gyn.nmr nåigon .en-
12384: skitM 1affäJr 'eli.Jier 'Salmma:niSilnt:nitng 'Piå a!Thdira•s dylika ltån f,å e.i skjuta. över den gräns, som
12385: bf&ostmad. utstakas av sunda ekonomiska p:rinciper.Men
12386: !hots oss ihar man !hliYit 'Siå van vild ,sta:ts-
12387: IDa mwn P'e'IJJo.mgålr ,sooilailtSityriel!sen.s för- rrn.a.k:be:n,s ,i,ngrlipa:nd'e rpå aU!la 'orrn,r:åid,en., så
12388: teckningar öv.er beviljade, medel för s. k. !äv'!3lll i f.rålga 1om bosltäJd,er, att man 'SrrnåniJIJJg-
12389: ,10grua hffill" rQich ,•a:Llmärrunytit,i'g b~g1_g~nald:s 'otm .f.ö>rg1l1ölilllmer tdlem ~nldlirv.i!due'i!la fö.r:sarj-
12390: VIer~s:alillhet", 1S1å fmlllg:år e!Illielllier:tild med nin,gsrp:ltiik!tm, ,oeJh t,iJ1tl /f'öibd ~dä·vav beviljas
12391: '8JH t~dlhi~_g~h>et, aJt:t MslBltlla aJffäJr.Siföii'Iell:,ag m>edieJl f'ör ,sn:a.rt satg.t v.iofik:a äJnid!a~mål so.m
12392: OC'h :lwmmu.ne~r lha·va ·dlra,g.i't tdlem 1stöir1s!ta för- ihäl:st. Det 1syn1es ;som om f'l,er:ba:le:t a..v vå'r:t-
12393: tlelltem av tsitat8\lls fbto!stlald>s,~olliti,sik,a V<erks:aiffi- foltk b1ötrj,at aiLllt mm 'Se upp 1Jlil11 sa•mhätlet
12394: lh~. I v•atd mån 'die ·byg:gnta,dslfö;reltag, fiö-r solm dl:aJs flärsörj,rure i ~StälQ,et f·ör att de i
12395: vi<lilm :medle.J. hev~lö aJI7s 'be1tj,äJnalt oa[l~mälll31iy't f·örs'ta 'rUJmrrn,elt hor.die Et.a t.ii11 ,sig sg:äl va. Att
12396: 't:.ig Vleriksailll:he't 1uå 's:ä'tt .sta.~.s·råidets beslut i il'äJnWd'e'IJJ f1ölja d1e;t. 1a:v :s1ba1te:n itns•l:a,gna IUU-
12397: a v ld1em 3!/2 191~2 nläJrlllllal'le fiö·resik'l',i Vlelr, .Uorde dertirliöld:ssy,st>emelt, >aitlt ,gitva bild,rag i ruBa
12398: vara vanslkligt att fastslå ä.ven lför dem, /mlöjJ,jg,a forlllller, lb1li'l' IOUtthämdlligt ocih lteid>er
12399: SOim 1hta•ft 1a1tt ·fiö,r dteila ,rruelcllien. ,smålningom dä!r'h·älll, attt tlleissa umldler.s:töd bl,i
12400: ÅJV ·dle utp,pg:if:her, !SI01m :Lämm:a:bs ,a.v eoiC!iatl- 'S:å ts,tma, .a;tit t~e :ict1m kwnm.a ltä.cka1S a v nå-
12401: styre'lisetn f•r.arrnlg!år <ellll181lertiid, a;tt en 1acvse- gon 'V!erlklli!g i•rukomJslt och lknwprpa.st lhtelller
12402: ·Vlä!I1d 1dte1l bev~l1j.alus ,åJt 'liefra .atf:räll'slföret,a.g för :gem:om [iåm. Odh j1a1g viiH 'ti:lil>ägga: a.t:t så
12403: uppföramid1et ,av 'bos,tJäid!e;r ålt de1m1s &l•be!ba:re il:ä.ngie vi ibted,ri,va ten IS!rudalll i!depoil•iltilk:, som
12404: oclh tjä.lllstemäm. sa!Ill)ma:nf1a,lll1er meld nu ]ftrå.garWllramdte U31dm-
12405: IÅJV de n•u if,r.å_g~ava'I'Ia'nldle 1:5 m~lijo1lller :sibö.dtssysltelm, ooh hlanld .wrrnat uMel.a ISibaJbs-
12406: mattik flmllmmer, :e'llJE,g:t Uip:p·g1f't, Heil;si:ngf.o:rs pe:ng,arna flö•r ,SiåJda.na i!rrup'r·oldu!kt:iJV'a. ändra-
12407: ~at\t beviJlj.rus 8,05,0,000 mall'!k, ·s!åJl,eCLes metr måil ,Sto:m 'sba:tetns bols'batd!sp,o:li:tis!ka vemkis:am-
12408: 'än hällf'ben arv fbtelllo,nn:et. Re1slben förd•ela.s het, k~unna vi ic'ke tänka på en återgång
12409: tpå följ:a.nde ts•tä,dm: Abo •2,319,000, Twm- ltiJl.l ilW'I1illlail·a fltilrfulå11la:nidie!ll oeih få en ,gtadiga
12410: tmJerifOT,s 1,489, 770, Kuorp~o 3·70,000, Eke- uti Vlålrt llllWn\Uv.äJr'dte: Hatn!~e•l!slha.~!alliSJen, den
12411: näs 1105,000, iKa,jama 480,0QO, Tolmeå !Illå V1a1ra ihu1rm •akt']v s01m hätlstt, ,Jmtn iteike
12412: 105,800, iBorg'lå 1()0,000, Tavats.tlehu.s meldiföra del!l e,f,be>rlan~l:iatdle 1slta,d1g1a !i · Vlålrt
12413: V:alti'o'n ·afS·untopoEitt<iln€1!1 toi\minta.. 221
12414:
12415: rm~.nltviäJrirue så ·l!ämge varje öwmSlkloit~t u'tdeilaa 1 ,aJrrtyldld ,arnt, synes mig ,(Len lhå1äll'p 1sta.ten
12416: för :såldam.a än.fd,armål, 1som ick1e ome;d·eibbart beviJija:t V1a1ra ilmilt oc!h ha~h~t föde!la•d. Av-
12417: ska1pa nya 'Väir:dteu. .silthen med ifi1ågafV1alranirue ,a.nisllag ha~r ju rva-
12418: Hråg,ruv,almmde Uinrllerstlöldi3S\Y"SUem g:run- ri.t, 'aJtt hemeda bi:Uilga bo•stläld,er åt dem
12419: .da~r IS'~g •Siåil,edes 1enlli.gt m1tlt förme.ll!and'e på :minld'rre 1bemed~aidle hef,otl'lmilngen, sål,eJdes
12420: en dålig 'elk:olllomi,slk .visd•Oim, ·sOilll hl-o1tt ldri- irnro .i sYJft,e a:bt ~eni&illlda l)el"so!IIor och bolag
12421: ve.r s·ba;ten tiU en for1Jsa'tt ilnfl,rubilom,spoil;iJt.ik. dämv skul]lie ,erlhiå!lila iplelkuniiläm fömdellar för
12422: D~t är .dlärfiör ,solm ja·g- anseltt, a;tt .något bi- sina a•f1färer.
12423: drrug mke 'V'ilda:ne ho·rde heV'illj,as f 1ör llit:t. un- J,8ig hrur hiäJI'Imed 'VIe'hlt lför u-i:'k!sd•wg:en
12424: derr-slböd•a byggnlaldJs,VIerik·salmilmtlen. f.ra:miLäJg1g1a ·d'e 1Sy;n1pun1Her, .som föra:n!lle1it
12425: J·ag !t1:1or, a:bt mam icke lh;eiliLeir 1JaJr :nr1s:be mig a:tlt 'väJgr.a ibevilldandie't ,av if,våg'la.varllind~
12426: om mmn 1slägrer, a•tt boSita!d:sbristerr ],c'k,e i ansl1ag.
12427: 1nämn Vläifld :gr;a.d 'illim:ika;s gel101lll ta.tt statoo Bå ,grurrd ,aJv ,dJot 'ainlf•öllil]a 1före•s~år jag
12428: .b8fV.mj.a:r rrue•s,sa 1:5 mi;lj•o1ner mrurk. De bygg- föri;,y
12429: 'll!aJruer för VIiilika medil,Em äJI'Io M'lseidida ,a:tt am- alt:t rilmsl(1ag"~en rrnlåJtlte ib10s'lu1b8! f:ör'lmsta
12430: vä.nid,a:s, ämo å:tmll1rrslbomJe .til[ ren ,dJel 'Påbörja.- sb81bSiuusku)tt,eJts ffu.sllag :dm ible~Vo1llja•ndet a v
12431: de ooh \k.o;m'ma otviVIell1alktiJgt a1tlt uppfräras ett 1:li1ltägg'IS8ill1Silalg, stor:t '1'5 :m~ljone,r mar.k,
12432: ut.an 1detlta .s:baltslb]dlr.a:g. Ocih 1så;som jag uti f.ör 'Sibwtens bOistaldlspo•l:iti,silm cvel'lkisllinrh•et.
12433: min ms,erva:tiom påpeflmt, !SYJnles det mig licke
12434: JV:au-a :rik'ti1gt 'a1t1t unCLer ,sena:re lhail,våil'let be-
12435: ·villj'a :medel ooh lg'li'V,a V•eiderböranrdle myndig- Ed. Hu 1 t] n: V a!ltion asnntorpolitiillmsta
12436: •het :1:1äJbt a1tt utlån,a 'llield'e'l l)å i8•nd:ra för- voi tietysti olla paljon sanomista. Minä
12437: 'm>ån%g:wm viWkm, än 'VIald tildigwre bebräf- tahdon rkohdi:staa l81Usun1toni pää.asi,allisesti
12438: fande !SmåJbosibäidle:r:s 'Ui'P'Pfömmdle fö,resk:ri- esil.läolevaan valio:kunn·an ehd.otuks-een.
12439: 'vit.s. ,Sjä:l va principen ·Oim :a.rrslkaJff:a·nldiet a v Kun vaEoknnta 'mietinnössään on koko-
12440: :boiSti'iJdier åt .d·eln min1dre lheroodl1a,de hefo•l'k- naan sivuuttanut sen asuntolaskennan tu-
12441: min,gen frångås 1dä11med och 1man ilnryc!k,er loikset, j1olka 'VInonna 1920 t,oimoonpantiin
12442: .möjli:gih~eten a.tlt giv a u-rud'etrstöid i en a~run-a.n
12443: 1 maa:n suurimmissa .ka,u:pungeissa väenlas-
12444: form, .synibaJI'il,igen läJv,en för :såJd.an·a bOISitä- kun yMeydessä, pyydän tässä saada esit-
12445: de~r, s•om ä111o laNsedld,a oc<h lllärmpald!e fö1r ·af- tää siitä muutam~a tuloksila, jotka miel·es-
12446: .fiär:stj.äJnstiElm:äJn, lhora.n'd:e t.~lil, ,såsom j:a,g i täni valaiseVIa t ·esi~läolevaa :kysymystä .
12447: min reservation antytt. bland and•ra, Ensin muuta.mi,a numeroita, jolt.ka: va-
12448: Ela!Il'bo oc'h Ma:srni·n- oC!h Brdbyg'lgnad'shala- laisevat asurrtojen. lukumäärä. Mi,nä rajoi-
12449: gelt. tun mainitsemala.ru Hel.sinkiä koske,via. ruu.
12450: V~da::r:e har lfmmgåitlt at.t byg~gnarlsVIwk meroita, jotta en va]vaisi 'eduskuntaa la·
12451: sarrnlhe1Jen idiDe 'VImrilt .Sill'llld ut,aJn ibedrivibs p:å veammalla esityksellä. Rakennettuja kiin-
12452: ei!t :rent alf:fiäJI:slliiä,slsigt sätt; - ,såJ1,ed,es ic!ke teistöjä oli vno·nna 1920 Helsingis.sä kau-
12453: i avs,ilmt ~arttt .Ska:,pa. hillil:~'-" bo,s1täder, 'uta.n pungin rajain si,sällä '2,449. Niis·tä oli kui-
12454: sna,ra~ne Uvlärbom. De;t 'upro·gav.s för de:n lde- tenJdn Vlaltio·n, k81upung1in, seura,kuntai'n
12455: ,legaltii()ln 's•olm 'S.t18lt.sUibslrno1Jbet t.iHsat!te i den- ja eräiltten yihdistysten hllillus,sa yli 300.
12456: na rråga - ()lm ja,g- föristold :salmen rältt - Yhtiö~Hä ja osuusbupoilla oE 991 eli siis
12457: illlbt :ma1n mera a1m1IDänt fioljit :den p:r:i1nci:pen melikein puolet kai.kista ,ni::Lstä kiinteis-
12458: att upl)föra s. k. aktie-. eller allldelslokaler. töistä, jotka kuuLui,vat yksityi.sille. Yksi-
12459: Det har: grunda1ts byg:gnrudsbolag som i tyiset ·kiin,teistöruOimi.stajat kuuluivat eri-
12460: ,gyfte a!tt :bef,ol'dlra ·en •aJ11Jm:änn~titilg byg.g- la·ilsi,in ammattiryJhmiin. Niinpä 1/10:lla.
12461: ,naJd,sver!ksarmhelt unrpfört :bos'bad,sllo:ffial'er, ka~i:kist1a kiå1nteis·töistä oli tyoläinen tai
12462: ml!ln ·så 1s·na1rl byP1<:rfn:a,dJerna ilili'Vit fär-idi'ga käs~työläinen Olm]sta.ja,na. Nämä työläiset
12463: så,lrt; :]())ka[,e,r,na ®tll Jh:äiga pr.i:s med run:sva~:r:s oliva.t siis ko'h,onneet kapi,ta.l1stien luok-
12464: skyilidiiglhlet för bol'a'Q.l~ts ,skUIMer. Så har kaan. Olipa joufuko ma.anv~ldelijöitäkilln,
12465: .igen en ny bl'lr"1"1lllaid1Sikompliex urppförits, j,o,tika olivat katsoneet edulliseksi .sijoittaa
12466: varro:n:ed föl'fa.rits nå sa.mma sätt. pääomansa Helsing-in kivimuureiliin. Ra-
12467: Om ,de m1e1del sta:lJen heviljat a1Ut utg:iva;s kennettuj-en ;kiin:teistöj,en luku oli ede1llis:en
12468: .sås,oim Ulnfd!efiSitOOIS- och 18\ill/O'riJerin~slån för kii:n.teis.tölas:kun jälkeen, eli 10 vuodessa,
12469: uppförande a.v billiga arbetarbostäder ·och lisä,än.tynyt noin 18 % :lla. LäJhes puolet
12470: egna ihe~m 181n1Väm\t,s lför ib;vQ,1g'III8Jdisför-e1Jag aN kiinteistöistä ('10:97) oli sodan jälkeen va1h-
12471: 222 Tiis,taina 3 p. lokakuuta.
12472: ------------------··--·-- ----------------------
12473:
12474:
12475: i;aJnut omirstajaa, u,s•ein mollitakin ikertaa,, Asunt-opula.n syi,tä •tutkitta.essa on myös
12476: ja varsimkin on taJoda omistawien yhtiöit- huomioo·no.teiJt:ava, että Vlarsin ,suuri osa
12477: ten lThkru lkymmenvuot~srlmuden kuluessa huoneista 1käytetään muilhin kuin asumis-
12478: suur·esti lisää111tynyt, nim. meilikein 100 tarkoitukrs]in. Niinpä vuonDJa 19120 havait-
12479: % :lla. 'Samaan suum:taan on ikehiltys, ku· tii'n, •että noin 1~9 % !kaLkista •huoneista
12480: ten ti'edämme, kulkenut rrnyös jälkeen vuo- käytettiin muiJhin kuin asumistadwitu:k-
12481: den 19r20 ja pääa,siallis.esti siinä rmuodoss·a, si:in.. Näistä •eni1n •osa myymälä- ja liik.e-
12482: että entisiä vuo.kratruloja on muodostettu huone~ktsi, ~sitä lähinnä suurin osa sairara-
12483: yhtiötalo~ksi ja entisiä vuokralai.sila kiTirs- loiksi ja virkruhuoneiJksi, rpienempi osa
12484: tett.y rupeamaan korkeilla osakemaksuilla versta,s- ja 1telhdashuoneilksi. Vuonna 1!110
12485: niiden osalclm1ksi. Jos yhtiötalojen ei •suhide ollut •näi•n epäeCLullinen, vaan suu-
12486: lisääntyminen olisi tapa:himnut rakentami- rempi määrä, noin 8i3 % kai,kista a-suin--
12487: sen muodoss,a, ei m~elest-än1i tällaista kehi- huonei:sta !käytettiin tocleUakin aSIUimi,staJ."-
12488: tYJS'tä va,staan o[isi mi·tään sanotta:rvara. lmituksiin. Viime vuosin1a, n~inkuin jokai-
12489: Kiinteistöjen [uku ja tämän li:sä:än,tymi:nen nen on •saat•tanut ai<nakin Helsingissä huo-
12490: ei kuitenkaan rpaljon valai.se asunrtomääräiä, mata, on suuri jou'kiko aikai,g.empia asuin-
12491: sillä •kiinteillllistöillä 'sruattaa 10lla yksi trahi huoneita otettu teoUisuucl!en, kaupan ja
12492: userumpia rakenn1U:ksia ja Takennukset saa.t- 1i~kkeen palvelubeen, eikä näihin tarkoi-
12493: tfllvat oll.a ·erisuuruisia. Vaikka huoneus- tuksiin ol.e saruot.tav·asti uusia asuntoja ra-
12494: tot ja i]:moneetkin ovat erisuuruisia, on kennettu. 'Tähän on varmaan ol:lut syynä
12495: niiden lulkumäärä ikuitenlcin p•uheenaole- se, että liikehuoneusto·t ja sentapaiset jätet-
12496: valssa suhteessa valaisevampi. ViiJmeisessä tiin säännöstelyn ulkopuolelle, jonka joh-
12497: asuntalaskennassa oli asuttavia huoneus- dosta niiden vuokJ."at kohosivat, ja, sen-
12498: toja, ikun 1virarsto,t, .sai,raalat, kasarmit vuoksi taJ.omomis•tajat oli•vat ihalukk·aita
12499: y. m. s. la-sketaan pois, ~ka.ik'kiaQ;ll! noin luovuttamaan huoneustoja li,iketarkoituik-
12500: 3<6,500 - rllllinä en maini,tse ,kymmeniä siin. a'ässäJdn .siis on yiksi •syry lisäänty-
12501: enkä yrks~kköjä. Kymmenen vuotta a.iJkai- neese·e.n a~sunt01pulaan.
12502: semmim lukumäärä oli noin 27,·500. Näissä Asuutupulan .l~ev·entämis•eksi valioikun~
12503: oli ;hfuoneita vuJOnna 1920 lähes 84,000, nan enemm:Ustö :ehdotuara n. s. asuntoylelli-
12504: 1
12505:
12506:
12507: kymmenen vuotta aimaioommin noin 65,000. syyden venottamista, otaksuen, ~että tämä
12508: Ruonensto.jen •luku oli siis lisäänrty.nyt vero on rpaikottav.a huoneustojen haltijoita
12509: kymmen-en vuoden kuluessa 32 %:Ua ja tyytymään väJheiifPään h uonemäärään. Va-
12510: huoneiden lulku 28 % :lla. Nämä ~wvut liokunta ei to,sin määrittele, mikä sen mie-
12511: eiJvät ole aivan vähäpäJt.ö~SJiä. Kun asukas- lestä on ylellisyyd•ekJSi ,ka.tsoHa.va. Mutta
12512: lu'ku saman ajan !kuluessa, Helsingissä oli ,perusteluista näkyy valiokunta ol.eva:n
12513: lisääntynyt vrain noin J 7 % :lla, on asun- sitä rm1e.ltä, että on olemassa joukko .hen-
12514: tojen ja h•uoneustojen [iJsäy,s· siis ollut suu- ki,lö1tä, ja varmaankin valio;lmnnan mie-
12515: rempi kui1n väestönilisäys. Koska siitä lestä on hyvinkin palcion semmoisia, jotka
12516: hwolimatta n:yt vallitt.s•ee puute asunn10ista, pi1.ä vät ihallussaan :suul'e>mpia huorueru·stojra,
12517: joi,ta vuon.nfll 19!10 oli noin pari sataa ikäyt- kurn mitä heidän lkohtuullin.en tarpeensa
12518: tämättömiäkin, niin johtuu tämä siitä, että vaatisi. Tästä päättäen voisi olettaa, että
12519: nyfkyään väes•tö asuu väJtiemmällä kuin 10 p:Uenehikökin asumto ·esilill. 2~ huoneen
12520: vuotta .twkapeni:n. T·ämä ilmiö onkin käy- suuruinen, voitaisiin leima,ta yl~ellisyydeksi,
12521: nyt selville ~asuntalaskennasta, niinkuin jos siinä vain on yksi tai pari asukasta.
12522: seki,n se~kka, että tämä. ilmiö .esiintyy etu- Luultava-sti vali101kunta ,ei kuitienlkaan ole
12523: pää,ssä ja ni:menolillaa.n pi,enremmissä, yhden näin pieniä a,sunt.oja ponn.ellansa trurkoit-
12524: ja kahden 'huoneen a,sunnoi,ssa. Kun ah- tanut. Ka1tso·en sii,hen, että vrapiJston
12525: tams näissä pi1e.n.issä a•sun1no~ssa <aina on ol- uudessa. palkikausl1aissa on 6 huonett•a, 'Vir-
12526: lut ja yhä vieläkin on su•uJCin, on siis lke- kalhuoneen ja keittiön sisältäwä asunto kat-
12527: hit;vs katsottaVIa ~pääasias,sa ilahduttavaJrsi, sottu .kirkk<Dih·emaUe 1mhtuumiseksi, miin
12528: vaikka siitä onkin oHut semmoinen ~käNä, tuslkin ~ämänkään .suuru~set huoneustot
12529: mutta toivottava•sti ohimenevä seuraus, voidaan ikfllup:ungi•S·Sfll !katsoa ylelhsyyd·eksi.
12530: eiltä jonkiko ~h,misiä tllimän 1Imutta on jää- Vasta sitä suuremmat 7-8----'9 huoneiset
12531: nyt melJkein ilmaJn asunrtJoa. lienevä!t ViaLiokunnan m~elilkuvitulks.essa
12532: 223
12533:
12534:
12535: kummitelleet. On myös 'l'uultava1sti otak- raaJla; jotka k01honneiden vuokrien ja
12536: suttu, että meillä IO•n täJmJmöisiä .suuria muutenlkin kohonneiden .elinlkustann,u.sten
12537: loistohuoneustoja tuntuva .määrä, joista saisi vuoksi varsill! Jwrna.a.sti tyytyiBivät yillitä tai
12538: paljon V•er·ocia puriJstetuksi. Asuntalas:ken- ka,hta ,huonetta pienempään IRlsun.toon, jos
12539: nasta kävi huoneustojen .suuruuskin sel- sellainen vain olisi saatuv1ssa. M<utta niis-
12540: ville. Relsing~ssä o.J.i yhden ja ika1hden tähän jumi on suuri puute, samoilll !kuin
12541: huoneen Jmoneusto.ja koko luvusta 7r1 %, vi·elä pienemll11istä. Heil.lä ei siis ole muuta
12542: 3, 4 ja 5 huonetta ja keilttiön käsittäviä mahdollisuutta, lruin jääidä asumaan liian
12543: huoneustoja olli yhteensä '212· % lwko lu- suureksi lkäyneeseen huoneustoon ja vuo.k·
12544: vusta, 6-'huonei,set ja sitä .suuremmat mno· rata siitä pois liikahuoneita kohonneiden
12545: dostirv1at 1Sills noin 'lähes 7 % ko(lw huoneus- vuokr.amaiksujen korvaamiseksi. J-os näitä
12546: to.j.en luvusta. Jotta voi;si tietää, ovatko henkilöitä nyt vielä ranga:istaan Esäve:r:o-
12547: näimä 'kohtuuttoman suuria ny.kyi:sille ha.l- tukseUa, ei siitä olisi muuta seurausta, kuin
12548: tijoiUeen, on tietysti tarka;stettava niJiden- että heidän täytyi:s•i .säilyttää uusi Lisävero
12549: kin asulkaslm:vu.n suuruus. ISiitälkin antaa aiiJvuokrala.isten suomitettavaksi, joiden RJse-
12550: a'suntalas1kenta ii•etoja. Nfuistä tiedoista ma, se sanottaikoon, myö.skään ei ny'kyään
12551: selviää, että suu~.Ussaka.an huoneUIStoissa ei ole ihelp.po. J o,s vuokraa.jan itsensä olisi
12552: meillä yleensä rusuta väljästi. :6 ihuonetta pakko muuttaa pois, .lisään:tyi:si vieläikin
12553: käsittävissä :asunnoils•sa oli us·eimmissa ai- ankar.ammaksi kilpailu rpienempien a.sunto-
12554: naJkin yk·si asuk·as huon.eotta kohden. Olipa j.en ,swa.nni:sta. j.a kohottaisi sitä myöten vie·
12555: Rel!singiSJSä 14 sellariJsta. ,asunto.a, joissa a.sui läkin kohtrnuttomaJlllmakisi niiden vuo1k.rat.
12556: 13 henkeä ja u.seam'Pia, ja jokse•erukin sa- Mi<tään hyö±.yä ei ·S•iis käsittääkseni saavu-
12557: manlainen 1asutust.iihey1S Vla,lli>tsi myös 7, 8, tetta.isi ehdotuk.serlla a.suntoy.lelli.syyde:n
12558: 9-huoneen huoneustoissa. Nä.Udenk!in a,sun- verottamisesta, vaan päinvastoin .siitä
12559: tod·en jouJkos.sa oQi .sellaisia., jo~ssa ·oli 13 sy,n.tyi,si vah~nikoa.
12560: asukasta ja v:Uelakin useampia.. Koko Hel- 8ekä halliitws että Vla,liolkunta penustel•e-
12561: singin rkaupung:issa ei ollut .enempää ku[n vat ehdotustaan määrärahan lisäämisestä
12562: 1,646 huoneustoa, pienet j,a. suuret mukaan tämän vuoden menoarviossa a.suntopoliit-
12563: luettuina, joiss•a vuonna 1920 asui vähem- tista. toimintaa varten sillä asunt•opuut-
12564: män kuin yks.Ji asuikas rhuo,netta koh.ti. Täil- teeUa, illiikä tätä nykyä vallitsee varsin1kin
12565: lai:sia oloja ei suiLllkruan mu~ssa sivistys- maan suuremmissa .kaupungeissa ja j.oista
12566: mruissa p~dettäiJsi kehut.tarvin.a., vielä väihem- ensimäi'!l.en puih,uja antoi ooeita räikei1tä tie-
12567: män .a.suntoyle.llisryytenä. Monet suurem- toJa. :Sitä puut.ettahan on mahdoton kiel-
12568: mista huoneuiStoista o;vat seHaisia, joiss.a tää, vaiklk•a .suotav.rua oli.si o.Uut, että se ti-
12569: asuu täyshoitolais1ia, kouJula.i,sia, yksityis- lastiO, jonrk.a .kaupuniki on toimittanut, myös
12570: huoneiden rvuo!lma.agia, niinikuin ylioP'Pi- ol<i,si käsittän.yt sen, onko aivan väiLtt.ämä-
12571: laita y. m. Mi>stä sa]sivat kaikki nämä, töntä, että kaikki nämä asunnonpuutteessa
12572: esim. myös.'lrin edus'kunna.n maala.irsredusta- olevat jääJvät ikaupunlkiin asumaan, 'toisin
12573: jat, tilapäisen arsnnnon, jos ka~kki huoneus- .sanoin onko !heidän täällä olonsa välttä-
12574: tot dli,siN,at soveUetut vaim vuokraa.j•ain mätön. 'Tilapäisenä pela,stuskeinOin.a lienee
12575: perheen suurmuden mukaan. ValiJO.kun.ta tahän hal.lituk.s,en esittämään li:s·äy.kseen
12576: läihtee myös s!iitä .väärästä ot·aksnmasta,. että sanotusta syystä suostuttava, vaikka minä
12577: .suuret a:sunnot varsin helposti voi•daan ja- kyllä myönnän, •elttä tällaiseLla rathanmyön-
12578: krua pienempiin. 'Tämä ei kuifi:,enkiaan useim- nytyksellä toiseltapuolerr on vaaransa:kin
12579: missa tap:auks~ssa oJisi ihelpp.oa. Ei 01lisi si~hen katso·en, että siihen seur.aa:vina vuo-
12580: näet helppoa sovittaa kahta 'keittiötä tai sina voidaa.n nojata ja perustaa samanlaisia
12581: usea'ill'pia näiJhin valmiisiin asuntoihin; ja vaatimuJksia. Näkyyhän selvästi ja nytkin
12582: useissa ta.pau1ksissa se ehkä kävisi suora.an IJarista vastalauseesta, että ruokahalu
12583: mahdottomaksi. Joka bpauksess.a se vaa- kasvaa .syödessä. Valtio on kyllä mo-
12584: tisi suuria :krnstanmuks•ia. neila. .muotoa aikojan kuluessa~ edis-
12585: 'Hse a.siassa, on ,kyllä totta, v:aikbi .se käy tänyt! ~ka.upunkien kasvamista ja ta-
12586: selVIille .tilastosta, että .kaupung.eissa. n.y- loudelliJst,a ·e.lämää, miHoin .senl mielestä
12587: lkyään on koiko j.oukko kesk1kok.oi,st~en 4, 5 maan taloudellinen j.a sivi.styksellinen elä-
12588: ja~· huonetta sisältävien ·huoneustojen vuok- mä on katsottu sellaista vaativan samoin
12589: 224 Tiis1tai.na 3 p. loka:ku,uta.
12590:
12591:
12592: kuin toiselta puolen y:hteiskunnallisist.a lisen,a pääimääränä, tyytyi kuitenkin vaati-
12593: syistä ja vi.ljdyksen ~d:i,stämis·eksi uhra- mruttnmasti puolUisbamaan säännöstelyn jäl-
12594: taan mel:ko suuria määriä valtion varoj-a leen ·käytäntöönott.amista. Mrnä to•ivon,
12595: myöskin maaseudun ihyviilksi. Mutta ei että tälhä;n ·e'hdotuk.seen ei toisilla tahoilla
12596: VQrta.ne lkuitenkamn miniUnkaan m~eles.täni luoda mi.Jtään ,huomio·ta, siLlä ,sää;nnöstely
12597: katsoa :kuuluvan v1altion tehrtäviim tai edes on jo, va:ik.Jka se eh:kä olikin alussa• välttä-
12598: oleva.n dkea tak.aan, että s·äännöllisesti vero- mätön. saa.nut aikaan niin paljon vahinkoa,
12599: varoilla :vakennetaan asuniloja ·erilmise.sti että moista 'koettai -ei toki olisi missään
12600: kaupunkien asu:kkaine, siUä t•iilnrä koituu muodossa IUUsittav•a.
12601: suom.staan 'kaupun.keihimmiUuton keinote- r.ausunnos;tani toiv.oaksen.i ·selviää, että
12602: koilseksi edistäJmiseksi ja siiltä voipi johtua mielestäni ednskunna.n .ei olisi hyväksyt-
12603: myöskin kau:pungeille itselleen vahinkoa, tävä vallinkunnan esittäimää 'Viimeistä pont-
12604: 'kun kaupungit ehkä sitten eivät kykene ta, joka lmskee n. s. asuntoylellisyyden ve-
12605: hrc~Jllitsema,an kaiklkia niitä toimenpite•itä ja rotta.mist,a..
12606: Hsäme.noda, jotka ovat seuna.ulksena suuresta
12607: ja äkillisestä ,kaupunikiilliiDIUUtosta. Sen si- P u 'h e m i e s: Pyydän ~ed. H ul•tinil ta tie-
12608: jaan minusta tuntuisi .olevan .syytä valvoa, dustaa, tekikö hä.n; ehdotuk.Jsen.
12609: niinkuin on laita Norja,ssa, ·esimerkiksi :kon-
12610: sessi.ooneja •annetta.essa va.ltion kosk.ivoi.- Ed. H u 1 t i n: Minä eihdotin, ettei edus-
12611: mien käytltämiseen, että laitokset j.a liik- kunta h.yväJks~isi iV'ali.ollmnnan esittämää
12612: keet, j.o·t:ka pitävät työssäJän suurempia. työ- v·~imeistä pontta.
12613: vmmJa .myö,Sikim huo.lehtisivat a1suntojen
12614: hankkilmrnsesta llliille, !koska rmuuten :tiUon Ed. Li nn a: Kieltäimätöntä on, että
12615: työ.väen magoittaminen saa_ttaa käydä p>aik- meillä .muutamiJs,sa. :kaupungeissa .on ver-
12616: kat'kunnaHe ylivo~maiseksi ja joka tapauk- rattaim suuri asuntokurjuus tällä hebkellä.
12617: sessa voi •saattaa häiriöotä ,aikaan asunto- Johtuuiko tämä 1n:Lin paljon >asuntojen puut·
12618: o.loissa. Ma•aiS•euoollahan ova1tiki•n, niinkuin teesta 1kuin .siitä, .että asutaan paremmin,
12619: täällä jo aikaisemmin on ilmomautettu, lii. on minun v•aikea sano.a. Suu:rena syynä
12620: ikeyritykset olleet ;pakotetut rakenta- täihän asunto1kurjuuteen täytyy pitää sitä
12621: maan asunt.oja työväelle. Olisi syytä munosa1i.ka.a, jO'ka tällä he1tkellä vallitsee
12622: vaatia samaa myöskin suuremmi1ta liiJke- säännöstelyn äS:k·en päätyttyä. Näistä
12623: yr.ityk,siltä, jotka. sijaitsevat kaupunge~ssa, syistä onkin välttämätöntä, •että asunto-
12624: sen sij,aan, .että nämä n~t v•a.in ·odottavat, kurjuuden poistrumiseen :kiinnitetään va-
12625: että yiksity•illlen yritteliäisyys ja v•altio pi- kruvaa huomiota. ja ,siilhen myä1nn1etään •Va-
12626: tä.i.sivät huolita heidän työväike.nsä asunto- r.oja. Muilta y:htä varmaa on myöskin, että
12627: tarpei-sta. Edellisessä istunmossa täällä tämä v.ai.tion •avustukseLla ta;p,alhtu'Va ra-
12628: kommunis,tien taholta lausuttiin, että hei- kennustnimi,nta on paha•n lääkitsemistä
12629: dän ihanteessa on kaikkien asuntojen so- enemmän kuin sen poistamista. Mitä enem-
12630: sialisointi. Oli v•aJhinko, ettei ·si.ltä taholta, män vaHionvarolja kiinn~tetään kau-
12631: joUa on lähempiä tietoja n:iistä oloista, jotka punkirrukennuk•siin sitä suuremmaksi epäi-
12632: vallitsevat itäisessä naapurimaa·ssamme, lemäJttä tulee myöskin ,siirtolaisuus :mrualta
12633: jossa sos!alisoimtiin on. ryhdytty, ole täällä kaupunkiin. J,a täJs1tä j.atikuva.st.i seuraa
12634: annettu lähempiä t>i>et.oj.a niå1s•tä erinomai- asuntojen p.uute siellä, Eduskunta ei ol.e-
12635: sista seurauksista, joihin sosialisoiminen on k•aan ikiinni ttänyt huomiota siihelll, että
12636: johtanut. Me muutlb>an olemme vain si.Uoin maaseudulle rakent.rumisella. v,oitaisiin estää
12637: tällöin vila uksel ta sanomale,hdissä nä;bm.ee;t kaupunike~'h.i,n siirtymistä ja ,samoiUa. ,sum-
12638: tietoja Bi,etarin ja M·osilm'Valll oloista. Olem- milla rakentaa paljon ·enemmän, kuin mitä
12639: me lukeneet, että siellä suumt 'kivitalot kaupiUng.eissa voi.daan mkentaa. V a•sta
12640: roiiDalutavat hoidonpuutteesta raunioi:ksi ja v~ime edus'krmta myönsi 2 milj. markkaa
12641: että l!aitaikaumunkien puutalot revitään maalaistyöväen asunto-olojen parantami-
12642: polttopiU.iksi. Tä.mmöisistä taiJauksista var- seksi.· Jos aikrui:sermmin olisi yhtä suurilla
12643: maankin 1kommunistirt olisivat voineet oan- summilla k·uin ik·au;punkeihin :ma.ala]styö-
12644: ta•a läJhempiä tietoja, Se puJhuja, jOika asun· väen asunto-oloja. ;para.nnettu, •nl:en varma
12645: toj,en .snsi.alisointia esitti puo1ueensa. lopul- siitä, että asun1tokurjuus kau;p1ungeissa ei
12646: tV,alhotn· atm:nrtopoEitti>nen: toiminta. 225
12647:
12648: olisi tällä hetJkellä läheskään ,sella~nen, Ed. B r y g g a r i: Esilllädltevassta vartio-
12649: kuin •se .on. Täällä mainittiin, että niiden v·arairuva:liolkunnan IIDietinnössä eh!dotetaan
12650: haikijain joukossa, jotka anovat avustusta, valtion asuntopoli;tiiika.n jatkrumista v.a.r:ten
12651: on verrattain vakavaraisia ja suuria yhty- kultuva!ksi v,uod·elksi 15 milj. mar'kikaa eli
12652: miä, nimittäin ELa.nto j.a Kone- ja Silta- sama määrä, minkä hallituskin on ehdot-
12653: ra.kennusosrukey1htiö. On epäilemättä vää- tanut e;hJd.O'tulksessaan n:·o 20. Ens.imäi-
12654: rin, että muutamat yhtiöt joutuvat edulli- nen kysy.my,s, j,olka on tehttävä itselileen
12655: sempaan asemaan kuin toiset, jotka ovat selvä:'ksi, on se, ·että mille perust,oolle a-a-
12656: ra:kentaneet tai .paraillaan ratkentava:t kenltum valiolkunnan mietintö, ja ,OillkJo eh-
12657: omilla :varo~llaan työväelleen asuntoda. dot.ettu summa tarpeeJksi suuri ~eN niin
12658: Tois·elta puolelta pitäisi ehdottomasti tkii- suuri, kuin nykyinen asunto•pul,a edellyt-
12659: hoittaa teollisuusyhtiöiruen :halua rakenta- täisi? Valio:kunnan mi~etinnön .peruste-
12660: miseen. Tähäm voisi käyttää m. m. sitä luista saa s~elville sivulta 2, ·että jo ISosia-
12661: keinoa, ·että ne pääomat, mitä yMiöt käyt- lihaJl,.J>i1mksen tiedonannon IIDukaan ilaina-
12662: tävät työväen asuntojensa raJkentamiseen, aoomulksi·en Slumma edellyttäisi 1'6 milj.
12663: vapautettaisiin veroista. Tällöin ·olen var- mar1k!ka.a siHoin, !kun tuo tiedonamto :valio-
12664: ma siitä, että useat yhtiöt, j·otka nykyään kunnalle o.n annettu, ja nykyisten itieb-
12665: eivät kiinnitä työväkensä atstunto..,oloihin jen mu%aan Jtanv·ittaisiin siihen jo 18 :t;2
12666: juuri mitään ~huomiota, sen tulisivat teke- milj. mariklkaa. Vwlioilmnta mietim+Jöä va~
12667: mä11n ja täJllä rtavoin valtiolle pa1joa edulli- mista,essaan ·ei ol,e siis 'läJhtenyt siitä läh.tö-
12668: semmassa muodossa: myös a:suntdkurjruus kohda.sta., tettä se ha•l·uaisi vrultion rusunto-
12669: osaltaan poistuisi. politiilkffiaa ja'tkaa ~sit.en kuin tarvittaisiin.
12670: Kuten alussa ma,i:nitsin, on tilanne tällä Ainoastaan puolin:ais.esti on ajateltu tätä
12671: hetkellä 1kriitillinen ja siis onkin siihen tal"Vetta tyy,dyttlää ja .minä haluaisin ~Ja
12672: kiinnitettävä .vakavaa huomita. · 'Tämän noa, että •paljaasta k.ohteliaisuudesta hal-
12673: vuoksi tkannatankin valiokunnan mietintöä, Htuksen esity.stä ooohit.aan. Täällä ·eid. S:ep-
12674: 15 miljoonan markan myöntämisestä tällä pälä j•o mainitsi •niistä asunnottomista per-
12675: 'kerta:a asunto-olojen parantamiseksi. Mut- heistä, mitä on ol·emassa, j()ten en lähde
12676: ta olen varma .siitä, että tällä toiminnalla sitä :puo1lta ti:t.ssä toistrvmaan. Haluaisin
12677: ei sittenikään lovullisesti asiaa voida rat- sensijaan val,aista aseman lkriitiJblis·yytttä
12678: kaista, vaan että ,siiJhen on käytettävä toi- sen t•il•astt,on valossa, mitä on annet'tu :viime
12679: sia keinoci·a. J,a. täytyyki,n ajatella, että elokuun loppuun mennessä häätötuomioita.
12680: nämä va.rat alkavwt olla· viilmeisiä, j.otka Niittä oli atnnettu 7 ikaupungissa y(hiteensä
12681: tässä muodossa tähän ta,rkoituk.seen myön- 1,3.61. Te voitte jo tästä muodostrva jon-
12682: netään. 'Täällä ed. Niukkanen huomautti kunlaisen koffionaisJkäsi'1ite.en mihiniktä on
12683: siitä, miten kalliiksi tällainen rrukennrus jouduttu .siVIä politiiikaltla, kun viiJmeinen
12684: eduskuT~'ta lruk•kaut:ti asunt10sarunnöstelyn.
12685: tulee, IIDitten p,a,ljon ytksityinen s·aa avus-
12686: tusta mkennuksii:nsa. Täytyy löytyä toi- Tämä tiltasto t.osin puu'tteellisess~a muodos-
12687: sia lreinoja, joi.ssa pienemmillä summilla sa pulhuu lruhjoma.t.onta ki·eltä siitä, mi-
12688: päästään parempiin iulo:k,siin. Sillä mu~s hinkä toimenpiteisiin ·edusikunnan oQisi
12689: tettava on, että tässä on ky.symy.s verotuk- asian joihdosta ryhdyttävä ja että va•lio-
12690: sella kootuista varoista. kunnan oodottama summa ei missään ta-
12691: paUiksessa riitä ny)ryisen asuntopul,run edel-
12692: ~Va.ltiovrurainvaliokun:t.a ehdottaa mietin- lyttäJmrä t1oimenpiteitä tyy,dyttäJmäJän. Mie-
12693: töönsä liittämässään ponnessa, että meillä tinnön vastalauseista käyvät k.ai'klkein sel-
12694: valmistetta~sii.n n. s. a.sun to-y lellisyy.s- vimmin ilmi suhtautuminen asuntnpulaan
12695: vero. Minä >8ll! tosin :tahtoisi tätäkään eri ryhmien taholta. 'Toisessa vastalau-
12696: vastustaa, vaiktka .epäilenkin, .että sen tu- seeS'sa ruotsikolt, kokoomus- ja edis1J;y~s!m~e
12697: lokset trulevat olemaan paljoa. pienemmät liseen rythmään lluikeuturvat ·edustaj:ait ovat
12698: kuin luullaa.n, jopa niin pienet, etttä 'suuret a,s,ettunee't muuten valiokunnan mietirtnön
12699: osat nii•stä varoista tulee kulumaan veron- kannaUe, ainoastaan ·eih:dotbameet tälffiä:n vii-
12700: kant.okustannuksiin. Kuten sanoin kanna- meis,en nonnen poistrumista, jO'ka -edeltl.yt!tää
12701: tan va.ltiovara.invaliokunn!Vn mietintöä enkä asuntoylellisyysv·erolain anomuksen tekoa.
12702: myös tahdo vastustaa sitä, että tuota asun- T'ämä 'Osalltaan ,.todistaa jo :s·en, ·elt!tei tah-
12703: toylellisyysv.erola:kiakin ruvetaan laati· dota muodostaa ·seiUaista toimin.ta,a, joka
12704: maan vaikka epäilenkin sen tuloksia. j.ohta,~si 'va:rojen k~Vrtuuta:miseen a,suntova-
12705: 29
12706: 226 Tiis;taina 3 p. lokakuuta.
12707:
12708: jruuksen poista.n:wisessa. ·Tääil'lä edeH1set pu- tämä ;sällilrmöste'ly ma:h.ldOO:l1is'ta toteuttaa.?
12709: hujat m. m. ·ed. Hultiru ja ed. Linna Ja vielä Y!ksi sei\k<ka: ebtä ai'Van mieliv&l.-
12710: mainit·sivat, että tämä asuntoylellisyys- ta.ises:ti määrättun m~hinkä on 'kaupunki
12711: vero ei tuottaisi ~pääomia. Mi- r.almnnettruvoa, joista on eräi'tä ny.tikin mui-
12712: nusta tuntuivat nämä lausunnot pe- naismuseo.ssa, jotka eivät koskaan kehity
12713: rusteettomilta. Mainitsen yksistään Hel- .bupungei>kiSi. (.hld. Lohi: Niistä ei ole nyt
12714: singin: ra1hatoimeru johtajan Helan las- lky:S·YJmy,s.) Sruman1aiseiksi minä näen täJmän
12715: kelman, jonkru mukaan Helsingin kau- .ma.ala,isli:~tan kannan, 'kun he ilman mitään
12716: pungis•sa itluo·tttaisi ,a,suntoytl:e~l:lJisyy,sVIeDo 6 1pemstelua ajruttel·evat, että yksistään kur-
12717: mi>lj. mmrtkkaa vuodessa. Ja Doih'kenen ;ol'la riis'tUJ.mirrHm., asuntoj•en raJkentrumat:tOllllUUS,
12718: sitä mieltä, ~ettei HeLsingin kaupunlki va- ri~ahta1si siiihen, •ettlä as,UJk!k:a,a;t kaupungeista
12719: lit!sisi niin ikal1 l~~p.rulkkaista veroj·enkamta.- ;siirtvisivät :ma,a.seruduhe. Miksi näJmä ma.a-
12720: jaa, että ;siihen menisi vuodes•s1a 6 rrn:ilj. llaisiE~ttolais·et ·eivät ol•e maahenkeä kylvä-
12721: mar\k~aa. ;neet byttäriin.s'ä ja .poi.lkiin:s.a, että ne ni~n
12722: Eolma.nnessa vastaJa.useessa ed. Hä.st- ,s•uuressa ,mitita;k,rua:v assa ovalt menneet Ame-
12723: 1
12724:
12725:
12726: backa ehdottaa illolko mietinnön hyljättä- riiklka,an? MinikätälhlcLen ne ova:t sortwneet
12727: väksi. Esitylksensä ;perus.t,eena häm mai- 101m.i.stamruttomiim ,l,uoklb}n? Kaupunkien
12728: n:i~see v;a.stalauseessa, että 1 k01slka ke.rran ,asunnott.omat ei,vät a.:.e kovin monta ,suku-
12729: tois1ten•kin työmantajain tUJl·ee ,itsensä ra- rpolvea asuneet kau.pungissa. Ne ovat sa-
12730: keuta,a ty:öntEJk~j·öilleen huoneis!to, niin ei moja; maanviljelijöitä, niicLen tyttäriä ja
12731: ole syytä kaupungeissa ryht.yä rake'll'ta- ;poikia. Ja nyt n.d.mä ,Siruma,t llllaa,nomistaj,at,
12732: maa:n tylöläJisten a•s,.unt,oja. Näin minä kii- j.oiden ke·slkuwdesba näJm:ä ;viksi!löt O'Valt s:o'T-
12733: sitiän tämän ajatu:llisen perustan. Tä:liklim~rr tuneet, jotl:llia o.va t a&un'll:o,btomi.a, !lliin osa
12734: perusta minusta tuntruu liian ko;Vkä:selUi. m:äj.s:t.ä on valmis j 1rutitämään näJmä oman on·
12735: Minä ha;luaisin ·sanoa, ettei se ik.;est1 jul- rrrensra nojaan 'luul.o,ssa elt:tä ne menevät ta-
12736: kis,ta arvog,telua. Samoilla perusteillaha.n kaisin maa,g,euidulile. Ol,e·ttek{) 'Vru~mii:t mei-
12737: lmi.taisiin puolustaa rrninkä 8!pwkolh1dan sä i- ;dän mulkBJna jär.i•esrtälm'ään :maaseud1un ol,ot
12738: lyttämist:ä tahansa. Jos jos•sa:ki:n .osakeyh- 1siten, että v,oisi tuo virtaus ikääntytä ·ba:kai-
12739: tiössä työläisten asunnot ovat mahdollisim- lsin maa.seud.ulle? Minä .r.olh!kenen sitä
12740: man :kur.iat, .ia epäterveelliset, niin voitaisiin epäi.llä. Niin kauvan kuin maaseutuolot
12741: to:ises·sa osakeyihtiossa läJhteä peru;;tR;1e- o·vat 'l;iian epäe·dul,liset, niin :kauan ei .Qile
12742: maan myöskin asuntojen kurjistumista. sa- :ma:hdoQilisuultta. mitlllään :paklkokeinoilla
12743: malla syyllä, että heidänkään •er lmnna:t.a ik.Wämvää 'VIatpa,alt,a 'ke!hity:ksoo: vi.rta.a :tois,~ksi,
12744: parempia. asumwksia :ty1öläisil1een rakentaa. ria enne.nlkuin on 1ma.aseutuolot j.ärje,stetty
12745: :Tämä siis on sellainen tekoTJerusta. uudelle kannalle, että ne vastaavat saman-
12746: jol:l.a ·ei o}e mitäiän tode1l1lista polhja.a. laisia ·elämänvaatimwksia, siihen mennessä
12747: Koailkkein 'kU!mmaH:i,sin ajatus tälhän llllie- täytyy va.ltiovallan ulottaa järjestäJvä toi-
12748: tintöön liitetyistä vastalauseista on maa- menTJiteensä: myös asu.ntoien ra:kennwrosen
12749: laisliiton ·eruU!Sitajien. Minä ·haluaisin ,sa- alalle.
12750: noa, että .tämän v>a,staJl,auseen· kirjoittajat 'Maail.aisE:i,to,n lka.ntaa IVaiJ,ai.see 'Vie~ä IS~l
12751: ov.a.t ed. Hästlback.an kBJnssa samalla k•an- vemmin niitten sanomalehdistö kuin tämä
12752: nalla. Mitään asiallista eroa minä en löydä •valiollmnna.n rrnietintlö. ,se on täJssä .l1ii·a:n
12753: siitä,. 'l'äällä heidän edustajansa toivat esil- suppea·ssa muodoss'a lau.suttu:. Kaikkein
12754: le tämän valtion asunto.politiikan johtavan selvimmin s•e tuli julki ,Maakansan" nu-
12755: siihen, .että ka111pu.ngi!t muo1do1stuvat ylhä lmemssa 12·01. ISiiinä tlauslllttiin ensiksikin,
12756: suuremmiksi ja !heidän k1elteinen kan- 1että ma>aJinlillansold,am ailka j:ätti lkaUIPunilcien
12757: ta:nsa JoäJh'tee siit'ä näJkölkohid!rusta, että he
12758: 1 lasuklkaiUe killlsrull~s.en lkäJs,ity'ksen >perin-
12759: tahtois~va:t py,syti:ää väJestön ma.a.seuduUa. <nö'ksi, ertltä y1M,eisikun1ta on :v<e1!V'o,]llinen ra-
12760: Haluaisin tässä y:Meyides1sä r~nnasta.a tätä, ,kent,BJma,run 1heilllle a;suntoia. EdeHeen siinä
12761: mielest:runi utopistista a,ja;t~ttsta, Ruotsin t1aJUsuttiin .~räänJlainen toivomus, ei!tä Suo-
12762: vruHa;n a~ka.isii:n saämnös.telyi<h.in. Edustajat ,men :ffiaupunige~issa :bulisi lkeih'iltt.y:ä a:sunto-
12763: tuntevat, kuinka' yksityiskohdittain jaettiin olot yhtä kur.iiksi kuin o•vat Pariisissa ja
12764: kaUJppa-a]ueit.a, määrättiin iknlnkin aJsuk- 1---- min:ä ,halua]sin 1:1älh1 ä1n lli;säit.ä 'V'~e1ä -
12765: kaan k•aurprp!llp.ailkka ja :myöll'netltiin eri ILo.n;tol)sS>a. ,Ja. ·1bipulk•si rteh,cLä:än j.olh.torpää;tö·s,
12766: kauprungei1le näJmä kaupv•ruoikeu:det. Oliko oeUä ltä1mä !kälsi:te on kommUJili,s:iJisesta käffi:t-
12767: 227
12768:
12769:
12770: 1teestä llläJhtenyi. iAillooJ]semmiln ei ole <Se•l- maaseudul'-la. Minun täytw-y sanm tästä
12771: dai:sta !käsitettä oltlut, joten ·se ·on va,sta 1ny't maalaisliiton kannasta, että 'heidän
12772: m uoldostunut. 'Täs1sä suhteessa nmnä iha- imaai1ma.nkat.s'Omwk,sensa ei ulot:u oman pel-
12773: luai,sin 'pa.l,auttaa ~miJeleen, että VU<onna •lon ve11äjän u.Hkopuo1el[,e. He ika.ts'8l-evat
12774: 118>917 säät.yvwl<t~opäiilvätt yhtyivät ihervojen la,s.i,aa ainoast.aran siinä valossa, .milkäli se
12775: tSten:l'otlhin ja •August Hj.eilltin anomukseen, koskee omaa taloU:~tra ja sivuubtarvat 'li!ailkki
12776: tiossa aruo,fJtiim v:alliio!Vamj•en my:öntäJmistä tmuu:t seilkat ja muut tekijät. Mihin:käihän
12777: asuntora.kennusta.rkoituksiin kunnille :ia jouduttaisiin, jos kaikki puolueet yMä ly-
12778: .a,sunto-os,akeylh:tiJöiHe, viellrupä ni•i,n suures<sa thytnäiköisesti läih•t.i,sivät :kaikkiin lkysymyk-
12779: tmitttalkaavaS<sa, elttä '3/'4 !tuon ikiiinteist:ön ar- <siin suht,au;tuma.alll? Minä luu•len, että maa-
12780: IV•osta saisi ona ll'alkennu:s,J.a.inan·a. Hwl nai- tl.aisliitt,oka<an ,ei tässä ·edusllimnnassa y!ksi-
12781: ISin ma.inita sen <es>~tyk,sen, €Jt.tä voidaan .sitä ttyisenä ryhm.ä1nä kykene vi'eilllruän vaati-
12782: rinnastamaHa tehdä johtopäätöksiä ja lrr!U:ksiawn l:ä;wts'e, jos yhtä jyrkästi, yhtä
12783: arvostella ncv.kyaikaisia käsitteitä, miten kylmäkiskoisesni kaikki ryhmät sen esityk-
12784: tsuuressa mitltakaa,vas:sa <oU,aa.n ta,ant,uma.ss:a tSiin .suMautuvalt. Minä 'to]vuisin, että tä-
12785: siitäkin ajasta taaksepäin. Tämä anomus- hän asuntokysymykseen suhtauduttaisiin
12786: ieihdotus rpäJäJttyi Srfllurararvaan :ponteen: ~ttä 1hi ukan eri tta va•Ua.
12787: ly]eisigj;·ä IV<a:r~oi.sta 'Vara;ttairsiin 1 :mil:i. ma.rk- 18-e toivomus, että Suomen kaupungeissa
12788: ikaran ,a,sti ikä:ybet1t'ruvä!ksi 4 % lko,rkuisisrsa muodostuisi asuntokurjuus ,niin surkeaksi
12789: (lain.or~ssa ta.rp.ee,Jilisten ty,ä'läisa<S·Uin'tojen ·ra- kuin on ai1koin1aa.n ·ollut Pariisissa ja Lon-
12790: •kentamisee<n a) lkunn~lfi,e, j.ait/ka sitä !Vaa.ti- too-ssa, tuntuu suo-rasta-an .kummalliselta
12791: <vat, ·i[,man .e,rityistä vaikuutlt:a; ·b) yht.~öille, toivomulkselta. Näyttä.isi siltä kuin tämän
12792: 0oHm iJa;nk,o•1tlbarva<t a.suntojen ra1kentamirs1ta kanna<n takana ole'Vat yksilöt nauttisivat
12793: ~etupääJs,sä vihtiä<mieihi!He ikiinnitysva1kuutt:a t.oisten saman kansan jäsenten kurjuudesta .
12794: .vastaran 3·J4:'a,an .asti kii·nnit•et.yn 1tarron a·r- Sellainen nautinta. olisi melkein saman-
12795: IViomi•es·t.en määiräämä<stä amosta. Tähän laista kuin Rooman vallan aika,na toim.een-
12796: :anromusehdotulkseen ylhtyilv'"åt sJäädyt koko- pantujen gla.dia,a.ttori- taistelujen seuraami-
12797: ·n~wrn .ira hY!Välksyivälf; s1en j~otakuinkin muut-
12798: nen, T·e tunnette historiasta, kuinka Roo-
12799: :tumattKllmana. Minä 'haluais•in ny:t kys~ä man ylimystö kurotti kaula pi·tkä.Ilä yli
12800: :ma:a}a,is'l~itt{)llai:såillt,a., elfkä onko tämä heidän
12801: kaiteen ja ikatse.Ii, mitenkä villit eläill,let
12802: llfllhitensä tuon1ut juliki t:eidän aja<tu'ksenn•e
12803: raateli:vat orjia. Minä h,alua.isin tehdä <ky-
12804: 1asunt01kysyrrnylksessä jra o1et~e1m valmiit
12805: ttnene~mää;n sen väitlbeen 1Ja,aJkse, että asun-
12806: symyksen·: 'Tuntisittoko nautintoa siinä,
12807: ltorpdli~tti.set kä<sityJkset •o'Vat m~a:aiilmanso
12808: j.os :6,500 Helsing-in asukkaista asuisi jois-
12809: ldam tuote ja fllttä ne ov>at :saiilllalla ik:ommu- sakin roska<säiliöissä, siltain ja. 'Paattien
12810: nistisia. Jos täJmän väitteen taakse men- al1a., .nämä nähtäisiin taist.elemassa luont.oa
12811: IIl'ään, silLoin dli,si·V'at iko'ko säätyvaliJ7i<o"J)äi- vastaan elämästä ja. kuolemasta.? Eiköbän
12812: tvläit .01llloot jo osa:syy lil~siä. .Marrnit,s:en oo.el- tällainen nautinto ole hyvin raa'kamaista,
12813: 'leen, ~ttä .io siltä ennen •oli valtio käyilt'änyt epäinhimillistä? Mikä rohkenisin toivoa,,
12814: <v.a11o.i:a ty!äiV.äiena:sumtojen rakentamiseen. että maalaisliiton rkeslkuudess:a kun on kou-
12815: tVuoCLersrba 1870 VU<oit.een 1~897 oli myönnetty lusivistykseru saaneita henkilöitä ja m. m.
12816: ,7 eri lraina:a, .i•o'i't.t.en yhileisSiu.mlmla oli pa.p.peja, että toiset ~koulusivistyksensä, toi-
12817: 6·85.000 <mwrk'kaa. rSumma on 'hosin pieni, set kilikko-o:p'Pin.sa. p.erusteella ka:tselisi'vat
12818: unu't.ta se rillmeisesti 1todisiaa, että tä1~e lky- asiaa laajemmin kuin oman pellon veräjälle
12819: ;;;y:m:vrk,serlil,e on toäy1Jynyt .io smloin omisJtaa saark.ka ja. sruhtautuisivat :täJhän asunt.okysy-
12820: 1bm.ormio•t:a, j1dlloinam tääHä lm.nsaa edusH mykseen oikealla ta.'Valla: olema<Ua. mukana
12821: nelikamarin•en säätylaitos. Se käsitys on jo asuntohädän lieventämi<sessä ja epäkohdan
12822: 1aiko.ia sititfl!n m~t'lm~st.u lääkärien, rta}O'Us- poi,st.amisessa.
12823: tieteilijöiH:en .ia •p-arlamenttien t.a.holta. että ;Neljäs vastalause on mielestäni sellainen,
12824: 'asunbo-olot rv:ailkubt:avat yksillö·n <tJe.weybeen, jonka. hyväiksymällä kyetään jo tämä vuosi
12825: 'Sivee.qil.is:vvi:<een ga kwnsanrt,aloubeen, m1utta j,a:tka.a valtion asuntopolitii,k:kaa keskeyty-
12826: tämä kys<y~mtv:s nä:vt't.ä.ä Ol]ev,an ,v:i,elä ra;tikai- mättä tia jo.s siitä jäisi yl·ijäämää, silloin
12827: sematta maalaisliitolla. Se on surullinen voitaisiin kohta vuoden alussa jatkaa edel-
12828: rr·1miö seUaise·Ha ~rv!hm'äl!tä, joka selittää leen a.sunto\Va.jaulksen poi•sta~mista..
12829: o1eva-rusa rvähläJv'älkist.en asianra:j1aja ainaikin Pyytäisi,n mainit.ar :täällä äStken :puheen-
12830: Tii;rbaina 3 p. lokakuuta.
12831: - - - - - - - - = - - - - - - - ----------·-
12832: vuoroa käyttäneiden mielipitoostä yhden 1 lasketaan asunnotbomain .luku myöskin
12833: seikan. Ta:mp-el'eella,, Kuop~ossa ja 'T,urussa, sad,ot-
12834: Ed. ~·iukilmnen puheeruvuorossaan mai- tain maan ,muissa kaupungelissa ja taa.iavä-
12835: nitsi, että asunnot eivät jowbu~si työväelle, 1 kisis.sä .yhdysk.unnis.sa. Jo .sosiahha.llituk-
12836: mitä näillä vruroilla tulta•isiin rakentamaan. sen til•a.s·tojen mutkaan ·on asun,no•ttomia
12837: Kellekälhän ne mahta~siva.t joutua, j01s ker- 3,391 .perihetkuntaa, tehden henkilömkn näi-
12838: ran osa•kkeenomistajina ovat työläiset? den asurmotto:main perheessä 13,772. Nämä
12839: Minä tunnen m. m. Jyväskylän kanpun- asU<n•nottomat ov.at sij.oitetut ullakoille, kel-
12840: gi•ssa. joukon sellaisia, rakentajia, jotka ovat 1a.re~h1n, liite.reiJhi:n, ikäym:älöihin. j. n. e.,
12841: työläisiä ja :jotka 01v.at juuri voineet kunnan jo.pa seh.ai.siinkin vailkk•oihin, .kuin pari viik-
12842: ja vaHion tukemana ryhtyä itselleen kotia koa •sitten •tyhjäJkJsi ajettuun lantaruuma.an,
12843: rakenta.maan. Myöskin tiedän Helsingissä kuten Turu.ss·a >eräs 7-'hen:k.inen. per he on
12844: olev.an tilan teen .swmanlais•en. Ja se •seikka, asunut. Ja tämä •ka~klki saa tapam.tua
12845: että täällä maini.ttiin .esimerkkinä Elanto, maa.ssa, jtoika t•aihtoisi !kantaa 1si.v~stysmaan
12846: että se on elinvoimainen o.suus:kunta, mistä mainetta. Asumto,pula ol'i,s i joHain tavoin
12847: 1
12848:
12849:
12850:
12851: on tuo osuuskuruta koikoonpa.ntu? Eikö se ymmärrettävä, jos olisi ·sattunut j.dkin y.h,t-
12852: ole työväJestön osuuskunta? Tämän esi- äkJkinen tkarusallisonnettorrnuu,s, kuten tuli-
12853: merkin mainitseminen ei siis m~elestäni to- ,pal,o, .sota ta·i jdku muu •seHai•nen seikka,
12854: joka •o:J,isi ihä•vittän.yt ,a,stwnot •niin tarlkkaan,
12855: doiJsta mitään, ei ainakaan siihen suuntaan, ettei :mitäJän .maJhdol!li,suu:bta olisi asiaJta toi-
12856: mitä ed. Niul&anen luuli tällä maininnal- sin jämje.stää. tMutt.a .nyt ei IOile mitäJän tä1-
12857: laan sen vaikuttavan. laista tapruhtunut, V'aa•n o!Hann tä.ssä maassa
12858: 'Täl.tä eduskunnalta odoiletaa:n asunto- Ylksinomaan ·a.suntokein!Qltt<e>lun vuoksi jou-
12859: kysymyksessä tehoilclmita toimen'Piteitä. duttu sellaise-en tilantee,se·en, että yhteis-
12860: Ensimsikin hädän lieventämi.sestä se on a•i- kunta asuttaa. edelläsanotuHa tavalla niitä
12861: van oikein, se miltä täällä maalaisliittolais- jäseniääm, jotka lkätt.en.sä ty.öllä ,raJkentavat
12862: ten vastalauseessa mainita8Jll, että •tarvitaan asunnot .i·a yll'ärpidon lka<ilke•nnä!köi,sille tyh-
12863: myöskin hätäasuntojen jä;rje•stfumi.stä. Mutt,a jäntoimitt.a,jilQe ja taJl.o.njoblbar.e-il~eki•n ai-
12864: se ei ole riittäivä. Täytyy rinnan myöskin kana, jolloin huone.it,a todistettavasti on tu-
12865: 'kohdistaa toiminta asuntovajauksen poista- hansitta,in tyhj:äJnä ~ia !käyttämättömänä.
12866: miseen. Ja minä toivoisin, että tämä edus- T oiset näistä t.yihjistä asunnoi•sta od•ot.tavat
12867: 1
12868:
12869: kunta hyväksyisi täJmän toiminnan toteut- hallussa:pitäjälleen \huikeita luovutus- ja
12870: taiiDiseksi neljännen vastalauseen, kuten vuotk•ra,summia, toi:set tyhjät !huoneis•bot taas
12871: täällä ed. Seppälä mailllitsi, johon pyy·dän odo•t:tavat jo.nkun. •por:hon il.l'at•sulkut•suväkeä
12872: yhtyä. jäädälksee.n taa.s t·Yihri'ruffisi :seur:aa.vaa vi>eras-
12873: tusta od,otta:mwa.n. :T'ämä kaiiillki tapahtuu
12874: Ed. V. Hannu •l a: ISe :se~kka, että sam.a:run •a:i!kaa,n, kun tuhannet työläis-et ja
12875: viime eduskunta kumosi vuoilm.'asäännö.ste- työ'lläispeDheet vä;rj.öttävM lkyl:mälssä, asunc.
12876: lylain., on j.olht<anut san~en •suurfl't jouikot nottomim!ll! ja .nälissääm. Vwolkml•aistHan-
12877: IJwkon.aan asnnno•btomiksi. Kuten tiedetään, t~Ben a!ste 'ruste-e1ta 'kehityttyä sirhen, missä
12878: on asuntoikurjuus ta:loi1huija.rien ja jobba- se .nyt on, ·on maan porvwri·lline•n halli•tus-
12879: rien toimesta .kehitet1ty •aivan äälrimmilleen. val}t,aJkå.n .hiu!kan hätkähtämyt j·a Ty.htynryt
12880: Kaupungei·SIS'a ja tsuuremmi.s,sa teollisuus- jo·nkinla.i,siin tältä eJJJälkdlrhaa tarilmittatViin
12881: •keskuksissa •ovat vuo•kral<aiset j-a varsintkin pa~kkausyrit;Yksii'n myöntä:mMlä •av·ustus-
12882: työläisperheet. j.outuneet tunn:otbomien ta- laino.ia niin sanotun yleishyödyllisen raken-
12883: lonhuija.rien ja i!hmist.en lhwdällä sa·a.li1sttavien nustoimin,nan tukemise'kså.. Mutta täJmäJkin
12884: armoille ja mielivallalle alttiiksi. Sääli- paikka.us, nii·nkuin muutlkin ~orvarien toi-
12885: mättä ovat .t~al•okapitalistit käyttäneet kaik- met ylhteislkunnal.listien €tPä:kohita;in ilwrja.a-
12886: •ha tilai,suu!ksia hyvä:k:soon Ehottaabeen mi•seksi jäävät vai·n turhanpäiväis€'ksi här-
12887: lkuklk.a.ma,an .vuukr:a.l•rui.ste.n: kusta.nn uksella. näi.lylk•si ja kiihtyneiden mieHen raulhoitta-
12888: On j•onduttu sii•hen, että ·esilme1r'Hksi Hel- m~s·yri tylkooksi, mihim'kään. tosis,aa vutuksiin
12889: sing"is•sä soså•aE·l.autaikunnan j.a rahatoimika- -ei tältä ta.holtta tosiasialli.sest.i pYifitäkään.
12890: marin toirmeenpan.em&n •a.sun.nottomain Ias- Tämäkin nyt käsiteltävänä oleva halli-
12891: kennan muk:a.an on koikonaist,a. 1,770 a<Sun- tuksen ja va!liokunnam enemmistön esitys
12892: toa Vla.iHa olevaa ·pe:rlhe.kunta;a,, j.oiden yhtei- eduskunnaHe 15 milljoonan mal'k·an 'sumui-
12893: nen jfusenluiku .o,n 6,500 henkeä. T.nha.nstissa ,sen Esrumää:I'ärruham ~myö,ntäiffii,seks•i iVa.ltion
12894: ;Vai ti•oiD. ·asunto,piol'iittåm·en toillllin ta. 229
12895:
12896:
12897: .!llSU'llVOipoliittis€>n toirrninuan :i·wtkamista var- Ed . .S a 11 i 1 a,: Jfun ·seuvll!a tätä asiain
12898: ,iJen vuonn'a 11922 on 1kollwnaan riittämätön käsittelyä ja näitä monia vastala.usei.ta,
12899: siihen väUtrumättömään t-ll!rpeeseen, jonlka mitä tässä a:si·an y;hteydes•sä e.siin1tyy, täy-
12900: a.suntO'kurjuuden ·poist·aminen ja edes jon- tyy ehdtottoma;sti ajatel\la, eikä me olemme
12901: kurula,1n~m .te!hoisa lieVJentä:miJlle,nkiu vaatisi. todel!la sellainen ihäir'kälpäinen puSkUTilkansa,
12902: Pa.j,on tehokkaampia. j.a voimwperäisempiä jo:ka ei osa:a näJhdä ytli luoikkootutie<n:sa, vaan
12903: tO'imenpiteitä täs·sä t181rvitta;isiin, kuin on joka ainoa,staan jokai'ses•sa ikw,symy:ksessä
12904: lhallitukse'n ~a vaJlioJkunn,an esitys asian awt- kat:soo ,asiaa s,it;en, mit:en om81t j,a puolue-
12905: tamiseksi. Jo se sei,kka, ettei tässä sano- laistensa edut vaativat. Täällä 3 :ssa vasta-
12906: .tu.ssa esity,blessiä •osoiteta .pen,niäkään käy- lauseessa, useinmainitussa tkyilläkin, ed .
12907: .tettäväJksi k.ai.Jklkein :huutawimmas,sa a,sunto- Hästbaclka ·esittää, että kdlm tämä avustus-
12908: pula;s.sa olev•ien asu•ntoj.en Järjestrumisee.n, m'ääJrärwha olisi hyljättävä. Häm nyb edus-
12909: on eduslku,nnam elhdoton velvollisuus !lwr- taa sitä talonomistajien 'kantaa, jotka saa-
12910: jata ja osottaa myö•slkin tähä!n tarkoituk- de.s,sa:an 10-12 ikertaiset tullot ih·alva.lla
12911: seen Vla.floja., si:l'J.ä ·nii.stä a;sullltolainoi,sta, hinnalla IOstet•ui:s,t.a u:~aJke,nnulk1sista eivät vie-
12912: joita esityksessä tar'k,oibetaan, .ia niiden .t.ur- lä tä.hä:nk•ä.än tyydy, vaan joiden säJkiki
12913: .vis•sa ralken.uettav·ist.a. asunnoi.sta ei ma·an näyttää olevaru myöskin pohdat1on. Viiden-
12914: kai,kkein ik•ö,yhi:mmäfi.l,e vä!estöHe 'Ole mitään nessä va.stalll!usee•s'sa ja ylloonsä :maalaislii-
12915: ma.ht1ollli'suutta pä!ä!sbä osalliooks,i. Lainan- ton :181usu:nno,i:s•SI8., .n:äyt,ä!äJn pelättävän, että
12916: saantie,hdot, jobka vaabivat ilainansaa.ji.lta tämä •asuntomääirä:ra,han 'h'Yväksyminen tie-
12917: verra;ttwin huomattavasti omaa •pääoma.a, jo täisi sitä, että väestö maa,s:eudulta entistä
12918: su::kevat tM-en lainansa.antimwhdollisuu,k- enemmän siirtyisi kaupunkeihin. Y mmär-
12919: .sie•n ullkorpuo1eHe lkai.klki vähäva.raisimmat, tääkseni väestön siirtyminen kaupunkei-
12920: siis juuri •ne. jotlk.a ·ka.iillk-ein ki·peimmin ja hin ma.a.seudulta. johtuu paitsi maaseu-
12921: kaiklkein pahimma.s'sa thädä,s,sä ovat .ia juuri dunkin huonoista. asunto-oloista suurelta
12922: ensikrudessä apua kaipaisivat., Ylläsanotun osalta maaseudulla maksetta·vista pienistä
12923: .perusteella ehdotan, palkoista, mutta se johtuu myöskin suu-
12924: että eduskunta piiJättäisi Esäy/kselkJs·i ,ku- rrelta osalta maaseudulla vallitseva.sta aja-
12925: 1uvan vuoden tul,o- ja menoarviloon Ylimää- tuksen sorrosta ja sanoisinko terrorista.
12926: räisee•n 1me,noa.rvio·o.n 11 luvun 2 moment>in Minä lyhyesti ma.initsen joitakuita esi·
12927: .kohdall'e osottaa 60 :miildoo·nan ma.rlkan suu- merkkejä. Tämän Uuudenmaan ·läänin
12928: rnise·n määJrärahan valtion a•su:ntop·<Yliittista naavuripitäjässä, Lohjan pitäjässä, 'on
12929: toimintaa varten vu1o.nna 19·22, ja. että näinä vuosina ollut vallalla s·ellainen olo-
12930: tämä määräraila olisi lkäyteMävä muunoin tila, että siellä työ<väestön on jokseenkin
12931: entist.en .pems.t-eiden muik.a.an •sella.isten pien- ma1hdoton olllut 'viithtvä. SieLlä ase·istetut
12932: asuntogen 'l'a,kentami:selk:si, .ioid,en .lattia- suo.jel u:slkunta.lai.set aci:el!evat yö'J)imoollä rat-
12933: pinta-ala 10n enin,tää.n WO n€1E·ömetrin suu- sujen selässä, niinikuin mi'tlkä i·ndiaanilhe·i-
12934: ruinen, mutta että lainansaantiehtojen ny- mot, .pauk·utteleva.t sielllä pyssyjämsä, tule-
12935: k:vistä mä.ä:räaiJma pitennettoäisiin ;ma,rms- vat työ<väes'Mn iltamatilaisuuksi1n ja nä~n
12936: kuun viim-eiseen tpäivä;än, oliJoo 'ovat lk:auhuiLa, tuo:l!la pa-i:kikakunnalla,
12937: että mää!fär.aila.sta saadaan !käyttää 30 ete,llik•in j'äJrj-e,stynoon työviäJe.stlän :keskuudes-
12938: miljoonaa markkaa tilaväisten asuntojen ra- sa. Kun lisäJksi 'On lhnoma,nnut, :mitenkä
12939: ke·nta;miselk•si •pa•himma·ssra ih,ä;däs:sä olevil!le maa;seudTI.1l.la isäntäväki ko:htelee p.ahelijoi-
12940: a&unn·ot.tomiBe, ta;an, mite'n siel,lä i<vans~ekwisella 'hymyllä
12941: että va.ltioneuvosto 'oikeutettaisiin tästä tiedustellaan ja tutkitaan palvelijalta., on-
12942: määrä.rahas.t·a käyttäJmää.n t.a,flkoituksenmu- ko palvel:ija :käynyt työväe,ntal1o1la iHamis-
12943: ilrais-en n.euV'o•ntatoimimna.n ai•k81ans-aamis•e'ksi sa, onko ·hän ikäynyt kuwlemas•sa työväen-
12944: rakennu:sa:si,ois.sa enintääm 20,000 mar'kkaa, puhujaa ja kun tätä tä!rn:möistä menoa jat-
12945: että va;ltioneuvost,o ~oikeutett.a,i•siin siinä kuu V·iilkosta viikkoun, iku'll!ktauldesta kuu-
12946: ta:pauks€lssa. että valtion tu~~o.t :Imluvalta kaute-en, ei ole i1hme, :että t·ä.lll.ä ma.a;]'ai,stvö-
12947: vuodelta ·eivät riittäisi edelläsanotun lisä- väestöl:l'ä ei olle muuta malhdoUisuTI.tta kuin
12948: meno.n sTiorit<tamise·en, !käyttämään si·ihen läht~ä et,simään vapaaml])ia, ra u1haHisemnia
12949: valtio.nraha:stossa viime vuoden Jopu·s.sa ol- oloia, rraulh.a,]']i,sempaa e!]äJmää. Onk'O rpaJkko
12950: lutta päi1om81s·ää,stöä. maaseudulla pitää elämä;ä tällaisena! Eikö-
12951: hä.n maa.seudullakin voitaisi sielläolevista
12952: 230 Tiisi:,aine. 3 p. lok.a:kuuta.
12953:
12954:
12955: hi11sistä ralkentaa ty·ö>välestölle 1paremrpia lisesti •haitrullineru ja. v·a.rural'li:nen, nyiiliäm on
12956: asunt.oj.a,. Eikölhän ,sietlä vo~t.wi:si hyvän ky.symy•s jäädä !k>Oikonarun ,ilmam ·acsuntoa.
12957: vuodentulon ai>kan.a lkl()lhottaa maa:laistyö- Tämän prui ~än Hel.sil'lJg'i'n ISaJnomissa t•ehdää.n
12958: väestöllikin paltk,koja. Ja ,paljon vawutettai- ehdotus, >e'M-ä: >ko·slka lkterr.an on 30 milj. maT'k-
12959: siin my.öskin sillä, että ajatuksen vapaut- krua ~anottu RJSU·nltoavwstm,sraJhoja, ollirsi aina-
12960: t·a suotaisii•n myöski,n :pa.lwl usväel.le ja kin 25 mirlj. :markkaa myönnett.ävä tä1hä.n
12961: maas·eudun työväJestöUe. Jos ]säntävälki ta.r!koitukseem. T'äiälllä :ei >olle lk:uitemlkaan yh-
12962: joskus :p3.11"'€1mpi•na ·h>etJk~nääJn ede.s koettaisi tään e•dwstatiaa, nourssut 1le~däm pie·nkei'lttänne.
12963: ajatella paivelU'sv.älkensä tavrull],a,, ko.ettai:si joika oli•s•i irumänr ·ehdot.ukoon trehnyt. On
12964: ajateLa, miben1 .tuo .pålve>lijakin >on ihminen, mie·liestäini riittämrutö.n tämälki>n 25 m•iilj.,
12965: mit-en lhäimeilläki•n ·on tunteita :i.a miten 'hänen kosJm 1kermn tälhrun m.enll€1s·sä yili 30 milj.
12966: ajatu•ksiaan ·lou'katessa hänkin siitä tylsis- on jo anoi!tu, •j>noon toivoi.sim, ~että •snsia'li-
12967: tyy, jos i•säni!ävälk~ .hommaisi ammattialan demok~aattien >esittäJmä v:a.stalaurse tulisi
12968: kirja1l.llisuutta .pal vel usvälel'lie, ikeskusteJli:si täällä hyvälksyrl;ytksi.
12969: toveri>H'isesti täJmän ikan'ssa ei:kä aina •sorta.en
12970: ja isäntävallt.aa •niä:yttä8ln•, miin minä luul-en,
12971: että olot maaseudulla tulisivat >paljon toi- Ed. R. F u r u ih: j e l1m: J a.g 'har under-
12972: selll:!!lisiik·si. ·Minä !luul-en, että isäntävälki tecknat reserva.tionen n:o 2: til~ förevarande
12973: silloin nrukisi t.ässä .palhelija.s•sa.an työtove- betän1karrde, >där det föreslås, att utskottets
12974: rin, hmlien, 181btä i·säntäväJEl!Uä 01li si siUoin
12975: 1 sista kläm skulle fö·rlkastas.. J a.g har gjort
12976: pa'lJ•on paremp•i turva taikan!!lan kui•n häne<Ilä detta, icke därfö:r att jrug överhuvud skulle
12977: tällä kert.a.a, on. Nyt: tälllä lkeDtaa isä:llinä:n ställa mig motvillilg gentecrnot en sådan
12978: turvana •on näimä pistimet :ja valti>o>n lkustan- lyxskatt, utan därför att ja.g a•nsett, att ut-
12979: nulkselila 1hankitut sää,rinaulhat. Sle ei ole skottets utredning varit bristfärllig. Det
12980: mi.n un mieloestä•rri .mikruä1n turvaillin>en turva. finnes egentli>gen icike någon utredning alls
12981: Miel·estäni •tmva olilsi ·siinä, 1että maaseudun om huru en sådan .skatt ,skul1l:e kunna ge-
12982: pa 1ve1~ usväJki, aJustoa;Jai.s€11; :S'!I!attai:sii>n todel:la nomföras och vilka inkomster den skulle
12983: innostumaan maalaiselämään. Minä luulen, in:bringa staten. J a.g är fortfarande av den
12984: että jos n1rden oloja ed>es jonkun verran åsiHen, att det vnre bäst att utesluta kläim-
12985: kor.iattai,siin, he t.ullisivat .näJk-emäJrun tämän men. E.mellertid finnes det kna,ppa,st nå-
12986: kaupunki>e1 ämä·n var.i•DJpuolleJt. Nyt: kaupun- gon utsikt för att riksda·gen skulle förena
12987: 1
12988:
12989:
12990:
12991: ki>elämä ikiiltää heidän s>i:lmi•ssään tuoHai·st.a sig om ·reservanternas up>pfattning. För att
12992: petollliist.a rr{iiJt,rya., lhouikut.t.elee kaupu.nikei- dook i min IID'ån bi1draga till artt :göra rilks-
12993: hi n. Jos :m!!laseudu:Ua. jrurj:e·S'itettäiis~~n Oil>o- dagens beslut så förnuftiJgt som mö.illigt
12994: suhteet paremmiksi, ei tarvit,sisi vastustaa ber ja.g .däl'för få föreslå, att i stället för
12995: tä:ä•lrl ä asuntomiUoonreja. utskotiJets k1läm på sid. 3 .skulle inta~as föl-
12996: Tämä a.sunrbolkysymys on todiellla vakava jande: att riksda.gen måMe uppmana' rege-
12997: kysymys. 'Toimi>els.sani hu!Oineenvuokml.au- ringen att ta,ga und·er överväJgande frålgan
12998: taJkunna:ssa .näin monta kerta.a erittäin sää- om en lyxslkatt för ibostäJder S'åväl i stä-
12999: littäviä e>simerkkejä. M:ai.nirbs~en vain ·nii·s:tä derna. som på lande:t srumt, om en sådan
13000: yhd,en. Luoikseni tu:li lkoermn eräs va-kavan skatt hefinnes ändamålse·nlig, däro.m i
13001: näköinen, monila.psisen per'heien .i:s·äJ, joka va- sinom tid avlåta ·Proposition till IJ"ilksdagen.
13002: litti. et.tä lhå>n on j.ou•tunut ikok>o•n!!lan a:sun-
13003: nottnma.k,si, kertoi ,sunkea;a. ·tilamnettaan ja 'Ed. K a aJ r ne: Minä ·ka.nna.tan ed. Han-
13004: la Ulsui hu.uil>et V!l!pistem: tä(Ytyy\kö m~nun it•se nulan tekemää ehdotusta.
13005: lone>t<t.aa lasteni elämä, lkuo1ev·at n:e paJkika-
13006: sren kuiten:kin. Me va.sem:mi•sto od,ot•amme, Ed. L å n g s t r ö 1m: Pyysin puheenvuo-
13007: että tämä ;vihtei>skunta, jossa elämme, nimit- ron vain sen vuoksi, ilmn ed. Hultin täällä
13008: täin norva1"iil·1i·nen' vfhteislkunt.a jrurjes•tää olot kaipasi tiedonjan,oisena erikoisia tiet10ja
13009: aikanaan Darommi'ks,i. Ei1hä.n ole miele•stäni siitä, mille kannal1e asuntotilanne on Venä-
13010: 1
13011:
13012:
13013: mitään •kunni•alka.sta, että osan Suomen va- jällä esim. tähän mennessä muodostunut.
13014: 'Pa.an tasavallan kansalaisista täytyy todel- Kun minä olen ollut tilaisuudessa :saamaan
13015: la asua niin, •nii,nkuin täiäll:l.ä aiikai1semmat .myös sieltä 1käsin erinäisiä tietoja siitä,
13016: pu.hujat ovat d•o >e•sirttä.nleet. iN\)nt ei ole -enää miten asunto-olot nyt .on .si·elläJ järjestetty,
13017: puhe aihtaasta •aisunnosta, ~ok.a on t~rv·eyd>el- niin haluaisin tässä väihäisen ed. Hultinin
13018: _________________ __________ - - - - - - - - - - - - - 231
13019: IV•altion ·a:sun.t.opo1'iittin€TI to-iminta.
13020: , ..
13021:
13022:
13023:
13024:
13025: tiedontianoa t.yydyt<tää. Aikaisemmin, ku- raha.st.osta on io tapahtunut yli 30 omilj.
13026: ten tunnetaan, olivd V•enäjän kaupungeissa .markan edestä, joten se määiräJraha, minkä
13027: asunto-olot .iotalkuinikin samanolai,set, kuin sil·loin esitin täihän t.a·rlkoirtukseen suoritet-
13028: ne oEvat kaikissa muissakin kapitalistisissa tavaksi, nilm. 60 miljoonaa, ·on mielestäni
13029: maissa. 'Työvälki sai asua lait:akaurpung-in sellainen, joka voisi ainakin jossaikin mää-
13030: kurjissa hökkelei,ssä sa.maan ai>k.aan kuin rin ratkaista tämän ·kYSY'myks•en. Olen
13031: yl.häisö asui suurissa komeissa palatseissa, myöskin silloin, kun vuokrasäännösbelyky-
13032: joissa oli varattu pariHekin hen~elle koko- sym.ys oli esillä, ollut tilaisuudessa tältä
13033: nainen sa:to.irukin huoneita käsittävä raken- paikalta tuomaan ~esimerkkejä siitä asunto-
13034: nus. Mutta senjälkeen kun työväestö V•e- kurjuudesta, milkä maassa ka~kial,la vaUit-
13035: näjäJllä otti käsiinsä vallan, ryhtyi se jär- see, joten en katso tarpeelliseksi näitä:kään
13036: jestämään asuntoja kaupungeissa· aivan toi- tässä enää toistaa. Yhdyn kannattamaan
13037: .seen suuntaan. 'Työväestöä s•iirrettiin laita- ensimäistä vastalausetta, ioka sisältää eh-
13038: kaupungin kurjist'a asumushökkeleistä .... dotuksen, että asuntotarkoitukseen myön-
13039: nettäva summa olisi 60 mil.i. mal'kan suu-
13040: Puh e1m i e .s: Kun täHä ei ole mitään ruinen.
13041: .yhteyttä tämän <kyseessäolevan asilan kans-
13042: sa, ·niin •kehoitt~isin rpuhujaa siirtymään Ed. Le b t o: Koska .ioka ta.pauksessa
13043: as1aan. on varmaa, ·että ei tämä valiokunnan eh-
13044: dottama 15 mil.i. markan määräraiha <tulisi
13045: .p u h u .i a: Kun täJällä .on 1pyydetty ti,e- edes tyydyttävässäikään määrin l]evittä-
13046: ·to.ia, niin minä elhkä voisin niitlä antaa. mään sitä .pulaa, iosta tässä on niin 11al.ion
13047: Koska tästä asiasta ei saa puhua,, niin voi- ollut •puhetta, ja. kun taas toisaalta, näyt-
13048: sin siirtyä tää;llä käsittelemään muiden tää varmatlta, etteivät ne mietintöön Jiitty-
13049: edustajain lauswmia lausuntoja. E'd. Niuk- vissä: v.asrtalauseis.sa mainitut ·ehdotukset,
13050: kanen täällä suositteli sitä tapaa., että asun- jotka tarkoi,ttavat tuon määrärahan suuren-
13051: t.okysymys voitaisiin jä1rjestää sillä tavalla, tamista 50 tai 610 milj. markkaan, tule saa-
13052: että kaupunkien asuk<kaat siirtyis,ivät maa- ma.an ta•rpeellista !kannatusta, niin minä
13053: seudulle, .ia sillä tavalla olisi hänen mie- pyytäisin ehdottaa, että valiokunnan mie-
13054: lestään koko asuntokysymys ratkaistu. tinM hyväJksyttäisi]n sellai,senaan paitsi
13055: 1Mutta täälilä on jo aikaisemmin maalaisliit- et.tä ;ponsien ensimäi:sessä kohda.ssa mainit-
13056: tolaisten taholta lausuttu, m. m. ed. Hwhl tu 1:5 milj. markan määräraiha korotettai-
13057: on tältä paikalta ilmoi•ttanut, et.tä: asunto- siin 2,5 mil.i. markkaan.
13058: <>lot maaseudulla ovat yJhtä kurjat, elleivät
13059: vielä kurjemmatkin, kuin mitä ne ovat kau- Ed. H a h 1: ISrumalla k,un .milnä kannatan
13060: pungeissa. Ed. Niurokasen esittämä ajatus ed. Niukka.sen ehdottamia ponsia, pyydän
13061: siinä suhteessa ei siis ratkaise tätä kysy- minä yhtyä ed. Hä<stbaoroa.n lausumaan sii-
13062: mystä lainkaan pal'emmalle kannalle, vaan hen ajatukseen, että jos meidän välttämät-
13063: se edellyttäisi, että maaseudulla tulisi ryh- tömästi täytyy jotrukin valtion varoilla ra-
13064: tyä rak·en'tamaan asuntoja. Jossainharr nii- kentaa, niin :raJmennet1talkoon .si.Uoin asun-
13065: denkin täytyisi .asua, jotka sinne siirtyisi- t.oja valtion virlka.miehille ja p.alveluskun-
13066: vät. nalle. !Siinä on minun käsitykseni mu-
13067: Siis tällainen järjestely mielestäni •ei tä- kaan jotaki,n jänkeä. 'Täälläkin Helsin-
13068: män asia.n ratkaisemiseksi vailkuttaisi yh- gissä on tuhansiin luettava joukko rauta-
13069: tään mitään, .ioten ed. Niukkasen esity.k- iieläisiä ja muita val;tion virlro.miehiä ja
13070: sellä siinä suhteessa ei kai ole mitään toj,mi:henkilöitä, j:otka a•suvat vuokrahuo-
13071: arvoa. neissa. M]ksi sitten ei näille rakenneta,
13072: 'Minä olen ollut tästä kysymyks·estä ti- vaan an.netaan varoj,a, .suurille teollisuus-
13073: laisuudessa lausumaa.n mielipiteeni .io sil- ja kauppaliiikkeille suor-anaisena avustuk-
13074: loin, kun lähetekeskustelu tä.stä .suorit·et- sena? Minä en y:lllimäl'lrä ·sellaista. poli-
13075: tiin. Esitin jo silloin ja toin ·esiin sen a.ia- tiiikkaa.
13076: tuksen, että ha,llituksen esittämä määrä- ITämäm ohessa on rminun vä1ttäJmätöntä.
13077: mha on a.ivan rii.ttämätön asuntdkysY'myk- parilla sanalla vastata ,muutamille vasem-
13078: .sen ratkaisemiseksi. Senjälkeen ·on jo to- mistopulhujille, jotlm. ovat ·esiintyneet sillä
13079: dettu, ,että pyyntöjä lainan .sa.antiin tästä tavalla, että e] voi täysin vaieta. Ed.
13080: 232 Tiisr!Jaina 3 p. lokak•u.uta.
13081:
13082: Bryggari on kysynyt meiltä, miksikä emme paljonkin sel,laisia, joilla ei olisi Helsin-
13083: järj.estä ma,a.seudulle oloja: ·sille kannaUe, gissä mitään t~ekemistä ja ovartko ne edes
13084: ettei .sieltä tulisi meidän :poik~amme ja tyt- Helsingim kuntalaisia. Ei ole, osoitettu
13085: täriä:mme tänne kaupunkiin. Valitetta- sitä missä ne nyt ovat nruo a.sun1wttoma.t.
13086: vasti se ei ole riippunut meidän voimis- Niitä on lueteltu muutamia tuhansia hen-
13087: tarmme ja toistaiseksi emme vielä ole voi- kiä, minä luulen että ne asurvat nytkin jos-
13088: neet järjeSitää asioita niin hyvälle kannalle sakin. Jos ni~Ue rakennetaan uusia asun-
13089: sieUä kuin olis~mme t~ahtoneet. Mei.Uä on toja, silloin jäävät heidän nykyiset asun~
13090: vielä ~de1leenkin olemassa erikoi,srasituk.sia. tonsa. tyhjitk.si. Minä ol,en kiinnittänyt
13091: Me olemme siinä suhtee.ssa sorrettu kan · huomiota siihen, että täällä on nytkin muu-
13092: sanluokka, että meitä sorretaan .s,emmoi·silla tamia kymmeniä huOiileistoja a.irua tyhjinä.
13093: ra.situlksilla, jotka eivät kohdistu muihin 'Ed. 'Sallilalle minä vaan lyhyesti huo-
13094: Suomen kansalaisiin vielä tänäpäivämä, ja mautan, kun hän nii,n !räikeästi kuvasi sen,
13095: kuitenikin me olemme velvolEset kanta- mi·ten'kä maalaisisännät kohtelevat palveli-
13096: maan esim. Helsingin 1mnnalle kuuluvia joitaan, ja •kohdisti lausuntonsa erityisesti
13097: rasilt111~sia sekä välittömäin että välillisten meikäläisiin, minä luulen, että tämä syytös
13098: verojen muodossa. Jos edes päästäi.siin ei sattunut oikein paikalleen. !Sikäli kuin
13099: niin pitkälle, että voisi sikäli tasata näitä minä tunnen o1oda maaseudulla, niin ei se
13100: oikeuksia ja velvonisuuks~a, että kruikin riipu mistään puoluenäkökoihdasta: eikä
13101: kunta. .vasta1si omista tuloistaan ja. menois- minkään puolueen piiriin rajoitu h~ä tai
13102: taan, silloin olisi jo paljon v.oiteUu, Me huono 'kohtelu pa1velijoihin nähden. Pi-
13103: olerrume pia,n !kai täällä eduskunnassa, tilai- kemmin näyttää siltä, että ne ovat lähinnä
13104: suudessa näkemään, on:ko nykyinen edus- vasemmistoon ikuuluvai isännät, jotk,a kaik-
13105: kunta sellainen, e.ttä vasemmisto ja oikeisto ~kein huonoimmin kohtelevat tyttösiä .ia poi-
13106: yhtyvät meihin, 'kun me esitämme pa.ran- kasia, joita, heillä on palvelijoina. Ainakin
13107: nuiksia maaseutuoloihin. O•n eduskunna.ssa ennen mainittu nimeltä-
13108: :Tosiaan me pyrimme siihen, että mrua.- kin eräitä oik.eistoon ,kuuluvia isäntiä ja '
13109: seudulle ra~ennettaisiin uusia asuntoja. kerrottu, että heidän :muona.miehillään on
13110: Täällä on ennen osoit.ettu ja min:ä olen paljon 11arem1ma t olot kuin velkaisännillä.
13111: myös .väit.tänyt, ·että maa.seudulla asunto- Ei .kannata siis edes talonisännäJksi lähteä
13112: kurjuus on suurempi kuin kaupungeissa kun pää>see semmoiSieen taloon rengiksi.
13113: • ja sitä ei ole kukaan täällä yrittänyt!kään
13114: kumota, että ,se pidettänee siis tosiasiana. Ed. H i i d en !h ·ei! m o: Niillä 'J)eruste-
13115: Mikä olisi yksinkertaisempaa kuin että luilla, jotka sisältyvät toiseen vasta~ausee
13116: puute !korjattaisiin .siellä, missä hätä om seen, pyydän saada kannattaa ed. Hultinin
13117: suurin. Niin minä tekisin huolimatta. siitä, ehdotusta siHä, että valiokunnan vi~meinen
13118: mi!hinikä luokkaan, jos niin sanot.a1an, minä ponsi hylättäisiin.
13119: kuulun. Minusta se on luokkarpolitiikkaa.,
13120: että korjataan oloja semmoisessa !kun Hel- 'Ed. J ä r v i n e n: Minä! TJYviäiffin kan-
13121: singin kaupungissa, joika on kaiikista rik- nattaa ed. Furuhjelmin tekemää 'ehdotusta
13122: kain meidän kunnistamme ja voi !kyllä pi- valiokunnan mietinnön viime]sen TJOnnen
13123: tää :huolen omista asukkaistaan. Semmoi- suhteen.
13124: nen järjestely olisi minusta hyväJksyttävä,
13125: että Relsingi,n kauprmgista itsestään koot- Sosialiministeri K u u s i: Siihen nähden
13126: taisiin ne va.rat, .ioiUa tätä ra!kennustoimin- miUe kannalle valtiovarainvaliokunnan
13127: taa ylläJpidettäisiin. .Siihen sopii tämä enemmistö ·on mietinnössään ja vasrtalauseis-
13128: asumt.oylellisyysvero. A~setetaan vaan sel- saan asettunut, ei minulla ollut aikomusta
13129: la~nen ja lkä·ytetään ne v1a.rat Helsingin käyttää täällä rpuihe.envuoroa, mutta se lau-
13130: 'kaupungin rrukentamiseen. sunto, joka viidennen va,stalauseen esittä-
13131: •Ne numerot mitä täällä on esitetty, ovat .iäin taholta keskustelun alussa annettiin,
13132: monessa .suhteessa hyvin puUJtteellisia ja .ia ne numerotiedot jotka siihen sisältyivät.
13133: on .hy,v·in kysymyksenalaista, minkä ver- pakottavat .mimut kuitenkin anta:maaR
13134: ran n[i:hin on luottamista, Ei ole ollen- eräitä selvittäviä tietoja.
13135: 'k:aan osoitettu sitä. onko näissä asuk.kaissa Ed. Niukilmnen lausunnossaan väirtti, että
13136: Valtion ·asunrtopoli•ittinen toiminta. 233
13137: -----·
13138:
13139: koko vailti.on avustuslainaohjelma olisi nyt tään 10,800 :marlkkaa asuntoa kohti:. Tähän
13140: muutettu niin, että siitä ei enää olisi sa- asti ·on käytäntö siis ollut se, että avustus
13141: nottavaa hyötyä t.yövä•estölle, vaan etu- on ollut keskimäärin ainoastaan 27,000
13142: opäässä keskiluokalle. Tämän väitteen teki :markkaa asuntoa kothti. Tästä on 10,800
13143: hän ·perustuen .siihen ikoh taan halli·tuksen roa:flkkaa ollut tavallista sijoitusta, ei 1
13144: esitystä, jossa ehdot·etaan luovuttavaksi % :n lainaa, niinkuin ed. Niukkanen mal-
13145: entisestä pienasuntojen ylirajan perusteesta nit,si, vaan lainaa, .iosta suoritetaan vuo-
13146: ,____ asunto ei saanut olla suurempi kuin tuismarksua ·6 % vuodessa, siitä 5 % kor-
13147: 2 huonetta .ia keittiö, mutta tästä siirryt- koa .ia 1 % kuoletusta. Tä.mä korko on
13148: täisiin lattia.pinta-alan laskuun: h uoneis- iuuri nykyiseen ajankohtaan näihden suh-
13149: t·ossa ei saisi olla lattianpinta-a1laa enempää teellisen huokea, mutta •kun nämä lainat
13150: kuin 100m2 • Hän laski, •että tämmöiset tulevat lopullisesti takaisinmaksettaviksi
13151: asunnot käsittäi.sivät 4 huonetta .ia keittiön, 37-3.8 vuoden kuluttua, ei voida väittää,
13152: ja •että valtio tuli.si tällä tavoin antamaan että tämä sijoitus olisi erityisen epäedulli-
13153: noin 45,00•0 ma•rkkaa avustusta yhtä .per- nen va.lt~olle.
13154: hettä, kohti. Nämä laskel.mat, jotka voivat Kuoletuslaina on takaisinsaatavaa si.ioi-
13155: vaikuUaa ermsnn edustajiin, ·perustuvat tusta. Avustuslainaa on ollut 16,200 .mark-
13156: kuitenkin erehdykseen. Ei ole suinkaan kaa, mutta näyttää •siltä, niin1kuin Ollotmuo-
13157: tarkoitus se, että pää•a.siassa. luovuttaisiin dostuisivat sellaisiksi, että siitälkin kaik-
13158: entisestä ohjelmasta, vaan samalla tavalla kein ~suurin osa tulisi takaisin valtiolle.
13159: kuin tähän asti on lainoilla avustettu lu- Alkuaan suunniteltiin kyllä ni.i,n, että avus-.
13160: kuisia yhden huoneen, yihden huoneen ja tuslainoista poistetaan 10 vuoden ilml'ut-
13161: ikeitt.iön asuntoja 1kahden !huoneen ja keit- tua, .ion.ka a.ian nä:mät lainat olisivat ko-
13162: tiön asuntojen rinnalla, edelleenikin avus- rottomia, se osa, joka vastaisi siihen men-
13163: tettaisiin niitä; ainoastaan poikkeustapauk- nessä alenneita rakennuskustannuksia. Sil-
13164: o;issa voidaan edellyt.tää suureiDipien asun- loin kun tämä oihjelma laa,dittiin, näytti
13165: .tojen, useamman !huoneen asunto.ien avusta- siltä, kuin rakennuskustannukset tulisivat
13166: misen tulevan kysymykseen. 100 m 2 :iin .melkoisesti alenemaan. Nyt tä:mä asia ei
13167: lattia;pinta-alaa ei hyvin maihdu enempää ole ensinkään varma, vaan .päinvastoin on
13168: kuin 3 huonetta ja keittiö tavallisia bu- todennäköistä, että ra,kennuskustannukset
13169: ·PUn~ihuoneita.. eivät suuresti alene. Silloin •ei :myöskään
13170: Tä.lhän asti on sosialihallitus jokaista näistä lainoista tulla suuresti ;pyyhkimään
13171: avustuslainaa .myöntäessään ottanut •huo- ·Pois, vaan valtio saa niistäkin suurimman
13172: mioon, että avustuslaina, vaiikka se prosent- osan takaisin. Ne ovat 10 vuotta korotto-
13173: teina rakennuskustannuksista lasketaankin, mia, senjälkeen san1gen huokeakorkoisia,
13174: ei .missään tapauksessa ole laskettu liian 3-.prosenttisia, joten korkota,ppiota näistä
13175: suurista ralkennuskustannuksista, vaan pua- lainoista kyllä tule·e.
13176: rakennuksista, joita kaik,kein useimmat ·Tämän 01len tahtonut saada sanotuksi.
13177: avustettavista ra·kennuksista ovat olleet, ai- ettei luultaisi, että tässä olisi kysymykses-
13178: twa.staan 18,000 markan rakennuskustan- sä niin erinomaisen suuri whraus valtion
13179: nuksista yhtä huonetta kohti. Näinollen, puolelta yksityist@ rakennuttajien tai asu-
13180: kun huoneita on saanut olla enintään 3-- .iien hyväksi ku~n täällä on väitetty.
13181: 2 huonett.a ja keittiö - ovat avustettavat Viidennen vastalauseen kanma'>ttajain ta-
13182: rakennuskustannukset saaneet now;ta enin- holta on talhdottu kytkeä tämä asia yhteen
13183: tään 54,:000 markkaan. Ja kun tästä on yleiS>en asutusuudistuksen kanssa maassam-
13184: myönnetty 30 % valtion avustuslainaa, on me. Tuo asutusuudistus, asuntojen ja asun-
13185: 9e ollut enintään 16,200 markikaa yhtä to- .ia vil.ielystilo.ien hankkiminen vähäva-
13186: asuntoa kohti näille puurakennuksille. Hy- raiseUe väestölle on hyvä sinänsä ja toivot-
13187: vin useat avustettavat huoneistot ovat saa- tavasti siinä saadaa·n aikaan se, että se
13188: neet ainoastaan tämän avustuslainan. Nyt väestövirta, joka viime vuosiikylllilmeninä on
13189: kuitenkin edus•kunnan viime kevättalvella suuntautunut kaupunkeiihin, jossain määrin
13190: tekemän TJäätöksHn mukaan on voitu joko vähenee. Mutta se on asia erikseen. On
13191: tä.män lisäksi ta~kka tämän si.iast.a jakaa selvää, että sitä kysymystä ei ratkaista
13192: ta.vallisia lkuoletuslaino.ia 20 % mkennu~ tässä yht:eydessä, eikä se TJäätös, jonka
13193: ·kusta:nnuksista, niin että niistä tulee ~nin- eduS>kunta tulee tänä •Päivänä tekemään, voi
13194: 30
13195: 2134 Tii.srtai.na 3 p. lokakuuta.
13196:
13197: saruotta:va•sti :vaikuttaa siihen. Nyt on kau- huomauttaa, ebtä jos lffillla olen erehtynyt
13198: rpunkien asunt·o-oloi•ssa olemassa ·hä-tätila, ja 1ainan liDor·koon nä.hden, niin se .on kyllä
13199: siinä on a,pua annettava. On ollut 8 vuo- vail·rtettaJVa asia, mutta syy ei ole minun.
13200: den kato asuntojen ra.kentamisessa. Helsin- Se1v.itylmsen asiaan ol·en minä saanut a.sian-
13201: gissä ei 8 vuoteen yht•een.sä· ole rakennettu o:maiseil t-a sosia:lwhaHitwksen virkmmiehelotä.
13202: niin paljon kuin :keskimäärin kahtena sen Nimenomaan kysybt·äJessä on häm. va·kuut-
13203: edellisenä vuonna yhdessä vuodessa. V aiik- tanu.t että kol'lko 'Dll 1 ja kuoletus 5 %.
13204: ika asuntol.ien rakentamisen vähen•eminen •ei EdeHeen minä pyydän huomauttaa, että
13205: muuaM:a d}e dllu.t ythtä suuri, on Jte kuibeu- minä en ole y!l~ra.jasta puhues.sani puilmmrl
13206: kin useis:s•a kaupun;geissa ollut erittäin huo- kesk~mä.äräisesi!Jä luvuS>ta. vaan y1iraja.sta.
13207: ma:ttmv.a, ja s~~t'ä on olllut .seu.ra-ulksena, et'tä KeskimääJräises:tä iluvuS't.a puhuessa•ni minä
13208: usea.t rper1heet .ovat ~~lman omaa s.yytänsä otin tieboni sos~a.l•~ha.JQitulkS'ellta saa<lusta
13209: joutuneet ltila:a.n josta. eivät voi omin 'VOi- tila,stosta, joka näyttää, et·tä mainitsemina-
13210: min lkaihota. Kun arvostelil•amn Ylhteislkun- ni ·kuukausina lffiY'ÖnllJettyjen •1aioojen ja
13211: nan vel:voHisuuVta a·uttaa hei'tä, on otettava avustust,en ·k•esikimäärä nousee 2:2,676 mark-
13212: huomioon, ·että Y'hbeiSikunnaHa on liillelllk·oi- kaan 'ku'takin asutetta'Vaa perhettä ikoihti.
13213: nen ·Os•a .sen .ti1am•teen 1synltymisessä, j.oka Mitä sitten tulee asuntojen ylimpään sallit-
13214: on v~en:yt täihäm.. .S.e on jdMunut ·ralhan- tuun l)lin.ta-·a.la.an, niin minun, josikaan en
13215: annon aJ}enemisesta, j'Oika on vaikuttanut, dl,e vaikuute.ttu, ·dle!&o .minä -paremvi ra.-
13216: ettlä .rakennuslbeollloi.su1us !ID01honneen hinta- .kennusmes:ta•ri kuin herra ~osial]ministeri,
13217: .ta•son 1vaillit·essa ei kanna.ta. Valtio oli 'Pa- täytyy oll.a edeP•een sitlä miel:tä, että 100
13218: ·kotettu ·sota;v;uos•iilla 1as!kemaan lliimn -paljon ·neliömetrin a:JalQ.e, sopii 4 mi:ka tila,vaa
13219: ·Se1Je,Jeitä lii!'klkeeseen •j•a -p~l.a.si •sililä maan asuinJhuonetta. (EJd. HaJrokila: Ja~kol.asku.)
13220: -ra!han. .Si.i·tä on O'llrut :seurauksena -p·a,ljon Yleensä ·ei kau-pungeissa ikäybebä sen suu-
13221: muuta -pahaa. 1Siitä on ollut seurauksena T·em-pia hucmeita. E1d. Lålllg1st~ö.min l},ausun-
13222: ,mYiÖS t.äm!ä. Ja 1kun val1t:io näin suom.nai- D•On jo•bJclosta minun täytyy ·huomauttaa,
13223: sesti, ky11l.älkin -patlwsta, on ollut lillukana ai- että kun mi•elestäni täJmä asuntokysymys
13224: heuttamassa sitä tilannetta, jossa ollaan, ei oli.si lmrjattmvissa paremmin .si'ten, että
13225: ole ru~heltta väitbä'ä, ettei va:ltioll]a ohsi nämä raJba.t osoi'bettaisiin asultustoimenpi.-
13226: syy'tä tmY'ÖS ltoim'eillp~t-eisiin asian rparanta- teisiin maaseudul•la, lähdin m. m. siitä
13227: miseiffisi. että sillä lailla samalla ra.hamäärällä, jolla
13228: ITah:don 11isäJtä rvi.Jelä se.n, •että tässä ei UiJälllä kaupungissa sa:a.da:an yksi -perhe
13229: ,näJhdäiks•en.i aut·a se t~la:päinen avua, jota 5 .asutettua., sa•ataisiin asubetbua useam:pia
13230: •v.a.stailaU~seen .allll€1kirjoittaj.at ovat suunni- rp-er'heitä. Minun täytyy tässä vielä todeta,
13231: telleet, 1ruinow~taan •ti.],a.päist.en häitäasunto- että kmunistinen -puol,ue aivan vast•oin
13232: jen ·ralkentalillinen, jobka ennen ~pit!kää tuli- ·ohjel.maa.n~a ja va!lt]o,päivä.järjestysHim'!ä
13233: s1vat kelva.amattomiksi. TudHaisiin raken- o.n si·tbenkin lälhtenyt ra:kenta.ruaan tätä
13234: nu:k,siin ~01ibarsiin ikyll..lä !kiinnittää joku porv:a.ri1~ ista y~h.te·1sikun1 ba.a, mutta läiht·enyt
13235: snlllJma, mu tt•a siilh1en <ei tarvilta 5 •miljoo- vain ·v&l:i.tett.aiVast•i raikent,ama:a;n vaJllan vää-
13236: naa., niin;k•uin on eihiruoit.etltu. HaHitus on .rästä -pää•stä.
13237: ailmnnt ltoi•sta:is•eksi mrrvaama:t·tomien .meno-
13238: jen •erä,s·tä ·suoritbaa jotain til.apä:isten asun- Ed. A. a l t o: Minä lpyy!dän kannattaa ed.
13239: tojen kuntoonsaatta.miseksi. Mutta tässä Lehdon tek·em:ää e.hd.Qitusta. Ed. Ha.h in
13240: tarvitaan py.syvämpien •asunt-oien aili·aa.n- tääJl.. ä äslken pitämä itselkyHäinen muiden
13241: saamista, sena.ista toimintaa, j.oka ei vai- puutteista välin-pitämätön rust.hollarihen-
13242: kuta, ·että vuoden -p1ilästä ·QI],Jaan suunn~11e•en keä uhkwva pube sietäisi oi~eastaan hiuka-n
13243: samassa H'l·antees,sa k·uin nyt. ,pitemmän~kin vastauksen kuin vain muuta-
13244: ·M::lln•ä <ed•elilylt.äm, että lhai]]itulksen .e~hldotus ,man 1sanan, mutta me olelillme jo tottuneet
13245: pääwsiassa !tulee ihYlvtälksytyiiDsi. .silt.ä twho}.ta saamaan niin monasti 'kuuF a.
13246: Eid. M i •e m o i s: Plå s.amma grund, som .puheit.a, joissa ta1hllotaan osdttaa että yih-
13247: rdigsm. Rästllbaeika anför i ,g]n re·servation teiskunnam vehnollisuus on ainoastaan sil-
13248: ber ja.g 'nå U'n•demrlJöda ·hans törs'Lag. .J,oin uhrata •Varoja, kun ne t·ulevat maan-
13249: .vi!ljelijäin hyväJksi, mutta ei oHenikaall
13250: E1d. N i u k 'k a ne n·: Herra .sosiali.Jminis- muul:loin. Muwrloin •ei ylh1tei.Jskunna1Ha hei-
13251: t.erin 1aJusunUJon j•ohdosta mJinun täytyy dän mielestään ole minlkä·äJn:Laisia 'Velrvolli-
13252: 235
13253: ~~-- -··--·----~---
13254:
13255:
13256:
13257:
13258: suwks]a ojentaa aubtavaa kättä, ol'koon he:rmostune.i•suudlen talki.a., 'lapset eivät voi
13259: ,puute vailkika mirukälainen hyvänsä. Minä luJooa lrukrsyjää:n lkot.onla. Äidit sanovat, että
13260: 1
13261:
13262:
13263: tahtoisin kuitenibn ed. Hahl1iQI<e huomaut- larsten koumnrkäyllliti rkleslkreytyy, rS'ill:lre he ei-
13264: taa, että .hän te!kisi hY'Vin ja koetta.isi sy- vät voi mitäJän. Krun lliildu1lila meDkitään
13265: ventyä ~elsin1kiläisiin oloihin siinä, min'kä lattiaan pinta-lllla, jossa lasketaan kuinka
13266: ver-ran 1tääHä ()ln asuntoien puutetta, ja monta ihen!keä 1malhtuu si~oon piiJMLNeren, ja
13267: siinlä ei suinilman ole suuriakaan mah'llotto- tässä tilan'teessa heidän täytyy .asua, niin
13268: muuks·ia edessä. Tarvitsee vain rhiru'kan voiko rsiM asunnobi sanaa? Mitä,sittren tulee
13269: .pistäytyä ympäri ka-upunkia liilk!kumassa nii,hin sre·ikk-oi-hin, jotlka <lllylkyäiäm :lisä'ävät
13270: ja myös tuo'l.la ·kaupungin meltsissä, niin a.suntorpuJ.aa, ylksi on se että tral.onomistajat
13271: .näkee, että t.osiaanikin arsnmtopu'la on ole- kun ne -ensin vaativat vuokralaisensa kor-
13272: massa. Mitä sitten tulee y-leillisyysveroon, jaamaan ·huon~een hyvään rkuntoorn, niin
13273: niirn ky'H·ä rminun mi-elestäni se voidaan so- vaa;Liva;t ehdo-ttomwsti, ettei .saa .p-itää a.sUik-
13274: vittaa, rpartsi :kaupuruke~hin su-ureen osaan keja ja red. Hahl, joka on tutkinut tilastoja
13275: myös maaseuduma, sil-lä ei -ole o1len'kaan ja rniin 1hyvin .nii1trä osaa ·sre!littää, myös ti·e-
13276: harvinaista, ·etkä suurmaanv.iljelij-öillä, vie- tää, kuinlka paljon asukkijäjestelmän mu-
13277: läpä keslki1wkoisililra maanvirljelijöil.läkin, . 1kaan Hrel.sinrg~ssäkiln asuu. N YJt täytyy
13278: on paljon enellllmän huoneita, kuin mitä rhe asu:klkien -itse halk'8a its:eHoon lhUione ja tämä
13279: ollenkaan itse tarvitsevat. ti-ete-nkin lisä:ä a.suntopu'laa.. l~&opm.'lheisret
13280: ei·vä•t IS•a.a rhuonreita rnylk-Y'ääm oiHen:kaa•lli vuoik-
13281: ra·ta ;praitsi j.os !kyrkenrevält. ostamaan: msak-
13282: Ed. M. rS i 11 a n pää: Kun entinen mi- keita, jorhon he reivät 'my-kene, ja •srentakia on
13283: nisteri ed. Haihl äsiken kyy·nriliisresti 'kysyi, Suviia:hdlen kasarmi :hyvä .kuvaus siitä, mi-
13284: miSJsä nwmä asunnottomat nyrt sii·s asuva•t, t.en mei!Hä a•snrtaam. Mutta se ei vielä :riitä,
13285: tott.a. kai heillä jonkirrlairnren arsunto •on, nii,n sillä toisilla on vielä huonompi asunto. Tun-
13286: en tä:tä rkysy:mystä oi1koosrtaan ~hme-tte:t'., nJen e1rään perheen, joka on asunut koko
13287: kun muistan mil.lä tava!lla sa;ma edustaja 'kesän jossain kaupungin lä.hettyviUä- en
13288: viime -huhtikuun 8 päivänä, lkun orli vuokra- muiSita a·sremaa oliko Bo:JChacka trui joku ;to-i-
13289: lain kumoaminen esi'l:lä, mitren hän silloin nen -1he asuiv,at virnttihuoneels•sa., :missä sa...
13290: esiintyi. Hän lausui näin: ,Minä ·olen sen toi sisä~än, ikun satoi u1lkona, misrsä, t.uu% rsi-
13291: verran tutkinut myös huoneenvuokratilas- sääJn, kun tuuli ul:krO'lla. Krun ralkroi .tuMa
13292: toa Helsingi1s·sä jra rmyöskin muissa kaUipun- kylmä-t yöt, .i·oll.loin siel'lä mraallla jo ohi muu-
13293: g-reissa vrerra1Jtuna arSUllit•oluvun 1isääntymi- tama a,siJe -pa\kikarsta, 'oli paikkll!St.a. myö-s si-
13294: i'{;8ll, että näyttää olervan vääjäämät5n to- sällä, voirtte rkuviitlelila., minkäla1sta IO'll tä:l-
13295: tuus se .että esimerkirk•si Hel·s·ingis-sä n;v- la :sess-a pai-kassa. asuminen. Hän on teh-
13296: k;vään on a:suklkairta väJhemmä:n huonetta nyt. k.a,ilkren voitavansa lhanlklk-iak.sren asun-
13297: korhti, rkuin lffiitä oli ennren sotaa, ja .siit:ä toa, mutta häJnelrlä ei o1e vwraa mwbaa.
13298: minä ve·därn .sen YJk•sin.krerrtaisen jro'hto-päätök- 700-800 mk kuukaudessa vlllokraa yhldes-
13299: sren, e-ttä mitään '8·rityisrtä Ihankaluutta ei tä •huoneesta, niinrkUiin on1ykyää,n vaaditaan.
13300: syn.ny -säJärnn-östelyn lop'8tettua siinä SUih- Ja niid•en, j.o,il'l;a, ei olle varara makis-aa, rniid~en
13301: tees·s·a, ett'8i huo.nre·ita oli~i !Saatavissa. .Sen- tävhrv ·ed-el,Jren pi~lrel.lä lkrelilareri•srsa ja vint-
13302: takia minä vermtt.ain t.yvn;e.J']ä m.ierl~l·lä otan tilkorntl:toreis•sa. !Suuren jroukron peTihreirtä,
13303: vastaa•n sen ti.la.nt'8en, mikä on tul01ssra." niinkuin tääUä •on mainittu, on rtäy,j;y•lllyt
13304: Nyrt tämä trila;nne on me~l'lä esillä ja minä hajaantua .si llä truva;ll~. et-tä <yiksi asuu yh-
13305: 1
13306:
13307:
13308: pyytäisin ed. H:ahlia menemään -edes Y'hd·en des-sä p.ai1ka.srSa, toin1en tois!erssa. Tämä ti-
13309: ke·rrran 'katsomaarn Su.vi1ahd;e·n kasarmiHe l-a.nne, jos-sa ny;t 1o~laa:n, ·cm ;sreuraUis juuri
13310: sitä asuntotilann1ett.a mi'kä o-n sieHä, ja niil- siitä n-o:1irtiikrusta, mitä -ed. Ha;hil o.n ajanut
13311: lä, .iotka siellä asuvat on kuitenkin .ionkun- vuo'krrasäännörs•trelyn kumoamis-e:J.!la. Ja 'kun
13312: lainren a.sunto, vaik,ka ei o1·e enempää ti 1 aa un kerran eduskrn·lllnrun n-orva.rilUine.n ren€m-
13313: hE>n:keä •kohti rkäytettävänä kuin meillä o 1isi, mistö tämän tilanteen aikaansanut, niin ()ll
13314: jos meidän pitäisi tässä huoneessa kaik:Jkien heil'lä mv-ös ve!lvollrisuus t18lhdä jotalkin ti-
13315: asua. Kuvitelkaa miltä tuntuisi, jos ei olisi lanteen a;vustamise'ksi. .S.en:tähde:n 'kanna-
13316: mitää-n muuta asuntoa. Minä ol-e·n käy-nyt tan rso-siali.d-emokr.a!llttiren va:staJ'ausreen rmu-
13317: Suvila;hd-en ·kaaarmi,l,]a. ja näJhn;vt miten troi- ka;-sta 1määrämlha;a..
13318: set ovat eprä!toivosta joutunoot :sa~raa]:oihin
13319: 236 Tii!rlJaina 3 p. lokakuuta.
13320:
13321: Ed. T ,a; i n i o: rKun· marulaisliiton tahol- rrnin:ä ol:en iJJahmyt ja jo t.a ed. Hab1 on kan-
13322: 1
13323:
13324:
13325: ta .puhutaan maaiSedu'lla va:lllitsevista e:pä- >natt.anut, )l:äihtee siitä, että ~h>misyyden ni-
13326: kohdista, ruiin, niin pian• kuin maalaLsliiton messä niillle, joiHa tälillä :kerta a ei ole mi-
13327: 1
13328:
13329:
13330: tahoHa tehldään jDku >esitys, jonka tarkoi- :tään as:unto,a, on iha•nkilttruva asunto päänsä
13331: tuksena on maalaisköy hä1istön aseman ipäällle. Mrrt't,a sen sija.a.n vali01kunnan eh-
13332: parantaminen niin hyväksi, ettei sen tee do•tus, jota :v:asemmis'bo näytUili. kannatta-
13333: mi·eli muulttaa k.au,.punkiin, niin 1saa se v:ar- IVan, ei ;oUenilman !korjaa niid:en ·.asu'Il'to:ky-
13334: masti lläffilpimä·n :kan,na;tuiksen täältä vasem- symy,s·tä, jotka n;y;kyään ova•t asunnotto-
13335: m~stosta. Sitä ei ole teidän, tarvinnut kos- trni:a koska 1ne asunnot, joita sii.nä ta.h:dotaan
13336: kaan erpäil.lä. Mu>tta sen rpa.ra.nnuse.hdotuk- ll"ak•ent>aa, ·eivät joudu tänä sylksynä val-
13337: sen :pitäi:si taa-lkoittaa k:öyihä1lis1Jön a.seman miiksi eivätkä Sliis ne, jotka; .Suvi.lahden ka-
13338: p.a:ramt.amis,ta eiikä isäntien. 'Tä>l'lä >ke·rtaa on sa.rmissa asuvat, ni~hin pääse.
13339: kysvmys varattomien ikau1punkilaisten ase-
13340: man parantamisesta, eikä •suinkaan se sillä Ed. A a:l t.o: Minun mielestäni, jos Hei-
13341: ole autettu, mitä ll:ä:äilil'ä puhutaan maalais- ISingin \lmupungissa ollisi sellaisia a:sunnot-
13342: väestön .a.seman .pa.mntami,selsta. Tälilä iker- ttomia, jobka eci.vät kuulu Helsingin ikun-
13343: ta.a ~n lwriatta va tämä erpfukohta, joka ik·os- t.aa:n, on .siUiOin v·al:tion 1Vel'Vo11isuus niiden-
13344: kee ·kaupunki'laistyövälkeä, tois·~Ha kertaa kin talkia :a.nt,a.a avustusrruhoja, .siHä ei:vfut
13345: toivottavasti maalaisliiton ryhmän alottees- he v•oi oN:a a.swnnottomia. Mitä si·M.en tu1ee
13346: ta ryhdytään 1ky.Hin tarmok:kaisiin a1.ottei- !kunnan •puo'leen lkäänty:måseen asuntnpu-
13347: siin maalla~sköyihäiHstön hy,välksi ja niiden lassa, niin tafutoi.sin ed. Hahlille tehdä sen
13348: asunto-olojen parantamiseksi. Kyllä me an- lhuomaut.Uiksen, e.ttiä silloin kun maanomis-
13349: namme :sillle ·lämp1mätru !kannatuksen. ltada tuntee mhantal'IV'etta, han !kääntyisi
13350: oman kunta:nsa nuole.en eikä aina valtinn
13351: Ed. H :a !h 1: Min!ä: vain [y!hyest.i !huo- puoleen, niinlkuin yleensä on ollut tapana.
13352: mautan ed. M. Silla.n:pääMe, että 1se lausun- .Viime vuosina olemme saaneet monta ·ker-
13353: to, j-onka 1hän toi tääl:lä €1S~in, 'Perustui sii- >taa poh.tia, mitenikä m:aanvilj.eEjöille voi-
13354: hen, että til·asto osot·taa asuk1kaita HeJ.sin- ltoaisiin a.n'ta.a rahoja v.altion !lm:klkarosta.
13355: gi·ssä ennen ,so>taa olileen ;2,1 .huonetta kohti
13356: ja n\Yt .sodan jäll,keen 1, 7. Sii1s väUenny.s on Keskus>telu julistetaan pruät'tyneeksli.
13357: melkoinen. :Se<n IQISOtti mwös ed. Rulltin ai-
13358: van hyvin ymmärretltävi'l'lä •numerotiedoilla Puhemies: Kun a~ka on näin pit-
13359: ja niitä ei ole y;ritettykään tääHä kumota. ikälile kulunut, niin lkestkey:tet.ään istunto ja
13360: Mitä siihen tulee, 'etrt:.ä täällä ei :o[e kaupun- 'sitä jat,ketaan 'klo 7, jol\l,Oiin a,nnetaan se-
13361: gi,s•sa ik:a.:ilkiHa a•sunltloa, •niin minä jo äsken lostus keskustelusta ja toimitetaan äänes-
13362: huomautin •sen, että niisltä med:oista, mitä tyks-et.
13363: täälilä 'OIJJ tuotu esiin, ;ei .lainik1aan käy e1s~in,
13364: ovatlk·o ·ne edes Hel,s•ingin. ikuntailaisia ja on- ;Täysi-:istnnto !kesikieyt,etii:än Mo 4.30.
13365: ik:o Helisinki ve!Jv.ol.Hn;en llairt:.tamaan nirl'le
13366: asuntoja. Jos ne ovat Hel:singin, lkunlt,alai-
13367: lsia niin niiden on mentävä 'kauvungin vi- Täysi-istuntoa jatketaan
13368: lranomaisten [uo ja ilmo.itetttava, €ttä hei:ne
13369: lon laitettava asu.nto. Ei tä;mä kaurpunki '01€ :keHo 7 i. p.
13370: lniin köY'hä, ettei 1se viQi näin .iä:rj~esltää. Maa-
13371: ls€ud.ulila on sil:lä ta.valla, että j,os kunfulai- ,p u ih e m i e .s: Ensilmäises•tJä asiasta ju-
13372: IDen Joutuu puut!beeseen, niin menee ·hän vi- .}istettiin keskuSitelu a.amupäiväiltlä päatty-
13373: ll"anl()lmaå.sen luro ja lhäneHe hwnkitaan a'su,nt.o. :neelksi. Keskustelun k:uQuessa on ed. Sep-
13374: Se on oi1kea menclte1ly, eilkä •se, että. Suomen p.älä ed. Bryg1garin ~annatt.aman.a ehdot-
13375: tvarak·k·ainta ikunltaa ruverl::aa·n: avustamaan :tanut, että eduslkunta hy:väksyisi neljänn·en
13376: tvel'ottrumia11a ilmk:o !Suomen lköylhi:ä .ia rilk- N'a,stwlausee.n. KutSJUn tätä e.hidO:tusta ed.
13377: ikaita. 1Seppä!län e:hid'Otulkseksi. Etd. N.~u!klkanen ed.
13378: illaihlin lka:nna:ttamama .on ·eibJd'Ottanut, että
13379: 1Ed. N i u k k a n e n: Eräiden täällä 'ed usikmnta a·siassa ihyv'ä.ksyisi s euraa va t
13380: 1
13381:
13382:
13383: annettujen [.ausU!ntojen j·olhidlos:ila minun täy- ;ponnet: eiltä eduslkUI11ta päät:bäisi lisäyk-
13384: tyy ih U!Oima:utt.a.a, etltlä se €/hdotus, j>onka 'seksi kuiluV!an iV1Uod<en t:ulo- ja iffienoa~ioon
13385: Vrultion Muntopoliittinen toiminta. 237
13386:
13387:
13388: ry li.mä;äräisen menoarvion XI 1uvun 2 mo- va.ltioneuvosto oi:keutettaisiin j. n. e. Kut-
13389: unentin .kohtda:Ua osoittaa 5,000,000 markan ISUn tätä ehdobusta ed. Hannula,n ehrdobik-
13390: tSuuruisen määräDaJhan jaetta;vaffisi hallituk- ·seksi. Vielä .on ed. Lehto ed. A.allon kan-
13391: 'Sen .harkilnnan mukaan avustuksilla tai nattamana ehdottanut mietinrnön rhyväJksy't-
13392: melppoiko·rkoisina ll.ainoina 'kunnine rtila- rtävälksi !Sillä .muut.oks·Efl'}a, että ·ensimäisessä
13393: \I)äisten asunt•oien !kuntoonlarttarrnis:ta var- 'ponriessa 01leva :määrruraha ]mrotettaisiin
13394: lj;en niilden alueilla .o•leVJi!llle asunnottomille, r25,000,000 marka1ksi. Kutsun tätä ®do-
13395: •sekä •viimeisen ponnen: että vaJltioneuvosto tusta ed. Lehdon ehrudtukselksi.
13396: toi~eutettaisiin j. n. e. mietinnön mukaan.
13397: <Kutsun 'tätä ehdotus•ta ·e>d. lN.iukkas•en eh- iSelontako mylånneträ!äm oi::k.eakisi.
13398: dotukseksi. Ed. H.ästbaoka •ed. Miemoisin
13399: lkannllJttamwna on ehdottanut, että eduskun- P u he m i e s: Mitä äänestyikiseen tulee,
13400: cta 'näättäisi ko/Lmannen vastal.aus•een mu- ehdottaisin meneteltä väk.si siten, että ensin
13401: lka.ises.ti hylätä tämän esiltY'ksen. Nrmitän ratkaistaan määrärahaa ikOISkevat ponnet,
13402: ttätä ehdotusta •ed. HästbacJkan ehidotU:k- jolloin pannaan vastakk·a.i.n edustaja Han-
13403: ISeksi. Ed. Huiltin ed. HiiJdenheimon kan- nulan ehdotus edust.aja Seppälän ehdotusta
13404: mattaman·a on ·e'htdot•tanut, ·etllä viimeinen vastaan, voirttada ed. Lehdon ehdotusta vas-
13405: tponsi toisen va.stal•anseen mukaisesti hylät- taan, voittoaja ed. Niuk.ka.s·en ehdotusta vas-
13406: :täisiin. Nimitän ilätä .ehdO'~usta ed. Hul- taan, voittaja •mietintöä vastaan ja lopuksi
13407: 'tinin ehtdo·tulkselksi. Ed. R. Furuhjelm, ed. äänestetään voitt.aneesta ehdotuksesta ed.
13408: ·Järvisen kannatia.mana on ehtdotta.nut, et.tä Hästhaekan thylkäävää ehdotusta vastaan.
13409: IV!iimeinen ponsi saisi seuraa!Van sana,muo- Senjälkeen äänestetään anomusponnesta,
13410: don: et,tä edm1kun:ta kehottaisi hal:litusta jolloin pa.nnaan ·mietintö ed. Furuhjelmin
13411: 'ottamaan ha·rlkitba,vllJksi kysymylben y].elli- ehdotusta vRJsta.an ja. voittaja red. Hultinin
13412: ISyysveron mä.aräämi:sestä sekä kaupunki- hylkäävää ehdotusta vastaan.
13413: tlais- että maa·l·aisasunnoiU•e ja jos semmoi-
13414: men vero havaitaan <ia.rkoituk.senmukaisek- !Menettelytapa lb.y.väJksytään.
13415: ISi, a,~koinaan antaJmaa•n esityksen asiast.a
13416: edusikunnaHe. Nimitän tältä eh•dot•usta ed.
13417: 'Furuhjelmin ehdotu!kseksi. Ed. V. Han- Åänesty'kset ja päätös:
13418: mu1la, ·ed. Kaarneen lkannatta.mana on eh-
13419: tdot.tanut hyäi'kswt!t'äJVTälksi seuraa vai pmmet: •1) Äänestys ed. Seppälän ja ed. Han.nu-
13420: tettä e1duskun ta päättäisi IisäY'kseksi kulu- lan ehdotusten välillä.
13421: •Va•n vuoden !tulo- ja menoaDVioon ylimruä- Ken hyväJksyy ed. •Seppälän ehdotuksen,
13422: r:äisen menoarvion XI }ruvun 2 momentin
13423: !lmhlda:lle osottaa 60,000,000 marka.n suu- äänestää ,jaa"; jors ,·ei" voittllJa, on ed. Han-
13424: Taisen määrärahan valtion asuntop.oliittist.a ruula.n ehdotus hyväkS\Ytty.
13425: toimintaa varten vuonna 192'2; Ääne~tylksessä ovat j.aa-äänet voitolla.
13426: että tämä mä:rurära,ha olisi k'äytetuäJvä
13427: mruuten entisten verust.ei<d·en mnkaan sel- P u h e m i e •s: Eduskunta o·n siis tässä
13428: <lais~ben 'Pienasuntoden mkrentamiseksi, joi- äänestyksessä hyväksynyt ed. Seppälän eh-
13429: den lattia-pint:a-ala on 1enint:ään 100 ne'liö- dotuksen.
13430: rmetrin .s•nuruinen, :mutta e1Jtä, hinan sa.a•n-
13431: tieh:tn;en n~rikvistä rmääräa•ikaa :pidennetään
13432: 12) Äänest\Y·S ed. Lehdon ja ed. SepJlälän
13433: tma,.nmsrkuun 'Viimeis.een lJäilvää;n;
13434: etit'ä mä:ärärahasta saadaan !käyttää ehdotusten välil<Lä.
13435: :30,000,000 mm1'kkaa .tilapäisten asuntojen Ken :hyvälksyy ed. Lehdon ehdotuksen,
13436: järjes•täJmi~Efu:,si cpa.h~mlmassa hrudässä ol:e- äänestää ,jaa"; jos ,ei" voittaa, on .ed. Sep ·
13437: 'Ville •a·sunnot1Jomilme; pälän ehd01tus hyväksytty.
13438: rettä valtrioneuiV'osto oilkeutettarisiin tästä
13439: ~tnäiiilrärath,a•sta käv:ttäJmään t.a,flkoi<t'lliksenmu- Äänestyksessä ovat ja.a.äänet voitolla.
13440: 'ka:isen neuiV'onantOJtoiminnan a.iilmansaami-
13441: rseksi ra!kennusa.sioois:s•a ·eni•ntä:ä·n 20,000 P u h ·e m i e s: Eduskunta on' .sii.s tässä
13442: .ma:rlkkaa: se'kä senJ•ä:likoon valiokunnan ää.nestyik.stessä \hyväiksynyt ed. Lehdon eh-
13443: rm'ä;ärärallmra ilms!kreva .viimeinen ponsi: että dotuiksen.
13444: 238 Tiistaina 3 p. lokakuuta.
13445: --------------------------
13446: 3) Äänesty.s ed. Lehdon ja ed. Niukkasen Ken hyväksyy valti:ova.raiiJJValiokunnan
13447: ehdotuSitoo välillä. ehdotuksen, äänestää ,jaa"; jos ,ei" voit-
13448: taa, on ed. i!Iultinin ehdotus hyväksytty.
13449: :Ken hyväksyy ed. Lehdon ehdotuksen,
13450: äänestää ,jaa."; jos ,,ei" voittaa, on ed. Äänesty·ksessä anne·taan J.l2 jaa.-ääntä ja
13451: Niukk·a.sen ·ehdotus hyväksytty. 54 ei -ääntä.
13452: Ääsestyk,sessä annetaa.n W.5 Jaa.- ja 71 Puhemies: Eduskunta on siis hyväik-
13453: ei-ääntä. sy.nyt valtiovlllminvalio:kunnan ehdotuksen.
13454: P u ,h e m i e s: E.dmskun1ta on ,siis hyvä:k- Mietintö on hyväksytty.
13455: synyt tllissä äänestyksessä ed. Lehdon ehdo- Asia on loppuun 1käisitelty.
13456: tuksen.
13457: .4) Äänestys ed. Lehdon ehdotuksen ja 2) Ehdotus 13,750 000 ma~rkan suurui.s·en lisä-
13458: miJetiThnön välillä. määrärahan myöntämisestä J'laut.ateiden liik-
13459: •kuv•an kaluston lisäämiseen vuonna 1922.
13460: Ken hyväksyy valti:ova.ra.invaliokunnan
13461: ehdotuik.sen, äänestää ,jaa"; jos ,ei" voit- HaUituksen esity.~kstm n:o 312 johdosta
13462: taa, on ·ed. Lehdon ehdotus hyvälksytty.
13463: 1 Ja:adintu valtiovarainva.lioikunnan mieti.ntö
13464: n,o 3 esitellää•n a 1 IJI o a -a,, n \k ä .s i t -
13465: Äänestyksessä annetaan '1011 jaa- ja. 75 te l y y n.
13466: ei-ääntä.
13467: /Keskustelu:
13468: Puh e m i e s: Edmskunta on siis tässä
13469: äänestyms•essä hyväksynyt valiokunnan Ed. K a n k ·a r i: V al tiov·arainvali.Oikunrta
13470: mietinnön. käS<itellessään ha.llituiksen esi1tystä on vielä
13471: pienentänyt ha.Hituiksen esitystä 600,000
13472: 5) ÅJäJnesty.s ed. Häs,tibackan ehd.ot.uksesta. ma.rkkaa. Jo valiokuntaan lähetekeskus-
13473: telussa tuotiin esille seikkoja, jotka e<lellyt-
13474: Ken hyvä.ksyy valtiova.rainvaliokunnan tivät sitä, että valiokunnan olisi pitänyt
13475: ehdotuksen, äänestää ,jaa"; jos ,ei" voit- suurentaa tätä hal.lituksen esitystä. Koska
13476: taa, on ed. HästJbackan ehd·otus hyväiksytty. valiokunta .ei !kuitenkaan ole ottanut hlllo-
13477: Äänestyksessä annetaan 117 jaa- ja 54 mioon niitä ajatuksia, IIDitä silloin .ohjeek.si
13478: ei-ääThtä. esiin tuotiin, on tässä 'yhteydessä niihin
13479: uudelleen palattava.. Me tiedämme sen, että
13480: Puh e 1m i e ·s: EdUJsikunta on siis hyväk- kuluvan vuoden määrära.ha iJ.,iilk:kuva.an ka-
13481: synyt valiokunnan lffiiletinnön. luSitoon on ollut riittäimätön. Ja m-eti, kun
13482: se on tull111t lhyvälksytyiksi, n.iin on alettu
13483: 6) Äänesty.s a;nomusponrnesta mietinnön puhua rautatien ka.lust.on suur-esta puut-
13484: ja ed. FUJruhjelmin ehdotuksen :välillä. teesta, riittämättömyydestä. Myöskin sa.-
13485: maan aikaa.n, kun tälffiä riittämättömyy,s
13486: Ken hyväksyy va.ltilo·va.rainvalioikunnan rautatien Eikkuvassa kalustossa .on esiinty-
13487: ehdotuksen, äänestää ,ja.a"; jos ,ei" voit. nyt, on valtion !konepajois.sa väihennetty
13488: taa, on ed. Furuhjelmin ehdotus hyväk- työväikea~ A.inaHn viime talv•ena ·tä.mä vä-
13489: sytty. hentäminen .oli huomattarvan suuri., ja vielä
13490: Ään-e~t.yiksessä ·annetaan 120 jaa-ääntä ja suurollllpana se esiin<tyi, kun lyhennettiin
13491: 49 ei-äJäntä. työpäivää useilla työtunneilla, tunti.palk-
13492: kain pysyessä IlmitenOrin ennallaan, jotenka
13493: Puhe m· ies: Eduskunta on siis hyväk- työläisten ansiot olivat riittämättömät eli
13494: synyt tässä äänestyksessä valiokunnan . lw!htuutt01man alha·ilset. Kun tä'ffiä jatkui
13495: mietinnön. työparkoiUa, niin se on sa,amut valtion kone-
13496: pajoissa ·työskentelevien työläisten elämä.n
13497: · 7) Äänlestys anorrnns'[lonnesta: valtiov•a,- hyvin katk•era:ks:i eentähden, että heidän
13498: rainv.aliokunnan ehdotuksen ja ed. Hult.inin amsio,tul.onsa ovat oUeet ja.hkuvasti riittä-
13499: ehdotnk,sen väliUä. mättömät. Tällä kertaa tosin työpäivä on
13500: Rautateiden liiidrutVan :IDalueton lisääminen. 239
13501:
13502:
13503: muutettu takaisin sama.an, mikä se oli vii- Ed. H. M äJ iki ne n: Pyydän ikannattaa
13504: mekin vuonna, eli siis täyteen määrään, ed. Kankar~n ehdotusta.
13505: mutta edelleen työpalkat ovat alhai,set.
13506: Työläiset ovat tehneet userum:pia kertoda esi- Keskustelu julistetaan päättyneeksi.
13507: tyksiä työpalkkojen korottamisek.si, mutta
13508: tähäm ei ole otlut kai varoj-a, 'koska työläis- Puhemies: K'eskustelun kuluessa on
13509: ten ,palkankorotusesityksiin ei ole suos- ed. Kankari ,ed. Mäkisen kannattamana
13510: tuttu, Tälläkin kerralla on esillä valtion ehdottanut, että valiokunnan mietinnön 1
13511: kone:pajatyöläiste.n taholta palkan:korotus- ponnessa oleva määräraha 13,7150,000 mark-
13512: p;vyntöjä, joihin vashuks.e;ksi on al.ettu ot- kaa korotettaisiin •2:5 milj. maåaksi.
13513: taa s>elkoa siitä, miten suuret heidän järjes- Selonteko myönnetään. oitkeaO>.si.
13514: tösuhteensa ovat. 'Tässä suhteessa on mel-
13515: kein uusiintunut jotakuinkin samanlainen Äänestys ja päätös:
13516: toiJmsnpide, milkä esiin,tyi Va.rkaud'8ll teh-
13517: tailla ja Po1hjois-~Suome.s.sa sahateollisuuden ·K>en hyväksyy 'valti:ova.rainval~o>kunnran
13518: alalla. Kun palkankorotuspyynnöt eivät elhdotumsen, äänestää ,jaa"; jors ,ei" vo~t
13519: ole jo-h.tanee1t työnsei.saukseen, niin v.angit- taa, o,n e:d. Kank3Jrin ehdo.tus !hyväksytty.
13520: .iemisia ei to,sin vielä ole panrtu toime-en.
13521: Tämä tilanne näyttää verrattain vakava] ta. Å·ämestyksessä annetaa.n 1116 jaa-ääntä
13522: Si:ksi eduskunnan on myöskin kiinnitettävä ja 4>6 ei-ääntä.
13523: tähän seikkaan huomiotaan ja osotetta,va
13524: varoja, että voidaan ne työt, jotka nyt ovat P u 'he .m i e s: EdUJsikunta, on siis hyväk-
13525: kesken, teettää va.lmii'ksi, kuten valiokun- synyt va,ltiovara.inva.liokunnan mietinnön.
13526: nankin kä,sitys a.siasta on. Mwtta, >samalla 1Asia on lo~ypuun 'kärsitelty.
13527: on otettaJVa huomio<On, jo,s työläisten työ-
13528: pal,kko~a kmotetaan, niin ne veturi:t, ja vau-
13529: 3) Ehd,otullrsen liikepääoman myöntämisestä
13530: nut eivä>t tule valmiiksi valiokunn1an ehdot- valtion rikkihappo- ja supel'fosfaa.tti-
13531: tamaHa mhaerällä. <Ta ylee.nsä on tässä teht·aille
13532: maassa metalli teollisuuden alalla työttö-
13533: myyttä. T·iedämme, että tilasto osoitti sisältävän rhaUitumsen. esitrylksen n :o 2·2; joh-
13534: vuonna 19,19 yli ·2<0,000 meta.lli:t.yöläi:stä ja 1 dosta laadittu valtiovara:inva.liokunnan mie-
13535: nykyään on ehkä ·noin 11,000 työläistä me· tintö n:o 5 esitellään a' i no aan käsi t-
13536: talliteoHisuuden alalla. Siis sen teollisuu- telyyn.
13537: den alalla on :paljon' työttöiiDyyttä. Työläi-
13538: .se~t <Ovat joutun,e,et siirtymään muille aloille Purheenvuoro·a ei !haluta.
13539: ja työttömyys ulottuu sii's yksityisteukin Eduslkunta hyvrumsyy mietinnön.
13540: kone:pajoiihin. Työväkeä on tällä teollisuu-
13541: den ala.lla riittäväs;ti ,saatava.na, jotenka on Asia on lop:puun !käsitelty.
13542: hyvinkin ihel:ppoa ja jo:hdonmukaista panna
13543: valtio.n lkone:pajat tä.yteen käyntiin,, panna 4) Vuoden 1920 Vlaltiop·äiviUä },eipäämään jä-
13544: työn a.lulle yhä uusia rautatievaunuja ja tetty lakie·hdotus y,altion ja ·kunnan veroj•a
13545: mahdolEsesti vetureitakin, 1joita rauta- :kantoaj·an jäilkeen maksettaess·a suoritetta-
13546: tiemme 1kai:paavat. Tästä on lkylliksikin vasta lisäybes•tä.
13547: sanomale'hdi,s.sä pwhuttu. Kun näitä vetu-
13548: reita ja vaunuja työn ·alle asetetaan, niin !Sanotun ehi1otuksen johdosta. laadirttu
13549: se vaa>t,ii IIDyö~in lisäval"oj.a·, jotemka tämä valtiovarainvaliolkunnan mietintö n:o 4
13550: mä.äräJraha, :minkä valiokunta ehdottaa, ei esitellään mainitun lainsää.täJmisa~ian en-
13551: siinä ta:pauroseSisa l"iitä. >Vali>o~kunnan käsi- s i mä i s t ä k ä .s i t rt e l y ä varten.
13552: ty.s asiasta. vain on:kin~ ·että. työnalla ole-
13553: vat voirbaisiin IliYkyisiHä :palkoilla tänä 'Kun kukaan ei JJ.ra.lua puilmenvuoroa, ju-
13554: vuonna V·alrmirstaa. :Siiksi:pä ehdotrankirn, että list·etaan ensimäinen käsittely päättyneeksi
13555: valiolkunnan e:},dottrurnan ensi.mäisen pon- ja asia menee va1ti:opäivä,järjestyksen 57
13556: .nen luku 13,750,000 markka'a ko•l'otetaan § :n mukaisesti rs u u r e e llJ v a 1 i o k u n-
13557: 25,000,000 ma:rlkaksi. t aan.
13558: 240 TiiRtaina 3 p. lokakuuta.
13559:
13560: 5) Vuoden 1919 valtiopäiviillä lepäämään jä- Pöydällepanot:
13561: tetty ehdotus Suomen hallitusmuodoksi.
13562: :Sanottu ehdotus, josta perustuslakivalio- Esitellään ja 'Pannaan pöydälle eThSi ie-
13563: kunta on antanut lausunnon mietinnössään tuutooiJJ
13564: n :o 1, esitellään a i n o a a IJJ k ä s i t t e- 8) Vuoden 1921 v'altiopäivillä lepäämään jä-
13565: I y y n. tettyä ·ehdotusta uskonnonvapauslaiksi
13566: ,p u h e m i e 1S: Ensin salli,taan asiasta koskeva perustuslakilvaliokunl!lan mietinto
13567: lms~ustelu ja ISenJjä1keen toimitetaan lippu- n:o ,2';
13568: äänestys la!kiedotu1k:sen hyväJksymisestä tai
13569: hyl,käämisestä; jos 2/3 annetuista äänistä 9) Ehdotuksen laiksi sosialihallituksen ja
13570: ka.nnattaa lakiehdotukis·en hyväk:symistä, on vaJltionv:aJkuutustarkastajan toimen lak-
13571: lakiehdotus valio:päiväjäJrjestyksen 60 § :n 'kauttamisesta
13572: mukaan .hyväksytty, muut,en \hylätty. l
13573: sisältävän !hallituksen esityksen johdosta
13574: Kukaan ei \halua puheenvuoroa.
13575: laadittu perust.usla:kivaliokunnan m~etintö
13576: Keskustelu julistetaan rpäättyneeksi. n:o .3;
13577: Sihteeri lukee äänestysesityksen: 10) Ehdotuksen 'laiksi vankeinhoitohallituk-
13578: Jo'k.a 'hyväJksyy puhe.enaolevan ehdotuk- sen lakkauttamisesta
13579: sen ,Suomen 'hall:i!tusmuod:O!k:si ,sellaisena,
13580: si,sältävän lhalli,tuksen esityksen johdosta
13581: kuin eduskunta on sen 1919 vuoden valtio-
13582: laadittu verustuslakiv,aliokunnan mietintö
13583: päivillä lepäämään jätettäväksi hyväksy-
13584: n:o 4;
13585: nyt, äänestää ,jaa"; joka ei sitä hyväksy,
13586: äänestää ,:ei"; j1o·s 2 /:~ annetui,sta ä;änistä on
13587: ja.a·ääniä, on ehdotus hyvärosytty, mutta 11) Ehdotuksen laiksi :apulaismoonviljelys-
13588: insinöörinvirkojen perustamisesta
13589: muuten s.e on :Jlylätty.
13590: ÄäJnestyksessä annetaan T2 jaa-ääntä ja sisältävän lha.llituksen esityksen johdosta
13591: 1.39 ei-ääntä. laadittu maatalousvaliokunnan mietintö n:o
13592: 1;
13593: Puhemies: Eduskiunt.a on siis hylän-
13594: uyt puhleenaolevan ehdotuksen. 12) ,Lausunnon lepäämään jätetystä ehdotuk-
13595: Asia Qll loppuun käsitelty. S·esta sääunöste.lyl~aiksi
13596:
13597: 6) Ehdotukset laeiksi oikeudenkäymis~aaren sisältäNä talousvalioikunnan .mietintö n:o 1;
13598: 30 luvun j~a ulos,ottolain :3 luvun 13 § :n muut-
13599: sekä
13600: tamisesta toisin kuuluviksi sekä korkeimman
13601: oikeuden jäsenten lukumäärän väHaitkais·esta 13) Ehdotu!ksen 'laiksi vakaustoimiston
13602: lisäämisestä viroista
13603: si,sältäV'ä hallituk,sen esitys n :o 34 esitel- sisältävän hallitulksen esityks'en johdosta
13604: lään ja läJhetetään rpuhem:i!esneuvoston eh- laa;dittu talousvaliokunlllan mietintö n:o 2.
13605: dotuksen muJkaisesti 1 a k i 'V a 1 i o k u n-
13606: t aan.
13607: Seuraava eduskunnan :iJstull\to on ens1
13608: 7) Ehdotuksen i}ailkSii v~altion riklkihappo- ja perjantaina kello 1 päivällä.
13609: superfos.f,aattitehtaid~en luovuttami.sesta
13610: osa~ey htiölle
13611: sisältävä lhallituiksen esitys n:o 35 esitellään Tä;y,s:i-is11mnto .pää.ttyy 1kello 8,,50 i. p.
13612: ja lähetetään .puhemiesneuvo,stou ehdotuk-
13613: sen mukaisesti v a l t :1 o v a r a i n v a 1 i o-
13614: Pöytäkirjan vakuudeksi:
13615: k unta a n.
13616: Eino J. Ahla..
13617: 12. Perjantaina 6 p. lokakuuta 1922
13618: kello 1 päivällä.
13619:
13620: Päiväjärjestys. Siv.
13621: Pöyd.ällerpanoa varten
13622: Ilmoi tu.ksia: e,site'Bää,n:
13623: Siv.
13624: Ain1oa !käsittely: 7) .Sivisty~s,va.l,iokun:na.n mietintö
13625: ~1) Vuoden 19121 v,altiopäivillä le- n :o 1 haHituksen ~esittyikBen johdO:Sta
13626: pää;määJn jäJilet.t-y ~ehdotus us·konnon- la.iksi kasvatuslaitoksista ......... .
13627: vapauslaiksi ..................... . 244 :8) Sivis:t.ysvaJi,akunnan mietintö n :o
13628: A s i ~ru kirjat: Perustuslakiva- 2 'hrullituben esityksen j.ohdosta, joka
13629: liokuuman mietinW n:o 2; mainit;tu koskee lakia kunn~alEsten ia yiksityis-
13630: ehdotus. ten ikasvatuslaitost,en valtioavusta. . .
13631: 9) Sivistysvaliokunnan mietinrtö
13632: "
13633: t2) Vuoden 191210 vaHio.päivillä le-
13634: päfumään jä!tetty ehdotus sään:n.östely- n :o 3 'haHituk,soo e.s,ityks-en jdhdosta
13635: laiksi .......................... . lai'h:i oppiwelvo11l]suudes,ta: 1<5 rpäivä:nä
13636: A .s i lll k i T j' a :t: T!a,lousvaJiokunnam huhti:kuuta 1921 ann<e~tum lain 6 §:n
13637: mietintö ~mo 1; mainit.tu ehd·otus. muutta.mise.sta toisin kuuluviksi ....
13638: 110) Sotilas;a,siruinvaEoikunlllanl mie- "
13639: tinitä :n :o 1 vu~oden 19 211 v,a~l tio:päiv~Hä
13640: 1
13641:
13642: En:Simä]n,en !käsittely:
13643: lepäämään ljätet.y]s,tä ehdo,tuksista.
13644: ·3) Ehdotus la:ilk,si snsiaiJ.ihaHituk- aseveJ.v.olli,.suus.Ja:ilktsi ja lia:ilkBi atseve.~
13645: sen j,a Vlaltiom_ vakuutustarkaSit,a.jan vollisuusla;in voima·mnpanemisesta ...
13646: "
13647: toinen lakikalllttamåsesta ......... . 287 1:1) Maa:talousva1iokun1n.an mietintö
13648: A s i a; k i r j a t: Perustuslakiva- n:o 121 vuoden 19'2:1 vrulltiopäivillä le-
13649: liokunnan mietirutö n:o 3·; hal1ilbuiksen pä,äJmä:ä;n j•älbeiy,n ehd10t•ukBeu, johdosta
13650: esitys n:o 19. laiksi maan ha:nklldm]sesta, asu:trustar-
13651: ~4) Ehdotus lailmsi vankeinlhoitoha,l- koituksiin ........... ; ........... .
13652: lituikse:n lakkauttrum1sesta ......... . 297 1'2) Lakivaliokunnan mietintö n:o "
13653: A s i a: k i r j a t: Perustuslakiva- 1 ha,lli:tulksen esityksen johdosta, laik-
13654: liokunnan mietinitä n:o 4; ha.llituk- si yhdistyk~sisltä .t.rummiikuun 4 päivänä
13655: sen esitys n:o 14. 19'1'9 annetun lain muuttamisesta ..
13656: :5) IDhdotus larksi a.pulaismaan- · 13) LaJki- ja: ~.rulousrva1i:okunna:n,
13657: vi]jelysinlsinöörinvinkojen: perustami- mietintö mo 1 vuoden 19120 Vtalttiorpäi-
13658: sesta ............................ . villä leuää:mään jätetyn maalaiskun-
13659: A s i .ru k i r j, a ,t: Maat.alousvalio- tain kunlnallislha:llinnlosJta kesä!kuun 15
13660: kurm,an mietintö n :o 1; haUitu'ksen päivänä 18 98 a:nneJtun asetu,'k,sen 82t
13661: 1
13662:
13663:
13664: esitys n :o 2:3. § :n muU:ttrumista koskevan ihalllituk-
13665: 16) Ehdotus lai'l{Jsi vakaustoimiston sen esityksen johdosta ........... .
13666: N) V rultiovam:invaliolmnna:n mie-
13667: "
13668: viroista ............. · ·. ·. · · ·. · · · ·
13669: Asiakirjat: 'Ta.lousvaliokun- tintö n:o '6 vuod,en 191211 vru]ti.opäi-
13670: na.u mietintö n :o '2; hallituksen esi- viHä lerpäämään jätettäväksi hyväk-
13671: ty,s n:o 21. sy;tyn la;kiehdotulksen johruosta., j1oka
13672:
13673: 31
13674: 242 Perj.antaina 6 p. lokaikuuta.
13675:
13676: Siv. joten .tulen saatt-a;maan ,sen a1siano.maisen
13677: koskee eräiden Maamia;n .pitäJjässä si- hallitu!ksen järsenren tietoon.
13678: jaitsevaan Iso-IHeikkilän virka.taloon
13679: kuuluvien alueiden vaiihtrumista N aan-
13680: talin maaseuraJkunnassa sij-aitsevaan
13681: Kulta•rannan huvilatilaan . . . . . . . . . . 2918 Pä:ilväjärjestyksessä olevat asiat:
13682: 1) Vuod.en 1921 v.altiopäivHlä lepäämään
13683: jätetty 'ehdotus ,uslmnn.onvapauslaiksi,
13684:
13685: Nimeruhuudossa. imel"lkitään poissaolevilisi jos·ta perustnsla'kivalioikunta on antanut
13686: ed. Eri0h, A. Jaskari, Krukkonen ja Thune· lausunnon mietinnössä n:o 2, esitellään
13687: berg. ainoaan k.äl,sittelyyn..
13688:
13689: P· u he mies: Ensi·n 'sa.Uitaan aS'iasta
13690: Umoirtusasi!at: keskustelu ja senjälkeen toimitetaan Ji-ppu-
13691: äänesty.s lakielhdotuksen. thyväkrs:ymisestä
13692: "N" apautusta eduskunrta;työstä .sa.a.vat sai- rtai thylkä!ämisestä. Jos Viäh~ntään 2/3 ·anne-
13693: rauden takia tämän päivän istunnosta ed. tuista ääni!stä kannattaa lakiehdotuksen
13694: '11huneberg, rvil."lkatehtävien takia rt.ämän hyväJksymistä on 'lakioodotus valtiopäJivä-
13695: kuun •6, ~äwäist.ä rl5 päiV'ään ed. Mamner- järj.estykisen 60 § :n. mukaan hyvä!ksytty,
13696: maa, hothouSia!Sia~n tälhden täJstä illasta ensi muuten. oru 1se hylätty,.
13697: ti~srtaihin ed. Ko.mu, rkunnalEsten ~tehtävien
13698: takia tälffiän ~äivän i•stunnosta ed>. A. J as- Kes·kustelu:
13699: kari, yksityisten asiain tälh.den ensi tiistain
13700: ]stunnosta ed. l;ouhelainen, oikeusa:siain lEid. R y ö m ä: HallitJUsmuodon 8 § :n
13701: tähden e111si ti~stai'111 istunno,sta. ed. Koivu- sään.nös, että ,Suomen kamsalaisel.la on oi-
13702: ranta, samoin ed. Hautamäki. keUis julkisesti ja ytksityisesti harjoittaa
13703: uskmrtoa - - - niin clll'YÖ's va;paus luo-
13704: pua ;S'iitä uskorunollisesta yhdy.sk.unnasta,
13705: johon hän !kuulun, sekä va~aus liittyä toi-
13706: Vapautus vrulio.kuuuan vaN~jäsenyydestä. seen uskonnolliseen yhdyskunlbaan", tsa;noo
13707: oikeastaan ikai'IDen, mitä tässä asia.s.sa on
13708: iP u he mies: Ed. von Wright, joka on sanotta,va. Onkin ollut ilhmeelli!stä, että
13709: vakituinen jä.sen v.ruHilova:rainvaliokunnassa, tämän ~eria.atteen hyvälkisymiruen halliim.s-
13710: pyytää vapautusta työväienasiainva1io'kun- .muotoon ·t·apalhtui ilma.n erikoist•a •huo-
13711: nan varajäse111yyde:stä. Pulhemiesneuvosto miota, mutta että periaattteen käytännölli-
13712: puoltaa anomUista. seen toteuttamiseen tähtäävä laiki sensijaan
13713: äänestettii:n lepäJämään yli vawlien ja
13714: käytettiin oilkeiston tru'holla näissä vaaleissa
13715: yhtenä vaa;likiihoituskeinona, josk,aan ei
13716: Valitsi~amiehille annetaan. toime.k.si va- siitä näytä o.Ueen. a:nlitään käytännöllistä
13717: lita vara~arsen työväenasiai111valiokunt.aan tulo,sta, mi!käli ei tulokseksi laske si!tä, että
13718: ed. von Wrightin tilalle. täihän e,dus.kuntaan on saatu lisää pappis-
13719: säätyy.n kuuluvia edustajia.
13720: 'Itse a.siassa on sanottava, ettei lkäsiteltä-
13721: väruäoleva ursk•onnonvapauslaJki vastaa. täy-
13722: 1Ed. Långströmin välikysymys kansalais- dell~sesti ·&itä periruatetta, joruka mainittu
13723: vapauksien turva.allllisesta. ha.llitusmuodon säån.nös .sisältää. iSe nim.
13724: ei pidä ainoana ja yik:Jsinomaisena päämää-
13725: P u ih e m i re s: Ulkopuolella päiväJärjes- ramruan järjestää ikansalaisiUe vapaut.ta
13726: tyksen ilmoitetaan, että .ed. Långströmin vakaumuksensa mukaan kuulua tai olla
13727: vä:liikysymylkseen joka viime istun.nos:sa kunlumatta johonkin ustkonnoUirseen yh-
13728: pan.t.ii.n •pöydälle on yhtynyt ;2;2 edustajaa, dys:kumtaan, v.arun tryhtyy m. m. tiärj.erstele-
13729: 243
13730:
13731: mään kahden lakiehdotuksessa etuoi'keu- nyt käsrite1tävänäoleva laki .sen !{}Uuttool-
13732: tettuun asemaan asetetun valt~okinkon, 'lisuuiksista ihuol~matt.a.. ISe nim. joka ta-
13733: eva,nkel}s-luterila]sen Jri:rlkon ja kreikkalais- pauksessa :merkitsee suurta. edlistysaskelta
13734: katolilaisen ~~rkon, sisäisiä verotusoloja nykyisii'n oloihin nälhden. 'Tässä .mielessä
13735: pa.kottaen näilhin kirtkkoi'hin kuulumatto- kannatti sosriwlidemokraattinen eduskunta-
13736: miakin Umnsala]sia eräissä tapauksissa l'J'Ihmä, ko:et~ttuaan ensin turl'lhaanr saada Ja-
13737: mruk.sa.maan niille veroa. 'Tämä k,oM,a on 'kiim eräitä rpairanlliiL'ksia., rviime eduskun-
13738: lakiehdotuiksessa ilmeisesti mainittuja :kirk- nassa tälmäm lain ihyvälksymi,stä ja tulee nyt
13739: koga. suosiva ja niihin kir!kiko~hin kuulu- teilmmään ,samoin. Kwtsoisinlkin nykyiselle
13740: mattomia kams,alaisia sortava ja us:konnon- eduskunnalle anrsioksi, jos se vielä yksi-
13741: va;pausperiaatteen ,kanssa riistiriidassa oleva mieHsemmin lkuin viime eduskunta yhtyisi
13742: säiännös. Päi,nv'a'staisessa mielessä on us- kamnatrtamaa.n n·yt. ikäsiteltävänäoleva,a us-
13743: konnonva,pa'UJslakiehdotUJksen :10 § :.ssä lsään- konnonva.pauslakia .ia sillä. tavalla saattaisi
13744: nös, että evan:kelis-luteri,lainen kirrklko on hallitusmuodo·n 8 § :n aina;kin pääpiirtei,s-
13745: pakotettu otta.maa,n hautausma:i!hinsa va,s- sään voimaan.
13746: taan sellaisten ka.nsala•isten, jotka :eivät ole
13747: kuuluneet kinkkoon, ruumiita, vaikka:kin Ed. E rS t l a n {!J e ·r: Då förevamnde lag-
13748: tämäkin asia oliJsi ollut järjestettäJvis:sä förslag röstades a:tt vila över nyva.len, fat-
13749: toista tietä eikä ole ml!ssään yhteydes- tades debta enligt L. 0. n:ormala ooh fullt
13750: sä uskonnQinva·pausperiaatteen järjestelyn beil'ättigade ~beslut i sylfte att bereda råd~
13751: kanssa. ISamaHa ta:va.lla tämän uslko·nno.n- rum för ytterligare ävervägande och rpröv-
13752: vapauslain 11 § :,s,sä rajoitetaan eräitten ning av lags,tiftnin~g:siåt.g-är;den samt därmed
13753: kirkkokuntien kirkollista tapaa järjestää följa.nde möjligihet tiJl rOipinionsbildni~g i
13754: munkki- ja nunna.]mmtia, jo,skaan ei tämä samband me~d de stundande valen. Olika
13755: saannös tietä:ä.k.seni käytänn'ö:slsä mitä;än förlhoppuingar anlkmötos säkerligen tiU detta
13756: merkinne. V astaavanJai.sia seikkoja, esiin- uppsi]wv. Somliga horppa.des väl a.tt det
13757: tyy tässä useitakin. !Samoin: n~ee _itse begynnande mo,tståmdet mot lagens anrta-
13758: usk10nnonvap.auspefi.a:atrl:oolle v1era1ta slvu- gande ,s(kulle finnra uttryck i den nya riks-
13759: vaiJkutteita siinä, ·että on tehty uskonnol- da:gen ända därh~., att fö11slaget kunde'
13760: lisesta y:hdyskunna.sta er.oa,minen tarpeetto- bringas att 'falla. Arnid:ra hade Irämst- lagt
13761: man mutkikkawksi ja &oon oikeutettu ikä- mäirke rt]ll rpla.nen på genomförande·, i sa,m-
13762: raja a.s'etettu niin korlkealksi, että eräå:s:sä ta- band :med I'Ieli,gionsfrihetslagen ooh så att
13763: 1
13764:
13765:
13766:
13767:
13768: pauksissa voi ooutua ma:ksalillaan kirkolle sä.g,a, under dess täckllllantel, av en s. k.
13769: veroa, ilma,n että voi: siitä erota, vaikka momlundervisning i \folkskolorna, en plam,
13770: twhtoisi. On nim. rusianlaita. sellainren, että viiken då inom reg-ering-en ·och dess parti,er
13771: veronmaiksu kir1koUe alkaa ,116 'VlUJOden idässä, samt hos vänsiJern tför.efann'S. De elillotsåg·D'
13772: mutta e~roon oikeutettaisiin va,sta '18 vuo- därför att uprps:kovet silmlle hringa derr
13773: den ijässä. Kun täitä asiaa aikanaan käsi- inom ,sallllhället ;på så många håll förefinlt-
13774: teltiin uskonnonvapauskomiteassa, nii,n m. liga. mrssirr-on och a:vrvogheten häremot tili
13775: m. sen eräs däsen~, rrovasti lMalmivaara vai- samli.ng och uttry<lk. Tydli:ga teeken had~
13776: naja, kan~atti J.5-:vuoden ~ikää. härtill redan 'förspro:rts och ,det behövde&
13777: iKailkesta näikyy, että usk,onrumvarpans- blott ,någon tid att ,låta denna. opinion
13778: lakia säädettäessä on lähdretty :siltä lkatsan- samla rsig i:för atiJ dess rätta st}"'''ka skulle·
13779: tolkannalta, että vrultio on sidottu kahteen framträda. I ,sijälva vell"kret syn~s det lllig·
13780: aikaisemmin lllainittuun kirikko!kuntaan eli att just i d,e,tta rsenare hänsoonde d'et för-
13781: siits pitää ni[tä valtiokirkon asemassa. nämsta ändnmålet ~med lagen;s lförkla.rande·
13782: Asian ratka~suUe olisikin ollut onnellisem- för rvilande hall' upvnåtts. Det ha.r, tror
13783: paa., että ol~si sa.malla lrertaa tai [J.airemmin jag, redan visat sig :huruso,m den })lan, vii-
13784: ennen ffi.tä ratkaistu n. :s. valtion ja; ikirkon ken arv.slöjats, att näJmli~en uimyttja reli-
13785: erokysylllly.s ~myönteiseen suuntaan. Mutta ginnsfrrihertsla.gen:s antaga:n,d,e tili genmnfö-
13786: kun ei tätä ratk·aisua kuitenkaan ole ollut ra,nd,e av ohligatorisik rmoralundervirsnin;g i
13787: olemassa, vaan on se ·päi•nva.stoin näy1Jtänyt folksikalan numera ikan anses !hava mirsslYic-
13788: voivan lyklkäytyä hyvilllkin ;pitkälle, on :kats. Däri·g-enom lfår ma.n vä'l )hnppa.s a.tt
13789: näyttäruyt olevan välttämätöntä hy,väksyä ett av den i stöd av rirk,srdag.svalen år 19;19;
13790: 244 P·erj.antaina 6 .p. lokallmuta.
13791:
13792: fullföUd·a center-väm:ster politikens mest ningen antaget och erkänt, eUer dock ick.e
13793: o:sympatiåa strävarH]en har förr1fallit. me,c1Jför ~de våJdor 1man måhända befa!l1ar.
13794: HiUiruvida emeUertid ön1skni•ngsmålet att Denna lagstilftrrirug är, ~såsom i så många
13795: även för.sla,get tilll relicgionsfrihetslag nu faU, dä.r stat.smrukten tf.ramträder reglerande
13796: e:fter nyvalen skulle få fömfalla ikan kom · på andliga områJd1en, den är, ·Säger jag, i
13797: ma akt 1förver!kligas, fur däDe~mot tvivel un- myeket ihög grad blntt 1en 'form, .va,rs iune-
13798: denkastat. Ioke heller .synes mig y.J1kan- håll bestämmes :ruv den alllda., som genO'ffi-
13799: dena härpå kunma i alla av•seenden g.odkän- trän.ger ,s·rnmlhäUet nc:h uppbär detta. O(lh
13800: nas, ehnru jag till fullo föi,står de:m. Det så bö:r det oclk vara, Min öv.ertygelse äJr
13801: är väl ·sarut, att lag1förslaget UlpflW~sar flere också dä.rlför, att, sedarr denna religionsfri-
13802: sta.dganden av betäJnOdig art utöver dess 8 hetslag tillk01mmit, •som .medg~ve.r och or:d-
13803: § angåJende religionsunderv:isningen, vilken na,r den frihet mediborgaren bör 11å det
13804: också i annat 'hänseende än det jag här religi:ösa Olmri'l>d•et åtnjuta, skall å ena sida,n
13805: ovan a,ngivit är otiltfredsställande.. Exem- d.en aN venkligoa. lförhållandena stnndom
13806: pe1vis 6 § 1 mom, in'Ilehåller •en avvikelse nog föga .motiverade lkänslan av iförtryck
13807: från .religinn:sfri:hetens eg~en grundJsah, dJå oc:h ivå.ng gwa .vika, medan å andra sid,run
13808: förälda-a.r, d•ärlför att de .själva eti •t.illhöra d·en evangelisk-.lu:truerSJka kyrkan iffied det
13809: något religionssamfund, äl'O ltörh~ndrade att stöd den alltjämt hos follket eger skall
13810: låtla sina bar.n däri kvaJJstå. Vida.re har i finnJa sig ha.v,a ·en lika !fast grund som förr
13811: 1.2 § införts en \})estämmelse, ·som ur juri- för sitt fortlbes•tånd oclh 'lller sRJmlade och
13812: disk sylllpunkt sedd svårligen kan godkän- frigj.o11da k•rrufter lför .sin lhistmiska uppgi.ft
13813: na•s, nämlig.en att från jo1,d utgående skatt i ·detta land.
13814: till kyrikan göres ·beroend:e av, om ägaren
13815: hör til.l eller icke tillhör ikylilwsamfund. Ed. 1Mi a. n n e r m a a: Suomessa on us-
13816: D!Lremot lkan det ant·eelkna.s, att lag1försla- konva,pausasia meilillyt eteen.päin 11aljon hi-
13817: get icke har tagi!t .ställning till den viktiga taallllmin !kuin mones•sa .muussa sivistys-
13818: frågan, om personer, viloka stå utanlför varje maassa. Siihen on epäilemättä luon-
13819: religionssrumfulli(L, .skola gå fria från en s. k. nollinen •syyn·sä. Kansa jotel1kin ko-
13820: kultmslkatt till struten. Denna ifråga ble.ve, knnaisuu:d:essa·run :oru '1mmna.ttanut eva:n-
13821: äiven o.m lag·en antoges, alltjälmt Ö'Ppen för kelis-·luteril:ai,sta: us.kon- JOI elämänkat-
13822: ny lagstiiftning, därest ibehorv dä.rav anses somust.a, J•a niin 1on varsin myöh:ään
13823: Viara förha,ndlen. va.sta tuHut suuremma,ssa. määrrusS!ä tun-
13824: Äwm •andra ·vägand•e omständigheter än nettavaksi t.a;rve ;hanikkia 'liikunta-alaa
13825: dem jag 1här antytt kunna åberopas och tälhän tunnustukseen kuu1umattomain us-
13826: ha.va •å.berova ts lfö•r a•tt lagförslaget nu finge konnolliselle v•akanmnkseUe.
13827: läJmll'lvs ·därhän. Likväl iffiåste ja.g för min Kuit,enkin on Iwhitys selrvästi jo arkoja
13828: del hålla :före, a.tt andma saMönhållanden ollut :kulkemassa uskonnon!Va'P'autta koh-
13829: dock tala för ·dess an•tagande. Redan då den. 'Kun kiriklkolain sijaan, joika 1·600-lu-
13830: det var undJer debwtt, huruvi•da lagen skuUe vulta .saakka oli ollut vo~mas,sa, jo 1800-
13831: förklaras vila,nde eller idke, yt~tra.de 'tiag, luvu.n aLkUlpuolell.a al;ert;tiin toi,voa uutta,
13832: ,att ma.n, IVägle.dd av ik.änBla.n. för den djupt oli ylhtenä •syyonä se, että wivottiin .näissä-
13833: ingripande betydelse de av •re.ligionsf,rihcls- kin kohderu :v<rupaampiin oloihin tulemista.
13834: lagen berörda ,f.rågorna hava, icke aUtid ibe- Kun sitten nykyinen ki:illrikola:ki ·1870 tuli
13835: a:kta t 'hu.rusom de sto:ra. g~runrusa tserna redan voimaa·n, o.n 1S<e jo •periaatteessa uslkon-
13836: i oc:h med reg·ering·sformens antaga,nde a,v- vrupaud·en pohjalla. Se tuntee säännöksis-
13837: gjorts, medan nu föreliggande la,g~för.slag sänsä :muitten uskonroollist•en ;yhdyskuntain
13838: väsentligen avse.r att utgöra en av stadg.an- olemassaolon evankelis-luterilaisen kirlkon
13839: den!l! i •regeringslfo11men betinga;d närmare rinnailla ja iffiyöntää vuolesotaan ·si:irrtymisei).
13840: la:gst.~ftni.ng". Detta förhållarude att R. F. niihin.
13841: krälver ,f.ör tillällliPningen av dess g1runclsa t- 18189 saatiin en.simäinen se~kka.11eräi.nen
13842: ser en 11eligionsfrilhetsla,g, :det utgör lför mig eriuskolaisla,ki, tS.en nodalla on tultu toi·
13843: anl·ed·ning att nu go:dlkänna .denna h.g, då meen siitä .saa;kka, mutta yhä enemmän on
13844: den tro1Js sina ·stom betänkligheter antingen t•ullut tuntuv.aksi tariVe, •saad<a eva~elis
13845: betingas &V vad s01m redan är iJ statsförbtt- luteri.laisesta kiDkosta siirtyä ei ainoasta!l'n
13846: Uskonnonrva1pa uslalki. 245
13847:
13848:
13849: toiseen uskonto:kuntaaru vaan myös ws,]wruto- tysti myönrue,ttävä, että tässä ei ole kysy-
13850: kuntain ulkovuoleUe. mys suuresta periaatteelli!S•eSota ko,hdasta,
13851: Luterilainen kirik:ko puolestaa.n ei kehi- mutta kuitenkin e:väilemätrtä kohdasta,
13852: tystä tähän suuntaan ole vastusta,uut. Kun jolla kä,ytä.n,nössä on huomattava merkitys.
13853: 190•6 as·eteUiiru en•srmä,~nen uslkonnonva- Jos mieli tolleUa .puhua uskonvavaudesta
13854: pauskomitea, tapahtui s.e ,maan tuomiokapi- siinä mielessä, että y1ksilön ,g.yrvin uskonnol-
13855: tulien alotteesta. .Ja kirkolliskokous 1908 linen tarve rja vakaumus saa oi'keutensa,
13856: antoi ·puol•esta.aru suostumuksensa täydel- nrin on ratkaisu tehtävä myös siiJmn mää-
13857: li,selle uskonv3Jpaul1elle, joka tekee mailldol- raan :versonalliselksi, että m. lffi. syr,jä,stä
13858: liJs·e!ksi siir-tymisen joko toiseen uskonnol- tulevat agi,ta.too.riset va:iikutukset, joita tällä
13859: liseen yhdystknntaan, tai kai:kki'Elln uskon- alalla suinkaan ei rpuutu, ·eivM päälse hen-
13860: nlolliste·n yhdyskuntien ulkovuoleUe ja te- kilö1mhtairsta sisäistä ratkaisua sy;rjäyttä-
13861: kee ,myös uskonnollisille Y'hdysik.unnille maan. Kokelffiuiksen nojalla, jolm jo on
13862: ma1hdol.lise1ksi vavaan uskonnon lharjoirtuk- saa:tu 'eriuskolaislain voilmassa ·olles·sa, olen
13863: sen. Että ·3Jsia senjälkeen on kuitenkin puolesrtani sitä mieHä, että to,dellinen us-
13864: niinkin ka~u~w vi~pynyt, 'kuin viipy.nyt on, kon:vapaus, tod•ellinen 'he,nkilökohtainen
13865: on riippunut •erikoisista oloistamrrne. Niin ratkaisu, 'Pa,r:haiten tulisi toteutetuksi, jos
13866: kauan kuin Suomi oli yihdistetty,nä Venä- uslkonnon.va~pauslaissa olisi uudistettu il-
13867: jä.äJn, ei 'kansa·neduskunnalla tunnetusti ol- moitus ,säädettynä, niinkuin haUituksen
13868: lut aloteoikeutta perustuslalkia kmkervissa esitylksessä on.
13869: asioissa, ja kun ei iha:lli<tuk,sen taholta tästä Puutteell1suutena on myös .pidettävä 6
13870: asirasta ·esitystä tullut, täJytyi asian jäädä. § :ssä sitä, ettei ole, niinkuin oli hallituiksen
13871: Oli luonn,ollista., että se !heräsi e.loon ikohta, esitryk,g.essä, tSää·nnöstä, jonka lffiukaan van-
13872: kun er·o V'enäJjästä oli talJahtunut. Senjäl- 'hemmat, v·aik!ka: reivärt itse kuulu uskon-
13873: keen on uusi uskonrvapauskomitea, joka on nolliseen yihdyskuntaan, voivat kuitenkin
13874: pääasial.lises·ti mkenta,nut 1906 asete,tun. ko- pyytää lapsensa sellaiseen otettavaksi.
13875: mitean laskemille pe.rusteille, toimittanut Mirrukätähden oiJkeastaan on syy tässä asi-
13876: tehtävänsä. Yleinen ikir:kolli,sikolkous ·on assa ra,joitta.a v:anhempa;in v.3Jpautta?
13877: taasen 1918 asettunut, .samoi,nkuin äsiken- On jo ed,ellisessä lausunnossa vii,tattu
13878: mainilttu kir.kollisko1kous, yleisen usilmnva- lain 8 ,§ :ääru, j-dka säännöstelee uskonnol-
13879: pand·elll ·P·O'hja.lle. lisesta yhdys1kunnasta erunneiden tai myö·S
13880: Kun ·eduslkunta puol•estaan on hyväk,s,y- muissa uslko·nnollisissa yhdys:kunnissa, kuin
13881: nyt .l.epäälmääru uskon:vapausla.in, ja sen evankeE·s-.lutrerila~ses.sa, olevien lasten us-
13882: koihtalo tänä päivänä on ratkaistava, niin, konnollista orpetus,ta.. 'Tämä on ·epäilemättä
13883: mitä mieltä lieneebn yksityislkohdissa ~m yhdinkohtia kako tässä asiayhteydessä.
13884: hn ednst·aja, ·Se on lffiielesrtäni sehää, että Viirmeinen ,kiruwlliskokous on laususut tä-
13885: uSikonvapaus o·n tähän maahan tuleva, ja se hän nälhden sen 'P·er:usteen, 'että .oli-si siitä
13886: tarvitaan 'Pian.. Näin ollen :on vaikavasti pidettävä 'huolta, ettei lapsi jää ilman vas-
13887: :harlkitt.ava, ovatko ne ,puut:t.eeHisuu·d,et., taavaa opetusta, joskin se vanhemman tai
13888: jotika. nyt le.päälmään jätetyssä uskonva- holhoojan pyynnöstä ·pääsee ,koulu.ss•a an-
13889: pauslaissa ovat, sitä laa'tua, että ne eivät neti:ava,sta ·nsikom1onope'tuksesta. Lepää-
13890: tee mllihdolliseksi, katsoen kansan yleisen maan jätetys:sä laisSia ei ole siitä
13891: uskonmollisen kehityksen ka1nnalta, tä:män .säännö,stä:. 'Tietysti 'On mui1st.ett.ava, että
13892: lain 1hyväiksymis.tä. ·edusku·nnaHt\J on paraikaa valiokunt.a-
13893: H~irtän silrmäyiksen näilhin rpuutiJee.lli,suuk- käs·i,tlte>ly.n .a.la-istma. ihaliJituksen esitys
13894: siion, joihin jo muutamiin on ed!el:lis.1ssä lau- ka:nsakoulujen järje,stysmuollon perus-
13895: sunll'Oissa, viita.tiu. Seuraan lepääJmään, jä- t.eista. On :ma•hdollistoa, että sen 1ain
13896: tetyn lain pykälädärjestystä. yM.eyde1ssä nyt plliheemm.oleva a·sia tu-
13897: 5 § :s,sä ~sää,detääln, kuinika ero uskonnol- lee jJä,rje.stetylksi; e;hlk>ä ty.ydy:t:tä västikin.
13898: lisesta yhCLys1k unnasta on ·tapaih•tuva.. Esi- Joka ta1pauksessa se asia on. vielä kesken-
13899: t;y1ksessä, j.onka hallitus antoi, oli eihdo.tettu eräinen, ja tämän lain yihtey,dessä ·ei lffiuuta
13900: henikilöikohtainen uudistettu ilmoitus reron voi, kuin alle1viivata, että n:yrt lepäämään
13901: ta,pa:htuess:a. Le~pääJmään jätety~s1sä laki- jä:te,t.yssä lakie~d'otuksessa. tämä asia jää
13902: ehdotuksessa on vain yksi ilmoitus. Oru tie- var,sin :puutt.eeo1Ji,sesti jlLrjestd.yksi. On nyt
13903: 246 P.erj.antaina ,6, ,p. lok~wkuuta.
13904: ------------------
13905:
13906: kuitenkin kristillisen us'konnon ja elämän· jonka mulkaan lffiaatiloilta. suoritettavat
13907: katsomuksen vai.Jkutus kansojen, myöskin maksut selbi1sina, 'kuin ne tähän asti ovat
13908: meidän kansamme vaiheisiin sen arvoinen oUeet, tulevat lruk!kaa.maan. Kysymys näi-
13909: asia, että jotakin orpetusta, olkoon vaikka d<en ma!ksu;ien ,suorittamisesta koskee siis
13910: tiedol'hsta, tallä ahJJlla maan kouluissa. tar- vain sitä a~kaa., jona jotkut nykyiset viran-
13911: vitaan, ja että eivä:t rue, jotka jäävät muu- haltij<at, enll!enkuin uusi pa.piston palk-
13912: ten ulkopuolelle uskonnollisten yhdyskun- :kauslaki tulee heitä: koskemaan, ovat vi-
13913: tien:, 'kun kermn kouluo,petusta saavat, saa roissaan tai kunn'es he ovat sopimuksen'
13914: jäädä ilman heille soveltUJVaa tällaista ope- kautta siirtyneet uud,en lain piiriin. Nyt
13915: tusta. voi sanoa 'kylläkin, että sellaisena yli-
13916: 10 § :ssä :kosketellaan hautauSimaakysy- menotkautena voi tällaisella säännöksellä
13917: mystä, ja siinä on ,säännös, että ikun evan- myös olla merkitYJksensä, ja aivan totta
13918: k,elis-luterilaiseen kirkkoon kuulumaton on, ~että siinä on joku muodottomuus, €tbä
13919: henkilö 'kiu:olee, eikä häntä varten muuta marutiloilta suoritettavat maksut, olkoot
13920: hautasijaa ole saatavissa, haudattako·on sitten vaikka väliai,kaisestikin, tulevat
13921: ~hänet evan'kelis-~Tut,erilruisen seurakunnan riirppuviksi maatilanomistajan uskonnolli-
13922: hautaus:maa.han. Nyt epäilemä!ttä on tässä sesta vrukarumulksesta. Mutta. kuten sa-
13923: kysymyksessä asia ja. ala, josta suinikaan nottu, täUe asian puolelle en puolestani
13924: ei erimielisyY'ksiä tarvitse nostatha. Hau- tahdo erikoi1sta merkitystä panma.
13925: tausmaassa nyt kuitenkin tunnustuksesta 'Siitten on hallitwksen esitY'k.seen, sen 312
13926: huolimatta ihmiset leväilkööt rauhassa. § :ään, sisältynyt säänrrö~s siitä, eMä vis-
13927: Epäilemättä tulee niin olemaan edeskin- seiUä koihdiHa u&konnonvrupauslaissa tu- .
13928: päin, kuin on ollut tä:hänkin saakka, että liJs.i olla perustuslain voima, ,niin1kuin vas-
13929: luterilais'et seurakunnat eiväit ki,ellä sijaa taavilla säädöksillä on ollut tähänkin
13930: hautausmaissa myöskään luterilais:een kirk- saakka. Mi,elestäni se olisi täysin :paikal-
13931: koon tkuulumattoma1ta. Aina ne ovat hau- laa.n, sillä tässä on kysymyiksessä ~siihen
13932: datut yhteiseen hautausmaahan. Mutta ·on mä1ärään yhtää:ltä tärkeät da toisaalta a.r-
13933: tädeUa lainsäädän,töerehdys., jos tätä kos· kal uontoiset wsiat, että p'eruskohdilla näissä
13934: keva säännös tulee usikonnonvapauslakiin, täydellä syyllä trurvitsisi olla perustuslain
13935: siis yleiseen laJkiin. Luterilaiset hautaus- luonne, eräillä lkoihdilla yli senikin, mitä
13936: maat ovrut luterilaisten seurakuntien omai- halliilusmuodossa säädetään.
13937: suutta. Niiden !käyttämisestä s.äätää kirk- Hallitukisen esitystä seurrusi vielä eri-
13938: kola,ki, ja sen säätämisestä on oma järjes- näisiä pienempiä lakiehdotlliksia kohdissa,
13939: tyksensä. Aivan yhtä vä!hällä oikeudella jotka ovat yhteyd'essä uskonnonvapauden
13940: kuin voitaisiin säätää yleis essä lruissa va~k
13941: 1
13942: kanssa. Vii,ttaan tässä erityi,sesti lakiin
13943: k.apa tevankelis~luterilaisten 'kirkkoj:en käyt- maa,n ev,anikel,is~-iluteril,aisten ja 1ueikkalais-
13944: täimisestä tarkoituksiin, jotJka ovrut niille kattdlil aisten .seura,kunrt:ain ,a.vustamisesta
13945: vieraat, voidaan säätää yleisessä laissa näi- yleisillä varoilla erinäisissä tapauksissa..
13946: den hautausmaidlen käyttämisestä. On Sitä hskeviHa säännölksillä oli hallituksen
13947: valitetta:vaa, 'että huolimatta viime lkirkol- esityksessä yliJmeno<tolmenrpiteiden luonne
13948: lis:kokouksen asiasb tekemästä huomau- ja puolestani ·olen sitä mieltä, että ylimeno-
13949: tuksesta, hallituksen esitykseen on päässyt to]menpiteenä sellainen avustus olisi yih-
13950: pu\iahtamaan tämä, en voi muuten sanoa, täältä oi!k,eutettu, toisa,alta toiV1ottava.
13951: kuin erehdys, ei.tkä sen ~pitäisi tulla sellai- Ovatko nämä lakiehdotruksen rpuutteet kat-
13952: senaan täJhän la1kiin. Tämä, vielä loorran sottawat siikisi .painaviksi, että on nyt ehdo-
13953: sa.nottuna, ei ,siitä syystä, että tällä alalla tettruva tämän lain hylkäämis.tä, kun ti-
13954: tarvitsisi jännitystä syntyä; mutta lailli- lanne on s-ellainen, ettei voi ryhtyä sitä
13955: nen järjestys pitäisi kuitenkin lainsäädän· korjailemaan, vaan se on muuttamattoma.na
13956: nössä tulla nouda,tetulk:si. joko hyväksyttävä tai hylättävä? Jos olisi
13957: Ed. Estlall!der jo koskettel~ 1:2: § :ssä ole- ·kysy!mys sellaisesta asia.yhteydBIStä, et.tä
13958: via säädöksiä, mitä tulee ma•ksuihin maa- vaatisi <pitkän ajan uuden esity.ksen saa-
13959: tiloilta. En· puolestani tälle ,kohdalle ta:h- minen da sen läpivieminen, niin myönnän,
13960: toisi v,ar.sin, ihnoma~ttav~a.a merkitystä panna. että ei pit1kiin aikoihin loornaasti tässä
13961: On jo voimassa uusi papiston palffikauslaki, as.iayhteydeissä 'tahtoisi mennä. Kuiten-
13962: U skonll•Oll!V,a;p.a.u,sl,a~i. 247
13963: -------------------------------------
13964: kin O·n niin, että jos eduskunta tahtoisi yihd,yskuntana, joihonka ei 1kuulu mitään
13965: hylätä nyt le~päämäälll jätetyn la.kiehdotuk- muita kuin niitä, jotka varsinaisesti, mää-
13966: sen ja pyy,tää hallitukselta uuden, joka rätysti ovat uolkon ~Oihjalla. Ja jos tältä
13967: olisi pääasiassa senmukainen, 1kuin ihalli- kannalta katsellaan kirkkoa, niinkuin lah-
13968: tlllksen viimeinen esitys, otta>en eräiSisä jo kollisissa .piire1ssä on aina ollUit taipu-
13969: 'huomwu,tetuissa lk:o:hdis·sa va,rteen lkirkollis- musta katsoa, ·niw ,silloin a,sia luonnolli-
13970: koikou'k,sen lausunruot, niin voisivat j·o näJmä sesti myöskin on selvä. Uskonnonvrupaus
13971: .valtiopäivät saa.da uuden es~ty'ksen rusiassa. silloin on aivan kuin luonnostaan tuLeva.
13972: Kun on kysymys perustavasta lainsäädän- Mutta meidän luterilainen kirkkomme 'on
13973: nöstä, 'kansan elämään niin sisäis•es,ti ja Luther'ista rulk.aen pitänyt kirkkoa myös-
13974: syväJsti ja monessa !kohden ratkaisevasti kin ikas·vatusla.itoksoena. Se on .pitänyt sitä
13975: koskevalla alalla. ,kuin tässä ·n,yt. on, 'niin laitoksena, jolla on !kasvattava merkityk-
13976: olisi vali,tettavaa, jos monet huomattavat sensä ja \kasvattava .tehtäJvänsä 1kokonaisen
13977: puutteelli,sun<1et jäisivät lrukiin. Ja kun ka,n:saknnna.n •elämään. Ja jos :katselee
13978: niin 11ian olisi ma~dollisuus saada uusi Suomen luterilaista kirkkoa, niin: ei voi
13979: esitys, olen IJUolestanrii sitä IIDieltä, jonika kukaan kieltää sitä, etteikö Suomen -luteri-
13980: vastalauseessa rpeirustus lakiva.liokunruass·a lainen 1ki,rkko ole tässä maassa ollut voi-
13981: olen ilmoittanut, että e\hdotan tämän lain makas :kamsan kasvattaja, •etteikö se ole
13982: nyri; hyläMäväksi, mutta saiillalla ll'YYdettä- jättänyt tähän asti syvempiä jälkiä \kuin
13983: väiksi uutta. esitystä ISIUUntaan, josta olen mi:kään muu kasvatuslaitos meidän .kan-
13984: maininn'll't ja ma,hdollisimman J>ian. samme ~elämään. Ja jos lmtseleiDJIDe sitä,
13985: Joka tapauk,sessa: joskin tämä lruki, mikä mitä kirkko ny:kyään vielä toimii, niin
13986: nyt on lepäämään jäitetty, tul,ee ·eduskun- sittelllkin, sanottakoon siitä IIDitä ta·hansa,
13987: nassa ihyväJksy,tyiksi, niin luterilainen on tämä kirkon !kasvattava merkitys tun-
13988: 'ki·flkko puolestaan siltä lailla tulee toimeen, tuva. iSe on sittenkin se la~tos, joka tä-
13989: eikä krilstilHsyyttä tässä maassa se laki män IIDa:an krunS<an !keskuudessa pyytää
13990: tunolla uhkaa. IIDutta s]ksi huomattavia nostaa mieliä ylöspäin, pyytää kohottaa
13991: puutteellisuuksia siinä on, että olisi toivot- niitä pois siitä aineeHisuudesta, mihinkä
13992: tavaa saada, pian ;pa-rempi. yleensä ollaan vaipiTIIDassa. Kun tältä
13993: årannalta asiaa katsellaa.n, niin voidaan jo
13994: Ed. K a r e s: Nyt esilläolevaa kysy- kysymyks:een :panna, mis1sä määrin yksi-
13995: mystä uskonruonvarpaU!de.nlain säätäJmis•estä tyisellä ka•n,san: jä:senellä on oikeus jääidä
13996: voidaan kats,ella koLmelta eri nä!kölkan- ulik:opuoleHe tämän rpuhtaa.sti !kasvattavan
13997: nalta. .Sitä voidaan !katsella, niinkuin va.iikutwksen.
13998: ka]kkia inhim~llisiä asioita j'a lakilkysy- IT'ältä puo}elta y1htyy ikysymyiS uskonnon-
13999: myksiä, IJUhtaasti yksikölliseltä •kannalta valp!llu:desta Jm}manteen .näiköikolhtaan, mistä
14000: nim. siltä, IIDiltä se tun;tuu yksityisestä ih- sitä vo.i,da,an ka.tsella. Asia saatetaan myös
14001: misestä, yksityisestä kansalaisesta. Ja anvostella niin sanoakseni kokonaisen kan-
14002: kun vain tä:ltä •puoi.eHru katsellaan ,asiaa, salkunnan ka.nnal.ta. Minä huomautan,. et.tä
14003: niin vasta,us on k01kolailla selvä. Uskon· minä taJhdon puhua nimenomaan krunsa'kun.
14004: non oLemukseen kuulu111 se, että siinä jolka- nas'ta tällä k<eoctaa. On kyllä tullut tavaksi
14005: ainoa IJersoonallisesti, yksilökolhrta]sesti rat- viimeisinä ailkoina e~kä arnoastaan - minä
14006: kais:ee kantansa, ja siltä puolelta ~katsel myönnän sen - sosialistien ta:holta vaan
14007: lessa voisi epäilemättä sanoa, että kaikki myöskin .radika1isten '.porvarien taholta --
14008: yhteislkunn!l!Hiset säädelmät näi,ssä asioissa puhua uskonnosta ja J·umala-suhteesta ko-
14009: ovat tarpeettoma t. Tällä alalla j.os mis- konaan yksityisenä~ asiana. .Se on asia,
14010: sään voidaan yks:i:löllisyys ,puhtaasti peri- jonka. yksityinen ratkaisee ja jossa hän sei-
14011: aatteelliseHa puolelta viedä varsin pitkälle. soo kokonaan :ylksinään ja doss'a kansalla
14012: iVaikea.mmaksi muuttuu asia, jos ·katse- ei ole mitään tekemistä. On tätä kantaa
14013: lee kysymystä kirkon kannalta. Kir<kkoa tah1dottu: myöskin puolustaa nudentesta-
14014: voidaan tosin 'kats·ella sitrukin eri puolilta. mentillisten periaatteiden pohjalla. Nyt on
14015: On ollut 1ka.utta aikojen r.yhmäkuntia, jot- kuitenkin, -- minun täytyy puhu!ll vähä-
14016: ka ovat mitäneet kirkkoa vain, niin sanoak- sen niristlä ,periaatteis•ta., IIDitä uskontomme
14017: semme, elävien rt1skovien yhdys·kunta,na, peruskirja., Raamattw, meille asettaa. Huo-
14018: 248 Perj,antaina t6 p. lokakuut.a.
14019:
14020:
14021: matta.va on, e!lit.ä ikamsa'kunnat Kaikkiva.l- paus varsin laa.jassatkin muodoss.a voidaan
14022: tia:an moo;ilma•n~ärj.ootY'k,sen mukaan nekin säätää ma.ruhan, jos olot tule.vat .siksi, etrt:-ä
14023: ovat yksilöitä. tMeiHä on siitä eräs merlkilli- kansan suuret joukot pakottamalla huuta.
14024: nen todistus. tApostol.i .Baava'li seiSJoo ik;erran vat usko:nnomvapawtta. M,e ,g.eisomme silloin
14025: maailmans,i'vistyska.JJJsa.n keskellä maai:lman siinä 1kohdassa, mistä myöskin pyhä ,his-.
14026: kai kuuluisimma.lla puhujalavalla, m~tä toria &n,taa esimerlkkejä, että korkeimman.
14027: koskaan on ollu~, Ateenan A:reo:paa.gilla. maailman:hallitukseukin täytyy .antaa
14028: Hwn .puhuu si]nä, ei niinikuindkr1stitty lruhe- mennä 'ka.nsan sitä tietäJ, jota se its.e truhtoo
14029: tyssaa.rnaa.ja, vaan niirukuin mies, joka on. kuLkea. Minä voisin esittää Israelin histo-
14030: tutkinut kansnjen henkielämää ei ainoas- riasiat muutaomia kuvaavia, esrmerlkkejä
14031: taan usik<Jn'nollis·elta pohjalta vaan 1lmnsojen tästä, mitenkä kla,nsa on saanut todella
14032: runouden ja filoso\:fian pohjalta. Hän ,sa- mennä sitä tietä, m~hinkä se on tahtonurt.
14033: lliO'O tässä me•rkillises:sä pulheessaan, joka ei Tässäkin me seisoisiemme saimassa kohden.
14034: ole, ,sanon vielä kerran, varsin1ai•nen läJhe- Olemme snna, että,. jos näemme kansan
14035: tyssaarnaajapuhe, että O'Il! annettu kullekin yleensä pa!Jwttruvan.a 'Vaativan uskonnonv&-
14036: kanS<alle hänen asumi:s.ensa aika ja raja sitä pautta, se on annetta'"a- .kokolailla laaJassa
14037: v•a•rten että ika.nsa;kunnat et:sisivät Jumala;a, muodossa,, Mutta minä rtahtoisin asettaa
14038: jos hänet voisivat löytää. Kansa kansakun- etee:mme ;kysy.myiksen, kutka tässä maassa
14039: tana voi asettua myös1kin, rat1kaisemaan oilkewstaan .la<ajinrta uskonnomva.:pa u tta pyy-
14040: kantansa näky;mättömän1 Jumalan ij•an1kaik-. tävät. Ja minä saan todeta erään seikan,
14041: krseen 1maailmaan nähden. Kansa voi aset-. jota eihlkä ei ole kylläk:si huotma:ttu. Mutta
14042: tua ratkais.emaan sen a1van swmalla ta!Valla. minun on ensiil!nä mainittava, iloni siitä,
14043: kui'll yksityinenJkin ra.tkaisee sen. Ja tfumä ebtä .tässä •koh,den puhun, .saan pu'hu.a, asi-
14044: ratkaisu, mihinkä se sitten suunrtautuu ja. asta, joka ei sittenkään. kuulu näihin mei-
14045: milhin rpäin se menee, ·on ka-n1salle joko on- dän kes,kinäisiin puoiuetaisteluiihin, ei puo-
14046: neksi tai onnettomuudelk,s.i. .•Minun on 1huo- l·een eilkä toiseen. On iloista todeta sitä,
14047: maut,etta.va sitä, mitenikä vanlhan liiton m~tenkä uskonnollinen elämäniVaatimus ja
14048: pyhä 1k:Jirja on täynnä esityksiä siitä, että elälllä.ntamne, ova:t :puolueista riitppumat-
14049: kansail! ra;tlkaisu väärään suuntaan tässä tomina elrumässäl siellä,. missä, ne elävät.
14050: kohden to~ mulk&naan onnettomuutta, ja Me näemme ikirkoissaJm:me kaikkien :puo-
14051: tämä ~äilellläJttä on pysyvä ja pysyy pai-. lueiden jä.s,eniä ai'Van tasaväkisesti. Me jou-
14052: kallaan ja 'kohda.Uaan vielä tänäpäivänä. dumme täällä monta kertaa taistelemaan so-
14053: Uuden Testamen;tin viimeinen kirda esittää. sialistien kanssa ylhdestä ja toisest,a kysy-
14054: meiHe voimaikka,ita tuomionsa.noja siitä, että myksestä. Kun me täs.s'ä tky.symy·ksessä pu-
14055: ka.nsa.kunia, yhteiskunta ja valtio sellai- humme, niin me olemme asiassa., jossa ei
14056: sen,aan asettUNat. vrustusta.maan jumalallista tätmä Hrotus ole näikyvissä eikä tule 'kysy-
14057: kutsumusta, että ne asettuv!:tt uskontoon ja my.ks,een. Meidän kirkossamme on sosialis-
14058: jumalallisee-n ,maai1ma.njärjestylkse.en. nälh -. teja :porva•rien vieressä ja minun on sanot-
14059: den joko välinpitrumättömälle tai hylkää-. bva, ·että usein näen siellä enemmän niitä,
14060: välle kannalle. 1Kansa1 !kansakuntana voi joi:CLen edus<tajat istuvat va:semmalla puo-
14061: tältä puolen tunnustaa Jumala.n ja se voi lella, kuin niitä, jotika oiikealla ova,t. Minä
14062: kieltää Jumala; se v;oi a.settua joko uskon- olen monlta kertaa sen havainnon 'tehnyt ja
14063: noH.onmiksi tai se voi asettua uskonnollisia yhä enemmän &lkaa. mieli1n molemmin puo-
14064: elämänarvoja :bunnustavaa;:si. M-olemmista lin, p~arp.pien ja lmaa1likkojen kieskuudessa,
14065: ratkaisuista on omat seuraU'ksensa., j,a, olen juurlua .se oikea aja:tus, .että uskonnolliset
14066: vakuurtJettu siitä ja sitäpaitsi historia kyl-. asiatt ovat sittenkin erillääw p,idettäväit yih-
14067: laksi tod•is:taa sitä, että raciaton uskonnon-. teiskunnal!lisista asioista. Ja mitä emem-
14068: vrupaus sellaise•naan ei suinkaan ole kansalle mälll tälllä r.a:~tis· ikatsaDitokantru rpääsee val-
14069: J"ksinoma&n onn.eksi ja siun:auk.setksi, vaan taa~, sitä enemmän rpääsemme tyyniUe ve-
14070: se on ollut jru on tkamtsalle ja tkansan elä- siHe, jois.sa voidaa·n in!J;oh]mottomasti ha'r-
14071: mälle myöskin moneHa puo.lelta turmioksi. kita nä~tä kysymylksiä.. 1Twmän vä1rhuo-
14072: Näiru k~atselen asiaa periaa1tteessa e,nlkä voi mautu!ksen jä:l<keen ikysyn: ,kurtka ovat niitä,
14073: muUihtun pää•stä. joiJka tuntevat ,raskm~ta painoa, ettei ole us-
14074: tMutta minä myönnän, että us.kon,nonva-. konnonvapauslakia? Minä en sellaisia ai-
14075: U€.konn:on.vaipa·u:slalki. 249
14076:
14077:
14078: nakaan suUJrte·n jouik1kojen keskuudessa ol.e me1d:än on täihän maaihan uskonnonvapaus-
14079: vamsinaisesti löytänyt. Sellainen uskonnon- laJk:i saa taJV,llJ. Sen kä:ytärrnöllisen vaati-
14080: va.pausvaat:Umus, jos me !katselemme aivan muksen asettaa meidän etee1mme jo vahvis-
14081: kylmästi asiaa, seLlaisena kuin .se on todei- tettu ha:llitusmuoito, jossa u.sikonnonva.paus
14082: lisuudessa., se .on ennen kaikkea, teoreettinen periaatteessa myönnetään, se täytyy siis
14083: vaati>mus meidän maassa. Se on •etupää:ssä jollakin tava118! lailla säämnöstää. :Sentä!h-
14084: johtunut siitä, että :kaitso'taan uudenaikaisen deu on meidän .eduskunnassa, kaikista mah-
14085: valtion ole:mu'kseen kuuluvan uskonnonva- d·oUisista })eriaatte:ellilsista •er:Umi:elisyyk-
14086: pauden. Se ei ole syntynyt niin sa.noak- si:stä :huolim.a.trta, 1asetuttav,a •sille pohja.lle
14087: semme ehdottoman .pakotta;vasta, tarpeesta. että nskannon;v,arpauslaki on :aiikaansaa:tava.
14088: Kirkon 'Pii,rissä: uiililä, jotka siellä ova1t Nyt on kurten1k.in tältä uSk:onn.onva})aus-
14089: täimmöistä iarrv:etta verra:ten välhän liunne- lalkia ajateHessa ja suunnitellessa. ky.et-
14090: taan. La•hkojeru, pi>enten !kirkosta eronnei- täJvä lmuodosta,maa.n s.e sel.lruise1ksi, että se
14091: den ry.hmäin, pi]rissä on uskon:nonva- :ei sisällä nimenomaan siltä että kansrukunita
14092: parudeS1ta lkyHä 'Paljon pu1hetta. J'llutta itse hy likää ikristiHisyy:den. 18e ei saa sisältää
14093: asiassa, va·rsinkin senciä1keen lk:uin paJprpien sitä, että kansakunta kansakuntana ja la.in-
14094: pa.l:kkauslalki .on riärjestetty to•iselle pohjalle, sääd:äntölkunt.a maan !k•ans:anedustaji,s·t:ona,
14095: niin nek:Un uskon,noHiset piirit, jotka julkisesti tumnustautuvat ulko-puolelle kai-
14096: eroava,t ikwkost:a, saavaJt tä,ssä ·maassa• jälr- ken ik:ristillisyyden piirin.. Jos !kansa. tällai-
14097: jestää ·o1onsa aivan va:paasti. Ei ole :Iute·ri- sen teke,e, niin minä, olen vakuutettu siitä,
14098: lainen 1kirkko tässä tietääkseni vi~meisimä ettei ~s·e !koskaan sellaisesta. teosta saa 'siu-
14099: 'kyJmmeninä vuosina mi•tään 1erityistä estettä nausta.. Minun mielestäni tässä usik•o·nnon-
14100: tehnyt tässä! kohden vava:a[le Hi·kunnolle. vapa:u.slaissa on ·sellaisia ;kohtia, joista
14101: Ainoa 1milkäJ tä'hälll asti on ollut 'kirlkost.a miniä en ·pää,se muuhun ~kuin ,siilhen että
14102: eronneita yili:dys.kunltia, h:aittaamassa on ol- Suomen 1kansa kansa:kuntana a.settuu ulko-
14103: lut omaarv•ern, jolka .vii,meisen 'pa,pvi•en palk- puolelle uskonnon, Minä 1myönnäJn että on
14104: ka:usla.in kauH.a 1poistuu. On sitten kirkon edellisessä eduskunnassa, !koetettu tJehdä
14105: omassa rpiirissä ki:rlkosta eroamatta:mia ryih- hyvää työtä •nslwnnonva:pauslain muodos-
14106: mäkuntia, jotka lllielellää:n rpnhu·va;t uskml- tamiseksi toivottuun suuntaa;n. Minä am-
14107: no.nva.pauslaista, on va,paakirkollisia :ryh- nan .tunnustuikseni niiHe miehille, jotka
14108: mäilmntia,, jotJka. telke:vät lkyllä1kin monelta ovat ka.ik1ken:sa tehneet vo1dakseen muodos-
14109: puol1en hy:vääkin työtä :maassa'mme, 'llutta taa uskonnonvarpauslain semmoiseksi, että
14110: minä luulen että heidän seum:kuntalkäsilt- se tod:ella taJma sen, 1että lilleidän ikansa'm-
14111: teensä, :s:e käsite seumikunln,a.sta,, mikä heillä me ei vie'lä ta:hdo olla uslwnnoton •kansa.
14112: on, vai:kuttaa, että he tuskin täimän uuden Si.ihen on :kuitenkin jäänyt seirkkoda-, jotka
14113: uskonnon:va.pauslairrkaan ilmu!ttru voivat va.r~ vaiku:ttaN.alt että lllinu'n tässä muodossa
14114: sinaisesti lillei!dän kirikllwmme: viiristä erota, täy,tyy la:k~a vastustaa. Meidän on muis-
14115: ei ainailman suurissa jou1lroissa. Hiei:dän tettava;, että me tätä lakia ihyvälksyessäim-
14116: seuraHm•n1taikäsitteensä asettuu siinä Jwhden me, seisomme sitt1enkin, edustaja,t rSno'illen
14117: vasta•an. kansankirkon kno:linllletlke.ssä. Muista1kaam ·
14118: On siis sillä ·tavoin asia, jos .sitä ka!tsel- me, minä 1huo~ma.utin, Su01men k a n s a n-
14119: laan avo~mesti, :että uEJkonnon.va:paus maas- k i r, k o n ikuoli•nihetlkessä. Minä olen ai-
14120: sa\mme on tullut ta.r,peeksi ja vä:lttämätiö. van sa.mraa lllieltä kuin ed. Mannetrmaa,
14121: mä:ksi .vaati:mUikseksi ainoas'taa!n IIlluuta- että kristillinen, seUJ~a.kunta ei tästä maasta
14122: mille Y'ksityisiHe; se ei ole viielä mikään häviä ja että kr~k!ko, 111iin sanoa:kseni Kris-
14123: kansan huutruva ääni ·j;a huutava vaat]mus, tuksen kirlkkona, ·ei rmyöskään häviä tästä
14124: joka !tässä kohden muutosta. haluaa. maa.sta, mutt•a .tämä uskonnonva:p:auslwki,
14125: O~kea.staan siis täHä kannaHa ·oHen sei- se •periaatte1essaan asettuu siHe ikannalle,
14126: son periaattee!llis'esti us:konnoruvapauslaJkia että me emme mistään lkansamkir;kosta. enää
14127: va,staan. Siiihen olen tullut monien, ei voi lJUh:ua.
14128: niinkään •helppojen aj:a,ttelemisien ja taiste- On :muistettava ja huomattava lain 1 §;
14129: lujen jäljestä; se on rperiaaUeellinen kan- se 'On, jos katse'l1eiill:me sitä kristillisyyden
14130: tani. 1Mutb minä ~myönnän että me käy- kannalta ja 'kansankirik:O'n kamnalta, se on
14131: tännöllisesti seisO!Irume siinä .pailka.ssa, että peräti merkil.line:ru. 'Siinä Suomen kansa
14132:
14133: ö2
14134: 250
14135:
14136:
14137: julista,a;, että uskontaru saa Suomessa jullki- tyisesti huomauttaa siitä, että näinlk&hän,
14138: sesti ja ~sityisesrti :hrurjoittaa, mikäli la- senjälkeen ~kun eduskunta on vahvistanut
14139: kk ja hyviä rtavoja ei loukata. Siinä siis tai hY'väksynyt uslkonnomvapauslain, näin-
14140: uskonto, erityisesti kristillisyys, 1Jannarun kölhän missääm kansakoulunmuodon -perus-
14141: sannaa,n asemaan kuin se oli niihin aiko\i- laissa, mikä on valiokuntaan jätetty, näin-
14142: hin, jolloin Rooman 'Valtiovalta .ens~i ker- köhäin ,sinne voidaan ottaa mitääJn määräyst,ä
14143: toja lakkasi vaino,amrusta ikristityirtä, jol- siitä, -että niiden vanhempien l.rupsvH-e, jotka
14144: loin se ei enään kuolema:n, U:ha,lla rkieltänyt eivät s~a.a mit,äänr uskonnon-opetust:a kouluissa
14145: krunsallllisia olemasta kristitt,yjä. :Se myön- on jotakin järjestettävä tämän uskonnon-
14146: tää, että saadaan kiristillisyyttä ~arjoitt.aa. opetwksen tilalle, jotakin uskonnollisen
14147: Suomen ikansa tunnustaa laissa, e,ttä ei se tvedon autwmista;. iSitä minä va,hva.sti epai-
14148: vielä ta:hdo millään taNalla ki:eltää uskon· len1, tuskin toinen lak~ 'Voi toisen lain
14149: nollista elämää. Se on todellaik,in a~mo ka~nssa tulla :ristidiltaisuuteen. Se on tä-
14150: !harppaus suureen tuntemattomuuteen, män lain kanssa ratikaista,va tuo kysyJmys.
14151: U sk~onto julist,etaan myön:netyksi a,siaksi. Ja on minun mieles,täni 'Sittenrkin sekä
14152: KTistillisyydestä tulee r~eligio licito. Se kirkon e,ttä ikansan ·kannaHa tuhoisa askel,
14153: on sentään aivan toista, kuin se, että tämä jos tässrä maJassa saa syntyä ja k,a,svaa nuo-
14154: kansa on ollut knistitty kansa ja että tässä riso, jolla ei ole ed,es mirukäänlaista tietoa
14155: maassa on nl1ut kansanikirkrko. Kyllä us- kristillisyyden oppisisäHybestä. Minä
14156: konruonrvrupa uslai:ssa pitäisi ehdottomasti myönnän, että niiden v~an:hempien ,lapsille,
14157: tulla näkyviin ser, että tämän maan ylei- joi:Jka eivät kuulu mihinkään rkimkkokun-
14158: senä .kirrkikona sittenkin on eva:nkelrs-luteri- taa.n, ei voitane a.rutaa tunnustuksellista
14159: :lainen kansankir'klko. ISiHä on tosin julki- US1konnon01petusta, mutta sittenkin tässä
14160: lausumana IV,aan teoreettinen merkitys, mawssa, joka niiin kauan on ollut kristilli-
14161: mutta sellaisenrukin se tulee olemaan ikan- syy.d,en 'Vai:ku:tuiks.en a<laisena, jossa jdka
14162: sa'kunnan UJiin sanoakseni tunnustus, se 'on ainoa ikwlttuur:Lmuisto puhuu :kristillisyy-
14163: sen ra:tkaisu aJ]van niin ikuin tämän lain destä, ,tässä maassa on sitten:kin vaadit-
14164: kautta tulee yksityisille ratkaisu. Kansa tava, ~että 'tämän maan lapset saavat tie-
14165: ratkais ere tälmän lalkipykälän IIDUodostami-
14166: 1
14167: toa kristillisyyden op.pisisällyiksestä, aina-
14168: sessa:, truhtooko se kansa~kuntana tunnustaa kin siitä, 1mitä raamattu op,ettaa. Minun
14169: kristillisyyttä vai ei:kö se ta1hdo tunnustaa mielestäni usikonnonva.pautta ei villllä lou·
14170: sitä. Vielä vailkerummaksi tulee asia sen kata sillä, jos nii:den vanhempien ~lapsien,
14171: kautta 'että lain 8 '§ :ään, 'Suomen edus- jotka e.]vät kuulu mirhinkään kirtkkokun-
14172: kunta ,panoo määräyksen uskounonopetu1k- taan, ~on saatavru paritsi yleistä sirveysope-
14173: sesia, sellaisessa; muodossa, että jää malh- tusta, myöskin tietoa raamatun sisällytk-
14174: dolliseksi, ettei uskonnonopetusta meidän sestä, jottei tälmä asia jää kokonaan heille
14175: koulu:Ussamme tu]e!Va.isuw1essa enää anneta. tuntemattomaksi. Siinä ei. to'ki loukata
14176: Siinä sanotaan: Jos usrk,onnon,opetusta val- yksityist,en va,nrhempien oikeut~ta sen enem-
14177: tion tai ikunnan yUäp~tämä,ssä tai avus- pää rkuin nyt jo loukataan o.pp~velvollisuus
14178: tamassa ikonlussa anueta.an niin on niin laj,ssa varsin !monien vanhempien o:Ukeuk-
14179: ja niin tehtävä. Siis tässä sanoaksemme sia. Ajatella.an hyvät edustajat vaan mi-
14180: perustava,ssa uskonnonvapauslaissa ·tehdään hinkä me joudumme orppivelvollisuuslain
14181: uskonnonopetus ehdollrseksi asiaJksi, jonka kanssa. J ossa1in koulussa, kansalkoulussa
14182: :kansa tOn valmis ;poistamaan milloinka tah- on opettada, joka; esim. o~pettaa Juonnontie-
14183: too. Ol~si tosinkin jonkun verran he1- teitä semmoi,seen 'SUunta,an, 'että kristitty
14184: po!ID1pi .ratkaista kantaursa u.E,konnonva<paus- vanhin rpitää sitä loukkauksena sille elä-
14185: lakikysYimykseen, jos olisi meillä nähtä- mänika:tsomulksel1e, jota hän :kodissaan lap-
14186: vänä laiki kansaikoululaitoksen perusteista, silleen tahtoo opettrua (Eduskunnasta,: 'Sii·
14187: joka lälhetettiå.n valiorkuntaan. Tässä la;issa- nä on kysymyrs siitä, on~o s·e totta: vai val-
14188: han vo]da,an jollalkin tavalla määritellä hetta:). :Se on jokaisen ;ya,nheiD!IDan rat-
14189: kysymys nrii:den lasten opettamisesta, jotka kaistava tämänkin lain mukaa.n. Ja kui-
14190: eivät tahdo mihinkään uskonnolliseen yh- tenikin yhteiskunta. sanoo: tuoHaiseHa van.-
14191: dyskunta.an ikuulua. Vaikka ,minun täy- hemmalla ei ole lillitään valintavapautta.
14192: tyy ed. Manne11maam 'pUJheen jälkeen eri- Tässä maassa on olemassa uskonnollisia
14193: U skonniQnv,!lJpa usia!ki. 251
14194:
14195:
14196: ryihmäkunt,ia, minä .picl!än niitä !kyllä koko- tullut, jos ikaJikki olisivat kirkkoon kuulu-
14197: lailla vwnhoHisina, mutta niitä maassa on neet. Se on tulos uskonnonvapauslaista.
14198: olemassa, jotka pitävän :kansakoululaitos•ta Toinen seuraus on, että yJMeiskunnan täy-
14199: sellaisenaan pahana ja johonka, he lapsens·a tyy tavalla tai ·toisella va1mistaa erityistä
14200: panBIVat ;hyvin •p!llhalla olmallatunnolla. Yh- s]veysopetusta niille oppilail1e, joitten van-
14201: teiskunta .ffi s~tä kysy. Yihteiskunta, vaa- hemmat eivät kuulu kråstilliseen kirk·knon.
14202: tii: nämä ja nälmä tiedot ovat bpsille an- Mikä ol~s'i luonnollisempaa., kuin, että olisi
14203: netta;vat kysymättä en:s~nkään vanhempien sääeletty jonkunlainen yleinen !kultusvero,
14204: mieli.Jpideitä. Miele,stänå. nyt toki kristiUi- joka tulisi niiltä, jotka :eivä:t kuulu mihin-
14205: syyden elämän s·isällys, sen oppisisällys, kään kirkilwkuntaan, !koska1pa heidän eroa-
14206: on toki jota.kin sellaista että yhteiskunta, misensa ·ki11kosta lliiheutta.a sellaisia mak-
14207: niin kauam, kuin :se ta!htoo tunnustaa itsensa suja, joihin kirikko>Dn kuuluvlienkin täytyy
14208: bistitytksi, on oikeutettu va,a.t]maa.n, että ottaa osaa,, vaikka he eivät ole aiheutta-
14209: vanhemmat an1hwat lapsiUeen ti·etoa tästä ne-et näitä menoja.. .Se ,kysymys sinään.
14210: asiasta. Minä taihtoisin sa.noa: ei yhteis- Mutta siinä on ·eräs toinen kysymys, jota
14211: kunta, kdstiUci.nen y1hteis:kunta toiki saa minä pyytäisin erityåsesti täällä vasem-
14212: sallia vanhemmille oihutta - käyttää.ik- mistou edusta,jia väihäsen han"~kitsemaan.
14213: seni medän ikristilliSJmielisten kesken käy- Olin rmheissa ~muutamia. vuosia taJkaperin
14214: tettyä sanaa - oik·eutta .tappaa. latpsensa. erään silloin johtoasemassa. olleen sosiali-
14215: sielua sen pruremmin, •kuin heillä on oikeus cvemotkraatin kanssa tässä suhteessa. Hän
14216: va~hingoittaa •lastensa •ruumista. 'Tässä puhui 1minuUe siitä, :m]tenkä lillonissa ko-
14217: suhteessa olisi e.päilemättä oppivelvollisuus- deissa Suomessa on olemas·sa •eläimää, jalka
14218: lakiin saataNa •muutos. Kristillisyyden ei ole hc;~r.vää. On olemassa riitaisuutta, ja
14219: sisällyks1estä tiedon aniacminen on katsot- kun keskustelu siinä ja.tJkui, niin hän lo-
14220: tava yhtä tärikeä.iksi kuin esim. h•istoii'ian pulta sanoi: puuttuu kod,eista joku mää-
14221: opetus ja monet muut ,seikat. :1\'finulh~ tosin rätty henki, joka liittäisi kodin jäsenet toi-
14222: sa:notaan, että täJmän kautta viedään kotei- siinsa. Ja nyt minä :pelkään, että tä!lllän
14223: hin suuri .ristiriita, lkun vanawmma1t siellä uskonnonvaipa.uslain kautta, sellaisena~ kuin
14224: voivat repiä·, mitä koulu opettaJa., mutta se ·aiotaan ·tässä säätää, lkot·eihin ja- minä
14225: sarrnassa ristiriidass·ahan me olemme mel- sanoisin t,yöläisperlheisiiru .erityisesti
14226: kein 1ka~klkien o·pviaineiden kanssa. V a.n- vedetään eräs suuri riidan aiJhe, sinne hei-
14227: hemmat votva:t repiä sen, mitä koulu vai- tetään eräs rpalava kekäle, jonka tulosta
14228: kuttaa~, sen, missä koulu tekee työtä. me e:mme t:Uedä. :Si1lä nyt on ikuitenikin
14229: !Täällä on lhuoma.ute!ttu jo siitä taloudel- si:llä ta1valla laita: - ja minä olen valkuu-
14230: lisesta ,puole.st•a, mikä tässä la.issa on ole- tettu siitä, ettei 1kwkaan niistä edustajista,
14231: massa: se että uskonnottomuus tulee sit- j.otka Olmantunnon edessä seisovat tälmän
14232: tenkin - ilwristetta'koon sitä millä tllivalla kysymy·ksen kanssa, 'Vasemmistossakaan
14233: tahansa - y ht.eis:kunnan rpuolelta taval- kiellä sitä nim. että löytyy tässä maassa
14234: lf\Ja,n palkituksi. On peräti y!ksinkerta:ista h:y~vin paljon .työläis!koteja,. •ennen kaikkea
14235: sanoa: kun i'hmiset •eivät 1kuulu iki!l:~k'knon, työläJis!kote.ja, mutta muita.kin, joissa jot-
14236: niin minkä:tälhden nirden täytyy siliJi mak- kut jäsen:et ovat hartaita kr~stillisen ;kir-
14237: saa vastaavia veroda vaJltiolle. •Mutta minä kon ystäviä ja mielellään käY!Vät ·kil'lkossa,
14238: pyydän •huormauttaa, tasainen oikeus tässä- si•tä va:StOiin toiset jäs.enet sitä eivät o]e.
14239: kin kohden on rpiklkuisen toisenlainen. Usein saattaa elhkä perheen päämies {liHa
14240: U skonnonv3JPaus1aa.:i vall!tii muutamia me- kristillisyyden vihrumies, hän ei kirkkoa
14241: noja, suuriakin menoja valtiolta. Huo- ta.rvitse; •perheen vaimo taas voi olla hurs-
14242: mf\Jutan, että jos ~tässä :marussa kirkosta ja kas k•mstitty, joka näikyy joka sunnuntai
14243: krist~Hisist.ä yJhdyskunnista tu'lee pal'jon kirlkossa. - Minä ihuo:maan, että siellä jot-
14244: luopumaan i•himisiä, niin seuraus on ylei- kut :alivan kailmkein vas:e.mmalla naura•vat
14245: sen sivil~reikisterin toimeelllparuo ·kautta tätä asiaa. Minun miel•estäni heillä ei ole
14246: maan, .ja tä1mä rek~steri tulee ma:ksamaan edes oi1keutta naurahtaa tässä, si1lä heidän
14247: useita miljoonia vuodessa. Sitä eivät tar- toverinsa Venäjällä ovat todella perin sur-
14248: vitse nJe ithmiset, jo'tkru jäävät 1ki,rkkoon, kea·sti toteuttfl!neet us'konnonvapauslf!Jkia.
14249: ei.ikä .koskaan olisit vaatimustakaan siitä Heidän uskonnonva.parut.ensa on siinä, että
14250: 252 P,erj.antaina 16 p. lokakuuta.
14251: -------------------------
14252: v.erellli h1,kahutetaan kai•kki u~konnolline.n ma.rnas seclliga. up,pfostran.. Huru clenna
14253: elämä., ja 1miJklki :ajatukset, jotka menevät U1J:pfostran s:kall ordnas hör iclke hit, utan
14254: toiseen suuntaan 1kuin h.eidän. Sentähden det :hör €1n framt.icla. lagsti:ftning till art:t
14255: olen ,sitä midt.äi, ettei ole syytä äärimmäi- n.ä11mal'e därom ibestämma.
14256: sellä vasemmistolla ensinikään tässä a<siassa 1Men vad so1m däremot i detta samman-
14257: na!Uraa. -- :Mutta katsoilma minkälainen hang ·bör framJhållas ä.r .det, a1H des.sa nu
14258: asema tulee näihin pe-I'heisiin. Se voi tulla näimn:da av·roristna·de medlemmar ruv vårt
14259: tavattoman raska;aksi. Kun tuolla.isessa folk måste åläggas att till stat.en e.rlägga en
14260: perheessä tulee aiika., ~olloinka ma1ksetaan ski.l:cl skatt -- vi ,kuml-a kalJa clen kul-tur-
14261: seu11akunnan menot ja verot; s.illoi.n }Je:rhe·en ska.tt -- :såsom ska.tt för cl·et ·mrbete, s.om
14262: isä, joka .saattaa; olla toisella kannalla kuin staten blir tvungen wtt ,för d<eras moraliska
14263: pel'lheen äiti •tässä asia,s.s,a, ehkä voi sanoa: uppfostran :utfö•ra. 1Någon sådan bestä:m-
14264: minä 1en näitä veroja llllaiksa., meidän on siis melse .har emellertid deu 1förel:i<ggantde reli-
14265: ehdottomasti kirkosta eroUava. Minä ,pyy- gions:fdhetslagen: ioke. B1ir denna lag nu
14266: dän vat~n kysyä:, trnillkä tavaton ristiriita, gotcl:kärud, bli:r följd1en: den, att d'e fö-r det
14267: m~kä omantunnon athodistus, mi<kä :perherau- n<ämnda seclli-ghetsarlbete erforclerli.ga mecl-
14268: han :häi1ritsijä tämän ~mutta viedään he~dän len :måste ~anskalffas på den allmänna ,gfi;wttB-
14269: koteiihin:sa. (E.dusllmnnatsta:: Eihän vaimon betalningens väg ..Men det är just ihäri som
14270: tar:vitse erota kirlko.sta, jos mies· eroo.) orättvisan ligger.
14271: .Mutta perheen isä maksaa. v•ewt. .Salfi;en äJr nämligen .(lien, att, såsom ja:g
14272: Kailkissa tarpauksissa on asia sella.iinen, r-edan vi:cl remissdebatt.en på.visade., de 'krist-
14273: että jokaisen edustajan tässä eduskunnassa na samfun.den måste på gruncl•aiV egenarten
14274: on raJtka.istava ka.ntansa. tä.s;sä a,siassa, ei hos sitt ai'bete anse.s var ooh -e.n a!Tbeta för
14275: ainoa•staan joittenkin määrättyjen teoriojen sina medlemmars s:eclliga u.ppfostr:an. För
14276: edess~, vaan m1t:kaistava sen edessä, mitä clettaJ ar'bete imåste dessa samfuncl iklä.da; sig
14277: he lku tsmvat Olma,ksitunnoksi, on rat1kaistava ansenliga 1kostlllarcler i fm~m av utskylder till
14278: kansrumme tulevaisuuden, nousevan polven, samfunclet. 8kola nu de till artbetet för ele
14279: kasvavan :polven tulevaisuuden, peTiherau- a·vkristnade mecllemma.rna er'f orde·rliga
14280: ham edessä, on rartlkaista.va, tahdotaanlko an- medlen ta.ga:s ur ·de allmänna s:ka:tte1medlen,
14281: taa s,e tunnustus tämän kansan 1Juolesta, bli,r stä1lningen den, att de kristna i de.tta
14282: että se s:Vttenkin vielä taihtoo oHa kristitty la'n'cl måste i detta a:vseen1cle betala dnbbel
14283: kansa, vati an:netaanlko se tunnus•tus, että se ska:tt. Först ocih {rä>mst måste de under-
14284: kanswkun1tana ei s-itä ta1hclo. 1Näillä 'Perus- hålla sina .egna samfuncl och clärigeruom be-
14285: t-eilla on minun täytynyt ytht.y.ä ensimäi- kosta sina egn.a mecllemma.rs sedliga upp-
14286: seen vastalauseeseen,, jota siis pyyelän ka;n~ fostra.n:, ·ooh :för d et anclm .måste d-e -g·enom
14287: 1
14288:
14289: nattaa:. deltaga•n1de i den atllmänn.a skattebeta.ln:in-
14290: gen underhåUa ett liknande arhete blan1cl ele
14291: Ed. B ä c k: I värsta lfall kan ett o<rdnat a v'kris:tnade.
14292: rättssa,mhäNe, .som V'årt, tolerera att en d:el •}lied andra ord bli~a dessa d·e mest gyn-
14293: av dess medlemma.r äro uk"tn re1igi.on. Men na:cle oeih .de 1knistna ele minst gynnacle. Fri-
14294: i ingen häncl€lse :kan ett sådant samhälle
14295: 1
14296: hetens gyllene välsignelse, ti.lläm:Pad på de
14297: tilllMa, a tt dess m!edlemma.r äro utan moral. förstnä.mnlda, tlvångets på de sistn.ä.mnida.
14298: Ett sa.mhälle ut.a:n moral rrukar i gungning Men det är väl :så illan vill iha va det. I det
14299: och går säkert unider. hela ginge clet väl an, om clet i0ke skuBe
14300: iNär' nUi reli:gionsfrilhetslagen hl~r gäl- licla a1v det 1bttiiga f.eLet, a·t.t td·et s:ttricler emot
14301: lancle hos oss, komma1 na turligtvis många religionsfrilhetens ~de. Ocih nu gäller dBt
14302: a•tt gå ut ur de kr:istna samfunden, utan att väl ändå att iniföra reiligi.on:s:frilhet och åt
14303: inträda i något a1nna;t tkiristet sa'IDlfuncl. De landet sikarpa såda1na :förhållan!clen, som be-
14304: komma, de.ssa ut,gån-gna, med an•dra or-d, att tingas a~ densam1ma.. iTill d1enna i<cles egen-
14305: vara la,ndets me.cliborgare, utan att ibekänna h<et hör blanod annat <d-et att i fråga. om
14306: sig till någon ~eligi:on. För sin egen säiker- tvän·ne :pall'ter bör var.clera ha V<a. sa.mma rM-
14307: hets s:kuH, ja a·v ren .sgälvbevamlseddft, tig1he1Jer ooh sanDJma slkyldig;heter, elle:r till-
14308: måste staten ·draga. fö:rs01rg Olffi dessa ur de lä.mpat .här: S'rusom de a.vkristnacle icke be-
14309: kris:tna salmfunden utgångna statsmecllem- höva bid1raga till unclerhållet a!V a.rbetet för
14310: U.skonnonWiipausialki. 253
14311:
14312:
14313: de kristnas sedliga UP'pfiost.ra.n, 1så sikola idke DettaJ för.slag undwstöddes a v sailll!tliga
14314: heUer de kristrua, heihöva deltaga i underhål- vän:stermän. Det är således odit man syf-
14315: l•et av ett likn.a,rude al'lbete hla'lld de avkrist- tar. Att en sådan tanke ioke heller synes
14316: nade. främmande för dem, som vid senaste r.llks-
14317: Att man bland ·llessa sistnäJmruda så ]v- dag å.vrigt lförfälktade den. olb1igatOJriska se-
14318: r.Ugt yrkar rpå ett godikä,nnanlde av detta lag- delärans införamde ,i våra s!kol.m, fmmgår
14319: förslag är a1v det som framhållits a1Meles av 1§ 3 i den nu föreslagna la,gen om grun-
14320: na1turligt. Svårare är det däremot att fwtta derna för ifio1kS:kolväsendets organ~sation.
14321: dem, s01m stå rpå den kQ'istna trosåskådruin- Där 'heter det: Undervlisning i sedelära bör
14322: gens g.rund och ändå önska. ett godtagan:de medidelas eleve:r, SOiill en1igt re:1i.gionsfrihets-
14323: av denna lag. Förevändn.ing"en att malll lrugen befrias firån r·eligionsundervisning
14324: skall godkänna: denna lag för att ic!ke få en sa1mt s å .s o m lf .r ~ v i 11 ~ g t ä m ne j ä m-
14325: sämre verkar .sva,g. De br~da. kristna foJk- v ä 1 a u n a n e 1 ·e v, såvit.t i Sikalan urrd~r
14326: lagren hålla denna förevändn.ing iför ett rpo- visas i sedelära. Man söker nu på o1mvi1gar
14327: litiserande, oeh det är icke med rpolitiserande nå va.d ma.n Ii fjo~ mke !fieik in ra.ka vägen.
14328: sorrn kristendomen skaU stödas. Dess stöd Ett tfirivtilligt äJmne i fol:kskolan, 'heror ju till
14329: är Gud. Det stöldet Mller. KTistendOiillen stor ·del av läraren. Finnes i en .fo1kskola
14330: behöve:r därför icke mänskligt stöd, allra- en 1ära.r·e, vilken hell11e undervisar i sede-
14331: minst rpo'liiJ~skt och än mindre en lag, om läJra än i :reEgion, 1vet nog .denna lärare att
14332: v:itk·en varje rper8on i detta. land måste er- dra.ga ele:ver till det. av honom Oiilllhu1dade
14333: känna, att den just i det här nämnda av- ä.mnet. Och då rel~g,ionsfrihetslagen·, som
14334: seendet l~der av det grundväsentliga tfelet, bör stiftas i grun.dla.gsenlig ordniug, lälm-
14335: att sjä1vfll la1gen lwmmer a.t•t :str.ida emot nar lj)OTten öppen, lik,som även :lagen om
14336: religionsfrilhetsiden. läroplilkt .gjort rdetsamma, är det na.turligt.
14337: •På g1rund av det srugda 1får jag föreslå, vis ganska [ätt att förmedels en lag, vacrtill
14338: a.tt riksdagen måtte förkasta odetta lagiför- iC!ke !kräves 1kvali::f:icera.d rpluralitet, f,å till-
14339: slag, och •att regell'ingen med det 1för.sta foga hela den religiösa urprpfostran i de rpu-
14340: mått.e inkomma med ny•tt förslag till .reli- iblika skolorna en dödsstö.t. Det synes så-
14341: gionsfrilhe.tsllag, där de av mig nfumnda ledes uta.v den nu föreslagnru lagen om
14342: missför!hålla:ndena sålunda ruvilidäl.Jpas·, att ele grunderna för fo1ksikolväsendets orga.nvsa-
14343: tvll int-et re1igronssrumfund hörande med- ti:on, vart man i detta hänseende vill kom-
14344: 1eunmarna av vå.rt. folk ·å1ä.ggas 'att •erläigga ma. J a,g tänike[" .man vill ersätta religions-
14345: kulturskatt, va1rs grurudeT riiksdagen, seda.n undervisningen med .en und.ervisnin.g i ·sede-
14346: närma,re 'bestämmer. Hilra och :veligionshistoria. På urpplfostrans
14347: väg har vårt fo1k emottagit sina religiösa
14348: Eld. L i n: d b e x g: Länge ha'Va vi här i intryck, Arv 'ett :folks religion beror också
14349: vårt bnd väntat rpå en l'elig~onsfl'lihetslag. dess moral. 1Så länge den kristliga världs-
14350: Och då vi tiJH slut MHa rpå att få en så- åskådningen va.r stark bland vårt d:o~ik, stod
14351: dan, ,så har ·den, såsom det tyckes vara ·fa1- moralen: högt. ·Men så snart ruktnin.gen för
14352: let med alla lagar i vå.Art 1and, villka röra religionen minska,(Les, .fö,rföll sedlig1he'ben.
14353: rprincirpm, bl~vit alltför ra1dilkal. 'Tager man Allt som sylftar på att försv:aga folkets r.e1i·
14354: i betraktande 8 §, så synes re.dan ubv den giösa urpplfostran måste anses vara farligt
14355: första: meningen: i denna •paragra.f, va:rt man för follkets illoral och ,för ;folkets l]v. J ag
14356: vill'komma.. Där förutsäJttes at<t i av staten sku:lle vilda i § 8 ha:va ett i:')ndligt stoogande
14357: eller tkomnnunen up;prät.thåJle:n folksko1a, därom, a tt religionsund•ervisningen [ våra
14358: elementarläJroverk 1eller annan. u;nde.mis- s'ko1m• b~hehåHes för barn till lutherSika
14359: ningsansta.lt ]c:lm 'behöver meddelas reli- f'öräldmr, naturligtvis med rätt lför för-
14360: gionsundervisning. Då rdet i förgår i kul- äldrar eHer målsmän, som tillhöra annat
14361: turutsilmttet var f.råga angående la.g OIID re.l~gj,onssamfund ·eller iCike något reiigions-
14362: grundema för lfolks·ko1väsen:dets •o.J'Iganisa· srumJfund, att rpå rel,igiösa skäl tfå befrie1se
14363: t~on, ::.Era!mställd<es .~rån vänste:rhå;H förs1ag för sina. ba.rn från sa.gda undervisn.ing,, om
14364: om a.vlägsnande a;v religionsun1dervisningen utredn.ing för:etes att baTnd rpå annat sätt
14365: från skolorna och rdess ersättande .med un- m:eddeJas .motsvara.nlde under.visning i den
14366: dervisn~ng Ii relig~onshis:toria och sede1ära. troslära., vartill det skall uppfostras, eller,
14367: 254 Perj.antaina 6 v. lolmkuuta.
14368: ------------'-------=---------
14369:
14370: därest (\)arruet icke tillhör nlågot :religiolllS- fattning, :som i§ 1'2 i den nya religionsfri-
14371: sailllfund, i al1limäm. Telig~ionskunsk·ai> och hetslrug.en e11hållit, sikola tillf·oga.s stor
14372: moralens .g1rundihegrepp. N aturligt är att skada.
14373: O'ffi en gång läroplikt eller lärotvång UIP'P- Betänkli,g'lheter hava hos mig också väokt
14374: rättfuålles i vårt land, det icke måste anSJes vissa andra rpaJJagra:fer, t. ex. § 7, a.tt en så
14375: för myeket fordlrat,, att det lindriga tvång, tidig ålder som 15 >år ska.l'l~berätt.iga til>l ut-
14376: som inneLi·g,ger i den för det mesta histo- trrude med föräldrars sa.mty,clke, a·vifattnin~
14377: riska l!'elig~ionsundemisning, som nu med- g.en av § 9, som inför i stä1let för eden lför
14378: delas i &ko'l.orna, i statens eget intr·esse för de utom kyrkan ståerude den från livs:me-
14379: flertalet elever upvrät1Jhålles. delsdeklareringen så rykilbara, sa:tsen ,,på
14380: · Religionsf:dhetslagen är en unda•ntags- hJed•er och sa.mvete", och •sedan· § 10, som
14381: lag, som sti:ftats för samvetsömma eller för rätteligen hö:r till 1kyrkohgen.
14382: 'kyrkan liikg~iltiga .pel1s<mer. Men :d'en be- ·Men därom vill ja.g ännu ioke läugre
14383: höves icke, såsom redan herr Kares iha'r orda. Det viktigaste syftet med mitt a:n-
14384: frrumhållit, för ·den s1törsta d:elen av vårt dragande ha;r varit att konstatera. den amti-
14385: fol!k. :Uikväl utställer man i § 12 ett loclr- religiösa vä,rlds.åsk>rudninlg, som tagit sig
14386: bete ;för ooefästade oeh svaga person:er. Om viss·a ui>t·rY'Cik i nu föreligga.nde relig~onsfri
14387: de uttriilda: från lutruerska ikyrkan, heifrias hetslag, viliken världsåskådning ocikså tidi-
14388: de f,rån alla ska tter till sagda kYI!'ka utan ga.re framträ1tt :i vår regeringsform. Blir
14389: att behöva utgöra några motsvarande ~s:ka.t denna no11merande för vår f1rrumtida lag-
14390: ter till staten, el!ler med andra orid reli- sti:ftning, då är vårt folk att beklaga.. Om
14391: ·gions:]iösheten 1premiera.s. lFör den lutlher- re1igionsfrihet.sla:gen, å. den form den nu
14392: ska kyrkan inneibär dienna pa,ragraf i den föreligger, a.ntages av riks.dagen, så måste
14393: fo11m den e:r1hållH i religionsfrihetslagen en jag be:kla.ga d:e mänrosikor, som lfalla. olffer
14394: fördel. Oaktat kyåam .därigenorn avstår för samvetslösa agita:torer oeh .för timhga
14395: från en •rättlligh~et, som sedan gammalt till- fö11delars skull .övergiva sin kyrka., och jag
14396: försäkra;ts densrumma, 'att u.ppbära skatt måste beklaga de barn, som utan eget för-
14397: från jord·en, kan .den <±ock .känna sig tack- våUande und•andra.gas religionens infly-
14398: sam att slip[la ändlösa •tra:kasserier ooh be- tande undler ·barndomens tid. Och .då lag-
14399: skyllningar, so:m tillfogats densamma just stilftniDJgen genom d•e öppua portarna för
14400: på grund a;v ,denna skatt. Emellertid vin- tiH religionsundervisniUJgens avlä,gsnande
14401: nes lhärmed ioke, såsom herr Bäck ,framhål- från skolorna, belklagar jag oss alla. J ag
14402: lit., den rälttvisa i u:tmätning av skatter-, vi11 icke va:ra med otm a1tt antaga en lag,
14403: som lagstiftaren allt:Ud måste mllgodose. bakom vci.llken religionslösheten.s spöike gri-
14404: Utg.ifterna för 1det civilmgister och d!en sed- nar. .Men å andra 1sidan står jag på reli-
14405: liga und1er.visning samt .den övervakning, gion.sfrihetens 1grundval och vil'l va;ra med
14406: som staten ha.r att utiföra betriii:Efande dem, om att hellllStäilla hos reg-eringen om ny prD-
14407: som utträtt ur ev·angel~sk-lutiherska kyrkan position .i ären.det så ·fort ske karu, och jag
14408: utan att inträ1da i annat relig'liöst samfund, tror mig ;hava skäl att hoppas, 'mtt med den
14409: falla lika mycket på den evang~eliSJk-luther uppskattniug av de religiösa värden, som
14410: ska kyrkans medlemmar som på de utträ- vi nu .äJlldå lhava 'i våra dagar, en mindre
14411: dande, oclh utSJättas därför ky11k:ans med- mdikal llag, som mel"a 1står på realitet:eus
14412: lemmar i detta: avseen:de för ·dubbel beska.tt- grund, Mh äir till ~större verklig nytta: för
14413: ning. Betärukligt är odkså allti.!d att genom vårt fol!k äu ldenna, skall se dag-en.
14414: materiella: för,delar locka till uttriild·e ur
14415: kyrkan. Man kan invända: Då får 'kyrkan Ed. IS a n d b l o m: Innan uppställarudet
14416: ffusöka, o1m ·ruen har tillräck'l>~gt •inre styrka av religionsf11ilhetsla.gen vidtog borde initia-
14417: att kva,r'hålb sinlll med'lemmar. Ja visst! tivtaoga.ren.al gjort klart lför s~g Q!ffi denua
14418: De evlliga ideer, so1m lutherska kyrkan i lag är av behovet våkalla:d eUer om den
14419: Finland uprpbär, kollllma att lfortle.va och går före utv,ecklingen. Vad d·e störreo stä-
14420: skola sälkert hålla ·kvar en sto.r del a v vårt derna vidkommer tror jag att lagen i hu-
14421: folk ·i kyrkans gemenslkap. Men det har vudsalk är väl.'kommen, men i småstäder och
14422: .alltid 1funni•t:s och det lfinnes ännu svaga och på landshygden anses d-enna la.g kränka de
14423: lätt ledda per.soner, vi1ka g·enom d·en ruv- samhällsibevarande medborgarena. Ja, man
14424: iUskonnoruv,a;pauslaiki. 255
14425: ~-~-~-------- ~-------·-----------
14426:
14427:
14428:
14429:
14430: frågar si:g, har religionen slkadat någon. ett religionssamfund eller ieike. iMen 9, 10
14431: Nej, ja:g tror ingen kan up,pträda och säga ooh 12 §§ i religionsfrihe:tsla,g~försla.get :li.k-
14432: att haru genom religionen andligen eller staller icke medlhor.garna.s rättigihet-er
14433: lekamligen lidit silmppshrott. Vi veta att och skyldigrueter. Utom religionssamfun·
14434: religionen är civilisationens fö·rkämpe. Var- den st.ående pers·o,ner slil:ppa med lättare
14435: för då just nu kasta den över lbord då all heskattning, vilket blir ä1gnat att locka i
14436: samhällsordnirrg är i uprplö.sruings<tillstånd? religiöst a.vseende indif.ferenta männiSkor
14437: Vi bol'lde ick1e bryta de sista band, som at.t på grund av mind·re vackva bevekelse-
14438: ännu hittills ihåll,it oss sa:mman. Den stora. grunder rull!mäla om si.tt utt.räde ur fädernas
14439: allmänJh~ten IPå landsbygden har ej reda på ky.r:ka. Men sed-a.n :ko.mma de li1kväl, det
14440: Jmru mycket laga.r som r-edalll .finnas och är 'm~n uprplfattruing, att yrlka :på vissa rät-
14441: den vill e.i hieller .höra ,ständigt taJas om nya tigheter, vilka bo,nde vara :förbehållna en-
14442: ideer och n-ya la.gförslag. J ag måste med- dast medlemmar av reli.gionssamfundet.
14443: giJva att d:en som viJl leva med sitt arbete Så skaU t. ex. de evangelisk-lutherska för-
14444: han hilllner ej tänika .på onödiga lagar. De samlingarna vara skwldiga att, visserligen
14445: personer, som ej viij•a arbeta, som sitta mot aVJgift., upplåta. gravpilats åt hednin-
14446: och tänka ut ny.a lagförslag, ·Slam ofta s-e- gar, som di1rom anhålla. Man vill sålunda
14447: nare visa si·g vara odugliga i det, praktiska ska:±ifa sig rättci.g1heter utan mots'Varande
14448: livet- vad nytta har vårt land av soo:ana skyldigheter.
14449: laga:r? Bortkastat arbete och try.e;ksvärta! Vida,re synes oot mig., .som om lagförsla-
14450: Vad re1igionsfrihetslagen vidikorrnmer är gets •föresprålkare ic!ke, såsom önskligt va-
14451: jag öv;e,rtyga,d om att tiden är olämpligt rit, 'halft i åtanike att trygga 1full frihet för
14452: vald för en såJda,n omstörtning. Vi måste den egna religionsutövningen, utan hellre
14453: el'känna a.tt vissa tCörändringar inom reli- ve1at be•kä~mpa ~ristendomen som en ska-
14454: gionsverksalm'heten äro behövlriga men ej en pande ooh bevarande kraift !i.no:m 'kultur ·
14455: sådan 'Omstörtning som denna. lag bestälm- samhället. ISå spårar jag i fö.rslaget en
14456: mer. Dänför vill jag föreslå att religions- sträva:n till att inskränka den luthersika
14457: fråthetslagen ·sådan den nu är ibör förkastas. kyrkans självstyrelse, att hindra föräldrar,
14458: som icke tilllhöra något .religionssamfund,
14459: Ed. ,KJ u 1 e ru i u s: Man lkan, utan att att 'låta. sina barn IUJp:pfostras och uppväxa
14460: göra. sig s:kyldig till nrågon övel'ldrift, påstå inom ett sådant. Man vill reda.n nu be-
14461: att man inom alla ikvetsar av vårt .fnlk nu- recla -rum :för ·en :lmnlfessionslös religions-
14462: mer·a är vtllig att erkänna riktigheten av underVJisning, som, sedan moralun.dervis-
14463: den grundrprinciJp, s01m uppbär föreligganlde ning gjorts obligatorisk, saklöst, och utan
14464: förslag till reli-gionsfri!hetslag. Kristlig att religionsfr:Uhetslagen behöVJd~ revidera.s,
14465: fördragsamhet odh .sann :humanitet fordrar, kunde avskaf1fas.. J ag kan ioke värja. mig
14466: att var oc1h en religiö;s männislk,a, ·som kän- för den tanlken •att man på hithörande om-
14467: ner sig vara i belhov av en viss ifrihet, S:kall råde vill .driva lagstiiftningen Ii en riktning,
14468: tilleM:änna sin nästa samma lfri:het. Ty av som tillåiter slkapandet av en neutralskola,
14469: allt tvång ä:r väll tvånget på en människas en slkola utan Kristus,, en skola, som förr
14470: samvete det meBt olidLiga, och därför bör eller senare Jbleve en skola mot Kristus.
14471: man till troSifri!het för!hjä1pa mänruiskorna. Om ock l8lll tidiga•re la;gst'~ftning, till vii-
14472: Vidare bygger lagförslaget på vissa ken :Lfrågmvara.nde fö.rslag uppgives. ansluta
14473: grundsatser, som t]digare vunnit insteg i sig, heviljar fuHvuxna människor rätt att
14474: vår lagstilftning. ;Så långt ikan lagför.Silaget ställa sig utaruför varje re1l,igionssamfund,
14475: i aUmänhet lförsva.ras och godtagas. Men så är därlmed ingalunda sagt, att starten
14476: i enskildheterna går det, enligt min rrnening, bör :fritaga ·sig från allt ansv-ar för bar-
14477: för lån~t,, ja i vissa lf,a;l,l står förslaget i nen's religiösa fostran. Tvärto:m bör det
14478: strid med motsvarande bestämmelser i R. ligga i s.ta:tens intresse att se till, det a.lla
14479: F., som ju anna:rs åibempas som stöd barn få en kris.tlig ·upprfostram, ty därpå
14480: för t.olkningen av reHgionsfrihetsla.gen. R. beror det nog, om vår 'kulturella och :poli-
14481: F. :s 9 § sbd,g-ar bl. a.. att finländsk med- tiska självständighet skall bestå.
14482: bOI:rgares rätt.ig1hteter och skyldigheter icke Det är, enligt min mening, ioke väl he-
14483: äro lberoen:de därav, huruv:ida han tilllhör tänkt att skapa. möjligheter för barn och
14484: 256 P1erjantaina
14485: _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ .... _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _: c __ _ _ .p. _
14486: 6_ lokaikuuta.
14487: _ _ _ _ _ _ _ __
14488:
14489:
14490:
14491:
14492: un1gdom i den mes't mottagliga åLdern a tt kannonvapauslain kanssa. Siitä huoli-
14493: stäUa 1sig ut.aniför det, ofta 'för hela livet, matta se sääJdett~in jo viime valtiopäivillä
14494: a>V,2'Öra:nde inlfly,tande, .som Mästarens p.e,r- ja' uskonnonval_)auslaiki yksi:nänsä jäi näiJle
14495: son, liv oc1h lära utövar på det unga sin- valtiopäiville. Minä kysyn kasvatuksen
14496: net. 1 denna punlkt iborde ~religionsf,rihets kanna.Ha, mitä siinä piikkulmissa säooettiin?
14497: la,gen icke biruda. deu framtida skollagsti:ft- Niin pieni ~kuin ,s•e laki onikin - ·sisaltää
14498: ningen. vain YJhden pykälän - siinä säädettiin
14499: 1 allmäruhet plrugar man säga, att det erinomaisen ·paljon 'kristinuskon vastaiseen
14500: icke är gott att flytta de ga:mla råmärken, suuntaan. :Siinä nimittäin annetaan oikeus
14501: sam ,fäJdren satt hawa. Oob för Finland's sillekiin, joka on ul,kopuole!lla kaiken kris-
14502: folk, vars lkul,tur.elila och politiska tilLvaro ti,kunnan, olla 1m. m. ka,nsakoulunopetta-
14503: hotas a.v så många ,faror, gäller detta sär- jana Uusbittyjen la~psille,. rSitä minä en pi-
14504: skilt 'På -det kyrkligt-rreligiösa området. täisi ollewkaan :pahana, vaan a.sian:mukai-
14505: Så gärna ja.g än; önskade medvel"'ka till sena, erittäinkin uskonnonvapaJusa.at.teen mu-
14506: åstadkommande av en religionsfl"'ihetslag, kaisena, että hewkilö, joka. on ulkopu{)llella
14507: kan jag li1kväl icke giva min röst åt det kl"!istikuntaa, on niiden lasten opettaja.na,
14508: nu vilande l'agförslag:et, emedan det icke jot<ka eivät kuulu kristillisyyden piiruin.
14509: reSPekterar den evangeliSik-lutberska. kyr- Mutta sitä minun täytyy -IJitää Vla.rsin va•
14510: kans självstyrelse, iclm tillbörligt beaiktar kavana uskonnonvwpauden periaatteen
14511: det uppväxand'e släktets ikristliga uppfost- loukkauksena, että kansa1kouluss-a, jossa on
14512: ran och ick:e 1i,kställer medborgarnas rät- vruin varsinwisesti yksi opettaja, joika huo-
14513: tigheter ooh skylidigheter. lehtii lasten ika.SNatuksesta kaiken'Puolisesti,
14514: 1
14515:
14516:
14517: tämä orpettaja. saa olla. h~en:kilö, joka on
14518: Ed. M. P e s a ne n: 'Täälllä on jo tar· kokonaan 'kaiken kristilkunnan ullkopuo-
14519: peeksi mrnun mielestäni puhuttu ikysy- lella.
14520: myksess'äo-levan ~lain varjorpu10lista ja valo- Kun näin IJitlkälle on jo meruty tällai-
14521: puolista. On 'Pari näkökohtaa, riotlka tah- sessa la.insäändänn:össä, niin 1minun mieles-
14522: toisin kwitenlkin ottaa vielä erityisesti tar- täni sen do ,pitäisi riittää. Nyt oliisi aika
14523: kastettavalksi. Kun täs·sä lakiehdotuksessa pysäihtyä ja ruveta vakavasti ajattelemaan,
14524: uskonnonopetust-a lwsikeva pykälä alka.a
14525: 1 tehdäänikä rtäällä tällimisella la-insäädän-
14526: epli!mää.räiseHä ,j,os" --sanaH.a., niin se ei nöllä iSuomenr kansalle palvelusta, vai eikö
14527: tule sa<ttumuksesta, va.an ,se on tulos siitä mah:dolilisesti sitä vruhingoiteta. Minä olen
14528: viimeaikruis-esta la.in1säädännöstä, joka on samaa mieltä <kuin ed. Kares siinä, että
14529: pyrkinyt -mahdollisiJmman IJaljon syrjäyt- Jumalan va.Hakunta tääJllä .maan !)äällä,
14530: tä;mään ktistinuskon .vru~kutusta kansan toisin sanoen k.risbitty seurakunta, kyllä
14531: ka.s.vattamisessa. Että nä,in on laita, sitä pysyy !)yst~ssä tämänkin usrkonnonvapaus-
14532: osottaa pa.ri tosiasiaa. lain jälkeen, .voilpa siitä !hyötyäkin. Ja
14533: Kun eduskunta säJäti kansa~1e niin ras- lisäisin: se hyötyiSii vielä enemmän, jos
14534: kaan velvollisuuden, kuin opiJivelvollisuus tälmä eduskunta uskaltaisi säätää lain,
14535: on, niin olisi !lllinun y1mmärtää1k:Seni ollut jossa kiellettäisiin lkristinuSiko tässä maassa.
14536: mitä luonnollisin asia, että dlisi laissa mai- Mutta sa:malla minä yihdyn häneen siinä,
14537: sittu, mitä lrupset ovat velvolliset op.pimaan. että, niin pian kuin ikäsiHäo-leva. uskon-
14538: Tällaista luetteloa oppiaineö.sta ei kuiten- nonvapauslakiehdotus tulee laiiksi, Suomen
14539: kaan tullut lakiin, iLmeö.sesti siitä syystä, kirkko on ainakin lainsäädännöllisesti la-
14540: että ei ta1hdoli:tu panna siihen luetteloon kannut olemasta. sitä, mitä se satoja .vuosia
14541: uskonnonopetusta. Tämä ol1i jo rviittaus on tässä maassa ollut, kansan kirkko, lka.n-
14542: siitä, mihin suuntaan ta.hdotaan tällä alalla san kasva-ttaja mitä laajimmassa !lllerikityk-
14543: lakia säältää. sessä. Jalomielinew mies ei naura van-
14544: Käsilläolevan lakiehdotuksen yJhteydessä halrle orpettajallensa., .va,ilkka hänellä olisi-
14545: oli muutamia !)~kkula,keja. hallituks-en esi- kin jo toiset käSiityJks.et, kuin tällä entisellä
14546: tyksessä, -m. m. laki Suolillen !kansalaisen kasvattajalla. Minä lisäisin omasta puo·
14547: oikeudesta. olla IIDa.an palveluksessa. usikon · lestarui siihen, että kunnioitukseni tätä
14548: tnnnustukseensa katsomatta.. 'Tämä pieni varuhaa 1ka1nsan kasvailtajaa 1k ohtaan menee
14549: laki on mitä läJheisiim:mässä yhteydessä us- nii·n:kin !pitkälle, et1Jä minä :kat.son sen vielä-
14550: U ;o;kon.nony.a.pa usla ki. 257
14551:
14552: kån arwolliseksi olemaa.n tämän kansan mieliestäni o1isi otettava huomioon, mitä
14553: o>petta;jana ja että IIDinä en voi äänelläni meidän ,kansamme terve aines kairpa.a. Kun
14554: eilistää sellaisen lain voimaanastumista, se k~a:ipaa usikonnonva,pauslail~ia,, niin laa-
14555: joka tässä suhteessa ;merkitsee suurt.a tu- ditta,konn usikonnonva.pauslaki. Mutta jos
14556: hoa. M>inä ,pyy.dän saada 'kannattaa sitä löy·detään tässä ehd:oUaolevassa lakiehd·o-
14557: vastalaus:et.t,a., ~oka on Liitetty perustuslaki- tuksessa peljä.ttäviä paikkoja, niiru eikö pi-
14558: valiokunnan mietintöön. täisi >hy.vällä ik!iertää niå.tä. Siinä on useita
14559: seUaisia ja niistä on täällä I>Uhuttu ja sen-
14560: Eid. J u s s i 1 a: Minä en tahtoisi rpuihua täJhden •en t,aihdo niitä enään k•ns'k·ett.aa, etten
14561: tästä esilläolevasta uskonnonvapauslakieh- joutuisi toistamaa.n, mi,tä täällä jo ennen
14562: dotuksesta 1kiiikon kannalta, vaikka olen- monta kerta,a on sanoct.tu. Mutta mieles-
14563: kin lkiirkon P.ahelija. Mi:nä kyllä myön- täni tuo 1'2 § ·on lkohta'lokas, j•o·ssa asete-
14564: nän, että ikirkkokunnat ja nimenomaan taan pakanuus ikäänkuin palkittava.ksi
14565: meidän Suomen evan1kelis-lut·erilainen kirk- hyveeksi, asetetaan se edulliseen asemaan,
14566: komme on ollut jllJ vielä on erittäin arvo- n:hln e>ttä se tulisi i:käänkuin va.staamaan
14567: kas tekijä kansan hengellisessä elämässä. tämän 'kansan tervettä sielua. Jos nuo
14568: :Mutt.a k'i11ldmkunnat kuitenkin ovat vain puutteellisuudet ja nimenomaa.n tämä 12 §
14569: ajallisia ja muuttuvaisia ilm~öitä, jotka korjattaisiin, niin olisin valmis äänestä-
14570: seisovat tai kaatuvat riippuen siitä, onko mään tälmän korjatun latin puolesta, mutta
14571: niiden eli.mi,stiö terve tai sairas ja minkä- bkiehdotusta tällaisenaan en voi •hyväk-
14572: laiset .niiden toiminnan vailkuttimet OIVat, syä n>rmenomaan tämän 112 § :n takia ja
14573: ovatko ne >puJhtaat vai ovatko ne itsekkäät. va:rsin mone'n muunkin syyn takia, joista
14574: Minun lllliel,estäni ei voida kirkkokuntia tääHä ·on jo mnnta kert<aa .puhuttu. Minä
14575: keinotekoisesti IJ)ön:bttää miJn,käänkal tai- pelkään, ettlä sitten se ,ta.prpi amkeaa", jos
14576: silla laeilla, mutta olisi onnetonta kuiten- tämä laJkiehdotus 'hyväksytään. Miele,stäni on
14577: kin, jos tässä eduskunnassa, jonl\:.a ~p<itäisi ikäänikuin pato virmsta r·evittäisiin pois ja
14578: kuvata Suo:men kansaa, sellaisena 1kuin se annettaisiin .sitten p.aikwnund·en vuolaan
14579: on, eikä a:inoastaan joitakin ajatussuuntia, virran va:paasti virra.ta ja eteeniJ)äin mennä.
14580: jotka ov•at ikäänkuin suuriäänisimpinä Tässä maassa ja tässä eduskunnassa on
14581: esiintyneet vilime aikoina, tällainen paika- paljon ·sella~sia, jotka ovat ottaneet ikään-
14582: nuutta suosiva .J,aki <hyväiksyttäisiin. Us- kuin muotina ka,ik,kien uutuuksien ajami-
14583: konnonvalpauslain pitäisi kuvata. Suomen sen ja sitten pitäiSii niin kiireellä noita
14584: kansaa seUa.isena., minkälaista tämä ~kansa uutuuksi:a ajaa läpi, ettei jond:eta tarkkaan
14585: on sen terveemmän ainestonsa puolesta. ha:rkitsemaan, eikö todeHa voisi joitakin
14586: Jos sitten :kysytään vastaa!ko tä:mä laki- korjauksia a;i.kaansaada, sellaisia, jotka
14587: ehdotus, jOka ny:t on meillä ratkaista.vana, eivät voi·si tulhota arvoja, jotka tässä maassa
14588: Suomen kansan sielua., niin mielestäni vas- sentään vielä tunnustetaan pätevibi. Minä
14589: tauksen täytyy olla kieltävä. Minä pyy- pelkään, ~että :kun pa,kanuus asetetaan edul-
14590: dän !huomauttaa, niirrkuin täällä on huo- lisempaan •a:semaa;n tässä maassa kuin ·kris-
14591: mautettu jo ennen, että uskonnonvapauden tinusko, niin jälikeent.uleva:t 'Polvet tulevat
14592: periaa·te on eci asia kuin tämä esilläoleva ikävällä aja.tte1emaan j.a ~kä,vällä muista-
14593: ja elhdoHao:leva uskonnonva.pa;nslaJk•iehdo- maan niitä, jotka ovat täJmän!kaltaisen pa-
14594: tus. 'Minun mielestäni ;meidän ka,nsamme don a.ulkaisseet epäuskon virralle. Sen-
14595: enemrmistö, jopa valtava ·enemmistö kaipaa tähden kannatan .ensimäistä vastaJausetta
14596: uskonnoruva;pauslaikia. Mutta tämän kan- ja en tule äänestämään tämän lakiiehdotuk-
14597: san terve aines ·pelkää tätä ehdotusta ·us- sen hyväksymiseksi •sellaisenaan, ellei saa-
14598: konnonvapauslai:ksi, syyn sen tähden, että da lkorja,ns•ta noihin moitiUaviin •kohtiin.
14599: tämä saa aikaan !kokonaisen vallankumo-
14600: uksen uskonnollisen eläJmän alalla. U s- E>d. K y 1 ä nii> ä ä: Täällä on jo paljon
14601: konnolHset arv01t eivät kyllä riii>n siitä, pu:huttu tämän lruin yksityiskohdista etten
14602: mitä uskonnosta säädetään, ja min1kälaisia tahdo jatka.a niistä ja nici.stä >pulhujista minä
14603: lakeja laaditaan. Ne arvot ovat itsessään taMoisin yhtyä lähinnä ed. Karekseen, ed.
14604: täysi'Pa.inois.et. Mutta kun nyt laa,ditaan Pesoseen ja ·ed. J m~silaan. Luulen, että
14605: lakia tälle Suomen 'kansalle, niin minun vaikka täJmä laki olisi vä:hän toisenlainen,
14606: 33
14607: 258 Perj.antaina 6 rp. lokakuuta.
14608:
14609:
14610: ehkä vci.elä enemmän puolueellinen niiden kdhdistuu tä;mä s.yytös työväenliikettä koh·
14611: hyväksi, joilka taihtovat irta.utua kiflkosta taan, kun sen ajajat olivat ottaneet ohjel-
14612: ja olla kruulwmatta uskontokuntiin, niin se maansa 'kohdan, jossa sanottiin, että :kirkko
14613: kuiterukin tullaan hyvä!ksymään, koska on erote.btava valtiosta ja uskonto yksityis-
14614: ol.en ed.e'ltäpäiru kuuHut, että :suurin porva- asiaksi. !Sosialistien twholta on asetuttu ar-
14615: rillinen puolue kokonaisuudessaan tämän vostelevalle ,]muualle valtion :kirtkkoa koh-
14616: hyväksyisi •ja vasemimistosta ei ole epäi- taan. ,Se arvostel€valle kannaH-e a.s.ettumi-
14617: lystä. \Suomen llmnsan eduskunnan pitäi,si nen ja. u·skonnonvapimsvaatirrnus on meidän
14618: kaiketi 'katsoa maan ja kansan parasta. taihollamme tapahtunut siitä syystä, että
14619: , Sen silmämääränä pitäisi olla tämän kan- se työväen sivistyksen ja taloudellisen elä-
14620: san kohottaminen kaikissa suhteissa.. Van- män kannalta oli välttämätön ja tarpeel-
14621: hurskaus korottaa kansan mutta. juma.la.t- linen. •Se oli välttämätön siitä syystä, että
14622: tomuus on kansan turmio. Tänä rpäivänä. työväenliikkeen alkuaikoina kohdistui kir-
14623: minä ennustan sen .perusteella mitä olen kollinen vaino työväenlii.tkettä ikothtaan ras-
14624: edel1t.ä kuullut. !Suomen kansR~n €duskunta kaammin kuin muita valtio:kirlkon arvoste-
14625: tulee hyväksymään toisille perustuksille lijoi•ta. vasta.an, se vaino kohdistui meihin
14626: ra!k.enn.etun uskonnonvapauslain, jonka s·iitä syystä a.nikara.mmin, .että sosialistisen
14627: kautta se iLmoittaa, ettei Suomen kansa liikkeen nihdelmalla yleensä oli yhteiskun-
14628: enää kansana tunnusta tuota vuosisatojen nallisia oloja muutta.va luonne, jota ei ollut
14629: totuutta, vaan sen suuri enemmistö katsoo, porvarillisilla ateisteilla, jotka nekin oLivat
14630: että pakanuus on yhtä hyvä kuin kuulu- astuneet arvostelemaan kirkkoa ja kirkol-
14631: mineiJI j01honkin kr~stilliseen uskontokun- lista toimint,aa ja vaa.tima.an< kirkon ja val-
14632: taan ja niink'Uilll täällä on monta kertaa tron eroa ja uSikonnonvapautta. Niistä oli
14633: mainittu, niin vieläpä tämä ikuuluma,tto- siis kirkon taholta helpompi suoriutua ja
14634: muus eli pakanuus palkitaan, kun uskon- niitä vastaan ei aatteellinen vaino läJhestul-
14635: noUJVastustajien käteen annetaan sellai·nen- ·koonkaan ollut niin msika.s, kuin se oli työ-
14636: kin ase, kuin tämän lain li2 § sisältää, ni- väenliikettä kohtaan.. Tunnettuaharr on ne
14637: mittäin vapaus kailista vastaavista ve· lukuisat painokanteet ja vankeustuomiot,
14638: roista, m~tä uskontokuntaan kuuluvilla tu- joita annettiin työväenlehtien toimittajille.
14639: lee olemaan. Minä €n ymmärrä, että tällä Kir~kko esiintyi henkisenä sortajana. ·työ-
14640: lailla olisi niin kova kici.re, että se pitäisi väenliikettä kohtaan ikäy.ttäen valtiovaltaa
14641: nyt ihyväiksyä tällä kertaa välttämättä. apunaan. U f'Jkonnonvapa.usv•aatimus on siis
14642: k:oska ed. :Ma.nnermaa on täällä j,a osoitta- työvä•en ta:holta lä:hten(Yt oikeista vaikut-
14643: •nut, että voi.t,a,isiin !hyvin 1pian s.a.ada tästä teistac, vaikutteista ajatella Jumalastaan ja
14644: •asiasta uusikin esity,s j.a s.entähden toivoisin, uskonnosta.an toi·sin, kuin mitä valtiokirkko
14645: että jos mahdollista keskustass,akin olisi opettaa. .Sosialism~ meidän mielestämme
14646: miehiä, jotka muuttaisivat mielilpiteensä ja oli kulttuurikysymys, sivistyskysymys.
14647: ·rupeaisivat kannattamaan pe.rustuslakiva- Sosialismin o:ppi ja aate oli meille henkinen
14648: liolkunnan vast•ala.usetta. Minä ,pyydän ,Yih- .ia taloudellinen va,pautumisop,pi. rSiik.si
14649: tyä siihen. me eiiDmre ole ja1ksa.neet !käsittää kirkon hol-
14650: housta ja vainoa., joJka ta•pahtui aatteelli-
14651: Ed. Leinon .en: Nyt ikäsilläoleva laki sista syistä meitä kohtaan.. Taloudellisessa
14652: on yksi <s.ellarnen vaatimus, jota ·työväen- suhteessa on myöskin valtiokirkko ollut
14653: puolue tässä maassa ·on 'Pitänyt ohjelmas- työväenluokalle raskas kantaa. Se taloudel-
14654: saan ,sen olemassaolosta asti. Se o:hjelman l.inen verutus, jota työ.väen on täytynyt
14655: kohta; tyÖ\Vä.enliikkeen alkua~koina antoi kirko1le uhrarta, on ollut raskas. Se ar.mot-
14656: työväenliiikkeen vastustajille, eikä suinkaan tomuus, jolla kirkon saata.vat :peritään kaik-
14657: väJhrmmän fkiTkolliselta taholta ai:heen syyt- kein :köyhimmiltä väestön kerroiksilta, on
14658: tää sen ohjelman kannattajia siitä, että se saanut .vaatimaan t.yöväen ta;holtakin us-
14659: vaatimus on läJhtenyt siitä ajatuksesta., €Hä konnonva~pau:slackia. Yhä kasvava v·erotus,
14660: tahdottai1siin riistää \ihmisiltä uskontonsa joka on havaittavissa ollut varsinkin viime
14661: ja Jumala.nsa. Selitettiin, että uskonnon- aikoina., jolloin ikirkollisverot ovat asetetut
14662: vapauden harrastajat ovat uskonnon vas- kunnallisverojen suuruuden mukaan perit-
14663: tustajia ja Jumalan kieltäjiä. Erikoisesti täväksi, ovat epäoi1keutetut. iSiitä on siis
14664: Uskonnonrv.rupa ws1alki. 259
14665:
14666:
14667: myös osaltaan se ajatus synt·ynyt työväen juuri työväenluokka. Kirkko muissa IIDaissa
14668: keskuudessa, va.paus olla suorittamatta niinkuin meilläkin on käynyt kaikkia tie-
14669: niitä veroja ja. erota 'kirkosta. Kirkko on teilijöitä j,a, tieteellisiä oppisuuntia vastaan,
14670: paisunut taloudelliseksi mahtavaksi latitok- ja si~tä syystähän se lähtee uskonnonope-
14671: seksi jo•ka koko kansaHekin on liian raskas tuksen pakollinen rpuoltaminen orppivelvol-
14672: kantaa. Ne va,ltion uhraukset nousevat lisuuslakiin, että pelätään muita o,petusai-
14673: suuriin summiin, jo.tka vuosittain täytyy neita, jota. uskonnono-petuksen rinnalla
14674: suorittaa kirkolle samoinkuin seurakuntien tahdotaan oppiaineiksi kouluissa. Kun
14675: menot, jotka paisuvat sanomattoman suu- Engla.nnissa Darwini·n polveutumisop:pi
14676: riksi varsinkin vii:me ai•koina. Eräs por- ilmestJ;)'i, niin silloin olivat kaikki kirkol-
14677: varillinen ateisti lausuu eräässä kirjassaan liset ja pavit sitä vastaan ja niitten ,painos-
14678: tästä asiasta, että valtiokirkko on kannat- tuksesta takavarikoitiin tuo kirja, josta
14679: tavin taloudoellinen yritys, mitä koskaan on kumminkin oli seurauksena se, että tuota
14680: pystytty luomaan tässä maailma·ssa. Me kiräaa levitettiin kymmenkertaisesti enem-
14681: emme ta:hdo läihteä siltä kannalta arvostele- män, kuin mitä se ehkä muuten olisi levin-
14682: maan asiaa, jo.Ha porvarilliset ateistit ja sen nyt. Sellaisia esimeiklkejä voisi luetella
14683: opin kannattagat, .mutta me hyvällä syyllä historiassa paJjon. Se kuitenkin on tässä
14684: voimme tämän todeta, että niin todella. on Y'hteydessä tarpeetonta.. 'Tarpeellista on
14685: laita. Tässä! mainitsemistani .ia mo- tässä vain torjua ne syyMikset ja ne viit-
14686: nesta muusta syystä lähtee työväen ike&kuu- taukset, joita vasemmistoon on tehty tässä
14687: dessa uskonnonvapausajatus. Näistä syistä keskustelussa. ja. j•o viime eduskunn.a.ssa tä-
14688: on lähtenyt kirkon ja valtion ero-vaatimus, män ~lain ollessa esillä, siltä ta:hol·ta jolta us-
14689: jota <me edelleen tulemme kannattamaan ja konnonvapausla:kia on vastustettu, .ia osottaa
14690: vaatimaan ja josta on jo jätetty eduskunta- vääriksi ne syytökset, että: uskonnonvapaus-
14691: esitys tälle eduskunnalle. Työvä.enliikkeen vaatimus työväen keskuudessa olisi ta.pah-
14692: alussa, jolloin 1po·rvarien ta.Jhol.ta tahdottiin tunut epäkrist.illisistä syistä. Me olemme
14693: opettaa työväelle suuntaa: työväenliik- sillä kannalla tässä asiassa, että kun ihmi-
14694: ·keessä, ·siHä ajankohdalla tunnettiin myös set sivistyvät ja kehitty,vät ja niitten hen-
14695: porvarillinen ate~s.mi koko laajalle levin- kinen katsomus laajenee, niin ne saakoot
14696: neeksi. Sen a.atteen lkannaktajat koettivat valita uskonnost,ansa ja Jnmala~stansa kä-
14697: vaikutuksensa ulottaa ty:öväen liikkeeseen, sitteen, mikä heistä omantuntonsa !mukaan
14698: mutta työ·väenliikkeen ja !sosialidemokraat- on oike:a. IS:iksi me t.ulemmoe edelleenkin
14699: tisen puolueen taiholta ei lähdetty sille tielle, v,astustamllJan 'k·irkon lhoilhousta, kirkon
14700: mutta lähdettiin aivan toisesta näkökoh- pakkovalta.a., sikäli kuin se esiintyy sivis-
14701: dasta arvos.telemaa.n kirkkoa ja. uskontoa ja tysvirtausten da sivistyBpyrki:mysten vas-
14702: vaaliimaan uskonnonvapautta. Ei lähdetty tusta:jana ja ennen kaikkea kun se esiintyy
14703: sille Jumalan !b.yl.käämis-orpin tielle, jolta työvoo,nliilrkeen va,siustajana, ja meidän aat.
14704: läMiviit porvarilliset ateistit, jotka opetti- teellisena vainoojanamme. Siltä kannalta
14705: vat summakaurpalla •hylkäämään uskontonsa käsitän uskonnonv,apausvaatimuksen työ-
14706: ja Jumalansa, sillä meiUe Eikkeemme aja- väen taholta. läili.t.eneen, ja silloin kuin se on
14707: jille oli selvillä se, että yhä !kohoava kan- lähtenyt siitä, on se lähtenyt puhtaista ja
14708: sansivistys ja. tiedon ka.svaminen ·o·pettaa hyvistä varkutteist.a. Me tulemme edelleen
14709: .niitä hylkäämään kirkosta. .ia uskonnosta sen, sitä tietä täs·sä asiassa kulkemaan. Näyttää
14710: m~tä s·iinä on huonoa, ja. mitä siinä on ih.y- siltä, että tämä laki tulee tässä eduskun-
14711: väJksyttävää omaksumaan sen. Valtiokirkko nassa hyrväksytyksi, ja se on ilahuttava
14712: on poikennut pois oiikealta 'kristillisyyden a.sia, vai1kka laki meidän kannalta;mme ei
14713: tieltä. J o:s tutustumme 'a.l!kuperäiseen kris- vastaakaan niitä toivomuksia, joita me oli-
14714: tilliseen oppiin, ll!i.in ihuomaa.mme, että ny- simme lakiin: ta:Moneet, mutta me vähem-
14715: kyisellä v•a.ltiokii1ko.n o-pilla ja a1kuperäiselli1 mistönä ollen olemme kuitenkin siiihen tyy-
14716: kristrino·pilla on niin suuri .ero kuin yöllä. ja. tyväisiä ja ikoeta.mlme sitä tu1evaisuudessa
14717: .päivällä. Niin -pian kuin kirkko julistettiin parantaa.
14718: valtion. kirkoksi, niin alkoi kirkon ta.holt.a
14719: kansojen ja ihmis1ten yli se henkinen hol- Ed. L o ih i: 'Tätäi ;ky,symyksessä!Olevaa
14720: hous, jOlka on näi:hin päiviin kestänyt ja la:kia ovat useat puhujat täällä tänä päi-
14721: jota oru ka:i!J&e,~n enimmin saanut 'kokea vänä vastustaneet. Toiset i1moitta.vat ole-
14722: 260 P·erj.antaina 6 p. lokaikuuta.
14723:
14724: vansa .periaat.teellis.esti vastaan uskonnon- edeSkinpäin muuttumaan. Mutta se ei mer-
14725: va:pauslakia, toiset ovat löytäneet tästä la- kitse olle,nkaan sitä että niissä lffiaissa.
14726: kiehdotuksesta sellaisia :puuHeellisuuksia, joissa uskonnonvapaus on täy<dellinen, us-
14727: että he eivät katso voi·vansa lakia .hyväik- konnollinen elämä olisi silti hylätty ja us-
14728: syä, vaihlka hyväksyvä tkin uskonnonva- konto sellaisenaan hylätty enempi kuin
14729: pauden :periaatteen. 1Nämä :puhujat o•vat niissäkään mwissa., joissa vielä virallisesti
14730: suurimmaksi osaksi olleet evall!kelis-luteri- kirkkoon ovat :kaikki sidottuina, joista mei-
14731: laisen kirkon pappeja. On kyllä hyvin ym- dän marumme on viimeisiä jätteitä.
14732: märrettä'Vää, •että .kysyJmys uskonnonva;pau- Lopputuloksena huomautti ed. Kares että
14733: destlll on siksi likeinen kysymys ennen tämän lain hyväksyminen tosiasiallisesti
14734: kaikkea niille henkilöille, jotka papinvirkaa merkitsee että me s-eisomme kansa;mme kir-
14735: toimittavat ja. us.konnon työn etunenässä kon kuolinhetken kynnyksellä. Näin kuu-
14736: työtä tekevät, et.tä sen takia voi ymmärtää, luiv·at ·hänen sa.nransa. Minä en olisi odot-
14737: että tä:mä kysymys ennen kaikkea !kiinnit- tanut että Suomen luterillllisen kirkon opet-
14738: tää juuri heidän mieltään. Mutta minä ,,n tajan suusta kuuluu tallaisia rsano.ja, joissa
14739: ole voinut olla panema.tta merkille sitä, että hän tunnustaa että niin heikolla ;perustalla
14740: suuri luku täällä eduslkunnassa olevia pa,p- tosiaankin luterilaisen kirkon asema meidän
14741: peja näyttää olevan vielä sillä kehitys- maassamme •On dtäi .se on •kuoEni.sku sille,
14742: tasolla, miUä pa.pisto on vuosisata.in ku- kun vapaus annetaan ihmisille •kuulu!~> tä-
14743: luessa oHut etenkin :paa vikunna.ssa ja vieläpä hän kirkrkoon, niille jotklll sitäJ tahtovat,
14744: luterilaisessa ki11kkoikunnassa. He eivät joilla on sisällinen kutsumus, sisällinen
14745: näytä voivan :va.pautua siitä käsityksestä. v3!a.timu.s olrla tämäJn ;kirkon yhteydessä,
14746: että ·uskonJto olisi sellainen a;sia, jota :pa~kko jot.ka löytävät tämän !kirkon y;hte·ydes:sä sie-
14747: ·keinoilla edespäin voitaisiin auttaa. He lulleern tyydytystä. Onlko todellakin kaikki
14748: eivät näytä •kä.sittävän sitå, että us1konnon hengellin.en elämä, tosihengellinen elämä
14749: juuret, uskonnon olemus, ovat sittenkin sy- Suomen luterilaisesslll kirkossa, niin peräti
14750: v·emmällä, että Jumalan voima, j-oka Kri;;.. poistunut että tä:mä laki panee tämän kir-
14751: tuksen seurakuntaa maan päällä ylläpitiH, kon kuolemaan, sen tulevaisuus näyttää.
14752: olisi niin voilmakas, että se kykenisi tätä Minä kuitenkaan en uskoisi että näin on
14753: työtään tekemään il1man valtion prukkotoi- laita. Minä kyllä verra.ten vähän luotan
14754: menpiteitä. Minulla olisi täällä useita tähän viralliseen kristillisyyteen ja viral-
14755: muistiinpanoja eri puhujain muistutuksista liseen kirkkoon, rsi'l:lä minä myös tunnustan
14756: tätä lakia vastaan, mutta kun tästä a.sia~h että se on suurelta osaltaan kuollut. Mutta
14757: on jo s~ksi :paljon •puhuttu, niin minä sivuu- minä tahdon todeta s·en että tämän luteri-
14758: tan useimmat niistä. !T.a;hdon •huomiota laisen .kivkon sisäMä löytyy ,sel·laisia elin-
14759: kiinnittää ainoastaan muutamiin .minun kä- voimaisia •hengellisiä liik:keitä, jotka Juma-
14760: sittääkseni merkillisi:mpiin 1kohtiin, mitä lan työtä ovat tehneet tä;hän asti ja kenties
14761: vastustajain taholta, .on tässä kysy.myks·essä vielä suuremmalla! ahkeruudella te:kevät
14762: esille.tuotu. Edustaja 'Paston Eares (Edus- senjäl1keen kuin usikonnonvapauslaki on hy-
14763: kunnasta: Rova:sti!) täällä ·pitkässä pruheen- väJksytty. Sentähden minä en usko tätä
14764: vuorossaan koetti ensinnäkin saada todis- kuolemaa tuLevan. Ja vaikka niinkin ta-
14765: tetuksi sen, että ios Suomen eduskunta hy- pahtuisi että se olisi kuolinisku kirkolle
14766: väksyy uskonnonvapauslain, niin se tosi- niin se ei ole isku kristillisyydelle. Nämä.
14767: asiallisesti merkit.see sitä, että se tahtoo ovat kaksi eri asiaa..
14768: omata .selli maailmankatsomuksen, että se E<d. Ka.res väitti historia.n todistavan
14769: tahtoo hylätä uskonnon. Minun käsitykseni että usikounonva.paus on ollut kansarkun-
14770: on tässä aivan toinen. Tällä kysymyksellä nille turmioksi, mutta, hän ei ;perustellut
14771: ei ole minun käsittääkseni mitään merki- tätä la.usettaan olrhmkaa·n ..Minä päinvastoin
14772: tystä siihen n:äJhden, !kannattaako ja missä truhtoisin V'äittää että uskonnonpakiko, todis-
14773: määrin Suomen eduskunta uskontoa ja us- taa 'historia, on monina aik•oina. todelliselle
14774: konnollista elämää, vaikklllpa. se hyväJksyy jumalantyöHe ollut kaikkein pahin viholli-
14775: tai ihylkää uskonnonvapauslain. Kirkko, nen. Jos me silmäämme historiaa, ~katoli
14776: se on sittenkin maallinen laitos, .sen muodot sen 'kirkon historiaa Uuden Testamentin ai-
14777: ovat aik8-in kuluessa muuttuneet ja tulevat kana, jos me silmäämme niitä rpolttoro-
14778: Uskonn•onv.a,pau,slalki. 261
14779: -------------------------------
14780: vioita, joita kir.kon taholta tosiuskonnollis- kaan, vapaaehtoisesti luo,puisiva1t näistä
14781: ten ihmis.ten vainoomiseksi on sytytetty, eduista ja alistuisivat uuden pap'pien palk-
14782: niitä miljoonia jotka, tämän 1kirkon toimesta kaussäännöstelyn alaisiksi, niin lausuin
14783: on mestattu, niin tässä valossa minun täy- sen käsitY'ksen, eUä jos he sen vapaa,ehtoi-
14784: tyy sanoa että tulos a.rvostelusta :minulla sesti tekevät, niin minä en uskoisi että
14785: historiantodistuksesta on aivan päin·vastai- suuriakaan tuhoja uskonnonvapauslaki te-
14786: nen kuin ed. Kareksella.. Ja minun käsi- kee luterilaiselle kirkolle. Minun (käsit-
14787: tykseni on että jo aikoja sitten ja kaiklkina tääkseni tässä ed. J ussila.n lausunnossa. il-
14788: aikoina uskonnonvapaus olisi ollut tarpeen menee 1sellainen 1piirre, jota: minä en olisi
14789: olemassa. TääHä viim~ksi ed. Jussila odottanut. Sitä kuullessani minulle muis-
14790: kä;ytti puheenvuoroa, jossa hän myöskin tui mieleen kirkkoherra Jussilan to:Umit-
14791: tuli hylkäävään tulokseen. Tämä oli mi- tama aibukauslehti nimeltään ,Sionin lä-
14792: nusta sitä ihmeellisempää, kun me kirkko- hetyslehti". ,Siinä oli viime talvena artik-
14793: herra Jussilan kanssa olemme saaneet hen- keli ,Virallinen kristillisyys ~a me" ja
14794: kiset vwikuttoot .samasta uskonnollisesta tässä artikkelissa juuri ta!h:dottiin osoittaa,
14795: 'li:ick•keestä ja pyrkin·ee.t veljinä toistemme kuinka, virallinen !kristillisyys sittenkin
14796: kanssa tämän asian hyväksi työtä teke- vähän on aikaansaanut tosikristillisyyden
14797: mään (Vasemmalta: Ed. Jussila teesken- edistämiseksi, mutta että se useimmiss.a ta-
14798: telee). Minun kuuJlessa.ni •sitä :pääasial- pauksissa on meidänkin .maassamme aivan
14799: lista syytä, jolla hän tuli täihän kielteiseen viime aikoihin asti ollut sitä vastusta;valla
14800: tulokseen, ·täytyy t01della ihmetellä että .ia vainaavalla ka.nn.a.Ua ja minä; ollen vakuu-
14801: pääasiallinen syy hänen käsityksensä mu- tettu siitä, että ~,ämä artikkeli le.hden lukija-
14802: kaan on tämän lain ·12 §, joka ihänen mie- ·kunnassa täyd.eHisen .myötätun.n,on löysi.
14803: lestään oli sellainen että kansansielun par- 'Minä en ·voi ol'la ihmettel.emättä, että ed.
14804: haimmisto, niinkuin hän talhtoi sanoa, ei Jussila nyt. tultu.aaru täihän seuraan, on
14805: voi tätä hyväJksyä. Mitä tämä pykälä sit- muuttrunut näin perinpolhjin maailmankäsi-
14806: ten oikeastaan sisältää? Minä ta!Moisin tyksensä ~ässä su:hteess.a.
14807: sen tällä kertaa vielä uudestaan luk.ea ·edus- Täällä ed. Kares lorpulla puhettaan huo-
14808: kunnan pöytäJkirjaan. Se kuuluu näin: mautti, että jokaisen edustajan olisi tämän
14809: ,Herukilö, joka, ei ol1e evankeli.s-luterilaisen kysymyksen edessä asetutia:va. vakavasti
14810: tai beikkala.is-!ka.toHsen kirkon jäsen, ä.l- harikitsemaan omantuntonsa ed·essä, ei min-
14811: köön ol1ko velvollinen :kiint.eistöveron tai kään teorian mukaa•n, ei missään uudisius-
14812: muun veron :muodossa ottamaan osaa nii- humussa., mutta vakavasti mitä tämä askel
14813: den papiston 1ja !kirkon.palvelija.in palkkaa- oikeastaan 'merkitsee meidän ka:nsalle.mme
14814: miseen, äl'köön.kä myöskään, niiden pappi· ja meidän kir,kollemme. ·Minä tahtoisin
14815: lain, .kirkkoj.en, kellota·pulien ja hautaus- sanoa ·ed. Karekselle: minä olen pyr;kinyt
14816: ma~den rakentamiseen ja yllä;pitämiseen todeHa vaka,vasti harkitsemaan omantun-
14817: tai muihin niid•en tarkoituksiin meneviin toni p.ernsteella tietoisena siitä, että minä
14818: veroihin. Va.paa verosta ·evankelis-luteri- seison sen Hermn edessä., jok<a minut ker-
14819: laisen tai 1kreikk:vlais-!katolise:n ikirkon ran tu01mitsee. Minä juuri tässä harkin-
14820: tarkoituksiin olkoon myös muu uskonnol- nassa olen tullut vaika.vasti siihen tulok-
14821: linen yhdy.s·knnt.a ja sen ;seurakunta." .Siis se.e·n, et.tä tämän us'konnO"nvapau:slain .hy-
14822: juuri se pykälä, joka tosin voisi aiheuttaa väksyminen on sittenkin tuotta'Va helpo-
14823: tämän kir1kon ·pa.pis•tolle kenrties hyvinkin tusta mei,dän .ka.nsallemme ja ennen ika1k-
14824: suuria taloudellisia vaikeuksia ja. suuria kea meidän kwnsan kristitylle osalle. Sillä
14825: uhrauksia nimenomaan tällä hetkellä, jol- minä käsitän, että .Jumalan evanJkeliumi on
14826: loin ei vielä meil,lä ole voimassa uusi pa- sellainen 'Voima, että vapautet•tuna kaikista
14827: pist,on palkka.usl!aki, jonka eduskunta. viime palkko:bJhleista se kykene·e tämän .ka.nsa.n;
14828: talwma; hyväksyi. Minä j.o siUoin kun hyväiksi työtä t•ekemään paljon suurem-
14829: täJmä asia lähetettiin valiokuntaan, huo- malla menestyksellä, kuin mitä se on maa.-
14830: mautin siitä ja lausuin sen toivOimTiksen, ilman aiikaa.n koskaan pakkositeiden ana
14831: että ne nyt virassa olevat kirkon pal,v.eli- siihen kyennyt.
14832: jat, joille on turvattu ·ta,vattoman .suuret Lopuksi pyydän ilmoittaa, että maalais-
14833: taloudelliset edut vanihan järjestelmän :mu- liiton eduskuntaryhmä on aivan yksimieli·
14834: 262 P·erj.antaina 6 ;p. loka:kuuta.
14835: --------------------------
14836: sesti :päättänyt hyväksyä kysymyksessä- nykyaikana, niin on minulle selvää, että
14837: olevan lakiehdotuksen. molempien tovminta ~hmiselämän .pelasta-
14838: miseksi ja, nostamiseksi saattaa• menestyä
14839: Eu. V i r k lk unen: Ei ainoastaan ikä- ja edistyä ainoastaa-n sillä pohjalla, minkä
14840: silläolevaa la.kiehdo·tus·ta vaan yleensäkin yleiseen .kansalaiselä.mään luo yleinen us-
14841: uskonnonvapautta awostel1aan eri tavalla. konnonvaiJaus. On rohlkaisevaa tietää, ja
14842: Tämä kuitenkin gohtuu tavallaan asian minäkin oma1ta kannaltani ·voin vahvistaa
14843: luonnosta. UskonnonvaiJaus koskee sisäi- tä:män tiedon, että iSuomen ,kansan laajat
14844: simmän va:kaumåsen asioita, iJhmisille py- k·errokset ja syvät rivit ova•t, kaikesta re-
14845: himpien vaat~musten tyydyttämistä, mutta p]västä agitatiosta !huolimatta, evankeli-
14846: missä sisäisen elämän ,ala:l.Ja :liikutaan, vie- s-een kristinus'koonsa j.a 1uterilaiseen kirk-
14847: läpä sen syvissä rpdhjakerroksissa, siellä koaursa yhdistetyt niin ·kiinteillä siteillä,
14848: tiet he1IJosti erkanevat. Näin on laita et.tä tämä 1ain.sääd11ntö •om omakoihtaisesti
14849: myöskin, missä lainsäädännön on tarvis ta.rpeeton näille piir.eille, joita 1minä kut-
14850: kajota täll:e alalle. Lainsäädän:tö ·tosin ei sun meidän kansamme rungOiksi ja yti-
14851: voi muuta •kuin muutamin ulkonaisin ve- merksi. Niille ei tällä lainsäädännöllä tule
14852: doin piirtää vakaumuselamän liikkumisen olemaan merkitystä. •Mutta S'e on tarpeel-
14853: rajat., mikä.li on tarvis niillä määrätä kan- linen niitä varten, jotka valitettavasti ovat
14854: salaisten valtiollista ja yhteiskunnallista kristinuskosta ja kirkosta jo sisällisesti ir-
14855: eliimäntoimintaa. .Syvemmälle vakaumus- tautuneet, vai:kka palkasta ovatkin siihen
14856: elämän ohjaamiseen lainsäädäntö ei .mil- ulkonais€sti kuuluma.ssa.. Ja se on tar-
14857: loinkaan ·IJääse. ·Kailklki yritykset siihen peellinen valtiovallalle, jonka arkaluon-
14858: suuntaan ova•t aikaisemmin ihmiskunnan toisena tehtä.vänä on eri ·elämänkatsomuk-
14859: historiassa aina osot-ta.utuneet turhiksi. sia mahd·ollisimman tyydyttävällä tavalla
14860: Mutta näiden ulkonaistenkin rajojen mää- järjestää ne ikansalaiseliimän öulkiset puo-
14861: rärumisessä, joita lainsäädäntö ky~kenee suo- let, joissa eri elämänikatsomukset joutuvat
14862: rittamaalli, saattaa erimielisyyttä, syystä toistensa k3!n.ssa kosk·etukseen.
14863: johon viitt.asin, ilmaantua niidenkin kes- Se lainsää>däntötoimi, minkä eduskunta
14864: ken, jotka muutoiukin omistava:t saman- nyt suorittaa, ei tul•e luomaan mitään
14865: suuntaisen elämänkatsomuksen elä;män uutta periaatetta, jota ei olisi ailkaisemmin,
14866: vaihtelevissa asioissa. vielrupä erittäin edustaNalta taiholta•, suosi-
14867: 'Tältä !kannalta minä olen y:mmärtämyk- teltu valtinvallan toteuttavaksi. Edus-
14868: sellä ikuunnellut sitä ilmskus·telua, mitä kun,ta puolestaan nyt vahvistaa saman
14869: täällä käydään uskonnonvapauslain loiJul- periaa,tteen, minikä evantkelis-luterilainen
14870: liseu hyväksymisen tai lhylkäämisen IJUO- kirkko jo kruhdessa kil'kollisko,kouksessa
14871: }esta. Tuodessani oman, l<yhyen lisäni tä- on omaksunut, että näet voi ja saa, mitään
14872: hän kesikusteluun, minulla ei ole halua kansalarsoikeuksissa :menettämättä, erota
14873: ry'htyä vaihtaJmaan ajatuksia toisinajatte- kirkon yihteydestä liittymättä mihinkään
14874: levien Jmnssa, vaiiDka erinäisis•sä, tältäkin toiseen uskonnolliseen yhdyskuntaan. Hän-
14875: paikalta amnetuissa lausunnoissa mieles- tä, jorka näin menettelee, minä •puolestani
14876: täni olisi 'Paljon .lmrjattava;a. Minä jätän en tahdo nimittää pakanaksi tämän sana.n
14877: ne mielelläni omaan arvoonsa. Minulla on perinnäisessä merkityiksessä, sillä minä en
14878: tar.ve ·vain rmerikitä oman kantani ja sitä ole SY'dänttentutldja ja minulla on lupa us-
14879: muuta,min ·sanoin v·erustella. koa, että monen uä.inlkin menettelevän ih-
14880: tMinä 'hyväksyn tämän uskomwn'VllJIJaus- misen sydämessä on alttari pystytetty
14881: lain. Hyväksyn ensinnrukin siitä syystä, tuntemattomalle J'Uimalalle. Se, mikä tässä
14882: että yleinen uskonnonvapaus on minulle on minulle pääasia, on todeta, että Suomen
14883: henkilölkoh ta:iseS'ti sisäinen väl ttämättö- ev·ankeliB-tlut-erilruinen kirkko sen elimen.sä
14884: myys. Edelleen on .kä!sitykseni mukaan kautta, jolla yksin on oikeus IJUhua ,koko
14885: uåonnon:vapaus elinehto sille kristilliselle kivkon nimessä, on ottanut lukuun tälla.i-
14886: ja kinkolliselle toiminnalle, joka nykyai- serukin mahdollisuuden, eHä !kirkosta voi
14887: kana illhahuttavalla tavalla on nousemassa. ja saa erota liittymättä mihinkään toiseen
14888: Niin 1p•aljon kuin minä saat.an 'käsittää uskonnolliseen yh-dyskuntaan, ja se on
14889: kristinuskon ja ikirkon a!semaa ja tehtävää myöntynyt si~hen, Jos tämä ihetki on mi-
14890:
14891:
14892:
14893:
14894: •
14895: U sko,nnonv,a:pa usl.a}ki. 263
14896: ----------------
14897:
14898: kään :historiallinen, niin palj·oa suurempi sitä ei kukaan voi sanoa. Ma.hdollisesti ne
14899: merkitys minun silmissäni on mi-elestäni eivät tule suuresti lffiuuttamaan nyikyistä
14900: ollut ntiillä hetkillä, joissa Suomen evan- olotilaa kansrumme hengellisessä elämässä
14901: kelis-luterilainen ikirikko, niinkuin 1minä yleensä ja kirlmllisessa e.rittäin. Mahdolli-
14902: Y'mmärrän, uskollisena omalle itselleen ja sesti voivat seuraukset olla. näkyvämmät,
14903: sisimmän elinvo~mansa tuntien, on omak- ohimenevästi ehkä ihuomattavammatkin.
14904: sunut yleisen uSikonwarpauden ja, levollisesti Mutta näiden eri maih:dollisuuksien edessä
14905: ilmoittanut olevansa valmis kehittämään minä uudistan sen käsit-ykseni, että kit.k-
14906: siitä kai:kiki johtnpäätö.kset. Että yleinen komme varsinaiselle elämäntoiminnalle
14907: kirkolliskokous meillä on tämän ikannan kristillisyyden syvenrtäJmiseksi !kansamme
14908: omaiksu·nut, se on minun silmiss'äni sille eläimässä, jotta se voisi paremmin toteuttaa
14909: kunnå:a:ksi ja va,hvistaa minun us:koani tä- ikuisia iihanteitaan, uskonnonvavauslain-
14910: män kirikon laajene:viin ja .syventY'viin teih- sää:däntö ei voi olla muuksi kuin eduksi ja
14911: t1i;viin tulevaisuudessa. kansamme sisällisen aseman sel,vittämistä
14912: (Minulla on ollut tarvis painostaa esillä· edistävä,.
14913: olevan kySJ;"myiksen periaatteellista puolta. Mutta olivat nyt seuraukset mitä laatua
14914: Mitä tul·ee toiseen ikys:y1mykcseen, :miten taha.nsa, ne eivät voi peljättää silloin, •kun
14915: tämä lBipääimään jätetty uskonnonvapaus- on syvästi vakuutettu ·siitä, että tie, jota
14916: laiki tyydyttää erityisesti niitä etuja, joita lälhdetään kulkemaan, on oikea tie, on vält-
14917: kristinuskon ja ikirkon kannalta tä•ssä lain- tämätön tie. 'Tässä vakaumuksessa mma
14918: säädännössä on va1vo.ttava, niin minä yh- äänelläni myötävalikntan tämän lain tule-
14919: dyn arvoisain vastalauseentekijäin arvos- miseksi la~ksi.
14920: teluun, että lakia on pidettä.vä monelta koh-
14921: dalta hyvänä. Mutta minä en yhdy iheihin Puh: e1m ies: Kun fllika on nam pit-
14922: siinä, että erinäisten vuutteellisuuksien täih- källe kulunut, keskeytetään nyi istunto ja.
14923: <len, joista minälkin olen: vallan tietoinen, se jatketaan tänä iltana lklo 7.
14924: kuitenkin ·olisi hyljättävä. !Tärkeissä koh-
14925: 'Täiysi-istunto keskeytyy •klo 4,30 i. p.
14926: dissa, kuten ilmoitta,utumisvel vollisuuden
14927: määrääimisessä ihenkilö:korhtaiseksi ja myös-
14928: kin uskonnonOlpetuksen kysymyksen järjes-
14929: tämisessä, se esittää minun ·kannaltani kat-
14930: soen ty.y:dyttäviä säännoksiä. Evätyydyt- Täysi-istuntoa ja;tkJetaan
14931: täväJmpi on tä1mä laki määräyksissään kir-
14932: kosta luopumisen y!Meydessä olevain ta- keHo 7 i. •p.
14933: loudellisten asiain jäl'jestäimisestä. Mutta
14934: Pufuemies: J aiiketaan ensimäisen
14935: osaiksi, niinkuin täällä jo on huomautettu, asian kä:sittelyä.
14936: on esimel'kiksi paviston palkkauksen uusi
14937: lainsäadäntö jo vähentänyt nyt käsiteltävän
14938: lain säännöksiltä merckrtystä, osaksi ovat Kes,kuste:lu jatkuu:
14939: lain suomat taloudelliset vapautukset laa-
14940: dultaan sellaiset, että niiden oikeutus tai Ed. iS v e n t. o r z e t s Jr i: Kysymys us-
14941: epäoikeutus' 'kristilliseltälkin kannalta on konnon;va,paudesta on ruiin vanha ja selvä
14942: keskustelunalainen. :Kun minä otan huo- asia, että meidän päivinäimme tuntuu no-
14943: mioon :sen, että, uskonuonva1pauslainsääidäntö lolta sntä puhua, ja siltä kannalta katsoen
14944: y!ksityiskohdissaan aina herättää erimieli- minä en aijoikaan asiasta sen enempää pu-
14945: syyksiä, niissä kun varsin eriä;vät käsityk- hua etenikin kun ed. Ryömä ja Leinonen
14946: set törmäävät vastakkain, ja vielä senkin, ovat sosialidemokraattista. kanta.a. esille jo
14947: että nyt ratili:aista.va laikikin on moni·en so- tnon•eet.
14948: vittelujen .ia ko:mpromissien tulos, niin lop- Huvittavaåsuutta vailla ei ole kuitenkaan
14949: pu-arvosteluni siitä ei voi muodo.stua se kohta ·edustaji:en Ma.nnermaan ja Berg-
14950: muuksi, •kuin ettli se ansioineen ja ,puuttei- rothin vastalauseessa, jossa 'he vaativat
14951: neen on nyt h:yrväiksyttävä. ikoko uskonnonvapauslain !hylkäämistä m.
14952: Mitä seuraulksia yleisen u.skonnonvap8!U· m. sentakia, et,tä määräys :kirkkoon kuulu-
14953: den tot.euttamisesta meillä tulee olemaan, mattomien hautaa:misesta luterilruisella hau-
14954: 264 P<3rj.antaina 16 p. lokaku'uta.
14955: -----------------
14956:
14957: tausmaalla .pitää olla h-ei:däm rrui.elestään n. keHojen äänessä ikailk:uvat ·vanhalle kirkolle
14958: k. kirkkolaissa ei:kä yleisessä laissa.. Tämä ikuolem.ansäveleet? 'Minä voin sa.noa: se joh-
14959: on joJllkinlaista nähtävästi vain tätä ta- tuu siitä, että näitä kuolema.nkdloja. on
14960: pausta varten lmlksittyä juridi:i.k'kaa ja lain- tälla kertaa :soittamassa itse Suomen kansa.
14961: säädäntöteoriaa. Arvoisat vastalauseen te- Me kansanedustajat olemme 'Panneet toi-
14962: kijät ovat kuitenlkin ihuono~a juristeja, kos- meen näitä ju!hlallisia van;ha.n kirk·ollisen
14963: ka he eiväJt tiedä sitä, ,että yleisessä laissa järjestelmän h.a.utajaisia eikä ole meidän
14964: annetut <määräyks,et eivät suinkaan estä syy, j-os e<d. !Kares, joka sopii paremmin al-
14965: lainsäätäjääJ täY'den:täJmästä jä1estä.päin sa- kwperäiseen kuin nykyiseen ka.nsakuntaan,
14966: mansisältöisillä määräyksil·lä myöskin eri- ei vå.ihdy meidän seurassa ja panee jyrkkiä
14967: koislakecia, kuten esimerhksi tässä tapauk- va-stalauseita ihmisen henikistä va.pautta
14968: sessa kirkkolain. U skonn:onvapauslain ta.r- vastaan. Eid. Viikillä sattui olemaan mu-
14969: koituksena yleisenä laJkina nn sitäpaitsi sel- kanaan kansallisen kokoomus•puolueen oh-
14970: vittää uutta tilannetta niillekin, jotka. kir- jelma, ja hän ·b~hoitti minua •käyttäJmää.n
14971: kollisiin uskollltoikunuiin kuul uma ttomina tilaisuutta hyväksi osoittamalla se paikika
14972: eivät tämän jäLkeen ole enään velvollisia main[,twssa oihjelmassa., jossa sanotaan:
14973: ka.1kkia kirkol'lisspesi.aalilain normeja tun- Yl·einen uskonnonvapa.us on toteutettava.
14974: temaan. Ja 'koska vastalauseessa tämä on Tällä pykä.lällä on siis sangen kategorinen
14975: ollut miltei ainoa juriidå.llimm postulaatti jopa suorasta.an im.perati:vinen sisältö, ja tä-
14976: uskonnunvapauslain .hylkääJmiseksi, niin män oman ohjelma.nsa merkeissä valitut ko-
14977: minä toivoisin, että uskonn.onva.pa.uslain koomuspuolueen edustajat ovat nyt ·tä;ssä
14978: vastustajien epäonnistunut vetoaminen tä- istunnossa osoittaneet taasikå.n, missä mää·
14979: hän llwht11mn ~äisi eduskunnassa ilman mi- rin !he kunnioitbvat OliDan ·p·uolueensa pää-
14980: tlään vasbkaikua. töksiä ja mitenkä vetävät nenästä omien
14981: Ed. Kares on ·puhunut täällä avostoli naivien v~alit.sijainsa jouk·koja. A•ivan vii-
14982: Paavalin a:joista sekä siitä, että !kansakunta meisellä hetkellä on taitava. •edustaja. Virk-
14983: ja indiv:iidi ovat tässäkin kysymyksessä kunen r;>~htynyt pelastamaan oman puo-
14984: kaksi -eri asåaa. Me sosialidemokraatit lueen kunniaa tässä asiassa.. Onnistuuko
14985: v-oimme •kiittää! a•inakin omaa .Jumalata hän siinä, vaå.ko ei, ,sitä minä en mene en-
14986: siitä, että me -emme elä enää niitä a,postoli nusta.maan. iSen kuitenkin voin mieli!hy-
14987: Paavalin aikoja., jo:lloin kansakunta., j-osta vällä todeta, ·että hän on a•inakin oman kun-
14988: ed. Kares ·puhui, muistutti enemmän erilais- niansa pelastanut asettuen kokoomuspuo-
14989: ten paimenien johtamaa. lamrnasilmrjaa kuin lueen jäsenenä ,ja: joh:tornie:henä kannatta-
14990: kehittyneiden yksilöilden suurta kansall~sta maan :sitä laikiehdotusta, jotll! :vastaan hänen
14991: <k-onglomeraattia. !Meidän aikama.mrne kan- vähempi' kaukonäköiset ,puo:luetoverinsa
14992: sakuntaa muodostavat indiviidlit, eri yksi- ovat esiintyneet sa.mgen va.stenmielisellä ja
14993: löt, ovat poliritt.]sesti ja. henkisesti enemmän heikolla :ta.v·alla.
14994: kehittynie,itä kuin apostoli Paavalin airrmina, Ka.nnatan valiokunnan enemmist.ön ehdo-
14995: ja juuri senvuoksi he pyrkivät its•e pruhu- tusta. tässä asiassa.
14996: maan ja toimiiiDaan todellisen lra.nsakunnan
14997: nimessä, s. o. o.ma·ssa nimessaan. Siksipä :Ed. iN u o r a: Periaattees•sa olen minä
14998: a,postoli Paavalin· ynnä muiden a1postolien samoinkuin us·eat muut pUihujat uskonnon-
14999: sijasta puhuvat nylkyään usk:onnon asioista,- va.pauden kanna-lla ja p:idän sen säätä;mistä
15000: kin uuden a.jan arpostolit, työväenluokka ja suotavana ja tarpeenvaatimana. jo :meidän
15001: mdikaaEnen .porv<aristo, niin ikäväHä ikuin päi.vinämme. 'Tässä niin suuressa ja tär-
15002: se ehkä ed. Karebesta. tuntuukin. Ja näJi- keässä k;}'lsymyksessä tulisi lain olla. kok·o-
15003: den uusien apostolien sanat kaikuvat ed. naisuudessaan ja. :eri kohdi,lta katsottuna
15004: Kareksen ja, hänen .kannallaan olevien pap- sellaisen, että se tyydyttä,iså. kysymyksessä
15005: ')Jisedustaj.ain korvissUJ niinkuin van.han vi- ilmeneviä eri \lmtsa.rutotapoja. Tämä nyt
15006: 1k·äsiteltävä.näoleva. uskonnonvarpausla;ki ei
15007: rallisen :kirkon kuolinkellot., kuten ed. Ka-
15008: res täällä itse sanoi. !Miinun täytyy tun- mielestäni ole sellainen, vaan' on eräiltä
15009: nusta<a, oet.tä -ed. K'ar.ekseUa on ·siinä suh- kohd:iltaan e;päo.nnistunut. Ne kohdat, j.otka
15010: teessa 'hvvä korva.. Mutta ta.htooko ed. saattavat minut tätä lakia vastustamaan,
15011: Kares ti~tä.ä, :mistä j·ohtuu se, että näiden ovat mainitut 8 .ia 12 -§:ssä. Ne pykälät
15012: UskoThlliOlliWliP!MlJSl.a!ki. 265
15013:
15014:
15015: tulisi olla <toisin tehtydä. rSilloin olisi mie- että osa papistoon kuuluvis,t.a edustajista
15016: le•stäni tämä la!k•i sellainen että laajat kan- pelkää tä:män lain voimaanliul·etmista -sa-
15017: sankerrokset vo]sivat sen· tyydytyksellä maan aikaan kuin he vakuuttavat kirkolla
15018: va,staanotta.a ja si~heru ymmärtämy!ksellä olevan .sisäistä voimaa ja ihenkeä .pysyäk-
15019: suhtautua. NY't luulen asian siinä sulh- seen pystyssä, vaikika tämä laki hyvä:ksy-
15020: teessa olevan toisin. K·oska kuitenkin asian- täänkin. Minä Ullillettelen, miksi siltä ta-
15021: laita on nli.in, että tähän lakiin ei voi nyt holta pelätään anta.a lktirkolle ·tilaisuutta
15022: muuto!ksia tehdä, vaan on 1se sellaisenaan tätä vo~maansa näyttämään, kun sen voi
15023: joko hyvä!ksyttävä tai ~hyljättävä, niin il- nyt tehdä äänestämällä sen puolesta. Mutta
15024: moitan, että tulen lakia vastusta.maan ja minä 1uul€ll, että siinä on erä.itä toisia pyr-
15025: äänestämään sen hyljättäiväksi. Toicvon, kimyksiä, sillä valtioiklirkko on ollut mainio
15026: että laki sellaisena kuin se nyt on, tulisi laitos ,pitäJmään kansaa h·enkise,s.sä ,pimey-
15027: hyljätyksi ja asiassa anne:Hai1siin pian t.oi- dessä ja nyt pelätään ikamsan antavan sille
15028: nen esitys, jossa. rr:te kohdat, joihin vtiit- jää.hy,väiset. 'Täällä on 1sanottu, että kir-
15029: tasin, tulisivat siten esitetyiksi, että entisiä kolla o:n suuni ansio kansan kas.vattamiseen.
15030: menettelyt8lpojru kunnioittavat ka.nsalai1set 01koon, et.tä simä on ollut tilaisuus opettaa
15031: voisiv.rut lhu.olestumatta 'lain va:staa.notta,a. kansalLe lukutaito, mutta voidaan sanoa,
15032: Olen va.rma ja; uskon, että valtavin osa ef.tä ilman kirkon k:asv·atusi:a ohsimme kas-
15033: Suomen kansasta. on sitä mieltä, että us- vaneet rpalj.on terveempään suuntaan, sinne
15034: kontoa on edelle·enkin npetettava kouluissa missä 'tutkimuksiilll rperustuva tiede olisi
15035: kai1kille laps:ille. Kieltämätön tosiasia. on luonut monin kerroin ko.rkeampaa ja sisäl-
15036: se. että suuri .aukko tulee sen nuorison hen- töri~kaa.mpaa elämää. Ja se olisi kasvat-
15037: gelliseen elämään, mikä 'kasvatetaan ilman tanut nuorisoa tuthmaa.n oikealla tavalla
15038: niitä tietoja., joita us,konnonopetus tarjoaa. elämän suuria arvoitu1kslia.. Minä ymmärrän
15039: Kannatan lakiehdotukseen l.iitettyä vasta- hyvin ed. Ka.reksen valitus:virren, kun hän
15040: lausetta. ennustaa kansan kirkon kuolinhetkeä. Hän
15041: h~thottaa meitä vasemmistolaisia ha.rk<itse-
15042: Ed. iffj. ,M ä k i n e n: Olen jo enn~Bn ,asia.n ma.an tätä kysymy,stä. iMe olemme harkin-
15043: valioikuntaarr lähettämistä !huomauttanut neet tätä kysymystä jo läJJemmäs 2t0 vuotta
15044: niistä .epäkohdista., joita. esilläoleva uskon- .ia me olemme tietoisia si'itä, että tässä rat-
15045: nonvapausla1ki sisältää. rSamassa yhteydes- kaistaan nousevan nuorison kohtalo ja me
15046: sä olen myös tuonut lyhyesti esiin sen kat- terveihdi-mme ilolla kaikkia niitä virtauksia,
15047: santoka.nnan, mikä luokiJratieto:iseUa työ- jotka antaJVa.t meidän kultaiselle nuorisol-
15048: väestöllä tässä kysymyksessä on. Kun Iemme tilaisuude n ajatella näitä !kysymyk-
15049: 1
15050:
15051:
15052:
15053: minä viime ike:rra.lla mainitsin siitä, miten[{~i siä ilmarr /kirkon ]Jakkovaltaa. Ja tässä
15054: valti-01kirkko ja. ]Japisto ovat aina toimineet voidaan> panna. merkille sentään se, että se
15055: rikkaiden .puolesta. köY'hiä vastaan, niin kinkon pakkovalta, joka meiale tuotiin
15056: siitä sai m. m. ed. Lohi aiheen leimata mi- llö7, näyttää nyt olevan :kaatumassa, eikä
15057: nut ei enempää, eikä ;vähemrpää kuin provo- tämä suinkaan tule liian aikaisin.
15058: kaattoriksi. 'Tällä väitteellä teki lhän itsel- Lorpuiksi ilmo:ita:n että työväJe.npuolueen
15059: leen sangen huonon palv·eluksen, sillä hä.n eduskuntary.hmä tulee kaikista. tämän la,in
15060: ei edes yri-ttänytkään ·todistaa yihtään koh- epäkohdista huolima,tta ään·estä:mään Ja:iln
15061: taa lausunnostarui vääräksi, jotenka tulin puolesta ..
15062: silloin siihen ikäsity!kseen, että ed. Loihella
15063: oli pa1ha omatunto. Minä en maininnut sil- :Ed. H 11 s t h a c k a: Då Jöreliggande
15064: lolin samaaJkaan niistä uskonnollisista en- r·eligions,fr,iJhet·slag hehandlades vid •19:21
15065: nakkoluuloista, joiden puolesta eräät 1kirkon års riksdag, gjorde jag en ingående anmärk-
15066: miehet .ovat tanä ·päivä:nä eduskunnan pöy- ning 1mOt ,lagen. De syniJlnnlkter jag då
15067: ,toäkir.ioja laaj.entaneet. Enkä minä pidä framlade, lhar jag dteråt noga överlänkt
15068: tälläkään kertaa ·nriistä puhumista tarpeel- och funln,it desa.mma va.ra fullt rilktiga, var-
15069: Ii.&enu, sillä kysymyksessähän on uskonnon- för ja.g nu vid lag.ens slutli.ga be'handling
15070: vrupa.us, jolloin jokainen saa tilaisuu'den us- även inför 1'9 22 års riksda'g- kan ibety,ga att
15071: 1
15072:
15073:
15074: koa siihen. mis.tä luulee itsellensä a:pua. tu- vad nä.mnda uttala:nde iinlllehåller fortfa-
15075: levan. Minä tyydyn vain toteamaan sen, rande är min fulla ()vertygelse.
15076:
15077: 34
15078: 266 Perj.a.ntaina 6 1p. lolmikuuta.
15079:
15080: Till dem, som lförfäJkta den modärna Kristus i Gud", är vaxje människas privat-
15081: åskådlningen om fuUständig r·eligions.frihet förhålla:nde, i vil1ket ingen yttre makt vare
15082: oeh i s!llmband därmed äv.en äro villiga att sig staten eller någon annan kan eller får
15083: medgiva .frihet för individen att helt och störande ingripa. Li'kaså förstår ja.g myc-
15084: hållet lösgöra sig från alla trosläror, ha.r ket väl a.tt alla .de religiö,sa personer, som
15085: jag ännu att säga några ord. omfattat denna religionsf.rihetslag avse a.tt
15086: Man lhar länge fört ett fälttåg mot kyr- häflmed införa en sund religionsfrihet, d·etta
15087: kan och •dess förbindelse med staten och ord fattat i hemärkelsen av frigör·else för
15088: som a:nkla.gelsepunkt mot .vår kyrka har religionen, icke 1från religionen. även vill
15089: man bl!llnd anna.t framhålli:t, att 'kyl'kan göra gällande, att sta.tsborgerliga rättighe-
15090: allilför st.rängt ifasthåller vid sin bekännel- ter icke få göras av.hängig!ll av olika tros-
15091: se, var1föv barrdet mellan stat och kyrka UIJpifattningar, utan att största möjliga to-
15092: borde lossas oeh ,fullständig religionsfrihet lerans :från statens .sida fbör komma oliJka
15093: in<föras. Det 'har varit tvenne fa.ktol'er, som religiös.a åslkådningar till uel. tSkulle reli-
15094: påskyndat utveoklin,gen prå ifrågavarand·e giorrsfrihetslagen innehå;lla ·enda.st .sådåna
15095: område. Dein ena är materialismen, den bestä;mmelser, som här antyUs, vore jag
15096: andra är rationailismen. I sa:mma mån den även villig att godkä:nna densamma. Men
15097: socialistiska, i grunden materialistiska lagen går längre. Den fa.stslår en fullkom-
15098: åskådningen, ifått i'nsteg ho.s arbetal'Illas- lig indiffe11entism och nihilism från sam-
15099: sorna, och å andra s]dan ratidnalis.men vun- hällets och statens sida beträi:Dfaude and·
15100: nit terräng inom ·de s. k. bildade klasserna lig!ll religiösa lföreteelser oCJh ,för!hållanden.
15101: - speciellt inom de teologisika fakulteterna Oc'h då inne'börden av dogmen om religio-
15102: - i samma mån har också ordet •dogm fått nen såsom privats·ak e.nligt mitt förme-
15103: en dålig klang. Bort med d·ogmerna är den nande fattats på sist antydda sätt och reli-
15104: moderna t·eologins fältrop, och likväl har g~omfrihetslagen inneJhåller sådana bestäm-
15105: just dem~na teologi en ihell mängd nya dog- melser att niihilism 1från sam:häHets sida
15106: mer. Vad är vetenskapens r·ent av påvliga ka;n utövas mot religionen, kan jag icke
15107: ofelbar,het, b~belkritiikens lli.öga 'bety,delse, godtkänna lagen. Någon världsåslkådning
15108: Jesu blott mänskliga natur annat än uog- måste dock ailltid lig.ga till grund iför sam-
15109: mer, vilka av dessa troende omfa.ttas med hällets ställning till d.e detsamma ålig-
15110: samma glödande iver som någonsin kristen- gande kulturu]);pgift.erna, religionen är i
15111: domens trosläror? denna me:ning ioke en privatsak utan en
15112: Bland soeialis:mens dogmer mötes man o1ffentlig angelägen'het a.v 'den största be-
15113: även av denna: ,Religiouen är en privat tydelse.
15114: sa1k". I den socialis.tis;ka ,framti,dsstaten: Bortsett från ·anmärkta inko.nsekvens,
15115: skaJll religionen ,,förklara.s" för varje män- som vidlåder såväl ·CLen moderna teologin
15116: niskas ensak. tSå lyder ;punHen IV i det sQm sociald.emokratins officiella •program,
15117: ;politiska pmgra1m, som antogs på d•en stora har lära:n om religionens uteslutande pri-
15118: sooialdemoikratiska, .partikongressen 1905. vatka,ra:ktär awr.iod .erfarenheten och hi-
15119: Ooh detta progmm är Finlands riksdag storian emot sig. Histori.en känner icke
15120: 'kanske i dag färdig att tför.verkliga om den till en religion, villmn blott va.rit en pri-
15121: antager religion.sfrihetslagen. vatsa.k. Religionen ihar fb.etecknats som
15122: J ag har länge fördjupat mig i ämnet för den ursprungliga •Samihällsbildande ma.k-
15123: att kunna komma till uågon klarhet. vad ten, en socialfaktor och ikulturma:kt av
15124: man egentligen åsyfbt med att förklara första ordningen.
15125: religion.en som en privat sa;k. Och jag hyste :T~ll dem, som omifatta föreliggande re-
15126: länge den up<pfattn;i:ngen, som v]d religions- ligionslfriihetslag, som går ut på att ska;pa
15127: friJhetsllagens beihandling lfölifäJktats av teo- indifferens och negation från samffundets
15128: logiedoktorerna Kaila och Virkkunen, samt oe'h statens sida m€'d av•s.eende på de reli-
15129: prosten Roos med fl. andra riksdagsmän, giösa lföreteelserna och förhålland·ena, vill
15130: att man 'härmed menat, att religionen såsom jag ställa den frågan, är det verkligen Er
15131: religiosit.et, såso1m det ime personliga för- up,ptfattning att d·et är för ett fo1Jks kultur
15132: hållandet mellan inldivid.en och Gud, vad likgiltigt om kristendomen ebler h.edendo-
15133: skriften kallar ,det fördolda. livet med men bland detsamma. är rådande, om jesui-
15134: Uskonnonv.a:pau,slaiki. 267
15135:
15136:
15137: tism eller :protestamtism kommer till herra- delse och förädli<ng av .män:nis'korna, utan
15138: väldet, om barnen up:pfostra.s i kristen- av en ny anordning och förbättring av in-
15139: domens eller den materialistiska och socia.- stitutionerna. Man tror a.tt blott de yttre
15140: listiska ateismens grundsatser o. s. v. För förhålland'8lla bliva bättre skall :paradiset
15141: mig är detta icke lilkgiltigt. återvämda till jorden :med dess sällhet ooo
15142: Under århundraden har kyrkan satt bi- lycka. Detta är emellertid ett stort misstag,
15143: beln, katekesen och :psalmboken i det unga t.y dtm ,s,om förne.kar sin Herre oc!h hans
15144: släJktets händer, ·och genom skolan 'Oeh kon· evangdium 'kommer nog snart .a.tt visa sig
15145: firmationsundervisning.en ihar vårt fol'k v~anmäkti,g att 'genom yit-re institutioner
15146: fått en venklig ikristendom:sku:nskap. Be- kunna åstadkomma •någon föl'lbält.tring. Dett.a
15147: tydelsen därruv kan ieke skattas nog 'högt. gäller alla folk oc!h iCJke mrnst Finlands
15148: Huru måruga. ha icke und.er livets :prövnin- dksdag, so1m i dag sann1olikt går att taga
15149: gar oC'h nöd och särs>kilt :på dödsbädden det steget att förneka sin Herre och han:s
15150: genom den kristendomskunska:p de i ung- eva,ngelium.
15151: domsåren mottagit funnit vägen J'ram till Man har :påta,gliga bevis på hur det
15152: Herren. De äro 1förvisso flere, än vi kunna gått till exempel i Holland och Frankr~ke,
15153: göra oss ·en föreställning om. Och vidare. där kristendomen urvattnats och ljusasta-
15154: Utom detta statskyrka.ns förarbete bland ken 1flyttHts tfrån sitt rum. Det är al'l-
15155: den uppväxande ungdomen har kyrkan ti:d· så: kastar ett folk över bord religio-
15156: burit up:p ett ständigt växande arbete för n:en. :så följer S'naxt moralen med och råhet
15157: Guds rike icke blott i:nom landet utan även odh förvHdning, bitterhet och lklasshat taga
15158: b1and hedningar i många olika länder, 1 överhanden. Vem · .skulle väl 'hava trott att
15159: även bland det ga;mla förbundstolk·et. d·et ädla lholländska fol.ket, som i reforma-
15160: N u rycrk·er vårt ,follk taktfast frrum mot tionens seikel va.r så xrkt på tro och tros-
15161: denna vår gamla. ikyrika. Krig mot henne! vittnen, skuUe bliva så olyckligt? Och
15162: Öd·elagd skall hon bli ty hon står oss i vä- aldrig har väl .ett rfo1k varit så säkert att
15163: gen! rKrig mot 'Kristus! det är fältro:pet. stå i nåd h:os Gud som Is.mel. Men väl-
15164: Den religion oeh troslära vi mottagit i si•gnelsen vek ifrån det. Jesu ord: ,Guds
15165: arv av våra fä,der ocfu som hjäl:pt staten riike skaU tagas ~från E.der och givas åt
15166: att lösa sin sedliga u:p.:pgilft och in:planta ett folk, som gör dess frukt" - det ordet
15167: hos folken d<en aktning för lagen, som i har gått i fullhordan.
15168: egentlig menling utgör jus·titia civilis - Den domen går i dag över Finlaruds folk,
15169: den har funnits \för lätt jä:mförd med må vi besinna detta.
15170: a:ndra trosläror och den materialistiska Med stöd av vad jag nu och tidigare
15171: ooh rationalisti,ska åskåd·ningen. Kristen- framhålhit kommer jag att rösta e'IDot .an-
15172: domen, som i väsentlig mån bestämt hel'a tagand,et av denna lag.
15173: den västerländska civilisationens karaktär,
15174: vår kulturella och •sociala utveckling, den 'Ed. P e r ä l ä, po~ssa.
15175: jämstäl[es med hedendomen i föreliggande
15176: religionsfrilhetslag.. V artill detta leder är E,d. L e h t•o: Tätä asiaa .on selvitetty
15177: lätt att inse. Historien och d·et levande jo .mahdolli.simman monipuolisesti. On Bsi-
15178: livet i vår tid visa.r med an tydlighet att tetty nume:mita, vuosilukuja, on selvitetty
15179: där Gudsiden lförbleknar där sjunker förr historiaa ja teoriioja. siinä määrin, ettei
15180: eUer senare människovärdet. Humanitet • sen puolen suhteen ole juuri miltään sanot-
15181: utan divinitet blir bestia.litet säger Auber- ta.vaa. Mutta joiku oikeistopuhujista ve-
15182: lan. Detta 1har n~dan Paulus 1ärt oss, ocJh to:si täällä vwsemmis~oon ja maan työväes-
15183: det hwr funnit en ,rik lbekräftelse 1av histo- töön. Senvuoksi rlienee cpa.1kallaan vielä
15184: rien. En personlighet lösryckt lfrån allt joku sa:na. as1an tästä ,:puolesta mainita.
15185: sam'band med en ·högre, en evi.g V:ärld, kan 'Aivan äskeisinä aik<lina on meidänkin
15186: .iu icke bjuda stora resurser. Man sälker där- maassamme vietetty lukuisia mulistojuh:lia
15187: för :historiens grundsater utanför männis- niiden ta:pa.usten j01hdosta, jolloin Luiiher
15188: k<lrna, i yttre institutioner, i materiella 40;0 vuotta taka,perin alkoi iSaksanmaalla
15189: ekonomiska förhållanden, maru väntar den ta.istelunsa omantunnonvapauden ,puolesta
15190: sociala fräls.ning.en icke av en :pånyttfö- 1 sitä sortoa ja :pa•kikovaltaa vasta,an, johon
15191: 268 Perj.antainil 6 p. lokakuuta.
15192:
15193: k~rkko oli sen ka!hlehti:nut. Saa.ttaa olla piireistä, jotika ovat erinomaisesti osan-
15194: kyllä niin, että tuon voima(k)ka.an miehelll neet '!lri yhteiskunta luokkien välisessä tais-
15195: työn seurauksena oli omantunnonvapauden teluSisa aina asettua yläluolmi!l puDlelle ala~
15196: asian voi.tto aikanaan·, mutta tässä huo- luokkaa vastaan. Lnonnollisest.i ei tämä
15197: neessa tänään suoritettu keskustelu ja se pidä rp.aikkaa.nsa ,poikkeuksetta kaikkiin
15198: lakiehd.otns, joka tässä nyt on rpäätettä- pa.p:perhin nähden. Mutta; 1poikkerukset
15199: vänä, osottaa, et1Jei omantunno:n,va:paus sil- tästä säännöstä ovat olleet niin ylen hM-
15200: loin 400 vuotta takaperin päässyt lähes- vinaisia., €ttä vain siUoin tällöin on voinut
15201: kään täysin voitolle., J·os se ehkä hetkel- ta.vata tod.ellisia •pap·peja, kun •sen sijaan
15202: lisesti v·oitt.ilkin, niin on kirkon ja .:papis- todellisia pappip.ar1koda on ollut suuri
15203: ton ylivalta vuosisato>jen kuluessa jälleen enemmistö. J.a, j•a:s milloin täJmän kansan
15204: alkanut päästä läihes entisel[e paikal- po.hja.kerro.kset, sen köy·h~n osa, ova.t jou-
15205: leeru. Ja sen tä.yd,ellisen vallan ai'kana ei tuneet 'koviin koettelemuksiin, niin ovat he
15206: ihmisten oma:ntmmon ·eiikä ajatuksen va- säännöllisesti näJhmeet 'Papirstonsa käänty-
15207: :paudelsta voi olla. rpuhetta,kaan. Kirkko vä<n mahtavamman sortaja.n :puol·elle. He
15208: ja pappisvalta <on edelleenkin 'ka. hlehtinut ovat kö;y'häJin ystävän N atsarea<lais-en IQpin
15209: ihmisten. sekä iherukistä että maallista elä- unhotltaneet ja. hylänn,eet koko lrummaslau-
15210: mää. Se on truhtonut ohjata kaikkien kan- mansa- .paitsi kerimis·e.n ta·rkoitu:ksesrsa-
15211: salaisten e1lämän ja iheidäm ajatustapansa ja kääm·täneet ,sille selkänsä.
15212: itse määrä'äJmäämsä suunt,aan. Se on kah- Kaikkein tuoreimmat kokemukset hen-
15213: leilltinut pienilllmänlkin persoonallisen, itse- ge'llisestä sääidystään ja &en puolueetto-
15214: näi'sen ajatuksen ilmauksen uskonasioissa muudesta eri yhteiskuntaluokkien välisissä
15215: ja ollut valmis lkiroama,an ja tuomitse- asioissa ·on tämän maan työväestöllä siltä
15216: maan ne, jotka ovat uSkaltanee<t 'Vähämkin ajalta,, jiotar me1llä elettirin 4 a 5 vuotta ta-
15217: lllousta tä:tä :pamkovaltaa vastustamaa:n. ka.perin. Kröyhä :kansa olisi tosia•ankin
15218: Pu.huttalkoon. kuinka kaunå:ita sanoja ta- silloin tarvilnnut rorhduttajaa ja auttajaa,
15219: hansa meidäm maaJillime kirkosta ja :pa.:pis- ja ketrkä olisivat siihen tehtävään ,g.opinBet
15220: tosta, niin .sitiJenikään tämä>n kansan vähä- pa,re,mrmin •kuin 'Papit. Mutta mitä teikivät
15221: varainen osa, suurin :p~irtein katsottuna. nämä? Tuon ajan muutenkin vars-in mai-
15222: ei ole oppinut raikastama,an rovastejansa. nio kuvaaja Ilmari Kian:to sanDo erääJssä
15223: Meillä on n\)Tt rovastivallan yhdestoista ,;T:aistelun jäl·keen" -nimisessä kauniissa
15224: hetki ·käsissä ja juur1i tälllä hetkellä on kirjassa rpa:prpien osuu:desta silloisiin tapalh-
15225: tälmä totuus vielä jääihyväiSiiksi sanottava. 1 tumiin jokseenkin seuraavasti ja jo,ffiseenkin
15226: Tämä kansa ei suinkaan o1e oppinut pa- tyhjentävä;sti: ,,iValkokaartilainen nautti
15227: pistoaan kunnioittrumaan todelli:sen kristil- tappamises.ta, !Suomen 'Pa:pit ovat siitä sel-
15228: lisyyden edustaj,ana. Päinvastoin O!ll s•e vimpärnä todistuksena. Re antoiva.t meilile
15229: liiankin usein orppinut heidät tuntemaan luvan, varmaankin sadaksi vuodeksi, luo-
15230: hengellisinä liiikemie.h:inä, jDille tosikristil- pua ikristi.Uisistä ihanteistamme. Surmat-
15231: liset "illlanteet ovat merkinneet j1okseeukin lma vihollis·enne, he thuusivat rrmorossa, ja
15232: srumaa kuin o.hjoesää.ntö pol:i_i,sikonstaapeElle. vai'htoiva.t mustan kauhtanansa rharmajaan
15233: He ovat unolhtanee.t hengelliset a<sia.t ja ·kenttä,pukuun.''
15234: :pitäneet monin 'kerroin tärkeämrpänä maal- rMinun ei tarv,itse pitemmälle jatkaa
15235: lisen valtansa lujittamis•elll, omantunnon osoittaaikseni, kuinka vä!häinen on se :myö-
15236: ika.hlelhtimisen ja mammona'n 'keräämisen. tätwnto, jota. kiriklkomme ja :parpistomme
15237: Suomen kansa ei ·ol<e a~heett•omasti ottanut on onnistunut tämän kansan köyhän väes-
15238: monå.en sa.ttuvain vertaustensa joulekoon tön keskuudessa itseä·nsä kohtaan heråttä-
15239: mainintaa •po}0attomasta pa:piln .sälkistä. mään ja; kuinka luonnollista on, että asian-
15240: Ed. Leinonen kuvasi täällä jo nii.tä syiili., laita on juuri niin kuin se nyt on. Jos
15241: jotka ovat aiheuttaneet työväenluokaill eris- :p.rupiston menettely olisi oUut päinvoastaista,
15242: täytymisen rpaprpisväes.tä ja heidän muka- sellai1sta mitä .todellinen kristillisyys edel-
15243: naan myöskin k'oko kirkosta:. Kaikki mitä lyttäisi, niin 'VOisivat a:Siat nytki111 .suhtees-
15244: työväestö on koettanut a:ikoje!ll kuluessa samme kirkkoon olla ·toisenlais·et. Nyt
15245: tehdä olojensa. .parantamiseksi, on saanut sensijaan •kaiva,ta:an ja hala:taan työväestön
15246: ki1'vaimman va.s·tnst.ajansa juuri :pa.ppie.n joukoissa pois:pä.älsyä pa.'Piston rh10·lhouksesta.
15247: Usk.onnonv.!Lpa1Uislalki. 269
15248:
15249:
15250: Mutta siitä huolrmatta ei tä'mä tapahdu lätä, että semmoista pakana.veroa ei olisi
15251: sui:nkrua:n jumalattomuuden eiJkä uskonnot- ollut eiJkäJ tulisi 'ol•emaan, sillä kyllä ne,
15252: tomuud-en vuoksi, kuten nii'n yleisesti väi- jotka yleenrsä kirkon h30lkääjiä ovat, saava.t
15253: tetään, vaan se tapahtuu <pikemminkin it- maksaa, saarrramielhilleen J)aljou !korkeam-
15254: sensä kristillisen opin vuoksi, omantunnlon- mat pakanaverot kuin mitä kirkossa asete-
15255: vaipau<len vuokisi. Kun tästä holhouk- taan. Ja minä luulen, että ·pian alikavat
15256: sesta on ensi'n vapauduttu, voi vasta sitten syrroda,al~kokouks.e.t myörs ovat iJodistuk-
15257: alkaa tode.llits.empi ja syvällisempi uskon- •sena siitä, ·että papist•o rpuolestaam koettaa
15258: nollinen elämä. Tämän lain mahdollinen pitää ilmoita siitä, että ne, jotka kirkosta
15259: hyväksyminen ·on vain uskonnon puhdista- erka:nevat, saavat makS<aa ,pakanav~eroa"
15260: mista j.a kirkon va:p.autt.arnist.a !huonoista toirn~tuksist.a, mrtä hääty,vät teettämään
15261: ka>svannaisista. 'kirkon toi:mihenikilöi1lä. iSitä.:pa;itsi antaa
15262: 'Täällä on moneen kerta,an ·sanottu, että täimän lain 12 §, jonka ·olen J7lmmär.täny.t
15263: päätettävänäi oleva laki ei suinkaan ole s~ten, et1tä .se jättää muut juritdi:set .persoonat
15264: täydellinen, siinä on paljon heikkouksia kuin toiset :kinkkokunroat yrhä maksamaan
15265: ja rajoittavia jätt·eitä vanh•oilta aj-oilta. ve11oa evankelis-luterilaiseUe ja kreikkala~s
15266: Mutta sen suuri ansio on siinä, että kan- katolis•elle kirkolle, kyllä hyvitystä siitä,
15267: san.i·oukkojen pelkikä vaisto käsittää, että miiä kirkko menettä:nee niitten muutamien
15268: siinä o.llaan jo oikealla tiellä, että s·e avaa poistumisen ta.ha, jotka siitä syystä tai toi-
15269: kaiva:tu:n ma:htdollisuuden omantunnonva- sesta poistuva,t ja ettei niitä paljon Eene,
15270: pauteen, j·ota kirkko ja ipa.pisto on niin sen ·on ed. Kare,s täällä laUisunut. Hänhän
15271: ka,uan kahlehtinut. näyttäessään sitä, että tämä la:ki on tar-
15272: Minä !pUolestani tohon lakiehdotuksen peeton, väitti, että yhä suureneva,t joukot
15273: tulevan >hyväksytyksi. käyvät 'kirkossa, että vapa.a:kirkolliset eivät
15274: kirkkokäsitykis·ensä muka.a,n v~oi erota kir-
15275: Ed. Se P' 'P ä ne n: Kuuntelin ihastuk- kosta ja että la:h:kolaisiakin vain vähän
15276: seUa, ed. Vi11kkusen puhetta ja sa·atan yh- mahdollisesti erkanee. En siis voi ymmär-
15277: tyä melkeim jokaiseen sanaan hänen pu- tää, etltä siltäikään kan~na.ltar a.jaJellen olisi
15278: heessa.an.. ISitäv·a.stoin en voi ~r.htyä kailk- .pelkoa rsiitä, että rkirkko m'8lloettäisi suuresti-
15279: keen siihen, mitä muut arvoisat virkavel- kaa•n etujansa ja en luule myöskään, että
15280: jeni ovat tässä ·eduskunnassa tästä a,siasta näin valirstune·es.sa kirk·o,ssa olisi monta sem-
15281: lausuneet. Yl·einen ajatus heillä on ollut moista, jotka tahtoisivat muutaman markan
15282: s·e, •että on od·otettava toista rpa,rempaa laki- täJhden kirkosta luo.pua. rSiUä ·eiväthän nuo
15283: ehdotusta da sitten sen mukaisesti Ulskon- maksut kumminkaa.n ole korkeita, oeivät ai-
15284: nonva:paus]a;ki, jota 1he yleensä ·eivät pe- nalka.an niitten maksut joi·ta .pe1ätään erka;-
15285: r~aatteessa va1stusta, hycväksyttävä.. Kuul- nevi1ksi. Ja sitä;p:aitsi t:aib.toisinlkysyä, mitä
15286: lessani näi•tä lausuntoja, tuli mieleeni enti- sitten kirikko tboe:kisi noiH.a aäsoenillä, jotka
15287: sen asianajajan sanat: ,;Kuta enemmän a,sia siinä v&kisin ovat; ·onko niin er~nomaisen
15288: piUkistyy, sitä enemmän se myös sitki:styy". hauskaa peria. vakolla 'kirkollisi:a maksuja.
15289: Luuliisi, että nyt jo voitaisiin käsittää, ettei :Toinen väite, jolla ed. K,ares peloitteli,
15290: tässä maassa enää koskaam saada lakra, on se, että tämän ·lain hyväksyminen olisi
15291: jo.n1ka evanikeli:s-lut;eriilainen kirkko ja .sen kuolinis:ku kansankir>kolle. rSekin on vää-
15292: paipisto sanelevat. Pa,hoiru pelkää.n, että rin. K a n s a n'kirk'ko on vas~t.a s~yntymässä.
15293: uusi laki-elhd,otus, jos s·ellainen .tulisi kysy- Se ei ole kuolemassa, vaan; se on synty-
15294: mykseen, kirk·olle ja :paipistolle, ehkäpä ma.ssa. U sk•o1n, että tästedes ei kta,nsa jää-
15295: kristillisyydellekin olisi hanka,lampi kuin kää:n kirkossa syrjäytettyyn aselillaan. Nyt
15296: tamä käsilläoleva. Täytyy otta,a huomioon se vasta innostuu'kin ajamaan a,sioitaan ja
15297: ne useat lausunnot, jotka tänäkin päivänä itse huolehtimaan kil'kikonsa ,pystyssäpy-
15298: tätä asiaa käsitel'täessä ovat vasemmalta sym]sestä. Kansan kristillinen tajunta on
15299: lausutut. Pahin kompastuskivi, joo'on la.in tä;ssä maassa voimatllinen. Se on sangen
15300: vastustajat ov,at ikompastuneet, on .sen 'PY- voimaka,s ja •nyt vasta - sanon vieläkin -
15301: kälän :puuttUJminen, jo:ka vemttaisi ki11kon on t'ämä kirklm tulemas.sa kansa n-
15302: hylkääjää n. s. .pakanaverolla. Tahtoisin 'kirkoksi. (Tuleeko se sitten yhdeksi
15303: huomaruttaa, että ei ollenkaan tarvitse pe- vai useammaksi, se on toinen asia.)
15304: 270 Perj.antaina 6 ,p. lokakuuta.
15305:
15306: Ki11kko j.a kristillisyys - sen uskon 01n semmoisia puutteirt;a, jo'tika. tekevät sen
15307: elpyy tästä leikkauksesta. Se ,pa- hyväbymisen :mahdottomaksi. Mutta toi-
15308: ramee p1run siitä :sä~käJhdyiksestä, jonka selta rpuolen olkoon se ·tältä paikalta julJki
15309: ehkä tämäm lain voimaanastiuminen tuo·ttaa. sanottuna., että me papit olemme myös us-
15310: Ja piam, paranevat siitä p;a.pitkin. Paavit kconnonvavauden kannalla. Me ·emme us-
15311: ja kirkkomhtinaat ovat aina alentaneet konnonvapautta pelkää. .Me ymmärrämme
15312: kristillisen !kirkon merkitylsttä ja minä y:m- sen, et'bä meidän ikansrumme tarvitsee ja että
15313: märrän, että asi·asta, tulee :siunausta joka se vaa:tii erittäimkin nykyaikana uskonnon-
15314: tapauksessa. En siis yhdy niihin, jotka va1Jauslwkia. Uskonnonvapaus .perustuu,
15315: täJäl'lä sekä oikealta että vasemmalta ovat tah toi:sin samaa, itse Jumalan olemu•ksoon.
15316: kirkon kuolinvi.rttä veisanneet. Ka.r:hunpal- J uma1a .on varp.auden J uma1a.. Ei :hän tahdo
15317: velus tehdään myöls kirkolle ja krrstiUisyy- ketään pakolla taiv;aaseen vetää. Sentähden
15318: d·en asialle painostamaHa ·sitä, että uskol- on se minun persoonallinen vakaumukseni,
15319: lisimmiissa kirkon jäsenissä on niitä, jotka että uskonnonvalpauslaki e] lmyölskään voi
15320: karusakoulua ja luonnontieteen opetusta vas- järkäihyttää meidän ikirkkomme perustuksia
15321: tustava:t. E~köihän sirnäJ vain Eioit·eltame ja olemusta.
15322: suurestli. Viit-taus •8 § :n sanontatap,aa,n so- Herra 18verrtorzet:skille tahtoisin tältä
15323: pii kyl·lä valaisemarun eräitten piirien us- paikwlta sanoa': Vuonna 19!1·8 tahtoivat
15324: konnon vieromitsta, mutt;a tarkemmin kat- venäläci.set veisata meidän nuoren vapaut>em-
15325: soen täytyy/ myöntää, e'ttä tämä pykälä me hautausvirsiä, mutta he eivät voineet,
15326: asiallisesti on oikea, sillä onhan olema:ssa he eivät onnistunee1t sitä t,ekemäi1n. Yhtä
15327: valtion .kannattamia ja avust.rumia kouluja, välhän voi tämä Suomen ika:n,san edu'S!kunta
15328: joissa nyukään ei opeteta uskontoa, joten saattaa meidän1 kansankirkkomme, evan-
15329: ,jos" -sama on aiivan paika1laan. Ja että kelis-luterilaisen kir'kkomme haut.aan. Mei-
15330: tämä laki maksujen tähd-en toisi koteihin dän kirillkomme .seisoo niin vruhvaJla., niin
15331: riitaa, se liene·e mruhdollista, mutta ymmär- luja:lla, ianikaiikkilsella perustuks·ella, rperus-
15332: tääkseni vielä enemmän riitaa tulee . tuksella semmoisella, j.oka ei ·koskaan tule
15333: niitten maksuje.n tälhden, joita ki:rkiko horjumaan. J,a .se perustus on kansojen Ju-
15334: pakoHa perhei·stä pern. \Kaiken kaik- mala, joka pitää ohjaksista !kiinni, vaikkapa
15335: !kiaan: tämä la,ki ei aja tketään ulos kaikki kansat taihtoisivat 111e hänen käsis-
15336: kirkosta, mutta se .päästää ,pois siitä tään riistää.
15337: ne, jotka si:itä jo kauan ovat olleet pyrki- Sanoin, että u'skon:nollivapausla!ki-ehdotuk-
15338: mäs,sä. Toiv·oisin siis, etbä lain tärkeys tällä ,sel'la on oleelli,siä 'puutteita, puutt-eel-
15339: kertaa yill!Illärret:tä:isiin ja että lakiehdotus lisuuksia. Yksi semmoinen puutteel-
15340: hyväksyttäisiin. lisuus on se, josta :minä jo aamu-
15341: päivällä ruotsinkiel.isessä puheessani mai-
15342: •Ed. J e p p s o .n: På !d·e g-runder, som nitsin, nimittäin se, että tämä laiki-
15343: h<err Book ,fra:mhållit i Jsi•bt anförande, ber ehdotus ei määrää! n. k. kulutuuriveroa
15344: jag aut få understöda haus lförslag. niille, jotka wskonn·ollisista yhdyskunnis-
15345: tamme, •ei ainoastaan evankelis-luterilai-
15346: Ed. B äi c k: Minä pyysin vuheenvuoroa sesta 1kirJwsta, vaan myös•kin dissentteri-
15347: sen lausunnon jolhdosta, jonka ed. Lohi kUtnnista eroa.vat, Mutlta olleekohan sem.
15348: täällä aamupäivällä .esitti. Ellen minä moinen n. k. kulttuuriver.o oikeutettu? ITs-
15349: häntä väärin ymmärtänyt, :sanoi hän, että konno.n.varpauslain ideaa.n, ·olemukseen, kuu-
15350: eduskunnassa oleva•u rpa.pit olivat a:settuneet luu luullakseni m. m. se vaatimus·, että jo-
15351: uskonnonva.pawslakia vastaan. Niin ei ole kaisella on olevUJ sama.t oikeudet, mutta
15352: kuitenkaan asianl•aita. :En tiedä, onko yk- myöskin samat velvollisuudet. Meidän
15353: sikääru meisi:iäi eduskunnan papeista tänä kristilliset yhdyskuntamme, kirkkomme ja
15354: pa1 vana oleellisesti uskonnonvapa urslakia dissemt:terikumn.a:t pi.tävät huolen jäJsentensä
15355: vastustanut. Minä en 'kuitenkaan ole sitä si veellisestä, moraaEsesta kasvatuksesta.
15356: tehnyt eilkä myöskään toinen ruotsalaiseen Meidän valtiomme, .Sugmen v'altion täytyy
15357: kansanpuolueeseen ikuuluv.a .pappi, rovasti tulevaisuudessru rpitää huolta niid·en siveel-
15358: Lindberg. Mitä me olemme valittaneet, on li,sesta, moraalisesta kasvatuksesta, jotka
15359: se, ettäJ mainitussa nSikonnonva.pauslaissa uskonnoUisista yhdy.slmnnista eroavat.
15360: 271
15361:
15362:
15363: Poljettakoon siveyttä, momalia ldkaan myö·s joutuvat maksrumaan veroa. Ei näin
15364: kuin1ka rpaljon tahansa, moraal.ista, ,sl- ol'len ole oikein, että he edelleenkin :saisi-
15365: veyde.stä on kuitenkin !kiinnipidettävä, vat mruksaa veroa, 1sille kirkolle, j.os,ta eroa-
15366: muuten joudutaan kansan turmioon, vat tai sensij.asta johonkin yleiseen sivi•s-
15367: kansan kuolemaan. Ja siitä työsiään, ty.srahastoo.n. ITätä lkoMa.a laissa on pl-
15368: jonka Suomen valtio tässä .suhteessa det;ty krrkolle !hyvin 'tu\hoisa,na,. Mutta
15369: tulee tekemään uskonnollisista yhdyskun- minun fkäsity.kseni tästä asiasta on toinen.
15370: nista er·oa,vailli ikeskuude:ssa, siitä työstä Tämän pykälän määräy.s tulee lähentä-
15371: ovat nämä eroavat velvolliset maksamaam mään kirkkoa tai toisin sanoen kirkon pal-
15372: n. ·k. !lmlttuurivero.a.. y,a,sta silloin, jos täm- velijoita; seuNLikunta}aisiin. 1Vuorovaikut.us
15373: möinen lii'te te/hidään uskonnonvapauslaki· kirkon palvelijain j.a, seurakuntalaisten vä-
15374: ehdotukseen, jonka.. eihdotuksen muuten lillä on tällä kertaa hw·vin puutteellista,
15375: minä rpuolestani joka kohdassa voin hyväk- mutta se epätkohta tulee varmaankin tä-
15376: syä ja allekirjoittaa, vasta .siinä tapauk- män lain voimaanastut.tua ·po]stuma:run.
15377: sessa a,nne-twan moleanmille puolil1e, sekä Kir1konJpalvelijat lälhenevät seurakuntalai-
15378: uskonnon yst<ä'ville että uskontokunnista sia .ia näinollen tulevat suuremmassa mää-
15379: eroav~lle, salilla t ja ylhtäläiset oikeudet, ja rässä, kuin tä!hän asti, ttekemään ,tosityötä
15380: v.wsta siinä t.a:paukse.ssa on !Suomen kansa 'kristimuskon lhyväks·i seumkuntalai:stensa
15381: tilai•suudessa vapaana !kansana vapaasti ke:skuudessa ja Iä;hentämään kirkik·oa. seura-
15382: määräämään, ta1htoo'ko se tunnustautua kuntaan. 1Silloin lkuin näin tehdään, niin
15383: kristinuskoon vai taih.tooiko se siitä luopua. eroamiset kirkostia tulevat meidän k:iJr.kkoa
15384: ralkastlruvan kansamme keskuudessa ole-
15385: Ed. P i likka: En voi vaitiollen sivuut- maan v·erratbvim väihäiset, joten se :pelko
15386: taa sitä ylimielisyyttä, jolla .muutamart kir- kirkon tuuliajolle: joutumisesta ,on aivan
15387: konmiehet, tämän -lain vastustajat, ovat .ar- aiheeton. Kann1mt:an lain hyväksymistä.
15388: vostelleet niitä, jotka mahd:oUisesti tämän
15389: uskonnonvapauslain voimaantultua •tulevat E:d. Kai l~a: lMinä en a.ilkonut esiintyä
15390: eroamaan evankelis-1 ut1erilaise.sta ki])kosta. ensinkää1n tämän kysymyksen yht1eydessä,
15391: Niitä on nimitetty aivan yksinkertaisesti mutta muutamat virJ.mveljieni tavatto.man
15392: p a k a n o i k s i. Eiiköihän tämä haiska,hda pessi!mistiset ja synkäJt lausunnot ovat mi-
15393: jo liian vanhal'ta, - kesk,iaikaiselta. Tun- nut siihen pakottaneet. On 11uhuttu siitä
15394: tuu siJ.tä kuin 'tässä oli,siv:at nämä arvoi- e'ttä seisotaan .Jmnsanki:rkon :!uvudam par-
15395: sat lain vastust.ajat .sanoisinko ,puettuna taalla, taikka siitä, että kuullaan sen kuo-
15396: tfarisealaiseen kaapuun, a1settuneet 'liian lirukelloja. Minä uskon, ett:ä ne, joiJka näin
15397: korkealle jalustalle. Onhan ki·eltämätön ovat pulhune.et, ovat turlhia :peljänneet
15398: tosiasi,a, että !kristillisyys ei kuulu yksin- taikka myö.skilll aiJheettomast:i: iloinneet.
15399: oikeutena evan:kelis-luterilaisen kirkon jäse· Sekä ystävien että vihollisten on aivan
15400: nille. Yhtä lämpimiä kristillisyyden ja turlha puhua tällä hetkellä kuolink•elloista.
15401: kristinusko.n ys'täiviä löytyy tämän kirkon Minä uslwn, srumoin kuin ed. Lohi, etiä
15402: ulkopuolella. kuin .sen sisälläJkin, joten ed. tästä laista on Suomen kirkolle tuleva siu-
15403: Kylänpään väite, et.tä erva.nkeli.s-luterilai- nausta .ia hyötyä. Tässä törmää vasta-
15404: seen kirkkoon kuuluvat ovat vain kristit- tusten kaksi vastakkaista käsitystä !lcir-
15405: tyjä ja kaikki 1siihen kuulumattomat '[la- kosta., nim. lkatolis:peräinen käsity;s, jonka
15406: kanoita, ei löydä vastakaikua tosielrämässä. mukaan ki:nkon tulee vo:iJmiensa muJ:man
15407: .Erityisesti ovat lain va,stusta,jat !p·elän- pakottaa karkki piir~ssään olevat itseensä
15408: neet esil1äol·ev:an lain, 12 § :än säännöstä, kuulumaan, ja protestant·tinen :käsitys kir-
15409: jossa evanblis-lu'berilai:sesta t.ai ikreikka- kost,a, <jonka mu:kaa.rr kirikko on uslkovais-
15410: lais-k.a.toli:sesta kirkosta e;roavat kansalai- telll yihteys ja jonka mu,ka.an ne kuolleet
15411: set va.:pauteta.an myös maJksamas'ta veroa jäsenet, j.otka siihen vielä kuuluvat, kuu-
15412: täUe kirkolle. Vastustajat eivät ole otta- luvat siihen a,inoastaa.n hist.oria.llisesti asi-
15413: neet huomioon •erästä tärlmätä 1seikkaa, ni· ain pakosta. Näin esitetään asia .m. m.
15414: mittäin sitä, että suurin osa niistä, jotka me~dän tunnustuskirjoi!ssamme. Entisinä
15415: eroava.t ikirkosta, liittyvät johonkin t,oiseen arkoina nä;mä kuolleet jäsenet leivät tuot-
15416: uS'konnolE·seen yihdyskunta.an, jo•hon ne taneet \kirkolle mainittavaa !haittaa, ei aina-
15417: 272 :Perjantaina ,(} ;p. loiDakuuta.
15418:
15419:
15420: k.aan nii•n suurta kuin nyt, sillä ne divat kiin trukaisin läihdettyään sieltä pois. Luin
15421: pa,ssiivisia jäseniä, ne olivat yleensä va- ruiva,n äskettäin, että •eräässä :Saksan paik-
15422: kuutettuja s~itä, että kirkko on jumalal- kakunnassa. on juuri palannut 7,000 henkeä
15423: lista alkuperää, että sille tulee olla •kuuli- kirkkoon takaisin niisttiL, jotik,a, ovat val-
15424: ainen ja: että il.minen ,pa;han luontonsa la>nkumouksen •humussa siitä lähteneet
15425: ipa!kotuksesta joskus r~kkoo sen määräyksiä pois. Jos jossrukin huoneessa pidetää.n ai-
15426: vastaan. Mutta n:ämä .passiiviset kirkon na ove:t ja ikkunat kiinni, nciim .siinä tul~e
15427: kuolleet jäsenet ovat vähitellen muuttu- ummehtunut ilma. ISentah<Len rpi'tää ikku-
15428: neet aktill_visilksi, va:stusta,jiksi,. jo:tJlm kai- nat rpitää auki ja. siitä .ei ole vahinkoa,
15429: kin keinoin !lwetta;vat sitä vastustaa ja että Jumalan tuulet ,pääsevät vapaasti pu-
15430: vaJhingoittaa, 'rällä tavalla on tuosta halta.maan läipi tuon !huoneen. U s.eille on
15431: kuollee.sta pa.inolastista. väillitellen synty- el1ityises.ti tuot'tanut !huolta, se uskonnon-
15432: nyt sangen vaamllinen kirkon sisäpuolella vapauslai•n maa.rays, jonka mu:kaan ne,
15433: oleva, myrkyttäNä aines, joka on tosiasi- joka eroavat kirkosta va.pa.utuva:t kirikolli-
15434: allisesti tehnyt •kirlwn vaikutuksen yhä sista maksuista. ·Minun täytyy sanoa, että
15435: vaikerummaksi ja a;janvitkääm tulisi koko- minulle täJmä ei tuota mitään murhetta,
15436: naan ehikäisemään sen, Vtaikutu'ksen. Sen~ vaan että minus•ta tämä asia o.n niinkuin
15437: täfhden on •evankelisen kirkkokäsitteen jo:h- sen olla pitää. J ok•a]sessa yhdistyksessä
15438: donmukainen 1kehitys uskonnonvapaus, eikä ja seurassa ka:nnetaJan maksut n~iltä, jotka
15439: ainoastaan sellai;nen u:skonnonv.apaus, joka kuulUNat siilhen seurarun, mutta ei muilta.
15440: sallii kirkon jäsenten ylMeydestään mennä ,Ta yleensä seura tai yhdistys tulee mk-
15441: joi1hink·in muilhin uskontokuntiin, vaan .sel- kaaksi suureksi osaksi sen 1kautta että sen
15442: lainen, joka sall~i .myös nii<1e:n, jotlka ovat edestä j.otakin uhrataan ja maksetaan ja
15443: 'kaikeHe uskonn•olle vieraantuneita, erota kirkon laita, on oleva, my•ös sama. Tuo niin
15444: ka,]kista ·kirkilmkunmi•sta, siis yleinen us- sanottu kulttuurivero on aivan tarpeeton
15445: konnonv.a:paus. Eräs vasemmistopuhuja j,a •epäkäytänmöllinen 'ha,nke. Minulla sat-
15446: luki 'täällä lyhemmnä:n otteen kokoomuspuo- tuu olemaan ti·eto siitä, miten a;sianlaita Qn
15447: lueen dhjelmasta:, josta 1mimälkin o1en hy- .ollut !Ta;nskassa. Ta'nska;n perustuslain
15448: vin tietoinen, nimittäin ·että yleinen us- mukaan piti niliden, jotka eroavat kaikista
15449: konnonva'J}aUs on toimeen-pa,ntava. Ja kos- us'konto1kunnista, ma:ks·aa eräs vero koulu-
15450: ka tämä kokoomusvuolueen ohjelmakohta tal'koituksia varten. Tlämä laki kumot-
15451: on va,hvistettu vielä vi1meiseS<sä puolueiko- tiin vuonna •19115, jolloi'n siis koko tämä
15452: kouksessa, ni,in minä ikatson, että se juuri v•e11o 'poistettiin. On mielenkiintoista, näh-
15453: eri'koisest.i velv·oitta·a myös minun 'työsken- dä, 1Ini1ten tämä on Vtaikuttanut. M~nulla
15454: telemään uskonnonvapauden ihyväksi, ja ni- nn täJssä ·eräs a.,irje, .ionka o.n minulle tkir-
15455: menomaan tämän nyt kyseessäolevan us- .inittanut .ioullukuussa vuonna 1921 muuan
15456: konnonVtapauslain hyväksymiseksi. <Sen- tanskalainen rpappi, tionka .kanssa olen
15457: sijaan, että usflwnnmwarpauslaiki olisi kir- ollut pitemmän ·aikaa kirjeenvai1hdossa.
15458: kolle jonkunlainen halla tll!i'kka onnetto- Hän kirj,oitta.a: ,:Siltä varalta. että usknn-
15459: muus. niin minä k•ats.on, että se vasta 'lorml- nonvapau.sla,k.it tu1isi vielä teillä käsittelyn
15460: lisesti toteuttrua sen omantamnnnvarpauden alaiseksi, minä otan i•ts•elleni oikeuden huo-
15461: aatteen, jonka Martti Luther pani alkuun. mauttaa, että se kokemus, joka meillä on
15462: J 3J minä katson,. >Cttäi niin kauan kuin uskon- asiasta Tainska'ssa, cm se, ett.ä tällä verolla
15463: nonvapautta ei .ole toteut&ttu meillä, niin o:n erittäin ,pi;eni merildtytS. !Sellaisenaan
15464: kauan on Lutherin kirkon .rak•enmus ilman olemassaolonsa 'kautta on se ehkä V'()inut
15465: harjaa. Se on se harj3J, joka si~hen nyt pi- joitakin pidättää er.oamrusta kirkosta, jota
15466: tää parutruman, Minä olen sitä mieltä, että minä en lkuitenilmrun usko, sanoo hän, mutta
15467: niin .kauan kuin kirkkoon on pääsy, mutta sen merkitys on 'niin ·välhäinen, että, jos
15468: ei ole pääsyä rpois, niin se on jossa~n mää;rin tä:mä kysymys tulee Suomessa uudestaan
15469: verra'ttruva häkkiim, josta ei lintu voi pääs- käsittelY'n a.laiseksi, niin minä keJhoitan
15470: tä ulos. Niin kauan kuin häikki on sul- t<eitä herr•a to:htori, ,resolut" s. o. '[läättä-
15471: jettu, niin linnulla on varmasti 1halu päästä vä:sti vastustamaan kaikkia tämäntapaisia
15472: siitä pois, mutta. se on ma!hdollista, että määlräyik.siä." <Näin sanoo tanS:kwlainen asi-
15473: jos häJkkil on auki, niin lin'tu palaa häk- antuntija asiasta. Mimä olen iloinen, ettei
15474: 273
15475:
15476: minun tarvitse vastustaa ·tätä veroa, kos- nonop.etuksen !lmnna11tla on tietenikin yh-
15477: kru sitä tässä uskonnonvapausl.aissa, josta dentekevä'ä, missä laissa .sen ars:ema tulee
15478: nyt on ikysy!mys, ei ollenilman ole. järjtestetyiksi. Ei tämäm opeltuiksen rusema
15479: U skonnonva.pa.usla.issa on vielä eräs nä- siitä :muutu. ·Mutita IainsäJäJdännlön a.siall-
15480: kökohta otettava huomioon, 1n~m. se, että lisuus vaatii, .että kukin .asia. tulee 'koh-
15481: tässä on ikyisymy.s vähemmistöj1eru oik·eu- da>Irreen, oilkeaa:n p:.Jkika•runsa.
15482: CLesta, ja kri:shlllinen käsitys on se, että Ilbse :si!iJhen suureen a.siaan, jota täJäJ'lä
15483: meidän tulee katsoa t.oisen p~uasta ja var- on täJn:ään !k:äsite1ty ja j1o·sta e<luskunta nyt
15484: sinkin vähemmistöjen parasta yhtä hyvirn tekee 1päätäksensä, en taihdo varsinaisesti
15485: kuin omaa pMasta;mme. Miterukä olisi a.sia, kadota. Siitä mmu1t1a on olilut ,tilaisuus
15486: jos me asuisimme •esim. roomalais-katoli- lausua 'mielliJpiteeni :asian \käsittelyn V'arlhai-
15487: sessa maassa: emmekö silloin tekisi kaik- semmarss·a lvaiih.ee•ssa. Lausuntoon on :mi-
15488: kea voitavaamme •saadaJksemme seHaisen UJS- nullla sitä V'ähemmän rsyytä, kun minulla
15489: konnonvrup.auslai•n, joka vapauttaa meidän on kaiJkest·a hll!o[imatta se turvallinen va-
15490: lapsemme esim. roomalais-katolisesta ope- Jmumus, 1ettlä .u~onnonvapau:sJlaki, jota
15491: tuksesta, jososa heille tyrlkytetään rooma- .kansrumme niin 1kauan on saa;nut ·odoutaa,
15492: lais-katolista maa.ilmankatsomusta. Eiill- ,tänä ioJ.-t:alll,a tässä eiduskunnas'sa tulee äärim-
15493: mekö tekisi kaikkea voitavaamme saadak- mäist.en vanhoillisten va,stustuksesta huoli-
15494: semme aikaa;n lain, joka va;pauttaa :meidät ,ma'tta ISääJCLetyik,si.
15495: maksaJma;sta room~ais-ikatolisia ikirilroUis-
15496: mruksuja, kun srumalla saa;mme ehkä maik-
15497: saa erit.yiset maksut omille papeillemme. Ed. J w ·s s i l a: En v.oi vaieten .siv.uuttaa
15498: . Minä truhtoisi'll tässäkin asias•sll! noudatetta- ed. Loihen 'tärrnän :pä;iväJn ailkaisemmassa tis-
15499: Vlaksi vuorisammassa mainittua p1eriaatetta: tunnoss'a pitäm'ää ,pulheltta. En taihtoisi
15500: ,Mitä te •tailidoiJte, että ihmiset teille teki- väittää, ett.ä ed:uSiba:ja L01hi •olisi ta:h:tomult
15501: talhaJlil,isesti v'ä!äJrist·e.]l'ä ~d..K.a,roksen j·a mi-
15502: siNät, .se tehkää myös hei.Ue".
15503: nun laUISun:tJo,a;nli "tästä esiJ,läoiLevasta uslkon-
15504: nonvrupamslaJkrehdobuk.s•esta, mutta lk:oeltan
15505: •Eid. M a ·n te cr ·e: J\Iil.nä pyysin puheen- .mieil•uummin us!lma, että h'än ~kuunlbe'li liian
15506: vuoroa 1ed. M. Pesosen lausunnon j•ohdosta hat,rurasti rta;i muut,en käsitti .väärin. Enkä
15507: oikaisltalkseni .erään ere!hidylk;s,en :si•inä. Vii- ,usiko~si, ,flitä ih:änen rp'uiheeng.a :v:ai:kuttffimet
15508: ta,tessa;an orppivelvo:I.lisuuslain ·käsittelyyn oliJsirvalt 1niin a[hais•ia, lkuicruk!a a:llhaisina hän
15509: 19·20 vuoden l\"aJl:t.io~päJ~vj]1liä lhem~a Pesonen pitj min'ILn puiheem mo·tii:v:eja.
15510: toistJi eitään väitteen, jdka täälliä on aiikai- Edustaja Lohi väitti täällä edustaja K:a-
15511: oommrn:kiim esiltetty, sen n~mi't]äin, että reksen lausuneen, että ohän kuulee Kristuk-
15512: mainitJuslta a.aista däte•tti]n :Oippiaineilde·n ,sen kir1kon lkuolin;l"elllojeill' 'soittO'a, j.os tämä
15513: l:uetltelo pois iS•iitä syystä, 1ebtä tuoihon luet- lakierudo1ms lhyviälksytään. Minä kuurHn
15514: teiloon ei 'taJhdor!Jtu olttaa usikonnonop·etusta. .päinv.asto~n 1f:lldustaj:a i:K!ar,eiksen [rummneen
15515: Asia >ei ole n!äJin. Ainellue~tJteilo jätettiin p:ois .aivan .p.äinlvasltaislta, •että Kristulksen !kirk-
15516: oppi'V'eilVloillis:uusil,aislta siitä ,syystä, e1Jtä sen koa ei tämä [:aiki sa:a lbrupetulbi, rvaikikakin
15517: ei ik:aJt,sot:tu •rusiaillåJs,esti eiikä mUJold'oUiseSiti tämä ev1oi olJ,a ikuollinsoittoa 1Suomen kan-
15518: kuulurvan tuoihon il;aikåfi.n. Huoma·ute't'tiin :san lkirllmliLe 'Se1ll.a:i,s·enra, kuin se uy,t on .
15519: •olevan luonnollista, että edus•kunta kyHä .M:inälkin o~en siinä j:oten.saJkin edustaja
15520: halt111a•a sanoa .i·a ;aiikJa:nans~a 1sanoo .sanansa. Kar·emsen lroa,nna!J[,a, lllllllrtita taih:toisin v·all!ll •
15521: kansaHmull un op:elbuso!hj·eilmmn s,isäJllyksesltä, lisälta, •että olLen ihengressäni kiuulervin:a,ni
15522: sitä enemmän kun tämä opetus säädetäJän rmyösikin .na;u;l.ojen •l~önlUiä monen ~kristityn
15523: pa;kolliseksi. /Mutta täihän tulee edus!kun- :vanlhemma,n lfuumisa:rlkikuun, jos ih:yVIiilksry-
15524: naille ti~ra:Usuus myohe!lllillin, silrlorn !kun i:ään se~l.a]nen [;rukiehidotus, jolm avaa pa-
15525: säädetään haLlritusmuotomme edellyttä.mä don p·aJkrunuuden :illma,nlkin 'su1ueUe ja v.ä-
15526: lak.i tkans,alkoulrm järj:esty.smuodon perus- ke.viälli1e vimraJHe. 'Se 'Vilrtia jo nyt uhka:a
15527: teåslta, ja juul'i täs•s'ä ei:kä o:pp.iJvelvo1Il:isuus-
15528: 1 rkvlllilksi, mutta se saa suuremman vauh·din.
15529: laiJssa ik:ruts·olt:tU]n iky,sylll'vikses'sruolleVIaiHa jos us~onnolllis~srt,a yihdy,åuntaelämästä
15530: asi.alla olevan luonnollinen l)ai:kkansa. luopuneit.ten ihoukutu.s ja p.ainostus tulee
15531: Tälllä poihja:Ua eldusikunta teki pä'ätö'ksensä tätä 1pakrunuuden virtaa paisuttamaan.
15532: ja minu1sta lf:lld:usikunta •oli oilkea,ssa. U.silmn- .Täimä 1m1•ee 'eidusrtiaja Lohen ja lllluiden tä-
15533: 35
15534: 274 Perj•antaina ,6 lP· loka:kwuta.
15535:
15536: män [aki®idJOltu!IDsen 'aiJ'lliJail!D. tiliin. Mitä kesäkuun numerossa. !Siis 'kannan ilmai-
15537: ,tulee m~nllin !kantaani täiDän i1alkiehuo·tulk- suni on paljon aiokaisempi, kuin rtämän
15538: .seen ,n:ähldllln, måilln [ky,Uä 'sen rpitä~si oHa päivän rpäiväi~tunnossa oa:ntama:ni lausun-
15539: y!ks~tyisestä ikes'kustel usta e:d. ·Lohen 'kans- to tästä lakielhtdotuksesta. Siinä olen kir-
15540: sa th'ämellläkil'l. ti,ewossa jo \kJuuJkausia .sil1Jten joittrunut lylhyikäisest] muU'tamia ajatuksia
15541: eikä a,ino3Jstaan tämtä:p:äivän rvtarlhaisB!ID- täJstä ila,kiehdotukseSita. Erusiksikin että
15542: masta isllunnosta. Edustaja Lohi m:wisbeli kri1stillisyydeUe ei ole mitään hyötyä siitä,
15543: jotakin kirj.oitUJsta minun toimittamastani että ihmisiä paikalla sidotaan kuulumaan
15544: .uolkonnolllisesta .a;~alkamslleihldes'tä. Elhkä kirkkoon tai johiO'nkin muuhun uskonnolli-
15545: minä 1sentäJän .sen ;lEJhid:en toåimiittajana muis- seen y:hdyskuntaan. 'Seuvuoiksi en kiellä
15546: :tarn sen 'lehden ikii:rjo,itutrns,en 'VäJhän tarlkem- ol•evan syytä runt.aa sellaisten kristillisyy-
15547: min. Se !kirjoitus, jo'ta 'edust,aja ·L01hi tääl- den vakaumu'ksemsteru vilhomsten päästä
15548: lä muistelli, lttos·in 'ei orlJlut v.arust,ettuna mi- irti kirkosta; menkööt Hermn nimessä.
15549: nun rrm~kirjoiltulkseUamå, mutta minä vas- Raa:matun hen1ki ei <1Ja1hdo kietääm pakolla
15550: ta3!n s1iitä ollessani sen il€1hlden toi,r;n:ittaj.a. sitoa kiin.ni ikristi!llisyyteen eikä se ole mi-
15551: Siinä lkirjoitutillsessa ei rpwh.uttJU ythtfuän mi- tään kristillisyyttä, johon pakolla sidotaan
15552: tä!ä:n tästä uslkonnonvatpa:usl<akiEl'hdotmJk- iJ:JJmisiä. Hyväksyn siis, niiiJikuin olen
15553: sesta. 1Siinä 'Leh!dessä n1iinlkuin 'siirnä lh:en- lausuruut :täällä erunemmin, uskon:no:Q--
15554: gel]lisessä lii.~eess:ä, jonlka ääinenlkannat- vapauslain rp·eriaatlte:em. 1Mutta iäJmä lruk~
15555: tada .se 1eihti on, on 'U!S•einlki:n rpiste<tty 'ki- ehdotus, joka nyt on käJsitdtävänä, on toi-
15556: rungirpuuJklm niiih~n •ep~o!hltiin ja m:ätäipai- nen rusi,a. On väärin sanottu, niinkuin
15557: .s·e~siin mitä rrneildän vaHitsev.a:ss•a kil'kos- tässä on öo kuultu monta kertaa, että me,
15558: srumme on, ja saattaisin tässä ilmoittaa ed. jotka emme lhyrväiksy tätä lakiehdotust.a,
15559: L01hel!lle, ~e~ttä ;V'rustalkfun itml.en• lkiäyttälmään joka nyt on käsiteltävänä, tahtoisimme
15560: .sitä l'eilillrausvei•stä, jos ·dia•gnoosi osoitta:a uskonruonva.pauden , ja uskonn.onvapauslai.n
15561: samaniltaisia mätiäJpaiseiit:a .otlf:W,3Jn ja vielä
15562: 1
15563: koroonaan kieltää. U skonnornvap.a usl.aki
15564: ilmestY'V'än. M~~e.stäni siten teihdiäiän ter- ylipäänsä ja tämä ehdollaolev,a l~akiehdo
15565: v,ooUimen )pallrve1UIS m:e~d'äm !kirlmUemme, tus eivät o1e idenJttisiä. Voidaan larutia
15566: jotta voitaisiin ottaa varteen mitä .epäkoh- j01ku toinen laki, joka voi:si paremm:in täyt-
15567: tia siinä on lkorja:btav.a. Mutta mmun on tää tarlkoitustaan. :Se ehdotus -uskonnon·
15568: uu:dåJsJtett,a:va mitä tääl]lä päi:Vä.l[ä ensi sa- va.'Pauslaiksi, joka nyt tässä eduskunnassa
15569: n·oi'IDseni [.a UJsuå.n, ettii kun on ~ysy.mys tulee olemarun .päältöksenalaisena, on j.oko
15570: laki®douksesta, joka koskee ei vain jot.a- sellaisenaan hyrväk.syttävä tai hyljäittävä.
15571: ~in t.ai joitaJkin kirkkokuntia vaan uskon- Kirjoitin lehdessä: ,eJilei ,sitä seHaisenaa~
15572: nollista ·eläJmää maassamme, ·en puhu kir- hyvälksY'tä, olisi hallituksen annettruva uus1
15573: kon palveliia:rua ja k·irkk.oherrana; vaan moitittaviin kothtii:n näJhdern korjattu ~hdo
15574: ;henkilönä, joka ITJidän usko-nnollisen elämän tus. En hyväksy nyt tätä tehtyä ehdo-
15575: kaikkien kirkikdlmniThen yläpuolella. Mutta tusta tällaisenru lyhyesti sallloen siitä syys-
15576: !kun olen ruvennut Suomen evrunkel~s-lut.eri tä, että se mielestäinå. 1avaa ov·et ei ainoas-
15577: Iaisen kirkon .TJalvelij.aksi, en suinkaan ole taan Vlakam:rmksellisten krilstillisyyden 'Vi-
15578: tehnyt .sitä epätietoisena tässä kirkossa hollisten ulo~menemiselle vaan myöskin
15579: vallitservista epäJkohdista, mutta . selvästi pakanuuden sisääntulemiselle. /Se ei mie-
15580: tietoisena, että kwibsta huolimatta sitten- les·täJni !kylliksi edellytä valka.vaa harkintaa
15581: kin minä saatan ja siinä on minulla tilai- niitssä, jotka OIVAA tulleet t.ai vasta. tulevat
15582: suus kir!kastaa Jumalan rvaltakuntnan yli- houkutelluiksi hylkää:mää;m uskonruollisen
15583: maiJmallisia arvoja. 8entäJhd:en. se viha- yhdyskurunan 'elämäm j.a se antaa mieles-
15584: mielisyyden tuntu, mikä tällä lakiehdotuk- täni !kohtalokkaan 11aljo:n tilaisuutta viet-
15585: seHa on Suomen evankelis-·lutel'ilaista :kirk- telerväm a.gitation VlaikutukseHe. Enmem-
15586: koa kohtaan, on minulle vasterumielinen. m]n vähän ahtarumpi kuin liian väLjä laki,
15587: Ed. Lohen .ihmeitelyyrn, että olisiln muka se on minmn vanhoillinen 'käsitykseni siitä
15588: tnimittamas·sruni lehdessä ilmoittamistani huolimatta, että ,sitä tänä ,vapauden" ja
15589: periaatteista luopunut, v.a:sta8!n samassa ,valistuksen" a,ikana ;pidetään nauretta-
15590: lehd,essä tätä uskorun:oruvarpauslakiehdotusta vana. Hisioria tod:Lstaa, että äkilliset ku··
15591: .käsittelevän kirjoitukseni sanoilla lehd~ moukset ov·aii aina tuon~t mukanarun irral-
15592: 275
15593:
15594: lisuuden ja vallattomuud·en. Trumä laki- siihen. Minä pyydän vaan lukea. pitä:mäs-
15595: ehdotus onkin läihtenyt Kristuksen julkis- täni puheesta muutamia lauseita, <jotka ovat
15596: ten vwamieste.n vaiku'tuksesta ja toimen- aivam kum ed. Lohen omasta .suusta otet-
15597: piteestä, ja 1sii1tä jo 'Pitäisi ynnmärrettämän tuja: .,Minä olen aivan srumaa mieltä kuin
15598: .minkä henkinen se on." 'Tä,äMä on pu:b:uttu, ed. 'Mannermaa", lausuin minä, ,,että kris-
15599: ettei tämä uskonnon:vrupauslakiehdotus tu- tillinen seurakunta ei trustä ma,a.sta hruviä ja
15600: lisi saamaam ruikaa.n luopumusta kirkos.ta.. että k:Urkko niin .sanoakseni tK·ristuksen kil1k-
15601: Mutta esime:rfu:iksi Almerikan suo,malaisten kona ei >myöskään !häviä tästä< !IDaasta."
15602: keskuudessa on kyHä näkö,sällä kuinka <J.n Kylllä milll'ä olen siitä aivan yhtä vakuu-
15603: käynyt. Siellä on neljästäsadas~atuhan tettu kuin ed. 'Dolhi. Ei mikään lainsää-
15604: nesta suomalaisesta siirtolaisesta seitsemän- däntö, tuli se lmi'llikälai,nen taJha:nsa hruvitä
15605: kymmentätulhatta, jo~ka lukeutuvat us:kO'U- seum;kumtaa eikä kirkkoa. !Sitä eivät ole
15606: oollisii:n yhdyskuntiin öa 3!30,000 .on n. s. häJvittäneet edes itäise,ssä naa[>urimaasamme
15607: ·vapaita pa;kanoita. Eivät kristinuskon pe- oleva hirvittävä uskonnonsorto ja. vai:no.
15608: rustaja .ia apostolit ole neuvoneet hitittyjä Kirkolla ja kristillisyydellä on omat syvät
15609: ylhlteistoimilntaan Kristuik.sen vihollisten juurensa, joita ei 'lai,nsäädärrmallä hävitetä.
15610: kanssa voima:ssaol•evan 'Jnhte1skunna.llis:en Muttru kainsankirkko seUaisena kuin me
15611: tai uskonnollis·em. järjestyksen kumoami- ol.emme sitä 'toiituneet käJsii:täJmään, kan!San-
15612: seksi; [läinvast•oin 1kyllä l'Öytyy toisenkal- kirk:ko lu~e·risenru ikansa.n! kasvatuslaitok-
15613: truisia •neuvoja. (Vasemmalta: Kyllä se .sena, vaikuttajana kans·an elämääm, se kyllä
15614: hyrv;ä lehti on). On 1se. Mitä lakiehdo- on loppuva !täJmäJn nsikannoniVapaudenlain
15615: tuksen 12 §:stä lausumaani erityi.sesti tulee, voimaantul'tua, jaJ sitä minä en ka,nsan
15616: on puhuja, jonlka puhetta olen käsi'telly.t omalta kannalta ·pidä s~unauksena ja hy-
15617: trussä, s•enikin käsi'i!tänyt väärin. Sanoim vana. On 1sanottu että kirkolliskokous on
15618: nilmenomaan, kut•Em hänen kanssaam: yksi- u:skonnon<va:pauslain hyväksynyt. Minäkin
15619: tyiskeskustelussakin olen ennen sanonut, voisin kirtkoUiS:kokouk.sen jäsenenä hyvälk-
15620: että 121 § on mielestämi koihtrulokrus sentäJh- syä sen. .Mi,nä voisw kirkon omalta kan-
15621: den, eiltä siinä aseiie~arun uskonnollisista nalta san!oa, ·elttä tällainen vapaus on runnet-
15622: yihdyskunu:Usta luopuvat edullisempaan ase- taiVa s~Uä kirkko sellai-senaan ·ei millään ta-
15623: maan kuin kristityt. Suomen ~a~sa.n valla tarvitse lain pakkova:l taa pitääkseen
15624: 'kirk!ko Q:U' 'tul1lnu'stetus'ti suuri sivistystekijä yllä sitä iheng.ellis:tä kutsumusta, mikä sillä
15625: tämän kansrun elämässä, ja; jos tätä siv:Us- on. 1Mutta kanswnedust.aj,ana, kun on tässä
15626: tystekijää jotkut eivät halua kanna'ttaa, on edul'ili:unnas·sa rrutkaistava, onko uskonnon-
15627: mielestämi 'tarpeen, että usJronnoaJJVaiJaus- vapaus ,säädettävä ikansa.n eläJmälle, niin
15628: lalki määrä]si seUaiselt henlkillöt krun·natta- silloin 'täytyy mrnun asettua katselemarun
15629: maan vastaruva.Ha tavalla jotakin muuta asiaa jonkun verran t.oiselta, ka.nnaJ.t.a.
15630: vaiJk•kapa uskonnost1a va;pa;at.a. ·sivis:ty;steki- Ed. Loihi mainitsi, ~että [h.i,Sitoria osottaa,
15631: jää 1Silloin ei uskonnonvapausl<a:ki :panisi ah- miten uskonmonvrupaudest.a on ·dllut suuret
15632: n~eutta ilroukut1Je1emaa:n uskonnoLlisesta y<h- siurnau:ksensa. Jos ka:tselemme :sitä maata,
15633: dyskun.na.sta luO[lumiseen. Tämä oli miliä mi,ssä wsko•nnonv.a.pa.us o:n ~ollut .olemassa
15634: tal'koitin .päiv'ällisessä lausunnossruni· ar- pisimmän aik.aa ja missä se oli oloj·en pa-
15635: vostelulla 112 § :,stä. 1Sii:nä 1ei ol[ut puhetta kosta asetettav.a yMeiJskunnan perustuk-
15636: enkä rpubmnut •miltärun että pitäi.si vaatia; sel- se,ksi, sent.äJhden, ,e1Jtä uskon·lliOllisi,a ryhmä-
15637: laisia, jotka uskonnollisista yhdyskunn.ista kuntia oli tnii'n paJljon, nim. .A!merika,ssa,
15638: luopuvat, malksamaanl sittenikim joUekin niin minkälaisen asiainttilan me näemme
15639: kirkkokunnaUe, joka minun IIDielestäJni oli- si>ellä. Oniko mlkonnonva:r>anslruki ollut kan
15640: sikin kohtuuttomuus. To:Lstan sentähden, sall1e siellä menestykseik:s~ j,a, silunauk.sek.si?
15641: mitä jo •edellä lausuim, ette:n lakia tällaise- Kirkot ei'Vät suinkaan ole siellä :hävinneet
15642: naan :hyväJksy, sillä se sisältää Eian suu- eivätkä seumkunnat ~äiVin•neet. Päinvrus-
15643: ren oven uskottomuuden <houkutu:ksiHe. toin ovat si,ellä kirkot eri'ttäi,n tuk•walla
15644: p01hjal'la, vieläipä Qvat ri·klkaita ja va.rak-
15645: Eid. K a r e ,s: !Mimä pyysin puheenvuoron kailta: kirtklkoja, n,iin r~kkaita., että ne tällä
15646: oikeastaan ed. Lohen, puheem. johdosta. Ed. k·erlaa. kykenevät läJhettäJmään meille köy-
15647: · Jussila kuitenikin kok.o:l·a~lla lh;v.v:Un v astrusi hään Eur01paan suuria apuvaroja. Ei kirkko
15648: 276 P,erj.antaina 8 1p. lok,aJkuuta.
15649:
15650: häviä uskomncmvapauden kamtta. Mutta tiHis~stäl yhdyskunnista, ja se on :tämä
15651: katsellaa.n nyt; minkälainoo tillamne ·on kirkkopäiväin 'k.anta., joka 10n kokoomus-
15652: siellä yleises'ti. Kirlkkoj•a on ~ukematon puolueen hyväksymä ja me nykyisen us-
15653: määrii, j01ka-ainoa ;päivä sy,ntyy s.iellä uusia konnonvrupauJSlakiehdotuksen vastustajaJt
15654: la'hkokunt.ia mitä i:hmeellisimpine op'J)ei- ka.tsomme .se·isovrumme ta'lilä •kannalla., Ja
15655: neen. Meidrun maassamme uskonnonva- olen var:ma siitä, satuOI~truko'On nyt mitä ta-
15656: pauslakiin säädetään määräys, että ,2,0 hen- hansa, e!ttä jns esi!merkiksi tässä maassa
15657: 'keä srua III1uodostaa <>man kirkkokun:nan, pamrtaisiin tällä; het1mllä toime•en kansan-
15658: omll!n :seurakunnan. 'Tai voi,sin kuvailla ja ä:ä.nestys :siitä kysymyksestä, johon täällä
15659: esittää miten,kä Amerikassa kih>ailu näiden on 1erummän 'kajottu, nim. kysymykseen,
15660: u:sko.nnollisiJen yhdy,skunta~n välillä ei suin- saako tä.ssä ma,assa ka:svattaa iapsia sillä
15661: kruan; o·le ollut terveelliSitä eilkä ole oLlut t.ruvalla, •ettei niille runnata mi<tään .opetusta
15662: Amerikan :Jmnsan elämälle siuoouks•ekisi. krilstil'lisyyden si,sfi:llyks•estä, ni~n millä olen
15663: Ja kaikesta näiden puuhwsta ja ttoimesta jotakuinkin varma, että enemmistö vastaisi
15664: huoEmatta on kuitenkin Amerika:ssa mil- kieltävästi tälhän. Se ei tässä kohden nsko:n-
15665: joonia i!Jlmisiä, joi'roa eivät ole <saaneet ope- lliOnvapauslain ehdotusta. ,bvrväJksyisi. Siksi
15666: tusta kr~stl!llisyydes.sä, jotka eivät edes voimaJkas mielipide on tämän ,ajatuksen
15667: krist1llisyyd·en .sisällybes'täkäälll mi tä?än taka.na.
15668: tiedä, Tämä kuvailee meille, <mihinkä 'ti- !Täältä .äärimmäiseltä vasemmistolta eräs
15669: laan joudutaan, jos uskonnonvllipaus laadi- pulhuja, nimeä ,en muista, 'Puhui varsin suu-
15670: taan varsinkin 1sel1aiseksi kuin tämä esiUä- riään.isesti ja räikeästi !Suomen luterilaista
15671: oleva l·akieihdortUJs :viittaa tien. 'Se ed. La- kirkkoa rvrustaam. Nyt o:n kuitenkin mie-
15672: helle. lestäni sillä tavalla, että jos äärimmäisen
15673: 'Täällä ovat .sitten muutamat muutkin vasemmiston 'taiho:1la yleensä noudatettaisiin
15674: puhujat 'lausuneet jiQltain,. Ed. ISwentor- taJVallistalm.an ·säädyllisyyt.tä, niin he tässä
15675: zetski on pulhunut .pit:kältä. ja. asettunut kysymyksessä olisivat. hyvin tarkasti vaiti,
15676: asiassa. kokolailla laskemaan lerkkiä. Minä ott.aen :huomioon sen, millä tavalla heidän
15677: vow edUJstaja:He va.kuuttaaJ - hanen ni- opetusisänstä ci'läisellä maaHa .noud·attavat
15678: menlsä on 1sellai:nen, <etten minä oikein osaa y ksinikertaisempia1kin ihmisoikeuksia, kun
15679: si'tä .lausua - m~nlä voin vakuuttaa että on kysymys usk·onnosta jai va.pallldesta.
15680: minä voisin vrustaua. näihin hänen sutkau:k- Nämä oppi-~sät itäisellä ,maalla ovrut muu-
15681: siinsa sanna.n:lais1illla •sutJkauksilla. Mutta ten tehneet todeUakin mel'ikillisen teon, ihe
15682: asia on meidän mielestäJmme kuiten1kin si'illsi ovat .s'3ianeet Venäjä'n ik·ruavoihinsa kuol-
15683: va.kava ja täJmä <hetki eduskunnassa siksi lees'ta rvalitiokirkosttai marttyyrikirkon,
15684: historiallilllf~n, elttä minun mielestäni leikki jonkru keskuudessa yksi sankari toisensa
15685: ei tällä kertaa ole paikallaan. On kuiten- jällkeen astuu pelotto1masti näiden ililmis-
15686: kin eräJs seikka, jo.n:ka täJmäm ed. puhe·esta petojen eteen, joille ei v>aikaUJmus ja vakau-
15687: talhtoisin ottaa. •esillie, vansinkin kun ed. muksen 1Juo1esta seisominren uskonn:ollisissa
15688: Kaila siihen tava!Uaan viittrusi. Edustaja sen paremmin kuin yhteiskumnal'lisissa
15689: ~Sanoi, että kokoomusrpu·olue, kos•ka siitä niin asioissa. .merkitse mitään. \Se on mielestäni
15690: paljon tulee tä;män lain vastustaJi'a, p1ettää meidän vasemmi.lstolaisten sentä:hden tar-
15691: ohjelma:nsa. Minä .en .sellaista pe'tos.ta lto- kasti otettava huomioon. Jos he pääsevät
15692: deHakruan ole nä:hnyt. Kokoomuspuolue on valtaan! !täJssä ma;a,ssa, :ni1ru uskonn!onvar
15693: hyväksy,nyt sen 'Oihjelma1n, :minkä Viipurin paudeUe on sanottruva silloin ehdo;ttomasti
15694: kirkkopäivät viime t.a,lv.ena hyvä'ksyirvät. hyvästi. ISe· ·on aivan ilmeinen ja todistettu
15695: Näillä kirlkkorpäivillä oli 1maallikkoedusiaji.a tosiasia.
15696: kautta 'Suomen maa.n yli tuhat henkeä <eri Ed. Septpäsen lausunnossa minä en ym-
15697: 1
15698:
15699:
15700: r.y'hmis'tä ja eri puolueista. P.wheenjohtajruna mä:r:tä:n.yt erästä kolhta.a. Hän n~m . .sanoi,
15701: oli sieHä eräs 'maalai,sliiton joh'tomiehistä. että p.apit synodaJ~kokauik,sis.saan tu~evat
15702: Ja ·nämä kirkkopäivät !hyvä;'ks.yivät :oihjel- pitämään :huolen siitä, että /kirkosta eroa-
15703: ma.kseen 11ausunnvn, j:ossa ,sanotaan että vil~ o:te'taa'!1 ikokolai'lla korkeita maksuja
15704: Suomen kirkkokansa ei voi hyväksyä sel- palveluksista,, mitä prupih heille tekevät.
15705: la~ta uskonnonvarpauslakia, missä j.oillll!km Minä luulen, ,et:tä e.d. :Serppänen unohti ko-
15706: eduilla houkutellaan luopumaan pois kris- konaan erään ki&kn1a]n •pykälän, jota mei-
15707: Uskonnonrv.rupaiUJSiaki. 277
15708:
15709:
15710: dän pa.ppien tulee ehdottomasti noud3!ttaa, on kaik·iUe lap,s11l'e .antamaam sitä orpetll!Sta,
15711: nim. sen, jossa samotaan että me, luterilai- missä he saavat tieiloa kristillioon, uskon
15712: sen seumknLruna111 papit, emme saa toimittaa sisällyksestä. .Se kuuLuu kristillisyyden
15713: minlkäänlaist.a kirkollista. .toimitusta niille, omaalll olemu1kseen. (Eduskunnasta: Ja. val-
15714: jotka .ovat ul'kopuolell.a kirkoHisten yhdys- tiokirkon olemukiseen) j,a olen varma siitä,
15715: kuntain. Siis mikääw heidän verottami- että, miten tahansa kirkon muot.o muuttuu,
15716: sensa josrt.akin rtoimituksesta •lapsen kas- miten 'taha.nsa kristiiJ:lisyyden työn :eri vai-
15717: toosta r!Jai aviovilhkimisestä, mitä he mah- heet kehittyvät 'tässä maassa, aina tulee
15718: dollisesti vielä: voisivat joskus toivoa p•a- kristillisyys awkarasti tekemääJn työtä nii-
15719: peiltru, ei toiki tule 'kysymy<kseen. den voitta1miseksi, .iot.ka ovat ki["lwn ulko-
15720: Ed. LKail•alle :minulla kyllä Qllisi koko jou- puol.ella,. ja: krristrillisen upetuksen rviemi-
15721: kon sanQmis•tå. Minun ymmärtääkseni, jos selksi .mihinkin iko:t'ei:hin, joissa' va•nhemmat
15722: asettuu siile kannalle kuin ed. Kaila, ett1i talht,orvat teihCLä sitä; vä:kival.ta~., että he lrus-
15723: puhuta,an kirkosta vaan tavallisena yhdis- bensa ;sielun ;t,a,ppavat:.
15724: tyrosenä, - sitä se [1yt ei ole, siksi se ei
15725: vielä sentään muutu edes trumän uskonnon- ®d. Ingman,: P'Y·ydän aluksi koske-
15726: vapauslainkaan kautta. - JoiS siis täJmä t.ella eräitä yksityiskohtaisia h uorrnautuksia,
15727: kirkko on ta.va.llinen yhdistys, silloin ym- j'Oita on tehty sitä lakiehdotusta vastaan,
15728: märräJn kyllä, että vaan .sen omilta jäs.enil'tä jonka: hyväksyrrnisestä tai hylikää:misestä
15729: 'kootaan jäserumaJkSJUa ja. toisille .se ei kuulu nyt on puhe.
15730: mitään. Mutta. sitä se ei ny,t senitään vielä Niistä huomautuksista, jotka ed. Manner-
15731: ole ja minä toivon että vielä se.ntään pitkä rrnaa teki, n:äiy.tti :hän mielestäni panevan
15732: aika kuluu ennenkuin Suomen luterilainen pääpainon siihen, joka koski hauiJausmaa-
15733: kansa.nkir!kko tulee vaan tavalliseksi yhdis- pykälää, 10 § :ää. Hänen päähuomautuk-
15734: tybe.ksi. sensa ei ollut asiallista laa.tua, se e:i 'kOiske-
15735: !Toinen seikka, j;ohon lyhyesti täytyy nut pykälän sisäJltöä, va;a:n hän kart:soi, e'ttä
15736: huomauttaa ed. Kailan puheessa, on se,, että tä;mä pykälä luonteeltaan koskee sellai·sta
15737: hän tässä y;hteydessä kun me va,ooimme us- asiaa, j:oka olisi kirkkolailla, järjestettävä
15738: konnonop.etusta annettavaksi ainakin jos- ia että tä:s.sä .siis on as.tuttu kirkkolain alail.-
15739: sain muodossa niillekin, jot'ka tahtovat kir- le.. 1Siinä mitru ed. Mannemnaa mainitsi,
15740: kosta erota, huomaut;ta,a. meille eräästä sa- vo·i olla j-otnikun verran perää, mutta ei asia
15741: nasta, että meidän on tehtävä toisille mitä ole alivan ,niim yksinkertainen ja. selvä, kuin
15742: me toivom:me heiltä ja; viittasi siihen, että miltä :se hänestä nävtti. HuomalUtan en-
15743: jos me olisi·m!me krutolilaisessa kirkossa, siksikin, että vanhassa kirkkolaissa oli
15744: niin me toki toivoisimme vapautusta katoE- maarays, 18 luJVonn 11 § :.ssä, •et.tä ne· viera•S-
15745: sen kirikon pinteistä.. On toki huomatta.va, uskolaiset, jo'tka, valtakunnassa ollessaan
15746: eitei kukaan trultä paika.lta ole kieltänyt kuolevat, n.autti.vat täyttä :orikeutta lerp.osi-
15747: aivam täydellistä uskonto,va.pautta. kaikilta jaan kirkkoma.aJlla., :i!lma,n !koulua, laulua ja
15748: kristityiltä yhdy,s'kunnilta. J o1kainen, joka ruumissa.arnaa. Kun .sitten nykyinen kirk-
15749: on tästä asiasta puhunut, 10n myöntänyt, koJaiki .säruCLettiin,. niin oli kyllä esillru ky·
15750: että jos katolinen vanhin tahtoo am:taa la,p· symy·s, olisiko vasta.arva ,säännös otettava
15751: si'lleen katolista uskonopetusta, niin se on myös si]hen.. Ettei tätä asia:a unohdettu,
15752: häneUe sallittu. Jos mihinikä taJha.lliSa kris- nrukyy 8iitä, että siinä kirkkolaki~hd<Jt!Uik
15753: ti'llise·en lah·koon kuuluva vanhin tahtoo 3!n- sessa, joka ilmes,tyi v. •18,45, oli vastaa.va
15754: taa lapsiUeen siihen laihkoon kuuluvaa us- saannös. Mutta :nykyisestä 'kirkk,ola,ista
15755: konnonorpetusta, se olkoon sallittu. Mutlta jätet·tiiln kuirte,nlkin sit:ten tun sääJnnös vie-
15756: ainakin :toistaiseksi minä pidän sinä, että rasuskolaisist.a. ja ,heidän o~lk.eudestaan t.ulla
15757: kriJs'tilli,syyden olemukseen kuuluu se, etta hauda:tlllksi ilu'terilai:s.een ihautwsma3!ha;n
15758: se ei niiJl.e, j10tka ovat ul:lwpuolella kaiken pni.s ja s:e perusteltiin ,sillä, että sään:nök-
15759: kristillisen y'ht.eiskunnan, anna: niin sa.- siä vie.raan uskon tunnustajista .ei kirkko-
15760: noaksemme täydellistä siveellistä vapautta. lakiko~mite!l!n mielestä voi'tu ka.t;so.a kirkko-
15761: Sen täytyy pyrkiä vaikuttamaam, niihin lakiin 'kulUlurvik:si, ll!e kun eivät k01skeneet
15762: niin vQima.kkaasti ku~n ma:hdollista., Ja se seurakuntaa yksinänsä. Näin .ollen tämä
15763: pyrkii niin .kaiU:van kuin sillä mahd:ollisuns sään1nös 01n kyllä hall'kiten jäitet,ty pois.
15764: 278 Perj.a:ntaina .& 1p. lok,aJku•uta.
15765: -------------------- -------------------
15766:
15767:
15768: Nyt on asianl<aitru sellainen,. että kun ny- Herra Kares 'Wki .awmupäivällä ·koko
15769: 'kyinen kirkk.olruki säädettiin, kumottiin joukon huomautuksia ja pyydän kosketella
15770: vanha kirklmlaki s~käli kuin uud-en kirkko- joitakin. Hänen mielestään e.nsiJmäinen
15771: lain .sää:n:nö'mset ovat !l'istiriida,s:sa sen pykälä: ,Uskontoa saa Su01messa julkisesti
15772: kanssa, rmuttw 1ne jäivät voimaan, .sikäli ja yksityisesti harjoi-ttaa, mikäJli lakia tai
15773: kuin ei ole vastaavia .säännöksiä nykyi- hyviä tapoja ei .loukata.". on muodoltaan
15774: sessä kirkko laissa. Ja sentähden ori kat- aiva.n sopimaton, Ei se sentään sisällä
15775: sottava:, että t.11o säännö.s vierwsusko1aisten mitään muuta kuin jolkseenkin sanrusta sa·
15776: oikeudesta saada leposija kirikkomaalla on naan sen, :mitä on :hallitusmodon 8 § :ssä,
15777: vielä voimwssa ja e~tä sootähd·en, kun eri- siinä kun sanot,aan, että Suomen ika,nsalai-
15778: uskolaislaissa vuodelta 1889 4 §:ssä sää- sill8J on o:illreus julkisesti ja yksityisesti
15779: dettiin, eiltäi muun pro-testamt•t:Usen uSikonop·in ha.r.ioittaa uskontoa j. n. s. Hän olisi tah-
15780: tunnustaji,Ha kui[1 eva;nkelis-luterilaisen tonut tälhän lisäyksen siitä, että evanikeli.s-
15781: ä1köön olko 'kielletty, j.os sitä haluavrut, luteriJlai.nen kirklko on Suomen yleinen
15782: saa;da ev-ankeli.s-1u terilaisen, s·eurakunnan kirkko. Minun miel~stärui sellai:nen 1säämr
15783: hautausmaalla säädeityjä maksuja vastaan nös kyllä oli:si er,i~täin hYJVä, mutta ei sen
15784: le,posija kuolleillensa, niin lffi.mä säännös paikka ole 1Usko,nnonv3.1Pauslaissa, vaan
15785: ei tiennyt mitään muuta, kuin mitä oli kat- hallitusmuod~ossa, ja niinkuin tiedetään,
15786: sottavru jo ennestään: voima1ssaolevaksi. käytiin silloin kun hanitusmuotoa laadittiin
15787: Trumä 1686 vuoden kirikkolwin sään:nös ei paJ.ion taistelua 1si:Utä, ·olisilko :tämä säännös
15788: koskenut muita kuin kristittyjä ulkomaa- .siihen Oltettava. 'Tä!hän la:kiin, joka ~
15789: laisia,, •si:llä mitään uskonn10nV3.1Pautta Ruot,- on esillä, 1ei se sä:ännös kuulu.
15790: sin ala;maisille ei silloin ·ollut. S-e ei kos- !Mitä sitten tulee 8 §:ään, d'oka koskee
15791: kenut myöskään sellaisia, jotka. eivät ;kuu- uskonnono.petust.a niin minun täytyy sanoa,
15792: luneet mihinkään kristilliseen yhdyskun- että minä ;en oikein ymtmärrä, kuinka us-
15793: tawn. Kys;)'lmys heistä on myö1hemmin ol- konnonvapauslailla .voitaisiin ant'a'a: mää-
15794: lut vrreiillä. Ehdotus asetukseksi vi,ralli- räyksiä uskonnonovetuks-esta niissä erilai-
15795: sen rekisterin pitämi,s·estä mihi1n1kään sissa kouluissa, joita valtio ja kunnat yllä-
15796: ma;a·ssa laillistettuun kirkkoyhdyskuntaan pi'tävät. Minusta nämä säännökset kuulu-
15797: kuul•uma,ttomista henkilöistä, josta hallitus vat nirhin lakeihin, joilla näiden ikoulujen
15798: vaati lausunnon vuoden 1898 kirkollisko · järj.estysmuodon perusteet vruhrvistetaan,
15799: koukselta, sisälsi m. m. sellaisen määräyk- siis lakiin kansakoulun järjest.ySIIlluodon
15800: ·sen, että 1kun henkilö, joka< Dll' .kirjoitettu perusteista, lakiin oppilwuluden järjestys-
15801: viralliseen reikisteriin, kuol·ee, ,niin on vll!i- muodon perustei•sta j. n. e. Tänne missään
15802: naci.a haudattava, jos hänen omaisensa sitä tapauksessa .ei kategooriSita määräystä us-
15803: haluava.t ja suorittavat säädety't maksut, konnonopetuksesta voida ottaa, sillä tässa
15804: j·onkun kirkko:y'hdyskunna"n ihautausmaa- on kysY'mys ylipäänisä ka,iki.sta valtion tai
15805: han, kuiten1k in ilman sellaisia hautausme- kunnalll yllä!pitämistä kouluista, kansakou-
15806: noj.a, j-otka 1sotivat yleistä järjestystä vas- luista, oppiikouluista ja muista .oppilaitok-
15807: ·taa.n, ja kirkolliskokouksella ei ollut :mi- sista., ja viimeksimainit,tu\ien douilmssa on
15808: tään: mui.stuttrumista tätä säännöstä vas- sellaisiakin - es.im. ka~kki ammattikou-
15809: taan. Koko tämä asia on .perinvoihjaisesti lut, - joissa; ·ei ole uskonnonov·etusta ja
15810: selvitetty siinä kir'kikolla.kikomllitean: mietin- joihin tuskin vaaditaan tässä yih'teydessä
15811: nössä, j1oka äsillettäin on ilmestynyt ja, joka myöskään uskonnonO!p·etusta otettavaksi
15812: tässä asi.as1sa päättyy elhdo.tiUksoon, että opetusaineeksi.
15813: kirkkolain 298 §:ään -otetta<:is.iin säännös, Mitä pakanav.e:r:ovykäläänJ tulee. niin on
15814: jok.a sisältää jokseenkin sitä .samaa, kuin tohtori Kaiola sitä siihen määrin seLvittänyt.
15815: uskonnonvapauslakiin otettu. Minä olen että voin jättää sen sikseen.
15816: tahtonut mai.nita tämän näyttääkseni, että Pyydän vielä: la•UJsua; käsitykseni itse
15817: kys~mystä :sii'tä, kuka on 1 hauda.ttava lu- pääasiasta.
15818: teril.aisen seurakunna,n hautausmaaihan, ·ei Täällä on sekä 'PaJiliPie-n että varsinkin
15819: ole katsottu sellaiseksi, ettei kellään muulla myöskin maallikoiden tahJnlta vastustettu
15820: dlisi siinä mitään sanan.vaUaa kuin kir- esiUäolev-aa elhdotusta, ,pai1:s:i! uä,i<den yiksi-
15821: kolla ja lkirkolli;silla viranomaisi-1<1a. tyiskohtais'hen mu-i:stutusile·n ·nojalla, myös-
15822: Uskonnomv,ap8111slalki. 279
15823: ------------------------
15824: kin periaatteellisista syistä. Va;rsinkin on noin pitää ihmisiä koossa seurakumnassaarn
15825: e:d. HäJsiJbMlka antanut räikeäm laus1mnon, tai sellaisin keinoin: v~edä heitä sinne. Eräis
15826: jonka jälkeen kyllä teoloogin -- jota säätyä perus.piirre V.a;pahtajaru 'to~minruassa . juma-
15827: häm tuomits:ee siiihe.n ali:mpaa-n (kuumaan lanvaltakunnan levittämiseksi on, että hän
15828: paikkaan -on jonkun vrerran ikävä esiin- käyttää ainoastaan .sanan valtaa ja missä
15829: tyä. Minä tahdon nyt kumminkin sanoa. se hyljä'tään, suree vastaJhakoista kansaa,
15830: että tämä ky:syrrnys yleisen uskonnonva- j.oka ei ·t~M·onJUt ajatella -etsikkoaikaansa.
15831: pauden säätrumis,estä on 'ollut vireillä yli 50 Kun S-e:peteuksen pojat tahtoivat käskreä tu-
15832: vuott.a da :se ,on ;pantu vi['eille j o h ta- 1ern truivaasta alas häv~ttälmään Sa;marian
15833: valta kirkoHi-srelta taih.olta. kau-punkia, sanoi lhän: ette tiedä, minkä
15834: Minun ti-etä~seni en1simäinen virallinen hengen larpsia te olette.. Hän, joka R~j.oi
15835: asiakirja, jossa; laajasrti perustellaan ylei- kau:-p:-piaat ulos temrppelistä ja. siten esimecr.--
15836: sen uskonmonvrupauderu oikeutusta, ja tar- kiHään pyhitti vaklllvaru kurin kirkossa· ja
15837: ;peellisuutta,, ron vuonna 186,3 jul!kais.tu nii'tä kohtaan, !jotka a~heettomasti talhtovll!t
15838: k~I'kk'Olaikilkorrnitean :mietirut<ö,, jolhon nykyi- tunkeutua rsinrue tai pysyä siinä, hän antoi
15839: nen kirkkolaki '!1ojaa. Sen perusteluissa on opehuslap.sille armon ihylkäämiseen nähden
15840: tätä wsiaa myöskin hyvästi ja perusteelli- määräyksen: Jos teitä ei oteta vastaan .eiikä
15841: sesti käs1ltelrty., ja kun herra Hästbaoka, on sanocianne kuulla,, nii'n lähtekää pois siitä
15842: esittänyt rperiaatteetllilsen perust.elun va:s- ta,l-osta tai siitä kau1Jungista ja puhdistakaa
15843: taikkaisehle käsitylkselle, ~nii!n saanen minä tomu jaloistamme. Varpahtajan poismenon
15844: tästä van1ha1sta a,siakirjasta esittää muuta.- jälkeen seurasivat hänen opetusla:ps'ensa
15845: mia otteita, jotka miele.stämi so;pivat vielä tä!ssäkrn suhteessa; !hänen esimerkkiään.
15846: nykyaikana. Minä toiv01n, 'Elttä iherra Häst- Jyrkässä rirs'ti['ii!dassa. näiden veriaatteiden
15847: backa ei kohtele näitä sillä -e-päluulolla, kans!sa on .se väärä tulkinta, :mikä rooma.-
15848: jolla, hän ]wihteloo .meitä nykyaåan teoloo- laisessa kirkossa on annettu V apalhtajan sa-
15849: geja - nehän ovat vanhana~an :hyviä mie- -noiHe: Pakoita heidät tuilemaan -sisälle.
15850: hiä, arkkipiis]Ja- Bergeniheim ja silloin käy- Valtion ei IIDyJösikään tule käyttää pakko-
15851: tännöllisen teologian 1-professori, sittemmin kei!noja ;puheenalaisessa suhte-essa. Va'ltio
15852: piispa :Schauman y. m., j.otka ovat näiden ei rankaise .esim. rakkaudettomuutta läJhim-
15853: lausuntojen talmrua,, 'Tälhäru ta;paan nämä mäistä kohtaan, ei edes va.nJhempiaka;wn
15854: nyt kirjoittavat yleisestä! uskonnonva- kohtaan, vaildka sellaisessa; rruk!kaudetto-
15855: paudesta. Re slllnorvat, että ,todellista us· marssa; menettelyssä ilmem:~e kristinuskon
15856: konnollisu!Utta ei voi olla ilman v!!Jpa.utta, olemuksen tosiasiallista, kieltrumistä. Anka.
15857: eikä vllJpauttaJ satnan korkeimmassa ja sy- rwm]Ja.a mit-takaavaa ei .saa puheenalais-essa
15858: vimiiD'ä,ssä rrnielessä ilman- uskontoa. Ei ole asiassa käyttää, sillä erehdyksen ei tarvitse
15859: m:i!kääin ,siinä määirä:ssä: sydrumen vakaumuk- perustua niin syvään: sivoolliseen turme~uk
15860: s-en ja omanJtwnnon -asia kuin uskonnollinen seen kuin ralkkaudettomuus. S.e .seikka, että
15861: usko. OllakJseen todella; olemassa. vaatii joku ei voi tulla siihen kä.sityk:s-een uskon-
15862: se sydälmen v31pa1a.ta antautumista. Missä nollisissa kysymyksissä, minkä yhteiskunta
15863: sitä -ei ole,. sisältyy siihen !kauhistuttava 1-pitää oikeana, ei semmoisenaan .ole riikos
15864: valhe. Jos 'Sentäihrden ulkonaisilla keinoilla yhteiskuntaa varstrua.n. Eikä ol·e sitä sekärun,
15865: tahdotaan pakottaa ilhmistä määrättyyrn us- että hän rehellisesti tunnustaa tämän ky-
15866: :konno'lliseen vakaumUI'kseen, niin sellaiseen kenemättömyytensä ja ilmoittaa setn syyn
15867: menettelyyn ei aiooa1sta:an sisälly mitä suu- .ia sen valkaUIIllUiks,en, rrni'kä hänellä on. Ei:
15868: rin ristiriita, vaan s-e on todellista e-päus- sekää,n ,seikka, ·että hän pysyy sii!nä ja puo-
15869: ikonnollisuutta. \Kirkko rei saa koettaaedis- lustaa sitä. 'Turhaan hakee väJhintäkärun
15870: tää kristinJUskoai tällaisin{ pakko'keinoin, tukea V apaiht.ajan tai hän1en opetuslastensa
15871: sillä s-en olemukse-en kuuluu, että se vaikut- .sanoi'sta: sellaiselle menette~:vlle. että valti'O
15872: taa ainoa.sta•an sanan eikä minkään ulkonai- ry1htyy pakko1kre.inoilhin ikristillisen uskon
15873: sen väkirval~an kautta. Sen -on noudatta- ia tun.nru:st.uiksen redi-stäJmi-seksi. Eivät ainorus-
15874: minen Va;paih'tajan esiJmerkkiä. Etsii tur- taan ne lai.t, jo-tka ranikaisevat rirkoksena
15875: haan hänen elämässään sellaistllJ pii:r~rettä tkirkon opisb luopUimisen tai siitä !Poikkea-
15876: taJ. samaa, joka voisi antaa tukea sille käsi- vien kä-sitysten :suosilmisen, va,atll! myöskirn
15877: tybelle, että lhän -olisi tahtonut -pakkokei- kaikki lait, jotka rmruulla ta;v'Oin tarikoitta-
15878: 280 Perj.antaina 6 rp. lolrnikuruta.
15879:
15880:
15881: vat j:oll'knnlaista kirkkopaik!koa, 'OIVat pidet- mistä, vtRat:ivalt, .sitä 'Pidetään kiih:kon, f3.-
15882: tävä't uskonnon ja amantunnon ailaUe tuo- na:tismin: ilmauksena tahi uudiS>tnsrpuuhaä,..
15883: tuna ih.miss·ääntönä, joka ei ole •so-puso~n luna siilloinkin, ikun. se ei ole mitää.n muuta
15884: nussa Kri•stuks.en heng.en kamssa, ja joka kuin vanhasta, .puhtaa.sta evankelisesta
15885: sentähden s·e!kä valtiossa että !kirkossa ai- lkris•tin'Thsllwsta kiinni-pitämistä.
15886: heuttaa. ni!in hai'tallisia .seura.UJksia., että nii- ,TäJhän tapaan k:Urkkolalkikomitea vuonna
15887: den rim1Il!a1la näennäiset edut ikadottavat l.St6·3 1-perustelee yleistä usko·nno.nva-pautta.
15888: kaiken merkitY'ksenJ Pa:kikola:kien lähim- Ja tahdo1n sanoa, että mielestäni tämä on
15889: mä;ksi &euraUJkseksi tulee, jos niitä an!karuu- yhä päti8IVää puhetta.. Tältä pohjalta mi-
15890: della: käy.tewä:n, ett:ä: monet. ·-paikoitetoon tees~ näkin -pnolust,an ~sitä ja ka,t1son, että sei-
15891: kentelyyn, joka on erittäin vaa~rallinen yleli.- son siinä lhtyvällä, ikirikollisella ja. luteri:l.a.i-
15892: seme sivey;deUe ja .siis valtioHelki.n, .t·a·i.kka seJla kannalla. Se on totta., että tuo kOtiDi-
15893: välin.pitä.mättömyyteen, indiflf!enm.tismiin:, te.a ei 1pnoltanut vapautta, uskonnosta. Se
15894: joka: -pitää koko !kysymyksen uskonnol- sanoo, että uskonnowapaus on tVrup,aus
15895: lisesta tunnustuksesta ja, siitä, mitä .siilhen omistaa nskonnolilinen vakaumus ja noudat-
15896: kuuluu, merkityiksettömänä, ja näi!n ollen taa .sitä, eikä: va!Paus oHa. i·l.man uskont·oa.
15897: -pitää :-parhaa.na 1lii1Jtymri·st·ä: :sri~hen tunnustulk- Jotta ei minua SY'Ytet.täisi .siitä, että jätän
15898: seen, j.on•ka valtio tunnustaa., semminkin, pois, mitä komitea tästä sa,noo, niin pyy-
15899: koskarpa liittyminen siihen tuottaa yih.teis- dän SJen!kin llulma. Se ei ole ihY'vin palj<>n.
15900: kunnalli:sia etuja, mutta siitä eroaminen yh· KOtiDitea lausuu, et.tei .sen ehdo·ttrumaa us-
15901: teisikunm.allis~a lha,ittocia. Toisa.alta sa.att.aa konnonvapautta pitänyt ,sekottaa .si~hen,
15902: pufu.ee,nala]sten pwkilwlakien anJkara sovelta- .io.t·a va:ativat ne, jo~ka omalksu~m täydellisen
15903: minen IJillS&a, joillla, on voimakkaam-pi us,konnollisen indiff·erent1smin, ovat !Välin-
15904: luonne ja .s.entahd.en rohkeutta. ruveta ma.rt- pitämättömiä tai vilh.amielisiä ei ainoastaan
15905: tyyreiiksi vakaumuksensa puolesta, ·herättää luterilaise'n ikir'kon 'tunnustusta, vaan koko
15906: kiihkoilua, fanatismia, j,oka •enlemmän kuin kristinuskoa !kohtaan, ja joiden rpuoltama
15907: mikään muu on omansa häiritS>emään val- usk.onnonva1-paus tarkoitti kunkin yksityi-
15908: tion rauhaa. Ellei taasen/ !lakeja soveUeta, sen rhmisen vapaut:ta. kaikesta ns1konnost:a
15909: syntyy siitä se v.altio.Ue vaaraUinen käsi- eli täyde1lis,tä uslwnnottomuutta. Ktomi-
15910: ty;s, että valtio, kun sitä kohtaa uhma, ei tea,n ehd.ottama uskonnon!Va.paus ei myös-
15911: niinkään ota huomioon uhma.ilua niitä la- ikään taåoittta:nut,. et.tä valtio semmoi-
15912: keja vastaa:n, j.01iden säilyttämistä ja nou- senaan oli oleva usk'Onnot.on, .se on oma.k-
15913: dattamista se kuitenkin kaikes:sa vaatii. su.v,a us!konnolli.st,a välinrp,itäJmättömyytt:ä,
15914: MyöskinJ kirkolle tuottavat tunnustusta jonka mielest.ä .toinen uskonto .ia. toinen
15915: ·k,oskervat prukkolruit va:hingoUisia s.eurauk- tunnustus on y1htä /hyvä kuin toinenlkin, ja
15916: g.ia. Sa~ma,ssa määJrin kuin k~rkko heik1ke1nee sentähden ei tule olla mitään yhteyttä va;l-
15917: tai on pakotettu luopumaan 'Omista periaat- ti<on ja kirkon 'VäliHä. Komitean mielestä
15918: teistaan orp·-piin, J UJmalan pa.lv.eilUikseen, Y'k- uskonno,nva;paus oli siinä, e.ttä valtio, ·vailk-
15919: sityiseen sielunJ:witoon ja kirkkokuriin näh- kru .se omaksui :kristinuskon ainoana toti-
15920: den:, srumassa määrässä .se tul•e,e .est.etyksi sena; UJs!konto.na, jo-pa mälä'rä!t.tyä tunnustust-a
15921: saavuttamasta tarkoitustaam. Mu'bta kuta kris.tillisessä 'kirkos,sa · oikeim:pana, kuiten-
15922: suurempia yhteiskunnalli1sia ihaittocia seuri!Ja kaan ei rpaflmittanut !ketään tähän todte!ksi
15923: luovumisesta kilikon tunmustuks·e.sta j.a ki·r- tunnustettuun tunnustukseen ja sen oihessa
15924: k;on al'molaritosten käyttämisen laiminlyön- antoi nii.lle, jotka. omaksuivat toisen tun-
15925: nistä, sitä vaikeammaksi käJy kirkolle ta.r- nThsimksen, ei ainoastaa.n täyttä vapautta
15926: pe~llisella va1kavuudellru panna. painoa o:pin harjoittaa us.kontoa, vaan myöskin :kaikki
15927: -pu,htauteen ja; !käyttää tosiJkristillistä ik:irk- kamsalai:&oikeudet.
15928: koknria.. Kuta yleisemmin ia kuta: k.or- :Näil~ä pemsteilla 1181613 vuoden ·komi:tea
15929: keammaUe y!hteis!knnmassa höllyy.s ja välin- jo ehd•otti, että 1kaiik:ki ne yhteis!kunnalliset
15930: -pitäJmäUömyY's on le.vinny.t 'kil'k.on jäs•enten lait, j,ottik.a jossaikin suihtees.sa estivät us-
15931: keskuudess!lJ, .sitä turhemma.ksi 'käy !kirkon konnonvapautta, ku:moUaisiin, .ia. että
15932: uskollisten ja •v.aka.vain jäsenten yritys kaikki 'Voimassaolevat a,setu'kset, jo1Jka kos-
15933: .saada ai!kaan oikaiisua .tä.Jhän tilaan. Mitä kivat kimkon suihdetta 'valti<oon, pterusteelli-
15934: he, totuude.ssa• ja läm;pimästi harrastaen sesti uudistettaisiin.
15935: todellisen ja eMJvl1n tkritillisyY'den. edistä- On tunnettua, että komitea•n e~hdotus ei
15936: 281
15937:
15938:
15939: sil1<0in vienyt l<Opulliseen tulok.seen, ja hu.olestuttruva, että ma.assa on ,paljon kasta-
15940: 1880-luvulla, j.olloin e.riuskolaislainsää- mattomia lll!p.sia, rilpilläikäY'mättömiä ja
15941: däntöky·symys jälleen tuli vireille, osaksi sellaisia, jotka eilväJt muutenkaan väliltä
15942: puhalsiva:t toise,t tuulet myös• /kirkossa.. kirko.sta, .sen pyhistä toimituksista ja jär-
15943: Mutta on huomattava myö.s, että tällaisen jestyksestä, vaan usein ovat viili.ami.elisiä
15944: usk•onno,rwarpaud,en säätämistä 18'80-luvuUa niitä !kohtaan, jopa pilkkaavatkin niitä.
15945: suuresti vai,keutt.i kreikikalais-katolinen Ja vai,kkapru nrin olisi, että ainoastaan
15946: ikirlkko n:Um. sen kautta, etträ trumä kirkko väihäinen 'osa kansaamme ol~si laajemman
15947: ei miJSsään tapauksessa; salliinut, että sen uskonnonvrupauden tanp.ees,sa, olisi sitten~
15948: jäse·net erosiva.t siitä, Olisi olll ut !hyvin kin väärin rll{joit,truvi,en määräysten pysyt-
15949: vaikea luterilaisessa; kirkossa säätää täyi!tä täJmisellä 1ha.rjo·it,taa niitä ikohtaa.n ·oman-
15950: vapautta el'ota ikirkosta, niin kaua.:t;t kuin tunnon palkkaa. Samrulle lkan:nalle asettui
15951: vieressäi oli toinen iki11k'ko,. .i·ohon ,saa.tettiin myös 1911,8 kilrkoHisko·kous, kun se,n olå.
15952: mennä, mutta joka 1ei päästänyt ketään aunettava lausunt:o siitä uskonnonvapaus-
15953: jäoontänsä pois. Kun sitten tämän. vuosi- lakiehd:ot.uksesta, joka on sen la.insääidän-
15954: sadan al nssa nousi •kysymys täydelli.ses!tä nön •p.ohja,na, mikä tässä on ·esillä. Vas-
15955: uskonnonvapaud·esta siinä mielessä, että taukses.s.aan hallitukselle ilmoitti kil'kollis-
15956: myös olisi oikeus erota kirkosta liittymättä kokou.s hyväksyvänsä S•en tä}"d.ellisen us-
15957: mihinkään y:hdyskuntaan ja. kun •1908 konnonvapauden periaatteen, jolle uskon-
15958: vuoden kirikoHisikokoukselta pyydet.tiin lau- nonvarpausikomitean laa!timat lakiehdotuk-
15959: :mntoa tätä tarlk,oittavasta ehdotuksesta set olirvat rakennetut. Tälle kannalle on
15960: nrtn ikiTikoJilis'kokous asettui sen puolelle. siis kirkossa johta,vall8i taholla .pitrkin mat-
15961: En tiedä, olivatko sieUä nuo turmiolliset ka.a asetuttu ja :voidaan ·siis 'tosias:ioiUa
15962: teologit j·oMama.ssa, vai mikä lie ollut, torjua ,ue .syytöks:et 1kirkkoa vas.taan, j·oita
15963: mutta toiasia on, että niin !kävi. Pyy- tääJllä tänäänkin on niin runsaassa mi•tassa
15964: dän lukea lyhyen otteen us,konnonvapaus- esitetty.
15965: vll!liokunnan mietinnöstä as~asta. Siinä Muuten .en voi olla. lopuksi lausumatta
15966: lausutaan va.liokunna'n enemtmistön olleen i!hmettelyämi siitä, että täällä on kirkkoa
15967: sitä mieltä, rettä usikonuonvapaus maas- ja sen su:hdetta uslkonnonvap.auteen a·nka-
15968: sa;mme on ul,otetta:va ik·ristinusk•oa tunnus- rasti moitittu •ja esiinnytty uskonnon-
15969: truma 1ftomiinikin us'ko.nruollisiin y:hdyskun- V•apauden ,suurina puolt.ajina ja sankareina
15970: tiin, jop.a niihim:kin heukilö~hin, jotka ei- sella·iselta taholta, j.olla miele,stäini ei tie-
15971: vä,t kuulu mihinkään uskonnolEseen yh- detä uskonnonvapaudesta 'enempää kuin
15972: dyskunta.an. Jos uskonnonvapaud-en peri- muustakaan vapaudesta:, sitä .eikä tätä, sel-
15973: aate va.atii·, että evanik,elis-luterila.inen kirk- laiselta taholta, jossa harrastus uskonnon.-
15974: ko ei voi .eikä saa millään palllikokeinoiHa t~ai va.pauteen, siilloin lkun oltiin v~allassa, il.memi
15975: rajoittavil~a määräyksillä awettaa pitää: yh- siinä, että kolmessa kuukaudessa tapettiin
15976: teydessä:ä;n henlkilöitä, joilla omantunt,onsa toistakymmentä pa,ppia ja hä.väi,stiin kirk-
15977: v.akaumuksesta on kirkos.ta eriäviä mieli- koja ja rukousihuoneita. i:ruv.alla, j01ka saat-
15978: piteitä, niin ·Olli vie.lä luonnottomam paa taa vi:elä jdkais.en :Suomen kwnsalaisen
15979: ko.et;taa: :y~hteyd.essään pitää ,sellaisia, jotk.a hä.peämään, tatholta, iolla ihaiHaan olo.ja
15980: 1
15981:
15982:
15983: eivät tunnusta kristinopi•n pä.äJkaippaleita- siellä, mLssä ']J<arpp.eja ja piispoj.a asetetaan
15984: kaam, eikä ede.s Jumalaakaan. Heidän seinää vastaan ja ammutaan .sentäihden,
15985: olonsa ikmkon yhteyd:essä täytyy olla heil•le että he eivät suostu rukoil·emaa.n niitä
15986: itselleen 'Vastenlillielis.tä: j.a sietämMöntä uusia jumalia, joita !heidän eteensä ase-
15987: sekä ki'rko.Ue !haitalksi, ~äiriöksi, rpwhen- tetaan, taho,IiJa, jossa jos iänä ilta,na .siellä
15988: nulksek.si ja kuo:vma:ksi. Kris:tinoprpia tun- saatai,siin valta, meidän vappien kanssa
15989: nusta:v.a:t yh.dyslkunnat voivwt vai'lmtta:a koetettailsiin t.ehdä juuri samalla truvrulla
15990: heidän :parannuks!ekseen yhtä hyvin, ken- ellemme suo.st.uisi :pol viliemme he:rrojen
15991: ties paremminkin, heidän ollessa tällaisista ihan·teiden €teen. Kun sillä taholla puhu-
15992: yhdysikunnista erillään kuin niiJden yhtey- taan uskonnonva.paude.st.a, niin se on sulaa
15993: dessä. Mitä taas näin laajaUe ulottuvan piLkkaa ja pyhän wsian häväisty.stä
15994: us:konn<On vapausbinsäädännön t.arpeellisuu- (Eidus:kunnas:ta: Hyvä!).
15995: toon tulee, niin oli valilolkunnan milelestä :Minä tulen äänestämään lain ihyvftksy-
15996: 36
15997: 282 Perj,antaina 6 p. lok.alruuta.
15998:
15999: misen puolesta. Ja mrna te.en sen .siinä taa, että he ovat langenneet aivan samaan
16000: vakaumuksessa, että työ kristillisen. uskon- syntiin vikapääksi kuin me noskelaiset.
16001: non .ia siveyden juurrutta:miseksi kansaarrn- Tehän pönkitätte porvarillista järjestel-
16002: me ei tuile kärsimään ,siitä v·a.an se tulee mää, Suomen luterilaista kirkkoa, hyväk-
16003: edi.stymfuim. ,Minä t.oivon että sen epäkohda.n symällä tämän lain. Ja minä mielihyvällä
16004: poistaminen, doka sisältyy oleviin oloihin, merkitsen tämän teidän taktiikkanne muu-
16005: vaikuttaa vapauttava~ti 1kirkkoon. ·Minä toksen. Te kuljette samaan kadotuksen
16006: uskon, että seurakuntll!elämä elpy·y, kmn kuiluun tekin, jo-hon me olemme jo aikoja
16007: sitä ei paina pakolhsuuden paino, ia olen sitten joutuneet.
16008: vakuutet,tu siitä että uskonnonvapauden Tämän asian yhteydessä puhua ateis-
16009: säätäminen siis tulee olema.an voitto niille mista ja pakanuudesta niinkuin täällä van-
16010: aatteille ja .siille työlle, jota evankelis-lu- hoilliselta taholta on tehty, on aivan tur-
16011: terilainen kirkko tässä maassa on edus.ta- haa. Pa,atunut ateisti .saattaa, aivan
16012: 1
16013:
16014:
16015: nut ja et~e·enkin piilin tulee edustamaan. hyvin olla sen kirkon yhteydessä niinkuin
16016: (Oikeistosta: Hyvä,, myvä!) porvariateistit ovat. Ei se tuota ateistille
16017: tunnontuskaa, että antaa vihkiä itsensä ja
16018: Ed. Tainio: Kun tähän as1aan on kastaa lapsensa ja suorittaa kirkollismak-
16019: näinkin paljon aikaa uhrattu, niin sie- sut. Ne suorittaa ateisti mielihyvällä. Ei
16020: tänee lausu.a .ioku .sana .vasemmiston- se paatuneen ateistin omaatuntoa loukkaa.
16021: kin 'T)u:olesta, e1 ,puo1lueen eikäJ r.yh- Mutta uskonnonvapauden puute loukkaa
16022: män sinänsä\,. vaan eräitä ajatuksia, niiden omaatuntoa, joilla on todellakin us-
16023: jotka ovat .san1gen yleisiä Suomen työ- konnollisia vakaumuksia. En minäkään
16024: väen keskuudessa. ITä:mä on sitäkin tässä esiinny ateistien puolesta enkä ateis-
16025: tarpeellisempa,a, kun täällä on esitetty tina. Minä sitäpaitsi en ole ateisti. Minä
16026: useita lausuntoja, joissa on ollut sellainen u~kon Jumalaan, mutta pirun jyrkästi
16027: pohjasävy, kuin vasemmiston taistelu us.- kwllän,. Muuten minä olen tavattoman. kii-
16028: konnonvapauden puolesta olisi taistelua tollinen kirkkoherra Karekselle hänen pu-
16029: uskontoa vastaan, aivan kuin se olisi viha- heestaan. Hän oli harvinaisen rehellinen,
16030: mielisyyden ilmaus uskontoa ja uskonnol- minun ymmärtääkseni niin rehellinen, että
16031: lista elämää kohtaan. Tämähän on suuri minä en ole niin rehellistä pappia tavannut
16032: erehdys. Täällä pastori Kares (Ed. Hak- kuin aniharvoin. Hän erotti nimittäin
16033: kila: Kirkkoherra!) aivan kuin ivallisesti Suomen evankelis-luterilaisen kansankir-
16034: huomautti, että hänen kirkassaan on enem- kon Kristuksen kirkosta. Ja siinä hän teki
16035: män sosialisteja kuin porvareita. Kyllä erinomaisen o~kein. Se oli harvinaista .rehel-
16036: mekin sen tiedämme, että meidän sosialis- lisyyttä. Hä,n myönsi, ,etiä hyväiksy.ttäköBn
16037: tien keskuudessa on uskonnollin.en elämä vaan tämä laki, kyllä Kristuksen kirkko
16038: paljon syvempi ja laajemmalle levinnyt elää. Mutta Suomen luterilaisen, evanke-
16039: kuin porvarien keskuudessa. Ei siinä ed. lis-luterilaisen kansankirkon kuolinkelloja
16040: Kares lausunut meille sosialisteille mitään soitetaan. Sellaista sen -puheen olla pitää,
16041: uutuutta. !Sitäpaitsi .minä ei voi lainkaan suoraa ja asiallista. (Eduskunnassa nau-
16042: ymmärtää, kuinka uskonnon viholliset rua.) Mutta minä en ole päässyt vaan sel-
16043: viitsisivät vaivautua tällaiseen vaivaloi- ville siitä, kummanko kirkon etuja täällä
16044: seen kirkonpuhdistustyöhön. Kirkollehan kirkkoherra Kares ajoi. Kyllä hän sen-
16045: siitä on hyötyä, uskonnollehan siitä on tään oikeastaan unohti kokonaan Kristuk-
16046: hyötyä. Minä olen siinä suhteessa aivan sen kirkon edut, jos minä oikein häntä ym-
16047: samaa mieltä kuin professori Ingman ja märsin, ja puhui vaan Suomen evankelis-
16048: tohtori Kaila. Ei uskonnon vihollisilla. ole luterilaisen kansankirkon puolesta. Minä
16049: syytä tämän lain hyväksymisestä iloita, ei olen aivan samaa mieltä kuin hän, että ne
16050: se tule millään tavalla kirkkoa ja uskon- ovat kaksi aivan eri asiaa, kaksi eri kirk-
16051: toa vahingoittamaan. Ja kun me äänes- koa, joiNa on .sitäpaitsi eri us!kontunnus-
16052: tämme tämän lain puolesta, niin kyllä tu1kset, ei laim-kaan samat. Minä en ole suin-
16053: meistä suurin osa tämän tietää ja ymmär- lman meidän luteri[aisen !kansanikiT:kon ys-
16054: tää. Mitä taas kommunisteihin, tulee, niin tävä. Kaukana siitä, juuri sen takia, että
16055: se seikka, että he tässä asiassa äänestävät meidän luterilainen kansankirkkomme ei
16056: tämän lain hyväksymisen puolesta, osoit- ole Kristuksen kirkon ystävä. Jeesus ope~
16057: Uskon:nonv.apa,u,sl.aki. 283
16058:
16059:
16060: ti, mitenkä ihmisen tulee elää päästääk- Ieila onnellinen, s1saisen tyydytyksen
16061: seen sopusointuun it.sensä kanssa, oman- täyttämä elämä. - Tätähän voisi jatkaa
16062: tuntonsa, Jumalansa kanssa, ja näitä ope- kuinka pitkälle tahansa ja tekee mieli tot-
16063: tuksia vastaan tuskin voi asiallisia muis- takin vähän jatkaa näille oikeistofariseuk-
16064: tutuksia tehdä. Niiden seuraaminen on sille. Muistuu mieleeni kertomus fari-
16065: terveellistä kaikille ateisteillekin. Mutta seuksesta ja publikaanista. Me täällä va-
16066: tämän opin, millä tavalla ihmisen tulisi semmalla olemme publikaaneja, oikeita
16067: elää, tämän Jeesuksen opin on kirkko vuohipukkeja, mutta samallaisesta vuohi-
16068: muuttanut opiksi Jeesuksesta, opiksi Ju- pukista sanoi Kristus, kun vuohipukki
16069: malan Pojasta, opiksi saastut,ta.mattomas- vain huusi: ,Herra armahda minua" -
16070: ta sikiämisestä, opiksi kaikesta muusta eikä tehnyt mitään muuta.; tuollainen vais-
16071: mahdottomuudesta. Enhän minä enään tarnainen huuto ilman uskontunnustusta
16072: pääse meidän kirkon kautta taivaaseen en- - että hän meni hurskaampana kotiinsa
16073: kä pääse sen uskolliseksi opetuslapseksi, kuin se fariseus, joka oli täyttänyt kaikki
16074: jos minä koettaisin elää niinkuin Jeesus kirkkonsa vaatimukset. Jos meidän. lute-
16075: opetti, jollen samalla usko, että Hän oli rilaisen kansankirkon papit saarnaisivat
16076: Jumalan Poika. Minä pidän Uutta 'l'esta- enemmän ja yhtä terävästi kuin Kristus:
16077: menttia paljoa suuremmassa arvossa kuin ,Helpompi on kamelin käydä neulansil-
16078: kaikkia kirkon tunnustuskirjoja yhteensä män lävitse kuin rikkaan tulla taivaanval-
16079: ja mitään uskontunnustuksia. Minulla o'n takuntaan", (kuulkaa) .kirkot täyttyisivät
16080: olil ut ihmeeUinen: vai:sto tai melkein into- köyhistä. Ei täällä vasemmistossa ole sen
16081: himo näihin uskonnollisiin asioihin ja Uu- uskonnon vastustajia. Mutta täällä ei kyl-
16082: teen Testamenttiin ja sieltähän minä olen lä osata antaa arvoa sellaiselle kirkolle, jo-
16083: tottakin löytänyt. mitä kauneimman us- ka on unohtanut kaiken tämän, joka kai-
16084: konnon, mitä ihanimman ja sopusointui- kessa siinä suuressa luokkataistelussa,
16085: simman elämänkäsit.yksen, sen uskonnon, jota maailman köyhälistö käy kapitalis-
16086: jonka perustaja kertoo tarinan Rikkaasta mia vastaan, säännöllisesti ja aina asettuu
16087: miehestä ja Latsaruksesta. Rikas mies kapitalismin puolelle köyhiä vastaan. Siel-
16088: joutui ehdottomasti helvettiin, ehdotto- tä kirkosta eivät kyllä köyhät lohdutusta
16089: masti vain sen tähden, että hän oH rikas. saa, sieltä niille annetaan kiviä leivän 8Jse-
16090: Ei siitä kerrota, että hän oli jumalaton masta. Tämän minä sanon yleiskuvaukse-
16091: pakana. Siitä kerrotaan, että hän eli ylel- na kirkon luonteesta. Minä tiedän, että
16092: lisyydessä ja loistossa, niinkuin meidän ta- on pappeja, kirkon palvelijoita, uskonnolli-
16093: valliset porvarit, ja ,s,iitä .syystä ioutui hel- sia ihmisiä, jotka eivät ole tällaisia, mutta
16094: vettiin. Entäs köyhä mies? Ei kerrota, sellaisen yleiskuvan siitä täytyy saada. Ja
16095: että hän uskoi Jeesusta Jumalan Pojaksi. sitten puhutaan tämän kirkon opetustyö.stä,
16096: Kerrotaan vain että hän oli köyhä, eli niis- kasvatustyöstä! Se oli aikana, jolloin ope-
16097: tä muruista, jotka olivat rikkaan pö;ydältä tettiin Suomen kansalle lukutaitoa, mutta
16098: pudonneet, ja tä,stä syystä täJmän !köyhyy- nykyisin me löydämme tämän kirkon pa-
16099: tensä takia pääsi taivaaseen. Usko, jonka pit kansakouluissa ja johtokunnissa itse
16100: mukaan köyhä ei lainkaan helvettiin jou~ kansakoululaitoksen vastustajina, useim-
16101: dukaan. Eikä ainoastaan tämä. ISamallai- miten pyrkimyksellä johtaa kansakoulu-
16102: nenhan on kertomus rikkaasta nuorukai- laitos mitä vanhoillisimpaan ja mahdotto-
16103: sesta, joka tahtoi tulla vanhurskaaksi, oli mimpa.an suuntaan. Tämän kirkon opet-
16104: täyttänyt kaikki lain käskyt, täyttänyt tajat ja kasvattajat ja paimenet, kaikkial-
16105: kaikki ne ehdot, joita luterilainen kirkko la ne tavataan äärimmäisen vanhcillisina
16106: WS<ettaa noin kuvaannollisesti, ja hänelle sa- sä·ilyttämässäJ ka]k,kea .sitä !huonoa, mitä
16107: noo Kristus: ,Mene ja myö omaisuutesi, meillä on, vastustamassa kaikkea sitä uut-
16108: ja'a köyhille, ja sitte seuraa minua". Tä- ta ja hyvää, mitä meille tarjotaan. Sama
16109: mä rikas mies meni murheellisena pois. kirkkoherra Kares puhui •siitä, mikä on
16110: Hänen olisi tehnyt mieli olla vanhurskas, Suomen kansan tahto. Suomen kansa on
16111: olla kirkon jäisen ja samalla kapitalisti, osoittanut tahtonsa valitsemalla tänne va-
16112: mutta ei se käynyt laatuun tämän uskon- semmistoon siksikin suuren ryhmän niitä,
16113: non perusteella. Hän pani valitsemaan: jotka. puoltavat omantunnonvapautta, us-
16114: Tuolla puolen rikkaus ja loisto, tällä puo- konnonvapautta. Ja siellä porvaristossa.-
16115: 284 Perj.antaina 6 rp. lokailruuta.
16116: ----------
16117:
16118:
16119: kin kuuluu onneksi olevan sangen suuri mään muutakin koulunuorisoa ja mma en
16120: huomattava osa edustajia, jotka vihdoinkin ole ikänä tavannut muuta kuin yhden us-
16121: ovat tässä asiassa päässeet samalle kan- konnollisen koululaisen, ja minä olen niitä
16122: nalle. Emme me tottakaan voi tätä kir- sentään tuhansia tavannut. Yhden minä
16123: kon opetus- ja kasvatustyötä suuriarvoise- olen tavannut kaiken kaikkiaan, johon tämä
16124: na ,pitää.. -Me pidämme koulun opetus- ja opetus on vaikuttanut, ja se opetus· vaikutti
16125: kasvatustyötä paljon tärkeämpänä - ja ainoastaan sentähden, että uskonnonopet-
16126: sentähden täällä on oppivelvollisuuslaki taja oli itse hartaasti uskonnollinen. Kuin-
16127: säädettykin-ja tämä kasvatustyö, mikä ka paljon turhaa työtä ja vaivaa! Pienelle
16128: aikanaan on kirkolla ollut, on aikoja sitten kuusivuotiaalle opetetaan uskontoa lasten-
16129: siirtynyt toisaalle. Silloin kun kirkko pa- tarhassa, kansakoulussa opetetaan uudes-
16130: lautuu jälleen alkukristillisyyden kan- taan samaa ja senjälkeen lyseossa. Se on
16131: nalle, palautuu Jeesuksen opin kannalle, mitä tär ke:Umpänäi ·opet-rusaineena kaikille
16132: silloin kun ei ole enään eroa Kristuksen nä,ilQe Jwulwpoåiille, ja :sieltä -ei kuitenik:!l!!l!n
16133: kirkon ja Suomen evankelis-luterilaisen löydy, ei yhtä pros-enttia niitäJ, jot1ka olisivat
16134: kirkon välillä, silloin tällä kirkolla tulee uskonnolEs,e-n ,tunteen elävöi-ttämiä, ei yhtä
16135: olemaan,, siitä olen vakuutettu ja tietoinen, prosenttia. Siellä vallitsee koulunuorison
16136: Suomen köyihän 'kansan mitä h-a,rtain ja keskuudessa mitä täydenisin pakanuus,
16137: lämpimin kannatus. Mutta niin kauan täydellinen uskonnonoppien halveksumi-
16138: kuin kiDkiko esiintyy työ·väen poliittisten nen. Tähän on johtanut se tapa opettaa us-
16139: vaatimusten vastust,ajana:, .silloin sitä koh- kontoa kouluissa, mikä m,eillä täällä on val-
16140: dellaan selli mukaaiJJ ja luottamus 10n sen- lalla. Ja eihän voi, nämä käytännölliset
16141: arvOinen. tulokset nähtyään, muuta kuin halveksia ja
16142: Mutta minä odotan kaikista sellaisista vastustaa seHaista opetusta; olisi parempi
16143: toimenpiteistä, jotka johtavat kirkon sisäi- ettei sitä olisi opetettu lainkaan. Koulu-
16144: seen puhdistukseen - ja tätä uskonnon- nuoriso olisi uskonnollisempaa, se ei oppisi
16145: vapauslakia minä pidän yhtenä sellaisena pilkkaamaan ja halveksimaan uskontoa
16146: edistysaskeleena, ei ehkä niin tärkeänä kuin niinkuin sen nyt täytyy oppia. Olisi edes
16147: täällä useat ovat i]mvi-teNee:t, mu-tta :kui-ten- opetettu siveysoppia, joka kyllä yliopistossa
16148: kin sittenkin suuriarvoisena edistysaske- -on alppiaineena .i1uisteilla ja filosofisessa
16149: leena,- kun tällaista tietä pitemmälle kul- tiedekunnassa. Siinä olisi käytännö-llistä
16150: jetaan, niin seurauksena epäilemättä onkin elämän viisautta, joka olisi sopusoinnussa
16151: uskonpuhdistus. Ei uskonpuhdistus päät- oppilaiden omientuntojen ja käytännöllisen
16152: tynyt Lutheruksen aikana, sen täytyy jat- järjen kanssa .ia tämä vaikuttaisi sentään
16153: kua kautta aikain. Mutta jos pääsemme paljon puhdistavammin ja elävöittävämmin
16154: sille asteelle, että meidän kirkkom!me myön- kuin sellainen uskonnonopetus, jota meillä
16155: tää sen, mitä täällä äsken eräs pappi lau- on. Mutta sitäpaitsi kuinka monet meidän
16156: sui, että Jumala on Vapauden Jumala, uskonnonopettajat niin kansakouluissa kuin
16157: mutta ei ainoastaan Vapauden Jumala mut- oppikouluissakaan itse uskovat mitä opet-
16158: ta myös Oikeuden Jumala ja Totuuden Ju- tavat. Täällä eräs edustaja kysyi, tästä
16159: mala, silloin kun kirkko myöntää tämän, asiasta puhuessaan, kuinka voi sellainen
16160: silloinhan sen täytyy pakostakin kirkkona opettaa kristinuskoa, joka ei itse kuulu
16161: antaa tukensa, siunauksensa ja kannatuk- kristilliseen kirkkoon eikä sitä hyväksy.
16162: sensa sille politiikalle, jota täällä vasem- Niinhän on asianlaita nyt. Eihän se mer-
16163: misto ajaa. Silloin on niiden aika lyödä kitse sitä että opettaja uskoo tai hyväksyy
16164: kättä keskenään. kristinuskon totuudet. vaikka hän virkansa
16165: Täällä on tämän ohella puhuttu uskon- puolesta opet.taa sitä. Melkeim joka ainoa
16166: nonopetuksesta kouluissa, vaikka minä kyl- voisi löytää om!asta tuttava-piiristään sellai-
16167: lä pelkään, ettei se tule tämän asetuksen sia uskonnonopettajia, jotka itse eivät usko
16168: kautta säädetyksi. On sanottu, että siitä rahtuakaan siitä mitä opettavat. Mutta ei-
16169: tulee vahinkoa, kun meidän lapsemme eivät hän tämä asia, uskonnonopetus. kouluissa,
16170: saa enään opetusta kristinuskossa. Mutta olekaan tällä kysymyksellä vielä ratkaistu.
16171: minä olen isä ja olen nähnyt, kuinka minun Tässähän siitä vapautuvat ainoastaan sel-
16172: pojalleni on koulussa uskontoa opetettu ja laiset lapset, joiden vanhemmat eivät kuulu
16173: olen ollut muutenkin tilaisuudessa lähesty- evankelis-luterilaiseen kirkkoon. Taistelu
16174: U.skonnonrv.rupwusla!ki. 285
16175:
16176: tässä ei ole, kuten s·anottu, loppuunsuoritet- on oikeus harjoittaa julkisesti tai yksityi-
16177: tu, .sitä ja:tke;taa.n •silksi kunnes uslkonnon- sesti uskontoa, mikäli se ei loukkaa lakia
16178: opetus kouluista on kokonaan poistettu. .ia ihyviäJ bp,oja sekä myös sen mukaan,
16179: :Sitten on suurta ääntä pidetty myö.s eri- kuin erikseen on säädetty, luopua siitä us-
16180: näisten puhujain taholta siitä verovapau- kontokunnasta, johon hän kuuluu, ja liit-
16181: desta, .mistä tulisivat hyötyanään ne, j.otka tyä uuteen uskontokuntaan. On siis jo ny-
16182: eroavat pois evankelis-luterilaisesta kirkos- kyisessä hallitusmuodossa Suomen kansalle
16183: ta. Kyllä niillä kirkosta eronneillakin on annettu pääasiassa se oikeus, mistä nyt on
16184: omia siveellisiä, eetillisiä harrastuksia, jot- kysymys. Ei olle siis mikään uusien oi-
16185: ka nielevät yhtä paljon varoja kuin kirkol- keuksien myöntäminen nyt kysymyksessä.
16186: lismaksut. Eivät nämä ihmiset useimmissa Perustuslakivaliokunta onkin, kun se on
16187: tapauksissa ole vailla sellaisia eetillisiä har- yhtynyt puoltamaan tätä uskonnonvapaus-
16188: rastuksia. Usein niitten kulttuuriharras- lakia, todennut, että se toteuttaa ainoastaan
16189: tukset ovat paljon voimakkaampia. He tämän hallitusmuodon 8 § :ssä jo Suomen
16190: saattavat uhrata siihen,. missä heidän har- kansalle luvatun oikeuden.
16191: rastuksensa ovat, kymmenen kertaa enem- Tahtoisin myös huomauttaa eräästä toi-
16192: män kuin uhraavat kirkon hyväksi ne, jot- sesta seikasta, nimittäin siitä, että käsityk-
16193: ka :sinllle kuuluvat. 1Mutta sitäpaitsi vailk- seni mukaan tämä uskonnonvapauslaki on
16194: kei näin olisikaan, niin minä yhdyn sen velkaa Suomen vapaudelle. On huomatta-
16195: helsinkiläisen yliopistomiehen ajatukseen va, että kaikkialla poliittinen vapaus ja
16196: tai sanoihin, joka lausui tästä asiasta pu- omantunnon... ja uskonnonvrupau:s ovat tais-
16197: huttaessa: sehän olisi samaa kuin täytyisi telleet voittoon yhtä rinnan. Niin on ta-
16198: raittiusmiehen maksaa erityistä viinaveroa pahtunut myöskin meillä. Kun 1905 hiu-
16199: sentakia, ettei juo. Jollei kerran kirkkoa kan vapaammat valtiolliset tuulahdukset
16200: tarvitse, miksi siitä maksaa. - Jos minä alkoivat tuntua maassa, asetettiin seuraa-
16201: olisin kirkon vihollinen ja uskonnon vihol- vana vuonna heti komitea laatimaan uskon-
16202: linen, niin minä äänestäisin tätä uskonnon- nonvapauslakia. Parin vuoden päästä se
16203: va.pau:sloalkia W11staan. !Sen kautta., jos tämä saikin työnsä valmiiksi ja 1910 saatiin sil-
16204: laki tulisi hylätyksi, rappeutuminen kirkos- loinen armollinen lupa antaa valtiopäiville
16205: sa lisääntyisi•, sen vaiJmtusvailta kansMsa siitä esitys. Valtiolliset olot tekivät kui-
16206: kävisi vielä pienemmäksi ja sitten tapah- tenkin asian jatkamisen silloin mahdotto-
16207: tuisi suurempi lohkeaminen. Mutta vaikka maksi. Kun sitten taas 1917 Venäjällä ta-
16208: minä tiedän, että kirkko tästä hyötyy, hyö- pahtuneen valtlankumouiksen jälkeen valtiol-
16209: tyy uskonnollinen eläm\ä, niin minä äänes- linen vapaus alkoi koittaa maalle, asetettiin
16210: tän juuri sentakia lain .puollesta., uskonnon jo samana vuonna toinen uskonnonvapaus-
16211: ja kirkon ystävänä. Kyllä siitä on hyötyä komitea laatimaan uskonnonvapauslakia,
16212: yhteiskunnalle kokonaisuudessaankin. Ku- joka sitten saman vuoden lopulla saikin eh-
16213: ten sanottu, minä tällaisten toimenpiteiden dotuksensa va~miiksi. Kun asiasta oli kir-
16214: seurauksena odotan uskonpuhdistusta kir- kolliskokous antanut puoltavan lausunton-
16215: kossa; kirkon opettajain ja pappien täytyy sa, korkein oikeus, tuomiokapitulit y. m.
16216: pitää parempaa huo:Ita lampaistaan, sen jäl- asianmukaisessa järjestyksessä lausuneet
16217: keen kuin ovi navetassa on auki. Nyt näitä mielipiteensä, voitiin s:i;tten 1920 antaa
16218: lampaita on saanut hoitaa kuinka huonosti eduskunnalle se esitys uskonnonvapauslaik-
16219: tahansa, keritä vain, kun ne ovat kaivan- si, jonka perusteella rusia nyt on esillä. To-
16220: neet ruokaa tai huolta, kun on ollut tie- tean siis, että uskonnonvapauden käsittely
16221: dossa, että tästä ne eivät pois pääse. on meillä kulkenut aivan yhtä rintaa poliit-
16222: tisen vapauden kanssa. Kun sitä nyt pyri-
16223: Ed. V e n n o l a: Pyysin puheenvuoroa tään toteuttamaan, niin suoritetaan siinä ai-
16224: huomauttaakseni ainoastaan parista seikas- noastaan tämän työn jatkoa, jatketaan po-
16225: ta. Täällä on keskustelu käynyt useitten liittisen ja uskonnollisen vapauden yhtärin-
16226: puhujain taholta sellaisessa äänilajissa taista kulkua.
16227: ikäänkuin tässä olisi kysymys jonkun uu- Mielipiteet lain yksityiskohdista näyttä-
16228: den oikeuden myöntämisestä Suomen kan- vät olevan hyvin erilaiset. Kun suoritettiin
16229: salle. Kuitenkin on asianlaita niin, että jo lähetekeskustelua perustus~akivaliokuntaan,
16230: harUitusmuodon 8 § :ssä säädetään nimen- esiintyi asiassa kaksi hengenmiestä, kaksi
16231: omaan, että jokaisella Suomen kansalaisella pappia. Toinen selitti, että laki yksityis-
16232: 286 Perj.antaina 6' ,p. 1okaikuuta.
16233:
16234: kohdissaan edistää jumn.lattomuutta ja te- Ed. K y l ä n p ä ä : Ed. Pilkka täällä
16235: kee Suomen kansan jumalattomaksi. Toi- pahaksui pakanasanaa. Kirkkolain 6 § :n
16236: nen selitti, että tämän lain voimaan tultua mukaan on oikeus erota evankelis-luterilai-
16237: vasta alkaa varsinainen uskonnollinen elä- sesta :kirikos.ta .i.a liittyä; johonkin toi,seen
16238: mä Suomen kansassa ja hän viittasi silloin, uskontokuntaan, kristilliseen uskontokun-
16239: että koko uskonnonvapaus perustuu luteri- taan. Miksi niitä sitten sanotaan, jotka ei-
16240: laisen kirkon esiintymiseen uskonnon histo- vät tunnusta mitään uskontoa, joita varten
16241: riassa. Se oli taistelua voittoon juuri va- kaiketi suurelta ~osalta tät:ä kyseessä!.-
16242: pauden perusteella. Tämän illan keskuste- olevaa lakia laadita~an? Minä en tiedä tä-
16243: lut ovat johtaneet esille myös samanlaisia hän asti muuta kuin että heitä on kutsut-
16244: vastakkaisia muistutuksia. Olen kuitenkin .ta va pakanoiksi.
16245: saanut sen käsityksen, että niistä muistu- Kun kuulin ed. Tainion pilkan, täytyy
16246: tuksista huolimatta, mitä yksityisesti eri huomauttaa, että kristinuskon kannattajat
16247: tahoilta voidaan tehdä tämän uskonnonva- ajattelisivat, minkäkaUaisern kwmp,panin he
16248: pauslakiehdotuksen yksityisiä pykäliä vas- ovat saaneet. Minä ihmettelen, että Suo-
16249: taan, sen avulla kuitenkin voidaan selviy- men kansan eduskunnassa saa nyt jo tehdä
16250: tyä siitä varsinaisesta pääasiasta, mikä nyt niin paljon pilkkaa pyhimmistä asioista.
16251: on kysymyksessä.. Olen vakuutettu si~tä,, Olisin luuHut, että täällä olisi tätä asiaa
16252: että voidaan selviytyä hautausmaakysy- voitu käsitellä vakavammin, sillä minusta
16253: myksestä, josta on niin paljon tänä iltana se on ainakin siksi vakava asia, etten olisi
16254: puhuttu. Olen myöskin vakuutettu siitä, suonut sitä niin iva:ten ja pilkaten käsitel-
16255: että voidaan seiJ.viytyä uskonnonopetusky- tävän. Ja niin paljon kuin on pilkattukin
16256: sy.mylksest.ä, joka onkin oikeastaan käsiteltä- evanikelis-luterilaisen ikirr-kon paimenia, niin
16257: vänä toisella kertaa, toisessa yhteydessä on tämä asia kuitenkin meille omantunnon
16258: kuin tämä uskonnonvapauslaki. Olen asia, .ia minä epäilen, vieläkö tämän kan-
16259: myös vakuutettu siitä, että se ikärajoitus san ja tämän eduskunnan puolesta puhu-
16260: oikeudelle luopua uskonnollisesta yhdys- taan sen edessä, joka kaikki voi muuttaa.
16261: kunnasta, ei tule paljon paremmaksi tai
16262: huonommaksi, onko ikäraja 18 vuotta tai Ed. H ä s t b a c k a: De bevis som riiks-
16263: onko se 21 vuotta. dagsman Ingman här lämnade såsom stöd
16264: Minusta tuntuu, kuin ne muistutukset, för d'öreliggande relig~onsfrihetslag, näm-
16265: joita on tehty, ovat kantavuudeltaan niin lig.en biskoprurnas BergenJheims och ,Soha,u-
16266: vähäisiä, että ei ole syytä hyljätä tai aset- mans uttalanden för Jlere årtionden till·
16267: tua hylkäävälle kannalle niin tärkeään uu- baka, äro enligt mitt förmenande icke
16268: distukseen nähden kuin se laki sisältää, mi- några ibevis. J ag är fullt övertygad om
16269: ikä nyt on kysymyksessä. On tiety:st.i totta, wtt skulle nämnda bis<kopar leva under nu-
16270: että esiliJ.'äoleva u:slwnnonvrupau.slaki on varande ·förhållanden och ·varit i tillfälle
16271: kom'promissin tulos ja eri tahoilla on eri att fördjupa sig i nu föll'eliggande reli-
16272: kohdissa toivottu erilaista järjestelyä. Mut- gionsfrihetslag och åhört rilksdagsman Tai-
16273: ta jos asiaa katsoo kokonaisuudessaan, niin nios andmgande, så hade aldrig de utta-
16274: luulen, että tällä ihetlkelllä ja arvosteltwvan:a- la:nden, som ;profess:or Ingmwn uppläste,
16275: oleva;ssa tulevaisuudessakaan tuskin on saa- kommirtJ til•l offentligheten. Riksdagsman
16276: vutettaviss'a pareun,paa:, ta,rkoituksenmukai- Tainios andragande bestyrkte även till
16277: sempaa uskonnonvapauslakia, kuin mikä fullo att de b:rlhågO'r jag heifarar äro fullt
16278: 1
16279:
16280:
16281: nykyään on esillä. Olen myöskin sitä miel- grunda.d·e. o~h jag lftrågar: kan man ännu
16282: tä, että nyt esilläoleva us•konnonva•paus- med 'gott srumvete efter riksdagsman Tai-
16283: laki todellakin tulee edistämään uskonnol- n~os andrag-ande ['Östa. för laJ];en? J a.g- vill
16284: lista ~lämää Suomessa ja että se tulee ole- icke upptaga tiden med att in.gående be-
16285: maan lähtökohtana Suomen kansan uskon- möta p11ofessor Ingman; frrumtid.en får ut-
16286: nollisen elämän uudistumiselle. Minä kan- visa vero som har rätt ;professor Ingman
16287: natan lain hyväksymistä. Ilmoitan myös- eller jag.
16288: kin samalla, että edistysmielinen ryhmä tu-
16289: lee yksimielisenä äänestämään tämän lain Eeskustelu julistetaan .päättyneeksi.
16290: hyväksymisen puolesta.
16291: Puh e m i e .s: K·eskustelun lkmluessa on
16292: Ed. L o h i: Luovun. ed. Mannerr-maa ed. r:Kareksen y. m. kannat-
16293: Sosia;l:i~llitukisen lakkauttaminen. 287
16294:
16295: tamana kannattanut valiokunnan mietin- 3) Ehdotus laiksi s.os,i•alihal'lituksen ja valtion
16296: töön liitettyä svastalausetta. Kutsun tätä vakuutustarkastajan toimen lakkautta-
16297: ehdotusta ed. Mannermaan ehdotukseksi. misesta.
16298: Niin on m.y:ätslki.u ed. Book •ed. Jeppsonin
16299: kannattamana ehdotta;nut, että eduskunta iHallitU!ksen esityksen mo 19 jo/hd:osta laa-
16300: hylkäisi tämän lakie!hdotuksen .ia että haLli- dittu :perustuslakivahokunnan mietintö n :o
16301: tus ensi tilassa antaisi eduskunnalle uuden 3 esitellään ma~nitun la~nsäätämisasian
16302: ehdotuksen uskonnonvrupauslaiksi, dossa e:h · e n s i m äJ i s t ä k ä s i t t e l y ä v:arten.
16303: dotuk,sent.ekijänl mainitsema:t epäkoihda:t
16304: poistetaan, siten että mihinkää:n uskon•to-
16305: kuntaan kuulumattomat kansamme jäsenet Keskustelu:
16306: v:elvoitetaan suorittamaan sivistysver:oa,
16307: jonka 'Perusteet eduskunta myöhemmin Ed. P a a s i v u o r i: Minä ihmettelen
16308: määirää. :Kutsun tätä :ehdotusta ed. Bäckin tätä :perustuslakicvaliokunnan mietintöä,
16309: ehdotukseksi. kun siinä ei ole vastalausetta, vai'k1ka siellä
16310: Selostus myönnetään oikeaksi. valiokunnassa :pitäisi olla myöskin vasem-
16311: miston edustatiia, sosialidemokraatteja. ja
16312: Puhemies: Nyt tulee äänestettå- työväen .puolueen edustajia. 'Tämä ehdo-
16313: välksi ,lakiehdotuksen hyväiksymises:tä tai tus tietää nyt sosialihallitukseu laik'kautta-
16314: hylkää!misestä. ;Siinä tapauksessa että mista, sen ainoan viraston, joka on ajanut
16315: lakiehdotus !hylätään, tulee äänestettäväksi jon1kun v•erran työväen asiaa, j:olle on eri
16316: ed. Manue1rmaan j'a. ed. Bäckin tekemistä laeissa, suodeluslaissa, työsopimus- ja työ-
16317: anomusrp•onsista. Muussa ta;pau'ksessa minä sääntölaissa asetettu useita tehtäviä. M. m.
16318: ikat.sou ne muennei>k,si. työsääntölaissa sosialilhallitukselle on an-
16319: nettu t,ehtäväksi tarka.staa ja vahvistaa
16320: M:enettelytapa hyväksytään. työsäännöt, joita nyt juuri näinä aikoina
16321: laaditaan ja; joutuvat sen vnaib.vi,stet,taviksi.
16322: ISiMeeri lukee kirjallisen Minun miel•estäni sosiali!hallitusta ei olisi
16323: lwkkautettava, ei aina!kaan, ensimäisenä,
16324: äänes,tysesityksen: ennenkuin muut keskusvirastot, keskus-
16325: Joka lhywäksyy rpuheenaolevan e;h.dotuik- ha,Jlitukset on lakkautettu. 8osialihalli-
16326: sen uskonnouvapauslaiksi, sellaisena kuin tuben lakkauttamisella näytään rpyrki,vän
16327: nyt siihen, että päästään er.oon kahdesta
16328: eduskunta on S·en 11921 vuoden valtiopäi-
16329: op;pineesta herrasta, se on, ylitirehtööri
16330: villä lepäämään dätettäväksi hyväksynyt,
16331: äänestää ,jaa"; joka ei sitä hyväksy, Boökistä jw sitt:en ylit:al1kastaja Onni, Hall·
16332: ään:eståä ,ei"; jos vähintäin 2.f,3 annetuista stenista. Nämä herrat ova:t yhteiSJkunua[-
16333: äänistä on ,jaa" -ääniä, on ehdotus 'hyväk- lisissa kysymyksissä, joskaan ei sosialis-
16334: sytty, mutta muuten se on hylätty. tisella kannalla, niin ovat :kuitenkin mel-
16335: koista radikaali.sem:pia, kuin mitä sosia.li-
16336: Äänestyksessä annetaan '1317 jaa- ja 25 ministeriö on ollut. iSosiaJiministeriöllä,
16337: ei-ääntä. jos sillä olisi esittää alotteita. työväen ky-
16338: symyksissä, mistä se !Voi sanoa, että se on
16339: P u .h: e m i e s: Eduskunta on: siis hysvä.k- niistä tEJhnyt alotteen, niin se olisi hyvä,
16340: synyt laki®dotuksen. Tässä tapa,uksessa jos se ,edes yhdenkin kunnollisen semmoi-
16341: rauikeav:at anomusrponnet. sen a.sian voisi esitellä. lAtutta sen tilillä
16342: ei ole mitään muuta kun kielteisiä asioita.
16343: Asia on ,sii:s •lop;puun!käsLtel,ty. Asiasta voisi esittää }'lksityiskohtaå.sia seik-
16344: koja, mitä kaikkia ehdotuksia sosialiminis-
16345: Muutos päi:väjärjesty~kseen. teriö on kumonnut, jarruttanut ja melkoi-
16346: sessa määrässä ,huonontanut siitä, mitä ne
16347: Puh e m i e s: Päiväjärjestykseen teh. ovat ol1eet sosial,ihallituksen ehd:otuksina.
16348: dään se muutos, ettäi 2) asia poistetaan Siellä makaa sosialiministeriön pöytälaa.ti-
16349: päiväjärjestylksestä. ko:ssa monia tärkeitä ehdotuksia, jotka ov:at
16350: lähteneet sosialiihallitulksesta, doita ei ole
16351: 288 P.erj.antaina 6 ;p. lok.aikuuta.
16352: ----------------------------------=-------=--------------------
16353:
16354: päästetty .sen pitemmäUe, ne ovat sinne ta- taistutettavru m. m. ylihallituksia siirtä-
16355: petut. Eduskunnassa tehdyistä· alottrosta, mällä ministeuiöihin. Hallitus kun, se on
16356: joita täällä on tehty, miin niiden suhteen tämän esityksensä antanut, on siis noudat-
16357: sosialiministeriö on asettunut sille kan- tanut eduskunnan silloin lausumaa toivo-
16358: nalle, että se on ikoeUanut, mikäli mahdol- musta.
16359: lista, niistä tinkiä, vähentää työväelle twle- Kun täällä on lausuttu, -että tämä halli-
16360: via etuja ja .suojella mruhdollisimman rpaljon tulksen ·esitys ja että myöskin perustuslaki-
16361: työnantajia. Se on kyllä .suureksi. osaksi valiokunnan puoltava lausunto olisi johtu-
16362: persoona-kysymys. Se nyt on .sattunut nut siitä, että -olisi truhdottu rpäästä eroon
16363: miin, -että sosial:ifuallituksessa on radikali- ioistakin virkamiehistä so.sialihallituksessa,
16364: semmat miehet ohjaksissa !kuin .so.sialimi- jotka olisivat olleet mdikaalisempia kuin
16365: nisteriössä. Ja kun sosialim[nisteriö on ehkä monet muut virkami-ehet, niin ta.hooi-
16366: mielestäni suojellut mahd-ollisimman epaljon sin saada sanotuksi, että minulle ainakaan
16367: työnantajain etu~ia., niin tällaisen 'kokemuk- ei ole lainkaan tunnettua mitkään tuollaiset
16368: sen nojalla mikä :siitä on .sa,atu, en mieliipiteet, enkä ole kuullut niitä myös-
16369: minä olisi ,valmis laikkauttamaan so-siali- kään hallituks-en taholta mainitta,van, eikä
16370: haHitusta ainakaan ennenkuin muut kes- ole sanallakaan sella<ista mainittu p-erustus-
16371: kusvirastot ovat lakkautetut. Jos täällä lakivaliokunnan ko1kouksissa. Enkä minä
16372: entinen sosi-aliministeri Joukahaine:n voisi myöskään ole tullut vaikuutetuksi edellisen
16373: esittää, mitä ihy·viä alotteita tässä sosiali- -pu!hu.ia.n lausunnosta •s•iitä!, että rt:odel~akin
16374: hrullituksessa on työväen hyväksi tehty, näin: olisi laita. Kun edellinen puhuja lau-
16375: niin voisi tuota mieli.pidettä eih!kä jonkun suu, et-tä ,työ.väienasiain>lkäsittelyjä h-oitruva
16376: v-erran muutba. Mutta minä; luulen, että ainoa keskusvirasto lakkautetaan ja että
16377: sieltä ei läfude mi.täälll muuta. kuin työrii- näiden a.siain .krusittely sentalkia. joutuisi
16378: tojen sorvittellulakiehdotus, mi!kä on sosia<li- huonompaan -asemaan, niin minä luulen,
16379: ministeriön omasta al-otteesta lähtenyt. Ne että hän tekee liian äkkinäisesti päätö'k·
16380: ovat lähteneet joko eduskunnasta tai .sosi- sensä. Tässä on ikyllä kysymys sosialihal-
16381: alihallituksesta ja sosialiministeriöstä on lituksen lakikauttamisesta, mutta ,siinä on
16382: sitten tullut tionkunLainenl ,Eskon puu- myöskin t.oiselta puoleni kysymys tämän
16383: merkki" siihen ehdotukseen. Ja se työrii- viraston tehtävien siirtäimisestä sosialimi-
16384: tojen sovittelulakie:hdotus, mikä siitä oli nisteriöön erityisenä osaston&.
16385: tuLoksena, työntekijäin edustajat ja työn- Mitä tulee itse !keskusvira-stojen siirlä-
16386: antajain edusta·jat yhteisestä sopimuksesta miseelll :ministeriö:ifuin, llliin se oru erpäile-
16387: t.a]}poivat jo valiokunnassa. Ellei siitä vi- mättä pruljon monimutkaisempi kysymys
16388: rastosta tuLe :par-empia ehdotuiksia, niin sii- kuin sitä yleensä viimeaikaisessa julkisessa
16389: hen •vira-stoon •ei työntekijäin edustaja•in keskustelussa on !käsitelty, Olen aikaisem-
16390: sovi luottaa eikä swostua sosiali:hallituksen min 'hallituksessa ollessani seurannut olo-
16391: la-kkauttamiseen. jen kelhity.stä tässä suhteessa läntisessä naa-
16392: puri.ma,a.ssamme ynnä muualla. Ruotsissa
16393: Ed. V e n no 1 a: .Se ha1lituksen esitys toimitettiin joitakin vuosia sitten -erityisen
16394: ja .perustuslakiva.lio'kunnan mietintö, mikä laaja tutkimus, useita tuhansia sivuja kä-
16395: n~t on eduskunlllan käsiteHävänä, p-erustuu sittärvä tutkimus, tästä asiasta ja siitä käy
16396: sii'hen ,pyrkimykseen, joka on vallinnut selv1lle, että asia on vallan monimutkainen
16397: eduskunnassa ja myöskin hallituksessa, niin, että asian puolesta voi rpuhua sekä
16398: että sa-ataisiin virka,koneisto8J yksinker- myötä! ettäi vastaan. Virastokomitea on
16399: taistetuksi, virastojen lu!kua vähennetyksi myöskin lausunnossaan tullut siihen tul-dk-
16400: ja valtion menoja säästetyksi. 1-9119 vwo- seen, ettei ole ilman1 muuta va,stattava
16401: den lo-pulla asetti .silloinen hallitus niin .sa- myönteisesti siihen., että ylihallitukset oli-
16402: notun virastoikomitean, joilika tehtävänä oli sivat ministeriöilhin siirrettävät. 1Se on ot-
16403: tutkia tätä kysymystä niitä näkökohtia sil- ta,nut esille tai vetänvt esille ainoastaan
16404: mälläpitäen, jotka mainitsin. Eduskunta muutamia ylihallit.u!ksi:~. joita sen mielestä
16405: käsitellessään sitten valtiobudjettia 19120 voi siirtää ministeriöi1hin, toiset se on tah-
16406: vuoden alussa lausui myöskin sen mielipi- tonut säilyttää, koska niiden toiminta, ,ku-
16407: teen, -ettäJ virkalmneistoa olisi yiksin!kru- · ten rautatiehallituksen, metsälhaHituksen j.
16408: Sosialih:a1litrukisen [akkauttaminen. 289
16409:
16410:
16411: n. e. ovat sellaisia, että niiden tehtävien hoidettaessa valt'ioneuvost•on talosta Erot-
16412: hoitaminen min[steriöstä •ei käy päinsä tajam va:m-ella olevaan so~ialihallituksen
16413: yhtä suur.ella ta.rmolla j.a asiallisella tai- taloon. Tällä välillä 'Viipyvät kirj.eet usein-
16414: dolla kun näid-en erikoisa.mmattiv:llrastojen kin ·viikkokausia, kuukausmääriä, keskus-
16415: tehtäNien suorittaminen vaatii. tenaan ja pohditaan eri virastoissa samoja
16416: On myöskin huomattava, ·että nämä kes- a.s:ioiia. Luu1len ,,ettlä 1tässä on jotakin eTJä-
16417: kusvirast-ot ovat meidän maallemme m. m. tervettä ja jotakin semmoista, jota voitai·
16418: venäläisenä 'aikana t-ehneet erittäin suuren siin !hyvällä tahdolLa, korjata, Toinen on
16419: palv-eluksen. Keskusv-irastojen kautta •On sitten asia, että olisi ·t.urvattava, että myös-
16420: voitu hoitaa maan iha.llintoa monilla sem- kin sosiaolimin[.steriössä hoidettaisiin näitä
16421: moisilla aloiLla, joihin, jos ei nä.itä kes- asi•oita yhtä suurella tarmolla, kuin ehkä
16422: kusvirasto.ia olisi ollut, venäläistyttärrni- sosialihallitulksessa on tehty. Sehän on
16423: nen ja venäläisten p~y.teet olisivat rpal- helposti aikaans,a.atavissa, kun: pidetään
16424: jon syvemmin ja herkemmin koskeneet, huolta siitä, että sosialiministeriössä sosi-
16425: kuin ne tosiasiallisesti pääsivät vaikutta- aliasioita hoitavan osaston johtajina mi tar-
16426: maan. Keskusvirastojen olemassaoLo erotti mdkka.i.ta a.sia.an:innostuneita henkilöitä.
16427: nä.iden v-irasto~ien .toiminta-abal ja; suojasi Sikäli kuin: .minulle on käynyt .selville, ·ne
16428: niitä niiltä otteilta, mitä !hallituksen ja suunni,te1mat, joita. !ha1llitu!ksella täJssä asi-
16429: V:enäJjän va;ikutuiksen: •puolelta siihen: .aikaan as•sa toimeenpannessa,llln näitä yleisiä peru~
16430: tapahtui.. 'Toinen on sitten ikysymys onko teita. on, ei ol-e tarkoitus muuttaa varsinai-
16431: näillä :keskusvirastoilla tällä hetkellä ny· sesti sosial]hanitulksen teM.äviäJ tai edes
16432: kyisissä uusissa oloissa enää sellaista teh- nmtä ,supi:st.aa, lmwtt.a. a:inolaJ&taan ylksinker-
16433: tä;vää. 'Täytyy iheti ·61Päilemättä sanoa, että taistuttaa vil'kak.oneistoa, ,poistaa siitä tar-
16434: näin ei ole laita. Mutta jonikunlaista pel- rp·eetonta työtä ja adanihukkaa.
16435: koa on kuitenkin lausuttu, että jos useiden Vaikka siis olenkin sitä mieltä, että
16436: keskusvirastojen tehtävät siir:r:etään minis- näitä yliihallituik.sia ministeriöihlm ·siirret-
16437: teriöihin, niin simetään monet seikat ali- täessä ei voida rmenetellä miten!kään kaa-
16438: tuisesti vaihtelevien ministeriöiden johdon vamaisesti eikäJ kysymykseen yleensä il-
16439: alaisiksi, joka joihto rv:aiMelee puolueitt111in man muuta yksityiskoihta;isesti hal'lkitse-
16440: poliittisten suuntien mukaan, joka poliit- matta ole vastattava myöntävästi, niin olen
16441: tisten suuntien vaiht·elu voi ;hyvin .epäedul- sitä mieltä, että .sosialihallituksen siirtä-
16442: lis-esti vaikuttaa näiden tehtävien hoitoon. minen aivan hyvin käy päinsä. r8amaa
16443: Ellen: väärin käsittänyt, n11n näytti e-del- mieltä on myöskin perustuslakivaliokunta
16444: lisen ·puhujan lausunnosta mjyöskin kuul- ollut ja as,ioa,nlaå,ta. todellakin on niin, että
16445: tavan läJpi tämä velko. Hänhän lausui, perustuslakiv-a.liokunnan mietinnössä ei ole
16446: • että sosialiministeriö ei ol·e 1kyllin ta.rmok- y:htään ainoata vastalauseita. Se säästö,
16447: kaasti eikä .myöskään 'he:r:eillä ollen hoita- joka tämän kautta syntyy, tekee noin
16448: nut työväenasioita, että sen puolelta ei. ole 270,000 marl&a.a j•a vähentää toistakym-
16449: tehty alotteita, ja et'täi nama aiotteet mentä V'irik&miestä, Vaikka olisikin mlllh-
16450: ovat lähteneet rpääasiallisesti keskusviras- dollista, että töiden järjestelyssä pitäisi
16451: ton, sosialihallituksen taiholta. Voi olla, joitakin virkojru uudestaankin p.erustaa,
16452: että tällaiseen ·Pe~koon erityisten alojen niin sitt.enkin on .säästö huomattava ja
16453: hoitamisesta voi ollakin syytä, :mutta tah- myös ajanhukan säästäminen, tarpeetto-
16454: t'oisin kuitenkin huomauttaa, mitä jo v-iit- mllln moruinaisen kirjoituksen 'Poistaminen
16455: tasin, ·että ei ole suinrkaan kysymys näiden kaik1ki ·etuja, jotka merkitsevät helpotusta
16456: tehtävien hoidon lakkauttamisesta. On valtion ·menoissa, pienennystä virkamiesten
16457: kysymys ainoastaan yksinkertaistuttaa, lukum'äärä;ssä ,;,a v>oittoa myö:skin asiain
16458: siirt-ää ministeriöön erillään .o[eva !hallitus, käsittelyssä. Minä en katsoisi asiaa sillä
16459: yksinkertaistuttaa, halventaa v-il'lkakoneis- pessimistisellä t•a:va.lla, millä edellinen pu-
16460: toa. !Sillä eihän voi ki·eltää sitä, että pal- huja sitä katsoi; olisin sitä mieltä, että
16461: jon aikaa. ja varoda kulutetaan sekä hidas- eduskunta voisi y'ht;yä asiaa1 •puoltamaan,
16462: tutetaan arsiain kulkua sen kautta, että kir- joka oru sen ai1kaisemmin lruusuman toiv-o-
16463: joitetaan toisesta kaupunginosasta toiseen. muksen muk·ainen.
16464: Nyt kirjotetaan: sosialiministeriön asioita
16465: 37
16466: 290 Perjantaina 6 ip. 1ok.aih.-ruuta.
16467:
16468:
16469: lE}d. A. Tulenhei m: o: On erpäile- tai millä nimellä härutä nyt tahdottaisiin
16470: mättä varsin •paikallaan sellainen suunnit- kutsua, joku Tyhmä virkamiehiä kulloin-
16471: telu, että osa keskusvirastoista yhdistetään kin kysym:yJksessäolevien asiain käsittelyä
16472: asianomaisiin min~steriöihin. Hallinto yk- varten, joiden päällikkönä tulisi olemaan
16473: .sinkertaistuu, monen monet kirjeenvaihta- Lakkautetun ylirhallituksen päällik'köä vas-
16474: miset katoa1vat, .asioiden ikälsittely käy no- taava virlk3Jmies ja jäseninäl ylilh3Jllitu:ksen
16475: peammaksi ja kustannuksia säästyy, Siinä jäseniä vastaavia virkamiehiä, Tähän
16476: suhteessa voin aivan yhtyä edelliseen pu· suuntaan viittaa mainitsemani komiteakin
16477: hujaan. mietinnössään. 1Mutta täcrnä fJUoli a.siasta ei
16478: Mutta minun mielestäni .on tätä asiaa, ole tärkein. Tärkeintä on se miten asiain
16479: keskusvirastojen poistamista, alettu ajaa käsittely täilLaisessllJ toimistossa tai osas-
16480: niin sanoakseni väärästä päästä. Ei ole tossa järjestetään. ·Minusta asiain käsit-
16481: tehty selväksi, vielä välhemmän ei ole vah- telyn tulisi .alla sellainen, että YJksinker-
16482: vistettu sitä menettelyä asiain käsittelystä taisemmat asiat saisivat jääidä toimiston
16483: valtioneuvostossa, joka tulisi nykyisen kes- jäselliien raiJkaistaiViksi irman eri •esittelyä.
16484: kusvirastokäsittelyn sijaan. Hallituksen Muut asiat ialasen olisivat tärkeytensä mu-
16485: esityksessä sanotaan vain, että sosialimi- kaan jaetta.vat eri ryhmiin, .aina sen mu-
16486: nisteriön sisäinen järjestel•y on jätetty ko- kaan, olisivatko ne esittelyn jälkeen toi-
16487: konaan hallinnollisesti toimitettavaksi miston :pääHikön, asianomaisen, ministerin
16488: asioid.en ratkaisemisesta valtioneuvostossa tai valtioneuvoston ratkaistavia. Asiat
16489: ja sen ministeriöissä 30 päivänä maalis- toimistopäälliikölle esittäisi asianomaisen
16490: :kuuta 191212 annetun lain puitteissa. Tällä toimiston jäsen; •jos esittelijä ja. :päällikkö
16491: tavoin menetellessäJ !kuitenkin kokonaan ovat yhtä miel'tä, tulisi esitelty mielipide
16492: poistetaan se suhteellisen suuri varmuus päätöks•eksi, muttrllJ jos he sitävastoin olisi-
16493: siitä, että asiat todella tulevat asiantunte- vat eri mieltä, olisi asia esiteltävä minis-
16494: m u:ksella ra1Jkaistuiksi, jota !keskusvirastot terin ·ratkaista,vaksi :päämkön ja 3Jsianomai-
16495: tähän saakka ovat tarjonneet. Minusta on, sen esitelleen jäsenen läsnäollessa. Minis-
16496: ennenkuin mi'kään lkeskusvirastoista lak- terin ratkaista.vat asiat taasen tulis.i hä-
16497: kautetaan, varsinaisella lailla saatava tässä nelle esittää toimistopääll:Ukkö; jos minis-
16498: kohden edes jotakin varmuutta. Vasta sit- teri yhtyy toimistopääUilkön mielipitee-
16499: ten, kun niin on asianlaita, tai vasta sel- seen, on "Päätös ol·eva senmukainen; jos
16500: laisen lain säätämisen yMeydessä, olisivat taas .ministeri siihen ei y!hd·y, olisi asia
16501: ny,t kysymy;ksess&olevanllainen ja ;päivä- ratlkai:stava to:Umis·torpääUi/k,ö.n esit41essä
16502: .iwrjestyksessä ,serura.avanaolevantacpainen vaU~oneuvoston yleisessä istunnossa. Ja
16503: laki käsiteltruvärt _i.a lhyväJksytbävät. vilidoin ne asiat, .io·tka suoraan .menisi-
16504: iEi nyt tietystiikään tässä yhteydessä voi viit va~tioneuv•oston yleiseen istuntoon, sel- •
16505: tulla ky.symybeen se, .ett'ä yksit,yiskoihtai- laiset kuin nimitysa;siat j. n. e. tai ainakin
16506: sesti .esittäisin millä tavoin mielestäni voi- tärkeimmät miistä, olisi'Vat valmisteltavat
16507: taisiin saada v.armuus siitä, .että asiain kä- toimiston 'jäsenten ja päällikön yhteis-
16508: sittelyssä edelleelll saadaan säilymään istuncrws.sa ja päällikön valtioneuvoston
16509: asiarutuntemus, joka keskushallituksilla tä- istunnossa esiteltävä.
16510: hän saakka on ollut. Siihenhän voi saad.a
16511: 1
16512: Tällaisen menettelyn kautta voitaisiin
16513: esimerkkejä ulkoma.alta. Siiihen on aivan saavuttaa sama tulos kuin miihin nyt pyri-
16514: sivumennen viitannut virastokomit.eakin, tään. Kirjeenvaihto välhenisi, virkamies·
16515: ilman että se kuitenkaan on millään tavoin ten lukumäärää saatettaisiin vähentää ja
16516: asian! lähempään selvittelwyn puuttunut. kustannukset :pienenisivät, Mutta kun
16517: SaHittakoon ,minun kuitenkin,. suurin piir- :päätöksenteko ei, yksinkertaisia .asioita lu-
16518: tein esittää, mi·ten minusta mainitseman- kuunottamatta., jäisi yihden :miehen varaan
16519: laiseni varmuus varsin yksinkertaisesti ja ja jos rpäJällikölle, miUoin hän ei ole laki-
16520: käytännöllisesti voitaisiin saada edes jos- mies, olisi järj.est·etty lainopillista avus-
16521: sain mäiLrin säilytetyiksi. Minusta olisi en- tusta, olisi kuitenikiru verraten suuri var-
16522: sinnäkin kunkin keskus:hallitu.ksen sijaan, muus saatu siitä että asiat todeHa tulevat
16523: joka lakkaJU.teta.an, asianomaiseen minis- huolellisesti valmistetuiksi .illl puolueetto-
16524: t,eriöön muodostettava toimisto tai osasto masti ja •a.siaintuntemuksel·la rpäätetyiksi.
16525: SosiaJ'i!hailituklsen lrukka uttaminen.
16526:
16527: !Sellainen käsittelyjärjestys, johon edellä y·hteydessä tultaisiin la;kkauttamaan myös
16528: olen viittanut, kyllä voitaneen toteuttaa vakuutustarkastajanvirka. Meillä ollaan
16529: hallinnollisella asetubeHa. Asian täJrkey- m:yöskin vasta alkuasteella sosialivakuu-
16530: teen näihden olisi minusta kumminkin siitä tnsten suhteen ja meidän pitäisi saada ai-
16531: sääJdettävä erikoinen laki. Mutta ennen- kaan paljon laajempi sosialivakuutus kuin
16532: kuin sellainen lruki on olemassa, en minä mitä me~l1ä ncvkyään on. Minä luulen
16533: puolestani voisi olla mukana :kesku~halli myös että se kokemus, mikä meillä sosiali-
16534: tuksia hävittämässä. Laki asiain ratkaise- vaikuutuksen alalta. on olemassa ·ei suin-
16535: misesta valtioneuvostossa ja sen ministeri- ka·an puhu sen :puolesta, että vakuutus~
16536: öissä 30 päivältä maaliskuuta rl9122, joka tarkastajan vi11ka olisi laJkkautetta.va.
16537: on laa:dittu ·edellyttämällä että keskusviras · Minä puol.estanli tulen vastustamaan tämän
16538: tot OV'at olema,ssa, on minun näJhdäkseni laitoksen lakkauttamista, ennenkuin meillä
16539: ensin täydennettävä, vast.a sitten voidaan yl.eensä tästä käsittelyjärjestelystä on sää-
16540: keskuslaitoksia ruveta poistamaan, huoli- detty siten kuiru edellinen puhuja. täällä
16541: matta siitäJ ovatko ne nykyään ikolle,giaa- mainitsi.
16542: lisesti jäl'ljestetty vai n. s. päälli,kköviras-
16543: tdja., ja vasta senjärkeen .on' minusta käy- Ed. V en ll! o l a: ·Minä voin panna mer-
16544: tävä siihen harkin1taan kuhunkin yksityi- kille edellisten puhujain [awswnnoista, eri-
16545: seen 'keskuslhaiUitukseen nähden, johon edel- tyisesti ed. Tulenheimon lausunnosta, ettei
16546: linen .puhuja viittasi. hän va['sinaisesti vastusta itse asiaa ja että
16547: hän on siis sitä mieltä, :että j~oitakin yli-
16548: Ed. A a; l t o: Minä olen edellisen :puhu- hallituksia v·oitais.iin siirtää ministeriöihin.
16549: jan samoin kuin ed. Paasivuoren kanssa Hän tahtoo tehdä vain muistutuksen siitä,
16550: aivan sama:a mieltä että täissä l():n alettu että käsittelyjärjestys, mitenkä ministe-
16551: vähentää vina.stoja kokonaan väärästä riöissä nämä asiat hoidetaan, olisi laiHa
16552: päästä. Minä olen aivan samaa mieltä ennen säädettävä, ennenkuin tällais.ia siir-
16553: edellisen puhujan kanssa myöskin siinä, tämisiä trapahtuu. Siis olisi sääJdettävä,
16554: että tällaisen viraston lakkauttaminen oi- saatava aikaan laki jostakin,, josta ei ole
16555: keastaan on mahdoton näin kauan 'kuin ei mitään kokemusta ja jonka edessä ei ole
16556: ole säädetty sellaista käsittelyjärjestystä, mitään tosiasioita. EiköhäTIJ asian kehitys
16557: josta edellinen puhuja huomautti. Lisäksi menisi käytännöllisemmin, jos joitakin yli-
16558: tässä tahdotaan ensimäisenä lakkauttaa halEtuksia, joiden tehtäväit ovat sitä laa-
16559: ainoa virasto, joka jolLain tavalla on val- tua, että ne hel,posti voidaan ministeriöihin
16560: vonut niitä suur~a, sosialisia kysymyksiä, siirtää, sinne siirrettäisiin ja saavutetun
16561: jotka ovat työväen kannalta välttämättö- kokemuksen perusteella sitten sääJdettäisiin
16562: mät. Ja minun tJäytyy olla sitä mieltä että se la'ki, jonka kokemus osotta·a tarpeelli-
16563: sosialiministeriössä, jossa ministerit vaiili. · sek.si.
16564: tuvat milloin minkin syyn takia, milloin 1Ed. Tulenheimo täällä viittasi siiihen,
16565: minkin rpuoiJ.ueen henkilö :sattuu olemaan että perustettaisiin näihin: ministeriöihin
16566: ministerinä, jäävät sellaiset kysymykset, eri osastojra .ia ·eri ja.sostoja, jotka hoitaisiv&t
16567: joita sosiaHha1lituksen suoritettavina tähän niitä telhtruviä, jotka ovat kuuluneet ikysy-
16568: saakka on oLlut, kokonaan toisarvoisiksi myiksessäolevan (h.allitwksen eri osastoiihin.
16569: kysymY'ksi!ksi. Sen mukarankuin minä .tunnen viJrastokomi-
16570: Valiokunnan mietin:nössä mainitaan tean ,suurvnitelmia,. samoinkuin haUituksen
16571: työnvälitysneuvojan toimen lakkauttami- suunnittelu.ia, onkin ollut aikomus juuri
16572: sesta.. Onko meillä työnvälitysto~minta tä.Uä ta.valla .menetel~ä. 1Siinä suunnittelussa
16573: maassamme niin mallikel:poisella kannalla mikä aikaisemmin on tehty esim. ulko·
16574: ettei: meillä. enää tarvittaisi työnvälitys•- ministeriön järjestelyyn nälhden ja joka on
16575: neuvojaa. Minä uskallan ainakin olla siinä myös voimassa ja puolustusministeriön jäJr-
16576: kohd'6ll eri mieltä. Luullakseni tällainen jestelyyn nähden, on a.sia suurin piirtein
16577: virka on kuitenkin meillä vielä pitkän ajan katsoen täJllainen. On tietysti luonnollista,
16578: välttämätön. 'Mehän emme ole vielä oi- että vo·idaan vieläikin telhdä yksityiskoh-
16579: keastaan työniVälityskysymyksessä päässeet taista järjestelyä. Kehityksenalaistahall
16580: paljon la;psen asikelia edemmäksi. Tämän kaikki on ja, valmista tuskin voidaan mil-
16581: 292 Perjantaina 6 p. l<oka1kuuta.
16582:
16583: lään hetkellä kaikki sanoa olevan, mutta tykseni on se, että juuri tässä suhteessa
16584: en minä näe välttämättömyyttä, että koko saavutetaan melkoinen vnitto kysymyk-
16585: asia lykä:tään iJa1i ~haudataan siihen, että on sessäolev~an reformin kautta.
16586: ensinnä laki sääd~ettävä menettelystä, johon Asian käsittely ministeriö.ssä on kyllä
16587: ei vielä virastoa oie olemassa. Ed. Tulen- a\iateltu: järjestää suunnilleen siihen ta-
16588: heimo on :myö,skiu ihuomautta.nut, että ·paan kuin ed. Tuleooeimn tässä lausui toi-
16589: tämä voidaan järjestää ~hallin:noliJ.isella ase- vottava;ksi. 'Siinä asetusehdotubessa, josta
16590: tuksella mutta :hän vaatisi siitä lakia. En luonmos jo on olemassa, on sosiahminis-
16591: '
16592: tahdo vastustaa asian säätämistä myösk"m teriön uudesta järjestysmuodosta suunni-
16593: lail'la, mutta mia:Jiä ,en nä,e mitään tarkoi- teltu niin, että ryhmä virkami81hiä yhdessä
16594: tuksenmukaisuutta siinä, että asia tämän käsittelisi ainaikin melkoisen osan kysy-
16595: perusteella haudataan, koska mielestärui. mykseentu1levia asioitru. On aja,teltu, että
16596: asia ei vaaJdi näin tPi tkällisiä käsittelyjä. sosialiministeriö ja!kaantuisi kahteen osa.s-
16597: On monia muitakin tällaisia uudistuksia toon, yleiseen osastoon ja työ- ja huolto-
16598: usein haudat,tu :tällä bpaa ja minä epäilen, asiain osastoon. Edelliseen kuuluisi kolme
16599: että täJmän asian ~oi !käydä samalh. tavalla.. toimistoa, kansliatoimisto, vakuutustoi-
16600: 1Sosialiministemön tehtävät ovat verrat- misto, joka käsittelisi sekä yksityisvakuu-
16601: tain vwhäiset, voisi sanoa sosialiministe- tukseen että so~s:ialivrukuutuks-een 'kuuluvat
16602: nillä enemmän olevan työllipuutetta kuin asiat, ja kolmanneksi sosialitilastotoimisto.
16603: työtä liikaa kun vertaa 'hallituksen työ- Työ- ja ~huoltoasiain osasto taas jakautuisi
16604: jäJrjestelystä sosialiminisiieriön tehtävi1!_ ja ammattientarkastusosastoon, työttömyys-
16605: muiden ministeriöiden tehtäviä. Siis ei mi- j.a asuntoasiain osastoon, köyhäinhoito-
16606: kääJli tyÖ\jäJrjestely so.siaiiJministeriössä: ole osastoon d'a la.stensuojelusosastoon. Asiain
16607: estee'ksi sosialiJhaUituksen siirtämiseUe käsittelyjä;rjestys olisi se, että yksinkertai-
16608: sinne ja sikäli kuin tunnen asioita, asiat simmat asiat ·päättäisi toimistopäällikkö
16609: tuleva,t mene\Ill.lä:än .iokseenlkin .samalla ta- yksin. Tooset asiat olisi hänen esiteltävä
16610: valla !kuin nyt sosialihallituksessa, mutta osa.st.opäällikölle, ·erinäisissä ta.pauksissa
16611: ainoa:staan yJksinlkertaistemmin. !Tarpeeton nimenomaan siUe osastopääJllikölle, joka on
16612: kirjoitus jäisi pois. Luulen myöskin, että llllinist.erilön kansHa'J)äällikkö. TäDkeimmä:t
16613: tarkoituksen:mukruise:mmin voi lainsäädäntö asiat menisivät ministerille. Ja asetuseh-
16614: ta'Pahtua hiukan m.YIOhemminkin kun on dotus edellyttää nimenomaan myös sitä,
16615: saatu yksityiskohtaisempaa 'kokemusta. asi- että kaikista täl"keimmistä asioista neuvot-
16616: assa. En luule myöskään että ty~ä<enasi telisi'Vat useammat virkamiehet yhdessä,
16617: ain käsittely lainkaan kärsii siitä, että silloin kun asianomainen osastopäällikkö
16618: virasto Oili 'laheisemmässä y:hteydessä itse katsoisi sen tarpeelliseksi.
16619: sosialiministeriön kanssa. Ed. Aailto vastusti esilläo[evaa ehdo-
16620: tusta senvuoksi, että sen kautta lakkau-
16621: Sosial.Jiministeri K u u s i: Ed. Tulen- tettaisiin eräitä tärkeitä sosia1isia v·irkoja.
16622: :heimo on tää11ä jo viitannut niiihin etuihin, Be ei ole tarkoitus. Sosialihallituksessa
16623: joita saavuteta,an keskushallitus,ten yhc1is- on täJhän aiSti ollut kaksi työnvälitysneuvo-
16624: tä:misellä asianomaisiin ministeriöi'hin, niin ja'n tointa,. On aja,teltu, että: .siiil:um vähäi-
16625: että minun ~ei tarvlitse siitä asiasta enem- seen kehitykseen nähden, minkä työnväli-
16626: pää puhua. Hän lausui kuitenkin sen kä- tys on saanut ja mikä sillä toistaiseksi
16627: sityksen, et.tä; asiain käsittelyn asiallisuus nälhtävästi tulee olemaan pysyvä;inen, yksi
16628: vois~ tulla krursimään tästä yhdistämisestä. työnvälitysneuvoja tulisi olemaan kylliksi.
16629: Minulla puolestani on se käsitys, että a,si- V aJkuutustarkastajan v~irka niykyisessä
16630: ain käsittelyn rus,ia1lisuus <päinvastoin on muodossa kyllä häviäisi, mutt~a sen tehtä··
16631: ,jossa~n määrin kärsinyt siitä, että ne vir- vät siirtyisiJvät v-akuutustoimistolle, joka
16632: kamiehet, keskushallitusten virkamiehet, hoitaisi sekä sosialivakuutu®sen et.tä yksi-
16633: jotka ovat asioit·a alunvitäen valmistelleet tyisvakuutuksen, ja niin ollen oikeastaan
16634: ja niihin varhruiten pere,hizyne-et, ei~ät ole sama asiain yhdistäminen yhdelle henki-
16635: olleet esii'telemässä niitä valtioneuvostossa, lölle, joka nykyäänkin on tnsiasia, edel-
16636: vaan täJmä esittely on jäänyt valtioneuvos- leen jatkuisi.
16637: ton virkamiesten asiaksi. Niin että käsi- Minä myönnän, että ed. TuleiJihe]mo on
16638: SosiaJ'ihaHit.uktsen lakkauttaminen. 293'
16639: --------------------------
16640: oikeassa siinä, että mahdollisesti tulee ole- asiallinen varmuus siitä kär.si. Nämä :mo-
16641: maan br(peen a.ikanaan säätää erityinen lemmat asiat kuuluvat niin yhteen, että
16642: laiki si~tä järjestybestä, jossa asiat .minis- niiden samanaikainen kä,sittely •on välttä-
16643: teriössä käsitellään, mutta olen puolestani mätön..
16644: sitä mieltä, että toistaiseksi se tie, jota on
16645: aj,ateltu kulkea, on tarkoituksenmukainen, •Ed. A. P u 1 k k i n ·e n: rKiysymys kes-
16646: ja vastaisuus saa näyttää, tarvitaanko sel- kushallitusten liittämisestä ministeriöihin
16647: laisia toimenpiteitä, joita ed. Tulenheimo on läntises:sä na:apurimaassa;mme Ruotsissa
16648: tarkoitti. ollut perinp01hjaisen erikoiskäsittelyn alai-
16649: sena. !Siellä .on jokaisen minist·eriön koh-
16650: Ed. A. T u1l en hei m o: On •ollut san- dalta kir.ioitettu paksut. niHoks:et asiasta..
16651: gen :mielerukiintoista lkuuUa herra sosiali- Tärrnä ikysymys :meillä tu[ee kolkolailla ike-
16652: ministeriltä, että ·on myös jo a j a t e l t u vyemmin valmisteltunra. Mutta .siitä huoli-
16653: jonkun1aista käsittelygärjestystä, senjäl- matta ·olisin valmis kannattamaan esitystä
16654: keen kuin sosialihallitus ja muut ylihalli- ja va>liokunnan mietintöä. !Täällä on l~u
16655: tukset tulevat lakkautetuiksi. Minusta ei suttu, että so.sialihallituksen lakkauttami-
16656: kuitenkaan meille, jotka nyt olemme tääillä nen ja sen töiden siirtäminen sosialimini.s-
16657: 'Päättämässä! siitä, onko tällainen h.a1linto· teriöön ti·et.äisi töid.en hidastuttamista tai
16658: koneiston osa paistetta va, riitä vain se, jonkin,laista jarruttamista. Minä puoles-
16659: mitä on ajat·eltu. Ainakin kohtuus olisi tani luulen, että siinä on jotain väärinkäsi-
16660: va.atinut, että olisimme .saaneet nähdä herra tystä. lKeskus.hallitustenJ asiana on tehdä
16661: ministerin mainitseman ·ehdotuksen. Mi- esityksiä ja ne tulevat sitten hallitukseen.
16662: nusta ei myöskään riitä, että tuollainen ministeriöön. Ministeriön asiana taasen on
16663: ~jateltu suunnittelu toteutetaan hallinnol- rat,kaista, void1aanko semmaoiset esitykset,
16664: lisella asetuksella. y,ksi hallitus ajattelee joita keskushallitukset ovat tehneet, toteut-
16665: yhdellä ta va:Ua, toinen toisella tavalla. taa. Usein havaitaankin silloin, että vill:w-
16666: •Mutta .se mitäJ minä ·ennen kaikkea kaipaan, jen puutteessa tai mui,sta syistä joku esitys
16667: on, että varmuuden saamiseksi siitä, että ei ole toteutettavissa, mutta siitä ei voi
16668: asioita huolellisesti ja tasapuolisesti ja. tehdä sitä johtopäätöstä, että sitä jarrute-
16669: asia.ntuntemu'kseUa käsit·ellääll! ja. pääte- taan.
16670: tään, säädetään, että niitä ei voi yksi mies Ed. Tul•enheimo on ehdottanut, että olisi
16671: koskaan yksin ·mt1mista, vaan että vähin- sääidettävä uusi laki ministeröiden työta-
16672: tään lkruhden täytyy ratkaisusta olla yksi- va,sta, ennenkuin laki sosialihallituksen
16673: mielisiä. 1Sitä nähtävästi ei ole ajateltu, liittämisestä sosialiministeriön yhteyteen
16674: sen mukaaru mitä hena sosialiministeri annettaisiin. Minä rpäinvastoin luulen, että
16675: täällä lausui. Asiat voisi edellee.n:kin rat- tällainen ratkaisu asiaUe ei disi onnellinen.
16676: kaista yksi ainoa virkamies, huolimatta Esilläoleva asia on meillä ensimäinen koe.
16677: siitä -- liittyäkseni siihen kysymykseen J o.s nyt säädettäisiin lailla :ministeriöiden
16678: joka on esillä -- 1huolimatta siitä ymmär- työtavoista., niin voitaisiin pian. havaita,
16679: tääkö häJn yhbeis'kunnallisia asioita, onko että semmoinen laki ei tulisi rsopiva, mutta
16680: hä·nellä lha.m~astuksia, niihin, vai onko hän sitä olisi vaikea muuttaa. Minun mieles~
16681: kenties esittelijä, joka kiertää kaikkia mi- täni on oikea järje.stys se, että muutamalla
16682: nist.erii)itä ja on yhtä rpystyvä joka minis- pykäläHä: sosialihallituk.sen tehtävät siir-
16683: teriössä. retään sosialiministeriölle ja asetuksella
16684: iMitäi vilhdloin siihen ,ed. Vennolan väit.- tarkemmin järjestetään .sosialiministeriön
16685: teeseen tulee, että täl'laista lakia ei vo1s1 työ. Se voi tapahtua siihenkin bpaan,
16686: ,säätää, ennenkuin sosialihallitus tai joku kuin, ed. Tuleuhoeimo on ehdottanut.
16687: muu yEhallitus on valtioneuvostoon siir·
16688: retty, niin siinä asiassa minä en voi ol·la E·d. J a u k a h a i n e• n: Eri mieltä voi-
16689: samaa mieltä,, Minrusta .nämä asiat. •ovat tanee o1la siitä, .missä jä~r.iestyksessä .ia
16690: .päinvastoin :väätettävät yhtä; aikaa; sa- minkä muortoisesti tämä; uudistus on toi-
16691: malla kun päätämme siirtää keskuslha1li- meenp:antava. Mutta siitä, että se on en-
16692: tuksen vaUioneuvostoon, samalla on pidet- nenpitkään tehtävä, ei kukaan, joka on
16693: tävä ·huolta siitä, ettei asiain käsittelyn asioita lähemmin seurannut; voine eri
16694: 294 Perjantaina 6 p. ~lokailmuta;
16695:
16696: mieltä olla. T·ääJ.lä on .io mainittu siitä seikkaa, että esimerkiksi työsäänmöt, joista
16697: monimutkaisesta kirjeenvaihdosta, mikä laki viime eduskunnassa hyvaksyttiin, joi·
16698: miruisteriön ja 'keskushallituksen välillä denka rvahvistaminen on annettu sosialihal-
16699: edestakaisin kulkee, niin ettei minun tar- litukselle, jossa nyt as~oita käsitellään kol-
16700: vitse siihen enää kajota. Minä vaan ta;h- leg-iossa, tulisi vaJhvistamaan yksi ainoa
16701: don huomauttaa, että, niinkuin ~ed. Tulen- mies, Semmoinen on diktaattorival-
16702: heimo mui,s.taakseni maintitsi, virkami,ehet taan pyrkimystä ja olkoonpa se sitten
16703: molemmissa laitoksissa sekä keskushalli- kuka taJhansa,. niin minä en semmoisia
16704: tuksessa että ministeriössä saavat taval- asioita voisi yhdelle henkilölle uskoa. Jo
16705: lansa rpolkea ;toistensa latua, valmistella siinä on tehty ihuononnus erutisistä ehdo-
16706: samoja asioita useampia kertoja. Nyt koe- tuksista, ,että tuo työsääntöjen vahvistami-
16707: tettaisiin ·Päästä ~siihen, että juuri ne virka· nen annettiin ,sosialiha.llitukselle. Ennen-
16708: miehet sosialihallituksesta, joihin m. m. ed. hän siitä oli ehdotus ammattivaltuustosta,
16709: Paasivuori .tuntuu tääHä erikoisesti luot- jossa ·olisi ollut yhtä monta työnantajain
16710: tavan, saisivat ei ainoastaan valmistella, ja työntekijäin edustajaa., jotka olisivat saa-
16711: vaan myöskin ·esitellä valtiommvostossa neet ne vaih vistaa. !Nyt ne siirrettäisiin so-
16712: nä~mä asiat. ~Toisin sa.noen hoi,taa asiat lop- sialiministeriöön. iSiellä yksi virkamies kir-
16713: puun saakka, joten minun ymmärtääkseni .ioittelisi niitä alle, joten ne saattaisiv.at olla
16714: pitäisi luottamus tähän virastoon tämän minkälaisia ta:hansa. Silloin siinä ei tulisi
16715: uudistuksen .iä<lkeen kasvaa eikä vähent.yä. kysymykseen, ovatko ne vastoin lalkia. j.a
16716: Mitä tulee 1siihen seikkaan, että olisiko 'hyviä rtapoda., ne tulisivat srumanlaisia kuin
16717: tämä uudistus toimeen-pantava. sillä lailla ne ovat oUeet. tälhän saakka, .ennen työ-
16718: 1kuin ed·. Tulenheilmo on tääJlä maininnut, säänrbölainsäädäntöä. iSe olisi työsääntö-
16719: että hallinnollis~err asetuksen sijasta olisi lakiin suuri huononnus siitä, mitä se viime
16720: täällä tehtä!vä laki, sitä minä en nyt uskalla vuonna tuli ihy•väksyttyä. Ja monet muut
16721: mennä tässä tilaisuudessa kannattamaan, asiat näyttävät menevän siihen suuntaan,
16722: vaikka minusta tuntuu, että jonkun verran eUä sillä laitoksella ei tule olemaan sitä
16723: •enemmän seLvyyttä eduskunnan olisi pitä- työväen •kannatusta, mitä sosialiihallitus on
16724: nyt saada, kuin mitä se nyt tällä kertaa on nauttinut. So.siaHhrullitubesta IVarmaankin
16725: tilaisuudessa saamaan. Tunnen myöskin myöskin la:kikaisi ,sosia.liv,a.ltuutettu.i·en toi-
16726: jonkun ver,ran atkaisempaa sunnittelua, .ia met, joita siellä on käytetty tärkeimmissä
16727: silloin alkuasteenaan tuntui siltä, että jär- asioissa l.ausunm:on antajina, työnantajain
16728: j,estelyssä ei mitään suurempia vaikeuksia .ia työntek~iäin edustajina. Jos .kaiklki näimä.
16729: voi olla. 8entäJhden uskaltaisin asettua lakkautetaan, niin kyllä! minä luulen, ,että
16730: tätä Takielhdotusta kannattamaan siinä toi- iärjestynyt t:Vöväiki, ni:mittäin ammatil-
16731: VOISSa, että tämä koe, jommoisena sitä on linen työväki kääntää semmoiselle laitok-
16732: täällä rpyritty käsittelemään, tosiaan onnis- selle selkänsä. Jos a:mmattiyhdistysväk1
16733: tuisi ja että sitten seuraavat toimenpiteet asettuu sitä vastustavalle kannalle, niin sen
16734: muiden keskusvirastojen yhdistämisestä laitoksen toiminnasta ei tule mitään.
16735: ministeriöihin perustuisiva.t tähän kokee-
16736: seen. Missään tapauksessa en ta,ht-oisi 1Ed. A a 1 t o: Tässä on näJhtävästi -py-
16737: mennä siihen, josta herra sosialiministeri ritty siihen, että saataisiin virkamiesten
16738: täällä mainitsi, ettäl lastensuoielusosasto, lukua vähentämällä valtion menot ,supistu-
16739: joka on kouluhallituksessa, yhdistettäisiin maan. Mutta kun minä kuuntelin sosiali-
16740: sosialiministeriöön, siHäJ sen toiminta ja ministerin .selostusta, niin minä tulin va-
16741: edellytykset yleensä, joilla sitä olisi hoi- kuutetuksi siitä, että jos ne työt, mitä so-
16742: dettava., ovat toiset kuin niiden asioiden, sialihallitukses,sa on teht(Y, myöskin täyte-
16743: joita sosialihallitus on hoitanut. tään sosialiministeriössä kunnollisesti, niin
16744: ei voi tulla kysymykseen vil'kamiesten vä-
16745: hentäminen" Korkeintaan se yksi ·aino8.
16746: lEd. P a a s i v u o r i :' Täällä S'osia.limi- työnvälitysneuvoja voidaan vähentää.
16747: nisterin antamat selitykset eivät minun Mutta siitä .saat:ta,a; olla eri :mielipidettä
16748: käsitystäni ole tästä yhdistämisestä ~ensin onJko se tod·ella eduksi, että vähennetään
16749: käiän voineet muuttaa. Minä ajattelen sitä työnvälitysneuvojia, jotka oikeastaan ovat
16750: Y.anlkeitnlho<itoilmlliltukse!ll> 1a~Ji1aJU. tta:mine:n. 295
16751: -----------------------
16752: pyrkineet jälijestämään· työttömyysaikana että voimat, jotka siellä ovat :käytettävissä
16753: ja muulloinkin työn välitystä, josta työ· ja joiden voimien lisäämiseen eduskunta ei
16754: väest.ö my<ö•s .hyötyy. Mitä en tä:ssä näe ole mennyt, ovat sangen: väiliäiset.
16755: millään lailla mahdollisuutta, jos asiaa tah-
16756: dotaan ~hoitaa, sälästää: vaHion menoja suu- Keskustelu julistetaan päättyneeksi.
16757: restikaa.n.
16758: Täällä ed. V·ennola teki ihmeellisen il- Puh e m i e s: Ensimäinen käsittely ju-
16759: moituksen, että sosialiministeriössä on tä- listeta.an päättyneeksi ja asia menee V. J :n
16760: hän saakka ollut .työnrpuute. 'Mistä johtuu 57 §:n mukaan suureen valiokun-
16761: sitten, että useinkin sel·laiset asiat, jotka taan.
16762: sosialiministeriön pitäisi malhdollisimman
16763: nopeasti ratkaista, viiptyvät siellä tavatto- 4) Ehdotus laiksi vankeinhoitaha:Hituksen
16764: man kauan? lMistä johtuu, että scsialimi- lakkauttamisesta.
16765: nisteriö ei voi varmistaa la.ki·ehdotuksia
16766: sosialisista kysymyksistä, vaikka niitä .ko- Hallitukseru esityksen n:o 14 joh.dosta
16767: vasti kaivataan. En tahto:isi sanoa, että laadittu rp·erustuslakivaliokunnan mietintö
16768: tämä ciohtuu laiskuudesta, mutta johtu- n :o 4 esitellään' mainitun lainsäätämis-
16769: neeko se sitten saamattomuudesta. Eikä asian e .n: ·S i m ä i s 1J äl k ä s i t te l y ä var-
16770: minun luulilakseni näiden vir.astoi]:en väli- ten.
16771: nen kir.ieell!VaiJht.o, jos asia' muuten tah-
16772: dotaan järjestää, kovinkaan pa;ljon voi vii-
16773: vyttää asia.in kulkua scsialiministeriön ja Keskustein:
16774: sosialihallitukseru välillä. Mutta1 sikäli
16775: kuin tiedän, viivyttää se !koko joukon iEd. V e n1 n o l a: Vankeinihoitoha1lituk-
16776: asioita, kun scsialiministeriössä tahdotaan sen lakkauttaminen ja sen tehtävien siirtä-
16777: huonontaa san~en paljon sellaisia esityksiä, minen o1keusministeriöön on samanluontoi-
16778: jotka eivät ole sen mie.leen, mutta jotka nen asia kuin .edellinenkin. Perustuslaki-
16779: sosialihalilitus on :hyväksynyt.. Minä siis ih- valiokunnan mietinnössä on tehty selkoa
16780: mettelen, että supistamisinnossa,. kun niistä näkökohdista, jotka siinä ovat olleet
16781: meillä olisi sangen paljon muita s:ellaisia ;vallitsevina, tia on rp•erustuslakivaliokunta
16782: virastnja supistettava, jotka eivät olisi nl- yhtynwt puoltamaan asiaa. Pyydän kui-
16783: leukaan vä!ltti1mättömiä. että supistaminen tenkin mainita, että perustuslakivaliokun-
16784: alotetaan siitä virastosta, jolla tähän asti nan mietinnössä mainittuun summaan
16785: on ollut jonkunlainen maan työväen luot- 7•2,000 markkaan, jotka säästettäisiin tä-
16786: tamus. Vähenn:ettäköön ensin niitä viras- män yhdistämisen kautta, olisi vielä lisät-
16787: toja, joilla ei •ole samaHaista luottamusta tä1vä 613,000 mal'kkaa, jotka myöskin sääs-
16788: kuin sosialihallitukseilla on. tyisivät sikäli, kuin minulle on ruytt.emmin
16789: ilmoitettu, erä1den pienemrpäin virkain lak-
16790: Ed. J o u k a h a. i n· .e lll: Tahdon käyttää kauttamisen kautta.
16791: vain lyhyen puheenvuoron sen johdosta,
16792: että pari•kin puhujaa on vakuuttanut, että . .
16793: Keskustelu julistetaan päättyneeksi.
16794: scsialiministeriö erikoisella tavalla pyrkisi
16795: P u he m i e .s: Ensimäinen käsittely ju ·
16796: jarruttamaan tarpeellisten lakiehdotusten
16797: listetaan päättyneekai ja asia menee Valtio-
16798: syntymistä .ia kehittymistä. Asiainlaita
16799: päisväjärjestyksen 517 § :n mukaan s u u-
16800: on nyt niin, kuin: minä olen monta k.ertaa
16801: ainakin ;parina vuonna :bud!jettikeskuste- r e e n v a 1i o k u n t a a n.
16802: lussa huomauttanut, että yksi esittelijäneu-
16803: vos ja yksi va.nhempi hallitussihteeri ja 5) BMotus lllliksi ap~aismaillnviljelys
16804: ~ksi nuorempi hallitussihteeri ei maailmaa insinö•ö:rinvill'kojen perustamisesta.
16805: mullista. 1Siinä ovat kaikki sosialiminis-
16806: teriö.n vi:vkami,ehet,. ja !kun ministeriötä m- HaUituksen esityksen n:o 213 johdosta
16807: vetaan vertailemaan _i.onkun .suuremman laadittu maatalousvaliokunnan mietintö n:o
16808: ministeriön kanssa, niin sen työ tuntuu 1 esitellään mainitun lainsäätärrnisasian
16809: vähäi.seltä. iMutta täytyy •ottaa huomioon, e n s i m ä i s t äJ k ä s i t te l y ä varten.
16810: 296 Perjantaina 6 .p. 1okwkuuta.
16811:
16812: Kun ·kukaan ei ·p<yydä puheenvuoroa, en- 11) Vuoden 1921 valtiopäivillä lepäämään
16813: simamen käsitte!ly julistetaan päiätty- jätettyä ehdotusta laibi maan han'kkimis~ta
16814: neeksi ja asia menee Valtiopäiväjärjestyk- asutustarkoituksiin
16815: sen mukaisesti suur ·e en v a l i ()kun-
16816: t aan. koskeva maatalousvaliokunnrun ;nietintö
16817: n:Q ·2;
16818:
16819: 6) Ehdotus ·laiksi vakaustoimiston viroista.
16820: 12) T'ammi,kuun <4 päivänä ·1919 annetun
16821: Hallituksen esityksen n :o 2·1 johdosta yhdistybiä kos·kev·ll!ll ilain muuttamista
16822: laadittu talousvaliokunnan mietintö n:o 2
16823: esitellään ma:inHun [ainsäätärrnisasi.a.n koskevan hallituksen esityksen johdosta
16824: e n s i m ä i s t ä k ä s i tt e l y ä varten. la,adittu lakivaliokunnan mietintö n:Q 1;:
16825:
16826: Kun kukaan ei halua puheenvuoroa, ensi- 13) Vuoden 1920 valtiopäivillä lepäämään
16827: mäinen käsittely julistetaan päättyneeksi jätetyn maalaiskuntain kunnaHishaUinnosta.
16828: ja asia menee s u u r e e n v a l i o k u n- kes·äkuun 15 päivänä 1898 annetun asetuksen
16829: .ta an. 82 § :n muuttamist•a
16830:
16831: koskevan hallituksen esityksen johdosta
16832: Pöydällepanot: laadittu lah- ja ta[ousvaEoilmnnan mie-
16833: . tintö n:o 1; Ja
16834: Esitellään ja pannaan puhemiesneuvoston
16835: ·ehd<Jtuksen mukaisesti pöydälle seuraavaan
16836: istuntQon: H) Vuoden 192:1 valtiopäivillä le.päämään
16837: jätettäväksi hyväksytyn lakiehdotuksen joh-
16838: 7) Ehdotuksen laiksi !kasv:atuslaitoksis·ta dosta, joka koskee ·eräiden Maarian pitäjässä
16839: sij<aitsevaan Iso-Heikkilän vi·rkataloon kuu-
16840: ,sisältäJvän ·ha1lrtuksen esityksen johdosta luvien alueiden vaihtamista Naantalin maa-
16841: laadittu sivistysrvaliokunnan mietintö n :o 1; seurakunnassa sij.aitsev·aan Kultaoonnan
16842: huvilatHalllll,
16843:
16844: 8) Lakia kunnaHisten ja yksityisten kasva- laadittu valtiovarainvaliokunnan mietintö
16845: tusla.itosten v;altioavusta n:o r6.
16846: koskevan hallituksen esityksen' johdosta
16847: laadittu sivistysvaliokunnan mietintö n :o· 2; Puheenvuoron saatuaan lausuu
16848:
16849: Ed. H a k k i ·l a: Pyydän ilmoittaa, että
16850: 9) Bhdotuksen l1a:iksi oppivelvo·1lisuudesta 15 suuren valiokunnan kokous on ensi maa-
16851: päivänä huhtikuuta 1921 annetun lain 6 § :n nantaina kello 11 a.. p.
16852: muuttamis.esta toisin kuuluv·aiksi
16853:
16854: .sisältärvän haHituksen esityksen johdosta
16855: laadittu sivistysvaliokunnan mietintö n :o 3; Seumava ed.uskunnan istunto on ensi:
16856: tiistaina kello '1 päirvällä.
16857:
16858: 10) Vuoden 1921 valtiopäivi1!lä lepäämään
16859: jätettyjä ehdotuksira •asevelvoHisuuslaiksi ja :Täysi-istunto ~päätyy kello 1r1,1'5 iltapäi-
16860: laiksi asevelvo1lisuus•lain voimaanpllillemisesta vällä.
16861: k()skerva sotilasasiainvaliokunnan mietintö Pöytäkirjan vakuudeksi:
16862: n·:o 1; Eino J. Alhla.
16863: 13. Tiistaina 10 p. lokakuuta 1922
16864:
16865: Päiväjärjestys. Siv.
16866: 6) Eh:dot.us '1aåiksi orp[p::iiv:elvoUisuu-
16867: clesta. 15 päivänä lh.whtikuuta 1!912•1 an-
16868: Siv. netun .Ja.in: 6 §:n: muuttann~se:sba. to~sin
16869: kuuluvaksi ..................... . 313
16870: A s iadd.r j al·t: :Si'Vli:stYJsva:l:iok'U;l~
16871: 1) Vwoden 192:1 valt1:opäi:vi!l1:äJ le- nan .miet:intö mo 3·; hla:lli<turost~n ei.Sritys
16872: parumaan jät.ety:t ehdotukset: asevel- n:o 5.
16873: ·vooll~suruslraå!ksii ja: håiiDsi a•se·veltv·olli- .7) .Yuod:en W2·0r va,ltia;p.äiivållä le-
16874: suuslain voimaanpanemisesta ..... . 298 päämläiäm j:ä:tetty ehdotus rlaliJk,si ike:sJä)..,
16875: A :s i a: lk i .r j ta ;t: ISotåla:sa:sli.alinvaEo- kuun 15 pä:ivänä 1898 maa.lais·kun-
16876: kunnan må•etiintö n:o 1; :matinitut. eh- ·ta;in Jrnmn·a.lil:isha['l'inno'sta: annetun
16877: d:otulkset. asetuksen 78 ja '82 §:.n muutta.misest:a:
16878: 2) Vtuorden 192'1 vrultiop;äJiwllä le- A s i•aiki r ja. t: Laiki- ja, ta,lousva-• "
16879: päämääin j:ät.etty ehldotus ·laims·i er:äi- liokunna.n mietintö n.:o 1; mainittu e!h-
16880: d'ien Maamian .p'itäti:älssläi ·sija.itsevaau d!oturs.
16881: I:so-He:i:klkilrän vir\ka:taJlioon ilmuil u vien
16882: alueiden va.ih.ta.misesta iNa.antflllin
16883: maaseurrukunna.ssa sijaitsevoaa.n Ku·l- T o i ne n k ä: s i t te ·l y:
16884: tarannan huvilatilaan ........... . 305 8) Ehd:ot.us laiksi .tulitikkuverosta
16885: A. s ti •a ik ri r j a. t: V:a;l:tio•V'a.ra in vaJio- A tS r a. 'k i r j aJ t: .Suuren va.lioilmn- "
16886: k.unnran :mietintö •n :o 6; mainittu eih- nan mietinbö n :o 1; valtiovarainvalio..,
16887: ·dotus. kunnan mietint.ö n :o 2; thallit,uksen:
16888: 1
16889:
16890: 3) Ehd:otus laå.lksri yhd·isty k:sis:tä esiltys n:o 25 .
16891: . taifilmikuun 4 pwwama 1919 annehml '9) Vuoden 1920 valtioipäiv:i:Hä! h~
16892: lain muwttaiiDisestru ............... . rpäiä;mään jäte·ttw ~hdot,us la,hlr:si va.ltion
16893: A •s i ak i r ja t: LaikivaJi.o'kunn:an "
16894: .ia kunnan ve~o~ia kantoajan jälkeen
16895: mietintö n:o 1; hrul:litcuksen ~sitys n:o mak.settaessa .suoritetta.vasta veron
16896: 17. lisäyksestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . .... 316
16897: 4) Ehdotus laiksi k·as:vatil:t:sl'aito;k- Asia .k i r j a t: 'Suuren, valiokun-
16898: sista ........................... . ,., nan mietintö n :o 2r; va.ltiovaU"a.inva,lio-
16899: Asia !k ti r ja. i: tS'ioviistys·vaEdkiun.- kunna:n .mietint'ö n :o 4; mainittu eh-
16900: nan :miet:intö n :o 1; ha!Nti•tlu:k;,;:en esitys dotus.
16901: n:o 3. 10). Ehid:otus laiksi a.pulaisma.a.n-
16902: 5) Ehdotus laikis:i !kunnaHistea j-a. •vi,ljelysinsinöorin virkojen: .pe!'lusta.mi-
16903: yksityisten :ka.svatusla.itosten valtio- sesta............................. .
16904: avusta ......................... . 313 :A s i a .k i r j a t: :Suuren va1iokun..,
16905: tA. :s i a. k i r j• ra t: :Sivistys·.,..a.rioikun:- nan mietintö n :o 3; .ma.ata,lousvalio-
16906: na.n mietintö n:o 2; ha!Hitulksen esitYJS lkunn.an, mietintö n: o 1; !hallituksen
16907: n:o 4. esity.s n:o 23.
16908: 38
16909: 298 _______________ p.___
16910: 'l'ilisrta,illllru 10__,_ loikruku'llta. _____________
16911: __::_:;__
16912:
16913:
16914:
16915: Siv. Vapautusta eduskuntatyöstä saavat sai-
16916: 11) Ehdotus la:i:k:si valkaustoimis- rauden vuoksi täksi päiväksi ed. W. Mäki-
16917: ton viroista . . .................. . 316 nen, virkatehtävien takia tämän päivän is-
16918: 'Asia ,kirjat: \Suuren. valiokun~ tunnosta ed. Bäck, samoin ed. Virkkunen
16919: ikmman mietintö n :o 4; t,a,lousvaJio... tämän päivän istunnosta, virkatehtävien ta-
16920: 'kunnan mi<etintö n :·o 2'; :haU.ituksen kia ed. K!l'ila tästä päivästä perjantai-
16921: aamuun, vnkatehtävien takia ed. Kylän-
16922: esit.ys n:o 211. pää tiistaista torstaihin, virkatehtävien ta-
16923: kia tämän päivän istunnosta ed. Nuora,
16924: oikeusasiain tähden ed. Särkkä tämän
16925: kuun 17 päivään, yksityisasiain takia tä-
16926: 12) Vuoden 192'1 ·V'altio,päiviU>äl ~le män päivän istunnosta ed. Kalliokoski, sa-
16927: pälrumä:än j;rutett,y elllidiows laik,si maam moin ed. Kärki.
16928: hankkimisesta asutustarkoituksiin .. 317
16929: A s å. ru :k i r j a. :t: 'Ma1atalousrvalio..
16930: lk!unna:n mieob1n,tö n:o 2; m,a[nittu oeih- Uusia hallituksen esi:ty,ksiä.
16931: dotuls.
16932: . P u h e m i e s: Hallituksen jäsen saapuu
16933: 13) Vuoden 1920 va,ltio>päJivilllru le- Jättämään eduskunnalle esityksiä.
16934: päiälmläJäm tiä!tetty e1hdott111s ,säJännö>stel~Y-
16935: laiksi .......................... · Eduskuntaan saapuu nuoremman halli-
16936: A s i 'ai k i r ja ~t:: Tail,oru:SIV,aQiokun- tussihteerin A. Voutilaisen seuraamana si-
16937: nam m'ietån:tö n:o 1; mali.nå.ttu eihdotus. säasiainministeri E s k e 1 ä, joka lausuu:
16938: Kunnioitettava herra puhemies! Arvoisa
16939: Pöydiäille;panoa va.rte~n eduskunta!
16940: e s it e ll älii n:
16941: Hallituksen määräyksestä on minulla
16942: 14) Kanslia:toimi:kunnan e:hdotus kunnia eduskunnalle jättää seuraavat hal-
16943: määrärahan myijntämisestä uuden lituksen esitykset:
16944: eduskuntatalon rakentamiseen . . . . . . 329
16945: n:o 36 Suomen Hypoteekkiyhdistykselle
16946: 1907 ja 1909 vuoden obligatsionilainoista
16947: myönnetyn valtiotakuun siirtämisestä
16948: Nimenhuudossa merkitään poissaoleviksi uudelle obligatsionilainalle ja
16949: ed. Virkkunen, Bergroth, Bäck, Erich, n:o 37 määrärahan myöntämisestä Osa-
16950: Hautamäki, Kaila, Kalliokoski, Kares, keyhtiö Petsamo Aktiebolag nimisen osa-
16951: Kilpeläinen, Kylänpää, Kärki, Louhelai- keyhtiön tukemiseksi.
16952: nen, Luostarinen, Mannermaa, W. Mäki-
16953: nen, N uora, Pitkänen, Sallila, Särkkä ja P u h .e m i e s: Herr~ ministeri! Nyt jä-
16954: Thuneberg. tetyt esitykset tulen esittelemään eduskun-
16955: nalle valtiopäiväjärjestyksen mukaista kä-
16956: sittelyä varten.
16957: Ilmoitusasiat:
16958: Uusi edust,aja. Päiväjärjestyksessä olev~at asiat:
16959:
16960: Puhemies: Ilmoitetaan, että profes- 1) Vuoden 1921 valtiopäivillä lepäämään jä-
16961: sori Väinö Voionmaa, joka Hämeen tetyt ehdotukset asevelvollisuuslaiksi ja
16962: läänin pohjoisessa vaalipiirissä on valittu laiksi asevelv~o1lisuuslahi voimaanpane-
16963: eduskunnan jäseneksi, on puhemiehelle esit- misesta.
16964: tänyt tarkastetun ja hyväksytyn edustaja-
16965: valtakirjansa, ja on hän niin ollen oikeu- Mainittujen ehdotusten johdosta laadittu
16966: tettu asettumaan paikalleen eduskunnassa. sotilasasiainvaliokunnan mietintö n:o 1
16967: esitellään lakiehdotusten e n s i m ä i s t ä
16968: k ä s i t t e 1 y ä varten.
16969: .Aisev·elViol1i1suusla!ki. 299
16970: ---------~ ·---------~- ------------- - - - - - - - ·-------
16971:
16972: Keskustelu: sättet kommer med det ena önskemålet ef-
16973: ter det andra, hade man här kunnat foga en
16974: Ed. Colliander: Då mitt namn in- hel del saker tili, som ligga på sidan om
16975: går bland dem, som i utskottet varit med detta betänkande. Det är ju ett vackert
16976: om att behandla frågan och jag icke reser- önskemål också detta sistnämnda, men det
16977: verat mig mot betänkandet, kunde man kunde finnas sådana, som vore mycket
16978: därav få den föreställningen, att jag till bättre, såsom t. ex. det att uttala önskemå-
16979: alla delar omfattar den motivering utskot- let, att riksdagen och regeringen med vida
16980: tet levererat. Så är dock icke fallet. Jag rundligare hand måtte understöda landets
16981: har för min del ansett det väsentliga vara skyddskårer, vilket skulle göra det mycket
16982: den kläm, till viiken utskottet kommer, och lättare att upprätthålia försvaret, allt om-
16983: då jag kunnat omfatta den, har jag icke be- ständigheter som jag tror att utskottet
16984: gagnat mig av möjligheten •att skriva en skulle hava svårt att ena sig om. Nu hava
16985: reservation. J ag har dock en hel del an- tilifälliga majoriteter röstat in den ena bi-
16986: märkningar att göra mot denna motivering. ten härifrån och den andra därifrån och
16987: När ett riksdagsutskott levererar moti- därför har utskottsbetänkandet kommit att
16988: veringen till ett betänkande, så borde en- se ut som det ser ut, i stäliet för att det
16989: ligt min mening denna motivering göras så bort vara kort och koneiSot och lämnande ve-
16990: kort, koncis och s·aklig som möjligt, och derbörande tillfälle att i reservationsform
16991: allehanda önskemål och på sidan om saken anföra vad de hava mot betänkandet att in-
16992: liggande ärenden borde från detsamma ute- vända.
16993: lämnas. Förgäves sökte man inom utskot- I utskottsbetänkandet ingår vidare den
16994: tet få denna tanke fram. Utskottet har, satsen, att försvarsväsendet, organiserat i
16995: såsom utskotten tyvärr så ofta göra det, av- enlighet med sagd.a tjänstetid, d. v. s. den
16996: fattat ett betänkande, som tyvärr bra myc- här föreslagna tjänstetiden, med tiden
16997: ket påminner om ett kåseri, däri man upp- skulie bliva alitför betungande för vårt
16998: tager det ena och det andra på sidan om land och att landets försvarsbehov icke
16999: saken liggande. Jag vill i detta avseende ovillkorligen kräver en så lång tjänsteticl.
17000: nämna det fromma önskningsmålet om att När man säger, att landets försvar icke
17001: Finland måtte komma i åtnjutande av en ovillkorligen kräver en så lång tjänstetid,
17002: internationellt garanterad, varaktigt neu- kastar man fram ett påstående, som man
17003: tral stats ställning. Med de händelser för icke gittar och icke kan bevisa. Det har
17004: ögonen, som under de senaste åren hava framgått att, då det talats om ett och ett
17005: timat i Europa och under de sista dagarna, halft-årig värnplikt i detta land, vissa
17006: ter sig detta önskningsmål som en utopi, på grupper och vissa pa.rtier ansett lämpligt
17007: vars uppfyllande knappast någon av dem, att bjuda ett års värnpliktstid. D~ slutli-
17008: som hava undertecknat betänkandet, vågar gen fackmyndigheterna hava försökt l!å
17009: tro. Dessutom ligger hela detta önskemål ned till ettårig värnplikt har det återigen
17010: - önskeliS<tan upptager också annat - på funnits grupper, som bjudit under med nio
17011: sidan om saken, och det enda man i utskot- månaders värnpliktstid allt utan någon
17012: tet kunde stöda sig på var att också det som hälst motivering. Och funnes det så-
17013: föregående värnpliktsutskottet hade gjort dana som bjöde nio månader, funnes det
17014: sig skyldigt till samma onödiga önskemål, helt visst grupper, som bjöde sex elier tre
17015: och man har själv varit så helt och håliet månaders värnplikt o. s. v. Men hela tiden
17016: på det klara med att denna fråga var fuli- underlåter man att klargöra, varför man så
17017: komligt oklar och outredd, att man i ut- gör, och bevisa att ens påstående vore rik-
17018: skottsmotiveringen använder orden: ,för tigt. I ett förslag som detta borde man
17019: såvitt" det nu alls är möjligt att tänka på ändå Iita tili de enda, som hava möjlighet
17020: någonting sådant på grund av Finlands att överblicka denna fråga och klargöra
17021: ställning tili N ationernas Förbund. vad som för landet för närvarande utgör
17022: Vidare har man upptagit önskemålet om den kortast möjliga tjänstetiden, och det är
17023: att försvarsberedskapen skulie ökas genom väl då våra militärmyndigheter.
17024: uppmuntrande av ungdomens fysiska upp- Då man säger, att denna värnplikt bleve
17025: fostran. Ja, det kan vara gott och väl ock- för landet alltför betungande så tänker man
17026: så detta önskemål, men det har ju riksda- synbarligen icke på, att det knappast kan
17027: _g-en i riklig mån gjort, och om m!an på det finnas någonting för ett land alltför betun-
17028: 300
17029:
17030:
17031: gande, då det gäller att värna landets själv- nänmas, vill jag förklara, att skillnaden har
17032: ständighet och frihet. U tskottsmajoriteten visa.t sig under många års erfarenhet vara
17033: medgiver dock, att landets läge för närva- mycket väsentlig. Dessa skyddskårer hava
17034: rande på grund av våra geografiska förhål- nämligen engång rädda t landets frihet och
17035: landen och förhållandena bortom vår östra självständighet och 'kört utom landets grän-
17036: gräns är hotat. Om ett lands läge är hotat, ser den arvfiende, som hotade denna vår
17037: kan man icke gerna tala om att värnplikts- självständighet. Dessa kårer hava seder-
17038: tungan bleve överhövan stor, och det har mera icke förövat något som hälst över-
17039: ju icke heller visat sig, att Finlands folk grepp, utan ställt sig till regeringens dis-
17040: icke skulle förmå bära denna tunga. Det position och -på ·ett utomordentligt sätt fyllt
17041: har kunnat bära den relativt lätt och det den plikt, som varit dem förelagd. Skill-
17042: har vågat sig på många andra utgifter, naden är sålunda of·antligt stor.
17043: vi1ka kwnsk.e roä;lllnas hetydligt .tyngre än Den kommunistiska reservationen ger
17044: den utgift, som avser att säkerställa lan- också den en rätt klar inblick i varthän
17045: dets frihet och självständighet. man strävar. När den kommunistiska med-
17046: Man får en uppfa ttning om, vartill mot- lemmen av utskottet där framförde sina
17047: ståndarena till detta lagförslag syfta, då åsikter, så hade man det intrycket, att han
17048: man läser reservationerna. själv icke tog dem på fullt allvar och ej
17049: I den socialdem'okratiska reservationen häller utskottet gjorde det. Han liksom
17050: fmmhåller man, utan att angiva vilken reservan:terna, till vilka han ju hör, sökte
17051: värnpliktstid man anser vara den lämpli- göra troligt att det är fullkomligt onödigt
17052: gaste, att tjänstetiden är för lång och man för Finland att överhuvudtaget upprätt-
17053: säger vidare: ,särskilt bör under sådana hålla någon försvarsmakt alls då man
17054: förhållanden i Finland vår organisation av kunde lita till sovjetrysslands ädla anbud
17055: det viktiga försvarsväsendet - man med- om avväpning. Om blott vår regering med
17056: giver således att det är viktigt - beakta det första skrede till att m\ottaga detta an-
17057: principer vilka skänka större garanti än bud, kunde vi utan vidare slopa vårt för-
17058: kadersystemet för att försvarsväsendet icke svarsväsende och här tillrådes att man ge-
17059: kan användas för uppgifter, främmande för nast måtte vidtaga dess'a åtgärder och fram-
17060: dess egentliga syfte, landets försvar". Så för allt börja med att upplösa skyddskå-
17061: kommer man då till att detta system är mi- rerna. J ag tror icke att det skall finnas
17062: lissystemet. Nu hava vi tyvärr en otroligt många ansvariga medborgare i detta land,
17063: sorglig erfarenhet av vartill milissystemet som till den grad vilja lita på en trolös ut-
17064: ledde. Vi fingo vår ordningsmakt omorga- ländsk makts goda vilja, att man skulle
17065: niserad efter ett slags milis·system och man lämna sig helt i denna främ:mande makts
17066: fick oc~så genast erfara följderna av detta våld. A andra sidan har man icke någon
17067: redan under novemberstrejken år 1917 och svårighet att förstå att det parti, som ta-
17068: sedermera i rätt hög grad under de händel- ger så starka intryck österifrån, att man
17069: ser som timade i olika delar av landet och t. o. m. kan tala om mer än intryck, här
17070: särskilt uti Åbo stad, <lär den på milistiden vill gå den väg som skulle lämna vårt
17071: byggda ordningsmakten icke blott icke för- land öppet för det ryska godtycket. Det
17072: hindrade övergrepp mot egendom och per- påvisades i utskottet för representanterna
17073: son utan t. o. m. gjorde sig skyldig till för denna riktning att ingenting gör det
17074: medverkan härvid. Ett system som har säkert att Ryssland evigt förblir i det till-
17075: haft så sorgliga följder tror jag Finlands stånd, på vilket kommunisterna nu så fullt
17076: folk gör klokt i att försöka undvika i det och helt lita. Förändringar äro möjliga,
17077: längsta.. Man anför såsom en stor fördel ingen kan garantem att icke dessa för-
17078: för milissystemet att den hemvändande ändringar sträcka sig rätt långt, ja den
17079: milismannen skulle få medföra sina vapen möjligheten förefinnes att det borgerliga
17080: och förvara dem i sitt hem, med andra ord; Ryssland återigen kunde komma till mak-
17081: vi skuHe i nuvarande läge med ett parti ten och då vill jag fråga: lita då herrar
17082: och en befolkningsdel, som direkt tager kommunister på att man också under då
17083: sina intryck österifrån, våga överlämna rådande förhållanden kunde lämna sig utan
17084: vapen åt dessa skaror. Jag vet icke om det en försvarsmakt mot öster. För upprätt-
17085: vore nyttigt. (Vasemmalta: ,Suojelus- hållandet av försvarsmakten råkar, säges
17086: kunta".) Då jag hör ordet ,Suojeluskunta" det i denna reservation, landets befolkning
17087: A1sevelViol'1isuu:slrukJi. 301
17088:
17089:
17090: dessutom ut för en olidligt tryckande skat- ehdotusta mm vähäpätöisestä syystä tah-
17091: tetunga, varav endast stor-roffarna profi- dottu jättää. Myöskin huomattiin, että
17092: tera, d. v. s. av skattetungan. Det är väl heinäkuun 15 päivänä 1920 annettu laki,
17093: litet svårt att säga huru ,stor-roffarna" joka koskee erinäisiä helpotuksia asevel-
17094: skola kunna profitera av de skatter, som vollisuuden suorittamisessa, ei koske tänä
17095: tillfalla staten. Reservationen slutar med vuonna palvelukseen astuneita ja astuvia
17096: att man redan innan man skrider till upp- nuorukaisia. Tämä epäkohta kai olisi ol-
17097: lösande av vår försvarsmakt skall skrida lut korjattavissa sen ka.utlta, ettäJ olisi tehty
17098: tili upplösande av våra skyddskårer. Man tarpeellisia muutoksia asevelvollisuuslain
17099: skall därmed taga det första steget i den voima:anpanemista koskevaan lakiin. Mutta
17100: riktning som man så väl förstår, då reser- samasta syystä, johon edellä viittasin, ei
17101: vationen i fråga representerar den yttersta näitäkään muutoksia tahdottu tehdä, ja
17102: venstern. valiokunta on sitä mieltä, että tämä asia
17103: Det väsentliga med hela det föreliggande olisi korjattavissa uudella esityksellä,
17104: betänkandet ligger i betänkandets kläm jonka meillä on syytä odottaa hallituksen
17105: och det har framhållits, att även de per- tekevän.
17106: soner, vilka pricipiellt hålla på en kortare Mietintöön on myöskin eksynyt useamrpia
17107: värnpliktstid än 12, resp. 15 månader, om- painovirheitä, joista yksi voi antaa aihetta
17108: fatta detta betänkande därför att de önska, väärään käsitykseen. Se on nim. viimei-
17109: att försvarsmakten skall ställas på ordi- sellä pa'lstalla mietinnössä, jossa sanotaan:
17110: narie fot och därför att det är för dem: ,Valiokunta pitää muuten luonnollisena,
17111: möjligt att på denna väg förkorta den nu- että hallitus on järjestettävä". Pitäisi olla:
17112: varande betydligt längre värnpliktstiden. ,Hallitus on järjestävä". Ruotsinkielinen
17113: Det är säkerligen en motivering, som är teksti on käännetty tästä virheellisestä
17114: lycklig och riktig och det är väl också suomenkielises.tä: te.btistä .ia on sen mukaan
17115: ditrför man kan motse att trots de många myös virheellinen.
17116: reservationerna riks·dagen utan förändrin-
17117: gar skall kunna antaga detta förslag. Lyc- Ed. Sventor z et s k i: Sotilasasiain-
17118: kas det motståndarna till detsamma att få valiokunnan mietinnössä on eräs kohta,
17119: en enda förändring tiH stånd i någon para- jolla minun mielestäni on sangen suuri
17120: graf, så blir det också möjligt för dem att merkitys. Tässä kohdassa valiokunta kiin-
17121: ånyo rösta lagen vilande över nyval. nittää huomiota siihen helpotukseen, mikä
17122: puolustuslaitoksen ylläpidossa todennäköi-
17123: Ed. Heikinheimo: Pyysin puheen- sesti saavutettaisiin, jos Suomi voisi, kuten
17124: vuoroa lausuakseni muutaman selityksen esim. Sveitsi saada kansainvälisesti taatun
17125: valiokunnan mietinnön johdosta siinä toi- pysyväisesti puolueettoman valtion aseman.
17126: vossa, että tämä voi jonkin verran helpot- Valiokunta pitää senvuoksi suotavana, että
17127: taa perustelun käsittämistä. Niinkuin hallitus ryhtyisi toimenpiteisiiin kansain-
17128: mietinnöstä ilmenee, on valiokunta huo- välisten takeiden saamiseksi Suomen puo-
17129: mannut asevelvollisuuslakiehdotuksessa lueettomuudelle, sikäli kuin Suomen asema
17130: muutamia puutteellisuuksia, jotka kuiten- kansainliiton jäsenenä suo siihen mahdolli-
17131: kin ovat siksi toisarvoisia, ettei tahdottu suutta. Koska tämä ajatus Suomen ikui-
17132: ruveta muutoksia tekemään. Niinpä esim. sesta neutralisuudesta on tullut eduskun-
17133: kun viime valtiopäivillä viimeisteltiin ase- nassa esille vasta uuden asevelvollisuuslain
17134: velv.oll~suus[.akia, terhtiin muutos 20 § :ään yhteydessä, niin tahdon käyttää tilaisuutta
17135: joka muutos olisi oikeastaan pitänyt aihe- ja lausua muutaman sanan tässä mielestäni
17136: uttaa pieniä muodollisia muutoksia myös- sangen tärkeässä asiassa.
17137: kin 75 ja seuraavassa pykälässä. Nämä Minun ensinnäkin täytyy ihmetellä,
17138: muutokset jäivät kuitenkin tekemättä, että niin laajakantoiselle ja maamme itse-
17139: mutta eivät asiallisesti mitään hanka- näisyydelle tärkeälle kysymykselle kuin
17140: luutta tuottane. Valiokunta ei ole tahto- Suomen neutralisoiminen on, ei ole edus-
17141: nut näitä korjata sentähden, että katsot- kunnan piireissä toistaiseksi •annettu sen
17142: tiin, että sen korjauksen kautta voisi koko suurempaa yleispoliittista merkitystä. Päin-
17143: lakiehdotus V. J:n 57 §:n 5 momentin ja vastoin: eräältä porvarilliselta taholta on
17144: seuraavaan pykälän nojalla joutua taasen väitetty, kuten me olemme jo nähneet tä-
17145: lepääm,ään, johonka vaaraan ei tätä laki- näpäivänä ed. Collianderin puheesta, että
17146: 302 Ti:i~t1rui1Ill!ll 10 rp. lokakuuta.
17147:
17148: sanotulla asialla ei ole muka mitään käy- Tahtoisin kiinnittää arvoisain kansan-
17149: tännöllistä merkitystä. Tämä on kuitenkin edustajain huomion siihen että asialla on
17150: sangen pintapuolinen suhtautuminen asiaan. eräs diplomaattinenkin puoli. Samalla kun
17151: Minä uskallan väittää, että Suomi sekä Suomi ryhtyisi hankkimaan itselleen kan-
17152: poliittisesti että maantieteellisesti on yhä sainvälisesti taattua puolueettomuutta, saisi
17153: kuin luotu pysyväisesti puolueettomaksi se vastauksista nähdä, miten kukin valtio
17154: valtioksi, ja minusta tuntuu, niinkuin Suo- suhtautuu meidän pyrkimyksiimme säilyt-
17155: men kansainvälisesti taattu ja turvattu tää ja turvata Suomen riippumattomuus .
17156: neutraliteetti ei pitäisi nykyisenä kan- .Ja esim. Neuvosto-Venäjän vastaus olisi
17157: sainvälisenä konjunktuurina herättää vas- tässä suhteesst erittäin mielenkiintoinen.
17158: tarintaa naapurien ja suurvaltojen taholta. Koska suuren valiokunnan .1asenenä
17159: Ja jos näin on asianlaita, niin minusta pi- saan tilaisuuden yksityiskohtaisesti käsi-
17160: täisi ainakin yrittää koettaa hankkia Suo- tellä asiaa, niin lopetan sanottavani sillä
17161: melle sellaisen puolueettomuuden takeita. toivomuksella, että valiokunnan mietin-
17162: (Ed. Vainio: Kansainliiton!). Ei siltä; nössä lausutut toivomukset Suomen pysy-
17163: kuulkaa loppuun saakka! Ikuisen neutrali- väisestä puolueettomuudesta tulisivat vih-
17164: suuden vastustajat ynnä muut skeptikot doinkin eduskunnan alotteesta toteutetuiksi
17165: ovat sitä mieltä että kansainvälisesti taat- Suomen ulkopolitiikassa.
17166: tu puolueettomuus ei anna sen suurempaa
17167: turvaa pienelle valtiolle. Mutta jos me läh- Ed. Lampinen: Minä en tahdo tässä
17168: demme tältä ka,nnalta arvostelemaan eri tällä kertaa olla monisanainen, koska asian
17169: valtioiden asemaa, niin me tulemme siihen myöhemmässä käsittelyssä on tilaisuus
17170: johtopäätökseen ettei pienillä valtioilla osoittaa nyt kysymyksessäolevan asevel-
17171: yleensä ole mitään voimaa säilyttää omaa vollisuuslain huutavia epäkohtia.
17172: riippumatonta asemaansa aseistettujen ja Minä pidän myöskin toisarvoisena sei.k-
17173: ylivoimaisten suurvaltain edessä. kana, mikä järjestelmä, kaaderi-, miliisi-
17174: On totta että pienten valtioiden neutrali- tai joku muu olisi sopivin tälle maalle.
17175: teetti tulee silloin tällöin rikotuksi. Mutta Käsitykseni on se, että tälle maalle ei ole
17176: on totta myöskin se että tällainen rikko- sopiva mikään asepalvelusta määrittelevä
17177: minen on tuottanut rikkojavaltiolle sangen laki, varsinkaan niin kauan kuin se on laa-
17178: ikäviä seurauksia. Tuoreimpana esimerk- dittu sellaisessa luokkahengessä kuin nyt
17179: kinä on Belgian puolueettomuuden rikko- kysymyksessäoleva ja niin kauan kuin
17180: minen Saksan taholta maailmansodan ai- tässä lainsäädäntötyössä asetutaan tavoit-
17181: kana. Kun me siis puhumme Suomen py- telemaan sellaisia päämääriä, mitkä ovat
17182: syväisestä puolueettomuudesta, niin me tar- ominaisia mitä häikäilemättömimmille im-
17183: koitamme sitä että tällaisen puolueetto- perialistisille valtioille.
17184: muuden kautta me voimme hankkia maal- Olemme mietintöön liittämässämme vas-
17185: lemme maksimitakeet sen koskemattomuu- talauseessa lausuneet ajatuksen, että tä-
17186: delle ja valtiolliselle suvereniteetille yleen- män maan, vaikka se valtio-olemuksensa
17187: sä. Suomen jäsenyys kansojen liitossa ei puolesta onkin tyypillinen porvarivaltio, ei
17188: voi minun mielestäni olla asialle esteenä pitäisi seurata tällaisten valtioiden esimerk-
17189: - sitähänkin on vähän epäilty - sillä kiä, koska se saattaa johtaa tämän maan
17190: kuuluvathan Belgia ja Sveitsi kansainliit- työtätekevän kansan aavistamattomiin kär-
17191: toon, ollen samana aikana pysyväisesti simyksiin. - Että se on jo suurelta osalta
17192: puolueettomia valtioita. Sitäpaitsi - nyt sitä, näkyy jo itse valiokunnan mietinnön
17193: Ville Vainio voi kuunnella - sitäpaitsi se perusteluista, sillä ei suinkaan siinä suotta
17194: liitto, joka itseään kansojen liitoksi nimit- sanota, että tällainen järjestelmä käy ajan
17195: tää, on sen nykyisellä kehitysasteella sel- pitkään liian raskaaksi. Siksi se käy, ja
17196: lainen kansainvälinen tekijä, jonka vaiku- sen se tekee sangen monesta syystä.
17197: tusvallan huomaa paraiten, kun ajattelee Tarvitsee vain palauttaa mieleen meno-
17198: esim. nykyisiä tapauksia Konstantinopolin ja tuloa.rvion, aTVioidessanS3J kuinka paljon
17199: edustalla. Sosialidemokraattisen Grusian- verotuksen muodossa tämän maan työtä-
17200: kin kohtalo - arvoisa Ville Vainio - voi tekevä kansa joutuu sotilasrasituksina
17201: olla tässä suhteessa myöskin valaisevana maksamaan. Tarvitsee vain pintapuolisesti
17202: esimerkkinä kansojenliiton auktoriteetille. tuntea maaseudun ja teollisuuskeskuksien
17203: Asevelvol~isuuJS1ruki. 303
17204:
17205:
17206: köyhän kansan elämää, todetakseen kuinka kova kiire saada tälle maalle ,pysyvamen
17207: paljon merkitsevää työvoimaa riistää hyö- asevelvollisuuslaki", niinkuin sanat mie-
17208: dyttömään ajanhukkaamiseen asevelvolli- tinnön perust~luissa kuuluvat. Minkälai-
17209: suus. Minä luulen, että sen pitäisi tuntea nen on sitten tämä pysyväiseksi aijottu
17210: tuskastuttavan hyvin senkin ryhmän edus- asevelvollisuuslaki. Ei ole suinkaan liikaa
17211: tajain, maalaisliiton, joiden itseottamana sanottu, jos sanoo, kuten vastalauseessa on
17212: monopoolina on ajaa pienviljelijäin asiaa. tehty: ,että se kantaa selvästi tajuttavan
17213: Asianlaitahan varsinkin siellä Pohjan- luokkalain luonnetta". Mietinnön peruste-
17214: maalla on sellainen että se n ä 1 k ä, josta luissahan puhutaan poliittisesti uhatusta
17215: ed. Lohikin, eilen väärin muista, puhui, asemasta, lain 1 §:ssä vissin järjestelmän
17216: joka näitä pikkuviljelijöitä ajaa Perä-Poh- puolustamisesta.
17217: jolaan ja muitten seutujen tukki- y. m. Mutta tällä kertaa ei ole syytä kajota
17218: työmaille, pääoman välittömään orjuuteen, lakiin enempää. Kun asia palaa suuresta
17219: ajaa sieltä myöskin parhaan työvoiman valiokunnasta, tutustumme siihen lähem-
17220: Amerikkaan. Kotiviljelmää jää huolta- min. Tässä riittää kun sanon, että aseit-
17221: maan usein ainoastaan veljesparven nuorin ten kalistelemisella: tuottaa :tämä maa vaan
17222: ja tämän kutsuu asevelvollisuuslaki sota- turmiota itselleen ja siirtomaapolitiikan
17223: palvelukseen. haaveilijoitten tulisi ottaa ohjeeksi Suonion
17224: r0v.a1Jk.olhan ny.t ne Jm.nsantalom1elliset nä- kauniin kotimaan-virren sanat: ,Suuruut-
17225: kökohdat, joista niin paljon porvariston ta- ta emme rukoile, me pienuuteemme tyy-
17226: holta puhutaan, tulleet valvotU:iksi? Eipä dymme".
17227: suinkaan. Käsitykseni on se, että ainoas- Suosittelen ' suuren valiokunnan huo-
17228: taan se määrätön pelko, jonka suurpää- miOon toista vastalausetta.
17229: omanomistajat ovat onnistuneet tämän
17230: väestön keskuudessa herättämään, ajaa hei- Ed. K e t o: Kuten sosiaalidemokraat-
17231: dät toistaiseksi kannattamaan näitten ase- tien mietintö<ön liitt1ämästä •ensimäisestä
17232: politiikkaa. Tämän maan aseellinen varus- vastalauseesta käy ilmi, eivät sosiaalide-
17233: taminen saattaa sen yhä enemmän suurval-- mokraatit ole puolustusnihilistejä, joiden
17234: tojen pelinappulaksi. Se on ollut sitä jo, mielestä maata ei ole puolustettava min-
17235: ja .pysy,y :Selltmoisena niin ·kauan: kuin soti- käänlaisissa oloissa, vaikka sen kimppuun
17236: laallista innostusta kyetään tässä maassa olisi vihollinen mitenkä oikeudettomasti
17237: ylläpitämään. Kun näitten valtojen käsky- hyökännyt uhaten saattaa maan vieraan
17238: läisinä on tehty epäonnistunut ,valtaus- kansan määrämisvallan alle. Me olemme
17239: retki" toinen toisensa jälestä, puhutaan uh- sitä mieltä, että kansakunnalla on oikeus
17240: kaavasta vaarasta, jonka tällä kertaa pi- ja velvollisuus puoltaa itsemääräämis-
17241: täisi tulla Neuvosto-Venäjältä eritoten. Sitä oikeuttaan. Näin on laita myöskin silloin,
17242: varten tarvitaan mahdollisimman voimakas kun työväenluokka itse ei ole vielä päässyt
17243: puolustuslaitos. hallitusvallan peräsimeen. Silloinkaan ei
17244: Kun valiokunnan mietinnön perusteluis- ole samantekevää, joutuuko maa vieraan
17245: sa alleviivataan tätä poliittisesti uhattua kansallisuuden sorron alaiseksi. Ainoas-
17246: asemaa, olemme me vastalauseessamme taan silloin, nimittäin, kun työväestö saa
17247: tahtoneet saada sanotuksi, että juuri Neu- taistella luokkataistelunsa kansallisesti itse-
17248: vosto-Venäjän taholta on tarjottu aseista- näisen valtion puitteissa, on takeita siitä,
17249: riisumisneuvotteluja ja että tämän ·takia että se voi käydä menestyksellisesti tätä
17250: tämän maan vallanpitäjäin tulisi tarttua taisteluansa ja saavuttaa yhteiskunnalliset
17251: tarjottuun käteen ja aloittaa kiireellisesti päämääränsä.
17252: tällaiset neuvottelut. Tätä tietä päästäi- Mutta meille sosiaalidemokraateille ei ole
17253: siin siihen päämäärään, mihin me vastalau- samantekevää, minkälainen maan puolus-
17254: seessa pyrimme, nimittäin lopulliseen aseis- tusjärjestelmä on. Meidän mielestämme
17255: tariisumiseen. puolustuslaitoksen tulee puolustuspoliittisen
17256: V aliakunnan enemmistö on nähnyt nyt tehtävänsä lisäksi täyttää kaksi tärkeää,
17257: hyväksyttäväksi esitetyn asevei vollisuuslain sisäpoliittista ehtoa. Ensiksikin sen tulee
17258: niin tärkeäksi, että vaikka se toteaa itse antaa takeita siitä, ettei puolustuslaitok-
17259: laissa löytyvän puutteellisuuksia, ei se sesta kansanvallalle muodostu uhkaa ja
17260: tahdo lähteä niitä korjaamaan, koska on vaama. Toiseksi sen tulee antaa takeita
17261: 304 Ti1isrtJa:ilruru 10 p. l<Yktruku:uta.
17262:
17263: siitä, ettei sitä käytetä työväestön rauhal- siksikin suojeluskuntalaitos lopetetaan ja
17264: listen poliittisen tai ammattillisen luokka- kaaderijärjestelmän tilalle puolustuslaitos
17265: taistelun nujertamiseksi. Kaikissa nyt mai- rakennetaan miliisijärjestelmän pohjalle.
17266: nitsemissani suhteissa meillä suunniteltu Tätä järjestelmää en tässä yhteydessä ha-
17267: puolustuslaitosjärjestely on tyydyttämä- lua käydä yksityiskohtaisemmin selvittä-
17268: tön. Jo puolustuspoliittisestikaan se ei maan. Tältä paikalta sosialidemokraattien
17269: täytä korkeimpia vaatimuksia, koska se ei taholta on aikaisemmin, silloin kun tämä
17270: . anna takeita siitä, että maan puolustus to- laki ensi kerran oli eduskunnan käsiteltä-
17271: della muodostuu kansan asiaksi ja että to- vänä, jo tarkemmin selostettu, minkälainen
17272: della yleisellä asevelvollisuuslailla päästään miliisijärjestelmä on. Ed. Colliander täällä
17273: koko kansakunnan asekelpoiseksi kasvatta- jutteli siitä, mitenkä arveluttava tuollai-
17274: miseen. Mutta vielä suurempia ovat ne nen järjestelmä olisi, ja hän tämän arvos-
17275: muistutukset, jotka on tehtävä mainitsemii- telunsa perusti vuoden 1917 kokemuksiin.
17276: ni takeisiin nähden. Koko meidän puolus- Hän nim. väitti, että meillä silloin olisi ol-
17277: tuslaitoksellamme on luonne, joka saattaa lut miliisijärjestelmä. Tällaista lausuntoa
17278: sen vaaralliseksi kansanvallan kehitykselle kuullessaan ei tiedä, itkeekö vai nauraa.
17279: tässä maassa. Tässä suhteessa haluaisin Syystä kysyikin minulta ed. Collianderin
17280: ed. Collianderin lausunnon johdosta minä- puheen aikana eräs porvarillinen edustaja,
17281: kin mainita, että juuri suojeluskuntalaitos, että ettekö ole valistaneet sotilasasiainva-
17282: joka sekin kuuluu puolustuspoliittiseen jär- liokunnassa ed. Collianderia, kun hän
17283: jestelmäämme, on juuri yksi sellainen ,asiantuntijana" lähtee tällaisia väitteitä
17284: kohta Suomen puolustuslaitosjärjestelmässä, esittämään. (Ed. Hakkila: Se on mahdo-
17285: joka on kansanvallan kehitykselle tässä ton tehtävä.) Kun minä olen samaa mieltä
17286: maassa vaarallinen. Suojeluskunnat, nehän kuin ed. Hakkila, niin en minäkään halua
17287: ovat aseellisia luokka- ja poliittisia ryhmä- tämän enempää ryhtyä valistusta ed. Col-
17288: järjestöjä, joissa kansanvallalle vihamieli- lianderille tässä asiassa tarjoamaan. Minä
17289: set ainekset ovat tärkeissä luottamustehtä- totean vain, että miliisijärjestelmä on toki
17290: vissa. Niin kauan kuin tämä laitos on jotakin muuta kuin sellainen poliisilaitok-
17291: olemassa, ette voi toivoa, että puolustus- sen järjestely, jota 1917 meillä kokeiltiin.
17292: laitosjärjestelmä tulisi meillä kansanomai- Mutta puolustuslaitoksen tulee mielestäm-
17293: seksi ja että työväestö tuntisi myöskin vel- me antaa takeita myös siitä, ettei sotilaita
17294: voitusta maan puolustukseen. Mutta il- voida käyttää työväen rauhallista luokka-
17295: man työväestön myötätuntoa ja osallisuut- taistelua vastaan. Tässä suhteessa ei mi-
17296: ta ei voida nykyään maata puolustaa. Työ- liisijärjestelmäkään ohi täydellinen, mutta
17297: väen tehtävä maan puolustuksen aikana siihen voidaan joka tapauksessa sisällyttää
17298: esim. sotatarveteollisuudessa on monessa erikoistakeita, jotta päästään tässä suhtees-
17299: suhteessa ratkaiseva, mutta työväkeä ette sa mahdollisimman lähelle täydellisyyttä.
17300: saa työskentelemään maan puolustuksen Olen vakuutettu siitä, että työväki kasvaes-
17301: hyväksi silloin, jos puolp.stuslaitosjärjestel- saan lukumäärältään alituisesti ja muodos-
17302: mä on sille vastenmielinen, sellainen kuin tuen lopulta yhteiskunnan lukuisimmaksi
17303: se meillä nyt on. Mutta itse varsinainen ja tärkeimmäksi yhteiskuntaluokaksi, kyke-
17304: sotajoukkokaan, sellaisena kuin se meillä nee kansanmiliisin pohjalla juuri puolus-
17305: on suunniteltu, ei tarjoa niitä takeita, joita tuslaitoksen sisäpoliittista väärinkäyttöä
17306: puolustuslaitokselta täytyy vaatia mainit- paljon paremmin ehkäisemään kuin nykyi-
17307: semassani suhteessa. Nyt suunniteltu so- sen puolustusjärjestelmän pohjalla, jossa
17308: talaitos, joka perustuu n. s. kaaderijärjestel- upseerien ja miehistön on ehdoton velvolli-
17309: mään, luo, niinkuin vastalauseessamme on suus totella, mitä käskyjä tahansa viran-
17310: yksityiskohtaisesti osoitettu, suuren am- omaiset ja esimiehet heille jakelevat. Kun
17311: mattiupseerikunnan, joka varsinkin sellai- tässä mainitsemistani syistä emme katso
17312: sessa maassa, jossa on olemassa sentapai- nykyään suunniteltua puolustuslaitosjär-
17313: nen järjestö kuin suojeluskunnat, voi hel- jestelmää sellaiseksi, että se voisi työväen-
17314: posti suotuisain poliittisten konjunktuurien luokan puolustusjärjestelmälle asettamia
17315: aikana muodostua mitä arveluttavimmaksi vaatimuksia tyydyttää ja kun toiselta puo-
17316: juuri kansanvallalle. Tässä mainitsemani len ei ole vaaraa, että tämän lain hylkää-
17317: vaara on poistettavissa vain siten, että en- misen kautta puolustusrasitus kansakunnal-
17318: 305
17319:
17320:
17321: le kävisi raskaammaksi tai että maa jou- paleessa on lakitekstiin pujahtanut virhe.
17322: tuisi ilman puolustuslaitosta, olemme me so- 26 §:ssä 10 rivillä olevasta viimeisestä sa-
17323: sialidemokraatit vastalauseessamme ehdot- nasta ,eller" alkaen, jossa teksti kuuluu
17324: taneet, että tämä nyt tälle eduskunnalle kä- ,eller, där viss eller vissa ledamöter i sty-
17325: siteltäväksi lykkääntynyt uusi asevelvolli- relsen icke hava sådan rätt, styrelsens ord-
17326: suuslaki ja sen täytäntöönpanoasetukset förande och övriga ledamöter samt· den el-
17327: hylättäisiin ja että hallitukselta pyydettäi- ler de härtill behörigas hemort", on, jotta
17328: siin uutta esitystä, joka rakentuisi miliisi- kohta tulisi yhdenmukaiseksi suomalaisen
17329: järjestelmän pohjalle. Tätä valiokunnan tekstin kanssa, poistettava sanat ,eller, där
17330: sosialidemokraattisten jäsenten vastalau- viss eller vissa ledamöter i styrelsen icke
17331: setta pyydän suositella suurelle valiokun- hava sådan rätt, styrelsens ordförande och
17332: nalle. övriga ledamöter" sekä sitten sanottava
17333: .,samt varje härtill behörig persons hemort".
17334: Keskustelu julisteta.an päättyneeksi.
17335: Keskustelu julistetaan päättyneeksi.
17336: Ensimäinen käsittely julistetaan päätty-
17337: neeksi ja asia menee valtiopäiväjärjestyksen Ensimäinen käsittely julistetaan päätty-
17338: mukaisesti s u u r e en v a l i o kuntaan. neeksi ja asia menee valtiopäiväjärjestyk-
17339: sen mukaan suureen valio kun-
17340: 2) Vuoden 1921 va1ltiopäivillä l•e.päämään jä- t aan.
17341: tetty ehdotus rlaiksi eräiden M.aarian pitä-
17342: jässä sijaitsevaan Iso-Heikkilän virkataloon 4) Ehdotus laiksi k.asvatuslaitoksista.
17343: lmuluvien a,lueiden vaihtamisesta Naantalin
17344: maaseurakunnassa sijaitsevaan Kulta~annan Hallituksen esityksen n:o 3 johdosta laa-
17345: hu vilati1aan. dittu sivistysvaliokunnan mietintö n:o 1
17346: esitellään mainitun lainsäätäru.isasian en-
17347: Mainitun ehdotuksen johdosta laadittu
17348: valtiovarainvaliokunnan mietintö n:o 6 esi- s i mä i s t ä käsi t te 1 y ä varten.
17349: tellään puheenaolevan lainsää tämisasian P u h e m i e s: Mitä valiokunnan mie-
17350: e n s i m ä i s t ä k ä s i t t e l y ä varten. tinnön lopussa olevaan anomuspanteen tu-
17351: Puhemies: Mitä valtiovarainvalio- lee, niin se otetaan esille kolmannen käsit-
17352: telyn yhteydessä.
17353: kunnan mietinnön 3 sivulla olevaan ano-
17354: muspanteen tulee, niin se otetaan esille kol-
17355: mannen käsittelyn yhteydessä. Keskustelu:
17356: Kukaan ei halua puheenvuoroa. Opetusministeri L o i m a r a n ta: Sivis-
17357: Ensimäinen käsittely julistetaan päätty- tysvaliokunta asettuu mietinnössään pää-
17358: neeksi ja asia menee valtiopäiväjärjestyk- asiassa hallituksen ehdotuksen kannalle.
17359: sen mukaisesti suureen valio kun- Samalla kun totean tämän, pyydän kuiten-
17360: t aan. kin virastoteknilliseltä ja hallinnolliselta
17361: kannalta katsoen kiinnittää huomiota erää-
17362: seen kohtaan, jossa mietintö poikkeaa hal-
17363: 3) E.lu1otus laiksi yhdistyksistä tammikuun 4 lituksen esityksestä.
17364: päivänä 1919 annetun lain muuttamisesta. Sivistysvaliokunnan mietinnössä ehdote-
17365: taan, että lakiin valtion kasvatuslaitoksista
17366: Hallituksen esityksen n:o 17 johdosta otettaisiin säännös siitä, että kasvatuslai-
17367: laadittu lakivaliokunnan mietintö n:o 1 tosten valvonta ja yleinen johto kuuluu kou-
17368: esitellään mainitun lainsäätämisasian en- luhallitukselle. Tämä siitä syystä, että
17369: s i m ä i s t ä k ä s i t t e l y ä varten. tällainen järjestys näyttää tarkoituksen-
17370: mukaiselta. Myöskin perustuslakivalio-
17371: Keskustelu: kunta mietinnössään n:o 3, koskeva esitystä
17372: laiksi sosialihallituksen ja valtion vakuu-
17373: Ed. A k e s s on: Pyydän saada huo- tustarkastajan toimen lakkauttamisesta,
17374: mauttaa, että mietinnön ruotsalaisessa kap- lausuu epäilyksiä siitä, onko ehdotusta kou-
17375: 39
17376: 306
17377:
17378:
17379: luhallituksen lastensuojeluosaston siirtämi- j ministeriön alaisia. Pätevilläkin syillä on
17380: sestä sosialiministeriöön riittävästi perustel- puollettu tämän, nykyään voimassaolevan
17381: tu ja on valiokunta sen johdosta ollut sitä järjestelmän pysyttämistä. On huomautet-
17382: mieltä, et.tä olisi tarkoitu.ksenmukaisinta tu, että lastensuojelu suurelta osalta on
17383: ratkaista tämä kysymys kouluhallituksen kasva.tustyötä, ja kun yhä selvempänä
17384: mahdollisen uudestaanjärjestelyn yhtey- esiintyy yhteiskunnassa pyrkimys keskittää
17385: dessä. kasvattava toiminta saman valtioelimen
17386: On myönnettävä, että kysymys siitä, .iohdettavaksi, pitäisi olla luonnollista, että
17387: minkä ministeriön toimialaan tai minkä myöskin lastensuojelu kuuluu kouluhalli-
17388: keskusviraston alaiseksi valtion kasvatus- tuksen alaisuuteen. Kun sen lisäksi oppi-
17389: laitokset ja yleensäkin koko lastensuojelu velvollisuuslain voimaan tultua lastensuo-
17390: kuuluvat, ei ole aivan helposti ratkaista- jelu joutuu yhä läheisempään kosketukseen
17391: vissa. Tätä todistaa sekin, että tämä ky- kansanopetuksen kanssa, olisi saman viras-
17392: symys eri maissa on ratkaistu vallan eri ton alaisuus tälle toiminnalle sitäkin edul-
17393: tavalla. Kuitenkin Englannissa, jossa yh- lisempi. Lastensuojelun voimakas sosiali-
17394: teiskunnan lastensuojelul1a on vanhat juu- nen puoli ei tässä suhteessa ole esteeksi,
17395: ret, kuuluu lastensuojelu yhä edelleen sisä- koskapa nykyaikainen opetustoimintakin
17396: asiainministeriölle, mutta esiintyy siellä yhä lisääntyvässä määrässä kiinnittää sii-
17397: nykyään voimakas toivomus erityisen mi- hen huomiota.
17398: nisteriön perustamisesta tätä tarkoitusta Mutta toisaalta, katsoen siihen, että las-
17399: varten. Preussissa äskettäin toteutetun uu- tensuojelu ennen kaikkea on yhteiskunnan
17400: den hallintojärjestelmän mukaan kuuluvat toimintaa kasvavien kansalaisten auttami-
17401: puheenaolevanlaatuiset asiat erityiselle kan- seksi ja suojelemiseksi ja ottaen huomioon,
17402: san yhteisen hyvän ministeriölle. Tanskas- että meillä on erityinen ministeriö, sosiali-
17403: sa on erityinen ammattikomitea vuonna ministeriö, jonka toimialaan tällaiset asiat
17404: 1920 asettunut sille kannalle, että jos olisi kuuluvat, on meillä laajoissa lastensuojelu-
17405: olemassa erityinen ministeriö, jonka alai- piireis·sä pidetty asiallisimpana ja hyödyl-
17406: seksi kaikki sosialinen huolto olisi koottu, lisimpänä, että lastensuojelu siirretään tä-
17407: niin olisi lastensuojelutoimi asetettava täl- hän ministeriöön. Tämän kannan edustajat
17408: laisen ministeriön alaiseksi. huomauttavat, että ei lähimainkaan kaikki
17409: Milloin lastensuojeluun nähden tehoste- kasvatustoiminta ole keskitetty kouluhalli-
17410: taan sen rikollisuutta ehkäisevää luonnetta, tuksen alaisuuteen, eikä se edes olisi mah-
17411: on pidetty tar koi tuksenmukaisimpana, että dollistakaan syystä, että yhteiskunnassa
17412: se muiden rikollisuuden ehkäisemistä tar- suoritettava kasvatustyö on niin laaja ja
17413: koittavien toimintamuotojen kera asetetaan monipuolinen, ettei paraskaan ja oloihin
17414: oikeusministeriön alaiseksi. Tämän kat- mukautuvinkaan keskusvirasto voi yksin
17415: santokannan mukaisesti olivat valtion kas- hoitaa tämän toiminnan kaikkia aloja. Tä-
17416: vatuslaitokset meilläkin aikanaan oikeus- män kannan edustajat viittaavat esimer-
17417: toimituskunnan alaisina. Milloin taas las- kiksi niihin opetuslaitoksiin, jotka tätä ny-
17418: tensuojelun päätehtävänä pidetään lasten kyä ovat maatalousministeriön tai kauppa-
17419: aineellista avustamista ja ruumiillista hoi- ja teollisuusministeriön alaisia. On pidet-
17420: toa, toivotaan lastensuojelun kuuluvan sii- tävä D;lielessä, että varsinaisella opetustoi-
17421: hen ministeriöön, johon muutkin niin hyvin minnalla on lastensuojeluksessa suhteelli-
17422: terveydenhoitoa kuin kansalaisten yleistä sesti vähäinen osa - niin huomauttavat
17423: ulkonaista menestystä huoltavat toiminnat edelleen tämän katsantokannan edusta-
17424: on sijoitettu, siis ainakin useimmiten, sisä- jat - ja rajoittuu se laitoksessa toimiviin
17425: asiainministeriöön. Myöskin tämän minis- kc.uluihin, kun sen sijaan tämän toiminnan
17426: teriön, eli entisen siviilitoimituskunnan muut puolet ovat ehdottomasti etualalla.
17427: alaisia ovat valtion kasvatuslaitokset ja yk- Lasten ruumiillinen hoito, aineellinen aut-
17428: sityinen lastensuojelutoiminta meillä olleet. taminen, ammatillinen ohjaus y. m. s.
17429: Kouluhallituksesta 2 päivänä elokuuta ovat kukin kohdastaan puolia, jotka käyv:it
17430: 1918 annetun asetuksen mukaan kuuluvat kouluhallituksen alaan kuuluvan opetustoi-
17431: valtion kasvatuslaitokset j.a yleensä koko minnan edelle. Lastensuojelu ei ole siis
17432: lastensuojelu erityisenä lastensuojeluosas- yksinomaan, eikä ensi sijassa puhtaasti
17433: tona kouluhallitukseen ja ovat siis opetus- kasvatusopillista, vaan ilmeisesti sosialista
17434: Laiki 'kas1wrtuslai tiOiksista. 307
17435:
17436:
17437: t;yötä, jonka tulee saada sellaisena vaikut- taiseksi jäisi riippuvaiseksi hallinnollisista
17438: taa. Suhteellisesti harvoin joutuu lasten- toimenpiteistä. Tämän käsityskannan hy-
17439: suojelua johtava keskusviranomainen rat- väksymisestä olisi sekin etu, että silloin
17440: lraisemaan puhtaasti pedagogisia kysymyk- voitaisiin suotuisalla tavalla saada ratkais-
17441: siä, vaan etupäässä kysymyksiä, joissa pe- tuksi myöskin eräät muut tämän asian yh-
17442: dagogi ei ole mikään erityinen asiantun- teydessä olevat tärkeät kysymykset, lä-
17443: tija. hinnä kysymys siitä, minkä ministeriön
17444: Viimeksimainittua katsantokantaa edus- toimialaan ja miten aistiviallisia koskevat
17445: taa meillä m. m. se komitea, joka asetettiin asiat olisivat tarkoituksenmukaisimmin jär-
17446: laatimaan ehdotusta lakisäännöksiksi, jotka jestettävät.
17447: ovat tarpeen tehokkaan lastensuojelun ai- Kun vihdoin ei liene pelättävissä mis-
17448: kaansaamiseksi ja joka komitea on julkais- sään tapauksessa koituvan haittaa siitä,
17449: sut mietintönsä 30 p:nä huhtikuuta 1921. ettei valtion kasvatuslaitoksia koskevaan
17450: Tämän komitean puheenjohtajana toimi lakiin nyt oteta puheenolevaa sivistyvalio-
17451: kouluhallituksen lastensuojeluosaston ny- kunnan ehdottamaa säännöstä, lakiehdo-
17452: kyinen pällikkö sekä jäseninä m. m. kaksi tuksen toista pykälää, sitä vähemmän,
17453: saman osaston neuvosta, kolmannen neu- koska eduskunnallakin on menosäännön yh-
17454: voksen toimiessa komitean sihteerinä. Seik- teydessä tilais~us jatkuvasti vaikuttaa tä-
17455: kaperäisten perustelujen nojalla on mai- hän asiaan, t\Jftuisi minusta edelleenkin
17456: nittu komitea yksimielisesti tullut siihen sekä asian laadilfi. että valtiokoneiston jous-
17457: lopputulokseen, että lastensuojelu olisi us- tavuuden kannalta suotavimmalta, ettei
17458: kottava erityiselle keskusviranomaiselle, useinmainittua säännöstä lakiin otettaisi,
17459: joka toimisi sosialiministeriön alaisena, varsinkin koska päinvastainen menettely
17460: mutta on komiteassa pidetty mahdollisena saattaisi hidastuttaa lopultakin ehkä tar-
17461: sellaistakin ratkaisua, että lastensuojelun peellisiksi havaittujen uudistusten toimeen-
17462: johtaminen ja valvonta uskottaisiin suo- panoa.
17463: rastaan sosialiministeriölle, vaikkei komi-
17464: tea ole asian tästä puolesta katsonut itsel- Ed. H. P u l k k i ne n: Itse lakiehdo-
17465: lään olevan aihetta tehdä ehdotusta, syystä tusta tarkastettaessa saattaa käsilläoleva
17466: että tämän yhteydessä olevat kysymykset asia näyttää hyvin vähäpätöiseltä. Lain
17467: silloin olivat valmistelun alaisina n. s. ensimäiset pykälät eivät tuo mitään uutta
17468: virastokomiteassa. Kuten tunnettua, on vii- ja seuraavilla pykälillä neljännestä alkaen
17469: memainittu komitea asettunut kannatta- järjestetään vain verrattain pienilukuinen
17470: maan nykyisten lastensuojeluviranomaisten joukko etukysymyksiä. Tahtoisin kuiten-
17471: edustamaa kantaa siinä, että lastensuojelu- kin saada sanotuksi, että olemme tässä ko-
17472: toimi, siihen luettuna myöskin valtion kas- konaisuudessaan sangen vakavan asian
17473: vatuslaitokset, lähinnä kuuluu sosialiminis- edessä. Näen asian vakavana monestakin
17474: teriön toimialaan. Kun, lisäksi ottaa huo- syystä. Valiokunnan mietinnön viimeinen
17475: mioon, että kysymys suojelukasvatuksesta ponsi antaa ensiksi yhden aiheen pitää
17476: kokonaisuudessaaan on valmistelun alaisena käsilläolevaa kysymystä suurempana, kuin
17477: lainvalmistelukunnassa siinä tarkoitukses- miltä se näyttää esilläolevassa lakiehdo-
17478: sa, että eduskunnalle aikanaan annettaisiin tuksessa. Valiokunnan mietintöön tavalla
17479: asiaa koskeva yhtenäinen lakiehdotus, tai toisella suhtautumalla eduskunta mää-
17480: näyttää olevan ennenaikaista jo nyt lain- rää tuhansien nuorten koko kohtalosta ja
17481: säädäntötietä määrätä valtion kasvatus- elämän onnesta. Lakiehdotuksen tultua
17482: laitokset kouluhallituksen valvonnan ja esille valiokunnassa on valiokunta koko-
17483: yleisen johdon alaisiksi, ja tämä sitä vä- naisuudessaan nimittäin kaivannut täydel-
17484: hemmän, koska parhaillaan suunnitellaan lisempää lakiesitystä, esitystä täydelliseksi
17485: uutta käytännöllisempää ja vähemmän va- suojelukasvatuslaiksi. Valiokunta on myös
17486: roja vaativaa järjestelyä itse kouluhallituk- ottanut selvää, mitä mahdollisuuksia on toi-
17487: seenkin nähden. votun lakiesityksen saamiseen, ja saatuaan
17488: Pääasiassa näillä perusteilla piti hallitus lainvalmistelukunnan asianomaisesta jaos-
17489: suotavana, ettei puheenaolevaa kysymystä tosta hyvin epätyydyttävän vastauksen, on
17490: nyt lainsäädäntötietä ratkaistaisi, vaan että valiokunnan enemmistö päättänyt puoltaa
17491: tämän kysymyksen ratkaisu ainakin tois- lain hyväksymistä, mutta silti ei valiokun-
17492: 308 Tiist•aim:a 10 p. loka:knuta.
17493:
17494: ta ole kokonaisuudessaan tahtonut luopua asialle ratkaisua, ei vaikka valtiopäivien
17495: kannastaan, jonka mukaan se pitää yleistä taholta yhä uudelleen ja uudelleen kysy-
17496: suojelukasvatuslakia erityisen kipeän tar- mystä pidettiin vireillä. Niinpä v. 1909
17497: peen vaatimana. Tämä ajatus lausutaan va- Yaltiopäivät anoivat, että hallitus valmis-
17498: liokunnan mietinnön lopulla seuraavasti: tuttaisi ja eduskunnan hyväksyttäväksi jät-
17499: ,Niinkuin valiokunta jo on perusteluissaan täisi esityksen yleistä lastensuojelusta tar-
17500: huomauttanut, kaivattaisiin kipeästi yleis- koittavaksi lainsäädännöksi. Eduskunnan
17501: tä suojelukasvatuslakia, jolla yhtenäisesti anomus kierteli virastoissa ja joutui kol-
17502: järjestettäisiin kaikki tähän alaan kohdis- men vuoden perästä lainvalmistelukunnan
17503: tuva toiminta. Kun on kuitenkin pelättä- ensimäiseen osastoon. Siellä asia oli lepäi-
17504: vissä, että tällainen uudistuslainsäädäntö lemässä taas kolme vuotta ja sammui silloi-
17505: voi siihen liittyvien vaikeuksien vuoksi vii- sen lainvalmistelukunnan kera. Vuonna
17506: pyä ylen kauan, valiokunta edelleen kun- 1914 uudistivat valtiopäivät pyyntönsä,
17507: nioittaen ehdottaa, seuraavana vuonna hallitus otti asian kä-
17508: että eduskunta kehoittaisi hallitusta kai- siteltäväkseen, mutta siihen supistuivat
17509: kin tavoin kiirehtimään yleisen suojelukas- taaskin tulokset.
17510: vatuslain valmistamista". Tässä yhteydessä tulkoon vielä maini-
17511: Tällä kannan merkinnällään ei valio- tuksi, että hallituksen määräyksestä kävi
17512: kunta kuitenkaan ole tuonut esille mitään tunnettu asianharrastaja Adolf von Bons-
17513: uutta. Eduskunnan suhtautuminen tällä dorff v. 1909 Skandinavian ja Saksan suo-
17514: tavoin asiaan kuuluu jo eduskunnan perin- jelukasvatusoloj.a tutkimassa. Tutkimusten
17515: näistapoihin. Kysymys on ollut esillä val- tulokset ynnä sen ohessa mielenkiintoisen
17516: tiopäivillä useita kertoja, jopa niin aikai- esityksen Amerikan, Englannin, Ranskan,
17517: seen kuin v. 1897 säätyvaltiopäivillä, jol- Itävalla.n ja Sa,ffisan .nuoriso.tuomiois.tui-
17518: loin valtiopäivät anoivat, että asiantunte- mista esitti von Bonsdorff yli 300 sivua
17519: vista henkilöistä asetettaisiin komitea, jolla laajassa julkaisussa.
17520: olisi tarkoituksena tutkia ja antaa lausun- Selvää kuitenkin on, että ajan edelleen
17521: tonsa, mitenkä siveellisessä suhteessa huo- vieriessä tämä aineisto on vanhentunut ja
17522: nosti hoidetuille ja pahantapaisille lap- lastensuojelukysymys on sisällyttänyt it-
17523: sille valtion puolelta hankittaisiin sovelias seensä yhä uusia tehtäviä. Oli siis tarpeen
17524: kasvatus, sekä että hallitus, saavutetun sel- vaatimaa se toimenpide, .ionka mukaan v.
17525: vityksen johdolla ryhtyisi siitä aiheutuviin 1918 asetettiin uusi komitea, jonka tehtä-
17526: lainsäätämis- ja muihin toimiin. Vasta väksi tuli yleensä ottaa harkinnan alai-
17527: viisi vuotta myöhemmin otti hallitus val- seksi kaikki lastensuojelua koskevat kysy-
17528: tiopäiväin anomuksen huomioansa ja asetti mykset, m. m. kysymys lastensuojelutoi-
17529: komitean, joka kouluhallituksen nykyisen minnan suhteesta köyhäinhoitotoimeen ja
17530: ylijohtajan M. Soinisen johdolla perusteel- lastensuojelu toiminnan ylijohdon järjeste-
17531: lisesti tutustui asiaan ja jätti keväällä lystä - kysymy~set, jotka muodostuivat
17532: 1905 mietintönsä hallitukselle ja saman kompastuskiviksi edelliselle komitealle.
17533: vuoden lopulla mietintönsä toisen osan. Lyhyesti mainittuna oli komitean ohjel-
17534: Näihin mietintöihin, jotka käsittävät yh- massa, että sen oli suunniteltava
17535: teensä 450 sivua, sisältyi ehdotus suojelu- 1) ehkäisevää lastensuojelutyötä,
17536: kasvatuslaiksi jokaiseen pykälään liitty~ 2) n. s. elättilasten yhteiskunnallisen
17537: vine perusteluineen, ehdotus asetukseksi hoidon valvontaa,
17538: valtion turvakodeista ja ehdotus ohjesään- 3) esteiden asettamista alaikäisten käyt-
17539: nöksi valtion turvakodeille. tämiselle sellaiseen elatustyöhön, jonka
17540: Asiantuntijat tahtovat mietintöön liitty- katsottaisiin tuottavan heidän koulunkäyn-
17541: vän, silloisen vaivaishoidon tarkastelijan G. nilleen, ammattikehitykselleen ja siveelli-
17542: A. Helsingiuksen laatiman vastalauseen an- selle hoidolleen vahinkoa,
17543: sioksi ensisijassa laskea sen, että tämä vai- 4) pahantapaisten ja huonohoitoisten kas-
17544: vannäkö hautautui virastojen komeroihin. vattamista kodin ulkopuolella,
17545: Toisena syynä oli Suomen valtiollinen 5) nuorten rikollisten valvontaa .ia kas-
17546: asema. Mutta vaikka Suomen valtiollinen vatusta,
17547: asema hiukan parantui eivät valtion ohjis- 6) holhouslain tarkistamista,
17548: sa olevat myöhemminkään jouduttaneet 7) rikoslain määräysten koventamista
17549: niiden suhteen, jotka houkuttelevat ala- sellaisia velvollisuuksia, etteivät ne voisi
17550: ikäisiä siveettömiin tekoihin ja rangaistuk- niitä täyttää. Ilmeisesti olisi tällaista
17551: sen määrääminen niille vanhemmille, jotka yleistä lakia vaikea saada voimassapide-
17552: pahoinpitelevät ja ilmeisesti huonosti hoi- tyksi, minkävuoksi olisi myös varottava
17553: tavat lapsensa ja sitä säätämästä, sillä etenkin sos1aliset
17554: 8) suojelukasvatuksen ulottamista niihin lait, jotka eivät pohjaudu ylmseen oikPusta-
17555: nuoriin rikollisiin, jotka ovat täyttäneet 15 juntaan ja joita ei noudateta, ovat vain
17556: vaan eivät vielä 18 ikävuotta. omiaan polkemaan lain arvovaltaa. Tällai-
17557: Kaikkia näitä kysymyksiä piti harkita nen yleinen laki pakottaisi myös muutta-
17558: ja suunnitella toimenpiteitä ja lainsään- maan useita muita vastikään voimaanastu-
17559: nöksiä. Sillä oli myös käytettävänään mo- neita lakeja, jotka koskevat kysymyksessä-
17560: nia edellämainitsemattomia valtiopäivillä olevaa alaa. Niistä aiheuttavat myös uusi
17561: tehtyjä anomusehdotuksia. köyhäinhoitolaki ja oppivelvollisuuslaki
17562: Komitea, joka toimi von Bonsdorffin suuria rasituksia kunnille, joten olisi va-
17563: johdolla, julkaisi laajan mietintönsä viime rottava niitä taas lisäämästä. Edullista
17564: vuonna. Useat käsiteltäväksi annetut teh- lastensuojelulainsäädännön toteuttamista
17565: tävät on komitea ratkaissut myönteisesti olisi, että ehdittäisiin saada aikaan kun-
17566: ja työn laajuutta osoittaa se, että se si- taa laajempia itsehallintoalueita koskeva
17567: sältää noin .250 pontta, joita lainlaatija lainsäädäntö. Myös pitäisi varoa lamaut-
17568: voi käyttää pohjana. suojeluskasvatuslaki- tamasta ilahduttavaan kehitykseen pääs-
17569: tekstiin. syttä vapaata lastensuojelutyötä uskomaila
17570: Komitean työn arvostelun työväenluo- että tämä kysymys piankin voidaan tyy-
17571: kan kannalta ei nyt tarvitse tulla kysy- dyttävästi ja kokonaisuudessaan ratkaiRt.a
17572: mykseen. Sen sijaan tahdon tässä allevii- lainsäädäntötyöllä. Kun meillä hiljattain
17573: vata asian toisen vakavan puolen. Ja se on saatu useita erikoislakeja, jotka ~utta
17574: on siinä, että eduskunta ei ole saanut hal- vat pahempia epäkohtia lastensuojelualal-
17575: litukselta esitystä suojelukasvatuslaiksi, la, voi tämä ehdotus yleisestä lasten- ja
17576: vaikka maan hallituksilla on jo puolitoista nuorisonsuojelulaista jäädä lepäämäan,
17577: vuotta ollut käytettävänään uusi luonnos kunnes se on löytänyt käytännöllisen rat-
17578: asiassa. Ja vakavammaksi tekee asian se kaisun ja olot ovat kypsyneet sen toteutta-
17579: tieto, että eduskunnan ei tarvitse lähitule- miselle."
17580: vaisuudessa odottaakaan suojeluskasvatus- Esitelmän johdosta syntyi laaja keskus-
17581: lakiesitystä. Ja vielä surullisemmaksi tu- telu, jossa esitelmänpitäjän ajatuksia yleen-
17582: lee asia, kun tiedämme sen, mitä Suomen sä kannatettiin ja katsottiin, ettei alussa-
17583: Sosialidemokraatti kertoi viime perjantain mainittu komitea ole onnistunut löytä-
17584: numerossaan. Siinä nimittäin kerrottiin: mään sopivaa ratkaisua lasten- ja nuori-
17585: ,Suomen sosialireformiyhdistyksellä oli sonsuojelulainsäädännön järjestämiselle.
17586: syyskuun 29 p:nä kokous, jossa varatuo- Lehden puolesta ei ollut uutisen joh-
17587: mari Anton Kotonen piti esitelmän yleisen dosta mitään huomautusta. Sensijaan kou-
17588: lasten- ja nuorisonsuojelua koskevan lain- luneuvos Salmensaari julkaisi viime sun-
17589: säädännön aikaansaamisesta meillä. Esitel- nuntaina Helsingin Sanomissa terävän
17590: mämJpitäciä s1elosti aluksi k'eväällä v. 18121 vastineen Kotosen kantaan.
17591: asiasta ilmestynyttä komitean mietintöä, Kun tällaista ymmärtämystä tällä ta-
17592: jossa kysymyksessäolevan alan koko lain- holla osotetaan ensi sijassa työväenluokan
17593: säädäntö ehdotetaan järjestettäväksi sa- lasten hyväksi tarkoitetulle lainsäädän-
17594: malla kertaa yhdellä yleisellä lailla ja va- nölle ja säälitellään suunnitelmien joh-
17595: rotetaan ryhtymästä osittaisiin parannuk- dosta työnantajien, valtion ja kuntien kuk-
17596: siin. Niin tarpeellisena kuin esitelmänpi- karoja, niin on jo ymmärrettävissä, miksi
17597: täjä pitikin parannuksia tällä alla useissa hallitus suojelukasvatuslakiehdotuksen ase-
17598: suhteissa, tuli hän kuitenkin siihen tulok- mesta antaa meille vaan lakiehdotuksia,
17599: seen, että komitean la.ajakantoisten suun- joilla varataan eläkkeet muutamille her-
17600: nitelmien toteuttaminen lähitulevaisuu- rasluokkaan lukeutuville kasvatuslaitosten
17601: dessa tulisi kohtaamaan miltei voittamatto- henkilökuntaan kuuluville ja taataan pie-
17602: mia vaikeuksia. Tämä uudistus asettaisi net valtioavut kunnallisille kasvatuslaitok-
17603: valtiolle, kunnille ja myös työnantajille sille ja suuremmat valtioavut armelia.isuus-
17604: 311) Tiistai1na; 10 p. l01kakuuta.
17605: - -----------~--- ------------------~~~------------~- ----~
17606:
17607:
17608:
17609:
17610: työn merkeissä toimiville laitoksille, noil- set, jotka kasvatusopillisesta harrastuk-
17611: le Kotosen mielestä ilahduttaville ilmi- sesta, ihmisrakkaudesta tai tyhjään elä-
17612: öille. määnsä sisällystä saadakseen vuosikymme-
17613: Kouluhallituksen suojelukasvatusosaston niä ovat aherrelleet näissä asioissa, ovat,
17614: eräältä kouluneuvokselta olemme niinikään se sanottakoon heidän kunniakseen, olleet
17615: kuulleet, että hallituksen puolesta on vai- tyydytetyjä siitä, että ovat saaneet tehdä
17616: kea saada varoja tällaisiin tarkoituksiin. työtä hyvän asian eteen. Mutta nyt meil-
17617: Samaa olemme kuulleet kasvatuslaitosten lä on edessämme ilmiö, ei suinkaan ihmi-
17618: johtajilta. Että kysymyksessä eivät kuiten- syyden kannalta mikään ilahduttava il-
17619: kaan asian koko laajuudessakaan ole mit- miö, joka väkipakolla vaatii meidän kaik-
17620: kään huimaavat summat, sitä todistaa se, kien huomion puoleensa. Se on kenraali
17621: että nykyisessä valtion menoarvioehdotuk- Mannerheimin lastensuojeluliitto. Kun val-
17622: sessa on valtion kasvatuslaitosten ja tur- lassaoleva luokka on tahtonut Mannerhei-
17623: vakotien yhteinen määräraha arvioitu min pestä niistä tahroista, jotka tekevät
17624: 6,39·7,80,0 ma,rkaksi, ja. joka tapauks-essa hänet vastenmieliseksi kansan aiemmalle
17625: tulevat kasvatuslaitokset suojelukasvatus- kerrokselle, on siinä käytetty häikäilemä-
17626: työssä merkitsemään huomattavinta talou- töntä suurentelua, leveilyä ja reklaamia
17627: dellista menoa. Tässä on kuitenkin otetta- niin paljon, ettei outo luulisi lastensuoje-
17628: va vielä huomioon, ettäJ tulot kasvatuslai- lukysymykseen muuta kuuluvankaan kuin
17629: toksenl maatiloista on ar\rioitu 1,065,000 kenraali Mannerheimin lastensuojeluliiton.
17630: markaksi, siis puhtaiksi menoiksi jää Mitä on sitten itse Mannerheim tehnyt las-
17631: 5,332,800 markkaa. tensuojelun hyväksi, että meidän pitäisi
17632: Muita lastensuojelumenoja on arvioitu joka askeleella asian yhteydessä muistaa
17633: olevan 2,506,000 markkaa, niiden joukossa hänen suuri nimensä? Hän sai valkoisilta
17634: avustusta yksityisten lastensuojelulaitos- kansalaisilta lahjaksi 7 1 / 2 miljoonaa mark-
17635: ten ylläpitämiseksi 1,200,000 markkaa, eli kaa ja tästä suuresta summasta lahjoitti
17636: enemmän kuin kaksi kertaa se summa, hän vain 50,000 markkaa liittonsa pohja-
17637: jonka valtio tänä vuonna käyttää kuntien, rahastoksi. Sangen suuriäänisellä toimin-
17638: yhdistysten ja yksityisten kasvatuslaitor:.- nallaan on liitto sittemmin saanut kootuk-
17639: ten avustamiseksi. Koko lastensuojelutoi- si jäsenmaksuina, lahjoituksina, keräyksinä
17640: mintamäärärahat supistuvat 7,838,800 tai muuten yli 1,000,000 mk. Sellaisella
17641: markkaan. puhkinnalla, jota on pidetty, olisi luullut
17642: Vaikkapa suojelukasvatus esim. komi- saatavan ihmeempääkin aikaan. Tässä voisi
17643: tean suunnittelemassa muodossa pantaisiin sivumennen mainita, että tunnen kapitalis-
17644: täydellisenä toimeen, kasvatuslaitoksiin teja, jotka meluamatta ovat tehneet lahjoi-
17645: tuomituille varattaisiin paikat laitoksissa tuksia suojelukasvatustarkoituksiin pyrki-
17646: (nyt puuttuu ne neljänneltä osalta eli yli mättä nimellään tai johtovallallaan vaikut-
17647: 200:lta) ja lisäksi varattaisiin laitospaikat tamaan sen jälkeen asiaan. Niinpä eräs teh-
17648: muuten laiminlyödyille, huonohoitoisille ja tailijayhtymä lahjoitti, rahanarvon enti-
17649: siveellisesti harhaantuneille, vieläpä, niin- sellään ollen, Lappeen kunnalle lastenko-
17650: kuin minä haluaisin kaikille rikkomuksista din perustamista varten 5 kertaa suurem-
17651: pidätetyille ja tuomituille 18 vuotta nuo- man summan kuin kenraali Mannerheim
17652: remmille, niin tuskinpa nämä menot ko- liitolleen. Siinä on tie, jota ihmisystäväl-
17653: hoaisivat siihen määrään, mitä tämän liset kapitalistit voivat käyttää asian hy-
17654: eduskunnan enemmistö empimättä aikonee väksi ja sopisi se paremmin asian luontee-
17655: luovuttaa suojeluskunnille ja ohranalle. seen.
17656: ,Pitäisi varoa lamauttamasta ilahdutta- Mutta minä luulen, että voitonhimossa:w
17657: vaan kehitykseen päässyttä vapaata las- kiihtyvä kapitalismi ei luo lastensuojelun
17658: tensuojelutyötä uskomalla, että tämä kysy- alalla yleensä mitään ilahduttavia ilmiöi-
17659: mys piankin voidaan tyydyttävästi ja ko- tä, päinvastoin se juuri on itse luonut ja
17660: konaisuudessaan ratkaista lainsäädäntö- kehittää yhä räikeämmäksi niitä ilmiöitä,
17661: tietä," sanoo valtion lainvalmistelukunnan joiden selvittämiseksi ja painamiseksi me
17662: jäsen, sosialidemokraatti Anton Kotonen. tarvitsemme lastensuojelutoimenpiteitä.
17663: Suotakoon minun hiukan käsitellä tätä Meidän ei tarvitse olla yksipuolisia ja
17664: puolta ,a,siasta. Ne kas:vatw~miehet ja _,nai- ummistaa silmiämme niiltä monilta teki-
17665: jöiltä, jotka ovat syynä lasten ja nuorten kyllä, tosiseikkoja, kieltämättömiä tosi-
17666: osana ilmenevään kurjuuteen ja hairah- asioita, emmekä niitä ole koonneet ainoas-
17667: duksiin, mutta emme myöskään voi olla taan Pariisista, vaan myös maaseutukau- •
17668: toteamatta, että kasvatus- ja sielutieteilijät pungeista, jopa maataviljelevienkin kes-
17669: eivät saata olla erikoisesti painostamatta kuudesta!." Binet .k1ysyy: ,Miten on seli-
17670: sitä tosiasiaa, että nykyinen järjestelmä, tettävissä sellainen köyhien kansanluok-
17671: köyhyyden ja rikkauden voimakas vasta- kien alentuminen?" ja vastaa: ,Jos olisi
17672: kohta, ovat niitä olennaisimpia syitä, puhe yksityisistä, epävarmoista tapauksis-
17673: joista lapsia ja nuorisoa turmelevat vaiku- ta, tulisi yrittäneeksi hakea niihin jonkun-
17674: tukset lähtevät. Niinpä kouluneuvos Sal- laisia selvittelyjä. Ruomautettaisiin esi-
17675: mensaari laajassa, tätä asiaa koskevassa merkiksi, että useimmat hyvin köyhät isät
17676: tutkimuksessaan ,Poikakysymys" lausuu: ovat koko päivän työssä, palaavat illalla
17677: ,Siellä missä suuri rikkaus ja köyhyys kotiin kovin uupuneina, eikä heillä ole ai-
17678: ovat rinnakkain, missä köyhyys aiheuttaa. kaa lastensa työn valvomiseen. Useat eivät
17679: ruumiin ja sielun nälkiintymistä, samalla myöskään vielä käsitä opin hyödylli-
17680: kun ympärillä on kaikkia yltäkylläisyyttä syyttä. Muihinkin syihin saattaisi vedota.
17681: saatavana, missä on ristiriitaa nykyaikai- mutta emme usko niillä olevan yleistä
17682: sen mahdottoman rikkauden ja suuren merkitystä. Yhteiskunnallinen alennustila,
17683: kurjuuden välillä, siellä köyhän lapsi on jonka keskellä elämme, on liian merkilli-
17684: vaarassa joutua rikoksiin. Tämä ristiriita nen, että se voitaisiin selittää niin pienistä
17685: on rikollisuuden leviämiselle paljon vaa- syistä johtuvaksi, se näyttää meistä pa-
17686: rallisempaa kuin mikään tietämättömyys remminkin olevan fyysillisen rappeutumi-
17687: ja pimeys." sen seuraus. Kaikki riippuu elimistöstä;
17688: Kenraali Mannerheim tuhosi alaluokan, jos fyysillinen puoli taantuu, täytyy hen-
17689: joka leivän puutteen pakottamana lähti kisen puolen ajanmittaan kärsiä samanlai-
17690: taisteluun. Nyt hänen liittonsa tahtoo nen taantumus. Se johtuu siis fyysilliset1
17691: ,,edistää kasvavan sukupolven tervettä tason alenemisesta, että yksilö osoittaa vä-
17692: rnumiillista ja siveellistä kehitystä." -- hemmän älyä, tarkkaavaisuutta ja muistia
17693: Nykyajan sielutieteen ja lapsitutkimuksen ja etenkin se, että hän ajattelee vähemmän.
17694: nhkä huomattavin edustaja, ranskalainen lakkaamatta jättää tämän päivän työt~~
17695: Alfred Bi:ruet [tausuu: ,Mur:heellisiuta ja huomiseksi, tyydyttää kohtuuttomasti vä-
17696: vakavinta on . juuri se, että fysiologinen littömiä tarpeitaan, antautuu huvitusten,
17697: kurjuus on yhteiskunnallisen kurjuuden, huonojen esimerkkien ja väkijuomien val-
17698: paljoa syvemmän, itse yhteiskuntaraken- taan ja tuhlaa päivässä, parissa koko vii-
17699: teesta riippuvan kurjuuden ilmaus. Saa- kon ansion. Kaikki nämä fyysillisen rap-
17700: mamme tulokset ovat pahaksi onneksi peutumisen henkiset seuraukset ovat ter-
17701: täydellisesti yhtäpitäviä kaikkien kan- veydenhoito- ja ravitsemusvirheiden seu-
17702: Halle avoinna olevissa kouluissa työs- rauksia. Ne ovat seurauksia ja samalla
17703: kennelleiden tutkijain saavutusten kanssa." syitä, vaikka toisarvoisella tavalla, silla
17704: - Hän luettelee useita sellaisia ja jatkaa: huonoja terveydellisiä oloja ja huonoa ra-
17705: ,Kaikki he ovat nähneet, kuten me itse- vintoa pahentaa vielä ajattelemisen ja toi-
17706: kin, että suuri, kovin suuri osa lapsia, joi- mintaälyn puute. Todellisuudessa on 1789
17707: den ruumiillinen kehitys on takapajulla vallankumouksen poistama kastijärjestel-
17708: heidän ikäänsä nähden, on köyhissä, jopa mä vielä olemassa; eivät kastit ole tosin
17709: kurjissakin olosuhteissa elävien vanhem- enään lain tunnustamat eivätkä pyhittä-
17710: pien lapsia." - Monipuolisiin lapsitutki- mät, mutta itseasiassa ne ovat voimassa,
17711: muksiin syventynyt tiedemies kertoo ha- jota todistaa mitä kurjimpien olentojen
17712: vainnoistaan koulunuorison keskuudessa ja fyysillinen, älyllinen ja siveellinen rap-
17713: tulee tulokseen, että ,köyhät ja kurjat peutuminen."
17714: kansanluokat eivät osoita ainoastaan fyy- Tällä tavalla myöskin kasvatus- ja sie-
17715: sillisen rappeutumisen merkkejä. Rinnan lutiede johtavat meitä työläisiä johtopää-
17716: heidän fyysillisen rappeutumisens'a kanssa töksien tekoon, johtopäätöksien, jotka ei-
17717: kulkee älyllinen ja siveellinen rappeutumi- vät tue mannerheimiläistoimintaa, eivätpä
17718: nen. Eivät nämä ole ainoastaan teoreetti- edes luo pohjaa yhteiskunnalliselle lasten-
17719: sia näkökohtia, vaan ne ovat, surullista. kasvatustyölle, vaan päinvastoin viittaavat
17720: 312
17721: -----------------
17722:
17723:
17724: yhteiskuntaperusteiden muuttamiseen, luo- reilta niitä ohjeita, joita hän poispäästyään
17725: kattoman yhteiskunnan tarpeellisuuteen. kohta rupeaa käytännössä koettelemaan. Se
17726: Suuren yhteiskuntakysymyksen perusky- voima, josta hän vankilassa turvaa ha pui-
17727: symyksen valossa näemme me työläiset las- lee, muodostuu aina hänen turmiokseen.
17728: tensuojelukysymyksen vain hyvin puolittai- Tuntien myös sen holtittoma.n, kaikkea
17729: sena · selvittelynä, laastaroimistoimenpitee- yhteiskunnallista henkeä puuttuvan oikeus-
17730: nä, jolla ei asianomaista pahaa poisteta lä- käsittelyn, jota tässä maassa harjoitetaan
17731: heskään siinä määrässä kuin se olisi mah- poliittisissa jutuissa ja usein myös kielto-
17732: dollista toisis8a olosuhteissa. lakirikoksissa, olen tullut paljon ajatel-
17733: Kuitenkin, koska joka ainoa pa1va ny- leeksi, miten vähän oikeaa ymmärtämystä
17734: kyinen yhteiskunta kylmällä suhtautumi- saattaakaan odottaa tavallisilta tuomioistui-
17735: sellaan ratkaisee luokkamme hennoimpien, milta ja näin ollen näen myös suojelukas-
17736: avuttomimpien ja sairaaloisimpien ihmistai- vatuskysymyksessä nuorisotuomioistuimia
17737: mien kohtaloita turmioksi näille, emme me koskevan osan yhtenä tärkeimpänä. Valio-
17738: tahdo olla sivussa, kun näemme edes jotain kunnan mietintöön liittyvässä vastalausees-
17739: mahdoJ.lisuuktsia ihanikikia lämpöä ja valoa sa olen nämä puolet tahtonut erikoisesti
17740: ni.iJCLen ·elämään, joiden: tiedämme .muuten merkitä. Kuten edelläesitetystä voi päät-
17741: SO'rtUtvan ja. jäävän jalommista elämäno-n- tää, on lastensuojelutyö kokonaisuudessaan
17742: nen nauti·nnoisrt:.a t.y,ffiffiänään osat.toiiDiksi. minun ja arvattavasti myös kaikkien työ-
17743: Olin kahtena viimeisenä kesänä tilaisuu- väenedustajain harrastuksia lähellä, ja sen-
17744: dessa tekemään bavaintoja niisb nuorista vuoksi tahtoisin huomauttaa vielä eräästä
17745: rikollisista, joiden osaksi oli tullut vanki- seikasta. Eduskunta kokonaisuudessaan on,
17746: lan kolkot muurit. Tavallisinta on, että kuten jo sanottu, harrastanut tämän asian
17747: jokainen, joka näkee vankiloiden nuorim- selvittämistä. :IYiuutamat numerot, joita
17748: pia asukkaita, erehtyy heitä luulemaan 12 edellä esitin, ovat omiaan osoittamaan, ettei
17749: -13 vuotisiksi. Sielutieteilijä Binetin to- Mannerheimin lastensuojeluliittoa eikä sen
17750: distelu fyysillisen kehityksen 2-3-vuoti- rinnalla muita yksityisiä yrityksiä voi pi-
17751: sesta myöhästymisestä ja siihen usein tää suojelukasvatuksen alalla minään pää-
17752: liittyvästä siveellisestä alamittaisuudesta tekijöinä, eikä sen varaan voi siis asiaa
17753: tulee siis jokaisessa vankilassa hyvin tode- jättää. Mainittu liittokaan ei sitä tahdo.
17754: tuksi. Tämän mukaan en minä antaisi sille Sikäli kuin tiedän, on Mannerheimin liiton
17755: määräykselle, että 15-vuotiasta on pidettä- säännöissä, että se tahtoo toimia vain niillä
17756: vä vastuullisempana kuin 14 ja 15 vuodella lastensuojelutyön aloilla, joilla lain ja ase-
17757: olevaa, minään tekijänä ja vastoin suojelu- tusten mukaan eivät kunnat ja valtio toimi.
17758: kasvatuskomitean mietintöä tahtoisin, että Tässäkö siis on pohjimmainen syy lasten-
17759: ketään 18 vuotta nuorempaa ei olisi van- suojelutyön jarruttamiseen, jota valtiovalta
17760: kilaan suljettava. Me vanhemmat ihmiset, lainvalmistelukuntineen näyttää harjoitta-
17761: joilla on kyky missä oloissa tahansa muo- van? Mannerheimin kunnianko vuoksi
17762: dostaa itsellemme oma mailmamme ja roh- meillä täytyy olla tässä kysymyksessä jä-
17763: keutta kasvattavat elämyksemme, voimme lellä kaikista muista maista? Täytyykö
17764: kyllä vaihteen vuoksi istua vaikka toisi- monien hartaampien henkilöiden vuosien
17765: naan vankilas.sa, jos porvarillinen yhteis- työ, jopa koko elämän harrastusten kitey-
17766: kunta sitä vaatii, mutta toista on noiden tymät haudata unhoon sentakia, että jol-
17767: nuorten. En rupea tässä erittelemään nii- lekin yksilölle jäisi tila oman kunniansa
17768: tä vaikutteita, mitä lapsivanki parhaimmas- korottamiselle ja heikolle toiminnalle, toi-
17769: sakin tapauksessa joutuu vankilassa saa- minnalle, joka ei koskaan saa luottamusta
17770: maan. Totean vain, että ikäänkuin hento niiden puolelta, joiden hyväksi se on suun-
17771: kasvi kiertäytyy hän tukea etsimään. Van- niteltu.
17772: kilan ohjesäännöt eivät salli hänen joutua Sivistysvaliokunta ei ole ottanut asiaa
17773: mihinkään kosketuksiin poliittisen vangin siltä kannalta, toivottavasti ei myöskään
17774: kanssa, vaikkapa tällä ei olisi ajatustakaan suuri valiokunta eikä eduskunta. Taantu-
17775: esimerkiksi nuorelle viinankeittoa.pulaiselle muksen ei s.opisikaan mennä lykkimään tä-
17776: ruveta ahtamaan vallankumousteoriioja. tä asiaa pois niiltä raiteilta, mihin porva-
17777: Sen sijaan eivät vankilan ohjesäännöt estä riston luott1amusta nauttivat kasvatusmie-
17778: nuorta rikollista saamasta kokeneilta veija- het ova·t sen saaneet vatrotva•sti: kuljete-
17779: Tul'i:ti!kikuvero. 313
17780:
17781:
17782: tuksi, vaan k:ul,etet.ta.va• kysy.mys päämää- johdosta laadittu laki- ja talousvaliokun-
17783: räänsä. nan mietintö n:o 1.
17784: Minä toivoisin, että suuri valiokunta ensi
17785: sijassa ottaisi huomioon valiokunnan mie- Kun kukaan ei halua puheenvuoroa, ju-
17786: tinnön loppuponnen ja sen vaatimusta eri- listetaan ensimäinen käsittely päätty-
17787: koisesti painostaakseen asettuisi lakiehdo- neeksi ja a;sia menee valtiopäiväjärjestyk-
17788: tuksen hylkäämisen kannalle sillä lailla sen mukaisesti suure e n v a l i o k u n-
17789: kiirehtiäkseen hallitusta antamaan esitystä t aan.
17790: suojelukasvatuslaiksi.
17791: Keskustelu julistetaan päättyneeksi. 8) Ehdotus laiksi tulitikkuve·rosta.
17792:
17793: Ensimäinen kåsittel.y julistetaan päät- Esitellään suuren valiokunnan mietin-
17794: tyneeksi ja asia menee valtiopäiväjärjes- tö n:o 1 ja otetaan toiseen käsi t te-
17795: tyks.en 57 § :n mukaan suure e n valio- 1 y y n siinä sekä valtiovarainvaliokunnan
17796: k unta a n. mietinnössä n:o 2 valmistelevasti käsitelty
17797: hallituksen esitys n :o 25, joka sisältää
17798: yllämainitun lakiehdotuksen.
17799: 5) Ehdo·tus laiksi kaunna;J:listen ja ~ksityis
17800: ten kasvatuslaitosten v·altioavusta.
17801: Puhemies: Käsittelyn pohjana on
17802: Hallituksen esityksen n :o 4 johdosta suuren valiokunnan mietintö n :o 1. Ensin
17803: laadittu sivistysvaliokunnan mietintö n:o sallitaan yleiskeskustelu ja kun se on ju-
17804: 2 esitellään mainitun lainsäätämisasian listettu päättyneeksi, esitellään lakiehdo-
17805: e n s i m ä i s t ä k ä s i t t e l y ä varten. tuksen yksityiskohdat.
17806:
17807: Kukaan ei pyydä puheenvuoroa.
17808: Yleiskeskustelu:
17809: Ensimäinen käsittely julistetaan päät-
17810: tyneeksi ja asia menee valtiopäiväjärjes- Ed. Enqvist: Tämä käsiteltävänä-
17811: tyksen mukaisesti suureen valio- oleva lakiehdotus laiksi tuli tikkuverosta,
17812: k u n t aan. jolla veronalaiseksi asetettaisiin Suomessa
17813: valmistetut sekä ulkomailta Suomeen tuo-
17814: dut tulitikut, on myös se veromuoto, jonka
17815: 6) Ehdotus laiksi oppivelvollisuudesta 15 päi- seuraukset tulevat mitä raskaimpina tä-
17816: vänä huhtikuuta 1921 1annetun lain 6 § :n män maan työväestön ja. vähävaraisen luo-
17817: muuttamisesta toisin .kuuluvaks.i. kan jo ennestään mitä häikäilemättömim-
17818: päin välillisten ja välittömien verojen riis-
17819: Hallituksen esityksen n :o 5 johdosta taa lisäämään. Sillä silloin kun tämän
17820: laadittu sivistysvaliokunnan mietintö n:o maan köyhälistöluokka on jo veroilla riis-
17821: 3 esitellään mainitun lainsäätämisasian tetty kuin keritty lammas., yli kymmenen-
17822: e n s i m ä i s t ä k ä s i t t e l y ä varten. tuhatta on vailla asuntoa ja viime talven
17823: Kun kukaan ei halua puheenvuoroa, ju- työttömyyden syvät arvet vielä pakottavat
17824: listetaan ensimäinen käsittely päätty- kymmenientuhansien työläisten ruumiita,
17825: neeksi ja asia menee valtiopäiväjärjestyk- niin silloin kun tämä työväenluokka on
17826: sen mukaisesti suur e en v a l i o k u n- mitä raskaimman verotaakan alla ja mitä
17827: t aan.
17828: suurimmassa kurjuudessa niin tämän li-
17829: säiksi bmän .maan riistäjäluo•kkla. taihtoo li-
17830: sätä työväestön ja vähävaraisen luokan
17831: 7) Vuoden 1920 val.tiopäivillä lepäämään jä- kurjuutta asettamalla tulitikkuveron, jon-
17832: tetty ehdotus 'laiksi kesäkuun 15 päivänä ka seuraukset saa kärsiä raskaimpana työ-
17833: 1898 maalaiskuntain kunna'llishallinnosta tätekevä ja vähävarainen luokka, joka jo
17834: annetun asetuksen 78 ja 82 § :n muutta- raskaimmin on välillisten ja välittömien
17835: misesta. verojen riiston alaisena. Vaan tämän
17836: maan hallitseva luokka tahtoo riistoval-
17837: Esitellään mainitun lainsäätämisasian II tansa säilyttää ja lujittaa. Työväenluo-
17838: e n s i m ä i s t ä k ä s i t t e l y ä varten sen kan sortamiseksi ja riistämiseksi on ase-
17839: 314
17840: ------··-·---------· ---
17841:
17842:
17843: tettu tähänkin maahan sotalaitos, suoje- allisesti tapahtuu, on 50 tulitikun pakkaus,
17844: luskunnat, poliisilaitos, ohraanalaitos ja sellainen on m. m. T·anskan markkinoilla,
17845: vankilat, lisäksi moninkertaiset oikeus- sellainen on Englannin markkinoilla ja
17846: laitokset. Ja nämä mainitsemani laitok- kaikissa ·sen siirtomaissa, 111ai,tsi A ustrali-
17847: s~t ovat tälle maalle mitä ras.kaimpana assa sekä Amerikassa, niin tästä kauppa-
17848: rasituksena ja mitä mielettömimpänä ki- usanssista johtuu, että ne tulitikkutehtaili-
17849: rouksena tämän maan työväenluokan sor- jat, jotka valmistavat tulitikkuja ei ai-
17850: tamisessa ja riistämisessä, joten työväen- noastaan kotimaan vaan ulkomaiden mark-
17851: luokka huokaa mitä raskaimman verotaa- kinoita varten, ovat pakoitetut 50 tikun
17852: kan alla ja tämäkin keskustelunalaisena l)akkauksissa valmistamaan tulitikkuja,
17853: oleva tulitikkuverolaki, jos se hyväksyttäi- kun taas on tulitikkutehtaita, jotka ovat
17854: siin, tulisi ra.s,kaana kohdistumaan työ- siirtyneet ja muutamat, jotka aivan äsket-
17855: väenluokkaan, sillä tämä on myös sitä ta- täin ovat siirtyneet ainoastaan kotimaan
17856: varaa jota. työväen ja vähävaraisten on markkinoiden tuotantoa varten valmista-
17857: eniten kulutettava, kun ei ole varallisuutta maan suurempipakkauksellisia tulitikkuja.
17858: hankkia muita tulensytytysvälineitä. Ku- Mutta kun otetaan sama vero aina 70 tuli-
17859: ten edellä olen maininnut on työväenluok- tikkuun saakka, johtuu siitä, että lainsää-
17860: kaa mitä raskaimmilla veroilla riistetty, däntötoimenpiteen kautta toinen tehtailija
17861: joten työväenluokan edustajana en voi tulee kotimaan markkinoilla edullisempaan
17862: äänelläni kannattaa tulitikkuverolain h:v- asemaan kuin toinen ja tähän asem8ian ei
17863: <.iiksymistä, syystä että tämä tulisi lisää- minusta lainsäädäntötietä pitäisi asian an-
17864: mään jo ennestään mitä suurinta kur- taa kehittyä. Minun mielestäni lainsäätä-
17865: juutta. Niin olen sitä mieltä, että edus- jän velvollisuus olisi myöskin ennen kaik-
17866: kunta hylkäisi valiokunnan esityksen tuli- kea ottaa huomioon yleiset kauppatavat,
17867: \ i kku vcrolaista. kaul)l)ausanssit. Sillä jos tämä pykälä
17868: tällaisena pysytetään, niin sen mukaan
17869: Ed. V. Hannu 1 a: Pyydän kannattaa menee veroa tulitikkupuntilta, jossa on
17870: ed. Enqvistin ehdotusta tulitikkuverolain jokaisessa pakkauksessa 50 tikkua laati-
17871: hylkäämisestä. kossa, yksi markka, mutta puntilta, jossa
17872: on l)akkauksessa 70 tikkua, menee myös
17873: Eduskunta siirtyy lakiehdotuksen yksi- yksi markka, vaikka se suhteellisesti las-
17874: tyiskohtaiseen käsittelyyn. kettuna pitäisi olla 1 mk. 40 p., jos perus-
17875: teena pidetään 50 tikun pakkausta. Tällä
17876: 1 § hyväksytään. tavalla kun 50 ja 70 tikun pakkauksen vä-
17877: lillä on jo 40 pennin ero aksiisissa punttia
17878: 2 §. kohden, joutuu se tehda;s, joka valmistaa
17879: Keskustelu: suureml)ia pakkauksia kotimaan markki-
17880: noille, kuin 50 tikun pakkaus, edullisem-
17881: Ed. Reini k k a: Minä ehdottaisin, l)aan asemaan. Nyt voidaan huomauttaa
17882: että 2 pykälä muutettaisiin seuraavaksi: että voihan sellainen tulitikkutehdas, joka
17883: Vero on 10 penniä pakkaukselta, joka si- valmistaa 50 tikun IJakkausta ulkomaan
17884: sältää korkeintaan 55 tulitikkua; jos pak- kulutusta varten, valmistaa kotimaan
17885: kaus sisältää enemmän kuin 55 tulitikkua, markkinoita varten korkeampaa IJakkausta.
17886: maksetaan veroa edellisessä momentissa Niin ei kuitenkaan, kuten asiantuntijat tie-
17887: säädetyn laskuperusteen mukaan korote- tävät, ole tämä käytännös'sä helposti to-
17888: tuin määrin. teutettavissa. Jos kerran IJidetään koneita
17889: Kuten minä silloin lähetekeskustelussa, määrättyjä pakkauksia varten konstruoi-
17890: kun tämä laki tulitikkuverosta oli menossa tuina, niin ei niitä joka taiJauksessa voi
17891: val tiovarainvaliokuntaan, mainitsin, on helposti ilman suuria kustannuksia yht-
17892: tulitikkuteollisuus meidän maassamme stan- äkkiä muuttaa suurem;pia pakkauksia val-
17893: drul'disoitunut kahte0n l)akkaukseen nim., mistaviksi. Asianlaita on kumminkin sillä
17894: 50 tulitikun pakkaukseen ja 60 tulitikun tavalla, että jos on konstruoitu tulitikku-
17895: l)akkaukseen, ja kun nyt asia. on sillä ta- tehtaan koneisto määrättyä pakkausta var-
17896: valla, että kaupl)ausanssit ulkomaanmark- ten, niin kone ei aina lyö sitä samaa mää-
17897: kinoilla, niillä ·markkinoilla, joilla tuli- raa. Jos kone on konstruoitu 50 tikun
17898: tikkujen exportti, vienti maastamme pääasi- l)akkausta varten, niin lyö se kuitenkin
17899: Tul 'i:tiik1lnl1Ve.ro. 315
17900: -------------------------------
17901:
17902: molemminpuolin 48-52 asti siis keski- 12 § suuren valiokunnan mietinnössä
17903: määrin 50 tikkua, ja ettei kontrollööreille, hyväksytään.
17904: jotka tarkastavat tulitikkutehtaitten toi-
17905: mintaa, sillä kuten tiedetään jokaista teh- 13 §.
17906: dasta varten valtio on asettanut kontrollöö- Keskustelu:
17907: rin, mitään vaikeutta tarkastuksessa tulisi,
17908: olisi parasta vero määrätä 55 tikulta, sillä Ed. Lohi: Kun on tässä kysymys py-
17909: kone ei koskaan lyö sen yli. Tällä tavalla syväisestä verosta, jonka hyväksymiseen
17910: tultaisiin siihen, ettei kotimaisilla mark- valtiopäiväjärjestyksen 61 §:n mukaan
17911: kinoilla pääsisi tämän veron perusteella vaaditaan 2/3 eduskunnan jäsenistä, ja voi
17912: toinen tulitikkujen valmistaja kilpailu- olla mahdollista, että tämä lakiehdotus ei
17913: kykyisemmäksi kuin toinen. Ja tällä saavuta niin suurta yksimielisyyttä edus-
17914: perusteella pyydän esittää, että vero pysy- kunnassa, että tämä voisi tulla hyväksy-
17915: tettäisiin kyllä ennallaan, mutta tuo pak- tyksi pysyväisenä verona ja toiselta puo-
17916: kausmäärä laskettaisiin 55 :een. len ensi vuoden talousarvio on nähdäkseni
17917: sellainen, että myös tämänlaatuinen vero
17918: Ed. V. Vainio: Minä ehdottaisin tä- budjetin täyttämiseen on välttämätön, niin
17919: män lain 2 §:n kuuluvaksi seuraavasti: minä ehdottaisin tämän pykälän kuulu-
17920: ,että vero on 1 penni pakkaukselta, joka mll!an: ,Tämä laki astuu voimaan 1 päi-
17921: sisältää korkeintaan" j. n. e. vänä tammikuuta 1923 ja on voimassa sa-
17922: man vuoden loppuun."
17923: Ed. Toppinen: Pyytäisin saada kan-
17924: nattaa ed. Vainion ehdotusta. Ed. Vesterinen: Kannatan ed. Lo-
17925: hen tekemää ehdotusta.
17926: Keskustelu julistetaan päättyneeksi.
17927: Ed. R u t t unen: Ed. Lohen ehdotuk-
17928: Puhemies: Keskustelun kuluessa on sen johdosta lienee syytä huomauttaa, että
17929: ed. Reinikka ehdottanut, että 2 §:n molem- sama ehdot-us oli suuressa valiokunnassa
17930: missa momenteissa oleva luku 70 muutet- käsittelyn alaisena ja teki sen siellä ed.
17931: taisiin 55 :ksi, mutta tätä ehdotusta ei ole Vainio nähdäkseni tarkoituksella saada
17932: kannatettu, joten se siis raukee. Ed. V. tästä todellakin laki aikaan. Ed. Vainion
17933: Vainio ed. Toppisen kannattamana on eh- ehdotusta kannatettiin äärimmäisellä ruot-
17934: dottanut, että vero 10 penniä alennettai- salaisella taholla, mutta äänestyksessä
17935: siin 1 penniksi. Kutsun tätä ed. V,ainion tämä ehdotus tuli kuitenkin hylätyksi.
17936: ehdotukseksi. Sensijaan ed. Lohi suuressa valiokunna;ssa
17937: Selonteko myönnetään oikeaksi. Asi- vastusti ed. Vainion ehdotusta ja oli sitä
17938: asta on siis äänestettävä. mieltä, että vero olisi 'Säädettävä pysy-
17939: väksi, koska valtakunnalliset tarpeet aina-
17940: kin toistaiseksi vaativat tällaista pysyvää
17941: Xänestys j,a päätös : veroa. Eiköhän tätä ed. Lohen menettelyä
17942: kirjallisessa kielessä nimitetä -plagieerauk-
17943: Ken hyväksyy suuren valiokunnan eh- seksi?
17944: dotuksen, äänestää ,jaa"; jos ,ei" voittaa, Omasta puolestani kannatan suuren va-
17945: on ed. Vainion ehdotus hyväksytty. liokunnan ehdotusta.
17946:
17947: Äänestyksessä ovat jaa-äänet voitolla. Ed. Schauman: Rdgsm Huttunen
17948: torde hava taiat om någon till yttersta hö-
17949: Puhemies: Eduskunta on siis hyväk- gern hörande medlem av stora utskottet,
17950: synyt suuren valiokunnan ehdotuksen. som gjort samma förslag som rdgsm Lohi.
17951: Denna medlem är nog jag, men jag vill
17952: 3-ll §:t hyväksytään keskustelutta. göra rdgsm Huttunen uppmärksam på att
17953: det finnes sådana som sitta meta till hö-
17954: Puhemies: 12 §:n on suuri valio- ger än jag. I själva saken vill jag säga
17955: kunta ehdottanut poistettavaksi. att det förvånar mig att rdgsm Lohi och
17956: rdgsm Vesterinen, som båda tillhöra stats-
17957: Poisto hyväksytwän. utskottet, icke där framställt sitt nu gjorda
17958: 316 Tiis:taim,!lJ 10 p. lokwkuut1a.
17959: ------
17960:
17961: förslag, och att dessa samma riksdagsmän, l y y n siinä sekä valtiovarainvaliokunnan
17962: eller åtminstone rdgsm Lohi, då jag i stora mietinnössä n :o 4 valmistelevasti käsitelty
17963: utskottet föreslog det, som de nu föreslå, yllämainittu lakiehdotus.
17964: motsatte sig detta. J ag har verkligen svårt
17965: att följa med dessa hastiga saltomortaler, Puhemies: Käsittelyn pohjana on
17966: som göras på politikens område. Jag om- suuren valiokunnan ehdotus.
17967: fattar rdgsm Lohis förslag av den enkla
17968: orsaken, att vi ändå förr eller senare kom- Suuren valiokunnan ehdotus hyväksy-
17969: ma att stå inför den situation att vi måste tään.
17970: införa en begränsning av giltighetstiden
17971: till ett år. Puhemies: Lain toinen käsittely ju-
17972: listetaan päättyneeksi.
17973: Keskustelu julistetaan päättyneeksi.
17974: 10) Ehdotus laiksi :apulaismaanviljelysinsi-
17975: Puhemies: Keskustelun kuluessa on nöörinvirkojen perustamisesta.
17976: ed. Lohi ed. Vesterisen ja ed. Schaumanin
17977: kannattamana ehdottanut, että 13 § saisi Esitellään suuren valiokunnan mietintö
17978: seuraavan sanamuodon: ,Tämä laki astuu n:o 3 ja otetaan toiseen käsi t te-
17979: voimaan 1 päivänä tammikuuta 1923 ja on 1 y y n siinä sekä maatalousvaliokunnan
17980: voimassa saman vuoden loppuun." Kutsun mietinnössä n:o 1 valmistelevasti käsitelty
17981: tätä ehdotusta ed. Lohen ehdotukseksi. hallituksen ~sitys n:o 23, joka sisältää yl-
17982: lämainitun lakiehdotuksen.
17983: Selonteko myönnetään oikeaksi.
17984: Puhemies: Käsittelyn pohjana on
17985: Xänestys j,a päätös: suuren valiokunnan mietintö n:o 3. Ensin
17986: sallitaan asiassa yleiskeskustelu. Kun se
17987: Ken hyväksyy suuren valiokunnan eh- on julistettu päättyneeksi, käydään lain
17988: dotuksen, äänestää ,jaa"; jos ,ei" voittaa, yksityiskohtiin.
17989: on ed. Lohen ehdotus hyväksytty. Kun ei kukaan halua yleiskeskustelussa
17990: Äänestyksessä annetaan 89 jaa-ääntä ja puheenvuoroa, esitellään lain 1-4 §:t sekä
17991: 76 ei-ääntä. lain johtolause ja nimike, jotka hyväksy-
17992: tään järjestänsä keskustelutta.
17993: Puhemies: Eduskunta on siis hyväk-
17994: synyt suuren valiokunnan ehdotuksen. Toinen käsittely julistetaan päätty-
17995: neeksi.
17996: Lain johtolause ja nimike hyväksytään.
17997: 11) Ehdotus tlaiksi vakaustoimiston
17998: Puhemies: Yleiskeskustelun kuluessa viroista.
17999: on ed. Enqvist ed. V. Hannulan kannatta-
18000: mana ehdottanut, että tämä lakiehdotus Esitellään suuren valiokunnan mietintö
18001: hyl.iättäisiin, mutta tämä ehdotus voidaan n:o 4 ja otetaan toiseen käsitte-
18002: tehdä kolmannen lukemisen yhteydessä, 1 y y n siinä sekä talousvaliokunnan mie-
18003: jolloin siitä voidaan äänestää. tinnössä n:o 2 valmistelevasti käsitelty
18004: hallituksen esitys n:o 21 joka sisältää yl-
18005: Asian toinen käsittely julistetaan päät- lämainitun lakiehdotuksen.
18006: tyneeksi.
18007: Puhemies: Ensin sallitaan asiassa
18008: yleiskeskustelu ja sen jälkeen esitellään
18009: 9) Vuoden 1920 vailtiopäivillä lepäämään jä- lain yksityiskohdat.
18010: tetty ehdotus lai!!•si valtion ja ·kunnan veroja
18011: kantoajan jälkeen maksettaessa suoritetta- Kukaan ei halua puheenvuoroa yleis-
18012: vasta ve,ron lisäyksestä. keskustelussa.
18013: Esitellään suuren valiokunnan mietintö 1-4 § :t, lain johtolause ja lain nimike
18014: n:o 2 ja otetaan toiseen käsi t te- hyväksytään keskustelutta.
18015: S äJätntniÖ>Ste.lylalk i. 317
18016: ~~~~~-
18017:
18018:
18019:
18020:
18021: Toinen käsittely julistetaan päätty- tai hylkäämisestä. .Jos 2/3 annetuista ää-
18022: neeksi. nistä kannattaa lakiehdotuksen hyväksy-
18023: mistä, on lakiehdotus valtiopäiväjärjestyk-
18024: sen 60 §:n mukaan hyväksytty, muutoin
18025: 12) Vuoden 1921 valtiopäivillä lepäämään jä- hyljätty.
18026: tetty ehdotus laiksi maan hankkimises,ta
18027: asutusta:rkoituksiin,
18028: Keskustelu:
18029: josta maatalousvaliokunta on antanut lau-
18030: sunnon miet-innössään n:o 2, esitellään a i- Ed. Anderson: Mot ekonomiutskot-
18031: n o a a n k ä s i t t e 1 y y n. tets avböjande förslag har jag naturligtvis
18032: ingenting att invända. .Tag önskar blott
18033: Puhemies: Ensin sallitaan asiassa beröra några omständigheter, som stå i
18034: keskustelu ja sen jälkeen toimitetaan lip- sammanhang med förevarande ärende.
18035: puäänestys lakiehdotuksen hyväksymisestä Om enbart reglementering, geniala lagar
18036: tai hylkäämisestä. .Jos 2/3 annetuista ää- och statsingripande skulle kunna lösa det
18037: nistä kannattaa lakiehdotuksen hyväksy- ekonomiska liveiJs svårigheter och problem,
18038: mistä, on lakiehdotus valtiopäiväjärjestyk- i sanning vore icke då vår tilivaro här på
18039: sen 60 §:n mukaan hyväksytty, muuten jorden full av lycka och harmoni. Men
18040: hylätty. det är tyvärr så illa beställt för oss att vi
18041: endast genom arbete, mödosamt och ihär-
18042: digt arbete, kunna förbättra betingelserna
18043: Keskustelu: för vårt samhälleliga liv, och allt sedan
18044: den första reglementeringsåtgärden, d. v. s.
18045: Ed. N y b e r g: Minä pyydän, että nyt förbudet att äta av kunskapens träd på
18046: esitetty lakiehdotus pannaan pöydälle ensi gott och ont, överskreds av de första män-
18047: perjantain istuntoon. niskorna, ha vi - för att citera skriftens
18048: ord - varit och äro fortfarande tvungna
18049: Ed. V i 1 ja n en: Pyydän saada kan- att äta vårt bröd i vårt anletes svett.
18050: nattaa ed. N ybergin tekemää ehdotusta. Den nu föreliggande propositionen om
18051: lag om reglementering framkallar bilden
18052: Puhemies: Koska kaksi edustajaa av de stridiga uppfattningar om ordnandet
18053: on pyytänyt rusiaa pöydälle, kehoitan seu- av våra ekonomiska angelägenheter, som
18054: raavia puhujia käyttämään puheenvuo- allt sedan vår självständighet delat alla
18055: ronsa pöydällepanopyynnöstä. ekonomiskt intresserade i tvänne grupper.
18056: Den ena sökte som känt främst finna en
18057: Keskustelu julistetaan päättyneeksi. lämplig lagstiftning, som skulle ordna de
18058: ekonomiska frågorna. Kunde man finna
18059: Puhemies: Koska asia valtiopäivä- de lämpliga betingelserna skulle de prak-
18060: järjestyksen mukaan on pantava pöydälle, tiskfiJ svårigheterna med lät,thet kunn:a ~lös,as.
18061: kun kaksi edustajaa on sitä ehdottanut, Man förmenade, att en genialisk lagstift-
18062: niin p a n t a n e e a s i a p ö y d ä 11 e ensi ning vore det rätta medlet för ordnandet
18063: perjantain istuntoon. av landets ekonomi. Statsreglementering
18064: Hyväksytään. och statsingripande på alla håll var för
18065: denna riktning lösenordet, kommissioner
18066: och övervakningsorgan av alla möjliga slag
18067: :t3) Vuoden 1920 v:altiopäicvillä lepäämään blevo för denna riktning den ekonomiska
18068: jätetty ehdotus säännös~tel;v'laiksi, verksamhetens medel, för att icke säga
18069: mål. Den andra riktningen avsåg att ge-
18070: josta talousvaliokunta on antanut lausun- nom sparsamhet och tålamod så småning-
18071: non mietinnössä n:o 1, esitellään a i- .om upp1by;g1ga va1d som förstörts und1er de
18072: n o a a n k ä s i t t e 1 y y n. svåra åren. Denna riktning ansåg att
18073: statsreglementeringen borde upphöra sedan
18074: Puhemies: Ensin sallitaan asiassa fredliga förhållanden åter inträtt, att sta-
18075: keskustelu ja sen jälkeen toimitetaan lippu- tens ingripande vare sig det gällde pen-
18076: äänestys lakiehdotuksen hyväksymisestä ningväsende, handel eller industri endast
18077: var ägnat att förlama företagsamheten, att har vittgående fullmakter att ingripa på
18078: åstadkomma orättvisor och allmän för- snart sagt de flesta områden av ekonomisk
18079: stämning. verksamhet.
18080: Sedan regeringens förslag till ny livsme- Regeringen har sålunda för närvarande
18081: delslag den 27 april 1920 lades att vila, rätt att utfärda importförbud beträffande
18082: skyndade regeringen sig att framlägga en sådana varor, vilkas import icke anses nöd-
18083: ny proposition, som icke skulle behöva be- vändig enligt lagen angående tulltariff och
18084: handlas i den ordning, som för grundlags exportavgift, given den 30 december 1921.
18085: stiftande är gällande. Denna lag eller la- Enligt lagen av den 23 mars 1922 har re-
18086: gen angående befogenhet för statsrådet att geringen rätt att inskränka eller förbjuda
18087: utfävda •nödiga bestämmels•e.r betrMfarude utförsel av varor, värdepapper och betal-
18088: in- och utförsel av varor, ävensom rörande ningsmedel samt att utfärda sådana be-
18089: handeln med vruror .samt d•eras forslin:12: och stämmelser för reglering av handeln med
18090: fördelning, antogs av riksdagen samt stad- varor och deras forsling till utlandet, som
18091: fästes den 27 maj 1920 och gällde som för tillvaratagande av det allmänna bästa
18092: känt från 1 juni 1920 till den 1 april 1921. befinnas nödiga.
18093: Den 25 februari 1921 framlade regeringen Den reglementeringslag, som för landet
18094: proposition angående lag om förlängning haft och har de skadligaste följder är dock
18095: av giltighetstiden av lagen av den 27 maj den s. k. obligationslagen. Som känt utgav
18096: 1920. Denna lag, som skulle gälla till den såväl finska staten som enskilda kommuner
18097: 1 april 1922, blev dock av riksdagen av- och aktiebolag före kriget obligationer med
18098: böjd och vi hade således från denna tid fri- utsatt värde i finskt och utländskt mynt.
18099: handel (med undantag för Ryssland och På grund av finska markens fall blev det
18100: Östersjöstaterna). Från deras sida som förenat med stora svårigheter att erlägga
18101: höllo på reglementering och från vilka det annuiteterna i utländsk valuta. Efter en
18102: nu föreliggande lagförslaget utgått, gjor- klandervärd lJassivitet i frågan måste
18103: des gällande, att reglementeringens upphä- denna angelägenhet på ett eller annat sätt
18104: vande skulle leda till en katastrof, men så ordnas, sedan Åbo hovrätt avgivit ett ut-
18105: blev inte fallet. Den relativt goda ekono- slag i ett dylikt mål, på grund av vilket
18106: miska ställning som landet nu på grund av utslag obligationsinnehavarens rätt att en-
18107: flere gynnsamma omständigheter har, är ligt obligationstexten välja det myntslag
18108: snarare att tillskriva reglementeringens han önskade, fastslogs. En lag stiftades
18109: upphävande än tvärtom. Men reglemente- nu viiken helt enkelt befriade låntagaren
18110: ringsböjelserna äro alltjämt starka. Den i vissa fall, oberoende om han var i till-
18111: 23 ma.i 1922 lyckades regeringen utverka fälle därtill eller icke, att uppfylla sina
18112: åt sig fullmakter för reglementering av ex- förpliktelser mot utlandet. Det är allom
18113: porten - lagen ifråga kunde eventuellt bekant huru våra försök att efter denna
18114: utsträckas till reglementering av distribu- lag erhålla lån på den utländska penning-
18115: tionen - och så sent som den 29. maj detta marknaden varit förenade med de största
18116: år stadfästes en lag om permanent kontroll svårigheter. Det sena;ste lJUndlånet lycka-
18117: av valutahandeln, viiken lag på s·amma des ej ens fastän regeringen påverkade Hel-
18118: gång betyder det grövsta ingrepp i banker- singfors stad att vad England beträffar
18119: nas rörelsefrihet. Sam!tidigt med allt detta icke begagna sig av obligationslagen och
18120: har regeringen ansett sig kunna under- jämväl lånade staden penningar för inlösen
18121: skriva både Briisselkonferensens och Ge- av kuJJongerna.
18122: nuakonferensens resolutioner, vilka för- Enligt lagen om idkande av valutahan-
18123: döma all reglementering av näringslivet. del av den 29 maj 1922 har endast Fin-
18124: Då man sålunda iakttager vår regerings lands Bank rättighet att idka valutahandel
18125: vacklande hållning i dessa frågor, påmin- och finansministeriet kan vägra att bevilja
18126: ner man sig ofrivilligt bibliska historiens sådan rätt åt banker och bankirer. Denna
18127: skildring av Ba-als profeter, om vilka det lag ingriper i högsta grad i bankernas rö-
18128: heter, att de haltade på v•ardera sidan. Om relsefrihet. I detta s1ammanhang må om-
18129: ock förnärvarande reglementering i en för nämnas att ingen av de tili ett an:tal av c:a
18130: samhällsiivet direkt besvärande form inte 25 valutalagar och förordningar, som un-
18131: tillämpas, kan samhället och näringslivet der de senaste fyra åren emanerat, åstad-
18132: icke känna sig lugnt så länge regeringen kommit vad man därmed avsett, d. v. ~.
18133: 319
18134: -------~---- ------------ -~---------~--·
18135:
18136:
18137:
18138:
18139: förbättrande av vår valuta. Tvärtom: den denna lag att vila har räddat samhället,
18140: osäkerhet som dessa ständigt förändrade enkannerligen näringslivet, från · oöver-
18141: bestämmelser medfört, har varit till uppen- skådliga svårigheter och förluster. Denna
18142: bar sk,ada för hela vårt näringsliv. Exem- minoritet lyckades sålunda redan då göra
18143: pel på hurusom reglementeringssystemet klart att man icke i oändlighet får upprätt-
18144: på ett rent fientligt sätt hindrat en sund hålla reglementeringssystem, utan att man
18145: utveckling av näringslivet kunde nämnas i måste försöka anpassa sig efter samhällets
18146: mängd. J ag tillåter mig blott omnämna krav på fria näringsformer.
18147: hurusom myndigheterna 1919 uppmuntra- De största olyckor som ett envist fast-
18148: de eller rent av framtvingade import på hållande vid detta system framkallar, äro
18149: kredit. Många solida affärshus, som öns- dock icke att söka i direkta pekuniära för-
18150: kade betala sina utländska skulder, hindra- luster. Systemets mest ödesdigra följder
18151: des häri, och förluster som på denna väg äro nämligen utlandets rubbade förtroende
18152: uppstått belöpa sig helt säkert till hundra- till oss som en rättsstat med stadgade eko-
18153: tals mil.ioner. Vid Privatbankens och nomiska förhållanden och framför allt tili
18154: Unionbankens bolagsstämmor senaste vin- vår ärliga vilja att uppfylla våra förbin-
18155: ter framhölls det hurusom reglementerings- delser så långt vår förmåga sträcker sig.
18156: systemet helt enkelt hindrat .dessa banker När man, såsom verkligen i utlandet före-
18157: att i tid förskaffa sig utländska valutor. kommit, är tvungen att upprätta någon-
18158: Det är detta värklighetsfrämmande system ting i stil med ett kortsystem över enbart
18159: som har en väsentlig del i de förkrossade våra talrika valutalagar, kan man gott
18160: följder Priv,atbankens upphörande betydde förena sig om en utländsk bankmans ytt-
18161: för hundratals familjer, vilka där förlo- rande, att om reglementering skulle kunna
18162: rade sina större eller mindre besparingar. höja ett lands myntvärde, det finska pap-
18163: Reglementeringssystemet måste även till- persmyntet borde vara värt minst 10 %
18164: skrivas de förluster statsverket tillskynda- mer än motsvarande belopp i guld. En-
18165: des genom Statens välmenta men miss- var känner ock till de ofördelaktiga utta-
18166: lyckade åtgärder till förmån för Städernas landen, vilka under den senaste tiden sett
18167: i Finland Hypotekskassa, vilka åtgärder dagen i utlandets press rörande de av en
18168: kulminerade med övertagandet av kassans förvänd lagstiftning framkallade osäkra
18169: värdelösa aktier. förhållandena hos oss. Vi måste därför
18170: Huru oframkomlig den väg är som nu med alla medel sträva till att återvinna
18171: föreliggande lagförslag avsåg, framgår vårt anseende och vår kredit från tiden
18172: bäst av den omständigheten att det under före kriget. Det är av allra största bety-
18173: historisk tid aldrig lyckats att ernå någon- delse för utlandet och för vår kredit i ut-
18174: ting positivt medels reglementering. Då landet, att full klarhet råder beträffande
18175: man genomlä:ser propositionen till nu ifåga- den nyvalda riksdagens ståndpunkt be-
18176: varande lag om reglementering erinrar träffande den hittills följda ekonomiska
18177: man sig frihetstidens reglementeringssträ- politiken. Man står därstädes avvaktande
18178: vanden och den kamp en finländsk man, huruvida denna politik av nu sittande
18179: Anders Chydenius, förde mot detta system. riksdag och av den nya regeringen skall
18180: ,Botemedlet mot det onda, varav sam- fortsättas, eller om en återgång till gamla
18181: hället lider", sade han, ,är att varje svensk beprövade västerländska metoder skall äga
18182: man får bliva fri från oskäligt tvång. Ty rum. Eget lands innevånar~ ·enkannerli-
18183: friheten, som människan är född till, sökes gen de, som representera närin~ivet i alla
18184: av alla. Allt blir gott, om näringarna dess former, kunna icke känna sig lugna
18185: hållas i aktning och få n.iuta sin friilet förrän regeringens vittomfattande fullmak-
18186: och sin rä tt." ter indragits. Historian visar oss sedan
18187: Det kan måhända synas som om det ett par årtusenden tillbaka att dylika
18188: vore att tala om fjolgammal snö, när man tendenser alltid lett till ekonomisk för-
18189: skänker uppmärksamhet åt nu ifrågava- slappning, allmän misär och kulturell
18190: rande lagförslag. Men vi böra betänka att nedgång. Det gäller därför att kväva
18191: reglementeringssträvandena ännu på en del reglementeringsandan eller att låta denna
18192: håll ingalunda övergivits. I senaste riks- förkväva all sund och fri samhällelig
18193: dag bildade de reglementeringsvänliga verksamihet. Huru långt vi voro komna
18194: majoritet. Ma.ioritetens åtgärd att bringa på det sluttande planet framgår bäst av
18195: 320 'Tiis't.a:i1n1ar 10 p. loikwkuuta.
18196:
18197: alla våra tidigare talrika reglementerings- Ed. T a n n e r: Täällä eduskunnassa on
18198: kommitteer och övervakningsorgan - den yleensä noudatettu sitä hyvää sääntöä, että
18199: s. k. ekonomiska komissionen icke att för- vainajista ei puhuta muuta kuin hyvää.
18200: glömma - där vi sutto lik alkemisten Ed. Anderson kuitenkin loukkasi tätä
18201: vid sin degel sökande skapa värden utan sääntöä verrattain pahasti ryhtymällä ar-
18202: motsvarande arbete. Och detta bevisas vostelemaan erästä vainaja;a, asiallisesti
18203: icke minst av innehållet av det lagförslag jo kaatunutta lakiehdotusta. Ei kai kenen-
18204: om reglementering, som står på dagord- kään päähän liene pälkähtänytkään enään
18205: ningen. Detta lagförslag, inför vilket vi kaivaa esille tätä säännöstelylakia, joka
18206: väl säkert alla i dag stå undrande och jo vuosi takaperin asiallisesti sai kuolin-
18207: spör.iande, skulle såsom antagen lag i lik- iskun, ja senvuoksi oli erittäin hämmäs-
18208: het med all annan statlig förmyndarverk- tyttävää, että ed. Anderson käytti juuri
18209: samhet lett till en förvanskning av med- tämmöistä tilaisuutta pitääkseen neitsyt-
18210: borgerliga rättigheter och skyldigheter puheensa. Nähtävästi tämä johtui siitä
18211: och till ett utsuddande av de allmiänna että hän viime aikoina on yleensä tottunut
18212: moralbegreppen. liikkumaan antikviteettien parissa ja sen-
18213: Vid det ekonomiska lagstiftningsarbe- vuoksi harrasti tätäkin asiaa.
18214: tet gäller det likasom vid all annan lag- Mitään varsinaisesti uutta ei ed. Ander-
18215: stiftning att taga sitt sunda praktiska för- son kuitenkaan kyennyt tästä jo monasti
18216: nuft till råds, att låta det enskilda initia- pohditusta asiasta enää esille puimaan.
18217: tivet komma till sin rätt, att stärka och Etupäässä saimme kuulla samoja mieli-
18218: uppamma arbetslusten hos den enskilda, piteitä, joita Mercator-lehti on koko viime
18219: att uppfostra karaktärsvil.ian och icke så- puolenvuosikymmenen ajan edustanut ja
18220: som i nu ifrågavarande lagförslag bygga joita täällä eduskunnassa etenkin ed.
18221: på statsmyndigheternas alltomfattande Hästbacka on sangen voimakkaasti ajanut,
18222: verksamhet. minkä edustajan jälkiä ed. Anderson nyt
18223: Den tid är icke så långt avlägsen, då on halunnut ruveta käymään. Jotta ei
18224: man hos det uppväxande släktet inprän- näyttäisi siltä, että eduskunta kokonai-
18225: tade den uppfattningen, att det är arbete, suudessaan ilman vastalausetta omaksuisi
18226: det tålmodiga arbetet som leder till målet, sen kannan, jonka edustaja Anderson
18227: att det gäller, om man vill vinna politisk täällä esitti, olen halunnut käyttää muuta-
18228: självständighet och ekonomiskt oberoende, man sanan hänen lausuntonsa johdosta.
18229: att genom uppoffringar och avstående av Säännöstely semmoisenaan ei tietysti ole
18230: njutningar ernå vad man föresatt sig, att ollut kenenkään jäsenen harrastuksen esine
18231: under de hårda åren arbeta dubbelt hår- tässä eduskunnassa, vaan on se ollut
18232: dare, liksom bonden Paavo grävde dubbelt ·ainoastaan välikappale, jolla on pyritty
18233: djupare diken när hans eller hans grannes aika•ansaamaan vissejä tuloksia taloudelli-
18234: åker stod förfrusen. sessa elämässämme. Kun sota-aikana kai-
18235: De kra.fter, som 1ett vårt ekonomiska killa aloilla uhkasi täydellinen pula, jopa
18236: liv efter vår självständighet synas mindre elintarpeittenkin saantiin nähden niin suu-
18237: ha räknat med dessa omständigheter än ria vaikeuksia, että kansan enemmistöllä
18238: med resultatet av sina talrika och helt oli nälkäkuolema edessään, ei ollut mitään
18239: säkett enligt deras egen åsikt genirula la- muuta neuvoa kuin käydä säännöstelyyn.
18240: gar. Ed. Andersonilla on nyt jälkeenpäin ehkä
18241: Då riksdagen i dag går att förkasta pro- helppo kritiseerata tuota ti1annetta, mutta
18242: positionen till nu ifrågavarande lag om niillä, joiden siihen aikaan, kun tämä pula
18243: reglementering är det att hoppas, att denna alkoi .ia kun sitä kesti, oli koetettava ai-
18244: enbart formella åtgärd skall såväl i eget kaansarada jotain järjestelyä tällä alalla,
18245: land som i utlandet kunna toikas som en niillä ei ollut mitään muuta neuvoa kuin
18246: opinionsförändring i den hittills följda käydä mahdollisimman ankaraan säännös-
18247: ekonomiska politiken. Med uttalandet av telyyn käsiksi. Ettemme me Suomessa ol-
18248: denna förhoppning röstar jag för förkas- leet missään poikkeusasemassa, senhän me
18249: tande av nämnda lag. kaikki tiedämme. Jokikinen muu maa oli
18250: samassa asemassa ja mitä enemmän länsi-
18251: Ed. Sand b 1om, poissa. maista kulttuuria edustava kansa oli ky-
18252: seessä, sen systemaattisempaa ja syvem-
18253: 321
18254:
18255: mällekäypää oli tämä säännöstely. Esim. aikaan, sen myönsivät myös kaikki sen
18256: ·Saksa, josta me mielellämme otamme esi- kaatajatkin avomi:elisesti yksityiskeskus-
18257: kuvia itsellemme säännösteli taloudellisen teluissa viime vuoden aikana. Sen jälkeen
18258: ,elämän eri aloilla vielä paljon enemmän on tilanne onneksi koko lailla muuttunut,
18259: kuin konsanaan Suomi. Ja erittäin mie- mutta muutos on luettava yksinomaan mei-
18260: lenkiintoista on nähdä, että sama Saksa dän kasvaneen vientimme ansi<>ksi, mikä
18261: jouduttuaan nyt jälleen taloudellisiin vai- taasen on johtunut aivan ulkopuolella mei-
18262: keuksiin, panee uudelleen säännöstelyn dän valtaamme olevista tekijöistä, nimit-
18263: käyntiin. Saksa kuitenkin kuuluu länsi- täin lisääntyneestä ostohalusta ulkomail-
18264: maihin, joista ed. Anderson kehoitti meitä la, siis puutavaraa ja paperia ostanei-
18265: '{)ttamaan esimerkkiä ja minä luulen, että den maiden lisääntyneestä ostokyvystä.
18266: meidän kaikkien on myönnettävä Saksan Luulen että nyt, kun taloudellinen elä-
18267: kansan ymmärtävän taloudellisia asioita mämme näyttää kutakuinkin jo päässeen
18268: ainakin yhtä hyvin kuin meillä täällä vis- tasapainoon, kun vienti vastaa tuontia, jopa
18269: sit kamariteoreetikot. viime kuukausina on sen ylittänytkin, että
18270: Jos siis meidän aikanaan olikin pakko tämän jälkeen ei kellään enää ole halua-
18271: säännöstelytoimenpiteisiin ryhtyä, niin jo- kaan uudelleen herättää kysymystä ylei-
18272: kainen tietenkin toivoi niistä voitavan va- sestä säännöstelystä, vaan että pikemmin
18273: pautua niin pian kuin mahdollista. En ole toivotaan luonnollisen kehityksen, ta-
18274: kertaakaan niissä laajoissa ja lukematto- loudellisten lakien oman painon vievän
18275: missa keskusteluissa, joita eduskunnassa on meitä siihen, mihin aikaisemmin säännös-
18276: tästä asiasta käyty, kuullut kenenkään telyn kautta pyrittiin. Mutta se seikka,
18277: 1ausuvan sitä ajatusta, että säännöstely että nyt ollaan jo paremmalla puolella,
18278: semmoisenaan olisi joku tavoiteltava pää- että olomme ovat vakiintuneet, ei suinkoon
18279: määrä ja että sitä olisi ollut ylläpidettävä oikeuta heittämään kivellä vanhaa sään-
18280: ikuisesti. Päinvastoin aina oli riitakysy- nöstelykauttakaan. Sillä on ollut omat
18281: myksenä vain se, onko ajanhetki jo tullut, hyvät puolensa ja se on ollut välttämätön
18282: jolloin siitä voitaisiin vapautua. Ja kun tämän maan elämässä. Ilman sitä olisim-
18283: säännöstely vihdoin vuoden 1921 keväällä me varmasti paljon vaikeammin läpikäy-
18284: kaatui, oli sillä silloinkin runsaasti vas- neet ne raskaat ajat, jotka meillä nyttem-
18285: tustajia, jotka sanoivat, että vielä ei ole min ovat jo takana.
18286: 'tullut hetki kaikesta säännöstelystä luo- Ed. Anderson katsoi sopivaksi ·koske-
18287: pumiseen. Ja kokemus antoikin sen jäl- tella myöskin paria muuta kysymystä,
18288: Keisinä kuukausina näille epäilijöille ai- jotka eivät juuri ole missään yhteydessä
18289: van riittävästi todistuksia siitä, että hei- tämän asian kanssa, nimittäin sitä valuut-
18290: Xlän kantansa oli ollut oikea ja että sään- tasäännöstelyä, joka jossakin, tosin hyvin
18291: nöstelyn kaatamiseen ryhdyttiin peräti so- vaatimattomassa määrässä vieläkin on
18292: ·pimattomalla hetkellä. Ne, jotka ovat jak- käytännössä, ja samoin obligatsionilakia.
18293: saneet säilyttää muistissaan kuvan viime Se rajattoman vapauden kaipuu, joka ed.
18294: vuoden kesän ja syksyn tapahtumista Andersonin puheenvuorosta ilmeni, tulee
18295: muistavat hyvin, miten silloin meidän tosin loukatuksi kaikenlaisen reglement-
18296: vientimme ulkomaille lakkasi kokonaan, teerauksen eli säännöstelyn kautta, mutta
18297: kun sensijaan tuonti pyrki nousemaan sen kulttuuriyhteiskunnat ovat kuitenkin saa-
18298: johdosta, että säännöstely oli kaatunut. neet tottua siihen, että niiden elinkeino-
18299: Valuuttakurssit ovat yleensä olleet erin- laki aina luettelee joukon elinkeinoja ja
18300: omainen peili osoittamaan meidän taloudel- ammatteja, jotka ovat yleisen reglement-
18301: ·lisen elämämme kehitystä, .ia tästä peilistä teerauksen eli säännöstelyn alaisia. Yhteis-
18302: havaitsemme miten turmiolliseen suuntaan kunta ei voi sallia sitä, että esimerkiksi ap-
18303: silloin kuljettiin. Nousivatharr valuutta- teekkarin ammattia, ruutikauppaa tai jo-
18304: kurssit viime vuoden kesällä aina syys-- tain muuta semmoista saadaan aivan va-
18305: Jokakuuhun saakka vallan huimaavasti, paasti harjoittaa.. Senvuoksi niihin nähden
18306: jopa siinä määrin, että puuta syyskuun lo- harjoitetaan valtion valvontaa. Eikä
18307: pulla maksoi kolmisensataa markkaa, siis Suomi suinkaan ole ainoa maa, jossa va-
18308: 'lähes kaksi kertaa enemmän kuin keväällä luuttakauppaakin pidetään siksi tärkeänä
18309: säännöstelylain kaatumisen aikana. Että ja maan keskeisiä etuja siksi läheltä kos-
18310: ·..säännöstely tuli kaadetuksi sopimattomaan kevana., että sitäkään ei voi jättää aivan
18311: 41
18312: 322 Tiistairrw, 10 p. lOikalkuuta.
18313:
18314: vapaaksi elinkeinoksi, vaan asetetaan sille- socialismen just strävar till dylik regle-
18315: kin jonkun verran valvontaa valtion orgaa- mentering av det ekonomiska livet och att
18316: nien taholta. Eri asia on sitten, onko syytä socialdemokraterna skulle i enlighet med
18317: tätäkään vallan kauan jatkaa ja eikö ta- sitt verkliga program varit mycket nöjda~
18318: loudellinen elämä siinäkin lopulta anna om denna reglementering fått fortsätta i
18319: valtion ke.:;kuspankille ja valtion finanssi- det oändliga. J ag ber emellertid nu att få
18320: hallinnolle kaikki ne aseet käteen, joita se tacka herr Tanner för detta erkännande,
18321: tarvitsee pitääkseen yksityiset valuutta- att socialdemokratiska partiet icke strävar
18322: spekulantit kurissa, niinkuin viime kuu- efter en dylik reglementering som i det
18323: kausina ja viikkoina onneksi on tapahtu- verkligt socialistiska eller kommunistiska
18324: nut. Onhan jo se stabiliteetti, mikä Suo- samhället, d. v. s. i Ryssland, varit rå-
18325: men markalla viime kuukausina on ollut, dande ända till allra senaste tid.
18326: 'tappanut kaikki valuuttaspekulantit näl- Herr Tanner har trott sig kunna för-
18327: kään. svara sitt eget partis tillvägagående med
18328: Loppupontena haluaisin siis edellisen si tt andragande. Måhända har han också
18329: puhujan lausunnon johdosta ilmaista käsi- lyckats däri. Men han har icke kunnat tala
18330: tyksenäni, että säännöstely on ollut aika- på de partiers och gruppers vägnar, som
18331: naan tarpeen, että sitä ei ole oikeutta nyt icke äro socialistiska, men som1 ändå med
18332: jälkeenpäin kritiseerata, mutta että toisel- händer och tänder motsa tt sig var.ie försök
18333: tapuolen saamme kaikki olla iloiset, että till upphävande av reglementeringen, än på.
18334: olemme siitä voineet vapautua. det ena och än på det andra området. Och
18335: så ont det än gör mig, måste jag eriura om,.
18336: Ed. Schauman: Jag hade för min att det alltid kommer att i hlstorien be-
18337: del icke tänkt yttra någonting i denna sak, tecknas såsom en stor svaghet eller synd
18338: men rdgsm Tanners senaste uttalande tvin- av det parti, som kallar sig framstegspar-
18339: gar mig till ett kort andragande. tiet, eller det liberala partiet hos oss, att
18340: Rdgsm Tanner försökte paralysera ver- det just varit det minst liberala, när det
18341: kan av herr Andersons ord. Han fram- gällt det ekonomiska livets förhållanden.
18342: höll, att det icke var lämpligt att hålla ett Det har varit en stor olycka, att vi icke
18343: sådant begravningstal, som det herr An- haft ett verkligt finskt liberalt parti, utan
18344: derson höll. Jag ber att få eriura herr att framstegspartiet svikit liberalismen.s
18345: Tanner om, att herr Tanner själv vid ett fana. Men det har också krympt ihop just
18346: liknande tillfälle, då det gällde att begrava till följd därav.
18347: den monarkiska regeringsformen, höll ett De 43 medlemmar av riksdagen, som
18348: tal, som hade samma syftning som detta 1920 lade detta lagförslag att vila och så-
18349: tal, d. v. s. att visa vederbörande lags lunda togo ansvaret på sig för begagnandet
18350: upphovsmän, huru litet kloka de hade va- av den rätt, som grundlagen visserligen
18351: rit, huru litet de förstått tiden och förstått tillerkänner en liten minoritet, men som
18352: verklig poli tik. Jag var den gången myc- man icke får missbruka, de hava fått rätt;
18353: ket glad över herr Tanners tal. J ag är lika det framgick tydligt och klart även av herr·
18354: glad nu över herr Andersons tal. Skillna- Tanners andragande.
18355: den är endast den, att denna gång har herr Jag ber få uttala min tacksamhet till
18356: Tanner känt sig träffad; den gången herr herr Anderson för att han erinrade om den
18357: Tanner höll sitt tal var det andra, som sorgliga epok i vår ekonomiska historia,
18358: kände sig träffade. som kallas reglementeringsepoken . .Jag tror
18359: Det var en sak i herr Tanners andra- liksom han, att reglementeringsandan icke
18360: gande, som jag ber att få taga fasta på, en ännu helt och hållet försvunnit, och just
18361: sak som hade stort värde. Herr Tanner därför var hans ord ett ord i sinom tid och
18362: förklarade, att ingen här någonsin tänkt på platsen var också den rätta.
18363: att reglementeringen skulle vara bestående,
18364: utan den skulle endast hava tillfällig ka- Ed. P i 1 k k a: Maalaisliiton eduskunta-
18365: raktär. Jag ber att få understryka detta, ryhmän ansioksi on etupäässä luettava se,.
18366: emedan dessa ord äro sagda av det social- että täm!ä vainaja nyt lepää tässä edes-
18367: demokratiska partiets erkända ledare. För sämme odottamassa viimeiseen lepoon las-
18368: min del har jag hittills haft en annan upp- kemista. Minä olen toista mieltä kuin ed.
18369: fattning om socialismen; jag har trott att Tanner siitä että tämä vainaja on lähtenyt
18370: 323
18371:
18372:
18373: kesken ikäänsä tästä elämästä. Silloin pai- mättömästi, riippumatta siitä, kärsiikö
18374: nostettiin kun oli käsiteltävänä säännös- suurin osa väestöstä hätää vai ei. Herra
18375: telyn lopettaminen hyvin suuressa mää- Schauman tiesi aivan hyvin, että maa oli
18376: rässä sitä että tämä on ennenaikainen teko sulettu kaikelta tuonnilta, että maa oli iso-
18377: josta on arvaamattomat seuraukset. Mutta leerattu ja pakoitettu tulemaan omillaan toi-
18378: senjälkeen kuin tämä laki sai kuoliniskun meen, että elintarpeita oli ainoastaan rajoi-
18379: on osottautunut että me olimme aivan oi- tettu määrä, jos lainkaan oli. Hän julisti
18380: keassa. (Vasemmalta: Missä se on osot- silloinkin oppia, että saakoot tästä ne,
18381: tautunut?) Onhan aivan kieltämätön tosi- joilla on rahaa ja valtaa sitä ottaa. Herra
18382: asia että elintarpeet kuten vilja, sokeri, Schauman luulee, että taloudelliset lait to-
18383: kahvi y. m. hyvin suuressa määrässä tä- teutuvat silloinkin, kun niillä ei ole edel-
18384: män lain lopettamisen jälkeen halpenivat lytyksiä. Minä olen yhtä mieltä herra
18385: ja niiden saanti helpottui paljon siitä mitä Schaumanin kanssa siitä, että normaali-
18386: se oli tämän lain voimassaoloaikana. Näin- sissa oloissa vapaus on paras kiihotin ja
18387: ollen ei voida sanoa, että tämän lain voi- auttaja taloudelliseen elämään, mutta minä
18388: massaolon lakkaaminen olisi ollut ennen- en ole yhtä mieltä herra Schaumanin kans-
18389: aikainen. Mutta kun kaikille suurille vai- sa siitä että vapaus olisi paras silloinkin
18390: najille pidetään muistopuheita ja toimite- kun tälle vapaalle taloudelliselle elämälle
18391: taan n. s. viimeinen voitelu eli palsamoimi- ei ole edellytyksiä ja kun sitä vapautta ei
18392: nen, niin voidaan myöskin tämä ed. Tan- ole. Sellainen tilanne on ollut maailman-
18393: nerin lausunto tätä vainajaa kohtaan pitää sodan aikana, jolloin vapaakaunna ja va-
18394: sellaisena "J)alsamoimisena. Minä voin paa liike-elämä on ollut pysähdyksissä.
18395: myöskin toivottaa tälle vainajalle rauhai- Tämän virheen herra Schauman tekee ajat-
18396: saa lepoa, mutta en jälleen näkemisen toi- teluissaan.
18397: vossa. Minä mainitsin, että herra Schauman
18398: on pysynyt paikallaan ja ummessa silmin
18399: Ed. V en n o l a: Ed. Schauman on yhty- seurannut sitä kehitystä mikä viime vuosi-
18400: nyt hautauspuheeseen jonka ed. Anderson kymmenien kuluessa on tapahtunut. Minä
18401: on täällä pitänyt. Olemme saman puheen uudistan tämän väitteen ja tahdon valaista
18402: kuulleet ed. Hästbackalta jo useita kertoja sitä muutamilla esimerkeillä. Herra Schau-
18403: tässä eduskunnassa ja on se jo painettu manilta on kokonaan jäänyt huomaamatta,
18404: monta kertaa eduskunnan aikakirjoihin. että kaikenlainen taloudellinen ja sosiali-
18405: Minä en olisi tahtonut käyttää puheenvuo- nen kehitys on nyrkinyt järjestämään yh-
18406: roa sen johdosta, mutta minun täytyy teiskunnallisia oloja milloin minkin lain-
18407: käyttää puheenvuoroa sen johdosta, mitä säädännön kautta, tässä äskenllliainitussa
18408: ed. Schauman on täällä lausunut. Hän on tapauksessa säännöstelyn kautta. Herra
18409: syyttänyt edistysmielisiä ja yleensä libe- Schauman on unohtanut, että tämä sään-
18410: raalisia puolueita täällä että ne eivät ole nösteleminen taloudellisilla ja. sosialisilla
18411: olleet kylliksi liberaalisia sinä hädän ai- aloilla on ollut niin voimakas, että on por-
18412: kana, mikä on vallinnut maailmansodan varilliselta taholta lausuttu huomautus,
18413: vuosina. Ed. Schauman elää niissä libe- että taloudellinen vapaus on luhistunut.
18414: ralismin watteissa, mitkä vallitsivat maail- Tämä on osaksi totta, sen on täytynyt
18415: massa 50-60 vuotta sitten ja eikä hän ole luhistua monella alalla, koska sillä rajatto-
18416: voinut niitä unohtaa mitenkään, kun hän malla taloudellisten ja sosialisien voimien
18417: on kerran ne lukenut homehtuneista aika- temmellyksellä, jota ed. Schauman tahtoi
18418: kirjoista. Maailma on mennyt eteenpäin, tehdä ylimmäksi ohjeeksi taloudellis-sosiali-
18419: mutta herra Schauman on pysynyt ihan sessa elämässä, yhteiskunta ei ole tullut
18420: paikallaan. Minä olen kuullut hänen tätä toimeen. Sen on täytynyt sosialisen lain-
18421: oppia Saarnaavan monen monta kertaa ja säädännön avulla määrätä, milloin liik-
18422: konstateerannut jo ennenkin tämän asian keenharjoittaja saa teettää työtä, kun se
18423: ja en ole huomannut mitään kehitystä on säätänyt työaikalain. Sen on täytynyt
18424: herra Schaumanin mielipiteissä, huolimatta määrätä, minkälaisissa huoneissa se saa
18425: siitä, että hänen ympärillään on vallinnut teettää työtä, silloin kun sen on täytynyt
18426: myrsky ja hävitys. Herra Schauman olisi määrätä tehdaslainsäädännöllä, m1nkälai-
18427: vaatinut, että meidän nykyisten liberaalien , sia ne pitää olla. Sen on täytynyt määrätä
18428: olisi pitänyt suhtautua aivan välinpitä- minkälaista työvoimaa saa käyttää, kun
18429: 324
18430:
18431:
18432: sen on täytynyt rajoittaa naisten ja lasten joka sen on tehnyt. Kun herrat Ander-
18433: työn käyttämistä j. n. e. Sen on täytynyt son ja Schauman lukevat itselleen kunnian
18434: rajoittaa kaupungeissa maan käyttöä, sen siitä, niin he ottavat ansion muilta.
18435: on täytynyt rajoittaa maaseudulla maan Mitä ed. Pilkan lausuntoon tulee että
18436: käyttöä, sen on täytynyt pukea moni maalaisliitolle on tuleva ansio siitä, että
18437: yritteläisyys visseihin rajoihin. Sitä va- tämä laki on nyt vainajana, niin on vain
18438: pautta, jota herra Schauman etsii yleisenä muistettava, että maalaisliitto on ollut vuo-
18439: ohjeena, sitä ei ole olemassa eikä tule ole- sikausia mukana säännöstelylakia säätä-
18440: maan olemassa sentakia, että se on mahdo- mässä. ja siinä maalaisliitto on tehnyt ai-
18441: ton sellaisessa yhteiskunnassa, jossa luke- van oikein.
18442: mattomat intressit ovat toistensa kanssa
18443: tekemisessä.
18444: Kun herra Schauman tahtoi antaa ed. Ed. W u o 1 i joki: Näitten valaisevien
18445: Tannerille läksytyksen siitä että hän oli puheenvuorojen jälkeen ei minun ehkä olisi
18446: huomauttanut, ettei sosialidemokraattisel- enää taivinnut pyytää puheenvuoroa mut-
18447: .
18448: ta k oska mmä olen se ensimäinen 'synti-
18449: lakaan taholla ole tahdottu tehdä tätä
18450: säännöstelyä ylimmäksi ohjeeksi, joka olisi pukki tässä maassa, joka säännöstelyä
18451: jäänyt pysyväiseksi, niin tahdon sanoa, koetin panna aikaan, niin ainakin ed.
18452: että tämä hänen lausuntonsa oli isku il- Schaumanin lausunnon johdosta minun
18453: maan. Minä en ole kuullut sosialidemo- täytyy sanoa muutama sana. Mikäli muis-
18454: kraattien koskaan esittävän sellaista mie- tan, v. 1917, silloin kuin säännöstely pan-
18455: lipidettä täällä, että se säännöstely, mikä tiin toimeen, minä en tavannut yhtään ai-
18456: sodan aikana oli välttämätön, olisi pitänyt noata ihmistä, en porvaristossa enkä sosia-
18457: jäädä pysyväiseksi. Ja minä konstatee- lidemokraattien joukossa, joka olisi ollut
18458: raan, että myös kommunistien ja Venäjän "säännöstelyä vastaan. Ed. Schaumania to-
18459: bolshevikkien, niidenkin on täytynyt luo- sin minä en tavannut silloin, mutta kaikki
18460: pua sellaisesta vaatimuksesta. Jos täällä hänen henkiystävänsä - minä voin mai-
18461: meidän kommunistimme sellaista esittä- nita, että ed. von W endt oli siinä komi-
18462: vät, niin he ovat myöskin jälellä aikaansa. teassa, joka asetettiin säännöstelyä toi-
18463: Kun ed. Tanner on tehnyt tämän huomau- meenpanemaan,- tohtori Ehrnrooth oli sil-
18464: tuksensa, niin hän on pysynyt siinä aino- loin senaattorina - ja kaikki ketä minä
18465: astaan realisten tosiasiain tasalla ja yleensä tapasin silloin, olivat sitä mieltä, että
18466: sen katsantokannan tasalla, millä sosiali- elintarpeet on säännösteltävä. En ym-
18467: demokratia kaikkialla on. märrä, mistä se tavaton myrsky tulee
18468: Mitä meidän oloihimme tulee, niin olen kaikkea säännöstelyä vastaan tällä kertaa,
18469: sitä mieltä, että säännöstely on ollut so- että se on ollut kaikki pahasta ja kaikki
18470: dan kireinä päivinä, jolloin hätä vallitsi väärää. Eikö nyt jakseta muistaa 5 vuot-
18471: maassa, välttämätön ja täyttänyt erin- ta taaksepäin, missä oloissa silloin todel-
18472: omaisen tärkeän historiallisen tehtävän ja lakin elettiin? Ja se väite, että sosialide-
18473: että ne, jotka niinä päivinä taistelivat tätä mokraatit muka tahtoisivat säännöstelyä
18474: vastaan, joitten joukossa herra Schauman säännöstelyn vuoksi tai että se kuuluisi
18475: oli ensimäisenä, eivät taistelleet realisten sosialidemokraattisiin oppeihin, jota ed.
18476: olojen pohjalla, mutta aikoja sitten hau- Schauman on kauan aikaa väittänyt, se on
18477: dattujen ja homehtuneitten teoriojen poh- vallan harhakuva. On aivan hyvin sanot-
18478: jalla. He taistelivat hädän poistamista tu, että sosialidemokraatit, silloin kuin ne
18479: vastaan laajojen kansanjoukkojen kes- ovat olleet säännöstelyä toimeenpanemassa.,
18480: kuudesta eivätkä ymmärtäneet, mitä sil- ovat tälle kapitalistiselle yhteiskunnalle
18481: loinen tilanne vaatii. Nyt ovat herrat antaneet keinot-rkoista hengitystä. Se oli
18482: Anderson ja Schauman valmiit lausumaan aivan tämän kapitalistisen yhteiskunnan
18483: tuomionsa ja ylistämään, kuinka he ovat pelastamiseksi, kuin säännöstely pantiin
18484: olleet oikeassa. Nyt kun maailmansota toimeen eikä suinkaan saattaaksemme sillä
18485: on loppunut, kun taloudellinen elämä on tavalla lähemmäksi jotain sosialidemokmat-
18486: päässyt tavallisiin oloihinsa, ei se ole tista yhteiskuntaa, niinkuin ed. Schau-
18487: suinkaan herra Schaumanin ansio, vaan man luulee. Hän on ennen väittänyt, että
18488: se on taloudellisten olojen muuttuminen·' me kannatamme säännöstelyä senvuoksi,
18489: ja maailmantilan entiselleen palautuminen, että se on sosialistista. Se on ollut aivan
18490: Sii!ännäs·tely:Ia;ki. 325
18491:
18492: porvarillista ainakin minun käsittääkseni synnerhei under valstrider, att prisa sig
18493: alusta loppuun saakka. On täytynyt koet- själv och sitt parti att rdgsm Vennola kan
18494: taa pelastaa tätä porvarillista yhteiskun- tro, att jag också gjort mig skyldig till
18495: taa tätä ,meidän rakasta isänmaatamme" detsamma. J ag har icke med ett ord be-
18496: niiltä vaurioilta, jotka ovat sitä uhanneet. rört den saken. Detta nu blott som inled-
18497: Näin porvarillisesti täytyy puhua puolus- mng.
18498: taakseen säännöstelyä eikä suinkaan voi Rdgsm Vennola har flere gånger här
18499: vedota sosialidemokraattisiin oppeihin. Ky- inför riksda.gen, som i detta avseende icke
18500: symyksenalaista on vain ollut, kuinka är kompetent, ty denna fråga hör mer in-
18501: kauan on pidettävä säännöstelyä. Minä för ett vetenskapligt forum, förklarat, att
18502: olen vieläkin sitä mielipidettä, että se lop- jag är en gammalmodig nationalekonom.
18503: pui puoli vuotta liian aikaisin. Tämän Men rdgsm Vennola förbiser alldeles en
18504: säännöstelylain olisi pitänyt olla puoli sak, och det är den, att det finnes gamla
18505: vuotta kauemmin voimassa. Ei silloin ol- moder, som komma tillbaka, och jag är på
18506: lut muusta kysymys kuin säännöstellä det sättet gammalmodig, att den lära, som
18507: muutamien tavarain tuontia ulkomailta. .iag har försökt att förkunna och förverk-
18508: Sitähän on harjoittanut jokainen valtio liga i lagstiftningsväg, deu har blivit mo-
18509: maailmassa, riippuen vain aina siitä, kuin- dern igen. Men rdgsm Vennola har på
18510: ka vahva kukin valtio on ollut. Meidän senaste tiden icke följt med na tionaleko-
18511: valtiomme on onneksi ollut niin vahva, nomins utveckling. Rdgsm Vennola och
18512: että se on kestänyt näin aikaisin säännös- de, som tänka som han, äro fortfarande
18513: telyn lopettamisen. Mutta että siitä on stående på den tyska statssocialistiska
18514: vauriota syntynyt, siitä ei ole ollut muuta ståndpunkten. Men vetenskapen har gått
18515: kuin yksi mieli. Se olisi voinut olla vähän vidare utan att rdgsm Vennola, sysselsatt
18516: kauemmin voimassa, mutta kukaan täällä som han varit med regeringsåligganden
18517: vasemmistossa sosialidemokraattien jou- och annat, icke givit akt på detta. Så
18518: kossa ei ole uneksinut, että tämän säännös- förhåller det sig i verkligheten, icke alls
18519: telyn kautta päästäisiin lähemmäs sosia- såsom rdgsm Vennola framhöll. När
18520: listista yhteiskuntaa. Mehän tiedämme, rdgsm Vennola talar om att jag predikat
18521: että me pääsemme sinne sen kautta, että femtio år gamla teorier, är det oriktigt, ty
18522: me annamme kapitalisteille jokseenkin va- de äro mycket äldre än femtio år. De äro
18523: paat kädet ja sentähden me olemmekin egentligen lika gamla som världen är gam-
18524: usein yhteistoiminnassa oikeitten kapitalis- mal, och om vi vilja begränsa tidpunkten,
18525: tien, teollisuusmiesten kanssa, koska sillä skall jag säga, att vi böra gå tillbaka till
18526: tavallahan pikemmin syntyvät edellytykset den tid, då Adam Smith och Anders Chy-
18527: sosialidemokraattiselle yhteiskunnalle, jos- denius levde och lärde, och dessa stormän
18528: sa kyllä on säännöstelyä, mutta ei sel- på nationalekonomins område mästrar icke
18529: laista, kuin meidän säännöstelylakimme ja hr Vennola. Men denna fråga är en ve-
18530: säännöstelyaikamme on edellyttänyt. Minä tenskaplig fråga, som icke kan diskuteras
18531: tyydytyksellä konstateeraan, että olemme inför riksdagens forum.
18532: päässeet säännöstelystä. Ei se ole ollut Jag ber dessutom att få uppmärksam-
18533: enempää sen toimeenpanijoille kuin niille, göra både herr Vennola och hetr Vuoli-
18534: jotka siinä ovat olleet passiivisia jäseniä, .ioki därpå, att i denna lag, som det nu
18535: mieluista. Se on ollut molemmille erin- gäller att förkasta, icke är fråga om krigs-
18536: omaisen raskasta ja se aika on ollut tidens reglem'entering, utan om reglemen-
18537: maamme historiassa vaikeimpia aikoja, jol- teringen åren 1920-1921, då v~irldskriget
18538: loin säännöstely on ollut voimassa ja voim- var för länge sedan förbi. Det var denna
18539: me kaikki olla iloisia siitä, että se on nyt lag som vi några få här - icke endast
18540: ohi. maalaisliitto, ty inom maalaisliitto voro
18541: rösterna delade i denna fråga - fingo vi-
18542: lande, men med händer och tänder mot-
18543: Ed. Schauman: Till rdgsm Vennola satte sig större delen av de finska borger-
18544: vill jag allra först säga, att jag icke alls liga partierna jämte socialdemokraterna
18545: räknat till min förtjänst, att denna regle- detta. Denna reglementering var så att
18546: ringslag blivit vilande. Det har jag icke säga en utdragen reglementering. Vi hade
18547: gjqrt. Men det är verkligen så vanligt, i kommit från krigstiden. Icke har j·ag
18548: 326 ~ri'ista:im:ru 10 'P· lokaikuuta.
18549: - - - - - - - - - - -· ·-- --·-~---~---~----··- --------~----·-----~
18550:
18551:
18552:
18553:
18554: någ-onsin förkunnat det, att icke reg-lemen- detta i dag och även fått understöd på
18555: tering- under kristiden skulle varit påkal- mång-a hå:ll. Men härför är ögonblicket
18556: lad. J ag- har tvärtom en g-ång- sag-t, att icke det rä tta. J ag misstänker a tt, om ett
18557: den var bra också, men ännu bättre var dylikt yrkande hade framställts, hr tal-
18558: att den allmänt bröts, ty eljest skulle vi i mannen, och det med skäl, skulle hava
18559: städerna åtminstone ha svultit ihjäl. vägrat att framställa proposition om det.
18560: Rdg-sm Vennola försöker g-öra troligt, När alltså nu många kvarlevor av denna
18561: att jag- på den ekonomiska teorins och po- reg-lementering finnas, så var det som jag
18562: litikens område är en unik, antikverad redan engång sagt, allt skäl för rdgsm
18563: företeelse i världen. Det är icke alls fa:l- Anderson att uppträda och varna den bli-
18564: let. Rdg-sm Vennola har själv, när han vande regering-en, den som vi nu väl nå-
18565: fått vara med i internationella sällskap, gon g-ång slutligen komma att få till stånd,
18566: kunnat bevittna, att de mest framstående för att fortfarande beträda reg-lem,enterin-
18567: auktoriteter på nationalekonomins och fi- g-ens väg i stället för att vräka bort de
18568: nansvetenskapens område hylla samma sista spillrorna av denna, som det redan
18569: åsikt som jag-. Rdg-sm Vennola hade kun- sades, utdrag-na reglementering, en regle-
18570: nat, om han varit med vid Briisselkonfe- mentering, som icke mer motsvarar de
18571: rensen, g-öra denna iakttag-else. I Genua, verklig-a förhållandena, som icke hänför
18572: där han fick vara med, kunde han g-öra sig til1 krigstiden, men som så många här
18573: precis samma iakttag-else. J ag- har varit i icke haft kurag-e att upphäva, ehuru de nu
18574: tillfälle att vid den interparlamentariska förklara att icke heller de avsett dess för-
18575: konferensen i \Vien i sommar jämte riks- längning.
18576: dag-ens andra vicetalman g-öra samma
18577: iakttag-else. lng-enstädes i världen för- Ed. Anderson: Ehuru jag icke är
18578: fäkta de, som stå på höjden av politisk någ-on vän av reglementering- överhuvud-
18579: bildning-, sådana åsikter som rdg-sm Ven- tag-et så är jag villig- att medgifva att den
18580: nola har. .Jag- uttalar mig- så skarpt, eme- reglementering, som genomfördes under
18581: dan jag- tycker, att rdg-sm Vennola var krig-stiden, då alla Iänder i Europa lågo i
18582: g-anska skarp också mot mig-. Rdg-sm krig med varandra, kan försvaras, men ej
18583: Vennola tillät sig- bl. a. att misstänklig-- den reglementering-, som infördes på den
18584: g-öra mig- såsom en som vill g-ynna. de rika tid som stundade sedan dessa Iänder upp-
18585: och skada de fattig-a i samhället. När har hävt reglementering-en. Det var detta sär-
18586: jag uppträtt på det sättet? Jag kan för- skiljande av reglementering-en under olika
18587: säkra, att åtminstone mitt hjärta icke är perioder som jag avsåg- att g-öra. Jag har
18588: på det sättet beskaffat. Rdgsm Vennolas numera genomögnat mitt andragande och
18589: politik, - icke hans hjärta, - var den ti- jag- måste säga att jag i hög-sta grad har
18590: den han var handelsminister, sådan, att blivit missförstådd. Jag särskiljer mellan
18591: faktiskt rika bolag g-ynnades av honom. två perioder av reglementeringens tillämp-
18592: Någon gång kunde han telefoncra till sin ning: den som vi hade under krigs- och
18593: g-oda meningsfrände Viljanen, som stod i kristiden här hemma hos oss och den, som
18594: spetsen för licensväsendet, och säga, ati vi tillämpat sedan reglementeringen var
18595: nog måste vi g-iva någ-ra licenser åt an- avskaffad överallt i världen och sedan det
18596: delslagen också. De flesta licenserna fick, här även hemma hos oss var erkänt att den
18597: som bekant, Valtamerentakainen och dy- icke mera var nödvändig.
18598: lika bolag-. Vem har gynnat de rika? Man har framhållit, jag tror att det var
18599: Tror rdgsm Vennola verklig-en, att den herr Tanner, att det är gott att vara klok
18600: fria konkurrensen g-ynnar de rika mer än cfteråt. Det var nog- många som fram-
18601: licenssystemet, som han så hade förälskat höllo redan 1919 vart det skulle bära, då
18602: sig i? den ena reg-lem!enteringen efter den andra
18603: Hr Anderson har med rätta påpekat, såg dagen. Om vi icke här hemma hade
18604: att icke är det a1ldeles slut med reglemen- auktoriteter på området, och det är ju möj-
18605: teringen ännu. Här finnas många lagar i ligt, så kunde vi ju hava 1yssnat till ut-
18606: behåll, som vi ovillkorlig-en borde få upp- ländska röster och i synnerhet till vårt
18607: hävda, och skulle rdgsm Anderson kunna västra grannland, där man mer än tydligt
18608: formellt göra ett dylikt yrkande, misstän- gav tillkänna vart det skulle leda för det
18609: ker jag att han skulle hava framställt finska näringslivet i fall reglementerin-
18610: Sä,ännö&tely1ruki. 327
18611:
18612: p:en fortsattes i oendlighet. Finlands Bank digt för att tillvarataga det allmänna bä-
18613: och. vår finansiella politik har emottagit sta". Om en regering har sådan fullmakt,
18614: upprepade varningar för alla dessa regle- att den efter gottfinnande får utfärda före-
18615: menteringslagar som hava genomförts, och skrifter i allt vad den anser gagna det all-
18616: det såg jämväl ut en tid som om man männa bästa, måste man väl erkänna detta
18617: skulle ha stannat- det var efter Bryssel- som en mycket långtgående reglemente-
18618: konferensen - men efter någon tid be- ring. Det är denna reglementeringsmöjlig-
18619: gynte man gå på igen i samma trall. Det het som ännu föreligger och från viiken vi
18620: .är denna senare reglementeringsperiod som väl alla önska bli befriade. Den nämnda
18621: jag talar om och såvida jag förstår herrar lagen innehåller jämväl bestämmelse om
18622: agrarer rätt så avse de detsamma. Ingen valutahandeln, viiken sålunda reglerats ge-
18623: kan yttra sig om en tid då allt var ab- nom två reglementeringslagar. Så ivrig
18624: normt, men sedan förhållandena och all- var man ännu senaste vår att man stiftade
18625: deles särskilt de ekonomiska företeelserna tvänne lagar med ändamål att kontrollera
18626: hava återgått till normala förhållanden, valutahandeln: den ovannämnda samt en
18627: är reglementering ej nödvändig det är ju speciell lag för valutakontrollen. Det är
18628: icke nödvändigt att man mera leder den dessa lagar som icke numera behövas, som
18629: sjuka sedan han blivit frisk. borde upphävas, och det var i sådan avsikt
18630: Man har anfört förhållandena i Tysk- jag tog tili ordet och jag vill hoppas att
18631: land och velat i sammanhang med dem detta önskningsmål skall vinna beaktande
18632: finna vissa direktiv för oss. Jag tror att av den nuvarande finska riksdagen.
18633: man gott kan avstå från detta nu. Skulle
18634: reglementeringen kunna hjälpa det tyska
18635: folket skulle det väl i sanning hava använt Ed. V en no 1 a: Heira Schauman on
18636: sig av den hjälpen långt före detta. tältä puhetuolilta saanut aivan rauhassa
18637: Men det var icke min avsikt att nu esittää hyvin usein kaikenlaisia väitteitä,
18638: :åstadkomma så mycket, meningsutbyte. joita olisi ollut ehdottomasti syytä tarkas~
18639: Jag hoppas att den nuvarande riksdagen taa, ennenkuin hän on niitä julkisuuteen
18640: enhälligt skulle vara med om att frångå tuonut. Minä en ole tavallisesti kajonnut
18641: den reglementering som jag här omtalat hänen esityksiinsä, mutta tällä kertaa tah-
18642: ·och som föreskriver sig till denna senare don olla sitkeämpi. Herra Schauman esitti
18643: period. Detta är nödvändigt för att vi tässä, että vanhat muodit tulevat uusiksi
18644: igen skola få samma anseende utomlands ja puolusteli sillä sitä väitettäni vastaan,
18645: som vi hade före kriget och det gläder mig että hän vielä elää 50-60 vuotta sitten
18646: att flere av de tidigare talarna, om jag vallinneen vanhan liberalismin opeissa.
18647: förstått dem rätt, äro av samma åsikt. Vi Tahtoisin kuitenkin huomauttaa herra
18648: måste komma ifrån detta statens förmyn- Schaumanille. että tämä hänen teoriansa
18649: darskap. Då jag talar om statens förmyn- muodeista ei ole aivan tarkka. Vanhat
18650: darskap så ber jag att få tillägga, att jag muodit eivät tavallisesti palaa täsmälli-
18651: icke avsåg apoteksrörelse. För mig får sesti säännöllisinä, vaan niissä tehdään pal-
18652: denna gärna reg1ementeras huru mycket jon muutoksia. Sentakia puhutaan myös-
18653: som hälst. .Jag avsåg isynnerhet närings- kin uus-liberalismista samaten kuin uus-
18654: livet och när man nu anför exempel huru merkantilismista, joka viittaa juuri tällai-
18655: näringarna nu hava börjat blomstra så kan siin muutoksiin. Senlisäksi lienee hyvin
18656: det lika gärna vara ett exempel till nack- kysymyksenalais.ta, onko tätä asiaa käsi-
18657: del för reglementeringen, ty efter den tid, teltävä muotiasiana. Herra Schauman sa-
18658: då man upphörde att reglementera och vår noo, että hän on aivan sopusoinnussa ny-
18659: produktiva kraft började göra sig gällande, kyaikaisten taloustieteilijäin kanssa. Minä
18660: då höjdes även vår ekonomi och våra egna tahdon väittää, että kun herra Schauman
18661: finansiella förhållanden började vinna upp- sotavuosina tältä paikalta vastusti kiven-
18662: märksamhet i utlandet. Medels lagen av kovaan säännöstelyä, niin hän ei ollut so-
18663: den 23 sistlidne mars kan viiken som hälst pusoinnussa lainkaan taloustieteilijäin
18664: reglementering genomföras, ty denna lag kanssa. Sillä liberaalisetkin taloustieteili-
18665: up-präknar ingående alla områden där reg- jät ovat myöntäneet ja myöntävät, että so-
18666: lementeringen kan tillämpas samt slutar danaikainen reglementeeraus. oli välttämä-
18667: med orden: ,samt vad som finnes nödvän- töntä. Herra Schauman on taittanut peistä
18668: 328 Ti:ist.airru::J 10 p. lokrukuuta.
18669:
18670: tältä paikalta tehdäkseen mahdottomaksi taholla valmiit säännöstelyyn tarttumaan,
18671: sota-aikaisenkin säännöstelyn ja vetääk- ja kokonaan unohdetaan kysynnän ja tar-
18672: seen sen yli varjoa niin paljon kuin suin- jonnan laki jonka pitäisi olla ainoana au-
18673: kin. Herra Schauman ·on täällä vetänyt tuaaksitekevänä.
18674: vielä Valtamerentakaisen jutut, minun oloni
18675: kauppaministerinä ja suhtautumiseni sii- Ed. Mantere: Kun ed. Schauman ve-
18676: hen. Minulla ei ole ollut mitään tekemistä tosi puolustuksekseen m. m. Wienin parla-
18677: Valtamerentakaisen kanssa. Olen pitänyt menttikongressiin ja mainitsi myöskin mi-
18678: velvollisuutenani valvoa, että säännöstelyä nut, joka olin kongressissa saapuvilla, to-
18679: toimeenpantaessa otettaisiin osuuskunnat distajana, niin tahdon vaan lyhyesti mai-
18680: huomioon niin paljon kuin suinkin mahdol- nita, että minun käsitykseni mukaan ed.
18681: lista. Ja eilen väärinkäsittänyt ed. Ander- Schauman ei sanotun kongressin käsitte-
18682: sonin esiintymistä, niin hän tahtoi nyt vii- lyis.tä ja päätöksistä voi saada tukea omalle
18683: meisessä puheenvuorossaan selittää, että kannalleen. Wienissä esitettiin kyllä ta-
18684: tämä sodanaikainen reglementeeraus oli loudellisen elämän ohjeeksi sellaisia libera-
18685: kuitenkin aivan välttämätön ja tarpeelli- listisia periaatteita, joita ed. Schauman nyt
18686: nen. Jos niin on laita, niin olemme aivan kuten aikaisemminkin on kannattanut ja.
18687: yhtä mieltä asiassa. useaan kertaan suosittanut noudatettavaksi
18688: Mitä tulee siihen kysymykseen, mma maassamme. Mutta on huomattava, että
18689: ajankohtana säännöstely on lopetettava, nämä periaatteet eivät saavuttaneet liki-
18690: minä ei, siitähän voi olla eri mieltä. Mutta mainkaan yleistä kannatusta kongressin
18691: 1919 oli vielä liian aikaista lopettaa reg- jäsenten ja eri ryhmien taholta. Vastus-
18692: lementeeraus. Koe tehtiin siinä keväi,illä tuksen syynä oli juuri se seikka, että Eu-
18693: 1919, koe, joka kuitenkin epäonnistui ja ropa yhä elää sellaisissa poikkeuksellisissa
18694: täytyi palata säännöstelyyn sentakia, että taloudellisissa oloissa, että säännöstely, ra-
18695: se oli silloin vielä välttämätöntä. joitukset erityisesti ulkomaan kaupassa,
18696: Mitä tulee siihen, että herra Schauman ei edelleenkin osottautuvat välttämättömiksi ..
18697: sydämessään ole tahtonut suosia rikkaita Ehdotettu liberalistisessa hengessä laadittu
18698: niin minulla ei ole syytä epäillä hänen väi- päätöslauselma ei liioin tullut hyväksy-
18699: tettään. Mutta hänen kantansa sodan ai- tyksi. Sitä vastaan esitettiin eri maiden
18700: kana hädän päivinä oli semmoinen, että ryhmien taholta vakavia epäilyksiä, ja seu-
18701: se suosi rikkaita. Se johtui hänen opistaan, rauksena oli, ettei päätökseen tässä asiassa
18702: vapaitten voimien ihannoimisesta ihmisten lainkaan päästy. Enkä luule erehtyväni~
18703: hädän hetkelläkin. Se johti rikkaitten suo- jos sanon, että Wienin parlamenttikongres-
18704: simiseen ja sitä vastaan minä olen tehnyt sissa yleistä hyväksymistä saavutti juuri
18705: muistutuksen. se kanta minkä täällä ensimäiseksi esitti
18706: ed. Tanner ja jota edustajat Vennola ja
18707: Ed. Linna: On kai turhaa puhua sään- Vuolijoki myöhemmin ovat tulkinneet.
18708: nöstelystä, joka nyt on lakannut. Erästä
18709: seikkaa olen kuitenkin viime aikoina ih- Ed. Schauman: Jag bad om ordet en-
18710: metellyt. Niissä piireissä ja siltä taholta, dast för att få till riksdagens protokoll an-
18711: jossa aina on väitetty säännöstelyn johta- tecknat att jag icke har suttit i riksdagen
18712: van onnettomuuteen ja kysynnän ja tarjon- under krigstiden och sålunda icke har kun-
18713: nan lain olevan ainoana määräävänä, on nat, såsom herr Vennola påstår, redan under
18714: viime aikoina näkynyt aivan vastakkaisia krigstiden tala mot reglementering. Jag-
18715: mielipiteitä. Siellä on ryhdytty vaatimaan vill tillika säga, att jag icke i offentlig-
18716: uutta säännöstelyä, kenties kyllä oikeassa heten, i tidningar eller på annat sätt, har
18717: asiassa, mutta vastoin entisiä mielipiteitä. gjort några uttalanden alls i ekonomiska
18718: Tarkoitan, että siltä taholta on julkisuudes- frågor under krigstiden.
18719: sa vaadittu koron säännöstelemistä, valtio- Vad herr Manteres andragande beträf-
18720: vallan ryhtymistä toimenpiteisiin korko- far, så medgiver jag nog, att mot en full-
18721: kannan määrittelemiseksi, joka heidän mie- ständig frihandel, observera frihandel mel-
18722: lestään on liian korkea. Minä en väitä, et- lan länderna, uppträdde i Wien först ame-
18723: teikö asia niin olisi, mutta huomautan kui- rikanarna, vilka som bekant icke äro fri-·
18724: tenkin, että hädän hetkellä ollaan silläkin handlare och aldrig, tror jag, komma att.
18725: P.öydäNepanot. 329
18726:
18727:
18728: bliva det. Dessutom gjordes från annat Äänestyksessä annetaan 26 jaa- ja 115
18729: håll, från tys.kt och också från danskt ei-ääntä.
18730: håll vissa invändningar, men alla dessa
18731: invändningar hänförde sig till tullpoliti- Eduskunta on siis hylännyt sanotun la-
18732: ken. Herr Mantere åsyftade visst att säga kiehdotuksen.
18733: detsamma, men av hans relation framgick
18734: icke klart, att oppositionen gällde full- Asia on loppuun käsitelty.
18735: ständig frihandels införande. Icke var det
18736: i Wien fråga om en sådan reglementering
18737: om viiken herr Anderson här i dag taiat,
18738: åtminstone icke medan jag var närvarande. Pöydällepanot:
18739: För övrigt vill jag säga, att några omröst- 14) Määrärah-an myöntämistä uuden edus-
18740: ningar icke förekommo vid denna konfe- kuntatalon ra·kentamiseen
18741: rens, utan resolutionerna fattades efter
18742: överenskommelse, och den absolut frihan- tarkoittava Kansliatoimikunnan ehdotus
18743: dels.vänliga resolutionen blev icke som så- esitellään ja pannaan pöydälle seuraavaan
18744: dan godkänd, utan blev modifierad. Detta istuntoon.
18745: verkar naturligtvis icke på sak, isynner-
18746: het som interparlamentariska konferensen
18747: i Wien icke var en speciell ekonomisk kon- Puhemies: Koska edustajille on
18748: ferens. Vi veta mycket väl att ekono- jaettu tähän istuntoon tuodut hallituksen
18749: miska konferenser, såsom Bryssel-konferen- esieykset, voitanee ne panna pöydälle.
18750: sen, hava uttalat s.ig bestämt mot det
18751: system som Finland icke velat övergiva. Tämän jälkeen esitellään ja pannaan
18752: pöydälle ensi istuntoon
18753: Ed. Vennola: Tahdon lyhyesti mai-
18754: nita, etä mina tahdoin lausunnollani sanoa Suomen Hypote.ekkiyhdistybelle 1907 ja 1909
18755: sen, että herra Schauman kaikissa niissä vuoden obHgatsioni1aino.ista myönnetyn val-
18756: tilaisuuksissa, joissa säännöstely oli kysy- tiontakuun siirtämis·tä uudelle oibli-
18757: myksessä edellisillä valtiopäivillä, vastusti gatsionilainaHro
18758: jyrkästi säännöstelyä. Hän koettaa vetäy-
18759: tyä siitä vastuusta sillä, että hän ei ole koskeva hallituksen esitys n:o 36; sekä
18760: sodan aikana istunut valtiopäivillä eikä
18761: siis sodan aikana vastustanut säännöstelyä. Määrärahan myöntämistä Osa'keyhtiö Pet-
18762: Tahdon huomauttaa tähän, että säännöste- samo Aktiebolag nimisen osakeyhtiön
18763: lyä ei voitu lopettaa juuri, kun aseet oli tukemiseksi
18764: laskettu, mutta säännöstelyn välttämättö-
18765: myys lähinnä sodan jälkeisenä aikana oli koskeva hallituksen esitys n:o 37.
18766: yhtä suuri kuin itse sodan aikana.
18767: Keskustelu julistetaan päättyneeksi. Puheenvuoron saatuaan lausuu
18768: Puhemies: Sihteeri lukee äänestys- Ed. Lohi: Eduskunnan valitsijamiehiä
18769: ehdotuksen. pyydän jäämään tänne istunnon päätyttyä.
18770: Sihteeri lukee:
18771: Ken hyväksyy puheenaolevan ehdotuk- Eduskunnan seuraava istunto on ensi
18772: perjantaina kello 11 päivällä.
18773: sen säännöstelylaiksi sellaisena, kuin edus-
18774: kunta on sen vuoden 1920 valtiopäivillä
18775: lepäämään jätettäväksi hyväksynyt, äänes-
18776: tää ,jaa"; joka ei sitä hyväksy, äänestää Täysi-istunto päättyy kello 5,17 i. p.
18777: ,ei". Jos vähintäin 2/3 annetuista äänistä
18778: on jaa-ääniä, on ehdotus hyväksytty, mutta Pöytäkirjan vakuudeksi:
18779: muuten se on hyljätty. Eino J. Ahla.
18780:
18781: 42
18782: 14. Perjantaina 13 p. lokakuuta 1922
18783: kel~o 11 a. ip.
18784:
18785:
18786: Päiväjärjestys. Siv.
18787: Ersitellään:
18788: I 1 m1o i t u rk s i a:
18789: Siv. 6) rKa.nsli:a.toiJmikunnam. ehdotus
18790: Ai.noa käsittely: määrräJraha:n myöntä.misestä uuden
18791: eduskuntatalon rakentamiseen .....
18792: r1) Vuoden 1921 V·altio;päivilLäi le- 7) Ha.llitukse·n esitys• n :o 3·6 Suo-
18793: päJämää.n jäte.tty oodotus laik,si ma:a.n men HYipoteekkiyih.dis:ty·belle 1907 ja
18794: hankkimisesta asutustarkoituksiin . . 332 19•09 vuo.den ohligatsionil!llinoistar
18795: Asia k i r j a t: Maata.lousvalio- myönnety:n valtionta•kuun siirtämi-
18796: krunnan mietintö n:o 2; mainittu .eh- sestä uudelle obligatsionilainalle ...
18797: dotus. 8) Hallituksen es,itys n:o 37 .mää-
18798: rärwhan myöntämisestä OsakeY!htiö
18799: Kolm:a,rs :käsi·t.tely: Petsa.mo Aktiebolag n1misen osa:ke-
18800: yhtiön tukemiseksi ............. .
18801: 2) Ehdotus laiksi tulitikkuverosta
18802: rA s i a :k i r ij a. t: Suuren v.aliokuli1- Pöydäll·epanoa varten
18803: nan mietintö n:o 1; va1tiowa.rainva.lio- es:ii:t•ellään:
18804: kiunnan mietintö rn:o· 2; :ha.IliiJUk,sen
18805: es~ty.s .n :o 25. 9) La:ki- ja ta,lcmsvaliokunnam. mie-
18806: :3) Vuoden 1920 \"al.ti:orpäiviMä :le- tintö ·n::o 2• ahsteiL yhteentörmäyk-
18807: päämäJän jäJtetty eihdotu:s la:itksi va'l:tion sestä syn:tyvästä va'hingos.ta ja :pela:s-
18808: j;a kunnaru verrorja karntoajan j.äl.keen tuspalklkiosta annetun ilmlli:truk.sen esi-
18809: makseH:aessa suoritettavarsrta ver.on tyksen johdosta . . . . . . . . . . . . . . . . . . 409
18810: lisäyksestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
18811: lAsia; kirja. t: Suuren v.aEok'Wn-
18812: nan rm~etintö n :o 2; valtiovarainvalio- Nimenhuudossa me:r:kitään poissaolevaksi
18813: kuruna:n mietintö .n:o 4; ma1nittu eh- edustaja K~lpe!läinen.
18814: dotus.
18815: 4) Erhdotus lai'krs.i ra:p:ulaismaan-
18816: 'Viljely.sinsinöörin vi;rkäjen iPerus ta.mi- Ilmoitusasiat:
18817: sesta ........................... .
18818: ·A s i a• k i r '.i a t: Suuren v.a:liok1run- Vapautusta. eduskuntatyöstä saavat ensi
18819: na.ru mietintö .n :o 3; maatalousva.lio- tiist.wilksi lkunnaQ!lis•teu t•ehtävien twkia ·ed.
18820: kmmnan .mietintö n :o 1; halli.tuk.sen Ha<Lonen ja oi•keusrusiain rtäJhden ed. Kaarne.
18821: esitys n :o 2•3.
18822: 5) E!hdotns larksi vatka:ustoi•miston
18823: viroista ....................... . Vapautus valiokunnian jäsenyydestä.
18824: !Asia k i r rj a t: Suuren vaEokurn-
18825: n;a.n mietintö n:o 4; talo'US'V•aliokun- Puhemies: Ed. Ra p o, joka on jäse-
18826: nan mietintö m:o 2,; iha.Uituk.sen esi- tOOnä ul•koasiainvaliokunnassa, lakivaliokun-
18827: t.y~s n:o 21. nassa ja lli:ullmlait~nsVJa,I.~oikumnassa pyy•tää
18828: •
18829: 332 Pedan>tai·na 13 iP· i]ioikrukuuta.
18830: ----------------------
18831:
18832: v:ai>a:uimsta ul:koasiruin'V'aJllioUm~nan j~äoonyy- Keslkustelu:
18833: 1destä. P·ulhemiesnEmV:Disto vuollta.a anomusta.
18834: Eid. H a(l:d: 1Vuonna 1'901 kerätyn tilas-
18835: J>yy,ntö 1h:yväiksytään. t.on mukaan oli maaseuduilla :pyöreissä lu-
18836: vuissa 111,000 ruolkakuntaa oma:lil.a .maalla.
18837: P u h e IIIl/ ] e s: Samalla annetta:nee valit- 160,000:il1a ruok3JkunnaMa oli vuo<kravil-
18838: sijamiehille toimeksi valita jäsen ed. Ravon jelmä sekä 207,00·0 ruokakuntaa oli :iJl-
18839: 1Jillail1e ul!kowsia~nva:lio:kunta.an. man omaa viljelrmä:ä ja näistä 8-6,0{)0 ruo-
18840: 1kakuntaw ~oisia. Vuoden 1912 tilaston mu-
18841: u:Iiyväiksy:tään. ~aan o.li vuokra-alueista mäkitupia ·9~6,000
18842: ja 1sellaisiJa iiorvplia, jo1hin <kuului a:lle 5
18843: ha villi.ely.smaata, 34,•000. Vuo:kra-aluewen
18844: lunastamisen ~mutta ov:a:t vuo-kramiehet nyt
18845: Tyoväenasiainv·aliokunnan jäsenet.
18846: :muuttUJmasSia itsenäisiJksi tilallisiksi, .mutta
18847: P u 1h e :m i e s: V.a,lrits]jalmie'hirt'ä on saa- liian :pieniä alueita ei yleensä voida suu-
18848: Tellltaa, erkä uusia 3tSUtust:i1oja sen ohessa
18849: punut kirjelmä, .i onka siihteeri l ukoo.
18850: voi syntyä .. ~Maihdollisundet näissä suhteissa
18851: Ed usknn:nan \"ai11itsi\iamielhe't. 1ovat viimeaikaisen lainsäädännön kautta
18852: k:uitenlkin er,~lali,si'lila w;~rkatalojen ja v•a'ltion
18853: Relsinlki .ldkaikmun 10 'P· 1r9;22. lllletsämaill.a .ko,rj a u tumassa.. Valtion virka-
18854: tailoja on ·ainoastaan noin 8-00 ja näistäk'äJän
18855: Eduslkunnalle. ei lkaikiJllia ole ti!laa u·UJs.ien asutustiloden
18856: muodo.stamliseen. Valt]on metsämaat taas
18857: Eclu;s:kunnan .v.alits~.ia•niielhet .saa,ttruvat sijaitsev.rut tsyrjäisemmillä senduil:la j,a ova:t
18858: kunnioittaen eduskunnan tietoon etiä ed. suureltta .os•a!l:ta maan1a;atuu~ ja ilm'a·stoon
18859: ,v.on W,ri~h't'in tila.Ue ty·övåJenasiainva- nähden asutu1ks·eille oopi:mwtio:mia tai edel-
18860: lidkunna:n 'V•alvajä,sene:ksi on vailit.tu ed. lyttä:väJt kail1l.iita !ku]va;ttamis~ ja tieraken-
18861: \Mick e l s. nust'öilt<ä. 'l'al1Illlokka.rulile nuruisasukkaaHe,
18862: joka ei kamm.oksu siirtymistä a;suma,ttomaan
18863: Eduskunnan valitsi..iamiesten puolesta.: seutuun :kamvas .sy.ntymäpa:i:kioi-ltaan on
18864: :näillä maiHa kuitenkin melkoisia ma.hdolli-
18865: K. A. Loihi. suuimSI1a ,saaoda oma ·asunto j·a tpy,syva toi-
18866: meentul1o. OstamaJUa. 1suurtiloja va.paa;eh-
18867: Osk. Reinikrui·nen. t,oiseUa 'kauvrul'la ja niitä val,stoitta.maHa on
18868: va%ion toimesta viiimei'Sten parilllk'Y'mmenen
18869: vuoden a:iik'ana saatu .synty!mlään •k,aiklltiaan
18870: 11 a 1'2 turha:Ha asutusti,laa. :SuosiirtOiloi-
18871: Päirväjärjesty ksessä olevat asiat: hin, jollaisia ovat es~m. Ai~iännev.a Virroil-
18872: la, Pelso rSäil"äi'sniem.el.la ja Sukeva. So-nka-
18873: 1) Vuoden 1921 valtiopäivillä lepää:mään jä- järvelllä, lffiiuit.a mlainitsematt.a, •mruhtuu a;su-
18874: tetty ehdotus 1lakisi maan hankkimisesta tus·t~loja -ainoast,arun muU!t.a:mia sa:tod'a. Ma.h-
18875: asutusta:~.·koituksiin, doHi,suus pems:taa !Uusia v]ljell.miä val.Uion
18876: m.eits'ämaillle on tosin ol1lut ol,etmassa aikai-,
18877: josta ma.rutallousv.ruliokunta on antam:ut ;lau- •Semlminkin, mutta ]älhinnä vir.an;omoais,ten
18878: sunnon mietinnössään n:o 2., esitellään a i- asuntotoimim,taa. kohtaan osottamasta pen-
18879: IJJ o a a n k ä s i t t e l y y n. se;ydestä on johtunut, että valtion metsä-
18880: ma.ilile on .syntynyt ikai!ken 'kai'k'kiwan ai-
18881: P u h •e m i e s: 1EnsiJn ,sa:l1litaa.n a,sirusta noastaan muutamia turha.nsia viljelmiä. Se
18882: keSiknsteln ja se111.iälkeen toimitetaan lip- asutustyö, mrkä .ailkaisemlrrrin ta;paiht.ui si-
18883: puäänestys ·1aikieihld,otnrnsen <h·yvä!ksymisestä ten, että haJl~kalilila oli tilaisuus saad-a
18884: tai hyJl'kääJnrisestä. Jos 21/:~ anneunista äänis- uusia v.uo!kra-ailueita yksityisten :maiilt-a on
18885: rt:ä kannattaa 1laikie1hdotuiksen !hyviä!ksyJffiistä, •sen.iä.lkeen kuin vuoikra-alueitten lunasta.mis-
18886: on la:kiefuclotus wu]tio.pä:ilväjärj-esbyiksen 60 la'ki 1Sääldettiin ,ko1mnaan .seisalhtunut. Voi-
18887: §:n mukaan !hyvälksytity, muuten hylätty. 'dllan,pa osoittaa, että entisiä vil.ielmiä on
18888: Maan harukiki:mimen asnl!tustarkoitulksiin. 333
18889:
18890:
18891: .suorastaan 1häJvitetty ja; asukkaat siirt.yneet !Luovutusvelvollisuus ei ikoske .iärkiperäi-
18892: tillattomien jou!Jr:koon. KaiklkiaHa eivät edes sesti ·viljelrt.ydä ma~t·a, ei myösikäiän tillan
18893: talollisten lapset enää kykene ik,ot1tilaansa v11jelylkselilre tarpeel:risia lai!dun- itai muita
18894: riakamalla pääJsemään omaan viljelmään Ikä- :metsäta11preen tyyid;y!ttJäJmi,seksi väl!l;trumättö-
18895: siksi. Ja kun 1Jäunän ·oihe:lila mlllistetaan miä a;lue~ta ei'kä m()nösikä;än vuolk:r.av:iljelmiä.
18896: että lunnnoNinen Väell!lisäys on maas,eudul- LuoVIUtetJtwv:a ·allue ei ole .suurempi kuin
18897: •la rvuosittJa,in '25.<000 !henlkeä tai 5,000 'lJintta yhtä monta :pr.osell't1tia rp·~nta-·ala,s•ta, kuin
18898: ruo'kaJ@rrtaa, jos 1la,sk,etaan .Jmsikitmäärin :luovuttajrall[.a on ·täy:siä .sat.otia hehtaareja
18899: 15 henk-eä ruoikakunt.a.an, m.iin ymmärretään, maata ·ei 1kuitenlka'an y:li 5,000 !hehtaarin
18900: .että uusien asu1mstil.ojen mu01dostumi·nen ei t~loist.a enempää .kuin ,50 %. .AJlueesta
18901: riitä ·edes va;staamaa.n r.uok1a:lmntien .luku- yleensä maksetaan lkäyrpä rhin'ta., m11kä lh i n-
18902: määrän ll1uonnollista vuotui~ta l:isäämtymis- t ·O j en n o u .s t e s s a. ei saa kuitenkaan
18903: tä, vielä vä;hemmän entistä :Uritainta väestöä :olla suurempi kuin :5 vuoden !keskihinta.
18904: ma.aJhan ikJi1nnittän:nään. .Ta rrräin on tultu E.rinäi.sissä tapau'klsis.s:a suoritet.aa1n hinta
18905: siihen, ·etrtä .maaseuduHa meilrlä .on enem- etulk.ätee.n kokonaan rathassa tai myöskin
18906: män killin 200,000 ruO'k,wkuntaa, vastat.en
18907: 1 7 % :n <Oiblig.at]oneiHa tai myösikin osaksi
18908: -enemmän kuin 1mi1j,oonaa !henkeä, iil:ma•n vi1- ikumma,l.la1kin. rA.su:tus,ti,lailillinen pu:oles•baan
18909: jelmää. Ja näiuten luikumäärä !kasvaa j·o'ka suorittaa hinnam ,valltiol[·e v·ä!hi'btäisma!k-
18910: vuosi a!lotekykyisimpien .s1irtyessä Amerik- sui1l.a ,s€ikä 4 % :n 'koroilla, joitten allkami-
18911: lkaam tai muuanne valtakunnan ra.jojen ul- sessa vordaan v~lljelystilran omistajaille
18912: kopudetle, niin että jotain on tehtävä. ti- ,my;öntä:ä ilytkkäy.stä enintään 10 'VUOtta j.a
18913: lanteen :pela.s:tam1seksi. 1ko:r:on:maiksuista. vapaut.uslta enin tä!än 5
18914: Mitä nyt sitten esilllrädlevaa.n Lex Ka:l- vuotta. A1sutusbi:la.Uinen on a.sutustil.wlain
18915: Eoon tulee, myöntää ·se [aissa läJhemmin .alainen ia v·eilvoUinen 3 vuoden !kul:u.essa
18916: <ma;inituin edellytyksin oikeuden maansaan- raken'tamaa.n t~la:Ue asunnon ja ·ryhtymään
18917: tiin ei ai•noast,aan ti1latt•omiHe ja vuokra- v·iljelystila<lila sen .v~lde·l·emiseen. Jos hän
18918: miesten ~~aprsille vaan •myöskin .sellaisiille talht:oo :kayttää lhy·välkiseen asutustilalain
18919: talol1listen •J,arpsi.Ue, joitten ei katsota v.oi- suomll!a oilkeutrta päästä 2·0 vuolden kulut-
18920: rvan maata. omin voimin hankkia selkä vielä tua sa,notun lain 'il!lah;uudesta vapa.alksi, on
18921: niiUekin maanomista\i~Ue, j.oirlla on väihem- hänen siitä ennen raikennetta.va a .s u n t o -
18922: män kuin 40 a 95 :hehtaaria maata riip- t i 11 .a 11 e ·v:äilttämät:ön a.s•uinr:a!kennus ul!ko-
18923: puen siitä, missä osasSia Suomea ti:la si- huoneineen ja rv i 1 j e 1 y s t i 11 a ll re tar-
18924: jaitsee. Elilei ta.rpeellisia ma·a-a:lueita voida peel'hset asuin- ja talouSira,kennuk,set s!Jikä
18925: hankkia valt]on mais'ta elikä vapaaehtoisilla 'raivati<a'V!a väJhin1:ä1n 2 heht.aa;ria ma.at.a
18926: kaupoi]la, kohdistillu 1lu:ovutusvel,voltlisuus tyydytlt.ävään ikasvulk•unt.oon. Varpa,aehtoi-
18927: läJh]nnä lain'VIa,staiJsesti lh·amUri1ttuihin ,tiloi- ·sista kaupo•ista on myyjäl[ä se etu, etbä hän
18928: !hiin, :rarppio- ja ike~no1Jtelutiloihin, selilaisten saa vermten vapaa·sti ,sopia 'kaiup.paeihdois-
18929: y.htiöitten tai muid-en yihtylffiläin t]loiJhin, ta. rv1oi v.älttyä oibl,iga:t,si.o1oneista ja vapau-
18930: joid~Bn yksinoma;i.sena t<a.rikoitrrksena ei ole tuu ·enemmästä Juovut:usverlvollisuudesta,
18931: ma.a.t•alouden 'harjoilttaminen 'tmi ytleishyö- kun taas ostaja on ;vrupaa asutusWalain
18932: .dyllin.en a.sutustoilm'Lnt'a ja suurHloihin :mää.11wämistä omisims- ja ~(ayttlöoikeuden
18933: ,gekä. :muihin •hrorvutusvelvolEsuuden a:Jai- ;rajoit.ulk,s1sta. Jos kunta <niJin talh'too, on
18934: siin ti~loihin. Jos· omistaja asuu tila.I:"la on sil'la tci!la.i.suu.s tyydyttäa asuiustilrojen ky-
18935: hän luovutusv·eivoUisuudesta vapaa, eillei syntä siten, et.i:äJ .se ostaa: taT>koitukseen IS'O-
18936: :tila o1le suurempi Gmin Oulun -läänissä 400 rveliaita :alueita, .pals.toittaa. ia myy niitä,
18937: ja muualla 200 <ha. Luovutusv.e1vo1lri,suu- 1mten erää:t ·kunnat j:o ova:tiiDin 'tehneet.
18938: den ullikopuoleiUa on .my-öskin .semainen a!lue, .T.a<rkoitusta va.rt·elll voivat 1kunna.t .saada
18939: :iosta olmista.ian .lapsille .ia.et,tuna ei 'riitä valti·O:lta 1lainoj-a sek:ä mlha,ssa a,sutusraha·S-
18940: renemnää ik·ui!n 40 a 95 ·hra kuill·ekin. EUei tosta •että .myöslkin obEga:tsiooneissa, .m~hin
18941: omistaja a.su j:olla:in tiLa;lila ja hänellä ei mY'ö:sikin eduslmnt.a j.o on suoswmuksen.sa
18942: ole enempää 1kuin yksi 1l:arp·si, .on häJn vel- an±a·nu:t.
18943: volEnen 1luovut1Jamaam :lmJilken, milkä on yl,i 1 Kuten maatalousvaliokunnan mietinnöstä
18944: 40 a '95 ha :riippuen siitä, missä osa;ssa n1äkyy, ka·lllnatta.a, V'aliokunrna.n enemmistö,
18945: Suomea a1 u:e sijaitsee, e 11 e i t i l .a a t a i johon minäkin kuulun, lain hyväksymistä.
18946: ;t i 11 ·O j a ti ä r k i •P e r ä i •S e s rt i v :i 1 j e 1H ä. Tosin lausui eräs .huomattava; sosialid~mo-
18947: 834
18948:
18949:
18950: ik:raatti valiokunnassa siihen ta 11aan, ettei on ra"P"PeutuniUt, niin vähennetään se ihänen
18951: meidän lJOrvar:Lstomme maa·kysymyksessä suoritta:mastaa:n hinnasta. Tämän: lisäksi
18952: taivu tekemiilän riittäviä myönnytyksiä, en-. esittävät va.sta.llllUsujat, -että nämä uutistilat
18953: oonkuin uudessa vatllankumouksessa, mutta olisi annettava tilattomille 1Jerinnölliselläi
18954: minä uskallan viimeiseen saakka. toivoa, vuokraoikeudl{llla. Siitä täällä eduskun,.
18955: ettei meillä niin lyhytnäköisiä olla:, vaan nassa on monasti enn-en ollut ·"Puhetta. Ei
18956: että löytyy riittävä enemmistö, joka hyväk- ole saa.tu toistaiseksi selvill~, mitä tällä pe-
18957: symällä lakiehd·otuksen ·osoittaa ymmärtä- rinnöllis~llä vuokraoikeudelh oikeastaan
18958: vänsä, että yhteiskurutara.kennuksen lujin ta.rkoi teta.an. 1Siinä on ollut ta vrullisesti
18959: 11erustus ow kaJlio. vi-elä lisänä: ,taattu .ia."-llerinnöllinen vuok-
18960: Sittew on niinun vielä lyhyesti kosketel- raoikeus. Jos s-e on t•aattu .ia "Perinnöllinen,
18961: tava maatalousva1iokurunan mietintö·ön lii- niin :s-e on ·ka~ läJhes salillaa kuin omistus-
18962: tettyjä vastalauseita. On aivan luonnol- oikeus.
18963: lista, että tällainen la:kiehdotus ei täyd>elli- 1Nämä vastalausujat lis.äksi: suosittelevat
18964: sesti tyydytä ketään. Ei se tyydytä minua,. asteittain nousevaa ankaraa suurmaaomai-
18965: kaan joka, kohdassa. Mutta suurin "Piirtein :;uusveroa, .ia vielällä että ma1anomistaja
18966: katsoen on se kumminkin s>ella:inen, että o:isi velvollinen ilmaiseksi luovuttamaan
18967: minä ja minun mukana koko maa•laisliitow veronalaisen maan yht-eiskunnalle. Se voi
18968: eduskuntarY'hmä yksimielisesti ·olemme olla •h-eidän ohjelma.nsa. muka,ista, mutta jos
18969: "Päättäneet äänestää sen lJUolesta.. V·a:sta.lau- ta.hdota1a.n '"Perustaa tällain-en lain:säädä,ntö
18970: seista näkyy, että edustajat Ka.arne ja Ves- to.siasio~hin, niin tuskin voidaan vielä lähi-
18971: terlund, jotka, ovat allekirjoittalliOOt ensi- aikoinaka:an edellyttää että sellaista lain-
18972: mäisen va,sta.1auseen, esittävät lakiehdotuk- sääd,äntöä täällä syntyisi, joka olisi näille
18973: sen hylättäväksi m. m. sen perusteella, että 1Jerust-eille rakennettu.
18974: tällaisen uutisasuk:kaan ,on maa viljelys- Mitä tulee siihen -että tässä lausutaan aja,.
18975: kel"Poiseksi raivattava, rakennettava kalliit tus että uutistilallisen olis.i .saatava maa-
18976: ra•kennukoot, hankittava, ka1rja ja. ka.lusto, pohj'RJ edes ilmaiseksi, se voi eräissä ta·lJauk-
18977: tehtävä tiet y. m. j•a, täJmäJ ·on tehtävä 3 sissa nYJkyäänkin jo toteutua. Jos uudistilal-
18978: vuoden kuluessa.: muuten meneUä.ä kaikki". linen sii,rtyy valtion :met.sämaille, niin hän
18979: Se kohta: on sellainen, että kai11aa. 11i-enen voi -eräissä ta.pauks:issa saada vil.ielemänsä
18980: oikaisun. .Lakie,hdotuksen 3 § :n 1 momen- ma:a11ohjan ilmaiseksi. Rakennusten ja ka-
18981: tin 3 kohda1ssa sanotaan aå.noastaan, että I} uston hankikiminen .voi,daan kyllä, j OIS
18982: ha:ki_i>an on sitouduttava 3 vuoden kuluessa eduskunta, osottaa a.sutustyölle suo11eat.a
18983: 1
18984:
18985:
18986: rakentamaan asunto ja rY'htymään tilan vil- mieltä, järjestäJä siten että tällainen uudisti-
18987: jelemise-en, jos tila on viljelystila. Kun la.llinen saa valtiolta hellJlJOkorkoistru lai-
18988: tämä a1setetaa.n 57 § :n rinm.all-e, jossa saJto- naa, kukatiesi suora1sta.a.n avustusta nä~hin
18989: taa.n, -ett.ä tällain-en ,•asutustila ei valJaudu tarkoituksiin. Minus.ta eivät :edustajain
18990: asutustila:laiiL alaisuudesta ennenkuin asun- :Kaarneen .ia Vesterlundin esittälmät "Perus-
18991: totilalUe on rakennettu välttämätön asuin- telut "Pitäisi rviedä siilhen .että lakiehdotus
18992: rakennus ul·kohuoneiween ja 'vil.ielystilalle olisi hylättävä.
18993: tar1Jeellis-et asuin- ja talousra.k-ennukset sekä 1Mitä sitten tulee t:oiseen vastalauseeseen,
18994: laitettu t.yyd,yttävään •kasvukuntoon väi- i.ionka ova•t aHekir_i.oittaneet edustajat Jo-
18995: hintään 2 h-ehtaaria suo- tai kuiva11eräistä hann-es P~l tonen, Johannes N y:b-er,g ja Her-
18996: maata", ni.in ymmärretääru että vastalausu- man Poja:nluoma, niin siinäkin1 ehruotetaan
18997: jain ajatus ei ·"Perus.tu lain säännöffisiin. lakiehdotus 1hylättäväksi. J·a jos hiukan trur-
18998: Tämä rakennusvelvollisuus on suoritettava kastellaan näitä 11erust-eluja, niin läJhinnä
18999: 20 vuoden kuluessa, se on suoritettava sillä .nojaa vastalause .siihen että esilläoleva laki-
19000: tavalla, kuin 57 § :ssä sanotaan, jos asutus- eMotus tietäisi sitä että 11akkolunastuksella
19001: tila1linen taihtoo va11autua a.sutusti1rulain .otettaisiin eräiltä maano.mistajilta maata il-
19002: al·a:isuudesta.. Ei asutustilallinen myöskään man täyttä korvausta. Kun tllimän rinnalle
19003: m-enetä :kaU.kkea•, .ios hän siirtää oik-eutensa asetetaan se suurunå.telma, jaka vastalausu-
19004: toiselle. Hän voi saada sew, mitä hän on jain taholta on tuotu eduskunbaan, .ia joka
19005: siitä ma'ksanut, ja lisäksi korvauksen niistä ti-etää sitä, -että ma:anomista.jia suorastaa1n
19006: 11arannuksista, mitä hän on tilalla tehnyt, ylimääräisesti verotettaisiin sen pinta-ala.n
19007: niinkuin laissa läJhemmin säädetääm, jos tila "Perusteella, mitä heillä .on viljelyskel1Joista,
19008: Maan ha;ruklkimirnen asut,UJS~tankoituksiin. 335
19009:
19010:
19011: viljeloemätöntä maari:a j'a cltä he raskaan voe- sisältää? T·aMovatko vastalausujat suo-
19012: if,otuksen kautta ,pakotettaisiin .nämä luovut- ra.a·päätä näistä uutistilallisista luoda va-
19013: tMIJ.aan niin tullaan siihen.. tämän heiidän rakkaan maataomistavan luokaru ja .millä
19014: suunnitelma,nsa kautta., että maan'omista- tavalla, mistä ne vBJrat tulisivat? Oniko se
19015: jilta otettaisiin raskailla veroilla. ensin rn- keiruotekoista, .ios tämmöinen asutustyö lä.-
19016: hart ja sitten p8irälstä mllla. Olisiko se vä- hirunä kuitenkin tulee perustumaa.n uutis-
19017: hemmän raskas.ta ma.a~nomistajille, on :helppo asu!kkaa,n omaan YlriUeliäisyyteen ja työ-
19018: a:rvostel1a. Esilläolevan lakiehdotuksen tarmoon. Tosin kylloä valtion a:V'ustuksella,
19019: mukaan makset<aan maasta käypä hinta, sikäili kuin on mainittuna, että; hinnan-
19020: niinkuin siinä sa1notaa:n. Ainoastaan siinä maksu on verrattain pitkäaikai.nen ja help-
19021: tapauksessa että maa,n !hinnat olisivat nou- po, ia että V•altion varoja. v·oidoa.an myöntää
19022: sussa!, l:a:sketarun viiden vuoden keski·hinta. myöskin lairua.usliikkeesoon, .iota uutistilal-
19023: On omituista ha1vaita että näimä va.stalau- liset voivat käyttää hyvakseen t:alouttaan
19024: sujalt sanovat että vatpaaehtoista tietä voitai- perusta.essaan. .Sitten sanovat va:stalausu-
19025: siin tämä asia jäirjestää, j o s v a; 'lll n o n ~ia.t, että semmoinen henkilö, jolla on hiuka:n
19026: h y, v äl äJ t a;h t o a. Minä a:lleviivaaru nlämäJ varaJlisuutta: ja, j.oka olis~ otollinen uudis-
19027: sana1t: ,jos vaan on hyvää: ta,htoa". Meillä asukka:aksi, ei t:ähä:n muka ryhtyisi senta-
19028: on kokemusta siitä, .minkä voerra.n on luotta- kia, ettäJ hånelläJ on tilaisuus ostaa. valmista
19029: mista täJhän hyvään taihtoon ~suurporv•aris viljelysmaata murto-osalla sitä 'hintaa, mi-
19030: ton kannalta. katsoen. Tähä:ru asti oru joten- hin uutisraivauskustannukset nousevat.
19031: kin säännöllisesti ruojaruduttu tä:hän hyväiän ,Minä ta.as t.aJhtoisim ky.syä, :kuinka monta
19032: ta:htoon, jollemme nyt ot~a1 huomioon vuok- ruokatkuntaa: void:aan tällä tavalla. sijoittaa;,
19033: ra.-alueiruen lunastamista:, ja se on vienyt että annetaan 'heille va·lmista peltoa, ja min-
19034: siilhen, että ihmisy.stävällisimmät, lähin- kälaisella hinnalla iSikäli kuin minä olen
19035: nä varsinaiset ma:anvil.ielijät, oV'at :sallineet seurannut viimeaikojen hintoja., niin ·On
19036: tiloiUeen poerust.ettavaksi vuokra.-a1lueita, tämmöisiä pienempiä tiloja viimeaikoina
19037: jotka sitten vuokra.-alueiden luna.sbmislain myyty tääillä Etelä-Suomessa ja ihinrtw on
19038: perusteella heiltä on otettu, kun taa.sen ne yli koko palstan siihen luettuna. kaikenlai-
19039: maa1nomistajat, joilla ei ole ollut lhyvä:ä taJh.- set maat •mitä siiihen mathdollisesti kuuluu,
19040: t·oa j~a~ johon ryhmääJn kuuluvat l·äihinrrä suu- nöussut 4,'000 markalle. lMutta mistä
19041: rimmat maaruomistaja,t, meidän puuta.vara;- otetaan ne viljelysmaa.t, joihin sijoitetaan
19042: yhtiömme ja. heidä:n v:eroisensa., hl8 ovat näimä yli 200i000 ruoka•kuntaa, tai miljoona
19043: menetelleci ihan :päinvastaiseen suuntamru jo henkeä joilla ei ole viljelmiä. Ovatko vasta-
19044: kymmenien vuosien kuluessa. He ova.t o.s- lausujat sitä mieltä, että Suomenmaa. ori.
19045: ta,neet talollisilta. tiloja ja. tehneet taloUi- sillä! tavalla. asurtettu ja siten viljelty? Eikö
19046: sista irt:olaisia. He ovat häätäneet torpat se ole asutettu sillä tavalla että nuori mies
19047: ja töHit tilailtaan j.a lisänneet irtainta, on mennyt asumattomaan seutuun ja, siellä
19048: väestöä. Ja vi-eläpä sen jäiestä kuin v. 11Hi5 ryhtynyt raivaamaan itselleen viljelystä.
19049: heiltä lain kautta 'kiellettiin oikeus ilman Vielä ~kohdistavat vrustalausu.iat väitteensä
19050: muuta; ostwa lisälä tiloj,a· itselleen, he palk- siihen, että näJmä uuti.sviljelmät, tämä asu-
19051: kasivat suuren liudan op.pineimpia ia ky- tustyö toisin sanoen ei tuottaisi sanotta.va'a
19052: kenevimpiä lakimiehiä j:a. asia.na~iajia neu- lisäJä meidäin maataloustuotantoomme näh-
19053: vomaan heitä mitenkä kierretään tämä; d:en yleensä, että sillä toisin sanoen ei olisi
19054: laki. Ja lain v•oimaa:n:a1stumis-en .iä:lkoon mitään merkitystä ma.at•aloustuotantoon
19055: ryhtyvät vielä ·hillittömämmin, jos saisin näihden. Minä voisin vastalausujille tuoda
19056: sanoa, kokoamaan tiloja haltuunsa ja lisää- esimer.kkejä vielä meidän .päivistämme, mi-
19057: mään irtol·aisvälestöä. Minun mielestäni ko- tenkä jotenkin väihäJvarainen mies, joHa, ei
19058: kemus siitä ihyvästä tahdosta pitäisi jo olla ole pa.l.ion muuta kuin kirves ja kassara ja.
19059: sellainen, ettei sen perusteelle V'oisi ra'keu- muutaman viikon evä:s, jos hänelle luovute-
19060: taa ·näin va;ka.vata asiaa. Sitten vasta~ausu taan SOopiva lehdonliev·e eli lillUU sellainen
19061: ja t san:oV'a.t, että iheid:äin miel-estään -ei kei- a.l ue käJytettä:väksi, hän voi 'hakata p~enen
19062: notoekoises.ti saisi ryhtyä luomaan uus.ia kwsk.en .iw tulevana, kesänä siit:ä ottaa jo
19063: pientiloja. valtion avustuksella., koskapa vuoden leivä:n:. Tekee töllin sille a.hoUe,
19064: heistä ·pitkiksi ajoi·ksi eteenpäin tulisi va:r- sillä tavalla, päiäisee 'hän käsiksi omaan lei-
19065: sinaista ma.atalousköyhälistöä. Mitä tämta p·1Läin j.a siten osaltaa.n auttaa maataloustuo-
19066: 336
19067:
19068:
19069: tantoa.. Va1sta.lausujat sivuottavat tässä yh- ll'äihäm :vasta}auseeseen ov·rut yhtyneet
19070: teydessä kokonaan sen periaatteen, joka myös ed. Miemois ja Jeppson ja liittänoot
19071: myöskin on kätkettynä twhän esilläolevaan lisäJk,si :VIiel!ä oman erlliroisen ;p-erustelunsa.
19072: lakiehruotukseen, että myöskin se suurtnalli- Hyt1lkääimisen ~a~heena srunovat o1levan hei-
19073: nen, joka viljelee maataan järkip•eräisesti on dän kanna1ltaa,n sen, .että Jakiehdo'tus .ei si-
19074: truhäu maa1hau nälhden luovutusve1vollisuu- säUä mit.ään ,säännö·stä, j,oka olisi omiaan
19075: destaan va.paa. >Siih-en puoleen eivät vasta- suojelemaan cr-uotsail.aisia 'V'äestöailueita nii1-
19076: lausujat suvaitse kosketella. Minun käsit- le :k>ohiballoik:kaa,l<ta ·suomru1aiselta asu:tukselta.
19077: tääkseni jo se lisää maataloustuota.ntoa, ' Tämäikään ei j)le :minusta sanottu aivan
19078: josta on vaikea tehdä arviola.skelmia, mutta :pai'kal!leen eilkä täsmä>l11i·sesti, si,lrlä lain 2·5
19079: minä luulen, se ei ole niinkään vähäksi ar- § :n v:iil!neinen momentti ikuuluu näin:
19080: vioita<va, se vaikutus mikä tämän lain ihy- ,Millloin ikäsitel täivänä on ikalksi tai usea:m-
19081: väksymis-estä siinä suhteessa olis·i. :pia lhakemu,ksia, on >etusija. annettava sil'le
19082: !Sitten :puhutaan 'vastailauseessa s1itä e:pä- t.ai niille haikij.oiUe, joitten lk:oltipaik'ka on
19083: varliiNJ:nden tilasta, johonk,a .erää~ maan- siiiJiä ilmnnassa, josta maata tul,ee hanikit-
19084: om1st,ajat doutuisi'VIat lain !hyväiksYJmisen ta wJ!ksi". T·älmä tietää sen, että y'ksiJkie-
19085: ~autta j,a et1Jä se lama'llttaisi 1he~dän •toi-
19086: 1 HsisSiä /krnm~s:sa ha,kijo~sta saa etusijan se,
19087: mintaans·a. Voit1aan osoittaa, etiJ;ä nämä cioika puhuu kunnassa. vallallaolevaa kieltä,
19088: maa:nomis>tajat .vwpautuvat siitä e:päva!r- kunnan v.iraililrsta :kie1tä. Kaksiikielisissä
19089: muUJden tilas•ta, jos 11>e luovuhtwvat vwpaa- kunnissa VlO·i se to,sin viedä siihen, eWi.
19090: e!Moista tit:!tä sen •Qisan, rmilkä ihe~lle .lain rnoilsinlkielisiä j.a suormenlkielisiä ovoi tuU.a
19091: mukaan lkatsoiJa,an v·elvollisuudeksi. Jos on vuoroteLLen toiselle ja toiselile p·uo,leitle,
19092: esimerildffisi sel1lruinen maanomi·staja, joHa lffi'lltta hyväJllä taJJ..d,o>l:J,a voivat nrumä [l"UOt-
19093: on .5,00 ih,a lffilaata eilkä hiämeililä ole niin mon- sruJ.aiset 'serukin v~el'ä välittäJä tämmöisissä
19094: ta las,ta., että niitä varten tarwitsisi täitä ika•ks~kielisi.ssä !kunnissa sitlil'ä tav.ala:a, että
19095: .p~d'ättää, 'eikä ihän ole myöskään viljellyt jos (he~l!ltä on S>emmoinen ,suoma,lainen asu-
19096: ikaif\rlkia ,niin ·tM"ko~n, .ettei <v,ilj·ely.s!k~lrpoista tustiil,aJUi·nen, jolle maata on (hankittava, he
19097: maata enäiä 1ole, •vasta näiden eM:oj.en jäl- -luovuttavat ,siHe maa;ta joHain tirlalta suo-
19098: \keen on häm ve~lv.allinen luovurbtama;an 25 malrruiseil.ta p·u:ollelt•a, jonl~a he ovat ostaneet
19099: ha j1a. kun hän sen täyttää, niin on hän sitä tall'IIDoi1msta v,arten. Siiih,en on tilai-
19100: vapaa luovutusv·elvoHisuu1desta. suus tämän !l,ain :mJru'kaa:n. Jos tämä ruot-
19101: Lopuiksi närrnä vas•talausujat rpu:huva't sii- salaisten •ajatus ;sEJm!morsenaan hyvä:ksyiJhäi-
19102: tä, että lakiehdotuksen määräykset ovat hy- ,siin, ku~n he OV'a~. sen esittäneet, niin veisi
19103: .vi'n .epämääräiset ja monessa suhteessa tulee .se ensiksikin siihen, että jos tä.mmöisessä
19104: 'lain>käY'tt'ö riippumaan ylksityisen he.nkilön nwbsrulaisessa seud1ussa jossa,in suuressa
19105: tai tuomioistuimen jotensakin .valpa.a.sta har- 'kartanossa on - sarn01kaamme - joiku ren-
19106: kinnasta.. !Se nyt on tämänluontoisten laki- ,kimi,es ,e\1~ joiku :mu·u rpa[ve1lut - sano-
19107: eht1otusten kanssa sillä lailila, elJtä siinä ei lkaamme - 20 vu:oiUa, :puhuu 'suomen\k~el
19108: .voi niin täJsmällis·esti sanoa jotain asiaa. 'tä jos ihän hal•ua.isi ikyp.syneemmäl1lä iä.llä
19109: että se .sov•eltuisi j01ka pa~kkaan maassa ai- tu~vata ibsel1een vanhuUJdenk·dd~n siinä l'ä-
19110: van täsmäJlllisesti samrulla ta Vla!lll,a. Täytyy ihisi:löl:]ä, siinä kun:na:ssa tai sen ,suurtiilan .
19111: jättää harkinnanvalt<aa, mutta ei yiksityi- u]i)mpaJlstal[a, nii•n .se olisi hänel1t:ä 'klel:let-
19112: ·silJe ihenikil'öille, va.run eriJ.yisillle lautalkun- t:v tlämän .ruot.sall,aisen ajatuksern mukaa'n
19113: nille, joit.tenka pää:t:öksistä .on tilaisuus va- j~ sii\h,en ei mimusta hyväJ.l!ä omaHatun-
19114: Etirua ja v·ed•Qita. 'si.Uä, joka ei tyydy .sel- noUa voJ.si mennä. Se •veisi m'Y'ÖS ,si~hen,
19115: 1laiseen 1p.äiätokseen. MitäJän muuta keinoa .että siinä ta:pamik•sessa, että ruot•salainen
19116: tällaisen asian järjestämiselle ei ole .ia me- kansraines ei meil>lä lli,s•ä;ämny., niinkuin ti-
19117: 1
19118:
19119:
19120: .nettelytapa on yhdenmukainen sen kanssa, W.sto · osoit.t.aa, jäisivät ne asumattomat
19121: mitä :meillä jo on käytännössä vuokra- a.lueet, mitä täiH'ä hetkeNä vielä on n:;Yö.s
19122: a1ue~tten ~luna.st.ami:sesta. Minun niLhdäk- ruo.bs.a;laisis'Sa seUJduissa, v~ljelermt1tooimks1,
19123: suni näml'äJkään <va,S'tail.a·usuja.t eivM ole :tuo- elleivät nrumä suurtilrun omistajat. itse aio
19124: neet ,p.Meviä syitä näin tärkeän .ia syvälle ottaa niitä viljelylkseen. Näistä syistä en
19125: y:ht·eiskunnan :oloihin !käyV'äJn 'lralki·eihdottuk- minä voi myöskään ruotsalaisten vastalau-
19126: sen hy likää1miseen. seeseen rpaooa. tSitä tmooki,ty!Sitä, että siinä.
19127: Maan haDilrik:iroirnen asutustankoitnksiin. 337
19128:
19129:
19130: olisi riittäviä ailheita J.aarieh\dotuksen lhy1- agTaa.riliikkeitä. .Melkein !kaikissa uusis-
19131: lkäämiseen, j•os nim. <taihldobaan katsoa yh- sa vallrtroissa, ja osassa vanih<O!jakin oo ru-
19132: ±ei'S'tä :pam.sta. vehlJu [ainsääldän1Jö'tietä järje.st.läanää~ agraa-
19133: rioiloja. 1Sel!Jaisia valtioii1Ja, jotJka verrattain
19134: Ed. W :u o 1 i d o ik. i: K'Un .maam.ml{l .viime kov"'lllkouraise&ti ovat 1käyneet suurmaa-
19135: -vu<>ffisadlan iäiliki'IJ:Utolisko11a yhä enemmän omi•sbaj:ain kiiD!ppuun, ovalt eteD!kin Viro
19136: .alkoi siirlyä ;luontaistal~ldesia raiha~ll()u La.iJvia., Puola, Jugoslavia, TShelkko-Slova~
19137: toon, n•rin .sarrillail!la myös 1laik.kasi maamrrne ikia j.a Ronnam:ia. Kailkissa nä.Lssä ma·issa on
19138: .'Siihen asti ta:pruh'tUiva l'llolliD.Idllinen asutta- [.a insäärlän.niÖille yiiLteistä se, elttä niissä on
19139: minen torpparien ja uutisraivaajain taholta. [·ähdeiroy ~raa:rio~01j'a korjall!maa.n sillä ta-
19140: Kun metsält saiVIat .arvoa, kun !päirväpailikat va11a, että suurtiloja on enemmän tai vä-
19141: malksett.iin ralhassa ja lkun 'kansainrviiilrunen hemmän amlka:r!l!ll [>.alkikol'Urnashrtsl.ain a:vtUUa
19142: !ka.:prrtaJi,smi yihä enem!IDän tunlbutui mei- mvethu !paJlstoit:tamaan :pientilo:ik,si. Mut'ta
19143: -dän ma.aihamme, olri sffilraulkseil·a se, että näiissä IJru.iOcissa m1aissa O'Vll!t olosulhteet niin
19144: :II1J8.Ialnomisitajilla ei o~lut enää lhal'Tha antaa palåon ·Wisenlaiset, että vaiik:kaikin voi sa-
19145: .maitaan u.Uttisraivaajain vUieltälvik.si, ja noa, ehtä ehikä .sieUä 1Jäil1lainen menethellw on
19146: mwana•J.won muurenkin !kohotessa :nlJlVanvil- oikea, n•iin mei'lllä •se e:p'äileml!ä:ttä ei sritä
19147: je1ijäJt eilvlät ol1leet lhrul1Uiklkaå<t.a myymä'än- 01lisi. ~aiikissa 'näissä maissa nirmihtäin on
19148: käJän maitaan. Kmn sami8Jan aikaan vielä asukaSJtiheys tawatiJomrun rp·wljon suurem'Pi
19149: :alettiin t<>rvpa.rien taJhldli:ia yihä eneantmän kuin meillä. NJ.i,lila on .v1ljelwskel:po1set
19150: vaatia ttDrv'Pa.rien suoäele.mista, niin :tästä- m~at .suurimi!lJ.aJks~ osa!ksi otettu :vi•ljelY'k-
19151: kin ma8!nviljei1ijät :peliästyhnät niin, että seen ja •kun 'tila1Jt.omain maantarve on ,suuri
19152: uusia torv:pi.a ei •enää .syneynyt. 'TäJilä ta- ja suur.t~loja J:öy!tyy vernruttain runsa.asti.
19153: vailLa koko asutustoiw:in:ta pysäMyi. Seu- ni~n l()n ylhteiSkunta :sielliä lkatsonlllt :pwkotta~
19154: rauksena siitä oli, että. tilattoman väestön vat syyt oJevam olema•ssa näi!den suurtilo-
19155: hilmmäJär'ä maaseu:dul!la wl!koi huimaavaa jen !pa!lstoitt:.rumiseen.
19156: -vaulht1a kasva•a. Laskettiin jo 1900 hwun •Mutta meillä oloslllhteet ovat vain toi-
19157: :a!h1.ssa, eM:Iä tilarfJti()mwn väestiön Iulkumläärä saniaiset. :Mei·llälhän tbosin tässrukin, niin-
19158: oli yili 200,000 ruokailmnt.aa ma;aseudul1a. ikuin monessa muU'ssalkin .sufutoossa, puuttuu
19159: Tämä ailh.eutti •sen, että usea't lka.u,konäköi- [·UJoteiJtnvaa 1Jih.staa •siitä, kuin:roa 'Paljon
19160: semmM :porvarilll:isista :pi()lirt;ikoista allkoivat meildäm mlaa,stamrrne oo :vii1jel'ys!kel:poista
19161: huom!ata sen v·aaram, jo:ka twssä p~ili :kolko vil.ielemätöntä maata, j:a kuinka ·paljon on
19162: :porvari.Uiselle yihteiS'kuunalrre jll! silloin selll.a:ista maata, j:oka. ei savi rv~ljelykseen.
19163: casetettiin kl()miteoi<ta .sekä •vailltion toimesta Mutha jon1lmn rvermn tästä kuiDlminkin saa
19164: että yksityi.st~en toianest•a ~:poih1iirrmaan mei- ikäsihy.stä, !koska .mrtll11t1lamilssa osissa maa-
19165: dän ki.:peälk!si '~äym.eitä alg:ra.arikysym,yk- tamille on <läll.aisia ~turtlkimu'ksia :pa,ntu toi-
19166: .siämme. meen. Niinpä 'V·ll!l:tiongoologi, toiht.ori
19167: !Mutta n•yt on ike.rta :k:a:i,lk,,kJ.awn niin, että F.rosiems on ver.nalttaim ta.I'ktasti tutkimut
19168: vallasS!l!olevat luo:kab eivät ole !halukkaat U urlenmaan 'l<ä;ämin ja siel.lä erilkoisesti
19169: 'luorpwn1aan oi!keuksistaarn muuiba \kuin pa- useirt:•a 'Pitäjiä, ja hän on tuHut ~sii•hen tu-
19170: lkasta. Niin :kaUiva:n kuin omeiil.lä 1Jor:ppll!rien l•okseen. et-tä Uudenmaa.n läänin 384,000
19171: vapautusta 'P<lihi(Lilt.titinikin, ei siitä 'ttulll111t mi- he'hta!!l!rist:a ,gav;imaat.a, sm1s v~ljelryskelpoista
19172: tään, ennenkuin kans.alaissota iärikytti ma:a!ta, :on ainoastaan 184,000 ha vi:lj·elltyä
19173: vallassaolevain luo•kkain mielen :niin. että ja 200,000 h,a, :viljelemäböntä, jon:ka takia
19174: ihe olivrut rvalmiit ry!hltymä1än tor:p:parien voi sanoa, että 'esim. .sel1laisessa liU1nrssä
19175: va;p•a•utukseen. .Suurten mlacailiiDan~:pa usten kuin U udenmla·wn 1liä:äni, joka epäilemättä
19176: ja .osalksi llm,nswl1a•issodan seurauiksia minun ikuu1luu ,maamme ~:par1haiiten asutfuilhin ]lää-
19177: R:äsioiJtäakseni on sekin, et;tä rrne~lllä tänä neihin, on .vielä yli ~:puolet vilj.elemätöntä
19178: p.äiViänä on 'k!äsitel,1Jävänä 1lakiehdiotu.s, j~O'ka viliel:v.skelpoista maata. On senvuoksi var-
19179: verrattain 'tuntuva:sti •lmSkee ythdoo osan sin llllonnollli,sta, että .meirr•lä ei ole syytä
19180: por.va..ristoa etuoi,keulk•siin. min!kääm.laiseen suUJrti1loäen ,,J.a!b:taamiseen",
19181: Ma·wiilma1]sota on .saq;n:urt. 'aiika·an llmko jotksi minä sitJä tm'iel<eilliäm.i sanoisin, jota on
19182: Euroo!pa,s.sa t1a.vattomarn ISUruria m'll11istu,k- näissä naa;purilllla:is·sa j.a -muoona1kin Eur;o~o
19183: sia j,a näi:den mu'l11istrulk.sien j<ilidosta suuria p.assa lhaTjoi tettu.
19184: 43
19185: 338 Perj.arrvtaima H3 lP· il()lkfiikuut.a.
19186:
19187:
19188: On siltäpa;iJtsi iky.sy'mylksenrulaista, onlko luessa he 'Sai&va't :panna toimeen uutisvil-
19189: tä:llainen suurilil:aj-en rpall.stoithamrine.n vilje- jelytkset näillä aloilla, .ia elleivät he määrä-
19190: Jyk:sen Jronoolta .edes oilkein ja edulilisha. ajan k~uessa talhtoisi näitä viljellä, niin
19191: Ei dle mitään epäiily.st>ä, e'tteilkö useissa .olisivat lb.e velvolliset luovuttamaan. ne-
19192: näissä mru~ssa, jo1ssa on <tehty rtälk1~sia .yhteiskunnalle, joka sitten antaisi ne
19193: suurtiloj·en rpalsboirtltalnrisia ·rul'll'ssa vitljelys, halullisille uutisviljelijöille viljeltäviksi-
19194: se :ta;h'boo sanoa [>inta-~lr!lill hehtaarituotan- Olisin qmolesta;ni vielä sillä kannalla,
19195: to, men1si ailaspäin. JiOika tapauksessa jää että .tässä ei tarvitsisi minkäänlaista
19196: suucia omaisull'sal."voj a, ;suurti!loo varten ilmaista pa:kkolunastusta tulla kysymyk-
19197: :raJkennetut suuret :rakennUJkset, käyttä- seen, mutta toiselta il>nolen ei myös-
19198: mättä. fl'äl[al,seen 1mihlawkseen meil'lä ei kään ·mitään sellaista kohtuutonta .mak-
19199: lffiissääm rtJapaua~ses.sa iOile varaa. Minä rkyllä sua, anikä meidän mielestämme .io tässä-
19200: tiedän, että oilkeist<m. truhollta, varsinkin !k.in 'laissa on sääd·ettly, rv.aan maksu vo~i
19201: suu11tillanomis!Ja.j,ain r1Jalhoillta, <täLlainen me- olla esim. .soeUainen, että Jlllaiasta ma:kselta.an
19202: nettely ·dlisi rtoi'Vottavaa, ja l1Uuloen, että
19203: 1
19204: sen nykyirstä tuotantoarvoa ,va:staava Jkapi-
19205: Jl.ailliJtuiksessaJkin on miellipiteitä, j·ot!ka OIVfrt talisoitu summa. Setlaisessa ma:assa, kuin
19206: tällailiselle menetitelytaV'ailrle suopeita. RaNi- me~llä, jossa on niin pru1jon V'~ljelyskell'p:oisia
19207: tuksen ehdottama asutuspankki on rSUur~k viljelemät1Jömiä maita, rt:'llOI •summa olisi
19208: si osalk:si tarknitettu sitä varten ipel'luS!tetta- ikyHä vem~rutJtain 'J)ieni. Mrui!tJa siinähä:n ei
19209: vaksi, e1Jtä se, p•areii11Ill!1n :kuin raskas val- ru..<>i.al1lisesti ;tehtäisi ma:anomwbrujallekaan
19210: tiolooneirsto, 1Jystyisi 1mol~.a;iseen suurt~lojen vääryyttä, koSika !hän nyhkiilin ei siitä
19211: teurasilam.liseen. rMutta se minun mie1lestäni maasta &en enempää saa. Eolko tämä vil-
19212: olisi ikolm asutll!sto:iominnam väärään viemis- jelyspakllroperiaalte, j.oikaJ suurrimm1aksi
19213: tä. 1Sel11a~essa maassa, jossa OlJ1 niiJn paljon os~si tässäkin \laissa on rpoihti!l!na, mielestä-
19214: IV"itjelyskelpoista maruta ja jossa: on .siksi ni perustuu ·Luonnoilllisoon, Vianhaan sk·andi-
19215: hra.rwa a;sutus, ol~si an,vran 'Väärin :ruveta .navrualaiseen ikia:trsruntobmtaam, .si~hen ni--
19216: ;pil1kkomaan .io olemassaolevia; åa usein mittäin, etrtä ma:aomaisuus on. mokonaan
19217: kunoollisialk:im .vril]je'lyrs\Y'ksilkoiltä.. Tä'l[ä tie- toisenliUonttlista., .Jruin j·olku .muu ylksityinen
19218: tysti ei olle sanohlm, ettei joissflJlmi'ssa ta- omaisuoo. Yiloonsä :tällaista .loaJ1cia on kat-
19219: paulbwssa olisi .syy:t"å rolhänkin, jos va,lllan- .sottaiV•a mJa.lflJn, ·se tahtoo sanoa :m:a;a;n ka-
19220: rkin 'SUrll!rvi1jelys on J:!l!Sikcitrn ra[>pidl<le ja marr:arn, kannalta e:iJkä niin :p·aJlj.on sen tai
19221: jos .se ,muuoonmin ehJklä soveltuu pientiloilksi. 'tämän V'ir1~elijän tai sen tai rffilm'än tilatto-
19222: Täistä rolrisi m',Y'öslcirn se seuraus, jos valtion man ::lmnna:lta, :va;an sitä on !katsottava s~ltä
19223: t;()im!esta rovetta~siirn ml.la~sia ·suurtilloja lkanna:lita, .nhll'lä t:avarm:a me sa:amme tämän
19224: ostrumruan j,a niitä palstoittamaan, että ti:lD- maan kamarran, jossa me asumme, panhai-
19225: jen hri:nna,t tieilysti !lmlhoa~sivat. Ja !krnn ten kasv!l!maan.
19226: joka t.a;pauksessa tiillrlaisen menettelyn kaut- Suurimpia etuja tällä nyt kysymy!ksessä--
19227: ta ollisi rtw!lk:oitus ~sä~lytt>ää niille ltmtiJSvrl- ·oleva.Hia rlail.la on juuri mielestäni se, että
19228: ,jelijöille ta!hi pienviljelijöille se velka- siinä rraissa ra.sete'tJaan maoa.omaisuus tälrliai-
19229: taa!klka, giOilm !täJllllö~n rtilall! ostamisesta seen eriiko:LSiasemMn ja että siinä asetetaan
19230: ehkä rsy•ntyisi, niin siitrå varmaSti lu;O'tai- maanomistajat sellaisen pakkoluovmtuk-
19231: siin sellruinen !p.ienv]ltjerliöäJludk{lm, joka ei sen alais~msi, jota he träJUä kertaa useat 'Pi-
19232: jaiksaisi pysyä pystly.ssä. täVät väJä.Tyytenä, mutta joka y{ht.eiskun-
19233: .Siitruvastoin tämä lakierhdotus, joka nan ikanua:l:ta ~sitä ei miSISään tap:[i!UJksessa
19234: lmei1ltä tlän.ätpäivä:nä on käs]tel·t>ävänä, se on ole. Tämä laki on ihY'vin tärkeä :periaarhtool-
19235: itse .pä;ä.siUuu:nlliaJltaan IV>err.attain oilimaan ~inen a:skel juu,ri ·siiihen suunt·aflJn, mihin
19236: osuva. ISe on llälheis:tfå sukua silQe ,sosialå.- minä taht.oisin meiDän maanomistusolois-·
19237: de.mOikraarttieu ·aiika:naarn esi'ttälmäl~e vaati- sa,mmJe 'lälhteä käymään.
19238: muksellle, j,()lk·a 'llytlkin iV•iclä on ;vaatimtuik- On syytetty s>o.si&lidemro'kraa'bteja, että
19239: senrumme, ·että :bässä moossa olisi säädet- hehän ovra.t olleet y·leensä orilod,dksisen
19240: tävä j.o'Illkrnnla.inen vir.ielyspaikko vi[jerle- marxismin ja sen ertevimm'än tu.Irkitsi:jan
19241: mättöm:iin vilje~l:y,skeil!pOisiirn ma~hin nälb.- Kanlt:Sk.yn !kannaLla, että; suurvi:ljelys on
19242: den. SilUälhän ol·i tarllroituiksenflJ a.ntaa eduHisem:pi ;lru~n I)Jienvilljelys, j.a rkysytty,.
19243: ,_ma,flJn!Vildeiltj:öiliJ.e, j.o~Ha on viil:jelysikelpoisia rkuimkru he nyt voivat mennä· tä:Raiserr
19244: vildelemMrtlömiä maita, joiku aika, jonk,a !ku- pien'Vil'jely\lrnen :Juomiseen, mi·tä tfumällcin·
19245: Maan hankikilrnimen asutrustar:kaituksiin. 339
19246:
19247:
19248: laki etdellyttää. Ensinoolån minä saTIJon, suurtil<at, Ven'ä.J~än 'kei>S~ruriiper'heen om~sta
19249: että riita ·suurn:l,jely,ksen ja .pienV'i·ljelyilrsen mat ·domeenit y. m. jaettu ta1onpoji.U.e. To-
19250: eiiev:ämJmyydestä on Y'hä 'Vielä ·tänäpä]vänä sim ·se ~eformi ei ole oLlut niin sururi kuin
19251: ratkwisema.tta, nii·nlkuin se on oHut pitkän mitä lruutl!I,wa,n, silliä on näytett,y, että Ve-
19252: aikaa. J oikia ilalpaliksessa v.oi!n mnoa, että näjäm m!!Jasta on rtäten tu:Llut ilisää talon-
19253: meidan m&alUrumme ei dle j:o yksistään ill- poj:iHe ,ainoastaan :noin .6 Y2 %. Toisin sa-
19254: ma,stolilris1ien oiLosuili.~den vndksi niita ed·el- noen taJonpoj.a.t omistivat eilinen jo 913-
19255: ilyty:ksiä ,sunrviljel';Yiksoon, Jmim on etel.äm- 94 % tästä maasta.
19256: mässa olrevi!Ha maiUa. Semmoisissa 'maissa,, ITällaist!lJ asutusp.alitiilkkaa vastaan, jota
19257: j:oissa v.elhnänvirj•elys ja :mruissin.vi1ljel';Yis me- täm.iä bki tarko:ttaa, .si!bä va:staa,n tehldään
19258: nestyy, si~l'lä epäilemättä ·on suunv:i:ljely'k- ihyvin usein se m uistU'tu.s, että vaiklka nyt
19259: seUä 'pruljon suuremmat edel:l;vtY'kset, kuin saisilkin tuon mwan tuolle uutisviljel:itiä.IHe,
19260: sellaisissa maissa, kuin meidän maamme, ni·in häne]lä ei: ole .varoja ihanrkkia siiihen
19261: jossa oikeastaan relhukasvit 'Par.haiten me- i:r·taimistoa eikä •asunto•ja ja hämen siis j.oka
19262: nestyvä:t. ISi:is selil·aisissa. maissa, joissa tapaU:ksessa täiy·tyy sii-tä .j;outua pois. Toi-
19263: 'luonnosta,run ikarjanJh:oito on pä:äa.sia, ni.i:ssä sin :sanoen !hän. rei v,oi sivä viljelilä, eikä sitä
19264: suurviljel.ys ,ei rvoi y!h'tä menrestybeltisesti pitäJä ih:aJLussoon. Ja täil!l!aisen väitteen
19265: kilpai!l!l.a vienvå!lj·elryiksen kanssa, kuin vrur- oikeastaan 1kovrin hyvin ymmärtäiä ·sen jäl-
19266: si•naisi:ssa vi:lj.an'V'.illjelysmaissa. J ru ennen k-een, kun maauvi:ljely.sk:in Qm. .muuttunut,
19267: ikai:IDkea, •meidäm ma,arrnme ik01ko maan &anollisinko teol!lisuuudeksi, ikirj,arupitoineen
19268: :pinta on ,toisenlainen, kuin useissa muissa ja 1muine JiliOnitmrwbka.isine hommimeen, josta
19269: Euroorpa,n rcild·elysma.issa. Meidä'll! moos- siis voi 'Sanoa, etta maatiLaan va.wdita:an
19270: .samme ei ole - lukuunottama,tta Etelä- niin ja niin palrion ir:taiut.a ja. omaa pää-
19271: Pdl:rj.atnmaata ja joita:kuita osia Uu:della- omaa ja ,se pääoma on tekmrä !lliim ja niin
19272: maaJltla ja Va.rsinais~Suomessa. - ·suuria ta- monta :pil'osen1Jtia ikdk10 DIIllJa:]suuidesta. Se
19273: saisia alueita, vaan meidän maammehan on -on ikirjan'PiJCLon. mwkaan ihiEJ~liPPO sanoa, mut-
19274: erittäin mäJk·inen ja 'V'~ljelly.smaat tääl:lä si- ta tmistäi hän: tuon lo-pu!ll han'k,kii, .kun ihä-
19275: rot~l!luit sinne ilinm,e mlä!kien j·a järvien vä- nelle vain tuo maa, ja .sekin ehkä velkai-
19276: liin. 'I\ä~laisia mait<a eli koskaan v·oi suur- sena, a.nrnetoon. M•ntta siJl[o]n unohdetaan
19277: vil.i·elij.äJHe suo&irttaa. siNä niissä sumviilje- :muimllm .täimän mwan asutms .oilkea,slhaan on
19278: lys ·eh<dOittomami jout•uu :pienvi·ljelyksen suocitettm. Ei :nii11'lä enitisiHä uutisraivaa-
19279: ilmnssa aJl;arkynteen. Ja .vaiikka olis~k~n niin, jilla, !joiden ain10ana omaisuutrena !futkä oli
19280: f'ttä sumvillje1Yis ollisi elleväJmpi pienv.iljfl- jauhopussi ja ikuoikka., kun ihe liä.lhtivät me-
19281: 'lystä, toti.sin .sanoen, että suurv:i<lj.elys sa- nemäiäm anmpoon, eivät he sinne s:iHoinJman
19282: mruUa eyöil1lä tuottaisi ihehrtiaarin aila:l.ta kuo:l:Jeet, vai,klka .sillloin o1i v.armasti paJj,on
19283: enemmäm 'kuin ~:pienvi:lci·ely.s, niin en sitte- vaiik.eampi .sa,ada eilinta.r:peita, kuin nyt on.
19284: rkäiän ·näe syytä olevan siiillen, että koetet- Minä tluulen ~trtlä on aina tm'llisbettava, e'ttä
19285: taisiin ·estää ihmisiä :rupeama.sta -pi.envilje- se, jo[ll,a todel,Ja on iha'lu ;pääJstä m!lla.Jl'an
19286: Eiö.iksi, kun !he itse ,sitä talhltovat. Se on kiinni, lhlä.n tode1Ua alussa ja,ksaa tehdä ;pit-
19287: s~ j/hJmi<sen ihalu pä;ästä 'ttuO:Ultaiisoon itsenäi- kiä työpäiviä j,a hä:n tY'Yltv,.v, oupa viela
19288: seen asemaan, -se .:psyflm]()IOgin.en tunne, j.o.s ,tyytyrvä:inenk.in niin a,likeeUisii:n as:umlllk-
19289: niin sa:noisim, j•o!]m aitheuttaa ,sen, että ~pien si!n j•a I!IliUihin eläimise!Moilhin, et!bä sivis-
19290: viljelti.j:ä t'ek·ee e'ltkä l16 tuntia .omaJ]tla :p.a!ls- tyneen, kulttuuri-ihmisen on mahdoton sitä
19291: tal:laan ,cyötä miele:lil<ä:än, ikun .suurrviltj.eli- !kä:sittä:ä. IS.enlhän näemme tän·ä; :pä!ivä;nä,
19292: .iän •renki 'tekee 8 tum.iia 'SUillrviljeloi;jlän ti- että oosi:mäinen m1oonnus, joka slil:loi.n
19293: Ia.Ua epämielelläiän. (tE<dusikunna'St-a: Aivan svntyy, ·on tarvalli.sesti maasauna. josta
19294: oikein.) Minul!la ei al:e nritläa:n syyrtä estää puoile't on I!Illa.am pä.:ältlä. .S.ii'll!ä maataan en-
19295: tuota :pienvilljelijää teloomästä noita 16 tun- simäise·t yöt ja ;kuolk:L'barun :ma.ata. ymipäri:llä,
19296: tia, j.os hän saa omaan eteen;sä ne tehdä. v.aan ~io seuraavana vumma siilhen nousee
19297: Se on minun mielestäni .ratkaiseva mmllient- paJJeiDIP'i sruuna - saunaihan ·On ol~ut suo-
19298: ti mY'öskin tässä ja se on .epäJilemättä ol[ut ·maiLaisten a;suntona aina. - Ensimäi9enä
19299: mlt.ka;rseva mtomen:tti na,armrimalissa: ja vuonna •On ihämen irta]misto·naJan :pääa,sialli-
19300: ·niissä maissa, joissa on .suurt]loj.a :pru1stoi- sesti nuo äskenmainitsemani työkalut ja
19301: tettu. MY'ö.s VenajäHä, sielilälkin on ke~hi lf'lhrmävasi!kka, josta ·sitten \koli!Ilen VIUOden
19302: tys mennytt ,g[ilhen suuntaan. SieHä on päästä ·i•lman rm:i'tiäiäm ;liSäkrupital8.1ia. ~svaa ·
19303: .340
19304:
19305:
19306: 'le<hmä, josta lnän saa mla:idon. Minä olen 1 suunnassa ja tu10Ularnen mäiäräy,s epäile-
19307: nähnyt ,sen omin !Siilmin llllcm1Ja kertaa ja mättä vaikuttaa sen, että se k;ko joukon
19308: jokainen on ·sen n:älhnyt, jok~ :avoimin .sil- ilwrottaa sitä 1hintaa, •jota eh,kä täHå mää-
19309: min on k:atSIOnut, että muutaman vuoden räykrselLä on ta,flkioiteM.u i}askea. 'Se vai-
19310: ,päästä ihän, tuo kruokkija, jos hän on kuttaa 1p.syk011oo.gvses·ti, että Q'Uvetaa:n 'kat-
19311: saanut kunnollisen 1maa~alan, .ioka on somaan sität viiden .viimeisen vuoden thin-
19312: hänen omansa, on saanut siiihen syntymään taa j.a se tulee !kol'IOttarma,a;n vaQ'masti sitä
19313: nutistalon. lMinä ·voisin kertoa muutamia käY·"Pää 'hintaa, sillä mikä on käYi'Pä hin-
19314: erikoisen thyviä es~merkke.iä tällaisten talo- ta 1Jäl]la ikiert!lJa, siili on v.aiJlrea ,sanoa. Mi-
19315: jen syn:Vy-misesuä, :mutta niriJä ny.t epäile- nun mielestäni on kiQtkio rt:ämä hintapykälä
19316: .rrnättä j·dkaise1la on :niin pra·ldon mielessään, il1ain kai,k!kein suurim;pia theilkikoukrsia.
19317: -että n~itä ei ,t,a,rvitse kertoa.. ,J,a minä sa- :'Doinen lhreiJk!kous tässä l~issa on se että
19318: non, v:ailk<ka .vielä llffiy.i.si!Jrin niin, että hä- <tässä .ttruas ~e~rikoi:Jsren v;ahvarsti käydään suur-
19319: nellla olisi rsuurria vailreuksia, kun hän tuoi- vilje'lylksien kimppuun. 'Minä iky:llä hyväJk-
19320: daisoon JlliaJatil,k!kurun tOn päässy·t, olen ~Va syn sewkin ipffi"ia,a;tteen, ebiJä otetaan enem-
19321: kuutettu ·siitä, että tälllä :porvarillinenikaan män sumW:iljel~i,öiltä, sillä nii.lläthän on
19322: yhte~s'kurnta ei voli dlil:a; ap'Uun rien:tämättä enemmän v:vlde~lyslkel'P·oista :Illlaa:ta, mutta
19323: .silloin ja se on siihen, 1knn· rnrlnä suuressa siinä t:a1a;s ma.a.laiJSilii;tt<ollaiset ovat ·aivran puih-
19324: määrin fPerustam tämän tl:ain b.yViä'k!symisen. taasti a,janeet luokka'J)olitiiklm.a. He ovat tie-
19325: SiHä ·v:a,ik!kapa .se ei t-ru1v1x>isli aukt.aafk;aan tysti !Laskeneet 'kminlm monta suurv:itldelijää
19326: näitä :t~}ruttomti.a, .se ei ikUimmin:k.aan voi olla !heillä ron, joita ·se tk!Oiskee, j,a missä se raja
19327: joss•ain m'äärin autltrumatta pi'kikuviljelijöi- :he~dän m1aittensa v'ä:li'lilä on. Heistä on hy-
19328: tä, .iotka ovat maan kamaraan kerran kiinni .vin vähä'Il ,seiLhåsLa., jo>i!Ua Qn !hiem~m enem-
19329: !Päässeet, niin että se ;pe}k!o, ,mitä täi:H'lä m'i1n maita, .ai•11aJkin 1entisistä maa!l-aisliitto-
19330: ;vasemmiston vastalauseessa "Puhutaan, että tlaisista, nytkyisiSisä on Ilmi renemm'än. fruo
19331: uutlisvil1jelijät näämty!VM \71e1Jilmtaak!ka;nså se .on .m:illlun .mielestä!ni !laissa iheikkoUIS. Ei
19332: alle, sitä minä en paljoa :pelkää, sillä niin p~dä säiästää 000 heihrtatarl'iaikaan pirenemipää
19333: y:mmärtäväi.se1ksi luulen tärmäm 'J)orvarilli- viljelijää, .iors ·Mnelilä on viljelysikel"Poista
19334: senkin y{hteiskunnan, että ,se rientälä arpuun ma.at.a, ikyl[ä !häneltä siitä riittätä. Mtcmasti
19335: ja emmeihrän melkään v>asemmisto nyt lwko- t•a'lonpoiJkais~v~l.jelrijtält ovat vanihoiHisemv.ia
19336: naan :katoa tää!lrt!ä edusikunnarsl!a heid'&n etu- , ja totJta:v.a·t v!äthemmtäin maJilta vill!j,elytmseen.
19337: jaan aJ.a.masta. 1 Se on niin:ku~n täll1La isessa IJorvaritUisessa
19338: . 1
19339: 1Kun mlllä tilihän saalkka olen pu~mnut ' eduskunnassa !kukin koettaisi valvoa vain
19340:
19341: tä\illän 'lain taitkoituksestra ja niistä hyvistä omila etuj.aan. ,yoi sanoa, €/ttä maa~l,aisl.iit
19342: IJUOili,s'lJa., joit:a talla l,ai!l!la, Vl!lJI'Isinrkin sil,lä tola.irsten edut ov:a:t sen \kaihdtm saJdan iheh-
19343: prilllsiipi1lä, j•ota tässlä il,ai:ssa noudatetaan, lta a['i·n rr ruiruUa.
19344: on, .niin en myöskään maltaolla 'J)uihumat.ta IStitten on tässä rlaissa mielesrtä,ni thei·klkous
19345: ni:]sl!ä heik!kouksist·a., joita mi-elestäni tässä vielä ,se, eiltä llissä -ebusija,ssa tahdotaan
19346: laissa on. Ensirmäinen ja suurin heikkous ikäy1dä vw1tilon ma~t1tem 1kJiilll])l)UUn. Se on
19347: tiety,sti on hint.aJkysy:mys. En .minälkään 1kaihdessaikin suihtleessa iheilkk!ous. Se on en-
19348: tahtoi~i ,säJlyt.tää •näil:le pienvil'.ielij1öille rul- sinmälkin lheiklk:orus sentälhldeTI, että \V.aUion
19349: kuunkaan .sitä velkataakkaa, jonka tämä maat ovat yleensä t.av,&ttoman paljon [l:mo-
19350: laki heil'le sälyttälä. Laissa sanoitaan ni- nom'J)ia kui11 yksityiset maat - ja mehän
19351: mit.täiTI •että on rm.akset•tav•a käypä ilrinta. tiedämme, e.tt.ä valtio on saanut ne maat,
19352: .Se on jo .minusta 'ko!hrtuulxmta, si'Hä 'käypä jotka. ytk:sityisäle eiV1ät Olle ikelvan•noot .
19353: !hinta semmoisilsrta vilj.el·emättömtstä kap'Pa- Toiseksi seUIW:h:den, että 'Il•e ovat l)ohjois-
19354: 1leista on. a,ivan .toinen, 'kuin se hinta, joka osassa \illla:ata, j:oss.a j aika ta.pruu'kisessa vilj()-
19355: maksettaisiin •sen .maan: tuoton mukaan, lys •on rt~iety.sti vaikealiD\Paa kuin eteläisessä
19356: jolka :minun :mielestäni on yiht.eiSk:unna.Ui- osassa 'mia·a,ta, ja 'kun ti<l,a.a on ;riittäväst.i
19357: selta kannalta oikein. Mutta siinä on vielä se ffi..äJLläJkin, •niin mierlest;ämi ei ole mitään
19358: onneton rmäärä;y,s, jossa sanotaan, että hinta' syytä, enem'J)ää tästä kuin muustakaan
19359: ei saa !Olla korkeampi kuin viitenä viimei- syysi:ilL, :parrma 'Via!lt~on m1a.a.ta ciual>aan.
19360: senä vuon'lla .oHut 1hinta. Nyt on sir11ä ta- M111Vt1a .se on nyt :siUä t·!lJv.a;lQa, että kun on
19361: 1
19362:
19363:
19364: va.l'1a, et-tlä •maatilojen ihinlllat ovart lasku- semmoinen vallaru1rumoutfuumu, sillloin tie-
19365: Maan han1kikianirnen asu,t:U<stankoit.u!ksiin. 341
19366:
19367:
19368: tysti porvarit rientävä:t ensil:liJsi jaikrumaan silmäinen, jos katsoo Englannin työväestöä
19369: va.Jtion :maita. Nlii.stä SilJa ensirrnäWsen pa- :tai muita, näihdäk:seen että nyt on t&antu-
19370: lan nälkäisten suuhun. Se on nähty .}oka muSJkausi, ja sali kuin se meililä kehi•tc
19371: pa1kassa, että ensin ~ae1Jaan vw1tion maat, tyy, n:iin'lmin se bhiittY'Y, sikäli ihuonom-
19372: jos se näl.k!ää ltyydy;ttJäisi. Minä iky~llä ym- man 'lain saalllJilie ens1mäisten 'kymmenen
19373: mär,rä:n että on 1täytynyt niin ol1la. Mutta vuoden kuiluessa. Ja valila.nkumous, m.ii·n-
19374: se on epläilJelmäi1Jtä lhe.ilk:kous. Niin e1Jtä jos •kuin !herra.t kai jo rtse'kin :sen h~Yvin us-
19375: llllmä tätä 11aJk~a :rrurpeam yksityiskoihta~sesti kovat, sitä saamme odott.a,fu liian kauvan.
19376: a;rvostelemaan, .niin siellä on paljonkin -py- (Ed. V. Viainio: 'l'uleeko ·se joSikllis?)
19377: kä:liä, joiden .a:lae en ikirjoittaiJsi. Mutta IIDun
19378: me ollmrume 1sel'la;isen 'VailtiOI]läiväijärjestyksen Ed. Linna: En tahdo ruvetfll todistele-
19379: alaisia, sanoisinko, kuin meillä on, jossa 1 /s maa.n rt-ämänla~sen lainsäädännön välttä.mät-
19380: edu~ilmnnas1Ja :voi estää väihänlkin sy,vem- tömyyrt.tä. T.ää1lä ~d~Blliset :pulhuti,at jo ovat
19381: mä!Ue käyväm laiMä!ädänrrön ja kJUn tä:mä numeroilla;kin osoittaneet, että meillä ei voi-
19382: laki 1nyt on me'll'nY'i; ikerram. yli .vaalien ja da tuUa to~moon, jollei trlattomarn väestön
19383: jos ,se nyt ihyil•ättä1siin., ni:iJn se taa1s menisi k,y:symy,stä saada verrattain nopea.sti da -pa.-
19384: tämän 3-vuotiskruUiden y·li ja olisi epätie- remmiln ikui!n tälhän asti ra1Jka.istwksi, !kuin
19385: toista, sruat1Jaisii:niko sittenkään mitään [:akia mitä se täihän .sa,aildm on ollut. Minä en
19386: aik,arun, niå;n minä 'Em eväiile täil:lä !kertaa tätä myösk:ään a.~jo :ruvelta yiksityislkohtaisesti
19387: lrukia hyVIäJk,s·yä ja srumailla :kJa,nna;l1a on !käymään läJpi Lex Kalliota. Talhdon vain
19388: [kQ}ro sosiHJliidemoikraa<ttinen ryihmä yksimie- kohdistaa lausunton.i niihin pääväitteisiin,
19389: [isesti 1JJman erimiel~sy;yil:itä. CIDdusknn- ioita tältä la.kia vastaan on tehty sekä äisken
19390: nasta: J:l.yvä!) p'ä!ätt.ynoon vaaliitaistelun ailkmna että myös-
19391: !Siitä lkolkooonuben aliD'ttees.ta, en itiedä kin nyt sen käsiteltävänä oHesS!Il.
19392: aikovatko ;IDomimunistit sen 'JlOihjaHa saruda J
19393: Ensimälnen väite on ollut ja on y<hä ed~l
19394: sen pM'emlm:an l,a,kiehdotuilrsensa, jota he leen se, e1Jtlä Lex K!llH:io ·om. tarpeeton 'sen-
19395: tässä ::IDaipa·siv&t, ja jolka :kävisi 111äiden omis- vuO'ksi, että .meillä on va<paassa ikaup:assa
19396: tavien !luokkien !lmklkruroon syverrumätHe, sa&ta.vaJUa ta11peebi maat!ll ti!la1Jt.oman väes-
19397: kuin tämä Ja:ki !käy, jota :he asettuvat v!lls- tön asurtuikseen käytettäväiksi ja että meiHä
19398: valtion maiden a.su1Jtamislaim tultua hyväk-
19399: tustrumlaa~n. Mutta ;siitä 'lakieihdlotu:kJsesta sy:tyks~ ei ole mitälä.n syytä enään tä:mänta,..
19400: minä en odota erilkoi,sen lhyvä:ä, en aina- p:aiseen :l:a.insälädäntöön ryhtyä. iMitä väit-
19401: kaan niin rp.al~jon suur.m&a:nomista,jien kuk- teen edelliseen osaan tuloo, olen jo tämän
19402: karolle käYJPää, :&nin täistä ja. .se itse asia,ssa lain ailkaisemma;n käsittely<n lai-k:a.na 'huo-
19403: on sittenlkin mat:k!ll!isev:a tälmmJöisen lain ihy- mauttanut, että suurin osa valtion vibel.ys-
19404: väiksymisessä. Joka talpa.u<ksessa. jos siitä kelpoisiJsta mets·ä:mai·sta sijaitsee maan poh-
19405: tulisi jonllmurlainen laki, jonlka vDisi toi- jois'Dsissa, sen vi>ivan yl'ä:pJioleUa, .ionika voi
19406: sessa eduskunnassa ·hyväksyä, niin siinä on ajateHa vedet:yik,si V,a,a,san ·seudulta Laato-
19407: t.aa,s m:e rperus11U!silaj}11iset esteet, ennenkuin kan ra.ntaan. Tä1liä alueeHa oo minunkin
19408: se perustusloiuin mukaisessa järjesty/ksessä mielest-äni valtion maiHa <tavattoman suuria
19409: säädetään, siinä taas Qn 5 / r. tai 2 /:1 vaalien asutu:sma!hdollisunks:La. Mutta täl.lä alueel-
19410: jälkeen. Kun :min'ä otan ·sen ihu()lmJ.oon, että la on myöski·n tilattJOman väestön luku
19411: Dn :erittäin •vaikeata saada täl~ainen la,ki kaik•kein pienin, .iota vast'Oin eteläosasSJa
19412: 1
19413:
19414:
19415: tässä ~dus.:lwnnassa menemää.n fläpi ja. kun maata, mis~ä valtion maita on vä!hän ja ne-
19416: m:in!ä en usko >si~hen lä:heiseen valilamlku- kin useimmat viljelyikseen k01konaan kel-
19417: mcmikseem., j·O:hon täällä vase'Illlmalla usko- pafumattomat. tilattoman väestön luku om.
19418: taam, niin en näe muuta ma1hido'l1isuutta, j tavattoman suuri. Täytyisi ·siis adatella
19419: kun ihyväiksyä tä1lila kertaa tämän [·alkie!h-~ suurta trlailtoman väestön siirtymistä ete-
19420: dotu'ksen. Ja minä eri!looisesti huomautan lästä pohjoiseen, .io.s mielitään, saada. j;Ji.lle
19421: vasemmistoLle, että: :ios he vähänkin ovat tilai.tomaHe vä:er:rl:.öUe maata; muuten jou-
19422: katsoneet sekä tämän l!ll'aan e1Jtä muun maa-~ dut.oon •siilhen, että eroässä OSil!Ssa meidän
19423: :llhn:am. 1histo6a:a, niin :heidän pit:aä nä!ke: maatamme on asutusmaihd•ollisuuksia, mut-
19424: män, että nyt <m taartim:muskaus1. Se 10h ta siel1ä ei ole ,asudia., ja, toisessa ·osassa
19425: viel'ä vuosiJpari ta:ka.perin epä,Hilälvä:ä, te-~ maata on tilatonrf::a vä:estJöä:, m~tta. sie1lä ei
19426: ikeek:ö Eng:la:nnin t:vövä:estiö v·al>lankumonk- ole asutusmalhdollisuUJffisia. Täytyy nim.
19427: sen, m.ut!OO ei t&rvitse oHa. erikoisen avo- m ui.staa, että ilmastolli1set s-eilka.t, maauvil-
19428: 342 Perj.anrtai•na 13 lP· :l01kakuuta.
19429: --------------------------------------- - - - - - - - - - - - - - - -
19430:
19431:
19432: .1-elysol.ot, 1krui:kih muut sellaiset ·tekevät sen, sesta kilpailusta, ko·ska. .se tuH~uoja, mikä
19433: että a.n~harvoin etellänmies ,läiht.ee po!hjoiseen ma.wta.loudella. on, on vain uläennäinen. Että
19434: silloi:nilman, kun siHä on pääJomia käytettä- maan:hinta ttodeHaJkin tällaiJsesta vuosittain
19435: vänää;n. :Se ia;pa;htuu vain po~l&eusta.pauk ta.pahtuvast.a säänoollisestä <Jstosta n<Jusoo,
19436: sisS3J. Sitävastoin tapaihtuu muutto nyt- on sanomatta.kin ~se1välä, si:llä ma,alkeinotteli-
19437: kin :hyvin use]n pohjoisesta ete'laäin. Vielä jat tietävät että eHei v~a.ltio osta maita tlänä
19438: vithemmän voidaan aja.teHa, että tiolaton, vuonna, on ·sen prukko ostaa seura.a vana
19439: verrattai•n vähäistä a.mmatrtitait.oa omaava, vuonna sitä enemmän, .ia ihe ·ky·Hä -pitävät
19440: paaomam .puutteessa ole\"a, että se siirtyy 'huolen ·siitä, että hinta tpysyy 1lwrke81na.
19441: tällaisiin uusi~n olosuihteisi·iill, joiss~a hän 'Jos hintoo maJks~etaan välhän, ei maata myy-
19442: sitäpaitsi vidä menettäJä kokonaan sen da. Mutta trlruttoman Vläestön asuttamis-
19443: tuen mi.Jkä !hänellä olisi ilwtipaj)kallaan ky,symystä ei· ratkaista enää :kovi·n kauan
19444: moo~v~lijelystä a}otte..ess·aam oHut .ia .i·oka tu- pelkillä 1upauksi:Ha .ia sru:n:oiUa; si~hen tar-
19445: ki on epäilemättä tavatltomam suur]merlki- vitoon my.ös tåoja.
19446: tyksellmen uutisv:ioljeli.iän toilminn31ssa. Sen :Toinen .yääväite, mikä tätä kyseessäole-
19447: 1iswksi tulee ottaa. viel:ä 1huomioon eräs s~e~k v.a;a 1akia vastaan on tehty ·o.n .se ·että se
19448: ka. Mitä poh~ioi;sempoon me.nnlääm sitä suu- 'loukikM omistus,oiikeuden pylhyyt,ta. Muo-
19449: remman sekä viljely;s- että mcisäwlueen tar- doll~sestil voidoon nä]n sanoa, va~kka siinä-
19450: vitsee uutisviltielijä voidaJk,seen onn]stua. kin on h_yvin suuri syy e-päillä, lk>oska meil-
19451: Eteläosas,sa maata lhyv:ioen E~ke- ja kulku- lä nytkin uytkyi,sen lainsääJ(ilännön a~kana
19452: neurvojen varsilrla voida81n verrattain pie- on yhteiskunnaMa oilreus vrukkolunastus-
19453: ne'HäJkin ma;a~aJatlla päästä 'hyvii1n tuloksiin, tietä ;hanJkJkia mruata .yleishyödyllisiin ja
19454: siis 'käyttää .paljoa tpienem:pi!ä IJä:äomia rusu- yllrbeiskunnaHismn ta.rkoitruksiin. EiJkä !ku-
19455: tus'tyoh'ön ja. ;ptäästä :p81rempiin tuloksiin. kaan vo~ne väittää etteikö tämän lain tar-
19456: Jos s~is ti:larttoman väJestön maan ha·D'kinta-
19457: 1
19458: koitusperä ole seklä yleisili,yödyllinen et.tä
19459: kysymys t.o,ddlwbn tahdotwan rartllmista, on yJ1teislkunnaJl.l]nen. 1Sitä tvrustaam on :s.iis
19460: ehdottoma;sti pid·et.tlävä. ;huoli siitä, että ko~ke~ntwa:n v81in tuo mUioioseiiklka esitettä-
19461: ma;an kaikissa osissa on mawta. saatavissa vänä että y:htteis~unta hankikii tätä maa.ta
19462: asutus•tai4koituik,siilin ikäytettäväJksi, ettei ole ytksityiseHe omistusoilkeudeHa käytettäväJk-
19463: toisessa 'Pailk>assa, kU'ten jo a;~kaisemmin sa- si; siis y!Meislkunta, kirjaimellisesti sanoen,
19464: noin, maata, mutta ei.J asujia., ja, toisessa ·pai- 'hankkii maat'a ytksit.yi,selle. Mutta .ios a.ia-
19465: 1
19466:
19467:
19468: kassa .asujia, muttac ei ole maata. Tätä tellwan ws,iaa ·ta~bmmin, nilin eiköhän por-
19469: ei voida muu:to~n jädestää pait.si .ios ,s·ääde- varillinen ylh<teisUmnta juuri t.M!ä ti·etä IIDai'k-
19470: tään l81ki, åon~ mukaan tilat:tomam väestön kein paraiten 'lujitu. eiJköh1än omi:stusoikeu-
19471: pitäJä siirtyä etel:ä.stä polhjo]soon, mutta mi- den ,pythyy,s Lia loukkaamattomuus li•säänny
19472: nä epäilen, t:oik!ko täHain·entk·aan laki on s-amassa mäJäräJsslä kurn omistavan 'luokan
19473: malhdoHinen ja onlko s~Hiä mitään onnistu- luku lisääntyy, ja tässä •suiMoo·ssa e-päile-
19474: misen ma:hdolE,suu'ksia. mättä tämä laJki on lkaillkilmin ·paras keino
19475: 'Mitä sitten tulee väitteeseen siitä, että tämän ·luvun EsääJmiseksi.
19476: meillä v·aiJ·a8!ehtoi,sel.la 'kaurpaHa. on h·el,IJosti 'MUiod,ollisestitkin on perin vaikeata väit-
19477: soobvissa immeåsi maata, niin minä t.aJh- tää että t.ämlä 1alki ·Loull&aa omi&tusoitkeuden
19478: toisin i}momauttM, että täJHainen val't~on pyhyyttä. Ai,noa ero tämän lain j.a pakiko-
19479: toimesta vuosittailn t:apruhtuva maanosto eh- lunastusla.in määräyiksessä on se, että tässä
19480: dott.omasti :k·ei·nO'tekoisesti m·ostaa :moon !hin- voidaan ma.ksaa hinta myös o:bligationeilla
19481: toja. T:äJstä ei~ät !hyödy suilnkruan ne jot.a vastoin -pa,ktkoluna.st.uslain .mukaan .se
19482: ma.wnvillidijät. •jotlka eivät aitio tt~iloil'laan on aina maiffisetta va :kovaNa mh81Ha. Se
19483: keinotella, jotlka yihä. dd'elleen ja~ polvesta seiimka; että ·aina mäihim viime vuosiin asti,
19484: polveen itse niitä aikovat viljellä. Niillä - ei ai~run viime vuos~in, - .-palklkoluna:s-
19485: ei ole mitääJn ihvötyä lk'einot~eko]sesta mai- tu:ksessa on makeettu ei •käJypää hint-aa,
19486: den ihimtojen noususta. Pä~nvastoin maan- vai3in 1kailk>kein flmi4keilllliPia. ihui,ppuihintoja,
19487: hintojen nousu kohottaa j.a on aina iJwhot- se ei suinkarun tee tM!ä Iaikia omistusoikeu-
19488: t81nut iJ:.y•öualkkoja. !Ne tkolhoava;t siitlä l}mo- den 'PY·hy;vttlä louklkaa.vruksi.
19489: limatt.a, et.tä maan tuotantoarvo ei ole lain- ITähäJn viimemaim:ittuun sevkikaan onikin
19490: ka,an lisä:äntynvt. •Meillä ei ni,m. tuota-nnon
19491: 1 hyvin suuri 'huomio :kiinnitet.ty. on väitetty
19492: arvo riupu 'la.i.nika.a.n ma:a.nJrinnrusta.. vaan että tämä lalki asettaa ma.anvil.ielijän koko-
19493: meillä se rii-ppuu miltei kokonaan ulkolai- naam epäedul'l.isoon aoomaan, koska se an-
19494: Maan hanik!kilmitnen a.BIUltmJstarkoitu!ksiin. 343
19495:
19496: taa. ootetun maan lunastushinnaiksi vain IKnn meiLlä mOOIIlikYSIYlltä tilattoman
19497: ob1igati>oneja. Laki: ei kuitenkaan tällai- väestön asutta:milseen on suurin ma,an etelä-
19498: seen .pakoita. ·Päinvastoin Tiippuu koko- osassa, rtu'li:si tämä va1tion ID8Janosto t.apaJh-
19499: naan eduskunnasta, - siitä mit:ä se katsoo tumaan miltei ytksinomaan eteläosassa maa-
19500: olevan varoja ,käytettävän:ään, - ma,kse- ta ja siis kohottaisi UJ.i,ntoJa vain pienessä
19501: taanko maanviljelijällle !häne.He tuleva lu- osassa maata ja nostai:si ne sieHä huip1Juun-
19502: nastuslh'i,nta rahassa va,iko oib'lig1ationeissa. sa. Minä luule.n, ettei tästä ole etua ede•s
19503: Lex Krullion 16 §:s.Siä nilmit,t:äin sanota.an niri.lle maanviljelijöiHe, jotka asuvat. tällä
19504: eHJä se voj,da;an maksaa. 7 % !korkoa vuo- alueella, jalka .täten joutuu erityisen suosi-
19505: dessa 1k.asvavilla o'bligati011lei1la tai ra1ha1la misen alaiseksi. Päinvastoin minä pelkäJän,
19506: tai osalksi kummal.Iakin. 1Siis riippuu va:l- että 00 tulet~, kuten jo alussa mainitsi'll, niit-
19507: tion ra)ha-as,emasta, lkäytetäJänlklö maksuvä- ten a~semaa monoosa sulht.eessa vaikeutta-
19508: lineenä !kovaa raihaa vaiiko oblig.atioita. maan.
19509: Nämä ovca.tki1n ne päJäväi'tteet jotika ai,kai- Pää.p.ainon rpanevrut a}otteen!J!elkijät kum-
19510: semmin ·sekä eduskunnassa että mYöhem- milll!kin vlli.ielytsik.el,poisen viljelemättömän
19511: min erirräi.sisS1ä tätä lakia ·vastustavissa sa- marun verottamiseen, rjolla keinoUa maan-
19512: nomalehdissä on t,ätä vastaan tehty. Sen omistad·at pa;kotettaisiin Juovuttamaam. täl-
19513: lisäksi on 1kylllä lain miltei do:kaista pytkä- 1aiset omistamansa maat asutus.ta:rkoituk-
19514: lää vastaan tehty muistutuks.ia. Mi>nä tah- ·siin lk.äyietrt:äväiksi. MinuHa ei ole mitään
19515: toisin lhuomaui!taa että suurin osa niistä on ·syytä e·päillä alotteentekijälim vaJkav•aa har-
19516: joko tode1lioota hthi tahaillisesta väärilll- rastusta asutuSikysymy:ksen racbkaisemiselksi.
19517: 'käsityksestä syntyneitä ja se1lai,s:ia että ne ·Päinvrustoin uskon: minä, että lle täJssä asias-
19518: ~päilemiilhtJä tu'levat meneiiltämiälän me•rlkti- sa ovat to:imiTioot !harras.tukse1~'a ja taJhtovat
19519: ty:ksensä milbei !kokonaan 'heti sen jälkeen päästä onnellisiin 'tulobiin. !Mutta siitä
19520: lmim. 1aki on astunut voimarun ja si~hen huolimatta täytyy .minun ihmetellä, usko-
19521: myös on tutustutttu. Jos Lex Kallio nyt va.rt!ko he. - en sano i!lopeaan, mutta edes
19522: bvlätään, 11;äytyy ajatella, mitä sitten ote- vuos.i:ky;mrrneniin tapahtuvaan asutuskysy-
19523: taan tilalle, sillä ei suinkaan voida ajatella my:ksen mtkaisuun 'tätä; tietä. He tahto-
19524: ~tä tämä ky,symys on siHä ta:pettu, että vat verottamalla rp•akottaa maanomistajat
19525: tämä laki on ihylliätty. T1ä:ä:llä onlkin ko- vapaaelhtoi·s~sti luovuttrumaan maata, rrnutta
19526: koomusrythmän talho·lta ·eduskunnalle jätet- ennen kuin i:lällainen vero v•oidaan säätää,
19527: ty anomus€Jhdotus !komitean asettamisesta täytyy ikoko maassa oU.a ;yohde~mukaisesti
19528: valmistamaan elhdotusta. ;lavksi asutustoi- arvosteltu tä.mä veCDotus.esine., vil'.ie•lysJkelipoi-
19529: minnan ke.skiitt'älmiselksi eli, !kuten sen nimi nen, vil.ielemätön rrn'aa. ISmäi jos verotuk-
19530: 'll·ilkaisemmin kuului rpositiivinen ohjelma. seUa todeHalkiJn tarko1tetaan totta, - tar-
19531: Kun on hyvin !Suur~ mahdolEsuus, ainakin koi,tetaan, että se ratkaisee tämän kysymyk-
19532: •maatalousvaliolkunnam mi:etinnöstä ·päät- sen, - että 100 :hanmkii maata ti·latt,oman
19533: 'i:äen, siri,hen, että tämä 'laJki ihylätään- että väestön 13;Suttamiseen, niin ehd·ottomasti
19534: me siis j<ä.äJmme Himän n. s. rpositii·vioon oh- täytyy 'Vel'lo sääitää verratoo lk'OI'ikea, ja tätä
19535: jelman varaan, 'lienoo tässä syytä muuta- ei voida mi,ssä:än tapauksessa <tehdä, ellei
19536: m.isS"a ,pääJkolhd~ss.a tätä ohie>lmaa !kosketella. koiko maassa ·sitä ennen ole toimitettu tark-
19537: v;aik:krukin fuma ehdotus, tämä olhjelma ka arviointi ailvan y;h.denmulkai•ste•n perustei-
19538: 'On sangen yl.im:a!Lkainen ja epämääräinen, den mulka~an, johon ,sitten verotus perustuu.
19539: 'tä;ytyy siiltä kumminlkin !haikea ne .ioihtavat Toisin rrnenclellen jouducta.an siilhen, että yth-
19540: 'J}eriaat:tee.t, .ioiHe uusi asutusohjelma raken- dessä kunnassa maksetaan veroa .y!hdenlais-
19541: netaan, lkun Lex ~~aHio 0111 lh·vUätty. Pää- ten perusteiJd,en mrukaan, to!sessa !kunnassa
19542: vainon alotteent;elkidät panevat tässä alvt- toisenlaisten p1erusteiden mukaan,. yksi maan-
19543: teessa kuten aikaisemmin rvast.ustaeS>sa.an omistalia maJksa:a veroa, vaikka hänel.Hi> ei
19544: Lex 'Kal licYta ehd•otuksoon siitä, että maalta o1e vilje1y.sJke11poista m1aata rp.al[ion o11en-
19545: 1
19546:
19547:
19548: hanlkittaisii,n etukäJdieJssä vapruae!htoisella 'ka:an, toinen ei m:lllksa mitään, va1:klka vil-
19549: kaurpa:Ha.. Olen jo a~kaisem:min huomautt.a- jelyslk•ellpoi,si:a a1ueita on verTatbtain suuria,
19550: nut nii1stä varjopuo1iSJi:a, joita tämä menet- hyvässä asema·ssa o1evHst:a ia !huonojen kul-
19551: tely tulee tuomaan mukam·aan nii.Ue maan- kuneuvojen V·arreJla olevMta maasta tul-
19552: vil.ielijöiUe. .i~otka eivät ti1oiHaan keinottele. laan ID'aJksama;an &lllma:llaista veroa .i. n. e.
19553: Eräiästä ·seiika;sta tahtoisin lknwminkin vie- aiva,n loprpuma:tt.()miin. Jos olisi kysvmys
19554: -lä 1isälksi 'huom81Uttaa. kunTialEsesta verosta, olisi asianl~ita aiwan
19555: 344
19556:
19557:
19558: toinen. 1Siinä muodostaisi kunta Jwkonai- rotusta vrurten arvio~ma.an maata ja voivat
19559: suuden ja .va,~mmpa ·siellä ·vero1msperustoot nämä .swmat arvioherukilöt ·saaJdessoon vähän
19560: olisivatkin epäonnistuneet, kohtaisivat ne lisää opastusta toimittaa myiÖs valti'Oil ve-
19561: jdkaista siåmä (k{)lkonaisuuldessa olevoo maan- rollepa.non. Miniä huom81utin jo, mitenkä
19562: omistajaa ,samal~la ta.valla. :SiHä ,se summa, erilaisessa asemassa valtio .ia kunta tässä
19563: joka tällöin Jwotoon, on jo etukä~en mää- asiassa ovat, miterukä kunta on -pieni koko-
19564: 11ätty eikä ,se nouse eilkä ·laSke sr~tä, minkä- naisuus i'U, siellä on menettely samantapai-
19565: laiseiksi verotus tul·ee. Kunnallisena vero- nen kaiikkiin nä:hden, j01ta .vast<Jå.n vaJ.tion
19566: na vi·ljelysbl'J)oisen v~ljelemlättömän maan verotuksessa, jos sen tekevät eri kuntien
19567: verotus voildoon ikylilä panna ,nopeasti toi- verotUISlautakumnat, ja kysymyksessä on viJ-
19568: meen, mutta yJhteiskunna:ll1Jsena va;M:ion ve- cielyskelpoinen maa, veronmaksajat joutuvat
19569: rona .sen toim~pano vie vuosiikyilllmeniä, .sellaiseen asemaan, että minä en luule, että
19570: vaikka ikoko 1Suome.n ma,a.nm~ttrurikunta mo- .nii.stä on m()nilkwan .tyytyväinen tä:hlän ve-
19571: ibilisoitaisiin ylksinomaan tätä työtä teke- rotukseen.
19572: mä:än. Jos iaas aja~Uaan, että verotus pe- 'Erittäin arveluttavana tässä IJOsitiivises-
19573: •rustetaan nykyisiin karttoihin, tai maa- sa ohj.elmassa on kysymy.s veron .suuruu-
19574: rekis~riin. - sii!hen mitä miilssä on merkit- desta. Anomusehdotuksessa sanotaan, että
19575: ty vil_ie1,y,skelpoise"llisi maaksi - silloin jou- se on riicppuvainen maan kysynnästä; mitä
19576: dutaan .ojasta :a;H:illrlkioon. ,Amilll8!tili~rmri suurempi tk:ysy.ntä, 'sen lkorlkoo.mpi vero ..
19577: ,viljelyslkehpoinen .maa" on maanmitta•ustoi- Mutta ·ovatkohan rulotteentekijät ajatelleet.
19578: mituksissa merkinnyt ~ia vie1äJ y:hä edelleen minkä 'erinomruisen aseen •he antavat vastus-
19579: mel'lkitsee 'kokonaan t'oista, !kuin •se viljelys- tajain käsiin, varsi!nlkin .ios voima.suihteet
19580: •kelpoinen maa,, josta •IainsäJäJdäntö on vii- eduskunnassa edes jonikun verran muuttu-
19581: me aiilmina 'PU1hunut: .ia jota alot~entekij<ät vat. ·M]lkä takaa siltoin sen. mihin tämä
19582: ikin t•arkoittavat, !kun ,he ,puhuvat maasta, vero ,lopulta vie, ja e]ilroh'äm tämä ole pa:kko-
19583: jolk•a parkikaktrnnallisiin olosuhteisiin 'kat- luovutusta _ia prukkolunastusta, v]eläJ-pä sen
19584: soen voidaan ottaa viljelykseen kannattavas- sanan •Palhimmassa merki1.yksesSä.
19585: ti. Esim. soita ei ·ole merkitty ·lainkruan vil- Erärun varsin .tärkeän se~kan ovat alot-
19586: :ielyslkelpoisiksi mawbi.i !Kulvaavana esi- toont.ehljwt lkdkonoon sivuuttameet. Tarkoi-
19587: merfillkinä siitä, mitä romä vilcielyskelpoinen tan kysymystä näiden uusi,en tilojen .metsä-
19588: maa merkitsee tosirusia:Hisel'le .maan vi.lje- maista. ViljelysikeLJ}oilsta. vil~elemätöntä
19589: Qy<:illseen ottamisei.lJB, voin mainita esimerkin 1 maata verottamalla saadaan näiHä tiloil1a
19590: 'Omalta tilaUan:i. :Niin myöhään kuin 1905 vil.iely.smaata, mutta mitä tietä lhankitaa:n
19591: tehdvn isonjaonjärjestelyn yhteydessä mer- näHle metsää. Onko ne aåa;t~ltu käytettä-
19592: lkittiin tila.Ua olevam 2 3-/2 ha vil.ielyskel- väJksi näille .myöskin metslämailksi, tällaista
19593: 'Poista maata. Senjälikeen on 1siellä vilje- vH.ielyskelpoista vil.ielemätöntä maata? Se-
19594: ~ykseen O<tettu yli 20 iha ja edelleen on tuo tulee ensinnä Eian ka:lliiksi .ia ikansantrulou-
19595: 2 1;2 ha metsänkasvussa. Jos siis nykyiseen delliselta 'kannalta ,se on vää.rin, ei kannata
19596: :moorekisteriin 'J)erustetaa.n vil1jely;skelpoisen !käy!ttää siilhen vilielYislkel,poista maata.
19597: viljelemläJttömäJn maJan verotus, joudutaan Onko aj·ateltu, että os~toon vapaaehtoisilla
19598: .ehdottoma:sti aivan ithmeteltäviin tuloksiin. !kaupoilla .nä:mä metsät? Mut.ta .silloin j•ou-
19599: ·Jos taas ryhdytään viljely,skel poisen maan duia;a;n si]hen, eUä :muut,a:miHa IJ·aiikoiHa,
19600: uut>een •arviointiin, .niin vie se, kuten sanoin, I:IDoska on 1paJkko ihanrkikia näille uutisti1aUi-
19601: varmasti vuosilkymmen:iä, vaikka se toimi- sille metsää vapaaehtoisella kaupalla, nämä
19602: tettaisiin · ai'V1an ylimallk·aisesti. Jos toos metsämaid:en !hinnat ·nousevat ~l.ion hui-
19603: arviointi toimitetaan niin yksityiskohtai- mruava.mmikisi kuin viljely.skeipoiset maat
19604: sesti, ikuin alottoontekij.äi.n ta:r:koitus näyt- ja etiJä tämä .tila tulee niin lk·annattama.tto-
19605: tää olevan, se on /kiinnitetään tartkkaa huo- maksi, ettei nal!'aalla tahdollakaan ~Sitä voida
19606: miota oJ!osulhteisiin eri osissa ma&te., errkoi- viljeHä. 18i'ilä d•okain•en myyjä tietää, että
19607: sil1a ti<1oina, viel,äpä ·huomioonottaen jokai- uudelle tilalle on pakko saad·a metsää ja.
19608: sen tilan 'om1stacian perhesuthteetlkin, saa to- rpa!kiko SMlda sitä vissistä paikasta, ei sitä
19609: teuttamiselle laskea. huoletta ~isäJksi ai.nakin voi sijoittaa kymmenien kilometrien ·p·ää-
19610: toiset <puolet. A·lotteeniJeJki~tät näyttävät it- :hän. Kaiikki tämä vie siilhen, että tässä
19611: seki·n huomaavan a;lotteensa iheiiillkouden kohden on verflattain suuri a111kJm niin Sa.I»·
19612: tässä. lk·olhdin ja ihe lkuitt.aav·aJt sen ly:hve!!ti tussa ·positiivisessa oth;ielma•ssa.
19613: sillä, että meiHä on jo totuttu kunnaJHwe- Aiotteentekijäin taJholt.a tuHaneen väittä-
19614: }!aan haruklki:mimen asutusta1~koi tuksiin. 345
19615:
19616:
19617: mään, että tämän anomusehdotuksen trurkoi- :ken.net.tavalk:si tulee :laibi, niin ei: ole toi-
19618: tuksena onkin va.an saruda .komitea j.onka voa, että asuilllsky<Svmystä void:aan rat-
19619: teh tävä.ksi siHen tuloo ottaa tästä alott-eesta 'kaiJsta vuosikausiin, ikoska sen taikaa var-
19620: se, mikä on hyvää ja poista:a m:illrä siinä masti puuttuu maanomistaJaiu myötämiel,i-
19621: on huonoa ja lisätä. .si~hen milkä siitä puut- syys, ei ainoa·stoon niiden, .ioiJka ovat tällä
19622: tuu. Mutta täyt.yy :srunoa, että näin ylimal- kertaa Lex Kallion kannalla vaan tä:hän
19623: ika.isten :p.erioott.eiden perustooHa on tavatto- myötämie'lisyyttä puuttuvii.n tulee m(Yösikin
19624: man vaikeaa, ellei suorastaan mruhdotonta. :liittymään 1hyvin suuri jloukko niitä maan-
19625: ajatella lakia, joka olisi .kit-eyty,nyt siinä-· omista:jia. jotka tällä !kertaa ovat äänestä-
19626: kään mää:rässä kuin Lex Kallio. Minä en neet kokoomusta.
19627: ollelllk~aan, kuten sanoin epäile, ·ettei a;lot- LMinä en voi olla lopuksi toteamatta sitä
19628: toont.eki:jöillä olisi ollut vak~ava, vilpitön ihmeellistä seilkihia, joka näyt1:tää eduskun-
19629: halu ratkaista tämä kysymys, sen asetan nrussa vallitsevam, ainiJJkin jos saa päättää
19630: kaiken epäilytksen ul:kopuol~l.le, mutta minä valiokunnan mietintöön liitetyist'ä vastalau-
19631: luulen ettei ole lopuHisesti J:älheskärun aja- seista. Oikeisto, jalka on allina .syyttänyt
19632: teltu mihin tä:m'ä eihdotus toteutet:t111na vie. 'keskustaa porvarillisen rintaman 'hajiOitta-
19633: Se tuo mukanaa:n ennen tuntemat;tlomia ris- mi,sest.a ja vasemmiston suosimisesta, käy
19634: tiriitoja 'ma,an omistajille. .Siilhen :pitää tehdä nvt yhdessä ääJrimmäisen V~a;OOmmiston
19635: valmistavaa työtä vuos]kymmeniä ia oniko kanssa ä:änestäm ään ikumnon :lakia, joka mi-
19636: 1
19637:
19638:
19639: meillä todella aiiikaa antaa a,sutuskY!symyk- ~nun mielestäni on pams keino porvarilli,sen
19640: sen seisoa niin kaua,n. !Minä en tahdo yhteiskunnan lujitta:miseiksi. Kohtalon ivaa
19641: ikauemmin tässä ikoihden ja.tlkoo. Mrnä !huo- on niinikään :se, että kun ensiimäinen :tärkeä,
19642: mautan, että tämä ehdotus ei 'klestä vertai- jollen sanoisi tärkei.n ky;SYIJilY:S tässä ed us-
19643: lua Lex Kallion kanssa. Ensinnäkin se aset- .lk:unnassa - ednsknnlllalSsa, jossa äärimmäi-
19644: taa maanomi,sta\ia:t vuos~kausiksi mskaa.n, •nen vasemmisto nyt vasta t1odelli.suudessa
19645: jopa. malhdollrisesti, ärurimmäisen raslkaankin ensi kemrua on mukana - on erusi !kerran
19646: ve:rotruk:sen aJa,iOOksi. r.Doiseksi ·se a.settaa esiHä täitä !kysymystä iiJänestettäe·ssä äälrim-
19647: moonomista;ja.t :paljon suuremman prukon. märnen vasemmisto da rorkeisto m~arssivat sa-
19648: nimittäin vi:l.ielysp.akon alaiseksi kuin Lex ma:n lipun alla äänest"suurniHe. Min:ä 'kum-
19649: Kallio, jonka, säännökset toteuttamalla. jokai- minlkin; !pelkään, että lh~edelrmät eivät ole ·niin
19650: nen :piääsee :lainra:laisuudesta .vapaaiksi. Se :hyviä lkun ovat olleet isä ria äiti.
19651: loukkaa omistusoikeutta aivan yhtä 1palj,on !Minä en suinkaan väitä, etteikö Lex Kal-
19652: kuin Lex Kallio, kenties vielä enemmän, se -liossa ol~si puutteita. ,1\'[inä olen :niistä ai-
19653: kun ,l,isälksi P'aJkottaa m~aa,nomistat.ian käyt- kaisemmin .io lhuomaut.tanut cia valitan vielä-
19654: tämään ,maatrunsa viss:iillä tavrulla ~n .silloin- kin 1sitä, että suuri valiokun:ta. teki useita
19655: kin kun tämä lllla<anomistaäa ei pysty talon- muutoksia maatalousvali1o1k!unnan aikanaan
19656: denisesti sitä tekemään. Ja eräs sei:kka antamaan mietin:N:iön, jotka muutolk•set eivät
19657: vielä. Siinä suositata.n tu!kkiy{htiöiden, ,suur- useatka.am olleet :parem:pita, mutta 'kaiklkine
19658: yhtiöiden llllaamomistusta,. siinä sanotaan ni- 'PUutteineen on tämä 1a,~ki suurin Tliirtein ,sel-
19659: mittäin, että sella~:set maat, jotlka soveliaim- 'lainen, että sen voi !hyväksyä ja että rsen
19660: min voidaan käytiJää metsäta,louteen. ovat voimoonastumi,nen tulee viemään asutoo-
19661: tämäJn lain ul'lmpuolel1a. Ja lopuik;si, kuten tyotä h1;v'Vin voimakkaasti eteenpäin.
19662: sanoin, Lex Kallion ~hy1kääJminen ja. täJmän S'amaHa. :kuin kanna,ta•n tämän l:ain lh:v-
19663: n. s. positiivisen ohj,elman tilalle ottaminen vä,ksy;mistä, Hmoita.n minä, että fkansalli~n
19664: vie asutuskysymyksen kuolleeseen pistee- edistyspuolueen eduSikuntaryhm'ä tu~ee ko-
19665: seen vuosi1kymmeniiksi ja ehlkä enemmäksi- konaisuudessaan äänestli!mäliln tämän lain
19666: lkin ja sii1hen meiHä rf:,otisesti ei ole ailkaa. puolesta.
19667: iKolwomuksen taholta on useissa lausun-
19668: noissa, viimeksi ei·len on :pamki,n.ioht:aja Ed. v 10 n Bo r u: Det ·av~rande, imtför
19669: Rantakari Uudessa Suomessa väittänyt vilket vi stå häcr; i d:ag, äJr sälkerligen ett
19670: että lex Ka:Uiota :ei vo~da lhyvälksyä: sen- av de vikti~aste, som den nvva1da riksda-
19671: VU'obi, että si:ltä <puuttuu llllarunviljelitj,äin gen har s:i,g förelia:gt. :Prå d~ ruv:g-örande
19672: myötämielis:v:vs. !Minä olen varma siitä, kommer i m:y~Cket den näi:rma.ste tidens för-
19673: ettiä .ios tämä n. s. 1_)ositiivinen ohjelma h:ållanden a~tt bero.
19674: niine rperioo,tteineen, joille se on a.i:ateltu ra.- iF·l'ågan OIIll dci föreligg:ande la.gstiJ',t-
19675: 4-l-
19676: 346
19677:
19678:
19679: nimg,sförsli8Jget. är ju redan nt.doebatterad, ligen inom korl m:inska den :föregivn\8.
19680: och asiildern.a för 000 emot dtet,Sa.)IDJlta äiDo omä,t.tli~ga. .iardihungern och sa.mtidigt öka.
19681: så bestämdla och o1'1Ui1Jb'lig1a, att ett vida.re ti!H1glåJngen ,plå till .saJm stl'tende jmd. U t-
19682: ordand1e däri strängt taget ä,r överflödrgt, slwttet sfug.er lb1ott helt lmtegm-iSikt, rutt
19683: ooh a,ntagligen orikslå 'IDest, lblirr- ett ,uppre- kJolomisa,t,i,onSibeihovet plå aiDJtyt;t säkt endast
19684: p;amide 'av Vl<l,d som re®n twiga.re a.mfö:vts. i .rin·ga gTll!d ik1aill' tiUgod01ses. Mem rpå vad
19685: Då eme1lertid 'f,r\åg~aiilt ,äJr t;ill den gl"ad vik- ett ~~Manlt påst:åJende stödeil', det framgår
19686: tig och den 'älv,en s<pelat en stor ro11 utii den icke 'av :betänikandet och är li\kta., oklamt som
19687: g:ångna val~amJP'amöen, odh oo dMsutom det ,srt:ädlse varit. Hade d·e,t dook :iåe var]t
19688: 'IDammaxen nn till ö\vervägande, del bestlår skäl &tt vänta och se, hmm,v~da, ieke tilJ-
19689: av ~nya representanter, så må det diock icike lilvHnt,yrs 'kolonisat:iJOnen, förnnedlad i Ö'Vrigt
19690: v,a,r:a lag:fö,nsla1gets motståndare förmenat ruv .staten, ~åiSIOm IIDia,n i ,'Lex ~amio" tämkt
19691: att äilltlliU en g:ån;g i liet a,vgö:ra.nde ögoniblic-
19692: 1 sig, ikunn:a,t åtmimstOille t:i,l,ls.rvtidare utvooktla
19693: ket gå tiH stor<ms e~:rwt det~s·amma. sig p!å ett f:ullt natrurlig1t sättt, inruan, ma.n
19694: .,Lex K:aililio" ha,r ~av mig t,idig:are ibe- öVJetrihuvudtJa,get •!Vlils in1åJtit ffig på en ila.g-
19695: took,nrats såJsoon en \ltrugs.tHtmi:ngseXICeiSS ell& sti:f,tmingsåtg.äJrd slådan ,s01m tdellll förelig-
19696: m. a. o. Slålsom ett ,a~nvändande a.v stör.re g:ande. Sed~am, om ~de.t ,faktrskt vi:sade sig,
19697: våld än nöoon lkträiV!N". 1Men ä!ven om man a,t.t ~de,nm~a ,väg i1clli:e Viol"e f,ramilwmli.Jg tOOh.
19698: :iåe v:iU medg:iJVta detta,, siå torde ma,n, liock a:tt ett tv~åmg,sli,nll:ösen,förf,al1a,nde praktiskt
19699: nodg1as erkä:nnia, ~att den, såJsom mlånga av ta,get vooe den enda å!tersroende möjlig-
19700: vlåra ny1are lta,ga,r. wtgör ·ett lag:sti:ftnin:gs- heten, V'aJ"s tiUgripande ~ett wUmänt belho:v
19701: ex:perimemJt ooh ett exper]mep,t av sy,nner- oavv:i,sli.g:en !krävde - då,, mem1 ~oCJksa föDSt
19702: Hgen ibetän~li'g l()idh a 1l,liv:a,rs'aiD.i ,a,r,t. Och då, hade m:an !kunm1at 'k:omma fram med
19703: detta ex:periment g<{ttr de~sutorm hläll,S'Y'nslöst ett försh~ såJda,nt som ,aJex Kaalio".
19704: ut över ,medihor,ga,res g:rundlag:st.ryggade ;TiH la:g1förs.lagetJS principie~'La hetänJili,g-
19705: rätt, övffi' 1den säumlihet ooh 'det lug:n1, som heter h:fu vid!!Jre at,t •liet TUibba,r em hönn-
19706: env!!Jr :}yfu f'å åJtnåuta i ett ,l,a.glbUindet s'am- sten ~wt~ viå:r .s~rumihiäMso·rdni,nlg, den, enskilda
19707: hälle. 'Det .älr lhorpkionstruer!at rutan akt tiJ.l- äganderät,ten, orch ~åJsQim det första steget
19708: börEg h:änsyn t1rugits t,i,l,l. hu,rm dess, verk- i dettta lllvseende öppnar vrudsträ:ckt möjlig-
19709: ning~ar i pr;arkt:iken, !]mlllJina ~att gestalta. sig het f,ör vida,Tte for.tlgåJem1de på d~en en gång
19710: odh huruvida alls möjlig:het förefinnes för inslia~·n'a väg:em.. La:g1f'örSlla,get ikräniker jUist
19711: aiJt :flå ,dets!!Jffima ,piå, ett ly1dkligt sättt genom- de,nm1a samma rättt. srom dei själv.t avser
19712: fört. att skarp,!IJ: jo,rdäg,a;nidemtrt:en. Och vem
19713: Sy~ftemåJet, m.1ed: l'a.g,fö,rsla,get., - det är ga,ra.n:terax för att :icke .nästa, g:ång kanske
19714: ju allmänt medgi:vet, - är gott ooh riktig,t, även Iie nys:ka1ptaJde lägenlheterna sjä1va bli
19715: men d~e,n 'Väg ,man ~alt i:ilr iclli:e den rättlJa. föremål ,för en li:lmamde bes:kärmim~, som
19716: Oah hu,rn högt man ä:n :v:i.l1 skatin la:gens den, varigenom de mm enrlig,t. lagen, SJklola
19717: syfte, s:å ska~ll dook icke detta än.daunå:l tillkDilllma. MieJJJ j,rug :s:k,a,lll fö:rlbigå a1la dessa
19718: 1
19719:
19720:
19721:
19722: förnnå helga, €>tt medel, sådant som CLen omstä'n'digthe.ter. Jag vet att de f11esta
19723: föreligga,n de, ,Lex IRaU~o". ry1cka :på 'a,xlarna 1däråt ocll mena. att allt
19724: ,,:Lex K,a,l,l~o" är i:fQrst orch frtä!m'st prin~ detta äJr eftenblivna ,kanske ,,50'-----60 år
19725: ci;piel!Lt förkla.s;ffii,g. Dess Jbehö:v1lighet är galillla teorier", som ingen mera så noga
19726: trots aliLt icke p.åvisa.d. Ha,r i~ke stlaten, håHer på.
19727: komrruUilller,n.a och församling'I!IJ11llla v:Udsträck- 1V!llld ,som emel11eriid är lilka lbeträmJkligt ·
19728: ta maT ker. ,som med föTidel kurma och bö~ra och i varje frul,l t~H si,na kollllsek:venser l:ikRJ
19729: utmyi:rl:das fö,r ;]{nlomisation? ,StJåJr icke snart allvarsamt, det är dci osäkerhetstillstånd,
19730: sagt Ö'V'eraHt på f:civil>ll:i.g v.älg, älvlen på som :Ia,geD\, om demJ amltJag'es, gen.Oilll sin
19731: .,lämplig1a p1l,atlser", s:ås.Oilll wgra~rutslkottet i 'blotta existens ktomlffiler rutt, lfmiJilikaJ,l,a. La-
19732: sitt ibetänikandle UJti.rycker sig, ko[oni·sa- g:en i.n.neibär, kort sa.gt, en konfis:matio·n av
19733: tionsdugl:Ug .iord tilli1 lbudis. Jord'bruikets ens:kild tiillihörig jord, men det är en Jwn-
19734: gy~llene tid är för öwig;t..sälkerligen redan fi:skartioiiJJ, som 'hil1ir p·enmanen;t O<ili be~stående
19735: förbi uti vånt ,J,a,nd. Den stegTade jortdbe- för ll!l'l fmmtird. 1Man berälttiga,s rutt ta,ga
19736: skaHnlingellll. de stiu,nikam.de vrisen på jo:vd- LC.iär ooh i den mån ebt helhov gör sig gäll-
19737: bTtukspnodruk.t.er ooh ele 1aHtjä.mt öka.de ll!r- lande, .IDanske omedlel;baxt, kaillSik:e efiler
19738: betskoSitmade:rma - al1t detta sikall sä;ker- oogra år, mlåJhläintda försrt; efter ett årtionde.
19739: Maan hanikikimilllen asu:tUJStartkoituksiin. 347
19740:
19741:
19742: Ooh und€r allt. detta. nödgas .iordäJgaren ibesikä.'rlling. Men hela den andm fka.beg-o-
19743: lt:va i oett det l()a,n,~näimas.te ti1ltsuåmd av rin lblir ihelt och hlåAl.let UJilailliför dlenna. wöj-
19744: (),visshet för framiiden. Huru my.cJket, Ji,ghet, odh d:et väirsta :rur, aht j.ordägaren
19745: frågar ihan ;Sig, odh vad kommer man väl i ,r€g'le:ln icl:e en1s <sjäJL'v kian bestämma och
19746: slutligen att ta.ga från mig? Och >när har avg-öm, huruvida ha.n:s •lägelllhet enligt lag-
19747: mam ta,g1it så myclret, .a,t,t j,ag f,alktis.kt fåT förslaget sfkaH rällmll!s ti>Ll ·den erua. cller
19748: belvåJUa. återstoderu tagTiaNerad? Viiken sä- a.ndm av dess:a ka,teg-omer. ty äJven detta.
19749: kerhet >har ja;g väl, att det, som vid för,sta 1beror a.v .myndighet>el'ntas prö,vnimg- för v.a.rje
19750: beskärnin,gen •fö:rrbigått.s, icke vid en senare •sä11ski'lt 'fall, tm prövni>ng ibel'loende huvud-
19751: beskäming, verkställd kansk·e av en annor- sak1igeru på tol:knrun.g a,v ibeg.reppen ,arv
19752: Junda ,SJamfllla,nsatt ,ko1onwsa;tionJStnämn,d eMer äg.are 1b€1bodd" och ,.,r.atiOJnel,lt hehvu\kad
19753: vid yt.tedigare öka.t lbehov .av koloni&a- läg-enlhet". Är det :iJclke snart sag-t en oför-
19754: tions.iord, kommer att fråntagas mig? Med svamli,g tanldösh.et eller k.a.ns\ke mttare en
19755: Jedning av lag1en.s stad.gande·n, kan j(}rd- brottsli,g hänsyn.slöshet a.U utan verkli,g-.t
19756: rugal"len i:cke sj.äJLv !besvar,a, dessa frågor. n,ödtvång föl"sältrtJa. en :stor g-rUipp a.v .med-
19757: A~Hit ,bemr ju s'luU:ig'en av vederbö.m.nde hol"gfure i ett läg·e av CLenna aH:lvarsamm:a.,
19758: my;nd<ig-h•ets p:nö:vniling ·och avgör-ande, ja i d•enna hart llliär .rättslö.slli a.rt? En:var med-
19759: mån1ga .fa,U t. o. m. av en mer e1le.r mind're iJ::JOrg.are lbör d•ock v:a.rru lbel'lättigta.d a.t,t be-
19760: godtyiekli:g prö.vning fråm> dess sida 10ch stämt veta, vad rä.tt oeh skydd han låtnjuter
19761: utan att ·en.s et1t avg-öra.nde, ·Som en g~å.ng i .samhäillet för •sig- ocih sim lag-f.ån.gna egen-
19762: trälffats, 'kan: ·a>Us'6s 5/å,som res jiUdicat<a elJer dom, men hum mlången j.ovdägare vet CLet
19763: bindande med ~avseend~e å en följa.nde prov- eg~en:tligen, om ·Leoc 1KaUio lblir l,a;g i de.tta
19764: ning. J (}rdägaren blir sålunda faktiskt pris- land?
19765: giv.en åt en oklar.het och en oro för framti- Det är all tså någxa, mer eller mindre
19766: den, som icke blott måste i mån,g-a fall bli oansva·riga myndig;hei:.er, som enlig-t Lex
19767: fö·r lhonom olidli.g- -och för hans näring- >höge- RJa.ltlio skol'a. >:f1å si.g .t.i,J,lag:oo aH ,malkt ooh
19768: lig-en menlig, utJa,n> ili.lveru onelkli.g~en. \kommer .myndighet i lf:flåga. om den ·a.vsedda kon-
19769: att våUa hela samh1äJl1let illY'cket slmda och fis.k.atiouen av en.skiihf m:edlbo11ga,res jol'!d.
19770: förfåmlg-. I)et illiVändes sälkerligen h.äJreanot, Av deras gott;fi>nnande .beror ~sist oc.h slut-
19771: - 1och slå tyokes äv61ll ag'lra.rutskottet i sitt Iigen ·rullt. Lap;en giver Mott n!ågra a.H-
19772: betänkanld'6 hava g-j.ort. - att beskämingen illlänna .direktiv; myndig-heterna ä,ga i var.ie
19773: ,.med hänsyn .t,il.l den rela,tiva stodeken ruv falll näirmare .pl'löv,a och avg:öra.. Det 'ha;r
19774: det om~åJCLe en.VJar äJger övtml<åta" icke :koon- 11oat mli.g ,a.tt g~öm ett pJ,oc!k ur 1ag-en på
19775: mer aitt .förorsailm näJmn;viä:rt men för över- VJa•d myndi.g~hcierna,, niälr,m:a.st de 1oka1a.,
19776: låtaren.. Mien1 flll'a,n tyok'E)s hä.n'lid hava för- nödi.g kompet~ns 'Saiknande 1rioJ.o.nisations-
19777: bisett, att denlllt8.. s. k. relativ-a. storlek eLler näJm:nd.ern:a, ha.va. .a,.tl1; i ootta a vseende pröva
19778: r:ättare 'Sagt, d-en ·p:r:ocenrlmeltla ibeslkrämn.ingen oeh faststäHa. De s\kolia Slålun1da. bland
19779: av lägenheterna, enligt latg':f1örsla.get, sådant annat ,pröva och fast.s;tälla, huruvida. icke
19780: det nu föroli.gger, ifråg:atkommer blot<t för söikalllden äJr i st.ånd att lllt.a.n statens för-
19781: en viss kateg-o•ri ·av tWbmenihieter, medan. en medlin,g tiUäiven.tyrs •sktatffa. sig- egen j,ord;
19782: anna.n kategori, ,de nämli~en vilka, tsåsom h mruvid-a Jmn. ilcke möj.ligen, tidiigta.re i spe-
19783: lag1förs}a:g"'6t .sä,ger, :i1cike M ätg1aren ibebos
19784: 7
19785: kula.tionssys~te ,a,vhä.n.t sig .läJgemhet; hlllru-
19786: eH:er ic:ke odila.s il~a,t.ioneJ,l,t, kunna be.skäras vi,d>a 'han >besitter nödiga, imsiJder i l.ant-
19787: en1ligi en stränga,re tol1kning ända till sista ibrnksa!'lbeten ,och el"forderliga imventarier
19788: hektare:ru, men 'l v,arje f·a·ll ,p,å aUt, som eller kredtit, för dmas >ams/ka.ffande; när det
19789: överstiger 40 hekta.r, täv.en 10m IäJgenhete:u äir ntöd:ig-t och skäJigi a,tt, äJvoo legoområdes
19790: vore flem tusen. he\ktoar sto.r. Att i sådanrt inneha.VIare få.r ut.över •atrrendejorden t.illllösa.
19791: fal!l ta:l;a O!ffi de :l!rån~eillde eg'l(}rnas ,,,rela- sig- eg'en j.ord; när sökanden skäligen bör
19792: tiv.a st.orle:k", är vanke!l> r:ikti~t eller a.n- nöj.a si.g med statens j.ord eM>er på frivi,l,Hg-
19793: stiändigt. Y.älg ans.kruf1f.ad ooh .nä!r tvångsinlösen bör
19794: ii frå:g~a. !Qill Jäi~enlhet, som tiHhrör den Jm- tillgripas; i vil:ken kommun .iord lä.mpligen
19795: tegori, S(}ID är underkastad procentuell be.- !k.an anskaffas M sökanden; i villren ord-
19796: skärning-, är det väl möjligt för ä:garen att nci:ng liäig-eniheterni3J i ·en: >lmm:mun skola tiJ.l-
19797: medels frirv~l\lig föryttrilll,g- på förha.nd ttiJ,l g-ripws ooh .viJka del·ar a.v var och en läg-e>n-
19798: ett st.adiga,t visst J>•rooentt.a1 htindra vidare het först s\kalJ ta.ga,s elller va1r det ka.n me.d
19799: 348 Perj.anrtaina 1>3 <p. ill()kakuu:ta.
19800:
19801: m:itnsta olä.genlhet. s.ke; viltken jord s:ka.ll ren .oobos cller icke rettioncllt odla.s, sål'e-
19802: gäilla såoom ratåoneillt 10<'Llad, d. v. s. när des, om doo ena eller doo andra oll~V dMsa
19803: .nödigt anta.l dciur uppfödas eLler tillräcldig.t förutsättmin,gar icke 'är förhanden. Och
19804: med jon1föTibäJttr1ngSimedel a.nvända.s, och enlig;t § 5. .som ater an~iver, i v:lllken mån
19805: vi,l:ken jord åter blott :ä!r a,tt a.n:se så.som enva,r .J.äige:nihlelt kam ibeSikäras, 'ä:r ufuyckli-
19806: odlingsibar; näT sjäLv'a. iläge,nheten så;soon gen •uti 6 prurukten: denna ~ateg10ri av lä-
19807: så;dan, i dess helhet skaU gälla såsom ratio- gemooter undantagen f·nåm, bestämnin.g'len~
19808: neHt bebmka.d, någ'ot .som ·säikfl'Dlig:Bn en att enda;st en viss pl'looent av lägenhetem
19809: lägenhet 1bör kun;na va.ra, även om idke a.H kan .tvång~sllösas. tA.Utså å. ·fråga om dessa
19810: deiiJJSoamma trillllhör,ig .ioud odla.s ra.tionel1t; lägenheter finlllm tioke nlågon lagsrtJadgad
19811: .när 1ägoenlhe.ten .sJmll <8Jn:ses v·wm a1v äga.ren ibeskäxni.ngsgwäns, u.tan lde ikun:na helt em-
19812: lbeibodd, syamer,ligast i de fa]l, då 'lä·genhe- ke.lt heröva,s a.l'l .sim. j.ord, för så vitrt; icloo
19813: ten tiUhör e.tt bolag eller en person, som mö.iligen ·nålgon ldel dlätra.v på annailll grurul
19814: enda.st en del av •aret belbo·r den:sa.mma, fåir und,a.nlta.gas. Sooan. äir faktiskt la,gen,
19815: - aJllt ·omstJä:nd~gih~eteE, som plå det ;väsent- eh uru ja,g !mlå:ste <8JDJta.ga. för min del, &tt
19816: ligoast.e bliV'a, avgöramde för den bes.kärm,ing meningen ilcke ;va.ri.t denna. Den bestäan-
19817: lägenlheten: s:ka11 underg'å - ; v1da.re ovilka ni.ng om en rpi:,ocentue.ll ibeskär.ni·ng· a v aJ.la
19818: lägen1het.er skola 1betraJ.das .såsom .vanhäv- läigenihete.r, som rt:.i.dJigaTe tingiclr i 1:a.g-IÖT-
19819: ·dade eller i .speilw.Jations·S.YJfl\ie åtkomma; sla.g~et, iblev se.deronem :dlälri ämdrad så, 131i.lt
19820: vilka. ägor. som äro nöd!iga .för läg.enhe.tem.s ·den ioke hänf•ör.de si1g ·till n;yss >nämnda
19821: rationella ocb lönande brukand:e, vil•ken 'kaiegmi a.v lägenlhoe,ter. Me'!l i lag:förslaget
19822: ·slwgsmark som äJr ood!ig tilil hu.Sibehov ooh ingå;r i;cke f:örty tf.ortJara.n:de på tflere stä1-
19823: villkeru skal.l a.nses va.ra. be.vuxen 1med såda.n len .stadi,ganden., .som faktiskt förutsältta, att
19824: vä>~d:efull skog, att, .den: föro·e1a;Migoast be- -en dylik <procentue1l beskäll'ni.ng äger rum
19825: ovaras föJ: Slkog~sväxt, ell& vi,liket omriåde med 'a.vsende å alLa lä..,O'I€Illiheter, .såso.m t. eoc.
19826: el.ies ha•r större 'V'ärde för amdm äJn,damål i 5 § 7 mom, 6 § 5 pu.nikt.en .ooh § 45.
19827: än för koloni•sati•on ellier vad som behöve.s Huru dessa sta1dgauden under såd·ana för-
19828: till tomrt:, trädgård, upp1a.g'lsp].a.t.s m. m.; hålola.nden· skola fulk·as är idre lätt a.tt av-
19829: v·ad som skall förstås med s. k. övriga väT- göra. Och vidare, i ·5 § 8 lJ•. .tiUåtes att
19830: detr'äld; v:itlka överlåltarent tiHhörig·a byg'lg- för jor&g~areDJS ibarm. odh delä_g~!lJre i ho UJn-
19831: na.der är.o 1f•ör .kolonisatlion:slijg-eniheten be- daniJa.ga en, o.dtlingSiliilRBnihe.t per ma.n, O!Dl
19832: hövlig.a •och il'ämpliga ooh. ieke •IDied fö·rdlel 1ägenheten, ildk:e förs.Jår tili mer äm en del
19833: kunn,a bortflytrt:as; •inom v;i,lken tid a.v,verk- åt ·var och en; men om den mlöjligen för-
19834: ·ning av överlåtarens väirdeskog ooih bort- slår för d€1m, ja. d!å finmes en1i.gt la.gen :im.-
19835: flyt.tn~ngen av ha,ns ,bygg'IIa.der .skaU ä.ga g~en möjlig'lhet för cl€1Ill ti11 ett dylikt un-
19836: Tll!ID o. s. v. i oändlighet. !Det. är sall!ller- d,a,n,ta.g. Siålruant iär ·väli .dook li.ndr.i<g'ast sagt
19837: ligen utomordentliga fur]maJrter, som ko- ful'l;komJigt menrung.s:löst. iDetta. nu enda.st
19838: lonis!lttions.my.ndiglh-etern.a hl•iV'a utr.u.stade som någr,a. exerrnvel.
19839: med. O<ili detta vill IDian •sed•an. kalla. en Bet.raffanfde slutligen miög'li:giheten för
19840: lag! Enligt 1mitt föriD1ena1nde älr de.t icke si:aten att finansiera ocih i övri!gt genom-
19841: en la,g, ut.a·n snarast en arbetsordning, ett föra hela detta omfattande ko1onisations-
19842: ·a.rbeh>pl'iogmm för lkolomisation·smyndi~he ipl'Og1Nilll1. 'Siå :fiö.re'ligger i dett•a ruvS~eerude in-
19843: tema, SIOID faktiskt :fått åt sig u:pipdra.get g:en .som ihalst .utredning, men det är en-
19844: a.tt f.aststä'1la., :v>ad SO!ill Skalil gäil.La såSOiill lig't lllllin uvpf,attning i högsta gtrald tviNel-
19845: lag för varje säTSikilt fa.U. i~<ktigt, 'huruv~da ·statoo·s J:esur·ser ens när-
19846: 'La.g,förslaget äJr även i övrigt la.gtekntisk,t melseV'is skola rflörslå tför iilndam'åtlet.
19847: så undermåligt, a:tt .det r.edan :på den J.ag ·~H ytter'lågrure be a.tt få n.äanna
19848: grund oa,vv~sligen borde föl'krustas. § 4 i ännu et,t skäJ., 'Vamför ja.g olllh säiker1:itgen
19849: lag:f·ö·rslag~et är t. ex. så avfattad, att den rulla svens·ka riiksdrugsmän 1komma att rösta
19850: .iuridi,skt i~ke 1kan, t01Lk,as så som mtminge.n mJot ,·Lex tKaJJ;1io". rDet ätr emeda.n från
19851: därmed dock 1förmodligen varit. I pa:ra- 1agf,örS1la&'€t uteJlämnats ·det viktiga sbad-
19852: _g~raifen :tr nu sta.idgat, att lägenihet, SOIIll g.an1det, som avsåg :alt!t .förhin'dra en fins:k
19853: öv-ersti.g'ler högsta tillåtna siJor,]eken för en tvålllgskolonisation utav rent svenSika trak-
19854: od1in,gs]äg'lenihet. a.lltså 40 hekt.a,r, är be- ter. Den tbestämni'lllg, :med viUoon roa.n för-
19855: skäuning umdenJmsta,d, om den ~('..ke aN äga- II:OOruat s.w 'Villija ersäJtta ide1Jta .stadga:nide,
19856: Maan ha.n'klkiJmilnen asu,t:wstal'lkoituksiin. 349
19857:
19858: nthmJHgen .föreskriJften i sisrt.a IDlOIID.. 25 § av ·för löwigt V•!l!ra t~H Ulågon välsig:Ml:Se att
19859: innehåil1l, aiJt då ti:ll ibeihandling föreligga söka driva :fr.am ett lbränn.ande Sralllihällls-
19860: två ~J,Jer •f.lera ansökningar f1öret:ro;de sk·aH spörsmål :som. detta till sin lrösning på ett
19861: givas den, som iha.r herrnort i den lkommun, sätt, .som ~estämt 'Illlåste ogil:lw.; av en stor
19862: varest jord Slka!lil ansk.af.fa.s, är ur synpunk- del av vlåri 1fo1k. Vore det då iclre möj-
19863: ten av att tiilllgodose det an:f1ö rda berätti- ligt a;tt utrfinn:a. en lö~ning .av ifrå:gan, som
19864: ga.de svcenslka önskn~ngSilllåJlet &UJ1likomli~t· gagn:rude 1irka IIllyoket odh 11r1m många, utan
19865: värdellöst. !Den bestäJmningen ilmn fastmer a.tf ·slkofl!da ai;ka myoket .ooh 'lika mrånga, som
19866: ikomma :rut.t •verk.a i en a,!,Ld>el>€1S' motsatt lrikt- det ·rol'eliggallld·e lagförs1a.ge•t. J ag vi.ilrl för
19867: ning tiH tf!örmlåm 1för en finsk kolicmisaiJian min del tro, att detta rvore mJöjli.gt, blott
19868: av en SVIensk tratkt, såsom t. ex. då sven- a:llvar'li1g>a. f,fusök ·dä:rtill å lömse sidor gjo.r-
19869: skatrulanlde Jmlonister if,ffin en ·svensksprå- d-es. En s:kyndsa;m Y'tterlig>are beredning
19870: kig kommun> vilja söka sig över till ett a v .f:l'lågam !kunde ju ske odh pr.oposition i
19871: minldre svcenskt områide uti en tn:äl"beHiigen, saken ämnu av:MJtas tilll deuma Ti>ksdag. I
19872: övervägand·e fi:nskspmkig .Jmmmun; i detta det ny:a lfö:rslaget lborde då hel&t ailrla di-
19873: falil s!kualle ~tHtså en ·finskspDåkl!g invånare rek1J3! tvångsåbg'äl'lder, åtminstQne än så
19874: fmn lden egna •kom'miunen 1hava företräde iläng~e, unldiv~kas oclh ·kolon:isationen bygga:S
19875: framför en .svenskspråikig kolonist, kanske på uiuY'ttjande til:l ful'lo av sbat.en tillfuö-
19876: ·f.rån grannlbyn i kommunen invid. Häri rjg, samt på .:f:rivilllighetens V'äg genom sta-
19877: 1åge .dook urppenlbaDlig>en intet förnuft. tens tförmedl:ing ansilmffa1d jord. Men b'leve
19878: Princi.pen tb'ör j.u vara, ratt ;språkområJdena det rul!l!delres omöjiJigt 3.tlt .sluuligen untdvilka
19879: ()dh srprålkg>rämS€ll'ina i vårt 'land i möj.Jigaste en tv<å:ngsinlösen från enskillda, då borde
19880: mån böm hål1las rena, v·arti'll ju för övrigt denna. tViålllgisinlösen i v:arje f,a.ll ordmts så,
19881: även R F. :för>pliktar, ocih a.t:t ai1ltså vrurje att jordJäJg.aJron därav ioke ~öroil1saka·des så
19882: språikområd>e i!Jör lkiol~:miseras iblott .med ko- rrnydk~t men oclh så många olä,.o-.enlheter,
19883: aoni"<ter, som tiH~öra :sammra -språkgrupp som det nu ~örelig:gande 'f,ör.slarget fa;ktiskt
19884: oom hefoiLk·ningen på o.r>ten. A~[:t som kan nta.n 'lliödtv:ång m:&dför 1för ihorrom. Aven
19885: m1otvel'lka detJta llm.n icke f•rån svenskt ihåll ·Oilll .ic'k:e ,Lex K3!l'lio" sokuHe komlma at:t i
19886: under ml.gm IOmställ!digihei.er ~~odrkä:nnas, och verik!lig~het•en gestailta sig så fa.rlig genom
19887: vi måste därjärrnie obeting.aJt 'fordra ett ~po v,a.d •den rfa!kti!Skt lkommer ·rutlt taga från
19888: ·sitivtt sta1d:ga.nde, oom fa!ktisk.t fiörpl~ktar j.ordägarena., ISå bl:Ur den i Made fall fM'-
19889: till en k.ioJl10nisa;tion .arv nu .an:ty:dda art. lig ~.enom. det sätt. .P:å vi.lket den ta;ger.
19890: lMgsm. Hahl sade sig >v:ara räJdd f.ö.r att I .detta :av·seende lrunde enEgt min uppfatt-
19891: den svenska. jorden, om ett såd.ant stad- ninlg red:am med rätt sm<å län'dringar en vä-
19892: gande Jastslog>s, skuHe ibiliva 01ko'lonisemd. .sentlig lföribättri:ng ernås av dert nu fö.re-
19893: Det är verkligen e_g!endomligt att höra -en hgga.nde >la;gförslaget. Det ku·nde t. ex.
19894: -dylik farhåJga ·utta'l.as (fvån ett 1hål'l, där åtminsrone orrl:nas så, att den avseldda won-
19895: mam dook vellat 1g>öra gäJJil.a.nde, att en fisk3!titonen in&<kivänktes tiH en viss given
19896: omätlt.lrig j:or.dihung>er :f!örefinnes på a:Ua tid.pu.n:kt, cliå det ·en gån.g f\ör rulla av ve-
19897: !hlålrl inom vårt S3imih®lle. 00h fnr öv•rigt, del"lböra:ude ffiY'll>dighe't faststäJHdes va,d ·som
19898: ärven om så ISku:lile häJmi&, att icke den dis- enEgt lagen, rvid iberhiQIV, av enva;r ilägenlhet
19899: pon~bla rsven·Sika j1ovden ome~delhar•t uti full faktiskrt ~kunde fiör ·kioloui.sation:säJnrdamrål
19900: utst.räckning SlklliNe bliva lkOiloni•s-era.d, vad uttruga:s, och resten seda.n lf'ö,r fra.mtiden
19901: hindrrude viil &tt man väntad·e n:ågot år e1- lämnades orord. Sed:a·n .ftrtta gjort·s, 'b01r.de
19902: 1er par QCih reservem·de de tillä.v-en tyrs åter ä;garen il!ärmna.s lt~llifälile >at.t u:nrder en
19903: 'övm;b1:~v:ll'a .imdO!IllmåJdena för !kommall!de ~e viss >t~d, exempelvis ett eller två år, fri-
19904: ihov, ,för det uppväxande slrärktet, som ju vi11igt föryttra. .d:et sålunda: fastställda.
19905: icffie lhe]r):er biör lärrnnas a;lJI.de~les lottllöst. till kolonisation. vid äventyr .att det eljest
19906: J arg Viå.Q1a,r ·f·ör min dJel hOippa:S, acbt det och ifru~il <d·et lic'ke heJ.ler senare för såd.a:nt
19907: f{jreli,ggall!de 'lag:försla'get iclke s'kall arv ri•ks- ändamål 1fö.ryiMats, när behovet så på,ka.l-
19908: da:gen g"Oidkännas. J:ag förstår icke, att lade, filllge ti'lilgdpa;s för d>en avsed.da
19909: ma.n ·uti en arr.geläQ."enlhet ut·av denna vi:k- tvångsko1onisa:tionen. Vid denna tvång.s-
19910: tnrga fiör vårt samh'äl:le så dljupt ingri'Pan- inl:ö.sen lbol'ide .i'ol"ld,ägaren emellertild erlhålla
19911: de atrt :sku[ne v~l,_j,a. starta med ett alster, ersäJtning ef.ter gä:ng:se pris för sin a:v-
19912: såd.ant som d:et lf1örelig1g>ande. Kan det vä1 tm>dda jol'd reh 1denna el'sät'tning ti11.ilka
19913: 350
19914:
19915:
19916: &läg.gas åt honom på såidantt osätt, a.tt ihan huo.ma1Jtava, että maa oli ikasautunoona ja
19917: i0ke idärav yrtter.liga:re tillliskyndrudes för- on vielä !kasautuneena verrattain !harvoihin
19918: lust. Resuiltatet aN 1hel'a denna anor.dning käsiin. Yi1i 250 ha:n omistajia o<li maas·sa
19919: bleve faktigkt det, !111Jt liJka myoken jord vuosiS31dan vai:hteessa :16.4 %, omistaen
19920: kunde utvinn~ls för !koilonisrution som ge- maata eoommäm kiuin rpuolet kolko maasta,
19921: nom Lex Kallio, men det skedde på ett ytksityisben omistajain h~ll'lls·sa olevasta
19922: 3!nnat, enkl1are, mindre •kll-äni:ID!llnde och hän- maasta 5.6.3 %. Jos ta.rkastetaa:n hiukan
19923: synslö·st, för jondäg.ar·ena mindre ödesdi- k'OI'kea:mpaa omistajruluoklkaa ja taJ.'kaste-
19924: gerlt sätt. taan niilden omistajain lukumäärälä, joiden
19925: 'Det som jag ihfu" nu i ,stlörsta kortlhet omist&mat a'luoot nousiv,at yli 1,000
19926: fra;mkastat är icke ett :J}rogrrum, det ihrur ha :n, siis noin 2,000 :tynnyrinrula:an, niin
19927: blQitt avsett &tt giv•a en antydam om, hu- voimme todeta, että seUaisia omistajia ei
19928: rusom, ifal1 :eörst!åelse ooh god vilja, - just ol:1ut kuin noin 2-2.a % omistajain 'lu-
19929: så,da;n ,god vil~a, 'SOIID. rdgSIIll. Ra:htl här ef- vusta. :Mutta he omistivat ,Jmitenkin maata
19930: terJ:yste, - tidigare verkli,gen fö·refunnits 25-----20 % yksiJtyisten kllmisbrujai:n haiHussa
19931: även på truåWl, (liä;r m!lVn så ivrigt u1Jpbär olevasta maasta, siis enemmän 'kuin 10 ker-
19932: la;gfömslaget,. man oo kanske, trots allt, hade taa siitä, mitä lheidän lukumääränsä suh-
19933: kunnat komma tiJlQ en lösning, som i denna k-eLliseS'ti dlisi oilkeuttanut. Ja sen lisäksi
19934: 1
19935:
19936:
19937: .stuoo v.arit tmöjl.i!g att .av :de flesta accep- voi todeta, että kailkikein :use~mmissa [ää-
19938: teras och som så1unda v:arit äJgnad att :väl- neissä, lukuunottamatta Viipurin jll! Vaa-
19939: tra ur ,V"äg.en en !IlV de svåraste stöteste- san lääniä, joissa 11ienmaanomistus vallit-
19940: narna ffu det iborgerl]gt .sammangående, ·'See, oli yli 250 iha:n ttlo.ien lhal[ussa enem-
19941: som i när:va~am1de 'ögoniblick vore så önsk- män kuin puollet maasta, 50:stä 80 prosent-
19942: värt oCJh niödigt. tiin sa;a!kka.
19943: Ovatih,am nämä kruik!ki tosiasioita, joita ei
19944: Etd. V en no 1: a: Lex IK!rullio on muodos- v·oi<da sivuuttaa. On sanolttill, että tilasto
19945: tunut ikeskeiseksi ikysym:ykseksi ,va1tioNi- on rionkun verran van>hentunult. 8.e voi olla
19946: sessa eläimässämme. Se on hal:J.innut ti!lan- vanihentunrut sen verran, että joku kymme-
19947: n~ta alina rviime :keväJästä <&aruk:ka. Sen ym- nys- tai yksi·kköprosentti ·voi muuttua,
19948: pärillä käytiin va:ailitaistelu ja oikeisto- mutta 11ääasia ei oile 'ltain!karun muuttunut.
19949: lHiolueet hyök.käsivät !keskus.ta!pllloilueita Maanomistajia on torp.parien itsenäistymi-
19950: vastaan syyUämälllä, että ne tämän lain an- sen kautta saatu ionkun .ver.ran ~isää, mutta
19951: tamiselil>a ja ,sen kannattarrnisel>la saattavat suurin piirtein mtsoen til,anrne ei senkään
19952: ilmcmon d·a onnetiJomJan J:ain vorima.an. V aa- ikautta olle vielä sano11taV'asti muuttunut,
19953: lien jäll'koeen 'cm se lhal[.innut t~Lam:netta, niin niin et!tä voisimme sanoa, että yh<te:i~un
19954: että 'ha111itusta ei ole saatu muodostetuksi. taolomme ovat terveet. On 'laskettu, että
19955: Virkrumilielhet :hall:l:itsev;at maata ja puolueet maa:Sie'Uidun 11erlheistä täyttyisi olla moo:n-
19956: riitel,evält ikesk•enään ihaJLlituJksen muodosta- mruistajia !ain.aik:in ytli rpuolet ja tarvitsisim-
19957: mi"Sesta. On väilttämätöll'tJä, että tälmä so-l- mi:l si!Lloin samda noin 21()0,000 maanomista-
19958: mu ratoostaam, jotta vallt,ioHioon elämä jaa 'lisää, enn:en'kuirn wimme 'san:oa, että
19959: <pääsee tiDaassa eteen:päin. Muilta ikysymys mei dän ythteisilmmtooloiillffie ovat terveet.
19960: 1
19961:
19962:
19963: näkyy täililiä ihetkelllä!k:in vielä dlevrun hyvin Kun näin on asianl<aita, niin on erpäoikeu-
19964: kireäJlilä, m11hin ·s'lluntaan. tebtua si'l1loin väittää, m<i]nkuin m. m. edel-
19965: Täälilä on do tänä!än !lausuttu, m. m. e!del- linen ']}ulhmjrukim teki, ettei täJlrrainen maa-
19966: linen <puihnJj•a, ~i Ole 'lainkaan ibo.distettu reformi, jota Lex KaUio tarkoittaa, O'le
19967: tämän la~n tarneeUisuus. Minusta tuntu'll, lainkaan meidäm mfl!assamme 'Vielä todis-
19968: että täUruinen väite amrpuu ytli maa:J.in. Kun tettu ja ta·rpoollinen.
19969: otetaan huomioon, että me:idän ma,assamme ,Vasta,lauseissa samaten !kuin lkäy.tetyissä
19970: vuosisaJdan vai'hiteessa oli ainoastaan noin puheenvuoroissa on :tuotu esiin väite, että
19971: 25 % maasell'(luliLa eläv~Slbä 11erheis1Jä ma:an- m~run·tarve olisi 'VIOitu tyytdy.ttää. .vapaa-
19972: omista:jia, ja noin 7,5 % ~Lman :omaa maata, ahtoisuuden tietä. On kuitenkin huomat-
19973: niin on <tämä serkika jo tosiasia, !iolm täy- itava, että tämä vapaae~hrboisuuden tie,
19974: tyy -pa'llJllla jo.'kfl!isen kan.saJlaisen a,iattele- vaiirokapa ed·ell:yttäisikin että ihyvää taili.toa,
19975: maan, jos aikoo terveitä ·011oja ·täsSä maassa jota m ..m. !lrokoomusrpuoil.ueen vastalauseen-
19976: säil~tää ja niitä kehittää. Sen lisäiksi on tekijät tahtovat edellyttää, olisi, ei !kui-
19977: Maan hanlkikimimen asllltustanlmi tuksiim. 351
19978: -----------------------
19979:
19980: tenkaan anissää:n maa.ssa eikä me}Häkään lussa on virlhe olem!lJSSa. Eikö seLlainen
19981: ole käynyt päinsä. Vasta sitten ikrun lain- tarve sosiaa1is_ten ~~a 1.a'loud1eiLlisten olojen
19982: sääldäm;tö on syntynyt, on sen puitteissa korjaamiseen, 1mitä j.o lilskenmainitsemani
19983: vapaaehto}suuden ·tietä my•öskin käytetty. numerot m:aaseutllllll:ffie väestön keskuudesta
19984: Noin •610 vuiOitta saruti:in :taistelila torpparien osoitriJavai, {)lle mikään yleinen tarve? M:uut-
19985: itsenäistyttämisen ~molesta ei,kä sil'lä a~kaa taa:lw se asian, että suuret kansaniluokat
19986: päästy pall1jon ·laimlkaan eteenpäin. Vasta tavvitsev:at maata ma.arnnälkäJnsä 1Jyy.dylltä-
19987: senjll:lkeen kuin :la;k,i sa.atiin, ruEkoi myös va- miseksi? Eilkö se ole yleinen tarve, jo:s lllli-
19988: .paa·ehtoin81Il tylä 1sen :lain mäJärääJmi·ssä puit- kään, 'kansruJmnnan eläJmiän teDveelle raiken-
19989: teissa kwVkea. Minä '}uul,en, että '!läin eyäi- tamisel!J,e? Minusta tuntuu, kuin !käsitys
19990: lemättä mw11tuvat toiveet vrupa&ehtoisuuteen yleisestä taQ'!Peesta va•sta13Juseentelki.jäin
19991: näh.den aniyiÖs, milklilli tästä ·h~estä on >ky- .puolelta olisi !käännetty ylösalaisin.
19992: symys. Kokoomuspuolueen .1JaJho1lta on ·ta:h- On sanottu, että täil'lä tavalla yksityisten
19993: '• d<>ttu suos~te.Ha ·toisenllaå:sta menettelyta.paa maaomistusoikeutta 1lou®81tarun. Kun ker-
19994: kuin Lex 1K:al!lio. On esitetty p.a;k!kovero- ran meidän :lainsäläJd:äniJöanme on tunnusta-
19995: tust,a; ja myös p!!iJrk.oviljelysperiaattoon nut sen ,vJä:lttäJnlättiömy>yd~n, että IJ.l8!kkQ-
19996: käy:jjtäanistä 1Jelholkkaimpama >keinon:a vapaa- luovutusta !voidaan kayttää, niin se on jo
19997: ehtoisuU!den tien kautta sa.avuttaa •sa.nroja sillä .louikrunnut yksityiso•mistuksen aibso-
19998: tuloksia. iTäällilä on tämän päivän keskus- 11uuttista pyhyyttä. Ja on ilmomattava,
19999: teluissa ;jo 1h uomautettu, !kuinka täJm:ä pak- että :lainsäädäntö alituisesti ·lowkikaa, j.os.
20000: kov•erotus on erinomaisin suurin va;ilkeuksin niin saJnO'taan, pareilllpi on sanoa crajoitta.a,
20001: to·teutett<avissa ja !kuinka •se lyik:käisi tä- yik:sityi'SomisiJusoi'keutta, sikäili ikuin yk:s1-
20002: män Lr·eformin aik:a,a.nsaami·sila pi!tik:iksi tyisomistusoi:keus muuttunei1den olosuhtei-
20003: a.joiiksi e'teenp.äin. On myöSkin huomau- den lvrul:1itessa tulee seiUaiseksi, että se luo
20004: tettu, >muinilm itärrnä rp&~overotus on maan- sieofläJmlättömi:ä va;sta!looMia yhteiskun:nan
20005: omista:jil[e ailitoisena 'Uhkana. ISe että ve- keh~tylkselil,e. iKoaikiki.ru~la, niim meil1ä kuin
20006: roskruuv]a skrururvata.a.n ·ulhä kovemmalle, muu!!Jllakin, .on täytynyt y•:ks·ityisen omis-
20007: muodostaisi naJ.jon .suuvemman epävarmuu- tusoi!keutta j1a yksityisen v~HaJnikäyttöä ra-
20008: den t~lanteen, kuin se, mistä Lex KalEota j.oittaa visse]hin ~ra.jo~hin, jotta yksityinen
20009: syytoetaan. Näyttää :siis ~sillltä, että tällä- omistusoilkeus ei muuttuisi y!hteiskunnaJlle
20010: kään lkein,oUa, jota ikylilä vo~dwan käyttää vail1irugoilll.iseksi. iTässä :barpawksessa on yk-
20011: sitälkin, ei voitaisi kuitenlkaJan saavut·taa sityinen omi•stusoikeus muodo·stunut yhteis-
20012: selLaista muurtosta maanomistusoloi'himlllle kunna.lJle vahing'OH!iseksi, kun verrattain
20013: ja .sel'}a:ista edist.ysaskelia, ~uin tarvita:an haorvoj1en omist,aj.a:in käsi•im on ikerä.:ä:ntynyt
20014: täJllä ihetikeHä. maata niin paljon, ett.ä suuret kansandou-
20015: Lex Katl1liota arvosbelltaessa on erityi- ikot jäävät siitä osattomioksi niin, että
20016: sesti ikiinnitetty huomiota siilh·en, että sii- useimmat ikäd~t ,eivät .pääse tuottavaan t.yö-
20017: nä -käytetääm .pa~k·oluo'VTU'tusta .ja että sillä lhön isänmaan kama.ran viljelemisessä.
20018: tavalil:a sen kautta koslketa.an o:mistusoikeu- Tästä o~k·euldesta, tästä tosiasiasta iha!kee se
20019: den py~hryy:teen. On ·eritiJä~n 'S'llur:isanaisesti ra,joitus yksityiiSelle omistusoikeudeiltle, mitä
20020: puhuttu tästä omistusoi1keuden PYihyy.destä Lex •Kaillio :sisältää, oilkeutuksensa.
20021: ia siitä vä:äryydestä, mikä tapa1Muu. On K:ommrurusti.t ovat ilmoittaneet äänes:tä-
20022: kui1Jentk1n ihiuomautettava, että tiLmä vaikiko- vä•n.sä tätä l]>rukieh•dotu.sta rvnstaan srkäoli
20023: lunastusperiaalte ei olle mi·roääJn uusi. Sen kui,n voi pä:ättäJä :vasrtrula.wsoosta. Ainakin
20024: t"unnustavat va;sta1auseen telkijät ja 'Via,stus- näyttävät va•st811.auseen tekijät oleva;n si:ltlä
20025: tajat'kin, eikäJhän sitä .voi lkie1tää, koska se kannalla. On kuitenkin tässä llwmmunisti-
20026: meidän 'lainsäiäJdäJnniässämme on y.leistä tar- sessa vast!l!lruusees1sa y·ksi ilooiMa, johonka
20027: vetta V>arten tunnustettu 1ja ihyvin usein taihtoisin !kiinnittää erityistä huomiota.
20028: käytetty. Kiokoomus!]:molueen talholiba liite- He oolittävät, että lhe eivät hyvä!ksy ny-
20029: t;vn 'Via•sta•lauseen allloeki,rjotta.jat :selittälV'ät, kyisen krupitrulistisen valtion perusedelly-
20030: että tässä ei oie lkys:vnnys mistään yleisestä tyksiä eivältJkä :sentällvden tahdo kannattaa
20031: ta.rpoosta. vaan elitä ~oukataam yks:ittyistä tät1ä 'lill:k~a. He myöskin muistutta,vat siitä,
20032: omi·stmm~keutta, iffiun luovutetaan toiselta että täimiä iJ.~aki v~ekottelee menettämääJn yk-
20033: yk.sit!yistä Jma,ata yksityisen hen1kilön hy- sityisten :työn tru'l.01kset ja OO.usuvat, että
20034: väksi. Olen sitä lllliellt:ä, että tässä ajatte- maruraformi'll olisi nyt jo ~a miUodostua
20035: 352 Perj,a,n•taina W !P· u01kakuuta.
20036:
20037: seilla,ise>ksi, että maan raivru!lljan työn:tulo:k- tämä 1aJri velvoittaa s~inä suhteessa oae-
20038: set tuQevat taatusti trurvwtuksi. On erit- mata.n :mnsaskätisempi K'lln muistutus
20039: tä~n 1ilwhuttav.aa, että tlrommunistitkin tässä swhtoossa tehd·ään, niin en tathdo kiel-
20040: ova,t joutuneet :täi11e kamralle, että ihe'kin tää, että tSi'l lä ei olisi vwka,..,,a.a o:i:keutusta,
20041: 1
20042:
20043:
20044: erityisesti va.atirvat työn tuloksien turvaa- mutta se, mitä .minä tahtoisin ·väittää vas-
20045: mista j.a työn tuloksien puolustamista. Se taan, on se ,pessimistinen kuva, milkä lkoe-
20046: on .sitä kuin me porvari:~Hselta taiho'lta teta.an antaa nii1den vii~jelij,öid<en tJUlevai-
20047: aina olemme tathtonoot puolustaa, että jo- su:udesta, jotka tämän lain perustulkseHa
20048: kaiselle y:ksil.ölle pitäisi turvatru hä:nen alka:va:t !Suomen ma:ata v]ljel·lä. Sitä pessi-
20049: ty>änsä ;!JUilokset. !Sitä tiarkoitltaa myöskin mi.stistä .kuvaa ei 10]e missään maassa ole-
20050: Lex Ea!lQio ja sitiä taJ'Ikoittaa ·~oko se uu.dis- ma.ssa eilkä ole syytä mrua!lata pöpöjä sei-
20051: tustyö, jota me ythteiskun1nan eteenpäin nälle m<y'öslltii;än Hi;hän asiaan näJh.den mei·l-
20052: menl()lksi .ole'Illlme ikoettaneet aj•aa. Se on lä. Minä 'luul€'Il, että ·siitä IVOildaan memä
20053: nyt niin, että ·tämä ylrteiskunnaHinen ta- seLviytyä y1htä hyvi'll kuin muu.alltrukin.
20054: 1oude:!Jlinen jäJrjestelmiä ci ole niinkääm hel- •Mitä lain yksityis·1wthrtiin tulee, niin
20055: posti uudes1Ja·an muooostettavissa, sen ep'ä:itlem:ättä •siinä on ihe:iikkouik.sia ja puut-
20056: näei!Il!IOO jo 'siitä, että .koiDIIDunistit iharhail- teita rr·akitetkniilES€iltä ikannrulJt•a, enikä tahdo
20057: iessaan •1-albyrilllbeissää.n, •k.uitenilrin tulevat kieltää .sitäkään, että monia sei\k'koj.a voisi
20058: ym:pär1kä'Y'den :salllil!an 'ilyön irr.doiksien tur- oHa toiselila ta;val!la .sanottu, \kuin tässä nyt
20059: vaamiseen ja yiksityisen oiikeuden puolusta- esilläoleva.ssa laissru on. Kaikkihan myön-
20060: miseen, jota me rporvarit ole:mrrne aina tävät oon, että \Se ei .aiva:n vastaa tuskin
20061: aj!llneet. kenenikään toiveita tai taJI"koituk,sia, mitä
20062: On bu.suttu selkä kommuni·stiselta että muodoi1lisoon ra:kenteeseen tulee. Minä olen
20063: ·oikeiston taholta, .sekä keskusteluissa että kuit·entkin .sitä mieltä, että edeltlinen puhuja
20064: va>stallamseissakin, että Lex KalEo saattaa liioitte1i. 'kuu 1hän tahtoi m:aailata lain niin
20065: -ep'äv.armuuteen tmaa:nomiSJt&ja:t sekä entiset huo.ntoksi lia a.subusviranoma:isten toimin-
20066: -että uu(\.et, ebtä nämä u'lllde,t maanomisbajat nan niin ·erinomaisen vaamnaihiseksi ja yh-
20067: v·oivat .ioutua suurelll velkataakan alle ja teiskunnruUe vaatra;ltlise'ksi, \kuin ihän sen
20068: että siis trultlä ei sa.avouteba. niitä tuloksia, teki. Se'l!1aisia ·kysyunyiksiä., joina täimän
20069: joita sililä tar.Jmitetruan. On epäilemättä l.a.~n mu1lmam tul.ee asutusv:1rano:maisten Tat-
20070: erinomaisen tärkeä huomautus velkataa- JM.istruvi\ksi, llat·kai:staan kai.rrokiaHa tiDtaail-
20071: kasta. A·s~a ei ole suin'karun j:äJrjestettäv~ssä massa ei:kä y{hteisikunta: sentakia \ku:iten-
20072: ainoa.staan siten, että om:istatmaUomille kaa•n olle nurin menny:t., ei:kä niinlk.ä'än pa1-
20073: luokiille annetaan maa:ta. Heililä 1t.arvit.see j.on kärsinyt, koska näissä viranomaisissa
20074: mylösk,in olla sitä niin paljQUI -pu1hutt.ua -pä.ä- tällaise.ssa suunessa julkisessa toiminnassa
20075: omta;a, ennenikuin he voivat päiä!'ltä eteen- aina on löytynyt j,a ·olen va·kuutebtu siitä,
20076: päin. Se on tämä pääoma'll taTv•e, liiikepää- j et.bä vastakin 1:öytlyiy, niin ptaljon tervettä
20077: ·oma:n ja viljelys-pääoman ta.r"~ve, jalka on jäTkeä ja hyvää talhtoa, että siinä suurem-
20078: tässä, .ia minun täytyy tunnustaa, erinomai- mat 'kOIIDfPastu•kset väJlrtetäfå.n.
20079: sen arka kohta. Olen .sitä mieltä. niin- Olen sitä mieNJä, että !huolimatta siitä,
20080: kuin rtääilla on joi·denkuiden pU1hu:ja:i1n ta- että yksityiskdhtdissa IV!Gidaan muistutuksia
20081: ho:lta lausuttu, että tämä ~!llk:i velvoittaa te:htdä tätä ltalkia v&Sita•a.n, se nykyoloissa
20082: my·öskin yhteiskuntaa thutolehtimaan siitä, on 'kuitenki·n sellainen merlkit•tävä saavoutus
20083: että ne uudet vikieli.iät. jotka sen kautta yhteiskuntamme rmkentami:selle, ett·ä ei ole
20084: syntyvät, eivät jää m;ytöskään auttamatta. syytä jättää tä!t'å. tär:'lreää. asia.a sen va.ra:an,
20085: Eailk!kia!l'la on rpi(\.etty aivan vä:li:ltämättö- että täm'ä ihryljättä~siin ja ryhd·yttäisiin taa-
20086: mana trulrr:aist.en viljel~.iäin a;vustamista s·en 111aikentamaan j.ot·ain uutta, jonka onnis-
20087: sillä tär'ke.älilä nä:ä>omaUa, josta mainit•siin ja tulffiisesta .Ol1taisiin .aivan tietäm.ätl:•ömiä.
20088: 1mikiki.a,]tla on p•erustettu lait,olksia sitä var- Minä 'luulen, että tämä lalki huolimatta
20089: ten. MeiM·ä täytyy epäilemättä uhrata pa.l- kaiikista ;p.uutteista tu1lee olemaan erinomai-
20090: jo·n enemmän ikuin t.äfu.än saaiklka on ±·ehty, sen ihyödyl~inen m.e·ild'än ;vh;beiskunta:mme
20091: näiden uutisviljeilijäin avusbmiseen 'li.ike- iluj:ittamisel,Je, oikeuden ja!kamisel!le siinä.
20092: -pääomal11a ja v113elyspääoma1la. Olemme 1 scsialisen ihyvinvoinnin ralkentumiselle
20093: eri vuosina ti'Putell,loot j.oitakin 111liljoonia l' sekä m:vUskin. eikä suinlkaan väihimmin,
20094: 1'litä tarkoitusta varten. Minä luulen, että ta.louideNisen ete-enpäinmen10n 1kelh~ttämisel-
20095: ,lfiaan hamikfkilmimen asurliUJ§itarlkoituiksiin. 353
20096:
20097:
20098: 1e. E~hän voi kieltää sitä, että maa•IDID{l j tiollisist.a syistä ovat tulleet tuomituiksi,
20099: ;mawnviljelys, johon niin paJljon kiitcltä- ja .ionik:a turlollisena kentiesi on maruhamme
20100: ·väl:lä iJaVIa!Ha .viilme al!koiu1a on kiinnitetty pesiin'ty;vä •v,ll!rsinainen iilkobent.ekijäin
20101: huo:rn;iot.a, ikailpa•a tätä huomiota .vielä :er1n- aJmmattrk1UDJta. Mielestäni ol·isi 'luonuoll-
20102: ,Dmais·en suuressa määJräsS'ä ei:kä me piiliistä ol>ist.a, että jumi nlämä paikJOitettai:siin, tai
20103: csiUä aJlaJlila eteenpäi,n, j·os emme va'lmis·ta ainwkin että miille vama;tta:isiin tiilaisuus
20104: tilaisuuksia useammi11l'e käisi1l:e käy,dä kä- itse ha.nkkimaam maasta leipänsä ja toi-
20105: sik,s•i maJll!n kamar.aa.n j.a ·t.ellid!ä lhyödyUistä :rrueentulonsa. Onihan tämä a:j.atus itse lain-
20106: vildelystyötä isänmaan hyväksi. Olen 1sitä [a,atij.mn taiho1ta esitet•ty sil'loin, kun suun-
20107: 'TI!å.·eltä, että, huolimatta puutteista, laki niteltiin keinoja,. millä tavalla kapinavan~
20108: :ikuilten;kin vastaa t'a~rkoitustaan, j.a että ltälilä keja pa,rlha;i;ten kuritettais·iin, j1o•tt.a; h·eistä
20109: ·hetkeHä telhidäiän hyvä työ, /kun 'Se :hyväik~ yhteislkwnta samaJlll,a ·hy·öltyisi. 'Iloiseksi
20110: :Sy'bään. pah]mma!ksi ·evälkoh:da!ksi täissä 1la.issa on
20111: mainitt.a;v,a li5 § :ssä [äJhemmin märuriteltävä
20112: E,d. LEs k o l a: Tämä nyt esilläoleva ·lunwstus'a'l ueen hinta. Lrukiesityksessä se
20113: laki-eh,doms on, v.arsink1n maal-a:istJyöväes- ikuUJ1uu seuma;vasti: ,A~ueen •lunastusihin-
20114: ·tön ikamnaJl;ba katsoltt,una, yksi uiitä iffiaik- nan verus,beeksi on o:bettava 'P'aikokakunnaJl-
20115: Jkein iJärikeimpiä, mitä ViaJltiovalilan aJlot- la "''a:lrl~t,seva ikaypä 1hlinta, ·kuitenkin uiin
20116: tteest.a tä;hän ·asti on esiinrtmotu~ Siitä ettei ·se maan !hintojen yl·eisesti noustessa
20117: <>epäi,l-amättä johtuu, että se lt•ä:ällä eduskun- saa vmge}ystil,allle 'Ollila korkeampi kuin se
20118: nassakin 10n nyt saun10in kuin usein aika.i- ihint:a, mikä srumaHa•ise.sta !maat,a;lo·ustuota,n-
20119: .semmin joutunut perinpohiaisen arvostelun toa valften ostetust,a; maasta on viimeisten
20120: :.alaiseksi. 1Minä o:len sitä mieltä, ettei tä- vii•den vuoden aikana pailk'kaJkunnrulla
20121: män 'lain avulla marulaislköyhälistön ase- v.a:pawehtoise.ssa ka.npa·s•sa ·lmskimäärin .suo-
20122: maa suuriwka.an pa.ranneta. ·eilkä lakiesitys rite·ttu." Jos meil'lä oEs'i edes summittai-
20123: siinä sulhteessa niin erikoisen tärkeä ·ole. nen tiet.o siJitä, minkälaisia ihtintoja ma:ast,a;
20124: Mutta sen hyväiksymi.sellä ja voimaansaat- nykyisten kei,nO'tte'lwhin'tain a;jaHa mi'llä-
20125: tamiseiJ.la on ,kuiteniki:lll otettu askel sille :k:in pailkkrukunna1Ua on mal1~s·ettu, niin minä
20126: kansanvaltaisuuden tielle, johon me sosiali- usmalilan .sanoa, että (pienetkin toi:veet tästä
20127: demokiro:atit -o lemme aina py:rikineet, ja sen
20128: 1 laista väJh,enisiv:ät olemattomiin. Onh·an
20129: lisäksi se ainakin osittain tyydyttää maam- mei:lilä viime ,aikoina Tahflin a;rvon 'al·entuessa
20130: ·me suurilnkuish pientilla11:lis~ j.a vieJäikin ;pide1t!t.y ma:ata sopivana ;r.ah.ansijoituspaik-
20131: suurilU'ffiuisemjpaa tillatonta väiesi!öä. rrämän ikana ja ma:k:settu v]l,jeilysmaasta jorpa
20132: lain tail'ko:ituslhan on, niinkuin s·en nimikin 20,000 :ma11koka'a heht.aari'lta - vieläpä ].ail-
20133: ··osottll!a, ihanlkik,i:a maata tilatt,o:miUe asutus- lisissa pakkolunastustoimituksissakin. Täl-
20134: tavl.wituksii:n. Lain tar:1witrus on s•iis hyvä 'l,a:isista ihinnoisna nyt sitt.en l1asketaan se
20135: '€ikä ,sitä !kulka,an ju:l'kisesti tääl:lälkään ole keslldhinta, joka aijotaan otiaJa köyh•i:ltä
20136: ·usk•!llltaniUt •va:stustll!a. Mutta ne t~et, tai uudisvl!l.j,elijöitä ko\ko.na•an raiva•amat1Joma.s-
20137: ·paTenrmin samoen •ne 'keinot, joit•ten a•vul[a ta. ;maasta, jo:ka ES!äili:si ·voi oiHa kaukana
20138: ta11koitusta P'YritäJäin toteuttama,an, ne ei- taka:ma:ilden ;pe11Uiko~lla.
20139: vät t.yy:dytä .suurinta osaa. ilämän e!luskun- Jo •Se ~seikka, ,eiJt:ä ihinnoitte1 un polhj,a:na
20140: nan jäsenistä, niis·tiikälän jotka tUllevat maalle pidetään .sitä hintaa, jonka keinot-
20141: 'äänestäm!ää;n tämän 1l·ain /hyväksymis•en telijat ovat .saaneet ·parhaasta ,peltomaasta,
20142: ·puolest·a. !Ens~ks·ikin Q,ai.n 3 § ::n mu:k,a;:an ei panee ·epäilemään, oniko •koko tämän lain tar-
20143: maruta saa selhinen henJHTö, joka lainVJoi- 'lwitus ·ensinkaän se, mitä sen piltäisi o'lila,,
20144: m.arr voittaneella ']Jäätläkse'lll•ä on uudeHeen nim. til.attoman väes•tön ma;aJhan lkiinnittä-
20145: tuomittu :rang1aistuks·een .riiklo~b,est,a, josta minen ja viljan vilj.elyksen lisääminen, vai
20146: ..senma ikansal,aisluottammlksen menetys. onk'o .rpää&sia.lilisin ·trul'lkoitus sittenki-n vain
20147: ·Minä ·olen usein rp·yrkinyt tekemäJän itsel- se, .että, va~ltion v!äility.ksell[lä ilrauv,ataan hy-
20148: leni selväiksi, mitä 1bäl1Hil lla•iukOihdaHa on västä hinnas,ta osa suurtilojen jout.omaita,
20149: tarlooitettu sanoa, mntlt·a minä en ole siinä j.otka ,eirvlät ,ny:k';Yisin omistajaUeen mitään
20150: ·onn•i,stunut. Täimän pylkäJlän M'IU~'l'a l'lmei- tuota, mutta j·oita ·ei -ole vapaa•kanp•assa
20151: .;g·esti ta;hruot.aan saardia oj,kenodet pois kaikilta myydoyjbi saatu.
20152: :niiltä, jotka luokkaviilla;n marttyyreina val- Me sosialidemokraatit eiiLIDe pyri oryös-
20153: 45
20154: 354 Perj.wntai•n·a 18 p. loka.kuu:ta.
20155:
20156: täJmäJän ikenenikä:ä!ll :omaisuutta emmekä siis on. <olemassa rva'ldon seHaisia vildelmiä, joi-
20157: a·setu sella~st·a menettely;ta}J•aa puolusta- .den .entinen vuok.ramies on syystä tai toi-
20158: maan, mutta me •emme my.C>skään salli, elttä sesta vuolkmoi!meut•ensa menettä:ny,t. S.el-
20159: meitä ·ryöstetään. :Mielestäni tulee käsillä- laisiHa vi}ietl•m:i:lilä monessa tapauks•essa· pa-
20160: olev.a 1lailciesitys :käytämmiÖssä olemaall' ·liian ·laut.uva.t oitkeud:et entisil·le asujam1lle. Ytk-
20161: yks1pu<Dil:inen, j:o'ten me olisimme :toiv•oneet, sis1Jään nämlä ov·at seik·koda, joiika :ovat pien-
20162: että maJan thlinta .oloi!si miäJäräMävä sen todel- tilalili:siM·e •niin täDkeitä, .e1Jtä minä en us-
20163: iliEen ar;Vlon muka:run. r:Merk!]lilisbä •muuten, •ka:Haisi :mennä ·kot•iseUJduil'leni, jo:s minä
20164: ettå ha~litusikin esit.yk:sen •aJntll!essaan o•n äänestäisin latkia vas•taan.
20165: astunut tä:lil:e tie]le. KJeskusteluissa maata:fousvatliokunnassa
20166: ~Ryihtym.ätrl:.ä iltalkl<eihld.otusta rpidemiillaHä olen rpannut me:rlki'lle sen, että •ne, jo·tka
20167: y;ksityislwdlilin p·enllmmoon on minun iJmi- esittävät tl1ain ihw.lj·äJttä.väiksi, nimittäin
20168: tenkin vielä muis:tutettava yhdestä seikasta, äärimmäinen oikeist.o ja: ää.rimm.äi.n·en. vasem-
20169: joma vain! valhv:i:stata .ä~S'keistä lausuwtoani, misto, ova:t ~lmoitt·aneet äänes•täV'ä•nsä la-
20170: nim. sii:tä, ettei .lailla :dle ;v,a,lmvassa mie- kiesityksen ilmmoon aivan samoilla perus-
20171: lessä rt,a[1koitebtu~a.an edistäa Y:ks~nomaan t·eiHa. Ikävä v:a:an .etteivät ensimä:isen v.a:s-
20172: asutusta ja maan vilt,jelemistä, ja .se on .se, taLa;useen al'1elk:irjoitta:iat oi1e jaJksanoeet py-
20173: että tens<innä a.letaa.n rpails1Joittaa !kruunun- syä satnoljensa t.alkana, sil!loin kun niistä on
20174: maita sekä •v•asta ä:ärimmäisessä tapauk- tultava tilille pienvil.i•elijäin ja. tilatto.man
20175: sessa •s:ovelllutetaa.n si·t.ä yksity.is·iin suurti- v:äe·stön :roanssa. ~u1mpa.inenkin näJist'ä
20176: 'loi'hin. äär~mmäisyyk.sistä' pyr•kii hävittämään !Pien-
20177: tMielesiJämi .o'lisi v.at va.ltion m:aat sa.aneet vil.iehnksen, mutta sensii.aan iatkama.an
20178: tulla •hiuka:n prurempaan asemaan, kui:n yk- ·sitä tmsti.utumista, jonka 'lmiJi:ta!lismi meil-
20179: sityisten suunmaanomistajien liika.m.a.at. lä ,i.a. kaikkialla maailmassa. on al·oittanut ..
20180: 1Sitärpaits•i valtion mait·ten dakamiselle ei Tämä ei o'le .mitään outoa, mutta se on
20181: mitaän tä.tll:a:isia •la.ki•esity;ksiä .alisi <ta:rvin- ·uutta. ja od<~tta:ma:ton:ta. Minä IJU01•estani
20182: nut laatia. kunnioitan sHä, että tä;!'lai•nen yhtyminen
20183: !Toiselta puol·en minun ymm:ärbää!kseni on v~hdoinlkin tatpalhitunut jul1kisundessa,
20184: on .taalksepäin menoa se 1lmn va.ltio lu01v.ut- sililä meiNä ~so:s.iaalitdtemoiffira,atei'lt1a on ik:yl·lä
20185: taa .omistusoitmeutensa maa-tal:ueisiin va.Ds<i.n- ollut tiedossa ·s<e, ·että seoUainen kyt];]ä tulee
20186: ·kin n.iim suu:ress•a määrässä ,kuin täJmän lain iker.ran !tapa.himmaan, mutti:a s·a;maHa minä
20187: vo~maan:builll,essa näiytt.ä:ä tavalhtuwl!n. •Minä valitan :että täHa:inen. tapalhtuu juuri mi-
20188: en tarkoita .tä:Hä ·sitä etteikö vaHion maita Iitarismiin py;rkivien ·puo]ueid•en \kesken.
20189: saata;isi asuttaa j.a. tvit]~eililä. Bäinva:stoin. Tämä 'B'i ennusta !hyvää aik,ana, jol~1oin IJY-
20190: Mutta sen pitäisi ta.pa~h.ttua toisetl1la ta:.vaJHa, ritää:n ytleiseen ll!seista riisumiseen j. n. e.
20191: !kuin mi:tä täma la.ki ·etdelly1Jtää. Täm:ä lain :Minä kannatan esilläolevan lepäämään~
20192: koMa todistrua vain va;ltiovalla.n käyttä- jätety;n [a·ki•esrt·y<k·sen :hy:välksy.m:istä.
20193: jäin ihe~k'ktoutta ja. k·ruksimaamaisuutta.: lu-
20194: vata .maata tuo:J.l!e yli :2100-,tuha.ntiselle. ti- Ed. K i v i ·1 i n n a: Se ll;a:ki·ehdotu:s, j.on-
20195: la·ttomain jo·u:k:o1tle, jotka ma.aseuduliJ.a sitä ka ikdht.a!lo eduskunllla[:la on ~än'ään .ra;tkais-
20196: odot~·avat, tmut:ta saomaltl:a tarjota. sitä kan- ta.vanaan, on epälilemättä suurisuuntaisin ja
20197: san yht·eisestä omaisuudes'ta. :kaUi.ull:a. ih:in- laa.ja:kan'tois:in .sosia.a'lipoliittinen uudistus-
20198: na·Ha. la~ki, mitä Snomen elduskunnan käsite'ltä-
20199: E.i ainaJk,aan suurti;ldlist•en kannalta kat- väksi •kO!sk:ruan on joutunut. SiiJhenpä näh-
20200: soen liene syytä lakiesitys.tä vakavassa mie- den onkin luonnollista, •että puolelta j.a toi-
20201: ~essä mo~ttia. seha tämä•n <lain jolhdo.sta lausut·a·an. mieli-
20202: Mutta. hyviä puoliaki11 tällä lakiesityk- piteitä. Yhdessä suh:t·eessa täy,tyy minun
20203: sellä tse•ntään on, .siU:ä sen avulla kuitenkin kumminkin h1eti a.Jussa sanoa, että ymmär-
20204: s a. a maata.. On .nimittäin otettava huo- tääkseni täs·tä okeskustetlusta t·älhän saakka
20205: mioon, •että m:aaseudulila - ainakin Keski- on puuttunut nsa, puuttmnut l.ausunto, j;ota
20206: tSuomessa - on .suur.et joukot vuokra..,a!luei- valttämä:ttä oll:isi voinut odot•taa. Minä ni-
20207: ·den lunas,tus'lain ka:utta muodostuneita mittäin uskaltlan olla sitä mieltä .i.a luulen
20208: pientiloda •niin pieni.:ä, ettei toimeen:i:mlo tullkitsevani ·s·angen l:a.aj.ojen ·e'dus.ta.jarpii-
20209: niillä ole mathtd:olltlitnen. NläiHä on l:ain voi- rien käsityksen. 1kun :Lausun, ett'ä eduskun-
20210: maa.ntuHua. oik·ens lis<fLma.a:n saamtiin. Vielä nalla o'lisi \täy:si s•yy otdott:a•a, että hallituk·
20211: 355
20212:
20213:
20214: ·SBn taiholta tässä asiassa !lausutta,isiin rat- pakotta1vaa tarvetta, joka, vaatii siihen ra-
20215: !kaiseva sana. E•nnen iiDaiikfkea !lienee ed.us- jo•itwks.een, jonka t1rumä laki kie:l:tämättä si-
20216: ikunna,lJa oikeus koih;distaa tämä vaatimus sähää. .Senpä takia lie jonkun verran oi-
20217: asianomaiseen minis·teriin ja samana asu- keut;et·tua yrittää ta.rka•st.a-a, missä määrin
20218: tusha'l:litu:ksen päällikk·oön. •M:inusta tun- ja :mil:lä t.a\Ca,Jila tämä ;Jaiki todelil,akin niin-
20219: tuu, ·että •k;o'lw •tämä lmsknstelu jää muo- sanottua ~omistmso~keutta rajoittaa, omistus-
20220: ·bopuoleksi ja jossain maarm }uonnotto- oi·keuHa elh1kä louk·lma. Ailu:ksi pyytäisin
20221: mmksi, jos tämä puoli siitä jat.kuva·sti jää vaan ihuomaubt.aa, ·että minusta tuntuu suo-
20222: pms. rastaan naurettavalta se väite, että me maa-
20223: :Tämän jMik·een PYYitäisin h-iukan puuttua ·lta.is'liiinn ·edusta•jat, joiden vai1it•sija·t sun-
20224: itse lalkiin. ;Miniä syrjäytäm 'kai:lrlki yksi- 1rimma;l ta :~sa;l taan OV1a t Vlevra.ttain pieniä
20225: tyiskohd•a·t sii!hen ·nähden, että meillä tällä ma:anomista\i:ia, jot·ka 'SuureJ:t.a osa,Jtaan ovat
20226: ,1;:•ertaa ei oile .maihd·o]li:suutta•kaan näistä mi- sitä, mitä Ka.rj.al:assa !kutsutaan kontumi~e
20227: tään päättää, ja .pyy.dän ;sensijaa.n koske- ihiksi, jotk,a. ovat :kiinnitetyt oma•an •kon-
20228: tel.la asiaa "·l·eiseltä periaaUeeltiselta ilmn- tuun ja siinä elävät, minusta tuntuu suo-
20229: nalia jonkun verran. rast.aan n•a:u['ettava'Ua., ikun meitå vastaan
20230: N:äihdä·kseni on p.ainwvin :muistutus, ilaa- viska.t•a,an se 'syytös, et·tä me tah:toisimme
20231: ·duilt<aan •painavim, ,mitä tätä ;lakia v;asta:an omistusoikeuden semmois·ena,a.n 'llläivittä:ä ja
20232: on tehty, se, että tämä muka vaa:rall'lisesti sitä semmoisenaan !loukata. Jos :me sen
20233: ioukikaa ·omistusoikeutta. Kun minä sa- tod·eMa:kin tekisimme, niin me [uonnoHises·ti
20234: non, .että :se on :painavin :muistutus, niin pet.täisimme va1it:sijoittemme J.uottam.Thksen
20235: minä twr!koitan, •että se olisi sangen ·pai- aivan täy,d.eUeen.
20236: nava, jos :se todella,kin pitäisi täyldeLlisesti Minun ei fi!.Y1öskään ta1witse .Ja.ajemmin
20237: ·pa~rokansa, pitäisi edes osapuililoon pai'k- ·eikä -edes ly:hemminkään :ruveta .perustele-
20238: kansa. Minä •hiuomantll!n ~ruhiksi l·yhy·esti .maan niitä etuja.. mitä omistnso.~keud·el·la
20239: vain .siitä, josta täälilä jo a~kaisemminkin on. Minut, on v.a;.pauttanut .siitä ed. Vuo-
20240: 01~ llmomautettu, •että ei tälmä •ole .suinkaan Ejoki, ja iLman mitään paiha•a t·ar1mitusta
20241: ensi kertaa, joliloin meil1lä omistuso~keuteen minun täytyy lausua julki vil·pit:ön tyy-
20242: kaö·ota;an tai ·omis•tu•soi'lmutta raj;oirtetaau, ldyty!kseni sii·tä., että täiltä 'tall101lta, - en
20243: jos ;niin mieluummin tahldotaan •sanoa. Mi- tiedä .sanoisinko, uskalt.aisinko. enää sanoa
20244: nun ei trurvitse siitä 'lueteliJ.a ;m.onta;kaan esi- vasemmi•s,ton penkeilM, siiHä ed. Vuo<lij.olki
20245: merkkiä. Lienee eJhlkä pa;,rasta, jos mruh- ·puhui itse vasemmis.tosta, jolhon hän ei kuu-
20246: dollisimman v·avovasti sivuutetaan ·snuve1la runnt, pitäneek.ö sitten sa.noa ikeslkust,an va-
20247: v.aival·la hautaan saa.tettu eEutar.ve·sruännös- semman siiven taholta, - on täällä niin
20248: tely, mutta siinä jos missäiän lm.jotti~n yik- 1kaunopulh!eisesti puotl·us•tettu omistuso~keu
20249: sityiseen umistuso~keut•een sall!gen vahVJasti. den siu•naukseHisia vaiilmtuksia, kuin se
20250: Menemättä pitemmä:JJ,e esimm'kilcien esittä- ol.i mitä ed. iV.uolijoki :tääHä esitti. !Minä
20251: mise•s,sä, riittä;nee jos sanon, että ·Se torrp- v·etoan siihen, mitä ihän tä:iHlä sanoi, yih-
20252: parimvpautus, j·dka me~Hä kohta jo nyt on dvn .siilhen 1eikä minun tarvit.s•e sen enem-
20253: pantu rtoimeen, se jos ml~kää:n on ikoskenut piiä perus-telila omistusoikeuden v;aikutusta
20254: m:yö·skin ylksityisen omistusoiJr.8'Utta, -ra:joit- sekä a.sia.n:omaisen maanomist.a:j,an omaan
20255: lanut sitä sangen suuressa määrässä. Ja elämään että .hä.nen t.alloudelliseen: t.uotan-
20256: minun :täytyy huomauttaa niiden Iausun- toonsa ja sen /kautta koko lkansantalouteen,
20257: toj.e.n johdosta, .mitä 'täiäJllä aikai•semmin on koko ilmnsan eläJmäJän •nruhden. M·e maalais-
20258: annettu, •et.tä tässä on etusijassa ga sangen 1riittola.iset, ni~nkuin sanoin, jos iknbkaan
20259: suuressa määrässä tullut rajoitetuksi juuri ymmärrämme ma.anomi•s•tusoilkeuden suuren
20260: t·al~o,u,poik·ain ja monta lmrtaa verraten pien- siuna.nk:sen j,a silksipä me truhd,omme juuri
20261: ten omi•sta:jainkin omistusoikeus. Tässä on laajentaa sen, laadentaa sen niin, et.tä niin·
20262: tod€1Nalkin ennen vmlt.ion maita kaj•ottu yk- monet •kruin :su]n'ki.n 'PääJsevät siitä osaHi-
20263: sityisen talon·pojan omi,stusoikeut,een. sek.si. Se on meild:än •pymkimyksemme ydin.
20264: v;o~da,an tietysti sanoa, ·et,tä lm:~ki.ssa •
20265: 1Se on 1luonnolli<sta, ·että si:tä va.rten on
20266: näissä tapauksissa on näitä [onklkauksia, ta:rpeelll loukata niin. sanottutia .saavut•et-
20267: raj01it1,1obia, oUut vaatimassa 1la!kottava tuja o~keuiksia, joista meidän peru.stusla-
20268: tarve ja :t.eJh!dä kysy:my,s, onko nyt sellaista ikimme niin :pail;jon pUihuu ja j·otlka, niin-
20269: 356
20270:
20271:
20272: kuin tiedetään, nautti·vat 'niin erinomai'ien omi·stusOILo.~lile. iMutta se väite, että me~llä
20273: suurta ·suojaa meidän lainsääJdäntömme ta- ei ol·e ·o'lot juuri niin huonot kuin ne ova.t
20274: holta. Sillä niitä:hän. suojaavat kaikki sieNä, missä ne ovat kaikkeiu 'huonoimpia,
20275: ne pe11ustuslain määl'äy!k:set, jot:ka 'tekevät se ei ole mikään puolustus ·s·~Ue, että tässä
20276: kaiken syv,emmän sosial]poliittisen lainsä:ä- asiassa ei pitäisi ryilityä mllhinki1än i]mr-
20277: :dännön mei•lilä aanmmäisen vaikeaksi. jauksiin.
20278: Lienee kumminkin va:rmaa, että nämä n. s. On puhuttu paljon .siitä, että vapa.a.ehtoi-
20279: saaJVubetut oikeudet eivät aina ansaitsisi sullld!en tiellä ,tässä as~ssa pitäisi päästä pe-
20280: sitä suojaa, mitä merdän la:kimme niille rille. Me~Llä on siinä suihtoossa muutaman
20281: antwa. Niillä on nimittäin erinomaisen kyiDIIDenen vuoden kokemus nyt jo. On
20282: hyvä taipumus muuttua saavutetui:ksi etu- yritetty asutustoimintaa !hoitaa ja tilat-
20283: oikeuksik:si ja oikeus ja etuoikeus ovat tonta väestöä maahan kiinnittää, ja tarvit-
20284: ka,ksi IJeriaatbeelQisesti ja asial:lise.sti aivan semat•ta esittää sen enemvää .numeroita, lu111-
20285: eri a.siaa. Etuoiikeudet astuvat muiden sa- len minä, että j•otarkuinkin osataan oikeaan,
20286: manlaisten ·Oikeuksi.en tielle, estävät muita
20287: 1
20288: j·os sanotwan että tulokoona on ol~lut se, että
20289: käyttämästä hyväkseen sa.moia oikeuksia, ei ole päästy juuri pa:l~on muuhun, rkuin sii-
20290: jotka heilLe siveel'l~sten 'lakien mukaan kuu- hen, että maanomistajain l:u.ku nyt sentään
20291: luisivat. Ne p·atoavat silloin hwnnon pa- ei ole väässyt ·las:keutuma;an!k,aan. Tos.i-
20292: kosta aina kansassa pul ppua via voimia, es- asia,han on, että meillä lienee - , ehkä ,ar-
20293: tävät niitä toimimasta, estävät niitä teke- vioin vcä.hän korkealle - mutta mrnä sa-
20294: mästä 1hyödyl·listä 't;vötä, synnyttävä:t tyy- non tasaluvuin elhkä 12,5,000 maaomistaja.a
20295: tymäiltömyyttä ja •sillä tav·a:Na saavat ai- lulkuunottamatt.a tonpparien lunastamia
20296: \kaan yht.eis-kunnassa rämeyt.ymistä, .soistu- torppia. Niiden vastapainona on kummin-
20297: mista. Ne tuottwvat mahd!ollisesti tulvia- kin, niinkuin tääl~ä on mainittu, l~ipitäJen
20298: kin, jotka saattav•at puhj.eta monasti hy- parisatawtulhatta. tai rvälhä:n vää:l'le parisa-
20299: vink~n twho.isaJlla tava,lilta, siLLoin lkun etu- taatuhoaitta täatonta. Ja p:rurinkymmenen
20300: ·oikeuksien 'Pato lopultakin murtuu. Kaik- viimeisen vuosilkymmenen kokemus on
20301: kien kansod~m historia on osoittanut, että osoittanut, e•ttä oilevat maanomistusolot ova>t
20302: maanomistusta :ko&kevat etuoikeud·et ovat kuin ovatkin sinä t~o:siasiallisena esteenä.
20303: tässä suhteessa vaiikutuksilt·aan kaikkein jo:ka estää tätä tilatonta V'äestöä osiinä mäiä~
20304: pahimvia j,a kai:k'k·ein vaa.ralhsimpia. Minä. •Dässä kuin .se ha;luaa toteuttamasta Olllis-
20305: en katso tarpeelliseksi kuluttaa edu~•kunna:n tuso~k·e•utta maalhoan, 'samaHa tavaJlla ikuin
20306: ai.kaa •lnetteh~Jmalla tässä suhteessa mitään ne, joilla sitä j-o on tai edes jossain mää-
20307: esimerkkejä m11ista maista. Minä luulm1, 'rin s.a:ma,l,la tavaU:a.
20308: että riittää, kunhan viitataan yMeen a.i- .Sitä<paitsi kun tarkastaa, ketkä ne ovat.
20309: nroaan sellaiseen •suureen patoutumaan meil- mitkä ma,anorrnistajapiir:it me etuväässä ovat
20310: lä ja sen pU:.hkea:misen ].opulta aiheuttamaan jotka ovat tämän maa:rrhall'kinnan tie'llä,
20311: tulvaan, j•oll'ka aikaansaamisessa maa.kysy- til.attom.ien as:uttamis,en ti·eHiå, niin minun
20312: myksen myöhästyneellä ratkaisuna oli ai- ymmärtääkseni silloin saadaan tästä asut-
20313: van ·hruoma.ttaNa osansa. Minä t·a,rlkoitan tamiskysymyksestä vieläkin selvempi kuva.
20314: vuo·den 1'91:8 tapahtumia. Minä olen ·ni- Niinlkui.n 6edämme, niin m!äär:ää (kysymyk-
20315: mittäin täysin vakuutettu siitä, että jos S·essäolev.a ,Lex KaJ1lio" p.ieni,He maanomis-
20316: maakysymvs meillä olisi ed·es osapuilleen ta.ii•Ue verrattain a11haiset ma.anluovutusvro-
20317: ollut ratka~i·stu, sanokaamme vaan 20'-----'30 sentit. 1Siit.ä s-euraa 'luonno'llisesti, että
20318: vuotta s:itä ennen, niin sellaista, mitä meil- heiiftå, vailk.ka heit·ä enemmän onkin, y•leen-
20319: lä sinä vuonna tapahtui, ei olisi tapwhtu- sä on saatav;issa 'Ver:rat,tain vä.häisen maata
20320: nut. Voidaan kyllä sanoa ia väittää, että asutusta. &oituhiin. En 11uule, että paha'Sti
20321: mei]ilä muka 'ei ole ollut maamono.poolia ereh,dytään, .jos sanotaan että s]lloin kun
20322: oi]ema.ssa, ja väitetään, että meillä on maan- luoV'utusprosenMi nousee yili 10 % :sta, .sil-
20323: omis:tajain luku verrattain suuri, että meil- 1·oin s:e wllkaa oJila ·käybännössä tuntuva
20324: lä on ·verrattain paljon pienom'ist•ajia j. n. e. omistaj·aHe ja 1mott.aa myö~s'kin tuntuvia
20325: Ja kie}tämäkön tosiasia on Hety·sti se, että maa-a1neita asutustaTikoitulksiin. Niinkuin
20326: meidän maanomistusolomme eivät suinka·an tied!etäiän, niin lf·aj.a on t,äJHöin 1,000 iheh-
20327: vedä vertoja Europan siinä s111hteessa 'kaik- taaria. iNoe ·OIVat siis vasta !Verrattain suu-
20328: kein ku:rjimmassa asemassa oleviHe maa•n- ret tilat, jotkoa tUllevat k'Y·symykseen, .sil-
20329: 357
20330:
20331: [o~n, ikun malhd'Olilisesti on ltar.vis :pak'lwlu{l- tame, joka vaat.ii 1rYihtymäJän •seHaisiin
20332: vuttaa .suuoorrupia a1lueita. 'SuoiiD·en virrul- omistusoikeuden rajoituksiin, kuin mihin
20333: lisen tilaston mukaan ei tämänkokoisia ti- laki· Kallio ;ry!htyy, rajoituksiin,. jotka
20334: loja 11itäJisi ol!la täyttä 2,000. J.a •suurin itse a siassa ov·at paljon pienemmät ja pal-
20335: 1
20336:
20337: osa niistäikin lienee vielä suurt.en yhtvöit- jon vaarattomammat, kuin mi'ksi ·ne tah-
20338: ten, etupäässä puutav.rurayhti'öitten iha'llussa. dot·aan •tehdä. Se m·tikaisu, .mikä täJssä on
20339: Se ·tutkimus suul'Oimistuksesta. jonka tu- siis tehtävä, on, sanon sen vidä tkerra~n,
20340: ilokset •hiljattain juilkaistiin ja olivat sano- omistust).~keuden puolesta omistuksen etu-
20341: ma.leihdissäJkin •nä·k'Yvissä, se antoi muis- oikeutta v:a.staan. Täl'laisissa bpauksiss·a:
20342: taakseni tulomseksi sen, että noin 80 % vetoavat <aina n:e, joilla on etuoikeudet kä-
20343: suuromistuksesta •On Y'htiöitten :käsissä. sissääJn vapaa.e Moisuu,den tiehen, niinkuin
20344: 1
20345:
20346:
20347: Näiltä suurmta yhtiöiltä .ia sen ilisä!ksi joil- esim. e'd. · .v.on Bor•n täällä niin kaunopu-
20348: takin ,sad.oi>lta suuil'Oilllista.jilta etupäässä tu- heisesti teki. Se on .erinomaisen hyvin
20349: lee se maa, jO'ta tarv~taan tHa:ttorrn:ien asut- ymmärrettä:vää j.a 'luonnolilist.a, että nä·in
20350: tamiseen ja jonka puutteessa h€itä ei asu- tehdään, sillä kun vapaad1toisessa. ja ilman
20351: tetuiJksi saada. rajoituksia ta~paMuvassa voima.in. temmel-
20352: Meil~ä jä;ä :siis seumav,a vastakohta. Toi- lyksess.ä o:iJkendebt.oma:t ja etuoikeu1ksia kä-
20353: s·e1la 'Puol.ella ovat nämä ilähes rpa.rituhatta sissään ,pitä,vät joutuvat vastakkain, niin
20354: suuromist.ajaa, etupäässä yihtiöitä, ja nii- näiUä jä1l!kimäisiUä on niin paljon suur-em-
20355: den retuoi·keus pitää haHussaan l.a:acioja ker- mat voimat käyt•ettäiVis·sään, että tällilainen
20356: ran hank,ki.mia•nsa maaomaisuuksia ja tO'i- vapa:aeiMoisuuteen :v•eto.amine·n heille on
20357: sel,la puOilelila on, sanokaamme nY't vaan erinomaisen edullista.
20358: ykisilllkerta]sesti, sadantuhannen tilatto- Me]Hä :Suomes·s·a un onnistuttu, V•ailitet-
20359: man oi:keus päästä hekin maah·an !käsiksi, tavasti tod-ellakin onnistuttu vakuutta-
20360: hyvin paljon vaatimatt-omalillmrul'la t•avaHa maan suurel!le jou,lmiHe Suomen talonpoikai-
20361: kuin m~M .siltä tylhä edelleen J'ää näliden sia ma.anomistajia, e:ttä tässä olisi kysy-
20362: suuromistajien kä.ytettäväksi. Jos .minä tätä myiksessä :hoe~dän omi,gtuso~1muten.sa, että
20363: vastako:htaa aiattelen niin ei pääse mihin- aleidän t·a·lon poi,ka~nen omistusoilkeuten sa
20364: kään ·siitä, että tässä !kysymyksessä ovat oma•an knn1t,uunsa 1täs•sä 1Jo'del:la.kin olisi hä-
20365: etuoikeudet, muutamien harvojen etuoikeu- dässä ja vaarassa. Minusta tuntuu omi-
20366: det, suurten ·kansanjoukkojen luonnollisten tuis·eH.a, mitenikä iJmkaan suomalainen ta-
20367: oikeuksien tieNä. On!han niin, että noille lonipO'ika saattaa täl~ä tarvalila ajat,eUa. Tä-
20368: muut.amiHe rt.uhansi1ile joka tapauksessa män lain kauttaJhan vo,idaan _hankkia eh-
20369: jäisi ma.a ta •noin tuhannesta pariin, lwl- käpä noin .100,{}100 uutta Suomen trulonpo-
20370: meentuhanteen JJ..ehtaariin, vaik·ka he lu.o- jan ormistrusoi.keuden vartija:a ja vaalijaa.,
20371: vuttaj.sivatkin koko tämän Kallion 'lain jotka tulevat s•eisomaan omistusoikeuden
20372: ma·ruraa:män pmsenttimäJärä:n. Nämä jäl- puorlest.a •sent.arkia, .että :se on heidänkin, ja
20373: kimmäiset :sahtuiha:tta ti'la tonta, ne pyytä- jotka turvaavat suoma!la.isen talonpojan
20374: 1
20375:
20376:
20377: vät .ia: ne tuleva•t saamaan tämän lain kautta o.mistusoikewd.en, minä uskallan sen väit-
20378: vain muutamia kymmeniä heht.aarre.ia. Jos tää, tavattoman pa.}jon pa;remmin, kuin
20379: tahtoo vastata kysymykseen, kummanko mit.kää:n lait j.a asetukset, mitkään pape-
20380: omistusoikeus tässä painaa enremmän oikeu- rilla olevat lki!rdaimet, sirllä 'tosiasia on ja
20381: den ja !kohtuuden vaa'assa, muutamien .sato- historia ·on a:ina todist·anut sen, että ne oi-
20382: jen ehkäpä ;parintuJhannen suuromista,jan etu- kPud.et ja se a.s.ema, 6ok:a perustuu 1lnonno1-
20383: oikeus pitää .maita allaan, monta kertaa käyt.- lisiin. oleviin oloihin, jolla on tur-
20384: tamätt•öminä ja hyödyttöminä, t.aiik:ka sa- vansa nnssa. se seisoo. Pönikitettäköön
20385: dantulbannen tilattoman oilkeus saada maata sensijaan ~et~oikeuk·sia vai.kka minkäilai-
20386: käytettäväJksoon, jotta ihe ahk<eral'la ja ko- siHa lain !kirjaimiU.a tai iain py.käli1ilä .ia
20387: vall:a työNä siitä 'saisivat e13.tu:ksen itsel- millä ulkona isena ta va.lla ta'hansa. ennem-
20388: lensä fia per!h:eelilensä ja koihott·aisivat kan- min tai mJ7iöihemmin n:iid~n ibäytyy romah-
20389: sansa tuota.ntoa, nii•n minun ymmärtääk- taa..
20390: seni ei •pitäisi .epäillä, jos täitä asiaa pun- E'lllpä ymllllär·rä myöskään, mistä syystä
20391: nitaan o~keud•en vaa'aHa. Käsittääkseni on iku1rara.n terveesti ajatteleva ta'lonpoika
20392: siUoin ID'Yös•kin v·a:rsin selvää ja varsin to- saa Uaa asettua vastust•amaan tämän lain
20393: distettua, että tässä on <olemassa pakotta!Va toteutta:mist·a, S'eHaisen ilain, joka itse
20394: 358
20395:
20396:
20397: asiassa 1lisää talonpoikaisen ma.anomist.aj•a- ·Toisesta·kin syy;stä mrei;därr on mahdo-
20398: :lualmn ·V·aHiol'lista, ta:loUi1:1e.J.Usta ja yhteis- tonta usko·a siihen •seilitoy;kseen ja ·perustaa
20399: kunnallista merkitystä noin 80-100 % :Ua käsitysLämme tästä asiasta •siUe ~ohj.aHe,
20400: aina:bn, j.01ka antaa ihei!He sen mukaan li- että tässä olisi kysymyksessä arinoas:taan
20401: sättyä va:ik·ut.usva1taa siinä t·aisbelussa, t·apa eikä itSJe asia. Niinrkuin •tää'llä j.o vii-
20402: mitä juuri tämä kansanaines käypi saa- tat.t:i!in, niin asema eduslkunnassa on sel'lai-
20403: da:l~seen aJsianmukaisen v·ailku tusvru1lan y:h- nen, että uuden 'lainrsäJäld:ämnön aikaan'laa-
20404: t.eistkunn·an koneiston ·kulikuun ja otkeute- minen tässä asias•s·a, jos täm:ä laki kerta
20405: tut etunsa asianmukaisel:J.a tavrulla va:Lvo- rh,yläilään, tulee osoitt·autuma.an ääret·tömän
20406: tuiksi. t,Ja minus•ta :tuntuu my·öskin omitui- vaiikeaJksi. }feidän 'pemstusla:kirrrme sisäl-
20407: selt•a, mitenkä maa.t·a•loudenhavjoitt.aj,a j·a tämät. tmä:äJr:äJenemllll!istömäJäräylkset asetta-
20408: miten1kä se, joHe 1Suomen ma:atalouden vat lkailrki lainsää•diänllöyritykset maakysy-
20409: nousu on tode'1la:kin ·syidrumen asia, s.aattaisi myksis·sä j·a yleensä suu:rissa sosial'isissa
20410: af:ettua tätä l•a:kia v•aS'ba.an. Merkitseehän .kysymyksissä s~lrlaisen tSc;vil:]a;n ja Chary:b-
20411: tämä sitä, •että oma.sta maast.a elävien 1luku diks•Em väliin, t,aiikrka, .sanoisinrko suomeksi,
20412: •suumruee ja l1isäytyy sen ål:1arusanosan J.uku, niillä on ·suo siellä j.a vetelä tää!Bä, että
20413: joka thank!kii itseliJ.ensä •elatuksen omasta on :hy.vin väJh'ärr toive.ita. siitä, mitä täällä
20414: maast•a. N~iden il:ulkumäärä v.älhenee, joi•den e:duskunna.ss•a enaa a'ikaans·aad.aan tä:ss~i
20415: täyt:yy elää ul:komaisen tuota•nn:on va.va<;sa asiass·a läihimmässå tul•evaiSiuudessa, jos
20416: ja samalla tulee varmasti myöskin hyvin kysymy.ks.essäoleva laki nyt. hylätään.
20417: pian lisäy.tymäJän tuJO:tettu.jen elirrta:rpei•d·en SenpäJba1kia meidän käsistyksemme on se,
20418: rna:ara. ·'DäJrnä uudistus •on siis omiansa että tässä asiasS>a nyt ä!än:estetä:än tätä
20419: suorast·a·a:n suurenmO'iseUa t•ava:lla nosta- suumriteHua maauudistusta V!astaan taikka
20420: maa'n Suomen tatouid•elilista asemaa, wa1kiin.. sen puo·lesta. Jaa-·ä!äne.t. me·rlkitsevä·t Ben to-
20421: uuttamaan meidän kaup:patasaust.amme ja teuttamista. ·ei-äänet merkitsevät itse
20422: yl·eensä tur.vaamaa•n talou:d•el.Jisia o•lojarnme. asiassa •s·en hyl,käämis:bä kaiken tod:ennä:köi-
20423: Minä o],en kyiHä vailmistunut siiihen, että syy·den mU!kaan :pitk•iksi aj.oi.k&i. Mitään
20424: oikeistosta, ainakin osasta oikeistoa taik- kol:ma·tta mah:d:otlisuubta. ·siinä meildän ym-
20425: ka ~lripäänsä oi:lmisuost•a vastataan, että mä:r.tä!äJksemme 1ei ol.e IO'J.emassa.
20426: tässä ei v•astusteta itse uudistust·a, tässä Myöskin ää.r~mmäis•estä vasemmistosta
20427: ·Vas.bistet·aan ·vain :sitä tapaa, millä. uudis- -- tai :riittääJkö ny.t vain pelkkä vasem-
20428: tus .aiotaan toiirn'eenparrna, että päämääriin mistiO - on tätä 1aJkia vastustettu. (V.asellll-
20429: nähden 10Haan ylhtä rrrieHä. Siinä !suhteessa ma:l:t.a: !Ky]i].ä 'riittää). No, minä käytän
20430: täytyy suo:raan san.oa, ·että tämä selitys ei sitt·en sitä sa.naa, ikoslka s•e riittää. - Minä
20431: enaan rnene meiihin kesrnust,a:laisiin. 1\-le ymrrrärtäisin tämän k·a:nnan erinomais,en
20432: olemme ensinn!äikin nfuhned, mit,enk~i hyvin Da ymmä:rrän sen erinomaisen hy-
20433: me~lilä on vuos~kymrneniä 1mumittu ja tuu- vin, jos meid:än vasemm:istomme todellakin
20434: mitbu juuri tärkeitä maabloudellisia uudis- asebbuu sille kanmvHe, että Y'lipäätäns:ä on
20435: tuksia. Me olemllll:e •nähneet, mitentkä mei- aina .sitä :pa.re.mpi, mitä ;pahempi. Muun
20436: dän tor·prpari.vapautuksemme, ennenkuin se muassa se :puihmja, jo.ka ·äärimmäisen vasem-
20437: lopul;trukin toteutui, kuilk:i 'ko;mitea.s:ta ko- miston :t,aholta, meildän :k,ommurrist.iem.me
20438: m:iteaa•n, va:li•o·k:unnast:a 'vcatliolkunta:an, mi- ta'h:ollt·a, ev'ästys:keskustelussa käytti pu-
20439: tenkä se .r:aukesi kert·a :toisensa jälkeen ja heenvuo.mn tässä •asiassa, seilitti, että 11l'än
20440: mihinkä tämä loputon valmistelu .ia lo- ei ta:h!do säJälistä lait:ta•a tiJ.a:tt.omia siihen
20441: put()1n suunnittelu ,lopuHa joMi. Ja asian- kom:munistikouluun, johonka he joutuisi-
20442: laita henee :lopultakin 'sitt.en•kin, jos suo- vat joutuessaan uutistila:lEs:en asemaan.
20443: m.a'rr ja a:risbelematta puhut.a.an, niin, että Minä !uskallan, luvaHa SAnoen, 1-:an::>a, eWi.
20444: tus;kin me 'o•l.isimme saaneet sitä vieläkään. minun ·käsitykseni mullman tässä ei o1e oh-
20445: el·J.ei VU'O'den 119·118 tap.a:Mumat ·101pu1ta dlisi jaamassa sää·li :v.aan 'Piillemmi·nkin, suoraan
20446: saaneet oiikeistoakin kä:sit:tämä!än, ettiic sanoen, pe11ko siitä, ett.ä näistä tila.tt.orrrista
20447: tässä on todel•lakin ·te:h'tävä jotakin, eikä tässä ·koulussa tulisi kaikkea muuta kuin
20448: vain v.a:1m.iste'lt.ava ja suunnitdtava. Sen- kommunisteja, pahimmassa tapauksessa
20449: pä:ta.kia :me •emme ja•k:sa l}uO'ttaa sii!hen, että ehkä maalais'liitto•laisia. U 8ikal1 a n oHa sitä
20450: tämä as.Ua :uusist·a valmiste:htista enaJall mieltä, että v.asemmi·ston 'D'n, meidän kmn-
20451: somenisi lia enää sen valmiimmaksi tu:Jisi. mU'ntistiemme on i.tse as:ia.ss·a sanrgen vai-
20452: Maan h!l>nJklkimilllen asrutuiS,tad!.'oi twksi~n. 359
20453:
20454:
20455: _kea puolustaa tätä 1kantamxsa, jota hei- ti!laisuu!ks.issa valtiolliseen elämään ja se-
20456: dän .puhujansa evästYJsllmskusiJelun kuluessa ko,betaan ne va'ltiolili:sre·en ag.ita;tsioniin.
20457: -<edustivat ja jota 'heidän edusta~a;nsa ovat Mut:ta 'iäHä asia:lla on nyt siksi suuri kan-
20458: rrnaatalousWJJl:ioku:n:na.ssa ed ustall!eet, että tavuus, ~että rsenkin, j.01ka rtahtoo omasta puo-
20459: lhei<dän tul,ee olemaan s·an~en vaikeata puo- lestarun j·a joka oma.sta puolestaan katsoo
20460: lustaa sitä :ma:a;ta rha;luavien ~tm,attomien ol,ev.an:s·a velvoUinen varomaan nä~!len. suur-
20461: edessä,. joita s~ttenkin, :mi nä iluul,en, lheidäm-
20462: 1 ten periaattei1den kev~ytmieEstä ikäy:ttä-
20463: kin ,jowkossaan on olema,ssa tuntuv·a määrä. mistä, että seikin on t~ä!Hä :k,e,rta•a :pakotettu
20464: Oman ma,an lhaJ,u, oman maapalan tarve, se nii!hinkiin vetoamaan, Minun a,Siiani ei ole
20465: <>n kaikista ·teorioista huolimatta kuitenkin tässä mv,eta milhinlkääin pitkiin S'elity'ksiin
20466: sellainen rul,kurvoimain:en v~aisto, joh v·a,s- siitä, 1mitä kristinusk·on siveeltis,et periaat-
20467: tarun trurha,an opinikaippa,leil:la ja teorioi'lila lteE't täisä kyp-·myksessä sanovat. {Oi-
20468: taiste1laran. Se tunkee läpi, se vaatii oi- ;keailta: Ei m:itään)! Minä l~uulen, että minä
20469: keutensa, ja me]dän vasemrrnistomme tulee voin lyhyesti ;ia vastaan väittämättömä1sti
20470: miyJöskin varmast,i rhuomaama,an, että asian- lausua ne, jos minä il,ausun, ~että se kris,tin-
20471: laita nä;i:n 'On. uskon jolhbva periaate, joka yhteiskunnal-
20472: Viaihan ,orNa ymmäJrrettävää, että meidän lisessa ja taloru'deHisessa elämässä merkit-
20473: vasemmistoruinme, kommunistej~amme, tässä s·ee jota:kin, se on /I'akkmJiden :laki, s'e .on
20474: :a:siassa 1lowk:kaa se, ·eMä tämä maa,olill'istuk- vaat~m'us suh·bautua t'Oiseen s~ama:lla taval'la
20475: .sen uudistus mrkentuu. niinkuin se trol1el1a kuin ·toivoisi tämän smht·autuvan itseensä,
20476: rakentmu ja niinrnuin sen mei<däin ikäJSitYJk- ·se ~on vaatimus mkast.aa !lähimmäistään
20477: semme mu1kaarn tul,ee ra:kentua, omistusoi- niin'kuin itseänsä. Ja jo:s tätä Krullion la-
20478: 'keuden porhjalle. Mutta minä pyytäisin S'it- kia ja sen trurlkoitusperiä 'tässä valossa mi-
20479: tenkin huomauttaa, että tällä asialla on vielä tata•an, ni~n mi'nä pyytäisin kysyä niiltä,
20480: toinenkin puolensa. Tämä esilläoleva la- jotka tätä lakia v•astustavat ja jotka .t,oi-
20481: kiehldotus t~ekee mrinun ymmärtäälkseni omis- selta puolen j.o a:ilkaisemmin ova.t t.ääl1lä
20482: tusoi'keuden 'siinä mäiärässä ka.ikkien saa- esiillityneet kristrnuskon nimissä: mitä sa-
20483: vut~ett,avana oleva:ks.i, kuin se !käytännössä noo rakkauden laki :tä1hä·n asiaan? (Oikealta:
20484: ja o'levissa ·Ol·oissa yleensä mahdrolrlista on. Eri mitään!) Se sanoo san_g~en paljon. Sa-
20485: !Se rik1lwo, niinkuin minä S'anoin, ·etuoirkeu- noo:ko, eNä mei!dän on ~estettävä suuret jou-
20486: det j'a te'kee omish'SO'i!keudesta ka:~kk_i,en nii- kot ti:laUomia, suur,et joukot 'köyhiä, puut-
20487: dFn yihbeiS<en o:ilkreuden, jo'tk1a kykenevät sen teessaolevia saamasta, käsiinsä ne työvä-
20488: han'kkimaan ja py.s't.yvät sitä menestykselil:ä lineet. mitä !he vä:lt:tämätt'ömäs'ti tarvitse-
20489: itseHeen ·Olllnerksi ja _v~ht,eiskunnaHe onnelksi vat, ~itä rhe ika]paav·at, mitä he ·pyytävät
20490: käy:ttämää;n. Ja tältä 'ka:nnalb ios asiaa saa.daksensru omalla ikättensä ty,öllä, elät-
20491: ka.t.se/llaan,, tulee meidän vasemmistom:me tää it1seä:än? :Tai sanoo'ko se, että me.Udän
20492: itse asi·assa, v·astustaessaan t.ätä uudistusta, pitää asettua niid:en :puolelae, joiUa jo en-
20493: tais.telemaan etuoikeuksien puolesta m- nestään on enemmän ·luin mitä itse oUen-
20494: 1{euk<si,en Jnhteisi1ms1, ko1m !kansan omaisuu- kaan tarvits,ev3't? Minä luulen, että jos
20495: dek•si, .sa.wv.utett·avana o'levalksi omais·uu- tä:tä asi·a.a syvästi ajatevlaan ja harkitaan,
20496: dek,si tekemis,tä v~asta.an. niin ei pitäisi yksinkertaisresti k e h d a ta
20497: Tahtoisin v~elä loppujen lopuksi kosketella sanoa, et,tä rakkauden laki ei tässä asiassa
20498: tämän kysymyksen kantavuutta ~eräältä sy- sano mitään.
20499: vemmaltä, periaattee!Jtaan syvemmäiltä, var- Minä voin tämän jä•l,keen jo l·opettaa.
20500: •sina~!seHa 'eetiUi:sel'tä 'kamnal1h, si veeHisel tä Minä luul-en esitträneeni ne syyt, ne ;periaat-
20501: kan·narHa. Meidän maass,a,mme on valrlan- t,eel'liset, ne eetilliset syy.t, jo:tka ova't saa-
20502: kin viime vaal;it·aiste,lun aik·ana, sanoma- neet meidät maailaislii'tto<laiset niin ·tiukasti
20503: ~ehrdistössä ja viimeksi tääJHä e,dmskunnassa asettumaan tämän 'lain taakse, ku]n me
20504: puhut'tu ta,vattoman .paljon u:skomwsta, pu- olemme tehneet, ne syy,t, jot:ka p·uoltavat
20505: huttu !kri<stinusk·on y levistä peria·atteista.
20506: 1 sitä ik:äJSitystäkin, että 'tämä 'la,ki tode'Ha on
20507: Minun täyt,yy sa,noa, et·tä minä puo1lestani osa meidän sisimmä.stä 'O'lemulksestam:me,
20508: kun'Ilioitan näitä periaatteita ja !kunnioitan m:eiidän sisimmisNi ja pal'haimmista p·yl'ki-
20509: 1mi's'tinuskoa siksi s•uuTesti, että mi'nu1la on mVIksistämme. Jos me täs1sä su!h'teessa
20510: mää,rätty vastenmielisyys sitä vas.t,aan, että t-ahmisimme jolli'k:Unll,aisiin myönny,t:Y'ksiin
20511: niitä vedet·ään sopivi.ssa ja sopimattomissa muunlai,sten etujen ihyväksi, mmita etuja·
20512: 360
20513:
20514:
20515: saadak&ellllille, niin me kieltäisimme kaiken .mistamista ni,iHe onoottomaan asemaan jou-
20516: par;haimman ~itsessämme. Sitä me emme tuneille maatyöläisille ,päästä kadehditum
20517: voi tahdä. Sentakia me dlem:me .siinä ase- itsenäi,sen maanviljelijän 1a.semaan. ~un me
20518: massa, •että me .emme voi muuta t-eih.dä !kuin otamme huomioon ~Sen .&e~~a.n, että meid!än
20519: taiste:Ha tämä;n 'lain :puol>esta, sen kanssa ikaiJk1kie>n v~aJ.itsij.aiu, -olivat,pa ne :sitten ·por-
20520: ·kaatua tai voittaa. vareita taåJiklka :luokkatidloisia kommunis--
20521: tejaJ, vakava py:nkimys samo.in kuin meidän,
20522: it.se kunkin, on kooila tätä ma1a;llis:t.a maa-
20523: Ed. N i u k ik a. ne 1n: !Mi.nun 1Jäytyy yh- ·eh muuta lkaprtaa,lia, tul1la siis, va~kka.
20524: ,tyä ,siilhen 1käsityrkseen, jonlm edel·lin~n :pu- 'pikikuk·alpitaiistilksi ja että tlä;män :nyikyioon
20525: ih:uja puhe'f:msa a:lrussa lausui, nimittäin, että 1kapitalistisen V1rultion 1perus,edeHyt~ksiä,
20526: asia oru selli !luontoinen, että oli.si sy,ytä niinkuin .tää:Hä jo on ,huomauwtrtm, me em-
20527: sall!da tietää si~nä rmyö,srbn haHitiuk,sen ja me nyt ol:e tilaisuude,ss:a imuuttamaan ja siis
20528: varsinkin asianoma.isen ammattiministerin sillä lailla, Jlliinkuin vastalauseen kirjoitta-
20529: ja •ammatti:haUitu:ksen ,pä;älli:kön kanta, jat näkyvät wjattelevan tekemään ,proletaa-
20530: mutta vali:t<ettavasti ei ,iJäJhän rsaalkika ole re~sta lk·a.pitrulLsrteja, uii,n tämän rtosis,eiikam:
20531: vielä sitä tilaisuutta eduskunnalle suotu. valossa, .samoin, kun otamme vielä huo·-
20532: iTal'!ikastelh~s,sa maa ta1ous·wl,liokunn:a:n mie- mioon sen että ne, jotk~a Lex Eal'li!O'ta ikan-
20533: tintöön l:iitt\Yvi<en vas,tala,useiden y, illl. sen natta:va,t, tietysti v.a.srtaisuude,ssa,kin olisivat
20534: vastustuslkirjaJ.Iisuuden valos's'a, jonka vas- valmm:t teike.m1ä än k:ruilklkensa, ·että trodellakin.
20535: tustuspuolueet tä,ssä a,;~~i,assa· viime keväästä täten ,syntyvät viljelijät plääsisivät jaloil-
20536: Hi!ht.ien ovat jul1kaissoot, ,niitä perusteita, hmsa, niin tämän ikailken valossa täytyy
20537: joilla tässä edus1kunnassamme :nyt muodos- niitä pemsteita, joina :kommunistit tässä
20538: tuva :kokoomus: kommunistit, k okoomus- 1
20539: ikanta.a:msa >puo-lustavat, tuHa 1siihen tulok-
20540: puolue ja ruotsa,lailset a;Jerus'telev,at s·itä ika.n- ·seen, et,tä t:oden.n:älköisesti !herrat ilwmmunis-
20541: taa.nsa, jdka tarlkoittaa Lex EaUion tap.pa-
20542: 1
20543: tit eivät: o:Iekawn tääMä niiden t~·lattomien
20544: m.iJsta,, täytyy e'hdottom.rust.i, niinkuin täälllä maatyoläi,sten ja ilois~en asia;lla, joilden äJä-
20545: jo on os.alrt:aan osoitettu, tuUa. si~hen tuloik- niHä suurin 'Otsa ihe~stä on tlänne tuHut.
20546: ,seen, että .perustelut twHe meiliettelyN·e ovat Huomatt.av,alta osalta. ja :pääk:ohdis.saan
20547: verrruttai.n köyiktäiset. J.\fiträ ensinnälkin tu- verr.aUa.in :sa;moil:la motriiveilla, !kuin edelli-
20548: lee vastaJa,usees·een ·n :o 1, kommunistien sessä puolustava.t myöslk•in t.oisen vastala,u-
20549: allelikirjoitt,amwan, ,pistää siinä e,r]koisesti s~il .seen :kirjoitt>ajat, lkokoomuslari,set, lra:kia va,s-
20550: mään, paitsi epäasi>aJllisuuiJt,a niiden väittei- tustav,aa ka.mtatan:sa. Väitteet, ·että .ne !kei-
20551: den rist1riitais·uUis, joilla ikommUinlistit koet- not, .ia se ta:pa,,jolla asutusta. tahdotaan tässä.:
20552: tavat siilnä esiintyvää maa~l.man'lopun. kan- l aisS>a edistää, ·että t)äillä 'larHa syntyneiden
20553: taansa puolustaa. Siinä kadehditaan sitä, et- pienviljelmien h>altå.iat joutuisivat t.odennä-
20554: tä syömäviljan, .siis ma~a.taloustuotteen hin- lköi:sesti roitkilksi ag·oilksi mwat:al,oruslköyhäJis--
20555: ta, on noussut ja ma.aka.pitalistit eli maan- tön .iouJkkoon ja että lain ulikon:ainen muoto
20556: viljelijät rih,stuV1at! Se,rr,jällkee.n kirjoite- ei ole t:v:vd'Yiit'ävä, ·Ov,at .aivan ylhtä yleis-
20557: taan: Uuti,sviljelykseen ulhratut ku.stannuik- 1uon't·oi.sia; j.a :srumoja kuin ikommunistienkin:
20558: set nou.sevwt :silksi ko:dmilksi, ettei niitä v·ar- vlä:itteet., >samoin ;my.öskin väiit:teet sellaiset
20559: sinlkaan tatlmmaiHa ;ma,kseta ja ettiä ol:isi nyt kuin <että I:ruki ei ole aiva:n täyd~Hisessä so-
20560: j;o aika siis sll!a,dJa .sellrui,nle·n .maareformi, että ,f)usoinnus:sa nykyään v<oima,ssaolev:an aivan·
20561: moonrai vaajain työn tul.oi~set saataisiin ta-a~ toi,sia tarkoitu:ffisia v·llirten sääidetyn 1Ja>klko-
20562: tusti turvatuiks.i; ja; edellinen: tilattomat 1unlasrfms~ain kamssa, :s:wmoin lkuin että jos
20563: •ovat joutuneet !kaikkein onneUom:impaa_n .o.Ji,si .hyvää taJhtoa 'llirin ma:ata s1tä, tarvitse-
20564: asemaan ylhteiskunnassa. ·Maat1yöväes.tön ville voitaisiin aivan rii:ttäv.ästi han!kkia~
20565: palkat .py.syvält pieninä, maa1m.pi,tallistien ja tarvits,ematta turvautua ~juuri oHenkwan
20566: maanvi.lj>elijäin riika.shl'essa ttyö.läiset ovat >paJklkotoimenpiteisiin .i. n. e., 1ne ovat minun
20567: joutun.eet eutis·tlä lkö~hemmiksi, että ·Vast,a- käsittää•kseni täihä,n lkysymyksessäolevaan"
20568: [auseen ki11.ioittajrut .eivät voi pitlää ·oilkeana asiaa•n verraten ni,in · kek:si,ttyä ja.a.rittelua
20569: ,sitä, että ,h_,eilmmma;t, •pakotet.aan ullua,a•maalll että n.i·ideu !kumoaminen ei ma!ksa vaiv.rua.
20570: työrvoimansa t,oisten ~y.välksi, lkosik,a ovat /Merkittävimpänä j!a .samalla :minun nä.h-
20571: heidän etujensa 'aä·ajia ,j, n. ·e. iMutiJa siitä 'däkseni uutenta väJititJB•enä esit.etä:än V·asta-
20572: huolimatta taihdot,awn: vastus,too toimen~pi lau,seess,a se .ajatus että elhdotuksenmu'ka.isen·
20573: .flettä, joka juuri tarkoittaa tilaisuuden val- laim .mo.ialla. ,syntyvät uutisvildelmät . eivät
20574: 361
20575:
20576:
20577: kymmeniln vu,asiin tulisi m1ss:ään ,sanotta- dennälköisesti tänään mäil!l.ä tkaatamansa Lex
20578: ,va.ssa. .määräissä Esälämääin maatalouden Eallion ja j.ärde.stäiä ma,a;kysymyksen, joka,
20579: tuottoa. Kun tällä 'lai'l'lla, .io1a milllun ikäsit- kut.eru täälilä useissa ;}ausunllloi,ssa tilaston
20580: tää:kseni lkolkoomus juuri pahiten rpelkäiälkin, valossa on osot:ettu, on muodostunut meidän
20581: tultaisiin ikymmenrl·le tuhansille ma.atto- maa,ssamme niin ,po1Uava.Jk,s,i, ettei sen jär-
20582: mille lotll!lro1semaau maatila ennestään &van jestJämis.tä enää voi~d~ ikovin ,TJiitlkälle l:y;klätä.
20583: viljelemättömistä tai aivan ra,ppiolla oJe- Mietintöön Eirbtyvä kolkoomuk!sen .samoin
20584: visba viJjel,lyistä maista, ja kun 1l1ruki nimen- kuilll ruotsalaisten vastal3.1use ei an.na tälhän
20585: omaan ed~lly1tltää että täten viljdijöille luo- mit:ään valaistusta. Rerroi'lla Pelt.osella,
20586: vutettu maa on myös jävkiperäisesti vi,ljel- Nyber~illä ja. :Po.ianluomalla on aivan ne~
20587: iävä, pyydän m:iJnä kysyä, minkä talkia ilä- g-atiivi:sta laatua ·olleva o:hdelma, johon tie-
20588: .n;ä 'kenties satoj3!tuhansia lheihilaareja käsit- t:v~sti ruo:t,salwiset mie.l~hyväillä yhtyvät .
20589: tävä täten .viljelyikseen ot,et:tava ma.a ei mi- Vastaukseu tähän läJhivuosien tärkeimpään
20590: tenkään Esä1si maatalouden tunttoa. Luu- :kysvmykseemme 1antaa siis vain k'ommu-
20591: Jooko lkoikoomns että maa, jos .se tläl:lä Ia:iJHa nistielll vastahtuse ja kokoomuspuolueen
20592: siirretään toiselta; omisrta.ia!lta. toi,selle, muut- eduskunnall!e jättämä n. s. positiivinen. oh
20593: tuu jollain la.illa 1kirotuksi, niin ettei se m.i- .ielma. a,su,tusky,sy:myks.en ~ra·tkaisemiserksi.
20594: tään enää sen jä:llkeen. ikasva? IT!äi"Jä minä Edeliltinen .ioka. kuuluu: ,.,Suurille :m:aaomai-
20595: en kumminrkaa.n uskoisi tämän }ain vaiJkut- suutksille on .asetettava. talllk·ara ·ws:teeM:ain
20596: tavan, siitä !ruuolimrutrl:a, että kokoomus on- ko:hoova vero" ja jonik'a. ed. 'Ka.ar.n-e tämän
20597: ikin käyttänyt tätä lakia niin ,siiV'ottoman l.a.i•Ill l.älheteikesikusteluS>s31 täällä }ä,h-emmin
20598: val1heeHisen ag-itat.sio.lllin väilika;pv,ruleena. määritteli ·on epäilemäJt.tä vaikut:u:ksilta.an
20599: M:it'ä sitten tulee ,siri'hen: .vläit:tee•seen että sa,nmen teholka:s ja 'suoraviivainen . .Se epäi-
20600: laJki asettaisi entiset maa.nomi1st,ajat, j1oita se lemä:tltä t.ietäisi sitä, että suuresta •O'sa,sta en-
20601: ikQskoo, seHa.iseen ep'ä,v;a.rmuudien t.ilaan että tisiä ma<an:a.mista.ii1a e;nsi.mläi·sten vuosieri ku-
20602: tämä epäva.rmuus 'lamauttaisi 1heidän toi- luess·a. sen voimaantulon .iäl:kee.n, ennenkuin
20603: mintaansa. maataloustuottajina, niin tä,hän nämä maa,nomist•aåat mi:te.nrk[i.än ehtisivät
20604: sen lisäiksi, mit.äi ,tääJlä jo ed. I!aJhl ja Linna luovuttaa käsistänsä pois hallit.semiansa
20605: täiStä a.si,a,st·a ·o,V'a't yksit.viskoMaisemmin ,pu- mait,a, tulisi tämän veron vwiikut uksesta 1
20606:
20607:
20608: huneet., tarvinnee vie;l.äkin rhuoma,uttaa että, täyde'llisiä woletäärejä. Mutta .se, että .se
20609: jos ma:fukysymyst!ä; tahdotaan tod-el!lalkin jol- on näin .suora viiv,ainen, tekeekin juuri sen,
20610: lain la~H3.1 jämjestärä, :niin siitä nyt !kummin- että s:iit'ä, vaikka tämä v.e:wtusperiaate muu-
20611: kin voi ·O'lla varma, .että teih'k6ön t'ämä1n lain ten ihyväJk·sy:btäisiinlkin, on .minun lkäsiH:ääk-
20612: !kuka tahansa, t.äJs,sä 1suhteessa ei sitä V'oid·a seni m:aihdotO'nta saad:w pnsit.iivi·stin tulok-
20613: saada juuri sel:vemmäiksi ja p~temmälle mää- siin j'ohta.vaa..p oihj a.a .aSiUtusky.symykse•n ·rat.-
20614: ritell ~k.si kuin. on iuuri Lex rKaMio. Tässä :kaisulle, k·osk·a se ,soruiaksens1a tämän TJ·orva-
20615: laissahan on v Ii kaiksi cpaJ.staa piiikä ,pyikälä rillisen y:hteisikunm.an nuitteis,iin vaati:s.i
20616: yksinomaan sitä :varten, j•ossa määritellään, niin 1suu:rta. dnst<OOrau,sta, ett:i1 te:ki:jäkään
20617: milhin 5a .mitlai,seen: ma.whan. ei :S8!a oHen- luultavasti ei tuntisi sitä enää ·omaikse'n's·a
20618: ilmau ikos:k-ea. J.a minä Tohkenen väittäiä, eikä sitä !hyväksyisi, joten me ·emm-e siis
20619: että, vaikikapa 1kolkoomus vilpitt1ö.mii:ssä mie- ,sillä ,polhja:Ha voi t:ä.s,sä a:si·assa ,ptääJstä eteen-
20620: lessä, h.ar.ioi·ttamatta mitään ta.hallist•a vää-
20621: 1 päin.
20622: rinlnäJkemistä, tlUJkee vaiklkapa t.älmän yhden IKoikoomuwuolueen olh.ielma. ~läihtee sa-
20623: PV'käl'än nii111 täytyy sen tulla Vlwkuu'tetubi ma·sta ;per~aa;tlt.e<es't,a. !kuin edeHim.en. Siinä
20624: että tämä on pilk•e.m:minikin maanvi·l.ieli.i'äin myös e'hdotetaan, että viljel.yslkelpoista vil-
20625: rauhoituslaJkri. T'ä.ssä sulht,ees'sa niitä suun- jelemäiJö,ntä .maa:t:a: verotta:ma~la pakotettai-
20626: nitelmia, joita; koilwomus maakys:vmY'k1sen siin maanomi,sta:ja:t hmvutrtam:a,an maata
20627: järjestämiseiksi viimeiniki:n. on. tullut .pan- a.suturstarlkoituksiin. Ero ikomunistien eh-
20628: neelksi 'J)M)eriNe, ei voida edes v;errata Lex dotukseen n:ä1hden on tpääa,si·as:sa s.ii•näi, että
20629: KaHioon, kut,en :tää:l•lä m. m. ed. Linna .S>iin:ä .ei verotetrt:aisi ollenkaa.n metsämaita,
20630: osoitti (Ed. Halklkila: Ei ni~tä lkäännytetä, säästäen se ,siis erikoi·sesti puuttaJV,al'acvtht.iöi-
20631: hvrhaa vaiva.a!): Ei tied'ä. tä, ikute:n täiä;Hä erä.itssä .Jausunnoi:s·sa l>äihem-
20632: 1Siirlykäämmekin brkastamaan sitt.en ·tä- min on osot-ettu, ja. että :maanomistajiin ei
20633: mlän 13.1in. va:stust·a.iain tekemäin1 <ehdot~ust:en .kä.ytäisi Jräsiksi yleensä niin r u-
20634: valossa, mitkä sitten. olisiva.t ne !keinot ja se t osti :ku'iru ilwmmunistit tarkoittavat.
20635: oikea ta.va, joHa. lhe tahtoisiva,t lk·orVlata ilo- J8e, kun. huomioon ·otetaan että ehdo-
20636: 46
20637: 362
20638:
20639:
20640: tuksen mukaan veroa voitaisiin aina .että se joSikin pe.itety:ssä muod•os•sa hyv·äik·
20641: sikäli k~ris.tää, 'kuin maata ja tie- s~·-· Lex iKalli·osts·a ·O·levan p.akikoluna~Stus
20642: tysti myös rahodru tarvitaan, tietäisi f)eria.a.tt.oonlbn, t.äydeJ.liS~:Jst.i ihyvä:ksvy .siinä
20643: .siis m a w n1 v i .J• j e •l ,i giä i n n ä ä n n y t- ehdot:etun 1unastuslhi.nnan. Rahasuoritusta
20644: t ä m i s t. ä :h i l j a 1 :l e e n 1silloe truloudeHi- koskeVla,ss.a 'kohdassa ISe ikyHä ik·äJyt.tää toi-
20645: selle asteelle, etltä ihe t•a.loudeHi,sesti sekä 'senlaista :kielt:ä ·kuin Lex KaUio, kun, se ni-
20646: !henlkisesti ·olisivat v.almiit luovuttam111an mittäin samoo: ,OJi.si lunastushinna.n suo-
20647: maan po.i;s ikäs•istlänsä asutustarlkoitwk,siin. ritt.a,minen m i k äl ,i s u i n k i n m a h-
20648: 'T ämä kei•no on tiet.Yist:L 1ktoilwomuspuolueelle
20649: 1 d 10 11 i .s t a. ta.pa>Mm'Va ra.has.sa". Mutta
20650: ominai·seHa ove:la;lla ja viek•k,aa~Ha tavalla kun .me nyt tiedämme, mitä sanat ,mikäli
20651: suunnit.eltu ja •puo1ensa•han sillä on epäile- mahdoHista" ko:koo:musrpuolueen •O'hjelmassa
20652: mättä tällaisella·kin di;n•lomatialla. Mutta merikitsevät, •nriin me o'lemme kyllä tä;vsin
20653: kun obta•a :huomioon, sen twsikrullisen a.se- selviUä sri;tä, :ettei siinä tarkoitettu hinta
20654: .rna.n, •sen epäva•rmun.<len til.an, j01ho.n ma•an- ole suinkaan maanvil\ielijöi'Ue edullisempi
20655: omis:tajat täten i:lm:an syytäm.sä aS~:Jtetta:Lsiin, kuin Lex Kallion fiinta - päinv.ast.oin.
20656: niin kyllä mirrun •ain31kin, maanvi,Jjeilijäin 1Me, jotara olemme .asettuneerb 'kanna!tta-
20657: edustajana. täytyy aJset•tua •sille :kannaHe, et- maan tätä nyt kysymyksessä·olevaa lakia,
20658: tä se jo yksis:bään. t.ä,mäu ta;kia• on ·asutu.s- me vaa•d'imme, että menetellääJn ,s.entäiän toki
20659: kys·vmyks•en. rotlkaisun "''oihja1ksi y;htä ma:h- rehe.Ui.s·ellä :t.avaHa, ma.anviljrelijöitä kohtaan.
20660: •dotonl kuin lkommuni;st.ien, elhd·otus. Me talhdomme kannattaa seHaista laikia, jo-
20661: Tlässä kokoomwksen 1exi•s:sä ~x K:aHiota ka täsmäHises•ti määrää, millä ~tJhdoil1a ja
20662: vastustettaessa on edkoioosti ipa.inostetttu si- .minkä maan m:a.anvibeliLiä on velvollinen
20663: tä, että Lex 1Kallio muka siirtäisi kysymyk- ·a.sutusta11koituksiin luovuttamaa.n ja minkä
20664: .sessä.ol·evasta reformista1 iohtuvat rasituk- hän saa ~t:se .pitää .ia va.-pa.a•sti vili·ellä. ~Ie
20665: S•et: yksistään ma•anomi•sbaiain kannetta- emme ta1hdo lku'lkea täHai•sia ikie·roj•a, e:pä-
20666: viksi. rr·ämä;käiän väi·te tietysti ei ole {totta. rehellis•iä 'teitä. J:a ios te herrat aroko·omuk-
20667: Lex Kallio:han tietää, ·että maa.nviljehjäin .selaiset, :S·a.moin kuin lherr:a;t. !kommunistit
20668: o·lisi luovutettav•a m:a.at.a käyvä:llä ihinnta.lla, tämän tosiasiHm .huomio,on ot•a,t.te, samoin-
20669: .sikäli kuin .se •ei ole 5 vuoden ikeskihintaa kui•n •s·en, et1tä ·siitä :huo1imaH.a, v:a:i1kara!kin
20670: korlkeampi, ja. ~tJttä hinta voi<la,a•n, jos val- teidän tienne .moness·ä 'tär'lmässä as~·assa
20671: tiolla. rahav.aro.ia on, slwrittaa myös rahassa näyttävät yhtyvlän, te ette sittenkään ilman
20672: yhtä 'hyvin tkuin ohJi.ga:t,sionei;ssa. Samoin, meitä Pvstv säläitäJmään minkäänilai•sta lakia,
20673: kuin me otrumme ·huomi,oon., että sen tar- niin t.eid·än, 'kun te .kerr:an kumma:ltakin ta-
20674: :koitu'ksena on v.a,rata Waisuus !kenties vh hoHa• sanotte •harrasta~anne täJmän suuren
20675: lOO,OOO:Ue maaHomaHe iPäästlä oman .m~a tä11keän1 !kysvmyiks•en i'ä.r.ie,s.tämistä, •on mi-
20676: talouden :ha.rjoittajilksi, sen. :boimeenpa.no tie- nun kä.s1ttää.kseni siitäkin •1molimatta, ·että
20677: t~nsti tietää huomattavia r.aJhaHis·i,a uhrauk- se lkentie·s t.untuu'k·in v·ailke,aH:a, vii:s•ainta
20678: •sia •koiko v.a:.ltiona seHais•ena.a.n, eikä siis yk- vhtyä. nyt tällä /kertaa meihin j,a. hyväksyä
20679: ,sits·tään u:hra.uksi•a mala.nviljelijiö.iltä, v.a.rs·i·n- tämä •k:\"SYiffiYksessä.oleva laki.
20680: kaan' ~kun .sii'hen •ei liit.y mitään uwtt,a. maan-
20681: viljelijöitä kosikeva·a erikoisve:rntusta. T·:ä- ::Ed. L o'h i: :Luov:un.
20682: mä k•olkoomu'ksen 'POsitiivinen ·e'h<lotus läh-
20683: tee taa,sen siitä, että asutustoiminnassa ta•r- 1Ed. V a: 1, ki a.m a,: '·TäMTfu .edJu,staga,t W no~
20684: vitltava;t vamt. j.a. 1kenti•e•spä joukon muita liio.ki ja Halh.l lausuivat: IJUheell!VU'DfiOissaan,
20685: varo~ia, arenties:pä myös osa niis·tä!kin :sum- että onhamt sit'ä ennenlkin •raivattu v]lje·le-
20686: mista, joita tarvitaan vaHion bu.J,i·etilll täyt- mä:tt:öimiäJ ma,ita., rv:a.ikk·a ei 'Ole. miefuill:ä ollut
20687: teeksi senvuoksi että sillä: taholla on suun- kuin. ikuoklka. ja, ja11rl1r0;pUJs:si. 1Minä ha,lua.i-
20688: niteltu osakeyhtiöiltä lievennettäväksi ve- sitn :truha'nJ Esät,ii1, ett:äi on villielyks.elle rai-
20689: rotusta, otet1ta.isiin. Ylk.sistääJn. maa.nvilj.eli- va,ttu maita, .siUoin1kinr, kun ei ollut vielä
20690: .iöi'ltä :heille sä:äJd'ettävällä uude11];a eriikois- kuo,k,kaa, eikä iauh:o.pussiaka.aln. On oltu
20691: wmUa .ia että vrusta :senjäJl,keen kuin he tä- siiniäJkiru .asemassa. iMut,t,a on :otettarva hno-
20692: ten verot·u:ksen a.Ha 1hil•jaJ.leen nään.nvtet:täi- miloon, e,t,täJ .tail•oudeUinen, keihitys ·on kul-
20693: siin, että va.s:ta..sen.iä.likeen 'h·e~'l.tä otetta,isiin jettanut meidät ·ko.k·onaan toiseen kohtaan.
20694: maat Lex ·K,aH:Uon' .edellyttämäill!ä tavalla. mi.ssät oltiin .si1loin, jolloin riitti va.:roiksi
20695: Positiivinen oh.ielma:han ·nimitt:äin paitsi. kuoikik.a ja. jauh:opuss·i }ährt:;eäikseen uut.~svil-
20696: ·Maan ha·nklkimilnen asUit<UIS•tarkoitwksiim. 363
20697: -------------·
20698:
20699:
20700: je:lyiSi:ä: raiva~&maam. Silloin :ku:n ensiksi on kin, jos niimliktäin hyvä!ksyt:WäJn, ~1ämä llllki,
20701: uutisvi1jelybiä me~däntkin. ll1alassa raiva,t.tu itsetied.ottomaiw ja, maatahaluavain kes-
20702: saa.t.hl.n :PUillJt metsfusuä mkennuksiin, j.os ei kuude·Stsa., ·niin kaua;n kunnes laki ,on itse
20703: muuten, niin taikoolla niitä ajettiin, ja ra- puhunut -puolesta;a,n käJ,y,täln;nöllise.sti. Sen-
20704: kenm€it.tii.n rak~nmu:k.sia S'amoin j. n. e. Oli jälkeen kuin ;l!äimä laki on pu;hu:nu.t itse
20705: siis heJ-ppo saada huoneet. Eivät olleet ;puoles'taan käytännlöllise.s:ti, ei sillä tee mi-
20706: raha.ntar,peet niin suuret, kuin ne ovat täiä:Ill eniää11 :p.o1ii,ttiseirosi wuortJailrJs·ikaa'n (E1d.
20707: tänä pa1vana. \Tultiin juttuun kotona Hailddla': 1Kllidota,a.n 'uusi.).
20708: teh:dyllä sall".alla, veralla,, jos muulla- Silmä1ämi on ·pistiäuyt tuos,sa, :m.a-in.~t.se
20709: kin. Mut:ta\ nyt sivistyselämää on .mas;s.a,ni l a.issa ·3 '§ :•n. } mome:nti.n ensimä!i-
20710: tunkeutunut. .sentään jo siinä maarässä ·nen -kolhta. iSiinlä .io 1heti talhldota~m Siulkea
20711: maasewdullekin, että maami·eskään ei tällll:ä,n lain ulikopuollelle IVaJl,iJavat .i·oukot
20712: tyydy ·enkä va.rsin alhaiseen elä!män- maat,tomia ihlmis.i·ä 1kansala.isluottammkste,n.sa
20713: tasoon. Se vaat.ii tänä .päivänä jo kill"- ·perus.t•ee.ll.a. ISiinläJ .edellyte1!älän, että j,os
20714: jaUisuuMa. se vaa,tii j,o Viähä1n siiiStimpiä hen.ki.lö mv .syystä tai t.oi.sesta kahdesti tuo-
20715: vaatteita, vaa,ti-i y.h.NiJ ja toista ja, täan.ä m~tttn niim, -eitä .on mrumtltäin;y~t ka,nsa.lais-
20716: tekee sen, ·että hlänen on v·ai·ke,am[li nyky- Iuotta.muksensa., ei lhiän •saa maata tämän
20717: ään pää,stä' sielllä: alkuun ,kuin oli ennen. lain peruste:eHa. TtäisSiiL tietystilk~n on pi-
20718: Siis .sililäJ .pohGal.ta ei meidlän, ole läihdet,tävä 'd:e,t.ty sillillt<'illl'ä, etupäJäJssä m~itä poli~trt;isia
20719: ra tikaå,semwa:n ma,aJalouskys;y~m.y.stä.,, mitenkä vanlkeja., joi,ta 1on. .vi~me 'vuosien. ai'kana. niin
20720: -on ennen alkuun pääs1t:y. On• lähdettärvä :pa.ljo'n tullu,t ja. jot!ka o:vart tulleet tnolllli-
20721: ra.tka.iselll'a:an: siltä ka,nn1aHa, mi.te·mkä voi- tuiksi :kahde,sti1dn., ·n·iin että ovat 'menet:tä-
20722: daan nykyään luo·da .uutisvil.ieli.iälle seUai- n.ee.t ilmnsal1aisluot.tamu!ksensa. En tahdo
20723: set olot, ett.ä se voi sieUä, viihty.ä; ja ebtä .sanoa •niinlkäläin, ·e,titiil talh.d;ot,a.an tiäSISä koh-
20724: se v:oi tulla si~llä t,oimeen. Silt:ä; •pohjalta den ki.ertiäiä: sellaisiaka.an,, jo:t,ka. ova.t tosi-
20725: on .ra:t:kaistalv'a. 1Niin SY)VläHe ,on ·Ms.s~ 1ry- rik.ollisia. .Tietysti ne,k~n ase•tetaa.n sama.a:n
20726: symy<kses.SäJ !käyt!äiv'ä:,· e·ttä j.olm-ainoa uuti.s- suhte.eseen. Mutta .oli .kuinJm, oli, nriim si.t-
20727: vilöeJi,jä saa t'akwwt .sii,ta:, et,tru ·leip'ä riit- ten!ltläiäln minä, en tä1~ä: kohtaa. hy,Välk.sy. Jos
20728: tää. .Thfutta tarkasteU.e.ssan,i nyt kyseessä- ihmine:n1 on. syystä tai toises,ta. t:ehnwt Ti-
20729: :ole,vaa, Lex 1Ka,Iliota .. :olen, saanut i•tsel.leni koksen, useasti on siihen tekoon vaikutta-
20730: seilaisen .io·ht'olp:äläitöksen., 1ett'ä alknnn1kin1 se nut · yhtei,skunnan rikos y1ksilöä koihtaan,
20731: lalki O•ll: läih:te·nur.t puaol·uepolii,ttisist.a harras- r.iin hiä.nJtä; ·ei p~tläi·si ra:ngaåsta. s1ten, että
20732: tuksista. pikemmin kuin ~osihanastuk jä:te:tä!äJn ,tläillllä,nhnl la.in1 .u.likopu•ol,elle, j'ä.te-
20733: se:sta sa.ada ma.a.ta, ma.a~tomille. T!ämä.n t'äläni awlwnaan vhteiskunna:llist.a hoivaa
20734: joMo:pä1ä.~töiks-eni olen t.ehny.t s.em perusteella, vaiHe. iMinä l:äih~dem siltä kann,alta, että
20735: että olen neulan 1kanssa yrittä.nyt .sieltä ]a.rug,ennut•tarkin pitää nostaa:, lliUt,ta. ei :pol-
20736: hakea koMia, jotka, johtaisivat käytännöl- kea. J·os arue otamme· esime,rkin, v-wilkkapa
20737: lisiin tuloksiin. J'VIutta sella'ista kohtaa kielot,olai.n-. Jos llliin rt.ehtiäisi~n, 'kut,en täJällä
20738: en ole si1eltä1 löytänyt. Sitävastoin on jo esi,tetty, e:t.t:ä ilmmottai:siin kielt·o1a.ki,
20739: ole.rr llöytä.ny,t Sliinä laissa hyvää harras- avatta.isiin viinakaupat täällä houkuUel€-
20740: tusta ma.an .asutUJksellle, mutta. har:ra:s- ma.an ihe:ilmm:p1ia .ia: va,}waluon.toisiatkin
20741: tus,ta vam •hen,gessäl eik·ä to.sikäy<täm- mie.hiä: _i01s naisiakin:, niin me ·olisimiirle
20742: niÖ·SSä'. Siinä on minun mielestäni y.hteis:kunnan taholta asettaneet tuolle
20743: 80 .% , 85 :1kin %. maalais1iit.t1ola,isten hen- yksilölle :pyydyksen, joka. pyydys on
20744: .gessä, 1harra.st.amaa maan• asu:tns'ta, 5 % hänet j.ohtanut. rikoksen teille. 'Tä-
20745: edistysmielistä ja, loppu kokoomukselai.sta. mänluon,toisia. .rik,oks1ia on äärdtömän
20746: (Ed. Hakkila: Ei sitä ao1e oHenkaan.) On paljon y'hteiskunnalla olemassa eri yk-
20747: .snmu sitäkin. - Ja niinpä onkin laista silöihin näthden. Voidaan kyllä iJoi-
20748: muo.doo:tnn:Uit se:lla.ine,n, ·et,t;ä .siUä ei ole t.osi- s,el:ta puole,nl väitfälä, eftt:ä mutta nythä.n
20749: merkitvstä maattomaan väestöön näihiden. kieH.alaiki itse jahtaa rikoik•si.in it.s-eälän: vas-
20750: .Mutta er,ä!ässä suhteessa, on tällä la.ill:a t.wa,n. 1\fu.t,t,a, ne ova:t toi,s-enluonltoisia, ne
20751: ollut !hyväkin ta1rkoitus., hyviäki•n. me.r:kitys. .ovat e.n.e,Ulmtä•n y<ksilölu1o:n1toisia,, usea.s-tilkin
20752: Se on oUus!J 'I"Nrat,tain: hyvä p'o1iiM1n.e'n r'olhtuva,t a,l<hais:,s,tw vaisioista mutta eivät
20753: nno1Ma, e,tupä:ä,ssä maalai.sliit.oHe viime vuo- mistään pakotta.vis,ta. s,yis.tä. Leivät,tömyys,
20754: sma. Ja, sitä :Se saa.ttaa olla. vieliä: edelleen- ·nä:l'kä,, ~tur•öt,töimyys•, ·kaikki tiäHaj:se,t se~kat
20755: 364
20756:
20757:
20758: ovat yhteiskunn,allisia. syitä jaJ ne johtavat ma,n ma;arrun1, mitä t'äanläi kyseessänle<va lakii
20759: rikoksiin.. Ja siksi ei ill.ei,tJä ·oltisi jMettäiV'ä' • saHii, n,oin 40 ha. iVarm:astikin täytyy
20760: yhteiskunnallisen Ihoivan ulkopuolelle. mak·saaJ ihehtaaris,ta 1,000 markkaa, sen
20761: lEdelleen ma.initse~mamri pykiällä:n toises,sa alle ei saada .sella:ista maata, joka olisi
20762: kohda:ssa tahdota.a:n 1vaikeutta•a niiden' viljelyskelpoista jru missru 'Olisi kunnollis·ta.
20763: mawmsaanti'fll t:äJmiän laJ~n. .noj,alla, j.oilla en,_ ka.s-vav.aa; metsäma,at.a.. iSiis häinelle tulee
20764: ·nes-taän j.o VJäihän: ,si,tä :on.. T.o·sin toisessa. ensiiksi veLkaa 40,000. Sen ko.rko tekee
20765: kohdassa m',V·öhemmin tehidläiäm. heille :oi- v·uadess'a 2,,800. !Nyt lkun1 hän rupeaa ra-
20766: keuttakuru muHa; v.a:in, 'eihd1orilla., ehdoilla. setl- kentamaalll .siihen., ihommaa vilj.elysväli-
20767: hisil1a, .että ios .o,n, se e>n1tinen maatilikku n.eitä, vi.lj,e:ly.sikalus:to.a, iVälhiän 'ka.rja.a j. n. e~
20768: jä:rki11eräises,sä viljely!ksessä, n:ii·n sitten on - se on IJienli a,rvio - lasku taaskin
20769: o.ikeut.et.tu saalffila.a.n lis•äJä m1aata. Mutta ei 40,000. iTä,mälli t'äytyy myöskin saa.da luo-
20770: ole otettu siibä huomioon, että juuil'i use·as't'i tolla, tämän toisen 40,000. Siitä menee
20771: onkin s:e maan V1älhyys syynä siilien, et·tei ilmrkoa.. 1Sitä >la.in,aaJ ei tah,dota sa acla:kac: li•
20772: ole jläJrkipe.nä:isessä v~ljelyiklsess;ä; se entinen enää 7 % :laa. Siihen tarvitaan 8, 9, jorpa'
20773: maa,W.kku. Kun on 11iJIDkuisen ma:ata., ;pi•k- 10 :kin pnosetn.ttia. M:UJtta olettalkaa.mme,
20774: kuisen p.eltoa., ei Vloi pitäJä: he'VIosta. edes. ett·ä se v.iimaillle·nki,nl la.i:nta. .sa~.d~tan, 7 .9~ :n
20775: Ilma1n he,vosta on v·aiike·a. saada. edes jo kor·o.Ua. ~l'..J.yt tulfe korb: .menoja vt~·ock,s.sa.
20776: muokka:uksem puolesta' 1ma.at.a, kuntoom jo noin 5,600 maTkikaa. Si.ihe1:, nak:daa'n
20777: ·Pieneltä maa.Ua, ei saada myösikään leipää lis,äJksi rvuot:uiset väli ttömM verot, j.otka
20778: ;perh.eel!le ri1ittä,västi. 'Tämän vuoksi täytyy te1kev:ät' v·a.rmws-tiki.n 1,0100 :ma.rkka.a. Siis
20779: miehen jopa •naiserukim olla. a.nsaits>e,massa näin karttuu men,oja, n.o•:Dn 6,600 ma.rklkaru
20780: usewsti ulko·pitä:jissä Ieip'ää. Mi1loiru hei.Hä vuo1sittain. ~Mistä ot,taa uutiSiviljeli.i'äi täl-
20781: on 1oH:UJt aikaa tuo pi.kiku maa1n1sa saada. j'älr- laiset rahat? Hänellä ei en.si vuosina riitä
20782: kiperäisee'n' !Viljelykseen,? Mutta jos he s-ati- leipä,ä,kään siitä :uutisvibelyksestiä. Hänen
20783: s~VJat .en.em1män maa,ta, itsellensä, V·o>isiva.t täytyy h.wnkkia, lislä1ä leip'äiä ulkoa.. MiJkäli
20784: he pitäJä illie,vosen. saa:dru ·enemmäJn karjaa, hrän>ellä on1 ika.rja.mtuotteit:a, niillä rahoilla;
20785: saisiwa:t ka:rj astru ;pienriäJ rahatul:oja,, <voi.siiVat lliä.neinl t;äyt~y o,s,t.aa yhtä ja. toista, ka:h.viJa
20786: kirisbä1ä itsdlensä .elliemmän aikaa maansa• ja sokeria, mitä milloinkin. !Sekin on tul-
20787: jär.kiperäiselle muo·kkaukselle. Mielestäni lut <vältt.ämMtömäJrsi na111ti>ntoa.inee1ks~ t·äi-
20788: olisi tä,s,säi 1lmhda.ssa voinut yht'äi helposti mä:n pä~vläin ihimiselle. J>aniki·ssa ei htän.täi.
20789: mene,tellä näin, 1e:ttä oli,si ,sallittu kaikil,l-e tunll!e.ta. 1muuUoin ku·in .siUoi:n, kun hän
20790: täimä'Il! h.iru .sallima. llllfuä["äi maa1t.a., joiUa1 ei menee 1malk<sa,maam1 v.elka.nsa korkoja. Ym-·
20791: sitä ennest.äiä.n n1iin pa,ld O'lll ole, i.Lma n eh- IJäristö.J;tJ.ä ei ·saa. luo:ttoa,, koska. ym>pärisilöllä
20792: doitta, ·olisi ,pa.lj.on paremmin se sattunut olevat ovat useassa tarpauikse:Ssa, .t·äJllä ker-
20793: oilkeawn. t,aa aina.kim1, luort:,on tar;pees.sa. Näin esiin-
20794: ISi.t1ten 4 § :ssä tahdotamn. tehdä tämä laiki tyy .sellaisia rvaikeuiksia,, jot:ka, n.ujertavrut
20795: tehot.to1malksi suunma,aoma.isuuksiim niäihden. tuon uutisv:i.l.ieEjän. yrityksen; hyvin ;pie-
20796: Esiffilefi~iksi Oulun l'äJä:n in eteläisessä pii- neen, .iru ede.Ue0n a:sUJmat,o.n ma.a.lmmara; jää
20797: 1
20798:
20799:
20800: rissä mi•nun .tietaä:ksenlli ei ole niin suuria. asu~matt.a.
20801: til:oja, jo]hin t.äman l,a,in kynnet ;pystiYisi- ,Mimulli mielesilämi porva1rillise,n j'äJrjestel-·
20802: vät, ikuin. aniharvoissa paikoissa. dossakin mä.n vaUitessakin voitaisiin päästä pitem-
20803: .sy:rj;äsenwuiHa. ,Mutta. jo.s 4 § :n kynnet mäUe seuraavalla menettelytavalla, ]os an-
20804: v.ieläl j.ossain mää1r'ässtä ulottui.siVJa!likin, si:t- nettaisiin tuoHe ,miehelle, mikä usika:lta'a
20805: ,ten on ·tahdottu lheitfålä 5 '§ j.o tueksi sil·le uhma ta 1korpea.kin vasta.an, se maanka.mara;
20806: suurma.a.mO!mistaåalle. ilmais,eiksi ja sen, 1isiäiksi jonkun' kymlmenen-
20807: ,3 luVJun 1'7 § :QlJ jos.sa:kin kJoih,daiS•sa, en tliihatntnen maDka,llJ helrpiJokmkoinen la.ina,.
20808: muis-ta missäJ !kohdtass.a. :puhutaan luovu- <v•arpautettaisii·n IVe.m;i:sta. viideksi rvuodeksi
20809: tUJshinnan ilwm1sta. 1Siiruä s:au.ot,aatn, ett1ä vähintäJäln. .Silloin ihämelle a1s.tuisi jo mah-
20810: miJes, jo.ka. saa :iJtse:ll€'n1sä 'Viljelys.ti>lan, on CLoHisuu'ksia a1kaa sieLlät .elämlä, jos todel-
20811: ma,ksava siitä Iuna•stushi.nnasta 7 % kor" lakin mieihessläi löytyisi terwstä. Mutta
20812: koa vuosittain ja 4 % lang:etetaa.n maksa- nläin pitk'ä;lle, ljijjmälnikäiäJn; verran. •syvädLe·
20813: mattoma.n ,pääioman iko.rolle j.a lopulla kuo- !käypiä uudistuksia ·ei meLdän IJ•Or·varis-
20814: ,1-etetaa.n ·veiikJa.a. Aja.tellaan;pa.s, eittä mie.s tomme n'äytäJ olevan' kovinkaan suotuisa
20815: lähtee nyt os,tamaan maata., ostaa sen ahllll- anta:ma,a,n, rva1kka en mi•nru luota. siiJhen;,.
20816: 1-.Ia.an hanlklkimim.en asUJtu.s,tarkoituksiiln . 365
20817:
20818:
20819: .että vielä iJäJUäikiäläin uud!isiu!ksehla lopulli- muu ei ole noussut. siin•ä mWttamäJärässä,
20820: sesti •olisi maan asuttalffiis•kysymys •sa.atu missä m.ittam'äJäräJssä on lisäläilllt\Ynyt •kan•sa,
20821: pois pä·ifVläj'äorjestyfmsestä. ·Mu1bt<a se merikilt- s·e oS'oittaa huonoon.päiu menoa ja on ·luon-
20822: :Sisi jo kuitenkin reirppaan•ki:n kwkon askelta' nollista kun noin paljon kuin edellä mainit-
20823: eteenpäin oi•keaan .suuntaan. Lopullisesti sin, on miehiä, j·oolla. ei: ole maata, mutta
20824: minä uskon täimän maa,talouskYJSyiill~k·sen· aswvat maa.Ha ja joilla olisi voirrnaik:Jkaa•t
20825: tulevan mtkaistuksi vasta .silloin, !kun kä,sli'Vrurret muokata. maata, mutta meidän
20826: :ty.öv'äenluok:ka, .siihen luett:una !henlkisen ,porva,ristomme ei t,ohdi niille antaa sitä, ne
20827: työn tekijäJt niinkuin ruumiillisen työn uskaHava.t vaan. laatia :täJl.la.isia ilmassa
20828: tekijätkin, itse kirjoittavat lffiaan asu- liik:kuvia: lakeja., mutta ei sellaisia, joilla
20829: :tuslain. SiHoiru m.i.nä uskon va.sta lopulli- olis~ todelline'n marupe11äJ jalkainsa a:lla ..
20830: sesti jäläiv•äm pi:tkitksi ajoibi pois p!äiväjäJr- !Sitten mY'öskin epäJselvyytbä tlälss'äl laissa
20831: jestyks•eSitä •maatalousky•symyksen, mutita ·on ·olemassa. 1Se ei !kai: n.yrt olisi pätevä,
20832: ei sittenkään iki päiviksi. Siitä ei suinkaan jos mimlä ,s,.a,noi.sJin, •ettJäJ siin'ä on epäJsel-
20833: ·Dleikaan ·kysymys 1aisinkaa•n. .ta]kka me vyylt.tä, joka en ole k,äynJIIt. muuta kuin
20834: ~mme .ta:h,do sa,noa ette~kö· nyt .Jiy.seessäole- ty•ön k10ulua., mut.ta ik.un ilwk,nomusrpuolueen
20835: van ·luontoisen lain väJl.ttäanMtömyy.s olisi vastalauseessa näk<yy lffiyö's olewan. selite.tty,
20836: suuri, st81ru taJ:Ne on suuri, •se on eh1dot.on että se ont epäselrvä ja s~ilä rpuolru:ertta on
20837: totuus vaikka täällä äärimmä,ise.n oikeiston väitetty sano.mal€ih!dissläi ikylkypuol ueeksi
20838: taholta oru välitetty, e.ttläJ :ei 'Se ole suuri ,ja ei suinkaan turhaan, n~in .se jo todentaa,
20839: .ollenkaan. .Mei.lläJ on 1·9120 tilaston mu- että siinä om ep,äJseliVyytttäJ. ISwma:ten .maa.-
20840: :kaan maalaisVIäJestöä. 2i,i807 ,•373. Ne ovat talousvali,okun,na.ssa la.usui eräs :herukilö,
20841: ruokakuntiin laskettuina 568,0100 ga. tästä joka. ei mY'ösikäiä,;n ole •suinkaan. mikäJän pa-
20842: .56g,ooo:sta on omia vil.jelmiä 221l,OOO:Ua, tapU:ukko, että hänelle .se on ollut epäselvä
20843: noin 319 %. Mutta tä:ssäJ 12 .211,000 :ssa omia
20844: 1
20845: ja hän on luettan,ut sitä, •.miniä en muista
20846: :vil:.iel.miä omi.sta.va:ssa joukossa :on aina1kin .oliko se joku pwfessiO'ri rta~ joku lainoip·pinut,
20847: 160,0100 sellaista,, joi·lla on maata. alle puo- lmlllt•ta .sil,täikin. iillle•n.i 6 pä.ilväiä sitä tutldessa,
20848: len .hehtaari·n• j•a v:ä:häm p'äläiHe. Sitten sriin1äJ mut.b ei ·s•aan1ut. :se1väiäJ ennenkuin. 7 y.önä
20849: •Olli viel,äJ sellaisia., joilla. on alle 5 hehtaari•n· vasta, niiru on 1uonnollista minun mie-
20850: ja ·viidestä: h:eMaa.ri;s;t.a y,liise. :NäJmä ovat lestäni, etiJäl .sii·n.ä on •e:piä1s~lvr,yytt.ä olema.ssa.
20851: :Siis kaikki: sel1aisi1a ·v~elä jo1tka. tarvitsisi- Niinikään koko.omuspuolue näkyy valitta-
20852: vat lisää maata. 90,,000 vuo<k.raviljelmäa, va.n täällä va.stalause~ssa,an, että se t•odel-
20853: heiHäJkään ei oJe taripeeHista. mäiäiräJä ma.a,t•a. laikin loukkaa: sim niin rvan1haa ja py;hä:ä
20854: monellaikaa.n, mutta. niäirden nUtmeroiJden li- yksi.tyisomistusOiikeud'en ;periaatetta. Ja
20855: säksi on .vieläJ i2157 ,0010 1pe.rlhettä. j,oiJla ei lie tuossa hieman1 :penää·, !kyllä se l•oukkaa
20856: <Ole ma.a•t·a oUenkaa.n. ITiäällä on vähennelty sitä vähän, ainatkin sen verran kuin kont-
20857: näit•äJ lukucia, Olli •srunott.u noilll 2•00,000 ja torineitosen kynnen1 mustonen on, .ia trumän
20858: :Sillä lta,valla., mutif;a nii·t'ä 1on 257,000, s.a- loukikauksen. miniä ·luen ma.a.la:i.sliiton ilmn-
20859: non sen uudesta.an, se t•ekee 45 %. Se on niaik,si, mutta saiiDalla. ta:ht.oisi·n• sa,noa ko-
20860: lu1ku tuo !Viilffieimen, jo,sta mai•nitsin jo sel- koolllilnspuo.lueell:e ettäJ kylLä t.eidäJn• nyt sen
20861: lainen, etrtJä ·se todista·a itsesilä:älll sen sei- 1verran .täytyisi kärsiä .omis1msoikeuden
20862: kan, et.t.ä ma.a.t.a ta.rvirtsi,si: ·toden~teolla sa.a.da loukkaamista, kun satoja tuhansia on, joilla
20863: maattomille, että j,onkunlaista syvemmälle- .ei ol·e :mit•äiän om:ist,e.tta.vaa. Ky.llä täJmän
20864: Jråy:päJä la.kia tiiJssä a•sia.ssa tämiäln1kin j·äJr- as1an edesrtäJ täytyisi !kärisiä iJämJJäln verran•,
20865: ..iestelmäm vallitessa. :trurvittaisiin. si~lä oilmus elää.. oikeus• saa•da työtä
20866: 1Mut,t.a :pari8llilillalfusi ei ·tnl1e •mieli, jos heit- ·ed.es, se rbäJyt.yy ol1aJ k·ailkille i:hmi·sille
20867: iäiä silmäy,ksen siihenkin rpuolee,n, mitenkä taattu, 'mutta teidän politiikkanne .mukaan
20868: meidän maantuotto on lisääntynyt viime ei taata yksilön oitkeutta •edes t.yl{i;hö•n eikä}
20869: vuosiky.m'rnenå.en a.ika,nia. .Sill1äJ vMiajalla, ma1hdoUisurutta eläJmäiäln millläJän tav.aHa.
20870: ;noin l'906-19iW:eelll rtrruotettiin meillä! r.u- Te rvai:n i:hmet.telette .sitä! kun on ruäJin, asiat,
20871: ikiita noin 916 !kiloa henkilöä kohti, .sitten ett.ä on paljon ih:misiä, jotk1a ei;väf ra,kasta
20872: 1;919 ainoastaan e,nää ·6·6 ;kiloa. Sama juttu isänmaataa•n, kapinoilvat., ovat bolshevik-
20873: 'On ta.p·ahtunut. ohra.an, kauraan ja perun:oi- ke.iä, ovat kommunisteja; voiko ihminen ·I1a-
20874: bin nähden, siinä on tapaJhtunut väJhennystä, ka:Sta.a. maa:ta j·Oika ei t,ar.ioa sille muuta:
20875: Rehun vil.j.elys·, juuriikasvi;vi1je,ly.s j•a 'kajkki kuin näJlkääl, 'VoiJw iihmisel.le olla isänmaa
20876: 36n Pe.rja,nltai,ma 1'3 p. lok,aJkurut.a.
20877: -·-----·----,.--~----·-----·-----·------------ --------------------------·
20878:
20879:
20880: rakas, sellainen, jolm ei ibmrjoa sille ka1pa1n lmrum.maksi on, myös käynrvt v.aa.tim1us, että
20881: ala.rukaan .sitä, vaikka s}tä ihaluaisi, vai'kka maa,ssa;mme olevat vilåely,s'kelp,oise:t. maat orr
20882: <henkilö talhtoisi nähdä,, että ikorvet la.inehti- saa,ta.va. rusuuuk;seen. &lJ!fl,isessa maa.ssa
20883: si'Vat rviLiaa,. On, L'lllonill,ollinen asia, ettei kuin ~Su:omi, j1ossa. t1la;t.t,oman, maalaisvoos-
20884: voi tuntea isänmaan.r.akkautta. iS1is ne tölll lukumäJärä ~on suu['i ja, jo:ka: ta1pa.uksessa
20885: va.lirtutkset rollitä te t.eette rp.ruolelbnne. me huomaMa.v.asti suuremvi tkuin. i'äimti>sissä
20886: .iohtuva.t tei,d!äln, omasta, ty.perästä, poli:tii- naaipuri•ma.i.ssalm!me !O'n .}uomnol:linen se va.a~
20887: •kast.an•ne el,kä •se johdu oUeniiDaa;n; .siitä JVlR- tilllllus, 'eJtt.ä' meikäJläi~Siet la.ada:t vielä viljele-
20888: se.mmistos-ta. milhinikä t1äläill'ä aina. hyvin mä;ttömäJt v•ilj.ely:skel,potiset ma•at on, ikäyteJt-
20889: mul'lmil.ema-lla. katsotaan. 1Lopvuvoiteluni täJViä. viljehr,kseen; ta,rwi,ttaessa asutus,toi.min>-
20890: minä anna~n kumminkin täHe laille sitt.en na.n a;vulla. .Ja: tämä sit:ä1kin suuremmalla
20891: hellärvar.oen' !kUin, lilppiUJruir tuohom.. maljalk- syyllä, .koska tälla:inen :kä,ytJtö nni mah.dol-
20892: iffioQin pa.~nen,. linenJ i1ma:n' ·sa.n,otltawa.a hait,t.a,a. n~iUe ma,a-
20893: ta1ousy,ksiköille. t]loille, jo[ssa, una,ata1ou-
20894: dellinen ,tu,ot.a:mt-omme ny;kYJäan ta;pah.tuu.
20895: iMa.ataJousaninisteri E l f rv. i n g: Koska Luon,teelrt:aanl, 'kut1en1 sanoittu, taloudellinen
20896: esilläoleva lakiehdotus 1ei ole nykyisen .hal- 'ky,sYJmys on a.sutusky,symy,s, osatksi :ta.lou-
20897: lituksen alotteesta. syntynyt eikä lhallituk- dellisena, osaJr,si yht.ei$un.n1aHi:sena ikysw-
20898: 'seUa, mrutitenlkawn ole olllllt aihetta ottaa my•ksenä .io parisenkymmentä. vuotta an-
20899: asl,aa käisiitelmäkseem ga. mruärätä: ikan.- tan,ut ailhetta erim~ielisyy,teen. Kallisacrvo[-
20900: taan•sa siihen,, ei hallitus :tJäs,siäJ ti,l.a.isuu- nen, aika, jolloin maata oli saatavissa. erin~
20901: dessa :katso ko.Jmnaisuudessaa,n, ·voiv·am;a omaisen halvoista hinii11oista va.paassa kau-
20902: anba va,sta.usta .tahtyy111 t1edust.eluun. Kun passa 0111 1ollut ja meninyt ja, olemme nyt
20903: kuit(mkin on nimenoma,an käiännytty maa- j.outune.et tjlan;t~seen' j;ost.a. ;bäiytynee tun:-
20904: taloiUSimi,nrrsterin ~puoleen eri1koisesti a.sutus- n,ustaa, ettei se voi .iart:ilma '\"aJhinlma ma.a.l-
20905: hallirtuksen 'J)ää1Hld~ö,nä, ,pyyidäm, seuraa.- lem.me .tuott.amat:ta. 1Maatnloute.em1me on
20906: 'Vassa .sa.a.d'a suurin piirtein 'sel•vit.ellä omaa saatava kiinnitetyksi veveksiä, lisäv.oimia.
20907: ka,ntaa.mi asia.s.sa.. j.otta marumme elinltanpeiden,, ensi si,ja.Sisa
20908: !Koko sen ajan, ciK~~a on kuJunut siitä, leipä.vilja:n ta,rv.e saa,da.am orrnasta tuotan,..
20909: kun Suomi sai ny,kyisen kansan.e.duskunta- n,o:sta tyy,dytetyik,si. Tällaisia vereksiä voi-
20910: laitoksensa, ·on :kysymy:s .sellaisten maan- mia on 1meillä runiSa,a.sti ma~a,nviljelijäJw
20911: omistusolo.iem ~a~~Jma:n:saa,m1sesta. ma.assamme, deissa etenlkin 'J)i,en]Uä.. iillut.t.a myös keski-
20912: .iotka tekevät mathdolliooksi v:a1ltaikun1Il'a.n suurina. ti.loilla. kasva,v,a.s,sa. •nuorisO!ssa ja
20913: laaj.ojen vil.ie:lyskelpoisten, maiden tarjoa- se111 lisä:k~si vielä n. s. ti,lartJ.omassa väes-
20914: mien l uon,non.rilkkauksien •edullisimman tössä, joka ,on, tä'hän.a,stis·e.ssru a,sutu.stoimin.-
20915: ik;ruytön, ollut laa,_ian, lllieleniki~nm.onJ esineentä nalssa suurin .piirteim osiOitt.autunut hyvä,ksi
20916: ja ·odotbmut onnellisb ratka,isuaa;n'. Tä- uutisa.sruka!B'aim1eks.eiksi. YUämaimitun ta.r-
20917: mä;n ta.louldellisen puolen, ohel.la.,. .i'oka jo koi.tnkselll lisäk,si ta,J.'Ivitsennime asutustoimi:n-
20918: seUa.isen,a,!lJll,kin vaat~si [l·MiVäÖ\ärj e&t.Jnkse.en taa he1poit.tama.a.n ,metsfu-. ja, teollisuus,työ-
20919: ottami~sta, lkau•koruiiköi:sten taJO'udellist,en läisiUe sekä :ma.a.taloustyöläisi.Ue maan-
20920: la:skelmaim1 rperusteella., on1 asialla. illlyöskin sa,anltia ma.a:s•eu,d.ulla. o;m,a,n, :ko.din· pel'Usta-
20921: 'PeJrin tär.keä yhtei.sikun.na.llinen1 puoli. ni~ misekJsi 01mal1e korumulle.
20922: mittäin maansaanuin itsenäisen,. maatalou- On väit,ett\Y siitä tilast,osta, j.oh10n halli-
20923: d•eru lhar.ioi!ttamisen ja, rm.a.alla asumisen tuksen esitys esilläolevassa asiassa perus-
20924: mahdolliseksi tekeminen siihen :halukkaille tuu. että! se on, va,nJhettu,nut, .ia: että tälmän
20925: ja kykeneville tilattomaru väestön aineksille. la:kiehidotuksem lopullin1en1 'l'a,tika.isu olisi ly-
20926: :Tähän liittyy tarV'e poistaa. •tilattoman maa- kät:täiV1ä si:k.si, k'nnm,es a.sutuk·sen nykyin.en
20927: laiSiv,äJes,tlön, ke,siknude,ssa. va:l:lits,fw.a. yl·einen tila ma.a,ss,rumme ko'ko laa.juudessa.an· on
20928: tyyty,mättömyys ol<eviin ;o.l1oilhin. Ku.ta uudelleen ,selvi:t:et,ty. KieLtäiilllättä on tu.n-
20929: en:emmäm1 asukaslU<ku om .Iisäämrtyn0't. kuta nust:etta'VIa, että :tila,stot. vuosilta. 1190'1 ja
20930: lwku1sammruksi tila;ton ma,a,l.ais~äestö .S'Uih- 119 10 ovat :vamhen:tume1t.a ja. ettei yksistään
20931: 1
20932:
20933:
20934: teessru itsenäisestä maa,t·aloudes.ta. toimoo;n>- niiden. 1perusteella. V1oida. tehdä .tä1ssä suh-
20935: tulonsa saavaan väJestö·osa.an on tullut, sitä tee:ssru tarvittavia .i oht.O!päiältöksiå. 'Tä;llai~nen
20936: 1
20937:
20938:
20939: r.äikeämpi el]l'äkohta,, suurempi tyyt,ymättö- selvitys ei mi.elestänli kuite.nlka.am 1ole .täJsSiä
20940: myys on O'llut ihmva.ittavissa, ja. sitä: voima.k- yhtey:de,ssä. ehdottomasti. Viä:lttäimMön·. Luu-
20941: Maan h:vnikikilmilrum asrut;Uistarkoitu!ksiin. 367
20942:
20943:
20944: len n1mittäilll, että näinä valtiotpäivillä sa- ka.n.taviin anopapereihin. 'Koska sen ohella
20945: 'maten kuin :kaåik,illa, edellisillä<kin, v:uodesta sekä mkennu1kset että arvokkaampi metsä
20946: 1'91()!5 al:kaelli olevista kamtSamedustajiiSta. tus- osittain llumasteta,an käteisellä truydestä' a:r-
20947: kin aiDJOaka.a.nl on. lV'oinut jälädä .tiebämM.tö- vosta ja ,osittain jää! maJnomistaj.alle, ei
20948: mäksi sii.tlä, että :pulheen.a.l·aiseJla. ala.Ua. a,r- tässä suhteessa syntyne pahempia aiheita
20949: veluttava e.pälk01hta t<l'deUa on, la,a.iassn mä>ä- oikeutettuun tyytymättömyyteen.
20950: ri-ru o:lenm.ssa.. 'I':ämähä!n ,p.i,täJisi •lmiki.ssa ,Pakkolunastusmenettelyä vastaan anaan
20951: oloi,sl,;;a oUa• •<l'ma.nsa ihaihidutta,maan epäi,lyk- ha,nikikimi.ses·sa. a1sutu1Starkoitul~iin on meillä
20952: set v.oirma.kJka.i·tten, ,iJoirmelllpiteitten ta,rpeeni- väitetty,. et.tä se knmoa.a oikeusp·eriaa.tteet
20953: suudesta asutusasia:ru hYJV'äksi. maa:ssamme. .ia että .omi!Situsoikeu.de·n, PiY-
20954: Esilläoleva lakiehdotus sisältää maa- hyy,s t'äten1 :tulhs:i poJjetuksi. E,i voitane
20955: räy,ksiä, j,o1den muika.a.n, siinä tapa.uksessa, kiel.täJä., •että. pa1kkolunrasrl;us• !Olli toimempidre,
20956: ettei riittäJvä'ä asuiusmaa.tat voida, saada j,ota. pisimpärän, as1ti on 'v·äiltettä'vä, mu.t1ta. se
20957: valtion maa,sta, ki.rkollisvirkatalo1sta. tai ei suinlka.a.n' ene:mm:älll ;j;fussä tava.uk<sessa.
20958: va:paassa kaupa<ssa, täJlbiSlta maat'a saadaan kuin muussrakaan. lakiin .perustuvassa
20959: €rin-äiis~ssä ta,pauksissa ja laissa, ,mää~älty llä TJaJkkoluna.stuksessa. tai 'veron tai omai-
20960: tavalla pa;kkol·uov:ut.taa1 y'ksityisomistuk- suuden pakollisessa otossa, yleisiin tarpei-
20961: sessa, oJeva;sta .maasta. Huomiota. ei sa.a siin sisällä omistusoikeuden periaatteen
20962: olla kiinnifttämäUä si:ilh€n seikkaan, että se ki'8:ltä.mistä. Päinvastoin koko se asutus-
20963: ga.n!R•muoio, minkä lakiehdotus on lopulli- toiminta.kin, jota va•rten tämä laki sääde-
20964: sessa krusittelyssä saanut eritoten måtä tu- tään tulee perustumaan yiksityiselle omis-
20965: lee kysy;miYkseen siitäJ 'ID.a.asta., jroka v.oi jou- tusoikeudelle.
20966: tua, 'Pa1kkoluovu•tu'k.sen alaå.seksi, oleellisesti iMissä tä'llai.sia; 'llläikölm~htia. ei ole otettu
20967: poi·kkeaa alkwp,el'äisestä .la.kiehdotu.msesfta huomioon. Olli ,ge j,dht.a.lliUiJ !ID'On.iin vaikeuk-
20968: siinlä muodossa., jossa suuri ylei,sö sen ensin siin~ misbä on1 tuoreitaki·n e,simer}{;kedä ole-
20969: tuli tullltemaa.n,. Trullöinr on ete1nkin huo,_ massa.. IS:mksa.ssa,kin. ·Olli ka,ilkiJSta :periaat-
20970: mattavru, et,tä tilan, 'suuruudesrt:a. riippu- teista. täs:sä suhteessa. huolimaHa niide:n
20971: matta ei saa, lJilliDkoluovu.tt,aa viljeltyä samojelll mieste.n. j,o,fidon' a,lai,sen,a., jo·tka.
20972: maata eikä tilan taloudelle tarpeellisia tälllä .vunsisa.ta.n,a, ovat olleet asutus.pyrki-
20973: laidun- tai. 1haka:maita eikä myijskään mysten. ja ,a,su,t:ustyön ,etunenässä· sa;atu ai-
20974: maita, joilla kasvaa arvokasta. metsää .kaa,n asu.tuslaiki, j,o;ka. on, rakelllnettu pak-
20975: tai •kruHiita iiDie1JsäJruis·tuturksia o,n ·tehty. .Se kol unastusmenettelylle.
20976: maa. joika joutuisi pa,kkro.luovutuksen. alai- Si;,hen kyrsymyk,seen: vallitseeko meiJdän
20977: .seksi on siis s·ella.ista m.a.ata, joka ei o.le mara.ssamme ny·kyään sellainen asiaintila,
20978: tar;p<eelllinen tilan maataloudelle selllais.ena, että .pakkolunastusmenettel.y.ä maata asutus-
20979: kuiru s.itå nty'kyääm. ha,rjoitetaa.n· t.a.i joika ei ta:rtkoi;tuksiin iha:nikilttaessa .voidaa,n ;pit,äJä
20980: ole väl:ttä,m.äJtön ,erin.ruisiin muihin laissa oikeutettnnlll., ha.lua,is,in. omasta. :pu'Ole.stani
20981: 1ähemmin lmarini,t,tu,iihi'lli tM"!Peisi~n. Lakia. vast.ata. 'IDyiÖn:tävä:s:t.i. Pild:äin ·lliDmi.t:täin niitä
20982: savellut.e:t.ta,essa on1 ,siis kY'syrrnyksessä pää- Ia.imin.lyönteri,ä,. j.oilhiru y~Meiskun.ta on :teh-
20983: asialEsesti .vain. vilje.ly;.skel!Poi.s·en maan sekä ny,t itseniSä vikap·äiäik,si tässä a,sia!SSa niin
20984: tal'p·eelEsen ikotita.rveamumetsämaa.n paJk•ko- suurina .ia va.kavala.atuisina ja näistä lai-
20985: lu.Qvntta,mirlllen ulkotiluksista, .ia ulko.Ioh- minlyönneistä saaituja. kok,emUiksia ,nå.1n •ka.l-
20986: koista,, mim.kräi ohella on1 erityisiä .määräyk- liisti ostettuina, ettemme .menett<ele viisaasti.,.
20987: siä' niiden ti:lo.ien laadusta', jotka. ensimäi- .io.s estämme .ia vaikeutamm.e kehitystä,
20988: seksi ioutuva,t paklkolunastuksen alaisiksi. jota. ilma;n mielestäin.i ei :voida. ma:ass:amme
20989: Näinollen käynee vaikeaksi osoittaa, että aikaa.Illsa.ada,,te~vei,tä talou!deUisia ja. yhtei,s-
20990: meikäläinen maataloustuotantomme tulisi kunna.llisia. oloja..
20991: :kärsimään haittaa nyt suunnitellusta l)ak- 1Suuri merkitys t,ulee joka. ta.pa,uks-essa.,
20992: ikoluovutuiksesta. Päinvastnin on tunnusta- .oletta;1llla.11a,, ettäJ eduskunlta, hyvä1ksyy esil-
20993: minen!, että ,saataisiin •rU•nsa.asti uusia v]l- läoleV'&Ill lakiehdlotll!ks•en\, ol:etma.an. sillä ta-
20994: .ieimiä mailla., jotka nwt .ova.t cvi.loe.l-emätt,ä, vaolla, jollru sitä /käytä.ntöön sovemutetaan.
20995: ja että maa.nomistajat Tl'akkoluovutuksessa Olisi 1mitä 1Jätrke·1ntä, et.t;ä kulla,kirn, paåiiDka-
20996: saisivat maan, jo,ka ei nyt tuota sa-nottavaa :kunnaJlru ,t,yö olisi kokene1dren .ia teh~ä:väänsä
20997: korkoa, vaihd·etubi .paikka,kunn.alla käy- koa.iJdn tpuolin kykenevien ihe·nlkilöidelll ikä-
20998: västä kohtuullisesta. ihinnasta 7 % korkoa s~ssä, ja 'että v.altiron taholta. tuleva. valvon.ta
20999: 368 ·Perjrunrttaricrm 13 p. lo.kalkll'u ta.
21000:
21001:
21002: oli.si mah,dollisåmmarn. tehokas. Jo,s ta.fika,s- tiparilkka. on siioo kurun.arssa., mi•stä maata
21003: ta:IDllle lrukieJhdotust.ru ;täiss:ä sulhrteessa, on tulee 1hamtldttruV'amsi. :Ei siis 1ienoo SIYYhli.
21004: meidän valit,etta.va,sti rto.tea~mim~n. että on siihen ;peLkoon, etrtä ruotsalaisissa, kuun.issa
21005: menty HiaHiswuOOsiiru y lersten vaJ.'roden särus- tuLtaisiin 'asntrusto:imi.nnlarSSa syrjä<yttä-
21006: tläun~ses,sä. minkä takia .lrukiin' ei ole otettu ,mää:n. ~ruotsaloaista kansallisuutta. jra vä:estöru,
21007: illllääDäylksiä sellaistten a,sutll!selinten perus- ja j1oskiru rteoreet.t:iJSte.sti. vo!iooa:ru ajatella
21008: tamisest&, j.ot,ka jo etwkälteen olisivat taanr mahdolliseksi, <että suomenv.oittoisten kun-
21009: rueet y:rity.ksen menestymioon. ~akiehd.o .tien ruotsalaisissa osissa, täil~ista. va.araa
21010: tumseon mu:kaa1n oru krunnaUisteru .a:sutusla,u- olisi oletilliassa;, nriin sen v.astapai.nona' saat-
21011: takunta.in laa.di;ttruva ·n1e m&ahanihanikkimis- taa esiint,Y'ä pä]ruva,s.ta,in,ell\ ~ehitys ruotsin-
21012: smmnite~mat,, jotka ovcat pa~moluna,stuksen rv:oi,ttoisissa. lkunnilissa.. !Vä:lttäfukseen tässä
21013: pohjana, j.a a.sll!tushrarllituksen, tulee arsutus- ,sulhteessa ri·sti.riitaisurutksitem syntymistä
21014: l&utalkunta,in sitlle läihettäJmien sull!nnite1- karnsaHisuuskYJsymykse.ssä; oli.si orllut toi-
21015: mien ja perustcluje,n nojalla va'h;v.ista,a,. ruli- VIot.tavaa, että tässä ihuo.mautettu etujen vas-
21016: miä suunmitelrmalt. {fäJllaisesta• rartkaisusta ta.lmihta 1o.lisi 19JJcisäJäJnrniÖksilläJ LovuUisesti
21017: voi maarU,omista,]a VTalit:ta19.1 maanjruko-oike,u- järj,esttetty. Kun kuitenlbanr näin, ei ale
21018: teen, j.ossa . a.sutuslautakunlta edwsta'a val- taJPa!htunut, olisi mielestän!L kysymys, jos
21019: tiollJ puiheva1ltaa. 'Lain 6:21 §:ssä sä1ä'CLetään va~keu'ksia syntyy lairn sorvelta:mi·sessa, otet.-
21020: 1
21021:
21022:
21023: t·osin, että arsutiUIShallitus rvaJvoo lautakun- ta Via uuden kä:sittelyn. aJa<iseksi edusikun,_
21024: tien toimint&a. asutusta;rkarsb.iiem 'V'äUtyk- nlliSSlli .ia järjestettävä 'molemvia 9JSiallisia
21025: sellä. iMut.ta. ,its>e a.siassa, t.äytyy tällaisen tyydyttävälllä tavalla.
21026: jäJrjestclyn johtaa, ,siihel1, ett.ä pääasiallisin 'Toivott.avaa olisi ollut, että laissa selv·em-
21027: t:;snö, 'm.aantha,rukrki.missuunm.i,t,elrrnien laatim~ min mliäll'lärttäisiin varpaa. kilpailu tilatto-
21028: n,eru I1Ji,ihin iku'Uiluvine neuvrotteluine·en moon: keskenr sella.]se:Di ma,am; saramiseiktsi,
21029: 1
21030:
21031:
21032: maa·numistadarin kan,ssa. kuuluu asu.tll!slau- .ioka. oru hrankirttu .pakkoluDlasta;maHa. Täl-
21033: kunn.ille,. ko.ska ei v;oid:a va,altia, ·että a,s:u:- lainen kilpailu syntynee kumminkin .mo-
21034: tusta,nkatstajat erunätrtädsiV'l;i.t. oihjat.a .työtä nesslli ta]Jrunl>Jsessru itsestäiä1n, sillräJ ei liene
21035: ykisityiskoht1aisesti kussakin pa,ikassa. On asutusel]mille ainakaan alkuaikoina rmaih-
21036: siis va.litetta,va.a,, ettei, va.ikkakin Thseita dollista tyydyttää ikai.kkia rasutusmaan tar-
21037: muita asutushallituksen muutosehuotuJrsia vits~ioita, vaan niiden jouk,o.sta uutisasuk-
21038: oru la,kia, lo;puHisesti iilliUIOdostettaessa ihy- ::kai.ksi v.a,lita, :täibJäDI eni•n, 'sorveliaart.
21039: v:ä:ksytt,y., ,ole otet.tu hUJomioon. 'mainitun vi- {fäJmru lalkieh,d.atus, joka. tänä'än oru edus-
21040: raston e:hdottamia asutustoimisto.ia, joitten kurnmra,n .10IP'Uillisresti IDäJsiteltäivämä, on kulu-
21041: 1
21042:
21043:
21044: pal1v,eluk!seen oH aJja.teltu· otettruvaiksi rta.r- neen vuoden aiika.na oUut snurem huomion.
21045: peelliruen miilärä sekä lainorpillisresti että esmeenäJ ja S.fllatllrUt ma,allli Sanlomaleh.diss,li
21046: t.ek•nliULses,ti rSilV'~stynei,tläl hemikilö·itä, jo,]den erilairsi·a llilWosteluda .osakseen,. Omasta puu-
21047: tehtävänlä olisi yhid·essä a.sutuslautakunltain les.fani olisi minulLa,, kuten ·nliin monelLa~
21048: ka·lllssa, 'la,atia ma,anJ:mnikiklimi,ssu unni telma,t. kin lakiin useib muntosreihld!ot.uksia. telhtä-
21049: MiliDäirun. ei kuitenika1an estämre haUitusta. ja VIänä .. muttaJ o:len si~tä mieltä, että puutteel-
21050: edusikunltaa va.stede.s eri:kseen 1attama.st.a. J.isllludet ,sU!uremsi, o~aksi ovat autetta,vissa
21051: hal'lkittawrak.si tätfu rpuolta. asiasta sekä tarr- annettavana tarkoituksenmukaisella täytän-
21052: :peen mwka,alllJ asettarma.arn 'käytettävä·ksi töön:pano.a.setuksella. Ennen kaikkea olisin
21053: sellaisia aipruwoirrnia, joita, ikeys:yim\)'ksessä- toi:v.onut, ,että ma,aruomista,jat laissa .olisi
21054: ole;va ,työ v,a,a,tii. vtelvo~tett,u,, rsama,ten kuin ou, la.ita vastaa~
21055: LNe m'ää,räykset lrukielhdrot.uksessa., jotka, vatssa. sak,salaisessa :lairnrslliäJdäJnJllässä; vuo-
21056: lkoskrelvat .a,suikilmmn V'al:i.nrtalll,, ovat herätt:ä~ ·del,ta ·l191W, yhteenrliittymä:äml n. s. marun~
21057: n.eet mel·ko .suurta ill:uo1miota. ja etenlkim luo.vutusliitoiksi, jtoi·ssa. heille ·o.lisi vamtt.u
21058: motsalailisella. taihalla va.stustns·ta. Mikäli til!l!isnus val])aareMoisesti it,se iäirjest.ätfu maa-
21059: olen voinut h"a.vaita, Ol1J ruortsalaisella ta.- omistukserusa ta1Varlla1, \iOiklli myöhem.mil]
21060: .holla. ilmennyt pelko liioiteltua. On ni- olisi ,sudjel:lut heidäJt rpa.klkolunastu'kselta.
21061: nrittäin huOOillattava, että: uwsien uutirsa.suk- ~Mru·tta hkiehdio.tubenkin m;ukaan voidaan
21062: kaiden va:linnan .suorittruvat kunnan viran- va]J:aateMoiselrla. maanltUovru:tUlksella' asutus-
21063: omaiset.. .iot:kra ruo,tsa:lai,sissa. rseuduis·sa ovat tarikoitukseen välttruä lain pakollista ikäyt-
21064: rll!Ottsinkieli,set, da ett,äl nimenJomaan. on sää- täJmistä e~ä .laki myöskään estä ma.a,nOimis-
21065: detty run100tta:v;aiksi etusiga ·niiUe, joiden' ko- li;wjia omasta, rulottee:stalallJ dä:rjestymä:stä
21066: iMaan h!IJnikllciiill'iiiHm asUJ1Julstarkoi t.uiksiin. 369
21067:
21068:
21069: Jllla.a,ruoo:nistajille viirtattuun suuntaan sekä Ed. Ve.steir•lund: Meitä•on kylläoi-
21070: la~ssa mäJwä:ttyjä mB~k;sueht.oja IVa.staan keiston rta:holta rkehotettu istumaa.n siivolla
21071: '<Osottatma,SJDI .soV1eliasta a:sn:tusmaata, valtiolle ja. .pitämään suumme ik·iinni V•rursinkin sen...
21072: ja kunnille tai tätä !Val"i:en perust.etuille vuoksi,. että me .sanomme ,sanottavamme
21073: _ylei.shyödylli,si.He SJsutusyihtiöm·e j.a. siten niin 1kömp.elösti jlru ilman mitäJän temppera-
21074: vapautumaan parmkolunastuksesta.. 'Tiäytän- menttia. Siitä huolimatta tulemme aina
21075: 1/öömparuoaset.ustSJ la,arditt8Jessa olisi mieles- silloin tällöin ta11peen vaatiessa täällä esillä-
21076: täni kui.terukin tällaisen v&p8Ja,ru toiminnrun olevista :asioista mielipiteemme lruusumaam.
21077: h·el pott.aminen .maa.nomristadain keskei,sille IM•a•atalousval.iokunn·an lausunnossa sano-
21078: ;yhtYIIlli1le sekä 'lll(Yöskin suune-mmille puun,.. taan m,. m. : ,iVa:liokunnll!n mielestä on asiaa
21079: jalostusyhtiöille o:tettaiVa, ihavkinnan' a.lai- käsiteltäessä otettava :raltkraisev·ana ,seikkana
21080: .seiDsi. lhuomioon maaseudulla olevan tilattoman
21081: .Lop~si en, voi olla tässä yh:t:eydess'ä väestön .suhteettoman suuri lukumäärä, .io~
21082: koskettelematta, kY'symy,stä ta,rpeeUisesta ihon nähden v.a:l.iokunta >taihton viit,ata <halli-
21083: ]Uio-to,sta a,sutustallkoit.uksii•n. Kokemus tuksen es.ityksen <perusteluissa dievaan .sel-
21084: "osoittaa, että ,paliorukiru maata voidaan vitykseen." Ha:llituksen asiasta, antama.ssa
21085: :hanJrkia. vawaa1SS!lJ lkaUJPa.ssa koh:tuullisiim esitylksessä t.odetaan til1at.tomau väestön lu-
21086: ihin1to.iihin ikunha,ru va1in on käytettävissä kumäärän t1ässä, maassa !käsittävän yli
21087: tarvittavaa luottoa. Luotan tarve tulee 2•00,000 1penhettä1. ErääUä t,a;hoHa väitetään,
21088: vielä suu~rerm,maiiDsi, jos V•RJPaa•n ma.anhatn- ettei tämä •luku ole .läheskään tar'kka, se
21089: .ikin.n.a.n lisäksi latk.i maa;n hanik.ldmisest1a kun perustuu parikymmentä vuotta sitten
21090: a.sutustarkoituksiin tuloo hY'V1äJksYJt.Y'ksi. .kerät~.yyn tHasto•on. T:ämä til8JSto .sekä
21091: MeiJkäläin1eill1 asutust,oimin1t,a on tähän asti myölhemmin esitetyt asiaa valaisev·at nume-
21092: .sa.an1ut tUllia, toimeen va.r,sin vaa,timattomilla rot osoittravat kuiten1kin sen. olevan l'ähipi-
21093: .yleisistä va,Iioista. myö•mn~etiYillä m:ääJrära- täen oikean. Asian tästä rpuolesta ei kui-
21094: hoilla. Tätä, ei V10i ja.tkua, jos täällä ehd:o- t€llkaan !ffiannat,a kiistel,lä. !Olkoon tilatto-
21095: ·tet,tu asui!Uislaiki taJJ.,dotaa.n toteuttaa. V rul- man väe•stön :luku tuhat enemmäin tai vä-
21096: mistaUJdut.takoon: senrtakia lucia1s;ti va.hoitta- ,hemmä,n, •sillä ·ei ole suurta merkitystä itse
21097: :ma,aru a.sutusto•imi•rutaaunme,, ilrä(Ytettälköönpä tämän ,a,sirun luont.ooseen näihden. 1Siitä min-
21098: ·siinä i])atkkolruna.stu.smell!ettelY'ä .ta,i ei. Vasta rkäl.ais.iin käytännöllisiin tuloksiin ja tar-
21099: kun t.ä1mä !puoli a.sia,sta on tyyldyttäiV1ästi 1koitusperiin täl·lä :la;kiehdotukseH:a pyrit1ään,
21100: ratifua,istu, v'Oiva1t uudet asutustilat. pääs.tä selviää maataJousVlaliokunnan seuraavista
21101: ·kukioistatmaran. ma,am V·a,nlhemman asutuksen lauseista: ,·Lisä:ksi 10n otettava varteen
21102: rin1na.Ua.. A1sutu•sluoto.u j'ärj.estäminen olisi ma:atalouden •a~ha.inen t.uot.ant.o j•a .siiilä joh-
21103: seniV'uokrs·i .tämäm jäilrkeen olev.a rSuo.men tuva suuri elintarpeiden tuonti, mikä on
21104: ,eduskunma.Ill .läh·iJmpiiil 1Jiää1Illlaruletia. pyrkies- .suureksi osaksi seur.auks·ena siitä, että
21105: säällli ed.i.s1Järrn,ään sisäistä a.sut•usta1 maas·- maassamme on vallitsevien maanomistus-
21106: ·.sa,mme. oJ.ojen vuoiksi rroo.joja aloja. tuottamatt·o-
21107: Sen iohdnsta, mitä minulla: on omut kun- mina." E.delläviit.at.tui!hin suurisuuntaisiin
21108: nia täällä esittäJä, katson, v:a:iJkkalkin omaosta k·a•nsant·alouddlisiin tarkoitns11eriin en ha-
21109: ·puolesta.ni oli:sin1 kerna.ammin suoruut. usea.t lua •liilhemmin puuttua. !Haluan voon tar-
21110: yksityis'korhda.t nyt es.illäQle,-vassa, laikiehdio- kastelrla a.sian sitiil puolt1a, mirkä ikoskee ti-
21111: ilwks·essa toisenlaisiksi . ,kuitenkin mahdolli- lattomal'le väestölle .asunnon j•a .pysyvän
21112: seksi •sa,a1da h!lJll~nn:ollist.a tietä .siihen t.yy- toimeentu'l10n hankkimista täJmän l·ain avulla
21113: dyt,täviäJ .selven.täviiil mläiLiräY~biä ja en.nen sekä sitä, tuottooko se tiil,attomaHe voostölle
21114: kaikkea mäiäJräyksiä, joilka tekevät asutus- hyötyä eri k'Oisesti j.a työvä<en•luoikalle yleen-
21115: 1
21116:
21117:
21118:
21119: työn tehokka,a.n. toteuttamisen lain pohjaHa sä tässä maassa.
21120: :maihdollisedrsi. !Ne .suunni•telmat, nimittäin asunnon .ia
21121: iNii•n ·oHeru .ia koska ,Jaiki·eh:dintu'ksen hyl- pysyvän toimeentulon !hankkiminen tilatto-
21122: .kääJminoo tietämi maallemme niin tärlkeäln malle väestöl'le, käJyttää;ksooi maatalousva-
21123: ja kiireellisen t.o~miruna.n ik'll>in asutustoi- liokunnan .sanontat.arpaa;, ovat 1akiehdotu•k-
21124: minta tMä nY'k·yä on lykkäämistä pitkälle sen muik.aan kuitenkin riippuvaiset laissa
21125: tulevaisuut.oon, rohkellien olla lain 'h~äksy lähemmin määrätyist.ä taJloudellisista eh-
21126: rmisen kamnaUa. doista. .Nämä ehdot mielestäni muodosta-
21127: vat,kin 1koko ikäJsillä.ol·evan Lain. jru siitä .i~-
21128: 47
21129: 370 IPerjaru.!tJai[l)BJ 13 p. 'lo:IDaikwuta.
21130:
21131:
21132: tuva1n seurausten rungon. Tämä S>eilkka on orjat tai keskiaj,an maaor.iat. Milloin esim •.
21133: 'asiaa käsiteltäessä ratlmisevana nruk·arodh-
21134: 1 on umult.u, eitlä maalaiskunta.in työttömät.
21135: tana otettava !huomioon e~kä tila-ttoman olisivat. vaaJtineet. töitä vallinneen j,a jdka.
21136: vä.estön suuri .lukumäärä, kuten valiokun- vuosi sälännöllises,ti uudi,stuv,a,n työttömyys~
21137: na-n lausunnossa sanotwa.n. Milloin ihmi- hädän lieventämiseksi. Vuonna 1'917 s:vk-
21138: sellä ei ole keinoja eikä välineitä, millä tu- syllä ja seuraav,an vuoden i:alveHa tällaista.
21139: len sytyttäisi, jää se 'häne1tä tekemät.tä siitä tosin ta.pahtui, mutta silloin oli kolm yh-
21140: huolimatta, vaikka hänellä olisi tuleen !käy- teiskunta joutunut kiehumatila.an. Eapita.-
21141: ,p.ää ainetta olemassa miten •paljon \ca,h.ansa. listinen järjestelmä horjui .ia natisi perus-
21142: Samoin käy t.ässä asiassa. Ellei tilaton tu.ksi.aan myöten. 1Si'lloin elettiin tavatto-
21143: väestö pysty näitä lain asettamia, taloudel- miss'a o1osu'hteiss,a j,a ta.v,aton olotila paisut-
21144: lisia eMo.ia täyttämään, jää.vät 'he edelleen- taa esille twva;l'lisuudesta poik·ke.a,via toimen-
21145: ikin ilman •asuntoa j.a -pysyvää; toimeentuloa piteitä, joten näitä ,puuJhi.a, joita siHoin il-
21146: ja täten tuottava:t. ne uhraukset ja vaivan- meni maaseuduHR~ silloin vallinneen työt-
21147: .näkö, jonka .a;laisiiksi he joutuvat, pel,rokiä tömyy,sihädän torjumiseksi, ei mitenkään
21148: katkeria pettymybi!ä. v,aliokunna.n lau- voida sovittaa normaal1aj.oille tunnusom,a,.i-
21149: sunnossa ei san~;tUaka·an maini·ta mitään siksi. 'T'äällä on :kyUä porvariston taholta
21150: näistä taloudeHisista e'hdoista, jotka. ovat muitten asiain yhteydessä mwinittri, että
21151: asian ydin. Valiokunta ei ;hiiska.hdakaan maaseudulla mu!k,a vaUit.sisi työvoiman
21152: Ja!kiehd·otuksen -perusedeHytyksistä siitä ,puute, mutta niil<lä otaksumisill,a,. ei ole näh-
21153: ,huolimatta vaik,ka. se kosrkeekin pariasataa- tävästi totta ta.rkoitettuka.an. .i.a senvuoksi
21154: tuhatta tämän maHJn 'köyhintä asukasta. en halua nii1hin laajemmin puuttua. Tosi-
21155: S€n mielestä on vain t:äattoma.u väestön lu- asia on, että maasenduHa joka vuosi sään-
21156: kumäärä oto"ot&va ratkais-evana seikkana nöllisesti etenlkin syksyisin, ja keväisin on
21157: !huomioon. .Sanotu,ste; jo selviää, Että täy- työttömyyttä olemassa, .ia on .iuuri tämä
21158: tyy l.Yhyesti kosket-ella Wattoman väestön .seikka omia.an ,selvittämään niitä syitä.
21159: asemaa yleensä, ennerrku;n vui läh<,mmin .iotka ovat tilattoma:n väestlön paina.neet sii-
21160: tuntea ne senraukset, joita tämä :akiehdotus hen kurja.an tilaan, jossa. he nykyään e1ä-
21161: käytännössä aikaansaa. vät.
21162: Mitenikä on tämä sado1ssa tuhansissa lToinen seikka, joka selvittää, miksi tila-
21163: luettava tilaton väestö tSuomes,sa muodostu- ton väest.ö taloudel'lisessa suhteessa elää
21164: nut, se va,atisi oman lukunsa. j.a tul.isi se niin rask,a,an rbaa:k,an wll:a, •on epäilemättä
21165: luku olemaan mielenkiintoinen murihenäy- :maaseudulla yl-eensä valitsevat ·elinkustan-
21166: telmä kapitwlist.isen tuotantotav·an voitto- nuksia vastaamattomat työpaikat, .iotka va.r-
21167: kulusta tähän maa:han selkä sen murjova,sta sinkin viimeisinä vuosina ovat tilattomalle·
21168: vaikutuksesta kansan syviin riveihin. Tu- väestölle muodostuneet ylen katkeriksi. Työ-
21169: ha.nsien torpistaan .häädettyjen, tuhansien palkat ovat kohonneet vain 7~8 kerta,isiksi,
21170: maans·a ja. mantunsa, rahRJhuijareille menet- mutta sen leiV'än y. m. viljatavarain hinta,
21171: täneiden ihmisten murhe~llinen elämänt,a- mitä ti,latto.man vä.e,stön elääkse~m täytyy
21172: rina siinä ,puhuisi l,ofhdutonta, kieltään ja osta.a, on sa.ma.an aika,an kohonnut noin 20-
21173: 'kaiken· täim'än enemmän kuin pu·oli vuosi- kerta•is·eksi. 'T'äällä on mainittu, m. m. ed.
21174: sataa kestäneen mullistuksen kruununa. on Kares•, miten maaseutu on viimeisten vuo-
21175: nyt kymmeniätuhansia selLaisia ihmisiä, sien ailmnw va.ura;stunut. 'TämäJ rikastumi-
21176: joitten työvoimala mwateollisuus, mke.- .ia nen ei ole kui,ten1k,aan ta.paJhtunut. sen !lmn-
21177: kau,ppa!Jm:pitalistit eivät varsinaisesti tar- sankerroksen keskuudessa, .ionika ,asemaa kä-
21178: vitse, vaan joutuvat he näitten kailkkien siteltävänä! oleva.lQa lakiel1dohkselh aiot-
21179: vuornnperäi.sen kynimisen al,aiselksi. Seu- tai,siin para,ntraa. LeipäviUan ja työpalkko-
21180: 1
21181:
21182:
21183: raus on .selvä j,a, ,ymmärrettävä. Tämä ti- jen suhde muuten selvittää, kutka maaseu-
21184: laton väestö on köyhää, köyhempää kuin dulh ovat rika.stuneet. 'Tämä suhde osoit-
21185: mikään muu kansanikerros tässä ma·assa. taa, että ne, jotka ovat vo·ineet vilja.a y. m.
21186: Tilwpäisten ansiotöiden va11assa. vuodesta elill'tarpeita myydä., ovwt rikastuneet, ja
21187: vuoteen eläneenä ova;t. nämä työläis,et jou- mitä enemmän on myytäväksi ri<ittänyt, sa-
21188: .tuneet siinä määrin kurjaan ·asemaan, ettei- massa määrin ov·a,t imYÖ·S enemmän kuin
21189: vät he pysty edes saama:an auttavan voi- suhteellisesti rikastuneet. p,äJinvastoin on
21190: .makkaasti 'hätäänsä kuuluville, v,a;,an kanta- niitt-en la.ita, jotlka koko tuotan.t.onsa ovat:
21191: vat .. kuormaansa mel!kein tkuin vanhanajan tarvinneet omaan e~.atuikseensa. !Ne eivät
21192: ·Maan hanikiki~minen asUJtu,starkoituksiin. 371
21193:
21194:
21195: ole rika;stuneet, j·os eivät köyihtynootkään. ne tarjoaisivat riittävää suojan sadetta,
21196: Sitäpaå:t.si ti.laton väestö, jost.a nyt on puhe, pa!kkasta ja tuis:kua vast.a.an. V<ar.sin yleistä
21197: tämä väe.stön •Osa, joHa .ei ole ma;anviljelystä on mylöskin, että näidren h·ok:kelreiden asu-
21198: ollenkaan, joka myy ainoastaan ty.övoi- kasluku rhuoneen rkuutiotilavuuteen näJhden
21199: mansa, näitten hartioista on :bämä sekä su'h- on pien>empi kuin .se, minkä Ia:ki köyhäin-
21200: toollinen ett.ä enemmän ikuin suhtoollinen hoidon asukkaille määrää. Hrallituksen esi-
21201: arvomäärä kiskottu, ja tämä .sodanjälkeisen tyksen ,peruste lussa mainita:an, että vuonna
21202: 1
21203:
21204:
21205: ajan tuottama ma.aseudun v.aurastuminen 1901 oli kokonaista 86.000 ruokakuntaa
21206: on siis tuHut maakapi.talistien osaksi tilat- v·aiHa omaa asuntoa, as~en luonnollisesti
21207: toman väestön, s. o. palkkatyötä tekeväin :loisina talrollisten rpirttien nurkiss,a, ja että
21208: .maalaisten !kustannutksel'la, ja on tämä saa- 70 % tk~ai&ista .maaseudun asunnoista oli
21209: lis jakwantunut siten, että se, jolla on vain pieniä, 1 tai 2 ihuoneen rusuntoj.a. Kum-
21210: ,vähä-n myytä;väiksi ollut on ri.kastunut vä- mattko näi.stä, ne, j.otka asuvat näissä !hök-
21211: hemmän, se, jolla on ollut suurempi maata- keleissä, tai ne, jotka joutuvat ikänsä ole-
21212: loustuotanto, hän on en·e.mmän ja suu:rmaan- ma.an til:a.Histen armoilla, enemmän asunto-
21213: omistajat, s. o. karta,noitten omistajat ovat :kurjuude,sta kärsivät, sitä on vaikea sanoa.
21214: suurimman ;saaliin täs•tä a.pajasta vetäneet Se vain on varma.a, että .sitä kalvavaa tus-
21215: ja edelleenkin vetävät. 'T'ämä maahpitalis- k·aa, jota t-ila•ton väestö on, vuosikymmeniä
21216: tien rikastuminen on porvaristolla tiedos.>a kestänyt a.sunto-olo,jensa vuoksi, ei pys-
21217: ja ·hoe huoma•avat sen, mutba tämän tosiasian tytä kuvaamaan sit.en, että siitä; saisi
21218: t1etävät myös tuhannet ma.aseudun köyhim- sellaisen ikäsityrksren kuin on niiHä, jotka
21219: mät työläiset. Tämä tyo.pa'lkan ja elinkus- omakohtaisesti sitä jout.uvat ko·kemaan.
21220: tannusten su:hde s~lvittää myös, miksi ti1a- Asuntokurjuuden rnflJa.s.euduUa ovat to-
21221: ton väestö on maailmansodan alusta jatku- .den:neet täällä m. m. maa:l.aisliittola.iset.
21222: vasti trähän :päivään asti yhä :köyhtynyt, ja Eri asia on rse:, millä tavaUa lhe, srumoin
21223: on tämä seikka nyt johtanut seHaiseen kuin muutkin porva.rit viimeisen rpuolen
21224: asiwin tilraan, etteivät ikymmenettu~a!lJllret . .vuosisadan aika,na ovat Oisunt·o-~ol·ojen pa-
21225: maaseudun t.yöläiset, s. o. tilaton väestö, rant:a,miseksi maaseudullra toimineet. Lu-
21226: useampa.an vuo.teen ole saaneet itselleen kuisa.t torpprurilhäärdöt y;nn'ä muut ,maaJ.ais-
21227: edes yrhtä kunnon vaateka.ppaletta.; eivät köyihälistön :sortotoimenTJitoot läihemmin tä-
21228: 1
21229:
21230:
21231: perheen isät j.a äidit itselleen eivätkä lapsil- mäm puolen as.iwsta .selittävät.
21232: -leen. Ryysyissä he !kulkevat köyihyytensä Tilapäiset ansiomwhdollisuudet, elinkus-
21233: vuolksi ja ma.wla.ispitäjän pappi t.iedustelee tannuksia va:staama.ttoma<t työpaikat. ovat
21234: koulumatkoiHa olevilta k·öy,hien la.psilta, aina ja etenkin viimeisten vuosien a.i!k.ana
21235: miksi he käyvät noin huonosti puettuina. painaneet · tilattoman vä•estön talrnudelli:sen
21236: Paitsi työttömyyttä ja työpalkkaa koske- asema~n ,perin kurj.aksi.
21237: via asianpuolia on minun lyhyesti kosketel- Py.styisivätkö tilatrf:omat täyttämään tä-
21238: tava myös tilattoman väestön asunto-oloja, män lai-n asettamia eh_t.oja. nyikyisenä a.itka-
21239: vaikka jo se·nkin TJerusteeHa, mi.tä ·olen esit- na, jolloi•n mhatwlous on va.Hitseva:na ja jo-
21240: tänyt, voisi jotenkin aavistaa, millaiset ne kainen yritys, joka. ei 'ke.stä a.nk.a.r,aa rkil,pai-
21241: ova,t. Mutta koska käsiteltävänä oleva asia lua, on auttramattomasti tuomittu hävi'ä-
21242: o1eellisesti on samalla asuntokysymystä mä,än. Aikanoa, jolloin etäisim.mämki•n taka-
21243: koskeva ja etenkin senvuoksi, kosk.a tämä listolaisen •Oli 1aikansa talflk:kaan rah:a,ssa las-
21244: puoli asiasta täydentää .sitä, jota ha.luan kettava, jros ailkno tal·oute.nsa pystyyn rpanna
21245: osottaa, ni.m. tilaUoman V1äestön ta:loudei- ja sen TJystyssä :TJitää? iKoe•tan ly.hye.sti se-
21246: hsta asemaa, n.i.in ·käy se senvuoksi tarpeel- losta;a, miten tä:ssä asunnon ja TJy;syvän toi-
21247: liseksi. Ken :on maaseudulla kulkenut, tie- meentulon ihan:kkimisessa iköyhäHe .ma.atyö-
21248: tää, että melkein jokwi:sessa 1kylässä on kym- läiselle kävisi.
21249: meniä sel'laisia hörkkeleitä, .ioit:a ei voida sa- iKä:silläolevan lakiehdotuksen 15 § :ssä,
21250: na.n varsinaisessa merkity!ks.essä ilhmisasun- jossa hmastusrhimna{ksi määrätään 5 viimek-
21251: noiksi nimittää. Kyrhättyinä vanlhoista :hyl- si kulun·nen vuoden kullakin n.ai:kk·akunnal-
21252: rkyrakennuksi:sta., joita ei ·ole enään okuhun- 1& va:11innut ikesJki!hinta, on jonkun verran
21253: kaan kunnoHisesti voitu käyttää, on niistä nyt !käyvää ·hintraa. korrkeamp:i. Rakennuk-
21254: tosiaan tullut sellaisia loukkuja, joissa asu- sis.tru on suoritettava p.aik'krakun:nalla. vallit-
21255: 1
21256:
21257:
21258: minen joissakin tapauksissa on suorast.aan seva rkä::vnä .hinta. Uutistil<anr ·keskimääräi-
21259: hengenvaarallista, ·puh umattak.aan siitä, että sek·si pinta-ralaksi a·s·eta:n 2·5 a 3{} lheihtaaria.
21260: 372
21261:
21262: Tämä voi ky Hä vailhde1'la er.äissä tapauk- vuoteen tulisi kolkon,aan elä'ttä:määm ~per
21263: sissa !huomattavastikin, riip,puen siitä, si- heen. Nyt vasta asianomaiselle alkavatkin
21264: jaitseek'o rulue läihellfu ikaupunikia, missä ne vuodet, .io~den kuluessa elfumi:stä ei ku-
21265: osassa maata, millaisten liikenneteiden var- kaan porva.ri e~kä sosialisti voi muuten se-
21266: rellta, ,sekä moonloodusta ynnä muista täl- littää kuin siten, että uutisvilj.elijän on
21267: 1aisista :sei~o]st~a. Jos viljelmän vaman to- vain edelleenkin v@lkaannuttava. Jos uu-
21268: della ~aijobaan mkenta;a \keskisuuruisen per- tistilallinen su01rittaa tilansa raivawksen ja
21269: ·heen talous, pitäisi olla nyik·yisitä viljdys- muokkaa maat vil.ielyskuntoon itse, on sel-
21270: tapoja silmällä:pitäen noin 1·0 hehtaari.a vil- vää, ettei ,hä.n siHoin voi an,saita suoTast.aan
21271: jeltyä t.ai viljdyslkelpo1sta, sekä noin pari- penniiilkään. 'Tämä on työtä, j.osta. palkan
21272: kymmentäJ hehtaaria metsämaat.a ja osaksi saa vasta monien vuosien p·erästä. J dkai-
21273: :laiduntamista varten. Ottamalla huomioon nen, kenellä on 'Vain •hajua uutisviljelyk-
21274: ne hi·nnat, joita viime vuosina on maa,sta
21275: sestä, tietää ilman muuta, dtä täQJaisessa
21276: maksettu, .ia tyytymä.Hä kaikkein 'kohtuul-
21277: ['aa'assa tilassa olevat maat yleensä a.lk.a-
21278: 1.isimpa•an ikeski:hintaan, aseta.n viljellyn
21279: maan hinnalbi 2,000 ja :metsäJmaan 1,000 v,at. antaa välttäviä .satoj.a vasta usei.den
21280: markkrua. ISa.taJkunnassa on yleisest.i mak- vuosien lkulut.tua. Ennenkuin :maa on s•aatu
21281: settu usei'1la pa.iJkoilla 13,000 markll~aa vilje- 1kunnollisesti ojit·etu'ksi .ia ehtinyt riittä-
21282: lysmaa,sta ja. enemmäJnkin. Taten tekisi västi kuivaa sekä muulla sopivalla. hoidolla
21283: mainitunlaajuisen alueen •hinta 4•0,000 saatu maassa piilevät ikasvi.ravinto.aineet
21284: markik,aa. T'ämä ei vielä sel.Jta,ise·nwan me-r- kasvulle sopivaan tilaan., täJhän tarvitaan
21285: kitse muuta kuin että uutisviljeli.iällä, .köy- vuosia. Tarvitaan, silloi~kin kun on suu-
21286: hällä maatyöläisellä on 40,000 mal'lkkaa vel- ,remmat pääomat, lkuin mitä nämä nälän
21287: kaa, .iosta. hän ennemmin tai my.ahemmin kanssa taistelevat uut.is•viljelijät. kykenevät
21288: joutuu joikaisen pennin ma:ksa.maan. Kun ensinkään maallensa antamaan ja uhraa-
21289: otamme esim. selLaisen tilattoma:n, jolla jo maan. Niiiksi vuosi'ks.i, .iona ai1kana uutis-
21290: ennestään ;on o:lemassa s•e vä1häinen irtai- tila saataisiin vil.ielysknntoon, tarvitsee
21291: misto, mikäJ ~öyhällä maatyöläisellä.kin keskinkertainen TJerhe nykyisten elinkus-
21292: täytyy olla l{)!lemas:s•a., pitää hänen uhrata tannus,ten val'litessa vähintään 2'6,00.0
21293: nykyisten hintain mukaan noin 25,000 1IDal'lkkaa. 'Tä,mäkin swmma on ehdot:t.o-
21294: mark•kaa, ennenkuin hän saa väJhäisimmän .mas.ti liian alhainen. Kun tästä määrästä
21295: määrän •rakennuksia, ka1r.iaa ja maanvilje- otetaan kaikki, mitä t.a.r·vitaan verojen mak-
21296: lyksessä ta.rvittavia työvälineitä itselleen. suun, ve.J.kojen kor.koihin, sa:i·rausta:pauk-
21297: -:Y elkasumma •on 65;000 markkaa ja .ios hän siin sekä joikapäiväisessä tal.oudessa tarvit-
21298: tällä summal1La on onnistunut itselleen saa- tava·t va.rat, niin ei maini'tulla määirällä mi-
21299: maan maan, rakennukset, karjan ia brvit- tenkään voi aiatella muuta kuin sellaista
21300: ta;va.t työväline.et, saa hän olla hyvin on- ·elämistä, että henki juuri pihisee päiväs,tä
21301: nellinen .siinä swhteessa•, että on onnistunut t·oiseen. Kun laskemme ,sen aian 6 vuo-
21302: hankkimaan JhalvaUa, s~llä useimmissa ta- deksi, ,ionika ailkana viljel:mä a•lkaisi viljeli-
21303: pauksissa tulee summa nousemaan suurem- jäänsä jotenkin elättää ja tasattaisiin mai-
21304: llila•ksi. nittu summa siinä mielessä, että kuna,kin
21305: Laissa. tosin .mainitaan yhtenä maansaan- vuotena tilan tuotanto jonkun ve.rran \ko-
21306: ,nin eht.ona väJlttäJmätön maatalousirtai- hoaisi, niin saataisiin seuraava laskelma:
21307: .mi.sto, j.oka seiikka ,j-ohtaa seUaiseen ikäsityk- Ensimäisen raivausvuod,en varalle 8,000.,
21308: seen, että tilaton väestö olisi melko -vara- toisen 7;000, kolmannen 5,000, neljännen
21309: kasta, ollen io kenties vuosikausia varron- 3,000, viidennen 2,000 ja kuudennen -rai-
21310: .nut ka.rjoineen, maataloudessa ta.rvittavine vausvuoden va,ralle 1,000 markkaa. Tääillä
21311: mkennuksineen ja työvälineineen, milloin kyllä es~mer'ki.ksi ed. Vudlijoiki sanoi, ettei
21312: heille tämän ma.an k.amarasta palsta. leika- Suomen aswtusta j.a viljelystä ole .sillä ta-
21313: taan. Tämä kohta on v·arsinaiseen tilatto- valla laajennettu enneri'kään, että olisi
21314: maan väestön niin ilmeisesti sove<l tumaton, näitä kustannusarvioita tehty. Minä myön-
21315: ettei sen llmmoamiseksi !kannata sanoja tuh- nän, että tässä on osaksi \!)·erää. Mutta tämä
21316: lata. ajatuskanta voidaan sovelluttaa vain niihin
21317: Kuitenkaan ei useimmissa t.apauksiss.a oloi'hin, .ioUka ·on jo eletty, voidaan sovellut-
21318: voi ajatellakaan, että tila vielä useampaan taa, aikaan noin 2{}-30 vuotta sitten.
21319: Maan hanrkikiJmirnen asmtJursrtar kui:tu:ksiin. 373
21320: - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - ---------------
21321:
21322:
21323: Minä olen va~ma siitä, että jokainen tällaisiin ,tarkoitulksiin, joiden kaatuminen
21324: po.r,vari, kun rhän ~ryhtyy johonkin yri- jo etukäteen 'on kenelle tahansa. tiedossa,
21325: tykseen, hä.n lask~ erittäin ta.rka.sti, rahojaan lainaksi. Ed. Kaarne .io viime
21326: ennenkuin hän siihen -pa&omaansa uh- kerra.Ha, kun asia, oE esillä, lausui mitä
21327: raa. .Ja on selvää, että ne maatyöläiset, ,porvaJ'isto kaiikkein mieluimmin nykyään
21328: j.otka eivät tätä näkökolhtaa ota huomioon, ,köyhille työläisille antaa ja minä en tahdo
21329: he ehdotto.masti tulevat tilansa menettä- tätä toistaa. Näin ollen yiksityislaino.ien
21330: mään, tulevat asemaan, .iosta. eivät hyödy ,kautta nouse·vat nama korot ia. pääoma·n
21331: muut kuin ym-päirilläasuvat summaan- vähennysmaksut huomattavasti. .J.os .ioku
21332: omistajat, jotka saavat hal-paa työvoimaa. nimittäin noista 200,:000 tila:ttomasta sat-
21333: Tässä muu.ten on otettava huomioon, että tumalta omaisi sellaisen luotan lkuin tässä
21334: ei ed. Wuolijolki ollenkaan kosketellut eikä ,puuhassa tarvitaan, niin täl'löin ei voitaisi,
21335: näkynyt ymmärtävän sitä asiaintilaa, mikä kun on kysymys y\ksityislain·oist.a rpuhUia
21336: täHä kertaa maaseudul'la vallitsee. (Ed. 5- a 7,000 marrkan vuotuisista menoista,
21337: Hak:kila: Kuulkaa asiantuntijaa!- Puhuja: vaan saadaan :huoletta tilalle asettaa 8-
21338: Mitä? Mitä herra lausui? - Ed. Hakkila: 9,0rOÖ· :ma,rkan vuotuiset menot yksinomaan
21339: Kuuntelee! -Puhuja.: .Jaa, istukaa levolli- velkoi,hin. Pystyvätkö uutisviljelijät näistä
21340: sena, minä jatkan. ·Teidän vuoronne tulee velkarasituksista selviä1mään? Tuleeko
21341: ehkä .toisella kertaa. Ed. Hakkila: Ei .ole heistä iikinä näiden tilojen tod-ellisia omis-
21342: tarvis!) Ennen suomalainen uutisraivaaja tajia? Ei tule. 'Tämä laki, Lex Ka'llio on
21343: :sai a.-pua.. ;Milloin hänelllä ei ollut viljaa, suorasti .ia kiistämättömästi rahataloudel-
21344: le~-pää tahi trahaa, silloin ym-pärilläolevat linen luonteeltaa.n, kuten herra. ministeri
21345: varakkaat maanviljelijät antoivat tällaista ,iuuri -puheessaan osoitti. Valiokunta ei
21346: avustusta da suhtautuivat ymmärtävästi 1mitenkaan lausunn·os•saan tuosta kaikkein
21347: häneen. iMuiUa nykyään ei tällaisesta voida tärkeimmästä! näkö!k<o.hrdastar katsonut pa-
21348: -puhua. 'Tässä suhteessa on ikok·onaan ra- raaksi .sanoa. mitään.
21349: hatalous täysin muuttanut olosuhteet, jo- Edel.lä o•len jo osoittanut, miten se tässä
21350: ten ed. Wuolijoen väite ei -p]dä -paikkaa.nsa. suhteessa. i.tse kieltää .oman olemuksensa.
21351: ,Krun lirsäämme tämän summan 26,000 Tämän vuoksi on tmrpeetonta. lähemmin
21352: mk., .ionka uutisviljetlijä tarvitsee -perheensä .kosketella niitä yksityirsko1htia, .iotka. ova.t
21353: hengen säilyttämiseen näiden rraivausvuo- ristiriidassa selli bnk:oituspe.rän: ka.nssa,. millä
21354: sien aikana, ~U{)<maamme hänen velrkaan- pyritään tilattomaHe <väestölle hanikikimaan
21355: tuneen kaikkiaan 91,1()00 marikokaa, .Jos us- maata., asuntoja .ia pysyvää toimeentuloa.
21356: kottaisiin sellaista mahdottomuutta rmah.~ Eilkä tällä luultavasti, mitä tulee va.rsinai-
21357: dolliseksi, että uutisvil.ielijälle voitaisiin seen tilattoma,an väestöön, maalaisköyhäilis-
21358: va·ltion toimesta hankkia. kaikki tässä; yri- töön, ole totta tarrkoitettukan. Onpahan
21359: tylkses·sä tarvittavat laina<varat. tekisivät va.in sellaista pa.periaskartelua., josta ·on ke-
21360: ne k.a:rrk·oineen .ia -pääoman ly'hennyksineen, hitetty suurri kysymys, :seUainen kysJ71mys,
21361: vuosittain 7 %:n ikoron ja kuoletuksen :mu- .io.sta riirppuu hallituksen muodostaminen,
21362: kaan 6,7r30 markkaa. Tämä olettamus josta. kirjoittavat sanomalehdet pitkiä kir-
21363: kuitenkin, kuten viittasin, on mahdoton. .ioitulksia, -pidle tään sen rpuolesta. ylistäiviä
21364: 1
21365:
21366:
21367:
21368:
21369: Todennäköisemmältä tuntuu, että ne muut puheita, puhutaan maatalnustuotannon ko-
21370: varrat tässä ta-pauksessa, 51,000 markkaa, ho.ttamisesta, ,tärkeid·en kansanta'loudellisten
21371: jotka uutisviljeli.iä yrityikseensä tarvitsee, päämääri-en saavuttamisesta, veronmruksu-
21372: joutuu hän ihankkrmaan .ioko pankista lai- ikykyisen, vastuuvelvollisen ja. yhteiskun-
21373: noina tahi yksityisiltä ll'aJhamiehi.ltä, silläJ taa suojerlevan kans.anaineksen luomi:s•esta
21374: porvrarrivaltiolla. tulee olemaan nähtävästi tähän maaJhan ja pi.detään ra.tkaisevana
21375: niin rpaljon muita tärikeämrpiä .ralhareikiä seikkana asiassa tilat.toman väestön rsuurta
21376: kuin pientila.ltlisten luotantarpeen ~.yydyt luku:mää!rää, jolle olisi, kut,en va.liokunta
21377: truminen, jotta valtion <vara.t eivät missään hyväntalhtoisesti :mainitsee,. saatava ,,py-
21378: tapauks-essa !1J8Jrhaimmalla tahdollakaan syvä toimeentu~o .ia asunto", ei>kä kuiten-
21379: .tule riiWLmään muuta kuin mitättömäiksi kaan :ko:ko ,puuihassa. silloin kun asiaa !kat-
21380: .aluksi. Helposti voidaan myös .io etukä- selee maan ·köy~himmä:n. väestönosan ka.n~
21381: teen tietää antarva,tk·o .yksityiset rahamiehet nalta, ole muuta kuin -pelkät. seinät - iJ)a-
21382: 374
21383:
21384:
21385: periseinät. J·os .asiaa. katselee -porvaril'listen taa suwren historiallisen telb.täväusä. Tie-
21386: silmäh-sien lävitse, tuntuu kuin tämä olisi täen :Suomen tilattoonan väes·tön,, maalais-
21387: kyiillmenknnta vuotta .myöhästynyt yritys köyhälistön .tiubll~a kiristetyn taloudel-
21388: ja minä panin merkille, että tuota ,myöthäs- lisen aseman, sen toiv·ottoman tilan, mis_sä
21389: t;y~mistä ovat korosbneet täällä .myöskin se nykyään elää, sen taakan, .iota he kan-
21390: l}O["Variston( edustajat. Aikaisemmin olisi tavat ja kun tämän mielessään pitäen .tar-
21391: pitänyt toimeen ryhtyä. Potilaan tila on kastalThllle käsiilläo.levaa lakiehdotusta, niin
21392: jo kehittynyt sellaiseUe asteelle, että näin tuntuu mahdottomalta ajatella, että -por-
21393: pieni leik1kaus vain pahentaa. sairaan ase- varillisen valtion IIllahdollisuulksien sisä-puo-
21394: maa. Oikealta kuuluu ääniä: älkää ilws- lelle mahtuisivat ne keinot, .ioiU.a näiden
21395: keko ;pyhään perso.onaan, älkää, tahratko sadoissa tu'hansis.sa 1u~tta vairu maalaisraa-
21396: käsiänne sen sä,J.'k.emisessä, mikä on lkoske- tajien asemaa edes tila:päisesti voitaisiin
21397: :mattomana kohtana. jumalaUisoessa maail- auttaa - (Ed. Hakkila: Monimutkaisesti
21398: ;manjärjestylksessä pidettävä.. (•Eid. Hak- sanottu!), ,-pysyvä,is.istä paTannuksista ;pu-
21399: kila: N-e ovat liittolaistenne ääniä.) Kes- humattakaan. ISitäikin suuremmal.la syyllä
21400: kusta tyynnyttelee, no, no, ei: täJmä ~ovin täytyy tällaiseen .iolhtopäätökseeru tulla,
21401: ko.ske. Eikä koskelkaan. Suomen tilaton •kun käsilläoloevan ,.refo~min" sanotaan por-
21402: väestö on minun ymmärtääkseni tässä sel- va:rist.on taholta olevan kaikkein pisim-
21403: laisessa asemassa kuin vwhissä hengissä mälle menevän lei(kkau:ksen, kaikkein suu-
21404: autiolle saarelle up,poavasta laivasta. pela;s- rimman saavu tuks.en ,epäitsekkäim.rnän
21405: tuneet matkustaliat. Heitä tullaan -pelas- teon", mikä. ny,kya.ia.n porva:rillisen elämän
21406: tamaa.n, mutta :sensijaa.n ·et.tä -poelastetta.via ymmä11ryksen ajatuspiirissä voisi syntyä.
21407: kehoit.ettaisiin astumaan veneeseen, sano- Siitä huolimatta tulee·ko laki hyväksy-
21408: ta.an hei.lle: Me ·emme voi ottaa teitä venoo- tyksi tai hylätyksi jää; Suolillen tilaton
21409: seen, .ml]tta tuolla kaulka.na. taivaan rannal- väestö ilman asuntoa tia. py,syvää. toimeen-
21410: la on saari, uikaa. sinne, me soudrum.me tuloa edelleenkin.
21411: edellä ja. näytämme suuntaa. (Ed. Hak- Ed. \Niukkasel,le minä ·pyytäisin sanoa
21412: kila: iSuuremmoinen vertaus.) Jo.s ette .murutaman sanan, sillä se periaate, joka on
21413: .rannalle ·pelastuka.an, mm pääsette to- ominaista hänelle .muissakin asioissa, jol-
21414: •ki läJhemmäbi. lo.in häJn on maalaisköy.hälistöä koskevia
21415: Kymmenettuhannet tilat.t:omat eri puolilla asioita käsitellyt, on hyvin kummallinen.
21416: Suomea elämän ja ;kuoleman rajamailla Hän nimittäin vetosi siihen, että. me kom-
21417: lkamp:paileva.t työläiset toivovat tilaisuutta munistit- joksi porva,risto ja. maalaisliitto-
21418: .pää1stä .maalan käsiksi j.a sitä tietä "Pelas- kin niin mielelilään tituleeraavat meitä va-
21419: tua. Toivo ei tässä asiassa .merkitse mitään. semmistoa, joka muuten on meille toistai-
21420: Vaikka kokonainen kansa jokaista yksil·öä seksi ansiot.on.ta arvonnousua - kade;h-
21421: IIllYJöten toiv·oisi jotain, minkä tot.eutumi- dimme kunn<Jllisesti toimeentulevien ta-
21422: sella ei ole edellytyksiä todellisuudessa, jää louksien perustamista. (Ed. Hakkila:
21423: kuin jä;äkin toivo toteutl]IIllatta. Ainoa•s- Ainakin ed. Vesterlundille!). ITä<Stä ni-
21424: t-aan toivon varaan ei voi ra:kentaa rrnitään mittäin ed. 'Niukkanen huo.mautti meidän
21425: se!llaiS'ta•, millä pyritään 1S·aa·vutta.maan1 kä.y- pelkäävän, että nämä köylhät maatyöläiset
21426: tännöllisiäi tuloksia elä•vässä elämässä. päJäsisivät itsenäisen .ma.anvil.ieli.iä·n ase-
21427: (Ed. Hakkila.: Oikein.) Arvos.telukykyinen, maan. Emme me tätä ;pelkää, emme ollen-
21428: luokkatieteinen tilaton väestö on myöskin ·kaan, mutta me pellkääJmrrne, että: silloin
21429: tietoinen 1tä.stä tosiasiasta. Se .näikee tässä kuin !he lähtevät tälle tielle, niin eivät pää-
21430: ·vain keinon, joHa vallassaolevat .luCJika.t sekään itsenäisen ma;anviljeli.iän :a.semaan,
21431: koettavat houkutella hnkkuvia tarttumaan vaan 1päättyy /heidän tiensä, .ioko kilometri-
21432: ol.ienkorteen. tehtaalle tai vaivaistaloon. {•Ed. Hakkila:
21433: Ensi.mäisen vastalauseen 2 kohta perus- Ei [öytynyt kanta8J vieläkään!)
21434: tuu siihen tosiasiaan, että ainoastaan työ-
21435: väen omien taistelujä,r.iestö~ien kautta voi- •IDd. S w e n t o r z e t s k i: Ed. W uoEjoki
21436: vat maa- .ia teollisurusköYJhälistö yihdes.sä, on j.o rpuhunut a1graaril~iklkeen merkityk-
21437: niin nYJkyään kuin va.staisuudessalkin tnr- l sestä eri maissa ja Suomessa,. sekä sen mer-
21438: vata .iokapäiväis.en leipänsä ja suorit- 1 kityksestä IIllaailman•sodan jälkeen yleensä.
21439: rMaan hanikik:~mitnen asUit:uJSJtarkoituksiin. 375
21440: -----------------------------
21441: .Ed. Wuolijoki on ;puihumrt tääiJilä l:a<kieh- Vaikka olemmekin näinollen päättäneet
21442: ·dotuks.en myörrteisis.tä puolista ja tUJli sii- ihyväiks·yä .:Kaililion ·lain selrlaisena, kuin se
21443: Jhen jo1htopäätlökseen, että ;pääsuunnass8ian nyt on, niin sitä sUJUremmalla syyHä tah-
21444: ou Ia1ki .o[.kea, j01hon minäJhn :vo~n yhtyä. domme vielä viimeisellä hetilml~ä varottaa
21445: Tämän on ed. Wuolijo!lci telhnyt niin hy- sosiali:demolma·8ittilsta tyiöväesrtöä 11iian op-
21446: vin ja ·n:iin smrre:lila •asianlha:rrarsrtukseHa, timistise:srta sUJhtautumisesta sillhen. lLex
21447: {)ttä o~lisi ·v;oinrut luulla, että käsittelynalai- KaHion !heikot puolet ovat siinä, että sre on
21448: nen laiki oE ,Lex WuoEjoki" eikä ,Lex epäselvä, puutteelilinen ja eyämti!äräinen, ja
21449: Kalilio". ITiiJllä minä tietysti en tahdo sa- mikä :kaikista ikävintä, liian v3Jpaan tulkin-
21450: noa sitä, ·että ed. Wuorlij,Oiki itse olisi pi- nan va:rainen. lKaJlJEton J.akia olisi voinut
21451: tänyt MJtä omana 'lrukina·an, sil:lä onh·an pu- senvuoksi täällä arvoosteHa ])ykälit:täin hy-
21452: ihuja .teihnyt hyvin lhyviä letlmwksia maa- v.iiJikin tax!kasti ja miltei joka toisessa ;py-
21453: laisliittolaisille sekä tuonut esille Lex Kal- kälässä löytää jolm au:kko.ia tai epäselviä
21454: li0n kie!l't•eiset :puolet, m:i:kä;li ne ko.skev·a t mää:räty'ks,iä. 'Mutta koska asiasta on niin
21455: r,esim. <käty'pää !hintaa, V8!ltiomaid,en asetta- paljon pu,huttu j·a kirjoit.ettu, niin mainit-
21456: mist•a etusiijai]le prukk·olu:nastuksessa y. m. sen tässä aiuoasta·an nre :l.wkielhdotuksen
21457: Senvuoksi näistä asioista ·ei minun ole enää kieHeiset ;puo'let, jotka eniten pistävät so-
21458: tar.peel!l.ista puihua. siaHdemoikraattisen k:öy;häli:st:ön silmiin.
21459: rMaakysymys ja sen 'lorpulli<nen ratkaisu •PulheenaJlaisen rla·in tekstis:sä ei ti'la;tt.o-
21460: ·On se kulmakivi, .io.Ue työväen- ja, tal>on- mille anneta mitään va.rmoja. takeita
21461: poikaisluokan tulee .rakentaa o.ma uusi kan- ma.ansaarnnrista. Lain mukaan .maata voi-
21462: ;sanvaltainen yhteisikuntarakennus. Köy- daan wnt•a.a, mutta 'sa~man lain ·mukaan voi-
21463: hät ja t:ilattoonat tvöläiset maaseuduUa ei- d-aan oHa .sitä an:tamatta:kin. Jos minä
21464: vät rluovu omista o~keuksistaan maaihan niin tässä suht•eess.a •erelhtyi;srin, niin olisin hy-
21465: kau·an ·kunnes ·kans•a;nvalrt•a.inen 'Periaate: -- vin iloinen, jos 1minun mahdoUinen ereh-
21466: .,maa kuUJluu kra:ik~Jrl.e" - tulee toteute- dykseni tulisi asianomaiselta taholta. oi-
21467: tuksi rhieman oirkeammalla tavalla kuin tä- lkaistuikrsi. 1Minust·a tuntuu, niinkuin tämän
21468: . h11n saakrka. Kun sosialidemok:rraattinen rla.in sanrumruoto ei ede1l!lyttäisi sitä, että
21469: -eduskuntarylh.mä nyttemmin yiksimielisesti val.tiovalta o'lisi ve'lvoHinen ih:ankrkimaan
21470: >On pääitNinyt antaa omat 'äänensä Lex KaJl- maata kaik:iilile ,sritäi lhalJuavir1le tilattomille,
21471: Iian puolesta, niin .se ei suinkaan merkitse jotka v·a:staav.art laissa asetettuja 'Vaatimuk-
21472: sitä, että mainrittu 'la;kirehdotus tyydyttäisi sia maansa,aJn:tiin n:ä1hJden. Sitä!paitsi minä
21473: sosialidemokraattista työväestöä ja ryhmää. pahoin ]Jelkääm sitäkin, että :kräytänn:ö:ssä
21474: ·Ne ]JU'llitteel<lisuudet, joista tä:äl·lä on erit- kai'k,enllariset tutt·aNuussUihteet ja 1iäyTdeHi-
21475: täin prul'.ion ])Uihruttu, äärimmäisen vasem- nen ha.11kintoavapaus tUllevat v:a:ilkuttamaan
21476: miston edustajan, edr. V alkaman taholta, e:päoikeuden.mukais.een maanjakoon. Mina
21477: ··ovat sosialidemokraaJttienkin ikeskull'dessa surorasrtaan pel:ffiään, ·että Lex K·aHion toi-
21478: varsin hyvin tunnetut. U skallanpa väit- meenpan~minen tulee ta]Jarhtumaan puolue-
21479: tää, että pysty;mme arvostrelemaan Lex Kal- ,politiikan merkeissä. Ja. tämä jos mikään
21480: liota vi·~lräkin suurem:rrmHa •asi·aillisuud~l'la olisi ikävä tosiasia. Minä en suinkaan tällä
21481: kuin äärimmäinen vrus.emmi:sto. ·Mutta py- tahdo sanoa sitä, että laint,ekiJjä:t itse hau-
21482: syen käJytännöllisen 'J)·Oliti]kan: pohrjail~a toisivat tä:lrlaisia ajatuksia. Minä n:älen ai-
21483: olemme lopussa tuHeet :siiihren jdhtop:äätök- noastaam ·s·en, et~ä lain rsisäilt:ö ei anna :mi-
21484: seen Lex Kallioon nä,hden, että se nykyi- tään takeita silliä, etteivät mruut maanjakoa
21485: sissä oloissa taxjoaa mei'Ue Umi'llenkin !hie- toimeenpanevat in:sbanssit v1oisi hairahtua
21486: man enemmän kuin ei mi:tään. :Sosiålirde- tä'llaiselil·e puMa·as:ti polii'tti·selil·e pohjaB.e.
21487: mokraatit ovat päJättä:neet äänestää Lex Ma:amsararrnin e~hdot ovat 1]a;issa myöskin
21488: Kal1lri·on puolesta :sii1lälkin veriaatteel'lisesta liian ankarat. Ne ovat suorasta-an senlaa-
21489: syy.s•tä, että ,t.ämän La~n kautta ])antoaisiin tuiset, että todellinen maalaisköyhälistö
21490: Suomen parlamentin pöytäkidoihin se kes- ei pysty niitä aina t-äyttämään. Köyhillä
21491: 1mstaporvaristo·n o]kea ja rsang.en teTvetu•l- maal:aise'läj·~lilä ei ·ole vrura[ilisuutta, maata-
21492: lut tunnustus, että omistusoiroeus sellaise- lousirtaimistoa ja luottoa siinä määrin
21493: na.an on .. pyhä". niinr :kauan kuin se ei louk- kuin vaa:ditaan. Ja jos j;olku kiöyhistä ()n-
21494: 1ma toisten o]keuksi·a j·a siis ,syntirnen" nistuiffikin saamaarn itsel'leen hinan, niin
21495: ::siUoin kun se toisten oi1keuksiar lfukkaa. olisi aina kysymyk:senaJlaista, ])ystyisikö
21496: 37ö lPerjrurutJa:imJa 13 p. 'l.okaikUIIlt·a.
21497:
21498: !hän näitä iaci.noja. Lex 'Kallion •edellyttä- suurti!la valitettavwsti kruhsottava jäJrkipe--
21499: mi:llä ehdto•~lla ikooskaan ta1kaisin maksa- räi!sesti V'iljr~llyiksi mwwksi, jo't·a tämän ll:ain.
21500: marun. J,a tämän •seikan tuleva·t •lairuanan- muk·aan ei saa missäiän tapauks~ssa pa'kiko--
21501: ·'tajat tieten!kin aina •huomioonottamaan. luovuttaa". Maarulunrustusihintakysymys OTh
21502: Siinä su!hteessa minä en ole ni:1n optimis- mJl1öskin ·ratkaistu epäonnistune~l:la ta V'aJl'la,.
21503: tinen kuin monet muut ja luulen, että koska maanlrunastrwshint•a ·ei saisi missään,
21504: s-= on ainoastaan, itse ruilka, joka voi jäJles- tapauksess·a olla niin ikor;kea, kuin !laki sää-
21505: täpäin osotta.a, kutka oliv.at oikeassa. opti- tää. ;Se voi viedä jokaisen köyhän uudis-
21506: mistit vai pessimistit tässä asiassa. iSitten a,sukrkaan koh,ta vara.rikkoon. Suuri virhe·
21507: vielä. Kuka tulee päättämään sen, onko on t~My siinäJkrin, että Lex Kallion laati-
21508: maata haluavalla .riittävästi suuri tunte- jat eivät 1o1le katso·neet tarpeelhseksi n·äli:n
21509: mus .maa.taloustöissä? Eikö .t!Lhän ammat- tä:rilleätä mraarelform1ilrukia loa-a:ti,essaan ky-
21510: titruitoa lkoekevaan kysymykseen voi·da vas- syä tod~lllisen maalais~öyihälist~ön ja tilat-
21511: tata myösk1n niin ja näin. Entä s:1tten tomien mriel:i;piteitä asi•assa, niin 'loja!lllista
21512: 1se hyvämruineisuus. Jmid<i.'lllisesti trumä kä- .ja asialle edullista kuin se olis1kin oUuL
21513: site on 1kyHä selvä, mutta rpoliitt~sesti? Koslka varallisuudelle annetaa.n laissa sil-
21514: Ova.illm es.ilm. maal•aisliittolaisett varmat miilllpistävä eiJuo.iik•eus työ·kuntm.suuteen
21515: siitä!,. että he ovat 'hyväJmaineiset äärim- ·nähden, niin 'laki tekee sen vaikutulksen,
21516: mäisen oik·eiston si'lmLssä. (Maal·aisliito,sta: niinkuin maajwkoasioi•SS'a aåatelt.aisi.in kai-
21517: P.ysytäiän juridiika,ssa). 1Täällä on politiiikk.a kista vähimmin todellisen tY:ötätekeväm
21518: IDY'ösJkin mU!kana, (1Ma.alaisliitosta: Ei oteta mrararlais:k:öyhäJ.istön etua. Luovutett.avruksi
21519: mukaan), etenkin s•enjäilkeen minä :hsä;än mää•riteltyjen tilojen. .suuruus ei vastaa niin-
21520: kuin me olemme ikuu'Heet uu·tisena, etteivät ikään lainkaan tarkoitustaan 1poistaa vuok-
21521: maa.laisliit•t·o<laiset o'lek!llan rporvareita. Ai- raoloista ka.ikki ne ·epäkohdat, ioita on ai-
21522: •na.kin maalais'liitto•laisten omat l·eJh:det niin ikaan.saanut tila.tt,oman maalaisväestön suuri:
21523: väittävät. Ky,JiläJhä:n minul!l'e voi:da.an sa- ilukumä:ärä. Lex Kalilio ei senvuo•ksi :pysty
21524: noa, että ma•a,nJhan!kint.a-asiassa il"atlkaise- ratkaisemaan omilla el1w1oil1laan mlaata:lous-
21525: •vana tekijänä ovat voimassaolevat lait. pmibleemi·a monien ·VUo1sikymmeniren ku-
21526: Mutta eivätkohän nuo meidän lait aina pe- luessa. N1iissä ilaitoik,sissa, joisrsa ma'ftnih:an-
21527: rustUS!laista alkaen o'l•e jokapäiväisen ipo!li- 'kinta-·anomukisia hyväill:sytään, ;pitäisi o'lla
21528: tiikan rokottamia. Eik'ö.hän tälssäikin ta- mukanaJ ,t.i,lattoma:a:n V'äes,tön, pj,envrlje'li-
21529: pa.uksess,a Kani,on laki .ole voimassa, ,mi- jäin ja työväen ~edusta\ira, sil'lä vast•a siinä
21530: käli siitä ·ei ole poik1musta 1SääJdetty", niin- tapauksessa olisi rma•al.aisköyhäili.stöl:lä suu-
21531: ikuin me~dä:n :perustusla:kimme po'}i~ttiset remrpia tarkieita •siitä, etrtei voita:Usi myöntää
21532: jälkilisä!Y'kset ka.ikuvat. Lex Kalli.ossa .sal- rikk,aiHe rrraanomistajine vwpautust·a luo-
21533: litaan liian ·suurta :lmrkint•avarpautta. .Suur- vutusvelv.ollisuudesta. Lex Kallion mukaan-
21534: tiloista >voi lohlkais•ta tilattomrille maata ja hallitus voi näin teJJ.dä, jos ,erikoista syytä·
21535: olla lohkai·sematta, :rii1Jpuen ma1hdonisesti siihen on": ·Mil'laiset nuo e:rikoiset s,yyt
21536: siitä!kin 1k~ne1le tilra kuuluu, miJila,iseksi se •sitten saaHa.vat olla, .sitä minä ainakaan
21537: katsotaan, esim. jäirkirperä:ises'ti vilj~lh,Jksi en tiedä.. Itse ~är.iestelmäk,in maans•aanti-
21538: vai ei, ja ikutlm ovat k·uHoinkin kysymystä anomusten rauka·:Us,emisessa on S'enlaatuinen,
21539: ratkaisemassa. Ota;ksutaam es·~m. että köyihä että se vain on omiaan ihiJda:stu:ttamaan·
21540: ihminen ianoo ibsel!leen p~entä ma1apaJlstaa maan a&utustoimiinta,a.
21541: jonkun m~l1j.onäiäJrin .suu;r.esta maati•last.a ja rrässä on jo •riittävästi esimerkkejä siitä,.
21542: otarnsu'bruan viel'ä HHäJksi rsekin, eHä hä:n että IJex Kal'lio on sekä mno:tonsa että si-
21543: vastaa 'täy~deil11een Kalllion [aå.•ssa maan·s•aan- lsäliiönsä iJmolle·sta ~seHaiuen, eiJtrei se aina-
21544: tia varten esitettyjä vaatimuiksia. Mutta kaan kävtänn'össä t·ule vast,!llamaan niitä
21545: va:paat lhar!ki:ntapY'kä'lät voivat sa•ada ai- toivomuksia ja ta.rkoitusperiä, joita se .pe-
21546: kamJJ sen, ettäJ tuo köyihä: tilaton anoja1 saa riala:ttee.ss•a p~rnkii to:teutt.am:aan. Ja siinä
21547: kuuliJa •a&iarnomruis·en taholta seuraaJV•an hy- suhtoeessa minä uskaN,an o'l'la h~ieman toisrta
21548: vinkin kohteliaan mutta .sangen pientä loh- mieltä kuin maatoalousvoaliokunnan jäsenet
21549: dutusta tuottavan vastauksen: TiJ.attoma!He ainalkin ~Sliiihen cp~aikkaan nälhden, j1ossa sa"
21550: a•noj-rul.le .voild•aan sanoa e&im. näin: ,Niin notaa.n näin: ,/M~utta ikatsoo valiokunta, että
21551: kemMsti ikruin antais1m.mekin tei'lle tuon lakiehdotus kumminkin sekä muotonsa ettäi
21552: ~pi·kkupailstan .suurnaa!Jurin maa.st,a, on tuo sisält.iJsä puolesta ;vasta·a sitä ta:rhloitus--
21553: Mwan lhanlkikiminen a•sutUS!tarlkoitu.ksiin. 377
21554:
21555: peraa, jota .se rpy,rkii toteuttamaan", siHä Viipurin lääninläntisestä vaalipiiristä edus-
21556: juuri siltä se ~ei mielestämi vastaa. Eokoo- bjaksi, OU> :puhemiehelle esittänyt tarkas-
21557: mu.spuoluoon jäsen hwra Rantakari omassa tetun ja hyväksytyn edustaj'all valtakir-
21558: Lex Kal:lio-n:imisessä hr~oshy·rissään toivo•t- Jansa ja on nä,in ollen oikeutettu a.settu-
21559: tomana sanoo: ,Nyt l'lU.unniteHussa laissa maan paikalleen eduskunnassa.
21560: on näJkJöjääin use]mmissa tapauksissa mää-
21561: rätty alin ra~a, jota l[}ienemmi,stä yksityis-
21562: ten omistamista ja asumista ti1oist~a ei saa
21563: Llllki maanhan'kikimisesta asutusrt.ar:koi-
21564: osia p!l!kkoluoVJuttaa. Mutta mitä merkit- tuksiin.
21565: ISee bäJUainen 'rajoitus vastaisissa eruuskun-
21566: Jllissa", sanoo Ranta'kruri. ,Aina'han :ruiissä
21567: voi varsinaisten pa:ffik•oluovuttajien eli so- Pu'hemies: Jatketaan ensimäisen
21568: siailistien rin:na•lll•a olla muutamrukymmen asian käsittdyä.
21569: sellaisi·a :toisen oma;a himoitsevia tai näi:den
21570: avulla valtaanpyrkiviä pmvareita, joilla Keskustelu:
21571: jo]m ei oile omaa ma·ata 1tai on sitä vruhem-
21572: män kuin •mui•Ua. Nämä yhd·es.sä voivat, ,Ed. P e l t on e n: V aliakunnan :mietin-
21573: tarkasti KaJlEon lain polhjaMa pysyen, sää- töön liitetyssä toisessa, va.stala useessa, on,
21574: tää rm.illoin ·tailiansa al,imman rajan pakUro- mitä puheenalaisen Jra.kiehdotuks.en muo(!iol-
21575: iluovutus:fJa vaTten. 100 t.ai IV'ain 50 helh- li.sefm puoleen tulee, •huomautettu m. m.
21576: taaria" j. n. e. Ja Rant·akari sanoo: ,Ky- lakiehdot.ukse'n säännösten ta.vattomasta
21577: symys ei sitl'loin enää ole uusista periaat- epämääräisyydestä. Yksityisen oikeudet ja
21578: t.eista ei·kä edes und.esta jä;rjresbelmäJstä, Vl!l!an velv·ollisruud-et eivät tulee etupäässä riippu-
21579: vanihan jo •hy.väksytyn peri8!att.een ynnä maan lain:s.äJä;nnöksistä, vaan toisten yksi-
21580: jä.r.iestelmän jyrkemmäJstä sovelluttami- tyisten ta.hi tuomioistuinten va.paa.sta har-
21581: sesta". rKo.ska Rantakari on tässä suh, kinnasta. Tämä seikka on täällä tänääJn jo
21582: teessa oikewssa (Maahisliitosta: Ei ole). - pariltakin taholta. osoit·ettu, niin •ettei mi-
21583: minä toi.v10n, että hän on - niin muuttuu nun enää tarvitse ruveta sitä to,distamaan.
21584: sen kaiUJtb lko'k!ololmusrpuol•uoon e·pätoirvo so- Maansa.anti esim. la,kie:hdotuksen 3 §:n mu-
21585: sialidemokraattien toivoksi, toiv;oiksi siitä, kaan on s•emmoinen, ettei kukaan voi sanoa
21586: että jo lähitnvleV>aisuudessa voidaan toistai- olevansa oikeut·ettu saamaan maata., hänellä
21587: 1seksi \huono.on l·akiin sawi1a 'Sellaisia lisäyk- on !Sie orkellis ainoalst:aa:n., jos, viraiiiJoma,iset
21588: siä ja muutoksia, jotika antavat todelliselle sen siksi suvaitsevat ·harkita. - - Pakko-
21589: maa!lai~köylhäJlisiiöHe aivan toiset mahdoUi- luovutuksesta taas vapa.utuu maa 5· § :n
21590: suud,et pamrrtaa •omaa raskasta ta:lou'd·el- 8:ssa eri koihdassa. mainittujen pe1rusteiden
21591: lista ais·emaanlsa. J".a juuri ;s~inä t.oilvlo·SJs'a ase- mukaa,n, joista kohdista 7 on sellaista., että
21592: tun minäkin lkalllnatt.ama.an alulksi tätä ihuo- n-e riippuvat asianomaist-en harkinnasta, ja
21593: rrwakin .Lex Kail'li.o't,a. kaikki muut, paitsi yksi kohta, aivan va-
21594: pa.a.sta. harkinnasta. Ja kun 1h arkinta. aina
21595: P u ·he m i e s: Kun aika on näin. pitkälle perustuu asianomaisen s:u,hj,ektiiviseen käsi-
21596: kulunut, niin keskey.tetäiän istunto ja. jatke.- tys.kantaan., on maanluovutusvelvollisuus
21597: taan tänä iltana 'k:lo. 7. siis sellainen, ettei kukaan maanomistaja,
21598: niinkuin täällä jo myöskin on tänäJä;n huo-
21599: iua,utettu, edeHäpä:in voi arvostella., missä
21600: Täysi-ist.unto keskeytetään k:lo 4.54 i. p.
21601: 1 määrin hänen tiluksensa joutuvat pakkoluo-
21602: vutuks·eru a<laliseksi. Kaikki on sen va,:ra;,ss8!.
21603: millä: ,sillllliäHä fV'im,noma.i~et, .a:siata kats.e:le-
21604: vat.- Kun vast,a.la.useessa myöskin on väi-
21605: TäYISi-istunrtoa jfl!tketa:an
21606: tetty, että lakiehdotuksen säännökset ovat
21607: ·k:lo 7 i. p. e:rUJkorns'e<n epaseJllviä ja; w.t:~kle,iJta \VImmäriää,
21608: otan :sitä oso.ittaakseni muutamia esimerk-
21609: UUISi edustaja. kejä, .samalla kun mainitsen joitakuita koh-
21610: tia, joissa la,kiehdotusta täytyy pitää arv€-
21611: ,p u 1h e mies: Ilmoitetaan, että filosofian luttavan puutteellisena. Lakiehdotuksen
21612: tohtori Rudolf H o l s t i, joka on valittu mainitun ,3, §:n 1 momentin 1 kohdan suh-
21613: 48
21614: :S7fl
21615:
21616:
21617: teen ]aa lain tulkitsija epätietoisuuteen arvonvälhennys. Kun häiL ei oHut vielä mi-
21618: .siitä., 'hankitaanko lakieh1dotuksen edellyttä- tään tilastaan maksa.nut, ei häoolle luon-
21619: millä keinoilla maata myöskin :henkilölle, nollisesti mitåän suoriteta, mutta sillä ta-
21620: jota tosin ei ole lakiv;oimaisella. pä.ätökseUäi voin ei ole myöskään mitäiän mahdollisuutta
21621: uudelleen tuomit.tu rangaistubeen rikok- panna häntä ·ko·rvaamaan myyd~IJ; metsän
21622: sesta, josta seuraa kansalaisluo.ttamuks,eiL hintaa. Kun rikoslakika.an ei .pysty tämän-
21623: menetys, vi~lä silloin kun häiL panee vi- tapaise.en 'keinottelijaa.n, niin hän on aivan
21624: reille /hakemuksen maansaannista., mutta. vapaa. siirtymää!n t~oiseen kuntaan .ia siellä
21625: tuomitaan tuollaisesta rikoksesta rangais- eh:kä alkamaan maanhankinnan uudestaan.
21626: tukse~en maanlha:nlkin!t.arrn:en~e,tlbe,l!Yn 'kes'- Aukkna, joka. tekee ma.hdolliseksi tällaisen
21627: täessä. Kun lakiehdotuksen 30 § :ssä puhu- menettelyn, ·ei laissa. saisi olla.
21628: taan maanhankinna.n raukeam:isesta han- Kysymyksessäolevan 3 §:n 3 mOIIDentin
21629: kintamenett.elyn aikana, edellytetään ai- jälkimmäinen osa. kuuluu: ,Ja, olkoon
21630: noastaan se tapaus. että. hakija itse luopuu ma,a,no.m:Lsta\ia:n la.psilla iOiillreus muiden edelläJ
21631: 1hakemuksestaan, mikä viittaisi va,staamaan maansaa.ntiin, silloin kun tämän lain mukai-
21632: kysymykseen myönt.ävästi; mutta toiseHa nen ma.anpakk·oluna.stus ko·skee tilaa, johon
21633: puolen, kun mainittu vaatimus .kansa.1ais- heillä on perimysoikeus". Maanomistajan
21634: 1uottamukseen nä:h<i'en on lakiehdotukseen e·läJessä ei koskaan voi tietää, on.ko •hä.nen
21635: Qtettu, kuten a.sia.kirjat osoittavat, juuri lapsilla.nsa perimy.soikeus johonkin hänen
21636: sitä va,rten, että maanomistaja va.pautuisi silloin omistamaansa tilaan. Maanomistaja
21637: saamasta rajanaapurikseen henkilöä, .iota on voi eläessä.nsä myydä tila.n tahi testamen-
21638: pidetty ammattirikc•ksent,ekijänä, ei pitäis'i tilla siitä mä:ärätä. niin että häneiiL l>ap-
21639: oleman mitäiän eroa sillä, onko lopullinen seHsa eivät tule siitä mitään p.erimälä;n.
21640: pä!ätös annettu jo ennen maansaant.rhake- Koko sanonta on siis sellainen, ettei siinä:
21641: muks.en vireillepa,noa, vaiko vasta maan- ole mitä,än käytäinnölliseen elämä:än so.vel-
21642: <hankintameiJ;ettdyn aikana, mutta. ennen tuva.a järje1'l:Ls:t1a a.iartusta. En laiki saisi
21643: s·en loppuunsa.a.ttamista, ja sen mukaan olisi olla niin kirjoitettu. Nämä esimerkit on
21644: vastaus oleva kieltävä. SamaiL 3 §:n 1 mo- otettu lakieh<lotukssen yhd~es'tä ainoasta
21645: mentin 3 kohta oiL puutteellinen siinä., ettei pykä1ä.stä. En aio luetteloa jatkaa, koska
21646: ole määrätty mit.ään tehokasta seuraamusta täJlläkin peruste,ella jo voi a.rvostella laki-
21647: sellaiselle 'henki1öHe. joka. taha.llisest.i jät- e•hdotuksen ulkonaista asua.
21648: täJä siinä kohda.ssa mainitun sitoumuksensa ;YMeen s:eti:kkawru truh!to:Ls~IL ik.uitenikiiL tässä
21649: täiyttä;mä;ttä. Voi ta.pahtua niin, ett.äJ jo,ku yhteydessä vielä viitata. Jos lakiehdotuk-
21650: henkilö saa viljelemistä varten it,seHeen s·en 115 § :IL viim.eisen momentin mukaan alue
21651: eroitetuksi esim. j.osta.kin lakiehdotuksessa luovutetaa.n sittemmin uudelle omistajalle
21652: keino,tte!utilaksi nimitetystä tilasta, maa- .ioutuneesta n. s. puutava.rayh'tiöiden lain-
21653: al'Ueen., jos·sa kasvaa hyvää hal<kometsää ja vastaisesti ·hankkimasta kiinteistöstä, niin
21654: vaikkapa arvopui't.akin, ja 118 §:n mukaan lunastushinta lasketaan alkuperäisen osto-
21655: pidennystä lunastusihinnan kuolettamisen hinnan mukaan, vaikka luovuttaja olisi
21656: alkamisessa, ·esim. 5 vuot.ta. Hän hakkaa aivan rehellisessä mielessä tilan hankkinut
21657: puhtaaksi ja käyttää hyväJkse.en metsäJn, ja maksanut siitä: esim. a.lkuperäistä hintaa.
21658: niinkuin viljelys:tarkoitwkseen aiotulta me.lkoisesti suuremman hinnan. Ja jos esim.
21659: maalta sopii t.ehdä, mutta tarha.llisesti ja puutavarayhtiö oli e<htinyt myydä tilalta,
21660: tarkoituksella jättäJä maan enemmäm. rai- mets,än, mikäJ useissa tapauksissa. lienee ta-
21661: vauksen sillensä. Kun sitten varhaisintaan pahtunut, niin, täJmän ,ha.askaukSen" arvo
21662: 3 vuoden! kuluttua, a•Siutllusi,aruta:kunta. ja. vielä vä1hennetään lunastushinnasta, joben
21663: asutushallitus 3·1 ·§ :n mu'kaan rupeavat tuo uusi luovuttaja voi joutua menettämä:än
21664: !häntä a•hd,istamaan ja. asutus1hallitus mah- luovutettavan alueen aivan ilmaiseksi ja
21665: ,dollisesti määrää hänet mene:ttäimään oikeu- maan /hankkija saa sen tietysti ilmaiseksi.
21666: tensa tuohon tilaan, niiiL 1häntä voi ko,hdata Ei tässä nyt voi havaita. edes minkliiänlaista.
21667: ainoas't.aan s•e seuraamus, että hänelle, vii- ,kohtuutta".
21668: meksima;inilt:wn l>a.iniko:hd,an mrukaa.n on vain ·Mikäli :sitt.en !kio:slooe itätä asiaa yloolllSä,
21669: suoritettava :mitä hän tilastaan ehkä jo on niin o·n lausuttu. että nyt asutustoimin-
21670: maksa.nut, siitä kuitenkin, kun ti1a,lta on nassa vaa,ditaan siksi nopeita otteita, ettei
21671: mwyty metsää. poisluettuna täs.tä joihtunut asiaa jouduta perusteellisemmin valmista-
21672: LMruan ihanlklkiminen a·sutUJSitar!koituksiin . 379
21673:
21674:
21675: .maan. Otteet voivat kyllä olla nopeita, asiantun.t~jain avua. t.ahi i1Lman s~tä. Laa~
21676: mutta .se ei vielä takaa sitä, että puheena- .dittu suunnitelfillla läih·etetääin asutush,aJli-
21677: -oleva lakiehdotus laiksi saatettuna myös- tuk.seenr, joka. sittren präJä;N~ks·ellä sen. vaih-
21678: kin vie nopeasti toivoUuib:in tuloksiin. Jos viiStaa j01ko su.ora.st.aan tai vä,lillä pa:lautta-
21679: ajattelemme, minkälais~ksi maanhankinta ma.Ha sen a.sutuslautaikunnalle oika.ista-
21680: la·kiehdotuksen mukaan käytännössä muo- v,a.ksi. K.ai:kkeen t:ählän• ,kuluu ai1kaa. Jos
21681: -dostuu, niinr rvoill:rume .sa.a.da, asilfllstai jonikinlrai- sitte:n .maanomis,ta,ja on tyytymätön a.surtillls-
21682: sen käsityksen. Ensimäis·enä valmistelutoi- hallituk'Sen pä!äit.öksean~ nii,nr ·hiäm 29 § :n
21683: menpiteeirä tietenkin olisi se, että asutus- rmukaan ·va.Iittaa lmaanja'kro-oi'kenteen ja
21684: lautakunta. ·hankkii tiedo·t niiden tilain pin- edelleen,, jos hiä,n on maarndalim-oiik.eudenik:i.n
21685: ia-aloista., joista se arvelee .1oudutta van prääfiökseen tyyty.miiltön,, Ronkei!ln{pa,a.n Oi-
21686: maata asutustarkoituheen luovuttamaan. keuteen. Kummassakin .oikeudessa, asia
21687: Jos samalla omistajalla, joka lakiehdotuk- nyrkya:iikai.s.enr mitta,pnun mukaan. vi.]pyy
21688: sen mukaan on velvollinen tällaiseen maa.n- use•a.mrpia vuosia. Kun si.ttenr vihdoin
21689: luovuttamiseen, on useampia. tiloja, niin ma.anha,mkkiimi.ssuunn.i.te1m:a, on 'Va.1mi.s, niin
21690: hänen tule·e itse asutuslautakunnalle toimit- lncwute'btarva.a a.lueiJt& voidaan ru:veta. loh-
21691: taa. luotettava todistus tilojensa Y'hteenlas- ·kom.alla pä:ä;tila:sta eroiM,&ma.a.n. Maanmi:t.-
21692: ketusta pinta-a.lasta. Kun näin tavoin ei ole ta.ri .sii.hen. t.a.rvitaan• ja. tämän virkakunn:an
21693: Yie'lä ennakolt.a •harkittu ei•kä :edes voitu- töidelll .ioutu.misesh riip;pu'U, kuinka pi.ar1
21694: ikamu harkit·a, mitikä ti•la:t ovat l]uovutusvel- sellainen VJoidaan. saa,da. •Ma.anllllitta.rin toi-
21695: vo'l·Ii:sia, ja kukin ma;ano.mist·aja kaiken to- rmitu:kse:sta, saa 36 :§ :n muka.a,n t.a.as valit-
21696: ·dennä:köisyy:den mukaan katsoo oman ti- ta.a mata•nciaJw-oikeuteenl ja :sieltä edeUeen
21697: lan.sa oleVJaln siksi jankirperäisessä vciljely:k- rKonkeimrpa,aill O~keut.een, joissa asia. viipyy
21698: .sessä j•a muuten selilaisen, rett.ei maanluovu- knmma.ssaikinr_ yhtä kauan. ·kuin edellisellä
21699: tu.s •si.LtJä VJoi tulla iky.symyiks•eren., ei ihän 1kena.llwkin. On si.i.s kulunut vu:o.sia: enrem-
21700: t:uota todistusta ·a•nna, j·oten asutusl.flluta- mräilll ku~.n o.n .os:a.ttm .a.avis.ta.aka.an, ennen-
21701: lmnna.l1 täytyy hanrkrkia rhläneUe omaaher- kuin luovuteot.ta.va. alue on. v.oitu sen vHjeli-
21702: ralta sa:kon ulhk·a mrää!räaj.assa toimittaa [.a:u- .iälle a.n1t.a.a, nii.nr ·ettJä ei todella.kaa,n voi sa-
21703: ,takunnaUe sanott:u ·t·odistus. Tämä määJrä- rwa: n:o:peitde.m ott.ei.den ruov·easti jolh:ta:n.een
21704: :aika VJoi ltava:lrlise:ssa tapauksessa olla ver- tuloksii111. M,uut.aman 'kuukauden: viivytys
21705: ;rattain l;yihyt, siHä ma&rekist:erin ote arva- asia.nr rpa:rempaa. valmistelua: varten ei mm
21706: tenkin ·ke:lpaisi todis•t.u:ks.eksi. Mutta •sel- ollenr o-lisi smmia tmerki.nn(Yt.
21707: bisirin tiloi:h.in nähden, joid•en t~lus.ala ei tAsu:t.ustoiminn,an. mene.st.yiks.elle on yh-
21708: niäy rmaa.ne'kirstleristä: j.a, joUa,i:s1a,, ete.nk]n ten:ä väl tot.ämälttömlä!nä €;h:bon1a myö.skinr se,
21709: juuri suur.empia 'brl'Oja, •Sireil·lä tää:llä ma.assa että se laik·i, j.ohon. tämä t<oiminta perustuu,
21710: ·on 'Ol<ema·ssa, täytyy omistajan, v<oirda'kseen on .sel:la:inren, etrt:rä sille yl.eensä myö.nrtiiiVM
21711: antaa tiloj•en pint·a-.ala.sta ~uotettavan to- .siveoellisen oi:ke.Uitu:ksen nekin yhtei.skun.nra.n
21712: ·dist.urksen, kokonaisuU'dessoa.an mrtt.auttaa ti- jäsenet, jotlka. joutuvat a·sntustoillnim·nra•sta
21713: lat ammat!Hmie!heHä, mikä, puhumatta mathd1ollise:sti johtnvien pa:ffikotoi.men.pitei-
21714: siitä, että se maa•nom~sbajal'Ie tu'Ottaa huo- den alaisiksi. Mut.ta ei voi odottaa, että
21715: matta:van :suuria iku.stannuik.si·a, vie aåkaa, esilläolevalle :laikiehdo.tukselle, laiksi saa-
21716: jos olosuht.eet maanmitt.aus'työn alaHa ovat tettuna, tuorHai•noe.n siveel:J.ime'n lo,iok(eu:t•ws• mai-
21717: s·ellariset tarhi edes senta1p·aiset kuin ne 'll:Y- n~.turlta taho,J,ta :vlelens;ä myönnreHäi,siin. Slen,
21718: ikyää:n ovat, vuosikausia. Kun ·sitt.en asu- että taihrdota.a:n. lakieih,d:otukse,n tarvoin ryh-
21719: tushutrukunta on 'saanut hal.t.uunsa ta.rpool- tyä pakkO'lun•astukseen, voi, vaikka oniki:n
21720: Ei·ksi lkat'S:omansa a.sia·kir.i•at, rniin sre ryhtyy toist.a. mieltru .sen tar,pe.ellisuude.sta, kyllä
21721: l a.a:timaa·n marunh.anifukimissu u.nni:telma.a. kä•sittärä. Mut•ta. :kun paik!kolunastuksessa
21722: "Tälliöin rvoiCLaa:n ihav·ruita, ettei esim. :s•iitä l u:nra.stuksen esi.nee.stiä markse:taa.n hinta.,
21723: tilnsryihmä!stä, jonlk!a omistaja joutui tiluik- joka on täy·ttä korvaus:t,a. a.lha.ise,m,pi., tahi
21724: sen.sa: 'V'arla :V1asren t:ärrnän brkoituksen. muutamilssa t.a:p.aurksissa,, niinku~n. ed:e.IIä
21725: vuoksi mitrt;a,utta.maarn!, .s.a,a,da.kaam luo.vutet- viittasin!, rei rm:akset.a. mitääln lunra.stu.shinta.a,
21726: i.avi8J alueita,, joten mi.ttra,Uistyö kusbnrnuk- niin twmä onr selvä imnn.usmerkiki siitä, että
21727: ·.sineen oli i:ra.!'lpeeton. mu:ttru voi•da.a.n1 ha.vaita osa Y'hteisJmn111an .i•äs·eniä joik.o tiet.oi.sesti
21728: "päin:va.staisrt.akin ja. siis .i·Oika ta.pa.uksess•a tahi tietämättträ a.seteta.a,nr erik·oi.seksi, ikäiänl'"
21729: suunnitelma· laa,dit.aa.n, joko kä.ytbämäilläJ kuin alemmaksi yih:tej,Siku.ntaluok.a!ksi sen
21730: 380
21731:
21732: oikeustur.v:an, ul1lw:pu1old1e, jnt1a !kan1salaiset sen voi kä,sittää, että ikat.sot.a.an sellaisen
21733: y1een.sä; nauttivat. Va,ltioss.a., jossa yh:teis- paikkolunas.tuksen, kuin: lakieih.dotus ta.r-
21734: ikmJJta,däJrjestys O'Th n ..s. porvarillinen. täl- koitba., yleiseaJ., edun ikaaJ.Illialt!ll nyt olevam
21735: laim,en laki ei ole hyväJksy:ttruvä. Ja tällai~ t.a,rpee1li.sen. Mutta 'Pa<k:kol ucr:Ha,stusoilreud.en
21736: nen LBJki, mitä! erittäin :tulee S'eiil käytäru-. edellytyksenä edellä1ma,intit'UJn lainkohdan
21737: nöllisee.n ;merkitykseen• asutustloirnintaan mukaan. o,n. aina se, että pakkolunastetta-
21738: r.ä:hden,. jo y1ksino.maa•n1 luonteensa vuoksi vast.a ounBJisuudesta. mak,set:aa.n täysi kor-
21739: vaikuttaa asutukisen ;menes tymisoon. haita.l-
21740: 1 vaus. TäiYsi korva.us t,a,as ei .suinlkaau ole
21741: lise,sti. Ei nimi.ttruijn' täJUa.isis,sa olo.suM·ei.s.sa samaa kuin puiheen:a,ol.eva.n' lakieihdotukseu
21742: saata; tulla. •kysYJmy,kseen®ään, esim . .m]kääJn mäJäi1äämäJ lunastushi·nt.a. 'l'äiyt.een kor~
21743: yhteistoiminta.. .iolla; arvaa.t.aloud•en a•l·aHa on vaukseen, sis1ä:ltyy ei ainoa,staa,n to.de Hinen
21744: kuitenkin niin suuri merkitys, ma.a.n omis- •käYiPä hinta, va.a·n myö.ski,n lmrvaus ka.ilkes-
21745: taja,n ja hänen. uu<Xen nampurinsa· kesken.. ta murusta 'Vahing,osta ja, haita.sta, jo1ka luo-
21746: Ei my>ösk:ään, mit:älä!n 1sellai:sen tueiJJ an.ta- vuttada.lle pa,kikolunastiUik.sen. vuoksi tulee;
21747: mi.st•a maanomista,iani :puolelta, johon tiilillä sa·moin o.n maksu ai.na suorritet:ta;va. k,ä.yväs-
21748: eräässä •e·deHise,s,säJ puheessa on vii,t.a.ttu, sä rahassa.. Jos esilm. suureru tilan' omist.a,ja
21749: saata •edellyttää. Ma.a.n.olllista.i a katselee joutuu Ia.behdntuks.en mukaan luovutta-
21750: tuota uutta tulokasta heniki1önä, joka hal- maan ka,iken. muun. ma.a,n.sa. pa.itsi 40 heh-
21751: litsee maa.t,a.nJsa, an1astaci•an1 oikeudella. Ja ta.a·ria, niin hiä,nelle j1ohtuu useimmiten mel-
21752: tuota· uutisra,ivaadaa:kin rtm•l,ee se tietoisuus, illoine,n va1hinik.o myöskin 1siitä, e.ttä suu.r-
21753: että hlä!n•en. saantinsa. p.erustuu tällaiseen tila,n raike.nmukse,t jäJävät vaille sopi>Vaa:
21754: l8JkiiillJ, .io•ka, on s•ynty'n\Yit .sivuutta.malla oi- käyttöä. HallittuiSmuodiO>ll ed~lh.ttäm:än pa•k-
21755: keudelliset nruköJko.hida.t.. WFt1Sin useissa• ta,- kolunm~tuksen mukaan, k01wataan iJällaineln.-
21756: :pauiksissa h.a.ita.llise.sti ;vaivaamaa.n, sillä kin vahin~10, mutta 'PIU•hee·na,o~e>Va lalki-ehdo-
21757: me~dän ikalllsa.ss.amme IOJJ.I kaikissa yhteis- tus ei sella>isest.a ikorv,auillsesta ti:e<Xä mi-
21758: kuntaluoiki.ss;a, nr.y"kyä:än vieläJ erinomaisen tää,ll!. Slem lmuka,an ei ik·ailkis.sa t8Jpaulksiss,a,
21759: pa,ljiOIJi sellaisia. henikilöiM, j1oiHe ik•äJsite oi- niinikuin .atikai;semmin ihuomautin. mak-
21760: keude,n,tllimto ei ensinkääJn, ole mikäiän voi- set,a edes mitääillJ ikorvausta.. - On vii-
21761: tettu kanta. tattu myöskin n. s ..torppa•rila>kiin. Se oli
21762: !Kun kamson, että meirdäJn bin.säJäJdäntöm- ·kielt>ämätt:ä laimi, j1oka; rperin:pohjin loukkasi
21763: me 'oli.si, oh;iat:t.ruva siilhen suun.taa,n, ettei yksi;tyi.s:tä omist:usoikeutt:a.. >Mutta tuolla,is~
21764: a.iheettomasti >syrjäyt.ettläisi oi:keudelli.sia ten lakien 1siäJätämist:ä ei 1saa tehd>ä säJännlöksi,.
21765: räikökoht~a. nriin, samalla, lmn viittaan sii- mihin n>yt 'IJJäytään' ·niin. suurella im,nolla
21766: hen 'Perns.te1uun., joka toisessa. vasta:lau- :py.rit.tä;v:än, mutta tätä juuri minä taihtois.in
21767: seessa on esit.etty .ia j,o,ta, minä en katso va:sbllista.a..
21768: miltäJän ik,ohda.ltan.s.a lkum,otuksi, ehdnt.a,n,
21769: että edusikunita. hyväksyisi toisen vastalau- :Ed. H o n.,k a. •V a a, r a: Esilläoi.eva:sta ky-
21770: seen pomn.en ja. .siis ihy:\lkiäis.i 'Puheena.ole·van symyksestä on :meillä .pa,ljon kirjoitettu ja:
21771: lepäJäimälämåMetycr.JJ Iakiehdn:tu.ks.en. Sa.-· :paljion1 :puhuttu. Peria.attees.sa on aina, sa.-
21772: maHa ma.init1sen..että minut on valtuutettu .nottU! oltav,a.n yiht.ä: mieltä siinä, että tilat-
21773: iliDJoitta.m,a.ain, että k·an.srullis,en. ikokoomus- toma,n IV'äe,stön a,sutta.miseen 10n erikoista
21774: 'PU0.1ueen edus·kunta,r,Y'hmä yksimielisesti huomiota kiinnitet.tävtä. Mutta ikä.ytännöl-
21775: t.ulee kukin• älänellä·nsä tätä; eihd.otu.sta ika,n~ Hset toilmen,piteet 0\Vat; IIJJäihin, aisti olleet
21776: na:tta,ma,a•nl. sa;JJJgen väihäiset. N y;t on kui tenki.n a.sia.
21777: U'ääiUäJ 01111 useaiilllpienikiru :puhujain tah1o.lta r.iin, että tälbinen rperi8Jat.teellinen. my>ötä:-
21778: lausuttu .se aj.atus, että puheenaoleva laki- mie,li,s,yys samoissa ei enää n.y,kypäivin'ä
21779: ehdotus ei l.oukk,a.a yksityistä! .omistusni- riitä, sillä kysYJmyks~m ratkaisu on käy-
21780: ke:utta tai että .sella.in.en. me.nettely, \kuin se, t•änaJ.IÖiS,sä, sen käytänniäHinenl tot.euttaminen
21781: mi.n:kä: bkieh:dotus edellyrttää, omistusoi- miiru suuri,a,rvornen teik~iä,. ·että u~aUmnrpa:.
21782: ikeuruen loukika,amise.en näihde·n .io on :perus- väittää .siitäJ joMuvan meildän isänmaamme
21783: tuslaissa !hyväksytty. T:rumä lausuma ei oniil•eru tai ·ollillettomuuden. Minun täytyy
21784: ensi:Illkäiän. pi·dä :p.a.ikJka.a.n.sa. Ha.llitusmuo- väittää'. entä viime vuosien onnettomuuk-
21785: don ·6 § :n muikaaru 'V'oida•BJill kyHä omaisuut- siin ovat. 'SUUrel'ta: 'O>Sal1ita, vaiikuihla;ruee•t mei-
21786: ta .paikk101luna.staa yleiseen tarpeeseen täyttä dän kurj111t maanomist.usolot. Se on ollut
21787: korv.a.usta vasta.a.n. LaUJSUJin jo edellä, että sel1ari'IJJen e[)äkoiht.a., .ioka, on ,saaiiJ,ut horuku,..
21788: l\ban han!k'kiminen a·sutusrtarkoitU'ksiin. 381
21789:
21790:
21791: ;tell uksi tämJä.n: kamsrun, eli osrun tä:stä kan,... ke.iä, ett1äJ .sama.t a•siat <JfVat herät.tlälneet ih-
21792: sasta epäJboivoisii.n teiillo~hin. •Se oli maan- misten kesken erimielisyyksiä ja maan~
21793: :r:•1Hkä. j,okru ai:koin:a.a•n amboi venlä:lä~styttä omistamista on täyty,nyt rajoittaa jo va.r-
21794: jille ja.la.n1sijaa meid•äm maamme .tilattoman• bai.simpina ailkoina. Jioihan meidällJ k~rj•o
21795: väestön k·es•kuudessa., :sillä tuota venä:läistä jen ikirja.mme _Raama.ttu •kertoo, että Moo-
21796: Mir-järj.e.s.telm'ääkin ruslmttiin paremmaksi seksen laissa oli määiräyksilä siitä, ettei
21797: ikuin mei,däm maanomistusoloja.mtme. Tie- maaomai.suutta, saan1ut . liiaksi yiksit.yisii:n
21798: <dän ta.p.a.uk.sia, ett•ä ven;ii,läJiset venäläistyt- käsiilll .kokoo·niillla. Profeetat huudaht.avat
21799: täj·ät .sa.iva.t .meidän· tila.ttomi:lta kirjeit,Ji, mw.ö$in.: ,,!Voi niitä, jotka talon, liittävärl;
21800: joi.ssa v;en,äJläistyt:t.ämistä ik.iireh.di·ttiin, että taloon, pell:ont peltoon ylhdisilävät., ku[lJles
21801: saa,taisiin nä•iden. ryss·ä.n lakien aNulJrukin ei ole ti:laa, ja, te ·olette yksin koko maa.ssa".
21802: maata.. Samoin, -ova.t muUJf.kiru e:p'äisänm.a.a.l- Krei:kant ltist:oria kertoo ISan.~en huomatta.-
21803: Liset opit olleet hter:kä,sti istutettavissa t.äJhäJn vista. ma.a.mfor.meisia,, samoin Rooman.
21804: ·kansan osaan. ·Me emme saa ilhmetellä, jos .Samat tai,st:elut o>n ollut 1käy:täJvä läpi koko
21805: .asia. o.n näin. lMe.~dlä,n t11ily;tyw a,setta.a va.s- kes:kiajan a.in1a me]lfän päiviilmJ:Ille asti .
21806: trukkain ne va.s.taikioih,da,t, .mitlä on .olemassa Täällä :on1 ttäilltä/päxi:vämä iker.not.tu siitä, 'miHä
21807: :suunma.a.nomistariien. ja ma.atto.mien välillä. bvalla melkein :kaikissa Eur01pan ma·issa
21808: Se loist.o ja ylel.lin1en eläimä, mikä vallit,see on näi,ruä aikoina .täy:tyn,yt h;snvinikin huo-
21809: usein1kin .suurtiloilla, 1sen. rvastaiko'htana ne mwttaJvia ask·eleita •a.stn.a .ma:a:olojen järj-es-
21810: tyav.äenka.sa.rnn.it usein jollekin ka;llioHe bi tämiseksi. Eikä tämä a.g,ia ole meillä:kään
21811: kivirauniolle mke:nnetu;t. :Tällaisen asunr mikätä:n uusi. ,sillä noin ;parikymmellltä
21812: ·non vierellä saattavat useinkin pitkät pel- vuotta taka(peri:n. erä1s 1meiruäm: ;huomatta-
21813: -tosarat olla :puut.aimiHa, istutett:uina tai vimmista. mwatalousm[.eh.Ls.t,ämme, ;profes-
21814: >siinä ·sa.aita,8J ka,svaru vanhaa y;li-ikä.istä sori Gelbh.a.vd huomauttaa silloisille maa-
21815: nunmea.,. joka ·ei tu;ota mitääJn. lVIut;ta työ- ta.Iousmieh.ille, e.t,tä mei.därn ma.anomi.stus-
21816: miehen perheellä ei ·Ole ka.pan alaa edes oloi:himme on kiin,nj,tettätv,ä. eri:lwista huo-
21817: perun,amaa;ksi viljeltävämä. La.psilla. tällai- miota. Hän tuo e.srilme.nkin, :silloisi•sta TaJl,s-
21818: :S.essa tilalllteessa ei ole mi.nkoä:änla.i.sta t.oi- kan oloista,, e.itlä 'Tan.ska.ssa. ma•aolojen jär-
21819: mintama.rudolli.sru utta. Kauniina kesä;päi- .ies.t.äminle.n., tu101 Hwsma:ndhiärjlestelmän al-
21820: vänä n.äJkee }0_;112 VUJo.tisia poikia. ja tyt- ka:min•en oli se, joka. pelast.L Ta.nlskan si-
21821: -tö.siä tä,lla.i.s.en asunlnl)n ;\TIIDipälriUä toim.etto~ säisiltä 'Va.UJTioil ta. No miin! Oikeistomme
21822: m.ina a.ika.ansa, vi.ettäv:äm. Me tiedämme, taholta varmas.ti .sa.n.ota,an, etrt:ä ·olemmeha,n
21823: millaisia :ka.nsa.Jaisi.a 1me saamme näistä me periaatteessa. asia!ll. ta,kan,a, ·eihlrä.pä vielä
21824: isälllmaa.Ile ·Odorttaa. Kun me tiedtäillllmei, en.emlmämk:Un kui!ll maalarrsliittolais.et. 01 ..
21825: -että meidän maassamme on 'kO'konaisia. pi- koowpa niiin., mutta ·n:ä:iHe operiaa:ttei.Ue ei
21826: täjiä, joid.en asUJk:kai1sta ainoastaan yhdellä nyt 1Suome.n1 'lmnsa •enälä voi antaa arvoa..
21827: 'kolim.a.sosa.Ha. onJ oma :koti jtllJ kaksi ikolma.tt.a.~ Se vaa.ti.i ,toimin;taa, juuri :sellaista toimin-
21828: os.aa asuu lo.isina .toiBte-n iJUivis.sa tai saunan ta,a, m~hin1 tämiäi .esillläioleva lakiehdotus
21829: nurkissa., n.iin me .emune. saa ihmetellä, joi> vie. Oikeist.omme t,ruholta kirjoi.tetlun vws-
21830: nämä jo111ko.t. ov.a.t aa.ltojen ajeltavina, et- talausoon viittaama tie:, ios sitä läih.doe;ttäi-
21831: osien turwaa sieltä ja: ;täMtä. Onhan myös siin .kulkemaa.n: - vaikka, minä kyllä e•päi-
21832: 1u1~emattomat ker.rat ja hyvinkin päte.västi len .sen tositarkoitusta - ei ole yht'ää:n1 sen
21833: todist.ett.u., et.ta ma.a tuottaa en.em.män, selvempi tie, va,~kka. silläJ kyllä ai:ka,a; voi-
21834: useimmissa, ta;pauksi,ssru enemmän, kes:lriko- tet:ta.isi~ll!kin !kymmenisen, vuot.t.a. ehikä
21835: koisil'l'a ja rpikkuti1oil1a pin1ta-alaatn nähde•n. enemmäJn:. Va;pa.as•sa, 1m,u:p·a:ssa meillä kerta
21836: kuin suurtiloiUa. J 08 meillä truhldot.aan kaiffikiaa.n ei fuhle olemaan maa·ta. :kohtuus-
21837: ·saa.da olot jäirje.stymäiänt,, on, t:ä,s.säi •kert,a.- hin;ta.an s.a.atava.na, etenkin kun tied.et.äii:Un~
21838: :kaikkiaallJ a.st:utta.va va·:rma a,s]ml ete-enpäin•. ettJä va.lt.ion. välity,st.ä .siinä tullaan käy,ttiä-
21839: Koko :kansan menesty.s j.a !hy;vinrvointi on. mään . .SiitäJhän 1ova:t todti,s1mlkis,ena. :ne t.arjlo[-
21840: "otettava pää,mlää:rä;ksi. On poi.stet,tava ne lruolevaJ1J suurtilrut, joita· val<ti.oni vä;lity:kseliLäJ
21841: ha.a.va,t, j•oista. •Saimus :saa aLkunsa, eikä tällä kertaaki.n olisi •saat,a.va.na,, kuten
21842: ummistert,tav.a s~lm~ä .ia koetettava sairautrt:,a Gusta,viBlun,di.n,, Tottijä,r.ven ja Laukvn ka.r-
21843: peitellä. EilhäJn tämä maa,nJom:istusoJ.ojen tanot y. 1m. \Maan v:er.ottam:iniBn tulee myös-
21844: järjestäiminlen ole :mirt:iälä;n· uutta. K.e.rtoohan kin :koh.t.wama.a,n sellaisia v;ruikeuksia, että
21845: :historia jo vaJTh•aisemmi:ltru ajoilta es~merk:- se on .malhidtotonrt:a iSaa,da toteutUJmaa,n tyy-
21846: 382
21847:
21848:
21849: dyttälväJllä tavaHa, sellaiseUa, tavalla, ettii on ta.va.iJtoman v,iisaiS, mutta IIDinäJ e:n yan-
21850: 'SE' todella,kin, tulisi heL-p!Ottrumaa.n maan mäJrr:ä 'siitä Y'htäiäin miltääin. Min'ä en ym"'
21851: saa:n:tia. J 01s verotus kohdistetaan suur- mä,rrä sitä sentakia,, että siillläJ on ika.ksi niin
21852: maa,nomisbatiiim, joiih~IL iSiel ol'i,si kohdistetta.v.a, va:stakkruista aatetta esitett.ynä. 8iinä e:n-
21853: jos se a,setetaa.n niin raskaa.k,si, ettäJ maan- sin,näikin salllotaan,, että työmi.eihen, on pääs-
21854: omistada on pa:kot.etim maansa. myymä.äm, tävä va,rmwutee,n työ,nsä .t.uloksis,ta, että hän
21855: ei::kö se siUo~n ol,e -pakkotoilmenp~de, juuri tiet.ää sa,wv:ansa t,yöst.iiJä:n .sen1, mitä hän on·
21856: sella.in,en to~meniPide, josta ny.t syytetää.n siihen UJhrannut. Mutta siellä lovpujen l~o
21857: tätä esillruo1eva la:kiehdotusta. Trumän -pussa: sa.lllotaaml, e;tt.äJ ,m,a,a,ta, on a.run1etta.va
21858: asian rraha.llisen ·I>Uinlen. jä!fj,e,stä,minen oi- vuokr.a:j,äJr.i.est,elmän, -perusteella, ,siis sellai-
21859: keiston viittomalla. tavalla, on myös mah- sen järjestelmän perusteella joka o.n V enä-
21860: dotitlomuus, sillä .se vie .suoras,taan luonnot- jä;lläkin j:o osoittautunut mahdottomaksi, ja
21861: tomuuksiin, niin1kuin täällä on jo aikai- Suomen maala.i,svä;e,srbö:lle tämä järjesteLmä
21862: semmin siWi to1distettu. Ja Jm·n lukee lo-p- on epäi.lemläJttä 'kauhistus. T'ämä•n väit:teenå.
21863: -puun tä.mä:n v.as,tala.useen:, niin ei voi tulla maalaisvaHtsijain mieli.pitees.tä todistan
21864: muuhun tulo:kse:en, kuin ettäi tämän va,sta~ sillä, että teid'ä'n jouko.ssaJllnekin. on: sellai-
21865: IausBJen tekijäJin ajatws on l:ki.Jtle,ytyny:t tu:o- sia edustajia. jotka ehdottomas.ti ovat sillä
21866: :hon samaan• lausu.ma,a.n,, mihin on tullut ka·nm,alla, e.tti:L tällaine-n jä1r.iest,elmä on sula
21867: TJa.n.kin\iohttada Ra.n.taka.ri eiHs.ess'ä Uudessa: ma:hdot·tomuus. Min111Ua oli tila~suus kuu-
21868: •Suome,ss.a. Hän sanoo: ,Lex Kallio on· kausi takarperin keskustella erää!n teiJkä,läi-
21869: va,lmistetbu vain -pa,rin, .-puo,luezyhmän toi- sen ,e,dusta,i.a.n kaJl,s,s.a ja. hän, lau:sui tä!hä·rr
21870: mesta ja, ha,rrastuksesta, jollainen rvalmis- ta,pa.an: Miniä •Ollen iloHa n!älh.uy;t, miten
21871: tusta,pa on omiaa.n. syn,n\YM.äJmäJän va,sta.rin- miehet mene.v:ät .tuonne aivan asumattomaan
21872: ta.a muissa. ryhmiss·iL, vaik,ka: laki olisi on- ·ko.np·een, nosta,va;t oman, ku11kihir.ren pruänsä
21873: nistuneest.ikin, Ia.a,dit,tu". - Ja ku.n tällä päälle, raiva•a va;t pelto.a keskelle kor-pea ja
21874: 1
21875:
21876:
21877: tavalla on a.si.a.t, silloin :iJä,ytyy sa.noa, että alka.vat elää varpa:a.ta. :kenestä'kääm riippu-
21878: ohhoh! ma.tonta, elämää. ,Meidäm on1 .autettava ntii.tä.,
21879: t:Deiltä, Grmrumuni.stien .edusta,iat - ~an joilla on. ha1lu, että yhäJ uusia ja. uusia kn-
21880: teeksi kun käyt'in tätä n~mitystä, sillä ed. teja, synt\Vi,si. No niin. ISit:ten, jatkoi 'bämä;
21881: V a,inio esitti itsensä. tällä n,imellä ja minä sama teidiän ryhmitnne. ,edustaja, kun ky-
21882: luulen, että la,psille aina 'kel,paa is·än nimi syin, että my·öntlääikö hän todellaikin yksi-
21883: (Vasemmalta: An:taa .tulla vain!) - teiltä tyisltln Olmistusoike,ud,en n1äJihin pik.kutiloi-
21884: minä tahtoisin kysyä., et<teimö1hän te vain ole hin. hän, sa,noi M;llä ta,valla.: :IDhdot.t.oma,sti,
21885: liiellä maaseudulla ·kertoneet t<ä:hän ta.paan, aimoast.aa,n .silloin tietä'ä ihminen, olev•a,nsa:
21886: -että kyllä; ne porva.rit ei,vät a.nma. teille mi- onnellinen:,. kun, hän: tietää, että hrunen. pä,ä,n-
21887: täJän., ei.vät1kä ne noskebise.t anna. mitään, sä pä,ällä o.n oma kurkihir.si, ilmn häu tie-
21888: mutta jo,s me -pää,st,ä>ä.ni tuomare~ksi, niin Mä, että tämä Ddto, j,ota hän viljelee, on
21889: 'kyllä me a,s~at va,Iima1a,n j1ä,rjestäJmme oikein. hänen ja hämen la,stens.a. oma. (Ed. Lång-
21890: Minä tein ,tä.mäln. oletta;mukse.n <siitä, e:ttä ström: Hän pu1hui vain teidän mieliksenue.)
21891: tei,dän läiänestäji.s:sänne var.rnaa•n on suuri TäJmä e-dustaja. ei teihn,yt laskelmia, sillä
21892: joUikko maa.työväkeä,, sellai,sta, työväkeä, hä:n ei luotta.nut laskeLmiin, aiva.n samalla
21893: joka on ix>iV'onut, että tämä nyt esill11oleva ta.valla kun ed. Kivilinna, aikaisemmin..
21894: la:ki hyväksyttäisiin. (Va,se~mmalta: Sitä ei Hän tunsi i!odellils,ta. .elämää., han tunls:i käy-
21895: ·ole kuka.an, 'kieltämyt.) 1Sen pa,rem:pi. jos tänm.öllistä eläimää sellais~ma, knin' se: on
21896: ·ei sitä ,kie:lle.tä, mutta, ,ne lausunnot, jotka siellä 1kansan .keskuudess,a, ja eUehän ny·t
21897: on a~nnettu tässä asia,ssa älä·rimmäisen va- väittäne, että .nämä h:äm.e.n esittrumä:n.sä
21898: semmiston tah-olta. ovat antan,ee:t sellaisen mielipiteet olivat vamheD!tUineita, että n'e:
21899: oletta~m~k,sen,, Kuru sitten· katsotaan tät.ä oliva.t 1museota.va;raa., k.o.sika, n:e lausuttiin
21900: vastalausetta., joka on i:i!äl'immläi.se'n' vasem- kuukausi ta.ka,TJerin. .(Vasemmalta•: Kuka
21901: miston taholta .iMetty, niin milllun täyt.yy oli -puhuja? Tekijä esiin!) Ed. Ka,a.rne
21902: sa,noa siitä, - .ko,ska ed. Kaa.rneella on pu- väitti, BJtiJä !torp"Pairivrupaus ollisi.t l'ncm111t jQ<
21903: bevUioro tä1ssä asiassa .ia. häm tulee varmasti tähän maaihan sella,ise.n .maa.ta.omis.ta.vau
21904: sitä puolustama.a.n,, minun truytyy sanoa lu{)lkan, jonka o·n mahdotonrt:a selviyt.yä sen
21905: - käyttäJätkseni presioont.ti Harclin1gin sa.- vel,kata.a:kan. alta., mihi,n, n1e ova.t j.outuneeL
21906: ruo.ia - ,että. se teoria., mitä siinä esitetään, A~sia on nyt kuitenkin niin, että tämä ei
21907: Mwan han!klkimlnen a:sutUJS!tar'koitU'ksiin. 383
21908:
21909:
21910: pidä joka :kohJdMsa ol:lemk.aan paikkaa.nsa.. teen (V asemma1 ta: Oikein!). 'Tilasto, jota.
21911: Minulla on IIDYÖS tiet.o niäilist:ä asioista ja se useat pu'hujat sekä maatalousministeri
21912: kokemus.. että ne ovat veNat.tain: hyvin, täällä esittivät, osoitti, että meillä on maalla
21913: odotta.mattoma.n hy;vin selvi,y.tyneet. Useim- noin 2150,000 ruoka.kuntaa vailla oma:a asun-
21914: mat torp.p·a.rit ovat malksa.neet täiillä'n tonp- toa ja omaa viljelystä. Vaikka,pa tuossa
21915: pansa lunastUJSihinna.n kälteiseHä :rahalla. luvussa olisri ainoastaan puolet sellaisia•,
21916: Tie!län: myöskin, että monielia on <velkaa, joilla olisi edellytyksiä oman maan viljelyk-
21917: ·onpa verra.ttaiD'..suuriakin sulillmia. velkaa., seen ja oma:n konnun luomiseen, on sekin jo
21918: on 40 jopa 50;000 markkaa :velka.a., mu.tt•a siksi valta.va luku, että yhteiskunnan ja
21919: tämä ei ole johtun,ut siitä), et.tä he ova.t jou- lainsäätäjän on tehtävä kaikkensa tämän lu-
21920: tuneet t.äanäru maan luna.stamaa.n, vaan joh- vun vähentämis-eksi ja. epäkohdaksi muodos-
21921: tuu .siitä. että :he ova.t luna.sta.n.ee:t ±:ällä tuneen tilanteen korjaamiseksi asutustoimi~
21922: maalla ol<evan a.rv,ome:tSiä<Jl,. He ova.t laske- nan a.la.lla. Valtakunnassa, jossa kansan
21923: neet, että täJmäin metsäin lisäkasvu t•u.ott.a.a päJädinkeino on maanviljelys, tietä:äJ niin
21924: enen:upi kuin .sen: velan Jw.nko ~· he ky,k~ne~ suuri tilattomien luku luonnotonta olotilaa,
21925: vät t:äJmän 'Vel:kan,sa maksa,maa.n min:ä päi- joka ei saa edelleen kehittyä. Sillä sen vä-
21926: ·vä!oo hyväJnsäl jos he myy:vä:t sii:niä löytyvän! hentymin.en onnellisen asutus.kysymyks.en
21927: arvomei:lsäm. Niin, min.äJ .nyt kuit.enkin ratkaisun kautta. va.hvistaa yhteiskunnan
21928: luulen, ett1ä ty•öväienedustaja.t ovat aja.twk- selkära.nkaa, j.onka meillä muodostaa. juuri
21929: sissa.an illäyneet nläillä 'viime viiJwilla. koti- itsenäinen maataviljelevä väJestö. Jos siis
21930: sewduillaan, el.i niillä seuduilla,, joissa. hei- asutuskysymyksen parantamisessa ollaan-
21931: dän ä'ällest:ä.jä:nsä ova.t, ,i.a. rkru•n heidän aja- hn yhtä mieltä, niin kein,ot, joilla si~hen
21932: tuksiinsa on tullut ne .surure:t tila.ttoma.n pyritään kohtaava.t, mitä suurimpia. erimieli-
21933: väestön laUima.t., kuten he itsekin, ova.t sa,- syyksiä ja etujen ristiriitoja.
21934: noneet, e,ttä siellä on 257,000 perhettä,
21935: 1 'Tämä nyt esilläoloeva, yli vaa.lien levän-
21936: jot1ka .o:d·otta.va.t maa.ta, että he ta.nkistav:at nyt la,kiehdoturs rpyrkii a1s.utusk;v1sy;mylksen
21937: vielä mieli])iteensä, että he sittenkin, va1k- raitilmisema•Wll viibellylll ja,, rvil'jlelys'k:JelpiO[,sen
21938: ka heidä•n lausunnoista.au. iJäJä:ll:ä nyt ei ole maan sekä tarvittava.n metsä,a.lueen ottami-
21939: seliVää sa.a.nut. että he sitten:kin. tuleva·t s·ella pakkotoime11pitein niiltä maanomista-
21940: ·ääne:s·täimä:ä.n f,ämä•n esiHäiolev:an lain 'P·UO- jilta, joilla. sitä on m<ääiräJt.tyä määrää enem-
21941: le.sta. män, tai jotka. eivät Siitä yhteiskunnalle
21942: hyödylli&ellä tavalla rviljele, tilattomaHe
21943: Ed. J u n n i l a: Täytyy va.littaa, että väestölle Iuovutettavaksi asutustarkoituksia
21944: :tämlä edusikulllta, on 'Verra.tta.in· avnttomas.sa, varten. Pa.kkotoimenpiteetkään eivät mie-
21945: asemassa tähän tärkeä,ä.n la.kiehdiotuksoon lestäni tällaisessa ky;symyksessä saa ·olla
21946: nruhdtm, se kun ei voi muuta kuin hyväksyä kokonaan hyljättäviä, kun .sitä vain yhteis-
21947: tai hyljätä sen. Ne edustajat, jotka täysin kunnan etu välttämättä vaatii (Kes•kus-
21948: hyvä.ksyvät sen tarkoituksen, johonka tä- tash,: Oi1kein!) sillä yksi~lön edrun 0111
21949: män lain avulla pyritään asutusolo.iemme väistyttävä yhteiskunnan edun. tieltä. (Hak-
21950: järjestelyssä, mutta sa.maila näkevät ne kila: Aivan niin!). Mutta silloin •kun on
21951: suuret heikkoudet, joita se va.ianaisen val- pa.kkotoimenpiteisiin turvauduttava, on va-
21952: mistelunsa täJhden sisältää, ovat vaikeassa rottava ettei niitä uloteta todellista tar-
21953: tienhaarassa hyväksyä vaiko hyljätä tämä vetta pit.emmä:lle eikä tarpeettomasti .iärky-
21954: 'lep:äJälmässä 'ollllluit, ·ehd'otUIS. Kwn ei .enää voi tetä sitä omistusoikeude:n turv.aa, jonka laki
21955: vaikuttaa heikkouksien pa.rantamiseen, on ja. yleinen oikeustajunta ovat aikojen ku-
21956: •siis arvosteltava., onko asu tuskysymyk- luessa mrtwdosta,neet.. IT'äJltäJ lakiehido·truk-·
21957: semme siihen vaiheeseen asti kiireellinen, selta puuttuvat mielestäni nämä perusedel-
21958: että tämä on ilman muuta ,nieltävä" vai l.ytykset.
21959: onko mahdollista vielä uhrata vuosi pari Kun tämäJ lakiehd•otus mäJärittelee ke-
21960: uuden aiotteen valmistamiseen. On ilahut- neltä ja missä olosuhteissa maata on otet-
21961: tavaa, ollut tänään kuulla, että täJmäJkin ta•va pakkotoimenpiteillä asutustarkoituk-
21962: ed•uskunta on verrattain yksimielinen siitä, sii<n. jättää se otto- ja. al'ueen mäJäräJälm:LSihet-
21963: että asutustoiminta meillä vaatii lainsää- ken riippuvaksi .sen tarpeesta., aikaan koska.
21964: dännön puolelta. verrattain lujia otteita, jnku tilaton ilmoittautuu halukkaaksi sitil-
21965: j-oita ei sruru 'ly~käJtä kaUika,i.soon tulevaisuu- viljelemään. Kun tietää, että tällainen asu--
21966: 384
21967:
21968:
21969: imstoiminnan kehittäminen meillä monesta- hoituspuoHa: sen pitemmälle kuin maapoh-
21970: kin syystä vie aikaa vuosia, jopa vuosikym- jan hinnan suorittamiseen ja ka.s•vavan met-
21971: meniä ja. OI1 yhä ja.tkuva uusien sukupolvien •sän korvaamisoon a.sti. On kuitenkin sel-
21972: muodostuessa., jättälä: se luovutusvelvollisen vää, että :maapohjan hinta asutusky~symyk
21973: maanomistajan• kovin ·epävarmaan asemaan. sessä n.äJyttelee verraten vaa,timatonta osaa.
21974: Se ei tie·d·ä, kos'ka hä:n joutuu pa.kkotoimen- Ra1kennukset, viljoelysten kuntoonsaattami-
21975: piteiden alaiseksi, miltä tilustensa ko•hd'alta nen ja välttämättömät viljelysvälineet, ne
21976: ja 'missiäJ la,atiuUJdessa. Jos miikään, näin muodosta:v:a;t ·sen liilooe;llepan;evan• V!oitmam,
21977: tällaisen epävarmuud•en tilan luominen syn- jota ilma.n ei mikään itsenäinen vil.ielys ole
21978: nyttää turvattomuuruen tunteen, joka. on mahdollinen. Mistä osotetaan halukkaa.lle
21979: omansa: ehkäisemääm yritteliäisyyttä. Jos uut]svil;jelijälle niämä va.mt.? Se[}! :iäJttää eh...
21980: taas yritteliäisyys herpa.antuu, on seurauk- rdotUJs ,Jwumn1a.an ma•iruit,sema:tt·a:,, (Kesikus~
21981: sena tuotannon nopea aleneminen .ia ma.a.- ta,srta: Pi,t,äJisiko s~ siinlä mainita,?) .ia ikuite~n
21982: taloud~n rappiotila, jota y.hteiskunnalle kin ova,t täten syntyvät uutisviljelijät
21983: eivät pysty korvaamaa.n ne muutamat sa,dat kaikki va.lti<A! myöntämän luottotarpeen
21984: tai tuhannet taloudellisesta elämästä tai varass•a, s:illä eiväthän he voi laiuojensa
21985: kuolemasta :kamppailevat uutisviljeli.iät, panii:iksi muille asetta,a, maata.nsa eikä irtai-
21986: jotka. tämän lakiehdotuksen kautta voisivat mistoa.nsa, sillä ulosottotoimenpiteet yksi-
21987: syntyä, ios tä:mä ·hyväksyttäisiin. ;Sellai- tyisten saatavista eivät niihin ole pätevät.
21988: sen tila,nteen muodostamiseen ei lainsäätäjä Samasta syy:;;tä on takaus1ainojenkin saa.nti
21989: saa tehdä itseään syypääksi. täJHati:selle villjieJli,j,ä;lle malh<1o1:Jon. !Niin kauam
21990: Olen kuullut väitettävä:n -että, jos tämä kuin uutisviljeli.iäin ralhoituspuoli on jär-
21991: lakiehdotus tulee voimaansa., ei sitä käy- jestämättä, on täJmä laki maanhankinnasta
21992: tännössä tarvitse toteuttaa sillä sen ole- til.a.ttoma1le väestölle ain.oastaan ilmassa
21993: massaolo pusertaa. maata va.paas.een kaup- leijalileva· paperipala., .ioka a.sutuskysymyk-
21994: paa.n sitä tarvitseville. Sen minäkin kyllä selle ei pysty luomaan •sitä reaalista pohjaa.,
21995: uskon. Mutta !Se pusertaa sitä ainoastaan jota se -ehdottomasti tarvitsee (Ed. Niukka-
21996: niiltä maamme alueilta. joissa. viljellyn ja nen: Myönnetään va.roja.!) Maa.pohja.n hinta
21997: viljelyskelpoisen maan pinta-ala.t ovat suu- on lakiehdotuksessa, ehdiotettu suoritetta-
21998: ret .ia ma;an kysyntä pieni. Mutta se ·ei ky- vaksi ohligatsioonien muodossa ma.anomi,sta-
21999: kene pusertama.a.n sieltä, missä alueet entuu- .iilta. otetta v,illa pi ikäaikaisilla pakkolai-
22000: desta,a.n ovat pienet ja omistajalleen jollei noilla., jotka, sellais.in,a;a.n merkitsevät 215 %
22001: juuri tällä hetkellä, nå.in vastaisuudessa a.lennusta luna.stettavan alueen :hinnasta.
22002: kovin tähruelliset. Jos va.pa.a lle tar.i on nalle Täytyy myÖ'ntäiä:, että valtiomme on voima-
22003: -ei ilmesty va;paa.ta..pystyvää kys.yntääJ, on ton tätä kysymystä järjestämään ilman
22004: laki kuitenkin Damokleen miekkana: maan- mahd.ollisia pa;kkolainoja,. Mutta, ·onko juuri
22005: omista.jam, pää•n päiällä siihen asti, kunnes tä.mä muoto a.ino•a mahdollin.en, se on kysy-
22006: asutusviranomainen •on lyönyt viimeisen mys, .i•oika oHsi pohjiaan, rrnY'öten hailikittava•.,
22007: paa.lun ja osoittanut, mikä alue hänen ma;a.s- Pitkä.aika.iset obligatsioonit maa.nviljelijän
22008: tans;a, menoo yhteiskunnalle asutustar.koi- kädes,sä ova,t vähimmin sopivia, a.rvopape-
22009: tuksiin .iru mikä jää hänen häiritsemättö- reita, joillen käytiäJmiseen luottotarpeensa
22010: mäiän haillintaansa.. :T·äJmä voi · tapathtua
22011: 1 tyydyttämiseksi ei sillä ole aina tilaisuutta
22012: useimmilla. tilo.illa, vasta vuosikymmenien eikä taitoaka.an (Ed. Ryömä: Yhtä hyvä
22013: kuluttua ja. niin kauan omistavat talon ti- kuin tuottamat,on maa,!), eikä: ole asioita
22014: lusaluetta. sekä sen faktillinen omistaja että .iohd~ta,va. siihen, ·että: mei<län ta,lonpojista
22015: yhtei·skunta. täimän lain kautta yhteisesti, kaiken muun hyvän lisäksi tulisi arvopa...
22016: vaikka hän ,sa.a. sitä; vapaasti 1hallita niin perihui.iareita (Ed. Hakkila: Kyllä: ne sen
22017: kauan kuin .se on erotettu. Täten syntyisi konstin. osa.avat!). Pitkäaikaisen obligat-
22018: sellainen omistusoloj·en h:äJmminki, että on sioonikurssin alemmuus on sitäpaitsi omiaan
22019: -enempi kuin kyseena1aå.sta, mihinkä se saat- järkyttä.mään vaHion a.rvoa maanviljelijäin
22020: taisi maata.loudellisen yritteliäisyyden ja silmissä, pitäimä:än valtion antamia sitomuk~
22021: mitä se vaikutbailisi maattrulouden Luotto-roloi-· sia arvottomina, jopa siihen määrään, että
22022: hin. monikin. maanviljelij.ä torpan !hint!llna •saa-
22023: :KäJsilläJolevassa lakieJhdotuksessa ei ole mansa obligatsioonin on jättänyt kokonaan
22024: oUenkaa1n järjestetty asutuskvsvmyben ra- perimättä:, muka 'hänelle arvottomina. pape-
22025: ·Mwan hanrkkiminen a·sut11flitarkoitu<ksiin. 385
22026:
22027:
22028: reina. 'Tällaisen käsityskannan, juurrutta.- tiedän, ettei tä:hän maahan synny ha.lli-
22029: mista valtiovrullan arvon kannaHa. on -ehdot- tusta, eikä saakaan syntyä, joka heti tätä.
22030: tomasti vä.tettävä. kysymystä ei uudoelleen nostaisi, jos se nyt
22031: Puutloollisen valmistuksen tä•hden vilisee kaatuu. J-a kun. se uudelleen nousee, niin
22032: lakiehdotus eri pykälissä.än sekä asia.llisia Ste varmaan. voittaa sekä muotoon että asia.n
22033: että lakiteknillisiä virheitä, lukuunotta- ta.rkoitusperä:än nähden. Se vähäinen viivy-
22034: matta, moninaiseen tulkintaan· aihetta anta.- tys, mikä kaatumisesta syntyisi, antaisi vain
22035: va•a sanonta.ta.pa,a, joka on erityisen silmään- tilaisuutta ha.llitukoolle .ia eduskunn.a.lle
22036: pistävä. Niiden 1uette:emisen .ia niistä kiis- etsiä ja !Jreksiä asutuskysym~kHen a:n .ia o:n,
22037: tämi&en jätän lakimiesten asia·ksi. Tyydyn nimittäin asian mhoittamispuolen. Asutus-
22038: vain viittaamaan -esim. 4 §:n 1 ja 2 kohtaan, ky.symystä voidaan •sitihpait.si sillä a,ika.a
22039: jotka ovat siinä muodossa., ettei niiden vapaaehtoisuuden tietä kehitlää valtion
22040: keskinäistä tarkoitusta. ymmärrä ainakaan toimenrpiteestä, sikäli kuin meil ä varoja on
22041: maa.llikko. tuskinpa lakimieskään. Meillä ;,irhen käytettävissä. Meillä on Jokioisten
22042: on .iuuri loppuunmenossa tuo suuri asutus- jäl'keen Lamlkot ja mlomet mUiut ra;prpi,ollla ole-
22043: poliittinen leikkaus, torppa.rien itsenäisyys- vat suurtilat, joissa valtion toimenpiteestä
22044: asia. ·Se on onon.ellisesti suoritettu ilman a.sutustoimi,nrtaa v:oildaa.n. pal.ion edullisem-
22045: suuroe.mpaa katkeruutta tai ihankansta puo- ma.n edistää kuin tämän. asetuks·en ta.rjoa-
22046: le:ta. sen par·emmin kuin toise1takaa.n. Se milla keinoila.
22047: on ollut mahdollista ainoastaan sen kautta., On väitetty, ett.äi jos tämä laki kaatuu,
22048: että kaikki maanomistajapiirit saa.tiin vede·- niin ei meillä enää voida saada. maanomis-
22049: tyiksi mu:kaan ja varpa.utuksen puolel'le. tajille ~htä ·edullista asutuslakia kuin tämä.
22050: 'l'ämä lakiehd,otus nykyisessä muodossaan Se väitös on täJäJl'äJ myös tänäänkin pais-
22051: ei sitä luullakseni tule saa.vuttamaan ja. sen- ka.ttu. Olkoon niinkin, että uusi laki tu'oo
22052: tähden se on tuomittu epäonnistumaan. Se maanomistajalle raskaammaksi, sitä eivät
22053: pitäisi 1 ain kannattajain ottaa ·huomioonsa. meidän maaomistajat pelkää, silloin kun on
22054: Näin suure:le kysymykselle on saata.va 'hyvä asia ·kysymyksessä. Mutta sen. pitää
22055: maanomistaja.piirien mahdollisimman laa.ia tulla velvollisuuksiin sekä oikeuksiin nä:h-
22056: kannatus ja etsittävä kaikkia mahdollisim- den selvempi kuin tämä on. Sen pitää luoda
22057: man läh·elle tyy.dy.ttävä: rporhia. pohja maa'aisolojen voimaperä.isyydelle
22058: Tää"lä ·ed. Vuolijoki mainitsi, että tuo eikä nii.d·en. näivetyttämiselle. Sitä vaatii
22059: torpparien vapauslaki saatiin toimeen s-en- maan talouden hyvinrvoiruti ja kam.sam:rrue
22060: tähden, että sosia.lidemoha,a.tit ha<rjoittivat 011n1.
22061: I!JiiiJJ ;v{)ima.kas.t.a paitnostUJsta, että se lopulta
22062: täytyi syntyä. Jos ed. Vuo1i.ioki olisi istun- Ed. IS a n d b 1· o m: Vid hedömandet av
22063: to-salissa., kehot.taisin •häntä kuulustamaan Lex Krullio måste man göra iklart för sig,
22064: ed. Paasivuorelta, kuinrka voimakas tuo s·o- om denna lag är ihehövlig, om den är tili
22065: sialid•emolkra·a t;ti~n· rpai.no.s.tus •Stillloi.n oli. Hän nytta för lan.det o<:h om den är tili nytta
22066: .sen mahta•a t~etää. Sikä,li kuoi,n miniä tiedäm, för små'brukarena. Enligt. min mening bör
22067: oli se painostus siksi heikko, etteivät sosiali- små'bruikarklmssens· Ölkni,ng ,bJefrälmjas. La-
22068: demokraatit silloin kyenneet lyömään. por- gen är därför ibeihövli.g, om jord icke· kan
22069: varistoa .hajalle siinä kysymyksessä, niin- anska:ffas åt <b'livamde ·småbrurk på frivil-
22070: kuin niin monta kertaa ennen, .ia sentä'hden ligheten.s väg. Kan så ske, är lagen obe-
22071: syntyi torpparien vapautusla:ki. hövli,g-. Småf.olket. s.iälvt, som strävar efter
22072: Kun olen sitä mieltä, että tä:män laki- att- få en. egen torva, är :rubsolut emot denna
22073: ehd·otuksen keinot tässä muodossa eivät lag. Bland de tusental, som ja.g varit i be-
22074: pysty onnellisesti ratkaisemaan tilattoman röring med, •har man ej önskat, att denna
22075: väestön a.sutus.kysymystä meillä, päinvas- l:ag skaU am.tagas. Det är ie1ke nog med att
22076: toin se hyväksyttynä tu 'ee synnyttämään få jol'd, det skall vara lby,ggnader, husd.iur,
22077: arveluttavaa sekasortoa maan ta:oud·ellisen r-edsrkap m. m. Finnes de~t e.i möjligheter
22078: tuotannon kehitykseen, ja kun lain ta.rjoa- tili rallt det<ta, .så ga;gnar ioke de.n. styckade
22079: mat keinot eivät suinkaan ole ainoat, tus- .iorden, ,fast den fås til'l ·skä:n!ks. Jag är
22080: kinpa parha.a.t·kaan kysymyksen järj-estämi- fullt övertygad om att det är till lycka för
22081: seksi, tulen äänestämään lain .hylkäämisen landets utveckling och ekonomiska ställ-
22082: puolesta. Teen sen sitä keveämmin., kun ning att 'få så många •små:bmk som möjl.igt,
22083: 49
22084: 386
22085:
22086:
22087: och ännu finna.s st<orru a.realer odli.ngsba.r 'brukare ooh som ej hava förutsä:ttningar
22088: jiQrd, som li!!g-a öde, stora fält, som skötas därti1.L Det är därför .lyckli.gare att lag-en
22089: så dåhgt, a.tt de ed Iämna äga.ven fuH er- e.i kommer till. Jag- runs>er det vara min
22090: sättmng för hans arbete. be där var in- plikt ,rutt hä.r ,gä.g-a rent ut: Vi vilja icke
22091: grepp kunna göras, om d:et. visar sig nöd- hava enJ,ag-, som har b>etin~eloor ,för att :,•k<a-
22092: vändigt. ,Moen vi lböra ej d så lån~t. att pa odug1iga småbrukare och som bringa.r
22093: vi hörja styCika av ett större välskött .iord- småbruket i vanrykte samt ,:fiörövrigt vid-
22094: bruk; större jordbruk ikunna bru>kas med 1 låder så mång-a fel oe\h :brister, som göra la-
22095: moderna maskiner och redska.p och 'kunna gen om'ö.ilig i 1)Daik1Jiken..Men vi hoppas att
22096: drärigenoon produMra. mer.a. än vad som åf·· 1 staten skal1l .göra allt för ailt stöd.ia kommu-
22097: går för eg"en arbe·tshaft. Det är från så- nernas koloni.sa,tionsverksamhet oC!h sådana
22098: dana eg"~endomar, som överskottet •av skör- allmän.nytti,g-.a kolonisationsbolag, som t.
22099: den säljes tiil städer och f,a,bribsamhällen. ex. A. B. 'Småbru1k oCJh .errna •hem, men 1häri
22100: Här i Nyland, va.rs småbrukare j'ag repre- har ,stat€/n fe'lat ;mycket. Jrug an,ser .att la.g-
22101: Stmt-erar, är det ing-a;lunda omöjligt att få förslag-et. hör Jör:lmstas oC:h ett nytt utar-
22102: köpa jord. Jord sbår no!! .att fås, och det betas.
22103: ser ut, som om tiUgång 1på jord skaM kom-
22104: ma a'tt ökas. För tillfä:Uet .stå åtskilli.ga ~Ed. \V i i !k: :Herr talman! Gentemot
22105: egendomar till sa1u, som under,gå exekutiv förelice:ga.nde la,gförslag- 1har vfusentligen
22106: auktion, ·och flem 1komma trolig-en 1att gå gjorts den invändning·en, att d>etsamma
22107: samma väg, men det som sruknas är pennin- kränker ,d,en enskilda äga.nderätt.en, vilken
22108: gar. J ag tror, a;tt jordfråga.n här i Ny1and utgör samhäHsordningens .grundval. Emel-
22109: bvn reda sig- på frivilli.ghetens väg, om l>ertid tyckas åsi'Merna angående denna
22110: blott p>enningar 'finnas. Denna l•ag, som g-rundv1al vava tämligen sbHande. I en
22111: med rätta var föremål fiör en mycket skarp broschyr, ,som i dag-ama ui.givits av en
22112: kritik, lblir då ooohövl.ig. Om den genom- känd 1reliig-iö1s författm"e, a,n,gives såsom sam-
22113: dri ves, måste struten i ,aUa fall ti:llskjuta hällsordnin;gens •g-rundval ,srumba.ndet mel-
22114: mycket penning-ar, som i pra:ktiken, e.i kom- lan dvgd och ,gud.sfrukt.wn, mellan plikt-
22115: me att motsvara. sitt änd•amål. S1katt,erna medvetande och •gudsmedvettande"- det är
22116: 1
22117:
22118:
22119: bli överhövan h'öga, vi'lket i sin tur drabhar alltså religionen som anses utgöra sa.gda
22120: även oss småfolk. · År då denna la.g till grundval. Myået ofta hör man också äk-
22121: n.vtta för la·nde·t? Kolonisat,ionen är till tenskapet betMknas ,såsom denna grundval.
22122: nvtta 'för landet under förutsättning av att Och det märkvärdig-a är att aUa d·essa ut-
22123: det är d~g-ligt oCih intresser!at folk, som hli- ia.Jandien, s-o1m så 1skarpt ·st.rida mOit varand1ra:,
22124: va kolonister. .Småbrukwrena !lycka.s i re- merendels komma från ett oc:h samma hå;H.
22125: geln, om det är f,ollk som vill a.11beta fjorton Det fördall>er 'som nm e•nvar, som fäster
22126: a sexton timmar i dygnet då det behöves. myckeu vi1kt vid någ-orr viss omständig-het i
22127: oC!h om de hava intres,se för sibt arhete. År samhällslivet, söMe i ,a,git-ato.riskt syft>e Hll-
22128: det ej såda.n,t folk, så ,går ,(Let ieke. lngen läg-ga denna. omst.ändi.gihet ,st:örre ibetydelse
22129: må tm, !lltt vem som ihalst duger till små- 'än den i själva verket 'har.
22130: brukare. Det är >en mycket sva.g- sid:a 1ws Det lbör då f'örst fastslås, aM, den privata
22131: denna la.g, .a,tt den kommer att fr>esta ett an- ä.grund·erätten kan bet•eck•n:a.s som en g-rU:nd-
22132: tal olämpliga människor till at.t e.gna si.g åt val för den nuvavande •Samlhä:Ilsordning-en
22133: 1
22134:
22135: små:hruilm:fiens \rärv. Den kolmmer så- blot't, såvitt det gä.Her äganderätten tiH 1)ro-
22136: lunda a,tt; göra. ska,rua. åt iden och duktionsmed1en, icke till någ-ot annat. Ett
22137: 1
22138:
22139:
22140: d:äJrig"enlo,m åJt l.andet. 1Små.brukare som väsentligt dvag i sam:hället ä-r iu fastmer
22141: f'å sin iord med hiäJlv av ikolonis.ati.ons- det. ·aiH den härskande ,samh!äiHsklass,en ioke
22142: ka·ssor eUer a'llmäm.nytti.gaJ ko.lonisationsibo- hyser resnekt för de·n un.dre sa.mhä.llskla,s-
22143: lag, ä.ro i De,g-el}n ilälm;pligt fo,Jk. D>e fö,m sens egendom, ubn i s·töd av sin m!tkstä,ll-
22144: småbruk121t framåJb, de .ga,gna 11and'8~. År då ning- tving-ar denm1a sistnämnda att avstå
22145: la.g-en tili nvtta f:ör 'småJbru'karne? Den kan en väsent!Ji,g- del av sitt ar'betes avkastning,
22146: vrura till n:vtta f.ör verkliga s.må!brukarele- vare :sig detta sker i form av det mervärde
22147: ment llll>en' dlen kommer att g-öm många 1mä- lö>na.ribetet a;vka.star, ·eller s1å.som torpa,rarren,..
22148: niskor olyckliga., alla dem, vilika :frestas att den e1F1e<r skydds,bul11'ar laQ"da på CLe nöd'vän-
22149: s>kaffra .si,g jord, men som e.i duma tili små- digrus,te föubrukning"sartiikk~;r, eller i nå;gon
22150: Mwan hanil<~kiminen a:sutusttarkoitll'ksiin. 387
22151: ·-------·----
22152:
22153: ann~n form. Den 1samhällsklass, som här- fö11sta vittneslbtördet i vår thi.stori'a om att
22154: av profite.m.r, ,fillluer ing-eutilin.g uppr:öralltcOO honan fw,s·å,g ,sig 'ha. rätt att förfoga över
22155: i en sada.u 1o·rt·gående lkränkmng av den •en- den o'brukade jnrden t. o. m. i de ,f:all, då
22156: skil.da äganderätten. A1n.normnda förhåller den tidip;are v>arit 1bruk.a,d, men sedermera
22157: det ·sig, om a:n.a,UI yrka.r på åter:bördalllde i de fått förrfall:a.. T·id1_gare 1hade man synbarli-
22158: verk11ga produoonternas ägo, d. v. s. i den gen icke behövt ,gi va uttryc:k åt denn&
22159: a.rbetande 'befolkningen.s ägo av någonting, grulltdsats. Erik av Pommel1ll goav ,genom
22160: som hlivit densamma lfrånt.a.get, om man brev av den 1>6 januari 1411 åt fogden 'PW
22161: kräver överförande i samhällets ä.go av pro~ Aho slott makt ·a.tt av den obrukade jorden1
22162: duktumsmedel (t. ex. jorden), som äro nöd- utdela åt .hugoade odlaro såldan mark, somt
22163: vä:n.di~a för oofolkningens U'P'Peihållle. Om v.ar tjä;nlig tiH åJker eller ämg. De· ISom för-
22164: ett sådant överförande påyrkws, i syfte att ut hade in•ne.hwft denma ma.rk fin.go, .såsom
22165: ställa i det arbetande folkets tjä1nst flroduk- i breve.t säges, ,so mikit beholda, som
22166: tionsmeodel, som tilHörene tjänat den en- toHf bolfast:a mmn ·srngia, at the kunno sicl»
22167: skil<La vinn~ngslystmaden, då unuthäves nog aff hi·erg;hre". :Samma, grundsats uUala-
22168: ett akci om ,'krän:knmg- av den eruskilda des i l€tt brev av den 2·8 augusti 1411 fråru
22169: äga;n.derätte.n". Om man också kan sä·ga, att samme knnun_g till fogden uå Ta:vastehuS>
22170: den nuvarande sam'häillsovdningen grundar sl.ott, av :Unnehål'l, att 1k·onungen stadtfä,ster
22171: sig på enskild ä1:11anderätt til.l flroduktions- de lbrev, varigenom fo_gden å konungens
22172: medlen, är därmed ruHs ioke .sa.gt, :att det- vägna.r åt e.nskilda personer överlåtit skngar
22173: samma vo·re fallcl lilled •wlll .samlhällsord- och utma!'lker i T1avastland, V·arvid likväl
22174: nin.g under hist,orisk 6d, ej 1heHer :att en så- ins·kär"Ptes, att man vird sådan överlåtelse
22175: dan sam•häl•sovdning vore den bästa mo,iliga. hör fö.rfara så, ,a;t _gamble 1byre, ther jordetnt
22176: På wivat äganderätt vilar den nuvarande }Jauffuer for tillhört ey ther fore i öde le-
22177: samhäJllsordnill(gen. som möjliggör ofört.iänt gia.s". Tidigar•e imwha·va.re fimgto a.IHså be-
22178: vinst g;:m.om öv·erflyttning av egendom håll.a enda.st .så myc'ket, a.tt de s.iälvoa ieke
22179: från som'ligoas 1fickor .till Hndra.s; .som så- rå:kade .på oibestånd. Denna förordning var.
22180: lunda befordrar -en oren vinningsly.stnads, sålunda1 vida strängare. än ITex Kll):\lio., som
22181: anda; som Qckså under <normala förhålla.n-· frålni:ager de nuvoarande .go•dsä,gaTena tmdast
22182: den medför ett aUas kri.g mot alla; och som någva .proeent ,av dera:s io·rd och låte·r de.m
22183: stundom då ex.plosiva ämnen tmrätCkligt ho~ behålla d·et mesta.
22184: pat·s, giver up.phov åt blodi~a s•ammanstöt-· Gustaf W as-a födäkta:d'e håde i te ori oc;h
22185: ningar meUan folken. Men gör mam gäl-· i praktik den _grunds.a:tsen, a•tt sådana ägo.r,
22186: lande, att jus•t den nuv:ara,nde, 'På privat som obyggda ligg1a., höm. Gud, kommgent
22187: äganderätt grundade sa.mhällsordnim,gen vo- och Sverige,s kro·na till. Endast på grun.ru
22188: re den enda i histori<sk tid, .så hevisar detta av ·denma sin pr.i•noi'P 1kunde den ·store ko~
22189: "Påståell{le onkunnig1herl:-, om icke någo•t ändå nungen fuHt :ge•nomföra sin storartade ko-
22190: värre. Åganderätten till iord•e1n, för att nn lonisat.ionsplan, varigenom norra Tava.st-
22191: ·hålla s:,g .sär.sk~llt tiJ:l den, är i sj'äilva v.erbt land, norra •Sa•vol,ax oc.h trakterma krin;g-
22192: såd•an den ·nu ter s.i.g för 10s's en •produkt av Ule träsik, vilk:a tiHförene de-lvi.s icke varit
22193: en utveckling, •som i vårt J,a.nd icke är l'ä,ng-- ·helt obebodd'a, blevo vunna för etlf:. ordnat
22194: re Iän att den t.ämligen m.og-grant ka•n föl.i•as. 'kulturliv. GuS~taf Wasas eftenMl.iare för-
22195: Blott småniilllg'O:m •odh i t.ämll·igten! sen tid har stodo emeHertid icke att ful'Höl.ia ·hans verk.
22196: det lye~kat.s a.tt tiltlstmma äganderätten i De tvärt,om bortskänkte åt ,sina .gunstlingoar
22197: a.vseende å jorden 'På sådant sätt, som varit stora vidder av :Sveri.ge's o0h Finland·s .iord,
22198: gag-neli.g-ast för .den .i.ordäg-a,n.d.e k'la.ssen. Ge- och des.sa oft.a no.g- ovärdi.ga 1gunstlin.g-a:r·
22199: nom århundmden •går >f}ll Jwmp mellatn å e•na. gjovde s.itt :bäJsta för .att sänka vårt lands
22200: si·d11n den en.siklda vinningsly.s:tnaden oeh å bondekJ.a.ss i live.genska p, Det t;vra.nni,
22201: andra sida,n a.l1mätnint.res•sei. renresenter•at som söderom Finska viiken utövades a.v den
22202: av srtat•s<makten. .Några ihärtiH lhömnde da- tysk-lbaltiska a.d.el.n, vilken inti1l senaste tid
22203: ta i;:unmta V'ara av intres.se. åt.njutit vår öwl'lklass' benndran, uttr.iond·e
22204: Konung Ma.gnus Eriks,son stadgade år för den finländska adeln ett föredöme.
22205: 1334, ·a.tt o.dlade marker 'som öde]agt.s under Tyngre och tyngre lade.s O:ket nå bondek 1as-
22206: de föregående åre·ns kri.g skulle tillfalla en- sens skuldror. Då ing-reu under Karl XI
22207: var, 'som viil!le bruka dem. DeiJta är det statsma'kten ånyo med undeDstöd av bo•nde-
22208: 388
22209:
22210:
22211: klassen, som s'kred till ·själv1försvar . .A.delns j Det som lbrukades a v ä_garen., d·et fiok ihan
22212: jord mdrogs; den .hade ej a11t1d ätkomm1ts behålla, men ·han hade icke rätt att till-
22213: med orätt. men den innehade.s med orätt, skansa si,g mera ooh därigenom undanhålla
22214: eftersom den utgjorde en. hoja på utvecktin- a.ndra människor möjligheten att .gen.o!ll
22215: gen ooh .hotade a.tt sänka värt folk i träl- jordbmk v.Uuna ·sin. utkomst. Vid utveck-
22216: dom. Ao.·elsvald·et hröts, ur.gammal odal- lingen av doenna grundsat,s .genom seklerna
22217: mannafrihet räddade•s och en utså.kt ·öppna- äro mån.ga av Sveriges ooh Finlands bästa
22218: des till en ljusare framtid. namn förbundna. U pphovsmanD€n till lex
22219: A.ter ga vi ett hundratal år !framåt i ti- Kallio lk,an sägas vara; i mycket gott säll-
22220: den för att sLa.nna. vid 1700-tal·ets storverk skap.
22221: inom jordlagstifbnin.g<ms område, storskif- Sedan den tid, då Sve·riges st,atsmwkt med
22222: tet. Det hade blivit sed, att ens~kilda per- kraftig hand reglerade jord:förhållandena.s
22223: soner s~agit under sig sådana skogsmarker, utveokling i Fin.ands bygde,r, har ett sekel
22224: som med rätta bort tillhöm honan, och de förgått •och mycket har förändrat sig. Den
22225: vanskötle och skövlade dem. Då stadgades en·skilda jmdäg:an.derätten har vunnit i
22226: i en kun.glig majestäts förordning, utfärdad stad·ga ooh blivit en v~ktig orsak till att tu-
22227: av Gustaf III den 27 junå. 1775, att åt sentals .armar äro sysslolösa och stora vid-
22228: varje hemman skulle av.skiljas etlt visst der av Finlands .io·rd ibida odlarens plogbil.l,
22229: tunn:andtal skogsmark, men förordningen vidare a;tt 'produktionen icke kun;nat hålla
22230: tillägger, a.tt ,det& .som öf)rigt böfwer, bör jämna st.eg med konsumtionoen, utan Fin-
22231: _genast aJs•kitj,as, och måge derst:ädes Krono lan.d oeHer a.tt ha va,rit ett spa.nnlmål.sexpor-
22232: N ybyggare sig nedsätta". Så skedd·e också. terande land måste VI;IJ:portera häHtem av .sin
22233: En d€1 a v dem, som mi.ste sina med orätt bröa.±öda. Denna jordäganderätt _grund.ar
22234: inn~havda skogsmarker, försökte ·få rege- sig icke 1heLer allmäJnt på laga åtkomst.
22235: ring·e.n abt frångå sina .planer, men regerin- Det finnes sälkert elll mängd mar'ker, .som
22236: gens beslut stod fast. Resultatet vart att egentligen lborde vara ·kro•nans överl()'Pps-
22237: odiin.gen gjorde ,framsteg överallt i Fin- jordar enligt avvittringen .på 1700-talet,
22238: land; skördebelnppet ökades ooh FinJ,and men som enskilda 1sla_git under .sig. Dook,
22239: ;JJ:.ev mot s: wtJet av 1700-.t.alet ett spannmå;ls.- huru än därmed 1för.håJ.ler sig, har även
22240: :expor:tera,ll!de land, vil,ket. det fortfor att de,nll!a äga.nderätt gen.om ·hävd vunnit
22241: vara ett .styc'ke in <på 1800-talet. De en- stad·ga. Därför tarvas nu en lagsti:ftnings-
22242: ski:da hemmanens ·Sikogar blevo bättre åt_gärd, där under gångna tider ett förfo-
22243: sköbta äm tillförene, då deras äg&re voro gandle från .tronens hö,jd s'kulle ha riiJckt tilll.
22244: tvun.gna att reda si.g med en mindre areal Men grunden är de,nsamma i lex K,aJlio .som
22245: än förut och i.cke hade möjlighet att sk•övla i gångna tiders förordningar. iNär man på
22246: kronan.s skogsmank€r. OcJkså härutinnan se stor.bor.gerligt håll ordar om •huru ä:gande-
22247: vi l€n l·ikhet mellan .gångna tiders förord- rätten. är en hörns.t.en i den svensk-.fin-
22248: ningar och lex Kallio. Det förutsäges ju län.dska rättsmd.ningen, så iblundar man
22249: oc'kså av agrarutskottet i ·dess hetä.nkande. gärna för de·n andra sidan av denna san-
22250: att enskilda ·gods, som ibli rtvungna att uvstå ning. Man förti.ger, att jä.mn·sides med den
22251: j·ord. komma att i stället bli mera rationellt äga.nde ~k~assens sträva.nden abt slå under
22252: brukade. si.g lamdet,s .imd går .statsmaktens strävan
22253: Genom jordförhålland€1nas utveckling un- att hä:vda det allmämnas intre,ss~e. ooh att
22254: der århundraden går allt•så som ~Bn röd tråd denna sträv•a1n intill en ·ganska. ·sen tid också
22255: denna grundsats: den enskilde bör icke få 'ha.r påver'kat rä.ttsutveckJ,ingen starkt nog,
22256: slå under sig mera jor•d än han lkam. ibru1ka.; att skapa en t11adition. Att föntiga denna
22257: allmänin.tresse-t, renresenterat .av statsmak- sanning är att förfalska •historieu. Det är
22258: ten, har att förfof!a över den obrukade jor- en av dessa förf.a],sknin.Q"ar, som den här-
22259: den i syfte att unnlåta den åt odJ.ingsvil- skande 1klassen så gärna gör sig skyldig till.
22260: Ji,ga, skapa n:va utkomst.möjligheter och öka när d·et ·gälJ.er att förskruffa en hart när
22261: brödproduktione:n; dock må icke de tidigare övernaturlig auktoritet åt någon institution,
22262: innehavarna av jorden lbrin.gas i trångmål; som sag.da klass tiUsJmpat i sitt eget in-
22263: det bör l.ämnas dem kvar så m:vcket, att de tre·sse, en i'ustitutio:n som dock är dömd att
22264: ku•nna ,.bärga sig", såsom orden lydde i på .ett ihögre utveckling'spla.n ·gå under.
22265: Eriks av Pommern brev till sloHsfogden i Den .grundsatsen, at:t dBt a 1lmännas in-
22266: Åbo. Ty denna äganderätt ihar .skäl för sig. tres·se lbör :,Q:å fra.mom den enskilda vinnings-
22267: Ma1an. hanlkkiminen !VsutUSJtar!koituksiin. 889
22268: ~-· ---- - - - -
22269:
22270:
22271: lystnaden, at't den e!lJSkilde bör få sin vilja eller vansköter den då må den ta.gas
22272: fram endast såvitt ·han icke krämke·r a.ndras ifrån honom, då må deu övtBrl·å:ta-s åt en,
22273: lika rätt, den,na •grundsat.s skall förvisso som är värd~gare att handhava den. Där-
22274: fullt förvetbigas först framdeles, när sam- ·hän måste vi komma, €1ftersom hefoJk,ningen
22275: hiäl'let ruåbt ett högre utvetCklin,gsskede och ökas, meda.n jordens avkastningsförmåga
22276: fotats ,på annan .grundval än den ,privata minskas. Det iblir en ~tvi·ngande aJ.öd vändig-
22277: äg.anderMten till produkti,o:nsmedlen.. Lex het att komma thort från det s~öseri, som
22278: Kallio är såi unda å ena sidan en eftetklang det n u vma,nde sys temet innebär. Av alla
22279: av en urgamma.l rätts.grundsa.ts, meu å a.n- ·produktionssätt är kan·s!ke de·t privatkapita-
22280: dra .gidan ett förebud till det ikomma;nde. listiska det, som innebär det störsia s:'öse-
22281: Detta lagförslag har sitt värde som ett er- riet. 1(rEd. .Sdha:uman: N 1äst det socia-
22282: kännande från det ~orgerlitga samhällets listis·ma). Det .har ännu a1dri,g b,ivit för-
22283: sid·a därav, att kravet på en oinskränkt sökt, o·ch reda;n därftör är ett sådant på-
22284: ägånderätt till produktio.nsmedlen är omö.i- stående för tidigt. (Ed. !Scihauman: I Ry,ss-
22285: ligt abt i vår tid vidhålla. Detta erkän- land!) Det har aldrig i Ryssla,nd heller
22286: namde har i s.iä!lva verket givits inom andra fått vis,a v~ad det du~r tiH.
22287: områden redan långt före. detta genom hela Det som j,a.g sade om ansvar ooh respe~kt
22288: dtm mode.rna socialpolitisk'a lags:ti:ftningen. för .iorde·n, det ville ja,g ,särskilt säga till de
22289: Då man föreskriver, 'huru en fatbrik skall hos oss så talriika god,sägar·e, ·som nog kräva
22290: val'a inrätta d för att icke arbetarnas li v respekt för den enskilda äganderätten, men
22291: eller häJ;sa s:kaH 'sättas i :fara, eller då man, vilkas marker äro brukade rpå ett sådan.t
22292: som i n1ågra länder under se·naste tid skett, sätt, att deras innehavare borde ib]y.gas in-
22293: 1
22294:
22295:
22296: tillsätter driftsråd, v'arigenom arbetarna och för måmgen små!bonde eHer torpare. som
22297: även samhället får me•rubesttämmanderätt odlar sin .iord i ,sitt anletes 1svett och odlar
22298: över rprodukt.io·nen - då erkäJn,ner man att den bra. Elieka vi ut över våra bygder -
22299: en oinskränkt äganderätt till rprodutktions- mn vi blott hålla oss ti:iH våm svenska byg- ·
22300: med'en är oförenlig med sa;mhälJe,ts och den der, vilka ja-g •kä,nner 'bäst, så vad se vi?
22301: arbetande ~,foltknim.ge•ns :bästa. Denna prin- Vi se ett ooh ann&t gott .iordbru'k. till ooh
22302: cip gäller det nu att bringa tiH 1heder:s också med en och ann,an mönstergård, metn där-
22303: i avseende på äganderätten t.ill jorden. Den emeUan se vi mass·or av g-oas, 1Som vans:kötas
22304: är icoke minst nödvändig där, Bftersom j.or- på det mest upprörande sätt. Ja. vi se
22305: den är det oumibärligaste av alla produk- .stora vidder av jord, som alls icke äro bru-
22306: tionsmedel. Blir .iorde·n · ett monavoi i få- kade. och om vi ·åtspörj.a ,g.amla mtä.nniskor,
22307: talets ,hand, brin.gas däri,genom flertalet i ~kunna vi få hö:ra, at+ också dessa arealer
22308: ett 1beroende, som under vissa omständighe- e·n gåm.g i världen varit 'bruikade, men att
22309: ter kan ibli alldeles olidligt. .Samhällets de ~sedan lämnats att li """''i1 för fälfot, till
22310: rätt tili .iorde'll bör så mycket lätt:are kunna gläd.ie 'k:anske för ä'!lgsmasiJmn, men icke för
22311: erkä!nnas, som de övriga vroduktionsmedlen någ~an 'männtiskru. Ait förhållandena äro
22312: äro fmm~bragta genom tarbete ooh deras såd31na, det vet envar, som något känner
22313: mä:ngd kan öka•s genom arbet'e, varemo•t ,ior- våra svenska b:v.gder; ooh han vet akt där
22314: doen är beståend·e ~ jälmfömlse med vläxande finnas massor av ohesutt.na, som ingenting
22315: f,oJk och släkt.en och till 'sitt omtfång oruibb- högre önsb ä:n att :få bruka denna .iord.
22316: ligt bestämd. Det är just därför en oblyg Detta kan i·cke Vlara obekrunrt 'heller för dem,
22317: förmäten:het, 'när en enskild individ, ett som hä,r fö·l'etl'äda flerta.let av vår svE>nstka
22318: s]läkte el1er te:tt folk tillmäter sig rätt att hefol!kning. De kunna. icke vara så främ-
22319: allena och :för a11.an i!id besitta jordoen med mande för deH:a •fol:k, om vi'lket en av våra
22320: full ooh oi.ns'krä,n!k,t ätg.anderät:t ,s3;mt låta nvländs·k,a sikalder säe:er, a;l:tt det .,i skug-Q'an
22321: den!'lamma J.i~ga oibruk,ad. från dess ibru- av borg-en i seikler 'fått 'sväl.ia de ord. som
22322: 'kande utesluta.nde alla a,ndra, som :ha behov skulle ·ha tol:kat sor~n i eM liv på en an-
22323: av des·s stkatter eller dess avka:stningsför- n:m .iord". Detta fo1k DiJl' nu trott lex
22324: måga. Vi måst·e ten .gång fkomma d·ärlhän Ka:llio e11b,iuda e.n utsikt ti'],] förbät+ring,
22325: artt den, som inn€ihar .iord·en. ikänner sig ha oeh d·et kan icke hoeller vara o:Jwkant fnr de
22326: ett ofruntligt ansva.r inför a1lt folket. för det sve•n·s,ka renrese·nta.nterna hä!r. att lf'x Ka1lio
22327: sä1Jt, v•arpå ihan lhandlha,r .iorden. Om .ha'n orkså i v·åra svensk•a bv.gder å+rniu+Ar nonu-
22328: icke motswrar det förtroe,nde man visat laritf't inom ,stom flelar ,a.v .hefolkninQ."PTI .
22329: honom. om ha'n låter jorden 'l,igg1a oibruk&d •Ja. ae't hö~-i wu:ra kän't., a.tt t. '0. m. <in·om
22330: 390
22331:
22332:
22333: herroma:nnaklassen finnes ~n del, som ic:ke vM knappt nämnas 'e'll en:da r€'form, som
22334: försvu~it si.g- åt godsä.ga.ritnt,resset ooh som hä:r •hwr genomförbs - den •må ha vrurit
22335: erkänner at<t lex KaHio ·nog ändå ·har större huru opolitisk, ihuru rent kulturell som
22336: förtjänster ätn naokdeJ,ar. J a.g vet icke, hu- helst - >vilken icike skulle räknat sina
22337: ruvida denna å.silkt här 'kommer •att utta.:as; mest hän.givna motsbåndare bland ri-ksda-
22338: sker det ej, k.an det möjH~n också bero på gen.s sv,en:s•ka r:ep.r:esentantm. Det är ·SOTg-
22339: an dra orsaker än den, att. den icke skulle ligt, men lbegrilpligt, om fbl,a·nd den fin:slka
22340: ha någon ropres'!lntant. (Ed. 'Schauman: 'befol!kning.en vid sådant förhål•land·e sp·ri-
22341: Nog ko.mmer ·den att uttaJa,s.) der sig ~d:en uppfattningen, att Finlands
22342: Det thar .gjorts gällande, att lex Kallio svensktUT äro en ihoj.a; på detta lands ut-
22343: inneihm·e en fara tör •CLen sw~nsktalan:de be- veckling. Genom a•tt en .sådan uppfattning
22344: fo·lkni,ngen. Också jag ihar ansett o0h an- spritdes, ~stkwdas ·ruen ,s,v·enska bdol:kningen
22345: &er, att i lagförsla;get hade ihort in:bagas vida .mer än ,genom ett stad:gande i någon
22346: Btt sta•d.gand•e om företrä:desr<ätt för sådana lag.
22347: ny·od,lare, som til'lhröra den på orten för- Vad för ö.vrigt 1lex Ktatlio •beträJffar, äro
22348: härs,kande språk'gru]Jnen. EmeHell'ti.od fkaH vi soci:aJtdemokrater .nogsamt medvetna om
22349: in:vändas, att eLe svens'ksinnade jordägarna atL d>etta 'lagf·örslag är rlångt. mmn idealisH.
22350: ha en möjtli~het at<t avvärja .a,en heskär- Vi inse ocbå, viiJken avsikten OCih ända-
22351: ning av .sin jord, som de så livJ,igt frukta, målet är :me:d de'tta ],agrörsloag. Det är icke
22352: och det är att ·siälva odla urpp jorden eller svårt a,H inse, ·då man vet tatt ingen sam-
22353: friv.i:Higt fö:r.säilda de'lar 'dä1ratv. Därigenom hälrJ.sMass genomf•ör en :r·eJform, &otm icke
22354: skulle de f•ör siott ,eget vid•kommande om- ligger i des.s eget intresse. Och vi1iket in-
22355: intetgöra ve.r:kninga•rna ,a.v 1lex Kallio. Jag tresse d~et är, som ibj·uder 1ri.ks1dagens centeT
22356: tror visserligen icke, 'a:tt så skaH ske, ty att rhallldla så, ,a,et är tioke heli],er svårt att
22357: den h~an!dtling-skra,ft ~som tpå ·det håJHet 1kan •försbå. I ,aJ'la 1de 'l,äJnCLer, som äJro belä,gna
22358: utveckl:as framträJder företrädesvis när det vid ry.sk1a ritkets västra :gräns, ihar jordfrå-
22359: gäller att omintetgöra nålg1on Rncia.l reform. gan und·er de senaste åren lblivit hrännande.
22360: I varje fall synes mig -ocksä denna nyss- I a'lla de:Sisa Iänder -ha:r lbondelklassen under
22361: n:ämn:da naokd·el av lex iKruNi-o, om den fö-
22362: 1
22363: de senaste åren höjt sig i makt och strävar
22364: rE.<finnes, v-a.ra ringa bland annat i jätmfö- uncle<r k:amp mo·t både ih1öger och vänster
22365: relse med ·den skada, som ås•amkas den att stänka oah hefästa sin maiktstMlning.
22366: sv•enslka befolkni:ngen .genom 'att massor av I Balticum gäliltde det lfrä:mst striden mot
22367: dess livskra.ftigaste element oav1åtli.ge•n den tysk-ibal;tiska rud·eln. Den var en social,
22368: drivas att .sö'k·a sin utkomst •a:ntingen i stä- polibisk oCih nati-oneH n:ö:dvändi.g:het tillika.
22369: dema, däJr ~de ofta no.g gå f.örlorade för Men ·därtil:l lmm faran för bolsj,evismen.
22370: det svenska: folkelement,et, ,elJer också på Mam visste, ihu:rusom .i Ryssland lbolsjevi-
22371: andr.a sidan om vä:rldshavet, medan åter de lwma ko'lllmit tiH maikten och ihöllo sig
22372: som 1kvarstanna ]Jå }and.sibygdeon fortleva kvar vid mak:t•en 'tacJk vare \hon,dek l.assens
22373: sitt sorgbund·na li1v prå en •annans jo-rd un- .unde,rstöd. Man· insåg i alla de ba.Itiska
22374: der förhåJil,anden, som omöjiligg.ör-a deras länd.erna, att sk,ulle den fattigar~e lantbe-
22375: kulturella utveckling. Här skulle verlkli- folkningen 'kunna fäJst'a's ·vid den f.o·ster-
22376: gen finnas anvämdning för ·d,et svenskhets- 'länds:ka sa'k·en, måste •man ingiv·a ·den lJrän-
22377: i·ntresse, s~om rpåstås finn•as, men 'som dess slan a.v att äg-.a ,en d:el ·av fost,erlandet. Man
22378: vär:~e tträder i aktion företräJdesV'is då, när rrnåstf:.e. gi1va den j,ol!'d. Detta ä:r ba.k.grundleru
22379: det gätHer at.t motsäUa si1g någon reform. tiU j.ordfrå,gan i Estl:and, Lettland och Li-
22380: När så sker, lfram.ställes såvi:t;t. möj>ligt den tanen.
22381: ifrårnavarand·e reformen ståsom ska.dtlig just ,J Finland hade man r·edan i årtionden
22382: f'ör ~de sv•enske. Vår svenska .befolkning dess:Dii:rtim,nan :hy:liJ.at iden principen, att små-
22383: hehlöver li!kvisst ·sociala reformer minst bondelk,lassen ut1gör det ·fastas:te sbö·det för
22384: lika mycket som den fins'ka. De refO'rmer, den lborg"erlig.a •samhäJlllsordnintgen, men
22385: som genomförts untd·er ·en1mmma:rlant.c1a·gen.s efter l9il 8 sryne>s tdetta me1dv,et.ande 1ha hli-
22386: 1
22387:
22388:
22389: til'lvaro, iha varit fuHt Ek·a belhövlrga för vit mycket ilivlig·a're ä:n förut .och hehovet
22390: lde svens'ktaland,e, om de oc;kså nästan aHa av j.ord för 'kolon.isa-t~onsäJndatmrål 'V'ida mera
22391: g·enomförls i trot.s av de flesta svenskta- trän,g·ande. Bor.ga.rklassen IV'ar enig i denna
22392: lande re]Jresentant~11s mot.stånd. Det ikan fråga, så lä:nge refo~mens .genomförande
22393: Ma,an hanikkiminen !llsutustar!koituksiin. 391
22394:
22395:
22396: ick·e kräv.de oiff.er <från des's egen s~da. Så allt~d är 1rmder iden bo~gedi.g.a sam'häills-
22397: länge det kund·e gå lö.s 'äver ikronojorden, ord,n:ingens fortlbeståm<d, :hurn IS'måbrukar-
22398: tog man den, och man äV'lades om att åt de klassen Jilka V•äil som llönarlbebarna exp'loat>e-
22399: jordihungri~a lka.st.a så stora d·ela:r som möj- ,ras a:v .s•tor'kapi•tallet :och huru en rät1Jvi,sa.re
22400: 'ligt av denna statens världeful>la egendom. •Samhällso.ndning hlir ett oavvisligt beho-v
22401: Men detta v•ar ioke ti•lil.räckligt.. Det kräv- för alla, 1Som :anbeta ooh ä;ro •betungade,
22402: des ett offer, och detta oiffe:r ville riksda- vare sig de äro :s. k. sjä:lvägande småbönder
22403: gens center tviruga godsä:ga11Massen att eller 1önai!'rbeta.re.
22404: glVa. M·en gD"dsä.garkla.ssen hefanns icke Vi äro ic:ke heHer omedvetna om de
22405: villig a•tt •bära kostnaderna iför oenterns bri•ster i 'lagbekniskt och ävre'n a·ndra av-
22406: jordrefovm, och ·d·en trodde väl icke heUer seenden, som vidh1da detta lagförslag. r:Men
22407: på n•äidväm.digheten a.v detta offer för be- <detsam.ma är kanske det häst.a vårt parla-
22408: varandet av srum'hä:Hsordnin.gen. Därav den- rnent med borgerlig majoritet kan åstad-
22409: na lmnfl~kt meltlan ihöger ocl1 eenter, som 1komma. Vi 1äro al'ls ick·e n:öj:da med .stad-
22410: Y'IHJat sig i fl'åg'a om •lex Ka:Uio. Här fram- galllde:t om, att ersättningen <för d>en expro-
22411: träJd,er center,po'li'tiken m:ed vi1s·entiligen s•am- :Pri·e·rade jord.en: slkaJa. hieräknas ef.ter me-
22412: ma tendenser som •i de :bail:tiska }11nderna. delpriset på orten un.der de s•enaste fem
22413: som en kamp s·all!-tidigt mot thöger och åren. F1ör jämförelses skull 1må nämnas, a:tt
22414: vänst•er. i Tjeok·o-Sl•ovakien ersättningen för expro-
22415: Huru myck>et man än nrnder agitat·ionen pri~rad jord beräkna.s efter .medelpriset för
22416: mot lex Kal!lio :utmå],at densamma som ett åren 19:13, 119114 ooh 1'91-5. I EstJ.and, dar
22417: socialis·tiskt ex.periment •e:lilter åtminstone så- ers·ättningsfråJgan ännu idke är ·av.gjord
22418: som öppnand·e port.en för soeialistiska ex- lllft:e:r att ha :aryf.taltls ir tr<e år, ha'r ma.n t!Lnkt
22419: periment, står det .fast, att lex Kallio har :sig ·att •ersälttning slkm[il>e gi.vais bar<o.n·e.rna i•
22420: ett a!lltigenom .samlh'äHsbevarande syfte. duma:rwbler eft,er det värde, som go.dsen· ha.de
22421: Man kan med hänsyn härbVH också f•örstå, före V'är'Mskri.get uträiknat i mbler, enE.gt
22422: att ytte:rsta, vä•nster.ns representante.r be- en vävdering som då ver<kstäl:lrdes av god-
22423: kämpa dett.a '}agförS!lag. Lå:ter man ,ska- .sens äga:re själV'a. Lex Ka.Uio ar i jämfö-
22424: rorna 1av oibesuttna växa rooh växa, kbss- relse .med d·essa laga.r ooh f.örsl;ag synner-
22425: motsat.serna a1l'ltmera skärpas, mås·te ju en ligen lilberal, så liberal att man måste
22426: gång den •punkit uppnås, där ·en VlåJltdsam ,frnkta, wtt d'e nyru .småJbrukrurna i 1många.
22427: katastro.f blir o•undviklig. De som öns•ka fall sko·l·a få d1et räitt sV'årt eHer kanske
22428: denna ka:tast.rof ·eHer anse densamma ound-
22429: 1 isnaratr~ den• I))Takt.islka :be.ty.delse,:ft a:v denna
22430: gängli.gen 1av nöden fiör •a'tt ett lbä:ttr.e sam- i]ag skallil bli ganska ringa.
22431: hällstillstånd skall kunna ·föda.s, de handla 1Såsom J.ag"försla:get ·uti propositionen till
22432: förvisso fö].j.driktigt, n'ä:r :de bekämp.a lex .1921 å11s rik.s:drug- var avfalttat, inmebar c1e.t-
22433: KaHio. ,samma, -ett betä!ntklicQ;t lho1t m10t sboll'driftellJ
22434: Vi soeiatldemokrateT förs•öka trots allt ino:m jror.dJbruk<e:ts om:rThd,e. Där sta.dga:des
22435: beva:ra den förlhOippnilllg•en, att samhäll.lets näll1lig,en, •att. även o ·d 1 a d e 'ä.gor kunde
22436: ll.lppsti.gande 1ti•lrl en ihö,gre elkonomisik och exproprima.s, S>åvilda ej läg.enheten i fråJga
22437: socia:l kru:Jtur skall var·a möjl]gt utan en ansåJge.s .vara ,sär.slkiH väil'hävdad" och dess
22438: våldsam .k.atastrof. Vi emD"tse vis•serligen .minsllming iJck.e iprörva:d'e,s lieda till•l ,la.nt-
22439: möjligiheten av att 1de sk.a:r.or, •som genom bruksproduktionens uppenbara ne'id·goån.g".
22440: lex Kal.lio komma i lbesittning av egen jord Här rframt.räider den hos maa]a,isliitto lik-
22441: och s:ållunda .försättas i nya ·ekonomis<ka som ho·s medelldassen i ·al~mänhet vanliga
22442: förhlå:lrlanden, ock.så ri avseende 'På sitt tän- •avogih•eten lffirOt :sbovdriften. Dessa kretsar
22443: kesätt sk>ola röna sådana intTyck av dessa s:kulle sannolikt, ifall d·e hade makt, •smu'la
22444: nya förhål'l.andena, .att de i rnedv·etandet sönder st.or:godsen och dela ut dem åt små-
22445: om sin .deJl.aktighet i priv.ategendomen bli brukare samt riva, •ned falbriikern.a. I Est-
22446: anhängare av .den fborg<evliga samlhällsord- .Jand, där st,orgodsen verlkli:gen splittrats
22447: fllfl.ll<giem. :Det .ä~ ick1e1 för 'OSIS' nå,goorubing och giv.it p)ats :f'ör idel småJbruk, talar er-
22448: otränk.bart a:tt så skall ske. Men de.ssa ska- farenhet.en inga•lunda för ett såJdant förfa-
22449: :roT skola dook förr eHer s.enal'e nöd.gas inse, ringssätt. Enlip,-t vad 'trovärdiga, omdö-
22450: hmu iUusor~sk den frutt]ges !Prirv•ate,gendioiill :mes.gillla wersonletr sa1gt mi1g - [~lre f. d.
22451: 392
22452:
22453: godlsäga.re, ut1an ojävi<gt rfolk - k·a·n den nen skulile tvingas :bE o·±iöränderlig. Det
22454: estniska jol'den Ii ruärvarande tid ic-ke föda kan ju hesannas, vad Ii :a:grarutskottets be-
22455: ens så många farrnvljer, so1m den födde före tänkande förutsäJges, näm.ligen att en in-
22456: expropriation~m. Det ibör .dörför •s.ägas ut. skränlkning av .storgodsens jord sk.aU för-
22457: på det a~t inom 'l"iksdagens center icke anl•eda en intensivare 'Prod:uktion. En
22458: måtte diilrOtm rlåda. niågot tv~vel, att man iloke h>ögre teiknisk utveCikling ibåcLe 'På storgod-
22459: kan påräJkna socialdemah,ateruas un:der- s·en ocih inom jordibruket i aMmänhet hlir
22460: st.li<d, ifall man går tiH kamp mot .stordrif- ju i v,arje häudeh>e .förr ~ller senare nöd-
22461: ten inom va.re silg lill!dust,rin eller ionl:bru- vän:dig. Dock :synes :det mig onskvärt att
22462: ket. Ty i stordriften se 'V'i sociaEster en man vid- .genmruförarudet av 'lex Kallio, i
22463: väsentlig förutsättnin,g f.ör 'samhället•s kul- händelse detta la·~fiö•rs]a,g ib'Ji,r lag, icke i
22464: tunella framå:tskrida.nde. LåJt va.ra., att stor- :främsta rumlmet >exPII'D!Prile·rade sådana om~
22465: go.dsen f•ör närvarande IO•fta äro iHa skötta, råden, lsom 'läJmpligen kunna UpiJ'odlas av
22466: så att småJbruiket mångenst<ä,des avkastar godsäga1rna sj'älva ooh inför.Jivas med deras
22467: bä:ttre. U nder an'd.ra saill!häHsf.örhå;}landen, odlingar.
22468: då storgodsen förvaltas av doe arbetande BetäniJdigiheter väckas också av vissa
22469: ,själva .getnom l'äm'Ptliga. ol'gau, ~,j[!l,ska'Pade. stad:ga:nden •an~åerude ·de fö.rubsäHningar,
22470: under samhäHets medverkan, skall, enligt som de hli van1de smålbrurkarna ibö,na äga.
22471: vår övertygel.se, stonbruket oC'ks>å i vårt Då ,CJ..et t. ·ex. sta>dgas,· att ·de höra oositta
22472: land i d·e tra:kter, där det rha.r naturliga, 1 ,niäd:vånd:i:ga ilanilb~uksinventarier eller för
22473: geografiska förutsä;ttningar, hli (J..en mäk- dems an:skaffand:e nödi.g (kredit elle·r egna
22474: ilig.aste hävstången för d·et :ekonomiska rnedel" ..så ibetyrl.er dett.a. 1 waktiken. a.tt en,.
22475: framåtskridandet. Lex Kallio liksom över- da,st .iämförelsevis välstläll.da. .Personer kun.na
22476: lhuvudtaget den sed•an nå.gra år t1llbaka i :komma i åtnjutande .av den jord, som jäm-
22477: vårt land pågående jo11d·re:formen vidlådes likt lex Kallio exproprieras .för a tt sedan
22478: enligt min mening av en stor ibrist där- tiH nyodlare :försäljas. Detta öv•erensstäm-
22479: ,utinnan, altt d'en ickoe erns förutsläiter, .så-, mer emeHert.id :helt oeih håJJi] et med ].agför-
22480: som dock t. ex. den ·estniska jorcHa,gen .gör, s]ag"~ets borgerli,ga, samrhäl'ls,bev.wrande s:yfte.
22481: uppkomsten av jordihruksandehlag, en ipro- r>å det ~~äJliler att skapa slkaror av .sådana
22482: duktionSiform som i nåJgra ·andra länder, smålbmkare, som skoJ.a utgöra ett på;litligt
22483: fl'ämst i It,a;lien. vunrnit en st1or ooh ibeak- stöd för d:et ho.rgerJ.i,ga ·samhället, så lj,g!:ter
22484: tansvärd utbred>ning 00h som också i det ju nlära. tiU ha:n.d.s a.trt välja jtust såda.na
22485: Sveri,ge stäillvis 1med ·god framgån1g prakc personer, som mdan i avseende 'På samhä>lls-
22486: tiserats. ställning oeh förty även tän1kesäJtt stå me-
22487: J,ag ·skulJ.e för min del också he1st ha d·eTklas,sen nära. I de estniska jord1.agarna
22488: sett, a.tt i lex Kalli.o up.ptagits en viss före•kommer en liknan1de >best.a.rnmeilse.
22489: p.rincip ur •ruet ga:m11a socialdemokratiska Ä venså stad·gas d:är aUideles li•hom i lex
22490: d'örsla,get om o•dlingstvån•g, nämHgen att Kallio, ~att de hugade nyoidlarna •böra be-
22491: god·sens äga,re skulle föresättas -en viss tid, siHa y.rkesikunska:p ener fal'lenhet för jord-
22492: illlom viiken. de fin~e 1Uppodla sina mar- bruk. Detta stadgande är tiu aFd<eles be-
22493: ker, rvi·d rislk ·att de Olbruk·a.de markerna ef- rättigat i och f·ör •S~g, men åtnrinst.o,ne i
22494: ter ut,gången a.v d•enna nird skuHe frånta- Estland Ha.ga.s :det lbland a.r'bet,ama bit-
22495: gas ·dem. Nä·r ,d,ett.a .fö.r1slag av socia~lde te:d över att det ,givit tiiHifäHe >t1ll man-
22496: mokraterna fö:r riO a ·1~5 år S·e>dan förfäikta- namån, i ty .att de kommissioner, som haft
22497: des, möttes det me:d enstämmigt skratt av si,g Ia,~ens genomförande :förelagt, givit
22498: dA :borgerliga. INu har man inom cent<ern .förebräde å t vän.ner, släJkt:i:ngar och bekan-
22499: 1
22500:
22501:
22502:
22503:
22504: .fått .finna sig i •att stift,a Ien larg, som i ta. vari.genom mången du,glig, men oberned-
22505: :detta .avseende ä1r mycket mer hänsynslös Iad al'lhet.a,l'e. som icke haft fördelen av pro-
22506: än vårt gamla fönslag 01m od>lingstvång. tekt:io~n, iblivit utesluten.
22507: Haod.e sa.gda princip upptagits i deHa ITag- Lagför,srJ.aiget vi·dHJdes one'kligen av en
22508: försl•a:g, så hade man d:oc'k 1herett åt sto•r- ·del brister, siOim, i hände1Sie detsamma dock;
22509: god:sen •en m'öjli.g-het till'l fr.amtida utvidg- blir ant,aget, en fra.mtida la.gstiftning bör
22510: nin'g av sina odlirugar. .Man be:höver lik-~ försö.ka a.vh.iälpa.. La,gförsla .geils fört.iäns.t
22511: väl icke nö·dvän1digtvis ibefara, att genom ligg-er .d>är:utä,, ·artt, .det åt.er lbriln:ga,r till heder:s
22512: avsk;ärandet av 1deuna möjlig;het produktio- grundsatsen om samh:ä!llets rätt att bestäm-
22513: Maan hanik!ki.minen a,sutll4S'tarkoituksiin. 393
22514:
22515:
22516: ma över cle.n oibrukad~ jord, som1 Jmn ooh säJäd!änniÖn toimeen<panemiseen., joka meillä
22517: bör >t.a.g.as i 1bruk. Denna grundsats är vä- on aikaansaatu, menee .ionkun aikaa ja
22518: sentEgen förbunden med ·de största kultu- maata. on myöskin va.pa.aehtoisilla ka.upoilla
22519: reila framsteg som •i Finland gjorts och saatavissa. vaikka llllinä puolestani en usko,
22520: skall i framtiden, wligt min övertygelse, että sitä tietä a.sutustoirrnin.taa. paljonka&u
22521: a:ltlt mer förve~kligas. voidaan• auttaa,..
22522: iNyt esillätolev.a. lakiehdotus ei siis mie-
22523: ·Ed. A. P u 1 k k i ne n: Astun epärö~den lestäni ole tällä hetkellä nii.n1 vätlt.tåmättö-
22524: puhujapaitka.lle, 1kun näen~ että puolet edu.s- mä•n tarpeen. vaatirrna., ettei sen• päättämistä
22525: taj.a.tuolei.sba. ovat. tyhjinä. Sillä tarkoituk- voitaisi jättää tuonnemmaksi, jos siihen
22526: ooni ei dlut puhua a.inoastaan lehtereille, katsotta~siin oleva.n syytä. Luulenpa., etrtei
22527: JOLSSa tosiaankin on hartaa.rnpi. kuulija- sen avulla lähivuosina yksist.ään io rajoi-
22528: kunta kui.n alhaalla. salissa. Mutta en tdtujen valtilOvamjen IVUok.si - voitaisi
22529: maHa olla. iktäy.t.t:äJinättä tältä ainoala.a.tuis•ta nalion.ka,a.n, tila,ttomia tilallisiksi auttaa..
22530: tilaisuutta., sillä ed uskun:na.n. •käsitel.tä V'linä Mutta asialla .Qll! t.oinen.kin1 puolensa. On.ko
22531: on nyt !Illitä tärkein yht.eiskunnallinen meillä syytä jättä.äJ ra.ukeamaan, aJote, johon
22532: uudi.stuskysymys. ·Miniä ·kuitenkin luulen., on paJltu •paljon vaivaa,, ja, joka., .sanon sen,
22533: että nii·n hyvin e.sillä.olevan asutuslain kan- ka.i,ki:sta vasta väitteistä hu,olima.t.ta. sitten-
22534: oottaja.t kuin sen fV'a,stustajatkin ova.t liioi- kin tyy,dyttävä.sti j,ärj.e:stää maakysy.myk-
22535: tellee.t .sen todellista. .merkitystä. Tämän semme. Onko meill.ä todellista aihetta jät-
22536: lain tka.nm.attJa,jat:han ovat yleensä siinä kä- tää ra.ukea.maan tälmä> Iainsäädä•n.töalote,
22537: sitymsessä, että se o·n aino.a ~keino meidän joka on pitänwt ika.uan mieliä jännitettyinä
22538: kipeän ma.akysymyksemme ratJmisem1seksi .ia an,taa tuon jä.nmi.tyksen jatkua vuosi•ka.u-
22539: ja että rauhall1netn yhteiskun1ta.ke:hitys tus- .sia ·e'teenvä~n- sillä lähi<vuosi.na on a,sutus-
22540: kin on: tur.v•a.t.tu, jos main:i.ttu laki nyt hyLä- kysymyksen lo;pullinen ratkaisu kuiten,kin
22541: tään. Sen, vastustaåa·t taas pi;t:ärvät puheena- ai,kaa•nsa.atava - senjsrrdaa.n. clt.ä ·Puh€en;a-
22542: olevan. lain, säänmiäksiä siinä määrin perus- oleva.n, laJdehdotuks.en 'hy<väksyt.tyä mielet
22543: tuslain 'turvaamaa omistu.soikeut.ta lowk- va.rmaan pian rauhoittuisivat.
22544: !ka.aNi.na, että maalllomist>a.Jjart; .tuntisivat o:le- Olen ·Seura.nnut puheen.a.oleva,n lakiehdo-
22545: va.n.sa. oikeusturvaa vailla ja. koko yMei.s- tuksen vaiJt·ei.ta si]bä saa~ka, kuu siitä alkoi
22546: kunta.ratkenteen· perusteet järkkyisivät, jas tulla :tietoja, julEsuuteen. Olen. sen myös-
22547: tuo laki-ehdotus. hy.vätksyttäisiin•. · Mutta ikin huoleUirs·e·sti tal'lkastanut, mutta. en ole
22548: kun asiaa a.rvostellaant tyynemmin, niin voinut h.a.vait.a, että ehdotus edes periaat-
22549: nuo luulotellut edut ja haita.t S'npistuva.t teessa: sisält,äJi,si sellaista, omistusoikeuden
22550: oikeampiin mittasuhteisiin, ilman että silti lou:kk.austa., tkuin sen va.s.tustaja,t vä,i,ttäJv:ät.
22551: tarvitsee väheksyä pnheen,a,ole.van la,kiethdo- Tosin .siinä :säläd.e,tää•n, rpa,kkolun•astUJs yksi-
22552: tuksen arvoa.. tyisen hyväksi, _m:mtta. siilhen pa•kot.taa y<h-
22553: •Meillä on v~itmi8 a~koina. tehit.y tunnus- teiskunn.allin.en välttä1mäUömyys. Pa.k:ko-
22554: iusta-alnls·ait.s'evaa työtä tillla.ttlOim!l!n. fviäle,gltön lun.arstus .siis tapahtuu yleisen ta.rpeen. tyy-
22555: kiinn.i.ttä.rni,setk~i 1m~.aha.n,, jonka tä.rkeyden dy;j;bä.mi.se,ksi ja. lunastushin:ta.kin, suorite-
22556: kaikki täysin oi:valla1rnme. S~inä tarkoi-· taan ylei.sistä ·Varoista. Eikä. ikorva.uksesta-
22557: tuksessa. ova,t sä!ädetyt - paitsi m.aan.vuok- .kaan; ole tmuuta •SanloHaMa.. ikuin. että se on
22558: rala.keåa. jotka nekin, palv.ele.va.t sa.maa tar- pide.tt~IVJä, tkoht,uuHi.sen.a. Tässä on· siis kysy-
22559: koitusperää - laki y.ksityismaaUa olevien my.s pa!kkol unta•stuksenl ta;paisesta 1a.i.nsää-
22560: vuokra.-~a.lueitte.n lunastamis·esta, laki pa~ dälntöt.oimern~piteestä, josta e:hdote.taan. s~
22561: pi.sbon ja lu·kka.rin.virka.t.aJ.o,ihi.n kuuluvien deHävä,ksi .perustusla.in< säätä.mi·sestä 'V'Oi-
22562: vuokra.-·a.luei.tten: lun:a.stamisesta, ja laki vai~ masSiiliOJ.evassa jär.iestyk.sessä. Tämmöin~n
22563: twn virkataioi.hin kuul.nvien vuokra.-alueit- menettely ei Vloi olla. la:in heng-en. eikä edes
22564: ten. luna.sta.mi.sesta selkä laki va.Jtiou metsä- .hal.Jitusmuodon rva.:vs·imai,s:ben säännösten, ni-
22565: maiden .a.sutta·misesta ja. niillä olevien :meno.rnaan s•en 6 § :n va.st.a.i.s,ta, vaan. se on
22566: vuokra-alueitten lunast.amisesta. Roomaa so;pusoinmussa niiden ika.n.ssa.
22567: ei ra,ke.nnettu yh.dessä päti.vässä, eikä .Suo- K·äytänm.össä puh:eenaoleva.n. lakiehdo-
22568: m~n ·kolmea. ja puolta sa,t.aatuhatta ma•alla- tuksen vaikutukset tuntuva.t hyvin siedet-
22569: asuvaa perhettä,, joilla ei ole omaa maata., tävilltä. Sen mukaa1nlh·an s>aa:daatn paikkolu-
22570: asuteta y.hdes:sä !VUodessa.. Jo senkin lain- nasta:a ma.at,a, yksit.yisiH.ä ·va.s1Ja sitten.
22571: 50
22572: kun on 'IDäynyt .selville. e:t.t.ej ta.r;peellisia mietin111ön pe;rusteluissa, niihin .sanoisinko
22573: maa-alueita v,oi.cla han1kkia valition maa~ta varsin vähäisiin haitto~hin, jotka. sen ta-
22574: eikä .m~ö.s1kään va.paa.ehto.i.sella. kaupalla teutt3Jmi.sesta seuraisivat., täy.t.yy mielestäni.
22575: p.api.ston ja. lukka.ri.en ·virka,taloi.sta, mikäli tulla .si.i:h:en johtopäätökseen, että ehdotus
22576: maaJa niistä v.oida.a·ru .myydä, eikä :kunn•an, on' hyväksyttäJV'ä.
22577: yhtiön, osuusknn,nan, yhdistyksen tai Y'ksi- \Mitä TII~menoma.a,n, tulee siiihen viimei-
22578: tyisen omistamista maista. Ja pa,kkoluna,s- sessä va.sta.la.usee.ssa. huomautet.tuun seik-
22579: tuksen alaiselksi joutuisiva;t ensiksi puuta- , :kaan, ettei lakiehdo.t,uksessa. ole siilännöksiä,
22580: vamyhit;i,öi:t.ten la.itt.oma•sti. ha,nikkimat tila,t, i io.tka suoielisi.va.t ruotsinkielisen väestön
22581: sitten. rappio- ja ikeinottelutilat, sen.iäJlkeen i asutusaluetta snoona.lais•elta. pa.k,koluna.stuik-
22582: oollai.sten yMiöitten, osuuskun.tien ja yhdi.s- ' selta ja että tä.mä oli.si vastalauseen teki-
22583: tysten omist.ama:t t.ilat,. joi.den• yksin.oma.i- j·öi.lle jo ri.i.ttäiVlä aih.e olla hy.väksymä.ttä
22584: sena tarkoituksena. ei ole maatalouden har- ehdotusta., niin se on pel,ko, johon ei <>le
22585: joit:t·amin,enl tai yle.i.shyö.dv.Ui.nen a'sutustoi.., todellista a.i:htetta. Jos ru.otsi.nkie:linen a.su-
22586: mi.nta, .sitbe.n muut .etnpäälssä..suurempien tusalue on .suoma.lai.st.uaiks.e.en, niin se suo-
22587: tilojen ulkorpalstat ynnä murrt alueet, sittem mala,ist.uu itsestään,, IDutta jo.s ruotsinkieli-
22588: tilat joista: ()1IJ: v:rup.aa.ehtoisesti lu.ovu- nen. asutus on, .kyllin· e1in.voi.main·en. ja. miniä
22589: tettu vuokra-a1ueita ja vast.a sen .iäl- uskon, -e.t.tä se vielä kauva.n. si.tä .on, nii,n
22590: keen muut varsinaiset villjelys.tilat. se ky.ken.ee kyll!ä :pi.dä;t,t.ä,määm. suo.men.kieli-
22591: LunastUJSo·ikieus sit•ä1paitsi ei ulottuisi set omalta alueeltaan' i.Lma.n sellaista sään-
22592: muiden muass·a maaihan, joka on jär- ; nöstä, jota. va.stahu.s.een. te:kijät kaipaa.va.t.
22593: kiperäisessä vi:ljelyks•es.sä tai sitä vR~r- ; Lakiehdotuksesta sitä,pait,si ei puutu säJ!in-
22594: ten. omista.ialleen .tarpeen; ei ma.a:ha.n., joka 1 r..ö;ksiä, .iotka .. turva.a.va.t 1myöskin r.uotsin,.
22595: <>n. välttämäitö·n; päatiJ.a1n tai sillä en:nE$- 1 kLelisiä puheenaol:eva.ssa. .suhte.essa: Ehdo-
22596: täJän ol.eva:n. vuokra;vi.lj-el.mäJn 1kotit.a.rveme.t- tnsha.n .io mkentuu .sille pohjalle, että kul-
22597: sä:ksi ta.i joka. sillä ka.sva.van a.rv.ome.tsän lekin h.aki,ialle nn annetta.va ma.a.ta omasta
22598: tai .iärkipe11ä:ist.en met.sänuudistu.sten. ta.kia, kunnasta. 1T'ästa on. sääm:nös 32 § ::ssä, ja
22599: on eCLullismrumin. met!Siän .kasvulle s:äi:lytet- nimen.oma·an sanotaan 2·5 .§ :.ssa, kurten
22600: tävä; eikä: alueisiin, joilla muuhun kui.n Ni.älla j,o aiJka.i.s.e:mmin. on, huomautettu, että
22601: tilaUoman väestöm v.ildelvs- tai a:suntotar- kun käsi.teltävä:n1'1 on kaksi tai usea,mpia.
22602: koitmksiin käy.tettyinä ilmeisesti on pal- hakemuksia., niin etusija. on a:nn.ettava sille
22603: joa .suul'lempi a.rvo, ku.i,n, mihin ne voida·an tai ni.ille ha.ki.joi.lle. joiden kotipaikka on
22604: vii.meks.ima.inittu:ihin t.a.rk.oituksiin kävtet~ siin1ä kunnassa,, josta: ma.a;ta tulee hankitta-
22605: tyi•nä a.rvi10i.da; ei:Jr.äl myöskään tilusaluei- va:ksi. ·Muutoin suomemkieli:st.en mieli ei
22606: siin, .i<Jista o1mistajan la,psil!e tai jaka.ma.t.to- suinkaan• tehne turp.p.autuma.a,n ruotsin:Jrie:li-
22607: man pesän ;osaklkaille ja·ettuina e-i riitä selle alueelle.
22608: kullekin enempää kuin viljelvstilan. :korkein i 1Mutta. ;mitenkä. :täitä asiaa .ajettaisiin
22609: pint.a.~ala. tTäiill'äm li.s,äksi sä.ädetään, että ·eteenpäin, jos l~pruämä.ä.n j'äänyt lakiehdo-
22610: ios omista.ja :a:suu tila.Ua tai. vaikka ei sillä tus nyt rauikeai.si, sillä l.orpuUisesti haudar-
22611: asukaam., •kui.tentkin si.tä vil.i:elee, niin että tuksi sitä ei silti voita.i.si katsoa? Maa.ky-
22612: tilan kasvuvoima säi.lvv, 200 1hehta.aria ti- .symys •sukeltaa pak.o.sta.kin esiin niin kau-
22613: lasta jää luJovutusveliV'OHisuudesta, koske- j van ·ku111nes se o·n .tyydy.ttä'V!ästi ratkaistu.
22614: mattomalksi., .sekä että ti11 asta saadaan pak- Si~nJi t.ar.koituks.essa on iko.koomus'J}uolueen,
22615: 1mhmastaa ainoastaan vhtä monta pro.s•ent- taholta .esitetty po•sitiivin.en ohjelma asutu.s-
22616: tia kuin ·l'uovutu.ksenv·e;lvolli.nen ma1ano•mis- kysymyksen mtkaisemiseiksi ja. keinona,,
22617: taja omistaa tä.ysi.ä sato,.ia hehtaareia maa- .ioka li.säis:L velje.lys,kel'poiiSen vielä vilje1e-
22618: ta. Kun meililä y'leens'ä .ei lkannaUane ;pe- mäMömän :maa>n t.a.rjontta.a 'V'a.paaehtoisesti
22619: rusb1 il 15~20 hehtaaria pienempiä vilje- riitt.ä!Väru a.lhariseen; hinta.an~, ehdotetaa'n täJs·sä
22620: lystilo.ia, ;tietälä tämä ,siis !käytännössä .sitä, l)ositiivises·sa. nh;ielmass•w erityisen vel'lon sää-
22621: että puheenaoleva .pa'kk•olunastus rajoittuu tilimistä sella.ise,s;ta rmaa.sta. J oHa tällainen
22622: yleensä suurikoko-isiin tiloihin, joista !kyllä vero v·eisi tar.koi.tettuun pääiiDä!äl'lään, tuli:s.i
22623: riittää maata toiselle iluovutet.tavaksi. sen olla kyllin tehokas. Mutta silloin tuo
22624: ·Verratta.es.sa. tämän lakiehdotuks·en to- verotus olisi .vain naamio,i,tua pakkolun.a.s'-
22625: t.eutta.mis.esta .ioMuvia e-tuja., jotka ovat esi- tust.a ja kun verotusta 'VIoi-ta!Jsiin väärin-
22626: t.etyt ha.Uitulksen esityksen ja. va.h01kunnan käyttää, on se vä:hemman s'oiPiva k~eino kuin
22627: M!!!an. hanikki:minen I!Jsutusta~koitu<ksiin. 395
22628:
22629:
22630: suora pakkolunastus. Maatalousvalio,kuu- 1 cEn ma.Lta. alla tässä 'mainitsematta, että
22631: naTIJ mietintöön liitetyssä en:si.mäise.ssä va.s- 1 oikeiston t.aholta on nyt .selitetty, että hei-
22632: talaus•eessa ehdotetaanJdn. että .suurille dä:n puoleltaan sallittaisiin t.ehtä'V·äk:si. sy-
22633: maaomaisuuksille olisi swädettävä niin a.n- V€Jmpikin Je,~kkaus ma.a:nomistajain omai-
22634: kara ja aste·ettain kohoava. suurmaao•mai- suuteen kuin mitä :KaUion laki tietää, jo.s
22635: suusvero, että omistaja p.akotettaisiin luo- 'Vain tä.stä asiasta saa.taisii.n. uusi alo.te. Tä-
22636: vuttamaa·n ilmaiseiffisi IIDaatansa yhteiskun~ hän a,sti sillä .taholla. on aina. iVäitetty,
22637: nalle. 'Tieten!l,~i·n äärilllilmläi:nen vasemmist.o 1 että tä•mä la,ki loukkaa liiaksi maanomi.sta-
22638: hyvin tietää, ettei e<luskumta. siih.en ansaa11 .iain oikeuksi,8J .ia että· .siihen ei v.oida sen~
22639: mene niin ka•u:van kuin siinä on ·porvar~lili bkia s.uost.ua. Minä en. tiedä mistä tfumlä
22640: nen enemmisbti, .mutta sii·tä huolima.tta. on kan>nanmuUibos nyt ·on j.olhtunut, minä vain
22641: a.javina.a•n työväen a.siaa. äänestämällä. 'ku- sen totea.n.
22642: <moon 'kä,sitelt.ä'Vä·n:äJolevan la.kiehdotuksem ,Minun .mi.elestäni olisi erittäin lyhyfnä-
22643: Oikeisto·Jil.e taas tämän ,työ~äen •puo<lueen" köis·tä hylliätä nyt lepä'ämää.n j.ä;tettv 'laki-
22644: edustatiain johtop.äätö>k.se.n :heidän tekemäs- ehdotus maanhan.kkimi.s·e.sta a.sutustar.k.oi-
22645: tään ehdotuksesta pitäisi oUa varot.tava·n1a tuksiinr; se olisi tuota ,meidämr jä.lestä,mme
22646: tuMuksena siitä peräytylillMn. Sitäpai.tsi vedenpaisumus" -tpolitiikka,a, jota va.ltiotai-
22647: e.i •pakkoluovutuikseen turvautumi.sta ole .don olisi VJältettävä. 1Me vo·imme .suunnil-
22648: voitu V'älttää posi.tiivi.sessa. oh..ieimassakaa.n•, leen 'kuvitella.,. miten ma.aky.syrmy.kse.n ra.t-
22649: j.oka my·ös tun,lllustaa< ne vaikeude1t, jotka kaisu tulee tapaill..tuma.a.n, 18llei sitä saada
22650: kohtaisivat siilllä ehdotetun• veron käytän~ ajoissa tyy,dyttätVJään päätökseen, si.llä se
22651: nöHistä tot.eutta.mi:st,a. on meillä yhtru po.ltta~a. kuin; .kantsa:naa1n.
22652: 'T·ässä yhteydessä minä 'PYY·dän. oikai<sta. erä~S:sä <S:uomem.Iah.de.n ja: Itämeren eteläpuo-
22653: erääm ,v.äärilllkä.sity:k.sen, j.ohonka p.uheena~ li.s~ss·a maissa,, joissa. yksi;tyiste.n maThin. on
22654: oleva lak.i.ehdobus ·On an.ta.nut aihetta.. tehty ,pa•ljon syvempiJW leikkauksia ikuin
22655: Tääl:ä on eräs äärimmäisen; vasemmiston mi.tä n;vt käsiteltävänä olevan lakiehdotuk-
22656: :PUhujista lausunut, että täHä. lakiehdotuk- sen mu'kaan tu:lirsi ta·pahtumaan.
22657: sella' t.ahdotta,isiin, estää~ valtiope.toksesta iMinä pyy•oon n]menoma,an oi.keirston mie-
22658: tuomittuja, henkilöitä han<kkimasta maata liin johdattaa. pari lainsä,ä.dä.Iitötoinrt:a,
22659: romä·n lain säJän,nÖISten mukaisesti. Minun• joissa ta.pa.htun,ut vitkastelu ja ha.ngoittelu,
22660: kfusi·ttäätkseni tärrnäm lain tarkoitus O·ll juuri io•sta. tietenikään en •S•yyt>ä oikeistoa, ain•akin
22661: l)'äi.mvasta,ine-n. •Siinä on. .tahdottu tehdä heidän ka·nm•a.Uaa.n. pitäisi olla va.rottav.a.
22662: ma1n.i tuille .h~n:kiJ öillekim. ma.hdollise:ksi Mainitsen ensinnä kunnallisen ääni'{)ikeu-
22663: ha.nkki.a lillaat.a tämän lain s·äläm.n'östen •mu- den. ·Kaupunkien .kunm.a.His.asetuksen mu-
22664: kaisesti. -Kun halli.tu:ben e.si.ty ks.e.s.s:ä oli •kaan oli .k.aupun<kikunm.an· .iä•senillä ra.astu-
22665: sää.nnös, että se. joka on t.uomittu ka.n,sa.- vank.ok·ou:ksi.s.sa .säämnöllisesti yhtä mo·nlia
22666: laisluot.tamuksen:Sa. men,ettän.eeksi. ei ole äänt:ä kuin, .hänellä oli ver.o:ä.y·rejä, ei kui-
22667: oi.keutettu tämän• lain .s<äJät.ämässä järjestyk- te,nkaa.n en<e.m<män, kuin 25 eikä •kU'kaan
22668: sessä maata hanmkLmaan, on eduskunnassa. saanut :käyt.tä•ä ä.äni.valta.a enemmällä kuin
22669: lisä•tty si~h.en mä<änii.ys, e:ttä ain.oa.staan se, 1/50:lla kunnan 'äänivaltaisten· yhteen.Ja,sJre-
22670: joka. .ka.ksi :ker.taa. on tuomittu kan.salais- tus.ta. äämimäärästä. Ja vielä v. 189•8 maa-
22671: luotta.muk:soensa .mene:ttäne-eksi, ei ole oikeu- laiskuntien knnrn.allisha.llituks•e.sta am.netun
22672: tettu maa.ta tämän lain .säiän•n<ös·t.en mukaa•n arsetuksen mukaanr tnot.ti jo.ka.inen verooy.ri
22673: hanikik~ma.a.n·. IT'äJmä siis tietää sit•ä, että yhden äänen• ·kuntakokoukses.sa,, 1kuitemkin
22674: va.ltiopetoksest.a.kin .tuomittu on oi.keute,ttu niin ettei •kukaan1 saanut ään.estää en.elill-
22675: tä•mä<n lain. e,tuja !hyväkseen käytt•ämi:Län. mällä ikuin 1/15 :l1la ä:än<es•tykseen osaaotta-
22676: :Oikeiston twholta o•n väitetty tässä la.issa vien, yMeen!la,sketusta ä:ä.n.imää:rästä. Tätä
22677: oleva.n paljon puut:teita.. Näiillä väitetyt .kUikka.rov·altaa vastaan olivat vähätväkiset
22678: p.uutteet o.vat lmi.t,en:ki.n pä1äasiassa rajoittu- kiivaasti hyökkä:illeet. Aluksi olisi tyy-
22679: ooet sii~hem, että <O.n sa.no.ttu lain :säänn<tifsten. dytty verrattain VJä1häisiin. äänioikeuden ra-
22680: olffi'lan si.ksi väljiä, eM:~i:i. niit•ä voitai,s.iin tul- joitlllksiin, :mutta niihin ei .suostuttu. Kun
22681: kita mielivaHa.i.ses:ti. Mutta .i·okaista lakia- uudistus vihdoimkin a.i•kaansaa.tiin. vuon·na.
22682: han on tul.ki.t.tava. Mieliva.llasta minun 19·17, tuli se erittäin radikaalin@ .ia on
22683: mieles.tän.i ei ole tarvi:s tä•ssä a.sia.ssa puhua siitä! täyty.ny:t osittain peräytyäkin. Sa-
22684: elH;~mmä•n kuin la.in tulki.n,na.ssa y leen.sä. manJa.in.en oli .valtiollisen vaalioikeuden
22685: 396 'Perjatnt,~~Ji[lt!li 13 p. lokaJkuuta.
22686: ~--------~----------------------------------
22687:
22688:
22689: llllita. Porvaris- ja ta.hmpoi:kaissäätyjen se.ssa merkityksessä. Tät.äJ kehitystä ei
22690: -edustajain vaalissa ·van:haa.n melijakoiseen voida estä~ä ei:kä siihe.n ole aihetta. Meidän
22691: .sä:ätyeduskunt.aan oli ääJilioikeooen käyt- luumme ja. monen ·suku.polven luut en.nM-
22692: täminen s81ngen. rajoitettu. Porvarissää- tävät vaai.eta haud.oissaan. ennenkuin tämän
22693: ;tyy.n. nähden oE täJssäkin ·veroäyri perus- !kehityksen lorp'lJUUnt on pä:älsty. •Nyt elävän
22694: teena, talo•n.-poikaissäädyn edustajain vaa.- sukupolven, ei tarvitse tätä keihitystä pelätä,
22695: .liin olivat oitkeute.ttuja. nttamaan osaa valit- se käy varmatsti. lffiutt.a se käy hitaasti, jo-
22696: sijalffiiesten .kautta maa.n·omist.aja.t. Va,illa ten siih·en: vni.d·a,a:n. 'hyvin mukan tua.
22697: vaalioikeutta ·oli kokonaan !Vaimov'äki. Kaik,ki i.nihi,millinen työ on puutteellista,
22698: Muutakoot näihin säännöksiin, olivat tie- enkä minä tahdo väit.tää. e.ttä esilläoleva
22699: tysti kipeän tar-peen va.atilffiia, mutta niitä lakiehdotus olisi pams mitä voidaan aja-
22700: ,viivytettiin1 vuot.een 1'9•0,6, joJl.oin muutos tella. lMu.tta luulen .sen, .sekä asiallisesti
22701: tuli ätkkijyrkkä. Sitten on reki sa.anut ve- että mu.odollise.sti tä,yt'bäväm me vaatimuk-
22702: täjääm.sä totuttaa.. Nämä esimerkit riittä- set, j,oita. t älla.i.selle laille voidaan asettaa.
22703: 1
22704:
22705:
22706: ·kööt osoittamaan että ikehity.s on omnelli- Miniä elll myöskään. n•ä.e oleiVa.n mahdolli-
22707: sempi •k'll'in kumou:s. Nyt käsitelt,äJvänä suutta lähitulevaisuudessRJ aikaan!S·aada tois:-
22708: ·oleva laki~hdotus •on luetta.va. kehitykseen takaan. a.su.tu.slakia, joka. paremmin kuin
22709: kuuluva.ksi. nyt esilläoleva ·vo.i,si kai1kkia puolia. tyydyt-
22710: iKun teollis.uudenha.rjoittada.in• ta.holta orn tää. Sen.vuoksi. ja. ikun tämä·n,ta.paimen laki
22711: vä·itet.ty että puheen.a.olevan laikiehdntuksen on vält.tätmäJttömämt ta.npeen vaa.tima, minä
22712: toteuttalllisesta olisi varsin tuhoisia seu- pu'Olesta.ni katson, että Su01m en, erdu.skuruta
22713: rauksia puuta.vara.teolli.suu.dellem.me ja. et.tä on an:tanu't taaskin etsik·koaikan•sa mennä
22714: se tietäisi taamtumusta tämän meid'än. täx- ohi, ellei se tä.tä la,kiehdotusta hyvwksy.
22715: :keimmän, vientiteol.lisuutemme kehityksessä, J.os va.ste.de.s havaittaisiin olevan ta.rpoon
22716: niin nåissä väittei,ssä on myönnettävä nle- i·ehc1ä siihen muut.oksia,, niin• ne olisi var-
22717: van sen verran perää. e.ttä jokain.en heh- maalll helpommi,n aikaans,aata.vissa ·kuin se
22718: taari maa.ta, jotka tämälll• la.in atVulla ote- uusi laki. joka ta.l'v.ittaisiin, jos lakiehd'()-
22719: taan vilj.ely:ksee.n, våhen~ä.ä samassa suh- tus nyt hylättäisiin·.
22720: teessa puutavarateullisuudellJ toiminhmah-
22721: dollisuuksia. Mutta ·kut,en jo edellä ole·n
22722: maini.nnut.. ei tämä laki ole vhtätkkiä to.teu- Ed. K a .a r ne: 'Tänä päivänä eduskun-
22723: t.etba.vissa. ja .Suomessa ·on, maat.a, viljelyk- nan lopullisesti o:atkaist.ava:ksi jätetty laki-
22724: seen otettavaksi .sad,o.ilksi, j'Otten sanoisi ehdotus 'la.ksi maan hankkimisesta asutus-
22725: tuhansiksi vuosiksi, eikä maan ·kaicpuu tätä twrkoituiksiin on taas täHä kertaa viimei-
22726: nykyä. ole niin suuri, että esilläoleva. laki sessä vaiheessaan. Sen alkuvaiheet löyty-
22727: ·kykenisi tekemää·n• .mulli.stutksia. puutava.ra- vät jo säätyvaltio·päivien ajoilta.. Ja tässä
22728: teollisuut.een. ,Sitä myöten, ~kuin vil.ielys yksi•kamarisessa eduskunnassa on se ollut
22729: .~venee, sitä myö.ten tietysti puutavarateol- käsiteltävänä heti alusta al1kaen. Tämän
22730: lisuuden käytettävänä oleva maa-alakin ta:rkoituks.en täili.dellJ ova,t va.ltion ko.m:itoot
22731: sucpistuu. Mutta. kuta useam-pi perhe, joka työskennelleet, tilastoia kel'ätty; .opintomat-
22732: tätä nykyä eläJä tu:k1ki- ja puuntia}ostusteol- koja ulkomaille niiden asutuspolitiikan tut-
22733: lisuuden• mistä ja..saa .syömävilja,n.sa ul.ko- kimiseksi teMy; mont.a ,pien,tit:aa olisi ni~l!lä
22734: .mailta, tulee oman .maati~kun omi.staåaksi varoilla j.o pys'ytetty, mitä tämän asutus-
22735: sitä vähemmän ne tarvit,sevat elää toisen p.oli.Wk,a.ru t:utikimiJSoo. ja, toimeemp.anemisen
22736: työstä ja sitä vähemmä:n tarvitaa.n syömä- hyväksi on uhrattu. Ja kaiken tämän työn,
22737: villaa tuottaa ulkomaa.lta.. UlkOIIDaisen uhrauksien ia vaivannäön iäl'keen on tämän
22738: viennin ja. tuon•n.in varassa ei Suomi enem- ed•uskun:na.n, .ioko hyvä•ksyt.t•ä;vätksi tahi hy-.
22739: män kui,n mikään· :muutkaan maa voi ajan- lättä>väksi .iMetty ,sellainen lakiehdo-tus,
22740: pitkään elätä, vaan jokaisen täytyy kehit- .ioka itse as·assa ei merkitse sanottavasti
22741: tää omia !koto,isia voimiaan miin., että koko mitään k:öyhyydessä ja kurjuudessa elävälle
22742: maa Jwhoaa mi,käli ma.h,d.ollista omillaan maa:lai&köyhälistölle. Ainoastaan niillä
22743: elä.jäiksi. 'Siihen suuntaan täytyy ter.yoeen pikkuporva.rillisilla maalaisilla, j.otika jolla-
22744: kethityksen .kulkea, mutta se tietää lopulta kin tavalla ovat voineet saada itselleen ion-
22745: koko käytettäväksi olevan maanpinnan ot- kun vernan pä.äoma.a. on: ma.hdollisuutta,
22746: tamista viljelykseen, mistä seurauksena on päästä tämän lain kautta maahan käsiksi.
22747: puutavaraliikkeen loppuminen sen varsinai- Maa:kapitalistei.Ue jää €d,elleenkin tilaisuus
22748: Ma1an hanik!k1minen rusutU~S~ta:rlkoituksiin. 397
22749:
22750: hyötyä niiden tilattomain ·kustannuksella, turvUJ. Vain yleis-een taJI"ppeeseen ja täyttä
22751: .i~tka ei'vät omista muuta kuin työnV'oiman- korvausta vastaan voidaan y 1ksityistä omai-
22752: sa. käyttämällä niiden turvatonta asemaa suutta .pa·kkoluovuttaa. Tätä pakkoluovu-
22753: keinona -orjuuttamiseen j.a riistäJmi:seen. Kuru tusperiaatetta o1keisto ·pelkää. Se on muka
22754: metsät ja luonnonriffikaudet ovat. j.o ennem- .io:ain uutta ja vallankumouksellista. Mi-
22755: min tuhotut, 'kovia ikokenut t.orppariluokka tään uutta se ei ole. 'Tu:hansilta torppa-
22756: va'Pautunut, niin ei jälelle ole jäänyt muu- reilta on tor])pa.riluokan ikehity:ksen aikana
22757: ta riistettävää kuin tilaton väestö. Maan 1 pa.kkoluovut.ettu heidän omaisuuttaan.
22758: tuotantoa .pitäisi ikohottaa, :mutta sen täy- Keppi:kerjäläisinä ovat saaneet jättää ko-
22759: tyisi tapahtua työläisten kustannuksella. tinsa .ia työnsä tulokset. Heidän oonaisuu-
22760: Nykyinen yksityinen omistusoi,keus on tä- tensa :korvauksesta ei ole oBut puhetta-
22761: ten muodostunut kehityksen jarruksi. Suu- kaan. ·Trumä on ollut todellista pakkoluo-
22762: ret maa-alat makaavat mahona, 1laajat vilje- vutusta. Lex Kallio ei sitä edellytä, sillä
22763: lysalueet .ovat metsittyneet. Maata ei maa- pa,kkoluovutettava maa on rahaHa lunas-
22764: kapitalisti enää lunastuslain jälkeen halua tettava. Oikeuden mukaan se olisi luovu-
22765: vuokrata, ei edes pientä asuntoaluetta, siinä tettava ilmaiseksi mutta se ei voisi tapaih-
22766: p;el1ossa, että senkin taas myöhemmin menet- tua muuten kui,n voima.ru oikeudella..
22767: tää. Jos .maaka.pit.alisti olisi ·pannut maansa Lakia a1rvostellessa pyydän sen yksityi-
22768: koko laajuudessa voimaperäisoon viljelyk- siin kohtiin .kiinnittää entisen lisäksi huo-
22769: seen siten \kohottaen tuotantoa, niin tämä miot.a. Tynikäeduskunta a1setti l1akii:n. vuok-·
22770: kysymys ei .olisi niin 'PO.lttava, kuin se ny- ra-alueiden lunasta.misest.a seuraavan n. s.
22771: kvään on. :Mutta vain !ha,rvat ,maanomis- puni:kki pykälän: ,Jos vuokramies on tuo-
22772: tajat ovat tahän pyrkineet. Suurin osa mittu ennen lunastuksen tapa!htumista
22773: heistä '{)n ai,kaisemmin hui.iannut metsät, vapausrangaistukseen vähintäin 10 vuo-
22774: sittemmin on tullut talojen vuoro. M:aa.t deksi tai kuolemanrangaistukseen, äl•köön
22775: ovat jääneet viljelemättä .ia rrupp:.olle, karja vuokra-aluetta tämän lain .mukaan lunas-
22776: ja koneisto on hävitetty. Lopulta on muo- tettako vastoin vuokranantajan tahtoa."
22777: dostuniUiJ e·rity.i:n,en talohuijarien amma•bti~ Tämä pykälä tu.Ii myöihemmin kumotuksi,
22778: kunta, joka Olli tehm.yt puhd·asta jälJreä. mutta nyt kyseessäolevaan la1kiin ·on jäl-
22779: Viime aikoina on -kaupungeissa ollut ta- leen otettu samanta.painen määräys, että
22780: lmwälitysikonttoreiifla mel:kein, joka toi,sessa sellaiselle helllkilöHe ei v.oida luovuttaa
22781: ta]t{)tSS>a. Jos,kus ta:lo on oHut uuCLen omista.- maata., jo;ka lainVIDimlt-nl .s;a,a,netella päiätök..,
22782: ja·n ha.llu.s,sa. niin: l;vhy,en a.ja1n, ettei ole en- sellä on uudelleen tuomittu •rangaistukseen
22783: nättänw-.t sitä nälhdä. Täten nn hävitetty sellaiS€sta ri1koksesta, iosta seuraa ·kansa-
22784: uS€iden suurtilojen seUaåset met;sä:t, jotka. a.i-, lai.sluottamuksen menetys. Täimän kautta
22785: kaisemmilt.a tuhoilta ovat säästyneet.. Su- poliittisista syistä tuomituilta esLetään tä-
22786: r:u.IE.sta on ollut nähdä sitä ,pyhän omis- hän lakiin sisälty.vä maansaanti. Kun
22787: tusoikeuden" hillitöntä .maan, metsien ja asia oli esillä maatalousvaliokunnassa,
22788: talojen raiskausta, joka varsinkin viimei- huomautti ed. Hah.l, että nämä huonomai-
22789: sinä vuosina maassamme on huippuunsa neiset voidaan si ioittaa vaJLion metsä-
22790: kehittynyt. Oikeiston mielestä tämä ny- maille, joista vali01kunnan mietinnössä sa-
22791: kyinen •olotila olisi ollut .riistäjälMkan pa- notaan, että ne si.iaitsevat kaukana enti-
22792: ratiisi. Kun maaseudun työväestö on il- sistä a•sutu:ksista sekä ed.ellyttävät laajoja
22793: man .maata ja työtä, niin sitä riittää maalle ja kalliita teitten ra.kentamisia :vnnä vesi-
22794: että kaupungeille ·polkemaan työpalkkoja peräisten maitten 'kuiva,amisia. Tämä vain
22795: ala.s. Siks•i heidän mielestään on ·paras v>ä- osoittaa, kuinka anka.ra kostonhenki elää
22796: lika;p.pale tu,kea pääoman om~stus.olilmutta porvaristossa poliittisia vastusta.iiaan 'koh-
22797: tyytymärt:tömien varalta suojel•uskunnaUa taan; muuten sangen, nauretta.va kun.
22798: ia ohra.nalla. vleensä eduskuPnassa nyritään u.o 1iittisesti
22799: ·Toisessa vastalauseessa sanotaan, että tuomitu~lta. .po]stama,an rang-aistuseura,a,-
22800: meidän yhteiskuntajäriestYJksemme on ra- muksia, niin tämän •kautta niitä lisätään.
22801: kennettu vksityisomistusoi·keuden periaat- Tuhannet mäkitupal.aiset ia itsenäisty-
22802: teelile. Hallitusmuodossa nimenomaan. va- neet torpparit kaipaavat lisämaata, varsin-
22803: kuutetaan kansalaisille :m . .m. omaisuuden kin kun ne menettävät l·aidunmaansa.
22804: 398 Perja,ruta,irnla 13 p. lo.kaikuuta.
22805:
22806: mut.ta tämän lain ,avulla ei !harvoja po~k mk. Rakennuksia ei tilaHa ole. Jos täl-
22807: keuksi.a lwkuunottlamatta sitä saisi. Lex laisen vil.ielystilan jakaisi esim. 10 pals-
22808: Kallion suurin epäkohta on kuitenkin taan, tulisi jo,kaisen hinnaksi 40,000 mk.
22809: siinä, että henkilöllä, joka lhal uaa saada Kukin saisi 4 ha valmista peltoa, mutta
22810: omakseen vil.ielystilan, tulee olla tarpeeUi- tarpeellista kotita·rvemetsää ei olisi. Ja
22811: nen taito maataloustöissä sekä välttämätön tällaisia yleensä .ovat ne suurtilallisten ta-
22812: mrua,:alousirt.aimisto, tai .sen hankkimiseen kamaat,. joita tämän lain ,kautta aiotaan
22813: tarpeellinen luott~o tai omat varat, jotenka tilattomilla asuttaa. Kuitenkin on otet-
22814: samat vaatimukset asetetaan asuintilan tava huomioon, että nykyinen hinta on al-
22815: hakijalle. ,Aja,tdless'a että tilaton onnti.s- haisenwi 1kuin edeHisten vuosien käYVä-
22816: tuisi täyttälllään edellämainitut vaatimuk- hinta. Suul'tilallist>en 'puhe sititä, ebtä
22817: set ja saisi jostain suurWan liepeiltä vil- heille ta1pah tuisi tässä lwhden vääJryyttä,
22818: jelemättömän ves]peräisen ja 'hrullanaran on kokonaan tuu,lesta temmattu. Laki ta-
22819: maan sangen korkea.stla lunastushinnasta, kaa heille maa-alueestaan ~korkeamman
22820: .iosta ~on suo,ritettava vuo,sittain ~korkoa ja hinnan 'kuin muuten saisivatlkaan. Asu-
22821: :kuoLetusta. tilaUe on M.lllläTI jälkeen lai-. tuslautaJmnn:at rsa,isi:va,t ikysee,ss:äoleva.ssa
22822: tettava brpeelliset tiet, raivattava vilje- laissa sellaisen urakan, etteivät ole osan-
22823: lysmaat, mahdolliset viemä;rioja.t, hankit- neel uneksiakaan. Kun tilat~on haluaa lain
22824: tava rakennukset, karjaa .ia kalusto a. Lain 1 m11Jkaisesti maata Oima'kseen, :tulee hänen
22825: mukaan on nämä sitouduttava osittain sitä kir.itallisesti hakea koti'kuntan.sa asu-
22826: suorittamaan 3 vuoden kuluessa. Ed. tnslautakunna1ta, .ioUoin hwki.ian täytyy
22827: HahliUe ,pyydä.n 'huomauttaa, ettei lain 57 antaa takeet siitä, että hän täyttää edellä-
22828: § tee tyhjäksi sitä .sitoumusta, johon 3 § :n mainitut rakennus- ja viljelysvelvollisuu-
22829: 3 momentin mukaan tilattoman täytyy det y. m. ehdot, samoin ilmoituksen siitä,
22830: suostua .ia jota hänen tulee ehdott01masti jos ha,ki.ian tiedossa on .ioku .maa-alue,
22831: noudattaa. Ainoa .pelastus v~oi olla siinä. ion'ka .sen omistaja olisi halukas luovutta-
22832: että ottaa suojeluskunnan torraikan alal- maan, ynnä sitä koskev·an myyntitar.iou!k.
22833: leen, johon tämän lain no.ia>lla voidaan hy- s~n thimtailmoitu'ksineen. El1lei sellaista
22834: vällä menestyksellä kytkeä. Sitätpaitsi ole, on harkitttava, voidaanko ha,ki.ialle val-
22835: ellei tilaton 'ky,kene .suorittamaan valtiolle tion rmaista tai va,paaehtoisella kaul])alla
22836: ma,ksettavan lunastushinnan korkoa ja muuta maata hankkia. 1Millä taval1a asu-
22837: ku01letusta, rUilbsmitataan ne siinä jär_ilest:vk- tuslautakunta voi tietää, voidaanko valtion
22838: sessä, kuin valtion veroista on ~säädetty. maista luovuttaa? Ellei asutuslautakunta
22839: SiHoin menevät saunat .ia maltaat sekä sen onnistu saamaan vapaaehtoisesti maata,
22840: lisäksi anikamn t;}nön tulokset., U utismi~ on ,sitä uarkkolunvutuks,eUa, hankitta;va laa-
22841: vaa.ia voi sairastua, sattuu !halla vuosi tai timalla si'ä va,rten eri,koinen suunnitelma.
22842: joku muu onnettomuus', eHei kYkene ylks~i Siinä sitten tuleeikin asutuslaubkunnaHe
22843: tyisiä sekä valtion ko,rkoja ja kuoletuksia urakka. Ensin on :hankittava suurtilan
22844: suorittamaan. Silloin ulosmitataan hä.nen tiluskwrtt1a 'selitelmineen, tutrkittava aluei-
22845: omaisuutensa, .iclka pakkohuutokaupas,sa den suuruus, samaUe omis~ajalle kuuluvain
22846: menee polkuhinnasta. Miten korkeaksi eri tilojen yhteenlaskettu pinta-ala, millä
22847: lunastushinta voi nousta, .siitä ~on tuoreita tiloista omistaja asuu ia ovatko maat järki-
22848: kokemuksia. 'Tämän llmun 7 'Päivänä myy- peräisessä vil.ielykse,ssä; .ioutomaita 1uku un-
22849: tiin Vihdissä 'Tervalammin ikatrtanossa ·pi- ottamatta jä.tettävä omistajalle 200 heh-
22850: detyssä huutokaupassa seuraavat palsta- taaria .ia Oulun läänissä 400 hehtaaria
22851: tilat: NuoUa>lalhti: 9 1/2 ha. 44.0,00 mk, maata, s;itä yli menevä osa luovutetaan
22852: Lapinmäki: 14 1 {., ha, 41,000 nillr, Pa;pin- tilattomiHe, .ellei omistaja niitä järki,perä.i-
22853: niemi: 6 tha,, 2r3,100 mk, Sa,hapeHo: 19 ha, sesti vil jele. Jos tila kuuluu useammille
22854: 60,>000 mk, Joensuu: 11 1 /2 ·ha, 24,500 mk. osakkaille, .ioutuu asutuslautakunta 1)a,kot-
22855: Keskihinnaksi 1kaikenlaatuisesta maasta tamaan sen laiUisella ma.anjaoUa ositta-
22856: tuli 3.190 mk. hehtaarilta. Uudellama,al1a maan. Milloin tämä tehtävä tulisi suori-
22857: ntäikyy olevan myyt.ä,vänlä 250 ha..suuruinen tetubi, ei voi olla mitään tietoa. Sitten
22858: ~vil.ielys,ti:la,, jos ta. 40 ha, pel.toa. .ia muuna,
22859: 1
22860: seuraa tarlk.ka tutkimus, oikeat korpikärä-
22861: m>aalla metsää kotitarpeeksi; hin'ba 400,000 .iät seuraavista asinis,ta: onko ,g,amalila omis-
22862: Mwan :hanJk!kLminen !V8UtUJSitar!koit.uiksiin. 399
22863:
22864:
22865: tajalla tilo~ia useammassa kunnassa, :mikä meen11anna joka läänissä kuukauden kestä-
22866: on jo)ltomaata, mikä tila on hankittu vas- vät asutuslautakuntain valmistus- ja O!Pe-
22867: toin säännöksiä tammikuun 15 •p. 1915, tuskmssit sekä eduskunnan myöntää sitä
22868: mikä tila ou tmatsottava rappio- ja keinot- varten 1 mil.io·onan markan a,pura:ha. (Edus-
22869: telutilaksi .ia 6 §:n 5 momentin sekä 5 §:n kunnasta: Kuinka paljon?!) 1 miljoona.
22870: 1 momentin 6 kohdassa mainitut asiat; Minun käsittääk•seni 10lisi kaikJki vai.keim-
22871: mitentkä paljon tilaUa on käytetty maan- mat ja .tärkeimmät tehtävät pitänyt jättää
22872: .parannusaineita ja. a,pulallltoja tai on.ko ti- läänin maa:nmittauskonttorien tehtäväksi,
22873: lalla muuten tarpeellinen märurä kotieläi- jotka asianomaisten maanmittarien avulla
22874: :miä; kiäy:tävä tarlkas,tamarssa., mitkä, mara:t. ja. asiantuntemu,ksella valmistaisivat jokai-
22875: kannatia:vat vilj•elyks~lle ra.itvata kuin myös sessa kunnassa pak•koluovutu.ssuunnitelman.
22876: lisää maata haluavan entiset hiukset, jos joka heti ·&e<nciälke•ell! k()+k()+ontu.va.sa ma.a:n,_,
22877: hän. on ne itse [['aivannut .ia että kaikki ja·ko-oikeudessa noudatettavaiksi vahvi.stet-
22878: viljelyskelpoiset maa-alueet ovat kasvikun- taisii:n ja josta päätöksestä ei enään saisi
22879: toisessa viljely kse.ssä; a:ntaa maanomista- valittaa. Tämä työ tulisi halvemmaksi
22880: jan l!llpsille muiden edellä oikeus maan- sekä v:altiolle että muille a.sianosaisille. Sil-
22881: saantiin, tutrkittava, onko suurtiloilla lha•ka- loin tiedettäisiin koko maassa, miten ·paljon
22882: mait.a, e;rityiseen hoitoon •otettuja laitumia ja mistä pakkoluovutettavaa IIllaata on saa-
22883: tai muita tilutksia. jotka ovat tilan järtki- tavissa. Nyt lain täytäntöönpane nielee
22884: peräiselle ia .kannattavaHe vil.ielykselle suuria summia:. Mutta kun laiHa ei totta
22885: vält.tälmät:tömät, ta.i ilar.vitsee!k:o om~staäaJ ole tarkotettukaan, niin välipä .sillä, min-
22886: luovutettavaa aluetta työpaika.ksi, 'J)uutar- kä.Iainen se tässäkin suhteessa on. Työläi-
22887: h.aksi, kaivon alueeksi, kiven. sora.n, saven, selle tämä laki ei merkitse mitään. Pikku-
22888: mudan, samm:a1kuivi:kkoon ottopa.~ka;ksi tai porvarille, jonka silmissä virvatulet kan-
22889: työväeloleen asunt·oaluee:ksi, jolloin ei pakko- gastavat, se on sellainen hii·renpyydys,
22890: Iuovutusta t:oimitet.a. tYhtä ta.rkka tut- jossa !hyvältä .haiseva leivänlla,la !houkut-
22891: kimus on toimitettava :met·sä.n. suhteen, telee pyydy1kseen, mutta sinne jouduttua
22892: mitenkä paljon metsää tarvitaan päätilan 'hätäytyy ja lopulta. väsyneenä varansa,
22893: ja vuokmv:I.ielmän kotital'peeksi ja onko työvoimansa ja kaikkensa uutisti]aan uh-
22894: se järki.peräisen :metsänuudistuksen takia rattuaan saa lopulta sanoa sille jäähyväi-
22895: katsottava edullisemmaksi säilyttää met- sensä. Sillä hän ei jaksa vdka- ja vero-
22896: sän kasvulle. Ennenkuin asutuslautakunta kuo•rman painamana uutisraivaajan teh-
22897: saa kaikista edellämainituista asioista sel- tävää suorittaa.
22898: vyyden, hankittuaan asianomaiset suku- Lex Kallio saadaan täällä tänään 'J)ois
22899: selvitykset, ·papin:k.irjat ja ri.kosrekisterin- päiväjärjestyksestä. Mutta maan tilatto-
22900: otteet, kuluu siihen melko tavalla aikaa. main työläisten asema jää pääasiassa ennal-
22901: Asutuslauta.kunn.an kokoukset muodos.tu- leen. Heidän keskuudessaan vallitseva
22902: vat mitä haus•kimmiiksi käräciäpaikoiksi, huutavra hätä ;pakottaa asia~ ottamaan uu-
22903: .iois.sa maanomista ian palkkaama tuomari, delleen es:He, vaatien todellista ratkaisua.
22904: joka ei ole milloimllman nlähnyt ma.ata. jär- iSilmäinilummeeks] sille on1 träimä laki. Se
22905: kiperäisesti vil.ieltävän, päättää, milloin vain kiihdyttää ennestään •kii.htyneitä mie-
22906: ja m]lä tavalla maat ov:at .iärkiperäisessä liä. Tulevaisuus tulee antamaan tä;hän oi-
22907: vil.iel.vtksessä y. m. sama·nluontoisia asioita. kean vastauksen. Tulevaa edesVJa.stuuta ei
22908: Päätökseen .päästyä maanamistaia vaEttaa sivuuteta sillä, kuten esimer·kiksi ed. Hahl
22909: ma:anjako-oikeuteen, jnka eh}rä 4 tai 5 vuo- lausui, ettei häntäkään täm'ä: laiki tyydytä.
22910: den kuluttua kokoontuu riita-asian ratkai- Se on sa.ma:a kuin: -pe.stä :kätensä ja sa.noa:
22911: semaan, kuten nykyisissä torpparien itse- Tein ,pa.rhaani, muuta en voi. Ja näin näkyy
22912: näi.styttätmisasioissa. Jos tila on katsottu sanovan jokainen edustaja. Tämä on sitä
22913: ra:.ppiotilaksi, voidaan se tällä aikaa ainakin illlhoittavaa porvariHista parlamentti-ilvei-
22914: näennäisesti korjata. Asia:nomaiset tilat- lyä, josta kerran tulee loppu. Me pidämme
22915: tomat odottavat vuosikaudet ratkaisua saa- lex Kalliota porvarist.on kep·pihevosena,
22916: den suorittraa oi.keus- y. m. kuluja. joka maan nälässä olevalle työväestölle an-
22917: Jos tämä laki tulee nyt hyväksytyksi, taa kiviä leivän asemesta. Hetken kuluttua
22918: niin pitäisi asutushallituksen nyt heti toi- heidän pettymyksensä on 'katkera, mutta
22919: 400
22920:
22921:
22922: siten he oppivnt .}wkemulksesta, että porva- 1 samme valtiollisen vallan saavuttamiseksi
22923: rillinen ,padamentti ·ei heidän asemaansa niistä, j.otka ovat kurjuuden kuiluun sortu-
22924: milloinkaa,n tositeos,sa !paranna. Tämän tie- neet. :Me tarvitsemme tervettä ja voima-
22925: toisuuden toteuttamiseksi ja. työväen laa- kasta väkeä, Te, ihyvät 'Porvarit, kurja-
22926: joille joukoille levittämiseksi on vase.m- listaa tarvitsette saadaiksenne lupauksil-
22927: "rnisto tänne lälhetetty. Näissä merikeissä lanne niitä 1pilmeydessä pitää, säilyttää
22928: mtkaisemme sulhteemme k-aikkiin esi.Uetu- omana äänestyskarjananne. Samoin ed.
22929: leviin kysym,yksiin. Muuten yhdyn ed. Kivilinna erehtyy siinä, että me olisimme
22930: Vuoli.i<Oen .siihen lop1pulausuntoon, että ny- omistusoikeutta vastaan. Me kannatamme
22931: kyään on todellakin anka1ra taantumus- omistusoikeutta, muttar vaan r a .i o i t ta-
22932: kausi. Siitä p a r h a i m p a n a t o d i s- m a t o n t a omistus·oikeutta. S,lloin tila-
22933: t u ·k s e n a o 1 i h ä n e n o .m a p u h e e n- ·torukin voi luopu.a tilastansa milloin ta-
22934: s a, .ioUe pa:rvariston sopii taputtaa käsiään, hansa, lkun ei mikään rajoita ja sido.
22935: sillä niin hyvää !heidän •asiansa ,ajajaa heillä Luultav:asti heti tulee muodostettavaksi
22936: ei itsellään ole. Puheen jo'hdosta eräs maa- uusi hallitus. Nykyinen maatalousminis-
22937: laisliittolainen huomautti: Vuolijoki on teri on tässä tilaisuudessa kantansa esittä-
22938: te'hnyt suuren kuperkeikan, mutta välipä nyt, ja siitä kävi i:Lmi, että hän kannattaa
22939: sillä, k u n s e o n t a p a h t u n u t Q i- lakia ja on valmis antamaan kiireellisesti
22940: k e aan suuntaan. Samoin ed. Kivi- toimeenpanoasetuksen. Ainakin yksi por-
22941: linna tältä pailkalta antoi hänelle lausun- vari on uuteen ·hallitukseen siis tiedossa.
22942: tonsa j·ohd·osta •parhaimman tunnustuksen Mutta :minä a.jattelin, että ed. Vuolijoen
22943: ja kii tolksen. En minä ihmettele, että ed. voi.si asettaa .myöskin ehdolle. Kuitenkin
22944: Vuoli.ioki kunnioittaa omistusoikeuden ·py- tämä ny,kyinen ministeri onnistui edistys-
22945: hyyttä, sillä suurmaanomistajan oma leh- mielisyydessä voittamaan Vuolijoen. Ed.
22946: mä .on ojassa. (E.d. Vuolijoki: Minä olen sa- Honkavaara lausui, että minun vastala.u-
22947: malJa kannalla kuin ed. Paasikivi.) Mut.ta seeni on viisas (Ed. Hakkila: Ei suinkaan).
22948: se minusta on jotakin tavatonta, että ryh- Juu, se on niin viisas, etteivät tuh.mat ·sitä
22949: mänsä on hänen kannallaan. Muuten 'PYY- yiDJma'l'lraJ. .SamalJa .hän esitti, että Venä-
22950: dän lausua ed. Vuolijoelle, eitä jos vallan- .iällä o.n sellainen vuokrajä.rjestelmä ikäy-
22951: kumous, johon hiLn ilkkuen viittasi, ennem- tä:nnössä, joka •vastalause-essani e,sit-etään.
22952: min tai myöhemmin tulee,· niin vasemmisto Kun kuitenkin tiedän, ettei puhemi-es salli
22953: kykenee aina:kin silloin lex Kallion ja muut meidän t.a.hol.ta ke.sku,stelua siirtää .rajan
22954: sa.Jmantapaiset asetwkset nurinlyömään. t.oiselle puolelle, niin tyydyn vain to•tea-
22955: Ed. VennolaHe pyydän lausunt·o,nsa joh- maan, että siellä työväJki on isäntänä ja por-
22956: dosta huomauttaa,. että se hiukan hämmäs- varit torppareina.
22957: tytti minua, kun :hän taloustiedettä tunte- Tänä iltana vuoret vapisevat ja ·syntyy
22958: vana ihmetteli, kun me haluamme turvata mität:ön hiiri. Lain voimaansaaminen on
22959: työntekijälle työnsä .tuloksen. Aivan niin, n.vt vasemmiston käsissä, joten se voi olla
22960: sitä haluamme. Mutta ed. Ven.nola tietysti maalaisliiton •lempilapsen kätilönä. Tämän
22961: haluaa, että varkaatkin saisivat rpitää tälhden vasemmiston arvostelu on ollut
22962: työnsä tulokset, jota me emme ihyväksy. enemmän hillittyä ·kuin muu.lloin. Voi
22963: E.d. Kivilinna arveli. että h~ muka luuli- oU.a, että lapsi synty·y, mutta minä voin valf-
22964: sivat ·olevan meidän ta!ktillisten etujen mu· masti va1kuuttaa, että se on kuolleena syn-
22965: kai.sta, kun syntyisi en·emmän :kurjuutta, tynyt.
22966: josta syystä olen lakia vastustanut. Siinä
22967: arvelussa ed. Kivilinna on iskenyt ha.rhaan. Ed. A. · P e s o ne nr: Minä olisin tuskin
22968: Me vasemmiston luoikkataisteli.iat olemme käyttä.nyt jo aamupäivällä pyytämääni
22969: siinä eduUisessa as<emassa, että sekä poliit- puheenvuoroa, ellei ed. Junnilan lausunto
22970: tiset että taktilliset etumme vaativat köy- olisi :minua tälhän houkutellut.. Ed. Jun-
22971: hälistön etujen pa,ranta.mista. Me vaadimme nilan ·lausunnossa o'li useitakin !kohtia,
22972: maata .maattomille, leipää nälkäisille, suo- .io1den johdosta voisi t.ar.kastella niitä
22973: i·aa kodittomille ja kaikkea oikeusturvaa syitä, joiden vuoksi oikeisto tätä lakia
22974: ruumiillisesti ja henkisesti rääkätyille. Ei vastustaa. Mutta vrursinkin oli siinä eräs
22975: meillä ole erikoi ;15 ta hyötyä taistelus- kohta, joka tässä suhteessa on kuva·ava.
22976: Mwan hanikkiminen rusutuetar!koituksiin. 401
22977:
22978:
22979: Ed. Junnila nim. sanoi puhuessaan niistä tästä la.ista. ovat lausuneet. Arvostelun
22980: muodollisista heikkouksista, mitä tässä päällekirjoituskin oli erinomaisen· a.gitatoo-
22981: laissa .on, ettei hän voi ymmärtää tämän rinen. Kidoitukse.s.sa puhuttiin 'Pientilo-
22982: lain 4 § :n ensimäisen mormentin 1 .ia 2 jen maanhankinmasta. Ruotsissa, ja tehtiin
22983: kohtaa. Ne ovat muka niin etpäselvät. tämä juuri ky.sym.yksessäo.Ievan l·ain arvos-
22984: Joka vaivautuu lukemaan nämä kohdat, hän telemiseksi. Rubriikki oli: ,Ei mitään Lex
22985: havaitsee, että ensimäis·essä asianomaisista Ka:Iio-lainsäädän töä kult.tuurimaa.ssa". Tä-
22986: kohdista puhutaa·n erittäin selvästi sellai- män a.gitatoorisen rubriikin jä:keen seuraa
22987: sista ti oista., joita. omistaja ei asu eikä vil- sitten teksti, .ioka. erittäin kuvaa va.sti edus-
22988: jele, toisessa kohdassa sel aisista, joita vil- taa oikeiston arvoste' ua. Siinä sanotaan
22989: jellään tai asutaan·. En.simäisessä koh- m. m., selostettaessa, mitenkä asia aiotaan
22990: dassa siis ra ppioti;oista. toisessa kohdassa, j.är.ies',ää Ruotsissa:
22991: sellaisista tiloista, jotka. ovat viljelyksessä. ,Uutisasuka.s ei ole (nimittäin siellä)
22992: :Molemmissa kohdissa säädetään aivan sel- oikeudellisesti tai taloudellisesti sidottu
22993: västi menette'ytapa kummankinlaisiin ti:oi- uutisviljelysyritykseen, jota hän ei halua.
22994: hin nä•hden. Kun ed. J un·nila sanoi, ettei tai ei näe voivansa saattaa lorpulliseen kun-
22995: hän voi ymmärt•ä:ä tällai,sta kohtaa, niin toon, mutta hänellä on .ioka tapauksessa ti-
22996: täytyy kysyä, mitä •hän yleensä lukemas- laisuus kohtuullisesta ·hinnasta lunastaa sel-
22997: taan käsittää. Minun mielestäni juuri tämä lainen uutistila. .ia la·ajentaa. sitä, .ios hänellä.
22998: ko;hta ed. J unn.ilan lausunnossa on sellai- on siihen tarpee'lisia ede:lytyksiä. Siinä
22999: n-en, että se kuvaa sitä tapaa, millä vastus- tapauksessa hän s·aa runsaasti lainaa .ia apua
23000: tajat arvosteleva.t kysymyhessäoleva la- valtiolta. Ja kai,kki tämä. katsomatta lain-
23001: kiehd·otusta. Arvostelu on ylimalkaista. kaan siihen, onko uutisasukas täydellisesti
23002: Siinä esitetään sellaisia väitteitä, jotka. lä- varaton tai vähemmän varakas. Toisin sa-
23003: ,hemmin tarkastettuina. eivät lainkaan n.oen komitea (tuo ruotsinmaalainen ko-
23004: pidä paikkaansa, mutta jotka kyllä näJen- mitea) katsoo tärkeimmäksi hankkia hy-
23005: näisesti hyväUä muodoUaan tehoovat vä- villä eihdoilla maata seJ:aisiiPe uutisasuk-
23006: hemmin asioista selvilläol•evaan yleisöön. kaille, joilla on edellytyksiä onnistua, mutta
23007: Niinikään oli ed. Peltosen arvosteluissa sa- ei suinkaan niinkuin meil'ä kaikil:e, .iotka
23008: man~ainen kfrhta. Minä muistutan siitä haluavat omistaa maata, mutta joista hyvin
23009: kohdasta, jossa ed. Peltonen puhui siitä, useat puuttuvan harrastuksen ja kyvyn
23010: mitenkä tämänkään lain avu'la ei voida vuoksi ei,vät ol-e saaneet hyötyä tai iloa
23011: asutustoiminnassa saada nopeita otteita ai- pien,viljelyksestä ia sen kautta saavat itsel-
23012: kaan senvuoksi, että valitusmenetelmä vaa- leen .ia isänmaalle suurinta vahinkoa."
23013: tia pitkän ajan, ennenkuin maanluovutuk- ,Sanotta,koon heti", jatketaan kirjoituk-
23014: sesta lopu! in€n ratkaisu tulee. Jos ed. sessa, ,että komitean ehdotuksen lukemi-
23015: Peitouen ajatteloo moitteensa sisältöä, niin nen on erikoinen nautinto. S.en joka rivi'tä
23016: tulee hän huomaamaan, että hän mo ttii tätä ·huokuu isänmaa:Jlisuus ja todelli<nen myötä-
23017: la.kia juuri siitä, että siinä on erittäin tar- tunto uutisasukasta,, pienviljelijää kohtaan.
23018: koin ja huole'la koetettu turvata, omistajain Se kantaa syvän perust.eellisuud-en, omallJ-
23019: oikeus. Se mitä tässä säädetään valitusme- tunnontarkkuuden ja kunnia,n.- ja vastuun-
23020: netel~ästä. nimenom~a~ juuri PY!kii siihen. 1
23021: alaisuudentunteen leimaa" j. n. e. Ja sit-
23022: Tällarsta, on vastusta,1am arvoste.u yleensä. ' ten tulee varsinain·en arvostelu: . ,Jos sitä
23023: Kun vastustajat, niin väihän kuin niitä verrataan vastaavaan suomalaiseen lakieh-
23024: tää lä eduskunnassa nyt oikeiston taholta dotukseen, esimerkiksi Lex Kalli•oon, niin ei
23025: on esiintynytkin, eduskunnassa esittävät viimemainitusta 'öydä edes jälkeä·kään kai-
23026: vastustuksensa perusteeksi tällaisia pitä- kesta tästä. Suomalaiset lakiehdotukset,
23027: mättömiä kohtia, niin ei ole suilllkaa·n ih- jotka. ovat syntyneet poikkeuksetta tarkoi-
23028: mete~tävä sitä, että sanomalehdistö arvos- tuksessa houkutella aploodeja suurilta. jou-
23029: tel'essaan tätä lakia, on vielä ko:htuutto- koilta, käsittelevät uutisasutuskysymvbiä
23030: mampi. Minulla pi1sti silmiin viime tiistaina val'an toisella. tavaAlla .ia nHssä näkyvät
23031: eräässä oikeist.olehdessä Hufvudstads.blade- se'västi iiämaisen vaikutuksen jäljet. Isän.-
23032: tissa, o'eva arvostelu Lex Kalliosta, arvos- maan parasta..ia pienviljelijän etua ei niissä
23033: telu, .ioka on ikäänkuin lyhyt yhteenveto tavoitella. Pääasia on va.!ekansanvaltaisilla
23034: siitä, mitä vastustaja;t san~ma1ehdistössänsä eleillä saada etua oma.lle puolueelleen .la it-
23035: 51
23036: 402 Terjrun:ta.in:a- 13 p. lokatkuuta.
23037: --------------------
23038: ~lleen, milkä näyttääkin johta.van tarkoitet- sitten sanotaan meidän laistamme, että siinä
23039: tuun tulokseen, mutta ei omista ai11oatakaan ei o'e .iä keäkään mistään tällaisesta. Par-
23040: ajatusta siih-en vahinkoon, minkä maa jou- jausta on myöskin se, kun sanotaan, eitä
23041: tuu kärsimään mitä tärkeimpien tuotanto- tämtä 'aki ·ei pyri turvaamaan tai auttamaan
23042: v.älineiclen •hävittämis-estä eikä myöskään pienviljelijä- uutisasuk.ast·a ·ei-kä välitä isän-
23043: väiitetä siitä, eaä Suomen kunnioitus sivis- maan eduista. Tällaista on oikeiston arvos-
23044: tyn.eessä maailmassa suurimmassa maa- tdu Lex KaHi01sta. ·Tämä arvost.elu on vie-
23045: räJssä horjutetaan sellaisi ]a puo.isivistystä nyt siihen. että aivan hyvin voidaan sanoa,
23046: todista vi la ja erikoisesti läpinäkyvästi puo- ·että suurella o-sa.lla siitä ta'onpoikaisesta
23047: luetaktillisilla mene'telyt·a voilla." , väestösläkin ja suur~da osalla muita. maan-
23048: Tämä on miele·stäni tyypi'lineiL yhteen- omistajia, jotka vastustavat tätä lakia, ei ole
23049: veto siitä mitä vastustajan julkinen s .. na .on oi<keita tietoja siitä. mitä laki sisältää.
23050: meillä Lex Ka.'liosta sanonut. Huomaam- Va.stustajain väitte-et, ne mistä jo huo-
23051: me, että iällais-esssa. a.rvostelussa on teki- mautin sekä yleensä kaikki, ovat siis sel-
23052: jänä yht.ä.äHä tietämättömyys; se }.a,vai taan laisia, et.tä ne eivät suinkaan pi.d.ä n;1 k-
23053: tässäkin sii-tä, että sanotaan Lex Kalliossa kaansa. Minä merkitsin täällä ed. von Bor-
23054: tarkoi~ettavan antaa maata erotuksetta kai- nin puheen aikan.a muistiin ne pääasialliset
23055: kille ti'attomille. Niimhän ei asian.:a.ita kohdat. .io·illa hän sanoi vastustavansa
23056: suinkaan o·e, vaan sii•nä suhte·essa on eri- · akia. Niitä olivat, paitsi sitä että hän toi
23057: koisia määräyksi•ä. joilla. tahdotaan rajoit- esiin tuon y1l-eisen väit.teen:, että 1 a.ki o-n muo-
23058: taa. maanhamkinta siihen, että ainoastaan ·dcl.is·esti h-eikko, että siinä on muka vir-
23059: sel!aiset, joilla o:isi hyötyä maansaannista, heitä, seuraavat: Lex Ka iio ei ole tarpeelli-
23060: tulisivat sitä saamaan. Tietämättömyys on nen, s·e oli en.simäinen; toinen oli: se louk-
23061: siis yhtenä tekijänä näi•ssä arvoste!uissa. kaa omistusoikeutta; kolmas: se> jättää vil-
23062: Onkin he.lppo, joutuessaan tästä asiasta pu- ie ykset turvattomiksi, siten h11ittaa vil.ie-
23063: heisiin jonkun vastustaviin puolueisiin kuu- lyksen edistämistä; ja neljäs oli !'e, että laki
23064: luvan henkilön kanssa., se] aisen henkilön, jakaa luovutuksenalaiset tilat ka<hteen
23065: joka ei ole eduskuntatyössä muka.n•a, on ai- 'uokkaan, sellaisiin, joista luovutetaan
23066: van helppo tulla •havaitsemaan, mitenkä hä- maata, ja. sellaisiin joista ei luovute'a lai-
23067: ne:lä useinkin on aivan nnrinkuriset käsi- sinkaan. Näi'hin kohtiin ovat täällä jo ne,
23068: tykset lain sisällyksestä. Minä luulen että jotka ovat lakia puo1ustan.eet, ka.ionneet;
23069: useimmat edustajat ova.t sen havain,non t-eh- kqta-kin niistä on kosketeltu e>rikseelli. En
23070: neet. Toisaa ta tämä arvostelu sisältää se'- tahdokaan niihin senvuo.ksi lä,hemmin vas-
23071: vää vääristelyä. Sellaista on nyt tuo mai- tata. Otan vain -eräitä puolia, .iotka mieles-
23072: ninta. joka osoiLti myöski11 tietämättö- täni näyttävät E·en, kuinka myöskin nämä
23073: myyttä, - jos -ei sitä tahdo pitää tietä- väitteet, mitä tässä on esitetty, ovat samaa
23074: mättömyytenä, silloin se ·on pidettävä vää- laatua. kuin ne, mitkä äs:ken esitin: N-e ei-
23075: .ristelynä - nirrn. e' tä Lex Kallio .tahtoisi vät pi.dä paikkaansa.
23076: hank·kia maata kaikille k·atsoma.tt.a siihen, Tästä laista sanotaan, että sen säätämi-
23077: mitä sewrau.ksia siitå on. Vääristelyä on nen ei nyt o'e tarpeoe'linen . .Siil1en on huo-
23078: myös se, ett.ä nimenomaan painostetaan, että maut.ettava., että meillä ei nyt ole olemassa
23079: tätmän kautta tultaisiin hävittämään •tuotan- mitään, lakia, jo-ka. säätäisi asutustoiminnan
23080: toon tarpeellisia arvoja ja -että isänmaa saa.- :v:eiset perusieet. On vain o~emassa eri-
23081: tett.aisiiiL sen kautta kärsimään. SiJä tar- kois1akeja tässä suhteessa, äsken säädettyiä,
23082: koitetaan sitä yleistä väitettä, että Lex mutta. sellaista la.ki.a, joka. säätäisi yleiset
23083: Ka.llio tu:ee o1 emaan suurena vaarana vil- p·erust·e·et. sitä ·ei ole o·emassa. Ja jos ker-
23084: jelysten edistämise!le. Se on vääristelyä. ran myönn.etään, et~ä asutustoiminn.an edis·-
23085: Ja loppu, k•ut.en nä.h.dään, -on häikäilemäbön'.ä täminen on tarpee' Iinen, olletikin jos myöllJ-
23086: pa.rjausta, itsetietoista parjausta. .Sellaista n-etään, että tätä edistämistä on lämpimästi
23087: tässä on m. m. se, että kun ensin mainitaan kannatettava, niinkui11 vastustajat periaat-
23088: mitenkä tuo ruotsa · ainen ehdotus on erin- teessa ovat myöntäneet, niin silloin toki
23089: omaine-n, mitenkä se kani.aa .perusteelli- täytyy myöntää, että meid•än on ma;hdolli-
23090: suuden, omantunnontar'kkuruden j, n. e. lei- 'simman pian saatava aikaan s-e llain·m laki,
23091: maa, mitenkä se on isänmaa.:linen. mit-enkä jossa nämä yleiset perusteet säädetä.än. Ky-
23092: se on tod•istus korkeasta kulttuurista, niin symykses.säo:evan lain pääansio onkin juuri
23093: Mruan han!k!kiminen a:sutiDSttarkoituksiin. 403
23094:
23095:
23096: siinä, että siinä sä·ädetään asutustoimin·nan kun•nalla on oikeus eräissä pa.kottavissa ta;...
23097: y teiset perusteet. Se mikä tässä laissa pauksi,ssa rajoittaa yksicyistli. omistusoi-
23098: koskee esim. luovutusve'vollisuutta. ei ole keutta yhteiskunnan yleisen. edun hyväksi.
23099: suinkaa.n pääasia, vaan se on eräs syrjä- Kun tuo kerran myönn·etään silloin myös
23100: seikka. Luovutusve1 vollisuuden vuoksi tu.la,an siihen, että voidaan katsoa, että pe-
23101: mahd·olliS€sii ei olisi välttämätöntä :akia riaatteellisesti se, mitä tässä omistusoikeu-
23102: säätää tilattomall! väestön tarpeen kannalta te·en nä.hden. sa·notaan, on oikein. Tästä puo-
23103: .asian arvioiden - maatahan on muutenkin l-esta €'n tahdo· sen enempää 'Pnima. Kosket-
23104: saatavissa - , mutta kY'Uäkin se.nvuoksi, te:en .s·en sijaan tämän. 1kohdan kä.ytännöl-
23105: että tätä koskevira säännöksil;ä void·aan ;i,soon puole.m. Aina kun tästä on ollut
23106: pakottaa ne, jorlla -esj,m. rappioti'o]a on, hoi- puhe, on huomautettu siitä ettei olisi kos-
23107: tamaan niitä tai luovuttamaan ne viljelyk- kettava omistusoikeuteen vaan orlisi ennen-
23108: selk Mutta tärkeintä on juuri saada sää- kaikkea pyrittävä han,kkimaan asutustoi-
23109: de~yksi nuo yleiset perusteet .1a se onkin minnalle ta.rpeelline.n maa va,paehto:seila
23110: pääasia tässä laissa. Joka vaivautuu tätä kaupara tai va!tion tai kuntain omistamista
23111: silmä:ilemä.än, ·hän huomaa helposti, miten maista. Tä,hän on vastattava, että Lex
23112: .iä~ste' mä! isoesti laki tähän pyrkii. 'Toi- Kallio tekee juuri näin. Ensikädessä on
23113: sessa. pykä:ässä heti on eräs ~äädös, jota kulkeva valtion maat, kuntien. maat, kirkol-
23114: meillä ei ole vielä missään laissa .ia joka listen virkatalojen maat ja vapaaehtoi1se'la
23115: on e:hdottomasti tärkeä saada nopeasti sää- kaupara ta.rkoitukseeu ·hankitut maat. Näin
23116: detykSi. Siinä sanotaan, että valtion ja kun~ säätää nimenomaan 4 §. Vasta senjäl'keen,
23117: nan apua annetaan vi:jelys- ja asuntotilo- jos· ei näitä keinoja käyttämällä voida maata:
23118: jen haukkimiseksi Suomen kansalaisire. han.kkia, voidaan sitä, kussakin eri tapauk-
23119: 3 .§ :ssä ,mäfuri.tellään yksityiskohtaisesti, sessa. tarkan ·harkinnan jälkeen. pakkoluo-
23120: kenelle maa.ta annetaan. Sitä t-ehdessä koe- vuttamalla ott·aa erinäisis'ä tiloista, s]loin-
23121: tetaan pitää huolta siitä, että maata ei tul- kin tietysti korvausta vastaan. Tämä ~aki
23122: ta.isi va.J:tio.n ja kuntien välityksellä hanikki- sisältä.ä yksityiskohtaisen suunnitelman. sii-
23123: maan siinä, missä se on tarpeeL.onta, vaan hen, mitenkä vapaaehtoise'la haupa,Jla on
23124: ainoastaau todellisen tarpeen va,a.tiessa ja maata hankittava. Useissa pykälissä siitä
23125: se·lais.issa oloissa., että on toivoa siitä, että puhutaan. Tämä menetelmä on ~:e normaali-
23126: näin hankittu maa tu 'ee hyödyllisesti vil- menetelmä·, ionka Lex Kallio säätää. J..~uovu
23127: jelykS€n hyväksi käytetyksi. Jälempänä tusmenetelmä on poikkeuksellinen, ainoas-
23128: säädetään maanhankintamenettely. Siinä taan hätätilassa k<äytettävä menetelmä. 4 §
23129: annetaan ohjeet, mitä maantanitsijan on säätää siis vapaaehtoisesta kaupasta sen,
23130: tehtävä saadakseen asiansa vireille ia miten- mitä tässä sa1win. Muissa pykälis.sä asiaa
23131: kä ta.rkoituksoeen tarpeellisten eliut·en on toi- kehitetään. 22 § :ssä, jossa puhutaa·n. maan-
23132: mittava. Edelleen sääd·etään tässä, minkä- hankintamenetHelystä, sanotaan ni:men-
23133: suuruisia tiloåa täten on hankittav·a. sitten omaan, että sen, joka asutus autakunnan
23134: misLä maata tithän ta,rkoitukseen on saatava puo~e-en kääntyy pyyunöllä saada sen väli-.
23135: ja vihdoin mitenkä tällaisen tilan erottami- tyksel:ä maata.. on esitettävä, mikä i hänen
23136: nen on toimitettava .ia mitenkä 1uovutus- tied:ossaan sel' aista on, joku ma&-alue, jonka
23137: hinta suori(ettava. Lex KallioBsa on pää- omistaia on ha'ukas vapaaehtoisessa kau-
23138: a.sia säätää asutustoiminnalle yleiset p-erus- passa hänelle luovuttamaan. Seuraavassa
23139: teet. Lex Kallio on tämän vuoksi, sellaisen pykä'ässä säädetään, eitä asutuslautakun-
23140: :henkilön mie· estä, joka myöntää. että asu- nan on ensin otettava tarkastelun alaiseksi
23141: tustoimintaa on ed-istettävä ja että siinä on tämä vapaaehtois.een kauppaan perustuva
23142: pääs·tävä tu 1 oksiin., mitä tarpeel1isin ja pian maantar.ious, .ia ios soe on kohtuullinen, niin
23143: saatava säädetyksi. on ryhdytt<ävä toimiin, niin että siitä maata
23144: Sitten minä tahtoisin hiukan koskete 1 la ostetaan. 21 § :ssä säädetään, että tila ton,
23145: sitä syytöst.ä. .io·ka .k.oskee omistusoikeuden .ioka on tehnyt sopimuksen vapaaehto1sessa
23146: loukkausta. TääPä on jo puhuttu sen pe- kaupassa jonkun maanomistajan kanssa il-
23147: riaatteellisesta puolesta, minä er, tahdo sii- man asutuslautakunnan vä'itystä, voi saada
23148: hen kiin:tyä. Ta·hdon vain huomauttaa, että asutus 1auta,kunnan. avulla apua tuon alueen
23149: oikeistokaan ei o1e, vastustaessaan tätä lunastamiseen. Ja vihd-oin säädetään, että
23150: lakia.. kie:tänyt sitä periaatett2, että yhteis- sel: a.isesta tilasta, josta va pa.a:ehtoisella
23151: 404 Perja,n.taina 13 'P· loka:kuuta.
23152:
23153:
23154: kaupalla on maata luovutettu tarpooHinen suuri numero siitä, -että tämä laki yleensä
23155: määrä, ei luovutusvelvollisuus tule kysy- pyrkii turvaarmaan pienet tilat, ei ko&ke
23156: mykse-en. Käytännössä tulee siis pakkoluo- niihin, vaan sensija,an on ankarampi e·räissä
23157: vutus Lex Ka'ilion mukaan olemaan sii.n>ä, tapauksissa suurtiloi:le. Tässä on minun
23158: että silloin kuin mitenkään muuten ei ole mielestäni osviitta siihen, mistä todelliset
23159: mal3.ta s·aatavissa asutustarkoituksiin, silloin vastustuksen .iuure·t .iuontuvat. Tarkastele-
23160: voidaan si,ihen tarkasti mä.äriteityjä ehtoja malla. lain yksityiskohtia tuPaan hava<itse-
23161: noudattaen ja maksua vastaan turvautua. maan, että laki on erinomaisen ankara sel...
23162: Onko nyt tämä sellain•en omisl usoikeuden laisi.l'e ti:oille, jotka eivät ole vil.ie yksessä,.
23163: loukkaus, .ionka vuoksi tämä laki, joka. säJä- erinomaisen ankara. rappiotiloille; ne tul-
23164: tää asutustoiminnan yleiset pemsteet, olisi laan tarpeen vaatiessa maksua. vastaan pak-
23165: hylättävä, onko tässä nyt oollainen todelli.- kolunastukse'la ottamaan asutuksen tarpei-
23166: nen syy tätä vastaan? Minä oml:lsta puoles- siin. Toisaalta. nahdään. että laki on an.-
23167: tani o:en siinä käsityksessä, että jokainen, kara sellaisiJe tiloille,.. joita yhtiöt ova.t
23168: joka ottaa vaivakseen tarkoin tutkia, mitä hankkineet vastoin 1'915 vuou'f:n asetusta.
23169: vapaaehtoisesta maanhankinnl3.sta ja mitä Myöskin ha.vaå.taan, että sellaisten yhtiöit-
23170: pakkoluovutuksesta tässä laissa san•otaan, ten tiloil'e, jotka yhtiöt eivät har.ioita pää-
23171: tulee ehdottomasti siihen tulokseen, että asi·allisesti maanviljelystä vaan muuta ta-
23172: näin onkin menete'tävä, jos aiiotaan isän- lou.tta, sellaisten yhtiöiden ti:oiHe laki on
23173: maan eduksi saada olosuhteet· täällä sellai- myöskin ankara. Ja lopuksi •huoma.taan,
23174: siksi. että kaikki maahan kiinni, kykenevät että verrattain ankara on laki myöskin suu-
23175: ja sitä haluavat voidaan, sikä:i kuin valtion rempien tilojen liikamaille, ei niiden vil.ie-
23176: varoja on käytettävissä, si·ihen myös kiin~ lyksille eikä niid·en vilje~yksi~n tarvitse-
23177: Jllittää. mille maille, vaan niiden 1ii.kamail1e, niiden
23178: Viljelyksen jättäminen turvattomaksi on tatkalma:ille. Kun kaikki tä:mä v hdistetään.
23179: niinikään eräs tärkeimpiä syytöksiä tätä la- niin nähdään siitä, että tässä läissa. on ry~
23180: kia vastaan. Siitä on täällä ed. Pu 'kkinen ke ·mä asi·oi ta., jotka verrattain syvästi tule-
23181: jo lavearumin puhunut; minä huomautan vat koskemaan sanoisinko rikasten etua,
23182: vain siitä, että tämän lain mukaan ei tulla suurten yhtiöiden etua ia sellaisten yksityis-
23183: missään tapaUiksessa. ottamaan viljelyksessä- ten maanomistat.iain etua, .iotka eivät maalla
23184: olevaa vi .ieltyä maata. Ainoastaan rappio- asu eivätkä sitä vilje'e. Tällaiset piirit
23185: vi'jelykseen voidaan käyd·ä kä.siksi tai vil- edustavat yleensä oikeistopuolueita. meillä.
23186: jelemättömään vil.ielyskelpoiseen maahan. Se.hän on aivan ilmeinen. Ja niin käsitäll!-
23187: Vil.ielyksen .iatkumin·en on siten aivan täy- kin minä asian., että varsinainen vastustn&
23188: sin turvattu, vieläkin enemmän sen kautta lai ·Je johtuu iuuri näiden piirien taholta ja:
23189: että myös sellainen maa. joka on vil.ie'yk~n ·hei·d.än a.si,ansa vuoksi tahtoo oikeisto tämän
23190: järki peräiselle jatkamiselle Yälttämätöa, lain kaataa voittaaksensa siten, .1os ei muuta,
23191: niinkuin metsämaa, iha•kamaa .i. n. e., on niin ainakin aikaa.
23192: luovutuspakosh vapaata kaikissa tapauk- Kuten sanottu, on tämän; lain pääasia.lli-
23193: sissa. nen tarkoitus säätää y'eiset perusteet asu-
23194: Kun tarkastelee vastustajain väitteitä la- tustoiminnal'e. Epäilemättä meillä sellai-
23195: kia vas:aan·, niin voidaaiL y ksityiskohtai- sia. mitä nopeimmin tarvitaan. 'Tämän lain
23196: sesti osottaa, e:tä ne ovat sang<en onttoja. kautta me saamme se'laiset nyt aivan pian
23197: Ne ovat niin ontt.o.ia, että täytyy asettaa säädety:ksi. Jos taas tätä ei hyväksytä,
23198: kysymyksenalaiseksi, ovatko todella nämä siirtyy asia. kokonaan epämääräiseen tule-
23199: syyt ne, joitten vuoksi vastustajat nyt aiko- vaisuuteen. Ed. P·eltonen puhui 4 kuukau-
23200: vat tämän tärkeän. 'ain tappaa, vai onko desta, jotka olisivat ta.rp·een asian saattami-
23201: olemassa .ioitakin muita syitä, .iotka ovat seksi iäl'een to 1 a.Uensa. Toinen kokoomuk-
23202: saaneet oikeiston nouse.maan tätä la.kia vas- sen puhuja puhui kahd•esta vuode8ta. joka
23203: taan niin yhtenä miehenä. Niistä lausun- ma·hdollisesti tässä tarvittaisiin. Mutta ai-
23204: noista, .ioita sanoma'ehdistössä on asian yh- van varmaa. on, että tämän laajan asian
23205: teydessä ollut, vieläpä niistäkin, .ioita vas- saattamin·en jälleen tola.'lens·a, senjälkeen
23206: tustajat oikeistossa ovat täällä antaneet, voi kuin tämä suuri työ purettai~i.in, vaaE<>-i
23207: tehdä ainakin erä•än havainnon, .ioka tässä 1 paljon pitemmän a.i.a.n, se menisi ep.ämä.äräi-
23208: Qn va' aiseva. Se on se, että tohdään niin s-oon tulevaisuuteen. .Sitä varmemmin kä-
23209: Mruan :hankkiminen IIISUtU!Sitar:k:oituksiin. 405
23210:
23211:
23212: V1Sl näi•n, kun on aivan ilmeistä että niin noo olevansa., jos s-e tod·ella lämpimästi har-
23213: hyvin oi•keal'a kuin vasemmalla olevat vas- rastaa a.sutusk:vs:vm:vstä, niinkuin se usean
23214: t~staja.t ovat itse asiassa sitä mieltä, ett~ kerran on val\uuttanut, silloin eivät sille
23215: sensuuntaisesta laista, mikä tässä nyt on, e1 selaiset muodol.iset heikkoudet, joista. pä-
23216: sittenkään pitäisi tura mitään. Meillä ei tevä, vastuunalainen asian'Luntija on anta-
23217: ole varoja tuhiata tässä aikaa. Mitä nopeim- nut s-ellaisen arvostelun kuin maatalousmi-
23218: min olis.i tärkeä asutuskysymys saatava sii- nisteri tänä päivänä an.toi, silloin eivät sille
23219: hen tilaan, että me-illä olisi si'le yhteis-et tällaiset muododisuudet paina mitään.
23220: perusteet laissa sääd•ettynä. Senvuo~si tämä
23221: laki olisi saatava n:vt •hyväks:vt:v ks1. Ed. La t v a 1 a: Käsilläol-eva lakiehdo-
23222: Milä sitten tulee nii•hin rnuodo;l]siin heik- tus ei tosin meitä so.siali·demo.kraatteia tyy-
23223: kouksiin, joista oikeiston taholta on niin dytä, silLä koko laajan til.attoman väestön
23224: usein huom.aut.et.tou, niin niihin en tahdo luokan tarpeet eivät •tule tämäJn kautta tyy-
23225: minä puolestani kadota. Minä huomautan dytetyi-ksi. Se tyydyttää vain vähäisen
23226: vain siitä, että eräs mitä pätevin a.siantun- murto-osan näistä, ~tupääs•Siä sellaisten tar~
23227: ti:ia. tässä, vastuunalain.en asiat.tuntija ni- vetta, joiHa on jonikun verran V3JI'allisuutta·.
23228: ·mittäin maatalousministeri, .ioka samalla Aivan varattoman on tämän noj~lla miltei
23229: on a:SU tuSihall itu.ksen :v li Hre.ht:ööri, on tänä mahdotonta saada itseiloon asuntoa. Ver-
23230: päivänä tässä salissa sanonut, eitä ne muo- rattain korkea lunastushin.ta sekä asuntojen
23231: doLiset heikkoudet, mitä tässä on, voidaan .ia irtaimiston hank1kimi•nen kysyy yrit.te:i-
23232: .saada t:vydyttä västi kor.iatuiksi, tyydyttä- .iältä huomattavan määrän varoja. Paitsi
23233: västi hoidetuiksi tarkoituksenmukaisella sitä, muista puutteell.isuubista rpuhumatta,
23234: täytäntöönpanoasetuksella. Eivät vastusta- ta'Pahtuu asutus·toi1minta tämän lain kau~ta
23235: jatkaan ole täällä voineet esittää ainoota- muuten1kin sang'eu ahtaissa rajoissa, sup'-
23236: .kaa.n seikkaa lain muodollisesta puolesta, p-eassa mittakaavassa, niin että, kuten sa-
23237: joka olisi senl.aatuin·en, että sen perusteella noin, aivan vä>häisen murto-osan tilatt.o-
23238: täytyisi katsoa, että asian hoitaminen•, kos·ka mas•ta, maata ha1luavasta väestöstä ta.~e~.
23239: siinä täJmä muodollinen virhe on, olisi mah- tämä tyydyttää. ,
23240: oot<Jnta. Sitäpaitsi minä huomautan, että Mutta tästä huolimatta m-e sosialidemo-
23241: pieMmmät muodolliset heikkoudet eivät saa kraatit pidämme tarpeellisena ä•ä.nestää tä-
23242: olla esteenä silloin, kun suuri asia ·on kysy- mäJn lain hyväksymisen puolesta jra teemme
23243: myksessä, eivätkä ne olekaan esteenä sille, sen siitä svv.stä, että .puutt.eel.lisuuksista
23244: joka sydämestänsä vi:pittömästi haluaa huolimatta tämä sittenkin on -edistysaskel
23245: asiaa edistää. Mutta sille ne ovat esteenä, asutusolojfllmme ja erittäinkin maataloudel-
23246: jonka pyrkimykset käyvät päinvastaiseen listen a.sunto-o•lojemme k~hit;vlksessä, koska
23247: suuntaa•n. joka mielellään näkisi että asiasta n:vt ei täl'lä kertaa muuHaån~nkaan edi.st;vs-
23248: ei tulisi mitään.· Sillä on niin erinomaisen a~kel ole mahd·ollinen. vaan on asutusoloi:s-
23249: helppo vedota muodo.llisiin ihei.kkou.ksiin. samme nykyääJn, senjälkoon 'kuin torpnari-
23250: Minä huomautan siitä, että niin hyvin vauautus nn ollut kävHinnössä, vallitse-
23251: oikeisto kuin muukin eduskunta on aivan massa täydeNine:n pysä!hdys. Asutustilaa
23252: sanaa puhumatta nie'aissut taikka kaikesta on nV'kvään melkein mahdotonta saail.a.
23253: päättäen paraillaan on nie'aisemassa sellai- Maanomista.i•at eivät tahdo luovuttaa maat.&,
23254: sen lain, jo,ssa on muoc1ol1isia he:kkouksia, ei ed-es tonttia1uet.ta, tushn millään hintaa.
23255: jossa on suorastaan asiatauta säädettyuä. · Tämän kautta toki avaut-uu jon:kin1a.inen
23256: Se on mei'1lä käsite·ltävänä '()lleva asevelvolli- mahdo'llisuus maaseudulla asutustoiminnan
23257: suuslaki. Nuo heikkoudet tulivat siihen elpymiseen. Myöhemmin varmaankin esii•n-
23258: senvuoksi, -että käsitt-e~:v oli tässä asia,.ssa tvv rauhaJli.sten rparlamentt•aaristen teki-
23259: lopuksi hätiköivä.ä. Mut.ta kun me näemme .i~in valliteftsa ]is.iim.R·lodo.llisuuksia nuloeena-
23260: että on välttämätöntä saada a.sevelvol'isuus- ol.PV18n oma.at.al•oudellise·n asutustoiminnan
23261: asia järjestykseen, silloin me -emme kiinnHä edistvmiselle laveammassakin a.steikoosa.
23262: muot-oon huomiota. vaan ajamme hyvää O'en rpuolestani ·siinä lkäsitv'ks~ssä, ia se kä-
23263: asiaa, eteenpäin huolimatta siitä, että muo- sitvs o.n kai yle·inen me·idän sosialidemo-
23264: d!Ossa on jotakin heikkoutta. Minä olen kraattien p~iri.s.sä, että tämäJn rmaaihnan
23265: aivan varma siitä, että jos oikeisto todella edistvmi•ne-n mf'nf'e et.,ennä.in suurin niir-
23266: on sillä kannalla, millä s-e periaatteessa sa- tein katsoon väJhittäiskehit;vlk·s-en muodossa,
23267: 406 Perjlllntain1a 13 p. loka!kuuta.
23268:
23269: tasaisest.i., ·hita;anpuoleisest:i, mutta var- kesta huolimatta ikäytäntöö.n tulevan -
23270: masti. Tämä ou luonnonla;kie·n mukaista. että he ovat asettuneet v•astustavalle kt~~n.:.
23271: Näin ta.pahtuu luonnossa, niin myös ihmis- nalle tähän nähden, vaikka. •he tS~htova.t
23272: yhteiskunnall.isessa elämässä. Niinpä myös- esiintyä tvöväestön edustajina. Heidän me..
23273: kin asutusolot monien kokeilujen, taistelu- nett·el;vnsä johbu.nee vain siitä maailm~m
23274: jen .ia. ristir·iibojen kautta täytyy luonnon- vallankumouksen odotrtamisesta, jonka nyt
23275: lakien pakos•ta muodostua sel•.ai.siksi, että pitäisi kai pian tapa.htuman ja .i.olloin olot
23276: maan asujaroisto kokonaisuudes·saan toden- muuttuisivat yhtäJkkiä .sellaisiksi, että
23277: teolla tulee ha.llitS~emaam .ia vallitsemaan .k.aJkki :ma;a•t·a hai uavaiset saisivat maa.ta.
23278: ko!ko maanpintaa .ia viljelee sitä sellaisel:a ehkäpä aivan i'lmaiseksi. Muilta tämä odo-
23279: taidolla, että se tuottaa tyydyti.ävät elin- tettu vallan:kumous saattaa vi~pyä ehkä
23280: tarpeet !kaikille sen asuktkaiHe. Meidäa vuosikymmeniä, jos se sittenikään tulee. Ja
23281: maamme .piut.a-ala on .s•en nykyise·en asu- siEä aik.a.a kulkee kehitys, ikute.n jo olen
23282: tuslu•kuun vematen niin ;suuri, et:tä täällä maininnut, hiljalleen taukoa.matta eteenpäin
23283: ei vie.ä pi•Lkii•n a.ikoihin voi tuUa todellinen saavuttaen voiton toisensa poerä.stä. Ja me
23284: tila·na•htaus kvsymykseoen. Sen väestö on olemme näiden vuo.si.kymmenien •kuluessa,
23285: nyt vasta 3 t•ai 3.5 mil.ioona.a ja va.ikkapa me sosiaalidemokraatit, päässeet ainakin sa-
23286: soe lisääntyisi kymmenkertaisEJksi, siis 35 morhi.n tul•olksiin, kuin kommunistit odotel-
23287: miljoonaksi tai vaikkapa 20-'ke·rtaiseksi, ·siis lessaan tuota suureromoista romaJhdusnäv-
23288: 70 mil.ioona1ksi, niin ei tämäkään väestö- telmää. Me sosiali·demokraatit tahdomme
23289: tiheys vielä vastaa sitä väestöti•hevttä, mikä käyttää :hyväksemme näitä vähittäisiä edis-
23290: on parhaillaan o·lemassa use~mmis·sa Ke·slki- t;vsaskeleita!kin, ~koska •nekin kuuluvat
23291: Europa:n maissa pinta ...a'aan ka.t,soe•n. Ja yleisma•ailmallisen ke,hityksen kulkuun ja
23292: vai1kk·a onkin maamme karu ja kövhä .ia avaavalt tietä y·hä täyden1Jävämmi·l·le as-
23293: sen nykyinen •maataloustuotanto vielä a 1ha;i- teille. Näiden kieltäminen merkitsee jarru-
23294: nen, voi se vastaisuudessa, ·kun yhä enem- tusta, pysähdystä kehityk.sen virrassa, se
23295: mä·n otet.aan voimaueriä:inen viljelvs käytän- synnyttää sulun eli ruuhkan. Puheenaole-
23296: töön. kaikkiin uusiin 'kek:sintöi•hin j,a yhä van Lex Kallion hylkääminen mel"kitsisi
23297: kehittyvään maa•nvilje 1ystekniikhan no- o.saltansa täHaista pysähdystä asutusolo.l€n
23298: jautuva vi1.iel;vs. niin täm ä rnaa voi kyllä
23299: 1
23300: kehit~rkses·sä.. M•aa 1aisa,sutu;spulan synnyt-
23301: e'ättää !kvmmenkertaise·n ja Bhkä enemmä.n- tämät vaikeudet 'kasaan:tuisivat silloin
23302: kin suuruisen ll!sujamiston. Mutta tä1ä tuommoiseksi sulu•ksi, .ioika 'ky}]ä ookin ai-
23303: juuri edell;vttää. että väestöstä S>e·n valtavin kanaan s:ärkvv ja purkautuu, .mutta saa.ttaa
23304: osa on kii•n·nitettv asutuksen kautt.a maahan sinoin tuottaa. sellaisi~a tuhoisia •Se•urauksia,
23305: ja maata1oudeHisee·n toiminta•an. Tois;n sa- että ne sa.attav,at olla aiva.n arva!l!mattomia.
23306: noen, aina•kin sama·ssa suhteoe·ssa, kuin Sitä sellaist•a tila.nnett.a, kurjuusolojen ka-
23307: väe,s•tö kokonaisuudessa•an lisää•ntvv. tulee saantumista., kommunistimme ti·ete·nkin ku-
23308: my.öskin .maatao.mis'avien asukkaiden lu- vittel.eva;t arvellen, että tuon tuo11aise•n PV-
23309: vun lisääntyä, jot·en tässä ·ei sais.i tapa.htua sähdvksen .ia oloien vhä kurjistumisen svn-
23310: pysähdystä ensinkruän, niinkuin nykyjä.än nvttäminen .ia sitten aika ~vrinä.Jlä purkau-
23311: on asianJ,aita. .Sillä, kuten sanoin, nyky- tuminen on sekä vä·lttämätön että tarpe:>l1i-
23312: ään on tilattomien miltei ma·hd•otonta saada nen olojen perin.nolhjaiseksi uudis.tamiseksi.
23313: maabil!kku.a ja kuitenki.n väestö lisääntyy Meillä on ikui,f,enkin se ikäsitvs. eHä tä11ai-
23314: lisääntymist@än, joten .siis pitäisi olla ·aivan . nen suuri romahdus voi·si käydä itooJl;e
23315: johdonlffiukai.s.ta, että myös maabaomista- äJi,..-imrnJi;Relle vasemmistoHekin aivan yli-
23316: van vä.estön lukumäärä lisääntyisi samassa voimaiseksi, niin hvvin fvvsillisesti lruin
23317: suhteessa kuin väestön lukumäärä koko- henkisesti tnohoavaJksi tai ,ainaki·n lamautta-
23318: na.a.n. vaksi. Sa.ma'1J.aiseen ·tilant.ee•se>en •Se niin-
23319: Ei niinkään o'le ihmett.elemistä siinä, että ;J,.;;,:;n ~·aAHR;!';; oi.}-,p;,"tnuo.rva..-i.~. iotka niin-
23320: oi·k.eisto, .ionka piiriin usBimmat suurmaan- ikäRn nävftävät tahtova·n rake•n:taaJ saYPal-
23321: omistajat •kuuluv,at, vastust•aa tämän lain J.aisia s.ulkuia luo.nno1lise11e kehitvk&e·lle.
23322: hyväksymistä, .näinkin vaatimattoman uu- tfissä tanauksesBa a•sutusikehit~h·elle. In-
23323: di.stus.a;skeloon ot-tamista. Sitä Bnemmän himillinPn o'l!f'rnus mu!k:aantuu vain vähitel-
23324: ihmetyttävää on, että arvoi.sat kommunis- len nnsiiu oloihin. se on ma,hifollista vai·n
23325: timme - antoeek.s.i, että minäJkin nyt käy- v;;hitlf'llen tottumalla. .Tos •siis aivam :vht-
23326: tän tältä nimitystä, koska se näyttää :kai- äkk,iä a.i•a•teJ.181a.n 'siirtymistä maailma.n val-
23327: Ma.an 'hanlk!kiminen wwtulSitar!koitU'ksiin. 407
23328: --------------------------------------------------
23329:
23330: lankumoukoon ·kautta perinpQihjin muuttu- lee innoU.a ti'etäoosänsä · saa.varusa sen hyö-
23331: neisii.n o;·oihi•n, -ei tämä käytännöllisistäkään dyn itselleen.
23332: syislä ota. onnistua'kseen, kuten jo on nä!h-
23333: tävissä Neuvosto-Venäjän olojen suhteen.
23334: Olotilan y.htäkkinen pe1rinpo•h.iai.nen muu- Ed. P e•n t t i l ä: Tläällä on .niin monta
23335: tos synnyttää niin sekavat j.a, tkai.kkea jär- kertaa todi.stettu samoja asioita, mitä tämä
23336: j-estystä puuttuvat olosuhte-et, -että se käy laki yksity1skohtaisesti sisält!ää. cltä mi-
23337: tuhoisa&si itselleen äärimm:äiselle v•asem- i nulla ei ole enä:än tarkoituskaan ryhtyä n-ii-
23338: misto!le, joka tuota rom~a;hdust.a on od·otta- tä yksityiskohtia sbo.stamaan. Minä aijon
23339: nut ja toivonut, hylkäämällä vä·hiWtisetikin rajoittua. va.an lausumaan muubamia peri-
23340: edistysmahdollisuudet samaHa• kuin se käy aatteelEsia a.ia~tuksia siitä, mitä olen muo-
23341: tuhoisaksi myö·s oikeistolle, joka jarrutta- dostanut tämän lain sisähöstä, mitä 8e
23342: ma.Ha on taMonut hidastuttfl!a vähit.täiske- mahdollisesti tu~ee vwikut.tamaan, jos se tu-
23343: hitystä ja siten antanut yHykettä äärimmäi- lee voimaan t•ai mitä sen ~umoaminen vai-
23344: sen vasemmiston mruhdottomuuksia tavoit- kutt•aa. Ja lausuessani näitä periaatteita
23345: televaille toiminnaHe. Vähittäin i'hmiset minun täytyy ennen lkaiklkea, sanoa, että tä-
23346: kyllä tottuvat aivan uusiinkin oloihin. mä laki, t1ämä esilläoleva lalkiehdotus se tu-
23347: Vuo.si.kymmenien •kuluessa saatet•aan vä•hi- lee ·epäilemättä olema.a.n ai.nakin tällä ker-
23348: tellen to.ttua sellaisii.n olosU'Meisi·in jotka taa ja näissä oloissa. kuin me nykyään
23349: nyt näyttäisiväit aivan ma•hdottomilt~. · Lie- elämm-e, suwrimer'kit,yksel.'isi•mp[ä, kuin mi-
23350: nee muuten syytä 1bumnau.ttaa, että samalla tä meillä muita. lakiesityksiä on pitkään
23351: kun on •mitä ltwnnollisinta,, että maata- aika•an säädetty. Se on •k.auas!kruntoisimpia
23352: omistavan väes·tön, maatw~ousväe•stön luku- ja eniten tervet.tä, kest'ävää tw~oudellista.
23353: määrä lisääntyy samassa määrässä, kuin pohj.aa luova 1kuin ehkä monet muut aikai-
23354: kO'ko väestön~kin, ei kui·ten·kaan lwskaa•n semminkin syntyneet lait. Se .pyrkii
23355: voitane päästä sellaiselle astooEe, että uudestwa•n luomaan sitä va.n1haa kestävää
23356: jokikinen täysi-ikäinen kaPsalainen ia io.ka- pohja•a, jonkta perust·eet •ainoastaan yksin .
23357: ainoa perhe olisi ma.anomi·staj•a. On näet kestävä/. sen .koko vMeiskansantal.ousraken-
23358: huomattava, että melkoinen osa väestöstä teen, jonka asuk!kain·a meidän •kaikkien
23359: kuu 1uu myös te·ollisuus·elämälle ja -tulee täällä •karussa kövhässä teollisuuselämälle
23360: teo.1Esuus.väestökin lisääntvmään sama·ssa ep&suotuisassa, raalka-aineit.ten .puutteesta
23361: suhteess•a kuin maata1·ousväestö, koska teol- kärsivässä maassa olemme pakotettuja e'ä-
23362: lisuuskin luonnollisesti ja toivottavasti yhä mään ja toimeentulemaam. >Se pa.raite.n kuin
23363: tu 1ee edistymtään .•Ta nämä molemmat elin- mitkä:ä.n .muut lait pyrkii lujittamaan siltä
23364: keimo·haara:t rinnakkain ja toisten~a tuke- Poh iaa, ioita .me olemme vä1bitellen it.sek-
23365: mina taka.avat täs•sä maassa parhaimmat käid·en yksilöiden •keinottelujen taTkoituk-
23366: e;ämismahdollisuudet. On use·in väite 1ty .sessa, sivuuttaen yhte.iskunnan ja. koko
23367: s1it'å !kannattaako suurvio]d.elys vai pienvil- isätlimaan edut, lui•sune·et siihen kurjuuden
23368: jelys. Oikeast.aam voine•e sa•noa, että mo- .kuiluun, .ionk•a poohj•alla me nyt viimeiset
23369: lemmat ov•at hyviä.. Suurviljelys kannat- viisi vuotta oho.mme 'kamopailleet. Tämä,
23370: taa paikoin, paikoin taas pi~:mvi jelys. ystäväni, on •kuulkaa.s ·se1lainen kuilu, josta
23371: 1
23372:
23373:
23374: Pienvilj-elyksellä on se hyvä puo.1i ainakin, mei.dän pitää .mitä IP:ki.m.m;n päästä, .ios
23375: ett.ä se kiinnittiiä y.hä usea,mmat :maaom:s- me mie 1imme kfl!n:sa.kunt.ana jat·kaa o'1.emas-
23376: tuk-seen. maatyö;hön j.a tämä .io semmoise- sa;oloamme. Niinkui•n me ka~kki tiedämme,
23377: naan taka,a myös m:aatal,oustuohm·non suur- on meillä satoiatu,'hansia p.enheit.ä ilman
23378: t,a edistysbä. Mi.tä useamma.t •kädet nääse- omaa kotia ia ilman omaa maa.tilkkua ja.
23379: vät käsiksi omaan maa.hansa tuoN:.avaan niistä a.ina~ki.n suurin osa on niitä molemnia
23380: t~röhön, ·sitä va·rmemmrut ta.keet on ma.ata- svdänpohja.sbnsa k·ai.paavia ja ,ha1.ajavia.
23381: 1ouden kehittymiselle ja vä•e<S•t.ön e1intarneit- Selvää·hä.n kvl'läkin on. etteivät koskaan
23382: t€.n tyvdvttämiselle. Sii•hen siis on pvrit- kai,k,ki si'ä voi tulla .saR1rnaan. e;k.ä olf' luul-
23383: t.ävä, ·sil'lä maa tuoHaa vain si•llä e•hdoll&, ta:vaa, että koskaan .kai'k'ki tu1 isi•vat sitä ha-
23384: että siihen käytetää.n työtä ia taitoa ia en- la21'lmaaplr~wP. Renlr;n me kyllä Fedämme,
23385: nen ka ;•kkea ilarrast>Uis•ta. mutta 'harrastu.k- mutta että niide·n ioukossa oon vie1ä suuri
23386: se·n ede·llytvlksiä t.aas -on itsenäinen va·ik- osa niin tervettä se.lla·i·sta ~a;·netta, ioka tie-
23387: ka.T>a niene~mäs.sä!kin miHakaava·ssa maa•n- tää ja tun1bee soen, että oma k·oti on lämpimin
23388: omistus, koska oma·n kontunsa kukin vil.ie- j.a oma leipä IQll manklirain :huolimatta; siitä,
23389: 408 IPerjam.tai:n'a 13 ,p. lokalkuuta.
23390:
23391:
23392: ie~~ä siinä on r~kkaa'~~n seassa toisinaan. Ja 1 wksi. On koetettu hakea lai,sta esille kaik-
23393: ifi'lln kauan kmn merllä on tällaisia koditto- k~a u:ahdoll}sia ja mahdottomia vikoja ja
23394: mia, kotia lkaipaavia, niin meillä ei o'le oi- v~rh~Itä, .mutta minä kysy•n teiltä .hyvät
23395: keutta johtaa asioita niin, että näJmätkin tu- oikeistolaiset ennen kaikkea, knska meil.lä
23396: levat vielä k~e.rran katkeroituneina epätröiden on syntynyt t·ai syntyy joku sellainen laki
23397: kysymään, onko ma.a.ttomallakin isänmaa. josta ei haki.i•a, joka sitä habmalla ha.kee'
23398: ~Minä voin rauhrullisesti vakuutt>aa teille ar- löydä moittimista ja halveksimista. Minä
23399: voisat edu~st,ajat, että jos samansuuntaiset luulen, ebtä ,tuskin meiHä on y>htäkään sel-
23400: toimenpit,eet kuin mitä kyseena'ainen laki- laista lakia, vielä !ko·skaan ollut o:emassa-
23401: ehdotus pääasiassa tarkoittaa, olisiva~t käy- kaan ja tuskin sitä tulee synt~määnkään.
23402: tännössä t<>teutuneet jo vaickkapa 15 vuotta ·Minä oletan sen tapahtuvan vasta silloin
23403: ·aikaisemmin, niin meinä ei olisi tarvinnut kun me e.Jrämme a;ikakautta ettemme enää
23404: el~ niin ra&k,ait,a .karvaita muistoja jälkeen- mitään lakia tarvitsekaa~. Mutta niin
23405: säTMtänyttä aikakautta kuin nyt juuri kaul!n kuin meillä ei ol.e saatu tämänkään
23406: ·olemme eläneet. Minä tahtoisin eritoten pareml)aa luo·nnosta syntymään, nii·n hy-
23407: huomauttaa siitä talous- j,a maamomistus- väksyttäJköön tämä ja tehtäköön si}hen pa-
23408: -politiikasta, .iota erittäinkin Loun.ais- rannuksia siinä määrässä .kuin kyetään. Mi-
23409: ja Etelä-Suomen suurvil.ielysseudut edus- ·nä. sanon varta vasten ,'kyetään" sillä minä
23410: tavat .ia' jota siellä on seurattu nai- vom todeta, et.t:ä niin ikes'kusta kuin oikeisto
23411: hin aikoihin asti .ia vielä edelleen- ja vasemmisto ovat .io vuosikymmeniä eli
23412: kin. Ta<htoisin huomauttaa, että ellei ainakin vi:imeis·en:ä vuosikvm~enenä a.hke-
23413: tästä voida luopua, niin meidän on rasti tehn~et työtä tämän sH;man kysymyk..
23414: sen raf>ka1semise'ksi. Nvt omaan kummin~
23415: turhaa yhteisenä eheänä .Suomelll kan- ki!l siinä, että meillä julkisesti sanotaan, et-
23416: sana edes koettaa pyrkiä eteenpäin. ATVoi- ·se kel1paa vieläkään. 8e todistaa sitä, et-
23417: sa.t edustajat ehkä oud01ksuvat, kun mainit- t>e.I tei ole kyetty tärrn.än parempaa vi,elä aikaa.n-
23418: sin eri~täin Etelä- .ia Lounais-Suo.men suur- saamaan. Sanoin ettei a~naka.an vielä ol,e,
23419: viljelys.seutuja, mutta minä tulin mainin~ kyetty parempaa luomaan. Johtuuko se sit-
23420: neeksi nämä iuuri sitävarten, että olen itse t~n sii~ä, ettei todellakaan ole !kyetty, vai
23421: joutunut ~äytäJnnössä siellä t'Oimimaan ja mkö s1tä ole todella tahdot.tukaan. Sen k:v-
23422: tuntemaan, kuin1ka turmiollista on yhteis- sym.yksen tehtyä.monj-a kertaa vastaukseksi
23423: kunnan rauhallisel'le tasottavalle kehitY'k- hikuu kyllä tuo viimeinen, ettei sitä ole
23424: ~Stelle se t11v,alli•n>en muonamies- ja talksvä.rk-
23425: tahdottukaan. Ja kun 'katselloo ja arvoste-
23426: kä:riel.ämä1 jota mainitsemani seudut .pää- lee äskensyntynyttä julkaisua, jota nimi-
23427: ~I~lhsesti e~ustavat. Mi,nä en edes porva-
23428: •teNiän posetiivisebi ohjelmaksi (Edusimn-
23429: r~lhsen :vhte1skunna.n jä.senenä ole voinut
23430: nasta naurua), asutuskysymyksen ratkaise-
23431: sitä sulattaa. lkun asioi•ta ymmärtämättö- miseksi. nii,n täytyy sanoa, ettei tätä a:'lla-
23432: mänä tuU.n tilanteeseen, jossa jouduin tuol- kaan olisi ka.nna,ttanut parempana ll'inne.s-
23433: ~laisen talou.suol~tiikan käytännöl:Useksi taa nyt !hYVäksyttävänä olevan la,in •kanssa..
23434: edustaj,aksi. Niin suuri on ero jokapäiväi-
23435: sellä k>äytänn•ölliseHä talouspolitiiikalla eri Minä uskon, eUeivät sen .teki.iätkään ole sitä
23436: osissa IPaab, että sitä tOn mahiloton edes luuHeetkaan. vaan että re on svntvnvtkin
23437: tältä paikalta selvittääkään. Tarkoita;n vain suorastaan tarkoituksella saada sil1ä
23438: nill!ittäin Pohjois- ja Etelä-Pohjanmaan uskotella hyvää tahto~a nvrkiä samaa nää-
23439: oloJa verrattun~a näi·hin Lounais- ja Etelä- mää!räi:i kohti kuin esilli:ioleva htkiehdo.tus-
23440: S!lomen ~uurvi] ielys,seutui.hin. .Meillä 'OD jo fkin. Mutta ku,n muistetaan miten viime
23441: pitkät. aJat ka1•khall·la tunnustettu se suuri vaalien €1il·Pllä iunri siltä taJJOlta selitet-
23442: nurinkurisuus. mikä täällä vallitsee maa.n- tiin tätä lakia .ia sen tarfkoihsTJeriä. niin
23443: omistusolo:ien aLalla, mutta !kun sii,fä pitää on aivan mah.do+onta uskon. että siellä-
23444: r'?ve~a tos1teoHa tekemään korjauksia. ~niin
23445: näin nvt olisi nvrkitmv.s sii·h,pn, mi,hin nyt
23446: s1llom aletaan mestaroima>an joten kurki k:vseesäoleva ·lakiehd-otus tähtää. Jokainen
23447: kyllä ~kuolee ennenkuin suo ~sula;a. T>al"koi- muistfta. millä tavalla vä·äristeltiin tä-
23448: tan tiiliä nim. niiHi vastalauseita ia .. po·se- män lain .sisfiltöä vllllliag-it.atsiooni!'lsa. sitä
23449: ~ii.visia ohjelmia" (Eduskunnas,ta naurua!), en kehtaa tältä uai·k.alta enemuää selos-
23450: JOlta o•n taaskin koete,ttu keksiä nvt kysy- taa. Teiltä j~otJka olette vrul:mi.stuneet
23451: myksessäo:leva.n ltaikiehdo'buksen kumoami- äänestämään 1kumoon nyt kyseessäolevaa
23452: Pöydällepano. 409
23453: ----~~·----·--------~·--~~-~---------'----"-------
23454:
23455:
23456:
23457: latkiehdo.tusta, kysyn, mistä .syY~st'ä kukin rauksena? Saamme katsella sen seurauksina
23458: sen olebt-e tehneet•ki.n ja mitä ·O'l-ette •ajatel- valuuttamme huonontumi.sta, luoHomme
23459: leet. Onko se sentähden että saisitte edel- ulkomailla vä.hentymista ja .mitä puhuu
23460: leenkin aseen sauraavia vaaleja varten, tai meidä•n yhteiskuntarouha,mme? Minä tah-
23461: sen tähden, että sillä on nimi Lex Kallio, toisin loppujen lopuksi vain vakavasti va-
23462: vaikka joidenkin mielestä pitäisi ehkä olla rottaa toei.tä, niin oikeisto kuin vasemmisto-
23463: joku muu lexi, niinkuin ol!8n kuullut kuis- kin, leikkimästä tällaisella kysymyksenä,
23464: kai.luja, tai sen lbeette siitä vakaumuksesta, sillä m-eillä ei ole vielä kulunu\•pitkä •aika
23465: että se l{)ukkoo omistusoikeutta ja .sen py- tkun me saimme omin silmin nä,hdä .ia kat-
23466: ·hyyttä, nii•n tahtoisin vain ensiksi sa•noa, sella niitä epätoivosta tyrmistY'neitä kas-
23467: että vaa.!iaseeua ,siHä tuskin tulee olemaan vontuijotuksia, joi.ta. siHo~n saatii.n omien
23468: enää minkäänlaista merkitystä, sillä teidän silmi.en e.des.sä nähdä. jotka ioh,tuivat siitä,
23469: agitaattoriune eivät ole enää tilaisuudessa että oli tultu leikitelleeksi liian vakavilla
23470: sillä suorasta.an ihmisiä narraamaan, 1kuten asioilla .siLhen asti että Sta~atiin syistä seu-
23471: he te:kivät viime vaalien edellä. Jos siitä rauksia.
23472: on kysymys v"ain, mikä tuon Ja,in nimi on !Tällaiseen olotilaan it•seäiLn syylliseksi
23473: ja kenen wlkuunpanoo se on ja mitä rpuo- tuntevia herukilöitä minä <kumminkaan en
23474: luetta. se tulee muistuttamaan, niin silloin toivoisi e·n.ä,än kos'kaa,n näkeväni, sillä se on
23475: minä ta•hdon teille suorastaan ;huomauttaa, aina sellrui.sta -että j<Ys me johdatamme
23476: että kyllä minä en voi {)lla sa.nomatta että -asioita sinne, entä niistä tulee seurauksia,
23477: te olette liian pieni'ä henkiä edustamaan va- •niin me saamme itse niist·ä kärsiä, ja sen-
23478: :paen Suomen täysivaMaisia kansa 1 aisia. tähden minä toivoi.sin vakavasti, ettei ku-
23479: Kolmanneksi mitä tulee omistusoikeuden kaan tällä 1kertaa äänestäisi tätä lakiehdo-
23480: l{)ukka.amiseen, ·niin siihen täällä on miin tus.t.a vastaa.n. JPaitsi ainoas+aan sellaiset,
23481: monta. kertaa jo perusteellisesti annettu sel- jotka eivät ta<hdo yhteiskuntaa koskaan ra-
23482: vitys, mikäli tämä asian sitä puolta koskee. kentaa .mutta <py,rJrivä.t sitä hajoitt~Lrnaan..
23483: Minä lopuksi saan huomauttaa, että juuri
23484: ne, jo111m sitä suurisuisimmin ovat täällä P u h e m i e s: Kun on vielä 'PYY·detty
23485: muistut'talneet, lhe ovat itse t-ehneet itsensä lukuisa m.äärä puheenvuoro1ia· i·a on näin
23486: syypäiksi samanlaiseen toimeen .io toista- mvöhäinen aika, niin keskeytetään tämän
23487: kymmentä vuotta sitten. Minä .tarkoi.tan asian. käsittely.
23488: sitä aikaa, jolloin hyväksyttiin tuo taan-
23489: nehtiva tol"P'T)arilaki. S.e ol•i silloin kdko si- Pöydällepano:
23490: vistyneessä ma,ailmassa aivan tu•ntema.ton
23491: teko, jolla loukatt•Hn omistusoikeuden ny- 9) Ehdotuksen laiksi alusten yhteentör-
23492: hyyttä, ja n:vt juuri samais-et hen.kiltöt hy- mäyksestä syntyvästä vahingosta ja
23493: vin suurisuisesti puhuvat tällaisen asian pelastuspalkkiosta
23494: y:'hteydessä, jossa -se tuskin tulee kysymyk- sisWltävän haUituksen esityksen johdosta
23495: seen, omi.stusoikeud.en py;hyyden loukkauk- laadittu laki- ja talousvaliokunnan mieti·n-
23496: sesta.. tö n :o 2 esitellään ja pannaan .puhemies-
23497: .Vi~lä minä ta.htoisin muistuttaa .teille, et- neuvoston ehdotuksen muka,an pöydälle en-
23498: tei ole monta päi·vää ikulunut ilmn oltiin si istuntoon.
23499: d:ässä eduskunnass•a .pakotoetut myöntämään
23500: 15 miljoonaa markik:aa .ia olisi ot~ttu ja vaa- Saatuaan puheenvuoron lausuu
23501: dittu 60 miljoonaa juuri sen seurauksista
23502: että tämänsuuntaisia reformeja ei ol-e ko-e- Ed. Lohi: Eduskunna-n valitsija,mi-ehiä
23503: tettukaan toteut.ta,a aikais-emmin. Ja mi.nä pyy<län jäämään tiLnne istunnon päätyttyä.
23504: olen varma että mitä kauvemmin tätä vii-
23505: vytetään, sitä useammi·n saadaan -eduskun- Seuraava eduskunnan istunlto on huomen-
23506: ·nassa myöntää saman·laisia summia kau- na keHo ·1 päivällä.
23507: •punkien asutusi:·arkoituksii·n, ja siitä on
23508: ~uonnoHinen -seuraus että saadaan vie1 ä .hui-
23509: keamnia summia myöntää sen perästä niis- ·Istunt.o päättyy kello 11,10 i. p.
23510: sä asunnoissa olijain 1-ei'P·ävil.ian ostamiseksi Pöytäkirjan vakuudeksi:
23511: uJ.lromailta. Ja mitä tästä kaikesta on seu- Eino J. Ahla.
23512: 15. Lauantaina 14 p. lokakuuta 1922
23513: kello 1 päivällä.
23514:
23515: Päiväjärjestys. Siv.
23516:
23517: I l m o i t u k s i a:: Ensimäinen käsittely:
23518: Siv.
23519: 6) Ehdotus laiksi alusten yhteen-
23520: Ainoa kä·sittely: törmäyksestä .iohtuvasta vahingosta
23521: 1) Vuoden 1'9121 valtiopäivillä le- sekä pelastuspalkkiosta . . ........ .
23522: pfuämään jätetty ehdotus laiksi maan A s i a k i .r j a t: Laki- ja ta' ous-
23523: hankkimisesta asutustarkoituksiin . . 412 valio.kunnan mietintö n:o 2, hallituk-
23524: A s i a k i r .i a t: MaatalousvaJio- sen esitys n:o 1.
23525: kunnaDJ mietintö n:o 2; mainittu eh-
23526: dotus.
23527: Esitellään:
23528: Kolmas käsittely: 7) Kansliatoimikunnan ehdotus
23529: määrärahan myöntämisestä uuden
23530: 2) Ehdotus laiksi tulitikkuverosta eduskuntatalon rakentamiseen ..... .
23531: A s i a k i r j a. t: Suuren valiakun- 8) Hallituksen esitys n:o 36 Suo-
23532: mm mieLin.tö u:o 1; va.'tiovarainvalio- men Hypote-ekkiyhdistykselle 19'07 .iru
23533: .kunnan mietintö n:o 2; haLituksen 1909 vuoden obligatsioni:ainois.ta
23534: esitys n :o 2:5. .myönnetyn valtiontakuun siirtämi-
23535: 3) Vuoden 19'20 va1ltiopäi villä le- sestä uudelle obligatsionilainalle ...
23536: päämään jätetty ehdotus laiksi valt•ion
23537: ja ·kunnan vero.ia kallltoa.ian jälkeen: 9·) Hallituksen esitys n:o 37 ·mää-
23538: ma:ks€1ttaessa. suoritettavasta. veron li- rärahan myöntämisestä Osa.keyhtiö
23539: säyksestä ...................... . Petsamo Aktiebolag nimis-en osa!ke-
23540: A s i a k i r j a: t: .Suuren vaJio,kun'- yhtiön tukemiseksi .............. .
23541: nan mietintö n:o 2; valtiovarainvalio-
23542: kunnan mietin,tö n:o 4; mainittu eh- Pöydällepanoa varten
23543: dotus. e s i te ll ä ä n.
23544: 4) Ehdotus laiksi apulaismaan-
23545: vi'je ysins~.nöörinvirko.ien perustami- 10) Sotilasasiainvalio.kunnan mie-
23546: sesta .......................... . tin,f.ö n:o 2, joka. sisältää lausunnon
23547: Asiakirja. t: Suuren valiolkun- vuoden 1'912 1 va. tiopäi villä lepäämään
23548: 1
23549:
23550:
23551: nan mietintö n:o 3; maatalousvalio- jätetys.tä .ehdotuksesta laiksi hevosten
23552: kunnan mietintö n:o 1; hall1tuksen ja ajoneuvoj-en ottamisesta sotavoi-
23553: esitys lll:o 23. man tarpeisiin sodan aikana ..... . 456
23554: 5) Ehd·otus laiksi va.kaustoimiston 11) Hal'itu'ksen .kirjelmä Eduskun,..
23555: viroista ....................... . nalle ynnä Ahvena•umaan maakunta-
23556: Asiakirja: t: Suuren va1iQikun- päivien .esitys n: o 1 lun.asius•oikeuderu
23557: nan mietintö n:o 4; talousvaliokun- käyt.tämises,ä Ahvenanmaalla sijait-
23558: nan •mietintö n :o 2; ha.lli tuksen esi- sevaa ki:int.eistöä myytäessä k·oske-
23559: tys n:o 21. van lain antamisesta ............. .
23560: "
23561: 412 Lauanltaina 14 p. lokaaruuta.
23562:
23563: Siv. todella on. Siitä huolimatta että mieli-
23564: piteet näin jyrkästi käyvät tosiaan vastaan,
23565: 1:2) Hallituksen kirjelmä Edus- voi olla, vaikka hetki onkin näin myöhäi-
23566: kunnal e ynnä Ahvenanmaan maa.- nen, tämän kysymyksen käsittelyssä syytä
23567: kuntap·äivien esitys n·:O 2 toukokuun tarkastaa, eikö verrattain useissa tärkeissä
23568: 6 päivänä 19,20 annetun: Ahvenan- kohdissa sittenkin tässä eduskunnassa siinä
23569: maan itsehallintoa ko.s,kevan lain keskustelussa, mikä on suoritettu, ole tultu
23570: 27 §:n muuttamisesta ........... . 456 sellaiseen selvyyteen, että näiden kysymys-
23571: 13) Hallituksen kirjelmä Edus- ten suhteen ei pitäisi enää olla erimieli-
23572: kunnalle ynnä Ahvenanmaan maa- syyksiä, ja taas toiselta puolen tarkastaa
23573: kuntapäivien esitys n :o 3 koskeva elo- vielä lähemmin niitä seikkoja, joihin näh-
23574: kuun 11 pä•ivänä 1922, sisältävä eräi- den erimielisyydet ovat kaikista suurim-
23575: tä Ahvenanmaan väestöä koskevia pina esiintyneet.
23576: säännök•siä, annetun lain §§ 3 ja 5 Minusta tuntuu siltä, että keskustelussa
23577: muuttamista ................... . on ensinnäkin tullut selvitetyksi, että 'se
23578: " perussyy, jonka vuoksi tämä asutuslakieh-
23579: dotus on laadittu, nimittäin tilaUoman vä-
23580: Nimenhuudossa merkitään poissaoleviksi estön suurilukuisuus, on oikea. Ei voida
23581: edustajat Kilpeläinen ja Koivisto. enää niinkuin on tehty näihin saakka, viiit-
23582: tää, että vetoaminen vuoden 1901 tilastoon
23583: ei ole oikea senvuoksi, että nämä numerot
23584: ovat vanhentuneita. On voitu sama osoit-.
23585: Ilmoitusasiat: taa uudemmilla numeroilla ja voidaan vie-
23586: läkin esittää numeroaineistoa, joka tukee
23587: Vapautusta eduskuntatyöstä saa yksi- tätä perusteina. Jos me tarkastamme esi-
23588: tyisasiain tähden tämän päivän istunnosta merkiksi henkikirjoihin perustuvaa tilas-
23589: ed. Koivisto, maanantaista torstai-aamuun toa, niin me huomaamme, että sen mukaan
23590: perheessä sattuneen kuolemantapauksen maaseudun väestöstä niin myöhäisenä ai-
23591: johdosta ed. M. Jaskari ja yksityisasiain kana kuin v. 1910 37 % oli tilatonta ja
23592: tähden samaksi ajaksi ed. Simelius sekä v. 1915 38 %. Juuri tämä tilaUoman
23593: samoin yksityisasiain takia ensi tiistain is- väestön suuri lukumäärä on varmaan yh-
23594: tunnosta ed. Koponen. teiskunnallisten epäkohtien kaikista suu-
23595: rimpia, ellen sanoisi kaikista suurin.
23596: Todistettu myöskin on se, että niittenkin
23597: joukossa, jotka tilaston mukaan luetaan
23598: Päiväjärjestyksessä olevat asiat: viljelmällisiin ruokakuntiin, on tavattoman
23599: suuri määrä sellaisia, jotka eivät voi vilje-
23600: 1) Vuoden 1921 valtiopäivillä lepäämään jä- liSälleen tuottaa riittävää toimeentuloa.. On
23601: tetty ehdotus laiksi maan hankkimi- asianlaita nimittäin sellainen, että vuoden
23602: sesta asutustarkoituksiin. 1901 :n tilastossa viljelmäin alaraja on ve-
23603: detty tavattoman alas. Se on 5 aaria eli
23604: Esitellään jatkuvaan a i n o a a n k ä- 3 kapanalaa. Ja jos me tarkastamme tä-
23605: s i t t e 1 y y n sanottu ehdotus, josta maa- män vuoden tilastoa, niin tulemme siihen
23606: talousvaliokunta on antanut lausunnon tulokseen että viljelmällisistä ruokakunnis-
23607: mietinnössään n:o 2. takin on vähintäin toinen puoli sellaisia,
23608: joille oma viljelmä ei voi antaa riittävää
23609: Keskustelu: toimeentuloa. Tässä on toinen erittäin va-
23610: kava yhteiskunnallinen epäkohta, epäkoh-
23611: Ed. Sun i 1 a: Kun kuunteli eilisessä is- ta, jota ei torpparien vapautuslailla, var-
23612: tunnossa annettuja lausuntoja tässä asias- sinkin mäkitupiin nähden, voitu korjata.
23613: ta, sai selvän käsityksen siitä, mitenkä Näitä molempia yhteiskunnallisia epäkoh-
23614: jyrkästi mielipiteet sittenkin käyvät vas- tia pyrkii tämä kysymyksessäoleva asutus-
23615: takkain. Tämä ei ole ihmeteltävää, kun laki korjaamaan.
23616: on ~ysymy ~sessä si~si tärkeä yhteiskun- 1 Kolmas seikka, joka keskustelussa myös-
23617: nallmen uudistus kmn tämä kyseessäoleva kin voidaan katsoa tulleen selvitetyksi, on
23618: Mruan hanikkiminen wsutlli'lltatkoituksiin. 413
23619:
23620:
23621: se, että tilattomassa väestössä tässä maassa van erityisesti tahdottaisiin saada suurvil-
23622: on olemassa todellista maan nälkää eli ha- jelys hävitetyksi. Minä luulen, että mei-
23623: lua, vilpitöntä halua, päästä omaan turpee- dän ryhmämme taholta ei mitenkään suur-
23624: seen käsiksi. Tämä on kyllä seikka, jota viljelystä sinänsä tahdota vastustaa, sillä
23625: ei voida tilastollisilla numeroilla todistaa, minä olen vakuutettu, että suurviljelys
23626: mutta sen ovat edustajat eri puolilta maata siellä, missä sillä on luontai~ia menesty-
23627: voineet varsin hyvin todeta omissa koti- misen mahdollisuuksia, voidaan todella
23628: kunnissaan, omissa asutuslautakunnissaan. saada kehitetyksi siihen, että se voi olla
23629: Minulla on myöskin Jokioisten hoitokun- paikkakunnalla todellisesti esimerkillistä
23630: nassa ollut tilaisuus tällaisessa paikallis- itse tuotantoon nähden. Suurviljelystä täy-
23631: ,asutuksessa tämä seikka todeta. Vaikkakin tyy vastustaa vain silloin, kun se joko al-
23632: Jokioisten asutus oli paikallista laatua, sen haisen tuotannon taikka yhteiskunnallisten
23633: tehtävänä oli varsinaisesti hankkia maata epäkohtien vuoksi, on yleiselle kehityk-
23634: oman paikkakunnan väestölle, ilmoittautui selle jarruna. Me yhdymme niihin perus- ·
23635: halukkaiksi noin 1,500 henkilöä, niistä teihin, jotka ed. Vuolijoki täällä eduskun-
23636: 900 sellaisia, jotka tahtoivat saada uuden nassa on esittänyt ja joiden mukaan suu-
23637: viljelystilan. Näistä 900:sta voitiin ainoas- ria kansataloudellisia tappioita syntyisi
23638: taan 215:lle sillä kertaa hankkia oma vil- orgaaniseksi kokonaisuudeksi kiteytynei-
23639: jelystila. Niiden joukossa, jotka jäivät il- den maatilakokonaisuuksien rikkomisesta,
23640: . man, oli suuri osa sellaisia, joilla oli oman rakennusten ja muitten laitosten hävittä-
23641: viljelystilan saantiin ja sen hoitoonkin tar- misestä palstoituksen vuoksi. Uutisasutuk-
23642: peelliset edellytykset. Huomattava myös- sen tarkoituksena ei voi olla vain entisten
23643: kin on, että halukkaiden joukossa oli pal- viljelysalojen asuttaminen, vaan varsinais-
23644: jon sellaisia, jotka olivat paikkakunnalta ten uusien viljelysten luominen ja se ai-
23645: siirtyneet kaupunkeihin, mutta jotka oli- noastaan osaksi voi onnistua suuria tiloja
23646: vat siellä tulleet havaitsemaan, että heidän palstoittamalla.
23647: oikea toimialansa oli sittenkin kotiseudulla, Keskustelussa on myöskin käynyt sel-
23648: jonne palaamisen valtion välitys näytti te- ville, että viljelyskel poisia maita tässä
23649: kevän mahdolliseksi. maassa on erittäin paljon olemassa, paljon
23650: Mitä tulee itse maanhankintaan, niin varsinaisesti yksityis.omaisuuteen, suur-
23651: minusta on myöskin keskustelusta käynyt maaomaisuuteen kuuluvilla mailla. Vaikka
23652: se seikka selville, että valtion täytyy tässä Suomi on luontosuhteiden puolesta sellai-
23653: käydä omilla maillaan ensi sijassa autta- nen, että viljelyskelpoiset maat, jollei oteta
23654: maan. Mutta on myöskin tullut osotetuksi, lukuun suomaita, ovat varsin hajanaisia,
23655: että valtion maiden asuttamisella ei voida ripoteltuja sinne tänne ja vaikka se siis
23656: tätä kysymystä kokonaan ratkaista, jo siitä onkin aivan erityisesti pienviljelykseen so-
23657: syystä, että näitä maita on varsin vähän piva, niin sittenkin on suuromistus saavut-
23658: monilla sellaisilla paikkakunnilla, jois8a tanut yhä enemmän ja enemmän tässä
23659: juuri tätä asutusta ehkä kipeimmin kai- maassa jalansijaa, ei viljelyksen tähden
23660: vattaisiin, se on länsi- ja etelä-osassa maa- vaan metsänhankinnan vuoksi. Suuromis-
23661: ia. On myönnettävä, että se asutusmuoto, tus ei itse maan viljelemisen kannalta ole
23662: että valtio ostaisi suurtiloja ja jakaisi edullista senvuoksi, että nuo hajanaiset,
23663: niitä tilattomille, on onnistunut eräissä ta- viljelyskelpoiset maat, jotka sijaitsevat
23664: pauksissa erittäin hyvin eikä voida kiel· kaukana suurtiloilta, eivät tule viljellyiksi,
23665: tää, että sitä yhä edelleen voitaisiin käyt- jo sen vuoksi, että niiden viljeleminen ei
23666: tää asutusasiassa. Mutta jos asutuskysy- mitenkään ole taloudellisesti kannattavaa.
23667: myksen ratkaisu perustetaan vain tähän, Mutta ne eivät tule myöskään viljelykseen
23668: nim. suurtilojen palstoittamiseen, niin siinä luovutetuiksi senvuoksi, että näillä haja-
23669: varmaankin erehdytään, ja tällainen toi- naisilla vil.ielyskel;poisilla mailla e1 ole
23670: menpide tulisi herättämään vastustusta ei suurmaaomaisuuksiin ja niiden suuriin
23671: ainoastaan sosialidemokraattien vaan var- liikkeisiin nähden sellaista merkitystä, että
23672: maan monien muidenkin ryhmien taholta. se houkuttelisi näitä maita myymaan,
23673: On ehkä luultu, että juuri maalaisliiton ta- sitä vähemmän, kun tällaisten maitten
23674: holta oltaisiin tällaiseen menettelyyn eri- luovuttamisesta voi olla tai ainakin kuvi-
23675: tyisen halukkaita ja että maalaisliitossa ai- tellaan olevan haittojakin, nim. se, että
23676: 414 Lauanrtaina 14 p. l01k!Lkuuta.
23677: ----
23678:
23679: uudet viljelijät metsänhävityksen y. m. s. kuttamaan epävarmuutta maanomistus- ja
23680: kautta mahdollisesti tuottaisivat vahin- viljelysoloissa. Jos näin olisi asianlaita,
23681: koa. niin varmasti tätä lakiehdotusta olisi kai-
23682: Jo vuosikausia on suurviljelyksellä ollut kilta tahoilta vastustettava. Mutta jos
23683: vaikea raivata maita viljelykselle työn ajatellaan sitä järjestystä, missä lnovutus
23684: hinnan korkeuden vuoksi. Ja kuta pitem- lain mukaan tulee toimitettavaksi ja johon
23685: mälle kehitys menee, sitä enemmän täyty- järjestykseen en tahdo tässä kajota sen-
23686: nee tässä maassa viljelyksen raivaamisen vuoksi, että se on tullut keskustelussa
23687: jäädä pienviljelijän tehtäväksi, sellaisen usein kosketelluksi, niin siitä huomataan,
23688: pienviljelijän, joka tätä työtä voi suorittaa että pakkovuovutuksen ulkopuolelle jäävät
23689: pääasiallisesti omine väkineen. Melkein joka tapauksessa järkiperäisesti viljellyt
23690: yksimielisiä kai voitanee olla myöskin sii- maat, vieläpä kaikki tällaisiin tiloihin tar-
23691: tä, että suurtilojen laajat viljelyskelpoiset peelliset muutkin tilukset, ei ainoastaan ba-
23692: alueet eivät tule vapaaehtoista tietä luo- kamaat, vaan kotitarvemetsä ja muutkin
23693: vutetuiksi, vaan että siihen todellakin tar- tilukset. Laki siis lähtee siitä edellytyk-
23694: vitaan pakkotoimenpiteitä. Sellaisia pak- sestä, että sen kautta tmvataan säännölli-
23695: kotoimenpiteitä on esitetty pääasiallisesti nen maatalous. Olivatpa viljelykset kuinka
23696: kahta lajia, toinen verotusjärjestelmä ja suuria tahansa, niin laki turvaa niitä sa-
23697: toinen se pakkoluovutusjärjestelmä, joka on malla tavalla, jos ne täyttävät ehdon, että
23698: kyseessäolevassa lakiehdotuksessa esitetty. ne ovat järkiperäisessä viljelyksessä. Sillä
23699: Täytynee myöntää ainakin teoreettisesti, ei suinkaan tarkoiteta mitään erityistä
23700: että tällä verotusjärjestelmäHäkin voidaan viljelysta paa, vaan sellaisen ehdon täyttää
23701: päästä eamaan tulokseen, mitä tässä on tar- tietysti jokainen säännöllinen viljelys, oli
23702: koitettu. Mutta niin vähän on tämä kysy- se sitten suuri tai pieni.
23703: mys vielä valmisteltu, se on vielä toistai- Toisessa suhteessa on myöskin huomau-
23704: seksi ihan kokonaan kiteytymätön ja niin tettu tästä epävarmuudesta, nimittäin että
23705: vähän on s-e haahmoiteltukin, että minä se jättää liiaksi tilaa asutuslautakunnan
23706: luulen, että se puolue, joka on tämän ot- mielipiteelle. Ja jos asianlaita olisi sel-
23707: tanut ohjelmaansa, kun ottaa huomioon, lainen, että asutuslautakunnat olisivat tä-
23708: mitenkä paljon siinä on aikaisemmin ollut män kysymyksen lopullisia ratkaisijoita,
23709: asiantuntemusta näillä aloilla ja mitenkä niin tähän huolestumiseen olisi todellakin
23710: perusteellisesti sen taholta on yleensä täl- syytä. Mutta kun koko luovutussuunnitelma
23711: laisiin kysymyksiin suhtauduttu, ei voine asetetaan asutushallituksen käsiteltäväksi,
23712: tämän kysymyksen vuoksi hylätä valmista jolta asutushallitukselta kuitenkin tässä
23713: lakiehdotusta, jonka avulla kuitenkin tämä suhteessa täytynee jokaisen toivoa täyttä
23714: kysymys voidaan positiiviseen suuntaan oikeusturvaa, ja kun siitäkin on vielä ti-
23715: ratkaista. laisuus valittaa maanjako-oikeuteen ja siitä.
23716: Siinäkin ohjelmaf>sa, joka on tehty ko- edelleen vielä ylöspäin, niin tässäkään suh-
23717: koomuspuolueen taholta, puolustetaan pak- teessa ei pitäisi olla mitään oikeutettua ai-
23718: koluovutusmenetelmää ainakin määrätyissä hetta siihen epävarmuuteen, jota lakiin
23719: tapauksissa mahdolliseksi. ,Ta minusta nähden on valitettu.
23720: näyttää siltä, että mielipiteet viime ke· On eräiltä tahoilta moitittu myöskin la-
23721: väästä saakka ovat tähän pakkoluovutuk- kiehdotusta ja luovutusmenetelmää siitä,
23722: seen nähden melko lailla muuttuneet. Onpa että se pyrkii ottamaan isommilta tilailta
23723: äärimmäisen oikeiston taholta puhuttu sii- enemmän, suhteellisestikin enemmän kuin
23724: täkin, etä jos pakkoluovutus voitaisiin ra- pienemmiitä tiloilta. Siltä taholta, jolta
23725: joittaa vain määrättyyn ajanjaksoon, niin yleensä aina progressivisuutta tämänluon-
23726: se sittenkin voisi olla siedettävänä, kun toisissa asioissa on puolustettu, ei olisi
23727: nimittäin tiedettäisiin, että sen jälkeen ei suinkaan tässä suhteessa odottanut moista
23728: enää tule maata luovutettavaksi. moitetta. Tämä progressivisuus kai johtuu
23729: Syyksi, minkä vuoksi pakkoluovutusta ja siitä, että isommilta tilailta on, tuotta-
23730: tätä lakiehdotusta kokonaisuudessaankin matta haittaa mainittavammassa määrässä
23731: vastustetaan, mainitaan ja on mainittu näiden tilojen taloudelle, sittenkin suu-
23732: viime keskustelussakin se seikka erityises- rempia mahdollisuuksia saada suhteellisesti
23733: ti, että tämä tulisi suuressa määrässä vai- enemmän luovutetuksi kuin pienemmiltä.
23734: Matan hankkiminen asutustar!koitu'ksiin. 415
23735:
23736: tiloilta. Mutta siihen vaikuttaa myöskin vuoden lain mukaista hintaa, ovat ehkä
23737: eräs toinen varsin tärkeä seikka. Meidän unohtaneet sen seikan, että näiden kahden
23738: maassamme samoin kuin kaikissa muissakin luovutusmenetelmän välillä on olemassa ta-
23739: maissa on se seikka tilaston avulla ja muu- vattoman suuri erotus. Kun luovutus ta-
23740: tenkin todettu, että suurilla maaomaisuuk- pahtuu 1898 vuoden lain mukaan, niin se
23741: silla on koko tilusalasta tavallisesti suhteel- toimitetaan yksinomaan sitä tarkoitusta
23742: lisesti paljoa pienempi om viljeltynä kuin silmälläpitäen, johon kyseessäoleva esine
23743: pienillä tiloilla. Niin osotti vuoden 1901 ti- luovutetaan, lainkaan kiinnittämättä huo-
23744: lasto, että kun pienillä maaomaisuuksilla miota siihen seikkaan, tuottaako se ja missä
23745: oli tilusalasta noin 1/4 viljeltyä, niin suu- määrin haittaa kysymyksessäolevan maan-
23746: rilla maaomaisuuksilla oli viljeltynä vain viljelijän oman talouden hoidolle vastai-
23747: 1/10. Näin on siis suurilla maaomaisuuk- suudessa, ja vaikka se tuottaisi kuinka
23748: silla paljon suurempi mahdollisuus saada suurta vahinkoa tahansa, niin luovutus
23749: luovutetuksi viljelyskelpoisia maita, jotka vain kylmästi pannaan toimeen. Kysy-
23750: eivät koskaan tule niiden tilojen hallussa myksessäolevassa lakiehdotuksessa lähde-
23751: viljelykseen käytetyiksi. tään aivan toisesta periaatteesta. Siellä ei
23752: Minä luulen, että tällä kyseessäolevalla suinkaan tarkasteta sitä, mitkä ovat niistä
23753: lailla, jos se tulisi hyväksytyksi, tulisi ole- alueista sellaisia, että ne olisivat juuri
23754: maan suuri merkitys myöskin siinä suh- sille, jolle luovutetaan, sopivimmat, vaan
23755: teessa, .että se suuressa määrässä tulisi edis- siinä koetetaan etsiä sellaisia alueita, jotka
23756: tämään vapaaehtoisten kauppojen synty- vähemmän vahinkoa tuottamatta luovutta-
23757: mistä. Me tiedämme kaikki varsin hyvin, jalle voivat tulla kysymykseen. Lain tar-
23758: että suurilla tiloilla ja osaksi myöskin pie- koitus on, että luovutus ei tule vaikutta-
23759: nemmillä, ainakin keskikokoisilla, on usein maan häiritsevästi maatalouden vastaiseen
23760: paljon kaukana talosta sijaitsevia viljelys- rauhalliseen kehitykseen. Tämä tavatto-
23761: maita, peltomaita, joita on mahdoton järki- man suuri eroavaisuus tietysti täytyy ottaa
23762: peräisesti ja kannattavasti viljellä juuri nii- huomioon tarkastettaessa myöskin erilaisia
23763: den etäisyyden vuoksi. Tällaiset maat si- luovutushintaperusteita. Ja olisi kohtuu-
23764: jaitsevat useasti viljelyskelpoisten maiden tonta tässä vaatia senmukaista luovutus-
23765: lähellä ja ne voitaisiin vapaaehtoista tietä hintaa, kuin vuoden 1898 lunastuslaissa.
23766: saada luovutetuiksi uutisasukkaille. Täl- Niidenkään taholta, jotka tätä lakiehdo-
23767: laisesta vapaaehtoisesta luovutuksesta tu- tusta puolustavat, ei suinkaan tahdota väit-
23768: lisi olemaan varmaan arvaamattoman suuri tää, että lakiehdotuksessa, mikäli asia kos-
23769: kansantaloudellinen hyöty, samoin kuin kee sen lakiteknillistä ja muodollista puolta,
23770: siitä olisi myöskin suuri helpotus itse maa- ei olisi paljon toivomisen varaa. Mutta me
23771: omistajille. olemme kuitenkin olleet siitä vakuutettuja,
23772: Sitten ovat luovutushintaan nähden mie- etteivät nämä seikat ole sellaisia, että ne
23773: lipiteet suuressa määrin käyneet ristiin. lain käytäntöön sovelluttamisen ja sen nou-
23774: Toiselta puolen on mainittu, että luovutus- dattamisen käytännössä tekisivät mahdotto-
23775: hinta on peräti alhainen, ja toiselta puolen maksi. Ja me olemme myöskin 1uulleet,
23776: olisi tahdottu luovutusta ilmaiseksikin, että ne epäselvyydet, mitkä tässä laissa
23777: vieläpä ehkä, jos niin radikaalinen verotus ovat olemassa, voidaan täytäntöönpanoase-
23778: tulisi kysymykseen, kuin täällä on eräältä tuksella saada riittävästi selvitetyiksi.
23779: taholta esitetty, maaomistaja olisi ehkä Monilla tahoilla on oltu varsin huolestu-
23780: pakotettu käyttämään käsirahojakin pääs- neita siitä, voidaanko tämänluontoisella
23781: täkseen maistaan erilleen. Jos nyt tar- lailla luoda elinvoimaista asutusta. Ei to-
23782: kastelemme oikeiston puolelta tehtyä väi- sin ole enää lausuttu, että pienviljelys olisi
23783: tettä, että luovutushinta olisi liian alhai- ehdottomasti tuomittu tästä maasta häviä-
23784: nen, niin on sillä puolen viitattu siihen, mään, nähtävästi senvuoksi, että kokemus
23785: että luovutushinnan täytyisi olla saman- varsin selvästi osoittaa, että pienviljelystä
23786: lainen kuin vuoden 1898 pakkolunastu3- on tässä maassa voitu harjoittaa varsin kif-
23787: laissa, jossa puhutaan kalliimmasta käy- pailukykyisenä suurviljelyksen kansPa ja
23788: västä hinnasta. Lakiehdotuksessa puhu- että se yhä edelleen varmaan tulee sellai-
23789: taan taas paikkakunnalla käyvästä hin- sena olemaan kehityksenkin mukaan. Koke-
23790: nasta. Ne, jotka ovat tässä vaatineet 1898 mus onkin osoittanut, että kuta korkeam-
23791: 416 Lauantaina 14 p. lokakuuta.
23792:
23793: malle ~ehitys.ast~ell~ pä.ä~tään, si.tä kilpai-1 lakiehdotus tulisi hylätyksi, se tulisi ar-
23794: lukyky1semmaks1 pwnvil.Jelys vo1 muodos- vaamattomassa måärässä, suuremmassa
23795: tua ja erityisesti voi tällaista sanoa meidän kuin ehkä luulemmekaan, lisäämään niiden
23796: maastamme, jossa luontaiset olosuhteet suu- lukua, jotka eivät valtiovallan vuolelta
23797: ressa määrässäc viittaavat pienviljelykseen. lainkaan odota toimenviteitä yhteiskunnal-
23798: Mutta huolestuneita ollaan tietysti erityi- listen epäkohtain korjaamiseksi, vaan kul-
23799: sesti siitä, että tällainen maanhankinta asu- kevat tarkoitusperiensä saavuttamiseksi
23800: tusta varten ja niiden lukuisain välineiden omia pimeitä teitään.
23801: hankinta, mitä pienviljelyksessä tarvitaan,
23802: tulee tällä kertaa niin tavattoman kalliiksi, Ed. M i emo i s: Jag vill icke ingå på
23803: että todellakin täytyy sanoa, että valtion någon juridisk tolkning av föreliggande
23804: välitykselläkään ei ole mahdollista lähes- lagförslag, denna har av så många talare
23805: kään kaikkien päästä omaan turpeeseen redan framförts. Likaså har uti den andra
23806: kiinni. Mutta toiselta puolen taas ei käsit- reservationen, som åtföljer agrarutskottets
23807: tääkseni ole syytä väittää, että varsin mo- betänkande, samma sak framhållits. Det
23808: net aivan vähävaraisetkin voivat valtion har påvekats, huru lagförslaget är stridande
23809: toimenpiteillä päästä oman konnun pysy- mot grundlag och mot vår icke för länge
23810: viksi omistajiksi. Siihen viittaa niin hyvin sedan antagna regeringsform, där ägande-
23811: asutustoiminnassa saavutettu kokemus kuin rätten till jord är tryggad för landets inne-
23812: myöskin koko talonpoikais- ja pienviljelyk- byggare. Likaså har framhållits de otyd-
23813: sen historia. Mutta varmaa on toiselta ligheter, som lagtexten i flera paragrafer
23814: puolen, että nämä pienviljelijät, jotka företer och vilket gör, att olika, t. o. m.
23815: luodaan valtion asutustoiminnalla, tarvit- godtyckliga tolkningar av densamma måste
23816: sevat edelleen jatkuvaa avustusta valtion bli följden, en olägenhet, som i första hand
23817: puolelta ei ainoastaan maan hankinnassa skall bliva märkbar vid myndigheternas
23818: vaan myöskin edelleen tämän pienen viljel- tillämpning av lagen. För min del vill jag
23819: mänsä kuntoonpanemisessa, rakennusten, endast i korthet beröra vissa synpunkter.
23820: kaluston j. n. e. hankinnassa. On luonnol- Som vän till koloniseringen eller till ar-
23821: lista, että jos tämä lakiehdotus hyväksyt- betet för att den obesuttna befolkningen må
23822: täisiin, niin hallitus tulee tekemään ehdo- komma i tillfälle att erhålla egen jord, så
23823: tuksen, mitenkä tähän tarkoitukseen tar- att den kan bliva självägande bönder och
23824: vittavat varat saadaan, ja ehdotuksen myös- småbrukare, är jag fullt ense med förslagets
23825: kin siitä, millä tavalla nämä varat tulevat syftemål, men tillvägagångssättet att er-
23826: tarkoitukseen sopivimmin käytetyiksi. hålla denna jord är så motbjudande, att jag
23827: Ymmärrämme varsin hyvin, että tämä icke för min del kan omfatta lagförslaget
23828: kyseessäoleva lakiehdotus ei tyydytä mel- av denna orsak. Detta lagförslag ingriver
23829: koista osaa eduskunnasta. Äärimmäisessä djuvt uti den enskilda jordägarens rätt, sät-
23830: oikeistosm ja vasemmistossa olisi tahdottu ter honom, som redan sagts, uti ett osäker-
23831: se varmaan monissa kohdin melkolailla toi- hetstillstånd, som måste verka hämmande
23832: senlaiseksi, kuin missä se. nyt esiintyy. och skada jordbruksdriften, ja, för en
23833: Mutta onkohan näillä kummallakaan äåri- längre framtid omöjliggära det arbete, som
23834: siivillä väJhintäkään mahdollisuutta saa.da av en strävsam jordbrukare alltid behöver
23835: hyväksytyksi uusi laki, joka paremmin utföras. Huru nedslående är icke att höra
23836: kuin tämä kyseessäoleva vastaisi heidän det, som redan uti 1 § säges om jordan-
23837: omia pyyteitään? Tämä on minusta varsin- skaffningen, där det heter: ,tages jord ge-
23838: kin niiden otettava vakavasti harkittavaksi, nom tvångslösen". Härav förstå vi också
23839: jotka asutusasiaan sittenkin suhtautuvat lagens andemening och innebörd i prakti-
23840: myönteisesti. Ja minä luulen myöskin, että ken. Helt visst måste även förslagsställa-
23841: niidenkin keskuudessa, jotka ovat tähän ren själv erkänna, att denna hå1da och all-
23842: eduskuntaan lähettäneet äärimmäisen va- deles främmande lagbestämmelse uti vår
23843: semmiston, on juuri osa sellaisia, jotka lagstiftning är ny, och att det är en ömtålig
23844: eduskunnan puolelta odottavat juuri sellai- sak, att förgripa sig vå äganderätten till
23845: sia toimenviteitä, kuin tässä kyseessäole- jorden. Det är en verklig sanning, som ut-
23846: vassa lakiehdotuksessa on esitetty. Ja toi- talats och erkänts, att vårt lands jord är
23847: selta puolen taas minä luulen että, jos tämä arbetsdryg och svår att bebruka. Stora
23848: . . 417
23849: Mruan 'hanlk!kiminen rusutUISltarlkoituksiin.
23850:
23851:
23852: kostnader skola långt på förhand nedläg- till samma mål, dit föreliggande lagför-
23853: gas, om driften skall lyckas, och då ersätt- slag strävar och syftar. Undantag kunna
23854: ningen är att förvänta först efter en längre verkligen finnas uti vissa delar av landet,
23855: tids förlopp, huru skall jordägaren då där jorddelningen redan gått så långt, att
23856: kunna utföra dessa kostsamma jordförbätt- .iord icke mera fås för kolonisationsändamål.
23857: ringar, nyodlingar och annat, när han har Men vi borde ändå vara förståndiga och
23858: det ständiga hotet över sig, att kolonisa- kloka och på ett praktiskt sätt föra vår
23859: tionsnämnden när som hälst kan komma kolonisering fram. Vi veta att det före-
23860: och taga jord av honom ,genom tvångs- liggande lagförslaget, om det skall 'kunna
23861: lösen". Likaså kan det hända, att jordbru- hava någon nytta med sig, fordrar
23862: karen av en eller annan orsak för en tids- mycket penningar, ja lagförslaget omfat-
23863: period är urståndsatt att sköta sitt jordbruk tar den största penningfråga vi hava här
23864: så, att det icke enligt lagen kan toikas så- i landet i detta nu. Varför inte använda
23865: som vanhävd. Genast har han samma osä- dessa medel i den fria kolonisationens
23866: kerhet och dom över sig. Genom att kolo- tjänst? Av den Iilla erfarenhet, jag in-
23867: nisationsnämnderna på grund av lagens hemtat på detta område före världskriget,
23868: otydlighet fått sådan makt blir följden en måste jag säga, att hade vi fått pengar,
23869: sådan: I första hand få de bestämma över nog hade vi kunnat utföra koloniseringen.
23870: .annans egendom. Kolonisationsnämnden Sedan kriget kom, hava abnorma tider va-
23871: sammanträder för jordanskaffning och be- rit rådande, och koloniseringen har liksom
23872: slut fattas sålunda: ,Från den jordbrukaren mycket annat på jordbrukets område fått
23873: taga vi det jordområdet - och giva det åt stå stilla. Men nu komma åter tider, då
23874: den personen, från den andra taga vi ett jord tyckes kunna köpas liksom förut, oeh
23875: .annat område och giva det åt en annan jag tror att våra organiserade koloni-
23876: person o. s. v." Härav måste vi förstå, sationsmyndigheter numera med god vilja
23877: huru det i verkligheten kommer att gå till, kunna uträtta mycket, ja t. o. m. ombe-
23878: och vero som går fri, är sist och · slutligen sörja hela detta arbete, om vi utanordna
23879: icke klart. de penningar, som behövas. Om vi över-
23880: Sedan kommer det allra värsta med föra en större summa för varje år tili ko-
23881: denna lagstiftning. Bland en stor del av lonisationsfonden, borde denna bli stark
23882: befolkningen blir den föreställningen gäl- nog att bära kolonisationskostnaderna i
23883: lande, att vi på detta sätt få lagstifta och framtiden. Den frivilliga koloniseringen
23884: bestämma över andras egendom nästan för det goda med sig, att just det folk,
23885: huru som hälst. Vi måste komma ihåg, att som pagsar till jordbrukare och h>1r lust
23886: sedan vi beträtt en sådan väg kunna re- för jordbruket blir hjälpt till egna hem
23887: dan i den närmaste framtiden många nya och egen jord och sådant folk kommer
23888: och mer radikala lagar stiftas på grund av också att lyckas, där mången genom
23889: detta prejudikat. Sedan hava vi ersättnin- tvångskolonisation kör omkull. Den som
23890: gen. Ersättning lovar lagen åt jordägaren sysslat med jordbruksarbete, den som med
23891: för den jord, som kolonisa tionsnämnden spätt och spade i hand, allt från ungdoms-
23892: tager ifrån honom, men följden blir den, tiden, i ur och skur, arbetat med jorden,
23893: att jordägaren efter alla omgångar får taga känner förhållandet inom jordbruket, han
23894: vad myndigheterna bestämma åt honom. vet också, huru jordbrukaren känner och
23895: För landet i sin helhet komma koloni- tänker, och därför önskar jag, att jordbru-
23896: sationskostnaderna att uppgå till penninge- karen må okränkt utöva sin i grundlag
23897: summor, som icke kunna beräknas. Utom tryggade näring, utan att hans egendom
23898: jordägarens ersättning skall staten av- skall ,tagas genom tvångslösen." Detta är
23899: löna en oräknelig skara kolonisationsnämn- också en allmän uppfattning i den lands-
23900: der eller nämndemän, om jag så får säga del, varifrån jag är hemma, nämligen
23901: samt andra tjänstemän, som måste finnas, Österbotten. Den obesuttna befolkningens
23902: och således blir hela kolonisationssaken en förseende med jord är även mitt fulla
23903: penningefråga. Gärna ser och önskar jag, önskemål, och om vi anslå de nödiga med-
23904: :att den obesuttna befolkningen får egen len, som icke ens behöva uppgå tili sådana
23905: jord att bruka och jag tror, att vi genom summor, som föreliggande lagförslag krä-
23906: !(}et fria kolonisationsarbetet skola komma ver, skall mycket åstadkommas. J ag skulle
23907: 53
23908: 418 Lauantaina 14 p. lok!ll'kuuta.
23909:
23910: gerna önskat, att kolonisationsfrågan i naste år om anskaffande av kolonisations-
23911: denna riktning kommit till behandling och jord, uppvisat att, sedan alla torpare bli-
23912: utredning vid denna riksdag. Så kunde vit frigjorda, jordägarenas antal kommer
23913: t. ex. en koloniseringsplan åstadkommits, att utgöra 40 % av lantbefolkningen och
23914: som åskådliggjort jordtillgången i landet, de obesuttnas 60 %. Motsvarande tal äro
23915: exempelvis huru mycket av kronojord, som i Sverige för att taga det närmaste exem-
23916: finnes och som borde uppodlas, men allt plet: besuttna 60 % och obesuttna 40 %.
23917: detta hör ännu till det okända, likaså huru l Danmark är det 85 % besuttna och 15 %
23918: lltora egendomar i synnerhet sådana med obesuttna. Av de land, som minister
23919: större skogsarealer, som nu utbjudas till Elfving i sin broschyr berör, är det endast
23920: salu, bättre kunde utnyttjas för den obe- England, som kan jämföras med Finland.
23921: suttna befolkningens behov och även till Jag vill särskilt framhålla att jordbesitt-
23922: statens fördel, ty helst vill den, som har ningsförhållandena äro icke blott olyckliga
23923: lust till jordbruk, få sin jord anskaffad överhuvudtaget i detta land, utan de äro
23924: på frivilligt sätt. Även kolonisationsnämn- ochå olyckliga i en del utav det svenska
23925: derna komma i de flesta fall att få ett Finland, särskilt i Nyland. Utom att vi i
23926: motbjudande arbete, att tvångskolonisera. många ny ländska socknar sedan gammal t
23927: Från en ordentlig, strävsam och förtroende- hava haft storgods, har på senaste tid yt-
23928: ingivande jordbrukare skall jord uttagas terligare trävarubolag börjat köpa in den
23929: genom tvångslösen och givas åt personer, ena lägenheten efter den andra och detta
23930: som icke äro värda detta yrke, men på har säkert varit till ytterligare olycka för
23931: grund av lagen kunna få tränga sig fram de sociala förhållandena i Nyland. Om
23932: till erhållande av jord. Det finnes nog be- Österbotten vill jag icke tala, ty denna lag,
23933: tänkligheter i verkligheten, som i mängd och det kan jag genaflt anföra i anledning
23934: kunde framhållas. För min del omfattar av den senaste ärade talarens yttrande,
23935: jag andra reservationen i agrarutskottets denna lag kommer praktiskt taget icke att
23936: betänkande, och särskit från svenskhets- beröra det svenska Österbotten. Där äro
23937: synpunkt kan jag icke omfatta lagförsla- jordbesittningsförhållandena lyckliga, och
23938: get. det var också därför som, medan här i
23939: södra Finland under upproret de röda så
23940: Ed. Schauman: Rdgsm. von Born lätt fingo anhängare, man i Österbotten
23941: antydde i det andragande han i går vid och i Karelen, där bönderna, småbrukarna
23942: plenum höll, att de svenska representan- äro talrika, reste sig och undertryckte
23943: terna, d. v. s. de svenska borgerliga rep- upproret. Ingen kan vara så blind, att han
23944: resentanterna, komma att rösta för lagens icke förstår att orsaken till utbredningen
23945: förkastande. Detta är nog riktigt. Vi ha av upproret, likasom även orsaken till
23946: ingen anledning att liksom kommunisterna möjligheten att undertrycka upproret, låg
23947: göra oss intressanta - kommunisterna i jordbesittningsförhållandena. J ag kan ej
23948: tyckas vilja insvepa sitt definitiva beslut heller fatta denna lags upphov annorlunda
23949: i en lika hemlighetsfull slöja som Lenins än såsom grundat just uti en riktig insikt
23950: sjukdom. Vi komma alla att rösta mot i dessa med upproret sammanhängande för-
23951: denna lag, men på mycket olika grunder. hållanden. Det är oekså därför som denna
23952: En del av de svenska borgerliga represen- lags syfte måste betecknaR såsom i eminent
23953: tanterna - och de äro flertalet - anse grad samhällsbevarande, och därför gör det
23954: varje lagstiftningsåtgärd i samma riktning mig ont att se att så många av dem, som
23955: som det föreliggande lagförslaget förkast- särskilt vilja gå och gälla för samhälls-
23956: lig eller icke önskvärd eller åtminstone bevarande, som tycka om denna etikett
23957: icke nödig. Andra åter, och till dem hör ,samhällsbevarande," motsätta sig denna
23958: jag, anse en lagstiftningsåtgärd i den utav lag, att de e.i inse att samhällsintresset
23959: lagen åsyftade riktningen vara icke blott dock hellre fordrar ett erkännande av
23960: önskvärd, utan till och med nödvändig. denna lags syfte än ett motstånd mot la-
23961: Det kan ju inte motsägas, att jordbesitt- gen.
23962: ningsförhållandena i Finland äro ovanligt Här har som det främsta principiella
23963: olyckliga. Den nuvarande jordbruksminis- motivet mot denna lag av många talare
23964: tern har i en skrift, som han utgav se- anförts, att den kränker äganderätten. Det
23965: Maan hankkiminen awtustarkoituksiin. 419
23966:
23967: gör den också. Men en talare här, som i en särskild frågan om odlingslägenheter.
23968: kastade en historisk blick på de jordrefor- Kolonisationen i syfte att bereda bostäder
23969: mer, som tidigare i Finland och Sverige eller egna hem hade dessutom varit mycket
23970: vidtagits, han visade upp - och jag tror lättare att finansiera. Tili min fägnad ser
23971: ej att man kan jäva hans utläggning - jag att jordbruksministern uttalat sig i sin
23972: att dylika ingrepp i äganderätten ofta broschyr i samma riktning. Det är dock
23973: förekommit under historiens utveckling en väsentlig skillnad mellan kolonisation
23974: och ämiu svårare ingrepp än här är fråga för bostadsändamål och kolonisation för
23975: om. J ag skall för min del be att få upp- skapande av nya odlingslägenheter och
23976: märksamgöra på ett färskt exempel, då småbruk. Jag anser också att det icke borde
23977: äganderätten kränkts mycket, mycket mera komma i fråga att taga för odlingslägen-
23978: än den någonsin genom denna jordreform heter jord från egendomar, som hava
23979: kommer att kränkas, och det består i över- mindre ytvidd än 500 hektar. Enligt la-
23980: gången från guldmyntregim tili pappers- gen komma vi nu emellertid att gå ända
23981: myntregim. Detta betyder helt enkelt att tili 200 hektar.
23982: åtminstone nio tiondedelar av de fordrin- En annan brist i lagen är den att icke
23983: gar t. ex., som man haft i guldmark, gått det frivilliga förfarandet stadgas i första
23984: förlora.de och med viiken rätt? Herr Est- rummet, utan mera så att säga i förbi-
23985: lander småler, men jag skall be att få gående. Lagen hade bort stadga, att jord-
23986: erinra honom om handelsbalkens stadgan- ägare är skyldig att på frivillighetens väg
23987: de, att allt, som är försträckt skall åter- sälja den del, som ban enligt lagen eljest
23988: gäldas i samma myntslag, jämngott och tili bör avstå och att endast i fall han under-
23989: fullo. Mot detta har fullständigt brutits. låter detta, tvångsinlösen bör förekomma.
23990: Jag vill ingalunda försvara det, men sta- Jag medgiver, att praktiskt taget lagen
23991: ten står stundom inför sådana situationer, åsyftar detsamma, men själva uppställ-
23992: att den ej kan klara sig. - Ett annat ningen av lagen är galen i detta avseende.
23993: färskt exempel på äganderättens kränk- Likaså hade det bort finnas ett stadgande,
23994: ning utgör torparfrigörelsen. Den var ctt och det såsom ett huvudstadgande, att jord-
23995: uppenbart ingrepp i den priva.ta jordägan- ägarena borde i främsta rummet dela jor-
23996: derätten, såsom flere talare redan an- den mellan sina arvingar. Ett sådant stad-
23997: märkt. kande ingår nog i 3 § på sätt och vis, men
23998: Här framhölls också mot denna lag, att också det är undanskymt; l~en är oriktigt
23999: det icke är bevisat, att det föreligger något byggd i detta a vseende.
24000: verkligt behov av jord, någon jordhunger. Det, som bestämmer mig, och även några
24001: Jag är icke kompetent att bedöma denna andra, att rösta emot lagen är det, att ett
24002: sak, men här har exempelvis av jordbruks- skydd mot förfinskning av den svenska
24003: ministern framhållits, att här faktiskt jorden, icke finnes i lagen. J ag tror icke,
24004: föreligger överallt ett stort behov av jord, att lagen har åsyftat en dylikt förfinsk-
24005: och att detta icke kan tillgodoses på fri- ning, men det kan i alla fall hända att
24006: villighetens väg, icke tillgodoses på annat med stöd av denna lag man kommer tili
24007: sätt än att lagstiftningsåtgärder vidtagas, att faktiskt det Svenska bosättningsområ-
24008: och åtgärder, som gå ända därhän, som det, i någon mån åtminstone, blir förfinskat.
24009: denna lag, nämligen att genom tvångsin- Hr jordbruksministern yttrade, att det
24010: lösen också den privata jorden tillgripes. stadgande, som ingår i lagen därom att den
24011: Jag hyser sålunda icke alls de princi- egna kommunens innevånare bava före-
24012: piella betänkligheter, som i allmänhet hy- träde framför andra, vore tillräckligt, men
24013: sas . av dem, som rösta mot lagen. ,Tag det är enligt min åsikt icke fallet. Hr
24014: skulle därför också kunna rösta för la- jordbruksministern yttrade vidare, att han
24015: ~en, trots de brister som den har. En av vore benägen att, i händelse konflikter
24016: dessa brister, en huvudbrist - jag uppe- uppstå, föreslå ändring av lagen. Men
24017: håller mig bara vid dem - är den att mig synes detta icke fullt logiskt. Lagen
24018: Alenna lag omfattar både odlingslägenheter bör förebygga konflikter, och man bör icke
24019: .och bostadslägenheter. Det hade varit klo- skrida tili ändringar av lagen först sedan
24020: kare och mera praktiskt att i särskild lag konflikter uppstått. J ag ber dessutom
24021: hehandla frågan om bostadslägenheter och få eriura om att vad hr jordbruksministern
24022: 420 Lauantaina 14 .p. 1tO.ka.'kuuta.
24023:
24024: sade icke har auktoritativ betydelse, eme- Denna tendens var ännu icke klar när la-
24025: dan den regering han tillhör demisionerat gen vid senaste riksdag diskuterades. N u
24026: och vi snart få en ny, och vi ej veta, vad är den tydlig, och det är mycket möjligt,
24027: jordbruksministern i den nya regeringen att denna tendens kommer att under de när-
24028: tänker i detta avseende. maste åren skärpas. Huru går det då om
24029: Vi ha icke lyckats på svenskt håll få reformen nu förverkligas, med dessa ko-
24030: några garantier i den riktning, som vi lonister, som köpt sin jord på skuld? Jo,
24031: önskat. Jag kan icke nog beklaga den kort- de råka i en ytterst svår situati0n. Det
24032: synthet, som den finska majoriteten, icke kan hända att de måste övergiva sina små-
24033: alla finska .representanter, men majorite- bruk och kasta sig i industriens armar,
24034: ten, visade senaste vår, då den förkastade d. v. s. göra just det, som man särskilt på
24035: stora utskottets förslag om en dylik maalaishåll är mest rädd för. Om så
24036: skyddsparagraf för den svenska befolknin- skulle gå, vore ju allwå syftet med hela
24037: gen. Därmed ha åtminstone några, som va- lagen förfelat. J ag hörde här en av dem,
24038: rit anhängare av lagen i princip, blivit som talade bäst och tillika trevligast för
24039: motståndare till densamma. Om det var denna lags godkännande, enskilt åt mig
24040: det man önskade, så har verkligen syftet säga: ja, visst är det galet, men Gud är
24041: vunnits. de dårars förmyndare. Men det är ju dock
24042: Då jag röstar emot lagen, önskar jag i fasligt, låt vara att detta var sagt halvt
24043: alla fall icke göra det utan att yrka på, på skämt, att vi skola skrida till förverk-
24044: att en ny proposition skall föreläggas ligandet av denna lag i den tron att Gud
24045: riksdagen. Jag skulle, för den händelse hjälper oss dårar.
24046: lagen blir förkastad, anbålla om att riks- Men där är ännu en sak, som blir en
24047: dagen måtte godkänna följande uttalande: beklaglig följd av att reformen skulle för-
24048: riksdagen besluter uppmana regeringen att verkligas under en tidpunkt med fallande
24049: inkomma med nytt förslag till lag om an- jordvärden såsom den nuvarande, och det
24050: skaffande av jord för kolonisationsända- är den, att staten ser sig då tvungen att
24051: mål, grundat på i huvud.~ak samma princi- använda alla möjliga konstlade medel för
24052: per som det vilande lagförslaget. att förbättra eller upphjälpa jordvärdet.
24053: Hr jordbruksmiuistern ansåg, att om la- Det är något som herrarna i centern icke
24054: gen nu blir förkastad och ny proposition hava något emot. Man kommer naturligt-
24055: överlämnas, det därav föranledda uppsko- vis att få så mycket större anledning att
24056: vet bleve synnerligen vådligt. Det kan jag skrika på höga skyddstullar och annat, då
24057: ej inse. J ag är tvärtom av den åsikten, man kan säga att eljest går det på tok med
24058: att detta uppskov är nyttigt, ty, och nu kolonisterna. Ur konsumentsynpunkt anser
24059: kommer den punkt, där skon klämmer jag denna följd vara en mycket vådlig
24060: allra värst i denna fråga, finansieringen följd.
24061: av denna sak är icke klar. Det kan ingen Och slutligen kommer ännu en sak, som
24062: av lagens upphovsmän, icke ens riksdags- talar mot att reformen nu kan förverkli-
24063: man Kivilinna med sina stora och små gas, och det är den, att hela vårt penninge-
24064: pipor visa, att finansfrågan skulle vara väsende icke ännu är stadgat. Vårt mynt-
24065: klar. Tvärtom, vi ha ingen statskreditan- värde är icke stabiliserat. Sådana reformer
24066: stalt för detta ändamål, vi ha inga kredit- som denna kunna icke gärna, om man vill
24067: organisationer för denna lags förverkli- vara förnuftig, genomföras innan stadga i
24068: gande, och då måste den av finansiella myntväsendet har inträtt. Eljest vandrar
24069: skäl bliva en lag på pappret tillsvidare. man på en gungfly. · Men det kan ju hända
24070: I detta avseende är verkligen frågan att Gud hjälper de dårar.
24071: mycket illa förberedd. Och då det är ··Jag upprepar, att ehuru jag i princip
24072: denna sak, som praktiskt taget, när det är för lagen, nödgas jag rösta emot den-
24073: gäller förverkligandet av lagen, är den samma, därför att denna lag icke innehål-
24074: viktigaste, så hjälper det ej alls att taga ler den skyddsparagraf beträffande de
24075: sin tillflykt till religionen som riksdags- svenska bosä ttningsområdena som vid se-
24076: man Kivilinna. Ett uppskov är nyttigt naste riksdag var föreslagen samt därför
24077: också därför att vi stå inför en konjunk- att jag tillika icke tror på möjligheten
24078: tur med tendens till fallande jordvärden. utav att denna lag kan nu, i den närmaste.
24079: Mruan hanlk!k1minen aS'Utllllltarlroituksiin. 421
24080:
24081:
24082: framtiden, innan penningeväsendet har että tällaisissa joukoissa helposti tarttuvat
24083: stadgats och innan vi äro på det klara sellaisetkin utopiat, jotka ovat mahdotto-
24084: med ntvecklingen i frågan om jordvärdet, mia käytännössä toteuttaa, ja ovat valmiit
24085: genomföras. mihin hullutuksiin tahansa yhtymään. Ih-
24086: miselle on luonnossaan perinnäistä se, jo-
24087: Ed. Lohi: Maakysymyksen järjestely kaisella nuorukaisella ja neitosella niin
24088: se on epäilemättä yksi kaikkein tärkeim- pian kuin se alkaa tajuta tälle mailmalle,
24089: piä yhteiskunnallisia kysymyksiä ollut niin hänen tulevaisuuden suunnitelminaan
24090: kaikkina aikoina. Jos me seuraamme suur- häämöttää, tulevaisuuden ihanteena, se
24091: ten vallankumousten historiaa ja tahdomme että saada joskus oma koti, jossa oman ra-
24092: tarkoin syventyä näiden vallankumousten kastettunsa kanssa saisi viettää onnellista.
24093: s;yihin. niin meidän täytyy ehdottomasti elämää. (Eduskunnasta naurua.) Tämä
24094: huomata, että useissa, ehkäpä useimmissa pyhä tunne, naurakoon kuka tahtoo, se on
24095: vallankumouksissa perussyynä näihin ku- sellainen, sanon minä, että valtiovallalla
24096: mouksiin on ollut maaomaisuuden kovin ja lainsäätäjällä ei ole siveellistä oikeutta
24097: epätasaisesti kehittynyt omistusoikeus. tätä tunnetta sammuttaa mutta sen velvol-
24098: Vallankumousaikoina pohjavoiman kaik- lisuus on tehdä kaiken voitavansa, että
24099: kiin kumouksiin ovat muodostaneet ne jou- tämä tunne pääsisi tarkoituksensa perille.
24100: kot, jotka väärään suuntaan kehittyneen Kun meidän maassamme oli suoritettu
24101: maanomistuksen johdosta ovat tulleet tyy- kamala kansalaissota, niin me maalais-
24102: tymättömiksi voimassaolleeseen yhteis- liittolaiset, kun lähdettiin suunnittelemaan
24103: kuntajärjestelmään. Tämä tosiasia on huo- sen perästä tämän kansan tulevaa elämää,
24104: mattavissa myöskin viime aikoina tapahtu- me rohkenimme lähteä siitä periaatteesta,
24105: neissa kapina- ja vallankumousliikkeissä. että meillä täytyy pyrkiä ojentamaan vel-
24106: Nämä liikkeet eivät olisi saaneet missään jen kättä vielä niillekin, jotka olivat isän-
24107: maassa sellaista kantavuutta, kuin mitä ne maataan vastaan niin törkeästi rikkoneet.
24108: ovat saaneet, jos vallassaolevat luokat oli- Siinä erosivat meillä tiet oikeiston kanssa,
24109: sivat aikaisemmin ymmärtäneet kehitystä jotka tahtoivat tilanteen luoman kostonhen-
24110: johtaa parempaan suuntaan. Minä omasta gen lumoissa lähteä tulevaa Suomea raken-
24111: puolestani olen vakuutettu siitä, että ei tamaan. Me rohkenimme uskoa tämän kan-
24112: myöskään Venäjän kansan olisi tarvinnut san enemmistön parhaimpiin voimiin ja
24113: kärsiä niin perinpohjaisia ja kauheita kär- sentakia me rohkenimme lähteä kansanval-
24114: simyksiä, mitä se on viime vuosikymme- lan tiellä pohjaa rakentamaan uudelle
24115: nellä kärsinyt, jos tässä kysymyksessä en- Suomelle ja hylkäsimme yksinvallan ja
24116: nen kaikkea olisi siellä aikanaan ymmär- sen pistimiin nojaavan tien. Mutta tälle
24117: retty, mitä asema vaatii. Samalla minä tielle lähtiessä me olimme tietoisia siitä,
24118: olen vakuutettu siitä, että myöskin meidän että ennen kuin tämä tie onnistuu, niin
24119: kansamme olisi voinut säilyä niiltä kau- täytyy todella ryhtyä myöskin yhteiskun-
24120: heilta kärsimyksiltä, joita olemme saaneet nallisia epäkohtia korjaamaan. Me olemme
24121: kestää, jos eritoten tässä kysymyksessä tähän asti voimiemme mukaan pyrkineet
24122: olisi aikanaan ymmärretty ajan vaatimuk- tätä tietä käymään. Tämä nyt käsillä-
24123: sia. Minä tämän käsitykseni perustan ni- oleva lakiehdotus on yksi niitä kaikkein
24124: menomaan siihen, että meidän punakaar- tärkeimpiä lakiehdotuksia, joita keskus-
24125: timme pääasiallisimman voimansa sai niis- tahallitus meidän tukemana viime edus-
24126: tä joukoista, jotka olivat vailla omaa maa- kunnassa suunnitteli. Nyt on ratkaistavana
24127: ta. Minä puolestani tahtoisin ymmärtää eduskunnalla, mitä se tahtoo tähän lakieh-
24128: sen psykologian, mikä tällaisissa kumouk- dotukseen nähden tehdä. Tätä lakiehdo-
24129: sellisissa joukoissa on nopea pääsemään val- tusta on täällä moitittu oikealta ja vasem-
24130: lalle. Ihminen, joka joutuu yhteiskunnac;sa malta ja on aivan luonnollista, että lain-
24131: siihen asemaan, että se ei mitään omista, säädäntö tällä alalla on sellainen, että kos-
24132: vaikkapa se olisi kaiken parhaan kykynsä kaan ei voida sellaista lakia Paada aikaan,
24133: kohdistanut siihen, että saada elämänsä ja että siihen voitaisiin olla kaikin tyytyväi-
24134: toimeentulonsa turvatuksi, mutta nurjien siä, silloin kun niin erilaiset harrastukset
24135: yhteskunnallisten olojen takia se on käy- ja erilaiset periaatteet ovat eri kansanluok-·
24136: nyt mahdottomaksi, niin on ymmärrettävä, kia edustavilla eduskuntaryhmillä. Tästä
24137: 422 Lauantaina 14 p • .lokakuuta.
24138:
24139: johtuu että jos mieli jotain aikaansaada, Täällä on tämän keskustelun kuluessa.
24140: täytyy yhtyä jonkinlaiseen kompromissiin, jo verraten paljon puhuttu tämän lakieh-
24141: jonka nojalla on mahdollisuus jotakin ai- dotuksen sisällöstä, jota minä en tahdo läh-
24142: kaansaada. Minä tahtoisin tästä lakiehdo- teä toistamaan. Viimeksi ed. Sunila erit-
24143: tuksesta sanoa: tämä on myöskin sellainen täin valaisevasti osotti, minkälaista tietä
24144: kompromissin tulos. Tämän maakysym;yk- tämä lakiehdotus pyrkii asutustoimintaa
24145: sen ratkaisemiseksi on kyllä jo meidänkin meidan maassamme järjestämään. Minä tah-
24146: maassamme jotain tehty, tehty hyvinkin toisin vain muutaman sanan sanoa niille,
24147: paljon. M. m. torpparikysymyksen rat- jotka oikeiston puolelta ovat tunnustaneet
24148: kaisu, se oli ehkä kaikkein suurin tehtävä tämän asian tärkeyden niinkuin ed. J un-
24149: ja se oli kaikkein kiireeliisin ja kipein teh- nila eileniltaisessa lausunnossaan tunnusti.
24150: tävä. Se on nyt sivuutettu. Tätä kysy- Hän totesi kaiken sen oikeuden, mitä mei-
24151: mystä on pyritty ratkaisemaan säätämällä dän taholta on tässä kysymyksessä lau-
24152: tässä eduskunnassa virkatalojen, pappilain suttu. Mutta siitä huolimatta hän tuli
24153: ja kruununmaiden asuttamista koskevat kielteiseen tulokseen tähän lakiehdotuk-
24154: lait. Mutta nämä toimenpiteet eivät vielä seen nähden. Ed. Junnila ja hänen kans-
24155: riitä tämän kysymyksen ratkaisemiseen. o;aan jotkut muut kokoomuspuolueen edus-
24156: Vaikka maanomistusolot meidän maassam- tajat ovat eduskunnalle jättäneet alotteen,
24157: me eivät ole kehittyneet niin kurjiksi kuin jossa on tahdottu osottaa suuntaviivoja,
24158: monessa muussa maassa, niin täytyy tun- mille pohjalle asutuskysymys olisi meidän
24159: nustaa että epäkohta meilläkin on vielä maassamme järjestettävä. Täällä ovatkin
24160: tavattoman suuri. Varsinkin kun ottaa tähän alotteeseen muutamat puhujat jo vii-
24161: huomioon, että meillä on niin paljon vielä tanneet. Mutta minäkin tahtoisin tämän
24162: viljelemättömiä maita ja tämän rinnalla aiotteen muutamiin kohtiin vielä kajota.
24163: tuo tavattoman suuri tilaUoman väestön Pääasiallisin, mikä tässä alotteessa mi-
24164: joukko. Tässä valossa täytyy ymmärtää nun nähdäkseni on, on se kohta, jossa suun-
24165: että meillä on vielä yhteiskunnan puolesta nitellaan asutustoimintaa järjestettäväksi
24166: myöskin tehtäviä. Mutta juuri se seikka sille pohjalle että asetettaisiin erityisen ve-
24167: että meillä on niin paljon viljelemä ttömiä rotuksen alaiseksi sellaiset maat, joita tah-
24168: maita, se tekee tämän kysymyksen ratkai- dottaisiin saada viljelykselle luovutetuiksi.
24169: sun niin paljon helpommaksi kuin niissä Minulle omasta puolestani tämä periaate ei
24170: maissa, joissa asutus on tiheämpi, joissa ole ensinkään outo, eikä se ole outo myös-
24171: maa on jo viljelykselle otettu. Ja sen- kään maalaisliiton eduskuntaryhmälle. .To
24172: takia tämäkin lakiehdotus, mikä nyt on vuosikymmen sitten on maalaisliiton edus-
24173: käsiteltävänä, on todellisuudessa aivan kuntaryhmän puolesta myöskin tehty alot-
24174: lievä maareformi. Tällä ei järkytetä mi- teita, jotka ovat tähdänneet samaan suun-
24175: tään entisiä yhteiskunnan perusteita eikä taan. Mutta minun täytyy tunnustaa että
24176: ole käsittääkseni pakkokaan järkyttää, jos tälle pohjalle järjestetty menettely on ver-
24177: ei oteta päätekijäksi sitä että omistusoi- rattain vaikea käytännössä toteuttaa. ,Jos
24178: keus kaikissa tapauksis~a on pyhänä pidet- tämä tahdotaan toteuttaa sillä tavalla,
24179: tävä, silloinkin kun tämä pyhä omistusoi- kuin nämä aiotteentekijät ovat sen suunni-
24180: keus ilmeisesti joutuu ristiriitaan koko yh- telleet, ,että säädettäisiin erityinen vero
24181: teiskunnan edun kansPa. Mutta me olem- viljelyskelpoisesta, viljelemättömästä maas-
24182: me lähteneet siitä käsityksestä että va- ta, jota maanomistaja ei tarvitse oman met-
24183: paata kapitalistista kehitystä on valtioval- sä- tai laiduntarpeensa tyydyttämiseksi ja
24184: lan velvollisuus ohjata yhteiskuntaelämää joka ei sopivammin ole metsätalouteen
24185: palvelemaan onnelliseen suuntaan, ohjata käytettävissä". Tässä ovat ne pääasialli '!let
24186: silläkin tavalla että täytyy jo.nkun verr.an määritelmät. Ja jatketaan vielä, että ,tätä
24187: ehkä rikkoa omistusoikeuden periaatteita, veroa ei olisi ulotettava sellaiseen maahan,
24188: sen sanan täydellisimmässä merkityksessä. joka on omistajan oman tilan tarkoituksen-
24189: Mutta tämän lakiehdotuksen nojalla ei mukaiseen viljelemiseen ilman sen viljelys-
24190: kumminkaan tehdä mitään vääryyttä näil- ten laajentamiseen tarpeellinen taikka
24191: lekään omistaville luokille, jotka tämän lain jonka luovuttaminen rikkoisi tilan alueel-
24192: kautta tulisivat pakkotietä luovuttamaan lisen yhtenäisyyden sekä vihdoin, että ve-
24193: maita asutustarkoituksiin. ronalaiseksi joutuvaa maata määrättäessä
24194: Ma.an hanJkkiminen a·sutustar'koituksiin. 423
24195:
24196:
24197: kiinnitettäisiin huomiota olosuhteisiin eri tässäkin työssä työntekijöiksi henkilöitä,
24198: osissa maata sekä erikokoisilla tiloilla, vie- jotka pystyvät arvioimaan, mikä lain tar-
24199: läpä omistajan perhesuhteisiin". Minä tah- koitus on ja miten lain tarkoitus itse kus-
24200: toisin kysyä, jos kaikki nämä periaatteet sakin yksityistapauksessa on käytäntöön
24201: otetaan tässä laissa huomioon, mitä oi- sovellettava. Ja niinkuin ensimäinen pu-
24202: keastaan meillä verotettavaa maata silloin huja tänäpäivänä täällä huomautti, jos
24203: jää. Ja milloin tämä suunnitelma on käy- jossakin tapauksessa vääryyttä tahdottai-
24204: tännössä toteutettu? Tähän epäilemättä tar- siin yrittää harjoittamaan, tässä laissa on
24205: vitaan aivan perinpohjainen yksityiskoh- järjestetty tilaisuus ylemmille viranomai-
24206: tainen maan jyvitys panna toimeen koko sille saada mahdolliset vääryydet poiste-
24207: maassa ennenkuin tätä käytännössä voitai- tuiksi.
24208: siin tällä pohjalla sovelluttaa. Ja minun Minä en ole voinut, suotakoon se an-
24209: täytyy olla sitä mieltä, että tämä kysy- teeksi, vapautua siitä käsityksestä, että
24210: mys on siksi tärkeä, että meillä ei ole sittenkin kokoomuspuolueen ryhmässä on
24211: varaa tämän kysymyksen ratkaisua jättää henkilöitä, joihin on vaikuttamassa jotkut,
24212: näin epämääräiseen tulevaisuuteen. Tätä tavallaan sellaiset seikat, jotka eivät saisi
24213: lakiehdotusta on useiden puhujain taholta oikeastaan asian ratkaisuun vaikuttaa.
24214: arvosteltu sillä tavalla, että tämä on niin Minä tässä nim. huomautan eräästä sei-
24215: kovin epämääräinen, niin hatara ja sen- kasta. Eilen oli Uudessa Suomessa sen
24216: takia mahdoton hyväksyä. Mutta harvat puolueen huomatun miehen kirjoitus, jossa.
24217: puhujat ovat kajonneet tämän lain yksi- lausuttiin m. m. tästä positiivisesta ohjel-
24218: tyiskohtiin, mitkä kohdat ovat niin mah- masta, että ,anomusehdotuksen mukaan
24219: dottomia. Niihin pyrki kajoamaan ed. laadittu laki on suunniteltu valmistetta-
24220: Peltonen. Mutta hänen lausuntonsa siinä vaksi eri kan'lanluokkien ja eri ryhmien
24221: suhteessa oli suurelta osalta, tahtoisin sa- myötävaikutuksella ja asiantuntijain joh-
24222: noa sellaista juridista saivartelua, että tällä dolla. Lex Kallio on valmistettu vain pa-
24223: tavalla jos lähdetään kritiseeraamaan mitä rin puolueryhmän toimesta ja harrastuk-
24224: lakia tahansa, niin kyllä laki täytyy löy- sena, jollainen valmistustapa on omi::l.an
24225: tää silloin köykäiseksi. Pääasiallisin väite synnyttämään vastarintaa muissa ryh-
24226: oli se, että tämä laki jättää liian suuren missä, vaikka laki olisi onnistuneestikin
24227: harkintavallan toimeenpaneville viranomai- laadittu." Ja minun täytyy tässä olla
24228: sille. Mutta minä tahtoisin sanoa, ala sel- niin epäluuloinen, että nämä psykologiset
24229: lainen, jolle tätä lakia säädetään, on jo syyt sittenkin näyttävät hyvin suurta.
24230: luonteeltaan sellainen, että yksityiskohtai- osaa tämän kysymyksen ratkaisemisessa.
24231: sia, kaikkiin olosuhteisiin soveltuvia kate- kun minä asetan tämän sitä taustaa vail-
24232: gorisia määräyksiä on kamarissa verrat. taan, missä nyt olemme. Onhan sen puo-
24233: tain vaikea tehdä. Niin erilaiset olosuh- lueen sanomalehdistössä ja agitatsionitoi-
24234: teet ovat eri osissa maa ta, niin erilaiset mihnassa kohdistettu juuri keskustaa ia
24235: mahdollisuudet uusien viljelmien järjes- keskustahallitusta vastaan kaikki, mitä on
24236: tämiselle eri paikoissa, että minä pelkään, suinkin ollut mahdollista, ja kaikki paho-
24237: että jos tahdotaan aivan täydelliset kate- laiset maalattu seinille. juuri tämän lain
24238: goriset määräykset varmasti lakiin sisäl- yhteydessä .•Ja kun minä olen siellä maa-
24239: lyttää, niin tässä joudutaan • alalle, jota seudulla liikkunut niissä piireissä, jotka
24240: me emme pysty tässä kamarissa täydelli- lukeutuvat tähän puolueeseen, ja kun on
24241: sesti hallitsemaan. Ja juuri tästä asian- tullut kysymykseen Lex Kallio ja he ovat
24242: tilasta johtuu, että täytyy lain täytäntöön- ilmoittaneet jyrkästi sellaista vastusta-
24243: panoviranomaisille jättää jonkun verran vansa, minä olen tahtonut syventyä heiltä
24244: harkintavaltaa. Ja me uskaltaisimme sen tiedustelemaan, missä suhteessa se laki on
24245: jättää siinä tietoisuudessa, että me us- heidän mielestään mahdoton. Useimmissa
24246: komme, että ne jotka tätä käytä.ntöön so- tapauksissa on vielä niissäkin piireissä,
24247: veltavat, tulevat ainakin pääasiallisesti jotka ovat olleet kaikkein korkeimmalla
24248: olemaan henkilöitä, joille tämän kysy- valistustasolla, tietämättömyys ollut häm-
24249: myksen tärkeys on täyd!;lllisesti tunnettu. mästyttävän suuri. Ei ole ollut oikeastaan
24250: Meidän täytyy luottaa tässä kunnalliseen aavistustakaan siitä, mitä tämä laki on to-
24251: itsehallintoon, että se kykenee asettamaan siasiallisesti sisältänyt. Nyt kun tällä kii-
24252: 424 Lauanrtaina 14 p. 1orkarkuuta.
24253: ---------------------------
24254: hoituksella on mielet saatu kiihoitetuiksi förslarg, men det stannad'e vid blotta f.ör-
24255: tätä lakia vastaan, niin vaikea luonnolli- slagen. Ingenting nämnvärt g,jordes för
24256: sesti on perääntyä, vaikka tuntisikin, eWi att förbättra den obesuttna befolkningens
24257: ollaan väärällä tiellä. ställning nnder hela 1800-talet. Så ryckte
24258: Ed. Junnila lausui täällä puheensa lo- Bobrikoff in på skådebanan i Finland och
24259: pussa, että tuskin tähän maahan muodos- hans hantlangare upptäckte snart vårt
24260: tuu eikä saakaan muodostua sellaista hal- samhälles Achilleshäl. Han sörjde för
24261: litusta, joka jättäisi tämän kysymyksen att de obesuttna bragtes att tänka på <Jin
24262: nukuksiin, sittenkään kun tämä nyt on usla belägenhet. Det blev häpnad bland de
24263: kaatunut. Me maalaisliiton edustajat aivan samhällsbevarande, då man fick kännedom
24264: hyvällä syyllä näemme, että ne ryhmät, om denna agitation bland de obesuttna. N u
24265: jotka nyt tämän lakiehdotuksen kaatavat, kom man sig för att erbjuda kommunerna
24266: niin tämä oikeisto ehkä tämän äärimmäi- medel för obesuttnas jordförvärv. 1899
24267: sen vasemmiston kanssa, muodostavat sit- anslogs 2 miljoner mark för detta ändamål
24268: ten sellaiRen hallituksen, joka kykenee av regeringen och samtidigt tillsattes en
24269: sen ,positiivisen" ohjelman pohjalla pa- kommitte för att uttänka, huru dessa pen-
24270: remman lakiehdotuksen meille tarjoamaan. ningar ändamålsenligast måtte bliva an-
24271: Siltä taholta on usein huomautettu, kuinka vända. Det var med anledning av dessa
24272: on meidän isänmaallemme välttämätöntä åtgärder som den s. k. subkommitten för
24273: saada yhteinen n. s. porvarillinen rintama, den obesuttna befolkningen arbetade från
24274: mutta minun käsitykseni on, että sillä ta- 1901 och franiåt. Också denna kommith~
24275: holla ei ole vielä täydellise:::ti vapauduttu framlade planer, såvitt jag har mig be-
24276: sen vähäisen vaalivoiton takia niistä vai- kant, värdefnlla och innehållsrika, men det
24277: kutteista, että luullaan oltavan siinä ase- stannade även nu vid planerna. Man kan
24278: massa, että tämän maan elämää kyetään säga om dessa strävanden att försöka göra
24279: aivan heidän määräämällään tavalla johta- någonting för den obeRuttna befolkningens
24280: maan. Kaikissa tapauksissa meillä nyt on bästa såsom ordspråket säger: ,Medan
24281: ratkaistavana yksi kaikkein tärkeimpiä gräset växer, dör kon."
24282: meidän sisäpoliittisia kysymyksiämme ja I Österbotten sökte sig den obesuttna
24283: tässä ratkaisussa te tahdotte polttaa sillan befolkningen då från landet mest tili
24284: kokonaan meidän ja teidän välillä. Tie- Amerika, i södra Finland mest tili stä-
24285: tysti on teidän velvollisuus vastata tämän derna. Det första politiska valet 1907 för-
24286: sillan polttamisesta. satte de borgerliga i liknande häpnad som
24287: då det 1899 blev bekant, huru Bobrikoff
24288: Ed. A k e r b 1 o m: Genom lagförslaget hade sina hantlangare att agitera bland de
24289: Lex Kallio har sent om sider frågan om obesuttna. Den stora anslutningen tili so-
24290: jord åt de obesuttna blivit föremål för all- cialdemokratiska partiet var en dom över
24291: varliga överläggningar. Vid särskilda till- de borgerliga för vad de försummat att
24292: fällen har tidigare visserligen då och då göra för de obesuttna. Den nya överrask-
24293: egnats en tanke åt spörsmålet, men snart ningen kom med det röda upproret. När
24294: nog har man frigjort sig från detta be- detta väl var kväft, då fingo vi ju gläd-
24295: svärliga spörsmål. Man har intalat var- .iande nog erfara, att lantdagen omsider
24296: andra, att vårt samhälle bar varit så väl koru sig för att skrida till en effektivare
24297: ordnat, att man gott kunde lämna de obe- åtgärd, nämligen tili stiftande av lagen om
24298: suttna att taga sig fram med egna kraf- inlösen av lego-områden. Nu när denna
24299: ter. Redan januariut~kottet 1862 fann, lag har kommit i tillämpning, har jag för-
24300: att den obesuttna befolkningen hade blivit nummit från många håll här, att man
24301: så talrik och levde i så torftiga förhållan- tror sig hava gjort så väl, att det ingen-
24302: den, att samhället nödvändigt behövde vid- ting mer behöver göras. Man borde åt-
24303: taga åtgärder för att förbättra dess ställ- minstone invänta verkningarna av dessa
24304: ning, men intet gjordes. Först i början av många\anda inlösenlagar, och först sedan
24305: 1880-talet tillsatte regeringen en kommitte man förnummit, om de äro otillräekliga,
24306: för att föreslå åtgärder för förbättrande av borde sådana åt~ärder vidtagas, som här
24307: den obesuttna befolkningens ställning i föreslås i Lex Kallio. J ag vill säga till
24308: Kuopio Iän. Kommitten framlade flera dem, som reflekterat i denna riktning, att
24309: Mwan 1hanik1kiminen a·su tusrta:rlk:oi tuksiin. 425
24310:
24311:
24312: de tyckas glömma, att nästan ingenting dering, denna frontbildning, denna storm-
24313: blivit gjort för att hjälpa de i verklig me- löpning emot lagen har jag tyckt mig
24314: ning obesuttna till att få sina egna stu- sakna röster från det andra lägret, som
24315: gor, sin egen täppa. Det är ganska svårt också bör höras. Det är endast jordägarna,
24316: att bestämt l'ngiva, huru stor den befolk- solli hava fört talan; de obesuttnas röst har
24317: ning är, som är så obesutten, att den ej gjort ~g hörd. Här uppträdde visserli-
24318: icke har ens ett eget hem och huru stor gen i går en, som sade sig representera de
24319: den del är, som är utan egen jord att odla. obesuttna från Nyland, och förklarade, att
24320: Förra ministern Hahl uppgav i går i sitt den obesuttna befolkningen är absolut
24321: andragande, att denna befolkning torde elliot denna lag, att den betraktar den så-
24322: uppgå till omkring 200,000 familjer eller som lliycket skadlig. Han påstod sig hava
24323: omkring en miljon människor. Frågan om gjort en enquete bland tusental obesuttna
24324: de obesuttna är emellertid icke så enkel, och han har fått det besked, att de lliot-
24325: att den kan skaffas ur världen, om man sätta sig denna åtgärd. Olli det är så, vill
24326: också skulle företaga sig att nu på lagstift- jag ej bestrida, då jag icke känner Nyland,
24327: ningsväg söka förhjälpa dessa 200,000 fa- men det förefaller nog sällsallit.
24328: miljer till egen jord. N ej, den frågan krä- Då man ser på denna lag och beaktar,
24329: ver årliga åtgärder. Befolkningsstatisti- vad den åsyftar, nälliligen att med sta-
24330: ken visar, att bland 1,000 personer fylla tens och kollimunernas bistånd i frällista
24331: varje år omkring 16 personer 20 år; med rullimet anskaffa jord åt sådana, solli ej
24332: andra ord, årligen ingås eller kan ingå::; hava kraft att på egen hand köpa sig jord,
24333: omkring 8 äktenskap. Utav dessa är det i så inser llian, att eftersom den så hand-
24334: allra bästa fall en familj, som är i sådant gripligt vill kollillia llied hjälp, så kunna ju
24335: läge, att den icke förmår med egna krafter icke de obesuttna vara emot, utan de hysa
24336: skaffa sig eget hem och jord, men ofta det livligaste intresse för att den måtte
24337: nog är det flera än en familj av de 8 bli antagen. Jag ansluter mig fullständigt
24338: jag här nämnde. Hall man räknar på detta till de åsikter, som uttalats av rdgsm
24339: sätt, blir det redan ganska påtagligt, huru Schauman Olli lagens syftemål. Men sam-
24340: stort det faktiska behovet är av åtgärder i tidigt, och då jag här framträder såsom
24341: syfte att förhjälpa dylika, som icke förmå förespråkare frällist för den obesuttna be-
24342: hjälpa sig själva, tili att bli besuttna, åt- folkningen i denna fråga, finner jag det
24343: minstone i den allra enklaste form. Lex nödvändigt att påvisa en brist i denna lag,
24344: Kallio är nu ett försök att giva den be- I händelse de obesuttna bringas att taga
24345: hövliga handräckningen åt sådana obe· kännedom Olli innehållet i lagen, kollima de
24346: suttna, som icke, som sagt, med egen kraft snart nog att nödgas göra en ganska gra-
24347: förmå taga sig fram, men tyvärr har detta verande anmärkning mot den. De märka,
24348: försök emottagits, särskilt på svenskt håll, att man med denna lag söker hjälpa endast
24349: med oförståelse och med motstånd. Efter en del av Finlands obesuttna befolkning,
24350: vad jag tyckt mig kunna märka, har man nälliligen de, SOlli råka bo i storgodf;trak-
24351: mindre sett på det verkliga behovet hos terna. Men sådana, solli bo där jorden är
24352: de obesuttna och i stället mer på jord- delad i så Slliå lotter, att la:gen icke träf-
24353: äigarens intressen. (Ed. Colliander: Ne.i man far dem, de kollima då icke att hava något
24354: har sett på frivillig1he.tens väcg.) U nder hela gagn av denna lag. Jag, :50lli är hellima
24355: den tid diskussionen påg1ått Olli Lex Kallio, från svenska Österbotten, borde känna för-
24356: har man sä,rskilt från ,svenSJkt håll anlitat hållandena bra där, och jag vågar påstit,
24357: alla tänkbara apparater f·ör aH organisera att jag gör det till någon del. Jag vågar
24358: lliot.stånd rnot denna la,g-. Man l1a:r lyckats få giva mitt utlåtande om hurudant läget där
24359: hjälp av så gott solli hela den borgerliga är. Man vill kanske invända, att behovet
24360: tidningspressen, man har tagit partiorgani- av dylika åtgärder icke är så stort där,
24361: sationerna i bruk för att sprida broschyrer eller att det alls skulle förefinnas. I
24362: lliot lagen, man har på an.dra samrnan- svenska Österbotten är den besuttna be-
24363: komster enats Olli motstånd och här i riks- folkningen 65 % och den obesuttna 35 %.
24364: dagen har man ju slutit sig samllian till Visserligen är välståndet ganska gott bland
24365: ett fast förbund för att motarbeta lagen. de obesuttna, men icke så gott att de icke
24366: Under all denna agitation, denna konsoli- skulle vara glada att få en handräckning.
24367: M
24368: 426 Lauan1taina 14 p. lokakuuta.
24369:
24370: Under medlet av 1800-talet ökades den verkligen äro nödvändiga också i den trakt,
24371: obesuttna befolkningen mycket starkt i där man skulle tro, att de vore minst be-
24372: Österbotten; det höll på att uppstå där ett hövliga. Jag beklagar att lagförslaget
24373: verkligt nödtillstånd. Befolkningen blev icke innehåller sådana stadganden, att de
24374: tvungen att utvandra och det blev i fler- vore tillämpliga för Öster~tten och på
24375: talet fall en emigration till e.Amerika. andra trakter, där storgods icke finnas.
24376: Denna utvandring var mycket stark och ,J ag har ej åtagit mig att här up-pträda
24377: allmän i alla socknar, men när världskri- och försvara det ingrep-p, som lagen åsyftar
24378: get utbröt avstängdes utvandringsmöjlig- i äganderätten. Jag har den uppfattnin-
24379: heten och efter kriget har Amerika stiftat gen, att erfarenheten och det levande livet
24380: strängare lagar om invandring, så att den skola komma att visa, att det blir behöv-
24381: numera är försvårad och ej mera kan för- ligt. Men så länge det icke visat det, har
24382: siggå så livligt som förr från Österbotten. jag e.i anledning att tala för detta ingre-p-p.
24383: Under de åtta år, som senast förgått, har Jag endast önskar att åtgärder vidtagas, så
24384: den obesuttna befolkningen stannat mera kommer man med ledning av dessa åtgär-
24385: hemma än förr, och då förstå vi, att den der till erfarenhet om vad som i verklighe-
24386: vuxit i antal. Samtidigt med att denna be- ten blir nödvändigt. · Jag tror att man då
24387: folkning ökats i denna landsdel, har det kommer till det som Lex Kallio åsyftar.
24388: inträffat händelser, som göra, att levnads- J ag slutar med att förena mig om det
24389: villkoren blivit svårare. Med anledning av förslag, som gjordes av riksdagsman Schau-
24390: 1916 års skifteslag och genom uppsvinget man.
24391: i lantbruket, har en livlig rörelse uppstått
24392: i Österbotten med -nya storskiften. Allt Ed. Rae a r o: Tästä käsiteltävänä ole-
24393: eftersom det nya skiftet genomföres, kom- vasta lakiehdotuksesta on jo aivan sen al-
24394: mer den obesuttna befolkningen i ganska kuvaiheista asti puhuttu ja kirjoitettu siksi
24395: allvarsamt trångmål. 1 de flesta byar hava paljon, että minä en katso olevan nyt asian
24396: de hittills fått bo på byarnas gemensamma nykyisessä vaiheessa ollen, enää tar-peellis-
24397: oskiftade marker. Men dessa marker bliva ta ryhtyä yksityiskohdittain arvostelemaan
24398: nu indragna vid skiftet och tilldelade en- sen hyviä taikka sen huonoja ominaisuuk-
24399: skilda hemman. Legolagen av 1909 skyddar sia. Tämä arvostelu on minun mielestäni
24400: icke sådana, i händelse de icke råka hava tällä hetkellä tarpeeton, varsinkin senjäl-
24401: ordentliga legokontrakt. J ag kan såsom keen, kun ed. Vuolijoki käytti tältä -paikal-
24402: exempel nämna, att det i en socken i Ös- ta puheenvuoron. Sillä hänen lausunnos-
24403: terbotten hände denna vår, att jordägarna taan selvästi tuli ilmi se kanta, millä me
24404: med häradsrättens tillhjälp lyckats få en sosialidemokraatit olemme tähän kysymyk-
24405: avhysningsdom för flere dylika backstugu- seen nähden. Minä -pyysinkin puheenvuo-
24406: sittare, som råkade bo på byns mark. Jag ron hieman toista tarkoitusta varten.
24407: kunde nämna andra liknande exempel, Heti sen jälkeen kuin tuli tunnetuksi,
24408: men vill ej trötta med dessa, utan endast että hallitus tulee jättämään eduskunnalle
24409: påpeka, att det faktiskt råder behov av ehdotuksen, jonka tarkoituksena on -pakko-
24410: jord och att, om ingenting göres, uppstår lunastustietä hankkia maata asutustarkoi-
24411: det nog ett nödläge. Storskiftet medför tuksiin, aloitti oikeisto sangen voima-peräi-
24412: andra svårigheter för de obesuttna. De sen taistelun tätä vastaan. Ja tällä hetkel-
24413: hava hittills haft lätt att få arrendera lä näyttää tuo taistelu olevan vielä entis-
24414: kreatursbete i skogarna. Efter storskiftet täkin päättävämpää laatua. Minä luulen,
24415: torde detta bliva omöjligt i de flesta fall, että perimpänä syynä tähän oikeiston vas-
24416: enär lantbrukaren själv även upphör att tustustaisteluun on ollut, paitsi nyt sen
24417: begagna detta. Det har även varit lätt för edustamain. piirien taloudelliset itsekkäät
24418: de obesuttna att få ved från skogarna, edut, myöskin puhtaasti -periaatteelliset
24419: men detta blir nu svårare. De nya inlösen- syyt. Oikeiston omaksuman käsityskan-
24420: lagarna hava ytterligare tillspetsat läget, nan mukaan ei valtiovalta ole oikeutettu
24421: så att det blir ytterligt svårt för de obe- sotkeutumaan kenenkään ihmisen yksityis-
24422: suttna att få arrendera eller också att köpa omaisuuden käyttöön. Se ei ole tähän oi-
24423: jord. Det ena som det andra gör, att så- keutettu silloinkaan, jolloin tämä sekautu-
24424: dana åtgärder som detta lagförslag åsyftar minen olisi aivan välttämätön. Tähän se-
24425: Mwan. hanlkJkiminen a·sutUSJtarlkoituksiin. 4~7
24426:
24427:
24428:
24429: kautumiseen ei oikeiston mielestä valtio- ed. Kaarnefm vastalauseessa. Minä olen
24430: valta ole oikeutettu ainakaan silloin, kun se useampaankin kertaan lukenut tämän ed.
24431: kohdistuisi pääoman omistajiin. Pääoman Kaarneen ja hänen kumppaniensa ·vastalau-
24432: omistajille, suurtilalliset tietysti mukaan- seen tästä maatalousvaliokunnan mietinnös-
24433: luettuina, on oikeiston käsityskannan mu- tä, ja minun täytyy nyt heti aluksi sen
24434: kaan turvattava ja taattava kiistämätön johdosta s~;~.noa, että, lukuunottamatta Ata-
24435: oikeus hallita ja vallita haltuunsa saamiaan nasiuksen uskontunnustusta, minä en ole
24436: taloudellisia arvoja aivan mielensä mukaan. lukenut mitään painotuotetta, joka olisi tä-
24437: Valtiovallan ainoana tehtävänä tämän sa- hän verrattava. Se on täynnä ristiriitai-
24438: maisen sivustan käsityskannan mukaan on suuksia, siinä huidotaan tyhjään ilmaan
24439: olla vaan tuon omistusoikeuden koskemat- puolelle ja toiselle ja siinä esitetään varsin
24440: tomuuden turvaajana. Pyhä omistusoikeus oikeistolaisten ajatusten kanssa yhtä rin-
24441: on säilytettävä koskemattomana silloinkin, nan kommunistisia voimalauseita. Se on
24442: vaikka tästä koskemattomuudesta johtuisi- alusta loppuun aivan toivotonta sekamels-
24443: kin aivan kuvaamattoman suuria vaurioita kaa, josta on aivan mahdoton löytää yhtään
24444: sekä kansallistaloudelle yleensä, että var- johdonmukaista ja selvää ajatusta. Vai
24445: sinkin kansan työtätekeville suurille jou- mitä muuta olisi sanottava esimerkiksi seu-
24446: koille. Äärimmäisen oikeiston politiikka raavasta kohdasta tässä vastalauseessa:
24447: tässä, samoinkuin muissakin kysymyksis- ,;Valtiovallan pitäisi käydä yhtä rusikoi-
24448: sä, on sellaista, sanoisinko, maailmanlopun vasti kiinni suurmaanomistajiin kuin ennen
24449: politiikkaa, jonka tunnuslauseeksi sopii pikkuviljelijöihin. Mutta taloudellinen ke-
24450: niin mainiosti tuo tunnettu lause: meidän hitys on sillä aikaa edistynyt vain erään
24451: jälkeemme tulkoon vaikka vedenpaisumus. edellytyksen nojassa, s. o. yksityisen omis-
24452: Viimeksi käydyssä vaalitaistelussa käyt- tusoikeuden pyhänä pitämisen kautta. Mut-
24453: ti oikeisto koko voimansa saadakseen luku- ta taloudellisen elämän kehityksen tekijät
24454: määränsä tässä eduskunnassa nousemaan ovat muodostuneet voimakkaammiksi kuin
24455: siksi suureksi, että lex Kallion laiksi tule- valtio, jonka täytyy taipua edellisiin mit-
24456: minen tulisi estetyksi. Mutta huolimatta tasuhteisiin. Se on juuri johtanut mei-
24457: vähäisestä lisääntymisestä on oikeisto yk- dät sille jyrkänteelle, johon taloudellinen
24458: sinään tällä hetkellä vielä kykenemätön elämä kaikkialla on joutunut." Jos tässä
24459: tätä tehtävää suorittamaan. Mutta näyt- nyt lukemassani kohdassa on joku ajatus,
24460: tääkin käyneen niin, että oikeisto on saa- niin minun mielestäni näyttää siltä, että
24461: nut liittolaisen tältä vasemmalta sivustalta. tämän vastalauseen tekijät ovat ryhtyneet
24462: Se on saanut liittolaisen sellaiselta taholta, kiivailemaan pyhän omistusoikeuden puo-
24463: josta sitä kaikkein vähimmän olisi osannut lesta. Vai mitäs muuta ed. Kaarne tar-
24464: odottaa, varsinkin kun ottaa huomioon, koittaa väittäessään, että taloudellinen ke-
24465: mistä tässä on oikeastaan kysymys. Oi- hitys on edistynyt vain sen edellytyksen
24466: keisto voi nyt kai tuntea itsensä imarrel- noiassa, kuten sanat täällä kuuluvat, että
24467: luksi, kun tietää saaneensa noin arvoval- yksityinen omistusoikeus on pidetty pyhä-
24468: taisen, luotettavan ja yleistä kunnioitusta nä. Haluaako vastalauseen tekijä nyt väit-
24469: nauttivan liittolaisen. tää, että taloudellista kehitystä ei siis min-
24470: Ed. Kaarne yritti täällä eilisessä istun- käänlaisten muiden edellytysten nojassa tai
24471: nossa leimata ed. Vuolijoen ja hänen esit- toisenlaisten edellytysten vallitessa voi ta-
24472: tämänsä kannan taantumukselliseksi. Näyt- pahtua? (Vasemmalta: Lukekaa yksi ker-
24473: tää siltä, että sillä taholla on olemassa hie- ta vielä.) Minä olen lukenut moneen ker-
24474: man omituisia käsityksiä taantumuksesta. taan. - Jos todellakin on näin, niin täy-
24475: Heidän mielestään ei se seikka, että hyväk- tyypä sanoa, että se nykypäivien talous-
24476: syy jossakin asiassa oikeistolaisten kan- politiikka Venäjällä, joka siellä on palaut-
24477: nan, vieläpä oikeistolaisten esittämät perus- tanut uudelleen voimaan kapitalistisen jär-
24478: telutkin. ole taantumuksellisuutta, mutta jestelmän, on sangen voimakkaasti vaikut-
24479: he näkyvät asettuneen sille kannalle, että tanut meidän maamme kommunisteihin. On
24480: taantumuksellisuutta on näiden oikeisto- muuten mielenkiintoista havaita, että tämä
24481: laisten mielipiteiden vastustaminen. Minä sama a iatus on esitetty myös kokoomuspuo-
24482: pyytäisin kuitenkin huomauttaa, että mil- lueen edustajain vastalauseessa. Tämä ko-
24483: loinkaan ei sosialidemokraattien taholta ole koomuspuolueen edustajain vastalauseessa
24484: esitetty mitään niin taantumuksellisia kuin esitetty samanlainen ajatus on kyllä sanot-·
24485: 428 Lauantt.aina 14 p. J,Olkalkuuta.
24486:
24487: tu vähän toisilla sanoilla, mutta täytyy nyt Mutta paitsi näitä kahta kantaa, joista jo
24488: huomata, että nämä oikeistolaiset ovat kie- aikaisemmin on tiedetty, että ne löytyvät
24489: lenkäyttöön nähden vällän edellä näitä va- kommunisteilla, on täällä eduskunnan is-
24490: semmalla olevia liittolaisiaan. Täällä sa- tuntojen aikana esitetty samalta taholta
24491: notaan: ,Kun ottaa huomioon, että menes- vielä kolmaskin kanta. Ja tätä kantaa minä
24492: tyksellinen maatalouden harjoittaminen haluaisin nimittää ed. Vaikaman kannaksi.
24493: ehdottomasti edellyttää varmuutta tuotan- Tämä ed. Vaikaman kanta on siinä suh-
24494: non välineisiin nähden, olemme sitä mieltä, teessa merkillinen, että sen salatuimmasta
24495: että se epävarmuuden tila, johon joutuvat sisällisestä olemuksesta eivät tiedä tai-
24496: ne nykyiset maanomistajat, joita lakiehdo- vaan enkelitkään, tuskin sitä tietää ed. Val-
24497: tuksen pakkotoimenpiteet uhkaavat, siinä kama itsekään, sen tietää vain jonkun ajau
24498: maarin lamauttaa heidän toimintaansa kuluttua tuo äänestysuurna yksinänsä. Ja
24499: maataloustuottajina, että tulos lakiehdotuk- päättäen siitä, että tämä ed. Vaikaman kan-
24500: sesta meidän maataloutemme kokonaistuo- ta näyttää sillä taholla saavan yhä useam-
24501: tantoon nähden tulee olemaan kielteinen". pia kannattajia, on kommunistinen ryhmä
24502: Kuten kommunistienkin vastalauseessa, loppujen lopuksikin pahanpäiväisesti sot-
24503: niin tässäkin siis korostetaan yksi tyisomis- keutunut omien ristiriitaisuuksiensa sokke-
24504: tusoikeuden pyhänä pitämistä. Minun mie- loihin ja ulospääsy sieltä näyttää olevan
24505: lestäni ed. Kaarne ja hänen kumppaninsa tuskallisen vaikea. On ollut hieman mie-
24506: olisivat ainakin tässä kohden voineet sääs- lenkiintoista näin sivusta tarkastella sillä
24507: tää itseltänsä vastalauseen kirjoittamisen taholla ilmenneitä edesottamisia, mutta tar-
24508: vaivan, yhtyä vain yksinker' aisesti muitta kastelijan täytyy tällä hetkellä todeta, että
24509: mutkitta oikeistolaisten va.stalauseeseen. selviytymistä ei ole tapahtunut. Edessäm-
24510: Edelleen sanotaan tässä kommunistien me yhä edelleen seisoo Hamlet, joka ei ole
24511: vastalauseessa, että ,edistysmielinen por- ratkaissut kysymystä: Ollako vaiko ei olla.
24512: varistokin on jo pakotettu tunnustamaan
24513: pakkoluovutusperiaatteen". Aivan niin, Ed. J. Vainio: Se arvostelu, joka.
24514: mutta tämän toteamisen jälkeen nyt odot- täällä eilen ja tänään toimitetuissa keskus-
24515: taisi, että myös vastalauseen kirjoittajat teluissa, sekä eduskunnan ulkopuolella
24516: sen hyväksyisivät. Ja tästä hyväksymi- käydyissä väittelyissä on kohdannut esillä-
24517: sestä siis johtuisi, että lex Kallio olisi saa- olevaa lakiehdotusta, niin oikealta kuin va-
24518: tettava voimaan. Mutta näin ei kuitenkaan semmaltakin, on erinomainen todistus siitä,
24519: käy. Ehdotetaan aivan päinvastaista, eh- että tilattoman väestön maanhankinta-asia
24520: dotetaan tämä pakkoluo:vutuslaki, lex Kal- on osunut lex Kalliossa oikealle tolalle.
24521: lio, hyljättäväksi. (Vasemmalta välihuu- Entinen kokemus melkein kaikissa muissa
24522: dahduksia. Ensim. varapuhemies: Pyy- asioissa nim. osoittaa, että kun oikeisto ja.
24523: dän, että puhujaa ei häiritä.) Näkyy ole- vasemmisto asettuvat yksimielisesti jotakin
24524: van niin, että sunrmaanomistajiin kohdis- asiaa vastustamaan, on asia kokonaisuuden
24525: tuva pakkoluovutus on sangen vastenmieli- edun kannalta katsoen hyvä ja kannattami-
24526: nen asia meidän maamme kommunisteille. sen arvoinen. Joka on tämän seikan pan-
24527: Tämäntapaisia ihmeellisiä aja tusmeinin- nut merkille poliittisessa elämässämme,
24528: keiä voisi tuosta samaisesta asiakirjasta hän voi rau\allisella mielellä antaa ka11na-
24529: poimia varsin useita, mutta edelläsanottu tuksen lex Kalliolle, kuultuaan noiden kah-
24530: jo riittänee näytteeksi siitä, minkälainen se den äärimmäisyyden taholta siitä annetut
24531: on. Muuten minä olen kuullut, että kaikki arvostelut, vaikkapa hän aikaisemmin oli-
24532: se. mitä kommunistit tässä vastalauseessa sikin tähän lakiehdotukseen nähden ollut
24533: esilletuovat, ei vielä lopullisesti sano sitä, epäröiväliä kannalla. Sillä on visusti mer-
24534: mikä heidän kantansa on tässä kysymyk- killepantava, että ne menettelytavat, joilla
24535: sessä. Minä olen kuullut, että nämä sa- kumpikin äärimmäinen sivusta tahtoisi
24536: maiset herrat ovat valiokunnassa keskuste- maakysymyksen ratkaista, ovat siinä mää-
24537: lussa esittäneet aiatuksia, joista aivan peit- rin toisilleen vastakkaiset, ettei ole toivoa
24538: telemättä paljastuu koko se hui iauspolitiik- milloinkaan päästävän mihinkään positii-
24539: ka, jota siltä taholta harjoitetaan työväes- viseen tulokseen kummankaan näiden me-
24540: tön l'ä<dällä kurjistumisella. (Ed. Vainio: nettelytaPoien pohjalla, vaan jää maakysy-
24541: Oikein!- Ed. A. Pesonen: Rehellinen mies mys Gordion-solmuksi, jota ei voida lopulta
24542: tuo Ville Vainio!) muuten kuin miekalla ratkaista. Ja jos tä-
24543: Mallin Ihanikikiminen a•su tuma:r'koi tuksiin. 429
24544:
24545:
24546: tä viimemainittua väkivaltaista ratkaisua daan odottaa positiivisia tuloksia. Minä
24547: tahdotaan välttää, ei ole olemassa muuta pelkään, enkä luullakseni suotta, että
24548: keinoa, kuin kulkea kultaista keskitietä ja kokoomuksen positiivinen maaohjelma on
24549: ajaa lex Kallio läpi. Eittämätön tosi- todella ,posetiivinen ohjelma", kuten ed.
24550: asia on se, että vaikkakin oikeiston ta- Penttilä ehkä vahingossa täällä eilen !1-
24551: holla on puhuttu perin kauniisti tilat- lalla sanoi. Ja että kokoomuksen tarkoitus
24552: toman väestön maanhankinnan periaattelli- on tätä posetiiviaan veivaamalla hukuttaa
24553: sesta puolesta, ovat oikeiston esittämät käy- kuuluvista ne huudot, joita tämän maan
24554: tännölliset toimenpiteet hyvin usein tässä yli 200,000 :ntinen tilattoman väestön
24555: asiassa tähän asti olleet ja todennäköise;;ti joukko omaa maata halutessaan kuuluville
24556: tulevat vastakin olemaan kielteistä laatua huutaa ja jolta huudolta ei ainakaan kes-
24557: ja sangen vähän yhtäpitävät niiden kiE'l- kusta voi korviaan tuketa.
24558: tämättä kauniiden periaatteiden kanssa, Luulen, että oikeiston kauniit opetukset
24559: joita sillä taholla on tässäkin asiassa mel- maalaisliitolle omistusoikeuden pybyydestii
24560: ko auliisti jaeltu. Jo yksistään se seikka, ovat tarpeettomia opetuksia. Sillä vaik-
24561: että oikeisto asettuu omistusoikeuteen näh- kapa talonpoikainen kansa on yleensä
24562: den maakysymyksessä. niin absoluuttiselle muuten oppimatonta kans~a, ei sille omis-
24563: kannalle, etteivät sen edustajat halua edes tusoikeuden pyhyyttä enään huoli opettaa.
24564: oehkä vasta myöhemmässä tulevaisuudessa Sen läksyn on maalaisväestö aina osannut,
24565: esim. 300 hehtaarin suuruisesta maatilasta ja ollut valmis siitä vakaumuksestaan an-
24566: täyttä korvausta vastaan, ja vaikka hä- tamaan veritodistuksen, milloin tarve niin
24567: nellä itsellään ei olisi yhtään lasta, luo- on vaatinut. Mutta talonpoikainen kansa
24568: vuttaa omaa maata haluaville tilattomille käsittää maaomistuksen pyhyyden siten,
24569: 9 hehtaaria viljelemätöntä takamaata, jota että yhteiskunnan taholta ei saa panna es-
24570: maan omistaja itse tuskin koskaan on ai- teitä maanomistajien , pyhäiny h teyteen"
24571: konutkaan viljelykseen ottaa ja joka alue pääsemiselle kenellekään, jonka käsi on
24572: vain perin harvoissa tapauksissa tuotta:t valmis puristamaan kuokanvartta ja sydän
24573: hänelle 7 % koron sille hinnalle, jonka sykkimään sen isänmaan puolesta, jonka
24574: hän maa-alueen luovutuksesta saisi. Jo kamarasta hän toivoo itselleen elatusta.
24575: tämä on omiaan tekemään tyhjäksi kaikki Meidän käsittääksemme täytyy jokaiselle
24576: toiveet siitä, että oikeisto koskaan omasta ihmiselle suoda tilaisuus päästä osalliseksi
24577: .alotteestaan ja vapaasta tahdostaan halu- elämän alkuvoimaisesta maasta jo silloin
24578: aisi ratkaista maakysymystä tilatonta kun ihminen kykenee maasta vielä elin-
24579: väestöä osapuilleen tyydyttävällä tavalla. voimaa irroittamaan, eikä vasta sitten kuin
24580: Kaikkien vähimmän on sillä äärimmäisellä. hän kirjoittamattoman lain nojalla saa 6
24581: vasemmistolla, joka nyt näyttää olevan kyynärää pitkän ja 3 kyynärää leveän
24582: oikeiston kanssa lex Kalliota vastaan, toi- ,asuntotilan" jolloin hän ei enempää tar-
24583: veita siitä, että. tämä liittolainen oikeisto, vitse. Meistä maalaisliittolaisista tuntuisi
24584: koskaan viimeiseen veripisaraan asti tap- viisaammalta sitoa omaan turpeeseen yk-
24585: pelematta suostuisi sellaiseen maarefor- sinpä punakapinaan osaaottaneet, sillä
24586: miin, jota äärimmäinen vasemmisto lex oman turpeensa yhteydessä heistä varmaan
24587: Kallion sijaan tahtoisi. Oikeiston taholta tulisi yhteiskuntaa säilyttäviä aineksia.
24588: on väitetty ja väitetään edelleen, E'ttä Mitä sitten tulee äärimmäisen vasemmis-
24589: heillä on täällä eduskunnassa tekeillä ,lex ton suunnitelmiin maakysymyksen ratkai-
24590: Hiidenheimossa" pasitiivisempi ja paljon semiseksi, tulisi heidän joka tapauksessa
24591: onnistuneempi ehdotus maakysymyksen käsittää, että suunnitelmilla tilattomille
24592: ratkaisuksi, kuin mitä lex Kallio onkaan. maan saannista ilman korvausta maan en-
24593: Mutta uskooko vasemmisto siihen, että oi- tisille omistajille ei tule koskaan mitään.
24594: keisto tulee tämän periaattellisen ehdotuk- Ja kun oletan, että äärimmäisessä vasem-
24595: sensa myös k ä y t ä n n ö s s ä toteutta- mistossakin on kaikesta huolimatta sangen
24596: maan? Maalaisliitto ei ainakaan siihen monta sellaista, jotka omastakin kokemuk-
24597: usko. Ja meneekö oikeisto takaukseen sesta tuntevat tilattoman väestön maan-
24598: ,yksi kaikkien ja kaikki yhden puolesta" nälän ja oivaltavat, että kommunistisilla
24599: siitä, että heidän ,positiivisesta maaohjel- maareformiteoriioilla ei ainakaan pitkiin
24600: mastaan'' .edes 10 vuoden kuluttua saa- aikoihin ole minkäänlaisia toteutumisen
24601: 430 Lauarutaina 14 p . .lokakuuta.
24602:
24603: mahdollisuuksia, uskallan olettaa heissä \ muistutamme teitä siitä, että intohirnotta-
24604: sittenkin löytyvän siksi paljon edesvas- ' man ja asiallisen politiikan avulla tällai-
24605: tuuntuntoa omia valitsijoitaan kohtaan, sissa kansakunnan tärkeimmissä elinkysy-
24606: että he eivät tahdo antaa näille kiveä lei- myksissä saavutetaan parhaat tulokset.
24607: vän asemasta äänestämällä lex Kalliota vas- Oletteko valmiit kanssamme tällaiseen yh-
24608: taan. Jos kommunistit tämän tekevät, he teistyöhön, äänestämällä voittoon lex Kal-
24609: kyllä sillä teollaan saattavat ehkä kerskua lio?
24610: ,pelastaneeilsa vallankumouksen" ja lisän-
24611: neensä tyytymätömyyttä yhteiskunnassa, Ed. Pojanluo m a: Kun tämä esil-
24612: mutta on varmaa, että kommunistien me- läoleva lakiehdotus on tullut täällä edus-
24613: nettelystä siinä tapauksessa voidaan sa- kunnassa yhdeksi hyvin tärkeäksi kysy-
24614: noa: ,Leikkaus kyllä onnistui, mutta po- mykseksi, niin on syytä vähän ensikerta-
24615: tilas kuoli". Sillä omaa maata haluava laisenkin kiinnittää huomionsa. Tämän
24616: tilaton väestö varmasti silloin kääntäa mielestäni yksi pahimpia vaikutuksia tulee
24617: kommunisteille selkänsä, ja siinäkin ta- olemaan siinä, mitä toisessa vastalauseessa
24618: pauksessa on v~llankumous varmasti mene- esiin tuodaan, että sillä tahdotaan vielä
24619: tetty. kansan pyhänä pitämään maahan kuu-
24620: Ja vaikka minulla yleensä onkin se usko, luvaa omistusoikeutta loukata, joka tähän
24621: että oikeiston Natsareetista tulee harvoin asti on ollut perustuslailla turvattu, joka
24622: hyvää, ja etenkin senjälkeen kun oikeiston on yksi kaikkein tärkeimpiä kulmakiviä
24623: taholta on ilmoitettu yksimielisesti äänes- maanviljelyksen merrestymiselle, ja vielä.
24624: tettävän lex Kalliota vastaan, lienee mel- silloin, kun ei ole edes tosiasiallisesti osoi-
24625: kein turhaa toivoa kylmän järjen ja inhi- tettu, ettei viljelyskelpoisia maita olisi saa-
24626: millisyyden tässä asiassa enään pääsevän tavissa kohtuullisella hinnalla asutustarkoi-
24627: oikeistossa oikeuksiinsa. Olen kuitenkin tuksiin vaa paeh toista tietä. Vaikka olenkin
24628: vielä yhdennellätoista hetkellä varoittanut sitä mieltä, että meidän maareformi tulee
24629: oikeistoa jännittämästä politiikan jousta kaipaamaan pikaista korjausta, näin suuri
24630: liian kireälle. Sillä taholla puhutaan usein kysymys tarvitsee perustua kaikkeen
24631: sangen kauniisti ja järkevästikin siitä. jo saavutettuun kokemukseen, ettei vain
24632: että yksityisiä luokkaetuja ei pidä koskaan synnytetä lakeja, jotka täyttävät vain kun-
24633: asettaa yläpuolelle kansakunnan etuja ja tain jo ennestäänkin täysinäisiä arkistoja,
24634: että on koetettava päästä sovinnolliseen, mikä käsitykseni mukaan tästä laista tulee,
24635: hillittyyn politiikkaan eri puolueryhmien sentähden että meillä ei ole vielä tosikai-
24636: kesken. Me maalaisliittolaiset olemme aina pausta tämän lain perään millään taholla
24637: myöntäneet oikeiston periaatteen olevan siinä määrässä kuin tarvitsisi näin laaja-
24638: siinä suhteessa oikean, ja me puolestamme kan toisella lailla olla, ennenkuin se tulisi
24639: olemme valmiita käytännössäkin sovelta- käytännössä mitään merkitsemään. Kun
24640: maan tätä periaatetta jo tässä asiassa. valiokunnan enemmistö viittaa lausunnos-
24641: Maalaisliittolaiset ovat kansakunnan onnen saan meidän maamme maatalouden al-
24642: nimessä, johon oikeisto aina vetoo, luopu- haiseen tuotantoon ja siitä johtuvaan elin-
24643: neet ,itsekkäästä maanomistajaluokan edun tarvepulaan, en puolestani usko, että tällä
24644: paimentamisesta" maanomistajaluokalle lailla saadaan niitä kohoitetuiksi, vaan olisi
24645: niin tärkeässä asiassa. kuin maakysymyk- ensiksi saatava kansan harrastus maan tuo-
24646: sessä, ja maalaisliittolaiset ovat kukin val- tannon kohoamiseen ja maan asutustarkoi-
24647: miita osaltaan luovuttamaan osuutensa ti- tukseen nt'amiseen ja ,sitä harrastusta sitten
24648: lattoman väestön asuttamisen hyväksi maas- lailla turvattava. Tämä esilläoleva laki
24649: taan. Onko oikeisto valmis tekemään sa- Lex Kallio voi kyllä houkutella tekoihin
24650: moin? Me varotamme teitä itsekkäiden joitakin, joissa se aivan epäonnistuu .ia jou-
24651: luokkaetujen ajamisesta ja itsekkään luok- tuu sen kautta kärsimään vahinkoa ja kur-
24652: kaedun asettamisesta kansakunnan edun juutta sentähden, ettei hän voi täyttää lain
24653: yläpuolelle. Me kutsumme teitä tämän 3 §:n 1 momentin 3 kohdassa mainittua
24654: hetken tärkeimmässä ja kansakuntamme sitoumusta, niinkuin lain 31 § määrää hä-
24655: kau vaskan toisiromassa yhteiskunnallisessa nen luovuttamaan tilansa toiselle henki-
24656: kysymyksessä sovinnolliseen yhteistyöhön lölle, joka tämän lain mukaan voi saada
24657: toisten valtiollisten puolueiden kanssa, ja maata hankituksi, nimittäin henkilölle,
24658: Maan hanlklkiminen asu tUBtarkoi tuksiin. 431
24659:
24660: jolle tämän lain mukaan voidaan maata Ed. Vuolijoki viittasi ensimäisessä lau-
24661: hankkia, asutustilalliselle, suoritetaan tässä sunnossaan ettei Uudellamaalla ole vasta
24662: tapauksessa mitä hänen tilansa on maksa- kuin puolet viljelyskelpoisesta maasta rai-
24663: nut ja vielä vähennetään, jos tila on rap- vattu viljelykseen. Se on mielestäni tä-
24664: peutunut. Hän on voinut saada huonoja män Helsingin syy, että täällä on tarjottu
24665: vuosia, sentähden hänen on ollut mahdol- paljon paremmat elämisen mahdollisuudet.
24666: lista saada luottoa, niin nyt joutuu Juoton- Koska Etelä-Pohjanmaallakin on moni
24667: antaja vahinkoon, kun hän ei edes saa mies jättänyt maan raivauksen kesken ja
24668: myydä tilaansa sille, jolta saisi enemmän lähtenyt Helsinkiin helpommalla elämään,
24669: hintaa, kun joutuu lautakuntaan määrät- niin ei ole kumma, jos Uudellamaalla on jää-
24670: täväksi. Lain 4 §:n mukaan voi menettää nyt maa raivaamatta. Puhuja ei myös kat-
24671: myöskin pienviljelijä maansa aina 40 heh- sonut voitavan tilattoman väestön asemaa
24672: taariin asti. Tämäkin kohta on hyvin parantaa sillä, että ostetaan suurtiloja ja
24673: vaikuttava, koska tämä käsite ,järkiperäi- jaetaan tilattomille, koska puhujan mielestä
24674: sesti", sanotaan että menettää maansa, ellei tämä vaan kohottaa maan hintaa. Minä
24675: sitä järkiperäisesti viljele, käsite ,järkipe- olen sellaiselta paikkakunnalta, missä maa
24676: räisesti viljellä" voidaan venyttää hyvin on tarkoin otettu asutustarkoituksiin ja se
24677: pitkälle, kun se tulee eri lautakuntaan rat- on saavutettu sen kautta, että siellä on os-
24678: kaistavaksi ja jättää yksityisen mielival- tettu suuret tilat ja ne palstoitettu entisille
24679: lasta riippuvaksi toisen omistusoikeuden. torppareille ja muille tilattomille, ja kun
24680: Samaten arviot, mitkä käsitetään viljelys- heidän varallisuutensa on kasvanut, niin
24681: kelpoiseksi maaksi, jäävät yksityisestä pian sitten ovat maat tulleet otetuiksi asu-
24682: henkilöstä riippuviksi, joten pakkoluovu- tustarkoituksiin. Senkautta on kyllä maan
24683: tuksen alaisen on vaikea saada lain turvaa. hinta kohonnut, mutta sen antama tulo on
24684: Samaten lain 6 §:n 1 mom:entin 5 kohdassa myöskin tullut moninkertaiseksi. Sentäh-
24685: asetetaan edelle muiden yksityistilojen ne, den olenkin sitä mieltä että asutustoimin-
24686: jotka vapaaehtoisesti ja ilman valtion väli- taa paraiten edistetään, kun suuria tiloja
24687: tystä vuokra-alueita ovat luovuttaneet tai ostetaan niiltä seuduilta, missä on viljelys-
24688: muussa järjestyksessä lunastettu. Tässä- kelpoisia maita ja halukkaita maan ostoon,
24689: kin lakiehdotus panee ennen muita yksi- ja senkautta saadaan sinne hyvinvoipa
24690: tyisiä kärsimään ne, jotka ovat jo ennenkin pienviljelijäjoukko. Kyllä sitten tulevat
24691: joutuneet kärsimään ja yleensä tämä laki maat asutustarkoitukseen käytetyiksi.
24692: asettaa lainturvan ulkopuolelle suuret kan- En voi olla koskettamatta erästä lau-
24693: salaisjoukot eikä niinollen saavuta sitä, suntoa, joka tässä pitkässä keskustelussa
24694: mitä sillä on tarkoitettu: saada maata asu- on annettu. Ed. Kivilinna on, ylistäessään
24695: tqstarkoituksiin, vaan vaikuttaa sen, että Lex Kalliota, tehnyt sen hyväksymisestä
24696: se saattaa suuren osan maanomistajia sel- kristillisen velvollisuuden. Puheensa 1~
24697: laiseen epävarmuuden tilaan, että se vai- pussa hän pyysi vastausta erityisesti niil-
24698: kuttaa ehkäisevästi koko maatalouteen. tä, jotka kannattavat kristillisyyden lä-
24699: Täällä ensimäisessä puheenvuorossaan ed. himmäisenrakkautta ja kuitenkin aikovat
24700: Hahl lausui, että lailla tarkoitetaan samaa hylätä Lex Kallion. Miten nämä kaksi
24701: kuin vuokralaissa torppien ja mäkitupa- kantaa sopivat toisiinsa? Minun täytyy
24702: alueiden lunastamisesPa on noudatettu. sanoa, että tämä oli uusi äänilaji siinä
24703: Mielestäni ei voida tätä verrata siihen, maalaisliiton pillissä, jota ed. Kivilinna
24704: koska torpparit ja mäkitupalaiset ovat itse soittelee. Tämä ed. Kivilinnan puhe oli
24705: asuneet ja raivanneet tilansa, useimmissa. sitä kummallisempaa, kun hänelle tuskin
24706: tapauksissa talon palvelija saanut torpan- saattaa olla tietämätöntä, että tämän lain
24707: tilan talon maalle palkkioksi palvelukses- suhteen on maalaisliiton puolueessakin eri
24708: taan. Kun heillä jo omantunnon lain mu- mieliä. Etelä-Pohjanmaalla, jonka maa-
24709: kaan on omistusoikeus sen saantiin, sentäh- laisliittolaiset minä paraiten tunnen, on
24710: den tämä torpparilaki ei nostanutkaan Lex Kalliolla maalaisliiton keskuudessa
24711: maa11 omistajia tätä vastaan. Mutta IJeX paljon enemmän vastustajia, kuin se tun-
24712: Kalliota ei voi verrata tähän tapaukseen, nettu kauhavalainen maalaisliittolainen, si-
24713: jossa aivan vieras henkilö tulee pakkoluo- käläisen kunnanvaltuuston puheenjohtaja,
24714: vuttamaan maata itselleen, henkilö jolla ei joka Ilkassa on päättävästi esiintynyt tätä
24715: ole minkäänlaista oikeutta siihen. lakia vastaan. Kun viime kerralla kävin
24716: 432 Lauan1t.aina 14 p. lokakuuta.
24717:
24718: kotipuolellani, kuulin itse toisilta maalais- Tämä on minunkin mielestäni oikeaa siveel-
24719: liittolaisilta, että he ovat aivan samalla lisyyttä, jopa kristillistä, mutta ei se, jo-
24720: kannalla kuin tuo kirjoittaja. Maalaislii- hon ed. Kivilinna on vedonnut, ja jota ed.
24721: ton eduskuntaryhmä täällä äänestää tieten- Niukkanen puheessaan sovellutti. Tällai-
24722: kin kokonaisuudessaan lakinsa puolesta, sella puheella ei todella 13distetä mitään
24723: mutta onko tiettyä että mieliala tämän lain yhteisymmärrystä tässä asiassa yhtä vä-
24724: erinomaisuudesta on edes ed. Kivilinnan hän kuin muissakaan. Kun ed. Kivilinna
24725: omassa ryhmässä niin varma kuin miksi lopuksi vakuutti, että maalaisliitto joko
24726: sen ed. Kivilinna vakuuttaa. Ainakin olen voittaa tai kaatuu tällä lailla, niin on sa-
24727: kuullut ryhmän jäsenten suoraan valitta- nottava, että sellainen kanta ei ole minkään
24728: van sitä että tätä lakia lähdettiin ajamaan elinvoimaisen valtiollisen puolueen. Jos
24729: aivan yksipuolisesti, vain keskustan omassa yksi tie tukkeutuu, täytyy olla toisia teitä,
24730: keskuudessa, ja että tätä menettelyä on jos asia, jota ajaa, todella on sydämen asia.
24731: pidettävä suurena virheenä. Kun asema on Minä en voi hyväksyä tätä lakia asutusky-
24732: tällainen itse maalaisliiton puolueessa, niin symyksen toteuttamiseksi, mutta minä en
24733: tuntuu ensinnäkin huvittavalta ed Kivilin- tahdo kaatua sen kanssa, enkä minä halua
24734: nan intoilu, kun hän haluaa tehdä tästä voittaakaan sillä, vaan minä pyrin pää-
24735: laista kristillisen uskonkappaleen. Asia on määrään keinoilla, jotka ovat minun va-
24736: tietenkin niin, että Lex Kalliolla ja kris- kaumukseni mukaan paljon varmemmat ja
24737: tillisyydellä ei ole sinänsä mitään toistensa todella perille vievät. (Eduskunnasta:
24738: kanssa tekemistä. Jos joku hyväksyy tai, Kuka on tekijä? Tekijä esille!)
24739: niinkuin minä teen, hylkää sen, niin mo-
24740: lemmat saattavat olla yhtä hyviä tai yhtä
24741: huonoja kristittyjä. Mutta kun ed. Kivi- Ed. R y t k ö n e n: Odotin tämän lain
24742: linna vakuutti, että tämän lain kanssa voit- keskustelun aikana, että se kunkin puo-
24743: taminen tai kuoleminen on maalaisliiton lueen henkinen raskas tykistö olisi tyhjen-
24744: eduskuntaryhmälle siveellinen velvollisuus, tävästi selostanut ne syyt, jotka pakotta-
24745: niin minä jouduin kummeksimaan, minkä- vat tämän lain hyväksymiseen. Olen suu-
24746: lainen tämä maalaisliiton siveellisyys mah- resti erehtynyt. Rehellisin mies tässä huo-
24747: taa olla, kun kuulin ed. Niukkasen lausun- neessa on ollut ed. Lohi, joka ei kuulune
24748: non. Aivan minä jouduin hämilläni kysy- ainakaan vielä toistaiseksi mainitsemaani
24749: mään, saako eduskunnan puhujalavalta soi- joukkoon. Onko tämä laki kokonaisuudes-
24750: mata yksityisiä ihmisiä ja kokonaisia puo- saan ed. Lohen mainitseman tilanteen
24751: lueita valehtelijoiksi ja epärehellisiksi, poistamiseksi kelvollinen tai ei, se jääköön
24752: niinkuin ed. Niukkanen. Minä, joka vasta käytännön ratkaistavaksi. Tämä laki itse
24753: olen tullut eduskuntaan, en ole aikaisem- puolestansa tulee puhumaan sitä kieltä,
24754: ~in julkisessa elämässä kohdannut mitään että ei ole kovin aikaisin odotettavissa mi-
24755: tällaista loukkausta ja minun täytyy se jyr- tään hyvää sen nojalla saavutetuista hy-
24756: kästi torjua. Jään ihmettelemään, että vyyksistä.
24757: maalaisliiton johtaja, entinen ministeri K. N. Rantakari sanoo kirjasessaan ,Lex
24758: saattaa tehdä itsensä syypääksi niin alhai- Kallio", että Lex Kalliolla on kolmet kas-
24759: seen esitykseen. Ed. Kivilinnan pitäisi sel- vot. Täytyy myöntää, että niin todella-
24760: vittää, kuinka tällainen käyttäytyminen kin on, ellei sillä ole vieläkin useampia.
24761: soveltuu siihen maalaisliiton siveellisyy- Tämä laki lupaa hyvää ja kaunista työ-
24762: teen, jota hän, jos oikein häntä ymmärsin, väestölle, kuinka voidaan kiinnittää työ-
24763: tahtoo kehua erityisen kristilliseksi. Mutta väestöä maahan, turpeeseen. Toinen seik-
24764: minä olen oikeastaan saanutkin kysymyk- ka on kuinka voidaan siinä sitten kiinni
24765: seeni vastauksen ja olen siitä iloinen. pysyä. Maanomistajalle tahdotaan sanoa,
24766: Vastauksen on antanut ed. Lohi, joka ei että sinulta pakkoluovutetaan maita, mutta
24767: tahtonut käyttää puheenvuoroa ed. Niuk- toisekseen sanotaan, ei sitä ole sinun tar-
24768: kasen loukkaa van puheen jälkeen, vaikka vis luovuttaa. <Tos sinä tarvitset järki-
24769: ed. Lohi onkin myöhemmin käyttänyt, peräiselle viljelykselle maata, ei sinun tar-
24770: mutta silloin hän luopui. Käsitän, että ed. vitse sitä antaa. Jos sinä tarvitset haka-
24771: Lohi häpesi ryhmänsä johtajan kiihkoa ja maata, on sama asia, metsän järkiperäisen
24772: hairahdusta, omalla vaikenemisenaan hän viljelyksen tähden on tulos aivan saman-
24773: pani voimakkaan vastalauseen sitä vastaan. lainen. Mistäs tätä maata sitten luovute-
24774: Mruan han'lclåminen a•sutuiSitarlcoituksiin. 433
24775:
24776:
24777: taan? Syrjämaita mahdollisesti sellaisia saa maitoa. Millä hän muuten elää tämän
24778: hallaisia soita, rämeitä, joilla on mahdo- ajan sen jätti ed. Vuolijoki selittämättä.
24779: tonta velkaisen pientilallisen lähteä tai- Kolmantena vuonna hänellä on rakennus
24780: valtamaan kohti elämisen mahdollisuuksia. täydessä kunnossa, pellot tuovat ruista,
24781: Kolmanneksi tällä lailla uhataan tukki- ohraa, kauraa riittämiin asti. Nopeinkaan
24782: yhtiöitä, niiden metsämaita, mutta myös- ajatuksenjuoksu ei voi kilpailla tämän
24783: kin sanotaan, jos se on järkiperäisessä vil- pikkuviljelijäin taloudellisen edistymisen
24784: jelyksessä teidänkin maanne, jos on välttä- kanssa. Tämän lain määräykset näiden
24785: mätöntä metsän kasvun edistämiselle, niin pikkutilojen lunastusajasta osoittavat jo,
24786: ei ole aivan tarpeellista luovuttaa tätäkään että tästä laista ei ole tälle uutisviljelijälle
24787: maata näille pienviljelijöille. Tämä on mitään turvaa. Olen kuullut keskustan
24788: melkoisen järkiperäinen lakitekele. Jos vasemmiston miesten keskustelevan tuolla
24789: lukee puolelta tai toiselta, koettaa tulkita käytävillä siitä, kuinka voidaan sellaisissa
24790: sitä millä tavalla hyvänsä, niin tulos on kunnissa, missä herrat sosialidemokraatit
24791: aivan samanlainen. Minä olen joutunut ovat kuntain remmissä, näillä virkakoneis-
24792: jokseenkin ymmälle tämän lakitekeleen toilla ottaa lain pykälät lujemmalle ja sitä
24793: kanssa, kuten ed. Raearo kommunistien tietä parempiin tuloksiin. Mutta laki sa-
24794: vastalauseen kanssa, hän kun siinä mää- noo kiinteästi: Jos et suorita obligatsionien
24795: rin tahtoi olla hermostunut, että olisi käy- kuoletuskorkoja määräaikojen kuluessa,
24796: nyt vapisemaan jonkun ,vallankumous" niin olkoon ulosottolaki voimassa näihin
24797: tai muun sanan edessä. (Ed. Hakkila: tiloihin nähden samalla tavalla, kuin
24798: Mikä on kantanne!) Olisihan se e'd. Hak- yleensä valtion veroihin nähden. Mitäs
24799: kilalle aivan hyvä (Ed. Hakkila: Ja kai- kieltä tämä puhuu tälle pikkutilalliselle,
24800: kille, että tiedätte). Mutta koetan kärsiä. joka on lähtenyt leivättömänä varattomana
24801: Tahdotteko, että me olemme tämän lapsen korpeen, saanut viljelyksensä mahdollisesti
24802: synnyttäjiä, miksikä te hermostutte kesken jo kuntoon, mutta ei ole vielä tuottanut
24803: aikoja. (Eduskunnasta hälinää. Puhemies mitään tuloksia ja ennenpitkää hänen
24804: koputtaa). Tukkiyhtiöt ja suurteollisuus omaisuutensa on mennyt. Otaksukaamme,
24805: yleensä on ottanut maatiloillaan käytän- että noin 2 % tilattomista voisi kiinnit-
24806: töön maanviljelyksen suurviljelyksenä. tyä maahan. Voivatko nekään tulla toi-
24807: Tältä kannalta on otettava asia vakavasti meen yksinomaan sillä, että tuottavat it-
24808: eikä ajateltava vain syrjäisiä metsämaita, sellensä sen, mitä he itse tarvitsevat? Ei.
24809: joihin mahdollisesti päästään käsiksi. Suur- Sillä taloudellisen kehityksen laki sanoo·.
24810: viljelys teollisuuksien palveluksessa on J ok'ainoan ihmisen tässä maailmassa on
24811: välttämätön nykyäänkin teollisuustuotan- tuotettava liikatuotantoa niin paljon, että
24812: non sekä maaviljelystuotannon takia. hän voi vaihtaa tavaroillaan toisilta sitä,
24813: Suurteollisuudenharjottajan on pakko vil- mitä hänellä ei itsellänsä ole. Suurteolli-
24814: jellä jo maatansa, nykyisen elintarveindek- suus tuotantona, kuten äsken mainitsin,
24815: sin korkeuden takia, hankkia tehdasorjil- suurteollisuuslaitokset, voimme luetella
24816: lensa ruokaa teollisuuslaitoksiinsa ja tästä Kymi-yhtiön, Kemi-yhtiön, monet muut
24817: syystä hän viljelee maatansa itse. Tältä sellaiset kymmenmiljoonaiset yhtiöt Suo~
24818: pohjalta on meidän myös katsottava, min- messa, viljelevät maata suuressa määrässä.
24819: kälaiseen tilanteeseen silloin joutuu pien- Koneet työskentelevät näiden suurtilojen
24820: viljelijä, kun hän lähtee velkaisena val- pelloilla. Voiko hevosviljelyksellä tai
24821: tion obligatsionien varassa tätä maatansa kuokalla kilpailla maataloustuotteiden hin-
24822: viljelemään. Ed. Vuolijoki eilen illalla oli noista koneitten kans~a. (Ed. Pesonen:
24823: erittäin ihanteellinen tämän pienviljelijän Kyllä!) Ei Oulnnjokivarsikaan ed. Peso-
24824: maanviljelykseen nähden. Hän osoitti, mi- nen, ole niin hyvää tuottamaan, että
24825: ten pikkuviljelijä rakentaa aluksi pienen voi niin käydä. Tosiasiassa on käypä
24826: saunapahasen, missä asuu ensimäisen vuo- siten, että hinnanhalpuudessa kilpailles-
24827: den. Toisena vuonna hänen viljelyksensä saan hänen tuotteensa menevät alle sen
24828: kukoistaa jo niin paljon, että hän saa pa- arvon, mikä hänen työnsä paljonteen näh-
24829: remman saunan tälle tilalle. V asikkakin den olisi saatava. Asiaa on katsottava
24830: on ilmaantunut ilman pääomaa ja tämä kaikkialla sen mukaan, mitä todellisia
24831: kasvaa io kolmessa vuodessa lehmruksi, josta mahdollisuuksia tulee tämän lain käytän-
24832: 55
24833: 434 Lauantaina 14 p. 1okrukuuta.
24834:
24835: töönastumisen jälkeen. Eilen vasemmis- Minä kysyn teiltä, herrat edustajat varsin-
24836: tossa eräs puhuja huomautti, että Lex Kal- kin keskustan vasemmistosta, oletteko var-
24837: lion 3 §:n mukaan ei kansalaisluottamuk- moja, että joku haluaa tehdä työtä 16 tun-
24838: sensa menettäneelle voida maata luovuttaa. tia vuorokaudessa, jos vain hän voi tulla
24839: Tämä on vaistarnaisen työläisvihan syn- toimeen 8 tunnin työllä? Myöntäkää, että
24840: nyttämä pykälä. Mutta terveestiajattele- kellään ei ole kilpaa väsyttävään työhön,
24841: valle työläiselle se ei vaikuta kerrassaan silloin kun on vaan mahdollista työpäivää
24842: mitään. Joka on menettänyt kansalais- lyhentää. En usko, että kukaan haluaa
24843: luottamuksensa, hän osaa arvostella jo tavatlomien työpäivien tekoon muutoin
24844: tämänkin lain merkityksen niin hyvin ettei kuin nälän pakottamana.
24845: sen houkutuksiin tule koskaan tarttumaan. Kun olen tässä käynyt eri puhujain pu-
24846: Ed. Hahl oli eilen myös erittäin ihanteel- heisiin käsiksi, on minun myös otettava
24847: linen. Hän tahtoi ensinnäkin vastata en- Niukkanen katseltavaksi. Hän eilen illalla
24848: simäiseen vastalauseeseen nähden, että n. puhui vasemmistolle, ei niin paljon asial-
24849: s. ilmaiseksiluovutusta ei tule ko~kaan ta- lisesti. Mutta hänellä oli sydämellään jo-
24850: pahtumaan. Ei koskaan lainsäädäntötietä. tain erikoista työläisiä kohtaan. Hänen
24851: Minä myönnän aivan rehellisesti, että niin puheensa uhkui samanlaista katkeruutta,
24852: ei tule käymään. (Keskustasta: Mutta val- mitä tavataan keskustan ja yleensä porva-
24853: lankumouksen kautta.) Vallankumous, äl- riston sanomalehdissä keväällä 1918. Minä
24854: kää hermostuko! Se tulee varmasti juuri olen aina ihannoinut porvarilEstakin hen-
24855: näistä taloudellisista tekijöistä, mutta ei se kilöä, joka pysyy asiallisena, puhuu rehel-
24856: tule kenenkään yksilön tekemällä, sitä ei lisesti asian. Rehellisyydestä mainitesPani
24857: voi yksilö viedä eteenpäin eikä jarruttaa, en maita olla mainitsematta esimerkkiä,
24858: mutta tuotannon kehitys, joka ajaa ihmis- josta minun täytyy ihannoida asiansa aja-
24859: kuntaa, se myös tulee tämän tekemään. jana, edusmies Schaumania kansanäänes-
24860: Hän myös tämän yhteydessä osoitti, tyskysymyksessä. Siellä oli rehellisyyttä
24861: kuinka voidaan yksinomaan kirveellä tehdä ja asiallisuutta. Tätä neuvoisin Niukkasel-
24862: puoleksi leipää. Menee vain jonkun leh- lekin, sillä vallankumous-sanalla ratsasta-
24863: don reunaan, hakkaa kasken, polttaa sen, misella ja sellaisella sekasotkulla mitä hä-
24864: kylvää rukiin, on vuoden leipä valmis .•Jos nen puheensa sisälsi emme pääse mihin-
24865: joku on käynyt kerran Savon kankahilla, kään. Meidän täytyy käydä tosiasioihin
24866: missä ennen muinoin hakattiin kaskimaita, käsiksi ja tämänkin lain yhteydessä olisin
24867: me olemme tietoisia siitä että lähelle kaksi odottanut, että tämäkin puoli, mikä vai-
24868: vuotta kestää, ennenkuin puunkaadon jäl- kuttaa vallankumouksellisen liikkeen syn-
24869: keen on ruis syötävissä. (Eduskunnasta: tymiseen, olisi katseltu alusta loppuun
24870: Entäs ohra?) Sama on melkein ohraankin saakka niin porvariston kuin va emmiston-
24871: 0
24872:
24873: nähden, sillä ei suinkaan sekään joudu il- kin puolelta. (Ed. Niukkanen: Kyllä sitä
24874: man aikaa. Millä eletään tämä aika, jos on pohdittu.) On erittäin vähäisessä mää-
24875: läJhdetti.än ainoast.aan kirves mukana? Täy- rässä.
24876: tyy olla jotakin turvaa ja tukea m~kan~. Tämä käsiteltävänä oleva asia ei ole niin
24877: Kuinka käy, ed. Hahl, metsän järhperäl- pieni, ettei sitä olisi kannattanut kat-
24878: sen viljelemisen kanssa, jos tämä kaskimies sella kaikin puolin, mitä siitä on tuloksia,
24879: muokkaa itsellensä sitä, kaataa siitä aina mitä se tuottaa työväestölle, mitä etuisuuk-
24880: kaskea joka vuosi? Siihen kyllä voi pie- sia siitä on työtätekevälle luokalle yleensä
24881: nemmillilkin varoilla kyetä, mutta epäilen, ja mitä vaninkoa siitä on porvaristolle.
24882: että kansantaloudellisesti, jota sanaa täällä (Ed. Hakkila: Mikä on kanta?) Täytyy
24883: on alleviivattu tavattoman paljon, se ei ole joka tapauksessa tunnustaa, että tämä yri-
24884: kanna tta vaista. tys, jos olisi asiallinen, jos tämä turvaisi
24885: Ed. Vuolijoki taas työläisedustajana työläisiä, niin tällä mantaisi olla suurikin
24886: täällä osoitti, kuinka pientilallinen maa- vaikutus, suurikin voima kapitalistisen
24887: tilkullansa tekee työtä halusta 17 tuntia järjestelmän tukemiseen tässä maa"sa.
24888: vuorokaudessa (Eduskunnasta: 16 se oli.) · Ed. Hakkila! Te olette, niinkuin Kivi-
24889: No olkoon kummin hyvänsä, ei ole paljon linna sanoi, ,keskustan vasemmiston"
24890: väliä. Ja vielä mieluummin sen määrän grammofooni. Te haluatte tietää kantam-
24891: kuin 8 tuntia jonkun suurtilallisen pellolla. me. Älkää olko utelias. Tämän päivän
24892: Ma.an 4ank:kiminen a•sutustarkoituksiin. 435
24893:
24894:
24895: Uusi Suomi sauoo, että kommunistit tule- luovutuspakon alaisuuteen, yhtä vähän
24896: vat varmaankin tässä asiassa äänestämään kuin papiston palkkauslaki tyydytti sem-
24897: tyhjillä lipuilla. (Ed. Hakkila: On sekin moisia rovasteja, joiden nykyiset palkat
24898: kanta!) nousevat sataantuhanteen ja siitäkin yli.
24899: Mutta lainsäädäntöhän ei voikaan samalla
24900: Ed. I k o n e n: Maan hankkimista asu- kertaa parantaa toisen yhteiskuntaluokan
24901: tustarkoituksiin tarkoittavan lain nyt tul- etu ia ottamatta samalla myöskin toiselta,
24902: lessa lopulliseen käsittelyyn lienee paikal- milloin välillisesti, milloin välittömästi.
24903: laan muutama sana niidenkin puolesta. Lainsäädännön tehtävänähän onkin ennen
24904: jotka eivät ole olleet tätä lakia muodostele- kaikkea luoda oikeuksia vähäväkisille ja
24905: massa, mutta joiden kuitenkin on se sem- ottaa niitä pois etuoikeutatulta luokalta si-
24906: moisenaan joko hyväksyttävä tai hylättävä. käli kuin niillä liikaa on. J a j o s s i 1-
24907: Ensimäisenä astuu esiin tällöin kysymys, mäilee niitä numeroita, joita
24908: onko tämä laki todellisen tarpeen vaatima, täällä on esitetty maanomis-
24909: vai onko se eräs vähemmän tärkeä ja epä- t u s o l o i s t a m e i l 1 ä, n i i n o n t o-
24910: onnistunut tekele viimeisen eduskunnan dellakin perusteltua aihetta
24911: varsin runsaasta lakituotannosta. Ainakin m a a n h a n k k i m i s e e n y h t e i s k u n-
24912: ne, jotka olivat ulkopuolella viimeisen edus- nan taholta tilattomalle väes-
24913: kunnan, tietävät, että useilla tahoilla kat- t ö ll e. Täällä on tämän lakiehdotuksefr
24914: seltiin viimeisen eduskunnan pitkää toimi- käsittelyssä esitetty numeroita, miten esi-
24915: aikaa tavalla, joka ei ollut eduskunnalle merkiksi suuret yhtiöt omistavat maata,
24916: erikoisen suopea. Tätä katsantokantaa oli jonka viljelyskelpoiseksi merkitystä mää-
24917: kaikissakin puolueryhmissä sikäli kuin eri rästä vain pieni prosentti on viljelyksessä,
24918: lausunnoista maaseudulla voi päättää. Nyt puhumattakaan joutomaasta. Ja kuitenkin
24919: käsiteltävänä oleva laki ·oli yksi niitä, jotka suurin osa maasta, joka entisissä maanmit-
24920: erikoisesti vielä pitensivät viimeisen edus- taustoimituksissa merkittiin joutomaaksi,
24921: kunnan koossaoloaikaa. on mitä parhainta viljelysmaa ta, niiden jou-
24922: Mutta vaikka eduskunnan koossaolo- kossa meidän tavattoman suuret suomaam-
24923: ajasta sanottiin edustajille vähemmän mie- me. On myös huomattava ainakin eräissä
24924: luisia lausuntoja, niin sitä samaa ei suin- osissa maata, mitenkä entisissä maanmit-
24925: kaan sanottu kaikista niistä laeista, jotka taustoimituksissa suurtilallisille on loh-
24926: vumemen eduskunta päästi päivänvaloon. kaistu kaikki parhaat maat ja pienille
24927: Muistan, miten eräskin maalainen sanoi jaettu karuja maita. Kun tämmöinen suur-
24928: luettuaan sanomalehdistä tiedon siitä, että tila sitten hoidetaan huonosti tai ei sitä
24929: papiston palkkauslaki oli hyväksytty: hoideta ollenkaan, niin onko ihme, että tyy-
24930: ,Tämä täytyy lukea ainakin kahdesti. tymättömyys maanomistusoloihin on yhä
24931: Tästä on jo niin monta vuosikymmentä pu- kasvamas~a. Täällä on aikaisemmin oi-
24932: huttu, ettei kerralla lukemisella usko, että keistotaholta esitetty sellainenkin väite
24933: tästä nyt lopultakin on tullut tosi". Tä- että ,suur- ja keskikokoinen viljelys tois-
24934: män sanoi eräs kokoomuslainen ja ei luul- taiseksi on se maataloustuotantoa antava
24935: tava~ti erityisesti viimeisen eduskunnan talousryhmä, joka maamme pääasiallisim-
24936: ihailija. Tätäkin lakia oli kaivattu jo vuo- man maataloustuotannon muodostaa ja
24937: sikymmeniä, mutta se oli aina kulkenut jonka varassa kansakunta pääasiallisesti
24938: komiteasta komiteaan. kunnes keskustahal- elää, mikäli se kotoisesta maataloustuotan-
24939: litus ja viimeinen eduskunta teki asiassa nosta riippuu". Missä määrin pitää kai-
24940: lopullisen päätöksen. kitellen enää paikkansa se väite, että pien-
24941: Olen .varma siitä, että jos nyt käsillä- viljelys meillä on nykyään toisarvoinen
24942: oleva laki olisi tullut viimeisessä eduskun- ammattitietojen puutteellisuuden ja liike-
24943: nassa hyväksytyksi, se olisi maaseudulla pääoman vähyyden y. m. takia, joka on
24944: otettu suurin piirtein katsoen vastaan jo- pienviljeli iäin keskuudessa yleistä, on asia,
24945: tenkin samanlaisin tuntein, kuin mainitse- jonka paikkansapitäväisyyttä en mene va-
24946: mani papiston palkkauslaki. Totta on kyl- kuuttamaan. Käytäntö on yhä enemmän
24947: lä, että laki ei olisi tyydyttänyt sellaisia vienyt pienviljelykseen, silloin kuin pu-
24948: suurmaanviljelijöitä, jotka huonosti viljele- hutaan todellisesta maanviljelyksestä eikä
24949: vät maitaan, ja jotka sen kautta tulisivat suurten maaomaisuuksien keräämisestä yh-
24950: 436 Lauanrt:.aina 14 .p. lokakuuta.
24951:
24952: tiöiden ja tilahuijarien käsiin. Joskaan maan puutteessaolevalle tilattomalle väes-
24953: pienviljelystiloilta ei riitä tuotteita myytä- tölle komitean eikä maata, että te sillä pi-
24954: väksi niin suurissa erin kuin suurtiloilta, mitätte maaseudun maatonta väestöä.
24955: niin on ot~ttava huomioon se väestö, joka Kun vaalien edellä edistysmielisissä leh-
24956: näistä tiloista saaduilla tuotteilla osaksi dissä kirjoitettiin niistä edesottamisista,
24957: tahi kokonaan elää. Tunnettuaharr ylei- joista valtiollisten puolueittemme pitäisi
24958: sestä tilastosta esimerkiksi on, että pien- kilpailla yhteiskunnallisten epäkohtien kor-
24959: viljelystiloilla yhtä peltohehtaaria kohti jaamiseksi, kiiruhti kokoomuslainen Kar-
24960: elätetään suurempi nautayksikkömäärä jala-lehti monipalstaisissa artikkeleissa pe-
24961: kuin suurtiloilla. Jos perheluku tästä huo- lottelemaan valitsijoi ta edistyspuolueesta
24962: limatta pientiloilla on niin suuri, että huudahdellen, että ,edistys maksaa" ja
24963: kaikki tuotteet kulutetaan kotona, niin ei ,verotaakka nousee".
24964: se suinkaan oikeuta tekemään sitä pää- Tehköön eduskunta tänään päätöksen
24965: telmää, että suurviljelys meillä on se, joka tämän lain hyväksymisen tai hylkäämisen
24966: tässä meidän maassamme jotakin merkit- puolesta, tosiasiana kuitenkin pysyy, että
24967: see. Päinvastoin, kun katselee suurtiloja, tämä laki on todellisen tarpeen vaatima.
24968: joille on annettu aikanaan parhaat maat ja Täällä eduskunnassa sekä ulkopuolella
24969: ne viljelevät niitä siten, kuin eräässäkin eduskunnan on pidetty suurta ääntä tämän
24970: Viipurin puolen suuressa hovissa, että hei- lain teknillisistä puutteista. Olkoon, että
24971: nänteko on syyskuussa parhaillaan ja tou- niitä on, mutta missä meillä löytyy laki,
24972: koviljaa korjaillaan seipäiltä joulu-tam- jota vastaan ei tässä suhteessa voitaisi teh-
24973: mikuussa, niin silloin paatuneinkaan van- dä muistutuksia, ja jota eivät eri lakimie-
24974: hoillinen ei voi muuta kuin vakiintua siin11, het tulkitsisi aina hieman eri tavalla.
24975: että meidän maanomistusoloissamme on jo- Kokoomuksen taholta esitetty väite, että
24976: takin kieroa. Viime vaaleissa käyttivät maata olisi kyllä saatavissa vapaaehtoi-
24977: kokoomuslaiset ja ruotsalaiset tätä lakia sessa kaupassa ei pidä paikkaansa ei aina-
24978: agitatsionissa keskustapuolueita vastaan ja kaan Karjalaan nähden, jossa tilat jo
24979: ovat kaiketi vaaleissa saavuttamansa pie- useimmissa tapauksissa ovat jaetut aivan
24980: nen voiton johdosta ·saavinansa kansalta liian pieniksi ennestään, jossa samalla ti-
24981: oikeuden äänestää tätä lakia vastaan. Minä lalla on jo useampia poikia, jotka ammat-
24982: en mene sanomaan mitä ja miten paljon titaidon puolesta sekä muutenkin ovat ha-
24983: tämän lakiehdotuksen haukkuminen on lukkaita maata viljelemään, mutta joilla
24984: tuonut lisää oikeistolle ääniä maamme rust- ei ole maata saatavissa eikä myöskään
24985: hollariseuduissa, mutta Karjalaan nähden maan hankkimiseen tarvittavaa pääomaa.
24986: olen aivan varma, että sieltä ei ole tällaista Mainitsin jo esimerkkinä erään kartanon
24987: valtakirjaa annettu niillekään kokoomuk- Viipurin puolessa, jossa työt kulkevat su-
24988: sen edustajille, jotka puolue entisten lisäksi rullisen paljon jälessä tavallisesta työ-
24989: on tähän eduskuntaan tuonut. Paljon enem- ajasta. Minun on tähän lisättävä, että
24990: män sai kokoomus ääniä uskotellessaan sama kartano, joka omistaa tavattoman
24991: valitsijoille, että sen edustajat tulevat suuria aloja luonnonniittyjä, joita ei se
24992: äänestämään uskonnonvapauslakia vastaan. kykene itse viljelemään, ei näitä ole kui-
24993: Että niin ei käynyt, on meille kaikille tenkaan halukas minkäänlaisesta hinnasta
24994: tunnettua. Mutta nythän onkin taas vaa- pois luovuttamaan. Tämmöisiä esimerk-
24995: leihin kokonaista 3 vuotta aikaa ·ja siihen kejä on tietysti monissa muissa osissa
24996: mennessä ennättää taas jo nämä ehkä unoh- maa ta, sillä henkilöt, joilla on tarpeeksi
24997: tua, kun vielä lisäksi nähdään, ettei se pääomaa, vaikka niillä makaa kuinka suu-
24998: uskonnonvapauslaki ollutkaan semmoinen, ret alat hyvää viljelyskelpoista maata
24999: kuin sitä vaaleissa peloteltiin. M u t ta joutilaina, ne, kun eivät tarvitse rahaa,
25000: jos herrat kokoomuslaiset eivät yhteiskunnan etua katso eivätkä va-
25001: h y l k ä ä m ä 11 ä t ä m ä n 1 a i n e d i s- paaehtoisuuden tietä tämmöisiä alueitaan
25002: t ä v ä t t i 1 a t t o m a n v ä e s t ö n 1 u- luovuta viljelijöille ellei lainsäätäjä tässä
25003: k u m ä ä r ä ä m e i ll ä, n 1 1 n m i n ä tule avuksi. Tällaisiin tapauksiin nähden
25004: o 1 e n v a r m a, e t t e i t ä t ä a s i a a on mielestäni kyseessäoleva laki liiankin
25005: t u 11 a e n s i v a a 1 e i s s a u n o h t a- lempeä, kun se antaa täyden käyvän hin-
25006: m a a n. Älkää luulkokaan, että antamalla nan maasta. Olen varma, että kansan
25007: Maan hanklkiminen a•sutuetar!koituksiin. 437
25008:
25009: terve oikeustajunta sanoo, että hinta täy- hyesti huomauttaa, että vaikka laissa edel-
25010: tyisi tällaisessa tapauksessa oUa melkein- lisillä valtiopäivillä olikin valiokunta-
25011: pä alle käyvän hinnan. käsittelyn aikana ollut erikoiset takeet,
25012: On sanottu, että laki järkyttää yksityi- ettei suomalainen saanut maata ruotsalai-
25013: sen omistusoikeutta. Olkoon niin. Onhan selta alueelta, ruotsalaiset silloinkin tästä-
25014: historiassa ennenkin varsin raskaalla kä- kin huolimatta äänestivät tätä lakia vas-
25015: dellä täytynyt käydä käsiksi yksityisomai- taan.
25016: suuteen ja juuri maaomaisuuteen. Meillä Olen tullut siihen, ettei meillä ole nyt
25017: Kustaa Vaasan aikoina otettiin katoliselta varaa hylätä tätä lakia ja tuuditella it-
25018: kirkolta ja Kaarle XI aikana aatelisilta seämme siihen uskoon, ettei se ole niin
25019: heidän tiluksiaan. Kun asiat olivat men- kiireellinen ja tarpeen vaatima. On var-
25020: neet omistusoikeudessa luonnottomuuteen, sin lyhytnäköistä odottaa semmoisia ai-
25021: silloin yhteisen hyvän takia oli yksityisen koja, jolloin eduskunnan on pakko myön-
25022: oikeutta joskus tavallaan loukattava. tää yhteiskunnan :vähävaraisille oikeuksia.
25023: Täällä on jo todistettu, ettei tämä laki Tämän yksikamarisen eduskunnan lyhyt
25024: suinkaan hävitä yksityisomaisuuden louk- historia tietää kertoa semmoisesta. Olen
25025: kaamattomuuden periaatetta, vaan pikem- ollut kokemassa semmoistakin lainsäädän-
25026: minkin sitä vahvistaa. töä. Ei kukaan silloin voinut olla vakuu-
25027: Tämän lain määräämää maanlunastus- tettu, että kaikki oikeistonkin edustajat
25028: hintaa pidetään vasemmistossa liian kal- olivat sisäisestä vakaumuksesta mukana
25029: liina ja oikeistossa liian huokeana. Luu- esimerkiksi 8 tunnin työaikalakia täällä
25030: len tämän selvästi osoittavan, että ollaan säädettäessä. Pitääkö aina odottaa pakkoa.
25031: osuttu jotenkin oikeaan. Ja kuten ed. Eikö meidän oikeisto ole mitään oppinut,
25032: Linna huomautti täällä eilispäivän pu- vaan luottaako se siihen, että se taantu-
25033: heessa siitä, että jos eduskunnalla on osoi- mus, josta ed. Vuolijoki täällä huomautti,
25034: tettavana obligatsionien asemasta kovaa kestää niin kauvan, että sen aikana kyllä
25035: rahaa maan 1unastushinnaksi, niin mikään ehtivät istua monet komiteat, istua ja käsi-
25036: ei eduskuntaa siitä estä. tellä tätä tärkeää kysymystä, jonka myön-
25037: Tätä lakia vastaan on puhuttu silläkin teistä ratkaisua tänä päivänä odottavat
25038: perusteella, että se rasittaa yksinomaan sadattuhannet maattomat ja kaikki todel-
25039: suurviljelijäluokkaa, eikä kaikkia maan- liset yhteiskuntaa säilyttävät piirit tässä
25040: omistajia yhtä tasaisesti. On luonnollista, maassa.
25041: että silloin kun on kyseessä maaomaisuu-
25042: den järjestely, ei voida pieniä tiloja aset- Ed. A. T u 1 en hei m o: Keskustelun
25043: taa luovutusvelvollisuudessa suurten tilo- aikana on puhuja toisensa jälkeen, eron-
25044: jen rinnalle. Siinähän on tämän lain ydin, pyytäneestä maatalousministeristä alkaen,
25045: että se tahtoo jakaa tasaisemmaksi maan- koettanut puolustaa edelläolevaa lakiehdo-
25046: omistuksen. Sitäpaitsi koskee tämä laki tusta todistamalla, kuinka väittämä tön
25047: ainoastaan sellaisia suurtiloja, jotka vilje- asutustoiminta meillä yleensä on. Sellai-
25048: levät huonosti tai eivät ollenkaan vilje- nen todistelu ei kuitenkaan ole oikeaan
25049: lyskelpoisia maitaan, ja ulottuu sen vai- osattu, sillä se seikka, että asutustoiminta
25050: kutus pieniin tiloihin, silloin kun ne ovat itsessään on tärkeä ja aivan välWimätön,
25051: rappiotiloja ja omistaja ei asu niillä. Tässä se seikka ei pyhitä kaikkia keinoja asutus-
25052: tulPe tavallaan toteutumaan eräänlainen toiminnan ajamiseksi. Todisteluu tämän
25053: viljelyspakko: joka ei viljele hyvin, saa lakiehdotuksen välttämättömyydestä olisi
25054: luovuttaa maansa toisille, jota vastoin pitänyt kohdistua siihen, että tämä laki
25055: järkiperäiset viljelijät eivät ole luovutus- olisi, en tahdo sanoa paras mahdollinen laki
25056: velvolliset. Tämä näkökohta ei vaikuta asutuskysymyksen ratkaisemiseksi, vaan
25057: lainkaan lamauttavasti maan viljelemiseen edes, että se on hyvä ja kansantaloudelli-
25058: vaan päinvastoin ja on tavallaan jatkoa sesti oikeitten periaatteiden mukaan raken-
25059: sille pinta-alaverotukselle, joka kunnallis- nettu, ja tuottamatta muille tärkeille
25060: ~ksoituksen alalla on monivuotisen käy- eduille vahinkoa, kykenee ratkaisemaan
25061: tännön perästä täytynyt lakiinkin ottaa. asutuskysymyksen. Mutta sitä todistelua
25062: Ruotsalaisten vastalauseen johdosta maa- täällä ei ole esitetty. Päinvastoin on täällä
25063: talousvaliokunnan mietinnössä voidaan ly- osotettu, ettei tämä laki ole sellainen, ett.1.
25064: 438 Lauantaina 14 p. :Lok:aikuuta.
25065:
25066: sen avulla sanottavasti edes saataisiin miseen pakkolunastuksella. Kun ,tarpeel-
25067: maata. Meillä kyllä yleensä on vallalla lisen maa-alueen" käsitettä ei ole erityi-
25068: tavaton usko lakipykälien mahtavaan voi- sesti määritelty, luulisi sen, päättäen 2 §:n
25069: maan. Mutta kyllä nyt kerta kaikkiaan ja 2 luvun määräyksistä merkitsevän
25070: on niin, että kysymykseen, miksi jollakin yleensä riittävän suuruista viljelys- tai
25071: lailla yleensä jotakin aikaansaadaan, on asuntotilan hankkimiseksi tarpeellista maa-
25072: vastattava vanhalla tavalla, ettei sitä laki alaa ja siis 4 §:n sisältävän sen, että jos
25073: ,yksistänsä tee, vaan se käytännöllinen jär- yleensä valtion maata tai vapaaehtoisella
25074: jestely, joka laissa ilmenee. Toisin sanoen, kaupalla tällaisia maa-alueita voidaan saa-
25075: jos lainsäätäjä tahtoo luoda lailla ohjel- da, pakko-ottoon ei saa ryhtyä. Sellainen
25076: man, jonka mukaan jotakin asiaa on edis- määräys tuntuisikin varsin oikeutetulta,
25077: tettävä, esimerkiksi hankittava maata ti- jos kohtakin me silloin säätäisimme lain,
25078: lattomille entistä enemmän, niin ei siihen jota tuskin vielä edes meidän pojanpoikam-
25079: pelkkä laki riitä, vaan siinä on säädettävä mekaan tulisivat käyttämään. Mutta eipä
25080: laki, joka järjestää olosuhteet sellaisiksi, lakiehdotus tällaista säädäkään. Sillä 23
25081: että ne ikäänkuin omalla painollaan tuot- §:ssä sanotaan, että ellei hakemuksessa,
25082: tavat tätä maata. Mutta näin ei ole asian- jonka maata haluava henkilö jättää asutus-
25083: laita tähän lakiin nähden. Tämä laki tu- lautakunnalle, ole ilmoitusta siitä, että ha-
25084: lee kylläkin herättämään hyvin monessa kijalla on tiedossaan joku maa-alue, jonka
25085: sen luulon, että nyt on maata saatavana, sen omistaja olisi halukas luovuttamaan ja
25086: mistä vain haluaa ja ilman rahaa ja hin- siihen liittyvää omistajan myyntitarjousta,
25087: taa, siis yhden harhaluulon monen saman- asutuslautakunnan on harkittava, voidaan-
25088: laisen entisen lisäksi. Mutta sanottavasti ko tarpeellinen alue, j o ll e h a k i j a n
25089: enempää se ei saa aikaan. katsotaan kohtuuden mukaan
25090: Mutta jos tällä lailla ei saavuteta sitä v o i v a n s i j o i t t u a, hänelle hankkia
25091: hyötyä, jota sillä on tarkoitettu, niin se valtion maasta tai vapaaehtoisella kaupalla
25092: minun vakaumukseni mukaan saattaa pal- muusta 4 §:n 1 momentissa mainitusta
25093: jon pahaa aikaan ja se paha johtuu siitä, maasta. Jos asutuslautakunnan harkinnan
25094: että tällä lailla periaatteellisesti määrä- tulos on kielteinen, tulee sen ryhtyä pakko-
25095: tään, että vapaa talonpoika ei ole enään ottoon. Äskenmainitsemani 4 §:n yleinen
25096: oleva isäntä isiltä perityllä maakonnul- sääntö ei siis olekaan voimassa. ,Tarpeel-
25097: laan, ettei hän enään saa sitä viljellä ja lisen maan" käsite rajoitetaan niin, että
25098: sen vil,jelyksiä laajentaa oman suunnitel- sillä tarkoitetaan maa-aluetta, jolle haki-
25099: mansa, oman parhaan ymmärryksensä ja jan katsotaan kohtuuden mukaan voivan si-
25100: voimiensa mukaan, vaan että hänen täy- joittua. Lauseessa on käytetty passiivista
25101: tyy siinä pelätä häiritseviä vaikutuksia muotoa: ei siis suoraan sanota, kenenkä
25102: viranomaisten puolelta, häiritseviä toimen- harkinnasta tuo kohtuus on riippuva. Il-
25103: piteitii.. joihin nähden nuo viranomaiset, meisesti kuitenkin ensiksi asutuslautakun-
25104: asutuslautakunta, asutushallitus, maan- nan, sitten asutushallituksen ja sitten kun
25105: jako-oikeus ja korkein oikeus eivät edes asia on pautu riitaan, maanjako-oikeuden
25106: ole sidotut lain selviin määräyksiin, vaan .ia viime kädessä korkeimman oikeuden.
25107: omaan harkintaansa. Kaikki harkinta Mutta minkä näkökohtien mukaan koh-
25108: niin väljissä puitteissa kuin mitä virka- tuus on määrättävä? Onko kohtuutonta,
25109: miehelle esilläolevan lain mukaan tulisi ettei hakija saa maata samasta kylästä,
25110: <Jlemaan, on enemmän tai vähemmän mieli- josta hän on toivonut sitä saavansa, vai al-
25111: valtaista tai ainakin se saattaa sitä olla. kaako kohtuuttomuus vasta, jos hän ei saa
25112: Laki saattaa näinollen maanviljelijät vir- sitä samasta pitäjästä, samasta kihlakun-
25113: kamiesten mielivallan varaan. nasta tai samasta läänistä? .Ja loppujen
25114: Pyydän saada todistaa tämän väitteen. lopuksi: mitä merkitsee enää koko 4 §:n
25115: Lakieb dotuksen 4 §: ssä ehdotetaan säädet- 1 momentin määräys siitä, että valtion
25116: tä.väksi, että ellei tarpeellisia maa-alueita maa ja vapaaehtoisella kaupalla saatava
25117: voida hankkia valtion maasta eikä myös- maa on ensin käytettävä asutustarkoituk-
25118: kään vapaaehtoisella kaupalla 49 §:ssä siin, jos viranomaiset koska tahansa saat-
25119: mainituista tai kunnan, yhtiön, osuuskun- tavat harkita, ettei hakija kohtuuden mu-
25120: nan, yhdistyksen taikka yksityisen omista- kaan voi sellaiselle maalle sijoittua.
25121: masta maasta, olkoon oikeus niitten otta- Mutta edelleen: 25 §:n mukaan tulee
25122: Ma.an hankkiminen asutUIS!tarlkoituksiin. 439
25123:
25124:
25125: asutuslautakunnan, JTiaan 11akkolunastusta nen harkintavalta tukkiyhtiöiden maihin
25126: varten henkilöille, joiden hakemukset ovat tai rappio- ja keinottelutiloihin ja suurten
25127: samaan aikaan käsi teltä vinä, laatia eri tyi- tilojen ulkopalstoihin nähden. Samoin kuin
25128: nen maanhankkimissuunnitelma ja sano- 4 § :n maanomistajalle tuottama turva
25129: taan pykälässä: ,sitä tehtäessä on pakko- haihtuu viranomaisen harkinnan edessä,
25130: lunastettavan maan valintaan nähden nou- samoin 6 §:kin. Yhdessä kohdassa ei tätä
25131: datettava 6 §:ssä säädettyä järjestystä". harkintaa kuitenkaan tule olemaan pakkl}-
25132: Tästä siis kävisi päättäminen, että ensin on otolla saatavan maa-alueen paikkaan näh-
25133: otettava maata tiloista, joita on hankittu den; sellaiseen ennestään olevan tilan omis-
25134: vastoin säännöksiä asetuksessa tammikuun tajaan tai vuokracalueen haltijaan nähden,
25135: 15 päivältä 1915 koskeva rajoituksia erään- joka 3 §:n 4 momentin mukaan on oikeu-
25136: laatuisten yhtiöiden ja yhdistysten oikeu- tettu saamaan lisää maata ja sitä haluaa
25137: teen kiinteistön hankintaan maalla; toiseksi lähimmästä ympäristöstään, siis ensi si-
25138: rappio- ja keinottelutiloista; kolmanneksi jassa siltä, jolta hän jo aikaisemmin on ti-
25139: tiloista, joita omistavat 47 §:ssä tarkoite- lansa lunastanut. Sillä entisille asuinsi-
25140: tut yhtiöt, osuuskunnat ja yhdistykset; joilleenhan hänen toki kohtuuden mukaan
25141: neljänneksi muiden, etupäässä suurempien voitanee katsoa saattavan jäädä. Mutta
25142: tilojen ulkopalstoista ja sellaisista alueista, siinäkin kohdassa on asutusviranomaisille
25143: joista omistajalle vähemmän haittaa tuot- sensijaan annettu vielä suurempi harkinta-
25144: tamatta voidaan asutustila erottaa; viiden- valta. Koko oikeus lisämaan saamiseen on
25145: neksi sellaisista tiloista, joista jo on vapaa- nim. olemassa vain, kuten 3 §:n 4 koh-
25146: ehtoisesti ja ilman valtion välitystä tai dassa sanotaan, ,mikäli se harkitaan tar-
25147: muussa järjestyksessä lunastettu suurinta peelliseksi ja kohtuulliseksi".
25148: pakko-oton alaista tilusmäärää vastaava Luonnollisestikaan ei nyt edellämainit-
25149: tilusala sellaisia vuokra-alueita, joita semani viranomaisten harkintavallan alai-
25150: vuokra-alueiden lunastamisesta voimassa- suus rajoitu yksinomaan maanomistajiin,
25151: oleva lainsäädäntö koskee, vaikka niiden vaan yhtä paljon niihin, jotka uuden lain
25152: pakko-otosta, ne kun eivät enää kuulu mukaan haluaisivat maata saada. Mutta
25153: 4 kohdan alle, omistajalle olisikin hait- onko se siitä sen parempi? Ei suinkaan
25154: taa; ja kuudenneksi muista luovutus- esim. Etelä-Suomesta maata haluavalle
25155: pakon alaisista tiloista; siis vasta nyt olisi niin kovin mieluista, jos asutuslauta-
25156: myöskin sellaisista, joista vapaaehtoisesti kunta tai asutushallitus tai maanjako-oi-
25157: ja ilman valtion välitystä tai muulla ta- keus tai korkein oikeus harkitsisi, että
25158: valla ei lainkaan ole luovutettu vuokra- olisi aivan kohtuullista ja tarkoituksenmu-
25159: alueita tai ei ainakaan suurinta pakko- kaista, kuten 32 §:n toisessa momentissa
25160: oton alaista tilusmäärää vastaavaa tilan- Ranotaan, että hän sijoittuisi johonkin Ka-
25161: alaa. On siis olemassa jonkinlainen järjes- jaanin taakse, valtion metsiin. Mutta mi-
25162: tys, jos kohta sikäli epäoikeudenmukainen, täs hän sille voisi, jos viranomaisten käsi-
25163: että ne, jotka jo vapaaehtoisesti vuokra- tys kohtuudesta nyt kerran sellainen sat-
25164: alueiden lunastuksessa ovat luovuttaneet tuisi olemaan? Luultavasti hän antaisi
25165: suurimman pakko-oton alaisen aluemäärän suuren kiitoksen sellaisesta avusta ja enem-
25166: ovat huonommassa asemassa kuin ne, jotka mät toimenpiteet jäisivät 32 §:n mukaan
25167: eivät ole sitä tehneet. Mutta koko tämän sikseen.
25168: järjestyksen sekoittaa ja tekee aivan näen- Mutta menkäämme eteenpäin. Minä si-
25169: näiseksi tuo ennen mainitsemani virkamies- vuutan 5 §:ssä mainitut harkintamahdolli-
25170: ten rajaton harkintavalta siitä, saatetaanko suudet, koska siinä harkinta, joka on asu-
25171: katsoa hakiian kohtuuden mukaan voivan tusviranomaisille annettu, ori kuitenkin
25172: sijoittua jollekin sellaiselle alueelle, joka edes jonkun verran rajoitettu. Arvelutta-
25173: järjestysluettelon aikaisemmissa kohdissa vampaa on sensijaan että ei ole tarkoin
25174: on mainittu. Jos kerran asutusviranomai- määrätty niitä perustavia seikkoja, joista
25175: set voivat harkita, ettei hakijan saateta koko se kysymys riippuu, kuinka laajassa
25176: katsoa voivan sijoittua valtion maalle tai mitassa yksityinen maanomistaja saattaa
25177: vapaaehtoisesti saatavana olevalle maalle joutua pakko-oton alaiseksi. Kahden kiel-
25178: samassa läänissä tai kihlakunnassa tai eh- teisen muodon perättäin käyttämisellä on
25179: käpä kenties samassa pitäiässäkään, niin 4 §:n 1 momentin 1 kohta tullut verraten
25180: tottakai asutusviranomaisilla on samanlai- vaikeaksi ymmärtää, mutta lienee se kui-
25181: 440 Lauant.aina 14 p. lokakuuta.
25182:
25183: tenkin käsitettävä niin, että tilasta tai ti- sen viljelemisen määritteleminen ei riitä,
25184: loista, joiden samalle omistajalle kuuluva kun kerran se seikka, kuinka paljon maata
25185: yhteenlaskettu pinta-ala on, joutomaata lu- omistaja saa pitää, on asetettu riippuvaksi
25186: kuunottamatta, yli 8 §:ssä säädetyn vilje- koko tilan järkiperäisestä viljelyksestä.
25187: lystilan korkeimman pinta-alan, voidaan Mutta miksi nyt tämä jälkimäinen seikka
25188: "J)akko-otolla ottaa sanottuun määrään on täyt;}rnyt jättää viranomaisten harkitta-
25189: saakka ainoastaan milloin kumpaakaan vaksi? Miksei laki sitä, joka on kuitenkin
25190: §:ssä mainitusta kahdesta vaihtoehdosta ei paljon tärkeämpi, ole itse ratkaissut?
25191: ole olemassa nim. ettei omistaja itse tilalla Edelläolevat esimerkit riittänevät osoit-
25192: asu eikä niitä järkiperäisesti viljele. Tällä tamaan, kuinka suuressa määrässä maan-
25193: säännöksellä on aivan erikoinen merkitys, omistajan oikeus esillä olevassa lakiehdo-
25194: koska se määrää, milloin maanomistaja on tuksessa on jätetty viranomaisten harkin-
25195: varma omistusoikeudestaan, esim. Etelä- tavallasta riippuvaksi. Ei siinä ole, kuten
25196: Suomessa ja siihen verrattavissa osissa ed. Lohi sanoi, jätetty viranomaisille vain
25197: maata korkeintaan 40 hehtaariin saakka, jonkun verran harkintavaltaa, vaan siinä
25198: milloin 200 -hehtaariin saakka tai enem- on jätetty kaikki harkintavalta viranomai-
25199: "J)ään. Mutta milloin asuu omistaja tilalla? sille. Ed. Kivilinnan mielestä tuntui kui-
25200: Asuuko tilalla esim. henkilö, joka toimii tenkin eilen omituiselta, että löytyy talon-
25201: kaupungissa, sanokaamme esim. johtaa poikia, jotka tällaista vastustavat, että siis
25202: siellä suurta osuustoiminnallista liikettä ja yleensä voi löytyä talonpoikia, joiden
25203: sieltä käsin myös johtaa maanviljelystä, mielestä hallitusmuodon määräystä, että
25204: mutta vain osan vuodesta viettää tilalla. jokainen Suomen kansalainen on turvattu
25205: Kenties ei. Mutta asuuko silloin esim. vi- m. m. omaisuutensa puolesta, ei pitäisi
25206: rassa oleva ministeri tai kansanedustaja muuttaa niin, että tämän turvan laajuus
25207: tilalla? Tämä ja monet muut samanta- jää riippuvaksi siitä, kuinka virkamiehet,
25208: paiset tapaukset on tietysti viranomais- loppujen lopuksi ,helsinkiläiset herrat"
25209: ten, asutuslautakunnan, asutushallituksen, arvostelevat tarkoituksenmukaisuutta koh-
25210: maanjako-oikeuden ja korkeimman oikeu- tuullisuutta j. n. e. maataloudessa. Tok-
25211: den harkittava. Lakiin ei sellainen henkilö kopaharr sentään ed. Kivilinna on oikeassa
25212: voi turvautua. Ja milloin katsotaan esim. sanoessaan, että tämä laki on osa maalais-
25213: osakeyhtiön tai osuuskunnan tai yhdistyk- liiton sisimmästä olemuksesta, sen paraista
25214: sen asuvan tilaa? Kenties ei koskaan, pyrkimyksistä, ja että jos maalaisliitto
25215: vaan kenties on tarkoitus että ne saavat siitä luopuu, luopuisi se myös kaikesta "J)a-
25216: pitää yli 40 hehtaaria maata Etelä-Suo- raasta itsestään ja että viimein muka rak-
25217: messa ja siihen verrattavissa osissa maata kaudenkäsky vaatii tällaista säätämään.
25218: vain jos tilaa järkiperäisesti viljellään. Ja aivan käsittämätön on ed. A. Pesosen
25219: Mutta milloin on sitten tila järkiperäisessä lausunto, että tällä lailla on pyritty tur-
25220: viljelyksessä? 7 §:n mukaan katsotaan vaamaan omistuRoikeutta, tai ed. Niukka-
25221: maan olevan järkiperäisessä viljelyksessä sen, että maalaisliitto kannattaa tätä lakia,
25222: silloin kun sen kasvuvoima joko elättä- koska maalaisliittolaiset tahtovat sellaista
25223: mällä tarpeellinen määrä kotieläimiä tai lakia, joka täsmällisesti määrää millä eh-
25224: käyttämällä riittävästi maan parann usai- doilla ja minkä verran maanviljelijä on
25225: neita ja apulantoia tai muulla tavalla jat- velvollinen asutustarkoituksiin maata luo-
25226: kuvasti säilytetään. M a a n järkiperäinen vuttamaan ja minkä verran hän saa itse
25227: vilielys on siis määritelty, mutta sen mää- pitää ja vapaasti viljellä (Ed. Niukkanen:
25228: rääminen, onko t i 1 a järkiperäisessä vilje- Tämä on saivartelua). Meillä on tuskin,
25229: lyksessä, on jätetty viranomaisten harkit- - uskokaa pois, ed. Niukkanen - ainoa-
25230: tavaksi. Mutta silloinhan voi joku viran- takaan lakia, joka sisältäisi niin vähän
25231: omainen katsoa tilan olevan järkiperäisessä täsmällisiä määräyksiä kuin tämä laki;
25232: viljel:vksessä, esim. vasta kun viimeinen turvaa siinä ei maanomistukselle ole lain-
25233: kuhilas on pellolta kadonnut, toinen vasta kaan. Ja siitä syystä minä en ollenkaan
25234: kun maat ovat salao.iitettuia, kolmas vasta ihmettele, että kommunistit ovat halukkaat
25235: silloin kun käytetään pelkästään apulan- ryhtymään kätilöiksi tämän lain synn;yttä-
25236: toja, neljäs ehkä, joka on tottunut kirjan- misessä.
25237: "J)itoon, vasta silloin kun tällainen tila tuot- Seurauksena siitä tavatlomasta harkinta-
25238: taa järkiperäistä korkoa. Maan järkiperäi- vallasta, joka virkamiehille on jätetty, on
25239: Maan harrkikiminen a'sutumarkoituksiin. 441
25240:
25241: luonnollisesti myös se, että käytännöllisesti takai lakikin voidaan yhtä tarkasti kirjoit-
25242: katsoen joka-ainoassa tapauksessa, jossa taa. Mutta jos tämäntapaisessa asiassa ei
25243: pakko-ottoa tullaan käyttämään, nousee voida saada aikaan määräyksiä, jotka ovat
25244: riita. Kun laissa ei ole m1iäräystä, johon niin tarkkoja, ettei virkamiesten harkinta-
25245: voisi vakavasti tarttua kiinni, kun siinä, valta tule ylenmäärin vapaaksi, niin
25246: huolimatta nimestään, joka kohdassa lop- silloin on ehdottomasti valittava muita
25247: pujen lopuksi joudutaan viranomaisten har- keinoja tarkoitetun päämäärän saavuttami-
25248: kinnan hietapohjalle, niin onhan luonnol- seksi.
25249: lista, etä maanomistaja, jolta pakolla ote- On sanottu keskustelun aikana, ettei tätä
25250: taan maa ja joka siitä saa omasta mieles- lakia luultavasti tarvitse käytännössä to-
25251: tään liian alhaisen hinnan, viimeiseen teuttaakaan, koska se tulee aikaansaamaan
25252: saakka koettaa saada tämän häneen kohdis- runsasta maan vapaaehtoista tarjontaa.
25253: tuneen virkamiesharkinnan muuttumaan Saattaapa niin olla- eri kysymys on taas,
25254: toisenlaiseksi. Tämä on niin ilmeistä, että harkitsevatko asutusviranomaiset, että nuo
25255: ainoastaan se, joka ei tahdo nähdä sitä, voi vapaaehtoiset tarjoukset 23 §:n mukaan
25256: sen kieltää. Mikäli tätä lakia koskaan käy- ovat ,tarkoituksenmukaisia". Mutta jos
25257: tetään, tulee siitä todellinen riitalaki. nyt niinkin olisi, niin sanottu vapaaehtoi-
25258: (Eduskunnasta: Asianajajat hyötyvät!) nen tarjonta olisi seurauksena vaan siitä
25259: Asianajajat hyötyvät, se on kyllä varma epävarmuuden tilasta, johon maataviljelevä
25260: as1a. luokka olisi joutunut. Mutta taaskin: sel-
25261: Nyt väitetään ehkä, osaksi kuten herra laista keinoa lainsäätäjän ei pitäisi käyt-
25262: maatalousministerikin on tehnyt, että lais- tää minkään tarkoitusperän saavuttami-
25263: sa säädettyä viranomaisten vapaata har- seksi. Sillä lain tulee luoda v a r muut-
25264: kintavaltaa voidaan täytäntöönpaneasetuk- ta eikä epävarmuutta. (Oikealta: Hyvä!)
25265: sella rajoittaa, osaksi, kuten ed. Hahl ja Minä nyt toivoisin, kenties turhaan, että
25266: Lohi ovat tehneet, että laissa ei moninai- niiden puolelta, jotka lakia kiivaasti aja-
25267: siin kysymykseen tuleviin erilaisiin olo- vat, edes tahdottaisiin koettaa ymmärtää,
25268: suhteisiin katsoen voida tarkempia ja yksi- miksi me emme voi tätä lakia hyväksyä.
25269: tyiskohtaisempia ohjeita antaa. Mitä edel- Ei meille riitä se, että mahdollisesti joku
25270: liseen väitteeseen tulee, niin tosin hallin- edustaja täällä koettaa selvittää, että tässä
25271: nollisilla asetuksilla voidaan paljon järje- laissa. ei ole tällaista tarkoitettu ja että
25272: töntä harkintaa estää ja ainakin saada lain mahdollisesti käytännössä ei tule sillä ta-
25273: tulkinta yhdenmukaiseksi koko maassa. valla käymään, että epäkohtia syntyisi tai
25274: Mutta olisiko nyt todellakin suotavaa, että että lakia taas on tahdottu vääntää ja
25275: perustuslaissa maanomistajan oikeus jäte- kääntää. Ei se riitä meille, että joku pu-
25276: tään viranomaisten tulkinnan varaan ja huia jossain seuraavassa puheenvuorossa
25277: vain täytäntöönpaneasetuksella koetettai- tahtoo todistaa, että minä olen vallan vää-
25278: siin tätä oikeutta suojella. Ehkä sellai- rässä lukiessani tätä lakia sillä tavalla
25279: seenkin asiain järjestelyyn täytyy tässä kuin olen tehnyt. Sillä tällainen laki on
25280: saada mennä. Mutta mitä varmuutta on kirjoitettava niin selväksi. ettei siitä ereh-
25281: silloin siitä, ettei hallinnollista as-etusta dystä voi syntyä. Me, jotka emme voi tätä
25282: koska tahansa muuteta, varsinkin kun ei lakia hyväksyä, me olemme, kuten täällä
25283: eduskunta, laista päättäessään, ole tätä on huomautettu, valmiit menemään hyvin
25284: asetusta nähnyt ja se sen kautta ole saanut pitkälle asutustoimintakysymyksen ratkai-
25285: edes sitä vähäistä auktoratiivistä merki- semiseksi. Sen vuoksi on kokoomuspuo-
25286: tystä, että voitaisiin sen sanoa ilmaisevan lueen taholta laadittu anomusehdotus, -
25287: eduskunnan käsityksen siitä, miten laki on en. Linna on käsitellyt sitä ikäänkuin se
25288: täytäntöönpantava. Väitettä siitä taas, olisi valmis laki, vaikka nimenomaan juuri
25289: että lakia nyt esilläolevan laatuisessa ta- hänen olisi pitänyt rivien välistä lukea,
25290: pauksessa, ei voi sen tarkemmin kirjoittaa että kokoomuspuolue toivoo, että ennen-
25291: kuin mitä nyt on tapahtunut, ei ainakaan kuin se tulee laiksi, hänkin olisi mukana
25292: voi tehdä samalla kertaa edellä mainitse- sitä laatimassa. Mutta me tahdomme lakia,
25293: mani väitteen kanssa siitä, että hallinnol- jonka määräykset todella ovat selvät ja
25294: lisessa asetuksessa olisi tätä takia koetet- varmat, että kun omistusoikeutta rajoite-
25295: t.a,va korjata. Sillä jos täytäntöönpanease- taan yhteiskunnan hyväksi, tämä rajoitus
25296: tus voidaan tarkemmin kirjoittaa, niin tot- tapahtuu laissa sel,vien lakimääräysten
25297: 56
25298: 442 Lauantaina 14 ,p, 1okalkuuta.
25299:
25300: kautta eikä sen mukaan kuinka erinäiset hemmistöllekin. Ei siis nimenomaan tä-
25301: virkamiehet harkitsevat. män lain kaatuminen vähennä enemmistön
25302: Minä en voi olla valittamatta sitä seik- velvoitusta ottaa hallitus kannettavakseen
25303: kaa, että esilläolevaan lakiehdotukseen ei ja maalaisliitolla on siinä vielä suuret huo-
25304: enää voi tehdä mitään muutoksia. Minä let edessään. Jos ed. Lohen tarkoitus taas
25305: olen nimittäin varmasti vakuutettu siitä, oli tämän kautta jollain tavalla vaikuttaa
25306: että jos niin olisi asianlaita, me voisimme kokoomusryhmän kantaan, niin se oli har-
25307: löytää ratkaisun, joka olisi moninverroin haan osattua. Me olemme nim. siinä rvh-
25308: otollisempi ja veisi varmemmin tarkoitet- mässä tottuneet seisomaan omilla jal~il
25309: tuun tulokseen. Tuo niin sanottu dialek- lamme ja katsomaan asioita suoraan sil-
25310: tinen metodi teeseineen ja antiteeseineen miin juuri sellaisina, kuin ne ovat. Mei-
25311: ja niistä johtuvine synteeseineen, se johtaa dän kantaamme vaikuttavat yksinomaan
25312: lainsäädännössäkin usein paraimpiin tulok- asialliset syyt. Lakiehdotuksen hyväksy-
25313: siin. Syntyy ehdotus, sille vasta-arvostelu minen tai hylkääminen ei meille voi olla
25314: ja vasta niistä yhteisesti oikeaan osunnut kauppatavarana. (Ed. Hakkila: Se on jo
25315: laki. Ja niin on epäilemättä käyvä asu- ollut. Oikealta: Hyvä, hyvä!)
25316: tuslakiinkin nähden, jos tämä ehdotus nyt
25317: kumotaan. Se työ, joka tähän lakiehdo-
25318: tukseen nähden on tehty, ei silloin ole men- Ed. H a h 1: Ei tietysti tule kysymyk-
25319: nyt hukkaan, niinkuin ed. A. Pulkkinen seenkään, että minä panisin tässä toimeen
25320: pelkää. Päinvastoin sekin kyllä auttaa akateemisen väittelytilaisuuden a.nsaitak-
25321: ratkaisun löytämistä. Ja että uusi laki seni jonkun yliopistollisen oppiarvon väi-
25322: sen sijalle saadaan, se on varma. Siinä tellessäni professorin kanssa siitä, miten
25323: voi tietysti syntyä joitakuita vaikeuksia, joku laki on luettava, mutta kun minä kuu-
25324: mutta niitten vaikeuksien ei pitäisi pelot- lin tämän herran professorin esityksen, mi-
25325: taa. On sitä vaikeampiakin asioita tässä nä asetin sen sen rinnalle, mitä hän oli val-
25326: maassa ratkaistu. Jyrkästi, tinkimä ttö- mis tekemään siinä neuvottelussa, kun hal-
25327: mästi kiinnipitäminen juuri tästä lakiehdo- litusta yritettiin pystyttää, johtuu mieleeni
25328: tuksesta asettaa tämän lain itsensä pää- se, mitä joku vasemmistossa sanoi Lex
25329: määräksi eikä asutusasiaa, mutta siitä luo- Kalliosta, että sillä on 3 naamaa, niin joh-
25330: puminen silloin, kun sen puutteet on huo- tui mieleeni, että eräillä ihmisillä voi olla
25331: mattu, saattaa sen kaatumaan eteenpäin. kaksi naamaa. Onko tämä edustaja Tu-
25332: Teesin, väitteen asettaminen on välttämä- lenheimo A., joka tässä esiintyi, sama pro-
25333: tön, kun ratkaistaan joku kysymys, mutta fessori, joka siellä neuvottelussa olisi ollut
25334: väitteestä itsepintaisesti kiinnipitäminen valmis nielemään Lex Kallion kaikkine
25335: senkin jälkeen, kuin on huomattu se vir- karvoineen ja sarvineen (Naurua keskus-
25336: heelliseksi, on esteenä oikean vastauksen tassa), joka olisi alistunut siihen, että me
25337: löytämiseen. Tällä hetkellä on valittava ryhdymme laittamaan täytäntöön panoase-
25338: sen välillä, heitetäänkö yhteiskuntaan asu- tusta sen perusteella. Kumpiko on se oi-
25339: tusasian ratkaisemiseksi laki, josta syntyy kea ed. Tulenheimo A? Kun minä näin,
25340: loppumattomia riitaisuuksia vai koete- että ed. Tulenheimo A. pyysi puheenvuo-
25341: taanko vielä etsiä uusia ratkaisumahdolli- ron, niin vein minä varovaisuuden vuoksi
25342: suuksia. Sillä, uudistan sen, sitä ei tar- oman nimilippuni. Minä epäilen nim.
25343: vitse pelätä, että asutusasia joutuisi vih- asianajajia. Niistä ei voi mennä takuu-
25344: reän veran alle. Jos nyt esilläoleva laki seen, mitenkä ne esiintyvät kussakin eri
25345: kaatuu, on siitä varmasti parempi laki seu- tapauksessa. (Oikealta: Asiaan!) Me
25346: raava. olemme nyt saaneet vahvistusta siihen,
25347: Lopuksi muutama sana ed. IJohelle hä- että ed. Tulenheimo on sikäli sujuva mies,
25348: nen tuumailuistaan tämän lain kaatumisen että hän voi ryhtyä toimimaan Lex Kal-
25349: vaikutuksesta hallituksen kokoonpanoon. lion perusteella kaikesta tästä hänen lau-
25350: Ed. Lohi sanoi, että jos tämä lakiehdotus sunnostaan huolimatta.
25351: kaatuu 67 äänellä, noitten 67 tulee muo- Minä en käy yksityiskohdissa lukemaan
25352: dostaa uusi hallitus. Mutta asianlaita on, tätä lakia toisin päin, kuin mitä hän edellä
25353: herra Lohi, meidän valtiosääntömme mu- teki. Minä teen vain muutamia lyhykäi-
25354: kaan niin, että enemmistön täytyy laatia siä huomautuksia. Hän sanoi, että täm-
25355: perustuslaki sellaiseksi, että se kelpaa vä- möinen perustuslaki pitää olla niin täs-
25356: Moon hall'klkiminen aosutustarlkoitU'ksiin. 448
25357:
25358:
25359: mällisesti sanottu, ettei jää mitään tulkin- sen, että lähinnä maalaisliittolaiset olisi-
25360: nan varaan. Minä kysyn, mikä on se pe- vat syypäät siihen, että tästä on tällainen
25361: rustuslaki, jota me emme ole tulleet tar- tullut ja että yksipuolisesti me olisimme
25362: peen tulleen tulkitsemaan, ja minä kysyn sitä ajaneet. Korkeintaan on oikea se
25363: ennen kaikkea, miksikä ei ed. Tulenheimo väite, että me olemme voineet sanella joita-
25364: kirjoittanut sitä meille ja jättänyt sitä esi- kin periaatteita, joiden mukaan tämä laki
25365: tyksenä eduskunnalle ja lyönyt sitä Lex on kirjoitettu. Mutta muoto on muualta
25366: Kallion rinnalle, vaan sen sijaan työnnet- tullut. Ed. Tulenheimo tietää varmasti,
25367: tiin siellä talonpoikain nimessä n. s. Hii- että tässä on käytetty kaikkia mahdollisia
25368: denheimon positiivinen ohjelma, Tiissä lainopillisia voimia, mitä hallituksella on
25369: on niin paljon puhuttu harkinnasta ja lain ollut käytettävissään, jopa Korkeinta Oi-
25370: tulkinnasta ja minua taitavarumat miehet, keutta. Jotka olivat edellisessä eduskun-
25371: myös lakimiehet, ovat yleensä sanoneet, nassa, tietävät, että eduskunnan kyvyk-
25372: etä kaikki lait ovat tulkinnan varassa. käimmät miehet olivat mukana tätä lait-
25373: Minun ei tarvitse siihen syvemmälti puut- tamassa, vapaaherra von Bornia myöten.
25374: tua. Minä olen samaa mieltä. Mitä meillä Tähän minä voisin lopettaa vastaukseni
25375: olisi sitten tuomareilla ja asianajajilla te- ed. Tulenheimolle. Mutta minulla on muu-
25376: kemistä, jos ei näin olisi laita. Ne saisi- tamia muitutuksia, varsinkin yksi muistu-
25377: vat mennä kokonaan muille maille, ja minä tus myöskin ed. Schaumanin lausunnon
25378: lohdutan ed. Tulenheimoa sillä, että jos johdosta. Ed. Schaumanin lausunto kai-
25379: tuomarin ymmärrys ei riitä, niin lauta- paisi hyvin monessa suhteessa penkomista.
25380: kunta se on, joka lopulta ratkaisee. (Ääne- Mutta yksi seikka minulla lähinnä on hä-
25381: kästä naurua eduskunnassa). Ed. Tulen- nelle huomautettava, kun hän sanoi, että
25382: heimo on käyttänyt niitä asianajajain ta- nämä uutisasukkaat eivät voi menestyä
25383: vallisia temppuja, että esiintyy täällä va- tiloilla, ei ole järjestetty sitä raha-asial-
25384: paan talonpojan ritarina, jos minä niin saan lista puolta ja ettei meillä ole sellaisia ra-
25385: sanoa, väittänyt, että tämä Lex Kallio riis- halaitoksia, joista myönnetään näille lai-
25386: tää talonpojalta hänen vapautensa. Minä noja. Tämä käsitys ei ole oikea. Meillä
25387: pyytäisin, että ed. Tulenheimo vielä miet- on sekä asutusrahasto että senalaiset asu-
25388: tisi viikon tätä lakia. Kukaties hänelle tuskassat maaseudulla eri kunnissa ja näi-
25389: selviäisi, että tämä ei vie talonpojalta va- den lisäksi osuuskassoja jo hyvin monia
25390: pautta vaan tämä kohdistuu lähinnä suu- satoja ympäri maata. Vielä näiden lisäksi
25391: riin maanomistajiin; puutavarayhtiöihin ja on meillä tilaisuus käyttää, niinkuin minä
25392: muihin heidän kaltaisiinsa. Ja mitä mer- aikaisemmin olen huomauttanut, myöskin
25393: kitystä semmoisella lausunnolla kuin edel- valtion obligatsiooneja. Se puoli on oi-
25394: linen on, kun siinä toisen kerran väitetään, keastaan järjestetty, riippuu vaan siitä,
25395: että tämä ei tuota kellekään vahinkoa, ei mitenkä paljon eduskunta voi kulloinkin
25396: anna kellekään maata? Mitä aihetta on osottaa varoja.
25397: silloin pelätä? Tavallisesti on niin, että Sitten on minulla vielä eräs huomautus
25398: se tosiasiallinen syy, jolla vastustetaan, se yleensä ruotsalaisille. Minä ymmärrän sen
25399: on salassa, se ei tule näkyviin. heidän ajatuksensa, että tämä on heikä-
25400: Minä, niinkuin moni muu puhuja, olen läisten kannalta tarpeeton, tämä Lex Kal-
25401: myöntänyt, että tämä laki voi olla laki- lio, siitä syystä, että tilasto osottaa ruot-
25402: teknillisesti monessa suhteessa puutteelli- salaisella maaseudulla, että ruotsalainen
25403: nen. Täällä on ennen minua jo lausuttu, kansanaines ei sanottavasti lisäänny enää,
25404: että tässä eduskunnassa yleensä ei kukaan uusia perhekuntia ei perusteta siellä, niitä
25405: sanele eikä kirjoita lakia, niinkuin itse yhtä pajon kuolee kuin syntyy uusia.
25406: tahtoo, vaan se on tulos monenmoisista ja Tästä nyt olisi luonnollinen seuraus se,
25407: monessa asteessa tapahtuneista yhteen- ettei mitään tarvitse tehdä. Mutta minä
25408: sovitteluista. (Ed. Hakkila: Synteesi) .•Tos kumminkin kannatan tätä Lex Kalliota
25409: tämä esilläoleva lakiehdotus on puutteelli- myöskin ruotsalaisten edun kannalta, siitä
25410: nen siinä suhteessa, niin varjo niistä puut- syystä, että myöskin ruotsalaisessa kan-
25411: teista lankeaa edelliselle eduskunnalle, sanaineksessa on tilatauta väestöä olemassa
25412: edelliselle hallitukselle. Tämän yhteydessä ja tämä tilaton väestö ruotsalaiselta maa-
25413: minä tahdon oikaista sen väärän selityk- seudulta siirtyy suomalaisiinkin kaupun-
25414: 444 Lauantaina 14 p. ll()lkalkuuta.
25415:
25416: keihin Ja suomalaiselle maaseudulle työ- hän omistusoikeuden maaomaisuuteen näh-
25417: paikkoihin tai menee ulos koko Suomen den. Tämähän oli minun lausuntoni si-
25418: valtakunnasta. Siitä on vahinkoa ruotsalai- sällys. Jos se käännetään toisinpäin, sil-
25419: selle kansallisuudelle. Jos ruotsalaiset ym- loin sitä luetaan, niinkuin eräs vissi herra
25420: märtävät oman etunsa, niin he kiinnittävät lukee erästä vissiä kirjaa.
25421: tämän tilattoman väestön maatilkkuun Sitten on väitetty minun ihannoineen
25422: kiinni. Silloin olisi takeita, että se py- tuota raivaajaa, joka menee kuokka kädes-
25423: syisi siinä. sä korpeen. En ole sitä niin ihannoinut,
25424: Lopuksi minä lyhyesti lausun myöskin mutta minä olen sanonut, että sillä tavalla
25425: vertauksen. Täällä on monesti puhuttu on suurin osa tätä maata raivattu asutuk-
25426: lapsesta, jota tässä yritetään synnyttää. seen. Ja se pitää vieläkin paikkansa.
25427: Niin on tosiaan laita. Ne puhujat, jotka Sillä tavalla vielä tänä päivänä asutaan.
25428: tuommoisten pienten muodollisten tai mui- onko se hyvää ja onnellista, se on toinen
25429: den seikkain vuoksi ovat tahtoneet tämän asia. Mutta kun nuo ihmiset tahtovat sil-
25430: hylätä, ovat minusta samanlaisia kuin ne lä tavalla tehdä, ei voi kieltää heiltä tilai-
25431: vanhemmat, jotka tahtovat lapsen hylätä, suutta siihen. Se on tässä ratkaiseva ja
25432: viskata pesuveden mukana pellolle, sen- sitä minä olen koettanut selittää. Minä
25433: takia, että sillä on nenä vähän kippurassa tiedän myös sen, että ne tekevät mieluum-
25434: tai korvat vähän liian suuret tai joku liika- min pitkiä päivätöitä omilla vainioillaan,
25435: varvas, jonka voi leikata myöhemmin pois. kuin tekevät lyhkäisiä päivätöitä jonkun
25436: suurtilallisen vainioilla palkkatyönä. Se
25437: Ed. Wuolijoki: Ed. Hahl on niin on myös tosiasia, siitä ei voi päästä.- Mi-
25438: loistavasti puhunut tuonne oikealle, että nun täytyy viitata - toivottavasti puhe-
25439: kai minun täytyy koettaa puhua tänne va- mies sallii minun lausuntoni tässä tapauk-
25440: semmalle, vaikka lausuntoni ehkä ei tule- sessa - kuinka Venäjällä on käynyt. Siel-
25441: kaan niin hyvä kuin ed. Hahlin. Tosin mi- lä koetettiin pitää suurtiloja suurtiloina
25442: nun oikeastaan on verrattain turhaa puhua, eikä jakaa niitä, mutta siitä ei tullut mi-
25443: sillä yhtä mieltähän me itseasiassa olem- tään. Talonpojat ottivat palstat ja rupe-
25444: me tässä asiassa. Olen muuten vallan va- sivat niitä viljelemään. Sellaiseksi kehi-
25445: kuutettu, että äärimmäinen vasemmisto tys kävi, että he tahtoivat saada oman
25446: tulee äänestämään lain . puolesta. Heillä palstansa erotetuksi, viljellä omaa palstaa
25447: ei ole uskallusta jättää enemmän valkoisia omalla maalla.
25448: lippuja kuin äänestää lakia vastaan. Se Tähän nyt esilläolevaan lakiin. nähden
25449: ero meillä vain on, että me uskallamme ei ole minun myötävaikutustani ollenkaan.
25450: sanoa suoraan että äänestämme lain puo- En ollut eduskunnassa jäsenenä sitä täällä
25451: lesta, vaikka se onkin huono. Uskallamme ensi kertaa käsiteltäessä, olin puhemiehen
25452: sanoa., että me äänestämme sen puolesta, paikalla, joten senkään vuoksi en voinut
25453: koska meillä ei ole toivoa nyt saada pa- tämän lain tulokseen vaikuttaa. Ja mie-
25454: rempaakaan. Mutta äärimmäisellä va- lelläni muuttaisin tässä laissa melkeinpä
25455: semmistolla ei ole uskallusta sanoa sitä, jokaista pykälää enkä hyväksyisi sinänsä
25456: mitä he äänestävät, vaikka he käyttävät yhtäkään, - jos voisin. Mutta siitä ei ole
25457: toinen toisensa jälkeen puheenvuoroja. tällä kertaa kysymys. On kysymys, hyl-
25458: Mutta minun täytyy vastata muutamille jätäänkö vaiko hyväksytäänkö tämä laki.
25459: vasemmistopuhujille, jotka ovat erikoises- Ja sentähden olen koettanut tuoda esille
25460: ti lausuntoni kimppuun käyneet. Ensin- sen lain hyviä puolia, koska se minun mie-
25461: nä ed. Kaarne. Minä olen ed. Kaarneen lestäni on tällä kertaa hyväksyttävä, -
25462: oppinut tuntemaan ennen kristillisessä niinkuin herrojen kommunistienkin mie-
25463: työväenpuolueessa, mutta minun täytyy lestä.
25464: sanoa, että hänellä ei ole siitä kristilli- Unohdin eilen huomauttaa vasemmis-
25465: syydestä muuta jäänyt jälelle kuin jesuiit- tolle yhdestä verrattain tärkeästä puoles-
25466: tamaisuus, koska hän kääntää minun lau- ta tässä laissa, siitä nimittäin, että ne pik-
25467: suntoni sillä tavalla, että minä muka pu- kutilalliset, torpparit ja mäkitupalaiset,
25468: huin tämän pyhän omistusoikeuden puo- jotka nyt jo ovat itsenäistyneet ja joista
25469: lesta, vaikka minä juuri pidin lex Kallion suuri osa valitettavasti on sellaisia, että
25470: suurimpana etuna sitä, että se hävittää py- eivät tulfl yksinomaan tuolla omalla maa-
25471: Mwan. 'hantkkiminenr a"Sutuma:rikoituksiin. 445
25472:
25473:
25474: niäärällänsä toimeen, tämän lain ,nojalla ruotsalaispykälään, joka tästä laista vali-
25475: tulevat saamaan lisämaa ta. Ja se on hy- tettavasti on poistettu. Minä todellakin oli-
25476: vin suuri etu. Mutta minä säätäisin aivan sin äänestänyt sen puolesta, ja valitan,
25477: toisenlaisen lain. Kun arvostelen tätä la- että se poistettiin, sillä se olisi tehnyt tä-
25478: kia, että se ottaa suhteellisesti suurtilalli- män lain paremmaksi. Minä jo edellisessä
25479: selta enemmän - sen tietysti täytyy olla lausunnossani viittasin tämäntapaisiin lain-
25480: progressiivinen, asteettaisin nouseva - säädäntöihin muissa maissa ja otin esimer-
25481: minä sanon, että se ei voi käydä niin kaa- kiksi Viron, Latvian, Rumanian, Tshekko-
25482: vamaisesti. Eikä meillä sosialidemokraa- Slovakian ja Jugoslavian lainsäädännön ja
25483: teilla koskaan viljelyspakosta ole ollut jokaikisessä näissä maissa on kohdeltu
25484: ajatustakaan, että maata luovutettaisiin sillä tavalla vähemmistöjä, että minä luu-
25485: kaavamaisesti tilan suuruuden mukaan, len, herrat hämmästyisivät, jos niitä selos-
25486: vaan sen mukaan, kuinka paljon on vilje- taisin. Aina on asetettu se suurtila, joka
25487: lyskelpoista maata. Se on viljelyspakko- on ollut vieraan kansallisuuden hallussa ai-
25488: periaate, jonka pohjalla me tahtoisimme van toiseen asemaan, kuin suurtila, joka on
25489: saada lain. Mutta kun tässä ei ole mah- ollut oman kansallisuuden ha1lussa nimen-
25490: dollisuutta saada tämän parempaa, ja vaik- omaan lainsäädännössä. (Eduskunnasta:
25491: ka minäkin olen epäillyt, hyväksyäkö vai Illa gjort!) Aivan oikein, aivan niin, sen
25492: hyljätä - tämä ei ole ollut minulle erin- olemme todistaneet kohdellessamme teitä
25493: omaisen helppo ratkaista - niin sittenkin sillä tavalla kuin olemme teitä kohdelleet.
25494: olen tullut siihen, että tällä kertaa hyväk- Sentakia jos tästä pienestä seikasta nyt
25495: syn tämän lain, koska ei ole toivoa saada tahdotaan tehdä semmoinen asia, jonka no-
25496: pitkään aikaan näinkään hyvää, ja koska, jalla tämä laki ei ole oikeudenmukainen,
25497: jos tässä laissa on puutteellisuuksia, niin- niin ellei muita syitä ole, on se niin pikku-
25498: kuin siinä on, meillä on mahdollisuus saa- seikka, että joka muuten lain hyväksyy,
25499: da yksi ja toinen puute korjatuksi, jos ei sentakia tarvitse olla sitä kaatamassa.
25500: meillä vasemmistolla on voimaa siihen. Minä olen valmis panemaan sellaisen py-
25501: Mutta ennenkuin tässä maassa parlament- kälän sinne koska hyvänsä, jos tämä laki
25502: taarisesti säädetään tällaisia perustusla- vain sen nojalla tulisi hyväksytyksi.
25503: keja, se on erikoisten vaikeuksien takana.
25504: Sentakia tämä laki nyt on hyväksyttävä, Ed. T h u n e b e r g: Lex Kalliossa on
25505: ei muista syistä. Minä en tosin usko, että yksi hyvä puoli. Se tahtoo antaa maata
25506: se tulee niin erikoisen suuria aikaansaa- maattomille. MlJ,tta lex Kalliossa on mon-
25507: maan, mutta se on askel siihen suuntaan, ta huonoa puolta niinkuin täällä eilen ed.
25508: johon sosialidemokraattien maakysymyk- von Born ja Peltonen ja tänään viimeksi
25509: sen ratkaisussa pitäisi mennä tässä maas- ed. Tulenheimo ja monet muut ovat huo-
25510: sa. Olisin myös sitä mieltä, että perinnöl- mauttaneet ja minkä yleensä kaikki yk-
25511: linen vuokraoikeus olisi oikeudenmukai- sinpä lain esittäjä herra Hahl, avonaisesti
25512: sin, se on ollut minun kantani enkä ole ovat tunnustaneet. Pahin nä,istä lex Kal-
25513: siitä luopunut. Mutta kun näen, etten saa lion huonoista kohdista on se, että se tah-
25514: sitä läpi, vaikka äänestän kuinka monta too ottaa yksityiseltä maanomistajalta
25515: lakia kumoon, kun sen nä.en, niin silloin pakkokeinoin tämän laillisesti hankki-
25516: täytyy antaa kapitalistisen kehityksen maa, hallitusmuodossa turvattua omai-
25517: käydä kulkuaan. Kyllä meillä on muita suutta alle täyden hinnan, vieläpä eräissä
25518: keinoja saada perinnöllinen vuokraoikeus tapauksissa ilmaiseksi. Minä en ihmet-
25519: voimaan, silloin kun meillä on voima ja tele, että tällainen lakiehdotus saa sosiali-
25520: valta siihen. demokraattiselta taholta täyden kanna-
25521: Ed. Schaumanin lausunnon johdosta mi- tuksen. Olisihan sen toteuttamisella ku-
25522: nun täytyy vielä sanoa joku sana. Kun mottu yksi niistä nurkkakivistä, jotka pi-
25523: ~d. Schauman puhui niin lämpimästi var- tävät porvarillista yhteiskuntajärjestystä
25524: ·sinkin tämän lain periaatteen puolesta ja pystyssä. Eikä sitäpaitsi tämä laki tulisi
25525: muutenkin tilattoman väestön maan saan- loukkaamaan sosialististen edustajain yk-
25526: nin puolesta, niin tuntuu todella hyvin sityisetuja. Sitäpaitsi lieventäisi se niitä
25527: nudolta, että herra Schaumanin tapainen monia rikoksia, jotka kapina-ajoilta vielä
25528: laajakatseinen mies sitten kiintyi siihen painavat monen sosialis~in hartioita. Se
25529: 446 Lauantaina 14 p. }Qi!mlwuta.
25530: ------------------------------~----- ----------------
25531: olisi helpotuksen huokaus niille, jotka ka- toverini ovat tahtomattaan minut siihen
25532: pinan aikana istuivat komissarioina Suo- asemaån asettaneet, että minua maalitau-
25533: men kansanvaltuuskunnan yhteiskunnan luna voidaan käyttää. Saanen kummin-
25534: omiksi yksityisiltä luovuttamilla maa- kin sanoa, että minä siinä suhteessa olen
25535: tiloilla. Se olisi helpotuksen huokaus ka- verrattain paatunut, ja sitäpaitsi minä
25536: pinanaikaisille pakkoluovuttajille. Muti:a olen vakuutettu siitä, että jolleivät nämä
25537: vaikka minä en tätä ihmettele, niin sitä tällaiset sukkeluudet kilpisty takaisin sii-
25538: minä ihmettelen, että porvarillinen kes- tä, mitä minulla on ollut sanomista, niin
25539: kusta lupaa aivan yksimielisenä antaa täl- ne kilpistyvät takaisin itse tästä käsitel-
25540: le laille siunauksensa. Olkoonpa niin ja tävänä olevasta asiasta, joka lienee toki
25541: kai se niin onkin, että lex Kallio ei astu senarvoinen, ettei sen puolesta pitäisi
25542: suoranaisesti keskustaedustajien omille enemmän tai vähemmän terävillä tai köm-
25543: varpaille. Mutta hyvät herrat, eihän pelöillä sukkeluuksilla taistella. Kor-
25544: täällä ole kysymyksessä meidän edusta- keintaan ne pystyvät vaan osoittamaan,
25545: jain varpaat, tässä on kysymyksessä koko minkälaisiin keinoihin tahdotaan turvau-
25546: Suomen kansa kokonaisuudessaan ja ku- tua silloin, kun niidenkin luullaan hyö-
25547: kin sen yksityinen jäsen erikseen. Näitä dyttävän ajettavaa asiaa ja mitenkä arvos-
25548: me edustamme ja kaikkien näiden laillisia telukykyinen mies, kuten ed. Schauman.
25549: oikeuksia meidän täytyy valvoa, niin ettei voi toisinaan eksyä arvottomuuksiin. Sa-
25550: kukaan pääse sanomaan siitä tai tuosta ma voi olla myöskin sanottavana edustaja
25551: laista .ia varQinkaan nyt tästä lex Kal- Pojanluoman kaikesm kömpelyydessään
25552: liosta: Se loukkasi minua. liikuttavasta .ia tunnustusta ansaitsevasta
25553: . Mitä merkitsevät meille perustuslait, joi- yrityksestä olla sukkela hänkin. .
25554: den on määrä olla ohjeena vastaiselle lain- Minä en todellakaan ymmärrä edustaja
25555: ~aadinn:1lle. j.ns niiLä, ia varsinkin niin tuo- Schaumania ja teen sen sitä vähemmän,
25556: reena aikana laadittuja kuin vuonna 19HJ, kun koko hänen perustelunsa olisi pitänyt,
25557: jolta vuodelta voimassaoleva rallitusmuo- niinkuin täällä on jo huomautettu, johtaa
25558: to on, näin kevytmielisesti loukataan. Mi- aivan toiseen tulokseen. Ja kun hänen
25559: nun täytyy valittaen sanoa, että tällainen päästäksensä siihen tulokseen, mihinkä
25560: lainlaadinta heikentää nyt jo rappiolle hän lopulta tuli, täytyi turvautua sellai-
25561: käynyttä yleistä oikeustajuntaa. Lex Kal- siin itseasiassa tekosyihin, kuin hän tur-
25562: lio tulisi olemaan huonona prejudikaattina vautui, niin minä korkeintaan voin ym-
25563: vastaiselle lainlaadinnaJle, mikäli se kos- märtää, että hänen hermostuneisuutensa
25564: kee omistusoikeuden loukkaamattomuutta. johtuu tästä, sillä ne syyt ovat todellakin
25565: Jo siis t~stä yhdestä syystä olisi se hyl- tekosyitä. Minä uskon, että edustaja
25566: jättävä. Mutta se on sitä suuremmalla Schauman itsekin sisimmässään myöntää,
25567: syyllä hyljättävä, kun me kaikki tiedäm- että se pykälä, mikä laissa on, joka takaa
25568: me että täällä on moneen kertaan vastus- oman kunnan asukkaille etuoikeuden
25569: tamattomasti todistettu, että laki on täyn- maansaannissa ja kunnan asuntolautakun-
25570: nä heikkouksia, virheitä ja epäselvyyksiä. nalle annettu valta, että se täysin riittää
25571: Mik~i tieten taiten tällaista lakia puolus- turvaamaan myöskin ruotsalaisten asukas-
25572: tetaan. ten oikeudet. Ja jollei edustaja Schauman
25573: Pantakoon lex Kallion hyvä päämäärä lienekään myöntänyt tätä yksityisessä
25574: täytäntöön sellaista tietä, joka ei loukkaa keskustelussa, niin, niinkuin sanottu,
25575: yksityisten laillista oikeutta, pantalwon asiaa harkitessaan hänen täytyy se myön-
25576: se täytäntöön, mikäli halukkaita ja kyke- tää itsellensä, joskin mahdollisesti saattaa
25577: neviä uutisviljelijöitä ilmestyy ja mikäli olla niin, että hän valitsijoittensa edessä,
25578: maan varat sen sallivat. joita on keinotekoisesti kiihoitettu, ei voi
25579: esiintyä tällä asiallisella selityksellä. J\IIi-
25580: Ed. Kivi 1 i n n a: Täytyy sanoakseni, tä tulee sitten siihen kysymykseen, että
25581: että minä en todellakaan ymmärrä, minkä tämän asian rahallinen puoli ei olisi kyl-
25582: takia ed. Schauman suvaitsi valita juuri lin selvitetty, niin minä en tahdo siihen
25583: erikoisesti minut kärkevien sukkeluuk- puuttua sen enempää, en jo myöhäisen
25584: siensa uhriksi. Minä en ymmärrä sitä. ajankaan takia, mutta sanon kumminkin,
25585: Näiden sukkeluuksien maalitauluksi mi- että minun ymmärtääkseni nyt on tarkoi-
25586: nun kai täytynee ruveta, kun kerran työ- tuksena luoda ne puitteet ja se pohja, jolla
25587: Moon. •hankkiminen asutWSJtarlmittrksiin. 447
25588:
25589:
25590: voidaan toimia siinä määrässä, kuin rahal- maan, m1ssa määrin voitaisiin täytäntöön-
25591: linen aP.ema kulloinkin myöten antaa. Ja panoasetuksella niitä puutteita poistaa,
25592: ilman tätä pohjaa, ilman näitä puitteita joita siinä on. Tahdottiin nähdä ensiksikin,
25593: ja näitä määräyksiä ei tulla toimeen. voitiinko hallinnollisella asetuksella tehdä
25594: Erikoisesti on nimenomaan edustaja sellaisia muutoksia tähän perustuslainjär-
25595: Schaumania näyttänyt hermostuttavan se, jestyksessä säädettävään lakiin, että ne
25596: että minä olen rohjennut vedota niihin si- muodollisesti olivat oikeita, ja toiseksi saa-
25597: veellisiin periaatteisiin, joita sisältävät tiinko asiallisesti sellaisia korjauksia ai-
25598: kristinuskon opit. Minusta tuntuu sekin kaan, että ryhmämme voisi hyväksyä lain.
25599: hieman omituiselta, sillä, kuten sanottu, Mutta tähän eivät keskustan herrat suos-
25600: l1änen omat periaatteensa kulkevat mones- tuneet. Ne vastustivat tällaista menettelyä
25601: sa kohdin aivan samaan suuntaan kuin ne, ja sentähden olemme tulleet siihen, missä
25602: joita minä täältä esitin. Lieneekö siinä nyt ollaan. Kokoomuspuolueen ryhmän
25603: sitten vaikuttanut hermostuneisuus siitä, neuvottelijat ehdottivat, että Lex Kallion
25604: että hän, mitä minä suuresti valitan, var- ratkaisu lykättäisiin siksi, kunnes olisi val-
25605: sinkin tämän asian yhteydessä, nyttem- mistettu täydellinen ehdotus täytäntöön-
25606: min on sitonut kätensä 'eikä enää pysty panoasetukseksi, jotta kävisi selväksi, voi-
25607: eikä uskalla esiintyä itsenäisenä ryhmänä taisiinko se hyväksyä, mutta ryhmän neu-
25608: kannattajineen. Mitä tähän jälkimäiseen vottelijat ovat samalla nimenomaan ilmoit-
25609: kysymykseen tulee, niin minä en tahdo taneet, että ryhmä ei ennakolta voi sitou-
25610: kuluttaa eduskunnan aikaa puhumalla sii- tua siinäkään tapauksessa, että täytäntöön-
25611: tä sen enempää. Minä rajoitun lausumaan, panoasetus hyväksytään, äänestämään Lex
25612: että kaikesta huolimatta minun vakau- Kallion puolesta, vaan se pidätti itselleen
25613: mukseni mukaan sisältyy todellakin kris- täyden ratkaisuoikeuden tässä asiassa. Tä-
25614: tinuskon julistukseen siksi voimakas yh- mähän on selvää ja suoraa kieltä eikä sitä
25615: teiskunta-eetillinen momentti, että jos se tarvitse koettaa siitä vääntää miksikään.
25616: sovellutetaan yhteiskunnalliseen lainsää- Voi kysyä, miksikä sitten ei suostuttu
25617: däntöön ja yhteiskunnalliseen elämään, tällaiseen menettelyyn, jota me ehdotimme
25618: jos sen mukaan yritetään toteuttaa yhteis- asian ensimäisellä vaiheelia tämän edus-
25619: kunnallista oikeudenmukaisuutta ja yh- kunnan aikana. Ed. Lohi arvelee, että tässä
25620: teiskunnallista kohtuutta lainsäädännössä, on kysymyksessä jonkinlainen kunniantun-
25621: niin se todellakin voi vaikuttaa suuressa nesyy. Eiköhän tässä kuvastu hänen väit-
25622: määrässä hedelmöittävästi koko yhteis- teessään juuri hänen omat tunteensa? Ei-
25623: kunnalliseen lainsäädäntöön. köhän liene niin, että tämä Lex Kallio on
25624: ajateltu joksikin maalaisliiton kunnian-
25625: Ed. R en v a II: Minun ei ole aikomus kukoksi? Ja tämän yhteyteen on hän vielä
25626: ry}ltyä varsinaiseen arvosteluun tästä liittänyt hallituskysymyksen. Minä luulen
25627: asiasta. Siitä on siksi paljon jo puhuttu että tässä yhteydessä on turhaa puhua sii-
25628: puoleen ja toiseen, että on minun mieles- tä, niinkuin kohta saamme kai nähdä. Asiat
25629: täni jo aika meidän käydä käytännölli- eivät näy ratkeavan tällä pohjalla ja sitä-
25630: seen työhön, äänestämään tästä asiasta. paitsi olisihan eduskunnan keskustalla ti-
25631: Mutta on muutamia seikkoja, joita on laisuus antaa luottamuslause nykyiselle hal-
25632: täällä esitetty - vähän kylläkin syrjässä litukselle, jolle se on tässä kysymyksessä
25633: olevina, mutta ollen kuitenkin pyrkimässä hyvää huutanut ja siten ratkaista koko
25634: sellai~iksi todisteiksi, joilla tahdotaan peit- tämä pulmallinen kysymys.
25635: tää lain todellista onttoutta. Mutta toinen seikka, johon monta ker-
25636: Ensiksikin tahdon huomauttaa yhdestä taa on viitattu, on se, että omistusoikeu-
25637: seikasta. On selitetty ja myöskin maanvil- den loukkaus, joka sisältyy tähän lakiin,
25638: jelysministerikin on sen lausunut, että tämä on puolustettavissa i"entakia, että ennen-
25639: laki kylläkin on puutteellinen, mutta sitä kin on omistusoikeutta loukattu. Minä en
25640: voidaan täytäntöönpanoasetnksella korjata. ymmärrä ttimän puheen loogillista puolta.
25641: Mutta tähänhän juuri kokoomuspuolue on Jos syntiä on tehty, niin minä ainakin pel-
25642: pyrkinytkin, kokoomuspuolueen ryhmä on käisin tehdä syntiä uudestaan, jotta se ei
25643: juuri alusta pitäen tätä kantaa ajanut. Se muuttuisi tavaki"i. Herra Vuolijoki on lau-
25644: ehdotti sitä, että ryhdyttäisiin tarkasta- sunut tässä viimeisessä lausunnossaan -
25645: LauaDJtaina 14 p, .Loka&uuta.
25646:
25647: edellinenhän oli aivan toisenlaatuinen - kommunistisista kunnanvaltuustoista on pe-
25648: herra V uolijoki on lausunut, että tässä säpaikka Kuopion kaupungin ympäriltä.
25649: laissa ei ole yhtään pykälää, jonka hän Paitsi näitä en tiedä muuta kuin Kaarinan
25650: voisi hyväksyä, mutta hän hyväksyy kui- ja Maarian pitäjissä Turun vieressä olevan
25651: tenkin tämän lain sentakia, että siinä on kommunistisen kunnanvaltuuston enem-
25652: pyhän omistusoikeuden loukkaus. Se on mistön. Ei suinkaan näihin kuntiin ole
25653: samaa mitä viime eduskunnassa täällä agraarikysymys vaikuttanut, ainakaan Tu-
25654: kuului. Minä luulen varmasti, että tämä ei run lähipitäjien kunnallislautakuntien, neu-
25655: ole muuta kuin pieni kosimiskeino äärim- vostojen kokoonpanoon. Ja jos me katse-
25656: mäiseen vasemmistoon, sillä minun mie- lemme työväenyhdistysten värejä, ovatko
25657: lestäni ed. Vuolijoen porvarillinen omatunto ne kommunistisia vai sosialistisia, niin
25658: paraiten ilmeni hänen ensimäisessä lausun- minå luulen ··- suurempi asiantuntemus on
25659: nossaan. kyllä täälli>, vasemmalla, mutta mikäli minä
25660: On sitten myöskin keskustelun kuluessa olen voinut sosiaalisesti intresseerattuna
25661: asetettu toistensa kanssa yhteyteen kapina kansalaisena havaita - , niin kommunisti-
25662: vuonna 1918 ja maakysymys, ja asetettu set työväenyhdistykset ovat pääasiallisesti
25663: ne siihen yhteyteen, kuin muka agraari- Vaasan läänin eteläisessä, Kuopion läänin
25664: olot olisivat aikaansaaneet kapinan vapaus- läntisessä ja Oulun läänin molemmissa vaa-
25665: sotamme aikana. Minä en ainakaan voi lipiireissä, puhumattakaan sitten niistä suu-
25666: ymmärtää, että siinä missään ilmenisi mi- rista puolittain erämaista Kajaanin kihla-
25667: tään piirrettä agraariliikkeestä. Minä näen kunnassa ja sen ympäristöllä. Ei tästä
25668: asiaa lähelläolleena asian jokseenkin sel- jaosta ilmene ollenkaan - sitä minä olen
25669: västi. Se oli venäläinen sotaväki, joka tahtonut sanoa - että kapina olisi ollut
25670: täällä mellasti. Se oli vallityöläiset, jotka kapinallinen maareformiliike, ei myöskään
25671: olivat joutuneet irralleen omista toimis- sitä, että nykyinen kommunistinen kiihoitus
25672: taan, se oli ne jotka täyttivät työväenyh- olisi saanut varsinaisen voimansa nykyisis-
25673: distykset aivan uusilla aineksilla, joita en- tä agraarioloista - sillä minä tietysti en
25674: tiset sosialidemokraatit eivät voineet hal- tahdo kieltää, että meidän agraarioloissam-
25675: lita. Se ei ollut mikään agraariliike, se oli me on suuria puutteita ja meidän kokoomus-
25676: täydellinen sekasorto niissä työväenjärjes- puolueen ryhmässä ei liene yhtään, joka ei
25677: töissä, jotka olisivat, jos tämmöistä lisäystä olisi lämmin agraarireformin ystävä.
25678: ei olisi tapahtunut, voineet hillitä jouk- Ja lopuksi sanon: meitä oikeistolaisia
25679: konsa, mutta kun ne eivät voineet hillit1i vastaan on viskattu syytös jo aikaisemmin-
25680: joukkojansa, niin johtajat juoksivat perässä kin - ei syytös, minä käytin väärää sa-
25681: ja sentähden tapahtui se, mikä tapahtui, naa, vaan solvaus. Meitä on solvattu yhteis-
25682: meidän kansamme suurimpana hetkenä sen toiminnasta näiden kanssa. (Kädenviittaus
25683: suurimmaksi häpeäksi. Ed. Schauman on äärimmäiseen vasemmistoon.) Tämä on
25684: lausunut, että valkoinen rintama kulki sa- loukkaus, ja ainoastaan sentähden, että tie-
25685: maa viivaa kuin raja suurmaa-alueiden ja detään, että me tunnemme sen loukkauksek-
25686: pienmaa-alueiden välillä. Se ei ole totta. si, on se sanottu. Me kuitenkin olemme siinä
25687: Viipurin läänin läntinen vaalipiiri, jota asemassa tässä eduskunnassa, että jos kom-
25688: minä edustan, oli punaisten vallassa, vaikka munistit pysyvät syrjässä, niin me voim-
25689: se on pienviljelysaluetta, ja persoonalli- me ratkaista asian niinkuin me tahdomme,
25690: sesti minä tiedän, että kaameita tapauksia mutta keskusta ei voi ratkaista asiaansa il-
25691: ja murhia tapahtui juuri Haminan kaupun- man näiden herrojen apua. Te tarvitsette
25692: gissa. Ja jos me katselemme asioiden ke- heidän apuaan ja te saatte sen myöskin.
25693: hitystä myöhempään, niin ei myöskään Eilen ei ollut kai vielä Moskovasta tullut
25694: nyt kommunistisen kiihoituksen rajat käy tietoa, miten on äänestettävä. Mutta nyt on
25695: yhteen suurviljelyksen ja pienviljelyksen tämän päivän Suomen Työmiehessä venä-
25696: alueiden rajan kanssa. Tässä eduskunnassa läisiin oloihin viittaamalla jo, paljastettu se
25697: istuu valtavimpana joukkona kommunis- kanta, mille kommunistimme komennuksen
25698: teista Kuopion läntisen vaalipiirin edusta- mukaan ovat asettuneet. ,Tarvitaan siis
25699: jia, joka oli valkoisella puolella silloin. vielä Lex Kallio antamaan lisäkokemusta
25700: Samalla lailla on V aa"an eteläisestä vaali- havainnollista opetusta maalaistyöväelle
25701: piiristä iso joukko tällaisia edustajia. Maan porvarillisen maareformin mahdottomuudes-
25702: Ma,an ihanikkim'inen asutustarlkoituksiin.
25703:
25704: ta. Tässä mielessä voi vallankumoukselli- finnes det ett antal skräddare och skoma-
25705: nen työväenpuolue auttaa Lex Kallion tu- kare i K vevlax, Åkerbloms hemsocken, där
25706: lemista laiksi." Te saatte sen avun ja te bemälde riksdagsman predikat sina läror.
25707: teette tästä lakiehdotuksesta lain juuri nii- !fen här om någonsin må man tillämpa
25708: den avulla, joiden apuft me emme olisi tar- det gamla ordspråket: ,skomakare bliv vid
25709: vinneet, mutta joista te soimasitte meitä. din läst". Riksdagsman Åkerblom sökte
25710: Tämä laki kaikessa kehnoudessaan ja huo- göra gällande, att jordhungern var orsaken
25711: nondessaan on keskustan ja äärimmäisen till emigrationen i Österbotten, men detta
25712: vasemmiston yhteistyötä ja tulee sellaisena påstående tål ej en strängare granskning.
25713: säilymään. Miten paljon kunniaa se tulee Det är mera bönder och bondesöner, som
25714: tuottamaan, miten paljon onnea muuta kuin emigrera än de obesuttna. Detta framgår
25715: asianajajille, sen saamme myöhemmin redan därav att av här närvarande fem
25716: nähdä. svensk-österbottniska bönder tre hava varit
25717: längre eller kortare tid i Amerika. Det
25718: är nog andra omständigheter än jordhun-
25719: Ed. B r o ä n d a: I anledning av doktor gern, som drivit oss ut i världen.
25720: Schaumans senaste andragande nödgas jag Här har talats om Lex Kallio och Lex
25721: i elfte timmen begära ordet för att gen- Pulkkinen, men riksdagsman Åkerblom
25722: driva hans påstående, att föreliggande lag- hänvisade tili Lex Bobrikoff såsom första
25723: förslag icke berör det svenska Osterbotten. initiativet tili anskaffande av jord åt den
25724: Här om någonsin fällde doktor Schauman obesuttna befolkningen i detta land. Då
25725: falskt vittnesbörd. De skatter han här en folkrepresentant från det vita svenska
25726: strödde till höger och vänster i denna sai, Österbotten har undergått sådan föränd-
25727: de voro nog e.i av jordäganderättens natur, ring, att 'han nödgats åberopa Bobrikoffs
25728: utan de voro hämtade ur universitetsbib- välvil.ia mot de obesuttna i Österbotten, då
25729: liotckcts skattkammare, således av helt an- har skammen ingen gräns, och detta grä-
25730: nan natur än den trygghet rätten att bo mer mig och grämer oss till den grad, att
25731: kvar på samt nyttja och bruka fädrens jord jag icke anser mig hava kunnat använda
25732: skänkt och tillförsäkrat bonden under år- tillräckligt starka ord för det.
25733: hundraden, en rätt, som genom denna lag De synpunkter, som riksdagsman Mie-
25734: kränkes. Huru kan doktor Schauman mois framförde, äro åsikter, som äro ge-
25735: tänka, att det svenska Österbotten skulle nomgående i svenska Österbotten och i den
25736: bliva orört av en så genomgripande jord- landsända, som jag företräder, och därför
25737: lagstiftning som denna? I detta fall kunde understryker jag varje ord i hans uttalande
25738: doktor Schauman vända sig till de dårars och vill till protokollet hava antecknat,
25739: förmyndare, han själv här åberopade och att .iag röstar för lagens förkastande.
25740: anhålla om upplysning. Den åsikt doktor
25741: Schauman företräder. nämligen låt gran-
25742: nens hem delas och tvångexproprieras, bara Ed. v on Born: Jag hade gärna önskat
25743: jag får ograverat behålla mitt, en sådan något närmare bemöta särskilda av de an-
25744: åsikt är främmande för den svenska öster- draganden, som avgivits under debatten i
25745: bottniska bonden, och varför? Jo, för att denna fråga, men då tiden är så pass långt
25746: den luktar österifrån, den hör e.i väster- framskriden och jag tänker att envar redan
25747: ländsk rättsuppfattning tili. För mig är längtar till omröstningen, skall jag avstå
25748: här principfrågan avgörande. På mitt från detta. Men då sär.skilda talare här,
25749: kistbotten har jag förvarat fars, farfars och bl. a. rdgsm Sunila, velat fullständigt
25750: och mitt eget fastebrev med domhavandeus bagatellisera den av mig anmärkta om-
25751: stämpelmärke därunder, och det är denna ständigheten, att ,Lex Kallio" är egnad
25752: ankar.e:rund, som skapat trygghet och tron att åvägabringa ett synnerligen olidligt
25753: på att man är kung på sin gård. osäkerhetstillstånd för .iordägarena, skall
25754: Riksdag.sman Åkerblom tyckes före- iag i var.ie händelse be att få med ett litet
25755: träda en genomgående österbottnisk jord- belysanne exempel klargöra, huru förhål-
25756: hunger, en hunger, som icke finnes över- landena i detta avseende i verkligheten
25757: huvudtaget. J ag skall väl medgiva, att kunna komma att gestalta sig~
25758: i Vasa stads förstäder finnes en befolk- Låt oss antaga, att en jordägare är
25759: ning, som blivit något fördärvad. Likaså sysselsatt med ett omfattande nyodlings-
25760: 57
25761: Lauanrt.aina 14 .p . .Miroaikmuta.
25762:
25763:
25764: arbete kanske ett sådant, som direkt leder i kammaren är av samma uppfattning som
25765: sitt u'pphov från en omorganisation av riksdagsman Hahl.
25766: driften på egendomen, framkallad av tor-
25767: parfrigörelsen. Han har ännu ick~ fått E:d'. H i i l o s, <po-i,ssa.
25768: dessa odlingar försatta i ett ratlonellt
25769: skick, enligt det föreliggande lagförslaget, Ed. H a k k i 1 a: Tämän kysymyksen
25770: men han har för avsikt att försätta dem vakavuutta todistaa se, että eduskunta uh-
25771: i rationellt bruk, och han står också i be- raa io toisen päivän kysymyksen pohtimi-
25772: råd att uppföra nya ladugårds- och stall- seen: Täällä ovat useat puhujat valitta-
25773: byggnader för att kunna hålla det !ör neet että on ehkä liiankin useita puheen-
25774: egendomens rationella skötsel erforderh~a vuo;oia käytetty. Minun mielestäni kui-
25775: kreatursbeståndet. N u vet han emellertld tenki~ kysymys on siksi vakava, siksi
25776: icke, huruvida han skall fortsätta arbetet suuri, että siihen ei koskaan tuhlata liiaksi
25777: eller icke. Det kan hända, att en mellan- aikaa. Se on siksi TJOlttava päivänkysy-
25778: kommande beskärning på grund av Lex mys, sen ratkaiseminen on siksi vaativana
25779: Kallio berövar honom just dessa nyodlin- edessämme, että sitä ei kierretä. Sille täy-
25780: gar och ställer alla hans planer på huvudet. tyy osoittaa aikaa, sille täytyy löytää rat-
25781: Ty odlingarna äro ju faktiskt änn.u icke kaisu. Näistä keskusteluista on myös käy-
25782: rationellt brukade. Endast en avs1kt att nyt ilmi, että jokainen puolue huomaa, että
25783: försätta dem i sådant bruk förefinnes. sen elinehdot ovat hyvin läheisesti kytket-
25784: Huruvida de åter äro för lägenhetens ,ra- tyinä tähän kysymykseen. .Jokainen puo-
25785: tionella och lönande bebrukande", såsom lue on katsonut velvollisuudekseen merkata
25786: lagen säger, erforderliga - det är en kantansa tässä kysymyksessä. Jokainen
25787: fråga, vars avgörande icke beror på jord- TJUolue on koettanut selvitellä suhdettansa,
25788: ägaren, utan TJå kolonisationsnämnden, och positiivista tai negatiivistä, tähän kysy-
25789: huru avgörandet av denna fråga kommer my:kseen sumemmaUa tai pienemmällä rme-
25790: att gestalta sig, det kan han omöjligt på n~styksellä, mutta jokainen on kuitenkin
25791: förhand veta; det beror på så många om- katsonut välttämättömäksi merkata kan-
25792: ständigheter, som kunna bedömas TJå vä- tansa. Kysymys on siksi keskeinen, se on
25793: sentligen olika sätt. Han måste således siksi vaativa, että kukaan puolue ei uskalla
25794: fråga sig: skall jag fortsätta mitt omfat- uhmata heti vaalien jälkeen valitsijoitaan
25795: tande nyodlingsarbete eller icke? Och han sivuuttamaila tämän kysymyksen. Puo-
25796: måste i detta avsende förbliva uti fullstän- lueintohimot. lJUolueintressit ovat selvästi
25797: dig ovisshet för framtiden. J ag kan icke kävneet esille.
25798: för min del finna annat än att .iordägaren Äärimmäinen oikeisto pelkää tätä ky-
25799: på detta sätt .tvingas att leva uti ett osä- symystä. Se pelkää sen nolJeaa ratkaisua.
25800: kerhetstillstånd, som på ett högst betänk- Se noudattaa vanhoillisten kaikkialla nou-
25801: ligt sätt måste stäcka hans arbetshåg och dattamaa pyrkimystä siirtää vaativat, tär-
25802: arbetsenergi tili obotlig skada för hela keät yhteiskunnalliset uudistuskysymyk-
25803: jordbruksnäringen. set huomiseksi. Siirtämällä niitä eteen-
25804: Jag skulle anse, att man icke har rätt päin se koettaa voittaa aikaa. Se nähtä-
25805: att :försätta en stor grupTJ av medborgare västi aavistaa, että Suomessa maattomat
25806: i ett dylikt rättsosäkerhetstillstånd. tulevat voimakkaasti vaatimaan tämän ky-
25807: Gentemot riksdagsman W uolijoki, som symyksen "Poistamista päiväjärjestyksestä
25808: helt och hållet ville bagatellisera frågan ja sentähden he eivät uskalla kokonaan
25809: om den svenska sk:vddsparagrafen i la.gen, kieltää tämän uudistuksen välttämättö-
25810: ber jag få anmärka, att e:fter det som myyttä. Keskusta enemmän tai vähem-
25811: riksdagsman Hahl i detta avseende fram- män taktillisista syistä koettaa maanitella
25812: hållit :framstår det :för den svenska riks- oikeistoa taaksensa. Se pelkää, että porva-
25813: dagsgruppen såsom en så mycket mera risto ei saa muodostettua parlamenttaarista
25814: krävande nödvändighet att :faktiskt få en hallitusta elleivät porvarilliset ryhmät
25815: rlylik bestämning inryckt i lagen. Enligi; tässä asi~ssa saa välejänsä selvitet:viksi.
25816: svensk uppfattning blir detta stadgande Näyttä,ä kuitenkin siltä, että maalaisliitto,
25817: nära nog en utav de viktigaste bestämnin- joka on viime kuukauden kosiskellut oi-
25818: garna i heh lagen. särskilt om majoriteten keistoa, on turhaan tätä työtä tehnyt. Oi-
25819: Mwan ihanikikiminen asutUSJtarlkoituksiin. 451
25820:
25821:
25822: keisto ei ole mitään oppinut, sen vallan- joka äsken niin halveksivasti osotti teille,
25823: himo on kasvanut taas ja se luulee palan- miten kaukana hän tahtoi olla teistä. On
25824: neansa vuoteen 1918, joka oli sen vallan todellakin historiallinen hetki, että Vaasan
25825: korkein huippukohta. Se luulee teitä taas hallituksen eräs tunnetuimmista henki-
25826: silloin voivansa hallita ja teidän kauttanne löistä, heq~a, joka on julistanut vuonna
25827: Suomen kansaa. Minä en epäile, etteivät 1918, että iyöviilestö on >Suoi:nessa ikuisiksi
25828: he tälläkin kertaa onnistu siinä. Minä ajoiksi saatettu paariasluokan asemaan,
25829: uskon, että maalaisliitto on entinen Esko, että hänen täytyy löytää itsensä tänäpäi-
25830: joka antaa taasen vetää itseään nenästä, var- vänä samalla kannalla Vaasan läänin köy-
25831: sinkin kun se taitavasti järjestetään. Niin, hälistön eräiden edustajien kanssa. Se on
25832: teillä on mahdollisuus näyttää tositeossa, todella kohtalon pilkkaa. Jos minä istuisin
25833: ettei .se käy niin, mutta ellette te onnistu Vaasan läänin vasemmistoedustajain pen-
25834: tätä kysymystä, senjälkeen kuin laki tulee killä, niin minä häpeäisin. Hän ei näitä
25835: hyväksytyksi, viemään onnelliseen ratkai- paariasluokkaan saattamiansa kutsunut
25836: suun käytännössä, niin silloin te näette edes jollakin puoluenimellä. Hän sanoi:
25837: seuraukset edessänne. ,noitten kanssa".
25838: Mainitsin jo, että kaikki puolueet ovat Kommunistinen edustaja Rytkönen lau-
25839: katsoneet velvollisuudekseen merkata tässä sui äskettäin: ,,Olisin odottanut, että porva-
25840: kysymyksessä kantansa.. (E.d<. V. Vainio: riston niin sanottu raskas tykistö olisi se-
25841: Eipä!) Meillä on kuitenkin aivan totta, lostanut asiaa." V aa.san hallituksen raskain
25842: ed. Vainio, eräs puolue, joka viime vaa- tykistö on lausunut sanansa. Onko asia
25843: leissa esiintyi mitä varmimpana, voitok- teille selvinnyt? Minä en suuria odota tei-
25844: kaimpana, joka saarnasi vallankumousta, dän ajatuskyvystänne. Jo vaalitaistelun
25845: käytti rohkeita sanoja. Se puolue ei ole aikana lausuin, kun viime istuntokauden
25846: uskaltanut eilen eikä tänään merkata kan- aikana meitä sosialidemokraatteja. kävitte
25847: taansa. (Vasemmalta: Ei ole ollut vielä vaanimaan, katsokaa, mitä se edustaja-
25848: tarpeen.) Todellinen Suomen vallanku- joukko, joka tulee niin mahtavin tunnus-
25849: mouspuolue ei ole katsonut sen olevan tar- lausein, mitä se tulee saamaan aikaan, mitä
25850: peen eilen eikä tänään. Se katsoi sen ole- tämä henkisesti köyhistä kokoonpantu
25851: van tarpeen eilen kolme viikkoa sitten, jol- ryhmä tulee aikaansaamaan. Nyt minä
25852: loin ed. Kaarne heidän puolestaan sanoi, olen sen nähnyt. Minä olen vaijeten toista
25853: että esilläoleva kysymys on tämän istun- kuukautta katsonut mitenkä ne vallanku-
25854: tokauden vakavin kysymys. Siitä lie- mouksen pasuunat täällä ·saisivat, mitenkä
25855: nemme yksimielisiä. Mutta että vakavissa porvaristo niitä pelkäisi, mitä ihmeitä tä-
25856: kysymyksissä, vieläpä tämän istuntokau- mä uusi ryhmä tulisi saamaan aikaan. Nyt
25857: den vakavimmassa kysymyksessä puolueen, minä olen sen nähnyt tässä istuntokauden
25858: joka esiintyy suurilla sanoilla, täytyy mer- tärkeimmissä kysymyksessä. Ei mitään!
25859: kata oma kantansa, se lienee liian paljon Ryhmä on täydellisesti nolannut itsensä,
25860: vaadittu. (Vasemmalta: Ei ole vielä aika.) se on lähettänyt suurimman profeettansa
25861: Hän lopetti puheensa silloin: ,Edelläesite- syyskuun lopussa lausumaan, että tämä
25862: tystä käy selville, että minä tulen äänes- laki hyljätään. Sama profeetta pienem-
25863: tämään lain hyväksymistä vastaan". män profeetan Vesterlundin kannattamana
25864: Tämä kanta oli kommunisteilla vielä sil- on allekirjoittanut lokakuun 5 päivänä vas-
25865: loin, kun he allekirjoittivat vastalauseensa talauseen, mutta senjälkeen on suunta
25866: 5 päivänä lokakuuta. He ehdottivat tässä muuttunut. Eilen eikä tänään ei enää kan-
25867: vastalauseessa Lex Kallion hylättäväksi. natettu tätä vastalausetta. Herra Kaarne
25868: He löysivät saman pohjan oikeiston kanssa. ei enää julista samaa evankeliumia kuin
25869: Tapahtui se suuri ihme, jota kukaan ei syyskuun lopulla. Suuremmoinen vallan-
25870: olisi viime vaalitaistelussa uskonut, että kumouslaiva kulkee myrskyssä pimeässä,
25871: äärimmäinen vallankumouspuolue liittou- lyhdyt sammutettuina eikä päällystö eikä
25872: tuu tämän istuntokauden tärkeimmässä ky- miehistö tiedä mitä tehtäisiin. Mikä
25873: symyksessä mustimpien taantumuspuo- lippu olisi nostettava Suomen köyhälistölle
25874: lueitten kanssa. Valkoisen Suomen punai- vallankumouksen tunnusmerkiksi? Me odo-
25875: sen köyhälistön edustajat lyövät kättä timme, mutta emme nähneet. Kansa var-
25876: tohtori Renvallin kanssa, saman tohtorin, tosi, mutta se ei mitään saanut. Sitä ei
25877: 452
25878:
25879: ole nähnyt vielä kukaan ja tuskinpa tulee vaati maansa tietäjiltä ja oppineilta tietoa
25880: näkemään muuta kuin mitä oli odotetta- sekä siitä, mitä se sisälsi, että myöskin
25881: vissa. rl'äydellinen nöyryytys. siitä, kuinka se oli selitettävä. Olen kyllä
25882: · Oli varomatonta herra Kaarneelta lausua päässyt varmuuteen siitä, että odotetaan,
25883: sanoja, että vuoret käyvät synnytystus- että unenselitys annetaan hallinnollisella
25884: kissa ja syntyy naurettava hiiri. Niin käy täytäntöönpanoasetuksella. Mutta kuinka
25885: kommunistien politiikan tässä eduskun- on päästävä selvyyteen siitä, mitä uni
25886: nassa. Ennenkuin me teidät näimme täällä, sisältää, siitä en ole vielä mihinkään
25887: me luulimme jotain, nyt me emme enään selvyyteen päässyt. Täällä on nimit-
25888: mitään luule, me tiedämme. Ulkoparla- täin lain puoltajain puolelta esitetty ai-
25889: mentti on puhunut ja se on lausunut tuo- van vastakkaista sen pääperusteista, sem-
25890: mionsa herra Kaarneen politiikasta. Suo- moisestakin pääperusteesta kuin lain suh-
25891: men maaton köyhälistö on lähettänyt kir- tautumisesta omistusoikeuteen, Toisaalta jo
25892: jelmiä, jotka ovat saaneet tämän ,selvän" professori Voionmaa viime keväänä lausui
25893: ohjelman muuttumaan. Se lippu, mikä siitä seuraavaa: ,Jos pidämme kiinni van-
25894: vedettiin ylös syyskuun lopulla ja vasta- hasta laillisesta maansaantioikeudesta, täy-
25895: lauseessa, on laskettu ainakin puolitaukoon tyy meidän koreasti myöntää, että tämä
25896: ellei kokonaan alas. Kun te noudatatte yh- laki siihen nähden on suorastaan vallanku-
25897: tiiläisesti näitä ulkoparlamentaarisia eväs- mouksellinen. Mutta nyt meillä, ilahutta-
25898: tyksiä ja sitä johtoa, minkä te saatte so- vaa kyllä, näyttää puhaltavan uudet tuulet
25899: sialidemokraattiselta eduskun taryhmäl tä, yksin maanomistusoikeudenkin alalla." Ed.
25900: niin te eksyneet poloiset, ohjelmattomat, Vuolijoki lausui niinikään eilen sen käsi-
25901: löydätte oikean tien. Niin, minä näin, että tyksen, että hän voi hyväksyä lain, koska
25902: teidän palkattu opettajanne saattoi teidät se asettaa maanomistuksen erikoisasemaan,
25903: tänne suurin lupauksin, mutta näitä lu- niinkuin sosialidemokraatit tahtovat. Ja
25904: pauksia te ette ole kyenneet täyttämään. herra Sventorzetskin lausunnon ydin oli se,
25905: Teidät vedetään vireeseen ja teitä eväste- että laki on huono, mutta se horjuttaa
25906: tään, mutta eihän se koneisto käy, kun vahvasti maanomistusoikeutta ja sentäh-
25907: veto loppuu. den on se hyväksyttävä. Toisaalta taas on
25908: Minä voin lopettaa sillä vertauksella, m. m. ed. Kivilinna, koettanut väkevästi
25909: mitä tässä kysymyksessä teidän entinen todistaa, että lakiehdotus vahvistaa omis-
25910: maatalousprofeettanne ed. Kaarne käytti, tusoikeutta. Hän sanoi, että kun tulee pal-
25911: -hän luultavasti kuulunee menneisyyden jon maanomistajia, niin omistusoikeus siitä
25912: profeettoihin tämän istunnon jälkeen. Hän vahvistuu. Siihen voi tosin sanoa, että
25913: sanoi, että te olette pakotetut rupeamaan varsinkin kommunistit silloin ovat Venä-
25914: kätilöiksi tässä kysymyksessä. On todella jällä vahvistaneet omistusoikeutta, ne kun
25915: teidän valitsijoillenne suuri pettymys, että ovat jakaneet maat ja mannut ja sillä lisän-
25916: he näkevät teidän suorittavan tällaista neet omistajain lukumäärää. Ja joutuu
25917: tehtävää porvaristoa avustaen. Te suori- kysymään, miksi omistusoikeutta jaetaan
25918: tatte tällaista apua porvaristolle, tälle mä- vain pakkoluovuttamalla maaomaisuutta?
25919: dänneelle yhteiskunnalle, tälle kuolemaan Miksei myöskin esimerkiksi pakkoluovutta-
25920: tuomitulle porvaristolle, jonka ei pitäisi malla rahaa ja jakamalla sitä tarvitseville,
25921: enään kyetä mitään synnyttämään ja nyt tai kaupunkikiinteimistöjä ja jakamalla
25922: kuitenkin te ryhdytte heille kätilöksi. niitä asunnottomille j. n. e.? Mutta joka
25923: Minä voin lopettaa sillä, että mikäli minä tapauksessa herra Kivilinna varmasti hy-
25924: havaitsen, niin tämä on ainoa ala, missä vässä uskossa ajaa sitä katsantokantaa, että
25925: teidän ryhmässänne löytyy asiantunte- tässä on kysymys omistusoikeuden vahvis-
25926: musta. (Eduskunnasta äänekästä hilpe- tamisesta eikä suinkaan sen heikentämi-
25927: yttä.) sestä. Molemmilta kannoilta puolustetaan
25928: lain hyväksymistä.
25929: Ed. Ingman: Kuta kauemmin olen Mitä me sitten siihen sanomme, me vai-
25930: seurannut tätä keskustelua, sitä enemmän vaiset, joiden myöskin pitäisi päästä jon-
25931: minussa on vakaantunut se käsitys, että kunmoiseen selvyyteen?
25932: tämä Lex Kallio on niinkuin kuuluisa ku- Samanlaista epävarmuutta on vallalla
25933: ningas Nebukadnesarin uni, josta hän tärkeistä lain yksityiskohdista. Olen kes-
25934: Mruan 1hank!kiminen asutustar'koituksiin. 453
25935:
25936:
25937: kustelussa kiinnittänyt huomiota siihen, että sessa se nähdäkseni ei ole niin kiireellinen,
25938: on esim. epävarmuutta siitä, otetaanko siltä, ettei ole aikaa tehdä kunnollista lakia. Olen
25939: jolla on sellaista maata, jota tarkoitetaan vakuutettu siitä, että tästä laista, jos se
25940: 4 § :n 1 kohdassa, vain se maa, joka hänellä hyväksytään, tulee asutustoiminnalle paha
25941: on yli 40 a 95 hehtaarin alan, vai otetaanko este. Sillä pidän varmana, että maanomis-
25942: kaikki tyyni. Ed. Hahl on edustanut edel- tajat, kun ne asettuvat vastaan, voivat,
25943: listä kantaa ja ed. von Born taas on edus- käyttämällä kaikkia niitä valitustilaisuuk-
25944: tanut jälkimmäistä. Minun nähdäkseni lain sia, joihin keskustelussa on viitattu, tosiaan-
25945: sanamuoto on vahvasti ed. von Bornin puo- kin tehdä lain jotenkin tehottomaksi. Ja se
25946: lella ja lain tarkoitus taas epäilemättä ed. on mielestäni hyvin valitettavaa.
25947: Hahlin tulkinnan puolella. On lukuisia Herra Kivilinna pani eilen pillinsä soi-
25948: muita samanlaisia asioita esitetty, vaikka maan myöskin tämän lain korkean siveelli-
25949: tosin on sellaisiakin huomautuksia paljon syyden kunniaksi. Se on kyllä oikein ja
25950: tehty, joihin ei ole ylipäänsä täällä mitään siveellistä ja rakkauden käskyn mukaista,
25951: selitystä saatu. Esim. niihin erittäin huo- että autetaan vähäväkisiä, että heitä saate-
25952: mattaviin muistutuksiin, pätevästi lainopil- taan seisomaan omilla jaloillaan, että heille
25953: lisesti todistettuihin, jotka ed. Peltonen avataan mahdollisuuksia taloudelliseen vau-
25954: eilen esitti, minä olen turhaan odottanut rastumiseen. Ja sitä Lex Kallio tarkoittaa
25955: selventävää vastausta. (Ed. Niukkanen: ja sentähden on tämän lain tarkoitus kaik-
25956: On saatu selvitys!) Nyt luotetaan tosin kea tunnustusta ansaitseva. Se on tästä
25957: siihen, että kyllä Kaidean viisaat, toisin myös sanottava. Mutta siitä on askel vielä
25958: sanoen lainoppineet ja asianajajat osaavat pitkä siihen, että tunnustettaisiin siveelli-
25959: nämä asiat selittää. Herra maatalousmi- sesti oikeutetuksi kaikki ne keinot, joilla
25960: nisterikin toi eilen esiin luottamuksensa sii- se pyrkii tarkoituksensa toteuttamiseksi.
25961: hen. En epäile ollenkaan, etteivät he Omasta puolestani en voi huomata muuta
25962: voisi paljon selittää, paljon selityksiä kek- kuin juuri siveellisesti arveluttavaksi sen
25963: siä. Olen kuullut sanottavaan lainopilli- pääkeinon, johon laissa turvaudutaan, ni-
25964: selta taholta, että voidaan kirjoittaa sellai- mittäin eräiden maanomistajain omaisuu-
25965: nen toimeenpanoasetus, ettei koko laista den pakolliseen ottamiseen heiltä riittämä-
25966: tule yhtään mitään. Ja sekin on ehkä mah- töntä korvausta vas.taan. Sentähden en voi
25967: dollista. Mutta sellainen lainsäädäntö on muuta ajatella, kuin että tämä laki, jos se
25968: minulle vallan vastenmielistä. Olen sitä toteutetaan, johtaa kireisiin, epäystävälli-
25969: mieltä, että toimeenpanoasetuksen pitää olla siin, riitaisiin väleihin naapurien kesken,
25970: lojaalinen lakia kohtaan. Se on kirjoitet- joiden menestymisen ensimäinen ehto on,
25971: tava lain henkeen, eikä lakia myöskään saa että he olisivat ystävyydessä ja auttaisivat
25972: laatia siten, että se on yksityiskohdissaan toinen toistansa. Ja minun nähdäkseni
25973: täynnä sammakoita, joita sitten asetuksella asutustilallista täytyy painaa tietoisuus
25974: on koetettava poimia siitä pois. Sanotaan, siitä, että talolliselle, joka ehkä on velkai-
25975: että nyt on niin kova kiire, ettei ennätetä nen mies, on tehty väärin. En voi uskoa,
25976: mitään parannusta nyt tehdä. Epäilemättä että hänen on hauska siinä tietoisuudessa
25977: on kiire. Tämä kysymys on tärkeä ja on ponnistella eteenpäin.
25978: kiireellinen. Mutta väärin kumminkin esi- Åänestän tätä ehdotusta vastaan siinä
25979: tetään asia, kun esitetään se siten, niinkuin mielessä, että tekisin karhunpalveluksen
25980: nämä 200-250 tuhatta tilatonta, joiden asutusasialle äänestämällä sen puolesta.
25981: kiinnittämisestä maahan voi olla puhetta, Mutta nähdäkseni pitäisi eduskunnan pää-
25982: nyt makaisivat uuninpankolla eivätkä teki- töksessä myöskin alleviitata kiireellisten
25983: si mitään ennenkuin ne oman maan saavat. toimenpiteiden välttämättömyys tässä asi-~
25984: Ovathan ne maatöissä nykyäänkin! Ne assa. Ja sentähden, samalla kuin kannatan
25985: ovat talollisten renkejä, muonamiehiä, ja ed. Peltosen y. m. vastalausetta, ehdotan,
25986: mitä lienevätkin. Ja maanomistajain ta- että eduskunta päättäisi pyytää hallitusta
25987: holta valitetaan, että on puute maatyövä- ryhtymään kiireellisiin toimenpiteisiin
25988: estä, vaikka he tekevät työtä heidän pel- uuden esityksen aikaansaamiseksi maan
25989: loillaan. Tämä tietysti ei estä sitä, että hankkimisesta asutustarkoituksiin ja aset-
25990: kysymys heidän kiinnittämisestään ·omaan tamaan eri etupiirien asiantuntevista edus-
25991: turpeeseen, oman maan omistajiksi, on sekä tajista komitean sitä valmistamaan.
25992: kiireellinen että tärkeä. Mutta joka tapauk-
25993: ·154 Lauarrtaina 14 p. l,okalkuuta.
25994:
25995:
25996: Ed. V i r k kun en: Pyydän kannattaa laatuisia rajoituks~a maan saantiin näh-
25997: ed. Ingmanin tekemää ehdotusta. den. Varsinkin laissa esiintyvät varalli-
25998: suusvaatimukset ovat sellaisia, että köyhä
25999: Ed. Åkerblom: Med anledning av tilaton väestö ei voi aniharvoja tapauksia
26000: den kritik, som riksdagsman Broända ut- lukuunottamatta vaatimuksia siinä suh-
26001: talade om mitt yttrande, ber jag få hänvisa teessa täyttää. Lain kaikkein huonoimpia
26002: honom till stenogrammet, varav framgår, kohtia on peräti lyhytaikaiseksi asetettu
26003: att jag i mitt andragande icke påstod så- maan lunastamisvelvollisuus. On aivan jär-
26004: dant, som han sade. Gentemot det han ytt- jetöntä odottaakaan, että suuria taloudelli-
26005: rade med anledning av riksdagsman sia uhrauksia vaativan pientilan kuntoon-
26006: Schaumans andragande så måste jag säga, saattamisen aikana kolmen vuoden kulues-
26007: att riksdagsman Broända glömde att påvisa, sa tilan haltuunoton jälkeen pienviljelijä
26008: att det finnes i Österbotten lägenheter över pystyisi suorittamaan tilan lunastusmak-
26009: 200 hektar, som lagen skulle komma att sun. Tämä lainkohta johtaa siihen, että
26010: beröra. ne tilattomat, jotka Lex Kallion avulla on-
26011: nistuvat itselleen maata hankkimaan, jou-
26012: Ed. Långström: Täällä on tänä tuvat useassa tapauksessa turvautumaan
26013: iltana varsinkin nyt viime keskustelussa ta- porvarillisiin luokkalaitoksiin, pankkeihin
26014: vattoman sapekkaasti hyökätty sitä ryh- ja perinpohjin velkaantuneina luovutta-
26015: mää vastaan, jota minä täällä edustan. maan ennen pitkää vuosien työn ja uhrauk-
26016: Tämä on johtunut siitä että ei ole voitu sien hinnalla raivatut tiluksensa niille.
26017: tarkkaan arvailla sitä kantaa, mille meidän Turha on yrittääkään saada rakennetuksi
26018: ryhmämme tässä kysymyksessä asettuu. mitään, joka maalaisköyhälistöä tuolla pe-
26019: Varsinkin tuntui tämä seikka tavattomasti rusteella tyydyttäisi. Tuhannet vararikon
26020: sapettavan ed. Renvallia sekä myös äskeistä partaalle joutuneet äskettäin itsenäisty-
26021: lausujaa, ed. Hakkilaa. Minä en katso neet torparit ovat siitä kuvaavimpana esi-
26022: syytä olevan näihin lausuntoihin erikoisesti merkkinä. V a 1 t i on v e l v ollisuu s
26023: kajota, koska en pidä niitä sen arvoisina. ilman l u n a s t u s maksua h a n k-
26024: Käyn senvuoksi itse asiaan. kia tilattomalle väestölle
26025: Porvarillistenkin eduskuntaryhmien ta- maata, on kaiken pientila p oli-
26026: hoi ta on Lex Kallion ollessa aikaisemmin t i i k a n p e r u s e h t o.
26027: eduskunnassa myönnetty, että tämän maan Kun toteamme tämän tosiasian ja esi-
26028: yli 200,000 ruokakuntaa käsittävä tilaton tämme vaatimuksen maksuttomasta maan
26029: väestö elää sietämättömän vaikeissa talou- hankinnasta tilattomalle väestölle, teemme
26030: dellisissa olosuhteissa. Kaikenlaatuisten sen tietoisena siitä, että nykyinen porvaril-
26031: keinottelujen tuloksena ovat viljelyskelpoi- linen valtio, joka huolehtii etupäässä
26032: set maat joutuneet suurelta osalta suur- suurporvariston ja suurmaanomistajaluokan
26033: maanomistajain haltuun, joiden käsissä ne eduista, ei tule milloinkaan vapaaehtoisesti
26034: ovat usein viljelyskuntoa vailla, samalla suostumaan tällaiseen maakysymyksen rat-
26035: kun työhön kykenevä tilaton väestö on kaisuun. Vaatimuksemme on vallanku-
26036: turhaan läpi vuosikausien odottanut tilai- mouksellinen vaatimus. Se on toteutetta-
26037: suutta saadakseen maan haltuunsa ryhtyäk- vissa vain kaupunki- ja maalaisköyhälis-
26038: sensä sitä viljelemään. tön yhteisellä taistelulla nykyisen kapita-
26039: Nyt vihdoinkin on ryhdytty tässä listisen riistojärjestelmän ja sitä tukevan
26040: suhteessa korjausta tekemään. On esitetty porvarillisen valtion kukistamiseksi. N eu-
26041: eduskunnalle ehdotus laiksi maan hank- vosto-Venäjän · ja Karjalan työkommuuni
26042: 'kimisesta asutustarkoituksiin ja on tämä ovat elävinä todistuksina siitä, että tila-
26043: Lex Kallion nimellä kulkenut ehdotus, ku- ton väestö saa proletaarisen vallankumouk-
26044: ten jo useaan kertaan ja viimeksi eilisessä sen kautta maanälkänsä tyydytetyksi ilman
26045: ja tässä istunnossa on työväen eduskunta- minkäänlaisia maksuja ja että työväen
26046: ryhmän puolesta tyhjentävästi osotettu, valtio kaikin puolin myötätuntoisesti suh-
26047: niin kehno ja riittämätön, ettei sen avulla tautuu talonpoikaisluokkaan. Samalla kun
26048: mitään tosiasiallista korjausta maata ha- me siis julistamme, että maakysymys voi-
26049: luavan väestön oloissa tule tapahtumaan. daan lopullisesti ratkaista vain voittoisan
26050: Ensinnäkin asetetaan Lex Kalliossa monen- proletariaatin vallankumouksen kautta, to-
26051: Maan hanlkikimimen aswt'UIS'tarkoituksiin. ~!55
26052:
26053:
26054:
26055: teamme myös, että esilläolevalla lakiehdo- sunnuntaina.) Toistamalla Suomen torppa-
26056: tuksella koetetaan tämän vallankumouk- rien surullisen tarinan ja luomalla uusien
26057: sen tuloa välttää. Siinä mielessä ovat sekä tyytymättömien ja pettyneiden luokan, tu-
26058: keskustaporvarit että sosialidemokraatit niin lisi Lex Kallio voimaansaatettuna vaan
26059: kiihkeästi taistelleet lakiehdotuksen puo- aseeksi vallankumouksellisten käsissä.
26060: lesta. Lex Kallion tarkoituksena on olla (Eduskunnasta: Se on tunnettu se artik-
26061: jonkunlaisena suomalaisena vastikkeena keli.) Sen parempi. Tämä ratkaisee työ-
26062: Stolypinin suurelle maareformille V enä- väenpuolueen kannan Lex Kallioon näh-
26063: jällä, jolla reformilla myös tarkoitettiin den. Meillä ei ole siinä mitään pelättävää,
26064: maattoman väestön kipeimmän maanälän vaan päinvastoin hyötyä. (Ed. Hakkila:
26065: tyydyttämistä ja sen vieroittamista yhteis- Täysi käännös.) Osoittamalla lain kehnou-
26066: kunnan vallankumouksellisista voimista. den ja riittämättömyyden kaikissa mah-
26067: Lex Kalliolla on täten syvällinen merki- dollisissa tilaisuuksissa ja uhkaamalla, ku-
26068: tyksensä työväenluokan vallankumoustais- ten ryhmämme jäsenet mietintöön liitty-
26069: telulle. Vain vallankumouksellisen sosia- vässä vastalauseessa ovat tehneet, äänestää
26070: lismin kannalta on käsiteltävissä sen si- sitä vastaan, olemme tahtoneet mahdolli-
26071: säisin tarkoitus ja vain vallankumouksen simman selvästi saada laajojen joukkojen
26072: edun kannalta on työväenpuolueen lähdet- tietoon, ettemme missään suhteessa pidä
26073: tävä ratkaisemaan, miten sen on menetel- tätä lakia hyvänä. Emmekä siitä maatto-
26074: tävä lakiehdotuksen suhteen. malle maalaisköyhälistölle mitään todel-
26075: Vaikka Lex Kalliolla onkin tarkoitettu lista hyötyä odota. (Ed. Hakkila: Voi
26076: porvarillisen yhteiskunnan pelastamista uh- miesparkorja !)
26077: kaavasta vallankumouksesta, ei se lopulta Kun täällä tänään on ratkaistavana esil-
26078: kuitenkaan yhtä vähän kuin aikanaan Sto- läolevan lain kohtalo, tulee ryhmämme kui-
26079: lypinin suuri maareformi voi tätä tarkoi- tenkin täydellisesti tietoisena siitä, että si-
26080: tusta saavuttaa. Siksi ei työväenluokalla ten tällä kertaa kaikkein parhaiten valmis-
26081: ole mitään peljättävää, vaikka Lex Kallio tamme proletaarisen vallankumouksen voit-
26082: tulisikin laiksi ja pantaisiin täytäntöön. toa, joka yksin voi luoda Suomen maalais-
26083: Pikemmin päinvastoin, sillä lain kaikista köyhälistöliekin siedettäviä elinehtoja (Va-
26084: puutteellisuuksista huolimatta on epäilemä- semmalta: Naurettavaa) äänestämään lain
26085: töntä, että suuri osa tilatonta väestöä hyväksymisen puolesta. (Ed. Hakkila:
26086: odottaa Lex Kallion voimaansaattamisen Lehmän käännös.)
26087: kautta saavansa jonkunlaisen lievennyksen
26088: hädänalaiseen asemaansa. Luottaen mah- Keskustelu julistetaan päättyneeksi.
26089: dollisuuteen saada korjaus olosuhteissa ai-
26090: kaan jo kapitalistisen järjestelmän valli- Puhemies: Keskustelussa on ed. von
26091: tessa, uskoo se Lex Kallion hyödyllisyy- Born ed. Peltosen y. m. kannattamana eh-
26092: teen ja toivoo sen hyväksymistä. Tätä dottanut, että lakiehdotus hylättäisiin. Ed.
26093: toivomusta ei työväenpuolue voi jättää Schauman on ed. Akerblomin kannatta-
26094: huomioonottamatta. Maalaiskansa toivoo mana ehdottanut, että eduskunta päättäisi
26095: omaa parastaan, maattomien parasta, jota kehottaa hallitusta antamaan uuden ehdo-
26096: mekin toivomme, mutta samalla kun oso- tuksen laiksi maanhankkimisesta asutus-
26097: tamme, ettemme heidän toiveitaan vastusta tarkoituksiin, joka ehdotus olisi pääasiassa
26098: osoitamme myös sen petoksen, joka kysees- rakennettu samoille periaatteille kuin lepä-
26099: säolevaan lakiin on kätkettynä, jotta mah- mään jätetty lakiehdotus. Nimitän tätä
26100: dollisimman moni maaton ymmärtäisi, ehdotusta ed. Schaumanin ehdotukseksi.
26101: mistä todella on kysymys. Ei ole mitään Niinikään on ed. Ingman ed. Virkkusen
26102: epäilystä siitä, etteikö nyt suunniteltu asu- kannattamana ehdottanut, että eduskunta
26103: tusreformi verrattain lyhyessä ajassa tule päättäisi kehoittaa hallitusta ryhtymään
26104: osottamaan tehottomuutensa ja vapautta- kiireellisiin toimenpiteisiin uuden esityk-
26105: maan maalaisköyhälistön harhaluulasta sen aikaansaamiseksi maanhankkimisesta
26106: porvarillisen valtion tarjoamien pikku pa- asutustarkoituksiin ja asettamaan eri etu-
26107: rannusten auttavaan voimaan. (Ed. Hak- piirien asiantuntevista edustajista komi-
26108: kila: Onko se Yrjö Mäkelinin artikkeli? tean sitä valmistamaan. Nimitän tätä eh-
26109: Eduskunnasta: Pohjan Kansassa viime dotusta ed. Ingmanin ehdotukseksi.
26110: 456 Lauan!taina 14 ,p. ;J,QiJ.mlkuu-t.a.
26111:
26112: Selonteko myönnetään oikeaksi. 11) Hallituksen kirjelmä Eduskunnalle
26113: ynnä
26114: Puhemies: Mitä menettelytapaan tu-
26115: lee, niin kuten ennen on ilmoitettu, on en- Ahvenanmaan maakuntapäiv.ien esitys n :o 1
26116: sin lippuäänestys toimitettava lain hyväk- lunastnsoikeuden ~käyttämisestä Ahveuan-
26117: symisestä tai hylkäämisestä. Jos 2/3 anne- maa1la sijaitsevaa kiinteistöä myytäessä
26118: tuista äänistä kannattaa lakiehdotuksen \koskevan lain 'antamisesta;
26119: hyväksymistä, on lakiehdotus valtiopäivä-
26120: järjestyksen 60 §:n mukaan hyväksytty, 12) Hallituksen kirjelmä Eduskunnalle
26121: muuten hylätty. Mitä sitten ed. Schau- ;ynnä
26122: manin ja ed. Ingmanin ehdotUksiin tulee,
26123: niin on ne käsittääkseni tehty sillä edelly- Alhvenanmaan maakuntapäivien esitys n :o
26124: tyksellä, että lakiehdotus tulee hylätyksi, 2 toukokuun 6 päivänä 1920 .annetun Ahve-
26125: joten siinä tapa.uksessa, että se tulee hy- ,nanmaan itsehallintoa .kos·kevan 'lain 27
26126: väksytyksi, näistä äänestäminen raukee. § :n muuttami·sesta;
26127: Menettelytapa hyväksytään. sekä
26128: Sihteeri lukee äänestysesityksen.
26129: 13) Hallituksen kirjelmä Eduskunnalle
26130: Äänestys ja päätös: ynnä
26131: Joka hyväksyy puheenaolevan ehdotuk- Ahvenanmaan maakuntapäivien ~esitys n :o 3
26132: sen laiksi maanhankkimisesta asutustarkoi-
26133: koskeva elokuun H päivänä 1922, sisältä.vä
26134: tuksiin sellaisena, kuin eduskunta on sen
26135: eräitä Ahvenanmaan väestöä lkoslrevia sään-
26136: 1921 vuoden valtiopäivillä lepäämään jä-
26137: tettäväksi hyväksynyt, äänestää ,jaa", nöksiä, .annetun lain §§ 3 ja 5 muuttamista.
26138: joka ei sitä hyväksy äänestää ,ei"; jos vä-
26139: hintään 2/3 annetuista äänistä on jaa-ääniä,
26140: on ehdotus hyväksytty, mutta muuten se IHkoasiainvaliokunnan jäsenet.
26141: on hylätty. Puhemies: Valitsijamiehiltä on saa-
26142: Äänestyksessä annetaan 135 jaa- ja 61 punut kirjelmä, jonka sihteeri lukee:
26143: ei-ääntä.
26144: Eduskunta on siis hyväksynyt lakiehdo- Eduskunnan
26145: valitsijamiehet
26146: tuksen. Helsingissä,
26147: Puhemies: Tässä tapauksessa ed. lokakuun 13 p:nä
26148: Schaumanin ja ed. Ingmanin ehdotukset ei- 1922.
26149: vät tule äänestettäviksi. Eduskunnalle.
26150: Asia on loppuun käsitelty. Valitsijamiesten puolesta pyydämme
26151: kunnioittaen ilmoittaa, että ed. Ravon ti-
26152: lalle jäseneksi ulkoasiainvaliokuntaan on
26153: Puhemies: Poistetaaan päiväjärjes- valittu ed. V o i o n m a a.
26154: tyksestä asiat 2)---29).
26155: Valitsijamiesten puolesta:
26156: K. A. Lohi.
26157: Pöydällep'a.not:
26158: 0. Reinikainen.
26159: Esitellään ja pannaan puhemiesneuvos-
26160: ton ehdotuksen mukaisesti pöydälle ensi
26161: istuntoon: Seuraava täysi-istunto on ensi tiistaina
26162: kello 11 a. p.
26163: · 10) Vuoden 1921 valtiopäivillä lepäämään
26164: jätetyn .ehdotwksen johdosta laiksi hevosten
26165: ja 'ajoneuvojen ottamisesta sotav-oiman t'ar- Täysi-istunto päättyy kello 7.05 i. p.
26166: peisiin sodan aikana
26167: Pöytäkirjan vakuudeksi:
26168: laa.dittu sotilasasiainvaliokunnan mietintö
26169: n:o 2; Eino J. Ahla.
26170: 16. Tiistaina 17 p. lokakuuta 1922
26171: ik:eU:l:o 11 a. rp.
26172:
26173: Päiväjärjestys. Siv.
26174:
26175: Ilmoirtuik:sia: A •S i a: 'k ·i r j a t: :S~u:uren valiidknn-
26176: Siv. na.n mie·tinhö n :o :5; so1Jill:asasiain-
26177: vaJ.ioikunnan mietintö rn:o 1; maini-
26178: Kolmas käsittely: tut ehdotukset.
26179: 6) Vuo•den 19:21 va}tiilopäivillä l~
26180: 1) Ehdotus laåksi tuli•tik'kuvemsta. päärrnäiän jätetty ehdotus lailksi eräJi.~
26181: Asiakirjat: Suumn :val]oiiDun- den Maarian pitäjässä .sijaitsevaan
26182: nam mietint:ö n :o 1; ~ruLti,oVJa.raiJnvaho Iso-Heilkkilän virkataloon .ku:uLuVli·en
26183: kunnan mietintö n:o ·2; lhaJlEtuksen ailueiiden vaihtrumisesta Na<lllntal1n
26184: esitys n :o 2:5 ...... , ............ . 459 ma.aseura:kun!oo,ssa .sija[iJse~arun Kul..,
26185: ~) Vuoden 119 20 va:lti·opäivilrr:ä tle-
26186: 1
26187: ta.raun•au huvilatila·an ........... .
26188: päälmään jätetty ehdotus :lalksi :val- As[ak,irj.at: :Suuren validkun-
26189: tion ja ikun,na;n v-eroja ika:nilo!Lj:an jäl- nan .mietin:tö n :o 6; '\Ca!HioVJarainva-
26190: keen malksettaessa suoritettavaiSia ve- Eokunnan miet1ntö n :o 6; main~ttu
26191: ron lisäyksestä ................. . ehidouus.
26192: 'Asia .k i r j ·a t: Suuren 'VaJliokun- " 7) Ehd·otns J.ai'ksi yihldistytksistä;
26193: nan mietintö n :o 2; v.rulttiuv:arainvalio- ta:mmilkuun 4 :päivänä •1<9119 annetun
26194: kunnan mietin;tJö n :'0 4; maiJni:tuu ·eh- lain muuttamisesta .............. .
26195: dotus. Asiakirjat: Sumen vallinkun-
26196: ·3) Ehdotus laiksi apu:laisma;!Ln- nan miet•intö n :.o 7; ilak•iJva1io.kunnan
26197: viljelysinsinöö.I"invirkoJen perustami- mietmtö n:o 1; ihaJlitUJksen esitys n:o
26198: wsta. . ......................... . 17.
26199: Å s i a k i r j :a t: 1Suuren v.aJHO:kun- " ·8) Eh:dolhus :l,a.iksi ku:nnrul'Esten ja
26200: nan :m~etintö n ::o 3; /IIla.a,talous:valio- ~ksityis.ten kasvatuslaitosten 'Valtio-
26201: kunnan mietirn.tö n :<o 1; hamtu'ksen a.vusta ......................... .
26202: esitys mo 23. Asia k i r j a t: .SuUiren validkun-
26203: . 4~ E!hdotus 1ailksi vaJkaustoimisikm nan mietintö n:o 8; sivistysvaliokun-
26204: VIrOISta ........................ . 460 nan mietintö n:o 2; !hall'lii•tu!ksen •esitys
26205: Asia k i r j .a t: Suuren 'V·ruliokun- n:o 4.
26206: na.n IIIlietintö n :o 4; talousvruliokun- 9) Ehdotus il:aiksi Dpi]Jiv·el:vollisun-
26207: nan .miet[ntö n :o '2; halLituksen esi- desta 15 päivänä h:uhtikuuta 192'1
26208: tY's n :o ·211. annetun ilain 6 § :n .mu·uttamisesta toi-
26209: sin kuuluva.ksi .................. .
26210: tA s i a k i r j a ·t: Suure.n 'Vla[ioknn-
26211: nan miet~ntö n :o 9; sivistysva'Hoku:n-
26212: nan mietintö ill :o 3; halli·tuiksen esi:tys
26213: 5) VWOiden ,1921 <Vrultiopäivi:llä ile- n:·o 5.
26214: pääJmäJän j.äteJtyt eihdo.tuJkset a.sevoel- 1·0) Vuoid•en 19120 valtiopäivi'llä le-
26215: vollisunsl:ai'ksi ja la,iJksi asev.e1volli- päämään jät.etity .ehldotus .laiksi kesä-
26216: suuslain VJoimaanpanemisesta ..... . kuurn 15 .p.äivänlä 1:898 maaLais<kun-
26217: 58
26218: 458 fTrii,sttaina 17 lP· iLo:kaikUI\lJta.
26219: -------=-----------·~-·-----
26220:
26221:
26222:
26223: Siv. Siv.
26224: tain ikunna!Hislmllilim:noS!ta annetun maan iltsehat]li:ntoa ~oskev.an Lain
26225: asetukesen 7·8 ja 82· §:n muutta.mi•sest:a
26226: 1 2,7 §:n muuttami,s,est.a............. .
26227: lA s i .a rrr i r j 81 rt;: Su'll!1en WIJHoikun- i]8) HruHituikisen k1rjellll:~ä Edus-
26228: narr tm:ietJinrtö n :o 1() ; lalki- j•a ta:lous- kunnalle ynnä Ahvenan:ma,an maa-
26229: valå;olkunnam :mJ~etintö n :o 1 ; crnainittu kunltapäJirvien esity,s n :o 3 kosikeva
26230: ehlru~tJus. eloikuUII1 11 !päiv;äiJJä 1922, ,sisältävä
26231: eräitä Alll!V·enanlmaan tvä:est:öä ik!oskie-
26232: via 's:äiän1noms•iä, annetun ,lruin §§ 3 j1a
26233: 5 muuttamista................... .
26234: "
26235: lil) :IDhidJolhus ~.a~kJsi ·ahusten yhtbeen-
26236: törmäy;ksestä jloih'tJurv,a.siJa Vlaihiintg!Osta Pöydä:HeiJa:no.a vart•en esi-
26237: sekä pelastuspalkkiosta . . ........ . tellään:
26238: 1.A: 'S] a iki 1r j a :t: La~i- j.a :bal,ous-
26239: val:iJolkuntnan mietin,1Jö n :to 2; tha:N itu!k-
26240: 1
26241: 1119) BerUJst·us;LaJkiva<litoiklu:n:nan mie-
26242: sen esitys •n: :.o 1. tintö lll :o 15 V'lltoiden 1 91211 rv.al1tiopäli!villä
26243: 1
26244:
26245:
26246: lepäämäiän jMety,sltä eibJdotuJroooslba
26247: lailksi halllåvnsmuodion :2i3 § :n muult-
26248: Ai"noa käsitte[y: ta.misesta, . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
26249: 120) P•emstuslialk!ivalioikiun!nrun m:ie-
26250: 1
26251: "
26252: 112) Vu01dien ll921 v•aJltt]()pä]vj,Uä lle-
26253: tintö n :10 6 'V'll!oden 1191211 Vlaltio'piäi-
26254: pääJIIl!ään jiätetlty ehlruotus 1Jruilms1 ihievos-
26255: villllä le~pä:äim'ä:iLn jätetty.stä OO!dotulk-
26256: teu ja :adoneuvoj·en olttrumisesrta sota-
26257: sesta [.a1lkJs] tws.a~Va!lilill!n !plres.iCLenltin
26258: voimalan ta.rpei:siin .sod•an ·aikan81 ....
26259: vaa:lista, . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .....
26260: lA ,s .i a .k i r j ,a t : Soit:iJ}a,sasiruintV,a-
26261: llliok:unDJan miletintö n :o 2; .mruimllii:Jtu 121) Pemsltws·1alkilv>rulilo.ku1Jillla.n mie-
26262: ehclo1m.s. tin11Jö n :10 7 vuoden 1'921 v.l!l]ti!opäirviUä
26263: l·epääJinääm j ältety.stä elhldofluiksesta
26264: laiiktsi ni·ik1en v.alitsi:j·aiiThiesten valli>t-
26265: semisesta, j1o'l&a to]milt'taiv.at ,trusava,l-
26266: la.n presid·entin vaa.lin ........... .
26267: 113) Erunsha,toimilkunn81ll eihldl()ltus 1212) TylöVläJenas•ia]nvatl:i!oilmnnan mie- "
26268: mä;ä:räraiham miyönJlJälmisesrtä uuruen tin11Jö n:o 1 haliHtu!ksen ·es~tyksen jO'h-
26269: eduskuntataloiJJ rakenta.miseeiJJ ..... . dDis:ta, jolka sisäJlltää e\hidtoljjufkisen oppi-
26270: 'Ml Haliliit:UJksen •es~t·y:s n:o 36 Suo- snpilllusla.iJksi ................... .
26271: "
26272: men Hypo'teEikkiyili.idishyiros,ellLe 119107
26273: ja, 1909 ·V'UO'den olb hga:tsåun:~l!ainoist·a
26274: mylönnclyn va:l:tj,o1ntalku:un ,si~rtä:mi
26275: Nimenhuudossa merkitään poissaolev~ksi
26276: sestä uudelle oibliga.t.siomi,la.inaHe ....
26277: " edustajat Ampuja, M. Jaskari, Jeppson,
26278: 115) Hirulll]tumsen esitys n :o 317 mää- J.ern, Kaaroo, Ko~onen, Kuisma, Muhonen,
26279: Däir:aJhrun llll\y:önttJämisesltä OsaJkey hti:ö Niikkan.en, Perälä, Reiniik.ka, .Setälä:, .Sime-
26280: P·etsrumo AJkt.ieb01liag nlmisen osaike- lius, T,a,rkkanen,. Ves•terlund ja ÅJkerblo.m.
26281: yhti'ön tukemiseksi . . ............ .
26282: 1116) HaMiJtulksen 1kiiJrjel!Jm:ä Eidusllmn-
26283: "
26284: na'U.e :vn1nä Ahv.ena:rumaa:n maakun:ta-
26285: päiJVlien esi:tys n :10 1 }unastusoi!keuden llmoitu:sasi!at:
26286: käyttämisestä Alhvena;IJJma,allila s•i,i'ait-
26287: sevaa; ilcilin~'eilsMä liil'yytäess'ä ikioslke- ,puhemies: Ilmo~tet.a;an: että yleistul-
26288: van lain antamisesta ............. . kin, 'herra Puuskan sairauden tähd.en, olen
26289: 17) Hiail11itulksen ikirj.e1mä Edus- " pyy.tänyt .hänen tointa.an h·oitallllaan edus-
26290: kun,naJltle. ynnä .AJhrVlenanmaan maa~ kunnan ruotsalaisen •kanslian not.a.rin !herra
26291: kun~rup1äivien •es1itys u :!0 2 ib01uik01kuun A r1p p en.
26292: 6 väiV'äinä 1~20 ·8.1lliJJeiJun AlhVienan-
26293: Tuli ti'k~urvero. 459
26294:
26295:
26296: V a.p,autusta ·eduskunt.atyöstä saa:va.t tä- P u h e m i e ,g: Keskustelun kuluessa on
26297: mä•n 'Päivän i:stunnosta ,'J)erheessä sattuneen ed. E.skola ed. Saarisen kannattamana eh-
26298: sairauden täillden ed. Vesterlund, ikunna'l- dottanut, että lakiehdotus !hy1ättäisiin.
26299: aisten tehtävien tä:hden edustajat Kuisma
26300: ja Mickels sekä yksityisasiain tähden edus- tSelontelm myönnetään oiikeaiksi. Asiasta
26301: ta,jat Reinikka, ISetäJlä,, J erru .ia A'kerblom. on siis äänestettävä.
26302: Sihteeri luikee kirjallisen
26303: Uusi hallituksen esitys.
26304: äänes·tysesityks.en:
26305: P u h e m i e s: Hallitulksen jäsen ,saa:'J)uu
26306: jättämään esityksen. rKen lhyväJksyy rpuheenaoleva.n lakielhdo-
26307: tuiksen, •sellaisena kuin se on toisessa käsit-
26308: Istuntosaliin saa.p.uu nuoremma;n halli- telyssä rpäätetty, äänestää ,[ja.a"; ken ei sitä
26309: tussihteerin A.. Voutilaisen ·seur:aamana hyväksy, äänestää ,ei". Jos. vähintään 2/3
26310: maa.tarlousministeri El f v i n g;, joka lau- annetuista äänistä kannattaa lakiehdotulk-
26311: suu: sen hyväksy:mistä, on se hyväksytty, mutta
26312: Kunnioitettava Herra Pulhemies! Ar- muuten on l.a:kielhdotus ·rauennut.
26313: • voisa Eduskunta.! Äiänestyiksessä !annetaan 9r8 jaa -ääntä ja
26314: Hallituksen määräyksestä on minulla 74 ei-ääntä.
26315: kunnia. eduskunnalle jättää :hal.lituksen esi-
26316: tys n:o 3,8 laiksi edustajanp:alikkiosta 1.922 ,p u!h em ies: .Eduskunta on siis :hylän-
26317: vuoden v.a.Jrsinaisilta valtio,päivMtä. nyt lakiehdotuksen.
26318:
26319: P .u lh e .m i e .s: Herra Ministeri! Nyt Ja- Asian kolmas käsittely julist.etaan tPäät-
26320: tetyn lhaHituksen .esity:illsen tulen esittele- tyneeksi. Asia on loppuun tkäsitelt.y.
26321: maan eduskun.naUe perustuslainmUikaista
26322: käsittelyä varten. 2) Vuoden 1920 valtiopäivillä lepäämään
26323: jätetty ehdotus laiksi valtion ja kunnan ve-
26324: roja kantoaj,an jälkeen ma.ksettaessa suori-
26325: PäiiVäjärjestyksessä olev·at asiat: rtettavasta veronlisäy,ksestä.
26326:
26327: 1) \Ehdotus Jaiks.i tulitikkuverosta. Mainittu ·e!hd.otus, jota on valmist.eleva.sti
26328: käsitelty va:ltiovarain.valiokunnan mietin-
26329: HalJituksen esitys rn:o 25, jota on val- nössä n :o 4 .i:a suu['en valiokunnan mietin-
26330: misteleva.sti ikäsitelty valtiov:arainvaliokun- nös.sä n::o •2, esitelläiän k •o l m a n teen
26331: nan mietinnössä n:o 2 ~a. suuren va.lioikun- käsittelyyn.
26332: nan mietinnö:ssä n :o 1·, esitellään k •o l:m,a .n-
26333: t e e n !k ä s i t t ·e l y y rn. Eduskunta •päM.tää :pysyä toisessa luke-
26334: misessa rtekem äss.ään päätöksessä Jaikiehdo-
26335: .p u th e m i e s :: Ensin sallitaan asiasta tuk.sen hyJkäämisestä .
26336: keskustelu, .senjäilkteten: on toimiltettav•a. Ep-
26337: puäänestys. lKolmas rkäsittely julistetaan päätty-
26338: neeiksi. A'Sia .on loppuun !käsit.elty.
26339: Kes•kustel u:
26340: 3) Ehdotus laiksi apulaismaanviljelysinsi-
26341: Ed. •E s ik .o l a: Minä 'J)yydän ehdottaa nöörinvirkojen perustamisest·a.
26342: tämän lakiehdotu!ksen hylMtäväksi.
26343: Hallituksen e.sitys .n :o 23, jota on varl-
26344: Eid. Saa ll' i ne n: Kannatan tehtyä elh- :mistelevasti !kä.sitelty :rnaaitalous.valiokun-
26345: dotust.a. " nan mietinnössä n :o 1 ja suuren valiokun-
26346: nan :mietinnössä n:o 3, esitellään k o 1-
26347: IKesikustel u julis.tetaa:n rpäättyneeksi. man teen :käsittelyyn.
26348: 460 Tii,st.aina: 17 iP· Lokrukuuta.
26349:
26350:
26351: EduskuntaJ päättää! hyväJksyä toisessa väenluokka seisoo yiksimielis.esti tätä lakia
26352: 'käsittelyssä päätetyn ,lakiehdotuksen. ja tätä systeemiä vastaan, jota tällä lailla
26353: aiotaan edelleen toteuttaa.
26354: Asian kolmas käsittely julistetaan päät- Ryhmäni taholta on useasti täällä tuotu
26355: tyneeksi. Asia on loppuun käsitelty. esiin, että asevelvollisuuslain luoman jär-
26356: jestelmän antama ta.rukika on liia,n raskas tä-
26357: män maan 1kantaa. Tätäkin vuotta varten
26358: 4) Ehdotus laiksi vakaustoimiston viroista. on esim. ehdotettu yli 435 miljoonaa mark-
26359: kaa. Ja nykyisen järjestelmän luoma pitkä
26360: Ha,llituk,sen esitys n:o 2l, jota on val- kasa~mipalv.elusaika tulee viemään .siksi
26361: mistelevasti käsitelty talousvaliokunnan :paljon para.assa iässä •olevaa työv·oimaa,
26362: mietinnössä n :o 2 ja. suuren v.aliotkunnan että sitäkään ei ole vähäksi arv{)steltava.
26363: mietinnössä n :o 4, esitellään lk o l m a n - Täällä porva,riston taholta aina tahdotaan
26364: teen lk ä s i .tt e ·l y y n.
26365: vedota isänmaallisuuteen. Tahdotaan huo-
26366: mauttaa, kuten tässäkin oikeiston kirjoit-
26367: lE<duskunta päättää hyväksyä. toisessa
26368: käsittelyssä päätetyn lakiehdotuksen. tamassa vastalauseessa. sa.notaan, ,että
26369: kansan itsenäisyyden ja v.apauden ja ·kan-
26370: \Asian kolmas käsittely julistetaan päät- san kalliimpien arvojen puolustamiseksi ei
26371: tyneeksi. Asia on loppuun ikäsit'!llty. m]kään :hinta ole liian raskas". Mutta •
26372: kun tulee ky,symykseen näiden rasitusten
26373: kantaminen, niin silloin meidän porvaris-
26374: 5) Vuoden 1921 valtiopäivil[ä lepäämään jä- tomme viisaasti vetäytyy pois. Se siirtää
26375: tetyt ehdotukset ~asevelvo1lisuuslaiksi j,a välillisten ja välittömien verotien ,muodossa
26376: laiksi asevelvollisuuslain voimaan- työtätekevän luokan kannettavaksi n'ämä ve-
26377: panemisesta. rot ja ka.ik,essa. i~sänmaa:llisuudl!lssaan se on
26378: valmis - senhän maailmanhistoria osoit-
26379: Esitellään suuren valiokunnan mietintö taa - käyttämään tämän luoikkajärjestel-
26380: n :o 5 j.a otetaan t o i s e e n k ä s i t t e- mänsä työväenluokkaa vastaan sen taistel~
26381: I y y n siinä sekä sotilasasiainvali·okunnan less.a elinehto.iensa puolesta. ja se on val-
26382: mietinnö,ssä n :·o 1 valmistelevasti !käsitellyt mis 'käyttämään :myös vilhollisvaltojen työ-
26383: yllämainitut lepäämään jätetyt ehdotukset. väkeä -pol.keakseen alas työväenluokkatais-
26384: telua. Minä voin näin ollen ihyvin yhtyä
26385: Puhemies: Ensin sallitaan asiassa si~hen lausuntoon, .i.anka erä,s saksalainen
26386: yleiskeskustelu. Kun se on julistettu -päät- sosialidemokraatti on lausunut - ,porva-
26387: tynee.ksi, esitellään !lain iYlksityislkoihdat. riston isänmaallisuus ei merkitse isänmaan-
26388: rakkautta, halua uhrata henkensä ja ve-
26389: rensä isänmaan alttarille, vaan isänmaasta
26390: Yleiskeslrnst~u: hyötymistä, isänmaasta, jonka tulee uh-
26391: rata .kansanjouikkoien omaisuus .ia hen'ki
26392: Ed. Reinikainen: Esilläoleva laki- suojellakseen kapitalistien kauppaetuja".
26393: ehdotus ,palaa suuresta. valiokunnasta muut- MaaiLmansodan jälkeinen aika on oivalli-
26394: tumatta 1kuten .so'Pii .odottaakin. Ne pienet sesti nämä kaikki paljastanut. Maailman-
26395: muutosehdotukset, joita mahdoUisesti ryh- sota ·on osottanut, että ne kauniit aatteet,
26396: mäni taholta tullaan tässä käsittelyssä te-
26397: 1
26398: joilla tahdottiin verhota maailmansodan-
26399: kemään, eivät varmasti tule johtamaan aikuista •porvarillista imperialismia, ovat
26400: mihinkään positiiviseen ,tulokseen. Porva- olleet vaan petosta .ia ·puheet ik.anso.ien itse-
26401: risto seis·oo tässä kysymyksessä yks1mie- määräämisoikeudesta kotien p:vh:vydestä·
26402: lisenä. Maalaisliitto, joka vielä vuonna j. n. e. on Versaillesin rauhansopimus pal-
26403: 1·919 oli kansanmiliisin kannalla ei tule nyt jastanut oi·kea.ssa 1karvassaan. Tämän
26404: kannattamaan edes niitä vähäpätöisempiä maailmansodan opetuhan jälkeen tulee
26405: muutosehdotuksia,, .ioita ryhmä.rui taholta Suomen työväen:luokika. ·kahta voimakkaam-
26406: tehdään. Mutta .ios toiselta puolen porva- min vastustamaan jokaista militarismin
26407: risto tässä kysymyksessä• on yksimielinen, pyydettä, mitä tähän maahan tahdotaan
26408: niin minä v·oin vakuuttaa, että Suomen ty.ö- vo]maansaattaa.
26409: 461
26410:
26411:
26412: Kun on kysymys nykyisestä järjestel- haisevasta mädä,stä ul.iaari sotilaspuvun
26413: mästä, niin tahdon, kun herra sotami- alla. !Suomen kansa ei saisi unohtaa noita
26414: nisteri on läsnä, kiinnittää huomionne eräi- uutisia". 'Sitten jatketaan: ,Vuosittain
26415: siin seikkoihin, joita ·kyllä jo useasti nostetaan :kutsunnoissa suuri joukko maa-
26416: olemme tuoneet esille. Nykyinen järjes- seudun nuorukaisia, tekisi mieli sanoa. lap-
26417: telmä on .o.mia:nsa saamaan •aikaan, että sia, ja kuljetetaa.n heidät !kaupunkeihin.
26418: välit upseerien ja jouklkojen välillä ovat Uudet na:hka,pojat joutuva.t vanhempien
26419: kärjistyneet, .ne ovat kä.rjistyneet usein tovereittensa kasva.tetta.viksi ja sen suun-
26420: siinä .määrin, ·että upseeristo katso·o o~keu nan on helprp·o arvata. Mitään kiusawksia
26421: dekseen käyttää sotilaallista ikuria. Minä kestävää käsitystä ·oikeasta ja väärästä ei
26422: käytän po.rvarist.on lehtiä, koska ni:i'hin noilla nuorwkaisilla ti.etysti yleensä ottaen
26423: tietysti rparem:min luotetaan. Minulla om ol-e. Illat kuluvat kortinTJeluuseen ja, sil-
26424: tässä Laatokka-lehti, jossa kerrotaan: ,Lo- 1oin tällöin lomalla olevat tuovat tulles-
26425: kakuun 27 ;p :nä saapui ent, ,reservikasar- saan korven makeutta. Päällystö katselee
26426: mille ka.pteeni Lil.ieberg vanhempi ja vah- kaikkea sormiensa lävitse." .Ja jatkaa:
26427: dissa olevan miehen kiellosta. huolimatta ,.vuosittain lasketaan sitten nämä nuorukai-
26428: tempasi lkorpin oven auki, jossa ·oE eräs set kotiinsa ia ne 'TJalaavat takaisin ko-
26429: rannikkotykistörykmentt.iin 3 kuuluva ker- tiinsa sairwina," j. n. e.
26430: santti tutkintoa varten. Karkeasti kiro- rr'ämänsuuntai,sia uutisia .ia lkertomuiksia
26431: ten löi kapteeni sotilasta nyrkillä kaksi on tavantakaa maalaisliit·on lehdissä,. ja
26432: kertaa ikohti kasvoja niin, että hän vaipui siitä huolimatta että teidän johtajanne
26433: verissään 1)uolit.ajuttomana maahan. Vielä Alkio täällä viime ,kerralla lausui, että
26434: suvaitsi llm-1Jteeni potkia .sotilaan ruoka- syyt ovat itse j äi r j e s t e 1 m ä s s ä , ne
26435: astian ja makuuvaatteet ulos". olivat !hänen sanansa - .siitä huolimatta
26436: Minä olen vakuutettu, että isamanl.aisia te olette valmiit !kannattamaan tätä järjes-
26437: ra1}ortte.ia saapuu useita herra sotaministe- telmää ja luopumaan entisestä kansanmi-
26438: rille. Minulla on tässä tänään saapunut Eisioh'.ielmasta, joika. teillä oli 1919.
26439: ,iKa,nsan Työ", jossa lke11rotaan eräästä: Täällä on ryh.mäni taholta useasti tuotu
26440: samanlaisesta asiasta Haminassa. :Siinä esiin niitä näkökantoja, joita. sosialidemo-
26441: kerrot.aan, että Haminan sotilasrääkkäyik- kraatit ·ottavat l]momioon maan turvalli-
26442: sen uhri on 2 kk. ollut mielisairaana. suuden kannalta. S.osialidemokJraatit tie-
26443: Tästä kysymyksestä ·on tietysti nostettu, tysti ,koettavat öärjestää kansainväliset suh-
26444: koska se on työväen lehden taholta, paino- teet rauhallisin keinoin. Useasti {)fi, täällä
26445: kanne sitä lehteä vastaan. Ja tahdon, puhuttu ikansainliitosta. Minä voin y:h-
26446: paitsi näihin rääkkäyksiin, kiinnittää erää- tyä .niihin, että kansainliitto nykyisessä
26447: seen puoleen huomiota, joka on niin omi- mundossaan ·ei kyik•ene järjestämään !kan-
26448: naista nykyiselle järjestelmälle, ja josta sainvälisiä suhteita rauhallisin :keinoin.
26449: herra sotaministeri on useat kenrat kuullut Puolan sota, 'Tur,kin ta,pahtumat ja, Gcr.-u-
26450: täällä ei ainoastaan vasemmiston .taholta sian kysymys on siitä todistuiksena (Va-
26451: vaan lkesJkustankin taholta .paljastuksia. semmalta: Kannatta·vathan sosialidemo-
26452: Minä tarkoitan nykyisen järjestelmän ai- kraatit kansainliittoa!). Eivät usko siihen,
26453: kana tapalhtuneita vää,rinkäytöksiä•. Luen ei ainakaan enemmistö. Kansainvälisten
26454: tästäkin yhden esimerkin, joka ei ole vielä suJhteiden rauhallinen iärj.estely käy sitten
26455: tämän eduskunnan •pöytäkirjoihin mer- vasta rpäinsä, kun työtätekevät luokat ov.at
26456: kitty, leikkeleen e.räästä maalaisliiton leh- rpäässeet määrääviksi joka valtwkunnassa..
26457: destä. Tässä ·lehdessä sanotaan, lkun pu- Vasta työtätekeväin luokikain luoma kan-
26458: hutaan ensin eräästä väärinkäytölksestä sainliitto, internationale, - .se ei ole kol-
26459: (Eid. Juutilainen: Mikä lehti se on? Pu- mas internationale, sillä se on antautunut
26460: huja: iKyllä Juutilainen sen tietää!): ,Ta- yhtä 'Paljon im:perialistisiin pyyteisiin kuin
26461: paus on tosi. Se on enemmän kuin tosi. mi,kä ikatpita.li.stinen järrjestelmä !hyvänsä -
26462: Tämänlaatuisia tapauksia sattuu yhtä- vaan s•en tulee saamaan aikaan se uusi in-
26463: mittaa armeijassamme, mutta niitä peite- ternationale . .iossa. :meidän kommunistitkin
26464: tään ja 1salataan. Vain 1pieni uutinen sil- ovat loppujen lopuksi yhtyneet huomat-
26465: loin tällöin pääsee pujahtamaan ja kertoo tuaan oman ohjelmansa mahdottomaksi.
26466: 462 T'Hstaina 17 iP· 1oikakuuta.
26467:
26468: Mutta tällä hetkellä me emme voi tässä nalle ja toiseksi voidaan sen avulla saada
26469: maassa vielä, ei periaatteelliselta kannalta- sotilasmenot huomattavasti snpistumaan
26470: kaan, py,rkiä aseista riisumiseen. Minä siitä, mitä ne olisivat, jos väliaikainen
26471: luulen, että me voimme olla yksimielisiä asevelvollisuusla:h olisi 'sella.isena voi-
26472: siitä, että niin kauvan lmin tässä maa:ssa massa. Tämän lakiehdotuksen mukaan
26473: on aseellisia porvarikaarteja, niin kauvan nim. palvelusaika ,ly,henee aivan huomatta-
26474: ei :voi kukaan työväenedustaja vaatia vasti. Puolestatoista vuodesta, joka sääde-
26475: aseista riisllimista, ei voi vaatia sitä, et_tä tään väliaikaisessa asevehollisuuslaissa,
26476: yhteiskunnallisissa taisteluissa niin suurta lyhenee yleinen palvelusaika vuoteen ja
26477: ·osaa näyttelevä aseellinen voima jätetään er]koisaselajeissa vuoteen ja, kolmeen kuu-
26478: yksinomaan porvariston etuoikeudeksi. kauteen. 'Tämä on hyvin huomattava tu-
26479: Silloin tulisi käymään, .niinikuin olen ai- los ,pyrit.täessä sotalaito1ksen menoj.a sul)is-
26480: kaisemmin \lmQ,J;nauttanut, kuten Roomassa ta:maan .ia palvelusaikoja Jyhentämään.
26481: orjille, että heidät vapautetaan sotapalve- (Ed. Hakkila: IMenot ka.svavat!) Omasta
26482: luksesta ja tehdään oDjiksi. J.a minä olen puolestani toiv.on lämpimästi, että molem-
26483: vakuutettu siitä,. että vaikka kohta Suo- mat nämä tulokset saavnt·ettaisiin.
26484: men työväkeä ei voida joka tkäskyn mu- Kuitenkin on laissa sellaisena 'kuin se
26485: kaan kuljettaa :ra.iaUe, minä olen vakuu- nyt on meidän edessämme - siihenhän on
26486: tettu siitä,. että se, 1jos .tulee todellisesti mahdollisuus tehdä vielä .muutoksia tässä
26487: kysymyikseen, että .ioku imperialistinen ist111nnossa - eräirt·ä kolhtia,, jo]t,a en voi
26488: hallitus tahtoo tuh.ot.e. tämän maan itsenäi- .pitää hyvinä ja oikeaanosuneina. Ensinnä-
26489: syyden, niin silloin on työväenluoikkakin kin on sellainen ;se ko~ta, jossa :määritel-
26490: valmis .täJmän tmaan itsenäisyyttä puolus- lään l)alvelusajan 'Pituus. Se ryhmä, johon
26491: ta,maan. rri,etysti sillä edellytyksellä, että minä knuJun. on tä,män lain varhemmassa
26492: t·e laitatte tähän maa.han, että ty.öväenluok- käsittelyssä 'esittäny,t rpalvelusaiikaan .iälr-
26493: ka tuntee tä.mä1n maan isänmaatk.si, et,tä te jeste,lmä:n, joka tietäisi vielä 1huomattavå.a
26494: lopetatte sen politiikan, jota te viime ai- lyihennystä .siitä, mitä tämä laki säätää.
26495: koina olette työväenluokkaa ikothtaan 'har- Maalaisliittolaiset. ova.t elhdottaneet yleistä
26496: joittaneet. ·palvelusaikaa g, kuukaudeksi, palvelusaikaa
26497: ,Minä olen vakuutettu siitä, että hnoli- hel pommissa erikoisaselajeissa 1 vuodektsi
26498: matta niistä tponnistuksista, joita ryhmäni ja vaikeammissa er~koisasela.i,eissa 1 vuo-
26499: taholta tehdään tässä maassa, laillistute- deksi ja 3 kuukaud-eksi. (Ed. Hakkilla:
26500: taan ,n. s. väEa.ikainen asevelv,olEsuuslaki, Mutta luopui siitä!) Mikäli minä tunnen,
26501: ioka meillä täHä ~et.kellä .on. ~inä PYY- on ryhmäni edelleenlkin periaatteellisesti
26502: täisin loppujen lopuksi teitä muistamaan samalla kannalla. (Ed. Hakkila: Ei ole
26503: erään suuren ranskalaisen sosialide~mok:ra.a totta!). T,ämäm näin .iä:destetyn pa.lvelus-
26504: tin sana,t: ,Armeija., j'olta puuttuu köyhälis- ajan kautta saavutettaisiin yhtäältä paljon
26505: tön myötätuntoa, on kurja rääsy". Armei- merkitsevä huojennus sotilasrasitu,ksissa.
26506: jaa, jolla ei ole tämän maan köyhälistön Toisaalta v,oidaan hava,ita, että se armeija,
26507: myötätuntoa, sitä te ette v;oi käyttäJä mihin:- se puolustuslaitos, joka muodostuisi näin
26508: kään. Minä olen vakuutettu siitä:, että jä,rjestettyjen palvelusai,kain perusteella,
26509: Suomen köyhälistön vaHava enemmistö on vastaisi niitä minimiva.atimuksia, joita so-
26510: muutamien vuosien :kuluessa sosialidemo- tilasasiain tuntida.t ovat asia:n l)ohdan<a, pe-
26511: k.raattien lippujen alla. (Eduskunnasta: rusteena esittäneet. Pa.lvelusaikaa.n nähden,
26512: Ei pidä paikkaansa!) Minä tahtoisin vaka- mikäli tulee palvelusaikaan siinä suhteessa,
26513: vasti, suuren ranskalaisen sosialidemokraa- miten se .riippuu opetuksesta, siihen nähden
26514: tin sanat, kiinnittää meidän porvariemme ei ole voitu esittää mitään varmoja sään-
26515: mieleen. töjä. Meidän sotila.sasia.iru tuntijamme ava!t
26516: siinä kohdin esittäneet hyvinkin erilaisia
26517: <Ed. 'A. P e s on en: Kysymyksessäole- mielipiteitä. Sen tmutkaan, mitä minä olen
26518: van lain lhyväksymisellä saavutetaan katksi niilhin tutustunut. olen huomannut, että pi-
26519: sa.ngen merkitsevää tulosta. Ensiksikin simp·ää palve.lusaikaa ka.nnattavat esittä!VIäit
26520: lain hyväksymisen jälkeen voidaan Suo- tässä suhteessa 3 vuotta. Mutta on joita-
26521: men sotalaitos järjestää vakinaiselle kan- kin, jotika ovat sitä mieltä, että kaikki ase-
26522: 463
26523:
26524:
26525: la,iit meillä voitaisiin asettaa yhteen vuo- kenemä:tön aseelliseen palvelukseen, va,pau-
26526: teen. Muiden maiden ko1kemus niinikään tetaan rau:ha.naikana .palveluksesta. vakinai-
26527: osoittaa samaa: mit.ään määrättyä normia sessa vä,essä. Tä;män huolellisen t!llrkastnk-
26528: palvelusaj.an pituuteen nähden Qpetuksen .sen toiJmitt.aa 29 § :n mukaan lisätty kut-
26529: kannalta :katsoen ei ole olemassa. Mutta suntatoimisto, s. o. piilripäälEkikö, hänen
26530: v,a,rmemmin ovat sotilasa,siain tuntijat voi- sihteerinsä ja yksi asia,nomaisen kunnan
26531: neet esittää määirätyn vaatimuksen palve- valitsema lisä,iäsen. .Heitä avustaa 40 §:n
26532: lusaikaan nähden arvosteltaessa. sitä siltä mukaan sotilaslääkäri t.aari brpeen vaati-
26533: ikanna.lta., mitenkä va~vaksi .s·e sa:a.ttaa mei- essa kaiksi lää:käriä. Mutta lääkärin antama
26534: däm armeijamme mie.sluvun. Tässä su~ lausunto tairikastetun kel paa.rnattom uudesta
26535: teessa on esitetty sellainen läht:ökohta, etta ei 41 § :n mukaan ole iheille sitova. Asia.l-
26536: armeija.n Vlllhvuus seHaisena, kuin ·Se nyt on, lisesti on .siis ka·ikki valta annettu piiri-
26537: riittää saamaa.n puolustusl.aitoksemme sel- pääHiköHe ja hänen siMeerilleen, .sillä he
26538: laiseen va;hvuuteen, että .sotilasjohto katsoo voivat yhdessä äänestää kumoon kunnan
26539: voivansa sen a:vulla maata. ·Puolustaa. Jos va.litseman lisäjäsenen :mielipiteen,, vai:k-
26540: verrataan sitä ..asiantilaa, joka. s:vnt.yisi 9 ika.pa lääkärikin olisi .häneen yhtynyt. Eikä
26541: kuukauden :v leisen palvelusajan !käytäntöön näin synt.yneestä päätöksestä .saa valittaa.
26542: ottamisesta, ny,kyiseen,, niin tuUaan huo- Monissa muissa ko1hdissa ro.n lisätyllä kut-
26543: maamaan, - .tälh'än näJh:den edellisessä edus- suntat:oilrnristohla. tälla.inen !TaiJkai1seva har-
26544: munna.ssa a.sia,n ollessa esillä esitiru eräitä kint.avalta. Niinikään ovat monen monet
26545: numeroita., tullaan huomaamaan, että tärkeät asiat jät.etyt !kokonaan muiden vi-
26546: näin muodostuva.n a.rmeijan vahvuus tul•ee, ranomaisten hatr'kinruast1a riippuvilksi, 70 § :n
26547: kun .otetaan IJ:momio.on Jmtsuntain tulosten mukaan määrätään a.sevelvoHiselle, joka
26548: vuosittainen p!llrantu:minen, vastaa:maan sitä ilman laillista estettä jää kutsunta.an saarpu-
26549: vwhvuutb,. mika meillä nyt ·On, .aivan läihi- matta, rangaistusta, vankeutta aina 1 vuo-
26550: vuosina. Tämäm perusteeksi 'esit.et.yn vaa- teen saaikka. La.illinen ·este on 38 !§ :n mu-
26551: timuksen täyttäisi puolustuslaitoksemme, kaan kova tauti ta.i muu voittamaton este
26552: vaikka. pllilvelus,adat järjestettäisiin, niin- ia .on este kurtsuutatilaisuudessa asianmu-
26553: kuin sitä maalaisliittolaisten taholta on kaisesti toteennäytettävä. Nyt voi llmiten-
26554: ehdotettu. (Ed. Hakkila: Niil,lahän on 10 kin käydä niin, että iharvaarnasutuilla ja
26555: ehdotusta ollut.) Ed. Ha1kkila ei .näytä vaikeasti kuljettavilfa sreudluilla. on este irl-
26556: tuntevan asiaa laisinkaan. maantunut rniin myöhään j.a seHai.sissa
26557: ·Pa~tsi tätä huomattavaa sei:klkaa, on mi- oloissa että asianomainen ·ei ole voinut saa-
26558: nun mielestäni laissa vielä ·eräitä muitakin da .siitä ilmoitusta toi:mitetuiksi kutsunta-
26559: heik,kouksia ja. puutteellisuuksia, .io:ilhin ti.la.isuuteen, Kun laissa ei ole mitään sää-
26560: nä.:hden olen ehdotuksia asia,n muutta.mi- döstä jälkeelllpäin ta.pa~tuva:sta laillisen es-
26561: sesta asian varemmissa vaiheissa tehnyt, teen ilmoit:tamis•esta, on k:vsymyksessäole-
26562: mutta jotka eivät ole tulleet hyväksytyik.si. vassru tapauksessa .sellainen asevelvolEnen
26563: Luettelen eräitä rriistä Ylksityiskohdista, saatettava ~rangaistukseen, vaiktka:kaan hä-
26564: jotka mielestäni ovat •laissa huomattavina nellä ei mitään rri1kkomusta ole. 38 § :ssä
26565: heikkou'ksina. Asevelvollisten kohtalo so- sä:äCLetä:än, että ars:iramiehe:n kutsuntatila.isuu-
26566: ta.palvelukseen astumiseen nähden on ase- teen .sa.a rpuolestaarn lähet.tää se, joka lää-
26567: tettu riim·pumaan piiripäälliköstä ja. hänen 'kärintodistuksella näyttää •olevansa t·er-
26568: sihteerist'ääru ra.tkai.sev.a.sti. 6:7 § :.ssä säiälde- VHy.dentilan ja ruumiinrakennuksen 'PUO-
26569: tään, että päätö•hestä, ].olla joku on julis- lesta. sotapa;lvelukseen lkyk•enev'ä. iSitäva.s-
26570: tettu sota:pa,lvelnkseen kelpa.a.vaksi, älköön toin sellainen a:seve:lvollinen, joka läämärin-
26571: valitettako. Odottaisi senvnolksi, että ne todistubella näY!ttää, että häntä vaikean
26572: määräykset, joiden mukaaru tämmöinen tahi :parantumatto.rnan taudin takia ei voida
26573: päätös tehdään, ovat selvät .ia riidattomat. missaan oloissa k&yttä.ä sotaTJalveluikseen
26574: Sitä ne eivät kuitenkaan ole. 20 § :ssä ,sää- tahi edes t:v·ölhön puolu.stusla.it.okse.n hy-
26575: detään, ·että doka kutsunnassa toimitetussa väksi, ei .saa kä.yttää asiamiestä ikuin eTä.issä
26576: huole1lisess!ll tarkastuksessa vian tai kivu- poi1kkeusta.pauksissa maan 'J)oh;ioisimmissa
26577: loisuuden vuoksi näyttää olevan - käyte- kunnissa, vaan on hämen itsensä tultava
26578: tään muotoa ,näyttää" - pysyväisesti ky- kutsuntatilaisuuteen. 1Se neria.ate, minlka
26579: 464'? Tii:s'baina 17 lP· w~atkuuta.
26580:
26581:
26582: tlaki on omaksunut lääkärintarkastukseen kartanolle. Pidän tä:rkeänä, että tässä
26583: nähden, johtaa siis tässä kohden siihen, että päästäisiin :niihin tuloksiin, jotka. tämä laki
26584: terveet saa,vat lähettää asiamiehen puoles- tatkaa. Pidän tä:män niin tälrkeänä, että en
26585: taan, mutta sotapahelukseen kokonaan ky- yksityiskohtaisessa keskustelussa tule teke-
26586: kenemättömien siis :ra:mpojen, sotkeain, kuu- :mään mitään muutosehdotuksia tässä huo-
26587: rojen, kaatuvatautisten tai mn~d.en heidän mauttamiini 'Pailkikoihin. Minä "Pidän tässä
26588: veroisteiLSa on itse saavuttava rangaistuk- .mielessäni vanihan suomalaisen sananlas-
26589: sen uhalla, kutsuntatilaisuuteen. N" arem- kun, .ioka sanoo, :että par·empi on pyy rpi-
26590: min on .io ihuomautettu siitä asiatto:muu- vossa, kuin kaksi oksal·la. Minä näen, että
26591: desta, 1mi:kä sisält.yy 75 § :ään ja siitä risti- tässä on .saavutettavana dos ei muuta ni1n
26592: riidasta, milkä on 7·6 § :n 2 momentin ja 20 ainakin tuollainen "PYY, :kun taas :muutok-
26593: § :n 1 momentin väEllä. Näistä tässä :mai- sen tekeminen vaikuttaisi sen, että lain hy-
26594: nitsemistani seikoista olen asian varem- väksyminen siirtyisi kukaties kuinka pit-
26595: massa vaiheessa t·ehnyt muutosehdotuksia ikään tulevaisuuteen. Luulenikin niin. että
26596: saavuttamatta ·kuitenkaan siinä tulosta. aina muodolliset syyt saavat .väistyä silloin,
26597: !Tällä ,kertaahan asia vielä on siinä vai- kun ollaan todella asian lJUolella.
26598: heessa, että :nläihin kohtiin voidaan täällä
26599: muutoksia aikaa:nsaala. On senvuoksi iha:r- Ed. V. Vainio: Oudoksuen pysähtyy
26600: kittava, mitä muutosten teko lain hyväk- :työtäte!k,evä 'luoikka täimän lakiesitykse·n
26601: symiseen nähden aiheuttaisi. Jos eduskunta edes1siä. Oudoillsuen se pysähtyy .io la.kiesi-
26602: ei tee mitään muutoksia lakiin, ei sitä voida . tyben ot,sikon n>äihtyään, siHä ,se jo siitä ta-
26603: enää lykätä yli vaalien, vaan on siitä nyt juaa;, mistä on kysy;mys. Asevelvo:llisuus-
26604: päätettävä. Jos taas muutoksia t~hdään, laki ·porv:arrllisessa yihte~skunnassa, olipa .se
26605: voidaan se ääne!ltää määräenemmistöllä yli sitten w~ikka miliisisy,steem:iJin rperustuva,
26606: vaalien. 1Seuraus muutosten tekemisestä on jota t'äällä ·sosiaH<1emolkraatit niin. ikiin:beästi
26607: siis epäilemättä se, 1kos1ka. lailla on niin "Pal- aja.vaJt, antaa mitä oilkeutetuimman syyn
26608: jon vastustajia, että .pieninkin muutos ai- työtätekevaHe :luok·aHe j.a talonpojille ou-
26609: heuttaisi lain ,hylkäämisen. SeUJraukset do!ksumaan, ·arvosiJell.emrurun j.a hylkäämään
26610: hylkäämisestä taasen vievät siihen, että ·kaik>ki ,porva·rillista :sotalaårto·sta: puoltavat
26611: jäädää.n edelleenkin väEa~kaisuuden tilaan la:it j.a asetukset kuin myöslki:n sotalaitok-
26612: .puolustuslaitoksessamme ja toisaalta jää selle ;pyyderl;yt varnt.
26613: ,lJidennetty iPUOlentoista vuoden "Palvelus- Meillä on tässä ,}rukiesitys edessämme,
26614: aika voimaan. ,RJun asetan vastarokain ne jonka avulla tälle maalle pyritään rakenta-
26615: puutteellisuudet, mitä havaitsen lais:sa ole- maan armeijaa, mutta, mH!laista a.rmei.iaa .i'a
26616: mitä vwrten? Kas täss·ä on kysymys, jo-
26617: van niiden etujen :ka.nssa, mitä lain hyväk- honka me:i>dän on lJYS'äJhtymci:nen!
26618: symisellä saavut.ettaisiin, niin tulen siihen ,Jos teen ky.symyksen, onko kyseessaole-
26619: tulokseen, että nämä jälkimä.iset :painavat van 'armeija,n rakentruminen tämän Ialin
26620: tällä kertaa ehdottomasti enemmän. Useat 'avulla puolustus-. vaik•o hyökkäysti:arlkoi-
26621: niistä seikoista, joista olen huomauttanut, tusta v1a.rten, niin .siihen Vla,rm,rusti oikeiston
26622: "Paitsi tietysti ,palvelusaikaa koskeva, ovat taholta ·sa,a;daam vastH;us, että se on rpuo!l us-
26623: sellaisia, että niitä voidaan 'tä;}'1dentää. asian- tust:a;rkoitust•f! eikä :hvökkä;y:starkoitusta
26624: IIllU'kaisesti kir.ioitetulla tä.ytäntöönpanoase- v;arten. N"·o, •hyvä, mutta. me voisimme
26625: tuksella ja s•en kautta saada asia jär.iesty- tehdä saman ikys;y:myks•en j.a matkustaa ym-
26626: mään niin, että esimer.Hksi Jmt.suntat·oimis- päri maailmaa ja kys,yä kaikkien porva.ril-
26627: tojen vapaa harkint.a mitä tärkeimmissä listen valtioitt,e.n valtiomie~ilrtä heidän ar-
26628: asioissa tulee s~dotuksi a,inakin täytäntöön- mei.ioitte,nsa ilaatua. 1He V>a·rmasti wsffiiavat
26629: panoasetukseen ja siten yhdenmukaiseksi sama.an tapaan. Olen V1aTilll:a, että iJ.mikkiaHa
26630: koko maass:a. <Näiden muodoUisten seik- meille w:statia:a:n heidän :a:rmei.i:a,n.s:a olevan
26631: lk:ain vuoksi lain hylkääminen olisi mieles- isänma.a•n rpuolnst.urst.a. varten 'olemassa. Oli-
26632: täni suunnilleen samanlaista menettelyä. si·npru vrulmis lyömääm vert:o;a, eUä yhdess'ä-
26633: ikuin mistä ed. Haihl huomautti n. k. lex ikä:ä.n •lJOTVarii%se:ss.ru maassra ei sanottaisi.
26634: Kalliot.a käsiteltäessä, et.tä silloin iheitet- että Ben :armeija on myös ihyölkkäystä v:ar-
26635: täisiin lapsi joittenkin ·"Pienempien muodol- rten olemruss1ar. Jos olisimme ma:a1lmansoda.n
26636: listen vik{)jen vuoksi pesuveden mlllkana edell'ä k;}'1sel1eet kaikilta sotaakäyvien rvaJ-
26637: Ase'V'EilV'ollis'll uslaki. 465
26638: -------------
26639:
26640: tioiden edustajilta heidän armeijansa laa- muttu :merenpolhjaan, noin viides osa koko
26641: tua, ni~n he olisiN,aJt k,ai'lrJki vastann<e:et, että maailman rikkaudest•a tuhottu. Mi<tä tämä
26642: ne ovat isänmaan puolustusta vrurten ole- ääretön verileikki sitten• on vaikuttanut
26643: massa. Jos olisimme :kysyneet en·nen maail- muuhun elämään ma-ailmassa.? Koditt-omain
26644: mansotaa <liittoutuneilta taikka, sopimusval- ja nä:lkäisten lukumäärä on kasvanut hir-
26645: loilta, niin kumpi.ki,n yiht.ymä olisi vastan- muisessa määrässä. Ko-konai,sia I.aumoja
26646: nut, että ,meidän on ollut pakko liittoutua ihmisiä tämän kauhean sod-an seurauksesta
26647: isänmoon <pno:lusituks(m takia". Jos nyt nyrt; ulvoo •nälästä, köy<hyydestä ja koditto-
26648: luottaisimme tähän väitteese<e·n·, 'että :koko m uudesta. Vallan'kumoukseUiset liikkeet
26649: mooilmam sot,alaitokset olisiva.t puolustus- ja !kapina,t ovat yleisiä y<mpä.ri maailmaa.
26650: tarkoitusta varten olema:ssa ei<.IJ.:.ä hyök- Minkä],aineu ·on 'asema tällä •haa,vaa enti-
26651: käys'tä v1arten, n.iin herää kuin itsestään ky- sessä rhanassa Itävallass,a, mitä. puhuu e1ä-
26652: symys, ,ett,ä ,no kukas sitten on, .io:ka hyök- mä täHä !ha·avaa tuossa to~men j.31 tarmon
26653: kää. 1Tämäin ,heränneen kysymyks-en edessä Saksassa, jossa vielä vajaa vuosikymmen
26654: tulee .io:Jm t,apauksessa. sei•sa;hdus ja. me ,sitten ma.ra ,häikäisi rvkkauksiHaan ikoko
26655: jäämme sill-oin tuijott,amMn niihin lupauk- ma,ailma,a? Ei ole fPalion rpa,rempi asema
26656: siin ja. vakuutuksii,n, joita olimme äs1ken voittajamaissakaan. Ransk~a,n kansallis-
26657: saaneet, ,n[m. että kaiikkien maitten armeij,at velka, joka soda·n johdo:st'a. syntyi, on ~niin
26658: ovat puO'lustus- 'e~kä ihyiö,kkäys·tarkoitusta painava, että se ei siitä koska;au tule S•el-
26659: varten 6lema;ssa. Edellinen viiUaus .io pys- viytymääln. 18-ama; painaj~aå.nen painaa Eng-
26660: tyy hyvin todistamaan, koska hyökkäy kgiä 'lantia!ki,n aivan enemmän kuin ta.r.pooksi.
26661: aina ltava.n takaa :syntyv, että väite porvari- Korko ma<ail:rnan tasapaino tuli järkytetyksi.
26662: valtioiden 31rmeijruin puo'lustustarkoituk- Maailman työläisiUe ja talonpojiUe nämä
26663: sesta on ipelkkä1ä lörpöttelyä ja valhetta. kauherut rosvosodan 1senmukset ov•at yhä
26664: jolla ta;hdot·aa.n ilm'n'saa. 'Pettää ja i·sänmaa•n edessä ik·annettavina. Vaik:ka jo sodan a;i-
26665: •puolustuks•en korke,aUa veisuulla förkkB- kana oli heidän k,a,nuettavanaa.n se 'äärettö-
26666: Iöidä ja peittäJä a1sian ltodeHinen 'luonne. män mskas sotHaaJlinen päi'vätyö ja armei-
26667: Nyt käymme tämän jäJlkeen kysymä:än, jan yUäJpito, niin vielä yihä e-deHee-n t31hdo-
26668: minkä tähden ka,pitalistis-ten valtioitten: ar- taa;n se !Jliurkumatt'a ke·stä:mäiän ja, ma,ksa-
26669: meijal<ta ta:hdot·aa.n kieU.ä:ä sen todellinen maan 'solta:kul unkej,a •näil'le ·sotarosvoille.
26670: luonne ja tarkoitusperä? Tähän saamme Tä:mä ·o'li pa;lk<ka :ma,ailman Pl'oletm·ia:at.eiHe
26671: va;sta oiikeaJU va-st1a.wksen kun kysymme, eUä islänm8.~a.n puolus-tuksen ,n,imes-sä syntyneestä
26672: kuka .i·a. kenen käsissä! tämä sotal,aitos itse sodwsta.
26673: kussa,kin i]n:vpi;t,ali:st-isessa maassa on ole- :Kun tä,mänki'n maan va:ltiova:Haa ei voi-
26674: massa. TäJhä•n ky.s:v'mylks·een ei löydy 'kuin tane pitää tällä :haava'a muuna 'kuin ·a~van
26675: y:ksi va.staus: se on <miiden käsis,sä, jo-iden u'l:traporv.arillisena, siUä se •o-n alusta lo'P-
26676: käsissä on valtiova,lta'ldn. !Siis kapitalis- IPUUn saak!ka mi,tä tacanltumukse<llisimpien
26677: tien k~äsissä -ovat :myös kapitalistisissa val- .porvareide'n k:äsiss'ä, 'niin •ei ole näin oHen
26678: tioissa •l<iytyvät a11meijat.. Kuten• 'historia .Suomen varsi,naiS'en kan-s,an, 'S. o. t.yöväien ja
26679: todi,staa, -ova,t. ne suuret ja veris-et so-dat 'talonpoi:k01i.n etujen :muka;i,sta .anta'a mitääm
26680: kaikkine ilmuihuimoen: i]uetta va.'t kulloinkin tukea .porvareiden m1meijan muodostami-
26681: vanassa. olevan riistävän lu<okan synnyttä- selle. !Se on kiell-ettävä työläisten edun ikan~
26682: miksi ja ailheuHamiksi. Parhaillaan maaiL na1lta ja koko ka,ns'a'n ja; ihmi'S'kunnan·kin
26683: massa inventoidaan viimeksikäydyn maail- e.dun ka:nnalta, k1atsoe•n.
26684: mansodan kauheita seurauksia. Meilh Edellä mainittuun asevelvollisuuslakiin
26685: jo on suu'nniHeen numerot käsissä: 20 on suhtauduttava t.yöläi,ste•n ja :ta:lonpoikain
26686: milj-oonaa ~hmistä teurastettuna, 40 mi 1 - ka.nnalta ki~ltei,se•sti .i•a äänestettävä sen
26687: joonaa .i:hmistä revitty ·granaateilla ra-a- .hylk:ä:ämisen puolesta.. Joku voine•e väittää,
26688: jari<kkoisiks·i, -satoja kaupunkeja ja ky- että :meillä'h'än on armeija olema,ssa, va·an
26689: liä ammuttu soralädäksi, sillat ja. kana- ltämäm 1a.in .:wuU.a pyritään tekemään muu-
26690: vat räjäytetty rikki, joet ja meret hel- tamia pa.mnnuksia vä:lia,iikai-sesti voima,a;n-
26691: vetiHisi:llä pommeilla tehty laivaliiken- sa:atettuu'n 'asevelvolli.suuslakiin, jo-sta, täällä
26692: teelle vaaraJlisiksi, kaivot myrkytetty, arv. edeTnnen pu'hu.ia. jo' ky-l'l,in puhui.
26693: melts'ät ja viljaVIai.niot my,r'kikyka'a,suilla Meillä voimassa oleva. a,sevelvo:llisuus,laki,
26694: tehty hedelmätt:ämilbi, tuhansia laivoj-a am- jo-ni]m; ty;n:kiäeduskunta V. 1919 1]1aati, ei ole
26695: 59
26696: 466 'Diist,aina 17 lP· iLolkaJ.w:u.ta.
26697: -------------------------
26698: katsottava muuksi kuin la:i:ttomruksi. Tältä ka Venäjäillä Aleksaute,ri t·oise•n h·alllit.essa
26699: pa.ilkrullta on jo useampaan k·ertl!tan todå:s- vähän 'ennen talonrpoi,Jmin maaorjuuden
26700: tettu, että ,s,~llä ty:ngäHä ei oMut oikeus laa- poistamista tapa1Mui rnnsruasti '!Ja,lon.poik<a.in
26701: tia mitään lakia ei:kä varsinkaan senjälkeen, ka,p:Un.oita .ia niitä ku1kist~ttiin tsarismin ar-
26702: kun uudet va,a;lit oli julistetitu j,a jon:ka ju- meijoilla ja kuin'ka niissä upseerit ja ken-
26703: listu:ks•en jälkeen ma.inittu laki kyhättiin. raaJit to:UmiVIat lhyvin teiholkkaa,sti. Tsaris-
26704: Jos tä:mä rpaT'l·amentti onnå.stuisi hyilkää- m~n armeijat I:älhetet:tiin mnk,ai·snretki!kun-
26705: määm tlai .iol:llrukin muuna ihmool'hsellä ta- na:He ])tämere.nm·a.irhin, 1KaukH.asiaan .ia iSi-
26706: valla poiJstamoon täst,ä maasta tykkänää'n periawn. V. 19016.___j08 tukahu:toettiin t•a'lon-
26707: lJOrva,riHiset 1a11meijta:t, eikä näin ollen .iä.isi poikai:skapima ja armeij,&t olivat puhtaasti
26708: täHe ma~aHe minkäänlaista 'lJUO'lustus1ai- a1ate'liston j,a suurtilal'li,slten puolel'la. .Sak-
26709: tosta mooilmam .porvarivaltioiden hytök- san kap]t,alisti.sen valtion •aJrmeij3!t esi~ntyi
26710: käyk:siä v.a;s,tarun. niin oliisiiko viis.asba, täl- vält myö·s työl·älisten teura.sbjinta. Ranskan
26711: laisessa tapa.UJkses•sa jättää maa i•lman :mi- armeijat ov:at ila.,v.an taikaa ~rum~mnoot työltäi-
26712: tään ja minkäänlaista puolustusta niiden siä. :Engl:annis&~~ wivan viime ,a]koi,na on
26713: mruhdoHisten hy.ökkäysten varalta.. :Minä en armeija use1it18! ilmrtoj·a verivi1rtoilhin tuka-
26714: ol.e niitä, jotka tässä kysymyksessä asettuisi lhuttanut Irla;nni:n työväiestl:ön varpausliik-
26715: lJUO'l·ustusnilhili,stiselile k·annrulle, va,a;n ol€1Il keen. Egyptitläistl8ll ga intri,ala·isten -puoli-
26716: sillä ka,nmaJl'l·a, ·että .puolustuslai,tos tarVIi- orjain va.p.wuSilii!kett'ä ovat ,Qilleet tutk,ahutta-
26717: taan. IMuibta mintkäl,ainen a.rmeija; täUai.sta massa en;gl<antilruiserl; ,k,a,pitalist]set armeijat.
26718: tarkoitusta varten sitten tawitaan ja minkä- Sveit,sin miliisi:stä, jonkä tJälällä ovat ottaneet
26719: lai:n.en armeija taUaista, puolustusta varten sos:ialidemo'kraatit mallikseen maan puolus-
26720: tälle m•a1aJl'le olisi kasVIaJterJ;t,ava? Tiähän ikoe- tuslaitastia varten, on, 1a:Mwd>8DJ sattuessa,
26721: tan ly:hyest'i V18ist,ata. tästä :1oi:sta.vll!st'a ja kehutUista mil~i~,si.Jst.ä,
26722: TäJHai,sen ·pienen rnmrun puolustusta ta.r- mo'bilisoitu ku:ularuiskUikiomppa.nia työläisiä
26723: koitta.va armeija tulee oll~'a kokoonp.antu ampumaan. ja nii.tä ,,rnuhoittrumaan".
26724: työt•äJt.elkevästä luok,ast•a j,a piklkutaloi:J.,po- (Ednskunnas<t,a: Vielä .enemmän 1Venäåäl!lä.!)
26725: jista; .i•a että :heidän rpääilly:st'önsä W1lit,a;&n Osotin myöski1n si!1loisessa pu1hevnorossa,
26726: myöskin h.eidän keskuuderstaan ja heidän kuinka Amer:iJ:k,assa Yhdysvalt,&in' porrvarrl-
26727: hw.Uwmus.ta,an nauttivi,st,a ihenikilöisrt:ä. Ma.a.n ~.iset •allmeijat ova.t UJS~ein polttaneet suuria
26728: TlUOlustus k'äypi VIielä ,sitä; he[lpOmma~ksi, työläis<t<en llmrtteereiba .i:a. il:J.ävittäneet ne
26729: että ma.as'sa ei 1löydv toista lffilal8!ta tai toi- maa•n trusa:lle. Näistä .io huoma.tarun kapita-
26730: sesta, mrua.Siba joit,ak:in etuj.a. aJhn,as,televa.a li.stisten vrul<tioiden 'armeijoiden rpuhdrus rpor-
26731: luo~lkaa, 1s. o. ,ponare,ita eE ka:nita.liste.ia. variNinen luokkaJuonrre. Ja .siiksi eivät
26732: Mallin väJest-ön •Oili oltava arokonaisuudessa työläi,set .ia p.iklkutalonpojat tule koskrua'n
26733: työtä t.ekev,ä;ä, väestö:ä, jolloin jokainen syö antamaan niillle mit:ääin kunnioirt.usta.
26734: oma~n kät<tensä työslt<ä ei,kä elM.ä itseää.n (Eduskunnasta: ·Ta~onpojat tulevat aina an-
26735: toilsilla. Tä;llaisia työtä tek>evän: Vläes)tön tamaan.) HuHut ta1lonpoj,a't!
26736: mnodosit,amia ;puolustus,ariffie,ijoita. jo on ole-
26737: ma.s:sa, ·kuten Venä.i,ällä ynnlä siiJhen· 'f-ed·era- Ed.. P u i t t i n e n: Tuntee omituisia
26738: tiivi,sesti E,ittyneissä, ta.s,a:va,Hoissa. Nämä tunteita, nous.tessa:nsa puhumaan_, kysy-
26739: ovat jo o:lemassa.olonsa. aå_~,ana :hyvin pys•tv- myks,estä, .ioka. on, sanoi,sinko, ki,rjoitettu
26740: 'neet. todist•wmaan puolustuskuntoisuurtensa valkoisen armeijan )henkeen, senjälkeen kuin
26741: heidäw päälleen ib.yökkäiJ.ev,iä ·rosv•o.i•a vas- ed. VaiDJio on pUthunut puht.a,asti pun.aisesta
26742: taan. Muist:amme v3!Ha'n hyvin kuinika J u- armeija,sta.. Mutta täJIDä ä.lköön estä1kö kum-
26743: de,niJtsohin, Deni:kinin, w,m,ng"E!lli,n, Eoltsha- minkaan lausuma,sta kysy,rp.y·ksessä oleva.sta
26744: kin y. 1m. lukuisat hyö,kikäYks.et. he loista- as·iasta a.iatustaaru.
26745: va,sti pystyivä.t t·orjumaarn. Lois1ta.vasti :he Nyt esillä oleva. kysymys ei aim1oasilaan
26746: a·ntoivat 18unmest,a ik1äsi.n t,ehty.iä retlkikunti,a muotonsa. puolesta mutta myöskinJ sisällyk-
26747: päi1hin, kuit,en viime talve,na,kiu Vienau- se>ensä näthd,en a·ntaa. oivan kuvan siita ta-
26748: K,a'rj3!1Hn nostad:."bajill.e, .ioi:t.tenka täy-tyi ika- vastai, millä maamme porvaristo aikoo edel-
26749: tast.rofimaisesti pe:räyt.yä v•erissäpäi,n. - Jo leenkin milita,rismia. tässä maassa toteuttaa.
26750: viime blv.ena, t!ä1män ·J.ain· .esillä ollessa oso- Tämlän lain oleellisimlmiksi tekidöiks.i on
26751: tin m~öskin, ~uinka k'a;pitalistit käyttävä.t valittu eräitä keinoja; ne ovat smmnatto-
26752: armeijoirt:,a1an tvöväest!ön jta t.a:lonJPoika.in man. pitkä p.ailvelusaika, 'kohtuuttoma.t sak-
26753: , . rauhoift,amiseiffisi". iMai,nitsi·n si,Hoin, kuin- .komä:äräy,kset .ia ka]ken tuon lis.äJksi vielä
26754: 467
26755:
26756:
26757: punikkipykäJlät, joilla annetaan sota.väen maa.n edun y Hi1pu!olelle. Antaa tosiaa.nkin
26758: päällikölle rajaton mä<äräämiSIValta. !Niin- oivallisen •kuva:n näistä herrojen väitteistä
26759: ollen nä:yti:ää minusta. siltä -että tämä tär- m. m. tämän lain ·60 §. •60 § kuuluu seu-
26760: keä kysymys muodostuu todellisuudessa raavasti: Jos asevelvollinen ennen palve-
26761: enemmän sodan provosoimiselksi. kuin sota- lukseen astum]s.ta:a.n tai sen jälkeen on käiyt-
26762: la,itoksen pystyssä pitä:miseksi puhtaasti täJytynyt siten että tod.oenrn1aköisillä syillä
26763: ma:an puolustusta.rkotusb va.rten. täytyy päättää ·ettBi hän taJMo tä:ytt.ää hä-
26764: Kun mrnä lä!hden tältä po<hjaltru kysy- nelle a.sevelvo.Uis.ena tulevia. vdvollisuuksia,
26765: mystä arvos·telema.an, silloin minä oen saata voi sota ~äe·n päällikkö julistaa, hänet s.ota-
26766: olla tekemättä eräJitä kysymyksiä, jotka on pa.lveluhesta erillä:än pid:ettäväiksi .ia tuota-
26767: tehnyt eräs kirja:ilija arvost.ellessansa maail- valksi ty;ökomppaniaa.n. Tosiaan kuvaruva
26768: ma.nsotaa .iru sen kautta. itse sotala:itok·sia pykälä laissa. Kai:keru sen lisä:ksi mirt:ä laki
26769: nuorukaisen ka.nmaUa. Hän kysyy: ,Miksi tietä!äJ sakko- ja vankila.m ä:ä:räyksinä, an:ne-
26770: 1
26771:
26772:
26773:
26774: nläitä •korskuvia, valtioita, näitä ka:nls•o.ia, taan vielä rajaton määräJämisvaha: lais·sa so-
26775: joille opertieta:run murhaamista velvollisuu- ta~äen päällikölle, ei vain niihin rikoksiin
26776: doeksi. miksi varsinkin i hmi.stew tapp.alffiista.
26777: 1 nähd>eu, mit,ä sotil.ais on tehn1yt a1rmei.iassa-
26778: Mitenkä nuorukai:n,en, jos 'hä,n on viatnn ja ollessaan, mutta n.i1ihin rikoksiin nähde!l!,
26779: puhda.s, saattaa ottaa. oswa kiihkeid<en kan- mirhä hän on tehnyt ennen a:nneijaa.n astu-
26780: sojen sekaiVa.an tmppeluun." Käsittääkseni mista.. Tun1tuu tosiaan hyvin kummalliselta.
26781: nuo kysymykset soveltuvat valla:n hyvin Minä en ta.hdo kieHrää :sitä: etteikö sotaväen
26782: täh:än nyt oesill'ä oleV'aan kysymy,kseen nä:h- pä:äHikö1liä sa:isi oUaJ jonkunlainen määrää-
26783: den, varsinkin siihen sisältöön näJhden, mitä ruisvalta :nii:hiru rikoksiin nä:hden·, joita soti-
26784: laki s.isältä.ä. Mi•n:ät en käsitä lain si:sältöä las on tehnry.t armeijassa ol·les:sansa. Mutta
26785: mitenikään muulla1 ta.voin kuin siten että et.t1ä silile annetaa;n rajaton 1määrä:äm:LS1Valta
26786: .maamme po·rva.risto vielä edielleenkin1 on sivilirikoksiin nlähd·en s. 1(). niihin rikoksriin
26787: Bhkä nuoren saamansa it,senäisyyden sokai- nähden, joita tuo nuorwkain:en on ehkä teh-
26788: semana, sik.si sokea 1et.tä se tailltoo tämän tär- nyt ,ennen ·armeijaan menoansa! Minäl esi-
26789: keä:n lain täJhän muotoon pukea, kuin mri:hin merkiLlä sanoen yrnmä:r1Jäisin t.amän kohdan
26790: se ·on puettu. Kä,sitykseni mukaan tulisi siten oettä kun :tuo nuoru:kainen ennen .palve-
26791: va,rsinkin tällaisoe:n: pienen maan puolustus- lukseen astumista:a.n on ·ehkä satturuut ta-
26792: laitos järjestää niin että työläinen tuntis·i paamaan: kadulla, tiellä, tai kujaJla juo-
26793: olevansa puolustuslaitoksessru p.a.lvelles- pnne:en råY'hä:äväJn soti1aa1n ta:i upseerin, hän
26794: sa:n:sa todella ma.a·n,sa kansalai·nen. Mutta tästä on la.usuruut harlveksuvia sanoja ei
26795: sitä hän ei. tämän lain mukaa.n missäiän ta.- vaaru sotila:arseen nähclen, mutta my.ös koko
26796: paukses·sa voi olla.. Minä ·en tahdo kieltää armeijaan nähden, joka tauti tosin vaivaa
26797: uhrauksia. ·Minä en ta:hdo kieltää trhreja- meidän armei.iaamme. 'Tämän halveksumi-
26798: kaan, jos minä va:an tiedän eUä u'hraukset se,nrsa bkia. ·hän voi tulla julistetuksi tuohon
26799: ja ne uhrit meoovät todella ·koko .ka:nsa.n tämän la:in 1halveksittuun asemaan tehtyyn
26800: olemassa;,olon puo1ustamiseksi, sen kautta työkomppaniaan. Voitteko te ta.siaarukin
26801: myös ty;öväemluoka.n olemassaolon puolus- ;hyvällä omallatunlllolla puolustaa tällaista
26802: ta:mise:ksi, mutta. ne uhraukset, jotka me la,kia, jossa. tälJa,isia mi·eliva.ltaisuuksilll on
26803: joudumme tämän lain mukaan rnen1ettämään olemassa? Voidaanko tämän jälkeen enää
26804: sota.laitoks.elle, ne menevät uuden sotihsvli- vaatiakaan työläis:iltä isänmaa.llisuutta, kos-
26805: mystön nostamiseksi .ia sen pystyssä pitä- ka lailla: estetään sekin heikko isänmaan
26806: miseksi. Ne uhra:ukset, jotka me eh1kä jou- synty, m~käi ehk·ä muuten voisi :olla ole-
26807: wumme menettämäiän :Lh.mis·hellkienl muo- massa.
26808: dossa:, ios sattuu sellainen tilanne synrty- Minä tämän: yhteydessä ~m saata olla s~.
26809: mään,, ne me tulemme menettämään aino·a.s- vuuttamatta myöskään tämän kysymY'ks,en
26810: taan in:to porvarillisen isänma.allisuudfm eri käsittelyn vaiheita. Enn.en kaikkea
26811: uhreina. min1ä to.te.an, eHä t.ätä kysymystä on kä.si-
26812: Me olemme täällä usein1 kuu11eet puhui- te1ty ka·i,ken ai•kaa tilannekysymyksenä.
26813: tava.n porva:rilston taholta vhteishmnosta. Til.a,nnåysymyksenä,hän käsitteli tyrukä-
26814: M~ olemme s'a:aneet ottaa vastaan syytteen, eduskunta.kin, kun sä:äsi •puolent.oistruvuoti-
26815: m1ten:kä me g.osialide!IDokra.a;.tit asetamrne sen palve:lusajan sota.laitokseen. Ti.lanrnle-
26816: kaikissa kysymy.ksissä puolue-dumme isä.n- kysymyksenrä myöskin maaJlais1iitto ·esitti
26817: 468 Tiistaina 17 lP· ldkakuuta.
26818:
26819: miliisi vaatimuks-en. Miniä ymmarran va.r- tenkä itärajan tapahtumiss•a nähtiin viral-
26820: sinkin porvaristoru tilannekysymykseni s,j_l- lisen Neuvosto-;venäjän hyökkäykset maa-
26821: loin, mutta maai.atisliiton tilannekysymystä ha,n. Melkeinpä, varsinkin oikeistolainen
26822: minä en käsitä mitenkään muutoin kuinJ si- s31nomalehdistö useinkin oli valmis totea-
26823: t.en, että ma,alaisliitto, silloim kun he näki- maan, että kans:alaissort:,a, ka,piua puhkeaa
26824: vät, että täällä vasemmalla ei ole enäiä heille millä het:keHä ta.hans.a, ellei tätä lakia s.aa-
26825: vastusta., :he luulivat tämän, kysymy.ks.en :da ,se}la.iseksi kuin minkäl·aiseksi se ,nyt on
26826: kautta saavansa., ei vain ma1as-euduru pien- kirjoitettu. :Nyt te voi.tte vedo1ta kansa,an,
26827: eläjäväest.ön, vaan maa.seuduru työväestön 1te voitte ,s,amoa, että onhan kansa vaalien
26828: vaa.lika,rjakseen. •Mutta siimäJhän te, herrat kautta saamut ratkaista kys~myksen. Eivät
26829: maa:la,isliittolais.et, olette pettyneet. Tilanl- hän eduskunnan voima;suhtoot ole muuttu-
26830: nekysymyksiruä käsiteltiin muutoksia• vä.li- neet ja. t-eidän t~akananne sillo·in olisi muka
26831: ai:kaiseen a,sev-elvollisuuslakiiP vuotena. e·hdoton oi'keus tällaine,n laki tsäätää. Mutta
26832: 1'920. Tä:ltä ajalta on säilynyt ja. säi,lyy te jätätte sanomaUa, kumminkin yhden to-
26833: edeHeenkin eduskunnan U~siaikirjoissa maa- tuuden, :se on sen to·tuuden, jolka, tietää siotä.
26834: iaisliittoila;i,sen edustaja Tak1mla.n v.asta- että te sittenki.n 'Petätte valitsijoitanne.
26835: lause, joka tiesi tinkimäJttömän vaatimuk- Mi·nä en ole kuullut enmen vaa.leja yhden-
26836: sen 9 kuuik1auden pa.lvelus,ada·sta.. 3,1 päi- kään puolueen se1ittävä:n, että näi.ssä vero-
26837: ·vänä toukokuuta sanottun31 vuonna me m.situksissa ei ,o>I.isi vMa8! ihuo.ientaa. K·aik-
26838: näemme, että kun tuo rr:naa,la:Lsliittd,aisten iki te taistelette verohuo.ier1nuksen puolesta.
26839: cvasta.lause täält'ä vasemmiston penkeiltä Nyt on tilaisuus n'äytrt:ää si'tä. Maalaisliitto
26840: -esit•ettiin edusikunna's's•a, ei edes. ed ..Tak- erittäi1nki111 taisteli ka,ikkia:lla 9 kuukauden
26841: ku'ht, - joka on 'eilJikä niistä syi.stä jä.änyt •pa.hnelusaja,n puolesta. .ia että valitsijat, .pa-
26842: täst'ä eduskunna·st,a pois, usik•aHanut äänes- re.mmin uskoisivat, te päätitte cvähä.n ennen
26843: tää puhumattakaan muista moo.lrusliitt.CYlai- :vaa.lia puoluekolkouksessanne m. m. seuraa-
26844: si:sta tämän heidä;n omam ka:nt,ans'a puo1esta.. vaa': ,että eduskunnassa on otettava harkit-
26845: (Vasemmalta: lKo'mmunistit Lex Ka.lJiosta). tavaksi maalaisliiton ryhmän ehd.o·tus 9
26846: Nyt oli otettava huomioon, että nyt ei oHut kuukauden palvelusajasta ja vasta viime kä-
26847: enää .porvaristo ~ksinääm säätämässä täl- dessä hyväk.sYittä,vä nyt yli vaalien äänes-
26848: laista tärke'ät!ä l:akia. IS.o,sialiodemokmattien tetty laki". MinäJ on hed'ä, oletteko te ha·r-
26849: tiukkojen vaatimusten ·tuloksena on pidet- kinneet tätä: päätö•stä. Ehkäpä. olette to-
26850: tävä sitä, 'että silloi,n •saatiin väilia;ikai,s.een siaankin, ha.nkinman: j&lkeen tulleet siilhen
26851: arevelvoUisuuslaiki~n määräy1s, jokru tiesi tulo-kseen, jonka ed. Pesonen täällä esiltteli,
26852: vuoden 1palvelusaika,a. !S]Hä lyhennyibellä, että laki on nyt hyv:äksY'ttä:vä. Minä sanon,
26853: miikä 'Palvelusa~ka31n illähden teMiin 1920, e:hkä olette h:arkinrneet, siitä syystä, että on-
26854: täytyy olla, .ios vähä:nlkin terve,en järjen ha'n t.aas oilkeiston taholta e1sitetty kauheit·a
26855: kannalta asioita arvostellaan, ratkai- hirmukuvia. Onihan löydetty summa.tto-
26856: seva merkit\Ys :pa:lvelusaik.akysymyksee.n .m,a;n suuria ,a,sev:arustuksi.31, punaisten a~se
26857: nähden. Olkoonkin niin, että •Se o'li väHai- va.rik'koj:a. Onthan Helsingin ·edustalle tul-
26858: kai,sta !l,aJatua. Mutta 1sittelllkin eduskunta lut komeilemaan Venä.iäu }a:ivasto, onhan
26859: on myöntänyt, että tul:Ja,31n ·lyhyemmällä Neuvosto~Venläj.ä tu'Hut yhä edelleenkin
26860: pa;lvelusa.iaUa toimeen. rö.yhikeämmäksi, ovat!ha.n marumme punai-
26861: lN yt kysymyksessä oleva laki tietä:ä h uo- set voimistuneet yhä edeUeenikin vaHanku-
26862: non.nusta väliailkaisee'n lakiin nähden, ei pa- moukseen, j.a, jos e.d. Vainion kuvanikset t.o-
26863: rannust'lli, kuten ed. Pesone·n sanoi, mutta sia,ankin :pitäcvät ·pai1kkans,a, teillä oHsi sil-
26864: erikoisaselajei.ssa se ti·e'tä;ä kolmen kuukau- loin ,syytäJhn. Ehkä kaillwn täm'ä.n jälkeen
26865: den ,pitempää p:a.lvelusa,ikaa. kun mitä se ·olette ha·rkite,n tulleet t•ä1hä.n tuloikseen, että
26866: •korjattu väliarkaine:n ,asev~I.vol'li.snuslaki lakia ei missäJä,n tapauksessa sa:a muuttaa.
26867: tiesi. Tilannekysvmyiksenä 'käsiteltiin vii-
26868: 1
26869: :Minä sittenkin uskaHa~sin toivoa. että
26870: me kevä:ämä myös tätä samaa iky.sy:mystä. teillä, varsinkin .ma<a:la:is%ittolaisilla, ,~n tä-
26871: Oli j,a on ~edelleenkin kovin kuViaavaa kat- •nä uäivänä ehikä :k,amJksi a:ika'a' tulevaisuu-
26872: sella eduskunnan pöytäikirjoja,, rr:nitenkä teen nähden viimeinen tilaisuus, jolloinka
26873: äärimmäisestä oillmis.t,osta nousi y.ksi pu- te voitte 'näyttää cvalitsijo·i1lenne, että te
26874: huja toisensa, j.älkee,n, .i•oka kuvasi mitenkä olette sitä, mitä olette heille •luvrunneet.
26875: Pohjois-1Suomen ·rosvoretkissä on .nähtynä T:ä:ällä ed. Pesone'n kyHäJdn ilkäväl'lä tava1-
26876: kansalaissod:a·n puhkoominen maassa, mi- •1a koetti .peräyt.Yiä 1siit:ä: tiestä, siitä kannas-
26877: A:s·e~el'v'ollisu us1aik:i. 469
26878:
26879:
26880: il:.a, mitä hän·, - ,s.ano~taJlwon 'Sie ·hämen ~un :.Aisevelvo1lisuus,lai·n. 1 § :ssä sä:ä.detaä!ll,
26881: uiaksens!li, - miin rohkeasti eräällä a]aHa että j,oJrainen' :Suomen lffi'ies on a,sevelvolli-
26882: viime keväänä •edusti. ,Hän koetti puolus- nen. ·Tästä oikeasta periaatteesta tehdään
26883: tella tämän mietinnön hyväksymistä sillä, kuitenkin poikkeus lain 1i1 § :ssä, kun siinä
26884: ~ttä jos täJhän nyt t~hdään muutoksia, laki säädetään, että Utsdoen, Inarin ja Enon-
26885: menee yli vaalien ja meiHe jää voimaan tekiön ikuntain sekä Petsamon ikihla-
26886: puolentoista vuoden .palvelusaika. Tämä kunna;n asukkaat olva.t asevelvollisuu-
26887: väite on tosia~l<ll~in .läpi·kuultava. Minä en desta vavaat. Niin sydiämest,funi kuin
26888: tahdo kieliää 'sitä, etteikö tuo puolentoista
26889: 1
26890: so·isinkin näiden pa.ikkakuntain ahtaissa,
26891: vuoden palvelusaika jäisi voima•an, ellei .sii- oLoissa elävälle rväest:ölle kaikkea mah-
26892: hen tehtäisi muutoksia, j·o:s tl:Lmä laki muu- dollista hyvää, niin en kuitenkaan
26893: tosten jälkeen menisi yli vaalien. Mutta tätä hyvälä tahtoisi heille myöntää,
26894: minä e~~ :nyt .oh:l ,a:inakaan täMä kertaa vielä varsinkin: kun ·olen va:kuutettu siitä,
26895: haluka·s uskomaan va.rsi·nkaan maalaisliitto- että trurm:äkin vä,estö, a:inaikin s'en .paras ja
26896: laisista niin paljoa, että he :sittenkin eivät ymmärlä,vin osa, on, valmis cvoimaintsa ja
26897: olisi halukkaat .muuttamwan välia:.Ukaist.a kykyjensä mukaan ottamaan os.aa maamme
26898: asevelvollisuuslakia ·varsinkaa,n siksi, mikä puolustukseen. rräJiain,en tä.ydellinenl myös-
26899: se ·nyt on sillä muutoksella,, joka t.ehtiin kin s,ot·a-a.iika,a'n' ulottuva. v•arpautus a.se.vel-
26900: 1920. vo1li.suudesta riistää Hiltä väeiSt:öltä ka.iken
26901: Minä t.aJht.oi.sin vielä huormautta;a, .ett:ä ma:hdollisuuden puolustautua. ·edes l!l.ii.tä
26902: maalaisliitto orr !]l()ytänyt vielä erään uuden rosvojoukkoja va.st.aan, j.otJm ,soda.n ja eh-
26903: kannan tässä lkysymyk&essä. 'Minä nimit- kä'])ä ra uha.nikin ai:ka,na, rvoiva.t tunketutua
26904: täisin tuota kantaa j'ärjestyksessä: kannaksi ra.ian yli j.a j,ättärä ,sen aivaru suodattomaam
26905: n :o 10. •Se on k·a.nta, jonka. he .ovat selit- tilaan, ellei suojelusjoukkoja. aikana!lill
26906: .tän-eet va,rsinkin valiokunn·assa..niin, että sa,ada, tänne etelästä si,irretyksi. Myöskin
26907: tämä la~ki on .nyt hyväksyttävä ja. kun se on otettava. huomioon•, että asevehollisuu"
26908: on saatu vain hyväksytyksi, sitten jätetään v:ä,estö·n luonteen ja. tai,pumusten mukaa.n
26909: uusi esitys, joH·a t,aistellaan lyhempi pal- jär.iestettynlä .olisi erinomainen keino liittää
26910: velusaika. (Ed. Itkonen: ValiJtsijoita pete- t<Lmä muusta. Suomesta vi.eraantun:ut ·vä,estö
26911: tää·n!) Tämä on tosiaan<Hn a.i,van oi~ein va- yhteiseen isä:ntmaah,an ja. herättää siinä
26912: litsijoiden <pettämistä. Ja minä lopuksi tah- is·än:maa.Ui,sta, innostusta., :rlohtkeutta .ia luot-
26913: toisin sanoa noi.hin .maalaisliittolaisten !kan- ta:musta itseensä. Mutta. my.öskin puhtaasti
26914: nanottoi.hi·n nruhden, ·että ,siihen iJmrki kuo- sotilaalliselta ·kan,nalta katsoen ei ky.seessä-
26915: lee, kunnes ma.a sulaksi pääsee. 'Tai t.oi.sin .olevan lain stään1n,östä voida pitää .onnistu-
26916: sanoen, että ennen maa :sortuu taloudelli- neena. Pe:rä-Poihjola,n mieihet ,Qvat. mel-
26917: seen ah.dinkotila.an ja sotilasylimystön mie- keintpä poikkeuksetta erinomaisia. oppa.i•ta,
26918: Iivaltaan, ennenkuin .maalaisli.itto!l,aiset ovat taitavia met.sänikruv4iöitä, sitkeitä hiiht1i.iiä
26919: löytäneet sen :mwhdolJi.simman viimeisen ja ta.a,ka.n ka.ntajia,i rohkeita ikosken.la.siki-
26920: kannan trussä :kysymykses•sä. .ioita .ia •sauVJolffialffi:iehiä .ia. e.n.n1enl kaikkea
26921: tottuneita IPOI"onhoitajia, ja, porolla aja.jia,
26922: san1aUa .sa.noe.n, omaa va.t tä.ydellises.ti kaikki
26923: Ed. Aspelin: Koska. jotkut esillä ole,- sellaiselle sotilaaHe !VIälttäJmä.ttömät omi-
26924: van lain vastustajat ovat, kiin~ittäneet eri- naisuudet, j.onka tulee toimia rajaseutuj.em-
26925: tyistä h.uomiota. siihen !lmhtaan sot.ilas- me erämaissa. Näin o.llen ei puolustuslaitok-
26926: asiainvaliokunnan mietinnössä, jossa sano- S<Bffilme saisi jätt:ä;ä t·ällaisia voimia Jräyttä-
26927: taan. että valiokunta on havainnut lakieh- .mätt,ä. varsinkin ikun1 eteläistä lä•hetetyt
26928: dotuksessa. eräitä puutteellisuuksia., rvieläpä sotajoukot eivät a.ina:ka,a.n sodan aikana voi
26929: väittä:n.eet, ettei .vaEokun•nan enemmistö menesty~kselläJ toimia näis.ss:ä Perä-·Bohjolan
26930: olisi pitän;yt lakiehdotusta tarkoituksenmu- ·loppumattomis.s.a ja t}ettyffilättömissä erä-
26931: kai,sena, n.iin p.i•dän tarp.eellisena esittä·ä ne ma.is.sa, ellei ni~den riVleissä pa.1vele paikka-
26932: syyt, jotka ova,t antaneet minulle aihetta kunnan oloihin tottuneita miehiä. Näin
26933: puolta maan sanotun la usun·n,on. ottamista ollen ja koska. ra..ia1n vartioiminen palkk~V
26934: mietintöön, ja samalla osoittaa, etteivät väeUä ~äy ajanpitkään .maallemme kovin
26935: puutteellisuudet ole sitä .laatua., ett.ei niid,en rasittavaksi, olisin .toiv.onut, että kQko Lar ·
26936: takia voitaisi esitystä hyväksyä. uin ik~hl.akun:n.a.n asevoelv.ollisiJsta miehistä
26937: 470
26938:
26939:
26940: oli1si mru.o.do.stettu r.ada.va..:d.io.ioukkoja. kih!lar l t:unm.ettu, oLkoon .laki ,sa.ma..,, niin rpitäisiln
26941: kurun!a.llJ raöo.ien vartioimis;ba. vart·en sekäJ että i säämm:ös:tä -erinomais-e.n hy;v:ä:nä. IMuttru mi-
26942: heille o.li:si a.nlllettu tältä bl'lkoitust·a ;vas- ten on ny-:t me.nle,t~ltäJvä,,. j,os esim. j.oku a.se-
26943: 1
26944:
26945:
26946: taava erikniskouluut.us. Tiäl1öin ·oLisi ase- : velvollinenl, josta lisätty kuts:untatoimisto,
26947: velvollisuutta 1La.pi.lli .k~hla,kunna.ss·a .i'ädes- vieläpä ko:ko :kunta. tietää, ett1ä; hän, on
26948: te:ttäies,Siä Vloilt.u ottaa huomioon väetst!ön eri- esim. raivohuHu. on' :kutsunna.sta. pois e~kä
26949: 1
26950:
26951: koiset luont,een ominaisuudet ja taipum:uk- · hä:ntä a.suen .ehkä kunillia,n ihoidokka!llnta
26952: set .ia myöskin sup]staa pa:Lv1elusa.ika. ehtkJä kymJillJenielllkin. ;pentikulma[n ja tiett.ö:m:Uen
26953: 6 kuukaubee:n, jota. helpoitusta., /huomioon- taiva,l.te,n. ta1ka:na läihi:mmälstä lääJk.l:i:ristä,
26954: ottaen va.i:keat palvelus:suihteet ja. rväestön ku:ka.an ole toi:mitta,nrut läJä:kläTin· luo :todis.r
26955: kJöyhyys, voida.am. pitäJä kohtuullLsena. Kun twks.en' .sa.a:mis.ta fWl.rten: eiJk,ä myöskää.n ·lä-
26956: 'ky.s.oossäolev:a·a v.apautusta Olli perusteltu hef:tänJy•t MLnen iTmolestaa:n: a.s.ia.miestä.
26957: sillä, että ottokuSJtan.n•ubert Poh.iois-[;a.pis.s'a Ter,ve iä!l'iki, ilhmi,syy:SI .ia .mytötä:tun:t.o on1weir
26958: tuleV1at sllihteeUoma'n ikalLi:Uk.si syy,stä. et.t·ä t.omaa, :kohtaan sa,noo, että h:äm on ilm&n
26959: täältä saadaan 1niin. väh<änl .s.otrupa:lvelukseen muuta va;parutett.av.a. Slotapal'"eluks.es1Ja,, mut-
26960: kykeneviä mie.h.:Uä. tah:don huomauttaa, että ta laiki ei sitä salli. Mvöskin lakiehdotuk-
26961: .ios La;pin: a.s'ev.elvollisia käytettäisiiru yksin~ sen 84 § :.n .mä!ärä(Y,s .siå..tä, ett:ä kutsunta-
26962: oma,an ed:eHä mainitsemaa.ni tarkoitukseen, toimiston a!P·Ullla. n.. .s. jäJlk1ta:rkastuiksissa.
26963: nii·n :v:oita.is:Uin heistä me·lkein kaikki hy- tulee olla kaksi l1äiäkär.iiä .. on laadittu otta-
26964: vä•ksy.ä .sotawa:1vdukseen,l kuin m\Y]Ö•ski.n, mat.ta hruomio!Oill:, ett ä löyt,yy :p.a:Uk•kakun:tia,,
26965: 1
26966:
26967:
26968: että kustannuks~t 1hyvälliä tahdolla voitai- missä lio yrh,dienlkilli läJäikäri,n .saaminen tar-
26969: siin melknisessa :m'älä:rässä .surpistaa. ikasrtu!kSie:eru tuott•a1a. .erin•om1a,1sia1 va.ikeuksia.
26970: Muut täJssä la.i.s:S:a huomaaman.i puutteel- SääntömäläTäis,iä tankastuksia. sitävastoin
26971: lisuudet oVlat väihemmän: t:ä,rkeitä ja riippu- voida1an. toilmitt.a.a yh,d,en l'äiälkärin a.vuUa•.
26972: ·vat päiäa1sillmse.sti siitä, ettei ole kiin:n.itetty ya,iffika .niäJiihi:11 o1i,s.i p.alj,öru h.el:pompi· hank:
26973: brpeellist.a ihuomiota si~hen, että maamme kia ikaik,sikin lääkäriä. .Oleili nJäink~n la.a.-
26974: pohj.oishnJlll,]ssa osis.s.a. on Vlälhtä;n lä!älkä;reitä .ias:ti selostellut lakiehdo.tuiksessa olevia
26975: ja että IäJäkärin!Vir.a:t usein hakijoiden! puut- l)uutteeHisuubia osoitta.a.kseni, et:tä valio-
26976: te.essa ovat pitkät ajat tåyttämättä, kuin •kun:nla•Ha on o11ut syytä \huomauttaa niiden
26977: :myöskin: siitä:, e:t:t.ei .ole a.in!ll muistettu. et.tä olema.s.s.a,olost,a ja. .myö.sikin1, ettei, kuten
26978: täJlla,inen la.ki, joka. niin l.äihe1tä koskee .i'o- laintsä>ädänJJJössä usl8in: on taiPahtu.niUt, täJtä-
26979: ka.ista maa.n :kansa,la.ist.a, olisi ollut laadit- käJäJn la1kia. laad:Ltta1es.sa ,nle !kiinnitetty ta:r-
26980: t.av& mahdollilsimma.n y~s!in,kerta.i!se:k:si, n·iin p.eellista 'huomiota. P.oh~ois-iSuo:men. oloiihin~
26981: että keihit:i:vtmättlömM enänna1an nuornka.is.et- 1Lakieh.dotu:k.s.essa oleva.t puut.teeUisuu-
26982: kin! oli:silvart; iky•enln'618t il!man toisen .&pua .ia det o;vat kuite,nkin. helposti ikm,ia,ttaiVis:SJll, ja
26983: avustusta itse hoitamaan asian1sa.. .ia ettei 'VI8rrartt.una, niilhin etuihin. joit,a rp:u:olustus-
26984: se :muutenlk,a.a:n a.set.taisri väestölle ta,rpeet.to- lu.it.oksenl aJset,taminl(m 'vaki:naiselle ja. py,sy-
26985: mia :hankaluuksia, siLlä muuten :on se vaa.ra väiseHe :kannalle tuottaa, niin p.ie,net, että
26986: tarjolla., että sotalaitosta aleta.a,n katsoa tul.en, •Samoin kuin se ryihmä, johonka, kuu-
26987: ka.rsairr si'lmin,. Viime.ks.iJma,inituss.a suh- lun, äänestämään lakiehdotuksen hyväksy-
26988: te•etssru 'ollikin lak~ehdo.tuks·een huom:a.tt.avia misen .puolesta.
26989: pa.ra.ll!nuksia. voima,ssa olevaa.n laki·in veDra-
26990: ten saatu a~:kaa.n, jonilm mieliihyväillä toteam. :Ed. B 'r y f!: ,g: a, r i: Pyy.sin puheenvuoron
26991: E·ddlä mainitsemista.ni puut:teellisuu:ksi,s- ilma.i,staik.sen] !kä1sitte,emi, miele,stä:n] täJmäm
26992: ta. tahdlon mainita ain:oa.staan joitakin. La- ednslkunna,ru y:hde1ss•ä tämkeimmlä1stä kys.y-
26993: ki>ehd:otnhen 3.S § a.nta.a Lapin kihla1kun~ Il1.vksestä. Pi:tläJ:i.s,in tältä :kysytmy.stä paljon
26994: na.ssa ja. eräillä muiHa. syrjä;seuduilla. asu- suuremmas!sa 'määrässäJ t1äJrikeä:mvänä kuin
26995: ville a,seVIe1vollisille oikoeudl8n asiamiehen la,uva,ntain: istun1nos,sa. ihYJV~äksyttyä 'lex
26996: kautta, saa.pua kutsurut.a.an, .ios hän lii:äkärin- Kalliota.. Minua, -i;hm:etyttä;ä se ylimieE-
26997: todistuk.sella näytt:älä, että ·häntä vaikean syys, millä .porV'a.f',ilstoredU!s:t.a.ja,t Y'leensä
26998: tahi parantumattoman taudin takia ei mis- ova.t täih:äJn .kysymykS>e.en suiht.au:tuneet.
26999: sä.än oloissa, voida käyttä:ä sota,pa.lvelu.k>seen Tämä ylimielisyys en'n,usta.a, ehJk,ä; turmi.ota
27000: tahi työhön puolwstusla,itoksen hyväksi. Jos tä.Ue m:aalle ja, :kansa.lle. :Tunmiota, :siiruä
27001: tä:hän lairusäiä:nnök,Sieen, olisi lisätty sa:nat.: suhteessa., ettei tahidota ed~es siinä mitta-
27002: ,Jos tauti ta.hi ruumiimvika on y~eisesti kaavassa toisinaciattelevieDI mielipit-eitä
27003: As·ev>ehnoUisu usl:aki. 471
27004:
27005:
27006: tun.nru:staa oikeutetu~ks~, et.t:äJ ryhdy:ttäisiin aluooBe, 1kädett.öminä, jaJa.ttomina ja, so-
27007: oma& kamt.a,an.sa. tar:kisrta:ma.ain. Täällä ad. keina. Mimä olen vakuutettu .siitä, että
27008: PUJittineDJ .itO toi esiLle la~n heilkk1oudet. Ja teidän ,so.tilrusipyhimY'kse,nlne, kenm.aE M:a,ru-
27009: ' ed. Rei.n.ikainen v.e;ti joh1Jo!päläitöikset., kuinka ruerhe~mli:nikin täJytyisi myki!styäJ tälmän
27010: tässä ky;sytmyk!se.s.säJ t;}"öläli,sten .ia ,porvari,s- nä.y.t,elmä;n, ·edessä; niin: jä:riky.ttä;vän sen
27011: ton mielipiteet. tö-rJllläläivM va:sitakka.in. Minä i;ä.ytyis~ oHa. Ain,alkaan: he eivät täimalll
27012: ha.l uaisin :tätä kyiS1ytmystä1 hi:ukan tarlli:as- .näJyteillmiän: ed8is:sä :wh'kenitsi o.Ua sotatla.itok-
27013: taa, ~n sotih:wlliselta., elllkläJ s'll'urpolliittis:elta sen j,RJ sot,ieni puol,us.tacii,a.. He ()lisi'VIa:t .P.a-
27014: hnntaJ.ta. kuten ed. Ville V a·inio tätä kys.y- iklotettuja ·V'aik·en:ema.an. Se käsitys, m~kä
27015: my.stii;, vaJam, tahmdelliselta, kanmlalta. Mie- .snsia:Hde:moikr.aateilla. on sot~las:ky:symyk
27016: lestäni on sotila.sky·symys ennen kai:Mma .see'n ·suhta.utum~essa., oni läihemmin ikäyn:yt
27017: myöskin, :ta<Loru,deHinen. !ky,symy:s, ta.loudeHi- itmi en:silm®isestä va.stalautse.estc.a. Me läih-
27018: nen si~nä suhteessa, dtä jos: sotalaitobesta .CLemme .siitä; l:äfutöko~d.a.sta., että its:epuolu.s-
27019: edelle~m taihldotaa'n kehittäJät .sellaist·a vQim.a- tus on ,sä~l.yiett.ä:vä kansa.kun;n:aHa. ja yksi-
27020: väl~nettä, .iontka a.vu.lla, a·4i:ota.a,n ka.nsan löUä, ja itsev.uolu.stus on mahldollista a.i-
27021: suurta. e'nem.misrf:JötäJ ha,llit&. nliin: muodostuu noa,sta a.n: miliiisil,a,itok:s•mn, ikamsan vruH.&isen
27022: sota,la.i.tos lorp.ulrta. se'n ilmnsaw turmioksi, se sotila,soj.oruk'OU, mu01dos:sa. <NYJkyinen asevel-
27023: muodoistuu t·a1a!ka:kisi,, j.o~.a kanta.e.ssa .se lo- volliisuuslaiki ei! .ioh.d.a :tähämi päJäimäälräJän.
27024: pultRJ ,so11tuu. tSo.siahdtemo!kra.arl:t~en :k,äy- Se ei oloe s~inä rrnJaäJräsSiäJ :ka:msa,ntvRJlt:ainen
27025: t.än.tö ja. P•eriaa1te on selvlä: .ia johd'Onimukai,- .kokoorupa.n:o1ta a,n., ·pa.l;v<elusa;i•a,lt8Jan· yrun:ä
27026: lllelli. 1M e ;pyri iilll me .r a u h a.n t ote u t- muissa suhteissa, mitäJ täJm:än kansa,n ta-
27027: t a iffil i s e e Ilj, ei ta;p.pelema.lla. punla.i.s.en. ar- lo.us ja mitä kansa,n.valt.ais:uus edellyttäisi.
27028: meijan muooostaanisella: kuten ed. Vil.le Silloin, •kun oli 1äiheteik€slmst,elussa. tul.o-
27029: Vainio ja häJnen joukkonsa, vaan y 1 ei se l- .i a. menloa,r,vio, huomasin., eti:ä tä:mäm. edu:s-
27030: 1 ä 111 s e i :s t a r i ~ •S u :m i .s e l 1 a. P.orvRJ- kunn.alll -enemmistö oli silttä mieltä, että tässä
27031: risto käsittää t:ämiän k'äiytäml!ön ja peri- ana.a,ssa. ·<XV1at men10t liian suu["let. Nyt täJssä
27032: awtte:en mahdottomak&i toteuttaa, Juottaa tila:isuUidessa haluai,s,~ru viitata si.iheu seiik-
27033: siilhen, että koska k.aikikina a~koina on 'ka.a.n, että jos so,ta.la,it:o.Sita. ei lähdetä toiselle
27034: sod~ttu, •llliiD, myö.skin va,st.a:isuud.e:ssa;kin p ewSitaH e .i äJrj 81Sit:ämäiä.n1 niin me n,oj a ei voi-
27035: t'll!llao3Jn samoin t.ekeiiD'äläm.. 1Min:un nä:hdäik- da v.äihen:iläiäJ siilnä mitta:ka:arv.a.ssa,. kuin kan-
27036: sen.i täy.tyy ,ma.aii:lma.n kansioden l·orpnlt.a sa,nta.loude.llisesti o1is'i 'vält.t'älllllätönltä. Minä
27037: tuUa :kwsittäJm;äJäon, oettä soitat ovat sille tur.- to~voisin, että •ne, jotka tahtovat rasi'tuksia
27038: mioHise.mpia ja. tei:tä sotalaitos rasittaa ka,n- väih.entä:ä, tämän kansan, sirvistysta.s.oa. k:o-
27039: so.ia kaåki~ein ra.ska.ilffimiln. Minä viitt.aa.n h.ot:taa. ja. ,tällllän lffi1aan tuota.n.toa, sen toeol-
27040: viimea,iJka.isiiru i.lm~ö,ilh~nt, ma.a.ilrmansotaam,, lisuut.ta saada a.jan 'Vaatimusta vastaavaksi
27041: miten ,paldon uhna.ttiin .siinä ihmishenkiä, .kohotetuiksi, niiden t:ulisi uudestaan harkita,
27042: miten, valion: muod101stu~ siinä in:valiidej.a, on.ko viisas.tal J'älhi.eä t.äJtiä: la.kia h;vväks.y-
27043: miten: p.a.lj•on, tuhat:t.iin työn luomia arvoja,. mä!än.
27044: KaMen :tämän: j'äJlkeent luulisi kan:sojen. :Minä; luulen., että i'fumä käsity1s, mitä en.-
27045: a•settuv.an sotia• ja. soblai,tos.ta vastust.a- simäisess,ä v.asta.la.use:e·s.sa on. etsit:etty, tul-
27046: ma.a.n, wa.a,n siitä hu.ol.maltt·a. olla.a·n. aina- la.an täällä hylikäJätmään ;pä:ättä•en siitä,
27047: kin iJäJs·sä ed.uskunna.ssa ~sobalait.oiksen puo- ·kos:k& maalaå.slii,iJon taholta ont ilmoitettu,
27048: 1uistaiii& da .seu :kä:si.ty.kseru seurauksena että heiilläi oni a.i.n.oa.s.taa.n. rperia.atteen'a, enää
27049: uusien sntien ika•nnia,ttaåia,. 9 kuulkauden pa:lvelusa.ika. Meillä· o·n rpe,ri-
27050: Kun sotalaitoksia puolusteta.&n myiÖ·skin aatteen.a .rauha. ja. sotala,itoks,en lakkarutta,-
27051: ·ma:a:la~liiiton..ryhmän rpnolesta., niin' minä minen.. Ma,alaisliittola,isten olisi .nyt. jo
27052: halu&n muis,tuttaa, että ikaikiki ne ta:lon- vältt:itmätöntä ollut tuo IJNiaa.te tuoda
27053: podat, välhäiViäkiset. joita. m!LnuHa. on ollut esille, mutta, siitä va.ijettlliin.
27054: til·aisuus puh,utella•, ov.at olloeet sitä mi,eltä:, :Kun po:rva:ri.sto puolus:ta,a m.1mei.jan tä·ssä
27055: että s10dart olisi turmiolEsina. lopetettava.. muodioss& jä:r,ie:stJä.m~'SJtä, muka maa•nl it,s·e-
27056: Myö1skin mimlä rähkenis~n .asettaa. ky;symyk- n;ä,]s:yvden s:äilyttämisew iman:na:lta, niin: hia.-
27057: sen .oiike.ist.orp.or.va:ristoUe, ~~t.t:ä roihkenisi- lua.isin. viiltat.a vii1IDe1 vuosien va.Hion bud-
27058: vatko he ;puol1usta.a kantaansa, jos kaikki .iettien päiältökse,en.. Ne ova,t vuo.si vuodelta
27059: ne sotainv;a.liidit, jot!kaJ maahlm.ansodais.sa osotta.nMt ta:p'J)io:ta, melkein. samRJs:sa mitta-
27060: muooostui,vat, oli.si keräJttynä sa.maJ.le !kaa.vatssa, IDiiltä on, okä,y.tetty sotalaitok,sen
27061: 472
27062:
27063:
27064: ylläpit.oo.n1. J o.s e.delleelli .iatku.u sama ilmiö tettu siitä, että t äJ m ä ,p eri a, ru t e k e r-
27065: tulo- ja. men10arvioru päätöksessä., että olem- ran toteutuu kan:sllJilllvälisessä
27066: me 11akotetut tasaamaan sitä ul·komai,silla m i t t a k a RJ v a s s a.
27067: lainoilla, se johtaa yhä suunemma:s1sa. mitta-
27068: :ka.avas,sa valtiovelkaan.. Haluaisi.n kysyä,
27069: olliko .sellainen maa itsenäinen., joka yhä Ed. La m .p i ,ne n: T:russä eduskunnassa
27070: suuremmassa, mitta<kaa.vassa on joutunut on tullut tavaksi, että kun tääiltä V!llsem-
27071: riippuva.ksi ulkomai,den rruham.iehistä. m.ha- miston puolelta. joku 'puhuja ·esiintyy, ellei
27072: yhty.mistä, valtiolainojen .muodossa. Mie- äärimmäinen oikeisto, ellei keskusta, niin
27073: lestäni voisi l)ienoisk;uva,ssa. t1ä:hän' .vasta,ta ainakin .sosirul·idemokraa;tit tekevät välihuu-
27074: siten, eUä yhtä vä:hän .on it!Senäin.en sellai- dahduksia: V·enäjällä! Minä oilen monta
27075: n.en valti.o kuin sella.in.en bl.o, .ion.ka ki,rjat kertaa i.hmetellyt sitä :ha.lp·amielistä 1kantaa,
27076: ova;f; lHypoteekkipa.nkille :kiinlllitett.yinä. mille tälla,isissa lhuudahduksi.ssa on asetut-
27077: Se on ainoa.sta.alli n1imellisesti i.t.s.enäin'!ln, tu. Minä 111imi1Jtäin tulin täillän eduskun-
27078: mutta asialli.sesti sitä hallitsee, sen poli.- taan siinä käsityksessä, että minä samoin
27079: tiikan. mä:ärää V·el.koda. Sosiali·demoJuaatit kuin ryhmätoverini edustavat myös eräältä
27080: läh:tevM .päinvaista.~sest.a. näkökannasta, osaltaan .Suomen kansaa, ja olemme pyrki-
27081: että olisi saa:tava si.vistysta,so ja. t.eolli.suus neet siHä t'aso.Jt,a, myöskin asioita arvostel-e-
27082: kohoamaan. Jos sotila.s:menoja supistett.ai•- maan. Me olemme :kuitenkin sa~meet tääl-
27083: siin, silloin 'V'oitais.i.in eJJti~tä suuremmassa l.ä seu käsityksen, ~ttä :me dlemmekiu jota-
27084: mittakaavassa 1käyttää val.tion va.ro.ia hyö- kin aivan toista eoilkä sitä katajaista Suomen
27085: dyll1seen tarkoituks.een. Nrum:ä nä.kökanna.t kansaa, mitä pyrkivät täiällä edustamaan
27086: toiset ryhmät.
27087: Suomen it;senäi.syyden' 1kann.a.lta ovat aivan
27088: päinvastais-et. Kun edellinen epäterveelli- Kun ta.htoo kä.sitellä tätä ky.symyksessä
27089: sellä valtiotalouden hoidolla hävittää ase- olevaa asevelvalEsuuslakia, täytyy ensiksi
27090: joukkojen pystyssä pitämisellä Suomen itse- todeta se •seikka, mitä minä jo viime kerral-
27091: la tämän asi81n y.hteydessä mainitsin, ett.ä
27092: näisyyden, ·niin .iälkimäinen. t.ahtoisi sen
27093: olemme tässä todeUa:bn harvinaisen selvä-
27094: säilyttä'ä siten, että Suomi pysyi·si velaHo-
27095: piirteisen luokkalain edessä. Jo asevelvol-
27096: man.a, tä.äUä olisi korkealla teollisuus ja
27097: lisuuslain 1 §, :mihin viime kerralla sivu-
27098: sivistys, .ia minun luullaiksen1i sellainen on
27099: mennen viittasin, anta'a 1aiheen €ihdottomas-
27100: palion suuremma.ssa määräs,säl it.s·enäisyy-
27101: ti sitä väittää. 'Siinä'hän het;i •nimenomai-
27102: de·n toteuttamista. sesti asetutaan cpoliWkan kannalle, tahdo-
27103: En halua väsyttää eduskuntaa tällä vas- taan tästä asevelvollisuuslaista tehdä po-
27104: ten.mielisellä käsityksen es~tämis·ellä. Suo- liittinen laki ja tässä poliittisessa, selvässä
27105: men porva,risto on ny.t kerbkaikkia.an päät- l u ok'ka·hengessä kulkee melkeiu jokainen
27106: tänyt menetellä sit.e.n;, että t1ämä la.ki on pykälä rtässä asevelvollisuuslaissa. Pali-
27107: saabva hyväksytyksi. Mutta, me olemm.e tiibnhaon ei !Pitäisi kuu!lua armeij:aUe, sii-
27108: tietoisia sii.tä, e!t.tä se kä,sitys, jon1ka tässä tähä·n pitäisi o.Jla nimenomai.nen säädöski.n,
27109: so·sialidemo:kra.atit ovat oma.ksun,e•et., sen että armeija ei sa·a politikoida, onpa tahdot-
27110: taakse ovat l)a.kotetut siil'lty,mään ka.ikki tu vielä mennä siihenkin, ettei armeijan up-
27111: maamme vä1häväkiset. Se muodostuu lo- seeritkmm ,saisi 'Politi.ikas:t.a puhua. Niin ei
27112: ·pul.ta, ei ain10astaa.n Suomen kansa.n. enem- kuitell'kaan ole asianlai:ta. •Minulla on ollut
27113: mistön. vaan myöskin maail1ma.n ka.nso.ien oma.kohtai·nen tilaisuus 14 kuukauden ai-
27114: enemmi,stönJ kä,sity.kseksi. Tämän. johto- kana Suomen tasaval,lan armeijassa saada
27115: p·äätöksen' teen ennen kaikkea n.i~Uä perus- sitä opetusta, mitä täällä armeijassa kye-
27116: teilla, että nuo yht.eis·kunn.alliset ra.sit.uk- tään antamaan, ja :minä olen tul.lut s1ihe.n
27117: set, mitä sot.a,laitos aiheuttaa, ne uhrit, käsitykseen, eNä rtälmä armeija ja eritoten
27118: mitä s•oda.t ,kan,g,a,u po.h.ia:kerro.ks~sta tulevat armeijan ups-eeristo pyrkii määrätietoisesti
27119: kysymään, ne valti•o!Velat, joita. so.dat ja kasvattamaan sotilaita vississä poliittisessa
27120: sota.lai tos kanJSa·lll Jm.n.n;ettaviksi asettatva.t, hengessä. Opetus, mitä täällä armeijassa
27121: ne pa.ko.tta.va.t :kansa.ll~sPsti .ia. kansain,väli- annetaan, se kulkee selvästi .näissä merkeis-
27122: &esti a s e t t u m a a, n s o t al a i t .o s t e n sä. Ensimäisinä vuosina sen .iäliestä:, lkun
27123: h ä_v i t t ä .m 1 se n j a. 1s o t i en 1 o p et- kansa1aissota täs'sä ma.assa. oli läpikäyty,
27124: t a .m i s e n p u o l e 11 e. Tämä on sosiali- pyrittiin Suomen haUituksen sotami•n.j,s-
27125: derrnokraa.ttien periaate ja. milliä olen 'VaOOUU.- teriön t!llhoUa - ja kai tätä menetelmää
27126: 473
27127:
27128:
27129: jatketaan vielä tänäiJäivänä - läJhettä;m'ään tämän ehdo·tulksen ovat rteihneet enrempaa.
27130: eri joukko-·asastoiUe eril·aista ,valais·evaa" kuin niiHäkään, jo1Jka fussä eduskunnaJssa
27131: kirjaill1suutta, mitä ,valaisevaa" kir.iaHi- nyt tätä lakia hyväksyvä:t., ei ole 01l.Jut per-
27132: suutta vuoron perään S•~;Jkä upseeristo että soona:kohtaista rtilaisuutta kovinkaan pal- •
27133: aliupseeristo esit,ti luentotilaisuudessa soti- jon a1narkaan v'arsinaisen sorti.laa,n asemas~sa
27134: laille. Ja nämä ,lentokirja.set ne käsitteli- suori t.taa pal vel ustaan ma.ini tsem]ssani ase-
27135: vät toinen toisensa •perästä bolshtwismia, ne : lajeissa. Ra;n·n~kkotyrkistö, jos mikään, ascl-
27136: käsittelivät meidän :kansa.lai.ssotaamme, ne ' taa sotilaarlle suunnattomia sieluHisia kärsi-
27137: käsittelivät y Meislkunnallisia kysymyksiä myksiä, •as-e•ttaa niitä eritoten sen tarkia että
27138: vississä :luokka'henges.sä, joitten kaikkien rannikk01patterit, ,nehän ovat ulkosaarissa
27139: ta•rkoituksena oli sanoa: se 1kansalaissota, ulkona avaralla merellä, missä ei sotilas,
27140: luokkasota, mikä tässä maassa vissin yh- joka, t'ällaiseJ,le ulkopatt,eTille joutuu, <saa
27141: teiskunnamsen ,syyn johdosta syntyi, se ei•kä kykene olemaan mrnkääJn,la.isessa vuo-
27142: kaikki aiheutui vaan itämaisesta ·barbaris- rovaikututksessa muun maailman kanssa. Ja
27143: mista, se oE ,rosvojen ~aikaausaama'a ja sel- tällaisessa asel:ajissa rpitäisi ,palvella vielä
27144: laista rosvou1trt:,a vastaan :Suomen armeijan pitempi aika, koska se on erikoisaselaji,
27145: tulee taistel<la niin !kauan kuin Suomen ar- kuin mitä yksinkertainen ja1kaväe.n ,so-
27146: meija pys,tyssä pysyy (Eduskunnasta huu- tilas palv·el,ee jalkaväkeenhän
27147: toja: Oikein!). Tätä tällaista luentoa oli tavallis,esti Jäihetetään yksilnkertaiselll-
27148: kuulemassa moni sellainen nuorukainen, jo- mat, niin aina.kin upseerit meille selit-
27149: ka oli itse ol.lut taistelemassa .iuuri niitten tivät, palvelurstansa suorittamaan. 'Sitten
27150: periootteiden, niitt<en pyl"kimysten puole,sta, -on vielä :muistettava että tässä !I'Ml'llilclwty-
27151: joita pyrkimyiksiä niin mäJäräämättömällä ,kistössä:kin pitkän palvelusajan ohella pyri-
27152: tavalla· tää!llä soltalaitokse:ssa solvattiin. Ei tään aivan -erikoisella tavalla huolehtimaan
27153: suinkaan tule helpoksi silloin se sotapal- sotilaiden henkis·estä rkasva.tuksesta, niid-e,n
27154: velus, mi.nkä ;sotapalveluksen a:laise1ksi kui- sielunhoidosta. :Sielu.:.nhoito •näiden keskuu-
27155: tewkin y.leisen ,ase,vehollisuuslain periaa t- dessa, se rhenkinen rka;sva;t.us sinä 14 kuu-
27156: teiden polhjalla tahdota;am jokainen näi'Stä kauden aikana, mikä mi.nuiJ.la oli tHaisuus
27157: rosvoista·kin a,listaa (Tehkää ihmisiä niis- olla tä~ssä asela.iissa, supirstui siihen, et.tä
27158: tä!). Että tässä kasvatustyössä ei :kuiten- kermn kuukaudessa saa;pui •rykmentin parp-
27159: kaan kyetä saamaan sitä tarkoitusta, mihin pi, mikä pi1ti 'Sa<ngen ha~rtaa.n 1hartausrpu-
27160: pyritään, sehän näkyy .io itse aseve1volli- heen, missä hän kosketteli näiden yJksinäi-
27161: suu·slainsää.däntötyöstäkin. Tä,ssä a•sevelvol- syydessä o·levien sotilaiden !herkintä tunne-
27162: lisuuslaissa kaiken tällaisen väestön varalle elämää ~siten, e'itä nämä rohkeat isänmaan
27163: lö~vtyy erinäis~ä •pykäliä, joitt·Hn pykälien puolustajat usei.n it.kivät sangen katkeria
27164: perusteella nyJt pyritään jo e.nnenkuin täl- 'kyyneliä täällä ikä vyydessänsä. Ja ikun
27165: lainen nuorukainen on sotapalvelukseen as- yksi tällainen hal'taus'hetki 'kuukaudessa tu-
27166: tunuLkaan, ero~ttamaan kokon,ansa muit- li .iär.iestetyrksi, yksi tällainen synkkä päivä
27167: t<m ihmisten joukosta, asettamaan se työ- moni-en synk1kien päivien joll'kossa, niin sii-
27168: juhdaksi, joka tY'ölilänsä suorittaa 'Sitä kal- hen loppui se henkinen kasvatus siltä osal-
27169: lisarvoista isämmaan p.alvelust,a, mitä isän- ta, mitä si,elun•hoi.don kannaJlt.a pyrittiin so-
27170: maanpalvelusta rparemmat ihmiset suoritta- tilaille tarjoamaan.
27171: vat ase 'käd·essä. Minä jo mai.nitsin siitä, etitä J.ainrsäJätäjä
27172: Jos tahtoisi a'Settua varsitnaise11 porvaril- on erikoisesti tahtonut turvat'a itsensä se1-
27173: lisen lainsäMä.iän ikannaUe, ni.in tältäkin laisi:lta ~henkilöiltä etuikärteen, jotka •henki-
27174: näkökannalta asiaa arvost-eHessa täytyy sa- löt eivät asepa.lvelurksen ai.kana kaikissa
27175: noa, että on todella!kin se komitea, joka täl- taMoisi ajatella, ikaikissa toimia j,a kairkis:sa
27176: lairsta lakia esittää thyväksyttäväJksi, osot- ymmärtää asioita siten, miten niitä käsitel-
27177: tanut tavattoman m-erkits-evää asi-antunte- lään tässä asevelvollisuus'laissa. As.evelvol-
27178: mattom uutta. Asepa;l ve,l u ksen määrittele- lisuuslain 58 § :ssä sanotaan ettäJ seHai.sen
27179: 1
27180:
27181:
27182: minen pitemmälksi eri:'koisasela.i-eissa .ia kun henkilön, joka uskonuoliisoon vakaumuk-
27183: tulee kysymyksee•n näissä erikoislajeissa seen perustuvista oma·ntunnon syistä kiel-
27184: erikoise'Sti sellainenkin aselaji kuin crannik- täytyy suorittamasta asepalvelustaan, sal-
27185: kotykistö, missä tykistössä myöskin palve- littakoon huolellisen rtutHmu<ksen rp.erästä
27186: lusaika esitetään yuodeksi .ia 3 kuukaudek- täyttää a;sevelvollisuurl:en'Sa pa:lvelemalla
27187: si, osoittaa,, ett.ä; laJkimi·e'hillä, .nii:llä jotka sairaanihoita.iana tai rmuuna, asoottomana.
27188: 60
27189: 474 Tii.st.aina 17 •p. Loka;kuuta.
27190: ------------------------------------
27191: Minä olen myö,sfkin sivu1t.a:päi.n- ·ta:Lka•sta.nut, palvelukseen ilmtsun, 1&he:tträ:ä tierte.nkin
27192: minkälais:ta :huo:1el1ista twtki:musta tällais- pa.ikk.a;kunTharn suojelusllmnna.n esimies tai
27193: sihteeri 'ki.rj,el[IlJän· 8Jsianomaiseoen .iouiklko-
27194: .. ten omantunnon ja us,lwnnoilil~sista syistä
27195: 'kiel·bäytyneittoen 'Sotil!aitten kruns'S•a a·rmei- osastoon, mi•ssä iLmoittaa, .mit\kä tä:män
27196: jassa suoritetaan silloin kuin joku todella- nuoren miehen poliitti.set mielipiteet ova.t ja
27197: kin vaika viJsta uskonThoH~sist•a .syistä ta-htoo sen muka;an myö·s rt.ä:H.ai:st'a hen1hl1öä kohde1-
27198: täHais·esta lfl~S€1Pflllveluksest•a• kidtäy:tyJä. 8ii- la;an. H:ä:n joutuu työkormpp,ani.a,an, missä
27199: nä tode1laikin menetellä:äin ai va•n erilkoise•n saa pa-lvella yJhde~n vuoden ja 6 1kuukautta.
27200: huoLellisesti. Se komitea, joika. asevelvo1li- Enempiä esimm.kejä täst:ä: ·laista otta-
27201: suuslaki.a on vrulmrs,tanult, se niissä perus- ma:tta täy!tyy ehdottomasti t.ul!la lopputu-
27202: te 1uissa, .i•oiden peruste•luiden j.ohdO!lJm ukai- lokseen: !Selvrempäiä, hämmästyttäv-ämmässä
27203: sena seurauk•sena :se esittäJä tMla<iisen }a,in määrässä oleV'aa• luo~krnl,akia, mis:sä sen
27204: hyvälk'Sy:ttävä:ksi, lausuukin •et,tä tutkimuk- henki niin selvin sanoin Ja selvin kirjaimin
27205: sen täytyy ollla aivam erirrrois!E)n 1Jarkka .ia on i1ma]stu, ·e~ mi•nu·n 'käsittääkseni ·ole t:ä:s-
27206: huol,elli.nen, .et.tei täissä kuilm!iin 1pääsisi min- sä eduskunnrus1sa esitetty. IT'ämän perästä
27207: k•äämlaiJsta vilppi·ä t.eklemääm. ISe on myö.s- tulee tod~Uarkin aivan nå.1inkuin rtilaulksest.a
27208: kin eräJs osa .niistä sielulilisi•sta ikärsimyik- se laki, mikä on myöskilll eduskunnalle esi-
27209: srstä j.oihin ;sotila.s saateta.an ·sorbapalvelu'k- tetty, ·hliki •sota.tila1sta täissä maassa•, joka
27210: ses:s•a .wsetiaa. Se tutkimus ·on ·sellra1ista. t-wt- myoh:emmi•ll> t.ul·ee a,si.anom:ru~sen käsittelyn
27211: kimu•sta, :että •siinä ihmisen peri•a!lltteellrnen ab,iseiillsi.
27212: ja uskonnol·l~nen v.ak.aumus t•a,hdotaam to- !Mi,Thä sa.n•o,in, .että armeijassa pyritään
27213: dellakin s•ruatlt.aa m~tä: .suuriJmma;n •naurun j-a myö'Skin va:ilkurtJt.a;m.aan ilhmi.s·en uskonnoLli-
27214: sama:11a kertaa. mitä suurimman ·pilkan alai- siin v81ka,umuk.sriin. Uskonn01lli·sia ihmi,siä
27215: seksi. ALmeUan UP'Seeristo ei ole uslkonnol- tosiasiassa on verrattain vährän, eivätkä ne
27216: lista, a;rmeij.an upseeristo ei myöskään ole viralliset. rykmentin ~astorit ja pataljoonien
27217: missään määrin 1se•Ll<aista momaJl,i.sta väkeä, henkri.s€11; ~ettajrut, 1eivält ne niit,ä; ok Ne-
27218: siveelli:siJstä ikäJsiJtteist~ä välitt•äivää v:älkeä, jo- 1 hän lkulkeva:t yihrtä 1hyvi•I1> ikuin upseeriikin
27219: ka p8Jrrisi jotain vainoa ihmisten periaatteil- ase vyöHäl ja tää1lä eduskunnas:sabn olevat
27220: le. Armeijan up.seeristo ~y·rkiii .ni·in .paljon kirklon ,palve1iojalt ovat todrst•aneet, että he
27221: kuin .mahdollista, ja 1kui,n •Se ~ykenee ole- ova,t v•a:rsin ·sotaista väkeä-, -pe<lj.ät·tävää vä-
27222: maan vruin .pelikktä .a;mmo.ttian~s, ja kyllä keä täJs,sä ikysymyks·es·sä monoes.sa .suMeessa.
27223: sel!laiset t:untooH~•set. 1luon:toot, jotka. uskon- Mutta on myö•slk:in todella; va,ka:n~mulkselli'Sta
27224: nonkin ov'at its•elJlensä: elämänohjeebi a.set- uskonn•oH~sta v:äikeä, joita minä! myö·skin
27225: ta.noot, ikYlllä ne siellä s~a.avat !kärsiä .io tääiHä sel1l1aisia vakaumwk:sen 'Lhm]siä dlren täällä
27226: mrua•ilma•s•sa hel vetil<l>isiä tuskia. Eiitä täl- nähnyt j,a juuri nälidem t·arrrra•, •niiiden varrr,a:u-
27227: la;inen u.sk:onno:lil<i:sista verioottei•sta ja v:a- muksien •sä:i:lyittämi,s:en TJUol:e·sta pit.ä~si
27228: kaumuksi:st.a rrriilnn:i pitäminen joutuu v~elä myösarin nousta puhumoon· •siitä rY'hmäs.tä
27229: erik1oisen :ralllgaistuksen alaiseksi, näkyy sen edustaja1ll', joka tää:lrlä monta kertaa
27230: täs.tä :l.a.isrt:a. !N·e ni:mittäin, j.otka eivät suo- erinomai•sen h.arto.as1Ji, ja ihm]s.mäisesti on
27231: rita vaLsina[.s-ta, .a;sep8Jlve:lus:t.aJan .tämän k11in a.si'a'a käJsiteHy:t. 1Se on edust1a.ja 'Lnhi.
27232: perusteella, joutuvat työpahnel-~J-kseen, mi- T:ä;äJliliä mui,st1aak,seni 1ed. Reimiika.ine·n luki
27233: hinkä ~eidät ase·teta®n pailvrele.moon' vuoden erä.än• oes:i:meiJk]n, mistä esimerk·istä minä ta-
27234: ja :kuusi ikuukautta, :mikä seikka on myös- paKLn klorva.a.nri enään va,niharn :tutun .n]m.en.
27235: ki.n sangen selväisti näkyvä kirist.yspykä:lä, Se oli. thuomabfus,eni nykyinen• ka,ptooni
27236: jonka avulla pyritään p•aikott<amaaill iih,mistä Ln.ieberg. E1i: se oHut ain1ut t~ko, mikä
27237: peräytymäiän omis.ta peri:oot.tei:st,a;a.n. Täällä tässä tuli ik,errot.u&sr, .ioika 'l•ang-ennoo ika TJ-
27238: on myös •hnomautettu .io a~sevelvollisuuslain teeni Liolje1bergin tiliHe. Niit•äl ova;t mman-
27239: 60 1§:siiä. 'T1ä:mä 60 §:h'än on erit.yi.sesti. tapai•sra turl:Jik:ati•heä.äJn•, täJssä maa-ssa illmes-
27240: mel'lkilll,inen sen johdo:sta, ,että tä•s,sä jo alse- tyvät sanomal~hCLet ikerton.oot, thämen teke-
27241: tutaam tie:tys:ti eDäi:de:n v~rarnomaisten, ikai mikseen. Minä voi:si1I1> myöskin, koska ka.p-
27242: täissä on •oletettava suojelu:skuntadärjestö.n t•een:i L:iJlj.eher.g •oB minun l1älhempi lE)Simiehe-
27243: truholta, tarkl!iist,amaarn, mi,te,nkä elää sellai- ni 'sot.apahelukse•s:saollessarni, kertoa aiva,n
27244: nen nuorUJkainen, joka. joutuu Hi:hituleVlai- hämmä,styttäväm rp.rul:jon yrrrsityiskohtia, j'Ot-
27245: suud,essa a1stuma.an .sotapalvelukseen, mitä ka todisltavat, että tämräm moon armeijassa
27246: hän yhteiskunn®Uisi•siJa, •a·sioi:sta a.,i:atteloo ja todella ~wlvelee :he.Thkilöitä, jotk·a. moraalri-
27247: kun ·tällainen •nuoruk!iiinen on :swa;nurt s·Oita- sesti:kin ka~svattavat t1älm:äin marun nuorisoa
27248: 475'
27249:
27250:
27251: niin turmi:ol'liseen .ia niin väärään suuntaan, Ed. W. M ä k i lll ·en: Kun olen ollut
27252: että se suurnta on todellalkin •peljättävä. Ne sotilasarsiainva,liokurmassa mukana rkäsi:t-
27253: puheet ci·a ,ne e'sitykset, joita t.ä1Havsten esi- telemässä tätä aså.a:a., ilmoibru, että tulen
27254: miesten t.ahol.ta 'soti:la:~Ue pidetäiä:n, ne ova.t äänoestämään tämä,n lain hyväksymisen puo-
27255: sitä laatml', että minä olen valkuut.et·tu siitä, lesta,. Pidän V'ält.tämättömänä, ettäi isän-
27256: että jos 1mi•nä tässä ltHarisuud•essa truhtoi·si'n maan ja la:illis.en yhteiskurut.a,järjest.yksren
27257: n~itä sanel,la, edusilmnn.run pu'hemies ei ·S•aHi- puolustwmista varten olemassaoleva sota-
27258: si sitä! te·hdä. laitos saa'd'aa1n tämän lain kautta vihdroin:kin
27259: On tahdo,ttu .useraan !kertaan s•anoa, että va.kinra1iselle :ka.nnalle. Mitä palvelusaja.n
27260: maa tarvitsee 'J)uolu:stuslaitos'tn ja et·tä tä- pi.tuuteen tulee, oleru aina, ollut 1 vuordoen
27261: män' puolustulksen peria·aUeen lmmna:lta palvelusa.iaill• ka:nnalla enkä suinkaaru ole
27262: meidärn on tälilainen lwki ih;vväJksy:ttävä. Ed. airuoa ma,a:lais.liit,on ryhmässä, .iorka. on tällä
27263: Vainio minun ikäsi:ttäJärks~mi tääil•lä .io ·s-elvit- kannalla. 'Nie edustar.iat, joille isänmaamJ va-
27264: ti, mitä on tuo porva1rilli nen ·puolustus. !Mi-
27265: 1 paus j.a itsenäisyys o·n kaJliimpi kuiru mit-
27266: nä aialttele'n ett1ä 'eritoten t.äJs.sä ma;ass-a on kään puolue- tai luokkapyyteet, ääruestäV'ät
27267: asia~la,ita oter!Jta\va siteriL, •etträl tkurn sy:nkeät tämän lain 'hyväksymisen puolesta. Kom-
27268: pilvert aF!m:vat. truiva,alle nousta, 1kun todel- munist.i.nen edustaja Ville V,a:inio esitti
27269: lakin alkavat rsuuret y;hteiskunrnrallilirset asiat täällä bols,hevistisia a,jatuksia. Hän otti
27270: myllertää ja lkun maali;l:m.a;ssa asioi't.a ratko- oikeuden puhua Suomen tatlonpoikain ni-
27271: vat valtiot alkavat keskenänsä taistella, messä. T:ässä hän puhui kuitenkin väärillä
27272: olisi viisainta., etltei tä:Uä maaHa ·olisi rsel- va.ltuuksilla. Ed. Vain~on oru •hyvä muis-
27273: laista laitosta, seNrarista ilmruvenlti,iiliä, jotka ta,a, millä kann'alla Suometn ta.lonpoja.t oli-
27274: niitä sä;hköi:s.kuja, rniitä J,uo'n'nowmyHerryk- v.wt vuonna, 119r18, ja, minä voin va•kuuttaa.•
27275: sriä, jorbka mrua:ilma,ssa siHä kertaa. riehuvat, että ,he ovat .ia tuleva,t vasta.kin olemaan
27276: vetäisi täJhän maalharn riehumaa•n, tsiJl.lä s~l samalla kan,nralla - bolshevikkiajatuksiin
27277: laisista puoaustlmlsllaritte,ista, s.eHaisirsta ihök- ntahde n .
27278: keröistä ei ole täs·sä m~:vassa mitään muut•a
27279: Jmin vahink•oa. Edr. V en Il! o l a: Minä en arikonut käyt-
27280: tää tässä as,iassa: puheeruvuoroa, mutta eräiät
27281: annoetut lausunnot tä:äJlä a~heuttiva1t. sen.
27282: Ed. A. P e s O• ne n: Eräät sosia,lidemo- On tahdottu väittää,, että 'kaikki so,dat
27283: kraattiset puhuja:t, m. m. ed. Puittinen j.a ma.a:ilmasta. olisiva.t p.oistetta.va:t ja että mei-
27284: Keto, ovat v·errarnneet tämän lain vaikutuk-1 dän olisi ra1kenrnetta.va puolustusoh.ielmralm-
27285: sia. olema,ttoma.an asiarpoh.iaan kocitaessansa me sitä näJkökohta.a silmärlläpitäe.n. Minä
27286: tod,ista;a,, että tärmä ei vie .soti:la1smrenojen voirsin erinoma.isesili omasta puolesta.mi yh-
27287: supistamiseen. He ov.ali puhuneet siitä a.se- tyä täJhän ohjelma:a:n, .io·s ei minun täytyisi
27288: velvollisuuslaista, joka meillä on: ollut voi- sa:noa, että se ·rea.lisia olija srilmällä:pi:täen
27289: massa v. 19•20-21. Nyt ·O·n huomattava,, ainakin nykyisellä a,i.a:nkohd.a.lla vielrä, on
27290: että tuo laki ei enrää ole voimassa. Nykyään pelkkää: runoa. .Ja minun täytyy olla sitä
27291: mei.llä en voimassa, välia.ikarinen. asevelvolli- mieltä, että meid,än asemamme, mitä puolus-
27292: suusla:ki, jonka muka!an palvelusa.i.ka kai- t.ukse·e·n ja, ma,a:n turvarllisuuteen tulee, ei
27293: kissa aselajeissa o·n 1 1/2 vuotta. On siis ole sellai>ne.n, että meidä:Il' pitäisi anrtautua
27294: aivan ilmeistä, ·että ta,pa1htuu huoma:ttarVa ainoastaan tällaisten runollisten tun1Jeitte.n
27295: ly,hennys pahelusajoissa., jos tämä laki ihy- valtaan. Me voimme pitää silm.ämäruränä
27296: vruksytälän. Mitä sitten tulee maalais- sit·ä, että taistelemme sotia vastaan; ja koe-
27297: liiton kantaan tässä kysymyksessä, niin tamme pienenä karnsa,na niirn paljon kuin
27298: 1
27299:
27300: siiilien tehtyålhin huomautuksiin tahtoisin suinkin t~·hdä sen a.a.tteen hyväksi työtä,
27301: vam lyhyesti sanoa, että .se seikka, että sodat mailmasta poistuisiva,t, mutta
27302: että maalaisliiton eduskuntaryhmä nyt niin kaua~n kun nämäJ soda,t ylt.ympäril-
27303: hyväksyy tälllän lain, joka lyhenr!Jää lämme raivoo·vat .ia nrrin kauan kuin meillä
27304: palvelusaikaa h U'oma ttava.sti .siitä missä oru sellaineru uhka viereUämme kuin itäinen
27305: se nyt .v.oimassao1evan 1rain mukaan on, na:a.purimme, me emme voi 'heittäytyä ai-
27306: ei •suink.aalll :millään tmvoin estä meitä ruoastaa,n tällai,ste.n toiveitten va.raa:n, vaan
27307: t.oimimasta lyhennetyn palvelusajan puo- meidärn· täytyy ottaa olot realisina, tosri-
27308: lesta edelleerukin. asioina, ja, .i·äJr.iestä:ä puolustuslaitoksemme
27309: sen mukaan.
27310: 476 1
27311: Tii.sbaina 17 :p. •l·Oikrulmut.a.
27312:
27313:
27314: Kuru täällä kommunistit ovat esittäneet voidaan asia.llisesti •keskuste1la ja kysymys
27315: sen huomautuksen, että tämä la.ki, joka. nyt siirtyy ainoastaan kysymykseksi siitä,
27316: on kysymykS€ssä, jo en.simäises.sä pykäläs- minkälainen puolustusjärjestelmä olisi
27317: sään esiintyy luokkalakina, niin ta.hdon lu- meillä tarpeellinen. On sotilasasiainvalio-
27318: kea tämän en.si.mäiS€I!l py kälälll. Tässä sano* kunnan mietin:nössä lausuttu muutamia toi-
27319: taan,: ,Isänmaan ja laillisen• yhteiskunta.- veita, joihin, tahtoisin kiinnittää huomiota,
27320: .iärjestyksoen puolustukseksi on jokainen koska niittenkin: toiveitten varaan rakenta-
27321: Suomen mies a.seve:vollinen". Mitä tässä min-en: on ·erittäin arkaluontoista. On lau-
27322: vaaditaan? Eikö isänmaa ole kaikille yhtei- suttu s·e toivomus, että meidän maamme pi-
27323: nen, ilmene·ekö siinä mitään luokka,henkeä? täisi esiintyä puolueettomana .ia että soen
27324: Kun ta,hdotaan, että täJmä sotalaitos on lail- puolueeton a.sema pitäisi saada vakaannute-
27325: liS€n yhteiskunta:järjestyksen puolustuksena, tuksi ja. myös taa:tuksi. Olen ·erinomaisen
27326: niin minkä puolustuksena se sitten oikeas- mielelläni tämän toivomuksen takana ja
27327: taan olisi, laittomanko yhteiskuntajärjestyk- olen valmis kannattama:a:n. kaikkia toimen-
27328: sen? (Vasemmalta.: Työväeruluokan). Kun 1 piteitä tämäru tarkoituspeTän saavuttami-
27329: es~tetää.n., ·että tämä sota.laitos o.n ainoastaan seksi, mutta minun täytyy olla niin paljon
27330: silloin oikeutettu, kun se palvelee työväen realisti, että minä en saa rakentaa meidän
27331: diktaattori val.taa niinkuin Venäjällä, niin puolustuslaitostamme sen1 varaan. Sillä
27332: tässälhän tuNaan juuri luokka-asiaan, mistä asianlaita on nyt kerta 'hikkiaa.n sellainen:,
27333: nyt kommunisrtiseHa, ta,holta, syytetään. On että sikäli kuin tunnen: asioita, minä luulen,
27334: omituista, että juuri venä'äisen vallan mat- ettei mikään valtio tällä hetkellä ottaisi
27335: kijat meillä, meikäläis•et kommunistit, käy- taatakseen Suomen puolueettomuutta, koska
27336: vät niin erinoma:isesti sotalaitoksen kimp- nliillä on aivan ta.rpeeksi tekemistä kullakin
27337: puun, ja kuitenkin on a·sia.nlaita niin, että valtiolla omasta itse·stään.
27338: Venäjä on täHä hetkellä Europan sotilaaHi- Olen tullut asioita, seurat.essa yhä enem-
27339: sesti paraiten varusta:utuuut maa. Luin tä- män vakuutetuksi siitä, että me voimme
27340: nään - tai oliko se eilen - sanoma1ehdistä, verrattain vähän: ra:kentaa. tälle puolueetto-
27341: että V enäjä.n armeija nouse•e aina 9 m:Llj. muudelle, niin suotwvaa. kuin se olisikiu,
27342: mieheen. Aikaisemmi!ll o·len saanut ilmoi- siitä yks:inkertaisesta. syystä, että me emme
27343: tuksia, että se on 4 ta.i 5 milj., mutta olipa saa tuon puo!ueettomuuden takaaji:a. Sen;-
27344: kummin asialllla:ita: tahansa, minä totean Dähden täytyy meidän ennen kaikkea. ra-
27345: vain, että &e kommunistien ihannemaa itse kentua omaan itseemme ja, rakentaa, siinä
27346: on varustautunut kiireestä kantapä:ähän myöskin puolustuslaitoksemme niin, että
27347: saakka (Vasemmalta: Niin pitää ollakin:). olemme vwlmiit, emmekä ole avuttomia sil-
27348: Pitäisikö silloin pienen Suomen kansa1n loin, kun: ehkä pahat päivät tulevat, tulevat
27349: a:seettoman,a tai huonoon puolustukseen me sitten miltä taholta taha.nsa.
27350: vedoten un.e1 moida. ja. runoilla, kun &en' vie- On aikaisemmin täällä erinomaisen: pal-
27351: rellä on suuri jättiläinen, joka uhkaa sitä jon erimi·e'isyyttä vaihdettu siitä palvelus-
27352: milloin ta1hansa? (Va,semma.lta.: Missä se ajasta., jonka. tämä laki säätäJä ja jonka ylei~
27353: uhkaa?) Ja: omassa keskuud·essamme suu- senä muotona on yksi vuosi, lukuunotta-
27354: ren siltä tahoHa johdetun ag-itatsionin matta hiukan enempää vaativaa palvelus-
27355: a.vulla valmistetaan, hyökkäystä ja. kapinoita aikaa erikoisasela.ieissa. Tämä aika on erin,..
27356: itse Suomessa. Minusta olisi silloin syytä omaisen lyhyt ja on ilahduttavaa todeta,,
27357: olla, ainakin Iliukan vaiti, mieluummin kuin että myöskin maalaisliitto, joka aikaisem-
27358: puhua niin suurisamaisesti juuri isänmaan min on tässä asiassa epäillyt, on asettunut
27359: ja la:illisen yhteiskuntajärjestyksen puolus- tätä lakia puolustamaan. Kun otamme
27360: tamista vastaan, kuin täJällä on tehty. ,huomioon, että itäisessä naapurimaassamme
27361: On kuitenkin ilahuttava panna. merkille, on pa.'velusaika, vähin, puo-litoista. vuotta
27362: että tämän. s. puolustusnihilismi ei o1e saa- ja jatkuu aina 4 1 / 2 vuoteen saakka, niin on
27363: vuttanut täällä kannatusta, mikäli puheen- meidän asevdvollisuuslakiehdotukse.ssamme
27364: vuoroista. voi 1)äättää, muitten kuin kommu- säädetty palve:usaika verrattain leikintekoa
27365: nistien ta,holta,. On huomattava, että kaikki siihen verraten, mitä tämä itäinen naapuri-
27366: muut puolueet ovat olleet sitä mieltä, että maamme vaatii kansalaisiltaan.
27367: is'änmaa:n puolustus on tarpeellinen ja vält- Täällä on kosketeltu erästä hyvin arkaa
27368: tämätöln. Jos täl.le kannalle asetutaan, silloin kohtaa, joka on ollut pa.ljon keskustelun
27369: 477
27370:
27371:
27372: alaisena aikais-emminkim: julkisuudessa, ni- sivat joitaki~1 kansa.lais~hyveitä ja. kalliSa-
27373: mittäin armeija.n sisäistä j•är.iestelyä. On laisvel vollisuuksia. .ia saavu ttaisivat jotakin
27374: hyökäity ups·eerikunta.a vastaan ja sanottu, henkistä saalista, siellä o1 oajallaan. Mi-
27375: että se ei täytä tehtäväänsä sellaisella ta- nusta se pyrkimys ei ole suinkaan hylät-
27376: valla kuin suotavaa olisi. On huomautettu tävä vaan päin1vastoin hyväksyttävä. Onko
27377: stiitä, että upseerikunta. oru ylimysmielistä, siinä vi.Jrheitä ta.pa.htunut, en ota, arvostel-
27378: että se ei o1e sen kansanvaltaisen valtio- laksoeni. Jos sellaisia. on, niin ne on korjat-
27379: elämän järjestyksen kannalla, mikä maa.ssa tava. Mutta, min:ä en voi a.iatella, että
27380: vallitsee ja että se ei siihen suhtaudu sellai- armeijassa olisi harjoitettu mitään oman-
27381: sella antaumuksella kuin a.rmeijan johta- tunnon pakkoa ja uskonnollista painostusta,
27382: jilta olisi syytä va•atia. On tietysti luon- jota. täällä eräs kommunistinen puhuja
27383: nollista., että maan poliittisesta järjestelystä oman kokemuksensa perusteella. sanoi ta-
27384: voi olla erimielisyyksiä. Mutta. on valitet- .p.ahtuneen. (Vasemmalta: Tiedustelkaa soti-
27385: ta.va asia, jos asianhita niin todellakin on, laiHa!) Jos sellaista tapahtuu, niin siinä on
27386: että meidän upseerikuntamme ei suhtaudu myös ko·rjaus tehtävä, sillä omantunnon-
27387: siihen valtiollise·en järjestykseen, mikä vapaus on armeijassa. taatt~wa niinkuin
27388: maa.ssa va.llitsee, suopeamielisesti. Emme muuallakin. (Vasemmalta: Ka.ikkea
27389: voi estää i'hmisiä a.ia.tte1 ema,sta kukin omalla muuta:!).
27390: tavallaan. Mutta. sen, minkä me voimme Kun täällä on puhuttu siitä, että asevel-
27391: vaatia joka:iselta. ka.nsalaiselta. .ia ennen vollisuuslaki tekisi jon,kurumoista eroa eri
27392: kaikkea upse-erisotolta, ·On, että he lojaali- kansa.laisten välillä ja viitattu lain
27393: sesti suhtautuvat siiheru vaHi.olliseen .i•ärjes- 58 § :ään, jossa. armei.ia:n niille .iäsenå.lle,
27394: tykseen, mikä maassa: on olemassa. Ja tämä jotka. eivät voi varsinaista. sotapalvelusta
27395: vaatimus meidän täytyy ehd!Ottomasti yllä- suorittaa, annetaan tilaisuus täJyttää a.se·vel-
27396: pitä:ä. Ylimmän sotilasjohdon vel vollisuu- vollisuutensa palvelemaHa sairaanhoita.ian,a
27397: tena on ehdottomasti, että s-e myöskin val- .ia muuten aseettoman:a tai tekemällä soti-
27398: voo, että n.iin tapahtuu, ja että jos siinä riko- las- tai siviilijohdon: alais·ena puolustuslai-
27399: taan, tällaiset rikkojat myöskin poistetaan toksen etua välittömästi tai välillisesti ta.r-
27400: armeijasta. tai saatetaan asianomaiseen ran- koittavaa. työtä, niin minä en vo·i ymmär-
27401: gaistukseen (Vas•emmalta: 'Turha toivo!). tää, miksikä tämä. järjestely olisi miten-
27402: Me emme saa kärsi:ä epäloja.alisuutta tasa- kään epäedullista, jos päinvastoin on ko€-
27403: vallan armeijassa. Onko tä1laista ta.pahtu- tettu järjestää niin, että ihmisten omantun-
27404: nut ja. missä mää,rin ne syytt€et, mitkä on non mukaises·ti ei tarvitse suorittaa pa.lve-
27405: tehty ja julkisuudessa. lausuttu, ovat oikeu- lustaan var·sinaisina sotilaina., mutta. voivat
27406: tettuja, en voi arvostella. Minä voin ainoas'- toimittaa. -enemmän rauha,nluontoisia. tehtä-
27407: taan esittää sen vaatimuksen armeijan ylim- viä. Sehän on etu .iuuri omantunnoruvapau-
27408: mäll-e johdolle, että se pitää huolta. ja. puh- rlen hyväksi eikä suinkaan päinvastoin.
27409: distaa armeijan epälojaalisista aineksista, Olen sitä mieltä:, että meidän täytyy .rea-
27410: jos sellaisia löytyy, (Vasemmalta.: Ne toi- lisia tosiasioita arvostellen pitää •huolta
27411: veet ovat unohdetut!) puolus.tuksesicamme .ia. pitää siitä hyvää
27412: Mitä taasen tulee itse armeijan sisäiseen huolta. Itäinen na.a:purimaa:mme on aseis-
27413: järjestykseen, niin on täJällä huorna.utettu, tettu kiireestä kantapäli!hän asti. Sen oh-
27414: että siellä on' harjoitettu valistustoimintaa., jelma, maailman valla.nkumous, ei tunne
27415: pi·detty uskonnoJisia hartausharjoituksia., mitään isänmaan rajoja. teoriassa. Meidän
27416: että tämä valistustoiminta ei ole ollut kaik- kommunistimme ovat hulla:a.ntuneet tästä
27417: kien mielen mukaista. Niinhän voi a1sia ohjelmasta. He eivät näy tuntevan mitään
27418: olla. Mutta itse pääasia, että armeijassa isänmaan rajoja. (Vasemmalta,: Ei ta:r-
27419: levitetään tietoa kansalaisten yleisistä vel- vitse!). Mutta venäläiset sen kyllä tunte-
27420: vollisuuksista. ja seura ta.an ISanma:an vat, päiruvastoin kuin heidän oh.ielman.sa.
27421: asioita, ei ole minusta. h.y1 ättä.vä. Olen On1han tosiasia1, jota ei voi kieltää, että ve-
27422: kuullut monien a•rmeijain jo'hta.iie'n ja a.r- n;ä}äinen nykyinen bo.Jshevismi on muodos-
27423: meijoi,deru sisäistä järjestys,tä käsitte!leväin tunut maailman huomattaNimmaksi impe-
27424: kan:sa.laisten pitävän erittäin täJrkeänä, että ralistiseksi, sanokaamme imperialistiseksi
27425: Mmeijat muod'ostuisiva:t jonkunmoisiksi kan:sanvalla1ksi .ioka toisin sanoen merkit-
27426: valistusjoär,iestöiks.i, joissa nuorukaiset oppi- see: sekasotkua. Ja niin asianlaita on, että
27427: 478 Tiisrtaina 17 a:>· iLolka,ku:u,ta.
27428:
27429: kun puhuiaan vapausliikk-eiden tukahutta- tääkseni siitä, vaikka tämä asevelvollisuus-
27430: mis·e:sta. ja, lakkoj<en tukalhuttamisesta., mikä laki nyt hyläJttä:isiinkin, johdu, että meillä
27431: ta.pahtuu muka meidän armeijamme kautta tulisi ilman muuta käJyiJäntööru "J)uolewtoista
27432: ja 'Porvarillisten armei·jain •kau·tt.a yl.ee·nSä, vuoden pa.lvelusatika.. On mah•dotonrt:a, täl-
27433: niin on syytä, että muistutukset siirretään laista "J)atlvelusaika.a. m-eillä soveltaa, koSik.a
27434: raja.n tuolle "J)uolew. Sillä kommunistit voi- jokainen •hallitus m-eillä tie·tää, että edus-
27435: vat tehdoä <erinomaisia tutkimuksia. siitä, kunna.n enemmistö on ja. ymmärtäJä:kseni
27436: kuinka. juuri ven•äiläis<en kommunistiS<en so- eduskunnan kaikki "J)nolue,et ovat sitä
27437: tilarsa:rmeijan taholta tukahutetaan veriin mi·eltä, ettei ole ma,hd'ollin~em, näin pitkä "PRJl-
27438: kruikki toisinajattelevat ja. v.rupruudenliik- velusatikar. Hallitus voi niin ollen antrua,
27439: keet, jotkSJ Venäj.ällä ovat koettaneet luoda tuntiessrua•n eduskunnan mielipiteen, edus-
27440: järjesiyneitä oloja. Ei ole siis syytä yhtään kunnalle esityksen siitä;, että väliaikaisessa
27441: kommunistiselta· taholta. tuoda ·es•ime:rkkejä asevei vollisuuslaissa. stääidetty "Puolentoista
27442: Venäjältä muka vap,aammista oloista. vuoden pa:lvelusaika lyhennetään ainakin
27443: Olen sitä mieltä, että se laki 'huolimatta siksi, minä se n[Yt on kä1ytännössä: ollut.
27444: yksityiskohtaisista muistutuksista, joita Sitä"Paitsi ed•uskunta, voi ha.llitukselle anrtara
27445: sitä vastaa.llJ täällä: jo on tehty ja myöskin tästä erityisen kehoituksen. Tästäkin
27446: aikaisemmissa keskusteluissa edellisillä syystä me sosia.li·demokraatit katsomme voi-
27447: valtiopäivillä tehty, vastaa. ta•rkoitusta,an. vamme äJänestärä nyt ehdo·tetun a.sevelvolli-
27448: Se tekee kaksi suurta ·pahnelus,ta maalle, suuslain hyväksymistä va<staan.
27449: ensinnäJkin: se järjerstää "J)uo.lustuslaitok- JDd. Venrnolan lausuntoon en aio tällä
27450: .semme vakinraisoelle kannaU.e ja to.iooksi ly- kertarw sen enempää "J)uuttua.. Huomautan
27451: hentäJä palve1usaikaa. puolella vuodella vain se•n .iohdoosta, mitä hän. lausui U"J)Seeris-
27452: säiätäen yleinen "J)ailvelusajan yrhdeksi vuo- ton suhtautumisesta. nykyisoon va.ltiosään-
27453: deksi ja. e•ttä se myös tämänr kautta, supis- töön, että hänen lausuntonsa. sisälsi siinä
27454: ba m<enoja, on beltämätörutä. Että mei- suhteessa vain joukon toivomuksia, jotka
27455: dän täytyy 'PUolustukseemme uhrata., sitä- kuitenkin m~elestäui tuleva,t jääm'ää·n vain
27456: hän ei voidla esi:ä:ä. M·eidä:n on "PYrittävä hurskali.ksi toivomuksiksi. Ero hänen kan-
27457: puolustusmenoja. vähentämään, mutta sen tansar ja. meidän sosialidemo·kraattien kan-
27458: täyiyy ta,l)ahtua yhtä rinitala muiden va.l- na.n välillä on siinlä, että me juuri "PYrimme
27459: tioideru puolustuksen vähentämisen ka·nssa, asevei vollisuuslaissa l uomaalli myös talkeita
27460: enrnen kwikkea, nriiden valtioiden "J)uol ustus- siitä, että tällaisia, e"J)äJkohtia ei pääse ar-
27461: kuntoisuud<en vähentämisen ka.nssa, jotka. meijaan .pesiytymiään. iSiinä on oleellisin ja
27462: ovat meille läJhim"J)änä uhkana. Tämälkin suurirn ero ·hän,en ka;ntrans•a· ja. meidän ka.n-
27463: kysymys on kansainvälinen kysymy.s. Ei na·n välillä.
27464: yksi valtio, va.rsinrkaan niiw "Pieni va.ltio,
27465: kuin !Suomi, voi asettua; sellaiselle teoreetti- JD.d. Hultin: Kukaan ei .ole voinut oUa
27466: selle ka•nnalle, että se. laiminlöisi puolustuk- huomaamatta sitä uutta ainesta, joka tänne
27467: senrsa silloin kuu sen ym"J)ärillä on uhlm on keskuuteemme ilmestynyt. Näyttää
27468: olemassa. siltä, kuin huomion herättäJminen olisikin
27469: sen !"Päätarkoitus, huoli:matta siitä, minkä-
27470: Ed. Keto: Täällä ed. Pesom:m huo- laiseksi huomio muodostuu. On m:yJö·skin
27471: mautti, että jos nyt tämä ehdotus asevel- .io ehditty .huomata., että suurten eleiden ja
27472: vollisuuslaiksi hy läH•äisiin, miin samalla huudon takana ei ole - '"Paljon mitään, ai-
27473: jouduttatisiin siihen, että meillä tulisi jäl- van niinkuin fonogra.mmirrullan l.o.-prpuun
27474: leen käytäntöön puolentoista vuoden palve- kierittyä seura·a vain :heikkoa. surina•a.
27475: lusaika, jollaista nykyinen voimassaoleva Tuntuu siltä, kuin eri taihoilla vallitsisi
27476: väliaika.iruen asevelvollisuuslaki etdellyttää. vielä ;ionikunlainen e"J)ävwrmuus, mitenikä
27477: Y mmärtälä.ks-eni tässä vä:itt-eessä -ei kuiten~ tähän uuteen tulo1k1kaaseen olisi suhtaudut-
27478: kaa.n ole perä,ä. Tosin väliaikain·en asevel- lava. Osa !kuvaannollisesti lyö rintoiihinsa
27479: vollisuuslaki edellyttää puolentoista. vuo- ja sa1no1o: ,Minä kiitän sinua Herra., etten
27480: d<en IJalvelusaika.a, mutta onhan tosiasia, miniä ole niinkuin nuo "J)ublika.anit ja syn-
27481: et,tä .jo nyt tämä puol.ento~sta vuoden pal- ti.set". Osa koettaa lyöidä koiko a.sian lei-
27482: velusaika on erityiseLlä jä;rjestelyllä ollut kikS'i, mutta nauru muuttuu ~hieman vä:ki-
27483: lyih•ennettynä Y'hdek.si vuodeksi. Ei ymmär- näisek.si, kun täytynee tunnustaa, että
27484: 479
27485:
27486:
27487: edlessä on 'Oman ,1wlibii!kan hedeli!Jllä. Toiset, yhtäläiseen oikeuteen perustuvan kansam.-
27488: jotka ottavat vakavammalta, :kannalta tä- v.a.llan turvana. Kaikkein vähimmin on
27489: män uuden ilmiön, jossa ikuitenikin vanhat n i i 1,1 ä oikeutta Teimata suoje.luskuntia
27490: tunnetut räiik_eät piirteet selvästi pistävät luolkkala.itoiksiiksi, .iotlka itse pyrkivät .anas-
27491: esiin, eivät vielä ole taipuneet oiikein häm- talmaan y1ksinvaHan, IPaJklwvallan, muuta-
27492: mä.styksestään, kuinka noiden uusien tulok- mien komissaarien käsiin. On suurella
27493: ka,iCLen peittelll8m'äittäi jUJlkilausUJma' pyrki- tyytyväisyydellä merkittävä, että kaikki
27494: mys, v~allankumouksen aikaansaaminen, porva:rilliset ry,hmät ovat kyenneet voitta-
27495: voidaan katsoa kä,yvän yihteen maan oikeus- maan toi:sarvois1et 'erimie1isyytensä ja ett'å
27496: järjestyksen kanssa, j,oka on t.uominnut hei- ne ovat yhteisen asian vuoksi yhtyneet
27497: ,l]iän toverinsa, ja maan perustuslaikien tämän 1aH~hdotuben wn:päriHe. Minäkin
27498: kanssa,, joita edus,tajan .on noudatet- hyvruksyn suuren vaEoikunnan eihidotu1ksen.
27499: tava, olkoon !hänellä' muuten kuinka
27500: suuri sana.nvapaus talhansa. Siinä vaka- Ed. rS w e n t o r z e t g, k i: Ed. Vennola
27501: vassa asiassa., .ioika ~nyt. on esillä ja j.osta näkyy ennustavan sitä, ettei mikään valtio
27502: tuon uuden aineksen, kommunistien, va,l- suostuisi olemaa.n !Suomen puolueettomuu-
27503: lankumoukselli,nen päämäärä j.a maan itse- den ta,kaajana. E.d. V~ennola on :tällä otak-
27504: näisyyden .hävittäJmiseen suuntautuv~a :py- sumisella ~lausunut minun mielestäni täy-
27505: rintö jälleen on tullut mitä, räikeimmällä dellisen epäluottamuslauseen sille ikansain-
27506: tavalla ilmi, siinä ,pitä,isi mui:ruen ry:hmien liitolle, minkä auktoriteetti on ·ollut niin
27507: suhteiden kommunisteihin vihdoinkin sel- suuri juuri porvariston ,silmissä. Ed. Ven-
27508: vitä. '·Tä·ssä asiassa ei päästä heistä ylen- nola ei ikai !kuitenkaan vaadi meiltä sitä,
27509: katseeilisella leikinlaskulla eikä. farisealai- että ·edustajien tä.ytyisi ennakolta luottaa
27510: sella V'erukkeella, että tmuka toinen järjes- siihen, että ed. Venno,la. on tässä asiassa
27511: telmä olisi parempi. Äänestylksessä t,ulee oiikeas.sa. Minä taht.oisin, toivoa, että. eld.
27512: vihdoin ikuiteniki:n pakko v~alita: pai1kkansa Vennola ei vastustaisi ainakaan sitä, että
27513: joko kommunistien 'rinnalla, tai heitä~ vas- Su01mi ensrin kääntyisi suuTvaltoien puo-
27514: taan, ainoan nyt mahdollisen asevelvolli- leen tässä asiassa .ia koettaisi hankkia
27515: suuslain .ia maan itsenäi,syyden (puolesta. ma,alle its.enäisyystatkeet. rSillä vasta sen
27516: On surkutelta.va, 'ellei .sosialidemokraateille jälkeen kuin olemme saaneet kuulla vas-
27517: ole mahdollista nytkään luopua siitä tak- tauksen, sa!!Jmme myö,slkin näihd'ä ,oliko ed.
27518: ti1lisesta kepp]hievosesta, jolla he kauvan Vennob tässä asia.ssa oi1keassa.
27519: aikaa ovat mtsastaneet, j,a. todella teolla
27520: osoittaa, etteivät he ole noiden .,rpublikaa- Ed. V en no 1 a: Kun edellinen puhuja
27521: nien ja syntisten" vertaisia, vaan, että on tuLkinnut minun lausuntoni mainitun
27522: heilläkin on isänmaa, ioskin porvarillisine kohdan niin, että se olisi .ionakin epäluot-
27523: puuM·e~neen. BorvariHisiHe ryhmiHe antaa trumuslauseena ·ka'nrsa,inli<ito1le, niin ta1hdon
27524: kommunistien kanta yhd.en tärkeän perus- merkitä, että hän on täysin erehtynyt.
27525: teen lisää puolustuslaitoksen .saattamiselksi Hän unohtaa, että se pykälä !kansainlii-
27526: varmaU.e ,ia varkinaiselle ka.nnalle. Niin tossa, .iota ihän ta,rkoitt.aa, on siksi e;pämää-
27527: kauvan ,kuin meillä on ole:massa. valtiolli- räinen, ettei se pysty vielä sinänsä .takaa-
27528: nen puolue, jonka julkisena päämääränä maan niidenkään valtioitten koskematto-
27529: on nykyi,sen ylhteiskunta.Jaitoksen kukista- muutta, jot,ka. kuuluvat kansainliittoon,
27530: minenr ja, .ionlka mo.net jäsenet todi:s.tetta- .iuuri .epämääräisyytensä takia. Kun li-
27531: vasti pitävät maanpetollista yhteyttä vie- säJksi ottaa huomioon, että useat valtiot
27532: raan vana,n kanssa, on ,ineille sotalaitos ovat tätä pykälää vastaan tehneet huomau-
27533: sellaisena., rlmin tässä laissa elhdotetaan, tuk.sia, vai!kka sen· IJOistam~nen nyt ei ole-
27534: ehdottomasti välttämätön. Eikä vaan kaan ,saanut 1kannatusta äsken lopetetussa
27535: maan ,puo.l ust~amista varten ulkopuolista kansainliiton kolkouksessa, niin os.oittaa se,
27536: vihollista vastaan, mutta my,ö.slkin maan · että kansainliiton tahoHakin on suurta va,s-
27537: sisäisen järjestyksen ja ika.nsalai,sten hen- tenmielisyyttä ol,ernassa toisten kansalli-
27538: kilökohtaisen suojan turvaamiseksi. Sa- suuksien puolueettomuuden ja kosk·ematto-
27539: masta ,syystä ovat -suojelu.skunnatkin edel- muuden takeesta ja osoittaa, mitä samaa jo
27540: leen välttämMtömiä. Ne ovat kaikkien huomautin, että itse kukin valtio on tä.l1ä
27541: 480 Tii•st,a:ina 17 :p. J,Oika:kuuta.
27542:
27543:
27544: hetkellä ,pakotettu pitämää.n huolta omasta tai kuvitelmaa sellaista esittää. Venäjä
27545: itsestään ja itsessään tarpeeksi tekoemistä. on iky.llä tarjonnut irauhaa ja me olemme
27546: Jos minun huomautukseni, että tällä het- Venäjän kanssa .sen tehneet .ia ·haluamme
27547: ikellä en näe valti·oitten olevan valmiita sen säilyttää, .mutt.a ei s-e vielä merkitse
27548: Suomen -rmolueettomuutta takaamaan, olisi sitä, että me voisimme olla levossa V enä-
27549: erehdy.s, niin minä iloitsen siitä enimmin. .iän .su!hteen.
27550: Minä oen toivo mitään enemmän, kuin että
27551: näin ta,pa:htuisi, mutta tosiasioille en voi Ed. Swento,rzetski: Minä käsi-
27552: ummistaa silmiäni. tin ed. Vennolan lausunnon siten, että !ky-
27553: symys oli suwrvaltojen :hyvästä tahdosta
27554: Ed. V. Vai lli i: o: Tää:Hä eiL Vennola tässä asiassa enkä lain1man. .kansainliiton
27555: myös taJhtoi pelotella itäisellä naa.purillam- pykälän epä:määräisyydestä, josta ei ollut
27556: me Venäjällä, että sieltä on uhkaava vaara puhetta.
27557: meille olemassa.. Mutta Venäjähän on
27558: näinä aikoina tar.ionnut aseista.riisumista Ed. V. V a i n1 i o: Täällä oed. Vennola
27559: myös Suomelle. Tämä osoittaa, että sieltä antoi aivan saman käsityksen itsestään
27560: ei ole odotettavissa. mitään hyökkäy.stä ja ulo.s kuin mitä jo sotilasasiainva,liokunnassa
27561: Venädän nykyinen hallitusvalta, mikä eräät valiokunnan jäsenet, nimittäin että
27562: sieUä on, on osottanut ·olevansa suosiolli- Suomi ei muka, asevoimin pysty - niinkuin
27563: nen Suomelle ja ystävällisissä suhteissa. se ei pystykään - itseään puolustamaan.
27564: Sitä todistaa jo sekin että :se vuonna 1918' Sii:s toisia :keinoja on, h31etta.va maan puo-
27565: ilman mitään m_yönsi itsenäisyyden <Suo- 1ustu'kseksi.
27566: meUe samoin :kuin se .on myöntänyt muille-
27567: kin reunav•altioille. Mitä sitten ed. Ven- Ed. V e n n o 1 a: lTaMoisin kuitenkin
27568: nola lausui minulle, että minä olisin ollut huomauttaa ed. Vaini.olle, ettei !Suomen ale
27569: tässä <ll. s. puolustusnihilistisellä kannalla. aina1kaan vähennettävä puolustuskuntoi-
27570: niin minähän lausuin, että minä oen ole, suuttaan.
27571: mutta minä myös osoitin, minkähisen puo-
27572: lustuslaitoksen pitää oHa .ia se näkyy pöy- Yleiskeskustelu julistet·aan 1päättyneeksi.
27573: täkirjasta.
27574: Puhe rm ies: Eduskunta siirtyy lain
27575: y ksityiskoihtaiseen käsitte.lyyn .
27576: .Ed. V ·e n n o l a: Ed. Vainio lienee br-
27577: koittanut viime l·ausunnossaan mrkäli se 1-12• § :t ja ensimäisen luvun nimi:ke
27578: koskee :Venäjää ja sen ehdotusta, sitä hyväksytään.
27579: a.soeisb vähentämisen ehdotusta, jon.ka. Ve-
27580: näjä on tehnyt.. Mehän olemme Venäjään 13 §.
27581: nähden ei ainoastaan aselev.on ,kannalla
27582: vaan rauhan !kannalla. !Mutta mitä aseit- Kes:kustelu:
27583: ten väiheniJ!Lmiseen tulee, niin on tod•etta-
27584: vissa, että samaan aikaan kun Venä.jä 1e- Ed. P ui tt i 11' en: Tämän pykälän
27585: kee tämän ·ehdotuksen, se y/hä enemmän .ia ko:hdaHa ratk.aistaan kaksi mie,lestäni
27586: kiireeUisemmin varustautuu. Ja mitä tärkeää ·kysymystä. Ensimäi.nen on ikä-
27587: merkitsee tämäJ aseistamisen väJhentämi- rajakysymys nostoväkeen nähden ja toi-
27588: nen, kun ,suihteet ovat niin ta.vatto- nen palvelusa:ja.n pituus. Mitä iuoh,on
27589: man suur.et, että Venäjällä on 4--c9 ensimäiseen kysymykseen tul<ee, niin
27590: miljoonaa ·aseissa. valmiina - minä luu- pyytäisin huomauttaa, e1t:tä tässä; laissa
27591: len, oettä se sui)istuu :4 :ään - ja .Suo- on menty do paG[jOi!l sivu siitä, mitä
27592: mella ainoastaan muutamia kymmeniä voimassaoleva väliaikainen asevelv·ollisuus-
27593: tuhansia. On aivan turhaa rakentaa täl- laki sisältää. Tässä nostovakeen mää-
27594: laiselle pape.rille t~hdylle elhdotubelle ja rätään kuulu1vaksi a,sevel;vollinen sen
27595: sen perusteella vaatia Suomen puolnstus- vUJOden a,lnsta, ,i.ona hä•n täyttää 17 ~vuotta,
27596: lkuntoisuuden heikonbmista. sen vuod:en lOilpuun,, jona hän· on tullut 5,2
27597: :Mitä taa,s tulee siihen, ,ettei V enä:jä oEsi vuoden i,kä/än:. 1Min1ä; en.simäiseen mo.men:t-
27598: meillä uhkana, niin on minusta asiatauta tiin näJhden rpyytäisin ehdottaa, että toisella
27599: As-erV'e11V'o llis'lluslaki . 481
27600:
27601: rivillä oleva sa,ILa. ,seitsemäntoista.'' muu- rPuhemires: Eduskunta Olli sii:S hyväik-
27602: tettai.sii.n sanaksi ,Jkaksikymmentä" ja syn,yt suuren valiokun'li,an: ehdaturk.s;en.
27603: myäiherrnmin sa.ma.ssa rmomentissa. S'a:na,n
27604: ,viidenkymme·nemkah,den" tilalle otettai- r2)Äänre.stys ed. rPuittisen toisesta ehdo-
27605: siin sana ,rn•elj&nkymmenerwiiden". Toiseen tuksesta.
27606: mom~mttiin1, jo:ka kosJrere J).a.Lv,elusa:Ukaa. ja.l-
27607: kayä1e.ssä, minä 'PYYtäisin ehdottaa., että rKen hYiVIälk!s.yy suuren vaiiokunnan ehd<>-
27608: siitä sarnat ,yksi vu,osi" J)oistet.t.aisiin ja ti- tuk.sen, ä:ä~.estää ,jaa"; jns .,ei" v;oittaa, on
27609: lalle otett.a.isiin ,1kuusi ikuu:kautta,". !J\.IitrE e:d. Puit:tisen €,h,dotus ihyv:äbytty.
27610: tulee kolmanteen 1mormen#iirn:, n1iin minä Åäne:sty·ksessä annetaan 98 jaa- ja 67
27611: J)uolest.a.nri aiikaisemmi.n olen myöntä.nyt.
27612: että er~k'Oisa,selajeissa voi olla välttämä- ei-ään:tä.
27613: tönitä rpitempi pailrvelusaiika. ja, r&en, miniä :Puhe m] e .s.: Edus:kunrt;a, on siis hy-
27614: myönnän t:rulläkin kertaa.. :Siksi pyydän vräiksyn\Y:t suuren valiokunn.a.n ehdotuksen.
27615: ehdlottaa, että tässä kolmannessa momen-
27616: tissa olleva a.ilkaJmä:äräys muutettaisiin y h- ~4----119 § :t, 2 luvun nliimike, 20-25 § :t,
27617: deksäksi kuulka udreksi. 3 lurvun nilmike, 2r6-31 §:t, 4 luvun ni-
27618: mike. 3:2-35 § :t, 5 luvun nrirmi,ke, 36-
27619: iEd. ·R e i nr i k a. i n e n:: Minä !DYY·dJäm 45 :§ :.t, 6 luvun nlimirke, 46-5:1 § :t., 7 lu-
27620: ka.nn.a,ttaa teh:tyjäJ ehdotu1ksia. Minrun ikä- vmir nimike, 52~57 § :t, 8 luvun! mimike,
27621: sittäJäJk,oonri nlä.mrä e;hrdotukset ·OIVra.t ikohtuul- li8. ja 5r9• §:t hyvläiksytään kesrkustelutt.a.
27622: l:Usia. Pyydtitn vidä huomauttaa, e.ttä muut
27623: pohj-oismaiset pikkuva.ltiot ovat vielä ly-
27624: h€.mmän palvelusajan kannaUa. Ruotsissa 60 §.
27625: 3 kuukautta, iN orjassa 2 kuukautta j. n. e. Keskustelu:
27626:
27627: IKeSikustelu .iUJlisteta.an p.äJälit.ynieeb.i. Ed. ;p ui t .t ~ne nr: Va,i,kikarkin näyttää
27628: siltä, et:tei .missäiärr tapauksessa, mirnkäälllr
27629: P U! he mies: Keskustelun ikulues:sa on la,i·siin :kohtiin saa.da, t:äJss.ä rpieninrtäkääJn
27630: oo. Puittine,nJ ·ed. Reinri.ka.isrenl kan,nratt.a.- muutosta aikaan> hnolima,Uai siitä. ovatko
27631: mana ehtlottan1ut. että rli3 §:nr 1 momen:tissa nruo kohdart kuinka. lb..uonto.ia. ja. kelvottomila
27632: oleva ]kä1raja. 117 vuotta 'k:rorotet.tais.i~inr 20 tahansa, niin sittenikään en voi vaitiollen
27633: vuodeksi .ia 52 vuoden! ~käraäa alennettai- sivuuttaa karikkein, MrkerlimpiäJ kohtia.
27634: siin 45 ·vuodeksi. Jfutsulll. tätä ed. Puittisen Niillä perusteilla,' lllita y leiskesikustelussa
27635: ensimiäise~si rehd.otukseksi. Nii.nikään on ed. lausuin .täJst;ä n}'kalälstä, minrä pyytä.isrin eh-
27636: Puit,tinen ehdottanut, että 2 momentissa dottaa, että 60 pykälä poistettaisiin.
27637: oleva J)alrvelursaika määnä,tträ:isii.n 6 kuukau-
27638: deksi .ia 3 momentissa '!lla.inritt.u palvelus- iEd. L e h iJ k o i ne .n: Pyysin puheen,..
27639: aika 9 kunikarn:deksi. Kut,s.un tätä ehdo- vuoroa !kannattaarkseni ed. Puittise.n teke-
27640: tusta ed. :Puittise.n; toirse:k.s·i re:hdotukseksi. mää ·ehdotusta.
27641:
27642: Selonteko myönnetään oikeaksi. Kesrkus·telu julistetaan päättyneeksi.
27643: lP u he mies: Keskust.elun kuluessa. on
27644: Äänestykset ja päätös : ed. Puittinen ed. Lehikoisen rka,nlnrattamanra
27645: ehdorttanrut,. että 60 § rJ)OLstettaisiin. Kutsun
27646: .1) Åänu~,sty.s ed. Puitti!sen tmsirmäisest1i. tätä ehidotusta ed. Puitti:sen .ehdoturksebi.
27647: ehdrQtuksesta. :Selonteko my)Önllletärän: ·oilkeaks.i. .Asiarsta
27648: iKeu hy;vä:ksyy suuren va.lirokunmran re~hdo on siis ääniesr1:ettävrä.
27649: 1
27650:
27651:
27652:
27653: tu:kse.n, rfuäme,sitä:ä ,,iaa!'; jo1s ,ei" voittaa, on
27654: ed. Puittisenr e:nrsimäi1nrenJ ·ehdotus hy;väik- Äänestys j,a päätös:
27655: sytt.y.
27656: lKen hyvälksyy .suuren IValiokunmarn eihd<>-
27657: 1ÅäJnest3nksessä a.nne.t.aa,n 918 jaa- ja, 71 el- tuksen, :ä<änestää ,,Liara"; ,i01s ,ei" v;oittaa. on
27658: ätänltä. ed. Puittisen ehdotus hyväksytty.
27659: 61
27660: 482 Ti:i<s!baina 17 ;p. 10ikrukl1uta.
27661:
27662:
27663: Äälne:sty1ksessä ovat j oo-1ääniet .voitol}a. niillru, jotka ffivät hyv,älksy y:kJsinikerlaiseen
27664: pä~väti•är.ie.stybeeDJ sii:rt,ymistä,
27665: tehdä ehdo-
27666: J> u h e 1m i e •S: :Eduskunrta on, siis hy·vä!k- t.uks.en.sa,.
27667: syn;yt suuren, va.lio'kunnairu .eJhruotuksen ..
27668: Välikysymykseen vastaa seuraavasti:
27669: 161 §, 9 Lu:vun nillmike, 62c-6·3 § :t, 10 lu-
27670: vun nim:Uke, 64-66 § :t, 11 luvun nimike, 1Sisäasi:aimminist.eri E s k e l1ä: Ed. Lång-
27671: 67~69 §:t, 12 luvun n.iuniike, 7101-74 §:t
27672: ström ja eräät muut puhUJ.ia;t owa:t esittäneet
27673: 1,3 luvun ruimi,ke, 75-88 §:t, N luvun, ni- hallituksen va,sta.tta.vaksi, ens:Uksi tietääJko
27674: mike, lain al®nlause ja. la,in nimi,ke hy.väik- halEt,us, ·että! 'Turun, kuritushuon,eella s'äi-
27675: sytä:äln j,ärjestäm,stä ikeskust·elutta. ly.tett.äV'ilstä ,poliittisista Vla,ngeista~ mnat
27676: JMkimim.äi,senJ la.iw 1-5 § :t, lai:n johto- er.ä1ät va.n~git, amlka:ran sorron1 .ia kurituksen
27677: lause ja lain nimiike hyvtäksytäiäJ:n,. a,l.a.i·senla ollen, turvautuDJeet e:duskuDJnaiil
27678: heiHe myöntämiäi oikeuksia puolustaa:k-
27679: 1Asia.n toinen lkä,s,ittelv .iuE,st.etaa.n paM- seen, äJäirimrmäiseen: kein:oron, nällikiälaikkoon,
27680: tyneeksi. ja että lheid·äJt tämäin johdosta Olli eristetty
27681: erikoisselleiili:1:n .ia• heitä ikohdeltw Vlä.kirvaJ-
27682: i;ai,sesti; toi1s•eksi, mihin toimen,piteisiil!J on
27683: 6) Vuod.en 1921 valtiopäivillä lepäämään jä- hallitus ryhtyn;yt tai a,ikoo ryhtyä: lähitu-
27684: tetty ehdotus 'l·aiksi eräid.en Maarian pitä- lev.ai~suudessa, estäläJkseen ntiilille va,ug-eille
27685: jässä sijaitsevaan Iso-Heikkilän virmataloon tehtyä V'äläryytrtJä ja. rvrukiVIR:lt.a,a jat:kum3Jsta.
27686: kuuluvien alueiden vaihtamisesta Naantalin .ia .pelas.ta,akseen !he]dJäJn, henilrcensä; ko1ma.ll\-
27687: maaseurakunnassa .sijaitsevaan Kultarannan neksi, mihå:lll toimen.pit,eisiilll hallitus on
27688: huvilatilaan. maihdollisesrti ry!ht,yn:yt tai aikoo lähi1mle-
27689: va.isuude,ssa. ryhtyä l~ovetta.akseen sen po-
27690: LEsitel.läläm suur.en va.liokwnmlan mrietintö liittist,en va,nik:Uen, luokiilttelulll ,yksityisri-
27691: .n,:o 6 j31 .otetaa,n to is: e en kä:s i t te- kollisiini' ja. ,ei-yksityisr~koUisiin", mikä
27692: I y y n s:Ui:nlä sekä valtiuvara,:Unva•lio:kun:na.n on va,nki·la;vimnoma,]sten .t:3Jholta to-Dmitettu
27693: mietinnössä n:o 6 va1lmist·elevasti k:äisit,elty va1stoin eduskun1na:n, päätöstä ja. ta.rkoitusta,
27694: mainittu •B!hc1otus. .i ost,a 1uokittel usta, T.urun· lkumtush.ruoneen
27695: .iä:r.kyttäväJt ta;paihtumalt .wat vailll erä1s
27696: Puhe m i e, s: Käsitt,elyn, pohjan1a on seurau1s .ia. ibnau.s.
27697: suure.n valiokunnam mieti,:n;tö •n:o 6. Näiden kysymy,ste.n jo·hdosta saa.n, esit-
27698: tää seuraavaa:
27699: ISuur.e.n, valiokunnan ehd1otus hyväiksy- 1Ra.nga·is.tu·sten täytämrtJön.paillosta 19 päi-
27700: tään: ke,skustelutta. V!Wlllä joulukuuta ·1:8t8r9 a.n,n;etun a'setuJr,oon 2
27701: luvun 8 § :n, mukaa,n:.. sella·isena, ikuin: se on'
27702: 'Aisi,a,DJ toinen· kä:sit·tely .iuhst,e:taa.n pä:ät- laissa, 2,1 :päiwält.ä. tamm~kuuta 191211. voi-
27703: tyneek·si. daan niiHe va.ng.eille, jntika,, o·lemat.ta syy-
27704: päät muuhun rikokiseen,. oJVat tu01mitut ri-
27705: ,kosla.in 1!1, 112 .ia 1'3 Iuvui1ssa ta,ikk3J 16 lu-
27706: Välikysymy.s, joka ,koskee Turun kuritu.s- v•un 2:4 '§ :s1sä mainituista, ·riikoik,s:ista, myön,.
27707: huoneella tapahtunutta nä:lkälamkoa. tää erinäisiä tutkint-ovangeille kuulurvia. etu-
27708: .ia sikäli kuin vankilan järjestys sen sallii
27709: P u h e :m i e s: Ulkopuolella, päiv:älj'ä.rjes.- tai mikäli niic1en my•önrtäminen ei tee vangin
27710: tyksen tulee nyt a.lllntet.tavaiksi va1sta us e:d. säily:mistlä epäJvanma.ksi. :Nä~d.en va.nJrien
27711: Långs.trömin tekemäiäln välikysymyks.een, ka.n,ssa on :kuiten:kin ka,tsuttu .voitavan ri;n-
27712: koskeva Turun kuritushuoneella tapahtu- nlalsta.a nekin va.ngi.t, jot:ka o.Uen• tuomitut
27713: nut.ta n1äl1käla:kkoa. ISitteDJkun vä1i.kys.y- edellä luetelluissa lain [laikois.sa, tarkoi,te-
27714: my:kseen on vastaus a.n:nettu ja sen johdosrta tuista, rik~oksi;st,a, samalla. ovat syypäät ri-
27715: eh:Jrä: aiheutunut 'keskustelu julistettu pä!M- koslain neljässä viimeisessä luvussa mainit-
27716: tyneeksi. esitän eduskun1n8Jn hyv.älksyttä- tuihin tai muualla rangaista:viksi määrättyi-
27717: väimsi soen päwädärjestykseen si:Urtymisen hin, nililhin rver.raf.ta,viin 'J}olitia~ tai .iärj·es-
27718: sanamuodou,. jo'ka löytyy .vaJ,tioväiV'ä:järjes- tytsriikkomuksiin. 1TäJmäJn ohessa, on edel-
27719: tyksen 32 §:,ssä. Silloin on vielä tilaisuus leen v. W'l8 \krupina.sta :vielä rangaistusta
27720: NäJlikäbatrok'o Tu:ru:n 'kuri•tustlmo.neeHa. 483
27721:
27722:
27723: kärsivät vamgit, joiCLen rang.a.is•tus pannaan Mutta on heiSitä t1oinen sieltä ika.rka.rumisem
27724: täytäm,t,oön, 116 .päivänä h,einäkuuta li9•1t8 ja .toinen hu,o:non. käytöksen tatk~a. ollurt
27725: vaJ tioriffioso~keuksien :tnomitsemain ra.n,- toista,iseksi .siirrettävä Turun ·kuritustlmo-
27726: ga.istusten t.äyti1ntöön;pa.n,osta. ann,etun: lain ntee:se:en, jossa. 'V.angit, kuten edell:ä on mai~
27727: edell:vttäm'äm.ä pwkkotyönä, huolimatta, siitä, nittu, ei•v;ät voi 1Saada na urttia näitä eri;kois-
27728: että he ovat tuomitut myös muista. kuin etuja.. Kol,ma.s vangeista o:nt. pa.itsi va:ltio~
27729: edellä lueteHuissa la.intpa~lwissa. ma·in.ituista. pert.ok.sen .v.almisibatmise:s·ta, tuomittu myö:s
27730: rikoksilsta, saaneet llla,uttia. ihyväksee'n muusta ri•kotksesta kuritushuonera,nga.i.stUJk-
27731: eLäitä tutikimrt,o;vamg;eille kuuluvia: ja ran~ seen, joten häntä on käsit,eltävä ta,vallisen.a
27732: gaistuspa,kkoa. hev,entläiviä ·etuja., koska oli,si kur.itushuoneva.nikinra. N·rumä va.n.git o,vat
27733: ollut lkohiJuutontta, että nriiltä va.ngeilta, vaa:tine,et päiäist,ä to~seen. va,nkila.a.n,,. jotta
27734: jotka jo ovat saaneet nauttia näitä etuja, heille voidaan ant1ara valti,ollisille vangeille
27735: olisi ne peruutettu, vaikkakin alussa mai- mylälllnett:äv]ssä o.l~w1at. edut, ja. 1kun. siihen
27736: nittu v. 1191211 lain sa.nalmUJoto saat,ta,ilsi· niäyt" ed18lläse1vi~e.tyis1Jä syistä: ·ei ole voi1tu suos-
27737: tää ,siihen v-elrv:oi.ttava,n. tua,, ·o:V•at ih,e viime syyskuun 18 pä LV1än:ä1
27738:
27739:
27740:
27741: !Edellä selost1ettujen periaatteiden mu- kieltä.vtw-.nee:t n1arutt.imaist.a r.uoka,a siihen
27742: ka.a.n .ovat ikys•eerna,laiset VJa:n,git, .ioit,a lky.sy- saaikka, ,kumnes tuohon siirtoon, snostuta·a,m
27743: jät t.ar]mitstanevart 'Va1tiollisilla vangeilla, Tämän jo.hd,o,sta on, ffiuri!tuSihU'oneen johto-
27744: 1
27745:
27746:
27747: rangaistusta täy.täntöönrpantaes'Sa vanki- kunta :212r :päiV1i1nä sama1a. syyskuuta. päM-
27748: loissa luoki,tellut ja, perustuu täimä hwki.t- tä!n.yi;, ettäi vamt~rit olivat :siirret.t.äiv'ät y~ksi
27749: telu näin1 ollen v.oimassaoleva.a•n1 la:kiin s:el- näissellii,n M:ä:kå:rin hoitoa. .sa.a;maan. J a;t-
27750: lai;s,ena ikun se on jUilkaist1u ja voidaan sitä kettuaan kieltäytymistäiä.n vawaa.elh.t.oi,sesti
27751: siis ,väi,Wi!ä lai:nrv,a.s.ta.iJs,eksi kmk·ein,taa.n. n1aut.ti.ma,sta, ra,vinrt:,oa., ovat he tlmit.enikin err-i
27752: siinä mielessä, että siiruä on, !sovellettu lalkia. aikon.a, eli saman !kuun 2•4, 26 j.a 2·8 pläi-
27753: liian lievästi, toisim. sanoe.nl talpauiksiin, joita vinä alka.neet naut:tia si1ämnölliset ate.rian.sa..
27754: se sa;namuodoUeen1 ei ikiöa~meni mukaan Sinä a.ika,na, jolloin va,ngit ovat .i,ättä:n,eet
27755: tarkoita.. tNrumä .p:uhe,enalaiset .vamgit ovat ruoka,nsa. na:ut.tima.tta, ei ih~itiä ole k!ohdeHu
27756: si'.ioitdut samaan la1itokseen tai laitoks·en .vähi'llmässälkään mä.ä1rässä väkivailtai.sesti,
27757: osa.stoon., jossa ei ,säily;t,etä muita, v.a•nkeda heidän t.e1we:vtensä ei nä(Ytä tämän ruuran
27758: ja j.o!s.sa. 'main1ittu.ien. etu1jen mylönt.äJmintenl na:uttimi,s,e1st.a kieltä:y.tymisensä ik·autta kär-
27759: voi :olla. malhdollista, ilma:n va•a.m.a van.kila,n siiJ.,een ja. ovart the ryhdyttyä1ä1n syömään n1y.t
27760: järjestykseUe ja rv:a.nigin ·sä.i1lymiselle. Mutta, alkane.et t.eh!dä: ah1k~ras1Ji ty~ötä. .(OiJkea.lta:
27761: milloin jokin y]msityine'n .va.nki on tehmy:t Hyvä!). Minkäänlais<en kurinrpitoseura.a-
27762: itsensä syypää:ksi karka.amisyrityksee·n !tai muksen alaiselksi eivät' vangit ole täJmän
27763: muuhun tör,keääm jäT,iestysh~äiriöön, on hä~ kieltäytymisensä vuoksi joutuneet. Näin
27764: net siirretity varm€m pa.an laitokseen, mist·ä oUen CJIVa.t enetmm:ät toimen.pit.eet. asia.ssa
27765: on 10Hut seum.uksen1a.. että! hän ,samalla, hallitu:ksen. puoleHa. it1sestääm1 raue'n'neet.
27766: .my·ös o:ru menettä.ny:t puh.eenala.i1se;t edut, ,
27767: 1wsika v:anikila:n .iär.iest:ylk.sen ·ka.ntnaJta ei Rdgsm ..Lång.ström ävtensom vissa andra
27768: vo.Uda .sallia,, että tälla.ises1sa. laitotkses.sa, jo- rik.sdag.smän ha,va, ti.U re.geringen för besv.a-
27769: kin vantk~ s.a,isi nauttia. erilaisi1a •etu.ja. kuilll rand·e riktat följ an:de .S!IJÖI1SillJål:
27770: hänen va.nlkit•overin!sa.. .Milloin iäMaisen 1. Har reg'le.rin.gen. sig beka1n.t, att vissa
27771: va.n:gin käy:tö:s opi.temmäm ajan·. kuluessa, on hland de å tuHhus.et i Å 1bo förvarrade po-
27772: näy.tt.än;v:t va1ka.antuneen: ja. thäne•n voida.an: lit,iska fåmg.ar, till föl.id a'v det svå.ra fö.r-
27773: kat1soa, a.li,stuva.n vankilassa, .ehdott.omas•ti tryoks- och tvångsregement•e de äro under-
27774: v.a.a,dit.ta,vaan .i1i1rjes:t.ykse.en, on. hänet siir- .kast.a.de, för ti.UV1arartagaon1de a.v de rMtighe-
27775: retty t'!lkaisin sellaiseen la.itnkseen, j1oSS!ll ter, r:itk,sda,gen, dem tilllförsäkra:t, tryggat
27776: häneHe v:o·i.da.a:n, rpa.la·utta.a. entiset edut. sig tiH 1de,t ytterJigais:te medlet. hllln,_ger-
27777: Mitä t1111ee n,iihin vanike~hin, ka]k,ki.aan 3 .stre,ilk, oeh att de, därför isole.rats i en1sk~l,d,a
27778: lu;vultaa.n; j:otka, ovH,t väliikys.elyn aiheut- celler och utsatts för övm-:vlåld;
27779: taneet, on heist,ä 2 tuomibtu v. 1918 kapi- :2. Vilka åtgärder bar ;regeringern vid-
27780: nan johdosta. !S'BikäJ .sä]lytetty IJakikotyöNan'- tagit eller ä1rnar i den n!ä:11ma.s.te fra.mtid·en
27781: keina ja ,sellaisina si·is eriniäisiä tutkinto- v.]dtaga till !förihindmn1de aiV fo.rtsa.t.t för-
27782: vanki1en etuja n'auiti,vina. toinen T.urun ja orätlta.nde a;v ooo övervåld emot de.ssa fån-
27783: toinen LaprpeeTI1r·ann1an pak•koty1ölait.oksessa.. gar samt f'ör rä.fLd,an·d·e av deras li:v;
27784: 484 Ti1staina 17 1p. :Lolkrukuuta.
27785:
27786:
27787: 3. Vilka åtgärder <ha.r regeri111gen tiH- förty lbetelc:knas ,slåsom Iagstridig.t, på sin
27788: ävenltyr:s vi·dta.git eller äma,r i den när- höj.d i den, me:nin,g, a:tt la.gen dä.rvi.d till-
27789: ma•ste framtiden v~d·ta,ga för a tt g-öra: ett läJmpats alHlfö·r lilberalt d. ·v. s. även i faU,
27790: sl ut •På deon kla,s.sificering a,v de po.Ji.tiska som densamma, tolkad strikte eftev orda,.
27791: fångarna i ,krimineHa" och ,ioke krimi- ly.delsen,, i,cke av·sett. Hrågwva,ra.n:de fån-
27792: nella" som frå11 fän.gelsemyndi.giheternas gar hava förvarats i en och samma anstalt
27793: sida ge·ruomföl'lts errnot riksd1agens heslut och €ller a:vdelning a.v anstalt. dätr ingoa andra
27794: .a;vsikt och varav de uprprörande händelserna fångar förvara.s och lfä.r beviljande a.v ifrå-
27795: i kbo tukt.hus tmdasrt utgöra. en f·ölj.d och .ga:va.ra.nd>e fö.rmåner är möjligt utan a1tt ord-
27796: en yttrin.g? ning'en in01m fä.ngelset oeh säkerheten i
27797: Med anl.e,dnin.g av S[lörsmlålen får ja.g fånges v'ård ä:ventyra.s. ·Men där ntågon
27798: fra.mhålla. lföljan.de: ens.kild fånge gjovt sig sikyldig tiH rym-
27799: Jä.mlikt 2 kap. 8 § i för;ordningen den ningsför.sä>k eller anm.at .grovt störande av
27800: 19 deoember 118.819 o:m v.erkstäU:Lghet a v ·ovdn]ngen. h.a.r ha.n. ö;v.erlförhs tiJ.l en säkra,re
27801: stra:ff, .g1åda,llit detta lagrum ly•der i lagen anst1alt, viloket ha:f.t till påföl'jd, att han tili-
27802: av den 2,1 jan1uari 19211, ka,n fåJng·e, som, lika ackså gåt·t ~fråg'a,va.ra.nde förmå:ner
27803: utan att timka hav·a gj.ort sig skyldig till fö.rlustig, ty, set,t rur syn.p.unkten a:v ond-
27804: an·nart brott, dömts· t:Lll stra:fJf för brott, nintg-en in1om fäingelset,, :ka.m det ~cke till-
27805: vavom s.tadga,s i H, 1,2 och 113 ka,pirblen .st•äid.ias, a.tt i dylik a.n1sta.lt någon fånge
27806: samt i 16 ilm,pitlet 24 § strad~fla,gen., med- fi•n1ge lå;t.n.iuta s:ä.vskilda, fö11måmer frwmom
27807: givas vissa ransak1ningsfånge tililkommande sina få:ng;k·amrat.er. Dä•r eni dylik f1ånges
27808: fö.nmåner, för så vitt fängei.seordnirugen det uppför.all1,de under måg,on lälllgroe tid befun-
27809: tilLstä,d.ie.r och s·å.!kenheten1 i f·åJn,genis vård nit,s 1h~:wR V'a,ri!t st,a.dga,t 01ch han befulllnit.s
27810: genom sa1.gda förmå;nms •be:vil.iande ej även- villig at:t underka,sta .si.g den, ~rdnin.g, som
27811: tyras. Med dessa, fånga,r ha.va dock .iämväl i et:t fämgel:se .måste obetin.ga,t vidniakt.-
27812: de fån,ga.r anset:t:s, kunna. likst<ällas, vilka, hå:lla.s, ha,r ha,nl ÖIVerförts til1ba.ka. tiU sådRn
27813: jämt•e det a.tt de .bl.Uvit dömda för i ·ovanupp- anst.a:lt, där Ihan kan åtenfå sin1a. tidigåre
27814: rä!knade la.grum a,vsed.da brott, ti,Jli,ka gjnrt f ö r:mlåner.
27815: si.g ISikyMiga ti:ll med desamma jä•mförli,ga Vad ibet.näffar .de fångar, till a.ntalet i~
27816: p.olitie- ·och ·or.dning.s,bmtt, s:om omfönmälas aHes tre, .som a.v.s,es i .in:te.rpe1la.tio•ne.n, hava
27817: i str.affla.gens tfym, si•sta1 kacpite1 eiler för två av df'm dö·m<ts för deltaga.n,de i 1918
27818: vilka .st.ra:ff aninOit's.tä.de.s är utsa<ilt. De.ss- 'års uprpr.or och fö·r.vara.ts såsom två•ng'S-
27819: utom ha·.va, de fånga,r, •SO!ID for:tfa,ra•nde ut- arhetsfång.ar, med åtnjutande sås·om sådana
27820: stå .strai±1f flö.r delt.a.gan:de i Wl18 års uppro.r av vi,ssa mn.sa,knin.2,'sfån!ge tillkommande
27821: •OOO vilka stra:ff brin~a.s i venkst•äHighet fö·rmåneJr, den. ena, i Ålbo nch den• audm i
27822: S"åsom i la,ge:tt, den1 16 ju,Ji 1918, a.n:g~ående Will:ma.nstra.nds tv:ån1gos.a.rhetsamst.alt, men
27823: , v.er:ks:tälli,_g·het. atV st,ra.ff, som a,v domsto- hava..sede.rmera den ena till föl.id av rym-
27824: lar r±:ör .st,atdör:brytelse·r åJdömts, stadga.t ninlgo:s,f.ör.s(]k och den a,ndra tiH föl.id a.v
27825: två:ngsarlbeit€1, oarkta.t: .des•sa. fånga.r blivit dåligt uppförande måstat tillsvidare över-
27826: dömda. jämvä,] fö.r a.n.dra Jbrott än1 de i Otvan~ föra,s till tukt:huset i Åbo, där de icke
27827: wp]Jrätkn.ade la.gl'Utm olffiiförmäJl.da,, fått åt- kunm.a åtnjuta sa,g;da. förmåner. Den t.redje
27828: nduta. vissa, ralntsaikmin,,Qis.:Dån.g-e t~llikomma.nde, fången •ha·r, utom för föriberedelse tiH sta.ts-
27829: stra:fftm1nget lill!dr.ande fönmåner aUden:- .förrä,deri, dömts .i·ä.mväl för anna.t brott
27830: stund det ha.de varit o.billigi, a:tt de fångar, till tulkthus.straff. Des.sa, fålllgar hatva
27831: som redan varit i åtnjuta.nde a.v dessa, för- fnvdrat att vaacda. ö,verförda· till annat fän-
27832: månler, ihade bevövats ode,s·amrrna, eh.uruväl gels:e. dä.r dem kunde bevilirus sådaoo, för-
27833: ordaly,delsen atv ±iörs.tnämnda la•g av år 19211 måner som lkunma medgi,va.s politis:ka fån-
27834: kunde s.ynas förplikta. ·därtill. goa.r, 01ch då bi.faH härtill av ovanamgivna
27835: ·I överensst.ä1mmel,se med för<berÖl'da skä.l ~cke kun.n1at giva,s, hava .de oden 18
27836: gruJDtdsa,tste·r haNa, ifr<åga;va.ran,de fångar, nästvikne :se]Jte:mher vägra.t att intaga, föda
27837: som a:v inter:peUa.tore.rna. :berbe:ckn,a,g, mted ut- intill dess sa1gda. överföring heviljas.
27838: tryået poli:tiSika fån.ga,r tVid straffets brin- Med a,nledn,i.ng lhärav har tUJkthuse.ts direk-
27839: ga,nde .] ·verkstäJlli.,Qihet i fän1gels:ema, kla.ssi- tion den 212 i 's:atllllma, mlånad beslutit, att
27840: ficerats. nen.nla ,kJa,ssificerimg grun.dar sig fånga.me s!kulle omflytrt:as i en,skild cell
27841: på ~~Mlamrle loa.g l()iCh 1kan detta. förfa,mnde under läka.r.es viånd. •Efter nlågon tids
27842: Näll:kä1akk,o TUJrun :kurHusihUJoneella. 485
27843:
27844:
27845: ytterligare foirls:a.tt vägm11 att fri<viUig-t vangit ovat tässä maassa joutullleet jos
27846: i11tag-a föda:, ha.va: de en;vaQ" vid olika t,id- jonkinlaiseen asemaan, jos jonkinlaisen
27847: punkt eller den 2,4, 2:6 och 28 i samma kohtelun alaiseksi, joten ~on syytä olettaa,
27848: månad ,beg-yn1t. in1ta,ga mgel,bunu:lna mål- että, kai,k,ki ne ,pakottavat syyt, jotka ovat
27849: tider. Under d~en tid fång-a.rna vä,grat a:tt tämänkin nälkälakon aiheuttaneet, ovat
27850: in,tag-a, föda,, haJVa de i:Gke i minsta :m:ån ·todellakin sellaisia, että se ei ole siis tur-
27851: und·el'lka:stats vål:d. Dera:s' hälsa, synes ed hista tapa:htunut. Kun täHaiseen epätoi-
27852: bava lidi1t något rnen .genom närnnda vägran voiseen tekJOon vaniki ryhtyy, kuin nä'lkä-
27853: att njuta, föda, och ha.va, ,de efter det de la:kkoon, täytyy siis olla si1ksi painavia
27854: åter börjat imtwga, f'äda, ta,git flitig,t i:tu me.d syitä, siksi suuria tekijöitä, ~että todella-
27855: arbetet. !Nå(g'on discirplin1är å1gävd ha,va kin aihetta tä:llai.seen on olemassa. Minä
27856: fån,g-a,rn:a med a,nJed'nin:g arv den,na, sin väJ_g- olen ollut tilaisuudessa muuten saamaan
27857: ran ej unde11kastats. tietoda näiden vankien nälkälakosta hen-
27858: ,Vid stådan1t förhålla,nde miåste vida,re åt- kilökohtaisesti heitä ,pu<huteHen ja saarnaan
27859: g-ärder i ären:det ifråm regeringen:s sida. för- myös ,selvityksen si~hen, mitkä seikat ai-
27860: falb. heuttivat tämän nälkälakon. 'Samaten olen
27861: Vastauksen johdosta viriää seu,raava myöskin onnistunut saamaan tietoon sen
27862: seilk.an, miten ja millä tavalla nälkälakko
27863: Keskustelu: siellä lo-petettiin. !Ne syyt, jotka aiheutti..
27864: vat näl:kälakon syntymisen ovat todellakin
27865: Ed. L å n ,_g s t r ö m: Se vastaus, _i.oka sellaisia, että nii:hin on ,eduskunnan tar-
27866: tässä äsken kuultiin her:ra sisäministerin .peellista tutustua, ja saada tietää, minkä-
27867: suusta, ei antanut mitään uutta valaistusta laista :v~altioUisten vankien :hoito ja sijoi-
27868: ,tälle kysymyiksessä olevaHe asialle." Päin- tus ja luokittelu eri vankiloissa on. Täällä
27869: vaSitoin se vaa1n totesi, että niälkälakko Tu- sisäministeri .io rnainit,si ainakrn kahdesta
27870: run kuritushuoneella on tapahtunut, ja että henkilöstä, jotka olivat nälkälakkoon osaa
27871: ne vangit, jotika nälkälakkoon r:ihtyivät ottaneet. Niitä oli kolme. Yksi nälkä-
27872: puolustaakseen valtiollisen vang-in oikeuk- lakkolaisista nimeltään Lauri Mikkonen,
27873: sia, jotka :heille kuuluivat, väJkivaHaisella on tuomittu 1hovioik:eudessa. va!ltio- ja, maan-
27874: tavalla pakotettiin luopumaan tästä yri- petoksesta 12 vuodeksi kuritushuoneeseen,
27875: ty;ksestään. !Sisäministeri ei vastannut johon tuomioon sisältyy 8 kuukauden van-
27876: lainkaan muuten kolmanteen kysymykseen, keusralllg-aistus väärän pa:ssin valmistami-
27877: joka. ikuuluu: ,Mihiru toimenpiteisiin halli- sesta ja käyttämisestä. 'Tämän tuomion
27878: tus :mahdolEsesti on ryhtynyt tai aikoo on korkein oikeus sittemmin va<hvistanut.
27879: lwhitulevaisuwdessa ryhtyä lopet.taakseen Tä:stä tuomiosta on :kuitenkin Tarton rau-
27880: sen poliittisten vankien luokittelun y:ksi- hans:opimuksen mukaan ;pudonnut pois
27881: tyi•srikollisiin: ,ja ei-yksityisrikollisiin, mikä maanpetostuo.mio, joten J'an_gaistusaika jäi
27882: on vanlkil,avi.:ranomaisten taholla toimitettu yhteensä 5 vuodeksi 8 kuukaudeksi. Tä-
27883: vastoin eduskunnan päätöstä ja 11al1koi- rnälkin vanki on selitetty yksityisrikolli-
27884: tusta, josta. syntyneet \Turun Umritushuo- seksi ja ~sen mukaan, tel.iett,y 6kosvankien
27885: neen jäJrkyttävät tapau1kset ovat vain eräs kanssa yhteiseen asuntoon. Yksityis,rikol-
27886: seuraus ja ilmaus". Kun kuten tä~ssä ky- lisuus on tässä arvatenkin keksitty siitä,
27887: selyssä mainitaan, tämä on ollut juuri se että !kysymyksessä olevalta henkilöltä ta,_
27888: ai:he, jo,ka on a~iheuttanut tämän nälkäla- vattiin väärä 'f)assi pidätettäessä. Muuten
27889: kon syntymisen, niin olisin toivonut, että tuntuu hullunkuriseHa j.a naurettavalta se
27890: si:::äministeri vastauksessaan olisi erikoi- tapa, jolla tätäJkin asiaa on tuomioistui-
27891: sesti juuri tähän kohtaan antanut vastaulto- messa käsitelty. Se kun selittää että hen-
27892: sen. Mutta niin ei tapahtunut. kilö, joka, sama1la tuomitaan valtio- ja
27893: Mitä ensiksi täihän nälkälakkoon tulee, maanpetoksesta .ia ,sellaisesta maassa oles-
27894: niin on sellainen ta;paus tämän maan kele:rnisesta, niin ei luulisi mitenkään voi-
27895: oloissa iharvinainen. 'Tietääkseni ei sel- van .se:littää :häntä muuhun lnokka:an kuin
27896: laista aikaisemmin ole kai tämän .maan juuri valtioHiseen luokkaan kuuluva:ksi .ia
27897: vankiloissa tapaihtunut. Ja mehän tie- yksityisri!kolliseJksi vaan siitä syystä, että
27898: '<1ämme, että vcarsin1kin juuri valtiolliset hänellä {)li vää.rä passi, sillä ei kai kukaan
27899: 486
27900:
27901:
27902: järkevä ~hminen ,otwksuisi, · että henkilö, 1 kääntyneet kirjelmällä vall!keinJhoitohaHi-
27903: joka olesk·elee maassa salaisesti, käyttäisi tuksen ;j,a vankilan jQJhd.on •puoleen pyyn~
27904: omaa passiaan. Tä,stä luonnollisesti joh- 1 nöllä, pää,st.ä valtiollisen vangin oikeuksiin,
27905: tuu ,että vääJrän :passin kä.yttäminen liit- jotka he itsekin ,katsoivat lain mukaan it-
27906: tyy suoranaisesti hänen maassaoleskelu- se'Heen kuuluviksi, mutta aina saaneet
27907: tar.k,oitukseensa ja, jos ker.mn se on seli- pyyntöönsä ·:kielteisen va.stauksen. Kun ei
27908: tetty vaHio- ja maanpetokselliseksi, niin siis näistä pyynnöistä; mitään apua tullut,
27909: ei minun ymmärtääkseni voisi tulla ikysy- 1kattkeroitti se si~nä määrin näiden vankien
27910: myJkseenkään silloin jutun selittäminen mieltä, että he päättivät turv.autua, näitä
27911: yksityisrikolliseksi senvuoksi, että syytetty eduskll!nnan heiLle myöntämiä oikteuksia
27912: käytti vääJrää passia. Kun nyt kuitenkin ~puol:ustiaaiks·een, niinkin eprutoivoisoon te-
27913: tläimä .kysymykses,sä oleva vanki Mi~kon.en koon kuin nälkäh.kkoon tar,koitutksella saat-
27914: on tullut täJmän tulkinnan kautta yksityis- taa trumä asia yleisemmän huomion alai-
27915: rikolliseksi selitetyksi, mutta kun hänen seksi ja saatta.akseen siten huomion esi-
27916: tuomionsa, tä;mä yksityis,rikollisluonlt.oinen neeksi asian, .iosta. .io oli niinkin kauvan
27917: tuomio on 8 kuukauden pituinen, niin luu- vai.iettu.
27918: lisi ·ainakin maallikon järj.en mu1kaan, että Mitä ensiksi tulee van1kien luOikitteluun
27919: kun hän oli kärsinyt rangaistuksensa yksi- ja yksityisrilkolE,sten jowkko.on si.ioit.teluun,
27920: tyi.sluont•oisesta rikoksesta, sen 8 kuu- niin onhan .io pelkästään !kasvatukselliselta
27921: kautta, että hän ainaikin senjälkeen olisi kan.na.lta katsoen väärin, että henkilö, joka
27922: siirretty valtiollisen valljgin oikeulksille. on selvä.sti valtiollisista .syistä tuomittu ja
27923: Mutta niin ei nle käynyt, vaikka hän on jonka harmstukset li~kkuva.t k,okonaan toi-
27924: .io kolmatta vuotta istunut yksityisrikolli- silla aloiHa, .iot1ka iha;rra.stubet ovat siis
27925: sen asemassa. ker.rassaan erilaiset <kuin riikoSN:an:geill:a,
27926: 'Toinen näistä, vang.eista on Eero Alanen telj.etään •samoihin yhteiss.elleihin pahim-
27927: nimeltään. Hän on tuomittu valtiorikos- pain ammattir~koUi.sten ,kanssa, joilla, ei ole
27928: oikeudessa.; häntä säilytettiin ensin Turun useinkaan muuta mielessä:än kuin uusien ri-
27929: pakkot.yölaitobella, josta sittemmin siir- ,kosten suunnittelu j. n. ·e. Hienkilön, j.oka
27930: rettiin La.p,peenrannan vanJ\:ilaan ia .iosta täHaisessa seurassa joutuu vuosikausia, yh-
27931: oli vwrtija.n vastustamisen takia sii.rretty tämittaa olemaan .ia kuulemaan jos jonkin-
27932: Turun kuritushuiOneel,Je, ikun hän1Jä ensin laisia suunnitelmia ja ke['toelmia entisistä
27933: oli •rangai.s tu yksinäiseen selliin siirläm i- urot1eoista, murhista .ia varkauksista .ia sen
27934: sellä vähennetyllä ruo1ka-a.nnoksella. Täl- sellaisista, niin tuJee hänen omata ta,vallista
27935: löin kun hänet siirrettiin, •ei häneUe ed·es v·oimakkaamman tarmon .ia ta.hdon, .iot.ta ei
27936: annettu tilaisuutta vankilan j.ohtaåan edessä vaipuisi samalle tasoLle n·äi!den kanssa ja
27937: .puolustautua ja selittää· a,siaansa, vaan il- tulisi siis heidän ikaltaisekseen .
27938: man muuta suoralta kädeltä siirrettiin TäUäi tavalla on tällainen epäterve van-
27939: tämä! henkilö 'Turun Kakolaan yk.sityis- kien .sij•oittelu kasva.t'tanut monesta ikunnon
27940: ri.koHisena senvuoksi kun väitettiin, että ·nuor.esta miehestä ja naisest•a vankilassa
27941: !hän oli vastustanut vartijaa.. oloajalla siveellisesti rap1piolle joutuneen
27942: Kolmas nä,lkälak.koon ,osaaottaneista oli 'henkilön, joka. vankl<lasta pää,styään on
27943: Yrjö Aaltonen, joka myös oli :tmomi>ttu va1- rylhtynyt kokeilemaan siellä saaduilla opeil-
27944: ti01l'i1kosoikeudessa, vuonna 1918 6 vuodeksi laan. En tarkoita että kukaan .'Valtiollinen
27945: vankeuteen. Hänen rikoksensa luonne vanki olisi vielä ·sellaiseksi tullut, sillä ei
27946: onkin selitetty aiva.n puhtaasti! val- 'kai niitä ole sieltä sella.i,s,ena päässyt ulos,
27947: tioll:irseksi, poliittiseksi, mutta sen •joh- mutta tällaisia esimerkkejä on toc1ettavissa
27948: r1osta että lhän ·oE ika1rannut Turun pak- ~ankilaoloissa tavattoman .p•aljon, :varsinkin
27949: kotyölaitok,selta vuomna Jl9il19 .ia kun hä- nuorista henlkilöi·stä, joita. on sijoitettu yh-
27950: n€1t jä.Heen saaltiin (kiinni 11912il,, siirrettiin teen ios.talkin •pienestä rikoksBsta amma.tti-
27951: .hänet ilman muuta myälksin Turun kuritus- ['ikoUisten kanSISa. Tällä tavalla on siis
27952: huoneeHe .ia ['iistettiin kaikki valtiollisen tä:mä va,nikila;ka.sva.tll!s saanut aivan päin-
27953: vangin oilkeudet !häneltä •p.ois. Nämä .pu- vasialisen tuloksen a.ikaan, kuin mitä ·sillä
27954: heenalaiset vangit ovat .ia olivat useita ker- ehkä on tatl'.ik:oitmtu. :S'iirtä.minen tällaisten
27955: toja ennen tätä nälkäla,kkoon 1ryihtymistääin joukkoon merkitsee myös sitä, että vangiUa,
27956: Näi~kä1akffio Truru:n ·kuritusihrua.neella. 487
27957: ------
27958:
27959:
27960: jDka ~outuu näitten ammattirikollisten •llies- tkoko heikossa tilassa, ei hän pysty enaa
27961: kuudessa olemaan ja asumaan, ei ole mitään vallan voimakasta vastarintaa. tekemään.
27962: mahdollisuutta lueskeHa tai muuten opis- Ja tällai.st,a il'aa!ka,laiskumia eivät :myös-
27963: kella, vaikka kuintka. siih~n halua olisi, rkään nama nälkälakkolaiset jaksaneet
27964: sillä; vanki, jolla rikosvankien keskuudessa kauan kestää, vaan 8 vuorokautta kestä-
27965: on muit•a ha,mastuksia, joutuu .siellä ehdot- neen paaston jälkeen oli iheidän alistuttava
27966: tomasti toisten yrmittäväkJsi ja vihattavaksi .yliv·oiman ed·essä .ia ryhdyttävä nauttimaan
27967: ia sellainen asema ei suinkaan ole mikään ruokaa.
27968: Jradflhdittava eikä se ole suinkaan 1eitkin- iMitä muuten tällaiseen il'aakama.iseen
27969: te~koa. menettrelyyn tulee, .i·ota vankeja kohtaan
27970: Täimä näl!kälakko, meidän oloi·ssamme harjoitettiin, niin on sei,lainen kesk<iaikiai-
27971: n1äin harvinailllen t~atpaMuma., ai1heutui sii·s se<en inklvis~tsiooni1meneiJte,lyyn verra!tta;va
27972: juuri näistä täUaisi&ta huutavis•ua epäJkoih- toimenpide, vaiJkikaJpa se bpaihtuikin tällä
27973: dista, mitkä vankilaoloissa vallits,evat. kermlla ~vain VJaltiollisia vankeda kohtaan,
27974: Mutta millä; tavoin suhtautui jyrkästi tmomittJava. TlälJainen ta:paus
27975: vankila;njohto ja vira·no:maiset on ollut aitkoinaan käsiiJeltävänä my,öskin
27976: yleensä tähän kysymykseen? Eng-lannin rpa.r lamentis:sa, kun siel,lä jo,ku
27977: Ei va,nkila1n johdion enempä:iL kuin vankein- vuosi takaperin - minkä ehtkä useat edus-
27978: hoit.olhallituksenkaan taholta hiiskuttu asi- tajat imuistava,tkin - tapahtui nälkäla1k•ko
27979: asta halai,stua, .~anaa,kaan enlllenkuin sano- eräässä vankilassa. Tällöin myöskin viran-
27980: malehdissä alkoi olla epämääräisiä viitauk- omai.set ·rylhtyivät tai py:rtkivät ainakin
27981: sia, .ia• a1rveluja Kakola.ssa sa,ttuneista tapa- käyttämään saman.la:iJsta menettelytapa·a
27982: uksista ja huhuja kierteli jos jonkinlaisia kuin tässä on kä.ytetty, yrittivä:t väkisin
27983: toinen toistaan kummempia. Vasta silloin ruorokia van1keja, väkisin ,palmttaa ihe~dät
27984: katsoivat vankilaviranomaiset syytä olevan ruokaa nauttilmaan. Englannin par,la:men-
27985: a1siasta tehdä selkoa. Kun rpari edustajaa tissa teihtiin :myöskin tästä välikysymys ja
27986: syysJmun 24 pä,ivänä kävi paikan päällä, anlkarasiti timomitEin ·tällainen menettely,
27987: ilmoitti Kakolan vara<.iohtaja, 'että lakossa .koska s~tä pidettiin: tosia•a,nikin epäinhimil-
27988: olevcaa kolmea vcankia ~ullaan väbvaltai- li:senä, s·ellaisena jot,a ei ainakaan sivistys-
27989: sesti ruok1kimaan. Näin on todella ta!pah- maissa tule tehdäi j.a harjoittaa. Tämän
27990: tunut. (Ed. A. Pesonen: Väkisinkö syö- jälkeen ei myöskään Englannissa seHaisia
27991: tett.iin?) En minä toivoisi edustaja Pe- menettelyä .ale sallittu.
27992: sosta siihen asemaan, että välkisin syöte- y,l,eeniSä on myös kaikissa maissa, jotka
27993: tään. va1i1k!ka hän niin ilkkuen tänne vrus- ovat tahtoneet rkäydäJ sivistyneestä, la,in-
27994: taa. - Sen sijaan että olisi alettu nälkä- sää·dännöllä tahdottu tehdä ero n. s. val-
27995: lakon a,iheutiamia syi,tä ja epälkohtia• kor- tiollisten ja muiden .rikotksentekijäin vä-
27996: jata ja saattaa va,ng-it niihin .oikeuksiin, lillä. Niin on myös ollut tsaarin-aikaisella
27997: jotka heille lain mukaan kuuluivat, ryhtyi Venäjällä laita. (Ed. Ryömä: Ei nyikyään
27998: vankiLan j'ohto mitä- raaimma'1la ja epäin- o,lekaan!) Nykyään on mylös,kin. Ainoas-
27999: himillisimmällä ta:va:lla. ha1r.ioit:tamaa.n vcäki- taan Suomi 'ei tässä swht~eessa tosiaan t~ahdo
28000: Yaltaa turvaa vaiUa ia heiikossa tilassa ole- sivistysmaasta käy.dä. (Ed. Hakkila: Ei
28001: via vankeja kohtaan. Herra sisäministeri v,oi pU:h uaka.an V enä.iästä.!) siitä on lukuisia
28002: täällä sanoi ·kyllä,, että :mitään vä,kivaltaa esimer,kkejlä, minä voin luet•eilla niitä. vaikka
28003: vanke.ja kolhtaan ei ole lharj,oitiettu, :mutta kuinka monta. Suomessakin on kyllä yri-
28004: miitä voidaam sanoa sellaisesta, kun eristet- tetty jotain siinä su'ht,eessa tehdä. Olllpa
28005: tynä eri selliin, .i.onika. !herra sisäministerikin sä.ädetty er]koinen lakikin noudatettavalksi,
28006: myönsi ta!Pahtuneen, 'PUmpattiin heidän mutta erinäisten 'P~kkukuninkairuen vaiku-
28007: vatsaansa peräsuolen kautt.a ravintoa, .iok·a tuksesta, j.ollai,sia tässä maassa tosia,ankin
28008: tarpahtui kahden 'Vartijan läsnäollessa, .ia on melkeinpä jo,kainen virastopäälliktk·ö, on
28009: nämä vart.ij.at uhkasivat, että elleivät pysy tämäkin laki jäänyt kokonaan: kuolleeksi
28010: määrätyssä asenno.s·sa, niin tullaan ihei,dät k]rjaimeksi, nälmä kun ovat tehneet omat
28011: sitoma.a'n sä<nkyyn kiinni .ia asettamaan lakinsa 'eduskunnan säätämäin lakien ylä-
28012: kahleet fkäsiin ja jalkoih'in. Kun 8 vuol'o- puolelle.
28013: kautta on jo paaston.nut .on ihminen jo 12 rpäivä.nä .marraskuuta 1920 antoi hal-
28014: 488
28015:
28016:
28017: litus 'esity,ksen eduskunnalle laiksi rangais- 19'2'1. Tätä .mukaa ohsi siis asian ~pitänyt
28018: tu'ksen täytäntöönpanosta 19 päivänä jou- olla !Selvän. Julkaistu laki nimittäm sää-
28019: lukuuta 188'9 annetun asetUiksen 2 luvun tää: ,.Vankia, joka,, olematta samalla syy-
28020: 8 § :n muuttamisesta toisin kuuluvaksi. Esi- pää muuhun [l'ikokseen, on tuomittu ran-
28021: tyksen perusteluissa sanotaan m. m.: Lyk- ,gaistukseen r~kotksesta, .insta .säädetään ri-
28022: käystä sietämättömähi ja siis Jleti korjat- koslain 11, 12 tai 13 Juvussa sekä 16 luvun
28023: tav.ahi täytyy kuitenkin katsoa sitä ettei 2·4 § :ssä, älköön pan.tako yhteen selli ka.nssa.,
28024: ri.koslaki enempää kuin asetus 'rangaistuk- .ioka .kärsii vapausrangaistusta muusta ri-
28025: sen täytäntöön,panostakaan tee mitään ero- koksesta ja sovellettakoon häneen muutoin
28026: tusta n. s. valtiollisten ja muiden rikoksen- mitä rrikoslaiu voimaanpanemisesta 19 ,päi-
28027: tekijäin vähllä, vaan rankais-ee molempia vältä j.oulukuuta 1889 annetun asetuksen
28028: kunniaan käyväliä vapa usrangaistuksella. 35 §:ssä tutkimusvange~st.a on sääJdetty."
28029: .TämäTh €päkohdian 'korjaamiseksi ehdote- T ä m ä o n e .h .d o t o n m ä ä r ä y s, .i o s-
28030: taan, että 19 ;päivänä joulukuuta 1889 an- t a ei yhtään ;p o i k k e u .s ta m yön-
28031: netun rangaistuksen täytäntöön,panoa kos- netä ja se on eduskunnan sää-
28032: kevan aSietuksen 2 ,luvun 8 § :ään lisättäisiin t ä m ä 1 a 'k i. Mutta !kuten jo aikaisem-
28033: säännös, j.ossa kiellettäisii,n Rikoslain 11, min huomautin, niin meillä on aina tapa.Jl-
28034: 12 tai 13 luvussa mainituista .rikoksilsta tunut että, .i-os .ioiku .sellainen laki eduskun-
28035: tuomittujen 'paneminen 'rangaistusta kärsi- nassa sääd·etäänkin, joka tuottaisi jotain
28036: mään yhteen sen !kanssa, .io·ka kärsii vapaus- helpotuksia työläisluokalle, siUä työläis-
28037: rangaistusta muista rirkoksista ja. :iossa sää- luokaUehan on tämä heJ.potus, onhan työläis•
28038: d,että:isiin että sellaiseen ,rikokselliseen on luokka etupäässä, ei voi sanoa etupäässä,
28039: muuten sovellutettava, mitä ll'iko.slain voi- vaan yksinomaan työväenluokka on val-
28040: maranpan·emisesta annetun .asetuksen ,35 hollisesti tässä ma:assa v.ainottu. Jos ~sellai
28041: § :ssä on tutkimusvangeista säädetty. Täten sia .para.nnuksia siis tulee eduskunnassa
28042: saavutettaisiin myös käytä.nnössä epäile- säädetyksi., niin ovat viranomaiset aina hal-
28043: mättä thyvin tarpeellinen yh.denmukaisuus linnollista tietä pyrkillleet nämä piikkupa-
28044: va.ltiorikosoikeuksien va,pausrangaistukseen .rannukset käytäJnnlössä lt.erkemään tehotto-
28045: tuomitsemien .ia tätä rangaistusta, heinä- miks.i. Niin on käynyt täJssäkin tapauk-
28046: kuun 16 päivänä 1918 annetun lain .mukaan sessa. v,ankeinhoitohallitus on lrientänyt
28047: kärsivien sekä yleisten tuomioistu~mien sa- antamaan vankilan .ioht,okunnalle ohjesään-
28048: manlaisista rikok·sis,ta. vapausrangaistuk- nön jossa v a s t o i n t ä t ä e d u s k u n-
28049: -seen tuomitsemien käsittelyssä. n a n päättämä ä Jlli ,k i a j a. 1 a i n se 1-
28050: 1
28051: TäJstä hallitu:ks.en .esityksestä pyydettiin v ä ä s a n' ar m u o t o a. valtiollisista vaUJ-
28052: Kol'kei,mman oikeuden lausuntoa. Kor- geista määrätään m. m. seuraavaa: ,Van-
28053: keimman oikeuden lausunnossa sanotaan gin ka,ratessa tai tehdessä törk,eän jär.ies-
28054: m. m. seuraavaa: ,Koska eräät rikoslain 16 tysrikoksen, voi vankeinhoito:hallitus mää-
28055: luvussa mainituista. rikoksista samoin kuin rätä häneltä j.ohtOtkunnan ehdotutksesta
28056: myös kaksintaistelurikos- ja n. s. paino- otettavaksi pois kaikki valtiolliselle van-
28057: vapausriko,kset, ioista sakon ohella on myös giHe 'edellä myönnetyt Esäedut, jossa ta-
28058: säiid-ettv vapausrangaistusta, ovat luonteel- pauksessa hänet myös sii·nretään li:säetu.ia
28059: taan jokseenkin sama.nhisia kuin esityseh- nauttivien vankien parista toiseen van-
28060: dotuksessa mainitut valtiolliset riko'kset oli- kilaan ranga:istusta1an kärsimään." E d u s-
28061: si ehdottomasti lain muutos u1otettavru kos- 1kunnan selvää! päätöstä on
28062: kemaan näitäkin rikoksia." Tässä lausun- tässä su.htee,ssa siis muutettu
28063: ·nossa annettiin siis sekä hallitukselle että e r a a n k e s k u s v i •r a s t o n m i e 1 i-
28064: eduskunnalle .selvä viittaus että kysymyk- v a l t a.i s e 11 a p ä ä t ö k s e 11 ä. Tässä
28065: sessä olevaa lain muutosta olisi laajennet- on ymmärt•ää,kseni tapahtunut ilmeinen lain
28066: t.ava. Paljon ei sitä kuitenkaan laa i·ennettu. rikos ·etduskunnan ·säätämää lakia vas1·aan.
28067: E.duskunnassa lisättiin hallituksen esi- 'Tämän vankeinhoitohaUituksen ennen ikuu-
28068: t:vkseen yk,si ainoa pykälä., nimittäin rikos- lumattoman määräyben, rikollisen mää-
28069: lain 16 luvun 24 §. Muuten hyväksyttiin räyksen mutkaan onkin sitten ,myös van-
28070: hallituksen esitys ~eduskunna-ssa sellai- keja tuomittu. Siitä on lukuisia esimerk-
28071: senaan. Näin hyväiksytt.y laki julkaistiin kejä.
28072: Aootusko~oelmassa 2,1 päivänä tammilkuuta NäiCLen jo mainitsemieni lisäksi t.apaJhtui
28073: 489
28074:
28075:
28076: m. m. viime .sy•ksynä ·Tammisaa•ren pakko- ovat tehneet tämän .puolustaaikseen juuri
28077: työlaitoksella sellaista, ·että s~ellä vira.n- niitä oimeu.ksia., mitkä eduskunnan säätämä
28078: omaiset väittivät jää,kärivää;peli Kaihon Ja:ki JJ.eille oikeuttaa ja :kun tässä siis i·lmei-
28079: kropis·sa tehneen joitakin v.almistuksia kar- sesti on tap.a.htunut sellainen rikos, että'
28080: kausta varten .i.a. .että !hänen koppitoverinsa eduskunna.n säätämää lakia on erään keskus-
28081: Jalmari Hupli ,olisi häntä siinä suhteessa viraston kautta rikottu, niin 1minun ym-
28082: a.uttanut, siten auttanut, ettei ilmiantanut märtääkseni ei asia .oJe niinkään selvä
28083: tätä toveriaan. Vankilavilranomaisten väit- kuin herra sisäministeri ,sanoi., On luon-
28084: tä.imän ,mu!kaan ei edes Hup,lilla ollut aiko- nollista, :että nii.n kauvan :kuin nälkä·lakon
28085: mustakaan karata . mutta tästä huolimatta aiheuttamia epäkO:hti.a ei korjata. perusteel-
28086: siirrettiin heidät 'molemmat ja tuomittiin lisesti ja saateta näitä va.ltiollisia vankeja
28087: rangaistukseen, jota Tammisaa,ressa a.hke- heille kuuluviin .oikeuksiin, niin kauvan
28088: nvsti käytetään, nim. neljäksi vunrokau- pysyy asia .päiväjärjestyksessä ja, saattaa
28089: d•eksi piJmeään koppiin vedellä ja tleivällä, siis minä hetkenä ta•hansa toistua entistä
28090: tämän j•älkeen neltiäksi vuorokaud-eksi räi•keämmässä muodossa. Kun asian tila
28091: valoisaan koppiin v·edelläi ja leivällä, tiililä :kertaa on tällainen ja kun ed·ellä olen
28092: tämän jälkeen toistaiseksi valoisaan yiksi- osoittanut että p'oliittisten vanikien luokittelu
28093: tyisselliin, päävahdin kosteisiin luoliin ka:h- ja si.ioittelu on ta.pahtunut aivan rmielival-
28094: leisiin kytkettynä. Eikä täissäkään vielä tai.sella tavalla, .iost3J juuri tämä 'Turun
28095: kylli:ksi, v.aan tä:män lisäksi ehdotti pakko- ikuritushuoneella puhjennut nälkälak<ko oli
28096: työlaitoksen j,ohtoktmta, että heidät kum- seurauk:sena, niin ,pidän välttämättömä.nä,
28097: pikin alen.nethisiin yiksityisrikoHisiksi, että asi.a tulisi täydelleen tutkitu.ksi, jotta
28098: joka myröskin -ta,pahtui ja heidät siirrettiin voitaisiin saada syylliset tästä edesvastuu-
28099: Söörnäisten kuritushuoneelle. seen. Ehdotan :siis, että .asia lähetetään
28100: ,Söörnäisten kuritushuone1essa on myöskin lisäJselvitystä varten perustusla:kiv.aliokun-
28101: useita Lappeen.rannasta siirrettyjä valtiol- taan, .ioka saisi tehtäväJkseen laatia. ehdo-
28102: .Iisia riikosva.nkeja,, jotka eivät edes tiedä tuksen perusteltuun päiväjärjestykseen siir-
28103: syytä siihen, minkä tähden heiidM on siir- tymiseksi.
28104: ;retty Lappeenranna.sta .ia asetettu yksityis-
28105: rikollisten joukkoon. Näitä vankeja. on ~:d. Wiik: t9 v:uosis,a•dan saav;utuk·
28106: siellä ,p:idetty vieläkin huonommassa ase- JSiin oikeudenkäy,tiön atla:lila 'kuuluu myös se,
28107: massa kuin mitä yksityisrikollisia ja varsi- :että on huomat:tu oilmeuden ja lrohtuuden
28108: naisia kriminaalivankeja kohdellaan. Heitä vaativan .k<wsittellem:ään va:lt,ioHi,s:ta rikoik-
28109: on siellä säilytetty niin kutsutuissa Y·Ösel- Isentekijää toise'llla tavalla kuin tavallista
28110: leissä, jotka ovat !hevosten pilttuiden kal- paillanteikijää. Eri valtioi•den yhteiskunta-
28111: tai,sia. sellaisia kapeita kä.ytäviä, noin met- järjes:tyk:sen ja y,wl:t•iomuodon kehittyessä
28112: rin l~vyisiä ja ni~ssä ei ole edes rmi.nkään- 1eri t·avoin on joud<ubtu toi,seg.sa maassa pi-
28113: laisia sulettavia ovia,, ainoastaan rauta,ris- tämään suuresti kiitettävänä pyrkimystä,
28114: tiikko on ovena ja toisessa .päässä on sel- jota toise<S>Sa m<arus•s'a .on pidetty ri.k<ollisena.
28115: lainen ilmaluukku, jonka. takia tällainen Täs1tä on olil.ut IS'eurauksen,a, että enimmäk-
28116: koppi muodo1stuu j.onkinlaiseksi ilmanvaih- lseen on lakattu luo.vu:tt·a,ma:st,a maasta toi-
28117: torööritksi, jossa tuuli käy niin <että tukka :seen V<ail'tioHisia rilk,o!ktS'ia rbe~hneitä pa;kola·i-
28118: vinkuu. !Tästä luonnollisesti on seurauk- sia. LisäJksi on ot.eMu huomioon, että koska
28119: sena. että tällaisessa ko.pissa asuja t ei,vä t vaH~o:l.linen r~ko.s joiMuu pyrkimyksistä,
28120: voi kau:vankarun pysyä terveinä, kun niäin jotka ta:rikoi't:t:ruv,a:t jonikun yhteiskunnallisen
28121: vetoisessa kopissa joutuvat vuosikausia tai valt:ioltlisen aalt1Jeen toteuttamista, sillä
28122: asumaan. 'Voi oll:a m~tä ithant.eeU.isin alkuperä. Jos-
28123: 1Sisäministter.i on vastauks,essa sanonut, ilman ei y.h:teiskunta: t·ai sitä ihaHit:seva
28124: >että näl,kälakko on nyt lop:punut, ja. että [uokika myönnä ·san:ottua p,y:r<k,imy:s·tä tai
28125: asia on :siis selvä. Mutta näin yksinker- ,s·en ilmenemismuotoa oikeaksi, va;an .päin-
28126: taisella tav.alla tätä a.siaa ei kuitenkaan v,astoin rankaisee tsitä, ei se ~kuitenkaan
28127: voisi ratkaista, silliä, kUiten t'ässä o1en to- talid:o loukata ri•k<o·ks,m:rtelk~j·ä;ä koih'te 1emal<l:a
28128: dennut, ·On :se syy, josta nämä vangit ovat /häntä t.a:valla, jolka h.ä,ne:stä tuntuisi henk'i-
28129: lähtemlet nälkälaiklwon, sellainen, että he lök<olh:t:ais,esti a<len:tav.a!lta. 'Tähän .katsoen on
28130: 62
28131: 490
28132:
28133:
28134: rvaltiorl%sillre van<gei:Ue rsuotu custodia ho- Ua.is~a kuin ersityse,hdo'tuks<essa mainitut
28135: :nesta~niminren VJa,nJkeusmuoto, j-O'k.Ja eroaa ~vrultiolrlirset ri:korksret, jalka v:uok1si rla,in muu-
28136: ta va·1lises.t.a vml'meusm u odosta ·s~käli, että tos olisi ulrotett•ava kos•illemaa:nr nä~täkin ri-
28137: rsiitä on poist•ettu ne piirheet, jotka e.rityi- koksia. !Tähän voitaisiin rlisätä 14 ja 15
28138: rsesti rlroukkwisrivat :vangin it,seimntoa. OMaen lluvusrsa mainitut CI'ikolkset ystävyydessä
28139: llmomioon, että valtioUinen vanki on ver- !olevaa •v;al:biota rsekä maan ·ed·usillunta.a Vlas-
28140: xattain korrrkea.lila hreniki.seUä ikehity.s-a.sbee:lrla lt.aan. Voisi redellreen ilisätä., että Jtuomwtta-
28141: ol.eva !henkilö, on MimreUre .suotu rlaaj,empia lvan suuri joUJkko .muita,kin r~kok1soia on
28142: ork·euksia kirjalllrisuuden sa.annrin, rkirjeen- rsremmoisia, ciotka .ep<äi:lremättä voirda.a.n t·erhdä
28143: ·vairhd'01n y. m. rS. rsu)hrtreen, siis ertuja jotka ja. rusein 1on!lcin tehty ~~lme]sresti vraUioilli-
28144: henkisesti j.a sriv·eellisre•sti wlhaisemma:Ha ta- !sessa tavkooituksesrsa, :jotren ne eivät todista
28145: sol,la o'hwa.s•ta kriminraa1isesta rikroiksrent.ek i- 1rikoksen tekijäJlrlä :o'levarn s·emmroista .alhaista
28146: 1
28147:
28148:
28149:
28150:
28151: jä.stä reivä:t voi .tuntua vMä annokkai•lta. mielrenl,aatua, jo·t·a .sama:n r•rkoks,en trekemi-
28152: Urseimipi.en rsivirsrbysmairden vankienhroi- mren toisessa ta:r koitulrsessra ind:istai•si hä-
28153: tdosrsa on nämä nä,Jrlöikoihda,t jo ]Ji'tkät arjat. lnelLä olreviR'n. Pu'hutaanrhan vaHioHisisrta
28154: rotettu >huorm1oon. iSuomes.sra si:tä. ei tflhrty rmurlhist.a. jommoisia on viime v•uosina eri-
28155: nykyistä ,rikoslraikiamme säädettäessä eikä !n'äis~ssä maissa runsaa;s~ti käyt,etty aseena
28156: lmyö.sikrää.n 'läh~mpinä VUOtSrikymmeninä sren taa,n:tumuksEJl'lisrtren y Meriskunrta-ra;ines ten
28157: ~älkeen, koska va}tioHisia ri!koiksrente:kijöitä taistrelu:srsa d·ermorkm:tia.a vastararn. Ei ole
28158: rei maassarmme 'sarno'ttava.srbi :iilmennyt. Viime pitk>ä a~ka knl:unut ,siitä, rkun Suomen hal-
28159: tvuodet ov·a.t perimpnhjin muuttaneet tämän lituk,sen rerräJs jäsen jloutui rsemmoisen uh-
28160: rasiainrtilran ja te•hrneet merilMiJkin IUU·distuiksen 'riksi. Kunnia·nrloukkaus on ykts:i ri'kos, joka
28161: !tällä a'laHa vrulttämälttömäksi. Niinpä syn- 1usein j.orhtuu vailtiollirsisrba r~istä eikä aina
28162: !tvi :v}~me :vuorwen •arlusrs'a haltlituksen esi- rt.odilst.a, erttä rilkokserntekij.äJU!ä oli.si huono
28163: t;krsrestä laki, joka määrää, ·että vi:ssejä moraali, usein pikemmin :päimra,s:toirn. Myös
28164: rvaHioHisi.a riiffioksia rtehnreirtä h·enk.ilröi:tä on ,omaisruursrri.lmms•et ja ;ralhadkok·set 'V'oilv.at,
28165: vankeina käsitelrträvä toiseHa tavoin· !kuin !kuten meililäJkin ]wkemus osoittaa, olla
28166: muit.a v;anllieja, ·si:käili että heriille rmyönne- va.ltiolEs:ta 1la;atua. J,a uskon.tmi'koksret,
28167: tään rsamat edut kuin tutkinrtovangeilr]e on jommoisina me]dän rirko·srlaikimme mukaan
28168: 1
28169:
28170:
28171: rs·uotu. Olisri oHut toilvnttravaa etrtä tämä ·voi olla niirnkin rsivrererllisersti m1oitt.eeton
28172: uudisturs, ,ffiun rsre vilhrd•oin :pantiiin toimeen, teko iilluin ;kirkon opista eroavran opin jul~s
28173: olisi saanut semmoisen muodon, jalka olisi bminen, ovat ilmeisesti usein vrarltidHi:si'in
28174: ollut treoreret.t.isesti oik•ea se•kä vast.annut :riko:k.siin rsiv;eeUisessrä rsurhrt.ee,s,sa vrer:rat.ta-
28175: ik:äytämnörllistä ta·rv·ett•a. V alri tettava.stri se :via. Ede11een pidett:äklö'ön T·~kosl•ain 24 lu-
28176: ei t81hnyt sr~tä reikä tätä. HaUitrus redm.s,kun- ~ussa mainitut rirkoiillsret, j·o'tika käJsi'ttävät
28177: !na•l'lie jätrtämäsrsä ä:n esityksessä ehdotti ase- 1rauhan :riikrkomista, 2r5, ri1wikset toisen va-
28178: 1
28179:
28180:
28181: tettavaksi retuoikreut.ettuun as·emaan la:ino- ipantta .v;arst,a,a:n, r3r4, ylre]srtä vaaraa tuo,btravat
28182: astaam ne henkilöt, jotrka olivat tuomitut lrikoks,et, ·42, val'tion turv;a!]:Jisuut:ta tai
28183: rikoiksista, j:oist,a. sääJdetään Rikos:lain 11, 'y1eiJstä jäJrjestystä va,s't.aan te:hdyt' rikobet
28184: 12 ja 13 rluvussa, sri:irs va Uiopetoksesta, J. ·n. •e.
28185: 1
28186:
28187:
28188:
28189:
28190: maan ·petoik.sres:tra. :tai majres'terettirikokserstra !Mitä täJsrtä rsreuraa? Sre, että kaikkien yl-
28191: rse'krä väkivraillias·ta j.a kunnianilrouk'lmuksesta lämainittujen ja niiihin verra:trtwvien r~kos
28192: ikei1sa:rill~sernr per1hrekunnam j•äJsenriä v.a.sta.an. :ten tekijM :pitläi:si, kun heitd·ät tavat,a,an t·eh-
28193: On ilmeistä, ret'tei t:ämmöinen v,a:ltiolrlis- !neen ri:k·oiksensa raa.tteellisi·sta syis,tä, pääs-
28194: ten r~kosten lruet.telo ole l!ä:hes:kä:än tyhjen- ltäiä o:sal'lisi•ksi ,samoi·s'ta lievennyilrs-istä van-
28195: !tävä. Eorlrein oilmus, jota ei •suinikaan k·euden laatuun nä'hden kuin vaHio- tai
28196: voida rsyytrtää l i1a:lEsresta v.rupa.armiehsyy- :maa,npebors·t.a 1trEJhrneet :rikro\kosrent.ekijärt. Ja
28197: 1
28198:
28199:
28200: ldes'tä, ihuoma•ut·ti hallituksen resirty:ksen joh- ikosrka ainoars'taan in casu, joka tarpa.uksessa
28201: idos't.a ·a·ntrrumass.aa:n ll.aus1unnosrsa, e·t.tä eräät erikseen, VO'Lda;a.n a1S•iasta iJlmenrneiden
28202: rRilmsilain }6 'luV'USSa main~t1uistra rikok- ,asiiamrhaarain prerusteerlrla pä<ä:t,t·ää, oll!ko tar-
28203: 1
28204:
28205:
28206: sista, siis rikdkrsiJst.a julkirs't.a viranomaista rk,oitusperrä "DH ut valt,io·Hi,s·tra rlaatua, pitäisi
28207: 1
28208:
28209:
28210: ja ylreirsrtä järj.esty:s·tä :vasttaarn, xuiln myös itlämäm ;seikan rartkaiseminen (jätt.ä:ä tuo-
28211: Ul:.aksint.aistelurilms ja n. 1s. Jpainov.apausri- rmioistuimerlile. Korikrein oi'k•eUIS onikirn täm-
28212: :koks,et ovat rluonteeHaran joikse,enkrin saman- möistä menretnelyä ·s•uositellut, mu1Jta, kum-
28213: 491
28214:
28215:
28216: 1mal:lista kr,y llä, niiden rimo1sten suhteen, 'aatteellisista rsyi!stä, on aiv,an epälroogtltlisrta
28217: joista säädetään ri:lmsl<ain 111, 12 ja 13 'lu- 1riistää tuomitultta ka:nsrulaisl uott.amus pi-
28218: :vns,sa, ~sii,s ~rrkos'ten, jotlka 1luonteEJlt:aan temmälksi ajaksi kuin ~vankeusajaksi. Saok-
28219: mi'l't,ei kaik!ki ov,at va'l't,ioHista laatua, joten Isassa on tästä jo1htuV'a johtopäätö,s jo rai-
28220: •harkintra:vapaud<en m;snöntäm1nen: n1iiden ikoja sit:tren ved,etty.
28221: !SUhteen tuomiJoi·stuimeHe jäisi käytämnlö11lis- iHaililitHliS va:li<tett.avasti ei ottanut Kor-
28222: lti:i, me:nk,ity,st:ä va~He, eh1käiJä suorastaan 'an- :keimman o:i1k,eu.den muutos,~hdotu'ksi~a huo-
28223: taisi mruhdoUisuutt,a mieEva:ltaan. Useim- imioon, vaan 'kui:t1ta~si ne silrlä IYihyellä huo-
28224: TJain muiden mainitsemaini rikosten suh- lmautUJksrel:la, että ,'ehldot~~tun vMiaiika:i:sen
28225: teen olisi sitäJ vastoin sanotun harkintaval- ·uudisbuksen ulottaminen :pirtemmälle
28226: !lan myöntäminen tnomioistuimil'l<e kipeän vaikkapa tiete]sopin mruikaan o1ke:utettukin
28227: ttarpreen vaatima. Eikä tämmöinen menette- '-- ~ei ;kuitenka;a!n nyt näytä ikäy:bännöUi:sen
28228: ily ole otkeustietees~sä mitään uu t,ta. E1sim.
28229: 1
28230: rtarpeen vaa,timraltra". Eduskunta taas ei
28231: Saksassa on s'e jo kauan ollut 'käytännössä. voinut, ymmämettävääJ kyllä, ry:htyä suu-
28232: T'rumä olisi olilut väilMämätö·n:tä vielä ressa :määrin la,aj,errtamaan lai:n va]kutus-
28233: ~eräJä:s:tä syYistä, j1ota yrl<lämainrt,tua ~akia ralaa. Sosial.i't1emo'kraa;tti,sen edus,kuntaryh-
28234: isäät1ebtäeiS'Sä ei nähtävästi ole ot,etim huo- män :painro:srbukS<est~a :s:aa:t:i~n lkYillä kuuluisa
28235: lmioon. Malinitun :lain myöntämät li.even- ,sosiialis,tipy.kälä", 1,6 luvun 2,4 ,§, l<akiin
28236: lnv'kset lkoskevat ainoa;st,a,an Bemmo1ista van- isisä:llyte'tykS<i. Tämä lon 'S'irs yksi semmoi-
28237: 1kia, jorka ei ole ,samal:la 1syypää mluUJhun n<Bn taiJaus, jo'l:Loi'n ed:uskmma.He on a·nn•ettu
28238: :ri'kokseen". On kai illiatrsottu, että se muu huonosti vailmisrteltu Iakirehdo:tus, jonka pe-
28239: lt'ikos on välrbtämä:ttlä sremmoin:en törkeä, lrU:s'teeHa sitten 'huo·no Ja:ki onkin !Syntynyt.
28240: !halvrelks,ittav,a 'rrko:s, j101ka todistaa sen t:eki- ~Laki oiliikin, ikun ,sJ.tä allett,i:in totreuttaa,
28241: j~n ailihaista mli!elenl}a,a:tua ja t0kee :hä1 net rvalt1ol1hs,iJlil,e :vanrgei:Ilre 1suuri !pettymys. Ne,
28242: mitääJn l:i,evennyks,i'ä ran1saitsema'Homaksi.
28243: 1 'jotka tiesiväit t1ehneensä yksinomaan vral-
28244: Mutta juuri VJaHiolEs:ten riJko,sten !luettelon tciollis:en rikoikisen ja. jotka rn:ruin ol'len toi-
28245: eTJätäydellisyyd>estä on johtunut, että lain IV'oiv:at 1s<anotult.a ilailta a,sett,amistaan IJa-
28246: lsanamuo'to on aihreuttanut :mitä suurinta lrempa·a!n, 11hmisarv<oa ~enemm:än v:asta,aVJaan
28247: 'vääryyt,tä. Niinpä on ollu't tavcaJIHsta, että as'emaan, saiva:t S'uruk.s<eren j,a rsuuttumuk-
28248: 'vääJrän pa·s1sin ll~äyttäminen on ollut yksi sekseen nähdä asemansa. TJäinvastoin huo-
28249: :St'rnmoinen riko!s, j1okra tekijä:ltäJän :on riis- 'nonev,an. rN yt lioi.mlit,ettiin nrimibtäin va:n-
28250: tänyt mah<d<ollisuuden IJ'äästä osa<llrise'ksi ilden luokitte,leminen, jonka perusteeHa
28251: 1
28252:
28253:
28254:
28255:
28256: vaitiollisille vangeil:le myönnetyistä eduis- useita its~easiJassa yksinomaan valtioUisia
28257: ita. Nyt on kuiterrkim o'tet.tava huomioon lrikoksent,ekijöitä v]et!iin yk,sityisl uowt:oisten
28258: ienrsiksi, ~että vääiräJn :P'aJ&si:n käytt.äJminen nn dour:Wkoo,n. Kerrmtaanpa selihis'takin, että
28259: 1sekä 'l,ain .että ylei1sen o~euskäsityksen mu- yksityisluontoisten rikosten trekidöilksi olisi
28260: lkaan 1hyvin ~Iie_vä rikos; toiseksi, ·e'ttä ma:as- tällöin luettu myös ne entis1et sosialidemo-
28261: ,g.amme •eri yhtei.skun:tapiiri,t, vielällä ~eräät kraattiset ·kansanedustajaot, jotlka oli tuo-
28262: 'valrtiolaitokBeBkin J:ie-neViä:t ajoittain tariJeen lmit,tru Riik:ors!lain 1116 luvun 8 § :n mukaan
28263: v.aati,es~sa valmista:neet ja käyttäneet suu- LSiitä, ett.ä olrivat '<Ylll,eet mukana hyväksy-
28264: ressa 1a.a.iuut1ers.sa "V"ä:äriä pasrseja; ko'lm.an- mässä sitä ,Me vaadimme" -oh:j~elmaa, jonk1a
28265: . neks'i, et•tä rvääJrä:n pa,Sisin käyttäminen, kun ;puolesta, kuten ti,edetään, osa eduskunnan
28266: tse tfrpa:Muu "'alt<iorllisen ,rikoksen yhteyd.es- (P'orvariU,1sliaikin jäseniä äänesti. Y.äi't.etään,
28267: sä. ilme1ses:ti ~tarkoittaa helpo1tt,aa juuri ~että Y'k:s,ityi,sGuorn:toisreks'i ,l,eimaaminen on
28268: tuon valtiollisen rikoksen tekemistä j.a siis ikats.o~t.tu estereks'i ,sen :ehidoHis,en vapauden
28269: itse on va,ltiol.linen rikos. 1Sa.avutrtamise1le, joka mu:ut1en on rpuol,et van-
28270: :Vie<lä y·ksi Korkeimman o]keuldren huo- keude.st,aan pa~lveHeelilre vangi,llre myönnetty.
28271: mautus olisi lhuormioonotettava. :Se nimit- :Täm!ll'öinren menettely, j~os sitä 10n nouda-
28272: täin, et'tä nlisi jäJtett:ävä tuomio·1stu~men rtettu, 'l.j,enee 'kll'it,enkin laokiin perustuma-
28273: iharkitt<a vak1si, on!ko tämänQ,aattuisi,ssa asiois- :ton j'a IID'ieliva~tainen.
28274: sa tuomittava rsov·ellutetbavruksi a:sianomai- 1Muut,enkim täytynee .sa,noa, että V'aJnlki-
28275: s.essa l•arnpaika,ssa ,sä:ädettyyn ka:nsalais- [.awranoma~sten esiintymi,serssä vankeja koh-
28276: [uo:ttamuikseiJ. menettämise,en. Jos kerran taan 10n ilmennyt pa1don mi,eliVIaJtaa. Kat-
28277: tunnursteba:an, että va:Hiol:linen ·rikos joM.uu JSoen SliiiJhen, mit:en v~av'a,alsrti vankilamjoh-
28278: •
28279: 492
28280:
28281:
28282: :taja voi määrätä kull<ek~n vangiUe tu:levat 1litsemaa•n pwrempa.a henHl,()'ku:ntaa, v:aan
28283: !Oikeud•et ja vapaudet, vall!kilaviranomaiset 1tav·at'a'an vanginvartijain joulwssa mY'ÖS
28284: tvo~sivat, jos he olisivat t'ehtävänsä tasaNa, traak.oja .olemt:oja., ijotka 'louk1kaavan röyh-
28285: käytännössä toteuttaa. usein mainitun lain keästi kolh!belevat niin va:DtiulVisia kuin mui-
28286: 1tar koituksen sen vwi~linaises,ta muodosta ltakin va.n:keja. V.a;ltiollise't va<ngit näinol-
28287: thuo!limat•ba. •Niäin ei ole t•apahtunut, vaan 'len •alkavat halveksia va.rtij oi taan, tuntien
28288: ilienee san•ot:tu la!ki päJi,nv,a,s•toin j.ohtaml:t a.i- ·al.eva•nsa .it,se kmkeamma:Ha 'k<ehl~tY'sbsoilla.
28289: Jnakin a;lus,s.a useankin v'a:LtioHisen vangin VanJk~lao'lomme :ov8!t j.o .saavutta.neet su-
28290: ·to:lolsuh'te~den !huo nont,aJmi.seen. ,S a.noma•leh- lrulhs•en !lmuluisuuden. On syytä, että Suo-
28291: 'iti:tie,to>jen mulman, jotka •epäilem•wt.tä a•nt.a- lmikin koetJtai,si vihruoin 1wlhot.a tä;ssä S U:h- 1
28292:
28293:
28294: vat ainakin pääasiassa oikean kuvan van- teessa länsilmaiJseUe kehitysasteelle. On
28295: kiloissa, ennen kaikkea Tammisaaren van- v:aa,dibt,ava, ·että v:1ra•nomaiset jo nykyis,ten-
28296: kilassa vallit•sevis.tta. ol;oista, ovat sikäläis,et kin .lakien voima.ssaoUessa tekevät voita-
28297: 'Vimruomais,e:t pitäneet 'sopivana turha:n•pä:i- mmsa vanki1ao·1ojemmie par.an'tamis•etksi, vrur-
28298: väisesti r.ettelöid:ä valtiollisten vankien :kans- lsin·kin tmikä valltio:Ui,s:~in v,amkeihin tulee.
28299: lsa, ·suorittaen .esimer.kiksi •illman tunnettua Mutta enn'8n kaikkea on viimeksimainittu..
28300: \Syytä alituisesti ruumi~Hisia tadmstuksia, jen vcanlk:ien o:1oj,en 1korjaami1se:ksi saatava
28301: tiolloin vangit us•ein on pmkotettu ,rilisuutu- !aikaan t.arped:hnen la~n muutos. Kun hal-
28302: lmaan a·La,stomiksi, sekä ·tuomiJben heitä mi- llitus an'toi asia,st.a edusku.nnane esityk:sem,
28303: 1tättömistä rtkJkomuks·~sta •anrna:riin .rangaliS- thuoma.ut.ti se it.se t,ark!o~tetun uudi·s•tuksen
28304: :tuk:stin. Niinpä E•enee Taromis·aa:res:sa ta- olevan vatin väJliaika:i1s•en. On toiv.otta:v,a,
28305: 1Jalhtunut, ·että laulamisesta kopissa va.n- !Bttei väJliaika tuJ.]s,i ikovin pitkäk.si.
28306: tkeja on tuomittu pimeäiä·n ik<o.ppiin ja että
28307: ;reuma:tismia pp•teva v:anki on ilman syytä Ed. V. H an n'u l a: Pyy1diän kannattaa
28308: JJidet'ty us.eitå p:äiviä j<al,k·araudoiSisa niin 1ed. Låmg1st.römin ;e<h.CLo,busta, ~t:tä a:sia lä!he-
28309: !sanotussa lkarhunlwpi,ssa, missä !hänen :t.a;u- ~tet'täis:iin peru,s:tuslakilvaliokuntaa<n,
28310: tinsa on entisestään •pahentunut. Vilkasta
28311: ja oike'utettua paheksumista on sekä vankien Ed. Hj. ,Mä k •i ,ne n: Koska täJällä vä:li
28312: lettä heidän oma:i.stens•a keskuudessa herät- ky:sym~sen perusteluissa e1sii:n.tyy minun-7
28313: ltånY't s•e ,seiJkika, että e•räinä a~k·oina on il- ki,rr n]meni, u1iin ik.a.~ts,on ·ta;r.poolli:seksi il-
28314: rman e<deHäkäJT~päJä il.mo,itus:ta ;supistettu sitä moitt.aa että minulla oli tarkoitus rpuhuteHa
28315: lruokwmäärää, jonlka vang"ei:He saa liähet.tää, kysymyksessä olevia vankeja., vaan en sa.a-
28316: 1
28317:
28318:
28319:
28320:
28321: jonka .ohessa eri'll'äJis:t:en ruolm.l,a.jien [ähet- nut tilaisuutta l)ää,stäJ rniiden •puhei!He. Sam
28322: itäminen vangeila.e on 'lmlkona,am ikieUetty. kuitBnkin .tila:i:suuden rpuhut€Ma Kako,J.a:n
28323: ~orl"ein lSal:litiJu määlrä 10n jäänyt vank<i!la- apula~sjoht:aja:a .i·a ,hä•n sa,noi keskustelun ai-
28324: wira:nomais•ben ISail,aisu:udek,si j.a on ,siitä yli- . kanllli, että näJmä va:ngit, t.ai a.inrukin yk:si
28325: menevä osa mY'yty !huutokaupalla va·ngin- heistä, oli 1sillloin ollut syömättä 6 päivää .ia
28326: var.bijo,~lle. Viel<äipä v•a'lit<et.aan, 'ett•eivät val- hän .sa.nai, •että ,se e•i •enää ik€s.tä montaakaan
28327: ltiollisetk'a'an vangit •saa säänll!ö•Nis,esti .sa- :pärvää, jot.enk!a: sitäi täyJtyy ehdottomasti
28328: :rwmal,ehili:ä, j•o tka ihe ikuit•ell!kin lain mu- ruveta ruo'kkimaa•n•. !Hän ·san.oi m. m., että
28329: 1
28330:
28331:
28332: Uman ov·8!t ni•k·eutetut :saamaan ja jota oi- me emme I.8Jske va.nikej•a kuolema~a:n, niin-
28333: •keu:tba yJ.ei:s•esti .sivi,sty,smai,ssa 11idetään yh- kuin Irla,nn~'S'sa, vaa,n: <me ruolk]mme niitä.
28334: ·t·en:ä juuri val:tioHrs.iHe V1a.nge~He kuuluvana Minä ky,syin milil·ä t.avalla tuo ruoikkimi•nen
28335: etuoilmutena. Myös 10n vange~l:le 1ahet:et- tapahtuu, •niin ihän ,sanoi, että .i·aa, se on ko-
28336: iyä hyvä;ä ka•unokirj.allisuutta usein pi·dä- kona:a.n 'me•id<äill! ·oma a•si:a,mme, ,s,e ei kuulu
28337: 'hetty, mikä on sitä epäoil~eutetumpaa, kun teiMe. 1Mina huomautin siikä, e~t.tä se :mer-
28338: IV.amkillaimme 1kirjastot yl•eensä ·ovat hyvin .kitsoo e·n'8mmäm t:rui v·ä;hemmä:n väkivwl-
28339: :vailll1inais•ia. taista toime.npidettä., niin ihä•n myön:si .se·n,
28340: Kailms't,a. t•älstä .saadaan se käJsit.y,s, ~Hei mutta ihä:n .8Jrveli. että 'ehikä .ne .suostuvat
28341: kailkkien va.nkiJ.aimme jl()ih:to lol.e orkeiissa sii:he:n väh'8mmä,Häkin. Kun n.imenomaan
28342: Uräsiss'ä, ihenikilöiden, jötik:a k äsittäisivät häJne1l1tä kysyin, 'SWa.niko ymmärtää häntä
28343: 1
28344:
28345:
28346: vankila·n ja vankilaviranomaisten \t1ehtävän niin, että ·n1ä.:lkälaknn: tehMitä va:n:keja tu:l-
28347: IUUJs.a;ikais•eiHa, län.simai.se:l<l<a ta.vaHa. On 1a:a•n keinoteikoisestr ruoklkimaan, sanoi hän
28348: ymm:ärr.ett:älväJä, etteivät ,s,etmmoiJs,et v:imn- asian o.levan ethdlott:o,masti niin. Mitä sitten
28349: lomaiset ole myö·slkääm kyen1neet oikein va- on 1sen jäile•stä t.eiMy, on !tavattoman vaikea
28350: (·
28351: 493
28352:
28353:
28354: sivullisen tietää, koslka tuo laitos on sellai- .nituissa. l.Käsi1Jträiälffise1ni ·C~lisi lha;llituikseJ.le
28355: nen, 1eti<eiviät sen teot juuri .paljonkaa.n ·tule kuulunut edellisen hallituksen lupa.amien
28356: lait·o·kse•n ulkopu1o1leHe, vaa.n ne· pysyvät pä:ätöst·en 'i:äytäntöönpano, :myöskin y1ksi-
28357: enemmän ta•i vähemmän .sa.lruisuu:k,sina. Ei- tvisrik01Uisten tuomioitten tar1kisrtelussa.
28358: kä minulila ole ol:lu1t !Sen ,iläles:täkään tilai- 'SiHä tarkist.elul;]!a oli.si 1luultava;sti :suuri osa
28359: suut.ta puhute:lkt, a.sia:nomaisi1a. vwnkeja. yksityisri.kiokrsellisista t•ai niinä pid·ettävistä
28360: Mutta mikäli .minä ol>en t;Y'hd~:m puJhoonaole- voitu vra1pautta:a ikolko.naan. E.n myörslkääJn
28361: va·n vangin omai:selta kuul1lut, kärsivät nä- kats•orirsi 'nykyi:stä ha:Hiltusta va.pa.utuneeksi
28362: mä van.git hirveäs,ti juuri 1siitä, että heidän ent]sen h·wl:liltuk;sen Iurpaukse·n toimeenpa-
28363: täytyy oMa yhteyd.es•säi rilkosva,nkien ka,ns- nosta ,siinä :suhteessa, ~etträ. ne ,puhtoo,sti va:l-
28364: sa:. Rilkosva:nkien rt:.ruholtta ovat he t.uHeet tiolliset, puolikymmentä vamkia, joitten
28365: a.linomaisen rso1vauksen ja. hävä:istyksen e·si- asiat ta.pauksista 1918 vielä oli käsittele·
28366: nooksi j,a, !heidä:n täytyi.si pää!stä •näidten yh- mä.ttä. olisi va.pautettu tai tehty ehdotus
28367: teyde:st<it 1pois tke·inolla mi:Hä tahan•sa. Ja niiden va.pautta:misesta.. Eikö sitä nyt jo. oli-
28368: kun eivät muuta ikeino·a !löytäneet päättivät si voitu tehdä. Eräs näistä viidestä nimen-
28369: turvautua rnä·lkälrukkoon joko 'kuoHa tai ajaa omaan lähetti sellaisira terveisiä, että nykyi-
28370: vaatimuksensa 'Perille. Tämän on nyt teh- sellä virkamie:srha.Hituiks.ella., jalka epä.ile-
28371: nyt tyhjäksi rkernotelkoi•nen ruokinta tai a.i- mät,tä nauttii :kailklkien: ·porva.riHisten puo-
28372: n:a.kin uhliauik,set sen lkäyttäJmises·tä. Viit·a- lueitten luottamusta .ia kannatusta, olisi
28373: ten 1MäHä am1nrert:,tuihin lau~untoihin, ikatson erinomaimen tå.:laisuus nolatra ede,Jtäjänsä
28374: a.siam olevaru sitä Iaatua, että krunna.tan ed. siinä ,suhtteessa, että v.apaut:baa hei1s.tä j-oita-
28375: J~ångstr'ömin eihdotustta .R!sira,n 1läthettäm~S€•Stä kin, ellei kaikkia n'älitä viittä. Luul:tava.sti
28376: perustus.Jakiv,atlriolkuntaa:n perust€·ltuun päi- on .elQin:p'äiivitä tä;Hä haH,ituk,s.ella vielä rsen
28377: väjärjesltyiksen .sii.rtymistä varten. verran,, .eHä rse ehtisi täss:ä 'su!Meessa tarkis-
28378: taa, mitä ede·Hinen iha:Hitus on luv.an,nut ja
28379: pa:nna .sern :Jupauik1sert täytämtöö•n. Etd. Niuk-
28380: lEd. A m .p u ja: !Pari viiiklwa ,siM·e:n !käy- ikanen, joka o11i •siltloin mi,nå.,sterin.ru ja Edus-
28381: dessäni TR~mmisaa.ren1 van:k'i}eiriilläJ kuulin kunnan rpuihemi€rS, j.olka ol1i ,s.iHoin pää!min~s
28382: useiden va.n,ben: nimenomaan valittavan, et- terin tehtävissä, ~näi,stä 1lupaukrsi:sta tietää
28383: tä 'heidän oik.eulk·si:arn1sa on €n't'i,sestäiärn su- a.nta'a• hyviä ,neuvoja.
28384: pi,stett.tu. Y'hte,nä 'se:Uai,senä 'seilkkana mai-
28385: nittiin :kirjtaHisuude·n lsaanm.i:n rajoitus. En-
28386: nen ·otli .t,apruna ,nimi1ttäin 1918 vu·oden mie- •Ed. V o i o n m a ra.: E·n tunne ikyHik:si
28387: hiUe .saada ullkonuolel,ta va,nik,ila:n tuttavii- vank~la.ol1oj1en Y'ksityiskoihtia enkä siellä
28388: taan lk:irj!a,läihety.ksirä tm. 1m. ik:taunokirj.alili- 1satttuneit·a yksityirslt.arpau:ksi,a ~s·aat·taak,seni
28389: suutt.a. Mi,nä puolest.ani' ole:n ·ailka,isemmin varsin paljon uusia. nä:kök'o'htia tuoda, esiHe.
28390: eräille van~ille 1sitä Iäihettä:nyt. Tämä etu mutta miiden v,a,rsin: vrulaisevain ·lausunto.jen
28391: on 'h~i!Jt,ä riis1tetty .nykyirsi·n p.oi's, ra.jo.itettu jo:hdosta, j•oita t,äJä:Hiä tänäJä:n on kuuiJtu,
28392: kirja.lHsuus puMaa.sti ti:et~eltli·soon ja lsiinä- minä ;rmol~·S'tani olen tehn;y~t kolme h.a-
28393: 'kin e-päiiiemättä eräitä rajori.tuksia. En mi- va~ntoa.
28394: nä 1k.ä:si.tä mitä vaara'a vaMiollis·eHe v•a.ngi!He Ens~k,sri näyttää minu1Sit.a 1siltä, eWt :V·al-
28395: on, jos hän 1lukoo hyvrää :kauno-k·ir.i.a:llisuutta, t.inlllis1t€•n vankien: ikolhtdus·sa .meidän v:a'n,ki~
28396: oEpa se sitten suomalaista tai u'llkoma.alaista. lois:sa näyttää olevatn' hyvin p.aljon ·hno-
28397: Jää ilme~sesti va,niki1lan vira.nomai.sten ja .mauttam~sen vara:a. !V;anlki'lwkurinpidolli.s-
28398: vanke:inho·itoha<l,l,i.tulk·sen 1salaisuude1ksi tä- rt:en rran,ga:istus't€rn varjol:lla. ·va.n;keja, ilmeisesti
28399: män va.amn olemassaolon tunteminen. 1Se saateta,atn ylen rask:ai,t.ten seumamusten
28400: luok.i·tlbelu, että on tehty useH,a sa;toj.a 19<18 alaisiksi. Jos asianlaita on, niin, :kuin ed.
28401: vuod,en .mie1histä yksityisrikollisiksi, on ni<in- Lå:nP'ström :tääil,lä väi•tti, että vanlkeinhoito-
28402: ikääin jakamattomastri va:nlkei,n ikeskuude·s,sa 'ha.Uitu:s ·on omai\lla!lttais,esti mennyrt sii•rtä-
28403: tyytymättömyyden ai.he•ena. IMultt.a lkun mään val t'ioUisia rikok-seHisia yiksit-yisri-
28404: me käsitämme nylkyiserr ihaHitu:ks•en :haUi- :kok,sellisten luokkaam, ~niin minä en voi kä-
28405: tukseksi, jonk·a. rpitä.ä ja·t•kata, yleensä edelli- siWuä .muuta !kuin ett,äi tä:srsä ·on esmä hal-
28406: sen hallrtwksen toim~npiteriden täytä:ntöön- linllloHine'n mieEvalltai,su'ns mi.tä arvelutta-
28407: panoa, 1n:iin olisi mi€fl·estärui 1sen velvolM- vinrt:a ,lajia. lMinu:sta. ,siis näyrttää vi·imei-
28408: suUiktsia vanfki,l·akysym:yikrse.ssä ikä:siteltävä :sinä vuosina juurtwneen vankilaltvit.olkseem-
28409: toisis.saikin tj:,a.pauk·sissa, eilkä vain tä,ssä mai- :me e,tenki'n wvH.ioiH~S!ten V1a,nkien. lkoh.teluun
28410: 494 'l'ii>s,baina 17 lP· :loikmkuut.a.
28411:
28412:
28413: swnrren ~käviä ,epäJk,oihtia, joihin täytyisi tuntuu jCJiksoon,kin lkorMuuHiselita, et1tä edns-
28414: kiinnittää huomiota ja. joita iäytyisi kiri- lkunta, joka tkuit·en!k]ru jonikun vermtn on kä-
28415: J.'€esti ryhtyä p.oistwmafl!n. s~tellyt vaHioUisten vrunikien asioita ja pi-
28416: IToi•s>eiksi ik1äJvi miel€1sHini 'erittäinkin ed. tänyt ihuolta, että 'Viime vno•sien suurille
28417: Viikin peru:ste•eU·iise.st.a l'auJsunno,s.ta epää- va1tioUish~n v:a;nkien joukoille saad,aam jon-
28418: mättömästi ,selville, että meidän lainsäädän- Ikun verran tuorn1m1oista :hätMilahoitoa toimi-
28419: Mmme, mi'tä tulee va1tio1list.en rikollisten tetuksi, ~että ·eduskunta nä~hin nyt .esil,le-
28420: ra>nkaisemiseen ja va:niikeinhoi.dolhseen :koh- tuotui:hin epälkoiht,iin ikiinni:t1tää ,s•en ve·rmn
28421: teluun, 1on pe•rin v•anhaU:a. ka.nna'l,Ja ja että huomiota, eH.ä 1a:nta.a pe·rustus1a;kivali.okun-
28422: jo'hdonmukais·esti :v.alltiollli,se't va,ngit joutu- ta<nsa ha:r:bt.a 1asiaa j.a :miMJ :s·iinä vnitai.siin
28423: vat syyttänsä ikärsi.rnäJän siitä, et.tä meidän te·hdä. !Näin ol'len minä ikannat.an ·ed. Lång-
28424: lak]mme ova~t 'niin kovi>n >epäselvä:t ja risti- strömim ehdot·usta asian 'lykkäämisestä
28425: riita:]s>et tuosS'a !kohden. Tä:mrn'öiS'ten seik- p·erustnsi.a:kivwEokunta,a:n ja niin tekee
28426: ilm~n 1pitäisi lkehoit1tra.a vanlkila.vimnoma,isia, koko so•siruli•demoik:raat,t,in8Ilt e•d uskun1tary:h-
28427: rangais,tuksen toimeenpan~j.oi;t,a., nouda tla- mä. Minä luulen, että ikes!kusta.puolueiden-
28428: maan erittäim ,suurta varovfl!]su,utba mene•t- kin ·otl~si •sitaki,ru suurempi 1syy ,guos·tua !lyk-
28429: tely:Sisänsä. käämään .a;,sia perustu,s1la.Jki vrulitotkmnnan tut-
28430: 'Mutt.a o~len :k.eskusltelu:s,sa !havainnut k•ol- kittavaksi, 1kun nälhdäks€'llti siit,ä; ei t•ällä
28431: rnannen mielestäni .huomioon pantavan sei- kertaa olisi mitään p.a.rlam<entillista va.ara.a-
28432: kan :nimitt<ä1in se•n, että .päinvrustoin kui·n to- .ka.an.
28433: 'si.ol•ot 'kehoitta'i's•iv,at, v~wkil·wvim'n'o.rnaiset
28434: ikäsi:t1televät lakeja •srun~·n mielivaMai·s·esti ,E,d. Le i ru o n €1 ·n: Trumän eduskunnan
28435: ja hudlimattomals'ti. tTä,ssä ikohden on mi-
28436: surnnla.psena tulee nähtävästi säilymään
28437: nuTla. omastabn 1k.ohden annettav.a joku
28438: tiet•o. MinuUe ·ovat IV•aJnlkilla,vimnomaiset vielä pi:tk'ä1n a,jan va.ltioH~ste'n vanikie1n olo~
28439: itse, edesvastuulli,se:ssa. a,semrus sa !olevat vam-
28440: 1
28441: jen ja v:a,pautumils·en y:nnlä muiden tärt.ä ky-
28442: ikilavira,noma•i,s·e.t, myöntäne<elt •sen, eMä la- symystä kosk·evi,en asiain järjesttely. J okai-
28443: jittelu valtiollisiin vankeihin ja yksityis- sel1a on tiedoss.ma.n j.a varsinkin meillä sosiali-
28444: C1mno1kma,t~isen eduskun;t,a,ryhmän jä1senillä,
28445: riko:k:seHi,siin i·rupa;htuu ihvvin mielivaltai-
28446: sesti, että monta, kertoo on il:mei,stä, etkä jotika olemme .alituisesti oHeet yht.eydes,sä
28447: m.. ·s. yksity.isri·k,olkseH,~s·ena jo>utuu kärsi- va.Ui.o1list.elll ,ya,mkien :ka.nssa. niiden riUoikki-
28448: tiDä!ä·ru van:ki, jolka nikerusi:aan on v.altiol'l'isen milsessa ja, ta[laamises.sal y. m., se ·että niitä
28449: riko:l{Js<en tehnryt, dnurtuu 'kärsi,mään, vaikka kohdella,a'n siellä epäinhimiUise:sti. Varsin-
28450: !hänen ka~ken järj-en :nime,ssä pitälisi päJålstä kin 'Tammisa,a,ren IJa,kJmtyölait.os on: tullut'
28451: va1·ti.oUi,sen v.a.ng1n .asema,an. J,a, va'stikään sellai,s:e,ksi, ios.t•a, täytyy sa,noa, e.ttä si.ellta
28452: kuru on ·olil ut lkysymy:ks·es.s.äi :8 vuoden tu,o- on valt,iolli.stelll vanikie'111 ikohtelu huonio.
28453: mion ,s.a;.aneid•en valtiollishm dkokseUi,sten 'Täiålltlä ed. i\T,]ik keri:;oi, mi;ben:kä tuo laiki,
28454: päästäminen ~hdo1l:hseen va.pa.utee'n, puo>let j.oka. ,va,ltioHisten vanki,e,n, olos:uMei,den hel-
28455: ra.nga.i.s,tusaika.atnsa. pa1,vel1e,ina, on ,sa,atu .pottamis.eksi, :sa.at,ettiin voimaan tä1s,s:ä edns-
28456: ntähdä, et·tä todente·oilla ·eiv,ät .nä,in monet tkunna.sSia,, on1 j:äänwt ,sieUä: a,i.v,a.n kuolleeks,i
28457: .pää;sekääm, t,ä)tä väihäistä etua, nauttimaan •kir.iai,m~ksi. !Siellä •kylläJ nåmellis.esti ote-
28458: silTä perustukseHa ja ,sil<lä verulklilleelila, ett.ä .ta.a.r11 ·va.s,tala·n ,esimerkiksi •se määrä ruokaa.,
28459: heidM lue·t•a.an yiksi,ty.isr~koik.'se,llitsten jouk- jnnka vanikiLan. vira.nomaiset mieJivalta.i-
28460: koon semmoi.sestsa:kin t·atpaulkses:sa, j.olloin sesti sallivat sinne tuoda. On olemassa
28461: JJ.eidän oletettu, väitetty :vlk·sityisrikoksensa j ontkunlainen 1Siaä1n1bö va.n.ki,l,a.vira:nlomai.silla
28462: ei olekaan 'lopuHise,sti' vielä tuNut, se,J:vi.t~e siitä. minik1it ver,ra.n valtiolline.n vaniki saa.pi
28463: tytksi. ISitoen •sll!atte·ta,an e<hilrä 'hyvimlkin vä- vamkila.a,n ottaa, va,staam, y,Iitrnäiä:räis1tä rno,-
28464: häisen Y'kisityisrikothen t~ehn.y't y,a,ltioUinen lma. Mutta. s.i:täkää,n, ei ole, si~ellä nouda-
28465: vanki, jonk1a vaHioJii,sest,a, rikoksesta,an pi- tettu. U se:illa va.ntkila,s,saolij.oiden' omai-
28466: täi>si jo annetun :I!rui'n' m111kaan ~ää•stä .ehdo1li- sill.a on ·kokemus •siitä, ett,ä, ikun he vähistä'
28467: seen vapaut>een, mäm181t voiruaankin siellä 'Pi- va.roista,ain ovat ikoetta,neert 'avus·ta.a. valtiol-
28468: tää rkärsimäs:sä edel,leen rang-aisiusta. 'Täs- .liJsi,a rv;alntke,ja ruu~a.s:s:a,, niin, om, puolet niistä'
28469: sähän ei ol•e 'oil·emas•sa mitätä,n 1oogil,li,suutta lähetyk.si,s,tä :ka,dtonnut. t:uoUa s:elllsuurissa,,
28470: ja j.olhdon.mU<kaisuutta.. jota vamikila;virano:rna,is1et toimitta,va.t l!äih,e-
28471: Knlll tämmöisiä ep,ak·olhti:a, on oh~ma;s·sa tyksiin nähden. On käynwt. sillä ta,voin
28472: valtiolli,siim va,nlkeiihi•n :n;älhden, 1niin mi.nusta erttä, .ios lä:hiety.ks.essäi om oLlu~ esim. nisu-
28473: N ä[tkä]ia>k:kto Turu1n •kur'itusih woneella•. 495
28474:
28475: leipää, •S·e on otettu [lois. Alleki!'ljoitt.a- muut·en V1alvoa t'eh:oklm.asti kuin ottamalla
28476: nool1a; on Jwlmmuksia 1siitru et:tlä lälhet.y1ksistä sinne piikkilanka-aito,jen väliin hirveän suu-
28477: on otettu IJO·i.s omen,oita. j.a kaikemlwista sel- ria .koiria, j:otka yöksi järjestetään vankeja
28478: laista., ~i1 onika. kalt,sota.an ol•evan n.autintoai- vartioimaan yövartijoit:ten lisäJksi. Nyt on
28479: net:ta., joka, olisi olLut kuuluv,a.a va.ng-ei.lle. isaatu sieltä ti.et,o, että ·ne 'Pitävät y'öllä hir-
28480: Vanikila:vimnlama.ise.t ova.t sälänal!öl1is.esti ot- lv'eätä elämä:ä, joten nruJkkuminel1kin
28481: taneet ne ·'POis. Niitä .on UJseastj, tkert:~nvyt tuseats'ti on siellä kyff8enaQai,sta.
28482: vankila:viranomaisille ja vartijoille .suuret Lruki edel.lyttää myöskin sen, että omia
28483: :ka.s.a:t.. Ja. a.ivoan niinilmin ed. Viik tärullä vaatteit•a saisi va:ltioHinen vanki käyttää.
28484: jo .mainitsikin, Vloidaan to.distaa, kuinka mo- ·Mut;ta niitäJk·ään ei ,siellä saHita. Kun on
28485: neH.a tahol.ta hw1vä;ngä, •että ne on myyty 'ky,sytty että mik,si,kä ei tuota oikeutta val-
28486: vartijoiden ikeslmudessa.. Huut.oikaupa,s1ta ltioHilsi:Ue Yangeme sa·l:]ita, on ·sellitetty, että
28487: <ln ollut m. m. tul.oksenlfl! 'seur.a.a.va1nlaista: 1nii tä 10 n vai:k,ea 1V1a•rtioida; dos ne ka:rka~si
28488: On myyty puolHn kil.on verran kahvile,ipää 'Vat, on :nritä paiha tuntea silloin, jos ei ole
28489: .ia .siitä ·Olli va,ng-in tilill.e ''Pistetty rahaa 2,5 vangin vaa:ttte~ta ]JääJUä. 'Se on suu11en os,am
28490: penniä; on myyty omenoita, siitä on van- valt,]oUisten va.nikien toivolillus, •että he sai-
28491: gin t:ihHe pa.n•tu 45 ]Jenn~:ä. On myöskin :sivat käyttää onr1a vaa:H.eitaan, mutt•a 1sitä
28492: lä,hetetty va;p,puna, .i.oku tmlämmi11Uoklwnen 1ei .a;inak.aaru :Tamrmrsa•a1ren pa~kkot.yö:la•rtoik
28493: myyty ja, a1ruruettu siitä 75 •penm.iä. Se, lsell.a 1saHita. Vä:Li:ky:s:y.m~tillsent,e;kijät eivät
28494: miikä •on vankila.vira.nlom.a.ist,Hn mie,lestä! ol- ole kohdist•aneet <välikysymystä siihen, että
28495: lut liiaksi ihyvälä vang-eillet, on otettUJ ')Jois
28496: vanikilo.is,s:a on suu11et joukot sella:isia van-
28497: j.a va1nhl.ant va·rt.ija.t ovat..sa.a.ntee.t herkut,ella lkeja, jo:Dk•a ovat jo palveltl,eet ,sen mää;rä-
28498: niiUä l'iuo:ka.t,a:va,roiHa.
28499: !Nyt tiedetäiän e;ttä va.nki1oissa on1 pa1ljon la.ja.n, nrinkä l·a-ki ed·el'lyttää v·apauteen ja
28500: sellaisia,,. joide.nka oma.iiset eivät ]Jysty lä- vangin ranga·istusl.aitok,sen U'l1illopuolh~He
28501: het,t:ämäiän minikäiän.lai.sta. rmuan: para,n,nu·sta. :pä:äJs•tämiseen. .S.eUa:isia v'n useita ikymme-
28502: mi'ä~ saa'ttaapa o1Ha jo ,satoj·akin, mutta
28503: Olisi ymmärrettävää, että, jos jo1ku sattuisi
28504: siellä saamaan ihiukan enemmän, niin niiHä 1niitä ei ol•e :n~yi·nen ·eikä e:d•eHinenkään
28505: on toveruutta, j.a, m(Yöt!ä:!mlnrtloa toisia. osa,- !hallitus katsonut >nelV'o<1Esuudekseen ruveta
28506: tover.ei.t.a ik1ohta.an1 ett:ä; ne anta,va.t tu:osta :edes taDka:s'tamaan, kuinka IJ.aljon se:Ua:isia
28507: lä,h,e,tykse.stä,äm ruoka.a t~ois,elle:, mutta: va,n- IOll •että V•Oita,isiin pääs:iäJä vamikiloisba 'fJOoLS.
28508: ikila,vi.ra.noma.iset: eivät sitä; .sani. Jos sa.t- N·r ,saavat edeH.een sie1'1oä kitua pitkäJn lran-
28509: tuu .siUäJ ta,,noin et:tä joku syrjästä läh,ettää lgaistus-aik,an,sa'. v.a~kka ~aki mleHyt·täisi
28510: va:ikka 3 a1s1kia p.arper,os.sed,a, niin, se on rii,t- ·heidän pää:stä:mrsensä vapauteen j.a vaikka
28511: tä,nyt v:ietniää1n t.a;vca.ll~sen pa.kettioiikeudeTIJ IUSerl:la heistä ei O~e aräytö,ffisess:ä eikä IDUU-
28512: vang-ilta. Ii;.cmkaa'll sellais•ta :dkos~a, ebbä \heidän IJitä-
28513: :Sella~sia e,ptiilkoiht,ita, v.oisi luetella. vaniki.-
28514: misensä lain mukaan voi taisiin katsoa oi-
28515: 1
28516:
28517:
28518:
28519:
28520: lioista. vaikka kuinlm ;paloon. •keu't.eturns•i.
28521: J{un n.y,kyi,nlen joht.ad·a· S äil:ä rylrt.yi toi-
28522: 1 Eai•k,iss·a vaniki,l:oissa, miJss ä on vaHiol-
28523: 1
28524:
28525:
28526: meensa '11 amlmisaaren •]Jakiko'työlaitioksella, llisia •van1lmja on 11iiste.U.y useilta valtioH'is-
28527: on ihän 10.Uut siellä, v.oipa sanoa aivan ihy- •ten rva•nkien oiroe'U'I'Let, kuten tää:lilä on jo
28528: ;väHä oma.1la:tunnolila, hen1hs•enä piinana ihuomautettu j.a s:a·a'tettu ne yksityisriko1-
28529: :valtioHis~He 'vang'e~lle, paljon enenrm!äln tlisten asemaan.
28530: kuin 'edellinen va:I1kiil:an pä;äl]ll~kkö. Hän on Sö'örnäiJsbe:n kunrtusihuorueeHa ja muissa-
28531: 1rajoi:tt.anut 1esim. ulikona ol•eskelun. Entinen kin vankiloissa on useita !Sellaisia, joilt,a
28532: van!k'ilaiij·oht.aja ·ol;i 'saHinut vankien o:les- 1on jo tä;ä!l:lä ma:in:itnn väärän ih·enkilötodi:s-
28533: :lmHa ·2 !kertaa päiv.ässlä ]Jll!O'li tuntia ik·er- •tuk:sen :noja:Ua viety ]Jnliitt,i.sen vangim oi-
28534: irallaatn ulikosaHa, mutta johtaja ·SäJilä on ikeUJcle;t. Ne ovat .sieHä tuomittuna •sa.ngen
28535: ottanut tästJä puoliet pois, jot.enka !heillä ei traskailla tuomioiHa •nse'ik,si vuo:si•ksi. Sel-
28536: o1e ·kuin puo!li tuntia 'pä;i:vässä: oikeus tla·isen yks·~tyis•r·i:koFlisen a,s.emas:sa on T~am
28537: tkäydä ulJ.mna. 'T>ammiLsaa;re.ss:a on iillyö.skin lmisaa,r·en vanikileiri'Hä m. m. 'en:tinen k.an-
28538: viime aikoina otet:tu käytäntöön uusi va.r- :sanedusta;ja Jukka J.Jelhtotsa·a:ri, jo•ka ensin
28539: liio,imils'truna. Kun vankilassa on tapahtunut Mih8't•et•t:iin Tammi.saa,ren ]JaJ\:ko•t:vö·laitotk-
28540: öoku karkaaminen, n·iin ,siJtä ei t<Y1e katsottu ·seen k:ä11simrä!än mngaistusta •sama·nl.a1s·i:Ha
28541: 'V·oit'avan v:anilålanvira,nomaåJsten pu01lelt.a :oilmmks:illa, :kuin muutkin .po1iitt~s·8't w1m-
28542: 496 Tii:srt,aina 17 ;p. i101kakruuta.
28543:
28544: ~git, doita l:aki on ede]lyt11tänyt poliittiJsen humaan:ista käsitetta .näistä asioista. kuin
28545: van,gin asemaan. Mutta siltä kysymyk-sessä on ~~hkä useissa muissa mwissa. Mei:l,lä kä-
28546: 1olev.alta va:ltioHiselta v,a;ngilta :v,]ime jaul.un sitetä:än ·rusi:at aivan toiseNa tavaJHa. Olisi-
28547: 111attona O'tettiin täHa:iset o'i~eu:det :pois ja ktohan liika1a, jos tämän välikysymyksen
28548: ,saatettiin yks]t\Yisri~oMisen rusemruan. Ky- yMeyd,e,ssä voi1si toivoa, koska t:ääillä oi-
28549: symyksessä oleva vanki ei saa minkä:än- k~eusvira.nomaisia n:äkyy olevan näin run-
28550: ~aist~a ;sa:noma:lehtteä l~erukseen ja kirjalQi- saasti: !läsnä, ettlä he :panisivat kii11eises ti 1
28551:
28552:
28553: suutta !hyvin vähän. ll.'ammisaar,en [lakko- tutkimuksen toime,en, iktrrnk~a pa:l'j:on van-
28554: Jtyöla.itokseHa on useita täHa:isia vanik,eja, 'kiloiiBSa 'On seHaLsiJa j:otka ova't io ikänsi-
28555: rioilta on riisbetty pois po'lrrtttiSten vangrn n,eet l:aiss:a määTätyu vank,eUJs,a:j,a,n, ja pääs-
28556: 10ikeudet aivan mit,ät!tömistä :p:~enistä sei- tä:isivä!t ne sie'ltä vapaiksi ja antaiSii.vat vä-
28557: ilwista. Aivan :sä:ämn,öH,ises'bi kieHetään hän ohj,eita noiHe van!ktiila,vi,rrunoma isiHe,
28558: vang"letlta nekin [ehdet tu:lemas'ta, ioita tä- vankien :kolhiJelussa. :Va.nkil,anvirano'maisilta
28559: \Illän lain perus,teeiHa on ,sallittu :lähettää. puuttuu ka~kki se vaEstuneisuus ja se ikä-
28560: Esim. Suomen ,'S;o,sialidemokmatti ,kielle- 'sitys, mi tä va:HioHisten vanki1en koihtellussa
28561: 1
28562:
28563:
28564: tään 111sein vang"leiita. Jos lehd,essä on jo- täytyisi oHa. Sehän mi:elestäni täytyy
28565: .tain sel:la.,]s:ta, joka koskee vMtioHisten 'van- ylempien vira.noma]s:t,en 1::aiholta telhtdä,
28566: kien as:e:maa, srHoin se sä:ä11:nöHisesti kielle- :kos:ka ne nläikyvät o:J,evan ~sel'la:i1sia, e:tteivät
28567: ~;ään vang"leilta. ISrllloin kun täällä oli &r- :ne itse :S'itä ymmärrä.
28568: lma:hdus:ky,symys viimej;sen kerran ~esi:Hä
28569: ~dus:kunna:ssa, nri:n siHoin ~eivät va·n'git saa-
28570: neet lehtteä ja wdtiolliset vangit eivät saa- 'E1d. A. IK ,a 1 :] i o: Tääl:lä ovat ed,eU,iset
28571: met :armruhdus:J.rysymy:ks,en 'kä,sittelystä tie- :pwhujat lausuneet aivan täydeHiS<esti ja
28572: toja siitä :syystä, ,eJt'tä tlehti :kie'lil:ettiin. Jos ltoCLeniJeräisesti n:e epäJkohdat, jotlm van'ki-
28573: io·s1kus julta:istaan jonkun vangin kirjeitä llao!loi!ssa e'ritoten juuri poliit:tisten :vanikien
28574: l{:'hdessä tai muita ti:etoja vanlkilan oloista, as'e>massa :tämän ma:a'n vankiloissa ovat ole-
28575: si'lloin säänmtöl:Hses:iti fk,iel'let!ää:n JeMi vwn- massa. TäJhän -puoleen ei siis tarvitsisi
28576: 1
28577:
28578:
28579:
28580: ~eilta. kajota, mutta on ikuitenmin IS,isämini,sterin
28581: 18eU,ai:s1ba voisi :JueiteHa erit:tli!inkin Tam- vas'tauksen johdiosta, IIllinun llllielestläni eräs
28582: misaaren pakkotyöla:ito:kse:lta. vaikka kuin- 'lwM,a, d'olhon ~edelliset puhuj~at eivät ole
28583: ka pa!lj:on. Me ol:emme :kymmeruiä keTt•o.ia, kiinnittän:ee:t Stanottavasti huomi,ot,a, ja se
28584: armahdusasian y!h teyd:essä ottan•ee:t 'esille on se k1o'hta jossa sisäministeri l~ausui, että
28585: tämäm 1a1sian, oJ,e:mme koeiJt,a,neet sa:ada ihal- ne ,vangit, jotka nälkälakkoon, tuohon täs-
28586: litusherra:in ja V'rranoma:is'ten tietoon, että sä maassa ennen kuulumattomaan epätoi-
28587: tässä ky,symy,ksessä olisi kiriatta.va<lJ ja. että 'vois,een puo:l us'tusyri'tykSieen 'ryhtyivät, että
28588: vankien kohtelun täytyisi meidän maassam- lne o li!siv,a.t: tulleet :si!irr'e'~yiksi p'o:liitt]sten
28589: 1
28590:
28591:
28592:
28593:
28594: me tJJul:la :pm~emma,k1si, mutta ,se ei ol:e tsiitä vankien joukosta rikollisten joukk1oon sen-
28595: parantunut. On teillty valituksia oiikeusvi- ltähden, ebtä he ovat tehneet järj,esty,srikok-
28596: ranomaisille, mutt,a se ei ole siitäkään pa- ISia van'ki!la,ssa. Se!Haise't henkilö't, jotka
28597: il'antunut. Vamgit its:e ovat tehneeJt myös tuntevat vankilaoloja täBsä maassa, tietävät
28598: s'eHaisi,a; m. m. !Söör:näisten ku:ritnsihuo- lmiten:kä n:ä~t:ä 'järjes:tvs•dkok,sci.a tapahtuu.
28599: neelta teki 'valitm'ffis,en ,eräs vanki H:ei,kki iNämä rilwkset ova,t 'USein ihy\ninkin toi,s-
28600: Haa.pa;l,ai'nen lo'i:keusklanslelfiHe, ~e:t1t1ä häneltä 13JTV'O]S'Ia.. Järj,es,ty,sr:ikos va·n;kibss:a saattaa
28601: ja useilta mu'i'lta hänen osatovereiHaan, tapa1htua j,a; useimmiten tJ:,ap'ah1.uu y~~sin
28602: jotka ,ovat Söömäis1ten kuritush.uoneella, !Omaan :vanglinv,a:rtijan mielivalilas'ta. Ne
28603: oli :ki,etUetty vaJNJ~oHi,sten van(ffii,en oiilmudet Js:ää,nnö'kset, j:o'ita v,a,nikii,ois:sa on ol,emassa,
28604: aiv,a;,n epllioik,eut:etnsti. Mutta vanik,einhoito- 1ovat v~e:rraH,ai'n tiukk:oja:, mutta ni:i!hin
28605: ylihaHi:tus ei pääs:tämyt tätä kirjelmä:ä e:des ~säännöksiin sis:ä1 ty:isi mylöskin vang-eille
28606: oikeuska·n1sl:e:riHe, v~aan :esti !Sen ja palautti junkun:la;i,si:a oi~euksra, mutta vankiloiLss,a
28607: taka:i:si'n s:elityks'8llä, 'että a1sia 1ei 1a;nna ai- ryleensä ei näitä ,säJä,nn•iYksi:ä noudateta, ei
28608: hetta miihin1kään 'boimenpibl'rsih.. lainalkaa•n 'Tiammlisaares:s a. M~inuHa on it-
28609: 1
28610:
28611:
28612: Me 1siis ti,edämme kokemu:kses:ta, että tä- seUäni kolkemusta siitä. !Säännökset ovat
28613: mänla:isessa a.sia,ssa on vaikea mei:dän maas- ainoastaan sellin seinillä pa;periHa, mutta
28614: samme ~sa,wd.a !korjauksia, vaikea siitä syys- :vangit ovat täyd:ellisesti mieJiv,aUan a'la:i-
28615: tä, että me'~d:än m<llruss:amme ei ·ole seHaista ;sw. ,Vam,g"leil'la yleensä ei ole mi:tään oi-
28616: N ä:likä'Lwkko TurUin kuritusihUJo·neella. 497
28617:
28618:
28619: •keutta. Jos v·a:rtli:j.a :jostalkin .Qil,etetusta ri- rtetus on erittäin puutteellEn:en. iV:angit ny-
28620: kollisesta m~elivwltaise.sti asettuu syyttä- tkyisil:lä :syks;}'1sateilila ovat paJkott,etut ol.e-
28621: tm:ruän v:ankia, ·vie hämet v:a:htimeskt1riin ja lillaan aiv.an v·aiH:inai:sesti va·a:t:etettuina.
28622: 'edeUeen johtokunt.aan, niin vanwiHa ei ole Jfei!dän va.a,t,te:ensa eivät •ehdi kuivua yön
28623: :oikeutta IJU01us:bautua, vruikkak.in vart,ija aikana kylmissä, vetoisissa, kosteis.sa sel-
28624: aivan valheellisestikin syytöik~ensä tekee. ],eissä, vaan Jmidä:n on a:amuHa; taas lähties-
28625: iKai:k·e:sta ·on ,seurau:ms·ena, että vrunki ~-uo sään ulos pa.kko [p.U'k81a närmä märät vaat-
28626: m~taan ik:urinp:itoon, vai·kka hän useassa Jt.ee:t ·pää'Hensä. 'Tä:mä tie1tysti vaillr.uttaa
28627: tapauksessa on koilmna,a•n syytön sii!hen, varsin ha.itallise:sti vankien terveydentå>laan.
28628: mistä lh:äntä on syytetty. Sitten tä!ällä 1My•ös on useita •'tlapauJmsi,a se:ll:ais·ia, että
28629: m;>nö:s äs.ken puhuj.a.t ma;init:sivat, mitenkä T·arton rauhansop,imuk.s:e:n .mukaan maanpe-
28630: vangeille !tulevia ruo.kapa:lmtJt,eja myy.dä:än, 'tiOS:syytös ja 'syylE·syy.s piJtäis!i tuom~o.sta
28631: jo.s niissä on eträi:tä annoksia :li'ik·aa, esim. !poistaa, :mutta, tämän maan vank,i:loi:ss:a on
28632: 1seHaisia ;>nh:il:lisyy,stavaroita kuin omenia 1usei:t.a maa,nfp:e,tob>est,a tuomi!ttuja hen:ki-
28633: taikka veihnläl,eipää. 'Mutta ei tarvitse il·öitä, joiJd,en tuomion peruslteluista on kyllä
28634: :aina oUa niinikään, että ;pak,etti se,ntählde·n 1poilst.ettu tuo ma:wnpe'tos:syytö,s, mutt.a tuo-
28635: tmy;>ndään. Tapalhtuu monta :k,ert:aa niin, :mio :kmit•enkin o·n jä.än:y•t se:HaiSienaan voi-
28636: 1että vangeiil>ta on myy;t\Y p.a1mHi, jok.a sen 'maan. Myöskin eräs v:an:ki I}J:Uomau.t,ti JVii-
28637: 10ikeuden mukaan oliBi rpitlänyt .saaJda. Mi- lme :sunnuntaina Sirtä, että :hänelilä on l}mo-
28638: 1
28639:
28640:
28641: :nulila on 'koikemuks:ia si.it~ä, mimulta myy- not silmlät. IHä.n :on työssä suutarinvers-
28642: :tiin rpamett.i, jo'k·a .sen muka;a,n, kuin sain 1taa.ssa. Si:inä pimeässä :huoneess·a, sähkö-
28643: åälkeenpä:in tie:tää, tuli ma;msa.rnaan Jä:hes valon aVJuUa 'enimm1ä:ks:een työsk<enneHe•ssä
28644: 200 mar.klkaa ·omruisiHenti ja mi•nun t:iliJ:leni silllUät kärs~vät. V aukilasta ei voi saada
28645: ·O l,i mer:ki:tty rj:,äJs:tä :pa;ke:tis•ta ko:kona.i·st:a 5 !laseja, niitä ei ol,e saatavissa. V·anki on
28646: 1mankkaa. :Tämä o·n minun mieles,täni ko- pyytänyt, ~tt.ä :VJoisi kotoansa hOtmmata
28647: kolaill:a selvä ·epäkohta. :Sitten täällä rmyös :lasit - siihen ei ole <SUO's'tuttu. 'l'ällä ta-
28648: on jo •kos'k·eheH:u siihen, että polliiit:tiset v·an- v.aHa tahdotaan sri:s ed·ela:een saad·a Vrangin
28649: git, niitten sä:ä<nnös·ten mukaan, joita on 1a.sema :kurjemmaksi. Kun t:äm:rn:öisrä epä-
28650: olema:ssa, p·itäisi pääJs:täJä palveHuaan puo- ·koht,ia on 0 l<emassa, n;iin ei ole ffihme, eHä
28651: 1
28652:
28653:
28654: .'let v'ankeus.ajasta, ehdona'l,aiseen va;pa;U't,een. vangit äiärimmäisessä tilanteessa k:oettwes-
28655: !Tätäkään IS'Uwmssa määrässä e:i toteui,et.a. saa.n pysyttää its,elleen ne pienetkin oikeu-
28656: Sain juuri V:ii:me sunnuntaina käy.dess•ä;n.i det, mit:kä va,ng-eilla. ovat, turvautuvat sel-
28657: Tammisaal'!)rn paklmtyö:la.i:t.oiills·ella tietooni laisiin tekoihin :kuin tämili iTurun Kakolassa
28658: ~räJän henkilön, jo:k:a !o}i lait,o:ffis,el.l:a ja häntä tapahtunut näl:kälak:ko. [Kun tällajsta saa.t-
28659: tei ole -tiebääkseni 'syytet;t.y~ääm mistään yk- taa ta:pahtua, niin silloin .hwnnollises'ti
28660: tsit.yiSil'i'k'o'illsesta eikä ·häntä myö1sikään ·o1le ovat olemassa vaikuttav.a.t sy\Y't sii:hen ja
28661: !rangai;stu 'knrinpidol:lis,esti vankih:ssa, mut- ne syyt .olisivat saatavat poist:etuiksi.
28662: ta :ka1keslt.a ,s~itä ihuo,l:imatt1Ja, v·aikka van:ki- 8entäJhden min&kin asetun !kanna Ua;maan
28663: llanvi:ra:no:mal~s·et -o~iv.a;t uuo'l taneet tämän
28664: 1 täm:än -a:sian perustusla.kiva.Iiokunt,a.a·n 1ä-
28665: 'Vangin vapa:ut:tami~ta elh:dona,lruiseen vavau- hettämäs,tlä, e:ttä kerran:kin V1oitaisiin tutkia
28666: 'i·een, kuit.en:kin hänet kirjoituiksressra on hy- ja :syventyä ni:i!hin ,a,sioilhin, jo,tlma iBolta
28667: tlätty. Hän:el:l,e on ja:tke,ttu va,ruk:e'usa;ikaa osalta yleis:öä ovat salassa. Vangin, tuolmit-
28668: :edeHeen eikä sil'lä hyvä, •että ,sitä on ja.t- :tuna rrikok·s:es,t,wk,in, täytyy 'Sa.ad'a ne oikeu-
28669: ikettu, IV.a·a·n mytö,s hänet on :s~1rret:ty yksi- :det, jotlm si'l,le asetus:t.en ja määräy.st,en mu-
28670: ltvitsriik,olHst·en osas:torl.le. Hä:nen syytekir- kaan kuuluvat. Tämäin maan vangit ova:t
28671: j,~issaan ei o:le :mitään y.ksityis1u:ontois.ta syy- 'täyruel:lis'en mieliva:Han alais1ia j:a siitä
28672: :tettä, :sitä v:älhemmin ihä•n·tä olisi tuomittu :ol'isi päästä:vä . .Ja ,siitä o'l~s·i pä:ästävä pian,
28673: mis:tään yksityisluontoisesta teosta. Tämä ,sillä ·eUei 'niitä hm:Vta:VIia epäkoh:tia pois-
28674: tkai:kki 'Panee o}e,t:tama:an 1se•n tosia·sia:n, että teta, niin kuJm tiietää, mi:tä v:ie,]ä vastaisuu-
28675: tulkopuolella vankilaa lper:soonallis,et asiat, :dess'a tulee tapaht~uma·an. Vamgit luonnol-
28676: vel's:oona:l,lis,et vJih,a;mielh e:t voivat· vaiik uttaa
28677: 1 tlis:e:stti, h uoillJat,essaan, 'että lheitdän ::Jm:hta-
28678: vang-ittuien e1delleen vankina pitämiseen, :lon:s'a kurjistuu päivä p:äiväl:tä, .ja :kun
28679: vaiklkakiin ~he oHsivat ·as:etusten ja maäräys- 1heil:lä ei ole muuta :maih:d,ol:lisuutta lku:in
28680: ten ,mukaa:n jo v,a,pautettavat. !Myö:s van- joko :käns:iä siel'lä rn1ieliv·a'l:t:aa tai .kuoHa,
28681: kilassa, sikäli lkuin saattoi huomata, vaa- niin monta ikmtaa ehkä he v·ailitsevat tuon
28682: 63
28683: 498
28684:
28685:
28686: vrrme1s•en keinon V•a.pam:tuakseen. Tässä na;itsvll!nlkien kes1kurude:ss·a. viime vuoden 'tou-
28687: maassakin on esimerkkejä, että poliittisten ikokuu:Ha yritti :syntyä! myös nf1:1källa.kko sen
28688: vankien on tä.ytynyt turvautua. siihenkin. johdos'ta, e•btä <näiden naisva;nkien oikeuksia
28689: että he ov·at lopettaneet eHLmänsä, koska lhe yri1tettiin •supistaa. •s:a.ng"en suuressa maä-
28690: .ovat huomam·n,eet, että •se merue'ttely, j.ota rä,s,sä. <Naisv•a•ng-it Häimeenlinnas:sa ol·ivat
28691: 1he'itä va,s:ba·an on harjoitet:tu, on oHut e1Jä- myö<skin joutuneet serlai·seen asemaatn, että
28692: oikeubettua. Ettei täJHruis•ia ikaikis,sa sivis- heillä ei oHut muuta keinoa, •kwin iheidä'n
28693: ltysmai,ss:a kuulumattom1a. tal])anksia pää- vakava aikomuksensa ryhtyä nälkälak-
28694: lsi.si enä;ä •esiintymään, ·o:lisi asiaan käytävä !koon .saada:ks~m.sa it,s.el'l·ensäJ niit,äJ oikeUJ.ksia
28695: lkiire•el.lis,e:sti lkäsick·si. jotka 'la~rusäädämnön ka.wtta oli hei:lle heidän
28696: mie·lestää1n tu:lev•a. iMe·illä •on. olema•s.sa eri-
28697: P u•h e mies: ·Eosk·a use~ta puiheenvuo- koisi.a määräyksiä! nii·stä o~keu:ksi,sta., mitkä
28698: roda vi-elä on pyydetty ja aika on näin pit- poliitti.sille vangeille kuuluvat. Tä:äiHä on
28699: ikäHe 1kul'unut, niin ke.s::k·eytebään nyt istun- tänä iltanaiki;n u:s·ea.mpaan <kertaan todis-
28700: to j·a jatket·a!lin tänä ~~lta:na k1o 7. •tettu, että niitä ei ·noudateta.. V•aTI.k<ila-
28701: •vim:nomaiste·n tahoilta e·i p.a;~n1na täJyt.änböö'll
28702: .1stunto k·eskeytet.ä;ä;n 'klo 4.40 i. p. edes ni<itä mä:äräyksi'äl, j1otk.a ova,t ol;emassa,
28703: .puhumatta1ma.n :sitten mis<tää:n muu,st<a.. E·si-
28704: mel'iki.k,si Hälme·eDJl~nnan n,aisvamlki'la,ssa on
28705: asia sel,l·a•i'nlen, j.ota. ei voi •selit:tää mi·k,sikääm
28706: Täysi-istuntoa jillltketa:an muuiksi, kuin p.iJkknmruiseksi ikiusanteolk·si
28707: v•altioll:isia vanke~a. iko<ht.a;am•, nimi:ttäin, että
28708: ~el!lo 7 i. rp. s·en ,sijast.a., kun yleens!ä poliittiset vangit
28709: voivat :käyttää oma'a vaiatet.ustansa, nåin
28710: Keskustelu •nläiltä n·ai•sv·a.ng-e.rlta., jo'Gk1a ovwt viimeis1m-
28711: mälksi :sinne tuo·dut 1syytettyin:ä muka
28712: välikysymyksestä jatkuu. uuden lk3J1Ji:na.n v.a:l:mis•telus•ta, •on !kielletty
28713: omien v~aat.teiden :käyttöom~ens. Ei voi .surin-
28714: ·Ed. Hannu ne n: Nyt esillruoleva ky- ika.a,n täitäikään ymmä>rtää .mik,silkä!än muuksi.
28715: symys ·ei ·suin'k•aan 01le kä1s:it.eltävä mim:kään- kuin ,se<Uai<s:ek:si t<eoksi, j1nka~ ei. perustu nii-
28716: lais·ena yk,sity~slkytsymytksenä joka koskisi hin .s:äiädö·ksiin, .iGtka ov.at olema,ssa vaJltiol-
28717: yksin.omaan ,sitä asia:a, a:nistä tämä väliiky- listen vanlben oi!keU:ksista. 1Sillnin oli iky-
28718: symys on tehty. Tämä lky,symys ·on tehty symys myöskin näid·en, nais.v•a.nlkien1 vapau-
28719: ·sen johdosta, että Tnmru ilmr]tushuonooHa den m.jorittamise·sta si~nä ,suhote-es:s<a, että yri-
28720: ol-evat poliittise•t vang-it ovat TYJhtyneet ltet't·iim •snlikfl,a h·eidät n. s. pa'k:1wselle·ilhin,
28721: n,äJl·käJ)a:Mwon, Ei 'O'le yritettykään väittää estää he·idät seuruste~'ema,s'ta toistensa
28722: <Siltä va:sta,an, etteikö näiHä lakkoon ryhty- ka:nssa, 1estää ;heitä ,J:a;i,naama.sta <s:aami·am1sa
28723: .neil'lä 'Oli·si ol:l ut ,syvtäJ lakikansa t·ekemiseen, sa.noma<leMiä <toisill-e d·a muita s-elTaisia '}J<aik-
28724: ei edes .sisäministeri va.st<auksess•ll!ll!n, väittä- k•omä:äJräY'ksi,äJ yritettiin :siHoin toteut•t.a:a.
28725: nyt, etteikö tä!hän a,i!hetta. ohsi ol,lut. Sisä- 'Totta 1kylHi 'on, että 3wn tä:stä •a,sia,sta yritti
28726: min,isterin vastauik,se<ss•a rt:nl·tiin va,a:n siihen tuna. .iu1kiwen .a,si,a, vrun:Jr,]lan•viramomai:set
28727: 1QI[lputulnkseen, että asia on: päättynyt ja sillä kertaa 1perun~ttiva't nälitä määräyk-
28728: että sen suhrt·een ei enään tarvitsisi mitäiän 'siäm:sä j•a 'näil<kiiilwkiko HäJmee·nlinn·ass<a. <sillä
28729: tehda. 'Mutta tälmä ,a.sia, !kuten •sanottu, on kerta.a vMttyi. :Ny.t 1T•uru:n lkuritushu•o-
28730: kä:siteltä:vä nyt. ylee.nsä vaTtiO'lilisteu' van- noollru ·sensij.a.a:n •ei ole nlälillä Vta,ng-eiHa ollut
28731: kien a,si<ana. Eillei 'ryhdytä poista:maa.n. niitä muut.a ikei<noa :kuin turva.utua, täJllaiseen vii-
28732: syitä, jotka ovwt <aiiheutta•neet lllä:l'kälrukon mei•se·en ihä:täJkeinoon, 'siHä epäilemättä po-
28733: Turun kurri'tu's•huoneeHa, !saattaa ,sellainen :li~ttise't ·va1ngit viime !kädessä .a.]noastaan
28734: ma.hdoll'i;suus ol:la mil.foinika,, .ta/h.a.nsa ·edessä täHai.seen ikeiU'oon turvautuvat, ikun ei
28735: .muualla;kin. Po,liittisten vanki-en. a.s'ema !heri,lfä mitälä·n muuta mahdol1l'i:suu:tta ol-e
28736: tässä .maassa ei ·suinkaan 'o1e edes •s•ellainoen, asia.nsa .a.uttalmi,s·eksi, ja. <tältä pohj.alta kll!t-
28737: m]k!s.ikä 1l:ait. j,a :ne määmäyks.et, jotka heidän so-en <on ltodeN.aik]n ai1ka pa.nna toimeen pe-
28738: kohtalostansa on säädet!ty, sen asettaisi, se- rust.ooUi<lllen tutk•iimns <siitäJ, missä mälärässä
28739: ihän on yleisesti tunmelttu as]a.. !Minä talh- nonda1tetawn ed-es niitä 'mä.ämäy:ks:iä,, jotka. jo
28740: toisi·n v•a.~n .mainita; esi.merkik·s•i, mitenkä ovat o1ema:ssa. <valtiollisten vlllnkien oikeuik-
28741: Hämeen•linnatn lkuritUJsh uone'81lla. .poloiitt.i.s.te·n siin näihden.
28742: Nälllka1a'kk>o Trurrun <kuri!tus'huo·neoella. 499
28743:
28744:
28745: !Sitten on kiinnit,ettävä Jmomio1ta myö.s- 1:3, näiis•tä j.o:Molktmta iki~ltäyty:i ehdotta-
28746: ki·ru siih~ll', .millä tav.aJl:la tehdääm näiitäJ ~k·si masta \napauteen 3, 'ei •Oil•e viel'ä 'saa.pu:nut
28747: tyi:srikoHisia, joilta :sitten mruk·a sen no.iruHa, v.altinneuvostosta va,s:taus·t,a 10::n vrupaut-
28748: että he ovat tehdyt yksityisrikollisi·ksi tam~se,s:ta. 19 ip :ll'ä elo1kuuta: oli puolip.al-
28749: rii,stetwäJn \heidäJn poliirlltiset •oikeutensa. Nii-
28750: tähän tehdääin tekemäHä. Kuvrua.vana e:si-
28751: veHeita, 14, .io hto kunt,a, lki-el,täytyi näi,stä
28752: 1 1
28753:
28754:
28755: .ka,hdtm vapauttrumis€1sta ja, v.al:ti:oneuvostos-
28756: •
28757: merkkinä voisi ma:i:nit.a juuri entise'll' :k,am- t·a ei ollut •sawpunut •päå.t'ö•stä vi•elä 12 va:nc..
28758: sane:dustaja Leh:tosaaren jutun, josta täällä ,gin •asi.russa. 29 p:nä; elokuurta oli puo>liprul-
28759: tänäp'.älivämä ja mont.a .muuta ke·rt.aa, aikai-- velleita: 12, johtolkunt.a lk·ie:Jtäytyi va.p•aut,ta~
28760: semmin on mainittu. Lehtosaar•est.a han on 1 mast.a ka:ksi j.a va.ltioneuvosto.sta ei oHut
28761: tehty yksityi.srik·oHiuen ·sit€n, että on syy- lO:n rusiasta :vielä ,sa:wpu:nut päätöstä.. Syys-
28762: tBtty ,hä_,ntä siitä, ebWi hän olisi yrittänyt kuun 5 .p :nä oli! ;näitä .puolipaJvellei'ba 15,
28763: lahjaa ohranaa. Nyt kuitenkin on todettu, johtdkunt.a. kie1ltäy;tyi nii,stä .ehdottama·sta
28764: että ohra:na its·e on tar_iloutunut Lehtos·a,arta y'hden j,a, 14:n ·va.staus•t,a ei ollut vielä saa-
28765: a vust,a;maan, t•arjon:nUJt :hä,nelle ·paJl velus- punut. v;altioneu'V'osto•s•ta. Ylhteensä kes·ä-
28766: t·a,nsa ja viekoiteUut häniiä ~u:paulksiUa aiut- :kuusta :syyskuun 5 p:.ääu .mennessä oli ol-
28767: taa 1hänen asiarulllsa, Ö·O<S 1häX1 j.oiJikun sum- 1ut noi~.a rpuoliip:a:.lveHeita 103, johtokunta
28768: man :häneHe 'suo.rittai<s·i. Minä en todella- oli :kieltäytynyt ehdottamasta vapaaksi las-
28769: kaan voi varmuudell:a ·sanoa,, onko LeMo- kett1aviksi .115, valti10neuvosto •oli hylännyt
28770: saa.ri t.uoUaisen lupau'k,s:e:n tehn\Yt, mutta 7, pois :oli päässyt 10 j:a. valtioneuvostosta ei
28771: tästä 1hä:n·tä ainalki:n on :syytetty ja tämän o-l'lut lopuU]st,a, päätöstä s:a.rupu•nut 7·3 'VlaJn-
28772: ·n:oj·allla ihän•e:t :l•i:enee myös yksityis•rikolli- g-in aJsi•a:s.s•a. Näistä '1'5 :.stä, jotka. johtokun-
28773: <Se,k•si tuomittu. Tässä ilmenee yhdeilt.ä ta oli :ehdottanut ,hylättläväksi., ovat useim-
28774: •osa:lt.a, etttä y:ksi:t.:vi.srilkolil-isia. t·ehdään mieli- mat GJ.y.l.käälmiset t,a.pa;htunee:t käytö•snume-
28775: va,ltai,se•st·i ·O•hmn3Jn: ja. vankila1viranomaisten roiden ;alhaisuuden, työtehon, saimuden .tai
28776: <toime1sta seHaisiUa. kei.noilla, millä he itse muun seNa~se•n. täJhden. Kun nyt oteta:an
28777: kwlloi:nkin ihyväJksi nälk·evät <lulkuuno:tta- huomioo•n, et~äJ :ne :syyt, joi:CLen• nojalla .iohto-
28778: matta ·o'Uenka,an a.s:ia.nomai•sen omia tekoja. knnt,a, voi aset•tua ep:äävälile kwn:n.wUe va.n-
28779: •Sitten niiden määräysten sovelluttami- :kien va.pautta:milsesta,, :suu11eksi: os-aksi joh-
28780: nen', mitkä knsllmv.at .puoHprulveHeiden va- tuvat vartijoiden mielivallasta. esim. siitä.
28781: paaksi pääsemistä, on myöskin mitä suurim- että; va:rtija. voi •seHMää •että v.anki on teh-
28782: macssa ma,arassä .v-aara. On useampaan ker- nyt työnsä huonos•ti, työ• ei ole ollut lkyHin
28783: 1
28784:
28785:
28786: ba.n todettu, että määräyksiä puoleksi pa.l- tuottavaa, €1ttä hän ·on käybt.l1ytynyt· varti-
28787: vellei.den vapaaksi pääsemisestä ei ole nou- ja.a ko1ht,a,a.n .inHa>~n tavoin s•op]mattoma,sti
28788: dat•ettu. Minu:Ua on trussä esim. v·ruhäinen .i. ·n. e., .s]l.loin void:aan •est.älä häneltä tuo
28789: tila·sto, mis:sä mää11russä 'Ta:mmisaa.ren pak- va<paaiksipääsemi.soikeu:s. :N!ä:in oHe•n ovat
28790: kotyöTaitoikseUa on noit.a puolek:si. rpalvel- vangi.t 1åydelhsesti va'.l'ltija.i'n :mieliva1U:an
28791: leit.a ja mitenkä heiltä Olli evätty vapaalksi- alai:sia. J:a :kun oteta:atn •huomioon .myös se,
28792: pääse.mi:s:oi:keus. '.Tiedot •saatu syyskuun mi>nkähi:st.a ,a.i,ne•st·a v:a:rti.irut n:äis•sä pakko-
28793: a1us·s·a. Kesäkuun lo·pulla puo•le ksi palve.l-
28794: 1
28795: työlaitciksi:s·sa ja va1nikiloissa ovat, tulee se
28796: leita oli 8. Näi,s:tä, •\na1lti·oneuvosto hylkäsi yhä selv·em:mäksi. He ovat useinkin .sa.ngen
28797: 4, va,nk•i:J,asta pää:si vapa3!ksi ain•oa:staa:n 4. a.lha:i.selhv ,si'vi.stys:tas-olla olevi.a !henkilöitä.
28798: 1
28799:
28800:
28801: Heinä:kuu:n 15 .p'ä,i:vä;n tienoiUa o:li puo:lip.al- He tuntevat noiden pnli:ittiste:n va:nkien ole-
28802: ve'lleita ·8, nä.istä ei vie•lä syyskuun al:kuun v-an it:se•ää'lll rpa:ljon ikorkea;mma,lil.a: t;a;.soUa.
28803: menness:äl ollu·t •sa.rupunut valtioneuvostost-a He koettavat v·a.ikeutt,aa ka.ikella tav•rulla
28804: minkääll'l,aista va,stau:sta, la.sketa.anlkn näirtä nläide·DJ vam.ki<e•n :a,s•e:maa, 'k·oeltt,avat pitenim-
28805: vapa.iksi tai ei. Heinäkuu.n 219• päi:vänä oli mä,s•takin •sei:k·a:sta. tehdä syytölksiä heitä
28806: rpuol.eksi pa.lveM•ei:ta 9 ·n:äJistä j:oht.oilmnta
28807: 1
28808: , vast,aan, .sa,atta;a. !heidät •kuri,npitoran.gai:s-
28809: ikieltäY'tyi ·ahdrottamasta va.paaksi lasketta- tuksen a:la.isik,si ja :sil'loin on myö:s ehdott.o-·
28810: viksi 12 ja valtioneuvosto niistäkin sitten ma,sti mennyt :toive .s:ilit:äl ettäJ punlet <par}ve-
28811: vi€11ä :hyl!käsi ·3, vapa:alksi pälrusi •a.inoa;staan >lusruja;s•t:a .su:orit:ettua.a.n v•oi1sivat päästä va-
28812: 6. Elokuun 5 päiväll'ä nli puoleksi palvel- :paute.en. Esimevklkejä tl1l:l.aisi:sta, t:apauk-
28813: leita 16, joGJ.t.okumta ,k,iel:täytyi vrupaa;bi si,staJ on: .lukui·sia.
28814: suosittel'emas:ta 4 ja, 12 :n kohtalosta ei ol- On otettava, huomioon myös •se, ·että .täl-
28815: lut vieJ,äJ •sa•a.punut ·va;stau:stru v:altioneu\nos- lainen mielivart.a v:a.rti.ioiden ja Yll~en.sä
28816: tos·ta. 'El:olkuun 12 p ::nlä oli ipuol•]pa,I.v·elleirl:.a van:kilan johdom :talhoHa •on myös suuri så.e-
28817: 500 Tii·s,taina 17 ~- :loikakuut,a.
28818:
28819: lulil:iuen :pii·na poliittis1:Ne vantgeil:le. Aj.a- kiloiksi soveltumatto.miin rakennuksiin ia
28820: tel,la;a,n,pa, nyt esim. että lähe·styy ai,ffia., jol- on heitä edelleenkin selllai,sissa venäläisiksi
28821: ·lo.U!1 van:ki toivoo pääiseväinsä va;pll!aksi. Häm ka.sarmei1ksi aijotu1ssa rakennuksissa .säily-
28822: jo;:\ra. hetki a,j.attel·ee vai.n tuota V8f]Jautumi.Js- tetty. Niitä on koetettu tarkoitusta va:rten
28823: • ta,Ilisa, j,a lkun häneUiäJ j.o:ka \hetki on peBw,
28824: mi.Ni. joku sivistymäit'ö·n vM•t:ij•a. santt:a,a !kek-
28825: laittaaJ asianmukaiseen kuntoon. Mutta ei-
28826: hän niissä voi olla puhetta :mistään sään-
28827: :siä häne•n teoistaan· dw toiminnastaan <Saa- nöllisestä vankeinhoidosta. \Sensijaan että
28828: da!kse•en .aihetta !kuri.npid<o!Hi,see.n raTh~ais IUieillä olisi vankein:hoitoalalla .päästy eteen-
28829: tuk·seen, käTsii va,n:ki 'he·n~.Usest.i ehd,oH.omas- päin, ,on juuri tä:män 1suuren poliittisten
28830: ti 1san~n suure:sti :pinnistääJmsee·n !kai,kki va,nikien tulvan takia pysytty enna.llaan,
28831: rvoima:ns•a ,sii,htm, e•tltei iffilis•säJän, t,a.pau:ks:essa vielä.pä vankeinhoit·o on suo·rastaan taantu-
28832: tuHsi tehne·eksi •ri1wst.a, joka voisi: vai:keut- nutkin, vaikka siihen ei suinkaan meillä
28833: taa. hämen vll!paa:msi pää•semistää:n.. 1Sil:loin olisi ollut va•raa.
28834: usein on palkot·et.tu myös tuon henki,sen pai-
28835: Vuonna 1917 asetettiin vankeinhoito-
28836: llllo:stu~senl vuoksi tyytymään vielä enti,stä
28837: asioit.a varten erityinen komitea, joka sinä
28838: kul'.iempaan, vieläi entistä häikäilemättö-
28839: mämpääJIJJ kohteluun, ja. täimä jos 1milkääin on vuonna t:yöskent1eli .io verrattain menestyk-
28840: sellaimen 1asia, joka pitäisi .s'll!a·da kmjatuik.si, s-ellisesti, mutta sen toiminta kärsi tavatto-
28841: ,pitäisi •saada korj,atu!k,si ,si•inä suhteessa, et- man paljon siitä, että kuten jo mai.nitsin,
28842: tei suinkaan .iäisi kelleikään :yksilöille, van- 1918 vuoden tapahtu:main jälkeen tuli täy-
28843: ginvartijalle tai muille .sellaisilte tila,isuut- dellinen sekasorto vankein~oidon alalle.
28844: ta evätä ·puoleksi pa,lveHeelt,a. va,pawmsipää- Komitean .sosialidemokraattiset .iäs1enet ve-
28845: syoikeutta. täytyivät komiteas.ta pois. Minkälaisilla
28846: :Suurimmalta .o:s,a'Hn iaHä hetikeHä poliit- tuloiksilla 1lmmitea 1sen.iälkeen on työsken-
28847: ti•sten vankien mie.lestä on vääTyy:s ·siinä, et- nellyt, on minull.e tuntemat.onta, mutta mi-
28848: tä ei .so.ve1luteta iheri,hi·ru edes niitä oilkoeuksi·a, käli minä olen kuullut erään pörva.rillisen
28849: jotkru .io ovrut olema:ssa. Ja, eHä täissä .suh- asiantuntiia:n lausuneen, niin s1e työn tulos,
28850: t-eessa todel<l·alkrn v.oit,aisiin saad:a pama.mms- minkä komitea on aikaansaanut, ei ·kestäne
28851: ta. ,a]k,aa,n, että lheid.äJn oiik·eutensa tulisivat lievimpääkään arvo.stelua.
28852: turvatui:ksi, •on miel·est.älni väM,M:mätöntä ja iTää.Uä on viime lll!insääJdämtö!kauden iku-
28853: ,soveltuu myös v.a,rrs~n. hyvin täim~ä:n kysy- lneSisa .S'o·siwl<i:demoikmattien ta.holta käsi-
28854: myksen y1hte:ydessä ottaa kä,siteltäväiksi tetty vanke~nkysymys·tä, etupäässä poliit-
28855: ylee·nsä ikoko poliittisten vankien 'nyikyinen t~s·te,n: vanki,en lky:symy.stä useit•a lkertoja.
28856: arsema,. 'Senvuuksi m1mä ryhdyn ka:unatta- P·orvarirlli,sten ryhmien itsepäii:syyden: talkia
28857: maan 'niitä, intka ovat ehdotta.nee·t, että tä- ei t:ä:t.ä :kysymystä o1le ·s•a,atu .pois päiiväl,i·äir-
28858: mä aso~a ·läihetetäiän p·eru:stu•sl:alkirvaliokun- je,styksestä, se vai11 edelleenki·n ra:si•Haa
28859: taaln s·i1inä miele.s:sä, että se anibis•i lausun- Suomen va.n:keinihoitoa:. 'Se estää. tav,allisi.a
28860: .11on, joika .aitheutt.a,i:si toimen pi tei·siin ry hty- rikosrva·nkE1.ia pääsemästä osallisiksi siitä
28861: ,mi,stä, että; tMhvi,se't •epäJk·o~dra:t. tuli,sivat vanikoeiruhoidosta, mikä heidän kohtuuden
28862: poistetuiksi. mlllkra,an pi:tä.i,s,i sa:a,da yhteistkunnam puolel-
28863: t-a. Ylht~eisikunoollla on v·elvoll:Ji,suuk,sia jo
28864: taVlaJ,l,isia riik,osvankej.a!kin ko!ht:aan, ne oli-
28865: E1d:. Hakkila: On valitettavaa, ettei •sivwt .sum~tettavat, mutta juuri sent.ak~a,
28866: tähän väliky:s:ym:ykseen ole herra oikeus- että 01n pidetty nii,n. :tavattoman •suuria mää-
28867: ministerillä, joka on ollut matkoilla, oHut riä ;poliittirsia 'Vallllkeja, ei Mh'ä:n kysymyk-
28868: tilaisuutta. vasta.ta, ioten välikysymykseen 1Se€•lli ole voirtu käydä ikä,silk·si. On v,alitetta-
28869: on vastannut sisä.a.sia.in:ministeri, wkn luon~ va.a, eHei :nytkälä,n: ilä,heisess:ä tulevai•suudes-
28870: nollisestikaan ei ole mielestäni kaikissa ,s,a void!Lsaada po1iirt:ti,sten :vankien a~siaa
28871: suh tei·s•sa täysin informeera.ttu tässä asiassa. po~s p.äiväj.ärjes.ty:kse:stä., el<lei nii,tä va,ntki-
28872: ,Meillä on !Suomessa vankeinhoito kärsi- Ioiba, .iot!ka on poli~ttisi1a vanikeja: rvarrten jäir-
28873: nyt äärettömän paljon siitä että vuonna jestetty, voida lla~ka<Ut:ta,a. armahtamallla.
28874: 1918 tuli niin suuria laumoia poliittisia noliittiseit vangit. Suomen vanikeinhoid<oNa
28875: vankeja teljetyiksi vankiloi;himme, jotka jo ·ei •olisi v1ara.a; a.ntai3. ltämän pol,iittisot.en vwn-
28876: sinänsäJ oilivat riittämättömiä ta.vallisia ri- ikien lkysy;myben häiritä tarrpooll:i,sia, vält-•
28877: !kosvanke.i akin vastaanottamaan. ;Sen trukia tamättömia parannulk,sia.
28878: si.ioitettiinkin ;poliittiset vangit aivan van- iVa,nkien ll!sia on viellä erään vil'a,ston ta-
28879: Nä.1ikäliakko Tu:rUin 1kur%us1huoneella. 501
28880: ------·
28881:
28882:
28883: 1hoH•a, jonka ,pi,täJ~si erity~sest.i: ik•ii,nnit.tää mis•s!ä si·tä •on ainru iJsaarin .a,~ika.na jo !SUUrel-
28884: huomiota täJhän, tuJln.t suuressa' määrässä la menest y1ksellä har.ioitdtu ja missä se ede!l-
28885: 1
28886:
28887: ·laimirulyödy;ksi. 1T,arkoitatn IQii:ktmskan:s•lerin- 1€en 1kuuluu päiväiä.r.iestvkseen tpoliitti.siHa
28888: virastoa., jonka laatimien .kertomusten oihessa v·an,geiHa. Minulla on tässä .sosia.livall.a.n-
28889: on tähän ky;symJnkseen nilin~kään lki•inJllitet- kumoulk,sel'lisen .puolueen ta.holt.a julaistu
28890: ty •huo.miot.a, ja minä lausun midihyväni toistasa:baa .sivua kä:sittävä a,sialkirja,, jossa
28891: siitä, eHä edus•kunnan •suuri €•nemmistö on sivnl1la 57 mainitaan, - - minä: suomen>-
28892: yhtyny;t niihin !huomautuksiin, mitä •sosiaJlti- nan •siitä, 1k•oetan •se•n t€1hdä ma.hdollisim-
28893: demo•bruattise•n ry~hmän ta.holta on lausut- ma•n nopea1sti - - : ,•Selityk,siin .i•a va-ati-
28894: tu, ja wntanut sangen painavia huomaut.uk- muksiin ei vast,a.tru, va.nki f):i saa •nähdä mi-
28895: •Sita oi'keuska.ns•lerin \kertomuksen johdosta,. tään va.nkiJaviranoma.i1s•ta eikä 1hänelilä ole
28896: Nämä huomautu:k,set, vaik•ka .ne .o:vat usein ma!hdoHisuutta saada :selvyyt,tä omasta
28897: uusitu:t, eivät kuite•nlka.an ol•e •saa•neet .mi- ·asiasta·a.n. Hän€.ni •on lopulta. tartutta;va
28898: t.ä:äm muuto·s·t.a ai1kaan. iM€ emme kuite·n- .viimeiseen ke~noo•n•: hän julistaa nälkäl:a-
28899: kaan la1kJka.a1 jokai,sessa •SOtpiva•ss.a tilaisuu- kon. Keskellä vuo;tta 1.920 oli Buty~kin
28900: dessa kiinnit,tä:mästä ·eduskunnan •huomiota vaniki.la.ssa näJl:MiJiakikoj.a harjoi•ttavien lu-
28901: täih:ä;n., rt·oivotm •S•aatavan para.runuksen ai- :kumäärä ;pä,ivittäilll 30--------!8'0. Niihin .suh-
28902: kaan. TäJs•sä kysymykse,ss.ä meidäJn on ase- taudut·ti,in: verratt>ain iky;lmälsti. 'Tutkimus-
28903: tutta,v•a ikatselema•a.n. asio~t.a to·siasioitten va- ·tuomarit i·lmes;tyivät. näJllkäilakikoon .iul:i,s-
28904: lossa ja .minä l•a:usun tyydyty!k,s•eni siitä tautuneiden 'luo neljänlienä päivän'ä., usein
28905: asiallises•t•a. ta V•a.st.a, millä :äärimm:äJi,sen va- kuudentena ja ,s:eit.s•em:äJnt€n,äJkin päivänä.
28906: semmis~onlkin ta;hoHa, on tä:tä ky,symyst.ä •Mutta ;pidett.iin jo suurena tsaavutuksen:a,
28907: ·hoidettu. Yksi !huomautus minulla ·kuiten~ jos j.oum esimi€histä. y~limalkaa,n tuli ja •an-
28908: ikin on. Ed. Långshöm ·luuE, nähtävästi ·toi jotain :selvitytk.siä.. '(.ÄJäJrimmäisestä va-
28909: •siitä 1s~rv.stä, että hän ei tunne a1sioi•ta itäi- semmistos,ba: ~wtkalkrua V"a•a,n!) Minä jatkan
28910: sessä naa.puri'ma•a.s•sa.mme, .siellä ·o1ltava•JJ esiii:ämällä kuvau:k,sia, mit<enlkä :käJvi erää>s-
28911: ihalllt€elli,sell.l<a kan1naHa tässä. a•sia!S'sa. V•a- sä tapa ukses·s:a, mi·Hoin oE t•a.1oud€Hi·s•eS'ta
28912: litettavasti ei kuittmlka.a.n ·nii•n •ol'e ja. se on •erimielisyydestä lky:s:y1my;s, työl'ä'i•s'8'dus.t,a.i•at
28913: meille ,sosia:list€iHe suure~ksi ·häp€äJksi. Ve- oli valittu €dus•ta.ma.an ja 'hei,dät v·angit:tii,n.
28914: na.]an ne sosialistiset puolueet, jotka ovat Tämä ,k,a,hde.n;kert.ajmen lkirjaupito, joksi h€
28915: oHeet tava1l'la, t~ai toisella oppos·itiossa j•a kutsuvat ,sitä, ett•ä työ!läine·n .v.angi:taan, ei-
28916: jotka ·ov,at i,stun•eet v·rultiol'lilsiua vankeillla :kä •Illi.menomaa,n, jakseta ikäBit1:älä ·sitä, mibi
28917: Ven1äJjäHä njrUoryisen järj€s•t·e·lmän aika.na, •heitä :työ·läitsv.a:ltiossa voidaan vangiiJa, ai-
28918: ova.t l·ansunee·t, €•ttä !he eivät ikinä olisi us- 'heuttaa. .t.a v&tont.a :s€k•a•annnst•a proletääric
28919: koneet, että vuoden 1917 .va.Ha.nlkumouks€n sissä aivoissa. ErääJJä ~päivänä Butyl'kinin
28920: j,al!keen h€idäm, täytyy kai•hoten k•a.ivata va.niki>l·aam: tuli 10--16 lt.yä<läi•s•tä Alek:sant,e-
28921: .t.sarist.isi,a, va.nk·i'lo~ta ja isiHoisia oloja, siksi rin rau.t·atien konepajoilt.a.. Näide.n :kone-
28922: ikurjat ov•at si·ellä nyt 01losn.hte€t. Tut,kin- :pajojen .työläi•set o:liva.t joutn00€t riitai-
28923: tovanlkieu a:s€ma on kurja, oilkeud€Uin€n kä- ·snuk·si•in ,ios;takin ta'loud€lli:sest•a. •asirust.a .ia
28924: 'sittely on äJärettömän mieli•vwltainen, v•an- nämä 16 työläiS'tä tulivat v<Vltuutettuina ja
28925: ikien ·kidutus· ·kuuluu IS·äännölEsesti .iädes- saivat se•n •o·sa.n, tava.li1isen t•apauk.S€'ll, ett>ä
28926: te1mään. v,alllkil.oissa. •pidetäJäJn ;tu1Jkinrt.o- joutuiv.at rva.nkilaan. iHeidät .io·nlkun1 aian
28927: vankej•a ä·älr€·t.tömän kauan, oilkenslait•oksis- kuluttua talhdottiin Q.ähett.äJäJ 'SoJmrni;kin
28928: .sa 'heidän a•siam.sa. käsitellään tavattoman vanki·1aa•n, .ioss:a hoito toli .paljon huonompi
28929: mi€Evaltaisesti. H€idän va.lituk.siinsa, 'kir- kui·n Butyrk!l!S'Sa, mutta työ]äåset kieltäy-
28930: joittiva-t he kuinika •usei·n hyv:älllsä eri.laisi:l1le tyivät 1'ä1htemä.s·tä ja i,Jmoittivat lkomenda.n-
28931: valti.oeJi.miHe, vankii.avim·nomais•iHe, llliihin tille, että •h€ ha,lu·avrut lkeskust·ella ja. he !ky-
28932: ei edes lkosk•aan va,s.t.a.taJka.an.. ,ya.nkiruotka syivät häneltä, pitääikä ~paiikkansa, eUä neu-
28933: on sellainen, että nykyään viikossa saavart vo·stoV"a.Jta.kunna,s;s,a k•01ko valt•a kuuluu t:vö-
28934: ·po.liittiset vangit •S•aman annosmäärän .siel:lä, tläi•si.l'le ja että työ1läi:set ovat 'herroja ja e.ttä
28935: mitä 1saivat t·s·a-Min a•~kruna. yhdes•sä päivä.s- valtion hoito kunluu yk·sino.ma.an pro-1e-
28936: <sä. T:ä.mä ei todista mitään erinomai•se.n t>ariaati,lJ€. Tämä1n o·ike·ruopnis·en ·teoriii!J!ll
28937: korkeata t•a'soa vankeinhoidos•sa. m:vönsi vanlkil an rpälHli!kikö oi1keak.sri mielel-
28938: K•os'ka tässä nyt on lkys~myksessä •nimen- lään. No minkä takia meitä sitten vangi-
28939: omaan nälk·äilaJkko, •niin miniä 1huomautan. taan, minkä takia meidän annetaan kärsiä
28940: että tämä on •Suomeen •siirtynyt Venäjältä, vankeutta, minkä takia meidän rtä.ytyy tätä
28941: 502
28942:
28943: menettely,äJ k<ä:rsiä. :Mehän o1emme tyolä:is- lakkoja .ia kärsittiin monia ruumiillisia kär-
28944: ten edustaj:i31 j,a tahdomme ainoast,aan lau- simyJksiä ipäästäk,see:n .häpeällise,st'ä vang-in
28945: sua heidän tahtonsa." Minä edelleen valli- puvusta. •Tämä os1o·1ttaa., m~:,l,aiset olosuh-
28946: tan, että -porv~a,reil>le· anft,aa huonoj,en van:ki- teet ovat, ikun >täytyy ,pyrkiä v'anginvaat~
28947: il,aolojen tuk,e:misess·a suurta k'annatus1ta juu- teista. IT,äitä .en 1sano .moitteeksi, :minä va-
28948: ri 'se että s-o,sialis,ti,se,ssa. neuvo~stov·aHa!kun lita.n ,sit!ä, .mutt,a Mss;ä. suhteessa te t·eet~te
28949: na,ss.a. ei huolimatta ,s1itä, eitt.ä me rsosialistit erehdyk,sen, ;kun huol:ima.tt.a siitä, mikä ei
28950: lkuulummepa me mi,hi·n' ~suunta.an tra.i ~nter ole kehutt,avaa, illie1huiM,e 'sitä. Me emme
28951: :n,atiJonaleen hyvänsä., ol,emme a1na. jyrkrusti -pä:älse ,siitä, että meidä,n rso,sialistien häpeäJk-
28952: vaa:ti.neet va,nkilaolojen -paran,nusta. Jos ·si asi'a't ovat niin huono·sti Venäjällä. (Ed.
28953: tässä. ,suihtee,ssa -päästään aill!o,ast'a'a,n ulko- V. V a.inio: Puh u:kaa: Virorn va,n1ki11oist'a!)
28954: 'naisiin tu:lok,siin, niin on ,ge valiltettavaa .ia Minä en. tunne Viron. va,niki>fo,it,a, mutta sen
28955: se v.ahingoiUaa meidän a,siaa.mme j'a kun ·tiedän, eittä U rukarissa ov.at vankilat eri t-
28956: me i<ä;stä asiasta, v·aik,a vasti keskustelemme, täin huornoHa k>an:na,Ha.. M·utt.a kuten ISa-
28957: niin te1dän t.äyi:yy ottaa 'se huomioon. Mei- nort,tu meillä; iSuo,me,ssa minä ikehoit.ta,i,sin
28958: dän täytyy va.nlkila-'a,sia,ssa pysyä yksin- niit:ä porvari.lrlisia. edust,ajia, jotka ·ov,at a'set-
28959: omaa'n totuudes1sa., rsiitä ei ipärust'ä mi1hin- tuneet poliittisten v>ankien asemaan nähden
28960: kään. Ka.utb maailman tunnetuiksi O'vat ymmä~rtävämmä.Ue 1karrunaille .iat:kamaan :saä
28961: tuUed, 'sosia,a.liva.Mankumoulkse,lE,sten jutun työtä, mikä aikaisemmin on jäänyt kesken,
28962: 10Hers·s,a rusken Mosk:ov,assa. ~esiUä, nämä po- Suomen v,ankeinhoid:orl:la. e·i ole v~araa, kuten
28963: liitti,sten va.nk:i.en epako'hda,t Venäjällä. lausuin, :siihen, että se melkein t,a,a,ntuu ~sen
28964: Niitä ei käy kid,N1Jmrirnen täällä. rV'6näli.ä1n si.iaan, et,tä IS'e pää1s~si e:teen,pä,in, kun' ei o~le
28965: maa.purissa., :kun ne ~ovat muuaMra.kin tunnet- :poliit.hsten vanlkie'n kysymystä 'saatu pois
28966: tuja. ,Minä :luen kuvautk:sen :m~llä t~avrulla päiväjär.iesty,ksestä. Kaikki se mitä edelli-
28967: on järjestetty Jarosl:avin v.a,nJbla'. :Se oli nen puhuja .r.ausui esim. IP'Olii tH:sten vamkien
28968: 1
28969:
28970:
28971: fmnen kuri,tushuone, nyt ,se on järj-estetty ·pää,semis-estä vra,paa:k:s,~ :senjäl;k,een:, kuin 'he
28972: .poliit;ti,seik,si va.nkiilaJk,si. 'Se.nsija,an että oli- ovat istuneet :puolen, ruika.ansa, sen minä
28973: si järjeste,tty 1ko·riau1k,sia, sinne on järjestet- täydeUi:sesti :al!lekirj.oitan. Minrä 'en ym-
28974: ty eräitten va:Uassaolijain 1kuvia j. n. 'e. märrä mihinkä menette.ly perustuu 'silloin,
28975: Kun me 1si1s täällä :Suomessa. \Vaadimme kun va:n:ke~nlhoitovimnomwirsten ehdo~us va-
28976: korjaukrsj,a vanki,laoloihin, kun me va,a.dim- p.a.aksipä:ä.stöstä, j1ohon yhtyy vielä van1mim-
28977: me, e t.tä taäJUä. viranomai,set noudattavat oi- 'hoitohaU:itus, v~oi :korikeimmassa pai:k·as,sa
28978: 1
28979:
28980:
28981: keutta, ja kohtuullrli,suutt>a,, :niin meidä.n täy- tul:la ikumotuksi. Millä ~asi,a.n,tuntemubella
28982: tyy ulotta>a .myölskiru v-aatimnksemme sinne, V'oidaan evätä tam!ä. vanki.en va.paaJksipäJäsy
28983: missä .me:iHä .on ma.hdo.Ui:ses-ti s,a,nanvalt.aa. kun ,he ov·a.t :känsin1eet ,puole:t .ajas~taan, si:11ä
28984: Jos te~Mä on Venä;jä.n vanbl,a·oloihin ja po- t,ahoHa. mi,ssä ei niitä asioita voi tuntea, ~se
28985: liittisten vankien ,a,sema,aru siellä vaikutus- ·on ainO'a,staan v.an:kil1ruviranomaiset, jotka
28986: valtaa, llJJiin minä ikeho~'ttaisin teit:ä ,sitä tuntevat poli~ttis'ten va.nlkien käyttäytymi-
28987: käyttämään. Minä vaJkuuia,n teiHe, että sen j.a kun 'he puolnstruv.at j:a kun heihin yh-
28988: täällä !Suomessa minun sanani on teidän käy- tyy ,a,sia:nlomainen ke,s,ku,svim,sto, niiin min-
28989: tet:tävissänne .ia minä olen :täällä työskell'- kä j.ärjen nimessä void-aan 'silloin koMuu-
28990: neUyt 1919 v,a,liiopäJrviltä a'sti :ka:~ken :ky- den mukaan evätä lpoliit:ti,S'iHru va:ngeil:t.a
28991: kyni ja voimaini mukaan auttaakseni van- 'heidän va pautuksens,a. 1Sen täytyy .perus-
28992: kien asemaa. ,Minä tulen :huoEmatta jou- tua ISelv,äJän :mieliv,a·Uaan. Minun miel·es-
28993: tuuko ,s·e minun puo1ueeni etujen kanssa: ris- täni 'On 'a.sia ,sdv,äJ, kun ,o,n kysymys po.liit-
28994: tiriitaan tunnlustaman ,tot.uuden. (ÅäJrim- tisi,sta. v,a.ngeista. Heid'run .pitäisi ehdotto-
28995: mäi:s€,stä va,semmi:stnsta.: Aijotteko tässä- masti :pääJstä sinä päivänä vapaafk,s:i, tai .ai-
28996: kin?) Sitä varten minä olen pyytänyt pu- 'n.alkin 'aivan ihet.i ,sen jälkeen, kun he ovat
28997: ·hevnoron. E·deHinen puihuj·a edurs,taja Ha:n- istuneet .puolet aikaansa, kun heille laissa
28998: nune'n :lruusui, eMei tä!ä:lliä .Suomen vankilo,is- on kerran myönnetty täm1 e'tu. Poliitti-
28999: sa saa. van~it käyttää omia vaat.tei,ta. Ve- siin van:keihin nä:hden on nimittäin a,s.etutta-
29000: näjällä! nn i1kävä: kyUä nliin, eHä po1lj,ittiset vca toiselle kanne:lla kuin tava.J:lisiin: rikosvan-
29001: va:ng-it riitelevät :sii.tä, ketkä. tu'E,sivat niin k:eihin. He ov,at kehittynei:tä, ·siviS'tyneitä
29002: onnellis&si että ,sa:i,siV'at lkäyt1Jruä val,tion · :aineksia. He kärsiv:äJt enemmän, .ios heiltä
29003: varaUeita. Eninen p1detti,in ·si,ellä :bsa,a·rin ri1stetä:änr tämä 1heiMe J:ain edellyttämä etu
29004: a~kana 1häJpeäJnä, j,a 'siellä jul,istett,i:in nrulikä- .ia heidäm mie.lelllsä ik11itkeroi1Jtuu ·tä:stä vielä
29005: Näll:kälia'k'kio Tmrmn kur'i:tusthuonedla. 503
29006:
29007:
29008: enemmän ikuri.n t~availhsen rikosvan,gin mieli. Ed. lR yö mä: J•n tSdla,1nen .i:lmiö, että
29009: On vankei,nhoidon ilmnamrltalkin hyvin va.li- tsel<l•a.i:set 1pohittiset van:git, kuin <entiset kan-
29010: tett<ava,a, että trumä ainoa keino, miHä voi- ·sanedustaj•a,t Aa:tto :Sin3n,, Lepola, VaTpa.s
29011: daan nä~ssä po<lt~it<t,isri.lksi va,nikiloiJks<i muo- y, 'm. kuil:ete,taa;n jalka-. ja kwsiraudoiss,a,
29012: dostetuissa kasarmeissa saada vankeinhoi- ikun ·heitä :siirretään vmikila,sba toi,seen
29013: c1o1lisesti :heitä hoidetu~tsi, kun .tämä ainoa ta.i1kka viedään ·oikeuden istuntoihin tu'tlkit-
29014: ike'i'no ,swada- ~heidät nouda.tt,a.ma,a.n vankilan tavaik~si, osot<iaa, -ettei a1si'a't dle •aiikein. mei-
29015: komentaa, koettamaan ,siellä käyttäytyä dän ma<a:s.s:amme, ettei v~a:ltioHi1sten vankien
29016: hyvin, kun tämä ainoa keino Tiiste- kohtelu meil!lä ole ,siUä 'taso<l:la, kuin eräässä
29017: truätn v·an•bla.n .iohdolt,a.. iHuohmaMiW <siitä, •Soivisty~sma:as.sa. pi,tä1si oUa. ,J oka:i:nen, j'Oika
29018: että he ovat ant~we~et ihyväm fPUoHo}a.use·en, ~olllkin tuHut väJhäJn:ki,n 'kos:ketuiksiin n:äi,tten
29019: huo-limatta siitä, näitltä he·id'än suos-ittami,l- :asioitten ka.niSIS<a,, ·on' ,sa;.a.nut huomata, ett<ei
29020: taa'n van,geilta kieHetään tälmä etu, niin mi- nä:~hin k<a P·inanaikuis]~n va:ltiorilko.kseHisiin
29021: nä en ymmärrä, mite<nlkä asia.s.ta siHo,in on .ia .myöhempiin 'työ1liäisv1a,l t1mikoik:sellisi~n
29022: ajateltava.. Jos- tä täi ;menett.ellyä j,atk~etaan, •nä•hden lll'Ouda.teta ta:nkoin nii·tä mä:ä.räyk,siä.
29023: niin minä luulen, e'ttä meiHe 'tul€e, •kuten .ia ,säfä.Jnn1öksiä, jo~t,a;. on ,vailtio!Histen. vankien
29024: Venäljäiltläkin, päli.>fä.iär.iesty;k:seerr:t nätmä van- erikois-asemasta ,stääd,etty. S.a.moi,n on oMut
29025: hen nä,likä.Jl,akot. M:itnä <en ymmärrä, :mi~ten ilmei,sesti huoma:tt,av<issa, et'1:1ä mYö·sik:in nou-
29026: kä lllii~tä voita,itsiin välttää:, tsiHä iuuri täimä •da:teta,a.ll! suurta. mie,l:ivai.t•ai,suutta ISiinel-
29027: on y;ksi v<a.nkei'hin kipeimmin s,attuva epä- 'lte:ssä p.O'liittisi.a. vanrkeja. yik·sityi•svanikien
29028: kohta,, •Sen he perso·onallisesti jokainen •as,emaan. ITääUä on ~nä:~hin seikkoihin jo
29029: ilm·ikkein ikatike.rimmin tuntevat. Minä €ll 'Paljon :kosketeltu, e~nikä 'ta:hd·o ·se:ntä,hden ru-
29030: oHeTIJkaan ihme'Mde, että v•a,nlki, joka on veta ·nii·tä ~kertaamaan. LM:i:llläl v'wa.n omasta
29031: ;kläyottäytynyt hyvin, jota van,blaviran- ik'Okemuksest,a voin useat nii1stä resimer-
29032: omai,set ov•at rpuoltaneet va,pauteent pää·st€t- lk€istä, jo~h11 ed. Lån,gström esittti m. m.
29033: täväksi, ,kun hän odottamatta .saa kieltävän vanki Hupiiin ynmä: muihi:ru nähden, todeta
29034: vas:tauk,s•en, ette1i hän re•ageema täJhän ,sitl- ~äys~n11paiikkans•a pitävi,k,si ikarkessa ikauheu-
29035: 'liOin .s-i:Hä vaniki•en käytettäivilssä olevalla <des:saa:n. Minä 1senvuoik.si :l'uulisinlk:in edu,s-
29036: ke.ino~l,Ja, josta •he ov·at näihneet useita hyviä lkunnan 1a.rvonkin .i'o rv<aat·iwtn •sen, e•t:täi ·näimä
29037: •esimeDk:k<ejä, nimittäin näJFkäE<a.JkoiUa, €i'kä tällaiset ,tapahtumat iltä,hetetään v·a:liokun-
29038: Suomen vankeinh.midolla nv~kvisi,ssä oloissa lta.an •läihemmin tutkittaviksi j.a. yk,sityiskoh-
29039: mi•e,l€•S'täni olisi vama ~:äiUaist.en niälkälalk- tlittaJi,n: t~arkastet.t·a viksi. 1Mi:nä sen vuok,si
29040: ikojen ottamist,a, päiv:ä·.jädestykseen. >Ne he- !kannatan :erhdotus·ta,, että tämä a's1a I:ä:hete-
29041: .rättävät maamme ·vanikei:nlhoi.dos-ta ul1m- ~ääm VlaEokunta·an .
29042: maiUa 1s,eUaise,n ikäisity;ksen, .1oka ei, suin- 'T'äissä yhteydes,sä; en .voi oHa kajoamatta
29043: kaan ole meille mairitt:elevaa. ISama,lll:a kun eräisiin ,seikkoihin. Kun täJmä Ja,k'i, joka
29044: minä 1luulen, että tämän asi,a:n €tteen.p'äJin meid:än1kin maassamme saattaa valtiolliset
29045: viemill€·n ·tule:e P•a'Da:.i:ten iJa,pahtuma,an ar-\ 'Vatn,git tutlkintovan,gin a;soema;an, ikuten on
29046: mahd uskysymy ksen vth teydes:s:ä!, me,iHä tietäälk.seni ikai:kiss1a. ,sivi~sty,smai,ssa. jo €11-
29047: m.i:ele,stä.mi <otlisi 1haUinnolhs•ten vi,m,no.mais- nestää.n lai•ta, täällä 1hyväiktsyttiin, ikommu-
29048: ten o:te,Uava ma.hdoHisimma.n, nopeasti ta;r- niSit<it ·ovat meitä ·so,sia.alidemo:kraatteja ko-
29049: l[mst>ettava:kseen tämä poliitti:si:a vankeja 'Vasti moit'En€et ~laiu vo:ima•ansaati:ami,sesta.
29050: koskeva 'laki', 'sen ,J{va.jenta:mis-e'ks'i ,seUai- !kuinka me täHä l,ai.lila ·s•a,imme aikaan sen,
29051: ;s'eJk,si, eHä •se fkä,si,ft'äli·si hiklki ,n,e, jotka to- ~että valti.oHiset v1a.n•git ja yk:sityi:sva.n.git
29052: deHa ovat polii.tti:sia.. On:han luO'kitt€1lu nyt IBl'Oitetaa'n. t,oi~s~staan. Ja tämän lain joh-
29053: .i:o'tenkin mieEvaHainen:. v,arsin:kin valtio- do·s't:a on kommuni:sti•en taholta mei.t.ä v~as
29054: l'iko,soikeuksien 1uomit,semi,sta vmJ,Q.'ei,sta. on taan taV1a1lla jos tois·ella •hyokk:äiHy. P:a-
29055: vie·ty yks:ityisrikol1i·s~telll j:ouikikoon aivan •nen nyt ~!olla merkille, e~ttä tämän välilky-
29056: sehä.sti IPOI1iittisia. vanik€j:a.. !Tämä epä!kohta ISymykse•n: t~ekijä ennen, !kiWifk,kea juuri pe-
29057: ~oli,s·i ehdottorna:sti ~sa.ata.va pi:an ikorja;tulk•si ~rusta,a väJ'iikysymy'ksensä ·tä,hä,n ,Jakiin .ia
29058: ja :samwlla othsi myös Jnw:lehditiJava. si,itä, vaa•tri:i tämän J;ain, voimaan.pauoa; .i~a. totta-
29059: etiä ne vanQ'it, jntka •Owtt itstune•et puolet ihan on, että .täm:äi Iaiki aikanaa.n ta:ukoitet-
29060: :ran,g-a.is'tu:s•a.iastaam, e·tta ne myöskin pä:ä.si- tiin ennen ·kaikkea. ka.pinan johdosta tuo·-
29061: lsivä.t vapauteen. mi.ttui.na ol:leelle 1siihen a.ika.an vielä .verrat-
29062: iMinä ikann,ata.n a,sian• Iähettäimi:stä e·ri- tain suureHe v~alti•ova.nkien .iouk,olle .ioul u-
29063: ikoi•sva:1.ioikunta•an', :koska .miel~esHimi tässä on Ja,hjaks,i, E€vennykseks:i h€idä,n as<emaa.n:sa .
29064: •pa.lj onki~n •sel vi t<e:ttävälä. Jos el:tkä vielä on .iäiäJn~ muutami:a ryhmiä
29065: 504
29066:
29067:
29068: :sen l:ain :alai,suudesta ,pois, jotka; ,siihen kuu- muissa euroo-ppal,ai,f>is.sw :maissa asetetaan
29069: iluisivat, 11iin se on eri 'lllsia; lakia voidaan po.liittisia v:an!keja ,huono~hi:n olnihin ja koh-
29070: •si,i.nä ,suMeessa. täydentää. Mutta jo1ka ·ta- dellaan niitä sang-en :huonosti. Tääillä eräs
29071: rpauksessa ltällilä la.i:Ha, on ol!lut oik·ea mer:ki- aikaisellJJpi, lJUihu.ia huomautti, että meillä
29072: tvk's'ensä jru tar1witui~se•n's'a. 'T:äJytyy vain ova.t nälkälakot olleet harvinaisuuksia., mut-
29073: vaatia, ~että :se myös a.si,a:nmuikaise·sti toteu- ta VenäliäUä ne ei,vät ~o:le oilleet harvinaisia,
29074: tetaan j.a siinä minä täJydeliliJses:ti y;hdyn vä- vaan viime vuosina sa.ngen taval:lisia, ei yksi-
29075: [:itkysymyksen tekijöiG:!in. tyisrilkollist.en, vaan va1tioUits1:€·n rikoillis-
29076: Ed. Lån.Q:strömi,n pi:täessä puhetta 'huus,in ten kesken. Erä,s 1s,ellainen tunnettu :hen-
29077: ~väliin, että Venäjä:ltl:ä eiväJt valtiolE.set van- kil'ö kuin. Ma.ria gpiridonow,a. m. m. on tul-
29078: 1g-it oEsi eri 'asema,ssa muihin varukeihin lut ·p.a:kotetuk.si tekemärun nälkäl,ailwn. 115
29079: nä'hden. !Siihen ed. Långström ja muut päiv@ä 'hän oli laikoss~a ja 16 :nt,ena 'hän saa-
29080: !huusiv•at, että aiva.n. V3ii~ma,sti ovat. Minä tiin syömärun, kun hä:n jo oli tajuttomana..
29081: myönnä:n', että he ovatkin ·Oi,ke:a:ssa.. Val- Milloin mitk,i,n. po·hittiset vankiryhmät ovat
29082: tiolliset vangit ovat N euvosto-V enäåä!llä eri- tehneet nälkälakon asemansa para.ntami-
29083: lko·ilsa,Siema,ssa., mutta ne ovat 'huono m- ~seksi. ~Venäj,ä:llä rv'al:lit.s:ev'a poli.itt.i:sten van-
29084: lffi a s ,s a. 'a 1s e m 1a •s .s ,a 1kuin yksityisrilmk- lkien kurja a~sema olisi jo .puhtarus:ti ylei~hu
29085: :sellislet. 1HeitäJ teljet:ätän yffisityi,s:koppeihin, ma,a:ni.s,ista syis,t.ä :kmjatta va, min1kä ;vuo,ksi
29086: !heiltä kielile:Ni;äJn tuttavien !käynti ja kir- j~o täJssä .miel€ssä vetoan .t~ihin 'kommunis-
29087: j.eenvaihto, ·heitä kavkoitet·aan Turkestaniin
29088: 1 teihin, joille on ma:hdollista asi,aan vai~kut
29089: ja mi:Hoin minnekin ilman mitään erikoista ta,a. Li,sälksi ol]si 'heidäJn t€htävä voita-
29090: 'syytä'. !Siis heidän a,semailliSa on huonompi vans.a asian !korjaamiseksi myöskin maini-
29091: kuin. yksityi,sri:k•oUi_,s,ten päi:nva.stoin kuin tusta ag-it,a,too-ri,ses'ta ,syvst:äJ. Mutta jos
29092: tmui,ssa maissa. Voitaneen IS'anoa, et,tei tämä meidä,n porva.ri,Jrlisel1la tah·o~l!l,a tahdota,run
29093: asiw kuulu tähän. Nyt •on ikui tenkin niin, tämmöistä :seikJ:m,a käyMä,ä pu:olustuksek,si
29094: ~että vaiik!k,a. meidän kommunistinen 'PUO- meikäläi:siHe oloi·l!le, :niin meidän 'Porvarilli-
29095: Ilueemme ei vira;lli:sesti ole kommunistinen set painuvat samalle ia:s:olle, kuin VenäjäHä
29096: ~eikä edes IS'osi,alistinen, vaan ·aim,oastaan jo- on lait,a.. Min:ä katsoi,sin, :että meillä :pä,in-
29097: (kin ,pilk:kuporva.rililin:en ,työväJem•puolue", v~a,sto~n pi:täisi pyrkiä 1Sii1hen, että olot
29098: 1niin :Sam:a1a:n :aik:aan. ·sen ·lJätälkomi,ssaari ju- omas:s:a maa,ssa y;loon:sä olisivat .mahdolli-
29099: E,stwa, että :puolue i:t.se a'si,a,ssa on Ve:näjä.llä simman lw1vä:t ja. että ennen kai&kea juuri
29100: olevan k:ommunitstisen ,puolueen' alaosa~s,to noliitti:set v~ang-it, i·oita ei voida 'syyttää
29101: :i'a G:J.,aaraosa.sto kommunisbiselle internatio- mistään epiämoraaJlis·esta teosta, s'll!atei:'a'a'n
29102: rn:a:lel,le, jo1ka. v~as:ta,a. Ve.näjän a~sioista. Ed. siihen asemaan, että G:J.e voivat :nauttia sa-
29103: 'H:a<kki,l,a :sanoi, että ti.la,nme Venä.iäJllä IQll: so- moja ~o~keuktsi·a ja lkohdelhan sa•ma,Ua ta-
29104: sia,li,S'teille hä:peäJksi. !Siinä minä o~len jyr-
29105: 1 val:l!a :kui·n muuallakin 'sivi·styn.ee.s.sä maail-
29106: kästi eri midt:a. iMe sosialid-emokrå~.tit m:a;,s:s:a, 1niin ettei:vät .meidän va,n:kibolot
29107: 'Olemme aina 1sanoneet, et'tei ,se järj>estel.mä, bssä ~suMees:sa olisi hä!peäpilkikuna ma:alle.
29108: jota V ellläj,äJlilä :noudateta,au, ple mi,kääJn, so- 'Mi,nä Slenvnoksi vi'el.äkin nvydän, että edus-
29109: 1Si:a.listinen järj.este}mä, ja myös kommunis- 'kun1Ja, lä!hettäisi i:älffi'äln ·atsi,a.n. va.liokuntaan
29110: tit tietävät ,sen niin me~Nä tknin Venäjä:Hä- :vkSiityis:koMai~sesti rf:a~kastettavaksi täJUä
29111: lkin, ja minä olen vakuutettu, ett:ä myö:sk.in alalla tosiasiallisesti vanitsevien epäkohtien
29112: 'P'Orvarilliset tietävM ·Sen, mutta meidän JJ oistamisek,s,i.
29113: porvarilrl:is-et o1sittain i:lkeyd·estä nsiUain
29114: a,gi.tatoori·ses1sa tavkoitulk,sessa; niinkuin 'E:d. I n g 'll1'a n: :Sirtä, Httä 3 henkilöä
29115: kommun,istit.kin ikoet:tav:at väi'Mää, että 'J'urun ikuritushuoneessa 10n ryihtynyt näl-
29116: as,]a:n,lait,a. on. näJin, ja koeMav~at meitä sosia- ikäl,aikrkoon, on äfur,immläisen va,semmiS'to:n
29117: lli,steja panna v'astuunalaisiksi Venäjän jär- 'tahoHa 1tahd:ottu lbe.hdä ,s;e j-oht01päätös. että
29118: .i·estelmästä. Tämän vuoksi on syytä nyt heitä on mahtanut kohdata aivan . erin-
29119: ve,dotaJ heihin, jo-iMen ääJni kuu'luu Mosko- oma:in'en so:rto. Uska<Na:n oUa sitä mieli-
29120: v~aan ,sa;a.kk,a ja :saa.va.t. 'sieltä :ohjee,nsa, että pidettä, ~että tämlä j.aMopäätlös oll' vaillan
29121: he saattaisivat täl:laisen a,gita.toorisen seikan vaara. Sill:ä semmoisena ~ailmna, j,o;J:loin
29122: pois .ia 'koettaisivat :sa,attaa VenäjälläJkin naapurimaa,ss1a, 'llii·nkuin ttääillä on huomau-
29123: 'POliittisten vankien ~o1lot :sine k~annalle, että tettu, nälkälakot kuuluvat aivan. päiväj:ä,r-
29124: rniitten ikur.iaa asemaa ei voiCLa käJyttruä puo- jesty,ffis,een, j~oTI<oin niitä on y:htä mittaa ei
29125: lus,tuksek,si, kun. po'r,v•ari!Ui'Sie'ssa ma;,ai1l:massa vain yhdessä ja k:a.hid,essa, v·aa'n luku~siss.a
29126: N äJlikä'lla k'k1o Tlilru.n 'kuritus'h uoue.ella.
29127: 1 505
29128:
29129:
29130: vankihissa, .ia ne herät,täväJt suurta huo- va:stawmsen johdosta etrtä tääHä on kysymys
29131: mi'O'ta, selil,a1Js,e n:a a~runa ""~noi täJmä tosi-
29132: 1
29133: ik'olmesta v.a.ngista, dotk·a juonitteluilla ovat
29134: asia semmo'1senaan jo varsin hyvin s·ugge- iffioettaneet iha.niklkia ·]bseHee.n oikeu1msia,
29135: xoida ko'lmea miestä Turussa Y'ri:ttäJmää:n, jotika eivät :heiNe kuulu. Ollen kyl:lä sitä
29136: mitä vo'rta,]si~n 'Sa8!da ,aikH,an .samaJlla kei- 1Il11iel!tä, ,että kunkin va:ngin pitää :saa,da ne
29137: nol<!,a. J,a ""~nars•i,n:ffiin 1se voi fhe]dät suggle- o]k,81udet, .io'tk·a Lain ja a.s,etust,en mukaan
29138: lfO'i,da, rkun lhe:iiUä nällrtäv.ästi on se hyvä hänelle /kuuluvat. Mutta tässä niäJY'ttää mi-
29139: toiVlo, että iJo.verit va:nk~Ia•n :muurien :ullko- n:ust,a a8ilan1laita orJ.eva:n 'selaainen, .että iku-
29140: ipuoleNa 'pmiävä't lhuol,en ls1itä, 'et'tä rsiitä 't.eh- jeilla ja juonitt.eluiHa koet:etaan ,saad:a oi-
29141: dääm ]so 'nrumrero, mikäLi ,sruin!kin mahtdol- ikeuk,sia, jotka ,as.ia.noma]silile ~eivät kuulu.
29142: lisba, niinkuin tehty on. Että he~ra:t kommuni,stit as,ettuvat tätä
29143: 'Minusta on .siis ~aivan 'Väärin koettrua 1Jeh- k'a)nnatt,amaan, .s~tä minä en 10ill'e1nkaan ]h-
29144: dä pi•tkriill'l'e rmeneviJä j'oh'topäJäitiok·siä 1tästä mettele. ·Päinvastoin! Jonkun verran sen-
29145: rnälrkiHakos1ba. Ja va11sinkcim ihmette}en, etMä tään 'ilh:mlettel.en, että 1her·ra:t hei,stä oikea,lle,
29146: ääri.mmiä·1nen va's,emmisto niitä t~kee. Bil'lä si~s, sanoaisinko, puolVla::'>emm]sto myöskin
29147: minkäJlai,set ov:at ,siH.o1n .i·Dihto;päätömset Ve- ty:Myy tähän. !Sillä .se vai kui:bem:kin her-
29148: näjän v'an:kilroilhin n:äJhden niåJstä näilkäla- roille so.sialidemo:kraatteille :kä:y,dä va.stai-
29149: !koistia, joi·ta niissä on? 1sundeos,sa 'e·p:äJmuikavaik,si, jos v·alligit s,a,avat
29150: moinen iSiei:k!ka, .iiolhon o'loellf 'kiinnittänyt 'Sen käs•i:t\Y"k,sen, ~ett:ä hellillä tämmöisissä
29151: huomiota, on .se, tettä ,ä;ä·ri:mmäi•sen vasem- juonitt,el:uiss.a on ui:in paljon tukea e,duskun-
29152: miston taholta tois81ssa l},aUJsunno.ssa to'i- 'naiS'Sia, ·että nii:tä •On hyvä äa:trka.a. Siitä voi
29153: sellisa jäFlmen tänä:ä;n on tavaHisia .ri'kos- •tuHa tau:ti, jok·a v~oi ·~äydä vaa,mH1seksi ja
29154: Vlankej.a kuvattu jonkunmo1si'k•si hylkiö]ksi, 1sent.ä;'hrden 01lisiu odottamut, että tämm!ö i- 1
29155:
29156:
29157:
29158:
29159: jotka o•vat mala.n!pe't.ok,Hes:t,a ja valtåo!pe'bo!k- sessä s•ellv,äJssä j.u:orlllitte1uasiassa ·m olisi
29160: sesta tuomitu1He •sielun ja ruumrin muriha, minkäJänlloa:ista <tulhJea annettu.
29161: .ios ne io.utuvat. heidä;n kanssaan tekemisiin. Omasta puo],estani ·olen tyytyväJinen
29162: Ihmettelen sitä siitä syystä, oe:ttä muista:n iherr·a s·]säm,inri·s,trerin va.s:tau1kseen, varsin:kin
29163: ajan <tääJl,lä muu:t;ama vuosi 'sitte:n, j.oHoin \Sen l•oppuosaam, josta näkyy, että v•a•ngit
29164: rikosv,an'k,e'j·a 'pä:ä,stettiin ul01s ""~nrunbloista ja •syö""~nät ja 'hekeväJt työtä, ja k~rnnn:atau y:k,sin-
29165: ase'belt:t1iin ],uot1Jamus1toimiin y:hdessoä ·näiden k·Arbai.sta !p.äiväJjäJrje.styJkseen sili:rltym]stä.
29166: .poliit:tisten herrain ja val!lan:kumou1kseHis-
29167: ten kamssa. iMin:ä .pyyidäm 'kysyä, mi<t"l~ä oli- E1d. 1T a i n i o: Ei se ikaun]s kuva o'le,
29168: vat esirm. ne 'h'81rrat, jotka tiääJJliä Re1sin- m~käJ tä1mänrpäivä:n keskus,telussa on saatu
29169: gis,slä muoll101s'tiv,at ,sen n. ·s. -pää-'tshekan, vaJti.o]l<is·ten :v;an1kien a.sema,Sit•a meililä.
29170: jonne p.urv,areita tutkittawksi tuotiin? Yh- Mutta ka~k,est.a Jmohmatta lffi!eiUä on 1siinä
29171: tenä pä:äJme&tarina 'sielliä oH mie,s, j·oka su:Meessa. ta.palhtunut hyvin !nopeata ikehi-
29172: käytti mimeä iSii'Oi]la - !Eli ISe on.ut Yrjö Si- 'tys'tä. ISilil!ä vaU:i·oiUist.en vankien asema
29173: ro},a, va,a;n MatH iSavi·n:ain81n, <tull'nettu :meil:lä 10111 sentään n.y/kyi,sin pa'lrjon par·empi.
29174: Gef~erilin mmrihaaja. Toinen pä:ämestal'eista :kuin ~aika:ils,em.Illlim. TäiäHä on jo valtioHi.s-
29175: :oli 'eräs suurt,ari Miet:tinen, hämikin mur- ten va,nkien as,ema ,ffi,eil]lä niin hyvä, :että
29176: hrusta tuom~ttu, ja kolma,s oli joku Oik,ari- porva:ripi'rre~ssä lher.ä.tt.ää ri.emna, kun kerl'o-
29177: nen, kaunis rk:a.l.a hänkim. i.T·a 'll'ä:mä olivat .taa.n, että se on Ven:äjällä huo.nompi.
29178: täUa~~sissa iluott,a;mustoli:mi'ssa j,a hyv.äss'ä so- Mutta minä muist.a.n ajan täs,sä läleUä,
29179: vussa va,lllankum:ouJkselE,nen ha:lJ.rt,us 'll'iiden vuonna 11918, joU·oåm tv·allt.io.J;lisben va.nkien
29180: kanss•a .teiki työtä. :Mi:kJsi tänään nyt mäin asema meillä oli huonompi kuin on nyt
29181: hyljlät:ääm ja m·a[,vek·si<t.aam tav:al~isi.a riiko·s- Verräjäl:lä. 1\finä en halua pyyhkiä 'Sianaa-
29182: vanlkeja? E 1ivä!tik'ä lherr.at ,ajatt.ele ,sitäJkään ·kaan 'PO']s ~siitä, mitä täällä on ·sanottu Ve-
29183: mahodoUisuutta, 'että j•o.s te rpäJäJs,ette va:ltaan, ·Eäjän v.amiilli;JaoJ.O'ils'ta. !Mutta minä <tiediän,
29184: ·niin ta:rvits,ett.e ·n:ii<tä uuJd,estaam. En minä ~~ttä me~H:ä vaa't]ol!lisben vankien asema
29185: [uule, että k•nkaan h<enoista rupea.a pyöv·e- 'Vuonna '1!9118 •oli niin !kurja, ~ettei 1koskaan
29186: lik.si, .i01s valta:an rpääs:tä!än, mutta t.a.rpeellli- lmis,saan :sivi,sbysmaasSia. Vuonna 1918
29187: nen ,m~e,s ·sekin teidän uud,essa valta;kumnas- me<mä dliva:t vaM:ioH]set vH·ngit .vailla "kaik-
29188: samt'e tUJJ,ee 'o~.em1aan. rkea :suoia·a. 'Nii~tä 1ei •suoja111nut m~käiän vi-
29189: ,:MJ~tä muutJen tähäm .a,sima'n: :tul,ee, ni·in
29190: 1 !l'asto, ei mrkääm !laJki e~kä edes ;pmva.riston
29191: O'len .sa:anut ,sen ikäJsityJksen ,siJsäJmi.nils·terin yleinen :mi•elipidoe. :SiHoin meiH'ä valtio·rli-
29192: 64
29193: 506 Tifus tain:a 17 rp. 1oikakuu1la.
29194:
29195: !Sia van.ffieja rankru~semll!t:ta tapettiin, ja •auki ja vo~mi,stelien j.a käy·tän kY'lmää :vet-
29196: niitä TääikäJttiin ka:ilk~H·a maih·doNisi:lla mei- tä niin että kyillä minä täis,sä järkeni säily-
29197: n•oil>la. Niitä kU!lj;et•ett:iin p~meisiin, ikyl- tän, ni:in seuraavana päivänä minä .sain •:illir-
29198: !miin putikiin, joissa niitlä pll<mpuiHa pi•es- rlat, kun JUs•koivat, ~etteivät nuo to·imen;pi-
29199: tiin ja :p~ruettiin sielilä vuorokau,sikau- teet tepsi. 00i:kealta: E·tte oikein puhu
29200: paHa ilman ruolkaa ja ilma'n lhoå'toa. Ja jos ~asiaa). Tämä kuuluu ,rusiaa:n 1sarugen pal-
29201: mäiiden V•ll!lt1o1lisben va:n1hen t.ahO'lt.a ikysyt- jon, •sillä se tapa, millä nyt va.ltiollisia van-
29202: li:iin van!k~l.a;n jol:J!taja:lta, onko tilaisuutta •k·eja kohdellaan, on perintönä näiH:ä ajoilta.
29203: !Val•ittaa mi:ruinkään teidän toimenpiteis- (Oilma:l'ta: iSiinä on tarp,aihtunut lk1elhitys pa-
29204: ltänne, mi~n i'V!an.ruuruHa vas't,alttiin, että ei •rempaan). On kyHä, mutta :k,ehitys näyt-
29205: teil:lä ol:e •edes vangin O'ikeuksia. .;Teillä tää tapahtuvan hyvin !hitaas:bi, se sa.attaisi
29206: ei ole minkäänlais•ta lain turvaa", vastasi •tapahtua välh:än ·lliOiperum:min. J,a 'listäJks.i
29207: tminuHe KU!opion siHoin·en v•altioHiHten van- 'täHa;1s:essa t•urv.attomru.ssa a:semassa oleviHa
29208: kien osa:s~ton hoitaja Ruth. J.a .sen mukaan ·siellä, ik·uten jo:illai:nen tiesi, ei ollut mi•bä:än
29209: meitä ·kohdeltiin. Kolme kmukaut;ta pidet- •vaiitusoikentt,a, vrurti;ja.t :s•aa:tt.oivat mene-
29210: •tiin ellls~msikin 1mei:tä ikaikkia BieUä ilman, tellä :miHä tavaJl:la tahansa ja s1tten vielä
29211: että J:rusik,ettiin y1htään 'lmrtaa 111l·os. V a:nkila- .nä:~dien vankien lhermost'Ut:bamiseksi 'lllffi'mllls-
29212: IOhiesään:n:ön mukaan ;p·]täis•i vangit laslffie·a keltiin ikkunoista sisään. Jokainen, jok.a
29213: wähintäin puo.lfjbi tunnilk•si joka päivä vähä!n:min py:r'ki kurki,s:tamaan ~k:kuna.sta.
29214: 111:los saamaan raiti,st•a ilmaa. Me<itä pid;et- .ulos - ja ·eihäm o·le ilhme, j.o,s tekee mieli
29215: •biin sieHä molme kuukautta ilman, että saa- 1kurlkista.a :ulos n.äihdäJkseen ~des, nrinikäl'ai-
29216: tiin kerta.a.kaan käyelä ulko1na. Vankilassa nen ·ilma iOn, kun ei kolmeen kuulmu:te·e.rn
29217: t,nnne•taa:n eras .ranga:i•stus, jonika mnkaam ole, ku•ten 'sanoin, :päässyt rahtna.ka;an nä-
29218: vangilta sa,a.ttrua lkieltää, muistaa:mseni 8 kemään tai käymää•n - silloin satoi kivää-
29219: ;vumoikau·delkHi, !maikmi ty.ö ja toimi. Sitti :rin lmuEa 1<kkunasta ,sisään. En tiedä,
29220: pidetään hyvin ankarana rangaistuksena 101iko täJllä jonikimJainen Wa,svat•t.av•a merki-
29221: ikun sieHä rpienetS'Sä aih•t·aa·ssa kopi:s•s:a täytyy •tys. Jos ,sillä pelo'ttaa aio•ttiin, niin siihen
29222: 10Ha i~man kirjoja, ilman minikään•l·a:isia ty'ö- 1ai~a.an :lmnikinen tihnne ·Siellä vankien kes-
29223: rvälineitä, aivan t10imet1Joma-na. J O•S sattuu kuudessa olli sellainen, ettei se edes pelot-
29224: olemaan :se'lilain:en !ki·ltti ja si:isti vamki kuin tamaan kyen:ny:t. J,a :sitten jä!lkeen·p.äin
29225: minä ,siellä K<uopinss:a, jota ei 1voitu !Suo- :va.nkrle:ir~ssä, .siel~•äJhän vartig.at .saiva.t :ran-
29226: rrashaan !hakata, niin mimua; vildettiin tnista lkais•ema:tta meneteillä va:nmi·en 'ikanssa mi-
29227: kuukautta työirlJömlänä. Otettiin kirjat pois 1en tailltoiv•at. Niitä:hä:n ~a;nrmutEin sieUä
29228: niin tarkkaan, ettei ollut Uutta 'Testa•ment- rankaisematta, Niitä kolhittiin siellä ja
29229: tia, ei virsikirjaa. Nämä minun täytyi hank- hakat.t•~in a:ivan noin :ffiuin lhnviks.een. Ja
29230: ikia ertit.yisen vwlitnksen kwutt•a vanki•lan •nämä vartijat .sattuiv.a:t useissa tapauksis:Sa
29231: rpapin k·autta, ja ,sekim kesti pari viiklma. .olema1an aiv.an •roistomaista IVäJkeä, .moneen
29232: '6nnenkni•n minä sain oomä hyvinkin tär- ikertaan vangittuja jom:illnssa. Airuoa turva
29233: J(eät kirjat sielun Ta:vin:noiks•i. .Samaan a.i- 1tällai·S'ia va;rtijoit.a 'V!alst.aan oli laJhj'Oa ne,
29234: ikaan !kerrottiin •sitten lkaupumo-iHa, >että Ta-i- 1saacla ne ,s~ypäJiksi ts:ella:iseen ri<k•o,k•s:een,
29235: •nio tul·ee siel<lä us!koV'a:~seksi tai !hulluksi että :he itse velkä,s.ivät omia naihkotiansa. Ja
29236: •Mutta ennen minä sentään •}uen ·siellä R.aa- nämä .va.r.ti.iat olivat jä11ki jä1rriestään ila:hiot-
29237: :mattua .ia vivsikir:ja,a taJhi ,Vangin parasta ta.vis·sa, nehän la:hliottiin ainakin :M.iölössä
29238: tav•araa" huv1ksen:i, lk:nin olen si.ellä aivan joka ainoa sorkka tuloksella sitten, että sin-
29239: toimettomama. Tarkoituk,s:ena :E·emee ol'lut ne saatii.n, mitä tah.dtottiin, vaiikika:pa viinaa.
29240: :saada minut huHuks:i. 'Täimä toimewpide :Tietysti ·si<llä alitn]s,el.la poik<kenksella, että
29241: aih•eutui .siitä. että minua iha:luttiin 1:wH'ä 1ne v•a:ra.stivat sit'ten omiS:ta llmljetu'k!sist.aam
29242: tav,a;;Ha 1Saa1d,a koertomaan ·a:sioi•t•a, joita minä :sen ikuiru ihyväJksi nälkiväJt. TäJHll!inen koh-
29243: en tahtonut kertoa. (Ed. V. Vainio: Älä tun- telu oli va1lalb .siihen aikaan, ja minä en
29244: IJ1Usta nytkään!) Ja :srt:ten v.a•st:a, kun minä 10le kuuUut, ·että tätä •Qilisi ·erilmisesti pa-
29245: lf:oista kuukautta o•l1im tällaisen erityisen ihek:sntlm. Me:ildäthän oli siiihen aikaan ase-
29246: ['ä•äkkävikseu alaisena ollut ja menin ia sa- tettu kaiken ihm:Usyyden ul(lm'Puole<1le, ja
29247: noin tireMöör~Ue, että knulikaa, minus'ta ISe kiäsity~s nä:kyy jwtknwa:n miihin vuoden
29248: ette hullua saa telmmäl[ä:kään, minulla on <191:8 V•anikeilhin nälhd•en erue1•l•eenikin. Niitä
29249: sik:si :lujat ihevm:ot, minä -ni:clän ikkunan ik01hd•eHa,an eräissä t.ap·aumsissa tänäJkin :päi-
29250: Nä-l:kälaik'~o TUirun 'kuritusihu<o•neella. 507
29251: --------------------~ ---------------
29252:
29253:
29254: 'Vänä 'huonommin, !kuin riJlmsvankeja, vaik- piteisiin hallitus ma.hdollis·e,sti •O·n ryhtynyt
29255: ikapa eduskunta onkin hyvä;ksynyt lain, näitten poliittist•en va.rukien olojen para,nta.-
29256: jonka tarkoi!tuks<ena oli,si niiJden turva,ami- mi.seksi ruäissäi kidutuslaitoksissa. Täihän
29257: ·nen. Kun porvar.i'1elhd1ssä;mme ilmrwtaan ei ol-e vastattu ollenkaan, se on j<ätetty vas-
29258: lJ)aheksuen, millil:ä tavalla V•en:äJjä:Uä v·altiol- taamatta., on va,an oletettu n:ii'n, että niillä
29259: Esia vacnikeja moh,deHaan, niin miJnä olisin on hyvät olot, mutta. ei ole todcistettu ha.lli-
29260: od•o.ttanut, e:ttä oEsi tälStä eiruusfkunna·sta tuksen taholta, että.kö eivät olot siellä olisi
29261: mous:sut 1edes yik<si ainoa lJorw:a;rilHnen rpu- s•ellaiset, millaisiksi nämä edustaja.t ova.t ne
29262: huj·a, joka olisi 'la:usunfllit :Palhek,sumisensa tai kuvan<neet. Sitten vasta minä sa.a.tan• olla
29263: rrnyöntätunto·ns<a näitä V"all,tioMi!sia, meikä- tyytyväinen hallituksenikiru vastaukseen,
29264: lläisiäkin v·a!ltioHilsia V"a.nlkeja ·kO!htaan kai- kun se todentaa, että nämä ty·öväen edusta-
29265: ken sen m~elivalta]suu:den johidosta jota tä- jat ovat sa.nomeet tää:Häi vwärin. Mutta niin:
29266: :rnä:n k•eskus•t.elun kuluess·a on todist.ettu kauan kuin se ei pys·ty todistamaan, ettäi
29267: heitä koMa.an lharj·o:itebt·a'Van. J•o·han <me nämä edusta,ja.t ovat väärin puhuneet, niin
29268: kuulimme, :mitä täJll'än asti •a]noalla porva.- miniä tulen siihen käsitykseen, että hallitus
29269: !ripuhujalJ:a rprof,essori Tntg-manil.l·a on oHut -ei pysty siihen a;siaa.n va,sta.amaan., ei ole
29270: täh:än asiaan 1Smromista. Hän on oHut tyy- tietoa nii·stä asioista. oHenka.a.n, on ma,hdo-
29271: :t:vväinen ,sislä;asiainmiJni,sterin vast.a:ukseen. tonta silloin niistä vasta ta. Ha<llitus on· aja-
29272: is~lilais•een v,ll!stauk.seem 'kuin se oli, jo%a ei tellut jotakilli muuta. a.sia:a., mutta. ei ollen-
29273: lsisäl<tlitnyt mitään ja jo'ka osoitti, että tä- kaa:n va.lvoa näitä va.nkila-a.sioita oikealle
29274: lffiän f\71a•s'tau~sen <antaja itse •ei tiedä näistä tolaHe paremmin kuin muitakaan meidän
29275: <a·sioista iffi'itään. 1Minä o.cl·ota-n vielä sitä a.s~o.ita:mme. Tämä ·on minun käsitykseni
29276: lJorva.ri puhuj a,a ·(Va,semma:lta : 'Turhaa !) , a'smsta. ehdottomasti. Mutta mistä kaikesta
29277: lsa.attaa oHa <et,tä :se on turhaa, mutt.a minä täm:ä jo·htuu, sillä on perinpohjaisempi syy
29278: odotan ,sittenikin 1sitä <porva:ripuhuja.a, joka .io·ssaik:in toisessa paikassa, siinä paikassa,
29279: yhtyy mei<d:ä:n ·esitymseemme, ·että tärrnä että varuha1n porvarillisen ma.a.ilman oi.keus-
29280: lllsia Iäihetetlääm 'V•aliokunta,a:n. käsitt.een mukaa.n ovat poliittiset vangit
29281: pa,ljon: hirveämpiä kuin joku murhamies
29282: Ed. ·V a' l k a, m .a.: 'Täällä illan kuluessa. taikka joku muu rikoksen<i.ekijä. Se on' .se
29283: ovat työväen edusta<jat todenneet sen tosi- vanha mädäntyneen maailman käsit:y;s po-
29284: asian, että Suomen vankiloissa on kurjat liittisista vangeista (!Keskus·tasta: Venädäl-
29285: olot poliittisilla, va;ngeilla. He ovat todis- lä!). Venäjä .ei ole tässä pyykissä (Naurua.
29286: telleet tämän puolen asiasta ruiiru pätevästi, Puhemies. koputta.a.) Meillä täytyy muo-
29287: että minun ei tarvitse en1ää siihen puoleen <lo·stua. siis kokonaan uudet k•ä.sitteet poliitti-
29288: asiaa. <ka.jota. Minä olen sa<a.nut s.ella.isen siin vankeihin nähden, meidän oikeuslaitok-
29289: kuvan näistä <keskusteluista, että täällä on semme on kokonillan uudi.st.ettava., ennen-
29290: tehty poliittisille vangeille va.nkiloista ajal- kuin täs.s·ä maassa kcihdella.a.n poliittisia.
29291: linen helvetti, missä kiduteta.an ihmisiä sel- vankeja, sillä! tavalla., kuin poliittisia va.n•-
29292: laisia., jotka. kanta.v•a.t korkeaa< momalista keja. tuli·si sivistyneissä maissa kohdella. ja
29293: mi~enkä nii.tä sentään .io toisissa sivistys-
29294: tasoa, ova.t iharuteellisia, jaloja ihmisiä
29295: (Edus.kunn:asta.: Ala.s!) mutt.a kä,s,ittävät ny- maissa, kohdella.a.n (Eduskunnasta.: Niin-
29296: kyistä maailmanjärjestystä toisella. tavalla. kuin Venäjällä!). Niin, Venäj-än olot ne on
29297: <kuin vanha taantumus <käsittää. Se ei suin- niin mukava vetää tänme. Niin on. Miksi
29298: kaan ole inhimillistä eikä edistysmielist.ä, te huolehditte niistä Venäjän oloista, miksi
29299: että tällaisia rhmisiä ki<lutetaa.n tuolla ta.- te kannatte niin suurta. edesva.stuuta niistä
29300: valla. vankiloissa. Aja,ttelin kajota. tlilhän Venäjän olo·ist.a.? Eikö teidän edesvastuunne
29301: puole,en asiasta hieman, mitä. täallä s~sä olisi suurempi näistä omista. oloista niistä
29302: asiainministeri on mei'lle va.stannut. i•hmis·istä, jotka te olette kätkenyt 'tuonne
29303: Sisäasiainministeri on vaa.n kauniisti tul- hel vettE>ihin. ·
29304: lut ja. ·esittänyt, että no niin, Turun Kako-
29305: la.ssa ·on ollut ka.ksi, jopa, kolmekin miestä P u h-e m i e s.: Pyydäin puhujaa pala.a·-
29306: vähän aikaa syömättä, nyt ne syövät ja. teke- ma.an järjes.tyksee<n.
29307: vät työtä. Siinä oli vastaus, mutta me
29308: olemme kysyneet muutakin tässä asiassa. Puhuja.: Veruäj•ällä saattaa olla, sekai-
29309: M·e olelillme kysyneet. sitäkin, mihin toimen- sin a.siat j.a miniä myönnän, että siellä on
29310: 508
29311:
29312:
29313: sekaisin asia.t morues,sa ta,pau:ksessa., mutta lwis:ia. kurjuusnumeroita es,itettävänä kui1n
29314: ne ovat s-eura.uks,ena siitä suuresta maail- on Voell!ä,jältä, mutta te tahd·ottekin tuorua
29315: man tulipa,losta, m~käJ 0111 ollut vi~meisinä va.in Venäjältä ka,ikki elämän huonot puo-
29316: vuosina. Eivät ne ole ainoa.staan seurauk- let esiin senrv·ll!oksi eWL voisitte !halventaa
29317: sena siitä, ettäJ V-en1äjäUä on työväJen vaUa. sitä, se Olli teidän ta.rkoituksenne. 'Tässä ei
29318: <Se oru ymmärrettävä asia. Siellä saattavat ole mitään muuta ta.rkoi:tusta teillä ollut.
29319: olla. vantkilaolot myöskiTh jär.iestymättömiä, Minä yhdyn ni.Uhin, jotka. ova1t taM.o·neet
29320: mutta tiet.tä,västi niitä pyritään siellä jär- lähetettäväksi 'tämän asian perustuslakiva-
29321: jestämäJän myöskiTh uud,elleen ja vastaamaan Iiokunta.an ja sillä toivomuksella1, että sii-
29322: l)aremmin kunnoU~s·ta va.nkien hoitoa. (Edus- hen kiinnitetäiän va,ka,va: huomio.
29323: kunnasta.: Kukfl! pyrkii·?). Minulla on tieto,
29324: että Venäjällä kuru vietetärän, pian 5-vuot1s-
29325: .iuhlaa. siitä, kunrues vallankumous on siellä Ed. W u o l i j o k i: Oli e:päilemättä
29326: bpa:htunut, aijotaan silloin myöskin saada eruistysaskel meid<ä:n lains,äädännössä, kun
29327: aikaan suuri -poliitt:iiSt.en vankien va.pautta- saatiin meillekin tuomioiden täytäntöönpa-
29328: minen, suuri amntestia.. Onha.n siellä siis noas·etukseeTit se muutos, että tehdään ero
29329: tark,oitusta tässäJkin asiassa päästä oikeaan poliittisten vankien jw yksi:tyisrikoksellis-
29330: suuntaan. 1Se mitä t~äJällä on sosia,lidemo- ten väl~llä. Se oli sella.illlen länsimainen
29331: kraattien ta.holta tuotu esiin V·enäjä:ltä, on piirre meid•än lainsää,dännössämme, ,ionka
29332: tehty varmalla tarkoituks.e1la,, ta.rkoituksdla minä luu:len jo1kaiseru oik·einajattelevan ih-
29333: polemiseerata nläille pa.rvella. oleville ja misen my1öntä:vä'n oikeabi. :Sen tarkoituk-
29334: mui.}le vastalffiieli'syyttä Venäjää kohtaan Sellla, tietysti oli juuri se, että jaett.aisiin ri-
29335: (Ed. Hakkila,: Sosia1idemokraatteja,kin is- kokselliset eri luokkiilll sen jälke:en, minkä-
29336: tuu .vankilassa,.) Oru tahdottu myöskin joi- laiset motiivit tai vai1kutteet heillä: ovat.
29337: denkin sosialid,emokra.a1tti<en ta.holta sanoa On1han tietty, e1Uä poli~ttisilla rikokselli-
29338: tänne oikeistoUe, ·että älkää parantako siUä vaikutteet ova,t siveellises,ti .ialo.t,
29339: täJällä vankilaoloja., e:ihän VenädälläJkä:än ole yleen,sä .tietvst·i,, lia toiselta puolen taas että
29340: n1ii'M pa.mnruettu. Mutta tlilmä täytyy lu- yksityisrikoksellisteru vaikutt€•et ova.t oman-
29341: kea täältä rivien välistä. :Te ette kehtaa vo,itolll py,ynW, ne ovat. siis i tsekkäät motii-
29342: sanoa. aivan niin suorastwaln, .kuin haluai- vi!t, j.otka. heillä on vaikutteina. Sentähd·en
29343: s~tte, siitä leikillisyydestä, millä olette käsi- o'n aiva1n luonn,ollista, eHä valnkilakohte-
29344: teUeet tätä asiaa. tänä iltana, on jokainen lussa suhta.udutatailll vailla.ru eri tavalla näi-
29345: sa:attanut lukea, teidän todelliset ajatuk- hin .kumpiinkin r~koksellisiin. Ei ta!hdota
29346: sennte tässä kysymyksessä.. :Ed. Hakkilailla ellisinnäik<ään vie<lä Ylhteen näitä poliitillli-
29347: tosin oli vielä vähäru jota.kin vakavuutta sesti rikollisia näid·enJ yksityisrikollisten
29348: kasvoillaan puhuessaan, mutta täällä oli kanssa monesta.kill! syystä, mutta etupäässä
29349: toin,en mies, jolla; ei ollut vaka.vuutta, vä- siitä syystä että kärsimykset näiden siveel-
29350: .hääkään, josta minä ainakiru tein itselleni lise:sti ala-a1rvoisten joukossa. olisivat tie-
29351: sen kuvan, että se oli pelkkää. iva,a oikeasta tysti suuret, ja, toiselta puole·n sillä on
29352: asiasta. Täällä: on tuotu myöskin esille että semmoinen pe:d·agugis:krusvat;t;ava mel'!kitys,
29353: Venäjältä on tullut n1ämä nälkällakotkin 1että ne eivät saisi vai.kutteita ehikä noista
29354: Suomeen. S.e on tavaHista. Ta,pa:htukoon ihuo•nlo]s,ta ihmi,si•stä. Tä,stä I.a.insä:ädäntö-
29355: asioita mitä taha,nsa tääillä mailma,s•sa lliY- toimenpi.teestä ei kai ole muuta kuiru hyvää
29356: kyään, niin tule1vat ne kaikki Venäjältä. iSano.t:ta V·a. Mu t.ta tämä il,ainsäJä:däntötoi-
29357: Mutta minä tohdin todeta, että nä:lkäla.k- IIIlenpide ~lmei·ses:ti oli ;välhäm ed·ellä aikaan-
29358: koja on ollut muualla,kin e~kä vaaru Venä- ISa .ainrukim meild än vil1ka:m:i:ehis:tö'ömme nälh-
29359: 1
29360:
29361:
29362: jällä. Amerikatssakin oru ollut nJalkälakkoja. den. fMei!dän ,virkamiehistä al1haisista yl-
29363: IrlanTitissa on ollut nälk,äla,kkoja., moniSisa hä•]s:impään, ministeririn ~saa:kka ei ole käsit-
29364: muissa maissakin on ollut .ehkä enemmän tänyt täm'än :],ains,ä:ä•dänltbtoimenpiteen yle-
29365: kuin Venäjä;llä. Eikö kaikissa muissa vää tankoitusta, vaan ne ovat ikäänkuin nä-
29366: maissa, ole sama kurjuus olemassa mi:tä on !JLsteHeet joka sruht>eess·a pois sii·tä, minkä
29367: Ve,nlä.iällä, ma:issa sellaisissakin j.o,tka. ova,t hinsääJt:äjrukunta on :fäl:lä ],ailla tahtonut
29368: oPeet jo korkealla kulttuurisella kehitysa:s- 1poliit,ilili1silile va.ngeiUe antaa. Minusta niitä
29369: 1
29370:
29371:
29372: teella: niinkuin !Saksa aikanaa.n, <Amerika, voi•si 1Juolda paljo·nkin esim:e.rkkejä, mutta ne
29373: Englanti, Ranska, eikö sieltä ole sa;ma,ll!- ;pari ~esimer:ffik]ä, jotka ed. Låmtg~ström tänä
29374: 509
29375:
29376:
29377: pruivänäJ toi esun, ovat mi,nusta: erikoisen käy:ttää 1sen vuheenvno·von, jonlka ib.'än tää;l:lä
29378: 111.al'wisevat. Jos •po·liitillinen vanki :karlr·aa käy:tti. ,Minun täytyy lau:sua meidän IJ}Or-
29379: ria. (hän saa:darun kiinni, niin h:änestä rviran- varistoJ:l.emme ihmettelyni .siitä, että ihe
29380: omaiset tekevät ei-noliit:Umisen vangin. Toi- viit,si:vat k:01hdreHa näitä .v,alltioUisia vankeja
29381: ISin •s·a'noen, oniko ~si~s t~uUut :SiiJh<en joku .sel- tällä tavoin. Sen, j.01ka oliT vo~t:ta,nut ja joHa
29382: lainen motiivi, hänen riko.b;eensa. .löydetty on niin vahva asema :kuin teillä, hyvät her-
29383: •seHairuen va:ikute, ~e:ttä se on yiksityisluom- rat, ,pitäisi senverran omata, ylevämielisyyttä
29384: •t.oist,a laatua, siis moraal~s:esti a:la-a:rvoinen että jak•sa1si ko!hdeU.a voi:tettuja •aJinakin sen
29385: •SC että hän pyrkii poi's V<a:rulri'l•rusta. (E:d. ·lain mwkaa.n ja sen oilk:end·en mnk-aan, jdka.
29386: .Hakkila: Vang:iJla on oikeus karata). Tai heil!lä lain mukaan on. Minä. en ehkä odo-
29387: .tu~nen \esimerkki, jok·a epät~lemätt:ä juriidi- takwan niin :paljo·n lhumaan~suutta ihmroilta
29388: .sesti, kirj,aimeMi<sen ju~id·iJilkan muJkaan voi- porv.a;reiJt,a, mutt:a en odotta.i,sli ta.a,s sem-
29389: ·daa:n se•littää ky:Hä ylffisityiJsluontoiseksi, on mo~sta tylhmyyttäkään, että kohd:el:laan
29390: <S<e •ed. ,Lång:str1ömin esiintuoma 'P·a·S•sijuttu. vankeja sillä tavoin kuin heitä kohdeltu on.
29391: ~Tos po'lii•ttinen vaniki ·sarudaan kiinni ja ihä- Minä voin ymmärtää, ett.ä aä:rimmä~ses:sä
29392: ,rueUä on väJärä pa.ssi, IS'~llloin hänet 'luetaan a~k·e~stossa. sanois•iruko ·herra !Renva:H1n ryh-
29393: yksi•tyisri:kuros·~Hiseksi niiksi 1'2 vuodek·si, mässä, j~ok·a on valmis ristir:iito.i·a kärjistyt.-
29394: johon häJnet eiblkä tuumit·aan maa:npe·tok•sesta tämääJn malhdoHis~mman :pa'ljon lt·russä maas-
29395: ~a 'Via.lrtiope:to~ses:ta :ja Jmnista valt:iol'li!sista sa, ·ei ,-pal.io:n v1Mitetä s~iitä; että se on juuri
29396: s•yistä. Sentaokia. että häneUä on väärä -passi, keino sa•arda nå:~stä komm'unist·e.i·a j.otlka tu-
29397: hänet luetaan ;y.ksityisrikollisek:si ja -pi- levat 'Vankilas1ta, 1kun 1heitä siellä riittä-
29398: ·de·t:ä;ä;n .siiJs nuo .,112 vuotta :siin:ä 1kategoria.s•sa västi vi,inat,aan. Mutt·a minä •luulen että
29399: yksityi•srilmU]sten joulwssa. 'Eivätkä nämä se o•sa iporvaris·to:a on 1sent:ään ve:rraten pie-
29400: .u]:e 1Suin!kaa:n ainoita t·apaurosia. 'Niitä on nj, joka t.ällä •t.av1a:Ha asi:o·~ba katsel:ee. Suu-
29401: :vaikka :kuin:ka mlonta talh:ansa. JS.at:oja \"a,n- rin osa katselee asi.aa 1Jo:iseHa t•avaHa, ja
29402: keja on ls·rirretty [loliitti·sten riilmkseHisten he toivovat ~)ttä IV.a:pautuneet eivät :kommu-
29403: .1 uok·a•sta y ksityisr:iko1ros~UiJsten :hw kkaan. nist<ein:a pal•ai1si vankilo~st·a, sen epätinhimill-
29404: Ja •usein sw·yt ov•at oHe·et vain täiRai•sia. Jos Jisen koiMelu;n kautta, mikä siel[ä nykyään
29405: tuollainen väruräiUäJ l)a.ssilla kiinni saatu on ta:vaHinen. M.i·nä ·satun tuntemaan koko
29406: JrU<eta:an y.ksity]s:r.iilmlihs:eills:i, :niin hyvät her- lailla p·el1soonal'l~s•es't:ilki'Il: tätä ky:symystä-
29407: •rat, e~hän ;v;euäj:äJlrlä ol~si u.Uu•tik.a,an muita En tosin toivo valio•kunnasta mitään hy-
29408: ili:uin ykJityi·srikolli.sia :ennen, t·sa:arin ari- vää, minusta on sa:ma:nt~eke'Vaä, 'mener,kö
29409: ,ka:na, sil!llä VenäjäU'ähän s.iHorn 'J;äytyi kai- a.sia :sinne >"ai on menemättä. :Mutta minä
29410: .kiHa <dl:l.a vää·rä :pa,ssi, jot1ka o:livat vaB an- tulen joilm t,_alp;a:u;k.sessa äänes•täJm:aäJn t11män
29411: Jmmou'ks:eUisia ja 1sieHä niinkuin tiedetä.än asian läihet.tämi:sen vuo1·e,s!ta v:aJioJmntaan.
29412: oli sentään ihyvin Jla~jon po:li·~ttisi:a rikolli-
29413: sia, joita kohdeltiin toisella tavoin ku:in E1d. L å n ,g s t r ö m: Tääillä on tämänil-
29414: yk:sityi,glu:ontois:ten rikost.en t:ekigöitä. taisess·a kesikusteiussa jo todettu lukuisia
29415: ')\t]jutka minut sai ror}marst<aan 'PUh.ee:nVU•O- :es:imerkilmjä, tuotu esiin ~·u:ku]sia taiJa uksia
29416: .roa pyyt•ä!mä:äm ed. lm:gma·n. HäJnen lau- :siit'ä, m'iHä tavallla 'V1rultio'llisi·a vanillej.a !Suo-
29417: ,sunt~onsa oli rseHa:in:en, että 1minun tu>li e1ä- men vankiloi:ss•a y].eenlsä: ;ko:hdeHa.an. Nii-
29418: .väs:ti miel,eeni 1hänen hyvän ystävä:nsä sa- 1clen h:släksi tmritä llll'inä .i•a usea:t edustajat
29419: nat: mikä eri,nomainen teolo:ogi, mutta ei ·tää:llä ·o;v·at tämätn i:lilan kulues-sa esiint·uo-
29420: Jai:sinkaam pappi! 'Siinä .ei oVl1ut t'odeHa- neet, vo.isin vielä ikuva·ta muutam~a, !koska
29421: kaa:n yhtään s~tä ymmäJrtäJmyst<ä nä1kä- o·len täJss-ä s;a,anut käsii;ni eräiän ki:rjeen, jo:k·a
29422: lakkoon enempää kuin muuhunkaan näh- on va:ltioillis·ten vamkien il3Jhebtämä ·Ta:mmi-
29423: den, jo:ta minä vo•i·sin odottaa 'P3ipilta, vaik- saarHsta ja .s•iis aJs•iaomaist•en henkilöi:den
29424: ken teoloo_gilta. Ei sitä n1yt o•le kai mis- mnan suun !kaut:ta; kuva:ttu jut'tu. Tämä on
29425: .sään va:nikiJ.a:ss·a llliin va!N:an turhist.a syi1stä vansi·n va:l,a.i!sevaa.
29426: :ruv·ettu n'äJlkM·akkoo'n •eikä ed. lngmanil.Ja Ki1rj:een kirjoitrliaj•a mainits•ee että t•aval-
29427: ollut mitää:n ·siibäJkään sanottavaa että nämä lises:s.a kruri:tushuOinees;sa K.aikoliassa ja S<öör-
29428: .nä}käla:kkol:a]set v~ä:kisin pakiO'bt:amaHa p:a- ll'äis:tem kuritushuoneesa 'Päiä;see tava~J:i:sesti
29429: .kot:ettilin ot:tama.an ruokaa :sieltä, mi,s·tä ei rikosvankikin yleensä, kärsitt\Yään suurim-
29430: ruoka·a oteta. 1Minä ~o•Jils,in lo1l~.ut ha:lulka:s :man osan :ranga~st:usta:an, as:etuksenm:ukai-
29431: ant:am-a,a:n jonrnun muun 'kuin ed. I•ngmanin sesti kirjo~tu:ks:el1La 'Vap.aaik,si elilei ole aivan
29432: 510 T.U1stai,n.a 117 p. 1okakuuta.
29433:
29434: törkeitä kurinpidollisia rik•olksia erikoisesti g-aistuskiihilwsta, .ioka täällä va.rti.iain ja
29435: .palvd,us,ailka•nsa l.o1prpupuoleHa teihnyt. Po- vankilar.iohdon tahoilla kohdistuu vankeihin
29436: 1
29437:
29438:
29439:
29440:
29441: J:iitti,sten vanben oikeuksil:ia v<a:n~stetulla mainitsemme, että 1 /t-1 / 7 :ttä tänä vuonna
29442: 'JJammisaarem paklmtyöiaitoksella ei tätä välisellä ajama on Kakko1a:n ka.sarmiHa-
29443: suvaita. Poispääsy ei lainkaan o•le varma, asUJVil'le a·nnettu 70 ,rookituomiota", ;joista
29444: siHä ,kirjoibus" vo~da&n bnkätä minkä kei- vaan 10 eihiCLonalaista. Kasar:mivam:kiluku
29445: note:lwis,en syyn 1noja,l'la tahansa. Kurin- •on va:~hidellu:t 147---1,61 :·een. tSiis lähem-
29446: p:iiJorangais,t•u:k•set, n. ,s. ,rook•ituomiot", ku- mäs rpuolet näist.ä V'a·ngersta, j:otka tässä
29447: ten •niitä ,sieVl<ä kutsutaan, ovat tavalilisim- 1msarmis:sa .ovat asuneet, ovat .saaneet täl-
29448: min ikäytettyjä ,s,yitä. T:ässäJkin sulht,eessa lais·en rookituomion. SittellJ jatkaa: .tämän
29449: on menty edelle Jkuritusihnoneita. Tavalli- .kirjoittaja. T•womiot ov·at ~asioista, joista
29450: sen rikosvangin estää kir.ioituks.elle pää- useat vartij<ain 'Päässä ·syntyneitä. Monen
29451: syn vain raskaat kurinpidolliset ,rikok- kirioituikseHe piäJäsy on j·o :nä!ittenlkin !I"oo-
29452: .set". Muilta sieliläkin a.sete,taan, kohta kun kien kautta tullut hylätyksi. Paitsi roo-
29453: määrätty ailm on kulunut, riko·s:vamki ik:eja voi ikirjo,ituks·ellle pääisy tuHa hylä-
29454: itmdeHeen ,·kirjoitnkseHe". TäaHä Tammi- tyksi monis,ta muistakin syistä. Vang-in
29455: 'saares.sa ei mi 1Rän ra:skaam:pia ,riJko:IDsia" 'kotipaikan <S'uojeluskuilln:an epäävä la:usunto
29456: tapahdmk·aan, ra:ng-aistuk,set 1n:rlevat •aivan ka't,sota,an ·kyllin pa:inavruillsi .syyksi. Aivan
29457: mitäbilömistä .sy1stä, ,s•uureksi osaimsi aiva,n näinä päå.vi:nä hylättiin :eräs viidettä vuotta
29458: taiheetiJomrusti. Tavalilisin mrugaistuksen ,syy miel:ival,lan uhrina v~runut toveri .syys•t.ä,
29459: on ,,laiskottelu" tai ,vartijan vastustami- ·kun iJm111r>aikkakunna:lta ol.i tuHut lau-
29460: nen". Kummatkin syyt perustuva•t varti.iain sunf:o: ,Ei mene,sty vapa:udess:a". Kun tämä
29461: mieli v.a.l tHJLs~en •tu·1kintaan. :Tunmettuahan .hel;llkill'ö :on siiVIo'luontoinen mies, kuten
29462: on, .että usei:mman tosiaam:kin laiskrun v•a:r- yleensä iiälällä 1olija.t, niin ·ed·eiHyttää tämä
29463: tijaln miellestä v~anki tekee aina ,]:iian vä!hän .Lausunto tiet•enkin s·rtä, että lli.ä!nen poliit-
29464: työtä, vai•kka TJ•araa,nsa tekisi. ,Siitä ,s,eu- tiset käsitylkse,nsä ja mahdollis·es:bi hämen
29465: r.aa sit:t,en tietysbi .mnga•i,stus, jdka taval- toimint:alniS•aJ luo:kikiataistelijana ov,at porva-
29466: lisimmin on ,2'---~6 päiv:ää vettä ja leipää. .reine ka:uhistus. ISi1is poliitti-sesta painos-
29467: Muutamat 'vartijat siinä •sulhtees·sa o•ilkein tuk.sest.a r>idätetä:än noi'STJääsyyn ~~ikeutettu
29468: kil,pailevat keskenään ennätyksistä. Eikä henkillö ·eCLeUeen täällä känsilmy.s:'ten keh-
29469: ihmekään, sillä vartijruku.nnan henki on nyt doss:a •kiusattav·ana.
29470: ke•rta ~kaikkiaan s-ellaista, kmn se porva:rilli- · Myö.ski:n työpaikan tälh:den voilia.an !kir-
29471: tsen yhtei,skunrnan kuonas,ta .t,ehty;nä suin- joitus ihylätä, Kaikki työpaikat eivät näet
29472: kin .saattaa .o!Ha. Se 1on valm~s hinnalla ·ole täJlla.ises:sa t~arp·a!u!ksess'a ikeivolllisia. Vaan
29473: millä 'hyvämsä ansait·s,emaa:n itseUee:n etuja .sillioim, 1kuin koti:p.a:i:k:kakunnan :suojelus-
29474: ja yilempien suo:s~ota. Monista muist.akin kunta amtaa työpa:ika:sta myön!teis·e.n lau-
29475: syistä kuin edellämainituista saa. mitä epä- .SUI)'non, •on parusv varma. !Työväen kirja-
29476: oikeudellisimman kurinpitotuomion. jon- pain:o_i.en, lehdistön: tai .iär.iestöien palvel Ulk-
29477: kun työk·a1un ~tai tuotteen usein aivan mer- seen meneminen ei tule kysymylk:s·eenroää•n.
29478: kitylk.set~o.n vaihingoittaminen tuotba sel- K·evääJHä !hylättiin eräs !henkil'ö ikilrjoituk-
29479: laisen, vahingonkorvau:ks,en ll:i:sä:ksi. Joku selta sy;y~stä, että työpai.kika oli i;lmoitettu
29480: vartija saattaa ilmoittaa vantgin tupakoi- johonkin työV'åJenilaitäkseen. Kun eräs to-
29481: 'neen työ~monees•s•a tai JU'llna:Ha Quv·att·omalla veri kysä:si pa,storilta, pastori p,ö.yryltä, voi-
29482: pavk•alila. Onko asia.ssa perä;ä ta!hi ei, se siko esim. Venäjän lä:het,ystö tulla työp.ai-
29483: on ISivna•sia tuomion saamiseen. Tällars.ia karbi hY'vä!ksyttyä 1kirjoitu:k:seen p·antaessa,
29484: ,..tupa.kkarooke.ia'' sattuu twhka,tiheään. kivahti pastori: ,Nio siitäihän lbe juuri d•ette
29485: Kymmenistä .eri ~syisliä aivan tm·his·ta tuo- täällä". Tämä :lausunto kuvastaa niitä mie-
29486: mitaan mieliwl!ltai•ses•bi ja nämä tuomiot tu- I.ialoja, j,otika vank~lam johdossa ja iluuHa-
29487: levat .sitten muiden kärsimyksien Esähi vasti myöskin v·anllwinhoi:toihali!J~t,u'kslessa
29488: myöslkin kirjoitubeUe pääs•emi,sen est,eelksi v.allitseva.t.
29489: N:äistä täNruisi1sha ,tupakkaro'tJikeista" tai .V,a:ngin työnumeron vissi /korkeus sisäl-
29490: muista epäinlhimilEsten varti.iain mieliha- tää yh1den ikir.ioit:ubelile uääJsyeihd'on. Mutta
29491: hm a'ik:rurullJs,aannoks,ista riippuu siis aina tämä 1Jyiönume'r.o on aivam täyde1lis·esti työn
29492: viidettäkin vuotta kärsineid•en luokikataiste- valvo.iain ja muutamissa tapauksissa var-
29493: lija.in vapautus. - 'Todisteeksi siitä ran- tijain mie1ivmllasta ITiiTJpuva:inen. Esim.
29494: Nä:likälia!k~ra Turrum rku:rituslhUJone.ella:. 511
29495:
29496: py~hmpesussa saa U!mlåatyössä va·an yh- della rova:t ollreet. m~si .svytä ryhtyä tästä
29497: .den ,.pisteen", jo1l.a ta:a1s 1kirj-oitukseUe pää- asiasta orttamaim rselvää ja pra;}jastama,an
29498: sy ei tule ikysymy kseenkään. Minkä takia tämä kaikest~a päättäen epäo~k,eudelllisiin
29499: tämä t'Yö, va;ikka 1sitä jdkaisen täytyy tehdä tarkoituksiin perustuva viivytys.
29500: vissi ;s•ovit:tu mälä•ränsä, taJk•seerataan niin ''Dämä.n aHekirjo:ittaja~t ovat us.eat tv.angit
29501: alhaiseksi, on meiHre arvoitrUJs. Tielysti TammisaJarest'a. ;Täihän .tapa.an kirjoittavat
29502: täss~äJkin jorku tatkoitus takana on. Ehkä vangit si,e<lrtä rsikälä:~s~tä olosuhteista j.a ku-
29503: vissien hen::ID~l~ö~den ,:k:irjoituk·seUe" pääsy, ten nyt tääJH:ä tänä iltana on todet:tu, n:~in
29504: koetetaan täten estää siidäm!LUä heidät käy tälllä ikirjbitus aiV1a'll! Y'ksiin niiden esri-
29505: pyykkituvalle töihin.. Siltä rSe näyttää. merk!lcien 'karnssa, mitä tääHä jo eldellä o·n
29506: TäHlaisen aclrha~]sen t·yönumeron voi saa;da esiirntuotu, joten ei 'k,elliään ole syyrtä epäi,l-
29507: m:uual:lakin. Puusep1Jävm-:staaHa esim. to- lä 't·ämän tm1enprerä:isyv.destä.
29508: Vlf'ri Duktigin k~rjoitnkserlrle pf1äsy jo hy- 'räällä orvat erikoisesti edustajat Ra·kkila,
29509: lättiin rll!olma:nnren kerran, nyt \huonon nu- Ryörmä j.a Ingman tuoneet esimerkkejä
29510: me:wn ja ·eihid:alilli·sen ,·r:ookin" tak~a. Edel- .siitä, rettä muka Venäjällä on vankien koh-
29511: lisenä :k,erraHa :o:J.ri syynä, kun ~ei työpaikan telu epäiruhimil:listä. Minä en tiedäi tar:k-
29512: lupa olllut nim~s:mriHhen vaJhvistama. Tä1- kaan sitJä, ilmrsrlm ren :Oilre ollut ttila'isuudes,sa
29513: laisria tapauksia vrai'taisiin rma;inita useam- sie11ä käymäiän eikä ·sitä t,ietysti tiedä edus-
29514: pia; ,kymmeniä,. Täräillä on useita, jotka ovat tajat Ha;kikila, Ryöm:ä ~enempäJä kuim Ing-
29515: _io pitkän matkaa toista: vuotta oUeet ,kir- mankaan. (V as:emmal ta.: SoS>ia:livallanku-
29516: .ioituksille" parasyyn oikeut,ettuja, mutta moU'ks:elilisten juttu pitäisi oHa ainakin
29517: ,joita ei vieläkääru ole asetettu. Ja kun .mo·- tuttu!) Ikävä kyHa, ~ettren o1,e oHut tilai-
29518: net eivät tiedä mitään erikoisempaa syytä, suudessa siel!lä käiymään! {Vasemmalta:
29519: miksi ei l1eitä kir.ioihkselle pääst·etä;, niin Pääseehän sinne!) iV aiik:ka Tarton rauihan-
29520: kehittyy täällä yhä voimakkaammaksi usei- sop,imus on ,()J,emassa j.a ystäväil'liset väli.t
29521: den vankien keskuuldess·a ajatus, ettei heitä pitäisi rsiis va1l~ta näitten mo}em'pie;n mai-
29522: tääHä ainakaan .porvarivaUan aikana ,pois den, Suomern ja Neuvos,to-rVenäJjän välilr1'ä,
29523: la.sketakaan. Kim.ioitnkset, amnestiat j.a muut niin ,siitä ~huoEmatta asettaru ainakin mei-
29524: sellaiset ;Sei!kat reiV'ät rheidän mieltään lii- d'än VialtiovaHa:mme niin rsuuria esteitli
29525: kuta:, ,eihän ne lh,eitä kosrl\!e, on vaJkava kä- sinne päälsemiseern, e'ttä si<nnre ei rQ]re mah-
29526: sityksensä. Ja niin rusia rrä;yMää olevan- dollirsuutta päästä tutkimaan, j'ors 'Sellaista
29527: kin. Merkillistä vapaaksivääsyn viivytystfi halua ol~si. ~utta !on rsikiälläisistä olO'ista
29528: on nvt i1lmemnvt niihinkin nä1hdenr,. .iot•ka tuotu to:isellllraisriakin tietoja, •kuin mitä tääl-
29529: on kirjoitukselle asetettu. Ennen kesti lä on <tänäilt>a<na esit:etty. 'Trurun hovioikeu-
29530: k~rjo:Ltuk.silla orlo 3~4 viik1koa. Nyt dessa oli .ioku aika si•tten käsittelyn alaisena
29531: se näyttää kestäJvän kaksrinkerroin tämän er,äJs juHu, jo,ssa reS>iirrtyi todistajana surul-
29532: a.ian - ~eihkä enemmänkin. Heinäkuun 15 Esen kuuluisa ·oh:ra•na Nokfkiotsvaara, josta
29533: päruvämä kir.ioituffis.elle as,etettuien ,pa.perit- kai k~aikiki olette kuulloot k-errottavan.
29534: ka,an reiväit o1e v:ie1ä lpalann,e:et. - T:ä•mä Tämä Nrorkkosvaara Ilmitoi olleens~a Suomen
29535: kirjroitetaan muuten ,syyskuussa - myö- hallituksern va:iko:ilijana Venäjä:Hä ja j>outu-
29536: ~hemmin 1ähetetyisrtä rpuhumatt,akaa,n - lu- nee!lJsa siellä :sitten ·vankrila.an tästä
29537: kuunottamatta heinäJkuun 212 p :nä a·setet- vak'Oillutoimesta. Nämä kaikiki lröytää nri-
29538: tua 7 mtiestä, jonka d•o O'Vrat vapautun.eet. mittäiin 1sen hov.ioikeud,en is't:un'Il'on lj)öy.tä-
29539: 'M<ilk,si IViipyvä.t nämä ki:rjo,itumsret? Mikä kirjoisrta,. Tä!mä Nok;kosvarura fk,ert<oi myö,s,
29540: on tä,srsä takana? !TäJmänluontoisia: k\Y.SY- ja ilmi porwvrit paremmin ruskov~at tätä
29541: myksiä tehdään. Onko tarkoituk.srena rpidM- N okkos.vaaa.-aa., ainakin ne ova:t halukkaita
29542: tää: poispaa,syyn oikeutettuda vankeja, aina us'komaan niäitden jurtturja paremmin,
29543: jotta voitaisiin eduskunnan koossaollessa kertoi, ·että rsi,käl,ä:isirsS>ä v~anlkiiloissa oli erit-
29544: amnestialla .sitten va,pauttaa näitä:, .iotka täin vapaarta •Ollia. Siinne sai sa>noma1,erhtiä.
29545: jo viikrko.ia ovat vapauttamista odo- .sieUä sai tieroja, :siellä plä~si yhteytreen jos
29546: t~eHeet 1riiiltävästi rp:a'l'V,eHeina? Täl~aistra .iO'nrkinlaistren va,nki:en ikamrs:sa ja siellä · -
29547: poispaäJsyyn oi,Jomutettu.i~en rvraJl'kien sääJs.tä- rkilassa ollessaan ihän :sai kaikki ne .tie~t.
29548: m:.Us~ä on •enneniiDirn tarpaJhtunut, j'otta ,'am- mitä ihäin llloVlroikeurdessra ,k,ertoi. Siinä
29549: ne:stiat" on ~saatu •näyttämä;än :I>aaj,emmil:t.a suhrbeeS>sa tämä Norrnlmsvaara ,k,ertoi aivan
29550: ;poiSipää.sevien l·u~mun nä!hden kuin ne to- toiS>enlrais:t.a juuri v~enrä;j!ä.n va;nlkilaoloista,
29551: 512 Tiristainoa 17 rp. lrokakOUJu1Ja.
29552:
29553: kuin rm.~tä täällllä ovat lk:ertoneet täurä i1tana oi1k.eusasiamies epäilemättä olisri puuttunut
29554: nämä lHak!k:iJ,a ja Ryömä. Minä ymmär- asiaan.
29555: rän, rettä ili_,e vnivat mertoa tMlaiså.'a juttuja, Miinä pyysin p'lllhee.nvuoroa red. Vuol:ijoren
29556: enkä minä usrkoikaanr, että ne ovat tarka,l- lausunnon aB~uo:sa'n jloihidosta. 8ehän o1i 1
29557:
29558:
29559: leen he~d~än omia juttujaan. (V:a:semmaUa: asiaillista ja ·sellairsrta 'liarusuntoa, johon 'V'Oi
29560: Sosia:livaJUaJJikumou;k1seUi:sert {)IV~at kuulema vastat·a. Eld. Vuolijoki .SILHoi•n väitti, rebtä
29561: istunoot rsi,eHä). :Sre ,sa,atrtaa oH:a, että ,se on vira.nomruisret 1sre.ntaha, että joiku pol~itti
29562: tullut näJirden .sosiaJliv,aJUan1mmouksreH1sten sista v-a:n~geista 'lmrkaa rersim. 'Dammi.saa-
29563: taholta, rmtl'tta kun tietää, e1Jtä nämä sorsia- vesta, ,sii:Pbäv:ä:t ihäne t. •ta:v.alihsben vankrien
29564: 1
29565:
29566:
29567: livaHanikumoukseilrl~s~et ovat ariVJan tca:rkkaan joukmoo.n. Ni:in ei ikuritenk,aan orle asirun-
29568: jumi !Sen varlt~iovaiHan vihollisia, joka Ve- laita. Siinä ed. Vuolij.01ki ,er<ell'tyi. Kyllä
29569: näjällä tä:lrlä kertaa roill 'Vialrlassa, ni,rn h(Yvin viranomruisert rsiitä huonimattia ·nouCLattavat
29570: ymmäPtää että täJlla1sia l'ausunt oja heirdän
29571: 1
29572: Irakia t2ll I>iiliväJltä t.a:mmiikuurta •1912il. Lails:sa
29573: tahol:trua;n annetaan. (Eid. Haik!k;il,a: A.s,ia- nim. ,sano•baaJn, että rvranlkia, j.oka ei ole 'sa-
29574: kirjcoja!) llJsi'akirjoja, me emme o1e tihi- maH.a sy~y:pää muuhun riilmiksreen, mutta on
29575: suu:dressa iJot,eamaan niiden :todrenpreräisyyt- tuomittu l'rkoks,esba, jro'Sta s:ääJdetäJän dlms-
29576: tä, en ainakaa'n miniä, t~usrkr~nva ed. Haikki- lai.n 11, ili2 tica 113 luvru:s~sa ,s,eikä 116 !luvun 24
29577: la:kaan. {Ed. H.alkBlra: rKy Hä mi:nä menen!) § :s1sä, ä:l:kiöön rpanta'ko yhteen sen ka.nssa,
29578: T'ållra,im,en 01n ~siis tämä juttu. Meis'tä tääJl'lä joka 'kärsii vapausrang>arisrturst'a muista ri-
29579: kukaan ei ol,e ~edes 'Va,stuus,sla :Sikäläisistä koksista. Se seikka että tällaiset vangit on
29580: oloista, olkoon ne sitten minkälaisia tahan- siirretty ITammisruarresta resi:m. TuPkruun tai
29581: sa. Tä!mä!ll te1kin 'ka:i mylörnnM;be, joten lreit- Helsinkiin, ei vielä merkitse sitä, että ne on
29582: k,au:tulffisret vasemlmralile sii,tä, erttä t~e oLette pantu yihteen muitrt,en v·aniki€1n 1lm.nssa, rSiitlä
29583: yhteistoiminnarSSta rSielilä ja 'Siiis 'VOitte ehikä mi'k:älri miniä .olen saanut tietää, 'ne a.sre,te-
29584: paremmi'n v.a,i:kurbtaa, .että näJim ei menetd- taan y'ksityis1seHe~hin. iNre on ,sriis si:imetty
29585: täis:i, ov:rut tavpeettomi:a, sen tietävät nämä rang[1~stnrs 1 liruitokise1sta to~seen 'l'a!ngai~stnrslai
29586: 8!Sia,noma:1set ihen:kil:öt \hyVIin 'ky·s(Ymy'ks~ä ,tukseen, mutta ei .yhteyteen muitten van-
29587: te1hrCLessäänkin, mutta, he tekevält tämä:n kien kianssa. Kun •tuo redeililine'Il rangaistus-
29588: muuten vain·. laitos on näyttäytynyt se'Hais~ksi, että sre
29589: !Muuten oJem ilwk~o ilil~an odo.tt.a,nut siträ, ei 'olle ol!lut ·kyllin :tehroka.s lhieidrun ka.~kaa
29590: että sisläJminisiJeri orHsi V'aiS!t,annut täihän 'kol- mis·enrsa ~estämisrekSii, niin (hei~dät oln täyty-
29591: ma:nrteen k;y,symyiksreen, joika värl'ilkysymy'k- ny:t .siirtää toisen luotettavampaa.n pa.i.k-
29592: sessä:mlmre esiintyi, lm'uttra sitä V1astausta eri ka_an. Mutta täJUaisret v!l'ngi,t 01vat !itse !kuu-
29593: ole vain kuulunut, v:a1~kka tätä ovat jo 'PY\Y- lemma jo,skus •tehrueet 1pyynn:ön, rettä lhe 'sai-
29594: tämeet 1usrea:mmwt redus:taci,at. Ei ol~e v,a,s~tat.tu siv.a~t olrb yhdessä muit:ten IViank~i~en 'lmns1sa
29595: siihen, ertrtä mitä h~alllitus aikroo t~erhdä sen ja täHarisreen I>V.VIll Mön vanlk.i:la.vrimnomai,s,et
29596: epäkohdan rproist!amris~ksi, joka täm'ä:U nä.l- ovat SUIOIStnne~et. 'Tiiety,sti, jos twhtoo ol'la
29597: käilakon on Turun iKalwlassra aiheuttanut. ankaran muodoHinren., voi sa.no:a, ret·tJä v~a.n
29598: Tärs,tä ei voi tuHa muruh'urn tulokseen kuin k~il:a<virano'IIliais,ert ovat täs·säJ rmenetrellleet
29599: siihen, ertt'ä ha!llrictus ·ei I>:vstykään tätä asiaa väärin. tHerirdä;n rei ·eh~kä o~l:isi pitänyt suos-
29600: SE'lVIittä:m!ään. 'Se on träJssrä t•erh:nyt sreHais'e'll tua tuohon pyy,ntö,öm, ikrors!k,a laissa nimen-
29601: cikok.sen, j:otra rSte 'tosiaa'n1kaan ei voi .sel'VIit- omialain .sa,nrabaan, dM ltä[lla;i.si,a va.n,keja äl-
29602: tää·. Tämän vuoksi olisi tosiaan .syytä tämä körön pantaka 1yhteen sen kans·sa, joka kär-
29603: asia l'äJhettää mi,tä rkriil!1ere1llisimm:in 'P'erustus- sii via·paus,rang.aistm;.ta muus't.a rilkoksesta,
29604: l•akiv!l!li·okuntaam tu'tkii,ita Vla!k,si. Minusta nyt eri 'kui,t.enlkiaan ViOii v.ankilavi-
29605: TEtrlltOmialisia syy:t:tää .siitä, että hrer tälhän
29606: 1Erd. A. 'Tul1e.nih~e:imro: Minä en ollut I>YYUiÖ'Ön O'VIat rSU'osrbu:rwet. Erd. VuoEj.Oiki
29607: aikonut rkä:yttää i;ä;ä;l!lä vuiheenvuo:ma eikä on :s:i:~s rel'erhtyn~y:t sili·nä, lkurn ihän on luuHut,
29608: minulllia nybk:ää!n olre s~yytä maj,orha ni:ilhin etträ tälllais,enr karka:amisen vuoksi vaniki
29609: y.k~s~tyis,tapauik!si•i:n, joita t:ä:äl!lä on eSiitetly. olisi IS'i~rretrty s]itä l1urokasta, jot'a 2r1 I>äi-
29610: ~ssä ·tapauiks~ssru on t~ehty v'rulirtuksia vänä tammikuuta 1192:1 ,a;nrnretJtu .~:a:kli lko,skee,
29611: ect!l'sk'Uinnan oikeusrasiamieh:ellre da ihäm on, tavwllirsten v.a,nkien j.aukiko:on.
29612: mi'ktäili tiedläJn, ne ihylännyt, nå:in että tus- Toinen ~ereh1dys, jo!hon erd. IVuolijoilli t~eki
29613: kinpBJ niihin nähden voi olla .totta, mitä itsrernsä rsyypää!k1si, o[ii ,se, että lhäm väitti,
29614: niistä on sanottu. Sil:lä jos niin olisi, niin että la!kia 211 IJ)äiv:älltä t.a:m:mikuuta 19'211
29615: 513
29616:
29617:
29618: r,iko'taa,n, lkun ·s·eLlaista hmik~löä, joka on on pulmtt;u, eivM olle mi,tf1än .seurauksia
29619: te1hnyt jonlmn pol]it1Jisen rikdksen, mrutt.a vuoden 119;118 •l:o'IJ'pu;puolel.la tsrat,tuneista ta-
29620: on rsamaJHa käyttärnyt esim. 'V'äär.ä;ä ip.a.ssia, pau'ksrisrt<a, vaarn juuri niistä, jotka twpah-
29621: kun seHra.i,sta hen1k1ilröä ei kä1siteEI:ä tämän tuiva t 11911<8 vulolden ·a1k,upuoleli1a.
29622: 'lain rmukaam. Jos asia:n~aita <ol]si nli.in kuin
29623: ed. Vuo1åjoki •mrui!nitsi, että tämä uusi 'laki Ed. I n ,g m 'a <n: Minä 1pyydän vai:n• ed.
29624: olisi toCLem.akin asettanut ,erotu:rosek,si tav.al- Wuolijoen .l:au·sunnon jällk•imäis:en ·o,san joih-
29625: listen VJa•nlhen ja ·po1iit:t:isben 'V'amrkiien vä- 'dos<t·a .s.a.noa, että se on rsenlruatu~:n€:n, johon
29626: lillä Jsren, millla1sist<a moti:ivceista rikos on ei voi vwsta:ta. Herra Wuoliåoiki o•n täy-
29627: tehty, niin ISrllO!in red. VuoEjolki ·epäile- dessä turva:ss'a minun puol~H·ami siUoin, kun
29628: mälttä olisi ollut oikeassa. Mutta la.ki 'hän ry<htyy henl~il'Öikohtari.seen ihräväistyk-
29629: nimenomaan muodol.lisesti maaraa, että seen, nyt j.a v:asted~eis.
29630: vankia, joka olematta samalla. ,syypa:a
29631: muuhun ri!kokseen, on ·tuomittu ran- ISisäasi·ainmini,steri ;E :s 1k e ,J ä: E·d. Lång-
29632: J?;aistukseen rikoksesta, .iosta ,säädetään stl"öm on tä:ätllä <huoma.uttaruu't, ett.äi ·siinä
29633: 11, 112 ja 1'3 luvui.ssa s~ekä 1:6 :luvun 24 va,stauik,ses•sra·, jonik<a; minä aikai.s:ermmin an~
29634: § ;,S'sä, älk1öön pant.ako yhteen sen k~ans•sa, noin a.amn:päi väJlil.ä tääl,lä, ei olisi a1nnettu
29635: joka lk!äns]i vapausra.ng,aistuS'ta muusta ri- vast.austa tä.män välikysymyksen kolman-
29636: illoksesta,. Nyt sää,detään muuallla kuin teen ikolhtaran. Joka. t·ap.auik:sessa •siirhen: on
29637: näiss!ä 'luvouissa .rangaistus siitä dkolkrse•sta, annettu vas'ta.ns. Nim~ttäi<n, va,sta:urksres·srani
29638: että 'käyttä;ä vä:äir'ää p;a.srsi<a.. 'Tuomioisrtui- hnoma.utetti1irn, :ert:tä 1luo:kitt€rlut 'näihin eri
29639: met eivät siis 'VlOri tämän lain mubvan ryhmiin., porl:i.i.ttisii.n j,a :ei-,poJ,rittisiin van-
29640: muulla ttav·oin menetrelrl:ä kuirn mitä ovcat :kei:hin, ,perustuu voimassaolevaan la:kiin,
29641: teh:neet. T·i,etyst<i rtämäikin laki voidaan ku- joten hrumtus ei o~le voirnut. sen •suhteen TY'h-
29642: mota. :Täällä on es.im. ern. Viik antanut tyä toi:men·pit·ei.sri~'n.
29643: pit:kän e.si,tyksen ·siitä, mi!Vlä ta:vo·in ja missä
29644: ta.pau:msessa yrleensä !n. s. .kunnia.ranga:is- Ed. L å nr g 's t r ö :m: Pyysin .puheen-
29645: tus, custodia hunresta, olisi lkiiy·tett.ävä, ja vuor<o•a ed. Tiule.nlheimon l;ausun·ruo<n johdots-
29646: minä VJoin monessa kohidin yh t.yä hä·ne.n t•a. Ed. Tulenhei.mo nimittäi.n. väi,tti sitä,
29647: 1
29648:
29649:
29650:
29651: ikäsity:kseensä. ·Tii·ety,sbi rsi<tä mngai,s'tus- ett<ä, n!lilitä valtioHisia. varnike.i<a: ei ol•e pantu
29652: muotoa voi,da:an 'käyttää pa:låon 'laajem- y;h'teen yiksityi,sri:kolli,sten :k.a,ns,sa muuten
29653: massa mitassa ja paljon useampiin rikok- 'lmiru ·siten, että ,he ovat ~tse P'YYtäneet.
29654: siin m:äJhrden ti·a käy:btää sit'ä si~nä ta.p.auk- 'Mutta .!1äin ei ·Olle arsia;nlaita.. Minä olen it-
29655: sessa, jolloin dko1k<sen moltiiVJi on lä:htoenyt se olilrut tilai.suude,ss'a ikesrku:stelemaan näi-
29656: 'kunniatkflma.S'ta mielent.iJ,a.st.a, mutta e.nnen- den rkysymy;k,ses:sä: ol:eva.in nälkälakkolaisten
29657: 'kanssa, n~m~t:täiru Yrjö ,.AJwlto·sen, Lauri
29658: kuin s•ellainen 1lainmuutos on tehty ei mi-
29659: nun mi,elestä·ni pi;dä syyt,täJä vwnlmin/horit:o-
29660: 1
29661: Mi<klkosen ja Eero Al>a,sen 1kanssa nimen-
29662: omaan vankilanjohtajan läsnäollessa. Ja
29663: ov-.iran,oma:i,sia ja tno:mioristuimia siit1ä, että
29664: nä:mtä sranlo•iVJa:t että rhe•idäJt o·n ,sijoitettu v.as-
29665: ne .n1uud~attav:a't VlO<ima~ssaolevaa h'kia, se!l- 1ten ta<htoaan ykisityisii1iikoUi,slte.n k,a,ns·s:a ylh-
29666: Ia·i's'ba bkiia, jonka ed. Vudlijoki itse täällä toon, .iost·a. he !käivsivä:t ääre:Mömälsti. T·äJhän
29667: la•ursui oleva'Ili verrattain ih.y,värn la,in. Jos vankilan.ioMaja s·e'litt:i, että asianlaita on
29668: talhdo'ba,a'l1 sellaista muutosta nyikylä;än v·oi- niin, ett.äi :h•eillä ei orle muuta :kuin yhtä la-
29669: massarolevaa'l1 <l,alkiiin 1Saa1CLa aikaa,n, 'niin sii- ji<a vankeja .si:elil<ä, jo:ten ei muute,n voi ,t,a_
29670: ihenhäm tiretystli ei ole suuria va-ikeuksia, pahtuakaan kuin sijoittaa iheidä<t näiden
29671: :rrmtt·a tämän vä:lik;Y~s·ymymsen yrhtieydes.sä yksi·ty]sv~koTlistren joruklkoon, j<otenlka ed.
29672: se ei voi syntyä. Siitä syystä minusta on 'Vuolijoen ·l<ausunto ,siinä s·uihteessaon aivan
29673: turhaa, että tä:rniä m>ia !lällwt•etään milhin- 'täy,s•in paikallaan, iknten minun aikai·sempi 1
29674:
29675: kääm vcall1iollimnta.an. 'lau:sun:to•n[iki<n täJs:täJ a,sia·sta.
29676: ~ihido:i'l1 ~~o~pu'ksi mu:ntiama S<ana ed. Tai- Mitä tul<ee .si,sämini.ste<ri,n selri:tyik<s€<en, niin
29677: niol.le. iMinä i.hme.Uelen, miksei ed. Tainio minä vieläJk·i,n 'to·tea.n,, etiltiJ :sisäministeri ei
29678: puhunut miistä olos'ILhrte1st,a., jo:tlka v<a:l,Jitsi- ole to,siwa.nk,a<run voinut ·Sre,littää ,s,i:tä, .mi:ten-
29679: vat 'V'norden ']19·118 aiTku':pnolelrla. ·M.inä [uu- kä näiden valtio:lliist·e:n v.anikiern SJ~ioittelu on
29680: 1en, että hiän simoinkin oilri:s:i voinut :saa.da tapaihtunut yiksrit:visr~k orHi,sten .iouikkooo
29681: erittäin ·synkkiä ikuvauksria, ja minä 'lu:u- ~huolimaJI:ta siitä, v:a.rkilm 'lalki a,iva'n päinvM-
29682: ~en, eiltä ka:i;kki ne suDkeudet, doista täällä :toi<n: säätä:ä.
29683: 65
29684: 514 Ti:~staim.a 17 'P· 1okaknmta.
29685:
29686:
29687: E·d. A. Tulenheimo: 1Min:ä olen ikysymys ·sanotun käsitteen sisäJUyksestä
29688: .saanut tietoni t8!holta, johon on syytä •luot- e•ikä s~tä ko:s'k!eV!an 1·a.in:sääJl1änn;ön muutta-
29689: tua enemmän kuin ed. Långströmiin, Asian- misesta.
29690: 'laita kai oru niin, että nälffiä'k~n henki:lö·t Y:h tä välhän on :iJässä !kysymys siitä, onko
29691: 'o.vat olleet yksityisselleissä. Os·otu!illseksi v.anbinhoå.t,oha]litus yleensä 'i;.elMävänsä ta-
29692: .siit·ä, ~kuinka päteviä ed. Långströmin il- salla, j.a eikö vankeinthoito meidän .maas-
29693: moitwk·set tääJl1lä ov8!t, VJoin mainita, ·että samme anna aihetta muis,tutuksiin yhdessä
29694: 'hän a.amu,päiväJl;1ä vä:i:tti, että täUais~a val- ja toisessa •sWhte.e:s:s·a. Van:lwinhoitola,rbos
29695: tiolEsi.a rikoksentekijäitä a's~tettaisiin n. k. on, niinkuin muutkin, inhimillinen laitos,
29696: 'työseHeiihin j.a pidettäisiin sieUä :päivät lä- ja niinoHen .muistutuksille alttiina. Mutta
29697: peensä. Asianlaita .on niin, että joitakui- min:ä epäi:1e:n, e<ttei missäiän 'maa:ssa löydy
29698: ta vuosia sitten Hä:meenlinnassa täytyi vankeinhoitola,itosta, josta eTittäinkin hoi-
29699: :käyttää yösell:iosa.stofu po.Hittist.en vankien ·dokkien ja ni:itä :}äheH'ä oleVIain iheniJcilöi-
29700: säilyty,spa:iikk·ana. Mutta 1he eivät .suink&a'n 'den puoleJ,ta, •ei tehtäisi muistutuksia. Ja
29701: olleet llläissä 's<el,lei•S·sä ,päiväJllä, vaan yöLlä.er.ittäin'min meillä voi oUa Umomautulksiin
29702: 'P:äiväJl:J.ä: ·liiklkuivat he V•a.p8!wsti :koridoori,s-
29703: aihetta s~ilhen !D!älh:den, 'että 'Pi'lihin aikoi-
29704: sa.. E:d. Lång.ström väi•tti, •että tä:mä olisi hin meillä 1ei ·ole myönnetty va.roja van-
29705: tap·ahtunlllt Laprpeenmnnam ra:n:gaistuslai- keinflwi to~witoksen ajanmukaista uudista-
29706: tok:sessa. Asianlaita on kuitenkin niin, et- mist•a varten. V:a,st·a tkuQuneena kesänä hal-
29707: ~~ä La·ppeenranna;n ·lairbolk:sestsa ei olekruan .litus ·on monien vuosien kuluttua ,pääJs-
29708: ;vösel:liä. syt :t~1ruis•1mteen rylhtymääm uudenai,kai•siin
29709: uudistukSiiin ltälllä .a;;la>1h p'äätt!äessään .Suo-
29710: IOrkeusmi,nis·teri L i .1 i w •S: Vas,ta eilen meen .perustettavaksi keskusvankilan Kon-
29711: palanneena erään .iul:kisen tehtäJvän suoritta- nunsuolle, ensimäisen Europassa, suurem-
29712: misesta ul:komaiHa en ol•e oHut ennen tätä rnaisen aatteeltaan.
29713: pa1vaa ti1ai.suudessa •näikemääar esitettyä :M!u tba >ky.symy:s !tästä samoin kuin :mil-
29714: vä1ikyselyä, ·enkä näin,ollen myöskä:än yk- t,ei lk•ai!kist.a muista MäMä :kosketeHuista sei-
29715: sityiskohtaisesti perehtymäJän .siin'ä :koSike- koista jää, jos jonkunmoista tiärjestystä vä-
29716: 1likyseily~hin nälhden taihclotruan y liläJvitää,
29717: teHuihin tapaUiksiin. tMutta käyttäies.säni
29718: tätä puheenvuoroa en lk,at~so taipansten yksi- nyt esitetyn vä.likyselyn puitteiden ulkopuo-
29719: tyiskohtaisempaa tunli:emust,a tarpeemseksi- :lelle ja sentäJhden en katso olevani oikeutettu
29720: 'kaan. Keskustelu ei n.1mit:täiin ole, ainoas- ikäyi;tä:mää•n edusku•nnan kalllå:s1ta aika·a yk-
29721: taan pa.r~a; poi:kkeustarpausta 1ukuunotta- sity,iskoM:ais·est[ :k!oskette1emal1a niihin.
29722: ma.tta, :kothdi,stunut V'äJlilkyselyssä tarikoitet- Ta:rud01n s1iinä suhrte•essa ·ainorustaan V'i•elä
29723: tuihin tapaulksiin vallin on kask•enut 1a:ivan ihuomauttaa:, että tässä, niinku:in kaikissa
29724: toisiin, [lllyönnän,, hyvin:killl tä,rkeisiin ,kysy- muis!S•a :ta'Pauksissa, .ioi,ss•a tainikäyttö tulee
29725: myksiin, mutta rkysy.m~·sii·n, joilk:a eivät tä- 1ty:symy'kseen, .noud:ateiitavien säänn<östen
29726: ihän väl:ikysy.myik<seen väll:it:töm.äJsti sisällly. ·tulk!~nta on ai~:ta rs•uihjelkuiitvinen, koskia laki
29727: Tahdon kuitenkin tehdä ,lll]i•den jdhdosta pa- ei voi olla niin täJyC1ellisesti yksityi.skohtiin
29728: ri •huomaukust,a. menevä, että s·e m:äärittel:]si, miten jokai-
29729: 'T'ääHä on moitittu :sitä, ettäJ valtiov,a;ngin- sessa .malbJruoH1is•es:sa ta'PaUJk,sessa on mene-
29730: ikä,site ·on ~laissa lii·a•n tsup,pea, ·suppe·ampi teltä.vä. Ja ikun on kysymys, niinkuin ny-
29731: kuin mitä •sen ·oilk~asiala:n ,pitälis.i o:Jla. !Siinä kyaän, '5,1500 vangin 'käSiiiJt,ely:s•tä, niin on
29732: .suhtooss,a mi1nä ·o:1en ·aivan :s•ama'a mieltä mahdoilon:ta j.o:ka;isessa ooillwis.t,apauksessa
29733: ikuin useat niistä, jo:tika .tä,ssä: oV'at mui,stu- nou:d:atta:a tar'kkaa•n sa:nmnllaista menette-
29734: tuksia tehneet. Korkeimman Oi.keude.n jä- lyä, tas·a:ista yrud•enmuka~suut.t.a kai!Jcis,sa
29735: s·enenä olen itse ollut antamassa sitä hu- Suom:en va.n:'k_.iiloiSisa, vaikka ihalu ja pyrki-
29736: suntoa, j•olhon :täss'ä useaia•n !kertaan on vii- mys o[i:si mitä va:ras.
29737: tattu, ja •srtä ,tehdessäJni .o len ollut aivan
29738: 1
29739: Riittänee, että m~nä n'ärllä muutamilla
29740: y ksiro,i·elinen Ko~k,eimman Oillz.euden m:ui- huomautuksiHa, jotka, n•iimkUJ~n mai<ni:tsin,
29741: d€1n jasenten !kanssa .siitä, etilä valt,iorikos- ,Ja.n.lma:v·at väJl<ikysymylksen :PUJibtei·den ul'ko-
29742: van,g-in-kä,site on tehtv nyt huomautetussa puoll·el!le, va,staan ,nä~hin mu]s,tutul{:siin.
29743: sulhteessa liian suppeaikisi. Mutta tämä k,y- •Mitä •sitten tul·ee iit·se a:siaan, llliin se lky-
29744: symys ei S'isäny ensinkään nyt esilläoQe- .symy.s 10n minun nä!hidäkseni a:ivam selvä.
29745: vaan vä1ikysymykseen. Tässä1hän ei ole <A,si.an 1l1aatu on niin y'ksinilmrtainen, että
29746: 515
29747:
29748: siihen, .sen .selvitt.ämiseen, ei olisi tarvin- mylms:essä llrosketel!luilstJa •seilmist:a on n~in
29749: nut käyttää •eduskunnan karll~sta •ai,lma ko- selvä, .ia minun nähdäkseni ne kysymyk-
29750: konaisen pa1van. La•k·i 2'1, p :Itä tammi- set, joita ·täällllä keskustelussa pääasiaHi-
29751: kuuta 19·21 on niinkuin tääl'lä .io on thuo- 'ses•ti on !käså:tel.ty, ovat :sitä 'laa.bua, että
29752: mautettu ,rui:van IS•elvä siinä, •etbä ainoast,aan Ya~kka!kin ne :ansaå:tsisiva;rt käsitte,lyä ja
29753: vanki, idroa ·oLematta .sama;Ha syypää muu- pohtimista j:a 'V·oisivat .anta<a ,ailhett.a uudis-
29754: iJ:mn rilmkseen, on tnomit•tu ranga•istukseen tuks~im, ne kuit•enkin lalllmavat trussä nou-
29755: riillokse,sta, j"Osta .sanotaan 1r1, 1:2 j.a 13 lu- 1da<te•t1t.ava·n menetteil:yn ulk01puo>leUe, niin
29756: vuissa ;sekä lt6 ll:urV'un ·24 § :ssä, lpidetäiän minä en ikäsi·tä, et,tä nyt esilläJol•eva tväli-
29757: valtiollisena vankina. Nyt käsillä olevassa kysymy•s s·eHaisen:aan vo:i·si a~heuttaa eri-
29758: ens1ma1ses.sä tapauksessa puheeksi tullut koist>a toimenpiJd.että eduskunnam puolesta.
29759: vanki oli, paitsi valtiorikoksesta, tuomittu
29760: my•ö·s väärän passin •käyt'tämisest'ä. M•inä Ed. L å ,n g ·s t r 'Ö :m: Ed. 'Tulenhe:illl!o olll
29761: myönnäm, .että tämä ri:kos mitä lähimmin .aiv·an lmkm1aan kuullut v.äärin minun ai-
29762: lähentelee valtiollista luonnetta olevaa ri- kaisemman lausuntoni täällä - minä en
29763: kosta. Mutta s•e ·ei t·ee mlitättömrubi sitä :uskoisi •sitä, •e>ttä hän truh.al:laan vää:risteEsi,
29764: .seikkaa, että vanki siitä rikoksesta "On tuo- kyllä hän on kuullut sen väärin- kun hän
29765: roiHu riilmslain 36 !luvun mutkaan, lulk:u, taih•tni ISalllio.a, että minä vä]tin tämän ta-
29766: .iota mainitsemassani laissa ei luetella. Näin- pahtuman ol1een Lappeenrannan ·vRllki-
29767: ullen käy aivan m8Jhdotrbomarosi, menettele- l>ass·a. 1Minruhän .sanoin, kutian 1Jiöyt~ir
29768: mättlä aiVJan rilmeises•sä Disti:riidassa la[n sel- ja.s•ta sen nrukee, .että t•äJmä ilrupruhtuma oli
29769: vän •sanonnan 'kanS"sa, antaa tällaiselil·e van- Sörnäisten •kurituslhuoneeHa. E·nkä myös-
29770: giHe tniitä oikeuksia, jotka sanotussa laissa kä'än maininnut sitä, että ne olivat yösel-
29771: on va:lbiu6kos'Vangei'Lle myönnetty. Minä, lissä p'äiväHä, että n<iJitä rp]dettiin s~e!llä,
29772: niinlkuin sanoin, kats'On, •että tämä on jos- mutta mimä 'Pidin ,sitä tavaHo:man suu11ena
29773: sain määrin kohtuuinniu. Mutt1a van-Hla- epäkolhrtana, että näissä yös•eil<leissä !heitä
29774: vira•nomaiset ei v:ät näih>däkseni siimä suh- IJidett]in, koska ·ne ov,at, ni~n'kUJin minä to-
29775: tees1sa ole !voineet to~sin menetelrlä, ia .siinä tesin, niin ikov•in 'V•etoi:sia .i·a siis epäterv·eel-
29776: myöskin ne •ainoastaan noudattivat oikeus- Iisiä, Impeit,a ja ahtaita. N>ä:in m~nä sa-
29777: ministeriön kirjeessää.n 21 p :Itä maaliskuuta noin, .i'oten ed. ·Tulonheimo on anianut ai-
29778: 19<21 vankeinhoito1hallitukselle antamia lä- van väärä:n lkäS"i.tyiksen ·lausnnnostani. Oi-
29779: hempiä ·mäiäräy:ks:iä. - Mitä .sitt·en niihin (k,eus:ministerin :Iausun<nolsta 'Voi v•etää sen
29780: kal1rteen muuhun t.a:pauks•een tulee, niin on- j.oht.op!ää:töksen että 'Vial1keinhoit.nh.a1l·itus 01n
29781: ihan a.ivan 'selvää, että ne järj.estysri'ko>kset, oikeurbettu muuttamaan eduskunnan päät-
29782: kar'lmamis•et ja tott:el•ema;Uomum1et, jotka tämää 1l.a:kia ja menetbelemä.ä;Il ai:v,an pål'n-
29783: siillä ova:t •o]l,eet aiheena näid•em Vlanki.en vastoin •kmin ·se sisältä:ä.
29784: sii rtäJmisel'l,e v.aJliJ]ori:k>orsv.a:n•mi<en piiri>st.ä,
29785: ova.t sitä a:a.atua·, ·että v;ankeinlhoit.ovi.~an rEd. iH a tk: lk i1 a: Minä va'lit:an, että ne
29786: Q'mais·et, jotka ovat !Vastuussa jä•rj·estY:k- :PO·Ilnet, joihin täJm!ä väl·~ky,symys päMtyy,
29787: :s·estä, ov.at velvoillise:t rylh<tylill'ä'ä•n ni]hi.n ova:t niin suppeat, .että .ne vruilk·eut,t.avat tä-
29788: toimen:pitoei.siin, jotma t•aJma:va't järjestyk- m:än täa..IJm~än \ky,symyksen käsittelyä. Mi·nä
29789: sen ylläpitämisen. •Minl!n närhdäkseni se luulen, että herra oikeusministeri ei ·arvini-
29790: verrattai•n ·suuri v•rupaus, j.o:ka oiikeuden:mu- nut a:sian <tärkeyttä oi'kein, kun hän va-
29791: !k.aisesti n~äi:Ue V<a1lti:oHisliHe van~eiUe on J.iUi, ,efttä eduskunta 'On :niin paljon uhran-
29792: myönne•bty, vaat•ii toisaalta, et:tä vttltetään nut täJhäJn kysymyks•een aika.a. Kysymys
29793: tila:i,suu'k·sia, .aihe~ita epäJjärjesty;ffis,een. Ja on s[k,si tä11keä, että •eduskunnan 'kalliista
29794: Vla·nlk~l•a viranomais•et ohj•esään Mnsä mukaan aikrua ei sen :s~lviiJt,EJlyyn ol·e käytetty tur-
29795: ·Ovat dHeet •ei a]no•a.sta,an o.imeute'tut vaan haan. ·Minä hm1:en, •e ttä asia·nomainen mi-
29796: 1
29797:
29798:
29799: vdVioll[ise•t ry htymaän toimentpiteisilin, että nis·t•eri käsittäJä asemans:ru 'V,ää~~n, kun ihäm
29800: sellaiset aiuekr:et,. jotka eivät ota hyväNä ei ota ihuomioon, ~ttä seUainen menettely,
29801: noudattaakseen ihyvän ,_;ärj.esrtY:ksen vuoksi kuin mitä nnudatet<a.an 'ValtidHi:s•1in vankei-
29802: noudatetta,via m!ä:äil'äyffisi'å, siir11etään sel- hin näihden, ciotka :ovaJt kärsill!eet mäJäräiai-
29803: 'laiseen 'P<awkilm•an, jossa :o'Vat siihen p.aiJro- kans:a j•a odotta v.at pääsevänsä ·ehdoUiseen
29804: tetut. vapa:utean, el>l.ei he]dän oi!keutetut odotuk-
29805: 1Kun lky:sy;mys nruin ol1lon tässä vä:likysy- sensa täyty, johtaa, kuten on aihetta lunl-
29806: 516
29807:
29808: la, siihen :että t:äJlil.aise:t :n:äytd!mM, kuin nyt ,puhemies: Kesfk.ustelun knluess:a on
29809: esi:m. on tal)ah'tu·n:ut Kalkolassa, tu;levat ed. Dångst,l1öm ed. Hannulan y. m. kanr
29810: u'usiutu:maan j,a siitä suinkruan ei dle :Suo- na~tt,a!llllatna ehdottanut, etr!Jä asia IaJhebettäi-
29811: men •van1ke~nho~d:01lile hyä'tyä. Ja milh:äli siin u:erustus1ak,iva,li:okunt.aan siinä taruwi-
29812: minä huoma:sin, ·n1in tälä:l:lä sekä sisäasiain- tuksessa, .että se t,ek:ee ~eh:d:o:tuk:sen p:eru:s-
29813: miruiste:ri että l()li:keJusministeri ovat tykkä- teltuun päiväljärjesty'ks.eeu .siirtymistä VJar-
29814: nään sivuuutaneet s·en asian, mitenkä tämä t~en. Tä:mä :eJhdotus obetaa:n huom~o.o.n, \kun
29815: kysymyksessä oleva nälkälakko on Turun kysymys: päiväjäDj.estyk'seen siirt.ymises,tä
29816: Kalm:las,sa l)ääJttynyt, onk'o se p.äättynyt otetaan rat:kaist:avaksi.
29817: siten, eit:ä VI8Jn~~t V1!liparueihtoi:sesti, omasta
29818: tahdo,staan ovat ruvenneet s,yömään, vai V al!tio:päi väj.älrj:esty:lr:sen 32 '§ :n muka;an
29819: on:ko ih·eitä ~r:oiMaan käy:t:Btty väkiv,altaa.. es~t.äm nyt .e~duskunnan hyYälksyitäväJksi
29820: Tämä on mi!ele:st'äni sellainen asianhaara, päivlä:jä:rlj,es,ty'k:se:en siirtymisen, jonika sa-
29821: jota iJJ,ema ministerin ei oEsi ·syy:tä :s:ivuut- namuot•o on ·seul"aa.v:a: ,KuuJtuaan a1nnetun
29822: ta:a, vaa'n lau:sua siitä mielip:~te:ensä. Ede~ selityben eduskunta siirtyy 'J)äiväjärjes-
29823: leen mtinä h'll'o!mauttruisin arvois~lle edus:kun- ,t::r~kse.en". Kutsun tätä puihemiehen ehdo-
29824: nan jäs:en~Ue :siitä, oniko nyt minkään jär- tuks:e'ksi.
29825: jen nimessä .syytä, e:ttä !Suomen v•a,l:t:i:on
29826: ]{:uk,aa:n ei hwlua 'J)U!heenvuoroa.
29827: va:roilla, ylläpid:etää:n bolshevistis.ta yE-
29828: opi,stoa T:ammis:a.a11essa. ITä:mä venäilä:i'nen IR:es'kn:ste!l u 'J)äiiväjrärjestyks~een siirtymi-
29829: kasa,11mi ~on k·ert:a kaiklkiaan ,aj,a:t:e:l:tu sil:lois- sestä iul:i:s:betaan 'J)äättyne:e:ksi.
29830: t:em va·llla:n,pitäji:en truho1ta :aivan toisia tar-
29831: koituksia v.art·en," ihe :o:yat 'ha:lunneet siitä '
29832: P u h .e m 'i e s : P·ulh.emie'hen eh:dottamaa
29833: itselleen' .ia sille va.ltaikunn:aHe, .ioka on: nämä ]läivtäj!ä:rj:es:tY1'kis:een ,s:illrtymistä vastaan on
29834: ~rakennukset kus,tantanut, suoiaa. Nyt e:d. Långsbröm :e:d. H:annulla.n y. m. kan-
29835: te :käytäbte •näitä raJk:e~nnuksia y~hteiskunnan
29836: nattamana :ehd:oiJtan ut, että :asia ']:älhet:ett'äi-
29837: vast·ais:es:ti. V:alt:ion va11oilh pidetään siel-
29838: .siin ,perus ti!lslrukivmlioikuntaau. Kutsun tätä
29839: 1
29840:
29841: lä:, kuten lausuin, :sellaista yliopistoa, 'J)oliit- eh:d:o:tusta :ed. Lånrg1str!ö:min :eih:do.tuk:s:eks:i.
29842: tisia rv:afl:k:eja va:rten, joka :ei l~e11:e t'erveel-
29843: listä tälle y~hteiskunnalle. Minä luulisin Selonteko myönnetään oikeaksi.
29844: että [jatkamalla s:itä 'Politiikkaa, m:itä aikai.-
29845: :sem:må.n on 'n,o:n:da:tett,u, l:o'}Jettama:Ha täJmä
29846: ~l~o!pisto, antama;Ha V1alltiollis~H:e v;a:n~eille Äänestys ja päätös:
29847: <vapau:te•nsa t:akais,in, pa:rllmiten ihoi,dJettai-
29848: s·iin :t'äim'än (Y'hiieiskunna:n te,rv.ehtymistä. iKen ihyväibyy ,pulhemå.e!b.:en ehdotuksen,
29849: ä.äne:stää ,j,aa"; jo:s ,e:i" v:oif:t·aa, on ed.
29850: iSåJsäas.iaimministeri 'E ,g ik e ,1 ä: Viimeisen Lån,gsbrö:min :f;hldotus hyväksytty.
29851: puhujan tlausunn:o.n jo·h:do:sta minä pyytäi-
29852: ·sin :h uoma:ut'ba:a, ·että vankilan V'~rano.mai Äwnestykts:essä a.nn,ebaan 914 jaa- Ja 74
29853: silla ei ol:e oLlut mitään telkemistä näitten ei-ääntä.
29854: syömälla'kossa olll,eiHen h1enki'löitt:en syö-
29855: m:ä;än palkot;t,am~s:en ;ffiallls:sa, va:a.n on ihei- Puhe m i e s: E:dus!ku:nta on ,siis hyvak-
29856: :dlät ~uovntettu läwkärinih()li'toon :sil:loin kun synyt ·puhemiehen tek,emäu ehdo:tuk:sen rpäci.-
29857: !he ovat ilmoittaneet nä;l.k:alaklmo:n ryhty- väjäJrjes.ty'ks:een ,s:iirtymistä var.ten.
29858: värusä j.a ova:t h:e .ai~s't,n:neet, tähän vaiko:Ua
29859: sy:ö:ttämise:en ilman min'käänl:a:isba vas:tus-
29860: :Asia 1o:n loppuun ikä:sit.elty.
29861: tami:sta.
29862: Eld. H a k k i l a: Minä kuul~n, että lh~erra
29863: sisäias~a.inminist:erin l]:an:sunnon lo1ppuosa am-
29864: toi :ky:symyktse:eui vastauksen, siUä hän sa- Vä!l:iJkysymys ·M,atti Väisäsen vaugitsemises·ta.
29865: ·n:oi er1Jtä vangit ovat v:aJpaa:eh:toisesti alistu-
29866: ne.et ·täihän ,'P'a:kolila syöttämi:s:een". P 'U 1h :e mies: UHmpuol,ellla 'J)äiväjär-
29867: j.es'tylk,s:en tulee nyt L'l:nneHlwa,ksi vastaus
29868: ~Eeskuste1u julistetaan 'Päättyn:eeksi. ed. K:runlk:a:rin y. m. tekem:ä:än vM~ky:sy-
29869: 517
29870:
29871: mykse>e1n, jo!ka koskee ammattijlärj·est:ön pu- ·e~äs. P.o~~0~1an IAn:'matiJl:l:imen Piirijäirj•estö
29872: heend~o~'taj.a'n Mrutt'i 'Väisäs,en vangitsemista. mm1?en Ja.Qest~, .mmkä vuoksi .poliisiviran-
29873: Sittenkun vä,lkysymykseen vastaus on an- OIJ?aiSet_ ptdätt.wät mruinitun järjestön t·,oi-
29874: nettu ja 1sen go!hdosta ehlk:ä aiheutunut kes- mLhenhlöt lk:uullusbelua varte'll.. Kun toi-
29875: kustelu julistettu päättyneebi esitän mee.npamnussa .t·utlkimuks,es,sa sittemmin
29876: ~duslmnnan ~yviilk~yt.täväksi sen ,pä~väjärc :ilmeni, että kysymy!l~s,essä todella ol1i ri-
29877: Jestykseen snrtyml!sen ,sanwmuodon, jdka ~ollinen, voimassaolevan yhteiskunta.iär-
29878: •löytyy V'all:tiopäiväjärj,estyksen 32 § :s,sä. Jes•ty'ksen kumoamist,a ,t,arkoititava toiminta
29879: 8iHoin on vie!l'ä tilaisuus nii:l•lä, j·otka eivät siir11ettii:u ~s;i·a tut1ki:m ~ksen päät.yt;ty~
29880: hyvälk~;v y·~,s:inlmrtaiseeru väiJväjäJrjestyk- V:aaswn :h:ov.tol'keuden 'käs:Itelltävä;ffis,i. Tut-
29881: seen Sl:lll'.tymlstä t.efudä ,eibJdutuksensa. l!n~uks,en kestäessä ilm1eni 1myö:skin, et.tä
29882: viä.hkysymyksessä mainittu M.at.ti Väisänen
29883: <Vali'kysylillykseen V'rusba'ten lausuu oli johtavalila ta;vaJl:la os.aU,is,ena mainittuun
29884: yhteis~untava~~taiseen toimintaan, Jionka
29885: 1Swsäa,s:.1a,in:mimistieri E ,g 'k •e :~ ä: Eld. Kan- vu;oks1 .~yös~lll hämet pidätettiin ja siir:tyi
29886: kari sekä erääJt muurt edustajat oV'at esit- a.sta h.ane•nhn suh te•ensa ·sama~Ma ike~t:aa
29887: tän e>et halLi tu'ksen vasta ttaVla:ksi tuom~oi:s,tuimen 'krusiteltävä'msi.
29888: 1) tietääJkö hrul:litus, etM val'tiol!lis:en kes-
29889: iN1i~ll~ vir~'nomaisiHa, jot'kw Väisäsen
29890: kuspoliisin lto.imes·ta. on Suomen ammatti- vangits;Ivai, .ei.oHu•t, kuten välilkyselyn pe-
29891: järj.e~tön . IPUiheenjofhtajal iklrunls,anedu:s•taj.a
29892: :rusbeiluas•sa väiit·ebää:n, tietoa hänen aikai-
29893: :Matti V1ä11sänen vcang:itt'u ja täJten t·eMy
29894: semmasta toiminnas,t;aan. Mutta lkos•ka se
29895: mahdo.ttomruksi 'hänen :1Joimint,ansa tvöväen
29896: kuuJ.~u y:leiseen t~tkimusmenetitelyyn,
29897: tä:t11mimmissä 1uottamusrt;e1Mäivissä s~amaNa
29898: ubet~~~Ln ~~elvää näiistälhn lse,ik,oist.a, jo:]loin
29899: .kuin 'hän on es:tetty :srurupu:masta edu:staja-
29900: •saa:tl]n ;t,wtäJä, 'että ·häJn .ka~pinan ,a,ikana o.li
29901: ·teh tävää1nsä täyttämään;. t·ullu:t valituksi ja osaikisi to~m:inutkin lsel-
29902: 12) mihin •toimenpite~s·iin lha:Hitus arkoo
29903: 1,ais:issa t·ehtävissä, että lhä:neUä oli ik·atso't-
29904: ryMyä, 'että Matti Vaisänen vapau't•et:aan ja tava k:rupina•s.sa o1leen johtava .a1sema. Kun
29905: 'lasketaan täytMmäJän .edust:ajateMäväänsä sen l·i,saillsi käV'i se:l•ville, •että mainittu Vä:i-
29906: j.a lUJottamustointa:nsa; sänen, paitsi yllläma.inilttua 'ka,pinana:i:ka:ista
29907: ,3) onko ha@itus •rylli_tynyt tai 1aåooko 1oimin!t•aans1a oE kwt-sO'tta:v,a syyU:liseksi va'l-
29908: ryhtyä :s•el'l·ruisi,in il;lo[,!Uenp]t,eisiin, j1o•bk'a ta-
29909: tiupetoUiseen toimimtaa:n muussakin :yhtey-
29910: lkaa.VJa:t, 1et1tä ~täil1a.i1nen ikanswneCLus'tajan ja d:es·sä, kuin edel!lä on mainititu, läJhetettirin
29911: työv:äien 1urottamus'henikillön miell:iv:altainen tutki:mus,pöytäkirjat tälttä osa:lita Tmun Ho-
29912: vangitseminen ei saa toistua?
29913: vio1ke'm1en käsi•telt1ävä!ksi.
29914: ·Tämän väl,iky·symyksen j10hid'o·s'ta sa•an
29915: esittää .seuna,av:wa. ,Sen j,olhidos,ta, et:tä rv·iime 'VäJitteen, että •V•iranomai.sten toime11·piteet
29916: 'kev,äJtta:ltvelila :elli Hil'hemmin sa:nottuna viime a,sia.ssa lo'lisiViait j oih'tuneet halusta seruaan-
29917: 1
29918:
29919:
29920:
29921: !helmikuussa ~sattui wl!ruavia J,ev,ottomuuksia tumisema,an :v'aikuttara tY:ön'tekij•äin ja ty'öm-
29922: erinäisillä tY~öma:iJila Polhjoi•s-ISuomessa, a·ntajain välisten p:allkJkata:istelui.den 'kul-
29923: jotka •levotto:muud€rt ov:wt Ylleisesti 'tnnnet- kuun, katson v;elvoUisuudeik&e'll•i mitä jYT-
29924: tuja, n. k Kuo.lajärv•en ryöst,öretken ni- kimmin torjua. TuoiHaisen väitteen :va:ik-
29925: melllä, oli mi~ltlä v:aJ.t,ion elimilllä, j.o]den t,eib_- kansa:p'rtäm:att,ö:myyden päJbeviäJksi t,odistuk-
29926: tärv,j,i.n ja V•elvoHisuuksiin i]muJuu yleisen seksi riiJttäneeki'n .puo1 neettoma,Ue arVToste1i-
29927: j'ärj,estyksen ja turv,arHi,suuden yHäJp:ito j alle a·inorustaan V'iit:t,aus lukuisiin eri seu-
29928: maa,ssa, syytä aiV'an ,erikoi,sen val·p·pa.asti durlla maaBsa viime ilms.änä lk:äyt,yihin prulk-
29929: P'i'tää .sillmälllä P·olhjotis-ISuomea ja si,ellä ole- kataistelu~hin, joiden suhteen viranomaisten
29930: via itYiömaita •selkä ni~lllä j,l meneviä IE1kehti- toimenpi't•eet ov;at :r:ajorttuneet a!ino.a,staan.
29931: 1
29932:
29933:
29934: misiä. ~un sitt•en viime 'k~esäJlmuss•a Oulun yleis,en järjestyksen j,a iturva.H~suruden yHä-
29935: seutuvilJa purhd~enne,rtt,en pa:l'kka tai,s•bel uj en pitämi,seen.
29936: yhteyd,essä ja uB'!O'Jl'U0'1eHa niitä oli !havait- Kut•en .siis ·ed•eHä 'sa1110ma•sta:ni ·kiäy sd-
29937: tavissa sangen 1voimakasta yhteiskunnan viliJ.e, •ovat Väisä.stä kos!kevat tutkinrusldr-
29938: v.astais1t.a 1kiihoitusia, oli lu•on•nollista, että jat rHiJhet,etyt asianomruisille 'tuomrioist•ui-
29939: po·Ji.isiv:i~r.mnomaiset ryihtyiv:ät vakavasti ot- mille, jois:sa asiat prumillaan ovat 'käsit.el-
29940: tamaan, s.elvää aSiias.ta.. Tällöin kävi sel- tävinä. Niä:id·en tuomioistuinten, nimittäin
29941: viHe, ·,etitä ikiihotu:ksen r:lmslkustruna toimi V awswn j,a Turun IHovioikeU:ksien, toime1n-
29942: 518 Ti:i,staicrlra 17 'P· L01kak11uta.
29943:
29944:
29945: pitoostä on Väisänen mäårat:ty pi'dettävälksi upprätthålllrantdret rav rdien a!Hmärnna ordnin-
29946: edellreen IVangci.ttun:a, j.a käy bä:stä:kin sel- gen ocrh säJkeriheten i lrandet att egna all-
29947: ville, ·että pol;iisiviranomais;et, pidäJttäJessään deles sär:skilid uppmä:rkrsamhert åt. f,örhål-
29948: Väisäs·en, ova:t menete1le1et oikein. Näin Iand•ena på dre ·nordifins<ka ·rur!betspi,ats.erna.
29949: oHem. j.a kun turamioistuime:t meililä ~ain mu- Då rsedemmera i förbiurd.else med de under
29950: kaan ovat •riippumattomia, maan ha1lritu:k- senaste jruni måna;d i !traikten av Uleråborg
29951: .s~Ha ei ole malhdolE·s:uutta, ikut,en vfuliiky.sy- uthrutnra rl'önestriderna ooh utom desamma
29952: my:ksen tekij.äJt näikyväJt Oile1Jt.av,an, a,sian en rätt k:r:aftig samhM1sfientrltig agitation
29953: nykyisessa vaiheessa ryhtyrä sen ,suhteen kunrd·e :förmär1ms, v:ar dret rna:tm1igt, att po-
29954: mihinikään toimenpitees.een. lismyndigheterna ibegy:Thtre ;på arJ.lvar utreda
29955: 1Mitä >Ci!hrdoin vä;l~kysymyksen kolman- sak,en. Därvird framgiek, att argitationems
29956: teen :]mhtaan tul•ee, on 'lmomathva että cent.rum vrar flörlrugt ti'Ll ren un1der namnet
29957: maan ll&itt rt.aJmav:at sren l;ainkuuliaisi]l.e ]mn- P;()lhjolran Ammarbillinen Piirijär•jestö känd
29958: sa:laisilile turvan heng""en, kunni'an, henlcilö- oPgl'J;.n:isa•t:ion, och anhröHo rp·ol;ismyndighet,er-
29959: ]mhtaise.n vapaurd'en ja omaisuudren suhteen na fönty 1des:s furnrktionä!'ler iför lförhör. Då
29960: ja on ma;an rhal1lituk·sen vrelrvoHisuutena v'erkstä:lilrd urudmsökning sedenmera ·gav vid
29961: valvroa, ~ttä nä:in t,arpalhtuu. .Jos taasen joiJ:m hand.ren, att det vrer,Hi·gen var fl'åJga om
29962: r~kkoo rla'kia, :on rhän ;niiden rseur.aa:muksien bl'Ottrslig ve.rkrsamihe:t, åsyftaJJrde den .gäUam.-
29963: ·alainen, mitkä [ra1ki 'f}itkoksista IS!äiätää, eilkä de •samhräHsorrd·ningens {)mstörtlande, ihäm-
29964: haHitulkselila, jdma tahtoo no.uda,ttaa takia, skrö,bs ef:ter avsrJruta·d unrdersökning saken
29965: ole oikeutta !häntä täUaisist.a .seuraamuk- tiJil Vasa Hovrä:tts iheihandlling.
29966: sista vapauttrua. Vid under.s'ö'kningem. rhadre til[,ika fram-
29967: gåltt, ratt dren ;j_ :1n1Jenpellat~onen omnämnda
29968: Riksld·a'g.smrunnen Kankari jä:mte nåJgra Matti Wäisänen intag.it en 1edande :ställ-
29969: andra riksda,gsmän ha.va till regeringens be- ning vid bedrivra;ndet [lJV .denna sra:mhälls-
29970: svarande framstä!llt fö,Ija.nde ,s.pörsmål: fien:Higa v.erksamhert, var!fö'r också ihan an-
29971: 1) Rar rre.gel'limgen :s]g 'bekant, ratlt OI'Id- höHs o0h stäUdes undrer åmail.
29972: fläranrdren ,j Finlands Fac'korganisation, rDe :po•lismyn·iligrheter, som ihäJktat \Väisä-
29973: riksdagsmannem. Matti \Väisänen på poli- nen ihade iokre, :såsom i lin1terprel lat,ionens
29974: 1
29975:
29976:
29977:
29978: tiska cen tmlpol:iJsens frömnsrllarl tan>d1e biivit motliv ;g;ö:r•e1s gällilaThdte, ~id häktninrg.st~Ufäl
29979: ih:äkba:d och att 'hans v<eriksamhet i :a~betar let .någron vetskap .om ih:ans tidigare ve,rk-
29980: rnas v;i;ktigaste förbroendreuppdrag .så:lunda sa:rruhet, men rd!å utrredning a v !häJktrud per-
29981: blriv]t omöj[iggjond, på samma gång sro-m s·ons :l)örflUJtna ihör til.l rdet allmänna rann-
29982: han rhin·drrah at·t rinfinna sig till ful:lgöcra;n- saknings1f'öl'lfal'lanrdet, rutre<ld•es även ·hitihö-
29983: de a.v sitt ll'iksda,gsma.nnravä.rv? rande omständrigh.eter, varvid utrö;ntes, att
29984: 2) V~Llm åJtgäl'lder ärna.r .I'egeringen v:id- hran under uppro·I'Iet valts ti:U ocJh rdrelv:iJs
29985: taga d:ör Ma:tti WäJisänens stäH:ande på fri ocffiså handlhaft såJdana rurpvdm.g, att ihan
29986: fot r:flör abt han må 'kumna .fuHgöra sirtt r~ks må·ste anses havra iinta.g~t en lredarude ställ-
29987: dagsmarnnavärv och sina ifört.roenrueupp- ning inorm uprpro:vsrör·el,sen. Då ·det dess-
29988: drwg? ut.om f.ramgick, att Wiäisänen, fl'låns·ett hans
29989: ,3) 'Ha·r n~gerinrgen wdtagit eHer ärnar ova.nnämrud·a >"erffisamh6t under UPJll'Orret,
29990: densramma vrid'baga åbgiärrder, rSOill ga•I'Iantrera, gjo•rt rsi:g ,srkylrd.rig tiH ihögf•ö.rräJdisk vrerk-
29991: att såJdan go:<lt.y.cklig ihäktning av rilksdags- sa:mh,et ocksrå •i annat 'sammanlhang än ovan
29992: män odh rarih:itarnas lförtroendemäln icke nämnts, öveilämnadres undersöknilngsp.rot.o-
29993: up·prepas? rko:lll.en i drennra del .till .Å'ho HoiVrä:tt.
29994: Med an:J.ednirug rav .denrna intel'lpel\Latilon PåsilåJendet att :mynd:ig,hetema:s åtgä:rider i
29995: får jag fra:m:hlål1la :föl~andre: saken .gkulle :hava föranletts av önslrcan att
29996: \S.enast.e fVlårvinter e1J1er närmM~e bestämt, genrom iffilblandn:ing inverika å gången 1av
29997: under rsi.stlr]dne lf·eihmari, ä;gde å ·säJrskilrda lönestridrerna mell:an a:rlbetal'le och 'a·rhets-
29998: a:r'betsrp].aJt,ser i ;norra Finland allv.arsamma gi~are, ans•er j!lg mig lböra }lå det :bestäm-
29999: orolighet.er rum, orolrigheter som äro al:l- dra,gt,e ;tiHibakavisa. IJ'i:JJvitelsens oh!åJlllbarihet
30000: mänt ktända un:der m.a.mn av Kuolaj.ä:rvi blir ]ö;gonenfallande, om man drar si,g till
30001: 'P1undringståg. TiLl;f,oljd .hämJV ålåg ·det d·e minnesjförloppret av ,sommarens tal.rilm, an-
30002: statsrorgan, som äro skylrdirg.a a.tt sörja för nor.städ·es ri Landet i 'somra:s utibrru'tna lröne-
30003: 519
30004:
30005:
30006: st1rider. Överall t inskränkte sig myndig- iTäniä asia tulee uiin ollen lamjemma,ksi
30007: he:terna e.n:bart ti:l:l upprä:t.thå!llande1t av den kysymykseksi. tSe ei ol.e mill'kään puolueen
30008: a1lmä;nna 'o'Ddning>en och säJkerhet,en. ky,symys, eikä vain jäJrjestyneid,en työ-
30009: Bå sätt a v ·d·et anförda fmmgår, lha va läisten kysymys. :Se on tältä lakkokysy-
30010: un:dersö'kningslhaudling1aima rörande Wäisä- myksen osalta koko työväenluokan asiana.,
30011: nen rmnitterat.s ti·H vederrbörande .domstolar, järjestäytymisen !kannalta se ·on myöskin
30012: clär 1miåJl,en tsom ibrus t läro anhängiga. Dess·a useampien eri ,ryhmi,in lukeutuvi:en työ-
30013: doms'tnlar, nämligen Wasa och Aho Hov- läisten kysymys, senvuo.ksi että se järjestö,
30014: rät:t.er, hav1a lfötrordna.t att WiäJisänen t·1Hs- jonka pulheenjothtajana Matti Väisänen ·Oli
30015: vida.re •fotrtfamn·de skalll håUas i fängsligt ja edelleen on, nimittäin Suomen ammatti-
30016: 1
30017:
30018:
30019: förvar, •en omständighet, som hevism att järjestö, muodostettu työläisistä, joista osa
30020: poli.smynidig>hetm,na if1ö·l1f,arit riktigt, då de kuuluu :sosialidemokraattiseen puoluees·een,
30021: !hä:Hade \Väisäne.n. Vid såda.nt förhål1lau- osa kuuluu :sosialistis,een työväenlpuo1uee-
30022: de ,oc.h td:å dmnsto:larna hos oss enE1gt lag seen ja osa ei kuulu mihinkään poliittiseen
30023: äJro oav!hängiga, kan 'l·a·n:d<ets regering i puolueeseen. ISen lisäksi Matti Väisänen
30024: mo,t:salts tiH va·d in:t,er,peHanterna sy;nas fö·r- on eduskunnan jäsen. Nii.nollen kun hän
30025: mod.a, idlw i salmns· nuv,aran:de sk,ede skri- on eduskunnan jäsen .ia :sikäli 1kuin minä
30026: da :ti!H n1åigm :som helst ·åitgärder. va'l.tiopäiväjärjestystä! tunneru, olen tullut
30027: Vad s'l:utlig>en vidkommer in\terpelltatio- siih.e,n tuloik1seen ette~ va,ltio,pä~vä,järjesty.s
30028: nens t:l'edge punkt, ä.r det •att m:ärka, att aseta mitää;n eroa jonkun l)).uolueen .edus-
30029: landet1s :lagar tri.Uförrsäik!r.a idess la1glydiga tajille. V aikkåikin vaalilaki sallii vaali-
30030: medibo,rg>are skydld til'l Ev, ära, personl:ig liittojen muodo.stami,sta., niin se asettaa. <kui-
30031: fr:ih.et och go•ds, ocih är det regeringen.s tenkin ka~kki edusta,jat saman lain alaisuu-
30032: ·S'ky~d,i·g'het att t,rHse a!bt :dte.tta sky·dd verk- teen. V aitiopäiväjärjestys mikäli se koh-
30033: ligen för·el~gg>e.r. Bryte·r mlig.on mot l,ag är distuu :VäisäJseen, edellyttää sitä että hen-
30034: han hä:rifiör lund·erka,stad de påföljder la.g kilö, joka on tullut edustajaksi, hänellä o·n
30035: sta·dg·.ar, oclh lhar en 11egering, som följer :la·g, jossain .suhteessa enelffimän oikeussuojaa
30036: icke räitt •a•tt .f1ritaga ihonO'ffi •f•11ån ruess.a [lå- tkuin muilla kansalaisilla. Tosin sisämini,s-
30037: följ<der. teri ei antanut siihen aihetta. Mutta olen
30038: Vastaukseu iohdos:ta vi.riää seuraava n.ä:hnyt erinäisillä truhoilla; mainittavan ettei
30039: Väisäsellä ollut silloin 'Vielä edustajavalb-
30040: Keskustelu: kir.iaa., jolloin ihämen vangitsemisensa ta-
30041: f)ahtui. Mutta tahdon tähän asiaan kos-
30042: Ed. K a n k a r i: Herra sisäministeri vas- kettaa tsenvuoksi, 1koskru siitä on julkisesti
30043: tauksessa mainitsi että helmikuussa Poh- sanomalehdissä mainittu että henkilö, jolla
30044: jois-Suomessa tapahtuneet tapaukset di lii- ei ole :tätä valtakirjaa, ei siHoin ole oikeu-
30045: ikehtimiset ,ovat olleet aiheena antamaan tettu saamaan sitä suoja.a., mitä valtiopäivä-
30046: erikoisoikeuksia ;Pohjois~ISu,omessa oleville jä:rjestys edellyttää. Mutta vaali oli t,oi-
30047: viranomaisille. Sen lisäks~ hän mainitsi mitettu .ia kun vaalin.:tuLos oli laskettu niin
30048: että Oulun seuduilla. tapahtuneet työlakot edusta:javaltuu1det alkoivat .siitä. - Valta-
30049: ovat antaneet aiheen Matti Väisäsen ,pidät- kirjat ovat al.lekirjoitetut 17 päivänä ja
30050: tämiseen. Si.is on !käynyt esiin, että tämä Väi.säsen vangitseminen on ta.pahtunut 21
30051: ty.öla;kiko Oulun .seuduiUa on varsinaisena päivänä heinäkuuta. 'Täällähän on tiety.sti
30052: aiheena Väisäsen vangitsemiseen, vaikka- paljon läsnä edustajia., .iotika ovat .saaneet
30053: kin sisäminitsteri vastauksessaan sanoi että valtakirjan sen jälkeen kuin eduskunta jo
30054: hän jyrkäisti torjuu ne hyökkäykset, että; oli :kokoontunut, jota .seikkaa voidaan jo
30055: painostusta olisi :tahod·ottu ikohdistaa amma- pit<ää ilmeisenä! virheenä niiden taholta,
30056: tillista jäJrjestämistä ja tylöntekijäin lak:ko- jotka ovat si~hten syypäitä kun va1ti,opäivä-
30057: .oikeutta vastaa,n. Mut,ta siitä huolimatta. on jär.iestystä ja vaalilakia ei tässä suhteessa
30058: eduskunnalla syytä ryhtyä tarkastamaan ta,rkoin noudateta, _iosls.a sanotaan• että val-
30059: asia.n alkuvai1heita ja seuraamaan,. ovat,ko takirja on valitulle viipymättä toimitettava.
30060: nämä lailwt al:kaMet Oulun :kes,kuksen kii.- Tässä :suhteessa on asianomainen viran-
30061: hoituksen tuloksina, niinkuin sisäministerin omainen SYY'Pää, eikä henkilö, kenenkä hal-
30062: lausunnosta. ,kävi selville. lussa se ei ole.
30063: 520
30064:
30065: 1Siirryn kui.tenkin tarkastamaan lähem- semmin, ettei minun ta["koitukseni ole lain-
30066: min tätä työlakkojen kannalta. ka.an -puhua erikseen Suomen .ia Venäjän
30067: •Ensin usilmltaisin tässä oikea.staa,n kos- oloista. ettei siihen asiaan myöhemmin käy-
30068: kettaa erääseen täl'keään ta-pahtu,maan tässä täisi kiinni. Olen 1sitä mieltä, että silloin
30069: maassa, ,sillä minulla olisi erityinen halu 1kun työväki joutuu siihen tilaan, etteivät
30070: siiillen. sen oikeutetut vaatimukset tai ·esitykset saa
30071: !E.dellinen sisäministeri >Ritavuo["i on tul- rauhallista tietä ratkaisua, niin täytyy työ-
30072: lut -p,oi•stetu:Wsi hallitustoimestaan väkival- väestölle myöntää la,kko-oikeus. Tosin si-
30073: taisen teon kautta... Ja .tähän väkivatlt.aiseen säministeri mainitsi, että hän torjuu tätä
30074: tekoon on, kuten sanomalehdissä oikeus- lak,ko.-oikeutta va,st.aan kohdistuneen toi-
30075: asiaa selostavat kirjoitukset ovat todenneet, minnan ja ne syytökset. 1Mutta kun ryfrltyy
30076: ollut syy-pää eräänlainen yllytys eli kii- asiaa tarkasta:ma,an niin !huomaa siinä ole-
30077: 1Loitus. Ja minä voin myöskin tulla si~hen van kuitenkin hyökkäystä työväen l·akko-
30078: tulokseen, että •sama, kiihoitus .on vai:kutta- oikeutta ·vastaa1n1. On välttämätöntä että
30079: nut sisä-poliittiseen tilaan. Sa.malla kiihoi- ry•hdy.n ta,rkastamaan näiden työriitojen ke-
30080: tuksella on huomattavan suurta vaikutus- hitystä jossain mää.rin.
30081: vaH.a.a ja se kiihoitus, johonka hyvin liittyi Ensinnä ,-pyydä.n mainita sen, että 1920,
30082: va,l tiolline11 keskuspoliisi ·eli kuten kansa jolloin työläisten liikehtiminen ei ollut erit-
30083: tuntee sitä ,.olhranan" nimellä, jonka ·edus- täin v.oimakasta, vaan .rauhallisin k1einoin,
30084: ta.ia todennäköisesti on täällä myöskin aivan keskustelutietä :saatiin työ1-pal•kat jos-
30085: läsnä. Niin nä!mä muodostavat oikeastaan sain määrin kohoama,an. Urak1katöis.sä oli
30086: toisen sisä:poliittisen vallan, jonka ylitse ei nousut rauhanaika~sista ty.öhinnoist.a, yk-
30087: kai sisäministerillä ole v.aikutusVIaltaa. siikkohinnoista., jotka olivat käytännössä
30088: Kyseenalaista on, wskaltaa1ko •sisäministeri ennen maailmansotaa,. noin 400-650 %.
30089: asettua tätä valtaa vastaan. Jos niin .on. Elintarpei•den rhinnat olivat. kohonneet noin
30090: että sisäministeri ei uskalla asettua tätä 1,000 %. ·Siis toisissa ta-pauksissa urakka-
30091: valtaa vastaan, niin on ymmä!rrettävää, töissä työ-paLkat eivät ·olleet kohonneet kuin
30092: minkä vuoksi on ollut mahdollista, että on v-ajaa ·5·0 % siitä mitä elinta.rpeiden hinnat
30093: ryihdytty selittämään Pohjois-1Suomessa ja olivat kohottaneet. Ja on otettava huomioon
30094: muuallakin Suomessa viime kesänä ta-pah- vielä .se, et:tä työaika. on lainsää.dännöllä-
30095: tuneita ty·öla•k,koda -poJ.iittisi1ksi lak·oiksi ja kin tällä välia,jalla lyhennetty niin, että se
30096: poliittisen kiihoituksen tulokseksi. Ohra~ va:rsin:kin sahateollisuuden alalla on lyhen-
30097: nan edustajat ovat saaneet sie.Uä. mielival- tynyt 25 % :lla, joka itsestänsä olisi jo tie-
30098: taisesti 1heilua, vielä-pä ne ova:t vaanineet tänyt vastaavassa määrässä työ-palkkojen
30099: silLoinkin, kun työlakkoja on ryhdytty lo- kohottamista. Mutta, kun ne .ovat. niistä
30100: -pettamaan, niitä j.otka ovat ottaneet osaa !hinnoista., jotka olivat siU.oin -pitkän työ-
30101: työnan.tajain kanssa keskusteluihin työlak- ajan vallitessa, kohonneet vain 45 a 50 %
30102: kojoen lo-pettamisesta j.a so•vinnon aikaansaa- elintar,peiden hintojen kohoamisesta, huo-
30103: misesta. Erikoisesti -py:vdän tässä mainita maa silloin, että työläisten asema joutui ta-
30104: millä. tavalla, Oulun .seuduil.la työlakkojen va ttoma.n kurjaan tilaan. V uonn.a 19·21
30105: sovittami,sesta neuvotteluja !käytiin. Tämän työnantaja,t erinäisten liit.tojens•a avusta-
30106: va.ltio1l]sen :keskuspoliisin edustaja oli läsnä mina alensivat työ:-palkkoda noin 10L_25
30107: kaikissa työläisten kokouksissa. !Se oli %:iin niistä, mitä ne olivat vuoden 1920
30108: luonn.ollinen asia:. Mi.stä:hän ne olisivat la:pussa. Alennus ta-pahtui aikana, jolloin
30109: -poissa! Mutta sen lisäksi kun itse asuin <elinta.r-peiden· hinnat jatkuvasti k.ohosiv•at.
30110: Ou1lun kau-pungissa Uudessa Hotellissa, sain Mehän tiedä!mme, että' 19 21 ovat elinta:npei-
30111: 1
30112:
30113:
30114: neljä valtiollista. keskuspoliisia viereiseen den hinnat olleet kaikkein k.oiikeimmillaan.
30115: huoneeseen asumaan. Nii.n vahv.an var- Virallinen tilasto ·osoittaa koko maasta, että
30116: tioston alaisena sitä jokainen ammattiliik- kolmannella vuosineljänneksellä 1921 oli
30117: keen mies o,n saanut olla ja luultavasti sa- elintarpeiden hintain<leksi 1,246,6 ja saman
30118: manJai,g.en vartioimisen alai•sena. on edus- vuoden alussa oli vain 1,107 ,4. Siis indeksi
30119: kunta ja, sisäministeri. Kuitenkin työväen- oli !kohonnut lähes 1112 sataa vastaa·vana
30120: luokaUe on tärkeätä>, että ,se saa säilyttää aika.na, ioQlo:in: t:y~öpa.likkoja alennettiin
30121: lakko-oikeutensa.. Pyydän mainita eri:koi- noin 10~25 %:i.in. Tätä: i0löväestö
30122: 521
30123:
30124:
30125: er voinut jatkuvasti kestää. Kun tylö- Helsingissä 6 mk. 45 p., Oulussa 7 mk. öO
30126: -pa:lkkatu:lot olivat riittä:mMtömät, niin -p.; 1kaura.ryynit HelsiiLgissä 4 mk. öO ,p.,
30127: tämä johti hei.dät si]hen, ·että he olivat Oulussa 5 mk.; ruislei,-pä Helsingissä 7 mk.
30128: rpakotetut .ryhtymään vaatimaan työ.palk- 17 .-p., Oulussa 8 nik. Näin mie huomaamme
30129: ikoihinsa lisää. Työläisten työ-palkat O'Va t hin ta.er.otuksen tärkeissä elinbrvelajeissa.
30130: monin verroiu a.lhai.semmat,, mitä niitt:en Voisi näitii luetella useampia lajeja, mutta
30131: vir.kami.esten -palkat, jot<ka viime- aikoina siiä.stän ·eduskunnan aikaa .ia sii:rryn tar-
30132: ovat -pitän.eet myös verra~tai.n suurta ääntä 1 kastamaan, millä tavalla näitä ,,korkeita"
30133: työ,pal:kko]ensa k·ohottamisesta. Olen rpako- -palkkoja on käsitelty, onlko ne :käsitelty
30134: tettu mainitsema.an muutamalta -paikkakun- niin, ·että ne ovat oUeet ,a.i.heena va.Itiolli-
30135: nalta työ-palkkoja, minkälaiset ne ovat, sen selle poliisille sekaantua näihin asio:iihin..
30136: tilaston mutkaan, mritäi olemme keränneet .Tarvitseeko se mitään ..Oululaista kes-
30137: kuukausittain sa:ha teollisuustyöläisten työ- kustaa" joka toimittaa kii:hoitusta? (Ed. A.
30138: -palkoista. Mainitsen vain tuntipalkat enem- Pesonen: 8eHainen oli. Vasemmalta: Oliko
30139: mä.n eri •-puolilta maata, että v.oidaan ver- ed. Pe:sonen siellä?) A:mmatillinen -piiri-
30140: rata vähän, miten hirveän sUJu·ret ne -porv·a- järjestö Oulussa on Suomen a.mmattijärjes-
30141: riston mielestä ovat. (Eduskunnasta: tö.n alainen, Suomen ammat.tijätrjestön -pää-
30142: Asiaan! Vasemmalta: .Se on asia.a tämä.) töksen -perusteella toimiva elin, j.otenka. se
30143: Se on a:iiheena, ollut ·työlakkojen alkamiseen. missään suhteessa ei ole Suomessa olevien
30144: Immolassa. :miesten tuntirpalkat 2 mk. 50 -p. lakien vastainen, .aiva•n julkinen järj.estö ja
30145: eli kuukaudessa 480. mik., naisten :työ-palkat toimii yhdis.tysr1ekisteriin merkit.yn .iätr-
30146: 1 mk. 75 -p. tunnissa eli kuukaudess<a 330 iestön ,a,lajä,r;.iestönä ja valtakir.ialla. Kun
30147: mk.; J.okioisi.ssa tunrt.i,-palkat ovat aivan sa- työläiset olivat niin alhaisesti ,palkatut, te-
30148: manlaiset. miehillä, mutta naisilla vain 1 kivät ne luikuisia. :-pyynt.öjä työnantajilleen,
30149: mk. 65 p.; Inha,ssa miehillä 2 mk. 70 -p. ja mutta työn.a.ntaja.t eivät suostuneet työ-palk-
30150: naisilla 1 mk. 75 1-p. . ..... koja korottamaan. Niin olivat t.yöläiset
30151: -pakotetu:t -pyytämään keskusjä1rjestöl tänsä
30152: P u •h e m ies koputtaen: !Täytyy huoma- luvan esittää uudist.eltuna työ.-palkkakor.o-
30153: uttaa ;puhujalle, että näin laajat tilastot ym- tuksia.nsa. ja tämän -pmusteella se liitto, jo-
30154: päri maata eivät ole kosketuksessa tämän honka tä!mäm alan. työläiset kuuluvat, teki
30155: kysymyksen kanssa, niin ett.ä kehotan -pu- 10 -p:nä huhtikuuta Ammattijärjestön t.oi-
30156: hujaa kohdistumaan tä1hän asiaan. mikunnalle sen sääntöjen määräämä,ssä
30157: järjestyksessä alotte:en, että työläisille
30158: P u <h u .i .a: Mainit.sen nälmä muutamat myönnetään oikeus rpyytää lisää työ,-palk-
30159: nu:merot. Seru lisäffisi on myönnettävä(, että ik o.iih i ns a.
30160: Oulun serudulla ovat ty•ö.-palkat olleet am- 'Tämän liiton pyynruön .ammattijärjestön
30161: mattimie:hillä, jossain määrin ko,rkeammat, toimikunta on hyväksynyt, kun si,inä m. m.
30162: (E•d. A. Pesonen: Rolminkertaiset!), mutta vielä sanotaan, että liitto ,kääntyy vastaa-
30163: ne eivät ole olleet y!htään sen enemmän suh- van ty,önanta,jaliiton ·-puoleen ,s·en.iälkeen
30164: teess.a korkeammat, kuin siellä ovat elintar- kun työläiset ovat telhneet -palkankor.otus-
30165: -peiden hinnat kortkeammat. Siitä voitai- -pyyntönsä omine ty,önantaijilleen·. Liiton
30166: siin tietysti virallisten tilastojen mukaan -puolesta, saatuaan amma.t.tijärjestön suos-
30167: osoittaa, miten -paljon Oulun .seuduilla ov<at tumuksen, tehtiin huhtikuun 12 -pa1vana
30168: elinta:r-peiden lhinnat kor.keammat rkuin m. Suomen lastaaja työna.nta.ialii tolle -palkan-
30169: m. Helsingissä. Koetan kuitenkin säästää lwrotus-pyyntö, _i.ohonka vastaava työnau-
30170: eduskunnan aikaa .ia mainitsen vain muu- ta j,alii tto ei su vainnut antaa vastausta. Kä-
30171: tamia. Viime toukokuussa, jolloinka työ- sittääkseni tämä . on erää,nlaista -porvaril-
30172: lakoista käytiin neuvotteluja., oli Hel,sin- lista kiihoitusta, jonka ta:rkoitus on -paik.ot-
30173: gin ja Oulun h:intaero muutamissa elin- taa työläiset työlakkoon. 'T.oukokuun 2
30174: tarv.ela.ieissa .seuraava: m. •m. ,maito Helsin- -pa1vana •Sa,ha-, Kuljetus- ja SekatyöJäis-
30175: gissä 1 mk. 40 ,-p. l., Oulussa 2 mk.; -pai.s- liittn, johon näiden alojen työläJiset kuulu-
30176: tinrasva Helsingissä 19, Oulussa 20 mk. vat, teki -palkamkorotusesit:vksen Suomen
30177: Siis Oulussa ova1t hinnat yleensä o'Lleet kor- sah.a.te,ollisuustyönanta iain liitolle. Sai sii-
30178: 1
30179:
30180: keammat kuin Helsingissä. V ehnä.iauhot hen vastauksen 9 ,-päivänä samaa ·kuuta Ja
30181: 66
30182: 522 Ti;i.stain.a 17 tp. l·olkakru,uta.
30183:
30184:
30185: vastauksessa :ma.init•aan: ,•että työnantaja- varsinaioosti se valtiollisen keskuspoliisin
30186: liitto ·ei ole voinut suostua minkäänlaisiin toiminta, ennenkuin työlakot a1koiva1Jkaan.
30187: keskusteluihinkaan työpaJkkain ko;rottami- Kun lausun sen, minkä .ajattel•en., niin
30188: sesta". Vaikka tältä liitolta saapui vl8.s- tulee väkisinkin: siihen tuloikseen,. että kes-
30189: taus, eivät työnantajat olleet siis suostu- kuspo1iisi, voidaks-ensat 'Parhaiten pa.lvel.la
30190: vaisia eues tk.esknsteluihin. Tämä vastaus työnanta\i ain pyrkimyksiä, va.ngi tsemistoi-
30191: on kauttaaHtaan myöskin samanlainen, :men.piteillään yritti ailka.ansaatda nämä työ-
30192: .ionka kiihoitnsvoima on •palj.on suurempi, lakot puhkea.ma.an. Ja siinä se ·huomatta-
30193: mitä täällä on haluttu väittää Pohjo'lan am- van hyvin onnistuikin. Kun nätiDä vangit-
30194: IDatillisen piirin toimikunnasta.. 1Tämän .pe- semiset Pohjolassa ta!pahtuivat, niin Am-
30195: rusteella kokoontuivat 4 päivänä kesäkuuta mattijärjestön taholta käännyttiin kesä-
30196: Ouluun ty·öväe·stön •edustajat eri puolilta kuun 29 päivänä sisäasiainministerin ;puo-
30197: Poh.iois-1Suomen sa:halaitoksista, keskustele- leen tästä •asiasta. Mutta toimenpide on
30198: maan, mihin toimenpiteisiin olisi ;ryhdyt- osoittautunut tuloksettomaksi, vieläpä sen-
30199: tävä, kun työpalkkoåa ·ei .ole korotettu, jälkeenkin heinäkuussa. toimitettiin siis Am-
30200: vaikka niitäJ oli huomattava.sti 1921 alen- mattijärjestön 1pu:he·enjohtajan ;vangitsemi-
30201: nettu. Päätettiin toimeenpanna. äänestys nen. Sisäasiainministerillä ei siis ollut
30202: eri ty.öpaikoilla. Äänestys mahdo'llisesta va.l taa keskuspoliisin ylitse. Lisäksi hän
30203: työlakon •alkamisesta t.oimitettiin erikseen lausunnossaan sanoi, että hallituksella ei
30204: järjestyneiden työläisten kesken ja erikseen ole valtaa .oikeuslaitoksen ylitse. Näin-
30205: niiuen: työläisten kesken, jotka eivät. kuu- ollen sisäasiainministerin puoleen käänty-
30206: lun.eet työntekijäin ammatillisiin .iärjes- minen ei tuottanut myöskään mitään tu-
30207: töihin. ''rämä senvnoksi, tkun Pohjois-Suo- losta. Ja työlaikot :saivat j.a.tkua,.. Työn-
30208: messa. ilmestyvät erinäiset sanomalehd·et antajat eivät haJunneet myöskään korottaa
30209: ovat tahtoneet .selittää, joita le!htiä luon- työpal•kkoja. työlakko.ienkaan johdosta. Sii-
30210: no.Uisesti valtiollinen keskus.poliisi on pitä- hen luonnollisesti oli tietysti syy työläis-
30211: ny:t todistuska p.paleina•, että tämä äänestys- ten v.oimasWh.teessa.. .Siihen puoleen en
30212: toimenpide olisi ollut jossakin määrin omi- halua niin ;paljon kiinnittää huomiotakaan,
30213: tuinen, .sellainen, joka ei olisi hyväksynyt mitenkä ne ,päättyivät. Mutta .mainitsen
30214: julkista toimintaa. Minä olen tottunut vain sen, minkälainen työaika oli. Työ-
30215: s-euraamaan, että tässäkin maassa on yli aika oli verrattain hyvä, j.otenka työpalk-
30216: 20 vuotta saNittu, että työntekijäin järjes- kain korottamiseen otlisi ollut mahdollista
30217: töt saavat toimeenpanna jäsentensä kesken työnantajilla. Ja. tämä asia on myöskin
30218: suljetun lippuäänestyksen työlakon päättä- ollut hallitutk.senkin tiedossa. Kun .ke-
30219: misestä,. Sama ·oikeus luonnollisesti on väällä myytiin s,ahat.tua :puutavaraa, 'Suo-
30220: sulietuin liypuäänestyksin päättää myöskin men ·rahassa las•kettuna, 3,990 markkaa
30221: järjestöön kuulumatto.milla ' työläisillä. standartti, niin io !heinäkuussa olivat hin-
30222: Åän.estys toimeenpantiin saman kuun 8 nat vast.a.a.vaHa. la.iiUa !kohonneet 5,040
30223: päivänä, jo.ssa yhteistulos oli latkon puo- markkaan. Siis hinnat kohosivat :keski-
30224: lesta 1,628 ääntä ja lakkoa vastaan 367 maa.nn noin 1,,050 ma·rkka.a. standarttia
30225: ääntä. YtMeinen äänestykseen osaaotta- ilwhti, iona aikana palkkaliikkeet tapahtui-
30226: nei•den työläisten lukumäärä oli 1,99·5. vat. Nämä hinnat ovat kyllä p.araimmista
30227: Koko lakkoihin osaaottaneid~en työläisten lajeista yleensä, mutta sitten myös•kin
30228: yhteinen lukumää•rä oli 2,171. Siis tämän menekki eli .vienti .on ollut huomattavan
30229: perusteella äänestykseen osaaottaneiden suuri. 'Tiedetään, ·että koko maan vuotui-
30230: lutku on lähes kaikki työläiset. Tämän
30231: 1
30232: nen tuotanto saha.teol.lisuuden alalla on
30233: äänestyksen tuloksen perusteella Ammatil- ollut noin väthän vaille 600 ..00•0 stan.da.rttia,
30234: linen ·piiritoimi•kunta.,. saatuaan äänestyk- josta .myyty MO,OOO st.anda.rttia - -
30235: sen kautta työläisiltä itsellensä oikeuden,
30236: esitti pal•kankorotusesityksen työnanta.iille
30237: tytölak.onkin uhalla. Työnantaiille jäiJet- P u he m i e s (koputtaen): .Minä huo-
30238: tiin kirjelmä, jossa. pyydettiin vastausta mautan uudelleen puhujalle, että näillä
30239: 2•3 ,päivään kesäkuuta. Tähän ei tullut ·puutavarahinnoiUa ei ole ammattijärjestön
30240: lainkaa.n· v•astaust.a. Senjälkeen alkoikin puheenjohtajan vangitsemisen kanssa mi-
30241: 523
30242:
30243:
30244: tään yhteyttä ja kehoit@ puhujaa :keskit- lut .siihen tulokseen, että :hänen osallisuu-
30245: tämään lausuntonsa asiaan. t:e.nsa 19 18 keväällä sattuneisiin tapahtu-
30246: 1
30247:
30248:
30249: miin ovat laadultaan sellaisia, että ne •hen-
30250: P u ih u ja: Tällä on niin ~aljon yhteyttä, kilöt, jotka. sellaisissa toimissa ovat olleet,
30251: ettei Ammat.t~iärjestö ole voinut asettua näihin kaikk·iin ovat jo eduskunnan päättä-
30252: kielteiselle kannalle työlakkotien alkami- mät armahdukset soveUetut, jotenka nä-
30253: seksi. 'Tällä. on niin :paljon yht-eyttä - - mätkään eivät enää ole aiheena hänen jabku-
30254: vaa,n rpi.dättäJmiseensä. Oikeuslaitoksissa
30255: P u h e m i e .s (kopuUaen): Pyydän otta- on asian käsittely viipynyt vielä huomat-
30256: maan ·huominon puhemiehen huomautuksen. tavan ,paljon. 'Tietysti hän olisi voinut
30257: saapua Turun hovioikeuteen vastaamaan
30258: Puhu .i a,; Kun. tällainen oli tilanne, niinä määräJpäivinä kuin asia esillä on, jo-
30259: niin en katso missään .suhteessa Ammatti- tenka senkään vuo:ksi :ei olisi aihetta hä-
30260: järjestön ja Pohgolan Ammatillisen piirin nen vankina pitämiselleen. Kun käsityk-
30261: ihar.ioittanee.n kii,hotust.a työläisten keskuu- seni asiassa on se, ettei sisäministerin ~a.s
30262: dessa, vaikkakin he työläisten omasta alot- t.a us tyydytä kaikilta osiltaan lainkaan
30263: ilee.sta työläisten pyyntöön ovat suostuneet väli:kysymy ksessä tehtyjä kysymyksiä,
30264: ja ryhtyneet myötävaiJkut.tamaan neuv.otte- vaikkwkin hän tämän :syytöksen torjui:
30265: luja .ia keskusteJuj.a työ,pa.lkkain korotta- ,ettei pyrkimyksenä ollut vainoa kohdistaa
30266: miseksi. Mutta siitä huolimatta valtiolli- työla:kkoja vastaan", niin on asia valiokun-
30267: nen keskuspoliisi .on :rylhtynyt toimeenpa- nassa tutrkitt.ava. Hra. sisäminist,eri.n väite
30268: nemaan van.gitsemisia. .ia vanginnut m. m. oli vailla mitään varsinaista. to.distuska p-
30269: Ammattijärjestön ,puheenjohtajan Matti paletta. Kun vaJiokunnalla on tilaisuus
30270: Väisäsen. ottaa pöytäkir,i;anotteet Vaasan ja. Turun
30271: Asia on ollut useampaan kertaan esillä hovioikeudesta ja valiokunta. voi tutustua
30272: Vaasan hovioilkeudes.sa, joka ·ei ole voinut muihinkin asiapa.pereihin, jotka. käsittääk-
30273: tähän asti rkäsitt.elynsä :perusteella tuomita, seni ovat hyvinkin läheisessä suhteessa
30274: ·vaan on katsonut että Väisänen olisi voi- kY:seessäol~vam asian kanssa, mutta joita
30275: tu laskea vapauteen vankilasta näiden lak- mmulla e1 ole ollut tässä ma.hd.ollisuus
30276: koasiain .iohd.osta. Vaasan !hovioikeuden esittää hyvin tunnetusta .syystä - siihen
30277: käsittely asiasta todistaa, että valtiollinen ei ole eduskunnan .puhemies katsonut voi-
30278: •keskuspoliisi on ryhtynyt vangitsemistoi- vansa :minuHe oikeutta myöntää - m.iin
30279: menpiteesieen näiden Pohjolan lakkojen esitän, että asia lisäsel vi ty:ks·en saamiseksi
30280: perusteella, seikkojen perusteella, joita lä:hetetään ,perustus.la.kivalioJmntaan, jonka
30281: myöhemmin oikeuskaan ei ole voinut kat- tulee antaa ·elhdotus ,päiväjärjestykseen siir-
30282: soa 'rikollisiksi. Tosin Vaasan hovioikeus tymisestä..
30283: ei ole vielä antanut -päätöstään, .iotenka en
30284: voi siltä osalta. lo.pullisesti asiasta sanoa. Ed. rR y t ik ö 'lli e n: Sis:ä:a·siainmin:isterin
30285: Mutta käsitykseni asiassa on sellaine.n, vastaus. kos:~eva .Suomen ammat.tijär.ie•stön
30286: tPU~eenvo:ht'a.]aa Ja lka,n,s•a.nedustajaa Matti
30287: että on sellainen tärkeä hen·kilö, kuten 'V~rsästä kos,kevaa.n väl~kysymykseen ei
30288: Amma.tti.iärjes.t.ön puheenjohtaja, sen li- .smnk•aan ole tyydyttävä. Ensimäiseksi
30289: säksi edustaja, niin hän olisi voinut saa- hän mainit·see :syyk•si Pohjolan viimetalvi-
30290: pua kuulusteluun _ia. oikeutee.n ilman, ettei ?en tutkt~i~Y'Mäfts~ten rettelöi.mi,sen, k:a.pin.an.
30291: häntä olisi tarvinnut valtiollisen keskus- Joka. mmrsterm vänttee11 mukaan kuuluu
30292: poliisin toimesta pidättää eikä pitää val- Ma:tti Väiisäsen kont·oHe. Viimetai vinen
30293: tioll~sen keskuspoliisin :huostass.a ja sen Poh.i?lan tukkityöläi•sten tkapina. on saa.nut
30294: tutkmnon alaisuudessa. alku.]uurens•a. muualt.a eikä .mistään sivulli-
30295: Eri ky.symyksiä ovat luonnollisesti ne sesta ikiihoitukse•sta, mutta :siitä tosi,seikas-
30296: asiat, joita. Turun hovioi:k.eus käsittelee. ta, että Kemi-yhtiön, Ytterstforssin ja mo-
30297: Minulla ei ole ollut tilaisuutta saada jäl- n:en. m~?-n suur·en yhtiön tukkity.ömailia val-
30298: .iennöstä niistä tutkintopöytärkirioista, jo- litsi vume talvena 'työläisten keskuudessa
30299: tenka en voi varmuudella sanoa mistä ~uoranaine!l nälänhätä. Se ti'lasto, .ioka Poh-
30300: kaikesta häntä syytetään. Mutta' niiden Jolan tuk:btyöläisten •a,sun:to-o:loia k·ostkeva,s-
30301: tie:tojen no.iaUa, kuin minulla on, olen tul- .sa wnomus,ehdOitnik.ses.sa o:n .iMetty eduskun-
30302: 524
30303:
30304: n·alle, osottaa, ettäi ·näiilstä tukikityöläii·s~stä 1äi:sten ja. työn1antajruin vä1it s1ma määri.n
30305: on noin 33-34 % ,pient~la.l'l~sia, jo!tka teke- että :saatais·ii.n se ,l:aikko ·estety:k•si. Viime
30306: vät ty·ö·tä 1t•a.N~s~n siel:l.äJ truk:kimetsi.ssä. huh:ti!knuss•a• .ia toukokuun .ailk·ana Uleåyh-
30307: Kuinika moni näistä ipientilla:llisi.s·ta, jotka tiön<, K·emiyhtiö.n .ia Raaheylh·tiö·n työläi~set
30308: olivat ·Lälhtenoot 1hrukema.an. ci.t•S<eil<loon vero- esitti vält p.alkankorotusva.atli.muksensa ei
30309: rahoja ja kotitarvevarolia tuolta tukkimet- v•aat~muk:sen .mutta pyynnön. T·äihän .pyy.n-
30310: 'sästä, o,i pa:kotettu myymälän hevosensa, töön ei edes i:sä•nnistö suvainn.wt vastata,
30311: 'työrekensä, 'kailkiki päästäikseen .pmaamaan vaikka din:tarveindek,sillä ja la.skelmilla.
30312: 1Sie1tä •keväällä kotiansa. ''l'äs<sä on se syy, ·palikikoihin vervruttui•n.a oli työläisten puo~
30313: m:i:kä v•aikuttaa y•loonsä ·siihen., että syntyy llesba todiJSteiltuna, että ,niiJllä on mruhdot1on
30314: iuol1aisia kapinoita. Ain·ainen kurjuus on 1tuUa toimeen., saada. itsellensä jru perhool-
30315: ,se, jo·ka ,siihen va.ilkuttwa. SeUa.i.sta oloti- llensäl ikai•ken toimeen.twlon, ,n,ii.n s:iitä huoli-
30316: ilaa, mi·kä sie111ä v:a;llitsi viime talven aikana, matta h·e eivät ,swan10et VH•stausba t·äihän
30317: sitä ei ole dl·ln<t tuskin ilwsilmam ennen Perä- 'l)vy.ntö'önsä. IT'yöläj,set o<liVlat pakotetut
30318: Pahjoi•atSsa oEemwssa. Sisäministeri väit·tää, 1lähtemään taisteluun ilman y•lempren or-
30319: että Pohjo1an a:mmatit11sen piirin. ,rikoHi- gwa.llJien,sa ·ylimmän johtonsa a;mmattijä.rjes-
30320: llien" kii'hort·usboiminta, on syypää ·tämäin ltön lupaa.. EdeUi·nen 1pnhuja mainitsi, että
30321: IJmpin.wn .synbymisoo•n, että sen amma·tiUisen ·se ääne:styksen tulos osoitti s·en vaHa van
30322: 1v,oima.n, .mikä o:li .sen laiklkol<i.iJkkeen tltkana
30323: piiritoimi1ku•nnan toimi•n•ta on vai,kutteewa
30324: myös viime •ktwääinä .syntyne1s,iin la:k1koihin, ja t:äimä 'OISoitt,aa. myös:ki,n, eikä johto v•arsin-
30325: 'samaUa ikun häin väittäiä, että tämän heniki- tki.n kansanedustaja M.atti Väisällien, on siitä
30326: nen muoni'btaj.a on Ma,tti, Väisäne,n. Viime •vapaa. Mitä merkit,si sitten .se, että ohrana
30327: ,syksynä jo Pohjol•an ,s,alha,lai'boiks•iHa .i•a tuk- 'va.n.gitsi nämä Pohjolan <ammrut.~l,liisen piiri-
30328: lkityömaiLa ty'öläJis'et esitti.vät pa•l<.l"anlkoro- 'tnimikullln,an. j;äJsenet j.a sen pi•iri.miehe1. Ei
30329: tusvaatimuksensa ,siitä •SYY·Stläi, että o<Jiv.at 'lliitään. Lakko a;likoi luonnnsta,nsa, ai.van
30330: joutull!eet t<a.],oudel:E,oon •a.hd,inikotli•la.n t:akia its,estän.sä ilman mitä1än :k•esikusjoMoa siitä
30331: varutteett•omi1ksi, ·ruua•ttomi<k:si ja osaksi 'Svvstä, .että .se ol1i lkä['j~stynyJt äärimmilleen,
30332: ~.sun·nottomiksi. Ta,loudellLnen hätä on •Se, että työnantwia otli suhtautunut työläisiinsä
30333: .ioka on titmän asian aluUepani.ia e~ä mi- yleensä !kovin le•väper@~sesti, mutta sil·ti u'h-
30334: lkään yksityinen. ,henikilö, olkoon 1se kuka maa va;sti kieltäen :kailkki pal:kankorotus-
30335: lhyvä,nsä. .Matti v.ruisälsen OISUUS' Polhjolan ,~"T"nnöt tyol•ä[,sil:tänsä. M:l..t.ä täJmä valtiol-
30336: ikesäli!ä 'i&'P.ahtun.eisiiu ·laJ~ko•iili.in, mitkä ta- linen poliisi, o.hrana:, on meille tässä lalk-
30337: .pahtuivat Oulun s.eudui.l<la, M<atti Väisänen ikota.istelussa. ·opettla•nu1. TruhCLotaan. väit-
30338: on kokonaan niistä ,syytön. PO<h.i•o:lian saha- ltää, että 1kapi:bwlis.tine•n v:altio on .iO'ka.i.sen
30339: työlä.i·s~t, k·aikiki •a.mmrutti·osastot kuill.akin :yksilön valtio, jokaine.n yks.i.:ö :saa siinä
30340: ISahw ait.oks:el:l:a vaativat .io tahella Ia:kko- •suojaa. .Suomen. valtiomuodossalkin sano-
30341: 1upia niin .pi.iritoimikun·na<l<t'a kuin ammatti- •taan, että .iok•ain.en 1Suom~n lkansal,ainen on
30342: jär.ie,stöiiltä ja hitoilta ja. nämä k:wikki ke:s- .sama.narvoine'n l•ain ede•ssä, .i·o:ka1isen työ-
30343: llmsorgaanit olivat 1sitä v&staa,n. Ja :kum- 'I'~~wha, on turvatlt.u. Mutta ohrana sa.noo:
30344: minlkin va:'tio1lin.en •poliisi on käynyt se- ,Alä tee ~yöläinen lakkoa palkkaehtojesi
30345: fkau,t.umaan t.äJhän toimi,ntaan v:äi·ttäen .ioh- ·puolesta, sillä se ·on varHion !Pettämi,stä"; se
30346: ~ajien ol•:ieen tälmäln liikkeen t'Wk•a•n:a.. En- 'tahtoo s•anoa: k:apitwlilstin.en vaHio on kaik-
30347: 'nenkuin •rummattijärjestö oli am~anut luvwn ki kai·kessa, se se toiminnan määrää, se sitä
30348: tämän laJlmn alkamisoon, 'Oli ta.pa.htunut .io ~.a.n.s,sitba 1pillli·n.sä .mukaan, se ryhmä, jok•a
30349: 1ak:kotaisbelun al1kuja kahdessa •eri paikas- 'omis•t.aa maan tuotanto'aito:kset j,a mha1ai-
30350: s.a •huomatt•a·viJ:•I.a rt.yömaiHa Raukiput•a•alla 1ok,set, - j,ärk·evä koneisto, mutta samaUa
30351: Martinniemen sahaM•a, jon1k1a omistaa Ra.a- raaka ty•öläisiä kohtaan! - ,Siis kapitalisti-
30352: heyhtiö, ja, Pateniemessä, Uleåy:htiön isessa v•wlti·o·ssa määrää •&e, i·oka omistaa hyö-
30353: omi:stama.ss•a salhalai•toiks·e:s:sa. Po<hjol,an ny- idy:k:keet, j.olka hyö'tyy tvöläi·sten työn tu-
30354: kvinen j.a siUoin.en piirimies Konsta V uo- loksista sil'loin kun ty,öläinen vaatii itsel-
30355: 'kila oli se henki'lö, joka 1S•ai 'tarmoikka<alla lensä oikeutta, hän vaatii itsel:lensä lei-
30356: toiminn.a.Ilaan trumä:n IrukikoEikkeen silloin pää, hän vaatii työnsä rtulo,ksista hin-
30357: estetyk<si, v•aan •sii•tä ihuoli.ma;tta o•hrana kävi taa tvövoim.a.sh.ns.a, silloin hänestä teh-
30358: v•angit·S<em.aa•n tämän henkilön s:W'Oin, kun dään valtion pettäjä, Eikö ty.ötaistelu
30359: hän oE juuri menossa 1ka:iJk,kensa t.ek.emään ole ka!hden •ryhmän kamppailu. Jos
30360: M.artinniemen ,sa;ha.Ue •sovibtaafk,sensa työ- aia.teltais.iin se'lvällä .iäll"jellä, JOS tun-
30361: 521)·
30362:
30363:
30364: mus;tettru~si>i,n .l'!e1h€'l!lis•esti, ett>ä: joikain.en yk- 1nen1 s·anoma1·ehdistö v•äiiJt:ti, että työ>läi.set te-
30365: 'silö valt.iJos:sa on •samanl•a.ises•sa arvossa, ei- ikivät lakkoja, huvilkseusa. Kuin:ka sellai-
30366: kö tämä oli:si työmmrtajan ja työ:n:t€'kijän ·nen tyoläinen te1.koo toy·ölakikoja. 'huvi.kse•nsa,
30367: lkeslkinäinen k·amnn,ali..lcu. Niin luulisi, mut- j.ok'a •a•in•a e•liä:ä ,:käde~stä ik•ärsään". Ainoa.s-
30368: ta ohrana sanoo: ,,Ei ole näin, mutta te olet- ta:8in äärimmäinen •hätä on .siHoi:n kuin ~hä
30369: lte v•rultion ,pe·ttäji:ä, .silloin !kun ette myy sii- !n.en työ.pä,ivänsä .menetykselläikäJän ei ole
30370: ltä ·hinna;sta työvoi.ma•anne, mitä työn:ottaja enää miitää,n V'ä:Eä, ikun. ihän tytötälkin, tehden
30371: siitä tarjoa". Tämä on uutuus lajiansa mei- ielää ,ikä.doestä lkäirs:ään" nMkää näJhden, sil-
30372: dän .ma;a.ss,amme ja e·hkäpä mones•sa muus,sa- tlo.in hänen lkärsimyst>ens:ä •pakosta on käytä-
30373: 'kin, että työtai.stelussa .työ.läisestä te•hdäiän ··vä t.aiste~emaan ol~ema,ssa.o•lonsa puole·s·ta.
30374: valtion.pettä.iä tai yritetään niistä kuitenkin !Tämäin •nojll!Ha minä uskallan väittää, että
30375: 'tehdä, silltä 1kun lkat;se•lem.me •sitä aik·aa, jol- ka,~kki ne rsyytteet yksilöitä, jo1Majia työ-
30376: 'loin 19-vuosis,adan. alwssa alkoi kone;teoUi- väen järje·stöis•sä, niitä vast1arrun :tämä syyte
30377: 'suus :k€'hittyä, ·siitä a•sti on tytötais:t:elu:ssa on aiheeton. Oi,k:enden mukaan oli.si ja on
30378: 'tahdottu osoitt>a'a omi.st•a.van 'luokan puoles- Matti Väi·säTien ·pälä:s:bettävä va,paaiksi, si:Hä
30379: ~a. 'kuka on •S•e•, joka :haHitsee kap.i,t.a:l•i.stti.s:t•a '.hänellä ei ole mitääu ,a;n.siota" täimän asian
30380: valti·ob. Me näiemme kaikkien .maid.en hi•s- vihteydes.sä tulla van,g-ituksi, sen todistaa
30381: 'toriat täylllnä verisia yrht€e.ntö•rmäyksiä .ioikainen Pohio·lan tyiÖläinen, sen todistaa
30382: 'työläisten, ilalk1wlai.st•en ja työ•n•an1ajien vä- jokainen pa.likikatv'ö·lä1JUen•, j.oka on täll a i ses-
30383: ~il:l•ä. Työ.ma:nt,aja,n kome•nn•etota.va:n.a u·seiss•a 'sa ti·lantoeessa o>lil·ut. Ja y>hdyn .siinä edelli-
30384: ieri mai,s•sa, :missä tkoneteoHi:su;us: o•n J.:,e,hitty- •s·een puihuja.an, rettä tämä ltä:he.toetään perus-
30385: :nyt :korlke•ruHe, nä,emme, että työna:n.ta.i:at ~elujen ,s,aami.sta va.rten IPerustu.sl.akivalio-
30386: !ovat teumstutt.a.noot ,}aJkkola,irsia, .poliiseilla !kulllt,aa;n,
30387: ~ia ;s•otilaiHa - - -
30388: Ed. von, Bo r 'n: Etn.l!i,g-t min. u•ppfllltt-
30389: En.si.maine·n varapuhemies: nin,g- är den föreli_g-_g-ande inter.peillationen
30390: 'Minä iki•ellä·n .puhuj;aa. ik.äyt,tämäJstä sopimat- fullkom!li.,g-t menin,g-slös. Den saknar t. o. m.
30391: tomia s:amoja. 'de:t siken av .be.rät.t:i•,g-andoe, som man med
30392: 'my<Yket ~od vilja mö.i.Ji~en. .kunde finna hos
30393: 1
30394: den före~å,e.nde interpa1•lation€n. EnJi,_g-t
30395: 1P u 1h u j a: Näimäl ilwske•v·rut. thistoria.a ja min uppfattni,n_g- fa.ller de,n.n•a in.t,erpa11lation
30396: tällä tava.Ha. me tuloemme huo.maa.maa.n, oe•ttä på sin. eg1eon ori.mlig'het.. Den faller 'huvud-
30397: 1
30398: kapitaii.sti:sen v•alttion •sisäHä tytMäi.sillä ei .sakli~a;st ,på tve·n;ne oms,tänd~heter. För.st
30399: ole työrauhaa taattu, silloin kun hän vaatii toch frä:mst d.en o:mständi.~rhe:toen •att he.rr
30400: o·ikeutta, lllii.n häJne1le tarjotaan va.nkila·a. ja Wäisänen ic'ke v•a.r ·rikrsda,g-sman, då ;han
30401: otet,aa•n vapaus •poi,s, pal"haassa tapauksessa häktades den 27 sistlidne juli. Om hans
30402: 'kuuli'R. 1Työ.lä1isten olo:t·rl•a !käy y1hä lkurjem- val ti.U riksda._g-smau va.r ännu icke offici€llt
30403: 'ma&:·si päivä ;p.ä:iv:ältä. Nämä tapa,wks·et tu- til!käJn1na_g-ivet, e~ hel:ler ha.de honom •t.iH-
30404: 1leva>t toi·stuma~n •rusbe <astee.lrt.a, sitä enem- 1stäHts ·ri1k:sda~smannalfUIUmakt. Oc.h :även
30405: män kurjuus •kasvaa. Kuta enemmän au- 'om så .s:kulle hava v•writ förthåHandet, v1ar
30406: t·omaa.trt.ise:t koneet t€kevät työtä teMaissa, 'ha.n i va;rje .fa;l;l ic!ke i nå,g-on •sä,r•stäJHnin:,g-
30407: 1
30408: sitä väihemmä:u 'Se t•a,rvitsee liha•svoima.a ia :eller mem ~sik:yddad än övri~a. med:bo.r_g-a.r·e,
30409: itämä synnyttää uud-en kurjuuden tois~n 't.y i R. 0. 100ter det, att u n de r p å-
30410: pä:äJl Je. :Pie-ntilaHiset ov•a.t prwkotettuja ,_g- å en d e l -a n t d a f2: 1-antda~s.mau ic:ke .må
30411: :myö·skin :tämän a:sia•n yhte•ydes·sä k·äymään 'utan tl•a~ntd:age•n:s soamtycke thälk:ta·s. utan så
30412: näJihin 'lmmp,paiJl·uilhin, kä·sik.si. Heidä:n poi- 'ä:r att domstol :ti;l:l•hans 'hruktande förordn.ar,
30413: 'ka.lllsa ov;a;t .suul"e1t'a oswlta, rpalko,tettuj•a an- och lilk·aså •att ha.n ·it>Jke ·heVoer u n·d e r
30414: ·siotö·i,hin ja n:äin ,sy·:rrtyy kurjuus ja. •syntvy r ·e s a t i .}l ,1 ·a n t d a ·_g- e u må h.ätktats. Så-
30415: laikkotati,stduita. Ems:in :näistä tulee ,J,akon- 'ledes, under tiden meUan '1-ant.dag'ar:n.a st-år
30416: :mudaiia ja ·tuon •liaik•on .talkia lisäitäiän ta:lou- :riksdagsmam i-Cik;e i ruågon ·särstM1tnin.f2: med
30417: 1delli·stta !kurjuutta.. sillä on katseHava si·tä :av·seoende å ihäktni:n.g. ln_g-en 1a.v iberörda för-
30418: todellisuudessa eikä syytettävä yksilöitä ut·sättnin,g-a:r var emellm't.id vid ifrågava-
30419: näistä seikoista, mutta syytettäväkoöko yh- ra,nde :tillfälle :förhanden. Under såda:na
30420: teiskuntaa, koko :yhtei.skuntarakennetta, jo- ·Oms•tä:ndi_g-heter va'r herr WäiStä·n~m stky•ldig
30421: ka sallii kaiken tämän tana.htua.. 'Tämän, n. s. .att stå för :f:öljdoema aN sina handlin·~ar på
30422: ,po-lriittis~en" ,}a1r·on yiMeydoessäJ porvariHi- SammaJ :sätt som övrig'a medfbor._g-ar•e.
30423: 526 ITii•siba:ina 17 1p. •kl!kakuuta.
30424:
30425: Fö·r dci 1andr:a !har vederhöronde d•omstol 'V·aa.s,am !hovioikeus :ei ole osoittanut ·että
30426: crmmera förordnat om •herr Wäisänens häk- nämä lakot olisivat oLleet ,seurauksena tai
30427: ~ande, m. a. o. f•ast·stäJllt pohsmyndigheter- 1a.iheU:tuneet niistä viimetal'visi.sta surullisen
30428: 'll'as åtgärd att ~nmana 1honom i !häik·t€, och 'kuului:sist.a rv•ö·st.öselk•kaUik,sista, jotka Pe·rä-
30429: !vid 1sådant förhåJllande val'lken ·k·a;n eHer :får 'Pohjola.ss·a tapahtuiv.at. Sen•täJhden minun
30430: :riksdagen vidare tiUg<öro nå..Q;ot i IS•a:ken. Ty 'mioeles,täni ei ol.e hamtukseHa, ollut mitään
30431: 'det heter i det å:heropade stadgandet i L. 0., .s;v;vtä asettaa viTa•n•omaisia valvomaan v•a.r-
30432: a,tt under 1pågående lant.dag må ·lla•n·tdags- sina:isten työl•akko.ie·n rkulkua. Herra sisä-
30433: iman ricke hä,Has, u ta n s å ä r a t t d o m- min~steTin vastaus 'Osoit:ti nimenomaan sel-
30434: s t o l t i ll h •a, n s 'h ä k ta n d e f ö r o r d- västi että .haUitus on. 1pyr:kinyt seka.antu-
30435: :n a .r. Såda;n. mellanikommande åt.Q;ärd från maa;n työrut181kiiäJin ja .työn.antajai.n vähsiin
30436: !domstols si.da. av.skär aH vi.dare mö.ilig~het taisteluihin. Minkä tähden muuten olisiva.t
30437: 1
30438: för riksdagen att iniblanda sig i saken. 'Så- juuri silloin, kun on kysymyksessä lakko,
30439: 'ledes, riksda.g'€•n ']m,n ioke numera, j·a den sisäminis·t.eriön :a)lai.set vimnomaiset sekaan-
30440: val'lken kan eUer får ti;l'lgöra något i s·aken. tuneet lakon kulkuun. 'Täytynee ensik,si
30441: liika ·l~tet som reg~erin.g<en det ka'n eller bör !huomauttaa •että .sisäJmini:sterin täytyy nitää
30442: ~gör.a. Saken måste •numera hava s<in ,giUa 'kurissa sena,i.si.a.kin viranomai.sia kuin val-
30443: .gång ooh vederbörande domstols slut.lig~a tiolE·nen lke·skuspoEi.si, joka ky Hä py:rikii
30444: utsla.g i sruken avva.kta:s. VM.ie annat för- esiin:tymää'n it•senäisenä v>a,l tiona valtiossa.
30445: 1farande vore €nligt min uppfattning full- !Mut:ta ellei •hallitus pyri pitämää'n näitä
30446: lkomligt inkonstitutionelH. :herroja !kurissa, niin h·eräJä kysymys, kuka
30447: J ag oor slutlig~en få säga.. att <enlligt min ~ätä maata lopUI;E,s.esti ha.:ilit.see, 'hallitus
30448: uppbttuing det är fUIHkomligt överflödi.gt, vaiko valtiollisen ikeskus,polii,sin JJ1äälliik;kö.
30449: att •regeri<nJ;!."€n besvara,r ·i<ntf)rpell.atione·r så- Herra sisälillinisterin v.a,st,au.s antoi mi-
30450: dana •som ·den•ma.. Det är e·nda.st ,a,tt orn•ödi,gt nuJl.e aihoo•n muutam~iu 'huomautukslii·n työ-
30451: 'förs•lös'a ·Såväl regerinJ;!."€n1s dyrlbara som ri·k.s- 'la,kko.i•en oikeutuksl8sta. Olkoo'n e.Uä nämä
30452: aa.g'€·n:s säikerlig'€n my.cket bät•tre auvämd- lakot eiväJt ole toimeenp•an•tu.ia 1Si•toen kuin
30453: haTa tid. me S<o·sialid.emokra.atit olisimme odottruneet
30454: ilakkojen .ia yleensä työ:taistelu.ien toimeen-
30455: Ed. A a H o: He•rra .sisämrim~sterin vas- nanosta, mutta .se ei suink,aa•n oikeuta vielä
30456: taus tehtyyn välirkysymyksoon antoi mi- lhaNitusta yhtä väJhäJn kuin vw1t•iollist•a ikes-
30457: rnulle a~hoon pyytää puiheen vuor·oa. Ja mi- 'knspo•liislia;ka,an •sekaa;ntuma;an l·ak,ko.ien kul-
30458: nun täYltyy heti huomautt•a.a että ed. vnn 1kuun. Mi:nun mielestäni va•st;a siUoi•n on
30459: Bornin väite, että väJlikys•ymy.s• on •ollut näi.Uä viranomaisil.la oikeu·s .i•a. vdvollisnu.s
30460: 'täydeHisest•i •ruiheeton, •ei pi·dä ,paiikk>awnsa, :s€kaan<tua hkikojen kul!kuun, .ios •niissä to-
30461: siNä sis•ämiuis,be·rin va.staulkS<en alkuosa 'deHa .ta;pah:tuu .iot·ain seUaiiS<ta yhteiskun-
30462: :osoitti, että väliJkysymvikseen tod€llakin on •nan vast•aist•a -rikosta, j.olk:a. tode11•la; on ra.n-
30463: ol•lut ai•hetta, ja ·niinol<len on myös 'ha1Etus gai·stava'a. Mutta nyt ei ol'e ·edes Va.a,san
30464: tehny:t oikei.n, että 1se on lä!ht.enyt va.sta.a- :hovioilkeuden >käs,ittely·ssä, mi1käJli voi 'Seu-
30465: 'maan täihän, väliky,symYlksoeeu. (V·a.sl8m~ rat•a sitä, millään ta.vwlla osotettu, ett<ä näit-
30466: lmalta: 'Se on. tehnyt >v.elvoHi.smrtensa eikä ite•n l<aikkojen yht~wdessä olisi tapahtunut jo-
30467: :mitään muuta!) Myös velvoUisuutensa. tain seHaista, joka olisi oirk•euttanut viran-
30468: rMinä en t•aihdo käsitellä !kysymystä yk- 'oma.is,et ,sekaan:tuma;a•n 1rukon kulkuun. Ky-
30469: .sinomwan Wäisäsen 'k·a,nna!H•a •s,ent·ähden e·ttä symv,shän ei ol<e mistäiän muus,ba kuin ,siitä,
30470: isisäminis:terin va,stauksen al<knos•a oli muu- .että a:ta'Hitus j.a varsinikiu valtiolEn~en kes-
30471: takin kuin ainoastaan Wäisästä koskeva. \kuspoEi.si koetta·va:t ,[kieltää t·yöntekijöi<ltä
30472: Herra sisäJmi:nis•te•ri selitti alus,sa eUä oli 'la:k'Onteko-·oirkeuden, .i•a, voida,ks!fl,en s·aavut-
30473: syytä ollettwa, että Poh.iol•a•SIS.a tul<isi tapah- it•aa tämän ·ta.rkoituksen veduta;an• ·aina sii-
30474: tumaaln suuria t~yör~akkoj,a ja että hallituk- 'hen, että l.a:k;ko on tnoliiHi,nen. On l:l>setet-
30475: sen, viranomaisten, sen johdosta oli välttä- 'tava ky,symvs, voiko työvälki, myösrkään •sn-
30476: mät,öntä ryhtyä t.arpeeUisiin• toimenpitei- is.iawlidemokraa.tit, :siinä •t.a,pa:uksessa ·luopua
30477: .siin rauhan .säJilyttämiseksi. Herra si:sämi- ilakko-·oikeud,esta. että la:kol'J>a todella on .io-
30478: :nist.eri yhtä vähä.n !kuin _yal'tioHi,nen k,e,s- takin !PoEittisia tarlkoitusp.eri ä, .i•a tähän ky-
30479: 1
30480:
30481:
30482: llmspo:liisi ja yh:tä vä1hä.n ,[kuin Vaasan hovi- :symyks€en vastaavat ,g.usiaa•1idemo1kraa,tit
30483: 'oikensk•aa,n, ,sikäli !kuin o'le·n voinut käsit- myös ehdottoma;sti: lakko-oilkeus täytyy
30484: telyjä seumta sanoma•lehtiuuti,st,tm mu'k.aam, työ•lä:i.sillä ·o.llla .siinäJki<n tapauk•s-e;ss;a ja va,st,a
30485: siRoin, jos tuo ·la:kko a.i!h~uttaa 1seHai:s•i·a yh- :kun on kysymys \Sel'lruisi•sta poliitt:iJsi·s1a la-
30486: t.E:iskunnallisia rikoksia, joitten teko on kat- !knista, jnist,a ihe 'kat,sov•at its:eHeen olevan
30487: :sottava rangais:tuksena1lai·selillsi, vasta ·sil- 'jotain hyöbrä, ·ol.e asettun:eoet •sille kanna·lle,
30488: 1oin voivat vi:ranomaise:t ia haUitus täJhän •että -nliittinen lalkiko o-lisi ·r~kos. Joku :aika
30489: :sekwa:n:tua. [Nyt ei ole oUenka.an todettu, 1sitte kirjoite<ttiin el'ää.s·sä Hel,sing-in porvari-
30490: iettä tämä :lalkko oTi:si ·oHut edes poliitt:is- 'l.ehde,ssä .kuuluisa:st.a. 19:05 v:uodeu .suurla-
30491: luontoine:n, j:a eMä :ennenkuin :}alkko oli edes flws:ta, .ioss:a norva.risto· oli mrukana, että •sitä
30492: a}kanut, :siinä ol:isi t:a1p:ahtunut mitää1n rikol- 1ei voida ·katsoa rikoiks-elks:i, koska siinä ·sa:a-
30493: 1lista. Jos .io:ku ·leuhkapää puhuu valla·nku- ·:tiin aiu.akin osa .sitä, mitä .Suomen porva-
30494: mouksesta •niin eivä:thän suuret .sa:nat suuta :ristokin halusi, ia että Venäiän ha:llitusval-
30495: fu.alkaise. Kyllä,Mn si:s:äministerin ja halE- ta;karun ei vo•inut ikat•so·a •sitä r~kokseksi :sil-
30496: tuksen pit•ä.isi tämä .tietää. Elleivät sisämi- ~l·oin, :kun se ei ollut :kyllin voimakas vas-
30497: nistel'i .ia hallitus .täkä ymmäJrrä, niin minä 1tusbmaa:n i•a tekemäJäin t1yh iäiksi tätä 'lak-
30498: en usko, että .he •ov•a:t •srHoin tehtäNänsä ta- lkoa. 'Tämä :ky.syrnys on aivan .sama kuin
30499: •s•alla.. Jos nyt jo•ssa.i:n Ia.kkota:pa;wksessa lkarni•na:ky,sy.mys. Jok:ainen k:apin:a on uor-
30500: jotkut saa1btavat uuhua josbain mahdol.li- v:aristo:n .mielestäJ v•a:Ha:n:kumous, kun siinä
30501: !sest.a suuresta va:Hankumoushom.masta, ei :voitetaan, mutta kapina, silloin kun siinä
30502: :sui·nka.an s•e edellytä sitä, että .la:kon jo•h- \hävitään. Porva:risto n:äytbä:ä o.levan siHä
30503: ldossa ol:evat henlki.löt v•a:n.g-itaan. Herra si- \kannalla, että jokainen 'Poliittinen lakko,
30504: isäministerin vashuU{sessa m uista:akseni johon .porvaristo1kin ryhtyy, ja seHaisia ta-
30505: ·'ffiainitaan. myös, eilt1ä Wäisäne<n, jota väli- 'pau:k·s.i·a kyllä on verm:btain ru:nsaa·sti, ·on
30506: ikysymys koskee, kuuluu hen.kil!öi•hin, i·otka lai:Hinen, .luv:al:J.i:nen :l'rukko. •Sillo•in, jos [lo•r-
30507: 'olivat lakon johdossa. Minä en kä:si:ttele, :va.risto .s:aavutta:a ,siUä tarkoituksensa,
30508: !kuten :huomautin, ky:symystä vksinomaan .·mutta .työväiestölle ei l'ako·nteko-oik·euti::a
30509: 1herra V:äisä:se·n kys~myks•enä, ·sillä sisämi- isallittai.si. Ain.wkin .se kävi selville sisämi-
30510: nisterin v•a:s.taus :antaa aihetta kä,siteHä kv- nisterin v•ast.aukse:n :a;likuosast.a. Mitä tfiss•ä
30511: ;symy:stä väihän laajernmruliti. Kv1Hähän :si- liyö.riida:s:Sia, jon:ka j•olhdnsta Ammat:t:ijärjes-
30512: \säministerin yhtä hyvin kuin 1hallituks·en tön pnhe·enjohta.ia herra Väi.sfinen on van-
30513: :pitäisi tietää, että :miehellä, .iolk.'a on Am- ·giUu, on tapahtunut? Ohmna, joika on
30514: ima.ttijärje.stön puheenjohtaja, Olli oi:keus ja •nähtäv:ästi ollut se valtio valtios·sa, jok·a on
30515: lvelvol.lisuus .sekrua:ntu:a joikaisee.n työriitaan. 'tähän ensiksi iskenyt j:a: joka on t•aivutt.a-
30516: rsitä va•rt.enham hän on valittu. E·i'hän hä- :nut myöskin hal1lituksen noudattamaan ta.h-
30517: neHä voi m"ÖS kielt:ää oikeutta mennä j·o- \toa·ns.a, keTtoo tutk~nnoss:a, jon1ka ·se on an-
30518: lhonkin ikokouk.s.een eikä hänel:tä voi myö·s ·talllut rsanoma,l:ehdi.s:s:ä julai.st.avruksi, •Sa•a-
30519: 1kieltä:ä ·oikeutta;; •samoa :s.anrun&a :siinäJkin t•a- neensa selville eräiden asianomaisten kuu-
30520: tpa:nkoossa, :et·tä os:a t•yöläi.sist:ä vas:tusta.a lak- :lustelus-sa, että :kysy:mJ71kSies:s:ä ·oE:si ollut
30521: lkoa. tMi·nä pitäisin ehdottomasti o:ikeutcl- 'yleislrukko Oulun: läänis:sä ja jo.s 1se olisi syn-
30522: ~una, .ios ohsin AmmattiiäJrj.estön puh-een- 'tyn:vt ·siinä bajuudeSis·a, lku~n oli ai.iottu.
30523: johta ia;, •srunoa myös t:völä~s.iiHe, .ios ka•tson olirsi l:alli:ko tul:lu:t kä.sittämäiän noin 6,000
30524: '&en t.aJrpee}li,sek.si, teiLlä o•n nyt .mahd•oHi- ·~~yöläi&tä. Mitä •se kuuluu ohranalle yhtä
30525: ·suns tehdä Irukko tai tehkää hk:ko. Minä vähän ·ku·in :ha!H'iluiks.elleka.an, va:iik<ka. l~1kko
30526: .en katsoi:si sitä .mibiik-ää:n rikokseksi siitä :olisi: tullut kä:sitt:ämä:än 16,000 tvöläistä?
30527: yksinkert.a~sesta syy:stä, ci'tä mi·nä ol~sin ~a.sta. •sil:loin, jos: tä&sä lakoss:a; olis:i ,iot:a;kin
30528: sil1oin asetettu työntetkijä.in korkeimpaan rr1kolhs·ta tapahtunut, .sillo1in oli:si viran-
30529: johtoon aivan :sa:maHa t•av:a:l~·a kuin hallitus on:aisilla vas:ta ol'lut velvollisuus puuttua
30530: on asete.ttu ma,run johtoon:. ~Mutt:a. •Se ei olisi •asiaan.
30531: suinkaan ·rikos vielä •sii,n:ä tapauks·essa, ett,ä La,k.ko, sellainen lakko. kuin, mikäli
30532: minä kehottai·sin työntåijöi•tä l:a;kkoon, ellei minä tiedän, Pohjolass~ oli, todella
30533: ltässä la1kossa ta~p~a:htui,si jot•a:in todella yh- taloudellinen lakko <huollimatta siitä,
30534: teiskunnan va,stai,sta ·rikost•a;;. Kuten· huo- että sielläJ ma,hCLoUisesti oli .ioitakin
30535: mautin, me .wsiaalidemokr.aatit emme kos- leuh1kapäitä, jotka. saattoivat puhua jos-
30536: lkaa·n voi •luo,-nua :siitä va:atimuiksesh. että takin suuresta vallankumou:ksest.a. Eikö
30537: t:vöntekij'öi'llä täytvv ol:J.a oikeu:s' lakunte- hallitus sal'lisi että ty,öläiset taloudel-
30538: koon niin taloudel:lis·i:ssa !kuin poliittisissa- listen kvsvmys:tell' johdosta tekisivät la.-
30539: kin •a1sioissa ja min~taMoisi:n: huomauttaa, kon? Nä:htäNä.s.ti ei. Mutta: minä aset-
30540: ettei meidäJU porvari.sto.mmekaa.n, :silloin ta.i.sin herra •sisä.ministeriUe vastatta-
30541: 528
30542:
30543: vaksi erään 'toisen kysymyksen. ~Enkä 'virkamiest€ll t.aholt•a pran•tiin toimeen .ion-
30544: 'tähden 1herm ·si.sämini.steri ei :oa.ne vattiol- lkunlainen ajojaMi 1Su·om€n Amma:ttijär.ie·s-
30545: U•istra keskusp<Ylii.si•a: ·sek·a;a•ntluma:a;n asiaan tön puheenjoiMajaa va,staan.. Se, että me
30546: ,silloin, lkun• työ•nantajart tpa:rwv•at toimeen isosiahd•emoikrarutit olemme lau,sune.et monta
30547: rsul:kuja, joka ei myöskään viime kesänä !kertaa r!lin'k>a-ria rSianoja rsii.t.ä menette.Jvt.a-
30548: eikä myö•skääm Pohjolan rlalk'On ~'hteydessä v.asta, jota Ammruttijärj.estöl1 johdon ja pu-
30549: ole tunt•ema;ton ~a.ua us-? 'Eikö .se :kun työn- ihe>enj.o:hta.iwn 1aho:lta on os-oit€ttu, ei suin-
30550: antajat 1panevat toimee•n rsuhun, ole •myö·skin ikaa.n edellyt.ä, .sitä, että vimnomaiset ovat
30551: ·sellarirnren1 y!ht.ei.slkunna,l!lise•n ra:uJJ.·aUisen ku- ioik>eut€tut se1ka13.'ntumruan 81Siaan. J O•S• työ.n-
30552: ~un häirit.semi•ne·n, jon!ka•l!!ii•seksi 'll!Yt tahd·o- :tekij•ät tekevä.t tulhman lwkon, .ios ne anta-
30553: ~aan tulkita työla:kko ja jonka j·othdosta ha;l- 'Vat rprova:s<eerata itseään iuhmiin terkoiihi.n,
30554: litus vrul•tiol•Ji.sine• lkesikus.poli.iseineen •käy niin it,se he käJrsivät ·sriitäi ran~aistuk·se·n ·si-
30555: ·ankra.ra•slti lakonjohtajien kimp,puun, Poh.io- iten että <saavat työnant.ajil:ta :rminnoh.iaisren
30556: \lan •ammartiUisen piiritoimikunna•n j.a Am- selkäsaunan, mutta hallitus on 1hyvä ja
30557: lma;ttijärjes,tön pu'hoonjoht•aj.8Jn, j·otk·a vivka- jät.täkö'ön nämä työ•nteikijäin k€·s'kenää:n •So-
30558: 't·oimensa johdo·sta työvårfm valitsemina ovat vittaviksi. Herra sisäministerin vastauk-
30559: 'velvoUiset trurt:tumaan asi.a.a:n, työ.r:iitojen :sen .se O•Sa, .ios•sa rhä:Th •sanoo, to.rjun väitteen,
30560: jo hdo.sta •syntyne•es-een 'l·arkikoon. NäMävästi
30561: 1
30562: ett•ä viranomai:siHa olrisi ollut tamkoitus •S.e-
30563: !herra sisäministeri :tulee va,staamaam tähän, lk·8Ja,ntu•a työnarntajain ja. t.yönbekijäin väli-
30564: että työn8Jntajain toimeenpanemas.Sia .sulus.sa rsiin pra:lk<ka~.ais•tel•uihin, on täyd>e.J.lisest'i ris-
30565: ei ole oHut mitään •sekaan1tumirsen a•ihel!ta, 'tiriida·s•sa •sisämin~sterin va.stau'ksen al:ku-
30566: ilwska •ei o1le ollut puhe mistää:n yleise·stä os·a.n kanrs•S•a, jos:s•a :nimenomaa.n, kute•n •huo-
30567: rv!l!Ha•n'kumouS'li~klkee:stäJ. Jo etukä:teen tah- mautin, ·se·litettiin, etltä nämä aiheutuivrut
30568: ieLon sano•a, että lkyllä rse nn aiv•an :vihtaläi- 1si~tä, .että Pohjo]a.ssa rpe,lätrtiin suuria työ-
30569: :nen vrml,liamikumousl:ii,ke, koska työnantaja taiste'lui•ta.
30570: halurua muut,taa jos·sa1kin iarpauks€.S!Sa. o1evat Vaiklk•akaan !B•n• t,aJhdo mremmän pu1hua
30571: :Olot huonontamaJHa joko .t--•ö- tai pal!kk!!ieh- .siitä, mikäli 1ky.symys- on Väi•sä:sten p·ersoo-
30572: 'toja. rS.e on vain va•Hankumous t•aantu- n.a.s,ta niin kabson kuitenkin, ·että kuten
30573: m-t~ksen •hyvä:k.si. !Koko täm•ä .t.oimenpid.e, ohranall! selostuksissa ensin Etalehdelle .ia
30574: mi.stä on ikv.symys, :mihin <herra .sisäminis- ;hiuika:n :myöhemmi•n 1lmi:kirlle muille Helsin-
30575: :teri va.sta.urk•sensa alkuosa.ss•a· viittarsi, ml •gin lehdiUe annclun .selost.wk•s,en pernsteeHa
30576: ~äydelhnen j.a.t1ko siitä yl€•irs>est.ä: politirkasta, käy selville, vangitseminen on tapahtu-
30577: jota viime vuosina .meillä kaikkialla on har- nut Pohjo;bnr armma:ttilaisten lakon .iQlbdosta,
30578: :ioitettu, •siitä poEti~ka,sta• jonik:a .t:arkoituk- 1koska •hä,n on oNurt •näiden joht·omi.es ja otta-
30579: 'S.e·na on käyttää hyväJkseen ka.ilk•kia niitä nut os8Ja .iohou·kin kolk·oukseen, jnss•a on ke•s-
30580: tuhmunkrsi.a, joita ioise·l:ta :puol.en tvöväes- kustel:tu lakon toimenpiteisttL .ia on se ollut
30581: tön ,Jte.sikuud€ssa jonikun .ma.ail>ma1n v.al.l·an- ai.heeton. Kun kysymys sii·s ei ole y;k-
30582: 1kumouslii>kk€>e·IJI nimessä tY!'ky;tetään ja saa- sin 'herra V•äisäsestä vaan :hyö1~käyksestä
30583: ·daks.een näistä sitlten ai:heen taantumuk.selli- !Suomen .irärjes•tyneen •työväen lwkko-oi-
30584: ~iHe pyrkimyiksci.He 1käydrä. y1€•ensä ko1ko työ- lkeutta VJa,st>aau, oik€utta vastaan, josta se
30585: 'väenliik:ken kimp.puun j.a; ·k·oe:tta•a 1kieHää 'ei :kosk·a•an tule luo;pumaan, nirin minun
30586: tniiHrä sellaiset oik€udet, j'Oita ei:v:ät iSosia.li- m~elestäni sietää! •a·sia 1sen tut1kimuksen,
30587: doma:kma:ti·tJraan .kos:kaan tule myöntämään .innka perustu•s.:•alkivaliokunta v·oi asialle an-
30588: fharHituksen trahoita oi:ke·in tehdyksi, nimit- :taa ja sa•adaksremme ·Srer1vitvksen ·s,iiträ, O·TI<ko
30589: iäin Laikko-·o~keus. 'Tämä muuten ei o·le ai- tnd.ell!l!kin vimnomaiså:lla, ta.pahtuivatko
30590: :noa ta,p.aus, jossa· haJ.l1itusvalta tavrulla tai •nä:mä s•itt•en ISi•s.rumini•sterin tie'ien tai tietä-
30591: ltoiseHa ·on •steik:a·allltunut ,J.rukon kulkuun. mättä, oirkeus seikaantua tylöl]äist>en työrii-
30592: !Näitä tapauksia v·ois·i i]uet·eHa useampia. toihin .ia mihin tämä oikeus perustuu, rs.iHä
30593: :M:inä pyydän •hu01mauttaa, että myöskin vii- mi•nun i:rietääkse·ni €i meil.JäJ ·ole vielä millään
30594: 1me kersänä näytti .silt:äJ, •etträ hallitus, tai a.i- laillla h:k!ko-oik>eut>ta 1ki€1Jiet.ty, enkä minä
30595: :naikin sen ·a·1•a,iset virkamielhet, joiJt•a haHitus usko, että m€idä:n .pnrva.rirstomme ·siihen ti-
30596: joko ei voi tai ei t:alhdo pit.ää kuri,s.sa., ovat hnteeseen .tule pää:s:emäämlkäiä:n, vai·kka
30597: 'Pv~kineet tekemään. laikoS'ba jonkun1ari•s€n minä va;rsin :hyvin ti.edän, ett•ä eräissä -por-
30598: !valla;nkumousliirklke>e·n. Minä: huomautan, va.riHisissa .pi·irei.ssrä, varsinkin työ•n•a.ntajain
30599: että Val'k•auden lalkon yhteydle•s>Sä .io, sikäli piirei•s•s<ä, Olli juliki.sest•i,kin. •s:anotrt:u pyrittä-
30600: lkui.n on .il:moitettu,, sisä:mimis•t:eri·n 8/l:ais·te.n vän ·sii!hen., että työntelkijöiJ.tä kielletään
30601: Matti Wä~lgäls•em ;v.amgi:t.semim•eon. 529
30602:
30603:
30604: la:kko-oi,kens. Mutta mi·nä iluulen, että samoja ty:öläti.siä,. E.i ole totta, mitä on
30605: meillä se sittenkin on .porvarist.oHe ·saavut- silloin tahdottu .ohranan taholta selittää,
30606: ri::a.maton malhdoHisuus niin kauan kuin että tämän lakon puhkeamiseen olisi ollut
30607: tässä maa•ssa on olema-ssa työvrues·Wä. Si·itä vaikuttamassa jokin tällainen keskusdär-
30608: ;syy·stä mi•näkin olen v•almis yM~rmään teh- jestöjen taholta toimitettu kiihotus, sillä
30609: tyyflt •e•hdotulbee·n, että asia •lä•hetetään pe- minä olen aina .tullut huomaamaan sen to-
30610: ·rustuslaikivaliolkunnlan tutkitta.v.wksi, sitäkin siasian, että useammassa tapauksessa on
30611: iS:uur.emma;Fa syv'Hä, kuu ei kuite·nka•an itse kokemus osoittanut, että aina keskusjär-
30612: ohra.n:a, y.ht:ä: ·välhän 'k.uin a<Bi•amomainen oi- jestöt ovat asettuneet työtaistelua vastaan
30613: ikeuska-an, joka näitä lakko.iuttu.i:a on tutki- sjitä yksinkertaisesta syystä, että he tun-
30614: Thyt, o•le l'öytänyt s•iinä :seHais·t.a rikosta, tevat kass.ansa olevan tyhjiä turvaamaan
30615: :iosta •kesällä ·ni,in ·Suurta me,J'na pidoettii•n ja näitä taisteluun joutuneita työläisiä. Niin-
30616: j·ok•a sen johdost.a olisi todeHa aih~mt,tanut pä oli asianlaita viime vuonnakin, sillä
30617: va!llg-itsemisen. Siinäikään tapauikses.sia ettei nämä taistelut ,olisivat Perä-Pohjolassa
30618: lherm. Vä;isä.nen, jot•a vä1likysy.m:vs pers·oo- syntyneet jo viime talvena, vaan silloin
30619: nallise•sti ;ko.sk•ee, oli.s~ ·oHut e•dustaja,, ei mi- saatiin estetyksi tämä liiton ja ammatti-
30620: nun mielest·äni oE•si oll1lut mitää.n syytä toi- järjestön kautta. Tämä esilläoleva väli-
30621: ·mittaa vang-itsemista., sillä ios toimitetussa kysymys . ei ole ainoastaan kysymys siitä,
30622: iut1kimuiksessa oliosi mahdo'lE•sesti havaittu että tässä olisi kysymys yhdestä persoo-
30623: jokin· riko•s, .iosta olisi vo·itu tuomita, olisi nasta. vaan tässä on kysymys vähän suu-
30624: ·ollut ti<Ia·i·suus toi:meentpanina vang-itseminen remmasta asiasta, sillä me huomaamme,
30625: tuomion jälkee·n. K11on tästä kaiJkest•a' lku.m- että viime aikoina kautta maailman porva-
30626: minkin voi päättää, ett.ä kysymykse1lä on risto kaikkialla on käynyt mitä häikäile-
30627: oHut .suurempiikin taflkoitus •kun V:n .ioka mättömimmin riistämään työväen anka-
30628: 'On tullut valituiks•i eduskuntaan, eduskun- roilla taisteluilla itselleen saamia oikeuk-
30629: taan pää·semisen ehk•ä;i,sy, o·n o•Nut tarkoitus sia. Niinpä on tässäkin maassa huomattu,
30630: lantaa i·siku !koko !Suomen .työvä·elle, on mi- että ,riistäjäluokka: on käynyt äärimmäi-
30631: ·nus·ta sitä 'suurem:pi s·vv •s:aatta·a asi•a .peru.s- sesti riistämään työläisiltä sitä täysin oi-
30632: tusloa:ki v•ailio1kunnan tutkiit.avak.så.. keutettua keinoa elinehtojensa turvaami-
30633: seffisi, joka on näihin aikoihin asti katsottu
30634: Ed. Enqvist: Minulle antoi puheen- täysin lailliseksi käydä silloin äärimmäi-
30635: vuoron pyytämisen aihetta ensinnäkin si- siin keinoihin, työlakkoon, kun ei muuta
30636: säministerin vastaus, kun hän Jausui alus- ole elinehtojensa turvaamiseen. Sillä mi-
30637: sa, että se Perä-Pohjolan viimetalvinen, nä olen aivan vakuutettu siitä, että ,työläi-
30638: K uolajärvellä ja Kuusamossa tapahtunut sellä on aina äärimmäinen nälkä silloin,
30639: kapina eli ne rettelöt olisivat olleet yhtey- kun hän käypi äärimmäisin keinoin kysy-
30640: dessä nä·i·d·en viime keväänä Pe~ä-Poh:io mystä .ratkaisemaan. Sillä muistamme
30641: lassa syntyneitten työtaisteluiden kanssa. viime keväänä, kun näitä palkkaliikkeitä
30642: Sen voin todeta aivan ,täydellisesti, mitä Pohjolassa syntyi, olihan silloin porvaril-
30643: sisäministeri vastauksessaan mainitsi, että linen sanomalehdistö yhdestä suusta huu-
30644: siellä todella ryhdyttiin tarmokkaisiin toi- tamassa, että tämä ei Dle mikään taloudel-
30645: mmmiteisiin. Viime tatlvena oli tilanne linen la•kko, tämä on poliittinen lakko, täl-
30646: Kuusamossa ja . Kuolajärvellä sellainen, lä on suurlakon merkitys. Ja mikä olisi
30647: että siellä ei. raulhallisen paikkakunnan· asu- naurettavampaa, että ajatella tällaista, että
30648: .iamisto ollut ollen,kaan turvattu, olivathan joku Perä-Pohjolan työväestön osa voisi
30649: suojeluskunnat ja ohranat, jotka järkytti- tehdä jonkun tällaisen suuremman yhteis-
30650: vät täällä asujami,ston •rauhaa, yösydäme- kunnallisen mullistuks.en. Ei ainakaan
30651: nä toimitettiin vang'itsemisia ja kotitar- ajatteleva työläinen eikä porvarikaan ajat-
30652: kas.truksia. .Eritoten tämän kysymyk- tele asioita tällä lailla, sillä nämä lakot
30653: sen yh+eydeSosä ta1bdoin puheenvuoron jotka täällä syntyivä.t, nämä olivat puh-
30654: ottaa siitä syystä, .koska silloin alussa, kun taasti taloudellista laatua ja näin ollen ei
30655: Väisänen vangittiin, ilmoitettiin vangitse- työläisillä ollut muuta keinoa, sillä .työ-
30656: misen syyksi ohranan taholta Perä-Pohjo- läisten nälkäisistä vatsoista tulivat nämä
30657: lassa saha- ja teollisuuslaitoksilla puhjen- vaatimukset eikä mistään muualta ulkoa-
30658: neet ty.ölakot. Minä niin läheltä tun- päin keskusjärjestön eikä muunkaan kii-
30659: nen tilannetta siellä, kos:ka it·se olen niitä hoituksen kautta.
30660: 67
30661: 530 IT'ii,Sit,aina 17 lP· 1dkruku:uta.
30662:
30663:
30664: Ja näinollen olen tahtonut tässä mainita täytyy työväestöllä olla oikeus. Minä puo-
30665: lyhyesti ne tosiasiat, että tässä ei ole ai- lestani en tahdo ollenkaan ryhtyä kieltä-
30666: noastaan tämän maan porvaristolla. ollut maan työväestöitä lakkoilemisoikeutta,
30667: muu kuin käydä tämän äärimmäisen tär- yhtä vähän kuin minun kannaltani kat-
30668: keän lakko-oikeuden riistämiseen työläi- soen työnsulkukaan \Voi olla sellainen
30669: siltä. Olemmehan huomanneet, niinkuin paha, jota yhteiskunnalta on syytä riistää.
30670: mainitsin, että kaikissa maissa ovat porva- Mutta minä tahdon vain tuoda sen vaati-
30671: ristot käyneet jopa lain turvaamisen avulla mattoman lisän tähän keskusteluun, min-
30672: itsellensä 'riistämään tvä'läisiltä: [akko- kä eräs ammattijärje.stöä läheltä lähtenyt
30673: oikeutta. Samaa edellyttää jo tässäkin toimintaohjelma sisältää. Tämän toimin-
30674: maassa lainsäädäntö, työehtosopimuslaki. taohjelman 17 kohdassa luetaan näin:
30675: sillä tässä on niin selvät todistukset siitä, ,Niin, taloude'llinen taistelu on samalla
30676: että tälläkin tahdotaan jo riistää työläisil- myöskin poliittinen, se on yleinen luokka-
30677: tä tämä taisteluoikeus. Lyhyesti sanottu- taistelu. Itse taistelukin vaikka se käsittäisi
30678: na, että se kiihoitus oli porvariston kiihoi- jonkin maan hyvinkin laajat työväenker-
30679: tusta, jolla se kiihoitti ohranan näiden lak- rokset, voidaan vain silloin suorittaa to-
30680: kolaisten, Pe,rä-Poh.iolan piirin piirijä.rjes- dellisesti vallankumouksellisesti ja mah-
30681: tön kuin myöskin ammattijärjestön pu- dollisimman suurta hyötyä tuottaen työ-
30682: heenjohtajan kimppuun. Tämä on selvä väenluokalle kokonaisuudessaan, kun val-
30683: todistus siitä, että tässä maassa käydään lankumoukselliset ammattiliitot kulkevat
30684: mitä häikäilemättömimmin riistämään työ- käsikädes,sä mitä läheisimmässä yhteydes-
30685: Jäisiltä kaikki nämä oikeudet, millä he &ä ja läheisimmässä yhteistyössä maan
30686: ovat pakoitetut taistelemaan elinehtojen kommunistisen puolueen kanssa. Työläis-
30687: parannusta. Niinpä olen tässä kysymyk- ten luokkataistelun kahteen riippumatta-
30688: sessä lyhyesti tahtonut tuoda sen tosiasian maan osaan hajoittaminen on nykyisenä
30689: selville, että nämä lakot olivat lähteneet vallankumouksellisena hetkenä teoriassa ja
30690: työläisten keskuudesta, sillä äärimmäinen käytännössä äärettömän vahingollinen.
30691: kurjuus oli, joka pakotti työläiset tähän Vallankumoustapahtuma vaatii kaikkein
30692: taisteluun, ja samalla sen, että näillä tais- suurinta voimain keskitystä, joka on aja ..
30693: teluilla oli puhtaasti taloudellinen luonne. teltavissa ainoastaan mitä suurimman työ-
30694: Samalla olen sitä mieltä, että tämä asia, väenluokan vallankumouksellisen voiman,
30695: niinkuin täällä edelliset puhujat ovat mai- se on sen kaikkein kommunistien ja vallan-
30696: ninneet, on siksi tärkeä ja laajakantoinen kumouksellisten ponnistuksia käyttämällä.
30697: kysymys, että tämän Belvittäminen, koska Jo:;, kommunistinen puolue ja punaiset
30698: tässä ei ole yksin ammattijäriestön puheen- luokka-ammattiyhdistysliitot toimivat
30699: johtaja kysymyksessä, vaan tässä on hyök- erikseen, on niiden toiminta jo edeltäpäin
30700: käys koko Suomen ammatillisesti järjesty- tuomittu epäonnistumaan ja tuhoutumaan.
30701: nyttä työväestöä vastaan, että tämä asia Senvuoksi ovat toiminnan yhtenäisyys ja
30702: lä1hetetään' perustuslakivaliokuntaan selvi- kommunistisen puolueen ja ammattiyhdis-
30703: tyksen saamista varten. tyksien välinen elimellinen liitto kapita-
30704: lismia vastaan käydyn taistelun onnistu-
30705: misen ennak,koedellytys." 15 kohta tä.stä
30706: Ed. Jo u k a hain en: Minä en tahdo samasta toimintaohjelmasta kuuluu näin:
30707: olla monisanainen, mutta olen kuitenkin ,Vastustettava sitä kapitalistien yhteistoi-
30708: tahtonut kantaa korteni tähän yhteiseen mintaa, joka takaisi työläisille osuuden
30709: kekoon siitä syystä, että varsinkin kom- luomas,saan lisäarvossa. Työväenjärjestö-
30710: munististen edustajain taholta on voimak- jen tehtävä ei ole kohottaa kapitalismin
30711: kaasti painostettu viimetalvisten Pohjo- voittoa, vaan sen hävittäminen." 16 koh-
30712: lan lakkojen puhtaasti ammatillish luon- ta kuuluu: ,Taistelussa työpalkkojen pa-
30713: netta. Ja samaa on myöskin puhunut tääl- rantamiseksi on puristettava kapitalismia
30714: lä sosialidemokraattinen edustaja Aalto, myönnvt:\nksiin, mutta ei mikään taistelu
30715: vaikka hän siinä suhteessa olikin kokolail- saa mennä, ettei se osaltaan saata työläisiä
30716: la rehellisempi kuin hänen vasemmalla yhteiskunnallisen vallankumouksen kan-
30717: olevat toverinsa, siinä nimittäin, että hän nalle ja työväen diktatuurin kannattajik-
30718: sanoi, että myöskin poliittisiin lakkoihin si." 2 ktohta, olhjelmasta kuuluu seuraa-
30719: vasti: ,Ammattiyhdistystaktiikan perus- linnun vapautta. Niin kauvan kuin tuo
30720: teena ovat suora toiminta, boikottaus, la- lintu laulaa pääoman etujen mukaisesti,
30721: kot, katutoiminta, mielenosotukset, tehtai- ovat sen järjestöt sekä sen toiminta sallit-
30722: den valtaamiset, tuoUeiden maasta vien- tua. Mutta silloin, kun se lähtee laillis-
30723: nin estäminen ja aseellinen vastarinta so- ten järjestöjen kautta taistelemaan itsel-
30724: sialismin toteuttamiseksi. Luokka-ammat- lensä elinehtojen parannusta, silloin aset-
30725: tiyhdistysten on ,kasvattaminen suoran tuu hallitus, keskuspoliisi ja koko virka-
30726: toiminnan avulla työväen laajat joukot miesluokka tuota työläisen oikeutta vas-
30727: köyhälistön vallankumouksen puolelle, taan. 'l'ämä on mielestäni niin vakava ky-
30728: köyhälistöill diktatuurin kannattajib.i." symys, että tämän eduskunnan olisi omis-
30729: Nämä lukemani kohdat puhuvat itse puo- tettava tähän tarpeellista huomiota. Mi-
30730: lestaan, joten minulla asiaan käsittelyyn nun tehtävänäni ei ole lähteä erittelemään
30731: ~i ole tämän enemmän lisättävää. (Ed. sitä, mitenkä paljon, missä määrin Suo-
30732: Långström: Kenen kirjoittama tuo on? messa nämä kaksi diktatuuripuoluetta, oi-
30733: Puhuja, poistuessaan lavalta: Ehkä keisto ja äärimmäinen vasemmisto, ovat
30734: asianomainen tuntee.) näitä työn ja pääoman välisiä kysymyksiä
30735: käyttäneet tarkoitustensa · palvelukseen,
30736: Ed. I~ r ;..r ~· g a r i: Pyysin puheenvuo- minun tehtävänäni on sosialidemokraatti-
30737: ron tarkoituksella, että tämän eduslmn- na. tuoda esiin se seikka, että me vaadim-
30738: nan juristit tämän kysymyksen yhteydessä me kansalaisoikeuksien noudattamista
30739: lausuisivat mielipiteensä, onko esitläole- puolueettomasti siten kuin lais.sa on sää-
30740: vassa a,siassa menetelty lain mukaisesti. detty. Myöskin on menetelty hallitus-
30741: Minun nähdäkseni nämä tapaukset koske- muodon 11 § :n vastaisesti Pohjolassa, V ar-
30742: vat niin läheltä sitä kysymystä, jossa so- kauden tehtaalla y. m. toimeenpanemalla
30743: sialidemokraatit ovat tinkimättömällä kotietsintöjä, jotka ovat osottautuneet tu-
30744: kannalla,, nim. ,kansalaisoikeuksiew louk- loksettomiksi. Tällaiset tapaukset kute.n
30745: esim. Varkauden tapaus, eivät ole anta-
30746: kaamista,, Hallitusmuodon 4 § :n mukaan
30747: on Suomen kansalainen jokainen, joka on neet aihetta ryhtyä mihinkään toimenpi-
30748: suomalaisista vanhemmista syntynyt, niin teisiin, vaikka siitä ilmeisesti kävi esille,
30749: myös vieraan maan naisella, joka on men- että tässä oli menetelty lainvastaisesti.
30750: nyt naimisiin Suomen miehen kanssa. Näitten lyhyitten silmäysten perusteella
30751: Näillä tulisi olla kansalaisoikeudet. Nyt minä toivoisin, että tämä eduskunta esillä-
30752: kun tämä keskustelu, sisäministerin ai- olevaan kysymykseen suhtautuisi siten
30753: heen antamana, on siirtynyt tapauksiin, kuin väliky,symyksen tekijä:t ovat ehdotta-
30754: jotka ovat asiallisesti välikysymyksen ul- neet, että asia lähetettäisiin perustuslaki-
30755: kopuolella, täytyy minun kajota asian sii- valiokuntaan.. .Jos todellakin on, kuten
30756: hen puoleen, että Suomessa ei ole työläi- minä olen valmis uskomaan, tapahtunut
30757: siin nähden toteutettu hallitusmuodon 5 lainvastaisia tekoja, on silloin eduskun-
30758: §:ää. Nykyään ei ole työläisiin nähden nalla syytä selityksessään velvoittaa hal-
30759: noudatettu tasapuoliRia oikeuksia, mitkä litusta ryhtymään niihin toimenpiteisiin,
30760: sille 10 §:n mukaan kuuluvat.. Ne vangit- mihin a~sia aihetta antaa. Tässä mielessä
30761: s.emiset, mitä on tapahtunut lakkoasioiden yhdyn kannattamaan ehdotusta, ettf1 asia
30762: yhteydessä, ovat todenneet, että silloin lähetetään perustuslakivaliokuntaan.
30763: kuin työläiset joutuvat taistelemaan elin-
30764: ehtojensa puolesta, selitetään samaa lakia 1Ed. Hei :k i n h € i !IDI o: Niin hyvin väli-
30765: toisin, mutta jos työnantajat lähtevät tais- .kvsvmvks·essä kuin1 täällä tapalhtuneessa
30766: teluun työläisiä vastaan laskeakseen elin- keskustelussakin on tahdottu tehdä uskot-
30767: ehtoja, silloin selitetään tämä lainmukai- tavaksi, että ne lakot, joista Hyt on kysy-
30768: seksi menettelyksi. Tämä on ilmeinen mys, muka olisivat puhtaasti taloudellisia
30769: ristiriita. Tässä täytyy ehdottomasti tul- lakkoja ja että viranomaisten pyrkimys
30770: la esille, että lakia ei tahdota soveltaa ta- tällaisten lakkoliikkeiden hillit:oemiseksi
30771: sauuolis<esti jokaiseen kansalaiseen. TäJIDän ei muka voi aiheutua mistään muusta,
30772: jälkeen joutuu tekemään johtopäätöksen, kuin vallassa olevan luokan halusta ja 'har-
30773: että työläisen kansalaisvapaus Suomessa rastuksesta sortaa työväestön vapautta ja
30774: on .täl'lä .kertaa häkissä. pidettävän kanaria- sen ojkeutettuja taloudellisia parannuspyr-
30775: 532
30776:
30777:
30778: kimyksiä. Niinkuin ed. J oukahainen jo on lustelussa myöntänyt, että lakkoja voidaan
30779: täällä huomauttanut, ei näin suinkaan ole käyttää poliittisissa tarkoituksissa ja myös
30780: asianlaita, vaan nämä lakot ovat puhtaasti sen, että Pohjolan piirijärjestö on Suomen
30781: poliittisessa tarkoitukses:.a johdetut ja toi- ammattijärjestön alainen.
30782: saalta, vieraalta taholta saatujen määräys- Nämä seikat osottavat, että Pohjolan la-
30783: ten ja ohjeitten mukaan. Jo keväällä 1922 kot eivät suinkaan olleet tavallisia palk-
30784: kävi ilmi, että kommunistien taholla oli kataisteluita ja että ammattijärjestön pu-
30785: suunniteltu lakkoja toimeenpantaviksi heenjohtajalla Väisäsellä oli tärkeä osa
30786: Suomessa, jotka lakot aijottiin järjestää näiden toimeenpanemisessa ja vastuu niis-
30787: ensiksi puutavarateollisuuden alalla alka- tä, mutta tämän lisäksi on meidän otetta-
30788: vik&i ja siten mahdollisuuden mukaan koe- va huomioon muutamia yleisiä seikkoja,
30789: tettaisiin niitä laajentaa yleislakoksi val- jotka selvä,sti todistavat, millä kannalla
30790: lankumouks,ellisess,a tarkoituksessa. :1tlos- tylöväestön ammatillinen liike meillä tät~
30791: kovasta käsin oli oltu tyytymättömiä il- nykyä on. Viime talvena toimeenpannus-
30792: meisesti siihen, että meikäläiset kommu- sa äänestyhessä oli ammattijarjestöjen jä-
30793: nistit eivät mitään olleet saaneet aikaan, senten valtava enemmistö Moskovan pu-
30794: ja vaadittiin tekoja korvaukseksi niistä naiseen internatsionaaleen liittymisen puo-
30795: verrattain runsais,ta apurahoista, joita lella, internatsionaaleen, jonka: ohjelmana
30796: kommunistit olivat sieltäkäsin saaneet. on neuvostojärjestelmän toteuttaminen vä-
30797: Nämä lakot alkoivat W arkaud,essa ja saa- kivaltaisen vallankumouksen kautta. Suo-
30798: vuttivat jonkun verran kannatus,ta ainoas- men ammattijärjeston kustantamassa kir~
30799: taan Pohjois-Suomen puutavarateollisuus- jaseS'sa nimeltä ,Punaisen ammatillisen
30800: laitoksissa. Kun näiden lakkojen poliitti- internatsionaalen I :sen .kongressin teeBit
30801: nen luonne tuli jokseenkin ilmeiseksi, niin ja päätökset" sanotaan nimenomaan sivulla
30802: oli tietysti keskuspoliisilla täysi syy se- 29 seuraavaa: ,Vallankumoukselliset am-
30803: l):aantua asiaan. Oulussa kesäkuun 22 päi- mattiyhdi5tykset ovat asettaneet päätehtä-
30804: vänä pidätetyn Pohjolan ammatillisen pii- väkseen joukkojen yhdistämisen, kurinpi-
30805: rijärjestön sihteerin K. K. Vuokilan asun- don ja kasvatuksen kapitalismin väkival-
30806: nosta ja mainitun järjestön kansliasta löy- taiseksi kukistamiseksi". ,Ammattiy hdis-
30807: dettiin papereita, jotka valaisevat lakko- tys on kommunismin ammatti- ja työkou-
30808: jen poliittista luonnetta. Vuokila tunnus- lu. Sen tehtävänä on valmi5taa joukkoja
30809: ti kuulusielussa m. m., että ammatillisen kapitalistisen järjestyksen kukistami-
30810: työväenliikkeen toimintapäämääränä on seen." - !Saman ammat:tijä.r.iestön 'PUheen-
30811: nykyisen yhteiskuntajärjestyksen hävittä- johtaja on pidätetty kan;s,anedustajaksi va-
30812: minen, minkä saavuttamiseksi voidaan littu Matti Väisänen.
30813: käyttää lakkoja. Vuokilan asunnos,sa ta- Joka kerta kun joku kommunistipuolu-
30814: kavarikoitiin koneella kirjoitettu paperi, een jäsen tulee vangituksi rikoksellisen
30815: ,Menettelytavat ammatillisessa liikkees- vallankumouksellisen toimintansa tähden,
30816: sä", jossa esiintyy m. m. seuraavia lau- nostetaan eräissä puoluelehdissä suuri me-
30817: seita: ,Vallankumous ei tule ilman muuta, lu pidätetyn puolesta, joka muka on mah-
30818: ei, sitä on tietoisesti joudutettava". Lak- dollisimman viattomasti vangittu. Eivät-
30819: kojen suhteen annetaan seuraavia ohjeita: kö siis puolueen johtohenkilöt toimikaav
30820: ,Taistelun ajat on käytettävä edullisesti puolueen ohjelman mukaisesti, vai mistä
30821: propageeraukseen. Vallankumouksellista mahtaa riippua se, että hallitus, poliisi-
30822: mielialaa on kohotettava." Tämän pape- viranomaiset aina s:attuvat saamaan kä-
30823: rin myönsi Vuokila saaneensa ammattijär- siinsä juuri viattomia henkilöitä.
30824: jestön puheenjohtajalta Matti Väisäseltä On ymmärrettävä, että kommunistit
30825: käydessään Helsingissä ammattijärjestön puolustavat omiansa silloinkin, kun ehkä
30826: kurs'seilla. Väisänen on kuulustelussa tietoisesti joutuvat puolustamaan rikollis-
30827: myöntänyt tämän. Vuokilan pidätyksen ta toimintaa sitä yhteiskuntajärjestystä
30828: ohessa takavarikoitiin suuri määrä V enä- vastaan, jota meidän laillinen yhteiskun-
30829: jällä painettua vallankumouksellista kir- tamme edustaa. Mutta omituista on, että
30830: jallisuutta, joka myös todistaa, minkälai- niin tässä keskustelussa kuin aikaisem-
30831: sissa käsissä lakkojen johto oli. Ammatti- minkin yksi ja toinen ääni sosialidemo-
30832: järjestön puheenjohtaja Väisänen on kuu- kraattisen puolueen taholta nousee puolus-
30833: 1\33
30834:
30835:
30836: tamaan tällaisten henkilöiden rikollista siitä, et.tä ne lakot, jotka ovat syntyneet
30837: toimintaa. Ei ole suinkaan yksinomaan kommunististen ammattijärjestöjen johta-
30838: porvarillisissa piireissä herännyt käsitys jain toimesta, ovat puhtaasti taloudellisia,
30839: tuollaisen toiminnan rikollisuudesta. Sitä kun näitten järjestöjen ohjelman mukaan
30840: tahdon osottaa muutamilla otteilla ,Työ- lakkoja on toimeenpantava valmistuksena
30841: väen tietokirjasta", joka suinkaan ei ole väki valtaiseen vallankumoukseen. Ja kuin-
30842: tuntematon edustajille Aallolle ja Brygga- ka voivat he väittää, että pidätetyt johto-
30843: rille. Tässä kirjassa luemme otsikolla henkilöt ovat syyttömiä, vaikka nämä
30844: ,Kommunistinen puolue" m. m. seuraa- juuri nyt tapahtuneiden lakkojen aikana
30845: vaa: ,Siltä varalta, että joku vielä taht.oisi ovat todistettavasti noudattaneet puolueen-
30846: väittää, ettei Suomen sosialistinen työ- sa vallankumouksellista ohjelmaa. Th1utta
30847: väenpuolue ole kommunistinen eikä kuulu ammattijärjestön puheenjohtajaa Matti
30848: Moskovan kommunistiseen internatsionaa- Väisä&tä vastaan on olemassa muitakin
30849: leen, mainittakoon seuraavaa: Jo puolueen raskauttavia seikkoja. Väisänen oli Suo-
30850: perustavassa kokouksessa päätettiin liit- men sosialistisen puolueen perustajia ot-
30851: tyä ·kolmanteen internatsionaaleeu." taen osaa perustamiskokoukseen 13-15 p.
30852: ,Ja vaikkapa puolue ei ole uskaltanutkaan toukokuuta 1920 ja kuuluen lisäksi sren oh-
30853: virallisesti myöntää täydellistä riippuvai- jelmavaliokuntaan. Tämän puolueen pe-
30854: suuttaa.n Mo·skovasta, Olli purolueen ia senr eri ru&tajat havaitsi Turun hovioikeus ja sit-
30855: elinten toiminta kaikissa sovellutettu Mos- temmin Korkein oikeus syypäiksi valtio-
30856: kovan määräy,sten mukaisesti." LisäJrsi petoksen valmistamiseen. Korkein oikeus
30857: opettaa meille mainittu tietokirja, että tuomitsi heistä tunnetut vapausrangais-
30858: puolueen ylimpänä johtona eivät ole toi- tukseen. Väisänen on tehnyt itsensä syy-
30859: mineet sen johdossa nimeUisesti oltleet hen-- pää.ksi samaan rikokseen kuin aikaisem-
30860: kilöt, vaan maanalaiset voimat. Mosko- min tuomitut rpuolueenjohta.iat ('Vasemmal-
30861: van internatsionaalen toisessa kongressissa la: Ei,kö .si•tä silloin tiedetty?). Hänen
30862: hyväksvtty~jen liittynrisehtojen 3 § :.ssä sa- myöhempi pidättämisensä on ·siis ainakin
30863: notaankin: ,Kaikissa maissa, missä kom- tästä syystä oikeutettu.
30864: munisteilla piiritystilanteen tai poikkeus- Lisäksi tahdon huomauttaa, että nykyi-
30865: lainsäädännön takia ei ole mahdollisuutta nen Suomen ·sosialistinen työväenpuolue
30866: kaikkia tehtäviään laillista tietä toteuttaa, on hyväksynyt saman ohjelman kuin oi-
30867: on ehdottomasti välttämätöntä, että lailli- keuden päätöksellä rikolliseksi tuomittu
30868: seen toimintaan liitetään laiton." Ja edel- puolue. Kesäkuun 9 p:nä 1920 julistautui
30869: leen: ,Niissä maissa, joissa porvaristo tai Helsingin sosialidemokraattinen kunnal-
30870: vastavallankumouksellinen sosialidemokra- lisjärjestö Suomen sosialistiseksi työväen-
30871: tia on vielä vallassa, täytyy kommunisti- puolueeksi, omaksuen aikaisemmin hyväk-
30872: sen puolueen oppia johdonmukaisesti yh- sytyn ohjelman, jonka laatijat oikeus oli
30873: distämään laillistettu toiminta laittomaan. tuominnut. Tämän puolueen jäseniä is-
30874: Tällöin olkoon laillistettu toiminta aina tuu tällä hetkellä eduskunnassa, sillä välin
30875: laittoman puolueen kontrollin alainen." - kun puolueen perustajat istuvat vankilas-
30876: Täten myöntävät sosialidemokraatit, että sa ja nämä vallankumouspuolueen jäsenet
30877: n. k. 'työväenpuolue harjoittaa salaista val- koettavat nyt saada rikoksellisesta teosta
30878: lanllmmouksellista propagandaa. Ja he pidätettyjä tovereitaan vapautetuiksi.
30879: ovat myös lukemattomia kertoja todista- Vastaus tehtyyn välikysymykseen on
30880: neet, että tämän puolueen hallussa olevat minun mielestäni varsin luonnollinen ja
30881: ammattiyhdistykset pitävät ammatillises- selvä: meillä ei ole mitään syytä vaatia,
30882: sa liikkeessään silmämääränään vallanku- että nämä rikolliset vapautetaan vankilas-
30883: mouksen valmistamista eikä taloudellista ta, johon he täydellä syyllä ovat joutuneet,
30884: taistelua. Tämä käy selvästi esille niistä vaan päinvastoin jos me hallitukselle tä-
30885: paljastuksista, jotka Suomen Sosialidemo- män käsittelyn yhteydessä jonkun pyyn-
30886: kraatti teki 4 päivänä maaliskuuta 1922 nön esittäisimme, niin se olisi se, että näi-
30887: julaistessaan kommunistien salaisen kier- den rikollisten rikostoverit, jotka vielä
30888: tokirjeen, jossa m. m. neuvotaan johta- kulkevat vapaalla jalalla, mahdollisimman
30889: maan ammatilliset järjestöt valtiollisen tarmokkaasti etsittäisiin ja kiinni otettai-
30890: luokkataistelun suorittajiksi. Kuinka voi- snn.
30891: vat sosialidemakraatit olla vakuutettuja
30892: 534
30893:
30894:
30895: ]}di. K ·a n k a 'r i: !Täällä ed. Aal tn ve·rra- :mautiliikkeenJ tarkoituksena o.n yhteiskun-
30896: ten •an.siokk,aastll toi esiin sen ajatuksen, t.ajär.ies.telmän muuttaminen. Minä olen
30897: mikäli koskee työvä-en lakko-,oi,keutta, niin kuullut m. m. Teknillisen Korkeakoulun
30898: että siih:en minulla e~ ole mitään lisättä vää. lehtorin puheen yJiopist.on juhl,asalissa ja
30899: Että lakko-oikeus on työnt.ekijöille säily- hän sanoi et.tä, jos• tyytymättömyyt;t:ä on,
30900: tettävä niin .taloUJdellisessa. kuin poliitti- niin s,yy ei ole tekniikassa eikä teknilli-
30901: sessa taistelussa ja; sen jälkeen vast:a on sessä tiedossa,, vaan syy on talousjärjes-
30902: valtiovallan väliin .käytä v·ä rtäl'laisissakin telmässä. Rän siis •antoi tä:ssäkin, tje:tysti
30903: yhteiskunnassa, jns sen yhteydessä tapah- oikeiston taholta ansios,sa pidettävässä esi-
30904: tuu lainvastai.sta. Minä ,en lähde väittele- tyksessä, teknillisestä tiedos,ta sen lh,yväk-
30905: mään häntä vastaan siitä .puheen osasta, symis.en et1t:ä talousjärjestelmäs.sä on ,syytä
30906: mikäJi se ko!hdistuu sitä ryhmää vastaan, silloin kuin ihmiset eivät pääse t,asan osal-
30907: johon minäkin .kuulun. Hän mainitsi, että, lisiksi yht.eiskunna.n hyödystä ja. tuotosta.
30908: jos v.altiollinen kes:kuspo.liisi ja muut vRJl- Tiety,sti ammattiyhdistysliike la.kkot.aiste-
30909: tiovallan yhteydessä ,olev,at salliv•at meidän lulla myötävaikut,t.a,~ työläisten .työtaito
30910: keskenämme sen riidan ratkaista, niin lrn.e kohoaa, työpäivä lyhenee, hei•d:än .tietomää-
30911: ,sen pa.raiten mY'ÖS pystymme sovittamaan. ränsä ko:l:waa ja se jouduttaa tätä talou:s•
30912: Ehkä tähän voisikin yht,yä. järjesteLmän muut:tUJmi,st,a ja se ·nä>in ollen
30913: :Mutta. kun tääHä ed. J.oukahainen ja ei ole vielä enempi lainv·astaist.a. kuin mi-
30914: Heikinheimo ov•at tuomeet ·esiin .asioita, kään muUJkaan poliittinen toiminta ja eri
30915: jotk.a ov.at, hyvin kaukana. kysymyksestä, ry:hmäin eduskuntaan saapuminen.
30916: mutta: koska ne on sallittu eduskunnan E.d. J ouk•a:haisen lausunnon ,perusteella
30917: -puh uj,aJ.a va·l ta. esiintuoda, •niin todennäköi- olen velvollinen mainitsemaan muut,amia
30918: sesti minUJlle myös suodaan oikeus oikaista päätöksiä jotka. ov,at voima,ssa. Hän luki
30919: nämä lausunnot. !Täällä ed. Heikinheimo tääUä asiakirjoja,, joita minä en tunne.
30920: manitsi että ammattijärjestö on kustanta- Ed. Heikinheimolli lukema:t lausunnot tun-
30921: nut kirjasen ,.Punaisen ammatti-internatio- nen, koska se on Työväen .Sa.no~malehti
30922: nalen ·ensimäisen kongressin tees,it ja pää- osakeyhtiöm julkaisemassa tietokir.iassa,
30923: tökset". Käsit.tääkseni tässä ei ole tapa.h- mutta ed. J ouka,haisen päätöksiä en tunne.
30924: tunut mitään laimrikkomista. !Siinä ei En ti:edä kenenkä kirjoitt.amia ja hyväksy-
30925: vielä amma ttijä,ries.tön toimikunt•a ole ,a.nta- m~ä ne ovat, koska hän ,ei maininnut si/rä.
30926: nut minkäänlaista omaa lausuntoa, hyväk- Mutta ensin maini,taan tämä P.o:hjolan
30927: syykö se nämä vai hylkäJäkö. Se on siis ammatillinen .piiri. Tämä ;piiri kokouk-
30928: aivan seUaisenaa·n .lmn nämä .päätökset sessaan 12~1.3 päivänä .helmikuuta kulu-
30929: ovat,. jättänyt ne niiden luettavaksi, jotka vana vuonna .on p.ääti:ä:n,yt menett.elvtav,ois-
30930: niitä ha,luavart lukea, lausumatta asiasta taan. Otinpa: vielä pöytäkirjankin mu-
30931: mitään., Ja tämä on tapahtunut ennen kaan, .ios satuttaisiin täälilä tällaisia väit-
30932: ,sitä international,en äänest•ystä, iost.a m,yös- teitä tekemään. 1) Työväenluokassa itses-
30933: :kin täällä on mainittu. ,Sekin on oHut sitä- sään on se voima, jolla, se turvaa työväBn
30934: kin välttäm:ättömämpää, että työläiset, s.aavutuk.set ja. saavuteHav.at tvöehdot.
30935: jotka ovat siihen äänest,ykseen joutuneet Tämä ,pä•ä.oma luokkavoima on ·sitä suu-
30936: oUamaan osaa, ov,at kyenn:eet joko hy.lkää- rempi, mitä kiinteämmässä vuo:rovaikutuk-
30937: mään tai ihyväkB;ym:ään ne. Sii,s ettei mi- sessa sen tai.st:eluiär,iestöt ovat keskenä·än
30938: ihinkään t.oimenpit€1isiin ,r,yhidytä ilman että ja. suhteessaan piirijär.iBstöön ja liittoOTI>sa.
30939: i1hmiset asias,ta tietävät. Niin ollen minä Siis ei tässä pulhu'a mistään k.nmmunis~t~
30940: en näe tä.ssä minkäänlaista rikkamusta ta- sesta -puolueesta tai internationalesta. 2)
30941: -pa<htuneen enkä nä·e myöskään tä.tä miltään pa.ikallisille osastoiHe myönmetåän ·kuit·en-
30942: osalta lain vastaiseksi. V aikk.akin todistet- kin oikeus te:hdä myös urakkatyös'Opimuk-
30943: taisiin että ,s,e toimimta olisi lainvastaista, sia, eh:doUa etteiv.ät h,e sido jä.rjeg,'ön toi-
30944: mitä nämä pää:'.ökset edellyttävät, niin ei mintavapautta tu:kiessa toisten järjestöjen
30945: silloin vielä voi oHa se että jokin iärjestö iolhta.mia t[Yötaisteluja. - Tässäkään ei
30946: julkaisee tällaisen toisten luettavaksi. puhuta .mi,'ään sellaisest•a to,iminnasta.
30947: :Minä voisin yhtyä siihen ajatukseen mitä 3) :ssa ko·hd.a.ssa. sanotaan, että palkkaliik-
30948: ihän lausui ,Vuokila.n puheesta et.tä 'am- keessä o,n ryh:dyttä vä mahdollisimman laa-
30949: 535
30950:
30951:
30952: joihin t.o~meupiteis~in, j.oten Suomen Am- mansa, .eiv·ät m1ssaan .suhteessa: velvoita
30953: mattijärjestön ja Suomen Saha-,, Kuljetus- Suomen amma.ttijärjestöä:, sen alaisia liit-
30954: ja Selmtyöväen J~it.on t,oimikuntaillJ on yh- toja .ia os,ast.oja. Hän .mainitsi myös t.yö-
30955: teisesti. harkittava, missä sll!hteessa Jmtso- suluista ja täällä ed. Aatlt.o mainitsi myös
30956: vat voivan.sa vaikuttaa Pohjolan Ammatil- työsuluista .samaUa. tav.al,La,, että silloin
30957: lisen Piirineuvoston ja .sen toimeenpanevan kun työlakko oikeut.etaan, on myös työ-
30958: valiokunnan ryhtymiä työtaisteluja joht,a- sulku asetettava .s1amaan asteeseen. Ja ed.
30959: maan ja niitten .laaJentamisesta .päättä- Aalto .mainitsi •kyl.J.äkin .s.en, että työsul-
30960: maan. Siis tämä ,p,y.kälä asettuu tä.ssä ko- ku.ia on tapahtunut samaan aikaan ja. ed.
30961: konaan ammatti.i.äiriestön ja liittotoimikun~ Ryot;könen .maini.tsi että Pohjois-Suomessa-
30962: nan luvun pyyntöön. MuThta päätöstä Poh- kin työsulut alkoivat. ennenkuin la·kot.
30963: jolan ammatillisen pi.irin a.lueella, jotka 'Täällä on my;ös puhuttu Suomen ammatti-
30964: tätä piiritoimikuntaa. jossain mää.rin v,eJ- järjestön suhtees.ta punaiseen ammatti-in-
30965: voitt.avat, ei ole. Tämä on viimeinen 'Pää- te,rna.tional,e.en.. HUIM.ikuun Ammattijär-
30966: tös ja tämä ei ole ri,stiriida.ssa SU!oonen am- iestölehdessä tänä vuonna sivulla 70 sano-
30967: mattijärjestön< viimeisen 'Päätöksen k.anssa, taan: ,.,:Toimikunnan yksim~elisellä päätök-
30968: jota Suomen ammattijärjestön toimikun- selLä jää 1Suo.men .ammattijä['jest'ö siis edel-
30969: nalla .ei o·le oikeutta muuten muw~.t.aa kuin leen k~ansainvälisesti rii ppumatt.omaksi".
30970: jos sen Ammattijärjestön< edustajakokous Tämä on päM.ös, joka on voimassa, jota ei
30971: asiasta toisin päättää.. Siinä sanotaan ole muutettu .ia jot.a ei ole pyrittykään
30972: kyllä ,p;ääW,k,s.es:säJ: Kokous päättää siis ylei- muutta.ma.an. Siis ne ~yytökset ammatti-
30973: seksi ohjeeksi hyväksyä 1) menettelytapoja järjestöä vastaan, että se olisi s'llihtee:ssa
30974: t.yörii.ta-asioissa on pyrittävä saattamaan sel.I.aisten as.iakirjain kan,s.sa. mitä täällä
30975: sellaisiksi, ettei työläisiltä jäisi yhtään edul- ed. J oukahainen ja Heikinheimo ovat llu-
30976: lista tilaisuutta käYJt.tämättä va1voakseen kenee<t, ei ole yihtä. totuuden kanssa. Tu-
30977: etujaan työnantajain riistoa vastaan. Tässä len samaan tulokBeen kuin täällä 3 päi-
30978: ei pwhuta mitään val'lankumouksesta. 2) Jos vänä toukokuuta 1921 ed . .N,evanlin.na sa-
30979: jonkun liiton tai järjestön nykyisin voi- noi silloin eduskunnan· istunnossa väEky-
30980: massaolevat säännöt vaikeuttavat erilai- symyksens.ä .yhtey.dessä. ,Tämä arkuus
30981: ·siin olosuhteisiin so:veltuvaa ja. ta:,r1Je,eksi vi.ittaa johonkin epä.va.r.muuteen, .iot·a itse
30982: pikaista toimintaa., ovat säännöt siinä swh- tuntee." ,,·Mutta. se viittaa. myös suureen
30983: teessa e.n.si sopivassa tilaisuudessa muutet- epäluuloisuliteen." Ja tämä sopii erikoi-
30984: tava t. E·delly:tetään, että säännöt rekiste- sesti nykyään haUitukselle, sen toimin-
30985: rö.idäJän. 'Tässä ei ole mitään .sellaista, että taan, kun se on salli·nut va.ltioniselle polii-
30986: se olisi laki.a vastaan. 3) Tavallinen lakko sille niin .suuret oikeudet, kuten sisämi-
30987: tunnustetaan edelleen tepsiväksi taisrtelu- nisteri v.astauksessaa.n mainits,i. ,Se viit-
30988: lkeinoksi, jota käy>'etään si.Uoin kuin eri- ta-a tällaiseen epäluuloisuuteen ia aDkuu-
30989: ruäisiä työlä.isten välttärmättlömiä vaatimuk- te~., .mi·tä its'e tuntee. .Ja samall.ainen
30990: sia muuten tulee hylätyksi. 4) Keskusjär- tunnelma tuntuu oJevan myös tämän edus-
30991: jestölle säi·lytet.ään jo1ht.o työriidoissa, mil- kunnan oikeistossa.
30992: loin 1he eivät katso ta~rpeelliseksi sitä ala-
30993: jä.r.iesti:ille luo.vutt:aa. 5) Yksityiskohtai- E.d. 'T a i n i o: Tämä väl.ikysymys' näyt-
30994: set ja eri liilanteisiin sopivat ohjeet annetaan tää ainakin oikeiston taholta mu.odos,tuvan
30995: !Ammattijä1riestön toimikunnan ja. liittoien kvsy.mykseksi siitä, .miLlä tavalla kommu-
30996: toimikunnille. Tämä päätös on edelleen niste ia olisi v'altion taiholt.a kohod-el ta va.
30997: vo.imassa muuttumattomana. Ammatti- Ed. Heik.inheimo lausui toivomuksen, että
30998: jä,riestön toimikunnalla ei ole ollut .min- etsiUäisiin ja vangittaisiin kaikki niiden
30999: Jr,äänlaist,a oikeutta muutta:a tätä .pää!t.östä. rik.ostoverit, jotka olivat mukana kommu-
31000: 'Siis P01hio,lan .amma-tillisen piirin päätös ei nistista ·puoluetta perustamassa ja 1päätt.ä-
31001: ole rist.iriidassa ammat.tij.äriestön· edus:t.aja- massa sen Ji~tty.mi·se:stä kommunistiseen
31002: koko,uksen päätöksen kanssa:, ioka kokous internationalee:n, ·Siten saisi vangita ka.ik-
31003: o•li 25~219, p,äivä:nä toukokuuta 1920. Ja ki näiden .kom.mu.nistisen :puolueen edust.a-
31004: siis ne .arsiakirjat., j,oita ed;. J ouk•a:hainen ii.en valitsijat. Ei ni,itä tule niin paljon
31005: hallitsee, jotka; ovat hänen lakko-ohjel- kuin !Poliittisia vankeja vuonna 1918.
31006: 536 Tii>s•t,aina 17. iP· Il()1ka1kuuta.
31007:
31008:
31009: mutta ·tulee .niitä 1i~an parjon 1Suomen va.l- Samalla tavalla kuin Bobrikoff oli aikoi-
31010: tion .hoidettaviksi. 1Minä ihmettelen muu- naan ill.y·vin hyvä SO'sialidemokraattiuen
31011: ten s1vumennen sitä tuomiota, jolla. mai- ·agibaattor.i, ,samalla bvalla, Hol.msbl'öm on
31012: nittu y,hty.mispäMö:s rikolliseksi .leimwttiin. oHut kommunismin paras levittäjä Suo-
31013: Muissa maissa ,t.ietääkseni ei ole, ei aina- messa:. GSosia.li.demokraattien peukeiltä:
31014: kaan Länsi...Europan ma:Lss8J, eikä mu-qaUa- Qi,kein!). Poh\ia meikäläi•seMe ffiommunis-
31015: kaan, - ehkä Venäjän njamais.sa - pi- tiselle liikkeelle luo·tiin 1918 vankileirissrä,
31016: detty riko.ksena kommunistiseen internatio- silloin kun 'Suomen vaoltio kustansi useita
31017: naleen kuulumista!. Ei Ruotsissa., ei Nor- sat.o.ia miljoonia kommunistien ka•svatta-
31018: ,]assa., ei Saksassa, ei missään .sivistys- miseksi. Juuri se oikeudeton t.il•anne. mie-
31019: maassa. Onhan meillä•kin sentään ollut ju- livalta, joka silloin ·vallitsi, josta äskeisen
31020: risteja, oli kai rikosoik-euden p1;ofessori, välikysymY!ksen yhteydessä mainitsin, oli
31021: jok•a ei .pitänyt tällaista pää.t.ö.stä rikoUi- pams kommunismin levittäjä ja, kasv.atta.ja
31022: sena, (V.asemmalta: Lainvas.taisena!) ei se maa,ssa. J o•s• .minä olisin siih.en aikaan
31023: ollut miHää.n tavalla .lainva.sta.inen,, mutta antanut toi:veitt:eni val·lita.,. jos .minä olisin
31024: missään •t.apa.uksessa pr·orres:sori Allan .Se,r- uskonut ·sitä mitä toivoin, .siUoin .minulle
31025: l:achiuksen mukaan se ei oLlut riko,slain olisi käynyt niinkuin use1lle naa·purei.Ue
31026: alain~m; enkä minäkään ymmärrä tavalli- tä.ssä: vasemma:lla. Minä olen pystynyt
31027: sena maa.Uikkona., että siinä mitään rikosta :hillitsemään sekä: .koston himoa että eroit-
31028: olisi tapa:htunut. Ja tästä rikoksesta ai- tarma.an toiveeni niilden toteutt•amisen mah-
31029: van tiet,äJmäMömiä oliva•t, ne syytetyt, ei •dollisundest.a. ·Minulla. on myöskin .pik-
31030: niiHä itsel.läJän ollut aavistustakMn siitä, kuinen kala.velka mei·dän 'Porvarien .kanssa
31031: että sellaisesta opääWks.est:ä; saatettaisiin suor.ittamaHa, mutta: .minä luulen, onnistn-
31032: tuomita.. Jälk•eenpäin voisi tulla kysy- vani kostotoimenpiteis,säni, niillä keinoin,
31033: mykseen, olisiko sen päätöksen toteutta- joita' minä kä•ytän. Minun mielestäni ne
31034: minen rikos - minun tiebä:äkseni soe pää- va.rmemmin ja no:peammin johtavat työ-
31035: tös on t.oteutettu, - mutta sen toteutta- väeslt.ön voittoon. - Jos me .sosiaEdemo-
31036: jista ei ole ketään syyteUy eikä rangaistu. kma:tit saisimme selvittää välimme näiden
31037: Sitäpaitsi .se tapa, millä me~dän •pmvoari- kommunistien 1kanssa. ilman valtion väliin-
31038: :puolue.et luulevat selviytyvän.sä kommu- tuloa, niin ,me sehiytyi·simme niistä :paljoa
31039: nismista, muistuttaa elävä·sti sitä tapaa, help.omm.in :vksi.nä:än, mutta. 'J)orvariston
31040: joUa. ne luuliva·t selviytyvä.nsä 1918 s.o- avulla minä pelkä:ä1n, ett.ä me emme voita
31041: sialidemokraa ttisesta: liikkeestä, ~ikoslain k,os,kaaon (Vas.emma.lrta,; Naurua:. Oikein!).
31042: ja va.nkileirin .avull.a.. Tä,llaiset t.a.i.stelu- Emme me niin ,ffia.uan voita tässä taiste-
31043: tava.t, y.ri1tyksoet riko.slailla, vankiloilla, lussa: lopullisesti, kun p01rvaa-isto .katsoo
31044: väkivaltaisilla keinoill.a tukahuttaa .iotakin arsia.kseen .ri,koslain .iar va.nkilain .avulla
31045: ·aatteeUist•a, ]h.anteellista liikettä, kyHä ne kommunismia va.stustaa. 1Sitä,paitsi on
31046: on tuomittu epä·onnistnmaan. Täy:tyy1iän porvari.ston meneH:elyt·apa oJ.lut kovin epä-
31047: myöntää kommunismin kiihkeimpienkin .iohdonmukaista, aivan järjetöntä. .Kuten
31048: vastustajien, eil.tä siinä, pohjalla. o·n jalo ja ,sanoin, ne, jotka :päättiv·ät liittyä kommu-
31049: kaunis aate, he työskentelevät .ainakin itse nistiseen internat.ionaleen,, ne vangitaan ja
31050: miel.essää.n wmiskun:nan onnellisltutt.a.misen rangaistaan 'Vnos.ik.ausioen v.ankerudella1, .ia
31051: hyväksi. Mi.nun mielestäni ,ffiä,y.tträvät, he ne, jotka. panevat päätöksen toimeen, niille
31052: keinoja,, .io·tk•a eivät niinkään paljon ,Q.le ei voi•da mitään.. Puo·lue, joka on tuomittu,
31053: rikollisia., mutt.a typeriä., .keinoia, j.otika sen pe:rusta.i.a:t muka,, riko.Uis.ek.si, se puo.lue
31054: eivät ciolh:da koskaan siihen päämää;r.ään, on tääl'lä edustettuna, e~tekä te, minä luu-
31055: mihin.kä niiden kautta P:\~r.itään. Mutta len, eikä taihtorri Heikinheimo löydä kei-
31056: tämä iporva.rist-o.n SIUJh.tautu.minen, s.e on an- no.ia. niiden a,iami,s.ek.si pois täältä.
31057: ta.nut tälle kommunistiselle liikkeeLle pal- Ohranan m.el•k·ein tärkeimpänä. toimen-
31058: jon suurempaa. v.auhtia ja •Voimaa 1Suomen IPitee·nä on ollut tämäm kommunistisen toi-
31059: ty·öväen keskuudessa: kuin sillä itsessään minnan urkkiminen ja. vastustaminen ia
31060: ol.isi ollut, .sen oman a.aH,een sisäise:llä 'J)oh- tulokset mitä kehn.o.~mmaL Miljoonia ja
31061: .iaHa, Marttyyrius innostutta.a (Vasem- mi1ioon·ia siiben on .kä,ytetty .i.a ne samat
31062: malta.: H01lmst,röm on 'J)aras agita.a:Hori!). tiedot, .mit.ä o:b['anal.la on ollut haU.ituksen
31063: Matti Wäi.sä.sen vangitseminen. 537
31064: ------------- ·-----------·-------
31065:
31066:
31067: jäseniHe ant3Ja,. •ne on melkein k·aikki mi- k·o,mmunishl)uolueeseen. J o.Uei niin olisi,
31068: nulla, enkä minä ole mruksanu,t niistä yh- niin hän (Eduskunnasta: Istuisi tiWJlä!)
31069: tään l)enniä.. Ei ne ole niin luja.ssa eikä istuisi täällä. Jos th.än olisi ollut sosiali-
31070: ne ole niin suuria: sa·laisuuk,sia kuin ohrana demokraatti ja, <aiiDmattijä,rjestön 1'Uheen-
31071: hallitukselle uskottelee. GV asemmal ta: Teil- iolhta.ia niin ,häntä ei olisi vangiti u. Mi-
31072: tähän ohranru ;s•aakin ne). - Kyllä minä nuHru on se :k:ä,sitys. Hä.net on vangittu
31073: tiedän .senkin,. että ohranalla, on ne useim- siitä syystä, että hän on, samalla kun hän
31074: miten hallussaan ennenkuin me ne julkai- on ammattijärjestön 'lJUJhee.njohtaja., kuulu-
31075: semme. Senkin minä tiedän, eikä se tieto nut ko.mmunistil)uolueeseen. 1Tämä osoit-
31076: maksa ,minulle mitään. Me julkaisemme taa vain sitä ·yleistä ,suunt•aa, mitä meidän
31077: ne vasta ,sittenkuin me 'tiedämme, ·että ne porva.ristomme kuLkee kommunismia vas-
31078: ovat ohranaUa. (V as,emmalta: iN e saadaan tustaessaan. r:Mutta se johtaa harhaan.
31079: siis .ohmnaUa) - Eikä niitä saadru sieltä- Sil.lä ei TJäästä askeltakaan eteenl)äin sii-
31080: käänl)äin. Teillä kommunist,eilla on liian hen "Päämäärään, mihintkäJ l)orv•atristo l)yr-
31081: löyhäsuista: vä1keä .ia tyrperää. Ettehän te kii. E.heyU·äkää ne haa.vat, mitä 1918 on
31082: ole vielä ky,l)syneet salaiseen toimintaan. ly,öt,y, toteuttak.a a, se lmskusta.n o:h.ielma.
31083: :Se v<aatii ,toisenlaisia miehiä! .iru toisenlaista iOt>da niin l)aljnn olemme keskustan truholta
31084: luonnetta kuin ne teidän .iouk<konne siellä kuu·heet '1Julhuttav.an. KeskustaHa, on ollut
31085: ovat. (Oikealta.: Asia:an!) Tämä kuuluu siinä suhteessa melko oikea .oihöelma, kun
31086: as1·aan. se olisi ollut vain .whkeatmlJi, l)äättäväml)i.
31087: Ja minä · voinkin ol'la; lyhytsanainen: eikä olisi niin palj.on l)elä.n.nyt sitä ulvon-
31088: .kommunismi voidaan hävittää Suomesta taa, mitä oikeiston tahol.tw .silloin tiillöin
31089: aina:astaan TJWriUa keinolla,, Ensiksi laa- ·On kuultu.
31090: jalle uloHuvaUe amnestialla, toiseksi vaa-
31091: 'ditaan 1huomat,tava.a työväen as.eman pa- Keskustelu julistetaarn l)äMtyneeksi.
31092: rantamista - se on l)aras kommunismin
31093: va·stustamiskeino - ja kolmannesta. kei- Puh em i e,s: Keskustelun kuluessa: on
31094: nosta me, sosialidemokraatit pidämme ed. Kankari ed. Rytkösen kannattamana
31095: huolen; se on työväen .sivistyksellisen ase- ehdottanut, että asia läJ.hetettäisiin l)ems-
31096: man parantaminen,, va.rsinkin siinä suh- -tnslakivaliok<nnt•aan, jonka. tulisi teh.dä eh-
31097: teessa., että työväki saadaan y,mmärtämä:än •dotus l)äiväjä,r,ieS'tykseen siirty,misestä. T·ä-
31098: yh teiskunnaUisia. asioita y h teiskunnaHisen mä ehdotus .otetaan huomioon, kun ky.sy-
31099: kehityksen juoksua, opl)ii ymmärtämään mys ,paiväjärj.esty,kseen siirtymi,sflstä IJ<te-
31100: sen, ett.ä vallankumouk,sia ei tehdä teke- taan ratkaistavaksi.
31101: mällä, että ne tulevat, k'Un tulevat. Mutta
31102: si~hen l)itääJ olLa, onnistuneeseen va.Uan- VaWo!l)äiväjärjestyk:s:en 32 § :n mukaan
31103: kumoukseen, mä.äJrMty yhteiskunnallinen esiNim nyt eduskunnan hyväk,s yttäväksi l)äi-
31104: 1
31105:
31106:
31107: kehitysaste, åoka esim. 1Venäjältä TJUuttu.i, väjä,r.iestykrseen siirtymisen, jonka: sana-
31108: silloin kun siellä työväki vrullan sai. Työ- muoto on seuraava: Kuultuaan annetun
31109: väki sai siellä vallan. Nyt se on siirtynyt .selityksen, eduskunta; siirtyy päiväjärjes-
31110: pienelle kommunistiklikille, joka ei osaa tykseen, Kutsun tätä ehdotusta. ;puhemie-
31111: si,tä käyttää silLä tavalla,..että ne "Päämää- hen ehdotukseksi.
31112: rät toteutuisiva.t, ,ioiden puolesta. Venäjän-
31113: Selonteko myönnetään oikeaksi.
31114: kin työväki on verensä! .ia .h.enke.nsä uhran-
31115: nut. (Keskustasta: Q\Iiksi Väisänen?) ..Minä Kukaan ei n:v,:vdä pruherenvuoroa.. Kes-
31116: koetan täl•lä tavalla todistaa sitä, ettei Väi- kustelu - l)äivä.iärjesty:kseen siirtyiill~s,estä
31117: säJsen vangitsemi•sella ole suurta yhteiskun- julistetaan 1J·ää:ttyneekrsi.
31118: nallista ,merkitystä,. ettei se •porvariyhteis-
31119: kunnan elonpäiviä ole .mthtua,ka.an lisän.ny,t, P u ,h e 1m1 i e s:
31120: Puihemiehen ehdottamaa
31121: eikä my1öskään, vaikka te kaikki kommu- päivä~ä1rJestyks·een siirtymistä vastaan on
31122: ntistit van_gi-tsisi.tte, mistä ne löydätte, ne ed. rKa,nka,ri ed. R,yt@öse:n karnna tta.mana
31123: toimenpiteet eivät auta,. Ja minä arvelrn ehdottanut. että asia lähetettäisiin perus-
31124: sitä.l)ait.si, ettäJ Väisäsen vangitseminenton- tuslakivaEo.kuntaan. Kutsun t-äitä ed. Kan-
31125: kin .iohtunu:t siitä, että! hän on kuu[unnt ka:rin ehdotuksekrsi.
31126: 68
31127: 531'1 'Ti~st.aina 17 rp. IIOikaku'll,ta.
31128:
31129:
31130: P u h e m i e s: Asiasta on siis ruänestet- 15) Määrärahan myöntämistä Osakeyhtiö
31131: tävä. Petsamo Akt.ie.bo.lag mm1sen osakeyhtiön
31132: tukemiseksi
31133: Äänestys ja päätös :
31134: koskeva hallituksen esitys n:o 37 esitellään
31135: Joka ihyväksy,y puhemiehen ehdotuksen, ja läthetetään fPUhemiesneuvoston esityksen
31136: äänestää ,jaa."; ~ns .,ei" voittaa, on ~d. Kan- mukaan v a, l t i o v a r a i n v a 1 i o k u nr-
31137: karin ehdotus hyväksytty. t aan.
31138: Aänestykserstsä a•nrnetaan 9·6 ,.i.aa" ja 69
31139: ,ei" -ääntä. 16) Lunastus-oilkeuden käyttämisestä Ahve-
31140: ,puhe m i e .s: Eduskunta on siis hyväk- nanllilaalla sijaitsevaa ·kiinteistöä myytäessä
31141: syuy.t puhemiehen ehdo.tuksen päivä:iär.ies-
31142: tykseen si1rty,misestä.. koskeva thalliturks·en kirjelmä ynnä Ahve-
31143: nanmaan maakunrta:päiviern esitys n :o 1
31144: Asia on ·loppuun käsitelty. esit,eHään .iar läihetet.ruä:n ,puhemies.neuvoston
31145: ehdotuksen mukaan rp e r u s t u s l a k i-
31146: valiokuntta:an.
31147: Puhe m! ies: Päiväjär.i·estykseen· teh-
31148: dään se muutos, että p,oistetaan listalta 7 :s,
31149: 8:s, 9·:.::;, 10:.s .ia 1.2:sr asia. 17) Toukokuun 6 •päivänä 1920 ·annetun Ah-
31150: venanmaan itsehallintoa koskevan lain 27
31151: r§ :n muuttamista
31152: 11) Ehdotus laiksi alusten yhteentörmäyk-
31153: sestä johtuvasta vahingosta sekä pelastus- koskeva hallituksern kirjelmä eduskunnalle
31154: palkkiosta. ynnä ·Ahvenanmaan maakuntapäivien esi-
31155: tys n:o 2, esitel.läänr j·a lähetetään per u s·-
31156: !Hallituksen esi•t01ksen n :o 1 jo;h,dro.sta laa·- tuslarkivaliokuntaa.m
31157: dittu laki- .iw talousrvaliokunnarn mietintö
31158: n:o 2 esitellään mainitun lainsäätfumisasian
31159: e n s i ml ä i s t äJ k ä s· i t t e l y ä varten. 18) Elokuun 11 päivänä 1922, annetun eräitä
31160: Ahvenanmaan väestöä kos:kevia säännöksiä
31161: :Kun kukaan ei ll.YYtdä puheenvuoroa, s.isältävän lnin §§ 3 ja 5 muuttamista
31162: .iulistet·aan en,s•Lmamen kä.s.itt.ely päåtty-
31163: neeksi .ia .arsia: menee valti.o,päiväjä,riest,yk- koskeva hallituksen kirlielmä eduskunnalle
31164: sen mukaisesti .s u u.r e en v ru 1 i o kun- ynnä Ahve:nan:maan maakuntapäivien esi-
31165: t aan. tys n :o 3, esitellään .i.a. lähe.tetärän p e cr:- u .s-
31166: t u"s l a k i v a: 1 i o k u 111 t a a n.
31167: 1•3) Kansliatoimi·kunnan ehdotus määrä-
31168: rahan myöntämisestä uuden eduskuntatalon
31169: rakentamiseen
31170:
31171: esitellään .ia: läihetetärän ,puhemiesneuvostou Pöydällepanot:
31172: ehdotuksen mukaan v a 1 t i o ·v ru r a' i n-
31173: v a 1 i o k u n t a a n. Esitellään ,]a: pannaan pöydälle seuraa-
31174: vaan istuntoon:
31175: N) 1Suomen Hypoteekkiyhdistykselle 1907 j·a
31176: 1909 vuoden oblig•atsionilainoista myönnetyn
31177: v·altiontakuun siirtämistä uudelle obligat- 19) Vuoden 1921 valtiopäivillä lepäämään
31178: sionilainalle jätetyn ehdotuksen laiksi hallitusmuodon r23·
31179: § :n muuttamisesta
31180: koskeva: hallituksen esitys n:o 36 esitellään
31181: ja lähete~ään V ar 1 iJ i 0 V a 1' .a i ll V a 1 i 0- .io~~?'s,t~ laadi ttUt :perustus1akivaliokunnan
31182: kuntaan. m1etmto .n :o 5;
31183: Pöydällepa;nort. 539
31184:
31185:
31186: 20) Vuoden 1921 v.altiopäivillä lepäämään 22) Ehdotuksen oppisopimuslaiksi.
31187: jätetyn ehdotwks·en laiksi Tasavallan presi~
31188: dentin •vaalista sisältäväin ihallituk.sel!J .esityksen joihdosta
31189: la·adittu työväena•siainvalio,kunnan mietintö
31190: johdost.ru laa.di.ttu perustuslakivaliokunnan n:o 1.
31191: mietintö n:o 6;
31192: Seuraava i.stunrto .on ller.ial!Jtaina kello 11
31193: 21) Vuoden 1921 valtiopäivillä lepäåmään päivä.llä.
31194: jätetyn lakiehdotuksen niiden valitsijamies-
31195: ten valits.emisesta, jotka toimittavat tasa-
31196: v.allan presid·entin va·alin iTäytsi-istunt.o 'Päättyy ikello 12,22 yöllä.
31197:
31198: .iohdos.t.a1 laa.di.ttu perustuslakivaliokunnan Pöytäkirjan vakuudeksi:
31199: mietinttö n:.o 7; Eino J. Ahla.
31200: 17. Perjantaina 20 p. lokakuuta 1922
31201: kello 11 a. p.
31202:
31203: Päiväjärjestys. Siv.
31204:
31205: I l m o i t u k s i a: 5) Vuoden 1921 valtioTJäivillä le-
31206: TJäämään jätetty ehdotus laiksi tasa-
31207: Siv. vallan "Presidentin vaalista ....... .
31208: Kolmas käsittely: Asiakirjat: Perustuslakiva-
31209: liokunnan mietintö n:o 6; mainittu
31210: 1) Vuoden 1921 valtiopäivillä le- ehdotus. •
31211: päämään jätetyt ehdotukset asevel-
31212: vollisuuslaiksi ja laiksi asevelvolli-
31213: suuslain voimaanpanemisesta ..... . 542 Toinen käsittely:
31214: Asiakirjat: Suuren valiokun-
31215: nan mietintö n:o 5; sotilasasiain- 6) Ehdotus laiksi yhdistyksistä
31216: valiokunnan mietintö n:o 1; maini- tammikuun 4 päivänä 1919 annetun
31217: tut ehdotukset. la.in muuttamisesta ............... .
31218: Asia k i r j a t: Suuren valiokun-
31219: 2) Vuoden 1921 valtiopäivillä le- nan mietintö n :o 7; lakivaliokunnan
31220: päämään jätetty ehdotus laiksi eräi- mietintö n:o 1; hallituksen esitys n:o
31221: den Maarian pitäjässä sijaitsevaan 17.
31222: Iso-Heikkilän virkataloon kuuluvien
31223: alueiden vaihtamisesta Naantalin 7) Ehdotus laiksi kunnallisten ja
31224: maaseurakunnassa sijaitseV"aan Kul- yksityisten kasvatuslaitosten valtio-
31225: tarannan huvilatilaan ............ . avusta .............. · · · · · · · · · · · ·
31226: A s i a kirjat: Suuren valiokun- Asia k i r j a t: Suuren valiokun-
31227: nan mietintö n:o 6; valtiovarainV'a- nan mietintö n:o 8; sivistysvaliokun-
31228: liokunnan mietintö n:o 6; mainittu nan mietintö n:o 2; hallituksen esitys
31229: ehdotus. n:o 4.
31230: 8) Ehdotus laiksi oppivelvollisuu-
31231: desta 15 päivänä huhtikuuta 1921
31232: Ainoa käsittely: annetun lain 6 §:n muuttamisesta toi-
31233: sin kuuluvaksi .................. .
31234: 3) Vuoden 1921 valtiopäivillä le- A s i a k i r j a t: Suuren valiokun-
31235: päämään jätetty ehdotus laiksi hevos- nan mietintö n:o 9; sivistysvaliokun-
31236: ten ja ajoneuvojen ottamisesta sota- nan mietintö n:o 3; hallituksen esitys
31237: voiman tar.p.eisiin ,sodan aikana .... 582 n:o 5.
31238: Asiakirjat: Sotilasasiainva- 9) Vuoden 1920 valtiopäivillä le-
31239: liokunnan mietintö n:o 2; mainittu TJäämään jätetty ehdotus laiksi kesä-
31240: ehdotus.
31241: kuun 15 "Päivänä 1898 maalaiskun-
31242: 4) Vuoden 1921 valtiopäivillä le- tain kunnallishallinnosta annetun
31243: päämään jätetty ehdotus laiksi halli- asetuksen 78 ia 82 § :n muuttamisesta
31244: tusmuodon 2!3 ·§ :n muuttamisesta .. A s i a k i r .i a t: Suuren valiokun-
31245: Asiakirjat: PerustuslakiV'a- " nan mietintö n:o 10; laki- ja talous-
31246: liokunnan mietintö n:o 5; mainittu valiokunnan mietintö n:o 1; mainittu
31247: ehdotus. ehdotus.
31248: 542 Perjarutai<na 20 p. 1oka:kmUJta.
31249:
31250: Siv. Siv.
31251: Ensimäinen käsittely: 18) Sivistysvaliokunnan mietintö
31252: n:o 4 vuoden 1921 valtiopäivillä le-
31253: 10) Vuoden 1921 valtiopäivillä le- päämään jätetystä ehdotuksesta laiksi
31254: päämään jätetty ehdotus laiksi nii- elävistäkuvi,sta .................. . 614
31255: den valitsijamiesten valitsemisesta, 19) Hallituksen esitys n:o 38 laiksi
31256: jotka toimittavat tasavallan presiden- edustajanpalkkiosta 1922 vuoden var-
31257: tin vaalin ...................... . 6.12
31258: sinaisilta valtiopäiviltä ........... .
31259: Asiakirjat: Perustuslakivalio- "
31260: kunnan mietintö n:o 7; mainittu eh-
31261: dotus.
31262: 11) Ehdotus oppisopimuslaiksi ... Nimenhuud:ossru merkitään poissaoleviksi
31263: Asiakirjat: Työväenasiainva- " ed. Bäck, La1hdensuo, Pulkkinen, Y. Saari-
31264: liokunnan mietintö n:o 1; hallituksen nen, Valkama ja Voionmaa.
31265: esitys n:o 11.
31266:
31267: Pöydällepanna varten llmoitusasiat:
31268: • e s i te 11 ä ä n:
31269: P u h e m i e s: Umoitetaan, että edus-
31270: 12) Perustuslakivaliokunnan mie- kunnan sihteerin sairauden tähden olen
31271: tintö n:o 8 vuoden 1921 valtiopäi- pyytänyt -eduskunnan nota;ria hoitamaan
31272: villä lepäämään jätetyistä ehdotuk- sihteerin tehtäviä tässä istunnossa.
31273: sista· eräitä perustuslakeja muutta-
31274: viksi laeiksi .................... . 614
31275: 13) Perustuslakivaliokunnan mie- Vapautusta, eduskuntatyöstä saavat yksi-
31276: tintö n:o 9 vuoden 1919 valtiopäivillä tyisasiain tähden tämän päivän istunnosta
31277: lepäämään jätetystä ehdotuksesta
31278: laiksi valtiopäiväjärjestyksen ulko- edustajat LaJhdensuo,. Saarinen ja. Bäok.
31279: asiainvaliokuntaa koskevien säännös-
31280: t-en täy•dentämi,sestä ............. .
31281: 14) Lakivaliokunnan mietintö n:o "
31282: Päiväjärjestyksessä oleV'at asiat:
31283: 3 hallituksen esityksen johdosta la-
31284: eiksi oikeudenkäymiskaaren 30 luvun 1) Vuoden 1921 valtiopäivillä lepäämään jä-
31285: ja ulosottolain 3 luvun 13 §:n muut- tetyt ehdotukset asevelvollisuuslaiksi ja laiksi
31286: tamisesta toisin kuuluvaksi sekä kor- asevelvollisuuslain voimaanpanemisesta.
31287: keimman oikeuden jäsenten lukumää-
31288: rän väliaikaisesta lisäämisestä ..... . ·Mainitut e.hdotukset, joita on valmistel-e-
31289: 15) Laki- ja talousvaliokunnan " vasti käsitelty sotilasasiainvaliokunnan
31290: mietintö n :o 3 laivarekisteristä 11 mietinnössä n:o 1 ja suuren valiokunnan
31291: päivänä marraskuuta 1889 annetun mietinnössä n :o 5, esitellään k o 1m a n-
31292: asetuksen muuttamista koskevan hal- t e e n k ä s i t t e l y y n.
31293: lituksen esityksen johdosta ....... .
31294: " P u ih e mies: 'Toisessa käsittelyssä h 1y-
31295: 16) Ulkoasiainvaliokunnan mietin-
31296: tö n:o 1 hallituksen esityksen joh- vruksytty lakiehdotus voidaan nyt !hyväksyä
31297: dosta Kansainliiton liittosopimuksen tai hylätä. Ensin sallitaan asiassa keskus-
31298: erinäisten artiklain muuttamisesta .. tella. iSen.iälkeen tehdään päätös lakiehdo-
31299: 17) Ulkoasiainvaliokunnan mie- tThsten !hyväksymisestä, kumma.stakin erik-
31300: tintö n:o 2 hallituksen esityksen joh- seen.
31301: dosta Suomen ja Norjan välillä teh-
31302: dyn sopimuksen hyväksymisestä, Keskust·elu:
31303: joka koskee yhdenmukaisia toimen-
31304: piteitä porojen estämiseksi kulke- 'Ed. K et o: ·Olen rohjennut pyytää !PU-
31305: masta valtakuntain välisen ra.ian yli! heenvuoron eräiden viime istunnossa käy-
31306: "
31307: 543
31308:
31309:
31310: tettyjen puheenvuorojen johdosta vastatalk- tusval taisi8J aineksia meidän maa:rnrne puo-
31311: seni ·eräille eduskunnan jäsenille niiden lau- lustuslaitoksessa, ennen kaikkea suojelus-
31312: suntojen j.ohdosta, joissa the ovat arvostel- kuntalaitoksessa. Kuinkapa voi silloin
31313: leet minun ryhmäni kantaa tässä kysy- todellakaan sellainen henkilö, joka kannat-
31314: myksessä. taa kansanvaltaista valtiojärjestelmää, an-
31315: On porvarillisten edustajien taholta ih- taa ,puolustuslaitoksen .iohdon sellaisten
31316: metelty miksi me sosialidemokraatit niin aineksien käsiin, jotka sympatisoivat täl-
31317: tiukasti pidämme kiinni rmiliisijärjestel- laist·en liikkeiden kanssa. Mutta minun
31318: :mästä, että olemme valmiit äänestämään täytyy todeta, että tämän eduskunnan por-
31319: kumoon .tämän nyt valmistetun ehdotuksen varillisissa. demokraattisissa puolueissa ei
31320: uude·ksi asevelvollisuuslaiksi. Onpa, eräs tässä asiassa näy jälkeäkään siitä rdemo-
31321: .po.rva.rillinen sanomalehtipakinoitsija lau- kraattisesta varova.isuuJdesta, .ionka pitäisi
31322: sunut, että me sosialidemokraatit muka olla myöskin kuitenkin p.orvarillisellekin
31323: pidämme kiinni miliisijärjestelmästä ja pu- demok•ra.tialle ominainen.. ;Edustaja Ven-
31324: humme sen puolesta ,muuten vain", ikään- nola tosin täällä viime kerralla lausui hurs-
31325: lkuin leikillä, ilman, että me asiaa pidä1m- kaita toivomuksia siitä, kuinka puolustus-
31326: mekään niin vakavana. Asia on kuitenkin laitoksen upsee,riston tulisi suhtautua lojaa-
31327: meidän mielestämme mitä vakavin. Puo- lisesti voimassaolevaan valtio.iär.iestykseen,
31328: lustuslaitoksen sisäpoliittinen ,puoli meidän mutta thänkään ei ole valmis millään ikäy-
31329: mielestämme .on niin tärkeä, että sille ei tännöllisellä toimenl)iteellä ,pitämään huolta
31330: voi olla puolustuslaitosta järjestettäessä siitä, että .sa.a.taisiin tndella puolustuslai-
31331: autamaHa mitä suurinta rhuomiota. Minä tokseen takeita siitä, että meidän maassa
31332: en voi käsittää, että ,porva.rillinen d·emo- ei demokratia tulisi sellaisten ainesten ta-
31333: ,Juatia meidän maassamme, s. o. ne puo- holta, jotka niin voimakkaasti ja. julkisesti
31334: lueet, jotka taht<ovat meidän maassamme la usuJVat myötäkuntonsa sellaisille liikkeille
31335: käydä porvarilEsdemokraattisista puolu- kuin Italian fascisti-liike on, kumotuksi.
31336: eista, panevat tälle seikalle niin vähäistä Tässä suhteessa meidäJt sosialidemokaatit
31337: huomiota. Jos porva,rillinen demokratia erottaa todella syväJ .iuo;pa kaikis·ta por-
31338: me~dån maassamme olisi aikansa tasalla, varillisista puo l ueista.,
31339: 1
31340:
31341:
31342:
31343: niin se todella koettaisi tässä maassa luo- Mutta meidät erottaa kuilu myöskin
31344: da sellaisen rpuolustuslaitoksen, että siitä äärimmäisestä vasemmistosta. kommunis-
31345: ei koituisi sisäpoliittisia vaaroja, kuten .nyt teista. fia.luaisilll tältä! paikalta lausua
31346: ilmeisesti on roleva asianlaita. iEirkö to- myöskin rionkun sanan .sen puhevuoron joh-
31347: della kärsitetä, että puolustuslaitosjärjes- dosta, jonka täällä ed. Vainio viime istun-
31348: telmä on mitä vakavin sisäpoliittinen ky- nossa näMävästi ryhmä.n.sä puolesta piti.
31349: symys. Meidän maa.ssammehan joka päivä' Edusta.ia Vainion viimekertainen lJUhehan
31350: antaa tässä .suhteessa uutta ha,vainto-ope- oli kommunistisen ryhmän. ohjelmapuhe ja
31351: tusta. Eikö porvarillinen demokratia näe, sen sisäl tämM. hyökkäykset sosialidemo-
31352: millä riemulla meidän maamme oikeisto- kraattista vastalausetta, vastaan pakotta-
31353: lehd·et rkäsittelevM esimerkiksi sellaista oi- vat minUJt vielä .siihenkin ikainamaan.
31354: keistobols!hevistista liikettä kuin Italian ITa.hdon lausua edustaja Vainiolle tun-
31355: fascistiliike on, liikettä:., jonka ilmaukset nustuksen siitä, ettäJ hän tapansa. mukaan
31356: ovat vielä pahemmat kuin milloinkaan väi- oli tässä puheessa suorasukaisempi kuin
31357: tetään bolshevismin ilmausten olleen. Meil- toiset hänen ryhmänsä .iä.sen,et ja .kuin mai-
31358: lähän 1kirjoittaa Hufvudstadsbladet, että nitun rythmän sotilasasiainva.liokunnan
31359: italialainen· fascistiliike on antanut herä- mi.etintöön liittämä vastalause, joka vasta-
31360: tysmerkin koko Euroopalle, ja Iltalehti lause ilmeisesti .sairastaa sillä taholla ta-
31361: kirjoittaa riemuitsevan artik•kelin, mitenkä va.llista 1kaksinaisuutta, j.op.a v·oisi sanoa
31362: suuria palveluksia fascistiliike on tehnyt kaksinaamaisuutta. Vastalauseharr sisäl-
31363: ei ainoastaan Italiassa, vaan koko Euro- tää vain ·kauniita puheen.pa:rsia siitä, mi-
31364: p.assa. Tällaisten ilmiöiden pitä.isi opettaa tenkä .meidän :maassa on heti ilman mitään
31365: myös porvarillista demokratiaa. Eivätkö väliaikaa päästävä yleiseen aseiden riisu-
31366: he ole selvillä.. että näissä !kirjoituksissa miseen. Nyt edustaja Vainio ilmoittaa,
31367: lausuttujen .mielipiteid.en takana on vaiku- että tämä yleisen asei·den riisumisen tila ei
31368: 544 '.Perjantaina 2·0 p. lokaik<uuta.
31369:
31370:
31371: ole kuitenkaan se o!h.ielma, johon lopulli- sen vuoksi .puhunut vam edustaja Vainio,
31372: sesti pyritään. Ohjelma on itse asiassa etualalle kommunistinen ryhmä asettaa
31373: toinen: porvariston aseista riisuminen ja sen o,hjelman, jota suositetaan vastalau-
31374: työläisten ja talonpoikain aseistaminen. seessa tälle porva.rilliselle valtiolle: täy-
31375: Viimemainitun .o!h.ielman ,puolen olemme dellinen asei,sta riisuminen ihan porvarillis-
31376: tietysti Venäjän esimerkin mukaan velvoi- ten rauha.nystävien mallin. Tätä kantaa,
31377: tetut lukemaan .sillä tavalla,,, että s.en mu- tätä porva.rilli.s.ten rauhanystävien kantaa.,
31378: kaan työläiset ja talonpojat on aseistettava, joka on toteut·ettava siihen .saakka, kunnes
31379: mutta asetettava kommunististen kollektii- .ioskus nykyisten suunnitelmien mukaan,
31380: vien ehdottoman kä·skyva!lla.n alaisiksi, jol- vuosikymmenien perästä .syntyy maailman-
31381: loin rautaisella k11dellä toteutetaan vielä va1larukumous. Tätä: kantaa. perustellaan
31382: .alllkarampi kuri kuin. nykyisessä armei- vastalauseessa kahdella eri tavalla, jotka
31383: jassa. Edustaja Vainion ja, hänen aateto- ovat periaatteeliisesti toisistaan melkoisesti
31384: veriensa t.fumäntap:aisen sotilasohjelman joh- er.oavia. Ensiksikin kommunistisessa vas-
31385: dosta ihaluaisin tehdä muutaman muistu- talauseessa, kuten ed. rv ainiokin ilmoitti,
31386: tuben. LEn tahdo pitkä.ltä vii1pyä tämän periaatteessa vastust·etaan jokaista maan-
31387: ohjelman käytännöllisessä toteuttamisessa, puolustuslaitosta., niin kauan kun ei ole ole-
31388: siinä seikassa, millä tavalla edustaja Vai- massa. työväenvaltaa valtiossa, niin .kauan
31389: nio ja hänen kumppaninsa luulevat voi- kun ·on vallalla, ka.pitalistinen jä,riestelmä.
31390: vansa toteuttaa tämän .ohjelmansa, ensiksi Tämän :kannan perusteluksi ed. Vainio mai-
31391: riisua porvaristo aseista ja toiseksi aseistaa nitsi kaksi näkiö1kohtaa.. Hänen .mielestään
31392: työläiset ja talonpojat. Aikooko hän odot- puolustuslaitosta. käytetään ,porvarillisessa
31393: taa, tekisi mieli kysyä, tämän ohjelmansa valtiossa sekä ulkopoliittisesti että sisäpo-
31394: toteuttamista si.ksi, kunnes on saanut edus- liittisesti sillä ta.v.oin, että työväki ei voi
31395: kunnan enemmistön ohjelmansa taakse? puolustuslaitosta missään muodossa hyväk-
31396: Ja aikoo1lw hän käyttää aseistettuja työ- syä, ei edes .siinä muodossa, iota me sosiali-
31397: .läisiä ja talonp.oi·kia ,kansanvallan kumoa- demokraatit ·ehdotamme. Edellisen väit-
31398: miseen vaiko sen suojelemiseen? Minusta teensä tueksi on ed. Vainio täällä laahan-
31399: tuntuu kuin edustaja Vainion ohjelma. sen nut esii,n omasta, mielestään kai rhyvinkin
31400: toteutettavuuteenkin nähd·en olisi vain tu- raskaan tykistön.sä,. osoittaakseen, kuinka
31401: levaisuuden musiikkia, pelkkä utopia,., Mi- muka porvarillisen valhon puolustuslai-
31402: nun mielestäni .sen toteuttamin.en merkitsee tosta aina käytetään imperialistisiin tarkoi-
31403: tosiasias.sa kansalaissotaa. Ei mikään tuksiin ja kuinka koko maa.npuolustus on
31404: luokka anna vapaaehtoisesti Tii.stää itsel- senvuoksi porva.rillisissa, valtioissa aina hy-
31405: tään as.eita. Se on uto,pia toise.stakin lättävä. 'Tämä jutustelu on mi-elestäni, .sil-
31406: syystä, siit11 syystä, ettei ole olemassa sitä loin kun se näin ylimalkaisesti esitetääm,
31407: etuyhteyttäJ työläisten ja. talon,poikien vä- kaikkein halpahintaisinta. Ei .suinkaan
31408: lillä, johon ·edustaja Vainio rakentaa ohjel- ole köyhälistöllekää,n aina kaikissa oloissa
31409: mansa. Eikä .sitä etuyhteyttä tule kapi- samantekevää. miten maan käy. vaikka se
31410: talistisesti •kehi,ttyneissä maissa. olemaan- ei olekaan vi€läJ valtaan päässyt.. .T os maan
31411: kaan. Kun edustajru Vainio tahtoo kimppuun :hyökkää toinen valtio, joka. tah-
31412: luoda ase•joukon,. jonka. pistimien turvissa too laskea maam' ikeensä alle, ei olle suinkaan
31413: hän aatetovereineen ky.kenisi pysymään samantekevää maan työväelle, onnistuuko
31414: vallassa ja panemaan toimeen kommunisti- tuo viholli.svaltio ~ässä aikeessaan. Työ-
31415: sen järjestelmän, niin on hänen lähdettävä väen luokkataistelu suoritetaan menestyk-
31416: siitä, että hänen on •riisuttava aseista myös- sellisimmin vain demokratian puitteissa,
31417: kin suurin osa talonpoikai.sluokkaa, joka demokratian pO:h.ialla, joka demokratia
31418: ei koskaan tule yhtymään kommunistisen edellyttää myös kansallista: itsemääräämis-
31419: diktatuu.rin kannatta iiin. oikeutta. 'Tämä itsemääräämisoikeus ei
31420: ,Mutta tämä kaikki onkin, niinkuin .sa- suinkaan ole nykyään taattu; ei suinkaan
31421: noin, edustaja Vainion tulevaisuud·en· mu~ ole asianlaita siten, etteikö jonkin maan
31422: siikkia:, joka. yritetään toteuttaa vasta sil- itsemääräämisoikeutta uhkai,si vaara jon-
31423: loin, kun kommunistit pääsevät valtioval- kun toisen valtion puolelta. !Silloin ei suin-
31424: lan peräsimeen. rroistais.eksi onkin siitä ka:an työväellek11än ole samantekevää, jou-
31425: Aseve1vollisu us1a:ki. 545
31426:
31427:
31428: tuuko .ioku maa vieraan vallan jalkoihin, sosialidemokraatit o-lemme täällä .io useam-
31429: vieraan valtion mää,räämisvallau alaiseksi. paan :kertaan painostaneet, että puolustus-
31430: ·Tällainen tulos, sehän .on tuhoisa varsinkin la.itok.sesba on olemassa sisäiJo•hibt]sia vaa-
31431: silloin, jos toinen valtio on alemmalla ke- .r,o.ia varsinkin silloin, kun tpuolustuslaitos
31432: hitysasteella j.oko taloudellisesti, siv]styk- on järjestetty sellaiseksi,. kuin sitä nyt
31433: sell i.sesti tai ,poliittisesti. meillä ehd.o.tetaan. :Siksi me .sosialidemo-
31434: ·Tämä on olhxb s:e kanta, j.oU.a ovat .se•irson>eet kraatit .pyrimme puolustuslaitosta järj·estä-
31435: alusta alkaen työväenliikkees suuret esitais- mään sellaiseksi, -että siitä ei olisi kansan-
31436: telija t, sosialismin suuret teoreetikot. Ja vallalle vaaraa, vaan .se olisi kansanvallan
31437: mitä siihen väitteeseen 'tulee, jonka ed, Va.i- turva. Siksi me pyrimme luomaan siihen
31438: nio esitti, et.tei voitaisi muka tehdä eroa sellaisia takeita, jotka turvaavat kansan-
31439: hyökkäyk,s,en ja •Jmoiustuksen väilillä, niin vallan pysyvä,isyyden maassa. Mutta ed.
31440: sekin väite on yhtä halpahintainen kuin edel- Vainio väitti, että puolustuslaitosta voi-
31441: linen. :Suuri ranskalainen sosialisti J aures on daan käyttää, nimenomaan ty•öväen rauhal-
31442: kerran maininnut tuntomerkin, jonka. avulla lista luokkataistelua vastaan. iSii1.äkin on
31443: ve•rra.ttain helposti voi tehdä eron, onko joku esimerk;kejä, esime.rkkejä, jotka me sosiali-
31444: maa ,puolustus~ vaiko hyökkäysasemassa demok.raatitkin kylliksi tunnemme. Mutta
31445: sodan sattuessa: kumpiko valtio suostuu tätä käytt!Öä vastaan voidaan, ilman että
31446: tai kieltä,ytyy alistamasta asiansa kolman- puolustuslaitos hävitetään., hankkia takeita.
31447: nen puolueettoman elimen tutkittavaksi tai Siellä, missä nämä takeet on .saatu ja missä
31448: ratkaistavaksi, se seikka. määrää, onko sitä työväki on lukuisa ja. mis,sä se on .hyvästi
31449: pidettävä puolustajana vaiiko hyökkääjänä. järjestynyt ammatillisesti ja poliitt.isesti,
31450: Ja yhtäJ harhaanjohtava .kuin edelliset siellä porvarillisessa valtio.ssakaan ·ei työ-
31451: väitteet on ed. Vainion väite, että jokainen väen raulhallisen luokkataistelun :häiritse-
31452: sota .meidän päivinämme on imperialis:tinen minen ole suinkaan oleellisesti puolustuslai-
31453: luonteeltaan. Kukaan ei ole juuri tätä vä,i- toksen olemukseen ·kuuluva. Tässä suhteessa
31454: tet,tä ve,risermmin ivannu.t kuin teidän oppi- ymmärtääkseni kommunistien tulisi yleensä
31455: isänne Lenin. Niinpä ihän es_i,m. eräässä olla verrattain hiljaa, sillä juuri Venäjän
31456: kirjoituksessaan ,Proletariaatin vallanku- puna-armeijaa ei suinkaan' ole käytetty vain
31457: mouksen sotilasoh.ielma" lausuu: ,Kieltää vastavallankumouksen kukistamis:een, vaan
31458: :kansallisten sotien mahdolli.suu.s imperia.- lukuisissa tapauksissa työväen :rauhallisten
31459: listis·en:a aikakautena on teoreettisesti vää- l nokka taistelujen kukistamiseen.
31460: rä, historiallisesti valheellista ja. .kä.ytän- Niinkuin sanoin, tämä on niin sanoakseni
31461: nössä se merkitsee eurorpalaisen yltiöi,sän- komm uni,s:bisen vast.ala useen· !Periaatteel-
31462: maallisuuden hyväksymistä." Ja edelleen linen rkanta. mainitsemassani ikysymy ksessä.
31463: hän lausuu samassa kirjoituksessa: ,Olisi ·Mutta tsii,näihärn on •esitre1tity as•eisba ·riisumis-
31464: yksinikertaise,sti tyhmää ~ierltä.ä; S'Orr<etun vaatimurks:en tueksi toinenkin perustelu,
31465: ka,nsan oik,eus m,a,ansa Jlll'olusttuks•een nii- niin sanoakseni hetken :poliittinen perustelu.
31466: den sodassa imtperialistisia suurvaltoja vas- Siinähän on viittaus neuvostohallituksen
31467: taan." Koko järkeily imperialismista ehdotukseen asevarustelujen su:pistamisesta.
31468: osoittaa ettei ed·. ,Vainio käsitä, mistä on Kuten me ,k,aikki tiedämme. on neuvosto-
31469: kysymys. Jos suurvallat ha.rjoittavat im- hallitus tehnyt iSuomen ja toisten V enä-
31470: uerialistista politiikkaa. niin ei suinkaan .iästä eronneitden valtioiden hallituksille eh-
31471: ~itä samaan aikaan yleensä pikkuvaltiot d.otuksen, että olisi kutsuttava koolle kon-
31472: ha.rjoita. Lmperialismi merkitsee juuri ferenssi poihtimaan ky.symystä aseiden
31473: maailmanherruuteen py.rkimistä. suurvaltain riisumisesta. Nyt tämän nojalla vastalau-
31474: ta.holta. lPik,kuvaltiot juuri imperialismin seessa ehdotetaan, että meidän maamme
31475: aikakaudella saavat tyytyä olemaan ,puo- hallituksen olisi ryhdyttävä neuvostohalli-
31476: lustuSJkannalla imp,erialististen suurvaltojen tuksen kansm neuvottelui:hin a.seiden riisu-
31477: hYJökkäysaikeita vastaan. ia se se on Suo-- misesta, mut.ta lisäksi, aivan .siitä riippu-
31478: menkin osana. Mutta ed. Vainio, kuten hä- matta, milhinkä tulokseen, nämä neuvottelut
31479: nen ryhmänsä vastalausekin, tuo aseista rii- jolhtavat, puolustuslaitos olisi välittömästi
31480: sumis:en tllleksi myös .sisäpo],iittitsia ]JerUiste- lnpetettav,a. Mehä,n tiedämme, että tämä
31481: luja. Ja onhan myönnettävä niinkuin me mainittu neuvottelukokous, josta tässä mai-
31482: 69
31483: 546 Perjantai:n.a 20 p. 1lok.akuuta.
31484: ~ -~----------------=----------=--------------
31485:
31486:
31487:
31488: nitsemassani vasta.lauseessa mainitaan, jotka saavat .syystä -ePäluuloisesti suhtautu-
31489: saattaa lykkääntyä epämääräiseen tulevai- maan .seHaisiin alotteisiin, mistä nyt olen
31490: suuteen. Mehän tiedämme, että neuvosto- puhun·uL 1Minä tarkoitan Georgian tapa-
31491: hallituksenkMn taholta tuskin tällä haavaa usta, joka antaa meille erinomaisen valai.s·e-
31492: pidetään enää tuon neuvottelukokouksen vaa havainto-upebusta. Alussa vuotta 1921,
31493: aikaansaamista niin kiirooHisenä. (V asem- kuten tiedämme, tunkeutuivat Neuvosto-
31494: malta: Mistä sen tietää?)~ Minä päättelen Venäjän sotajoukot Armeniasta, Aserheid-
31495: niin. Senvuoksi tuntuu todellakin suuren- shanist.a ja Pohdois-Kaukasiast.a Ge.orgian
31496: moiselta luottamukselta toiseen neuvottelu- tasavaltaan, jotå !hallitsivat bolshevikien
31497: puoleen se seikka, että edes odottamatta entiset puoluetoverit. Bolshevikit alistivat
31498: neuvottelujen tulosta t,ahdotaan puolustus- pitkä1listen, veristen taistelujen jälkeen
31499: laitos rkokonaan ihävittää. Meidän sosiali- c2:eor,gialaiset V en>äjän vallan alaisiksi. Tä-
31500: demokraattien nn suoraan tunnustettava. män teon vaikuttimet eivät enää olleet pie-
31501: et·tä me emme todellakaan täilläkään kertaa nilmmässä.kään maa.rassa yhteiskunnalli.s-
31502: jaksa seurat,a mukana tällaisessa luottavai- va1lankumoukselliset. Georgiassa:han oli
31503: .suudessa, kuten emme .ole .seuranneet mu- va1las.sa sosialistinen .puolue. Tuo toimen-
31504: kana muulloinkaan, kun työväkeä kommu- pide oli puhtaasti im,perialistinen, jossa Ve-
31505: nistit ovat tBJhtoneet harhakuvitteluilla nä.iän valta,kunn.an etu.ia ajettiin tallaa-
31506: .iohtaa hal'1haan. Meillä ei .ale todellakaan maHa .ialk.oihin Georgian kan.sallisuus. Ra-
31507: yhtä ehdoto.nta luottamusta neuvostohalli- .dekhan onkin julkisesti tunnustanut, että
31508: tuksen rauhanpolitiikan vilpittömyyteen ja sotaretken ainoana tarkoituksena oli Bakun
31509: ennen :kaikkea sen kestävyyteen. :Me tie- valtaus, .i-otta !bolshevikit .saisivat turva-
31510: däimme, että neuvostoh:aUitus ei ole suin- tuksi n:ruftan.kuljetuksen Batumista maa-
31511: kaan mikään sosia1istinen !hallitus, .se on hansa, .ia onhan Georgian kommunistisen
31512: esikapitalismin asteella .olevan maan halli- puolueen johtaja. Maha.radze selostaessaan
31513: tus, j.onka takana .oleva puolue on aikoja kommunistiselle puolueelle oloja Georgiassa
31514: sitten lf!-kannut olemasta proletaarinen puo- lausunut m. m. sanasta sanaan seuraa-
31515: lue .ia jonka. menettelytavat eivät ole sel- V•asti: ,.Punaisen armeijan tunkeutumisella
31516: laisia, iotka me sosialistit hyväksymme. Georgiaan .oli ilmeisesti ulkoapäin suunna-
31517: Onhan esimerkkejä siitä, että tämä puolue- tun valloitustoimen luonne, koska tuolla
31518: ha,Llibus valrtaan pää;synsä jälkiaikoina pyr- het.kellä omassa maassa,. nim. Georgiassa,
31519: ki väkiva'llalla levittämään ,kommunis- kukaan ei ajatellut kapinan va1misfusta."
31520: mi,a toisille kansoille, .ioiden valtava enem- Kun neuvostohalLituksen rauhallinen poli-
31521: mistö oli sitä vastaan. Venäjän :kommu- tiik:ka vielä ei täyteen kaksi vuotta taka-
31522: nistit pyrkivät viemään asiansa voittoon perin oli sellaista, että sitä voi kutsua täy-
31523: Venäjän aseilla. Tämä Venäjän aseilla dellä syyllä imperialistiseksi politiikaksi,
31524: .suoritettu yhteiskunnallinen vallankumous ei o1e ihmeteltävä, jos me .sosialidemokraatit
31525: olisi ainakin uusissa valtioissa merkinnyt ensin odotamme, mitä yhteisistä neuvot-
31526: 1palautumista Venäjän yhteyteen. Tämä oli teluista. alkaa kuulua, ennenkuin va•adimme
31527: ohjelma sillä taihalla vielä Puolan sodan ai- maan puolustuskyvyttömäksi tekemistä.
31528: kaan, jolloin Radek lausui: ,Me tulemme Kukaa.n ei sen vilpittömämmin kuin me .so-
31529: ympä,rysvalt.ojen kanssa. suorittamaan rat- sialidem1okraatit ha,rrasta asevarustelujen
31530: kaisev.an taistelun Reinin varrella." Silloin su,pisbmista ja pä:äsemistä kansainvälisillä
31531: oli suurta Venäjää hallitsevan joukon väki- sop~murksilla täydelliseen aseitten riisumi-
31532: valtaisen ulkopolitiikan yllä kaunis aatteel- seen. Se on kuulunut vanhastaan sosiali-
31533: linen verho: yhteiskunnallinen vallan- .demokraattisten puolueiden ohjelmaan ja
31534: kumous. Vasta senjälkeen kuin on käynyt erityisesti maailmansordan veristen koke-
31535: selväksi, että ·tällä ohjelmalla. ei ole käy- musten jälkeen sosialidemokratia •On kan-
31536: tännöllistä toteutumismahdollisuutta, vasta nattanut kaikkia ,niitä pyrkimyksiä, .ioita
31537: sen jälkeen on sillä taholla ruvettu ilmoit- sen jäl.keen on tehty tärhän päämäärään pää-
31538: tamaan ,suosittavan rauhallista ulkopoli- semiseksi. Piakkoinhan kokoontuu m. m.
31539: tiikkaa. Mutta meillä Olli kuitenkin esi- Amsterdamin internatsiona.alin konferenssi
31540: merkkejä. siitä, että tuon uuden ulkopoli- pohtimaan :keinoia,. ioilla voitaisiin päästä
31541: tiikan a.ikanakin on .sattunut bpauksia. tähän <päämäärään. Me olemme 'siis sitä
31542: Asevelv·ollisuus1aki. 547
31543:
31544:
31545: mieltä, että Suomen hallituksen on otettava ' pUJolustukseksi se seikka, että mikään maa
31546: vastaan neuvost.ohallituksen kutsu saapua ei voi olla vailla it.sepuolustusta, siis nä-
31547: mainittuihin .a.sevarust.el u.ien swpistamista kökohta, joka .puhuu heidän va.stalausees-
31548: koskeviin neuvotteluihin, mutta siksi, kun- sa,an esittämää rroan ta.a vastaan. Ja.
31549: nes on päästy selville, mitä tuloksia nämä minä myönnän, että ,minunkin mielestäni
31550: neuvottelut anta.vrat, meidän· mielestämme on aiv.an selvää, .että ,V enä.iäkään ei voi rii-
31551: ei ole syytä mennä~ toteuttamaan .sitä oh- sua yksin puolin aseita ja jättäytyä naa.-
31552: jelmaa, jota kommunisti.s•essa vastalau- pure.iden ja suurvaltain a,rm.oille. Mutta
31553: seessa. suo.sitellaan. minäJ tahdon painostaa sitä, että tämä
31554: Olen muuten varma .siitä, ettei suin.kaan näkökohta ei kuitenkaan puolust.a tuol-
31555: 1
31556:
31557:
31558: neuvostohallitus tule missään tapauksessa laista toimenpidettä. Itsepuolustuksen
31559: näissä neuvotteluissa suostumaan .siihen, kannalta ei suinkaan olisi ollut vält.tämä-
31560: että Neuvosto~Venäjällä k.oko puolustuslai- t.öntä ,paisuttaa. armeijaa V.enäjä.Ilä sillä ta-
31561: tos :poistettaisiin. N euvo.stohallitus on .hal- valla, jot.a :palvelusaian pidenny.s merkit--
31562: litus, joka. mitä aktiivisimmin .sekaantuu see. Eräässä haastattelussa on Pietarin
31563: tällä rhetkellä maailma111politiikka.an ja jo.ka sotilas,piirin poliittisen ·.hallituksen 'kom-
31564: tarvitsee tämän maailmanpolitiikkansa munistinen päällikkö Gusew ,.Petrogorad-
31565: tueksi suurenkin ;puolustuslaitoksen. Minä ska~a Pravdassai' lokakuun 7 päivänä mai-
31566: olen varma siitä, että se ei tule missään ta- ninnut niitä syitä, jotka ovat tähän .toi-
31567: :pauksessa suostumaan ,siihen, että se jäisi menpiteeseen neuvo.stohallitusta hänen mie-
31568: vaille tätä tuke.a varsinkaan tällä hetkellä, lestää.n pakottaneet. Hän mainitsee, että
31569: jolloin se niin brmo.kkaa.sti toimii Etu- tämän uuden as·evelvollisuusdekreetin. mu-
31570: Aa.siass'a yhteistoiminnassa eräitten .suur- kaan neuvostoha.llituksen sotajoukkojen
31571: valtain •kanssa toisia vastaan. vahvuus rauhan aikana tulisi olemaan
31572: Että näin on asianlaita, siitä on meillä 800,000 miestä - siis melkoisesti toinen
31573: taas tuore ha vain tlo-opetu,s. Joku aika si t- luku .kyllä kuin :se, jonka täällä ed. V en-
31574: tenhän maailma'lle neuvostohallituksen vi- nola ilmeisesti erheellisesti viime istun-
31575: rallin·en tiedonanto-toimisto Rosta levitti noss.a mainitsi. J.oka tapa.uk:sessa tällrai-
31576: sä!hkösanomaa .s·iitä, että Venäjällä on hy- nenkin armeijan vahvuus rauhan aikana
31577: väksytty uusi asevelvoUisuusdekreet±i, jolla .on tarp.eettoman suu:ri. N euvosto'hallitus
31578: on iär.iestetty myös as.evelvollisuusaika Ve- ei suinkaan,. suojaks-een pieniä reunavalti-
31579: näjäUä uudestaan. Mitä .sisältää tämä säh- oita vasta.an tarvitse tällaista armeijaa,
31580: kö.s·anoma? Sen mukaan Venäjällä palve- ioten palvelusajan -pidenny.s on senvuoksi
31581: lusaika tulisi olemaan jalkavä·essä 1% ollut ta•rpeeton toimenpid·e.
31582: vuotta, ratsuväessä 2 1;2 j.a laiv.asto.ssa 4 1 / 2 l\futta se on ollut myöskin .poliittisesti
31583: vuotta. 'Tuon dekreetin mää•räämä 1palve- 'onneton toimenpide senvuoksi, että juuri
31584: 1Thsaika, sehä:n on todella sellainen, ettei ole tä:mä toimenpide on antanut mitä vahvim-
31585: iihmeteltävää, · jos jotkut kommunistisen man aseen käteen niille aineksille, jotka
31586: puolueen valit.sii·a·t kuulemma maaseudulla jokaisessa maassa k,oetta.vat muodostaa ar-
31587: väittävät, että tuo sähkösanoma ei olekaan meijan :palvelusaian ma,h.dollisimman pit-
31588: Rostan sähk.ö.sanoma, vaan se on po.rva.ri.en käksi .ia jotka koettavat luoda maalle mah-
31589: ·väärentäJmä. Mut.ta a.siahan on niinkuin dollisimman .suuren j.a rasittavan armeijan.
31590: tämä. sähkösanoma osoittaa. Dekreettihän On varmaa siis, että mainittu toimenpide
31591: ron julkaistu Moskovan lsvestia.ssa, j.o.s•sa se on antanut mitä varurallisimman va.stais-
31592: on jokaisen närhtävissä. On tod·ella merkil- •kun työväenluoka.n pyrkimyksille aseva-
31593: listä, että neuvostohallitus, silloin kun se rusteluiden supistamiseksi, kun neuvosto-
31594: ehdottaa :pienille reunavaltioille neuvotte- hallitus on tahtonut pukea uudelleen Venä-
31595: luja aseitten riisumise.sta, itse määrää pal- .1an kansan, rmilitarismin pakktopaitaa.n.
31596: velusajan niin pitkäksi, että niin pitkää Tämä neuvostohallituksen uusin toimen-
31597: palvelusaikaa tuskin lienee muualla kuin pide, se on tosiasi.a, joka meidän sosiali-
31598: kaikkien militarisotisimmassa. suurvallassa, demokraattiell'kin on otettava huomioon,
31599: nimittäin Ranskassa. !Kommunistiselta ta-~ Niin kauan kuin neuvostohallitus kasvat-
31600: holta on, silloin kun tåtä neuvostohallituk- taa ja '!.isää m:ioljoona-·armei:ja•a:n·sa, ~ei pieni
31601: sen toimen•pidettä on arvosteltu, tuotu sen naa'Purimaa voi olla kokonaan vailla. puo-
31602: 548 Perjan1Jaima 20 p. 1loik.ailmuta.
31603:
31604:
31605: lustuslaitosta. Mutta, niinkuin olen mai- yksimieJisyydestä.,, mikä asian käsittelyssä
31606: ninnut.,. tämä- puolustuslaitos on laadittava ~n ilmennyt eri eduskuntaryhmien välillä,
31607: sellaiseksi, että .se ei käy kansakunnalle niin on 1syytä toivoa, että ratkaisu tapah-
31608: aineellisesti ylivoimaiseksi ja. että se ei käy tuu myönteiseen suuntaan.
31609: kansakunnalle .sisäpoliittisesti vaaralliseksi. Lain py,syv.äJiJsyydes·bä voiCLa:an kuitenkin
31610: 1Minä tahtoisin vielä lopuksi huomauttaa olla eri mieltä. Riippuen monesta meille
31611: komm unistis·en va.stala useen kannattajille, tunt,ematta:masta asianh.aarasta, varsinkin
31612: että juuri .erityisesti !heidän kannaltaa.n siitä, ettlä meidän valtakuntamme valtiol-
31613: rpuolustuslaitoksen !hävittäminen ei ole peri- linen elämä on ollut niin .ly.hyttä, koke-
31614: aatteellisesti .puolustetta.vissa. Hehän ei- muksemme niin rajotettua, riippuen mo-
31615: vät luota siihen, että työvä.enluokka. V!oi nista. tämän:suunrtaisis.ta asioista on asian
31616: valtaa.n :päästä tai vallassa pysyä rauhalli- kä·sittelyssä. kuiten.kinr iLmennyt erinomai-
31617: sin keinoin. Jos me otak.summe heidän sen paljon personailisen ha,rrkinrnan varassa
31618: -ehdotuksensa vakava.sti ta.rkoitetuk.si ja ratkaistavia "kysymyksiä., eikä kukaan voi
31619: jos me .otaksumme mahdol'liseksi, että por- oikein tä,ydellä v·a,rmuudella sanoa, missä
31620: varilliset yhtäkkiä .suostuisivat. kokonaan oikean_ ja. väärän ra.ia täsmällisesti kulkee.
31621: poistamaan meidä-n maastamme .puolustus- Niin1päJ onkin ta.pahtunut, että se lakie.h.do-
31622: laitoksen, niin kai kommunistisen ryhmän tus, .ioka. nyt on .käsiteltävänäiDJme, on mo-
31623: olisi ,ohjelmansa mukaisesti tätä toimenpi- nien kompromissien tul.o.s, eikä semmoise-
31624: dettä kannatettava. ·Mutta heidän k.annal- naan täydellisesti voi vastata .kenenkään
31625: taanhan tämä juuri on arveluttavaa. ~e vaatimuksia. Erimielisyydet alkavat jo
31626: hän ovat lykänn·eet ohjelma.nsa mukaisesti siitä kohda,s.ta, jolloin on päätettä:vä, min-
31627: mailmanvallankumouksen vuosikymrme- kä. .iäriestelmän pohjalle puolustuslaitok-
31628: niksi eteenpäin, Sinä väliaikana, joka tä- semme on järjestettävä.. Kaaderijär.iestel-
31629: hän mennessä kuluu, työväenluokka jätet- m'än 1r'imnral1e, johonka ·nyt ·esitetty lakieh-
31630: täisiin siis vaille kaikkea .opetusta. aseiden dotus .perustuu, on käsittBlyn kaikissa vai-
31631: käyttöön. ,Meidän sosialidemokraattie.nkin heissa asetettu toinen järjestelmä, miliisi-
31632: mielestä tä.llainen olisi vaarallista. Me to- iär.iestelmä_,_ jonka ·hyväksi on ta!hdottu
31633: sin tahdomme :pysyä demokratian poh- esittää .su:hteellise;Sti painavia syitä. Kai-
31634: jalla, me tahdomme .saa.vuttaa oh.ielmamme kissa käsittelyn vaiheissa on kuitenkin
31635: taakse kans·akunnan enemmistön. Mutta tämä järjestelmä ~jätetty toiselle sijalle kaa-
31636: me tahdomme ·opettaa myöskin työväen- derijä.rjestelmän, rinnalla.. Niistä syistä,
31637: luokan käyttämään aseita, jotta se olisi .ioilla, milii.sijärjestehnää on tahdottu .puo-
31638: valmis lJUolustamaan demokraattista valtio- lustaa,. on en·nen kaikkea mainittava se
31639: sääntöä, silloin kuin sitä v.astaan mahdol- syy, jota edelli,nen rpuhu.ia erikoisesti pai-
31640: listen porvarillisten fascistis.ten ainesten nosti ja joka •esiintyy myöskin sotilasasi-
31641: ta1holta hyökkäyksiä tehdään. :Tätä varten ainvaliokunnan .mie·tintöön liitety.ssä ensi-
31642: me tahCLomme •puolustuslaitoksen, mutta maisessä vastala nrsees:sa. H uoma u tet.aan,
31643: puolustuslaitoksen, joka. eroaa oleellisesti kuinka :miliisijä.r..iestelmälle •perustettu puo-
31644: siitä puolustuslaitok.se.sta, mi.nkä porvaristo lustuslaitos antaisi sumempia takeita, kuin
31645: meille nvt tahtoo antaa: :Siitä .syystä me kaad·erijärjestel'män periaatteet, siitä, ettei
31646: emme voi olla, nykyi)ltä puolustuslaitosta nuolustuslait.osta voiida k.äJy,ttää sen var.si-
31647: hyväksymässä, vaan tulemme äänestämään ~aiselle t-arkoitusperälle., .maan puolustuk-
31648: tämän lain' hyväksymistä vastaan. selle, vieraisiin tehtäviin. Ja lisäksi ko-
31649: kemus -on o.sottanut, että; kansan miliisi-
31650: laitos ei yhtä helpo.s.ti, kuin .kaa.de.ri.iär.ies-
31651: 'E:d. He i k i n he i m .o: Eduskunta on te.lmään perustuva puolustuslaitos, muodos-
31652: tä-nä •Päivänä tilaisuudessa omasta .puoles- tu vaaralliseksi kansainvaltaiselle kehityk-
31653: taan lopullisesti ra.tkaisoemaan kysymyk- selle. Olen tätä asiaa marhdo1lisi.mman
31654: sen, joka on ollut vireillä niin 1kauvan tarkoin harkinnut, mutta rmuuhun tulok-
31655: kuin valtakuntamme on oHut olemassa, seen, en voi tulla, kurin että asianlaita on
31656: on tilaisuUidessa hyväksymään ensimäi.sen iokseenkin tasan n•ä•invast.oin, kuin mitä
31657: pysyväisen asevelvollisuuslakimme. Ja. jos tässä väitetään. Kaaderi.iäriestelmän mu-
31658: uskallamme päättää siitä suhteellisesta kainen a:rmeijalaitos: nimittäin on mah.dol-
31659: Asevel vollisu us1a~i. 549
31660:
31661:
31662: lisimman eheä, luja kokonaisurus, jonka nämä edellytykset yhtaikaa toteutuisivat.
31663: eri osia .ei vo~da käyttää eri ta.rkoituksiin. Ja varmasti meidän diplomatiamme on pi-
31664: •Sitä voidaa,n käyttää vain yhtenä koko- tävä huolen siitä, että me emme missään
31665: naisuutena. ja se .on mahdollisimman lu- tapauksessa joudu sellaiseen asemaan, jota
31666: jana aseena. hallitruksen kädessä, silloin- nä:mät edellytykset .sisältävät. Myöskin
31667: ikuin hallitus sitä tahtoo käy.ttää; .niihin voimme varmuudeHa otaksua, että niin-
31668: tarkoituksiin, jotka !lain mUJkaan puolus-. kauan kuin me täytäJmme sen tehtävän,
31669: tuslaitoksclle ilmuluvat. Miliisilaitos taas, jo.nka meille historia. ,on asettanut, olla ra-
31670: jonka yksilöt ovat 1hajaantuneet ympäri .iavartijana. idän ja lännen välillä, niin-
31671: knko maan, on paljon enemmän altis sa.- kauan ei länsimainen :sivisty.smaailma
31672: tunnaisille aatevirtauksille. Yhtä vankka oman etunsa tähden voi jättää meitä yksi-
31673: kuin •Olli side lailli,sen hallituksen ja seiso- näimme taistelemaan idän ,y.livalta.a vas-
31674: van armeijan ViätliUä:, yhtä vankka.,. jos taan. .Kun näin on asianlaita, on kaa.deri-
31675: kohtakin paljon nä,kymä;tWmämpi, on se jä.r.iestelmän mukainen sotalaitos airroa
31676: salain.en. side, ne piilevät la.ngat, jotka yh- muoto, joka vastaa sitä :puolustusta.rkoi-
31677: distävät miliisijärjeste.lmän kaikenmoisiin tu1sta, mikä meiJCLän maallemme on välttä-
31678: .satunnaisiin torikokouksiin, 1puoluejär.iestöi- ,mätöntä. Yksi etu voi olla miliisijärjes-
31679: hin ja muihin sellaisiin. Vain jossakin te1mälle, .se, eMä .se taloudellisesti tulee
31680: ta.paukses·sa voi a:r.me.iia joutua aseeksi maallemme vähemmin rasittavaksi. 'Tämä
31681: karisainvaltaisen lail.lise.n yhteiskuntajäLr- on todennäköistä, va.ikkakaan ei todistet.
31682: .iestyksen tuhoa.miseks.i, siinä tapauksessa tua. Mutta ne heikot puolet, .io~hin •olen
31683: nimittäin, että ·hallitus on ensiksi joutunut edellä lyhyesti vi:ita.nnut, ovat minun mie-
31684: tälle väärälle :polulle. Mutta ei suinkaan lestäni siksi 1painavia., että vaikka meidän
31685: missään nimessä voida vaatia. ·että puolus- olisikin talondelili.sen ahdingon takia ·pakko
31686: tuslaitoksen ·on •pidettävä huolta siitä, että vähentää IPUolustuslaitoksemme siihen mää-
31687: hallitus ·pysyy laillisella kan.sainvaltaisella rään, että se seisovana. a1rmeijana. ei tulisi
31688: 'Pohjalla. Se on eduskunnan tehtävä, eikä sen enemmän .maksamaan, kuin mitä .suun-
31689: puolustuslaitoksen, ja jos puolustuslaitosta niteltu miliilsilaitos ka.:nsal1em.me maksaisi,
31690: ruvetaan käyttämään tällaisiin poliittisiin niin .sittenkin se vasta,isi tarkoitusta.an pa-
31691: tarkoituksiin, jotka kuuluvat eduskunnalle, remmin kuin tuo suunniteltu miliå.sijärjes-
31692: niin silloin .ainakin puolustuslaitos on joh- telmä.
31693: dettu sille vieraita tarkoitusperiä täyttä- Ne arvoisat eduskunnan jäsenet, jotka
31694: maan. Ei kukaan ole edes tahtonut väit- ova•t. tehneet :Päämä!äräksensä tässä asia·ssa
31695: tääkään, että miliisijä;rjestelmän mukainen miliisijärjest.elmän toteuttamisen, voivat
31696: ,puolustuslaitos 'f)uol ustuskuntoisuu teen· näh- siis, va1ikka. eivät äänellänsä tahtoisikaan
31697: >den kykenisi kilpail-emaan kaa:deri.iärjes- Imnnatta:a 1-Joi:sen kysymyksessä olevan jär-
31698: telmän mukaisen a.nmeijan ;kanssa. Mutta jestelmän toteuttamista, hyvin .rauhalli-
31699: tässä suhteessa on meitä lohdutettu sillä sella mi.elellä .s,ulitautua eduskun,nan enem-
31700: vakuutuksella, että puolustuslaitoksemme, mistön päätökseen, vaikka se kävisikin
31701: .iärjes~ettäkoäön se minkä järjestelmän mu- päinvastaiseen suunta.a.n., kuin heidän mie-
31702: kaiseksi talhansa, ei missään tapaUJksessa lipiteensä.
31703: ole riittävä turva itdän vaaroia, torjumaan. ;T·ämän suun.nit.elman .rinnalla. on ollut
31704: Tässä kysymyksessä m-eillä kyllä voi olla vielä eräs toinen ajatus, jonka. voi .sivu-
31705: hyvinkin eri mieliä. Voimmepa kuitenkin mennen mainita. On nimittäJin esitetty,
31706: tehdä ionkun myönnyty.ksen siinä sU!hteessa. että meidän 'f)Tholustuslaitoksemme koko-
31707: Jos meidän maamme täydellisesti eristet- naaln hävit.ettäisiin, koska tämä menettely
31708: täisiin muusta maailmasta, jos Venäjä ko- olisi ilmeisesti V enä.iän haUitukselle mie-
31709: konaisuute.na muodostaisi ehe:än yhteis- leen, ja, koska Venäjän hallitus tiettävästi
31710: ik•untaiär.iestön, jos Venäj.ällä tällöin val- on .io tehnyt siihen .suuntaan menevän .eh-
31711: litsisi yhtenäinen kansallishenki, joka vaa- dotuksen. Edellinen arvoisa puhuja on jo
31712: tisi Suomen tuhoamrista, niin silloin ei mi- tä.Lle a.iatuksell.e osoittanut kiitettävää huo-
31713: kään järjestelmä kykenisi ajanmittaan miota, minun mielestäni ,pa1jon suurempaa.
31714: meidän itsenäisyyttämme puolustamaan. huorruiota kuin itse ajatus olisi oikeastaan
31715: Mutta mah·dotonta on ajateHa., että .kaikki ansainnut, sillä minun on todellakin vai-
31716: 550 · Perjan1taima 2.0 p. 'lotkrurou;wta.
31717:
31718:
31719: ikea UJskoa•, että tämä esitys edes vakavassa hen vaka.va.an !huolestumiseen, jolla kaikki
31720: mielessä olisi tehty. yksimielisesti, miltei po:Ukkeuksetta, puhu-
31721: rNii.den eduskunbrylhmien: kesken taas, vat liian lyhkäisestä palvelusa.iasta.. Se
31722: jotka ovat oHeet itse järjest·e.Lmästä yksi- palvelusaika,,, joka tässä lakiehd·otuksessa
31723: mielisiä, on ilmennyt erimielisyyksiä var- nyt on säädetty, on epäilemättä lyh,i,n mah-
31724: sinkin palvelusaikaan nähden. Asevelvol- dollinen, mikä voi ollenkaan kysymykseen
31725: listen palvelusa,ika., jonka he ,ovat velvolli- tulla, jos mieli pitää meildän ipuolustuslrui-
31726: set suorittamaan vakinaisessa väessä, sekä tostamme tarlwitustaan vastaaval·la kan-
31727: armeijan taist,eluyksikköjen lukumäärä ja nalla, eikä sitä miltään kohdalta. voida tätä
31728: vahvuus - ne ovat .seikkoja, jotka. ovat näkökohtaa syxjä:yttämättä lyhentää. Jos
31729: toisistansa. ,riippuvaisia .ia joissa perso.onal- tahdottaisiin ~hdnttomastii taloudellisista
31730: Esella iharkinn.alla kyl.lä on hyvinkin pal- sy,istä pienentää sotilasm.e.noja., olisi minun
31731: jon ratkaisuvaltaa.. Eikä eduskunta rvoi miel.es;täni paljon likempänä se mahdolLi-
31732: vaatia itsellensä sitä arvovaltaa, että se suus, että olisi armeijan lukumää.rää rPie-
31733: asiantuntijan tavoiru kykenisi näitä asioita .nennettäväJ jättämällä kut.sunnasta po·is
31734: arvostelemaan. Kysymys asiantuntijoista muutamia asevelvollisia nuorukaisia, siirtä-
31735: on seikk3J, joka midestän~ •on eri tavalla, mällä heitä suoraan reserviin, kuin että ,pal-
31736: ]kiävä kyllä 1hyv,inikin eri tavalla käsitelty velusaikaa 1yhenne1::täi,siin. 'TäJhän ,suun-
31737: asian e.ri va~heissa. On valitettava.sti ole- taan on !hallitus aikanaan telhnytkin erään
31738: massa..niin :paljon sitä kat.santokantaa, että ehdotuksen, jonka eduskunta kuitenkin toi-
31739: ylipäärusä kuka tahansa tavallisella jär- seen suuntaan muutti. Jos nyt tahdottai-
31740: jellä varustettUJ ~hminen kykenee .iokseen- siin järkiperäiseen suuntaan kehittää mei-
31741: ikin hyv,in arvostelemaan tähän, ni.inkuin dän .sotalaitostamme, niin li<kinnä olisi mi-
31742: moneen muuhunkin eri;IDoisalaan kuuluvia nun mielestäni se ajatus, että kute.n maintit-
31743: kysymyksiä, jopa .niin, että .a,sia.ntu.nti- sin, kut.su.ntat.ilaisundessa osaksi perheolo-
31744: joiHe ei tahidot,a myörutä;ä minkäänlaista .ien pe.rustuksella, osaksi terveyden \perus-
31745: etua heiidän alaansa kuuluvien kysymysten tuksella, osaksi viime sijass.a arvan nojalla
31746: ratkaisemisessa, vieläpä niinkin, että täl- jätettäisiin vakinaiseen sotapalvelukseen
31747: laisia asioita y,mmlärtä.ä ikuka tahansa kutsnmatta esim. 1/3 nuorukaisista ja. sen
31748: 'Pa,itsi juuri asi,antuntijat, jotka viimeksi- s~iaan jälellä olevien nuorukaisten palve-
31749: mainitut eivät ole päteviä tflli ovat jäåvil- lusaikaa vastaavassa määrässä pidenuett.äJi-
31750: lisiä näistä asio.ista mitää!ll lausumaan, siin. Reservin puolustuskuntoisuus silloin
31751: koska muka heiidän m:ieli;piteensä en,emmän kyllä eihkä jonkun ver.ran pieneni.si mutta
31752: .riip.puu heidän asemastaan kuin kokemuk- luulen, -että a.r.mei.ian puolustuskuntoisuu-
31753: sestaan, .persoonallisesta va·kaumuksestaan •delle se voimanlisäys. minkä se tämän
31754: ja, älystään. On vaikea asia.U.isella to.dis- kautta S!R.isi, olisi paljon enemmän tuntuva.
31755: telulla kumota täl'laisia tyhjään perustuvia N.ykyo'oiSis<a tai niissä ·ollois,sa, jotka trumä
31756: väitteitä, Suuren e'distysaskeleen tekisimme käsiteltävänä oleva lakiehdotus luopi näyttää
31757: todella, jos pääsisimme käsittämään, etteivät vaikealta saada·sella,ista ylintä päällystöä,
31758: kai1k:ki i1hmis~b voi kaik1E a asioita ylllJmärtää. ioka va.stuullens1a otta.isi, tällaisen puutteel-
31759: Tällä .lausunnoHa minä en .suinkaan sitä lisesti harjoitetun armeijan johtamisen tais-
31760: tarkoita•, etteivät eduskunnan jäsenet saisi' teluun. Ymmärrettävää onk:in, eUä pääl-
31761: muod.ostaa itselleen omakohtaista vakau- likkö, joka tunt.ee olevansa vastuussa kan-
31762: musta myöskin sotilasalaan kuuluviin jopa san turvallisuudesta .ia jokaisen sotilaansa
31763: kaikktiin siihen alaan kuuluviin kysymyk- l1engest'ä, :hyv.in vaSitenmieEsesti lä.hettää
31764: siin nähden, mutta mielestä.ni vain suhteel- tuleen miehiä, ioHra eiväi ole saaneet sitä
31765: lisella .pätevyydellä!. Jos ,keskustelee nii- •harjoitusta., mitä nykyaikainen tekniikka
31766: ·den henk•ilöiden kanssa, joilla. on näi.ssä jokaiselta sotilaalta. pa·ljon suuremmassa
31767: kysymyksissä :persoonaUista kokemusta, määrässä vaatii kun aik·a·isempina. ai:koina,
31768: jotka ovat asemansa tähd.en joutuneet kas- Tämän lisä·ksi on tietysti huomioonotet-
31769: vattamaan asevelvollisia rauhan aikan·a ja tava ne seikat meidän poliittisesti •uhatusta
31770: so.da.n aikana, !heitä sekä sotil.aallisisBa että valtiollisesta a.semastamme, mitä edellinen
31771: yleisissä sivistyksellisissä asioissa .ioht3J- uuhu.ia tääl·lä niin valwisevasti meille se-
31772: maan niin taisteluissa kuin 'ha.r.ioituksissa- litti.
31773: kin ei voi olb kiinnittämättä huomiota sii- Tämän kä.sittehn eri vaiheissa on tavan-
31774: Asevelvollisu us1a•ki. 551
31775:
31776:
31777: takaa; esitet~y rauhanaatteen vaaJtimus. Se myöskin koko yhteiskuniajärjestelmän.
31778: onk.in luonnollista, että sellainen ajatus tu- Isänmaan konkeimman \PUolustuksen ihan..
31779: lee eh.dott.o.ma.sti mieleen. NäJiden asiain ·teet kai löytyvät 1ähinnä omistav•ain luok-
31780: kanssa askarrellessa. tuntuu .monta kertaa kien valtiomiehistä, ennen kaikkea valtioi-
31781: uiinkU>in ohsi saanut - tamtoisin sarioa - den päämiehistä. Nehän .ovat l ruultavasti
31782: .verta sormimsa, ja tekee mieli puhdistau- useammin .pitäneet loista,via ,puheit·a soti-
31783: tua. Tuo pu:hdistauimminen ei voi tapahtua l.asparaadeissa i.sänma•an puolustuksen vält-
31784: millään muulla tavalla., :kuin siten, että me täm'ä,ttömyydesträ .ia sen ylevyydestä. Mutta
31785: ka.ik.issa tilaisuuksissa kaiken kykymme me näemme, että juuri nämä korkeimmat
31786: mukaan teemme sen, minkä voimme, sodan isänmaa.lhsuwden puolusta.ja.t ovat usei.ssa
31787: syiden poistamisek&i. RaU>hanaatteesta on va,rsin va.ikutusva.lta·isissa .maissa' luulta-
31788: tosin sanottu, että se on va.an sellainen vasti epäisänmwallistew toimesta karkoite-
31789: unelma., joka ei voi viehättää ketään .muita tu•t maasta pois. Niin on käynyt Suomen
31790: kuin epäkäyri:lännöllis.iä haaveksi.ioita ja suuriruhtinaaUe, ,Venäjänr keisa.rille, '\Vil-
31791: ioHa käytännöllise.ssä .eläJmässä ka.nsa.inväli- helm II :lle j. n. e. Luultavasti ne por-
31792: sessä politiikassa ei .muka ole mitään mer- varilliset ,puolueet, .iotk•a suurimmalla suul-
31793: kitystä. Niin ei kuitenkaan ole, niin ei voi la esuntyvät isänma.allisuuden puolustuk-
31794: o.lla asianlaita. Kuta -pitemmälle ka.n.so.ien sen nimellä, mielen katkerurudella valitta-
31795: kesken kulttuuri kehittyy, kuta enemmän vat, että näin on käynyt. Korkein 1isän-
31796: 'ffiansakunnat •tulevat kosketuksiin toistensa maallisuus ja myös täY'delli:sten lraillisten
31797: kanssa, kuta enemm~än ne ovat .riippuvaisia yhteiskuntamuotojen yiläpitä.iät ovat pakol-
31798: toisistansa, sitä enemmän ilmenee ri.ito.ien lisesti joutuneet omassa maassaan ,tällaisen
31799: atiheita .ia eripuraisuuden syitä, ja. ell.ei tä- kohte·lun alaisiksi. AJ,v,an samoin kuin to-
31800: män kehityksen ninna•lla yhä uusia keiuo•ja. dellisia uskovaisia löytyy viraUisren kirkon
31801: keksittäi.si tällaisten eripuraisuuksien nau- piirissä ha.rvoin, löyt.yy va.r.maan todellisia
31802: hallise:ksi selvittämiseks,i, olisivat .sivistys- isänma·an ystäviä virallisten isänmaan puo-
31803: kansat jo aikoja sitten hukkuneet tuleen ja lustaiain rpiireissä vieLä !harvemmin. He
31804: vereen. 'Toinen kysymys on sitten to- ovat useimmin isärumaa,n ja kansan vihol-
31805: teutuuko ;rauhanaatteen ihann•e, tu.o olotila, lisia tosiasiassa. Yksimielisyyttä tässä
31806: ettei puolustuslaitost1a: ensinkään tarvittaisi, asiassH työväenluokan .i.a porvarispuoluei-
31807: toteutuuko se kos,k!llan. Ehkäpä ei se t.o- den välillä ei voi tuHar. Työväenluokalla
31808: teudu, todennäköisestikä:än ei. Eiväthän on toinen kä·sitys isänmaasta ja sen käsitys
31809: ihanteet yl~malkaan tässä syntises·sä ma.ai.I- va:rma.sti voittaa; missä maa,ss.a se voitta·a
31810: ma.ssa voikaan toteutua.. Mu:tta si.itä huoli- :m:il,läk.iiJJ keinolla, siitä ei voi edeltäJpäin
31811: matta. niillä. on oma suuri arvons1a, .nehän VH•rmaa sanoa. •Mitä tulee l,a,il.Iisen yhteis-
31812: ovat tuollaisia kaukaisia suunnanviit.taa- kuntajärjestyksen säilyttiämise:en, j.oka on
31813: .iia, vilkkumaja:koita, .io·tka kulkij•alle osoit- m.vö.s toisena tärke:än'ä mää,räyksenä asevel-
31814: tavat, mi:hi.n .suuntaan on rpyrit•tävä, jos vollisuu&ain 1 § :s.sä, on ,siitä susialidemo-
31815: miel.i oikealla tiellä pysyä. kraa teilla, se an työväelLä, ia po.rva.re.illa
31816: Minu 1[a o•n syytä toivoa, eliltä tämä a,sia e·ri käsitys, j.yrkästi eni· käsi.tys. Sosiali-
31817: tänä1päivänä k•a.iikellu• mahdoUisella yhteis- demo:kmatit käsittävä<iJ yhteiskunnan ny-
31818: ymmä,rryksellä .i•a sovinnollisuudeUa. .saate- kyisessä muodossaan kansan enemmi,stölle,
31819: taan o.nndlis.ee:n ratkaisuun:. työbätekevälle luokaHe, kokonaan epäoi-
31820: keudeMiseks.i ja. -py.rkiv.ät· kaikin .ma,hdol-
31821: Ed. A m •P ui a: Isänmaan puolustus ja lisin keinoin voimiensa mukaan• kumoamaan
31822: lail.lisen yh teiSikuntajä,rjesty ksen ,säilyttä- tätä järiestelmää, luomaan uut·ta sen tilalle.
31823: minen on epäilemät1tä niiltä kysymyksiä, Siis sellaisenaan laillis•en yhtei,skuntadärjes-
31824: joiSiE)a er,i v'hteiskuntaluokkien edut törmää- tyksen .säilyttäJm.inew ei heidän ta.holtaan
31825: vät jy.rkimmi.n vastakkain. Po:rvaristo v01i tuUa kysymy,kseen. Mitä laillinen yh-
31826: yleensä .on näiden kahden sanan ohella, näi- teiskunta itse asiassa merkitsee, voisi osa:ksi
31827: den sanoien .toteuttamisen nimellä f:ta.rioit- selvi.ttää venäläisen suuren ja tunmustetun
31828: ta.nut viime vuosikymmeninä politiikkaa. kiriaåli.i·an Leo 'Tolstoin mieEpiteellä. Hän
31829: ioka uhkaa to,sia:an tuhota ei ainoastaan .sanoo: ,La :,llinen yhteiskamta..iär.iesty,s on
31830: isänmaan ja..siinä a.suvat ihmiset, .mutta se, että saHii etuoikeutetun luokan tehdä
31831: 5:'>2
31832:
31833:
31834: om'ist,aviin ,Luokkiin nähden sitä, .mikä on sesb syttyä.. Sen seura.usten jäljissä .me
31835: näilLe omistama ttomiUe v·ahingollista,, .ia nyt elämme. Mutta näiyWl,ä. siltä kuin Suo-
31836: omistaville hyödyksi. Kaik,ki mikä pyrkii men nuori v.altio, j.oka on tosin vaHanku-
31837: tätä järjestelmää .muuttamaan, ·On laitonta." moukse.n la,psena syntynyt, unohtaisi :IDaikki
31838: Siin:ä on suuress1a määrässä noin !porva.ril- ne seikat., .io·t•ka ova't vaikutt.a.ne·et sen syn-
31839: liselta kann:rulta katsottuna: harkitsemisen ,tymis·een jru siinä oheJla, m,yös unohtaisi
31840: arvoista, ettei aina .miin paljon ja väärin .ma.ilmansodan seuraiUtkset. 'Tä:äl1ä puhutaan
31841: käytettäis•i sa.naa ,laillisuus". :Systemaa,t- edelleen jak.amattomasti :PO·DV,a:vien tah·olta
31842: tisesti on p.orvacr-,isto nä~d:en ,k,ahden asian suuressa määrässä .sotilaskysymyksestä, ku-
31843: n~meUä, isänmaalLisuuden j,a laillisuuden ten se olisi ainoa, kansan itsenäisyyden tur-
31844: ni.mel1ä, viimeisten 3-4 V1uosikymmenen va. :Kuva·avaa kyHä, hakeaks•een ,puolus-
31845: aikana enn.en .maailmanso:ta,a Jisännyt aseis- tust,a t·ä1le ,ta.antumukse1liselle poLitiikalle
31846: ,sa olevaa armeijaa, lisännyt sotilasmsituk- on vedottu Venäjään; .siellä mrukoa on yhtä
31847: si'a: niin, eUä katkki muu:t val,tion' tarpeet pitkä rp.a.lvelus.aika:. :Eiusallakaa.n en minä
31848: ov·at rsotilas.tarkoituks.ien ohella olleet tois- ·lruhde noudattamaan yleistä .mielipidettlä
31849: anvolsla, sivu.seikkoina. Vuosi vuodelta siinä suhtees.sa että horjah,taisin Venäjään.
31850: sot.ilasrlasitukset ko,hosiva·t, ne kohosivat Tahdon ottaa esimerkkejä länsimaista, ja
31851: .sillnä .maarm, etbäJ se:n edessä: va:p.isi vat sie,Uä t,o.sria.an on pahelusa,i·ka -p.al.ion ly-
31852: maailmansodan edellä ,io ajattelevat por- hempi .:IDuin meillä. N or.iassa esim. on pal-
31853: vwrillisethn ,piirit. Meidän entinen ulko- velusaika jalkaväellä vain 72 päivää. Sveit-
31854: ministerimme Rudolf HoLsti on kiitio,ittanut sissä 65 rpäivää, T,ansk,assa 121 päivää, Hol-
31855: tästä kysymykses,bä ansiokkaan .tutkieLman, l:annå.s.s;a 2155 päivää, Ruotsissa. 25,5 :päJivää,
31856: jossa hän lausuu Lopuksi. sotilasvlarustus·ten mutt.a Suome,ssa kuten tunnettua .tulee tä-
31857: kasvamisesta kansa.ntaloUJdeUiselta kan- män Jain mukaan ialka,väen •p.a.lvelusaika
31858: nalta seuraavasti: ,Ja se mitä turmiollis,~m olemaan 3,G5 päiv~ä ja' erikoisasektjeiss.a
31859: man .syövän t·avoin on ,tärhän Slaakka sekä 455 päivää. E.d. Heikinheimo tä!ällä rmai-
31860: vä1littömästi että välillisesti jäytänyt kan- nitsi että ollaan lännen .ia i•dän vä!lillä: etu-
31861: santal.oud.elhsta' eEn v·oimaa1 ja uhkaa se .va.rtiona. NähträVlästi :Suomen sent·ään täy-
31862: tehdä sen yhä edelleen: vielä. pelottavam- tyy kuulua enemmän itäJä.n rkuin länteen
31863: .ma:Ua mitalla. .Se on tä<hän salakka oHut tässä sn'htees·s:a.
31864: j,a tulee va,ste:des olemaan mitä suurinta ,Mitä turmio.ta s01tilashenki siinä muo-
31865: uhkapeliä k~anso.ie.n kotl:).taloilla, myös ta- do.ssa kuin se on esiintynwt ja nykyisin
31866: loudellisessa sruhteessa, uhka,peliä, ioka aina meidän maas,sa.mme esiin,tyy tuot+raa t.yö-
31867: ja joka ta,pauksess•a kuuluu puol.usbmat- v•ä,enluoka.Ue, kuinka vastakk,aisiksi käsi-
31868: toman rilwllisi.in tekoihin." !Näin on tässä tyks,et tä·ssä suhteess,a .mu01dostuvat, !]Jyyrdän
31869: sanonut nuori tied·emies ;kymmenkunta esittää edelleen erään lauseen amerikalaisen
31870: vuotta ta:ffia,pe.rin, jota ei oMut t.a;antumuk- s.osial,istin ansiokkaas.ta, teokses!ra: ,.Mitä ·On
31871: sellinen poli tiik!ka rii ttlä vässä määrässä tur- sot1a ja. må.nkMähde.n". !Tämä .mies on oUui
31872: mellut ja hän hankki täHe käsitykselleen .AJmerikan sosi,alistien ip.resi•denttiehdok-
31873: puolustusta Englånni.n vapaamie-lisen mi- kaana ja naut•tii siis ,siinä maassa .melko,ista
31874: nisterin .larusunnosta joka. 1907 on lausunut luottamusba sos1ialistisissa piireissä. Hän
31875: Engl.annin abhuoneessa: ,,Me olemme ha- sanoo: ,.,Porvareilla täy,tyy olla 1 :o) a.seis·
31876: lunneet ja ha,lua.mme jatlmvasti asettua nii- tettu vartijasto, valmiina. :rosvoavan hal-
31877: •dt;n eturivei:hin, joiden .mielestä asevarus- lit,sevan luokan n.yrkkeinä ja 'raateluham-
31878: tusten lisääminen :pienimmässäkin määrin ;p.a;ina, 2 :o) 1a.seeton varti.iasto, johon ·kuulUJ-
31879: on Europan kirous; ja kuta pikemmin tämä vat kunniattomat, ·ostettavissa olevat ihmis-
31880: kilpailu .ios kuin.lmkin välh&isessä määrässä olio;t, v.a,lmi·ina l•aa!t.imaan: lakeja .hallitsevan
31881: saadaan .rajoitetuksi, sitä P•an~mpi." Joskus luokan eduksi, val.mi.ina tulkitsemaan la-
31882: tämmöisiä pilkahduksia vapaamie.list•en po.r- keia .hallitsevan luokan eduksi, valmiina
31883: varillisten p.oli tikoi tsijoi,den ja tiedemiesten ·viekka.asti l,iehakoirma.a.n ja ,puij,aa.maan ra.a-
31884: taholta rpääsi mailm.ansoda.n edellä es,iin, .dannan kirouksen 1alaisena olev·aa ty·öväen-
31885: mutt.a missään t;ap.aukses.sa ne eivät pääs- luokka.a, va,lmiina ,J ersuksen tä:hd:en" ja
31886: seet sanoja ;pitemmälle, ja mailmansodan hyvtän paHmn vuoksi ylistämään soba ja
31887: täytyi Mmän varusteluki~hko.n vaikutuk- rä:äkkymä,än ,taistelujen .iumalalle" ja. ru-
31888: Asevelvollisu usltruki. 553
31889: -~-------~-----------------------------~
31890:
31891:
31892:
31893:
31894: koilemaan .sodan puolesttru; v~almiina sirtlnaa- tyksessä 'll;iin kaua,n kuin 1Suomen v,altio
31895: maan jou,klmmurhaa j,a .ima.rt,elemaan veren on itsenäisenä; oHut, rMirrä tathtoisin sanoa
31896: brurimia vo.iMajia; valmiina uEsema~an j.a että se on ollut esillä niin kauan kuin Suo-
31897: mutis,emaan kuuJien lävistämine uh,rien mes,sa on mitään valttioHista eltämää ·ollut.
31898: raadoiUe ja teeskennellen osaaottavaisesti 'Tämä kansta OllJ varsin ,Jy.hyitä aikoja ollut
31899: nyyhkyttämään lohdutusta: tsodan lciroa- sotilasrasitukse.sta. v,a,paa, mutta sotilaal~
31900: .mille les.kille ja orvoiHe, valmiina pa,lkasta Esia voittoja tknnniakkaalla t~avalla se ei ole
31901: .saarnaamatan työlä,isille eHä hei<län t,äyt:yy .k.yennyt kosk.aan hankkimaan, yhtä väJhän
31902: tap.ella kuin perkele sa·ad~akseen kodi~n tai- kuin mikään muu maa on kvennyt si1lä
31903: vaassa." alaUa .py,syväS'ti hyviä tuloksia aika·a.n~saa
31904: TäLlä tavalla käsitellään s~osialistisiSista maan. Jo Ruotsin vallan aikana meiLlä so-
31905: piirmssa sotila·shenksä ja ,sen ·edustajia,, Ja tilasmsitus oli n.iin raskas, et,tä B~OO,,OOO :,n
31906: on selvää että näitä sovitt,amat,tomia risti- väkiluku uiti a,ikat-a_ioctbin ,pa:rik.ymmentä
31907: riitoja ei suink.aan po~steta sellaisen asevel- tu1h.at.ta asestettu8J miestä. Se tSai kulkea
31908: vollisuus.iätrjestelmä.n vaUit.essa. mitä meille solaa Ruotsin ja Venäjän välillä joka suku-
31909: tänä ,pä~vänä br.iotaan, .ia joka vamna·s.ti, polven aikana; tuskin 1/4 vuosisata oJi ai-
31910: 1
31911: pää:ttäen porvariUist.en ,puolueiden yksimie- ka,a haavoja p.a.mnba kun ,kiihotetti.in j.a
31912: 1
31913:
31914:
31915: lisyyd,estä,, tulee thyväksyt,yksi. Tässä johde.ttiin so•taretkille. Vain Porvo,on v,a.l-
31916: 1
31917:
31918:
31919: maaSis·a on ennenkin porv,aristo te hnvt tyh- ' tiopäivien jälkeen oE aseettoman rauhan ai-
31920: 1
31921:
31922: miä tekoja.; S.e ei ole knskaan oikealla kaa hiuk:an tpararrta,a haavo.iansa, mutta se
31923: ajalla tyytynyt toteuttamaan k,oMuullisia oli lyhyt,aikainen. Kun Suomi on .nyt itse-
31924: urudistuksia, jo,tka o:lisivat oLleet maalle näis.ehi ttnllut, o<li,si toivonut, että se oEsi
31925: edu.ksi. Ntiin on porvaristomme vastusta- mahdollisiman pi,an voinut järjestää uud,en-
31926: nut yleistä äänioikeutta omaksi ta·ppiok- aikaisen kansa.npuol11stuksen ka,n,s·anmilii-
31927: seen, niin vastusti se maakysymy,ksen ra,t- sin rpoh.ialle, j,oka olisi ollut sekä tarko,tutk-
31928: kai.sua ja sai kansalaissodan, jnka viime senmuk,aineiJJ puolustustE;:kniHiseltä kan-
31929: ike:r,ralla tunnustettiin. Luultav·asti sen täy- naltia., että kansanvami'a j,a, vovmia hel,pot-
31930: tyy puolustaa myöskin vapaus,sotansa vi- .tava. Siihen ei ole :päästy.
31931: •heiiä.isen vniton tulosta, .nykyistä armeijaa MiUä perusteella vastus,tetaan sosiaE.de-
31932: siinä määrin, kunnes mitkään välimuodot .mobaattt.ien ohjelmaa tä,ssä suhteessa,. on
31933: eiväi t.ule kysymykseen, V3:tan täytyy ottaa hyvin kuvaavaa. Täällä ova:t oikeastaan ai-
31934: täysi askel. Maala.isliiton menettely tässä noa:t rpe,rusteet oLleet ne, että miliisin a1ikana
31935: !Suhteessa on ~ennen kaikkea oHut tyypil- t11lisi saama,an kommunl,s,titkin aseet. Minä
31936: lisin näyte 1horiuva·sta, .iohdonmuk,a.isuutta olen .io ker.ra'n aikaisemmin ·täällä sanonut,
31937: vail'la olevasta politiikasta. He olivat kol- että .semmoinen rauhallinen ja hyväntuuli-
31938: misen vuotta .s,itten kta,nsanmiliisin kan- nen mies, kuin lwmmunistisen puolueen
31939: nalla, senjä,lkeen 9 kuukauden palvelusajan .iohta.ia Ville V,a,inio on, on vä:he:mmän vaa-
31940: kannalla. ioka vieläkin lienee heidän -puo- rallinen a.seissa, kui'll; joku juqppohul,lu por-
31941: lueensa viratlline.n ,päätös. N vt heillä on variUineli runoiLij<a:, jottk,a ovat usein sopi-
31942: enää tämä 9 kuukautta periaatteena. Heillä mattomalla tatvalla tkiithoittaneet hallitus-
31943: on nyt vuosi ialkaväelle .ia vuosi .ia 3 kuu- vastaisiin tekoihin aseellisia järjestöjä. Mi-
31944: .kautta erikoisaselajeille käytännöllisenä lräJi mi.nä tunnen· eräitä näitä k.ommunlis-
31945: o1-l'.ielmana. V,ar,maa ·On, eUä suu.ri osa maa- teiksi sanottuja edustajia, ovat he aik,a sii-
31946: laisliiton talonpoikaisista valitsijoista, vatr- voa j,a ,k.ilttiä väkeä, niiden k1ans~sa tulisi
31947: sinkin pientalonpojat ovat suuressa mää,rin atSeha,r.ioituksissa melkoisen hyvin toimeen.
31948: työväenluokan ka~nna:lla sotilaskysymyk- Mutt,a pääasiaUisin !pe,ruste, millä kan-
31949: sestsä ia to•ivoUavaa on, ettlä herääminen sii- s,anmiliisiä vastustetaan, selv·eni sotilasa,si-
31950: nä sUJhtees:sa ttap.ahtuu mahdollisimman ainvaliokunnassa vuosi sittten. Hallitus, luul·
31951: -pian, i~a että ~eduskunnassa t.ulee sellainen tavasti Vennolan hal'litus oE lähettänyt
31952: enemmistö, :ioka vcoi ja taMoo ratkaista so- ever-sti Sihvon Sveit,siin tutkimusmatkalle
31953: tilask.y,symyksen uudenaikai,semmalla ta- puo1ustuskysymyksessäi ja hän tullessa,an
31954: valla;. sieltä oli rhastunut Sveitsin llliiliisiiär.ies:t,el-
31955: E.d. Heikinheimo tää1lä sanoi, että ase- mruan. Hän sanoi: se oli,si meidän maa-
31956: vcelvo,Jlisuu:skys,ymcvs on oUut päJiv.ä,iärjes- hamme el'litt:äin .sovelia·s, sovel1a.ampi kuin
31957:
31958: 70
31959: 554 .Perjanrt:llli•na 20 p. •lo!ka:kmuta.
31960: ----------------------------
31961: nykyinen kaade.ri.iärjestelllllä. 8e olisi puo- att om ambet,et 1bedrives med synne.rlig
31962: lus.tusteknilliseltä k11tnnalta parempi, se tu- en•el1gi i vår miilitär så skall en st!rids·dugli,g
31963: lisi h'alvemmaksi nykyistä, mutta on yksi ar.me .kunna ska•pas· på k.ortare tid än ett år
31964: .syy, minkä täJhden .se ·ei• sovi meille, .ia se eller vid specialvapnen -ett år och tre må-
31965: syy on se, että meidän upseeristomme v.as- nade:r. Atmin.stone fick ja;g .detta int.ryok,
31966: •tustaa sitä. NäJhtävästi maalaisliitto, när ja.g sås1om soldat tjä.nstgjorde i mili-
31967: .io.hon puolueeseen kuulunee nykyinen täre.n.
31968: sotaministeri, on snna maann upsee- .J ag- vill .ä1v.en• framhlåUa vis•sa andra sy.n-
31969: ri,st.o.n johdettavissa, että .he eivät näistä pun·kt.er, som tala fö,r e:n kort.are t.iänstetid .
31970: .syistä voi lähteä toteut.tama•an kansan.mi- Vi höra först och främst komma, ihåg, att
31971: l~isiä. ·Mutta .ios Ttiin on, niin silloin ova.t genom värnpl~tsla.gen tvingas även in i vår
31972: asi,a.t v.alitettav.aUa ka.nnalla. Kuinka pal- arme ·e'll lhel mängd ynglingla•r av dlen typ
31973: jon pelottava.mrpaa on siUoin lähteä v,akiin- yttersta venster.n här .re:pr.esente.rar. Att
31974: nutta.maan tätä järi·este·lmää,, pysty,ttämään dessa ynglingar inga'l Ullllda ISko.I,a. för.summa
31975: entis·tä v.aikutusv.altaisempaa. ammattikun- att också i arm.fm hed1riva .alg"i.tation mot den
31976: taa -tähän maahan, jos siitä .io nyt. on niin laglirg"a samh.ällsmdningen är självfallet.
31977: tpal.ian .haittaa. So.sialidemokraa.tit eivät Om vi .hava en Iång tjä.nstetid, ka.n helt
31978: tahdo tähän ,syntiin itseään vikapääksi visst denna agitation bliva fruktbringande,
31979: tehdä. Henvuok.si ehdotan, eUä: puheena- ty vaHendmppen k.an u11hålka berg-et. Det
31980: oleva la.k·i .hyJMään. kan sålundao hända a.tt 1den a.rme vi ti!'y.gga
31981: o.ss ti:Jl i nödens ooh farans .stund 1sviker
31982: våra fönlwpp.nin~r.a.r. Dessutom är männi-
31983: Ed. J e •r n: Förrän vä~mpliMsla:gen slut- skan vid denllla åld.er .mycket mån om sin
31984: ligen avgöras, ber jag att få f.r.amhiålla mina frihet. 'N u lä,gger den :militäTa tj.än.stetiden
31985: och mina valmäns å-sikter be.t,räffande vis•sa band -på 1denna frihet , ooh iu längre tia
31986: detal.ihestämelser i d.enna bg. .Syfte:må- t.iä nste.n vmmr dess st!öl'lre fa.r.a är det a.tt
31987: let .med värmpliktslagen, vilket ju angives saMaten skall fö,rlora. en•i'wsiasmen, som
31988: i dess 1 §, mlåste av a.Ua samhäHsbevmande, dock .är det dyl"ba.raste · för en s.ol.da t; och
31989: fosterlaudsälskande medbor.gare i vårt land iu mer så är frullet, dess mer leda få!r sol-
31990: ~o·dkännas. Därom torde aHa kunna förena daten vid vä,mpli.ktstjänsten och dess mer
31991: sig. Att Vlårt land verkligen måste ihava en emotta,gli,g blir ihan för den a~itation, som
31992: vä pnad .militänmakt •för fäderne.slandets och från samhällsupplösande håll planmäJssi.gt
31993: den lagliga sa.mh:ällsOII'Idnin.gen.s• försvar är bedrives. Enli.g.t min uppfattnin,g- är det
31994: .iu aHdeies s.iälvklart. Dä,rtill :mana os.s entusi,asmetn .mer än en lån•g ut.bi1dningstid,
31995: också d.en yttersta vensterns oförsynta upp- som är den f.r.ämsta faktor.n vid ska pandet
31996: trädande i denna ka.mma:re. av ·en g-od soLda,t. Det:ta bevisa.r även vin"
31997: Det är dock en .detaljhestiilmmelse i lagen, tern 19·18, ty ·d,et v,a,r entusia.sm mycket .mer
31998: viiken .ia'g e.i kan f-örena .mig om och ber än ut,bildning-, som gaiV oss seg-ern. Mig sy-
31999: .iag .dä.rfö•r få uttal•a min menin.g f.örr.än la- nes .att :miEtära tjäns,t,etiden hör ,göras så
32000: gen slutligen avgöres. Det är bes·tämmelsen kod so.m möjligt odi i s.täHet skyddskårs-
32001: i la.gens 13 §, .som stad,ga:r t.iän.steti.den i ak- iden på allt sätt uppmuntms, ty i1nom denna
32002: tiv trup-p tili ett år oCih i specialva,p.nen till frivillig.a or.ganisl(ltion bo.r d.o1ck en stöme
32003: ett år och .ime mlånader. Om man wt:går från entusiasm, och jag ärr övertvgad om a.tt
32004: d~m tanken, .att iu längre övnin.gsti.d vrur mi- denna or.gani,s.ati.on också lhäreft,er, såso.m
32005: litä.r har, dess bättre blir våra soldaters ut- hi.t;tilJs., skall vaT.a det säkraste stödet i fa-
32006: bildning ooh dess stö11re stridsdu~rlighet får rans tid. Också denna o11ga.ni.sation i och
32007: dämför vår ar.me, är ·sbdgande.t berättigat. för sig- tal.a,r för att vi icke bethöva så lång
32008: Men här finnas även andra •synpunkter, vämplikts.tiod, som i andra länder, där icke
32009: vilka enligt .mitt förllllena.nde icke tillräck- d1enna organisation existera.r. Ty nästan
32010: ligt beaktats i denna lag. Det to.rde .iu vara alla ·de yn~ling,a.r,. som höra tili d•e sam-
32011: en bestä.md ku.rs, som sk.a11 genomg-ås i mi- häll.s:beva.rande lagren i vtårt land få .iu ut.-
32012: litär.en och den.na kurs genomjg'ås ganska bild.ning i sk•;vtddskruren1, och även sed.an de
32013: suabbt., och då är .iu :den övr:iJga .tiden en- varit i militäl!'lem få .de en ef.terbildning-, Vl(lr-
32014: da.st en .repetitionstid. Då synes d·et mig, igenom de kunna. bib~hiålla doen kunskap de
32015: Asevelvollisu uslrruki. 555
32016:
32017:
32018: erhållit ooh få den i vi·ssa avseenden kom- att dessa inflytelser ioke mlå kunna i så hög
32019: "Plettemd. gr.ad gö.ra sig gällande. Det synes •e.i heller
32020: Det finnes ännu andra syupuuk~r. so:m inneihära någon fara för våTt försv.a.rsvä-
32021: tala för en .Jmr.t t.jänst.eHd, t ..ex. ·den finan- &ende, orm t.iänstetideiU förkortas, d.å vi ju
32022: siella. Geuom en korta.re tjänstetid skulle hava en skydd.svakt., som icke kan u"J)plösas
32023: även aillslaget för militären få f·örminskas .. och som helt .säkert skall i f.arans stund
32024: Att d·etta i vår e.konomiskt he.tcyckta tid är göra si.g .gäUande kan.ske mera än den or-
32025: en betydelsefull taktor, som vi också böra g.aniserade militären.
32026: räkna med, .är jag övert.ygad 01m. Det är Och så ä•r det änn:u en bestämmelse, so.m
32027: icke blott d·e 1direkt.a utgifterna för militä- j.ag icke ä;r n•ö.id med, nä~mligen best:äm.mel-
32028: ren vi hava att tänka på, det finnes också sen om att vämplikten. va:rar ända till 52
32029: indir•ekta: urbgifter fö·r famil.iefäder, som rurs ålder; det är obillig.t .a.tt en 52 årig man
32030: hava at.t säooa sina sön.er till vämplikts- ännu ·skall göra va:p.entjänst i hänc1else a:v
32031: tjänst. Det f.ra.mgick under valkampan.iens morbilisering. Det ha·de enli.R.t min upp•fatt-
32032: dagar, att befolkningen åtminstonte i våra nin:g kunnat hliva vid rden gamia åldern
32033: tr.a.kte.r v.a.r synne;rligen! intresrs.erad av av 45 år.
32034: denna fråga och "På allt sät.t ville v•eta, vil- Då nu emre:llertid denrna: lag i var.ie fali
32035: ken ståilldpulllkt m.an into~g till ·densamma. torde bliva antagen, och inga utsikter fin-
32036: Också nu, när .ia:g senast. var hemma, upp- na.s .att få f·ö•rändrin~gar i de detaljbestäm-
32037: söktres jag av en ·famil.iefader, so•m var så ningar .iag p:~pekat, ber ,jag få göra föl-
32038: intress>erad a;v denna. fråga, att han särskilt ja.nde fö.rslag:
32039: därför kom .till mi,g för a.tt. få reda piå,, huru at.t 1riks.dagen,. samtidigt so1m den god-
32040: d•en •Sikulle avgöras. Han sade; Jag har sex känne;r det vilam]e fö·rsla.get .till värnplikts-
32041: pojkax; av dem har •redan två t.iä,nst,gjo.rt, lag, uppmana;r regering>en att förberec1a
32042: den tred.ie t.iänst~ör och tre skol.a ännu in i frågan om t.iänsteti,dens och ,den sa.mman-
32043: militären, och jag hall' så mycket fått un- lagda värnpliktstidens förkortande och sna-
32044: derst<öda dessa 1min.a poj,ka.r under den tid de rast .mröäligt övedä.mna pil'oposition härom
32045: varrit i ~militärbjän.st, att ja,g tycker ,a.t.t d·et tili riks:da_gen.
32046: kännes .mig sna.rt för tungt. Han tyckte
32047: att det bo:r:de bliva en kor.tare tid, så att Ed. L a m p i ne· n: Sen jalestä kuin
32048: man skulle kunna hava rå,d att und~erhåUa raskas tykistö on tääHä e,siintynyt sellai-
32049: solda.terna bMtl!'e och så att ]cke en så tung sella ponnekkuudeHa, että n.äikyy vain san-
32050: börda l.ad.es på ·d•em, rsom äro fa.mil.iefäder. gen harventuneita jouk•ko.ien rippeitä, us-
32051: Att denna man icke talade av någo.t slags kaltaa tässä .a;seett.omanakin hyvin .esiin-
32052: antipati .mot militäTt.i·änsten, är säkert, ooh tyä. Ed. Keto t•a.p.a:nsa mukaan teki ta·a-
32053: att likaså befolknin:gen i Vasa-·bvgden icke ·sen matikan. Venäjälle .ie rpestautui sitä var-
32054: har sådana tendenser., torde vara klamt,, om t,en Neuvosto-Venäjän arme·ija.an voidak-
32055: man blott täm.k•er på ,gångna tid·er. .Man be- seen täältä,päin tähdä.tyillä amm uksilla ko-
32056: ihöver e.i tänka län:gre tillbaka än till vin- keilla, mis·sä määrin 'l·uja. on 'J)uolustuslait-
32057: tern 1918. Dessuto.m ä,r det en synpunM, teemme. :SamaU.a tät.ä te·hdesrsänsä esitti
32058: som åt.minstone för mi.g äT a•v betydelse. hän vaatimukse,n, että meidän olisi oltav•a
32059: Erfarenhet,en har visat,, att när vårt. l.and·s mahdoHisimman hilja;a., .samanlaisen vaati-
32060: ynglingar såsom ofta sker inkallas tili mukse-n min'kä vaatimuksen .io ed. Vennola:
32061: viime kerralla. kun tämä ,a·sia oli toisessa
32062: st:örrre städer, så har vis.telsen i städerna be- kålsittelyssä, meille esitti. Muttra: kun mi-
32063: klagligt nog ofta haft ett mycket deprave- nun mielestäni ei o.Je kuiten:kaan viis.ast.a,
32064: rande inflvtande på dessa yngling-a·r. De että yksinomaan arvioidaan vihollise'll suu-
32065: hava där fått gö·:r:a bekantskap med mycket ria voimia, vaan ajattelen, että ainakin on
32066: av det sedefördäTV, s01m äJr okänt .på land·s~ y'htä tärkeätä itse puo•lustustaktiikan kan-
32067: bygden, men rsom tyväTr rymmes inom stä- na:lta:kin katrsottuna oHa li:.äy:si:n selvillä sii-
32068: dernas råmäll'ken. Det har bevisats, att tä. missä määrin nämä puolustuslaitteet to-
32069: stadsvistelsen icke .alltid har ett gott infly- della ovat sellais•i•a, •että niihin. voidaan
32070: tande, utan ofta ett rent motsatt. Av denn•a luottaa, ei ole haitl!l:ksi eikä vahin·goksi, jos
32071: orsak ligg-er det åtminst.one i :mitt intll'es·se me ta.rk•a•stelemme näitä omia puolustUJs-
32072: at.t fö,rsö.ka •få tjänstet1den korla;re på c1et laitteitamme j,a, va~kka me niistä esitämme
32073: 556 P.erjmt1Jai'lla 2t0 p. 'lokruk,uwta.
32074: -------·
32075:
32076:
32077: eriäviä mielipi~t~itäki:n. !Minä t'ahrbaisilll täs- tilaisuudessa juuri .siihen ai•k.aan 'kuul,e-
32078: sä a.s1assa 1äht<eä nimenomaan siltä pohjal- maan •eraa.n rykmentin p•a.storin puheen,
32079: ta, että a"'i,si arvostetta va, vastaako todella mikä lfykmentin pas.torin ,puthe pidettiin
32080: 1IHitten uhrau.s,ten ja kärsimysten summa, yht€ydes•sä, jossa esitettiin lk·en.ra:a1i Man-
32081: jotka tUlevat ulrva.tt,a;vruksi tämän puoms- nerhe~miUe läJhetebtävä k.ans.al~a~s.adre·ssi,
32082: tuslaitakse·n hyväksi, s1tä ·hyötyä, mikä mihinkrä :karrsa,l·aisadressi.in sillä ·kertaa ke-
32083: hyöty täl:,.ai,sesba .puolus.tuslaltoiksest,a. o.n, rätt-iin· nimiä .ia s.amalil<a, pieniä rahalahjoi-
32084: ja jos tästä jotakin hyötyä jää, onko tämä .tuksia. Ja tämä -puhe nimeno.ma.an oli tar-
32085: hyöty kuinka sumi ja :kuka sen hyödyn lo- ikoit€ttu nykyistä t'a•sava,~t.a~sta thal,;i,tusjär-
32086: puksi tässä maassa it.seHerusä perii. je.stelmää vasta.an. ja ,siinä puhees.sa koetet-
32087: 'Sen ·l•aUtsunnon .iohdo.sta, .m}nlkä; minä tä- tiin todisteHa, mi·tenikä :nmlhdoHoman syn-
32088: mäm a,sian yhtey<les·sä viime k€rr.alla an- nin, suu·ren ,syn1nin ,Suomen kan1sa ·oE te,ke-
32089: ·nnin, näky·y ed. Venno:la eri<to•t,en s~n-een .mässä, ·silloin lkun ,se ,syrjruytti kenraali
32090: kiwkustuks•e11 .puna.n ·nousemaa.n kasvollle;n- Mannerheimin siltä .pa.i1kalta., jok.a kaikkien
32091: sa. M_i,nun käsit.tääJks.eni kuitenJkin ne tosi- ansioiden :perusteella häJnelle kuului. Kun
32092: asiat jotka .minäJ viime ikermlla €siti.n, oli- so·tilta•at •eivät voineet •tältä' ltällaisrta esitystä
32093: vat ~e·b.aisi•a, etteivM ne mitenkään, vaik- ·hyväksyä, 1kun e·sityksen ,a,.~kana kuului .io
32094: ka niihin mitenkä epäillen tahto.isi suhtau- muut,ama ään,ekäs. va;st.atlralllseen huomautus,
32095: tua siitä muutu. Jos joiku henki:l:ö kertoo ,pahnitt€'li upseeri.sto tält'ä seitklka,a. san1g en
32096: asi~ita, joita asiailta 'hän kokemus.peräise.sti suurest,i.
32097: ~tse on 'kokenut, ei ~parhaimma·nka;a,n pro- Arme·ij,a .siis ~::JOEil!iikoi ja tM1aiJset e~sitel
32098: fesso-rin väitteet 1tunta ·omalkoMaisen koike- mät upse•eri,ston taholta nimenomaan vei-
32099: :nmk,sen kautta saatua tosiasia.a 'kyke,ne toi- vät vissin, määrätyn palirt.iikan j,a politii-
32100: seksi .muuMamaan. E.d. Vennola väitti, et- kan .haua·stu'ksen armeijan !keskuuteen,
32101: tä eritot-en tämän asevelvoH:i.suusl,ain 5.S ja mis.tä minä j·o viime kerralla 'huomautin.
32102: 6·0 § :t ovat s€Ua[s,i.a, jotka omantunnonva- Ed. Vennol.a sa,noi, että on 'hänen käsit.tääk-
32103: pa;ud.en ja uskonnol·lise·n w1;kaumuiksen kan- s-ensä aå.van orkein, että armeija ha·rrastaa
32104: nalt,a ovat s.uosit.eltavia, ja että, ne •sentakia ilmns,anvaEst.usta [·älhel,lä olievi:a kysymyk-
32105: ova1t tällaisi'lle omantunnorrvapaut.ta har- siä, että armeijas,sa .seum:taan yhtei·s:kun-
32106: rastavoille i.hmi.Js~He erinomaisen edullisia. nalEsten asioiden ·kehitystä. On ti·eten1kin
32107: Niin ei kuitenk·a•an o~le asianlaita. Sen mi- aivan oi1ke'a' ja. suosit~Bltava t.a.pa, että niin
32108: nä !käsittääkseni viime keuaUa jo ky.llin olisi. Mutta .minä viime ikermHa väitin-
32109: selväs,ti osoitin. Ed. Vennola valitteli s.itä Jiin: tuot,a t.ämän m31an ,kolhball'Oiden seuraa-
32110: sei'kka,a, etkä upseeTistossa meidän a~rmei mista, päiVJä·n kY'sy.mysten S€uraami·s'ta a.r-
32111: ja,ssamme ·Saa.tt.aa. olla ainelksia, jotka e'pä- meijassa te·hdään vi,ssissä tarkoitu k,sess.a, 1
32112:
32113:
32114: 'lo.ia:aEs•esti su'htautuvat siihen vaJE.tsev,aan vis.si·ssä luokkahen~ssä, vi'ssin· ':ma,ailman
32115: järjestelmään, mikä täSISä maassa on ole- katsa,ntO'kan'n'a'n v:a~los·sa, mit'ä .iokais•el1le s·o-
32116: massa, mutta jossa ·suhteessa hän toivoi 'Pa- tila,alle witetääm tässä .armei.iassa syöttää.
32117: ra.nnusta 'a:ikaans,ata•tavan ja sa.a:tavan tä- Ell€i täHaist.a aiatUiksoen vRp.anden · so11toa
32118: mä.n parannuksen .aåa.an si1ben, että tal- armeij,a,ssa harjoit€tba1isi, saisi kai täällä ar-
32119: laista ups.ooristoa ~"hä enemmä1n j.a enem- meijassa sil'loin jokainen mielensä mukaan
32120: män armei.i,a.st.a eroitetaa·n. U pseeri:sto to- lu'kea sell:ai·si'a sanomalehtiä 'kuin ha1utt.ai-
32121: deHa,kin t·ähä11 :Suomen tasava.Uam vaHio- 'si, s•aisi 1kai silloin if:i1'at,a: ni.itä sinme j,a va-
32122: järje·s·tykseen:kin •s.uurel,ba. osalta suhtautuu paasti senrusteHa jokaisen i·hmisen kanssa,
32123: epälo.iaalisesti. Mi.nrä py:vdä.n siinä suhtees- omaksuip:a hän silloin mi·nkälaiset valtiol-
32124: sa esittää .pienen esimerki,n. liset ia yhteis,kunn,aHiset mieliniteet tahan-
32125: IS~J,J.oin kun tässä eduskunnassa oli rat- sa. M·e tiedämme, ett.äJ ·niin oe~ kuitenl<aa:n
32126: kai·stavana kysymys ·siitä, kuka tämä•n val- ole asianiJ.aita. Minun tietäälks·eni ei Suo-
32127: tion ,nå!ämi~heksi Vla.lita.an, t.uliiko tämän me·n armeHan mihinkään lu·kutuuiin o•1e ti-
32128: valtion ,päämieh·eksi Ståhlberg tai tuliko lattu ainoaakaan Suome•n T:vömiestä. Mi-
32129: tämän valti·on pääJmieheksi lkemma.E Man- te·nkä o·n Suomen Sosialidemokra:atin kans-
32130: nerheim, harras1ti eritoten urpseerist·o mei- sa, sitä minä en tie,dä.
32131: dän ,a,rmeijassamme s•ii~h~n aikaa·n ~sangen MuHa: tä.mäGlän on vbi esime:rkki to~is
32132: kiiv!llsta po1itiikika,a.. Harra1sti sitä niin ta ma.an si1:ä., että vaiik:ka .a rmei,i:an nWiisi
32133: kiiVJaasti, että •sot.iJ,aiHe'kin pid€1t.tiin nime·n- olla iuuo1ueeton ~laitos ja vai·kika ·s.e on ko-
32134: omaan t1äJstä as·i!lls.t.a. esitelmiä. Minä o1in koonpantu tämän ikam's'a'n ,pohjrukerrok,sist.a,
32135: Asevei vollisu usl:ruki. 557
32136:
32137: sitt.en'kin ~PitäJä pa~kika.ns,al 1se väJ~te. mitä on meiltä ovat tä.hän eduskuntaan ,l,äfuettäneet.
32138: väitetty: 'armeijassa pyritä1än kasvatta- kyHä ·ne tul·evwt järjestet.täviksi niihin työ-
32139: maan ihmi,siä vississä poliittis€s,sa mieli- ikomppa.nioihin, ikoSika jo edeltäpäin tämän
32140: alassa. la1kiehdotnksen IP'erusteella ·ote,taan selvää
32141: Ed. Vennola sanoi, että. 5·8 § on' eri,toi€n hemkil,öiden ,poEitt~sesta mai,lmankrutsomuk-
32142: omantunnon vapauden kaLUnalta ,suositel- sesta. Ed. Hul,tin on 'merran lausunut
32143: tava. E,i suin!ka:an se 01le suositelrtava ei,kä soWa.sa.si31in krusittelyn y.bt<eyde,ssä, että
32144: 'hyväJksyt.tävissä silloin, kos1ka ~as:anlaita kansan puo,lustus,ky:kyis;vys riip,puu san.gen
32145: on siten, €ttä 5:8 § ~sisä1tää juuri kiris,tys- pa.ljon ,siitä, .mis1sä mä.ärin kansa oma1a puo-
32146: määräyksen siitä, eWiJ pahdusailka tä!Uai- lustust·ahtoa. Ja niinhän asianlaita onkin.
32147: sille omantuntonsa ääntä seuraaville ihmi- 1Mutt.a .minä t,a!htoisin välittää: tällaiselila
32148: sille on vnos1i j1a 6 kik. sensi.iaa.n kun se var- ,a,seV'elvoHisuusl31iHa, mitä nyt hyväksyttä-
32149: ~sinaista as~pa,J!velust,a ~suoritbaneiHe henki- väksi tarjotaan, €i suimkaa;n puolustustah-
32150: löille on a,inoastaan 1 vuosi j,a erinä]sissä toa 1i~sätä. Jos armeij,aan t-ulevat nuoret
32151: as€'lajeissa vuosi ja, 3 1kk. Että se on kiris- miehet tietoi,sina siitä, että he uvat jo en-
32152: tyspykrulä, jonka PY'kälän avuHa ta;hdotaan nen armeijwan tul<oansa; luokit·eHuja vis,s•in
32153: pakottaa ihmi,siä peräytymää,n ja yhä luokkajärjestelmän mukaan, toiset työ-
32154: useamman ja uudemma~n kerr:am a.rvioima:an komppanioi,hin, toiset a,sepa,lv.elukseen,
32155: niitä el:äJmäna.rvoja, joita hän 0111 itsellensä riip.puen aina ~siitä, 1kui·nka ne yhbeis,ku·n-
32156: oma,ksunut., se,hän· on .päivänselvä 3!sia. ,nallisesti asi.a,a ,a,jatte·lev'a t, ei niid·en puo-
32157: Kun tämä asia on ,oHut €deHisillä val•tio- lustustahto voi kovin kork€a oUa. Niiden
32158: ,päivillä lkes1kus1behm ala,i,sena, minä olen ·lausurut.ojen johdosta, mitä me olemme tä-
32159: tarka,st,a.nut niitä lausuntoja, mitä tämän män asian yhteydessä a:ntanee't, ovat toi-
32160: asian yht·eydessä ·on aameHu. Ed. Hultin set tahtoneet väittää, että me esiinnymme
32161: näkyy ~olevan erikoinen sotilasasiain tun- tässä ,bl!ksil113!3imais·ina ja, 'kaksimielisesti,
32162: tija p.äättäen ,siitä, että hän sange·n, usein toiset taa.sen, ebtä ne O'sotta v<ak vain ja to-
32163: on Ni!män asian YJhteyde,ssä e~s•rrntynyt. Ed. distava.t ,sel'l:aista runolli.suutb, min;kä ru-
32164: Hultin esi,tti myö,skin v:3!atimulksen siitä, noEisuude'n varaa.n ei tä!llä kertaa; o: e v~ii
32165: 1
32166:
32167:
32168: että m€idän ohsi tässä a.siassa oltava ma,h- ·sasta ~ant,autua. Toisten mielestä t.aa.s. ku-
32169: doHis,immau •hrljaa ja sama:lla 1ke.r.t'a'a ko€tti ten ed. Hultinin, todistavat ne lausunnot
32170: eri,stää, suure·ntaa sitä ·kui,lua, mi,kä meidän .mitä suuri·nta ja. vaa.r.alli.sint,a isänma,an pe-
32171: ja sosi3!lidemokrwattien välillä tä!ssä as.ias,sa tosta ja isänma•an kavallusta. Ja sentakia
32172: on. ~Minun t.ä!ytyy Jmitenlkin sen lausun- hän lansni,kin, että se nauru, mikä tämän
32173: non j,a niiden ·lausuntojen perusteella yleen- asian yhteyd€'ssä on €siHie tu:Hut, se on ver-
32174: sä, mitä €d. HuH.in on tä.stä a,sias,ta a.nta- mt.tain väk,inäistä. Näin e·rinomaisen eri
32175: nut, ,samoa, että kyUä n€ ovat sangen käy- ta.valla voidaan meidäm käsitykseemme ja
32176: ikäiset ja tod,ist.av3!t suun,nattoman 'Suurta meidän kantaamme tässä asiassa suhtautua.
32177: ·so,Wasa.siain tunbemruttomuutta., niin että Ed. Ketokin ,piti täl'lkeälnä .sen Suomen kan-
32178: jos voitaisiin esittää vaatimus hiljaisuu- san, 1k öyhän ·ka,ns,an .edes,sä, joka kö·yhä
32179: desta, tämän a,sian yhteyde~s,sä kyllä se kan·sa a1rvioi niitä .ott~eita, mitä .me tässä
32180: vaatimus olisi ed. Vennolamkin ta:hoHa pa- edus;kunna,ss<a ·teemme j.llJ mitä teikevät
32181: r-emmin voi,tu ;koh·dista.a ed. Hultinci.':'le, jo- myöskin sosi,alidemoikraatit, ,piti tärkeänä
32182: ka ei minun ti,etääJkse,ni ole e·des yhtään ni- selittää oma'a !ka,111taansa tässä a.siass,a, kotS-
32183: meä Suomen armeijan rullii·n .I~ahjoitta.nut. .ka tämä tulee arvoste·l•nn ala:iseksi, i'a otti
32184: ~Minä !pi,dä!ll .oikeute.Uuna. että meillä täJssä tässä esi1kuvwk·si, niinkuin tässä eduskun-
32185: asiassa on suunvuoro sentakia. et.tä me nas's'a· Iuik.ema.tlt.om:ia kedoi'a ennenkin on
32186: edustamme juuri ·s~tä 1kansa.na.in~sta.. mikä te'hty Neuvos.to-1Venäj:än, osottaaksensa, et-
32187: !kan,sanai·nes tule~e muodnstama.an, .io•s tämä tä asiat ovat tä,äJ;!}ä aivrun .mahdottomana
32188: a.sevelvoHisuuslaki 1hyväJksytään, ne työ- lka ll'11alla. <Se ei ikuit·enkarun ole mikään
32189: 1
32190:
32191:
32192: ik·omupaniat., m~ta~ä työkomppani,at nä,kyvät 1)uolustus. 'Samana €d. Keto huomautti,
32193: tä;män ·a:seV"e.lvollisuusla.in p:erus,t.eeHa näyt- €Hä meidän kanta,mme itse r.auhank;}nsy-
32194: televän niin tavattoman suurta osaa Suo- myks'OOn nähden ·on vaniha, porvarillinen
32195: men puolustnsJ.ai·toksessa. iSi,llä lkyl,lä kai kanta. Porvarrlllis-ideaEstine·n mieJe.nil-
32196: tämän as,evelvollisuuslain perusteella on ma,Isu. Jo.s se se.Uaista o.n, .sitten se ei
32197: asia .otett,ava siten, e•btä vä.hintäi111kin mei- suin:ka'a'n välhimmä•s,säkään. määrässä ole
32198: dän velj:emme ja :Jmiikiki ne ~alitsijat, j~otlka valt.iopet,okiseHista.. Minä mielel!],äni myön-
32199: 558 P.erj,an<tl!lima 20 p. •loka:kuuta.
32200: ~-----------------------------
32201:
32202:
32203: lllän, ett.ä rauha;na.siaa t.ä1ssä maassa ovat 1skräJnka mig tir.ll att undevstöd·a det förslag
32204: iharrastanoot myöskin <erää,t porvarilliset .rd,gosm. Jerm gjo~t.
32205: ·piirit, ja miniä olisin mielelläm nä,hnyt, että
32206: tässä eduskunnassa olisi maalais::iton pen- Ed. C o 1,1 ~ •a ·n d .e r: Om jag först.od
32207: ki.Uä ]st.unut ed. Alikio, joka h1. A~1kio on ·rdgsm. Joern rätt, vaT 1ha:n erus-e om att vi
32208: minun ens1ma1:s1a henkisiä opetusisiäni, lborde U!ava en utomordenEgt god mi1itär
32209: j.oka minul,:le raU'ha·nmkikautta on o.petta- för a-tt kunna försvara oss, då sådant kan
32210: nut. Minä olen kuitenkin nä•hnyt, että ne Jwmma i ,fråg-a. Han medga v också, att på
32211: elämänarviot, ,joiden elämänarvioiden .den väg, som här fö•reslagits, goda resuH.at
32212: uudestaa-n arvioimisesta ed. Alkio niin kunde vara att vä[lta. Men haru var orolig
32213: suun.nabtoman mont•a kerta.a on puhunut, ne i en punkt. T.iänstetiden var för lång.
32214: ovat arvioidut kokonaan ylösalaisin. Ja Huru lång den. lborde vara, ·det kunde jag
32215: mone.t nii,stä nuorisos•euramiehistä, joita icke få tag på .a v d<et rdgsm. J ern sade. J ag
32216: myös maalaisliittoryhmå.S'sä oleu nähnyt, 1saknade i ,harus a-ndmgande någon antydan
32217: jotka <ensimäis·iä puhe·taitonsa a.l:keita opet- om va.d som är den ideaniska värnpiikt.sti-
32218: t.elivat 'puhumalla rauhanrakkaudesta, n·e den. Då r•egeriuge·n skull:e få i uppdr.ag att
32219: es,iintyvät tänä ,päivänä ver:r,-attain .sotai- ~·nkomma •med ny proposition, hade rege-
32220: sina. Puhe lkamsain veljeydestä, •puhe siitä, .ring-en också 1bort få vet•a, 'huru lång den
32221: että kaikkien maiden kiöy:hälistön olisi liityt- vämpli!kt.stid är, som regeringen slmU före-
32222: tävä yht-0en, mikä merkitsi·si sitä, etteivlit slå, men nå.gontin:g sådant nämndes icke.
32223: .nämä myöskään s~Hoin tai.s,!PJl-e k·eskenlinsä, Han ltrodde, att man kan ut,bilda milit·äir
32224: se ei olle porvari.His·ta., va.a,n se on aivan 1]ika hm .med ik.ortare tid som med den före-
32225: yhtä vanhaa kuin on •Sosialismi, niin kauan •Sl•agn.a. N ågo:t ege•nt,Jigt ibevis för detta
32226: kuin •sitä on ihmi·sill-e ope·tettu. T.ällä •ker- fra.mlades ]cke utom det gamla utslitna,
32227: taa saattaa niin o-lla, et.tä ·ne lausunnot, ne .aJ.li;mpli~a och o.möjliga hevis.et för att y,i
32228: :puheet, mitä me •ol-emme •tämän •a.sian yh- .under den röda våren på kort tid kunde
32229: teydessä -esittänoot, ne ovat olleet .ia pysy- ska1pa en användbar militär. :Sikulle rdgsm.
32230: vät toistais-eksi tulevaisuuden musirkkina. Jern hava varit [lärvara-nde här i riksdagen,
32231: Mubta ne kuitenkin ova.t t.odistmma siihen, !hade ha.n fått mång-a och starka bevis för
32232: koska se 1kerran tulJevai·suuden musiikkia det wbso•lu;t ohåJHbara i detta -påstå.ende, ty
32233: on j.a koska se on tääHä myönnetty, ollaan ·det var nog icke någon egentlig militär vi
32234: kul•k>emassa ·siihen ·suunta•a·n. että aseet uthildade på den tide·n. Att den 'kund-e gå
32235: tässä maassa tulevat •kerran laskettaviksi fram som den gick berodde själ vfallet på
32236: alas. Kun minä olen t.arka~stellut tätä puo- den stor•a entus•ia•sm, ·som livade densamma,
32237: lus•tuslaitosta, täJmän puolus•tuslaitt.oon kun- men framför a'llt •På det att motståndarne
32238: :toisuutta, ·niin minä olen yhä enemmän .ia rvoro vida sä:mre utlbildade. Det var egent-
32239: enemmä·n tullut vakuutetuksi että on h-en- iligen icke militär på någondeTa sidan, ut.an
32240: :gen vaarallista antaa itsensä tällaisten puo- det var upulbåd.llJt folk, som stridde mot
32241: lustuslait'eideru turvaan. Sellaiset turva- vara.ndra så gott de kunde, ·och det mili-
32242: laitt.e-et .eivä;t, kuten minä .io viime kerraHa tära inslag, som fa-nns, .det kom •eg"entligen
32243: sanoin, •siinä; mY'Herrylbessä, mikä m:vller- blott tack vwre de i Tyskland •övade t·rup-
32244: rys .syntyy silloin 1kun suurv•a:llat, joista perna.
32245: t.äällä on puhuttu, sotivat keskenänsä, eivät Det ihar ookså från ·denna s:a;mma p.lat.s
32246: n-e silloin suinkaan kestä. Ne ova:t vain åtSJkilli.ga '.!/:ånger k•lar.gjorts, at.t .iu mindre
32247: seUaisia uikkosenjohdattimia, joiden äärestä lövad vår militär ä,r, dest·o större bli de för-
32248: on syytä pae,ba.. Sillä minun käsittääkseni luster av liv och iblod, som den ikomm-er att
32249: ukonilmalla - ia niin minulle jo pikku- lida. Det är ur såd.an.a synpunkt<er man
32250: poikana opete.ttiin -- on viisaam1)a•a seisoa skall se till att militären blir i största mö.i-
32251: avo·nais·ella •k-e·nt.allä kuin o•Ha sellaist-en ,}iga mån väl utibrMad. Att d·ä1rvid en lek-
32252: Gai.tteiden ääressä, jotka vetävät noita tu- man, s.nm ·någon kodare tid v•ar~t .med i en
32253: lhoatuottavia iskuja itseensä. .sammanmfsad militär elle·r s•ådan. som rulls
32254: icke !ha.r val'it det, sätter sig tili domare
32255: över det·, •som våra fa-ckmä·n på dett.a om-
32256: Ed. K u •l en i u s: I huvudsalk förenar råde hava gjort, det 'ikan vma. rätt farligt,
32257: .iag mig om de StynpunMer rd.gsm. J ern ifall någon ,g-ång denna militärm.akt skulle
32258: gjort si.g till 1Jo1k för. J ag ikan därför in- ij,:omma .att I]Jrövas. iNågot måste vi väl
32259: Asevelvollisuus1aki. 559
32260:
32261:
32262: ändå lita ti.Jlfl dem, som hava fackinsi'kt.er ibort era s1ön.er i onö·CLan, de hava goiJt av
32263: ,på områd,et. J a;g är ·överty,ga.d om att, att någongån•g lfå lära .si,g, att människau
32264: IiJaH vi skuHe hava kunnat .få i,g>enom t. ex ikan komma tiUrätta ookså utan det över-
32265: nio månad·ers värnpl.ukt, hade rdgsm. J ern flöd dre i vardagsllag ha.va."
32266: eher någon an·nan varit framme ooh före- Det rerut kvinnliga krulrt,and.et över de
32267: slagit sex månader, ooh så hade det funnits svårigheter en ung man i dess·a dagar har
32268: ;prutmån ,för tre månader o. ·S. v .• aHt med a:tt geno:mgå vid de millitära. övningarua,
32269: samma tämli:g"en o.hå11bam motiv som hit- förvånar mig då det kommer från Oster-
32270: tihs. botten, s·om iindå 'har rett .si.g ·På ett he,lt
32271: När man ,s,eCLa,n rta:lar om de finansieUa anna•t sMt än dessa utta1landen skuHe giva
32272: {ördelarna så no~ äro de gans1ka imap-i- vid ihanden. När man gå:r med på en av
32273: nära, ty v.i behöva ungefär samma offioors- reserva.nterna.s f·anrkar ookså i den delen,
32274: iQch underorfficersstyrka och kansrke en att en man icke kunde tjärna tiH 52 års ål-
32275: 1
32276:
32277: ,st-öne, j.a helt säke·r.t t,. o. m. en större •Så- der i lantvärnet, ·så mM.te detta också hero
32278: da:n med de dryga kostnader dett-a skaH 'På en ga.nska stor portion okunnighet om
32279: medför.a ifaH den .lärd·om, som oohöves, vad detta egentligen inneJbär, ty detta a.tt
32280: ,skaH pi~kas in ,på utomordeniJligt kort tid. man tj·änstgör till 52 års ålder innebär .iu
32281: Då en av yttersta vensterns tala,re i värn- in,g>enting annat än. att eventuellt 10·n 51-
32282: 1plrktsutskottet kom :fram med exempel åring kan hli inik.al:liad !i'ör att, om kriget
32283: f11ån Ryssland, på vilken kod tid man där r.a.s,ar V1Ld .grän,sEm, t. ex. i Va.s·a st,a;d vakta
32284: kunde utbilda mrlitär, så tillät jag mig in- de fångar, som mruhända ta.gii.s, eHer vakta
32285: vända, att vi 'ic;k,e hava möjlig'het att i detta ett up·plag, som finneS> horta i Vasa. Na-
32286: land piska; fo'lket till miliiär, såsom på turligtvis :;;kuHe ioke doenna man, om han
32287: andra S>idan .gränse·n. V~ måsbe göra de·t är ·gammal och tröit, ,s,kiCJka.s ut i fä:lt. I
32288: .på ett helt ·a.nnat sätt, ·och det är också det alla faU blir han icke skickad ut i främsta
32289: som för:klarar, att ·man ioke ·kan gå så våld- rummet, utan däl'tiH rtaga:s de yngre års-
32290: samt ,fo·roora,t ,fram, som anta.gli,g>e·n rdgsm. klas·s.erna.
32291: Jerns förslag ,srkulle in·neb:ära, ty då sknUe Det förs,ta intrrycJk jag !fiak från frihet•s-
32292: vi nog få höra k:la:gomål i mycket llögre kri,,g>et var då j1a·g närma,de mi.g Kristin,e-
32293: gra,d än nu. Det förvå,na[" mi.g att de kla- stad .ooh däir stodo två män på vakt. Då
32294: gomål, som 'Vi nu .fått hörta från rdgsm. ja,g fl'lå,gade: ,.,.Va,rfö,r st:å så gamla. män
32295: Jern, ktOmma från Osber:bottten. J ag li;:rodde ·här", så svarade de: .,De:t fur väl vår sak
32296: att det fanns bäktre folk däir än rdgsm. Jern a~tt 1stå på vakt ·hiir ibakom front.en, så att
32297: ihar vitt>nat om. Det att man sä2'6·r: .,Ja.g un·gdomen kan gå ut och st.l"ida". Det var
32298: ihar .skickat :min son lbill militäxen, och jag män på meHan 70 och 75 år, och de bekla-
32299: har fått göra stora uppo:ffringar fö·r ho- ,gade sig icke över att d<e 'hade kommit med.
32300: nom", de·t lbetyCLer ingenting a.nnat än att De ha.de tvärrtom friv~Higt gått med på
32301: .ma·n skuUie ha ·så nsl•a. förhåManden i mi- dd·ta. Det var så som ja.g lärde mig känna
32302: !litäre·n, att !han <icke kan rlivnära sig, och Osterbottens folk och ick·e såsom sådana,
32303: a.lltså måste få lbröd och smör och annat som ikä.lt.a för at.t de hlivit inka,lrl,ade på
32304: dyE:kt, som ikostar .pe·ngar, sig tiUsänt. vaHtj·änstgöring vid 51 års ålder.
32305: ·Men jag tror ,för min del, att man mycket
32306: väl kan ·komma 1till räJtta med det, som vår Det är e•gendomli.gt detta att i ·Samma
32307: militär bjuder. Det kan vara sämre ~bland, ögon'blick som man jä;mt och nMt lyckats
32308: och det va.r under de a.llra förs·ta tiderna få en värnpliktsla.g äntligen i detta lan·d
32309: dåligt, men det herodde på de allmänna a.ntagen, innan man en:s ihinner få tid att
32310: förhåMandena i lia;ndet. Sedan dess har man pröva den, i sa.mma, ög-onhlick slkall det
32311: knappast hört något klagomåil, och om så- väeka·s förslag om att denna vämplii:k:tstid
32312: dana rkull!na framföras, bö·r rlättel-s·e kunna måt.t.e för'ko·rta;s. Kunde man nu icke ändå
32313: vinnas. Det gi ves nog mö.ilighe,ter för de hava väntrat n·å,gon tid ocJh fått någon erfa-
32314: yn,gEnga.r, som 'komma. til!l vår militär, att renhet om huru de·n1na la g verk.ar. inna.n
32315: 1
32316:
32317:
32318:
32319: där I.eva utan att behöV1a d'å unders1Jöd ma.n framstäl<ler förslag om att förkorta
32320: väirnp.liktS'biden, i ;synnerh,et då ma'n betän-
32321: hemifrån. om man 'icke utgår :från det att
32322: de s•ko.]a klema.s lbort. Jag hru'ka,r göra så, ker, v~Hm svårighete'r vi då tkomme att få
32323: då jag ihör 'klagomål anföras fl'li\,n min hem- för a:tJt ,få en .sådan rlag tiU stånd.
32324: tra.M, at.t jag sä:ger: ,.IN<i skola ic'ke klema
32325: 560
32326:
32327:
32328: Ed. P u i t t i rr e n1: Ed. Hei1kinheimo mänrkin lain 'hyl.attäväksi. Meid:än taho·lli:a
32329: tääHä lausui äsken että tämä laki ei tyy- on lausuttu myös jul1ki se kä:sde, että me
32330: .dytä ikeW,än. rSattuu ·k·erra.nkin se.Uainen emme aiv,an väJllin:pitämätt.öminä voi oHa
32331: ikoM.a·, jossa voin 01Ha .ed. He·~kinh>e~mon tä.hän ikysymYJbeen näihden. M·e emme
32332: ikanss•a s1a.maa mieltä, 'Sillä erot:uikseolil·a vain, tahdo l:iilkkua tässäikään ky•sy:mykse~sä pil-
32333: eHiä jos rtä.mä la'ki ·tyydyttää jotakin edus- vilin1noissa. ·Meidän kä1sityksoemme mukaan
32334: kunnassa olevaa ryhmää, niin se lähinnä Pl.olustuslaitos olisi jär.i8stdtävä miliisin
32335: tyy.dyttää ed. He•tkinheirmon ryhmää. Minä pohjalle. Minä en t,ahdo tästä puolesta
32336: olen ,pannut me·rkiNoe, ,e:ttä •tuskinpa tässä asiaa lähteä sen pitemmälle pu1humaan. Minä
32337: edusikunnass•a. 1kauva.l.lle .a;ika.a on sääde·tty p:vytä,isin näin ·o'l'l•en ehdottaa. sen lisäksi,
32338: niin huonoa 1l:akia nri.in epäonnistuneen että .eduskunta :fhyvä'ks·yisi soti}as.asiainva-
32339: komprom~ssin tulooksena lkuin mitä tämä liokunnan 'sosialidemo:kraattist.en jäsenten
32340: laki on. Kun minä t·ämän 1havainnon olen a.Jlekirjoit.t<aman toisen ponnen, joka ;kuu-
32341: te'hny:t, silloin IIDinä:, kuten sanoin, olen luu, e t.t ä e d u s kun t .a ik e h ottaisi
32342: 'sitä mi·eltä edeH,eenikin, elttä tlJämä la.k.i ei s a m oa 1 l'a h a ll i t u s t ,a, v a ·l m i ·s t u t-
32343: tyydytä! liioin ikai1k1kia porvarillis•iakaan t a m 'a a n j a e n s i rt i l a s •S a e d u s-
32344: ryhmiä, puJhumattakaan meistä sosia'lide- k u ·n nalle ·esittämä .ä n uuden •e h-
32345: mokraa t•eist.a. Anbav,a.t'han ISotilasasiainva- d o t u k ·s .e n m a a m m e ik o 'k o p u o-
32346: 1
32347:
32348:
32349: lio'kunnan mietiinnön perus:t.ell:ut siitä oiv·al- .Ju,stuslaitoksen uude•sta.an
32350: Jisen tunnustuksen. Perus.tuslruissahan sa- .i ä r j e s t ä m i s e tk s .i, j o k a e• h d o t u s
32351: notaan, eHä puol.ustus:,aitos s.anotun palve- r 'a :k e n t u i s i n i i n s a n o t u n m i 11 i i-
32352: lusajan mukaan jä;rjestettynä käy ajan pit- s i .iäT .ies te .l.m ä n p o h ja l!l e.
32353: ikään maallemme Iii.an mskaa.k:si ja ettei
32354: myöskään maamme puolustustarve niin Ed. IS a l'l i .J a: Minä pyyd'ä·n kannattaa
32355: ,pitkää pa,livelusaikaa ·ehdott01mas·ti vaatis,i. ed. Puittis•en t.ek•emiä ehdotuksi,a.
32356: Myöhemmin perustduissa annetaan eräs
32357: Lohdutt.ava lumaus, lupaus, joka edellyttää Ed. J o u .k a ,h a i ne n: Min:ä .pyysin
32358: ,sit·ä. ·e:ttä 'kun tämä 1laiki on 1sa.at1u ,hyvälksy- pwheenvuaoroa edl. Jernin 'J)utheemvuoron ja
32359: tyk:si, .niin e~hikä 1ä.hitu1}eva1suudes·sa on siinä hänen tekemänsä ehdo·tuksen io·hdos.ta.
32360: mahdoHisuus ·wlika1a uudelt],een ,J,akia 'käsi- Minust,a t'U·ntun o:mi.tui.s,elta,, että ·henkilö,
32361: tellä ja tuo.Ua :uudeH:a käsitt•elly.Uä saada ioka .asettuu tämän ltain hyväksymis1en
32362: se.Jlainen la:ki, joka korjaisi rne .puutteet, ne kannalle. samana on valmis e.hdottamaan
32363: virheeHisy:y(Le,t, mitkä siinä epäonnistu- p·o:n,nen, .iossa pyydetään ihallit·utkselta uutta
32364: nees:sa ·kompromi.s,siilm.upa.s,s·a tä:hän la•kiin esity.s+ä, joka rakentuisi eräissä suhteis.sa
32365: on saatu taikaa,n. iMinä jo asi,an toisesSoa toisi'lle pmmst.eiUe •kuin tämä. Minä ym-
32366: ikäsii:1t•el:v'Ssä oJi.n ti,l,aisuudeSosa lausumaan märrän varsin hyvin V'as1emmis:t,o,n kannan,
32367: kä,si·tyksteni siitä, et.täJ t.ä.mä .Ja;ki ei pienim-
32368: jos se asettuu pyytämään .hallitukselta
32369: mä:s•säikään määrässä tyy.dytä vars,inkaan
32370: pon,sj.ens:a avulla uutta esitystä., mut+a se,
32371: meitä sosialidemokraatteia. .Ja tämän
32372: lisä:kosi ol,laan m. m. maa~la.istli·i:t,tolia:ise·n rvh- etrtä hyväksyt:ään ioiku laki> ja1 .samalla s;tä
32373: män taholta taipuvaisi:a u:skott.elemaa,n, ~ttä hyvä.ksyttäissä hallitusta jo TJYiVd·etään
32374: rkun tämä laki on ·saat.u ihyvä'ks:vt;vksi. l.äih- aset+uma.an .toiselle k'ann,alle. se lffiin'lln
32375: detään t<elk·emään uutt,a ,p.a.rempaa lakia. näihldäk,seni merkitS'ee sitä, että eduskunta
32376: Mihi ei voidta ,s,äätä:ä lalki,a: :Vhte•en jaksoon siinä asettuisi tavaNaan sille kaksim;eli-
32377: sel,laisefk,si. että se edes osannil'lef'n t:vydyt- selle ka•nnal1e, että tasavallan .pää:miehen
32378: 1:ä.isi edus:kunnalli enemmistöä. Kuten mei- ei olisi va.hvistetJm,a. tä.tä lakia. Minun
32379: dän va;stalauseest.amme rkäy ·i'1mi ja useissa v.m:mä.rt.ääkseni tällainen kanta o1n1 vähin-
32380: puihee·nvuorois,s·a on osotettu, me emme tä,än omituinen, se voi olla monessa s'Ulh-
32381: saa:t.a o.Ha mukana !hvvälksvmäss'ä se,1tl•aista teessa 6\Pämofl'aa'linen. Minä puolestani
32382: luokflm:l•atkia. mirkä t.ä:mä. llaki on. Minä siis suuresti ihmettelen, 'että e,d. Scha.um.an,
32383: näin ollen nvvdän ·:v'htvä ka·nnattamaa.n e-d. io.ka ,kuuluu oleva,n t.ämä.n i·hiTPeellis·en
32384: Amnuia.n t~ekemäå ·ehdotusta, ettfi t.iimä ase- ke•k:sinmön isä, ei ole i.tse sitä esit.tänJYt.
32385: velvnllimnR·laki ohvlättäisiin. Mutta ellPn vaan on S'en .ant1anut ,t,oisen tehtäväksi.
32386: vää,rin kuuil.Jut. niin ed. AIIDpnia ei ehdot-
32387: hlnut hvl>~+Hivähi Hi.h1in liit+vv1iä vm- ,E,dl. T.ainio: Va.ikka minä: arv·elen,
32388: ma.an'J)a•ll'O'lakia. P:v:vtä1isin ehdottaa tä- että tämä lakiesitys tulee täällä hyväks,y-
32389: Asevel'V'ollisuusl;aki. 561
32390:
32391:
32392: tyksi kaikista il,meisistä virheistään ia ses.s1a,. Ask,en .sanoin, ett.ä .pitäisi saada
32393: heikkou.ksistaan huolimatta, joita ,sotila.s- kansa m(Yös halukka,a,ksi. Meillä on suu-
32394: asi~Uinvaliokunta on siellä löytärnyt ia huo- I•et .iou.kot nykyisinkin, .iotka eivät ole
32395: mauttanut siellä olevan, niin siitä huoli- halukkaita puolustamaan m.a.ata idäSitäpäin
32396: matta minä haluan sanoa jonkun sanan tulevia hyökkäy,ksiä vastaa,n. Ko,mmunis-
32397: juuri sille va,raUe, •että laki hyvfuksyt.täi- tisern Q'y,h,män taholta .esit-etty vastalause
32398: siin. Minä ha'luaisin kiinrnittää huomiota ja erinäiset la-usunnot niin täJäl.lä kuin s-orti-
32399: pariin seikrkaran, ioi:hin valiokuntaki!ll· on lasasiainvaliokunna.ssakin ova•t sisältäneet
32400: kiinnittänyt huomiota. Valiokunta ei ole sen, että h,yvin: mielellään nähtäisiin venä-
32401: käsitellyt tätä asiaa .ainoastaan a.seve,lvolli- läis:en a:rmeija,n valtaa.van maan. (Vasem-
32402: .suuslarkikysymyksenä vaan maan: puolus- mra'l.ta: Kuka sen on sanonut.? 'Tainio pu-
32403: tuskys;ymyksenä. :V.aliokunta lausuu pitä- huu omiaan!) Eihän sitä ole niin suo,raan
32404: vänsä suotavruna, ,että halilib11S ryhtyisi -sanottu, minä .S'anoinkin e.ttä ne sisältävät
32405: toimenpiteisiin kansainvälisten tak·ei,dren sen a.ia.tukse·n,. mutta .sitä·paitsi teidän puo~
32406: ,saamis.e:ksi Suomen ·puolueettomuudelle, si- 1ueenne t.a1holta on: Jevi.t.etty lentoleh tiä,
32407: käli kuin Suomen asema kansainliiton jäse- ,ioissa: ,tätä .sanotaan, vaikka t'e ·ette ole
32408: nenä suo sii.h,en ma.htdrollisu uksia". Tämä sanoneet sitä täällä. Salaisessa toimin-
32409: valiokunnam lausunto .io •edellyttää, ettei nassa.han on kokro aika lohdut.ettu Suomen
32410: rriit.ä maam1me itsenäis,y·:vilen suqjelemisåsi lwmmunisteiru sillä, että .kohta tulee N eu-
32411: ja puo}ustamiseksi .a•seve'lvollisuusla,ki si- vo:srto-V enädän as.eellinen .iou·kko, ioka val-
32412: nänsä 'eikä sotavoima l.ais:inkaan, vaan eJ,tä taa maan åa, rpanee täällä kommunistisen
32413: siinä tulee käyttää muitaki·n t.oimenpit,eitä. jär.ieste'lmän toimeen. (Vasemmalta: Vanha
32414: Tähän minä ha.lu.aisin kiinnittää hallituk- virsi!) Vanha se ,kyllä .on, mutta t.otta .se
32415: sen ia edusk111nnan huomiota. Samalla on. Tehän oJ.,eUe ti.etä.neet :tarkalleen fJlä.i-
32416: v.ali okunta vielä lisää, että. ,maan rpuolus- vämäälränkin, mil'loinlm s'e tulee, ky.mmen-
32417: tmskuntoisuutta< voitaisiin lisätä myösk·in ikun ta kertaa. 'Tällä a ia tuksellahan on
32418: siten, että valtio ,pitäisi mahdo.JIJ.isimman kommunisteja; täällä vlläpidett.y. Ovathan
32419: suurta huolta nuorison ruumiilEse.s+a kas- ~Sörnäisten .aka.t. ,tietäneet aivan tarkalleen,
32420: vatuksesta". Tämä iälkimäinen la-u,sunto milloin täå,l'lä .pannaan vallankumous toi-
32421: muistaraks;eni oli valiokunnassa aivan yksi- meen, ia onhran teillä oHut kuolinlirstat meis~
32422: m1,elinoem·. S.e ,si,sältää huo,mautuksen .siitä,
32423: 1
32424: iä noskelaisista .ia porvareista, :kutka te ta-
32425: että S•e ruumiillinen ka·svatus .ia aseitten -patte ensiksi, kun ·kommu·nis,ti,en val.ta
32426: ®äyftiötaito, mi,käJ opitaa.n armeijassa ei 11vstytet.ään iNeuvosto-·Venä.iän aseilla.
32427: laisinkaan :riitä. vaan tarvi.tmvn lisäksi oi- (Viasemmalta:: Oliko Tainio'n nimi?) Oli.
32428: keastaan koko :Suomen kansan ruumiillista Minä olen nälhnyt sen listan .myöskin:. .Jos
32429: kasvatus+a. Minä' itse puole:s.tani olisin suuret ka·nsandou.k·o,t ovat 'bällai:Srella puo-
32430: haluk,as lisäämään. e.tftä armeija, vaikka s·e lust.usnihilistisellä k'amnaHa, niin siinä on
32431: olisi kuinka suuri, vaikka: .sii.heln uh.rattai- maalle .suurin vaara. !Sen,tä.hd,en .o:li.si tä,r-
32432: ,s~in kuink·a pa.1jo•n varolj.a, :ei kykene maa:ta k.eätä, että .alem!Pien kansankerrosten ase-
32433: p111olustamaan :ma-htavaa itäistä vihollish ma .s1aataisiin .s.ellai.sek:s.i, ·että ·heillä olisi
32434: vas·taa•n1, vaan et.t.ä siihen . puolustukseen iotakin mitä puolustaa, minkä puolesta
32435: tarvitaan aseistettu kansa. 'Tä.män aseis- uhraavat. verensä• ja. 1henkensä. Jos .tääUä
32436: tetun roansan a.iatuks,en p.eruste,ella ainakilll olisivat oikeistolaiset sota.Y'llyttäjät saaneet
32437: minä puolestani olen yhtynytkin puolus- t.ahtnns:a lä.pi .p.a,ri vuot.ta sitten . .ios Suollli
32438: tamaan mi1iisiiär.iest.elmää.. Se· sisältää olisi .iourt:unut. .s·otaa'n Venäåän roanssa., niin
32439: minun ymmä,rtääkseni sen. et.tä k·oko kan- olisi va1r:mast-i näMy se, ·että Jmomatt+ava.t
32440: san .piltää oHa .aseistettu, koko kansa1n pi- kans1alais,i,oukot maan miain sisällä olisivat
32441: tälil olla kyk,enevä eikä! ainoastaan kyk·e- .ten neet k,ai·kkensa v.ai.k<eutt.a1akseen suoma-
32442: neväJ mutta :myöskin halUJka.s. maataa•n rpuo- laiste·n s·ohioukkoien liikuntaa· ja liikenn·e-
32443: ln:sta;maan. ybt.ery+,tä (Oik.ealta: Karnina!) .ia täJmä aia-
32444: Nämä se1kat. joihin valinkunta on kiin- tustapa oli aikaisemmin pal ioa vleisem,pi
32445: nittärnvt 'J:morni01ta'. .eivät kui+enkaa.n mie- kuin mitä. se on nvt. Aikaisemmin oli koko
32446: lestäni rii,tä,. On vielä erinäisiä toisia seik- t:-növäen .asema seU.ainen, että sinä ei oHut
32447: ko,ia ·otettava ;huomioon maan rp•uolustuk- mi.tään, mitä olisi käsittänyt velvollisuu-
32448: 71
32449: 562 PedallltJaina 210 p. 1lok·aikJuwta.
32450: --------------------------------------
32451: dekseen puolustaa.. :Se on vähitellen parin U'hrauk,si'a ma1an puolustukseen, .se on tässä
32452: vuosikymmenen., 2.5. vuod·en kuluessa kun asia,ssa tehn,yt suurill1lmat vir.heet. Tässä
32453: Suomen työväki oru va.Uoittanut itselleen on .sen •kai"dinaalivi11he. 'Sie'llä ehkei ym-
32454: isänmaan, valloittanu,t itselleen kansalais- mä,rretä tätä .asiaa, ll1l'Utta, .siitä syystä minä
32455: oikeudet tässä maa.ss•a. (Vasemmalta: Ja haluaisin tälhän .huomiota kiinnittää, sillä
32456: oikeuden päästä linnaan.) Se oikeus on V e- kyllä asia on niin surullisesti kuin sa•noin
32457: näjällä .suurel1l!pi. -- Ja sikäli kuin .työ- ett.eiväot vieläkään k1aikki työläisjoukot ole
32458: väki on ,täJlnän aseman valloittanut .ia tie- siinä asemassa. että he tuntisivat velvolli-
32459: toisuUJden myös siitä, eWL sillä on mahdol- suuclekseen .ia etujensa' .mukaiseksi ;puolus-
32460: lisuus rauhanisin k·einoin yhä enemmän taa tätä .maa,t.a, tätä va.ltiota, tätä yhteis-
32461: asemansa va:r.antaa., .sikäli on työvä·en kes- lmntalaito:sta Venädä:ltä Uihkaavia vaa.ro,j1a
32462: kuudessa isän•maallinell' mieliala kasvanut, vastaam SiiniL ta:rvitaa·n todellisia uh-
32463: sikäli on käynyt ,mahd.olliseksi, että il.ma·n rauksia, tasa,amalla, oi.lwuksia .ia veliVolli-
32464: .suurempia: vastalauseita kirjoitettiin mei- suuk.sia, siih.en ta:rvit.aan työväen• talou~
32465: däm puolne.emme pää-äänenkannattaja.ssa d>ellis.en aosema:n paxamtrumista ja siihen ta.r-
32466: viime vuonna että ,ra.iaHe!", joka miehen vit<a.an huo,ma.ttavia m.äärärah.oda tcvöväen si-
32467: velvo.Uisuus mennä rajalle, jo.s vihollinen vistystason koh.otta miseksi.
32468: \hy.ökkää. Suomen työväki pitää saada sii- Kun minä tällä tavoin asetun maanpuo-
32469: ihen asemaan, ·että se ymmärtää yleisesti, lustuksen ka;nnaUe jy11kästi ja. tiukasti, niin
32470: että sillä on jotakin menetettävää, .ios vi- tämän minä teen sillä nimenomaisella edel-
32471: hollinen valtaa maan, 1tässä tapauksessa lyty ks.ellä, .että kysymys on vain maampuo-
32472: vihollinen, joka. ymmärtääkseni edustaa lustu.ksesta. Jos meille hyökkäyssota syt-
32473: alhaisempa·a kulttuuritasoa, kuin mitä Suo- tyisi milloin tahansa, niin niin isänmaallista
32474: men kansalla on. meidän työväkemme ei laisinkaan ole että
32475: Isänmaallisilla pUJheilla ei .ty;öv.ä,keä saa- se ilomielin ,silloin paikka·n•sa riveissä täyt-
32476: da kohoamaan isänmaalliseen innostukseen. täisi. Ai<no~l.!staan ma1an puolustubeen voi-
32477: Porvaripiireissä .on ~aiva·n kuin yleisenä daan työväk.eäkin käyttää, ei koskaan eikä
32478: käsityk.senä, että .io.s me saarnai.slm.me missäämJ tapauk.s·essa ihyoö.kkäyss.otaan. .Saa-
32479: enemmän is.änmaallisuutta, jos meidä·n leh- tetaan sanoa ettei meillä Suo.mes•sa ny-
32480: dissämme vall~tsisi toisenlainen henki, niin kyään kukaan ihyökkäyssotaa. ajattelekaan.
32481: työväen mieliala oEsi toinen:. Ei siihen Minä arvelen että ,se on liian o,ptimisti,sta.
32482: mielialaan voi vaikuttaa sivustapäin tällä Tuskinpa ne oikeiston SOitaihu:lluj,en haaveet
32483: tavoin, keill'otekoisesti, eikä meidän le·hti- ovat vieläi niin tyystin hai:h tuneet, sillä
32484: emme ää<nen.sävy voi olla toinen kuin mitä vielä Ka,rialan ka1pinan aikanahan .siltä ta-
32485: on va!l'.sinaise.n työväen omat ajatukset. holta jyrkästi vaadittiin, että Suomen olisi
32486: Niitä ,se kuvastaa melko tarkkaan. Por- siihen p~tänyt •sekaantua tavalla, .ioka il-
32487: va.risto on ihyvin va'lmis uhraamaan .suuria meisesti olisi ollut hyökkäyssota Venä~iää
32488: summia maan puolustuksee·n~. Minun .mie- va.staa•n. Jos sellainen s.ot.a joskus syttyy,
32489: lestäJni porva.ristollJa vaaditaan toisenlaisia niin. se on varmasti .suurin onnettomuus,
32490: uhrauksia Suomen itsenäisyyden säily,ttä- mikä !Suomea saattaa kohdat1a. Mikään so-
32491: misek.si .ioa ·suojelemiseksi, m,y.önt,ymistä tilaskuri, mikään isänmaallinen· innostus ei
32492: niihill' vaat~muksiin., joita sosialidemokraat- niin syväl'le työväkeen juurru eikä ole tar-
32493: tisen puolue.en .taholta usein .ia aina on esi- .peen juurtuakaan, että se henkensä .ia ve-
32494: tetty. Ne eivät sisällä ainoastaan ,ty;öväen- rensä uhraisi .t.a:rkoitUIS,ten ia pääll1läärien
32495: luok,an luokkapyyteitä, ne luditta.vat koko- hyväksi, joita. se Hi itse omista eikä omik-
32496: naisuutta. Ai,noas.taan niiden vaatimus.t,e<n seen tunne.
32497: toteuttamisen kautta 'lisätään työväen ha- Niin, minä tietenkim kannata·n tätä .e.n-
32498: lua IPU,o,lustaa maata. Olisi vahinko, kor- slimäistä vasta.lausetta, jonka olen allekir-
32499: vruamaton vahinko, jos emme saisi porva- .ioittånut, vaikkei liene toivoa tällä •kertaa
32500: ristoa YIIDmär.täJmään tätä maan puolustuk- vielä sen kä.sit,yksen voit.olle tpääsystä, et,tä
32501: sen tärkeintä ehtoa, ennenkuin se on liian :mi.liisiiät.iestel.män kautta me saisimme
32502: myöhäi.s hä. Oik·eisto, j·oka meillä on sota-
32503: 1
32504: suuremma·ssa määrässä kansan ·puolustus-
32505: kiiihkoisi.mpa,na esiintynyt, ioka esiintyy kykyä lisätyksli ja .kasvate,tuksi. En minä
32506: is'änmaaUisi.mTJina, joika v.aa;tii suurimpia ota asiaa .siltäi sisrup,oliihtisclt.a kannalta.,
32507: Asevelvollisu usl1aki. 563
32508:
32509:
32510: että milirsi.iärj,estelmä olisi varempi keino Mutt.a sitt.enkin on tullut liian vähän se
32511: jonkun vallankumouksen synnyttämiseen, todellinen uhritahto täällä kuuluviin, .iotoa
32512: jota täällä ed. Heikinheimo erityisesti tu>n- tulee olla, ja jota., siitä olen vakuutettu,
32513: tui pelkääJvän. Meidän :mieles;t1Lmme ei tässä kansassa on enelllilmän kuin voisi tästä
32514: aseellisen vallankumouksen kautta sosialis- keskustelusta päättää. Tyy•p.illinen iLmaisu
32515: tista .iäcr.iestelmä.ä laisinkaa;n voida pystyt- eräänlaiselle ma.taluud.elle tässä asiassa on
32516: tää, ISen •pystyttämiseen tarvitaan siksi kor- tuo sanon1ta, mikä so,tilasoasiainvaliokunnan
32517: kea keh~tysa.ste että kHns.an en·emmi.stö saa- mietionnö,s.sä, .sen f)erusoteluissa, on tullut
32518: daan sen puolelle, ja silloin se voidaan to- näky.viin, .että onimittäin .aseve.lvoUisuusrasi-
32519: teuttaa myös rawha!llis,in :keinoin. Kun me tus, jota tämiä la,ki .edelly;ttää, käy kansalle
32520: mliliisiiä,r.iestelmää .puolusta,mme, kyllä! me l i i ~ n r a s k a aksi. Se on varma; se on
32521: a,iattelemme siinä etUJpä.ässä maan puolu:s- raskas, :tä,mä rasitus; mutt:a onko se lii.an
32522: tuksen lisäämistä.. 1\Enun mielestäni ovat raskas? Onko meidän: ylipäätänsä missään
32523: enemmän sivuseikkoja ne sisäpoliittiset nä- mi,ele.s•sä oikeus .sanoa tässä eduskunnassa.
32524: kökohdat, että kansanmili,isi.ä ei ;y,oi käyt- että se on liian il'.askas?
32525: tää .saamassa määrässä kuin seisnvaa, a.r- Voi kai •puhu:a, liikw raskaasta msituk-
32526: meijaa. .työväen luokkataistelun vaimen- sesta ko'lmessa eri mielessä.
32527: tamisemS<i tai sen musertamiseksi. - Roh- Voi .silloi·n sanoa liia1n raskaaksi .io•takin
32528: ·kenen toivoa, että eduskunta silloin kun whrausta, kun on kyseessä tarpeeton asia,
32529: tulee työväen sivistysrahoista kysymys, jonka eteen ei kannata. uhrata, ei p.al.ioa,
32530: runsain käs]n mcvön,tää siihen va:ro.ja, että ~us,kin vähääkaän. M·wtta en voi uskoa, että
32531: edus,kunta sa.moin kuiru hallituskin t'ulee 'tässä eduskun.nassa ke,tää.Jll yhteiskunnan
32532: myöntämään riit.täväsoti kannatusta Työ- pa.ra.s,ta har.ra.sta!Vaa. jäsentä on, j.o.ka .asevel-
32533: väen Urheiluliit·olle, työväen urheiluseu- vollisuusrasitust:a, sellaisena kun .Sie nyt pu-
32534: To:ille ja että maan -pu~lustuksek,si kä;.y;te: heena on., tahtoisi siltä kannalta liian ms-
32535: tää•n kaikki ,mitä voidaan tämän .sisäisen kaana pitää.
32536: rin tam.aon l.uji t•t.amiseksi. Luokkataistelua Toiseksi voisi sanoa ehkä liian Taskaaksi
32537: me emme ,saa koskaan sammumaan, mutta ras~tus.ta .t.ap.auk.ses.s.a, jo.ssa ehkä hyrvä .i.a
32538: ky.llä me pääsemme siitä yoks.imielisiksi, talip.eellinen asiru on kyseessä, vaan jossa
32539: e.ttä meidän luokkatai,stelu.mmekin on käy- voit,aisiin tarkoitus saavutt.a8J vähemmällä
32540: tävä .omin voimin. Oman maan ra.iain si- u,hrauks.elb., Kun otetaan huomioon ISe le-
32541: sällä iLman v6em.an apua. 8illorin kun por- voton maaiLman aika, jossa elämme ja j.ossa
32542: varisto tämän kan•na;n yleensä l~yväksyy, tavallista enemmän kunkin kansan täytyy
32543: silloin meidän itsenäisyytem:me on pa<rai·ten ott.aa huomioon vaaralliset aganmerkit; kun
32544: turvattu, silloin se on turvattu, v:aikka mei- otamme hu,omioon ,maamme sotamaantie-
32545: dän aormeijamme ei kovin SUUJri olisikaan. teellisen aseman, joka kasaa meille vaairoda
32546: vaarain päälle, ei ainoastaan nykyhet.kenä,
32547: Ed. ·M a: n n e r m a a: Ä.äni, joka ei ole inu1tta silmiin siintämätömtä .tulevaisuutta
32548: mielestäni kyllin s'elvästi kuulunut tässä myöten; .kun otamme vielä huomio.on ulk,o-
32549: keskustelussa, o•n uhraaruistahdon ääni sil- poliittisen tilanteen sieltäpäin, mistä meitä
32550: loin, .kun maan ja kansan vapaus, i.tsenäi- 'vaa,r.a.t uhkaavat, niin kyllä nyt täyty,y
32551: syys ja yleensä kalleimmat a,rvot ova,t ky- harkita kovin paljon, ennenkuin niitä uh-
32552: symyksessä. En tathCLo pitkält:i jatkaa tätä rauksia, jotka tässä ovat ,ky,seessä, liian ra'S-
32553: keskustelua, mutta .en ma.lta olla j.oitakin 1miksi :Sianotaan. Olkoon kuinka hyvä asia
32554: sanoja ,tässä. kohden puhumat.ta. hyvänsä se, että; kansainvälisiä takeita
32555: Keskustelu on liikkunut !Pitkin matkaa maamme itsenäisyydelle pyritää.n saamaan
32556: liiaksi sillä taso.lla: Täytyykö kohota uh- ·_ it·sessään epäilemättä hyvä asia - , py-
32557: rauksessa itsenäisyytemme ja va.paut.e:mme a-i'btäköön kuinka tahansa liit.toihin meitä
32558: hyvä,ksi niin korkealle, kuin nyt kä·siteltä- v.äkevämpäin k.an.ssa•, aloitettakoon vaa:n
32559: vänä olevan asevelvollisuuslain säännökset kansan puolustuskasvatus •ruumiillisen lii-
32560: velvoi.ttaisivat? On myönnettävä, että on kuntokas•vatuokse.n edistämiS<e.llä kuinka ai-
32561: an·nettu muutamia a:Jwokkaita lausuntoJa, kaiselta as+eelta hyvä·nsä, kaikella tällä on
32562: .niiden joukkoon monilta kohdiltaaon luen t.osin a,rvonsa, mutta ei ole oikeasot.a.an koko
32563: puolestani edellisen, ed. Tainion lausunnon tämän a1sian: y:hteydessä· yhdelläkään Sai-
32564: 564 Perjarut:aiiil·a 20 p. 1ok.rukm·mta.
32565:
32566: nallw ·voitu .toldi·s•ta•a,, ett.ä o:loissa, jois.sru ol- sy,y, jollei .sa.avuteutavana ihanteenUJ, niin
32567: laan, kaiken tämän huomioonottaelllkin, kuitenkin pyrkien niin lähelle kuin sitä
32568: kansamme v·orsi väherrnlillällä r.asituksella pääJstään, t:a1voiteHa 1sitä, elttä mie:ffiat t.aot-
32569: -päästä, kuin .n·mt .kys,ymyksessä on. M!e.i- taisiin .auran vantaiksi. Mutta jo,s kysy-
32570: .dän kans•samme ei kukaan tah,do mennä lii:t- tään maamme ja kansamme vapauden ja
32571: toihin sitä varten, että itse pääsisimme uh- itsenäisyyden lopullista. •säilyttämistä, niin
32572: ra uksis.ta.. Ensimäinen, v.aa tim us. joka meidän täytyy uhrata, ei ainoastaan se.,
32573: meille asetetaan .ios mieli pyrkiä puolustus- .mikä nyt on kysy:mykses•sä, vaan meidän
32574: li~ttoihin on: mitä uhra.atte itse? Kansain- täytyy whrata mo.nin vemoin se ja IDJe truh-
32575: välvse.t puol ueettomu u.den takeet eivät ·domme kestää senk~n,. ios se meidän uhrat-
32576: meitä myöskään vaaran hetkenä voi puo- .tarv.aksemme tulee.
32577: lustaa.. Ajateltakoon pieniä kansoja, joilla
32578: on sellaisia takeita ollut, a.ia:t.eltakoon mil- iE1d. J e p p •s on: J ag för mm del tror
32579: laisia uhrauksia ne ovat niiden takeid,en att det icke finnes en .enda man i denna
32580: ohessakin kanta•neet ja kuinka· ni~den .kui,- fö,rsamling-, som icke vm-e med .o;m a tt. slippa
32581: tenkin .maail.ma.nsodas.s•a on käyny.t! Mai- hela militä:ren, om de:tta blott ,gin:ge för sig-.
32582: nitsen vain Be.l.g-ian. Ei, tälllä msitus ei Men då VJårt land fått en ·srudan granne i
32583: voi olla t.ä.ssä maas•sa liian mskas, io.s o•tte- öster som Ryssland,. varifrån man aldri~
32584: taan huomioon se millä rasituksilla todella ve1t vad som skall lmmma,, så måste vi ock-
32585: void.aan saavuttaa saavutettava tarkoitws- så vara bereruda -på vi1ka övermsknin~ar
32586: -perä., nimittäin vapautemme .ia i,tse.näisyy- som hälst. Fmg-an gäller icke nu att få
32587: tellllme tukeminen siinä määrrin, kuin se den ko.rtast mö.iliga tjänste.tiden, ej heller
32588: y 1leensä meidän ,voimillemme mahdollinen de mins:ta .möjlig-a ut.g-ifterna, utan fråg-a'll
32589: on. är på vad säbt vi ,kunna :Då det. bäJsta och
32590: .Sit.ten voi kolmanneksi liian raskaaks.i effektivast:e :för.svaret. .Ta,g a.nse[' att vi un-
32591: nimittää rasitusta, jos se on absoluuttisesti der nuv.arall'd'e o.säkm förh'ållanden nö:dvän-
32592: yli me~dän voimie:mme käyvä, jos meidän digt behöva den tjänstetid., 1Som i fö['elig--
32593: täytyy :sanoa, että olkoot kyse.essä kuinka gande lagför,sJ.ag .sta:dg.as.
32594: kalliit edut ja .arvo•t hyvänsä, niin ll a 1- Av ,!'ldgsm J erns all!ruratgande fick man
32595: ~i on 1emme missä(in tapauksessa v.oi uhrata. den uppfa.btning-en, a.tt o·pinion:en i Öster-
32596: Tahtooko kukaan todella täällä sanoa näin bo.tten v.ore för 1en kortatre t.iäns'etid än ett
32597: uloskaanpäin: Meidän kansamme on niin år. Detta tillåker ja1g mig ait hetvivla, ty
32598: vruhäväkinen, että io.s: sen pitää a.ia•n pitkään den svenska östel'bottniugen vet allHö•r väl,
32599: niin p.aljo•n whrata, kuin tämä .asevel:volli- att .iu bättre u•t,bildnin_g en sol.dat ih1arr .desto
32600: suuslaki vaatisi, niin menköön .sittten va- mindre förlusber lide[' ma1n i .k,ri,get. Den
32601: -pautemme ja itsenäisyytemme. J o.s• niin er.farelllheten fick man också under år 1918.
32602: tahdotaan .sanoa, silloin vain voidaan oike- Att tala olllli at.t våra •sky.ddskårer ej kunna
32603: astaan sanoa, että :rasitus on liian raskas. upplösa.s är ju rent nolllsens. Låt våra. två
32604: Ei saisi se ääni kuulua tämän huoneeru sei- .yttersta vensterpartier ökas med t. ex. 21
32605: näin sisäHä. mandatt, ooh vi fin1ge .g-enast se huru .det
32606: iTalhdon saa,da sanotuksi, ja tiedän, että gin_g1e med skyd1dskår<erna. Fiör övrigt är
32607: sen miel•en ·takana on .sankat joukot varpaan .iag- a:v s.amma åsikt so.m rdgs.m Collia.nder
32608: .ia its•enäisen Suomen kansalaisia, jotka att det ä•r a1.1del~es f:ö1r obetänksamt att nu
32609: ymmärtävM, mi.tä näitten ar.vo.ien va:pauden tala om en .kodare t.jän~stetid, förrän man
32610: .ia itsei:täisy~JT·de.n, takana .ia niissä itsessään har :den ringaste emfarenthet ruv huru värn-
32611: on; tahdon .saa1da sa•notuksi, että nyt kyS~y pliktsla1gen kommer att ver.ka, om den blir
32612: myksessä oleva rasitus, jonka painon kyllä antag1en, vilket i.a,g hoppas. J ag- rö.star för
32613: .tunnemme, ei ole meille liia·n rraskas, kwn förrslaget·s alllta.gande:.
32614: on kysymyksessä se, mikä todella tässä kcvc
32615: symyks.es:sä on. Me .pienenä kansa.na toi- LEd. J 11! s s i l a: Lhmettelen1, kuinka ed.
32616: vomme tä.ydellä syyHä kans()ljen keski·s:tä Pui.ttin~m äskeisessä lausunnossaan rohkeni
32617: rauhaa .ia yksimielisyyttä. Jo väJhäväki- silmää rä päy.ttämä ttä. esi tt'ää väärin asia-
32618: syytemrrn:e tekee mei11le •suuret imperialis•ti- kirjaa, nim. .sotilasa:siainvaliokunnan mie-
32619: set suwnnitelmat mahdot.tomik1si, ja. on tfuysi tintöä. Hän referoi sitä .siinä äänila-
32620: Asevelvolli,su uslaki. 565
32621:
32622:
32623: jissa, kuin soti1asasiainvaliokunnan mie- Minä: muistan, .ios minä luovun ironiasta,
32624: tinnössä olisi m>etuttu sille kannaUe,. että että vi<~me vaal.eissru vieJä! maalaisliitto oli
32625: vuolustusilai•tos täunän lain 1määrärumän :pal- sillä kannalla., ·että yh1den vuo:den ,palvelus-
32626: velus.aljan mukaan jäJrtiestet,tynä tulisi käy- aika oli liian pitkä. Jos tämä elh.dotus nyt
32627: mään aian mittaan maalle liian raskaaksi. on suututtanu,t maalaisliittoa, niin minä en
32628: Niinihän .ei tehdäi .tässä soWas.asiainvalio- voi mitään sille. On parasta.. että maalais-
32629: kunnan mietinnössä. Minun on ollut tar- Jiitto itse jä,rjestää asiansa .ku,ten se tahtoo.
32630: peellista rtä:stäJ ennenkin .oikaista ed. Puit- :Se v.oi äänestää tämän ehdotuksen puoles-
32631: tista,, nim. suures.s·a valiokunnassa. Tässä ta, se voi äänestää tätä ehdot us.ta vastaan.
32632: m~etinnös:s.ähan Tetferoidaan valioJmnnas.sa Valitsijat .saavat sitten .ratkaista -pysyykö
32633: lausuttu.i!IJ eriäviä mieli-piteitä.. Siellä maalaisli]tto samnis.saan vai syJökö se sa-
32634: es·iintyi m. m. sellainen mielipide, kuin mitä nansa.
32635: ed. Puittinen lausui,, mutta toinen mieli-pi.de
32636: es~tettiin myös .iw esitettiin •ponne1la, että E:d. K a n k a: r i: Tämä kaa-de,rijärjestel-
32637: kun o.t,taa ·huomioon maanrume poliittisesti miään :-perustuva aseve1vo.l'lisuuslaki on eräi-
32638: uha1tun aseman, e~ suinkaan ole maalle liian den edusta:iain ,pruheissa. saanut erikois·en
32639: ;pit.kä ta:mä -palvelusaika.. 'Tahtoisin erityi- ·runo.llisen maan -puolustusky.symyksen
32640: sesti k.orostaa juuri sitä ajatusta., että kan- esiintuomiseen. Sellais.en runoJlisuulde:n
32641: san kaHeimpien a.rvo..ien -puo.lustamiseksi ·ei vallassa on olLut täällä Brikoisemmin .myös-
32642: ole mikään uh['i liian raskas. kin ed .. Tainio. Hän on tänne .tullut todis-
32643: tamaan eduskunnan puihujalavalta, mitenkä
32644: Ed. :S c h a .u m a n: 1Min ulla .o1i,si vain Sörnäisissä erinäiset ,almt" ovat ki<rjoitta-
32645: :pieni vas:taus ed. J ouka:haiselle. 'Minä .t.o- neet joitakin sellaisi& listoja•, ni.miluet-
32646: si'n .en kuullut hänen sanoja.ns,a., sillä en ol- teloita, j,oissa o'lisi maan huo:ma,tuim:pia
32647: lut istuntosalissa läsnä•. Mutta. olen myö- ·henkilöitäi me:Gkitty -pois siirrettäviksi.
32648: hemmin <tiJedustellut ed. J oukahaiseUa it.- Käsity.kseni on sellainen, ettei 'tälJaisia jut-
32649: seltään, mitä hän on ,sanonut., ja minun .tä,y- tuja pitäisi lähteä työntämään jonkun -puo-
32650: tyy senjolhdosta v.as,tata, et.tä ed. J 8/l'.nin lueen ja .eduskunta,cyhmän tiliin, silloi1n,
32651: ehdotus .on, kuten hän itse -pa.thaitem sen ellei voi myöskin asiakirjoilla osoittaa,
32652: tie•tää, lähtenyt hälllen omasta .ia muuta- onko tämä ryhmä tai puolue sellaisia. lis-
32653: mien muilden -poh,jolaisten edustadain aloit- toja ki:r.ioi,tellut, onko se ryhmä sen allekir-
32654: teesta. Minä ·olen kyllä ollut siitä .tietoi- joittanut ja. n~i.tä levittänyt l\1utta 'hän on
32655: nen, vaikka en siinä muodossa .kuin .se :nyt täällä kuitenkin antanut sellaisen käsity,k-
32656: on 'esillä. Ei -pi,dä minu,sta liioitel'la muu- sen eduskunnal'le, että täällä työväempuo-
32657: tamien .kau-punkil.aisedusta;jain vaikutus- lueen edu.s.kunialryihmä olisi tällaisia nimi-
32658: vaHaa tässä asia,ssa ·eikä yl,e,ensä. Jos joku luetteloi,ta laatinut ja niitä levitellyt. Mutta
32659: maalaisedustaja; maalaisJiitosta tekee ion- pyydän tämän kuitenkin jyrkästi rtor.iua,
32660: kun ehdotuksen, niin ei ole koskaan tä!hrun koska ed. 'Tai1niokaan ei voinut ntäi,tä asia-
32661: asti leimattu helsinkil.äistä edustajaa J ou- kirjoja tääl.lä eduskunnas:sa esittää. Tämä
32662: kamais.ta trumän a'loitteen t.ekiiäksi. Minusta t.odis~aa jo sen, et.tä nii.tä ei ole ollut hä:-
32663: my•öskään ei ole hy•vien tapoåen mukaista nen käytettävänään, :hän on vain muuten
32664: näin menetellä kuin .ed'. J oukahainen on huvit.taakseen eduskuntaa tällaisia juttuja
32665: tehnyt. !Se ei oJe kohteliasta ei sinnepäin keksinyt, vo~daksensa ·tämän avulla vähäk~
32666: eikä tänne-päin. sylä, siinä tyylissä kuin hän asian esitti,
32667: ·Muuten kannatan -pääasiallisesti ed. J er- niitä työ'läisiä, jotka asuva't Sörnäisissä,
32668: nin ehdotusta. Se voi olla ·hYJVänä mBmen- jotka pääasiallisimmin ovat tämän maan
32669: t:ona hallitukselle, ia mikäli .minä ym.miilr- teollisuustyöväkeä, jotka o'Vat ottaneet osaa
32670: rän, niin ios tätä ~hdotusta kannatan, teen myöskin eduskuntavaaleihin ja luonnolli-
32671: sama1lru rpienen rpalveluksen .maalaisliiton sesti suU!rimmaHa osalta äänestäneet tänne
32672: ;ryhmälle. Minä nim. sillä tavalla muis.tu- työväen-puolueen edustajia. Hän on ha-
32673: tan maalaisliiton valitsijoita siitä kannasta lunnut tällä osoittaa. että nämä eivät ole
32674: tässä asiassa, joka on ollut. .ios.kus maail- lainkaan puolustuskysymykse.ssä ·puolus-
32675: mass.a, vaikka siitä nyt on kulunut ehkä t,uskannalla kulttuuriinkaan nähden, eikä
32676: !pari vuos.ikymmentäJ jo, maalaisliiton oma. sivistyksellisten• .olojen kohottamiseen n.äh-
32677: 566
32678:
32679:
32680: deru, varun että ne !haluaisivat siirtää pois dä tässä istumnossa, ja. me rohkenemme siis
32681: kaikki h.en·kil·öt,. .iotka sivisty,k,sen v.uo'lesta äänestää sosiali1demokraattien mukana tä-
32682: ipuhuvat. Hän on tiet,ysti halunnut tällä män lain 1hylkälämisek,si.
32683: myötävaikuttaa, että eduskunnan ene.m-
32684: mistlä hyväksyisi tämän esilläolevan ase- 1E1ru. P ui iJ iJ i ne n: Ed. Jussilan lau-
32685: velvollisuuslain kaikkin·e niine .kohti1neen, suntoa minä en tosiaanka.an ymmfur,rä. En
32686: .iotka asettavat työväenJuokastakin osan, ,ym.ma:r!1a varsinkaan häntä ,rauhalll ja
32687: ja huomattavankin suuren osan, erikoisiin 1 irakkauden evankeliumin ,saarnaa.iana", että
32688: poikk.eUtksellisiin oloihin. Hän on myös- 'hänen pitäisi mennä väittämä.än, mitä minä
32689: kin amtanu.t .sellaisen kuvan lausunnossaan, en ole väittäny.t. Hän vääristeli kokonaan
32690: kun 1hän sanoi, että he sosialidemokraatit minun lausuntonr. rMinä •pyydän ed. Jus-
32691: ovat -poolustuskannalla. kaikkiin niihin nä.h- silaa lukemaan sotilasasiain v.aEokunnan
32692: den, .ioid·en alhainen sivistyksellinen taso .mietinnön ensimäiseltä ,sivulta toiselta pal.s-
32693: on a}haisempi kuin hänen käsityksensä .talta 7 alimmaista '.riviä. Min:ä .o.len ,sano-
32694: mukaan Suomen kansan sivi.styksellinen nut ne sanasta S•anaan :pöytäkirjaan ja
32695: taso nykyään on. Ja va1r.sinkin por.varis- .minä en ole lausunut siis yhtään väärin.
32696: ton ,käsitys on sellainen, että ainakin Sak-
32697: san .monR~rkistisen suunnan sivistykseUinen iEdl. Joukaha~,nen: Minä en olisi
32698: ta.so on huomattavan pal.ion korkea.m1pi, koko asiaan oUenkaan :puuttunut, ellei ed .
32699: .mitä Suomen ka1nsan sivistyk.sellinen t•aso Schauman., niinkuin hän itse puhujalavalta
32700: on. Ja t.ä,Uä lausunnol'laall! hän on käsit- todisti, olisi tahtourut tehdä palvelus•t•a. maa-
32701: tääkseni hyväksyny.t., että sellaiset joukot, laisliitolle. E.d. Schauman minun ymmär-
32702: .iotka tänne hyökkäsivät 1918 Saksan ta- tääkseni .on tällä ker.taa, niinkuin usein
32703: holta, niitä vastaan ei pitäisi lfuhteä puo·- enn•en, käJyn.yt keittämään soppaa, johon-
32704: lusta.maafr, va.an ainoastaarn silloin, .ios ka :hänen ei olisi pitänyt ollenkaan 'ryhtyä.
32705: idästäpäin h!Yökkä.ys ,tapahtuu. Maala~sliit.t.o 011 tähän lakii1n nähden kan-
32706: ITääl'lä ed. Ke·t.o lausunnossaan .toi myös- tansa :määrännyt, j.a, se kanta on1 selvä il-
32707: kin erä.änlaisen ajatuksen, joka osoittaisi, man mitään .ta.ka.-a,ja t111ksia.. Ja; kun e:d.
32708: jos .iäisimme siitä ,sanattomll!ksi eli vaike- Schauman eilen on tällaisen taka-ajatuksen
32709: ni.simme kysymyksestä, niin saattaisi jäädä m:eidän ry.hmäämme ikul.iettanut, niin .sitä
32710: eduskunnam pöytläkir.iaall! seHainen tul- va,sta.an .minä olen ,tässä tahtonut .m!Yäs
32711: kinta, e.ttä me edus.taisimme täällä edus- e-rityisesti pro.test.eerata.. !Sen seikan, että
32712: kunnas,sa .ia äänestäisimme tääHä eduskun- mahdollisesti ed. J e,rn on tämän •ponnen
32713: nassa sosialidemokraattien mukana tämän ki,r.ioi.ttanut, ei tarvitse .merkitlä sitä, että
32714: lain hyLkäämistä, vaikkak.aan me emme ed. S.Cihaum.an ei oJis,i missään tapauksessa
32715: edustaisi tämän maan työväkeä, vaan että :ia millää1n .muotoa ollu.t tämän ponnen val-
32716: m.e edustaisimme .vääl'lä ·eduskunmas.sa vain mistami,sessa tai sen -aatteelli.sessa luomi-
32717: niitä lur.iuksia, .iotka Venäjän tsa,rismin sessa .mUtkana. Ja sitten vielä on ed. J ern
32718: täh teenä .ovat tunkeutuneet N euvo.sto-Venä- täällä vakuuttanut, et.tä koko hänen edus-
32719: jän enna1srm kollektiiv·eihin, erma1snn tamansa keskipohdanmaa,lainen ruotsalai-
32720: virastoihin. Mutta tämä lausunto ei ole nen kansanaines on ,samal,la kannalla kuin
32721: oikea totuude1n kanssa, .se ei &e yht.ä,pitävä hän. Ed!. J eppson·, joka minun tietääkseni
32722: to,siasioiden kanssa, Tiedän, että sosiali- ed'Ustaa myö,skin samaa kansaa., on puhu-
32723: demokraattinen .ryhmä kokonaisuudessaan nut toista. Kumpi herroi·s•ta on O'ikeassa?
32724: tunnustaa sen, että työväenpuolueell! .ryh- Ed. .Schauman tahtoo tässä esiintyä jon-
32725: mä .on valittu tlätäkin asiaa ratkaisemaan kinlaisena holhooi·ana maalaisliiton edus-
32726: Suomen työväen äämillä. Vieläpä voin kuntaryhmälle. Mutta. kyllä minun täy-
32727: v.ak.uuttaa, että .sen jä,rjestynvt osa suurem- tyy sanoa, että ihän 011 tällä kertaa ai•na-
32728: malta osaltaa'n on ollut mukana vaaleissa kin epäonnistunut, .ia se ei ole sitäpaitsi
32729: myötävaikut.tamas,sa meidän täällä oloam- oikei,n.
32730: me. Ja siksi me mhk.enemmekin tässä
32731: kysymyksessä y-htyä siinä osassa, .ioka Ed. K e·t o: Ed. Kankarin lausunnon
32732: vastalauseemme ensimäisessä ,ponnessa sa- johdosta pyydän huomauttaa, että hän on
32733: notaan, ainoa, mitä me voimme täällä t.eh- aivan va·paasti rumoillut. Minä en ollen-
32734: Asevehollisuusl:aki. 567
32735:
32736:
32737: kaan ole lausunut ,mitään .sellaista, mitä strändigheter, på m:otpa.rtens ringa utbild-
32738: vastaan hätn katsoo asiakseen polemiso]da, nin_g och motpa.rtens dlåliga utrustning,
32739: En ole :puhunut sanaakaan lurjuk,sista, att vi den gån;g-en vunno seger. Det är ju
32740: jotka ov.a.t V enäåän valtiovaJlan TJeräsi- klart. och :har så o:fta från d•enna 'Plats
32741: messä. Mutta olen katsonut tarpeelliseksi framhållits, att en vä:l ·genomför;d strids-
32742: pu1hua Venä:_iä·n puolustuslaitoksen järjes- hereds.kaip medfö,r mindre förlu.ster än en
32743: telystä ia Venäjän puolustuslaitoksen vah.: d:ålig, varför den saken .iu !här icke al.ls be-
32744: vuud.esta, koska se mää,rää minwn miele~-~ höft omnämnas.
32745: täni myöskin meidäw suMautumise:mme Hr J ern hänvisar vida,r'e till att t.iänste-
32746: .puol us.tu.slaito.skysyiDJy k.seen. tiden kunde förko.rt.as från 1 år och att
32747: skydd.sk:årerna i sårlant fall skulle utgöra
32748: Ed. H e 1 e n e 1 u n d: Ja:g hade icke ersä ttnin\lr. Her J ern borde va.ra medve-
32749: tänkt begära or.det i denna fråga. Den ä:r ten o.m att skyddskårerna är·o frivilliga
32750: ju i oeh för si,g alldeles klar. Efter många t.rupper, att skyddsk•årerna, alidri_g kunna
32751: överlii;g-.Q.'ningar i •riksdagen, varunder vllirt an'Vä·ndas tiLI .landets fö.rsva.r, om det gäl-
32752: lands fackmän på militärområdet haft till- ler, i samma men:ing som en or.dn.ad .militä,r.
32753: fäl'le at.t J:r·Öra .sina åsikter ~ällande och Hr J.e,rn hänvisar vi:dare till finansiella
32754: varunder det ha,r ta,gits hänsyn .tili vå.rt skäl. J a.g behöver i de.tta fall endast ,säga,
32755: lands hotade strällning, tiH de k.raftresur- att und.er ·de förhållanden, so,m äro nådan:de,
32756: ser vårt land ·har och till ·det behov, som då vi i1nvid vår östm .gräns hava en så.da·n
32757: vi hava a:v en 01rdnad .ooh effektiv förs•var·s- makt som bolsihevikväldet, då få vi icke
32758: makt, hava vi sist .oeh slutligen kommi·t fäst.a enbart a,v,s-een.de vid finansiella skäl,
32759: till ett 1r·esultat. Vi hava fått ett lagför- och d'es.sutom, t11or hr J ern faktiskt att det
32760: slag, S>Cltill nu förelig.ger fä11di:gt i och för ~ör vårt land skulle bli billigare om vi
32761: antagande. J a.g ha.de i·cke tä:nk.t hegära förlmrtade värnpliktsti:den oeh ,därut.över
32762: Oil'det, sä~er ja,g, i denna amrelä,genhet, .men anstäUde ·det vakimanskap, som behövdes
32763: ,då här har upp.trätt e11 rep.res•entant och för sk;vddande a.v gränsen, för skyddande
32764: föresla;git, att riksdagen, diå den nu gåcr att a:v de föcrråd och vapenneder.lag ooh dylikt
32765: sluthehandla lagförsla:get, skulle omfatt.a som vi hava,. J.ag .t,rocr det icke.
32766: en kläm, gående ut på att rer,g-e1rin~en skulle Hr J em hänvisa,r vida~re till de onda
32767: få i uppdrag att omedelba.rt. inkomma med inflytelse.r, som vistelsen i ·garnisionsstä-
32768: en ny proposition, åsyftande en förkortad derna har ~ör vlåra yn;g-lin,ga·r. Detta töre-
32769: t.iänsteti,d, ·då kan jag icke Jåta det·ta .wtta- faUer mig minst sa:gt egen:domli:gt. Har
32770: Jande g"å föl"bi utan .att yttra någm md. icke österboUningen allt. ifl'ån hedenhös
32771: H.r Jern sä:ger, att han företräder en vid- varit den, som: färdats land och riken om-
32772: sträckt opi,nion i sin !hemor>t. iM:åhända k.ring, och ha:r h.an dätr.f:ör blivit först.örd?
32773: finnes det en viss opiniolll för d.en 1riktning, J ag t.ror det i·cke. J ag tror fa,st•mer, att
32774: vars .talan han för. Men ja.g föret.räder det är just tack •vare det, att ösbel"hottnin-
32775: ocbå samma landsdel, och jag har rört gen 1h ar vistats utom den e.gna hemknuten,
32776: mi_g under valkampanden och även annars som •han i de f.lesta fall har varit mer va-
32777: ute i by.ggd<e~rna, och ia.g kan försäkra hr ken fö.r det alLmänna, mer kunnat värna
32778: J ern och kammaren, a;tt det .o:ckså förefin- hembyg-den än andra, då det i farans stunid
32779: nes en helt annan uppfa.ttnin;g äJn den, som ha,r gällt.
32780: hr J·8Jrn här föret.räder. Fätr min del kan jag icke annat än stämrp-
32781: Hr J ern häwvisa,r till 1918 års. k,rig och la h:r J erns försla,g såsom ett ofog och
32782: framlh:åUer Ill!öjligheten att :på en kortare ko:mmer ja,g att l.'östa fö,r anta~ande av de.t
32783: tid 'än ett år ut!biltd:a en strid,sduglig mili- fiöl"eli;~ga·nde la,g-för.sla·get.
32784: tär. H.an .hänvisar därvid til.l aU han så-
32785: so.m •SoJ.dat varit me1d. Också jag var med, :E:d. :S c h a u m a: n: Ed. J oukahaisen äs-
32786: och ja.g- kan i•ntyga, att det nog icke år 1918 keisen lausunnon iohdosta tahdon vain sa-
32787: berodd•e: eniba,rt 'På entnsiasmen, det berodd:e noa•, e:Hä minä olen yhdelle maalaisliiton
32788: nog icke heller eniba.rt på den fö.r.träJffliga edustajalle, e.d~, A. Pesoselle, eilen aamulla
32789: utibildn,ing., sorn våra :vita trupper skulle ilmoittanut, että muutamilla ruotsalaisilla
32790: ha1ft, utan 1det berod:de no..g -på andra. om- edustajilla oli aikomus tehdä .semmoinen
32791: 568 Perj,an:tlaitna 2t0 p. tlolmi@uuta.
32792:
32793:
32794: ehdotus, kui·ll! nyt on tehty, vaikkei nimen- valla:nkumousta. ja, senjälkeen, vuoden 1918
32795: omaan sii,nä muodossa. Minä kysyin sit- jälkeeDJ, kun ei ell!ää ollut toivoa, että se
32796: ten, onJw hänellä mit.ään ehdotusta vas- vallankumous ta,pwhtuisi o.min voimin, odo-
32797: taan, sillä tiesin, -että .hän on aina täällä tetaan siihen apua. Venä:.iältä. (V asem-
32798: Bsiintynyt 9 kuukau,den palvelusajan PlW- .malta: Saksasta porvarit hakivat apua.!)
32799: lusta.ia·na, vieläpä maalaisliiton valtuutta- Porvarit hakivat Saksasta, aivan oikein.
32800: mana. •Häm -ei tahtonut mitään vastata, Se .on eri asia. En .minä .ole ottanut puo-
32801: ennenkuin hän oli puhunut muiden .maa- lustaakseni porwarien menet.t·elytä siinä suh-
32802: laisliitt-olaisten .kanssa tästä .asiasta,. Onko teessa. (Oik.eistosta.: Kenenkä menettelyä!)
32803: ihän sittell! esittänyt asia·n ry~hmäko,ffiouk - En kenenkään menette'lyä siinä suhteessa,
32804: ses.sa eilen illalla, siitä minulla ei ole mi- mutta .ios te asetutie samalle kannalle,
32805: tääm tietoa, .mutta näyttääpä siltä, koska niin minun täytYiY sanoa teistä samaa.,
32806: ed. J ou,kahainen puhui s-iitä, että; olisin mitä me olemme sanoneet potrvareista siinä
32807: ollut ikäänkuin .m111kana .maalaisliiton ryh- su,ht•eessa,. (Melua ää.rimmäisestä ·vasem~
32808: mäkokouksessat. 'Siitä on pitkä aika kulu- .mistosba.)
32809: nut, kuin olin .maalaisliitoll! ryhm<äkokouk-
32810: stessa läsnä, vaikka tosin s.illoin tein pie- P u h e .m i e s; koputtaen: Ei saa häiritä
32811: niä palvel,uksi.ru maalaisliitolle. Niin että TJuhwiaw.
32812: kotko tä;mä ju1t:tu on minusta aiv•a:n turha
32813: ja ed. J ouka1haisen syyksi on luettava, Puhu .i a: Minä en tiedä, kuulutteko te
32814: että hän .on yleensä setkoittartut minun ni- .sii.hen kommunistiseen p.uolneesoeen, .ios ette
32815: meni tähän asiaan. .Minä kyllä vastaa.n kuulu, .niin ette tiedä.. Ed. Kankari sanoi
32816: omista teostani, en oil'e kos.k.aan pelännyt myös, että minä olisin tahtonut vaikuttaa
32817: na·hkaani. siihen suuntaan,. että tämä laki tulisi hy-
32818: vätksytyksi. .Silloin ihän puhui tapansa
32819: Ed. V. V a: i n 'i: o, i]JO~ssa. mukaan valheita. Minä puhuin vastalau-
32820: se@ puoles.ta. Vaikka täällä puhuttaisiin
32821: E.'d. T ru i n i o: Mahtaako ed. Kankarille mitä miliisijärjestelmän puolesta, niin se ei
32822: olla tuntematonta:, et:tä Suomen ·Sosialisti- mene lä•pi ja, minä ymmär.rän, miksi se ei
32823: sen Työvä•enpuolueen sisällä toimii salai- mene. 1Se ei mene läp] senvuo.ksi, että :POtr-
32824: sesti Suolillen kommunistinen puolue, jonka varisto ei vielä uskalla ilär.jestä!ä maa.n pu,o-
32825: kaikki jäsenet. 01vat velv.olliset kuulumaan 1ustus+a. sille kannalle, että jokaisella ase-
32826: täh>än Suomen .Sosialistiseen Työväenpuo- .velvollisella oli,si as·eita kotonaan (Vasem..
32827: lueeseml,. 'Tämä! kommunistinen p,uolue .misto.sta.: Ei uskalla koskaan!) En tiedä
32828: siellä s·isällä. - en tiedä, .kuuluu.ko siihen vaitkka uskaltaisi. Minä ainakin toivon,
32829: ed. Rankari, joUei e1d. Ka.nka.ri kuulu sii- että ne vielä uskaltavat senjälkeen kui.n
32830: !hen, niin ·hän ei IDtY'öskään tiedä, ik·etä sii- kommunismi o;n maasta hävitetty. (N au-
32831: hen kuuluu -,. saapi ohjeensa Venäjältä r.ua.)
32832: ia sillä bvalla meidän koko Suolillen Sosia-
32833: listinen Työväenpuolueemme joutuu Venä- Ed. H u: o t a r i: V aikkal vuonna 1918
32834: jän ulkoasiainkomisariaatin johtdettaiVaksi, tuli .io tunnetuksi, että jotkut• meidän pa-
32835: t.oimii sen ala,osastona. Puolue ionka si- peistamme .olivat kovin sotaisia, niin että
32836: säinen orgauisa.tioni on tällainen, ja jo,ka veivät kuula,ruiskuja, kirkkoihin ja. kirkon-
32837: .saa ohjeensa sieltä,, ei v·oi sy•yl-tää, jos S en1
32838: torneihin, olisi.n minä kuiten,kin otdotta:nut,
32839: isämmaallisuufta, epäillään. Ed. Kanlmri että tässä tilaisu111Ctessa meidän pappimme
32840: sanoi iotain. Minä olisin halunnut kuulla olisi,vat k.ä,yttäneet sen puhe:lahjan, mitä
32841: ed. Kanka,rin selittävän, etiJä jos Venäjältä heiUäi on,. rauhan .iru ihmisyyden aa·tt:een
32842: hyökätään iSuomeen, niin kommunistisen puolesta.. Päinvastoin on täällä ainakin
32843: puolueen jtäsenet myöskin tekeVJät velvolli- kaksi p.a1ppiru koettanut äänensä koroittaa
32844: suu+ensa maan puol,ush.misessa.. ::Minä en aseiden .ia S'ot.alaitoksen puolesta. Eivät pa-
32845: kuullut sellaista selitystä.. Ja se olisi ol- rannukset lähde, sanovat he saatrmaS'saan
32846: lut ristiriidassa kommunistisen puolueen muualta, .io·s ett.e alota, omasta. kodistanne.
32847: kaitkkien tälhä.nastisten tr.aditsioonien kans- SalillaUa tavalla tässä~ on. Jos me puhumme
32848: sa. •8e pu,oluehan on toivonut pikaista asei:den puolestru .ia toivomme toisten ne .iät-
32849: Asevelrvollisuusl.aki. 569
32850:
32851:
32852: tävän, emme pitkälle pää~e. Koska minusta till detta tillstånd. U nder så.Jd111na för.hål-
32853: sotalaitos on kaUJhea i.a raaistuttaa i.hmisiä land'en kunna vi kna;ppa.st tala o1m att Oll"dna
32854: ja tu:rnnelee nuo.risoa, niin minä en äitinä ja vårt försvarsväserude på den ba.s, so.m man
32855: kasvattajana. tule milloilllkaan hyväksy- skulle tänka sig det ordnat under förhål-
32856: mään aseellista toimintaa mis•sään tilaisuu- la:nden, som betecknas som normala i värl-
32857: dessa. Tulen sentähden äänestämään tä- den.
32858: mänki,n lain hylkääimisen puolesta:. J fllg skuJle ,därför för min del, <eh.u.ru j~
32859: helt tillhör dem, som önska att vårt milirt:är-
32860: Ed. I n: ib o r r: J ag ber .att få för.utskicka viäsende skulle kunna omläggas ;på en an-
32861: den upplysningen, att jag icke länge ämnar nan ,grund., det oaktat vall"a böjd för att
32862: taga riksdagens up·pmärksamhet i anspråk, föreslå för riksdagen el1er rättare sa1gt för
32863: emedan den 1ålllgt uMragna .deba.tten redan dem, sQm sträva eft& rutt fiå det förändrat,
32864: börjaa.- v•erka tDöttanJde. Men det ä,r ett par att nu låta sig nö.ia med de framste.g, som
32865: synpUinkter, som jag särskilt skulle önska man har vunniiJ, och lämna till f.ramti.den
32866: ibetona vid detta tiilfiäJlle. de planer på .orrnor,ganisation, som man nu
32867: För .dem, som voro med, när den 'P'rovi- så myoket här hmr fö·rfäktat. Komma så-
32868: soriska väirnp.lllidslagen blev antagen för ·dana fövhållanden, att vi kunna or:dna. vårlt
32869: ntå.got år sedan, .och som .dJå ställde sig på försvarsväserud'e på en ann~m rgrund., dlå iLr
32870: den ståndlpunkten, att man iboDde hava Slå aet tid· att ta,ga. up.p· den frågan, men i niLr-
32871: kort tjänstetid sorrn m:öjligt, är stäUni:n.gen v.arande strund finnas icke d.e fö.rutsättni.n-
32872: nu min.st sa.gt f·önvånan:de. N UI är man nöj.d gar därför, som äll"o ·e.rfo.r.derliga. Ja~ tror
32873: att :gå me.d på ett års tiänsteti.dt. Den tiden däirföre, att 'lliliil:ämtskottet har funnit det
32874: ansågs d.etta vara omöiligt. N UI synes det riktiga uti den lösning, SOiill det nu föreslår
32875: mig att, drå förhållandena S1å mycket ha.va för riksda,gen.
32876: fiör.ändrats under den ko,rta tid, som förflu- rMa.n .h,a,r talaiJ här o.m opini.onerna i lan-
32877: tit sedan dess, S1å bOII"de aUa de, som hålla det, ooh särskilt har man f.ra.mhållit opinio-
32878: på en kortare tjänstetid, erkänna detta fak- nerna UJp,pe i Österhotten. Ä ven ja~ är
32879: tu.m .såsom vara:nde utav den största bety- östertbotttnilllg och torde åtminstone n:ågot
32880: delse. Det är ju en förlwrtning av tjänste- känna till opinionem!l! där. Men jag vil.l
32881: ti,den med icke m~ndre än sex mlånader oclt idi!e å;ba,g1a mig eJtliJ hä·r :t,rul:ru omalla nyans&
32882: detta på ett pa.r års tid. D.etta faktum vi- a:v opinionerna, som möjligen äve.n .där fö.re-
32883: sar iu tydligt, att utvecklingen .g"år i rätt kom:ma i tmilitärf.rågan. J a.g tror, att där
32884: >riM.ning,, iust i den riktning, somalla freds- finnes en .ganska enlh.ällig opinion:, och den
32885: vänner önskru att den skall ~å. 1.'Ien på opinionen är a.t,t vårt flörsvarsväsende i .när-
32886: samma gång som man •&känner detta fak- va,r.ande stund måst.e ordnas så, att det fyl-
32887: tUJm såsom ett bety,delsefullt fmmsteg, så ler sin .uppgift, att det v:i.d beho:v kan för-
32888: borde .mamJ .också vara: åtevhållsam i sina svara vå'r självständig~het .och vår lag~liga
32889: fordring~. Man bor.de försötka nöja sig sam:hällsordnin.gs upprätthåll an:d•e. Denna
32890: med ·det ~om nu .redan vunnits ,genom den opinion tror ja,g för min ,del är .g,a.nska all-
32891: tid, som fastställt.s i ,det föreliggande lag- mänt understödd och omfatbd av Öster-
32892: förslaget, nämlig.en ett års tjänst•etid. Vi ·botten, .och ,dJå så äJr förhållandet, .då tror
32893: .måste iu betänka, att vårt försvarsväsende .iag också, att. ,den ll!pplysta meningen i
32894: utes.lutande måste ovdnas med hänsyn till Österbott·en är den, a:tt man läimn~ åt sina
32895: den tid vi l•e.va uti. Vi kunna icke wdna förtroendemän, som ,handla under ansvrur,
32896: det med .syn på en långt avlägsen framtid, a.tt försöka fiå det ord.nat så, ant denna u'PP-
32897: uta:n .det måste oDdnas just med hänsyn till gift kan fyJlas på det .mest ändamålsenliga
32898: .de fiörhållandelll, som vi ha·va inom vå,rt .s.ä:tt, utan att siälv vilja fö.res.kriva bestäm~
32899: h·nd, såväl som d·e :Wrihållanden, som råda ·da tider i ,det •ena eHer andm arvseendet be-
32900: utom land•et. Oeh va.r och en, som .med oför- tr'äffande tjäns,te.t.idens läng~d;.
32901: villa:d blick betraktar förhållandena ute i
32902: värl.den såväl SOiill ino.m landet, kan e.i kom- Edi. N i UJ k k a n ·e n: IDd. J &nin ehd<r
32903: ma till annat Desuiltat, än att förhållan<lena tuksen ja siitä annettujoen lausuntojen j.oh-
32904: ännu äro Jålllgt if:nån ·normala. 'Ttvärto.m är dost.ru minä tahdon lausua1, eiltä joskin al.le-
32905: det ännu en lång va.ndr]ng, innan vi k.omma kirj.oittanwtklin muodollisten s,y]den vuoksi
32906: 72
32907: 570 Perj:anroaima 210 p. 1loka:kuu•ta.
32908:
32909: yhtyy siihen nähoden siihen, mitä edusta.i~ voittaneen vonnen ~väk.svanisestä .tai hyl-
32910: J onkialhainen täällä lausui nimi.ttäin, että käämisestä.
32911: on muodollisesti sopimatonta liittää pontta
32912: mietintöön, että kumminkin olen vwkuu- Menettelytarpa hyväkisytään.
32913: tet.tu siitä, ettäJ maalaisliitossa seUainen
32914: pyrki•mys, joka 1siinä esiintyy, tul.ee ennen Äänestykset ja päätös:
32915: pitkää, jos olot keh~ttyV'ät entiseen rauhal-
32916: liseen suuntaan, saamaan kaikkea mlaihdol- 1) Ken hyväkSJYy .esilläol.evan lakiehdo-
32917: lista tukea. Olen vakuwte.ttu, että maa- twksen seHaisena kuin se on toisessa käsit-
32918: laisliiton rythmä, ainak·in sen enerrnmistö telyssä päätte.t.ty, äänestää ,jaa"; .ios ,ei"
32919: siitä huolima.t.ta, että se nyt hyväkSJYY tä- voitt:aa, on ed. Kedon eh·dotus hyväksytty.
32920: män lain, ei tule jättämään sikseen pyrki-
32921: mystä, että •palvelusaika saataisiin lvhem- Äänesty.ksessä anneta:an 113 .iaa- ja. 78
32922: mäksi. ei-ääntä.
32923:
32924: Ed. J o u ,k 131 h ru i: ne n: Minun tietääk- Puhemies: Eduskunta on siis hyväk-
32925: seni ed. Nlinkkasella ei ole ·tätä valtUIUttru. synyt ensimäisen 1akiehruotwk.sen.
32926:
32927: Keskustelu .iulisteta.an p'äättyneeksi. ÄäJne&tys ·toisesta la:kielhd:otu~sesta.
32928:
32929: .puhe 'lli.• ies: Keskust<elussa .on ·ed. Ketto :2) K1en 'hyv;äJk!Syy esäläolevan toisen laki-
32930: ed. Ampujan kannattam1ana ehdott-anut, ehdotuksen sellaisena kuin ,se on toisessa
32931: että. lakiehdotus hyläittä~siin. .Samoin on käsittelyssä päätet.t07, äänestää ,,jaa"; jos
32932: ed. Puil!tinen l:ld. SalJilan kiannattamana ,ei" voittaJa, on: ed. Puittisen ensimäinen
32933: vielä ehdottanut, et•tä toinenkin lakiehdotus ehdotus hyväksyttY'.
32934: hylät.tä]siin. Nimitän edellistä ed. Kedon Äänestyksessä ovat .iaa-äänet voitolla.
32935: ehdotukseksi ja jäl.kimäis•tä ed. Puit~tisen
32936: ens~mällieksi ·ehdotukseksi. E.a.. J ern ed. P u h e .m i: e s: Ed'uskunta on siis hyrväk-
32937: Kuleni·uksen kannattamana on ehdottanut, ISYnyt toisen lakiehdo.tuksen.
32938: ,.että eduskunta, samialla kuin hyväksyy le-
32939: -paa.maan j•ätetyn asev.elvollisuruslain, ke- Äänestys anomusponsista.
32940: ihoittarn hallitusta vaJmistelemaau kysy-
32941: IID.ystä rpal.velusajan .ia yhteenlasketun ase- ,3) Ken hyväksvv ed. J erniu ehdotuksen,
32942: velvolllliuusa.ian lyhentäimisestä ia mahdiol- äänestää ,jaa"; jos ,.,ei" voittaa, on ed.
32943: J:isimman ·pian ant1a,ma•an esiJtyk's'en tästä Puittisen .toinen ehdotus •hyväksytty.
32944: eduskunnalle". Nimitän tätä eh:dotusta
32945: ed. J ernin ehdotukseksi. Vielä on ed. Puit- Äänestyksessä ann,et!aan 91() .iaa- ja 83 ei-
32946: tineri ed. Sa.Uilan kannattamana ehdo,t.tanut, ääntä.
32947: .ert;tä valiokunnan .mietintö·ön liitetyn ensi-
32948: mäi,sen vastalauseen toinen ponsi hyvä.ksyt- ,p u h .e m i e •s: E.duskuntla on siis tässä
32949: täisiin. Nimitän tätä ehdot·usta ed. Puit- äänestyksessä hyväksy,nyt ed. J ernin ehdo-
32950: rbisen toireksi ehdotukseksi<. tuksen.
32951:
32952: :SelostUJS myijnneUään .oikeaksi. 4) Ken 'hyvätksyy ed. J emin eilidotuksen,
32953: äänestaä ,.ia·a"; jos ,,ei" voittaa, on sanottu
32954: Puh ·e .m ] e s: Mitä menettelytapaan tu- ehdotus hylä,tty.
32955: lee, niin mielestäni on äänestettäJvä ensin Ääesty ksessäJ annetalll,n 80 jaa-ääntä ja
32956: lak'i·ehdotuksen hyväksymisestä tai hylkä- 108 ei-äiäntä.
32957: misestä. Senjälkeen oteban -päätettäväksi
32958: ne anomrusponne.t, j.oita ed. Puittinen .ia ed. Puhemies: Eduskuntru on siis hylän-
32959: Jern ovat ehdottaneet. Mitä nimenomaan nyt ed. Jernin ehdotuksen.
32960: näihin anomusponsiin tulee, niin minun
32961: mri.elestän] ne ovat vastakkaisia, joten niistä ·Asia.n kolmas käsittely julistetaan päät-
32962: on ensin ääneste.1Jtä,vä vastakkain .ia sitten tynooksi ja asia .on loppuunkäsitelty.
32963: Presidentin kesä·asunto. 571
32964: - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - ------ -----
32965:
32966: 2) Vuoden 1921 v·altiopäivillä lepäämä.1in jä- vi:d senaste riksdaJr. J a.g ber i koflthet att
32967: tetty ehdotus laiksi eräiden lMaarian pitä- ;med hänrvisning .till vad som nu ha:r ytt-
32968: jässä sijaitsevaan Iso-Hei~kilän virkataloon rats i statsutsk01t.tets betänkande få för.e-
32969: kuuluvien alueiden vaihtamisesta Naantalin slå, att det•ta' betänkande IIDiått.e godkännlas:,
32970: maaseul'akunnass·a sijaitsev•aan Kultarannan aUtså att riksda:gen måtlt·e anta,ga såväl
32971: huvilatilaan. utslmttet.s första so.m dess andra kläm.
32972: J,a,g- bel' a tll; :få tilläJg-~a ett -par md. J ag
32973: ;&in.Lttu ehdotllls,. jota on rval.mistelevasti hekla,ga!l", at1t f11ågau om anskaffande av
32974: .käsitelty ,valtiovarainvaliokunnan mi•etin- en s.tadigvarande so.momarbostad åt rikets
32975: nössä .n:o 6 j,a suuren rvaliokunna.n mietin- presi.den.t half blivit fö.rknippad med fnåga.n
32976: .nossa n :o 6, ·esitellään k o 1m a n teen om et,t understöd från statens sid.a arv Aho
32977: käsiUelyyn. fin,ska univetrsitet. Att. dessa frågor hava
32978: sammoanMandats gör att det för :mån1ga
32979: P u he m i e s: 1Toisessa ,käsittelyssä; hy- riksda.gsmän bHr svårt at.t fatta sitt av-
32980: väksytty lakiehruolt•ws voida,an nyt hyväk- gö.rande ur syllllJU:nikte.n ;arv vad 'repu:blikens
32981: syä ,tJai hyljärtä. Sitt.en kun lakiehdotuk- bästa kräver. Atll; frågorna hava samman-
32982: sen kolmas käsittely on1 julistettu -päätt(Y- blandat,s, våUar o.okså det att en riks.dags-
32983: ,neeksi, esitellä,än a; i n o a 1a n k ä s i t t e- ma.n, som mot.s<ätter sig la,~förslagets anta-
32984: 1 y y n valiokunnan mietinnössä sivulla 3 ~ande, kan d.mbbas utav misstanken att
32985: oleva toinen ponsi, .ioka kumminkin tulee han icke önskar Åbo universitet det bästa
32986: ainoaSit.aan ·siinä tapa:uk,sessa •esiUe, että 'la- .möjli,g-a. Med anledning hä!l"av ber iag att
32987: kiehdo.tus hylätään. få förklam, att ja,g-, då ja.g ha:r bestäm:t
32988: .min sMnd'J)unkt i ,denna sak, •har försökt
32989: hålla de två 'sa.mmanblanda.de fmgo.r.na
32990: Keskustelu: åtskilda. ~ag har i statsutsko+tet fra•m-
32991: hållit, ooh jag ber att här inför lJlenum
32992: ,E/d. V. Hannu lia: Kuten valtim;a!l"ain- ytterli.gare få underst•ryka detta, a.tt ooksä
32993: valiokunnan mietintöön liitet,ystä vastalau- i den 'händelse largförslaget förkastas, det
32994: seesta numero yksi näkyy, olemme me blir :möjli,gt. fiör riks.dagen att. i annat sam~
32995: työväenpuolueen edustajat as·ettuneet sille .manhang odh på annat sätt befiOO."Idra Abo
32996: kannalle, että tasavallan pl'esidenttiä ei nyt finska univ,ersit.ets· inhessen.
32997: kyseessäo'levassa asiassa asetettaisi eri-
32998: kaisasamaan varsinkaan aikana, .iolloinka .Ed. :S e t :ä l ä: V aiik.bu .tässäJ a;siassa on
32999: kymmenet tuhannet .maan kansal18.iset ovat nty·t näillä; val tio1päiviUä niin•kuin edelli-
33000: kokonaan ilman asuntoa, ja kun valtion 'silläkin tuskallista esiintyä, niin minä
33001: päämiehellä .io täällä •Pääkaupungissa on kuitenikin katson olevani velvoitettu ilmoik-
33002: ar:mtustarkoituksiin käy.tettärvänään koko- tamaan, että .minä näillä valtio'J)äivillä,-
33003: nainen linn1a, .ia kun hänen mielestäni saa- olen tässä asiassa samalla kannalla kuin
33004: mailaan paLkalla pitäi,si Vloidoa hankkia it- edellisilläkin, nimittäin että; tämä esillä-
33005: seUeen ia 'J)erilieelleen oman kesäasuntonsa, olerv,a lakiehdotus olisi hylättävä. Minun
33006: niin ehdotan, että eduskunta hyväksyisi, on tässä jätettävä syrjään kysymys siitä,
33007: ensimäiseksi, valtioiVIarainvaliokunnan mie- olisiko eräistä yleisistä syistä T>nolustet-
33008: tinnön ensimäisen ponnen j,a .toiseksi päät- tava sellaista vaiMoa, kuin tässä on kysy-
33009: täisi hyljätä valtiovarrainvaliokunnan 'toi- mys, .ia niinikään 01n minun jätettävä syr-
33010: sen l)onnen mi.etin1Jöön liitetyssä ensimäi- jään, onko .ia millä .tavalla Turun suomen-
33011: sessä vastalauseessa mainituista syistä. kielistä ylio,pistoa; avustettarva. Minusta
33012: on tässä kysymys muusta, kysymys 'J)resi-
33013: Edi. K a n k atlf i: Kanna tl8.n ed. Hann w- den tille hanikitta VIasta kesäasunnosta.
33014: 1an ehdotuksia. Kun on I'J)resi,dentille hankittava kesä--
33015: asunto, niin tulee selvittää itsellensä,
33016: Ed. R. Fu.ruhjelm: Jag vill ioke minkälaista kesäasuntoa talfkoitetaan, tar-
33017: .spiUa måmga ord på detta ärend·e, som koitetaanko hankkia sellaista kesäasuntoa.,
33018: red11n blivit tillfullo ,dJiskut,era.t, då det nu jonne hän voisi vetäytyä syrjään, koko-
33019: fö.relirogande la[glfötrslaget lämnades att ·vil.a naan rauhaan valtion toimista muutarmaksi
33020: viikoksi, v<ai onko kysymys kesähovin hen t.e1htä!viä,. niin siUoinr minun mielestäni
33021: h•ankkimisesta ed'UJstusta. varten vai onk.o ei :Kul taranta jo y k.sinään etäi~yy·den
33022: .kysymys hankkia semmoinen llaikka, jossa vuoksi voi tulla kysymykseen. Jo viime
33023: hän nauttien kesäisestä luonnosta ja. sen valtiopäiv.illä eräs arvoisa lJUhuja veto&
33024: tarjoamasta rauhasta samalla kuitenkin erä.ä·seen esimerkkiin 'Tar.ton rauhankonfe-
33025: voisi hoitaa valtion: lläämiehen tehtäviä. renssin ajoilta, •huomauttaen, mitenkä ker-
33026: Jos on ~ysymys ensimäistä laatua ole- J'an sattui että 40 neuvottelij.aa. siellä jou-
33027: vas.ta. llaikasta, niin .silloin tietysti .ei etäi- tui olemaan useita ,päiviä 1työttö.mänä sen
33028: syys merkitse .mitään; se voi olla kuiruka .ioodQsta, ·että pr,esidentti oli llä:äkaullun-
33029: lmu:kana tahansa, kun:han se vain on Suo- .gista poissa .ia saa•llUi vasta muutaman lläi-
33030: men lnat.iojen sisäll<ä. Mutta jos on .kysy- vän 1Jerästä. 'Tä.mtrnöinen etäinen olopaik-
33031: .mys vain .muutamien viikkoien olollai- ka tuotta'a sitällait·si !kiel.tämättä kust,an-
33032: kasta, niin ei ole syytä hankkia sellaista nuksia, joihin on aivan tar,1Jeetonta an-
33033: 8/suntoa, kuin Kultaranta on sururine :lJUU- ,tautua. Jokainen rkuriiri :maksaa matka-
33034: tanhalai:tteinoon j. n. e., v;aan silloin saa.t- la;skun mukraan, jrok.ainen \Ylimääräinen
33035: taisi riittää llaljon vaatima•ttomam:pi asunto. .iuna maksaa valtiolle, jokaisen vaunun
33036: Mutta täiDilllöistä ·kesä!paikkaa ei ilmei- liittäiiDinen junaan makosaa myijs jotain,
33037: sesti ta.rkoitetakaan. On tarkoitus hank- jokainen laiva., jota yllällidetään tätä tar-
33038: kia lla.ikka kesäistä e ·d u .s t u s t a varten. koitust~a varten .ia kuljetetaan, maksaa
33039: Se näkyy siitä:kin, ~ttä on ajateltru Kulta- myös. Kaikki semmoisia menoja, joita
33040: rannan lläärakennus llääasiallisesti käytet- voidaan välttää, jos kesäasunto on läh·ellä.
33041: täväksi edustustarkoituksiin ja lisäksi on :Minä olisin t·oivonut, \kun tämiä a:si,a llan-
33042: aiottu rakentaa varsinainen asuinrakennus tiin lellääJmään, että sinä aikana olisi tut-
33043: presidenttiä va.rten. Kultaranta ehdotto- kimuksia jatkettu edelleen .ia 1koetettu löy-
33044: masti lka.ukaisuutensakin vuoksi muodostuu tä:ä jotain so·1J]vamrp.ata. Min:ä tahdon .sa-
33045: jonkunmoiseksi kesä.edu'Stusllaikaksi, rkoska noa, että olen aivan näinä lläivinä nähnyt
33046: juuri etäisyyden vuoksi on miltei välttä- aivan lälhellä Helsinkiä erään llaik·an, joka
33047: mätön myös majoittaa ne vieraat, jotka •minusta aina·kin näytti aivan ihanteelli-
33048: .tänne .saJamtvat. Mutta minun mielestäni s•eha. 1Se on noin: 1J2 tunnin matkan lläästä
33049: saattaa lausua erinomaisen suuri·a. elläilyk- Helsingistä, .mutta kuitenkin niin eristet-
33050: siä siitä, onko Kultruranta .todella ensin- tynä, että. tuskin t:Let'ä'äJ Helsinkiä lähei-
33051: käiän so1Jiva kesäiseksi edustmmaikaksi. syydessä olevanka.an. Toisaanne lläin nä-
33052: On joskus sanottu Tukhollman kuuluisasta kee kauniin sisäsaa,ristonäkJöalan, toisaanne
33053: raati:huoneesta, että se edustaa ;kahta Ruot- päin on aava meri. Rakennus on vaati-
33054: sin kansan ominaisuutta, ylpeyttä ja. tuh- mattomampi :kyllä ulkonäöltä kuin Kul-
33055: laaNaisuutta. Minä en tiedä, mitä llitäisi tarant.a, mutta. !kaikki huoneet ovat muka-
33056: sanoa Kultatrannasta, mitä se edustaa. via ja tila;via, niin että Kultarannan huo-
33057: Minusta se edustaa ulospäin 1Jra.meutta ja neen eivät millään tarvalla voi sen kanssa
33058: ikolleutta ja sisältälläin elläkäytännölli- killlailla. Aivan .rakennuksen vieressä on
33059: syyt.tä ja IIDauttomuutta. Minä .en tahruo hyvin säästetty metsä, joka erinomaisesti
33060: sanoru, että nämä ominaisuudet oli'sivat ·soveltuu kJävelylJuistok.si. lKävelyaloda on:-
33061: luonteenominaisia erityisesti Suomen lmn- kin runsaasti; rant,aa on 3 kilomet.riä.
33062: salle; ainakaan ne eiViät ole semmoisia Paikka on niin lähellä. Helsinkiä,. että olisi
33063: ominai·suuk.sia, joita. toivoisimme Suomen aivan täysi syy .saada se valtion omaisuu-
33064: kansalla olevan. Mutta oli miten olikaan, deksi kun se nvt on saatavana, vielällä sii-
33065: minusta koko ajatu:s k.esäedus'tuSllaikasta, näkin 'tatllaulkses-sa, että: KuHa1ranta tänään
33066: kesähovista, niinkuin sanotaan, olisi syr- :päätettäisiin valtiolle hankkia.
33067: jään jätettävä. rSe on meille liian kallis Lollettaen tä.hän ·ra..ioitun kanna.ttamaan
33068: ja tar:lleetonkin. ed. Furuh1ielmin tekemää eh:dotusta.
33069: Mutta. jQs ,sitten vihdoin on krysymys
33070: semmoisesta llaikasta., ios:sa -presi,den'tti voisi Ed. Anders on: Betr.äJffande nu .för,e-
33071: kesänailkana ja muullQinkin &aa.d.a. nauttia limgande f;r:åga är j.a,g gerna villi,g att före-
33072: aina kaiikkina loma.-aiko.ina rauhaa, mutta n•a mi.g med .dem, so1m anse det va1ra olyck-
33073: kuitenkin saiillaU3! ihoita•a. valtion llääm:Le- ligt, at.t frågan om ti:lldelande aN äga.nde-
33074: Presidentin kesiiasunto. 573
33075:
33076:
33077: rätt tili iSt-or-Heikkilä åt .det finska uni- till en icke oväsentlig del härigeno.m f~nna
33078: versitetet har sa.mmaniblandats med frågan medel att finansiera universitetets framtid.
33079: om anskaffande av sorrnmarbostald åt presi- Det är sålunrda ej i syft.e att använda om-
33080: denten, Genom sammaiJJförandet aN des.sa rådet för uni,ve~rsite'tets eget by.ggnadsbe-
33081: två frvå,gor hm en sådan situation skapats hov, utan i syft.e att möjli,ggöra oansta1tens
33082: att de,, sorm anse Gulliranda olämpUg till framtida u~prätthållarude som denna trans-
33083: sommarlbosta.d å't pres1denten, hava. lblivit 1 aktion ar •av så stor betydelse fö,r det
33084: eller bli t·v·ungnra a:tt :r!östa emot försla·get finska universi tetet. Detta ihar .iämväl
33085: om överUtande av :Star-Heikkilä åt. det öp,pet erkänts !IN universitetet näil'astående
33086: finska universitetet. och plå denna grund personer. Det är sålunda• såväl ,genom
33087: komma att intaga en ställning, som ju är möjligheten att Jwm.ma ifTån den ekono-
33088: rent kulturfientlit~r. miskt ö,desdigra äganderätten .a;v Gull-
33089: Då. jag nUJ ~r att yt.tra mi.g i föreli:g- randa, som at.t i utiby.te emot denna ffi'-
33090: gande fmga, tiUåter .ia1g mig för.st berö·ra h:ålla enr dyrbar o:clh under alla. t.iller lätt
33091: en s.a[r som är ruv bet.ydelse vid ärendet·s realiserbar tiUg1ån~, .som arten av en 12:åva,
33092: behandling, och .det är den, som rdgsm ocih en .mycket stnr g~åva framstår for e~
33093: Fumh~ielm redan fm:mhöll, a.tt det ifrå,ga- var såsom Uflpenibar. Om man e.i vill er-
33094: varande utibvtet av e:gendom mellan finslka känna detta., hiåller man si.g icke till reali-
33095: staten och Åbo finska universitet ioke kan tetema.
33096: rU:briceras så.som en affärsmässirg överlå- Icke desto mind1re finnas mån\Q,"a omställl-
33097: tel8e a·v likvärdiga b;yiesohjekt. Den egen- digheter som tala för ett godkännande a.v
33098: dom som staten överlåter råt det finska uni- nu ifå,gava.rand.e l·adörsla.g. Såsom Abo-
33099: versitetet rhmr ortvivelaktigt et't betydli,gt patri.ot har jag k:änt mig mindre an~genämt
33100: swr.re värde än den egendom, som finska bevöi'd a:v alla de nack·delar so•m den före-
33101: universitetet ibjruder åt finrsk·a sta.ten. Vi gående talaren sarmmanknippade med frå-
33102: känna ju alla, att Gullranda för det finska \Q,"an .om Gullranda,.. Försla1get innebär be-
33103: universitetet innebär en årlig ±rårlust. Dess t~dande förm~''mer för det finska 'llniversi~
33104: underlhåll slukar .mycket stora summ.a.r tetet, och skulle .man sålunda enbart ur
33105: ooh det äor aHdeies omöjlitg-t för det finska kul tursynpunikt .g.ämw bidrarga till dess
33106: uniJversitetet att i frram'tiden lhålla, Gull- förver.krli[!;ande, Vidare skulle frågan nm
33107: :randa., tv det ihar icke medel att bestrida presidentens so:mmarrtbostad, som redan till-
33108: al'la reparationsm:'beten och alla kostnader räJcklig-t · diskuterats., .genorn verkställande
33109: fö.r underhållet. J a:g t.ror mi.g lika.så kunna aiV bytet nå en J.ösning, ,(!:en endoa .som för
33110: ;pås'tå, att Gullranda icke heller 1kan säljas. nrurvarande erbjud.er ·si.g. .Såsom känt finr
33111: Det finnes ingen 1privat person i detta land, nes e1i m'igort motsvarande försloa:g och det
33112: åtmimstone icke nu, som sikulle kunna. krö- är .iu en s•va.gihet hos dem., som nu äm emot
33113: pa en så dyrbar egendom, dyrbarr på den stora u:tslkottets förslarg. Skulle motstån-
33114: ~rund,, att dess årli:ga underhåll kommer darne frwmkommit .med ett a.CC81P~arbelt
33115: at.t koska mer än ·v•ard en priva;t person för- försla,g vore ja:g jämväl böjd förr att di.sku-
33116: lll!år bära. Det li~ger därrför i ih•örg ,gmd i terra detsamma, men såvitt ja[g' vet föreli'g·
33117: det finsk•a universite ts intres.se, att bli be-
33118: 1
33119: [!;er icke något s:rudant.
33120: fil'iart f·rån Gullra:nda. Det reprresent.erar J a,g förlbiser in!g"alundra de iruvändninga.r
33121: såsom s•a,gt endast en kosuba:r och osäljbar som .gjor'ts emot, förlälg'gande av poresiden-
33122: tiU,g~ång. Det föresla1gna 'Ut!bytet. ställer tens soimmai'bnstad till Gullranda, men de
33123: s~g sålunda icke enda,st så, att det finskoa ä•ro enligt min menin,g icke alla ihlållbara.
33124: universitetet er:håller större materiella vär- F·ör min egen del anser .i·at~r, att Aboland .
33125: den• än .det arvstår, utan inrnebär ärven att är den rätta plats.en fö,r statsöverlhuv.udets
33126: det sli,pper en för dess veTks·arm:het besvär- sommarlägenhet. En icke oväsentlig om-
33127: li,g och främman!de tyngd. Av vilken fi- ständi:g-het är ·hä.rvidla1g landskapets natm- .
33128: nansiell betydelse det ~fi'ågava~rande utbv- s.könhet. Man måste res!l! ,ganska lån:g1;
33129: tet är rör universitetet framlg'år redan av hån Helsin1Q;fors förr att finna nå;g-.ot mnt-.
33130: den o.mstänrdi.mheten:, att odetsarm.ma .genom svarande. I n:äwhet.en av Helsingfors fin-
33131: en efte11band fo,r.tgående ·och bitvi·s skeende nes :åtrninstone ingen sådan ploats, som
33132: försäljruin,g av 01mrtådet i fråga. ko.mme att kurnde .irumföra•s med Abo och allra:minst
33133: 574 Perjan:bai'lla 2•0 p. 1lokaikuuta.
33134:
33135:
33136: :med bramten kring Gullmnda, ·det to,rde alla sidi,gt tillmötesgå de strävanden till den
33137: <Jjäviga 11ersoner vara villiga att .erkänna. ihögsta bildningens befräm\iaude, som tagit
33138: P.residenten besökes ofta av utlä.nningar, sig .det st.olta uttrycket i de 11å 11rivat ini-
33139: och det intrYJck de härvid få wv V'årt land tiativ tillkomna båda universitet.en i Åbo.
33140: 'har lhelt säkert stor bety.dels.e. Och ett av- Det komme utan tvivel att vrucka fiöl"Vå-
33141: gjor.t företrädB ä,ger jämväl 11lat.sen däri- ning i vidaste kretsar inom och ut.Qlm lan-
33142: ~g"enom att den är belä;gen vid allmän far- det, om ~cke efter detta, det svenska priv•a:ta
33143: 1ed. universitetets ans11råk bli tillfredsställan.de
33144: Så har man vidar·e anmärkt, a.tt Gull- tillgodosedda.
33145: randa ligger all tför aiV lägset från Helsing- Med uttalandet av denna förhoTJ.TJning ooh
33146: fors. Denna olrugenihet gäller dock i lika då jag UlJpriktigt önskar åt det finska uni-
33147: hö,g gra.d Saimaanhovi och flera andra :fiö- versitetet i Åbo allt underst:öd från statens
33148: reslagna 11latser och torde ej 1kunna undvi- sida, ooh d:å ja,g anser att fm<!1an om .presi-
33149: kas, enär man näJTJpel]gen .på närmare håll ,dentens sommarbo.stad l:ätt kan lösas i den
33150: kan uppbringa en läm11lig lrugen1het. Dess- nu föresla,gna riktniug.en, röstar ia.g •för an-
33151: utom torde det beakta.ts att Abo före världs- tagan:de av stora utskottets försla,g.
33152: 'k!riget kunde nås efter fyra och .en ihalv
33153: timmes resa från Helsingfors .samt a.tt ut- Ed. A. 'Tulen hei m o: Minä ·lJuoles-
33154: vecklingen grur i den riktning, att :alla av- tani kannatan suuren valiokunnan esill~
33155: .stånd förkortas. Åbo är och kommer all- olevaa ehdotusta, kos:ka minusta Kulta..
33156: tid a:tt bli Finlan.ds n•atuTliga utfarts:TJort, ranta täyttää ne vaatimukset, joita presi-
33157: och kommunikationerna till denna landets ,d.entin kesäasuunolle voidaan asettaa. Se
33158: andra stR!d skola därför alltid vara de bästa sijaitsee luonnonkauniis's'a paikassa, on ul-
33159: som förekommRI i V'årt land. Om ja.g ej konaisiin laitteisiinsa nä1hden arvokas, ja
33160: misstager mig, är det redan bestämt, att vaikka huoneet siinä ovat vematen vaati-
33161: från oclh med fö11sta juni expresståg :sko<la mattomat, OIVat ne kuitenkin sellaiset, että
33162: insJättas 11å linien, vilka .endas:t behöva en niillä voida:an. tulla toimeen. Lisäksi mi-
33163: fartid av c. 4% timme. näkin puolestani, kuten edellinen lJU'huja,
33164: Slutligen önskar jag framhålla en syn- pitäisin suotavana, että tasavallan 11äämies
33165: -punkt, söm enligt min menin.g- äger stor be- ionkun. osan vuodessa asuisi Turun seu-
33166: iydelse. Det är det enda ·riktiga., a.t.t rvk.ets duilla. Minä en tosin .samasta syystä, kuin
33167: /l)resident · om sommaren bor i en traikt, där hän, sitä tee, sillä min.ä; en ol.e turkulainen
33168: kmdets statliga makt i århundraden varit eikä minulla siis ole turkulaisia nurk,ka-
33169: lroncentrera.d, och där landets kulturella TJatrioottisia; tunteita. Mutta Turkuhanon
33170: centrum även befunnit sig. Det finnes seutu, jossa meidän historialli,sesti arvok-
33171: knappast någonstädes en s~ad, som för ett .kaimmat IIlluistomerikki.mme ova:t olemassa,
33172: :rike haft så mångsidig betydelse, so.m Åbo se on seutu, .iosta Suomen historia niin .sa-
33173: .ha.ft oc!h, vi 'h0111llas det, fortfaran:de kom~ noakseni on alkanut .ia siis sellainen, jonne
33174: :mer a;tt hR~Va. ulkomailta tuleva:, joka lJresi.dentin luona
33175: Det haT till full evi.dens blivit fastställt, .käly, olisi .iohdettava. Ennen kaikkea kui-
33176: att ·det hiilr icke handlar om ett merkanHlt tenkin. 11uollan tätä ehdotusta ,sillä varsin
33177: utbyt~. uban fastmer om en gåva, och :dtå kuivalla syyllä, .etui; .presidentin tkesäasun-
33178: så är fallet, synes det v.ara på ti,den, att re- tokysymys tällä tavoin sa:ataisiin yksinker-
33179: ;geringen ä!ven upTJtager till skyndsamt a!V- taisimmin .ia valtiolle halvimmin ratkais-
33180: ~örande frågan 01m undea'stöd av Åbo aka- tuksi. Minä en tahdo kieltää edellisen pu-
33181: .demi. Denna läroanstalt behöver för sin hu.ian väitettä .siitä, ett:ä tällainen vai:hto-
33182: framtida utveckling det gamla aka.demihu- ,kaUTJlla Turun suomalais·elle ylio11istolle
33183: set, so.m l]gger invid den nuva11ande aka- .olisi edullinen. On tosiaan niin, että Turun
33184: .demi.gården, som i övri.gt begränsas av ll·ri- .suomlalaiselle yliolli•stolle tuottaisi vailreuk-
33185: vata går.dar eUer öTJ.pna 11lant.erin.gar. Detta sia Kultarannan 11itruminen, niin suuria
33186: lbelhov är för Åbo akademi minst lika urän- vaikeuksia, että. sen täytyisi to.dennäköi-
33187: ~ande, som det är för :det finska universi- ,sesti luovuttaa se takaisin l.aihioitta ialle. Ja
33188: tetet att erlhålla Stor~Heik'kilä omffidet. 1 Turun Suomalaisella Ylio'Pistoseuralla on
33189: Det kan väl ioke vam menin.gen, att en- -eTJäilemättä .myöskin ih,y.ötyä >Siitä., että se
33190: Presidentin kesäasunto. 575
33191:
33192: .saa omistusoikeuden siihen maahan, .iohon J1a jollei valmista: löydettäisi, niin olisihan
33193: .sillä on vain käyttöoilkeus. Mutta tästä sei- li·et,ysti ma•hdollisuus trakentaakin uusi
33194: kasta ei minusta suinkaan .iohdu, että val- kesäa.sunto. Mutta siitä kai ei voi olla
33195: tio samaUa t~kisi epäedullisen kaupan. 1muuta kuin yhtä mieltä, että .se tulisi val-
33196: Tä>Ssä ·päinv3Jstoin kwmpainenikin asiapuoli tiolle monin vel1roin ika'llii.mmaksi kuin
33197: tulisi tekemään edullisen kaupan. Huomat- ,Kultaranta nyt on. Gustavelull!din hin-
33198: tavahan nimittäin on, että valtio vastik- naksi, esi•merkin mainitakseni, on ilmoitettu
33199: keeksi Kulta·rantaa Vlastaan todellisuudessa irtraimistoineen 5,7t00,000 mk. Eikä ole
33200: asiallisesti tulee luo·v·uttamaan vain maa- luultavaa, eUä uwttakaan valmista paikkaa
33201: alueen, jonka suuruus on 217 hehtaaria. Ne s·en :helpommalla saataisiin. Uuden raken-
33202: a,si•antunti.iat, jotka ovat arvioineet Kulta- taminen tulisi epäilemättä paljon k1alliim-
33203: rannan ja tätä vaihtoa yleensä, ovat ehdo- maksi. Kun näin on asianlaita, niin en
33204: tnk•SJessaan lausuneet, että vastiketta pitäisi :minä voi käsittää, miksi eduskunta ly:k-
33205: oi1keastaan antaa palion enemmän. Valtio käisi luotaan sen 'käytännöllisen ja yksin-
33206: antaa tässä nyt vastikkeeksi vain 27 heh- ~ertaisen ratlkaisun presidHntin kesäasunto-
33207: taaria rmaata ia .s1aa sillä presidentille a:sun- ky:symy:ksen jrurje.stämi.seksi, j.oka !llyt on
33208: ,non. joka täyttää ne vaatimu'kset, joita, 1m- tarjolla. Kann:atan senvuoksi suuren vaHo-
33209: .ten sanottu, sellaiseHe asuunolle voidaan .kunnan mietintöä.
33210: asettaiU. Ky·symys presi·dentin kesäasun-
33211: nosta olisi sit•en asiallisesti v.äJhimmin uih- Ed. Vennola: Tämä Kultara-nta-ky-
33212: rauksin saatu p.ois päiväjä!"ljesteyks>estä. ,sy.mys näkyy muod>Ostuneen hyvin• sit-
33213: E.hdotuk•sen hyväksymistä vastaan on keäksi eduskunnassa. Siitä on jo koko pal-
33214: sekä näillä valtiopäivillä oettä va.rsinkin jon puihuttu, kirjoitettu ja aikaa kulut1ettu,
33215: edellisillä valtiopäivillä esitetty., että Kul- niin että minä luulen, että yhden vuoden
33216: tarannan ylläpitokust•annuks•et tulisivat ylläpitokustannukset .io alikavat ollia •kohta
33217: kalliiksi ja että se vaatisivat erinäisiä lisä- .menneet tälmän a.sian käsittelyyn. Olen
33218: rakennuksia. Sen jälkeen kuin Turun <Suo- .sitä mi•eltä, että suuren valiokunnan ehdo-
33219: malainen Yliopistoseura on Jwrjauttanut ne tusta olisi kannatettava. Tätä asiaa on val-
33220: puutteet, joita rakenmJJksessa alkuaan oli, misteltu koko tarkoin. Valti.oneuvosto
33221: en luule, ·että Kulta•rannan ylläpitokustan- ;asetti aikanaan erityisen komitean, ion.ka
33222: nuk,SJet tulisivat sen suuremmiksi kuin jon- ,piti koettaa etsiä asunto aivan tasarpuoli-
33223: kun muunkaan presidentin kesäasunnon, .sesti riippumatta Turun yliopistosta tai
33224: varsinkin kun eräitä laitteita, joka voivat muista sei1koista p['esi•d•entille. Tämä komi-
33225: sumia kustannuksia kysyä, esimerikik·si tea tatrkasti ehdotuksia, .ioita teihtiin eri
33226: kasvihuonetta sen nykyisessä laajuudessa, osista maata muistaakseni ainakin. p.ari-
33227: voitaisiin vahentää, .io:s se kat•sotaan tar- lkvm:mentä, ikärvi niitä tarkastamassa ja an-
33228: ·P'eelliseksi. Mitä taas tulee lisärakennuk- toi niistä lausuntonsa. Lopputulos oli,
33229: siin, niin eivät ne, mikäli minä olen ymmär- ·että tämä komitea eh:dotti Kultarantaa so-
33230: tänyt, ole tällä 1hetkellä väl ttämätt.ömiä. pivimp.ana paikkana,. Voidaan tietysti tehdä
33231: Jos sellaiset vastaisuudessa osottautuisiVlat muistutuksia Kult.arantaa.kin vastaan. Yksi
33232: suot•aviksi, niin pä:ättää tietysti .eduskunta on tehnyt sen, että huoneet ovat liian pie-
33233: ,niistä erikseen. net, että se on liian vaatimaton, toiset taru:;
33234: En tahdo kieltää .sitru, ettei voisi ajatella sen, 'että se on liian komea .ia Liian pratmei-
33235: mahdoms-esti vielä paremmin tarkoitustaan leva ja näyttää tulos olevan se, että jokai-
33236: vastaaiVIlla paikkaa presidentin kesäasun- nen tahtoisi muokata tätä presi.dentin tu~e
33237: nolksi, kuin mitä Kultaranta on. Erukä;pä vaa kesätasuntoa oman makunsa mukaan.
33238: voisi löytää paikan, j.oka ei jo~denkuiden Ja keskustelusta päättä•en näyttää ohwan
33239: :mielestä olisi liian kaukana, toisten mie- niin, että .ios tällä tavalla tehdään, niin tns-
33240: lestä liian likellä, joidenkuid•en mielestä ei ,kin koskaan saatdaan .asiaa: valmiiksi.
33241: olisi liian komea, toi.sben mielestä ei olisi Kun hallitus •asettui kannattamaan Kul-
33242: liian vaatimaton. RahallaJJan .saa, ja ellei tarantaa, ru~in ei siinä suinikaan ollut rat-
33243: asianomainen komitea paikkaa löydä, niin kaisevana s:vynä se·, että tällä avustettaisiin
33244: voihan olla mahdollista, että ioku •eduskun- Turun yHapistoa. Minä voin vakuuttaa
33245: nan .iäsen 'löytää val1miin tällaisen paika:n. .sen, ettäl tämä kysymys ei ol•e ythtään va1-
33246: 576 P.erjan11aina 20 p. lo~akJuuta.
33247:
33248: kuttanut Kulta!rannan ratka,irsuun haHituik- iMitä siihen muistwtukseen tulee, että
33249: .sessa, mutta ratkaisevana oli. se, että täanä prersirdentin kesäasunto ·On 'liian kau~
33250: tämä paikka oli huomattu sopivaksi ja ka·na pääkaUJpun,gista niin se on aino!l! .muis-
33251: varhdon kautta voitaisiin saa,rna asia jär.ies- tutus, joka on telhty, j.ohon miel-estäni kan-
33252: tetyksi niin, että valtion ei tarvitsi.si uh- ·attaa kiinnittää. huomiota. Mutta .ios sitä
33253: rata siihen kMeistä ralhaa .sanottavammin. kysymystä vakaasti harkitsee, niin se tällä
33254: tSe että tarvitsee Kultarranbaan tehdä j.on- h·etkel'lä, noin 5 tunnin .matka, ·ei suin!kaa:n
33255: kun verran lisärakennuksia, koska se ei tee rprresident~n valtiollisten 8Jsiain hoidolle
33256: ole rakennettU! nri1Ni ta,rkoituksia varten haittaa. Minulla on otlut kunnia olla ytksi.
33257: ,alusta alkaen kuin tässä on kysymys, ei kesä pääministerinä silloin kun ;presidentti
33258: 'muuta sitä a.siaintilala, että valt~o sittenkin •On asunut Kultarrannassa .iar minä voin ko-
33259: saa tämän kysymyksen ratkaistuksi tämän kemuhesta ilmoittaa, että se •ei ole tuot-
33260: 'Vaiihrdon kautta ~ed>u1Esella tavalla. tanut mi·nkräänlaist,a; lhruittaa.. Presidentti
33261: Jotkut lausuöat ovat tänäkin päivänä •O.n .säännöllisesti sraa.punut: istuntoihin,
33262: sekä ai•kraisemmintkin käyneet kiinni siihen, jotka hänen ka,nssaan on. kunakin viikko.na
33263: .että Turun yliopisto erityisesti hylöt.yisi ja •Pidetty sekä muulloinkin myös silloi·n., kun
33264: että .se seikka, että nätmä asiat uvat kytke- on tarvittu. Telefo.onriyhtreys on pai:kan
33265: t:vt toi'stensa yhteyteen, on palhasta. Mi- kanssa .niin lhoe1p.os.ti saatavissa, että milloin
33266: nuosta se on !hyvä, että arsiat ovat toistensa tahansa voidaan olla keskust.eluissa presi-
33267: yhtey.dressä, koska tällä tavalla molemmat dentin kanssa .i·a'kaikinen ·päivä. Tässä asi-
33268: siitä hyötyvät. On .sanott.u:, että tästä ai- assa on .minun käsitykseni mukaan hyvin
33269: noastaan Turun yliopisto .hyötyy. Ei se suuressa määrässä liioiteltu.. Itse ,paikasta
33270: ole niin •erinomaisen suuri rhyötlY veTrattuna tahtoisin omana .arvosteluna.ni lausua, että
33271: siihen, mitä Turun ylio,pisto luovuttaa. Nyt rSe •erinomaisella ja. suurrenomoisella ta,valll'
33272: oa asia kerta kaikkiaan sillä truvalla, ett.ä antaa kuvan .myöskin ulkomaalaiselle Suo-
33273: fl'urun yli01pi.stolla on käyttöo1keus noin 70 men luornno.sta. Kun minun: .muutoinkin
33274: hehtaariin Ison·-Heikkilän alureella ia niillä täytyy yili.tyä sren kormitean lausuntoon,
33275: oleviin trarkennuksiin, niin kauvan ikuin yli- joka asiaa on aikaisemmin vertaamalla pa-
33276: opisto siellä sitjaitsee, jorka merkitsee siis riin kolmeenkymmeneen muUJhun ·ehdotuk-
33277: ikuisiksi ajoiksi .ia merkitsee siis omistus- seen tutkinut, sekä myöskin talousvali.o-
33278: oikreutta realisesti. Se. mitä valtio luo- kunna:n larusuntoon, ioika m!Yöskin ou ollut
33279: wuottaa yliopistolle lisää, nioinkuin täällä puo1ta•va:, ·niin olen sitä mi.eltä, •ett.ä asia
33280: sanottiin 27 hehtaaria, on verrattain vähäi- olisi ratkaistava surur·en valiokunnan ehdo-
33281: n•en siilhen, mitä Kultarannassa saadaan tuksen mukaisesti.
33282: v.wst~rnkreena. Että Kultararn t.a ei o 1re yli-
33283: 1
33284:
33285:
33286: opistolle ja yliopist·on tarpeille sovelias ja Ed. S c h a u m a n: Minä l•uul·en että tä-
33287: että yliopisto aikoo s·en .io·ka. tapauksesrsa hän kysy.my.k,s.een alote on tehty sen !hal-
33288: myödä tai vaihtaa, ei suinkaan ra-tkaise sitä lituksen taholta, jonka: esimri·ehenä oli ed.
33289: seitkkaar, niinkuin täällä huomautettiin, että Vennola. Siitä syystä hä·n nytkin lämpi-
33290: valtion pitäisi vailhto ihylättä .ia että se ei mä1sti l)uolustaa suuren valiokunnan mie-
33291: myöskään valtiolle muodostui,si edullis,eksi. tinWä ja halliturks·ensa antamaa esitystä.
33292: Mi·nus·ta tuntuu siltä, rkuin tämän k·:vsy- .Siitä ei ole mitäiän moittimisen aihetta tie-
33293: myksen käsittelyssä oltaisiin liian viisaita tysti, mutta minä luin täällä muutamia päi-
33294: itse rakenrnursasioissa., tämän rakennuksen viä sitt.en uud'8ll rS:urQimen päätkir.ioituk.sen,
33295: sisustamisessa ja mä.ä:räil·eomi.s•essä, samaten missä sanottiin, ·että haUitus on Turun yli-
33296: kuin arvost•eltairS!iin liian ahtaasti tätä vairh- opistoseuralle i·käänkuin luvannut, että
33297: toa., mikä on kysymyksessä. Siinä nähdään tämä .asia mt1kaitS.taan hallituksen toivo-
33298: jonkunmoinen eritvinen Turun suomalaisen malla tavalla. Minä ithm:ettelin että suUJ-
33299: yliopiston suosiminen .ia että k·O:ko asia on l'essa poliittiS>essa lehrdetssä voidaan yhtenä
33300: tämän. takia ikä:ämk·uin pantu alulle ja että syynä esityksen hyvälksy,miseen maini,ta,
33301: se olisi ikoko rkysymyksoen pä,äyodin. Minä ·että .ioku ihalliturs on ilman eduskunnan
33302: ol·en toiosta mieltä asiassa. Se '8ttä Turun suostumusta luwannut, että atSia 'ratkaistaan
33303: ylio;pirst.olle vailhrtro voi mUJordostiua ·edulli- sillä .ia sillä tavoin. Olen nvt tullut aja-
33304: seksi, ei surinkaan tieidä sitä,, että se muo- telleeksi, että ·eikohä.n tässä asiassa ole neu-
33305: dostuisi edullis·eksi rmyöskin valtiolle. votteluja ollut käynn~ssä poliittisten ,rylh-
33306: Presidentin kesäasunto. 577
33307:
33308:
33309: m.1en välillä. Minä .melk·eiu lwulen, että hän vastasi, että a1si.a ei koske tätä. Van-
33310: on ,tapahtunut lotain sellaiJSta, sillä en 'VOi hassa esityksessä oE kYllä sellainen pyyntö
33311: muuten ymmlär'tää1,. että y>htäkkiä, senjäl- ha:llituksen ,puolelta, mmtta nyt on ky.sy-
33312: keen kuin kaimk!i valtiova.rainvaliokun.nan my:s vain siitä ,l,aikie!hdlotuksesta, joka kos-
33313: sosialide'lllokraattiset jäsenet ovat äänes·tä- kee tätä 'Vaihto/kauppaa. EIIDmehän me
33314: neet esitystä vastaan,. suuressa valiokun- tarvitse maksaa näitä vä1ttlämät1Jömiä kor·
33315: nassa trupalhtuu 1se ihme, ·eit'tä meLkein ikaikki jauksia, ne'hän tietysti e!Vätään! Ei se asia
33316: sen sosial~demokraatit äänestävät esityksen kuulu orlenkaa~n tälhän! Niin ed. T:ulen-
33317: ;pu:olesta. Minä sain se.n käsityksen ,_ s·e heimo väitti., Minusta nyt asia: on aivan
33318: on ehkä väärä ja minä 1pyydä.n selityksiä selvä, ettfå jo,s tämä lalkieh:dot:us hY'väktSy-
33319: - sain s'8ll käsityksen, että hallituksen ta- tään, niin se johtaa siihen, että meidäu tä,y-
33320: iholta on lio ennen neuvoteltu tästä asiasta tyy myös vanna Kultaranta kuntoon. Se
33321: valtiollisten ryhmien 1ka.nss8J paitsi ruotsa- nim. ·ei •ole siinä kunnossa., että se sopisi
33322: laisen 'rYihmän kanssa.. Jos ed. Anderson presidentin k,esäasunnok,si.. Kok·o tämä
33323: olisi ollut mukana ruotsalaisessa cyhmässä kau,ni.s ia koiiDea linna: .se ei sovi muihin
33324: viiJIDe valtio1päiviUä,. niin 1hänenkin kans- tarkoituksiin kuin edustus-, represen•tationi-
33325: saan olisi nell!Votdtu, sillä hä.nen paikallis- tankoitulksiin. Presidentin asuntoa varten
33326: patriot.isminsa näyttiliä olevan niin 1suuri, on .raken•nettava aivan uusi rakenn1us. Sitä
33327: että hän kanna1ttaa tätä esi1ty.stä ainoastaan nimenomaan ~dellytetään sekä komitean
33328: siit>ä syyJst:ä. mietinnössä että vanhassa esity•ks.essä, taikk·a
33329: Minusta asia on yk•sinkertaisesti seu- ainoassa: esi.tylksessä:, jonka me olemme
33330: l!'.aava: Valtio am:taa lalh.i alksi Turun y liop1s- saaneet - tämä on vaan lepääiiDä.än jätetty
33331: toseuralle omistusoikewden erääseen aluee- it.se lakiehdotus.
33332: seen, jonka alituinen käytt.öoik.eu·s on .io lMinullla e1 ole mitään sitä vastaan, että
33333: Turun yliopistoseuralla, ja. sen lisäksi vielä annetaan vaikk.apa kaksinkertainen la!h:ja.
33334: •OJIDisbusoik·euden yhteen alueeseen, joka. nyt sellaiselLe yritykselle kuin Turun yliopist,o-
33335: kuuluu valtiolle, yhteen.sä 118 hehtaaria. s.eu:ra. Eikä, minulla· o:le mitään sitä vas-
33336: Nämä a'l ueet sijai t.serva.t aivan läJhellä Tuc- taan, ·että asia nyt saadaan pois päiväjä.rjes-
33337: ru,n kau1pwnkia.. Että niillä on suuri arvo, ty!kse,s·tä:. Olen nimittäin sitä mieltä, että
33338: ,sen joka•inen ymmärtäJä. V astikkeek1si an- presidenttiä varten .ei tarvita mitään kesä-
33339: netaan Kultarannan linna maa-alueineen, asunto•a. Minul'la on: toinen käsitys rpresi-
33340: .loUa ei ole mitään arvoa 'Turun yliopisto~ dentin asemasta kuin Suomessa yleensä
33341: :Seuralle, sillä kuten ed. Anderson• täällä tavallinen käsitys. Minusta tasavallan
33342: totesi, sitä ei voi myydä k•enellekäiän ja s•e iPresi.dentti on tasavallan ensimäinen vir-
33343: maksaa yllälpidossa liia·n paljon yksityi- kalmies, 'hän ei ole ihallitsija,n surro~aa·tti.
33344: selle tai seuralle. Oilkeastaan annetaan Siitä syystlä ja. koska minua miellyt.t.ää
33345: kaksinkertainen lalhtja Turun yliopistos·eu- enemmän, että Suomi valti.ona e~ää niin
33346: ralle, ensin näiiDä alueet likellä Turkua ja yks1k!ertaisis,sa olois·sa lkuin mahdollista,
33347: sitten vielä, että Turun yliopistoseura pää- niin minä olen: kai.kkea sellaista loistoa
33348: se·e pois· Ku,ltaranna:n IY'lläpi•d!os•a. Siitä vast.aan kuin esimerkiksi linna.n •ostamista
33349: ihmolimatta ·ed. Tulenheimo t.äällä niinkuin kesäasmnnoksi presi,den'tille. Olen .io ennen
33350: suuressa valiokunnassa sanoi, ett.ä tlämiä!hän vastus'a'nut tätä ehdotusta, .ia nytkin olen
33351: on edul'linen k·arupva. Ja todella suuressa samal~a lkan.nalla aivan samoilla perusteilla.
33352: .valiokunnassa löytyi niin paljon Esk·o.ia, Yleensä mei.dän pitäisi pynkiä semmoisiin
33353: jotka piti'Vfåt tätä kauppaa edulli.sena, sillä iVksinkertai,siin oloilhin kuin esimerkiksi
33354: kun sanotaan, että me~dän ei tarvi1tse pen- Sveitsissä. Sveitsiä .pidetään kunniassa
33355: niäkään maksaa t;ästä, ei mitään kätei,st.ä., kaikkialla Eurovassa .iw muuallakin pal.ioa
33356: niin tämäJhän on ·edu:llinen ka·uppa! Minä ,enemmän ~uin n. k. ta<savalt.o.ia, iotka koet-
33357: en olisi luuUut, .eMä sellainen todis:tus olisi tavat P·Y·rkiä .mo.narki.an jälkeläisibi. Mi-
33358: mi:tään merkinnyt Suomen edus~unnan iä- nusb :selil,ainen huviJ.a kui•n Bjäl11)on hu-
33359: seni!l.lle. Kun sitt.em väH,ettri<n ed. Tul,enhei- •vila. •SOipis~ mainiosti ·pres1d:entin :kes•äasun-
33360: mtoa vastaan, eUä komitean .ehdotuksen mu- noksi, ti:os se vain ei olisi sellaisella tiellä,
33361: kaan 1.350.000 ,markkaa on myönnettävä ,millä b.elsinki~äisiä pal.iolll kulkee. Mutta
33362: nyt heti välttämättömiin korjauksiin, niin minä: olen ajatellUJt., ettru voisi hyvin myydä
33363: 73
33364: 578 Perj,anrtaicr1.a 20 p. 1lokalk,uuta.
33365:
33366:
33367: B.iällbon !huvila, sillä minusta on awan hem.päntä pääka.Uipunkia., seUaisten huvila~
33368: turhamaista, että -pää:ministeri saa a,sua omistajat vaativat säännöllisesti kohtuut-
33369: Bjällbossa tai kirkollisministeri tai muut tomia hintoja ni~den Tealiseen arvoon ver-
33370: ministerit; ei S:uomen valtio ole koskaan ratt·una ja sentäih,den täytyi asettua hyl-
33371: antanut siihen lupaa. Mrnä sanon että käävälle kannalle, <vaikk.arpa näissä br.iouk-
33372: B.iällbon huvilan voisi myy<d!ä ja siitJä sissa muuten olisi ollut sellaisiakin, jotka
33373: myyntilhinnasta voi,si •Ostaa vaatima ttoma,n a,semansa P'UO'lesta olisivat hy·vin sopineet.
33374: kes.äasunn'On, ei liian !kaukana Helsingistä, 1
33375: Toiseksi on mielestäni selvää, että jos ry<h-
33376: Sillä pidän vältt.ämättömä·nä kä.ytännö'lli~ dytään uutta ra:k:entamaan, niin He tulee
33377: sistä syistä, että presidentin kesäasunto, verrattain kalliitksi, ja minä toiv·oisin, ett\ä
33378: .ios hänellä on sellainen py.syV1äinen, on eruuskunta y:htyisi tässä SThUren valiokun-
33379: joten'kin likelLä Helsinkiä. 1\Enä luulen, .na:n eJhd·otukseen•.
33380: että hyvällä tahdolla olisi voitu järjestää
33381: tämä asia aivan toisella tavalla. Mutta •Edl. Ingman: Ed. Sdhaulffian katsoi
33382: jos asia on niin, kuin Uudessa SUJomessa anka.ra:sti sitlä penkkiä koihti, missä ed.
33383: ilmoitetaan, ·että Turun yliopisto ·on hy- ::Vennola ja minä istuimme, kun hän sanoi
33384: vä,ssä uskossa •ostanut lisäalueita juuri siitä että pääministeri .ia kirkollisministeri ovat
33385: syystä, että hallitus on luvannut, että asia asuneet Bjällbossa., mutta minun täytyy
33386: ratikaistaan sille edullisella tavalla, niin vakuutta.a, •et.ten ole siellä asUJnut enkä
33387: mitäpä sitten? Edus:kunta ei merkits•e mi- monta kertaa sie'lläJ o:J.lutkaan.
33388: tälän. Me seisomme tiää'llä aina fait ruccom- .Muuten en voi tarkkaan arvostella, min-
33389: pli'ien ed•essä, j·a puolueid,en V1äbstä peliä kälainen se :kaUJ'PP.a on, jo:ta tässä ehdote-
33390: on saatu harjoittaa niinkuin ta:valliHesti. rt:a,an. MielestJäni t\ä:män a.sian ratkaisemi-
33391: Äänestän tätä la.kiehdotusta vastaan ja koko ·seksi ei sitä tarvitsekaan niin erinomaisen
33392: esitystä vastaan. ·tarkkaan tietää. Jos valtio siinä jotain
33393: !Voittaa, niin ihyvläihän se •on, koska meidän
33394: Ed. L oih i: Kuten valtiovarainvf!liokun- ·,tässä 1pi'tä:ä valtion asiaa a.iaa. Mutta .ios
33395: nan mietintöön liitetystä toisesta vasta- Turun yliopisto siinä jotain voittaa, niin
33396: 'lauseesta näkyf.Y, olen IIDinä valtiowarain- ne varat menevät .Suomen kansan sivistä-
33397: valiokunnassa yhtyny<t kannattamaan sitä, miseksi eikä kenenkään r,y ksi tyisen tas-
33398: että yli vaalien lepäämä:äm. jätetty lakieh- kuun. iS:e mielestäni ei myöskään ole waa-
33399: dotUJs hyväksyttäisiin. Tähän tulokseen ral'lista, ios niinlkin käY'··
33400: olen minä tullut :pääasiassa siitä syystä, ·Mitä matkan rpi:tuut:een tulee, niin olen
33401: että ·olen kiäsittänyt, että tällä ta.valla ;kokemuksen perusteella ,sit!ä mieltä, että
33402: kaikkein ·halvimmin ja käytännöllisesti säännölli.sisslä oloissa. kä:y val'lan hyvin
33403: •voidaan tämä kysymys saa.da ratJraistuksi. tasaval'lan presidentin hoitaa tehtäviään
33404: Minulla on ollut tilaisuus olla jäsenenä siinä Kultarannasta päin. Maassa pi:tää olla
33405: komiteassa, joka. tätä kysymystä käsitteli, sellainen iharli'tus, joka k•esällä k,ykenee 5
33406: olla mukana tutustumassa niilhin kymme- pa1vtaa viiko,ssa ma.ata hallitsemaan, ja
33407: niin eri ta.rjouksiin, mitä oli tämän rat- riittää va'llan hyvin, kun tasa.vallan presi-
33408: kaisemiseksi t.ehty .ia !komitea tuli lOIPuita- dentti kerran viikossa on ratkais.emassa
33409: kin siihen tulokseen, eMäJ t1ä.mä tarjous niitä asioita,, iotka o'V.at hänen ratkaista,.
33410: näistä sittenkin on edunisim 'Dä:ytyy kyl- viaan. Kun 'tulee semmoisi·a ai:van erikoi-
33411: lä tunnustaa, ettlä oikeutettujakin huo,mam:- sia seikkoja., niinlkuin Tarton rauhanneUJ-
33412: tuksia tämän sopivaisuud.esta on tehty, v•Oittelut, niin v;oi syntyä vähän hanika-
33413: mutta sittenkin näJmä huomautukset ovat luutta ja varsinkin epämulkavuutta, tasa-
33414: senlaatu~sia, että niille ei voi panna rat- va:Uan presidenrtiUe. M!utta !kun kerrottiin
33415: kaisevaa merkitystä. ·Toinen lähinnä tätä, täälllä sanotun että 40 miestä TaTtossa sai
33416: joka komitean mi·elessä olisi v•oinut tulla olla monta päiv'ää Hman ty<ötä sent&h.den,
33417: ikysymykseen, on Saimaan hovi Vuoksen- e'ttä tasava'llan presidenttiä ei saatu pää-
33418: ·niskalla, j.Qika rakennustensa ja a.semansa kaupunkiin, niin täytyy minun sanoa, että
33419: 'PUolesta voisi olla vielä edullisempi, mut- siinä luullaks:eni on aika lail1a liiattelua.
33420: ta siinä s11hteessa huonomrpi, ett1ä matka Minulla ei ole .mitruän •Elellaista muistoa,
33421: on vielä ,pitempi. MiM tarjouksia oli lä- päinvastoin: mu:Ls:tan. että: tasa.vallan presi-
33422: Presidentin kesä·asunto. 579
33423: ----------------------------------- -------------
33424:
33425: den'tti .<)li erittäin altis koska truhansa, kun taramtaan, pienempien alueildlen, .iot'k.a oli-
33426: vaan tarvittiin, .saapwmaan tänne. En :vat edellytyksenä sille että mitään vaith'toa
33427: myöskään voi pitää, että matkat Kultaran- syn1tyisi.. .Minä en saanut .sitä käsiitystä
33428: nasta tänne tulisivat. niin mu11haavan kal- että si'Jlioinenk.aan :hallitws ·o1isi tehnyt
33429: liiksi; jos presidterit'ti kulkee kerran vii- .siinä mitään sitoumuksia. Mutta minun
33430: kossa niin siitä tule·e 14-15 kertaa &Ui- täytyy Teserveerautua, sillä en sitä asiaa
33431: vessa, j.a p.annaan siUen Jmurpan ;päälle 5 ta;rkemmin ltun1ne, mutta lillinä hyvin suu-
33432: kertaa, niin saadaan 20 matkaa Turusta ressa määrässä epäilen, että minkäänlaisia
33433: -Helsin1kiin edestakaisin. Ei mielestäni sitoumuk1sia hallitwksen puolelta silloinen-
33434: kannata te1h<lli numeroa niistä kustannuk- kaan ha'llitus .olisi antanut.
33435: $ist.a, mitkä Y~hden salo.nkivaunun kulj-etta- Mitä tulee siihen että Ta,rton rauhan-
33436: ,minen 20 kertaa vuodessa Turun ja, Hel- nleu:v·dttelujen aikana olisi saatu erinomai-
33437: singin <välillä kysyy. Muut·en luulen huo- sen pa.ljon odottaa asiain rat,kaisua täällä
33438: manneeni, että suuremrpienkin va'l:takunhen Helsingissä sent®hden että presidentti asui
33439: hallitsijat ja pot·enta.a.tit Jiiikuskelevat val- KultarannrusiSa, niin olihan joskus sellai-
33440: takuntansa radO\ien urko;puolel'lakin, mil- sestakin ky·symys, ettlä olisi pi'tänylt, joku
33441: loin Etelä.,Ranskassa ·milloin .pitkin N or- vastaus ~nopeammin tul1a, mutta että se
33442: jan rannikkoa j. n. e., niin ·et:ben voi Y:m~ olisi ailheuttanut työnseisauslta., sitä ei ole
33443: !Illlä1rtää että meid'än va'ltaikuntamme tulisi minu'l'la muistissani, koska meillä oli yllin
33444: vaall'aan, j-os sen päämies kesällä a,suu 5 kyllin 1yötä tloist·en ky.symvsten ratkai-
33445: tunnin mat.k.a:n päässä Helsingistä. sussa, jos toisiin odot.ettiinkin joskus vas-
33446: :Se ;mikä vaikuttaa ratkaisevasti minun taust-a. Ja minun täytyy todeta sen ;koke-
33447: lmntaani, on että: nyt on pari vulotta haettu muklsen ·nolial1a, mikä minulla on tästä asi-
33448: sopivaa paikkaa, maan ;parhaita miehiä on asta, ett<ä presidentti on aina ollut erittäin
33449: kiertänyt paikasta toiseen, ia Kultaranta altis tulemaan milloin tahansa Helsinkiin,
33450: on paras, joka. on löydetty. Lopetet.aan niin että tä:mä kohta ei ole lainkaan asian
33451: jo .se kiertokulku ja. hyväiksytää.n tämä eh- käsittelyä viivyttänyt.
33452: dotus, j,onk.a !he ovat. t,eiJ:meet. Minä aina- Ed. Schaulillan, j.oka on erinomaisen vii-
33453: kin äiänestän suuren valio1kunnan eh.dotmk- sas !kaikissa asioissa>, tahltloi 1ehdä esityk-
33454: se.n puolesta. sen, miten paraiten presidentin ke·Säasunto
33455: olisi .1ä:rj,estettävä ja lka·nnatti siinä, ;että
33456: E.d. V en no 1 a: Ed. fS.chauman käJvi B.iäillhon huvila myytäisiin ja niillä ra-
33457: täällä minun kimppuuni siitä, että minä olen hoilla iär.iestetttäi.siin lko·ko asia. Nyt on
33458: tätä asiaa. rpuolustanut ja. piti luonno'lli- asi.anlaita. semmoinen, etta tämä Bjällhon
33459: sen.a e~bä minä sen teen, k01ska tämä asia huvila on kaupungin vuokramaalla, _i.onka
33460: on sen hallitu1ksen alote, ios.sa minul'la oli vuokra-aika päättynee tänä vu01nna tai ai-
33461: kunnia olla esimiehenä. Minun on kuiten- van näinä kuukausina ja sillä ma.a;poh.ialla
33462: kin korjattava .ed. Schaumanin huomau- ei ole 'siis minkä!än[-aista arvoa. V aHiro .saa
33463: tusta. Se oli E.richin hallitus, joka .asetti ,sitten vi,edä <r,ak1ennu1ksen• si.eltä pois. Hse
33464: tälmän komitean ja sen eJh.d·otuksesta se rakennus on erittäin ränsistynyt monessa
33465: teki tvötä. ,Siinä oli my:ös eduskunt.a edus- ,swhteessa ia ·semmoisia huviloita voi, niin-
33466: tettuna iä;ssä k•olillriteassa, e'd. Lohi oli sen kuin sanomalelhti-ilmoituksista näky.y, os-
33467: Liäsenenä, ja k01mitea rteki 'hyvin rperusteel- taa Karialan Kanna•ksella muutamalla
33468: list.a tyJ(i\tä. Mitä .niihin lupauksiin tu'lee, .kymlmenellä ltulhannel'la marka1la ·k•uletl8t-
33469: äoihin . ed. Scili.auman viit,tasi, niin minun ,ta·vaiksi poi,s. .Se ratkaisu, iffiitä ed. Schau-
33470: ,täyt:vy ilmoittaa, .eftä minä en !tällaisia m'an täällä esi1ti, ei tuota tal'oudelli.sia tu-
33471: lupaUiksia tunne, että sellaisia olitsi annettu Joksia. Mitä .i~·se •pai'kan •SO·Pi•v.aisuuteen
33472: ,3,inakaan sen hallituksen aikana, .iossa mi- ,tu~ee, niin B.iällhom huvila nylt ei sopine.
33473: nulla oli kunnia olla esimielenä, Tässä ,Aikoinaa·n se IQ;'li Seynin kes!äasunt.on.a.
33474: edustaja Tulenh eimolla minä .näin erään Sitten ra:kennettiin <suuri uimahuone juuri
33475: 1
33476:
33477:
33478: esiltyksen, jossa mainittiin että joululkuun viereen, .iossa .iok& ilta meluaa suuri jouk-
33479: :19 .päivänä 1920 oli ollut k:y~symystä Tu- ·ko la:psia j:a muntili yle1söä .niim että tämän-
33480: .run yliorpistoseura-n ja haaHtuksen väl.il'lä ,kin takia do .paikka on aiV\an ka>dloittanut
33481: ,joidenkin lisäalueiden ·hankiJ.dmisesta Kul- , anvonsa.
33482: 580 Perj,anbaim.a 20 p. UO!~ruk.uurta.
33483:
33484:
33485: Olen sitä .mieltä, että 't!äs.sä! a:siassa mo- taan. Tailaineno .atiatltelu tietlYsti on arww
33486: nessaik~n lausunnossa esiinnytään lii'an 'Pik- virb·eelli.stä.
33487: ,kumaisella tavalla. KY:lliä ']mi Suomen Mitä sitten vastikemaahan 1ia sen a.rvoon
33488: valtion täytynee voida kustantaa valtion tulee, niin on bu01mattaoV1ao, kuten 'tä!ällä jo
33489: ·pää.miehelleen kesäasunto. Meidän val- mainittiin, että y'lio!pis't01seura io on saanut
33490: .tioan päämiehemme palkka 'tooimesta.an on käy>tt.öoikeudeu 70 <heh:taa.riin tilan lkes-
33491: niin rmitättömän pieni vast.annee ·n1oin keltä, .ia omistusoikeuden kaikkii·n tilan ra-
33492: 40,000 kultamarkkaa kaikkine edustuSikus- kennuk·siin. N·e m1aait, liotka sii.s yliopis-
33493: .rt:annuksin·eem että sikäli kuin minä voin toseura nyt saa lisäksi, ovat tuon talon mai-
33494: asiaa a:rvos·te11a, pr.esidentiti saa kaksikin ·den sivulla olevia •rippei.tä, ilma:n rakennuk-
33495: kertaa ik'atsoa, miten hän tulee tällä toi- sia olevia sivumait.a, .ioilla ei siksi voi erit-
33496: •meen. täin su.u.nta al"v'oa oHa.. Mu tt'a twssä !kau-
33497: Mitä Kulbrurantaan tultee, on täältä mo- passa tulee kuiitenkin llläillekin maiUe täJysi
33498: nelta ta'llioHa sanottu, että .se on erinom'ai- .awvo, v•erraotoen os~ih•e:n, m~tä maa Turun
33499: !sen vaatimaton. Use ra•kennus, on maksa- läJhimmässä ymp'äristösslä maksaa. Kun
33500: nut aikoinaan, kun se rakennettiin, 60,000 vouoonna lo920 Turun 1kaupunki ipyysi ostaa
33501: moankkaa, itse linnamkennus, jota ed. Vä:hä.-H.ei!kkilän, joka •aivan sa<ma.Ua tavalla
33502: Sobauman täällä niin komeasti käYtti. lii:tbyi Turkuun ku~n Isoo-Heiokkiläkin, ar-
33503: Sii•nä on kiyltä graniiitifasaadi, mui1:1ta sen- vioitiin se, alaltaan 1171hebt.aa<ria, 1.32•0,000
33504: .a.ikuis•et rakennuskusttannukset nou.sivat .mamkaksi.. sii.s noin runsa·a,s>ti 10.000 mar-
33505: vaan 60,0,00 m'arkktaan. Enem:moän maksoi kaksi hehtaarin alalta. Pansio-:}nhtiön maat,
33506: .terassi ja uliffio,pwolirum lkoristuiS, puuta.nba jlotk·a Turun kaupunlki osti .i.a .iotka ovat
33507: ja mUJUrt .sellaise't, .mutta puuttanha.raken- vähän 'kauempana k'aupulligista kuin Iso-
33508: nusten on laskettu tuoUa.van, kun puutarha Heikkilä, mult.ta ei kuitenlkaan sanobbava.m-
33509: kunto.on laitetaan. ,Mitä asiaan muuten tu- man matkan pää·ssä, ne kun ovat suo.ranai-
33510: lee, niin rminlä olen sa.a.nu't .sen ·käsityksen senoa .ia '1kona Ison-Heikkilän mai:hin, mak-
33511: a•siaa tutkineen tkomitean lausunn;oista. ja soivat .kaupun1gille •tävsiue maanvil.ielys-
33512: asian<bun'tijain •lausunnoi:s•ta e'btä! täll'ä ta- iri:aimi.st.oin.een onoin 7,000 mk. beh taa!l'in
33513: valla voi·daan, lukuunottamatta niitä yk•si- alal'toa. Kultaranta •on arvioit1u n•oin 3 ljz
33514: tyisk•Oihtaisia .muistutuksia, miltä voidaan milj. ,m•k :n a.:rtvoiseksi i'a tämän mukaan tu-
33515: tehdä, <pres~den6n k•esäasuntoky.symys saa- lisi .sii,s Vliotpistoseura sa.a.mistaa:n maista
33516: da kaikkein edu'llisimmin valtiolle järjeste- lffi'alksamaan Illoin 52·,000 mk. heMaa·riltoa.
33517: ty.ksi. Puollan edelleen ehdotusta. Että tämä nyt ei ole aivan pelkkä suoranai-
33518: nen la.h.iakaan yliopistoseuralle, pitäisi jo
33519: Ed. E. Tulen .hei m o: Minä pyytäisin .sanotun •perustteella o.Ua ilmeistä. Ja e'ltei
33520: pariUa sanaUa saada. ;vastata ed. Sohau- afääri ole niin äärettömän hyvä, vaikka las-
33521: manin ja osittain .myös johtaja. Andersonin kettaisiiru Ison -He:1kki~än ma•at pulbt.aasti
33522: lausuntoilhin, mikäli ne koskivaJt sitä ääret- tonttihinnankin mukaan. se ilmenee Turun
33523: töman suurta. ja arvolkasta vastinet•ta, jonka kaupun,gin geold.eetin maaliiSkuun 26 päi-
33524: yliiJtpislt:osoeura. Kultaoranna1sta muka saisi. vänä 1922 antama•s:ta todistuksesta, aorvi.oi-
33525: Mitä ensiks~kin .ed. Scbaum1anin huomruu- tuaan tämän maan tontteina. Arviokirjan
33526: tukseen tulee, että on suoranainen lahja .io viimeisestä lauseestaJ ilmenee, mihin tämä
33527: se ylioTJistoseuralle, että valtio ottaa Kulta- a:rvi·o TJiää+t,yy. 8e ku1u~uu: .,Er:otus:
33528: rannan va.staan, koska se ei govellu yHopis- 2,550,000 Sm.k. + tunnust·ettu omistusoi-
33529: t.os·eur.an käytetitä:Väkosi ja sen ylläpirto va•an keus kaikkiin ylläoleviin tiluksiin on siis se
33530: yltiopistosoeuraHe •mak:sa•a. ja e·ttä toinen summa, ioonka Suomen va.It.i•o maksaa yli-
33531: lahja olisi sitlteu vastikemaan saan.ti, niin opistoseuralle kuuluvas·ta Kultarannan En-
33532: .ios tällä tavalla 'aia<teH-aoa·n, silloin ed. nasta ia siihen ·kuuluvasta maa-alueesta."
33533: Schaumoani•n olisi piitänyt ,m~yöskin huo- Ei kä.:v •kiel+.ämineno, ebt'ä ylio:pistos:euralle
33534: mata, että ei ainakaan B.iällbota voida myy- on .ionkinarvoinen .tuo ikuisen •hallintaoi-
33535: dä, koska .semkin ylläpito maksaa vaH.iolle. keuden .muuttaomimen OIIIlistu,s.oikeudelksi.
33536: J·01s lisä'ksi val•tio sitä ei voi lkäytttää, niin Yliopistoseuralle siitä on arvoa sentakia,
33537: sen ·osto ·ollisi siis suo.rn.nainen lahja val- etlt:ä yliopisoto.seura ·tietvs.ti, hs se ei omiin
33538: tiolle .sen .puolelta, joka Bj!ällibon ottaisi vas- tarpeisoiinsa .t•a•rvitsi.si koko mla·a.-aluetta, va-
33539: Presidentin kesä•asunto. 581
33540: - - - --------------.
33541:
33542:
33543: ·pa_a~t~ saisi siitä vuokrata osia j:a sen !kautta i se-l<v,ästi osoit't.ama,au:, etJtäi 81d. Schaumanin
33544: s·ars1 ~tselleen tuloa. .MuJtta tmselba puolen viäit•e, että valtioneuvo1Sito olisi tässä menn~yt
33545: on ot·e11tava :hUJolffiidon, että ·tuskin täSisä va:Huuksien<sa yli, on aivan väärä ja er-
33546: mru8Jssa. enää se a~ka tu:lee, joU.oin mri'kääm lreellinem.
33547: 'h'allit>rus kieltää, yli'opist.o,seuran sitt.ä .ano-
33548: essa, tältä, oikeutta vuokrata näitä maita Ed. J u u •t. i 'l a i n e n: Y•Myen pää-
33549: muu1.enkin pois. V1a:l:tion kannalta taas- se a:Sri.as.sa niihin :perusbelui'hin, jtoö.ta useat
33550: ei .m:er~kinne m~tä:än; silloin kun valtio ker- va,s:taa.n.puhujat ova;t mielipite•ellJSä tueksi
33551: ran .io on ikuise:n hallintao~keuden lu•Qivut- esittäneet, må.n'ä ilmoitan, että tu•len äänes-
33552: tanut, •ei v.aH~olla niih:Un m:a~hin nähden tämääm lK uha.rrulllll,a.n ostoa v•astwan.
33553: enää ole mitään sananvaltaa. Näin ollen ei
33554: kauppa suinkaan ol-e niin eri:n.omaisen lois- 'Ed. R e i n ,i 'k k a: E1päil•em äibt:ä oli•si
33555: 1
33556:
33557:
33558: tava yliopistoseuvaUe, .ia jos 'olisi niin, että >edul-lista, jos presi-dentin kesäia.sunto olisi
33559: Kultal'annan ylläpito <en maksaisi yliopisto- .läJh,empäntä lkuin Eultar.ant•a•, mutta kun se
33560: seuralle mitään, olisi kauppa. senluontoi- suUJremmi:tta kus•tan:nuksitta ei ole toteu-
33561: nen, että minä en usko, että yliQIPi•st.os·eutra t.ettavissa ja ;kun lmiienkin, ni,in•kui.n täältlä
33562: lkoska·an sii,he:n menisi. Se etu, mikä yili- on ilmoitet•tu, •ei o1e voittamatJbomia v•ai-
33563: 'Opistosenualle lopullis•esti tästä kaup·asta ke-uksia presi•dentin astumli.seUe Kultaran-
33564: on, 'se lkiisbä•m.ä:tlön etu syntyy iuuri ne..ga- nassa, niin 1krutso.n minä e-duUisemmruksi
33565: ,tiivisesti sen lmut,t1a, että yliopi-st-oseura täHä kertaa truhän va~httoktaUippa•a:n mennä.
33566: pää·see tn.äistä ylläpit:okust,annufffisista. Mutta Tä.äJllä to.n 1paljon lkosket<el<tu ,sitä, ebtä Tu-
33567: hankrttakooon ta.saov.allan pr.esiden:tille kesiä- .IiUn suomal:aiuen yliopisto .s:iJitä eriko]sesti
33568: asunto .mistä t.ahansa, •seLvää on, että yHä- .hyötyisi j-a 1lmet•ettu todistt.rua, ebtei as:ian-
33569: pitokustannu:ksia siitä aina tulee olemaan. .laita niin oEsi. Minun mi:eles•tläni ·kaiMa
33570: mieluummin on tkannat.et,t•aVJa, tätä ehdo-
33571: Ed. Schaullllan." on täällä:, huolimatt•a siiltä, tusta jos oH,aan 1iJietoisia ·siirtJä, oettä Turun
33572: e'tiJä suuressa v.a:liok:unnassa minulta: .sai S!llioma,lainen y1iopli..sto myösik,in .tästä hyö-
33573: kUJnlla, miten asi.amlaitoa on, ed.elleen huo- tyy, samalla kuin va,lotrio •s:iitlä myö.skin
33574: mauttanut, että va]tioneuvosto edu,skunnan thyötyy.
33575: luva.tt•ru on anta1nut yJi:oprst·oseur.an. ym-
33576: märtää, että t!ä:s,tä ikaurpa.sta tulisi tosi .ia Ed. H a h l: Ed. E.. 'Tulen/heimon Jausun-
33577: sen kautta saattanut yliopistos-euran osta- .non johdoost'a minun täiy.tyy kumlffiin::I~in
33578: maa-n erään maa.p.alstan. Mikäli minä 1ie- huomauttata, ·eiltä. myröshn vanhe.mlllla,ss'a
33579: drun, ei mi·tlään valtion sitoumust•a tä.stä l arrnsääidännö.s·s:ä -oli lllimenomaan kiellebty
33580: 1öi}"dzy-, vaan väli-päätöksellä joulukuun 9 1uovuiJt-amasta so tilasVJirlmtalojen maita yk-
33581: 1
33582:
33583: päivältä 1920 tieruusteli valtioneuvasto, oli- .sityisi.ne. HuoEma;t.ta •siitä oli •kui't'en1kin
33584: s~o ma!hddlis'ta ·saada valtion .ia yliupisto- vali.thtoja rtau•ruh1mnut, vair:rokia kti·elto on se'l-
33585: seuran välillä elhkä toimitettava maa-alruei- vääin .s:a•nto1ltu.
33586: den vailhtlo käsittämään IDYJÖS n. s. Fräl.sin
33587: p.als:tan, ja ymmämiäen tamän v:älipäMöksen ·Ed. S c h a u m a n: J lllg ber •endast gent-
33588: siten, et'tä vaihidost'ru tulisi tosi, jo1s tuo emot herr E. Tulenheimo få sä,_ga, att ja._g
33589: F<rälsin iPahta v•oitaisiin oost•aa, y-liopisto- har stö:tt llllig på en J,eda;nd'e artik·el i Uusi
33590: seura -sen os·ti. Tämä valitio<neu'Vos.ton me- Suomi, och at·t -de uppgiHer jag .anfövde om
33591: net.tely .on 'kuiterukin enemmän kuin ym- l'egeringens håHni!ng ävo ihämtatde ·därifrtån.
33592: miärreutävä, kun muistaa, että asetus 'Vilrlm- Her.r Tulenheimo thad1e •d'är:tör hellre kun-
33593: taloi·st.a vahvist·ettiin vasta. viime !kevät- nat vändta .sig rmolt den källa j.a.g •arrvänt !lllLg
33594: t:a1vella .ia vas•ta 1siinä ·as.etuksessa ikielle·t- av äm m-ort mig. J a'g antager, att doe upp-
33595: tiin valtioneuvostoa vaihtamasta valtion _gift.er Uusi .Suomi hade, härr.örde från håll,
33596: llll1
33597: aita yksityisten kanssa•. Siis aikaisoem- .som :stodo hela ·deama fl'åga nära, särskilt
33598: :min:, siimen a:Uk·aan kuin tämä kysymys Aho Unive['sitet.
33599: 'Pantiin vireille, ja vielä s.i~h.en aik•aan kuin
33600: 'VaHiomeuvos·t01n yHämainittu vä'lipläätös
33601: yliopistoseuralle ·lähetettiin, oli va.ltioneu-
33602: vostolla valta vaiMaa valtion maita myös P u .he m i e s: Kun -aika on n1äin pitkälle
33603: 1
33604:
33605:
33606: :viiDsityisten kan<s&a. Tätmä riittäne•e kyllin kulunut, n1in 'lmskeytbetään istunto. Belos-
33607: 582
33608: -----------
33609:
33610: tus ja. äänestys tässä as]81ssa tapahtuu tänä toiseen ponteen nähden tehdyn eh<dotuksen
33611: iltana ke,1lo 7. rauenneeksi.
33612: Täysi-ist.unto kesroeytetääm kello 4,5:5 Ii. p. 'Asia on 1oppuunkäs1telty.
33613:
33614: 3) Vuoden 1921 valtiopäivillä lepäämään jä-
33615: Täysi-istuntoa jatketaan tetty ehdotus laiksi hev,osten ja ajoneuvojen
33616: ottamisesta sotavoiman tarpeisiin sodan
33617: bJ.lo 7 i. p. aikana.
33618: P u h e m i e s: J.atk.etaa'n toisen aJSlan ,Mai,nittu ehdo>bus, jolba on v~almisteliu so•ti-
33619: kä:sittelyä. il:a:s,a,sia~nva!liokumnan
33620: mie tinnö,ssä u :o 2, esi-
33621: Keskuste'lun kuliU'essa on ed. V. Hannula teUään a i 'n o a 1a n k 'ä .s i t t •e 1 y y n.
33622: oo. Kanka,rin kanna1ttamana ehdottanut,
33623: että toisessa käsitbely,s'Siä hvvaksytty laki- Puh 'e m i e s: Ell'sin sallita,a:n asia·ssa
33624: ehdotus hyljättä!isiin. Nlimitän täJtä ed. keskustella. Senjälkeen toimi,tetruan lippu-
33625: Hannulan ehdo:tuksek.si. Niinikäiän on ed. äänestys .Ia~i~hdOituksen hyväksymi,sestä
33626: V. Hannula ·ed. Ka.ll'karin kannattamana ta[ hylkäämises-tä. Jos V'älhintiilä:n 2 /q anne-
33627: ehdottanut, eUä vaEokunnan mietinnön tuist·a äänis,tä kannattaa lak:iehdotusta., on
33628: kolmannel:l·a sirvulla l()leva toinen ponsi hy- se valtiopäiväjärjestyksen 60 §:.n mukaan
33629: lättäisiin ja sensijaan ed:. R. Furuhjelm hyvä®sytty, mutta muuten ihyljätty.
33630: w. 8et,älän kannattamana ehdottanut, että
33631: sama ponsi :b.yväksyttäishl.n. .
33632: Keskustelu:
33633: 8e1onte1m myönnetään oikeaksi.
33634: Ed. L å n g s t r ö m: Minä ehdotan, että
33635: 1
33636:
33637:
33638: ·Puhe m i e ·S: Mitä menettelytap81an tu- asia pant,a.isiin pöydäJlle jl()honkin läJhinnä
33639: lee, niin on ensiksi äJänestettävä lakiehdo- seuraavaan istuntoon.
33640: tuksen hyväffisymis-estä t~a:i hyl,kääffilis·estä.
33641: J·os laJki1ehdotus tulree hyväJksytyksi, niin Ed. T o p p i n e n: P~r":täli,sin ]mDJn!lJttaa.
33642: kolmannella sivulla olevasta toisesta pon- ed. Lånrrströmin tekemruä ehdotuS/ta.
33643: nesta päättäminen ra.ukeaa.
33644: !Menert;t,elytava hyväksytään. Puh e m [ 'e s: Koska kaksi edustajaa on
33645: pvytänyt ·rusilaa pöyrualle, niin kehoitan seu-
33646: raavi·a puhujia lausUiihaa;,n tästä mielensä.
33647: Äänestys ja päätös :
33648: Keskrustelu IPÖY'd:iiiUepanosta julisteta!IJU
33649: Ken hyväksyy esi:lläoiev,a.n lakie~hdotuk päättyneeksi.
33650: sen seHaisena kuin S'e on toisessa käsrr.'tte-
33651: lyssä pää;tetty, äJän:estää ,jaa"; jo.s ,e.i" !Asia pannaa;,n V. J. 56 :§ :n muka:isesti
33652: voitta.a on ,ed. V. Hannul,an .ehdotus hyväk- pö:vtdälle ensi istuntoon.
33653: sytty.
33654: Äänestyksessä •aDJnetaan 110 jtaa-ä!äntä ja 4) Vuoden 1921 va!ltiopäivillä lepäämään jä-
33655: 73 ei-ääntä. tetty ehdotus laiksi halli.tusmuodon 23 § :n
33656: muuttamisesta.
33657: LP u h e m i e ·s: Ed usku1nta on si1s hyväk-
33658: synyt l.a:kiehdotuksen .sellais-ena kuin se on M,ainittu ehdotUJs, jota on va1misteltu pe-
33659: toisessa käsittelys,sä päältetty. rustus1aJkiva~iokunna,n milletill'nössä n :o 5, esi-
33660: telläiän a i n o a '!li n k 'ä ·s i t t e 1 y y n.
33661: Lakiehdotuksen 'kolmas käsittely juliste-
33662: taan päJättyneeksi. Puhemies: EDJsåu salilritaan Miasta.
33663: keskustella, minkä jälkeen toimitetaan lrip-
33664: P u ,he mies: Edellisen 'Pääitöksen joh- puäänestys lwkiehdotuffisen hyvä:ksymisestä
33665: d<>sta ka;,tson ilmlm:annella sivulaa olevaan tai hylkäämisestä. Jos väJhintääm 2 /R anne-
33666: Hallitusmuodon 23 §. 583
33667:
33668:
33669: tuista ää:nistä kannattaa l<a~kieh·douusta, on Kun mainittua kompromissia tehtiin, jossa,
33670: se valtiopäiväjärjestyksen 60 §:n mukaan 'kuten sanoi:n, eivät meikäläiset suinkaan
33671: hyvfuksytty, mutta muuten on se hyljätty. o.lleet mukana., niin :siHoin ed. Lohi, joka
33672: aina on ollut täällä .eduskunnan omanatun-
33673: Keslkustelu: ;t.ona, nimenomaan suuressa valiokuntnassa
33674: ilmoitti, ·että maalaislii.tt'O 01n valmis .purka-
33675: lE}d. R yö mä: Minä· pyydän enSiiksi maan ·tämlän :k01mpr01missin ensimäisessä ti-
33676: mu:uba:mll!lla .sana;l1a val-aista tämän kysy- laisuudessa, Minä !kiinnitin täihän huo-
33677: myksen esihistoriaa. mi.ota .i'li> tein ensimäisiHä ·v.altiupäivillä
33678: Klun ensimäimen n. •s. 'ke.skus•taJha:J:l.i,tus
33679: elikkä herra Karurlo Castrenin hll!llitus 1919 eduskUintaesit·yksen, että hallitusmuodon
33680: vuoden valbiopäiville jäJtbi. esityksen uudeksi 23 § palautettaisiin sille kannalle, .iolla oi-
33681: hallitusmuodoksi, niin ehd!01tettiiln siinä, että keastaan ed·uskunnan enemmist-ö alunperin-
33682: presidentin vaalin ol1isi toimittanut edus- oli ollUit. Ja siHä ta:v·alla tuli 'tämä laki-
33683: kunta samaJla ta voin kuin ehdotetwa:n tä:ssä ehdotus hyväksytyksi sosialidemokraattien
33684: nyt käsiteltävänä olevassa hallitusmuo-don ja .maalaisliittoJ.aistJen ääniHä viime valtio-
33685: 23 § :n muutos·e·hd!otu:kJsessa. Tämän halli- päivillä lepäämään yli vaaEen .ia. nyt se on
33686: tuksen esityksen taakse olivat haHituksessa tM:en meillä .iaJleen esillä perustuslaki:valio-
33687: asettunoot kari.kkii ma:al,aisl·iittolaiset minis- kunnan ·enlemmistön k.anna.tta•mana. · ·
33688: terit, edisty.smielisistä ainakin herrwt Ven- Kuten ·perustuslakivaEokunnan mietin-
33689: nola, Soini·nen ja CoHan, ruotsinkieUsistä nöstä nä'kyy, peru·stelee vali•okunta myölll~
33690: Voss-~Schrader j1a esityksen alla olri. n. s. vll!l- teistä kantaansa .paäasiallises'ti :käytännöl-
33691: tionhoi•taja, k·enr.aa.li Kaarle Kustaa Man- lisillä syillä. Minä ollen kuuHut .sanottwvan
33692: nerheimin ,nimi, jokta lrenee ediusta.nut ko- mieti:r{n;ön• 1heikkoudek·si, että ·vali·01kunta
33693: koomusta. TäHä tavalla oli asiruUa enem- nojautuu .käytläill!nöllisiin syihin eikä rperi-
33694: mi·stö hal,lit.uksessa ja !Samalle kannalle aa•tlteellisiin. Mutta tminust·a tuntuu .omi-
33695: asettui myös edus1kunnan perustuslakiva- tuiselta. tämä väi.te. Minusta tuntuisi ni-
33696: liokunta suurelta enemmistöllä. Asia näytti mHtäin malhldottto.ma'lta ajat.ella, että s·a-
33697: täten saav1an lopullisesti tällaisen ratkaisun. massa :hallitusmuodossa olisi hyväksyttynä
33698: Mutta kun \ll1sia tuli suureen val~okuntaan, kaksi vastakkaista ,peri.aatet.ta, sillä bvalla
33699: niin siellä keskustaryhmät rupesivat a,gia3sa va.staklkaista, kuin nä:mä ,,rh•e}singinsanoma-
33700: kompromissa1amaan oik·eiston kan<;sa, j;)lm laiset" tai heidän pää-äänenkannattajansa
33701: oli asettanut tämän yhdeksi vaatimukseksi, väittävät 'tämän !IDuutosehd·o'tUiksen halli-
33702: ennenkuin se olisi suos•tunut hyväksymään tusmuoiloon n1äihlden ol()JVan. Minä olen kyllä
33703: uud·en !hallitusmuodon kiri.roollisenii. On näJhnyt, ·että täs•sä maassa monarkistiset
33704: väitetty, että myöskin sosialidemokraatit
33705: olisiV'a,t olleet tässlä kompromiss1ssa mu- oikei.s·t.olais·eb oliv-alt valmiit .ioiUlukuussa
33706: kana, mutta tämä väite on ruiV'a:n väärä. 1'917 hr.yväksy!mäläm, että maa oli oleva ta-
33707: Ohimennen sanottuna komp•romisseista voin sarvalt.a ja että sii:s ha1llitusmu.oto oli käsi-
33708: sanoa, 1että meidän ta.!hol.Uamme ei hwllitus- t.eMäJvä ltasa!VaHalaiseksi, mutta et<tä he .1o
33709: muotoa •laadittaessa o],tu mukana muuta seumavana syks'Yn'å olivat 'Valmiit v·aEtse-
33710: kuin y~h'dessä winorussa 'komprom~ssissa j,a se ma.an tälle tasaval1alle ~mningas;ta. Mutta
33711: 'koski ci.tar1merkkejä. Nim:ittäi!n sen jäl- minä en nyt sentään uskoisi, että ,,presiden-
33712: keen 'kuin oikeisto oli äänestänyt ensimäi- tinrpuolueemme" olisi oHut niin kevy.t.mie-
33713: sen hallirt:usmuoboehdotumsen ylå. vaaEen, linen, .että se orl'i•si oHut valmis valitsemaam
33714: ilmoitettii:n, 1että oikeisto ·suostuu k'amnatta- maalle ,presi:den;tti!i .se'LlaiseUa tavalla, j·oka
33715: maan ha.llitusmuotooh:dotusta, jos nämä ri- olisi periaatteessa va:stakkainen hallitus-
33716: tarimerkit otettaisiin .sii.hen, .niin .s•i!lloin me muodoHe. Näin tuntuvat ensimäisen vas-
33717: 'katsoiiDJIDe olevan s:vvtä tä·hän suostua. Ja talauseen uosi.n .k,yllä oi'k·eistolaisten esittä-
33718: n(Yt voin oma;sta puolestani Olhimennen sa- mäit vläitteet siitä, että tämä muutos olisi
33719: noa, että minulla ei ole o1lut syytä ka.tua vastoin 1hallitusmuotoa, hyvin omituisilta,
33720: tätä kompromissia, sillä minulle on tuotta- koska se ainaast·aan toteuttaa toi·sen .niistä
33721: nut sa:ng.en .suuria iloa ,n:äJhdä näitä helyjä periaaHeista tai toi•sen siitä /käytännöstä,
33722: killuvan ei a.inorustaan edistysmielisten .ioka nykyään .io sisältyy h.allitusmuotoon.
33723: kunnallisneuvosten ja ministerien, vaan Mutta vaikkakin kys:y1mys tällä ·tavalla
33724: myös mwala~sEiiltolruisedustajien rinnoiHa. ennen kaikkea. on ikäytännöllinen, niin mi-
33725: 584
33726:
33727:
33728: nä kuitenkin väittäisin, eHä ih.allitusmuo- sillä on:, että .siinä kosketellaan ainoa•sta:an
33729: don nykyinen 23 § on .periaatteessa vas- pr.esi.dentin vaEtsemistapaa eikä lainka·a.n
33730: takkainen saman hallitusmuodo.n toisen sitä aikaa, jo;ksi l)residentti valitaan. Minä
33731: pykälän Em<s1miäisellle mO:mentille. Tässä sanoin, ·että .tällä kysymYJksellä ei millään
33732: momentissa nim. nimenomaan sanotaan, tavalla vaikuteta siihen, mikä on presiden-
33733: et.tä valtiovalta kuuLuu kansalle, j.ota. edus- tin vaHa. .Se on erä1s toinen periaate, .ioka
33734: ta·a eduslkunta. Minä nyt tahtoisin kysyä, sen ratkaisee, Jll~m. n. tk. parl.amenttaaTinen
33735: mitäJ .edustaa se valitsij·amielhistö, jonka periaate, se, että hallitus on mäJärätty ole- 1
33736: mukaan presidentti olisi valittava, kun maan eduskunnalle vas.tuunalainen. Täihan
33737: nitmenoman toisessa 1pykälässä sanot.aau, kysymykseen keskitt~y n. k. edusokunta-
33738: että iiDan;saa edusb!Va .eduskunta? Kun tämä valta. K:un 1J·elätään eduskuntavaU.aa,
33739: asia oli pemstuslakivali1okunnassa käisitel- nii1n ei tä1mä presidentinvaali siinä lllerkit-
33740: tävänä ja minä <tein sillle tämlän muistutuk- se mitään olennai•sta. Jos siis ·eduskunta-
33741: sen, nii~ .silloin ·ed·. E·sHander, jolla o.n hy- valtaa peliäitään 1keskustassa ,hel.singin-
33742: vin trurk.at V·ais.t.ot näiss'ä kysymyksissä, sanomal•aisessa" puolueessa, niin olisi jQ<ta-
33743: teki nimenomaan ehd·otuksen, että tähän kin jä.rkeä., kun te ihalkiessanne yhteistä
33744: momenttiin olisi otettav·a sellainen lisäys, polh.iaa muod•o•sta.ak1senne hallitusta oikeis-
33745: joka olisi oikeuttanut kansan anta- ton ka.nssa, luopuisitte parlamenttaarisesta
33746: maan 'V'alt1uutens•!V myöskin jo.llelkin muulle pe,ria,atteesta. T'äJmä periaa.te on n. k. ·edus-
33747: edustuslaitokselle, mut1ta se hyläHiin .ia kuntavallan a .ia •o. Ei mer.kitse niinkään
33748: tällä t.a1valla minä katson,. et.tä meidän hal- paljon, onko tasa,valta vai mona:rkia, onko
33749: litusmuotomme .po:hjaperiaate 'On se, et-tä suurempi .tai ,pienempi v·alta pr.e·sidentilliä,
33750: Suomen kansaa edustaa ainoastaan kansan- se on sittenkin ainoastaan parlamenttaari-
33751: eduskunta, j.a mitä ·siihen lisätään, se on nen p:eriaa.te, .ioka on •ratkaiseva kansan-
33752: vastoin tätä halllitusmnod·on po:hjal)eriaa- vaUaist•en .ia harvailllvaltai.sten maitten
33753: tetta. J.a. kun puhutaan ,sammakoist-a", väli<Uä. Ei voida nim. aj•ait'ella, että jos on
33754: niin tahtoisin :sanoa, .että; 'hallitusmuodon väJhänkin lu.ja !hallitus, l)residentti voi toi-
33755: nykyinen 2,3 § on t1ällainen ,sammakko". mia vasboin: parlame,nJtltaaris•ta hallitusta.
33756: 'Mutta vaikkakin asia on tällä tavalla Me olemme tosin saaneet ,nähdä, etJtä edns-
33757: periaatteellinen 'la.aduHaan, ·niin se ku1ten- kunn-alle ·on jätetty ,ih.allit1UJksen" esity:s,
33758: 'kin itse asiassa on käytännöllinen 1kysy- jonka takana 'On oHut ainoastaan haUituk-
33759: mys. Sil~ä e:Uhän .presidentin ylin toimeen- sen väihemmistö. .Me· o·lemme .sen nähneeit,
33760: panova.lta mis•sään ta.pauksessa riip:u siitä, mutta minä samon, ·että tämä ei ole mikään
33761: 'kuinka hänet valitaan. Se on tarkkaan parlamentta.arisen maan menettely. Kyllä
33762: säädetty hallitusmuodossa ja siitä ei pää1se asia on niin, että hallituksen .tulee seisoa
33763: sen pitemmälle, mutta my·ös:kin hän voi asiansa taka:na ja valtion päämies presi-
33764: kaiken sen vallan: käyt.tääJ huolimatta dentti saa .sii!hen alistua. :Se on se taval-
33765: siitä, millä tavalla hän on valittu. Minä linen rusiai1n menQ. J,os lhän taMoo niin
33766: omasta •pnole&tani olisin sillä kanna:lla, e:ttä 'hän ti·etysti soaattaa .iäriestää konfliktin
33767: sellainen järjestelmä kuin esim. on Sveit- hallituksen k1anssa, mutta hän joutuu silloin
33768: sissä ja., mikäli VenäJ:iä·n valtiojärjestelmä:ä myö,skin knnflikiiin eduskunnan kanssa,
33769: voi verrata, myöskin Venäjällä, että nim. mi•käE hallitus on eduskunnan luottamusta
33770: presidentti V~alitaan ainoa,staan yhdebi nauttiva !hallitus, ja. silloin selviää konflik<-
33771: vuodeksi tai lyhy.emmäksi aja,k•si, olisi l)a- tista ainoastaan sillä, että haioittM edus-
33772: ras. Ja 1kun iha:lli·tusmuotoa laadittiin, sil- kunnan, mutta ei ihän voi käyttää tätä val-
33773: loin me ehdotimmekin, että presidentti olisi taa, ei!Jiä se ole tullut kysymykse·en missään
33774: valittu sa.maksi aja,ksi kui.n .e-duskunta nim. sellaisessa maassa, mi'ssä parlamenttaarinen
33775: 3 vuodeksi, .i.a myöåin kun trumän halli- jä:r.iestelmä on, .ia1 IVa~sinkin. missä valtion
33776: twsmuodon •muutosehdotus oli k.äsitel·tä- päJä;mie,s itsekin valitaan määl!'äiVuosimsi.
33777: mnä, niin siinä m:y~öskin vielä ehdotin sa- Kun siis l)uhutaan ·eduskuntavallasta,
33778: maa toimiaikaa. Mutta tälmä aikamää~ä,ys niin 'se on tä·m.ä parlamenttaarinen järjes-
33779: kuitenkin !hylättiin pOTVarillisen enem- telmä, .se on pääkysymys .ia nämä tällaiset
33780: mistön kautta .ia sillä .ta,vaUa kiä,sitel:tävä•nä presidentinvaalit ov•a•t ainQ_ast.aa.n sivnkYISY-
33781: oleVIa muutosehdot11is •sai .sen: muodon:, mikä 1 mylks•et ..
33782: Hallitusmuodon 23 §.. 585
33783:
33784:
33785: Aimr ottaa muutamia esiJIIwrkkejä myö.s- nös. .Saksassa on voimassa saannös, että
33786: kin muitten mai·tten menett.ely.stä, vaikka- p•resiodentti valitaalll yleisillä vaaleilla.
33787: 'kin .tied'än, ett-ä minulle Pa•rikkala1sta :krusin Mutta tämä'n on lhuom.autettava ensiksi, että
33788: huudetaan: Eihän meille muut maat kuulu, Saksassa on ta;pahtunut verrattain suuTi
33789: me nouda.t.amme oma.a menettelyämme. hyppäys, kun melkein. •suoraa.päätä siirryt-
33790: Mutta minä luulen sentääJn, ett:äJ varsilllkin tiin jotenkintäydellisestä itseva:ltiudesta,-
33791: tällaisessa kysymyksessä on nuoremman siellähän ei ollut parlamentaarista jä,rjes-
33792: parlamenttaarisen maan• hyvinkin syytä .telmää kuin muutaman viMon ajan välillä
33793: ottaa es~merk1kiä vanhemmista -parlament- .d·emokraattiseen valtio.iäriestelmään.
33794: taarisista maista. Me kaikki tiedämme, että Näissä olois.sa voi a~iatella ·tuollaisena vä:l.i-
33795: hallitusmuodon nykyinen säämnös.,..että ;pre- asteena juuri •sen muodon, että presidentti
33796: sidenltti valitaan valitsijamiehistön kautta, as-etetaan ef1k.oisasem.aa:n, valitaan suoraan
33797: on t·uotUJ Amerik·as•ta. Mutta me myös•kin kansan •kautta.. Toisek,si on ihuomautettava,
33798: tiedämme, että se perustuslaki, jonka mu- että k:un kysymys ·presidentin va•alista on
33799: kaan Amerik•assa niin toimitaan, on alkui- Sa:ksassa joutunut -päiv:äjäri.estykoseen, ei
33800: sin vuodelta 1787,, .siis se an jotenkin yhtä .sitä o,l.e katsottu v:oj,ta!V•alll toim:i!trta•a, vaan
33801: vanha !kuin oli meillä! se thallitusmuoto Ebert näkyy istu.van pysyväisoesti .ia vaalia
33802: jonka kumosimme uuden hallitusmuodon ly,kå't.ään milloin vuoldella, milloin kahdella.
33803: kautta. Ole.n 1sit'ä mieltä, että kun meidän 'Täm'än vuoksi on alettu pyJ"kiä pois kok·o
33804: "-presidentin puolue" pitää kiinni tästä ame- .iäTjestelmrustä .siihen, että parlamentti toi-
33805: rikkalaisesta. esimerkistä, se olisi oik·eam- mittaa presidentin vaalin, niin ettei ole ·sa-
33806: massa., .ios se ottaisi vanhan hallitusmuo- nottu, että Saksan tkansa koskaan tulee toi-
33807: don 38 § :n, missä tosin 'Presidentti, valtion mi'ttamaan rpre,si1den:tin: vaalia.
33808: esimies valittiin elinikäises.ti, mutta valit- Vanhassa parlamentaarisessa maassa
33809: tiin !kuitenkin eduskunnan: kautta eikä nou- Ranskassa. valitsee presidentin, voi sanoa,
33810: dattamalla tMä amerikkalaist1a. periaatetta, tavallaan eduslkunta kun sen toimit·taa kaih-
33811: .Jossa valitaan tuollainen sivulaitos eduskun.. den kamarin yhteinen koknus. .Samoin eri-
33812: nan trinnalle. Mutta Amerikan olot 01vat na1s1ssru uusissa. valtioissa,. Puolassa,
33813: Jm]kin: ta;voin vallan vieraat meikiäläisille Tshe~k:tko-:Slovakia:ssa, joissa on ka.ksikama-
33814: oloille, ·sillä siellä!hän ei ole parlamentaao- ,r.inen jäTj•estelmiä, suoriteta,am myöskin :p.r·e-
33815: ri.sta järjes.telmää, .siellä ei hallitus ole vas- .sidentin vaali site·n, että kams.i kamaJ"ia ko-
33816: tuunalainen eduskunnalle, siellä on -presi- koont·UJu yhteen .ia toimit-taa .s•en. Samoin
33817: dentti .suur~ herra, j.oka, !hallitsee sen ajan on laita ltärvalla.ssa, j.ossa on yleisillä vaa-
33818: kuin !hlän on va.littut, 'V'alits•ee ministerinsä, leilla. valittu toinen kamari ja maapäivien
33819: kumoaa lakeja, hajoittaa ·eduskunnan ja va:litsema ensimäinen kamari, siellä.kin toi-
33820: toimii niinkuin män <haluaa.. Tälltä ta,voin mitetaan vaali .samalla taV>alla. Latvia ja
33821: on .esim. 'ta:pahtunurt, ·ett:ä iok1u !presidentti Lilettua ovat hyväksyne.et 1a:kiin ·Säiilnnök-
33822: on ,pitämyt ministeiDeitä paikoillaan ·kaksi- sen, että vaalit toilmittaa yksikamarinen
33823: kin vuotta sen1iälkeen kuin ovat olleet vaa- edus'kunta. Niin et·tä kun katselee tällä
33824: lit ja !hänen oma •pu.ol ueensa .on 1k ärsinyt tavoin esimerktkejä uLkomaisista valtioista,
33825: niissä t.a,ppion; on pitänyt 'halliiuk:Jsen pys- niin ne kaikki puhuvat tråmän muodon ,puo-
33826: tyssä, tämän kautta 'kumonnut eduskunnan lesta, ;puhumattakaan .Sveitsistä, jossa, niin-
33827: hyvä'ksymiä lakeja .i•a, kaikella tavalla aset- kuin mainitsin toimitetaan vaali vielä ytk-
33828: tunut 'P•arlamenttia vastaan. Tähän järjes- sinkertaisemmalla tavalla kuin muissa mai-
33829: telmiäiän ·so,pii tuoillainen pres~dentin erikois- nituilssa mailssa on laita. Minä siis luulen,
33830: vaalikin.. Silloin valitaan mona1r!kki sik.si että jos otamme !huomioon ulkomaiset olot
33831: a.iaksi ha:llitsem.a.an maata •omine mini,st·e- ja meillä vallitsevan parlamenta.a.risen jär-
33832: .reineen, mutta se on vieras sille iär.iestel- jestelmän, niin on hyvin ·haettua lähteä
33833: mälle, ioss·a me ollaan, varsinkin kun par- enää·n tämän j.älkeen jäJrj.estämä:än ·tuollaista
33834: lamenttaarinen järjestelmä on olemassa. komstikasta ja suurta vaivaa vaatiwLa pre-
33835: .Toinen maa, jost·a. .myö•s haetaan tähän sidentin vaalia.
33836: esimerkkejä, on Sa\ks.a, ja. m:i.nä myönnän, :Vas-talauseista kiintyy huomio myös ed.
33837: että :se es<ime!'ikki .on kyllä paremmin lä,h-ellä Vennolan vastal•autseeseen:. Hän, kuten jo
33838: meitä, 1koska: .siellä on verrattain uusi sä:än- mainitsin, o[i !hallituksessa 1919 v.a1mis
33839: 74
33840: 586 Perjanrbaima 20 p. •l<&Sikiuuta.
33841:
33842: kannattamaan sitä muotoa, jota: nyt mu~ se ei o'le ristiriida.ssa ·sen pykälän, kanssa,
33843: tosehdotuksessa ehdot·etaan. N y.t hän sa- joka nyt on käsiteltäväinäi.. 1Minä m,yö.nnän,
33844: noo, ettei ole vielä mitään !kokemusta hal- että ,sen olisi voinut samalla kumota ja
33845: litusmuodOISsa sittemmin säädetystä presi- muuttaa -pykiäläJ.iärjestysta. Muita tavalli-
33846: dentin vaalitavasta eli siitä joka; nyt on sesti kumotaan vain muutosehdotuksen
33847: voimassa. Ed. Vennola •si~s kats.oOt, että kanssa ristiriidassa olevat ,-pykälät. Jos
33848: kuluneen kolmisen vuoden kOike.mus ei vielä tulisi !kysymykseen esim. sellaisen pykälän
33849: -pUJhu mitään siitä, .onko edus.kunnan toi- muuttaminen nykyisessä vaalilaissa, jossa
33850: mittama vaalitalla !hyvä, vaan hän tahtoo -pu:hutaa.n keis·arista ja suurirulhtinaasta, en
33851: kaiketi odottaa, että toimitettaisiin yleiset usko, että! r.ruvettaisiin -panemaan siihen
33852: vaalit ja vali.ttaisiin -presidentti valitsija- keisaria da. suuriruhtinasta, vaan -pu'hut-
33853: mieihisiJön k·autta. (E·d. Schauman: Hän ei taisiin tasa.vallan presidentistä, siitä
33854: ole tyytY'Väinen Stahlbergiin). Minä voin huolimatta, ettei mwutetta.isi nii>tä toisia
33855: sanoa, kuinka tulee käymään. 1925 tammi- "PY'käliä., joissa •-puhutaan keisarista ja suwri-
33856: kuussa toimitetaan -presi,dentin valitsija- ruhtinaasta,, va.an jäisivät ·ne jälelle, Täl-
33857: miesten vaali ja heinäkuussa samana lainen muuto1s on ainoastaan eräänlainen
33858: vuonna toimiteta.an yleiset vaalit. Minä liite 'Vanhaan lakiin, josta ed. :Setälä kirjas-
33859: luulen, että tämä -presidentin valitsijrumie- saan on antanut nä(Ytteen. Hän .on nim.
33860: hist.i:in ·vaali tulee tapahtumaan verrattain -painattanut 1harventamalla kai:k1ki lisäyk-
33861: lSIUUJrella halloolla ja; pers•oo.na-politii,k,an set, niin että jokainen huomaa, että ne on
33862: merkeissä. Luulen, että saadaan suojelus- muutettu jälkeenpäin. Muut -pykälät muu-
33863: •kuntaparaadeja ja ,-paljon tuollaista l.oistoa tetaan •samalla lmn toimitetaan .suurem-pia
33864: juuri sen ehdokkaan ym-pä.rillä, .ionka toden- revideerauksia lakiin. Tällä tavoin .muis-
33865: näJk!öise.sti oikeisto tulee asettamaan, ja tustus -painaa tässä .sangen väili.än.
33866: minä luulen, että toirselta -puolen täällä va- ,Minä, kuten alussa .io sanoin, katson et.tä
33867: semmistossa tullaanr katselemaan ,-päältä ny.kyisen 23 §:n muodon ja 94 §:n muodon
33868: näitä vaale.ia. Me ollaan köyhiä -puolueita., välillä on pal,;.on .suurem-pi ristiriita kuin
33869: meillä ei ole varoja, käY'ttääJ bollaiseen hyväksyttyyn samaan !henkeen laadittu
33870: ;puwhaan, joka ei kuitenkaan l011>Ullisesti 23 §, -puhuma tta·ka.an .siitä ristiriid>asta,
33871: mitään ratkaise. Niin että jos ,,-presidentin joka on nykyisen 23 §:n .ia hallitusmuodon
33872: ;puolue" odottaa kokemuksia, niin kyllä 2 § :n välillä .-per.riaatteessa. Minä katson
33873: minä toiNotan onnea jälleen n'äillekin vaa- siis, että •kai,kki sekä -periaatteelliset että
33874: leille. Mutta minä e-päilen, e.ttä ne :koke- ,käy:tännlölliset .syyt puhUNat •sen -puolesta,
33875: mukset eivät tule olemaan k·ovin loh.dul- että hallitusmuodon 23 § muutetaan sellai-
33876: lisia·. Mutta .asianlaita ·näyttää olevan niin, seksi, jollaiseksi eduskunnan enemmistö
33877: että toiset ·halua,vat kokemuk•sia kokemuk- alunpitäen sen tahtoi ja josta eduskunnQ.n
33878: sien jälkeen ja sitten vasta uskovat, mitenkä enemmistön tai osan siitä sai luo-pumaan
33879: a,sian 'Pitäi,si olla.. Jos me vasta'Puolueen ainoast.aan 1se, että oikeisto käytti 1häj,käile-
33880: jäseninä voisimme neuvoda antaa, niin ke- mä:Uömästi sille .-perustuslain mukaan tule-
33881: hoittaisin ,,'Presidentin -puoluetta" 1uo-pu- vaa .oikeutta 1/6 osalla äJäni.stä äänestää yli
33882: maan nä.istä kokeista ia kannattamaan nyt vaalien /hallitusmuoto, joka silloisis,sa
33883: tekeillä olevaa hallitusmuodon 23 § :n muu- oloissa kat•sottiin aivan välttämättömä·ksi.
33884: tosta. Kaikki -puheet V'elvollisuuskysymyksistä ja
33885: ,Vastalauseista kiinnittääJ myöskin 'huo- muista sellai,sista cm tMen !-paikalleen o-su-
33886: miota ed. Setälän ynnä mu]den va•stalm.Lse. mato.nta.
33887: He -puhuvat hallitusmuodon 94 § :n jälelle- •liiinä näi·nmJUoldoin 'kannatan tämän lain
33888: jääm]sestä. TäsSiäl -p:YJkälässä -puhutaan hyvä1ksymistä j.ru samalla ilmoitan, että
33889: siiiJä, että -presidentin vaalin toimitti ensi niit·ä toi,sia lakeja, jotka tässä yhteydessä
33890: keNalla edw&kunta. On selvää, e.Uä tämä tulevat k,yi'\ymyks.een, tulemme täällä va-
33891: -pykälä on kerrassaan kuollut kir.iain. Se semmistossa .ioka .ta-pauksessa äänestämään
33892: on -paljon enemmän kuollut kuin vanhan vastaan, siitä ihuolimatta mikä täJmän nyt
33893: hallitusmuodon 38 §, joka myös oli kuollut, kysymyksessä olevan lakiehdotuksen koh-
33894: muita .nousi ylös .kuolleis·ta. Täimä -pykälä talo tule.e olemaan.
33895: ei tule :missään ta-pauksessa kiä:ytänooön ja
33896: Hallitusmuodon 23 §. 58T
33897:
33898:
33899: lEd. SweniJorzets:ki: MiJD.;ä en ole hellliinä:n hä:n' muka tulee pa~rlamentista
33900: -oHut tilaisuudessa tutusturm.a:a:n sen parem- riippUJVaksi, .sitä enemrmäJn tuo kuninkuu-
33901: min nitihiru pöytä\kirjoiJhi,n, jo~strar {)l~si Vloi- den fetishi tulee muistuttamaan entiselle
33902: u;u,t ;SaJada. sel mt uitteetj n.iilstä ll'istei1e- kuningarsmielisten ryhmälle oi,keata elävää
33903: vistä a.ia.tussuunnista, joita oli olemassa tä- kuning-asta ja sitä suuremmalla t,yydytytk-
33904: män asian esilläollessa viime eduskunnan selläi se voi sa.no·a,, että sellaisen ;presi-
33905: päivä(i'ärj.e:S!t~sessläi. 0 len· lkuiiJenikin eMi- dentin >v:a,Uassa tull'tuu jonkinJainen' enti-
33906: nyt kiinnittää rhuomiota erääseen lausun- sille monal'lkistelle mieluisa sivumaku.
33907: ~n~ jonrka ed. iSetäJlä •olll tehnyt ja. jonka; 'Mutta niin mielellään kuin llllinä t.ämän
33908: voi ottaa täJlläkin: kertara lain1 aawosteluill ilon oikeistolle soisi.ILkin,. ,si_,käli :kuin näillä
33909: läfutölwhdalbi, siUä luu:len, ettå juuri ed. rhaav.eiluilla on puhtaasti platooninen mer-
33910: &tälän Ia.usunnoss:a. tuli esirlle •sre :päJäaja,tus, kitys, niill' en kuitenkaan löydä heidän yri-
33911: joruk:al ymvärillä koko v:äJit.tely kcethittyy. tyksessään luoda rpres~dentistä kilpailevaa
33912: Sama ajatus ensiillltyy rsitäp·aitsi ed. Setälän 'kuninkaan fetishiä mritäii!n todellista pohjaa
33913: vastalauseessa tälläkin kertaa.. Ed. Setälä ka.n.sanrvaltaisen periaa.tteen lllluuttamiseksi
33914: on tuonut e·sriim seum~awarru n.äkökannwn.: toisenlaiseksi kuin. mitä se on ollut ja tulee
33915: ,Oru pidet1J1Lvä yikJsi,ruomarmn siLmällä sitä j~a.tkuova.sti oJemaan. Kansain tairstelu
33916: ~alrtiollll uodron m;krenneJtlba" rSanoå. häm, ,,erf;bä omasta .suveveniteetistaan!, se on täydelli-
33917: ,se edreHyttää rtarsa;va:l:Jan, p•l'esid•emttiä, joka; ei sestä ja raja-ttomasta itsemräärääJmisoikeu-
33918: ·ole edrmslkulllna;Ir:Le: va.stuunra:la!inren ja; joHa cm desta, on aina käynyt kansanvaltaisen par-
33919: eräitä senlaatuisia valtuuksia, jotka eivät lament.a1rismin merkei,ssä. Ne, jotk.a, esiin-
33920: sove11u edrurskunnarn vaJi.tsemal.le pvesiden- tYIVät parlamentarrismin ja1 kansanovallan
33921: tiHe. Jos presideill:tillä on< olreVia oikeus ja vastustajina ·ovat aina py<rkineet luomaan
33922: va1ta Heltoo vra:hvist<us eduskunna:n päätrt!äi- valtioelämässä seU.aisia laitoksia ja eli<miä,
33923: miltä larei'lta ja. siUä. 'f;a;v;orill! eduSikunrnra.n sivu joiden tarkoitukrsena oli joko estää tai ai-
33924: v.eOOta kansa;a,nr, jra, jos !hänellä o·n oiikeus nakin radoitt.aa, jarrut-taa kansanedustajien
33925: hajoittaa eduskunta ja silläkin tavoin toimintarva pautt.a. Ja juuri näiden parla-
33926: eduskunnan sivu vedota kansaan, niin hä- menttien kansrsa 'kilpailevien elimien mah-
33927: nen ei pi,däi .oHat edurskunnan :va:l:irt·semra-, dista..on 1käyty ankaraa taistelua kansan
33928: v:aa;n v;arlits~ia:miesttelll IViarlitserma. Jos hämr suvereniteetin rvarstu,sta.iien ja sen 'puolusta-
33929: taas Olli o[.eva edus:klliUTI<tllli ~v:aJitsemra. nårirn jien kesken:. Parlamenttaarisen kansanval-
33930: hänellä ei pi,dä olla tuo.llaisia oikeuksia." lan ja~rruna ovat olleet entsiu rajoi~tetulla
33931: TäJssä ed. 18etäJlrärn. atia!t.uiksess!a. :pii'1ee tyy- vallalla hallitsevat kuninkaat ja sitten suu-
33932: .pi;llinren. sa,niOi:sinrk{), IJ·e.rinnöllinen mona.r- remmilla, pienemmillä tai näennäisillä val-
33933: ikistirnren peria.arte. 'Tä1Bä mirnä ent kuiteill- twuksilla varustetut rpresidentit. Kansan-
33934: b<a.n tahdo sa.nroa,, retilä ed. :Serbälä ol~si jatt- valtaisen' periaatteen voitto on tapathtunut
33935: ku'Vasti montarrki,sti. iPärin;v;arstoin: hiitnte'IJ.i vallankumroukrsellisen porv.arri!s•t•on - Stellai-
33936: inrt:oossitnrsä ta•savarl ta.laiseren hallitusmuotoon nenkin on olemassa - ja vallan:kumouksel-
33937: n·ähd·en' ja~~ h1äJnrern1 sillä ~.alarHa. suoritt.allllalnsra li,sen proletariaatin yhteisestä painostuk-
33938: a,,n,sitOikas työ ovat omiaan osoitta,ma.an, etrtJä sesta .sekäJ sanoisinko, tot.telemattomien
33939: <hän ron luo:punnt en:ti.ses,ttä ka:nnra1s.ttaan .ia on 'J)arlament~tien myötävaikutu'ksesta. Ja. j.os
33940: nyt vrulmits hyvä,ksyrmJäJä;n, ja, tukerma.a:n näinollen katsomme, k·enen: kustannuksella
33941: maan tasa.v:ailia'lrailstar haillitusmuotoa. ~Minä! kansanvallan voittokulku on parlamenttaa-
33942: vaan tarhrdon kiinnittäJä mrVJoisa:in edust.acraitnt ri.sessa elämässä kehittynyt, niin lh,u•omaam-
33943: hiUomiotar siiJh,en, 1kninika ihrmi,srett !S'endälikreen .me, että se on kelhirttynyt ensibi kuninkai-
33944: kui.n he rowt ltutopnnteert mona.rkisi:isista den ja sittfm "Presidentin vallan krusta:nnuk-
33945: hraa,VJeitlui:sta kniiJenikin milttei va:istomai~ sella. E'nsin: •sanottiin,. että: kuninga•s 'On
33946: se:sti, u.seilllr itse ,siitä lhuoli:matta, etrsiväJt ,saanut vallan Jumalalta ja koska kansalle
33947: jonikunilaisfut kumirnJmuden' feti<slhismirä rmyöts ei Jumala mu:ka tällaista valtaa antanut,
33948: ta.s8JV'allan rpres!iJd.enrtiiJJ val.ta-arsremra's's:a.. piti kunimkaildenr vallan olla ,rajoittamaton
33949: Mutta tällll:ä sieiluHr.neill, teH.iä iVie heidäJt ja kansasta täysin riippumaton. Kun tämä
33950: ikuitenikin eDeh.dykseen. Hei.stl:L nillmitrtJäån teoria .kadotti auktoriteettinsa, niin !keksit-
33951: tuntuu, että kuta suuremmaksi p~res]d·entin tiin uusi. Kunin,goa.s saa vallan, tällä ker-
33952: n il e n n äi i n e n va.tlta kasvaa .ia kuta vä- taa kansalta ,ia sellaisena jakaa ~valitan par-
33953: 588
33954:
33955:
33956: la:mentin ·kanssa. Vallan ja:kami,seHa tatr- laista oikeutta; ·eivät opreside11tit sitä-
33957: koitettiin niitä kuninkaan oikeuksi·a· .ia etu- paitsi ole jruuri koskaan käyttäneet .ia siinä
33958: oikeuksia, i.oita thän on v·oin:ut käyttää vi- sulhteessa,, minun täY'tyy iSanoa, että ne ovat
33959: rallisesti parlamenttia, mutta epävirallisesti tehneet 1hy.vin viisaasti; ptresidentti palaa
33960: itse 'kansaa vastaa:n. Sella.]siin kuninkaal- taikaisin kansan jorukJwo11 usein vielä p~e
33961: lisiin etuo~keuksiin. kuuluivat seuraavat: nemmillä oikernksilla varustettuna kuin. on
33962: 1K1unin,gasta ei ·valita, ihän thallit,s•ee perin- muilla kansalaisilla,. esim. niiss.äJ maissa,
33963: töoikeuden nojalla.. Kuningasta ei tuomita joissa entinen presidentti ei {)le oikeutettu
33964: eikä arvos·tella, ko·ska hän ei ole kenelle- tule.maa:n uudelleen v·alitu1k.si presi•dentiiksi.
33965: kään vastuunalainen. KUJnin.gas·ta ei voida Kun on näin a'sianlaita, niin li'eneekiö .syytä
33966: parlamenttaarista tietä poistaa. vallasta niin tulkita presidentin as,emaa si·ten, että hä-
33967: kauan kuin hän itiS<e sitä vastustaa. Kunin- nellä on iffiiUika oik.eUIS1 ja valta olla edus-
33968: kaalla on oikeus olla ihY'vä.ksymä!ttä parla.- kunnasta ,rii,p.pumaton niinkuin ed. .Setälä
33969: mentin säätämiä lakeja: ja. lhän voi es.tää sanoo. SilLä onhan s1elvää, et,tä presidentti,
33970: lain astumasta v.o]maa,n, n. s. rubsoluuttinen .ionka it.se olema.ssaolo riiPIPUU eduskunnan
33971: veto-·oikeus. Kuninkaana. on oikeus hajoit- pä:ä.t.öksestä, ei ·voi oHa eduskunnasta riip-
33972: taa valtiopäilvät, kuninkaana on ·oikeus pi- pumaton. Häin ei voi mitenkään esiintyä
33973: tää jonJkunilaista. loistoa 1hovissa•an sek•ä har- eduskunnan lk.ilpail~iana, kansan valtuutta-
33974: joittaa oman dyna1s1tian lhyv.ä[l~si ·voima,ka.sta mana henkil·önä. Onhan päivänselvää, että
33975: propruga.ndaa .i. n. e. Sittemmin ovat por- kansa, joka valtuuttaa 01man .edustajistonsa
33976: va.rit 'S!Uorittaneet v·allam:kumouksia, joiden pa.rlamentissa :säätäJmää.llll, muuttamaan .ia
33977: päämääränä ·oli .par.lamentrtaarisen tasaval- kumoamaan kaikki penustus:lait, ei voi aja-
33978: lan aikaansaaminen ia asettaminen kunin- tella sellaista., vaikkapa valitsijamiesten va-
33979: kaiJden tilalle •pr.esidentti. Ja koska. wesi- litsema cpres~d:entti, j01ka. ei oliisi perustus-
33980: dentin va1last8J ·on meilläk]n nyt. täällä lai•sta, .se tahtoo sanom, eduskunnan ;päätök-
33981: puhe, niin tah'don kiinniMä ä huomiota: sii-
33982: 1 sesMI riippuvainen valtioelim 1Se valta,
33983: hen. misS'a .su.:bteeSos·ru pres~dentin valta, .ioika .me~dän presi!dientillä. on1 on .Suomen
33984: vaikka se oHsi kuinka sumi, kuitenkin edus:kulllnan eikä .minkään muun lh.änelle
33985: er·oaa sekä jmidisesti että poliittisesti ku- antama ·valta ja tästä johtuu, että myö.s:
33986: ninkaan vallas•ta pa,rlamemttiin nähden. Ne sama eduSokunta eikä milk.ä;äm muu voi tä-
33987: eroavaisu udet ovat .g.euraavat: män vallan pr·esi:d:entiHäJ milloin taharusa
33988: rPresidentin •va.lit1see kans·a joko· par.la- pois ottaa. ~S-amaten se voi :muuttaa myös
33989: mentin tai valitsijamiesten k.aurtta; presi- pre-sidentin kompetenssin. Presidentin suls-
33990: dentti valitaan lY'hyeksi määräajaksi; .pre- pensiivinen veto-oikeus sekä oikeus hajoit-
33991: siitentti on e:desvastuunalainen henkilö val- taa valtiopäivät ovat näinollen vain seTh-
33992: takunnassa; presidenttiä. syyttää ja usein laatuisia •presidentille uskottuja oikeuksia,
33993: tuomitsee parlamentti; ;presit:lentillä. ei ole .iot,ka ihän. on saanut suoraan eduskunnan
33994: mitään malh·doUisuUJtta estää eduskunnan käsistä meillä 1Suomessa. ja j.oilla. on siis
33995: hyvä1ksymien lakien voima!l!na.stumista, jos pulMaasti ik.äytännöllinen eikä missään ta-
33996: parlamentti niin tahtoo; häJnellä on vain n. 'J)aums.essa 'kal!Soa'n edustajiston oikeuksia
33997: s . .suspensiivinen vet·O'-oikeUis 'S. o. oikeus pa- rajoittava merkity.s. •Mutta j.os asianlaita
33998: lauttaa asia ·takaisin edusiiDunnan toisen ker- näin on, ni~n mitenkä voi P:u'hua siitä, että
33999: ran käsiteltäväksi; p.res1dentti ei näinollen meidäJn p1residentillä on senlaatuinen asema,
34000: .ia'a .parlamentin kans,sa aLkuperäistä valtion- .io:ka ei .mwka sovellu eiduskiunnan valitse-
34001: valtaa~, vaan on hän monessa tärkeäis·s.ä asi- malle wesidentille. Eikohän Ranskan we-
34002: assa suorastaan .subordineeratuss.a,,. :s. o. pal- sid•enHi, ;ionka. valitsee parlamentti, ole va-i-
34003: velevassa a.sem.a.ssa;; presidentti ei voi ise- kutusvaltaansa näJhden ainrnkin yhtä .suuri
34004: kaanltua hallitrusmuodon muult,tamista kos- "PoEit.tinen henkilö kuin: Suomen rpresidentti?
34005: keviin a.sio~hin, mutta; parlamentti, joka Kun tämä asia nyt on taas tuJ.lut edrus-
34006: ytksinomaan .säMää perustuslakia, voi esim. kunnan kä,siteltäJväksi, niin min;äJ toivoisin,
34007: "Päättää, ettäJ pres·~dentintoimi lakkautetarnn että ainakin ne .porvarilliset puolueet, jotka
34008: tyk,källiää.n !sellaisenaan; p•res.identti ei 'V·oi sanovat olevansa tosidemokraattisen ke-
34009: ha.ioitta.a valtiopäiviä monessa paikassa hityksen ja oikean tas,ava:ltaisen periaat-
34010: ilman vaHiopäivien suostumusta; täl- teen lk.annatta.iia, eivät esiin:tyisi trussä lJre-
34011: Hallitusmuodon 23 §. 589
34012:
34013:
34014: sident~n: vaalik.YsYllllyik!Sessä -kansan edus- kuntaa. ja kansamvaltaa vastaa,lli. ·Suomen
34015: kuntaa ja..siis myös it,seääru vastaan. 1Sa- työväki on lähettänyt so.siali.demokraatteja
34016: nott.a,k>Oon mitä tahansa., .niin on Suomen prurla.menttiilli taisteleiiDaan ka.nsan täyd.el-
34017: pres~dent.ti sittenkin .riippuvainen Suomen lis.en itseiiDääräämisoikeuden ja suverenitee-
34018: eduskumnasta :s e k ä ;i •u r i ·d i iS' e s t i et t ä tin puolesta, mikä onkin ainoa kansanval-
34019: p o l i i t t i s e s t i. J uriidis:esti ·sit.en että ta~sen parlamenta6smin oikew .päämäärä,
34020: eduskunnalla on .rajaton valta päättää ihal- .ia tältä! ;kannalta. kat•sö~en .so,sialidemokraa-
34021: litUJSmuodosta ja tämän kautta myös it•se tit jy,rkästi vastustarvat sitä t·endenssiä,
34022: presidenttilaitokls•esta, poliittis·esti taas .sit.en j.oka t.ahtoo tehdä presidentistä suuremman
34023: että hallituksen, joka on ainoastaan edus- tekijän, kuin mitä 'hä.n itse asia,s.sa .Suomen
34024: kunnalle vastuunalainen, on pakko toimia, peru.stuslakielli mukaan on. Kenen'kään
34025: niinkuin •siM, taMoo eduskunta eikä wesi- auktoriteetti .ia valta ei •saa suureutua
34026: dentti. Ja koska juuri ed,uskunnan pruä.tök- eduskunnan k•ustaunuksella, niin kawvan
34027: set S.Y'mlbo.lisoivat valtioksi mruodos.tlmeen kuilu edUJs!kunta edustaa Suomen kansaa.
34028: suvereenisen kansan ·kor1keinh tahtoa, niin On .sangen ~lalhuttavaa, että maalaisliitto
34029: on selvää, että Suomen eduskunta se1laise- Olli ottanut tälssä asiassa oikean kannan ja
34030: naaln on hyvinkin• •sorvelias laitos valitse- toivotta,va,sti siinä lo,PIPUUn saakka .pysyy.
34031: maan maallemme padamentiJsta .iuriidisesti (Va.semmallta.: !Kyllä siellä on taa.s poik-
34032: ja TJoliittises.ti rii•ppuva•n presidentin. Halu keuksia.. ) Minä toivon vain. 'Kaiken tä-
34033: koroHaa pres~dentin auktoriteettia sen män 1rn1na olen tahtonut ,sanoa senkin
34034: kautta, että hänet valitsisivat erikoiset va- vudksi että: cpemstuslakivaliokunna.n mie-
34035: litsijamiehet, on .selitettä,vi,ssä vain •siten, 'tinnös·sä on painoiStettu pä,äasiallioses.ti sitä
34036: että tämän suunnan politikot luulevat seikkaa:, että wesidentilli vaa.li,t valitsija-
34037: tällä tavoin väilieutävänsä parlamentin arvo- miesten kautta tuottaisivat valtioHe turhan-
34038: valta.ai, ~sillru .silloin näyttäi.si •siltä, 1kuin ei päivä.istä puuhaa ja ta.rp~eettomia. menoja,
34039: eduskmntamme olisikaan tä.y,sivaltainen, On myönneHä,vä, että tämäkin tärkeä ta-
34040: jos se kerran ei v.oi.si valita. presidenttiä. loudelllimen !puoli on puheenalais.en kysy-
34041: Mutta koska sen todellinen a•rvo ja vaiku- my;ksen y~htey•dessä otettava 'huomioon,
34042: tusvalta. ei Tiipu meillä pre,sidemtin vaali- mutta ~se ei sittenkään• ole pääa1sia.. Pää-
34043: t.arvasta, niin ei mielestäni ole mitään syytä kysymyshän on siinä, onko 'Suomen edus-
34044: tuhlata moisiin vaalevhin suuria rahoja kunta poliittisesti ja iuriidisesti .sovelias
34045: ja aikaa. Sitäpaitsi ei eduskunnan, joka la~tos itse valit;semaan valtion päämiehen
34046: edustaa Suomen 1kansaa, ·ole vähintä:kään vai ei tai ~onko valtion päälmies eli pl!"esi-
34047: syytä mennä tässä. asiassa lausumaan itsel- dentti oman arvovaltansa tähden 1sellainen
34048: leen s u o r a n a i s t a e p ä l u o t t a m u s- henkil.ö, .ioka ei saisi olla, mu.k.a eduskUJn-
34049: 1 a u s e t ·t a. Edl. ISetä:lä on trumiän asian nan vaa}eista riip,puvainen. .Siitä on kysy-
34050: yhteydessä sa,llionut: Jos kerra.n tahdotaa·n mys. .
34051: muuttaa !hallitusmuodon 23 §, niin ei olisi Jos me tarkistamme meidän oman :Suo-
34052: pitänyt tyytyä tämän p,ykälän •muuttami- men ha:llitusmuorlon <si.sältiöä•, niin me en-
34053: seen, vaan joihld.onmukaista olisi oHut, että ·sinnäkim huomaaiiDme sen, että tuo halli-
34054: olisi elhdotettu my,ö.s 19 ja 27 ,§ :t muutetta- tusmuoto on1 tullut vahvistetulksi eduskun-
34055: <viksi, nuo pykä1ät .iotka määräävät ,presiden- nan päätöksen mukaisesti, kuten h.allitus-
34056: t-in toimiva[lan. Tässä suhteessa olen ed. .muoldon a.lkulauseeSisa selvä:sti sanotaan.
34057: Setälän ka.nssa ai,van ;samaa mieltä ja kat- Se talhtoo ·sanoa, eWt edu.Sikunta on ollut
34058: son, että hänen loo.gillinen .iolh,topäätö.k- ainoa juriidinen alkuJ.ähde voimassa·ole-
34059: sensä Olli tä,ssä ,kohdin aivan oikea.. Ajan valle haUitusmuodolle. Hallitusmuotoamme
34060: mukaan onkin py;rittä:väJ siihen, että nuo ei oHut meillä samelemassa mi1kään vallan~
34061: ·hallitusmuodossa lizytyv.it pykälät tulisi- kumouksellinen perustava k·ok~ou.s ta,i ensi-
34062: vat tässä esitettyjoen nä:'kökdhtain mukai- mäinen kongressi, kuten esim. Philadel-
34063: sesti meidän .perustuslai,stamlffie poistetui,ksi. phian kon,gressi Amerikassa, tai sitten kan-
34064: Vielä kerran .sanon, että kaikki ne edusta- sa itse välittömästi referendumiensa kautta.
34065: jat, jot•ka. pyDkivät koristamaan pr.esident- Hallitusmuodon vahvisti rajattomilla val-
34066: tiä näennäi•selllä .muka eduskunnaista rii'P- tuuksilla. Suomen ed,us~mnta itse. Ja. nnn
34067: pumattomalla prerogativillä, t•oimå.vat ed,us- kauva.n ,kuin tämä iS:a.ma edUISku•nta ei tule
34068: 590 Perj:arutaim.a 2JO p. •lotkrukuu•t.a.
34069:
34070:
34071: siirtämään perrustu.slain vah:Vistamisoikeutta teitä. Ja tämä :mielestämi ookiu helposti
34072: välittömästi kansalle, on aivan erheellistä ymmäirrettävä asia. Sil1äl meidän edes'-
34073: luulla, eMä eduSikunnan valtiovalta voisi iSämme on selvä, vanha, tunmet.tu poliitti-
34074: olla jonkun muwn elimen ra1ioittama. Hal- nen ,ky:symys, .ion1k a käytännöllinen rat-
34075: litusmuodossa hyvin sattuvasti sanotaan- kaisu kussakin eri konkreettisessa tapauk-
34076: kin, että jopa ylin toimeenpanovalta,kin sessa osoittaa, l.ankeaako voitto todelli-
34077: on vain ,rus•kottu" tasavallan p1residentille. sen ;vai1ko ·keinotekoisen kansanvallan puo-
34078: Se ei näin ollen kuulu hänelle minääJn pois- lelle. Ne 'kansanedustajat, jobka tänään
34079: tarrnattomana ja eduskunnasta riippumatto- tulevat äälnestämään puheena.olev.aa. muu-
34080: mana oikeutena. to:sehd•otusta vastaan, tulevat •siis esiinty-
34081: On puhuttu .siitäikin, että ipresidentiillä maan Suomen eduskurutaa ja siis myö.s
34082: on muka oikeus ja valta !kieltää vahvistus omaa valtaan1sa vastaan_ Ja tämä ei ole
34083: eduskunnan lhyvä'ksYJmältä lailta. Että suinkaa1n mikään taistelu todellisen kan-
34084: moinen oikeus on näennäinen eikä todelli- sanvallan rpuolesta. Sehän on sitäpaitsi epär-
34085: nen, osoittaa meille ihallit.usmuodon 19- §, 1uottamusla u.seen lausuminen itselleen_
34086: .iossa iSellvästi sa.nota.an, että jollei pre·si- Ajatelkaa, kuinka, kunnianinen tehtävä!
34087: d·entti lakia vahvista, tulee se ilman vah-
34088: vistustakin voimaan, jos eduskunta niin Ed. S e t ä1 l ä: Täimiä kysymys on jo se'klä
34089: haluaa. vuon1na 1'9 1:9 että ,silloin, kun, esiUäoleva
34090: 1
34091:
34092: Se seik!lm, että ip•resid.entin ollessa estet- eruuSikUn:ba:esiiy.s tehtiin, ollut n1tin laa..}an,
34093: tymä hänen t•ehtäviään hoitaa edruskun- .ia monirpuoli·sen keskustelun aJla:isena, että
34094: nalle va;stuunalaineu pää,mini·steri, on myös- :m:Unun e:i aJku.ia1a1n ollut ta;rilwituksenili 1ällä.
34095: kin omiaan alleviivaamaan presidentin kertaa keskustelua asiasta ainakaan omasta
34096: su bordineerattua asemaa täysival tais·en DU:o1estam~ villrittäiä: uu.ruelleen, vwam ainoa&
34097: eduskunnan rin1naU1a. 1Se tosiasia, että taaru ylksinke<rta.isesti eihdoiltaa. •että nytt
34098: kaikki valtioneUJvoston jä.s.enet ovat 43 § :n e.si11älol<e:VIa lerpäiä:mäiä:n jä.Jtetty ed uskumta-
34099: mukaan •vinkatoimistaan .eduskunnalle v.as- esitYJs hyliä!ttä~s.ii!n. E.CLelliJsten. puhujain
34100: tuunalaiset, osoittaa taais sen, että pres·i- }ausu:nilliot alll'taVJat kuitenkin ,min111lle ai-
34101: dentti parlamenttaarisissa maissa• on ihyvin .h.etta. la•usua a,sia,st1a vielä muut<amia sa:noja,
34102: rpieni tekijä poliittiseen vai!kutukseensa näh- IMintälkin e~äi ed. Ryömalll esimerkin mm-
34103: den, llllelkeimpä nolla. ,Jos edusk!unta nos- kaan ensinnä! kos!kettelen hiukan tämän
34104: taa esiJIDr. syytteen presid·enttiä vastaan, asi!an esihri·sioriaa.. E.d. Ryömän esitys
34105: niin Otn presidentin pak,ko pidättäytyä toi- trust.ä a'sias1ta, oli :melko:iisen vai]li<nainen• tai
34106: mestaan. ·ei ainalkaa,n• k·ä,siiltälnyt tämJ.<äln esi,historian.
34107: •Voik·o nyt, arvoisat kansanedustajat, al:kua. Kaiki.Ha eh'kä lienoo mui:stissa., että
34108: tällaisen hallitusmuodon najalla. väittää, .io ennenkuin hallitus antoi esityksensä uu-
34109: että eduskunta ei olisi muka sov.elias va- deksi ha.l:litu:smUJooOimsi vuon.na 119119, useat
34110: litsemaa;n •sellai;sen ·p;res~dentin, jonka per- e.duSikuDina:n jä.senet, edu:skunllllan: maa•lails-
34111: soona. ja toimi ovat ehdottomasti .eduskun- liitt.oaaiset .iru edi,stYJsmielrilset jläisen,et :vihtei-
34112: nasta 1riippuvais·et? Voida.an·ko vedota sii- se·sti, 'O'li'VIat tehneet edu•SikuntaesitYJksen.
34113: hen, että presidentille on uskottu muuta- Ja tässä e<duSiku:nrt;a,esrt;viksess:ä oli pr:eSiiJdellJ-
34114: mia sellaisia telhtäviä,, jotka vain näennäi- tiru VJa<a•li ehd,ot.ettu t,a,pahtuva:ksi va.litsi.J.a,..
34115: sesti ovat itsenä~siä? Luuien, että vastaus miesten ikarutta. Kun a1Sii:a. tuli per:ustus-
34116: niä~hin kysymy.ksiin on itsestääm selvä. laJåvaHokun;ta,alllJ ja asi~ta ®si:nnä •käsitel~
34117: Ennenkuilu lopetaru, tahdon vielä huo- tii!n juuri täJm,äm: edusikrmttaesitY'ksen poh-
34118: mauttaa., että tätä mielenkiintoista 'kysy- jalla. t,a,p.ahrtu:i erä!ä:niäl l.auvamt.aipäimnä.,
34119: m,y.stä käsit<eltäessä ei voi edes r.at~Sastaa 1 jolloin• su11ri osa v.a:li.o'lmnman. jäJSen,iJstä oli
34120: suurilla auktoriteeteillä. Sillä itse tiede ja poissa, ettäJ j:~:k,:wenkin pi·enel~ä en~mis-
34121: koko se laaja kirjallisuus, joka. ko·skee töHä muutoettuniKI'n nuheenalallnen esityk-
34122: valtio-oikeutta yl·eensä ja kansanvallan sen pykä·ltäJ sil:liä taJv.a,l.l:a, että preside;n:ti:n
34123: OfPpia eriks.oon, ei ·ole päälss.y.t luomaa•n sel- va1a,lini t.oinn.itta.isi edlllskunrta. SiJloinen1
34124: Jaista ku.moamatonta t•eoriaa, .inta vast.aan hail'litus ~seum,si pykäl1ä pykä.Jlältä perustu.s-
34125: ei telhtäisi suurt•en auktoriteettien ta·holta la,kiJva!Hokunmran· työtä paraålkoo. val.mi<St<eJ...
34126: lhy,vin arvokkaita muitutuikJsia ja va.sta.väit- , 1ers:saan Oim1a1a: esity>stänm .i.a 1mmutti siinä
34127: Hallitusmuodon 23 §. ' 591
34128:
34129:
34130: rva<sta181Va1Il• -pykäJ.·äm, sitä m:vlöten. kuin. -pe- 1Jlllolesta:ni en. :VIOi vieläk'älän· rmyönt:ää, että
34131: rustuslrukivaliQ1kumt.a teki nliL:ilhiu 'PYkäJliiru olisi hyvän .patrlrumenrtJa:a.risenr tava111 mu-
34132: muutoksia.. J.a kuru tultii.Jn, nuheenala,iseen .kaista., että kun :on sovittu, että pr.eside'Ill-
34133: vaa.li-py:käJläan, nå.i.Jn, rsiiHoiu 'hal·litu.s myö.s- tin v>aa1li eDisli !kerralla ·oli.J ta.p.a-htuva edUJS-
34134: kin muutti •O<illaJil' esitykseniSä va!Staav·a.sti. kunnan kautta .ia vaJStedes v~Vlitsil.irumiesten
34135: Ja näin sii.s tuH ta.-palhtuJJnaarn,, e.tt.ä haUi- ]mutta., kuitenkin a:setettai,siin nå.in, että;
34136: tuksen esitY:s edUJsilmn·na;lle anncltiin tässä va,aE ei y~htäJkää:n .ainoata kertaa tulisi ta-
34137: muodossa.. .SiUoimen1 vrultionJwiil~Via :vhty.], -pahrt.uma,an sill-ä ta.V!alla. joka. sovittiiJD, sään-
34138: juuri tä:vsi1111 -par:1~VmenrtJaarisesti, ha,l1ibu!k- tönäJiseksi.
34139: senrS81 enemmirstöön j,a a.n.toi esityksen, .senr Perustuslakivaliokunnan mietinnössä esi-
34140: mukaisesti, Vlairkik·a• t:unmretUISti häinretUä oli tetään ainoana syynä, minkä vuolksi hallitus-
34141: p.el'lSOOn.aJ.lise:sti to~nen m:Uelimidie. mu,od:on 23 § o1isi m.uuiJettava, että Suome'Ill
34142: Min.nn1 eil ole sy.ytä ruveta tläsrsä laa,jalti .kaDisa· ei raih.aUisesti ei.'kä n:äili:tläiV'älsti myös..
34143: 1
34144:
34145:
34146: e.sittäJmäiälru rui.itä •sov.itte}uja, jroita siHoiru ' kä!äi'Il mumiiH:Usesti eikä si.eluU:iJsesti jaksa
34147: käytiin ;haHitusmuotoasiasta. Lienee kui- kestääJ presidentin vaalin tuottamaa rasi-
34148: tenkin tunnettua, että niissä sovitteluis- tusta. Minusta tämä syy on kuitenkin
34149: sa eivält rol~oot lky.sYJmyksessä Ste~Uaiseil liian vähän ,painava. . · Äsken täällä
34150: asilart. kuim1 riit~rimerkirt, vraa1n sovittetu:t lausuttiin siihen ta.paan, että .ios Suo-
34151: koskivat kolmea -p~äiäasiaru, eniSiim.nräJkin -pre- meni kansalla on varaa pitää ,presi-
34152: side'll.ttillll va.alit~a.-p.a,lV, toiseksi rJJei'IU'srtnslai'Ill 'denttiä, niin siHä my·öskin on varaa
34153: säätä!mistäJ semmoisessa tapauksessa, että 'hankkia ihänelle kesäpalatsi, minkä edus-
34154: ·presidentti kieltäisi perustuslaiHa varhvis- kunta äskeisellä päätöksellään on osotta-
34155: tuksenoo, seikäJ viih.doinr KYiSYiffi:VSt:ä: silitäJ, nutkin.. Mutta ainakin kai vielä pa-
34156: oliko "Preside'll,tti eduskun•nrrun tu•omitta.va., remmalla syyllä voi sanoa, ·että jos
34157: ·siinä ta:-pa.Uik,seSISar, että SlVvte h1äJn:1Jä va,staam Suomen kamrs,a.Ha ont vam•a n.atDinra: pystyyn
34158: nostett.a.i:så.li1n. iNäimtäJ o1iJv:altJ P•emsikysymyk- n:vk:visenr haUitusm'Uo.dont nerustei:den• :mu-
34159: .siä, ja tunnet'tna,han nn, että kompromis,si ka,i•nrenr t.a,s~warlilat, n.iin sil.HL "Pitää olla vare.la
34160: sitten' .l<>htiJ siihen tilllokseen,, rebtä "P:r:esid~rutti voidra valita, ta,sa•vallalle presidentti.
34161: ensimäiseltl'äJ lk·erra[l& ·oE,si ·edus1kunnan1 va- Minä en tahdo seuraten arvoisan edellisen
34162: littaiVIa, mutta että it~e la:kiin sälällltönrui- puhujan esimerkkiä ruveta pitämään valtio-
34163: S€1ksi tava:ksi tlllli,si, uresi.d.en1tin varErtJsemi- oirk·eudellist~V 1uemtoa; !J)all"lamenil;a.rismisiJa.
34164: nen va.Jitsi.irumiestren :karutta:, 1se on, että :ka.n- ,Siihen mirntä en1 ehrkä 'P:vsiyisi.kä!än. Minä
34165: saHa tultisi olemaran 'Pl"e,sidtemtitn, Vlalitse:mi.s- ta,hiloisi:n •sanoa h'äinen teoreettisten muistu-
34166: orkeus. Täih.ällll kom-promiJssii'Ill SillOstuivart:. tursie'll,s•a .iohdnsta, että parrl.amentariJSmi on
34167: eduskunnan vaalinr vastustajatkin etupäässä semmoiDien a1sia, joka ei ole ominai.nen. re-
34168: sillä uerursturkseHa. .. •ertt:ä: oli täl'ketä;täi .sa,ada: nublirkaanis·elle valtiomuodolle, vaan sovel-
34169: t~äJmä a9La tsiHä kerta~a. nroueastli rmiJkai:stukså.. tuu yhtä; lh:vvin1 monatrki.stiooen valtiomuo-
34170: Myöskin presidentin tilllormitsemi,sess~a· tul- t:oon ikuiru re"Pulblikaan.iseen. Onhan tun-
34171: tii'Ill siih,en tul·oiks·ee·n - eduslku:nm·an, toi'S'es.sa nettua,, etrt:Jäi rpa.rlalm-enrl:.ari,smi .iu'Uni. on .syn,..
34172: l.akiehd,otlllksessa, j.oika l.a.ilkså. tuli - •etm , tyn:vtJkii'Il' mon.ankia.ssa. ,i.a että toirsaa>lla ei
34173: nresridenltiru tn.o.mi;tseminren ei oUlllt jä·ä;V1ä · parl.amentarismi välttämättömästi kuulu
34174: ~dus:kunma:n t~eM.äJviä!k,si. .Sitä!va:stoin· korrn- l'e"PUJbliika•anillsee'n. IV'altiomuotoon,, niin1kuimi
34175: promiSISia rei saaiiJU .a~ka.a'ru perustuslain sää- Amerika'll es!imerlk!ki tooistaa1. Ei minusta
34176: tämiseen ta:rvi,ttavasta määräenemmistöstä mytö,skään ole ,sy:vtä ryht:väJ kä,sitt.elemäiiJn•
34177: seniälkeen •kuin presi·dentti oli vahvistuk- tuotru teo:r·e:ettista iky.sy.mys~Jäl. missä mälärin
34178: oonsa siitä >evännyt. presidentti on katsottava olevan vastuun-
34179: 1Minru1JJ1 on1 turh.a: t<ä1ssäi ryhtyä ~osket.t·e aila:inen redu,skunnra!lle. tAin'raikinl meidän
34180: lemaa.n sitlä 'ky,symy.stä, kuimfmru pitJkäJlle hall:Ctusmuroiomme muam•an· ()IJJj tämä V'aiS-
34181: velvoittava moraalinen voima on oleva tuol- t•UU'D.allatiiSUU:S rajoitettu hyvin, .vähii1n, ja
34182: laå.seHa komrprom.]SISrlTä. Joika iJapauikse,sSJa VIOisi sa.noa, ·että ·"Presi.dre:nltint varstuun.a]~a.i
34183: ·sovitteluilla silloin saatiin aikaan semmoi- suus oi•k•ea,siJa.am olisikin ristidi,dassa parlra"'
34184: nren l!llki, .ionrka kailkki pUJnluee:t tali a.ina:kin mentttari,smin lkamssa.. jontka murk.a.a,n, klllkin:
34185: ednsk1mna:n Sillurl enremillillstö sa~a>ttoi hy- minri,steri. on. va.stUiUIJJia.l.ainen' e.duskunmalle
34186: vä.ksyä. Ta1hdon· vain lisätfu, että minä eikä 'Vla:ltioo ,-päJäijnres. lEde~ninen puhuja
34187: 592 Perj,anroaina 20 p. ·lo;~rukuuta.
34188:
34189: .pwhui suspensiivisestä vetosta ja mainitsi vuitse V'61d011Ja kmiS•a,an, nriin srlloin ei ()l}e
34190: sen tul1llllll1Simerkill:Usen:ä rerpulbBki.He eli ta- t;äJmränla•at.u:Usee•ni hallitusmuotoon soveltuva
34191: sava1lalle. Mutta sehän niinkuin esimer- og,o, että hä•n •on tul()ill sam:an: edus!ku'll:nan. va-
34192: kit todista:v;art, 1sovel:tu:u myö,sk:in mnna.nki~ Etse~ma, ionilra !Siivu .h;ä;ru lka:n:saa;n vetoo.
34193: seen v•a:lt~amuort:oon.. Ja .mitäJ eTityi,se•stL Minä siinä asiassa voin teor·eettisesti aivan-
34194: tulee ,siihen 'V'eto-loikefUt.een'. mi'klL meidän. kin oHa Vihtä mieltä edellisen puhujan
34195: haUitusmwotomme .muk.a.aillo preside,ntiUä. on, ka.nists•a, että jos t•aa•s ,preside:nttJti olrisi: edus-
34196: niin hänen vah vistuskieltonsa tosiasiallisesti ~kunna.n v.allitse~ma., hänel'Lä ·ei rpitä:isi ollellr
34197: ei ole mitäiän muuta .kuin l'leferendumi'n. !k.aam~ olla nuheena.laisi,a oilmuk:si:a.. SiHo~n
34198: muoto. J,a sitä kailkert:.i ei V'oi1allle sam,oa., ,oJ.i.si ra~kenneJttaN.a kokona:a.n toiJsen:lainen
34199: ettäi re~en:mdum eli oikeus 'V'edot.a :kanlsan- haUitns.muoto·, mi:kä ti1etäi.s:] yksinomaista
34200: 'iili•n~st.~ksoon., olisi: m:UktäJä'n. par lame•nttlal- täy>dellilst1ä •61dUJskUJnlttaiVIa:l;t.aa., i1ma:ni mi:tä:än
34201: ri.smiln vwslla:koht.a. !Kun nresidentti kieltä1ä •oi~eu:tt·a ve,dota. ka.n1saan, v:a[iJi;oJn nä:ä:miehen
34202: va.hv~s:trulk,sent j·olta:kin l,a,i1h, n,i•iln 1se ei mer~ rpu.u1elt:a. ·Mi.nläJ silis e:n suinika.a:n. pam'6 päJä-
34203: kitse mitä1ä:n. muu>ta kun että häJn1 ka:t.soo, pa.in:o.a siilhon. •että, .e,s;rlläoloeva.n ehidotUJksen
34204: ettäi 1kam,sa1n on täJs·tä: alstiasta lausu;tl;ava hyväksymisen. johdosta hallitusmuodon 23
34205: miel:initle•Emsä rY"ali1Jsi1ia•i1m>a kautta, enmen,~ ja 9,4 § tulisivat hiukan epämieluisaan laki-
34206: ku:Un 1se v;oi tulla. h:Uksi. Nillin~kä:än myö;s- t,ek:nliUi:s.Oeiill rist,ilri.it:aatn, vaan siihen., että:
34207: !kiu e~dusku:n,na1n ha.],nittamri,nen e·i ol•e mi- koko mei,däint haNitu:smnotomme nerusteet
34208: tiliin muwtru ik.uin nefevendUJmi:n, muo>l:iO. tulilsivat muu:toks,en johdosta: ristiriitai-
34209: Pms~denrt:ti on. se hten!kilö, jonlka t1eMav:änä siksi .ia• lwiloo haHit,wsmuo:tOIIDJme m<elkoi-
34210: tässä. on :käy:i:t:äJä oikeutta. V'edota ilm·n•saa,n. sestilkin n:vtkvi:se:SJtä,ä:n hu:onJo:nli,si. Jos 1Jä,-
34211: Ka:n,sa.n tulee sillitäJ a;siasta. ta~kka nii•s.tä hä•n suunJt,aJa;n, tJaohdort.t:a~siin, 1menmä, kuin
34212: asioista, iot,ka ovat käsillä, lausua mie- esityksessä ehdotetaan, niin pitäisi silloin
34213: lem;ä, ennenkuin asia ratkaistaan. tehdä ·na:Uun s:uuvempia. IIDiuut.okJsia h:allitus-
34214: .Kun meridäm1 ha:Ilit·us.muotomme vuon:n,a muottoon, .iD'tt.a se vnis:iJ pysyä 'eheänä ja
34215: 19119 s:v;ntyi, niåln va.iikk.a se svn•tyikin mo- k.oiffion1a.is•en131 la:kim,a.
34216: nien sovitt.e1.u.ien tul.oims:enJa:, s•iitä kUJ~tenkin En t,a1hdto täJllä :ker:tata jatkaa enem;pää.
34217: syn,tyi •arilllrukmJ ole~nna.i.sest:L yhtenläiin~en tUlo- Minä ehdoLan ·siis, että esilläoleva ·lakieh-
34218: te, jär.iellineen kokonaisuus - aivan lu- dotus thyltältt.ä,]s.iin.
34219: kuunottamatta sitä, että: joku erikoinen
34220: py·kä.lä on saattanut saada hiukan on- Ed. A. P u 1 k k i ne n.: Esilläolevaa
34221: nistumattoman sanamuodon, niinkuin esi- lakiehdotusta voidaan liioittellema.tta kut-
34222: merkiksi juuri ed.: Ryömän mainit- sua kum.oukselli1seksi, ~ehkei sitä liene sel-
34223: sema 2 §. •Suomen kansa ei tämän laiseksi tarikoitettu.. 'Tästä sen luonteesta
34224: hallitusmuodon .mukaan ole luovutta- eivät tkuiten•ka.an kaikki laki<ehdotuksen
34225: nut kai1kkia oikeuk·siaan 200 edusta- puolustajat näytä oleva•n tietoisia.
34226: .iaJlle, va,amJ •se on .i'ät,tän,yt itbs:e:lleenikin, s•a- .Pia.n ka:ksi vuosisataa on OPIPi ·valtio-
34227: r:amJsiåa•a ei a,inJo•aJst.a'a'n ,s;~ll!ä tarval'l.a, että .se vaUan kol.miajaosta eli valtion tehtävien
34228: joka kolma;s VUJOISi valitsee uudelJe,e~n -ed.us>- •iakautlll!mis.esta lakiasäätävä:än valtaan:, la-
34229: kumna.n., V•a•a'n iiDYÖ·ski:n .siUä tavo:~n. että kia käyttävään ·valtaan ja hallitu.svaltaan,
34230: vaikka ei siinä olekaan va,rsinaista referen- •joita h•oitavat toisi:staan riippumattomat
34231: du.mi.a eli 'ma.usa,nläJä;n,e,s:tysibä säiäld.eU.y, ilmi- valtionelimet, ollut yl·eisesti tunnustettu
34232: tenkin enä.i,s.slä iJa,p.a.uk.s•i,ssa. ·e.dusilmnm,an pää- oikeaksi, vaikka siitä on joskus yritetty
34233: töksestä voidaan vedo'a kansaan iuuri sillä ottaa harha-askeleita. Mys.kin .Suomen
34234: ta:voin ikuin ä;sk·e~n marmitsitn. niimittärion eMä hallitu,smuotd,os:sa tämä kol.miajako on to-
34235: presi·denrlt:U ki,elrt.ä,yj:.y.y Vlah.vri.sta:maJsta. laba teuteUu. Sen ~ § :n mukaan käyttää lain-
34236: i a IS!~l'loill! kamrSia, sa;a v'ararl:i1en iffia utta' amt,aa sääldänt,övaltaa eduskunta yfhd:essä tasaval-
34237: laJnsumåJontsa., t.a,i että häJn ha:.ioitrt:a.a e;dus- lan presidentin kanssa, ·tuomiovalta.a riirp-
34238: kuntnlan ia saattaa eruuSik:utnm,an toimet .Jmn- l)nmattOimat tuomioistuimet ja ylin toi-
34239: sra.n rrutlka:ilstaNillrsi. :Mutta. minä tahdon meenpamovalta on uskottu tasa•vallan .p·resi-
34240: uudist.a•ru .sen, ·lJli.nikä ede!ll:i.nen puhuj.a jo denti!lle. Valtiovalta kuuluu 'kokonaisuu-
34241: erää.stä aikaisemmasta lausunnostani luki. dessa kansaUe, ·sitä edustaa valtiopäiville
34242: Jos kerran rp.residentin tehtävänä on tällä ta- kokoontunut edus1kunta, mikäli laissa ei
34243: va>11a ikamsrun1 pul(}lesta j.a edu:sku:mn.am1 si- ole toisin säädetty.
34244: Hallitusmuodon 23 §. 593
34245:
34246:
34247: Tällainen poiikkelliS on hallitusmuodon 5oid·en teihtävä tasavallan presidentin vaali
34248: 23 § ;,ssä. iSen IIDUJkaan tasavaUan p:resi- on .ia jotka varstapainoks·i va.se!lllmistoedu.s-
34249: dentin valitsee iSuomen kansa valitsijamies- kunnalle valitsisivat .presidentim muista
34250: t~u ·kautta, .io~de-n lukumäärä on 300. Tämä puolueistru. Senvuomsi .ia jotta tarpeellista
34251: määrä.YJS on niitä kUJlma.kiviä, joilla koko t.asa,p.a~noa vaQti,oJvallan käybö.s.sä ei pantaisi
34252: valtioraken<teemme lepää. KäJsiteltävänä vaaranalaiseksi, ei siltä näkökannalta, jolta
34253: oleva lrukiehdo<bus t~etää vaalioikeuden siir- minä asiaa har,kit,sen, nyt ehdotettuun hal-
34254: tämistä kansalta eduskunnalle .ia tasavallan litusmuo•don muuttamiseen voida mitenkään
34255: ,presidentin alistamista eduskunnan mäJä- suostua.. Ky1sy.mylmsen ollessa .so.siaalisen
34256: räysvaHa.n alaise·ksi. :Vai mitenkä muuten lainsäädännö·n tai, talouselämää jär.iestele-
34257: t.ätä asiaa, .iossa on kysymyksessä vastikään vän ,lainsäädännön kehittämisestä v.oitaisiin
34258: sääJdetyn ih:a,Uit,usmuodon muuttaminen, sunsbua pitkäl.lekin meneviin uudistu:ksi~n,
34259: vasemmistm1' truholta niin .s•itkeä,s.ti ajettai- mutta sellai1sessa kylsymyk.sessä kuin nyt
34260: siin? !Ei suinkaan yik,sistään .siitä .syystä esilläoleva ei voida tinkiä.
34261: että eduskulll•nan toi<mitta.mana presidentin- •Mutt.a vaikkemme -pelkäisikään sitä va-
34262: vaali oJisi yksinkertaisempi t.oimitus, kuin semmi.stovaaraa, jo,sta vasta olen pulhunut,
34263: joo se .iää erityisten valitsijamiesten te'htä- on eduskunnalla siHi täy.s'i ,syy varoa seil-
34264: väksi. !l'ätä sitkeyttä ei riitä .s·eili.Uämään laista ·o,man valtansa täy.dellisyy·ruen tavoit-
34265: myöskään vaal1ki~hoituk,s.enr ,kammo, josta telemista, jo1hon ·eh•d.otus, että eduskun,ta
34266: on niin pal.ion puihuttu. On·han tunnettu, valitsisi ta.s.avalla.n p.res~dentin, pyrkii.
34267: että meidän vais·emmis-tomme on juuri .vaali- Meillä on siitä varoitt.a'Va esimer:kki Ruotsi-
34268: lkiihoituks.essa saavurtta1nut ikiistämättömän Suomen lhisbo1ri,a,sta. YksinvaHaa seurasi
34269: taituruuCLen:. Ratkaisevana ei sillä taholla Kaade XII:n jälkeen n. s. vapauden a•ika.,
34270: myöskääm voitane ,pitää .sitä seikkaa, että io1nka uudesta haQlitusmuod.osta eräs sen
34271: 'jos presidentin valit.see eduskunta, ni.in laatijoista .oh lausunut, ·että enkelitkään ei-
34272: säfustyvät nre kustannukset, .iotka ovat seu- vät olisi voineet .sen -pa.remrpaa aikaansaada.
34273: rauksena hallitusmuod·on säätämästä wesi- Jo ennen haHitsiiaksi valitsem~stakaan orli
34274: dentin vaalitavast8J. Perimmäisenä vai,kut- kuitenkin Ulrii:ka Eleonora antanut vakuu-
34275: ti:mena nyt ehdot.ettuun muutokseen täytyy tuksen, •ettei kellään ollut perintöoikeutta
34276: sittenkin .o[[a JP.yrkimy,s ka:Jren valtiovallan Ruotsin kruunuun·, ja hallitusmuodon mu-
34277: keskittämiseen edusku..nna.n käsiin. Jos pre- kaan ;siirtyi korkein vailta. säädyille. Näin
34278: sidentti olisi eduskUJnnan va.lits·ema, niin sää,dyt lainsäädännön ohella saivat sekä
34279: 'hän tuskiru k.J..äyt,täisi ihallitusmuod•on hä- 'halli•tuksen johdon että o.sittai'n lain käy-
34280: nelle mYJöntämää lakiehdotusten vah'Vista- tönkin. 1Sitä seurannurbta m. ,s. vapauden ai-
34281: miskieltoa tai oikeutta hajoittaa. eduskunta. kaa kuvaa eräs ruotsa.lainen ihoistorioit,si.ia
34282: 'Sitä kuihmkin toi'Votaan. Ja va:rmaankin C. T. OdJ:mer seuraavasti:
34283: eduskunnan valitsema presidentti olisi muu- ,;Se väärä suunta, jonka -Ruotisoin valtio-
34284: tenkin ih.elpommin ed,u.s1kunnan enemmistön jär.iest.y.s näin oli saanut, ulot,ti va;kutuk-
34285: i01hdettavissa kuin iha[liturslmuodo,ssa sääde- sensa yhteiskunta·elämän kai·kkiin ko•htiin.
34286: tyllä tavalla. valittu .presidentti. Jos si.tten mutta .surulEsimmat näistä vaikutu'ksista
34287: va.semmisto vielä 'l)or.varien• leväJperäisen olivat opuoluehenki .ia lahjomisiär.iestelmä.
34288: osanoton johdQsta edustajavaaleihin .ioskus Puol uelhenrki tunki ykls,itviselämään, ha-
34289: sattuisi !Saamaan 1määräävän enemmistö·n joitti mielet ia 'katk·eroitti y1h:teiselä1män;
34290: ed'Uskunta.a.n, V18Jloitsisi ·edusknn'ta ti•et•enki•n meni niin pitk·älle, ·että valti·oillisia uskon-
34291: oman miehensä .presi1denti,k.si ia silloin olisi kappaleita julistettiin saarnatuolista ja
34292: veret.ön vallankumous helposti suorit.ettu. .iuu.rrutettiin opis.kele'Varun nuorisoon. ,V oipa
34293: Tottahan silloin saataisiin säädety'ks·i sitä puoluevimma vaimentaa kunnianäänen sot>i-
34294: varten tarpeeHiset lait. Mwtta io.s presi- laidenkin sydämistä, niin että upseerit 'Vas-
34295: 'dentti on erityist'8n valitsijamiesten valit- toin n<euvoston kieltoa .iM.tivät so:dassa lip-
34296: ta,va., niin RJsianlaita on t.oinen. Jos .silloin punsa ia kiiruhtivat ;valtiopäiwi!lle. Vielä
34297: vasemmisto joskus ·edusta\ianvaalei.ssa •sai- turmiollisemrpi oli leviävä 1alh<jo.misiä•rj.es-
34298: s~kin enemmisNim, niin ,p.oJ"Vari-puo[ueet var- telllllä. Puolueet. pa.l,kit.sivat <kanmattaiiaan
34299: maan •heräåsivät uneliaisuud<estaan ja voit- viroilla, avurstuksima åa -e.duilla; monet
34300: taisivat niiden valits4i8Jmiastten vaale~ssa, ma.an .iullkis[.sta !henkilöistä:, neuvo.s:her·
34301: 75
34302: roista, vil'lkam~ehistä ja valtioipäiväed'Uis- mevkity1ksen.sä>, vaikkakin tämä! johtuu suu-
34303: ta.jista:, •nauttivat palkkaa IViera~lta valioilta relta osalta rsiitä, että valiokunta ei tahto-
34304: ja antoiJvartJ niiden .iolht.aa itseään. Ulko- nut puut-tua asian rperiaaJteelliseen puoleen
34305: maiden Qälhettiläät tiakoivat .io:kaisilla val- sen enemparu sen takia, että valiokunnan
34306: tiopäiviJllä taNattomia .summia., ja. la:hjomi- enemmistönkin k·eskuudessa periaatteelliset
34307: nen alkoi levitä y.li valtakunnan, myö.s val- näkökohdat eivät olleet i.Jhan täysin samat.
34308: tiopäivien välia•ioilla. Muutamat o:ttivat Näiihin käytännöllisiin valiokunnan esittä-
34309: rahaa usealta tahoilta tai .siirtyivät ra.hasta miin näJköikoilltiin minä lisäisin ·kaikessa !ly-
34310: puolue·esta to~seen. Näytti siltä kuin isän- hyydessä vielä yhden, minä 1nimiitäin huo-
34311: maanrakkarus, kunnia .ia hätveliäisyys olisi mauttaisin ,siitä ikäJvänJuon•toisesta vaa;ti-
34312: ollut hailhtumassa· ruotsalaisten SYidä.mistä." taistelusta, johonka ·valitta.vanr presidentin
34313: ~Tällaiset olivat .sen halQitu.smuo.don seu- persoona tulisi sekoitetwksi siinä :tapauk.-
34314: rauk.set, .iota parempaa ,tuskin enkelitikään ~Sessa, etiä vaali toimitettaisiin valitsija.-
34315: olisivat voineet ai:kaan.saa:da". Vapauden m:ierstern kiauJtlta. Ei voitraisi si.l1om estää
34316: aika loppui vallanilmmowms•een. Sekasorto sitä, että •Presidentin persoona tai eili.do'k-
34317: oli ollut niin suuri, että. va1llankumons suo- 1kaid•en persoonart yl•eensä joutuisiv•at koko
34318: ritettiin ilma.n mainittavafli vastustusta lailla voimakkaan ao:vosterlun alaisiksi, niin~
34319: muutama.ssa tunnissa.. kuin n;yt ta.pahtruu esim. Amerikan Yhdys-
34320: Ei mitään uutta auringon alla, sanoo sa- valloissa. Mutta kansan luonne siellä on
34321: nanlasku. Minä pelkäJän, että jo>s nyt. käsi- keikanaan toinen Jmin .meillä. Siellä voi-
34322: teltävänä oleva lakiehdotus hyväksytään, daarn undhtaa .ia uno1hdetaa.n verraten -pian,
34323: ni:im saamme erlää uuden ,,,varpauden a.ian~', mitä vaalitaistelun aikana on sanottu, se
34324: jonka seuraukrset tulevat olemaan Suomelle 1 kuuluu ·tavanaan jonkunlaiseen vaalirl:ek-
34325: tuhoisat. Ään~estä;n l1rukiJehdotuksen hylkää- niikkaan. Meidåin 'kansamme lruonne on
34326: misen puolesta .siinä toi!Vossa, •että pä:iväiwr- hautova .ia· pitkäJvihainen jar valituksi tuil.-
34327: .iestyksessä .iälempänä.olevat E:lhdotukset leen presi•dentin asema tulisi sen johdosta
34328: laiksi tasa.vallan presidentin vaa[ista ja nii- koko lailla ikäväksi. En luule, että minä
34329: den valitsiiaiiDiesten vamsemisesta, .iotka omasta .puolestani :suinkaan koskaan 01len
34330: toimitta•vat ta.sava.llau presidentiJn vaalin, näJvttäy.tynyt niihin ,kuuluv.a1ksi, jotka .pel-
34331: tuilevat hyv.äJksvtyiksi. käärvät rvaalit.aistelua enempää kui·n muuta-
34332: kaan taistelua, mutta juuri .presi.dentin hen-
34333: Ed. iK i v i 1 i n nr a: On ikai .iotenikin tur- kilön takia minä tahtoisin rsäästää. hänet
34334: haa rYJhtyä milhinkään valtio-oikeudellisiin tästäJ asema.sta.. Omituista on muuten to-
34335: ja teoreetti,siin sel vit•t,elyihin arsian tässä deta, että oikeisto nvt ei a:nna. mitään mer-
34336: vaiheessa ja sitäpaitsi minulla ei siilhen tar- kitVIstä tälle näkök.ohda.lle. Ja kumminkin
34337: vitta'Via ed·ellytyksiä olisikaan. Minä kne- saiiDainen oikeisto, ,sililoin kun oli kysymyk-
34338: taln rajoittaa .lausuntoni kävtänn1öllisiin ky- sessä ta.ist·elu tasavallan ja monarkian vä-
34339: symymsiin. Ja silltä kannalta, lä:htien, niin lillä, esitti yhtenä huomattavimpana vasta-
34340: minun ensimnä.kin täytynee ;sanoa, e·ttä tä:t.ä väitteenä ta.sa!Valtaa vastaan .iuuri sen, että
34341: k·ysymystä, toisin sanoen .p1residentin vaali- se ,SIYn:nyHää, pr·esi.dentin vaa.lit synnyttä-
34342: tavan merkitystä., on minun ymmärtää.kseni vät alitruista vaalikiihoitusta. Nyt me ikoet-
34343: lmko .iouikon liioiteltu. Varsinkin täyt:v~Y taisimme täs•tä vaalikiiihroi·turksesta ja sen
34344: sanoa, et·tä oik,eisto1n bholta on tärstä rPai- ikävirstä va,rjopuoHstar rpäästä, ei ainoastaan
34345: sut•ettu ky,s:y~mys .ia a·nnett.u tS:ille ky.symyk- ra1balli.si.sta ia muista vaikeuk·sista; vaan
34346: selle sellainen ka.ntarvuus, jota sillä tndel- näirsta .io mainitsemistan:i. koet.taisimm<e
34347: lisuudessa ei ole. Tämä johtuu ymmär- päiästä sillä tavalla, ett.ä p:resirdentinr vaali
34348: tääkseni ensinnäkiiJJ siitä, •että hallitus- iäriestettäisiin eduskunnan toimitettavaksi.
34349: muoto .ioka tapauksessa ,selvästi määrää Nyt tämä vaalikiihoitus ei paina mitää·n oi-
34350: presidentin valtuudet ia rmitään .muodOillista keiston vaa'assa. nvt .sekin ky.llä käy laa-
34351: ja iurii·dist.a lllluutosta näi.Jhin valtuuksiin tuun. 'Täytynee sanoa, ettå tiilmä ·ei juuri
34352: ei voida s>aada aikaan toi.mitettakoon presi- todista sitä, että oikei!Sto olisi erikoisen joh-
34353: denti·n vaarli niin tai näin. .Siksi'Pä. onkin donmukainen.
34354: niillä käytännölli.sillä näooökoihrdilla, .ioilhin Näyttää kui:tenikim silltä 'kuin ne, jot.ka
34355: valiokunta on mietintönsä radoitt.amut, oma taihtoisivat 'J)re,sidentin valitta.v.aik:si valit-
34356: ·Hallitusmuodon 23 §. 595
34357:
34358:
34359: sijamiesten ikautta, olisivat .siinä käsityk- valitsijamiesten kautta tapallituV!an vaalin
34360: sessä.. että !hän tärrnän kautta .saavwtta]si avulla tämä ,presidentin vailtru asiallisesti
34361: jollain tavoin asiallisesti luljemman po!hjan laaciennetThksi, niin minä en voi nälhdä mi-
34362: käyttäiessään niitä valtuuksia, ioi<ta halli- tään muuta kuin että sen takana todella
34363: tusmuoto hänelle auttaa. Minä olen tämä:n on toivo siitä, että näin IVIa.littu :presidentti
34364: takia j.outunut kuvittelemaan, missä ta-, ryhtyisi ajamaan omaa politiiik•kaamsa vas-
34365: paUtkseSISa presi:dentti näitä valtu11ksia tulisi ten eduskunnan ,politiikikaa, ainakin måärä-
34366: kä.,yttämääJn,. da olen silloin lä!htenvt siitä tapau.kJsissa, siis asettuisi edusk,Thnnan vä-
34367: tosiasiasta, että meidän koko valtioelämä hemmistön asia:najaja.ffisi eduskunnan enem-
34368: on .rakennettu .ioihdonmukaiseru ·p.arlam.en- mistöä vastaan - (E& !Ryömä: Myöskin
34369: tarismin poh:ria1le, joka ,pääasiassa, l·ukuun- parlamentaarista 'hallitusta vastaan). Niin,
34370: ottamatta hallitusmuodon presidentille jät- mYiöskin paJTilamentaarista ihanitrusta vas-
34371: tämiä muutwmia eri1koisia valtuuiD.sia, lkes- taan. ,Minä t:ulen ,siiihen :heti. - ·Niinkuin
34372: ki:ttää valtiovaLlan käy.tön edusk•unuan ja io .sanoin, tärmä on rminun mielestäni ehdot-
34373: sille edesvastuussa oilevan. !hallituksen kä- tomasti ristiriidasSia parla.menrttaarisuuden
34374: siin. Ensinnäkin voisi presidentti minun käsitteen ka,nssa ja .siis .ri:stiriidassa niiden
34375: yalllmärtääkseni kruyttää valtaansa .silloin. periaatteiden kanssa,. joille meidän koko
34376: kun edUJSrkunnan väJhe:mmist.ö, käyttäen hy- valtioeläJmärrnme on mkennettu.
34377: väkseen määräenemmistömääräyksiäJ häi- Minä en tahdo pitikälti puhua siitä, että
34378: käilamättömäs:ti ryhtyy .ia11mttamaa.n: .i·o- mi·nun ymmärtää:klseni .määräenemmistö-
34379: tain perin tä:rkeMä ja kiireellistä lainsää- määrävikset, .ioihin olen viita.nnut, meillä
34380: däntötoimenpidettä.. Se1lainen mahdollisuus enemmän kuin h.:yvin takaaVIat värheilllmis-
34381: oli lähellä, siHoin kun itse hallitusmuoto tön oikeThdet pitää huoil.ta siitä,, ettei heille
34382: säädettiin. Sillloin ei sit.ä 1kumminkaan tar- telhdä väärYtY'ttä. Ei todellakaan asialliselta
34383: vinnut käyttää :sentakia, ·että oli toinenkin kannalta kat.soen enää tanvitse hankkia
34384: tie asiaill: kiertä.miseksi. Tällaisessa .trupauk- heille lisäturvaa presi.dentin veto-oikeudesta.
34385: sessa!han pl'esi.dentti,. vaikka !hän olisikin - Kun minä sen si.iaan lmetan tehdä itsel-
34386: eduskunnan .valitsema, ·esii.ntyoy edruskunnan leni selvämsi, mitä kä.,ytännöllisiä seurauk-
34387: enemmistön oikeThden vartijana eduskunna;n sia tThlisi siitä, että wesid~ntti yrittäisi ryh-
34388: vähemmistöä vastaan. Enkä saata käsittää, tyä a.jamaan eduskunnan enem.mi.sWn vas-
34389: mitenkä. hän silloin aina.kaan voisi .tunt,ea taista. p.oJitiik·ka.a, niin minä en iaksa :vrrn·-
34390: asemaansa !heiikoksi, vaikka !hän onkin edus- mär:tää .muuta., kuin että <silloin .sy·ntyisi
34391: kunnan valitsema.. PäilliVastainen tapaus iompikumpi .seurawvista kahdesta voimain
34392: on se, että eduskunna.ssa enemmistöllä 'hy- ,Vihd.Ustelmästä. Ensimäisessä: tapa uksesSia
34393: väksytään jokin [aki, .iolta presidentti kiel- voi ajatella., että presid,entti saisi )hallituk-
34394: tää hyväksYimisen. Mi,nun täytyy .sanoa, sen ,puoleJllensa .ia esiintyisi silloin ihallituk...
34395: että täLlaiset ta1muiD.set minun Villlmärtääk- sen kan,ss:a yhdessä; eduskun,taa: vastaan,
34396: seni, .ios asetwtaaru todellisen reaalisen par- mutta ls,ellaisessa tapa.uksessahan on autta-
34397: larmentaarisuuden poih.ialle, ·niiden tä1yty:y mattomasti ri.k.ottu se meidän !hallitusmui-
34398: oUa hyvinki:n :poikkeThstapruuksia, •ne voiva,t dossamme selvärsti larusurttu periaate, että
34399: tutl.la kysymykseen silloin kmn on såärdetty hallitukoselli täytyy ·nauttiJa. eduskunnan
34400: j{)ikin lll!ki, jossa on ilmeisiä teknillisiä puut- luottamusta, sillä tällöinhän ei hallitus .enää
34401: teita tai jossa on tullut joku muu ilmeinen tätär luottamusta voisi nauttia.. ri'ä.mä ti-
34402: erehdys, niin että presidentti käyttää tätä lanne on mahdoton, ristiriida;ssa meidä•n
34403: kieltoV'altaan.sa va.l:mistaaksensa ·ed.uskun- valtio,sääutömme karussa,, Toinen ta:pau!S on
34404: naille tilaisuuden pää,stä koriaamaan ereh- se, ettär !h1allitus asettuisi eduskunnan ikan-
34405: dy,s ja päästä sitä tietä eteenpäin. Minusta nalle rpresidenttiä vastaan ja presidentti sii-
34406: on ni.m . .mahdoton .se aåatus, että ,presidentti loin joutuisi ,Vlksinäni.9ä taistelemaan edUis-
34407: vm.s1 asett,ua1, jos ,parlamenrta.ari,suudesta kuntaa ja sille edesva.sturullista ihallitusta
34408: :kiinni pi,detään, edusikunnan vä!hemmi.stön vastaan. Se tap~au1s on •aivan yhtä mahdo-
34409: asia:na ia:.iaksi, .silloin ,kun enemmistö on täy- ton ia johtaa aivan .vMä m.aihdott.omiin ris-
34410: sin tietoinen, mitä tahtoo, tehnyt .ionkun tiriitoilhin. Kuinka voi rpresidentti hallita
34411: päätöksen, .iota tehdessä ei ole mitään ilmeis- sel[ais.en hallituksen arvulla, jota vastaan
34412: tä erehdystä ta,pahtunut. Kun siis voima.k- hän on asettunut .ia. joka •on a1s,et.tunut häntä
34413: kaa.sti ilmaistaan elävä toiJvo .saaJda tämän v;rusta.an tärkeissä iky,symykisissä! J 01s. siis
34414: 596 ___P.erj,an<t:aima
34415: , ,
34416: 20 p. •lokiair,uuta.
34417: __ ____________ _____ __
34418: ,
34419:
34420:
34421:
34422:
34423: todeUakin pyritään .siihen,, että 'Presidentin Suomen kansa :verrattain y1ksipuolisesti,
34424: valta tämä:n muutoksen kawtta sa1ataisiin ottaisi osaa, ainoastaan ne .pii>rit Suomen
34425: niin laa.iennetuk!s.i,, ettäi täillaistru v·oisi ta- kansasta .suuremmassa määrin .i.a suurem-
34426: pahtua, niin tuodaan kokonaan uusi, vieras malla innolla, .ioi]la olisi edellyty~ksiä saa-
34427: rikkova, per~a1ate meidän valtiasäämtöömme. da miehensä presidentin .paikaUe, j.a tällöin
34428: On vii.ta;ttu tämän asian kä.sittelyn: yh- saattaisi todellakin oHa mah>dollisuus ole-
34429: tey>dessä monta kertaa: Amerika,n Yhdysval- massa, että p:resi.dentin vaalin tulos :muo-
34430: toihin .ia ni~den 1V.altiomuotoon. Minä en dostuisi ve11rattain .yllä:ttäväksi ja että to-
34431: halua sitä 'lmSiketellla sen laa.jemmin enää, dellakin, koska oikeistopiireillä oEsi ·käy-
34432: siitä on .io puhuttm Minä huomautan vaJan tettävänään kaik!ki ne ma.hdo[li.suudet.
34433: ly,hyesti, että se valtiomuoto rakentuu ai- mitkä esim. runsaat rahavarat ja lukuisa
34434: van kokonaan toi,sille periaatteiUe ]min mei- sanomalehdistö anbVIat, heillä olisi mahdol-
34435: tlän valtiomuotomme,, Se rr-akentuu - jol- lisuus. saada miehensä läpi ia tällöin voisi
34436: len erehdy, niin on ruotsalainen Staaf fkäyt- todellakin ilälhteä syntymään :kaikki ne
34437: tänJCt tätä: ve.rta,ws,ta, - se mkentuu useam- ristiriidat .ia lhankaukset, joihin olen
34438: pien vipuparien varaan, joissa vipu!ien kum- täällä viitannut. SenpM.a~kia ,pitäisi minun
34439: massakin <Päässä .presidentti ja konwessi, mielestäni niiden keskustala~sten·, jot.lm
34440: IJresliruentt<i ja sena,a:tlbi, l&enaa>tti ja .ko•n- tässä asiassa, ova•t toisella. kannalla, kuin
34441: gressi ovat toinen toisensa, va,s.t,a,painoina. keskusta oili vuonna 1919 miettiä täitä
34442: 1
34443: ,
34444:
34445:
34446: .ia ,sitäpaitsi niin Amerikan Y1hdysvaU·oissa puolta verrattain ta.rka,sti.
34447: hallitus ei ole, niinkuin .io siitäkin lie huo- ·Lopuksi .taMoisin sanoa, että kaikkein
34448: mawtettu. ei ole edus"kunnalle ede.Sivastuul- kummaHisim'Piin va!Stawäitteisiin, joita tätä
34449: lin-en, vaan se on ,puMa.asti pr.esid-entin lakiru, tätä ehdotettua muuto1sta vastaan on
34450: hallitus. ITäillaisissa olois,sa voi presiden- esitet.ty, .kuuLuu ,se, että se olisi :kansanval-
34451: tillä .alla se valta, mikä hänellä Amerikassa lan vastainen. Jos täimä väite tulee oikeis-
34452: on, meidän valtiomuotoomme tuotuna se ton t;alhoUa, niin minun t.äyty:y ihmetellä,
34453: periaate ·ehdottomasti 1käy:tännö.ssä ·särkee mistä se on nyt, se kansan>vail.tainen har-
34454: meidän v.altiomuotomme, sär.l>cee ne perus- rastus tullUJt. ,Si.Uoin kuru tä:hän maahan
34455: teet, .ioiRe valtiomuotomme on mke·nnettu. piti valittaman ja valittiin perinnöllinen ku-
34456: Kun minä kaikkea tätä 1a.iat.telen, niin minä ningassuku, silloin ei p~dettv pienintäkään
34457: en pääse siitä mllhinkään, että tämän pyrlki- huolta siitä, että, .kansa ,saisi lausua aja-
34458: myksen, näiden toiveiden takana on sitten- tuksensa, vain yliol<kaisesti torjuttiin kaik-
34459: kin .ionkunlainen a~iatus siitä, towo .siitä, ki suna su!htees,sru esitetyt vaa,timuk,set.
34460: että kun ei nyt oile saatu oikeata todellista Nyt pidetään .ia;vattoman läJm.mintä ihuolta
34461: monalfkiaa, niin k!umminkiu pitäisi sa.adJa sii,tä, nylt ollaan .knvin huolissaan siitä.
34462: .ionkunlaine:n: peiiet.ty valemonarkia voi- että kansa toldell.akin sai.si ajatu'ksensa
34463: maan. ;Kun ei maahan ole 1saatu perinnöl- esittää. Minun pitäisi ehkä olla ·erinomai-
34464: listä lkuuinga,sta, .niin pitäisi nyt •kummin- sen hyviUäni siitä, että oi'ke~stoHe kansan-
34465: kin 1hankkia .ionkunlainen vaalikuningas, val.lan asia yM'ruk.kiä on kä1yruyt peräJti
34466: vai,kkapa kuudeksi vuodeksikin vain va- ra!kkaa,ksi, mutta minun täytyy sanoa, että
34467: littu.• .ia ,hänelle annettava mruhdo1l1simman minä tässä sruhteessa. olen tuolla vanhalla
34468: pal;ion val.t.aa. Niinkuin :minä sanoin, niin kannalla: Timeo Danaos et dona feren,tes,
34469: minä en usko, että tämlä käytännössä tulee väthän va.pa.a.sti suomeksi kää.nn:ettynä:
34470: onnis:tnma,an, mutta. jos sii:hen tOidellakin Minä epäilen .aik·eistoa ,silloinkin, kun se
34471: pyritään, niin se voi johtaa. ikäviin risti- kui,kee kansanvalta huulillansa.. Sama
34472: riit·oi>hin. ,Se ei .tule käJytä:nnös,sä onnistu- väite nyt on esit.etty m!yöskin keskustan
34473: maan, se on varma, .ios Suomen kansa todel- ta:hoHa ja. me kuulimme äs:ken keskustan
34474: lakin joukolla, ~kokonaisuutena, joka taholta tahoHa sellaisenkin väitteen, että t.ämä eh-
34475: samass.a maarm rientää vaaliuurnille. dotettu muutos olisi S!Uora,staan kumouk-
34476: Mutta sillä saa olla ionkunlainen ma~do[ sellinen ia että presidentin va,allin usko-
34477: lisuus onnistua ol-evissa. oloissa., sillä on minen edu:skunnalle o<lisi ionkunlainen val-
34478: todella:k~n, :niinkuin tääl[ä on .io viitattu, lankumou,ks:en alku tai muuUa tavaUa iolh-
34479: enemmän kuin pelä<ttäJvissä, että ,presi,den- taisi vallankumoukseen. Muulla. tavalla
34480: tin valitsiåamieste.n; vaaliin ottaisi os.a1a min.a en ainaka•ll!n voinut ymmärtää ed.
34481: .Hallitusmuodon 23 §. 597
34482:
34483: Pulkkisen [ausurutoa. (Eid. Ryömä: Edis- Sellaisen esityksen antoi edisty,spuolueen
34484: ty•smiJ€1linen p,a;beutti!) Täiliän <Jn •Emsinnä johtama halili.tus_, jll! ,ainoa.staan kompromis-
34485: huomautetta;va, että 'se ihallitusmuoto, mikä sin kautta l)uolue joutui toiselle kannalle.
34486: meillä . nyt on ol.lUJt voimassa. io kolme Nytkö vasta, j,ouduttua.a.n samalle kannalle
34487: vuotta• .ia lillikä tulisi jat.lmmaa.n edelleen, kuin oi·keisto, .:keskUJsta, Olli joutunut kan-
34488: ios edUJskunta valitsisi' seurawvatkin ,presi- sa.nwllla:n kannaille ja l!Öytäny,t oikea.n kan-
34489: dentit; on puihda.sta pamlamentarismia. Se sanvallan?
34490: on sitä parlame.n;tarismia, .iota muodossa ·Kun 1sii,s :y~mmärtääkseni ei ole mitään
34491: tai toisessa, mutatis mutandis, harjotetaan esteitä olemassa tämän muutoksen tekemi-
34492: kaikissa niissä maissa, ja, sitä OIV.at .nyky- seen, ,kun .lisäk.si .asianlaita. on .selilainen,
34493: ään enimmät sivisty.smaat, joissa •parlamen- kun ,t.Oidellisist.a voimasu:hteis.ta. eduskun~
34494: tarismi vallitsee. Niissä on .tosin sanoen na,ssa ;riip,puu, että jos me (Yleensä tahdom-
34495: valtiovallan ikä:vt.tö kesk~tetty eduslmn- me presidentinva.ali>:kysymyksen lailla jär-
34496: nan .ia .sillle edesvastuullisen ih.allituksen jestää, niin tämä on ainoa tie, jolla me
34497: kesken. Onkohan sitten leimattava tämä täl- saamme sen kunnollisesti _iär.iestet yksi, 1
34498: lainen pwrlamentta.rismi, .i01ka. on vallalla niin minä kaikkiin nätiihin s·e~kkoihin näili-
34499: koko sivistymees,sä maailmassa, onko se ku- den uskal.lan olla sitä miel;tä, että eduskun-
34500: mouk•selilist.a, johtaako se va.llankumouk- n,a,ssa sittenlkin .saadaan,. kun l)uolella: ja
34501: seen j, n. e, Huo•nosti oliså. ,silloin todella . toiseHa vakavasti ajatellaan kaikkia niitä
34502: asianlaita. Sitä on menestyksellä kokeiltu seurauk1sia, mitä! voi olla tälffiän muutoseh-
34503: En·gil,annissa, Ranskassa. .ia .mones.sa muussa dotuksen, hylkäämisestä, että sittenkin saa-
34504: .sivistysmaa.ssa., eri tavalla. kussakin, ja jos daan riittävä määrä.enemmistö koo.Ue, niin
34505: näitten mait;te.n lmnsalaisille ruvettaisiin että presidentinvaali tulee .iär.iestetvksi .sille
34506: esittämään, että lhe~dän .parla.menta,risminsa ainoaHe kannalle, .ioka todellakn tälläkin
34507: on epäJkansanv.alta.ista .ia 'kumouksellista, kertaa ta.kaa sen,, että presiden•tinvaalin
34508: niin - suotakaan anteeksi - kyllä he nau- toimeenpa.nosta laintsäädäntö ai:kaan.saadaan.
34509: rais~vat ihyvin makeasti vasten silmiä sel-
34510: laisen väitteen esittä.iälle. iSitä.paitsi, me-
34511: hän olemme eläneet 3 vuotta täl.laisen par- ~E.d. E s t l,a n :d -e .r: J.wg fö.nenar mig om
34512: lamentarismin ·alaisina. Minä pyytäisin yrk,andet a!tt ·d·et nu vilrunde Jag:förs•laJg~et
34513: kysyä ed. Pulkkiselta, ioka luiki meille måtte för'kasta:s. Då iMLr 1ha berörus de
34514: pi:t;kän otteen siitä, minkä.laiseksi Ruotsin ikmnpromisser, .som i denna frruga tidigaxe
34515: va.paudenaika. muodostui, •onko meillä nyt ägt ru1m, vill jag hrin:ga i erimrirug, att det
34516: ollut näinä .3 vuotena selllaiset olot, oJem- svenska fo.lkpartiet icke varit med om nå-
34517: meko olleet menossa kohti vaHankumous·ta g~on av d<ess•a lmmpnomisser, utialll hela ti-
34518: .ia mitkä ilmi,öt. ne ovat meidän valtioelä- 'den stått på delll :st·rund'Punikten, att presi-
34519: mässä, .iotka ovat osoittaneet, että todella- dentetn ibör vä:lj,ws av ·elektorer och icke av
34520: kin pitäisi nyt ta.valla tai toiseUa. koettaa 'l"iksdagen.
34521: lujittaa presiden,tin valtaa ia te~dä hänestä
34522: edu:skun!na;lil,e jonlkinlkL~s·t,a v•a;st.apainoa? ·Ed. E r i c th: On mielenkiintoista ha-
34523: Minä en tiedä,. että .sel;laisia. ilmiöitä olisi V•atita, m~ten vaillhenimmeet perinnäiset kä-
34524: ilmennyt, päinvastoin ne .kokemukset, .sity.fuset vielä vaikutt•ava.t .lumoavast.i, kieh-
34525: mitä meillä; on .näitten 3 vuoden kuluessa tovasti ihmisten mieliin:. .Siihen aikaan kun
34526: sii·tiil, että edutskunta' on valinnurt; presi,den- perustuslai!llinen !haH,it.usjärjestehnJä Euro-
34527: tin, se Yihteis:t·yö, mrikä meillä on ollut pan maissa sy;ntyi ja va.kaantui, oli ilhmisten
34528: eduskunnan valitseman ,presidentin kanssa, mi•elissä valla.lh. ·se kiäJs]ty.s, että kari;lclr:i,
34529: eivät ne puhu mitään .siitä että me olisim- mikä kuului ikansanedustnk.seen, kaik,ki se
34530: me .ioutuneet mihinikään kumouksellliseen valrta mirtä parlamentti käytti, se oli j·O'tain
34531: tilaan.. (Ed. A. Pulkkinen: Ed. Kivilinna eriu1omwista, :krun:sail!Vialt:ruis;ta, ma.ll<ikel po ]s-
34532: ei iUSko ennenku,in näikee !) Sitä'P.ait.s,i oli ta, vapaaJmiel•iJStä, k•a.ilin puolin hyvää,
34533: vuonna 19H)1 se kesllmsta.n osa, .ioka nyt muilta tse V!a1rta, jrota käytte,li vallbion rpaä-
34534: leimaa epäkan,sanvaltais·eksi sen ehdotuk- mi:es j,a julkiset 'V'i.ranomaiset, se oE a·ina
34535: sen, mikru täällä; on :tehty, .iostru nyt on €Pä.ilyksenalaista, siinä saattoi aina vaania
34536: päätettävä, se oli iuuri ,samalla kannal.la. jotain :p·aJhaa, jotaim :k;arus•runvapaude.Ue vi-
34537: Se oli ,juuri edUJskuntava.alin kan.na.lla. ha'Illliellistä, j10taåm 1JaraD.ttumulkiseHåJs1Ja j. :n. e.
34538: 598
34539:
34540: Tämä oli si.iili.en a:i:kaan jossain määrin ym- osai'ksi on. toisellta rpuolen IV'a:adirtrou DIYkyäneä
34541: märrettävissä, ·vwikka .se tiety.sti viLhernr voi.ma.ssaiol:eVIa·lli j,äJrjesiYJkselll 1muuttwmi.sta
34542: män k~hittyne·1ssä piireissä ;saavutti aivan stnvuoksi, että tahdotaan tasavallan presi-
34543: liian suuren vallan ja vaikutuksen. ·Mutta d·euilil1Jä! vruhentäa sitläJ V!alt•ala, mikä hänelle
34544: nykyään meidän ailkanamme v~elä havai- n.ykyäniSä kuulruu. Sii,s oiloruellilisuudessa on
34545: taan jälkivaikutuksi•a tuo.sta .sa;ma.sta käsi- ollut mui1t.akin kuin1 yksisbäJäJn ikäytännölli-
34546: tyks.estä, ja ne ovat 1Jämä iltana kaikkeim •siä syitä täJmän, IID'uutosv.matimwksen talkana.
34547: sehnimmin astuneet esiin ed. Kivilinnan Olen ky.Uä tmi.lJuv.ainen UiSikomaa,n, että ni.i-
34548: lausunnossa, mutta myös muissa, niinkuin CLeru joukossa, jotk·a. ovat .pemstusla.kivalio-
34549: ed. Ryömän y. m. Ka,i:kki ,se, mikä kuu- :kun.nan miJetinm,ön. tak.a.na, on sellaisia, joille
34550: luu .par.loa.mentt.iin, ika,usan eduskuntaan, y ksi•n1oma,a,n tällaiset! 1käyilinnöll:i.set nijkö-
34551: mikä siitä tulee, kaiilffii täanä vallankäyttö kohdat OVIat oJiLeet mäfur.äiäiv:Unä. Mutta he
34552: on jobwin erinomaista, se yksin vasba kan- eroehtyvält suuresti. Ei '])äruse mi·lunkään
34553: sanva•l,1Jwa. ·Mutta kun joku muu valt:ioelin, cS"iitä, että täim'å.l muruh~s .todlella:kin .i'ärkyt-
34554: olkoonpa ·S'e syntym'ätaJValtaan, •syntymä- täis'i haHitlllsllluo.dnn pe!1usrperioaatt.eirta. Se
34555: pe:ruste~siinsa n:ähclen, ku1lllka ikansanvaltai- .vaikutbis1~ peviaatt·eellrusen: m.uutl()lksen sii-
34556: nen ta;hansa, niinkuin ta.saVIaUam pr.esi·dentti hen va.lti.ollisen toi.mi;v~aillan .iaJwon., jonika
34557: on tässä suhteessa meidän maassamme, esiin- h.aHitusmuoto on säiältä•n[Vi;, mitä tul~ edus-
34558: tyy näyttämöllä, niin siinä theti vainutaan kunnan ja tasaJV•alla,n wesi.dentin kesikinäi-
34559: jotain taantumu:ksellista, .iotain . .i_oka on siin 1sruhteiJsiin. Hanitusmuodlon t•arkoituk-
34560: vihamielistä kmi!SaJlllvap•rnudell•e, ,k_:äJsiitäwät- sen•a on1, että tul•ee oHa valtion. asi,oiden joh-
34561: tä oUe.nikaa,n sri1Jä, ebt:ä jokaisessa maassa dossa. ka1msi tällali1sta jossaiki1n määrin toi-
34562: tarvitaan valtiollista tasa.painoa; ei yksi sistaan rii.p,lJnm.a.toonlta. ·va,ltoaieiki.iää. EdU:S-
34563: ainoa valtioelin voi käyttää valtiovaltaa kuwt.a. on ti:etv·sti etooliai!Ja, eduskunman.
34564: koko sen laajuudessa ja kaikin puolin. valta on. ens~sijaim.en:, .si.itlä: ei ole mitäJän·
34565: Muilta, niinkuin swlllo:ttu, on omituista ha- ep·ä:ilyksiä ja1 selhäm, ,käy ruivan, 'se~välsti ilmi
34566: vaita, kuinka nuo vanhanaikaiset .ia van- hallitusmuodon määräyksistä. Mutta silti
34567: ·hentuneet ikäsi.t;ybett vielä vai:kutbav•at mo- ta•rvita.a.n. 1IDyöskin1 .i•oss•a,kin: lll'äiärin riilJlJU-
34568: nen käsityskantaan. •Meillä ei tasavallan mattnma•n pres,:iJdenrt:in. :va!lta-oasemaa ja t.a~r
34569: presildenbt·i me]dän hallitusmuotomme mu- vitaaln myöstkim ri~lJlJUma,tr!Jomat tuomiois-
34570: Iman mi:Hälän r!JavaMa esiimny epäkansan- tuimet; ·sitru ei my•ö1skääm ·ole Ulllohd-ett.ava.
34571: valtaisena tekijänä. !Se tapa, .iolla hänet Näm.ätkin hallitusmuoto asettaa tällaisiksi
34572: asetetaan, kans•wn vaaleilla, se on yMä itsenäisiksi valtatekijöiksi eli julkisen val-
34573: kans•anva1ltainen järj·esty:s kuin se, jolla lan k!äyttätiilksi. ,
34574: edustajat Vlalitawn. Mutrta tiäJstä ilmolimatrta iMut,ta: j•os n,yt ra~io:itumme ain.oast·a•am
34575: nyt luullaan, että ·niin pian kui•n tasapai- -ed:wslum:1Ja1a:n .ia tasa.v·wlrlam, presrideruttriin,
34576: noa ha,l"l.1rustetaan j•a tahdlotaan asettaa talsa- niin on ilmeistä, että hallitusmuodon tar-
34577: vallan ;pl'esidentti jon&inlai.seksi, s•ano- koitruiksetnlmuka•aln pirt::ij;äJ olila kaksi väJlitönotä
34578: kaa;mme v.aim1m va1s•ta:pai·noksi eduskunnalle vaH:ioel:im.t•ä,. .iotika jO'ht,aiV'alt Vlalt.amiSa. mo-
34579: ja 1sen Via:Halle, niim .sii•n:ä on 1heti jot·alkin lemmat :ka.nlsa,st:a. Kurrn.pi1kin eräässä mer-
34580: vaara.llist•a iha V'ait.ta vi•ssa. kitY!k1sessä ·edusta1a kanJSaa. Ed. Ryömä on
34581: !TrussäJ 'P·erustus•laikiv~l:Uoiknn•nruru mietin,. luullut siitä hallitusmuodon säännöksestä,
34582: nö1S1Sä om ·perusteltu voiJma•SISa•o'levan j•äJr.i es- .ionilm mu1ka•a1n cva:ltio'VIarrtal, niinikuin siinä
34583: t.elmä:n muuttamista aj:i:noa,srt.a:ll!sa käy.tläm- sanot1a•a:n, ikuuluu .Suomen ka:nsalle, jota
34584: nöNisiUä syilll:ä. Mutta. tänä iltia.na 'käyty edustaa eduskunta, voivansa .tehdä sen
34585: •kes:kustel:n •Olll osoifttalllut,,. että muutkin kuin johtopäiätöklsen, että aå.no.a.st.a.a:n ·eduskunlta
34586: tällaiset puhtaastaan käytännöUiset ovat o1- ol,i1s.i va111sin1ai:ruen kamsau •elin. Mutta. tämä
34587: leet mä!"årr'äläivilnlä. Osaks.i on t.ahruottu ha·l- on e<reh.dy1s. Jo VenädiäJn vaU.a•n ailkam.a
34588: 1irt•nsmu,oCLon ny(kyi,s:Ustä .säännölks~s:bä: tehdä meillä oli Vloi.m.a,ssa, ,se s:ää/n1lliÖs. että valmo-
34589: iSe joht,opälätös, että olli:s'i muka, luonmot.on.ta p.ä!iville kokoutunut •eduskunta -edustaa Suo-
34590: .i.a. epätii()h.d.onmuJ~a~srba:,_ että ka.n,sa. v.a1lit•see melli !k:.am,sa.a,. .ia t.ämä t:i,et:v;st.i pit:ääi lJaik-
34591: presi,CLe~ntin.. Häin olisi eduskunnrun ovalit- !karus·ru. Mutta. 1se •ei suinika,an e•stä sitä, etrtJä
34592: tava:. On välitetty, että on haHi:tusmu:odossa va'ltiJossa saa,tta·a. olla iloinenikin elin, :ioka
34593: säänniaksi•ä;, jotka .iohdontiDulkaiJsunden når esiimttyy fVIäilit:tömämä valt~oo elimenä, se OTh,
34594: moessäJ tätiä. ·oi:keoa;stam'sa v·a,alti·vat. Mutta johtaa VlflJlila:nsa suor.aaiTh ·k.a:nsa;sta, ja .ionb
34595: Hallitusmuodon 23 §. 599
34596:
34597:
34598: tähän ka.tsoon, mY'äskin 'V'Oida.alll .salOOa edu& kä:sllitykse.en, että .ios tännä muutos vastoin
34599: ta!Va.n :kansa~a, _yali!kka tietenJriUJ toiseUar ta- kaikkia .painavia •syitä hyv:äkrsyttäisli:n ja
34600: varlla kuin reduskunlta. Loppujen lo'J)uksi tullisi laå:k·si, että silloin mikään j.oh.dJorumu-
34601: nämä molemmat ovat kmn ovatkin vain lmrisuus vaa,t.i,si rii:stäm&Ln' taiS~waJla.n presi-
34602: valtio-oikeudellisessa merkityksessä valtion dentiltä esimerkiksi hajoittamisoikeutla j.
34603: välittömiä elimiä. n. e. Siihe111 .io!htou;ä;ätöksee'It en puolestani
34604: Joo n\V't .teihtällisllin. ISeHallinen muutos, jota taht,oirsi menrnrä, .IDintä en myöntäisi j.ohd.on~
34605: on suunniteltu voimassaolevaan säännök- mu.ka1suude>n :sitä! v·aativ:a1n. Mutta .se on
34606: seen ja periwa.ttoosoo.n, ·nriillll on :i:1meist.ä, että kyllä vrar:ma,a,, .että io.s täuruä muutos toteu-
34607: hyvin pahasti irurkytettäisiin hallitusmuo- tuisi, •niin. r.uv:ett,aiaiiln e~päill·emättä ääne:k-
34608: don l}erusaåatwsta• ,ja sitä .iärj-estelmäJä,. jota käämmin uusia muutoksia vaatimaan, ja
34609: hallitusmuoto näillä p.erussäännöksillä on niitä voit.aå:sim: aillllai.k_iu jossain m@rin sil-
34610: tavlooittruruu:t. Ja luonnlollisesti täNä per~ 1oitn ·pra,l.ioa palrnD;IJmån. p.erustel1alkin. J.o.Jra
34611: aatteellisell;;: näkökannalla täytyy olla san- tapauksessa on nyt asianlaita niin, että
34612: 2"en suuri mevkitys. 'TäJäVHi1 on väitetty, jos taM,v:aila:n pves:id•ent:t•i 'esiin't.yy valttio-
34613: että tä:lläi periarat.tooJ.!iJsrella ky,symyksel11ä ei scääJrunön, :IJJ.iU!ka,am; _tuoltla,isenta vtäJlitilömänä
34614: olisi mitäJäJlll ikäytijl);llölli.sri,ä vaikutuksia, va:lt.iOielimentä, j,oka· jl()lh:taa VJa:lilan.sa suoma;:1
34615: vaan että ta.savrulrraru presidenrtti si:itä huolir- tkamrsam: taih,d.o,st,a, niin yleisessä ti:etoisuu-
34616: mrartila, vrul;i.tseeroo häUJet krunsa vaJitsi~ia de:s•sa hä:n ia hämren va,Ua,ntkäyttönsä on kor-
34617: miesten kam.tta IV'ai®__o eduskunta., käyttel·ee :keamma;l.la ta:solll!i, ku:im .ios· hiän on edu.s-
34618: sitä t{)]m:imdtaa, jonkat htaUit.usmuot.o -hä- kuntnan V!a[itsema. Ed. Ki·vilin.nw on väit·
34619: nelle uskoo. Tämä ei kuitenkaan täysin tä•n.yt, että mitä oikeistrooru tu:lee, muJr,a. .ioh-
34620: pidä pa;i:klkaatniSa. Ja sen onr rmuwwllra ko- doumukaåsuus nyt. Vill•;ttisi, että ka.nua,tet-
34621: :kemus osoittiv111ut. On oilk:oea1811laan •nii'll mo·n- ta.irsitimJ t.ä:s:sä ehdotrettua muutosta, koska
34622: ta Jrertaa toisttattu toinms. etltei oikein tee siU~in s.aada.am1 vältety:ksi se ha~tta, että
34623: mieLi, sitä irudeJloon toilst,aa., että RarUJsJrassa pres~denrtimtYa:a:lin, edellä b.a['.ioitetaau kii-
34624: ta-sarvtlltHa•ni pvesidentti ei ole vroruUJu:t t,osi- hoitrusta. ·Myönm:et,tlälköön. etiii. sellainen
34625: rus~llistesti tkäJytellä ka~kkea s1tä wlta:a., epäkr01Ma siihen voisi ltiittyä. Suurempi
34626: .minlkä V·rultiosäiämrtö häoolle ugkoo, erit.yi- enäiiDolhtw •Via.nmaailll on se. että tasa vaHan
34627: sesti iuuri .sen ·seitkan' v;a\ikutubesrt.a, että presidentin asema ihei•kkonisi sillä tavalla
34628: hän on paxilamentiln tai, oi:kea.xrumin s:an1oen., kui.n edre:Hä o];en ·esiJtiäm,yt. Ei t>Li1s suin-
34629: ka,nsrulliiSkokowksen va1it1se:ma. .ia että häm karam, Vloi -oUa I:Q;tittääm; ra:tlkaåls•evaru merkitystä'
34630: pako.s:tai}cin tämäiDJ seiikam rvai!kutukisesta1 jou- tu•oHa .seikaHa, ·ett~ mah.dollis•esti ·ma.initun-
34631: tuu olemaan liiallisesti riippuvainen par- laista lkiihoitu:sta har.i·oitettt,aisilin. en,neJl
34632: l3.1menltista. Siit:ä ioht:uu. elt:häi hiän · ei voi preså.dentilllvaa.Jia jossain: mrälärin· entemm.:äJn
34633: :kaikkea si'm vaHaa tosirus:iallisesti kävtel1ä, siinä tapauksessa, että våalin suorittavat
34634: min.kä valtios.äll.m;tö ;pänel~e 11S1koo. TäJhäm valit.sija.miehet kuin snna tapauksessa,
34635: tärkeään ,k:ysymYikseen, .iosta VJoi traisii1n pal- että vaalin .toimittaisi eduskunta. 'Muu-
34636: j-;ki'n sa.n10a, ·en· taihdo sen t.amkemmin puut- ten en ymmärrä, miksei sellaista kii-
34637: tua. Minä :pid1i!Jn pu;oJ.e•stlll.nii selvä:ntä s1tä, hoitusta voida :harjoittaa jälkimäisessä
34638: että jo se kansanpsytkoloog-inen vaikutus, jo- tapauksessa. :Mutta tämän seikan mer-
34639: ka tällä muutoksella tåytyisi oHa, vaikuttaisi kitys ei nyt m1ssaan tatpauksessa ole
34640: si>ihenJ ~u,unta.a.n.. että. tra:sa.vau1a:ru nves1delllJ- niin erittäin :suuri. Muuten on tässä
34641: ti1le ·kävisi vaikea,mmaibi kaytel'lä niitä ed. Kivilinna kos>ketellut erinäisiä tapauk-
34642: valtuuksia, mitä valtiosääntö .hänelle uskoo. si•a, .ioUoin' t•a·sarv:al:lau presid:e·n:tti voiui jou-
34643: Ja onfP•a/ :h1a;vaiitu tfumäru il!lan keskustielwst.a., t.u!lJ k&ytttär!näJän ~aJ:ba:ansa llli'nalkint n:äen-
34644: että moni täHaiJst.a suullln,iteH.ua muutosta :r.åirsesS!ä ristirii,da.ssa, edurskunnan ka'Illssa.
34645: tailltoo nimenomaan juuri .siitä syystä, Ne t.a.p.aruJk,sest, ioium; h1äin: on1 tässä main:i:n-
34646: että !hän ·luulee, että .sen.iälkoon kävisi hel- ,nut, •eivä.t milll'iiJäJn, t:a;varUa, 01le tvh.ien:tärviä.
34647: pommaksi .ia luonnollisemmaksi sekä näyt- PaitS!i seUa,is~a ta;pauks[a;, .io~star hän on, nu-
34648: t·äJisi j~dronmuikaiseq:mrnailta• ru:veta. yhJä hunut., v:o·idaarDJ ah11a.:D hyvä,srt:i ott.a,a huo-
34649: eoom:mäin1 va:.ioittamaan ta.sruvaill:a.n presid>en- mioon esia;nerkiiksi <sellainen ta;paus - ja
34650: tin vaJt~osääm,ni)n muka1sta valtrua.. Ja seHa~st:a 01n :s:attun:wt .sekä :meillä että
34651: epäå!l.emMtä niin 'tulisi käymääirukin. Minä muualla- että presidentti kieltäytyy vah-
34652: en• nwt ll'UIOlesilrumi ro.iJSi täoy.si'Ili yhtyä siihen :vistamastru .iotaHn .lrukitll.· seniVll'oksi, että
34653: 600
34654:
34655:
34656: siih-en cm tulilut .io:itakim1 ilm~eisålä .mJUodotto- tietenkin on paljon paremmin saavutetta-
34657: muuksia• trui a&Y'an, sartmnmniset se~kat oy.art V1S<Sia,. jos v:a[rbionl p'äämiehelllä on itsenäi-
34658: siihen va,i.Jlmttan•e·et .ia.. ·etttä ,se siits la.i.ll.S'ruä- S'emp1 atsema.. ikui•n· ios .hän on eduskun'-
34659: dännölHsessä suht.eessa, es1N.n!tyy a:~van on- E'&Ista: ma1l!ruO']lils:llmma:n ~ri~'P~PuvainM. JR!
34660: nistUJmattOimanta.. Ja, si'l1oin• on. s~etlaisess1a .si•ksi1pä .iuuri, ett!ä ta:sava,Jlatn Pllesidenrt:im,
34661: tapauksessa aivan varmasti kansankin tah- valitsemisjärjestys Ranskassa on sellamen,
34662: don mukaista oikein käsitettynä, että hän .kUJin 1se on:, niin siellä ei ole tätä: p.arl!i!-
34663: ikäytt'ä:fi, täJtäJ vaih:vti·sttnsik:i·eltboa. Vielä voi- ID,emitltaatri:star .iäniesty,sbä sa1a:tur lähe.skääm'
34664: d~aa•n llllainirbat ~e1sime:r:.k~kS'i sellainen ta:pa,us, moitteettomasti toimimaan. ,M.enevätpä mo-
34665: että ·ed wskun\nlatssta olisi t,ava•Hisena la,ki•n'a net mntSikailais~e:t i:t1setki•n1 n1ilinr pitkälle, etiltä
34666: t~a<vrullisessa1 laillltsälä,dliiJnr!;,ö:i'äf;i.e,sty:ksessä hy- ,satnova,t: meillä 'tO;s,ia•sirallii<se:sti ei ole mi-
34667: väJksytty seHainen: 1atki. .ioka k01S1kee perus- tä,än ,p,a,ril.al!lle,n:t't.ala,rist:a, jär.iest,elmää., Oili
34668: tuslakia .ia i•okru sriis ol]s,i perustuslain sää- vallin, ratialbun padatmen;t:tilherruus. ,Sii:s jos
34669: täJroätssäJ .iä1desj;yksess:ä käJsiteltäVJä. ~S~lloin .me tahdomme pit:ä!ä k.iJinJLi p.arbmenta.ris-
34670: Olli tlävs:Ln p:a,iiklalla.anl, e:ttäJ t1a,s,a1Va!L1am presi- ;mista., nlliin 11ll•eitdälll, on eh1ruott:oma.sti huol~eh
34671: dentti ibeHJäytyy s:ittä vaihv:Lstamast,a .ia että dittava siitä, että hallit-ukselle jääpi sellai-
34672: hä1n PYis,vv tässä lki,eltäYim~se•ssäiänt j.a mie- :r.ren tolsi,arsj.arllisesti y;erratlt11ri<n tyy.dyttä:vä,
34673: luUJmm~ru a'list.uu 'siihell!, 'et1t.ä• laiki sitten tu- muwta s~ttel1'kin, j.os aja:tte:t.emme edus,knn-
34674: lee voimaaru ytksistään eduskunnan päätök- naln •er.is;j,s:ijaitsta. v;aHa:-ra,~:ema:a, verr.at:tain
34675: sen [!Jo,j,rullta1• ii\Iu:t.ta1 n10i1ta, erityisiä ta.pa,u[{- vaia•tilmalton lv,a.ltal])iliri, milki! siUä nwkvääiill
34676: si<a ~nVIaill11e•siSI'a:am ~ed. Kiv~liin1na. kokO'nlatll!S'a on, hallituksella, .io:hon oleellisena osana
34677: unohti haioittamismahrdollisuuden. Hänhän ik:J;Iululu t.a:s:waill~arn :pr,esi,dlenlbti,.
34678: o1etti :im1olliaJisiJa tapa,uk!sita, ioHoin ristirm- Mihi111 v,ocirsi johtaa, se!Uaåinlen muutos. j,ata
34679: taa 'Oclli o l!ema1ssa, ain1aki:n nä.enlniä~rrien 11i.st,i- täissä on suunnit~ltu? Ei ole elllsinkää:n,
34680: riita, ,edru•s:kunnatn! .ia. tatsia,;vaUa[lt pres,i.d.en;billl 'Yarma\a1, etrträ se olisi yime:lise,nä a.stooni8J
34681: Vläinlltä. Pre1sliden1tti joutuu arinl(l. a,J,aikyn- tä's:~ä ~e'hity~s•esrslä, s.e 'VIoiJsri oHa a:lkuna ke-
34682: teen h1äm~n m1telestätäim :Mutta hiä1n uruoht:ara hitylksoon, ilOkai verusi siiihten.. e:ttä haillituik-
34683: kokon~ln,sa ~sen ttosi.als,iarnl, että p.res·]d,enltiHä seill vaJta• Vlahelll,etmi:stäiäinl vwhen1~si, että 'Par-
34684: on ha.iotJtami,smahdollisuus, .io1Ja, h:ä!lll luon- l.ame:n;i:a,rismiJJJ• perUJs,e,dellytyksiä; täällä ei
34685: nollisesti ei voi kä,yttäläJ i1marn v~aUioneu enään olisi olemassa ja. että se valta, minkä
34686: v.nston, myötäiViari'kuturs,ta., n~inlkuirn hän 'ka:~k yHrltilo:sääm:tö vi,el;ä 'Pl'esi,dentiUe u.Siko.o, yhä
34687: kea valtaansa käyttää valtioneuvoston myö- enemmämi muuttuisi nä,enlnJMISeksi va:lla'ksi.
34688: täVJa,ilkutruirnsellla., llll'lltta tuo 'oi:keus häm1eHä Ta:i:kka. voida:a<n :myö,sikin, aja:teUa, sitä, että
34689: mr \ku]n onkilll ·ei,kä tie'ty,sti ole 'SIUinlkaa.n va:sta:irsuu:dessa: tleM·äJ]si.i:n uusia luinmuutok-
34690: :mitk'ä1äm marhdlot!tOtiilltUUIS e:btä! h'iim voi sa•atda sia, iotka kävisivM siirhen suuntaan, että
34691: valtion1euvost1on myö·uä'Via,irkntThksen tä!IDän ta.satva~na,n we:s:]denltti oiikeudelHsesti\BJi[IJ
34692: vaHan 'kä:vttläJmiiSieen .ia etiä hä•ru siis 1JodeUa;- t.ehtä:i.siinl :vhtä. enemmäJm edUJsknnlll1aiSii::a riilll!-:
34693: .kiru voi,si 1:iäl[ialis·ess•a tamarrrksess1a' käyttää puvaiseksi, saatettaisiin sellaiseen a.semaa:Ili,
34694: ha.ioitusoikeutta .ia siis tosiasiallisesti .siir- että mistään valtion päämiehestä sanan var-
34695: ·tää •ra'tkailsnvaUatn k•a•nsa~lile. sinaisessa merkityiksessä ei enään voisi olla
34696: Tahtoisin vielä kosketella erästä sei:k- l'mhet.ta:. 'As:i.a:nJar1b ~nn: u.s,eissa ny,kya.j.arru
34697: 1ma~. lllim. :sitä hra,rhakä,siirbYIStlä, .i•oka tässä uus1i1st·a ta1sava:llroist'a' sella.i,nen, että a:i:ntoas-
34698: ~e·&kustelussa: '()lll: itlmrua·nrtunut ia ioka esii,nr t a<am1 n:äiemntäits,esti ont olleiffiias,sa v:arrtil0 n: pää-
34699: 1
34700:
34701:
34702: tvi valnsi,nlkin e.d. R:v:ömäm laiUSIUn!llloss.a mies. On ya:ltioita, .ioirs,s,a, myös se, jokR!
34703: siitä, että muka parlamentarismi vaatisi esiintyy ainakin muutamissa .suhteissa ulos-
34704: tällaiSita ·Perustuslain muutosta. Asian- ;pä.in v;a.Jt.iO'n rpäätm.itehe'Illä!. t:ns~a1siaHisesti on
34705: laita on nyt todellisuudessa, aivan 'päin- kansan eduskunnasta poliittisesti:kin eli .par-
34706: vastoin, sillä pa.rlamentarismi ei suin- lamentaarisesti •riippuvainen siinä mieltBssä,
34707: kaan merkitse raja.tonta pa.rlamenttival- että edu,skunm•wn elJ.äluotta;muslailtse voi,pi
34708: taa. Ne ovat aivan vasta.kkaisia käsit- htä,met. 'kaat'ala, ernllltfm .sen atiamt UIID!'Peen: ku:l:u-
34709: teitä. tRatiarl:iOin !'Parllarme:ntttriiva[lila,, •sn,na mi,st.a•, io:ksili hiänret on ttO~mree11ltsa Vla:littu.
34710: ednskm11t.a viksi.n lk:vN:ä lk~'V'tte1liee vaiJ.tiovHil- Nyt ·on• ,a,ivau ~ llionnol!1i:stla, eHäi tä:Uaiseen
34711: taa, mutta partla.mentarismri edellyttää ta- järjestelmää.ru lffiikään parlamentarismi ei
34712: sapainojärjestelmää ia luonnollist.a on ja enään sovelllli, sillä •parlamentarismi edellyt-
34713: myönnettävä on! että sellainen tasapaino tää aina. ~ioi.taikin kiint•eitä kahtia, välittömiä
34714: Halli:tusmuodon 23 §. 601
34715:
34716:
34717: valtion eiimiä, jotka jahta.vat alkunsa vain i ~ 2 av R. F. uttry~klit!ren stadg-ws, att
34718: kansasta .ia joiden valtuudet mahdollisesti, statsma.kten tillhör folket, som företrädes
34719: niinkuin Saksassa on eräillä edellytyksillä av dess til'l ri,ksdag- samlade represent.ation.
34720: laita, on k a· n s a n peruntettavis.sa .io ennen ·Ja:~r har fäst mig- vid 81tt t. ex. rdg-sm. Se-
34721: tuon määräajan umrpeenkulumista, mutta jo- tälä ha·r observerat, a.tt detta stadg-arnde
34722: ka ei ole e d u s kun n a. n peruutettavissa, icke står i överen·sstämmel.se med ett stad-
34723: .i.a tämän tällaisen jä;rjestelmän loppukohta.- g-ande om att folket g-enom eleJdorer eller
34724: na, viimeisenä jo'h·to.päätö,ksenä on sellainen direkte s1lmll välja ~resident, och han har
34725: jä;rjest'lllmit, eti~i edes näenmäisesti ole mil- därav dra:g"i't den slut,satsen, att § 2 hör
34726: 1
34727:
34728:
34729:
34730: tään vaiHillon pmmie,stlä, va1a1n valtion. 8Jsioi- ändras. J ag- för min del drag-er den mot-
34731: satta .slutsa.tsen. J ag- .anser att sta.<lg-andet
34732: den. johdossa. ~u a.i1ntoa.staan ~imi~~.:r~:~: l i § 2 är det g-rurna.läg-ga:nde och att i enl1g--
34733: valtion~uf\llosto, .l•OIS ta.hdomme 'kayttwa tatä
34734: ~imitystä, joka on meidän haHitusmuodos- h·et däTmed § 23 ang-ående sättet för för-
34735: samme, on vain ministeristö, joka on edus- rättandet av val av presi:dent hör ändras.
34736: kunnasta riippuvainen ia .ionka eduskunta J ag- stödes i denna upp.fattning- av det sak-
34737: 'förhållandet, att reg-ering-ens .proposition år
34738: 1mil~oin taiha:n~sa v-·oi"pi_ -e'Päilutolttarrn.UJsla:use•eUa
34739: 1919 upptog- ieke lblott § 2 sådrun den sedan
34740: kaataa. 'Tällaista järjestelmää ei nyt suin-
34741: blev ant.ag"en, utan också § 23 i d~en lydelse,
34742: kaaill! voida 'Pitää onnelli.sellla., ,mut.ta miniä som nu föreslås, d. v. s. att riksda•g-en väl-
34743: uskon [kyBJä. että meilläkin saa:tta.a oH!l! jer president. Och jag- stödes ytterlig-are i
34744: n1itä~ .iotka luuUeva:t täHallist.a, kallikkea tru- min uppfattning- därav att just de, som nu
34745: s.al)ainoa vaillaolevaa iär.iestelmää muka motsätta s!i,_g- de·nna ämdring- av 23 §, vilile
34746: 'Parrronma.ksi lkuitn se .i:är.ieste•lmä . .ionlka mei- g-iva en ihelit annan formulering- åt § 2 än
34747: (i.ä;n haHi.tnsmuoiJomme tunrtJee . .ia .ioka lJ•e- den, som den fick ooh den som den hade i
34748: mstuu siiheru, että my-ö.S'kin, y:alt~on 'Pää·~~in:, j re_g-eri•nig"OO•S proposition. J ag- oohtöver ic'fke
34749: t.en kesken on olemassa ta:sa;pamo. Tama läsa up,p de formulering-a.r •Som före.slog-os
34750: ei miUlH1n tavaUa loukkaa sitä aå111tusta ia · av .sär.skilc1a mservanter, jag- endast ihän-
34751: periaatetta., että ensisijaisena .ia tosiasialli- visar tiN att rifks.da-g-ens (handling-ar inne-
34752: sesti lo.-pu}1i!sesti ra:tkaisevamla: va.ltioelitmeniä håHa tvänne reservationer undoertecknade
34753: to~mii oous[kun\ba. jus.t av dem, som nu motsäitta si.g- den ifrå-
34754: gavarande g-rundla.g"sändri•n:~ren, och i vilka
34755: Ed. S c h a. u m a n: För min del omfat- de ytka iJ)å en heJ.t annan formul-ering- av
34756: t.ar jag det vilande lag"försla,g-et oc:ili kom- § 2 i R. F. än den, som denna pal!"atg"raf nu
34757: mer att röst.a; :för dess :~rodikännande. har.
34758: Båda de •sMt, ,som förutsättas i vår nu- V a;d d~etn andra. reservationen till Q"rund-
34759: varande R. F. ibe-tr:äffande vai· av presi- la.crsutskottets ibetäJnkande i föreva.rande
34760: dent, måste ju betraktas såsom fullt demo- äJrende heträffar, .så har det redan med rät-
34761: 'krati,ska. Det en·a är icke mindre demokra- ta anmärkbs,, at-t -då där häinv·isas till att
34762: tiskt eller mer demokratis:kt ,ä;n det andra. man ännu s111knar erfarenhet röramde vrulet
34763: När ja;g- röstar för att rilksdag-en fortfaran- a v pres.ident :~renom el:ektorer, man h111de
34764: de, såsom den ;f·örsta ,g"ång-en .g-jorde det, väJnta.t si_g ett utta:lande om att erfarenhet
34765: skall vä1ja president, så sker detta huvud- å andra sid.an förelig-ger !beträJffande val av
34766: saldig-en av praki>iska skäl. Jag- har mäJrkt, repu;blikens president .g-enom riksda.:~ren.
34767: att man tröirl;nat :hos oss, Jiksom a-nnorstä- Man får nästan det intrycket av denna re-
34768: des, vid de mång-a valen, och jag- tror, att servatiorn, att des.:; nndertecknare hava an-
34769: et,t T>residentva.l, så förrättat som R. F. i sett att valet av repu•blikens president .g-e-
34770: § 23 påbjuder det, med största sannolikhet nom rriksdagen icke har utfaUit l:ycklig-t.
34771: komme att g-iva •S!!Jmma resul'tat som om Då ja_g nu •har ordet skall jag be att få
34772: ribdag"en valde re.publlikens pres~dent. göra en liten -anmätkninl!r mot den av
34773: Vad den teoreti•ska ·sidan av fråg-an be- rdgsm Setälä och andra und~ertec!knade re-
34774: träiffar, så ·ha1r jag- tidig-are uttalat samma servationen. Där säJ~s i den,na reserva..
34775: åsikt, som av flera motstånda,re till lag-- tion, att TelJU:blrikens pre.sident enlig-t R. F.
34776: ändringen 'här nu utta1ats. Moo ja_g måste nu är berättig-ad a·tt med förbi(g-ående av
34777: med:g"i'Va, att jag- då förbilsåg en omständig-- riksdag-en - eduskurnnan •sivu - urpp.lösa
34778: 'het, som dessa. motståm1are till 1ag"en ioke ri'ksdag-en. Detta skulle jag- icke anse vara
34779: tydk.a.s !hava förhiseit, oc:h det är den, att fuHkoml~g-t rllikti_gt. Man kan roke sä:~ra.
34780: 76
34781: 602 Perjanroai'lla 20 p. uoikia:kiuurta.
34782: -----------------------------
34783: att :presildenten moo förbigå..enrue a.v niks- sets rmajoritet. J ag tror således att det
34784: c:1ag€n kan vidtaga en sådan åtgärd. Han exempel, som herr Erich anförde, likasom
34785: måste hava ~å(gon ansvari,g ,m:i,nister, .som hela hans lwnstru'ktion beträffa.nde den
34786: står för denna handling, ooh ministern i verklliga. och den o,ä;kta rparla.mentarismen,
34787: sin tur beror av ["iksdargen. I varje fa,lrl icke va.r fwllt klar och icke, - åtminstone
34788: kommer a.lltså ett visst avhän,g~g;hets:för icke på mig - verkrude, .på något sätt över-
34789: håi1l:a.nde artJt äJg& rum mre:11a.n riksdll!g'eu tygande. Om valet av republikens pre.si-
34790: och repu>bli"illens .pres:]dent. c:lent :g'enom r~ksda.gen -skulrle leda tiH ett
34791: J ag tror för .min del. att d!et icke vore riksd.agsenvä:lrde, så vore jag den första att
34792: lyckligt att s'kap·a ett, låt vara. enda.st la- motsätta mig en .dylik a.nordninrg, men ja.g"
34793: tent, lkonflllJkttilLstånd meHa~n .republikens ka.n icke finna. att detta bleve fallret, ooh
34794: -president och nksda.g'en. Vår 00g€•rin.!1.'S- ja.g .säger detta rmed så m;vcket större skäL
34795: form är, rsåsom jag sade, icroe byggd på som c:len erfaremhet vi nu haiva från de se-
34796: denna. tudelrning av •sta.tsmakten, som herr rnas-te trre åren iiC!ke givit vid handren, att
34797: Erich rså myået talat om. Det ka.n visst licke repwbli~enrs rpresident ISkulie -hava en
34798: vara svårt för en professor i stat.srätt att, ganska ,srtor ma.kt och därjämte kunna urt-
34799: sMän,ge §i§ 2 och :23 jämsides 'finnas r re- öv.a ett 1ganska stort personlli;gt. :im!Uytande
34800: g'erings·for.men, ·lära. vilka dilrekta or-gan på hänc:lelsernas ,gå:ng.
34801: företräda ,statsma.kten. Men rsaken är 'llOg
34802: ändå rSJåtiHvi.d-a ildar, att dert ,Q;rundlrä.g:gande .Ed. Pilkka: Tämä hallitusmuodon
34803: sta.dg-andet är det, akt ,stat,smakten tiUhör muutos on aivan tärkeä ja melkeimpä vält-
34804: foLket och detta före.trädes av rilksdagen. tämätön päätellen m. m. niistä lausun-
34805: Härmed är hela den duaJ.iJg,m up-phävd, rsom noista, joita eduskunnan oikeiston taholta
34806: kan finnas ii arndra konstitutioner och som vuonna 1918 on samasta asiasta annettu.
34807: profe.s:sor - E-rich :_gärna ·slkuHe .sre uti vår Eduskunnan oikeisto on ollut silloin aivan
34808: konstitut:i:on, :men som faiktiskrt icke f~n samalla kannalla, millä me nyt olemme tä-
34809: nes -där.
34810: Här har av -rilksdag,s:man Setä1lä fram- hän hallitusmuodon muutokseen nähden.
34811: hållits, att valet av presildent r.f.!:€•nom ele:k- Mitä ensiksikin tulee kansan eheytymiseen
34812: torer ing€lnting ann.at ä.r rän ett refel'end'llm. ja sisäiseen rauhaan nähden, niin siitä on
34813: Nå ja, på 1sätt ooh vis kan ma.n säga det, silloisen hallituksen antaman hallitus-
34814: men ett ooferendum i e,!.!;€ntHg mening är ju muodon perusteluissa 6 päivänä kesäkuuta
34815: roke såidant, att det kan jämföras med valet Ht 18 hallitus, jonka enemmistö oli hyvin
34816: av republ'i·ken.s prersident genom eleMo·rer. vahvan monarkistisen hengen elähyttämä
34817: En kontroll över rl'liksdaAQ'elllS ~handlinga.r lausunut m. m. seuraavaa: ,Nykyinen aika
34818: genom referen!luminstitut·ets imrörande ei näytä missään suhteessa soveliaalta sel-
34819: tror ja,g vore myaket på sin tpl'ats, men det- laisten yleisten vaalien toimeenpanemiseen,
34820: ta är en annan .frå,g.a, :s1o.m ~ckre :har rsam- jommoinen tasavallassa olisi välttämätön
34821: 'band med frågan om sättet !för v-a'l av re- kansan valittavan tasavallan presidentin
34822: pubHk€1ns president. asettamiseksi. Mutta vastaisinakin aikoina
34823: Rerr Erich har framhåm-ilt. att man här tulisi epäilemättä uusiintuva valtiopäämie-
34824: mis1sförstår IParlamentari,smen och att den hen vaali kaikkine niine laajoine valmis-
34825: vrer.ldiga. parlamentarrismen tförutsätter en teluineen, jotka siihen välttämättömästi
34826: balans, ,tasapaino", att aUtså i monarkier liittyvät helposti tuottamaan yhteiskun-
34827: monarrken ooh i repwbliker -presidenten böra nan kannalta vahingollista mieltenkuohun-
34828: bil:da ~n :motviilkt rmot rirosda~en, och Ihan taa. maassa, jossa muutenkin tiheästi suo-
34829: framihöll, rutt i Frankrrike, där president.en rHetaan kaikkiin kansankerroksiin ulottu-
34830: väljes av ka.mmarern och senaten:, en dyli'k via vaaleja." Ed. Arokallio, joka kuului
34831: baJ!an,s tyvrärr ·icke. frnnes ooh atrt dett.a, så- myöskin silloiseen oikeistoon vMvi pääasi-
34832: som Ihan antvdde, beror just på att valet assa näihin hallituksen perusteluihin. Ed.
34833: -s~·er olyckligt. ~Men då frågar rman s~g: Ingman katsoi, että sisäisen rauhan kan-
34834: huru förhåHer det •Sig med Englrand, ~som nalta sellainen hallitusmuoto, joka edellyt-
34835: ändå är ·den vrerkHga. parllament.aci,smenrs täisi my•öskin yhä uusiutuvan presidentin
34836: 'Lamd? Där rhar 'konun~rn ju faktis:kt in- vaalin, olisi kansallemme epäedullinen.
34837: g.enting att ,sä,ga, makten är konoentrerad Hän nim. lausui 13 päivänä heinäkuuta
34838: hos kahinettet. som är ut.~ntget ur und-erhu- 1911:8: ,He, (nim. tasavaltaiset), uskovat
34839: Hallitusmuodon 23 §. 603
34840:
34841:
34842: edelleen, että tasavaltainen hallitusmuoto Silloin eivä.t t~Yörauha eivätkä
34843: vie sisäiseen rauhaan, mutta voimmeko me <e 1 i ru keinot, eivät muut en e m-
34844: sitä uskoa, voimmeko me uskoa, että se mäu kuin maanviJjelyskään
34845: presidentin vaaleineen tulee vaikuttamaan voi edistyä .ia kehittyä siihen
34846: eheyttävästi kansaan, kokoamaan kansaa? k u k o i s t u k .s e e n, jota meidän ase-
34847: Voimmeko me täällä myös uskoa sitä? mamme ehdottomasti täällä p01h.ioisessa
34848: Minä pMloestani myönnän, että minä en sitä maankulmassa vaatii." Maan viljely ksen-
34849: rusko!" kin kannalta siis sellaista vaalitapaa,
34850: ;vaalikiihoituksen kannalta katsoen pi- jota nyt oikeiston taholta puolletaan, pi-
34851: dettiin erittäin vahingollisena tällaista hal- dettiin 1918 erittäin turmiollisena.
34852: litusmuotoa. Siitä on ed. A. H. Virkkunen Uskonnon säilyttämisen kannalta myös-
34853: 13 päivänä kesäkuuta lausunut m. m. seu- kin kat's'eH:i,in a1siaa .silloin ja siitä ed. Päi-
34854: raavaa: ,Mielipiteet käyvät isänmaan tär- Yänsalo lausui m. m. seuraavaa: ,Emme
34855: keissä elinkysymyksissä eri suuntiin. Val- siis voi ollenkaan käydä takaamaan, että
34856: tiolliset puolueet ovat taisteluvalmiina toi- j o s m e i ll ä o n h a ll i t u s m u o t o,
34857: siaan vastaan ja mitään kokoavaa voimaa, joka lietsoo joka viides vuosi
34858: joka voisi koota kansaa, ei maassa ole. e s i i n k a i k k i i n t o h i m o t, m i t ä
34859: Nämä :rikkinäiset sisälliset v o i d a. ,a, n a ,g i t a t, o o r i s e 1 l a t a-
34860: o l o m m e o v a t m i n u n k ä s i t t ä ä k- v a ll a 1 i e t s o a e s i i n, ei meillä ole
34861: seni varottavana tosiasiana mitään takeita siitä, ettei epäuskonnollinen,
34862: u a n em ast a kansaamme a 1 t- ettei jumalaton henki silloin
34863: tiiksi sille arvaamattomalle m u u t a m i s s a p r e s i d e n t i n v a a-
34864: k i i h o i t u k s e ll e, mitä p r e side n- l <ei s s a voisi voittaa." Nyrt kuiten-
34865: tin vaali tällaisissa oloissa kin oilmisto, jok'a vii:me v,aa,lei,ss:a' v~aamoutui
34866: tietä i ,s i." J,a .hän ja~tk;a,a: ,Ja yb,rn yksinoikeutetubi uskonnon säilvttäjäksi
34867: tämä sisäinen rikkinäisyytemme ja kyvyk- puoltaa sellaista presidentin vaalitapaa,
34868: käiden kansalaisia yhdistävien, puolueiden joka kaikki nämä edellä mainitut ePäkoh-
34869: ylä puolella olevien henkilöiden puute estää dat pinnalle lietsoisi, mitä silloin 1918 pi-
34870: ainakin minua asettumasta kannattamaan dettiin niin turmiollisena.
34871: maalle tasavaltaista hallitusmuotoa. M i n ä ,Kansanvallan kannalta katsoen on oi-
34872: en ,hennoisi 'Panna meidän keiston taholta nyt sanottu, että on kan-
34873: kansaamme altt iiksi s i l l e· sa:nvaltaisempaa, jos presidentin valitsevat
34874: r e p i v ä ll e j a k a i k k i a k a n s a n- valitsijamiehet, kuin jos sen valitsee edus-
34875: k e r r o k s i a k u o h u t tavalle a g i- kunta. Minusta on aivan samantekevä
34876: t a t s i o n i ll e, s i 11 e k i i h o i t u k- kansanvallan kannalta, valitseeka presiden-
34877: s e ll e, eh k äpä '1 a h j o m i s e ll e, tin 'Biduskunta v,ai sitä V1aJrten valitut v;alit-
34878: mikä valtion päämiehen vaa- sijamieihet, sillä nämä, s€kä eduskunnan
34879: 1 i s ta olisi seura u k sen a." Me että valitsijamiehet, valitsee kummatkin
34880: voimme yhtyä tähän, me, jotka kanna- sama kansa ja samanlaisilla vaaleilla.
34881: tamme hallitusmuodon muutosta sellai- LPresidentin vallan kannalta katsoen on
34882: seksi, että aihe tuohon pelättyyn kiihoi- sanottu, että presidentin valta tulisi hyvin
34883: ~tukseen pois1·uisi. suuressa määrin rajoittumaan jos edus-
34884: Teollisuuden ja maanviljelyksen kehi- kunta valitsisi presidentin. Presidentin
34885: tyksen kannalta myös katsottiin olevan hy- valta on käsitykseni mukaan hallitusmuo-
34886: vin epäedullinen tällainen :hallitusmuoto dossa täysin määritelty ja näissä puitteissa
34887: uusiutuvine presidentin vaaleineeru. Siitä hänen täytyy toimia, valitkoot hänet sitten
34888: lausui ed. A,hmavaara 7 päivänä elokuuta eduskunta tai erikseen valitut valitsijamie-
34889: 1918 m. m. näin: ,Niistä syistä, .ioi,hin olen het. Näin ollen katsottakaonpa asiaa miltä
34890: viitannut, en usko tasavaltaan, en sentä!hden, kulmalta tahansa ei voida tulla mihinkään
34891: että tasavarllan .iohtaia, presidentti, tulee ;v~hä muuhun tulokseen, kuin että vaali edus-
34892: uudelleen ja uudelleen vaalin kautta valit- kunnan kautta toimitettuna tulisi kaikkein
34893: tavaksi .i a n i i d en vaalien y h te y- vaivattomirumin tapahtumaan ja minä sen-
34894: dessä epäilemättä pääsevät tähd-en puollan tällaista vaalitaPaa .ia. sus
34895: puolueintohimot uudelle<en ja tämän hallitusmuodon muuttamista.
34896: uudell~een täyteen lfaivoon.
34897: 604 Perjanrbai!ll.a 2.0 p. Mm:kuu.ta.
34898: -------~------------------ -~---"-~---
34899:
34900:
34901:
34902:
34903: lEd. Voionmaa: Ol~n hallitusmuo·to- kalliista agitrutsioonikoneisto!llll.sa, joka on
34904: tailistelun aibna !kootJta,nut tehdä voitavani, käytettävä tärkeätmpiinkin toimituksiin.
34905: jotta lJresidentin v-aalia koskevat särunnök- Mutta .kun niin on, niin sitä suurempihan on
34906: set tulisiva,t seUaisiksi, jo:ita ·nyt toivott.a- ma,hdoH~suus va~kuttaa va.aleihin ja vaalien
34907: <va<sti suuremmalla menestyksel'l:ä eduskun- tuloksiin niillä, joilla on .panna ·siihen suu-
34908: na,ss·a e.sitetään. Olen edelleenik~n entisellä ria p.ääomia. j,a jotka t.iJetysti erityi,sesti
34909: kannaH.runi. !Minun ei tarvitsisi !käyttää tässä tapau!kse•S•sa !J)anevat .Ji:rkkeel.re kaiken
34910: puheen:vuorolll, elleivät muutamat huomau- yl'l,vtyskonei,stonsa.. Siis ne, jo·tka aja.tte'le-
34911: tukset joita o~keiston ta.holta on tältä mie- vat va.li1Jion mene.stystä pa.remma'n :ka,nsan-
34912: lestä:ni kaihn puolin IPUolustettava,a ja jär- valtwisen yhteisymmärry!ksen .ia ta:savaltai-
34913: kev,ää ehdotusta v.a,stoon t,ehty, :minua sii- se'n yhteis:y.mmärry ksen aikaa.nsaa.misek·si
34914: hen tavalllansa velvoittais.i. valtion päämiehen .ia kan:sanva1taisen ed111S-
34915: On totta, että IPerustusTakivruliioikunta on kun,t.a€llemmistö·n väl'i:l:lä, ne tietyst.i näke-
34916: puolusta.e.ssaai!lJ .uutta rpres.iden1tin va.a1ita- vät varmemm&k:si tieksi: •sii:nä su:htoossa vaa-
34917: iPa.a. vedonnut etupäässä talloud,eU.ilsiin p·e- hn eduskunnassa, ja; ne tietysti luonnolli-
34918: rusteluihi'n ja minusta ·ne ovatkin erittäin sesti ,siltäkin kannaH1a ovaii:, pakotetut sitä
34919: painavia. Meidä1n tulee ajatella va.in tuota puolustamaan.
34920: suurta valtiollisten vaa.Lie·n koneistoa,, jo!ka Minusta .on 'aivaJn lll:urå.ukurista iPUhua
34921: on pantav.a käytärutöön hikkine laajoine siitä, e.ttä meidän hamtusmuotomme erityi-
34922: 1
34923:
34924:
34925: listoinee:n, painatustö.]neen, lukemattomine se.sti suosisi TJersonaH]sta val'tion TJääm~e
34926: 1wkou"ffisineen, suurime !Jmluntkeineen ei ai- hen va,l:ta.a. J okai•nen myöntlänee sen, että
34927: noastaa.n v.aJ:tiol'le, vaan hukattujen työpäi- meiCLän haUitusmuotomme on rakennettu,
34928: vien ja. matkojen muodossa lukemattom:ille tai että sitä on yritetty ra.'kentaa ka,n·sanval-
34929: yksityis:iJl1e ka,nsalaisille ympäri ma,!llta. Ja taisellle pohjalle ja. että ha,llitusmuodon tar-
34930: minkä vuomsi? tSenvuo'ksi että 300 kansa- koituksena on sel'vä.sti oHut •Se, että presi-
34931: laista kustannettaisiin .pä.äkaUJpnnki:in muu- d<entti !kävttää val.taan.sa yhteis~mmärr.y'k
34932: tamaiksi !kel·lonlyömä'k·sil toimibta:maa.n my- sessä eduskunnasta riippuvan hallituksen
34933: kän vaal'im, •siUä ei mitään ehdotukstia sil- kanssa. Huomattakoon vai.n 18 ~ ha:l:litus-
34934: loin ,saa.da. tehdä, v·a.a.n toimitetaan a~noas muodnssa, jossa mainitaam nimenomaan, et-
34935: taan v·aali. Tämä tämmöinen menettely tä .presidentti k:äyttää alot.eoikeuttansa an-
34936: tuntuu :sentääJn ikäytänuÖ1l:iseltä ika,nna.lta t:ama,l,la eduskrunnwlle 'esityik,siä la.kiehdotuk-
34937: katsottuna tarpe.et.t;omalta. Panna niin ta- si<neen, mutta että esitysehdotukset laa.t:ii
34938: vattoman suurta kone,is.toa, liliikikeelle niin valtioneuvosto. M:imä pvvdän kysyä, onko-
34939: väJhäistä rusi:aa vavten. han tässä ajrutel:tu kovinkaan suurta -perso-
34940: Minusta on myöski:n olllut oikein :puo- naHislta ja valltioneuvostosta ri]ppumatonta
34941: lustaa: uutta va,alitarpaa toi,seHakin 'kä.ytän- a!loteoi'keutta :p:r:asid·entiHe, llmn esitysehdo-
34942: nö1liseltä kannalta, nimittä:in va1ltion me- tukset ov·a.t valtioneuvoston ·laadit,tavat.
34943: nestyksen kannalta. UskaMrun 'J,ausua sen Niinj,'kään 3<4 § h·allli~.usmuodo·ssa säätää, et-
34944: avonaisesti:, että niiltä, jotka tahtovat puo- tä presidentti te'kee rpäätök·sensä va.ltioneu-
34945: lustaa, uutta poosiidtentin. V•!llatit.a:paa., elähyt- vostossa :sen ministeri•n •esittely,s:tä, jonka
34946: tää ;pyrkimys :saa.ttaa valtioUinen elämä toimialaan esitettävä asia kuuluu. .Sehän
34947: meidän maassamme y.hdeltä kohdrulta siHe on yl.ee,nsä ~räs ha,l1itnsmuot0imme jolhtavia
34948: kanna,He, että saart:lliisii,n a,ikarun v•arma, tasa- periaaiteita. Mu~stanpa e·läv•ästi, :kuinka
34949: valtainen ja, ikansanvrul'tainen val'tion johto, aikanaan oikei•ston ta,holta .pyhä:st;i vakuu-
34950: joka toimisi hyvässä .s:o.puso:innussa ,sa.ma•a tettiin vakuuttamasta, på,ästyätkin ,sitä, mi-
34951: l<8Jatua olevan eduskunta,enemmis·tö'n kanssa. tenkä tämä ·säännös yksin jo tekee 'Presi-
34952: Ja tämät t.a:r:lwitu.shan on varsin ,luonnoLli- dentin •t,o·iiffien meiJd,än maa:ssa.mme •sel'lai-
34953: nen ja oi:kea. !Se ta.rkoitus ,s,aavutetaam se.ksi, että se on täy·sin [la,vlamenttaarinen
34954: ehdottomast:iJ .paremmin eduskunnassa toi- ja täysin ka,nsan~altainen, ia mitenkä on
34955: mite.ttavaln varul,:iJn kautta 'kuin erityisellä mahdotonta, että 'koslma1n weså.d:entti tulisi
34956: meluisalla. vaalitoiiffilitukseN81 ymTJäri maan. toilmimaan eduskuntaa vasta,an. Nyt kui-
34957: Semmoise-en tSUUilemmoiseen, melui,seen tenkin tänä ilian.a olemme kuu.Ueet tää.l'l'ä
34958: vaa:lito~mee.n: yhiJ.en a.inorun hen'k]lön vaalin toså.es,ime11kkejä siitä, että niin: ei ole suin-
34959: vuoksi eivät 'kansrunvrul'ta]set puolueet var- ·kaan nytkäätn t.apa,htunut. Ja kuinka pal-
34960: ma.a,nkaan ole va.lmiit uhra,am.aan kovin j.on silloin voisik1a.a,n tu.ommoisia risticiitai-
34961: suuria •summia ja..pa,nemaan Ti:i!k!kooUe k01ko suu~~sia tu1lakaan tll!Pahtu:maan valtion pää-
34962: Hallitusmuodon 23 §. 605
34963: ----------------------
34964: miehen ja eduskunnasta riipuvan hallituk- koko·naisuuden" .iw ed. Erich on t.ällie tulok-
34965: sen välil·lä, .ios valtion päämriehen va.1li jrr. •selle a:ntanut tiete]sorpill.isen sy.stematisee-
34966: t-etään semmoisen. satunnaåsuuden Vialraan. rauksen. Se ei kuitenkaan voi poistaa sitä
34967: josta äsken mainitsin. tos1a~Si:aa, että .si~nä on ristirii:t.ai:suuksia
34968: IHaNitusmuoto tekee haUitukse1li jäsenen kansanvaltaiselta kannalta katsottuna. Hal-
34969: virkatoimistaan vastuunalaiseksi eduskun- litusmuoto nn taistelun tulos ja ta~stelua
34970: .na.H.e ja siten on meilllä säädetty rparla.men- 1hal'litusmuotomme !kehittäJmilsestä käydään
34971: tiLlinen järjestelmä perustuslain nimenomai- ed-e.l'leen tänä ti.ltauarkin tääillä. Se on mi-
34972: sella säännöksel•lä. Se on mielestäni meidän nun .miel·estäni hyvin tär:keätä taistelua,
34973: hallitusmuotomme peruste, se on S·en oike.a· siinä ovat kysymyksessä tosiaankin peri-
34974: varsinainen tarkoitus. Se asettuu siis näissä aatteet eivätkä ®inoastaan [lerustuslaroiva-
34975: iiJerustavissa rsäännöksissä selvästi kaikkea 'liokunnan thuomauttamat käJytwnnöl.liset
34976: persona:l~ista hallå.tusta vastaan ja. ·se ed.al- seikat. M:e, jotka .puolustamme esi't-ettyä
34977: 1yttää, että on l:ruhei<nen yht-eisymmärrys ia muutosta, me teemme luuHak·seni sen myös-
34978: vuorovaikutus olemasSia •edusku:llinasta riip- kin periaatteeltlisel'lra syyl:lä. Ed. Erich
34979: puva•n hal1iturosen ja varlotion päämieh-en vä- kat,soo, !kytkemällä yhtee•n 'Presidentiln vaa-
34980: hl!lä. Mut.ta on :hatlolitusmuodossa toisenlai- litavan presidentin valtaan, että voimassa-
34981: siakin. :sälännöksiä, ja ni~hilll tarraavat. n;yt oleva järjestelmä edustaa korkeinta parla-
34982: oikeistolaiset kii,nnil. He löytävät sielln. mentaarisuutta. Hän julisti tässä äsken.
34983: .säännöksiä, joiden mukaa:n presid-entillä on että parlamentiJlisuuden tarkoitus onkin
34984: 'Paljon -erikoista .hal~:ituksesta ja -eduslkun- saada a:ilkaran tasa painoa, joka häiriytyisi.
34985: ·nasta.kin riippumatonta. valtaa. Sirel•lä voi- jos hyväJksyttäisiin nyt esitetty .presidentin
34986: lkin löytää ~aljon semmoista. HM:ru 28 §, vaa:litarpa. Minä rkysyrn, onko se hänen esit-
34987: jossa p!'ersidellltill'e on varattu erityinen hal- tämä,nsä parlamentillisuud-en sisältämä t.a-
34988: lituksesta rii;ppumaton asetusten antamis- •Sa,paino iSiils rmeneterbty ka]krirssa niissä lu-
34989: .va.Ita, jorn!Jra ikäyttämisrestä hän eri o]e edN'- kuisiss.a nykyajarn johtavi-ssa maissa., joiS:-
34990: vastuussa. k-en-ellekään ja jota valtaa. oedus- sa tosiasiarl:Iinen v.alta. si•ttenkiln on -edus-
34991: ikunta minun .mielestäni oikeistolai:sajatus- kunnalrla, ja. on rSitä paljo·n joh·d.onmukai-
34992: ten vaikutuk.sesta äskettäin tuntuvasti laa- semmin ja täydelllisemmin \kuin se me·idän
34993: jensi ja. -edel;l'een kehitti. :Niilnikään 33 § eduskunrnrulla;mme on. Onko·han niissä
34994: halilitusmuodossaiffilme jättää rpresidentiHe maissa· tosioonkin pal'lamentillinen tasa-
34995: ta.vrattoman laajau vallan ulkoasriois.sa, ni.in paino menetetty? Minun ymmäJrtääkseni
34996: suuron, että ulkomlariden ·kansanv.a•ltaisret po- ja nähdäkseni niitä maita on .pidetty
34997: liti-ikot eivät tätä ·edes ymmärräkään, he päinvastoin juuri pa.rlamentillisuuden perus-
34998: nä,et pitävät sitä aivan mahdottomana, et- kuvina ia varsinraisirnra edustajina. Mieles-
34999: tä se voi ol'l'a tasava:lta, jos·sa esimerkibi täni tässä on ky·symy'kses·sä se asia, jon•ka
35000: ·p-r-esidentti V'oi jät.tää IJransainvälis.an työ- ed. Pulikrkrinen ·aivan o~kein toi -eså.irn. TäsiSä
35001: tkonferensin· lhyväksy.miä !kansainvälis•iä 'lain vast.ust.ajien kanmalta p•id.etärän kiinni .
35002: .päätöksiä esittä.mättä eduskumna,lle, niin- ,V'aHanjaosta," •siitä varlillan ,ko,J.mijaosta."
35003: ,.kuin meidän .maassamme on tap.ahtunut ei tai ,kahtiajaosta", .iota en·nren 1700-luvuHa
35004: a.:i·noastaan yhd-e·ssä vaan useammas::;a ht- Europas.sa kehi·tett.iin ja j·orka oli wlkuna
35005: paukses•sa. Sinoin täytyy s•anoa, e~tä kyllä .pa.rla.mentJilli.seen kehityks-een, mutta .iokar
35006: 'hallitusmuodossa on myö.skå.u sel'laisia py- on oJII.ut v'a•rsiuai·sest.i p-errustuslaillisen .iär-
35007: 'källiä, joide·n nojal•lra presiCLentin valta voi- jest~lmän :pohjrarna, tuon järjeste~l~män, j.oka
35008: .daran kehittää sangen suureksi. Ja sellaisis- mei.l'lä arllkaa jo jäädä sel'än taak·se. Meidän
35009: saJm.n oloilssa ti'tltysti krunsanvaltaiselta valtioelämämme on .io .toisella jalallaan
35010: Jkanna;l~a presidentinvaalii saapi sel1~.i·s.en päässyt pois siitä, mutta toi:se.Jlra jaJl,aUaan
35011: merkitY'ksen, j·o·ta ;sililä toi:stren li.a.lrlitusmno- vielä .iäänyt sii1hen kiinni. Jos on täyd-ellä
35012: don säänn.öksien mukaan ei tarvitsisi olla. .syymi ·sanot.tu Skandinavian valtioista.
35013: Hallitusmuoto on .siis sang--e.n ristiri:i:tai- .iois1sa on nrimeTJ.inen kuning-a~svarlta olemas-
35014: nen lruki. On totta rse, •mitä tääll'ä on sa- •sa, mut'ta jok·w va:lta ei kuite,nk.aan mit:ään
35015: m.ottu, että se on !kompromissin tulos, jra et- merkitse, -että ne trodelli,sruude,s•sa ova.t. ,ipei-
35016: tä on tehty kaurppaa ritarimerkeillä j.a tcttyjä tasaV'a1toja", niin ·so.pii meidän taS'a-
35017: m<U.:illl'a, jotta se on saatu -edes ·seJ.laiseksi vaJllastamme sano·a. että .se on tosiarsiaHisrers-
35018: :kuin se •nyt on. Ed. S-etälä kuirten'kiln nä- t.i suuress:a määrin .;peitetty monarba".
35019: kee tässä ristiriitaisumressa .. jäl'k.iperäJisen Siinä löytyy ·se V8Jnha perustusl~tWlisen va·1-
35020: 606 P.erjanrtailna 2;0 p. 1lokaik.uuta.
35021:
35022: tiokethityik.sen aikakaudelta :"Per~tty V"aHan saadaan ed·uskunnalta ciroitteD'kuiJtten toi&
35023: kahtiajako ja meillä sitä tänä i~tana on oi- ten 1ktM!&lsta .muka j.ohdettavien val.tiovoi-
35024: keiston taholta 1liet.e~sO[liHiJse-st~ ja kauniisti main käytettäväksi enemm:iiln va<l:taa. Sils
35025: ja arvattava;sti esittäj,än omasta miele,stä sitä k.ansan:val'taisemmaksi kai tämä valihio
35026: vakuuttavasti esitetty. ;Se miltä meiHe oi- tu·l'isi, rkuta enemm'än jätetään ·asioi~ta pre-
35027: :ke~ston taholta <on es:Utetty, on mielestäni sidentin ratkaistavaksi, koska se presidentti
35028: 1luonteeltllian .monarkist.iS<ta perustus,lailli- :nyt erikoises:ti <On !kansanvallan edustaja .
35029: ..suutta. Juuri sentähden, että näillä sään- Se on .sitä samaa kansanvaltaa, jota on sa-
35030: nöksil'lä on sellruis.ta merkitys:tä cia sellaista nottu Amerikan !Presidentin edustavan, ia
35031: viva<hdUJSta, oi:keis,to kaiket.] n:iitä -pitää •niiln joka oli huipussaan vuonna 1919, jol'l:oinka
35032: kalliina omaisuutena, että taistelee vaalita- .meiHä ,hwUrtusmwotoa< laadJiJttiin ja jolloinika
35033: van .muuto.sta va,stawn, joka ei muuta presi- tuosta loistava.st.a p.resid~ntti Wilson:Usta.
35034: dentin val1aa sinne t.rui tänllle, mutta joka saatiin se esimerkk,i, jonka :mukaan .sitten
35035: kuit,enk:Un rikfkoo hei'clän ,suosilmaansa ja järjestettiin ameri·kka1aiseksi tämän tiJienen
35036: heidän, m:Unä l.uulen, vilrpi1:tömästi usko- ta·saval.la<n -presid~ntin vaa.h sen suuren ta.-
35037: maa.nsak:im järjes<telimää. saval:Lan mukaan. Sitä :kai näht]in hen-
35038: Ei voida sa.noa, että kansanvaltaiselta tai ,gessä, että meilläkin ,saataisiin jotain sen-
35039: tasavrultaiseHa kannalta twhdotaan saada tapaist.a henkilt~l'l•iS'tä valtwa.,. .iota IJresi-
35040: a]kaan ePätasa-painoa t!lli mullJ,stuks,ia, vielä 'dent.ti Wils:on .siihen aillman !käytti, hen!ki-
35041: v<Whemmän kumouillffia va.l<t.ion asi,ruin hoi- löl:Listä va~ltaa, jonka :seurauksena etUipäässä
35042: dossa, .niinkuin ed. Pul'kkinen täiäl'lä -pelok- ol·i Versaillen. rauha, ja kaikki se onnetto-
35043: kaasti ltausui. •Ky>Hä ha,rrastetaan: valtio- muus, jO'ka ·så.<itäl joihtui, <ko:slka. presid·entti
35044: voimain tasa-painoa täiHäikin 1~aho<l!l'a, V3!3!n WiLson tunnetusti o1i yksi Versailtlen rau-
35045: sitä harrastetaan ·siten, ~että -plidetään yl<lä ihan henkisiä isiä ia antoi siunauksensa ja
35046: järjestys,tä ia järkiperäi1stä työn jakoa siinä kannatuksensa :kaikiHe siinä tehdy~lle ·S'åän-
35047: kansanVlaHassa, joka on yks'i j.a iak,amaton: nö•~siUe. rSe on täm:än:l'aatuis.ta kansanval-
35048: ja jota eduskunrt:.a fkäyt1Jää lainsäädännössä, taa., jota ed. :Setälä tuntuu ihrui<lev,wn ja jorta
35049: mutta jonka toimeenpanon eduskunta ·l:uo- ·hän :luule•e saavut.ettav:an tällä mei!käläisel,lä
35050: Vluttaa siitä riippuv:a.Ue h!lil1itukstelle. Sitä v~aalH.aval:lta.. ,Minun nähd'ä'kseni tämä ei
35051: minä pi.dän ,parlame,nt.arismina;. :S.ikä:l!.i ,]min ole mitääm muuta, 1kuin yks:inke:rtaisesti sitä,
35052: on saatu poistetuksi k<aikk:U henkilöH:Unen jota saksalailnen kutsuu nimeltä ,Baue.I'tn-
35053: mielivalta .ia henkilöHinen vatH,a haHituk- fängerei" . .Se on ka:nsauvaHran väärään hou-
35054: <OOSs<a, ,siJkä;l:i kuin tod,eHakin ihaltllitu.svalta 'kuttelem~sila. iMilllä puolest.ani en suinkaan
35055: on ·saatu pa.rl,alllentis:t,a riippuvaksi, sikäli vastusta aransanvalt.aa täydell~sesti toteut-
35056: se o.n oikea.na parlamentarismia. ta.va,a ja oik€ata referendum-jär.ies·telmää.
35057: Mutta tämä va.l1'an.iakokysymys ei ol~ Näkisin mielelläni että meidän maahamme
35058: kuitenkaan se, jo:ka on he·rättämyt minussa tul,ee s~Hainen Jro,n.sanvalta, että kansa it.se
35059: v.as,taväitteitä, sillä va;l<lan.ia<kiO-oppi on väl:ittömästi ratkaisee kaikk,i a.sia.t, että se
35060: vanha pe.rinnäin~n us!ko meidän maRS<S<am- ratka.isoo muu1Jkrin a.siat kuin luovuttaa va:1-
35061: me .ia :se on Vlastra ,s~ksi ä·skeise,n'ä aikana tans,a toisten käyte'tt.äv!äiksi, ionkal,ainen
35062: jl()utunut muutosten alaiseksi, että t.og.iaan- kansa:n:vaH:a :meri11iä ,nyt on, j:a joka ei suin-
35063: araan en ihmett-ele . .iOis henkilöt. .ia· kansa.l:ai- kaan ,pa.rannu sillä, että kansa pa.nnaan luo-
35064: .set, edustai:a't, .iotka ovat kas<vaneet !kiinni vutt.ama.an ~se va.liia mo,nelle taholle .ia pan-
35065: tuohon usrkoon, eivät niin help,o,sti voi .siitä :n<aan ne, .i'ot.kra ovat saaneet sen va.Ua,n, tap-
35066: luopua. 01emmeh8!n me nä<hneet., että o.n l}el:emaan keskenään. iSe ei ol<e :kansanval-
35067: oHut. v·ruilooa ,päästä pu!htaasta monarkia.st.a; taa, v,a,!lln se on ·ka.nsanva.l:l:an ha..ioittamista.
35068: siihenkään vaJtiomuo't.oon, _i<os·sa me nyt 'Todel'linen refe.rendum olisi ,sel~:aista. että
35069: olemme. eikä ·se heloosti ikä.y <S•iitä eteen- meidän maas:s<a mme :Stääd,etää.n seUainen
35070: !Pam. Mutt,a sitä .mitä mi,nä i:hmet.te]:en, on <]a,ki, joka jättää kaikki tärkeärt: aS<iat !kansan
35071: se !katsan!J:,otaua, se teoria, iota ed. 8etäl:äJ ratkaistaviksi. ei ainoastaan tämän -presi-
35072: täälll'ä on e,sitt.ä,nrvt. ettiä muka hänen puo- dentin V"aal,iasia,n:, ,i.onka oik.eisto fk.a,t.soo (Jile-
35073: austamans·a :preså.de:ntin vaailitRpa olisi hy, van etu.iensa :mukaisen, e,ifkä. ainoastaan
35074: vin ka<n sauva l t ari nen. Se nn mi- kieltolain vastus<taåain va.atimaa ·asia.a. Tufu.
35075: nusta semmoista. !lm>TIS[!Jnvallt.a·a. .ioka väh<en- nusta,ka:amme periaatteellisesti! :kansan ma-
35076: tää eduskunnan valtaa. i:Mut.ta. ed. Setälä jesteetti ja a lista:kaamme lk.an.sam ratk.ai~sta
35077: mtä.ä:Id<n oiikeana .ka,nsa.nva1t~ma sitä. että Vlifksi mu.ut!kin wsiat, ka~kkri asi·at, joita.
35078: 607
35079:
35080:
35081: kansa ratik.aista tahtoo. tSilhJ,i.Jn VJa.sta t.oteu- vastustanut tätä muutosta. !Se myöskin ni-
35082: tuu .minust.a. •se J.'lefe:re,ndum-,a,ate, .ioruka ed. mittäin 1kävi esiin 00.. Pulkkisen lausun-
35083: Setälä luulee meEkoi·seksi osaks:i toteutta- nosta; nimittäin vasemmistovaaran vuok,si.
35084: vansa täl'liä presidentin vaaliHa, vrulitsij,a;- Edistysmieliset pelkäävät eduskunnan enem-
35085: .miesten v·awliilla, .mutta joka minun mieles- mistövrulrf:aa. siinä tapaukse.ssa, että täällä
35086: täni ei ole muuta kuin edus'kunnallisen jär- muodostuisi vasemmi·s,to enemmistöksi, .ia
35087: jestelmän U:leik-entämllistä. Ja .sen:täJhCLen :kai silloin se koet.taa pitää .presidenttiä sel'lai-
35088: sitä nii.Jn .pal~on •S'llostitaanbn, että toivotaan sena vasta,painona, .ioka sitten hilllitstisi
35089: sen saavan ai1aan pysäystä ja häiriötä siiinä tuota. vas·emm~·stoltaista edus:kunt.aa. Mi'llä
35090: eduskunnaH1sesS<a jä;r.iest-el:mässä, jota täMlä nyt 'kuitenkin luul.en voivani .sa.noa, että
35091: edUtSkunnan en-emmistö kaikkien vaikeulk- yhtä hyvitn kuin me si~hen asti, kun meillä
35092: sien lävit·s1e hil'.iaHensa 1koett.aa kasvattaa .ia on enemmistö tääJH:ä eduslkunnassa, a;nnam-
35093: jonka n~opeampaan to1me,erupanemis·oon minä me myös1kin porvariston rpritää tuota vasta-
35094: jo !()lisin oUut v~rulmis 19119 .ia jonka väthit- painoa käsissään ja haMita koko ,valtioval-
35095: täistä; toteuttamista mimä täJltä osrult,a nyt taa", niin kyllä me myöskin sri,lloin, .ios
35096: ilomielin terveh(Li,n. LuonnoHisesti minä saamme edusikuntavaruleissa enemmistön,
35097: 'ka~kinpuolin k!llnnat.a.n perustusl:akivalio- saamme jouk'koia liik.keeltl.e, että me valloi-
35098: 'kunnan mie'bin1Jö,ä. tamme myösk•itn preside,ntin ptaikan, niiln
35099: että ed. Pulk:kiseHa on tässä hyvin huono
35100: Ed. R y 'Ö mä: Minä ky,lilä olen tietoituen lohdutus.
35101: siitä, ~että iJäSBä h·alliitusmuodossa on .pation Muuten mimä tahdon :huomauttaa eräästä
35102: epäjo:hdOtllmuk!llisuuksia, ja siit,ä vas'tllllau- hyvin erikoises,ta ti•lrunteesta, joka on val-
35103: seestl8!, jonka minä m. m. liitin 1919: vuoden lal'l:a ~Saksas,sa.. Siellä on siis sosialidemo-
35104: valtiopäiväin perustuslakiva.l.iokunnan mie- kraatti valvomas·sa ,parlamentin porvarH-
35105: ·tintöön, näkee, että minä ol-en näitä epäjoih- lis•t·a enemmisrf:ö•ä.. 'Sieltlä kuul•nu nimen-
35106: donmuka.isuuksia koettanut silloin karsia. omaan siilhe.n haUitus'kom!Dro.missii•n, joka
35107: Mutta nytt minä vasta ensi kerran ·kuulen, sieHä nyt on voima,s:s.a so·sialidemokroottien
35108: fli:tä tässä hallitu·smuodossa myö·skin on eräs ja ptorvariU:isten vasemmisto lai·sten kesken,
35109: 1
35110:
35111:
35112: kt1mouksteltlinen: pykälä. :Sen minä ,kuulin että pre.s,ident.in pai1k1ka on sosi.altidemokma-
35113: edistysmielisen puolueen edustajalta he.rra tei:l.lta, jos pääministe·ri'n .unrvariHi,siHa, .niin
35114: Purk'kiselta. IS.iiUä jos ,kerran tuo pykäJlä, että .ios tämäm hallituskokoomuksen aikana
35115: jota nyt aiotaa,n saa.da tähän h<a>llitusmuo.- tulevat 'uresidenti:nva.aliit tapahtrumaan, niin
35116: toon, on kumouk.sellinen, totta. lkai sitä vas- herra EibeDt jää edelle•Em 'Presidenti\r.si. .Sil-
35117: taava 9•4 § on yhtäJl.äJ~nen, koska s-e on ker- l·oin niJID. asettuu .S€/ll taakse ei ainoastaan
35118: ran aivan ·sama pykäM. J,a s·i1s, toisin sa- vasemmis,to vaan myöskin ne porvaritlliset,
35119: noon, meidän ,presidentt.]puolue•em.me" oma jotka ov,at sen haltlituskok.oomuktsen takana.
35120: presidentti toi.mili kumoukseUi,seltl a pohjaNa.
35121: 1
35122: Ne vaalit eivät ole mitään sen erikoisempaa
35123: M~nä en siis oliltenkaaon: ihmettele, että tätä kansll!n vallimtaa knim eduskunnan toimit-
35124: puoluetta onkin ruvettu epäi,lemä.ä;n sella.i- iama vaali. Se on päinvastoin samaa
35125: seksi puolikumonksellis-eiksi puo1luooks,i. 8e kom.promissi[l)ollitiik,kaa, joka 0t11 eduskun-
35126: nimittäin näk·ee kumou!bi'a sekä yö>llä että na,ssa VJaU•aUa. Toisin sanoen siis, ei täJUä
35127: päJiväHä, niin yhd~essä !kuin toisessa.k.in taval'la tulla toisenl1ai,siim tulioksiin to~sen
35128: asiassa. valtuovallan 'kruytös·sä kuin että ·parlamentti
35129: iM.inä nyt !kumminkin omasta pruol'estani suoraam valitsisi pres~dentin. J,a kuten sa-
35130: uskaUan olla ·edeU,een sitä mie>l:tä, että täs.sä nottu, saksalaiset ovat ttämäm. huomanneet
35131: asia.ssa ei sittenkään ole 'V'oitu o•l,J.a niin epä- .ia mimä luu.J'ell, ett>ä siel1lä on hvvin vahva
35132: johdonmukaisia. että, kun nämä 'kaksi muo- virtaus käymä•SS'ä ,siihen suuntaan, että täl-
35133: toa samaan ha.Hitusmuotoon hyväksyttiin. laisista mutkik,kaista puuhista luovuttai-
35134: olisi tietoisesti hyvä;ksyttv 1kaht.a ])eri- siin j,a siirryi;.täilsiin tällile yiksinlkertaisem-
35135: aatetta, vaan että så:l1oin ol·i kysymys ai- maltle kannalle.
35136: noastaa,n kruhdesta fk.ä•y,tä·nnö.st'ä, .ioi,sta sitten [Ed. Erich on nahtävästi tkuuN'ut väärin,
35137: S'i.Uoin kammomissin 'k·autta oltiin pa.kotet- kun :häm sanoi, että minä oEsim väittänyt,
35138: tu:ia hyV'äksymään tämä ihuojlomrpi, kun ei että parla.menUaari,seen järjeste,lmää;n ni-
35139: oilrei·sto ;pitäJnvt siitä pare.mmrusta. menomaan kuuluu ·se. että eduskunta va-
35140: Myösk~n minä nyt kuuH·n e,n,si !\r.err-ra,n, litsisi presidentin. En ,minä ,n.irin sanonut,
35141: miil!loä perustcilla ed,istysm.ielimen puolue vn vaan minä sanoin, että se on käytännössä
35142: 608
35143:
35144: aivan sama, vrulita.aJrllir!o ,presid~ntti niin tai rustuslakivaliokunnan mietintöön nimen-
35145: näin, kun vain pa.rla.menttaarinen järjes- omoo.n ehdottaa vastJa:k.ka.isesti sil<le muo-
35146: telmä oo Vloimassa, sillä ,silloin presid-entti d:olle, joka hyväksyttiin, että .sitä valtaa,
35147: ei mi:tenk,ääm. voå. a;settua enää eduskuntaa jonka tärmäJn haH'itusmuodon mukaan ka.nsa
35148: VlaS'taan. olii hän valittu kuinka hyvään, ja luovuttaa eduskunnaHe, käyttäisivät ne
35149: ett.ä siis silloin juuri ennen ka.i:kkea. käY- valtiioelimet, io:i:J:l.eka kansa. valttansa :l.uo-
35150: tännöll<isistä syistä on .rparas järj-estää tämä vuttl!lia. Siis nime.n.omaan häm oletta.a eh-
35151: a.sia sil1ä tavalil•a, että eduslmmta toimitta;a dotuk,ses•saan useam,pia valtioolillliä, jotka
35152: presidentinvaalin. Jos sattuisi niin, että käyttävä>t •kans·aHe kuuluvaa valti10vaJ.t<aa.
35153: pr-esidentti joutuisi !konfli'ktiin jonkun lu- Mutta hallitusmuodossa. oletetaan ainoas-
35154: .ia;n .ha!l.litukoon ka.nssa - mimä kyllä tie- taan yksi valttiaelin j.a se Qin e d u s k u n-
35155: dän, .että meillä ei ole oHut tähän saak'ka t a. E·d. Erich .sanoi, että jo Venäjän va.l-
35156: ainakaan k<eskustaha.llituksess-a seHaista 'lu- Iatn a:i:kana ol.i valtiopäiväjärjestyksessä
35157: jaa pohjaa, joka oEJSi uskaltanut asettua mää1.1äys, että Suomen kansa.a edustaa edus-
35158: omalle k.annalloon - mutta jos .ny:t miin kunta. Ni<in oE, mutta sii:hen aikaan ei
35159: kävisi, että meillä o0lisi ~uja •blllitus, j.oka oHut säännöstä, että valtiovalta kuuluu
35160: py,syisi omaH~ :kwnnal<laan ja joka eci. alis- kansalle. E.duskumta ·edusti ·kansaa, mutta
35161: tuisi siihen, .että ipresidentti vahvistaisi hal- ei se edust<anwt täyttä val<tiovalt<aa. Asia
35162: lituksen 'Päätöks~'ksi hallitu'IDsen vähemmis- on muuttunut vasta tä.ssä tasa.valtaisessa
35163: tön kam.nan, niinkuin on ta,pahtwnut m. m. 'haHitusmuod<o.ssa., joka sä.ätää, että valtio-
35164: päätettäessä erääJstä !hallituksen esityksestä, va.lta l]muluu kansalle ja sitä edusta.a edus-
35165: vaan å.lmoittais•i eroavansa, void.em vedota kunta. Ja kaik.ki ,se, .mikä on ristiriidassa
35166: samB~H'a <al.Siassa .eduskwnnan enemmistöön, tämäJn perussäännöksen kanssa, se on epä-
35167: luulen että sa.ma pr-esidentti hajoittaessaan .iohdonmukais•t.a. Ja niistä I'listiriitaisuuk-
35168: eduskunnan tekisi sen viimeisen kerran, sista on s•i'tten ·suurimpia. tämä 2.3 § niin
35169: siUä hänen oma toimika.ut~nsa päättyiJSi hy- että jos ·t,ämä:kin nyt muutet.aa.n, niin' tulee
35170: vin pian. Presid'!lntinvaalissa nim. Vlalitsi- astuttua askel eteenpäin. iM:inä senvuoksi
35171: jat asettuisiva.t .edu.skumna.n taakse .ia näyt- 1uulisin, että nekin, .i01tka täällä nyt pelrkää-
35172: täisivält, ettei täl<lainen käy päinsä. Esi.m. vä.t eduskuntavaltaa .ia mahdollista va-
35173: Englannissa näemme, ettei ,s:i,ellä suinkaan .semmrist.oenemmistö'ä ed uskulllnas,sa, 'llim.
35174: kuningB~s hajoita eduskwntaa, vawn !kun .meidän edistysmielinen puolueemme, kui-
35175: eduskunta on tul<lut siihen käsitykseen·, että tenkin. l'UO'Puisi tästä ·n.elostaan, koskei sitä
35176: uudet vaalit on aika toimittaa, siUoin ne ·presidentillä enää estetä. Jos sille kannal·ltt
35177: toimitetaa.n. Ei nä·im edes miissä maiss.a, tul<laan, on sil.lioin niiden r:vhmäin, jotka ei-
35178: j.oissa on perinnöH:ine:n va;lt.iopäämies, tämä vät tahdo kaMa:nvaltaan ·alistua, turvaudut-
35179: rupea toimimaan mstoin eduskuntaa, vaan tava wiva.n toisiin .ia voimakkaampiin kei-
35180: hyvinkim k.a<ike·ssa B~lishu e·duskunnan ja noihin.
35181: parlamentaarisen ha,llituksen tahtoon. Tä-
35182: mä, kuten sanottu, ei riipu ed•es siitä, niin- Ed. L å n g s t r ö m: Työväenluokan
35183: kuin ed. Erich ta:htoo sanoa, että Ranskassa ka;runalta. :katsoen on tämä <asia, 'kysymys
35184: olisi huonommim asia.t kuin Englannis·sa. tavasta, m.illä tavaHa porvarillisen valtion
35185: Englannissa on atsia aiva.n samrulla tapa<a president·ti vaEtaam, siksi toisarvoista laa-
35186: kuin Ra·nskass•akin, ei Ranska,s:sa huonom- tua, että .minun ymmärtää>k.seni ei olisi !kan-
35187: min kuim Emg-lannissa ei:kä päinvastoin, jo- nattanut ni,iJU ·suurta porua< sriitä pitää, kuin
35188: ten kumma.s,s,a.kin ,noudat·etaan ,s.a.mam·laista tänä iltana nn svn tynyt.
35189: menettelyä, va.i.klka.kin t.oise·ss•a maassa va- Mitä ensiksikin tuleB voimassaolevan haJ-
35190: litsee valti<one·sim:iehen rvarlamen<tti j·a tOii- ilitusmnrodon 23 § :oon, niin täytyy myön-
35191: sessa on 1Jeri,nnöllinen j.a ,...,~,syväinen hen- tää, että se tapa, jolla .siinä Bdellytetään
35192: kil'ö. iM:inä siis edeHoon.kin pysyn siinä, presid·entin valintatapaa, nim. valitsijamies-
35193: mitä sanoin, että tämä a,siall.isest.i ei muuta ten ktautta, että S'e on hl!linika.la ja varoja lky-
35194: nyk.vist.ä me·net.telyä. syvä. <Sensijaa.n, jo,s presidentin valit.ii.si
35195: :Minä vieläkin kajoam tä:häm htaNitusmuo- Bduskunta, kuten tämä nyt esilläoleva eh
35196: don 2 ~~.:n ensrimäiseen .momenttiin. iM:inä oClotus edoell.ytt.äiä, n.iin· ·se ai<kaa,nsaisi sen,
35197: ~o sa:noiJl, että ed. Estlamder .ioka on 'hyvin että varoja voitaisiin tällä tavoin huomat-
35198: .Johdonmukainen eikä täJllaisci.ssa per.i.aat- tavasti säästää .ia myöskin vaivoja tibssä
35199: teissa kompromissail~. vMtalJausoossoon ne- säästettäisiim.
35200: H;aJliltlllmluoldOJD. ~3 §. 609
35201:
35202: Y.ksi paha e;päilwht.a tässä: lepäämään jä- rauaista oikeutta kieltäytyä varmentam8!Sita
35203: Myssä 1laissa kwi.tenkin on, ja se on s:e, jokapresidentin ,päätöstä, jos SJe ei ole perustus-
35204: ffiätää ta.savaN'an pres~dentin haJllituskau- lain vastainen. Hallitusmuodon 34 § :ssä
35205: den pituuden. Olisi toivonurb, cirt:ä tämäkin sanotaan: ,:Se, joka on varmentanut presi-
35206: :m-llituskauden pituus olisi samaMa 'kertaa, de,ntin ,päätöksen, vastaa :siitä, että toimi-
35207: kun esitys tehtiin, as€tettu yhtä pitkäJksi tuskirja ;päätölksestä :on oikea", ja 35
35208: eduskunn&n ikonssaoloa.ian ka•nssa. MUitta § :ssä ,ga.notaa.n., että ainoasta31n j.os päätös
35209: kun tämä on l·epäämään jätetty J.akiesity·s, o:lisi va,stoin perustusl:a'kia., on ministeri vel-
35210: vol.Iinen kieltäytymään :sitä vanmenta-
35211: jo·honka .siis ei olle mahdollisuutta enää.n mi-
35212: tään muutomsia tehdäJ. niim ei kai mitään masta.. Vloi tiet.y·sti tapahtua niin, että
35213: mahdo!Hsuutta ole siinäkään suhteessa asiamoma:inen ministeri ilmoi·ttaa pyytä-
35214: enään ry.hmäni taih01lta mennä ehdotusta te- vän.sä eroa rpresid,entin päätöksen johdosta
35215: kemään. 1Minu.n mielestämi 01Iisi ollut aivan ja pyytää sen johdosta, että pre·sidentti
35216: ltarpeelk:si se, että ,presidentin hallituskausimääräisi jonkun tnisen asiaa <kä.sittelemään
35217: l()).isi sä·ädett.y !kolmeksi vuodeks·i. sillä siinä
35218: ja ,päätöksen v•Birmentamaam. Mutta tod·en-
35219: ajassa ehtii jo yhteem mieheen lkyUästy- nälköistä .on, että presidentti semmoisessa
35220: mään .ia mimä uskon, että tuHa.isiin ehti- tapauksessa aina tulee löytämään ministe-
35221: illlään myö,s tässrukin maas'Sa kyHästymään 6n, joka varmentaa hänen rpää.t.ökse,nsä, jos
35222: presidenttiin siilllä ajassa, .iote·n 3-vuotis-h·ä.n kerran luulee olevan syytä kansaan
35223: 'kausi. olisi aivan ikyUim riittävä ja minä jo.ssa·kin .asias.s·a vedota.. En siis• voi myön-
35224: uskon, että yksi mies tässä ajassa kerkiää tää. että tämä lauset14pa on väärä.
35225: :tehdä niin paljon tyhmyyksiä, että hän sen EdoeHeen tahto•isin e•rään lausunnon joh-
35226: jäilkeen mieleJilääm Jpanisi its·ekin jälestään dost~a vielä sano•a, ert:~tä jos republikaanisen
35227: presidootin linnan portit kiinni. va•ltiomuodon varjopuoiena. on mainittu yhä
35228: Mutta kun siis täJhän esilläolevaan la'ki- uudistuva presidentin valitseminen, niin s•e
35229: ehdotu'ksee.n ei ole m!l!hdollisuut<ta tehdä mi-ei sui,nk·a•an 01le ristiriidass•a sen kanssa, että
35230: tään muutoksia, vaan .on se .ioko sellaise- j o s ke·rro.n taas a.setutaan republikaanisen
35231: na,an hyväiksY"Miävä tai :hyljättävä, niin eli t.asavaltaisen valrti>omuodnn 'kannal.le.
35232: pyydän ilmoittaa, että myöskin se ryhmä, silloin trummöinen VBilt,iomuoto on tehtävä
35233: johon minä kuulun, on ,näättänyi. äänestää .niin hyväksi kuin :se suinkin voidaan
35234: Jtämäm lain hyväksymisen rpuolesta. saada. Ja jos yhtenä .monarkian etuna on
35235: mwi:nittu sitä, että .siinä ei ole uud>istuvi.sta
35236: Ed. Setä 1: ä: M:illå pyy.sin ,puheemvuo- vaaleista, ennen ,k,aimkea ·edusikunna.n vaa-
35237: roa. oikeastaan ainoastaan oika.istakseni l~ista riippuvaa va.ltinn p.äämiestä, ei suin-
35238: erään ed. Schaumanin vääiri<nkäsit.yksen mi- k,aan voi sanoa ristiriitaiseksri tuon ä·sken-
35239: illlllll 1
35240: 1ausunnostani. En n~mittäin toivoisi. mai:nitun kanssa ~&itä vootimusta, että rp.eri-
35241: että eduskunnam iPöytälkir.iass8! minun sa.no- aate on asetett:ava kai,ken edel'le .ia tässäkin
35242: manani m!l!inittaisiin semm:oin,en ajatus, tapauksessa aset-ettava niin, että valtion
35243: että presidentinva31li on j.onki,nmoinen refe- uäämie,s ei 01le eduskunnan suorittamasta
35244: rendum. En nimittäin sanonut mitää.n sen-1 vaalista riip,puvainen.
35245: ~paist~, va:!l!~ sano~n, että pmsidoentin vah-
35246: VJ.Stusklelto ]a hänen määräyksestään ta- Ed. J u u t i <1, a i n e m: Eiköhän presid-en-
35247: pahtuva eduskunnan rhajoittaminem on tin vaalin muodoHist:a tamaa ole otettu ,puo-
35248: eräämlainen re:ferendum. kansaan vetoami- lin .ia to~sin liian juhl<!I!Hiselt,a kBinnalta.
35249: nen. Ja if:ämä t•iety.sti on jotakin aivan T.oisaa,l:ta esitetään mirbä erila.is·impia ota'k-
35250: t<>ista. Ed. >S.chamman vast,ust·i sitä lause- :sumisia, .kuinka toinen vaalitapa kehittä1si
35251: tapaa, .io'ka oE käyietty perustusiakivalio- va:l'la.n kahtiajrukna j,lll toisarulta taa.s kuten
35252: ikunnan mieti,ntöön liittyvässä vastala.u- ·ed. Voionmaa .teki. esitetä:än sel:lais•ta. että
35253: .soossa, että !Presidentti .,eduskunnan tämä;n vaalin kautta pyritään laajenta-
35254: .sivu" saat:taa vedota .kamsoon. Hän tah- maan eduskunnan V•a:H.aa, ja president.in
35255: toi muistuttaa. että tämä muka ei voi ta- ihenkilöllistä valta.a rraj.oitta.maan. Minä luu-
35256: pa!htua eduskunnam sivu, koska presidentin lisin että niiden kesknst·an edustajien ta-
35257: päätös on jonkun eduskunnaUe vas- holta, .iotka :ovat tässä vaali•tava.ss•a alunpe-
35258: tuunalaå·sen ,ministerin varmennett.ava. On rin asettuneet eduskuntavaa.Iien k:annaJile,
35259: kuitenkin e:päiltävää, antaako meidän hal- katsotarun !l!siaa mel,kein yk.sinoma,Bin käv-
35260: litusmuotomme ministeriHe, ainaJmiR<n suo- tännö:lil,~seltä !kannalta. Ja mi.nä rohkenen
35261: 77
35262: 610
35263:
35264:
35265: otaksua, eiJtä ka~k~ioen :pyrkimys, n~idoen, 1si ikuin, mitä eduskuntavooli sailsi aika.a.n.
35266: jotka tahrtovat erityimä v.al.it.si.iamiehiä, ja Dn nY'kyi.sin jl{) va.:vsin vaikea saada v~lå.t
35267: niidoo, joiJk,a taht.ov·at vaal:im toim~tet•tavak sijoita eduskuntavaaleiSisa l,likJkieelle ia mi-
35268: si eduskunnan kautta, on .se, että tahdottai- nä pelkään, ·että presi:denti'n vaalissa, !kn:n
35269: siin .saada ·pr-es,idenrtin vaali toimitet.uksi .si- ol,isi va~n esitettävänä yhden miehen, kyl-
35270: ten, •että yl-eisimmin lk.amna;tustl3; 'saava hw- läkin maan korkeimman valttiomie:hen va.lit-
35271: kilö tulisi :president]'klsi valituksi. Toiset semi.nen, niim ,se ei ikummin:k!l!an saisi valut-
35272: käsittävält tämän päämäärän saavuteiJtava.n ·sij.o,it,a niinkään liilklk-eeHe. ikuin, mitä edus-
35273: toisel:la .tav.aNa, toi:set toiseNa. Minussa on ;kunt,ruv,aali't s:aava;t aikaan. Edu:skuntavaa-
35274: alunper:in va.k.iutunut se käsity,s, että mei- lcis.s'a voidaan v-edota Vl3;ltit,sijoihin aima sen
35275: dän oloissamme tulee presidentin vaali kaik- mukaam, minikäJ toivotaan. saavan 'heidät
35276: ikceim va.rmimm~:J.Iksi, 1kun s,e toimiteta.an 1iiktkoolle. Eduskuntavalllleiss'a on esitet-
35277: eduskunnan !k,autta. tävis,sä si'ksi pald,on mitä •eril:ai.,impia ky.sy-
35278: :Sen lisäksi, ,mitä tääJlil:ä .io on e·sitetty vie- myksiä, jotka voivat., jos ei yhden niin toi-
35279: }ä muutamia käytä:nnöHisiä puolia. Jos sen vruli.t,sijan mielipiteen .sooda hereil·le.
35280: vaal.it toimitetaan v,a.li,t.såjamiestoen liautta, Tähäm perustuen mi.nä ,pe1lkään, että eri-
35281: 111iin tulee varmaan wvl:it,sijamieste'n jouk- koisten valitsijamiesten vaalit tulisivat ole-
35282: koon ,p,wl.ion sellia~sia edus,bajia, jotka eivät maa.n var.sin la,imeat. 'Tätä minä pelkään
35283: tunne maan valtioH~sta asemaa 'eikä h€llki- erikoisesti maa,J,ai,sväestön kan1nalta ~at
35284: 1öitten omi,naisuuk.sia läheskääm 'niin rtar- soe:n.
35285: Jwin kuim ne edustajat, jotka eduskunnassa Edielileen .min.uHa on s1e !käsitys, että ;pre-
35286: joutuvat mitä ,lä;heisimmin m!llam as:ioist.a sidentin vaHankä.yttö riilp,puu ensikådessä
35287: huole1htimaan. Eduskuntavaalien kautta siitä, IIllinkäila:inem mies ·on sitä va·ltaa käyt-
35288: voidaan jo eri1näiset yl:lät~set näin välttä.ä. tämäs·sä. J.os :presi:denti'n va;ltaa 01n ·k'ä:vttä-
35289: Minä rohkenen witata .sii,hen. että kun vii- mässä its,enäJi,nen, voimakas iPHrsoonaUisuu.s,
35290: me ·edus·knnrta, tuo p1itkä rparl!amentti oli ol- niin v·a~kk;ap,a hänet eduSikumtakin vwlitsoo,
35291: lut koos•s.a ikauvan, ·o,1ivat 1sen jäsenet tul- niin ,se, ei vähimmMlä'kääm tav81l!l:a heikennä
35292: leet jo toisensa .niin hyvin tuntemaam että .hämeu ttoimi·ntavalt·aa.nsa, va;run hän voi ai-
35293: useimmat asi.at. voitiin ;palioa he,lpommin v•an hyvin ·esiintyä edluskunt·a!llkim va.staam,
35294: swruda ratk.aistuk1si kuin mitä nyt esim. tä:s- jo,s hän ,sen katsoo tarpooll:iseks,i.
35295: sä eduskunnassa on laita, .iossa on pal- ISii,hem huomaut.ulkse•en, erttäi n~kyine'll
35296: jon uusia. .iäseniä. [Nri_,i,n ajattelisin käyvän ·94 § hall:~tu1smuo.d.os:sa on sopimuksen kaut-
35297: täs1sä presidentin va,ruHssakim, 1krun sem tila- ta ;saatu aikaa,n, .sop•inoo .huomauttaa, ~lkä
35298: päisesti tänne kokoont.uva,t va,lit.si.iamieihd sitä eduskuntaa ei ole eniä,ä olemassa, .loka
35299: t-oimittaisivat. täm'än sorpimuksen teki, vaan on vaaleissa
35300: 'T:ä,äJU'ä on .io huomautettu ste, että vwalit- uudesba;n vedottu k:ansa'run .ia 'nykyinen
35301: ihan ovat välil'l:~set, i]mmmas·sak~.n tapaukses- edustk,unt.a on vaprua entisen eduskunnan
35302: sa ].a e·deHoon, että 'haHitusmuoto -ei muutu mahdolilises<bi tekemistä sontimruksista. Edel-
35303: presid.enti1n vaaliin näJhden yMään, kum- leen minun on tor.iuttava se ed. Eric.hin
35304: matltla tavoin vaali toimit-etaan. Lisäksi väite, että on tal"lkoitus käytdä nyt horjut-
35305: IIDrnä vidä toisin ·esiin 'sen må.eli'Piteen, mi- tamaan vasta voimaanastunutb hallitus-
35306: lkä vall:itsi !hal,Ertusmuotoa säJädettäRssä. muotoa, että siihen tämän .iälkoon voitai-
35307: Siinä .haH'iltusmuoto~hdot.ukses.sa, jos:sa eh- siin t•oos yrittää tehdä uusia ,i.a uusia muu-
35308: dotettiin, että eduskunta vatlitsisi presid'{m- toksia. ITäJl113;isba käsitystä! ei IIllimum tie-
35309: 1
35310:
35311:
35312: ti:n, ol:i ,sa.manl:aå..nen va:l.a.nkaava P'residen- tää!kseni oJ.e rui,na1kaan, meidiä1n !k.eskuudes-
35313: tille, ikuin mikä nytkin .on voimas:s·a. 8ii- samme ·olemass,a, Vlaan on va,!lln yk.sinkerlai-
35314: näkåm tanaukse.s•sa., että eduskuntt'a sen 'VIa- sesti: tarkoitus ikorjata erä>s muodollinen
35315: litsisi vannoisi preside.nttti, että häJnet on kohta hrul!litusmuodlossa ja saada siHä ta-
35316: Suomen k~ansa valinnut presidentiksi. Ja voin valtion ,päämiehen vaali lkruytännöTE-
35317: tämäkään tsei,k'ka ei tulisi ,si~s mril.lääJn ta- ~semmäks•i j,a varmemmak!Si k,uim mitä 2t3 t§
35318: voin vaikuttamaam vresidentin vw1t1:aan, mi- nVJkyisessä muodosS'Illan voi atikaansaa.da.
35319: käli .se ri~n.nuu !.ha],][,tusmuodosta kuin hä- Ed. 18etälä viitta.ilti erää1seen esityse.hdotuk-
35320: nen rurvovaltaans'!l;kaatn nälhdiem. seen, jossa .on asetuttu erityisten, valitsi}a-
35321: iKuten jo huomaut,in, olen mimä siH'ä mi-e·sten ka:nma He. .Sella,inoen S!llattaa kY'l'lä
35322: lk·amnaHa, telttä erilkoisv!llalit t-ekisi·vät rpresi- oHa., mutta osittain Eenee aiheutunut .siltä
35323: dentim va:l~t.semisen prul:j.oa ep'äva.rmemma:k- kannalta, rrnuuttamiseen eduskuntavaalien
35324: HaHitusmuodJo.n ~3 §. 611
35325:
35326:
35327: kannaliite :ne e.sci.tylksett., joita si]hen aikaan är det v:äil ämdå i'cke tillrookl~ att moti-
35328: juuri ed. :Setä:l:än e·dust.aman suunna'n puo- vera •en ändri:ng- av hes,t.ä;mmBilsel'na i denna
35329: lelta es·itettiin j:a joista ed. Pli·l1kka on tä:ällä g-ru:ndlag- med små pfi8Jkt:Lslka skäl. På.stå-.
35330: otteita äJskettäin lukenut. E& Voionma;a endet .wtt CLet här ,särskilt är frå.ga om pre.k-
35331: ta.pan.sa mukaan erittäin laventi esilläole- tiska synpnn'kte:r :och att ,mOO. val g-e:nom
35332: van kysymyksen ip·eriaattooHista puoM·a. elektorer skulle vara. förknip.pade avsevär-
35333: S.aat,taa olla että JräneHä on j,oht,avana oh- :da Jmstna:d:er o. •S. v., d·et ilir .iu svel)skäJl,
35334: .ioona rperiaatteel:liset .syvt, mutta niinkuin det :fiörståw var.ie människa med sunt för-
35335: olen monasti tässä sa:nonut jo, minuHa ei muft. Och under diskns.s~onen ;har ock.så
35336: ole t.ä;häm rk:ysymykseen nruhden mitään pe- me:r än tyd!l'igi ·av många andra1g-a!llden
35337: riaat.tooHisia syitä [puoleen eåä toiseen ole- 'fr,amgått, ,a;t;t det li:g-g:er någ-o,ntin,g helt an-
35338: massa. nat bakom detta änd·r~ngsförslag. Man viH
35339: Vielä on huomautcitava siitä:, että hy- ytterligare skärp,a riksdagens allmakt och
35340: VIä!ksymäH'ä uyt tä;mä esitetty muuto.s ha,l- taga bort det ,Jil:la s·om ri .J,a.gen ·f:imnes kvar
35341: lritusmuoto·olll me voisimme saa;d,a l)reside-n- a v en •andm ,stat~.smakt, V'il!ket ookså i diBS'S·
35342: :tin v.alitsemisen ilama .i'ärjestetyksi, kun nuv.a;mnde form är rt·ämligen milllima.Jt.
35343: muussa ta.pa;u'koos,sa j:ouduta,an aivan ma.h- För att :me:d min rö.st .medve·rka till ,att
35344: dottomaan ja epävarma,a:n til:a:nte·e.seen, :tvil!ig-a dem, som hava .ingått ·detta avtal
35345: siJ,Jä .n,e rt·oiset l!a:kiehdotuksert, joiHa p•resi- :för tre år ,sed'a'n, att illiåJl:lia si:bt ord, förkla-.
35346: dentinvaaMa Olll arkomus järje·stää, tulevat l'iar j31g härmed, ohel'o:ende ,av :al'l~a ~wdra
35347: siinä ta:paulks·es•s,a .ia v,a;r.sin!kin juuri .siinä :sk<ä;l .iag- har för att omfatta den ['örsta re-
35348: t.apaukS~es:sa, että iämä 2·3 §:n muutos tule·e servationen, ~att j.ag obet]ngat !kommer a.t:t
35349: hylätyksi, ne myös tulevat silloin hylä- rös:t:a. :fiö·r ,d,enna re•serva:tioiJl.
35350: tyiksi ja siHoi:n e:i tosiaan ole mitää;n lain
35351: säätäimää .iärje.stelyä ole'mMsa president.in
35352: valitsemiseen nä.hden. :M'illlä :täSJsä lyhyesti Ed. Lohi: :Minulle ikuul:le·ssani tätä
35353: vi]trl::&amil:l:ani käytännö!Hisi!lilä :syillä puo- pi'!;kää ke&ku:Sitelua. on tu:Uut .mie:l·een yksi
35354: :1 ustam tä:mä'n la;kiehdotuksen hyväksy- eri:tyinen näJkö1k.ohta siitä, ku:imka mieliku-
35355: mistä. vituksen lumoissa tämä keskustelu on suu-
35356: relta osalta rtapa.Munut. Pre:s:i:d:entin .ia.
35357: eduskunnan vaHan vrul1s:et ra.i:at, mehän
35358: Ed. v o ill W r ·i: 12' h t: Av d~en tiH ibe- määrää mei:l:l~ hallitusmuoto. Riipp.uu !ko-
35359: tä:nk,wnd:et fogade rförsta. ·reserva:tionen ikonwflln :siitä lhenki]J.östä, j01ka llmlloinkin
35360: framgår det, •att vår nuvar.ande regerings- :presidem:tin tointa ,hoitaa, missä suhteessa
35361: form h:a;r tillkommit .som resuHat av 'hän on eruuskuntaa,n. :Sii:hen ei vaikuta vä-
35362: kompromisser me.J:l'an f:l.ertaiet l)arbier år härukään ,se, Jmmrpaa vaal,]ta;paa !käytetään.
35363: 1919 ooh at't ,sär.Sik:ilt fr~gan om sättet för Kaikki onJ mielikuvituksen luomaa, kun
35364: presid:en:tvrul'et varit av sådam v~kt, att hela luullaan ·että :tässä on kysymys jostain
35365: la,g-ens ö(i.e bero(l.de av härut:i1nnam :ernådd l)eriaatt.eellisesta erosta. Se on saman-
35366: överenskommelse. Under d~m l:åll(g'a dis- laista mielikuvitusta 'Professori Erichillä
35367: iku:ss~on, ·som i !kvä,lil för.siggått i ärendet, kuin1 ·'Professori Voionmaalla. lMinun
35368: har j,ag icke lyc:k:art:,s•höra en end.a talare käsittääkseni tämä kysymys on aivan
35369: för.sölka ved:e:rlägg1a riadi:g-het,en a v detta .TJå- käytännöllistä laatua. Ja kun tämä
35370: ståendie. Ja,g- är vissrt g-am.maMag-s i mång-a vaali käytännöllisimmin, kan·saHe hel-
35371: :st:vc'k:en, men ändå :tycker jag-, a,tt det är .poimmin voi tapahtua eduskunnan kautta,
35372: eg-en,d.omli_e:t, att den majoritet, som står sentähd·en olen aina kannattanut eduskun-
35373: lbakom utsikottsbetämkande:t 'och triH vilken nan toimittamaa vaalitapaa, ja kannatan
35374: otvivelia:kt<ig-t höra mån,g-.a pers.omer, •S.Om år sitä ed:elleen.
35375: 1919 medvm~kat ti:Ll· dessa ~Offii'Promis,ser, Asiwllis~Bsti •PY:vi:äisri.n e·1l Eriohille huo-
35376: at;f; varenda :en av d:em ,a•nrett me·d sin heder mauttaa, ~että hän, j.olka niin t'al'k·oin tuntee
35377: :förenJi,g-t a;tt totalt 1ne1g-lig-era förefintlig-he- [ly'ky.ä;än Euroopassa to.imiJvien kaikkien
35378: ten av ett :såd:ant a.vtruL De motiv, som ut- valtioi:den valtiojärje:styk,sen .ia. ·nykyisen
35379: skottets ma.joritcl anför för en älll·drin:.!r av el·ämän, minä .l)vy:täi.sin huomautiaa, mis:sä
35380: det nu: i oog:ering-sfor.men s:t1adgade .sätt~et maassa toffi~~tsias·sa presidentti t,a,j :hwl:lit.si.ia
35381: för val' :av ipresid:ent, äro ju mrnst sag-i; nykyään kykenee ,politiikk:aa johtamaan.
35382: bamsliga. I en .fråg-a av så oe:rhörd vi.kt Eivä:tkö parlamenteille vastuunalaiset hailli-
35383: 612 Perjillnlbaima 20 p. uoikJalkiuurta.
35384: ---------------------------------------------------- ------
35385:
35386: tukset sittenkmn :kaikissa maissa mitärää ;po- !Kun ku:lm·run ei halua uuheenvuoroo., ju-
35387: Etiibn .suuntaa? .Siitä ei [Jäästä myös- -listetaan ensimäJinen käsittely pääJttyrneeksi
35388: kään meillä, a,ä.ytettiin:pä kum.IJaa vaalita- ja asia menee valtio:päiväjärjestyksen
35389: .paa ta:hans·a presidentin vaalissa.. EläJmä ·57 § :n mukaisesti suureen' v a '1 i o-
35390: on kerta ,kJai,kki•aan muodostunut kaikiissa k un taan.
35391: si vi.sty,smrui,s·sa sellaiseksi.
35392: 11) Ehdotus •oppisopimus1aiksi.
35393: !Ed. J u u t i 1 a in e•n: Ed. von Wriwht-
35394: i11e huomruutan, et1tä 'sitä kompromi.ss~a, lHaHritu'ksen e·sitylksen 'll :o n johdosta
35395: josta !hän mainitsi, ei tehty perustuslakiva- laadittu työväenasiainV1aJiokunnan mietin-
35396: :lriokunnassa siUoin, vaan sen te'ki .suuri va- tö .n :o 1 esitellään mainitun lai·nsäätämis-
35397: 1ioilmnta, joten .meidän, rnykyisoon perustu.s- asill!n e .u •S i mä i ,s:t ä k ä .s i t te ,1, y ä var-
35398: 'ta'kivaliokunn'a'n miesten, kädet eivät ole s'i- ten.
35399: dotut.
35400: !Keskustelu julistetaan ,-päJätt~noobi. Keskustelu:
35401:
35402: P u h e m i e s: On sus <toimitettava Ed'. P a a s i v u o ·r i: ~äimä la:kiehdo-
35403: as•iassa li p,puäänesty,s. .tu.s·, m~kä nyt 1läihetetään suureen v•aliokun-
35404: t.aan o·n e;päselvimpiä lakeja., mitä koskaan
35405: :Sihteeri :tukee on eduskunnassa oHut käsiteltäV1ällä. Tässä
35406: lakiehdotuks-essa opp~sopimuksesta asetu-
35407: äänestysesityksen: taa•n pakoU.is:teru. op.pisopimusten kannal1e.
35408: Tähän .saakka la;,insää:d.ä>ntö on oTlut si~nä
35409: Joka ·hyväk·syy puhoonaolev.an ·la:kie:h<1o- sill'ä kannaHa, clt.ä .sopimus on voitu tehdä
35410: tuksen .sellaisena kui.n eduskunta on sen kir.iallises,ti tai suu,Hisesti. Nyt eräillä
35411: vuoden 1921 valtiopäivillä lepäämää•n jä. :aloilla, joilta ·ei l~a'kiehdotuksessa sanota,
35412: tettäväksi hyväksynyt, äänestää ,jaa"; jo- millä, on .laadittava pakolliset oppisopi-
35413: k:a ei sitä hyvaksy, äämestää ,ei". Jos vä- mrukset j.a sii·tä ,sanotaam va31n, että niiNä
35414: 'hintääm 2/3 annetuista äänis,tä on jaa-ääniä, aloilla, joissa sääntö-nä on, että vaadita-an
35415: on -ehdotus hyväksytty., mutta .muuten se kahden vuoden oppi•ai•k•a.. 'Tuommoista
35416: on hylätty. sääntöä ei ole o:lemassaka&n, vaan se jää
35417: kokonaan miel>ivruHam varaan eli erinäisten
35418: ÄäJnestyffisessä annetoon 102 jaa- ja 69 oppil~aslautlllk,untien var.a!an, jo;t.ka tässä la-
35419: ei-ääntä. kiehdotumsessa. ovat myöskin :hyvin epä- .
35420: määräisesti kokoonpantu, aluksi työnväli-
35421: Puhe m i e ,s: Eduskuntl:.a on siis hylän- tystoi:mist•ot. Lakia ,sovel.luteltaan ensi
35422: nyt .sanotun lll!kiehdotuksen. aluss•a :ni:i:Hä 1Paik1kakunn:i:Ha, missä on 'kun-
35423: nalliset ty·önvälitystoimisto1J. 'Sanotut työn-
35424: Asia on il'QPIPUU'n !käs,itelty. välitystoimistot eivät ole edes minkään
35425: lainsääJd•ä.nnön mrukaan ,paritoottise·sti ko-
35426: koonpantu, vaan ku"astavat niitä voima-
35427: Päiväjärjestykseen %hd ään, se muutos,
35428: 1 -suMeita, mitä kunkin kaupungin valltUUIS-
35429: että [Joistetoon asiat 5., 6, 7, 8 ja ·9. tos,sa on vaH31lla. Jos .sitä toteutetoon ai-
35430: noasta:an niillä ,pailmkakunnilila, missä on
35431: kunnalliset työnvMity.stoim]stot, niin sen
35432: mukaan ol:i,si lakia sovell~ttava aimo-a.st<aan
35433: 10) Vuoden 1921 valtiopäivillä lepäämään jä- 21 Suomen kaupungis,sa., j,a 17 Suomen
35434: tetty ehdotus laiksi niiden valitsijamiesten kaupungissa -ei sitä olisi sov·ellettava. Nii-
35435: v-alitsemisesta, jotka toimittav•at tasavallan den työnvälitystoimistojen toimi rajoittuu
35436: presidentin vaalin. yhden 'kunma'n a~lueeUe, mutta e·si·k,au•pum-
35437: geiss,a•kin on .samanlaisi1a amma1t:tiliikkeitä.
35438: lM!ai·nitun ehdotuksen johdosta 'laadittu .101ssa ammatinha.rjoittajat tulisivat var-
35439: perustuslak~v-ruliokunna.n .mietintö n:o 7 esi- maan iPitämääm •OP:Pi>laita, mutta kunnalli-
35440: tellään mainitun lainsäätämisasian en s 1- S€1ll työnväll>itystoimisto,n vaH.a ei:kä velvoi-
35441: m ä i s t äJ k ä s i t t e •l, y ä varlen. tuskaan ul>otu esikaupunikei:hi.n, jotka ovat
35442: O,ppisOipini<UsLalki. 613
35443: ---=-=----=-----~---------------·------------------
35444:
35445:
35446:
35447:
35448: ma.alai>S'lmnman a..luoolla, koska nämä lauta- h·enki·lö on suorittrunut a~mmattiopp,insa.
35449: kunnat, ovat kunnams•et. Minwn käsittääk- Olen .sitä mieltä. että t1ämmöis·et ,k,ustrunnuk-
35450: seni on :täJmä laki kovllin e,päonnistunut. Ja 'set :pitäisi suorittaa vrultion v'arorista, eikä
35451: o;ppilaat, joiden on pakolliset kirjalliset rasittaa yksiuomaan !kunt.aa, .s:Ulil,ä jo a..m-
35452: sopimukset tehtävä tämän la~n mukaan, ne mattioppilaslawta,kunnan puheen.iohtajam ja
35453: ovat .hen1kilöitä, .i•otka ovat .18 vuotta •nuo- jäsen:ten pal!kbot täytyy cr1illtten kuntain
35454: rempia.. 1Samo~lJa työalo~Ua saa kyllä ot- maksaa, joihin täHais·et laut.a;kun,nat asete-
35455: taa työhön työsopimuslain muka,a.n he[lki- taan . .Sitten ,siitä tarka.stuksesta, joka tässä
35456: löitä, jotka eiväit ole o.pissa olleet, kun VOO[l laiss·a on ,sää,dletty, ,sa,notaan, •että ammatti-
35457: ovat 1·8 vuotta vanhempia. Useissa. am- oppilaslaubkuntain. ·ohella tämän lain nou-
35458: mateissa ei nyt 18 vuotta nuorempia np,pi- d·attamista valvovat kun•nal.Jiset ammat-
35459: Iaita oteta ensinkääJn. ISeHainen työala on tientarkastajat. Hallitus tietää samoin kuin
35460: esimerkiksi rakennusammatit. Ei niissä va,lrirokunnan ·enemmistö, että: kunnail:linen
35461: työn mskaudenkaan vuoksi VJoida ottaa ammattie•ntarkra·s.tus on ,meiUä ainoastaan
35462: nuorempia o;ppci.•laita kuiu 18 vuotta, j.oten pa;peniHa, mutta ei käytännössä. 'Tosin
35463: täHä- lailla ei miie~kään nystytä ra t'kaise- v. 19,18 tehdyn ll•a]nmuuto'k.sen mukaan
35464: maa..n {Jippilask:_y.symysrtä kokonaisuudes- kunnaHinen ammatt.i.tarlmsta.ia .pitäisi aset-
35465: saam. taa .i•okaiseen !kuntaan, missä •On t:vöväen-
35466: Minä ,pyydän suureHe va;li<okunnaJJe suo.ieiuslain alairsi:a lirikkeirtä, mutta tämä on
35467: suosit,el'la täiliän m~tintööu Eitettyä ensi- a.~n.oastaan semmoin.e.n määiräys, .ionka rik-
35468: mäistä vastalausetta ja ole>n ,sitä mieltä, et- !komisesta kunni.J.le ·ei seuraa mit.ä;än ran-
35469: tä tämä lalki olisi 1laadilttava vapaaehtoisten ,gaistu,sta, ja kokemus on osoitta.nut, e·ttei
35470: sopimusten perusteille eikä .pa~kkosopimuk suuremmissa kaupun,ge.issakaan ole 'kun-
35471: sien, mii<nkuin ha..U.itu'k.sen esitys ja valio:. naUisia ,amma.ttital'lkasta.iia asetettu riittä-
35472: kunnan mretintö nyt täs,sä asiassa ovat. västi. Jos me kysymme valtion ammat.ti-
35473: V:apaaehtoisuuden 1perusteel•la laadittu ·la.ki ylita.rkas:ta.ia•J.ta, millrui:nen 'kunnalEnen tar-
35474: voi•taisiin s'oveN!Uttaa ,Jmlw maas.sa ja k.ai- kastu.s on, miiu hänen täy;tyy sanoa, että ~si
35475: kissa.. ammateissa, joi.s.sa oppilaita t~arvitaan tä ei oikea;staan o'le ·o•lema,ss,aiJ.m.a,n. Se on
35476: ,pitää, muttä tätä, niinkuin sa;noi•n, sitä ei joka kunnassa niin riirtt·ämätön, että silile
35477: voida soveltaa muuta .kuin joissakin erikois- työn lisääminen on kaikki 'liikaa, .ia .io•s ei
35478: tapauksissa muut•amiUa paik<ka1lmnniHa .ia asiassa rpa.nna valti<on ammattitar'k·astajat
35479: sitten ainoastaan määrät:Y:n ikä.ra.ian rula- iVa;lvom.aan, niin rsvllo1n ,säädetään tiet.ensä
35480: .puoleHa oleviim henk·hlö~hin. En myösikään laki, .iota ei ai.iotakaan käytännössä nou-
35481: IJlidä onniS<tuneena sitä, että ammattio.p,p:i- dattaa, ja semmoisen paldmlain sä•ätäminen
35482: näytteiden suorittamiset tehdään pa.kolli- on ta.rpe.e,ton, jota ei kerran 'käytännössä ai-
35483: siksi, kuten tässä .lakiehdrotulffises,sa nyt eh- jota toteuttaa, joten tässäJkään suhteessa ei
35484: dotetaan, .ammattionuinäyt·toot, joitten on tämän lai•n valvomis.ta tehtaissa pitäisi
35485: selitetty oleva-n jonbnlraista työ.n. .suoritus- asett,aa lmnnalli·sten ta,~kaS'ta.iain asia.J~si,
35486: ta, ei ainoastaarn .ion1krn.n k:ap,pa•leen valmis- koskei kunnaHis~Ua tark<asta.iilr]a; suurem-
35487: tusta,, sinä semmoimen IIDa.rpp,alehan ei tule mis,sa tehda,S<l•aitoksi,ssa ol<e mitään terkemi.s-.
35488: kysy,mykseenkään muualla 'kuin jossain tä. E.ivät rne ikuu lu rk'un.nallis.te'n tarkasta-
35489: 1
35490:
35491:
35492:
35493:
35494: pienissä lk>äsiammateissa. Ei .se twle teh- .ia·im alaa,n s.e.mmoiset tehdas.J,aitobet, .iois.sa
35495: taassa 'ky,symyk,seen, jos.sa ka;ppalre syntyy on koneellista lk.ä.vttövoimaa, ei\Cät m:vös-
35496: työnjaon kautta, monen kymmenen /henki- kä:än .sellaiset Hi'kk.eet, .i.oi.ssa o·n useam.l')ia
35497: lön yhtei.styön. hutta, vruan IIDäs[ammate·is- kuin lkymmene·n työ·ntelkijä.ä. iTä.ssä lais-
35498: sa, joissa oppi.].as .on opetettu tekemää.n sa ·ei m:v'öskään P'itäisi ott.aa viiitausta työ-·
35499: ka:p'!)'a.leen a]u,sta loppuun rsaakka. .Sitten sopimuslain 3,5 r§ :ään, .iossa .säädetäJä•n, että
35500: ei myöskään ole onnistunut oikein mieles- jo-s joiku vä;kJv.a,lilalO.ru tar~ u~kaukse·Ha pa-
35501: täni .se, että ou•pin.äy:tteirtten arvostelemi- kotta,a työnantaja.a seisauttamaan ltiikkoo•n-
35502: sista johturva.t llmstannu'kset pamnruan koko- sä tai pako•ttaa t,oiset työntelkijät ottamaan
35503: na.a;n a-sia·nomaisten kuntai·n suoritettaviks·i. osaa työ,J,a'IDk,oon, niin rangaistakoen vuoden
35504: Ei:hän OP:P~laiden ammatt~kasvatus ole yk- vankeudella tai ,sakolla.. Kun tä:mä sään-
35505: sinomaa•n lli:wnnaUinen •asia. 1Sehän on nö·s on olema,s.sa .io ri'kosl a;i:s:sa, niin· ei tähä:n
35506: yleisluontorimen asia. Jos s•iitä hyötyä tu- lakiin tarvit,sisi ·ffitä ottaa.
35507: lee, niin se tuloo koko ma.alie, kdko valtiol- iNäillä evästvksiJJ ä rpyydän j1ärttäiä asian
35508: le, e:Ukä yk,si•noma.a;n siHe kunnal'le, joS!Sa suureHe valio'lmnnailil:e ja, iJmlhoitt.aa .s•itä ot-
35509: 614
35510:
35511:
35512: tamaan tämän ensimäisen vastala"useen huo- 16) E•hdotuksen Kansainliiton liittosopi-
35513: m.roo.n. muksen erinäisten artik1ain muuttamisesta
35514:
35515: 1Kookustel'U ju.l'istemau -päJäJtt,ymeeksi. sisältäviäm halrllituk:sen esityksen j-ohdosta
35516: la.a•dittu ull1m•as1ramV~aliCJikunnan
35517: mietintö
35518: Asia;n ensimäinen käsi>ttel}y jwlistetaan n:o 1;
35519: pääJttyneelksi ja a.sia memoo vt3;ltioi"J)äiväjär-
35520: .ioestY'ksen 57 ·§ :•n mukaisoesti suureen
35521: v a 1 i o k u n t a a, n.
35522: 17) Ehdotuksen ,Suomen ja Norjan välillä
35523: tehdyn sopimuksen hyväksymis·estä, jokra kos-
35524: kee yhdenmukaisia toimenpiteitä porojen es-
35525: Pöydällepanot: tämiseksi kulmemasta v•altakuntain välisen
35526: 1
35527: Tajan yH
35528: Esitel1ääm .ia r"Panna:an .pöydMle seuraa-
35529: vaan istuntoon sisältävän ;hallituksen esityksen johdosta
35530: 12) Vuoden 1921 valtiopäivillä lepäämään jä-
35531: laoadittu ulkoa;siainvrul•iohmman mietin~ö
35532: n:o 2;
35533: tetyistä ehdotuksista eräitä perustuslaJkeja
35534: muuttaviksi laeiksi
35535: 18) Vuoden 1921 valtiopäivillä lepäämään jä-
35536: la!!!dittu :-per.ustus1arkiv;rulidkunnan mietintö
35537: tetystä ehdotuks·esta laiksi elävistäkuvista
35538: n:o 8;
35539: tl'a.adittu si vistyiSvraliokunnof!Jn mieti•ntö n :o
35540: 13) Vuoden 1919 valtiopäivillä lepäämään jä-
35541: 4; .ia
35542: tetystä ehdotuksesta 1aiksi valtiopäiväjärjes-
35543: tyksen ulkoasiainvali~kuntaa koskevien sään-
35544: nösten täydentämisestä
35545: 19) Ehdotuksen laiksi edusta.j·aonpalkkiosta
35546: laadittu -p'erustusla;kivrulli01kunnan mietintö 1922 vuoden varsinaisilta valtiopäiviltä
35547: n:o 9•;
35548:
35549: 14) Ehdotuksen laeiksi oikeudenkäymiskaa-
35550: ren 30 luvun j•a ulosottolain ,3 luvun 13 § :n
35551: muuttamisesta toisin kuuluvaksi sekä ~or
35552: keimmau oikeuden jäsenten •lukumäärän vä- Se.u~aa va istunto on .ens1 tiista.ina: llreUo
35553: liaikaisesta lisäämisestä 11 -päiväillä.
35554: sisältäv:fun halr~ituksren esityksen j.ohdosta
35555: rl.aa.dittu l"a;kivalr]okunna.n mietintö n :o 3;
35556:
35557: 15) Laivarekisteristä 11 päivänä marras-
35558: kuuta 1889 •annetun as.etuksen muuttamista
35559: PöytäJkirjan vakuudeksi:
35560: ikoskev•a.n !hallituksen •esi.tykse[]; johdosta
35561: •laadlittu la'ki- .i•a talousv,aliokunnan mietin- Aiku Kostia.
35562: tö n:o 3; V. t.
35563: 18. Tiistaina 24 p. lokakuuta 1922
35564: kello 11 a. p.
35565:
35566: Päiväjärjestys. Siv.
35567: Asiakirjat: Ulkoasiainvalio-
35568: kunnan mietintö n:o 1; hallituksen
35569: I 1m o i t u k s i a: esitys n:o 8.
35570: Siv.
35571: Ainoa k ä s i t te 1 y: Toinen käsittely:
35572: 1) Vuoden 1921 valtiopäivillä le- 7) Ehdotus laiksi yhdistyksistä
35573: päämään jätetty ehdotus laiksi ta- tammikuun 4 päivänä 1919 annetun
35574: savallan presidentin vaalista. . . . . . . . 616 lain muuttamisesta ............... . 668
35575: A s i a k i r j a t: Perustuslakivalio- A s i a k i r j a t: Suuren valiokun-
35576: kunnan mietintö n:o 6; mainittu eh- nan mietintö n:o 7; lakivaliokunnan
35577: dotus. mietintö n:o 1; hallituksen esitys n:o
35578: 2) Vuoden 1921 valtiopäivillä le- 17.
35579: päämään jätetty ehdotus laiksi he- 8/ ~hdotus laiksi kunnallisten .1a
35580: vosten ja ajoneuvojen ottamisesta so- yksityisten kasvatuslaitosten valtio-
35581: tavoiman tarpeisiin sod•an aikana..... 618 avusta ......................... .
35582: A s i a k i r j a t: Sotilasasiainvalio- Asia k i r j a t: Suuren valiokun-
35583: kunnan mietintö n:o 2; mainittu eh- nan mietintö n:o 8; sivistysvaliokun-
35584: dotus. nan mietintö n:o 2; hallituksen esi-
35585: 3) Vuoden 1921 valtiopäivillä le- tys n:o 4.
35586: päämään jätetyt ehdotukset eräitä pe- 9) Ehdotus laiksi oppivelvollisuu-
35587: Tnstuslakeja muuttavik.si laeiksi . . . . 619 desta 15 päivänä huhtikuuta 1921
35588: Asiakirjat: Perustuslakivalio- annetun lain 6 § :n muuttamisesta
35589: kunnan mietintö n:o 8; mainitut eh- toisin ,kuuluvaksi ............... .
35590: dotukset. A s i a kirjat: Suuren valiokun-
35591: 4) Vuoden 1919 valtiopäivillä le- nan mietintö n:o 9; sivistysvaliokun-
35592: päämään jätetty ehdotus laiksi nan mietintö n:o 3; hallituksen esitys
35593: valtiopäiväjärjestyksen ulkoasiain va- n:o 5.
35594: lio kuntaa koskevien säännösten täy- 10) Vuoden 1920 valtiopäivillä le-
35595: dentämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 651 päämään jätetty ehdotus laiksi kesä-
35596: Asiakirjat: Perustuslakivalio- kuun 15 päivänä 1898 maalaiskun-
35597: kunnan mietintö n:o 9; mainittu eh- tain kunnallishallinnosta annetun ase-
35598: dotus. tuksen 7,8 ja 82 § :n muuttamisesta ..
35599: 5) Vuoden 1921 valtiopäivillä le- A s i a k i r j a t: Suuren valiokun-
35600: päämään jätetty ehdotus laiksi nan mietintö n:o 10; laki- ja talous-
35601: elävi,stäkuvista . . . . . . . . . . . . . . . . . . 652 valiokunnan mietintö n:o 1; mainittu
35602: A s i a k i r j a t: Sivistysvaliokun- ehdotus.
35603: nan mietintö n:o 4; mainittu ehdotus. E n s i mä i ne n käsi t te 1 y:
35604: 6) Ehdotus Kansainliiton liittoso-
35605: pimuksen erinäisten artiklain muut- 11) Ehdotukset laeiksi oikeuden-
35606: tamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 657 käymiskaaren 30 luvun ja ulosotto-
35607: 616 ·Thimaina 24 lP· •l>oikalkuuta.
35608: -------
35609:
35610:
35611: Siv. Puhemies:. Ensin sallitaan asiasta
35612: lain 3 luvun 13 § :n muuttamisesta keskustella, ja senjälkeen on toimitettava
35613: sekä korkeimman oikeuden jäsenten lippuäänestys lakiehdotuksen hyväksymi-
35614: lukumäärän väliaikaisesta lisäämi- sestä tai hylkäämisestä. Jos vähintään 2/3
35615: sestä ........... · · · · · · · · · · · · · · · annetuista äänistä kannattaa lakiehdotuk-
35616: Asiakirjat: Lakivaliokunnan sen hyväksymistä on lakiehdotus valtio-
35617: mietintö n:o 3; hallituksen esitys päiväjärjestyksen 60 §:n mukaan hyväk-
35618: n:o 34. sytty, muuten hylätty.
35619: 12) Ehdotus laiksi laivarekiste-
35620: ristä 11 päivänä marraskuuta 1889
35621: Keskustelu:
35622: annetun asetuksen muuttamisesta ..
35623: Asia k i r .i a t: Laki- ja talous-
35624: valiokunnan mietintö n:o 3; hallituk- Ed. R yö mä: Kun vuoden 1919 valtio-
35625: sen esitys n:o 16. päivillä oli uusi hallitusmuoto säädettävä-
35626: nä, oltiin eduskunnassa kaikilla tahoilla tie-
35627: 13) Ehdotus laiksi eräiden sään- toisia siitä, että tämä laki oli kiireellisenä
35628: nöksien hyväksymisestä Suomen ja käsiteltävä. Erittäinkin meillä vasemmis-
35629: Norjan välisessä sopimuksessa yh- tossa oltiin tällä kannalla aina ed. Ville
35630: denmukaisista toimenpiteistä porojen Vainiota myöten. Me käsitimme, että uusi
35631: estämiseksi kulkemasta valtakuntain hallitusmuoto oli välttämätön niissä olois-
35632: välisen ra.ian Y'li ............... . sa, ja senvuoksi me lojaalisesti alistuimme
35633: A s i a k i r j a t: Ulkoasiainvalio- "
35634: enemmistön päätöksien alle emmekä tahto-
35635: kunnan mietintö n:o 2; hallituksen neet käyttää meillä käytettävänä ollutta
35636: esitys n:o 9. tilaisuutta äänestää laki yli vaalien, vaik-
35637: kakin siihen useita kohtia oli tullut hyväk-
35638: E s i te ll ä ä n: .sytyksi siinä muo<lossa, ettei se meitä tyy-
35639: dyttänyt. Sitävastoin äärimmäisessä oi-
35640: 14) Hallituksen esitys n:o 38 laiksi keistossa esiintyi verrattain pieni ryhmä,
35641: edustajanpalkkiosta 1922 vuoden var- joka häikäilemättä otti käyttääkseen valtio-
35642: sinaisilta valt~opäiviltä ........... . , päiväjärjestyksen sille takaamaa mahdolli-
35643: suutta äänestää hallitusmuoto yli vaalien
35644: ja tämän uhan avulla kiristää hallitusmuo-
35645: toon eräitä säännöksiä oman tahtonsa mu-
35646: Nimenhuudossa merkitään poissaolevak- kaisesti. Tällä tavalla keskustan antaessa
35647: si ed. 0. Hirvensalo. perään, tuli hallitusmuotoon hyväksytyksi
35648: 23 § siinä muodossa kuin se nyt on. Minä
35649: olen sitä mieltä, että jos silloin olisi mene-
35650: HmoitusaJSiat: telty johdonmukaisesti, niin keskustan, sen
35651: sijaan että se antoi tällaiselle hyvin pie-
35652: Vapautusta eduskuntatyöstä saavat vir- nelle oikeistoryhmälle perään, olisi tullut
35653: katehtävien takia tämän kuun 24 .päivästä toimia niin, että se olisi pysynyt kannal-
35654: 28 päivään ed. 0. Hirvensalo ja yksityis- laan, laatinut hallitusmuodon sellaiseksi,
35655: asiain takia ensi perjantain istunnosta ed. joka vastasi eduskunnan suuren enemmis-
35656: Mustakallio. tön mielipidettä, ja antanut oikeiston äänes-
35657: tää sen yli vaalien ja järjestää eduskunta
35658: silloin hajoitetuksi sekä toimittaa uudet
35659: Päiväjärjestyksessä olevat asiat: vaalit. Olen nim. vakuutettu siitä, että
35660: näissä vaaleissa ei tämä pieni oikeistoklikki
35661: 1) Vuoden 1921 valtiopäivillä lepäämään jä- suinkaan olisi mitään voittanut, vaan päin-
35662: tetty ehdotus laibi tasav.allan presidentin vastoin. Nyt on mainittua toista menette-
35663: vaalista. lyä noudattaen jouduttu sille kannalle, että
35664: eduskunnan vähemmistö on edelleen saanut
35665: Mainittu ehdotus, josta perustuslakiva- 23 § :ään nähden periaatteessa tahtonsa to-
35666: liokunta on antanut lausunnon mietinnös- teutetuksi, mutta itse tätä periaatetta to-
35667: sään n:o 6, esitellään ainoaan käsi t- teuttavan lainsäädännön hyväksyminen on
35668: t e 1 y y n. edelleen eduskunan enemmistön käsissä.
35669: Tas·avallan pr€1Sidentin v·aali. 617
35670:
35671: Nyt tulee siis kysymykseen, kummanko on dekseni alistua siihen, mikä nyt on ole-
35672: alistuttava toistensa edessä, enemmistönkö massa voimassa ja koettaa saada se halli-
35673: vähemmistön edessä :vaiko päinvastoin. tusmuodon määräys laillisessa järjestyk-
35674: Minusta johdonmukaisuus vaatii tässä, sessä toteutetuksi siihen asti, kunnes mei-
35675: että vähemmistön on alistuttava eikä suin- dän voimamme riittävät hallitusmuodon
35676: kaan enemmistön. Tältä pohjalta lähtien muuttamiseen. Minä katson epälojaaliseksi
35677: minä edelleen pitäisin kysymystä avoinna, sellaisen menettelyn, että selvää hallitus-
35678: ja siinä uskossa, että se kerran tulee toteu- muodon määräystä tahdotaan saada käytän-
35679: tetuksi eduskunnan ja valitsijain suuren töön soveltumattomaksi, ja sentakia minä
35680: enemmistön tahdon mukaisesti, tulen Uänes- puolestani äänestän tämän lakiehdotuksen,
35681: tämään tätä samoin kuin lakia valitsija- samoin kuin sen lakiehdotuksen puolesta,
35682: miesten vaaleistakin, vastaan. joka tarkoittaa niiden valitsijamiesten vaa-
35683: On sanottu, että hallitusmuodon yleisten lia, jotka toimittavat tasavallan presiden-
35684: periaatteiden perustuksella voidaan tämä tin vaalin.
35685: asia järjestää ilman lainsäädäntöäkin. Lie-
35686: nee tosiaankin ta.pahtunut meidän maas- Ed. Setälä: Hallitusmuodon 23 §:n
35687: samme venäläisen sortokauden aikana, että m:ukaan, joka on voimassa ja johon tehty
35688: on hallinnollisella asetuksella säädetty la- muutosehdotus eduskunnassa hylättiin, tar-
35689: kia, jopa perustuslakiakin. Mutta minä vitaan täydentäviä säännöksiä tasavallan
35690: kuitenkin tahtoisin nähdä, mitenkä näissä presidentin vaalista. Tämmöisiä täyden-
35691: oloissa ruvetaan hallinnollisella asetuksella taviä säännöksiä voidaan ajatella annet-
35692: toteuttamaan lainsäädäntöä, vieläpä perus- tavaksi joko lailla tai asetuksella. Hal-
35693: tuslainsäädäntöä, kun ensin on sekä halli- litusmuodon 28 §:n mukaan on tasaval-
35694: tuksessa että eduskunnassa asetuttu sille htn presidentillä oikeus antaa asetuksella
35695: kannalle, että se on säädettävä joko lakina tarkempia määräyksiä lakien täytäntöön-
35696: tai vieläpä perustuslakinakin. Näin ollen panosta eikä siis ymmärtääkseni olisi mi-
35697: sen uhankin edessä, että tässä mahdollisesti tään estettä sitäkään vastaan, että tarvit-
35698: lähdetään kulkemaan tuollaista hallinnol- tavat määräykset annettaisiin hallinnollis-
35699: lista tietä, mma kuitenkin olen sitä ta tietä. Katsoen kuitenkin asian tärkey-
35700: mieltä, että eduskunnan enemmistön, jota teen on hyvin puolustettavissa, että tällai-
35701: vastaan vähemmistö mahdottoman määrä- nen asia järjestetään lailla. Mikä syy on
35702: enemmistöpykälän perustuksella käyttää ollut siihen, että on ehdotettu tätä lakia
35703: epälojaalista mielivaltaa, on hylättävä nä- annettavaksi perustus·lainluontoisena, ei mi-
35704: mä lait. Minä näillä perusteilla tulen nulle ole aivan täysin selvillä. Mutta koska
35705: äänestämään sekä tätä lakia eWi, myöskin mielestäni ei ole mitään muistutettavaa näi-
35706: lakia vastaan niiden valitsijamiesten vaa- tä ehdotettuja säännöksiä vastaan, vaan ne
35707: lista, jotka toimittavat presidentin vaalin. täysin pitävät yhtä hallitusmuodon 23 §:n
35708: kanssa, niin minä puolestani yhtyen edel-
35709: Ed. Lohi: Viime istunnossa kun käsi- liseen puhujaan ehdotan, että tämä laki-
35710: teltiin hallitusmuodon 23 § :n muuttamista, ehdotus hyväksyttäisiin, katsoen siihenkin,
35711: ilmoitin minä olevani sen muutoksen kan- että mielestäni on sopivampaa, että tätä
35712: nalla, jota kantaa olen aina edustanut. laatua oleva asia järjestetään eduskunta-
35713: Mutta kun kerran hallitusmuotoa säädet- lainsäädännöllä ja ettei sitä siis jätetä hal-
35714: täessä me oltiin pakotettuja alistumaan sii- linnollisten asetusten varaan.
35715: hen, että hallitusmuodon 23 § tuli sellai-
35716: seksi, kuin se tuli, ja tähän muutokseen Ed. E r i c h: Minä voin pääasiallisesti
35717: meillä ei ollut mahdollisuutta, kun emme yhtyä siihen, mitä ed. Setälä on esittä-
35718: saaneet sen muuttamiseen tarpeellista nyt. Minäkin puolestani olen kiinnittänyt
35719: enemmistöä viime istunnossa, tästä minun huomioni siihen, että tämä laki on aijottu
35720: nähdäkseni johtuu, että nyt on velvollisuus perustuslaiksi. En ole ottanut osaa perus-
35721: hyväksyä tämä laki, joka tarkoittaa täy- tuslakivaliokunnan työhön, silloin kuin
35722: täntöönpanna sen hallitusmuodon määräyk- tämä lakiehdotus oli siellä käsiteltävänä.
35723: sen, joka nyt asiallisesti on voimassa. Asian käsitteleminen perustuslakikysy-
35724: Minä siis olen toista lllieli pidettä kuin myksenä on minusta kyllä ollut aivan tar-
35725: edellinen puhuja. Minä katson velvollisuu- peetonta, tarpeetonta siitäkin syystä, ettei
35726:
35727: 78
35728: 618
35729:
35730:
35731: pidä ilman hyvin tärkeitä ja tähdellisiä 2) Vuoden 1921 valtiopäivillä lepäämään jä-
35732: syitä säätää tällaisia pieniä osittaisia pe- tetty ehdotus laiksi hevosten ja ajoneuvojen
35733: rustuslakeja, mutta kun lakiehdotus nyt on ottamis,esta sotavoiman tarpeisiin sodan
35734: tässä muodossa ja tämän sisältöisenä hy- aikana.
35735: väksyttävä tai hyljättävä, niin siitä asias-
35736: ta ei kannata sen enempää puhua. Muuten Mainittu ehdotus, josta sotilasasiainvalio-
35737: minä en voi ymmärtää, kuinka ne, jotka kunta on antanut lausunnon mietinnössään
35738: tahtoisivat valtiopäiväjärjestyksen 23 §:ään n:o 2, esitellään a i no aan k ä s i t te-
35739: sellaista muutosta, että eduskunta suorit- 1 yyn.
35740: taisi presidentinvaalin, voivat olla tässä
35741: asiassa muulla kannalla kuin ed. Lohi,
35742: jonka kanta tässä asiassa tietysti on ainoa P u h e m i e s: Ensin sallitaan asiasta
35743: oikea. Sillä ed. Ryömä on toiselta puolen keskustella ja senjälkeen on toimitettava
35744: ollut sitä mieltä, että hallinnollista tietä lippuäänestys lakiehdotuksen hyväksymi-
35745: ei voida tämänlaatuisia säännöksiä antaa sestä tai hylkäämisestä. Jos vähintäin 2/3
35746: ja toiselta puolen hän tietysti myöntää, annetuista äänistä kannattaa lakiehdotuk-
35747: että hallitusmuoto on epätäydellinen ilman sen hyväksymistä, on lakiehdotus valtio-
35748: tällaisia säännöksiä. Koska luonnollisesti päiväjärjestyksen 60 §:n mukaan hyväk-
35749: ei kukaan järkevästi ajatteleva valtiomies sytty, muuten hylätty.
35750: voi tahtoa sitä, että käytännöllisesti mitä
35751: merkityksellisimmässä asiassa olisi voimas-
35752: sa hallitusmuodon säännös, jota ei sitten Keskustelu:
35753: voida tarpeen tullessa sovelluttaa, niin en
35754: ensinkään voi tuota kantaa ymmärtää, Ed. V. V a i n i o: Sen taustan perus-
35755: enkä luule, että tätä ehdotusta vastusta- teella jota vastaan työväki katselee -porva-
35756: maHa voitaisiin pakottaa niitä, jotka nyt rillisia sotalaitoksia ja niitä tukevia lakeja,
35757: ovat vastustaneet hallitusmuodon 23 § :n on selviö, että sen vastaus aina tulee ole-
35758: muuttamista, siihen muutokseen taipumaan. maan kielteinen. Senpätähden se ryhmä,
35759: johon minulla on kunnia kuulua, tulee
35760: äänestämään tämän lakiesityksen laiksi tu-
35761: Keskustelu julistetaan päättyneeksi. lemista vastaan.
35762:
35763: Puhemies: Toimitetaan asiasta lip- Keskustelu julistetaan -päättyneeksi.
35764: puäänestys.
35765: Puhemies: Toimitetaan asiasta lip-
35766: Sihteeri lukee puäänestys. Sihteeri lukee
35767: äänestysesityksen:
35768: äänestysesity,ksen:
35769: Joka hyväksyy puheenaolevan lakiehdo-
35770: Joka hyväksyy puheenaolevan lakiehdo- tuksen sellaisena, kuin eduskunta on sen
35771: tuksen sellaisena, kuin eduskunta on sen 1921 vuoden valtio-päivillä lepäämään jä-
35772: 1921 vuoden valtiopäivillä lepäämään jä- tettäväksi hyväksynyt, äänestää ,jaa";
35773: tettäväksi hyväksynyt, äänestää ,jaa"; joka ei sitä hyväksy, äänestää ,ei". Jos
35774: joka ei sitä hyväksy, äänestää ,ei". Jos vähintäin 2/3 annetuista äänistä on jaa-
35775: 2/3 annetuista äänistä on jaa-ääniä, on eh- ääniä, on se hyväksytty, mutta muuten se
35776: dotus hyväksytty, mutta muuten se on on hylätty.
35777: hylätty.
35778: Äänestyksessä annetaan 134 jaa-ääntä
35779: Äänestyksessä annetaan 103 jaa- Ja 89 ja 53 ei-ääntä.
35780: ei-ääntä.
35781: Eduskunta on siis hyväksynyt sanotun
35782: Eduskunta on siis hylännyt lakiehdotuk-
35783: lakiehdotuksen.
35784: sen.
35785: Asia on loppuunkäsitelty. Asia on loppuunkäsitelty.
35786: Eräitä per.us,busiakeja muuttavat lait. 619
35787:
35788:
35789: 3) Vu{)den 1921 :valtiOipäivillä lepäämään jä- muissa maissa kulkenut toiseen suuntaan
35790: tetyt ehdotukset eräitä perustuslakeja muut- kuin mitä nykyisen valtiopäiväjärjestyksen
35791: tavi.ksi laeiksi, lakiehdotuksen vastustajat tältä kannalta
35792: ajavat. Toiseksi täytyy myöskin lausua
35793: joista perustuslakivaliokunta on antanut että tällä kysymyksellä ei käsittääkseni ole
35794: iausunnon mietinnössään n:o 8, esitellään niin suurta merkitystä itse valtiopäiväin
35795: a 1 n o a a n k ä s i t t e 1 y y n. kokoonpanolle kuin usein edellytetään. Ne
35796: henkilöt, jotka jättävät veronsa maksa-
35797: matta, ovat kuitenkin kaiketikin verrattain
35798: Keskustelu: vähäpätöinen lukumäärä itse äänestäjiin
35799: nähden. Vaikka tosin tästä ei varmaa ti-
35800: Ed. V e n n o 1 a: Suomen valtiosääntö lastoa olekaan olemassa, niin sillä ei mis-
35801: jakaantuu, kuten tiedämme, kahteen perus- sään tapauksessa ole mitään määrääväili
35802: tuslakiin: Hallitusmuotoon ja Valtiopäivä- valtaa eikä se vaikuta sanottavia sinne eikä
35803: järjestykseen. Eduskunta on jo lyhyellä tänne edustajiston kokoonpanoon, niin että
35804: itsenäisen tasavaltamme olemassaolon ajal- sentakia ei valtiopäiväjärjestystä pitäisi
35805: la saanut suoritetuksi erinomaisen suur- olla syytä hylätä.
35806: työn, kun se on saanut aikaan maalle hal- Mitä taas tulee kysymykseen maara-
35807: litusmuodon ja voinut yhtyä niistä erimie- enemmistöistä, jotka uudessa valtiopäivä-
35808: lisyyksistä, mitkä siinä ovat törmänneet järjestysehdotuksessa ovat muutetut niin,
35809: vastakkain. Tänään pannaan eduskunta että kiireelliseksi julistamiseen tarvitaan
35810: uudelle koetukselle, voiko se saada aikaan 3/4 annetuista äänistä 5/6 :n sijasta ja laiksi
35811: myöskin, järjestetyksi oman valtiollisen tulemiseen 3/5 2/3:n sijasta, niin olen sitä
35812: elämänsä puitteet ja saada aikaan valtio- mieltä ettei tälläkään seikalla nyt ole mi-
35813: päiväjärjestyksen uuden hallitusmuodon tään sellaista ratkaisevaa merkitystä että
35814: edellyttämällä tavalla. senkään pitäisi olla loukkauskivenä lain
35815: Tästä valtiopäiväjärjestyksestä on jo ai- hyväksymiselle.
35816: kaisemmilla valtiopäivillä lausuttu sekä On tietysti aivan oikea pyrkimys se,.
35817: myötä että vastaan. Varsinkin on kaksi että koetetaan estää äkkiä ja yllättävästi
35818: seikkaa, joihin on kiinnitetty erikoista säätämästä lakeja, jotka eivät ole vielä.
35819: huomiota, kun on kannan määrääminen kypsyneet kansan noudatettaviksi. Siitä
35820: tullut kysymykseen. Ensimäinen on se syystä onkin vähemmistölle turvattu se oi-
35821: seikka, että uudessa valtiopäiväjärjestys- keus meidän nykyiseSsä valtiopäiväjärjes-
35822: lakiehdotuksessa on poistettu veronmaksu- tyksessä, joka sillä on. Mutta tuskin voi-
35823: velvollisuus äänioikeuden saamisen eh- nee väittää että tämä oikeus suuressa mää-
35824: tona. Toinen arka kohta koskee määrä- rässä sen kautta horjuisi jos näitä määräyk-
35825: enemmistöjä asioita eduskunnassa päätet- siä hiukan väljennetään. Voi toiselta puo-
35826: täessä. Mitä veronmaksuvelvollisuuden len nimittäin huomauttaa että useinkin
35827: poistamiseen tulee, niin voidaan tietysti verrattain pieni vähemmistö voi estää tär-
35828: asettua sille kannalle, että jokaiselta kan- keiden lakiasioiden laiksi tulemisen juuri
35829: salaiselta on vaadittava, että hän tuntee tällä vähemmistövallalla. Läntisessä naa-
35830: niin paljon valtiollis.ta yhteistuntoa, että purimaassamme Ruotsissa ollaan jo tultu
35831: hän suorittaa sen verrattain vähäisen veron siihen että niillä valtiopäivillä, .Joilla pe-
35832: valtiolle, mikä tässä on kysymyksessä. On rustuslaki esitetään, ei sitä vielä käsitellä
35833: kuitenkin monia seikkoja, jotka tekevät, loppuun, mutta seuraavien vaalien yli lyk-
35834: että valtiollista äänioikeutta ja tätä veron- kääntyneenä se jo hyväksytään yksinker-
35835: maksua tuskin voi eittämättä asettaa tois- taisella äänten enemmistöllä. Väljemmäksi
35836: tensa yhteyteen ja veronmaksua valtiolli- on myöskin kehitys kulkenut tässä asiassa;
35837: sen äänioikeuden ehdoksi. Sentakia onkin Saksassa, niin että sielläkin 2/3 :lla voidaan
35838: kehitys· yleensä kaikissa maissa kulkenut saada asia läpi. Olen sitä mieltä että ne
35839: siihen suuntaan että tämä veronmaksuvel- määräykset, mitkä nykyiseen esilläolevaan
35840: vollisuus valtiollisen äänioikeuden ehtona ehdotukseen sisältyvät, riittävät turvaa-
35841: on poistettu. Kun tähän on kiinnitetty maan sen että äkkinäisiä, jyrkkiä muutok-
35842: Suomessa niin erinomaisen paljon huomio- sia tai kypsymättömiä muutoksia ei Iairu-
35843: ta, niin on todettava että tämä asia on säädännössämme toteuteta. ·
35844: 620
35845:
35846:
35847: Paitsi näitä arkoja kohtia, joista eri- että työväestönkään edustajat tuskin kadot-
35848: mielisyyttä vallitsee, sisältyy nykyiseen tavat sillä mitään, jos hiukan järjestetään
35849: esilläolevaan ehdotukseen useita muita sanan käyttöä niin, etä tarpeettoman pit-
35850: kohtia, jotka on epäilemättä merkittävä källe meneviä keskusteluja supistetaan.
35851: parannuksiksi. Sellainen on m. m. 76 §, Parannukseksi täytyy merkitä moni muu
35852: joka tahtoo järjestää raha-asiain käyttelyn kohta esilläolevassa ehdotuksessa, niin vä-
35853: valtiopäivillä, niin että ei voida tehdä esi- likysymysten järjestely, niin edustajapalk-
35854: tyksiä istunnossa valmiiseen budjettiin il- kion järjestely, jonka luulen johtavan edus-
35855: man että se on ollut valiokunnan käsitel- kuntakansien supistamiseen ynnä monia
35856: iävänä ja että sen käsittely muutoin antaa muita yksityiskohtaisempia seikkoja, lu-
35857: takeita siitä, että asia on saanut asiallisen kuunottamattakaan niitä muodollisuuksia,
35858: harkinnan osakseen. Se on epäilemättä ol- jotka jo aivan luonnostaan ovat parannuk-
35859: lut mielivaltaa, jos niin saa sanoa, että ra- sia johtuen meidän valtiollisesta, muuttu-
35860: ha-asiain käsittelyssä istunnoissa, joissa neesta asemastamme. Mitä taas muihin la-
35861: valmis budjettiehdotus on olemassa, teh- kiehdotuksiin tulee, jotka liittyvät tähän
35862: dään aivan uusia ehdotuksia ja sillä tavoin valtiopäiväjärjestysehdotukseen, niin on
35863: muutetaan koko budjetin kokoonpanoa il- perustuslakivaliokunta niistä mietinnössään
35864: man että edes asianomainen valiokunta on lausunut kantansa. Olisin sitä mieltä,
35865: saanut asiasta lausua mitään, lukuunotta- että niin hyvin tämä valtiopäiväjärjestys
35866: mattakaan hallituksen valmistelua, seikka, kuin myöskin siihen liittyvät muut esillä-
35867: joka on johtanut, niinkuin kyllä kokemuk- olevat lakiehdotukset olisi nyt hyväksyt-
35868: sesta tiedämme, useinkin hyvin vaikeaan tävä. Olis.i Suomen kansan nyt näytettävä,
35869: tilanteeseen. Järjestyneen raha-asiainhoi- että se nytkin voi yhtyä erimielisyyksistä
35870: don kannalta täytyy epäilemättä -pitää ter- ja saada aikaan sen toisen valtiosääntönsä
35871: vetulleena sitäkin muutosta, mikä esillä- kulmakiven, joista ensimäisen se niin kun-
35872: olevaan valtiopäiväjärjestysehdotukseen on nioitettavalla tavalla on aikaisemmin jo
35873: sisällytetty. laskenut.
35874: Se järjestely sanavuoron käyttöön val-
35875: tiopäivillä, joka sisältyy ehdotuksen 61 Ed. R y ö m ä: Edellinen puhuja jo huo-
35876: §:ään, on käsittääkseni myöskin tervetul- mautti, että käsiteltävänä olevassa ehdo-
35877: lut. Suomi lienee tätä nykyä, Ruotsia lu- tuksessa valtiopäiväjärjestykseen on tehty
35878: kuunottamatta, ainoa maa Euroopassa, jos- paljon muodollisia parannuksia entisestään.
35879: sa on rajaton puheenvuoron käyttö valtio- Asia on niin, että, paitsi että poistetaan
35880: päivillä sallittu, ja epäilemättä olemme sanat ,keisari ja suuriruhtinas", siinä
35881: siinä itse kukin kohdastamme sekä tehneet myöskin on paljon parannuksia ja korjauk-
35882: syntiä etä saaneet kylliksi kokea sitä pit- sia nykyiseen asiain käsittelyä koskevaan
35883: käveteisyyttä, mikä valtiopäivillä asiain lainsäädäntöön, on paljon selventäviä mää-
35884: käsittelyyn nähden vallitsee, kun useinkin räyksiä ja myöskin eräitä parantavia muu-
35885: jaaritellaan asiasta moneen kertaan ilman toksia. Saomalla tavalla ehdotus sisältää
35886: että mitään uusia näkökohtia varsinaisesti paljon myöskin asiallisia parannuksia,
35887: tulee esiin. Kun on huomautettu m. m. jotka sekä käytännöllisesti että periaatteel-
35888: perustuslakivaliokuntaan liitetyssä vasta- lisesti ovat täysin puolustettavia. Tällä
35889: lauseess!\, että tällä tavalla rajoitetaan liian tavalla on tässä sellaisia määräyksiä,
35890: paljon edustajain sananvapautta ja että jotka jouduttavat as1am alkuunsaantia
35891: porvarillinen puhemies voisi sitä mahdolli- valtiopäiväin kokoontuessa, kun esim. val-
35892: sesti käyttää työväestön edustajia vastaan, takirjat tarkastetaan ainoastaan ensimärs-
35893: niin luulen, että tokkopa siihen on -pelkoa, ten valtiopäivien alussa, valiokunnat asete-
35894: sillä se kokemus, mikä tähän asti on ollut taan kaikkia kolmea valtiopäiviä varten,
35895: puhemiehen vallan käytöstä, oli sitten pu- valiokunnat voivat kokoontua piep_emmillä
35896: hemiehenä mihinkä -puolueeseen kuuluva jäsenmäärillä, .ia lisäksi täydennetään eri-
35897: tahansa, on käsittääkseni osoittanut, että näisiä puuttuvia kohtia, kuten muun
35898: puhemiehet ovat käsittäneet korkean luot- muassa ulkoasiainvaliokunnan toimintaa
35899: tamuksellisen asemansa velvollisuuden, niin koskeva säännös, jota ei lainkaan öle ennen
35900: että puolueellisesta menettelystä puhemie- ollut, on otettu tähän ehdotukseen, samalla
35901: hiä tuskin voidaan syyttää. Minä luulen, tavalla säännös siitä, miten käsitellään ul-
35902: Eräitä perus,tu-siaikeja muuttavat lait. 621
35903: -----------------------------
35904: kova.ltojen kanssa tehtävät sopimukset. vastaan, mutta enemmistön on täytynyt ne
35905: Siitä on ollut erimielisyyttä ja, silloin hyväksyä, koska se muuten ei ole saanut
35906: kuin Tarton rauhansopimus hyväksyttiin, tärkeitä lakeja läpiajetuksi. Kun tällä
35907: oli kysymys varsin aktuelli ja. oli saattaa tavalla 1 / 6 eduskunnasta on voinut estää
35908: koko tämän kysymyksen vaaraan se seikka, perustuslain ja perustuslainluontoisen lain
35909: ettei nykyisesä valtiopäiväjärjestyksessä hyväksytyksi tulemisen, niin on moni hyvä
35910: ole näitä tapauksia varten luonnollisesti- asia siten jäänyt hyväksymättä. On ver-
35911: kaan mitään säännöstä. rattu myös ulkomaisiin esimerkkeihin ja
35912: Myöskin eräät useat periaatteelliset kor- edellinen puhuja valaisi jo siinä suhteessa
35913: jaukset ovat hyvin puolustettavia. Tässä asiaa. On kyllä totta, että esim. Ruotsissa
35914: suhteessa minä asetan ensimäiseksi väliky- on vielä kovempi määräys, kun ei perus-
35915: symysoikeutta koskevan muutoksen. Nyt- tuslakia voida lainkaan käsitellä samasssa
35916: hän on asianlaita sillä tavalla, ettei, vaikka eduskunnassa, mutta siellä on asianlaita
35917: välikysymys tehdään, hallituksen tarvitse niin, ettei Ruotsissa säädetä uskonnonva-
35918: olla siitä tietävinään. Meillä on ko- pauslakia ja muita sellaisia lakeja, niin-
35919: kemusta useistakin viime eduskunnassa kuin meillä on asianlaita, perustuslain mu-
35920: tehdyistä välikysymyksistä, ettei halli- kaisessa järjestyksessä. Siellä ainoastaan
35921: tus tullut antamaan niihin vastausta, silloin, kuin on kysymys valtiopäiväjärjes-
35922: tai kun se annettiin, se annettiin vasta tyksestä y. m. s., puhutaan perustuslaista,
35923: jonkun toisen hallituksen aikana, joka meillä sitävastoin on tavattoman paljon
35924: selitti ettei sillä ole mitään tekemistä perustuslainluontoisia lakeja, jotka joutu-
35925: asian kanssa. Täten useat tärkeät kysy- vat tällä tavalla saman kohtalon alaisiksi.
35926: mykset jäivät täällä pohtimatta hallituksen .Ta toisekseen on huomattava, josta jo edel-
35927: poissaolon vuoksi. Uusi valtiopäiväjärjes- linen puhuja huomautti, että Ruotsissa
35928: tys sisältää nimenomaisen määräyksen, vaalien jälkeen kokoontuvat valtiopäivät
35929: että hallituksen on 15 päivän kuluessa vä- voivat hyväksyä lait kummassakin tapauk-
35930: likysymyksen teosta määrättävä, tuleeko sessa yksinkertaisella äänten enemmistöllä,
35931: se antamaan vastauksen vai eikö, ja jälki- ja. että edelleen ensimäisen kamarin ko-
35932: mäisessä tapauksessa on eduskunta sitten koonpano ei vaalien kautta suurestikaan
35933: oikeutettu nostamaan välikysymyskeskus- muutu; sehän valitaan ainoastaan pikku-
35934: telun riippumatta siitä, oliko vastaus an- erin, kukin 8 vuodeksi, ja tällä tavalla
35935: nettu vai eikö. Minä katsonkin, että kun ensimäinen kamari toisen kamarin vaa-
35936: puhutaan, niinkuin täällä kommunistien lien jälkeen o·n -suurin piirtein joten-
35937: vastalauseessa puhutaan, kansan oikeuden kin entisessä kokoonpanossaan ja ainoas-
35938: turvaamisesta, niin minä luulen, että tämä taan toisen kamarin kokoonpano asialli-
35939: muutos hyvin suuressa määrin positiivisesti sesti muuttuu, mutta yksinkertainen enem-
35940: turvaa vähemmistöjenkin oikeutta saada mistö voi siitä huolimatta hyväksyä pe-
35941: muistutuks-ensa ha:llituksen toimintaa vas- rustuslain vaalien jälkeen ilman muuta.
35942: taan tosiaankin eduskunnassa käsittelyn Siis Ruotsissa ilmeisesti ovat tässä paljon
35943: alaiseksi, niin että jo tämä pykälä minun väljemmät määräykset voimrussa. Minä ta-
35944: mielestäni ainakin vasemmiston kannalta pasinkin erään ruotsalaisen valtiopäivä-
35945: lähtien puolustaa tämän uuden ehdotuk- miehen, joka oli käymässä Suomessa, ja
35946: sen hyväksymistä. kun hän otti selville meidän olojamme, niin
35947: Toinen samanlainen seikka, joka minun hän huomautti, että kyllä hän ehdotto-
35948: mielestäni myöskin puolustaa olemassa- masti valitsee mieluummin heidän kaksi-
35949: oloaan ja puolustaa tämän ehdotuksen hy- kamarijärjestelmänsä kuin meidän määrä-
35950: väksymiseksi tulemista ovat määräenem- enemmistön. .Ja kun asiaa ajattelee, niin
35951: mistöjä koskevat muutosehdotukset. Mehän tällaiseen lainsäädäntöön nähden täytyy
35952: tunnemme, kuinka mahdottomia nykyiset asettua tälle kannalle. Nekin muutokset,
35953: määräenemmistösäännökset ovat. Meillä kuin tässä nyt ehdotetaan, ovat verrattain
35954: on varsin pieni vähemmistö voinut äänes- vaatimattomia. Minä omasta puolestani
35955: tää elimellisen tärkeitä lakeja yli vaalien, olisin ollut valmis menemään pitemmälle.
35956: tai kuten m. m. siinä asiassa, josta äsken Ehdotuksen mukaan vielä 1/4 voisi äänes-
35957: keskusteltiin, voinut esittää vaatimuksia tää perustuslain yli vaalien eli siis estää
35958: lakiin, jotka vaatimukset ovat olleet edus- sen kiireellisen käsittelyn ja vaaditaan vie-
35959: kunnan suuren enemmistön mielipidettä lä 3/5 vaalien jälkeenkin eduskunnassa pe-
35960: 622
35961:
35962:
35963: rustuslain tai perustuslainluontoisen lain on Suomen Pankin valtuusmiesten vaali,
35964: hyväksymiselle, jotenka sillä tavalla vielä se kun on tehty suhteelliseksi ja samalla
35965: edelleenkin jäisi vähemmistölle eduskun- lisätty valtuusmiesten lukua. Tällä ta-
35966: nassa hyvin paljon sananvaltaa perustus- valla voi verrattain pieni vähemmistö tulla
35967: lain ja perustuslainluontoisen lain hyväk- edustetuksi pankkivaltuustoon, kun sen si-
35968: sytyksi tulemisen estämiseksi. Minä olen jaan nykyään, kun se on enemmistövaa-
35969: sitä mieltä, ettei ole niinkään vaarallista leilla tapahtuva, riippuu enemmistön hy-
35970: se seikka, että joku pienempikin vähem- väntahtoisuudesta, ottaako se jotain ryhmää
35971: mistö voi äänestää lakiehdotuksen yli vaa- mukaan vai eikö, ja sentähden ei ole pie-
35972: lien. Sehän on eräänlaista referendumia, nillä ryhmillä mitään mahdollisuutta, jos
35973: kansaan vetoamista. Mutta minusta kuu- enemmistö asettuu vastaan, tulla eduste-
35974: luu asiaan, että vaalien jälkeen kokoutuva tuksi Suomen Pankin valtuustossa, joka
35975: eduskunta niillä valtuuksilla, joita valitsi- paikka kuitenkin on jokaiselle ryhmälle,
35976: jat ovat antaneet eduskunnalle, yksinker- ennen kaikkea vähemmistöryhmille, hy-
35977: taisella äänten enemmistöllä voi hyväksyä vin tärkeä täytettäväksi. Samanlainen pa-
35978: lain tai että ainakaan kovin pieni vähem- rannus tässä ilmeisesti on myös se, joka
35979: mistö ei voi estää lain voimaan astumista. koskee eduskunnassa tapahtuvaa äänes-
35980: Niinpä on tavallisiin lakeihin nähden laita, tystä. Minä olen periaatteellisesti sillä
35981: että 1/3 voi äänestää yli vaalien, mutta kannalla, että äänestys olisi saatettava jul-
35982: enemmistö voi hyväksyä ne vaalien jäl- kiseksi, kun se nykyään on salainen. Tämä
35983: keen kokoontuvasssa eduskunnassa. Sen- ehdotus ei kuitenkaan vielä lopullisesti rat-
35984: tähden on tässä uudessa ehdotuksessa jää- kaise tätä kysymystä puoleen tai toiseen,
35985: nyt voimaan tuo entinen säännös, mutta mutta siinä on se ratkaisu, että se siirtää
35986: ainakin omasta puolestani en pidä sitä niin asian päättämisen perustuslaista tavallisen
35987: vaarallisena. Sillä kun sen vaalien jälkeen eduskuntapäätöksen varaan. Se siirtää
35988: yksinkertainen enemmistö voi hyväksyä, asian ratkaisun työjärjestyksen yhteyteen,
35989: niin sama se, vaikka laki onkin viipynyt joka, kuten tiedetään, päätetään yksinker-
35990: voimaanastumisessaan. Missään muussa taisella ääntenenemmistöllä ja sillä tavalla
35991: maassa tuskin löytääkään tällaisia määrä- voidaan sitä tarkoittava säännös säätää
35992: enemmistöjä kuin meillä. Saksassakin, työjärjestykseen yksinkertaisella äänten
35993: kuten edellinen puhuja huomautti, tosin enemmistöllä, ilman että sitä voi joku vä-
35994: vaaditaan 2 kamarissa 2/3 äänten enem- hemmistö perustuslainmukaista maara-
35995: mistö, mutta siellä voidaankin perustuslaki enemmistöä hyväkseen käyttäen estää voi-
35996: hyväksyä samassa eduskunnassa eikä lain- maan joutumasta. Minä siis, vaikka olisin-
35997: kaan mene yli vaalien. Tshekko-Slowa- kin tässäkin ottanut täyden askeleen pi- ·
35998: kiassa voi perustuslain hyväksyä 3/5 sa- temmälle, olisin ollut valmis hyväksymään
35999: massa eduskunnassa; muita esimerkkejä lakimääräyksen perustuslakiin, että äänes-
36000: mainitsematta. Minä katson, että kun oi- tys on julkinen, kuitenkin pidän muutos-
36001: keiston taholta usein puhutaan ,oikeu- ehdotusta askeleena hyvään suuntaan,
36002: desta ja kohtuudesta", ja kun varsinkin eduskunta kun voi sitten tässä vapaasti
36003: ruotsalaisen ryhmän taholta tätä vedetään toimia mielensä mukaan.
36004: esiin, heillä on nyt tilaisuus osoittaa oi- Parannuksena pidän myöskin, ainakin
36005: keutta ja kohtuutta, että he luopuvat tässä periaatteellisesti, että ehdotuksen mukaan
36006: jonkun verran määräysvallastaan enem- poistettaisiin edes yksi yleistä äänioi-
36007: mistövallan hyväksi. Mutta heillä ei ole keutta rajoittava kohta, nimittäin veron-
36008: mitään oikeutta ja kohtuutta pitää kiinni maksuvelvollisuus. Ei tosin siinä muodos-
36009: tällaisesta mahdottomasta vähemmistöval- sa, että veronmaksu nykyäänkään olisi ol-
36010: lan käytöstä. Minä katson, että vasemmis- lut ehdoton velvollisuus, koska kerran
36011: ton kannalta tämä merkitsee muutosta pa- äänioikeuden saa. veronmaksamattomuu-
36012: rempaan päin, koska tällä voidaan erään- desta huolimatta, jos hakee kunnallislauta-
36013: laisia perustuslainluontoisia lakeja säätää, kunnan esimieheltä köyhäintodistuksen.
36014: ilman että mitkään kovin pienet vähennyk- Mutta, kuten tunnettua, onhan tällainen
36015: set voivat estää tällaista lainsäädäntöä. todistuksien haku hyvin vaikeata ja vaatii
36016: Muista muutoksista edellinen puhuja jo erikoista energiaa niiltä, jotka ovat tällai-
36017: mainitsi budjettikäsittelyn. Minä senvuok- seen pakotettuja, niin että tällaisen sään-
36018: si sen sivuutan. Samantapainen asia nöksen oleminen valtiopäiväjärjestyksessä
36019: Eräitä. perus,tuslakeja muuttavat lait. 623
36020:
36021: saa ilmeisesti aikaan sen, että suuret jou- mikään yleiseuroppalainen tie, ja että tä-
36022: kot niistä, jotka tällä tavalla saavat itsel- mäkin säännös nostaa meidät vaalitoimin-
36023: leen äänioikeutta kerjätä, eivät myöskään tamme suhteessa europpalaiselle tasolle.
36024: tule sitä käyttämään. Siis paitsi että se Ne, jotka sitä vastustavat, ne vastustavat
36025: on periaatteellisesti suuri askel eteenpäin, tällaista eteenpäin menoa.
36026: niin se on myöskin käytännössä köyhä- Minä olisin toivonut tähän lakiin vielä
36027: listöluokan jäsenille suuresta merkityk- useitakin muutoksia, silloin kuin tätä
36028: sestä. Minä olen huomannut, että tätä asiaa viime valtiopäivillä käsiteltiin mutta
36029: vastaan on myöskin maalaisliiton taholta eduskunnan enemmistön vastusta.misen
36030: kovasti hyökätty, ja minulle on kerrottu, vuoksi en niitä siihen saanut. Yksi sellai-
36031: että eräät maalaisliittolaiset ovat koko nen muutos koski ikärajaa. Tämä ikäraja,
36032: vaaliagitatsioninsa perustaneet tähän ai- joka nykyään on 24 vuotta, jäisi edelleen
36033: noaan kohtaan. Niinkuin minulle on ker- samanlaiseksi ja ain:akin työläisvalitsijain
36034: rottu, tämän ainoan kohdan varassa he taholla pidetään tätä ikärajaa korkeana,
36035: ovat harjoittaneet vaaliagitatsionia ja sillä koska suuri osa työläisluokan jäsenistä jo
36036: tavalla runnanneet itseään eduskuntaan. paljon ennen tätä ikää tulee ei ai-
36037: Minun täytyy sanoa, että kyllä se agitat- noastaan maksamaan veroa vaan myöskin
36038: sioni on hyvin heikolla pohjalla. Kun muulla tavalla ottam'aan osaa yhteiskun-
36039: vielä muistaa sen, että eduskunnan oi- nallisiin rasituksiin. Samanlaisia virheitä
36040: keisto oli valmis muuttam~an tämän sään- tähän edelleen jää, m. m. •se, joka säätää,
36041: nöksen selvemmäksi sillä tavalla, että se että vaivaishoitolaisille ei anneta äänioi-
36042: koskisi vain henkirahaa eikä muita val- keutta. Siten siis sama vääryys, joka nyt
36043: tionveroja ja että myöskin maalaisliitosta on voimassa, jäisi tässä edelleen voim'aan
36044: oltiin mukana tätäkin muutosta hyväksy- siitä huolimatta, että, kuten usein on huo-
36045: mässä, ja kun vielä ottaa huomioon, että mautettu, ei suinkaan virkamiehistössä
36046: tässä on kysymys ainoastaan joka toinen esim., kun joku joutuu eläkkeelle ja lakkaa
36047: vuosi maksettavasta henkirahasta, kun sa- sillä tavalla ansaitsemasta ja myöskin
36048: notaan, että joka kahtena vuonna jättää elättämästä itseään omalla työllään, ei
36049: maksamatta, menettää äänioikeutensa, jo- suinkaan silti menetä äänioikeuttaan. Tämä
36050: tenka siis se, joka maksaa joka toinen vaivaishoitolaisiin kohdistuva äänioikeu-
36051: vuosi, saa pitää äänioikeutensa. Siis maa.. den rajoitus on mielestäni virheellinen ja
36052: laisliiton enemmistö perustaa vastustuk- olisi ollut myöskin poistettava. Samanlai-
36053: sensa siihen, että jos sellaista säännöstä ei sia tässä on muitakin, mutta minä en sen-
36054: tule lakiin, että kansalaisten tulee maksaa tään niihin sen lähemmin kajoa.
36055: joka toinen vuosi 5 markkaa Suomen val- Eräs samanlainen seikka, joka myöskin
36056: tion kassaan, niin he ovat valmiit vastusta- olisi vaatinut korjausta, jotta meidän val-
36057: maan valtiopäiväjärjestysehdotusta. No, tiopäiväjärjestyksemme olisi tullut muiden
36058: minä olen nähnyt, että tämä on ollut hy- maiden tasolle, on myöskin edustajan kos-
36059: vin kevyt neitsytpuheiden pitotilaisuus ja kemattomuutta koskevat säännökset. Tässä
36060: että tälläkin tavoin voi politiikkaa harjoit- suhteessa ei pidä paikkaansa se, mitä en-
36061: taa. Mutta vähänkin objektiivisesti asiaa simäisessä vastalauseessa sanotaan, että
36062: katsellen täytyy sanoa, että kyllä silloin a.sema tulisi huonommaksi, ellei laki jäisi
36063: ·puolueen politiikka ja toiminta on hyvin entiselleen. Me kyllä koetimme •saada
36064: heikolla oksalla, kun se perustuu tällaiseen aikaan säännöksiä, jotka suojaisivat edus-
36065: 5 markan historiaan. Minä tiedän kyllä, tajia suuremmassa määrin kuin mitä nyt
36066: että minulle Parikkalasta käsin jälleen on asianlaita, mutta eduskunta hylkäsi ne.
36067: vastataan, että meille ei mikään muu maail- Asia jäi siis siinä suliteessa e n n a 11 e e n .
36068: ma kuulu, me elämme täällä omaa elä- .M:itä tulee 18 § :n 2 momenttiin, jossa. sa-
36069: määmme, eläköön muu maailma miten hy- notaan, että jos edustaja kärsii vapausran-
36070: vänsä. Mutta siitä huolimatta en voi olla gaistusta, niin ei saa edustaja-palkkiota,
36071: sanomatta, ettei tällaista säännöstä ole niin tämä asia ei ole missään yhteydessä
36072: missään muussa valtiosäännössä, ei henki- tämän asian kanssa. Sillä nytkin on asian-
36073: rahan maksua eikä mitään muuta veron- laita niin, että voidaan tuomita vankeu-
36074: maksua. 1Iinä en voi estää, että parikka- dessa oleva edustaja menettämään palk-
36075: lai:set kulkevat omia teitään. Mutta on kionsa ja niin on aina tapahtunut, poik-
36076: kuitenkin merkittävä, että tämä tie ei ole keuksena viime eduskunna;ssa tapahtunut,
36077: 624
36078:
36079:
36080: ed. Ville Vainion palkkion maksaminen. taan, niin johdonmukaisesti tämän kanssa
36081: Tämä muutos, jota vastaan minä olen aset- pitäisi säätää, että Ahvenanmaata koske-
36082: tunut, kun sitä käsiteltiin, ei siis itse asias- via lakeja voivat säätää ainoastaan ahve-
36083: sa koske edustajan koskemattomuutta, se nanmaalaiset edustajat. Mutta minä kat-
36084: ainoastaan rajoittaa eduskunnan päätösval- son, että niin kauan kuin Ahvenanmaa on
36085: taa tässä asiassa ja sillä tavalla kulkee Suomen valtion yhteydessä, niin mikäli
36086: päinvastaiseen suuntaan kuin pitäisi men- asia koskee yleistä valtakunnan lainsää-
36087: nä, nim. pitäisi kulkea sriihen suuntaan, että däntöä, saavat kaikki edustajat Ahvenan-
36088: eduskunta hankkii itselleen oikeuksia mah- maata koskevia asioita käsitellä. Ja sa-
36089: dollisimman paljon eikä suinkaan itse pyri malla tavalla, kun kirkko ja valtio ovat
36090: niitä supistamaan. Minä luulen, että kui- yhdistettyjä, niin on luonnollista, että
36091: tenkin käytännössä tämä määräys ei tule kaikki eduskunnan jäsenet ovat oikeutet-
36092: kovin paljon merkitsemään siitä syystä, tuja kirkkoa koskevaa lainsäädäntöä har-
36093: että eduskunnan enemmistö voi kuitenkin joittamaan. Mainitunlaista välimuotoa ei
36094: tehdä päätöksiä minkälaisia kulloinkin ha- voi mitenkään ymmärtää. Lisäksi on tämä
36095: luaa. säännös itse asiassa tullut nykyisessä val-
36096: Periaatteelli:sesta merkityksestä ovat tiopäiväjärjestyksessä kumotuksi hallitus-
36097: tässä 27 ja 28 § :n säännökset, jotka koske- muodon 9 § :n kautta. Siinä sanotaan,
36098: vat valtiopäiväjumalapalveluksen edelleen että Suomen kansalaisen oikeudet ja vel-
36099: jatkamista, siitä huolimatta että uskonnon- vollisuudet ovat riippumattomia siitä, mi-
36100: vapauslaki tulee voimaan. Ja kun mah- hin uskonnolliseen yhdyskuntaan hän kuu-
36101: dollisesti tulee tapahtumaan valtion ja kir- luu tai kuuluuko hän mihinkään sellai-
36102: kon ero lähitulevaisuudessa, on luonno- seen yhdyskuntaan. Ainoastaan virkoihin
36103: tonta, että säilytetään tällainen pykälä nähden on poikkeuksia olemassa. Ja li-
36104: edelleen valtiopäiväjärjestyksessä. Tosin säksi sanotaan, että tämän hallitusmuodon
36105: se on pantu sellaiseen muotoon, ettei se kautta kumotaan kaikki sellaiset säännök-
36106: ole mikään pakollinen, mutta kun ajattelee set, jotka ovat ristiidassa tämän säännök-
36107: esim. tapauksia, että toiseen uskontokun- sen kanssa, niin ettei mainitsemani halli-
36108: taan kuuluva eduskunnan puhemies tai va- tusmuodon pykälän mukaan enään ole voi-
36109: rapuhemies jäisi pois tällaisesta toimituk- massa sellainen asiantila, että joku kansa-
36110: sesta, se ei suinkaan tekisi ulospäin hyvää lainen on oikeutettu tulemaan eduskun-
36111: vaikutusta. Minä olisin toivonut, että taan, niinkuin kaikki muutkin, mutta hän
36112: eduskunnan enemmistö olisi päässyt sel- ei ole, mikäli hän on jotakin toista uskon-
36113: laiselle kannalle, että se olisi tällaiset toa, oikeutettu täällä harjoittamaan evan-
36114: säännökset valtiopäiväjärjestyksestä pois- kelis-luterilaista kirkkoa koskevaa lain-
36115: tanut. säädäntöä yhtä hyvin kuin kaikki muut.
36116: Samaa sukua on 62 §, entinen 52 §, Hallitusmuodon 9 § nimenomaan ei tee
36117: jossa säädetään, että evankelisluterilaisen tällaista poikkeusta, jotenka siis sen sään-
36118: kirkon asioita eduskunassa käsiteltäessä nös on yleinen. Säännöksen uudelleen hy-
36119: eivät saa ottaa asian käsittelyyn osaa väksyminen valtiopäiväjärjestykseen mer-
36120: muut kuin kirkon jäsenet. Minä olisin kitsee siis palautumista niihin oloihin,
36121: sitä mieltä, että kirkko ja valtio olisivat jolloin uutta hallitusmuotoa ei ollut.
36122: erotettavat ja kirkko vapautettava valtion Omasta puolestani minusta tuntuu, että
36123: holhouksesta, vapautettava itse säätämään kun puhutaan sammakoista, tämä on suuri
36124: lakejaan. Mutta jos se kerran on järjestet- sammakko, kun eivät kaikki eduskunnan
36125: tynä valtion yhteyteen, järjestettynä sen jäsenet voi ottaa osaa kaikkiin asioihin,
36126: asiat niin, että valtio säätää kirkolle la- joita eduskunnassa käsitellään. Olenkin
36127: kia, niin on luonnotonta käyttää tuollaista hyvin vastenmielisesti hyväksynyt puoles-
36128: välimuotoa, että eduskunnassa ainoastaan tani koko valtiopäiväjärjestyksen, kun
36129: kirkon jäsenet säätävät kirkolle lakia, tämä pykälä on siinä mukana. Se on mi-
36130: kun muuten kaikki edustajat, katsomatta nusta kaikkein epäjohdonmukaisin ja mah-
36131: mitä ne uskovat, säätävät kaikki lait, dottomin säännös senvuoksi, että siinä pa-
36132: mitä valtion puolesta tehdään. Minä ajat- lataan sellaisiin oloihin, jotka asiallisesti
36133: telen rinnakkaisilmiöitä, että kun tulee on sivuutettu.
36134: Ahvenanmaata koskevia lakeja eduskun- Ensimäisessä vastalauseessa käydään
36135: Eräitä ·per.us.tuslalk:eja .muuttavat lait. 625
36136:
36137:
36138: erikoisesti kiinni 61 §:ään, jossa jätetään mälle kuin tämän pykälän puitteissa on
36139: puhemiehelle ni:is.sä tapauksissa, että kes- mahdollista, ei sillä kuitenkaan enempää
36140: kustelu venyy kohtuuttoman pitkälliseksi, saavuteta, ja ehdotetunkin säännöksen voi-
36141: tehdä ehdotus, että keskus.telu päätetään massaollessa voidaan harjoittaa jarrutus-
36142: tai keskusteluaika rajoitetaan. Minä ta niin paljon kuin sitä jonkun asian laatu
36143: myönnän, että tämä pykälä on luonnolli- ja eteenpäin vieminen vähemmistön mie-
36144: sesti omiaan herättämään epäluuloa ja lestä näyttäisi vaativan. Minä siis luulen,
36145: kun se tuli hallituksen esityksessä ensi että, kun tämän pykälän kautta saatetaan
36146: kerran käsiteltäväksi valiokuntaan, niin meidän parlamenttielämämme ainoastaan
36147: sitä siinä muodossa sosialidemokraattien samalle tasolle, kuin se on muualla Eu-
36148: taholla asetuttiin voimakkaasti vastaan. roopassa, työväenluokka tästä huolimatta
36149: Mutta se pykälä muuttui koko paljon kä- yhtä hyvin voi ajaa asioitaan kuin tähän-
36150: aittelyn aikana. M. m. poi.stelttiin sellai- kin asti ja yhtä hyvin kuin muissakin
36151: nen säännös, joka siinä alkuaan oli, että Euroopan parlamentaarisissa maissa. Niin
36152: 20 edustajaa voi tehdä tällaisen ehdotuk- että minusta tuntuu, jos ei löydä, niinkuin
36153: sen ja sitten eduskunnan enemmistö sen ei näytä löydettävän, suurempaa ronistut-
36154: hyväksyä, ja että myös suuressa valiokun- tamista tätä vastaan, niin toiset seikat
36155: nassa olisi voitu tällä tavoin rajoittaa kes- ovat hyvin painamassa tämän muistutuk-
36156: kustelu. Nämä tällaiset kohdat olivat sen nurin.
36157: siinä tosiaankin vaarallisia, sillä ainahan Minä siis lopputuloksena tahtoisin ar-
36158: eduskunnassa olisi voinut 20 edustajaa vostelunani lausua, että tässä nyt on toi-
36159: tehdä tuollaisen ehdotuksen ja saada sille selta puolen paljon käytännöllisiä paran-
36160: enemmistön. Nämä kohdat kuitenkin jäi- nuksia ja myöskin useita periaatteellisia
36161: vät pois ja sensijaan jäi tämä oikeus ai- parannuksia, kuten nimenomaan ne, jotka
36162: noastaan puhemiehelle. Ja minä tahdon koskevat välikysymyksen tekoa, määrä-
36163: huomauttaa, että puhemiehen asema on enemmistöjä, erästä äänioikeuden rajoituk-
36164: sellainen, että hänen on hyvin vaikea har- sen poistamista ja äänestyksen toimitta-
36165: joittaa mielivaltaa mitään ryhmää koh- mista eduskunnassa, että nämä toiselta
36166: taan. Puhemiehen asema käy nim. tavat- puolen painavat sangen paljon tämän eh-
36167: toman vaikeaksi, jos joku ryhmä huomaa, dotuksen puolesta. Ja että vaikka toiselta
36168: että puhemies on epälojaalisesti suhtautu- puolen tuollainen vastenmielinen säännös,
36169: nut siihen ja ryhmä tahtoo sen puhemie- kuin evankelis-luterilaisen kirkon lainsää-
36170: helle käytännöllisenä tavalla tiedoksi tämistä koskeva säännös ja myös nämä
36171: saattaa. Joku ryhmä, vaikka ei olisikaan eräät toiset rajoitukset ja lisäksi mahdol-
36172: kovinkaan .suuri, voi tällä tavalla tehdä lisia epäilyksiä herättävä 61 §, joka kos-
36173: puhemiehen aseman sangen vaikeaksi, kee edustajan puhevapautta, ovat tässä,
36174: n:iin vaikejaksi, että minä en usko, että niin mainitut parannukset kuitenkin pai-
36175: mikään puhemies tulee tässä käyttämään navat vaa'assa paljon enemmän, kuin ne
36176: virkavaltaansa väärin. Ja niinkuin on ai- epäkohdat, jotka tässä jäävät jäljelle ja
36177: kaisemmissa keskusteluissa huomautettu, mahdollisesti jotka tässä voidaan katsoa
36178: ei tässä ole tarkoitus rajoittaa nykyistä tulleen lisää. Minä luulen. että tilanne on
36179: käytäntöä, että asiat saadaan puhua halki, jotenkin samanlainen, kuin silloin, kun
36180: vapaasti keskustella, vaan on säännös täh- hallitusmuotoa säädettiin, että tämä val-
36181: dätty nimenomaan meitä sosialidemokraat- tiopäiväjärjestyksen uudistamisen aika on
36182: teja vastaan, meidän jarrutustoimenpitei- tullut ja se on nyt tehtävä. Näyttää siltä,
36183: tämme kohtaan. Mutta mitä asian tähänkin ettei mikään ryhmä koskaan saa kaikkia
36184: puoleen tulee, niin on minun sanottava, mielipiteitään ajetuksi läpi, eikä lakia hy-
36185: ettei tässäkään kovin suurta vaaraa ta- väksytyksi siinä muodossa, kuin sen tah-
36186: pahdu, joskin tässä jonkun verran va- toisi, mutta että tulee punnittavaksi,
36187: pauksia rajoitetaan. Minä voiu saamastani kumpi on parempi vanha vaiko uusi, ole-
36188: kokemuksesta sanoa, että kyllä täällä aina minen ilman lainsäädäntöä vai lainsäädän-
36189: eduskunnan enemmis>tö jaksaa istua ja nön aikaansaaminen. Näin ollaan jälleen
36190: maata, niin kauvan kuin joku sen vähem- sellaisessa tilanteessa, että meidän on sanot-
36191: mistöistä jaksaa puhua, niin että, mikäli tava, itse kunkin tehtävä ratkaisu maini-
36192: jarrutusta tahdotaan harjoittaa sen pidem- tulta kannalta ja siten annettava äänemme.
36193: 79
36194: 626 tT:ii,st.aina 214 ,p. 1olkaikuuta.
36195:
36196: Ja minä luulen, että jos me näin rehelli- kunnassa sai ed. Estlander esilläolevaa
36197: sesti ilman mitään sivuvaikuttimia jokai- kysymystä käsiteltäessä tästä sanonnasta
36198: nen kantamme määräämme, niin meidän aiheen esittääkseen valiokunnalle vasta-
36199: pitää eri taholla joutua sille kannalle, että lauseemme 2 k o h d a n h y l k ä ä m i s t ä
36200: tämä laki on nyt hyväksyttävä. Minä tu- s e n v u o k s i, e t t ä s i i n ä o l i m u k a
36201: len näillä perusteilla äänestämään laki- k ä y t e t t y v a l h e e ll i s t a k i e l t ä.
36202: ehdotuksen puolesta, uudeksi valtiopäivä- Näyttää tulleen muuten käytäntöön, että
36203: järjestykseksi. Toinen ja kolmas laki si- työväenpuolueen taholta esitetyt kirjoituk-
36204: sältävät puhtaasti muodollisia muutoksia set ja vastalauseet asetetaan erikoissen-
36205: entisiin lakeihin, niin että niitä vastaan suurin alaisiksi. Ensimäisen kerran lie-
36206: ei minun mielestäni pitäisi olla kenellä- nee kuitenkin tapahtunut, että perustus-
36207: kään mitään sanomista. Mitä tulee lakiin lakivaliokunta ja vielä sellaisen lakia tun-
36208: edustajapalkkiosta, riippuu se valtiopäivä- tevan miehen kuin ed. Estlanderin esityk-
36209: järjestyksen kohtalosta. Jos tämä tulee sestä ottaa sensuroimistehtävän, johon sillä
36210: hyväksytyksi, niin edustajapalkkiolaki ei ole vähintäkään muodollista oikeutta,
36211: voidaan hyväksyä sen mukana, jos se asiallisesta oikeudesta puhumattakaan. Oli
36212: tulee hyljätyksi, niin silloin tämä raukee muuten onni, että perustuslaki valiokunta
36213: itsestänsä. Minä kehoittaisin käyttämään lopulta itsekin huomasi, mille polulle se
36214: kylmää harkintaa ja riittäväHä enemmis- oli lähtenyt. Olisi voinut tapahtua, että
36215: töllä hyväksymään valtiopäiväjärjestyk- perustuslakivaliokunta olisi voinut tehdä
36216: sen. itsensä syylliseksi laittomaan tekoon oi-
36217: keudettomasti estämällä meidän vastalau-
36218: Ed. Hj. Mäkinen: Perustuslakivalio- seemme toisen kohdan esilletuomisen.
36219: kunnan mietinnön yhteydessä olevassa 1 Siitä huolimatta, että ,onni" näin suosi-
36220: vastalauseessa on ryhmäni periaatteellinen kin valiokuntaa, on minun vielä sittenkin
36221: kanta esilläolevaan lakiehdotukseen kuin pakko kosketella käsittelyn aiheeksi joutu-
36222: myöskin sen eräisiin yksityiskohtiin ly- nutta sanontaamme sorrosta ja sorronalai-
36223: hyesti esiintuotu. Siitä huolimatta löytyy sesta luokasta. Tämä siitä syystä, että
36224: seikkoja, jotka pakottavat uudelleen lä- kaikki perustuslakivaliokunnan muut jäse-
36225: hemmin perustelemaan niitä syitä, joiden net, paitsi työväenedustajat, yksimielisesti
36226: tähden työväenluokan edustajina emme voi tulivat siihen tulokseen, että sortoa ja
36227: asettua tukemaan käsittelyn alaista lakieh- sorronalaista luokkaa ei ollenkaan ole ole-
36228: dotusta. massa. Tällainen lievimmin sanottuna
36229: Ensiksikin en voi vaitiolalla sivuuttaa kummallinen mielipide vie siihen, että mei-
36230: erästä lakiehdotuksen valiokun ta käsittelyn dän kirjalliset ja ehkäpä lopuksi suusanal-
36231: aikana perustuslakivaliokunnassa käytän- liset esityksemme voidaan estää ja vieläpä
36232: töön ·otettua menettelytapaa. tulevaisuudessa ehkä uuden lakiehdotuksen
36233: Jo se seikka, että lain nimikkeenä on mukaan voidaan meitä siitä mielivaltai-
36234: Suomen valtiopäiväjärjestys, tekee meidät sesti rangaistakin. Aletaanko todellakin
36235: tietoisiksi siitä, että kysees,sä on valtio eikä tällä tavalla selittää vallitsevia oloj,a ja
36236: suinkaan koko kansa. Ja valtio on taloudel- niistä johtuneita sanoja valheellisiksi, vaik-
36237: listen etujen hajoittaman yhteiskunnan sen ka kaikkialla muualla maailmassa yleensä
36238: yhteiskuntaluokan muodostama järjestö, tunnustetaan taloudellisen sorron olemassa-
36239: jonka tehtävä on hallita yhteiskuntaa niin, olo ja jo vuosikymmeniä sitten on siitä kir-
36240: että tämän yhteiskuntaluokan taloudelliset joitettu valtavia teoksia.
36241: edut ja mahdollisuudet ylläpitää niitä, Tahdon myös huomauttaa, että kun lä-
36242: pysyvät muuttumattomina. Samoin olemme hemmin koskettelen tätä kysymystä, jou-
36243: vastalauseessamme sanoneet, että tästä tuu se samalla olemaan pohjana meidän kä-
36244: syystä kansamme enemmistö on taloudel- sityksellemme parlamentista .ia samalla
36245: lisesti riippuvaista ja ylläpitää elämänsä myöskin esilläolevasta lakiehdotuksesta,
36246: vain sillä ehdolla, että hallitsevan luokan jonka tarkoituksena on järjestää eduskun-
36247: omalle taloudelle on siitä suoranaista hyö- tamme sisäistä työtä. Se, jonka tulen esit-
36248: tyä. Tästä syystä olemme vastalausees- tämään, ei siis ole mitään asiasta poikkea-
36249: samme käyttäneet sanaa: sorrettu luokka mista, vaan päinViastoin välttämätön pe-
36250: ja sorronalainen asema. Perustuslakivalio- rustelu, joka selittää, miksikä ei työtä-
36251: Eräitä perusrtusl,akeja muuttav·at lait. 627
36252:
36253:
36254: tekevä luokka enempaa kuin mekään sen jamme asetetaan sensuurin alaisiksi. Eikä
36255: luokan valitsemat edustajat voi antaa edus- ollenkaan tarvitse turvautua mihinkään tie-
36256: kunnalle mukan kansan etuja valvovana teelliseen teokseen todistaakseen sanon-
36257: elimenä mitään suurempaa merkitystä. tamme oikeaksi. Ellei edustaja Estlander
36258: Porvarit ovat siis perustuslakivaliokun- sekä hänen porvarilliset kannattajansa
36259: nan jäsentensä kautta kieltäneet sorron- usko, niin tehkööt kiertomatkan vaikka tä-
36260: alaisen luokan olemassaolon, ovat kieltä- män kaupungin ympäristössä. Siellä he
36261: neet sorron olemassaolon, siis kieltäneet saavat nähdä tuhansittain paljon puhuvia
36262: tosiasiassa taloudellisen riiston, luokka- esimerkkejä; rehelliset työläiset, jotka ovat
36263: jaon ja toisen luokan yksinomaisen hallin- raskaassa työssä uhranneet elämänsä, saa-
36264: nan. Tämä merkitsee sitä, että he kiel- vat nyt siitä palkkioksi asua yhteen sullot-
36265: tävät koko sen perustan, jolle kapitalisti- tuina mitä kurjimmissa oloissa alituisen
36266: nen yhteiskunta on rakennettu. Mutta sa- työttömyyden ja siitä seuraavan nälän ja
36267: malla he kieltävät oman yhteiskuntansa hädän uhkaamina.
36268: olemassaolonkin. Minä käsitän hyvin, että Kansanvaltainen eduskuntamme on ehti-
36269: porvariston on pakko kieltää itsensä sil- nyt elää tässä maassa jo 15 vuotta ja kui-
36270: loin, kun tulee kyseenalaiseksi heidän par- tenkin on tämän maan työtätekevän luokan
36271: lamenttinsa ja sen järjestys. He eivät tie- olotila suurin piirtein katsoen vain pahen-
36272: tysti koskaan tule myöntämään sitä tosi- tunut, mutta samalla aikaa työn aikaan-
36273: asiaa, että eduskunta, olkoon sen kokoon- saarnat rikkaudet ovat kasaantuneet ja ke-
36274: pano kuinka kansanvaltainen tahansa, tai rääntyneet yhä harvempien yksilöiden kä-
36275: sen työtäjärjestävä valtiopäiväjärjestys siin. rrämä tosiasia ei tänäkään päivänä
36276: laadittu kuinka kansanvaltaisessa hengessä näytä estävän porvariluokkaa kieltämästä
36277: hyvänsä, ei voi hi tuistakaan poistaa riis- sorronalaisen luokan olemassaoloa. Sa-
36278: toa. Eipä voi edes sitä vähentää. Ja kun malla se on loistava todistus siitä, ettei
36279: näin on asianlaita, on meille aivan vähä- kansanvaltaisinkaan eduskunta pysty kapi-
36280: arvoinen kysysmys jonkun porvarillisen talistisessa yhteiskunnassa lopullisesti tur-
36281: parlamentin valtiopäiväjärjestys. Meidän vaamaan työväkeä taloudelliselta riis-
36282: tehtävänämme on poistaa taloudellinen riis- tolta.
36283: to, saattaa sorrettu luokka oikeuksiinsa, Tämä ei tietysti merkitse sitä, että me
36284: eli toisin sanoen saattaa voimaan sellainen asettuisimme kokonaan kielteiselle kan-
36285: valtiopäiväjärjestys, minkä avulla työtä- nalle kaikkiin uudistuskysymyksiin näh-
36286: tekevä kansa voi määrätä oman kohtalon- den. Työväenluokalle on tärkeätä edes jos-
36287: sa. Tämän ehdotuksen avulla ei sitä kos- sakin määrin turvata itseänsä siltä riistol-
36288: kaan voida tehdä (Ed. V. Vainio: Neuvos- ta, jonka alaiseksi se on joutunut. Sen on
36289: 1.lsysteemi.) Aivan oikein, edustaja Vai- myöskin opittava tuntemaan, kuinka pit-
36290: nio sanoo neuvostosysteemi. Se on ainoa källe nämä uudistukset voivat mennä ja
36291: mahdollinen, millä riistonalainen luokka lopulta täytyy sen oppia tuntemaan se to-
36292: saa äänensä kuuluville, (Vasemmalta: siasia, etä tämän kapitalistisen yhteiskun-
36293: Saahan se nytkin.) ja mikä kerran on nan puitteissa ei sen vapautuminen voi ta-
36294: oleva myöskin historiallinen ja taloudelli- pahtua. Tämän kaiken saavuttaa se vain
36295: nen välttämättömyys, ja jonka avulla kokemuksen avulla.
36296: myöskin työväestö saa tahtonsa perille Tästä seuraa, että me emme suinkaan
36297: ajetuksi. Tästä selviää myöskin, miksi asettuisi vastustamaan tätäkään lakiehdo-
36298: porvarit niin yksimielisesti kieltävät riis- tusta, jos se vain sisältäisi sellaisia uudis-
36299: tonalaisen luokan olemassaolon. Parla- tuksia, jotka antaisivat työväenluokalle
36300: mentti on yksi niitä keinoja, joilla verho- mahdollisuuksia vielä suuremman n. s. kan-
36301: taan alaluokan silmät, että he eivät huo- sanvallan käyttöön, kuin sen minkä tähän-
36302: maisi heiltä puuttuvan kaiken vallan. Täy- astinen valtiopäiväjärjestys on suonut.
36303: tyy edelleenkin uskotella heille, että tä- Tällainen kansanvallan laajennus käytän-
36304: män laitoksen avulla voidaan heidän ase- töön tullessa olisi omiaan antamaan työtä-
36305: maansa parantaa. Siitä syystä ei saa pu- tekevälle luokalle uusia opetuksia, uusia
36306: hua sorrosta ja sorronalaisesta luokasta. kokemuksia, jotka taasen näyttäisivät
36307: Se olisi liian paljon totuutta eduskunnan sille, että sekään uusi laajennettu kansan-
36308: asiakirjoihin ja sentähden meidän asiakir- valta ei tuottanut sille hituistakaan talou-
36309: 628
36310:
36311:
36312: dellista hyötyä. Tällaisia uudistuksia ei kilötodistuksensa katoa·a tavalla tai toi-
36313: kuitenkaan edeSisäoleva lakiehdotus sisällä sella eikä hän ole ehtinyt hankkia uusia,
36314: ja meillä ei siis tältäkään näkökannalta sillä virastot eivät tällaisissa tapauksissa
36315: lähtien ole vähintäkään syytä lähteä sitä toimi liian nopeaan, ja samalla aikaa sat-
36316: puoltamaan. Tarkastaessamme lakiehdo- tuu jokin poliisi tai jokin muu, joka vir-
36317: tusta havaitsemme, että ne vähäiset paran- kainnossaan tahtoo huolehtia järjestykses-
36318: nukset, mitkä sinne on saatu mahtumaan, tä, iskee huomionsa tähän kirjattomaan
36319: hukkuvat niihin huononnuksiin, joiden työläiseen, ja silloin on aina seurauksena
36320: avulla on saatu aikaan se, että kansanval- tuomio irtolaisuudesta. Työlakkojen ai-
36321: lan käyttöä eduskunnan sisässä ei suinkaan kana on irtolaisuuslakia käytetty pääoman
36322: ole laajennettu vaan päinvastoin supistet- omistajien hyödyksi hyvin suuressa mää-
36323: tu. Poimin tässä muutamia kohtia, jotka ai- rin. Viime aikoina on kyllä saatu tässä
36324: heuttavat sen, että meidän on tähän la- suhteessa uusi ase, nimittäin ohtanan värk-
36325: kiehdotukseen nähden asetuttava hylkää- käämät valtiopetosjutut, mutta koska si-
36326: välle kannalle. täkään asetta ei voida käyttää muulloin
36327: Ensimäisenä pistää silmään se seikka, kuin suurempien työlakkojen aikana, niin
36328: että vaikka valtiopäiväjärjestys on joutu- uskon että tuomiot irtolaisuudesta edel-
36329: nut näin suuremmoisen revidioimistoimenpi- leenkin jäävät pääoman omistajille hy-
36330: teen alaiseksi, niin siitä huolimatta nuoriso väksi aseeksi heidän taistelussaan työ-
36331: edelleenkin on suljettu valtiollisen toimin- väkeä vastaan. Nyt ei riitä enään se,
36332: nan ulkopuolelle. Yksistään jo se, että että tällainen rehellinen työläinen joutuu
36333: äänioikeusikärajaa ei ole ehdotuksessa riit- viettämään kuukausia ehkä vuosia pakko-
36334: tävästi alennettu, riittäisi meille perus- työlaitoksessa, vaan nyt aikovat porvarit
36335: teeksi tämän lain hylkäämiseksi; siksi sen lisäksi riistää häneltä äänioikeuden-
36336: tärkeä on tämäkin kansanvallan laajennus. kin vielä kolme vuotta sen jälkeen, kun
36337: Saman 5 §:n toisissa momenteissa havait- hän pääsee laitoksesta pois. Tämä ei ole
36338: semme samansuuntaista. Vaalioikeus kiel- ollenkaan porvaristolta huonosti keksitty
36339: letään niiltä, jotka kolmena viime kulunee- idea, sillä juuri sellaiset työriistäjäin
36340: na vuonna eivät ole tulleet heng-ille pan- murjomat työläiset on elämä kasvattanut
36341: nuiksi, jotka ovat joutuneet holhouksen ymmärtämään vallankumouksen tärkey-
36342: alaisiksi, jotka nauttivat köyhäinhoitoyh- den.
36343: dyskunnalta täyttä ja alituista huolen- Neljännessä momentissa on jonkun ver-
36344: pitoa, sekä jotka ovat tuomitut irtolaisuu- ran parannusta voimassaolevan valtiopäi-
36345: desta vielä senkin jälkeen kuin tuomittu väjärjestyksen samaan momenttiin verrat-
36346: on päässyt työlaitoksesta pois, aina kol- tuna. Siitä huolimatta että siinä kohdassa
36347: meen vuoteen saakka. Monet näistä mää- on selvitetty, mitkä köyhät nyt menettä.::
36348: räyksistä merkitsevät työväenluokalle hy- vät äänioikeutensa ja että ehdotuksessa
36349: vin paljon. Tietäen sen, kuinka työväki, löytyvässä säädöksessä ei enää anneta ti-
36350: etenkin palkkatyöstä elävä nykyisen kapi- laa mielivaltaiselle tulkitsemiselle, niin
36351: talistisen talouden rappeutumisaikana, jol- sittenkin siinä on vielä koko joukon vää-
36352: loin työttömyys on suurentunut, elintar- ryyttä. Työläisperhe, joka on menettänyt
36353: peet kallistuneet ja yleensä toimeentulo 4uoltajansa, joutuu useasti asemaan, jolloin
36354: tullut ylen vaikeaksi, joutuu suurin jou- perheen äiti, samoin kuin muutkin per-
36355: koin liikkumaan paikasta toiseen etsies- heen jäsenet ovat pakoitetut hakemaan
36356: sään itselleen elämismahdollisuuksia, vai- elämäänsä turvaa siten, että antautuvat
36357: kuttavat nämä säädökset työväen kansan- köyhäinhoitoyhdyskunnalle uhriksi ja si-
36358: vallan käytön mahdollisuuksiin hyvin tu- ten joutuvat äiti niinkuin muutkin perheen
36359: hoisasti. On selvää että työläinen, joka jäsenet saamaan tuota täyttä ja alituista
36360: elääkseen on pakotettu etsimään työtä vä- huolenpitoa. Porvarit rankaisevat tätä äi-
36361: liin Etelä- väliin Pohjois-Suomesta, on ase- tiä sillä, että vievät häneltä vaalioikeuden-
36362: massa, jolloin hänen on melkein mahdo- kin. Muutenkin on melkein varmaa, että
36363: tonta hoitaa heng-illepanoaan. Tunnettua köyhäinhoitoyhdyskunnalta täyttä ja ali-
36364: on kuinka helposti tässä maassa työtä et- tuista huolenpitoa nauttivat hoidokit eivät
36365: sivä työläinen joutuu irtolaisen kirjoihin. ole yhtään lähempänä hulluinhuonetta
36366: Ei tarvitse muuta kuin että hänen hen- kuin ne vanhat tädit ja sedät, jotka asu-
36367: Eräitä :peru·srtnslakeja muuttavat lait. 629
36368: ------------------------------------ -----------------------------------
36369: vat ukkokodeissa ja vanhojen naisten suo- malla selostaa toimintaansa valitsijoille il-
36370: jakodeissa nauttien hekin täyttä ja ali- man minkäänlaisia rajoituksia. Jos porva-
36371: tuista huolenpitoa, silti menettämättä vaa- rit toimisivat todella kansanvaltaisella
36372: lioikeuttaan. Tarkastaessamme siis näita pohjalla, niinkuin he tahtovat uskotella,
36373: kohtia huomaamme, että porvaristolle sul- on selvää etteivät he asettaisi esteitä edus-
36374: kiessaan pois erinäisiä kansanryhmiä po- tajain ja valitsijain suoranaiselle kanssa-
36375: liittisesta toiminnasta, on ollut perusteena käymiselle. Nykyinen valpas ohrana,
36376: vain se, että nämä oikeutensa menettäneet joka tekee kaikkensa sorvatakseen jokai-
36377: ovat joko menettäneet tai eivät ole ollenkaan sesta työväen puhujasta valtiopetturin, tu-
36378: tilaisuudessa myymään työvoimaansa tai lee erikoisesti käyttämään hänelle omi-
36379: sitten eivät ole kyenneet pysyttäytymään naista taitoaan juuri työväen kansanedus-
36380: pinnalla siinä alituisessa kilpailussa, jota tajia vastaan ja valtiopäiväjärjestyksessä
36381: porvaristo käy keskenään taloudellisista on näköjään pidetty hyvää huolta, että
36382: arvoista. Näiltä katsoo porvaristo olevansa mitään esteitä ei vain valtiopäiväjärjestys
36383: oikeutettu riistämään vaalioikeuden arva- saisi asettaa ohranan toiminnalle, sen väi-
36384: tenkin jonkunlaiseksi rangaistukseksi siitä, jyessä kansanedustajia silloin, kun nämä
36385: että ihmisen työvoima ei loppumattomiin toimivat valtiopäivätalon seinien ulkopuo-
36386: riitä riistettäväksi. Nämä kohdat kyseen- lella. Saman seikan me huomaamme vai-
36387: alaisesta pykälästä voitaisiin siis poistaa. kuttaneen, jos asetamme arvostelun alai-
36388: Niiden tilalle tulisi asettaa määräyksiä, seksi 16 §:n, joka ei ole entisesrtään vä-
36389: jotka pohjaantuisivat aivan toisenlaiselle hääkään muuttunut. Tässäkin pykälässä
36390: periaatteelle. Minun käsitykseni mukaan olisi edustaja asetettava turvallisempaan
36391: olisi vaalioikeus kiellettävä keinottelijoilta, asemaan, että se turvattaisiin niin edus-
36392: huijareilta ja yleensä kaikilta niiltä, jotka kunnassa kuin eduskunnan ulkopuolella-
36393: yksinomaan elävät toisten työn tuloksista kin. Hyväksi suukapulaksi on aiottu
36394: itse suorittamatta mitään hyödyllistä työ- myös 18 pykälä. Porvaristo on kaiketi pan-
36395: tä. Sellaisissa määräyksissä olisi jotakin nut merkille, että työläisten edustajat ovat
36396: järkeä. Nyt päinvastoin riistetään vaali- enimmäkseen köyhää väkeä ja siitä syystä
36397: oikeus sellaisilta, jotka koko elämänsä on pelotukseksi ajateltu sitäkin määräystä
36398: ovat tehneet hyödyllistä työtä. Mutta hei- että edustaja, joka kärsii vapausrangais-
36399: dän luomansa arvot ovat joutuneet tois- tusta, menettää siltä ajalta palkkionsa.
36400: ten käsiin. Ja kun heidän voimansa ovat Kapitalistisessa yhteiskunnassa on nälkä-
36401: loppuneet on tullut pakko luottaa armeli- ruoska erinomainen ase pakottamaan kapi-
36402: aisuuteen, lähteä kiertämään maita ja nallisimmankin työläisen antamaan työ-
36403: mantereita tai yrittämään sellaista, mistä voimansa riistettäväks[. Nälkäruoska, suu-
36404: kaikesta ovat seuraukset, jotka luetellaan kapulana valtiopäivätyössä ei ole huonosti
36405: 5 §:n momenteissa 2, 3 ja 4. Tässä ei ole ajateltu, mutta kansanvaltaa se ei missään
36406: tosiaan järkeä! tapauksessa ole eikä edusta, vaikkakin se
36407: Siirtyessämme tarkastamaan tämän lain on omiaan hyvin tukkimaan työläisedus-
36408: suomia oikeuksia edustajille heidän koske- tajan suun.
36409: mattomuudestaan kansanedustajina, huo- Olen näin yksityiskohtaisesti osoittanut,
36410: maamme että niitäkään ei ole laajennettu, että tämän valtiopäiväjärjestyksen uudis-
36411: vaan sensijaan supistettu. 14 § :Sisä tarkoi- tamisessa suoritetun valtavan työn tulok-
36412: tettu edustajan koskemattomuus hänen sena tosiasiallisesti on kansanvallan supis-
36413: lausumainsa mielipiteiden johdosta, on ra- taminen. Tämä riittää meille työväenluo-
36414: joitettu siihen, mitä hän näiden seinäin kan edustajina vastustamaan tällaisen
36415: sisässä lausuu. Siinä tapauksessa, että sa- lain voimaanastumista.
36416: mainen edustaja astuu valitsijainsa eteen ja Tahtoisin vielä sen lisäksi kosketella
36417: selittää heille toimintaansa, siihen ei enää eräitä ei suinkaan periaatteellisesti rat-
36418: koskemattomuus riitä. Tähän uuteen ehdo- kaisevia, mutta kuitenkin porvariston sie-
36419: tukseen on tarkoituksella lisätty sanat lunelämää kuvaavia kohtia. §:ssä 27 ja 28
36420: ,valtiopäivillä". Tämä ei suinkaan ole sanotaan: ,sittenkun jumalanpalvelus on
36421: kansanvaltaa, sillä kansanvalta antaa tilai- pidetty". Näillä sanoilla tarkoitetaan edel-
36422: suuden kansanedustajalle kaikissa mahdol- leen säilyttää kirkkoileminen välttämättö-
36423: lisissa tilanteissa olla yhteydessä ja sa- mänä sivuilmiönä eduskunnan olemuk-
36424: 630 IT':~isJtain'a 24 ip. ;};Qika!kwu ta.
36425:
36426:
36427: sessa. Tämä on kuitenkin ristiriidassa mista tai vieläpä lopettaakin
36428: eduskunan hyväksymän uskonnonva.paus- keskus te 1 u n. Eduskunta voi taasen
36429: lain kanssa. Eduskunta on hyväksynyt tämän hyväksyä tavallisella enemmistöpää-
36430: uskonnonvapauden ja sillä teollaan periaat- töksellä. Tällainen säädös on ehdottomasti
36431: teellisesti asettunut kannalle, jonka kanssa kansanvallan rajoittamista. Mikään ei estä
36432: kaikenlainen pakollinen kirkkoileminen on eduskunnan enemmistöä heille tarpeen tul-
36433: ristiriidassa. Jotka haluavat kirkkoilla ja len käyttämään tätä määräystä sillä tuk-
36434: uskovat siitä olevan hyötyä, menkööt va- kiakseen vastapuolueen suun. Rajoittamal-
36435: paaehtoisesti ja yksilöinä niihin laitok- la puheenvuoroissa käytettävän ajan niin
36436: siin, joissa kirkkoilemiseen on tilaisuutta. suppeaksi, että sillä ajalla ei voi todistaa
36437: Minä ainakin uskon että eduskunnalla on asian oikeutusta, ja esilletuoda kaikkia
36438: siitä yhtä suurta hyötyä, kuin jos me niitä näkökohtia, jotka monasti voisivat
36439: eduskuntana menemme rukoilemaan. Ne- vielä vaikuttaa asian kulkuun, riistetääu
36440: kin mukana, jotka eivät ollenkaan kirk- tosiasiallisesti tällöin vastustajalta hänen
36441: koilemiseen usko. edustajaoikeutensa tärkein oikeus, - pu-
36442: Samaten on näihin pykäliin sisällytetty hevalta. Tämä on niin julkeaa kansanval-
36443: eräs toinenkin ajatus. Niissä säädetään, lan supistamista, että siihen ei voi yhtyä.
36444: että eduskunnan on sekä avajais- että lo- SE,n lisäksi sillä saavutetaan eräs toinenkin
36445: pettajaistilaisuudessa puhemiehen kautta tarkoitus, joka lieneekin ollut päävaikutti-
36446: lausuttava tervehdyksensä presidentille tai mena pykälän laatijoilla. Useimmissa par-
36447: hänen sijaisellensa. Tämä valtiopäiväjär- lamenteissa on täysin parlamenttaarisena
36448: jestykseen perustuslain voimalla aijottu ja oikeutettuna pidetty n. s. jarrutusta.
36449: seremoniamääräys on eräänlainen huonon- Vastustuspuolue on voinut joutua asemaan,
36450: nus siitä välttämättömästä alamaisuuden jossa sen on ollut pakko turvautua ajan
36451: osoituksesta, joka aikanaan oli :välttämätön voittamiseen, estääkseen jonkun heidän va-
36452: lisäke eduskuntaelämässä, voidakseen säi- litsijoilleen turmiollisen päätöksen voi-
36453: lyä, itsevaltiaan Venäjän keisarin halli- maantulemista. Tällainen ajan voittaminen
36454: tessa maatamme. Että jäte tällaisesta kan- on voitu saavuttaa ainoastaan puhumalla
36455: sanoikeutta alentavasta seremoniasta vielä kyseessäolevasta asiasta. Näinollen onkin
36456: säilytetään, merkitsee vain sitä, että por- kaikkialla vähemmis,töjen varaturvallisuu-
36457: varit tässä ovat tahtoneet säilyttää sen deksi säilytetty edustajain puheoikeuden
36458: dualismin, kahtiajaon, joka on heidän vai- rajoittamattomuus. Meidän maamme por-
36459: tiolleen ominaista. Muuten tämän säännök- varit ovat nyt päässeet niin pitkälle val-
36460: sen henki on ristiriidassa meidän hallitus- tiollisessa yksinvallassaan, joka taatusti on
36461: muotomme kanssa, jossa sanotaan, että turvattu suojelnskuntain pistimillä, että he
36462: korkein valta on eduskunalla. Jos taasen huoletta voivat poistaa osia kansanvallasta
36463: presidentillä on halua tervehtiä eduskuntaa ja vähentää muutamia erikoisoikeuksia.
36464: sen kokoontuessa tai hajotessa on siihen ti- Muuten tämä yritys on loistava näyte
36465: laisuus ilman että siitä tarvitaan laatia siitä, miten vähän he itse antavat arvoa
36466: perustuslainluontoisia lainpy käliä. sille parlamentille, jonka arvovaltaa he
36467: Niillä seikoilla, joita tähän saakka olen työväen ,silmissä tahtovat säilyttää siinä
36468: kosketellut, olen vain tahtonut todeta, että määrin, että heidän parlamentissaan ei
36469: vaikka valtiopäiväjärjestyksemme on otet- edes saisi sanoa sellaisia sanoja, kuin ovat
36470: tu niin suuren uudistustyön alaiseksi, ei ,riisto" ja ,sorto". He itse tällä tavalla
36471: siihen tosiasiallisesti ole saatu uutta ai-- käytännössä osoittavat todeksi sen, että
36472: kaan ainakaan kansanvaltaisessa hengessä. parlamentti on vain verho, joka takaa
36473: Tulen nyt erääseen kohtaan, joka sekin heille suurempien joukkojen kannatuksen,
36474: yksistään määräisi meidän ottamamme jota he käyttävät hyväkseen lujittaakseen
36475: kannan. Parlamenteissa on kai ollut ylei- valtionsa voimaa ja luokkansa yhteiskun-
36476: senä sääntönä, että edustajain puheoikeut- nallista ylivaltaa.
36477: ta ei saisi rajoittaa. Esilläolevassa lakieh- Vielä muitakin kansanvaltaa supistavia
36478: dotuksessa on kuitenkin poikettu tästä. kohtia voidaan tästä lakiehdotuksesta löy-
36479: 61 §:n 1 momentissa annetaan puhe- tää, mutta nämäkin, joita olen poiminut,
36480: ro i e h e ll e v a l t a e s i t t ä ä p u h e e s- riittävät todistamaan, että uusi hyväksyt-
36481: s a t a r v i t t a v a n a j a n r a j o i t t a- täväksi esitetty laki ei ole sen parempi
36482: E.räität perus1t·uslakeja muuttavat lait. 631
36483: -----------------------
36484: vaan päinvastoin huonompi, kuin voimassa- on tehty aika paljon tähän käsiteltävänä-
36485: oleva, jonka tähden ehdotan sen ensimäi- olevaan ehdotukseen.
36486: sen vastalauseen mukaisesti hylättäväksi. Kun uutta eli tarkistettua valtiopäivä-
36487: järjestystä valmisteltiin ensiksi komiteassa
36488: ja sitten eduskunnassa ja erityisesti perus-
36489: Ed. E s t 1 a. n d e r: J ag har för egen tuslakivaliokunnassa, niin pidettiin ylimal-
36490: del icke någon anledning att ingå på en kaan suotavana, jopa välttämättömänäkin,
36491: detaljdiskussion av föreliggande lagför- että sen oleelliset kohdat jäisivät muutta-
36492: slag, utan ber jag endast att få rekommen- matta ja että varsinkin jätettäisiin rau-
36493: dera den a v mig undertecknade andra re- haan n. s. valtakysymykset, ei olisi otet-
36494: serva tionen. tava esille näitä valtakysymyksiä, joihin
36495: De utfall den föregående talaren tillåtit nähden eri puolueiden mielipiteet kävivät
36496: sig förbigår jag och uttalar blott, att jag huomattavasti erilleen. Näitä tällaisia ar-
36497: icke anser med gott skick förenliga de här koja seikkoja oli vältettävä ja rajoituttava
36498: i plenum tyvärr förekommande ofta okon- muutoksiin, joita yleisesti ja niin sanoak-
36499: trollerbara och ovederhäftiga redogö~elserna seni objektiivisesti voitiin pitää tarpeelli-
36500: från utskottenas sammanträden. Blott så sina. Eikä voida ollakaan tunnustamatta
36501: mycket må dock tilläggas, att det inom minun mielestäni, että eri ryhmät tässä
36502: riksdagen torde råda olika meningar där- suhteessa ovat osoittaneet asian käsittelyn
36503: om, huruvida en del muntliga andraganden eri vaihei·ssa sangen kiitettävää itsensä hil-
36504: eller jämväl skriftliga aktstycken vid lintää, mutta valitettavasti sitä ei kuiten-
36505: innevarande session varit sådana, att de kaan ole riittävästi ollut, vaan on eräissä
36506: bort få avgivas. tärkeissä ja oleellisissa asioissa tahdottu tä-
36507: hän uudistukseen kytkeä myös valtakysy-
36508: Ed. E r i c h: Edessämme oleva ehdotus myksiä, noita arkoja kohtia, ja tästä on
36509: uudeksi tarkistetuksi valtiopäiväjärjestyk- johtunut, että tämä ehdotus on saanut
36510: seksi on suuren ja huolellisen työn tulos, muodon, joka mielestäni on senlaatuinen,
36511: jossa työssä erityisen huomattavat ja kiitet- että minun puolestani täytyy valittaa,
36512: tävät ansiot on ollut komitean puheenjoh- etten äänelläni voi myötävaikuttaa lakieh-
36513: tajalla professori Setälällä. Olisi minulle- dotuksen hyväksymiseen, ja luulenpa, että
36514: kin ollut mieluista myötävaikuttaa uuden tämä kanta on verrattain yleinen siinä
36515: valtiopäiväjärjestyksen hyväksymiseen, tä- ryhmässä, johon kuulun.
36516: män uuden lain, jota on, kuten sanottu, val- Syynä tähän kielteiseen kantaani, joka
36517: misteltu niin suurella huolellisuudella ja on vakavan harkinnan tulos, ei ensi sijassa
36518: jonka tarpeellisuus myös on kieltämätön. suinkaan ole se, että ehdotuksen mukaan
36519: On nim. useita erilaatuisia syitä, jotka. tulisi poistettavaksi se esteperuste, jota
36520: kuten jokainen asiaan perehtynyt helposti mainitaan voimassaolevan valtiopäiväjär-
36521: huomaa, tekevät uuden valtiopäiväjärjes- jestyksen 5 §:n 4 kohdassa, ja jonka mu-
36522: tyksen tarpeelliseksi. Ensinnäkin voimas- kaan äänioikeutta vailla on se, joka muun
36523: saoleva valtiopäiväjärjestys on syntynyt syyn kuin toteennäytetyn varattomuuden
36524: aikana, jolloin olot olivat niin monessa takia on jättänyt kahden lähinnä edellisen
36525: suhteessa toisenlaiset kuin nykyänsä, mikä vuoden kruununverot maksamatta. Tällä
36526: kuvastuu jo useissa sanoissa, termeissä, seikalla minun mielestäni ei ole erityisen
36527: joita tässä valtiopäiväjärjestyksessä on suurta merkitystä, vaikka kyllä olisin pi-
36528: käytetty ja jotka nykyänsä voivat olla tänyt parempana ja luonnollisempana, että
36529: omansa johtamaan harhaan monenkin lu- mainittu kohta olisi säilytetty.
36530: kijan tai lainkäyttäjän, jolla ei ole riittä- Ensi sijassa vaikuttavat kantaani ne
36531: västi tietoa siitä, mitä ja minkälaisia muutokset, jotka on tehty määräenemmis-
36532: muutoksia täällä on tapahtunut, esim. ul- töihin. Voihan tosin näyttää verrattain
36533: komaiset lukijat. Toiseksi on tietysti tar- vähäpätöiseltä seikalta, vaaditaanko perus-
36534: peellista, että saatettaisiin valtiopäiväjär- tuslain lopulliseen hyväksymiseen 2/3 vai-
36535: jestys sopusointuun hallitusmuodon kanssa, ko 3/5 enemmistö, erotus niiden välillä kun
36536: ja kolmanneksi valtiopäiväjärjestys useissa on ainoastaan 1/15 osa. Mutta tämä ero-
36537: kohdin on asiallisten parannusten ja uudis- tus on kuitenkin sangen merkityksellinen,
36538: tusten tarpeessa ja sellaisia parannuksia sillä on edustajain suureen lukumäärään
36539: 632
36540:
36541:
36542: nähden melkoinen käytännöllinen kanta- merkitys ei kuitenkaan ole ylenmäärin
36543: vuus. Mutta sillä on myöskin huomattava suuri. Ratkaisevana pidän sitävastoin sitä
36544: periaatteellinen merkitys, sillä pyrkimyk- muutosta, joka esiintyy ehdotuksen 68 § :n
36545: set määräenemmistöjen vähentämiseen ovat 1 momentissa ja jonka mukaan perustus-
36546: oireellisia, symptomaattisia, kuten jälem- lain hyväksymiseen riittäisi 3/5 annetuista
36547: pänä pyydän saada tarkemmin perustella. äänistä. 2/3 enemmistön vaatimus perus-
36548: Vapauden ajasta saakka on siinä julki- tuslakikysymyksissä on hyvin yleinen
36549: sessa oikeudessa, joka on ollut meilläkin vaatimus nykyaikaisissa val tiosäännöissä.
36550: voimasssa, ollut julkilausuttuna se peri- Sitä voidaan sanoa todella tyypilliseksi
36551: aate, että perustuslailla on n. s. korotettu koroitetun eli kvalifioidun enemmistön
36552: muodollinen lainvoima, mikä merkitsee vaa timukseksi. Varsinkin niissä maissa,
36553: sitä, että perustuslakia ei voida muuttaa sa- missä muita vaikenttavia muotoja ei ole
36554: massa järjestyksessä kuin tavallista lakia, olemassa tai missä perustuslainsäädäntö-
36555: ja mikä korotettu muodollinen lainvoima muotoja ei ainakaan ole suuresti vaikeu-
36556: säätyedustuksen aikana ilmeni siinä, että tettu. Meillähän on kyllä lisäksi tuo hy-
36557: perustuslain muuttamiseen vaadittiin nel- vin suurella määräenemmistöllä tehtävä
36558: jän säädyn suostumus. Luonnollista oli, kiireelliseksijulistus siinä tapauksessa, että
36559: että lainsäätäjä nykyistä valtiopäiväjärjes- kysymys ratkaistaan jättämättä sitä lepää-
36560: tystä säädettäessä myöskin asettui sille mään, mutta meillä ei ole sellaisia perus-
36561: kannalle, että erotus tavallisten lakien ja tuslainsäädäntöä tosiasiallisesti vaikentta-
36562: perustuslakien välillä on säilytettävä, siinä via muotoja kuin monessa muussa valtios-
36563: mielessä, että jälkimäisille edelleenkin on sa. Meillähän on ensinnäkin yksikamari-
36564: tuleva tuo korotettu muodollinen lainvoi- nen eduskunta, mikä seikka tekee kaiken
36565: ma, vaikka tietysti tämä erotus nyt uuden lainsäädännön koko joukon helpommaksi
36566: valtiopäiväjärjestyksen mukaan joutuu ole- kuin kaksikamarisessa parlamentissa. Meil-
36567: maan niin sanoakseni uusiin muotoihin va- lä ei ole myöskään mitään n . .s. quorum-
36568: lettu. vaatimusta, ei vaadita, että määrätty luku
36569: Useimpain valtiosääntöjen esikuvan mu- edustajia on istunnossa saapuvilla tai ot-
36570: kaisesti nyk. valtiopäiväjärjestyksen laa- taa osaa jonkun asian ratkaisuun. Tasa-
36571: tijat asettuivat sille kannalle, että pe- vallan presidentillä ei ole tehokkaampaa
36572: rustuslakikysymys oli jätettävä lepää- veto-oikeutta perustuslakiasioissa kuin "ta-
36573: mään yli vaalien. Mutta se myönsi erin- vallisiin lakeihin nähden. Vieläpä edus-
36574: omaisen ankarilla ehdoilla tästä poikkeuk- kunta, jos tasavallan presidentti on veto-
36575: sen, .sallien lopullisen ratkaisun tehtäväksi oikeuttaan perustuslakiasiassa käyttänyt ja
36576: tällaisissa asioissa, jos saavutetaan kiireel- asia sitten uusien vaalien jälkeen uudelleen
36577: lisyysjulistuksen puolesta 5/6 enemmistö. joutuu eduskunnan käsiteltäväksi, hallitus-
36578: Tällainen vaatimus voipi tuntua kohtuut- muodon 19 §:n 2 momentin mukaisesti rat-
36579: tomalta, vieläpä luonnottomaltakin, ja itse kaisee kysymyksen vain yksinkertaisella
36580: asiassahan tuollainen 5/6 enemmistö on pe- enemmistöllä. Meillä vihdoin ei myöskään
36581: rin harvinainen. Mutta lainsäätäjä onkin ole mitään välitöntä kansanlainsäädäntöä, ei
36582: ollut sillä kannalla, että perustuslakikysy- perustuslakiasioissakaan tarvita lain lopul-
36583: myksen ratkaiseminen ilman sen lepää- liseen hyväksymiseen mitään kansan pää-
36584: mään jättämistä todellakin on perin harvi- töstä. Tunnettu seikka on, että välitön kan-
36585: naiseksi poikkeukseksi katsottava, poik- san lainsäädäntö, missä se on voimassa,
36586: keukseksi, joka voipi tulla vain aivan eri- useasti vaikeuttaa ja hidastuttaa lainsää-
36587: koisissa tapauksissa kysymykseen. Ehdo- dännöllisiä uudistuksia ja että se kokemuk-
36588: tettu muutos, jonka mukaan tämän 5/6 sen mukaan lähinnä siis vaikuttaa uudis-
36589: enemmistön sijalle asetettaisiin 3/4 enem- tusten vastustajana, minkä lisäksi kansan
36590: mistö, ei sellaisenaan olisi vaikutuksiltaan päätös vielä voipi olla tehty riippuvaksi
36591: kovin arveluttava. Ellei olisi määräenem- erinäisistä vaikeuttavista erikoisehdoista.
36592: mistöihin muita muutoksia tehty, niin voi- Niinpä Tanskassa, missä lakiehdotus en-
36593: sin puolestani myötävaikuttaa lakiehdo- sinnäkin on käsiteltävä kahden lainsäädän-
36594: tuksen hyväksymiseen, vaikka tätäkään tökauden aikana, siis missä uudet vaalit
36595: muutosta en suinkaan pidä tarpeellisena ovat käsittelyjen välillä, asia lopullisesti
36596: enkä suotavana. Mutta, kuten sanottu, sen on ratkaistava kansan äänestyksellä, jol-
36597: E,räitii :perus't·usl•akeja muuttavat lait. 633
36598:
36599:
36600: loin ei vaadita ainoastaan sitä, että äänes- kontamista, vähentämistä, moni käytännöl-
36601: tykseen osaaottavain kansalaisten enem- lisistä syistä muutosta puoltaa. Mutta on
36602: mistö kannattaa muutosta, vaan lisäksi taasen toisia, joiden mielessä varmaan-
36603: vielä, että tämä enemmistö vastaa ainakin kin kangastaa yhä kasvava eduskunta-
36604: 45 % kaikista äänioikeutetuista, mikä vaa- valta. Tiedän hyvin, että on kannatusta
36605: timus tosiasiallisesti voi olla ,kylläkin an- sillä mielipiteellä, joka tavottelee rajatonta
36606: kara, elleivät kansalaiset kovin mieslukui- , enemmistövaltaa ja jotka senvuoksi pitä-
36607: sasti ota osaa tällaiseen äänestykseen. vät nyt ehdotettuja vähennettyjä määrä-
36608: Nämä seikat, joihin tässä olen viitan- enemmistöjä vain väliasteena puhtaan
36609: nut ja jotka ovat meidän julkiselle oikeu- enemmistöperiaatteen voimaansaattamises-
36610: dellemme ominaiset, vaativat mielestäni sa. Tämän käsityksen mukaan eduskunta-
36611: nykyisten määräenemmistöjen säilyttä- enemmistön tulee hallita eduskuntaa ja sen
36612: mistä ja ennen kaikkea sen 2/3 määrä- tulee hallita koko maata; sen tulee ko-
36613: enemmistön säilyttämistä, joka voimassa- mentaa hallitusta. Tasavallan presidentin
36614: olevan lain mukaan vaaditaan lopulliseen pitäisi olla eduskunnan valitsema huoli-
36615: päätöksen tekoon perustuslakiasiassa. Tie- matta siitä, että meidän hallitusmuotomme
36616: tysti voipi tästä joskus aiheutua epäkoh- jo nyt on rakenteeltaan ehdottomasti sel-
36617: tiakin, sitä en tahdo kieltää, mutta niin- lainen, että se tekee kaiken presidentti-
36618: hän tällaisten rajoitusten laita yleensäkin diktatuurin vaaran olemattomaksi. Ja vih-
36619: on. Se hyöty, minkä nämä korotetun doin kuka taasen viime sijassa eduskuntaa
36620: enemmistön vaatimukset tuottavat, on joka hallitsisi? Tietysti eduskuntaa hallitsisivat
36621: tapauksessa paljoa suurempi, kuin ne ver- puolueet, mikä käy sitäkin helpommaksi,
36622: rattain vähäiset haitallisuudet, jotka eri- kun meillä on julkisessa oikeudessamme
36623: näisissä tapauksissa voivat niistä johtua. voimassa sekä suhteellinen vaalitapa että
36624: Kun ajattelemme, kuinka äkkiarvaamatta parlamenttaarinen hallitustapa, jotka mo-
36625: eduskunnassamme voidaan tehdä muutosi- lemmat ovat omansa juuri vahvistamaan
36626: ehdotuksia käsiteltävänä olevaan lakiehdo- ja tukemaan puoluevaltaa ja puolueiden
36627: tukseen, kun ajattelemme, miten useasti merkitystä julkisessa elämässämme ja edus-
36628: riippuu satunnaisista seikoista, esimerkik- kunnan toiminnassa. Ja näin tulisivat vii-
36629: si läsnäolevien lukumäärästä, tuleeko jokin me sijassa puolueitten enemmistösuhteet ra-
36630: lakiehdotus hyväksytyksi vai hyljätyksi, jattomasti määräämään mitä suurimmista-
36631: kun ajattelemme, että moni hallitusmuodon kin arvoista. ·
36632: perussäännös, esimerkiksi säännökset, jotka Mainitsin tässä parlamenttarismin, par-
36633: koskevat tasavallan presidentin vaalia, lamenttaarisen hallitustavan. On joskus
36634: tuomioistuinten riippumattomuutta taikka lausuttu se ajatus, että tällaiset korotetut
36635: tuomarien erottamattomuutta, säännökset, enemmistöt eivät ole sopusoinnussa parla-
36636: jotka koskevat kansalaisten perusoikeuksia menttaarisen hallitustavan kanssa, koska
36637: j. n. e. olisivat suhteellisen helposti muu- parlamenttarismille on ominaista, että hal-
36638: tettavissa, ellei pysyttäisi nykyisis5ä mää- lituksella on eduskunnan luottamus, toisin
36639: räenemmistöissä, niin luulen, että on sanoen, että eduskunnan enemmistö kan-
36640: myönnettävä se erinomaisen suuri merki- nattaa hallitusta. Nyt sanotaan: Jos useis-
36641: tys. ja kantavuus, joka tällä asialla todelli- sa tapauksissa yhden kolmasosan vähem-
36642: suudessa on. Minun puolestani ainakin mistö voipi kaataa jonkun lakiehdotuksen,
36643: täytyy katsoa välttämättömäksi, ettei sitä tehdä tyhjäksi hallituksen aikeet, silloin-
36644: sangen uudenaikaista ja kansanvaltaista ja han tuollainen vähemmistö ehkä kaataa
36645: toiselta puolen vielä hyvin vähän koetel- hallituksen. Tämä on kuitenkin seikka,
36646: tua valtiosääntöä, jommoinen meidän ny- jolla ei oikeastaan ole mitään tekemistä
36647: kyinen hallitusmuotomme on, heitetä alt- parlamenttarismin kanssa. Jos käypi sillä
36648: tiiksi harkitsemattomille muutoksille ja että tavalla kuin edellytin, jos hallitukselle kä-
36649: juuri tässä tarkoituksessa säilytetään ne visi mahdottomaksi saada sen alotteesta
36650: määräenemmistövaatimukset, jotka nykyi- syntynyt ja sen kannattama perustuslain
36651: nen valtiopäiväjärjestys asettaa. Luullak- luontoinen lakiehdotus hyväksytyksi edus-
36652: seni on asianlaita sellainen, että niistä, kunnassa sen johdosta, että 1/3 sitä vas-
36653: jotka kannattavat tai ainakin pitävät mah- tustaa, mutta enemmistö kuitenkin on hal-
36654: dollisena näiden määräenemmistöjen hei- lituksen puolella ja jos hallitus tämän joh-
36655: 80
36656: 634 ID1i.ISJtaina 24 'P. J:oikaikum ta.
36657:
36658: dosta eroaa, niin se ei johdu parlamentta- ja sen kautta tultiin siihen, että kompromis-
36659: rismin johtopäätöksistä vaan se riippuu sina saatiin sellainen valtiopäiväjärjestys,
36660: siitä, että hallitus tuohon ratkaisuun kat- joka itse asiassa ei tyydytä mitään ryh-
36661: soen pitää mahdottomana menestykselli- mää, niinkuin täällä käydystä keskuste-
36662: sesti hoitaa maan asioita. Ja huomattava lusta tänä päivänä on ilmennyt. Useat pu-
36663: on, että hyvin monessa valtiossa, missä hujat, mikäli minä olen voinut käsittää.
36664: parlamenttaarinen hallitusjärjestelmä on ovat kuitenkin puolustaneet tämän hyväk-
36665: itse valtiosäännössä vahvistettu, kuten symistä senvuoksi, ettei näissä olevissa
36666: meilläkin, kuitenkin on tuollainen säännös oloissa ole mahdollista tätä nykyä parem-
36667: voimassa, jonka mukaan valtiosäännön paa valtiopäiväjärjestystä maallemme saa-
36668: muuttamiseen vaaditaan koroitettu määrä- da. Tällä perusteella puolustaa lain hy-
36669: enemmistö. väksymistä ei minusta ole oikein eikä kyl-
36670: Minun täytyy siis yhtyä siihen tulokseen, lin riittävää. (Vasemmalta: Pitäkää .sitten
36671: että se korotettu lainvoima, mikä perustus- keisarit ja suuriruhtinaat siellä.) Minä
36672: laille nykyänsä kuuluu, tuo perustuslain myönnän, että tässä esilläolevassa valtio-
36673: pyhyys, edelleenkin on säilytettävä ja että päiväjärjestyksessä on paljon hyviä puolia,
36674: tässä tarkoituksessa olisi erittäin arvelut- mutta en tahdo yksityiskohtaisemmin läh-
36675: tavaa mennä tekemään muutoksia niihin teä niitä käsittelemään, koska niistä on kyl-
36676: määräenemmistövaatimuksiin, joista tässä liksi tässä tilaisuudessa lausuttu. Tahdon
36677: on ollut kysymys ja ennen kaikkea siihen muutamia kohtia vaan painostaa. Ensinnä-
36678: vaatimukseen, että perustuslain lopulliseen kin tässä on se hyvä puoli, minkä ed. Ryö-
36679: hyväksymiseen vaaditaan 2/3 enemmistö. mä mainitsi, että tämän mukaan valtiopäi-
36680: On myös suuri erehdys luulla, että kan- vätyössä säästyy paljon aikaa. Nykyinen
36681: sanvalta, demokratia ei vaatisi mitään ta- valtio-päiväjärjestyshän on sellainen, että
36682: keita enemmistöpäätöksiä vastaan. Kyllä useita viikkoja aina 3 viikkoon kuluu täällä
36683: kansanvaltaisessakin valtiossa tarvitaan ta- jokseenkin turhaan aikaa. Varsinkin meil-
36684: keita ja kaikkein tärkeimpinä takeina vai- le maaseutuedustajille tulee tämä aika pit-
36685: kuttavat juuri tällaiset kohtuulliset mää- käksi. Minä ymmärrän, että itse Helsin-
36686: räenemmistöt. Ei pidä tietysti perustus- gin kaupungista oleville edustajille sellai-
36687: lainsäädäntöä ylenmäärin vaikeuttaa, niin nen on ehkä hyvinkin suotavaa, sellainen
36688: että valtiosäännön muuttaminen, kuten asiain hidas kulku, kuin nyt voimassaole-
36689: Amerikan Yhdysvalloissa on laita, saate- va valtiopäiväjärjestys edellyttää. Lain 33
36690: taan tosiasiallisesti miltei mahdottomaksi, § :ssä sanotaan m. m., että eduskunta-alote
36691: mutta tarvitaan kyllä takeita vähemmistö- on edustajan tehtävä kirjallisesti ennen
36692: jen turvaksi. Ja kiellettävissä ei myöskään kello 12 päivällä 10 päivänä valtiopäiväin
36693: liene, että voipi sattua tapauksia, jolloin avaamisesta. Tässäkin säästyy 4 päivää
36694: vähemmistö kenties paremmin kuin enem- aikaa nykyiseen valtiopäiväjärjestykseen
36695: mistö tajuaa, mitä valtion todellinen etu nähden. 43 §:ssä sanotaan, että 5 päivän
36696: vaatii, ja toisia tapauksia, jolloin lykkäys kuluessa valtiopäivien avaamisesta tulee
36697: voipi olla valtion etujen mukaista ja jol- eduskunnan sellaista erinäisten asiain kä-
36698: loin siis on täysin paikallaan, että valitsi- sittelyä varten kuin 67 §:ssä säädetään,
36699: jat saavat lausua mielensä asioista ennen- asettaa suuri valiokunta j. n. e., kun ny-
36700: kuin lopullinen ratkaisu tapahtuu, olkoon- kyisin voimassaolevas,sa val tiopäi väjärjes-
36701: pa, että se tapahtuisi juuri sillä tavoin kuin tyksessä sanotaan, että 8 päivän kuluessa
36702: alkuaan on suunniteltu. .se on asetettava. Siinä siis toimitetaan
36703: suuren valiokunnan vaali 3 päivää aikai-
36704: Ed. Reini k k a: On valitettavaa, että semmin kuin nykyisessä valtiopäiväjärjes-
36705: vuoden 1921 valtiopäivillä, joilla valtio- tyksessä. 44 §:ssä sanotaan: ,Valiokunnat,
36706: päiväjärjestyksen muutos otettiin käsiteltä- lukuunottamatta suurta valiokuntaa, jatka-
36707: väksi, ei tyydytty tekemään voimassaole- koot tointaan kaikilla varsinaisilla valtio-
36708: vaan valtiopäiväjärjestykseen ainoastaan päivillä niin kauan kuin edustajan toimi-
36709: muodollisia ja niitä asiallisia muutoksia ja valta kestää" j. n. e. Tässäkin säästetään
36710: lisäyksiä, joita uusi valtiollinen asemamme aikaa, mutta toiselta puolen voi tästä olla
36711: edellytti, vaan lähdettiin kokonaan uusi- omat haittansa. Kun valiokunnat valitaan
36712: maan valtiopäiväjärjestyksen asia sisältöä, 3-vuotiskaudeksi, niin voi siitä olla seura-
36713: E,räitiil perusrt.msiakeja muuttavat lait. 635
36714:
36715:
36716: uksena, että valiokuntien kokoonpano ei koja, niin minä kyllä katsoisin voivani tuon
36717: tule sellainen, kuin työn tehokkuudelle olisi sulattaa ja hyväksyä 3/ 5 , sillä se nyt jo rsit-
36718: toivottavaa. Kun käy niinkuin kävi näissa tenkin taitaa turvata vähemmistön edut.
36719: eduskuntavaaleissa, että yli puolet, yli 100 Muutamia muitakin pykäliä tässä olisi, jot-
36720: eduskunnan jäsentä, on uusia ja kun sil- ka ovat tosin vähemmän toisarvoisia, mutta
36721: loin toimitetaan valiokuntien vaalit, suu- kuitenkin miinuspuolelle luettavia. Mutta
36722: rimman osan jäsenistä ollessa toisilleen tun- ne sivuuttaen tahtoisin sitten kosketella tä-
36723: temattomia, ei silloin aina valiokuntien ko- hän 5 §:ään, jota täällä ovat monet puhujat,
36724: koonpanossa osuta siihen, että kukin tulisi m. m. edustaja Ryömä, hyvin laajasti kos-
36725: sille paikalle, mihin hänen olisi tultava. ketelleet. Minä olen erikoisesti merkinnyt,
36726: Mutta jos valiokuntien vaalit toimitettai- että vasemmistossa tahdotaan painostaa sitä
36727: siin jokaisilla valtiopäivillä erikseen, niin seikkaa, että 5 § sillä pohjalla, kuin se le-
36728: voitaisiin jo toisilla valtiopäivillä saada va- pää tässä valtiopäiväjärjestysehdotuksessa,
36729: liokuntien kokoonpano paljon työtehok- on parannus, edistysaskel nyt voimassaole-
36730: kaammaksi kuin tällä perustuksella. Sa- vaan valtiopäiväjärjestyksen 5 §:ään näh-
36731: moin 11 § :ssä on minusta parannus, kuu den. Tämän 5 § :n mukaan tosiasia on Sl:l'r
36732: sanotaan, että jos eduskunta on myöntä- että täysin maksuky kyinen henkilö saa ää-
36733: nyt edustajalle vapautusta edustajatoimes- nioikeuden, siis saa käyttää äänivaltaansa
36734: ta yhtä kuukautta pitemmäksi ajaksi, on valtiollisissa vaaleissa, voi asettua ehdok-
36735: varamies tä!oksi ajaksi kutsuttava hänen si- kaaksi ja tulla valituksi tähän eduskun-
36736: jaansa. 3 momentissa on myöskin paran- taan, siis tulla siihen asemaan, että hän on
36737: nus, vaikka toivoisin sen olevan hiukan toi- tilaisuudessa säätämään kansalle verola-
36738: senlaisessa muodossa. Siinä sanotaan, että keja, sekä valtiollisia että kunnallisia ve-
36739: jos edustaja on nimitetty valtioneuvoston rolakeja, siis yleensä rasituksia, ja hän itse
36740: jäseneksi, on hänellä oikeus saada vapautus kuitenkin pysyttäytyy kaikkien näiden vel-
36741: edustajatoimesta. Mielestäni pitäisi olla: vollisuuksien ulkopuolella. Tämä minusta
36742: ,kutsuttakoon hänen sijaansa varamies sik- ei ole oikein. Tämä on minusta niin tär-
36743: si ajaksi, kuin hänen jäseuyytensä valtio- keä periaatteellinen kysymys, että jos ker-
36744: neuvostossa kestää". Hänen olisi siis vel- ran tahtoo saada oikeuksia, niin täytyy olla
36745: vollisuus luopua edustajatoimestaan· siksi velvollisuuksia siinä määrässä, miten voi
36746: aikaa. Se minusta olisi kaikkein para1:1 niihin ottaa osaa, siis maksukykynsä mu-
36747: muoto tälle momentille. Täällä on puhuttu kaan. Nykyäänhän voimassaolevan V . .J:n
36748: hyvin paljon 61 §:stä ja sen hyvistä puo- 5 §:n 4 momentin mukaan ei kielletä ääni-
36749: lista. En tahdo siihen lähemmin kosketel- oikeutta varattomuuden tähden, sillä siinä
36750: la, yhdyn niihin lausuntoihin, jotka ovat sanotaan: ,Vaalioikeutta vailla on se, joka
36751: sen merkitystä painostaneet. .Ja ennen muun syyn kuin kunnallishallituksen todis-
36752: kaikkea on painavimpana pluspuolella 76 §, tuksena näytetyn varattomuuden tähden on
36753: joka käsittelee tulo- ja menoarvion käsitte- jättänyt suorittamatta hänen maksettavak-
36754: lyä eduskunnassa. Mutta kun siitä on jo seen pannut kahden lähinnä edellisen vuo-
36755: niin kovin paljon tänä päivänä puhuttu, en den kruunun verot". Siis kunnallislauta-
36756: tahdo siitäkään sanottua enää lähteä tois- kunnan todistuksena sellainen henkilö, joka
36757: tamaan. Mutta jos lähdemme tarkasta- on varaton, saa äänioikeuttaan käyttää.
36758: maan niitä seikkoja, jotka ovat laskettavat Minä en olisi valmis allekirjoittamaan sitä,
36759: miinuspuolelle, niin täytyy sanoa, että niitä että voimassaolevassa V . .J :n 5 §:n 4 mo-
36760: on tässä siksi paljon, että minun täytyy mentissa oleva sana ,kruununverot" olisi
36761: asettua sille kannalle, kuin perustuslakiva- tulkittava ainoastaan henkirahaksi. Silloin
36762: liokunnan mietinnön toisessa vastalauseessa kun tämä laki säädettiin, ei meillä ollut
36763: mainitaan. Täällä on paljon puhuttu ja olemassa muuta valtionveroa kuin henki-
36764: erittäin perusteellisesti, varsinkin edelli- raha ja kruununkymmenykset sekä mant-
36765: nen puhuja ed. Erich, niistä määräenem- taaliverot, mutta sen jälkeen on säädetty
36766: mistöistä, joista puhutaan 68 § :ssä. Minä- valtion tulo- ja omaisuusvero ja minä tah-
36767: kin mielelläni olisin nähnyt, että tuon 3/ 5 toisin käsittää, että tähän sanaan ,kruu-
36768: asemasta olisi ollut 2 / 3 , mutta jos tässä nunverot" sisältyvät kaikki valtion verot,,
36769: valtiopäiväjärjestysehdotuksessa ei olisi mi- siis myöskin valtion tulo- ja omaisuusvero ..
36770: tään muita miinuspuolelle luettavia seik- Sitä, että äärimmäinen vasemmisto, kom-
36771:
36772:
36773:
36774:
36775: "'
36776: 636 rT:iiiSitaina 24 ;p. ·1okailruu ta.
36777:
36778: munistit, vastustavat neljättä momenttia, ovat valmiit käyttämään oikeuksia mutta
36779: sen minä hyvin ymmärrän, sillä minä olen kiertämään velvollisuuksia siinä kohden,
36780: vakuutettu siitä ja he ovat itse myöskin missä vain suinkin lainhengen mukaan voi-
36781: kyllin tietoisia siitä, että heidän äänestäjä- daan niin tehdä. Mielestäni tämän valtio-
36782: joukkonsa tulevat silloin tuntuvasti karttu- TJäiväjärjestyksen kaikkine niine muine
36783: maan. Mutta minun mielestäni ei lainsää- heikkouksineen, m. m. määräenemmistöi-
36784: däntötietä kuitenkaan olisi toimittava sii- neen voisin hyväksyä, jos tämä 5 §:n 4
36785: hen suuntaan, että sellaista ainesta, ku- momentti olisi seuraavassa muodossa: ,Vaa-
36786: mouksellista ainesta, joka tahtoo nykyistä lioikeutta vailla on kuitenkin se, joka muun
36787: y h te iskun tajärjestystä vallankumousteitä syyn kuin kunnallislautakunnan todistuk-
36788: parantaa, kartutettaisiin. Minun mielestäni sena näytetyn varattomuuden tähden on
36789: 13 1 / 2 % sellaista ainesta tässä parlamen- jättänyt suorittamatta hänen maksettavak-
36790: tissa on jo kyllin riittävä. Mutta että so- seen vaunut edellisen vuoden valtion verot",
36791: sialidemokraatit tätä kannattavat, sitä mi- siis ettei anneta mitään tilaisuutta keino-
36792: nä sittenkin ihmettelen. Mielestäni vii- tella lailla ja maksaa joka toinen vuosi. Sa-
36793: meisissä vaaleissa olisi jo pitänyt tulla nä- notun perusteella täytyy minun asettua
36794: kyviin, miten käy ainakin niille vuolueille, sille samalle kannalle, millä minä lähete-
36795: joilla on kyllin vaiistuneet valitsijat, aset- keskustelussa, kun tämä asia oli menossa
36796: tumalla tällaiselle kannalle tärkeissä veri- verustuslakivaliokuntaan, olin, nim. hyl-
36797: aatteellisissa kysymyksissä. Minun mieles- käävälle kannalle, siis sille kaRnalle, millä
36798: täni edistyspuolueen viime vaaleissa kärsi- on toinen vastalause tässä perustuslakivalio-
36799: mä suuri tavvio on suurelta osalta luettava kunnan mietinnössä.
36800: juuri sen syyksi, että he asettuivat tässä
36801: kysymyksessä vasemmiston kannalle, ja Ed. Mantere: Kun esilläoleva laki-
36802: minä luulen, että kun sosialidemokraattien- ehdotus viime valtiopäivillä oli ratkaise-
36803: kin valitsijat tulevat täysin tietoisiksi asi- vassa käsittelyssä, kannatin minä, samoin
36804: oista, niin jos tämä V. J:n vykälä hyväk- kuin edistyspuolueen ryhmä kokonaisuu-
36805: sytään sellaisena kuin se tässä on, niin osat dessaan, sen hyväksymistä. Tosin oli
36806: vasemmistossa jonkun ajan kuluttua vaih- myönnettävä lakiehdotuksessa olevan yksi-
36807: tuvat. Minä erikoiseseti panen merkille tyisiä säännöksiä, joita vastaan saattoi
36808: sen, että ed. Ryömässä on tavahtunut tä- tehdä muistutuksia, mutta kokonaisuutena
36809: hän 4 momentin käsittelyyn nähden muu- ja muistaen, että tämäkin lakiehdotus oli
36810: tos senjälkeen, kun asia oli perustuslakiva- ·kompromissin, sovittelujen tulos sekä että
36811: liokunnassa esillä. Siellä hän väitti, että tästä asiasta on mahdoton aikaansaada la-
36812: tätä kohtaa, kahden lähinnä edellisen vuo- kia muuten kuin sovittelemalla, lakiehdo-
36813: den kruununverot, ei olisi tulkittava siten, tus näytti sellaiselta, että hyvällä syyllä
36814: että se saa äänioikeuden, joka maksaa joka saattoi äänestää sen hyväksymisen vuoles-
36815: toisena vuonna kruununverot. Asianlaita ta. Tähän kehotti erikoisesti se seikka,
36816: on kuitenkin sillä tavalla, että tätäkin voi- että lakiehdotuksen hylkääminen näytti
36817: daan kiertää, niinkuin hän nyt mainitsi, lykkäävän tämän tärkeän lainsäädäntötoi-
36818: sitä voidaan kiertää tätä neljättä moment- men pitkälle tulevaisuuteen, mikä oli sitä
36819: tia sillä tavalla, että maksaa kruununve- valitettavampaa, kun se pitkäaikainen, ve-
36820: ronsa joka toinen vuosi. Ja siitä onkin rusteellinen työ, joka oli vantu lakiehdotuk-
36821: valjon kokemusta. Ainakin Karjalassa, sen valmistelemiseen sekä eduskunnassa
36822: niinkuin minä jo valiokunnassa mainitsin että sen ulkovuolella, ja jossa varsinkin sil-
36823: silloin, kun tämä valtiopäiväjärjestys oli loisella "Perustuslakivaliokunnan "PUheenjoh-
36824: siellä esillä, minä olen pannut merkille, tajalla, ed. Setäiällä oli tunnustettavat an-
36825: että suuret joukot maksavat kruununveron- siot, menisi suurimmaksi osaksi hukkaan
36826: sa juuri joka toinen vuosi säilyttääkseen - menisi ainakin sikäli, että se olisi vast-
36827: äänioikeutensa. Minua on alkanut epäi- edes tehtävä uudestaan.
36828: lyttää, lieneekö tässä maassa joku toimisto, Samalla kannalla kuin viime eduskun-
36829: joka heitä ohjaa tähän suuntaan. Mutta nassa olen puolestani vieläkin ja äänestän
36830: kun tästä on tietoinen, niin silloin panee lakiehdotuksen hyväksymisen puolesta. Por-
36831: ajattelemaan, onko sittenkään syytä tätä variedus.tajain taholla on tätä lakiehdo-
36832: kohtaa poistaa, kun suuret joukot kyllä tusta vastustettu aikaisemmin niin kuin
36833: Eräitä ·perus:tusirukeja muuttav;at lait. 637
36834:
36835:
36836: tänäänkin etupäässä niiden muutosten teellisesta näkökannasta, siitä mm., että
36837: tähden, jotka on tehty lakiehdotuksen 5 ja jos kerran veronmaksu tahdotaan panna
36838: 68 §:iin sen käsittelyn viime asteella viime vaalioikeuden ehdoksi, niin miksi rajoittua
36839: keväänä. Edellinen tarkoittaa, kuten tun- henkirahaan. Olisi kaiketi periaatteellisesti
36840: nettua sen määräyksen poistamista, jonka oikeampaa vaatia valtion verojen maksa-
36841: mukaan henkirahan maksaminen on vaali- mista yleensä. Muutoiuhan suosittaisiin
36842: oikeuden ehtona. Jälkimäinen taas sisältää varakkaita varattomien kustannuksella.
36843: sen, että perustuslain säätämisessä vaadit- mikä ei ole yleisen äänioikeuden periaat-
36844: tavaa määräenemmistöä jonkun verran teen mukaista. Edistysmielisen puolueen
36845: alennettaisiin, kiireelliseksi julistamisessa eduskuntaryhmä asettuikin viime valtiopäi-
36846: 5 3
36847: / 6 :sta / 4 :aan ja ehdotuksen lopullisessa villä sille kannalle, että puheenalainen
36848: hyväksymisessä 2 / 3 :sta 3 / 5 :aan. Ovatko säännös, jos se lakiin tahdottaisiin ottaa
36849: nämä muutosehdotukset nyt sellaisia, että tai laissa pysyttää, olisi pantava käsittä-
36850: lakiehdotus niiden takia, kun ottaa huo- mään valtion verot yleensä. Silloin se
36851: mioon ne monen monet erinomaisen suur- olisi muodostunut ainakin oikeudenmukai-
36852: arvoiset parannukset, jotka lakiehdotus si- semmaksi. Eduskunnan enemmistö ei kui-
36853: sältää ja myös sen seikan, että valtiopäi- tenkaan tätä kantaa hyväksynyt ja silloin
36854: väjäjrestyksen korjaaminen näyttää todel- ryhmämme edustajat pitivät oikeana äänes-
36855: lakin - ainakin pitkät ajat eteenpäin - tää koko säännöksen ottamista vastaan.
36856: mahdottomalta, ellei sitä nyt aikaansaada, Tämä kanta onkin mielestäni sitä puolus-
36857: olisi hylättävä? tettavampi, kun henkirahan maksamisen
36858: Mitä ensinnä tulee henkimhaa koskevaan pysyttämistä vaalioikeuden ehtona eivät
36859: muutosehdotukseen, josta jo viime valtio- minun nähdäkseni puolla myöskään mit-
36860: päivillä paljon puhuttiin, josta vaalitaiste- kään pätevät käytännölliset syyt, ei niin
36861: lussa tehtiin suuri numero ja johon myös sanoakseni pedagoogiset enempaa kuin
36862: tässä keskustelussa on kiinnitetty paljon myöskään vaalien tulokseen vaikuttavat.
36863: huomiota, niin on se kanta, jolle lakiehdo- Jokainen, joka tietää, mitenkä tätä nykyä
36864: tus rakentuu, minun mielestäni hyvinkin menetellään, kun on kysymyksessä todis-
36865: puolustettavissa. Onhan se ensinnäkin so- tuksen hankkiminen juuri puheena olevan
36866: pusoinnussa yleisen äänioikeuden periaat- 5 § :n neljännen kohdan perusteella, myön-
36867: teen kanssa. Jokaisen täytyy myöntää, tää että sillä ei ole minkäänlaista sanotta-
36868: että äänioikeus ei ole yleinen, jos se on riip- vaa käytännöllistä merkitystä itse vaalin
36869: puvainen veronmaksusta., olkoonpa vain osanottoon, eikä siis myöskään vaalien tu-
36870: niin pienestä ja tällä kertaa mitättömästä lokseen. Minä luulen, että ed. Reinikka
36871: kuin henkiraha on. Minä huomautan, että siinä suhteessa myös pahasti erehtyi, kun
36872: juuri mainitun periaatteen johdonmukaista hän luuli, että kysymyksessä olevan sään-
36873: toteuttamista silmälläpitäen useiden maiden nöksen poistaminen vaikuttaisi voimasuh-
36874: perustuslaeista on tällainen vaalioikeuden teiden muuttumisen vasemmistopuolueiden
36875: rajoitus poistettu. Viimeksi läntisessä naa- välillä. Onhan sitäpaitsi ajankysymys,
36876: purimaassamme Ruotsissa viime vuonna milloin tämä vanhentunut, ohi aikansa
36877: valtiopäiväjärjestystä uusittaessa. Saksan elänyt veromuoto, henkiraha, lakkautetaan,
36878: valtiopäiväjärjestys ei liioin tunne tällaista mikä seikka myös puhuu mainitun sään-
36879: säännöstä. Siinä rajoittavat vaalioikeutta nöksen poistamisen puolesta tai' ainakin
36880: ainoastaan holhouksenalai,suutta, mielisai- osoittaa, kuinka heikolla perustalla lakieh-
36881: rautta ja rikollisuutta koskevat säännök- dotuksen vastustus lepää jos se rakentuu
36882: set. Tanskan valtiopäiväjärjestys on tässä juuri tämän kohdan varaan.
36883: kohden samalla kannalla kuin Ruotsin. Ei myöskään se toinen muutosehdotus,
36884: Vaalioikeutta vailla on vain se, joka naut- määräenemmistöjen jonkunvertainen alen-
36885: tii täyttä ja alituista köyhäinhoitoapua. Jos taminen, johon huomio etupäässä on kiin-
36886: siis edelläoleva lakiehdotus hyväksyttäi- tynyt, ole sellainen, ettei sitä voisi puo-
36887: siin, tulisi valtiopäiväjärjestyksemme pu- lustaa tai että lakiehdotus sen takia pi-
36888: heenalaisissa kohdissa aivan samalle kan- täisi ehdottomasti hylätä. Ero voimassa-
36889: nalle kuin läntisten naapurimaittemme. olevan ja ehdotetun säännöksen välillä on
36890: Asiata viime eduskunnassa käsiteltäessä havainnollisesti sanoen se, että perustus-
36891: huomautin myös eräästä toisesta periaat- lakia käsiteltäessä kiireelliseksi julistami-
36892: 638 !T:iitsltaina 24 'P· •lCJikakuuta.
36893: ----------------------------
36894:
36895: sen estämiseksi vaadittu vähemmistö koro~ vältämättömän yleisen edun vaatiman lain-
36896: tettaisiin 33:sta 50:een ja lain hyväksymi- säädäntötoimen. Puheenalainen muutoseh-
36897: sestä äänestettäessä 67:stä 80:een. Jlrfinä dotus tietää siis - se on minun käsityk-
36898: myönnän mielelläni, että lisäys on melkoi- seni - terveitten kansanvaltaisten peri-
36899: nen ja olen myöskin sitä mieltä, että vä- aatteiden toteuttamista, ollen omansa lujit-
36900: hemmistöille on suotava tarpeellinen turva tamaan rauhallista, lainsäädäntötoimeen
36901: -enemmistöjä vastaan, varsinkin niin tär- perustuvaa kehitystä maassa ja minä roh-
36902: keissä asioissa kuin perustuslain muutta- kenen uudistaa sen, mitä lausuin viime
36903: minen on. Tätä periaatetta minä en mi- valtiopäivillä asiaa käsiteltäessä, sen ni-
36904: tenkään tahdo kieltää enkä tehdä sitä ar- mittäin, ettei ole minun käsitykseni mu-
36905: vottomaksi. Ja liian pitkälle olisi mieles- kaan viisasta ylläpitää jatkuvasti järjes-
36906: täni menty, jos olisi hyväksytty sosiali- telmää, joka helposti voi herättää ja joka
36907: demokraattien alkuperäinen ehdotus tässä tunnetusti on herättänyt laajaa oikeutettua
36908: kohdassa. Nyt ehdotettu määräenemmistön tyytymättömyyttä, jopa katkeruutta eri-
36909: vähennys ei sitävastoin minun mielestäni näisiä asioita käsiteltäessä. On epäilemättä
36910: mitenkään johtaisi siihen, johon se on tä- viisaampi ajoissa korjata se, saattaa laki
36911: näänkin selitetty johtavan, siihen, että tila- sopusointuun muuttuneiden olosuhteiden ja
36912: päinen enemmistö voisi ajaa tahtonsa lä- muuttuneen oikeustajunnan kanssa.
36913: vitse, saada tuota pikaa, yllättämällä, hät'- Mutta nyt käsilläolevan lakiehdotuksen
36914: hätää hyväksytyksi perustus,lain muutta- vastustajiin on yhtynyt myöskin äärim-
36915: mista tai yleensä perustuslakia koskevan eh- mäinen vasemmisto. Heille on muodostu-
36916: dotuksen, vaikka sillä ei olisi kansassa pysy- nut loukkauskiveksi varsinkin lakiehdo-
36917: väistä, tarpeellista kannatusta. Kun niin- tuksen 61 §, se uusi säännös, joka tekisi
36918: kin rajoitettu vähemmistö, kuin 1/4 edus- mahdolliseksi rajoittaa tarpeettoman puhe-
36919: kunnan jäsenistä, siis tunnustetusti pie- tulvan eduskunnassa ja lopettaa kohtuutto-
36920: nempi kuin nykyinen oikeisto, voi estää man pitkälliseksi venyneen keskustelun.
36921: kiireellisen käsittelyn ja vedota vaaleissa Äärimmäisen vasemmiston taholta on tämä
36922: kansan ratkaisuun, ja kun senkin jälkeen säännös leimattu valtiopäiväjärjestyksemme
36923: vaadittaisiin ehdotuksen lopulliseen hy- huononnukseksi ja selitetty jo ennakolta,
36924: väksymiseen 3/5 :n, siis 120 edustajan yk- että sitä tultaisiin käyttämään työväestön
36925: simielinen kannatus, niin onhan minun edustajia vastaan. Tämän johdosta on huo-
36926: ymmärtääkseni silloin olemassa tarpeelli- mautettava, että useimpien maiden valtio-
36927: set takeet siitä, ettei kypsymättömiä, har- päiväjärjestyksissä on paljoa pitemmälle
36928: kitsemattomia, hätäisesti valmistettuja pää- meneviä säännöksiä edustajain puheoikeu-
36929: töksiä eduskunnassa tehdä. Elleivät nämä den rajoittamisesta. Ne on katsottu edus-
36930: enemmistöt ole riittäviä, silloin täytyy kunnan työn nopean edistymisen kannalta
36931: mielestäni myöntää, että vähemmistön välttämättömiksi. Niitä vastaan ei ole
36932: asialla ei ole kansassa tarpeellista kanna- tehty muistutuksia, eikä ole kuultu väitet-
36933: tusta. Ja silloin minun käsitykseni mu- tävän, että niitä olisi käytetty erityisesti
36934: kaan vastustus ja vastarinta ei ole oikea, työväestön edustajia vastaan. Mitään pä-
36935: se ei ole hyväksyttävä. tevää syytä ei ole siihen väitteeseen, että
36936: Tähän tulee lisäksi eräs erittäin huomat- meidän valtiopäiväjärjestykseemme nyt eh-
36937: tava seikka, johon tänäänkin täällä jo on dotettu puheoikeuden rajoittamista tarkoit-
36938: ohimennen kajottu. Se on se, että meillä, tava säännös olisi tähdätty jotakin eri-
36939: paitsi perustuslakeja, monet yhteiskunnal- tyistä ryhmää tai sen edustajia vastaan.
36940: liset lait, usein hyvinkin kiireellistä laa- Niinkuin täällä jo on huomautett}l, on
36941: tua olevat, ovat käsiteltävät perustuslain päinvastoin voitu havaita, että meidän val-
36942: sää tämisestä määrätyssä järjestyksessä. tiopäiviemme puhemiehet, mihin ryhmään
36943: Tämä vaikuttaa osaltansa sen, ettei ole oi- tai mihin puolueeseen ne kulloinkin ovat
36944: kein ja asianmukaista pitää puheena ole- kuuluneetkin, ovat katsoneet korkean ase-
36945: via määräenemmistöjä kohtuuttoman kor- mansa vaativan ehdottoman puolueetto-
36946: keina. Siitä voi olla seurauksena, niinkuin muuden noudattamista kaikkiin edustajiin
36947: useasti on ollutkin, että varsin pieni vä- nähden, eikä ole mitään epäilemistä siitä,
36948: hemmistö val tiopäi väjärjesty ksen suoman etteikö vastedeskin tulisi tapahtumaan sa-
36949: oikeuden nojalla pääsee estämään maalle malla tavalla. Tämä säännös samoin kuin
36950: 639
36951:
36952:
36953: kaikki muutkin lakiehdotuksen säännökset rassa. Samoin vaadittiin poistettavaksi
36954: koskee tietysti samalla tavalla jokaista säännös siitä, että valtiopäiviä avattaessa
36955: eduskunnan ryhmää, jokaista eduskunnan ja päätettäessä on pidettävä erityinen ju-
36956: jäsentä. Se ei suinkaan minun käsitykseni malanpalvelus, samoin kuin säännös siitä,
36957: mukaan loukkaa, sillä ei tahdota loukata etteivät muut kuin evankelis-luterilaiseen
36958: kenenkään puheoikeutta, mutta se kyllä tunnustukseen kuuluvat saa ottaa osaa sel-
36959: estäisi, jos se saataisiin voimaan, puheoi- laisten ehdotusten käsittelemiseen, jotka
36960: keuden ilmeisen väärinkäytöksen ja sehän koskevat evankelis-luterilaisen kirkon kirk-
36961: on tietysti meidän kaikkien yhteisen edun kolakia tai muuten evankelis-luterilaisten
36962: mukaista. Että tällainen säännös, jommoi- seurakuntain kirkollisia oloja. Määräenem-
36963: nen tai jota vastaava tavataan, kuten sa- mistöihin nähden taas tehtiin varsin pit-
36964: noin, useampien maiden valtiopäiväjärjes- källe meneviä ehdotuksia. Kaikki nämä
36965: tyksessä, on tarpeen vaatima, sen on kyllä ehdotukset ja vaatimukset on torjuttu.
36966: kokemus eduskuntaelämästämme osoitta- Hyväksytyksi on tullut ainoastaan minun
36967: nut. Se on yksi niistä monista ilmeisistä mielestäni lievä vaalioikeuden väljennystä
36968: parannuksista voimassaolevaan valtiopäi- koskeva ehdotus, josta juuri olen puhunut,
36969: väjärjestykseen, joita lakiehdotuksessa on sekä ehdotus jonkunvertaisesta maara-
36970: niin useita. Ja juuri ne monen monet huo- enemmistön alentamisesta perustuslakien
36971: mattavat parannukset, joita käsilläoleva käsittelyssä. Kun ne käsittääkseni merkit-
36972: lakiehdotus sisältää ja joitten olemassa- sevät järkevää, maltillista kehitystä de-
36973: oloa ei kukaan täällä ole rohjennut kiel- mokraattiseen suuntaan - ei muuta - ja
36974: tääkään ja jotka voimaan tulleina mitä kun olisi erittäin toivottavaa, että valtio-
36975: suurimmassa määrässä edistäisivät asiain päiväjärjestyksen korjaus viipymättä saa-
36976: . nopeampaa ja asianmukaisempaa käsitte- taisiin voimaan, niin minusta näyttää oi-
36977: lyä eduskunnassa, kehoittamalla kehotta- kealta äänestää lakiehdotuksen puolesta.
36978: vat mielestäni niitäkin, joilla on johonkin Tämä on minusta sitä välttämättömämpää,
36979: erikoissäännökseen nähden epäilyksiä, hy- kun todellakin näyttää siltä, että valtio-
36980: väksymään tämän lakiehdotuksen. Nämä päiväjärjestyksen korjaus, ellei sitä nyt ai-
36981: parannukset, osittain muodollista, osittain kaansaada, lykkääntyy kauas tuntematto-
36982: asiallista laatua, ovat siksi tunnettuja, maan tulevaisuuteen, ja tämä minun mie-
36983: ettei ole tarpeen niitä tässä enään selvi- lestäni olisi valitettavaa. Kun voimasuh-
36984: tellä. Ed. Erich ja myös ed. Reinikka teet ovat sellaiset, kuin ne ovat eduskun-
36985: m. m. ovat niihin lausunnoissaan kajon- nassa, eikä meillä ole mitään aihetta otak-
36986: neet. Minä mainitsen vain lyhyesti eri- sua niitten lähimmässä tulevaisuudessa
36987: koisesti ne säännökset, jotka tarkoittavat muuttuvan, niin todella käy niin, että
36988: eduskuntatyön suurempaa jouduttamista, valtiopäiväjärjestyksen uudistus muodos-
36989: sekä ne, jotka aikaansaisivat asianmukai- tuu kerrassaan mahdottomaksi aikaansaa-
36990: semman järjestelyn raha-asioita koskevien da, ellei sitä nyt ehdotetussa muodossa hy-
36991: kysymysten käsittelyssä. Muodolliset muu- väksytä.
36992: tokset taas saattaisivat valtiopäiväjärjes.-
36993: tyksemme, kuten toivottavaa olisi, sopu- Ed. S e t ä 1 ä: Kun viime syksynä ase-
36994: sointuun voimassaolevan hallitusmuotomme tettu valtiopäiväjärjestyksen tarkastusko-
36995: kanssa. mitea ryhtyi työhönsä, niin oli sen kaik-
36996: Lakiehdotus on, kuten jo huomautin, kien jäsenten harras toivomus, että tämä
36997: kompromissin tulos. Minä huomautan, että lainsäädäntötoimi saataisiin toteutetuksi.
36998: sosialidemokraatit alkuaan esittivät pit- Uutta valtiopäiväjärjestystä käsitettiin tar-
36999: källe meneviä vaatimuksia puheena olevan vittavaksi sekä senvuoksi, että voimassa
37000: perustuslain tärkeitten perusteiden muutta- oleva valtiopäiväjärjestys on tehty sel-
37001: miseksi, vaatimuksia, jotka eivät sisälly laista valtiota varten, jonka valtiomuoto
37002: nyt käsiteltävänä olevaan ehdotukseen. on monarkinen ja joka ei ole täysin itse-
37003: Niinpä vaadittiin, kuten ed. Ryömä muu- näinen. Sitä tarvittiin myös senvuoksi,
37004: ten tänään on täällä selostanutkin, m. m. että 15 vuoden kokemus yksikamarisesta
37005: äänioikeusikärajaa alennetta vaksi 24: stä eduskunnasta oli osottanut valtiopäiväjär-
37006: 21 vuoteen ja vaalioikeutta myös niille, jestyksessä eräitä puutteita ja vaillinai-
37007: jotka elävät kokonaan köyhäinhoidon va- suuksia. Olihan tämä luonnollistakin. Se
37008: 640 (l'l~ilsttaiilla .2i4 tp. .}oka!k;um ta.
37009:
37010:
37011:
37012: eduskunta, joka oli laatinut nykyisen val- hyes.ti viittaan siihen, että meidän tulo- ja
37013: tiopäiväjärjestyksen, oli järjestysmuodol- menoarvion käsittelyssä on eräitä vailli-
37014: taan aivan toinen kuin tämä nykyinen. naisuuksia, jotka tekevät. sen käsittelyn
37015: Käsitykseni yksikamarisen eduskunnan epävakaiseksi ja horjuvaksi, jotka vailli-
37016: työ- ja toimintatavasta täytyi perustua naisuudet nyt saataisiin uudessa valtiopäi-
37017: pääasiallisesti ennakkoarvaamiseen siihen väjärjestyksessä korjatuiksi. Niinikään on
37018: aikaan, kuin valtiopäiväjärjestystä säädet- valituksen aiheita valtiopäiväajan järjeste-
37019: tiin. Kunniaksi nykyiselle valtiopäiväjär- lyssä, mikä seikka tässä myöskin tulisi
37020: jestykselle täytyy sanoa, että se siitä huo- korjatuksi ja asia järjestetyksi pysyvälle
37021: limatta on hyvin kestänyt 15-vuotisen tu- kannalle. Ulkomaiden kanssa tehtyjen
37022: likokeen. Ei ole ollut pakko ehdottaa mi- valtiosopimusten käsittely on ollut hyvin-
37023: tään semmoisia muutoksia valtiopäiväjär- kin horjuva. Uudella valtiopäiväjärjestyk-
37024: jestykseen, jotka muuttaisivat itse perus- sellä saataisiin nyt tämäkin asia järjestyk-
37025: teita. seen. Vihdoin voin mainita myöskin asian,
37026: Tämä olikin komitealle selvillä. Kaikki jota viimeinen puhuja kosketteli, sen, että
37027: jäsenet yhtä lukuunottamatta olivat sel- meidän valtiopäiväjärjestyksemme ei sisällä
37028: villä siitäkin, eitä jos tahdottiin valtiopäi- minkäänlaista turvaa puheoikeuden vää-
37029: väjarjesty ksen aikaansaaminen toteuttaa, rinkäytöstä vastaan. Tämäkin asia tulisi
37030: niiP siihen ei saanutkaan tehdä syvälle useimpain muiden maiden parlamenttien
37031: kaypiä muutoksia, sillä tämmöisillä muu- tavan mukaisesti tässä korjatuksi. Minä
37032: tosehdotuksilla olisi lain hyväksyminen en voi olla lausumatta sitä, että on pidet-
37033: tehty vaaranalaiseksi. tävä vahingollis.ena, jos niin tärkeä val-
37034: Samalle kannalle asettui myöskin edus- tioelin kuin eduskunta ei toimi niin tyy-
37035: kunnan perustuslakivaliokunta ja vielä edel- dyttävästi kuin olisi suotavaa. Minä va-
37036: leen suuri valiokunta asian ensimäisessä litan suuresti eräitä muutoksia, joita on
37037: käsittelyssä. V ali tetta vasti ei sitten kä- tähän ehdotukseen tehty. Minä en pidä
37038: sittelyä samalla pohjalla jatkettu eteen- tärkeänä kysymystä henkirahoista ja kruu-
37039: päin. Toisessa käsittelyssä suuri valio- nunveroista - siitä asiasta on tänään jo
37040: kunta teki sangen huomattavia ja kauas- niin paljon puhuttu, etten tahdo enää sii-
37041: kantoisia muutoksia valtiopäiväjärjestys- hen mitään lisätä. Mutta minä pidän oi-
37042: ehdotukseen. Ilmoitettiin, että melkoinen keana ne muistutukset, joita ed. Erich on
37043: ryhmä eduskunnan jäseniä oli valtiopäivä- tehnyt määräenemmistöistä ja katson, että
37044: järjestyksen hyväksymisen hinnaksi aset- meillä olisi ollut syytä edelleenkin tarjota
37045: tanut sen, että siihen tällaisia muutoksia vähemmistöille se turva, minkä nykyinen
37046: tehtiin. Ja näiden johdosta saattoi jo sil- valtiopäiväjärjestys niille tarjoo. Ja minä
37047: loin varoa, että koko ehdotus oli raukeeva. myöskin pidän aivan epäoikeutettuna sitä,
37048: Nämä varomiset ovat valitettavasti nyt että puhtaastaan työjärjestyksellisten pa-
37049: toteutumassa. Valtiopäiväjärjestyksen val- rannus.ten hinnaksi - parannusten, jotka
37050: mistamiseen pantu työ nähtävästi melkoi- tulevat kaikkien yhteiseksi hyväksi - on
37051: seksi osaksi tai pääasiallisesti menee huk- vaadittu syvälle käypiä muutoksia itse
37052: kaan ja Suomen tasavalta saa tyytyä mo- valtiosääntöön. Mutta kaikesta tästä huo-
37053: narkiseen valtiopäiväjärjestykseen kenties limatta minä sittenkin katson, että olisi
37054: kuinka kauan. erittäin tärkeätä saada nykyisen hallitus-
37055: Minä katson tätä asianlaitaa valitetta- muodon mukainen valtiopäiväjärjestys to-
37056: vaksi. En niin paljon senvuoksi, että työ teutetuksi. Ja niinkuin jo sanoin, katson,
37057: menee hukkaan, vaan niiden epäkohtain että tunnettujen epäkohtien jatkuminen on
37058: vuoksi, jotka tätä tulosta seuraavat. Ny- terveelle kehitykselle haitallinen. Ja edel-
37059: kyisten tunnettujen ja tunnustettujen epä- leen minä varon, että jos tämä ehdotus hy-
37060: kohtain säilyttäminen kenties hyvinkin pit- lätään, niin seuraava ehdotus tulee ole-
37061: kän ajan kuluessa on nimittäin minun kä- maan nykyistä paljon huonompi ja epä-
37062: sitykseni mukaan eduskunnan toiminnalle edullisempi. Kaikkea tätä silmälläpitäen
37063: epäedullista, jopa turmiollista. Tänä päi- minä puolestani olen tullut siihen käsityk-
37064: vänä käydyssä keskustelussa on jo useita seen, että valtiopäiväjärjestysehdotus sem-
37065: niistä asioista, jotka tässä tulevat huo- moisena kokonaisuutena kuin se nyt edus-
37066: mioonotettaviksi, mainittu. Minä vain ly- kunnan edessä on, olisi hyväksyttävä.
37067: Eräitä :perusltusl,akeja muuttav,at I.ait. 641
37068:
37069: Jos nyt kaikesta huolimatta, niinkuin jo tään lausumasta julki mielipidettämme.
37070: käytetyt puheenvuorot näyttävät sen niin Täällä on tänään lausuttu, että puhemie-
37071: selvästi osoittavan, valtiopäiväjärjestys hen korkea asema saattaa hänet menettele-
37072: raukee, niin minä tahdon ainoastaan todeta mään tasapuolisesti, mutta me olemme tä-
37073: sen, että syy ei ole sen komitean, joka; ase- män ta s apu o 1 i suu d en kelvottomuu-
37074: tettiin valtiopäiväjärjestystä tarkastamaan, den tässä eduskunnassa nähneet, sillä mei-
37075: eikä myöskään perustuslakivaliokunnan tä on m. m. sanottu murhajärjestön pe-
37076: viime valtiopäivillä, jotka kumpainenkin rustajiksi eikä puheenjohtajan nuija ole
37077: asettuivat semmoiselle kannalle, jolta olisi silloinkaan paukkunut. Minä toivon, että
37078: voitu pelastaa tämä lakiehdotus kokonai- puhemies ottaa tästä lähtien huomioon
37079: suudessaan. porvarien tänä päivänä lausumat periaat-
37080: Muista samalla kertaa esilläolevista la- teet puhemiehen korkeasta asemasta ja
37081: kiehdotuksista voi eduskunta joka tapauk- menettelee sen mukaisesti.
37082: sessa hyväksyä lain valtakunnan oikeu-
37083: desta sekä myöskin lain eduskunnan oi- Ed. R yö mä: Olen kiinnittänyt huo-
37084: keudesta tarkastaa valtioneuvoston jäsen- miota siihen, mitenkä eduskunta ikäänkuin
37085: ten ja oikeuskanslerin virkatointen lain- jakaantuu kahteen osaan määräenemmis-
37086: mukaisuutta. Nämä ehdotukset ovat riip- töpykälän pohjalla. Olen nähnyt, miten-
37087: pumattomat valtiopäiväjärjestyksestä. To- kä kaksi vähemmistöpuoluetta kannattaa
37088: sin on jälkimäisessä laissa eräs pieni seik- määräenemmistöjen vähentämistä pienem-
37089: ka, joka on jonkinmoisessa yhteydessä mille vähemmistöille epäedullisemmaksi,
37090: uuden valtiopäiväjärjestyksen kanssa. On mutta sensijaan taas nähnyt täällä pari
37091: nim. säädetty, että perustuslakivaliokun- toista pientä ryhmää, jotka taas eivät hy-
37092: nassa käsiteltäessä valtioneuvoston jäsen- väksy tällaista vähentämistä, ja vielä näh-
37093: ten ja oikeuskanslerin virkatointen lain- nyt, että eräs osa eräästä keskustapuolu-
37094: mukaisuutta koskevia asioita, on oleva 17 eestakin kannattaa sitä, että hyvin pienelle
37095: jäsentä, sen sijaan että siinä nykyään pi- vähemmistölle jaa ratkaisuvalta. Minä
37096: täisi olla 16. Mutta nykyisenkin valtio- huomaan, että suurin piirtein tapahtuu
37097: päiväjärjestyksM mukaan on tilaisuus pe- joko sillä tavalla, että ne, jotka tahtovat,
37098: rustuslakivaliokuntaan valita 17 jäsentä, että lainsäädäntö ei kulkisi eteenpäin vaan
37099: ja tämähän on jo ollutkin sääntönä. Tä- pysyisi sellaisenaan, vastustavat määrä-
37100: hän katsoen ei mielestäni puheena oleva enemmistön muuttamista, mutta ne, jotka
37101: seikka mitenkään estä tätä lakia hyväk- katsovat, että lainsäädännön pitää kulkea
37102: symästä. Sitävastoin on laki edustajapalk- eteenpäin, kannattavat sitä. Joka tapauk-
37103: kiosta ehdottomassa riippuvaisuudessa val- sessa tämä muutos ei merkitse etuoikeutta
37104: tiopäiväjärjestyksestä, se seisoo ja kaatuu millekään vähemmistöryhmälle, ja minä jo
37105: sen kanssa. Jos valtiopäiväjärjestys hylä- nimenomaan viime keväänä, kun tästä pu-
37106: tään, niin ei myöskään voi hyväksyä la- huttiin, lausuin, että me sosialidemokraat-
37107: kia edustajanpalkkiosta, koska se nimen- tinen ryhmä emme tee tätä muutosehdo-
37108: omaan viittaa uuteen valtiopäiväjärjestyk- tusta tarkoituksella. että me saisimme tän-
37109: seen. ne 120 edustajaa a'inakaan lähitulevaisuu-
37110: dessa, joten tässä ei ole kysymystä mei-
37111: Ed. K a a r ne: Minä pyysin puheen- dän taholtamme minkäänlaisen yksityisen
37112: vuoroa kanna ttaakseni ed. Mäkisen ehdo- puoluevallan saavuttamisesta, vaan ainoas-
37113: tusta. Muuten olen sitä mieltä, ettei ky- taan kohtuullisen eduskuntaenemmistön
37114: seessäoleva laki siinä suhteessa merkitse vallan turvaamisesta. Sensijaan oikeis-
37115: mitään uutta, että edustajain lausumille tossa pidetään kiinni tuollaisesta saavute-
37116: mielipiteille voitaisiin sen kautta asettaa tusta oikeudesta, että kovin pieni vähem-
37117: uusia esteitä. Me olemme tässä eduskun- mistö voi estää kansan valitseman suuren
37118: nassa nähneet, että esim. N euvos.to-V enä- enemmistönkin tahdon toteuttamisen edus-
37119: jästä saavat täällä sen halveksijat ilvehtien kunnassa ja lainsäädännössä. Kun puhu-
37120: lausua minkälaisia vääristelyjä tahansa, taan oikeudesta ja kohtuudesta, niin mi-
37121: mutta jos meidän taholtamme lausutaan nusta oikeistolla ei ole tätä oikeutta ja
37122: jotakin vääristelyjen torjumiseksi, niin heti kohtuutta takanaan, vaan ainoastaan tuon
37123: puhemiehen nuija paukkuu ja meitä este- omanvallan suojeleminen, mahdollisimman
37124: 81
37125: 642
37126:
37127: pitkälle oma vallassa pysyminen ja oman olisi voinut lainkaan hyväksyä. Se tuli
37128: määräysvallan säilyttäminen mahdollisim- nim. sellaiseksi, etteivät hallituksen jäsenet
37129: man pitkälle. Siinä suhteessa ei siis mi- saisi missään tapauksessa olla mukana
37130: kään yhteiskunnan turva ole heillä pää- eduskunnassa, vaan pitäisi jättää paikkansa
37131: määränä, sillä kuka sanoo, että heidän siksi aikaa varajäsenille. Tämä on vastoin
37132: määräysvaltansa merkitsisi yhteiskunnan niitä tapoja, mitä kaikkialla maailmassa
37133: etua. Olemme jääviilisiä puhumaan tässä on käytännössä. Hallituksen jäsenet nim.
37134: mielessä niin yksi kuin toinenkin ryhmä. nimitetään eduskunnan jäsenistä ja toimi-
37135: Määräenemmistö tarkoittaa ainoastaan, että vat siellä edustajina mukana. Pykälä hy-
37136: pienikin vähemmistö voi vedota kansaan, väksyttiin kuitenkin sellaisessa ehdollisessa
37137: referendumiin, mutta ei, että kovin pieni muodossa, että hallitukseen joutuva edus-
37138: vähemmistö ei voi estää lain syntymisen. kunnan jäsen voi hallituksessa olonsa ajaksi
37139: Ja kuten moneen kertaan on huomautettu, olla erossa eduskunnasta ja päästää vara-
37140: uusikin ehdotus saattaa paljon pienemmän jäsenen sijaansa, jos niin haluaa. Se ei siis
37141: vähemmistön kuin monessa muussa maassa merkitse periaatetta.
37142: siihen asemaan, että se voi estää perustus- 62 §:stä eli nykyisestä 52 §:stä, joka pu-
37143: lainluontoisen lain syntymistä. Minä etu- huu uuden kirkkolain säätämisestä, on sa-
37144: päässä huomautan niille ryhmille, jotka nottava, että siinä tulevat tavattomalle mie-
37145: kannattavat Lex Kalliota y. m. s., että he livallalle alttiiksi ne edustajat, jotka eivät
37146: joutuvat tuon perustuslain pykälän kanssa kuulu valtiokirkkoon. Kun täällä esim.
37147: tekemisiin. Ja jos on aikomus aikaansaa- säädettiin uskonnonvapauslaki, niin oli ky-
37148: da tällaista lainsäädäntöä, niin• on pyrit- seessä, että puhemies olisi kieltänyt asian
37149: tävä siihen, etteivät kovin pienet ryhmät, käsittelyyn osaaottamasta sellaisen, joka ei
37150: jotka ajavat omia intressejään eikä yhteis- kuulu valtiokirkkoon. Tämä on kieltämät-
37151: tä, voi estää semmoisen lainsäädännön tä epäselvä pykälä, ja kuten jo sanoin, ai-
37152: eteenpäin kehittämistä. van epäjohdonmukainen pykälä, kun edus-
37153: Tullakseni ed. Reinikan lausuntoon minä kunta, joka säätää valtion puolesta lakia,
37154: ensiksi pyydän anteeksi, kun olen puhunut tulee sellaiseen asemaan, että ainoastaan
37155: Parikkalasta, vaikka olen tarkoittanut osa siitä olisi lainsäädäntöelimenä. Tämä
37156: Värtsilää, ed. Reinikan kotimaa ta. Minä on siis kieltämättä kohta, jonka voisi katsoa
37157: tosiaankin perustuslakivaliokunnassa lau- puhuvan lakiehdotuksen hyväksymistä
37158: suin yhden kerran, että 5 § :n 5 momentin vastaan.
37159: mukaan pitäisi maksaa verot kaikilta kol- Ed. Mäkinen puhui täällä hyvin suure.
37160: melta vuodelta ja silloin ed. Reinikka va- sanaisesti eräistä puutteista. Asia on kui-
37161: laisi, että pääsee sillä, kun suorittaa sen tenkin niin, että hän on voinut noukkia ne
37162: joka toinen vuosi, ja näin näkyy tosiaan järjestään meidän viime keväisestä vastalau-
37163: asianlaita olevan, mikä tekee säännöksen seestamme. J okaikistä hänen mainitse-
37164: vielä mitättömämmäksi. Ed. Reinikka oli- maansa kohtaa vastaan sosialidemokraatti-
37165: si vielä vaimis järjestämään asian niin, että selta taholta huomautettiin. Mutta kaikki
37166: vaadittaisiin maksamaan ainoastaan edel- ne epäkohdat ovat jo nykyisessä valtiopäi-
37167: lisen vuoden verot, s. o. että jos ainoastaan väjärjestyksessä ja, kuten ed. Mantere huo-
37168: yhtenä vuotena maksaisi, niin saisi pitää mautti, ei kiristämisestä huolimatta yksi-
37169: äänioikeuden. Se siis vielä helpottaisi kään ottanut mennäkseen lävitse. Minä
37170: asiaa. Huomautin jo, että oikeistossa kyllä kumminkin katson, että nämä määräenem-
37171: oltiin valmiita poistamaan varsinainen val- mistömuutokset voivat edistää asiaa eteen-
37172: tionvero, joka rasittaa etupäässä juuri rik- päin siten, että pikemmin voidaan saada
37173: kaita, se oltiin kyllä valmiita poistamaan 120 edustajaa täällä muutoksia kannatta-
37174: äänioikeuden ehtona, mutta sensijaan jä- maan kuin 135. Ja se merkitsee askelta
37175: tettiin henkiraha, joka koskee ainoastaan eteenpäin. Mutta joka ei pyri määräenem-
37176: kaikkein köyhimpiä ihmisiä. On siis var- mistömuutosta aikaansaamaan, hän ei pyri
37177: sin joutavaa rakentaa tällaiseen lain hyväk- asiallisesti näitä epäkohtia poistamaan.
37178: symistä. Kyllä me tunnetaan maaperä tässä edus-
37179: 12 §, joka koskee sitä, että hallituksen kunnassa, sillä se on vielä huonompi kuin
37180: jäsenet eivät saa kuulua eduskuntaan, muo- viime eduskunnassa. Niin kauvan kuin te
37181: dostui komiteassa siihen muotoon, ettei sitä kommunistit luotitte vallankumoukseen,
37182: 643
37183:
37184: niin silloin olisi voinut ajatella, että oli- ken ligger däruti, att den L. 0. vi hava i
37185: sitte tällaisia muutoksia vastustaneet, mut- själva verket måste betraktas såsom en för-
37186: ta nyt kun olette itsekin sen utopianne hyl- träfflig lag. J ag anser, att man icke kun-
37187: jänneet, ei teillä ole edes tätä syytä vas- nat påvisa några verkliga, positiva skäl
37188: tustaa. Edustaja Wille Wainiohan kan- för ändring av dess stadganden, som i prak-
37189: natti jo hallitusm)lotoakin. tiken hava visat sig vara i allo ändamåls-
37190: Mitä tulee 61 §:ään, ei se varmastikaan enliga.
37191: tule vaikuttamaan muutosta eduskunnan Emellertid har vår L. 0. nu en sådan
37192: nykyiseen työtapaan eikä ole tarkoitettu- form, att den icke gärna kan få bibehålla
37193: kaan sellaiseksi, niin että on hyvin haettua den, sedan Finland blivit självständigt.
37194: tämän kohdan perusteella vastustaa tätä Ett antal förändringar av rent formell na-
37195: lakia ja ilmeisesti se toiminta ei ole työ- tur äro nödvändiga, och det var ju egentli-
37196: väenluokan etujen mukaista. gen detta, som gjorde att regeringen till-
37197: satte en kommitte för att uppgöra förslag
37198: Ed. R. F u r u h j e 1m: Då förslaget om tili ny lydelse av den nuvarande L. 0. Det
37199: ändring i nu gällande L. 0. var föremål var ursprungligen icke meningen att gå
37200: för behandling i riksdagen senaste vår, var längre än till dessa formella ändringar. Nu
37201: jag i tillfälle att framlägga de anmärknin- anser jag, att riksdagen i den situation,
37202: gar jag hade att framställa mot förslaget. som e:fter all sannolikhet kommer att in-
37203: J ag vill här icke upprepa dem för att icke träda sedan ärendet avgjorts, bör hålla fast
37204: därmed onödigtvis förlänga diskussionen. vid att dessa formella förändringar skola
37205: J ag vill blott tillägga ännu ett skäl, som vidtagas. Ock för att giva ett synligt ut-
37206: enligt min åsikt gör det omöjligt att nu tryck däråt ber jag få föreslå, att riksda-
37207: antaga lagförslaget, och det är den stora gen måtte a.ntaga en kläm av följande in-
37208: skyndsamhet, för att icke säga febrila ha- nehåll:
37209: stighet, med viiken förslaget genomtrum- Regeringen uppmanas att med det sna-
37210: fades senaste vår. Det gick t. o. m. så raste tili riksdagen överlämna proposition
37211: långt, att man ville förmena enskilda ta- angående de formella ändringar i L. 0.,
37212: lare rätt att framställa ändringsförslag, och som betingas av stad:fästandet av regerings-
37213: det var helt enkelt omöjligt för den enskil- formen för Finland.
37214: da medlemmen av riksdagen att pröva än-
37215: damålsenligheten av de föreslagna :för- Ed. Lohi: Tämän lakiehdotuksen yh-
37216: ändringarna. teydessä täällä käyty keskustelu on oman-
37217: Jag kommer således att motsätta mig :m- sa osoittamaan, kuinka vaikeata tällä alal-
37218: tagande av lagförslaget, men skulle dess- la on saada mitään uudistusta aikaan. Tä-
37219: utom hava någonting mera positivt att an- tä valtiopäiväjärjestysehdotusta vastaan on
37220: föra. Den nu förda diskussionen ävensom oikealta ja -vasemmalta tuotu sellaisia huo-
37221: det resultat, vid vilket riksdagen sannolikt mautuksia, joissa on tahdottu osoittaa, että
37222: kommer att stanna, ådagalägger enligt min tämä muutos, mikä nyt on esillä, vaikka
37223: åsikt huru omöjligt det är att på samma päinvastaisista syistä, mutta molempien
37224: gång genomföra en hel mängd ganska ge- mielestä on aivan mahdoton. Näin ollen
37225: nomgripande förändringar i den bestående tuntuu verrattain toivottomalta asema siinä
37226: lantdagsordningen. Det är icke i många suhteessa, että mitään uudistuksia saadaan
37227: punkter jag kan giva rdgm Mantere rätt, aikaan. (Ed. Ryömä: Maalaisliitto on sil-
37228: men i den punkten överensstämma mina lä kannalla!) Kuitenkin ne edustajat, jot-
37229: åsikter med hans, att det kommer att visa ka ovat pitemmän aikaa olleet mukana tä-
37230: sig vara synnerligen svårt, om icke omöj- män valtiopäiväjärjestyksen mukaan yksi-
37231: ligt, att framdeles genomdriva sakliga för- kamarisessa eduskunnassa, ovat epäilemät-
37232: ändringar. Detta beror delvis därpå, att tä jokainen tulleet kokemuksesta huomaa-
37233: om flera ändringar samtidigt föreslås, så maan kuinka paljon puutteita tässä val-
37234: är alltid någon av dessa av den beskaffen- tiopäiväjärjestyksessä on eduskunnan käy-
37235: het, att den stöter en eller annan riksdags- tännöllisen .työn kannalta ja epäilemättä
37236: grupp för huvudet. Men orsaken till att olisi suotava, että tätä meillä voimassaole-
37237: förändringarna bli svåra att genomföra lig- vaa valtiopäiväjärjestystä siinä suhteessa
37238: ger enligt min åsikt ännu djupare. Orsa- saataisiin parannetuksi. Myöskin toiselta
37239: 644 l'f;iiert:aina 24 ,p. :l·Oikalkwuta.
37240:
37241:
37242: puolen tuntuu ikäänkuin naurettavalta, Reinikka täällä esitti, niin minä katson
37243: että me tässä eduskunnassa emme kykene kuitenkin, että tällä säännöksellä on sit-
37244: saamaan pois valtiopäiväjärjestyksestä tenkin siksi vähän käytännöllistä merki-
37245: ,keisaria ja suuriruhtinasta". (Ed. Ryömä: tystä, että minä en puolestani olisi valmis
37246: Steriili eduskunta!) koko tätä lakiehdotusta tämän takia h;yl-
37247: Tämä ehdotus sellaisena, kuin se nyt on käämään. Minun käsittääkseni tässä laki-
37248: meillä käsiteltävänä ei kyllä minuakaan ehdotuksessa on niin paljon parannuksia,
37249: täydellisesti kaikissa kohdissa tyydytä. että kun minä ne asetan toiselle puolelle,
37250: Muun muas$a se muutos, mikä on tehty 5 niin minun täytyy tulla siihen tulokseen,
37251: § :ään, on sellainen, jota vastaan olen alus- että kokonaisuutena tämä lakiehdotus on
37252: ta alkaen taistellut sekä komiteassa että sittenkin parannus entisestä. Minä nimen-
37253: sitten suuressa valiokunnassa ja eduskun- omaan tahtoisin huomauttaa siitä, että tä-
37254: nassa, sillä katson periaattelliseseti vää- mä uusi ehdotus tekee paljoa helpommaksi
37255: räksi sen, että valtiollinen äänioikeus anne- ja yksinkertaisemmaksi eduskuntatyön, että
37256: taan niille, jotka vaikkakin kykenisivät, tällä huomattavasti voitaisiin lyhentää val-
37257: niin siitä huolimatta jättävät velvollisuu- tiopäiviä. Me, jotka olemme olleet muka-
37258: tensa täyttämättä veronmaksussa. Mitä na pitemmän ajan eduskunnassa, tiedämme
37259: taas määräenemmistöihin tulee, joka on kuinka kiusalliseksi muodostuu asema edus-
37260: toinen niin sanoakseni asiallinen muutos, tajille, kun täytyy istua niin tavattoman
37261: tätä kyllä voi hyvällä syyllä myöskin aset- pitkät ajat täällä eduskunnassa, ja sentakia
37262: tua puolustamaan, sillä tähänastinen koke- olisi kohdistettava kaikki voimansa siihen,
37263: mus eduskuntatyöstä on antanut monta että eduskuntatyö saataisiin järjestetyksi
37264: kertaa sellaisia esimerkkejä, että verrattain sillä tavalla, että olisi mahdollista päästä
37265: toisarvoisia kysymyksiä, jotka kuitenkin lain määräämässä ajassa vuosittain edus-
37266: tavalla tai toisella ovat koskettaneet perus- kuntatyöstä vapaaksi.
37267: tuslakeja, ja on ollut pakko lainsäädäntö Niinkuin sanottu, minä voin pääasiassa
37268: niissä saada aikaan perustuslainmukaisessa yhtyä siihen lausuntoon, jonka ed. Setälä
37269: järjestyksessä, niin verrattain pieni vähem- täällä antoi, ja samoilla syillä puolustaa
37270: mistö on voinut tehdä mahdottomaksi lain- tämän lakiehdotuksen hyväksymistä.
37271: säädännön aikaansaamisen. Muistutan ni-
37272: menomaan viime eduskunnassa käsillä- Ed. Mannermaa: Edustaja Erich ja
37273: ollutta lakiehdotusta, joka tavallaan louk- myös osaksi edustaja Reinikka ovat jo lau-
37274: kasi virkamiesten saavutettuja oikeuksia. suneet ne näkökohdat, joita varten pää-
37275: Sitäkään ei kyennyt se eduskunta lopulli- asiassa olin puheenvuoroa ajatellut pyy-
37276: sesti ratkaisemaan, vaikka suuri enemmis- tää. En käy sentähden uudistamaan, mitä
37277: tö eduskunnassa oli sen lain hyväksymi- he ovat lausuneet. Yhdyn pääasiassa hei-
37278: sen puolella. Minä käsitän, että se muu- dän lausuntoihinsa. Muutamia kohtia kos-
37279: tos, mikä määräenemmistöihin tässä nyt kettelisin kuitenkin.
37280: tulee, ei aseta vielä vaaraan säännöllistä ja En luule, että, mitä tulee kahden viime
37281: järkevää lainsäädäntöä myöskään perustus- vuoden kruununverojen maksamiseen val-
37282: lakikysymyksissä, smä sellaisinakin, kuin tiollisen äänioikeuden ehtona, sitä asiaa on
37283: ne määräykset ovat nyt esilläolevassa eh- katsottava valtiofinanssieiliselta kannalta.
37284: dotuksessa, ne määräykset minun nähdäk- Siinä kohdeuhan se asia on varsin vähä-
37285: seni takaavat vielä verrattain pienelle vä- pätöinen. Ei ole se myöskään vain niin
37286: hemmistölle sen oikeuden, että saada lykä- sanoakseni kuiva periaate, eräänlainen
37287: tyksi perustuslakia koskeva kysymys yli merkki valtiopäiväjärjestyksessä siitä, että
37288: vaalien, vieläpä sen lopulliseen hyväksy- kansalaisvelvollisuuksia on täytettävä oi-
37289: miseen nähden, että minun käsittääkseni ei keuksien ehtona. Mutta kokemuksen mu-
37290: mitään vaaraa siinä suhteessa synny, vaik- kaan, minkä saa kansan keskuudessa, on
37291: kapa tämä lakiehdotus hyväksyttäisiinkin. tällä säännöksellä ollut todellinen merkitys:
37292: Mitä taas tulee 5 §:n määräykseen, jossa on sen kautta on syöpynyt kansaan entistä
37293: jätetty pois se kohta, joka koskee veron- enemmän sitä käsitystä, että eduilla on vas-
37294: maksuvelvollisuutta, vaikkakin periaatteel- taavat velvoituksensa. Jos nyt valtiopäi-
37295: lisesti olen edelleen samalla kannalla kuin väjärjestyksen muutokset voisi muutoin hy-
37296: aikaisemmin, ja samalla kannalla kuin ed. väksyä ja tämä kohta olisi ainoa, mikä on
37297: Eräitä :pel'US:t·usl,akej-a muuttav,at lait. 645
37298:
37299:
37300: sitä vastaan, niin silloin se olisi ehkä liian kuin että tilapäinen eduskuntaenemmistö
37301: vähäpätöinen aihe koko tämän muutoksen veisi läpi perustuslakimuutoksen, joka ehkä
37302: hylkäämiseen, muutoksen, johon kuiten- ajan pitkään ei kylläkään tarpeelliseksi
37303: kin on monta syytä, varsinkin valtiopäivä- näy. Itse asiassa ne määräenemmistön vaa-
37304: työn teknilliseltä kannalta. Mutta sanot- timukset, jotka nykyisessä valtiopäiväjär-
37305: tu todellinen merkityksensä tälläkin sei- jestyksessä ovat, eivät, kuten ed. Erich
37306: kalla kuitenkin on. Se tekee myös sen, vertauksilla muiden maiden vastaavista
37307: että tuo vastaväite, jota kuullaan väliin, oloista on osottanut, sisällä enempää, kuin
37308: että henkirahat, joista pääasiassa tässä nyt mitä täydellä kohtuudella yhteiskunnan
37309: on kysymys, tulevat kenties piakkoin pois- niin sanoakseni vakavaraisuuden kannalta
37310: tetuiksi ja että sentähden tämän kohdan ei tässä kohden voi vaatia.
37311: enään tarvitsisi perustuslakiin sisältyä, jää Mitä tulee siihen, että tarpeelliset muu-
37312: olemaan vailla ratkaisevaa merkitystä. Jos tokset tällä alalla olisivat pakosta tuomi-
37313: tahdotaan val tiopäi väjärjesty ksessä asiaa tut jäämään ties miten pitkäin aikojen pää-
37314: sinä pitää että valtiollisten etujen nautti- hän, jollei nyt valtiopäiväjärjestystä sel-
37315: minen kysyy joidenkin velvollisuuksien laisena, kuin se ehdotuksena edessämme on,
37316: täyttämistä, niin sitten, kun aikanaan henki- hyväksyttäisi, niin onhan nyt yleensäkin
37317: rahat poistetaan tai muutetaan, voidaan pi- niin että tulevaisuuden ennusteleminen ei
37318: tää huoli siitä, kuinka tämä periaate sen ole helppoa; mutta en puolestani voi kä-
37319: jälkeen tulee val tiopäi väjärjesty ksessä sittää, minkätähden tarpeelliset muutokset
37320: esiin. Ei se ole missään tapauksessa aihe tällä alalla, nimenomaan mitä eduskun-
37321: tämän kohdan poistamiseen laista. nan työn teknilliseen kulkuun käytän-
37322: Mitä sitten määräenemmistöihin nimen- nöllisyyden ja joutuisuuden kannalta tulee,
37323: omaan perustuslaki- ja verotusasioissa tu- minkätähden sellaiset muutokset, jollei nii-
37324: lee, niin sillä asialla on tietysti paljoa suu- hin vaan puoluepoliittisia näkökohtia hyvin
37325: rempi merkitys. Jos se olisi asia, joka jon- sotketa, eivät voisi mennä varsin läheisessä
37326: kun puolueryhmityksen asiaa ajaisi toisia tulevaisuudessa läpi. Sentähden tuo näkö-
37327: mielipideryhmiä vastaan, niin voisi olla kohta, että asia ehkä lykkäytyy hyvin
37328: paljon arveluttavampaa siihen määrään kaukaiseen tulevaisuuteen tarpeellisiinkin
37329: pitkälle menevän säännöksen pitäminen, muutoksiin nähden, ei ole mielestäni tässä
37330: kuin nykyinen säännös määräenemmis- ratkaiseva.
37331: töstä on. Mutta tosiasiassahan säännös Pariin lausuntoon pyytäisin vielä hiu-
37332: määräenemmistöistä itsessään on varsin kan kajota. Ed. Ryömä kosketteli sään-
37333: neutraalinen, mitä tulee eri mielipideryh- nöstä, joka on tämän ehdotuksen 62 §:ssä
37334: miin. Täällä tapahtuu, että oikeistopuolen ja voimassaolevan valtiopäiväjärjestyksen
37335: pyrkimykset jäävät toteuttamatta lain 52 §:ssä ja joka koskee evankelis-luterilai-
37336: muodossa sentähden, että vasemmiston voi- sen kirkon kirkkolakia tai seurakuntien
37337: mat riittävät sillä kertaa perustuslakiky- kirkollisia oloja koskevien kysymysten kä-
37338: symyksen kumoamaan. Tapahtuu päin- sittelyä eduskunnassa. Nähdäkseni ei siinä
37339: vastaisia tapauksia. Asialla on kuitenkin tullut perustelluksi se vaatimus, että myös
37340: kaikitenkin enemmän yleinen, yhteiskun- kirkkoon kuulumattomilla eduskunnan jä-
37341: taperusteita koskeva, kuin puoluetaktilli- senillä tulisi olla oikeus ottaa osaa asiain
37342: nen merkitys. Ja yhteiskunnalliselta koh- käsittelyyn. Tosin tästä asiasta ei tässä
37343: dalta yleensä asiaa mielestäni sentähden yhteydessä varsin paljon kannata puhua.
37344: on pääasiassa katsottava. Onhan myönnet- Ed. Ryömäkään tälle asialle ei pannut rat-
37345: tävä, että nimenomaan niin rauhattomana kaisevaa merkitystä, sillä tästä huolimatta
37346: aikana kuin nyt on, syntyy tavallista hän asettui kannattamaan nyt esilläolevaa
37347: enemmän keinotekoisia puolueryhmityksiä; ehdotusta. Mutta muutamia viittauksia
37348: hyvinkin vastakkaiset leirit voivat jossa- asiaan kuitenkin.
37349: kin asiassa, vaikka ehkä aivan eri syistä, Meillä ei aikoihin, ei varsinkaan senjäl-
37350: muodostaa enemmistön, kenties samoin vä- keen kuin äsken uskonnonvapauslaki on
37351: hemmistön. Mutta sellaisissa oloissa on hyväksytty ja tulee pian voimaan, ole ol-
37352: sitä enemmän syytä pitää huolta siitä että lut valtiokirkkojärjestelmää siinä mielessä
37353: todellinen, jatkuva tarve jonkun perustus- kuin ed. Ryömä siitä puhui, kirkkoa, joka
37354: lakimuutoksen tekemiseen on olemassa, olisi siten yhteenliitetty valtion kanssa
37355: 646 ,T:iisrt:aina 24 1p. ,Jokaku,uta.
37356:
37357:
37358: kuin valtiokirkkokäsite sisältää. Sellaisen se, että uskonnollisilla yhdyskunnilla, kun
37359: valtiokirkon vastakohtana on vapaakirkko, monessa suhteessa vihamieliset ainekset
37360: joka on niin hyvin sisäisissä asioissaan ovat valtion puolelta asiaan vaikuttaneet,
37361: kuin suhteessaan valtioon täysin vapaa, ei ensinkään ole sitä sisäistä itsenäisyyt-
37362: ilman muita kosketuksia valtion kanssa, tä, mihin oikeastaan tällaisilla muutoksilla
37363: kuin mitä uskonnonvapauslaista johtuu. oli määrä pyrkiä. Jos näitä näkökohtia
37364: Toinen asia on, että sellaiset n. s. vapaa- otetaan huomioon, niin on lähin ja oikein
37365: kirkot useinkin voivat olla hyvinkin ah- se menettelytapa, että eduskunnassa ainek-
37366: taasti valtion määräämisvallan alle ahdis- set, jotka eivät kirkon sisäisiin asioihin
37367: tetut - viittaan vaan Ranskan esimerk- hyvämielisesti ja harrastuksena suhtaudu,
37368: kiin - . Mutta se on nyt tässä sivuasia. eivät ota osaa näiden asioiden määräämi-
37369: Mutta sitten voi välimuotona olla olemassa seen. ,
37370: kansankirkko, joka on kansankirkko sen- On myönnettävä, että jos tilanne maassa
37371: tähden, että kansan huomattavin uskonnol- tulisi sellaiseksi, että eduskunnassa olisi
37372: linen enemmistö siihen kuuluu ja että se ainoastaan verrattain vähäinen luku edus-
37373: kirkko koko kansan keskuudessa tärkeätä, tajia, jotka ovat luterilaisen kansankirkon
37374: kansaan kokonaisuudessaan vaikuttavaa jäseniä, niin silloin tilanne tietysti muut-
37375: tehtävää toimittaa. Meidän evankelis-lute- tuisi toiseksi. Mutta jos tilanne sellaiseksi
37376: rilainen kirkkomme on nyt varsinaisesti muuttuisi, niin se osoittaisi samalla sel-
37377: kansankirkko siinä merkityksessä. Se on laista muutosta maassa, että luterilainen
37378: sisäisesti vapaa m. m. siihen nähden, että kirkko ei olisi enää kansankirkko siinä
37379: sillä yksin on kirkkolain muutoksiin aiote- merkityksessä, kun yllä on ollut puheena,
37380: oikeus ja että se nämä muutokset muodos- ja seuraukset siitä tulisivat näkyviin jo
37381: taa. Mutta toisaalta tällainen kansankirk- ennenkuin eduskunnassa tällaiset kysy-
37382: ko voi olla yhteistoiminnassa valtion kans- mykset tulisivat esille .. Ei ole mitään ai-
37383: sa, ja siihen määrään tärkeää tekijää kan- hetta ajatella, .että sellaista tulevaisuutta
37384: san elämässä, kuin tällainen kansankirkko lähellä olemme. J\futta nyt noudatettavien
37385: on, ei valtiolla tarvitse olla mitään syytä näkökohtien mukaan on paikallaan sellai-
37386: yhteistoiminnasta kanssansa työntää pois, nen säännös, kuin nykyisessä valtiopäivä-
37387: mutta tästä kansankirkon asemasta johtuu järjestyksessä näistä asioista on ja kuin
37388: myöskin, mikä tehtävä eduskunnalla on sisältyy myös nyt ratkaistavaan ehdotuk-
37389: kirkkolakiasioihin nähden ja sellaisiin ky- seen.
37390: symyksiin nähden, jotka koskevat muuten Ed. Mäkinen puhui laajalti perustuslaki-
37391: evankelis-luterilaisten seurakuntien kirkol- valiokunnan sisäisestä asiain käsittelystä.
37392: lisia oloja. Eduskunnan tehtävänä tässä ei Muistan, että yksikamarisen eduskuntam-
37393: ole tunkeutua kirkon sisäisiä oloja mää- me alkuajoista saakka on aina huomautettu
37394: räämään, vaan pitää silmällä sitä, että keskustelussa siitä, jos valiokunta-interiö-
37395: tässä kysymyksessä olevat asiat järjesty- rejä tuodaan eduskunnan täysi-istunnossa
37396: vät niin, ettei valtion· ja kansan yleiseltä esiin. Asiat ovat valiokunnassa vielä val-
37397: kannalta ole niitä vastaan huomautettavaa mistusasteellaan. Ei siellä pidetä edes kes-
37398: ja että ne eivät vaaranna valtiota ja kan- kustelupöytäkirjaa. Mitä eri keskustelu-
37399: saa kokonaisuudessaan. Tätä näkökohtaa yhteyksissä siellä voi tulla esiin, se ei
37400: on myöskin meidän eduskunnassamme kuulu eduskuntaan kokonaisuudessaan. Ne
37401: m. m. kirkkolakikysymyksiin nähden use- ovat valiokunnan mietinnöt, jotka eduskun-
37402: ammin kuin kerran teroitettu ja myös taan tuovat sen, mitä siellä valiokunnan
37403: otettu huomioon. Mutta siitä näkökohdasta töistä on tarpeen tietää. On syy puhua va-
37404: johtuu, että tällaisten asiain käsittely edus- liokuntasalaisuudesta, eikä saisi tavaksi
37405: kunnassa on muodostuva sellaiseksi, että tulla eduskunnassa, että sitä ei pidettäisi
37406: eduskunta ei vihamielisesti käy sekaantu- siinä arvossaan, missä se asian luonnon
37407: maan kansankirkon omiin sisäisiin asioihin. mukaan pidettävä on.
37408: Esimerkkejä siitä, kuinka tällaista voi ta- Lopuksi: Jos olisi kyseessä sellaisten
37409: pahtua, on nähtävissä juuri Ranskasta n. s. epäkohtien korjaaminen, jotka ovat jatku-
37410: kulttuuritaistelun ajalta ja alalta, joka neet pitkiä aikoja, ehkä vuosisatoja, kor-
37411: taistelu päättyi kirkon ja valtion erottami- jaamattomina, niin voisi olla pakko ottaa
37412: seen, mutta jonka lopputulos kuitenkin on koko lailla puutteellisia uusia ehdotuksia
37413: Eräitä per-us:tuslakeja muutt<avat lait. 647
37414:
37415:
37416: niiden tarpeellisen pääsuunnan takia hy- heen asia;sta, jossa ei ole pontta eikä perää.
37417: väksyäkseen, vaikka yksityiskohdissa olisi Sen lisäksi: onhan aivan mahdotonta ruve-
37418: paljonkin huomauttamista. Nyt on kuiten- ta päättelemään sellaisesta asiasta kuin
37419: kin meillä valtiopäiväjärjestys, joka on ,sorrettu luokka", koska tämä käsite on
37420: tehty uudestaan ja varsin uudenaikaisten hyvin relatiivinen. Kommunistit väittävät
37421: ja demokraattisten näkökohtien mukaan tällä hetkellä olevansa sorrettu luokka.
37422: vasta 15 vuotta sitten. Ja niin paljon kuin Minä olen kuullut näiltä puhetuoleilta
37423: onkin oloissamme muuttunut, on kuiten- maanviljelijäin väittävän, että he ovat sor-
37424: kin voitu todeta, että tällä valtiopäiväjär- rettu luokka, talonomistajat ovat väittäneet
37425: jestyksellä ei ole mahdotonta tulla toimeen, samaa ja virkamiehet ovat epäilemättä val-
37426: kunnekka se saadaan muutetuksi asioissa, miit tekemään saman väitteen, että he ovat
37427: joissa kieltämättä muutosta tarvitaan. Nyt tällä hetkellä sorrettuna 1uokkana. Ja V e-
37428: kyseessäoleva ehdotus on herättänyt näjällä on tällä hetkellä se n. s. porvaristo
37429: maassa koko paljon huomiota, ja varsin erinomaisen sorrettuna luokkana. Perus-
37430: yleinen käsitys yhteiskuntaa säilyttäväin tuslakivaliokunta ei jo tästäkään syystä
37431: kansanainesten kesken on se, että paran- ole tämmöistä asiaa ottanut edes käsiteltä-
37432: nukset, jotka tässä ehdotuksessa ovat, kos- väksi. Tahdon tämän oikaisun tehdä,
37433: kevat enemmän muodollista puolta, asiain koska ed. Mäkisen esitys asiassa ei pidä
37434: teknillistä kulkua eduskunnassa, mutta paikkaansa. Eikä pidä myöskään se paik-
37435: mikä siinä on puutteellista, se koskee kaansa, että perustuslakivaliokunta olisi
37436: enemmän perusteita. Ja kun on valittava erityisesti ryhtynyt sensuroimaan jäsenten-
37437: sen välillä, tahtooko nämä muodolliset edis- Bä lausuntoja, mitä he tahtovat valtiopäi-
37438: tykset ostaa arveluttavina huononnuksilla, villä vastalauseissaan tuoda esille. Päin-
37439: mitä perusteihin tulee, niin puolestani ase- vastoin on perustuslakivaliokunnassa ni-
37440: tun ehdottomasti sille kannalle, jota edus- menomaan, kun tämä on ollut keskustelta-
37441: taa perustuslakivaliokunnan toinen vasta- vana, lausuttu, että perustuslakivaliokun-
37442: lause, että siis tämä ehdotus nyt olisi hy- nan asiana ei ole ryhtyä sensuroimaan eikä
37443: lättävä. Ja sen teen siinä toivossa, että muuttamaan vas,talauseitten asiallista si-
37444: muutoksia, mikäli käytännön tarve niitä sältöä. Sen minkä perustuslakivaliokun-
37445: vaatii, voidaan saada varsin piankin ai- ta on tehnyt, on se tehnyt puhemiesneuvos-
37446: kaan, jos, kuten jo äsken sanottu, niihin ton antaman määräyksen mukaisesti, että
37447: ei puoluepoliittisia kohtia panna häiritse- myös vastalauseet olisi tarkastettava, en-
37448: viksi. nenkuin ne painoon lähetetään, ja joku
37449: muutos on silloin voitu asianomaisen suos-
37450: Ed. V e n no 1 a: Pyysin puheenvuoroa tumuksella aikaansaada. Joku sana on
37451: ed. Mäkisen lausunnon johdosta, jossa hän muutettu siivommaksi ja sopivammaksi,
37452: esitti asian käsittelyä perustuslakivalio- mutta tämä on voinut tapahtua kaikille
37453: kunnassa. Hän tahtoi antaa siitä sen ku- eikä ole mitenkään erityisesti tahdottu
37454: van, että perustuslakivaliokunnassa olisi käydä tai käyty työväkeä edustavien jä-
37455: ollut erityisesti päätettävänä, että ei ole senten kimppuun. Ed. Mäkinen itse muutti
37456: mitään sorrettua luokkaa olemassa ja että sellaista lausuntoa, kuin että porvarillinen
37457: kaikki porvarillis:et jäsenet olisivat olleet puhemies käyttää sanoiksi ,voisi käyttää",
37458: mukana tässä. Asianlaita on nyt kuiten- jonka hän itse sanoi olevan aivan luonnol-
37459: kin niin, ettei perustuslakivaliokunnassa lista, että se pannaan tällaiseen ehdolliseen
37460: ole minkäänlaisia päätöksiä tällaisessa muotoon, koska ei voi mennä ehdottomasti
37461: asiassa tehty eikä ole edes esitetty min- väittämään, että porvarilliset puhemiehet
37462: käänlaisen päätöksen tekoa. Kun asia oli aina tekisivät tuollaista syntiä tai olisi-
37463: käsittelyn alaisena ja asianomaiset henki- vat tehneet. Minä yhdyn siihen, mitä tääl-
37464: löt lukivat vastalauseensa, niin tehtiin joku lä aikaisemmin on sanottu, ettei o}isi syy-
37465: muistutus jotain sanamuotoa vastaan, il- tä eri valiokuntain yksityiskohtaisia käsit-
37466: man että kysymyksen esittäjä ed. Est- tely.iä esittää ainakaan sellaisella asiatto-
37467: lander teki mitään varsinaista ehdotusta. malla tavalla, kuin tässä tapauksessa on
37468: Nyt on ed. Mäkinen täällä koettanut ra- tehty.
37469: kentaa aivan vääriin olettamuksiin perus-
37470: tuvan tosiasian ja sen perusteella pitänyt Ed. Roos: Jag understöder det av
37471: pitkän ja suuren palo- ja agitatsionipu- rdgsm. R. Furuhjelm gjorda förslaget.
37472: 648 iTLiiSit.aina 24 p. •1()kallmuta.
37473:
37474: Ed. B r y g g a r .i: Esilläolevasta laki- sa on mahdollisuus saada kansanvaltaisuu-
37475: ehdotuksesta pyysm puheenvuoron tode- den edistämiseksi?
37476: takseni saman ajatuksen, mitä ed. Voion- Täällä ed. Mannermaa koetti lohduttaa
37477: maa lausui hallitusmuodon 23 §:n muutta- vasemmistoa, että tätä määräenemmistöä
37478: misesta, että kysymys on vallankäytöstä; voivat käyttää hyväkseen yhtäläisesti niin
37479: tahdotaanko tässä maassa lähteä kulke- oikeisto kuin vasemmistokin. Aivan oi-
37480: maan kansanvaltaisuuden, vaiko harvain- kein. Mutta missä tapauksissa tullaan tätä
37481: valtaisuuden tietä. Tähän lakiehdotukseen määräenemmistöä käyttämään oikeiston ja
37482: liittyvästä asiasta, perustuslakivaliokun- vasemmiston taholta? Oikeisto käyttää
37483: nan mietinnöstä, käy ilmi yksi omituinen määräenemmistöpykälää aina silloin, kun
37484: seikka, se nimittäin, että äärimmäinen oi- se tahtoo estää uudistuksen, jarruttaa
37485: keisto ja äärimmäinen vasemmisto ovat uudistusta. Ja vasemmisto käyttäisi aino-
37486: taaskin löytäneet toisensa, kuten Lex Kal- astaan silloin, kun oikeisto tahtoisi toteut-
37487: liossa. Oikeisto on ehdottanut lain hyljät- taa taantuvia asetuksia. KThiDpi näistä sil-
37488: täväksi muka siitä syystä- ja se on heil- loin on asetettava etualalle? Käsittääkse-
37489: lä tietysti selvänäköisyyttä, että he niin ni muodostuu tästä tulos oikeistolle suu-
37490: tekevät- että tässä vähennetään harvain- remmaksi. Se myönnettänee, että ny kyi-
37491: valtaa, joskin meidän mielestämme liian set perustuslait yleensä turvaavat pääoman
37492: vähässä määrin. Muuttuuhan nimittäin etuja. Oikeiston taholta tehtävät perustus-
37493: määräenemmistön luku 13 äänellä suurem- lakimuutokset tarkoittavat näiden oikeuk-
37494: maksi molemmissa asteissa, jotenka ne sien lisäämistä. Ne muutokset, mitä va-
37495: uudistukset, mitkä kansan suuri enemmistö semmisto haluaisi ajan vaatimarra toteut-
37496: edustajainsa kautta haluaa saada laiksi, taa, ovat päinvastaiset. Silloin olette omal-
37497: sen estämiseen tarvittaisiin nyt esitetyn la menettelyllänne estäneet pyrkimyksenne
37498: lain mukaan 13 ääntä enemmän eduskun- toteutuma:sta. Eikö tämä ole vasemmis-
37499: nassa. Tämä on aivan liian pieni muutos. tolta väärää menettelyä? (Äärirnmäisestä
37500: Mutta tämänkin muutoksen tahtoo oikeisto vasemmistosta: Me joudumme tänne enem-
37501: estää ja es•tämistoimenpide on ymmärrettä- mistöön!) Sitä suurempi syy, jos kommu-
37502: vissä, sillä he tahtovat säilyttää tuon jarru- nistit ja kokoomukselaiset kerran joutuvat
37503: tuspykälän tarkoituksella, että eduskun- ensi vaaleissa enemmistöksi, olisi silloin
37504: nan enemmistön hyväksymät hyödylliset heidän asetuttava toiselle kannalle. Kom-
37505: uudistuslait kyettäisiin tekemään tyhjäksi. ,,mistithan sanovat yleensä edustavansa
37506: Kun heidän yrityksensä kuninkaan tähän luokkatietoista työväkeä. (Vasemmalta:
37507: maahan tuomisesta on epäonnistunut, niin Niin ne edustavat, mutta ne eivät ole itse
37508: he tahtovat nyt presidentistä muodostaa luokkatietoisia!) Mutta he pelkäävät kui-
37509: kruunaamattoman kuninkaan varaamaila tenkin, että tuo heidän johtopäätöksensä ei
37510: presidentille samat oikeudet ja määräenem- johda sellaiseen voimasuhteeseen eduskun-
37511: mistöpykälällä estää kaikenlaisen uudis- nassa, että he voisivat tuota enemmistö-
37512: tustoiminnan. Tämä on selvää, johdonmu- valtaa käyttää eduksensa. Samanlaista on
37513: kaista oikeisto-politiikkaa. Sen kyllä ym- kirjoitettu myöskin oikeistolehdissä. Ne-
37514: märtää. Mutta kun samaan tulokseen tulee hän sanovat edustavansa koko Suomen kan-
37515: vasemmisto muka siitä syystä, että tämä saa. Eihän täällä ole tähän saakka ollut
37516: laki on harvainvaltaisuutta edistävä, niin muilla oikeutta puhua Suomen kansasta
37517: se tuntuu kummalliselta, se tuntuu seka- kuin suomettarelaisilla. Mutta hekin pel-
37518: päisyydeltä. Minä myönnän, että laissa käävät kutistuvansa pieneksi vähemmis-
37519: ovat kaikki ne epäkohdat olemassa, mitä töksi, joka tarvitsee määräenemmistöpykä-
37520: viimeisen eduskunnan aikana perustuslaki- lää, vähemmistöpykälää ja tahtovat sen
37521: valiokunnan mietintöön liitetyssä sosiali- nojalla tämän lain hyljättäväksi.
37522: demokraattien vastalauseessa mainitaan, Niin houkuttelevaa kuin olisikin ed. Rei-
37523: mutta lain nykyisessä vaiheessa ei ole mah- nikan puheenvuoroon kajota, kun hän asetti
37524: dollisuutta näitä muutoksia saada laissa tuon kummallisen käsityksen taaskin tämän
37525: toteutumaan. Haluaisin kysyä vasemmis- lain hylkäämisen syyksi, nimittäin verojen
37526: tolta: onko heille edullista estää kulku maksamiskysymyksen, niin en halua siihen
37527: kansanvaltaisuutta kohti, joka olisi heidän kajota pitemmälti. Mainitsen ainoastaan
37528: vastalauseensa ehdottomana seurauksena, lyhyesti, että ed. Reinikka ja hänen kump-
37529: vai olisiko nyt otettava se, mitä tässä lais- paninsa ovat edelleen sitä mieltä, että köy-
37530: Eräitä Jler·us,t.usl,akeja mu·u.tt:av,at I.ait. 649
37531:
37532: hyys on rikos, josta syystä täytyy rangais- ei tulisi viemään äänioikeutta. Tätä ei ed.
37533: ta oikeuksien menettämisellä. Tämä kä<si- Bryggari laisinkaan ottanut huomioon, ei-
37534: tys ei kestä arvostelua. Sivuutan sen tässä vätkä yleensä ne, jotka hänen tapaansa pu-
37535: ,yhteydessä, koska meillä ei ole mahdolli- huvat, ota sitä huomioon asiaa arvostelles-
37536: suus tehdä sitä muutosta, mitä laki tässä saan. Se on kuitenkin oleva lähtökohtana
37537: suhteessa edellyttää. Kun asettaa nyt e,;i- tässä. Minä omasta puolestani olen, kuten
37538: tetyn ja voimassaolevan lain edut ja varjo- jo huomautin, sitä mieltä, että tämä laki
37539: puolet vastakkain, niin täytyy tulh eh<kt- olisi nyt hyljättävä. Silloin voi hallitus an-
37540: tomasti siihen tulokseen, että ehdotettu taa uuden esityksen asiasta. Sitä käsitel-
37541: laki tietää osittaista kansanvaltaisen kehi- täessä voidaan päästä samalle kannalle,
37542: tyksen eteenpäin kulun edistämistä, jonka millä perustuslakivaliokunta oli aikoinaan
37543: huomioonottaen on tultava samaan tulok- kysymyksessä olevaa lakiehdotusta käsitel-
37544: seen, kuin mitä ed. Mantere tääl.lä lausui, lessään. Ja silloin on asia mielestäni sillä
37545: että laki on h;yväksyttävä. <ros olisi toi- kannalla, että laki voidaan hyväksyä louk-
37546: voa, että lain hylkääminen jouduttaisi kaamatta sitä periaatetta, että kansalais-
37547: uuden paremman lain toteuttamista, silloin oikeuksien säilyttäminen on oleva riippu-
37548: olisi asetuttava lakia vastustamo,an. Mutta vainen kansalaisvelvollisuuksien täyttämi-
37549: nyt ei ole nähtävissä mitaan sellaisia sr>ik- sestä.
37550: koja, jotka tukisivat käsitystä, että liihi-
37551: tulevaisuudessa saataisiin pitemmälle me- Ed. Hj. Mäkinen: Täällä on ed.
37552: nevä uudistus. Ja tästä syystä yhdyn sii- Bryggari huitoessaan sinne ja tänne uudis-
37553: hen kantaan, mikä täällä on ryhrniini ta- tanut tuon vanhan kuluneen väitteen, että
37554: holta tuotu esille, että laki, joskin piene- meidän ryhmämme oikeiston kanssa ajaa
37555: nä uudistuksena, tietää kansanvaltaisuuden samoja kysymyksiä. Ei Suomessa ole yh-
37556: edistystä ja siitä syystä on se hyväksyt- tään ihmistä, joka ottaa tämän ed. Brygga-
37557: tävä. rin puheen vakavalta kannalta. Mutta jos
37558: ed. Bryggari tahtoo tällä väitteellä ratsas-
37559: Ed. A. Pesonen: Ed. Bryggari sanoi, taa, niin tehköön sen. Minusta näyttää sil-
37560: että ne, jotka ovat asettuneet sille kannal- tä, että ed. Bryggarilla. on vakava pelko
37561: le, että kysymyksessä oleva laki olisi hyl- työväen luottamuksen menettämisestä. Ja
37562: jättävä ·senvuohi, mitä siinä säädetään minä myönnän, että hänellä on siihen pel-
37563: veronmaksamisesta ja äänioi.keude:;ta, että koon syytä. Kun työväki lukee nämä ed.
37564: ne olisivat sillä kannalla, että ajatteJisivat, Bryggarin lausunnot Suomen Sosialidemo-
37565: että köyhyys on rikos. Minii, joka olen kmatista, niin se tulee varmasti käsittä- ·
37566: sillä kannalla, että tämä laki olisi nyt hyl- mään, että ed. Bryggari puhuu aivan pal-
37567: jättävä ja koetettava saada uusi parempi jasta pötyä. Ja tämä asema, johon ed.
37568: sen sijalle, minä tahdon sano:'!., että tuo ed. Bryggari on joutunut, ei suinkaan ole mi-
37569: Bryggarin esittämä käsitys on väärä. Hän kään kadehdittava.
37570: ei siihen tullessaan ole kyennyt arvioimaan Minulla ei ollut tilaisuutta olla täällä si-
37571: sitä, mikä lain vastustajilla lähtökohtana, sällä, kun ed. Vennola. käytti puheenvuo-
37572: on. Minä huomautan, osottaakseni että ed. roa, mutta mikäli minä sain kuulla täällä,
37573: Bryggarin käsitys on väärä, siitä että meil- niin ed. Vennola ei ole voinut osoittaa vää-
37574: lä on äänioikeus veronmaksamisesta riip- räksi yhtään ainoata väitettä, minkä minä
37575: pumatta, meillä on valtiollinen äänioikeus puheessani tein, joten en katso olevan
37576: sellaisilla henkilöillä, jotka eivät maksa syytä siihen enempää vastata.
37577: edes henkirahaa, kun ovat tulleet määrät-
37578: tyyn ikään, ja myös sellaisilla henkilöillä, Ed. Lehto koski: Mitä tulee ed. Pe-
37579: jotka varattomuuden vuoksi ovat henkira- sosen äskeiseen lausuntoon, niin on minun
37580: hasta vapautetut. Näin säätää voimassa- lyhyesti huomautettava siitä seikasta, että
37581: oleva Jaki tässä kohden. Voima:ssaoleva ed. Pesoselle on siinä tapahtunut erehdys.
37582: laki ottaa äänioikeuden ainoastaan sellai- Asia on sillä tavalla, että tässä nyt käsit-
37583: sissa tapauksissa, että joku henkilö muun telynalaisena olevaS<sa val tiopäi viijärjes-
37584: syyn kuin todistetun varattomuuden vuok- tyksessä sanotaan nimenomaan sen 4 koh-
37585: si jättää hänelle pannut kruununverot dassa, että joka köyhäinhoitoyhdyskunnal-
37586: maksamatta. Siinä siis nimenomaan ote- ta nauttii täyttä ja. alituista huolenpitoa,
37587: taan huomioon se seikka, että varattomuus on vailla valtiollista äänioikeutta. Ed.
37588: 82
37589: 650 :T:1isltaina 24 lP· [oka!lruuta.
37590:
37591: Pesonen äsken väitti, että tämä valtiopäi- Menettelytapa hyväksytään.
37592: väjärjestys antaa oikeuden kaikille köyhil-
37593: lekin kansala.isille käyttää äänioikeutta, Äänestys ensimäisestä lakiehdotuksesta•.
37594: mutta tämä ehdottomasti estää sen ja siis
37595: ed. Bryggarin väite, jonka hän esitti siitä, Sihteeri lukee
37596: että porvariston taholta ollaan valmiita pi-
37597: tämään köyhyyttä rikoksena, jota ehdotto- äänestys,esityben:
37598: masti pitää rangaista, perustuu tähän la-
37599: kiin. Minä tahdoin tämän huomauttaa, Ken hyväksyy puheenaolevan ehdotuk-·
37600: ettei erehdystä tulisi. sen Suomen valtiopäiväjärjestykseksi, sel~
37601: laisena kuin eduskunta on sen 1921 vuo-
37602: den valtiopäivillä lepäämään jätettäväksi
37603: Ed. A. P e s o n e n: Ed. Lehtokoski ei hyväksynyt, äänestää ,jaa"; joka ei sitä:
37604: nähtävästi ole tarkoin lukenut sitä lakieh- hyväksy äänestää ,ei". Jos vähintään
37605: dotusta, mikä nyt on esillä. Lakiehdotus- 2/3 annetuista äänistä on jaa-ääniä, on eh-
37606: han on, mitä tulee köyhäinhoitolaisiin, sa- dotus hyväksytty, mutta muutoin on se·
37607: malla kannalla kuin voimassaoleva laki, ja hylätty.
37608: siis siinä suhteessa ei ole minkääll!laista
37609: eroa entisen ja nykyisen välillä. Kun te Äänestyksessä annetaan 79 .1aa- ja 115·
37610: siellä vasemrrnistossa olette hyväksymässä ei-ääntä.
37611: tätä lakia, niin te olette ajamassa juuri sitä
37612: periaatetta, että köyhällä ei olisi äänioi- Ensimäinen vara p u he mies:
37613: keutta. Se on aivan erillään pidettävä sii- Eduskunta on siis hylännyt esilläolevan
37614: tä asiasta, josta tässä on kysymys, nimit- lakiehdotuksen.
37615: täin veron tahallisesta maksamatta jättä-
37616: misestä ja äänioikeuden menettämisestä. Äänestys toisesta lakiehdotuksesta.
37617: Ed. Lehto koski: Viime vuonna,
37618: kun perustuslakivaliokunnassa tätä asiaa Sihteeri lukee kirjallisen
37619: käsiteltiin, ehdotettiin silloin sosialidemo-
37620: kraatt-ien taholta, meidän vastalauseessam- äänestysesitylksen:
37621: me, että juuri tämä kohta poistettaisiin.
37622: Mutta porvarilliset edustajat valiokunnas- Joka hyväksyy puheenaolevan lakiehdo-
37623: sa eivät yhtyneet tähän sosialidemokraat- tuksen sellaisena, kuin eduskunta on sen
37624: tien tekemään ehdotukseen, ei edes edusta- 1921 vuoden valtiopäivillä lepäämään jä-
37625: ja Pesonen. tettäväksi hyväksynyt, äänestää ,jaa"; joka:
37626: ei sitä hyväksy, äänestää ,ei". Jos vähin-
37627: Keskustelu julistetaan päättyneeksi. täin 2/3 annetuista äänistä on jaa-ääniä,
37628: on ehdotus hyväksytty, mutta muuten on
37629: Puhemies: Keskustelussa on ed. R. lakiehdotus hylätty.
37630: Furuhjelm ed. Roosin kannattamana ehdot-
37631: tanut, että hallitusta kehoitettaisiin ensi Äänestyksessä annetaan 138 jaa- ja 43:
37632: tilassa eduskunnalle antamaan esitys niistä ei-ääntä.
37633: valtiopäiväjärjestyksen muutoksista, jotka
37634: aiheutuvat Suomen hallitusmuodon vahvis- Puhemies: Eduskunta on siis hy-
37635: tamisesta. Kutsun tätä ehdotusta ed. Fu- väksynyt tämän toisen lakiehdotuksen.
37636: ruhjelmin ehdotukseksi.
37637: Äänestys kolmannesta lakiehdotuksesta.
37638: Selonteko myönnetään oikeaksi.
37639: Sihteeri lukee kirjallisen
37640: Puhemies: Nyt on lippuäänestyk-
37641: sellä äänestettävä lakiehdotusten hyväksy- äänestysesitY'ksen :
37642: misestä tai hylkäämisestä. Siinä tapauk-
37643: sessa, jos ensimäinen lakiehdotus tulee hy- Joka hyväksyy puheenaolevan lakieh-
37644: lätyksi, tulee äänestettäväksi ed. Furuhjel- dotuksen sellaisena, kuin eduskunta on
37645: min anomusponnesta. Muussa tapauksessa sen 1921 vuoden valtiopäivillä lepäämään
37646: katson sen rauenneeksi. jätettäväksi hyväksynyt, äänestää ,jaa";:
37647: Ulkoasiainvaliokuntaa koskevat säännökset. 651
37648:
37649:
37650: joka sitä ei hyväksy, äänestää ,ei". Jos Täysi-istuntoa jatketaan
37651: ~ähintäin 2/3 annetuista äänistä on jaa~
37652: ääniä, on ehdotus hyväksytty, mutta muu- kello 7 i. p.
37653: ten se on hylätty.
37654: 4) Vuoden 1919 v·altiopäivillä ~epäämään jä-
37655: Äänestyksessä annetaan 176 jaa- ja 12 tetty ehdotus 1aik'Si va.lti()päiväjärjest~ksen
37656: ei-ääntä. u lkoasiainvaliokuntaa koskevien säännösten
37657: 1
37658:
37659:
37660: täydentämisestä,
37661: Puhemies: Eduskunta on sus hy-
37662: väksynyt tämän lakiehdotuksen. josta perustuslakivaliokunta on anta-
37663: nut lausunnon mietinnössään n :o 9, esitel-
37664: Äänestys neljännestä lakiehdotuksesta. lään a i n o a a n k ä s i t t e l y y n.
37665: Sihteeri lukee
37666: Puhemies: Ensin sallitaan asiassa
37667: äänestysesitY'ksen: keskustella ja sen jälkeen on toimitettava
37668: lippuäänestys lakiehdotuksen hyväksymi-
37669: Joka hyväksyy puheenaolevan lakieh- sestä tai hylkäämisestä. .Tos vähintäin 2/3
37670: dotuksen sellaisena kuin eduskunta on sen annetuista äänistä kannattaa lakiehdotuk-
37671: vuoden 1921 valtiopäivillä lepäämään jä- sen hyväksymistä, on se valtiopäiväjärjes-
37672: tettäväksi hyväksynyt, äänestää ,jaa"; tyksen 60 §:n mukaan hyväksytty, muuten
37673: joka sitä ei hyväksy, äänest~ä ,ei"; _jos hylätty.
37674: vähintään 2/3 annetuista äämstä on Jaa-
37675: ääniä, on ehdotus hyväksytty, mutta muu-
37676: KeSikustelu:
37677: ten se on hylätty.
37678: Äänestyksessä annetaan 63 jaa- .1a 117 Ed. Mantere: Perustuslakivaliokunta
37679: ei-ääntä. on ehdottanut esilläolevan lakiehdotuksen
37680: hylättäväkai sillä edellytyksellä, sillä pe-
37681: Puh e m i e s: Eduskunta on sns hy- rusteella, että valtiopäiväjärjestyksen kor-
37682: lännyt tämän lakiehdotuksen. jausta tarkoittava lakiehdotus valiokunnan
37683: mietinnön mukaisesti hyväksyttäisiin. Nyt
37684: Puhemies: Koska eduskunta on hy- on mainittu lakiehdotus hylätty ja perus-
37685: lännyt ensimäisen ja neljännen lakiehdo- tuslakivaliokunnan edellytystä, perustetta,
37686: tuksen, niin olisi nyt äänestettävä ed. R. ei siis enää ole olemassa. Näin ollen olisi
37687: Furuhjelmin ehdotuksesta. mielestäni harkittava, mitenkä tässä uudes-
37688: sa tilanteessa tähän kä,silläolevaan la-
37689: Äänestys ja päätös: kiehdotukseen nähden olisi meneteltävä.
37690: Koska mielestäni olisi tärkeätä, että varat-
37691: Ken hyväksyy ed. Furuhjelmin ehdo- taisiin aikaa edustajille ja eduskuntaryh-
37692: tuksen, äänestää ,jaa"; jos ,ei" voittaa, mille asiaa tarkemmin harkita, niin roh-
37693: on sanottu ehdotus hylätty. kenen ehdottaa, että asia pantaisiin pöy-
37694: dälle seuraavaan istuntoon.
37695: Äänestyksessä annetaan 117 jaa- ja 62
37696: 0i-ääntä. Ed. R y ö mä: Valtiopäiväjärjestyksessä
37697: Puhe m i e 1S: Eduskunta on siis hy- on nimenomaan aukko siinä, että vain lue-
37698: väksynyt ed. Furuhjelmin ehdotuksen. tellaan 35 §:ssä kaikki valiokunnat, jotka
37699: tulee asettaa, ja niiden joukossa myös ul-
37700: Asia on loppuun käsitelty. koasi'ainvaliokunta, mutta ei ole kuitelll-
37701: kaan samalla, kun tämä lisäys on hyväk-
37702: Puhemies: Eduskunnan istunto kes- sytty, säädetty mitään erikoista saan-
37703: keytetään nyt ja jatketaan tänä iltana nöstä, millä tavalla ulkoasiainvaliokunta
37704: kello 7. toimii ja mitä varten se on olemassa.
37705: Tämä nyt yli vaalien äänestetty lakiehdo-
37706: Täysi-istunto keskeytyy kello 4,30 i. p. tus tarkoittaa täydentää tätä puutetta ja oli
37707: tällä lailla takanaan niillä valtiopäivillä,
37708: 652
37709:
37710:
37711: joilla se hyväksyttiin lepäämään, muis- sen hyväksymistä, on se valtiopäiväjärjes-
37712: taakseni 140 edustajaa ja 43 äänellä se tyksen 60 §:n mukaan hyväksytty, muuten
37713: äänestettiin yli vaalien. Minusta tämä laki hylätty.
37714: on oivallinen näyte siitä, millä tavalla voi-
37715: daan nykyisiä määräenemmistöjä käyttää Keskustelu:
37716: väärin. Tämä laki on ollut äänestettynä
37717: yli vaalien ja minä luulen, että kukaa~ ei Ed. Perä 1 ä: Viime valtiopäivillä edus-
37718: ole vaaleissa tietänytkään, että tällaista kunta hyväksyi suurella enemmistöllä lain
37719: lakia on ollut tekeillä. Se oli äänestettynä elävistäkuvista, mutta nyt tämän eduskun-
37720: yli vaalien siitä huolimatta, että tällainen nan sivistysvaliokunnan enemmistö esittää
37721: lisäys; aivan välttämättömästi valtiopäivä- tätä lakia hyljättäväksi. Ne syyt, jotka
37722: järjestykseen tarvitaan. Nyt oli samaan ovat saattaneet eduskunnan tällaista lakia
37723: aikaan myöskin yli vaalien äänestettyn~i ajattelemaan, ovat siksi selvät ja kaikille
37724: ehdotus valtiopäiväjärjestykseksi, joka tä- tunnetut, ettei niistä montakaan sanaa tar-
37725: nään hylättiin, ja siihen oli otettu asialli- vitse sanoa. Olemmehan me vuosien var-
37726: sesti nämä samat säännökset ja sillä ta- silla saaneet lukea lehdistä kaikenlaisia
37727: valla olisi tämä laki käynyt tarpeetto- poika-mustakäsi-joukkoja, jotka ovat saa-
37728: maksi, jos valtiopäiväjärjestys olisi tullut neet aiheensa ja syntymissyynsä elävistä-
37729: hyväksytyksi. l\futta kun ei niin tapah-· kuvista. Keinotteluhenki tällä alalla on
37730: tunut, seuraa siitä ehdottomasti, että tämii erittäin voimakkaana esiintynyt. Ne syyt,
37731: on nyt hyväksyttävä. Minä pitäisin kyllä joiden perusteella sivistysvaliokunta nyt
37732: omasta puolestani aivan selvänä, että näin esittää tätä lakia hylättäväksi, ne eivät ole
37733: on tehtävä, mutta koska tätä asiaa on pyy- minun mielestäni päteviä. On viitattu
37734: detty pöydälle seuraavaan istuntoon, niin yleensä valtion liiketoimintaan, kuinka se
37735: ei minulla ole sitäkään vastaan, vaan PYY- on epäonnistunutta ja tuloksia tuottama-
37736: dän sitä puolestani kannattaa. tonta. Tähän asiaan tahtoisin sanoa, että
37737: valtion liiketoiminta yleensä on ollut vielä
37738: P u h e m i e s: Koska kaksi edustajaa niin lyhytaikaista, jos muutamien vuosien
37739: on pyytänyt asiaa pöydälle ja valtiopäivä- kokemuksien perusteella tahdotaan tällai-
37740: järjestyksen mukaan on asia näin. ollen sia johtopäätöksiä tehdä, niin se ei ole mi-
37741: jäävä pöydälle, niin kehotan seuraavia pu- nun mielestäni asianmukaista. Ja sitä-
37742: hujia kohdistamaan lausuntonsa pöydälle- paitsi tämä laki edellyttää, että valtio voi
37743: panoon. antaa yksityisille yhtiöille, jopa useam-
37744: mallekin, koko tämän elävienkuvien mo-
37745: Ed. V i r k kun en: Luovun. nopoolin, niin että sillä syyllä ei ole ol-
37746: lenkaan pohjaa. On myöskin viitattu että
37747: Keskustelu pöydällepanosta julistetaan nyt, kun on tarkastus järjestetty eläville-
37748: pää ttyneeksi. kuville, niin ei ole enään muistuttamisen
37749: syytä. Nyt ovat kuitenkin asiat sillä ta-
37750: Asia pannaan pöydälle ensi IS- valla, etä tämä tarkastus ei ole lailla jär-
37751: tuntoon. jestetty, vaan se on aivan vapaaehtoisuu-
37752: den varassa. Jos elävienkuvien yhtiöt tah-
37753: tovat, niin ne voivat koska tahansa siitä
37754: 5) Vuoden 19,21 v·altiopäivHlä lepäämään jä- lakata. Se, että asia on paremmalle tielle
37755: tetty ehdotus laiksi elävistäkuvista, tullut, ettei enään huonoja kuvia näytellä,
37756: johtuu siitä. että tämä laki on ollut te-
37757: josta sivistysvaliokunta on antanut lau- keillä täällä eduskunnassa ja tämän lain
37758: sunnon mietinnössään n:o 4, esitellään tekeilläolo on painostanut ja pelottanut
37759: a i n o a a n k ä s i t t e l y y n. elävienkuvien yhtiöitä vähäsen hillitse-
37760: mään rahanhimoansa ja siistimään ohjel-
37761: P u h e m i e s: Ensin sallitaan asiassa miansa. Minä toivoisin, että eduskunta hy-
37762: keskustella ja senjälkeen on toimitettava väksyisi tämän lain, sillä elävätkuvat ovat
37763: lippuäänestys lakiehdotuksen hyväksymi- saatavat kulttuuria palvelemaan tässä
37764: sestä tai hylkäämisestä. Jos vähintään 2/3 maassa ja ne ovat siksi voimakas tekijä
37765: annetuista äänistä kannattaa lakiehdotuk- kansan kasvattamisessa että pitäisi minun
37766: Lakiehdotus elävistäkuvista. 653
37767:
37768: ymmärtääkseni valtion ottaa tämä filmi- tion huostassa. On mainittu, miten suuri
37769: asia huostaansa ja kiinnittää siihen suurta virkamiehistö tätä varten tarvittaisiin, mi-
37770: huomiota ja ohjata sen avulla kansaa pa- ten monta tirehtööriä pitäisi tätä asiaa olla
37771: remmille lähteille. hoitamassa y. m., joka muka p.äyttää, että
37772: filmimonopoli valtion omistamana olisi ai-
37773: Ed. M: S i 11 a n pää: Tuskin mikään kek- van mahdoton hoitaa ja että se ei tuottaisi
37774: sintö on tullut niin yleiseksi kuin elävien- valtiolle tuloa, päinvastoin suuria menoja.
37775: kuvien keksintö on tullut. Ne ovat hyvin Ehdotus laiksi elävistäkuvista on kaikkein
37776: suuressa määrässä nykyään kilpailemassa suurinta huomiota kuitenkin herättänyt
37777: puhuvien teattereiden kanssa. Mutta ku- elävienkuvien teatterien omistajien kes-
37778: ten monta muuta hyvää asiaa on häikäi- kuudessa. Nämä filmien omistajat ovat
37779: lemätön keinottelu päässyt tätäkin alaa va- panneet kaikki voimansa liikkeelle voidak-
37780: hingoittamaan. Voidakseen saada kevyttä seen todistaa, miten huono taloudellinen
37781: ohjelmistoa on otettu kaikenmoisia rikos- yritys elävienkuvien tuotanto ja näyttele-
37782: ja seikkailuesityksiä fil~ien aiheiks~ j.a minen oikeastaan on. Eduskunnan jäse-
37783: tällaisten ala-arvoisten esitysten turmwlh- nille on jaettu kannatuslaskelmia suurim-
37784: set vaikutukset ovat myöskin meidän maas- pien e'lävienkuvien teattereista ja tässä on
37785: samme esiintyneet tavalla, jota ei voida saatu liike tuottamaan 6,000 markan tap-
37786: vaieten sivuuttaa. Koululaisten keskuu- pion vuodessa, ja että tällaisissa oloissa
37787: dessa on esiintynyt erinäisiä varasyhty- näytteleminen on oikeastaan uhraantuvai-
37788: miä, joita tutkittaessa asianomaiset ovat il- suutta, johon filmiteatterien omistajat an-
37789: moittaneet saaneensa aiheensa elävissäku- tautuvat. Väite, että valtio ei voisi elävien-
37790: vissa esitetyistä rikosdraamoista. Kun nä- kuvien monopolia hoitaa, on kuitenkin löy-
37791: mä seikat tulivat julkisuuteen, oli silloin hällä perusteella sentakia että sivistysvalio-
37792: poliisiviranomaisten pakko työväen vaati- kunnan mietinnössä nimenomaan ehdote-
37793: muksesta ryhtyä jonkunlaista sensuuria taan, että valtio voisi tämän monopolinsa
37794: harjoittamaan. Tämä myöskin, kun vielä luovuttaa joko yhdelle tai useammalle yh-
37795: eduskunnassa tehtiin alotteita filmilain tymälle vaatien ainoastaan tarkastusoikeu-
37796: aikaansaamiseksi, antoi aiheen hallituk- den itselleen. Mutta sivistysvaliokunta on
37797: selle jättää eduskunnalle esityksen laiksi kuitenkin tästä huolimatta ehdottanut, että
37798: elävistäkuvista. Eduskuntaesityksen tu- laki hyljättäisiin. Jos nyt tapahtuu, että
37799: loksena voidaan jo mainita, että 'elävien- laki hyljätään, niin silloin ei jää minkään-
37800: kuvien teatterit vapaaehtoisesti järjestivät laista lakiin perustuvaa tarkastusmäärä-
37801: ennakkosensuurin, joka jossain määrin on ystä. Jos filmien omistajat kieltäytyvät
37802: ohjelmistoa parantanut. Nyt väitetään, tarkastuksesta, ei heitä voida siihen millään
37803: että vapaaehtoisen tarkastuksen tuloksena tavalla pakottaa. .Ta on epäiltävää, että
37804: on merkittävä, että filmit jo nyt ovat ko- se parannus filmituotannon alalla, mikä
37805: kolailla parantuneet ja ettei siis enää olisi nyt on saatu, voisi kokonaan hävitä. Tä-
37806: aihetta saada mitään lainsäädäntöä tällä män nojalla yhdyn kannattamaan ed. Pe-
37807: alalla ai'kaan. Mutta vaikka onkin myön- rälän esittämää ehdotusta, että eduskunta
37808: nettävä, että filmit ovat jonkun verran hyväksyisi kysymyksessä olevan lakiesi-
37809: entisestään parantuneet, niin on siitä vain tyksen.
37810: päästy puoli askel ta siihen, mihin meidän
37811: pitäisi päästä. Elävätkuvat pitäisi sovel- Ed. P i t k ä n e n: Yhdyn kannattamaan
37812: luttaa kansanopetuksen palvelukseen, mut- lain hyväksymistä edellisten puhujain
37813: ta niin kauan kuin filmit ovat yksityisten esittämillä perusteilla. Toivon, että tätä
37814: yrittelijäin tuotantoa ja näytteleminen on tietä todellakin saadaan korjatuksi elävien-
37815: yksityisten yhtymäin varassa, niin kauan e1 kuvien ohjelmisto, joka nyt ei ole senlaa-
37816: varsinaisia opetusfilmejä voida saada syn- tuinen ja senarvoinen, jonkalaiseksi jo-
37817: tymään. Esilläolevan lakiehdotuksen elä- kainen kansanvalistusta harrastava kan-
37818: vienkuvien ottamisesta valtion monopoolik- salainen toivoisi elävienkuvien ohjelmiston
37819: si, on sivistysvaliokunta ehdottanut hyljät- tulevaksi.
37820: täväksi pääasiassa muka sillä syyllä, että
37821: valtio ei voisi filmituotantoa hoitaa. Va- Ed. A. Tulenheimo: Minä myön-
37822: liokunnassa on esitetty huikeita laskuja nän, että valtion erinäisistä syistä täytyy
37823: filmimonopolin hoidosta, jos se olisi val- harjoittaa valvontaa eläviinkuviin nähden.
37824: 654 'lliiJSitairua 24 p. olQikalkUiuta.
37825:
37826: Mutta minusta se keino valtion valvonnan hillä, jotka tulisivat tätä liikettä hoita-
37827: aikaansaamiseksi tässä kohden, jota laki- maan, ei olisi. Päinvastoin olisi peljättä-
37828: ehdotus tietää, on huonoin kaikista niistä vissä, että jos valtio ryhtyisi eläviäkuvia
37829: keinoista, joita valtiolla on käytettävänään. näyttelemään, niin syntyisi hyvin laaja
37830: Paitsi sitä, että valtion, jos se tälle tielle hallitus, filmiylihallitus ja alahallitukset
37831: lähtisi, tulisi ensin lunastaa nykyiset elä- sekä tarkastajat j. n. e., ja silloin todennä-
37832: väinkuvain teatterit, mikä nousisi useam- köisesti ne verotulot, jotka nyt valtio saa,
37833: paan miljoonaan markkaan, täytyisi val- ja jotka nousevat laskujen mukaan vuosit-
37834: tion, jos se itse harjoittaa elävienkuvien tain 12 miljoonaan markkaan, hupenisivat
37835: liikettä, ylläpitää suurta virkakuntaa tätä elävienkuvien teatterien ja virastojen yl-
37836: liikettä hoitamassa. Ja se liike epäilemättä läpitämiseen. Senvuoksi minäkin yhdyn
37837: tuottaisi valtiolle tappiota. Jos valtio taa- sivistysvaliokunnan mietintöön.
37838: sen luovuttaisi tämän liikkeen monopolin
37839: yhtiölle, niin on aivan varmaa, että valtio Ed. E s t l a n d e r: Det är med tillfreds-
37840: suuressa määrin joutuisi näiden monopoli- ställelse man nu erfar, att opinionen inom
37841: yhtiöiden armoille. Valtiolla on, kuten sa- riksdagen beträffande förevarande lagstift-
37842: nottu, paljon parempia keinoja käytettä- ningsåtgärd synes hava förändrats och att
37843: vänä valvonnan aikaansaamiseksi. Ensin- man sålunda kan utgå från att ifrågava-
37844: näkin minä 'luulen, päinvastoin kuin eräs rande förslag icke skall komma att bliva
37845: aikaisemmista puhujista, että elävienku- antaget. Det är också mycket i det korta
37846: vien omistajat halustakin edelleen suostu- betänkandet, som är egnat att väcka till-
37847: vat sellaiseen vapaaehtoiseen tarkastuk- fredsställelse, bl. a. uttalandet, att den fri-
37848: seen, joka tähänkin saakka on ollut voi- villiga censur, som för närvarande utövas
37849: massa, siitä syystä, että heillä on tavaton över biografteatrarnas verksamhet, är så-
37850: riski siihen nähden, että jonkun kohdan dan, att den lämnat ett tillfredsställande
37851: heidän filmissään ollessa rikoksellinen resultat. De stora missförhållanden, som
37852: koko filmi voidaan ottaa takavarikkoon. tidigare ofta omtalats, synas sålunda åt-
37853: Jos filmi on aikaisemmin tarkastettu, minstone icke numera finnas till, i varje
37854: katoo tämä riski. Tarkastuksen saaminen fall icke i sådan grad att de skulle påkal-
37855: lain puitteissa järjestetyksi ei pitäisi tuot- la ett ingripande i lagstiftningsväg.
37856: taa suuria vaikeuksia, kun kuten sanottu, Emellertid synes. det mig som om den
37857: minä luulen, että filmiteatterien omistajat konklusion utskottet drager av det jag här
37858: siihen halusta itsekin suostuisivat. Sitten citerat skulle vara i någon mån oriktig.
37859: on valtiolla myös verotuspolitiikkansa Om så förhåller sig som utskottet gör gäl-
37860: kautta mahdollisuus ·Suuressa maarassa lande, och varom jag för min del är över-
37861: vaikuttaa ei ainoastaan filmien laatuun, tygad, borde det väl vara onödigt att skri-
37862: vaan koko tähän liikkeeseen. Verotuspoli- da till en sådan petition, som uti utskot-
37863: tiikalla valtio voi tarkastusta ja valvon- tets senare kläm föreslås, genom viiken
37864: taansa ja sitä ohjausta, jonka se tahtoo man skulle påyrka en lag om preventiv
37865: puolestaan tälle liikehaaralle antaa, aivan övervakning av levande bildserier, m. a. o.
37866: riittävästi ja yksinkertaisin ja vähäisin eri lagstiftningsåtgärd, som skulle innebä-
37867: ja valtiolle halvimmin keinoin aikaansaa- ra ett avsteg från en viktig rättsgrundsats.
37868: da. Minä siis yhdyn sivistysvaliokunnan För min del och med hänvisning till vad
37869: mietintöön, ja ehdotan, että lakiehdotus jag nu haft äran yttra ber jag få före-
37870: hyljättäisiin. slå, jämte det jag omfattar den första
37871: klämmen, att den senare klämmen måtte
37872: Ed. J u u tila i ne n: Minä ajattelen förkastas.
37873: asiasta samaan tapaan, kuin edellinen pu-
37874: huja. Huomautan vielä, että valtio voi Ed. H. P u l k k i n e n: Käsilläoleva la-
37875: kyllä erinäisillä aloilla liiketoimintaa har- ki ehdotus ei suo mitään varmoja takeita
37876: joittaa, perustaa sähkötehtaita, sahoja ja . siitä, että eläviell'kuvien teatterien ohjel-
37877: muita senlaatuisia, mutta elävienkuvien misto tulisi sen johdosta entistä enemmän
37878: teatterien toiminta on monipuolinen ja vaa- ja puhtaasti palvelemaan kasvatuksellisia,
37879: tii jokainen teatteri hoitajaltaan sellaista tieteellisiä ja taiteellisia tarkoitusperiä.
37880: innostusta asiaan, jota valtion virkamie- Elävienkuvien esityksien jouduttua valtion
37881: __ ___________________________
37882: _::_ Lakiehdotus elävistäkuvista. ·-·-·-
37883: 655
37884:
37885:
37886: .haltuun tai sen välityksellä erikoisille mo- och fri konkurrens, är väl den sistnämnda
37887: nopooliyhtiöille ei suinkaan näiden puolel- överhuvudtaget att föredraga. När man
37888: ta tultaisi sivuuttamaan liikenäkökohtia här liksom rdgsm. Perälä ordar o:rri jobbe-
37889: vaan voiton toivossa yhä edelleen täytettäi- riets and:a, s01m gjort sig bred inom före-
37890: :siin sen yleisön toivomuksia, joka rakas- varande bransch, så är det förvånande, att
37891: taa jo valmiiksi turmellun maun mukaisia man icke finner lämpligt anbringa den
37892: sensatsionikuvia. Suuri osa nykyisistä synpunkten på andra områden av samhälls-
37893: valtiojärjestelmää kannattavista epäilee livet. Där det gäller medborgarnas liv och
37894: lakiehdotuksen hyödyllisyyttä sen takia, välfärd, där bör man ver kligen ingripa
37895: -että se ei takaisi valtiolle varmaa ja hyvää mot jobberiet, men icke är det här fråga
37896: voittoa. Osa sosialidemokraateista ja maa- om ett sådant område, där liv och välfärd
37897: laisliittolaisista, lakia puoltaen on sillä skulle sväva i fara, därest man ej skrede
37898: kannalla, että tämä puoli asiasta ratkeaisi till statssocialistiska åtgärder.
37899: hyvin silloin, kun valtio luovuttaisi yksin- Vad beträffar de inkomster man väntat
37900: oikeutensa yksityisille yhtymille. Tämä ei för staten genom monopolet, är också jag
37901: suinkaan asiaa parantaisi. Päinvastoin on övertygad om att desamma vida säkrare
37902: todennäköistä, että monapooliyhtiö huoma- erhållas genom det nuvarande skattesyste-
37903: tessaan, että sivistykselliset kuvat eivät met. De skulle kanske krympa ihop till
37904: .kylliksi tuo voittoa, entiseen tapaan näyt- ett intet, i händelse man skrede till den
37905: 'telisivät sellaisia. jotka takaavat kevyen föreslagna monDpoliseringen.
37906: yleisön suosion. Kun valtio joka tapauk- En omständighet, som i detta samman-
37907: sessa tahtoo filmiesityksistä hyötyä, ei se hang nog bör beaktas, är den, ·att man ge-
37908: voisi vastustaa yksityistä voittoa tavoitte- nom ingrepp från samhällets sida i hithö-
37909: levien monopooliyhtiöitten vaatimuksia. rande förhållanden kunde åstadkomma en
37910: Sensijaan todennäköistä on, että tämän gynnsam utveckling av biografteatrarnas
37911: lain tai kiinteän sensuurijärjestelmän avul- program. J ag åsyftar härvid främst att
37912: la tulisi porvarillinen valtio käyttämään rena undervisningsfilmer, sådana som
37913: oikeuttaan saattaakseen elävätkuvat mie- framställa vetenskapliga eller tekniska för-
37914: lensä mukaan kapitalistiluokan mukaista hållanden, borde i större utsträckning vin-
37915: poliittista agitatsioonia tukemaan ja estä- na plats på programmen. Såsom: också en
37916: mään sellaisten filmien esittämistä, jotka tidigare talare framhållit, kan denna ut-
37917: jollain tavoin valaisisivat työväen poliittis- veckling mycket kraftigt främjas genom
37918: ta katsantokantaa. Nä1n ollen tulee työväen- ett vida enklare medel, nämligen genom
37919: puolueen ryhmä äänestämään lain hylkää- skattepolitik, och jag ville lägga statsut-
37920: misen puolesta. Sivistysvaliokunnan mie- skottets ärade medlemmar TJå hjärtat att
37921: tinnössä olevan toisen lJOnnen ehdotusta, beakta denna omständighet. Man har re-
37922: -että eduskunta pyytäisi halli:tukselta laki- dan hittills på denna väg kommit till go-
37923: ehdotusta elävienkuvien kuvasarjain en- da resul tat, och man kan gå vidare. Man
37924: nakkotarkastuksesta tulee ryhmä vastus- har beskattat de konstnärliga filmerna
37925: tamaan. lindrigare än de övriga. Man borde taga
37926: ett steg till och låta rena undervisningsfil-
37927: Ed. W i i k: En tidigare talare konsta- mer vara skattefria.
37928: ierade med tillfredsställelse, att opinionen Sedan är det en annan omständighet,
37929: inom riksdagen förändrat sig. Såvitt jag som gör att jag m:åste ställa mig avvisan-
37930: 'förstår, är det fastmera tidsförhållandena de till lagförslaget, och det är de censur-
37931: som förändrat sig. När förslaget om den- bestämmelser, som ingå i detsamma. En
37932: na lag i tiden framställdes, hade man visst censur i avseende TJå filmerna är nog nöd-
37933: tänkt sig en ljus demokratisk utveckling vändig. ,Tag hyser visserligen icke samma
37934: här i landet, och man var böjd för att se farhågor som en del andra talare, vilka
37935: ljust TJå staten och allt vad den komme enligt min mening ha målat fula bilder
37936: :att företaga sig. Jag tänker att verkli- TJå väggen. Allt det där talet om ,svar-
37937: gen härutinnan opinionen förändrat sig och ta handen" och dylika sammanslutningar
37938: :att åtminstone den fraktion jag tillhör icke bland barn tror jag är behäftat med avse-
37939: .·är så benägen att anförtro vad som helst värd överdrift. J ag tror det i få fall skall
37940: när som helst i statens händer. Har man kunna påvisas, att filmerna vållat en ökad
37941: ;att välja mellan borgerlig statssocialism brottslighet, ty just de mycket omtalade
37942: 656 ·T:idiSit.aina Z4 p. ,Joka'lmuta.
37943: ·-~-·~~~--~~---
37944:
37945:
37946:
37947:
37948: förbrytarfilmerna äro ändå så moraliska grundlagar om allt möjligt och omöjligt..
37949: när allt kommer omkring. Alla sluta de Endast stadgandet om censur är av grund-
37950: ju med att dygden får sin belöning och lagsna.tur i denna lag. Det övriga lämpar
37951: den stygge brottslingen straffas. Om ett sig i vanlig lag, för att icke tala om de
37952: barn lär sig något brottsligt genom dem, många stadganden, som rätteligen skulle
37953: så är det på sin höjd en teknisk fint för ha sin plats i en administrativ förordning.
37954: utförande av ett brott, men näppeligen Jag instämmer, herr talman, i yrkandet
37955: väckes själva det brottsliga begäret genom på lagförslagets förkastande.
37956: en film. Vad som egentligen stött mig i
37957: fråga om dessa censurbestämmelser är, att Ed. S c h a u m a n: I likhet med herr
37958: det icke på något sätt framgår, att de av- Estlander ber jag att få uttala min fäg-
37959: sett endast filmernas moraliska och konst- nad över att man nu tämligen allmänt
37960: närliga halt, utan, såsom av propositionens tyckes hava övergivit tanken på detta
37961: motivering framgår, äro de jämväl avsedda statssocialistiska experiment. Måhända kan
37962: att användas i politiskt syfte, eller åtmin- man därav sluta till att över huvud de
37963: stone förutsättes att sådant k a n ske. Det- statssocialistiska ideerna i kammaren äro
37964: ta vore absolut förkastligt. Också inom på retur och att de gamla, unkna teorier-
37965: andra områden av samhällsiivet reder man na, om vilka det en gång här talades, börja..
37966: sig utan preventiv censur. Man har straff- komma till heders igen. Huru som helst,
37967: lagen till förfogande. Visserligen fruktar har i alla fall utskottet icke varit fullt
37968: jag icke heller, såsom någon tidigare tala- konsekvent. Det har velat bibehålla nå-
37969: re här, att en borgerlig regering skulle gonting, som fortfarande smakar statsso-
37970: missbruka statsmonopolet till att låta före- cialism, nämligen den preventiva. censu-
37971: visa endast borgerliga. kärleksäventyr, men ren, som enligt utskottet icke skall anord-
37972: i alla fall kunde missbruk i ett eller an- nas på frivillighetens väg, utan omhänder-
37973: nat avseende komma i fråga. Därför in- has av något slags statsmyndighet. J ag
37974: stämmer jag med herr Estlander därutin- för min del har i denna fråga samma åsikt
37975: nan, att den andra klämmen i utskottsbe- som herr Estlander och också herr Wiik
37976: tänkandet borde förkastas. J ag har också och ber att få understöda det förslag, som
37977: i utskottet företrätt denna mening, fastän har framställts av herr Estlander. Ut-
37978: jag icke ansett saken äga den betydelse, skottet säger, att den preventiva censur,
37979: att jag skulle till betänkandet ha fogat som nu av biografägarena har frivilligt
37980: reservation. Den nuvarande filmgransk- anordnats, lämnat tillfredsställande resul-
37981: ningen har fungerat tillfredsställande. Om tat. Men är utskottet säkert på att en så-
37982: i framtiden behov av en lag i ämnet gör dan preventiv censur, som utskottet vill ha,
37983: sig gällande, är det tid att då komma fram lämnar, också den, ett tillfredsställande
37984: med den. Tills vidare anser jag det vara resultat? När man har någonting som är
37985: obehövligt. bra skall man icke kasta bort det och börja
37986: Det finnes yttermera. ett skäl, som gör experimentera med något, om vilket man
37987: att jag måste ställa mig absolut avvisan- icke vet, huruvida det utfaller lyckligt
37988: de till detta lagförslag. Om det antages, eller ej.
37989: är det den sextiofjärde ,grundlagen, som
37990: riksdagen antagit sedan början av år 1917, Ed. V i r k kun en: Mitä itse pääasiaan
37991: och sextiofyra grundlagar inom mindre än tulee, olen tullut hyvin vakuutetuksi siitä,
37992: sex år är för mycket. Detta förslag är että valtion on pysytteleminen itse tämän
37993: typiskt i sitt slag. Det är en blandning filmiliikkeen ulkopuolella. Puhumattakaan
37994: av likt och olikt, som allt skall fastlåsas siitä, että valtio voisi siitä itselleen kar-
37995: med grundlagshelgd. Det skall sålunda i tuttaa tuloja, on päinvastoin varmaa, että
37996: republiken Finlands grundlag vara stad- valtiolta sellaisessa liikeyrityksessä hupe-
37997: gat, att ett barn icke efter kl. 7 på kväl- nisi melkoinen määrä niistäkin tuloista,
37998: len får gå på levande bilder. Dessa mer jotka sillä elävistäkuvista nykyään on.
37999: eller mindre viktiga stadganden skola icke Pyysin kuitenkin puheenvuoroa saadakse-
38000: kumia förändras annoriedes än med an- ni puolustaa sivistysvaliokunnan toista
38001: vändande av sådan kvalificerad majoribt, pontta. On mielestäni sekä asianmukaista
38002: som L. 0. för ändring av grundlag stad- että luonnollista, että se vapaaehtoinen
38003: gar. Det är ett ofog detta, att stifta ennakkotarkastus, jonka alaisiksi filmiliik-
38004: Kansainliiton liittosopimuksen artiklat.
38005:
38006: keet nykyään ovat alistuneet, tulee lail- Äänestyksessä annetaan 112 jaa- ja 68
38007: listetuksi. Saattaahan sen toteuttamisessa ei-ääntä.
38008: ajatella myöskin toisia toimia, kuin varsi-
38009: naista enrrakkosensuuria. Voihan ajatella P u h e m i e s: Eduskunta on siis hyväk-
38010: sitäkin, että valtio lainsäädännöllä tarjoaa synyt sivistysvaliokunnan mietinnössä ole-
38011: filmiliikkeille tilaisuuden edelleenkin käyt- van toisen ponnen.
38012: tää tällaista vapaaehtoista ennakkotarkas-
38013: tusta, jotta siinä tarkastetut filmit tulisi- Asia on loppuun käsitelty.
38014: vat vapautetuiksi takavarikoimisen uhalta.
38015: Ei missään tapauksessa käy päinsä, että kun
38016: kerran eduskunnassa on kiinnitetty asiaan 6) <Ehdotuksen Kansainliiton liittosopimuk-
38017: huomiota, jätettäisiin tämä tarkastusliike sen •erinäisten !ll,rtikl.ain muuttamis.esta
38018: kokonaan omien voimiens·a varaan, vaan
38019: kyllä asia on laillistutettava, mikäli se sisältävän hallituksen esityksen n:o 8 joh-
38020: kuuluu valtion toiminta-alaan. Kannatan dosta laadittu ulkoasiainvaliokunnan mie-
38021: myöskin tätä toista pontta. tintö n:o 1 esitellään ainoaan käsi t-
38022: t el y y n.
38023: Keskustelu julistetaan päättyneeksi.
38024: Puhemies: Mitä ulkoasiainvaliokun-
38025: Puhemies: Nyt on toimitettava lip- nan mietinnön 2 sivulla oleviin ponsiin
38026: puäänestys lakiehdotuksen hyväksymises- tulee, niin tehdään niistä päätös erikseen
38027: tä tai hylkäämisestä. ,Jos lakiehdotus tu- huomioonottaen, että jos ensimäinen ponsi
38028: lee hylätyksi, tehdään päätös toisesta pon- tulee hylätyksi, raukeaa myös toinen ponsi.
38029: nesta.
38030:
38031: Sihteeri lukee Keskustelu:
38032:
38033: äänestysesityksen: Ed. L å n g s t r ö m: Ne muutokset, joita
38034: ehdotetaan tässä esityksessä Kansainliiton
38035: Joka hyväksyy puheenaolevan lakieh- liittosopimukseen tehtäväksi, ovat sitä laa-
38036: dotuksen, sellaisena kuin eduskunta on sen tua ja niin vähän merkityksellisiä, että
38037: 1921 vuoden valtiopäivillä lepäämään jä- niihin ei ole syytä kajota. Mutta sensi-
38038: tettäväksi hyväksynyt, äänestää ,jaa"; jaan on syytä lyhyesti tarkastaa tämän
38039: Kansainliiton luonnetta siinä mielessä,
38040: joka ei sitä hyväksy, äänestää ,ei". Jos
38041: vähintään 2/3 annetuista äänistä on jaa.- kuin mietintöön liitetyssä vastalauseessa
38042: esitetään ja tarkastaa, onko tälle maalle
38043: ääniä, on ehdotus hyväksytty, :mutta muu-
38044: mitään etua ja vastaavaa hyötyä kysy-
38045: ten se on hylätty.
38046: myksessä olevaan liittoon kuulumisesta.
38047: Ääne~tyksessä annetaan 31 jaa- Ja 156
38048: Mitä ensiksi tulee niihin kustannuksiin,
38049: ei-ääntä. jotka Suomen kuulumisesta Kansainliit-
38050: toon laukeavat maan maksettavaksi, ovat
38051: Puhemies: Eduskunta on siis hylän- ne siksi huomattavia summia, että niin
38052: nyt sanotun lakiehdotuksen. köyhälle maalle, kuin Suomi on, on syytä
38053: tarkalleen laskea minkälaisia veroja. se suo-
38054: Puhemies: Tulisi äänestettäväksi rittaa. Ensi vuoden tulo- ja menoarvioon
38055: sivistysvaliokunnan mietinnössä olevasta on laskettu Kansainliitolle menevä määrä-
38056: toisesta ponnesta, jota ed. Estlander usei- raha 3,600,000 markaksi, joka määräraha
38057: den muiden kannattamana on ehdottanut on ikäänkuin kaivoon heitettynä ja lisää
38058: hy lä ttä väksi. luonnollisesti köyhän kansan jo muutenkin
38059: raskasta verotaakkaa, kun sensijaan, jos.
38060: tämä summa käytettäisiin johonkin yleis-
38061: Äänesty.s ja päätös: hyödylliseen tarkoitukseen, esim;. asuntojen
38062: rakentamiseen asunnottomille, niin olisi se
38063: Ken hyväksyy sivistysvaliokunnan eh- toimenpide, jolla ainakin jossain määrin
38064: dotuksen, äänestää ,jaa"; jos ,ei" voittaa, helpoitettaisiin tämän maan köyhän kan-
38065: on ed. Estlanderin ehdotus hyväksytty. san raskasta ja muutenkin vaikeaa asemaa.
38066: 83
38067: 658 'T.1hsttain<a 2'4 ,p. ,Jokallrnuta.
38068:
38069: ja voitaisiin pelastaa monta maantielle jou- ole edes tarkoitettukaan kaikkien kansojen
38070: tunutta työläisperhettä uhkaavan talven keskeiseksi liitoksi ja sen rakenne on aivan
38071: kynsistä lämpimän katon alle. epäkansanvaltainen. Jo se tilanne, jossa
38072: Kansainliiton luonnehan on selvästi im- liitto luotiin, osoittaa liiton oikean luon-
38073: perialistinen. Sehän ei ole oikeastaan teen. Sitä eivät ole perustaneet rauhanaat-
38074: muuta kuin maailmansodassa voittaneiden teen ajajat, vaan sodassa voittaneitten val-
38075: valtioiden anastusliitto, jonka pääpyrki- tojen valtiomiehet. Sen säännöt ovat sen
38076: myksenä on Versaillesin häpeällisen rosvo- perustajat itsevaltaisesti laatineet omien
38077: rauhan toteuttaminen. Liittosopimuksen tarkoitustensa mukaiseksi ja näihin sään-
38078: 4 § osoittaa selvästi tämän Kansainliiton töihin on liittoon liittyvien kansain ilman
38079: luonteen. Tässä 4 §:ssä mainitaan neuvos- muuta alistuttava. Paitsi liiton perusjäse-
38080: ton muodostavan liittoutuneiden ja niihin niä, sodassa voittaneita valtoja ja niitten
38081: yhtyneiden päävaltioiden sekä liiton nel- liittolaisia, on sen jäseniksi kutsuttu jouk-
38082: jän muun jäsenen edustajat. Nämä viisi ko puolueettomia valtoja, mutta useita
38083: päävaltaa Yhdysvallat, Englanti, Ranska, maailman taloudellisessa ja sivistyselämäs-
38084: Italia ja Japani valitsevat 5 edustajaa tä- sä mitä tärkeimpiä valtoja on sulettu liiton
38085: hän Kansainliiton neuvostoon, kun sensi- ulkopuolelle. Tosin on olemasssa se mah-
38086: jaan toiset vallat, niin monta kuin niitä dollisuus, että nekin pyynnöstä voivat
38087: kaikkiaan yhteensä onkiln, saavat valita päästä liiton jäseniksi, mutta vain siksi
38088: kaikkiaan ainoastaan 4 edustajaa. (Vasem- nöyryyttävillä ehdoilla, ettei voida odottaa
38089: malta: On tuoreempia ilietoja.) Tämän mu- niitten liittoon yhtymistä. Niin kauvan
38090: kaan on siis itsestään selvää, että kun edus- kuin esim. Saksa on liiton ulkopuolella, ei
38091: tussuhteet neuvostossa ovat tällaiset, niin liittoa voida pitää kansainliittona eikä siltä
38092: ei siellä ole pienillä valloilla, sellaisilla voi odottaa senmukaista toimintaa, vaan
38093: kuin Suomi esim. minkäänlaista mahdolli- täytyy sitä pitää valtiollisena liittona, jon-
38094: suutta saada ääntään kuuluville, vielä vä- ka kärki on suunnattu liiton ulkopuolelle
38095: hemmän voi se vaikuttaa siellä päätöksien sulettuja valtoja vastaan."
38096: syntymiseen. Näin ollen jäävät pienet val- Edelleen sanoo ed. Helo tässä vastalau-
38097: tiot kansainliitossa kokonaan toisarvoisiksi seessa: ,Kun siis kansainliittoa ei mieles-
38098: tekijöiksi, suurvaltojen nöyriksi lakeijoiksi, täni ole pidettävä :minään todellisena kan-
38099: sellaisiksi konstiukoiksi (Puhemies koput- sainliittona, vaan valtiollisena liittona,
38100: taa), joita suurvallat narusta vetämällä joka on perustettu maailmansodan päättä-
38101: saavat sätkyttelemään koipiaan ... neen väkivaltarauhan tukemiseksi, ja kun
38102: liitto on mahdollisimman epäkansanvaltai-
38103: Puhemies, koputtaen: Pyydän puhu- nen ja sen säännöt tekevät vaikeaksi, jollei
38104: jaa käyttämään arvokkaampaa kieltä. suorastaan mahdottomaksi liiton kehittämi-
38105: sen todelliseksi kans·ainliitoksi, en katso
38106: P u h u j a: SiHoin kuin tämä kysymys oikeaksi, että Suomi puolueettomuudestaan
38107: kansainliittoon liittymisestä oli arkaisem- luopuen yhtyisi tähän valtaliittoon." Näin
38108: min eduskunnassa esillä, tuotiin eriäviä sanoo ed. Helo tässä vastalauseessaan, jo-
38109: mielipiteitä tähän liittoon liittymisestä. hon pääpiirteissään voi vielä nytkin tänä
38110: M. m. ed. Helo on mukaan liittämässään päivänä yhtyä. Ikävä kyllä, että kun asia
38111: vastalauseessa vastustanut tähän kansain- oli ulkoasiainvaliokunnassa esillä, ei siellä
38112: liittoon liittymistä koko hyvillä perusteil- noussut yhtään ainoaa sosialidemokraattia
38113: la. Ed. Helo mainitsee täällä vastalau- edes tälle kannalle asettumaan kansainliit-
38114: seessaan: ,Jotta kansainliitto voisi toteut- toon nähden. Täytyy siis todeta, että sosi-
38115: taa niitä toiveita, joita siihen on kiinni- alidemokraatit todellakin ovat tässä suh-
38116: tetty, tulisi liiton ennen kaikkea olla perus- teessa taantuneet.
38117: tettu rauhanaatteen pohjalle ja. sen tulisi Kuten tämä osoittaa, ei Suomella siis
38118: olla yleinen, joka sulkee piiriinsä kaikki ole mitään etua tai hyötyä kansainliittoon
38119: kansalaiset, ja sen sisäisen rakenteen tuli- kuulumisesta, vaan päinvastoin aiheuttaa
38120: si perustua jyrkä'sti kansanvaltaiselle poh- se suuria rahamenoja jäsenmaksujen lillUO-
38121: jalle. Se liitto, joka nyt käyttää kansain- dossa ja saattaa siihen kuuluminen maan
38122: liiton nimeä, ei täytä näitä vaatimuksia. kokonaan kansainliittoa hallitsevien suur-
38123: Sitä perustettaessa ovat määräävinä rau- valtojen pyyteitten välikappaleeksi, josta
38124: hanaatteelle vieraat näkökohdat. Sitä ei saattaa olla seurauksena maan viskautumi-
38125: Kansainliiton liittosopimuksen artiklat. 659
38126: ----------------------------
38127: nen hyvinkin va:kavien kansainvälisten muille kansoille, jotka kuuluvat Kansain-
38128: selkkausten temmellykseen. · liittoon, ne ovat vielä rasittavammat. Kan-
38129: Kun kieltäytyminen ratifioimasta teh- sainliiton viime kuun viimeisinä päivinä
38130: tyjä sopimuksia tietää liittosopimuksen hyväksytyn budjetin mukaan ovat liiton
38131: "26 §:n mukaan sitä, että jäsenyys liittoon menot vuonna 1923 kyllä 25,673,508 fran-
38132: nähden lakkaa olemasta voimassa, niin voi- gia. Siis jokseenkin suuri summa. Mutta
38133: daan tätä tilaisuutta käyttää hyväksi irti- tässä on muistettava, että tällä summalla
38134: :Sanoutumiseen sanotusta liitosta, johon ylläpidetään ei ainoastaan Kansainliiton
38135: kuulumisesta, niinkuin edellä olen toden- sihteeristö ja liiton työtoimisto ja Kan-
38136: nut, ei tämän maan työväelle ja työväen- sainliiton monilukuiset tilapäiset ja vaki-
38137: luokalle ole minkäänlaista hyötyä, vaan naiset toimikunnat, vaan myöskin pysy-
38138: päinvastoin vahinkoa. Tämän perusteella väinen oikeusistuin Haagissa. Koko tuo
38139: -ehdotan, että eduskunta hyväksyisi ulko- laaja koneisto satoine virkamiehineen on
38140: :asiainvaliokunnan mietintöön n:o 1 liite- nyt täydessä työssä. Maksuperusteiksi,
38141: tyn vastalauseen ponnen, joka kuuluu näin: minkä mukaan Kansainliittoon kuuluvat
38142: ,että eduskunta epäisi n. k. kansainliiton valtiot ottavat osaa kustannuksiin, on nyt
38143: toisen liittokokouksen päättämän liittosopi- hyväksytty väkiluku ja valtion rahallinen
38144: muksen erinäisten artiklain muutosten rati- voima ja sen mukaan on koetettu oikeu-
38145: fioimisen". denmukaisesti jakaa näitä eriä. Ennenkuin
38146: Suomi on ehtinyt ratifioida vuonna 1921
38147: Ed. Voionmaa: Kun ed. Långströmin hyväksyttyä taksaa, on sen osuus nyt li-
38148: ja ed. Lampisen vastalauseessa on esitetty sätty 5 maksuyksiköstä 10:een -- siis
38149: siksikin syyttäviä mielipiteitä Suomen melkoinen lisäys. Sitä vastaan on meidän
38150: Kansainliittoon kuulumista vastaan, niin taholtamme tehty kyllä vastaväitteitä,
38151: katson minä, jolla on ollut tilaisuutta mutta kohtuuden nimessä ei siitä voitu
38152: käydä paikanpäällä ottamassa selvää tästä päästä pois, koska monet heikommat maat
38153: liitosta, velvollisuudekseni lausua käsityk- ottivat kantaakseen suhteellisesti suurem-
38154: seni siitä ja onko Suomen siihen edelleen pia eriä. Tämä merkitsee sitä, että Suomi
38155: kuuluttava vai ei. Itse asiassahan sellai- tulee tulevana vuonna maksamaan luullak-
38156: sen mielipiteen ilmaiseminen minun puo- seni jotakuinkin äsken kuullun summan.
38157: leltani saattaa olla turhaa siihen nähden, Mutta joka tapauksessa summa tulee ole-
38158: ·ettei ole miltään muulta taholta kuin nyt maan pienempi kuin se, mikä nykyään
38159: asken mainitsemaltani esitetty mitään vas- maksetaan, kun maksu on tapahtunut maa-
38160: taväitteitä Kansainliittoon kuulumista vas- ilman postiyhdistyksessä käytetyn jakope-
38161: taan. Nekin epäröivät mielipiteet, joita rusteen mukaan. Siis uuden järjestelmän
38162: "keväällä 1920 tässä suhteessa oikeiston mukaan Suomen menot Kansainliiton vuok-
38163: puolelta lausuttiin, eivät ole tietääkseni si tulevat ensi vuonna olemaan vähemmät
38164: sen jälkeen ainakaan valtiopäiväasiakir- kuin ne nykyään ovat. Ja jos tullaan nou-
38165: joissa esiintyneet, mistä minä vedän sen dattamaan sitä suurta säästäväisyyttä,
38166: johtopäätöksen, että silläkin taholla vähi- jonka tärkeyttä monelta monituiselta ta-
38167: tellen on tultu huomaamaan, että Suomen holta Kansainliiton viime kokouksessa pai-
38168: ·on tuohon liittoon kuuluttava. Mutta kun nostettiin, niin on toivottavaa, että vero-
38169: nyt on niinkin raskauttavia väitteitä esi- kuorma, joka kansoja tässä suhteessa rasit-
38170: tetty kuin ed. Långströmin ja ed. Lampi- taa, tulee helpponemaan. Jos vielä valuut-
38171: sen vastalauseessa on tehty lienee syytä taolot paranevat, niin sitä myötenhän mei-
38172: hiukkasen koettaa valaista asiaa. dän kannettava kuorma vähenee. Enkä
38173: Kiinnitän ensin huomiota vastalauseen- luule, että Suomen on syytä kovin paljon
38174: tekijän ensimäiseen väitteeseen, että nimit- naukua tuon verokuorman raskautta, kos-
38175: täin Kansainliiton ylläpitämiseen menevät kapa Kansainliiton koko menosääntö tule-
38176: säännölliset ja ylimääräiset jäsen m a k- vaa vuotta varten ei tee sentään muuta
38177: s u tj; ovat ylenmäärin rasittavat meidän kuin neljännesosan yhden tavallisen taiste-
38178: maamme veronmaksajille, varsinkin nyky- lulaivan rakennuskustannuksista, jollaisia
38179: ään vallitsevain tälle maalle epäedullisten valtiot kuitenkin rakentelevat kuinka pal-
38180: valuuttaolojen takia. Myönnän, että ne jon hyvänsä ja jollaisia täällä Suomessakin
38181: -ovat ylen rasittavat. Mutta useimmille saadaan ruveta rakentamaan, ellemme kai-
38182: 660
38183:
38184:
38185: kiila mahdollisilla keinoilla, mitä käytet- si. Siellä ovat tosiaankin pääsemässä kan-
38186: tävissä suinkin on, työskentele sen rau- sanvaltaisemmat käsittelytavat asiain kä-
38187: hanohjelman hyväksi, jota Kansainliitossa sittelyssä vallalle.
38188: koetetaan ainakin jossakin määrin ajaa. Mutta vastalauseen tekijäin pääväite ei
38189: Minä siis katson, ettei ole syytä tässä koh- kaiketi olekaan se, että Kansainliitto olisi
38190: den muistutuksen tekemiseen. Kuorma on liian kallis ja epäkansanvaltaisella tavalla
38191: raskas, mutta se on kannettava. Se on kan- kokoonpantu, vaan pääväite esiintyy vas-
38192: nettava erittäinkin, jos osoittautuu, ettei- talauseen toisessa ja kolmannessa kohdassa,.
38193: vät rahat mene hukkaan. Ja luulenva, joissa väitetään, ,että liiton jäsenyys vel-
38194: etteivät ne siellä hukkaan mene. voittaa määrätynsumuisien sotavoimain yl-
38195: Tässä kyllä edellinen vuhuja teki sen läpitämiseen, jotka sotavoimat nielevät sa-
38196: ylimalkaisen muistutuksen, joka kyllä on toja miljoonia, ja ovat käytettävissä sekä
38197: kuultu jo vuonna 1920, nimittäin että i m p e r i a l i s t i s i i n h y ö k k ä y s t a r-
38198: Kansainliiton rakenne on suuressa määrin k o i t u k s i i n että maan työväen-
38199: epäkansanvaltainen ja että se on jo tuo- 1 u o k a n s o r t a m i s e k s i ja että jäse-
38200: mittu kuolemaan ja mitättömyyteen, sen nyys velvoittaa aliistumaan imperialistis-
38201: ne u v o s t o s s a kun on muka 5 suurval- hm suurvaltain kaikkiin sotaisiin suunni-
38202: taa ja 4 vuolueetonta valtaa, mistä edelli- telmiin ja täten tekee Suomen pelkäksi vä-
38203: nen puhuja teki sen johtopäätöksen, että likappaleeksi noiden riistäjävaltioiden it-
38204: koko Kansainliitto on suurvaltain johdet- sekkäille pyyteille". Minä voin yhtyä tä-
38205: tavana. Niin ei kuitenkaan asia ole, sillä hän arvosteluun siinä suhteessa, että maa-
38206: pysyviä jäseniä Kansainliiton neuvostossa ilmassa nykyään olevat sotavoimat ja kan-
38207: on vain neljä, nim. Englanti, Ranska, Ita- soja rasittavat sotataakat nielevät, ei sa-
38208: lia ja Japani ja tänä vuonna lisättiin neu- toja miljoonia, vaan tuhansia miljoonia.
38209: voston määräaikaisten jäsenten lukumäärä Imperialismia on ilmeisesti olemassa maa-
38210: kuuteen, jotenka niillä on nykyään enem- ilmassa hyvin laajassa mittakaavassa. Eikä
38211: mistö siellä. Siellä nimittäin äänestetään se luonnollisesti voi olla tuntumatta Kan-
38212: maiden mukaan. Määräaikaisten jäsenten sainliitossakaan, joka on niiden samojen
38213: joukossa on sellaisia maita kuin Ruotsi, Europan valtioiden kokous. Totuus vaatii
38214: Uruguay, Kiina, Espanja ja Brasilia, ja lausumaan senkin, että yksin niissä aseista-
38215: sitten vielä Belgia. Näistä useat ovat ol- riisumissuunnitelmissa, jotka hyväksyttiin
38216: leet maailmansodassa puolueettomia, eikä Genevessä viime kuussa, on useita sellai-
38217: niitä yleensä voine syyttää kovinkaan im- sia kohtia, joissa huokuu liittolaisvaltain
38218: perialistisiksi valtioiksi. Toiset niistä ovat henki. Esim. siinä kohdassa, jossa tehos-
38219: hyvin heikkoja valtioita. Ainoastaan Bel- tetaan sitä, että tulevat garantiasuunnitel-
38220: gia on osoittanut seuraavansa jonkin ver- mat eivät saa millään tavoin saattaa te-
38221: ran yksipuolista politiikkaa. Mutta yleen- hottomiksi voimassaolevia rauhansopimuk-
38222: sä täytyy sanoa, että ei tämä todista sitä, sia, ja siinä kohden jossa sanotaan, että maa-
38223: että suurvallat olisivat Kansainliiton neu- ilmassa on saatava aikaan, ennenkuin aseis-
38224: vostossa tahtoneet itsellänsä pitää ehdotto- tariisumisohjelma voidaan toteuttaa, ,hä-
38225: man määräysvallan. Sen käsityksen aina- vitettyjen seutujen korjaus", minkä kaiken
38226: kin minä sain, että noiden määräaikaisten kyllä tiedämme tähtäävän erääseen mää-
38227: jäsenten vaali neuvostoon tapahtui suuressa rättyyn asiaan.
38228: määrin aivan vastoin suurvaltain tahtoa. Mutta kuitenkin siitä huolimatta rohke-
38229: Se meni toiseen suuntaan, kuin eräältä ta- nen väittää, ettei Kansainliitto sittenkään
38230: holta oli laskettu. Jos vielä otamme huo- ole tarkoitettu olemaan eikä ole mikään
38231: mioon, että Kansainliittoon kuuluu ny- imperialismin väline, vaan että se pyrkii,
38232: kyään kuudettakymmenettä valtiota, jois- vakaumukseni mukaan, osittaisella menes-
38233: ta ainoastaan harvat ovat suurvaltoja, ja tyksellä poistamaan nykyään vallitsevia.
38234: että äänestykset, kun tulevat kysymykseen, nurinkurisia oloja valtioiden välisissä suh-
38235: tapahtuvat valtioiden luvun mukaan, niin teissa ja maailman kansoja vainavaa mili-
38236: emme voi mitenkään sanoa, että liiton si- tarismia. Tarvitsee vain lukea itse Kan-
38237: sällinen rakenae on epäkansanvaltainen. sainliiton p e r u s s o p i m u k e n p ä ä-
38238: Se on suuressa määrin kansanvaltainen ja p y k ä l i ä, niin selviää, että Kansain-
38239: on kehittymässä yhä kansanvaltaisemmak- liitto on syntynyt siinä tarkoituksessa, ett!L
38240: Kansainliiton liittosopimuksen artiklat. 661
38241: ------------------------------------
38242:
38243: :Saataisiin rauhantyö alulle. Perussopimuk- ovat senlaatuisia, että niitä voidaan tilas-
38244: :Sen 8 §: ssähän selvästi sanotaan, että lii- tollisesti käsitellä. Tässä on useampia
38245: ton jäsenet selittävät tunnustavansa, että kymmeniä valtioita ja siinä on niiden so-
38246: muhan säilyminen vaatii rajoittamaan kan- takustannukset laskettuna tieteellisen tar-
38247: salliset varustukset siihen vähimpään mää- kasti. Minulla on ollut tilaisuutta seurata
38248: rään, mitä tarvitaan kansallisen turvalli- yksityiskohtaisesti tätä työtä ja olen näh-
38249: suuden vuoksi ja kansainvälisten sitoumus- nyt, että siinä on käytetty ensiluokkaista
38250: ten käyttämiseen yhteisesti toimittaessa. ja luotettavaa aineistoa. Ne ovat paraat
38251: Mutta on huomattava, että tästä ei seu- tiedot, mitä on tältä alalta saatavissa, ne
38252: raa suinkaan, niinkuin vastalauseen teki- ovat ensimäiset tiedot laatuansa, sillä Eu-
38253: jät väittävät, velvollisuus määrätynsuu- ropassa. ei ole ennen julkaistu tämmöisiä
38254: ruisten sotavoimain ylläpitämiseen, sillä tietoja. Kansainliitto on tahtonut vetää
38255: Kansainliitto ei voimassaolevien säännös- esille ne ja verrata ei ainoastaan armeijan
38256: ten mukaan ensinkään määrää näitä asioita. sotakustannuksia ennen mailmansotaa ja
38257: Se vain laatii aseittenvähennyssuunnitel- nyt vuonna 1922 tai tilivuonna 1922-1923
38258: mia, jotka se alistaa eri valtioiden hyväk- sikäli, kuin tietoja on ollut saatavissa.
38259: syttäviksi, ja sitten se vaatii valtioilta, Tauluissa on verrattu niitä ei ainoastaan
38260: että ne ilman Kansainliiton suostumusta absoluuttisesti keskenänsä, vaan myöskin
38261: Bivät s u u r e n n a armeijoitaan. Näkee- silmälläpitäen rahan ostokykyä kussakin
38262: hän siitä, että tarkoitus on ollut saada so- maassa, vieläpä rahan ulkomaista vaihto-
38263: tajoukkoja pienennetyiksi niin paljon, kuin arvoa Amerikan dollareihin verraten. Ja
38264: mahdollista. Mitä siihen tulee, että Kan- tulokset osoittavat, että sotakustannukset
38265: sainliitto veivoittaisi eri valtioiden sota- ovat kyllä suhteellisesti pienentyneet mel-
38266: voimat toimimaan liiton puolesta, niin ei kein kaikissa maissa, mutta että tämä pie-
38267: Kansainliiton perussäännöissä löydy mitään ·nentyminen ei ole ollut todellista vaan joh-
38268: semmoista velvoittavaa pykälää. Siinä tunutta siitä, että vuodesta 1920 alkaen on
38269: kohdassa, joka tätä koskee, sanotaan vain, tapahtunut suuri hintojen aleneminen; var-
38270: Bttä liitto voi e h d o t ta a eri mai- sinkin sotatarpeet ovat nyt halvempia
38271: den hallituksille millä tavoin ne ottaisivat kuin silloin, kuin niitä kovasti tarvittiin.
38272: Dsaa, jos tulee kysymykseen aseellinen toi- Mitä tulee siihen, kuinka suuren osan so-
38273: minta kansainliiton päättämässä rauhan tamenot tekevät eri maiden budjeteista,
38274: ylläpitämistoiminnassa. Siihen suuntaan niin näkee tästä, että on semmoisia valtioi-
38275: on luettava ja ymmärrettävä Kansainlii- ta, joissa sotamenot tekevät 28-30 % bud-
38276: ton perussopimus;- se on sen selvin sanoin jetista. Omituista kyllä on Sveitsi yksi
38277: .sanottu tarkoitus. Mutta sen muistutuksen niitä maita, jonka sotilasbudjetti on kaik-
38278: voi tehdä, että kaikki tuo ei ole riittävän kein suurimpia; onpa eräitä maita, joissa
38279: tarkoin säännöstelty. Pykälät ovat vain tätä nykyä sotilasmenot ovat 43,8, jopa
38280: hurskaita toivomuksia; monta kertaa, sen- 44 % budjetista. Suomen sotilasmenot te-
38281: hän tiedämme, eivät sanat ilmaise oikeita kevät tämän mukaan 14,1 % valtiomme
38282: ajatuksia. budjetista vuonna 1922.
38283: Olkoon kuinka tahansa, niin yhtä- Täs-sä on tahdottu vetää siis esille kaik-
38284: kaikki Kansainliitto nykyänsä työskente- kein nähtäväksi ja arvosteltavaksi Euro-
38285: lee a s e i s t a r i i s u m i s e n hyväksi. Se pan valtioiden sotavarustukset. Tätä toi-
38286: on ollut pääkysymys tämän liiton tähän- mintaa ei voitane pitää militaristisena,
38287: astisessa toiminnassa. Eikä se toiminta ole vaan päinvastoin se minusta osoittaa, että
38288: ollut ihan arvotonta. Itse armeijain vä- Kansainliiton piirissä tahdotaan rehelli-
38289: hentäminen tosin ei ole ollut suuremmassa sesti pyrkiä asevarustusten vähentämiseen,
38290: määrässä mahdollista. Mutta Kansainliitto vaikkapa valitettavasti sen voimat ovatkin
38291: Dn jo vuosi sitten laatinut ohjelman, jonka pienet sen ankaran vastustuksen ja sen pai-
38292: mukaan se on v:aatinut kaikilta jäsenval- navan taakan alla, minkä alaisena tuon
38293: tioilta tarkkoja tietoja niiden armeijan suu- heikon laitoksen täytyy työskennellä.
38294: ruudesta ja sotilaskustannuksista ja se on Kansainliittoa itseänsä ei voi syyttää siitä,
38295: vetänyt ne julkisuuteen kaiken mailman että siltä puuttuisi harrastusta.
38296: nähtäväksi ja arvosteltavaksi. Minulla on Mutta vielä enemmän, Kansainliitto on
38297: edessäni yhteenveto niistä tuloksista, jotka kiinnittänyt huomionsa myöskin ase 1-
38298: 662
38299:
38300:
38301: den y k s i t y i s v a l m i s t u k s e e n, nalla. Tässä nyt kyllä tuntuu jälleen suu-
38302: joka on osoittanut olevansa yksi maailman- ressa määrin ranskalaista vaikutusta. Al-
38303: sodan ikävimpiä jätteitä ja josta muiden kuperäinen ehdotus, joka Kansainliitossa
38304: muassa on ollut seurauksena että orjuus esitettiin, sisälsi sen, että ilman muita
38305: on ruvennut uudelleen kukoistamaan laa- mutkia olisi ryhdyttävä vähentämään ase-
38306: joissa Afrikan osissa sentähden, että Eu- varustuksia ja tätä aatetta ajettiin erittäin
38307: roppa valmistaa ja myy aseita sikäläisille englantilaiselta· taholta hyvin ymmärret-
38308: kansoille. Nyt nuo kansat tahtovat näyt- tävästä syystä, koskapa Englanti suureksi
38309: tää, että hekin osaavat seurata Europan osaksi jo on riisuutunut aseista, Ranskan ja.
38310: sivistyskansojen esimerkkiä, ja ne ovat Venäjän jäädessä Europan militaristisim-
38311: ryhtyneet käyttämään aseitaan tavalla, miksi ja aseistetuimmiksi valtioiks1. Ellei
38312: joka on noille luonnonkansoille suureksi näitä kahta hl:irvittävää militaristista val-
38313: turmioksi ja onnettomuudeksi. Kansain- tiota olisi olemassa suurine armeijoineen~
38314: liitto on kuitenkin paljastanut tämänkin to- niin Kansainliiton työ aseistariisumisen hy-
38315: siasian, vetänyt sen julkisuuteen ja vaati- väksi edistyisi aiv11n varmaan paljon no-
38316: nut toimenpiteisiin ryhdyttäväksi tämän peammin. Mutta Länsi-Europassa Rans-
38317: maailmaa häpäisevän mustan tahran pois- kan suuret sotavarustukset pelottavat val-
38318: tamiseksi. En minä voi tätäkään pitää ko- tioita, Itä- ja Keski-Europassa taas Venä-
38319: vin militaristisena tekona. jän suuret aseistukset säikyttävät niin, että
38320: Sitten on Kansainliiton puolesta koetettu jokseenkin yleinen tuntuu Kansainliiton
38321: pitää huolta siitä, että kaikkialla maail- valtioitten kesken olevan se mielipide, että
38322: massa saataisiin 1 i i a 11 i se t a se v a- sitä myöten kuin niiltä vaaditaan aseista-
38323: r a s t o t hävitetyiksi, koska Kansainliiton riisumista, sitä myöten on niille annettava
38324: piirissä aivan oikein on huomattu, että takeita, etteivät nämät suuret asemah,tajat
38325: siellä, missä asevarastoja, semminkin yksi- niiden kimppuun hyökkää.
38326: tyisiä varastoja on, siellä myös asustaa mi- Ettei Kansainliitto itse näissä pyrkimyk-
38327: litaristinen henki. Itsekseni minä olisin sissänsä ole aivan niin epäkansanvaltainen
38328: toivonut, että Kansainliitto olisi kiinnittä- kuin väitetään, ilmenee siitä, että Kansain-
38329: nyt huomiota niihin asevarastoihin, joita liiton kokouksissa kuulee esitettävän jok-
38330: tässä maassa löytyy ja jotka täällä yllä- seenkin täydellisiä suunnitelmia aseista-
38331: pitävät militaristista henkeä ja rakentavat riisumiseksi. Niinpä esim. Tanskan porva-
38332: aseistariisuutumisaatteelle vaikeuksia. Mut- rillinen entinen sotaministeri esitti Kan-
38333: ta siitä ei Kansainliitossa näy olevan tie- sainliitossa sitä kantaa, ettei Europan rau-
38334: toakaan, että täällä senumQista suurta yksi- hasta tule milloinkaan mitään, ellei hävi-
38335: tyistä asestautumista on olemassakaan. tetä sitä alkulaitosta, josta kaikki asevalta
38336: Minä en tahdo luetella tämän useampia johtuu, nim. asevelvollisuutta. Minä it-
38337: toimenpiteitä Kansainliiton puolelta ylei- sekseni olen ajatellut, mitähän se mies
38338: . sen aseitten käytön vähentämiseksi. Ne olisi arvellut, kun se olisi ollut täällä kuu-
38339: ovat ehkä pieniä toimenpiteitä, mutta tässä lemassa niitä keskusteluja, joita täällä on
38340: on kysymyksessä, mikä henki vallitsee pidetty asevelvollisuusjärjestelmän hyväk-
38341: Kansainliitossa, ja minä luulen, että nämä si. Länsimaissa on jo leviämässä ajatus-
38342: esimerkit riittävät osoittamaan, ettei se suunta, joka katsoo, että aika alkaa lähes-
38343: henki ole nyt aivan senlaatuinen imperia- tyä, .iolloinka voidaan ajatella., että aina-
38344: listinen henki, kuin tässä toisessa vastalau- kin tuo yleinen koko kansan aseistaminen
38345: seessa väitetään. Juuri nyt on valmistu- on lopetettava, joskin joitakin ammattimai-
38346: nut liiton uusi suuri a s e i s ta r i i s u- sia järjestysjoukkoja vielä ylläpidettäisiin.
38347: m i s o h j e l m a, jonka mukaan Kansain- Tämä vain sivumennen mainittuna esimerk-
38348: liiton toimihenkilöitten ja virastojen on kinä siitä, mihin tapaan Kansainliitossa
38349: asiaa valmistettava ensi Kansainliiton ko- asioita käsitellään. Mutta kuten sanottu,.
38350: koukseen vuonna 1923. Ja tämä ohjelma minä en suinkaan tahdo kieltää sitä, että
38351: sisältää sen, että on laadittava tarkka Kansainliitossa on hyvin paljon esiintynyt
38352: kaava asevarustusten vähentämiseksi ja sellaisiakin pyrkimyksiä, jotka katsovat,
38353: myöskin sunnitelma sitä keskinäistä ga- ettei voida mennä niin kovin nopeasti
38354: rantiaa eli takausta varten, jonka katso- eteenpäin aseistariisumisessa ja että Kan-
38355: taan pitävän kulkea aseistariisumisen rin- sainliitto on kovin heikko aikaansaamaan
38356: Kansainliiton liittosopimuksen artiklat. 663
38357:
38358:
38359: yleistä aseistariisumista. Mutta eihän voi moin kuin kansallisia vähemmistöjäkin
38360: odottaakaan niin vähäväkiseltä liitolta, puoltaa niillä aseilla, mitä sillä käytettä-
38361: joka etupäässä edustaa vain moraalista ja vänään on. Ne aseet tosin ovat ainoastaan
38362: siveellistä voimaa, että se saisi kädenkään- moraalisia aseita. Julkisen yleisen mieli-
38363: teessä valtiot kääntymään kokonaan uudel- piteen luomisen ja julkisen Kansainliiton
38364: le uralle, kun ne vuosisatoja ovat kulke- edessä tapahtuneen käsittelyn kautta koet-
38365: neet päinvastaista uraa. taa Kansainliitto saada syntymään opinio-
38366: Minä luulen tällä vastanneeni siihen vas- .nia, uutta kansainvälistä, yleismaailmal-
38367: talauseentekijäin väitteeseen, että Kansain- lista mielipidettä, joka kykenisi olemaan
38368: liiton tarkoitus olisi ylläpitää armeijoita jonkunlaisena seinänä sodanhaJuisten val-
38369: myöskin maan työväenluokan sortamisek- tioitten imperialistisia pyyteitä vastaan.
38370: si. Että liiton tarkoitus olisi tehdä Suomi Minä luulen, että vastalauseentekijöille
38371: pelkäksi välikappaleeksi riistäjävaltioitten s,aattaa olla hyödyllistä kuulla, millä ta-
38372: itsekkäille pyyteille, sitä ei missään ta- valla Kansainliitto on suhtautunut Ne u-
38373: pauksessa voi sanoa. Kansainliitto ei ole v o s t o-V e n ä j ä ä n. Neuvosto-Venäjän
38374: heittänyt suinkaan pieniä valtioita suurten taholtahan arvostellaan Kansainliittoa sa-
38375: imperialististen valtioiden jalkoihin. Kan- maan tapaan, kuin vastalauseen tekijät
38376: sainliitto on vähine voimineen koettanut ovat tehneet. Tosiasiallisesti kuitenkin Ve-
38377: puolustaa p i e n i ä h e i k k o j a v a 1 t i- näjä on monessa 1suhteessa oHut yhteis-
38378: o i ta suurten anastuspyyteitä vastaan. työssä tämän hylkimänsä Kansainliiton
38379: Sitä todistavat liiton kolmannenkin ko- kanssa ja on sitä tänäkin päivänä. Venäjän
38380: kouksen tekemät päätökset. Vaikka Puola neuvostoviranomaiset ovat Kansainliiton
38381: tosiasiallisesti on anastanut haltuunsa eri- työtoimistolle hankkineet aineiston Venäjän
38382: näisiä Liettuan alueita ja sanoo aikovansa tuotanto-olojen tutkimista varten. Venäjä
38383: edelleenkin pitää niitä hallussaan, niin on suurella kiitollisuudella ottanut vastaan
38384: Kansainliitto siitä huolimatta on päättä- sen avun, jonka Kansainliitto järjesti Ve-
38385: nyt, ettei liitto luovu oikeudestaan tutkia näjän nälänhätäisille ja jota työtä Kan-
38386: tätä asiaa ja koettaa saada siinä aikaan sainliiton komisario Nansen on johtanut.
38387: oikeudenmukaista ratkaisua. Ja kun itä- Eivät sadattuhannet vaan miljoonat Venä-
38388: galitsialaiset, joiden alueen laillisesti teh- jän työtätekeväin luokkain ihmiset saavat
38389: dyn Riian rauhan nojalla Venäjä on luo- kiittää Kansainliittoa siitä, että vielä elä-
38390: vuttanut Puolalle, valittivat kärsivänsä vät ja ovat pelastetut mitä kauheimmasta
38391: kansallista sortoa, niin Kansainliitto on nälkäkuolemasta. Ei tämä osoita epähu-
38392: kallistanut korvansa sillekin valitukselle maanista mielialaa Kansainliitossa. Kun
38393: ja antanut neuvoston tehtäväksi koettaa kulkutaudit ovat Venäjällä raivanneet, kun
38394: ottaa selvää, onko itä-galitsialaisten valtio- ei kukaan muu ole oll'llt halukas tai kyen-
38395: oikeudellinen asema Puolan yhteydessä oi- nyt astumaan niitä vastustamaan, on Kan-
38396: kea. Rauhan rakkaudessaan Kansainliitto sainliitto järjestänyt laajan toiminnan kul-
38397: on mennyt niinkin pitkälle, että se hyväk- kutauteja vastaan Itä-Euroopassa. Kaikki
38398: syessään lauselman Georgian itsenäisyyden Venäjän sivistyneet lääkärit työskentele-
38399: hyväksi, jota Neuvosto-Venäjä on sortanut, vät Kansainliiton yhteydessä tässä suh-
38400: liitti siihen lauseen, jonka mukaan liiton teessa kiitollisina siitä, että on sellainen
38401: tulee koettaa ,rauhallisilla" ja ,kansain- laitos olemassa kuin tämä liitto. Mainitak-
38402: välisen oikeuden hyväksymillä" keinoilla seni vain muutamia esimerkkejä tahdon
38403: saada puolustetuksi Georgian itsenäisyyttä, huomauttaa, että lavantautitapaukset Ve-
38404: joka päätös monen mielestä sentään oli liian näjällä, jotka Kansainliitto otti selville,
38405: lievä ja liian rauhallinen siihen nähden, ovat nousseet kuluvan vuoden aikana sa-
38406: että oli kysymyksessä niin ilmeinen väki- toihin tuhansiin ja että 7 1 / 2 kuukauden
38407: valtatyö kuin Neuvosto-Venäjän väkivalta aikana tämän vuoden kuluessa merkit'.:iin
38408: Georgiaa vastaan itse asiassa on. Ja kun yli 70,000 koleeratapausta Neuvosto-Venä-
38409: Kansainliitto on koettanut pelastaa Arme- jän alueella. Niistä on Kansainliitto otta-
38410: nian kansaa ilmeisestä tuhosta, niin ei se- nut selvän ja on tehnyt mitä on voinut nii-
38411: kään todista, että liitto kokonaan tahtoisi den leviämisen ehkäisemiseksi. Voitteko
38412: heittää pienet kansat suurten jalkoihin, tätäkin sanoa epähumaaniseksi toimin-
38413: vaan kyllä se koettaa pieniä kansoja sa- naksi?
38414: 664 <Tiiils1taina 214 p. ·l·<Jikaikmmta.
38415:
38416:
38417: Nansenin toimesta kuljetettiin lyhyessä sanotaan sosialipolitiikaksi. Kansainliiton
38418: ajassa Venäjältä pois puolimiljoonaa sota- työtoimisto koettaa aikaansaada n. s. por-
38419: vankia. Minä luulen, että Neuvosto-Venä- varillisia parannuksia työväen oloissa,
38420: jän ystävienkin täytyy olla kiitollisia tästä mutta minä ainakin rohkenen olla sitä
38421: toimesta, sillä tuotiinhan nuo muukalaiset mieltä, ettei voi työväen taholta muuta
38422: pois syömästä sitä leipää, jota Venäjän kuin kannattaa ja hyväksyä sellaisia toi-
38423: oma kansa paremminkin tarvitsi; ehkä ei- mia, jotka todella parantavat työväen ter-
38424: vät Neuvosto-Venäjän ystävät vastusta. veydellistä, taloudellista ja henkistä tilaa,
38425: näiden sotavankien poispääsemistä s1itä- olivatpa nuo laitokset sitten, jotka sen ai-
38426: kään syystä, että heidän kauttaan saadaan kaansaavat, mitä laatua tahansa. Eikä ku-
38427: kokemusperäisiä tietoja Neuvosto-Venäjän kaan, joka tahtoo olla rehellinen, voi kiel-
38428: oloista, joiden erinomaisuudesta on tässä tää, etteikö Kansainliiton työjärjestö ole
38429: eduskunnassa niin paljon kuultu. Hoitaa saanut aikaan sangen paljon työväen ai-
38430: Kansainliitto sitten myöskin puoltatoista neellisen tilan parantamiseksi. Suomenkin
38431: miljonaa venäläistä pakolaista ympäri lainsäädäntöön se on vaikuttanut~ minä
38432: Eurooppaa, joista enimmät ovat hyvin kur- luulen, että sen hedelmöittävän vaikutuk-
38433: jassa tilassa, ja koettaa toimittaa niitä sen kautta, mikä Kansainliiton työväen-
38434: Venäjälle takaisin neuvostohallituksen lainsäädännöllisellä toiminnalla on ollut
38435: kanssa tehtyjen sopimusten avulla. Yleen- meidänkin oloihimme, on Suomi moninker-
38436: sä Kansainliitto ja Neuvosto-Venäjän hal- taisesti säästänyt ne miljoonat, jotka se on
38437: litus toimivat nykyään niin hyvässä so- joutunut uhraamaan mainitun liiton hy-
38438: vinnossa, että Nansen julkisesti on kii ttä- väksi. Minä mainitsen lisäksi, että paljon
38439: nyt Neuvosto-Venäjän hallitusta kaikesta enemmänkin olisi saatu aikaan tällä alalla,
38440: kohteliaisuudesta, mitä yhteistyössä siltä työaikaa olisi saatu paljon enemmän ra-
38441: puolen oli osoitettu. Ei siis ainakaan N eu- joitetuksi, kuin meidän maassa on saatu,
38442: vosto-Venäjän taholta voida moittia Kan- jos Kansainliiton työjärjestön tekemiä pää-
38443: sainliittoa siitä, että sen toiminta olisi epä- töksiä olisi täällä hyväksytty. Mutta ei-
38444: sosialista ja epähumaanista. hän se ole Kansainliiton syy, että Suomen
38445: Minä annan näille seikoille suuren ar- eduskunta ei hyväksy sen tekemiä työ-
38446: von. Annan niille suurimman arvon Kan- väen parasta tarkoittavia lakisuunnitelmia
38447: sainliiton koko toiminnassa. Näen siinä ja että Suomen hallitus ei katso olevan ai-
38448: sen pohjan, josta on oikean kansainliiton hetta niitä kaikkia edes esittääkään edus-
38449: noustava. Silloin kun se asettuu humaani- kunnan hyväksyttäväksi, seikka, mikä ku-
38450: selle kannalle ja ryhtyy taistelemaan so- ten ennen olen maininnut, on herättänyt
38451: sialisia epäkohtia vastaan, silloin vasta suurta ihmetystä kaikkialla Kansainliiton
38452: luodaan sitä mielialaa, sitä opinionia, joka, piireissä. Emme siis voi mitenkään moittia
38453: vahvistuttuaan, on saava aikaan valtiolli- Kansainliittoa siitä, että se toimisi työ-
38454: siakin seurauksia. väenluokan riiston ja sorron tukemiseksi
38455: Vastalauseen tekijät sanovat vastalau- kansainvälisessä mittakaavassa. Minun kä-
38456: seensa viimeisessä kohdassa, että työväen- sitykseni mukaan se koettaa toimia päin-
38457: luokka ei voi suostua olemaan missään yh- vastaiseen suuntaan, vaikka ihmeitä se ei
38458: teistoiminnassa sellaisten valtioiden liiton saa aikaan siitä syystä että m. m. Suomi
38459: kanssa, jonka tärkein tehtävä on työväen ei ole taipuisa työskentelemään yhdessä
38460: vallankumoustaistelun vastustaminen ja Kansainliiton kanssa näissä seikoissa. Lau-
38461: työväenluokan riiston ja sorron tukeminen suisin sen toivomuksen, että, ennenkuin
38462: kansainvälisessä mittakaavassa. Herrat Kansainliittoa tässä suhteessa suomitaan,
38463: kommunistit olisivat tehneet oikein, jos laastaisiin ensin omat rappuset omassa
38464: olisivat ensin kysyneet Europan kommu- maassa.
38465: nisteilta, mitenkä tämän asian laita on, Minä koskettelen vielä pariin asiaan,
38466: sillä K a n s a i n l i i t o n t y ö t o i m i s- jotka monen edustajan mielestä saattavat
38467: t o n työskentely ei ole vierasta kommunis- olla vähäpätöisiä, mutta jotka ovat minuun
38468: teillekaan. Koko tämä työtoimisto toimii erittäin syvästi vaikuttaneet. Ne koskevat
38469: varsin sosialistisessa hengessä. On totta, Kansainliiton toimenpiteitä p o 1 j et t u-
38470: että se on kapitalististen valtioiden perus- j e n r o t u j e n hyväksi. Maailmansodan
38471: tama laitos ja että se harrastaa sitä mitä seurauksena oli m. m. se, että eräät Afri-
38472: Kansainliiton liittosopimuksen artiklat. 665
38473:
38474:
38475: kan alueet - entisiä Saksan alusmaita -- tärkeästa suomalaisesta asiasta! Kysymys
38476: tulivat Etelä-Afrikan tasavallan hoidetta- on tärkeä sadoille miljoonille ihmisille ja
38477: viksi. Siellä joutuivat neekerit tekemään on kunniaksi Kansainliitolle, että se on
38478: kapinan liiallisia veroja vastaan. Tämä siihen tarttunut. Minulla on se toivo, että
38479: kapina kukistettii.n verisellä julmuudella. jos meidän taistelumme alkohoolin sala-
38480: Asiasta ei kuulunut hiiskaustakaan suu- kuljetusta vastaan käypi ylivoimaiseksi,
38481: ressa maailmassa, ennenkuin neekerit veti- niin Kansainliitossa korvat kallistuvat kuu-
38482: vät asian esille - Kansainliitossa! Se oli lemaan meidän valituksiamme .
38483: .sentään omituinen tilanne Kansainliiton is- Tämmöiset seikat ovat minussa herättä-
38484: tunnossa, kun neekerit astuivat esille syyt- neet myötätuntoa Kansainliittoa kohtaan
38485: tämään valkoihoisia tuosta julmasta teosta, ja vaikka selvästi näen, että se ei voi to-
38486: jonka alaiseksi heidän rotuveljensä olivat teuttaa kädenkäänteessä sitä maailman-
38487: joutuneet. Ei valkoihoinen ollut sitä asiaa rauhaa, jota kansat tuhansia vuosia ovat
38488: •ottanut ajaakseen. Mutta Kansainliitossa ' ikävöineet, vaikka minusta on haukka-
38489: on neekeriHäkin puhevalta. Neekerivaltiot maista ja sanoisinko narrimaista vaatia sitä
38490: lähettävät sinne myös edustajiaan ja he liitolta, jonka kustannusarvio on 25 milj.
38491: toivat tämänkin seikan esiin. Ja joskaan frangia, niin minä annan kuitenkin tälle lii-
38492: neekerivaltioiden edustajain vastalauseet ja tolle suuren arvon. Se luullakseni on saava
38493: valitukset eivät voineet niitä surmattuja paljon aikaan myöskin kansojen keskinäisen
38494: Afrikan alkuasukkaita enää henkiin herät- veljeyden edistämiseksi ja aseselkkausten
38495: tää, niin minä luulen, että Etelä-Afrikan vähentämiseksi. Se on nyt jo saanut pois-
38496: tasavalta miettii kolme kertaa päänsä tetuksi useampia sodan aiheita ja sodan
38497: . ympäri ennenkuin se uudestaan menee te- uhkia. Ja sillä perustuksella minä puo-
38498: kemään semmoisia skandaaleja, sillä kai- lestani katson, että nämä edustaja Lång-
38499: kesta näkyi, että Kansainliiton yleinen strömin ja Lampisen tekemät muistutuk-
38500: mielipide oli ehdottomasti neekeriedusta- set ovat pontta ja perää vailla. Ne ovat
38501: jain puolella. Se katsoi, että oli tapahtu- umpimähkäisiä, ne eivät perustu tosi-
38502: nut vääryyttä ja se antoi ankaran ohjeen asiain tuntemiseen. Tosiasiat osoittavat
38503: neuvostolle, että tässä pitää tapahtua tut- toista. Ed. Helo on nyt lausunut kovan
38504: kimus ja tuomio. Muuta Kansainliitto ei tuomionsa Kansainliitosta vuonna 1920.
38505: voinut tehdä, sillä eihän se ole sotaa käyvä Mutta me elämme nopean kehityksen ai-
38506: 1
38507: valtio. Sillä ei ole tuommoisia pöyristyttä- kakaudessa. Se mitä v:n 1920 jälkeen on
38508: viä tapauksia vastaan käytettävänään Kansainliiton piirissä tapahtunut, on tär-
38509: muuta kuin siveellistä voimaa. .Ja us- keämpää kuin se, mitä täällä sanottiin
38510: konpa, että silläkin on jotain merkitystä 1920.
38511: ja ettei ainakaan työväenluokan edustajain Ja nyt tahdon l;yhyesti vastata ed. Schau-
38512: pitäisi sen toimintaa ryhtyä vastustamaan. manin huomautukseen, kun hän ihmetteli
38513: ·(Ed. Schauman: Neekereillä on sananvalta, sitä, että neekerit ovat jäseninä Kansain-
38514: mutta ei Saksalla!). Minä tulen kohta liitossa, mutta Saksa ei ole.•Jos ed. Schau-
38515: Saksan asiaan. man on seurannut asiain kulkua, niin hä-
38516: Niinikään tehtiin Kansainliitossa pää- nen pitäisi tietää, että Kansainliiton ylei-
38517: tös opiumin tuhojen vähentämiseksi Itä- nen mielipide on Saksan liittoon pääsemi-
38518: Aasiassa, opiumin, joka on siellä yhtä suu- sen puolella. Vakaumukseni mukaan Sak-
38519: rena, ellei suurempana kirouksena kuin al- sa otetaan avosylin ja ilman ehtoja jäse-
38520: koholi täällä länsimaisessa kulttuuripiiris- neksi Kansainliittoon, silloin kun se sin-
38521: sä. Tehtiin päätöksiä myös alkoholikaupan ne pyrkii. Elokuussa pidetyssä Saksan so-
38522: estämiseksi Afrikan alkuasukkaitten kes- siaalidemokraattien kongressissa hyväksyt-
38523: kuudessa.· Ikävä vain, että tämän toimen tiin sellainen lausunto, että Saksan olisi
38524: nopeaa edistämistä haittaavat ja jarrutta- pyrittävä Kansainliittoon. Arvelen, että
38525: vat sellaiset valtiot kuin Suomi, jotka ei- Kansainliitto voi menestyksellä jatkaa toi-
38526: vät katso voivansa myötävaikuttaa kan- mintaansa ja ulottaa sitä poliittiselle alalle
38527: sainvälisen opiumikaupan käytännölliseen vasta silloin kuin Saksa saadaan mukaan.
38528: järjestämiseen ennenkuin meikäläinen ap- Saksa on jo nyt mukana Kansainliiton
38529: teekkarien yhdistys on saanut lausua mie- työtoimiston toiminnassa, se on hallitse-
38530: lipiteensä tästä sitä koskevasta hirmuisen massa Kansainliiton erästä osastoa, vaikka
38531: 8!
38532: 66G
38533:
38534:
38535: se poliittisista syistä ei ole tullut itse liiton edelleenkin ryhdyttävä tarpeellisiin toi-
38536: jäseneksi. Sitä kuiteukiu odotetaan Kan- menpiteisiin helpoittaakseen kunkin valti-
38537: sainliitossa aivan yleisesti ja varmalta näyt- onsa alueella sen liiton jäsenen sotavoiman
38538: tää, että sinä hetkenä, jolloin Saksa suvait- vapaata kauttakulkua, joka ottaa osaa ylei-
38539: see hakupaperit sisäänjättää, se otetaan siin toimenpiteisiin liittosopimusten ylb-
38540: erittäin ystävällisesti vastaan. Olisi suo- pitämiseksi". Mikä rauhanpykälä tämä on?'
38541: tava, että kaikki tulisivat liittoon mukaan, Tämähän edellyttää sitä, että sotaa täytyy
38542: Neuvosto-V enäjäkin. Mikä helpotuksen olla olemassa ja että sen maan sotajoukot
38543: huokaus pääsisi ltä-Europassa sinä päivä- joka on sodan julistanut saavat kulkea
38544: nä, jolloin Neuvosto-Venäjä siune tulee! vapaasti liittojäsenen maan kautta, silloin
38545: Minä luulenkin, että Venäjä tulee sinne ja kun edellinen valtio on julistanut sodan jo-
38546: luulen päällepäätteeksi, että juuri Neuvosto- tain toista vastaan, joka ei kuulu tähän
38547: Venäjä sinne tulee. Silloin on Kansainlii- asianomaiseen Kansainliittoon. (Eduskun-
38548: ton kehitys astunut uuteen vaiheeseen. Sil- nasta: Se on luettava yhteydessä.) Lisäk-
38549: loin voi syntyä sitä, mitä liitossa ei vielä s~ mainitsi ed. Voionmaa, jonka minä mie-
38550: ole, nimittäin voimakas oppositio, ja sil- lihyvällä tunnustan, että Kansainliiton
38551: loin kuin siellä sellainen on syntynyt, sil- neuvostossa on lisätty näitten puolueetto-
38552: loin siellä poliittisten asiain käsittely tulee main valtain edustajain lukua, mutta asian-
38553: paremmalle kannalle. laita on kerta kaikkiaan minun ymmärtääk-
38554: Minä lopetan. Lausun loppukäsityksellä seni siten, että niin kauvan kuin Versail-
38555: sen, että Kansainliittoa ei ole arvosteltava lesin sopimusta ja sen toteuttamista pide-
38556: kaikenlaisten asetusten ja liittosopimusten tään päätekijänä Kansainliitossa, ei tämä
38557: ja paragraaffien mukaan. Henki se on ja suhde siellä sittenkään muutu. (Eduskun-
38558: suunta, joka tässäkin asiassa on ratkai- nasta: Ei se ole päätekijä; se on ikävä.
38559: seva. Kun minä uskon, että Kansainliitos- pakko).
38560: ta on hyötyä maailman kansoille ja niiden
38561: joukossa Suomenkin kansalle, niin minusta Puhemies: Puhuja on hyvä Ja snr-
38562: on kaikki syy olla siinä mukana tehok- tyy lavalle.
38563: kaammin, ja sanoisinko, vilpittömämmin,
38564: kuin ehkä tähän saakka on tapahtunut. P u h u j a: Minä lopetan.
38565: Silloin ei jää Kansainliitto akateemiseksi
38566: yhdistykseksi, jota se muutamissa suh- , Ed. Keto: Eu aijo vaivata eduskuntaa
38567: teissa tällä hetkellä ehkä vielä on, vaan
38568: 1
38569: pitkällä puheella. Puoluetoverini Voion-
38570: siitä tulee todellinen voima kansojen po- maa sanoi tässä pääasiassa sen, mitä sanot-
38571: liittisessa yhteiselämässä. Jos Kansainlii- tavaa oli. Tahdon huomautta;a ainoastaan
38572: tosta halutaan filosofeerata, niinkuin vas- muutamista seikoista sen lisäksi, mitä tääl-
38573: talauseen laatijat ovat tehneet, niin se ol- lä jo ed. V aionmaa lausui.
38574: koon mielellään sallittu, kunhan vain ote- Työväen kannalta Kansainliittoon suh-
38575: taan selvää Kansainliiton todellisesta toi- tauduttaessa on mielestäni lähdettävä siitä,
38576: minnasta ja arvostellaan sitä sen meille että tämä liitto ei suinkaan nykyisessä
38577: tuottaman hyödyn ja sen oikeitten tarkoi- muodossaan ole laisinkaan sellainen, jol-
38578: tusten ja tekojen, eikä ennakkoluulojen laista sosialidemokratia vaatii ja jollaiseen
38579: mukaan. liittoon se toiminnallaan pyrkii. Me olem-
38580: me vakuutettuja siitä, että tämän liiton
38581: säännöt ovat monessa kohdin puutteelliset,
38582: Ed. L å n g s t r ö m: Ed. V aionmaa pu- jopa ovat sellaisetkin, että ne suuresti vai-
38583: heessaan, jonka hän äsken piti, on pitkin keuttavat tämän liiton kehittymistä sellai-
38584: matkaa tahtonut todistella sitä, että Kan- seksi liitoksi, jollaista me pyrimme valti-
38585: sainliiton nimenomainen tarkoitus on rau- oitten yläpuoliseksi järjestöksi muodosta-
38586: hanaatteen toteuttaminen. Hän myöskin tamaan. Mutta kuitenkin, huolimatta sii-
38587: luki erinäisiä pykäliä Kansainliiton sään- tä, että nykyinen liitto on monessa suhtees-
38588: nöistä, joilla hän tahtoi tätä väitettä perus- sa vajavainen .ia puutteellinen, on tunnus-
38589: tella. Minä tahtoisin lukea myös erään tettava, että tällaisen liiton olemassaolo on
38590: pykälän täältä, voiko sitä sanoa rauhan- sittenkin parempi kuin ei mitään. Ja me
38591: pykäläksi tai miksi, se on 16 artiklassa sosialidemokraatit ainakin lähdemme siitä
38592: eräs kohta, joka kuuluu näin: ,Liiton on käsityksestä, etiä sikäli kuin työväki kus-
38593: Kansainliiton liittosopimuksen artiklat. 6G7
38594:
38595: sakin maassa on voimakkaasti järjestäyty- kin toistaiseksi sangen puutteellisen .Jar.JeS-
38596: nyt ja sikäli kuin työväki on kansainväli- tön avulla. Ainoastaan täten ymmärtääk-
38597: sesti lujasti järjestäytynyt ja kykenee vai- seni voidaan välttää sellaisia kansainvåli-
38598: kuttamaan asianomaisten valtioiden poli- siä selkkauksia syntymästä, jotka voisivat
38599: tiikkaan, sikäli - mutta suureksi osaksi johtaa samanlaiseen tuhoon ihmiskunnalle,
38600: vasta sikäli - tällä liitolla voi olla huo- 1 mitä maailmansota merkitsi. (Ed. V. Vai-
38601: mattava merkitys. Mutta tahdon lausua, nio: Minkätähden Amerikka ei liity sii-
38602: että nykyäänkin se on parempi kuin ei hen?)
38603: mitään, kuten täällä jo ed. Voionmaa osoit- Minä luulen siis, että vaikka me sosiali-
38604: ti. Minä olen sitä mieltä, että jollei täl- demokraatit emme suinkaan millään taval-
38605: laistakaan liittoa olisi, niin imperialismi la ihannoi nykyisen Kansainliiton toimin-
38606: maa.ilmassa olisi vielä paljon voimakkaam- taa, vaikka me olemme aivan selvillä siitä.
38607: pi kuin nykyään. Imperialistiset suurvallat että niin kauan kuin porvarilliset halli-
38608: ne vielä häikäilemättöm:ämmin polkisivat tukset ovat sellaisia kuin ne nykyään ovat
38609: pienten kansallisuuksien oikeudet jalkoihin- ja niin kauan kuin työväenluokka niin
38610: sa, kuin mitä ne nyt tekevät. Asianlaitahan vähän pystyy useissa maissa vaikuttamaan
38611: on kuitenkin sillä tavalla, että joskin nykyi- näiden hallitusten politiikkaan nykyisen
38612: sessä Kansainliitossa suurvalloilla on huo- ha.ianaisuutensa vuoksi, niin tästä huoli-
38613: mattava vaikutus, joskin tietenkin nykyisen matta nykyinen Kansainliitto sittenkin
38614: Kansainliiton päätöksiä tehtäessä otetaan merkitsee sellaista itua, josta voidaan ke-
38615: sangen suuressa määrässä huomioon suur- hittää todella valtioiden yläpuolella olev<t
38616: valtain toivomuksia, niin sittenkin tämä järjestö, joka voi vastaisuudessa antaa
38617: Kansainliitto on ainoa forum, ainoa paik- suuriakin takeita yleisen kansainvälir:;en
38618: ka, jossa pienetkin valtiot saavat jossa- rauhan säilymisestä.
38619: kin määrin äänensä kuuluville, sitäpaitsi:
38620: liittosopimuksessahan on kuitenkin takeita Ed. Swentorzetski: Ed. Voion-
38621: siitä, että tämä liitto ei voi hallintoelimis- maan käsitystä Kansainliiton luonteesta en
38622: sä tekomillään päätöksillä velvoittaa lii- voi valitettavasti kaikissa paikoissa hyväk-
38623: ton jäseniä vastoin niitten tahtoa sellaiseen syä. Kuitenkaan en tahdo mennä ed.
38624: niille vastenmieliseen toimintaan, josta Voionmaan kanssa väittelemään, koska hri.n
38625: täällä vastalauseessa huomautetaan. Minä niin herttaisella tavalla luottaa tähän 1iit·-
38626: luulen, että se kanta, jolle kommunistit toon. Mitä vastalauseeseen tulee, niiu sii·
38627: yleensä Kansainliittoon nähden asettuvat, tä minä tahtoisin pari sanaa sanoa. V as-
38628: ei ols oikea. Tuo kanta on nim. se, ettäJ talauseen tekijät m. m. sanovat: ,Ehdote-
38629: ei ole pyrittävä saamaan aikaan rauhallista tut muutokset sopimukseen eivät ole siilän-
38630: tietä kansainvälisten olojen järjestelyä, sä sitä laatua, et-tä kannattaisi niihin ~uut
38631: vaan on oikeastaan pyrittävä siihen, että tua, niistä numeroa tehdä". Mutta vasta-
38632: nämä kansainvälisetkin suhteet kärjistyvät lause kokonaisuudessaan osoittaa päinvas-
38633: aseellisiksi yhteentörmäyksiksi eri kanso- toin sen, että sen allekirjoittajat juuri pyr-
38634: jen välillä. Nimenomaan kommunistisen kivät tästä pienestä asiasta tehJ.ä sangen
38635: interna tsionaalin ja Neuvosto-Venäjän po- suuren numeron. (Jokin huudahdus vasem-
38636: litiikka tähtää ennen kaikkea siihen, että malta!) On juuri, tätähän se koskee. EWi
38637: tapahtuisi, niinkuin sanotaan, Awsian kan- tämä on hyvin läpinäkyvää taktiikkaa.
38638: sain herääminen, herääminen sillä tavalla, sen vaan tahdon tässä yhteydessä hno-
38639: että nämä kansat ryhtyisivät aseelliseen mauttaa. Jos kerran sosialistinen työvi:wn-
38640: vastarintaan Europan valtioita vastaan. puolue vastustaa Kansainliittoa, niin sen
38641: Luulen, että jos kehitys tulisi käymään, olisi pitänyt käyttää minun mielestäni pa-
38642: niinkuin sillä taholla pyritään, seurauk- rempaa tilaisuutta tehdäkseen ehdotuksen
38643: sena siitä ei olisi suinkaan yhteiskunnalli- poistumisesta Kansainliitosta. Laaja alote
38644: nen vallankumous, vaan joukko kansallisia asiassa olisi enemmän sopiva Kansainliittoa
38645: sotia 'ei ainoastaan Aasiassa, vaan myöskin vastustavalla vallankumouksellisella pu a-
38646: Europassa. Minä luulen, että Aasiankin lueella. Sillä kysymys kaipaa hieman pe-
38647: kansain ja Europan kansain kansalliset rustusteellisempaa esitystä asiassa. Puhu-
38648: olot ovat sittenkin järjestettävissä rauhal- minen ,konsti-ukoista" ei riitä, ainakaan
38649: lista tietä sillä tavalla, että niitä koete- parlamentissa se ei ri'itä. Sitäpaitsi ed.
38650: taan järjestää tällaisen kansainvälisen, jos- Långström itse muistutti koko tägsä jutus-
38651: 668
38652:
38653:
38654: sa ,konstiukkoa" (Puhemies koputtaa). Ulkoasiainvaliokunnan toinen ponsi hy-
38655: Minä puhun ed. Långströmistä enkä Kan- väksytään.
38656: sainliitosta. (Puhemies, koputtaen: Ei saa
38657: käyttää pilkallisia sanoja.) Mutta sellaista Asia on loppuun käsitelty.
38658: ukkoa, jonka konstit ovat kaikille so,;iali-
38659: demokraateille jo kauan sitten tunnetut. 7) Ehdotus laiksi yhdistyksistä tammikuun 4
38660: päivänä 1919 annetun lain muuttamisesta.
38661: Ed. V este r l u n d: Minä pyydän kan-
38662: nattaa ed. Långströmin tekemää ehdotusta Esitellään suuren valiokunnan mietintö
38663: asiassa. n:o 7 ja otetaan toiseen käsitte-
38664: 1 y y n siinä sekä lakivaliokunnan mietin-
38665: Ed. V. V a i n i o: Minua ihmetyttä:.i. nössä n:o 1 valmistelevasti käsitelty halli-
38666: että sosialidemokraatit ovat tänä iltana ot- tuksen esitys n:o 17, joka sisältää yllämai-
38667: taneet tehtäväkseen yksistään vetää Hosia- nitun lakiehdotuksen.
38668: listista työväenpuoluetta tuohon Kansain-
38669: liittoon. Tuntuu omituiselta, että itse por- P u h e m i e s: Ensin sallitaan yleiskcs-
38670: varisto on pidättäytynyt tästä ja näniu, .,o- kustelu, senjälkeen esitellään lain yksi-
38671: sialidemokraatit oikein haltioitumiseen asti tyiskohdat.
38672: kuten professori Voionmaa ynnä toiset ovat
38673: koettamalla koettaneet haukkua meitä sii-
38674: hen. Mehän tiedämme, mitä Kansainliitto Yleiskeskustelu:
38675: on ja me tulemme, kuten koko maa,ilman
38676: proletariaattikin, seisomaan Kansainliittoa Ed. Hakkila: Pyytäisin huomauttaa,
38677: vastaan. Me tiedämme, että sillä koete- että suuren valiokunnan mietinnössä on
38678: taan kaikki maailman taantumukt'elliset aivan lopussa painovirhe. Pykälä 20 pi-
38679: voimat koota yhteen maailmassa, nousevia täisi olla 30.
38680: työväen vallankumouksia vastaan ja siksi
38681: me tulemme vastustamaan aina sitä. Ed. Enqvist: Tämä käsiteltävänä
38682: oleva asia, laiksi yhdistyksisLi htmLli-
38683: Keskustelu julistetaan päättyneeksi. kuun 4 päivältä 1919 annetun lain eräit-
38684: ten pykälien muuttamisesta, nämi,, JU11U-
38685: Puhe m i e s: Keskustelun kuluessa on tokset tässä ehdotuksessa ovat muodollisia.
38686: ed. Långström ed. Vesterlundin kannatta- Mitään asiallista muutosta nama eivät
38687: mana ehdottanut, että ensimäisen vastalau- merkitse. Näillä muutoksilla on tahdottu
38688: seen ponsi hyväksyttäisiin. Kutsun tätä vaan yksinkertaistuttaa rekisteri-ilmoituk-
38689: ehdotusta ed. Långströmin ehdotukseksi. sen teko. Yleensä tahdon kosketella
38690: tätä lakia en ainoastaan siitä syystä,
38691: Selonteko myönnetään oikeaksi. että silloin vuonna 1918, jolloin tämä
38692: laki hyväksyttiin ei työväenpuolueelia
38693: P u h e m i e s: Asiasta on siis ääH8Stct- ollut sanansijaa tässä lain hyväksymi-
38694: tävä. sessä siitä syystä, että työväen edusta-
38695: jia ei ollut silloin Suomen parlamentissa,
38696: joten tämä laki on yksi niitä tynkäedus-
38697: Äänestys ja päätös: kunnan hyväksymiä lakia ja ·samalla tämä
38698: laki on käytännössä osoittautunut mitä
38699: Ken hyväksyy ulkoasiainvaliokunnan suurimmaksi kirityslaiksi työväen sosialis-
38700: ehdotuksen, äänestää ,jaa"; jos ,ei" voit- tista puoluetta ja siihen liittyviä yhdis-
38701: taa, on ed. Långströmin ehdotus hyväk- tyksiä ja osastoja kohtaan •siistä syystä,
38702: sytty. että näitä ei ole hyväksytty yhdistysre-
38703: kisteriin ja samalla perusteella on tyyten
38704: Äänestyksessä annetaan 152 jaa- ja 23 riistetty näiltä toimintaoikeus. Onpa tä-
38705: ei-ääntä. män lain tulkinta ollut niin mielivaltaista,
38706: että on estetty ammatillisten järjestöjen-
38707: Puhemies: Eduskunta on siis hyvä.k- kin toiminta tyyten sellaisiltakin osastoil-
38708: Rynyt ulkoa;siainvaliokunnan ehdotuksen. ta, jotka ovat liittona rekisteröidyt ja
38709: - ~---·-------
38710: . ,"Muutoksia yhdistyslakiin. 669
38711:
38712:
38713: näinollen ovat kuuluneet rekisteröity~""n seuraavan muodon: ,milloin se tai ne mää-
38714: liittoon. Onpa tällä perusteella hajoitettu räaikaiset yhdistyksen kokoukset on pidet-
38715: kokouksia, tällaisten järjestöjen järjestä- tävä, joissa yhdistys päättää hallitukses-
38716: miä, vieläpä on vangittu kokousten toi- taan ja hallinnostaan".
38717: meenpanijoitakin. Samoin on estetty yleen-
38718: sä työväenjärjestöiltä toiminta, niiltä, joita Ed. M y 11 y m ä k i: Tässä lakiehdo-
38719: ei ole hyväksytty yhdistysrekisteriin. Sit- tuksessa esiintyvät muutosehdotukset yh-
38720: ten täällä myös on monia muita sellaisia distyslakiin on laadittu sen kokemuksen
38721: pykäliä, jotka tyyten ovat mitä ilmeisim- perusteella, mitä sen voimassaoloaikana
38722: piä todistamaan, missä hengessä tätä lakia siitä on saatll. Ne putteellisuudet mitä
38723: on laadittu. En malta olla tämän käsit- laisrsa on ilmennyt, esiintyvät hallituksen
38724: telyn yhteydessä myös koskettelematta esityksen perusteluissa sekä lakivaliokun-
38725: täällä laissa löytyvää 21 §:ää. Tämä py- nan mietinnössä. Yhtenä sellaisena huo-
38726: kälä on llllyös sellainen, siitä syystä, koska mattavana puutteena siellä myöskin maini-
38727: täällä sanotaan: virallisen syyttäjän .tai taan laissa eräitä kohtia, jotka ovat vaikei-
38728: yhdistyksen jäsenen vaatimuksesta voi tuo- ta niiden noudattaa, jotka ovat joutuneet
38729: miosistuin julistaa yhdistyksen lakkaute- lain kanssa tekemisiin, mistä on seurannut,
38730: tuksi, jos yhdistys toimii vastoin lakia tai että sosialihallituksessa on rekisteri-ilmoi-
38731: hyviä tapoja. Ensinnäkin siitä syystä tie- tuksia evätty. Niitä puutteellisuuksia on
38732: dämme, että tämän maan sosialistinen puo- pyritty näillä ehdotuksilla poistamaan,
38733: lue on jo luokkatuomiolla julistettu laitto- mutta jos ed. Tulenheimon ehdotus hyväk-
38734: maksi vuolueeksi ja näinollen nämä yh- syttäisiin, niin toisi se yhden samanlaisen
38735: distykset, jotka kuuluvat tähän puoluee- virheen lakiin lisää. Yleensä sana vuosi-
38736: seen, voidaan tälläkin perusteella tulkita, kokous on va;kiintunut kansan keskuudessa
38737: että niiden toiminta on lainvastaista ja yhdistyselämässä ja tämän sanan käyttöä
38738: näin tyyten lakkauttaa niiden toiminta ko- on nyt voimassaoleva yhdistyslaki, jossa
38739: konaan. Yleensä minusta olisi ollut tärkeä käytetään myös vuosikokous-sanaa, vakiin-
38740: myös tätä 32 §:ää käydä selventämään sii- nuttanut. Jos tämä sana nyt tässä laki-
38741: nä muodossa, että ei olisi viranomaisten ehdotuksessa muutetaan, niin siitä ehdot-
38742: tulkinta niin mielivaltaista näihin rekiste- tomasti seuraa, että ne yhdistykset ja ne
38743: röimättömiin yhdistyksiin nähden. Täällä toimihenkilöt, jotka tähän asti ovat tottu-
38744: 4 luvun 32 §:ssä sanotaan: yhdistys, joka neet sitä käyttämään, käyttävät sitä edel-
38745: ei ole rekisteriin iffierkitty, ei voi nimiin- leen, josta seuraa, että niiden rekisteröimis-
38746: sä saavuttaa. oikeuksia tai tehdä sitoumuk- ilmoitukset tulevat sosialihallituksessa
38747: sia eikä kantaa tai vastata. Tämä ei aina- evätyiksi. Tällaista epäämistä tähän ver-
38748: kaan tämän lain kirjoittajan hengessä mer- rattavissa tapauksissa on jo tähän asti ta-
38749: kitse sitä, että näiltä tyyten toiminta- pahtunut varsin runsaasti. Senlisäksi ed.
38750: oikeus ja -vapaus riistettäisiin, vaikka näi- Tulenheimon ehdotus sisältää vielä erään
38751: tä ei ole hyväksytty yhdistysrekisteriin. periaatteellisen lisäyksen yhdistyslakiin,
38752: V aan niin on kuitenkin asianlaita ollut mitä ei siinä tähän asti ole ollut. Ed.
38753: ja minä en työväenluokan edustajana, voi Tulenheimon ehdotuksen mukaan olisi yh-
38754: hyväksyä tätä lakia siitä syystä niinkuin distyksen säännöissä maiinittava, milloin
38755: mainitsin, että tämä ei ole koko Suomen se tai ne määräaikaiset kokoukset on pi-
38756: kansaa edustavan eduskunnan, vaan sen dettävä, joissa yhdistys päättää hallituk-
38757: tynkäeduskunnan hyväksymä la.ki. sestaan. Tämä edellyttää, ettei yhdistys
38758: voi päättää hallituksestaan muulloin kuin
38759: Yleiskeskustelu julistetaan päättyneeksi. määräaikaisessa kokouksessa. Tähän asti
38760: ovat yhdistykset päättäneet hallitukses-
38761: Eduskunta siirtyy lakiehdotuksen yksi- taan missä kuukausikokouksessa hyvänsä~
38762: tyiskohtaiseen käsittelyyn. erottaneet hallituksen jäsenen tai valinneet
38763: eronneen tai erotetun tilalle uuden. Tämä
38764: 7 §. tapa myös on käytännössä vakiintunut.
38765: Keskustelu: Mutta jos nyt hyväksytään ed. Tulenhei-
38766: mon ehdotus, niin yhdistys ei voi päättää
38767: Ed. A. T u 1 en hei m o: Pyytäisin teh- hallinnostaan muussa kuin määräaikaisessa
38768: dä sen ehdotuksen, että 7 §:n 7 kohta saisi kokouksessa, koSika muussa tapauksessa re-
38769: 670 T<ii1st.ain.a 24 ,p. loka~Uiuta.
38770:
38771:
38772: kisteri-ilmoitus sosialihallituksessa evätään. pidettävä, joissa yhdistys päättää hallituk-
38773: Minä ehdotan että suuren valiokunnan sestaan ja hallinnostaan". Tämä ei suin-
38774: ehdotus hyväksyttäisiin. kaan estä että yhdistys saattaa sääntönsä
38775: laatia siten että se voi hallinnosta päättää
38776: Ed. A k e s s on: Kuten edellinen puhu- vaikka .iokaisess.a kokouksessa. Mutta tällä
38777: ja huomautti, kuului 7 §:n 7 kohta esityk- sanamuodolla saadaan aikaan se, että
38778: sessä seuraavasti: ,Milloin yhdistyksen voidaan rekisteriäidä sellaisetkin laina-
38779: varsinainen kokous on pidettävä". 'l'ätä laiset yhdistykset kuin suuret ammatti-
38780: vastustettiin lakivaliokunnassa niillä pe- liitot, ammattijärjestö y. m., jotka
38781: rusteilla, jotka edellinen puhuja. mainitsi, eivät voi pitää kokouksia joka vuosi,
38782: ja m. m. myöskin sillä, että ainakin työ- vaan joko joka toinen tai kolmas vuosi, ja
38783: väenyhdistysten säännöissä useasti mää- tämä siksi että sellaiset kokoukset ovat
38784: rätään, että varsinaisia kokouksia on pidet- taloudellisesti vaikeat. Minä olen myöskin
38785: tävä kuukausittain, .ia siis sellainen mää- ollut tätä sanamuotoa laatimassa ed. Tu-
38786: räys, kuin esityksessä löytyy, voisi aiheut- lenheimon kanssa ja minä olen tullut 'Sii-
38787: taa väärinkäsitystä. Senmukaan kuin tä- hen tulokseen. että tämä sanamuoto on sit-
38788: mä kohta nyt on suuressa valiokunnassa tenkin paras, jonka nojalla ei voida tul-
38789: muovailtu, nim. että se tulisi kuulumaan: kita, niinkuin eräillä tahoilla pyritään
38790: ,milloin varsinainen tai vuosikokous on tulkitsemaan, asiaa siten, että yhdistyk-
38791: pideti:i:i.vä". joka on tehty erään sovinta- siä, jotka eivät vähintäin kerran vuodessa
38792: ehdotuksen mukaan, niin se kyllä kävisi pidä kokouksia, ei voida rekisteröidä. Mi-
38793: laatuun tässä paikassa, mutta johdonmu- nä siis, kuten sanoin, kannatan ed. Tulen-
38794: kaisuus vaatii, että myöskin 12 § muute- heimon tekemää ehdotusta.
38795: taan senmukaiseksi, niinkuin on tapahtu-
38796: nutkin suuressa valiokunnassa, ja kun 12 Ed. Huotari: Niillä perusteilla, kuin
38797: § :ssä sanotaan, että se päätös, josta siinä ed. Myllymäki esitti, pyydän minä vas-
38798: mainitaan, voidaan tehdä yhdistyksen var- tustaa ecl. Tulenheimon tekeimää ehdotusta;
38799: sinaisessa tai vuosikokouksessa, tietää se sillä se nyt on ollut sekava jos vielä tuol-
38800: sitä, että tuo tärkeä päätös, joka esityk- lainen muutos. tulee, niin pykälä tulisi vie-
38801: sen mukaisesti olisi mahdollinen tehdä läkin sekavammaksi. Minusta on suuren
38802: ainoastaan yhdistyksen pääkokouksessa, valiokunnan ehdotus parempi. Jos laki-
38803: niin sanoakseni, voitaisiin tehdä sekä tässä valiokunnassa kannatinkin vuosikokous-
38804: lmkouksessa, nim. vuosikokouksessa, ja nimitystä, kun suuressa valiokunnassa li.
38805: sitäpaitsi kaikis'sa näissä kuukausikokouk- sättiin siihen varsinainen, niin minä pyy-
38806: sissa. Tämä on kuitenkin aivan vastoin dän kannattaa suuren valiokunnan ehdo-
38807: lain tarkoitusta ja senvuoksi minä kanna- tusta.
38808: tan ed. Tulenheimon ehdotusta.
38809: Ed. A. T u l e n h e i m o: Minä en pe-
38810: rustellut äsken ehdotustani, sillä minä luu-
38811: Ed. A a 1 t o: Minä pyydän myöskin lin, että tämä muutosehdotus olisi niin
38812: kannattaa ed. A. Tulenheimon ehdotusta. selvä, että siihen ei mitään perusteluja
38813: Minä tahdon huomauttaa ed. Myllymäelle, kaivattaisi vars.inkaan senjälkeen kuin
38814: että tämän sanamuodon muuttaminen sellai- suuri valiokunta kokonaisen päivän on
38815: seksi, kuin ed. Tulenheimo on ehdottanut, keskustellut tästä kohdasta. Kysymys
38816: ei ollenkaan saata aikaan sitä, mitä ed. on koskenut sitä, olisiko tässä käytettävä
38817: Myllymäki pelkää. Nykyisessä laissa on sanaa ,,varsinainen kokous" vai ,vuosiko-
38818: sa.nottu, milloin vuosikokous on pidettävä. kous" ja erinomaisen oppineilla perusteilla
38819: Mutta jos se sellaisenaan hyväksytään, suuressa valiokunnassa vastustettiin mo-
38820: kuin asianomainen valiokunta sen ehdotti, lempia ehdotuksia. Ei tahdottu kä;y'itää
38821: jouduttaisiin siihen, että voitaisiin sen pe- sanaa ,varsinainen kokous.", koska yhdis-
38822: rusteella kieltää rekisteröiminen yhdistyk- tykset pitävät varsinaisia kokouksia ken-
38823: seltä, joka ei pidä vähintäin kerran vuo- ties kerran kuuss.akin, ja ei ollut tarkoi-
38824: dessa kokousta. ,Jos taas se hyväksytään tus säännöissä erityises.ti vaatia sitä mai-
38825: suuren valiokunnan ehdotuksen mukaan, nittavaksi. Ei tahdottu myöskään käyttää
38826: on saman vaara olemassa. Ed. Tulenhei- sanaa ,vuosikokous" s.iitä syystä, jonka
38827: mon ehdotuksessa sanotaan: ,Milloin se tai ed. Aalto on täällä es.ittänyt, nim. että
38828: ne määräaikaiset yhdistyksen kokoukset on muutamissa yhdistyksis.sä se kokous, jota
38829: 1".\Iuutoksia yhdistydakiin. 671
38830:
38831:
38832: 7 §:n 7 kohta tarkoittaa, pidetään välistä linnosta. Se on siis, tämä ehdotus, sell[1,i-
38833: pitemminkin väliajoin, esim. joka kolman- nen, jonka pitäisi tyydyttää sekä niitä,
38834: tena vuonna. Tämän pykälän tarkoitukse- jotka tahtovat kokousta nimitettäväksi
38835: na on ollut sekä nykyään voimassaolevas- varsinaiseksi kokoukseksi, että myöskin
38836: sa laissa että myöskin hallituksen ehdo- niitä, jotka tahtovat nimittää sitä vuosi-
38837: tuksessa vain määrätä, että yhdistyksellä kokoukseksi.
38838: täytyy olla vissejä, erityisesti . säännörssä
38839: mainittuja kokouksia, joissa yhdistys kes- Ed. Hautamäki: Ne kaikki selityk-
38840: kustelee hallituksestaan ja hallinnostaan, set, joita vuosikokous-nimityksen poistami-
38841: valitsee hallituksen jäsenet, tarkastaa tilit, seksi on esitetty, eikä tämä viimeinenkään
38842: ja edellisen vuoden vuosikertomuksen j. n. selitys, ole saaneet minua vakuutetuksi
38843: e. Tarkoitus on että säännöissä vain maini- siitä että tämä muutos tietäisi parannusta.
38844: taan joku tällainen vissi kokous, jossa täl- ,Jos ehdotettu muutos tehtäisiin, tuottaisi
38845: lainen yhdistyksen toiminta tapahtuu. se vaan häiriöitä. Se kokemus, mikä meil-
38846: Kun nyt ei oltu suuressa valiokunnassa, lä on rekist.erivirastosta, se vaatisi muu-
38847: huolimatta kaikesta loisteliaasta järjestä, toksen johdosta aivan varmasti muutoksia
38848: joka siellä ilmeni, löydetty mitään sopivaa sääntöihin niin että olisi kaikkien yhdis-
38849: nimeä tälle kokoukselle, niin arvelin minä, tysten uusittava sääntönsä. Ja kun toi-
38850: keskusteltuani suuren valiokunnan jäsen- sekseen on vakiintunut ,vuosikokous" -ni-
38851: ten kanssa, että tästä asiasta päästäisiin mitys, niin senvuoksi ei sen poistamista
38852: kaikkein paraiten, jos tässä samalla seli- lakivaliokunnassa puolustettu. Mutta kat-
38853: tettäisiin, mitä tuossa kokouksessa, joka son että suuren valiokunnan ehdotus on
38854: säännöissä on mainittava, on tehtävä. sittenkin mukiinmenevä. Määritelmä: var-
38855: Tietysti voitaisiin yhdistyslaissa me- sinainen tai vuosikokous, pitäisi olla riit-
38856: netellä myöskin niin että olisi erityinen tävä, koska ne, jotka tahtovat kannattaa
38857: pykälä laissa olemwssa mikä määräisi, tämän ,vuosikokouksen" poisjättämistä,
38858: mitä tässä tarkoitetuissa kokouksissa olisi itsekin nimittävät sitä varsinaiseksi ko-
38859: tehtävä, määräisi esim. että siellä on tar- koukseksi, kuten ed. Tulenheimokin teki.
38860: kastettava vuoden tilit, on valittava ne Minä ainakin llSkon, että ne, jotka ovat
38861: hallituksen ja johtokunnan jäsenet, jotka olleet mukana yhdistystoiminnassa, ovat
38862: .ovat eroamisvuorossa, tarkastettava edelli- vakuutetut, että suuren valiokunnan ehdo-
38863: sen vuoden toiminta:kertocrnus. Mutta yh- tus sittenkin on parempi kuin ed. Tulen-
38864: distvslaissa on nimenomaan tahdottu vält- heimon.
38865: tää tällaista määräystä siitä syystä että
38866: L Minä luulen että tämä muutosehdotus,
38867: yhdistykset ovat niin monenlaisia, että tämä vuosikokous-nimityksen poisjättämi-
38868: niiden ahtaminen yhteen kaavaan siten nE>n tästä on johtunut siitä, että ainakin
38869: kuin esim. osakeyhtiölakiin nähden saat- niinkuin lakivaliokunnassa näytti, ehdo-
38870: taa tapahtua, ei ole ollut paikallaan. Siitä tuksen olivat tehneet ne, jotka yhdistys-
38871: syystä yhdistyslaissa ei ole määrätty mi- lakia laatiessaan olivat pitäneet kaavana
38872: tään muuta kuin että yksi tällainen ko- osuustoimintalakia ja osakeyhtiölakia.
38873: kous on pidettävä, kokous, jossa niin sano- Mutta nämä ovat kaksi niin erilaista lakia
38874: akseni yhdistyksen toiminta suuntautuu ettei niistä voi tähän mallia ottaa. Minä
38875: ikäänkuin siihen itseensä, sisäänpäin, sen siis pyytäisin kannattaa suuren valiokun-
38876: omaan toimintaan ja hallitukseen. Jotta nan ehdotusta.
38877: nyt, kuten sanottu, tämän kokouksen ni-
38878: meä koskevasta riidasta päästäisiin, olen Ed. B r y g g a r i: Minua ihmetyttää
38879: tämän ehdotuksen tehnyt. Jos yhdistyk- täällä esitetty väite että tämän lain ky-
38880: .set tämän jälkeen tahtovat kutsua koko- symyksessä olevan kohdan hyväksyminen
38881: usta, jossa yhdistys päättää hallinnosta ja asettaisi esteitä ammattiliittojen toimin-
38882: hallituksestaan, varsinaiseksi kokoukseksi, nalle, kun kerran on yhdistetty tähän 7
38883: niin se ei ole millään lailla esteenä sääntö- kohtaan sana ,varsinainen". Mielestäni on
38884: jen hyväksymiselle, jos 'Se tahtoo kutsua aivan selvää että ammattiliitot voivat tä-
38885: sitä vuosikokoukseksi, niin on asianlaita män mukaan edustajansa valita ja edusta-
38886: :aivan sama; joka tapauksessa se on sellai- .iakokouksessa päättää niistä asioista, mit-
38887: nen kokous, josta säännöistä nähdään, että kä sille kuuluvat. Ed. Tulenheimolle halu-
38888: yhdistys siinä päättää hallituksesta ja hal- aisin huomauttaa, että vielä senkin jälkeen,
38889: 672 Tiistaina 24 p. clokalkumta.
38890:
38891: vaikka suuri valiokunta on kokonaisen päi- kisteröityä, ilman että niitten täytyy niitä
38892: vän tämän kimpussa istunut, niin tulee tä- muuttaa. Edelleen minä huomautan, ettei
38893: mä muutos, jonka hän on esittänyt, aiheut- sääntöjä sentakia tarvitse muuttaa joka ta-
38894: tamaan ihmeen suuren työlisäyksen sosi- pauksessa, että laki tällä kertaa muutetaan.
38895: alihallitukselle. Yhdistysten säännöt pitäisi Tuleehan se tarkoittamaan vain niitä sään-
38896: uusia uudestaan, se olisi suuri työ, ja täy- töjä, jotka tämän jälkeen rekisteröidään.
38897: tyisi karsia pois niiden käsitteistä se tottu-
38898: mus, mikä niillä on nykyisen yhdistyslain
38899: suhteen olemassa. Tämä seikka mielestä- Ed. Aalto: Tuntuu siltä, että tätä eh-
38900: ni edellyttäisi ettei eduskunta lähtisi tätä dotusta pelätään sentakia, että se sattuu
38901: lakia muuttamaan käytännön vastaiseksi. olemaan kokoomuslainen edustaja, joka tä-
38902: Muuten jos sensuuntainen muutos tähän män on tehnyt. Minä en sentakia ole ru-
38903: hyväksytään nim. ,määräaikaiset" yksi- vennut vastustamaan tätä ehdotusta, koska
38904: puolisesti, niin sitä ehdottomasti tullaan minä olen vakuutettu siitä, että se on pai-
38905: käsittämään väärin. Määräaikaiset ja vuo- lrallaan sen ristiriidan välttämiseksi, jonka
38906: sikokous, niillä on eri tehtävä, niinkuin voi aiheuttaa varsinkin, jos satuttaisiin
38907: ed. Tulenheimo tietää. Näiden nimittämi- joutumaan siihen, että hyväksyttäisiin en-
38908: nen yhdellä nimellä ehdottomasti johtaisi tinen menettelytapa. Minä tahdon muistut--
38909: sekavuuteen. Kannatan ed. Myllymäen eh- taa, että entisessä yhdistyslaissa on aino-
38910: dotusta, että suuren valiokunnan ehdotus astaan sana ,vuosikokous" ja että eräältä
38911: tässä kohden hyväksytään. taholta on jo suuressa valiokunnassa huo-
38912: mautettu, että sehän edellyttää nimenomaan.
38913: sitä, että kokoukset on pidettävä vähintään
38914: Ed. K a a r ne: Kun voi olla mahdollis- kerran vuodessa, ja siksi suuressa valiokun-
38915: ta, että vuosikokouksen nimen suhteen tu- nassa koetettiin saada siihen aikaan muu-
38916: lee sääntöihin sellaisia temppuja, jotka saa- toksia. Suuressa valiokunnassa lausuttiin:
38917: vat sekaannusta aikaan, niin minäkin toi- niin, että se on luonnollista, ettei voi ky-
38918: von, että suuren valiokunnan mietintö täs- symys olla ,muusta kuin semmoisesta yh-
38919: sä suhteessa hyväksytään. distyksestä, joka kerran vuodessa piHiä ko-
38920: koustaan. Jos minä ed. Myllymäen aja-
38921: tusta seuraisin, niin jo 'se, että suuren va-
38922: Ed. Niukkanen: Ed. Tulenheimon liokunnan mietinnössä on sana ,varsinai-
38923: ehdotus on ehdottomasti jonkunlainen pa- nen", muuttaisi siis oloja niin, että aiheu-
38924: rannus suuren valiokunnan ehdotukseen, tettaisiin sosiaJlihallitukselle lisätyötä, kos-
38925: mutta se olisi vielä suurempi parannus, jos ka kerran suuren valiokunnan ehdotus ei
38926: siinä ei olisi sanaa ,määräaikainen". Se enää ole samanlainen kuin voimassaoleva..
38927: on aivan tarpeeton siinä ja se on uusi ter- laki, ja jota ei hallituskaan ehdotuksessaan
38928: mi, jota yhdistykset eivät tähän saakka ehdota sellaiseksi, kuin se a·sianomaisen
38929: ole käyttäneet. Minä siis toivon, että jos valiokunnan mietinnössä on. Juuri sen-
38930: ed. Tulenheimon ehdotus tulee hyväksytyk- takia että hallitus katsoo, että voi syntyä
38931: si, suuri valiokunta senjälkeen pyyhkisi tilanteita, jolloin voisi lähteä tulkitsemaan
38932: siitä sanan ,määräaikainen" pois. niin, että yhdistykset, jotka eivät pidä ker-
38933: ran vuodessa kokoustaan voitaisiin kiel-
38934: tää rekisteröimästä. Sitäpaitsi on olemas-
38935: Ed. Manner: Niille, jotka ovat puo- sa paljon yhdistyksiä, jotka pitävät useam-
38936: lustaneet suuren valiokunnan ehdotusta, min kuin kerran vuodessa kokouksen.
38937: ,,~-ytäisin huomauttaa, että suuren valio- Useilla ammattiliiton osastoilla on
38938: kunnan ehdotus ei ratkaise pulmaa lopulli- nyt jo yleisenä käytäntänä pitää kaksi
38939: sesti, koska löytyy paljon yhdistyksiä, kertaa vuodessa vuosikokouksensa ja
38940: joissa ei varsinaisissa kokouksissa eikä jotta ei voisi tulla vastaisuudessa hanka-
38941: vuosikokouksessa päätetä hallinnosta, vaan luuksia yhdistyksen rekisteröimisessä, kun
38942: se tehdään syyskokouksissa. Jos taas lau- me tiedämme, että on varsin hyvä halu jos-
38943: sutaan sillä tavalla, kuin ed. Tulenheimo sain tapauksissa rekisteröiminen ehkäistä.
38944: on ehdottanut, niin silloin nekin yhdistyk- niin ei tästä syystä ainakaan voisi ehkäistä
38945: set, joissa päätetään hallinnosta n. s. syys- sitä. Ainoa oikea tapa silloin on se, että
38946: kokouksissa, tulevat saamaan sääntönsä re- järjestetään laki niin, ettei voi kieltäy--
38947: 'Muutoksia yhdistyslakiin. 673
38948: ------~--------~---- -----
38949:
38950: tyä yhdistyksen rekisteröimisestä sillä hon sanontatapaan. Missään tapauksessa
38951: syyllä, että siinä on joko sanottu vain ei silloin voi tulla kysymykseen rekiste-
38952: , vuosikokous" tai , varsinainen ja vuosiko- röimisen kieltäminen.
38953: kous". Tällä ehdotuksella pyritään siis
38954: siihen, että vuosikokouksia voi oHa kaksi Ed. A. P u l 'k k i ne n: Samoinkuin ed.
38955: tai useampiakin ja voivat yhdistykset pi- Tulenheimosta tuntui minustakin tämä eh-
38956: tää kokouksiaan joko kerran vuodessa tahi dotus perusteluittakin selvältä. Mutta nyt
38957: kerran kahdessa tai kolmessa tai kerran vii- ei niin kuitenkaan näy orlevan. Minä tah-
38958: dessä vuodessa. Ei tämä sen kummempi toisin niihin perusteluihin, joita täällä on
38959: juttu ole ollenkaan, eikä tässä minusta ole esitetty, lisätä, että edustaja Tulenheimon
38960: mitään poliittista vaaraa ainakaan minun ehdotus on välitysehdotus. Siinä puhutaan
38961: mielestäni olemassa. määräaikaisesta kokouksesta, johon sopivat
38962: sekä vuosikokoukset, että varsinaiset koko-
38963: ukset. Mikään ei estä yhdistyksiä sään-
38964: Ed. Lehto: Ed. Aalto on täällä koet- nöissään puhumasta määräaikaisista vuosi-
38965: tanut vakuuttaa, että sana ,vuosikokous", kokouksista tai määräaikaisista varsinai-
38966: joka tähän saakka on yhdistyslaissa ja nyt sista kokouksista, ei myöskään määräaikai-
38967: tä:ssä suuren valiokunnan ehdotuksessa, sesta syyskokouksesta tai määräaikaisesta_
38968: olisi osoittautunut hankalaksi käytännössä kevätkokouksesta, niinkuin täällä on mai-
38969: ja vaikeuttanut yhdistysten sääntöjen re- nittu. Näinollen minun mielestäni sosiali-
38970: kisteröimistä. Se väite ei pidä paikkaansa. hallitus ei myöskään voi kieltäytyä rekis-
38971: Kun hallitus antoi ehdotuksensa tästä esil- teröimästä sen mukaan laadittuja sääntöjä.
38972: läolevasta laista, perustui se nimenomaan Kannatan ed. Tulenheimon tekemäå ehdo-
38973: sosialihallituksen tarkkoihin perusteluihin tusta.
38974: ja näissä perusteluissa ei mainittu sitä
38975: seikkaa, että sana ,vuosikokous" olisi tuot-
38976: tanut mitään vaikeuksia käytännössä. Se Ed. Aalto: Minun täytyy ed. Leh-
38977: ei ole estänyt minkään järjestön sääntö- dolle huomauttaa, että vuonna 1919,
38978: jen rekisteröimistä. Sosialihallitus, laki- jolloin sosialihallitus ensi kerran ryh-
38979: valiokunta ja suuri valiokunta ovat puo- tyi rekisteröimään yhdistyksien sään-
38980: lustaneet sanan ,vuosikokous" säilyttämis- töjä, oli sangen vakava kysymys sn-
38981: tä tässä laissa senvuoksi, että tämä sana tä, voidaanko rekisteröidä niitä yhdis-
38982: on vakiintunut yhdistyselämässä. Se on tyksiä, jotka eivät pidä vuosittain kokouk-
38983: ollut käytännössä siitä saakka, kun Suomes- sia. Senjohdosta käytiin sosialihallituk-
38984: sa yleensä yhdistyselämää on ollut. Tätä sessa neuvotteluja. Sosialihallitus tuli kui-
38985: käytäntöä on edelleen vakiinnuttanut se tenkin siihen tulokseen, että koska eivät
38986: seikka, että sama maininta on myöskin nyt kaikki yhdistykset voi muuttaa sääntöjään
38987: voimassaolevassa laissa ja senmukaisesti varsinkaan sellaiseen suuntaan, että pitäisi-
38988: on suuri enemmistö maan yhdistyksistä tä- vät edustajakokouksia muulloin kuin use-
38989: hän saakka järjestänyt sääntönsä. Jos eh- ampien vuosien kuluttua, ei voi tulla kysy-
38990: dotettu muutos nyt tehtäisiin, jos poistet- mykseen se, etteikö niitä voitaisi rekiste-
38991: taisiin sana ,vuosikokous", niin tuottaisi röidä. Minun täytyy sanoa, että eräiden
38992: se paljon sekaannusta. Senvuoksi on var- liittojen säännöt rekisteröitiin sosialihalli-
38993: sin tärkeätä että laki hyväksytään tässä tuksessa sillä nimenomaisella ehdolla sosi-
38994: muodossa, missä suuri valiokunta ehdottaa. alihallituksen puolelta, että seuraavrussa
38995: liittokokouksessa muuttavat sääntönsä sel-
38996: laisiksi kuin sosialihallituksen antamat oh-
38997: Ed. Reini k k a: Minä pyydän kan- jeet säätävät. Muulla tavalla esim. ei oli-
38998: nattaa ed. Tulenheimon tekemää muutoseh- si Suomen metallityöväenliiton ja S. Teh-
38999: dotus sillä muutoksella, minkä tähän ed. das- ja sekatyöväenliiton sääntöjä ollen-
39000: Niukkanen teki, että tuo sana ,määräaika" kaan rekisteröity siitä syystä, että eräät
39001: jätetään pois. Sillä se muoto, mikä tuolle lakimiehet olivat antaneet lausuntonsa, että
39002: kohdalle sitten jää, tulee olemaan varmasti ei voimassaolevan yhdistyslain sillä sana-
39003: sellainen, että käyttipä yhdistys sä,ännöis- muodolla voida rekisteröidä yhdistyksiä,
39004: sään sanaa ,vuosikokous" tai ,varsinai- jotka eivät pidä vähintäin kerran vuodes-
39005: nen kokous", niin se sisältyy silloin tuo- sa kokouksia.
39006: 85
39007: {)74
39008: ---· . ~--·-··-· --
39009:
39010:
39011:
39012:
39013: Ed. S e t ä l ä: Minäkin 1Jyydän saada Äänestyksessä annetaan 41 jaa-ääntä ja
39014: kannattaa ed. Tulenheimon ehdotusta, jot- 131 ei-ääntä.
39015: ta asia lJalaisi suureen valiokuntaan. Roh- '
39016: kenen samalla kuitenklin ehdottaa suuren Puhemies: Eduskunta on siis hyväk-
39017: valiokunnan harkittavaksi, eikö voitaisi synyt ed. Tulenheimon ehdotuksen.
39018: käyttää tässä nimitystä ,yleiskokous", jo-
39019: ka tietääkseni on useimmissa muissa mais- 8 ja 11 § :t hyväksytään keskustelutta.
39020: sa tavallinen, esim. saksan kielessä ,Gene-
39021: ralversamlung". Sosialihallituksen TJitäisi
39022: muuten saada jonkinmoinen ohjaus ·siihen ·12 §.
39023: suuntaan, että sen ei TJitäisi rettelöidä sillä
39024: tavalla kuin se tekee, eikä takertua yksi- Keskustelu:
39025: tyisiin sanamuotoihin, vaan ymmärtää, et-
39026: tä 1Juustavi kuolettaa .ia vain henki tekee Ed. A. Tulenheimo: Se muutos,
39027: eläväksi. joka tehtiin 7 §:ään, aiheuttaa 12 §:n toi-
39028: seen momenttiin myös erään pienen muu-
39029: Ed. T a i n i o: En minä ymmärrä vas- toksen. Sanat: ,säännöistä - - kuuluvat"
39030: toin erinäisten meidän sosialidemokraattis- jäisivät entiselleen, mutta sitten jatkuisi
39031: ten TJiirisihteerien mielipidettä, mitä hait- ,tämän lain 7 §:n 7 kohdassa mainitussa
39032: taa, olisi tästä ed. Tulenheimon ehdottaman kokouksessa" minkä jälkeen pykälä sanasta
39033: sanamuodon hyväksymisestä. Sillä tämä ei määräajaksi jatkuisi• entiseen tapaan .
39034: .aiheuta minkäänlaista sääntöjen muutosta,
39035: eikä edes tunnettujen termi en vaihtumista Ed. A k e s s o n: Pyydän kannattaa ed.
39036: toisiin. Edelleen voidaan lJUhua. vuosiko- Tulenheimon tekemää ehdotusta.
39037: kouksista ja vuosikokoukset saavat olla
39038: sä;ännöissäkin määrättynä samalla tavalla
39039: kuin ennen. Tämä on lakiteksti, joka ei Puhemies: Tämä ed. A. Tulenhei-
39040: vaikuta sitä tai tätä yhdistysten sääntöi- mon ehdotus hyväksyttänee.
39041: hin ja kun tämä on lakiteknillisesti sel-
39042: vemTJi .ia määritelly;m:pi ja täsmällisempi, Ehdotus hyväksytään.
39043: minä luulen, että me voimme aivan hyvin
39044: kannattaa tätä. Mutta se on kyllä hyvä, 17, 22, 26, 28 ja 30 §:t, lain johtolause
39045: että asia menee takaisin suureen valiokun- ja lain nimike hyväksytään järjestänsä
39046: taan. Mahdollista on, että tähän löydetään keskustelutta.
39047: vielä jokin lJarannus.
39048: P u h e m i e s: Koska lakiehdotusta e1
39049: Keskustelu julistetaan lJäättyneeksi. ole muuttumattomana hyväksytty, niin pa-
39050: laa ·se valtiopäiväjärjestyksen mukaisesti
39051: P u h e m i e s: Keskustelun kuluessa on s u u r e e n v a l i o k u n t a a n.
39052: tld. A. Tulenheimo ed. Åkessonin y. m.
39053: kannattamana ehdottanut, että 7 § :n 7 koh-
39054: ta saisi seuraa.van sanamuodon: ,milloin 8) Ehdotus J,aiksi kunnallisten ja yksity.ist:en
39055: se tai ne määräaikaiset yhdistyksen koko- kasvatuslaitosten v·altioavusta.
39056: ukset ovat TJidettävä, joissa yhdistys TJäät-
39057: tää hallituksestaan ja hallinnostaan". Ni-
39058: Esitellään suuren valiokunnan mietintö
39059: mitän tätä ehdohrsta ed. Tulenheimon eh-
39060: n :o 8 ja otetaan t o i s e e n k ä s i t t e-
39061: -dohlkseksi.
39062: l y y n siinä sekä sivistysvaliokunnan mie-
39063: Selonteko myönnetään oikeaksi. tinnössä n:o 2 valmistelevasti käsitelty
39064: hallituksen esitys n:o 4, joka sisältää yllä·
39065: mainitun lakiehdotuksen.
39066: Åän(lSJtys j1a päätös:
39067: Puhemies: Käsittelyn pohjana on
39068: Ken hyväksyy suuren valiokumian eh- suuren valiokunnan mietintö n:o 8. En-
39069: dotuksen, äänestää ,jaa"; jos ,ei" voittaa, sin sallitaan yleiskeskustelu, sen jälkeen
39070: on ed. Tulenheimon ehdotus hyväksytty. esitetään lain yksityiskohdat.
39071: KunnalHset ja yksityiset ,kasvatuslaito!kSet. 675
39072:
39073: Yleiskeskustelu: 9) Ehdotus laiksi oppivelvollisuudesta 15
39074: päivänä huhtikuuta 1921 annetun 'lain 6 § :n
39075: Ed. V i r k k u n e n: - Sivistysva;liokun- muuttamisesta toisin kuuluvaksi.
39076: :nan rrnietinnössä ei ole tarkempia laskelmia
39077: niistä kustannuksista, joita käsilläolevasta Esitellään suuren valiokunnan mietintö
39078: lainsäädännöstä johtuu. Tosin ei voida- n:o 9 ja otetaan toiseen käsi t te-
39079: kaan tätä nykyä arvioida näitä kustan- 1 y y n siinä sekä sivistysvaliokunnan mie-
39080: nuksia muussa suhteessa, kuin siinä, kuin- tinnössä n:o 3 valmistelevasti käsitelty
39081: ka suuren valtioavun lisäyksen tämän lain hallituksen esitys n:o 5, joka sisältää yllä-
39082: mukaan ne kasvatuslaitokset tulevat saa- mainitun lakiehdotuksen.
39083: maan, jotka jo nykyään nauttivat valtio-
39084: apua. Näitä laskelmia oli valiokunnan Puhemies: Käsittelyn pohjana on
39085: tarkoitus hankkia asianomaisesta virastos- suuren valiokunnan mietintö n:o 9. Ensin
39086: ta, mutta kun eräät virkamiehet, joilta tie- sallitaan asiassa yleiskeskustelu. Senjäl-
39087: to.ia oli saatava, olivat matkoilla, ei valio- keen esitellään lakiteksti.
39088: kunta näiden tietojen puuttumisen takia
39089: balunnut viivyttää mietintöä. Kuitenkin Yleiskeskustelussa ei kukaan halua pu-
39090: on valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja heenvuoroa.
39091: minulle lausunut toivottavaksi, että tar-
39092: kempi laskelma näistä kustannuksista han- Hyväksytään 6 §, lain johtolause ja
39093: kittaisiin. Tämän johdosta olen ryhtynyt lain nimike järjestänsä keskustelutta.
39094: toimenpiteisiin niiden saamiseksi ja lienen
39095: tilaisuudessa esittää ne eduskunnalle, jos Asian toinen käsittely julistetaan päät-
39096: asian käsittely muutamia päiviä lykättäi- tyneeksi.
39097: siin. Tässä tarkoituksessa rohkenen ehdot-
39098: taa, että tä;mä mietintö pantaisiin pöydälle 10) Vuoden 1g20 valtiopäivillä lepäämään jä-
39099: perjantain istuntoon, enkä omasta puoles- tetty ehdotus laiksi kesäkuun 15 päivänä
39100: tani tällä kertaa halua ryhtyä sitä asial- 1898 maa:laiskuntain kunnallisha:llinnosta
39101: lisesti käsittelemään. annetun asetuks,en 78 ja 82 § :n muutta-
39102: misesta.
39103: Ed. M. S i 11 a n pää: Minun piti puhua
39104: asiasta, mutta kun se on pyydetty pöydäl- Esitellään suuren valiokunnan mietintö
39105: le, niin kannatan tehtyä ehdotusta. n:o 10 ja otetaan toiseen käsitte-
39106: 1 y y n siinä sekä laki- ja talousvaliokun-
39107: Puhemies: Koska kaksi edustajaa on nan mietinnössä n:o 1 valmistelevasti kä-
39108: asiaa pyytänyt pöydälle, niin pyydän seu- sitelty mainittu ehdotus.
39109: raavia puhujia kohdistamaan lausuntonsa
39110: tähän pöydällepyyntöön. P u h e ;m i e s: Käsittelyn pohjana on
39111: suuren valiokunnan mietintö n:o 10.
39112: Ed. Niukkanen: Luovun.
39113: Eduskunta hyväksyy keskustelutta suu-
39114: Ed. Mantere: Tarkoitulrseni oli kan- ren valiokunnan hylkäävän ehdotuksen.
39115: nattaa pöydällepanoehdotusta.
39116: Asian toinen käsittely julistetaan päät-
39117: Keskustelu pöydällepanosta julistetaan tyneeksi.
39118: päättyneeksi.
39119:
39120: Puhemies: Keskustelun kuluessa on H) Ehdotukset laiksi oikeudeukäymiskaaren
39121: ed. Virkkunen ed. M. Sillanpään kannatta- 30 luvun j'a ulosotto,lain 3 ,luvun 13 § :n muut-
39122: mana ehdottanut, että asia pantaisiin pöy- tamisesta sekä ~korkeimman oikeuden jäsen-
39123: dälle ensi perjantain istuntoon. ten ;lukumäärän väliaikaisesta lisäämisestä.
39124:
39125: Selonteko myönnetään oikeaksi. Hallituksen esityksen n:o 34 johdosta
39126: laadittu lakivaliokunnan mietintö n:o 3
39127: Asia p a n n a a n p ö y d ä 11 e ensi per- esitellään mainittujen lakiehdotusten en-
39128: jantain istuntoon. s i m ä i s t ä k ä s i t t e l y ä varten.
39129: 676 Tiå!Sitain<a 24 p. •1Qikalkmmt.a.
39130: - - - - - - - - - - - -------
39131:
39132: Puheenvuoroja ei haluta. esitellään mainitun lainsäätämisasian en-
39133: s i m ä i s t ä k ä s i t t e l y ä varten.
39134: Asian ensimäinen käsittely julistetaan
39135: päättyneeksi ja asia menee valtiopäiväjär- Puheenvuoroa ei haluta.
39136: jestyksen mukaisesti s u u r e e n v a l i o-
39137: kun taa n. Asian ensimäinen käsittely julistetaan
39138: päättyneeksi ja asia menee valtiopäivä..iär-
39139: 12) Ehdotus laiksi laival'lekisteristä l1 päi- jestyksen mukaisesti suureen v a 1 i o-
39140: vänä marraskuuta 1889 annetun asetuksen kun taan.
39141: muuttamisesta.
39142: 14) Ehdotuksen l·aiksi edustajainpalkki·osta
39143: Hallituksen esityksen n:o 16 johdosta 1922 vuoden va.rsinaisilta valtiopäiviltä
39144: laadittu laki- ja talousvaliokunnan mietin-
39145: tö n:o 3 esitellään mainitun lainsäätämis- sisältävä hallituksen esitys n:o 38 esitel-
39146: asian e n s i m ä i s t ä k ä s i t t e l y ä var- lään ja lähetetään puhemiesneuvoston eh-
39147: tim. dotuksen mukaisesti perustuslaki-
39148: Puheenvuoroja ei haluta. v a l i o k u n t a a n.
39149:
39150: Asian ensimäinen käsittely julistetaan
39151: päättyneeksi ja a:sia menee valtiopäiväjär-
39152: jestyksen mukaisesti suureen valio- Puhemies: Eduskunnan seuraava is-
39153: k unta an. tunto on ensi perjantaina kello 10 päivällä.
39154: :1:3) Ehdotus laiksi eräiden säännöbien hy-
39155: väksymisestä Suomen ja Norjan välisessä
39156: sopimuksessa yhdenmukaisista toimenpiteistä
39157: porojen estämiseksi ku1kemasta valta:kuntain Täysi-istunto päättyy kello 10,46 i. p.
39158: välisen raj•an ylL
39159: Pöytäkirjan vakuudeksi:~
39160: Hallituksen esityksen n:o 9 johdosta laa-
39161: dittu ulkoasiainvaliokunnan mietintö n :o 2 Eino .T. Ahla.
39162: 19. Perjantaina 27 p. lokakuuta 1922
39163: kello 10 a. p.
39164:
39165: Päiväjärjestys. Siv.
39166: 5) Ehdotus laiksi kasvatuslaitok-
39167: Ilmoituksia: sista .......................... . 699
39168: Siv. A s i a k i r j a t: Suuren valiokun-
39169: Ainoa käsittely: nan mietintö n:o 11; sivistysvalio-
39170: 1) Vuoden 1919 valtiopäivillä le- kunnan mietintö n:o 1; hallituksen
39171: paamaan jätetty ehdotus laiksi esitys n:o 3.
39172: valtiopäiväjärjestyksen ulkoasiainva- 6) Ehdotus laiksi alusten yhteen-
39173: liokuntaa koskevien säännösten täy- törmäyksestä johtuvasta vahingosta
39174: dentämisestä ................... . 678 sekä pelastuspalkkiosta ........... .
39175: Asiakirjat: Perustuslakivalio- A s i a k i r j a t: Suuren valiokun-
39176: kunnan mietintö n:o 9; mainittu eh- nan mietintö n:o 12; laki- ja talous-
39177: .dotus. valiokunnan mietintö n:o 2; hallituk-
39178: sen esitys n:o 1.
39179: Kolmas käsittely: 7) Vuoden 1921 vatiopäivillä le-
39180: päämään jätetty ehdotus laiksi nii-
39181: 2) Ehdotus laiksi oppivelvollisuu- den va;litsijamiesten valitsemisesta
39182: ,desta 15 päivänä huhtikuuta 1921 jotka toimittavat tasavallan presiden~
39183: 'annetun lain 6 § :n muuttamisesta tin vaalin ..................... .
39184: toisin kuuluvaksi ............... . 681 A s i a k i r .i a t: Suuren valiokun-
39185: A s i a k i r j a t: Suuren valiokun- nan mietintö n:o 13; perustuslakiva-
39186: nan mietintö n:o 9; sivistysvaliokun- liokunnan mietintö n:o 7; mainittu
39187: nan mietintö n:o 3; hallituksen esitys ehdotus.
39188: n:o 5.
39189: 3) Vuoden 1920 valtiopäivillä le-
39190: l)äämään jätetty ehdotus laiksi kesä- Pöydällepanoa varten
39191: kuun 15 päivänä 1898 maalaiskun- esitellään:
39192: tain kunnallishallinnosta annetun ase- 8) Lakivaliokunnan mietintö n:o 2
39193: iuksen 78 ja 82 § :n muuttamisesta .. hallituksen esityksen johdosta laiksi
39194: A s i a k i r j a t: Suuren valiokun- "
39195: irtaimistokiinnityksestä .......... . 712
39196: nan mietintö n:o 10; laki- ja talous-
39197: valiokunnan mietintö n:o 1; mainittu 9) Puhemiesneuvoston ehdotus työ-
39198: s~mnnitelmaksi täysi-istuntoja ja va-
39199: .ehdotus.
39200: hokuntia varten vuoden 1922 val-
39201: tiopäivillä ..................... .
39202: Toinen käsittely: "
39203: 4) Ehdotus laiksi kunnallisten ja
39204: yksityisten kasvatuslaitosten valtio- Nimenhuudossa merkitään poissaoleviksi
39205: ,avusta ......................... . edustajat 0. Hirvensalo, Hultin, Itkonen,
39206: A s i a k i r j a t: Suuren valiokun- " A. Jaskari, Junes, Kaarne, Kirra, Koivis-
39207: nan mietintö n:o 8; sivistysvaliokun- to, Lehikoinen, Mustakallio, Roos, Särkkä,
39208: nan mietintö n:o 2; hallituksen esi- V. Vainio .ia Vesterinen.
39209: tys n:o 4.
39210: 678
39211:
39212: Ilmoi!tusasiat: Keskustelu:
39213:
39214: Va-pautusta eduskuntatyöstä saavat tä- Ed. S e t ä l ä: Perustuslakivaliokunta.
39215: m:än -päivän istunno·sta: sairauden tähden on ehdottanut tämän lepäämään jätetyn
39216: ed. Roos, -perheessä sattuneen sairauden eduskuntaesityksen hylättäväksi sillä -pe-
39217: tähden ed. Lehikoinen, oikeus- ja kunnal- rustuksella, että se olennaisesti sisältyy
39218: lisasiain takia ed. Särkkä, yksityisasiain , uuteen valtio-päiväjärjestysehdotukseen.
39219: tähden ed. J unes. 1 Nyt eduskunta on kuitenkin hylännyt le-
39220: -päämään jääneen valtiopäiväjärjestysehdo-
39221: ' tuksen ja senvuoksi voisi -panna kysymyk-
39222: seen, eikö nyt tällaisessa ta-pauksessa esillä-
39223: Uusi hallituksen esitys. oleva esitys olisi hyväksyttävä. Minä kui-
39224: tenkin -puolestani ehdotan, että tätä esitys-
39225: Puhemies Hallituksen jäsen saapuu tä siinä muodossa, missä se eduskunnalle
39226: jättämään eduskunnalle esityksen. esiintyy, ei nyt hyväksyttäisi. Se nyt
39227: kyllä olennaisesti, voidaan sanoa, -pitää
39228: Nuoremman' hallitussihteerin A. Vouti- i
39229: yhtä vastaavan 49 §:n kanssa lepäämään
39230: laisen seuraamana saapuu eduskuntaan mi- jääneessä valtiopäiväjärjestyksessä, mutta
39231: nisteri A h o, joka lausuu: ' -pykälä on tässä esityksessä saanut muodol-
39232: Kunnioitettava herra -puhemies! Arvoi- lisesti niin onnistumattoman asun, että mie-
39233: sa eduskunta! lestäni ei olisi eduskunnan syytä kytkeä
39234: Hallituksen määräyksestä on minulla itseänsä tähän sanamuotoon ja tehdä sään-
39235: kunnia eduskunnalle jättää hallituksen esi- nöksestä tässä muodossa -perustuslakia,
39236: tys n:o 39 kansainliiton ·kansainvälisen josta myöhemmin saattaisi olla vaikea
39237: työjärjestön kolmannen yleisen konferen- -päästä irti. On nimittäin eräitä eroavai-
39238: sin Genevessä vuonna 1921 hyväksy:mien suuksia olemassa tämän 43 a § :n ja le-pää-
39239: so-pismusehdotusten ja suositusten toteut- mään jääneen valtio-päiväjärjestyksen 49
39240: tamisesta. § :n välillä, eroavaisuuksia joilla on jotakin
39241: merkitystäkin. Sensijaan että 43 a §:ssä
39242: Puhemies: Herra ministeri! Jäte- sanotaan, että ulkoasiainvaliokunnan tulee
39243: tyn hallituksen esityksen tulen esittele- antaa llllietintönsä niistä valtioso-pimuksis-
39244: maan eduskunnalle -perustuslainmukaista ta, jotka hallitusmuodon mukaan on edus-
39245: käsittelyä varten. kunnan hyväksyttävä, sanotaan le-päämään
39246: jätetyssä ehdotuksessa valtiopäiväjärjes-
39247: tykseksi: ,Ulkoasiainvaliokunnan tulee an-
39248: taa mietintönsä niistä valtioso-pimuksista tai
39249: Päiväjärjestyksessä olev·at asiat: v a l t i o s o p i m u k s i i n s i s ä 1 t y v i R-
39250: t ä m ä ä r ä y k s i s t ä, jotka hallitusmuo-
39251: 1) Vuoden 1919 v'altiopäivillä lepäämään jä- don mukaan ovat eduskunnan hyväksyttä-
39252: tetty ehdotus laiksi valtiopäiväjärjestyksen vät". On nimittäin huomattava, että val-
39253: u1kO'asiainv;a:liokuntaa koskevien säännösten tioso-pimukset eivät useissa ta-pauksissa ko-
39254: täy.dentämisestä. konaisuudessaan ole eduskunnan hyväksyt-
39255: tävät, vaan ainoastaan sisältävät semmoi-
39256: Mainittu ehdotus, josta -perustuslakiva- sia säännöksiä, joihin tarvitaan eduskunnan
39257: liokunta on antanut lausunnon mietinnös- hyväksyminen. Sitten jatketaan: ,sekä
39258: sään n:o 9, esitellään ainoaan käsi t- niistä u l k o a s i o i s t a. t e h t ä v i s t ä
39259: telyyn. 1J ä ä t ö k s i s t ä, joihin vaaditaan edus-
39260: kunnan suos·tumus". Tämä on hämärästi
39261: Puhemies: Ensin sallitaan asiasta lausuttu. Se kaiketi oikeastaan ei ole mi-
39262: keskustella. Senjälkeen on toimitettava tään muuta kuin .mitä tuossa edellisessä
39263: li-p-puäänestys lakiehdotuksen hyväksymi- on jo tahdottu lausua. Kysymys on kai-
39264: misestä tai hylkäämisestä. .Tos vähintään keti niistä valtioso-pimuksista tai valtio-
39265: 2/3 annetuista äänistä kannattaa lakiehdo- so-pimuksiin sisältyvistä määräyksistä, joi-
39266: tuksen hyväksymistä, on lakiehdotus val- hin eduskunnan suostumus tarvitaan. En
39267: tio-päiväjärjestyksen 60 §:n mukaan hyväk- ymmärrä, mitä muuten voisivat olla nuo
39268: sytty, muuten hylätty. ulkoasioista tehtävät -päätökset, joista tässä
39269: Ullkoasiainvarliokuntaa koskevat säännöik&et. 67~
39270:
39271:
39272:
39273: puhutaan; vai tarkoitetaanko mahdollisesti kuin tässä tultiin, niin että koko vasem-
39274: sodanjulistusta? Myöskin voi muistuttaa, misto ja keskusta hyväksyivät tämän eh-
39275: että 43 a §:n 2 ja 3 momentti oikeastaan dotuksen ja ainoastaan oikeiston n. 40 ään-
39276: sisältää saman asian kertaamista. Viime tä olivat sitä vastaan. Minä pelkään, että,
39277: valtiopäivillä hyväksytyssä valtiopäiväjär- jos tehdä:·m uusi ehdotus, se äänestetään yli
39278: jestyksessä olikin 3 momentti kokonaan vaalien ja siitä ei tule koskaan mitään lo-
39279: poisjätetty. Koska ei pitäisi olla mitään -pullista tulosta. Tämä pykälä niin sanoak-
39280: vaikeutta saada eduskunnassa hyväksytyk- seni laillistuttaa sen, mikä nyt on ollut
39281: si tarkalleen lepäämään jätetyn valtiopäi- käytäntö, ja nykyistä käytäntöä vastaan ei
39282: väjärjestyksen 49 §:n sanamuatoa, joka on kukaan voi erikoisesti asettua eikä ole aset-
39283: paljoa onnistuneempi, niin minun mielestä- tunut, niin etten minä ymmärrä, mitenkä
39284: ni olisi syytä odottaa uutta esitystä siitä ruvettaisiin jarruttamaan tämän lainsää-
39285: ja tällä kertaa hylätä tämä esitys. dännön täydentämistä. Minä senvuoksi,
39286: joskin voidaan aina tämmöisiä ehdotuksia
39287: Ed. R y ö m ä: Minä jo kun asia oli vastaan muodollisia muistutuksia tehdä,
39288: ensi kertaa eduskunnassa esillä, huomautin, katson tämän kuitenkin sellaiseksi, että
39289: mitenkä on suuri aukko valtiopäiväjärjes- sitä voidaan kannattaa. Ensimäinen mo-
39290: tyksessä, kun on lueteltuna ulkoasiainvalio- mentti liittyy läheisesti hallitusmuodon
39291: kunta obligatooristen valiokuntien joukos- vastaavaan pykälään, eikä ehdotus siinä
39292: sa, mutta ei ole kuitenkaan mitään mää- suhteessa suinkaan ole millään tavoin risti-
39293: räystä siitä, millä tavalla tämä valiokunta riitainen sen kanssa, joskin siinä sanamuo-
39294: toimii. On käsittämätöntä, mitenkä tällai- to jonkun verran eroaa hallitusmuodon
39295: nen epäjohdonmukaisuus on voinut syntyä sanamuodosta. ~finä tulen omasta puoles-
39296: silloin, kun valtiopäiväjärjestystä on täs- tani kannattamaan tämän ehdotuksen hy-
39297: sä suhteessa muutettu. Olisi välttämättä väksymistä.
39298: saatava tämä epäjohdonmukaisuus valtio-
39299: päiväjärjestyksestä pois. Tässä mielessä Ed. Mannermaa: Kannatan ed. Se-
39300: ilmeisesti on se eduskuntaesitys tehty, jo- tälän tekemää ehdotusta lakiehdotuksen
39301: hon nyt lepäämässä oleva lakiehdotus pe- hylkäämisestä.
39302: rustuu. Tämän esityksen olivat tehneet
39303: edustajat Mantere y. m. ja se on jotenkin Ed. v on Born: Det är vil ganska onö-
39304: niihin periaatteisiin rakentuva, jotka siinä digt att riva upp hela den diskussion, som
39305: esitettiin. Kun tämä asia oli perustuslaki- i föreliggande fråga redan tidigare förts i
39306: valiokunnassa ensi kertaa käsiteltävänä, riksdagen, nämligen år 1919, då frågan
39307: niin silloin ensimäiseen momenttiin nähden lämnades vilande. Jag skall därför också
39308: oltiin yksimielisiä, eikä silloin kukaan ol- endast inskränka mig tili att hänvisa till
39309: lut asiaa vastaan. Se oli vasta toinen mo- den reservation, som jag då avgav till
39310: mentti, joka muodostettiin suuressa valio- grundlagsutskottets betänkande i sa;ken,
39311: kunnassa ja joka herätti oikeistossa vastus- och -på de skäl, som där anfördes, föreslå,
39312: tusta. Se nimittäin tekee obligatooriseksi att lagförslaget måtte förkastas. Jag för-
39313: nykyisen käytännön, että hallituksen on ordar alltså godkännande av grundlagsut-
39314: valtiopäiväin alussa ja muulloinkin esitet- skottets nu föreliggande förslag, ehuru på
39315: tävä ulkoasiainvaliokunnalle tärkeimmät andra grunder än grundlagsutskottet det
39316: ulkopoliittiset suhteet. Se ei ole ristirii- framställt.
39317: dassa 3 momentin kanssa, joka käsittelee
39318: muita asioita. Mutta siinä ehdotuksessa, Ed. M a n t e r e: Minusta on kyllä.
39319: joka oli laadittu uudeksi valtio-päiväjärjes- myönnettävä ed. Setälän olleen oikeassa,
39320: tykseksi ja joka hylättiin, nämä momentit kun hän huomautti, että se säännös ulko-
39321: oli yhdistetty eli siis koottu asiat yhteen asiainvaliokunnan tehtävistä, joka sisältyy
39322: momenttiin, mutta se ei suinkaan estä tätä- äskettäin hylättyyn, aikaisemmin lepää-
39323: kään ehdotusta hyväksymästä, koska nämä mään jätettyyn lakiehdotukseen valtiopäi-
39324: momentit kuitenkin käsittelevät eri asioita, väjärjestyksen korjaa.misesta on onnistu-
39325: niin että minä luulen, että nyt on aika-hy- neempi, eräissä kohdin parempi kuin nyt
39326: väksyä tämä ehdotus. Mutta minä pelkään, esilläolevan lakiehdotuksen samaa tarkoit-
39327: että jos taas ruvetaan uutta laatimaan, tava säännös. Kuitenkin olen sitä mieltä,
39328: ei tulla edes sellaiseen yksimielisyyteen ettei nyt esilläolevassa lakiehdotuksessa ·
39329: 680 P,e<I·j,runltiaåba 12ft 'P· ldlmlkuuta. ____________________________ _
39330:
39331: kaan ole niin suuria heikkouksia enemmän 1 tuksessa valtiopäiväjärjestykseksi on ta-
39332: sisälly kseen kuin muotoonkaan nähden, pahtunut. On vielä otettava huomioon että
39333: ettei sitä voisi hyväksyä. Minä siis a·setun tässä mainitussa valtio-päiväjärjestysehdo-
39334: samalle kannalle kuin aikaisemmin vuoden tuksessa tämä asia on saanut paremman,
39335: 1919 valtiopäivillä, jolloin asia ensi kerran onnistuneemman muodon kuin nyt käsitel-
39336: oli ratkaisussaan ja jolloin äänestin laki- tävänä olevassa ehdotuksessa. Näin ollen
39337: ehdotuksen hyväksymisen puolesta. Muu- minun täytyy yhtyä siihen käsitykseen,
39338: ten pvydän huomauttaa, että se eduskunta- _ että ehdotus olisi nyt hylättävä.
39339: esitys, jonka pohjalla nyt käsilläoleva
39340: lakiehdotus syntyi, ei ole minun tekemäni; Ed. E s t'l a n d e r: Jag understöder
39341: se on lähtenyt vasemmistosta. Mutta minä grundlagsutskottets förslag om motionens
39342: kyllä Heikki Ritavuori-vainajan kanssa förkastande på de av rdgsm von Born
39343: vuoden 1920 valtiopäivillä tein asiasta åberopacle grundcrna.
39344: uuden eduskuntaesityksen, joka pääkohdis-
39345: saan oli samallainen kuin se, joka nyt on Ed. Vennola: Perustuslakivaliokunta
39346: lopullisesti eduskunnan ratkaistavana. on mietinnössään ilmoittanut, että nyt
39347: esilläolevan lakiehdotuksen määräykset
39348: Ed. S c h a u m a n: Också jag ber att få olennaisesti sisältyvät valtio-päiväjärjestyk-
39349: förorda antagandet av det vilande motions- seen, jota valiokunta oli puoltanut, mutta
39350: förslaget. Jag ber att få eriura därom, att joka tuli hylätyksi. Näin ollen on valio-
39351: då detta försla.g antogs vid 1919 års riks- kunta asiallisesti tämän esilläolevan la-
39352: dag, var det endast 43 medlemmar av riks- kiehdotuksen sisällön hyväksynyt. Ne muo-
39353: dagen som motsatte sig brådskande behancl- dolliset muistutukset, mitä ed. Setälä on
39354: ling av ärendet, alla andra, voro med om tehnyt, ansaitsevat kyllä huomiota, mutta
39355: att redan clå antaga förslaget i den form minun mieiestäni ne eivät paina vaa'assa
39356: det hade. I likhet med rdsgm. Mantere sitä vastaan, että nyt saataisiin aukko
39357: medgiver jag att vissa formella, ehuru obe- valtiopäiväjärjestyksessä täytetyksi. Minä
39358: tydliga anmärkningar kunna göras mot kannatan siis tämän lain hyväksymistä.
39359: § 43 a, men, såsom jag redan sade, de äro
39360: obetydliga dessa anmärkningar, och de vä- Ed. R y ö m ä: Ehdotukseen uudeksi
39361: ga fjäderlätt i förhållande till den omstän- valtiopäiväjärjestykseksi oli otettu ne pe-
39362: digheten, att det nu förefinnes en lucka riaatteet, joista iäällä aikaisemmin oli
39363: i L. 0., en lucka som måste fyllas med kiistelty, siinä oli ehdotusta vain muodol-
39364: det första; ty att L. 0. saknar alla bestäm- lisesti muutettu. Tämän tahdoin lausua
39365: melser angående uts,kottet för utrikesären- ed. Erichin lausunnon johdosta. Kun suu-
39366: den måste .iu betraktas såsom en brist som ressa valiokunnassa uusi valtiopäiväjärjes-
39367: bör skyndsamt avhjälpas. tys oli esillä, muodostin tämän pykälän
39368: senmukaiseksi kuin se sitten hyväksyttiin
39369: Ed. E r i c h: Minäkään en tahdo ruveta ja otin siihen kaiken asiallisen, mikä oli
39370: koskettelemaan niitä erimielisyyksiä, joita tässä yli vaalien äänestetyssä ehdotukses-
39371: tämän asian aikaisemmassa käsittelyssä on sakin. Ja koska tämä pykälä ei ole mil-
39372: eduskunassa ilmaantunut, ja jotka o'livat lään tavalla muodollisesti mahdoton, jos-
39373: hyvinkin huomattavaa periaatteellista laa- kin se oli stilistisesti jonkun verran pa-
39374: tua ja merkitykseltään laajakantoisia. On rempi valtiopäiväjärjestysehdotuksessa, niin
39375: tietysti luonnotonta ettei valtiopäiväjär- en voi käsittää, minkä takia tässä hylä-
39376: jestyksessä ole mitään säädettynä ulko- tään tällaisen käytännöllisen seikan vuoksi
39377: asiainvaliokunnan tehtävästä, mutta asial- tarpeenvaatima ehdotus. Jos uusi valtio-
39378: lisestihan tämä kysymys ei ole laadultaan päiväjärjestys syntyy, voidaan pykälä sti-
39379: erittäin kiireellinen, koska käytäntö jo on listisesti laatia parempaan muotoon, mi-
39380: luonut ne tarpeelliset muodot, joita tässä nulla ei ole mitään sitä vastaan. Mutta
39381: suhteessa tarvitaan .ia koska varmaankin kun ei ollenkaan tiedä, milloin saadaan
39382: ennen pitkää on odotettavana uusi esitys uusi valtiopäiväjärjestys aikaan, on kevyt-
39383: tarkistetuksi valtiopäiväjärjestykseksi, jos- mielistä hylätä tämä ehdotus, joka täyt-
39384: sa tämä asia luonnollisesti myös tulee tää sen tarpeen, josta on kysymys.
39385: huomioonotettavaksi, kai suunnilleen sen
39386: mukaisesti, mitä äskettäin uudessa ehdo- Keskustelu julistetaan päättyneeksi.
39387: Kunnalliset ja ylksityiset kasvatuslaitotkset. 681
39388:
39389: P u h e m i e s: On toimitettava asiasta Asia~ kolmas käsittely julistetaan päät-
39390: lippuäänestys. tyneeksi.
39391:
39392: Sihteeri lukee Asia on loppuun käsitelty.
39393:
39394: äänestysesityksen:
39395: 4) Ehdotus laiksi kunnallisten ja yksityisten
39396: Joka hyväksyy puheenaolevan lakiehdo- kasvatuslaitosten valtioavusta.
39397: tuksen sellaisena, kuin eduskunta on sen
39398: 1919 vu~den valtiopäivillä lepäämään jä- Esitellään suuren valiokunnan mietintö
39399: tettäväksi hyväksynyt, äänestää ,jaa"; n:o 8 ja otetaan toiseen käsi t te-
39400: joka ei sitä hyväksy, äänestää ,ei".· Jos I Y Y n siinä sekä sivistysvaliokunnan mie-
39401: väh!ntään 2/3 annetuista äänistä on jaa- t~nnössä n:~ 2 valmistelevasti käsitelty hal-
39402: äämä, on ehdotus hyväksytty, mutta muu- ht~k~en esitys n:o 4, joka sisältää yllä-
39403: ten se on hylätty. maimtun lakiehdotuksen.
39404:
39405: Äänestyksessä annetaan 100 jaa- ja 75 Puhe~ ies: Käs.ittelyn pohjana on
39406: ei-ääntä. suuren valiokunnan mietintö n:o 8. Ensin
39407: sallitaa~ asiassa yleiskeskustelu ja senjäl-
39408: Eduskunta on siis hylännyt sanotun laki- keen esitellään lakiehdotuksen yksityiskoh-
39409: ehdotuksen. dat.
39410:
39411: Asia on loppuun käsitelty. Yleiskeskustelu:
39412:
39413: Ed. V i r k kun en: Minulla on tilai-
39414: 2) Ehdotus laiksi oppivelvollisuudesta 15 päi-
39415: suus nyt esittää laskelma niistä kustannuk-
39416: vänä huhtikuuta 1921 annetun lain 6 § :n sista, jotka käsiteltävänä oleva laki tulisi
39417: muuttamisesta toisin kuuluvaksi.
39418: tulevana vuonna tuottamaan. Minä pyy-
39419: Hallituksen esitys n:o 5, jota on valmis- dän lukea asianomaisen viraston antaman
39420: televasti käsitelty sivistysvaliokunnan mie- selostuksen:
39421: tinnössä n :o 3 ja suuren valiokunnan mie- Laskelmaa laadittaessa on ollut käytet-
39422: tinnössä n:o 9, esitellään k o 1m a n teen tä:vänä :vain Helsingin kaupungin ylläpitä-
39423: k ä s i t t e 1 y y n. mien laitosten vuoden 1923 menoarvioehdo-
39424: tukset. Muihin laitoksiin nähden on las-
39425: Toisessa käsittelyssä päätetty lakiehdo- kelmien perusteena vuonna 1922 tehdyt
39426: tus hyväksytään. menoarviot, sellaisina kuin ne vuoden 1921
39427: lopulla on kouluhallituksen lastensuojelu-
39428: Asian kolmas käsittely julistetaan päät- osastolle lähetetty valtion avustusta anot-
39429: tyneeksi. taessa. Kun etenkin palkkauksiin nähden
39430: on odotettavissa kaikissa laitoksissa koro-
39431: Asia on loppuun käsitelty. tuksia ensi vuoden alusta, on varovaisuus-
39432: syistä tarpeellista korottaa näiden laitos-
39433: 3) Vuoden 1920 valtiopäivillä lepäämään jä- ten menoarvioita muihin menoihin kuin
39434: tetty ehdotus laiksi kesäkuun 15 päivänä opettajiston palkkauksiin nähden 25 %:lla.
39435: 1898 maalaiskuntain kunnallishallinnosta an- Avustukset tekisivät näinollen: Jos valtion
39436: netun asetuksen 78 ja 82 § :n muuttamisesta. avustusmäärä on 30 %, tulisi Helsingin
39437: kaupungille 9 erilaista laitosta varten
39438: Mainittu ehdotus, jota on valmistelevasti 1,015,341 mk, muille kunnallisille laitok-
39439: käsitelty laki- ja talousvaliokunnan mie- sille, joita on 3, yhteensä 93,296 mk ja
39440: tinnössä n:o 1 ja suuren valiokunnan mie- yksityisille laitoksille, joita on 8, 535 267
39441: tinnössä n:o 10, esitellään k o 1m a n- mk, siis yhteensä 1,643,904 mk. Jos taas
39442: t e e n k ä s i t t e 1 y y n. avustus olisi 50 %, olisivat vastaavat nu-
39443: merot ensimäisessä kohdassa 1,692,235,
39444: Eduskunta pysyy toisessa käsittelyssä toisessa kohdassa 155,444 ja kolmannessa
39445: tekemässään päätöksessä. kohdassa 892,112 yhteensä 2, 739,791 mk.
39446: 86
39447: 682
39448:
39449:
39450: Jos vihdoin avustus olisi 60 %, niin sen mukaan kuin katsotaan valtionvaroja
39451: Qlisivat numerot ensima1sessä kohdassa kulloinkin olevan käytettävissä tähän. tar-
39452: 2,030,682, toisessa kohdassa 186,592, kol- koitukseen. Esittämäni laskelmat osoitta-
39453: mannessa kohdassa 1,070,535, ;yhteensä vat, että valtiolla, kun avustusta ei säädetä
39454: 3,287,809 markkaa. Näihin summiin tulee kiinteäksi vaan liukuvaksi, on tulevankin
39455: lisäksi laitosten palveluksessa olevain kan- vuoden menoarviota valmistettaessa lähes
39456: sakoulunopettajain palkkausavustukset, mi- 2 miljoonan mariginaali käytettävänä,
39457: käli niitä on voitu arvioida, kun kaikkien jonka puitteissa avustuksen suuruutta voi-
39458: mahdollisia ikäkorotuksia ei ole käytet- daan harkita. Lisäksi on olemassa toisia
39459: tävissäolevissa asiakirjoissa tai muuten tie- asiallisia syitä, jotka nykyisten olojen ja
39460: dossa. Ne tekevät yhteensä noin 200,000 taloudellisten edellytysten johdosta vaati-
39461: markkaa (tiedossa on nimittäin 197,120 vat ainakin toistaiseksi noudattamaan liu-
39462: markkaa varmoja menoja). Kun nyt jo on kuvaa tasoa. Tällaisia syitä on näiden ky-
39463: anomus jätetty valtioavustuksen saami- seessäolevain laitosten erilaisuus, joka tu-
39464: seksi erään tänä vuonna avatun poikakodin lee näkyviin sekä niiden talouden järjes-
39465: perustamiskustannusten suorittamiseksi, ja tämisessä että sisäisessä järjestelyssä. Mi-
39466: kun todennäköistä on, että nyt vihdoinkin nulla olisi tilaisuus tässäkin suhteessa esit-
39467: tullaan eräs kunnallinen koulusiirtola tää tarkempi selonteko näistä laitoksista,
39468: muuttamaan ensi vuoden kuluessa sisäop- mutta en katso sitä ainakaan tällä kertaa
39469: pilaslaitokseksi, koska sitä varten on jo tarpeelliseksi, jollei seuraava keskustelu
39470: eräs virkatalo vuokrattu, näyttää välttä- anna siihen aihetta.
39471: mättömältä tällaisia odottamattomia me- Kolmannessa vastalauseessa tehty ver-
39472: noja varten varata edellä mainittuihin li- tailu yksityiskouluihin on nyt kyseessäole-
39473: säksi esimerkiksi 30 %:n avustuksen mu- vien laitosten perustamiseen nähden aivan
39474: kaan 350,000 markkaa tai 50-60 % :n epäonnistunut. Eiväthän nämä laitobet
39475: mukaan 500,000 markkaa, koska alkavalle ole sisäisen järjestelynsä puolesta toistensa
39476: laitokselle avustus yleensä on koetettu va- kaltaisia, kuten yksityiset oppikoulut kaik-
39477: rata suuremmaksi kuin jo toimessa oJe- ki ovat, eivätkähän näitä laitoksia käyt-
39478: valle. Lakiehdotuksen 5 §:ssä on varattu tävät lasten omaiset itse harrasta niiden
39479: avustamismahdollisuus laitoksen omia ra- perustamista eivätkä tue niiden toimintaa
39480: kennuksia ja rakennusten muutostöitä sekä varattomuutensa että lastensa edun
39481: varten. Mikäli tiedetään, on ainakin ymmärtämättömyyden tähden. Tässä täy-
39482: 6 laitoksessa sellaisia töitä jo suun- tyy yhteiskunnan oman etunsa tähden as-
39483: nittelun alaisena, vieläpä jo toiset val- tua lasten avuksi. Lisään vielä, että täl-
39484: mistumassa. V arovaistenkin laskelmain lainen liukuva avustusperiaate on yleensä
39485: mukaan tulevat avustukset näinä kal- otettu käytäntöön, milloin valtio tahtoo
39486: liina aikoina vaatimaan noin 900,000 kehoittaa yksityistä tai kunnallista yrit-
39487: markan määrärahan varaamista tällaisia teliäisyyttä sellaisella toimialalla, joka yh-
39488: tarkoituksia varten. Juuri tällaisen avus- teiskunnalle on tärkeä ja joka edellyttää
39489: tuksen saamismahdollisuus tulee todennä- asianharrastusta. Siten on esim. vuoden
39490: köisesti rohkaisemaan kuntain halua omien 1920 asetuksella taattu valtioavustusta am-
39491: laitosten rakentamiseksi, mikä valtion kan- matteihin valmistaville kouluille 50 %:sta
39492: nalta olisi mitä toivottavinta. · 75 %:iin ja ammattioppilaskouluille 50
39493: Pyydän lisätä pari sanaa omasta puo- % :sta 80 %:iin. Yksityisluontoisille kaup-
39494: lestani. Valiokunnassa on ollut, kuten mie- paopistoille myönnetään nykyään enintään
39495: tintöön liitetyt vastalauseet osoittavat, eri- 4/5 ja kauppakouluille 3/4 valtion avus-
39496: mielisyyttä vaitiavustuksen perusteista, tusta niiden kokonaismenoista. Nämä sei-
39497: erittäinkin lakiehdotuksen 3 §:ssä sääde- kat mielestäni kyllin vakuuttavasti osot- .
39498: tyn asteikon tarkoituksenmukaisuudesta tavat, että sivistysvaliokunta on osunut oi-
39499: valtioapua jaettaessa. Mielestäni osoittaa keaan, kun ·se on hyväksynyt hallituksen
39500: näiden esittämieni laskelmain vaihtoehtoi- esityksessä olevan liukuvan asteikon val-
39501: suus kuitenkin selvästi, että asteikon käy- tion avustusta annettaessa. Minä toivon,
39502: täntöön ottaminen on oikea. Se näet ensin- että eduskuntakin tässä kohden ja yleensä
39503: näkin tekee valtiolle mahdolliseksi määrätä hyväksyy sivistysvaliokunnan mietinnön.
39504: avustuksen suuremmaksi tai pienemmäksi,
39505: Kunnalliset ja y;ksityiset ·kasvatuslaitctkset. 683
39506: -------------------------
39507: Ed. M. S.i 11 a n pää: Nyt esilläoleva laiseksi, minkälaiseksi me tulevan sukupol-
39508: kysymys kunnallisten ja yksityisten kas- ven kasvatamme. Siksi olisikin laki las-
39509: vatuslaitosten valtionavustuksesta on san- tensuojelukasvatuksesta saatava mitä pi-
39510: gen tärkeä kysymys kasvatukselle. Tähän kimmin aikaan, josta esityöt on jo suori-
39511: saakka ei valtion puolelta ole kiinnitetty tettu.
39512: suojelukasvatukseen huomiota niin paljon, Nyt esilläoleva lakiehdotus kohdistuu
39513: että olisi mitään huomattavampaa uhrattu sellaisten lasten kasvatuslaitosten a.vu;;ta.-
39514: sen hyväksi, paitsi valtion omien kasvatus- miseen, jotka ovat laiminlyötyjä ja har-
39515: laitosten aikaansaamista, johon on voitu haantuneita, sellaisten, jotka hyvin järjes-
39516: sijoittaa ne alaikäiset, jotka ovat joutuneet tetyn kasvatuksen avulla voitaisiin koko-
39517: rikosoikeuden kanssa tekemisiin. Täten naan estää. Kun kasvatuskysymystä ei
39518: ovat valtion kasvatuslaitokset muodostu- kokonaisuudessaan ole ratkaistu, on pukko
39519: neetkin alaikäisten vankiloiksi, jollaisia ne tukea sellaisiakin kasvatuslaitoksia, kuin
39520: vieläkin ovat. eikä valtion kasvatuslaitok- tässä nykyään on kysymys. Mutta tämcin·-
39521: siin ole ollut mahdollisuus saadakaan si- tapaisetkin kasvatuslaitokset pitäisi mnn-
39522: joitetuksi sellaisia lapsia, jotka olisivat dostaa sensuuntaisiksi, että ne muodostui-
39523: tarvinneet suojelukasvatusta, muuten kuin sivat rinkaisulaitoksista todellisiksi kasva-
39524: että tällainen lapsi oli ensin tehnyt senlai- tuslaitoKsiksi, jolloin niihin sijoitetut lap-
39525: sen rikoksen, josta rikoslaki sääti rangais- set kasvatuksen kautta ja avulla ohjautui-
39526: tuksen. Jos valtio olisi uhrannut suhteelli- sivat oikealle tielle. Suojelukasvatus, ku-
39527: sesti yhtä paljon työläislasten kasvatuk- ten koulukasvatuskin, kuuluu yhteiskun-
39528: seen, kuin se uhraa varakkaan yhteiskunta- nalle. Eräillä tahoilla ollaan kyllä val-
39529: luokan lasten kouluuttamiseen, niin vä- miit väittämään, että suojelukasvatus o!-
39530: hemmän tarvittaisiin tässä laissa edelly- keastaan kuuluisi kunnalle. Valtiolle riit-
39531: tettyjä kasvatuslaitoksia. Kun tähänasti- tää, kun se ylläpitää omia kasvatuslaitok-
39532: nen suojelukasvatus on rajoitettu siveelli- sia alaikäisiä rikollisia varten. Porvarilli-
39533: sesti laiminlyötyjen ja harhautuneiden las- set kunnat eivät kuitenkaan ole välittä-
39534: ten kasvatukseen, on sekä lapsissa että neet työläislasten kasvatuksesta eivätkä
39535: vanhemmissa vallalla käsite, että lasten- ole tahtoneet mitään uhrata sen hyväksi.
39536: suojelulautakunnat ja kasvatuslaitokset Vasta nyt kun oppivelvollisuuslaissa esiin-
39537: ovat eräänlaisia rankaisulaitoksia, joka tyvät määräykset lasten kouluttamisesta
39538: lasten suojelemistyölle kokonaan on va- ovat astuneet voimaan, huomataan, että
39539: hingoksi. Siksi olisikin lasten suojelukas- kansakoulujen lisäksi tarvitaan eräänlaisia
39540: vatus ohjattava laajemmille aloille, jotta se kasvatuslaitoksia, joihin voitaisiin sijoit-
39541: tuottaisi todellisia tuloksia. Nykyinen y h- taa sellaiset lapset, jotka tarvitsevat eri-
39542: teiskuntaelämä kasvavine teollisuuksineen, koista käsittelyä, vaikka eivät olekaan suo-
39543: suunnattomine irtolaisväestöineen ja aika rastaan rikollisia. Useissa kunnissa onkin
39544: ajottaisin esiintyvine työttömyyksineen ei jo ryhdytty toimenpiteisiin kasvatuslai-
39545: ole voinut olla vaikuttamatta lastenkasva- tosten aikaansaamiseksi ja varmaa on, että
39546: tukseen. Kun isä ja äiti vedetään ansio- senjälkeen kuin valtioavustus kasvatuslai-
39547: työhön kodin ulkopuolelle, jäävät lapset toksille saadaan tyydyttävällä tavalla rat-
39548: katujen ja kujien kasvatettaviksi. Työ- kaistuksi, kunnat rupeavat suuremmalla.
39549: läislasten kotikasvatuksesta ei useimmiten myötätunnolla kasvatuslaitoksia keskuu-
39550: voi puhua, sillä katu ja kuja on huono kas- dessaan järjestämään. Porvarillinen katsan-
39551: vatusäiti. Sillä ympäristö ja yhteiskunta tokanta tahtoo mielellään siirtää yhteis-
39552: kasvattaa kaltaiseksensa eikä yhteiskunta kunnan velvollisuuden yksityisen hyvän-
39553: ole oikeutettu syyttämään siitä vanhempia, tekeväisyyden hoidettavaksi, varsinkin jos
39554: sillä heille on kyllin, että voivat hankkia tehtävä ei ole mieluinen. Niinpä on muu-
39555: lapsilleen ravintoa ja vaatetusta. On enem- tamia kasvatuslaitoksia saatukin perustaa
39556: pi kuin ihme, ettei katuelämään perustuva yksityistä hyväntekeväisyystietä ja erääl-
39557: kasvatus ole suuremmassakaan määrin saa- tä taholta tahdotaankin esittää, että yksi-
39558: nut rikollisia aikaan, kuin on esiintynyt. tyisiä hyväntekeväisyyslaitoksia tulee val-
39559: Useissa sivistysmaissa on lasten suoje- tion varoilla tuntuvammin tukea kuin kun-
39560: luun ja kasvatukseen kiinnitetty suurta nallisia, koska yksityinen hyväntekeväi-
39561: huomiota, ja sitä vaativat meidänkin olom- syys muka tulee näyttelemään suurta osaa
39562: me. Tuleva yhteiskuntahan muodostuu sel- kasvatuskysymyksessä tulevaisuudessakin.
39563: 684 'Pe.rj:a~ta:ina 27 1p. }o'klaikuuta.
39564:
39565:
39566: Mutta yksityisten ja yhtymäin omistamilla tehneet sellaisia rikoksia, että niitä olisi
39567: hyväntekeväisyyslaitoksilla on aina se vaa- voitu lähettää valtion kasvatuslaitoksiin,
39568: ra tarjona, että niitäkin voidaan käyttää oli kunta pakoitettu perustamaan omia
39569: keinottelutarkoituksiin kuten monasti on kasvatuslaitoksia. Ensimäinen kunnallinen
39570: tapahtunut. Ja tämä ei ole suotavaa kasvatuslaitos perustettiin jo vuonna 1895.
39571: lastenkasvatukseen nähden. Porvarilliset Kasvatuslaitoksista on kolme koulusiirto-
39572: kyllä väittävät, että sitä uhrautuvai- laa ja toiset sisäoppilaslaitoksia. Neljä lai-
39573: suutta ja innostusta, mitä yksityisiä kas- tosta sijaitsee kunnan omalla maalla ja
39574: vatuslaitoksia kohtaan on olemassa, eivät muut ovat vuokrahuoneissa. Kasvatuslai-
39575: kunnalliset laitokset voi yksilöissä herät- toksiin sijoitettujen lasten lukumäärä lie-
39576: tää, mutta tämä väite on väärä, sillä yh- nee nykyään noin 500. Lastensuojelulau-
39577: teiskunnallisten laitosten johdossa on hen- takunnan toiminta Helsingissä käsittää
39578: kilöitä, jotka koko sielullaan ovat kasva- paitsi siveellisesti ja harhaantuneiden ja
39579: vatustyössä mukana. Kuvaavana seikka- huonosti hoidettujen lasten huoltamista,
39580: na yksityisen hyvän tekeväisyystoiminnan myöskin köyhäinhoidollista laatua olevien
39581: ihannoimiselle on mainittava, että kun tuli lasten sijoittamista ja valvomista. Sen li-
39582: t:unnetuksi ~~~l~tuksen esi~s ja. sivjs~s':a säksi toimii lastensuojelulautakunnan alai-
39583: hokunnan paatös kunnallisten .Ja y1>:sityis- sena erikoinen aviottomien lasten osasto,
39584: ten kasvatuslaitosten valtioavun perusteista, perustettu vuonna 1917. Osaston toiminta-
39585: ilmestyi kuten tilauksesta eräisiin lehtiin, na on: pitää luetteloa avioliiton ulko-
39586: varsinkin Uuteen Suomeen ja Iltalehteen puolella syntyneistä lapsista, avustaa äite-
39587: kirjoituksia yksityisten ja yhtymäin las- jä isien selvittämisessä sekä elatusavun
39588: tenkodeista ja kasvatuslaitoksista, joissa perimisessä, tarpeen tullen avustaa äitejä
39589: suuremmoisesti kuvataan sitä työtä, mitä lasten sijoittamisessa kasvatuskoteihin, pi-
39590: oli aikaansaatu. Kouluneuvos Tunkelo kir- tää luetteloa kasvatuskodeista ja valvoa
39591: joitti, että liukuva valtioavun jakoperuste ulkopuolella avioliiton syntyneiden lasten
39592: on välttämätön sentakia, että yksityiseen hoitoa, oli lapsi äidin hoidossa tai kasvatti-
39593: hyväntekeväisyyteen uhratut avustukset kodissa. Avioliiton ulkopuolella syntynei-
39594: alkavat kuivua kokoon, joten useampien yk- tä lapsia alle 15 vuotta on lautakunnan
39595: sityisten laitosten tilit vuoden lopulla osoit- kirjoissa nykyään 2,4 71. Miten suuresta
39596: tavat vaillinkia, vaikka uhraantuvaa työtä merkityksestä tehokas avustus ja valvonta
39597: tehdäänkin, tullen lopuksi siihen johtopää- on, mainittakoon, että vuonna 1920, kun
39598: tökseen, että yksityisiä laitoksia on run- rintalasten kuolevaisuus Helsingissä oli
39599: saammin avustettava kuin kunnallisia. Se- 10,4 %, niin avioliiton ulkopuolella synty-
39600: lostus Lausteen orpokodista oli samaan ai- neiden rintalasten kuolevaisuus oli vain
39601: kaan .iulaistu ja samaan henkeen kirjoitet- 9, 7 %. Vertauksen vuoksi mainittakoon,
39602: tu. Kirjoittaja jättää vain mainitsematta, että vuonna 1917 oli avioliiton ulkopuolel-
39603: että orpokoti paitsi perustamiskuluja, jo- la syntyneiden rintalasten kuolevaisuus
39604: hon tähän mennessä on annettu valtion va- koko maassa 33,2 %. Nämä numerot to-
39605: roja 1,390,655 markkaa 96 penniä, jota distavat paraiten, miten suuresta merki-
39606: paitsi lisämääräraha-anomus .io on jätetty tyksestä yhteiskunnallinen valvonta ja
39607: sisään, mutta ei vielä käsitelty, että orpo- hoito on, niin puutteellista, kuin se vielä
39608: koti saa valtion varoista niille sotaorvoille, onkin. Lautakunnan alaisena toimii vielä
39609: joita Lausteen orpokodissa hoidetaan, 9 erikoinen joutolasten tai nuorisohuolto-
39610: markkaa lasta ja päivää kohti eli vuodes- osasto. Sen toiminnasta mainittakoon, että
39611: sa lasta kohti 3,285 markkaa. Sensijaan esimerkiksi 1920 ilmoitettiin osastolle 879
39612: ei porvarillisissa lehdissä ole sanallakaan koulunkäyntinsä keskeyttänyttä lasta.
39613: mainittu, että esimerkiksi Helsingin kunta Näistä saatiin osaston toimesta palaamaan
39614: on perustanut ja ylläpitänyt oman kunnal- kouluun 379. Muut olivat muuttaneet paik-
39615: lisen kasvatuslaitoksen ja että Helsingin kakunnalta, joutuneet toimiin ja toisia ei
39616: kunnallinen lastensuojelutyö on asetettava voitu kouluun palauttaa. Katuammatti-
39617: monessa suhteessa esimerkiksi koko maalle. laisten, kuten kengänkiillottajapoikain ja
39618: Helsingillä on se suurkaupungin ominai- sanomalehtien myyjäin toimen valvonta on
39619: suus, että se vetää puoleensa ja turmelee. niinikään osaston huolena .ia siinä on työ
39620: Kun harhaantuneita ja huonosti hoidettuja kantanut niin hyviä tuloksia, että melkein
39621: lapsia alkoi ilmetä ja kun nämä eivät olleet kaikki pojat toimivat säännöllisesti ja jät-
39622: Kunnalliset ja :y'ksityiset ikasvatuslaito!kset. 685
39623: -------------
39624:
39625: tävät ansions'a vanhemmilleen. Kesävir- taisiin saada ohjatuksi kasvatuksen kan-
39626: kistystä osaston toimesta on niinikään yllä- nalta terveelle pohjalle, jonne se tulevai-
39627: pidetty lasten keskuudessa, puutarhatoi- suudessa olojen pakostakin tulee ohjaantu-
39628: minnan ja järjestettyjen leikkien ja urhei- maan, olisi kunnallisten laitosten valtioapu
39629: lutoiminnan muodossa. Kasvatuslautakun- nyt jo tässä määrättävä kiinteäksi. Siksi
39630: nalla on sitäpaitsi käytettävänään vielä olen ehdottanut, että valtion avustus mää-
39631: erikoinen vastaanotto- ja vaarinottokoti rättäisiin kaikille laitoksille 50 %:ksi lai-
39632: johon lautakunnan huostaan otetut lapset toksen menoista. Tämä olisi välttämätön-
39633: ensin otetaan vastaan, kunnes heidät voi- tä senkin takia, että ei yksityisiä laitok-
39634: daan sijoittaa asianomaisiin laitoksiin. sia voitaisi asettaa etuoikeutettuun ase-
39635: Vastaan- ja vaarinottokodeissa koetetaan maan kunnallisiin laitoksiin nähden, joita
39636: lapsissa tehdä tarkkoja havaintoja, joitten kohtaan silloin tehtäisiin suuri vääryys.
39637: perusteella lapset sitten sijoitetaan. Sitä- Mielestäni olisi välttämätöntä tässä suh-
39638: paitsi on lautakunnalla oppipoikakoti, jos- teessa määritellä kiinteä määrä, joka an-
39639: sa tarjotaan asunto ja ruoka sellaisille kun- nettaisiin kaikille laitoksille.
39640: tien kasvatuslaitoksista vasta päässeille la p- Ehdotan, että eduskunta hyväksyisi toi-
39641: sille, jotka ovat vailla kunnollista kotia sen vastalauseen, jonka mukaan 3 §:n b-
39642: eivätkä saata omilla ansioillaan tulla toi- kohdan alkupuoli tulisi kuulumaan: ,50 %
39643: meen. laitoksen muista kohtuullisiksi harkituista
39644: Helsingin kunnan toiminta kasvatuksel- vuosimenoista" j, n. e.
39645: lisessa suhteessa on kuitenkin vielä perin
39646: vajanaista, sillä uudistukset kysyvät niin Ed. H ä s t b a c k a: Såsom av kultur-
39647: suuria summia, ettei lautakunnalla ole utskottets betänkande framgår är nu ifrå-
39648: ollut niitä käytettävänään. Näinkin laaja ga varande lag ett bihang till läropliktsla-
39649: lastensuojelu ja kasvatus vaatii paljon va- gen. Det heter uti nämnda betänkande:
39650: roja, sillä lastensuojelulautakunnan menot ,Då läropliktslagen begynt genomföras rå-
39651: ensi vuodeksi nousevat menoarviossa yli ka barnskyddsmyndigheterna inom kort i
39652: 10 miljoonaan markkaan kokonaisuudes- synnerligen svår belägenhet, därest desam-
39653: saan. Valtion avustus näin laajan kasva- ma icke till sitt förfogande hava nödigt
39654: tustoiminnan hyväksi on ollut oppivelvolli- antal anstalter för barnskydd." Således är
39655: suuslain määräämä valtion avustus laitok- denna lag enligt utskottets mening en följd
39656: sissa toimivien kansakoulunopettajien palk- av läropliktslagen.
39657: kauksen avustamiseen, jokaisessa kasvatus- Uti betänkandet säges vidare, att det all-
39658: laitoksessa kun on täydellinen kansakoulu männas väl kräver, att samhället tager i
39659: sekä ammattiopetus. Tärkeimpänä seikka- sin vård alla försummade, vanvårdade och
39660: na, joka puhuu kunnallisten laitosten puo- moraliskt vilsekomna barn och sådana
39661: lesta, on se, että kasvatuslaitokseen täytyy barn, som på grund av dåliga ärftliga an-
39662: voida järjestää kasvatukseen liittyvä am- lag äro i fara att moraliskt fördärvas och
39663: mattiopetus, joka epävarmoissa taloudelli- sålunda gå förlorade för samhället, och vil-
39664: sissa oloissa toimiville hyväntekeväisyys- ka därför äro i behov av en på särskilt
39665: laitoksille on useimmin ylivoimainen teh- sätt anordnad uppfostran.
39666: tävä, eivätkä ne voi sitä tyydyttävästi jär- Ingen hade väl tänkt sig då läropliHs-
39667: jestää. V aliakunnan ehdotus liukuvasta lagen antogs, att detta skulle medföra för-
39668: avustusmäärästä vaikuttaisi, jos se tulisi verkligandet av sådana vanskligheter, som
39669: hyväksytyksi, jolloin avustusmäärä riip- den biografiska fördelningen av människor
39670: puisi siitä, miten paljon vajausta saataisiin alltid varit, och att den grundläggande
39671: esiintymään tileissä, että silloin jokaisen uppfostran skolan ger skulle baseras på
39672: yksityisen laitoksen tilit osoittaisiva t niin denna fördelning. Föreliggande lag avser
39673: paljon vajausta, että jokaisen yksityisen emellertid, att utvidga läropliktslagen i
39674: laitoksen pitäisi saada korkein sallittu antydd riktning.
39675: avustusmäärä. Yksityisten laitosten toi- I fråga om uppförande av uppfostrings-
39676: mintaa on myöskin vaikea tarkastaa, vaan anstalter bygger lagen på samma princip
39677: kaikki, mitä ilmoitetaan, täytyy ottaa täy- som är gällande vid uppförandet av folk-
39678: destlt. Siksi olisi väärin asettaa yksityi- skolebyggnader, dock så, att staten vid
39679: siä laitoksia edullisempaan asemaan kuin uppförandet av dylika anstalter lämna-t? ett
39680: kunnallisia laitoksia. Jotta kasvatus voi- rundligare bidrag än vid uppförandet av
39681: 686
39682:
39683:
39684: folkskolor. Såsom § 3 punkt b) närmare .iu staten att bidraga till de årliga under-
39685: innehålier, fastslås även statens bidrag tili hållskostnaderna med 60 % och till uppfö-
39686: minst 30 % och högst 60 % av anstaltens randet av byggnader med 50 %. För stör-
39687: årliga kostnader. Till dessa kostnader räk- re samhällen är det således lätt att undan-
39688: nas kostnader för byggnadernas underhåll draga sig en del av de kommunala utgif-
39689: och för möbler och husgeråd, inköpta för terna, som äro förenade med skoltvånget
39690: elevernas vård, utgifterna för värme och och fattigvårdskostnaderna. Man inrättar
39691: bel;ysning ävensom för skolinventarier, un- en skyddsvårdsanstalt, och genom denna
39692: dervisningsma terial, läro böcker, elevernas åtgärd slipper man hälften av de kostna-
39693: bespisning och beklädnad, så ock avlönin- der, som annars höra tili de kommnnala
39694: garna för de i anstaltens tjänst anstälida utgifterna. Någon svårighet är det icke
39695: personerna, o. s. v. Enligt § 2 uti lagen heller att få elever till dessa anstalter om
39696: är anstalten avsedd för ungdomar melian man ntväljer desamlilla efter vad man kal-
39697: 9 och 18 års ålder. lar dåliga ärftliga anlag hos föräldrarna.
39698: U ppfostringsanstalterna komma således Lagen ifråga kan således hava de mest
39699: icke att bli blott en skola utan fastmer ett ödesdigra följder och bli en stor tunga för
39700: slags pensionat för arbetsdugliga ungdo- staten, en tunga som den knappt kan
39701: mar. Frågan blir då den: har vårt land bära. Vi ha just antagit läropliktslagen,
39702: råd a tt inrä tta en mängd sådana anstal- som medfört stora kostnader, så stora att
39703: ter och fråndraga det produktiva arbetet t. o. m. de som arbetat för lagen börja
39704: denna arbetskraft. J ag vet mycket väl att betvivla huruvida landet äger förmåga att
39705: häremot invändes, att dessa anstalter äro bestrida de kostnader, som lagen medför.
39706: avsedda för sådana barn och ungdomar, Det är därför högst betänkligt, att antaga
39707: som på grund av förut nämnda lyten äro denna lag utan någon som helst ekonomisk
39708: odugliga för arbetet, och att man just ge- utredning. Kulturutskottet säger, att det
39709: nom dessa anstalter avser att göra dem är omöjligt att fastslå huru många
39710: dugliga för arbetet. nya uppfostringsanstalter komma att upp-
39711: I den delen är iden om uppfostringsan- stå och till vilka belopp de åt dessa be-
39712: stalterna både tilitalande och lockande, viljade understöden skola stiga. Kultur-
39713: kanske tili och med försvarlig, ty det mås- utskottet har således beslutat förverkliga
39714: te erkännas att en del av dem, som utgått en ide utan någon som helt beräkning.
39715: från uppfostringsanstalterna blivit dugliga Staten får svara för följderna.
39716: medborgare. Men jag vågar nästan påstå, J ag vill icke säga att kulturutskottets
39717: att detta icke hör tili regeln. En stor del lättvindiga beslut att antaga denna lag
39718: har dock efter någon tid visat sina ur- utan någon ekonomisk utredning är något
39719: sprungliga anlag och på nytt blivit s. a. s. nytt och därför klandervärt. Sådant för-
39720: samhäliets olycksbarn. Den uppfostran de faringssätt genomgår hela riksdagsarbetet,
39721: fått och vad samhället kostat på dem har och har blivit en kutym. Men erfarenhe-
39722: till icke ringa del varit bortkas·tade pengar. ten ger vid handen, att beslut, som fattats
39723: Detta har erfarenheten bevisa t icke blott i utan en fast ekonomisk utredning alltid
39724: vårt land utan även i andra länder. Och haft dåliga följder. Så förhåller det sig
39725: då erfarenheten ger vid handen sådant, gäl- med de beslut som riksdagen fattat röran-
39726: ler det för oss att avgöra i viiken utsträck- de statens affärsverksamhet; likaså beträf-
39727: ning det är nödvändigt och förenat med fande antagandet av väglagen och läro-
39728: samhällets bärkraft att uppföra dylika an- pliktslagen o. s. v. Riksdagen har på inia-
39729: stalter. För min del kan jag icke vara med tivtagarnes godtyckliga uppgifter utan nå-
39730: om att gå så långt som föreliggande lag- gon ekonomisk utredning fattat nämnda be-
39731: förslag avser, ty samhället har icke råd slut och vi hava fått smärtsamma efter-
39732: att införa en sådan form av läroplikt, att räkningar, ty de lämnade uppgifterna om
39733: uppföra en obegränsad mängd dylika an- kostnaderna hava icke ens undantagsvis
39734: stalter och bereda möjlighet för föräldrar- hålli t sträck.
39735: na att undandraga sig både uppfostrings- De kostnadsberäkningar, som rdgsm.
39736: och försörjningsplikten. Lagen kommer Virkkunen .iust lämnade vågar jag i hög-
39737: även att medföra många misshälligheter, sta grad betvivla. Beräkningen är upp-
39738: av vilka jag nu skall nämna blott en, så- giord av de TJCrsoner, som med all kraft
39739: som exempel. Såsom redan sagts kommer söka genomföra lagen, och det är självfal-
39740: Kunnalliset ja ylksityiset 1kasvatuslaito1kset. 687
39741:
39742: let att dessa personer sökt nedtrycka kost- gets förkastande, ber jag att få framhålla
39743: naderna för att lagen icke skulle falla på några synpunkter.
39744: grund av stora kostnader. Så gjorde i ti- På senare tiderna hdr antalet utav van-
39745: den vid läropliktslagens behandling även artiga och i uppfostran försummade barn
39746: professor Soininen. De kostnader han upp- tillvuxit i betänklig grad. Orsaken är att
39747: gav vara förenade med läropliktslagens ge- söka i arbetets och utelivets intensitet, som
39748: nomförande voro blott en bråkdel av de hindrar föräldrarna att egna sina barn till-
39749: verkliga kostnaderna. Och jag tror att de räcklig uppmärksamhet; i trångboddheten
39750: siffror riksdagsman Virkkunen nu fram- i städerna; i gatulivet och dess frestelser.
39751: lagt äro ännu mera vilseledande, så myc- De utom äktenskapet födda barnen äro i
39752: ket mera som herr Virkkunen icke med synnerhet i fara att bliva försummade av
39753: bestämdhet vågade fastslå dessa siffror så- sina mödrar och utsättas under sin upp-
39754: som varanele riktiga, blott såsom lämnade växttid för sedliga faror. Få samtliga van-
39755: uppgifter från personer, för vilka, enligt artiga och försummade barn växa upp i
39756: mitt förmenande, lagens antagande är en frihet utan tillsyn från samhällets sida,
39757: ambitl.onsfråga. Jag kan icke heller fin- tillväxer det brottsliga elementet på be-
39758: na att en lag såsom denna vore en följd tänkligt sä tt. I storstäderna, ja i många
39759: av läropliktslagen, och måste således be- små fabriksorter, visar det sig vara svårt
39760: trakta detta påstående blott såsom en be- att få dessa vanartade barn i skola och tili
39761: visföring för att kunna förverkliga iden regelbundet arbete. De älska sysslolöshet,
39762: om skyddsuppfostringsanstalterna. om vilket det har sagts, att sysslolösheten
39763: Då jag för min del anser att en nog- är själens värsta fiende. För att icke des-
39764: grann ekonomisk utredning är behövlig för sa, när de växa upp, må störa samhälls-
39765: att få en närmelsevis riktig uppgift om freden och ordningen, överfylla fängelser-
39766: kostnaderna, som äro förenade med lagens na och öka de samhällsomstörtande elemen-
39767: genomförande, anser .iag att lagen bör åter- ten, måste de kraftigaste åtgärder vidtagas
39768: remitteras till kulturutskottet för denna ut- från samhällets sida. Erfarenheten har gi-
39769: redning, ävensom för att infordra statsut- vit vid handen att skyddsuppfostran, där
39770: skottets utlåtande. De UPTJgifter riksdags- den igångsatts, givit de bästa resultat. Om
39771: man Virkkunen nu lämnat riksdagen kan- barnen tillräckligt tidigt unntagas i en
39772: ske med anledning av min anmärkning uti skyddsuppfostringsanstalt, kunna de åter-
39773: statsutskottet äro icke .tillräckliga. Såvitt vinnas för en samhällsnyttig verksamhet.
39774: jag har mig bekant hava de av herr Virk- Vid vissa av de anstalter, som staten UTJP-
39775: kunen lämnade sifferuppgifterna icke ens rätthåller, har 90 %, .ia, t. o. m. mera, åter-
39776: varit framlagda för kulturutskottet och vunnits för samhället. Det ställer sig
39777: således okontrollerade eller rättare sagt emellertid svårt för staten att ensam över-
39778: icke blivit underkastade kritik från ut- taga all skyddsuppfostran. Staten måste
39779: skottsmedlemmarnas sida. härvid vända sig såväl tili en:skilda för
39780: På anförda grunder föreslår jag, att skyddsuppfostran intresserade personer
39781: riksdagen måtte besluta återremittera la- som tili föreningar och kommuner för att
39782: .gen i fråga till kulturutskottet för att för- erhålla verksamt understöd av dem. Men
39783: ändra lagen i den riktning att skydds- om staten en gång gör detta, måste den
39784: vårdsanstalternas antal begränsas till sta- icke draga sig helt för att lämna dem, vil-
39785: tens anstalter och för verkställande av en ka intressera sig för skyddsuppfostran, all
39786: ekonomisk utredning vilka kostnader, som den moraliska och pekuniära hjälp, som
39787: bliva förenade med lagens genomförande, staten kan giva. De penningar, vilka an-
39788: samt för att inhämta statsutskottets utlå- vändas för skyddsuppfostran, äro icke
39789: tande om medel kunna reserveras för la- bortkastade medel. Herr Virkkunen har
39790: gens förverkligande. redan med siffror ådagalagt, att det icke är
39791: så stora summor i fråga, som dem herr Häst-
39792: backa fruktar. Enligt min åsikt har kul-
39793: Ed. Lindberg: Med anledning av det turutskottet genom att enhälligt antaga re-
39794: andraQ"ande riksdagsman Hästbacka fram- geringens proposition om statsunderstöd åt
39795: förde och vari han, fruktande de lagförsla- kommuner och enskilda uppfostringsanstal-
39796: get åtföl iande stora kostnaderna, påyrkade ter handlat fullkomligt rätt, och lagen är
39797: en åtgärd, vilken kunde leda tili lagförsla- också värd att antagas av riksdagen.
39798: 688 •Pot.:.rjiiiilitaina 27 p. lokakuuta.
39799:
39800: I en punkt är jag dock av annan åsikt summa, som han tänkt på, just var 50 %
39801: än utskottets majoritet. Jag skulle icke av årskostnaderna. Jag är också överty-
39802: vilja i 3 § mom. b. hava den glidande ska- gad om, att liksom inga olägenheter för-
39803: lan av 30-60 %. Om denna bibehålles, sports därav, att statsunderstöd varit lika
39804: kan vid utdelande av understöd lätt god- för alla privata skolor, även här skall bäst
39805: tycke äga rum. J ag erkänner, att det fin- tillämpas principen om lika höga understöd
39806: nes anstalter avolika slag. Dock synes det för lika anstalter. Det blir sedan veder-
39807: mig som om hittills de kommunala skydds- börande myndigheters sak att efterse, att
39808: uppfostringsanstalterna blivit styvmoder- anstalterna fylla måttet för utgivande av
39809: ligt behandlade. Enligt kulturutskottets sta tsunderstöd.
39810: utredning i sista stycket av sin motive-
39811: ring hava tre av kommuner underhållna Ed. Jo u k a hain en: Sivistyksemme
39812: un11fostringsanstalter tilldelats statsunder- nuoruudesta kai johtuu se, että suojelu-
39813: stöd tili ett sammanlagt belopp av 58,000 kasvatuskysymys meidän maassamme ei
39814: mark, således i medeltal 19,333:33 mark ole vielä kansalaispiireissä voittanut lähes-
39815: per anstalt; fem av olika föreningar un- kään sitä tunnustusta, mitä se anslti.tsisi.
39816: derhållna anstalter 500,000 mark, i medel- Kun tästä kysymyksestä joutuu puheisiin
39817: tal sålunda 100,000 mark per anstalt och yhteiskunnallisten toimihenkilöitten kanssa,
39818: en av enskilda underhållen anstalt 42,000 sellaistenkin, jotka monessa suhteessa
39819: mark. Jämför man nu dessa summor, så osoittavat sangen elävää harrastusta ja
39820: ser man, att de korumunala anstalterna fått myöskin melko suurta asiantuntemusta yh-
39821: i medeltal ett ovanligt litet understöd i teiskunnallisiin kysymyksiin, niin täytyy
39822: .iämförelse med de anstalter, vilka under- hämmästyksellä todeta, mitenkä äärettö-
39823: hållas av föreningar och enskilda. Det fö- män vähän he oikeastaan ovat kiinnittä-
39824: refaller således som om vederbörande myn- neet huomiotansa tähän tärkeään kysy-
39825: dighet favoriserat anstalter, underhållna mykseen.
39826: av enskilda och föreningar. Detta är icke Minulla tämän lakiehdotuksen johdosta
39827: egnat att uppmuntra kommunerna till ei ole erikoisempaa sanottavana. Minä pää-
39828: verksamhet för skyddsuppfostran. Men en- asiallisesti voin yhtyä siihen käsitykseen,
39829: ligt min mening äro kommunerna i tillfäl- mitä ed. Virkkunen täällä esitti, mutta mi-
39830: le att bättre än de enskilda ordna skydds- nä tahtoisin ed. Sillanpään lausunnon joh-
39831: uppfostran. De kunna inrätta ändamåls- dosta painostaa, kuinka tärkeätä on, että
39832: enligare anstalter, vid dem fästa mera tämä valtioapuprosentti asetetaan liuku-
39833: kompetenta lärare än enskilda och i fråga vaksi. Ei nim. ole valtion kannalta, niin-
39834: om åskådnings- och undervisningsma terial kuin sivistysasiainvaliokuntakin tässä huo-
39835: erhålla det bästa möjliga. För att icke god- mauttaa, mitään erityistä syytä pyrkiä sii-
39836: tycke må insmyga sig och de korumunala hen, että suojelukasvatuslaitosten rakenta-
39837: uppfostringsanstalterna i avseende å stats- minen yksinomaan jäisi valtion huoleksi.
39838: understöd försättas i en ofördelaktigare Päinvastoin olisi toivottavaa että kunnat,
39839: ställning än övriga liknande anstalter, kom- niinkuin esim. Helsingin kaupungin kunta
39840: mer jag under specialbehandlingen att fö- kiitettävällä ahkeruudella on toiminut tä-
39841: reslå eller också understöda av någon an- män asian hyväksi, sitä edelleenkin tekisi-
39842: nan gjort förslag, att 50 % av årskostna- vät .ia että myöskin yksityiset ja muutkin
39843: derna måtte bevil.ias i statsunderstöd. Ut- .iäricstöt, joilla siihen on harrastusta ja
39844: skottet har rådfrågat skolrådet Tunkelo halua, näin menettelisivät. Minun nim.
39845: som sakkunnig i denna fråga, och han har täytyy sen tuntemuksen nojalla, mikä mi-
39846: grupperat anstalterna så att han kunde nulla sattuu tämäntapaisissa kysymyksissä
39847: försvara den glidande skalan. J ag har mig olemaan, rinnastaa tämä asia, niinkuin ed.
39848: dock bekant, att högsta chefen i skydds- Sillanpääkin on tehnyt, lastenkotien kans-
39849: uppfostringsavdelningen vid sakens be- sa, .ia minun täytyy tässä suhteessa asettua
39850: handling i skolstyrelsen hyst en annan puolustamaan niitä yksityisiä sekä eri jär-
39851: åsikt och fortsättningsvis är av den upp- .iestöien tekemiä alotteita, joita on käytetty
39852: fattningen, att man för att förebygga god- hyvällä menestyksellä lastenkotikysymys-
39853: tycke från vederbörande myndighets sida ten ratkaisemiseksi. Olen nim. ollut tilai-
39854: borde bestämma en fixerad summa lika för suudessa vertaamaan jonkun verran toisiin-
39855: alla anstalter. Han nämnde för mig att den sa sekä kunnallisia että yksityisiä laitoksia
39856: Kun•nalliset ja yksityiset kasvatuslaitoikset. 689
39857:
39858: ja olen tullut huomaamaan, että meidän tys tulee valtiolle jatkuvasti maksamaan.
39859: maassamme saattaa olla yksityisiä lastenko- Sitä valiokunta ei kuitenkaan ole tehnyt,
39860: teja, jotka monessa suhteessa voidaan aset- mutta sen sijaan on valiokunnan puheen-
39861: ta täysin kunnallisten lastenkotien rinnal- johtaja täällä ilmoittanut yksityisistä läh-
39862: le, vieläpä asettaa niistä edellekin. Mai- teistä saamansa tiedot siitä, kuinka suu-
39863: nitsen vain että eräät osuustoimintajärjes- riin summiin mahdollisesti tässä tullaan si-
39864: töt, niin porvarilliset kuin sosialistisetkin toutumaan. Jos eduskunta nyt katsoo voi-
39865: ovat tällaisia laitoksia muutamissa paikoin vansa tällä kertaa päättää asian, niin toi-
39866: meidän maassa järjestäneet ja saaneet ai- voisin, että se päättyisi tämän mietinnön
39867: kaan erinomaisia tuloksia. Samoin myös merkeissä, t. s. mietintö tulisi hyväksytyk-
39868: on tavattavissa kokonaan yksityisten alot- si. Mutta jos se ehdotus, joka täällä on
39869: teesta syntyneitä ja yksityisten kannatta- tehty, että asia palautettaisiin jälleen am-
39870: mia lastenkoteja, jotka ovat erinomaisessa mattivalielmntaan takaisin, toteutuisi, niin
39871: kunnossa. Tämä kaikki puhuu sen puo- silloin olisi ehdottomasti asetettava myös
39872: lesta, että tuota vanhaa hyväntekeväisyy- se ehto, että ammattivaliokunta pyytää
39873: den muotoa, olkoon se niin porvarillinen valtiovarainvaliokunnan lausuntoa asiassa.
39874: kuin se saattaa ollakin, ei ilman muuta
39875: olisi heitettävä romukoppaan, ja p;yrittävä Ed. Niukkanen: Tässä on kysymyk-
39876: siihen, että kaikki tehtäisiin valtion kus- sessä epäilemättä erinomaisen hyvä ja kan-
39877: tannuksella, valtion kaavaan ja malliin. natettava asia, ja ainakin minä, jos on
39878: Näinollen minä tulen siihen, että tässäkin tarpeelliset takeet olemassa siitä että täl-
39879: kysymyksessä olisi kuljettava sitä vapaa- laista kasvatusta ta!Jjotaan ainoastaan sel-
39880: mielisampää keskitietä, että annettaisiin laisille lapsille, jotka ehdottomasti sitä tar-
39881: työalaa yhtä hyvin sekä valtiolle että kun- vitsevat, olen valmis kannattamaan val-
39882: nille kuin myös yksityisille. Mutta jotta voi- tionavustusta tämän kasvatuksen aikaan-
39883: taisiin valtion puolelta tarkoin valvoa, että saamiseksi siinä laajuudessa kuin tämä
39884: ne varat, jotka valtio tähän tarkoitukseen mietintö edellyttää. Sikäli kuin tästä va-
39885: uhraa ja jotka saattavat merkitä huomatta- liokunnan mietinnöstä samoin kuin halli-
39886: via summia vastaisuudessa, tulevat oikealla tuksen esityksestä voi asiaa saada selville,
39887: lailla· käytetyiksi, niin on välttämätöntä, mitään tällaisia takeita kumminkaan ei ole
39888: että syntyy jonkunlainan kilpailu näiden olemassa. On nimittäin otettava huomioon
39889: laitosten kesken. Tällaista kilpailua on se seikka, että sellaisia laiminlyötyjä, huo-
39890: nykyänsä lastenkotien. järjestämisen alalla nohoitoisia ja siveellisesti harhautuneita
39891: olemassa, ja minä en epäile, ettei myöskin lapsia, joita kodin ja koulun kasvatuksen
39892: tällaista kilpailua syntyisi, jos asia käsite- nojalla ei voida ohjata oikealle tielle, on
39893: tään niin vapaamieliseltä kannalta kuin olemassa meidän maassamme kaikissa köy-
39894: ammattivaliokunta, sivistysvaliokunta, on häintaloissa huomattava määrä. Ja kun
39895: tehnyt. On nimittäin syytä aina vedota ottaa huomioon sen, että nämä lapset tä-
39896: siihen inhimilliseen heikkouteen, että jos män lain mukaisissa kasvatuslaitoksissa
39897: on toiveita siitä että yhteisistä varoista voitaisiin asinomaisten kuntain kannalta
39898: myönnetään huomattavampia määriä, niin katsoen kasvattaa kokolailla huokeammalla
39899: silloin myös pyritään asiat kyseessä ole- kuin köyhäintaloissa, on epäilemättä odo-
39900: vissa laitoksissa järjestämään sillä lailla, tettavissa tämän lain hyväksymisen seu-
39901: että ne vastaavat mahdollisimman paljon rauksena se, että tällaisia lapsia ilmestyy
39902: tarkoitustaan. Kun minä siis puolestani erinomaisen suuret määrät. Olen varma,
39903: asetun samalle kannalle kuin valiokunnat että edut, joita tämä laki tällaisten lasten
39904: ovat asettuneet, toisin sanoen lakiehdotuk- kasvatukseen nähden kunnille tarjoaa, ovat
39905: sen hyväksymisen kannalle, niin minä teen siksi houkuttelevat, että ainakin kaikkiin
39906: sen siinä toivossa, että tämä järjestelmä, kaupunkikuntiin, taajaväkisiin yhdyskun-
39907: joka on ammattimiesten suunnitelmain poh- tiin ja suurempiin maalaiskuntiin syntyy
39908: jalle laadittu, pääasiassa pysyy sellaisena, lähivuosina tämän lain edellyttämiä laitok-
39909: kuin se suunniteltu on. Totta kyllä on, että sia. Niinkuin täällä on jo huomautettu,
39910: minäkin puolestani, samoin kuin ed. Häst- ei siitä huolimatta, vaikka kysymyksessä
39911: backa, kaipaan tässä tarkempia laskelmia. on näin tärkeä ja varsin suuria menoja ky-
39912: Minä olisin toivonut, että sivistysvaliokun- syvä asia, ole asianomaisen hallituksen
39913: ta olisi ottanut selvää siitä, mitä tämä yri- enempää kuin sivistysvaliokunnankaan
39914: 87
39915: 690 IP~·rjatn;naina 12(/ rp. lo!kiaikuu;ta,..
39916:
39917:
39918: puolelta esitetty mitään päteviä laskelmia v~in muutamia käytännöllisiä huomautuk-
39919: siitä, mitä tämän lain toimeenpano todel- Sia.
39920: lisuudessa valtiolle lähivuosina tulee mak- Tämänkin kysymyksen yhteydessä pi-
39921: samaan. Ne laskelmat, joita sivistysvalio- täisin tarpeellisena huomauttaa, kuinka
39922: kunnan puheenjohtaja täällä esitti, osoitti- tärkeää olisi saada yleinen suojelukasva-
39923: vat, että nykyään oleville, yhteensä 20 tuslaki. Se mihin tässä pyritään, ei tule
39924: laitokselle valtion avustus 50 %:n mukaan suinkaan täyttämään kaikkia niitä vaati-
39925: tekisi noin 3 miljoona markkaa eli siis muksia, mitä kasvatuslaitoksille yleensä
39926: 150,000 markkaa kutakin laitosta kohti ja asetetaan. Onhan ajateltu, että tämän lain
39927: että sanottu avustus kutakin kasvatettavaa avulla syntyisi useita pieniä kasvatuslai-
39928: kohti vuodessa, esim. Helsingin kaupungis- toksia, joissa oppilaita olisi esim. alle 20.
39929: sa, tekisi valtion osalle noin 3,600 mark- Vaikka kasvatuksellisessa suhteessa pienil-
39930: kaa, tullen siis kukin kasvatettavå, joka on lä laitoksilla on ehdottomia etuisuuksia, ei-
39931: tällaisessa laitoksessa 9 vuotiaasta 16 vuo- vät ne edut tule ilmenemään voittopuolella,
39932: tiaaksi, valtiolle maksamaan hyvän joukon silloin kun laitoksiin sijoitetaan eri kehi-
39933: yli 20,000 markkaa. Kun minä olen sitä tysi iässä olevia, eri taipumuksia ja eri
39934: mieltä, että tämä laki on omiaan houkutte- kasvatuksellisia edellytyksiä omaavia oppi-
39935: lemaan kuntia tarpeettomassakin laajuu- laita. Kasvatuslaitosten yhtenä tärkeim-
39936: dessa perustamaan sen edellyttämiä laitok- pänä kasvatuskeinona pidetään työkasva-
39937: sia, tuntuu minusta aivan ·todennäköiseltä, tusta. Isoissa laitoksissa ja vielä parem-
39938: että lähivuosina tultaisiin rakentamaan min sellaisissa järjestelmissä, että yhdet
39939: näiden 20 laitoksen lisäksi moninkertainen vastaanottolaitokset ottaisivat oppilaita
39940: määrä tällaisia laitoksia. Edellyttämällä vastaan ja sijoittaisivat ne tarpeen mukaan
39941: 150,000 markan keskimääräistä avustus- eri laitoksiin, voitaisiin kasvatin yksilölli-
39942: ta laitosta kohti, huomaa että kysymykses- siä taipumuksia ottaa enemmän huomioon.
39943: sä ovat varsin suuret määrärahat valtion Tämä ei ole mahdollista pienissä eri kun-
39944: taholta. Minun mielestäni olisi aivan koh- tien omistamissa kasvatuslaitoksissa. Tä-
39945: tuullista, että asianomainen hallitus laati- män lain kautta jää asianomaisten kasva-
39946: si edes jonkinlaisia suunnitelmia siitä, tuslaitosten toiminta ja järjestely tarkem-
39947: kuinka pal.ion lähivuosina välttämättä tar- min määrittelemättä. Tämä on tietysti
39948: vitaan näitä tässä tarkoitettuja laitoksia puute. Tiedämmehän miten suuri on se en-
39949: ja että eduskunnalla olisi edes suunnilleen nakkoluulojen määrä mikä kasvatuslaitok-
39950: tiedossaan säätäessään lakia, tarvitaanko sen toiminnan ja yleensä osittain virkaval-
39951: tarkoitukseen lähivuosina 3 milj., 10 milj. taisen järjestelyn ja osittain tietämättö-
39952: vai 30 milj. Minusta tämä vaatimus, niin- myyden takia on laajoihin kansankerrok-
39953: kuin täällä on huomautettu, on siksi koh- siin syöpynyt ja joka niissä pysyy vaikka
39954: tuullinen, että minä toivoisin, että edus- voisimme toiselta puolen todeta, että kasva-
39955: kunta yhtyisi siihen ajatukseen mitä tääl- tuslaitoksissa nykyään yhä enemmän koe-
39956: lä ed. Hästbacka on ehdottanut. Muistaak- tetaan kasvatusopin vaatimuksia toteuttaa.
39957: seni ed. Hästbackan ehdotukseen sisältyy Tätä epäkohtaa, laitosten vierautta yleisöl-
39958: kumminkin eräitä sellaisia toivomuksia, le, on esim. Tanskassa koetettu tänä vuon-
39959: joita minä en ole valmis tällä kertaa alle- na voimaantulleella kasvatuslaitoksia kos-
39960: kirjoittamaan. Senvuoksi minä pyydän yk- kevalla kansanvaltaisemmalla ja seikkape-
39961: sinkertaisesti ehdottaa, että asia palautet- räisemmällä lailla poistaa. Saamieni tie-
39962: taisiin sivistysvaliokuntaan, jonka tulisi tojen mukaan on kasvatuslaitosten puute
39963: siitä pyytää valtiovarainvaliokunnan lau- huomattava. Erikoisesti on kaupunkien ja
39964: sunto. liikeseutujen työväestöllä ollut mielenkiin-
39965: toa ja harrastusta näihin kysymyksiin ja
39966: Ed. H. P u 1 k k i n e n: En käytä monta näiltä tahoilta on jo aikoja sitten ryhdytty
39967: sanaa asian periaatteellisesta puolesta. Yh- tositoimiin suojelukasvatusasian järjestä-
39968: dyn vaan ed. Sillanpään käsitykseen siitä, miseksi. Kunnallisten kasvatuslaitosten
39969: että jos kansan kasvatukseen yleensä olisi perustamista edelleen harrastetaan ja niin-
39970: kiinnitetty suurempaa huomiota, niin suo- pä en puolestani tässä kysymyksessä tah-
39971: jelukasvatuskysymys olisi silloin paljon toisi suinkaan asettua Vastustavalle kan-
39972: pienempänä meidän edessämme. Säästääk- nalle, etenkin kun tällä lailla ensi sijassa
39973: seni eduskunnan aikaa raioitun tekemään tahdotaan, kuten on sanottu, synnyttää ki-
39974: Kunnalliset ja yksityiset ikasvatuslaito:kset. 691
39975:
39976: peän tarpeen vaatimia laitoksia. Lisäksi useita 15 vuoden ikäisiä lapsia. Kasvatus-
39977: saattanemme olla sentään niin optimistisia, laitoksia ja turvakoteja 18, joissa 7-15
39978: että ennen pitkää saadaan laki, jolla kas- ikäisiä 590. Vuonna 1915 suojelukasvatus-
39979: vatuslaitosten toiminta täydellisesti järjes- tarkastajan kertomuksessa esiintyy valtion
39980: tetään. ylläpitämiä .ia kannatusta nauttivia lai-
39981: Mutta mitä lakiehdotuksen perusteluihin toksia yhteensä 11. Kunnallisten kasvatus-
39982: tulee, tahtoisin niitten johdosta tehdä yh- laitosten lukumäärää ei mainita, mutta
39983: den huomautuksen. Kasvatustyöntekijäin näitten ja valtion laitosten yhteinen oppi-
39984: kannalta on ymmärrettävä se myötätunto, lasmäärä on 977. Viime vuoden vaihtees-
39985: jota tätä lakia tehtäessä on annettu yksi- sa oli kasvatuslaitosten kirjoissa 871.
39986: tyiselle yritteliäisyydelle. Heistä, jotka Asianomaisesta kouluhallituksen osastosta
39987: ke!].ties yksinomaan humaanisista syistä on sivistysvaliokunta saanut tietoonsa, että
39988: asiaa harrastavat, saattavat tuntua mielui- valtion avustusta nauttii nykyään 3 kun-
39989: silta kaikki ne ilmiöt, jotka tuovat myötä- nan ylläpitämää kasvatuslaitosta ja näit-
39990: tuntoa sille, mutta yhteiskunnan kannalta ten valtioapu on yhteensä 59,000 markkaa,
39991: on tärkeätä, että asia saa koko yhteiskun- 5 eri yhdistyksen ylläpitämää laitosta, yh-
39992: nan myötätunnon osakseen, vaikkapa vain teensä 500,000 markkaa niille avustusta,
39993: virallisesti. Edellä jo sanoin, että suojelu- sekä 1 yksityisten ylläpitämä laitos, jonka
39994: kasvatustyötä kohtaan on olemassa myötä- avustus on 42,000 markkaa. Hallituksen
39995: tuntoa ja harrastusta etenkin kaupunki- esityksestä n:o 3 saamme taas tietää, että
39996: kunnissa ja tiheästi asutuilla paikkakun- nykyisin on valtion kasvatuslaitoksia 5 ja.
39997: nilla. Monet työväenjärjestöt ja kunnallis- turvakoteja 6. Näistä ovat useat enne11
39998: ten elinten aiotteet ovat siitä todistuksena. yksityisten yhdist;ysten .ia säätiöiden, mut-
39999: Tällä lakiehdotuksella tuetaan noita har- ta ovat eri aikoina joutuneet taloudellisista
40000: rastuksia, mutta onnellisempaa olisi ollut, syistä valtion haltuun. Ainoastaan kunnal-
40001: jos lain valmistajat eivät olisi ensi sijassa liset laitokset, vaikka niitten valtioapu on
40002: kiinnittäneet huomiota yksityisiin yrityk- ollut hyvin vähäinen, ovat olleet elinvoi-
40003: siin. Lakiehdotuksen valmistelua koskevista maisia. En tiedä kunnallisten laitosten
40004: asiakirjoista olen tullut näkemään, että ko- lukua tällä hetkellä, en myöskään niitten
40005: ko matkan on kunnallisia kasvatuslaitok- yksityisten laitosten, jotka eivät saa allen-
40006: sia ajateltu toiselle tilalle. Ehdottomasti kaan valtioapua, mutta kun otetaan huo-
40007: on tässäkin ollut häiritsevänä se toiminta, mioon että tämän lain edellyttämää meno-
40008: joka Mannerheimin lastensuojeluliiton ni- arvion hahmoittelua varten sivistysvalio-
40009: mellä suojelukasvatuksen alalla on näen- kunnan mietinnössä olevat luvut on saatu,
40010: näisesti toiminut suurisuuntaisesti. Laki- niin silloin täytyy todeta että yksityinen
40011: ehdotuksen valmistajat ovat koettaneet va- yritteliäisyys tällä alalla vuodesta 1903 on
40012: kuuttaa itselleen, että yksityinen yritteliäi- suuresti lamaantunut, vaikka aihetta yksi-
40013: syys on tällä alalla äsken paisunut niin tyiseen armeliaisuustyöhön olisi ollut erin-
40014: suureksi tekijäksi, että vaitionkin puolelta omaisen paljon viime vuosina. Se onkin
40015: on sille annettava pääpaino ja suuri mer- luonnollista. Ne, joilla on asianharrastus-
40016: kitys. Onkohan nyt todellakin niin, että ta, voivat tehokkaammin toimia kunnalFs-
40017: saalistushimoinen porvaristo ja yleensä ne, ten laitosten hyväksi. Kunnan perustamat
40018: joilla on ylettyviä pääomia, olisivat viime kasvatuslaitokset saadaan talouddli.H~sti
40019: aikoina erikoisesti kunnostautuneet tällä vaka vammalle pohjalle. Ne, jotka ta Le. ndel-
40020: alalla? Kun ottaa huomioon, että siinä lisesti tahtovat työtä auttaa, voivai sen
40021: kasvatustyössä, jota yksityisissä kasvatus- tehdä kuntien välityksellä. Kasvatuslai-
40022: laitoksissa harjoitetaan, voidaan häikäile- tosten pahimpana epäkohtana on sopivien
40023: mättömämmin kuin yhteiskunnan omista- opettajavoimien puute. Yksityiset laitokset
40024: missa laitoksissa vaikuttaa porvarillisten tässä samoin kuin muussakin taloudessa
40025: katsantokantojen .iuurruttamiseksi nuoriin, ovat olleet voimattomammat. Usein ovat
40026: niin saattaisi luulla, että asiassa on perää. yksityiset kasvatuslaitokset taloudellisesti
40027: Luulisin kuitenkin, että seuraavat numerot melkein voittamattomissa vaikeuksissa, jo-
40028: puhuvat toista. Vuonna 1913 oli maassa ka seikka tietysti suuresti heikontaa niit-
40029: työkoteja 11, niissä oli oppilaita 7-15 ikä- ten toimintaa, kuluttaa opettajain ja muun
40030: vuoden välillä 972. Lastenkoteja oli tuo- henkilökunnan työvoimaa tarpeettomasti.
40031: na vuonna 33, joissa 667 lasta ja niistäkin Ei siis ole erikoista syytä suosia etupäässä
40032: 692 ,P.erja11111la:i:na 1217 p. lakulll:uuta,,
40033:
40034: yksityisiä kasvatuslaitoksia ja niitten pe- kehoitan seuraavia puhujia lausumaan mie-
40035: rustamista. lipiteensä tästä.
40036: Sosialidemokraattien taholta on huomau-
40037: tettu - ei tässä istunnossa kylläkään, Ed. M. Hannula: Luovun.
40038: mutta muualla - että yksityisillä alotteil-
40039: la on saatu suuria aikaan. Ymmärrän tämän Ed. M. S i 11 a n pää: Tuntuu perin
40040: siten että tällä tarkoitetaan sellaisia kas- ikävältä kuulla niitä ehdotuksia, joita tääl-
40041: vatu~alan ja ihmisrakkauden suurmiehiä, lä on tehty asian palauttamiseksi valio-
40042: jotka aikaisempina aikoina ovat itse käy- kuntaan sillä perusteella, että muka kas-
40043: tännössä toteuttaneet suuria uudistuksia. vatuslaitoksien avustus tulee liian kalliik-
40044: Meidän maassamme ei tällaisia ole koskaan si valtiolle. Kun kuunteli maalaisliitto-
40045: ollut eikä :vleensä nykyään kasvatusalan laisen edustaja Niukkasen esitystä, joh<tui
40046: merkkimiehillä ole taloudellista voimaa ajattelemaan, että silloin kun sieltä puo-
40047: itse toteuttaa suunnitelmiaan. Kykynsä l~n esitetään monia miljoonia maanvilje-
40048: osottamiseksi on heillä parempi tilaisuus lyksen, hevoshoidon ja karjanhoidon edis-
40049: yhteiskunnan omistamissa laitoksissa kuin tämiseksi, ei koskaan tule kysymykseen,
40050: yksityisissä yrityksissä. että se on liian kallista. Mutta kun tulee
40051: Me saatamme pitää luonnollisena, että kysymykseen kasvatusta vailla olevie!l.la~
40052: tehdasseuduissa saavat teollisuuslaitokset ten kasvattaminen kunnon kansalaisiksi,
40053: perustaa ja pitää kunnossa kansakouluja, niin silloin tulee ensimäisenä kysymyk-
40054: koska ne silloin voivat huolehtia oman työ- seen, että se voi tulla liian kalliiksi, jos
40055: väkensä lasten kouluutuksesta. Tällaista siihen menee alussa pari miljoonaa, sittem-
40056: aihetta ei kasvatuslaitoksen suhteen yksi- min 3 milj. tai 4 milj. Eikö kansan kas-
40057: tyisillä ja yhdistyksillä ole. Kas:ratuslai- vatus ole kaikkein tärkeintä ja eikö näiden-
40058: toksia ei tarvita yksinomaan yhtiön työ- kin lasten, jotka ovat osattomiksi jääneet,
40059: läisten lapsia varten, vaan laajempaa aluet- tarvitse saada yhteiskunnan puolelta tukea
40060: ta varten. Toivon siis, että eduskunta ryh- ja kasvatusta? Minä vastusta~ mie~innön
40061: tyessään tätä lakiehdotusta nyt lähem;mi~ palauttamista valiokuntaan, sillä mmusta
40062: käsittelemään, hylkäisi esityksestä ka.Ik~I on valiokunnan puheenjohtaja jo sel vi ttä-
40063: ne kohdat, joilla tahdotaan tukea yksityi- nyt ne tiedot. Mitä uusia laitoksia 2-3
40064: siä kasvatuslaitoksia, koska tällainen tuke- vuoden aikana mahdollisesti tullaan perus-
40065: minen muodostuisi vaan eräänlaiseksi teko- tamaan, siitä ei mikään valiokunta voi
40066: hengitykseksi. edeltäkäsin olla tietoinen.
40067: Ed. J. Vainio: Vaikka pidänkin esil- Ed. V i r k kun en: Jotta voitaisiin
40068: lä olevaa lakiehdotusta tarpeen vaatimana, esittää mitään tarkempia laskelmia tämän
40069: on silti katsottava kohtuulliseksi, että lain tuottamista kustannuksista yli niiden
40070: eduskunnalla on täysi selvyys siitä, mitä tietojen, joita täällä on aik3:isemmin . esi-
40071: lain toteuttaminen tulee lähivuosina mak- tetty, niin tietysti pitäisi tietää, kmnk~
40072: samaan, ja kun sivistysvaliokunta ei ole paljon uusia laitoksia tulevana vuonna tai
40073: hankkinut selvitystä asian tästä puolesta, lähimpinä vuosina tulee syntymään. Mutta
40074: yhdyn kannattamaan ed. Niukkasen t.e~e tätä tietoa on mahdotonta kenenkään esit-
40075: mää ehdotusta että asia palautetaan SIVIS- tää. Ei sivistysvaliokunta eikä valtio-
40076: tysvaliokuntaa'n, jonka tulee pyytää valtio- varainvaliokunta eikä tämä eduskunta eikä
40077: varainvaliokunnan lausunto. kukaan voi tietää, paljonko näitä laitoksia
40078: tulee syntymään. Näin ollen eduskunnan
40079: Puhemies: Huomautan puhujalle, täytyy minun mielestäni olla valmis teke:
40080: että on puhuttava omalta paikaltaan. mään päätöksensä joko myönteiseen tail
40081: kielteiseen suuntaan sen selonteon perus-
40082: Puhemies: Koska kaksi edustajaa on teella joka tänä hetkenä on olemassa. Mi-
40083: ehdottanut asian palauttamista sivistys- nä en' huomaa mitään mahdollisuutta saa-
40084: valiokuntaan, jonka tulisi pyytää valtio- da asialle lisäselvitystä sen ehdotuksen hy-
40085: varainvaliokunnan lausunto asiasta, ja kos- väksymisellä, mikä täällä on tehty asian
40086: ka. jos tämä ehdotus hyväksytään, se k~.s palauttamisesta valiokuntaan, vaan minä
40087: keyttää asian asiallisen käsittelyn, mm vastustan sitä.
40088: Kunnalliset ja ylksityiset tkasvatu.slaitokset. G93
40089:
40090: Ed. Ingman: En kuitenkaan pidä mutta olen esittänyt vain sen kohtuullisen
40091: mahdottomana kouluhallituksen kautta vaatimuksen, että asiaa, joka tietää val-
40092: saada tieto ainakin niistä laitoksista, tiolle kymmenien miljoonien menoa, val-
40093: joita par'aikaa suunnitellaan ja sen joh- mistettaisiin toki hiukan asiallisemmin ja
40094: dosta tehdä laskelmia vähän pitemmälle perusteellisemmin, kuin tässä tapauksessa
40095: kuin mitä täällä on tehty. Kun minusta- on tehty.
40096: kin on tarpeen, että eduskunnalla, ennen-
40097: kuin päätös tehdään, on mahdollisimman Ed. J u u tila i ne n: Minä yhdyn ed.
40098: tarkka tieto siitä, mitä päätös rahassa tie- Niukkasen lausuntoon ja huomautan ed.
40099: tää, niin pyydän yhtyä kannattamaan Kivilinnan lausunnosta, että se kuuluu sii-
40100: asian palauttamista valiokuntaan. hen aikakauteen, jolloin yleensä käsitettiin
40101: valtion kukkaro eräänlaiseksi ihmelaitok-
40102: Ed. Kivilinna: Minä yhdyn siihen, seksi, josta aina ja kaikkeen riittää. Edus-
40103: mitä ed. Virkkunen lausui vaikeudesta tai kunta on varsinkin viime vuosina tällaisiin
40104: milteipä mahdottomuudesta saada tarkem- tarkoituksiin erittäin auliisti aina myöntä-
40105: pia tietoja tämän asian vastaisuudessa tuot- nyt varoja, mutta lienee nyt kumminkin
40106: tamista kustannuksista. Sitäpaitsi minusta täysi oikeus saada vähän edes tietää las-
40107: on se asia, joka tässä on kysymyksessä, kelmia, millä tavoin näitä varoja käyte-
40108: sitä laatua, että tässä tällaisissa asioissa tään ja miten paljon niitä vaaditaan, en-
40109: yleensä eivät ahtaat säästäväisyys- saatikka nenkuin myönnetään.
40110: sitten kitsaussyyt saa tulla määrääviksi.
40111: Ne lapset, joista kysymys on, ovat sellai- Ed. M. Sillanpää: Ed. Niukkasen
40112: sia, joista täytynee sanoa, että he, jos edellinen lausunto viittasi juuri siihen, jos-
40113: jotkut, ovat ilman omaa · syytä jou- ta äsken huomautin. Hän nimittäin lau-
40114: tuneet siihen tilaan, että he huolen- sui, että nyt on köyhäintaloissa suuri
40115: pitoa tarvitsevat. Samalla tavalla täytynee joukko sellaisia lapsia, jotka tarvitsisivat
40116: myöskin olla yhtä mieltä siitä, että sangen kasvatuslaitoksia. Ovatko köyhäintalot so-
40117: useissa, melkein useimmissa tapauksissa pivia lastenkasvatuslaitoksia, minä tahtoi-
40118: yhteiskunnalliset epäkohdat ovat syynä sin kysyä sitä? Sitten hän lausui, että jos
40119: siihen, että he ovat avunannan varaan jou- eduskunta päättäisi näin auliisti myöntää
40120: tuneet ja, jos missä, niin tällaisissa tapauk- valtion varoja kasvatuslaitosten kannatta-
40121: sissa on yhteiskunta. velvollinen apuun miseen, niin kunnat tulisivat houkutelluik-
40122: käymään. Me jaksamme kantaa kustan- si perustamaan tällaisia laitoksia aivan
40123: nuksia, jotka ovat 10, 100 kertaa suurem- liian paljon. Miten ed. Niukkanen silloin
40124: mat kuin ne, jotka tässä lähimmässä tule- selittää, että hän· ei vastusta lakiehdotusta.
40125: vaisuudessa tulevat kysymykseen, saavut- Minä ihmettelen vieläkin, että maalaisliit-
40126: taaksemme päämääriä, jotka kyllä ovat tolaisten taholta asetutaan vastustamaan
40127: välttämättömiä, mutta joista ei suinkaan lastenkasvatusta, sellaisten lasten, jotka
40128: voi sanoa, että niillä on sitä rakentavaa ja ovat osapuolen asemassa tässä yhteiskun-
40129: parantavaa vaikutusta kuin tämäntapaisel- nassa.
40130: la työllä on, jota kysymyksessä oleva lain-
40131: säädäntö tarkoittaa. Ja kun stitäpaitsi 1 § :n Ed. M a n t e r e: Asian palauttamista
40132: mukaan on asianomaisella ministeriöllä takaisin valiokuntaan on puolustettu m. m.
40133: oikeus tarkoitukseensa hyväksyä tai hyl- sillä syyllä, että ne numerot, jotka ed.
40134: jätä kysymyksessä oleva laitos, niin minun Virkkunen keskustelun alussa esitti, eivät
40135: ymmärtääkseni ei tarvitse olla pelkoa sii- olisi luotettavia. Tämän johdosta minun
40136: tä, että kustannukset lähitulevaisuudessa täytyy puolestani huomauttaa, että sikäli
40137: tulevat olemaan liian rasittavia. Minä vas- kuin minä saatan ymmärtää, ed. Virkkusen
40138: tustan asian palauttamista ja toivon, että antamat numerotiedot ovat paikkansa pitä-
40139: eduskunta voi hyväksyä mietinnön sellai- viä. Niitä tehdessä on voitu käyttää var-
40140: senaan. moja perusteita, ja itse laskelmat ovat niin
40141: yksinkertaisia, ettei niitä tehdessä myös-
40142: Ed. Niukkanen: Ed. Sillanpäälle kään mitään erehdyksiä ole voinut syntyä.
40143: huomautan, että minä en ole vastustanut Näin ollen ei minusta mainittua seikkaa
40144: kasvatuksen antamista näille lapsille sikäli voi pitää perusteena asian valiokuntaan pa-
40145: kuin se on välttämätöntä ja tarpeellista, lauttamiselle.
40146: 694
40147: ~---~--~~----·--~-- ---·
40148:
40149: Keskustelu valiokuntaan palauttami- ilmennyt erimielisyyttä, joista erimieli-
40150: sesta julistetaan pää ttyneeksi. syyksista muutama sana. Erimielisyyttä on
40151: ensiksikin herännyt siitä, onko valtion
40152: Puhemies: Keskustelun kuluess-a on tuettava ainoastaan kunnallisia kasvatus-
40153: ed. Hästbacka ehdottanut, että eduskunta laitoksia vai onko sen kunnallisen toimin-
40154: päättäisi palauttaa puheenalaisen lain si- nan ohella tuettava myös yksityisiä aloit-
40155: vistysvaliokuntaan muutettavaksi siihen teita. Ja toinen erimielisyys on ollut sii-
40156: suuntaan, että suojelukotien luku rajoitet- tä, minkälaisen prosentin mukaan valtion
40157: taisiin valtion laitoksiin, .ia taloudellisen on tässä työssä mukana oltava.
40158: selvityksen hankkimiseksi lain toimeenpa- Mitä tulee nyt siihen seikkaan, onko val-
40159: noon liittyvistä kustannuksista sekä lau- tion tuettava ainoastaan kunnallista toimin-
40160: sunnon hankkimiseksi valtiovarainvalio- taa vaiko sen rinnalla myöskin yksityistä
40161: kunnalta siitä, voidaanko varoja varata aloitetta, niin olen ehdottomasti jälkimäi-
40162: lain toimeenpanemiseksi. Mutta tätä eh- sellä kannalla. Mielestäni kyllä on oikein,
40163: dotusta ei ole kannatettu. Sen sijaan on että suojelukasvatustyökin pyritään saa-
40164: ed. Niukkanen ed. Vainion y. m. kannatta- maan mahdollisimman paljon kunnallisek-
40165: mana ehdottanut, että asia palautettaisiin si, niinkuin kansakoululaitoksemme mel-
40166: sivistysvaliokuntaan, jonka tulisi pyytää kein kaikessa laajuudessaan sellaiseksi jo
40167: asiasta valtiovarainvaliokunnan lausunto on tullut. Kunnallisena suojelukasvatus-
40168: lähempien laskelmien selvittelyä varten. työ pääsee varmemmalle pohjalle ja sen
40169: aiheuttamat rasitukset laukeavat tasaisem-
40170: Selonteko myönnetään oikeaksi. min kaikkien kannettavaksi. Mutta tie tä-
40171: hän päämäärään sittenkin monessa seuduin
40172: Puhemies: On siis äänestettävä siitä ja monessa kohdin tulee käymään yksityi-
40173: hyväksytäänkö ed. Niukkasen ehdotus va1 sen aiotteen kautta. On aivan varmaa, et-
40174: jatketaanko asian asiallista käsittelyä. tä kuntien rasitetut veronmaksaj·at eivät
40175: tule kovinkaan hevillä ottamaan uusia
40176: Äänestys ja päätös: verorasituksia kantaaksensa eivätkä uusia
40177: laitoksia ota luodaksens·a. Niin tulee asia
40178: Ken haluaa jatkaa as~an asiallista käsit- olemaan ainakin hyvin monessa maaseutu-
40179: telyä, äänestää ,jaa"; jos ,ei" voittaa, on kunnassa. Siellä täytyy yksityisaiotteen
40180: ed. Niukkasen ehdotus hyväksytty. kulkea maaperää valmistavana. Vasta kun
40181: yksityinen kansalaistoiminta ja uhrautu-
40182: Äänestyksessä annetaan 124 jaa- ja 55 vaisuus on antanut hyviä tuloksia ja val-
40183: ei-ääntä. mista työtä, sitten vasta on mahdollista,
40184: että kunnallisen kukk·aron nauhoja hellite-
40185: Eduskunta on siis hylännyt ed. Niukka- tään, jopa mahdollista, että koko laitos
40186: sen ehdotuksen. saadaan siirtymään kunnan huostaan. Mut-
40187: ta yksityisellä toiminnalla on siinä silloin
40188: Asian asiallista käsittelyä jatketaan. ollut vallan ratkaiseva merkitys .ia arvo.
40189: Enkä minä muutoinkaan tahtoisi väheksyä
40190: Keskustelu: yksityistä jalomielisyyttä ja yksityistä
40191: uhrautuvaisuustahtoa tällä alalla. Nehän
40192: Ed. M. Hannula: Käyty keskustelu ovat voimia, jotka sittenkin ovat ma;ailmas-
40193: samoinkuin vasta suoritettu äänestyskin sa paljon hyvää tehneet ja aikaansaaneet.
40194: osoittavat, että ehdotetusta laista ollaan Minusta on kaikki syy koettaa houkutella
40195: jotenkin yksimielisiä, ollaan vallankin yk- ja vetää yksityistä jalomielisyyttä ja uh-
40196: simielisiä sen tarpeellisuudesta ja tarkoi- rautumishalua tälle karulle ja niin paljon
40197: tuksesta. Tahdotaan meilläkin siis päästä työtä vaativa1le alalle. Jos lakiehdotuksen
40198: siihen, että huonohoitoinen ja siveellisesti 1 § hyväksytään sellaisena kuin sivistys-
40199: harhautunut nuori ihmisaines tulisi entistä valiokunta on sen ehdottanut, niin tällai-
40200: tarkemmin otetuksi talteen, tulisi tarkoi- sille hyville voimille ja tekijöille silloin
40201: tuksenmukaisen käsittelyn ja hoidon alai- varautuisi tie myöskin olla mukana tässä
40202: seksi ja tahdotaan tähän työhön vetää val- työssä. Minä siis toivon, että niitä muu-
40203: tiokin entistä enemmän mukaan. Ainoas- toksia ei siinä tehdä, kuin joiltakin ta-
40204: taan muutamista lain yksityiskohdista on hoilta on suositeltu ja ajateltu.
40205: ,K uunalliset ja yksityiset lkasvatuslai toiksct. 695
40206:
40207: Mitä sitten tulee kustannuksiin, ja sii- Ja mikä on oikein kansakoulun kohdalla,
40208: hen erimielisyyteen, onko valtioapua an- toki se lienee oikein myöskin suojelukasva-
40209: nettava liukuvan prosentin, vaiko kiinteän tuslaitosten kohdalla.
40210: prosentin mukaan, niin siinä asetun liuku- Mutta sitten on vielä muitakin seikkoja,
40211: van prosentin kannalle. Ajattelen silloin jotka vaativat avustusprosentin liukuvaksi.
40212: ensiksikin kaupunkikuntien ja maaseutu- Niistä ed. Virkkunen jo täällä huomautti.
40213: kuntien erilaista taloudellista asemaa. Kau- Hän huomautti, mitenkä nämä kasvatus-
40214: punkikuntien alueille asettuu suuria liike- laitokset ovat sli.säisen järjestelynsä puo-
40215: laitoksia, tehtaita, rahalaitoksia, yhtiöitä. lesta hyvin erilaisia ja siis erilaisia kus-
40216: Nämä suurista tuloistansa suorittavat hy- tannuksia vaativia. Niitä on tuollaisia n.
40217: vin suuren osan kuntien veroista. Kau- s. koulusiirtoloita, joita monet kaupunki-
40218: pungin yksityisille kansalaisille jää vain kunnat suosivat laittaa pahantapaisille lap-
40219: pienempi määrä kunnallisverotusta kannet- sille. Johonkin rauhalliseen seutuun pe-
40220: tavakseen. Niin ei ole maaseutukuntien rustavat koulun, ja palkkaavat opettajan
40221: kanssa. Maaseutukuntien kunnallisverot mutta lapset kustannetaan ympäristön ta-
40222: täytyy useinkin koota vähätuloisilta pien- loihin asuma·an. Sellaiset laitokset eivät
40223: viljelijöiltä ja pienipaikkaisilta virkamie- tule hyvin kalliiksi. Sitten on sellaisia
40224: hiltä. Ei olisi kohtuullista eikä oikein, laitoksia, joissa oppilaat asuvat, saavat hoi-
40225: että tällaiset maaseutukunnat kustantaisi- don, saavat ruuan ja vaatteet, mutta käy-
40226: vat suojelukasvatustarpeensa ja menonsa sa- vät koulunsa kunnan koululaitoksissa. Sel-
40227: massa suhteessa kuin suuret kaupunkikun- lainenkaan laitos ei nyt vielä niin suuria
40228: nat. kustannuksia kysy. Mutta täydellisen
40229: Täällä kyllä ed. Sillanpää on esittänyt kasvatuslaitoksen muoto on se, jossa nämä
40230: numeroita Helsingin kunnallisesta suojelu- kaksi edellä mainitsemaani muotoa on lyöty
40231: kasvatustoiminnasta. Ne numerot olivat yhteen. Oppilaat niissä asuvat, saavat
40232: kyllä hyvin puhuvia, mutta ne eivät minun niissä kaiken hoidon, kasvatuksen ja kou-
40233: mielestäni puhuneet hänen vastalauseensa lutuksensa ja ammattivalmistuksensa. Täl-
40234: puolesta, vaan sitä vastaan. Hän esitti, lainen laitos vaatii jo pätevää ja hyvin val-
40235: mitenkä Helsinki uhraa 10 milj. markkaa mistunutta henkilökuntaa, samoin monen-
40236: suojelukasvatustarkoituksiin. Se on suuri laisia rakennuksia ja monenlaisia lait-
40237: summa ja kaunis summa, mutta se puhuu teita. Sen vuosibudjetti tulee niin suu-
40238: kyllä siitä, että valtion tulee tukea tällais- reksi, ettei ole helppoa saada sitä täy-
40239: ta työtä liukuvan prosentin mukaan, sillä teen, jos ei valtio ole tuntuvasti silloin mu-
40240: on huomattava että Helsingin kunta ei ole kana. Mutta mielestäni valtion sopii ja
40241: joutunut suurten suojelukasvatusmenojensa täytyy tällaistakin laitosmuotoa myöskin
40242: tähden verottaruaan jäseniänsä ollenkaan olla kannattamassa, sillä sellaisessa lai tok-
40243: sen ankarammin kuin mitä yleensä muual- sessa huonohoitoinen lapsiaines sittenkin
40244: lakin kunnallisverotus on. Helsingin kau- tulee paraiten valmistetuksi ja paraiten va-
40245: pungissa maksetaan 10 % tuloista kunnal- rustetuksi, kun se yhteiskunnan keskuu-
40246: lisveroina, mutta meillä on maaseutukun- teen taas palautetaan.
40247: tia, joissa maksetaan paljon suurempi pro- Sitten on tietysti vielä muutamia talou-
40248: sentti kunnallisveroina, ilman, että niissä dellisia erilaisuuksia tällaisissa laitoksissa,
40249: on markkaakaan uhrattu suojelukasvatus- toiset ovat esim. onnistuneet hankkimaan
40250: työhön ja ilman että niissä ovat muutkaan maatilan itsellensä ja peittävät sen tuloil-
40251: kunnalliset laitokset siinä kunnossa kuin la huomattavan osan menoistaan, jotkut
40252: Helsingin kaupungissa ja monessa muussa ovat saaneet hyvin suuria testamenttilah-
40253: kaupunkikunnassa on. On siis aivan koh- joituksia toimien niiden varassa. Olisihan
40254: tuullista ja oikein, että maaseutuoloissa täl- kohtuutonta ja tarpeetonta, että valtio tu-
40255: laistakin työtä voimakkaammalla valtio- kisi tällaisia laitoksia yhtä suurilla pro-
40256: avulla tuetaan ja edistetään. Tämä on ai- senttimäärillä kuin esim. sellaista laitosta,
40257: kaisemmin oikeaksi myönnettykin. Kansa- jolla ei ole muita tuloja kuin pienet oppi-
40258: koulun kustannuslaissahan säädetään, että lasmaksut tai ympäristön vähäiset lahjat.
40259: maalaiskunnat saavat 2/3 kansakoulumeno- Katseleepa siis asiaa miltä puolelta tahan-
40260: jensa yhteissummasta, mutta kaupunkikun- sa, täytyy, jos asiaa tahtoo oikeudenmu-
40261: nat saavat ainoastaan 1/4. Tätä on pidet- kaisesti edistää ja auttaa, täytyy. tulla
40262: ty vallan oikeana ja kohtuudenmukaisena. siihen, että valtion avustus on tässä järjes-
40263: 696
40264:
40265: tettävä liukuvan prosentin pohjalle. Ed. läheskään sitä tarvetta, mitä Helsingissä
40266: Virkkunen jo viittasi siihenkin, ettei tämä on. Ainoa kohta, missä on enimmin onnistut-
40267: ole mikään uusi .ia koettelematonkaan tapa tu, on ulkopuolella avioliiton syntyneiden
40268: meillä. Meillä jaetaan tähän tapaan avus- lasten valvonta, joka on myöskin tuottanut
40269: tuksia jo esim. ammattikouluillemme. J ot- huomattavampia tuloksia. Mutta itse las-
40270: kut kyllä ovat sanoneet, että se tietäisi, ten hoitoon ja kasvatukseen nähden on
40271: mielivaltaa ja suosikkijärjestelmää. Myön- paljon puutteellisuuksia sentakia, että val-
40272: nän kyllä, että se voi sellaista tuoda muka- tuusto ei myönnä varoja niin paljon, kuin
40273: nansa, mutta sen ei tarvitse sellaista tuoda tarvitsisi. Vaikka ensi vuoden menoarvio
40274: mukanansa, jos viranomaiset jokaiselta lai- jo onkin yli 10 miljoonaa, niin se ei kui-
40275: tokselta vaativat yksityiskohtaisen selvit- tenkaan riitä siihen;mitä pitäisi olla, joten
40276: telyn niiden järjestelystä, niiden taloudel- siis kaikella syyllä täytyisi puoltaa kun-
40277: lisista edellytyksistä ja sitäpaitsi itse lai- nille yhtäläistä oikeutta kuin yksityisille,
40278: toksessa vielä pidetään tarkastuksia, niin s. o. 50 % kasvatuslaitoksien menoista.
40279: ovat kaikki edellytykset olemassa varmaan
40280: oikeudenmukaiseen ja tarpeenmukaiseen Ed. M. Pesonen: Tässä asiassa lie-
40281: valtioavun jakoon ja ·saantiin. nee erimielisyyttä erityisesti siihen näh-
40282: Minä siis katson, että hallituksen esitys den, onko avustusta ·annettava määrätty
40283: on tässä kohden erinomaisen hyvästi har- prosentti vai onko käytettävä liukuvaa as-
40284: kittu ja sivistysvaliokunnan enemmistö on- teikkoa. Valiokunta on ehdottanut liuku-
40285: kin sen hyväksynyt. Toivon vaan, että vaa asteikkoa; minä olen yhtynyt niihin,
40286: eduskunnassa myöskin juuri tämä katsan- jotka kannattavat määrättyä vissiä pro-
40287: tokanta saisi enemmistön. Vain sillä ta- senttia. Syy siihen, että olen asettunut
40288: valla asian järjestäen edistetään suojelu- tälle kannalle, on se, että minun mieles-
40289: kasvatustyötä paraalla tavalla, edistetään täni laitoksen, joka on oikeutettu valtio-
40290: ensinnäkin laitoksien syntymistä sinne mis- apuun, pitää ennakolta tietää, miten pal-
40291: sä niitä tarvitaan ja sitten edistetään nii- jon se saa valtioapua, jotta se voi talou-
40292: den elämää ja toimintaa niiden todellis- tensa kunnollisesti järjestää. Jos toisin
40293: ten tarpeitten mukaan. menetellään, niin aina vallitsee laitoksen
40294: taloudessa epävarmuutta. Toinen syy,
40295: Ed. M. S i 11 a n pää: Kun edellinen miksi minä kannatan määrättyä prosent-
40296: puhuja tahtoessaan väitellä minun lausun- tia, on se, että ne, joiden tehtävänä on
40297: toani vastaan siinä kun vaadin kunnallisia avustuksen antaminen, eivät tulisi houku-
40298: laitoksia asetettavaksi samaan asemaan yk- telluiksi mielivaltaisuuteen. Ihmisissä on
40299: sityisten hyväntekeväisyyslaitosten kanssa, nyt kerta kaikkiaan heikkoutta; parhaalla
40300: niin hän väitti, että kaupungeilla on suu- tahdollakaan ne eivät aina pysty tasapuo-
40301: ria tuloja tehtaista y. m., jotka toimivat lisesti harkitsemaan, miten suuri apu mil-
40302: kunnan alueella, ja että siis kunta saa lekin laitokselle olisi annettava, ja juuri
40303: tällä tavalla enemmän varoja, mutta asialla tällaiset inhimilliset heikkoudet aiheutta-
40304: on toinenkin puoli, joka on suurin tekijä, vat sen, että täytyy lainsäädännöllä mää-
40305: nimittäin se, että kaupunkeihin myöskin ritellä asioita. On siis mielestäni tärkeätä,
40306: tulvaa juuri tällaisten laitosten johdosta että määrätään vissi avustusprosentti. Sil-
40307: hyvin paljon irtainta väestöä, joiden lapsia loin on se viranomainen, joka avustuksen
40308: kunnan täytyy kasvattaa. Ja kun vielä antaa, selvillä, miten hänen on toimittava.
40309: ottaa huomioon uuden kunnallislain, jonka On sanottu, että liukuva asteikko olisi tar-
40310: mukaan paikkakunnalle muuttaneet henki- peellinen, jotta voitaisiin tehdä erotus kau-
40311: löt saavat siellä vuoden kuluttua asunto- punki- ja maalaiskuntien välillä. Minä
40312: oikeuden, niin niiden hoito lankeaa silloin myönnän, että kansakoululaitoksen avus-
40313: kokonaan kunnan kustannettavaksi. Kun tuksessa on erotus, maalaiskunnat saavat
40314: neiti Hannula tahtoi myöskin väittää, että paljoa runsaamman avustuksen kuin kau-
40315: minun esittämäni numerot Helsingin kun- punkikunnat. Se on kuitenkin epäkohta,
40316: nan kasvatuslaitosten toiminnasta todista- vaikkei sitä epäkohtaa kaikilla tahoilla
40317: vat päinvastaista, kuin tahdoin sanoa, niin tunnusteta. Tämä lakiehdotus ei liioin
40318: tämä ei pidä paikkaansa. Sillä Helsingin sitä asiaa koske. Valiokunnan enemmistö-
40319: kunnalla on kyllä, niinkuin mainitsin, kin on sitä mieltä, että kasvatuslaitosten
40320: laaja kasvatustoiminta, mutta se ei täytä avustuksessa ei olisi tehtävä erotusta kau-
40321: Kun•na:l'liset ja ylksityiset lkasvatUBlait01kset. 697
40322: --------------------
40323: punki- ja maalaiskuntien välillä, ei aina- tolla, on vain muodollinen harkintavalta
40324: kaan sitä ole mietinnössä millään tavalla niihin oppilaitoksiin nähden, joille valtio-
40325: lausuttu. Päinvastoin on lausuttu se aja- apua pyydetään. On vain valta harkita,
40326: tus, että kuntia ei saa asettaa epäedullisem- onko koulu ollut kaksi vuotta toiminnassa,
40327: paan asemaan kuin yksityisiä, mutta ei onko siinä välttämätön, pieni määrä op-
40328: ,ole tehty mitään erotusta kaupunki- ja pilaita ja välttämätön määrä päteviä opet-
40329: maalaiskunnan välillä. Siinä kohden mi- tajia y. m. sellaisia seikkoja. Jos nämä eh-
40330: nun mielestäni valiokunta on kyllä aivan dot täytetään, niin valtioapu ilman muuta
40331: oikeassa. Kun ei ole kerran tehty tuota saadaan ja valtioneuvosto ei siis voi esi-
40332: erotusta maalais- ja kaupunkikunnan vä- merkiksi estää sitä, että syntyy vaikkapa
40333: lillä, niin miksi liukuvaa asteikkoa tältä kolmessa tai neljässä kunnassa aivan lä-
40334: kannalta tarvittaisiin, sitä minä en ym- hekkäin yksityisiä oppikouluja, jotka
40335: märrä. Jos ero tahdotaan tehdä, tehtäköön kaikki tosiasiallisesti oikeastaan ovat op-
40336: se sitten suoraan ja sanottakoon, että maa- pilaitten puutteessa, vaikka saavat kerä-
40337: laiskunnan ylläpitämälle kasvatuslaitok- tyksi välttämättömän pienimmän oppilas-
40338: selle annetaan esim. 2/3 menoista ja kau- määrän ja sen johdosta sitten myöskin
40339: pungin ylläpitämille laitoksille neljäs osa; varsin suuren valtioavun. On tultu siihen,
40340: .silloin asia olisi selvä. että viime vuosina on yksityisiä oppilaitok-
40341: On sanottu että on välttämätöntä säilyt- sia perustettu aivan tiheään, kun sitävas-
40342: tää liukuva asteikko siitä syystä, että jol- toin valtion viime vuonna on ollut melkein
40343: lakin laitoksella voi olla lahjoituksia esim. mahdotonta perustaa uusia kouluja- siinä
40344: ja ne ovat siitä syystä paremmassa ase- on siksi suuria mutkallisuuksia, kun muun
40345: massa. Siis jos jollakulla laitoksella on muassa on vaadittu suunnitelmia moneksi
40346: lahjoituksia, valtion pitäisi avustaa sitä vuodeksi eteenpäin ennenkuin eduskunta
40347: sen verran vähemmän, kuin sillä on lah- on tahtonut varoja myöntää j. n. e. On
40348: joituksia. Mikä olisi seuraus? Ei kukaan tosin mahdollista, että niin sanoakseni
40349: järkevä ihminen sille laitokselle lahjoit- konkurensi, valtion, kuntien ja yksityis-
40350: taisi. Mitä maksaa mennä lahjoituksia te- ten välillä sillä alalla, josta tässä on ky-
40351: kemään, jos valtio sitten kuitenkin tempai- symys, ei tule sellaiseksi kuin mitä tulee
40352: see valtioavusta vastaavan osan pois. Minä oppikouluihin, joitten suhteen mielestäni
40353: kannatan ed. Lindbergin ynnä muiden te- valtiolla joka tapauksessa pitäisi olla jo-
40354: kemää vastalausetta. takin sanottavaa siitä, mihin ja mitä kou-
40355: luja sijoitetaan. Kuitenkin olisi mieles-
40356: Yleiskeskustelu julistetaan päättyneeksi. täni suotavaa, että asianomaisella minis-
40357: teriöllä, mikä se sitten lienee, olisi niihin
40358: Puhemies: Käydään lain yksityis- laitoksiin nähden, joista nyt on puhe,
40359: kohtiin, jolloin kehoitan uudistamaan yk- muutakin kuin muodollinen harkintavalta,
40360: sityiskohtaisessa käsittelyssä ne muutoseh- siis myöskin harkintavalta niiden tarpeel-
40361: ·dotukset, joita .i.o yleiskeskustelussa on esi- lisuuteen nähden. Sitä ei lakiehdotuksen
40362: tetty. mukaan asianomaisella ministeriöllä tulisi
40363: olemaan.
40364: 1 §. Pyydän sentähden ehdottaa ensimäiseen
40365: KeS'kustelu: pykälään, sen neljännelle riville lisättä-
40366: väksi sanat ,tarpeellisiksi havaitsemille".
40367: Ed. Ingman: Sivistysvaliokunta viit- niin että alku tulisi kuulumaan: ,Kunnan,
40368: taa perusteluissaan siihen, että myöskin useampien kuntien yhteisesti, yhdistyksen
40369: m. m. yksityisten oppikoulujen valtioapu tai muun yhtymän tahi yksityisen henki-
40370: ·on järjestetty lailla, siihen suuntaan; kuin lön perustarnalle ja ylläpitämälle sekä
40371: tässä on suunniteltu. Sillä lailla ja asetuk- asianomaisen ministeriön tarpeelliseksi ha-
40372: sella, jolla oppikoulujen ja yksityisten op- vaitsemalle, tarkoitukseensa hyväksymälle"
40373: pikoulujen valtioavustus on järjestetty, on j. n. e. Olen kyllä tietoinen siitä, että
40374: kieltämättä hyvät puolensa, mutta mie- tämä sanonta ei luista aivan hyvin, mutta
40375: lestäni myöskin heikot puolensa. Heik- jos ehdotukseni asiallisesti hyväksytään,
40376: kona puolena pidän sitä, että viranomai- niin suuri valiokunta epäilemättä voi höy-
40377: silla, kouluhallituksella ja valtioneuvos- lätä pykälän vähän tasaisemmaksi.
40378: 88
40379: 698 !Pi6datn1:Jalina 2,7 p. lolmikuuta.
40380:
40381: Ed. Kukkonen: Minä pyydän kan- yhteisesti perustarnalle ja ylläpitämälle"'
40382: nattaa ed. Ingmanin tekemää ehdotusta. j. n. e. Kutsun tätä ehdotusta ed. Pulkki-
40383: Jos se hyväksytään, seuraa siitä, että val- sen ehdotukseksi.
40384: tion ei tarvitse suunnitelmattomasti ryh-
40385: tyä kannattamaan kunnallisia ja yksityi- Selostus myönnetään oikeaksi.
40386: siä kasvatuslaitoksia. · Siitä seuraisi myös-
40387: kin, että hälvenisivät ne epäilykset, joita Puhe m i e s: Mitä menettelytapaan,
40388: m. m. ed. Niukkasella ja eräillä muilla tulee, niin mielestäni ovat nämä erillisiä
40389: on tätä lakia vastaan ollut. ehdotuksia kumpikin, joten niistä tulee:
40390: äänestettäväksi erikseen.
40391: Ed. H. P u 1 k k i n e n: Minä olen va-
40392: liokunnassa saanut sen käsityksen, että Menettelytapa hyväksytään.
40393: valiokunnan suuri enemmistö on myöntä-
40394: nyt sen tosiasian, että vastaisuudessa tu-
40395: levat kunalliset kasvatuslaitokset olemaan Äänestykset ja päätös:
40396: yksinoikeutettuja. Toisissa vastalauseissa,
40397: mitkä on sivistysvaliokunnan mietintöön Ken hyväksyy suuren valiokunnan ehdo-
40398: liitetty viitataan myöskin samaan suun- tuksen, äänestää ,jaa"; jos ,ei" voittaa, on
40399: taan, vaikkakin valiokunnan enemmistö ed. Ingmanin ehdotus hyväksytty.
40400: eivätkä va·stalauseiden tekijät ole tahtoneet
40401: niin suuresti erota hallituksen esityksestä, Äänestyksessä ovat ei-äänet voitolla.
40402: vaan ovat tahtoneet myöntää valtioapua
40403: yksityisille. Minä puolestani viittaamalla P u h e m i e s: Eduskunta on siis hyväk-
40404: yleiskeskustelussa lausumiini ajatuksiin, synyt ed. Ingmanin ehdotuksen.
40405: tahtoisin esittää, että ensimäisestä pykä-
40406: lästä pyyhittäisiin pois sanat ,yhdistykset Äänestys ed. Pulkkisen ehdotuksesta.
40407: tai muut yhtymät tai yksityishenkilöt" ja
40408: tulisi näinollen pykälän alkuosa kuulu- Ken hyväksyy suuren valiokunnan eh-
40409: maan seuraavasti: ,Kunnan tai useampien dotuksen, äänestää ,jaa"; jos ,ei voitta;a,.
40410: kuntien yhteisesti perustarnalle ja ylläpi- on ed. Pulkkisen ehdotus hyväksytty.
40411: tämälle sekä asianomaisen ministeriön tar-
40412: koitukseensa hyväksymälle" j. n. e. Äänestyksessä annetaan 134 joo- ja 34
40413: ei-ääntä.
40414: Ed. Virkkunen: Minä voin myöskin
40415: :mannattaa ed. Ingmanin tekemää lisäyseh- Eduskunta on siis hyväksynyt suuren
40416: dotusta. valiokunnan ehdotuksen.
40417:
40418: Ed. A. Kallio: Minä kannatan ed. 2 § hyväksytään keskustelutta.
40419: Pulkkisen tekemää ehdotusta.
40420: Keskustelu julistetaan päättyneeksi. 3 §.
40421: Keskustein:
40422: Puhemies: Keskustelun kuluessa on
40423: ed. Ingman ed. Kukkosen y. m. kannatta- Ed. M. Sillanpää: Niillä perusteilla
40424: mana ehdottanut, että ensimäisen pykälän kuin jo aikaisemmin yleiskeskustelussa
40425: alku tulisi kuulumaan näin: ,Kunnan, ma;initsin, pyydän ehdottaa 3 § :n b-kohdan
40426: useampien kuntien yhteisesti, yhdistyksen alkupuolelle toisessa vastalauseessa esitetyn
40427: tai muun yhtymän tahi yksityisen henki- ehdotuksen.
40428: lön perustarnalle ja ylläpitämälle sekä
40429: asianomaisen ministeriön tarpeelliseksi ha- Ed. Lindberg: Jag ber att få under-
40430: vaitsemalle, tarkoitukseensa" j. n. e. stöda rdgm. Sillanpjiäs förslag, att 3 §
40431: Kutsun tätä ehdotusta ed. Ingmanin ehdo- mom. b) finge följande lydelse: ,50 % av
40432: tukseksi. Niinikään on ed. H. Pulkkinen anstaltens andra årskostnader, som prövats
40433: ed. A. Kallion kannattamana, ehdottanut, skäliga" o. s. v.
40434: että pykälän -alku saisli seuraavan sana-
40435: muodon: ,Kunnan tai useampien kuntien Keskustelu julistetaan päättyneeksi.
40436: Kasvatuslai tokset. 699
40437: -------------------------------·
40438:
40439: Puhe tm.: ies: Keskustelussa on ed. M. siin kasvatuslaitoksiin, turvakoteihin sekä
40440: Sillanpää ed. Lindbergin kannattamana eh- vaarin- ja vastaanottolaitoksiin olisi pois-
40441: dottanut, että 3 §:n b) kohdan alku tulisi tettava ja kaikkia näitä laitoksia pidettävä
40442: kuulumaan: ,50 % laitoksen muista koh- sellaisina yleisinä kasvatuslaitoksina, joita
40443: tuullisiksi harkituista vuosimenoista" j. rikoslain 3 luvun 1 §:ssä tarkoitetaan. Esi-
40444: n. e. tyksessä huomautetaan siitä, että oppilas-
40445: aines ja sen mukaan myöskin toiminta niin
40446: Selonteko myönnetään oikeaksi. hyvin yleisissä kasvatuslaitoksissa kuin
40447: turvakodeissa on paaasiassa samanJa.a-
40448: Äänestys ja päätös:
40449: tuista, vaikka kasvatuslaitosten oppilaat
40450: enimmäkseen ovat tuomioistuinten kasva-
40451: Ken hyväksyy suuren valiokunnan eh- tuslaitokseen määräämiä alaikäisiä lain-
40452: dotuksen, äänestää ,jaa"; jos ,ei" voittaa, rikkojia ja siveellisessä kehityksessään
40453: on ed. Sillanpään ehdotus hyväksytty. turmeltuneem:pia kuin turvakotien oppi-
40454: laat, joihin tuomioistuinten määräämiä ala-
40455: Äänestyksessä annetaan 81 jaa-ääntä ja ikäisiä on vain poikkeustapauksissa otettu.
40456: 82 ei-ääntä. Kun nyt on aikomus, huomautetaan esi-
40457: tuksen perusteluissa edelleen, ryhmittää
40458: Eduskunta on siis hyväksynyt ed. Sil- oppilaat erilaisten kasvatustarpeittensa
40459: lanpään ehdotuksen. mukaisesti eri laitoksiin ja kun sekä ylei-
40460: set kasvatuslaitokset että turvakodit tule-
40461: 4-7 §:t, lain johtolause ja lain nimike vat kukin erikoislaatunsa mukaisesti pal-
40462: hyväksytään järjestänsä keskustelutta. velemaan parantavaa lastensuojelun tarkoi-
40463: tusta, on välttämätöntä järjestää niiden toi-
40464: Puhemies: Koska suuren valiokun- minta samaan kokonaisuuteen sopeutuvaksi
40465: nan ehdotusta ei ole muuttamattomana hy- ja turvakotienkin asema lailla turvata. Tä-
40466: väksytty, palaa asia valtiopäiväjärjestyk- mä perustelu, niin harvasanainen kuin se
40467: sen mukaisesti suureen v a 1 i o kun- onkin, riittää jo mielestäni osottamaan
40468: taan. lainsäädännön tarpeellisuuden ja se osottaa
40469: samalla, että suojelukasvatuksen ajanmu-
40470: kainen kehitys vaatii, että siihen viivyt-
40471: 5) Ehdotus laiksi kasvatus1aitobista.
40472: 1 telemättä ryhdytään. Tähän perusteluun
40473: voi vielä lisätä seuraavaa: Kasvattien tar-
40474: Esitellään suuren valiokunnan mietintö koituksenmukaista ryhmittelyä varten on
40475: n :o 11 ja otetaan t o i s e e n k ä s i t t e- tarpeen erityinen vaa,rin- ja vastaanotto-
40476: 1 y y n siinä sekä sivistysvaliokunnan mie- laitos, johon suojelukasvatukseen tulevat
40477: tinnössä n:o 1 valmistelevasti käsitelty opuilaat aluksi sijoitet!llan, jotta voitaisiin
40478: hallituksen esitys n:o 3, joka sisältää yllä- päästä selville siitä, mikä kasvatusmuoto
40479: mainitun lakiehdotuksen. kullekin oppilaalle on sopivin, hänen luon-
40480: nettansa :parhaiten vastaava. Tällaista vas-
40481: Puhemies: Käsittelyn pohjana on taanottolaitosta varten on eduskunnan va-
40482: suuren valiokunnan ehdotus. remmin myöntämillä varoilla ostettu Jär-
40483: vilinna-niminen huvila Laukaan pitäjästä.
40484: Varat ovat myös myönnetyt laitoksen toi-
40485: Keskustelu: mintaan saattamista varten, mutta senkin
40486: työtä haittaa lainsäädännön puutteellisuus,
40487: Ed. Mantere: Suuri valiokunta eh- laitokseen kun ei voida lähettää oppilaita
40488: dottaa puheenaolevan lakiehdotuksen hylät- tuomioistuinten määräyksestä. Tämänkin
40489: täväksi. Kun minä puolestani en saata pi- laitoksen asema olisi nyt lailla järjestettä-
40490: tää tätä oikeana ja onnellisena, pyydän vä. Tämä järjestely tanahtuisi esilläole-
40491: vähän lähemmin perustella kantaani. van lak1iehdotuksen 1 § :n säännöksellä.
40492: Hallituksen esilläolevasta asiasta anta- Mutta jos lakiehdotus, niinkuin suuri valio-
40493: man esityksen perusteluissa on lyhyesti kunta ehdottaa, tulee hylätyksi, niin siitä
40494: mainittu ne syyt, jotka tekevät kysymyk- on muun muassa seurauksena, että tämän
40495: sessäolevan lainsäädäntötoimen väl ttämä t- vaarin- ja vastaanottolaitoksen toimintaa ei
40496: tömäksi. Ensimäinen on se, että jako ylei- voida varsinaisessa merkityksessä jatkaa.
40497: 700 Pmjam:ta5;na 2!7 p. Lo!klaikuuta.
40498:
40499: Toinen seikka, joka on ollut syynä esil- teen välttämättömyyden. Suojelukasva-
40500: läolevan lakiehdotuksen antamiseen, on tusasiaa ei voida onnellisesti kehitellä, ellei
40501: kasvatuslaitoksissa toimivien henkilöiden esilläolevaa lakia synny. Sivistysvalio-
40502: eläkeoikeuden järjestämisen tarpeellisuus. kunta onkin ymmärtänyt asian ja asettu-
40503: Tässä a·siassa pyydän kiinnittää huomiota nut puoltamaan esitystä. Sen ehdotus ei
40504: kahteen seikkaan. Ensimäinen on se, kuitenkaan ole joka suhteessa mielestäni
40505: että turvakotien opettajiUa ei ole lakiin täysin onnistunut. Niinpä 1 § :ään tehtyä
40506: perustuvaa eläkeoikeutta ollenkaan. He muutosta on -pidettävä huononnuksena.
40507: ovat työkyvyttömiksi tultuaan ja virasta HaUituksen esityksen sanamuoto on minun
40508: erottuaan saaneet turvautua ylimääräiseen käsittääkseni selvem-pi ja asianmukaisem-
40509: eläkkeeseen, jos heille sellainen on suvaittu pi. 2 § on sisällöltään sellainen, ettei se
40510: myöntää. Mitä tämä vaikuttaa pätevien, kuulu tähän lakiin ja olisi sentakia mieles-
40511: tehtäväänsä täysin -pystyvien työvoimien täni poistettava. 3 §, hallituksen esityk-
40512: saantiin turvakotilaitoksiin, on sanomatta- sen 2 §, on tarpeeton. Asia väidaan ilman
40513: kin selvää. Mutta myöskin yleisten kas- lainsäännöstä järjestää sillä tavalla, kuin
40514: vatuslaitosten opettajain eläkeasia kaipaa ehdotetun pykälänkin määräys tarkoittaa.
40515: korjausta. Kun kansakoulun o-pettaja ja 9 §, hallituksen esityksen 8:s, voidaan
40516: myös op-pikoulun opettaja pääsee eläkkeelle niinikään huoletta poistaa, .ia näyttää pois-
40517: oltuaan toimessa 30 vuotta, vaaditaan kas- taminen tarpeen vaatimaJtakin väärinkäsi-
40518: vatuslaitoksen opettajalta eläkkeen saamis- tysten välttämiseksi. 6 §:ssä vihdoin on
40519: ta varten 35 vuoden palvelus. Lisäksi on asianmukaista palata pääasiassa esityksen
40520: hänelle säädetty 63 vuoden alin ikäraja, kannalle, ja määritellä myös taloudenhoita-
40521: jommoista ei ole kansakoulun enem-pää jan, isännöitsijän, vahtimestarin, koneen-
40522: kuin oppikoulun opettajain eläkeoikeuden käyttäjän, katsastajan, emännöitsijän ja
40523: ehtona. Pitää epäilemättä paikkansa, mitä hoitajattaren eläkeoikeus. Tämä ennen
40524: tästä asiasta sanotaan hallituksen esityk- kaikkea siitä syystä, että kaikki nämä toi-
40525: sessä. Sanat kuuluvat näin: ,On kasvatus- mihenkilöt, niin omituiset nimet kuin heil-
40526: työlle haitaksi, että niin voimia kulutta- lä onkin, ottavat tehokkaasti osaa tavalla
40527: vassa ja nuorekasta mieltä vaativassa työs- tai toisella laitoksen kasvatustyöhön, min-
40528: sä, kuin kasvatuslaitostoiminta on, toimi- kä takia on tärkeätä, että toimiin saadaan
40529: henkilön on pakko olla työssä 35 vuotta, nuorison kasvattamiseen -pystyviä henkilöi-
40530: aina myöhäiseen vanhuuteen saakka, vaik- tä ja että heidät voidaan -pysyttää laitoksen
40531: ka kaikkialla koulualalla, jolla työ on tun- palveluksessa niin pitkän aikaa kuin mah-
40532: nustetusti helpompaa, tämä aika on vain dollista. Mainitsen vain ohimennen, että
40533: 30 vuotta." Mainitsemani seikat ovat sel- esim. taloudenhoitajan tehtävänä on kirjan-
40534: laisia, että ne arveluttavassa määrässä hait- pidon ohella laitoksen käytännöllisen työn
40535: taavat kasvatuslaitosten toimintaa ja kehi- johto, mihin m. m. kuuluu oppilaiden si-
40536: tystä. Yhä va;ikeammaksi on käynyt -päte- .ioittaminen kullekin sopivaan toimeen.
40537: vien opettaja- ja kasvattajavoimien kiin- Vahtimestari on taas katsastajain esimies
40538: nittäminen puheenalaisten laitosten -palve- ja katsastajain tehtävä kasvatuslaitoksissa
40539: lukseen. Virkoja on ollut vaikea saada juuri pedagogilliselta kannalta katsoen on
40540: täytetyksi ja usein on ollut pakko tyytyä erinomaisen arkaluontoinen ja tärkeä. Ko-
40541: aivan epä pä teviin henkilöihin. Varsinkin neenkäyttäjä ohjaa. ja opettaa -poikia metal-
40542: kilpailu kansakoulujen kanssa opettajain litöissä, ja muillakin mainitsemillani hen-
40543: saannista muodostuu kasvatuslaitoksille kilöillä on tärkeitä pedagogis ia tehtäwiä
40544: 1
40545:
40546:
40547: ylivoimaiseksi. Kilpailu vie todennäköi- laitoksessa.
40548: sesti, ellei korjausta puheenalaisessa asias- Vastoin sivistysv,aliokunnan ehdotusta
40549: sa saada aikaan, siihen, että kasvatuslai- suuri valiokunta ehdottaa lakiehdotuksen
40550: tokset saavat tyytyä heikom-paan ainek- hylättäväksi. Se mitä minä tässä olen ly-
40551: seen. Ja kuitenkin -pitäisi koettaa järjestää hyesti esittänyt, osottanee, että tämä ehdo-
40552: asiat niin, että kasvatuslaitoksissa, joiden tus ei ole osunut oikeaan. Ehdotusta on
40553: oppilasten käsittely vaatii aivan erikoista perusteltu m. m. sillä, että la;in hyväksy-
40554: pedagoogista älyä ja taitoa, työskentelisi- minen muka ehkäisisi sen yleisen suojelu-
40555: vät parhaat opettaja- ja kasvattajavoimat kasvatuksen järjestelyä tarkoittavan lain-
40556: Nämä seikat riittävät mielestäni osotta- säädännön aika;ansaamista, jommoista
40557: ma;an puheenalaisen lainsäädäntötoimenpi- maassamme on kauan odotettu ja joka on
40558: Kasva tuslai tokset. 701
40559: -------------- - - - -
40560:
40561:
40562: tunnustetusti tarpeenvaatima. ·Tähän epäi- goda förutsättningar för skyddsuppfostran,
40563: lyyn ei mielestäni ole syytä. Päinvastoin hava lämnat detta kall och egnat sig åt
40564: näyttää minusta asia siltä, että jos kasva- folkskollärarkallet. Skyddsuppfostringsan-
40565: tuslaitosten toimintaa voidaan kehitellä ja stalterna hava varit tvungna att nöja sig
40566: vakaannuttaa siihen suuntaan kuin mihin med mindre kompetenta personer. Dess-
40567: käsillä olevalla lakiehdotuksella tahdotaan utom gäller vad redan rdgsm. Mantere så
40568: pyrkiä, yleisen suojelukasvatusta koskevan vältaligt har uttalat här, och därför ber
40569: lainsäädännön aikaansaaminen käy sen joh- jag att få föreslå, att till grund för över-
40570: dosta helpommaksi. Minä siis pitäisin erit-' läggningen i dag lägges kulturutskottets
40571: täin tärkeänä, että esillä oleva lakiehdotus betänkande.
40572: tulisi hyväksytyksi. Ja sitä siLmälläpitäen
40573: minä rohkenen ehdottaa, että käsittelyn Ed. P i t k ä n e n: Esillä oleva laki olisi
40574: pohjaksi pantaisiin sivistysvaliokunnan eh- oikeastaan hyväksyttävä aivan sellaisena,
40575: dotus. kuin sivistysvaliokunta sitä ehdottaa mie-
40576: tinnössään n:o 1. Mutta kun suuren va-
40577: Ed. A. T u 1 e n h e i m o: Minä pyydän liokunnan käsittelyssä ja luultavasti tässä
40578: saada yhtyä kannattamaan ed. Mantereen istunnossa tultaisiin yksityiskohtaisessa
40579: tekemää ehdotusta. Minusta täytyy niiden käsittelyssä samalla tavalla tekemään sel-
40580: näkökohtien, joihin ed. Mantere on vii- laisia muutoksia, joita suuren valiokunnan
40581: tannut, vakuuttaa kaikkia, jotka tahtov·at käsittelyn mukaisesti ed. Mantere on ehdot-
40582: jotakin tehdä niiden kovaosaisten alaikäis- tanut. niin menetellessä menettää tämä
40583: ten kasvatuksen hyväksi, jotka valtion kas- laki ~ikeastaan kaiken merkityksensä siinä
40584: vatuslaitoksissa saavat kasvatuksensa. Mitä tarkoituksessa, mikä sillä mielestäni tu-
40585: parempi opettaja on, sitä parempi on tie- lisi olla. Nämä muutosehdotukset, joita ed.
40586: tysti myös opetus. Mutta hyviä opettajia Mantere ehdottaa, muodostaisivat laista yk-
40587: voidaan saada luonnollisesti va in turvaa-
40588: 1
40589: sipuolisen ainoastaan johtajien ja johtajat-
40590: malla heidän asemansa. Kannatan siis, tarien, opettajien ja opettajattarien eläke-
40591: kuten sanottu ed. M,antereen ehdotusta. määräyksiä suojelevan lain. Kuitenkin
40592: yksinomaan sanottua tarkoitusta varten en
40593: Ed. Lindberg: Det förvånar mig katsoisi välttämättömäksi tällä kertaa eri-
40594: storligen att stora utskottet ansett sig hava tyisen lain säätämistä siitä syystä, kun
40595: skäl att förkasta regeringens proposition sellaisissa laitoksissa, joita tämä laki tar-
40596: an.gående lagen om uppfostringsanstalter- koittaa, on opettajilla paremmat palkat jo
40597: na;. Jag vet icke vilka skäl för förkas- yleensä kuin tavallisesti kansakoulunopet-
40598: tandet i utskottet förebragts. Troligtvis tajille on säädetty ja kuitenkaan eivät val-
40599: har man under hänvisll'ing till en allmän mistautumisvaatimukset ole sen suuremmat
40600: lag om skyddsuppfostran velat undvika kuin tavallisilta kansakoulunopettajilta
40601: stiftande av speciallagar för ändamålet. vaaditaan. Se seikka mielestäni jo tekee
40602: Emellertid tyckes det som om den allmän- itsestään tämän lain merkityksen liian
40603: na lagen om skyddsuppfostran kommer att yksipuoliseksi. Lisäksi vielä muutokset.
40604: låta vänta på sig. Enligt vad kulturut- 9 § :n poistaminen ja ed. Mantereen ehdo-
40605: skottet inhämtat befinner sig detta lagför- tuksen mukaisesti 4 § :ään 3 momentin li-
40606: slag för tillfället i lagberedningen, men saammen, veisi lailta kaiken merkityksen
40607: torde det stöta på enormt stora svårigheter laitoksiin nähden ja sen mahdollisuuden-
40608: att inom ett par år få ett antagligt lag- kin, että edes asetuksella voitaisiin lakia
40609: förslag till stånd. U nder tiden komma jossain määrin sovelluttaa sitä tarkoitusta
40610: funktionärema i de av staten upprätthåll- varten, joka lailla on oletettu saavutetta-
40611: na anstalterna att fortsättnlingsvis befin- vaksi. Lisäksi vielä mainitsen, että 4 §:ään
40612: na sig i samma osäkerhetstillstånd som 3 momentin lisääminen tekisi lakiin sen
40613: hittills vad deras befordrings- och pen- muutoksen, että suuri joukko erityisiä
40614: sionsförhållanden beträffar. En följd här- palkattuja virkailijoita tulisi tavallista pa-
40615: av är, att personer, som hava förutsättnin- rempaan asemaan, kuin mitä muunlaisissa
40616: gar för skyddsuppfostran, icke kunna en laitoksissa palveleville tämänlaa tuisille val-
40617: längre tid fästas vid a;nstalterna. Det har tion virkailijoille on säädetty. Kuitenkaan
40618: hänt att flera folkskollärare, vilka haft näiltä virkailijailta enempää koneenkäyttä-
40619: 702
40620:
40621:
40622: jältä, isännöitsijältä, taloudenhoitajalta, täisiin odottamaan myöhäisempää lain-
40623: kuin emännöitsijältäkään ei vaadita mitään säädännöllistä järjestelyä, joka kai joskus
40624: erikoisempaa pätevyystodistusta tai val- maailmassa valmistunee, niin kyllä voin
40625: m'istautumista kuin mitä jossakin muussa sanoa, niinkuin suomalaiset ennen vanhaan
40626: laitoksessa on vaatimuksena. Näiden seik- sanoivat, että siihen kurki kuolee, kuin
40627: kojen perusteella täytyy asettua puolusta- suo .sulaa. Kasvatuslaitosten henkilökunta
40628: maan suuren valiokunnan mietintöä otet- on siksi kauvan saanut odottaa tätä pa-
40629: tavaksi käsittelyn pohjaksi ja ehdotan, rannusta, että kyllä Suomen valtion, ol-
40630: että tämä laki hylättäisiin. koon nyt, että tämä toimenpide olisikin
40631: väliaikainen, on tähän toimenpiteeseen
40632: Ed. J o u k a h a i n e n: Minä olen aivan ryhdyttävä.
40633: päinvastaisella kannalla kuin edellinen pu-
40634: huja ja voin pääasiassa yhtyä ed. Man- Ed. M. S i 11 a n pää: On valitettavaa,
40635: tereen käsitykseen, etä tämä laki olisi saa- että lakiehdotus suojelukasvatuksesta ei
40636: tava säädetyksi. Tähän tulokseen olen tul- ole vielä siinä asteessa, että se voisi täyt-
40637: lut siitä syystä, että, sikäli kuin asioita tää sen tarpeen, mikä tässä esiintyy. Kuu
40638: tunnen, henkilöt, jotka ny kyänsä tähän sivistysvaliokunnassa oli käsiteltävänä hal-
40639: saakka ovat toimineet kasvatuslaitoksien lituksen esitys laiksi valtion kasvatuslai-
40640: TJalveluksessa, ovat saaneet olla lapsipuolen toksista, niin koetimme me sosialidemo-
40641: asemassa. Minun mielestäni ei Suomen kraattisen ryhmän jäsenet siellä saada la-
40642: valtiolla, joka muutenkin ryhtyy järjestli- kiin parannuksia, sillä hallituksen esitys
40643: mään työntekijöittensä oloja, ole edelleen oli jo perin puutteellinen, mutta sivistys-
40644: oikeutta pitää palveluksessaan sellaisilla valiokunta huononsi vielä hallituksenkin
40645: ehdoilla, kuin nämä kyseessäolevat hen- esitystä varsinkin esityksen 5 § :ssä, jättäes-
40646: kilöt ovat olleet, työssä, joka vaatii vissin sään siitä pois alemman palveluskunnan,
40647: valmistuksen ja jonka aika sekä laatu on joka meidän mielestä myöskin pitäisi olla
40648: sitä luontoa, että se on ehdottomasti ase- oikeutettu .saamaan kasvatuslaitoksissa
40649: tettava vastaavien toimien tasalle palk- kauan palvelleena eläkkeen. Ed. Pitkänen
40650: kauksessakin. Edellinen puhuja mai- on täällä ollut päinvastaista mielipidettä,
40651: nitsi, että kasvatuslaitoksissa toimivat vastustaen suuressa valiokunnassa tehtyä
40652: opettajakuntaan kuuluvat henkilöt eivät ehdotusta jonka mukaan alempi palvelus-
40653: ole mitään muuta kuin tavallisia kan- kunta kuten kasvatuslaitosten talouden-
40654: sakoulunopettajia, joiden valmistus ja edel- hoitaja, isännöitsijä, vahtimestari, koneen-
40655: lytykset ovat samat kuin kansakoulunopet- käyttäjä, katsastaja. ja hoitajatar tulisivat
40656: tajien. Näin kyllä saattaa olla teoreetti- myös eläkeoikeuteen, minun käsitykseni
40657: sesti katsoen asianlaita. Mutta kun ottaa mukaan olisi lakiin vielä pitänyt lisätä
40658: huomioon sen, että heidän työaikansa kaa- kasvatuslaitoksessa palvelevat apulaiset,
40659: vatuslaitoksissa on huomattavasti pitempi sillä kasvatuslaitoksia pitäisi katsoa koko-
40660: vuosittain kuin kansakouluissa opettajien naisina, sillä tällaisessa laitoksessa ei yk-
40661: ja että muutenkin heidän toimintansa on- sin johtaja ja opettajat voi kokonaisuutta
40662: nistuakseen vaatii tavattomassa määrässä muodostaa, vaan laitos on sulettu kokonai-
40663: valppautta ja huolellisuutta paljon enem- nen valtakunta ja siellä tulevat kaikki
40664: män, kuin mitä tulee kysymykseen kansa- aiemmissakin toimissa palvelevat henkilöt
40665: kouluissa, niin ei voi pitää kohtuuttomana tekemisiin lasten kanssa ja siis vaikuttavat
40666: sitä, että heidänkin elinehtonsa järjeste- kasvatukseen, ja tämä toimi, jos sen kun-
40667: tään paremmalle kannalle, kuin mitä ne nolla suorittaa, on niin kuluttavaa, että
40668: tähän saakka ovat olleet. Minä ihmette- sille täytyy antaa kaikki tunnustus. Si-
40669: len, että suuri valiokunta on saattanut vistysvaliokunnassa asetuimme vastalau-
40670: tulla hylkäävään tulokseen. Nähtävästi seessa hylkäävälle kannalle ehdottaen,
40671: se on tapahtunut siitä syystä, että suuri että hallitus antaisi uuden yksityiskohtai-
40672: valiokunta ei ole tarpeeksi perehtynyt nii- semman esityksen erikoisen suojelukasva-
40673: hin asianhaaroihin, jotka olisivat olleet tuslain aikaansaamiseksi. Asian taltua
40674: välttämättömät cätä kysymystä ratkais- suuresta valiokunnasta ja nähtyäni ed.
40675: taessa sillä tavalla, kuin sivistysvaliokunta Mantereen ehdotuksen, jossa ensiksikin
40676: on ehdottanut. Mitä siihen tulee, että jää- muutetaan lain nimike niin, että se tulee
40677: Kasvatuslai t01kset. 703
40678:
40679: koskemaan ainoastaan valtion kasvatuslai- keuksia, vaan että nekin olisi yhtenäisen
40680: toksia ja niissä toimivien henkilöiden elä- lainsäädännön kautta kerta kaikkiaan jär-
40681: Keoikeuden perusteita, niin tulee laki oleel- jestettävä.
40682: lisesti muuttumaan. Kun sen lisäksi tähän Mitä ensinnäkin ensimäiseen syyhyn tu-
40683: on otettu lisää niitä kohtia, joita me sivis- lee, niin minun käsittääkseni ne, jotka
40684: tysvaliokunnassa koetimme siihen saada, asettuvat sille kannalle, lähtevät tätä suo-
40685: niin katsoen siihen tärkeyteen, mitä tämän jelukasvatustyötä ajamaan väärästä päästä.
40686: 1ain hyväksymisellä kasvatuslaitoksiin Minun käsittääkseni on ensimäinen, tär-
40687: nähden on, tulen kannattamaan lain hy- kein velvollisuus ja tehtävä pitää huoli
40688: väksymistä, nimittäin siinä muodossa, kuin siitä että kunnollisia, todellakin pystyviä
40689: -ed. Mantere täällä ehdotti. On välttämä- kasvattajia saadaan tälle alalle antautu-
40690: töntä, että saadaan jollakin tavalla järjes- maan ja sen jälkeen vasta toteutettava se
40691: iettyä kasvatuslaitosten henkilökunnan laaja lainsäädäntö, jota odotetaan. Mutta
40692: >Olot niin, että sinne voidaan saada kun- muutenkin saattaa olla kysymyksenalaista,
40693: nollisia kasvattajia, sillä sillä tavalla kuin onko aika tällä hetkellä sellainen, että
40694: :asia on nykyään, kasvatuslaitokset muo- tuommoista täydellistä lainsäädäntöä olisi
40695: dostuvat läpikulku-paikoiksi, joista aina nyt pikaisessa tulevaisuudessa toteutettava.
40696: koetetaan siirtyä sopivampiin, hel-pompiin Valiokunta lausuu perusteluissaan saa-
40697: ja ehkä parempituloisiin paikkoihin, sillä neensa tietää tosin että lain valmistelu
40698: toimi kasvatuslaitoksissa on hyvin raskas. vielä vaatii pitkiä aikoja. Ei ole tarkem-
40699: Minä siis kannatan ed. Mantereen täällä min tiedossa, minkä sisältöisiä lakiesityk-
40700: tekemää ehdotusta. set siinä suhteessa tulevat olemaan. Mutta
40701: sikäli kuin olen saanut asiantuntevilta
40702: Ed. L a h d e n s u o: Edellisen lain, henkilöiitä tietää, niin on se ainakin totta,
40703: -elikkä lain kasvatuslaitoksien valtioavusta, että ne toteutettuina tulevat vaatimaan
40704: käsittelyn eduskunnassa saanee jo pitää yhteiskunnalta sangen suuria kustannuk-
40705: i>Sotuksena siitä, että eduskunta tulee sen sia. Ja tämä on todennäköistäkin, sillä ai-
40706: lain hyväksymään. Mutta lain hyväksy- van samalla tavalla kuuluu olevan asian-
40707: minen sinänsä ei vielä tiedä sitä, että suo- laita myös naapurimaassa Ruotsissa. Olen
40708: jelukasvatuksen tärkeä tarkoitusperä sillä saanut kuulla, vaikka tiedon todenperäi-
40709: saavutettaisiin. Sitä varten tarvitaan että syyttä en takaa, että siellä itse sosialisti-
40710: tähän työhön ennen kaikkea saadaan kun- nen ministeristö ei ole tohtinut eduskunnalle
40711: nollisia, tehtäväänsä pystyviä kasvattajia ja esittää kaikkia tätä alaa koskevia lakieh-
40712: opettajia. Silloin vasta voi toivoa sellai- dotuksia siinä pelossa vain että niiden to-
40713: sia tuloksia tästä kasvatustyöstä, että ne teuttaminen vaatii valtiolta ja kunnilta
40714: myöskin voivat vastata niitä suuria kus- liian suuria kustannuksia. Meillä on op-
40715: tannuksia, joita kasvatuslaitokset yhteis- pivelvollisuuslaista jo tällä hetkellä niin
40716: kunnalta tulevat vaatimaan. Mutta kun- suuret rasitukset että monin paikoin pelä-
40717: nollisia pystyviä opettajia ja laitoksen joh- tään, voivatko kunnat ja yhteiskunta niitä
40718: tajia ei saada, ellei tällä alalla toimivien rasituksia kunnollisesti kestää. Viime
40719: henkilöiden eläkeoikeuksia saateta sille ta- eduskunnassa säädettiin laki köyhäinhoi-
40720: .solle kuin muiden samassa asemassa ole- dosta, joka tuottaa myös ensimäisten kym-
40721: -vien henkilöiden, esim. kansakoulunopetta- menen vuoden kuluessa kunnille ja val-
40722: jien. Sitä tarkoittaa nyt esillä oleva laki- tiolle tavattoman paljon kustannuksia.
40723: .esitys. Kun tämä on tiedossa, niin voi täydellä
40724: Mikäli minä muistan käsittelystä suu- sy-yllä epäillä, onko mahdollista lisätä
40725: ressa valiokunnassa, asettuivat tämän lain vielä niitä rasituksia, mitä suojelukasvatus-
40726: vastustajat hylkäämisen kannalle -pää- lainsäädäntö kokonaisuudessaan yhteiskun-
40727: asiallisesti kahdesta syystä. Toiset siitä nalle tuo, niin toivottavaa kun olisikin että
40728: syystä, että olisi ensin saatava laki, jolla lainsäädäntö sillä alalla saataisiin mitä
40729: ·suojelukasvatus kokonaisuudessaan järjes- pikimmin toteutetuksi.
40730: tetään ja toiset asettuivat hylkäämisen Mitä niihin toisiin syihin tulee, jotka
40731: kannalle siitä syystä, ettei pitäisi tällai- suuressa valiokunnassa esitettiin, nimittäin
40732: sella erikoislailla ryhtyä järjestämään ettei pitäisi tällaisella erikoislailla järjes-
40733: minkään erikoisen virkakunnan eläkeoi- tää minkään erikoisen virkakunnan eläke-
40734: 704
40735:
40736:
40737: oikeuksia, niin siihen . voin vaan vastata kainen, vaan tämä tulee olemaan odotetta-
40738: ettei minun tiedossani ainakaan ja tuskinpa vissa olevan lain rinnalla erittäin tärkeänä
40739: muidenkaan tiedossa on ainakaan lähitu- osana suojelukasvatusta koskevassa lain-
40740: levaisuudessa odotettavissa lainsäädäntöä, säädännössä. Minusta olisi erittäin tärkeä-
40741: joka järjestäisi eläkeoikeuksia yleensä kai- tä, että tämä lakiehdotus nyt saataisiin
40742: killa eri aloilla. Siitä syystä on tehtävä hyväksytyksi suunnilleen siinä muodossa
40743: se, mikä todellakin näyttää välttämättö- kuin se sivistysvaliokunnan ehdotuksessa
40744: mältä tällä hetkellä, nimittäin järjestet- on, ja kannatan siis ed. Mantereen ehdo-
40745: tävä kasvatuslaitoksissa toimivien henki- tusta.
40746: löiden eläkeoikeudet oikeudenmukaiselle ja
40747: kohtuulliselle pohjalle. Minä tällä perus- .
40748: Ed. H. P u 1 k k i ne n: Suurta merki-
40749: teella kannatan myös sitä ehdotusta että tystä tällä lakiehdotuksella ei m1ssaan
40750: sivistysvaliokunnan mietintö asetetaan kä- tapauksesS'a ole. Jos se olisi kunnollinen
40751: sittelyn pohjaksi. laki suojelukasvatuslaitoksista, pitäisi sii-
40752: nä olla säännöstetty paljon enemmän sel-
40753: Ed. Heikinheimo: Minä pyysin laisia asioita, joita sivistysvaliokunnassa
40754: puheenvuoron ed. Pitkäsen lausunnon joh- on koetettu lakiin sisällyttää. Kun laissa
40755: dosta. Hänen mielestään palkka- ja eläke- olisi enemmän kasvatuslaitoksen toiminta
40756: edut, jotka tämän lakiehdotuksen mukaan määritelty, voisivat kasvatuslaitokset saa-
40757: kasvatuslaitoksen toimihenkilöille tulisivat, da yleisön puolelta paljon suurempaa luot-
40758: ovat kohtuuttoman suuret ja sentähden tamusta kuin mitä ne tähän asti ovat saa-
40759: muka koko lakiehdotus olisi hylättävä. neet. Minä olisin tahtonut jäädä odotta-
40760: Näin ei minun mielestäni kuitenka:an asian- maan suojelukasvatuslakiehdotusta ja pi-
40761: laita ole. En tahdo yksityisseikkoihin dän että eduskunta ja sen valiokunnat ei-
40762: tässä yhteydessä kajota. Mutta jo se vät ole kyllin päteviä tällaisia yksityis-
40763: seikka, että kasvatuslaitoksien opettajista kohtaisia laitoksen toimintaa selvittäviä
40764: yksi toisensa jälkeen hakee ja saa kansa- pykäliä laatimaan. Edustaja Mantere on
40765: koulunopettajan paikan, ei suinkaan todista ehdotuksessaan pyyhkiinyt nuo pykälät
40766: että ed. Pitkäsen mielipide tässä suhteessa jotka mainitsin, pois, enkä minä pidä, että
40767: on oikea. Mutta siitä riippumattakin, jos se on erikoisesti mikään vahinko tälle
40768: pitäisimme, että se mitä .tässä säädetään laille. Jälellejääneet pykälät ovat edustaja
40769: on kohtuutonta, sittenkin jo lakiehdotuksen Mantereen ehdotuksena paljon parantuneet,.
40770: ensimäinen pykälä, sen ensimäinen ja vii- mutta silti en tahdo luopua siitä kannasta,
40771: meinen lause sisältävät seikkoja, jotka ovat jonka olen esittänyt siinä vastalauseessa,.
40772: suojelukasvatuksen kehittymiselle erittäin jonka olen allekirjoittanut.
40773: tärkeitä. Ed. Mantere on jo tästä asiasta
40774: huomauttanut, niin että minä en tahdo Ed. P i t k ä n e n: Niille puhujille, jotka
40775: siihenkään sen enempää kajota. Tahdon pitävät lakia tärkeänä ainoastaan sentakia,.
40776: vain huomauttaa että jo nämä seikat yk- että tämä laki säätää ja turvaa opettajille
40777: sinään puolustavat tämän lain tarpeelli- paremmat eläke-edut, tahtoisin sanoa, että
40778: suutta. käsiteltävänä olevalla lailla ei ole suuria-
40779: Lakiehdotusta on luullakseni enimmän kaan mahdollisuuksia korjata puheena ole-
40780: vastustettu siitä syystä, että odotetaan laki- vien laitoksien merkitystä. Tämä laki kiel-
40781: ehdotusta koko suojelukasvatuksen uudel- tää kaiken mahdollisen uudistuksen ja jär-
40782: leen järjestämisestä ja ollaan siinä käsi- jestelyn kasvatusla:itoksissa, ei se seikka
40783: tyksessä, että tämä lakiehdotus ikäänkuin yksistään, että opettajien eläke-edut paran-
40784: viivyttäisi laajemman lakiehdotuksen val- netaan kykene asiaa kokonaisuudessaan
40785: mistamista, tai kaikissa tapauksissa tulisi parantamaan. Ed. Lahdensuo ei tuntunut
40786: kumottavaksi .sitten, kun tämä uusi odo- tietävän sitä, että näUlä tämänlaatuisten
40787: tettavissa oleva laki tulee valmiiksi. Niin laitoksien opettajilla on jo samanlaiset
40788: ei kuitenkaan ole asianlaita. Tämä ei palkkaedut .ia eläkkeet, kuin kansakoulun-
40789: missään tapauksessa viivytä suojelukasva- opettajilLa, mutta tämä laki tarkoittaakin
40790: tuslain valmistumista, ja mikäli minä olen niiden parantamista paremmaksi, kuin ta-
40791: saanut suunnitelmia tietää, ei tämä laki vallisten kansakoulunopettajien eläke-edut
40792: tule edes millään tavalla olemaan väliai- ovat. Samaten täällä joku toinen edustaja.
40793: Kasvatuslai tokset. 705
40794:
40795:
40796: mainitsi, että olisin s&nonut, tämä laki tah- talouskouluista ja siinä lakiehdotuksessa
40797: toisi tehdä opettajiston eläke- ja palkka- oli esitykseen otettu samalla lailla kuin
40798: edut luonnottomiksi. Sitä en kumminkaan tähänkin kysymys eläkkeiden järjestämi-
40799: ole sanonut, olen vaan sanonut, että tällä sestä. Eduskunta päätti sellaiset säännök-
40800: lailla tarkoitetaan saada opettajiston eläke- set poistaa katsoen siihen, ettei ole oikein
40801: edut paremmiksi, kuin kansakoulunopetta- eikä terveellisen lainsäädännön periaattei-
40802: jien eläke-edut ovat ja sitten mainitsin sii- den mukaista, että jokaisessa tällaisessa
40803: tä, että näillä opettajilla on suuremmat pal- yksityisessä pikku laissa eri aloilla sääde-
40804: kat kuin varsinaisessa kansakoululaitokses- tään jokaisen eri luokan eläke-eduista ja
40805: sa ja olen tietoinen myöskin siitä, että täm- sentakia koska tämä laki ei ole oleellisesti
40806: möisiin laHoksiin on hakenut kansakoulun- paljon mitään muuta sisältänyt, kuin näi-
40807: opettajia, jotka ovat ottaneet sijaisen hoita- den eläkkeiden järjestämisen, niin minusta
40808: maan entistä virkaansa ja muuttaneet kas- tuntuu, että on tarpeetonta tätä lakia. hy-
40809: vatuslaitokseen. Siis joku tarkoitus on sii- väksyä. Minä varsinkaan en siihen
40810: nä ollut takana. Nähtävästi on syynä se, nähden, mikä sisältyy ed. Mantereen eh-
40811: että kasvatuslaitoksissa on paremmat pai- dotukseen, katso olevan syytä niin laajalle
40812: kat. mennä tässä eläke-etujen turvaamisessa,
40813: Yhä edelleen pysyn suuren valiokunnan kuin ed. Mantere. Minä puolustan suuren
40814: m~etinnön kannalla, siitä syystä juuri pää- valiokunnan ehdotusta.
40815: asiassa, että tästä laista on niin tarkoin
40816: suuressa valiokunnassa tahdottu ottaa Ed. K u k k o n e n: Minäkin pidän ereh-
40817: kaikki todelliset korjausmääräykset pois dyksenä, jos tämä lakiehdotus hylätään sii-
40818: ja jätetty ainoastaan opettajien eläke-etuja nä uskossa, että aivan pian voitaisiin saa-
40819: koskevat kohdat, jotka korjaukset voitai- da yleinen lastensuojelulaki maassa aikaan.
40820: siin yhtä hyvin toteuttaa silloin, kuin kaik- Siellä, missä lastensuojelulaki jo on ole-
40821: kien muidenkin virkamiesten palkka- ja massa, kuten esim. Englannissa, tämä laki
40822: eläke-edut järjestetään uudelleen. käsittää useita satoja pykäliä. Sen val-
40823: mistaminen tietysti vaatii tavattoman pal-
40824: Ed. L a h d e n s u o: Edellisen puhujan jon aikaa. Näin epäilemättä kävisi m~ös
40825: puheenvuoron johdosta pyydän vain huo- kin meillä. Meillä ei vielä olla asiassa
40826: mauttaa, että jos hän olisi ollut täällä saa- sen pitemmällä, kuin että yleisen la;sten-
40827: puvilla tai kuunnellut kun ed. Mantere suojelulain säätämistä varten on olemassa,
40828: täällä lausuntonsa esitti, hän myös tietäi- mikäli olen kuullut, komitean mietintö,
40829: si, että kansakouluopettajien eläke-edut joka sisältää puolen kolmattasataa pontta,
40830: ovat edullisemmat kuin kysymyksessä ole- mutta ei edes lain muotoon puettua ehdo-
40831: vien henkilöiden. Mitä sitten taas tulee tusta. Kun lisäksi ottaa huomioon, että
40832: niihin muutoksiin, joita tähän lakiehdo- itse lain periaatteista eduskunnassak!in,
40833: tukseen on suuressa valiokunnassa tullut, kun se sille asteelle joutuu, tullaan vielä
40834: niin minun täytyy ainakin omasta puoles- paljon keskustel~maan ja aikaa kulutta-
40835: tani olla sitä mieltä, että ne ovat kaikki maan, katson minä, ettei olisi syytä hylä-
40836: parannuksia, sillä sieltä on karsittu vaan tä tätä lakiehdotusta, joka kuitenkin toteu-
40837: pois pari pykälää, jotka eivät tähän asiaan tettuna tulisi tietämään kasvatuslaitosten
40838: kuulu, ja joilla ei ole mitään merkitystä henkilökunnan taloudellisen aseman va-
40839: tämän henkilökunnan eläkeoikeuksien pe- kiinnuttamista. Viranomaisten taholta on
40840: rusteiden maaraamisessä. Puheenvuoron ilmoitettu, että nykyisen olotilan vallites-
40841: saatuani, minä äskeiseen puheenvuorooni sa on varsin vaikea saada kiinnittymään
40842: n:vydän täydennykseksi mainita, että minä kasvatuslaitoksiin siksi pätevää henkilö-
40843: asetuin kannattamaan ed. Mantereen ehdo- kuntaa, kuin näihin laitoksiin niitten tär-
40844: tusta nimenomaan siinä tarkoituksessa, keyden ja menestymisen vuoksi olisi saa-
40845: että sensuuntaiset muutokset tähän lakieh- tava.
40846: dotukseen saataisiin, kuin mitkä sisältyvät
40847: edustajille jaetussa ed. Mantereen ehdotuk- Keskustelu julistetaan päättyneeksi.
40848: sessa.
40849: Puhemies: Keskustelussa on ed.
40850: Ed. Lohi: Kuten muistetaan, viime Mantere ed. Tulenheimon y. m. kannatta-
40851: eduskunta käsitteli lakiehdotusta koti- mana ehdottanut, että käsittelyn pohjaksi
40852: 89
40853: 706
40854:
40855:
40856: hyväksyttäisiin sivistysvaliokunnan ehdo- reen ensimäiseksi ehdotukseksi. Niinikään
40857: tus. Kutsun tätä ed. Mantereen ehdotuk- on ed. Mantere ehdottanut että 2 momen-
40858: seksi. tissa olevat sanat ,voidaan pitää" muutet-
40859: taisiin sanaksi ,pidetään". Kutsun tätä
40860: Selonteko myönnetään oikeaksi. ehdotusta ed. Mantereen toiseksi ehdotuk-
40861: seksi.
40862: Äänestys ja päätös: Selostus myönnetään oikeaksi.
40863:
40864: Ken käsittelyn pohjaksi hyväksyy suu- Puhemies: Koska ehdotukset ovat
40865: ren valiokunnan ehdotuksen, äänestää erillisiä, on niistä äänestettävä erikseen.
40866: ,jaa"; jos ,ei" voittaa, on ed. Mantereen
40867: ehdotus hyväksytty. Menettelytapa hyväksytään.
40868:
40869: Äänestyksessä annetaan 59 jaa-ääntä ja Äänestykset ja päätös:
40870: 116 ei-ääntä.
40871: 1) Ken hyväksyy sivistysvaliokunnan
40872: Puhemies: Eduskunta on siis hyväk- ehdotuksen, äänestää ,jaa"; jos ,ei" voit-
40873: synyt ed. Mantereen ehdotuksen. taa, on ed. Mantereen ensimäinen ehdotus
40874: hyväksytty.
40875: Ryhdytään yksityiskohtaisesti käsittele-
40876: mään sivistysvaliokunnan mie1iintöä n:o 1. Äänestyksessä ovat ei-äänet voitolla.
40877:
40878: 1 §. Puhemies: Eduskunta on siis hyväk-
40879: synyt ed. Mantereen ensimäisen ehdotuk-
40880: Keskustelu: sen.
40881: Ed. Mantere: Minä pyydän ehdottaa
40882: 1 §:ään kaksi muodollista muutosta. Ensi- 2) Ken hyväksyy sivistysvaliokunnan
40883: mäisestä momentista ehdotan poistetta- ehdotuksen, äänestää ,jaa"; jos ,ei" voit-
40884: vaksi sanat ,sen mukaan kuin asetuksessa taa, on ed. Mantereen toinen ehdotus hy-
40885: tarkemmin määrätään". Tämän ehdotuk- väksytty.
40886: sen teen siitä syystä, että asia on muuten- Äänestyksessä ovat ei-äänet voitolla.
40887: kin selvä. 2 momentin ensimäisellä rivil-
40888: lä ehdotan muutettavaksi sanat ,voidaan P u h e m i e s: Eduskunta on siis hyväk-
40889: pitää" sanaksi ,pidetään", toisin sanoen, synyt ed. Mantereen toisen ehdotuksen.
40890: että kohta tulisi kuulumaan samalla tavoin
40891: kuin se on hallituksen esityksessä. Tämän
40892: muutoksen kautta mielestäni sanonta tulee 2 §.
40893: asianmukaiseksi ja selvemmäksi.
40894: Keskustelu:
40895: Ed. A. T u l e n h e i m o: Kannatan ed.
40896: Mantereen ehdotusta. Ed. Mantere: Niillä perusteilla, jotka
40897: jo aika,isemmin olen esittänyt, ehdotan,
40898: Ed. Pitkänen: Minä ehdotan pykä- että tämä pykälä poistettaisiin.
40899: län hyväksyttäväksi sivistysvaliokunnan
40900: mietinnön mukaisesti. Ed. A. Tulenheimo: Kannatan ed.
40901: Mantereen ehdotusta.
40902: Keskustelu julistetaan päättyneeksi.
40903: Ed. J o u k a h a i n e n: Minä olen myös-
40904: Puhemies: Keskustelun kuluessa on kin jonkun sanan aikaisemmin eräässä toi-
40905: ed. Mantere ed. A. Tulenheimon kannatta- sessa yhteydessä lausunut sen puolesta, että
40906: mana ehdottanut, että 1 § :n 1 momentin kasvatuslaitosten valvonta ja yleinen johto
40907: toisesta lauseesta sanat ,sen mukaan kuin kuuluisi kouluhallituksen alaisuuteen. Pi-
40908: asetuksessa tarkemmin määrätään" poistet- dän nimittäin sopivampana, että kun on ky-
40909: taisiin. Kutsun tätä ehdotusta ed. Mante- symys järjestelmästä, jonka yhteydessä on
40910: Kasvatuslaitokset. 707
40911:
40912: niin paljon kasvatuksellista toimintaa kuin Äänestys ja päätös:
40913: {)n kasvatuslaitosten toiminnassa, on välttä-
40914: mätöntä, että siinä on myöskin pätevä ja Ken hyväksyy sivistysvaliokunnan eh-
40915: kai~inpuolin ammatilli:sesti asiallinen joh- dotuksen, äänestää ,jaa"; jos ,ei" voittaa,
40916: to. Minä siis ehdotan, että 2 § säilytetään. on ed. Mantereen ehdotus hyväksytty.
40917:
40918: Äänestyksessä ovat ei-äänet voitolla.
40919: Ed. A. T u l e n h e i m o: Minä olen
40920: myöskin samaa mieltä kuin edellinen puhu- Puhemies: Eduskunta on siis hyväk-
40921: ja siitä, että kasvatuslaitosten valvonnan synyt ed. Mantereen ehdotuksen.
40922: pitäisi kuulua kouluhallitukselle. Mutta
40923: kun se on asia, joka voidaan järjestää hal-
40924: linnollisella asetuksella niinkuin tähänkin 3 §.
40925: saakka, niin minusta on aivan aiheetonta Keskust~lu:
40926: ·ottaa erityistä määräystä siitä tähän lakiin.
40927: Ed. M a n t e r e: Ehdotan, että myöskin
40928: tämä pykälä lakiehdotuksesta poistettai-
40929: Ed. Kivilinna: Asiallisesti olen mi- siin. Viittaan muuten myöskin tässä koh-
40930: näkin samalla kannalla kuin ed. Tulen- den siihen, että kouluhallituksen alkuperäi-
40931: heimo. Mutta varsinkin siihen nähden, sessä ehdotuksessa ei ollut tällaista sään-
40932: että tämä kysymys on parastaikaa järjes- nöstä, ja huomautan, että asia voidaan jär-
40933: telyn ja keskustelun alaisena, nimittäin jestää ilman, että lakiin tällainen pykälä
40934: kysymys siitä, minkä ministeriön alaan otetaan.
40935: kasvatuslaitokset lopullisesti tulevat kuu-
40936: lumaan, niin katsoisin minä paremmaksi, Ed. A. Tulenheimo: Kannatan ed.
40937: että eduskunta ei tässä yhteydessä sitoisi Mantereen ehdotusta.
40938: asiaa lukkoon, vaan jättäisi sen vastaisen
40939: harkinnan varaan. Tämän teen niin sa- Keskustelu julistetaan päättyneeksi.
40940: malla kannalla kuin minä asiallisesti, ku-
40941: ten sanottu, olenkin ed. .Toukahaisenkin Puhemies: Keskustelun kuluessa on
40942: kanssa. ed. Mantere ed. A. Tulenheimon kannatta-
40943: mana ehdottanut, että 3 § poistettaisiin.
40944: Kutsun tätä ehdotusta ed. Mantereen ehdo-
40945: Ed. M a n te r e: Minä pyydän myöskin tukseksi.
40946: ilmoittaa, että olen samalla kannalla kuin
40947: ·ed. .Joukahainen, mitä itse asiaan tulee. Selostus myönnetään oikeaksi.
40948: Mutta minä olen ehdottanut tämän pykä-
40949: län poistettavaksi osittain siitä syystä, Äänestys ja päätös :
40950: minkä ed. Tulenheimo jo mainitsi, kuin
40951: myöskin sen takia, että tällainen säännös Ken hyväksyy sivistysasiainvaliokun-
40952: ei kuulu nyt käsillä olevaan lakiehdotuk- nan ehdotuksen, äänestää ,jaa"; jos ,ei"
40953: seen. Pyydän muuten huomauttaa, että voittaa, on ed. Mantereen ehdotus hyväk-
40954: siinä ehdotuksessa, jonka kouluhallitus ai- sytty.
40955: kanaan teki tästä asiasta, tällaista pykä-
40956: lää ei ollut. Äänestyksessä ovat ei-äänet voitolla.
40957:
40958: Keskustelu julisteta.a;n päättyneeksi. Puhemies: Eduskunta on siis hyväk-
40959: synyt ed. M·antereen ehdotuksen.
40960:
40961: Puhemies: Keskustelun kuluessa on 4 ja 5 § :t hyväksytään.
40962: fld. Mantere ed. A. Tulenheimon kannatta-
40963: mana ehdottanut, että toinen pykälä pois- 6 §.
40964: tettaisiin. Kutsun tätä ehdotusta ed. Man- Keskus·telu:
40965: tereen ehdotukseksi.
40966: Ed. M a n te r e: Pyydän ehdottaa, että
40967: Selostus myönnetään oikeaksi. tämä pykälä ,hyväksyttäisiin siinä muodos-
40968: 708
40969:
40970: sa, mikä sillä on eduskunnan jäsenille Ed. H a k k i l a: Minua kummastuttaa
40971: jaetussa minun nimelläni kulkevassa eri- edellisen puhujan lausunto, kun tämä 3 mo-
40972: koisessa ehdotuksessa, ja viittaan perus- mentti sisältää aivan samaa kuin hallituk-
40973: teluksi siihen lausuntoon, minkä olen anta- sen esitys. Jollei tätä 3 momenttia tähän
40974: nut yleiskeskustelussa. nyt hyväksyttäisi, silloinhan on selvää,
40975: että koko tämä lakiehdotus tulee kaatu-
40976: Ed. A. T u l e n h e i m o: Minä pyydän maan. Minusta tämä 3 momentti onnistu-
40977: saada kannattaa tätäkin ed. Mantereen eh- neemmassa muodossa sisältää saman aja-
40978: dotusta. Muutokset toisessa momentissa tuksen kuin hallituksen esitys. Tässä nyt
40979: ovat laadultaan muodollisia, 3:s momentti kysymyksessä olevat kasvatustyöntekijät
40980: sensijaan on asiallinen muutos. Minusta ovat näissä laitoksissa erittäin tärkeät.
40981: ed. Mantere ensimälisessä lausunnossaan, Elleivät ne ole tehtävänsä tasalla, niin sil-
40982: samaten kuin ed. Sillanpää, on osottanut, loin laitoksen toim~nta on varmasti hyvin
40983: että tällainen määräys on tarpeen laissa, heikkoa ja tulee epäonnistumaan. Ne ovat
40984: jonka vuoksi minusta ehdotus tässä muo- minun mielestäni kaikkein tärkeimpiä
40985: dossa olisi hyväksyttävä. työntekijöitä näissä laitoksissa. Olisi vää-
40986: rin jättää niiden taloudellinen asema kor-
40987: Ed. Lohi: Minä vastustan sitä uutta jaamatta, silloin kun toiset kasvatustyön
40988: kolmatta momenttia, jonka ed. Mantere eh- alalla työskentelevät saavat 'vanhuuden
40989: dottaa. Minun mielestäni ei ole mitään päivänsä turvattua. Näitä laitoksia nyt ei
40990: pätevää syytä näitä taimihenkilöitä aset- voi rinnastaa kaikenlaisiin muihin opetus-
40991: taa niin erikoiseen asemaan eläkkeeseen laitoksiin. Työ niissä on siksi vaikeaa ja
40992: nähden, kuin mitä tämä laki sisältää, kuin juuri 3 momentissa mainittujen henkilöi-
40993: muut valtion palveluksessa samanlaisessa den asema on siellä aivan toisenlaa tuinen
40994: asemassa olevat toimihenkilöt. Tällaisella kuin era1ssä muissa ka:svatuslaitoksissa.
40995: menettelyllä voidaan tulla siihen, että me Minä huom'auttaislin, että ne, jotka ovat
40996: saamme valtion erikoista etua nauttivia asettuneet kannattamaan tämän lain ai-
40997: henkilöitä niin paljon tähän maahan, että kaansaamista niiden pitäisi ehdottomasti
40998: kuka ne kaikki lopulta jaksaa elättää. kunnattaa myöskin tämän 3 momentin hv-
40999: väksymistä. ~
41000: Ed. Schauman: För min del har jag
41001: samma åsikt som rdgsm. Lohi i denna Ed. V i r k k u n e n: Minäkin olen valio-
41002: fråga. J ag måste säga, att jag betraktar kuntakäsittelyssä tullut vakuutetuksi siitä,
41003: det nästan som ett oskick, om riksdagen että tätä ed. Mantereen ehdotuksessa ole-
41004: skulle inslå den väg, som nu är ifrågasatt. vaa lisämomenttia 4 §:ään ei siinä pitäisi
41005: .Tag för min del yrkar i likhet med rdgsm. olla. Paitsi niitä syitä, jotka täällä jo·
41006: Lohi på att 3 mom. måtte utgå. Ett Rå- ovat mainitut, pyytäisin mainita sen, että
41007: dant yrkande står i överensstämmelse m;~d on hyvin epäilyksenalaista, tehtäisiinkö eh-
41008: kulturutskottets förslag. dotetulla lisämääräyksellä erikoista palve-
41009: lusta niille henkilöille, jotka siinä maini-
41010: taan. Sittenkin, vaikka ehdotuksessa on
41011: Ed. J. Vainio: Kannatan ed. Mante- muutettu hallituksen alkuperäinen ehdotus,
41012: reen ehdotusta muuten, paitsi että kolmas näyttää siltä, että nämä eläkkeet tulisivat
41013: momentti poistetaan. olemaan niin vähäisiä, että ne eivät nyky-
41014: oloissa ollenkaan riitä. Olen tullut siihen
41015: Ed. J o u k a h a i n e n: Minä olen myös- käsitykseen, että juuri tämänkin takia tä-
41016: kin sitä mieltä, että kolmas momentti olisi mä eläkekysymys olisi asetuksella määrät-
41017: poistettava, ja tämä siitä syystä, että asia tävä sellaiseksi, joka vastaa ajan oloja.
41018: on, niinkuin ed. Lohi täällä mainitsi, että
41019: valtion palveluksessa tämänluontoisissa Ed. Schauman: Ett beslut i enlig-
41020: toimissa on niin paljon henkilöitä, jotka ei- het med rdgsm. Manteres förslag skulle
41021: vät tätä etua vielä nauti. Ja jos taas innebära en avvikelse från de grunder, som
41022: astuttaisiin tälle tielle, niin tämä voisi i allmänhet äro gällande beträffande pen-
41023: viedä sellaiseen tulokseen, että eduskunta sioner. Icke har en arvodestjänsteman rätt
41024: tällä hetkellä tehdessään päätöksen tästä till perrsion, men dessa tjänstemän vid upp-
41025: asiasta ei olisi seurauksista tietoinen. fos1;ringsanstalierna skulle ställas i ett
41026: Kasvatuelai tokset. 709
41027:
41028:
41029: gynnsammare läg-e än andra tjänstemän. Ed. W i i k: Emedan det vore skada,
41030: .Tag ber ännu att få fästa uppmärksamhe- ifall av riksdagens protokoll icke skulle
41031: ten vid att detta kan leda till synnerligen framgå vad rdgsm Manteres förslag inne-
41032: ledsamma konsekvenser beträffande den håller, hemställer jag tili förslagsställaren,
41033: allmänna pensionslag, som vi i tiden kom- att han måtte uppläsa förslaget. Det kan
41034: ma att få stifta. Att åter besluta sig för icke anses vara en riktig form för fram-
41035: .antagande av rdgsm. Manteres yrkande en- ställande av ett för.slag, att man enbart
41036: dast av taktiska skäl, såsom rdgsm. Hak- hänvisar till att detsamma har blivit ut-
41037: • kila här ville uppmana oss att göra, det delat till riksdagens medlemmar.
41038: tycker jag går alltför lång-t. Må lagen då
41039: falla hellre än att vi stifta en lag, som Ed. Jussila: Paitsi johtajaa, johta-
41040: innebär en avvikelse från de allmänna jatarta, opettajaa ja opettaj.atarta on mi-
41041: grunderna för statens tjänstemäns pemio- nun mielestäni alemmallakin henkilökun-
41042: nering. nalla tässä laitoksessa erittäin tärkeä kas-
41043: vatuksellinen tehtävä. He tulevat tekemi-
41044: Ed. M. Sillanpää: On aina totuttu siin näiden lasten kanssa aamusta iltaan.
41045: kuulemaan oikeistosta sitä väitettä, että .Tos alempi henkilökunta on pätevä, niin ne
41046: .alempi henkilökunta ei tarvitse saada min- voivat vaikuttaa samaten kuin opettajis-
41047: käänlaista vanhuuden turvaa, heille riittää tokin. .Tos tuollaista pätevää palveluskun-
41048: köyhäintalo. Tuo sama ajatus ilmenee taa saadaan, turvataan myös laitoksen
41049: niissä puheissa, mitä täällä on esitetty. elämä. Sentähden kannatan 3 momenttia.
41050: Minusta tuntuu, että itse laitostyölle olisi
41051: välttämättömän tärkeätä saada myöskin 3 Ed. Mantere: Ed. Viikin lausunnon
41052: momentissa esitetty henkilökunta eläkeoi- johdosta pyydän saada mainita, että mi-
41053: keutetuksi. Kuulin, että äskettäin oli ol- nun ehdotukseni on seuraava: 1 momentti
41054: lut jonkunlainen neuvottelu kasvatuslaitos- on yhtäpitävä sivistysvaliokunnan 1 mo-
41055: ten opettajakunnalla ja nama olisivat mentin kanssa, 2 momenttiin on tehty muu-
41056: yleensä asettuneet sille kannalle, ettl:i tamia kielellisiä korjauksia, mutta asialli-
41057: myöskin 3 momentissa mainittu henkilö- sesti se on aivan sama kuin sivistysvalio-
41058: kunta olisi otettava mukaan eläkeoikeutta kunnan ehdotus. Sitten tulee uusi kolmas
41059: järjestettäessä. Olen samaa mieltä kuten momentti, joka on näin kuuluva: ,Kasva-
41060: ed. Hakkila, ettei näitä henkilöitä voi rin- tuslaitoksen taloudenhoitaja, isännöitsijä,
41061: nastaa muun valtion palveluksessa olevan vah time.stari, koneenkäyttäjä, katsastaja,
41062: henkilökunnan kanssa, sillä se on kasva- emännöitsijä ja hoitajatar olkoot myöskin
41063: tukselle tärkeätä, että sopivat henkilöt jää- oikeutetut eläkkeeseen, jonka suuruus las-
41064: vät pitemmäksi aikaa laitokseen, ja se on ketaan edellä tässä pykälässä mainittujen
41065: kasvatuksen kannalta kuin meikäläisten perusteiden mukaan."
41066: puolelta puolustetaan 3 momentin hyväk-
41067: symistä. Ed. Pitkänen: Kun esillä oleva asia
41068: oli ensimäisessä lukemisessa suuressa va-
41069: Ed. H. P u l k k i n e n: Sivistysvalio- liokunnassa sai se sellaisen muodon, mikä
41070: kunnassa tehty muutos tähän pykälään on on ed. Mantereen ehdotuksess'a paitsi ei ol-
41071: minun mielestäni sellainen huononnus, tu vielä tätä momenttia lisätty. Silloin
41072: joka osaltaan aiheutti sen että olen vasta- sosialidemokraattien vaikutuksesta tuli tä-
41073: lauseen allekirjoittajana. Ed. Mantereen mä laki' hylätyksi. Oikeiston edustajat
41074: tekemä muutosehdotus korjaa suuresti tätä huomasivat, että on todellakin välttämä-
41075: asiaa ja jos lakiehdotus laiksi tulee, täy- töntä antaa vasemmistoHekin jotakin, että
41076: tyy tämä ed. Mantereen ehdotus lakiin omat pyyteet voivat tässä eläkeasiassa
41077: saada. Me työväen edustajat emme yleensä tulla läväisseeksi. Tämä siis on sovittelun
41078: puhu eläkkeiden puolesta, mutta tässä tie- tulos ja muodostuu tästä sellainen ennak-
41079: dämme olevan semmoisen työläisryhmän, kopäätös nähtävästi, että muissakin val-
41080: jonka täytyy antautua koko antaumuksella tion laitoksissa tämänlaatuisot palvelijat
41081: tehtäväänsä, joka vaatii erikoisia kykyjä ovat oikeutetut vaatimaan myöskin elä-
41082: heiltä, erikoista valmistumista ja erikoista kettä. Olkoon todettu, että vasemmisto ja
41083: antautumista ja soveliaisuutta tehtäväänsä. oikeisto ovat taas löytäneet toisensa tässä
41084: 710
41085:
41086:
41087: heille yhteisesti tärkeässä asiassa ja niinpä määrästä, kunnes kaksikymmentä vuotta
41088: sopivatkin tuloksen kristillisesti jakamaan. palvelleelle tulee täysi eläke." Nimitän
41089: Tämä puheena oleva :momentti on sen laa- tätä ehdotusta ed. Mantereen ensimäiseksi
41090: tuinen, ettei missään tapauksessa olisi sitä ehdotukseksi. Niinikään on ed. Mantere
41091: hyväksyttävä, jos vähänkin valtion varoja ehdottanut että pykälään liitettäisiin uusi
41092: tahdottaisiin säästää. näin kuuluva kolmas momentti: ,Kasva-
41093: tuslaitoksen taloudenhoitaja, isännöitsijä,
41094: Ed. Hakkila: Huomauttaisin ed. vahtimestari, koneenkäyttäjä, ka tsastaja,
41095: Virkkuselle, että suuressa valiokunnassa emännöitsijä ja hoitajatar olkoot myös oi-
41096: tämän 3 momentin ehdotti professori Tu- keutetut eläkkeeseen, jonka suuruus laske-
41097: lenheimo, joten tämän ehdotuksen pitäisi taan edellä tässä pykälässä mainittujen
41098: olla hyvin auktoritativinen ainakin sillä perusteiden mukaan." Nimitän tätä ehdo-
41099: taholla. Ed. Schauman huomautti tässä tusta ed. Mantereen toiseksi ehdotukseksi.
41100: johduttavan eläkeasioita määrättäessä vaa-
41101: ralliselle uralle. Vaikka minä puolestani Selonteko myönnetään oikeaksi.
41102: olen valmis myöntämään hänen t ä s s ä-
41103: k i n a s i a s s a olevan asiantuntijan, niin Puhemies: Mitä menettelytapaan
41104: eivät hänen puheenvuorossaan mainit- tulee, niin ehdotan äänestyksessä mene-
41105: semansa perustelut saattaneet minua va- teltäväksi sillä tavalla, että toisen momen-
41106: kuutetuksi siitä, että tässä lähdettäisiin tin kohdalla pannaan vastaehdotukseksi
41107: millekään vaaralliselle alalle. Enkä minä sivistysvaliokunnan mietintöä vastaan ed.
41108: taas pelkää sitä yhteistyötä, mikä tässä Mantereen ensimäinen ehdotus ja sitten
41109: asiassa syntyy kokoomuksen ja sosialide- äänestetään 3 momenttia koskevan ed.
41110: mokratian välillä. Minä vain päinvastoin Mantereen toisen ehdotuksen hyväksymi-
41111: toivoisin, että tällaista yhteistyötä näin sestä tai hylkäämisestä.
41112: järkevällä perusteella syntyisi, vaikka
41113: minä valitan, että näissä kulttuuriasioissa Menettelytapa hyväksytään.
41114: emme saa eräitä keskustalaisia koskaan
41115: mukaan. Äänestykset ja päätökset:
41116:
41117: Ed. H a h 1: Kun tässä puhutaan myös- 1) Äänestys ed. Mantereen ensimäisestä
41118: kin järjestä, niin minä huomautan, miltä ehdotuksesta.
41119: minusta tämä näyttää. Edellytetään, että
41120: on 15 lasta tällaisessa laitoksessa ja siinä Ken hyväksyy sivistysvaliokunnan eh-
41121: on 9 virkamiestä, mihinkä siinä tullaan, dotuksen, äänestää ,jaa"; jos ,ei" voittaa,
41122: minkä verran l)iinä on järkeä? Me hu- on ed. Mantereen ensimäinen ehdotus hy-
41123: kumme pian tähän virkamiesten tulvaan. väksytty.
41124:
41125: Keskustelu julistetaan päättyneeksi. Äänestyksessä ovat ei-äänet voitolla.
41126:
41127: P u h e m i e s: Keskustelun kuluessa on Puhemies: Eduskunta on siis hy-
41128: ed. Mantere ed. Tulenheimon y. m. kan- väksynyt ed. Mantereen ensimäisen ehdo-
41129: nattamana ehdottanut, että sivistysvalio- tuksen.
41130: kunnan mietinnössä oleva 6 § :n 2 mo-
41131: mentti saisi seuraavan. sanamuodon: ,Jos 2) Äänestys ed. Mantereen toisesta eh-
41132: tällaista virkailijaa aikaisemmin kohtaa dotuksesta.
41133: parantumaton tauti, taikka jos hänen muu- Ken hyväksyy ed. Mantereen toisen eh-
41134: ten havaitaan ilman omaa syytänsä tulleen dotuksen, äänestää ,jaa"; jos ,ei" voittaa,
41135: kykenemättömäksi virkaansa hoitamaan, on sanottu ehdotus hylätty.
41136: saakoon hän erotessaan vuotuisen elinkau-
41137: tisen eläkkeen, joka määrältään 5 vuotta Äänestyksessä annetaan 95 jaa-ääntä ja
41138: palvelleelle on yksi neljännes edellämaini- 82 ei-ääntä.
41139: tusta täydestä eläkemäärästä ja enemmän
41140: palvelleelle lisäksi joka palvelusvuotta Puhemies: Eduskunta on siis hy-
41141: kohti yksi kahdeskymmenesosa samasta väksynyt ed. Mantereen toisen ehdotuksen.
41142: KasvatuBl:aitolkset. 711
41143:
41144: 7 §. Ed. M a n t e r e: Minä pyydän kannat-
41145: Kes'lrustelu: taa ed. Lahdensuon ehdotusta. Olisin omas-
41146: ta puolestani ehdottanut, että tämä pykälä
41147: Ed. S c h a u m a n: Denna paragraf står kokonaan poistettaisiin, mutta katson, että
41148: icke i något samband med de övriga para- jos pykälä saa sen muodon, minkä ed.
41149: graferna i lagen. Den innehåller nämligen J_,ahdensuo sille ehdotti, se kyllä voidaan
41150: bestämningar angående personalens vid lakiin ottaa.
41151: uppfostringsanstalterna arvodesförhöjnin-
41152: gar och hänför sig alltså till lönerna och Keskustelu julistetaan päättyneeksi.
41153: icke tili pensionerna. Den innehåller för
41154: övrigt i sak ingenting, då där endast sä- Puhemies: Keskustelun kuluessa on
41155: ges att ,om arvodesförhöjningar gäller vad' ed. Lahdensuo ed. Mantereen kannattama-
41156: därom är särskilt stadgat". Jag skulle på na ehdottanut, että 9 § saisi seuraavan
41157: dessa grunder anse, att paragrafen är över- sanamuodon: ,Tarkemmat määräykset tä-
41158: flödig. Jag beklagar, att jag icke i stora män lain soveltamisesta annetaan asetuk-
41159: utskottet har uppmärksammat detta, och sella". Kutsun tätä ehdotusta ed. Lahden-
41160: måste därför nu här föreslå, att paragrafen suon ehdotukseksi.
41161: skulle strykas.
41162: Selonteko myönnetään oikeaksi.
41163: Ed. Österholm: Jag ber att få un-
41164: derstöda förslaget.
41165: Äänestys ja päätös:
41166: Keskustelu julistetaan päättyneeksi.
41167: Ken hyväksyy sivistysvaliokunnan eh-
41168: Puhemies: Keskustelun kuluessa on dotuksen, äänestää ,jaa"; jos ,ei" voittaa,
41169: ed. Schauman ed. Österholm'i:ri kannatta- on ed. Lahdensuon ehdotus hyväksytty.
41170: mana ehdottanut, että 7 § poistettaisiin.
41171: Kutsun tätä ehdotusta ed. Schaumanin eh- Äänestyksessä ovat ei-äänet voitolla.
41172: dotukseksi.
41173: Selonteko myönnetään oikeaksi. Puhemies: Eduskunta on siis hyväk-
41174: synyt ed. Lahdensuon ehdotuksen.
41175:
41176: Äänestys ja päätös: 10 § ja lain johtolause hyväksytään
41177: keskustelutta.
41178: Ken hyväksyy sivistysvaliokunnan eh-
41179: dotuksen, äänestää ,jaa"; jos ,ei" voittaa, Lain nimike.
41180: on ed. Schaumanin ehdotus hyväksytty.
41181: K·eskustelu:
41182: Äänestyksessä ovat jaa-äänet voitolla.
41183: Ed. Mantere: Sen johdosta että laki
41184: Puhemies Eduskunta on siis hyväk- sisällöltään on huomattavasti muuttunut,
41185: synyt sivistysvaliokunnan ehdotuksen. rohkenen ehdottaa, että myös sen nimike
41186: muutettaisiin. Ehdotan sille seuraavan
41187: 8 § hyväksytään keskustelutta. muodon: ,Laki valtion kasvatuslaitoksista
41188: sekä niissä toimivien henkilöiden eläkeoi-
41189: keuden perusteista".
41190: 9 §.
41191: Keskustelu : Ed. A. Tulenheimo: Kannatan ed.
41192: Mantereen ehdotusta.
41193: Ed. L a h d e n s u o: Senjälkeen kun tä-
41194: män lain sisältö on olennaisesti muuttunut, Keskustelu julistetaan päättyneeksi.
41195: on tarpeellista, että tämä pykälä korjataan
41196: vähän toiseen muotoon. Minä siitä syystä Puhemies: Keskustelun kuluessa on
41197: ehdotan sille seuraavan muodon: ,Tarkem- ed. Mantere ed. A. Tulenheimon kannatta-
41198: mat määräykset tämän lain soveltamisesta mana ehdottanut, että lain nimike saisi
41199: annetaan asetuksella". seuraavan sanamuodon: ,Laki valtion kas-
41200: 712 Perjumtalimta 'lll ip. ldk!atk:u'Uita.
41201:
41202: vatuslaitoksista ja nnssa toimivien henki- Puhemies: Koska edustajille on
41203: löiden eläkeoikeuden perusteista." Kut- jaettu tässä istunnossa tuotu hallituksen
41204: sun tätä ehdotusta ed. Mantereen ehdotuk- esitys n:o 39, koskeva kansainliiton kan-
41205: seksi. sainvälisen työjärjestön kolmannen yleisen
41206: konferenssin Genevessä vuonna 1921 hy-
41207: Selonteko myönnetään oikeaksi. väksymien sopimusehdotusten ja suositus-
41208: ten toteuttamista, niin voitaneen tämäkin
41209: panna pöydälle ensi istuntoon.
41210: Äänestys ja päätös:
41211: Puhemiehen ehdotus hyväksytään, jonka
41212: Ken hyväksyy sivistysvaliokunnan eh- johdosta pannaan pöydälle ensi istuntoon
41213: dotuksen, äänestää ,jaa"; jos ,ei" voittaa,
41214: on ed. Mantereen ehdotus hyväksytty.
41215: kansainliiton klansainvälisen työ~ärjestön kol-
41216: Äänestyksessä ovat ei-äänet voitolla. mannen yleisen konfel'enssin Genevessä
41217: vuonna 1921 hyväiksymien sopimusehdotusten
41218: Puhemies: Eduskunta on siis hy- ja suositusten toteuttamista
41219: väksynyt ed. Mantereen ehdotuksen.
41220: koskeva hallituksen esitys n:o 39.
41221: Koska suuren valiokunnan ehdotusta ei
41222: ole muuttamattomana hyväksytty, palaa
41223: asia valtiopäiväjärjestyksen mukaisesti
41224: s u u r e e n v a l i o k u n t a a n.
41225: Puheenvuoron saatuaan lausuu
41226:
41227: Ed. H a k k i 1 a: Suuren valiokunnan
41228: Puhemies: Päiväjärjestykseen teh- kokous pidetään maanantaina 6 päivänä
41229: dään se muutos, että poistetaan 6 ja 7 asia. marraskuuta kello 1 päivällä Säätytalolla.
41230:
41231:
41232: Pöydäillepanot:
41233: Seuraava istunto on maanantaina 6 päi-
41234: 8) Ehdotuksen laiksi irtaimistokiinnityksestä vänä marraskuuta kello 7 illalla.
41235: sisältävän hallituksen esityksen johdosta
41236: laadittu lakivaliokunnan mietintö n:o 2 ja
41237:
41238: 9) Puhemiesneuvos·ton ehdotus työsuunnitel- Täysi-istunto päättyy kello 3,26 1. p.
41239: maksi täys.i-istuntoja j•a valiokuntia varten
41240: vuoden 1922 valtiopäivillä
41241: Pöytäkirjan vakuudeksi:
41242: esitellään ja pannaan pöydälle ensi is-
41243: tuntoon. Eino J. Ahla.
41244: J.
41245:
41246: 20. Maanantaina 6 p. marraskuuta 1922
41247: kello 7 i. p,
41248:
41249: Päiväjärjestys. Siv.
41250: Ainoa käsittely:
41251: I l m o i t u k s i a:
41252: Siv. 6) Puhemiesn-euvoston ehdotus ,fyö-
41253: Toinen käsittely: suunnitelmak.si täysi-istuntoja ja va-
41254: liokuntia varten vuoden 1922 val-
41255: 1) Ehdotus laiksi alusten yhteen- tiopäivillä. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 715
41256: törmäyksestä johtuvasta vwhin:gosta
41257: sekä pelastuspalkkiosta. . ........ . 714 Esiteliään:
41258: Asia k i r ja t: ,Suuren valiokun-
41259: nan mietintö n:o 12; laki- ja t,alous- 7) Hallituksen .esitys n:o 39 kan-
41260: v:aliokunna.n mietintö n:o 2; hallituk- sainliiton !kansainvälisen t.yöjä:rjestön
41261: sen esitys n :o 1. kolmannen yleisen konferenssin Ge-
41262: 2) Vuoden 1921 valtiopäivillä le- mivessä vuonna 1921 hyväksymien
41263: päämään jätetty ehdotus laiksi nii- sopimus-eihdotusten ja suositusten to-
41264: den valitsijamiesten valitsemisesta, teuttamisesta. . . . . . . . . . . . . . . . . . . 716
41265: jo1!ka toimiMavat tasavallan presiden-
41266: tin vaalin...................... . , Pöydällepanoa varten
41267: A s i ·a ·k i r j ·a t: 1Suuren valiokun- esite 11 ä ä n:
41268: nan mietinf'ö mo 13; .pemstuslakiva,-
41269: liokunnan mietintö n :o 7; mainittu 8) UlkoasiainvaEoJmnnan mietintö
41270: ehdotus. n :o 3 ihalEtuksen esity.b.en j.ohdoSJta
41271: 3) Ehdotus laiksi yhdistyksistä Suomen ja •Saksan välisen taloudelli-
41272: tammikuun 4 päivänä 1919 annetun
41273: sen sopimuksen hyväksymisestä. ,
41274: lain muuttamisesta. . ............ . 715
41275: A s i a k i r j a t: Suuren valiokun-
41276: nan mietinnöt n:o 7 ja 7 a; lakivalio- ,Ni.menhuudossa merkitään poissaoleviksi
41277: kunnan mietintö n :o 1; hallituksen ed. Arffman, Beng-s, von Born, Bäck, Har-
41278: esitys n :o 17. vala, Helenelund, Hiidenheimo, Huttunen,
41279: 4) Ehdotus oppisopimuslaiksi. A. J askari, J ern, J oukahainen, Jussila,
41280: A s i a k i r j a t: 1Suuren valiokun- Koivuranta, J. Korhonen, Kuisma, Landt-
41281: kunnan mietintö n:o 14; työväen- man, Lohi, H. Mäkinen, Nikkanen, Niska-
41282: asiainvaliokunnan mietintö n :o 1; nen, Paasivuori, Pitkänen, Raearo, Rei-
41283: hallituksen esitys n :o 11. nikka, 'Sandblom, iSeppänen, 8uni'la, Swen-
41284: torzetski, Srurkkä,, Toivonen, 'Typpö, Wi~k,
41285: En s i m ä i ne n käsi t te 1 y: Akerrblom .ia Österholm.
41286:
41287: 5) Ehdotus l·aiksi irtaimistokiinni-
41288: tyksestä. . .................... . 715 Ilmoitusasiu:
41289: Asiakirjat: Lakivaliokunnan
41290: mietintö n:o 2; hallituksen esitys n:o Va.pa:utusta eduskuntatyöstä saa,vat sai-
41291: 13. rauden täih1den• tämän :viikon atiaiksi ed. H811'-
41292: 90
41293: vala, perheessä sattuneen ta1rttuvan taudin P u 1h e m i e s: Käsittelyn pohjana on
41294: tähden toistaiseksi ed. J oukahainen, kun- suuren valiokunnan mietintö n:o 12.
41295: nallisten tehtävien ta:kia täksi ja huomis-
41296: päiväksi ed. Reinikka, yksityisasiain tälh- :Ensin sallitaan asiassa yleiskeskustelua,
41297: den täksi .ia huomispäiväksi ed. Koivuran- senjälkeen esitetään lain yksityiskohdat.
41298: 1
41299:
41300:
41301: ta, .tärkeiden virkat~htävien takia tämän
41302: päivän istunnosta ed. Bäck. tämän istunnon Y leiskeskustelu julistetaan päättyneeksi.
41303: 1
41304:
41305:
41306:
41307: alkuosasta ed. R. Sillanpää, kunnallisten 1
41308: tehtävien tähden tämän päivän istunnosta 1 Eduskunta siirtyy lain yksityiskohtai-
41309: ed. Paasivuori, yksityisasiain takia tiistai- seen käsittelyyn.
41310: illasta lauantai-i'ltaan e.d. Kares, yksityis-
41311: asiain tähden tämän päivän istunnosta. ed. 1~6 t§:t, 1 luvun nimike, 7-12 §:t, 2
41312: H. Mäkinen. luvun nimike, 13-17 § :t, 3 luvun nimike,
41313: lain johtolause .ia lain nimike hyväJksytään.
41314: Asian toinen käsittely julistetaan :päät-
41315: tyneeksi.
41316: Uusia hallituksen esityksiä.
41317:
41318: P u h e m i e s: Hallituksen jäsen saapuu 2) Vuoden 1921 valtiopäivillä 'lepäämään jä-
41319: jättämään esityksiä eduskunnalle. tetty ehdotus laiksi niiden valitsijamiesten
41320: valitsemisesta, jotka toimittavat tas·avallan
41321: Nuoremman hallitussihteerin A. Vouti- 11residentin vaalin.
41322: laisen seuraamana saapuu eduskuntaan mi-
41323: nisteri L o i m a r a n t a, joka lausuu: Esitellään suuren valio;kunna.n mietintö
41324: n :o 13 ja otetaan toi se en käsi t te-
41325: Kunnioitettava Herra Puhemies! Arvoisa
41326: 1 y y n siinä sekä perustus'lakivaliokunnan
41327: Eduskunta! mietinnössä n:o 7 valmistelevasti käsitelty
41328: Hallituk,sen määräyksestä on minul'la yllämainittu lepää.mään· jätetty ehdotus.
41329: kunnia jäittää Eduskunnalle seuraavat hal-
41330: lituksen esity.kset.: Puhemies: KäsiUely.n .pohjana on
41331: suuren valiokunnan mietintö n :o 13.
41332: n:o 40 esitys tuulaakimaksun laskemisen
41333: perustees•hv vuonna 1923, ia
41334: n:o 41 esit,ys ilmailusta. Keskustelu:
41335:
41336: Puhemies: Herra Ministeri! Jätetvt ·Ed. S e t ä l ä: Pyydän saada ehdottaa
41337: hallituksen esitykset tulen esitte1emäiin että eduskunta käsittelyn pohjaksi ottaisi
41338: eduskunnalle perustuslain mukaista käsit- le,päämään jät.etyn esityksen.. 1Se voidaan
41339: telyä varten. nimittäin hyväksyä aivan riippumatta. siitä,
41340: että laki presidentinvaalia koskevista mää-
41341: räyksistä on tullut hylätyksi.
41342:
41343: Päiväjärjestyksessä olevat asiat: Ed. M a n .te r e: Py!Y'dän kannattaa ed.
41344: Setälän tekemää ehdotusta.
41345: 1) Ehdotus laiksi alusten yhteentörmäyk-
41346: sestä johtuvasta 'Valhingosta se.kä pelastus- lE!d. R y .ö m ä: 1\finusta on paremrpi, että
41347: hylätään tämäkin la·kie.hdotus samalla ta-
41348: palkkiosta. valla kuin hylättiin lenääJmässä oHut eh-
41349: dotus laiksi tasavallan presidentin vaalista.
41350: Esitellään suuren valiokunnan mietintö On nim. tarpeetonta panssaroida tällaisilla
41351: n :o 12 .ia otetaan rt o i s e e n k ä s i t t. e- laeilla sellaista ha.Uitusmuodon pykälää,
41352: 1 y y n siinä sekä laki- ja, talousvaliokunnan joilla ei ole takamaan eduskunnan eikä kan-
41353: mietinnössä n :o 2 va!lmistelevasti käsitelty san enemmistöä.
41354: hallituksen esity.s n :o 1. joka sisältää yllä-
41355: mainitun lakiehdotuksen. Keskustelu julistetaan päättyneeksi.
41356: Yhdistys]aki.
41357: ---------- - - - - - - - - - ______ ,, _____________715
41358: Puhemies: Keskustelun kuluessa on Kukaan ei 1halua puheenvuoroa.
41359: ed. Setälä ed. Mantereen kannattamana
41360: eJhdottanut, että käsittelyn pohjaksi hyväk- .Suuren valiokunnan ehdotus hyväksy-
41361: syttäisiin lepäämään jätetty esitys. Kut- tään.
41362: sun tä.tä ehdotusta: ed. Setälän ehdotuk-
41363: seksi. Lain to·inen käsittely julistetaan päätty-
41364: neeksi.
41365: Selonteko myönnetään oikeabi. Asi-
41366: asta on siis äänestettävä. ·P u he m i e s: Päiväjärjestykseen teh-
41367: dään se .muutos, että 4) asia poistetaan.
41368: Äänestys ja päätös:
41369:
41370: Ken käsittelyn pohjaksi hyväksyy suu- 5) Ehdotus laiksi irtaimistokiinnityksestä.
41371: ren valiokunnan ehdotuksen, äänestää
41372: · ,jaa"; jos ,ei" voittaa, on ed. !Setälän eh- Hallituksen esityksen n :o 13 johdosta
41373: dotus hyväksytty. laadittu lakiva'liokunnan mietintö n :o 2
41374: esitellään mainitun lainsää.tämisasian en-
41375: Äänestyksessä annetaan 80 jaa-ääntä ja s i m ä i s t ä k ä s i t t e 1 y ä varten.
41376: 84 ei-ääntä.
41377: Kukaan en halua puheenvuoroa. Kes-
41378: Puh e mies: Eduskunta on siis h(VVäk- lmstelu: julist.etaall! pääUyneeksi.
41379: synyt ed. Setälän ehdotuksen.
41380: Asian ensimäinen käsittely julistetaan
41381: Lakiehdotuksen yksityiskohtaisessa käsit- päättyneeksi ja asia menee valtiopäiväjäJr-
41382: te'ly.ssä hyväksytään 1-24 § :t., lain johto- iestyksen mukaisesti suureen v a 1 i o-
41383: lause ja lain nimike. kuntaan.
41384: P u he m i e s: Koska eduskunta ei ole
41385: hyväksynyt suuren valiokunnan ehdotusta,
41386: mm as1a palaa s u u [" e e n v a l i o kun- 6) Puhemiesneuvoston ehdotus työsuunnitel-
41387: t aan. maksi täysi-istuntoja ja valiolkuntia varten
41388: vuoden 1922 valtiopäivillä
41389: ~) Ehdotus laiks.i yhdistyksis.tä tammikuun
41390: esitel'lään a i n o a a n k äi s i t t e l.y y n.
41391: 4 päi·vänä 1919 •annetun lain muuttamisesta.
41392:
41393: Esitelläiän suuren valiokunnan mietinW P u th e mies: Mitä asian käsittelyyn
41394: n :o 7 a• ja otetaan t o i se e n k ä s i t t e- tulee, esitellään ensin käsiteltäväksi työ-
41395: I y y n siinä sekä saman valiokunnan mie- suunnitelman alussa. olevat pykälät kukin
41396: tinnössä n:o 7 ja la.kivaliokunnan mietin- erikseen ja sen jälkeen kutakin valiokuntaa
41397: nössä n:o 1 valmiste'levasti käsitelty halli- koskeva osa erikseen.
41398: tuksen esitys n:o 17, .joka sisältää yllämai-
41399: nitun lakiehdotuksen. l\1eneUelytapa ,hyväksytään.
41400:
41401: Puhemies: Käsittel:yn rpohåana on 1'------4 §:t, perustuslakivaliokuntaa kos-
41402: suuren valiokunnan mietintö n :o 7 a, josta keva osa, valtiovarainvaliokuntaa koskeva
41403: näkyy, että suuri valiokunta on päättänyt osa, lakivaliokuntaa koskeva osa, talous-
41404: yhtyä eduskunnan päM.ökseen muuten, valiokuntaa koskeva o.sa, laki-· ja talous-
41405: paitsi mitä .tulee lakiehdotuben 7 § :n 7 valiokuntaa lwSJkeva osa, sivistysvaliokun-
41406: kohtaan,. johon suuri valiokunta on tehnyt taa koskeva osa, pankkivaliokuntaa kos-
41407: pari muodollista, laatua .o[evaa muutosta. keva osa, maatalousvaliokuntaa ikoskeva
41408: Eduskunnan on nyt joko hY'Väksy.ttävä osa, työväenasiainva'liokuntaa. koskeva. osa.
41409: suuren valiokunnan eh<lotus tai pysyttävä sotilasasiainvaliokuntaa koskeva osa, ulko-
41410: entisessä päät.öksessään. asiainvaliokuntaa ko.SJkeva osa, kulkulaitos-
41411: 716
41412:
41413:
41414: valiokuntaa koskeva osa Ja nimike hyväk- Tuulaakimaksun ilaskemisen perustetta
41415: sytään. vuonna 192·3
41416: Asia on lop.puun kä,sitelt.y.
41417: koskeva :hallituksen esitys n:o 40 esitel-
41418: lään .ia pannaan pöYJdälle ensi istuntoon;
41419: 7) Kansainliiton kansainvälisen työjärjestön
41420: kolmannen yleis.en konferenssin Genevessä
41421: vuonna 1921 hyväksymien sopimusehdotusten Ilmailua
41422: ja suositusten toteuttamista
41423: koskeva 'hallituksen esitys n :o 41 esitelläililn
41424: ja pannaan 'PÖy!däl1le ensi istuntoom
41425: kos•keva hallituksen esitys n:o 39 esitel-
41426: lään ja lähetetään rpuhemiesneuvo.ston ehdo-
41427: tuksen mukaisesti u 'l k o asiain v a. l i o- Ehdotuksen laiksi edustajanvaaleista
41428: k unta a n, jonka tulee pyytää asiasta työ-
41429: v ä e n a s i a i n v a 1i o k u n n a n lau-
41430: sunto. sisältäJvän hallituksen esityksen johdosta
41431: laadittu perustuslakivaliokunnan mietintö
41432: n:o 10,. joka niinikään on edustajille jaettu
41433: esitellään ja pannaan pöydälle ensi istun-
41434: Pöydällepanot: toon.
41435:
41436: 8) Suomen ja Saksan välisen taloudellisen
41437: sopimuksen hyväksymistä Seuraava istunto on ens1 perjantaina klo
41438: 11 lll. ,p.
41439: koskevan hallituksen esityksen johdosta
41440: laadittu ulkoa.siainvalio1mnnan mietintö n :o
41441: 3 esitellään jar ·Pannaan pöy,dälle ensi is-
41442: tuntoon. Täysi-istunto päättyy kello 8 i. p.
41443:
41444: ,p u h e m i e s: Koska eduskunnal'le on Pöytäkirja.n vakuUideksi:
41445: jaettu äsken tuodut hallituksen· esitykset.
41446: niin esitän ne: Eino J. Ahla.
41447: 21. Perjåntaina 10 p. marraskuuta 1922
41448: kello 11 a. p.
41449:
41450: Päiväjärjestys. Siv.
41451: valiokunnan mietintö n:o 3; halli-
41452: Ilmoituksia: tuksen esitys n:o 16.
41453: Siv. 6) Ehdotus laiksi eräiden säännök-
41454: Kolmas käsittely: sien hyväksymisestä Suomen ja N or-
41455: jan välisessä sopimuksessa Y.hdenmu-
41456: 1) Ehdotus laiksi alusten yhteen- kaisista toimenpiteistä poro.Jen estä-
41457: törmäyksestä johtuvasta vahingosta miseksi kulkemasta valtakuntain vä-
41458: sekä pelastuspalkkiosta. . ........ . 718 lisen rajan yli. . ................ . 725
41459: Asiakirjat: Suuren valiokun- A s i a k i r j a t: Suuren valiokun-
41460: nan mietintö n:o 12; laki- ja talous- nan mietintö n:o 16; ulkoasiainvalio-
41461: valiokunnan mietintö n:o 2; halli- kunnan mietintö n:o 2; hallituksen
41462: tuksen esitys n:o 1. esitys n:o 9.
41463: 2) Ehdotus laiksi yhdistyksistä 7) Ehdotus oppisopimuslaiksi. . . 748
41464: tammikuun 4 päivänä 1919 annetun Asia k i r .i a t: Suuren valio!r~n
41465: lain muuttamisesta .............. . 719 nan mietintö n:o 14; työväenasiain-
41466: Asiakirjat: Suuren valiokun- valiokunnan mietintö n:o 1; hallituk-
41467: nan mietinnöt n:ot 7 ja 7 a; lakivalio- sen esitys n:.Q 11.
41468: kunnan mietintö n:o 1; hallituksen
41469: esitys n:o 17.
41470: Ensimäinen käsittely:
41471: Toinen käsittely: 8) Ehdotus laiksi edustajanvaa-
41472: 3) Ehdotus laiksi kunnallisten ja leista. . .................. · · · · · · · 730
41473: yksityisten kasvatuslaitosten valtio- Asia k i r .i a t: Perustuslakivalio-
41474: avusta. . ...................... . kunnan mietintö n:o 10; hallituksen
41475: 721 esitys n:ö 7.
41476: Asiakirjat: Suuren valiokun-
41477: nan mietinnöt n:ot 8 ja 8 a; sivistys- 9) Ehdotus laiksi eräiden Suomen
41478: valiokunnan mietintö n:o 2; hallituk- ja Saksan välisen taloudellisen sopi-
41479: sen esitys n:o 4. muksen säännöksien hyväksymisestä. 747
41480: 4) Ehdotus laiksi kasvatuslaitok- Asiakirjat: Ulkoasiainvalio-
41481: sista. . ........................ . 725 kunnan mietintö n:o 3; hallituksen
41482: Asiakirjat: Suuren valiokun- esitys n:o 12.
41483: nan mietinnöt n:ot 11 ja 11 a; sivis-
41484: tysvaliokunnan mietintö n:o 1; hal- Esitellään:
41485: lituksen esitys n:o 3.
41486: 5) Ehdotus laiksi laivarekisteristä 10) Hallituksen esitys n:o 40 tuu-
41487: 11 päivänä marraskuuta 1889 anne- laakimaksun laskemisen perusteesta
41488: tun asetuksen muuttamisesta. . ..... vuonna 1923.................. . 770
41489: Asiakirjat: Suuren valiokun- " 11) Hallituksen esitys n:o 41 il-
41490: nan mietintö n:o 15; laki- ja talous- mailusta. . .................... . ,
41491: 7!8 Perjoantaina 1:0 'P· ma·naskuuila.
41492: ------
41493:
41494: Siv. johdosta puhemiesneuvosto ehdottaa, että
41495: Pöydällepanoa varten eduskunta kehoittaisi valitsijamiehiä valit-
41496: esitellään: semaan varainhoitokautta 1923 varten viisi
41497: valtion tilintarkastajaa sekä varamiehen
41498: 12) Eduskunnan oikeusasiamiehen kullekin heistä.
41499: kertomus toiminnastaan vuonna 1921. 770
41500: 13) Talousvaliokunnan mietintö Ehdotus hyväksytään.
41501: n:o 3 hallituksen esityksen johdosta
41502: laiksi kiellosta käyttää tavaroissa
41503: vääriä alkuperää tai lajia osoittavia Eduskunnan oikeusasiamiehen palkkio.
41504: merkintöjä. . .................. . ,
41505: P u h e m i e s: Eduskunnan oikeusasia-
41506: 14) Talousvaliokunnan mietintö miehen johtosäännön 17 §:n mukaisesti
41507: n:o 4 eduskuntaesityksen johdosta, maaraa oikeusasiamiehen palkkion edus-
41508: joka sisältää ehdotuksen laiksi elin- kunta ennen vaalin toimittamista.
41509: keinolain 22 § :n muuttamisesta. ,
41510: Puhemiesneuvosto ehdottaa, että edus-
41511: kunta kehoittaisi valtiovarainvaliokuntaa
41512: Nimenhuudossa merkitään poissaoleviksi tekemään eduskunnalle ehdotuksen vuo-
41513: edustajat: Ampuja, Arffman, Broända, deksi 1923 valittavan oikeusasiamiehen
41514: Harvala, G. Hirvensalo, Holsti, Kares, palkkiosta.
41515: Lahdensuo, Lehtokoski, H. Pulkkinen, Salo Ehdotus hyväksytään.
41516: ja Wanhala.
41517:
41518: Jäsenten valitseminen valtakunnanoikeuteen.
41519: Ilmoitusasiat:
41520: P u h e m i e s: Voimassaolevain perustus-
41521: Vapautusta eduskuntatyöstä saavat lää- lainsäännösten mukaan kuuluu valtakun-
41522: kärintodistuksena osoitetun sairauden pe- nanoikeuteen, joka käsittelee valtioneuvos-
41523: rusteella toistaiseksi ed. Hiidenheimo, sai- ton jäsentä, oikeuskansleria tahi korkeim-
41524: rauden tähden tämän päivän istunnosta ed. man oikeuden tai korkeimman hallinto-
41525: Broända ja ed. Lahdensuo, perheessä satt~ oikeuden presidenttiä tai jäsentä vastaan
41526: neen kuolemantapauksen johdosta tästä päi- lainvastaisesta menettelystä virka toimessa
41527: västä tiistai-iltaan ed. Salo, samoin kuole- nostetun syytteen, m. m. kuusi jäsentä,
41528: mantapauksen johdosta tästä istunnosta jotka ynnä tarvittavat varajäsenet edu~
41529: ed. Vanhala, sairaustapauksen johdosta tä- kunnan valitsijamiehet valitsevat suhteelli-
41530: män kuun 10 päivästä 14 päivään ed. H. silla vaaleilla aina kolmeksi vuodeksi. Vii-
41531: Pulkkinen, virkatehtävien takia tästä istun- meksi toimitettiin valtakunnanoikeuden jä-
41532: nosta ed. G. Hirvensalo ja yksityisasiain senten vaali lokakuussa 1919.
41533: takia tämän istunnon alkuosasta ed. Lehto- Puhemiesneuvosto ehdottaa, että edus-
41534: koski. kunta antaisi valitsijamiehille tehtäväksi
41535: valita puheenaolevaan tuomioistuimeen
41536: kuusi jäsentä sekä varajäsenen kullekin
41537: V8iltion tilintal'lkastajain valitseminen vuo- heistä kolmivuotiskaudeksi 1923-1925.
41538: deksi 1923.
41539: Ehdotus hyväksytään.
41540: Puhemies: Hallitusmuodon 71 §:n
41541: mukaisesti on jokaisilla varsinaisilla valtio-
41542: päivillä asetettava viisi valtion tilintarkas- Päiväjärjestyksessä olevat asiat:
41543: tajaa eduskunnan puolesta pitämään sil-
41544: mällä tulo- ja menoarvion noudattamista 1) Ehdotus laiksi ,alusten yhteentörmäyk-
41545: sekä valtiovaraston tilaa ja hoitoa. Nämät sestä jo'htuvasta vahingosta sekä pe1ast118-
41546: tilintarkastajat ovat eduskunnan valitsija- palkkiosta.
41547: miesten valittavat suhteellisilla vaaleilla.
41548: Samassa järjestyksessä valitaan myöskin Hallituksen esitys n:o 1, jota on valmis-
41549: tarpeellinen määrä varamiehiä. Tämän televasti käsitelty laki- ja talousvaliokun-
41550: Yhdistyslaki. 719
41551:
41552:
41553: nan mietinnössä n:o 2 ja suuren valiokun- jailemaan, vaan olisi ehdotettu se koko-
41554: nan mietinnössä n:o 12, esitellään k o 1- naan tarpeettomana kumottavaksi. Silloin
41555: m a 11 t e e n k ä s i t t e 1 y y 11. olisi voitu välttää kaikki nämä kulut. Sa-
41556: malla olisi myöskin selvitetty eräs kiusal-
41557: Puhemies: Toisessa käsittelyssä hy- linen pulma, jonka rekisterilain voimassa-
41558: väksytty lakiehdotus voidaan nyt hyväk- ollessa viranomaisemme ovat itse luoneet.
41559: syä tai hyljätä. Nythän on jouduttu sellaiseen umpikujaan,
41560: että viranomaisten käsittämättömän type-
41561: Eduskunta päättää hyväksyä toisessa ryyden takia ei Sosialistiseen Työväenpuo-
41562: käsittelyssä päätetyn lakiehdotuksen. lueeseen kuuluvia järjestöjä ole rekisteröity
41563: kuin pieni prosentti. Mainittuun puoluee-
41564: Lain kolmas käsittely julistetaan päät- seen kuuluu yli 500 eri järjestöä, joista on
41565: tyneeksi. rekisteröity ainoastaan noin satakunta. Tä-
41566: Asia on loppuun käsitelty. hän puolueeseen kuuluvat Suomen kansa-
41567: laiset ovat tähän eduskuntaan valinneet 27
41568: edustajaa ja kuitenkin on se viranomais-
41569: 2) Ehrdotus laiksi yhdistyksistä tammikuun temme mielestä ainoastaan jokin pieni
41570: 4 päivänä 1919 annetun lain muuttamisesta. lahkokunta, jota täytyy kurittaa, jos ei
41571: muuten niin sulkemalla se ulkopuolelle
41572: Hallituksen esityksen n:o 17 johdosta rekisteriä. Kiusahan se on pienikin kiusa,
41573: laadittu lakiehdotus, jota on valmistele- ajattelevat kai viranomaisemme. Tämä vi-
41574: vasti käsitelty lakivaliokunnan mietinnös- ranomaistemme menettely on jyrkästi risti-
41575: sä n:o 1 ja suuren valiokunnan mietin- riidassa voimassaolevan perustuslain kans-
41576: nöissä n:ot 7 ja 7 a, esitellään k o 1m a n- sa. Siinähän taataan jokaiselle Suomen
41577: t e e n k ä s i t t e 1 y y n. kansalaiselle samanlainen kohtelu lain
41578: edessä sekä myönnetään yhdistymis- ja
41579: . Puhemies: Toisessa käsittelyssä hy- kokoontumisvapaus sekä yhdistysten perus-
41580: väksytty lakiehdotus voidaan nyt hyväk- taruisoikeus jokaiselle. Siinä nimenomaan
41581: syä tai hyljätä. sanotaan, että sellaisia yhdistyksiä saadaan
41582: perustaa, jotka eivät ole vastoin lakia ja
41583: Keskustelu: hyviä tapo:ia. Juuri sellaisia järjestöjä kuu-
41584: luu Sosialistiseen Työväenpuolueeseen ja
41585: Ed. K e m p p i: Hallituksen esitys edus- juuri niitä rekisteriviranomaiset eivät su-
41586: kunnalle yhdistyksistä tammikuun 4 päi- vaitse rekisteröidä. Tai rohkeneeka tääl-
41587: vana 1919 annetun lain muuttamisesta, lä joku väittää, että nämä järjestöt miten-
41588: jonka esityksen pohjalle nyt hyväksyttä- kään loukkaisivat hyviä tapoja tai toimi-
41589: vänä olevat muutokset perustuvat, perustuu sivat vastoin lakia. Ne ovat poliittisia- ja
41590: säästäväisyysnäkökohtiin. Hallituksen esi- kasvatusjärjestöjä, joittenka ohjelma täh-
41591: tyksessä perustellaan muutosten tekemistä tää kapitalistisen järjestön kumoamiseen ja
41592: sillä, että yhdistysrekisterin pitäminen ai- uuden, paremman, sosialistisen yhteiskun-
41593: heuttaa valtiolle suuria kuluja. Nämä ku- tajärjestelmän tilalle luomiseen.
41594: lut johtuvat siitä, että sosialihallituksen, Kun kerran perustuslaissa säådeti'.iin jo-
41595: joka yhdistysten rekisteröimiset toimittaa, kaiselle yhtäläinen oikeus ja hin tm·va,
41596: on täytynyt ottaa lisähenkilökuntaa näitä niin kuinka on sitten · ymmäru•Wivä se
41597: varten. Myöskin sanotaan esityksessä ai- vaino, jota yleensä tässä maassa käydään
41598: heuttavan suuria kuluja rekisterilehden näitä järjestöjä ja niihin kuuluvia henki-
41599: painattamisen, jonka menekki on aivan mi- löitä kohtaan, vaikka ne vissin ohjelman-
41600: tätön. Vuosittain menee lehden kuluihin sa perusteella toimivat tarkoitusperiensä
41601: useita kymmeniä tuhansia markkoja. Näitä saavuttamiseksi. Annetaanhan tässä maas-
41602: yllämainittuja kuluja vähentääkseen on sa kaikessa rauhassa toimia sellaistenkin
41603: hallitus ehdottanut eräitä muutoksia yhdis- järjestöjen, jotka totuuden nimessä sanot-
41604: tyslaktin. Mielestäni olisi ollut viisaam- tuna ovat inhimilliselle kehitykselle erit-
41605: paa, että hallitus olisi katsellut tätä asiaa täin vaarallisia, Suojeluskuntajärjestö on
41606: vähän perusteellisemmin. Silloin se olisi yksi sellainen. Meillä on tuore esimerkki,
41607: ehkä tullut huomaamaan, että tämänluon- m:itä tällainen. murhajärjestö voi saada ai-
41608: toista lakia ei olisi tarvittu ryhtyä kor- kaan. (Puhemies koputtaa.) Italiasta tul-
41609: .
41610: Perj,antainra 10 rp. marrr.a·skuurta.
41611:
41612:
41613: leet tiedot kertovat, kuinka suojeluskunta- sä Suomen Sosialidemokraattista Nuoriso-
41614: järjestö siellä on asevoiman nojalla mää- liittoa vastaan, joka on rekisteröity jär-
41615: rännyt koko yhteiskunnallisen järjestely- jestö. Toimenpiteen tarkoituksena on ha-
41616: työn. Se on sivuuttanut kaikki oikeudelli- joittaa koko liitto ja mahdollisesti sulkea
41617: set näkökohdat ja antanut voiman puhua. toimihenkilöt linnaan. Kun liitto on rekis-
41618: Kaikki merkit viittaavat siihen, että tääl- teröity, ei sen kimppuun ole voitu siltä
41619: läkin voidaan ryhtyä samanlaista ,oikeut- puolelta käydä, vaan on ajojahdin syyksi
41620: ta" jakamaan. Viittauksia on jo siihen tehty se, että liitto ei ole toiminut ohjel-
41621: suuntaan tehty. Suojeluskunnan aseet ovat mansa mukaisesti. (Ed. Hakkila: Asiaan.)
41622: terävinä, ruuti kuivaa. Se järjestö on tääl- Tämä keksintö on saavutus alallaan. Voiko
41623: lä tällä kertaa sellainen valtio valtiossa, kukaan rehellisessä mielessä väittää, että
41624: jota ei pysty minkäänlainen tämän maan tämä liitto ei toimisi ohjelmansa mukai-
41625: hallitus hajoittamaan, jos haluakin siihen sesti. Ei, koko liiton olemassaolon aikana
41626: olisi. on sen ohjelman määrännyt työläisnuoriso
41627: Rekisteriviranomaisten tarkoituksena on, itse ja niin se tekee nykyäänkin. Kuinka
41628: kun ne jättävät järjestämme rekisteröimät- silloin voidaan väittää. ettei se toimisi oh-
41629: iä se, että oikeusviranomaiset siten pääsi- jelmansa mukaisesti? · Se on loogillisesti
41630: sivät paremmin käymään niiden kimppuun mahdotonta. Ainoastaan ohranalle se on
41631: ja nämä taas vuorostaan ovat käyttäneet mahdollista. Nyt tarvittaisiin rohkea ote
41632: tilaisuutta hyväkseen. Minä voisin luetel- palauttamaan ohrana hieman järkiinsä.
41633: la tässä kymmenittäin tapauksia viran- Kykenevätkö viranomaisemme sen teke-
41634: omaisten törkeästä mielivallasta, kun he mään, sen näyttää lähin tulevaisuus.
41635: ovat häirinneet järjestöjemme kokouksia ja Mainitsin äsken suojeluskunnan toimin-
41636: huvitilaisuuksia. Jätän sen kuitenkin nyt nasta. Sen toiminta ei kiinnitä viranomais-
41637: tällä kertaa tekemättä. En voi kuitenkaan temme huomiota. Ne tuijottavat vai.n sil-
41638: kokonaan sivuuttaa sitä ennen kuulumatto- mänsä sokeiksi työväenpuolueeseen kuulu-
41639: man räikeää mielivaltaa, jota viranomaiset viin järjestöihin ja kieltäytyvät rekisl..eröi-
41640: harjoittavat itärajan lähistöllä oleviin jär- mästä niitä. Tästä ei kuitenkaan ole oll'va
41641: jestöihin nähden. Siellä on näitten jär'jes- mitään iloa heille. Toiminnallaan saatta-
41642: töjen toiminta tehty miltei kerraSBaan mah- vat he vain itsensä naurunalaisiksi. Puo-
41643: dottomaksi. Minkälaista terroria ja kiris- lue toimii, järjestöt toimivat, täällä parla-
41644: tystä siellä virkamiessantarmimme harjoit- mentissä toimii tällä kertaa 26 edustajaa, ja.
41645: tavat, otan yhden es~merkin. Kuluneen kun taas seuraavien vaalien jälkeen valtio-
41646: kesän aikana järjesti Suomussalmen työ- päiville kokoonnutaan, on niiden luku huo-
41647: väenyhdistys kesäjuhlan. Kun ohjelma- mattavasti kasvanut siitä huolimatta, vaik-
41648: suorituksen piti alkaa, astuivat juhlaan ka virkamiehet eivät suvaitse tehdä vel-
41649: tulleet suojeluskuntalaiset, sotilaat ja ohra- vollisuuttaan rekisteröimällä järjestöjäm-
41650: nat esiin ja kielsivät jyrkästi juhlan pitä- me. Olisikohan liikaa pyydetty, että halli-
41651: misen. Jos kieltoa ei toteltaisi, ryhtyisi- tus antaisi ohjeita rekisteriviranomaisille,
41652: vät he käyttämään aseita. Luonnollisesti että nämä jo viimeinkin tulisivat huomaa-
41653: väkivallan edessä täytyi taipua. Kun juh- maan, että kysymyksessä on suuri valtiol-
41654: lan järjestäjät tiedusteli va t, mihinkä lain linen puolue järjestöineen, jota ei enään
41655: paikkaan hajoittajat perustavat hajoitus- kauempaa sovi pitää lapsipuolen asemassa.
41656: hommansa, vastasi joukon johtaja nostaen Kun se ryhmä, johon minä kuulun, an-
41657: revolverin kysyjän kasvojen eteen tähän taa äänensä kysymyksessä olevien muutos-
41658: tapaan: ,Tähän me perustamme tämän ehdotusten puolesta, tekee se sen siinä mie-
41659: toimen pi teemme". Samanlaisia tapauksia lessä, että lakia ryhdytään sovelluttamaan
41660: tapahtuu sillä kulmakunnalla tuhkati- yhtäläisesti kaikkiin järjestöihin. Ellei
41661: heään. Muodollisen syyn tekoihinsa ovat niin tapahdu, on meidän pakko ryhtyä toi-
41662: nämä huliganit saaneet siitä, että järjestöt menpiteisiin koko lain kumoamiseksi.
41663: eivät ole rekisteröityjä.
41664: Mutta onpa tässä maassa tapahtunut, Keskustelu julistetaan päättyneeksi.
41665: että rekisteröityjäkin järjestöjä on ryh-
41666: dytty ankarasti vainoamaan ja hajoitta- Eduskunta hyväksyy toisessa käsittelys-
41667: maan. Laaja ajojahti on paraikaa käynnis- sä päätetyn lakiehdotuksen.
41668: Kunnalliset ja yksityiset kasvatuslaitokset. 721
41669:
41670:
41671: Asian kolmas käsittely julistetaan päät- Ed. Lindberg: Jag har ingenting
41672: tyneeksi. emot att enskilda personer och föreningar
41673: beviljas statsunderstöd för av dem upprätt-
41674: Asia on loppuun käsitelty. hållna skyddsu pp f ostringsanstalter. Tvärt-
41675: om måste det anses högeligen önskvärt
41676: och väl att så många som möjligt intres-
41677: 3) Ehdotus !laiksi kunnallisten ja yksityisten sera sig för vanvårdade och försummade
41678: 'kasvatuslaitosten valtioavust1a. barn. De som hysa detta intresse äro ock-
41679: så värda allt det understöd staten kan giva
41680: Esitellään suuren valiokunnan mietintö dem. J ag anser dock nödvändigt, att icke
41681: n:o 8 aja otetaan jatkuvaan toisen den glidande skalan användes vid utgivan-
41682: k ä s i t t e 1 y y n siinä sekä saman valio- det av statsunderstöd. Vederbörande anstal-
41683: kunnan mietinnössä n:o 8 ja sivistysvalio- ter böra varje år veta huru mycket de kun-
41684: kunnan mietinnössä n :o 2 valmistelevasti na påräkna av staten. Att göra detta beroen-
41685: käsitelty hallituksen esitys n:o 4, joka si- .de av anslag för varje år särskilt, om
41686: sältää yllämainitun lakiehdotuksen. staten har penningar eller saknar tillgån-
41687: gar, vore att försätta anstalten i ett osäker-
41688: P u h e m i e s: Käsittelyn pohjana on hetstillstånd av svår beskaffenhet. Våra
41689: suuren valiokunnan mietintö n:o 8 a. myndigheter äro icke heller ofelbara. Fara
41690: Mietinnöstä näkyy, että suuri valiokun- kommer alltid att förefinnas, att vederbö-
41691: ta on päättänyt yhtyä eduskunnan päätök- rande myndighet icke skall opartiskt kun-
41692: siin muuten paitsi mitä tulee lakiehdotuk- na pröva, vilka anstalter äro i behov av
41693: sen 1, 2, 3 ja 5 §:iin, joihin suuri valio- högre och vilka av lägre understöd, om
41694: kunta on tehnyt eräitä muutoksia. Nyt så stor marginal lämnas som mellan 30 och
41695: olisi siis eduskunnan tehtävä päätöksensä 60 %. Vi hava nogsamt sett prov på,
41696: näistä pykälistä kustakin erikseen. huru partihänsyn och personliga sympatier
41697: spela in vid avgörandet av många viktiga
41698: Menettelytapa hyväksytään. frågor. Jag skulle därför understöda det
41699: av representanten Sillanpää gjorda försla-
41700: 1 ja 2 §:t hyväksytään keskustelutta get att riksdagen måtte vidbliva sitt tidi-
41701: suuren valiokunnan ehdotuksen mukaisesti. gare beslut att mom. b) erhåller följande
41702: lydelse: ,minst 50 % av anstaltens andra
41703: 3 §. årskostnader som prövats skäligt" m. m.
41704:
41705: Keskutelu: Ed. A. Tulenheimo: Kysymys sii-
41706: tä, onko valtioapua · kasvatuslaitoksille
41707: Ed. M. S i II a n pää: Suuri valiokun- myönnettävä kerta kaikkiaan määrätyssä
41708: ta on uudestaan palauttanut lakiin niin suhteessa laitoksen menoihin, vai onko täs-
41709: sanotun liukuvan valtioavun asteikon. Jos sä kohden jätettävä viranomaisille harkin-
41710: tämä tulisi eduskunnan päätökseksi, olisi tavaltaa, on synnyttänyt eduskunnassa
41711: sillä mielestäni suuri haitta kasvatuslaitok- suurta erimielisyyttä. Kun minä puolesta-
41712: sien toiminnalle, sillä kaiken todennäköisyy- ni olen asettunut puoltamaan jälkimmäistä
41713: den mukaan tulee silloin tapahtumaan, että järjestelmää, olen sen tehnyt seuraavista
41714: kunnalliset laitokset tulevat jäämään huo- syistä.
41715: nompaan asemaan ainakin niistä lausunnois- Ensinnäkin on suojelukasvatus luonteel-
41716: ta päättäen, mitä niistä virastoista on saatu, taan sellaista yhteiskunnallista toimintaa,
41717: jotka tätä asiaa ovat valmistelleet. Minä joka ensi sijassa kuuluu itsehallin:toyhdys-
41718: katsoisin kuitenkin että itse kasvatuslai- kunnille. Suojelukasvatusharr on lähtöisin
41719: tosten toiminnalle olisi edullisinta, että köyhäinhoidosta, siis toiminnasta, joka eit-
41720: kunnalliset laitokset tulisivat etualalle, tämättä kuuluu itsehallintoyhdyskunnille
41721: koska kunnallisissa laitoksissa voidaan kas- ja vaikka se kehittyneimmissä olosuhteissa
41722: vatustoiminta saada tehokkaammaksi ja pa- on köyhäinhoidosta erotettu ja voikin olla
41723: remmin järjestettyä kuin yksityisten omis- tuloksia tuottavaa ainoastaan köyhäinhoi-
41724: tamissa kasvatuslaitoksissa. Minä pyydän dosta erillisenä itsenäisenä toimintahaara-
41725: ehdottaa, että eduskunta pysyisi viime ker- na, ei se silti ole muuttanut luonnettaan
41726: ralla tekemässään päätöksessä. nyt kysymyksessä olevassa suhteessa. Se
41727: 91
41728: 722 Pedantaina ilO 'P· :marT·askuuta.
41729: ------
41730:
41731: seikka, että valtio oikeushoidon kannalta man asteen itsehallintoyhdyskuntienkin,
41732: on perustanut muutamia kasvatuslaitoksia itse kantaa suojelukasvatuksesta aiheutu-
41733: alaikäisiä lainrikkojia varten, ei lainkaan neet kustannukset ja saada valtiolta vain
41734: muuta edellämainittua tosiseikkaa. Päin- sitä avustusta, jonka ne ovat oikeutetut
41735: vastoin mitä enemmän se kehitys voittaa saamaan suojelukasvatukseen liittyvästä
41736: alaa, ettei ole periaatteellisesti erilaista OTJetuksesta. Tällainen järjestelmä on näil-
41737: menettelytapaa noudatettava sellaisten las- le yhdyskunnille edullisempi, sillä vasta
41738: ten kasvatukseen nähden, jotka ovat joutu- asian näin .iärjestyessä, saattavat ne myös-
41739: neet tuomioistuinten käsittelyn alaisiksi, kin itse tarkoitusta TJaraiten vastaavalla
41740: kuin muihin siveellisesti harhaantuneihin tavalla . järjestää suojelukasvatuksen, val-
41741: lapsiin nähden, sitä vähemmän merkitystä tion siihen muuten kuin tarkastuksen kaut-
41742: saa suojelukasvatus oikeushoidon kannalta ta sekaantumatta. Ja siitä on myöskin
41743: katsottuna muka valtiolle kuuluvana tehtä- eTJäilemättä suojelukasvatuksellekin hyö-
41744: vänä. Asian näin ollen on siis katsottava, tyä, koska itsehallintoyhdyskunnat eTJäile-
41745: että suojelukasvatuksesta huolehtiminen mättä paljoa paremmin kuin valtio voi sen
41746: kuuluu ensi sijassa kunnille. Ainoastaan tarkoituksenmukaisemmalla tavalla .iär-
41747: sikäli kuin suojelukasvatukseen liittyy var- jestää.
41748: sinainen opetus, josta huolehtiminen peri- Suojelukasvatus, joka taTJahtuu yhteis-
41749: aatteellisesti on valtion tehtävä, ainoastaan kunnan puolelta, vaatii jos mikään apua
41750: sikäli valtion tehtäviin TJeriaatteellisesti vapaasta kansalaistoiminnasta. On harvoja
41751: kuuluu suojeluskasvatuksen avustaminen. toimintamuotoja, joilla yksityinen toiminta
41752: Suojelukasvatuksesta huolehtiminen kai- on niin TJaikallaan kuin juuri suojelukas-
41753: kessa laajuudessaan käy kuitenkin eräissä vatuksessa. Sillä lapsen kasvattaa loppu-
41754: ta TJa uksissa kunnille liian raskaaksi. Ne jen lopuksi sittenkin ihminen paremmin
41755: voivat kyllä TJerustaa TJienempiä suojelu- kuin yhteiskunta. On siis aivan paikal-
41756: kasvatuslaitoksia, mutta suuremTJien ajan- laan, että valtio tukee juuri tällaisia vapaa-
41757: muka'i.sten keskuslaitosten TJerustamiseen ja ehtoisia suojelukasvatuslaitoksia ja antaa
41758: ylläTJitämiseen niiden voimat eivät riitä. kuntien huolehtia omista laitoksistaan.
41759: Senvuoksi tuleekin eTJäilemättä suojelu- Joskin jo edellämainitut seikat olisivat
41760: kasvatukse5ta huolehtiminen. sikäli kuin riittävänä perusteena siihen ettei valtio-
41761: siihen kuuluu laitoshoito laajemmassa avun määrää kaikille suojelukasvatuslai-
41762: mitassa olemaan korkE:amman asteen toksille aseteta 50 %:ksi niiden menoista,
41763: itsehallintoyhdyskuntien, maakuntien tai on toinenkin seikka, joka tekee n. s. liuku-
41764: millaisia niitä sitten muodostettanee- van avustuksen käytännöllisesti katsoen
41765: kin, asia. Korkeamman asteen itsehal- välttämättömäksi. Se on se, että kysy-
41766: linto, millaiseksi se sitten tehtäneekin, ei mykseentulevat laitokset ovat sekä sisäi-
41767: kaiken todennäköisyyden mukaan tule seen .iärjestelyynsä että taloudelliseen kan-
41768: ulottumaan suuremTJiin kaupunkeihin, esi- natukseensa nähden suuressa määrässä toi-
41769: merkiksi sellaisiin, joissa asukasluku on sistaan poikkeavia. On olemassa asuma-
41770: yli 20,000 henkeä, vaan tulevat ne velvol- laitoksia - kolme tyttökotia ja yksi poi-
41771: lisuudet, jotka kuuluvat korkeamman as- kakoti - joissa oppilaat käyvät paikka-
41772: teen itsehallintoyhdyskunnille kuulumaan kunnan kansakouluissa; on sellaisia laitok-
41773: suorastaan näille kaulJungeille. Näiden sia, jotka huolehtivat vain koulutoimin-
41774: velvollisuutena on siis myös oleva suojelu- nasta - Oppbyn ja Labbyn koulusiirto-
41775: kasvatuksesta huolehtiminen alueellaan lat - , joissa oppilaat asuvat yksityisper-
41776: oleviin, suojelukasvatusta tarvitseviin laTJ- heissä, mutta käyvät huoltolaitoksen kou-
41777: siin nähden. Kun näin on asianlaita, ei lussa koulua. On vihddin sekä asuma-
41778: ole mitään syytä selittää, että valtion tu- että koululaitoksia; sellaisia on nykyään
41779: lee toisella lJUolella ottaa kantaakseen suo- kaksi, joissa oppilaat asuvat täysihoidossa,
41780: jelukasvatuksesta aiheutuneet kustannuk- saaden koulu- ja työopetuksensa kokonaan
41781: set. Jos jotakin järjestystä tahdotaan ai- laitoksessa. On luonnollista että menot
41782: kaansaada velvollisuuksien jaossa valtion ovat näissä laitoksissa eri suuret. Menojen
41783: ja itsehallintoyhdyskuntien välillä, tulee erilainen suuruus ei tosin yksin olisi estee-
41784: näiden suurten korkeamman asteen itsehal- nä valtioavun järjestämiselle niin, että sen
41785: lintoyhdyskuntia vastaavien kaulJunkien, suuruus olisi kerta kaikkiaan määrätty,
41786: samoinkuin vastedes varsinaisten korkeam- koska tuo ehdotettu 50 % tulisi olemaan
41787: •
41788: Kunnalliset ja yksityiset kasvatuslaitokset. 723
41789:
41790:
41791: juuri menojen suuruudesta riippuva. Mutta Käsiteltävänä olevan lakiehdotuksen tar-
41792: silloin on kokonaan unohdettu että myös- koituksena on saada syntymään sekä kun-
41793: kin kysymykseen tulevien laitosten talou- nallisia että yksityisiä suojelukasvatuslai-
41794: dellinen kannatus on erilainen, että niillä toksia, koska uuden suojelukasvatuslain
41795: myöskin on eri suuret tulot. Paitsi jo sitä aikaansaaminen ei voi tapahtua ilman että
41796: erilaisuutta että toisia kannattavat kun- sen voimaan astuessa tällaisia laitoksia on
41797: nat - kuntien laitoksia ovat äskenmainit- riittävästi olemassa. Selvää on että uusi,
41798: tu Turun kaupungin koulusiirtola Oppby vasta perustettu laitos, tulee tuloihinsa näh-
41799: ja neljän Uudenmaan läänin kaupungin den olemaan epävarmemmassa ja huonom-
41800: yhteisesti ylläpitämä Labbyn koulusiirtola massa asemassa kuin vanhempi laitos, jon-
41801: - , paitsi tällaisia laitoksia, ovat toiset ka puutarha- tai maatalous on jo saatu
41802: sellaisia, joita ylläpitävät yksityiset kan- tuottavalle kannalle. Selvää pitäisi samal-
41803: salaiset. Ja varsinkin viimeksi mainittui- la olla että, jos lain tarkoitus tahdotaan
41804: hin nähden on erilaisuutta laitoksen · kan- saavuttaa, on valtioavustusta annettava
41805: natusjärjestelyssä olemassa. Eräiden lai- enemmän uusille, vasta perustetuille laitok-
41806: tosten tulolähteenä ovat yksistään oppilas- sille kuin vanhoille. Ellei avustuksen suu-
41807: maksut. Vuonna 1920 nousivat ne eräässä ruus ole liukuva, ei tämä ole mahdollista.
41808: tyttökodissa, sen mukaan mitä mi~wllF; 011 1\fäärätyn, yhtä suuren avustuksen an-
41809: ilmoitettu, 19 % kaikista menoista, toi- taminen kaikille laitoksille .ioh taisi myös-
41810: sessa 41 %, eräässä poikakodissa taasen kin todennäköisesti siihen, että uusia kas-
41811: 12 96 laitoksen menoista. On toisia laitok · vatuslaitoksia suunniteltaessa otettaisiin
41812: sia, jotka saavat tulonsa pääasiallisesti käytäntöön se tyyppi, joka perustajalle
41813: puutarha- tai maataloudesta. Vuonna 1920 taloudellisesti tulisi edullisimmaksi, kuten
41814: nousivat tällaiset tulot eräässä poikakodls- esim. koulusiirtolat, joista perustaja saisi
41815: sa 8,9 %, toisessa 21,8 % laitoksen me- ensinnäkin opetajan palkan suurimmaksi
41816: noista. Ja vihdoin on laitoksia, joiden tu- osaksi valtiolta ja toiseksi vielä 50 % kai-
41817: loina ovat keräysvarat ja jäsenmaksut, joi- kista menoista, jotka eivät yleensä ole suu-
41818: den saanti käy yhä vaikeammaksi kireiden ret, koska oppilaat niissä, kuten sanottu,
41819: raha-aikojen ja suurten verojen tJ.hden. asuvat yksityishoidossa eikä erityisissä ra-
41820: Suurten ponnistusten jälkeen lienee näin kennuksissa. Koulusiirtolat ovat kuitenkin
41821: karttunut asianomaisille laitoksille noin vain osittain vastanneet tarkoitustaan,
41822: 10-28 % :iin menoista. Mutta useilla yk- koska esim. Helsingin kaupunki muuttaa
41823: sityisillä laitoksilla on ilmoituksen mu- useimmat koulusiirtolansa täysihoitoloiksi.
41824: kaan viime vuosina ollut vuoden lopulla Minusta on luonnollista että valtioavun
41825: vaillinkia ja on niiden täytynyt velkaau- jakamisessa on pantava pääpaino, ei "uin·
41826: tua palkkioksi epäitsekkäästä työstään yh- kään erityisen laitoksen etuihin, vaan sii-
41827: teiskunnan hyväksi. nä kasvatettavien lasten etuun. Jos valtio-
41828: Kun näin, kuten edellä olen osottanut, avustuksen määrä on kiinteä, voi siitä kyllä
41829: suojelukasvatuslaitosten ei ainoastaan koh- olla etuja jollekin erityiselle laitokselle.
41830: tuulliseksi katsotut menot vaan myös nii- mutta jos silmämääränä pidetään sitä, että
41831: den tulot ovat erilaisia, niin kysyn: onko turvaton tai harhaantunut lapsi todella jo-
41832: mitään järkeä määrätä valtioavustuksen kaisessa laitoksessa saa sen hoivan ja kas-
41833: suuruus kerta kaikkiaan vain ottamalla vatuksen, jota hän tarvitsee, jos valtio ha-
41834: huomioon menot. Teoreettisesti voi näin luaa todellakin pyrkiä siihen, että jokai-
41835: menetellen ajatella mahdolliseksi sellaisen- nen laitos kykenee tehtävänsä täyttämään.
41836: kin tapauksen, että joku laitos, esim. jon- silloin ei valtioavustuksen suuruutta voi
41837: kun varakkaan säätiön perustama ja yllä- kerta kaikkiaan määrätä. Toinen laitos
41838: pitämä laitos, jolla on runsaat tulot, saa- tarvitsee enemmän apua, toinen voi iii;;;tbiä
41839: dessaan 50 % menoistaan valtiolta, tulisi tehtävänsä vähemmällä avustuksella. Yh-
41840: suorastaan kannattavaksi, taloudellista teiskunnallinen oikeellisuus kasva tetta via
41841: voittoa tuottavaksi laitokseksi. Esimerkki lapsia kohtaan vaatii, että tämä näkökohta
41842: on puhtaasti teoreettinen, en väitä että ja juuri vain tämä näkökohta laitoksia
41843: tällaista laitosta olisi olemassa, mutta se avustettaessa on otettava huomioon. Enkä
41844: osottaa, mihin kummallisuuksiin johduttai- minä puolestani usko, että ne viranomaiset,
41845: siin sen järjestelmän mukaan että laitos jotka avustuksen suuruuden lain säätämis-
41846: valtion avustuksena aina saisi juuri puolet sä rajoissa kussakin yksityistapauksessa
41847: kohtuulliseksi katsotoista menoista. tulisivat määräämään, kun he tätä oi-
41848: •
41849: 724 Perjantaina 10 ~- >ID!llr:r:a,skuu<ta.
41850: ---------------------------
41851: keellisuusnäkökohtaa pitävät silmällä, tah- loin voitaisiin kasvatuslaitoksia suunnitel-
41852: toisivat tuskinpa edes voisivat mielivaltai- taessa saada tietää, kuinka paljolla valtio
41853: sesti m~netellä. Kannatan näin ollen suu- tulee avustamaan näitä laitoksia. Ed. Tu-
41854: ren valiokunnan ehdotusta liukuvasta avus- lenheimon lausunnossa oli niin paljon teo-
41855: tusmäärästä ja toivon, että eduskunta sen reettista otaksumaa, joka mahdollisesti
41856: hyväksyisi. voisi tulla kysymykseen, niinkuin ed. 'l'u-
41857: lenheimo sanoi. Mutta nämä olivat otak-
41858: sumia, sillä minä en ollenkaan luule, että
41859: Ed. M. S i ll a n p ä ä: Ed. Tulenheimon kasvatuslaitoksia voidaan perustaa tar-
41860: lausunnossa ilmeni se ajatus, että kasvatl!s peettomasti, sillä minä toivon toki yhte_i_s-
41861: oikeastaan olisi kunnallisten yhdyskuntalll kunnan siinä suhteessa kehittyvän, mm
41862: asia. Kasvatuslaitosten, joista tässä on että tämäntapaiset laitokset tulevat tule-
41863: kysymys, täytyisi käsity~seni mukaa~ ~uu vaisuudessa ehkä tarpeettomiksi, mutta
41864: lua samaan sarjaan kmn koulut, JOiden
41865: ylläpito kuuluu valtiolle, joskin tässä. on nykyoloissa niitä vielä ta~vitaa~. ~~ nxk;r.-
41866: oloissa täytyy myös valtion nuta rntta-
41867: kysymys niiden lapsien kasvatuksesta, JOt- västi avustaa, sillä :se on kabrvatustyötä ku-
41868: ka ovat n. k. harhaantuneita, joitten ym- ten koulutyökin.
41869: päristö-olot ovat vaikuttaneet, että niitä
41870: täytyy aivan erikoisella tavalla kasva~taa. Ed. H a h 1: Tässä nähtävästi taas esiin-
41871: Puhuja tahtoi väittää, että ka~-yatuslait_ok tyy yksi niitä tapauksia, jolloin Helsin~in
41872: sia tultaisiin perustamaan lnan pa_lJon. kaupunki pitäisi tulla avustettua valtwn
41873: Suuren valiokunnan lisäys 1 § :ään, Jossa varoilla. Minä käsitän tämän siltä kan-
41874: sanotaan että asianomainen ministeriö tar- nalta että tä"sä on kysymys myös siitä,
41875: kastaa ::Uitkä laitokset ovat tarpeellisia, minkä verran tätä apua saadaan, eikä siitä
41876: '
41877: jo on määräilevänä siinä, että kasvatus l ai-
41878: .
41879: että se on epävarmaa, niinkuin ed. ~!..Sil
41880: toksia ei perusteta yli tarp_een. 'fosiasia lanpää lausunnossaan toi esiin. Hänen
41881: on että suuremmat kaupunkikunnat kasva- mielestään pahimpana puolena tässä on se,
41882: tu~laitoksia tarvitsevat. Maaseudulla voi että ollaan epävarmuuden tilass,a, ei tie-
41883: tulla kysymykseen eri kuntien y~teisesti detä, montako prosenttia kunakin yuo!l-1?-a
41884: perustamia laitoksia, sillä harvoissa_ ta- saadaan. Minä luulen, että tässä as1alhslll
41885: pauksissa yksityinen kunta kasvatusl~Itos 'byy on se, että ·suuren valiokunnan mi_e-
41886: ta tarvitsee. Mutta suuret kaupunkikun- tinnön mukaan voi Helsingin kaupungm
41887: nat ne vetävät puoleensa kaiken irt~ hyväksi tuleva valtioapu supistua 30 %:iin,
41888: naisen väestön, jotka tulevat kaupun~ei mutta ed. Sillanpään ehdotuksen mukaan
41889: hin työn etsintään, ja täällä kaupunkien se olisi kaikis8a tapauksissa ainakin 50 %.
41890: asunto-olot vaikuttavat niin, etteivät van- Sikäli kuin minä ymmärsin ed. Lindbergin
41891: hemmat voi la.psiaan suojella ympäristön kannatuksen niin hän sanoikin, että vä-
41892: vaikutuksilta. Tällaisissa oloissa kasva- hintään 50 %. Se oli siellä myös liukuva,
41893: vat lapset joutuvat kasvatuslaitoksiin. se voi mennä ylemmäksikin, mutta 50 %
41894: Mutta kasvatuslaitoksia ei kuntien omilla ·oli vähin määrä, ja siitä tässä on kysymys.
41895: varoilla saada niin hyvin järjestetyksi, Samalla minä ilmoitan myös sen, että maa-
41896: kuin olisi kas,vatuksellisessa suhteessa laisliiton eduskuntaryhmä hyväksyy tä-
41897: välttämätöntä, jos ei niille saad~ riitt_äv~s män suuren valiokunnan mietinnön tällai-
41898: ti valtion avustusta. Mutta laitostOimm- senaan ja pitää sen välttäiJ?-ätt?mänä_ edel:
41899: nalle on taas hyvin haitallista, _ettei kos- lytyksenä, että laki tulee JUUri sella1seks1
41900: kaan tiedetä, kuinka paljon va.ltwavustus- voi-dakseen sitten lopullisessa käsittelyssä
41901: ta mahdollisesti voidaan seuraavana vuon- ollenkaan hyväksyä tätä lakia.
41902: na saada ja tämä tekee hai_tt~a. kasvatl!s-
41903: työlle. Viime kerralla ma1mtsin ~elslll Keskustelu julistetaan päättyneeksi.
41904: gin kasvatuslaitoksista. Nämä_ lait?ks~t 1
41905: ovat niin suuria kuin ne ovatkm, tOistai- Puhe m i e ·s: Keskustelun kulues>sa on
41906: seksi niin puutteellisia, että täytyy hä- 1 ed. Sillanpää ed. Lindbergin kannattamana
41907: vetä, ettei yhteiskunta voi uhr~ta. enem-- ehdottanut, että eduskunta pysyisi 3 §:ään
41908: män näitten laitoksien hyväksi, Ja sen- nähden entisessä päätöksessään.
41909: takia pitäisin aivan välttämättömänä, että
41910: määriteltäisiin vissi asteikkomäärä, jol- Selostus myönnetään oikeaksi.
41911: Suomen ja Norjan välinen porosopirnus. 725
41912: -------
41913:
41914: Äänestys ja päätös: Puhemies: Käsittelyn pohjana on
41915: suuren valiokunnan mietintö n:o 15. En-
41916: Ken hyväksyy suuren valiokunnan ehdo- sin sallitaan asiassa yleiskeskustelu, kun
41917: tuksen, äänestää ,jaa", jos ,ei" voittaa, on se on julistettu päättyneeksi, esitetään lain
41918: eduskunta päättänyt pysyä ennen tekemäs- yksityiskohdat.
41919: sään päätöksessä.
41920: Yleiskeskustelussa ei kukaan halua pu-
41921: Äänestyksessä annetaan 100 jaa- ja 79 heenvuoroa.
41922: ei-ääntä.
41923: Eduskunta siirtyy lain yksityiskohtai-
41924: Eduskunta on siis hyvämsynyt suuren seen käsittelyyn.
41925: valiokunnan ehdotuksen.
41926: 5 § hyväksytään. 6, 7, 9, 36, 37, 38, 40 §:t, lain johtolause
41927: ja sen nimike hyväksytään. ·
41928: Lain toinen käsittely julistetaan päätty-
41929: neeksi. Lain toinen käsittely julistetaan päätty-
41930: neeksi.
41931:
41932: 4) Erhidotus laiksi kasvatuslaitoksistra.
41933: 6) .Ehdotus Laiksi eräiden säännöksien hy-
41934: Esitellään suuren valiokunnan mietintö väksymisestä Suomen ja Norjan välisessä
41935: n :o 11 a ja otetaan j a t k u v a a n t o i- sopimuksessa yhdenmukaisista toimenpiteis-
41936: s e e n k ä s i t t e l y y n siinä sekä saman tä porojen estämiseksi kulkemasta valta-
41937: valiokunnan mietinnössä n:o 11 ja sivis- kuntain välisen rajan yli.
41938: tysvaliokunnan mietinnössä n:o 1 .valmis-
41939: televasti käsitelty hallituksen esitys n:o 3, Esitellään suuren valiokunnan mietintö
41940: joka sisältää yllämainitun lakiehdotuksen. n:o 16 ja otetaan toiseen käsi t te-
41941: I y y n siinä sekä ulkoasiainvaliokunnan
41942: Puhemies: Käsittelyn pohjana on mietinnössä n:o 2 valmistelevasti käsitelty
41943: suuren valiokunnan mietintö n :o 11 a. Mie- hallituksen esitykseen n:o 9 sisältyvä yl-
41944: tinnöstä käy selville, että suuri .valiokunta lämainittu lakiehdotus.
41945: on päättänyt yhtyä eduskunnan päätök-
41946: seen muuten, paitsi mitä tulee lakiehdotuk- Puh e m i e s: Käsittelyn pohjana on
41947: sen 7 § :ään, jonka suuri valiokunta puoles.- suuren valiokunnan mietintö n:o 16.
41948: taan on päättänyt poistettavaksi.
41949: Eduskunnan on nyt tehtävä päätöksensä
41950: 7 §:n suhteen, pysyykö se entisessä pää- Yleiskes·kusteilu:
41951: töksessään, .vai hyväksyykö se suuren va-
41952: liokunnan ehdotuksen. Ed. A s p e l i n : Koska esillä oleva hal-
41953: lituksen esitys pääasiallisesti koskee sitä
41954: Suuren valiokunnan ehdotus hyväksy- osaa kansastamme, jota täällä lähinnä
41955: tään. edustan, ja koska ne olot, joita kyseessä-
41956: olevalla sopimuksella tahdotaan järjestää,
41957: Lain toinen käsittely julistetaan päätty- lienevät eduskunnalle jokseenkin tunte-
41958: neeksi. mattomat, sallittanee minun ottaa asia ly-
41959: hy käisesti käsi teltä väkseni.
41960: 5) Ehdotus 'laiksi laivarekisteristä 11 pal- Kuten esityksestä selviää ei sen perus-
41961: väuä marTas,kuut·a 1889 ,annetun asetuksen teluihin ole otettu sellaisia tilastollisia
41962: muuttamisesta. tahi muitakaan tietoja, joiden nojalla sopi-
41963: musehdotusta voitaisiin arvostella. Lienee
41964: Esitellään suuren .valiokunnan mietintö senvuoksi tarpeellista ensinnäkin huomaut-
41965: n:o 15 ja otetaan toi s e e n k ä s i t te- taa eräistä asiaa valaisevista seikoista.
41966: I y y n siinä sekä laki- ja talousvaliokun- Tehtyjen laskelmien mukaan voidaan
41967: nan mietinnössä n:o 3 valmistelevasti kä- nyt kysymyksessä olevissa Enontekiön, Ina-
41968: sitelty hallituksen esitys n:o 16, joka SI- rin ja Utsjoen pitäjissä pysyväisesti elät-
41969: sältää yllämainitun lakiehdotuksen. tää noin 50,000 poroa. Kun porojen
41970: 726 Perjantaina 10 !P· mar·r·askuuta.
41971:
41972:
41973: luku sanotuissa rajapitäjissä ennen maail- sin. Hyönteisten ja syöpäläisten ahdista-
41974: mansotaa jo nousi melkein tähän määrään mana pakenevat poromme usein Norjan
41975: ja otaksuttavaa on, että se, koska poron- tuntureille ja on niitä vaikea siitä estää,
41976: hoito sodanaikana kärsimiensä vaurioi- joskin poroja, mikä tähän saakka ei ole
41977: den jälkeen on elpymään päin, lähei- ollut tavallista, kesäHäkin paimennettai-
41978: sessä tulevaisuudessa taas saavuttaa sano- siin. Ainoa ainakin jossain määrin teho-
41979: tun korkeimman määrän, joka paikalli- kas keino olisi poroaitojen rakentaminen
41980: sen väestön toimeentuloon nähden on var- rajalle, mutta se samoinkuin kautta vuo-
41981: sin alhainen, niin käy tästä selville, että den paimentaminen käy suhteettoman kal-
41982: rajaseudulla olevia laidunmaita olisi sääs- liiksi, varsinkin jos norjalaiset eivät
41983: täen käytettävä ja siis myöskin tarkoin suostu ottamaan osaa poroaitojen raken-
41984: suojeltava norjalaisten omistamilta poroil- nus- ja ylläpitokustannuksiin. Tämä po-
41985: ta. rojemme ominaisuus siirtyä kesäaikana
41986: Kysymyksessä oleva sopimus määrää, Norjaan on tuottanut ja tuottaa yhä mei-
41987: että kummankin sopimusvaltion porojen dän -porojenomista.iille suurta haittaa,
41988: omistajien on kautta vuoden paimennettava sillä porot, jotka Norjaan eksyvät, katoa-
41989: porojaan siten, että niiden kulkeminen val- vat sinne jäljettömiin. Niin löytyy esim.
41990: takuntien rajan yli estettäisiin. Tämä on- Inarissa kyliä, joilla ennenaikaan oli po-
41991: kin norjalaisille porojen omistajille verrat- roja tuhansittain, mutta nykyään ainoas-
41992: tain helppo tehtävä, sillä kesäksi vievät taan joitakuita kymmeniä, ja syynä tähän
41993: he poronsa merenrannikolle, josta niillä ei on pääasiallisesti se, ettei poroja ole voitu
41994: ole tilaisuutta tulla Suomen puolelle, ja estää joutumasta Norjaan.
41995: talvella, kun lumi peittää maan, on poroja Kun tarkastamme esillä olevaa sopimusta
41996: helppo paimentaa ja estää kulkemasta ra- huomaamme pian, ettei edellä esittämiäni
41997: jan yli. Että Norjan poroja niin usein ta- tosiseikkoja ole siinä lainkaan otettu huo-
41998: vataan Suomen puolella, ei riipukaan niin mioon. Yhdenmukaisuuden saavuttamiseksi
41999: paljon vaikeudesta estää poroja menemäs- on kummankin sopimusvaltion poronomis-
42000: tä rajan yli, kuin siitä, että jäkälämaat tajien noudatettavaksi määrätty aivan sa-
42001: Norjan tajaseudulla ovat jokseenkin loppu- mallaiset säännökset, vaikka olosuhteet,
42002: neet, joten kiusaus käyttää Suomen puo- joissa poronhoitoa kummallakin puolen ra-
42003: leisia verrattain hyviä laidunmaita hyväk- jaa harjoitetaan, ovat, kuten edellä olen
42004: seen käy norjalaisille porojen omistajille osottahut, aivan erilaiset. Tästä ja ehkä
42005: ylivoimaiseksi. Enontekiön, Inarin ja Uts- myöskin sopimuksen tekijöiltä nähtävästi
42006: joen piirien nimismiesten virkatehtäviin to- puuttuneesta asiantuntemuksesta ja hei-
42007: .sin kuuluu tällaisen luvattoman laidunta- dän taipumuksestaan arvioida asia kovin
42008: misen estäminen, mutta kun otetaan huo- vähäpätöiseksi, johtuu, että sopimuksessa
42009: mioon, että vartioitava raja on noin 900 meidän poronomistajien kannalta katsoen
42010: kilometriä pitkä, niin on helppo ymmärtää, löytyy monta vakavaa puutteellisuutta.
42011: että tehtävä käy heille ylivoimaiseksi, var- Niin on tärkeä kysymys poroaitojen ra-
42012: sinkin kun norjalaiset porojen omistajat ja kentamisesta rajalle siinä kokonaan sivuu-
42013: paimenet taitavasti järjestetyn vakoilun tettu. Norjaan joutuneitten porojen hakua,
42014: kautta tavallisesti hyvään aikaan saavat kokoamista, erottamista ja palauttamista
42015: tiedon nimismiehen tarkastusmatkasta ja koskevia seikkoja ei ole myöskään millään
42016: näinollen ker kiä vä t siirtää poronsa Norjan tavalla järjestetty. Luvattarnasta laidun-
42017: puolelle siksi aikaa kuin nimismies on liik- tamisesta ei määrätä mitään rangaistusta
42018: keellä. Tästä syystä saadaankin norjalai- eikä myöskään anneta mitään ohjeita ta-
42019: sia poroja hyvin harvoin takavarikoiduksi. ka varikoimisesta ja vahingonkorva uks.esta
42020: Kun laidunmaat Norjan puolella kuten jo sen tapauksen varalle, että poroja on to-
42021: sanottiin, ovat peräti huonot, ei suomalai- distettavasti syötetty toisen sopimusval-
42022: silla porojenomis_tajilla sitä vastoin ole mi- tion alueella, vaikka niitä sieltä ei ole ta-
42023: tään syytä eikä mahdollisuuttakaan laskea vattu. Takavarikoimisprosentin maaraa-
42024: poroja rajan toiselle puolelle, eivätkä hei- minen yhtä suureksi kummallakin puolen
42025: dän poronsa sinne talvisaikaan pyrikään, rajaa ei tunnu oikeudenmukaiselta kun ot-
42026: kun niillä ei ole siellä mitään syömistä. taa huomioon, että on mahdotonta estää
42027: Kesän aikana on asia sitävastoin aivan toi- Suomen poroja joutumasta Norjaan, kun
42028: Suomen ja Norjan välinen porosopimus. 127
42029:
42030:
42031: sitävastoin norjalaiset useinkin tahallaan Asiaa puolueettomasti arvostellessa ei
42032: tuovat poronsa Suomen puolelle. Siinä ta- siis voi sopimukseen nähden tulla muuhun
42033: pauksessa, että takavarikoiminen tapahtuu lopputulokseen kuin siihen, että tämäkin
42034: Suomen puolella on takavarikoimispro- - samoinkuin eräs aikaisempi kalastusta
42035: sentti sitäpaitsi liian alhainen, eikä mis- Teno-joessa koskeva s.opimus - on laa-
42036: sään tapauksessa olisi ollut aihetta alen- ditt_u J?elkeinpä yksinomaan norjalaisten
42037: taa sitä 10 % 5 :een siinä tapauksessa, että etu.Ja silmälläpitäen. Näinollen herää a 1a-
42038: porojen luku on yli 300, sillä porojen, nii- tus siitä, voimmeko Suomen ja Norjan ~ä
42039: den omistajien ja paimenten aikaansaarnat lillä ~ykyään vireilläolevissa rajaoloja
42040: vahingot eivät tule näillä prosenttimää- koskevissa neuvotteluissa saada mitään
42041: rillä korvatuiksi ja vielä vähemmän voi- vastaavia etuja ja olisiko maalle ehkä
42042: vat ne luvatauta laiduntamista estää. So- ed~llisempaa, että tämä myöskin rajaseu-
42043: pimukseen on tosin otettu erityisiä mää- tu.]a koskeva sopimusehdotus lopullisesti
42044: räyksiä vahingonkorvauksesta, mutta kun käsiteltäisiin näitten neuvottelujen yhtey-
42045: poronomistajamme syöttävät poroja mel- dessä. Näistä seikoista en ole voinut hank-
42046: kein yksinomaan kruunun mailla ja valtio kia varmoja tietoja. Myöskin on minulle
42047: näiden määräyksien nojalla on oikeutettu tuntematonta, missä määrin sopimusta laa-
42048: korvaukseen ainoastaan siitä vahingosta, dittaessa on otettu huomioon siinä kuulus-
42049: minkä poronomistajat ja -paimenet ovat teltujen asiantuntijain lausuntoja. Näin
42050: metsänhakkauksen kautta aikaansaattaneet, ollen käy kannan ottaminen asiassa vai-
42051: eikä siis siitä vahingosta, minkä porot keaksi. Toiselta puolen on kysymys raja-
42052: ovat tehneet laitumille, niin eivät nämä seutulaisten tärkeimmästä, niin, melkeiU:pä
42053: määräykset poronomistajia, joihin vahinko ainoasta elinkeinosta, jota tällä sopimuk-
42054: suorastaan kohdistuu, suurestikaan hyö- sella ei varmaankaan edistetä. Toiselta
42055: dytä. Muista sopimuksessa olevista puut- puolen vaativat hyvien naapurisuhteiden
42056: teellisuuksista voin vielä mainita, ettei sii- aikaansaaminen ja ehkä maamme etu
42057: hen ole otettu selvää määräystä siitä, että yleensä, että sopimus hyväksyttäisiin.
42058: matkustajat ja rahdinkuljettajat matkoil- Näin ollen on mielestäni tarpeellista, että
42059: laan vapaasti saisivat syöttää porojaan edellä mainitsemani seikat selvitettäisiin
42060: Norjassa. Arveluttavinta kuitenkin on, jos kuin myöskin että niille, joita asia lähinnä
42061: tämä sopimus aiheuttaa sellaisen määrä- koskee, eli siis Enontekiön, Inarin ja Uts-
42062: yksen ottamisen tekeillä olevaan lakiin po- joen kunnille annettaisiin tilaisuus lausua
42063: ronhoidosta, joka tekee paimentamisen mielipiteensä asiassa, minkä vuoksi rohke-
42064: kautta vuoden rajaseudulla pakolliseksi, nen kunnioittaen ehdottaa, että asia tässä
42065: sillä tällainen määräys, joka sanottuun la- tarkoituksessa palautettaisiin ulkoasiain-
42066: kiin jo on ehdotettu otettavaksi, tekee po- valiokuntaan.
42067: ronhoidon harjoittamisen monelle pienelle
42068: porokarjan omistajalle mahdottomaksi. On Ed. Jussi 1 a: Sen Suomen ja Norjan
42069: kuitenkin myönnettävä, että sopimukseen välillä tehdyn konventsioonin tarkoituk-
42070: on otettu joitakin määräyksiä, jotka ny- sena, joka eduskunnalle on esitetty ratifioi-
42071: kyään voimassaoleviin verraten on pidet- 'tavaksi, on, kuten Norjan Helsingissä
42072: tävä parannuksina. Tällainen määräys on oleva ministeri nootissaan toukokuun 11
42073: esimerkiksi se, että sopimusehdotuksen päivältä 1920 esitti, ollut järjestää toimen-
42074: mukaan voidaan takavarikoida joko mää- piteitä porojen estämiseksi menemästä val-
42075: rätty luku poroja tai niiden arvo, sillä takuntain välisen rajan yli. Tämän sopi-
42076: useinkin on nimismiehelle ja hänen apu- muksen tulisi koettaa oikeuden ja kohtuu-
42077: miehelleen erittäin vaikea erottaa ja säi- den mukaisesti tyydyttää näiden molem-
42078: lyttää huostassaan takavarikoidut porot. pien maiden poronomistajien etua ja saada
42079: Parannuksena on myöskin pidettävä, että korjatuksi epäkohtia, joita kokemus osot-
42080: sopimuksessa määritellään sopimusvaltion taa olevan. Kysymyksen alaista nyt on,
42081: erinäisten virkamiesten tehtävät poronhoi- onko ja missä määrin tämä laadittu sopi--
42082: toon nähden ja että yhteistoiminta näiden mus osunut oikeaan.
42083: välillä on tehty mahdolliseksi. Mutta Sopimusehdotuksen tekijät ovat lähte-
42084: ikävä kyllä ei näillä parannuksilla ole sa- neet siitä periaatteesta, että molempien
42085: nottavaa merkitystä, ellei edellä mainitse- maiden poronomistajain on vartioitava po-
42086: miani puutteellisuuksia 'korjata. rojaan vuodet läpeensä, niin etteivät ne,
42087: 728 Perj.antain:a 10 'P· III1a·rr<askuuta.
42088: ------------------
42089:
42090:
42091: mikäli mahdollista, mene valta:kuntain ra- toimitetun ta:kavar1koimisen jälkeen, sitä
42092: jan yli. Kun otamme huomioon, että koko sopii kysyä. Syksyisin taas norjalaisten
42093: tämän sopimuksen päätehtävänä pitäisi porot alkavat siirtyä talveksi Suomen puo-
42094: olla vartioinnin käytännöllinen järjestämi- lelle, mutta, kuten äsken kuulimme ed.
42095: nen, kuten mainitsemassani Norjan minis- Aspelinin lausunnossa,•niin on talvella pal-
42096: terin nootissa lausutaan, toimenpiteet po- jon helpompi estää porolaumoja menemästä
42097: rojen estämiseksi menemästä valtakuntain valtakunnan rajan yli. Taitavat poromie-
42098: rajain yli, niin sopimusehdotuksen tätä het, suksimiehet voivat koirien avulla es-
42099: pääasiaa kosketteleva osa, nimittäin sen en- tää sen paljoa helpommin, :mutta kesällä,
42100: simäisen pykälän sanat ,suomalaiset ja jolloin Suomen puolelta porot painuvat
42101: norjalaiset poronomistajat ovat velvolliset Norjan puolelle pitkin rannikkoa, se on
42102: kautta vuoden siten paimentamaan poro- sula mahdottomuus, ja juuri tässä kohden
42103: jansa, että niiden kulkeminen Suomen ja suomalaiset joutuvat alakynteen ja yliote
42104: Norjan välisen valtakunnan rajan yli mi- on norjalaisilla. Suomen puolella rajaa tie-
42105: käli mahdollista estettäisiin" tuntuvat ai- tenkin pannaan toimeen samankaltainen ta-
42106: van köykäisiltä ja köyhiltä. Nehän eivät kavarikointi kuin Norjan puolellakin on
42107: esitä mitään todellista keinoa, miten tämä toimeenpantu. Mutta nyt, kuten kerrotaan,
42108: vartiointi, johon poronomistajat jo ennes- on Norjan puolella eräiden porojen kulku-
42109: täänkin ovat velvolliset, tästä lähtien pa- reittien kohdalla suojelusaitaa, jonka avul-
42110: remmin järjestettäisiin. En voi olla totea- la norjalaiset voivat paremmin vartioida
42111: matta, että pääasiaan nähden tämä sopi- l)Oronsa yli rajan tulemasta, mitä suoma-
42112: mus ei korjaa asiain entistä tilaa yhtään laiset suojelusaitaa omistamatta eivät voi
42113: mitään. tehdä poroilleen. Toivotun sovinnon si-
42114: Sen ovat nämä sopimusehdotuksen laati- jasta tulee porojen omistajain keskeinen
42115: jatkin nähtävästi havainneet, sillä tämä viha. On hyvin tunnettua, miten porojen
42116: sopimusehdotus lähteekin toiselle linjalle, sala-ammunta kukoistaa Lapissa. Kun nyt
42117: nimittäin selvittämään, mitä tehdään, kun joku tai jotkut porojen omistajat mieles-
42118: porot tämän sopimuksen jälkeen kulkevat tänsä ovat tulleet vääryyttä kärsimään,
42119: yhtä vapaasti kuin ennenkin valtakunnan ymmärtää Lapin poronomistajain psyko-
42120: rajan yli. Vartioinnin järjestämisen si- logiaa tunteva, mihin tämä johtaa. Tappio
42121: jasta, minkä piti olla päätehtävänä sopi- tietenkin koetetaan korvata sala-ammun-
42122: muksen laatijoilla, onkin pääasiaksi tullut nalla, ja tätä tulee sitten jatkumaan mo-
42123: ra:ian yli kulkeneiden porojen kohtalon lemmin puolin rajaa, ja poromiehille kyllä
42124: määrääminen. Molemmat maat myöntävät ,sattuu" aina hyviä tilaisuuksia, sattuu,
42125: toisilleen oikeuden takavarikoida määrätyn kun satutetaan. Ne voivat tottuneina hiih- ·
42126: ~prosentin yli rajan tulleista toisenmaalai- täjinä talviseen aikaan, sillä silloin tuo po-
42127: sista paraista. Mutta minun on tehtävä rojen kaitseminen on helppoa tehdä, jossa-
42128: kysymys: onko otettu selkoa, mitä tämä kin erämaissa satuttaa porolaumoja kulke-
42129: takavarikoimisen oikeutus merkitsee mo- maan mieluisiinsa paikkoihin, ja siellähän
42130: lemmille maille ja nimenomaan Suomen sitten voidaan niille tehdä mitä tahansa.
42131: Lapin poronomistajille? Kaikkien Lapin Kuinka turmiollista tämä tällainen oman-
42132: poronhoitoa tuntevien tiedossa on, että var- käden oikeuden menettely, mihin tilanne
42133: sinkin Utsjoen ja Inarin porolaumat ja voi houkutella, on, sen pitäisi olla jokai-
42134: myöskin Enontekiön porolaumat kulkevat selle selvää. ·
42135: kesäisin laitumella Norjan rannikolla. On Tämän sopimuksen tarkoituksena pitäisi
42136: miltei· sula mahdottomuus saada ne tilan- olla korjata epäkohtia poroalueella. Mie-
42137: teen ollessa entisellään siitä estetyksi. Sii- lestäni epäkohdat eivät ollenkaan korjaan-
42138: hen tarvittaisiin poroaitoja valtakunnan nu tämän sopimuksen kautta, joka pää-
42139: rajalle. Kun siis suomalaisten porolaumat asiaan, nim. siihen etteivät porot pääsisi
42140: painuvat keväällä Norjan puolelle, alkaa kulkemaan valtakunnan rajan yli, ei tar-
42141: takavarikoiminen. Pitkin kesää voidaan joa mitään entistä enempää. On kyllä ai-
42142: tuota takavarikoimista jatkaa, koska suo- van selvää, ettei mitään sellaista keinoa
42143: malaisten porolaumat asustavat koko ke- löydy, jolla porojen kulku valtakuntien
42144: sän Norjan puolella. Minkä verran sitten rajan yli kokonaan voitaisiin estää. Sen-
42145: syksyllä poroja on jälellä monen kesällä tähden ne takavarikoimisjärjestelyt, mitä
42146: Suomen ja Norjan välinen poroso,pimus. 729
42147:
42148:
42149: tämä sopimusehdotus pääasiallisesti sisäl- asian kolmannessa käsittelyssä aion esit-
42150: tää, lienee katsottava tarpeellisiksi, vaik- tää hyväksyttäväksi anomusponnen, että
42151: kakin niissä, kuten ed. Aspelin syystä eduskunta päättäisi pyytää hallitusta jat-
42152: huomautti, yhtä ja toista on muistuttamis- kamaan neuvotteluja Norjan hallituksen
42153: ta. Mielestäni tämä sopimus sitä käytän- kanssa, jotta molemminpuolisesti voitaisiin
42154: töön pantaessa osottautuu edullisemmaksi yhtyä tehokkaammista toimenpiteistä po-
42155: norjalaisille kuin suomalaisille. Jos nyt rojen estämiseksi kulkemasta valtakuntien
42156: tämä sopimusehdotus hyväksytään, ei kui- välisen rajan yli.
42157: tenkaan missään tapauksessa pitäisi poro-
42158: jen vartioinnin järjestelyä jättää tälleen.
42159: Hallituksen olisi tässä pääasiassa, sillä Ed. K a n n i a i n e n: Minä pyydän
42160: sinä pidän minä porojen vartiointia, edel- saada kannattaa ed. Aspelinin täällä teke-
42161: leen neuvoteltava Norjan hallituksen kans- mää ehdotusta.
42162: sa. En tässä tilaisuudessa tahdo enkä
42163: katso voivanikaan esittää mitään yksityis-
42164: kohtaisia ohjeita, mutta voisi ajatella joi- Puhemies: Pyydän edustajalle huo-
42165: takin suuntaviivoja. mauttaa, että jokaisen on puhuttava pai-
42166: Vartiointia olisi molempien maiden toi- kaltaan tai puhujalavalta.
42167: mitettava yhteisesti, missä se voisi tapah-
42168: tua. Poroillahan on vanhat kulkureittinsä, Ed. Kivilinna: Niin oudolta kuin
42169: joita ne tavallisesti vuodesta vuoteen kul- saattaa tuntua, että minä asianomaisen va-
42170: kevat. Niille paikoille rajaa, joissa on suu- liokunnan jäsenenä kannatan ed. Aspeli-
42171: rempien porolaumojen kulkuteitä, voitai- nin tekemää ehdotusta, niin minä sen kum-
42172: siin laittaa jonkunlaisia yhteisiä esteaito- minkin teen. Minä teen sen sillä perus-
42173: ja; tällaisia porojen esteaitoja on paljon teella, että tämä asia valiokunnassa sai
42174: Pohjois-Suomen poroalueilla. Näissä tär- niin täysin muodollisen käsittelyn osak-
42175: keimmissä porojen kulkupaikoissa pitäisi seen, että muistaakseni ei käytetty yhtään
42176: molemmilla mailla olla yhteisiä vartioita. puheenvuoroa, ja se johtui siitä, ettei ollut
42177: Porothan tarvitsevat paimentamista. Tuota valitJkunnassa· ketään, joka olisi näitä
42178: paimentamista ei tarvittaisi enää niin suu- asioita tarkemmin tuntenut. Meitä oli muu-
42179: ressa määrässä, jos jonkinlaista vartiostoa tamia, joilla oli sen verran tietoja näistä
42180: järjestettäisiin näille tärkeimmille porojen oloista, että tiesimme ne poikkeuksellisiksi
42181: kulkureiteille. Jos porolaumat siitä huo- ja jonkun verran varoimme, että näin muo-
42182: limatta yrittäisivät mennä rajan yli niin dollinen käsittely voisi johtaa aivan ajat-
42183: tämä vartiosto palauttaisi sen omalle telemattomiin päätöksiin semmoisissa
42184: maalle takaisin tai jos ylikulkua siitä asioissa, joita ei voinut arvatakaan. Mutta
42185: huolimatta tapahtusi, niin toimitettaisiin kun ei kukaan meistä voinut sen enempää
42186: sitten takavarikoiminen. asiaan sanoa, niin käsittely muodostui niin
42187: Kun kysymyksessä on Suomen Lapin muodolliseksi kuin se muodostui. Nyt on
42188: pääelinkeinon turvaaminen, olisi valtioval- kuitenkin tuotu esille huomioonotettavia
42189: lan tässä suhteessa avustettava näitä. muu- asioita ja niiden perusteella minä yhdyn,
42190: tenkin lapsipuolen asemassa olevia Suo- niin mukana kuin olen ollutkin asian kä-
42191: men pohjoisinten kuntien asukkaita, ettei sittelyssä, kannattamaan sitä ehdotusta,
42192: heidän pääelinkeinonsa kuihdu ja kuole. että asia lähetetään uudelleen harkittavaksi
42193: Jos poronhoito taantuu ja loppuu, tietää se valiokuntaan.
42194: Lapin suurten erämaaseutujen miltei auti-
42195: oitumista.
42196: En tahdo näistä monista sopimusehdo- Puhemies: Koska keskustelun ku-
42197: tuksen puutteellisuuksista huolimatta roh- luessa ed. Aspelin on ehdottanut asian lä-
42198: jeta esittää tätä hylättäväksi, vaikkakaan hettämistä takaisin ulkoasiainvaliokuntaan
42199: se ei minua tyydytä, ja nimenomaan sen- ja tätä ehdotusta on kannatettu, ja koska
42200: tähden että se ei sisällä mitään pääasiasta, ehdotus keskeyttää asiain asiallisen käsit-
42201: nim. porojen vartioinnista, mitään uutta. telyn, jos se hyväksytään, pyydän seuraa-
42202: Kun otaksun, että tämä konventsion:i tulee via puhujia kohdistamaan lausuntonsa tä-
42203: kuitenkin hyväksytyksi, niin ilmoitan, että hän tehtyyn ehdotukseen.
42204: 92
42205: 780
42206:
42207:
42208: Keskustelu: Keskustelu:
42209:
42210: Ed. Linna: Kuten ed. Kivilinna täällä Ed. R yö mä: Voi ajatella kahta tapaa
42211: mainitsi, ei ulkoasiainvaliokunnassa, vaik- edustajainvaaleissa: ensinnäkin sitä, että
42212: ka siellä yksityisesti epäiltiinkin, onko järjestetään vaalit sillä tavalla, että
42213: tämä sopimus kaikissa kohdin Suomen etu- niitten kautta muodostuu eduskuntaan
42214: jen mukainen, kuitenkaan ryhdytty sitä mahdollisimman suuria puolueita ja mah-
42215: tarkemmin tutkimaan. Kun täällä on il- dollisesti myös eräänlaisia enemmistöpuo-
42216: mennyt sellaisia seikkoja, jotka osoittavat, lueita, taikka että päinvastoin mielipiteet
42217: että Suomen porojen omistajien asema tu- ja ryhmät vaaleissa hajaantuvat mahdolli-
42218: lee hyvin epävarmaksi, on minunkin mie- simman pieniksi ja sillä tavalla eduskun-
42219: lestäni erittäin tärkeätä, että asia palau- taan tulee mitä erilaisimpia mielipidevivah-
42220: tetaan takaisin valiokuntaan, jossa sitä duksia, jotka täällä esiintyvät eri ryhminä.
42221: olisi perinpohjaisemmin käsiteltävä. Eri maitten vaalilaeissa esiintyvät nämä
42222: suunnat eri tavoin. Näin ensinnäkin toi-
42223: Keskustelu valiokuntaan lähettämisestä silla tahoilla tavataan enemmistövaalit,
42224: julistetaan päättyneeksi. jotka ennen kaikkea vaikuttavat siihen
42225: suuntaan, että määrätyt maassa vallitsevat
42226: Puhemies: Keskustelun kuluessa on enemmistömielipiteet tulevat myös parla-
42227: ed. Aspelin ed. Kauniaisen y. m. kannat- mentissa enemmistöiksi. Taas tälle vasta-
42228: tamana ehdottanut, että asia palautettai- kohtana ovat suhteelliset vaalit, jotka ta-
42229: siin takaisin ulkoasiainvaliokuntaan. Kut- kaavat eri mielipideryhmille tilaisuuden
42230: sun tätä ehdotusta ed. Aspelinin ehdotuk- esiintyä vaaleissa erikoisina ryhminä ja
42231: seksi. sillä tavalla myöskin saada edustuksia it-
42232: Selostus myönnetään oikeaksi. selleen parlamenttiin. Näitten väliin on
42233: tullut vielä sellainen välimuoto, kuin on
42234: laita esim. Ranskassa, s. o., että vaikka
42235: Åän~stys ja päätös: onkin suhteelliset vaalit, niin kuitenkin
42236: varataan enemmistöille, jotka vaaleissa
42237: • syntyvät, tilaisuus saada enemmän edusta-
42238: Ken haluaa jatkaa asian asiallista kä-
42239: sittelyä, äänestää ,jaa"; jos ,ei" voittaa, jia, kuin ne olisivat saaneet, jos olisivat
42240: on ed. Aspelinin ehdotus hyväksytty. toimineet eriksensä. Tämä muoto jo osoit-
42241: taa sen, että tämän asianomaisen maan
42242: Äänestyksessä ovat ei-äänet voitolla. parlamenttaarisessa elämässä ei ole kat-
42243: sottu olleen eduksi, kun on ollut hyvin
42244: Puhemies: Eduskunta on siis hy- paljon pieniä ryhmiä parlamentissa.
42245: väksynyt ed. Aspelinin ehdotuksen ja päät- Suhteellisista vaaleista on sanottava,
42246: tänyt palauttaa asian takaisin u l k o- että ne ovat aina - ,suhteelliset" eivätkä
42247: a s i a i n v a l i o k u n t a a n. koskaan takaa absoluuttista suhteellista
42248: edustusta millekään ryhmälle. Ainoastaan
42249: siinä tapauksessa, että olisi valittava yhtä
42250: monta edustajaa kuin on valitsijoita, saisi
42251: Puhemies: Päiväjärjestykseen teh- jokainen valitsija itselleen aivan ,suhteel-
42252: dään se muutos, että nyt otetaan ensimäi- lisen'' määrän edustajia. Mitä vähemmän
42253: seen käsittelyyn päiväjärjestyksessä olevat valittavia edustajia ja mitä enemmän va-
42254: asiat 8) ja 9) ja vasta senjälkeen 7) asia. litsijoita, sen mukaan suhteellisuus aina
42255: on huonompi tai parempi. Meillä voi sa-
42256: noa, että nykyinen suhteellinen järjestelmä
42257: 8) Ehdotus laibi edustaj,anvaaleista. on verrattain hyvä. Meillä on nim. suhteel-
42258: lisen suuret vaalipiirit ja myös verrattain
42259: Hallituksen esityksen n :o 7 johdosta paljon valittavia edustajia maan asukaslu-
42260: laadittu perustuslakivaliokunnan mietintö ku~n nähden, jotenka verrattain pienikin
42261: n:o 10 esitellään mainitun lainsäätämis- ryhmä voi nykyisenkin vaalilain mukaan
42262: asian e n s i m ä i s t ä k ä s i t t e 1 y ä var- saada itselleen edustajia eduskuntaan. Käsi-
42263: ten. teltävänä olevan vaalilakikysymyksen rat-
42264: .Laki edustajavaaleista. 731
42265:
42266:
42267: kaisussa joutuu vastakkain mainitsemani Perustuslakivaliokunnan enemmistö on lau-
42268: kaksi periaatetta: Onko eduskunnan ulko- sunut kantanaan, ettei pidä pyrkiä vaa-
42269: puolella pyrittävä mahdollisimman laajaan leissa pirstomaan kansalaisia ja mielipide-
42270: hajaantumiseen, vaiko päinvastoin pyrit- ryhmiä hyvin moniin ryhmiin, vaan sen-
42271: tävä siihen, että vaaleissa kokoonnuttai- sijaan koetettava siellä koota suuremmiksi
42272: siin jotenkin suuriksi ryhmiksi, ja että aateyhtymiksi, jotta sillä tavalla eduskun-
42273: sillä tavoin myös eduskuntaan syntyisi ai- taan syntyisi suurempia ja laajempia peri-
42274: noastaan muutamia, mutta sen sijaan suu- aatteiden pohjalla syntyneitä puoluemuo-
42275: rempiia puolueita. Sen komitea;n mietin- dostumia.
42276: nön perusteluissa, joka on laatinut suun- Mitä tulee meidän nykyisiin puolueoloi-
42277: nitelman hallitnksen esitykselle, että va- himme, niin minusta tuntuu, että meillä
42278: littaisiin 20 edustajaa siihen tapaan kuin sentään ollaan kokolailla mallikelpoisissa
42279: maa olisi yhtenä vaalipiirinä, oletetaan oloissa verrattuna esim. Latvian oloihin.
42280: mahdollisuus, että ehdotettu muutos todel- Ja minä luulen, että meidän nykyinen vaa-
42281: lakin tulee aiheuttamaan vaaliryhmien lilakimme on siinä suhteessa vaikuttanut
42282: muodostumista, joittenkin erityisten etu- edullisesti, vaikuttanut sillä tavalla, että
42283: jen valvomiseksi tai jonkun yksityisen tai meillä ei ole sentään mahdollisuuksia ai-
42284: puolueitten ulkopuolella olevan edustajan van pienten ryhmäin muodostumiseen, mut-
42285: valitsemiseksi. Tämä edellyttää nimen- ta että kuitenkin meillä jo voi sellainen
42286: omaan, etä tulisi olemaan vaaleissa hyvin asia, jolla on jankunkin verran kantavuut-
42287: paljon ryhmiä ja että myös eduskuntaan ta, saavuttaa aina mahdollisuuksia tulla
42288: tulisi sillä tavalla muodostumaan pieniä edustetuksi myöskin eduskunnassa. Ja
42289: puolueryhmiä. Eilisessä Huvudstadsbladet- minä menisin vielä pitemmälle. Minä luu-
42290: lehdessä selostetaan erään maan parlament- lisin voivani sanoa, että vielä niistäkin
42291: taarisia oloja, jotka ovat hyvin valaisevia puolueista, jotka meillä nykyään ovat
42292: tämänkin asian käsittelylle. Asia koskee eduskunnassa, voisi hyvin ajatella mahdol-
42293: Latvian valtiopäiviä. Huvudstadsbladetin liseksi vaaleissa yhtymisiä erinäisten lä-
42294: kirjeenvaihtaja, tunnettu nimimerkki K. heisten ryhmien välillä. Sen nyt näkee
42295: T., selostaa, mitenkä siellä on 20 eri puo- varsinkin, kun katselee hallituksen muo-
42296: luettä ja niistä 7 sellaista, joilla on ainoas- dostamisyrityksiä, niin näkee, mitkä siellä
42297: taan yksi edustaja, ja ainoastaan kahdella tulevat aivan lähekkäin ja mitkä toiset
42298: puolueella on enemmän kuin 10 edustajaa taas vetäytyvät pois toisistansa.
42299: parlamentissa. Tämä on se tulos, joka Minä luulisin tällä tavalla, että jos joku
42300: saadaan, jos ruvetaan kovasti pirstomaan. yksityinen ryhmä nykyisistä eduskunnassa
42301: Tällä tavalla itse Huvudstadsbladet-lehden olevista puolueryhmistä tunteekin ehkä
42302: kirjeenvaihtajakin sanoo, että ,kun valtio- kärsivänsä vääryyttä siitä, ettei nykyinen
42303: päivillä on näin kirjava kokoonpano, niin suhteellisuus takaa heille aivan täyttä
42304: tulee hallituksen muodostaminen erittäin määrää edustajia, voi se korvata sen sillä,
42305: vaikeaksi", ja hän liittää sinne perään sel- että liittyy vaaleissa toiseen sitä verrattain
42306: laisen viisaan loppumietelmän, että ,ne lähellä olevaan ryhmään. Tämä asia on
42307: monet ja pitkäaikaiset hallituskriisit, jotka tullut esille n. s. ruotsalaisten vaatimusten
42308: ovat ominaisia nykyajalle, johtuvat niistä pohjalla. Ja ne on esitetty svenska folk-
42309: monivärisistä puoluemuodostumista, jotka partietin taholta. Minä tåhtoisin kuiten-
42310: -esiintyvät maailmansodan jälkeen", ja hän kin ensimäiseksi sanoa, että ei svenska
42311: jatkaa, että ,sentähden edelly~tää rauhal- folkpartiet suinkaan edusta ,Svensk-Fin-
42312: linen valtiopäivätyö suurempien puolue- landia". Ensiksikin voimme sanoa, että
42313: yhtymien muodostumista nykyisten moni- ruotsinkielinen järjestynyt, kehittyneempi
42314: väristen pienien puolueryhmien sijaan". työväki on eronnut tästä ,Svensk-Fin-
42315: Tämä on Huvudstadsbladetin · kirjeenvaih- landista". Ainakin pitäisi ruotsalaisen puo-
42316: tajan kokemus siitä maasta, jossa hän on lueen sihteerin ed. Collianderin entisenä so-
42317: oleskellut, nim. Latviasta. sialistiagitaattorina tietää, ettei sosialisti-
42318: Minä luulen, että tämä lausunto elävään nen työväki suinkaan seuraa ruotsalaisen
42319: elämään perustuneena vastaa tarkkaan puolueen linpua ja että sillä tavalla aina-
42320: sitä, mitä perustuslakivaliokunnan enem- kin järjestynyt työväki on jo löytänyt toi-
42321: mistökin on tahtonut mietinnössä sanoa. senlaisen tien ratkaista kansallisuuskysy-
42322: 732 Perj,antaina .10 !P· ,mam~ll!skumta.
42323:
42324:
42325: myksiä kuin svenska folkpartietin piirissä. TJUoluetta kuin kokoomuspuolue ja ruotsa-
42326: Ja nyt näkyy myöskin maalaisliitto ja eri- lainen puolue turhaan kulkevat vaaleissa
42327: näiset entiset ruotsalaisen puolueen jäsenet erikseen, kun ne kerran eduskunnassa toi-
42328: myöskin vetäneen asiassa oikean johtopää- mivat aina yhdessä ja yhdessä toimivat
42329: töksen, ka tsoneen, että voidaan myöskin hallituksen muodostamisessa ja yhdessä
42330: maalaisliiton piirissä ratkaista kansalli- kaikissa muissa asioissa. Miksi ne leikki-
42331: suuskysymystä ilman, että siinä esiintyy vät vaaleissa erillisinä TJuolueina? Miksi
42332: mitään erikoista ·Svensk-Finlandia ja sitä eivät ole sielläkin yhdessä? Tällä tavalla
42333: edustavaa puoluetta. Ja tekisi mieli kysyä voidaan sivuuttaa tässäkin kielikysymys ja
42334: vielä erinäisiltä ruotsalaisen ryhmän ta- pyrkiä sensijaan todellisten intressien TJOh-
42335: lonpojilta, että eiköhän heidänkin paik- jalle, jotka kuitenkin täällä eduS'kunnassa
42336: kansa pikemminkin olisi esim. maalaislii- laeista ja asioista päättäessä tulevat kysy-
42337: tossa kuin nykyisessä ruotsalaisessa puo- mykseen.
42338: lueessa. Sillä kun nykyiset valtiopäivät al- Minä en siis näe tässä kysymyksessä mi-
42339: koivat, niin tämän ruotsalaisen puolueen tään syytä pyrkiä nykyiseltä kannalta pois
42340: pää-äänenkannattajassa solvattiin näitä ta- edes n. s. ruotsalaisten vaatimusten tyy-
42341: lonpoikaisedustajia siitä, että ovat tulleet dyttämiseksi, vaan minä katson, että ny-
42342: sinne herrojen joukkoon. Minä luulisin, kyisellä pohjalla tulee suhteellisuudessa
42343: että tässäkin kehitys menee oikeampaan toteutetuksi se, mitä käytän n ö ll i-
42344: suuntaan, jos kielieroavaisuudet häviävät n en tarve vaatii, ja kannatan sen-
42345: ja taloudelliset ja muut etuintressit vetä- vuoksi nykyistä suhteellisuusTJeriaatetta,
42346: vät kansalaisia toinen toisensa yhteyteen. ilman että siinä tehdään mitään muutok-
42347: Tällä tavalla kun asiaa katselee, niin nä- sia.
42348: kee, että ruotsalainen kansanpuolue ei suin- Mutta toiselta puolen on minusta täysi
42349: kaan edusta niinkään paljon ruotsalaista syy muuttaa vaalilakia sillä tavalla, että
42350: väestöä, vaan se edustaa meillä taantu- vaaleissa tosiaankin eri puolueet voivat
42351: mussuuntaa, joka jokaisessa asiassa, mil- yhtyä yhteen, ne nimittäin, jotka sitä ha-
42352: loin joku reformi on kysymyksessä, äänes- luavat. Nykyään voi sanoa, että se on tek-
42353: tää näitä reformeja vastaan. Sen tuli nä- nillisesti mahdotonta. Ei voi nimittäin mi-
42354: kemään viimeisessä eduskunnassa jokaiki- kään TJUolue koskaan laskea edeltäkäsin,
42355: sessä asiassa, oli kysymys hallitusmuodos- millä tavalla on laadittava listat, niin ettei
42356: ta, oli kysymys uskonnonvaTJauslaista ja oli toinen tai toinen TJUolue tule hyötymään
42357: mistä asiasta hyvänsä, aina ruotsalainen toisensa kustannuksella. Ne muutokset
42358: puolue oli vastassa. Tällä tavalla kun kat- kuin perustuslakivaliokunta on tehnyt tä-
42359: selee asioita, niin täytyy sanoa, että ruot- hän vaalilakiin, tarkoittavat ainoastaan
42360: salainen puolue on oikeastaan nyt jo etu- sitä, että: tällainen eri TJUolueiden yhtymi-
42361: oikeutetussa asemassa täällä eduskunnassa. nen vaaleissa vaaliliitoiksi tulisi mahdolli-
42362: Tarkoitan määräenemmistöjä, joista ei ku- seksi. Tämä ei siis asiallisesti muuta ny-
42363: kaan ruotsalaisen TJUolueen edustaja ole kyistä vaalilakia, vaan ainoastaan teknilli-
42364: vähääkään ottanut tinkiäkseen. Kun esi- sesti.
42365: merkiksi tuli kysymykseen hallitusmuo- Täällä ensimäisessä vastalauseessa ed.
42366: don hyväksyminen kiireellisenä, niin ruot- von Born lausuu eTJäilyksiä muutoksien
42367: salainen TJUOlue· äänesti vastaan. Silloin muodollista puolta vastaan, koska muka
42368: sen TJUolueen jäsenillä oli yksi ääni viittä eivät mitkään asiantuntijat ole tarkasta-
42369: ääntä vastaan täällä vasemmistossa ja kes- neet ja tutkineet, ovatko ne käytännössä
42370: kustassa, ja taas perustuslakien hyväksy- mahdollisia. Tähän on ensiksikin sanot-
42371: misessä on ollut yksi ääni kahta vastassa. tava se, että muutokset tässä suhteessa
42372: Ja se on aina säännöllisesti jatkunut joka- koskevat vain neljää tai viittä uutta py-
42373: ikisen lain ja reformin yhteydessä, niin kälää, mutta· että ne eivät ole varsinaisesti
42374: että minä katson, että heidän vaikutusval- uusia, vaan ainoastaan analogisia pykäliä
42375: tansa on jo nyt suurempi kuin heidän eräiden aikaisempien TJYkälien kanssa.
42376: edustuksensa edellyttäisi. Katson siis, että Tällä tavalla uusi 29 § m. m. on
42377: tältäkään kannalta ei ole mitään syytä aivan vastaava TJykälälle 25. 25 §
42378: mennä muutoksia tekemään. Ja toisek- käsittelee nim. vaaliliittojen tekemistä,
42379: seen minusta tuntuu, että kaksi sellaista 29 § taas korkeamman asteen vaaliliittojen
42380: Laki edustajavaaleista. 733
42381: --·--·-----------·--·------------- --·--·
42382:
42383:
42384: eli vaaliyhtymäin tekemistä. Ne ovat geringens förslag, skulle komma att i prak-
42385: muodollisesti samoja, ainoastaan siinä eroa- tiken främ.ia uppkomsten av mindre parti-
42386: vat, että puhutaan eri asteen vaaliliitoista. grupper i riksdagen, vilket ,icke vore till
42387: Samoin on 30 § aivan vastaava 26 §:lle fördel för det parlamentariska livet", och
42388: ja 31 § vastaa 27 §:ää. Samalla tavalla på denna grund ställer man sig avvisande
42389: taas 38 § vastaa 37 §:ää, ensiksimainittu gentemot hela förslaget. Och för att i
42390: pykälä nim. ainoastaan selvittelee, millä överensstämmande med denna uppfattning
42391: tavalla ilmoitetaan vaaliyhtymäin tekemi- än vidare hindra den fulla proportionalite-
42392: nen, kun tämä 37 § koskee ilmoituksen ten att komma till sin tillbörliga rätt, så
42393: tekemistä vaaliliitoista j. n. e. Täällä föreslår man en förändring, som ytterli-
42394: asiallisesti ei ole mitään uutta pykälää, gare är egnad att leda till en rubbning av
42395: sananmuodollisesti vain. Ja toisekseen ovat densamma och att i sin mån försvåra för
42396: nämäkin ehdotukset kaikki olleet kahden olika grupper och befolkningslager att i
42397: asiantuntijan, professori Lindelöfin ja yli- förhållande till sin faktiska styrka bliva
42398: tarkastaja Hallstenin tarkastettavina, sa- representerade i riksdagen - något som
42399: mojen asiantuntijain, jotka ovat tehneet åter säges vara egnat att ,konsolidera det
42400: ehdotuksen siksi ehdotukseksi, joka sisäl- politiska livet". Kontentan av hela detta
42401: tyy hallituks-en esitykseen. Minä luulen- resonemang är kort om gott den, att pro-
42402: kin voivani näinollen sanoa, että uusi eh- portionaliteten i vårt valsätt mer eller min-
42403: dotus sellaisenaan ei ole muodollisestikaan dre är av ondo, och att de stora partier-
42404: epäilyttävä, vaan että se on päinvastoin na fastmer borde beredas tillfälle och möj-
42405: yhtäläisen asiantuntemuksen läpikäynyt, lighet att bliva ännu mäktigare och de
42406: kuin hallituksen esityskin, ja luulen, että små åter undertryckas eller tvingas att
42407: sitä voikin sentähden myös muodollisesti uppgå i de större. Är det alltså på detta
42408: kannattaa. Yhden lapsuksen olen kuiten- sätt man vill förverkliga de demokratiska
42409: kin mietinnöstä löytänyt. Se sisältyy 3 lu- principerna hos oss! Det är knappast
42410: vun nimikkeeseen. Siitä on unohtunut pois känsla för rättvisa och billighet som här
42411: sana ,vaaliyhtymät". Siitä pyydän huo- dikterat utslaget, ännu mindre förståelse
42412: mauttaa suurelle valiokunnalle. Tämän lu- för den proportionalitetsgrundsats, som ut-
42413: vun nimikkeeksi tulisi ,Valitsijayhdistyk- gör en av hörnstenarna uti hela vårt de-
42414: set, vaaliliitot ja vaaliyhtymät". mokratiska valsystem.
42415: Minä siis luulen, että eduskunnan on Måhända kunde vissa skäl finnas för den
42416: syytä pitää voimassa sama suhteellisuus- av utskottet föreslagna förändringen i och
42417: periaate kuin tähänkin asti, mutta että on för sig, det må ej bestridas. Men då den
42418: syytä toiselta puolen hyväksyä se käytän- ställes upp såsom motförslag mot den av
42419: nöllinen teknillinen muutos, jo'ka sisältyy regeringen förordade i och för sig så na-
42420: perustuslakivaliokunnan mietintöön, ja sil- turliga och rättvisa reformen, så framstår
42421: lä tavalla hyväksyä perustuslakivaliokun- den onekligen såsom ett rätt osympatiskt
42422: nan mietintö sellaisenaan. led i den partipolitiska kampen. Om man
42423: ovillkorligen velat fasthålla vid den ifrå-
42424: Edellisen puheenvuoron aikana on pu- gasa tta förändringen, så vad hade väl
42425: hetta johtamaan siirtynyt ensi mä i ne n egentligen hindrat att clet oaktat vid sidan
42426: v a r a p u h e m i e s V i r k k u n e n. därav godkänna regeringens proposition.
42427: Hade då icke dessa båcla reformer väl lå-
42428: Ed. v on Born: Sällan har väl en re- tit förena sig med varandra? Helt säkert!
42429: geringsproposition, till innehåll och form Och då hade även de av den ena fram~
42430: så väl grundad och riktig som den nu kallade rubbningarna och orättvisorna vä-
42431: ifrågavarande om ändring av vallagen, bli- sentligen kunnat paralyseras av den andra,
42432: vit av ett utskott förkastad på så svaga och tvärtom. Då hade .iu i varje fall en-
42433: och torftiga grunder S'Om de, vilka ingå i var partigrupp kunnat vinna sin rättvisa
42434: föreliggande betänkande. Man medg-iver, representation i riksdagen, och de minsta
42435: att den nuvarande vallagen icke lika väl grupperna tillika haft den av utskottet
42436: som regeringens proposition förverkligar antydda möjligheten att inom ramen av
42437: proportionalitetsprincipen, men man är större enhetBr bliva representerade.
42438: rädd för att det fullständiga förverkligan- J ag beklagar djupt den oförståel'se, som
42439: de av sagda princip, som inneligger i re- i föreliggande avseende från utskottsma-
42440: 734
42441:
42442:
42443: joritetens sida gjort sig gällande, och jag toiselta puolen, niin minä olen täysin sel-
42444: ho-p-pas, jämte det jag i övrigt hänvisar till villä siitä, että jos meitä maalaisliittolai-
42445: min till betänkandet fogade reservation, att sia täällä olisi 42 tai 45, niin se ei myös-
42446: stora utskottet skall lyckas bringa denna kään oikeastaan merkitsisi paljon mitään
42447: alltför lättvindigt snedvridna sak -på rätt. käytännössä.
42448: Rdgsm. Ryömäs reflexioner och utlägg- Ainoa muutos, joka, itsessänsä kyllä
42449: ningar beträffande svenskfolket och för- pieni, voisi vaikuttaa käytännöllisesti ja
42450: hållandena för övrigt i Svensk-Finland kan pysyväisesti, olisi se etu, jonka tämän hal-
42451: jap- i detta sammanhang lugnt lämna åt lituksen esityksen pohjalle rakennettu vaa-
42452: deras värde. lilaki antaisi ruotsalaiselle puolueelle. Se
42453: tulisi samaan yhden, ehkä kaksi edustajaa
42454: Ed. Kivi 1 i n n a: On eri tilaisuuk- enemmän kuin mitä se muuten nykyisen
42455: sissa väitetty, että se hallituksen esitys, vaalilain nojalla pystyy saamaan. Tällä
42456: jonka johdosta perustuslakivaliokunnan tavalla oikeastaan tämä puolue tulisi saa-
42457: mietintö on syntynyt, ja tämä mietintö maan kohtuuttoman edun. Jos nim. tarkas-
42458: "tähtäävät aivan eri suuntiin, -pyrkivät eri telemme niitä edustajamääriä, mitä tämä
42459: päämääriin ja edustavat aivan eri järjes- puolue on kyennyt eduskuntaan lähettä-
42460: telmiä. Tavallansa voi näin sanoakin. Ai- mään, niin täytynee sanoa, että sillä nyt
42461: van lyhyesti minä olisin valmis sanomaan, jo on ollut käytettävissään runsaastikin se
42462: että hallituksen esitys pyrkii avaamaan vaikutusvalta, mikä tällä -puolueella suh-
42463: kaikki ovet ja kaikki mahdollisuudet kai- teellisuuslain mukaan -pitäisi olla. Ny-
42464: kille niille hajoittaville voimille, jotka voi- kyänsä sillä on käytettävissä 25 edustaja-
42465: vat ohjata valtiollisen elämän eduskun- paikkaa. Se merkitsee 12 1 / 2 % eduskun-
42466: nassa hajalle, perustuslakivaliokunnan nasta ja ruotsalaisen väestön määrä lienee,
42467: suunnitelma taas pyrkii keräämään valtiol- en muista ihan tarkalleen, mutta lieneekö
42468: liset voimat muutamiin suuriin valtaväy- täyttä 11 %, tuskin sitäkään. Ja sitä-paitsi
42469: liin. Voidakseni tarkemmin perustella tätä on otettava huomioon se, että ruotsalainen
42470: väitettä, lienee syytä jonkun verran tar- väestö ei kokonaisuudessaan kulje niin sa-
42471: kastaa, mitä käytännöllisiä seurauksia notun ruotsalaisen kansan-puolueen lipun
42472: kummastakin järjestelmästä olisi. alla. Vaikkakin tämän puolueen edustaja-
42473: Myönnettäköön, että hallituksen esitys määrä menisi alas 20:eenkin, olisi sillä
42474: toteuttaa suhteellisuuden vielä suurem- kuitenkin käytettävänään 10 % valtiolli-
42475: malla matemaattisella tarkkuudella kuin sesta vallasta, joka on jokseenkin suhteel-
42476: meidän nykyinen vaalilakimme sitä tekee linen sen väestön määrään, mikä sen edus-
42477: ja kuin mitä todennäköisesti myöskin pe- tajia valitsee. Se, mitä se hallituksen esi-
42478: rustuslakivaliokunnan mietinnön pohjalle tyksen mukaan -pystyisi saamaan lisäksi,
42479: rakentuva laki pystyisi tekemään. Joka olisi siis jonkunlaista, jos saisi käyttää
42480: tapauksessa ovat ne muutokset puolueiden tällaista taloudellisesta elämästä lainattua
42481: voimasuhteisiin, mitkä tämän kautta syn- sanaa, ,ansiotonta arvonnousua". Tällä li-
42482: tyisivät, ylimalkaan sellaisia, joilla ei ole säilä, niin pieni kuin se olisikin, sillä voisi
42483: mitään käytännöllistä merkitystä. Ne voi- olla jotakin käytännöllistä merkitystä
42484: sivat koroittaa jonkun -pienemmän puo- nnssa oloissa, joissa me tätä nykyä
42485: lueen äänimäärän yhdellä, kahdella, ehkä elämme. Se lisäisi ruotsalaisen kansan-puo-
42486: kolmella edustajalla, ne voisivat alentaa lueen mahdollisuutta harjoittaa -painos-
42487: suurempien puolueiden edustajamäärää vas- tusta asettumalla ratkaisevaksi painoksi
42488: taavilla määrillä. Tällaisilla muutoksilla puolelle tai toiselle, kun nyt kerran voima-
42489: ei kumminkaan ole yhtään mitään käytän- suhteet eduskunnassa ovat sellaiset kuin
42490: nöllistä merkitystä ylipäänsä. J oissakuissa ovat. Ja että ruotsalainen -puolue on osan-
42491: erikoistapauksissa vain voisi tällainen voi- nut tätä asemaa hyväkseen käyttää ja ki-
42492: mansiirto vaikuttaa jotakin, mutta yleensä ristää - minun mielestäni siinä ei voi
42493: se ei sitä tekisi. Minä en käsitä, mitä iloa muuta sanaa käyttää - kiristää itselleen
42494: esim. eduskunnan nykyään pienimmällä etuja, joita se muuten ei olisi voinut saada,
42495: puolueella olisi, mitä käytännöllistä hyö- sehän on saatu nähdä tässä eduskunnassa.
42496: tyä, jos heitä täällä istuisi 15 taikka 18. Mutta tämän takia minun ymmärtääkseni
42497: Itse asiassa se ei merkitsisi mitään. Ja ei pitäisi olla, tämän päämäärän saavutta-
42498: Laki edustajavaaleista. 735
42499:
42500:
42501: miseksi ei pitäisi olla mitään syytä ryh- tämä tulisi tapahtumaan, sitä on tietysti
42502: tyä siihen muutokseen, johonka hallituk- vaikea mennä etukäteen sanomaan ja minä
42503: sen esitys tässä asiassa tähtää. olen kyllä valmis myöntämään, että aivan
42504: Tämän muutoksen vastapainona on paljon muutos ei ehkä saisi aikaan, mutta
42505: - paitsi, että minä en sinänsäkään pidä minä en puolestani ymmärrä sitäkään, että
42506: tätä muutosta minään etuna ollenkaan - meidän pitäisi ylimalkaan lähteä kulke-
42507: sen matemaattisen suhteellisuuden vasta- maan tähän s~untaan, suuntaan, joka vie
42508: painona, jolla ei ole mitään käytännöllistä niinkuin sanottu eduskunnan voimien ha-
42509: merkitystä minusta ja jonka hallituksen joittamiseen.
42510: esitys toisi mukanaan, sen vastapainona on Sen sijaan perustuslakivaliokunnan eh-
42511: useita käytännöllisiä haittoja. Hallituksen dottama järjestelmä, joka ei itse asiassa
42512: esityksen mukainen vaalilaki avaisi, niin- ole mitään muuta kuin nykyinen vaalilaki
42513: kuin sanottu, kaikki ovet ja mahdollisuu- kehitettynä ja selvennettynä, se johtaisi
42514: det auki hajoittaville voimille. Se suoras- ehdottomasti voimien kokoamiseen. Se
42515: taan houkuttelisi muodostamaan pieniä muutos, minkä -perustuslakivaliokunta on
42516: puolueryhmiä. Kaikenlaiset pienet eturyh- tehnyt nykyään voimassaolevaan vaalila-
42517: mät voisivat toivoa saavansa yhden tai kiimme, ei merkitse oikeastaan mitään
42518: pari, ehkä kolmekin edustajaa eduskun- muuta, kuin että se tekee täyttä totta, te-
42519: taan, ja kun heillä siihen on mahdollisuus, kee todella mahdollisiksi ne vaaliliitot eri
42520: niin he ryhtyisivät hajoittavaan toimin- puolueitten kesken, jotka nytkin ovat -pe-
42521: taan ja tämä eduskunta tulisi yhä edelleen riaatteellisesti mahdollisia, mutta tosiasial-
42522: yhä kirjavammaksi ja hajanaisemmaksi, lisesti -perin vaikeita. Eihän tietysti mi-
42523: kuin mitä se nykyänsä jo on olosuhteitten kään nytkään estä puolueita tekemästä
42524: vuoksi, joita me nyt emme pysty muutta- keskenään vaaliliittoa. Mutta jokainen tie-
42525: maan. Ja avaisipa sellainen mahdollisuus, tää, että tällainen vaaliliitto on monesta
42526: joka sisältyy hallituksen esitykseen, kei- syystä sangen vaikea. Ei voida etukäteen
42527: noja, joita saattaisi käyttää yksi ja toinen laskea, mihinkä tulokseen se johtaa, kuinka
42528: suulas agitaattori hankkiakseen itselleen monta edustajaa vaaliliitossa olevat puo-
42529: niin paljon persoonallista kannatusta, että lueet kukin saavat. Ne puolueet, jotka täl-
42530: hän voisi päästä yhdeksi niistä kahdesta- laiseen vaaliliittoon rupeavat, ne ovat pako-
42531: kymmenestä, ·jotka valittaisiin koko maa tetut aivan kuin· sulautumaan yhteen yh-
42532: yhtenä vaalipiirinä. Minun täytyy sanoa, deksi puolueeksi, ja sellainen, niin lähei-
42533: että se kokemus, mikä meillä on niistä nen yhteistoiminta on käytännössä erin-
42534: pikkuryhmistä, mitä täällä eduskunnassa omaisen vaikeata. Se on monta kertaa
42535: on ollut, ei kehoita jatkamaan. Kokemus nähty. Jos sen sijaan on mahdollisuus
42536: on ollut ja on, että se ei erittäin kehoita tehdä sellaisia korkeamman asteen vaali-
42537: uusia tällaisia eduskuntaan hankkimaan. liittoja, joille perustuslakivaliokunnan mie-
42538: Silloin tällöinhän ne voivat valmistaa mie- . tintö rakentuu, niin nämä vaikeudet häviä-
42539: lenkiintoisen ja mieltä virkistävän hetken vät. Eri puolueet tehdessään vaaliliiton
42540: eduskunnalle, mutta siihenpä se sitten jäisi. keskenään tietävät silloin jokainen saa-
42541: Jos eduskunta tällä tapaa, vaikkakin nyt vansa yhtä monta edustajaa kuin he yksi-
42542: pienemmässäkin määrässä, hajaantuisi, niin nänsäkin äänillään saisivat, mutta yli-
42543: se minun ymmärtääkseni olisi omiaan hei- jäämä-äänillänsä auttavat he läpi sen edus-
42544: kantamaan parlamenttaarista elämäämme, tajan, joka olisi lähinnä. Jää sitten tietysti
42545: tekemään eduskunnalle entistään vaikeam- sattuman varaan, mistä vaaliliitosta ole-
42546: maksi valtiollisen elämän kulun hallitse- vasta puolueesta tämä edustaja tulee ole-
42547: misen. Ja että se on ilmankin jo vaikea ta maan.
42548: nykyisissä oloissa, siitä me olemme saaneet Tällaisten vaaliliittojen mahdollisuus
42549: niin tuoreita kokemuksia, ettei niitä tar- tarjoo minun ymmärtääkseni pienillekin
42550: vitse toistaa. Minä olisin siis valmis -pitä- puolueille täydet mahdollisuudet. Niiden
42551: mään hallituksen esitystä ja hallituksen ei tarvitse suinkaan, niinkuin täällä ed.
42552: esityksen mukaista vaalilakia sellaisena, von Born sanoi, ,up-pgå", suorastaan su-
42553: joka olisi omiaan vaikeuttamaan parla- lautua niihin suurempiin puolueihin, joiden
42554: menttaarisen valtioelämän toimeenpanoa ja kanssa he tekevät vaaliliiton, niinkuin nii-
42555: sen kulkua eduskunnassa. Missä määrin den jossain määrin nyt, nykyisen vaalilain
42556: 736 Perj,antaiDJa t:'-'0 'P· m'ar~a,skuuta.
42557:
42558:
42559: mukaan täytyy tehdä, vaan ne voivat, väittää, vaan että sillä on päteviä syitä
42560: nämä pienet puolueet voivat säilyttää täy- puolellansa.
42561: sin itsenäisyytensä ja kumminkin käyttää
42562: ylijäämät äänensä hyödyllisesti auttaak- Ed. V en no 1 a: Hallituksen esityksen
42563: seen lähinnä olevaa puoluetta, tai mahdolli- tarkoituksena oli kehittää ja vakaannuttaa
42564: sesti voivat hyötyä toisen lähinnä olevan edelleen sitä suhteellisuusperiaatetta, mikä
42565: puolueen ylijäämä-äänistä. Minä en tie- sisältyy nykyisessä vaalilaissamme. Tä-
42566: tysti voi sanoa, eikä kukaan voi mennä an- män tarkoituksena on saada eri kansalais-
42567: tamaan mitään lupauksia ja sitoumuksia ryhmille voimainsa ja äänimääräinsä mu-
42568: siitä, mitenkä vaaliliitot ensi vaaleissa tul- kainen edustus myös eduskunnassa. Se
42569: laan solmiamaan, mutta sen minä luulen asettuu sille vapaamieliselle kannalle, että
42570: voivani sanoa, että mahtanen minä olla pe- eduskunta edustaa koko kansaa ja että
42571: räti huono profeetta, huono ennustaja, ellei kansan eri kerroksissa liikkuvat mielipi-
42572: esim. vaaliliittomahdollisuudet keskustassa teet ovat saatavat täällä esille~ Sentakia
42573: ole tavattoman paljon suuremmat tämän on se koettanut lähteä siitä, että tehtäisiin
42574: perustuslakivaliokunnan mietinnön hyväk- nykyiseen vaalilakiin muutoksia, niin että
42575: symisen jälkeen, kuin mitä ne ovat tähän tämä periate todellakin toteutuisi ja koh-
42576: saakka olleet. Voipi kyllä olla niin, ettei, tuuttomuus ja epäoikeudenmukaisuus pois-
42577: kaikista edustaja Ryömän hyväntahtoisista tuisi vaalilaistamme.
42578: neuvoista huolimatta, oikeiston keskuu- Se kanta, jolle perustuslakivaliokunnan
42579: dessa sittenkään saada tällaista vaaliliittoa enemmistö on asettunut, nimittäin so-
42580: toimeen, mutta sille nyt ei mitään mahda. sialistit, kommunistit ja osa maalaisliitto-
42581: Minun käsitykseni mukaan ja niiden laisia, lähtee kokonaan toisista perusteista.
42582: edustajain käsityksen mukaan, jotka ovat Se tahtoo saada aikaan suuria vaaliyhty-
42583: olleet ja ovat tämän perustuslakivaliokun- miä eikä suostu tasoittamaan sitä epäkoh-
42584: nan mietinnön takana, meidän tulisi pyr- taa, mikä vaalilaissamme on. Nykyään
42585: kiä siihen, että valtiollinen elämä mahdol- menee suuri määrä ääniä hukkaan, kun
42586: lisuuden mukaan keräytyy muutamien eri vaalipiireissä olevat, hajalleen menevät
42587: suurten suuntaviivojen ympärille, ja niin- äänet eivät tule käytetyiksi eri puolueiden
42588: kuin olevat olot meillä ovat, nämä suunta- hyväksi. Onpa laskettu että esim. suoma-
42589: viivat tietysti ovat oikeisto, keskusta ja laiset porvarilliset puolueet olisivat voi-
42590: vasemmisto. Sittenkuin ja sen mukaan neet saada 5 tai 7 edustajaa enemmän
42591: kuin tähän päästään, sitä mukaa voi eduskuntaan lisää, jos vaalilakimme ei olisi
42592: yleensä eduskunnallinen, parlamenttaari- ollut niin nurinkurinen, kuin se on. On
42593: nen elämä saada meillä vakavuutta, läh- tahdottu väittää, että tällainen korjaus
42594: teä liikkumaan vakavalla, varmalla poh- vaalilaissamme veisi siihen, että pienet
42595: jalla, niin varmalla kuin se meidän, joka puolueet tulisivat täällä valtaan, ja edus-
42596: tapauksessa olevien olojen pakosta särky- taja Ryömä on ihmeteltävän kritiikittö-
42597: neissä puoluesuhteissamme yleensä voi mällä tavalla maalannut meille seinälle
42598: 'kulkea. Tämä on se päämäärä, johonka on Latvian oloja, jossa on 20 eri puoluetta,
42599: pyrittävä, tämä käytännöllinen päämäärä, semmoisiakin puolueita, joissa on vain yksi
42600: valtiollisen elämän vakiinnuttaminen, val- edustaja. Minun täytyy todella ihmetellä
42601: tiollisen elämän lujittaminen, ehjentämi- edustaja Ryömän sivistystasolla olevalta
42602: nen, ja se painaa äärettömän paljon enem- mieheltä sellaista maalausta enkä minä
42603: män kuin se teoreettinen, se matemaattis- usko, että edustaja Ryömä edes itse uskoo
42604: teoreettinen suhteellisuus, mikä hallituksen siihen, mitä hän nyt tahtoo muka eduskun-
42605: esityksen mukaan saavutettaisiin samalla taa saada uskomaan, että täällä siitä yk-
42606: pirstoamaila ja heikentämällä eduskun- sinkertaisesta korjauksesta, mikä tässä on
42607: nassa esiintyvää valtiollista elämää. Sen- kysymyksessä, että hajalleen menevät
42608: takia uskallan minä toivoa, että suuri va- äänet käytettäisiin oikeudenmukaisesti eri
42609: liokunta asiaa käsitellessään huomaa, että puolueiden hyväksi, olisi sellainen seuraus,
42610: se pohja, jolle perustuslakivaliokunnan että täällä syntyisi lukflisa joukko eri puo-
42611: mietintö on rakennettu, ei ole niinkään löy- lueita. Ja sitten vedetään esille Latvian
42612: hästi harkittu eikä perustu niinkään löy- olot. (Ed. Ryömä: Kuka sitä on väittä-
42613: hiin perusteisiin, kuin täällä on tahdottu nyt?) Se on enemmän kuin luvatonta va-
42614: Laki edustajavaaleista. 737
42615:
42616:
42617: kavassa esityksessä. (Ed. Ryömä: Eihän mielipiteet pääsevät siinä esille. Se että
42618: sitä ole väitettykään.) Edustaja Kivilinna pyritään keinotekoisesti - viivaan alle
42619: on selittänyt, että tässä on kysymyksessä sen- luomaan suuria puolueita, johtaa
42620: kaksi eri suuntaa, toinen joka tahtoo koota suurten puolueiden terrorismiin, jota on
42621: täällä suuriin uomiin valtiollista elämää, ehdottomasti vältettävä.
42622: ja toinen joka tahtoo niitä pirstoa. Tämä Täällä on myöskin mainittu, että puo-
42623: on suoraan sanoen asian liioittelemista, lueelle on jokseenkin sama, saako se kaksi
42624: eilen sanoisi hölyn pölyä. Tässä ei ole tai kolme edustajaa enemmän eduskuntaan.
42625: kysymys mistään semmoisesta. Minä en Sehän on tietysti sama, silloin kun katse-
42626: voi käsittää, mitenkä vakavat miehet voi- lee asiaa siltä kannalta että emme piittaa
42627: vat tällaista esittää, että tässä jos ne haja- näiden neljän edustajan mielipiteestä tai
42628: äänet koottaisiin, syntyisi ·lukuisa joukko noiden pienempien puolueiden mielipitees-
42629: eri puolueita ja pirstoisi meidän valtiollis- tä, me suuret ratkaisemme asian. Se on
42630: ta elämäämme. (Ed. Ryömä: Kuka sitä kuitenkin oikeuden ja kohtuuden kannalta,
42631: on väittänyt?) Päinvastoin se kokoisi eri johon vaalilaissa on tahdottu pyrkiä, koko-
42632: puolueille, mitä täällä on, niiden oikeuden- naan päinvastainen pyrkimys. Sehän riip-
42633: mukaisen edustuksen. Se korjaisi myös puu puolueesta ja niiden takana olevista
42634: sitä epäkohtaa, mitä on väitett~t ja julki- valitsijoista, minkä arvoisina he pitävät
42635: suudessakin huomautettu, että esim. liike- mielipiteitään. Liikemiehet ovat pitäneet
42636: miehet, taloudenedustajat, virkamiehet erinomaisen tärkeänä että heidän ryhmän-
42637: j. n. e. eivät saa täällä asianmukaista edus- sä saa myöskin edustajan, jonka he tunti-
42638: tusta. Heillä olisi tilaisuus paremmin si- sivat omakseen, n. s. kristilliset tai n. s.
42639: tä saada, jos tämä korjaus tehtäisiin. En- kristikansa ovat pitäneet tärkeänä että he-
42640: kä minä voi ymmärtää, minkä takia tätä- kin saisivat oman edustajansa. Virkamie-
42641: kin vastustettaisiin, jos kerran tahdotaan het ovat pitäneet erinomaisen tärkeänä että
42642: pysyä oikeudenmukaisuuden ja kohtuuden he saisivat oman edustajansa. Kaikki
42643: kannalla. Se on erittäin, jos asetutaan sil- mahdollisuudet tällaiseen tahdotaan riistää
42644: le kannalle, että muutamat suuret puolueet ja polkea eri mielipiteiden esille tuleminen
42645: terroriseeraavat ja polkevat eri mielipitei- Suomen eduskunnassa. Olen sitä mieltä
42646: den esille tulemisen vaaleissa. Se on toinen että tämä ei ole oikeaa eikä myöskään kau-
42647: kanta, mutta siihen kantaan minä puoles- nista.
42648: tani en voi yhtyä. (Ed. Ryömä: Missä Täällä on sekä ed. Ryömä että ed. Kivi-
42649: logiikka nyt on?) - Täällä on myöskin linna, jotka ovat tämän parustuslakivalio-
42650: ikäänkuin jonkunmoisena pöpönä maalattu kunnan enemmistön kannan isiä, tahtoneet
42651: seinälle että tämän vaalilain parannuseh- selittää että he tahtovat ajaa valtiollisen
42652: dotus on tehty sen mietinnön johdosta, jo- elämän siihen, että syntyisi suuria valta-
42653: ka oli annettu Svenska Folktingetin ano- uolllia, joissa se kulkisi, että syntyisi suuria
42654: muksen johdosta. Kyllä täytyy sanoa etta puolueita. Minä olen myöskin sitä mieltä
42655: edellytetää.n erinomaisen vähän poliittista että pienten puolueiden syntymistä ja
42656: arvostelukykyä eduskunnassa, jos tällai- niiden vahingollista vaikutusta ei ole edis-
42657: silla keinoilla koetetaan ajaa asiata läpi. tettävä. Olen sitä mieltä että meidän val-
42658: On huomattava että tämän Svenska Folk- tiolliselle elämällemme olisi erinomaiseksi
42659: tingetin anomuksen johdosta on istunut ko- eduksi, jos meillä olisi ainoastaan kolme
42660: mitea, jossa kaikki puolueet ovat olleet eri suuntaa: oikeisto, keskusta ja vasem-
42661: edustettuina. Nämä edustajat ovat olleet misto. Asianlaita on nyt kuitenkin niin
42662: yksimielisiä tästä muutoksesta. Ei tällä meillä kuin muuallakin sellainen ettei näi-
42663: pelottamisella, että muka tällä ruotsalai- tä eri suuntia, ajatussuuntia, ole missään
42664: suutta edistetään ja sen pyrkimyksiä, vai- maassa vielä voitu valaa yhteen ainoaan
42665: kuteta mitään ainakaan kriitillisempään puolueeseen. On aivan turha yritys koet-
42666: osaan eduskuntaa. On aivan oikeudenmu- taa edes siihen pyrkiä. Eri vivahduksia
42667: kaista että ruotsalaiset saavat sen edustuk- on näissä :valtaväylissä ja nämä vivahduk-
42668: sen, mikä heille kuuluu ja myös muut yh- set on syytä säilyttää. Olen sitä mieltä
42669: teiskuntaryhmät. Meidän on lähdettävä että vahingoitetaan valtiollista elämää,
42670: tässäkin siitä että eduskunta edustaa koko jos keinotekoisesti koetetaan kurikoida ja
42671: kansaa ja uusittava vaalilaki niin että eri polkea alas ne mielipiteiden eroavaisuudet,
42672: 93
42673: 738
42674:
42675:
42676: mitkä kansassa liikkuvat. Suomen edus- maan, joilla selvästi m sen suurempaa
42677: kunnan velvollisuus on edustaa koko kan- mahdollisuutta ole. Ei tämä ole vaan teo-
42678: saa ja sen on lähdettävä myös siltä kan- reettinen olettamus. Kun on seurannut jul-
42679: nalta vaalilakikorjauksia tehtäessä että eri kista sanaa esimerkiksi parissa viime vaa-
42680: mielipiteet voivat päästä täällä esille. Mi- lissa, niin yhden ja toisen eri mielipidevir-
42681: nä en pidä mahdottomana myöskään kor- tauksen taholta on kysymystä nostettu sel-
42682: keampiasteison vaaliyhtymäsysteemin liit- laisen oman pienen vaaliliiton aikaansaa-
42683: tämistä vaalijärjcstelmäämme, mutta mi- misesta, mutta tämä kokemus, jonka olen
42684: nä en pidä sitä mahdollisena että se liite- maininnut, on siitä pidättänyt. Varmaan
42685: tään ainoastaan yksinään ja kokonaan jä- tulee niin olemaan edelleenkin. Varsin
42686: tetään huomioonottamatta se hallituksen suuresta pieniin vaaliliittoihin pirstoutu-
42687: esitys, joka koettaa saada korjausta aikaan misesta en siis . uskoisi olevan liian suurta
42688: suhteellisuuden paremmaksi toteuttamisek- vaaraa.
42689: si. Asian tällä kannalla ollessa minun täy- Edellinen puhuja jo viittasi siihen, ettei
42690: tyy yhtyä siihen että perustuslakivalio- käy myöskään laatuun suuria mielipide-
42691: kunnan ehdotus olisi hylättävä, ja kanna- virtauksia pusertaa aivan muutamaan.
42692: tan hallituksen esityksen hyväksymistä. Kieltämättä saisi parlamentaarinen toimin-
42693: ta siitä suoraviivaisuutta, jos olisi, niin-
42694: Ed. Mannermaa: Kieltämättä ovat kuin onkin ollut Englannissa, parlamenta-
42695: suunta, jota hallituksen esitys käy, ja se rismin luvatussa maassa, vuosisatojen ai-
42696: suunta, jota perustuslakivaliokunnan kana vain pari valtapuoluetta, jotka vaih-
42697: enemmistö ajaa, suuressa määrässä vastak- telivat keskenään valtiollisen vaikutuksen
42698: kaiset, niinkuin täällä jo on huomautettu. painopisteen hallussaan pitämisestä. Mutta
42699: On toisaalta kysymys todellisen suhteelli- nykyisen yhteiskunnan moninaiset ·risti-
42700: suuden suuremmasta aikaansaamisesta, riitaiset pyrkimykset ovat jo aikoja sitten
42701: toisaalta taas suurten mielipidevirtausten särkeneet sen aseman sielläkin. On tultu
42702: vallan yhä suuremmaksi kasvattamisesta. siihen, mihin kaikissa Euroopan mantereen
42703: Luonnollisesti ei ole vastausta etsittäessä, parlamenteissa, että eduskunnassa täytyy
42704: kumpaan suuntaan on lähdettävä, ainoas- riittäviä hallitusenemmistöjä saada blokki-
42705: taan harkittava sitä, mikä meidän puolue- en muodostamisen kautta, eikä auta pyrki-
42706: oloissa yhden tai toisen mielestä näyttää minen sellaiseen suoraviivaisuuteen jo vaa-
42707: tänä aikana tai lähitulevaisuudessa edulli- litoiminnassa. Se on joka tapauksessa
42708: simmalta, vaan täytyy ottaa. ja perusta- asian kulku, joka koko yleiseurooppalaisen
42709: vassa määrässä, oikeudelliset näkökohdat kehityksen mukaan näkyy välttämättö-
42710: huomioon. mältä.
42711: Nyt on tietysti myönnettävä että vaa- Siis näyttää tilanne olevan se, ettei yh-
42712: ransa sillä olisi, jos sen kautta, että pie- täältä ole vaaraa ylen suuresta pienien ryh-
42713: nemmille mielipidevirta uksille annetaan mien esiintymisestä eikä toisaalta juuri
42714: suurempi esiinpääsymahdollisuus puolue- mahdollisuuttå pusertaa olemassa olevien
42715: elämässämme, tapahtuisi huomattavaa päämielipidevirtausten väyliä yhä enem-
42716: pirstoutumista. Mielestäni kuitenkin meil- män ja enemmän yhteen. Mutta silloin
42717: le kokemus osoittaa, ettei tarvitse tätä vaa- mielestäni on hallituksen esitys parhaiten
42718: raa aivan suureksi arvioida. On jo huo- keskilinjaa kulkeva. Se antaa oikeutusta
42719: mautettu, että joku tällainen, aivan pie- ja liikuntatilaa pienemmillekin, mutta
42720: nenä erillisenä vaaliliittona esiintynyt tuottaa, kuten toivon voivani pian tässä
42721: mielipidevirtaus on ollut, mutta kokemus- sanoa, myös suuremmille mielipidevirtauk-
42722: han on järjestään ollut se, että tuollaisen sille etuja, jotka eivät ole tähän saakka
42723: yhden tai kahden edustajan ryhmän, sikäli tulleet vielä keskustelussa oikein esiin.
42724: kuin sellaista ryhmäksi voi sanoa, kuiten- Perustuslakivaliokunnan mietinnön kan-
42725: kin itse eduskunnassa täytyy liittyä jo- taa vastaan tältä katsomuskannalta, johon
42726: honkuhun laajempaan, sitä lähinnä olevaan olen perusteissa viitannut, on varsin paljon
42727: mielipidevirtaukseen. Osaavat ihmiset sen huomauttamista.
42728: johtopäätöksen vetää jo vaalitoiminnassa, Ensinnäkin on yleisesti tunnettu jo siltä
42729: etteivät ryhdy aivan suuressa määrässä ajalta kuin 1905 ja 1906, viimeisillä sää-
42730: sellaisia mielipiteitä eri puolueiksi luo- tyvaltiopäivillä, nykyinen suhteellinen
42731: Laki edustajavaaleista. 739
42732:
42733:
42734: vaalitapamme otettiin käytäntöön, että niin ehdokassijoja enemmän, kuin mitä vaali-
42735: sanottu d'Hontin sääntö, jonka mukaan piiri saa lähettää. Mutta siten poistuu var-
42736: suhteellisessa vaalitavassamme äänet vai- sinaisin syy, joka on tähän saakka estänyt
42737: kuttavat ja lasketaan, itsessään suosii suu- suurempien vaaliliittojen keskinäisen yhty-
42738: ria mielipidevirtauksia pienten rinnalla, ja misen eri vaalipiireissä. Ei enää, jos lain-
42739: tämä suosittu asema tulee olemaan sitä pa- säännös tulee sellaiseksi, tarvitse pelätä,
42740: rempi, mitä suurempi suhteellisesti joku että suurikaan mielipideryhmä yhtyessään
42741: puolue äänimäärinensä on. Täytyy kysyä, vaaliliittoon toisen kanssa tulee, äänestä-
42742: onko syytä ajaa asia siihen, että tämä kiel- jäin ehkä siirtyessä suuressakin määrässä
42743: tämätön kohtuuttomuus suurenisi, niinkuin sen puolelle, menettämään siinä vaalipii-
42744: se suurenisi perustuslakivaliokunnan mie- rissä ehdokassijoja. Niinmuodoin antaa
42745: tinnön ehdotuksen mukaan. todella hallituksen esitys suuriHekin mieli-
42746: On tietysti kieltämätöntä, että lähtö- pidevirtauksille sellaista lisäetua entisen
42747: kohta hallituksen esitykselle on ollut se lisäksi, että se tekee osaltaan tarpeetto-
42748: ruotsalaisessa väestöaineksessa esiintyvä maksi sen, mitä perustuslakivaliokunnan
42749: pyrkimys, että se saisi haravoiduksi ko- enemmistö ehdotuksellaan on tarkoittanut.
42750: koon kaikki äänensä koko maassa, siis Sitten vielä hallituksen esitys antaa it-
42751: myös niistä vaalipiireistä, joissa ei ole toi- sessään suuriliekin mielipivirtauksille tuon,
42752: voa yhtäkään edustajaa saada. Mutta siinä että niitten hajaäänet eri vaalipiireissä ei-
42753: pyrkimyksessä mielestäni ei ensinkään ole vät mene hukkaan. Myönnettäköön kyllä,
42754: mitään väärää eikä arvotonta, niin etteikö että se etu on pienille mielipidevirtauk-
42755: sitä voisi hyvin ottaa lähtökohdaksi tällai- sille isompi kuin suurille. Sillä jos joku
42756: selle lainsäädäntömuutokselle. Mutta edel- puolue on saanut vaalipiirissä 4 tai 5 tai
42757: leen, jos tällainen mahdollisuus tulee, vaik- 6 edustajasijaa, niin ei sille ole enää niin
42758: kapa ruotsalaiselle puolueelle, niin se itses- suuri vahinko, jos siltä jää hajaääniä yli
42759: sään on ainoastansa luonnollinen vasta- sen; mutta jos pieneltä mielipidevirtauk-
42760: paino sille suositulle asemalle, minkä suh- selta, joka on ehkä saanut yhden edustajan,
42761: teellinen vaalitapamme luonteensa mukaan menee lähes toisen äänimäärä hukkaan,
42762: antaa hyvin suurille mielipidevirtauksille. niin se on suhteellisesti paljon suurempi
42763: Ja tämä näkökohta antaa hallituksen esi- vahinko. Myönnettäköön, että tähän näh-
42764: tykselle oikeutusta, joka ulottuu korkeam- den pienemmille mielipidevirtauksille etu
42765: malle ja kauvemmaksi, kuin yhden tai toi- hallituksen esityksessä on vähän suurempi,
42766: sen mielipidevirtauksen vaatimusten huo- mutta ei missään tapauksessa niin paljon
42767: mioon ottaminen. Yleensä tämä esitys tyy- suurempi, että isot, muuten eräällä tavalla
42768: dyttää oikeuden ja kohtuuden vaatimuksia, suositussa asemassa olevat mielipidevir-
42769: mitä vaalitapamme suhteellisuuteen tulee, taukset tulisivat sen kautta sorretuiksi.
42770: niin hyvin suuriin kuin pieniin mielipide- Lopuksi tahdon mainita yksityisen valit-
42771: virtauksiin nähden niiden keskinäisissä si.ian asemasta, millainen se tulisi ole-
42772: edustusmahdollisuuksissa. Siis on todelli- maan, jos perustuslakivaliokunnan enem-
42773: nen tällä hallituksen esityksellä asiallinen mistön kanta menisi lävitse. Onhan tun-
42774: pohja paljon sivu sen lähtökohdan, josta se nettua, että yksityiset valitsijat tuntevat
42775: nyt lähtenyt on. meidän monimutkaisissa suhteellisissa vaa-
42776: Mitä sitten tulee suurten puolueitten leissamme suuressa määrässä olevansa puo-
42777: vaaliliittojen keskinäiseen liittymiseen vie- luejohdon määrättävissä. Se henkilökoh-
42778: lä korkeamman asteen vaaliliitoiksi, niin tainen suhde valitsijan ja edusmiesehdok-
42779: on huomattava, mikä vielä ei keskustelussa kaan välillä, joka joka tapauksessa olisi
42780: ole tullut painostetuksi, että hallituksen suotava, on suuressa määrässä saavutta-
42781: esitys antaa tähän nähden paljon suurem- mattomissa jo nykyisen vaalitavan mukaan.
42782: pia mahdollisuuksia, kuin mitä tähän Jos nyt vielä tehtäisiin eri vaaliliittojen
42783: saakka on ollut. Tähän saakkahan on ol- keskisiä yhtymiä, niin siirtyisi yksityisen
42784: lut niin, ettei yhdelläkään vaaliliitolla ole valitsijan ääni ties minne saakka. Halli-
42785: saanut olla suurempaa määrää edustajaeh- tuksen esityksen mukaan se edes pysäh-
42786: dokkaita, kuin mitä vaalipiiri saa edustajia tyisi omaan varsinaiseen puolueeseen. Pe-
42787: eduskuntaan lähettää. Hallituksen esityk- rustuslakivaliokunnan kannan mukaan ääni
42788: sen 25 §:n mukaan voi vaaliliitossa olla 1/3 vms1 siirtyä hyvin paljon kauemmaksi.
42789: 740 Perjantain:a 1•0 !P· ma•rr.askuuota.
42790:
42791: Tämä riip-puminen puoluejohdosta, tämä för resten, åtminstone för närvarande, då
42792: henkilökohtaisen vaikutuksen vähyys on vi äro 25 här på högra sidan och en -på
42793: aivan varmaan yhtenä syynä siihen, että vänstra sidan, äro vi så starkt re-presen-
42794: nimenomaan vakavan, ajattelevan kansan- terade, som vi kunna vara, vi äro t. o. m.,
42795: aineksen -piireissä osanotto valtiollisiin vaa- såsom rdgsm. Kivilinna anmärkte, över-
42796: leihimme on siksi laimea, kuin se on, ja representerade, om vi utgå ifrån att den
42797: kuulee vaalien aikana liikkuessaan tätä svenska representationen här skall vara
42798: huomautusta kyllä. Perustuslakivaliokun- lika stark som den svenska befolkningen i
42799: nan kanta ei suinkaan terveeseen suuntaan förhållande till den finska. Men jag ber
42800: kehittäisi oloja tähänkään nähden. att få uppmärksamgöra rdgsm. Kivilinna
42801: Kaikista näistä syistä -pidän hallituksen på att, om vi äro överrepresenterade här,
42802: esitystä siihen määrään parempana kuin så är denna överrepresentation icke, såsom
42803: perustuslakivaliokunnan mietintöä, että han sade, oförtjänt, utan den beror helt en-
42804: suositan puolestani suurelle valiokunnalle kelt därpå, att vi ha visat ett större poli-
42805: ensimäisen vastalauseen ponnen mukaan, tiskt intresse, ivrigare deltagit i valen än
42806: mihin olen yhtynyt, tätä hallituksen esi- de andra partierna, och dessutom där-på,
42807: tystä hyväksyttäväksi. att i Österbotten, i Vasa läns norra och
42808: södra valkretsar, och i Nyland svenskarna
42809: äro det starkaste partiet. Om vi sålunda
42810: Ed. Schauman: Denna debatt, som blivit överrepresenterade, så är detta en
42811: ju egentligen borde vara en remissdebatt premie på grund av större -politiskt in-
42812: för stora utskottet, har genom rdgsm. Ryö- tresse från vår sida och på grund av att
42813: mäs och rdgsm. Kivilinnas andragande fått vi äro det starkaste -partiet i vissa valkret-
42814: en delvis annan karaktär, och jag anser ·sar, d. v. s. vi ha fått just en sådan
42815: mig -på grund av dessa re-presentanters ut- premie, som rdgsm. Kivilinna och rdgsm.
42816: talanden berättigad att taga till ordet, ehu- Rvömä anse att de starkaste partierna
42817: ru jag ju egentligen icke borde göra det, borde få, när det gäller hela landet. Att
42818: då jag har tillfälle att i stora utskottet tala om ,,oförtjänt värdestegring", ett gan-
42819: deltaga i frågans behandling. ska misslyckat uttryck i detta samman-
42820: Det var särskilt ett yttrande av rdgsm. hang, är således absolut oriktigt, när det
42821: Kivilinna, som tvang mig att begära ordet. gäller den svenska representationen.
42822: Rdgsm. Kivilinna sade, att detta förslag, Kravet -på en ändring av vallagen i det
42823: regeringens -proposition, är frams-prunget av syfte, som regeringens proposition innebär,
42824: ett utpressningsförsök ifrån det svenska uppbäres för övrigt numera icke endast -på
42825: folkpartiets sida. Om något uttryck har svenskt håll. Här har t. ex. rdgsm. V en-
42826: blivit oriktigt använt, så är det uttrycket nola, med sådan värme och med ett sådant
42827: ,utpressning" i detta srummanhang. Vad temperament som man icke är van vid att
42828: som här fordras från svenskt håll, det är finna hos honom, tagit till orda för refor-
42829: ju endast en enkel rättvisa, ingenting an- men, och jag ber endast att få uttala min
42830: nat än att de svenskar, som tillhöra val- fägnad över, att en gång befinna mig i
42831: kretsar, där inga svenska kandidatlistor samma båt som han.
42832: kunna uppställas, skola få rösta -på svenska Emellertid vill jag icke för min del be-
42833: kandidater utanför sin valkrets. Rdgsm. strida, att icke utskottets förslag också
42834: Ryömä och rdgsm. Kivilinna däremot vilja har sina förtjänster. Ur svensk vänster-
42835: tvinga dessa att rösta, låt oss säga, på synpunkt är detta förslag ett gott förslag,
42836: finska samlings-partiets kandida ter. V ar- om det kombineras med regeringens -pro-
42837: för skola de tvingas att rösta på ett -parti, position. För den grupp, som kallar sig
42838: som de icke vilja rösta på? J ag ber till- Svenska vänstern, har det med den nuva-
42839: lika att få u-p-pmärksamgöra båda de re- rande vallagen varit svårt att göra sig gäl-
42840: presentanter, mot vilka jag nu har riktat lande. Ett eget valförbund, som sedan får
42841: mig, på att det icke heller är i syfte att bjlda ett valförbund av högre ordning med
42842: öka numerären för svenska folk-partiet, som övriga svenska gru-p-per, skulle göra väns-
42843: man på svenskt håll är angelägen om den- tern större rä ttvisa. Men som sagt, denna
42844: na ändring av vallagen. Styrkan s-pelar anordning bör kombineras med den, som är
42845: ju icke någon roll för oss, vi komma all- föreslagen i regeringens -proposition, och
42846: tid att vara ett litet minoritetsparti, och något hinder för en sådan kombination kan
42847: Laki edustajavaaleista. 741
42848:
42849:
42850: jag-, åtminstone i sakens nuvarande skede, skall kunna kombineras med den av reg-e-
42851: icke finna. ringen föreslag-na ändring-en och sålunda
42852: J ag- tror således icke alls att utskottets alla parter kunna känna sig- tillfreds-
42853: förslag- kommer att leda till det som rdgsm. ställda.
42854: Ryömä trodde, nämligen att svenska folk-
42855: partiet i sin helhet och finska samling-s- Ed. Pennanen: Nykyistä vaalilakia
42856: partiet skulle sammansluta sig- till ett val- on pidetty puutteellisena siinä suhteessa,
42857: förbund av hög-re ordning-. Detta kommer että se jättää käyttämättömäksi osan an-
42858: icke att inträffa, nog- komma valförbun- netuita ääniä joko sillä tavalla, että anne-
42859: den, så läng-e vi hava tvenne befolkning-ar, tut äänet eri vaalipiireissä eivät riitä edus-
42860: tvenne nationaliteter i detta land, ämlå att tajan valitsemiseen tarvittavaan äänimää-
42861: delvis basera sig- på nationell g-rund. Över- rään, tai sitten tulee ylijäämä-ääniä, jotka
42862: huvudtaget anser jag rdg-sm. Ryömäs an- eivät myöskään voi vaikuttaa tulokseen.
42863: drag-ande särdeles doktrinärt och konstruk- Tällaiseen äänten hukkaan joutumiseen
42864: tivt. Han trodde sig med den av honom vaikuttaa tietysti osaltaan sekin, että, ku-
42865: förordade vallagsändringen åstadkomma en ten täällä on jo eräässä edellisessä lausun-
42866: formlig- revolution i partiförhållandena. · nossa huomautettu, meidän suhteellinen
42867: Han trodde att det skulle bli möjlig-t att vaalijärjestelmämme ei ole kaikessa suh-
42868: lätt åstadkomma en reg-ering- genom att de teessa aivan oikeudenmukainen. Mutta
42869: starka partierna skulle få större inflytan- käsittääkseni siihen suurimpana syynä on
42870: de. Det föll mig- in, att vi just stå mitt se, että maamme on pirstottu ehkä liian-
42871: uti en reg-eringskris eller kanske nu änt- kin moneen vaalipiiriin, joissa jokaisessa
42872: lig-en vid slutet av en sådan, utan att det tapahtuu aina suurempi tai pienempi ään-
42873: starkaste partiet i denna kammare bidra- ten hukka. Molemmat nämä tavallaan
42874: g-it till att lösa krisen. Det ser således vastakkaiset ehdotukset, esilläolevat halli-
42875: icke ut som om de starkare partierna vore tuksen esitys ja perustuslakivaliokunnan
42876: särskilt kapabla, när det g-äller att kom- ehdotus, koettavat kumpikin korjata tätä
42877: ma ur en reg-ering-skris. Och jag- kan icke vaalijärjestelmässämme esiintyvää epäkoh-
42878: tänka mig, att, om ett valförbund av taa. Minä katson, että ne siinä suhtees-
42879: hög-re ordning- emellan socialdemokrater sa ovat sukua toisilleen ja pyrkivät sa-
42880: och kommunister skulle komma till stånd, maan päämäärään: äänten mahdollisim-
42881: reg-ering-sfråg-or skulle kunna lösas lättare man tarkkaan käytäntöönottamiseen vaa-
42882: än nu. Jag- tror att rdg-sm. Vennola hade lin tuloksia määrättäessä. Mutta nämä eri
42883: fullkomlig-t rätt, då han g-anska skarpt na- ehdotukset nvrkivät samaan päämäärään
42884: g-elfor med rdg-sm. Ryömäs andrag-ande, kumminkin eri tavalla. Hallituksen esi-
42885: som verklig-en var svagt i flera avseenden. tyshän, kuten täällä on jo huomautettu,
42886: Om man ställer sig- på den ståndpunkt pyrkii tähän tulokseen siten, että eri puo-
42887: som rdgsm. Ryömä, så kommer man slut- lueet, suuremmat tai pienemmät, ei yk-
42888: lig-en därhän - och jag- vill icke säga sistään ruotsalainen puolue mutta myöskin
42889: att detta i och för sig- vore alldeles orik- suomalaiset puolueet, ei yksistään porva-
42890: tig-t - att det vore lycklig-ast om vi icke rilliset, vaan myöskin sosialistiset vasem-
42891: hade någ-on proportionalitet alls vid de mistopuolueet voisivat koota eri vaalipii-
42892: politiska valen, utan majoritetsval. Det reissä esiintyvät liika-äänensä yhteen ja
42893: är kombinationen av parlamentarism och siten vaikuttaa kokonaistulokseen. Perus-
42894: proportionella val som framkallar reg-e- tuslakivaliokunnan ehdotus pyrkii tähän
42895: ring-skriser icke blott här utan även i an- äänten kokoamiseen sillä tavalla, että eri
42896: dra länder. Rdg-sm. Ryömä hade således puolueet samassa vaalipiirissä voisivat pa-
42897: bort tag-a steget ut och föreslå att vi skul- remmin kuin tähän asti liittyä yhteen
42898: le lämna det proportionella valsystemet och vaalitoimintaan ja siten yhteenlaskea,' koo-
42899: överg-å till enmans-valkretsar, men därhän ta mahdollisesti muuten hukkaan menneet
42900: g-ick han icke, ty det lär stå i det social- äänensä.
42901: demokratiska partiprog-rammet, att pro- Kun minä katselen asiaa puhtaasti käy-
42902: portionella val omfattas av partiet. tännön kannalta, niin minusta näyttää
42903: J ag- hoppas således för min del, att den- kaikin puolin suotavammalta hyväksyä
42904: na fråg-a skall lösas på ett sådant sätt, tässä suhteessa hallituksen esitys. Ol-
42905: att den av utskottet förordade ändring-en koonpa sukulaisuussuhteet ja hengenhei-
42906: 742
42907:
42908:
42909: molaisuus kahden eri puolueen kesken mi- niin suuret, ettei missään tapauksessa tah-
42910: tenkä syvällinen tahansa, niin joitakin dottaisi antaa ääniä toisten hyväksi, niin
42911: vivahduksiahan kumminkin eri puolueiden silloinhan on parasta pysyä pois sellaisesta
42912: välillä on tietysti olemassa ja kyllä minä vaaliliitosta ja keskittää äänensä oman
42913: puolestani soisin ääneni, jos se olisi muu- puolueensa kesken :rruahdollisimman yhteen,
42914: ten hukkaan joutumassa, sentään oman johon hallituksen esitys tarjoo tällä ta-
42915: puolueen edustajalle, vaikkakin tuo edus- valla tilaisuuden. Minusta on oikeastaan
42916: ta.ia olisi toisessa vaalipiirissä, kuin mah- tässä asiassa turha puhua enempää suur-
42917: dollisesti jollekin ehkä läheisellekin hen- ten kun pienten puolueiden edusta, enem-
42918: genheimolaiselle omassa vaalipiirissä, joka män ruotsalaisen kuin suomalaisten puolu-
42919: kumminkin kuuluu toiseen puolueeseen ja eiden edusta. Jokaisella on aivan yhtä hy ..
42920: jonka kanssa siis meillä on enemmän tai vä tilaisuus koota äänensä mahdollisimman
42921: vähemmän erilaiset katsantokannat. Tästä tarkkaan hallituksenkin esityksen mukai-
42922: yksinkertaisesta syystä minä pidän parem- sesti. Minä suositan siis hallituksen esi-
42923: pana kannattaa hallituksen esitystä, kun tystä suuren valiokunnan käsittelyn poh-
42924: se sen lisäksi myöskin kieltämättä parem- jaksi, kun ei liene mahdollisuutta edes
42925: min toteuttaa sitä suhteellisuutta, johon olettaakaan sitä, että molemmat nämä eh-
42926: meidän vaalilakimme kumminkin nojaa, dotukset voitaisiin ainakaan nyt noin yks-
42927: sanottakoon sen tarkoituksenmukaisuu- kaks sulattaa yhteen. 11Enä myönnän, että
42928: desta mitä tahansa. Mutta eihän tässä lie- aivan ulkopuolella mahdollisuuksien se ei
42929: nekään tarkoitus pyrkiä mihinkään uuteen olisi, mutta niin syvälle käypä vaalilain-
42930: vaali.iärjestelmään, .ia siis on parasta kum- muutos edellyttäisi joka tapauksessa pe-
42931: minkin korjata sitä järjestelmää, mikä on rinpohjaisempaa ja lähempää harkintaa,
42932: olemassa .ia mikä on vaalilakimme pohja- kuin mitä eduskunnalla lienee tilaisuus
42933: na. 111inä myönnän sen, että jos on aja- sille omata.
42934: teltavissa jossakin vaalipiirissä yhteistoi-
42935: mintaa eri puolueiden välillä, niin nykyi- Ed. Voionmaa: Kun minä Tulenhei-
42936: nen vaalilaki tuottaa siihen kyllä koko mon valiokunnan jäsenenä tätä asiaa val-
42937: lailla vaaliteknillisiä vaikeuksia. Ei ole misteltaessa olen ollut toisella kannalla,
42938: niinkään helppoa tosiaan laskea, kuinka kuin se, jonka perustuslakivaliokunta nyt
42939: tuossa vaaliliitossa kumpaisenkin puolueen on omaksunut, täytyy minun muutamalla
42940: käy. On vaikeata asettaa ehdokkaita juuri sanalla puolustaa kantaani.
42941: tarpeeksi, on vaikeata keskittää äänet juuri Tämän vuoden valtiolliset vaa11t eivät
42942: niille, joille ne olisivat keskitettävät. Joko varmaankaan ole käyneet kaikkien puolu-
42943: tulee ääniä hajotetuksi liian monelle, tai eiden ja puoluemiesten tahdon ja toiveiden
42944: tulee ne keskitetyksi liian paljon yhdelle mukaisesti. Minä luulen, että pettymykset
42945: tai kahdelle, ja sillä tavalla joutuu kär- ovat varsinkin eräille puolueille olleet
42946: simään vahingon. Mutta jos nyt niin asia melkoisen suuret. Mutta minä luulen
42947: on, kuin ed. Kivilinna täällä aikaisem- myös, ettei tässä auta, vaikka kuinkakin
42948: massa lausunnossaan huomautti, että suku- yritettäisiin jollakulla vaalilailla tai muil-
42949: laisuussuhteet esimerkiksi keskustassa ve- la eduskunnan hyväksymillä määräyksillä
42950: tävät jotenkin lähelle toisiaan, niin mi- järjestää ja holhota Suomen kansan mieli-
42951: nusta vahinko on silloin verrattain koh- piteitä. Ne kulkevat .ia muodostuvat omia
42952: tuullinen, jos esimerkiksi maalaisliittolai- uriansa. Mielipiteiden muodostus ja puo-
42953: nen joutuisi antamaan ääniä edistysmieli- luemuodostus tapahtuu aivan riippumatta
42954: selle tai edistysmielinen maalaisliittolaisel- eduskunnasta, ja eduskunnan tehtävänä mi-
42955: le. Tästä syystä ja kun yleensä täytyy nun mielestäni ei ole mitään muuta kuin
42956: asettua sille kannalle, että yhteinen vaali- koreasti palvella Suomen kansan vapaita
42957: toiminta eri puolueiden kesken tietää enem- mielipiteitä ja koettaa oikeudenmukaisesti
42958: män tai vähemmän sukulaisuutta myöskin antaa niiden tulla esille. Se kai lienee
42959: mielipiteissä, niin minun mielestäni ei ole koko eduskunnallisen järjestelmän perus-
42960: niin suurta haittaa silloin, jos aivan tark- kivi ja kuuluu parlamentarismin aakkosiin.
42961: koia laskelmia eri puolueiden välisestä Minusta siis puhe sellainen, että koetettai-
42962: suhteesta ei voidakaan vaalilain nykyisellä siin jollakulla vaalijärjestelmällä nyt vai-
42963: kannalla ollessa toimittaa. Jos taasen ris- kuttaa isälEsesti .ia holhoovasti sellaisten
42964: tiriidat kahden eri puolueen välillä ovat ja sellaisten puolueiden muodostamiseen,
42965: Laki edustajavaaleista. 743
42966:
42967:
42968: suurten tai pienten puolueiden muodosta- yhtenä piirinä, mutta hallituksen esittä-
42969: miseen, ei ole parlamentarista puhetta. massa vaaliuudistuksessahan ei olekaan
42970: Niissä oloissa, joissa me nyt olemme, on tarkoitus, että 200 edustajaa valittaisiin
42971: suhteellinen vaalitapa juurtunut meidän ikäänkuin koko maa olisi yhtenä vaalipii-
42972: maahamme. Se on mahdollista että se rinä, vaan että ainoastaan 20 edustajaa tu-
42973: ei ole kaikkein paras vaalitapa, mutta lisi sillä tapaa valituksi, jotenka tietysti ei
42974: se tyydyttää suuressa määrin Suomen voi tulla kysymykseenkään, että kolme
42975: valtiollisen kansan oikeudentunnetta päät- paikkaa olisi menetetty vaan matemaatti-
42976: täen siitä että sitä niin halusta on sesti laskien vain kymmenesosa näistä
42977: otettu käytäntöön ei ainoastaan valtiolli- kolmesta edustajanpaikasta. Jos se va-
42978: sissa ja kunnallisissa vaaleissa, vaan vie- l•inko on sitten niin suuri, että puolueiden
42979: läpä erityisten korporatsionien ja kollegioi- sen mukaan tarvitsee määrätä kantansa,
42980: den sisällisissä asioissa. Silloin ei nähdäk- sitä minä en tiedä. Suomen sosialistinen
42981: seni voi tulla muuta kysymykseen, kuin työväenpuolue olisi saanut kolme paikkaa
42982: että olisi tämä järjestelmä koetettava saada enemmän kuin sillä nyt on, mutta se on
42983: niin hyvin kuin mahdollista täyttämään kummallinen puolue siihen nähden, että se
42984: tarkoituksensa. Perustuslakivaliokunta itse vastustaa ei ainoastaan oikeutettua vaali-
42985: myöntää, että hallituksen. esitys paremmin reformia, vaan omaa kasvamistaankin, se
42986: kuin nyk;yinen vaalilaki toteuttaa suh- ei halua oikeudenmukaisuudella päästä
42987: teellisuusperiaatteen. Ja kun meillä suh- eteenpäin, niinkuin sillä tällä kertaa olisi
42988: teellisuusperiaate on kansan oikeudentun- ollut mahdollisuus päästä. (Vasemmis-
42989: non yleensä hyväksymä meidän valtiollisen tosta: Liika on liikaa.) Kansallinen ko-
42990: edustajalaitoksemme pohjaksi, niin minun koomuspuolue olisi voittanut yhden paikan,
42991: mielestäni tämä myönnytys, jonka perus- edistyspuolue kolme. Maalaisliitto olisi
42992: tuslakivaliokunta tekee, oikeastaan sisältää menettänyt neljä paikkaa. Mutta vaikka-
42993: itsetuomion perustuslakivaliokunnan omas- kin muutoksia olisi tapahtunut, jos koko
42994: ta työstä. maa olisi ollut yhtenä vaalipiirinä, niin
42995: Mutta on mahdollista, että käytännölli- onhan päivänselvää, että niin suuria muu-
42996: nen nuolue- ia valtiollinen elämä on sellai- toksia ei olisi voinut tapahtua, jos ei 200,
42997: nen, että hallituksen esittämästä vaalilain vaan ainoastaan 20 edustajaa olisi ollut
42998: muutoksAsta katsotaan olevan vahinkoa valittuna ikäänkuin koko maa olisi ollut
42999: sille. Sehän on tietty, että valtiollinen yhtenä vaalipiirinä. Siis minä en näe, että
43000: elämä on taistelua ja että puolueiden, jotka tämä uuden vaalitavan käytäntöön ottami-
43001: ovat siinä vaikean työn kautta jonkun ase- nen tuottaisi niin suurta käytännöllistä
43002: man voineet saavuttaa, ei ole niin helppo häiriötä, että niiden, jotka nykyisiä puo-
43003: luopua saavutuksistaan. Katsotaanpa miksi lueoloja pitävät niin mallikelpoisina ja lo-
43004: tältä käytännölliseltä kannalta katsoen pullisina, kannattaisi olla levottomia.
43005: hallituksen esittämä vaalitapa muodostuu. Mitä sitten tulee siihen seikkaan, jota on
43006: Uinulla on tässä tämän vuoden vaalitulok- joskus tuotu esille, että Pohjois-Suomi jou-
43007: set laskettuna puolueiden tedellisesti saa- tuisi tämän uudistuksen kautta kärsimään
43008: vuttamien edustajapaikkojen luvun mu- vääryyttä, koska Pohjois-Suomen vaalipii-
43009: kaan ja laskettuna sen mukaan, mitenkä reissä yleensä otetaan osaa vähemmän val-
43010: paikat olisivat jakautuneet, jos koko maa tiollisiin vaaleihin kuin Etelä-Suomessa,
43011: olisi ollut yhtenä vaalipiirinä. .Ja silloin kun matkat vaalipaikalle ovat pitkät ja
43012: näemme, että ruotsalainen puolue, jonka hankalat, niin ei ole yhtä mukavaa ottaa
43013: hyväksi sanotaan tämän ehdotetun refor- osaa vaaliin, kuin Etelä-Suomessa. On sa-
43014: min tulleen esille vedetyksi, ei olisi saavut- nottu, Pohjois-Suomi joutuu kärsimään
43015: tanut yhtään paikkaa enemmän, vaikka sentähden että osa edustajanpaikkoja tulisi
43016: koko maa olisi ollut yhtenä vaalipiirinä, määrätyksi ei vaalipiirien asukasluvun
43017: eikä luultavasti olisi saanut useampaa paik- pohj[llla, vaan sen mukaan kuinka ahke-
43018: kaa, vaikka hallituksen esittämä tapa olisi rasti on otettu osaa vaaliin. 1\futta kun
43019: tullut hyväksytyksi vaalilaiksi. Muuta- tarkastamme vaalitilastoa tässä suhteessa,
43020: mat puolueet tosin olisivat jotain menettä- niin tulemme huomattavasti toisenlaisiin
43021: neet. Se puolue, johon minulla on kunnia tuloksiin. Me näemme, että tämän vuoden
43022: kuulua, olisi menettänyt kolme paikkaa, vaaleissa maan keskimäärä,laskettuna kuin-
43023: jos koko maa olisi näissä vaaleissa ollut ka suuri suhteellinen osa vaalioikeutetuista
43024: 744
43025:
43026: otti osaa vaaliin, koko maan keskimäärä jotakin korkeampaa ja vielä enemmän ar-
43027: tässä suhteessa oli 58,5 %. Huomaam- vossapidettävää senkin ylitse nim. maan
43028: me, että yläpuolella tämän keskimäärän yleiset edut ja kansan yleiset edut. Suo-
43029: olivat Oulun molemmat vaalipiirit. Ne siis men kansan valtiollinen äänioikeus on ai-
43030: todellisuudessa tämän vuoden vaaleissa oli- nakin minusta pidettävä niin suuressa ar-
43031: sivat hyötyneet niiden vaalipiirien kustan- vossa, että jokaisen vaalilain tulisi pitää
43032: nuksella, joissa prosenttimäärä oli jäänyt päämääränään tehdä mahdolliseksi kansa-
43033: maan keskimäärää alemmaksi. Niitä on laisille ja Suomen äänioikeutetuille kansa-
43034: etupäässä keskisessä Suomessa sellaisia laisille yleensä äänioikeutensa täyden ja
43035: vaalipiirejä, Viipurin läänissä, Mikkelin hyödyllisen käyttämisen ja silloin eivät
43036: läänissä ja Kuopion läänissä samoin kuin tyydytä sellaiset kyynilliset selitykset,
43037: Vaasan läänin eteläosassa, mutta Pohjois- joita täällä on kuultu, että esim. keskusta-
43038: Suomi, se on minun silmääni pistänyt, ei puolueet voivat äänestää toinen toistansa
43039: olisi joutunut tässä suhteessa kärsimään ja tai että ruotsalainen puolue äänestäköön
43040: samoin voidaan sanoa, että Pohjois-Suomi kokoomuspuoluetta j. n. e. Sellaisia mieli-
43041: ei myöskään 1919 vuoden vaaleissa olisi piteitä minä pidän valtiolEsesti valistu-
43042: joutunut kärsimään. 1917 vuoden vaaleis- mattomina. Kuta enemmän ihmiset val-
43043: sa Oulun vaalipiirit jäivät hiukkasen ala- tiollisesti sivistyvät, ja minä luulen, että
43044: puolelle maan yleisen keskimäärän. Puhe Suomen kansa kulkee sinne päin, sitä enem-
43045: siitä, että Pohjois-Suomi ja erityisesti Ou- män he panevat arvoa vaalioikeudelleen,
43046: lun lääni joutuisi tämän järjestelmän kaut- ymmärtävät sen suuren arvon ja tahtovat
43047: ta kärsimään vääryyttä, ei siis pidä paik- sitä käyttää vakaumuksensa mukaan. Ja
43048: kaansa. Jos joskus tulisi kelirikka ja m ui- siitähän jokainen puolue hyötyy, että se
43049: ta sellaisia esteitä, jotka vaikenttaisivat saa sellaisia äänestäjiä, jotka vakaumuk-
43050: osanottoa vaaliin nimenomaan Pohjois-Suo- sestaan kannattavat sitä eikä sellaisia
43051: messa, niin uskaltaisin huomauttaa, että äänestäjiä, joita erityisellä vaalitempulla,
43052: emme ole ihan ilman keinoja, joilla voidaan vaalilain py kälillä koetetaan pakottaa ole-
43053: osanotto vaaleihin saada silloinkin helpote- maan yhdessä ja toimimaan joukkona eli
43054: tuksi. Voidaanhan sinne pohjoiseen perus- laumana. Niin minä ajattelen asiaa ja
43055: taa useampia vaalipaikkoja ja miksikä e1 senvuoksi minusta on huomiota ansaitseva
43056: voida pyrkiä siihenkin, että äänestys tulee jokainen parannusehdotus, joka voi vaali-
43057: meidän maassamme vaikkapa pakolliseksi, lakia tehdä oikeudenmukaisemmaksi. Minä
43058: niinkuin se muutamissa maissa on, ja vaik- luulen, että tällä perustuksella on verrat-
43059: kapa vielä sillä tavalla järjestetyksi, että tain luja seistä.
43060: äänet käydään hakemassa kotoa, joten ei Suuria toiveitahan minulla tosin ei ole,
43061: tarvitse juosta vaalipaikalle; muutamissa että asia saisi näillä valtiopäivillä suotui-
43062: seuduissa maailmassa näet on asia järjes- san ratkaisun, mutta minä luulen, että jos
43063: tetty sillä tavoin. se kaatuu, niin se eteenpäin kuitenkin kaa-
43064: En kumminkaan myönnä ratkaisevaa tuu. Minusta olisi tärkeätä kuitenkin, että
43065: merkitystä näille käytännöllisille seikoille. tässä mielestäni moraalisessa asiassa saa-
43066: Koko tämä asia ei käytännöllisessä elä- taisiin eduskunnassa moraalinen voitto, niin
43067: mässä oikeastaan muutu sinne eikä tänne että eduskunnan enmmistö kuitenkin aset-
43068: tämän reformin kautta. Tällä ei ole näh- tuisi sille kannalle, joka sisältäisi oikeamie-
43069: däkseni niin erittäin suurta käytännöllistä lisyyden meidän kansamme ja kansalais-
43070: merkitystä. Sillä on ennen kaikkea peri- ten valtiollista äänioikeutta kohtaan. Kuu-
43071: aatteellinen merkitys. Ja siltä kannalta lee kyllä sanottavan, että ehdotetun paran-
43072: katsottuna, jolle kannalle olemme oikeute- nuksen kautta meidän maahan muodostuu
43073: tut asettumaan sitäkin enemmän kuin tässä sellaisia ,Nuupalan puolueita" ja että sil-
43074: ei mitään käytännöllistä vahinkoa mille- loin tulee hyvin pimeitä edustajia tänne
43075: kään puolueelle tapahdu, periaatteellisylta meidän eduskuntaamme. Minä luulen kui-
43076: kannalta on minusta jyrkästi vastustettava tenkin, että meidän kansamme valtiollinen
43077: sellaisia pyrkimyksiä, että estetään järke- elämä, ainakin sen kansanvaltaisten aines-
43078: vää ja oikeaa vaalireformia sellaisilla syil- ten kansanvaltainen elämä, ei ole kehitty-
43079: lft kuin perustuslakivaliokunta on tehnyt. mässä siihen päin, vaan se on kehittymässä
43080: Minä katson nim., että joskin puolue-edut valtiolliseen valistukseen päin niin, että
43081: ovat korkeat ja arvossapidettävät, meillä on valtiollinen valistus kasvaa ja että kansa-
43082: Laki edustajavaaleista. 745
43083:
43084: laiset yhä suuremmassa määrässä osaavat käydäkseen kiinni mmun puheeseeni, kun
43085: ;Qikein ja oikeaa kansanvaltaista tarkoi- otin esimerkiksi Liettuan eduskunnan.
43086: tusta varten käyttää äänioikeuttansa. Ja Kyllä sen tiesin, ettei meillä tule olemaan
43087: senvuoksi minä en voi antaa mitään arvoa esim. mitään Lettgallian puoluetta, mutta
43088: niille väitteille, jotka vastustavat vaalilain minä osoitin vain, että tämä on se toinen
43089: parannusta sillä perustuksella muka, että äärimmäisyys, johon tullaan, jos puhutaan
43090: 'kaikenlaiset pienet puolueet ja muut saisi- vain siitä, että jokaisella kansalaisella
43091: vat enemmän edustajia. Kuten sanottu maassa tulee olla tilaisuus saada oma edus-
43092: meidän asiamme ei ole holhota äänestäjiä taja eduskuntaan eikä muka tarvitse ollen-
43093: tässä maassa, vaan palvella heitä ja toi- kaan millään tavalla sovelluttaa mielipi-
43094: mittaa asiat niin, että äänestäjät oikein ja teitään toisten suurempien ryhmien mieli-
43095: hyvin voisivat äänioikeuttansa käyttää. piteiden mukaan ja ettei se suinkaan ole
43096: Minä toivon, että ihmeitä tekevässä suu- mikään terveellinen suunta, vaan että päin-
43097: ressa valiokunnassa se ihme tapahtuisi täs- vastoin on terveellisempää pyrkiä siihen,
43098: säkin asiassa, että oikeampi järjestelmä että kansalaiset jo yleisessä elämässä ha-
43099: saisi hyväksymisen ja että eduskunnan kevat lähekkäin olevia kansalaisia ja sillä
43100: enemmistö lopullisesti asettuisi tässä tavalla muodostavat suurempia aateyhty-
43101: asiassa sille kannalle, jolle täytyy myöntää miä, joilla sitten todellakin on myös vai-
43102: periaatteellinen oikeus, se on hallituksen kutusvaltaa eduskuntaelämässä. Ed. Ven-
43103: ·€sityksen kannalle. nola myöskin teki loogillisen virheen. Hän
43104: nimittäin koko ajan polemisoi tätä minun
43105: Ed. R yö mä: Ed. Voionmaan lausunto lausuntoani vastaan ja sitten hän rupesi
43106: sai minut lopullisesti vakuutetuksi siitä, kumminkin luettelemaan esimerkiksi min-
43107: että tämä muutos on tarpeeton. Hän nim. kälaisia ryhmiä tänne voi muodostua. Teol-
43108: numeroilla esitti, että uudella suunnitel- lisuusmiehet voivat muodostaa oman ryh-
43109: lulla muutoksella ei olisi mitään käytän- mänsä, kauppiaat toisen j. n. e., ja sitten
43110: nöllistä merkitystä, vaan että puoluesuh- hän sanoi, että myös joku yksityinen hen-
43111: teet tulisivat olemaan verrattain samat kilö voi koota ympärilleen kannattajia j.
43112: kuin vanhankin vaalilain mukaan. Siitä n. e. Jos edustaja Vennola ei toivakaan
43113: huolimatta hän kuitenkin ehdottaa tätä hy- 20 puoluetta, niin kuitenkin häämöittää
43114: vin kompliseerattua muutosta nykyiseen hänellä epämääräinen kaaos yksityisiä pie-
43115: vaalilakiin. Muutos tulisi siis aiheutta- niä ryhmiä, joita vastaan hän kuitenkin
43116: maan ne epäkohdat, joista perustuslakiva- suurella paatoksella puhui. Samaa sanoi-
43117: liokunnan mietinnössä mainitaan, mutta ei sin ed. V oionmaalle. Hänkään ei usko,
43118: kuitenkaan tuottaisi mitään käytännöllisiä mutta kumminkin puhuu semmoisten ku-
43119: tuloksia voimasuhteisiin nähden eduskun- vitelmien puolesta, joilla ei ole tuskin käy-
43120: nassa. Minä luulen, että jo tästäkin syystä tännöllistä mahdollisuutta, mutta 'joita var-
43121: on tarpeetonta lähteä tällaisella uudella ten ei myöskään tarvitse vaalilakia tehdä,
43122: pohjalla toimimaan. Niinkuin minä jo äs- kun ne eivät ole myöskään miksikään hyö-
43123: ken lausuin, emme me koskaan saavuta dyksi. Ne muutokset taas, jotka on tehnyt
43124: ihan absoluuttista suhteellisuutta. Vaikka perustuslakivaliokunta vaalilakiin, ovat
43125: niinkin toimittaisiin, kuin hallituksen esi- käytännöllisen tarpeen vaatimia. Ne tah-
43126: tyksessä ehdotetaan, niin aina siinä taas tovat toteuttaa jo nykyäänkin ajatelluu
43127: jäisi joukko ääniä käyttämättä. Siinäkin mahdollisuuden, että nimittäin aateyhty-
43128: tulee riita siitä, valitaanko 15 edustajaa, mät voivat vapaasti tehdä liittoj·a keske-
43129: 20 edustajaa, vaiko 30 tai 50 edustajaa tuon naan. Nyt se on jotenkin täydellisesti ra-
43130: jälkijaoituksen kautta. Vasta sitä mukaa joitettua teknillisistä syistä, niin että se
43131: kuin tuo luku lähenee lukua 200, tulee suh- siis ainoastaan käytännössä tekee mahdolli-
43132: teellisuus pttremmin tyydytettyä. Ehdo- seksi nykyisen vaalilain ajatuksen, mutta
43133: t-ettu luku 20 on yksi askel tällä tiellä, ei millään tavalla sitä asiallisesti muuta.
43134: mutta ei merkitse suinkaan mitään lopul- Minä luulen, että meidän tällä tavalla on
43135: lista tulosta, jollaista ei saavutetakaan. syytä pysyä entisen suhteellisuuden poh-
43136: Kun käytännöllinen tulos muutoksesta on jalla, joka tyydyttää, kuten sanottu, käy-
43137: niin niukka, on vaikea ymmärtää minkä- tännöllistä tarkoitusta, joskaan ei mate-
43138: tähden tällaista oikeusperiaatetta niin ko- maattista, - jota ei mikään suhteellisuus
43139: 'Vin kll!ill'arretaan. Ed. Vennola täällä otti koskaan tule toteuttamaan, - eikä tule
43140: 94
43141: 746
43142:
43143:
43144: lähteä tältä toiselle epämääräiselle poh- asemaansa. Ja vaikka tämä kysymys ei
43145: jalle, mutta tulee sen sijasta järjestää asia sitä nyt niin suuresti toteuta, niin on se
43146: niin, että eri ryhmät voivat vaaleissa yh- kumminkin askel siihen suuntaan. Se
43147: tyä niin paljon kuin ne sitä haluavat tehdä. seikka, että tässä on mukana myöskin kai-
43148: Ed. Schauman näyttää ottaneen loukkaan- kista taantumuksellisimmat voimat, antaa
43149: tuakseen, kun puhuin ruotsalaisen puolueen ymmärtää, että tässä kysymyksessä rat-
43150: ja kokoomuspuolueen yhtymisestä vaa- sastetaan kansanvaltaisuudella ja tarkoite-
43151: leissa. No, jos ed. Schauman ei tahdo seu- taan jotain aivan toista.
43152: rata siinä mukana, niin hänellähän aina on Täällä ovat jo huomauttaneet - edusta-
43153: vasemmalla puolueita, joihinka voi liittyä. jat Kivilinna .ia Ryömä- niistä näkökoh-
43154: Mutta sittenkin olen sillä kannalla, että dista, joille perustuslakivaliokunnan mie-
43155: kielikysymys sella;isenaan on liian heikko tintö rakentuu ja jolta näkökannalta perus-
43156: pohja minkään puolueen koossapysymi- tuslakivaliokunnan enemmistö on asioita
43157: seksi. Kyllä ne ovat taloudelliset, poliitti- katsellut. Minä tahtoisin vain lisäksi huo-
43158: set ja muut kysymykset, jotka tulevat mauttaa, että yhteiskunnallisessa elämässä
43159: määrääviksi ja kielikysymys jää silloin määräävät joukkoliikkeet, jotka muodostu..
43160: toiseen sijaan. Se on jo vasemmistossa, vat taloudellisten lakien mukaan ja ne kei-
43161: kuten jo äsken lausuin, käytännössä toteu- notekoiset suunnat tai virtaukset, joita
43162: tettu, ja maalaisliitto, kuten myöskin lau- silloin tällöin muodostuu, ovat tuomitut
43163: suin, on myöskin seurannut meidän esi- häviöön. Ja eduskunnan ei ole syytä aset-
43164: merkkiä, ja minä luulen että se tulee myös taa vaalilakia sellaiseksi, joka antaa mah-
43165: jatkumaan kautta linjojen poliittisen ja ta- dollisuuden tällaisiin keinotekoisiin vir-
43166: loudellisen kehityksen mukana. tauksiin ja niiden syntymiseen.
43167: Ed. Voionmaa ihmetteli täällä sitä, että
43168: Ed. Hj. Mäkinen: Täällä on herättä- työväenpuolueen taholta ei asetuta kannat-
43169: nyt suurta vastustusta perustuslakivalio- tamaan hallituksen ehdotusta. Hän sanoi,
43170: kunnan enemmistön kanta tähän vaalila- että me vastustamme omaH, kasvamistam-
43171: kiin nähden. Erityisesti minua ihmetyt- me. Ei puolue siitä kasva, jos vaalilaki
43172: tää se, että eräiden porvarillisten vastusta- on minkälainen tahansa ja se että meidän
43173: jain taholta on täällä tämän kysymyksen puolueemme olisi viime vaaleissa saanut 3
43174: yhteydessä ryhdytty opettamaan kansan- edustajaa enemmän, ei se varsin suurta
43175: valtaisuutta ja ryhdytty taistelemaan kan- merkitse. Meidän tehtävämme on ajaa
43176: sanvallan puolesta. Jospa te olisitte kai- koko työväenluokan etua ja sen historial-
43177: kissa kysymyksissä niin kansanvaltaisia! lista tehtävää uuden yhteiskuntajärjestyk-
43178: Minä luulen että tässä maa;ssa tapahtuu ja sen syntymiseksi, ja siksi me emme asetu-
43179: on tapahtunut asioita, joissa olisi voitu kaan miksikään lahkoksi, vaan koko työ-
43180: osoittaa kansanvaltaisuutta ja ryhtyä ·sen väenluokan etuja ajamaan ja siksi me
43181: puolesta taistelemaan, jos vain olisi siihen emme katsele tätä asiaa niin ahtaalta näkö-
43182: ollut halua. Mutta sitä ei ole ollut, ja minä kulmalta.
43183: luulen, että kun täällä joudutaan todella Pääasiassa näistä syistä, joista olen ly-
43184: kansanvaltaisten kysymysten eteen, niin hyesti huomauttanut, me, työväenpuolueen
43185: siltä porvarilliselta taholta jolta nyt kan- eduskuntaryhmän jäsenet perustuslaki-
43186: sanvaltaisuutta ajetaan, siltä taholta tul- valiokunnassa olemme asettuneet kannatta-
43187: laan aina vastustamaan todellista kansan- maan tätä perustuslakivaliokunnan enem-
43188: valtaisuutta ja sensuuntaisia pyrkimyksiä. mistön kantaa.
43189: Mutta se kansanvaltaisuus, jota porvaristo
43190: tämän kysymyksen yhteydessä on alkanut Ed. V o i o n m a a: Minä tahdon lyhy-
43191: harrastaa, ei perustukaan todelliseen kan- esti mainita, että minä en suinkaan vas-
43192: sanvaltaisuuden harrastukseen eikä sen tusta niitäkään ehdotuksia, joita perustus-
43193: E-teenpäin viemiseen, vaan se perustuu nii- lakivaliokunta on tehnyt, vaikka minun
43194: den n. s. kansanvaltaisten voimien hajoit- mielestäni ensin olisi saatava hyväksytyksi
43195: tamiseen, jotka ovat astuneet valtiollisessa hallituksen ehdottamat parannukset ja nii-
43196: elämässä silloin tällöin taantumuksen toi- den jälkeen voivat nämä tulla otetuiksi
43197: menpiteiden tielle. Saada tähän maahan mukaan.
43198: muodostetuksi monta eri suuntaa katsoo Mitä sitten tulee viimeisen puhujan
43199: porvaristo sen avulla vahvistavansa omaa huomautukseen, niin tahtoisin vain kysyä
43200: Suomen ja Saks,an välinen taloude,lllinen: S'Oipimms. 747
43201:
43202: häneltä, tahtooko hän väittää ~itä, että Det kan hända, att den svenska befolk-
43203: vaalilain parannusta ei voi käyttää kan- ningen av denna förändring kommer att
43204: sanvallan hyväksi ja että se vain tulee hava en viss fördel, men den har då denna
43205: muodostumaan taantumuksen hyväksi. Mi- fördel helt och hållet av något, .som står i
43206: nä väitän, että se on hyvin tärkeätä kan- full överensstämmelse med rättvisa och bil-
43207: sanvallan kannalta, ja siltä kannalta yk- lighet, och mot detta borde icke någon in-
43208: sinomaan minä ajattelen ehdotettua vaa- vändning kunna göras.
43209: lilain parannusta. Se antaa itsetietoiselle
43210: työväelle enemmän mahdollisuuksia kuin Ed. J u u t i l a i n e n: Minä olen halli-
43211: ennen oman mielipiteensä mukaan ottaa tuksen esityksen kannalla, joka selviää sii-
43212: osaa yhteiseen kansanvaltaiseen työhön, täkin, että olen yhtynyt perustuslakivalio-
43213: ja minä luulen että siitä lopulta tulee ole- kunnan puheenjohtajan kirjoittamaan vas-
43214: maan kansanvallalle ja sosialismille tässä talauseeseen. Perustuslakivaliokunnan pu-
43215: maassa enimmän hyötyä. heenjohtaja on jo mielestäni tuonut esiin ne
43216: perusteet, joiden nojalla minäkin yhdyn
43217: Ed. von Born: Då man velat göra gäl- hallituksen esitystä kannattamaan. Täällä
43218: lande, att den av regeringen föreslagna för- on huomautettu, että nämä suuret yhtymät
43219: ändringen i vallagen skulle vara egnad att voivat sitten ottaa mukaansa pienemmät
43220: befrämja uppkomsten av en mängd små vaaliliitot. Mutta kuka sen sanoo, että ne
43221: partigrupper inom riksdagen, tror jag att ottavat mukaansa. Päinvastoin todennä-
43222: man i själva verket icke gjort klart för sig, köisesti tulisi käymään niin, että suurem-
43223: viiken möjlighet den föreslagna reformen mat vaaliliitot eivät ottaisikaan pienempiä
43224: faktiskt erbjuder dylika grupper att göra yhteisiin vaaliliittoihin ja sen nojalla tämä
43225: sig gällande i högre grad än förut. Om uudistus ei merkitsisi käytännössä mitään.
43226: man granskar saken, skall man finna, att Minä haluaisin, että vaalilakiin saataisiin
43227: denna möjlighet faktiskt är rätt liten. En- sellainen muutos, että kun nykyisien vaa-
43228: ligt förslaget skola tjugo av riksdagsman- lien järjestäminen on pääasiassa piiriko-
43229: daten bliva s. k. rörliga mandat, som skola kouksen asia, vaalilaki oikeuttaisi valit-
43230: fördelas mellan de olika partierna i propor- sijat sivuuttamaankin nämä piirikokoukset
43231: tion till vars och ens totala röststyrka i lan-
43232: det. Om vi antaga, att den vid riksdags- Keskustelu julistetaan päättyneeksi.
43233: val avgivna röstsumman för samtliga par-
43234: tier i landet är omkring en miljon, så skall Asian ensimäinen käsittely julistetaan
43235: alltså, för att ett parti skall kunna bliva päättyneeksi ja mietintö lähetetään suu-
43236: delaktigt av något utav dessa rörliga tjugo r e e n v a l i o k u n t a a n.
43237: mandat, detta parti förfoga över åtminstone
43238: en tjugondedel av totala röstsumman för 9) Ehdotus llhllksi eräiden Suomen ja Saksan
43239: landet, alltså åtminstone 50,000 röster. En- välisen taloudellisen sopimuksen säännöksien
43240: dast om partiet har 50,000 röster samman- hyväksymisestä.
43241: lagt i landet, kan det få ett av dessa tjugo
43242: mandat, eljes icke. Men har ett parti att Hallituksen esityksen n:o 12 johdosta
43243: förfoga över 50,000 röster i landet, har det laadittu ulkoasiainvaliokunnan mietintö
43244: i regeln också redan möjlighet att i icke n:o 3 esitellään mainitun lainsäätämisasian
43245: ringa mån bli delaktigt av de fasta man- e n s i m ä i s t ä k ä s i t t e 1 y ä varten.
43246: daten, och behöver således icke enbart
43247: trygga sig till en sådan för_ändring, som i Ensi mä i ne n varapuhemies:
43248: regeringens proposition är föreslagen. Med Esitellään ensimäiseen käsittelyyn halli-
43249: andra ord: den av regeringen föreslagna re- tuksen esitykseen sisältyvä lakiehdotus.
43250: formen kommer enligt min uppfattning på Ulkoasiainvaliokunnan mietinnössä oleva
43251: intet sätt att befordra uppkomsten av nya ensimäinen ponsi esitellään lakiehdotuksen
43252: partigrupper, men vad den 'kommer att kolmannen käsittelyn yhteydessä.
43253: åstadkomma, är en rättvis utjämning mel-
43254: lan de olika partierna av riksdagsmandaten Puheenvuoroja ei haluta.
43255: i proportion till deras verkliga styrka och
43256: deras deltagande i valet. Keskustelu julistetaan päättyneeksi.
43257: 74R
43258:
43259:
43260: Asian ensimäinen käsittely julistetaan sä, jonka oppimiseen ei kaikissa paikoissa
43261: päättyneeksi ja mietintö lähetetään suu- tarvita edes kahta viikkoa. Monet työ-
43262: r e e n v a l i o k u n t a a n. alat ovat niin yksinkertaisia, työnjaon
43263: kautta tulevat niin yksinkertaisiksi, että
43264: tuommoinen pitkä oppiaika on tarpeeton
43265: ja tähän asti on tultu hyvästi toimeen
43266: E n s i m ä i ne n varapuhemies: sillä järjestelmällä, mikä on vallinnut. Ei
43267: Nyt esitellään 7 :s asia päiväjärjestyksessä ole ollut mitään pakkoa tehdä oppisopi-
43268: ehdotus oppisopimuslaiksi.
43269: muksia semmoisilla aloilla, joissa ne ovat
43270: tarpeettomia. Nyt tässä kuitenkin tahdo-
43271: taan vetää tuo pakkosopimus kaikkeen
43272: 7) Ehdotus oppisopimuslaiksi. suurteollisuuteen ja erilaisiin yrityksiin,
43273: joissa työjako tekee tuommoisen oppiajan
43274: Esitellään suuren valiokunnan mietintö tarpeettomaksi. Minä en tiedä mihinkä
43275: n:o 14 ja otetaan toi se en k ä s i t te- tällä pyritään. Tahdotaan pyrkiä kai jon-
43276: 1 y y n siinä sekä työväenasiainvaliokun- kinlaiseen orjajärjestelmään. Tehdään työ-
43277: nan mietinnössä n:o 1 valmistelevasti käsi- alat semmoisiksi, että niillä nuori työnte-
43278: telty hallituksen esitys n:o 11, joka sisäl- kijä ei saa muuten työtä kuin sitoutu-
43279: tää yllämainitun lakiehdotuksen. malla vähintäin kahdeksi vuodeksi saman
43280: työnantajan palvelukseen. Ei se kuiten-
43281: Ensimäinen varapuhemies: kaan semmoinen, joka suurteollisuudessa
43282: Ensin sallitaan yleiskeskustelu, sen jälkeen työskentelee, ole pystyvä sitten käsiamma-
43283: eduskunta siirtyy yksityiskohtaiseen kä- teissa työhön jos hän niille aloille jou-
43284: sittelyyn. tuisi. Tähän kohtaan on erinäisissä käsi-
43285: työnharjoittajapiireissä kiinnitetty erittäin
43286: suurta huomiota ja sanottu, että työväen-
43287: Yilel1sh1eskustruu: asiainvaliokunnan ehdotus muka on sem-
43288: moinen, että se vapauttaa suurteollisuuden
43289: Ed. Paasi vuori: Tämä lakiehdotus harjoittajat ammattikasvatuksesta. Eivät
43290: ei ole suuressa valiokunnassa tullut vähää- suinkaan suurteollisuudenharjoittajat tä-
43291: kään paremmaksi kuin mitä se oli työväen- mänkään ehdotuksen mukaan pysty val-
43292: asiainvaliokunnan ehdotuksessa. Päinvas- mistamaan työntekijöitä käsiammatteihin.
43293: toin on tähän lakiehdotukseen tehty muu- Semmoinen työläinen, joka on esim. jal-
43294: tamia huomattavia huononnuksia. Sellai- kinetehtaassa työssä, jossa työnjako on hy-
43295: sena pidän ensimäiseen pykälään, ensimäi- vin pitkälle kehittynyt - ennenkuin yksi
43296: seen kappaleeseen tehtyä muutosta. Työ- jalkine saadaan valmiiksi, menee se 80-90
43297: väenasiainvaliokunnassa hallituksen esitys työntekijän käden lävitse - jos tämmöinen
43298: tässä kohden tuli muutetuksi niiden harvo- työntekijä joutuisi suutarinverstaaseen työ-
43299: jen teollisuusmiesten avulla, joita täällä hön, jossa hänen pitäisi alusta loppuun
43300: eduskunnassa on, nimittäin ed. Andersonin tehdä jalkine, niin siitä ei tulisikaan mi-
43301: avulla. Hän vapaamielisenä teollisuuden- tään, joten käsityönharjoittajat eivät kui-
43302: harjoittajana, samoin kuin mekin, katsoi tenkaan pääsisi tässä siihen tarkoitukseen,
43303: tätä asiaa siltä kannalta, että oppilassopi- mihinkä he näyttävät pyrkivän, että suur-
43304: muksia ei voida tehdä, ja jos niitä tehdään, teollisuuden harjoittajat opettaisivat työn-
43305: niin niillä ei ole mitään merkitystä, suur- tekijöitä myös käsiammatteihin. Tämä
43306: teollisuus-aloilla. Suurteollisuudessa, jossa kohta oli työväenasiainvaliokunnan ehdo-
43307: on pitkälle kehittynyt työjako, koneellinen tuksessa mielestäni paljon paremmin, kuin
43308: työskentely, niin semmoisilla työaloilla op- mitä se on suuren valiokunnan ehdotuk-
43309: pilaan sitominen kolmeksi ja neljäksi sessa. Samalta taholta on ilmoitettu siinä
43310: vuodeksi saman työnantajan luokse sa- painetussa lentolehdessä, mikä on eduskun-
43311: maa työtä tekemään, on aivan kohtuu- nan jäsenille jaettu, ettei mitään semmoista
43312: tonta. Sillä tuo työläinen uhraa kolme sääntöä ole olemassa, mihinkä 2 §:ssä tässä
43313: vuotta aikaansa, suuren valiokunnan eh- laissa viitataan, nim. että tätä pakollista
43314: dotuksen mukaan neljäkin vuotta ai- oppisopimusta sovellutetaan semmoisille
43315: kaansa tuommoisessa yksinkertaisessa työs- aloille, missä sääntönä on, että sen oppimi-
43316: {)ippisotpimuslaik:i. 749
43317:
43318:
43319: seen vaaditaan vähintäin 2 vuoden aika. sanomaan tästä laista, kun tätä pakolli-
43320: Semmoista sääntöä ei ole ollenkaan ole- sena ryhdytään toteuttamaan, etenkin sem-
43321: ma"ssa, vaan vastaisuudessa aiotaan sem- moisilla aloilla, joissa tuollaiset pakolliset
43322: moista kehittää. Koko tämä juttu, millä 2-vuotiset a 4-vuotiset sopimukset ovat tar-
43323: alalla tämä pakollinen oppisopimus olisi peettomia.
43324: voimassa, perustuu kokonaan niihin am- Yksityiskohtaisessa keskustelussa tulen
43325: mattioppilaslautakuntiin ja niitten mieli- tekemään niitä muutosehdotuksia tähän la-
43326: valtaan, joita tämän lakiehdotuksen mu- kiin, joita työväenasiainvaliokunnan mie-
43327: kaan olisi asetettava. Merkillistä on tässä tintöön liitetyssä vastalauseessa jo on eh-
43328: suuren valiokunnan ehdotuksessa, että en- dotettu.
43329: simäisessä lukemisessa tämä 1 §:n 2 mo-
43330: mentti oli tullut poistetuksi, missä kun- Yleiskeskustelu julistetaan päättyneeksi.
43331: nallisten työnvälitystoimistojen hallinnot
43332: asetetaan oppilaslautakunniksi. Tämä mo- E n s i mä i ne n v a rapu h e m i e s:
43333: mentti oli poistettu, mutta toisessa luke- Eduskunta siirtyy yksityiskohtaiseen kä-
43334: misessa otettu siihen takaisin. Kuinka pit- sittelyyn.
43335: källe näillä työnvälitystoimistoilla sitten
43336: päästään tässä asiassa. Niitä on 21 kau- 1 §.
43337: pungissa näitä kunnallisia työnvälitystoi- Keskustelu:
43338: mistoja, mutta 17 kaupungissa ei ole kun-
43339: nallista työnvälitystoimistoa, ja yhdessä Ed. A a 1 t o: En tahtonut käyttää yleis-
43340: maalaiskunnassa ja yhdessä taajaväkisessä keskustelussa puheenvuoroa, kun tämän en-
43341: yhdyskunnassa. Yhdessäkään kauppalassa simäisen pykälän yhteydessä voi melkein
43342: eikä esikaupungissa sellaista ei ole. Näillä sanoa sen, mitä pääasiassa tästä laista yli-
43343: työnvälitystoimistoilla tosiaan, .ios tätä la- malkaan on sanottavaa. Tämän lain 1 §, sel-
43344: kia aiotaan käytännössä toteuttaa muual- laisena kuin se suuressa valiokunnassa nyt
43345: lakin kuin noissa 21 kaupungissa, ei pit- on laadittu, antaa aiheen otaksua, että täs-
43346: källe päästä, joten koko tuon 2 momentin tä laista ei ole tarkoitettukaan yksinomaan
43347: säilyttäminen tässä on aivan tarpeeton. oppisopimuslakia, vaan että tämän lain
43348: Yhtähyvin voisi säätää tässä, että jokai- suojassa on tarkoitettu saattaa aikaan laki,
43349: sessa kunnassa, missä on edellytyksiä am- jonka mukaan suurteollisuuslaitoksissa voi-
43350: mattiopetukselle, on asetettava erityinen daan vissillä tavalla käyttää alaikäistä
43351: oppilaslautakunta, ja pyyhkiä pois nuo työväkeä oppisopimuksen nimellä työhön,
43352: työnvälitystoimistot, sillä ne ovat kerta jossa muuten ei mitään erikoista oppia voi-
43353: kaikkiaan toisella tavalla kokoonpannut, taisi antaa. Tiedetäänhän, että meillä on
43354: kuin mitä ammattiopetus edellyttäisi. Ne- verrattain vähän suurteollisuuslaitoksia,
43355: hän ovat kokoonpannut silmälläpitäen työn- ioissa ei voi tulla mikään sellainen oppiaika
43356: välitystä eikä ammattiopetusta, ja ellei kysymykseen kuin tämä laki säätää. Näin
43357: näillä ammattioppilaslautakunnilla ole ollen kun on siis aivan tarpeetonta, että
43358: asiantuntemusta ja harrastusta ammatti- tämä laki sellaisenaan ulotetaan niin laa-
43359: opetuksessa, niin koko tällä lailla ei tule jaksi, että sitä voidaan ihan kaikilla aloilla
43360: olemaan mitään merkitystä, sillä näistä käyttää, sellaisillakin aloilla, joissa, kuten
43361: lautakunnista ja niitten mielipiteistä tä- sanoin, ei voi tulla kysymykseen minkään
43362: män lain arvo tulee riippumaan. erikoisen oppisopimuksen tekeminen, mi-
43363: Muuten minä olisin mielelläni nähnyt, nusta olisi syytä siinä kohden tätä ~akia
43364: että tämä laki olisi laadittu vapaaehtoisuu- hiukan rajoittaa. Sentähden minä ehdo-
43365: den perusteella eikä pakollisten sopimusten. tankin, että 1 § :n 1 momentti saisi sen sa-
43366: Tästä tulee sel.lainen laki, joka otetaan työ- namuodon, mikä sillä on työväenasiainva-
43367: läisten piireissä vastaan aivan samoilla tun- liokunnan mietinnössä.
43368: teilla, kuin on otettu tuo laki työsäännöstä, Myöskin minä tahdon huomauttaa 1 §:n
43369: josta laki täällä viime keväänä hyväksyt- 2 momentista, vaikka ed. Paasivuori siitä
43370: tiin. Nyt työnantajatkin jo sanovat siitä jo huomauttikin. Työnvälitystoimistot
43371: laista, että parempi olisi ollut, ettei sitä meillä ei ole pantu kokoon sellaista tarkoi-
43372: olisi ollenkaan säädettykään ja tehty pa- tusta silmälläpitäen, joka tulisi ammatti-
43373: kolllseksi, ja samaa, minä luulen, tullaan oppilaslautakunnan tehtäväksi. Ammatti-
43374: 750 Perjantaina .10 p. 1marra1Skuuta.
43375:
43376: oppilaslautakunnan tulee jo tämän lain mu- ammattitarkastajat, niin vastauksena näillä
43377: kaan olla pariteettisesti kokoonpantu. Sen lakimiehillä on ollut, että sitä maaherra
43378: jäsenistä täytyy olla sama määrä sekä ei voi. Nyt ovat suuressa valiokunnassa
43379: työntekijäin että työnantajain edustajia. olevat lakimiehet tulkinneet kyllä, että
43380: Mutta meillä ei ole välttämätöntä työnvä- tässä tapauksessa voidaan kääntyä maa-
43381: litystoimiston johtokunnan olla samalla ta- herran puoleen ja maaherra voi pakottaa
43382: valla kokoonpantu, Nehän pannaan ko- kunnan valtuustot valitsemaan nämä am-
43383: koon vallan toista tarkoitusta silmälläpi- mattioppilaslautakunnat. Minä en käsitä,
43384: täen ja toisia tehtäviä varten. Jos nyt tah- mitenkä se tässä tapauksessa voisi olla
43385: dotaan tämmöisestä 01Jpisopimuslaista saa- mahdollista, koska porvarillisten lakimies-
43386: da jotakin hyötyä, niin minkä tähden asete- ten väitteiden mukaan ei se kuitenkaan
43387: taan sen valvonta sellaisen elimen tehtä- olisi ollut toisessa aivan samanluontoisessa
43388: väksi, joka ei sitä varten ole asetettu ja tapauksessa mahdollista. Näyttää olevan
43389: joka kokoonpanoon nähden ei täytä niitä niin, että tätäkin kysymystä voidaan tul-
43390: vaatimuksia, joita laki ammattioppilaslauta- kita aina sen mukaan kuin se katsotaan
43391: kunnista asettaa. Lisäksi on suuri valio- kullakin eri kerralla tarpeelliseksi vissien
43392: kunta vielä tehnyt erään muutoksen työ- päämäärien lä piajamiseksi.
43393: väenasiainvaliokunnan mietintöön, mikäli Kun minulla siis on sangen suuri syy
43394: se koskee 1 § :n 2 momenttia. Suuri valio- epäillä, että jos tämän lain 1 § :n 2 mo-
43395: kunta on poistanut sen osan lopusta, jossa mentti säädetään siinä muodossa, kuin se
43396: säädetään, millä tavalla siinä tapauksessa, nyt on suuren valiokunnan mietinnössä,
43397: että asianomainen kunnanvaltuusto ei va- niin siitä tulee laki, jolla ei itse asiassa
43398: litse ammattioppilaslautakuntaa, ammatti- tule olemaan käytännössä mitään merki-
43399: oppilaslautakunta silloin kokoonpannaan. tystä. Tämähän on yksi niitä lakeja, joka
43400: Omasta puolestani minusta nyt ei se ole minun käsittääkseni olisi säädettävä siten,
43401: niinkään vaarallista, mutta juuri se mää- että se tyydyttäisi molempia puolia. Tämä
43402: räys tekee kuitenkin kokonaan tämän lain ei ole sellainen laki, vaikka siihen pantai-
43403: merkityksettömäksi. Voi olla, että jossakin siin kuinka ankaria säädöksiä työnantajain
43404: kunnassa, jossa tarvittaisiin ammattioppi- eduksi, että sillä voitaisiin pakottaa ke-
43405: laslautakuntaa, on olemassa kunnan val- tään työntekijää asettamaan lapsiaan op-
43406: tuusto, joka ei sitä valitse. Millä lailla pa- piin, eikä sillä liioin voida pakottaa ke-
43407: kotetaan kunta silloin täyttämään lain tään ryhtymään oppiin, tekemään oppiso-
43408: määräyksen? Millä lailla se pakotetaan va- pimusta, se voi tapahtua korkeintaan vain
43409: litsem:aan silloin ammattioppilaslautakun- siinä tapauksessa, että lapsella on sellai-
43410: nan? Eräältä taholta on väitetty, että lai- nen holhooja, joka ei välitä oppilaan
43411: minlyönnistä voidaan valittaa asianomaisel- eduista. ,Jos siis laki tulee sellainen, joka
43412: le maaherralle .ia maaherra sen vallan no- ei tyydytä työntekijöitä, mutta kyllä työn-
43413: jalla, mikä hänellä kunnallisissa asioissa on, antajia, niin seurauksena tulee olemaan se,
43414: voi määrätä kunnanvaltuuston asettam:aan ettei kukaan tee oppilassopimusta ja laki
43415: ammattioppilaslautakunnan. Mutta mmLt .1ää silloin joka tapauksessa paperilaiksi.
43416: tahdon huomauttaa, että tähän saakka ovat l\Enä pyydän siis ehdottaa tällä perusteel-
43417: eräät hyvin pätevät lakimiehet tulkinneet ·la, että suuren valiokunnan 1 § :n 2 mo-
43418: maaherran valtaa eräässä toisessa, mutta mentti saisi seuraavan sanamuodon:
43419: kumminkin aivan samanluontoisessa ky- , ,Amma ttioppilasla u ta kunnan paikkakun-
43420: symyksessä siten, että maaherralla ei sel- nalle asettamisesta päättää kunnanval-
43421: lais~ssa tapauksessa olisi valtaa. Kun tuusto taikka, milloin tämä asettamisen
43422: meillä aikoinaan on säädetty laki kunnalli- laiminlyö, vaikka tarve sitä vaatisi,
43423: sesta ammattientarkastuksesta, mutta kun- kauppa- ja teollisuushallitus kunnanval-
43424: nan valtuustot useimmilla seuduilla eivät tuustoa kuultuaan". Voidaan sanoa, että
43425: ole tämän lain muka'an valinneet kunnalli- snna syntyy vaikeuksia kauppa- ja
43426: sia ammattien tarkastajia, niin on tiedus- teollisuushallitukselle siinä tapauksessa,
43427: teltu päteviltä helsinkiläisiltä porvarilli- että joku kunta on uppiniskainen eikä va-
43428: silta lakimiehiltä, voiko siinä tapauksessa litse ammattioppilaslautakuntaa ja että
43429: kääntyä valituksella maaherran puoleen, silloin kauppa- ja teollisuushallitukselle
43430: jotta maaherra pakoittaisi asianomaisen tulisi vaikeuksia valita ammattioppilas-
43431: kunnan valitsemaan nämä lain määräämät : lautakunta niitä pariteettisia näkökohtia
43432: 751
43433:
43434: silmällä pitäen, mitä tämän lain mukaan dottomat sovelluttaa näillä aloilla. Mutta
43435: ·on otettava huomioon ammattioppilaslau- siitä huolimatta, vaikka jo 54 vuotta taka-
43436: takuntia valitessa. Mutta minä en luule perin on osoittautunut epäkäytännölliseksi
43437: siitä tulevan vaikeuksia. Siinä tapauk- ammattikunta-aikuiset säädökset, niin tah-
43438: sessa, että kunta on uppiniskainen eikä dottaisiin tässä vielä uudestaan kokeilla
43439: halua asettaa tätä ammattioppilaslauta- sellaisilla säädöksillä, jotka ovat osottau-
43440: kuntaa, voi kauppa- ja teollisuushallitus tuneet mahdottomiksi. Nämä säädökset
43441: kääntyä esityksellä sekä teollisuudenhar- kumottiin silloin pääasiassa siitä syystä,
43442: joittajain että työntekijäin järjestöjen puo- että oli toteutunut työnjako jo manufak-
43443: leen ja pyytää näitä asettamaan siinä ta- tuuriteollisuudessa ja että oli myöhemmin
43444: pauksessa ehdokkaita, jotka kauppa- ja siirrytty koneteollisuuteen, jossa ammatti-
43445: teollisuushallitus valitsee ja nimittää taito saavutettiin muutamassa kuukaudessa
43446: asianomaisen lautakunnan jäseniksi. Joka j. n. e. Mitkä syyt nyt sitten pakottaisi-
43447: tapauksessa silloin pääsemme ainakin sii- vat teollisuudenharjoittajat uudestaan sää-
43448: hen, että saadaan ammattioppilaslautakun- tämään lakia, että näillä teollisuusaloilla
43449: nat, jotka pannaan kokoon juuri niitä nä- lähdettäisiin sovellu ttamaan oppilas.sopi-
43450: kökohtia silmällä pitäen, joita ammattikas- muslakia ja mikä on se syy, joka on ai-
43451: vatus vaatii, ja jotta ei myöskään voitaisi heuttanut sopimuksen käsiteollisuuden ja
43452: ajatella sitä, että kunta, jossa välttämät- suurteollisuuden harjoittajain välillä, että
43453: tömästi tarvitaan ammattioppilaslautakun- ne ovat olleet valmiit tämän ajatuksen
43454: taa, ei jätä tuota valitsematta, jossa ta- taakse siirtymään? Minä en löydä muuta
43455: pauksessa lakia ei voitaisi siihen kuntaan vastausta kuin sen, että tämän lain avulla
43456: sovelluttaa, koska sitä voidaan sovelluttaa koetetaan saada halpaa työvoimaa, että
43457: ainoastaan siihen, missä on olemassa am- kysymys ei ole ammattitaidon kohottami-
43458: mattioppilasla u ta kunta. sesta, vaan halvan työvoiman saamisesta
43459: teollisuudenharjoittajille. Tätä pyrkimystä
43460: Ed. B r y g g a r i: Kun mielestäni tä- jos aiotaan sisällyttää lakiin, eivät työläis-
43461: män ensimäisen pykälän sisältö ratkaisee ten edustajat tule tätä lakia hyväksymään.
43462: työläisten suhtautumisen tähän lakiin, niin Tehdasteollisuudessa on hyvin vaikea lain
43463: pyysin puheenvuoron tuodakseni esiin ne määräyksiä valvoa edes ammattientarkas-
43464: käsitteet, sen lisäksi vielä, mitä täällä ed. tajan ja ammattioppilaslautakunnan, mutta
43465: Aalto jo ensimäisessä pykälässä huo- vielä huonompi on lain valvonta, jos am-
43466: mautti. Erikoisesti haluaisin kiinnittää mattioppilaslautakunta on siinä muodossa
43467: huomiota pykälän 1 momenttiin. Suuri kokoonpantu, kuin se tämän lain 2 momen-
43468: valiokunta on palautunut ensimäisessä tissa edellytetään. Onhan se tulkinnasta
43469: momentissa hallituksen esityksen kannalle, riippuva missä tarvitaan ammatin oppimi-
43470: joka mielestäni tekee tämän lain mahdot- seen vähintään kaksi vuotta. On tultu ha-
43471: tomaksi hyväksyä, jos siinä muodossa vaitsemaan, että kaikkia niitä lakeja, joita
43472: eduskunta tulee sen hyväksymään. Halli- kyetään helposti kiertämään, tullaan käyt-
43473: tuksen ehdotuksessa ja suuren valiokunnan tämään pääoman etujen palvelukseen ja
43474: päätöksessä ehdotetaan, että tätä lakia ulo- minä en epäile, etteikö myöskin tultaisi
43475: tettaisiin sekä käsiteollisuus- että tehdas- tämän lain alaiseksi tulkitsemaan sellaisia
43476: teollisuusaloille ilman rajoitusta. Sen työaloja, .JOISSa ei varsinaisesti kahden
43477: :kirjasen sisällössä, mikä on eduskunnan jä- vuoden ammattioppimisaikaa tulla tarvit-
43478: senille jaettu Suomen teollisuusvaltuus- semaan. Minä ehdotan, että pykälän 1 mo-
43479: kunnan keskuskomitean puolesta, kiinnitet- mentissa palataan työväenasiainvaliokun-
43480: tiin myöskin erikoista huomiota juuri tä- nan mietinnön kannalle, että tätä lakia so-
43481: hän kohtaan, joten täytyy tehdä itsellensä velletaan tehdasteollisuusliikkeisiin nähden
43482: selväksi, mistä syystä tahdotaan tätä ainoastaan silloin, jos siellä tulee kysy-
43483: lakia ulottaa suurteollisuuden alalle, ja mykseen käsityötä koskeva ammattitaito.
43484: onko se niillä aloilla mahdollista käytän- Pitäisin tämän rajoituksen välttämättömä-
43485: nössä toteuttaa. Ennen kaikkea täytyy nä, jos ei tahdota tätä lakia tehdä mahdot-
43486: palauttaa mieliin, 1minkä tähden on aikui- tomaksi hyväksyä. Pyydän, että edustajat
43487: sempia ammattikuntasäädöksiä kumottu. palauttaisivat mieleensä, mitenkä pienestä
43488: Ne ovat kumotut sen tähden, että nuo pitkä- merkityksestä muutoin olisi tämä laki, jos
43489: aikaiset oppisopimusajat ovat olleet mah- nimittäin ei tätä aijota väärinkäyttää.
43490: 752
43491:
43492: Suomen senaatin asettaman komitean mie- Pidän edullisempana sitä, ettei tämä.
43493: tinnön n:o 1 1912 liitteenä olevan tilaston laki tule saamaan niin kiinteätä muotoa tai
43494: mukaan oli oppilaita .olemassa vuosina sellaista pakollista kahlehtimisluonnetta
43495: 1900-1909, oppisopimuksia 17 ammatin kuin tämän lain myöhemmät pykälät osat-
43496: alana, ainoastaan 171 ja vv. 1885-1909 tavat. Luulen, ettei täällä eduskunnassa
43497: välisenä aikana 12 ammatin alalla suori- ole mahdollisuus saada niitä muutettua sel-
43498: tettiin ammattinäytteitä ainoastaan 50 ta- laisiksi, että ne olisivat luonnollisten olo-
43499: pauksessa. Kun tuntee tämän tilaston, niin jen kanssa sopusoinnussa. Ensimäisen
43500: tämä edelleen tukee sitä käsitettä, että momentin loppuosassa molemmissa ehdo-
43501: tästä aijotaan muodostaa jonkunlainen riis- tuksissa, työväenasiainvaliokunnan mietin-
43502: toväline työnantajien käteen. Ei riitä voi- nössä sekä suuren valiokunnan mietinnössä
43503: massa oleva laki, siinä muodossa ei roh- sanotaan, että lakia sovellutetaan ,niillä
43504: jeta sitä käyttää, koska se on liian sil- paikkakunnilla, missä on ammattioppilas-
43505: miinpistävä, liian rouvissa muodossa myön- lautakunnat". Minä saan sen käsityksen,
43506: tää työnantajalle oikeuksia, tahdotaan että sitä ei siis sovelluteta niillä paikka-
43507: saada uusi muka sopivammassa sanamuo- kunnilla, missä tällaista ammattionnilns-
43508: dossa valmistettu samanluontoinen riisto- lautakuntaa ei ole. Ja pidän edullisem-
43509: väline. En halua tässä lähemmin vertailla pana sitä, ettei tällaista ammattioppilas-
43510: sitä mahdottomuutta, mitenkä tämä oppi- lautakuntaa asetetakaan kaikkiin vähä-
43511: sopimuslaki osottautuu jo käsityössäkin pätöisiin kuntiin. Olen yhtä mieltä siinä
43512: nykyään käytännössä mahdottomalta. Tyy- ed. Aallon kanssa, mitä hän mainitsi työn-
43513: dyn ainoastaan näin lyhyesti mainitse- välitystoimistoista, etteivät työnvälitystoi-
43514: maan, että jos eduskunta aikoo tästä laista mistot lainkaan sovellu sellaisiksi jotenka
43515: tehdä sellaisen, minkälaisen se sanoo ole- ne ovat kokonaan hylättävät. Tämä aja-
43516: van tämän lain tarkoituksena, nimittäin tus, mikä on suuren valiokunnan mietin-
43517: ammattitaidon kohottamisen, silloin me nössä, soveltaa työvälitystoimiston sellai-
43518: olemme mukana tätä tehtävää toteutta- seksi, kun siinä vielä sanotaan, että sel-
43519: massa, mutta jos aiotaan tästä laista tehdä laisen lautakunnan asettamista paikkakun-
43520: riistoväline silloin me olemme sitä vws- nalla, missä ei ole työnvälitystoimistoa.
43521: tustamassa. Ja ensimäinen tehtävä olisi, Tulisi siis kysymykseen vain niillä paikka-
43522: että työväenasiainvaliokunnan 1 vastalau- kunnilla ammattioppilaslautakunnan asetta-
43523: seen mukaisesti hyväksytään 2 momentti minen, missä ei työnvälitystoimistoa ole.
43524: ja 1 momentissa palataan työväenasiainva- Mutta kun ei työnvälitystoimisto tähän
43525: liokunnan mietinnön sanamuodon kannalle. sovellu, niin on a;setuttava sille kannalle,
43526: että vain ammattioppilaslautakunta on se,.
43527: joka tähän soveltuu. Mutta ei ole tarpeel-
43528: Ed. K a n k a r i: Täällä jo ed. Aalto ja lista tällaista lautakuntaa asettaa joka
43529: Bryggari ovat oikein maininneet sen, mihin kuntaan.
43530: suuntaan täällä pyritään nuorten työnteki- Pidän edullisempana sitä vapa.ata ti-
43531: jöiden työvoimien ostamisessa, jotenka mi- laa, mikä meillä on olemassa. Maaseudul-
43532: nulla ei ole tarpeellista lähteä kertaamaan la on tietysti joitakin pienempiä käsityö-
43533: enää, varsinkaan sitä, mitä täällä ed. Bryg- liikkeitä mutta en katso lainkaan tarpeel-
43534: gari toi esiin. Mutta eräältä osalta tästä liseksi, että ne sidotaan 'kiinteästi tälla;is-
43535: hänen esityksestään eroan. Siinä kun h•~n ten ammattioppilaslautakuntien ja tämän
43536: asettui 2 momentissa sen ehdotuksen kan- lain alaisiksi. Jos liikkeen pitäjät, jotka
43537: nalle, mitä täällä I:ssä vastalauseessa sa- maaseudulle siirtyvät, a;lkavat liikettä har-
43538: notaan. Mutta minä olen jälkeenpäin tar- joitta,a ja pitävät oppilaita, niin ei niiden
43539: kastanut ja tarkistanut kantani siitä vasta- tarvitse tämän lain alaisiksi joutua. .Ja en
43540: lauseen 1 §:n 2 momenttia koskevalta osal- voi yhtyä näin ollen siihen ajatukseen,
43541: ta ja tullut siihen tulokseen, että edulli- jonka ed. Aalto esitti, että kauppa- ja
43542: sempi on, että se saa jossain määrin toi- teollisuushallitus tällaisen määräisi kun-
43543: senlaisen sanamuodon. Se tulee kyll<i nanvaltuuston siitä · kieltäytyessä, vaan
43544: asiallisestikin muuttumaan. Täällä eJ. voin pikemmin asettua sellaiselle kannalle,
43545: Aalto esitti oman ehdotuksensa, sekin oli että parempi on oppilaan tila niissä kun-
43546: sanamuodoltaan toinen, mutta se oli asial- nissa, missä kunnanvaltuusto ei katso sel-
43547: lisesti eroava minun käsityksestäni. laista tarpeelliseksi, ettei sellaisia aseteta-
43548: 753
43549:
43550:
43551: kaan. Kiinnitän tähän huomiota, kun mai- tukseen, joka sisältyy tämän lakiehdotuk-
43552: nitsin näistä ma;aseudulla olevista pikku- sen 1 § :ään, varsinkin sen 1 unomenttiin,
43553: liikkeistä, tai käsityöliikkeistä, ne ovat ja jolla, niinkuin he aivan oikein ovat huo-
43554: myöskin tämän pykälän puitteissa, niin mauttaneet, lausutaan lain tarkoitus. Pu-
43555: tarkastan, onko se kehitystä edistysmieli- hujat ovat epäilleet näkevänsä tämän 1
43556: syydessä siinä mielessä, kuin olen kuullut momentin määräyksessä, sellaiS<ena kuin se
43557: eräitt-en eduskunnan jäsenten edistysmieli- on hallituksen esityksessä ja suuren valio-
43558: syydestä puhuvan. Olen käytännössä ha- kunnan mietinnössä, tarkoitusperiä, jotka
43559: vainnut, ei ainoastaan yhdellä teollisuus- ovat tälle laille vieraat, vieraat sen alkuun-
43560: ja ammattialalla vaan useilla aloilla, mi- panijoille ja vieraat sen muodostajille, ovat
43561: tenkä sellaiset työntekijät, jotka eivät voi epäilleet sitä, että teollisuudenharjoittajat
43562: vapaan kilpailun vallitessa työskennellä tulisivat käyttämään tätä lakia huokean
43563: toisten rinnalla teollisuuden palveluksessa työvoiman käyttämistarkoituksessa eikä
43564: palkkatyöläisinä, siirtyvät itsenäisiksi mes- siinä tarkoituksessa, joka sillä todellisuu-
43565: tareiksi, liikkeenharjoittajiksi. Tällaiset dessa on, nim. ammattitaidon kohottami-
43566: ammattitaidottomat liikkeenpitäjät halua- seksi. Minä luulen, että sekä työntekijäin
43567: vat saada halpaa työväkeä ja he ovat ryh- että työnantajain taholla ollaan yksimieli-
43568: tyneetkin tätä lakia läpiajamaan saadak- siä siitä, että ammattitaito hyvin suuressa
43569: sensa kahlehdittua nämä nuoret työnteki- määrässä viimeisinä vuosina tai vuosikym-
43570: jät alhaisesta palkasta heidän palveluk- mBninä on päässyt huononemaan, ja tämän
43571: seensa heidän, jotka eivät itsekään omaa epäkohdan parantamistahan tämä laki tar-
43572: sellaista ammattitaitoa, että he pystyisi- koittaa. Mutta se tarkoittaa unyös sitä, että
43573: vät missään muodossa palvelemaan teolli- tämän ammattitaidon todellinen kehittämi-
43574: suudessa vapaan kilpailun vallitessa ja täl- nen vietäisiin käsiammattien alalta kaikille
43575: laiset ~liikkeenpitäjät eivät missään suh- teollisuuden aloille, nim. niille teollisuuden
43576: teessa pysty antamaan sellaista opetusta aloille, missä henkilökohtainen työtaito on
43577: oppilaille, että se olisi ammattitaidon ko- jonkun arvoinen. Näin katsottuna luulisin
43578: hottamista, vaan se on ammattitaidon kuitenkin, että puolueettomasti voitaisiin
43579: taannuttamista, lrumauttamista. Silloin on arvostella oikeaksi 1 momentin määräys
43580: edullisinta, että sellaisilta paikkakunnilta ja sisältö, joka juuri tarkoittaa henkilökoh-
43581: työläiset voivat siirtyä ilman lainsäädän- taisen ammattitaidon kehittämistä ei ai-
43582: nön vastaanasettumista sellaisille työnan- noastaan käsiteollisuudessa ja pienyri-
43583: tajille, jotka pystyvät antamaan jonkinlai- tyksissä, vaan myöskin suurissa teol-
43584: sen ammattikasvatuksen työntekijöilleen. lisuusyrityksissä niiden eri osastoissa.
43585: Sellaisilla paikkakunnilla, missä näitä am- On aivan luonnollista. ettei mikään
43586: mattitaidottomia mestareita on liikkeen pi- yksityinen henkilö voi henkilökohtai-
43587: täjinä, niillä tavallisesti ei olekaan am- sesti perehtyä kaikkiin jossakin suur-
43588: mattitaitoista työnjohtajaa, niin ei sellai- teollisuudessa esiintyviin yksityiskohtiin,
43589: silla paikkakunnilla ole myöskään henki- mutta siellä on sellaisia erikoistehtäviä,
43590: löitä, joista voitaisiin muodostaa vastaa- joissa henkilökohtaisen ammattitaidon tar-
43591: vaa ammattioppilaslautakuntaa, sellaista ve on sangen suuri. Minä en voi muuta
43592: arnmattioppilaslautakuntaa, joka pystyisi ymmärtää kuin että tämä pelko 1 momen-
43593: sanomaan, että tä!mä liikkeen pitäjä on tin määräyksen sisällön huonosta vaiku-
43594: ammattitaidoton, että oppilas voi muuttaa tuksesta on enemmän konstruoitua kuin
43595: pois hänen työstään. todellista .ia sentähden katsonkin, että laki-
43596: Siksi ehdotankin, taikka kannatan ehdo- ehdotus voitaisiin tässä kohden sellaisenaan
43597: tusta, että ensimäinen momentti saa sen hyväksyä.
43598: muodon, minkä se työväenasiainvaliokun- 2 momentin sisällön suhteen on huomau-
43599: nan mietinnössä on saanut sekä, että toinen tettu, että työnvälitystoimistojen johtokun-
43600: momentti saa seuraavan muodon: ,Am- nat, jotka eräillä paikkakunnilla tulisivat
43601: mattioppilaslautakunnan paikkakunnalle aluksi toteuttamaan tämän lain tarkoitus-
43602: asettamisesta päättää kunnanvaltuusto". pena, eivät kykenisi tätä tehtäväänsä
43603: täyttämään sillä 'asiantuntemuksella, joka
43604: Ed. S i me l i u s: On ollut omituista tässä on tarpeen. Mikäli ymmärrän laki-
43605: todeta, kuinka edelliset puhujat suurella ehdotuksen tarkoitusta, on kuitenkin työn-
43606: ~päluulolla ovat suhtautuneet siihen ehdo- välitystoimistojen johtokuntien tehtävä täs-
43607: 95
43608: sä tarkoitettu väliaikaiseksi. Mutta lain että yksi työntekijä ei voi suuressa teol~
43609: henki ja sisällyshän on se, että niin -pian lisuuslaitoksessa enää tehdä kuin yhden
43610: kuin tositarve ammattio-p-pilas}autakunnan ainoan tai muutaman liikkeen koneen
43611: asettamiseen ilmestyy, ammattio-p-pilaslau- avulla. Ei siis sentakia tätä 1 momenttia
43612: takunta myöskin on asetettava, ja näin- ole laadittu että sen avulla kehitettäisiin
43613: ollen sekin -pelko näyttää turhalta. - Kun ammattitaitoa, vaan siksi, että sen avulla
43614: sitten suuri valiokunta on tästä -puheena- voidaan saada halpaa työväkeä oppilaan
43615: olevasta 2 momentista poistanut loppuosan, nimellä. Ja vaikkakin 2 § :ssä on moment-
43616: jonka mukaan kauppa- ja teollisuushalli- ti, jonka mukaan ammattioppilaslautakun-
43617: tus olisi oikeutettu määräämään ammatti- ta saisi semmoisia asioita ratkaista, niin
43618: oppilaslautakunnan perustamisesta, milloin minä pyydän huomauttaa että ammatti-
43619: kunnanvaltuusto sen laiminlyö, niin on sii- oppilaslautakunnalle siinä tapauksessa tu-
43620: näkin epäilty, että voitaisiin aikaansaada lisi ylivoimainen tehtävä, ja minä py;ydän
43621: tilaisuus lain kiertämiseen. Ed. Aalto on huomauttaa että ammattioppilaslautakunta
43622: jo huomauttanut, millä perusteilla tä!mä siinä muodossa kuin se on esitetty, ei voi
43623: suuressa valiokunnassa tapahtui, ja minä sitä estää.
43624: tahdon vain todeta sen, minkä hän jo Jos nyt joku teollisuudenharjoittaja ha-
43625: sanoi, että siella olleiden lakimiesten kä- luaa saada nuorta työvoimaa halvemmalla,
43626: sityksen mukaisesti maaherroilla on sekä niin hän tekee oppilassopimuksen. Silloin
43627: oikeus että velvollistms ryhtyä pakoitta- tämä sopimus tulee ammattiop-pilaslauta-
43628: maan laiminlyöntiin vikapäätä kuntaa ja kunnan ratkaistavaksi. Mutta nyt on otet-
43629: kunnanvaltuustoa amma ttioppilasla utakun- tava huomioon, että 1 §:n 3 momentissa
43630: nan asettamiseen silloin kun siihen tarvetta määrätään että ainoastaan jäsenistä ja
43631: on. Ja maaherran käsittelyyn tällaisen varajäsenistä tulee kumpaisenkin kuulua
43632: asian voipi aina saada joko valitus- tai tasan työntekijäin ja työnantajain valitse-
43633: kantelutietä, milloin asiaa syystä tai toi- miin edustajiin, mutta -puheenjohtajasta ja
43634: sesta ei ole saatu ensinkään esille a.sian- varapuheenjohtajasta ei sanota mitään. Ne
43635: omaisessa kunnanvaltuustossa. Näinollen voivat olla valittuina molemmat työnanta-
43636: näyttää siltä, että suuri valiokunta on .iista ja -pitää silmällä heidän etujaan, ja
43637: osunut oikeaan niissä muuto>ksissa, joita se niinollen tulee ammattioppilaslautakun-
43638: on lakiehdotukseen ehdottanut, ja minäkin nasta silloin lautakunta, jossa enemmistö
43639: pyydän yhtyä kannattamaan tätä kysy- on työnantajain etujen valvojana, ja nämä
43640: myksessä olevaa pykälää siinä muodossa voivat hyvällä syyllä silloin enemmistö-
43641: kuin suuri valiokunta on sen hyväksynyt. päätöksellä ratkaista, että se sopimus, jon-
43642: lm suurteollisuudenharjoittaja on tehnyt
43643: Ed. Aalto: Ed. Simelius huomautti, nuoren työläisen kanssa on käsitettävä sel-
43644: ettei siitä ole olemassa mitään vaaraa, jos laiseksi oppisopimukseksi, joka on välttä-
43645: 1 §:n 1 momentti hyväksyttäisiin siinä mätön, ottamatta lukuun sitä että suur-
43646: muodos:sa, minkä se on suuressa valiokun- teollisuudessa ei ole ollut mitään säännön-
43647: nassa saanut. Mutta minä olen jotakuin- mukaista oppiaikaa. Täällähän on jo huo-
43648: kin varma siitä, että muun takia sitä siihen mautettu siitä - muistaakseni ed. Paasi-
43649: muotoon ei haluta kuin ainoastaan siitä vuori ensimäisessä puheenvuorossaan mai-
43650: syystä, että sen nojalla voidaan teollisuu- nitsi - ettei meillä ole mitään säännön-
43651: den palvelukseen ottaa nuorta työvoimaa mukaista oppiaikaa olemassa. Asianlaita
43652: oppisopimuksen nimellä ja saada siten hal- on siten että toinen työnantaja käyttää sa-
43653: vempaa työvoimaa. Sillä miksi muuten massa työssä pitempää o-p-piaikaa kuin
43654: olisi tarpeellinen tämmöinen pykälä, koska toinen työnantaja. Meillä on olemassa 01)-
43655: eivät edes asiantuntijat, ne jotka yleensä piso-pimuksia, joissa toinen työnantaja on
43656: ovat käsitelleet aim'mattioppilasasioita eri- tehnyt samanlaiseen työhön ottaessaan o-p-
43657: koisessa komiteassa, ovat voineet osoittaa pilaan, viisivuotisen oppisopimuksen, toi-
43658: että suurteollisuudessa nykyään hyvin vä- lien kolmivuotisen. Mikä näistä on silloin
43659: hän enää käytetään ammattioppilaita, vaik- säännönmukainen? Näin voi käydä, sil-
43660: ka olisikin mahdollisuus niitä käyttää. loin kuin suurteollisuudenharjoittaja ha-
43661: Meillähän ei ole olemassa minkäänlaista luaa nuorta työvoimaa kiinnittää halvalla
43662: suurteollisuutta, jossa käytetään oppilaita, palvelukseensa, hän voi sen tehdä uuden
43663: koska työnjako on tullut niin suureksi, säännönmukaisuuden mukaan, joka siihen
43664: Oipipis'O'P'imuslaki. - - - - - 755
43665:
43666:
43667: saakka ei ole ollut käytännössä. Siihen namuodon mukaan, niin tätä lakia voidaan
43668: todellakin päästään 1 § :n 1 momentilla, jos sovelluttaa millekä teollisuusalalle tahansa
43669: .se hyväksytään siinä :muodossa kuin suuri kaikkiin niihin työaloihin, mitä siellä teh-
43670: valiokunta on esittänyt. dään, joissa. ei todellakaan mitään oppiai-
43671: Mitä sitten tulee työnvälitystoimiston kaa tarvita, jossa täysijärkinen ihminen
43672: johtokunnan tehtäviin suhteessa ammatti- yhdessä päivässä oppii tekemään, mitä sii-
43673: Dppilaslautakuntiin, niin minä pyydän ed. nä tarvitaan, joten sellaisille aloille tämän
43674: Simeliukselle huomauttaa, että, ellen minä lain ulottaminen on aivan tarpeetonta.
43675: vaarin muista, ed. Simelius itse myönsi Sillä siitä ei tule mitään että niissä kas-
43676: kerran, että mikään viranomainen ei voi vatetaan käsiammatteihin työntekijöitä.
43677: silloin pakottaa kunnanvaltuustoa enaa
43678: valitsemaan ammattioppilaslautakuntaa, jos Ed. S i me l i u s: Ed. Aallon lausun-
43679: sillä kerran on työnvälitystoimiston johto- non johdosta minä pyytäisin vain lyhyesti
43680: kunta olemassa, koska se hoitaa ammatti- huomauttaa, että minä en suinkaan ole
43681: oppilaslautakunnan tehtävät. Mutta nyt työnvälitystoimistojen johtokuntain tehtä-
43682: voi käydä niin että asianomainen kunnan- västä koskaan tietääkseni muuta lausunut,
43683: valtuusto valitsee työnvälitysjohtokunnan kuin että sitä on pidettävä tässä asiassa
43684: kokonaan toisia näkökohtia silmällä pitäen väliaikaisena, eikä siitä voi muuta käsi-
43685: eikä valitse siihen sillä lailla jäseniä kuin tystä saada kun lukee 2 momentin, jossa
43686: laki ammattioppilaslautakunnista määrää. sanotaan: , - - - on ·ammattioppilas-
43687: Siihen voi tulla paljon enemmän työnanta- lautakuntana työnvälitystoimiston johto-
43688: jia, tai on myös se mahdollisus olemassa, kunta siihen saakka kunnes asianomainen
43689: että kunnanvaltuusto valitsee siihen enem- kunnanvaltuusto on tarpeen mukaan aset-
43690: mistön työntekijöitä, silloin se ei voi sel- tanut sille erityisen ammattilautakunnan."
43691: laisena valvoa tätä lakia, puhumattakaan Mitä ed. Paasivuoren lausuntoon tulee,
43692: siitä, että sillä olisi sitä asiaintuntemusta, niin minä pyytäisin vielä kerran, niinkuin
43693: mikä ammattikehityksen tähden ammatti- monta kertaa ennen asian aikaisemmassa
43694: oppilaslautakunnalla olisi. käsittelyssä, saada viitata 2 §:n 2 moment-
43695: tiin sekä 8 § :ään. 2 § :n 2 momentissa
43696: Ed. N u m m i n e n: Minä pyytäisin sanotaan, että tämän lain määräykset ulo-
43697: saada kannattaa edustaja Kankarin teke- tetaan sellaisiin ammatteihin ja erityisaloi-
43698: mää ehdotusta. hin, joiden oppimiseen säännöllisesti vaa-
43699: ditaan vähintään 2 vuoden aika, ja 8 §:ssä,
43700: sen 1 momentissa ja ensi kohdassa, sano-
43701: Ed. L e i n on e n: On valitettavaa että taan: ,Sopimusta älköön rekisteriin mer-
43702: tämän lain 4 §, jossa on mainittu oppiajan kittäkö: jos siinä tarkoitettu työ ei ole sel-
43703: 11isin määrä, on saanut sen muodon, minkä laista kuin 2 §:n 2 momentissa mainitaan."
43704: se on suuressa valiokunnassa saanut, ja Näin ollen minun ymmärtääkseni se vaara,
43705: vaiitettavampaa on se että sitä oppiajan jota ed. Paasivuori tässä on huomauttanut
43706: 11ituutta on ollut ehdottamassa joku meikä- olevan, ei ole totuudenmukainen.
43707: läinen edustaja. Tässä on kysymys nuo-
43708: rista henkilöistä, jotka noin pitkäksi ajak- Keskustelu julistetaan päättyneeksi.
43709: si tekevät sopimuksen työnantajan kanssa
43710: ja meidän käsityksemme tässä oli se että Ensimäinen varapuhemies:
43711: kun on kysymys tällaisista nuorista henki- Keskustelun kuluessa on ed. Aalto ed.
43712: löistä, joita kohtaa usein työttömyys - - Bryggarin kannattamana ehdottanut, että
43713: 1 §:n 1 momentti saisi sen sanamuodon,
43714: Ensim:äinen varapuhemies: mikä sillä on työväenasiainvaliokunnan
43715: Minä pyydän huomauttaa että nyt on esillä mietinnössä. Kutsun tätä ed. Aallon ensi-
43716: lakiehdotuksen 1 § eikä 4 §. mäiseksi ehdotukseksi. Edelleen on ed.
43717: Aalto ed. Paasivuoren kannattamana eh-
43718: Ed. Paasi vuori: Minä kannatan ed. dottanut, että 1 §:n 2 momentti saisi seu-
43719: Aallon tekemää ehdotusta ja. ·samalla pyy- raavan sanamuodon: Ammattioppilaslauta-
43720: dän huomauttaa ed. Simeliukselle, että jos kunnan paikkakunnalle asettamisesta päät-
43721: tämä suuren valiokunnan ehdotus samoin tää kunnanvaltuusto taikka milloin tämä
43722: kuin hallituksen ehdotus ymmärretään sa- asettamisen laiminlyö vaikka tarve sitä
43723: 756 Per:lantaiil!a rw !P· iliJJaTr·aS>kumlta.
43724:
43725: vaatisi, kauppa- ja teollisuushallitus kun- Ken hyväksyy suuren valiokunnan ehdo-
43726: nanvaltuustoa kuultuansa. Kutsun tätä ed. tuksen, äänestää ,jaa"; jos ,ei" voittaa, on
43727: Aallon toiseksi ehdotukseksi. Edelleen on ed. Rankarin ehdotus hyväksytty.
43728: ed. Kankari ed. Num!misen kannattama-
43729: na ehdottanut, että 1 §:n 2 momentti saisi Äänestyksessä annetaan 95 jaa-ääntä ja
43730: seuraavan sanamuodon: Ammattioppilas- 74 ei-ääntä.
43731: lautakunnan paikkakunnalle asettamisesta
43732: päättää kunnanvaltuusto. Tätä ehdotusta Ensimäinen varapuhemies::
43733: kutsun ed. Rankarin ehdotukseksi. Eduskunta on siis hyväksynyt valiokunnan
43734: mietinnön.
43735: Selostus myönnetään oikeaksi.
43736: Ensimäinen varapuhemies:
43737: Ensimäinen varapuhemies: Asian käsittely keskeytetään.
43738: Äänestyksessä ehdotan meneteltäväksi seu-
43739: raavalla tavalla. Ed. Aallon ensimäisestä Uusia haUituksen esityksiä.
43740: ehdotuksesta äänestetään erikseen valio-
43741: kunnan mietinnön 1 § :n 1 momenttia vas- Ensi mä i ne n v a r a p u he m i e s:·
43742: taan. Ed. Aallon toinen ehdotus ja ed. Hallituksen jäsen saapuu tuo!maan edus-
43743: Rankarin ehdotus ovat vastakkaisia, joten kunnalle esityksiä.
43744: niiden välillä ensin on äänestettävä, .ia voit-
43745: tanut ehdotus asetetaan toisessa äänestyk- Istuntosaliin saapuu nuoremman hallitus-
43746: sessä valiokunnan !mietinnön 1 § :n 2 mo- sihteerin A. Voutilaisen saattamana valtio-
43747: menttia vastaan. varainministeri G r å s te n, joka lausuu:
43748: Menettelytapa hyväksytään. Kunnioitettava Herra Puhemies! Ar-
43749: voisa Eduskunta!
43750: Hallituksen määräyksestä on minulla
43751: Äänestykset ja päätös: kunnia eduskunnalle antaa seuraavat hal-
43752: lituksen esitykset:
43753: 1) Ken hyväksyy suuren valiokunnan
43754: ehdotuksen, äänestää ,jaa"; jos ,ei" voit- n:o 42, esitys laiksi korkeimmista salli-
43755: taa, on ed. Aallon ensimäinen ehdotus hy- tuista vuokrista,
43756: väksytty. n:o 43, esitys laiksi valtiopäiväjärjes-
43757: tyksen erinäisten säännösten muuttami-
43758: Äänestyksessä annetaan 96 jaa- ja 74 sesta,
43759: ei-ääntä. n:o 44, esitys korvauksen maksamisesta
43760: Suomen Pankille Venäjän valtion lyhytai-
43761: Ensi mä i ne n varapuhemies: kaisista velkasitoumuksista,
43762: Eduskunta on siis hyväksynyt valiokunnan n:o 45, esitys laiksi rikoslain 38 luvun
43763: mietinnön. 10 §:n muuttamisesta,
43764: n:o 46, esitys laiksi tie- ja vesiraken-
43765: 2) Äänestys ed. Rankarin ja ed. A'allon nushallinnon viroista .ia palvelustoimista,
43766: ehdotusten välillä. n:o 47, esitys merimieslaiksi.
43767:
43768: Ken tässä äänestyksessä hyväksyy ed. Ensi mä i ne n varapuhemies:.
43769: Rankarin ehdotuksen, äänestää ,jaa"; jos Herra Ministeri! Hallituksen jättämät esi-
43770: ,ei" voittaa, on ed. Aallon ehdotus hyväk- tykset tulen eduskunnalle esittelemään pe-·
43771: sytty. rustuslainmukaista käsittelyä varten.
43772:
43773: Äänestyksessä ovat jaa-äänet voitolla.
43774: Ensimäinen varapuhemies:
43775: Ensimäinen varapuhemies: Eduskunnan istunto keskeytetään nyt ja,.
43776: Eduskunta on siis tässä äänestyksessä hy- jatketaan uudelleen kello 7 tänä iltana.
43777: väksynyt ed. Rankarin ehdotuksen.
43778: Täysi-istunto keskeytetään kello 4,34-
43779: 3) Äänestys suuren valiokunnan ja ed. i. p.
43780: Rankarin ehdotusten välillä.
43781: OppieOIPimuslaki. 757
43782:
43783: Täysi-istunfua jatketaan Puhemies: Keskustelun kuluessa on
43784: kello 7 i. p. ed. Paasivuori ed. Lehikoisen kannattama-
43785: na ehdottanut että 2 §:n 2 ja 3 momentti
43786: Oppisopimuslalci. poistetaan. Kutsun tätä ehdotusta ed.
43787: Paasivuoren ehdotukseksi.
43788: Puhemies: Oppisopimuslakia kos-
43789: kevan 7 :nnen asian käsittelyä jatketaan. Selonteko myönnetään oikeaksi.
43790:
43791: 2 §. Xänestys ja päätös:
43792: Keskustelu:
43793: Ken hyväksyy suuren valiokunnan eh-
43794: Ed. Paasi vuori: Minä ehdotan, että dotuksen äänestää ,jaa", jos ,ei" voittaa
43795: tämä 2 § :n 1 ja 2 momentti poistetaan, ja on ed. Paasivuoren ehdotus hyväksytty.
43796: €ttä 3 momentti hyväksyttäisiin työväen-
43797: asiainvaliokunnan mietintöön liitetyn vas- Äänestyksessä ovat jaa-änet voitolla.
43798: talauseen mukaan, iöytyy sivulla 9 oleva
43799: ponsi. Tämä minun ehdotukseni tietäisi •
43800: Puhemies: Eduskunta on siis hy-
43801: sitä, että tästä laista ei tulisi pakollinen väksynyt suuren valiokunnan ehdotuksen.
43802: vaan vapaaehtoinen, nimittäin siten vapaa-
43803: ehtoinen, että oppisopimukset olisi siitä 3 § hyväksytään.
43804: huolimatta tehtävä tämän lain mukaan,
43805: mutta siihen ei olisi pakko niille, jotka
43806: €ivät haluaisi sopimusta tehdä. 4 §.
43807: Keskustelu:
43808: Ed. A a 1 t o: Pyydän kannattaa ed.
43809: Paasivuoren tekemää ehdotusta. Ed. S i me l i u s: Hallituksen esityk-
43810: sessä oli pisin aika, joksika oppiaikasopi-
43811: Ed. S i me 1 i u s: Mikäli saatoin kuulla mus voitiin määrätä, 5 vuotta. Työväen-
43812: ,ehdotti ed. Paasivuori, että 2 §:n 1 ja 2 asiainvaliokunna;ssa, niinkuin mietinnön
43813: momentti kokonaan poistettaisiin ja 3 otet- motiveerauksesta näkyy, tämä aika lyhene
43814: taisiin lakiin muutetussa muodossa. Minä nettiin 3 vuodeksi, mutta suuressa valio-
43815: pyytäisin tämän ehdotuksen johdosta huo- kunnassa siihen kuitenkin saatiin aikaan
43816: mauttaa, että 2 §:n 1 ja 2 momentti ovat s~llainen parannus, että korkein aika, joka
43817: aivan välttämättömiä sellaisena kuin ne voisi tulla kysymykseen, olisi 4 vuotta.
43818: -ovat suuren valiokunnan mietinnössä, var- Kun kumminkin, niinkuin luulen jo siinä
43819: sinkin sen jälkeen kun. ensimäinen pykälä vastalauseessa osoittaneeni, joka on liitetty
43820: -on hyväksytty siinä muodossa kuin se työväenasiainvaliokunnan mietintöön, 5
43821: nyt on hyväksytty. Se on nimittäin 2 § :n vuoden opniaika eräissä tapauksissa voi
43822: 2 momentti, joka lähemmin rajoittaa sitä olla tarpeellinen jopa välttämätönkin am-
43823: määritelmää, antaa osviitat sen määritel- mattituntemuksen ja ammattitaidon saa-
43824: män rajoitukseksi, joka sisältyy 1 § :n 1 vuttamiseksi, pyydän saada ehdottaa,
43825: momenttiin. Ja 2 §:n 1 momentin sana- että 4 §:n 1 momentin lopusanat tulisivat
43826: muoto taasen on suoranainen seuraus 1 § :n kuulumaan näin: ,älköön se kuitenkaan
43827: 1 momentin sanamuodosta ja täytyy se siis olko viittä vuotta pitempi".
43828: vastaavassa muodossa hyväksyä. Pyydän
43829: siis kannattaa suuren valiokunnan ehdo- Ed. L e i n o n e n: Ed. Simelius sanoi
43830: tusta. parannukseksi tässä 4 §:ssä neljän vuoden
43831: oppiaikaa. Meidän mielestämme täällä va-
43832: Ed. P a a s i v u o r i: Minä pyydän kor- semmalla se on huononnus. Se on huonon-
43833: jata ehdotustani sikäli, että tarkoitin, että nus sentähden, että mitä pitempi oppiaika
43834: 2 § :n 2 ja 3 momentti poistettaisiin. sen enemmän on työnantajilla tilaisuutta
43835: käyttää oppilaita, sillä tavoin kuin tähän
43836: Ed. Le h i koin en: Pyysin puheen- asti on tapahtunut, että oppilaille ei ope-
43837: vuoroa kannattaakseni ed. Paasivuoren kor- teta alussa sitä ammattia, mitä pitäisi opet-
43838: jattua ehdotusta. taa, vaan teetetään sillä usein sellaista
43839: Keskustelu julistetaan päättyneeksi. työtä, mikä ei ole ollenkaan ammattiin
43840: 758
43841: -----~-~-------
43842:
43843:
43844:
43845:
43846: kuuluvaa. Jos on lyhempi oppiaika, on täisiin kymmeneksi vuodeksi, niin eivät
43847: työnantaja pakoitettu oppilaalle alottamaan sittenkään kaikki tulisi yhtä taitaviksi
43848: heti opetuksen, silloin kun oppilasaika al- työntekjöiksi, kuin toiset. Kyllä kolmessa
43849: kaa ja kun muutenkin laki tässä suhteessa vuodessa on riittävästi aikaa ja minä ehdo-
43850: työnantajalle antaa velvollisuuksia, niin on tan, että se olisi kolme vuotta ja toivon,
43851: se meidän mielestämme tämä lyhyt oppi- että maalaisliittolaiset, jotka työväenasiain-
43852: aika tässä laissa parempi, kuin se minkä valiokunnassa tässä meitä kannattivat,
43853: suuri valiokunta ehdottaa. Tämä ehdotus äänestäisivät tämän kolmen vuoden puo-
43854: kuuluu tulleen erään meikäläisen ryhmän lesta.
43855: taholta. Olen vakuutettu siitä, että ryh-
43856: män muista jäsenistä ei ole eikä saa olla Ed. K y 1 ä n pää: Tämän lain pää-
43857: kukaan sen pitennyksen takana, sillä se ei kohtia ovat määräykset oppiajasta ja jos.
43858: ole meidän kannaltamme eduksi oppilaille. tätä lakia yleensä tarvitaan, niin tehtäköön
43859: Esityksentekijä perustelee ehdotustaan sil- se sellaiseksi, että se sopii kaikkiin oppilai-
43860: lä, että kirjaltajat eivät opi ammattiansa hin. Koska on ammatteja, joissa viisivuo-
43861: täydellisesti,. si~lo_in k~n on oppi~i~~ ~o~e tistakaan oppiaikaa ei voida pitää liian pit-
43862: vuotta. Se ei p1då paikkaansa, s1lla kuJal- känä, jotta saavutettaisiin tyydyttävä am-
43863: taja-ammatti, niinkuin yleensä jo melkein mattitaito, niinkuin esim. kultasepän j!.l
43864: kaikki käsityö on muuttunut koneteollisuu- kirja.ltaja-ammattialoilla, kuten eräs sosiali-
43865: deksi ja muuttuu yhä edelleen, jotenka demokraattinen edustaja suuressa valiokun-
43866: tuollainen väite ei pidä paikkaansa, eikä nassa osoitti, niin olisi suuren valiokun-
43867: siihen väitteeseen enään usko kukaan. Sii- nan mietinnössä oleva 4 vuotta muutet-
43868: hen eivät usko työnantajat itsekään. Ne tava hallituksen esityksen mukaisesti vii-
43869: tahtovat aivan toisista syistä, joita täällä deksi vuodeksi. Kuten tiedämme on Tans-
43870: on jo tuotu esille, tuon pykälän tällaiseksi, kassa viime vuonna hyväksytty oppilas-
43871: että oppiaika olisi mahdollisimman pitkä. laki, jossa pisin oppiaika on viisi vuotta
43872: Se ehdotus, että palattaisiin hallituksen ja samoin on Norjassa. On parempi, että
43873: esityksen kannalle, jossa oppiaika on 5 oppilas oppii kunnollisesti ammattinsa kuin
43874: vuotta, on vielä taantumuksellisempi. Mie- että hän harhailee työnantajan luota toi-
43875: lestäni olisi edullista tälle laille, jos tästä sen luo ja on sitten lopuksi sekatyömies.
43876: todellista oppisopimuslakia tahdotaan, että tai irtolainen. Minä kannatan ed. Sime-
43877: pysyttäisiin työväenasiainvaliokunnan mie- liuksen ehdotusta, että ,neljää vuotta"
43878: tinnön kannalla ja hylättäisiin tämä le;x: 4 §:n 1 momentissa muutettaisiin sanoiksi
43879: Lehto, joka on saanut suuren valiokunnan ,viittä vuotta".
43880: hyväksymisen.
43881: Ed. Lehto: Minä olen kyllä aivan val-
43882: Ed. P a a s i v u o r i: Minä kannatan mis antamaan täyden tunnustuksen niille
43883: myöskin, että tämä aika tässä, ,neljää vasemmiston puhujille, jotka ovat minun
43884: vuotta pitempi" muutetaan kolmeksi vuo- kanssani eri mieltä tässä asiassa. Mutta
43885: deksi. Minä luulen että kolmessa vuodessa sitä seikkaa, että ed. Olga Leinonen olisi
43886: voidaan opettaa oppilaille ammattia, jos nyt yleensä sellainen ammattimies, että hän
43887: häntä todellakin pidetään siinä ammatilli- voisi mennä tuossa äänilajissa ratkomaan
43888: sessa työssä, ettei häntä käytetä apulaisen näitä asioita ja vieläpä, niinkuin ennen
43889: tehtävissä, jolloin hän ei siinä ammatissa tätä päivälEslomaa teki, odottamatta edes
43890: opi sitä ammattia, vaikka hän olisi siinä oikeaa aikaakaan, sitä minä en voi myön-
43891: kymmenen vuotta. Kyllä minäkin myön- tää. Täällä on mainittu, että suuressa va-
43892: nän, että on ammatteja, joihinka ei työläi- liokunnassa tapahtui sellainen tavattoman
43893: set tule täysin oppineiksi kymmenessäkään yllättävä asia, että minä ehdotin tuon 3
43894: vuodessa, mutta eivät viidessä vuodessa vuoden oppiajan korotettavaksi 4 vuoteen.
43895: myöskään tule täysin oppineiksi ja työn- Aivan oikein, niin minä teinkin, ja kun
43896: antajilla riittää aina valituksia siitä, että minä edelleenkin olen vielä samalla kan-
43897: työläiset eivät ole kyllin oppineita, vaan nalla, niin minun täytyy pikkuisen puolus-
43898: ne tarvitsisivat lisäopetusta. Asia on sillä tautua.
43899: tavalla, että on toisia työläisiä, jotka ovat Työntekijäin omalta kannalta katsottuna
43900: aina tuossa ammatissa etevämpiä kuin toi- pidän minä 3 vuoden korkeinta oppiaikaa
43901: set ja vaikka tosiaankin oppiaika säädet- ilman muuta kaikkiin ammatteihin määrät-
43902: O:prpiso:pimuslaki. • 759
43903: --------------------
43904:
43905:
43906: tynä vähemmän suotavana. On kyllä ole- ty ksessään ammatitaitoiseksi työntekijäksi.
43907: massa lukuisasti ammatteja, joissa 3 vuo- Vasta jonkun aikaa näitä tehtäviä suoritet-
43908: den, ja ehkä alempikin, oppiaika saattaa tuaan, vuoden tahi parin perästä, alkaa
43909: olla tarpeeksi riittävä oppilaan kasvatta- oppilas päästä perille amm~ttitaidosta
43910: miseksi sellaiseksi ammattimieheksi, että ja saavuttaa siinä suurempaa taita-
43911: hän voi tulla toimeen itsenäisenä työnteki- vuutta. Ja juuri kun hänen kehityksensä
43912: jänä ja ammatinharjoittajana. Mutta oman tässä suhteessa on hyvällä alulla, tuleekin
43913: kokemukseni perusteella olen sitä mieltä, määrätty 3 vuoden aika kuluneeksi um-
43914: että löytyy taas toisia ammatteja, joissa peen ja silloin on työnantaja lain mukaan
43915: oppilaan oma etu ja hänen menestymisensä pakotettu julistamaan oppilaan oppinsa
43916: pystyvänä työntekijänä vaatii jonkun ver- suorittaneeksi. Hän on täysin valmis työn-
43917: ran pidempää oppiaikaa. Myönnän kyllä tekijä siitä huolimatta, vaikka työnantaja
43918: täysin oikeutetuksi sen käsityksen, että tietää ja oppilaskin sen tietää, että hänen
43919: työnantaja pyrkii tavallisimmin hyötymään ammattitaitonsa on vielä puutteellinen.
43920: pienpaikkaisen oppilaansa halvasta työstä Nyt on useassa ammatissa, erikoisesti juuri
43921: ja tahtoisi senvuoksi pidentää oppiaikaa graafillisissa ammateissa, joista tässä pu-
43922: kuinka pitkäksi tab ansa. Mutta silti ei hun, voimassa työnantajain ja työntekijäin
43923: tähän asiaan saa tuijottaa niin paljon, että välinen joukkotyösopimus, joka määrää
43924: unohdettaisiin ne seikat, jotka työntekijän alimman minimipalkan opin suorittaneille
43925: omalta näkökannalta ovat huomioon otet- työntekijöille. Kirjaltaja-ammatissa on tä-
43926: tavat. mä ruinimipalkka muistaakseni nykyisin
43927: Suuressa valiokunnassa puhuttiin paljon noin 1,600 markkaa kuukaudessa. No, luul-
43928: kirjaltaja-ammatista, graafillisista amma- laanko nyt, että työnantaja 'Suostuu maksa-
43929: teista yleensä, joten minä pyytäisin tässä- maan tätä omasta mielestään varsin kor-
43930: kin pitää tätä ammattia esimerkkinä. keaa palkkaa nuorelle opista päässeelle
43931: Kun oppilas siinä ammatissa tulee noin työntekijälle, joka ei hänen käsityksensä
43932: 15-vuotiaana ammattioppiinsa, voisin kyllä mukaan ole vielä mikään täysi ammatti-
43933: minäkin myöntää, että 3 vuoden kuluttua mies, eikä kykene ansaitsemaan tuota palk-
43934: jotenkuten hän on väittävän ammattitai- kaa. Minun käsitykseni mukaan työnan-
43935: tonsa oppinut. Mutta tämän teen minä ai- taja ei sitä tee, vaan hän erottaa pois
43936: noastaan sillä edellytyksellä, että oppi- työstä tuon nuoren työntekijän juuri sil-
43937: laalle tosiaankin tämän 3 vuoden aika pe- loin, kuin tämä alkoi ammattilaiseksi vart-
43938: rusteellisesti opetetaan ammattitaitoa. Jos tua. Toinen työnantaja ajattelee aivan sa-
43939: se perusteellisesti tehtäisiin ja ikäänkuin malla tavoin .ia seurauksena tästä on se,
43940: koulun muodossa, niin voisi jälki olla hy- ettei opista päässyt työntekijä saakaan
43941: vää, enkä minä puhuisi mitään pitemmästä enää paikkaa siinä ammatissa, johon hän
43942: oppiajasta, mutta minä tiedän, että tuskin on oppiaikansa suorittanut ja useita vuosia
43943: mikään työnantaja tulee sellaista vaivaa uhrannut. Ja nyt on oppilas liian vanha
43944: oppilaansa kanssa näkemään siitä huoli- alkaakseen alusta toisen ammatin oppimi-
43945: matta, vaikka se laissa määrättäisiinkin. sen ja liian nuori tullakseen itsenäisesti
43946: Oppilaan kasvattaminen pystyväksi am- maailmassa toimeen siinä ammatissa, johon
43947: mattimieheksi jää työnantajalle enemmän- hän juuri on oppiaikansa suorittanut.
43948: kin sivuasiaksi, samoin kuin se on ollut tä- Tämä seikka on se peruste, johon minä poh-
43949: hänkin saakka, ja pääasiana. pysyy se, kuin- jaan käsitykseni. Tämä pakkojärjestelmä
43950: ka paljon työnantaja voi hyötyä oppilaansa muodostaisi ammatti taidottomien ryhmän,
43951: työstä. Tässä suhteessa ei tämä lakiehdo- sellaisten työntekijäin ryhmän, joitten on
43952: tus suinkaan hyväksyttynäkään tule saa- sangen vaikea saada paikkoja muulloin
43953: maan aikaan sellaista muutosta, että sen kuin poikkeustapauksissa. Nämä poikkeus-
43954: vaaran voitaisiin katsoa ilman muuta pois- tapaukset ovat sellaisia, kuten esim. työ-
43955: tuneen. Sen sijaan, että työnantaja heti lakot. (Ed. Paasivuori: Parissa viikossa
43956: alunperin ryhtyisi kasvattamaan nuorta niitä opetetaan lakonrikkureiksi!) Nuori
43957: oppilastansa ammattimieheksi, paneekin hän työntekijä on pakotettu leipäpaikkansa
43958: tämän tekemään kaikenlaisia apulaispojan, kiinni pitääkseen ottamaan paikan, millä
43959: kuten täällä jo on mainittukin, juoksupojan ehdolla tahansa, ja hänet suorastaan pako-
43960: tai muita sellaisia tehtäviä, jotka eivät tetaan noissa huonoissa oloissa lakonrikku-
43961: suinkaan oppilasta suurestikaan auta kehi- riksi, niinkuin ed. Paasivuori tässä sattu-
43962: 760 Perj.antaina 1() 'P· ma.rraö~kuuta.
43963:
43964: vasti huomautti minulle. Onhan se selvää, koskettelen. Kun tämä lakiehdotus kui-
43965: että lakot tarjoavat kyllä huonoille ammat- tenkin edellyttää melkoisia parannuksia
43966: timiehille paikkoja vaikka kuinka paljon koko ammattiopetusasioissa oppilaan kehi-
43967: tahansa, mutta kenen vahingoksi tämä tystä silmälläpitäen, niin pidän minä 5
43968: kaikki lopulta koituu? Tietysti kaikkien vuoden aikaa liian pitkänä ja katson 4
43969: niiden, jotka kyseessä olevassa ammatissa vuoden aikaa kohtuulliseksi. Ylipäänsä on
43970: työskentelevät, s. o. koko ammattikunnan. minulla tästä asiasta sellainen käsitys,
43971: Ammattitaidottomien ryhmästä muodostuu että jos tämä lakiehdotus vain muilta koh-
43972: ammattikunnan vitsaus, palkkojen alentaja diltaan on hyvä, niin tämä seikka, että op-
43973: j. n. e. Ja lisäksi alkavat työnantajat kier- pilaat saisivat suuremman ammattitaidon,
43974: tää koko tämän lain sitä määräystä, joka ei tule tätä lakia huonontamaan.
43975: määrää oppiajan 3 vuodeksi korkeintaan, Täällä on edustajille aikaisemmin jaettu
43976: jos tahtovat kasvattaa todella pystyviä eräs pieni vihkonen, johon minäkin olen tu-
43977: ammattimiehiä. Työntekijäin omalta kan- tustunut. Minä en suinkaan mene sano-
43978: nalta minä siis käsityksessäni lähden, enkä maan, että tämän vihkosen periaatteita ja
43979: mistään muusta, heidän etunsa kannalta, käsityksiä olisi tähän lakiehdotukseen so-
43980: nuorten työntekijäin menestymisen kan- vellutettava, en ensinkään, enkä sitä, että
43981: nalta. Kuten alussa huomautin, minä siitä tämä asia tämän perusteella olisi ratkais-
43982: huolimatta annan aivan täyden arvon niille tava. Mutta kuitenkin täällä on muutamia
43983: henkilöille, jotka tässä suhteessa ovat mi- kohtia, jotka minä uskallan allekirjoittaa.
43984: nun kanssani päinvastaista mieltä, mutta Viidennellä sivulla sanotaan juuri näis-
43985: kun ei nyt voida osoittaa, että minä jos- tä graafillisista ammateista puhuttaessa:
43986: takin huonoista vaikutteista olisin tälle kan- ,Graafillisella alalla toimivat työnantajat
43987: nalle asettunut, niin on väärin puhua sel- kysyvät ihmeissään, minkä taikavoiman
43988: laisessa äänilajissa, kuin täällä edustaja avulla heidän yleensä onnistuisi saa-
43989: Leinonen teki, joka asettuu erikoiseksi maan oppilaasta oppinut rummattilai-
43990: asiantuntijaksi näissä asioissa. (Vasem- nen kolmessa vuodessa, kun nykyisin se ei
43991: malta: Kaikissa asioissa.) tahdo onnistua tällä alalla käytännössä
43992: Tästä kaikesta huolimatta en olisi ka- olevassa viidessä vuodessakaan." Tämä on
43993: jonnut koko asiaan, jollei tämä sama laki minun mielestäni aivan oikea maininta.
43994: toisaalta kieltäisi työnantajaa pitentämästä Sitten kerrotaan tässä vihkosessa, että am-
43995: oppiaikaa pitemmäksi kuin oppilaan oma mattitaito yleensä meidän maassamme on
43996: kehitys vaatii. Tämän saman pykälän lop- viime aikoina huomattavasti alentunut. Se-
43997: puosa nimenomaan antaa ammattioppilas- kin on aivan totta. Se on alentunut, ja että
43998: lautakunnalle oikeuden määrätä oppiajan se pysyisi oikealla paikallaan ja ehkä ny-
43999: sellaiseksi, ettei työnantaja pääse pitentä- kyisestä vielä kohoaisikin, niin minä sii-
44000: maan tarpeellista pitemmälle oppiaikaa täkin syystä pidän tarpeellisena tuon vuo-
44001: hyötyäkseen siten vuosikausia nuoren työ- simäärän säilyttämistä tässä laissa sellai-
44002: läisensä työstä. Lain mukaan voidaan siis sena kuin suuri valiokunta on ehdottanut.
44003: oppiaika sellaisissa ammateissa, joissa ei Edelleen tässä vihkosessa selitetään, että
44004: tarvita esim. 4 vuoden oppiaikaa, määrätä kolmen vuoden oppiaikaa ei missään vas-
44005: vain 3 vuodeksi ja vaikka vieläkin pienem- taavissa laeissa muissa maissa, ainakaan
44006: mäksi. Mutta jos jossakin ammatissa oppi- pohjois-maissa, ole käytännössä. Minä en
44007: laan oma etu vaatii hänen oppiaikansa 4 sitä tiedä onko se totta, niinkuin tässä
44008: vuodeksi, niin sallisi tämä suuren valio- mainitaan, mutta en nyt osaa epäillä sitä-
44009: kunnan ehdotus hänen nauttia tämän edun, kään, etteikö siinä tosiseikkoja esitettäisi.
44010: ja sellaisiakin ammatteja on kyllä olemas-
44011: sa. Jokainen joka on asioista perillä Ed. K a n k a r i: Käytän tätä puhuja-
44012: enemmän kuin ed. r~einonen eikä ilman paikkaa senvuoksi kun eriän mielipiteissäni
44013: muuta halua puskea ja tuijottaa yhteen niin paljon edellisestä puhujasta. Ensin
44014: paikkaan, myöntää tämän seikan. kiinnittää huomiotani eräs seikka; kun
44015: Hallitus puolestaan antaessaan ehdotuk- ryhtyy ajattelemaan tätä oppilaslakia, niin
44016: sen täksi laiksi, ehdotti 5 vuoden korkeinta palauttaa jokainen työläinen mieliinsä
44017: oppisopimusaikaa, joka nykyisin onkin ol- vuoden 1918. Silloin ammattitaito ei ollut
44018: lut käytännössä monessa ammatissa, m. m. mistään merkityksestä. Ammattitaitoiset
44019: juuri graafillisissa ammateissa, joita tässä työläiset koetettiin siirtää pois. Sen seu-
44020: 761
44021:
44022:
44023: rauksena. TJOrvaristolla näyttääkin olevan poikkeaa kokonaan siitä käsityksestä. Oma-
44024: "erikoinen kiire, että pitäisi lainsäädännöl- kohtainen kokemus osottaa että oppilas
44025: ]istä tietä ryhtyä sensuunta.isiin toimen- melkein jokaisessa liikkeessä kahden vuo-
44026: piteisiin, jotta saataisiin jonkinlainen kei- den kuluttua on saavuttanut sellaisen am-
44027: notekoinen lisääntyminen, voisinko sanoa, mattitaidon, mitä sen liikkeen omistajakin
44028: .niinkuin väestökysymyksen kannalta. mää- taitaa, missä on ollut opissa ja se kolmas
44029: ritellään monia.vioisuus, jolla toivotaan vuosi on ollut vain jonkinlainen lahja sille
44030: poikalapsia lisättävän. työnantajalle, koska hänen ei ole tarvinnut
44031: Mutta lähden tarkastamaan enemmän maksaa tästä samanlaista palkkaa kuin
44032: ·edellisen puhujan esitystä, josta. minulla silloin, kun eroon TJäässeelle siitä sopi-
44033: on eriävä mieliTJide. Hän Lehto mainitsi, muksesta, jos on tällaisen kolmivuoti:sen
44034: •ettei työläinen saavuta ammattialallaan soTJimuksen tehnyt. Mutta on vielä toi-
44035: kolmessa vuodessa sitä ammattitaitoa, min- nenkin sellainen kokemus, jota en maita
44036: kä hän saavuttaa viidessä vuodessa. Minä olla tässä kertomatta ja joka luonnollisesti
44037: voisin jatkaa sitä, että viidessä vuodessa ei ole ainoa ja ainoalla alalla. Työsken-
44038: :nuori työntekijä ei saavuta sitä ammatti- telin ensi aikoina eräässä liikkeessä, jonka
44039: taitoa samalla ammattialalla, minkä hän liikkeen omistaja, mestari eli työnantaja
44040: voi saavuttaa kymmenessä vuodessa. Eikö kertoi olleensa 7 vuotta opissa. Hän oli
44041: :siis olisi edullisinta pidentää oppiaikaa verrattain vanha mies - hän oli ollut 7
44042: vähintäin kymmeneksi vuodeksi? Mutta vuotta opissa, mutta kun itse olin ollut
44043: sitä eivät ole nyt uskaltaneet tämän edus- hänen liikkeessään työssä puolentoista
44044: kunnan oikeiston edustajatkaan esittää. vuoden ajan, niin minuun vakiintui sellai-
44045: Eri asiahan on "Palkkauskysymys. Edelli- nen käsitys, että kyllä minä ainakin niin
44046: nen puhuja puhui m. m. palkkauksesta. paljon pystyin silloin tekemään kuin tämä
44047: Jos oikein kuulin, niin hän mainitsi, että mestarikin pystyy ja sellainen käsitys oli
44048: graafillisessa teollisuudessa on määritelty kaikilla muillakin siinä liikkeessä työs-
44049: .alimmaksi palkaksi viisi vuotta työsken- kennelleillä toisilla työläisillä. Osittain
44050: neille 1,600 markkaa kuukaudessa. Käsit- tämä käsitys vaikutti siihen, että minä ja
44051: tääkseni, vaikka oppisopimus on kolme työnantaja jouduimme visseissä asioissa
44052: vuotta, niin määritelmä, että viiden eriävälle kannalle. Hänen käsityksensä oli
44053: vuoden työssä ollut työntekijä saa tämän sellainen, kun hän maksoi minulle 75
44054: :alimman palkan, pysyy tietyjsti' edelleen markkaa vuodessa palkkaa, että minun
44055: voimassa mikä kulloinkin on alimmaksi olisi pitänyt työskennellä 13 a 14 tuntia
44056: palkaksi sovittu. Ei se edellytä sitä, päivässä josta kieltäydyin, koska toisilla
44057: vaikka oppisopimus tehdään kolmeksi vuo- työntekijöillä, jotka olivat säädetyn kol-
44058: 'deksi taikka sitä lyhyemmäksi ajaksi, että mivuotisen oppiajan läpikäyneet, heilläkin
44059: kolmen vuoden kuluttua palkka olisi sama oli käytännössä kymiDentuntinen työ-
44060: mikä on sellaisilla työläisillä, jotka ovat päivä. Minä kieltäydyin tekemästä piten-
44061: työskennelleet ammatissaan viisi vuotta tai pää työpäivää kuin toiset ja sen johdosta
44062: sitä enemmän. Ei pidä sekottaa näitä jouduin erimielisyyteen, joka tietysti johti
44063: kahta asiaa keskenään niin, ettei voi niitä eroon. Pääsin vapaaksi siitä sopimuksesta,
44064: toisistaan erottaa. mikä minullakin sattui olemaan.
44065: Siirryn vähän omakohtaisiin kokemuk- Voin vakuuttaa, siirtyessäni toiselle
44066: siin. Minulla työskennellessäni myös am- paikkakunnalle, sain heti ensimäisestä työ-
44067: mattialoilla on huomattavan ,suuri koke- paikasta, liikkeestä mistä kysyin, työpai-
44068: mus, ellei juuJi. graafillisen ammatin alalta., kan ja monin kerroin paremmasta liik-
44069: jossa edellinen TJuhuja väitti olevansa asian- keestä, jossa työtaito ja tekniikka, työs-
44070: tuntija. Mutta kun lentolehtisessä, joka on kentelytavat olivat paljon korkeammalla,
44071: jaettu eduskunnan jäsenille, TJUhutaan m. m. joten itselläni oli 'Ill'ahdollisuus kehittyä
44072: huonekaluteollisuudesta, ja minä en ole huomattavan TJaljon pitemmälle vielä sinä
44073: saanut keneltäkään tietää, että sillä alalla kolmivuotiskauten:a mikä jälellä oli, mitä
44074: '<>lisi ollut käytännössä vuosikymmeniin olisi edellisessä liikkeessä ollut mahdollista,
44075: TJitemTJää kuin kolmen vuoden OTJTJiaika. koska siellä työn johto ei pystynyt tarjoa-
44076: Tässä lentolehtisessä kerrotaan, mitenkä maan kunnollista työtä eikä ohjausta.
44077: silläkin alalla olisi tarpeen vähintäin neljä Mutta sillä edellisellä paikkakunnalla ei
44078: vuotta. Ja kokemus mikä itselläni on; se olisi voitu muodostaa mitenkään sellaista.
44079: 96
44080: 762
44081:
44082: oppilaslautakuntaa, että minulla olisi ollut antaja itsekään ei ole mikään ammattimies,.
44083: mahdollisuus valittaa. Jos oppilaslauta- hän ei ole ammattimies senvuoksi kuin päi-
44084: kunnan puoleen olisin kääntynyt, sillä oli- vällä mainitsin, ettei hän ole tullut toimeen
44085: han liike paikkakunnan paras, mikä ei ammattitaitoisten työntekijäin välisessä
44086: ollut missään maapitäjässäkään, vaan oli liikkeessä, hänen on senvuoksi ollut pakko·
44087: teollisuuskeskus. Kun liike oli paikkakun- ryhtyä itsenäiseksi liikkeenpitäjäksi. Näitä
44088: nan paras, niin kaikki muut mestarit olisi- on lukuisia. Ja voisin niitä muutamia ni-
44089: vat sanoneet, ettei ole mitään aihetta erota. meltäänkin mainita. Olen sitä mieltä, ettei
44090: Olisi voitu todeta, ettei minulla ollut taipu- meidän nyt pitäisi aivan eduskunnassa läh-
44091: muksia, edellytyksiä muille aloille, niin teä suosimaan tällaisia liikkeitä, että ne
44092: sopimuksesta vapaaksi pääsylle ei olisi saisivat tehdä sopimuksia pitkiksi ajoiksi,
44093: ollut mitään mahdollisuutta. Jos olisi ollut vaan päinvastoin on pyrittävä siihen että
44094: tällainen laki, joka johtaa pitkäaikaiseen tällaiset liikkeet jossain määrin häviäisivät
44095: sopimukseen, ja sopimus olisi ollut tä- ja ainakin oppilaalla, senjälkeen kun hän
44096: män lain alaisesti järjestettynä, sanotta- on tämän kolmivuotiskauden ollut tällai-
44097: koon 5 vuodeksi, niin mitään muuta mah- sessa liikkeessä, olisi mahdollisuus siirtyä
44098: dollisuutta eroamiseen ei olisi ollut kuin parempaan liikkeeseen, voidakseen amma-
44099: ryhtyä sensuuntaisiin toimenpiteisiin, joita tissaan kehittyä paremmaksi.
44100: tämän, esillä olevan lain, 28 § eli suuren Täällä edellinen puhuja puhui m. m.
44101: valiokunnan mietinnön 27 § edellyttää. graafillisesta teollisuudesta. Kyllä minulla
44102: Olen sitä mieltä, että jos oppilaalla sellai- on sellainen käsitys myös graafillisesta teol-
44103: sella paikkakunnalla, missä pääasiallisesti lisuudesta, että juuri maaseudun pikkukau-
44104: oppilaita pidetään, on mahdollisuus vaihtaa pungeissa on sellaisia graafillisella alalla.
44105: työpaikkaa jo kolmen vuoden kuluttua, olevia liikkeitä, joissa ei juuri muuta tehdä
44106: niin ammattitaito lisääntyy, ammattitai- kuin sanomalehden painatustöitä. Ja olen
44107: toisten työläisten lukumäärä tulee suurem- kuullut että konelatojat ovat kehittyneet
44108: maksi ja ammattitaito myös yleensä ko- kolmessakin kuukaudessa, varsinkin ne,
44109: hoaa. Jos on kunnollinen liike, kunnolli- jotka ovat kirjoituskoneella ennen oppineet
44110: nen työpaikka, missä omistaja pystyy tar- kirjoittamaan, niin he siis joutuisivat teke-
44111: joamaan kunnollista työtä, on antanut kun- mään viisivuotisen sopimuksen, ja heidän
44112: nollisen ammattikasvatuksen, niin sellai- täytyisi näitä lehtiä latoa siellä viiQ.en vuo-
44113: sesta paikasta kolmen vuoden kuluttua den aikana, ennenkuin he voisivat siirtyä
44114: työntekijä ei pyrikään siirtymään pois, kunnolliseen liikkeeseen, jossa he voisivat.
44115: vaan hän jatkaa mielellään samassa liik- vielä täydentää ammattitaitoaan, niin kau-
44116: keessä työtänsä ja hän tulee palvelleeksi van kuin heillä on mahdollisuus tähän.
44117: edelleen tätä samaa työnantajaa. Hänellä Vielä senkin jälkeen kun viisivuotinen
44118: siis on mahdollisuus edelleen kehittyä tässä työskentelyaika päättyy, ei työtaito ole·
44119: ammattitaidossaan vaikkakaan oppisopimus sellainen etteikö siinä tapahtuisi jotain
44120: ei häntä sido muuta kuin kolmeksi vuo- uusia muotoja, tekniikka kehittyy, tuotan-
44121: deksi. Mutta on lukemattoman paljon totavat muuttuvat, eri liikkeissä on erilai-
44122: paikkakuntia joilla liikkeet ovat huonoissa set työtavat, ja silloin jos muuttaa työ-
44123: käsissä. paikkaa, niin silloinkin joutuu tällaisiin
44124: Minulla on jo tänään 1 §:n yhteydessä uusiin tapoihin harjoittelemaan. Ja olen
44125: ollut tilaisuus mainita, minkälaisia työn- edelleen sitä mieltä, että edullisempaa on,
44126: antajia on olemassa, nim. ammattitaidotto- jos tällainen vaihtuminen voi alkaa aikai-
44127: mia työnantajia, joiden erikoinen pyrkimys semmin, voi alkaa viimeistääll kolmen vuo-
44128: onkin pitää oppilaita. Niitä voisi luetella den kuluttua niillä paikkaku:dhilla ja niissä
44129: miten paljon tahansa pienistä kaupungeista liikkeissä, missä se on välttämätöntä ja tar-
44130: ja kauppaloista, joissa eräät työnantajat peellista. Se ei ole tarpeellista, kuten mai-
44131: eivät pidä yhtään pitemmän aikaa amma- nitsin, hyvissä liikkeissä ja hyvillä työpai-
44132: tissaan työskennellyttä työntekijää, vaan koilla, mutta se on tarpeellista sellaisella..
44133: pitävät ainoastaan oppilaita. Toisilla paik- maaseutupaikkakunnalla. Meillä on kyllä
44134: kakunnilla on toistakymmentäkin oppilasta havaittu, että esim. Helsingissä on useita.
44135: yhdellä työnantajalla, eikä ole yhtään sel- kunnollisia työpaikkoja, jotka ottavat mie-
44136: laista, joka olisi muulla sopimuksella kuin lellään sellaisen työntekijän, joka on ollut
44137: oppisopimuksella työssä. Ja tämä työn- joko vähemmän tai enemmän opissa muulla.
44138: OP'piso.pimuslaki. 763
44139:
44140:
44141: paikkakunnalla ja ovat auliit täydentä- tyydyttävät, että sinne ei saada työläisiä.
44142: mään hänen ammattitaitoaan. Näin siis Mikään hyvin palkattu ammatti ei ole
44143: tällaista kiertävää ammattitaidotauta työ- näyttän;yt jäävän ilman työntekijöitä, jo-
44144: väkeä en lainkaan näe tulevaksi, niinkuin tenka siitä huolehtiminen, että joku am-
44145: täällä edellinen puhuja epäili olevan seu- matti jää suorittamatta, jos ei erityisillä
44146: rauksena, jos oppiaika määrättäisiin 3 vuo- laeilla lähdetä kasvattamaan ammattilaisia
44147: deksi. on turha luulo. Minä näen tässä laissa
44148: Edellä lausumani perusteella yhdyn edelleen sen historiallisen tosiasian, että
44149: kannattamaan ed. Paasivuoren ehdotusta, paaoma himoitsee alaikäisten työvoimaa
44150: että eduskunta palaa työväenasiainvalio- jota on mahdollisuus saada alhaisemmasta
44151: kunnan mietinnön pohjalle, että oppisopi- hinnasta. Siihen pyritään trumän lain no-
44152: musajaksi määrätään enintään, 1 momen- jalla, saamaan pitkäaikaisia oppisopimuk-
44153: tissa, 3 vuotta eikä, niinkuin suuren valio- sia käsi- ja tehdasteollisuudessa. Kanna-
44154: kunnan mietinnössä on, 4 vuotta. tan ed. Paasivuoren ehdottamaa 3 vuoden
44155: pisintä oppiaikaa.
44156: Ed. Leinonen: Täällä tehtiin jo eh-
44157: dotus, että eduskunta asettuisi työväen- Ed. Aalto: Muutamat puhujat antoi-
44158: asiainvaliokunnan mietinnön kannalle. Mi- vat aihetta minunkin pyytää asiassa pu-
44159: nä yhdyn kannattamaan sitä. Samalla heenvuoroa. Kysymys oppiajanpituudesta
44160: vastaan ed. Lehdolle, että minä tunnen ei aina ole yksinomaan ammattitaidon ko-
44161: useita ammatteja, kun olen 20 vuotta teh- hottamiskysmys, vaan se on myös kysy-
44162: nyt ammattityötä, joihin tällaista lakia mys halvan työvoiman hankkimisesta työn-
44163: tultaisiin sovelluttamaan. Ed. Lehto lau- antajille. Se ei ilmene vasta tällä kertaa,
44164: sui, ettei ole voitu osoittaa, että hän olisi se on ilmennyt jo kauan aikaa sitten meillä
44165: tehnyt tämän ehdotuksen huonoista vaikut- Suomessakin. Kun v. 1868 säädettiin laki,
44166: teista. Aivan samaa väittävät työnantajat, joka astui voimaan 1870, jolla säädettiin
44167: joitten taholta oppiaika tahdotaan mahdol- työsopimus vapaaksi, säädettiin siinä lais-
44168: lisimman pitkäksi. Hekin perustelevat sa pisimmäksi oppisopimusajaksi 3 vuotta.
44169: väitettään samoilla syillä kun edustaja Tämä synnytti kuitenkin käsityöläismesta-
44170: Lehto. Ne väitteet ovat lähteneet työnan- reissa, jotka halusivat saada halpaa työvoi-
44171: tajain piiristä, jotka tahtovat tästä laista maa, tyytymättömyytä, ja sentähden, kun
44172: orjalakia, jota sovellutetaan nuoriin työn- elinkeinolaki 1879 säädettiin, saivat nämä
44173: tekijoihin, joita tämä laki tulee koske- käsityöliikkeen harjoittajat aikaan sen,
44174: maan. Luulen että kellekään edustajalle että säätyeduskunta silloin 1879 vuoden
44175: ei ole jäänyt epäselväksi mistä vaikutteista elinkeinolaissa pidensi tämän Oppiajan 5
44176: ed. Lehdon ehdotus on lähtenyt. vuodeksi. Sikäli kuin senaikuisia sääty-
44177: valtiopäivien pöytäkirjoja on voinut seura-
44178: Ed. B r y g g a r i: Kun täällä ed. Si- ta, käy niistä selvästi ilmi, että tätä puo-
44179: melius on ehdottanut oppiajan muutetta- lustettiin yksinomaan sillä, että mestarilla
44180: vaksi 5 vuodeksi, niin minua ihmetyttää, täytyy olla pidempi aika käyttää oppilai-
44181: ettei hän samalla ehdottanut sällivuosi:a, ta, koska hän voi silloin saada viimeisi-
44182: mestarinäytteitä j. n. e., sillä se henkilö, nä vuosina korvauksen halvan työvoiman
44183: joka on tuon ajatuksen tänne eduskunnalle muodossa siitä, mikäli hän on joutunut
44184: tuonut esille, näyttää omaavan ammatti- sille antamaan oppia. Tämä 5-vuotinen
44185: kunta-aikakauden käsitteen. Minä ihmet- oppiaika oli siis rmestareille jonkinlaisena
44186: telen ennen kai.kkea siitä syystä tätä 5 vuo- korvauksena. Oppilaskysymys on muodos-
44187: den oppiaikaa"' koska sälliaikanakaan ei tunut meille viime aikoihin saakka sellai-
44188: ole ollut kuin 3 ja 5 vuoden oppiaika ja seksi, että koko aikaa, milloin ·oppilas on
44189: senjälkeen on kaikissa käsiteollisuusam- oppisopimuksen nojalla opissa, ei käytetä
44190: mateissa toteutettu työnjako, joka tekee oppilaan opettamiseksi asianomaiseen am-
44191: tarpeettomaksi yhtä pitkän oppiajan. On mattiin, vaan kaikkeen muuhun. työhön.
44192: erotettu eri työalat eri henkilöille ja näin Aivan yleinen käytäntö on graafillisenkin
44193: ollen täytyisi käsittää, että nykyään ei teollisuuden alalla se, että ensimäisenä
44194: tarvita enää niin pitkää oppiaikaa. Minä vuonna ei oppilaalle anneta ollenkaan am-
44195: en usko, että on yhtään ammattikuntaa mattitaitoa opettavaa työtä. Se on, mikäli
44196: sellaista, jos siinä ovat taloudelliset olot minä tiedän, niin maaseutukaupungeissa
44197: 764 Perj.antain;a !1.0 tp. man!IJSkuwta.
44198:
44199: kuin Helsingissä aivan yleistä. Ensimäi- tä syystä, että nama työläiset itse haluai-
44200: sena vuotena oppilas tekee kaikkea muuta sivat pyrkiä siihen, että he saisivat kun-
44201: kuin sitä, jota hänen tarvitsisi ammatti- nollista ammattiopetusta, vaan se johtuu
44202: kehitykseksensä tehdä. Sama ilmiö on ha- yksinkertaisesti siitä, että silläkin alalla
44203: vaittavissa melkein kaikilla ammatin päästäisiin siihen, että koko tuona oppi-
44204: aloilla. aikana työnantaja olisi velvollinen anta-
44205: Kun on oppiajan pituudesta ollut puhet- maan opetusta ammattiopissa. Tähän saak-
44206: ta, tiedustelin minä eräiden eri aloilla työs- ka meillä ei ole ollut lainsäädännössä min-
44207: kenteleväin ammattilaisten mielipidettä sen käänlaista määräystä siitä, että jokin vi-
44208: johdosta, kun von Wright on julkaisemas- ranomainen valvoisi oppilaan oloja ja pa-
44209: saan lentolehtisessä maininnut muutamia koittaisi työnantajan antamaan koko oppi-
44210: sellaisia ammatteja, joissa hänen mielestään aikana oppilaalle rummattiopetusta. Se on
44211: pitäisi olla välttämättä oppiajan pituus 5 ollut kokonaan työnantajan mielivallasta
44212: vuotta. Tiedustelin, onko näissä alillilla- riippuvainen. Nyt kysymyksessä olevassa
44213: teissa käytännössä ollut se tapa, että oppi- laissa on nimenomaisen selvät määräykset
44214: laalle heti ensimäisestä vuodesta alkaen siitä 10 §:ssä, että ammatinlrarjoittajan on
44215: opetetaan ammattitaitoa, niin vastaus on annettava oppilaalle sellaista sopimuksessa
44216: ollut sekä kelloseppäin että kultaseppäin mainittua ammatin tai ammattihaaran ope-
44217: taholta aivan sama kuin on muillakin ta- tusta, että oppilas. oppiajan päätyttyä voi
44218: hoilla ollut, nim. että oppilaita käytetään suorittaa hyväksyttävät ammattikokeet, ja
44219: ensimäisenä, vieläpä toisenakin vuonna ammattioppilaslautakunnan velvollisuutena
44220: kaikkeen muuhun kuin ammattiopetustyö- on valvoa, että ammatinharjoittaja tuon
44221: hön. Ed. Kylänpää huomatti, että Sak- täyttää. Laissa on ni!ill'enomaan vielä mää-
44222: sassa on sellainen oppilaslaki, jonka mu- räys siitä, miten on siinä tapauksessa me-
44223: kaan oppilaan oppiaika on 5 vuotta. Sak- neteltävä, että ammatinharjoittaja ei täyt-
44224: sassa voimassaoleva ammattioppisopimus- täisi sitä, mihin hän on oppisopimuksessa
44225: laki on kahderrlainen. Eräillä käsiteolli- sitoutunut.
44226: suusaloilla on oppisopimusaika viisikin Kuten huomautin, ei tähän saakka mei-
44227: vuotta, mutta suurimmalla osalla määrä- dän lainsäädännössämille ole mitään sel-
44228: tään laissa nimenomaan oppiajaksi kor- laista määräystä ollut, joka olisi velvoitta-
44229: keintaan 3 vuotta. Se, että Tarrskassa ja nut ammatinharjoittajan koko aikana anta-
44230: Norjassa viime aikoina on hyväksytty oppi- maan ammattiopetusta oppilaalle.
44231: ajan pituudeksi 5 vuotta, ei suinkaan to- Ed. Lehto viittasi von Wrightin jaka-
44232: dista sitä, etä siellä välttämättömästi tar- maan lentokirjaseen. Herra von Wright
44233: vittaisiin 5 vuotista oppiaikaa. Se todistaa tuntuu olevan sellainen herra, jolla yhtenä
44234: vain sitä, että silloin kuin näitä lakeja vuonna on yksi mielipide, toisena vuonna
44235: sekä Tanskassa että Norjassa säädettiin, toinen. Nyt jakamassaan lentokirjasessa
44236: työnantajain taholta oli pyrkimys piden- von Wright asettuu kiinteästi ja ehdotto-
44237: tää oppiaikaa aivan samanlaisilla veruk- masti 5 vuoden kannalle. Vuonna 1912
44238: keilla ja syillä kuin täällä meillä Suomes- oppilaskomitean mietinnössä, jossa von
44239: sakin. Mutta toiselta puolen asianomais- Wright mui'staakseni oli puheenjohtajana,
44240: ten työntekijäin edustajain taholta osoitet- selitetään varsin pitkästi ja laajasti, mi-
44241: tiin siellä 5 vuotinen oppisopimusaika tar- tenkä meillä on tarpeetonta niin pitkää
44242: peettoman pitkäksi. Se ei ole ollut Tans- oppiaikaa säilyttää millään am:mattialalla,
44243: kassa eikä N orjassakaan siis suinkaan mi- ja tämän mietinnön on allekirjoittanut von
44244: kään ammattitaidon kehityskysymys vaan Wright ilman vastalaus.. Tosin von
44245: kysymys halvan työvoiman hankkimisesta Wright silloin asettui kyll!P" 4 vuoden oppi-
44246: työnantajille. sopimuksen kannalle, kuten ed. Lehtokin
44247: Onko meillä nyt sitten esimerkiksi graa- on asettunut. Olen tämän tahtonut vain
44248: fillisen teollisuuden alalla välttämätöntä mainita siksi, osoittaakseni, että juuri von
44249: pidentää oppisopimusaikaa 4 vuodeksi, jota Wrightin mietintöihin ja lentokirj8)siin
44250: ed. Lehto täällä suositteli ja koetteli puo- työntekijäin on tarpeetonta kiinnittää ko-
44251: lustella asiaansa. Graafillisen teollisuuden vinkaan paljon huomiota, sillä hänen lau-
44252: alalla on jo pitkät ajat ollut yleinen vaa- suntonsa näkyvät olevan aina sellaisia,
44253: timus työntekijäin puolelta 3 vuoden oppi- jotka annetaan sen mukaan, mitenkä hän
44254: sopimuskausi. Eikä se johdu suinkaan sii- katsoo lausuntonsa kullakin kerralla asiaan
44255: Olp1p-iso!pimu.slruki. 765
44256:
44257:
44258: vaikuttavan. (Vasemmalta: Ja mitä niistä opissaan tulevat tarvitsemaan. Näin ollen
44259: maksetaan!) Mahdollisesti myöskin, miten kehitys johtaa siihen, että vaikka heillä,
44260: niistä maksetaan. Sitä puolta minä en nyt olisi 5-vuotinenkin oppisopimusaika, niin
44261: tahdo mennä sanomaan. työnantajat eivät katso edulliseksi itselleen
44262: Minä olen sitä mieltä, että meillä on tar- siitä huolimatta opettaa oppilaalleen kaik-
44263: peetonta pidentää oppisopimusta 3 vuotta kea sitä ammattialaan kuuluvaa tehtävää,
44264: pitemmäksi ei edes graafillisen teollisuu- mitä hän ammattilaisena myöhemmin tulee
44265: denkaan kannalta. Asiantuntijat rummatti- tarvitsemaan. Hänen täytyy hankkia nä-
44266: alalla, graafillisen teollisuuden alalla, väit- mä spesialitiedot myöhemmin erilaisilla
44267: tävät, ja sen myöntävät myöskin graafilli- kursseilla tai muulla lisäopilla. Näin ollen
44268: sen teollisuuden työnantajat, olevan asian- on siltäkin kannalta katsuen aivan tarpee-
44269: laidan nykyäänkin,· jolloin graafillisessa tonta pidentää oppisopimusta kolmesta vuo-
44270: teollisuudessa on 5-vuotinen ovpikausi, että desta edes neljäksi vuodeksi. Siitä on kyl-
44271: henkilö, joka on käynyt opin jossakin pie- lä se etu, että työnantaja voi vielä, niin-
44272: nessä maaseutukaupungissa pienessä kirja- kuin nytkin, käyttää silloin yhden vuoden
44273: painossa, ei hän ole mikään ammattioppi- oppilasta jossakin muussa työssä, jos hän
44274: nut mies siitä huolimatta, vaikka hänellä nimittäin tavalla tai toisella voi kiertää
44275: onkin 5-vuotinen oppitodistus taskussa. lakia ammattioppilaslautakunnan huomaa-
44276: Kun hän joutuu Helsinkiin johonkin ensi- matta. Mutta mitä tehtävää on silloin
44277: luokkaiseen kirjapainoon, hän on melkein sillä ammattioppilaslautakunnalla, ·ellei se
44278: samassa asemassa palkkaan nähden kuin valvo jotakin. Mitä palkkakysymykseen
44279: oppilaskin, koska hän ei pysty täyttämään tulee, niin minun tietääkseni, paitsi kir-
44280: niitä vaatimuksia, joita tämä ensiluokkai- jal tajilla, jotka viime aikoina hyvin jär-
44281: nen kirjapaino hänelle asettaa. Sitäpaitsi al- jestyneinä ovat saaneet tariffisopimukset
44282: kavat työt graafillisen teollisuudenkin alal- aikaan, ei millään muulla ammattialalla
44283: la erikoistua, spesialisoitua siten, että graa- juuri opista päässeelle työläiselle, siitä
44284: fillisessa teollisuudessakaan ei enää kirjal- huolimatta, vaikka hänellä on oppitodistus
44285: tajaoppilaille opeteta kaikkea sitä, mitä taskussaan, makseta sitä palkkaa., mikä
44286: kir.ialtajan työn alalla todella tehdään. kokeneelle ammattimiehelle tarjotaan.
44287: Saksassa ja Ruotsissa on tämä spesialisee- Vaikka oppiaika on lyhyt, ei se edellytä
44288: rautunut erikoisen hyvin. Ja kun tämä meillä sitä, mitä ed. Lehto sanoo, että tulee
44289: spesialiseerautuminen tapahtuu, joutuvat huonoa ammattityöväkeä, joka ei saa itsel-
44290: kirjaltajat silloin, vaikka ovat ammatti- leen työpaikkaa ja joutuu sentakia muka
44291: opin suorittaneetkin, monta kertaa senjäl- tekemään halvemmalla työpalkalla työtä.
44292: keen harjottamaan ja oppimaan jotakin Minkä tähden vielävä kirjateollisuuden alal-
44293: erikoista sillä ammattialalla tarvittavaa la on käynnissä vielä nyt, että 5 vuoden
44294: työtä. Lisäksi on meillä otettava huo- opinkäyneen täytyy kuitenkin tehdä alem-
44295: mioon se seikka, että graafillisessa teolli- malla työpalkalla työtä kuin toisen? Tie-
44296: suudessa ja myöskin muilla teollisuuden tysti siksi, että hän ei ole voinut hankkia
44297: aloilla pyritään koulumuotoa käyttäen, sitä ammattisivistystä, sitä ammattitaitoa
44298: saamaan oppilaalle lisää ammattikasvatus- ja tietoa, minkä hänen työkumppaninsa
44299: ta. Meillähän on olemassa Helsingissä niin ovat saaneet. Jos me lähtisimme siltä kan-
44300: sanottu yhden päivän kir.ialtajakoulu, jossa nalta, että oppisopimusaika olisi laaditta-
44301: opetetaan kirjaltajille erikoista ammatti- va niin pitkäksi, että lopultakin oppilas
44302: taitoa erikoisilla aloilla. Ja sikäli kuin sen suoritettuaan olisi täysin ammattitai-
44303: kokemus on osottanut n. s. yhden päivän toinen, niin silloin meidän täytyisi kieltä-
44304: koulusta, niin ammattikirjaltajat saavat mättä asettua sille kannalle, että koko elin-
44305: siellä varsin huomattavaa opetusta. Mitä ikä olisi ihmiselle säädettävä oppiajaksi.
44306: tulee meillä muihin erikoisaloihin, täytyy Sillä millään alalla ei ole tullut vielä
44307: huomauttaa, että meillä on erikoisia ilta- niin ammattioppiuutta miestä ei graafil-
44308: kursseja, joissa eri käsiteollisuuden alalla lisellakaan ammattialalla, vaikka on 5-
44309: työskenteleville työläisille, siitä huolimatta, vuotinen oppiaikasopimus, etteikö myö-
44310: vaikka ovat suorittaneet vieläpä opinnäyt- hennmällä iällä vielä olisi sangen paljon
44311: teetkin, annetaan erikoisaloilla sellaista opittavaa. yhtä ja toista juuri ammattityön
44312: lisäopetusta, jota eivät opin käydessä ole alalla.
44313: tulleet saamaan, mutta jota he ammatti-
44314: 766 Pedantairua .10 rp. crnarra.skuu!f!a.
44315: ----------------------------- ----------
44316:
44317: Ed. P i 1 k k a: Oli mielenkiintoista Ken tässä äänestyksessä hyväksyy ed.
44318: kuulla ed. Leinosen ja ]}:ankarin lyhytai- Simeliuksen ehdotuksen äänestää ,jaa",
44319: kaista ammattikehitystä ja sitä ,tavatto- jos ,ei" voittaa on ed. Paasivuoren ehdo-
44320: man laajaa kokemusta", jonka ed. Kankari tus hyväksytty.
44321: sanoi itsellään olevan. He eivät tosin kum-
44322: pikaan sanoneet, minkä ammatin he olivat Äänestyksessä annetaan 91 jaa- ja 69
44323: oppineet lyhyemmässä kuin kolmessa vuo- ei-ääntä.
44324: dessa. Mutta on kuitenkin sanottava, että
44325: sellaiset kyvyt ovat harvinaisuuksia ja Puhemies: Eduskunta on siis hy-
44326: lakia ei saa perustaa ja rakentaa tällais- väksynyt ed. Simeliuksen ehdotuksen.
44327: ten harvinaisuuksien varaan. Minä olen
44328: työväenasiainvaliokunnassa ollut 3 vuoden 2) Äänestys suuren valiokunnan ehdo-
44329: pisimmän appiajan kannalla ja tulin sii- tuksen ja ed. Simeliuksen ehdotuksen
44330: hen tavallaan valiokunnassa olevien asiain- välillä.
44331: tuntijain, nilill'. ed. Aallon ja Paasivuo-
44332: ren, vakuutuksesta, että pitempää aikaa Ken hyväksyy suuren valiokunnan eh-
44333: ei millään alalla tarvita. Mutta ed. Lehto dotuksen, äänestää ,jaa"; jo's ,ei" voittaa,
44334: sai minut suuressa valiokunnassa muutta- on ed. Simeliuksen ehdotus hyväksytty.
44335: maan mielipiteeni tässä asiassa. Hän ni- Äänestyksessä annetaan 115 jaa- ja 39
44336: mittäin niin sitovasti vakuutti suuressa ei-ääntä.
44337: valiokunnassa, kuten äsken täällä eduskun-
44338: nassakin, että tarvitaan eräillä aloilla pi- Puhemies: Eduskunta on siis hy-
44339: tempi kuin kolmen vuoden oppiaika. Ja väksynyt suuren valiokunnan ehdotuksen.
44340: kun nyt toiselta puolen vaaditaan aivan
44341: tinkimättä kolmen vuoden ja toiselta vii- 5--9 §:t, 1 luvun ;nimike ja 10--15 §:t
44342: den vuoden "Pisintä sallittua opTJiaikaa, niin hyväks;ytään järjestänsä keskustelutta.
44343: eiköhän silloin tämä 4 vuoden oppiaika,
44344: jonka suuri valiokunta on hyväksynyt, ole
44345: keskikohdalla .ia osunut oikeaan, joten 16 §.
44346: minä puolustaisin suuren valiokunnan mie-
44347: tintöä. Keskustelu:
44348:
44349: Ed. K y 1 ä n p ä ä: Minä pyydän vain Ed. Aalto: 16 §:ssä puhutaan niistä
44350: huomauttaa ed. Aallolle, etten ole puhu- todistuksista, joita oppilaalle annetaan hä-
44351: nut Saksan oppisopimuslaista vaan Tans- nen oppiaikansa päätyttyä. Minusta ei
44352: kan. olisi syytä asettua tässä oppilaaseen näh-
44353: den toiselle kannalle kuin meillä yleensä
44354: Keskustelu julistetaan päättyneeksi. on työsopimuslaissa asetuttu muihin työn-
44355: tekijöihin nähden. Työsopimuslaissa on
44356: Puhemies: Keskustelun kuluessa on määräys, että työntekijälle on annettava
44357: ed. Simelius ed. Kylänpään kannattamana todistus, mutta vain työntekijän erikoisesta
44358: ehdottanut että 4 §:n 1 momentin lopussa vaatimuksesta on siinä mainittava ahke-
44359: olevat sanat ,neljää vuotta" muutettaisiin ruudesta, käytöksestä j. n. e. Nyt asian-
44360: .,viittä vuotta". Kutsun tätä ehdotusta omaisen valiokunnan mietinnön mukaan on
44361: ed. Simeliuksen ehdotukseksi. Samoin on työnantaja oikeutettu oppilaalle silloin,
44362: ed. Paasivuori ed. Kankarin kannattamana kun tämä pääsee työstä, työtodistuksessa
44363: ehdottanut, että sama kohta muutettaisiin antamaan myöskin arvolauseen ahkeruu-
44364: ~anoiksi ,kolmea vuotta". Kutsun tätä ed. desta ja käytöksestä. Minä puolestani ym-
44365: Paasivuoren ehdotukseksi. märrän kyllä, että oppilaalle on tarpeel-
44366: lista, että hänelle annetaan opista päästyä
44367: Selostus myönnetään oikeaksi. arvolause hänen työtaidostaan. Mutta ah-
44368: keruus ja käytös on sellainen, jota työn-
44369: Åänestykset ja päätös : antaja voi varsin mielivaltaisesti käyttää
44370: hyväkseen kun ottaa huomioon, että oppi-
44371: 1) Äänestys ed. Simeliuksen Ja ed. Paa- las, nuori poikanen tai tyttö, saattavat
44372: sivuoren ehdotusten välillä. tehdä joitakin pieniä kepposia, jotka itse
44373: O!Ppisopimuslruki. 767
44374: ---~------~
44375:
44376:
44377:
44378:
44379: :asiassa eivät vaikuta hänen ahkeruuteensa tietää, minkälainen ammattitaito hänellä
44380: ja käytökseen, kepposia, joilla hän voi on. Sellaisia esimerkkejä mainittiin työ-
44381: työnantajansa suututtaa siksi paljon, että väenasiainvaliokunnassa, jossa sanottiin,
44382: tämä tahtoo hänelle antaa varsinkin käy- että voivathan nuo arvostelijat arvostella
44383: töksessä arvolauseen, joka on sitten koko oppilaan taitoa siitä, miten hän esim. kä-
44384: ajan tälle oppilaalle vahingoksi. Siitä sittelee kirvestä työskennellessään. Tuntuu
44385: syystä minusta ei olisi työnantajalle an- sellainen väite hyvin lapselliselta, sillä
44386: nettava tällaista oikeutta oppilaalle ja ei se suinkaan ole mikään todistus ammat-
44387: muutenkaan työntekijälle. titaidosta, jos toinen käyttää kirvestä hiu-
44388: Jos oppilas haluaa tämän arvolauseen kan toisella tavalla kuin toinen. Useita
44389: ahkeruudesta ja käytöksestä, on siinä ta- sellaisia aloja voisi siis mainita, joissa tuol-
44390: pauksessa sellainen hänelle annettava. Väi- lainen ammattikoe tulee aivan mahdotto-
44391: tetään, että tällainen arvolause ahkeruu- maksi suorittaa. Tahdon mainita eräiin
44392: desta ja käytöksestä muka on välttämätön alan esimerkiksi, jossa on käytetty oppi-
44393: "oppilaalle, siitä syystä että tulisi muka laita tähän saakka ja jossa ei oppilas voi
44394: kahdenlaisia todistuksia oppilaalle. Toi- suorittaa sellaista ammattikoetta koska sen
44395: sella olisi arvolause ja toisella ei ja ne, tulos ei riipu yksinomaan hänen taidostaan
44396: joilla ei olisi arvolausetta ahkeruudesta ja vaan monesta muusta seikasta. Mitenkä
44397: käytöksestä, joutuisivat muka huonompaan ajateltaisiin nyt annettavaksi todistus sel-
44398: asemaan kuin ne, jotka ovat pyytäneet tä- laiselle tai kieltäytyä antamasta todistusta
44399: män arvolauseen. Samallainen on asema työtaidosta sellaiselle henkilölle, joka ku-
44400: nyt muihinkin palkkatyöHi:isiin nähden. Ja ten porsliinitehtaassa on yleensä tapana
44401: käytännössä me yleensä tiedämme, että täl- ennen kuin polttajaksi pystyy käyttää oppi-
44402: lainen arvolause ahkeruudesta ja käytök- lasta. Hän voi olla varsin hyvä ammatti-
44403: sestä itse asiassa käytännössä ei usein- mies, mutta sinä aikana, jolloin hänet mää-
44404: kaan tule kysymykseen. Se joka tarvitsee rätään tuo ammattikoe suorittamaan, voi
44405: .ammattitaitoista työväkeä, se ottaa sen hänen polttamansa uuni mennä piloille, ei
44406: työhön ilman sitä. Yleensä on useimmissa suinkaan ammattitaidon puutteen takia,
44407: suurissa teollisuusmaissa käytäntö niin vaan sentakia, että raaka-aineet ja poltto-
44408: €ttei ole minkäänlaisia todistuksia käytän- aineet ovat erilaisia. Mutta mikä ammat-
44409: nössä ollenkaan. Kun mies otetaan työ- tioppilaslautakunta yhtä vähän kuin työn-
44410: nön, niin hänet pannaan työhön ja katso- antajakaan voi määrätä, että hänen on suo-
44411: taan pystyykö hän sitä työtä tekemään. ritettava ammatikokeensa sinä aikana, jol-
44412: Ellei, niin silloin hän saa laputtaa. Li- loin raaka-aineet ja polttoaineet ovat sel-
44413: .säksi on tässä eräs merkillinen määräys laisia, että hän voi työn hyvin suorittaa.
44414: asianomaisen valiokunnan mietinnössä, joka Nyt sen nojalla mitä tässä pykälässä on
44415: toisella kädellä jälleen riistää oppilaalta määrätty, voi työnantaja sitäpaitsi kiel-
44416: sen oikeuden saada arvolauseen, joka pykä- täytyä antamasta hänelle todistusta työ-
44417: län 1 momentin 1 lauseessa hänelle myön- taidosta. Minä pitäisin tällaisen määräyk-
44418: netään. Se on siinä tapauksessa, että op- sen kohtuuttomana, koska toisella kädellä
44419: -pilas ei ole suorittanut joitakin ammatti- tahdotaan pakottaa oppilaan ottamaan sel-
44420: kokeita, on ammatinharjoittajalla oikeus lainen todistus, minkä työnantaja hänelle
44421: jättää hänen työtaitonsa arvostelematta. haluaa antaa.
44422: Mitä merkitystä nyt on tällaisella mää- Lopuksi tahtoisin huomauttaa vielä tä-
44423: räyksellä. Me tiedämme, että ne ammatti- män pykälän ensimäisessä momentissa ole-
44424: näytteet ja ammattikokeet, jotka tämän vasta eräästä määräyksestä, joka niin mer-
44425: lain mukaan OlJpilaan nyt pakolEsesti tulee killisellä tavalla kuvastaa sitä prenikka-
44426: suorittaa, eivät kaikilla aloilla ollenkaan ole halua, mikä yleensä porvaristossa vallit-
44427: mahdolliset. On tietysti aloja, joissa oppi- see. Työväestö yleensä ei ole koskaan ollut
44428: las voi suorittaa ammattinäytteen ja on mikään tuollainen prenikkakipeä. Tässa
44429: .aloja, joissa hän ei sitä voi suorittaa, mutta nyt tahdotaan kuitenkin tehdä pakolli-
44430: hän voi näyttää taitoaan ammattikokeilla. seksi oppilaisiin nähden tuollainen prenik-
44431: Mutta on myös aloja, joissa hän ei voi kamääräys. Asiallisesti, sen minä myön-
44432: näyttää taitoa ammattikokeellakaan. Vasta nän, ei ole suuresta arvosta, sillä minä olen
44433: pitemmän ajan perästä voi sekä työnan- kyllä vakuutettu, ettei työläinen pane tätä
44434: :taja, että ammattioppilaslautakunta saada kunniakirjaa rintaansa niinkuin prenikka-
44435: 768 ·Perjantaina 10 'P· mftrra&kumta.
44436:
44437: haluinen porvari Valkoisenruusun ristin merkitään todistukseen, niin käytös tulee-
44438: rintaansa, mutta tarpeetonta on silloin tätä myös olemaan senmukainen. Jos tämä ah-
44439: pakollista määräystä kunniakirjoista myös- keruus ja käytös merkittäisiin ainoastaan
44440: kään tehdä koska se ei mitään merkitse, niiden oppilaiden todistuksiin, jota sitä ha-
44441: sillä työläinen voi sen saatuaan heti pistää luavat, silloin tulisi näitä todistuksia kah--
44442: sen paperikoriin. Minä olen tahtonut vain denlaisia. Työnantaja silloin voiSI jo.
44443: huomauttaa, mitenkä työnantaja- ja porva- kohta nähtyään tämän todistuksen katsoa,
44444: ristopiireissä luullaan ammattitaitoa kehi- että tuo oppilas ei ole ollut ahkeruudessa.
44445: tettävän jonkinlaisilla prenikkaa muistutta- ja käytöksessä moitteeton, koska niistä ei
44446: villa koreilla paperilapuilla, joilla käy- ole arvolausetta tuohon todistukseen otettu,_
44447: tännössä ei itse asiassa ole mitään merki- ja niin ollen se tulisi vaikeuttamaan tämän
44448: tystä oppilaan ammattitaitoon nähden. oppilaan työhön pääsyä. Mitä sitten tulee
44449: Minä ehdottaisin että tämä 16 §:n 1 mo- tämän pykälän ensimäisen momentin lo-
44450: mentti saisi sellaisen sanamuodon kuin pussa m11inittuun kunniakirjaan, niin sen_
44451: sillä on sivulla 10 ensimäisessä vastalau- on jokainen oppilas oikeutettu hävittämään
44452: seessa, nimittäin: ,Oppiajan päätyttyä on samassa hetkessä kuin hän sen saa, jos hän
44453: ammatinharjoittaja velvollinen oppilaalle ei tahdo sitä säilyttää.
44454: antamaan oppitodistuksen, joka sisältää
44455: tiedon, kuinka kauan oppilas on opissa ol- Ed. H e i k i n h e i m o: Kunniakirjasta,.
44456: lut sekä arvolauseen hänen työtaidostaan jonka antamista tässä on vastustettu, tah--
44457: ja oppilaan erityisestä vaatimuksesta myös- toisin käsityksenäni mainita, että se orr
44458: kin hänen ahkeruudestaan ja käytökses- juuri tämä kirja jota oppilas nähdäkseni
44459: tään.", Loppuosa siinä vastalauseessa al- tarvitsee paikkoja hakiessaan. Minä tosiaan.
44460: kaen: ,Oppilas, joka on opinkäyntinsä" en ymmärrä, minkä tähden tähän lakiin lie-
44461: j. n. e., se jäisi kokonaan pois. nee tullut sana ,kunniakirja". Minun·
44462: mielestäni sana ,todistus," sopisi parem-
44463: Ed. T o 1 on en: Pyydän kannattaa ed. min, mutta voihan sitä nimittää kunnia-
44464: Aallon tekemää ehdotusta. kirjaksikin. Ei se mikään ,prenikka" ole,
44465: se on ammattitodistus, jonka perustuksella
44466: Ed. Schauman: Det var en anmärk- paikkoja haetaan, ja se on paljon päte-
44467: ning, som rdgsm Aalto gjorde, som synes vämpi todistus hakijalle kun jonkun tun-
44468: mig berättigad, och det var den, som temattoman nurkka-ammattilaisen hänelle
44469: gällde sista meningen i 1 mom. J ag skulle antama todistus. Tässä todistuksessa,.
44470: för min del, utan att i övrigt omfatta jonka virallinen lautakunta hänelle antaa,
44471: rdgsm Aaltos förslag, föreslå, att denna siinä on tunnettujen henkilöiden allekir-
44472: mening skulle utgå. Dylika diplom, varom joitukset, ja se on virallinen todistus. Mis-
44473: här talas, förekomma icke i allmänhet sään nimessä ei pitäisi tuota viimeistä lau-
44474: längre, möjligen vid lantbruks- orh in- setta poispyyhkiä.
44475: dustriutställningar och dylikt, varför jag
44476: tycker att de även på detta område kunde Ed. A a 1 t o: Ed. Piikalle minä tahdon
44477: lämnas bort, i synnerhet som yrkesskick- huomauttaa, että me emme haluakaan saat-
44478: ligheten knappast främjas av dylik grann- taa oppilaita erikoisasemaan muiden työn-
44479: låt. tekijäin kanssa todistuksiin nähden, mi-
44480: käli se koskee ahkeruutta ja käytöstä~
44481: Ed. P i 1 k k a: Ed. Aalto on tässä rin- Pyytäisin ed. Pilkkaa lukemaan 27 §:n
44482: nastanut, kuten valiokunnassakin työsopi- 1 momentin ja vertaamaan sitä asianomai--
44483: muslain edellyttämän työtodistuksen ja tä- seen työsopimuslakiin, silloin ed. Pilkka
44484: män lain esilläolevan pykälän edellyttä- pääsee selville, että työnantajalla on se-
44485: män oppilastodistuksen toisiinsa. Mutta kin oikeus että hän saa, jos oppilas on
44486: nämä ovat aivan kaksi eri asiaa, joita ei laiska ja muutenkin epäkäytännöllinen,
44487: minun mielestäni ole rinnastettava. Jos erottaa hänet pois. Ei hän ole pakotettu
44488: oppilas tietää, että hänen todistukseensa ei pitämään sellaista oppilasta opissaan.
44489: tule arvostelua ahkeruudesta ja käytök- Ed. Heikinheimo puhui täällä kunnia-
44490: sestä, niin hän luonnollisesti myös käyt- kirjasta pätevänä todistuksena, niin minä
44491: täytyy sillä tavoin. Mutta jos hän tietää, en ole vielä havainnut montakaan sellaista
44492: että hänen käytöksensä ja ahkeruutensa työntekijää, joka olisi kunniakirja kädessä
44493: Op.pii&OIJ)'imuslaki. 769
44494: --------------------------------~--
44495:
44496:
44497: hakenut työtä mestarilta. Täällä mainit- P u h e m i e s: Keskustelun kuluessa on
44498: tiin että todistuksessa on mainittava taito, ed. Aalto ed. Tolosen kannattamana ehdot-
44499: minkä hän on opissa saanut ja sen lisäksi tanut, että 16 §:n 1 momentti saisi seu-
44500: hänen on suoritettava ammattikoe ja am- raavan sanannuodon: ,Oppiajan päätyttyä
44501: mattinäyte, josta mainitaan todistuksessa. on ammatinharjoittaja velvollinen oppilaal-
44502: Eihän tuommoisella kunniakirjalla tosi- le antamaan oppitodistuksen, joka sisältää
44503: aankaan ole mitään muuta kuin jonkinlai- tiedon siitä, kuinka kauan oppilas on opis-
44504: sen prenikan merkitys, joka niin kovasti sa ollut, sekä arvolauseen hänen työtai-
44505: näkyy meidän porvarejamme miellyttävän. dostaan ja oppilaan erityisestä vaatimuk-
44506: Minä olen vakuutettu siitä, etteivät työ- sesta myöskin hänen ahkeruudestaan ja
44507: läiset vastaisuudessakaan sellainen prenik- käytöksestään". Nimitän tätä ehdotu•sta
44508: kakirja taskussaan tule työtä hakemaan, ed. Aallon ehdotukseksi. Niinikään on ed.
44509: eikä työnantaja myöskään joudu kysy- Schauman ed. Myllymäen kannattamana
44510: mään, onko sinulla jokin kunniakirja. Hän ehdottanut, että 16 §:n 1 momentti saisi
44511: katsoo minkälainen on todistuksessa mai- sen sarramuodon, kuin on työväenasiain-
44512: nittu työtaito. valiokunnan mietinnössä lukuunottamatta
44513: viimeistä lausetta. Kutsun tätä ehdotusta
44514: Ed. S a n d b l o m: Det förvånar mig att ed. Schaumanin ehdotukseksi.
44515: hr Aalto m. fl. tyckas finna svårigheter
44516: och olämpligheter i § 16. Enligt vad jag Selonteko myönnetään oikeaksi.
44517: känner tili hava dessa herrar icke någon
44518: som hälst fackmannautbildning i något som Puhemies: Mitä menettelytapaan tu-
44519: kallas för yrke. J ag anser som yrkesman, lee, niin ehdotan meneteltäväksi sillä ta-
44520: som själv har gått i lära och som själv valla, että ensin pannaan vastakkain ed.
44521: har lärt andra, att här icke finnas några Aallon ja ed. Schau!ID'anin ehdotukset, ja
44522: vådor vare sig för den ena parten eller för kumpi näistä voittaa, pannaan mietintöä
44523: den andra. J ag anser, att denna paragraf vastaan.
44524: bör antagas sådan den är i regeringens Menettelytapa hyväksytään.
44525: proposition.
44526: Ed. Mylly mäki: Siltä varalta ettei Xänestykset ja päätös:
44527: ed. Aallon ehdotus pääsisi tässä voitolle,
44528: yhdyn kannattamaan ed. Schaumanin eh- 1) Äänestys ed. Schaumanin ja ed. Aal-
44529: dotusta. Tosiaankaan emme voi antaa ar- lon ehdotusten välillä.
44530: voa tällaisille kunniakirjoille, vaikka me Ken tässä äänestykses'sä hyväksyy ed.
44531: tiedämmekin, että se meidän kansamme Schaumanin ehdotuksen, äänestää ,jaa";
44532: kermakerrosten keskuudessa on arvokas. jos ,ei" voittaa, on ed. Aallon ehdotus
44533: Sikäli kuin siirrymme tänne päin, esim. hyväksytty.
44534: maalaisliittolaisten kohdalle, tiedämme,
44535: että ne antavat kunniakirjoja jalostetuille Äänestyksessä ovat jaa-äänet voitolla.
44536: hevosilleen; me emme ole halukkaita an-
44537: tamaan niitä omille lapsillemme, silloin Puhemies: Eduskunta on siis tässä
44538: kuin ne ovat suorittaneet jonkinlaisen opin- äänestyksessä hyväksynyt ed. Schaumanin
44539: näytteen. ehdotuksen.
44540: Ed. A a l t o: Mahdollisesti ed. Sand- 2) Äänestys suuren valiokunnan ehdo-
44541: blom on siksi ammattitaitoinen, että luu- tuksen ja ed. Schaumanin ehdotuksen
44542: lee, ettei kukaan muu ole ammattitaitoinen, välillä.
44543: mutta kyllä niitä hyvinkin ammattitaitoi-
44544: sia metallialalla on sangen paljon ilman Ken hyväksyy suuren valiokunnan eh-
44545: sellaista kunniakirjaa ja merkintöjä ahke- dotuksen, äänestää ,ja.a"; jos ,ei" voittaa,
44546: ruudesta y. m. Minä pelkään, että ed. on ed. Schaumanin ehdotus hyväksytty ..
44547: Sandblom saa siinä kohden sangen vaaral-
44548: lisia kilpailijoita metalliammattimiesten Äänestyksessä ovat ja·a-äänet voitolla.
44549: alalla. P u h e m i e s: Eduskunta on siis hy-
44550: Keskustelu julistetaan päättyneeksi. väksynyt suuren valiokunnan ehdotuksen.
44551: 97
44552: 770 Perj,antaillla 10 .p. marr.askuwta.
44553:
44554: 2 luvun nimike, 17-19 §:t, 3 luvun Puhemies: Täytyy huomauttaa, että
44555: nimike, 20-24 §:t, 4 luvun nimike, 25- minun tarkoitukseni on myös sama kuin
44556: 27 § :t hyväksytään järjestänsä keskus- ed. Simeliuksen. Nyt on esitelty se pykä-
44557: telutta. lä, mikä on suuren valiokunnan rmietin-
44558: nossa n:o 28 (työväenasiainvaliokunnan
44559: 28 §. mietinnössä 29 §).
44560: Ed. K a n k a r i: Tässä pykälässä on Keskustelu julistetaan päättyneeksi.
44561: viittaus työsopimuslain erinäisiin pykä-
44562: liin ja myöskin viittaus sen lain 35 § :ään, Pykälä hyväksytään.
44563: missä 35 §:s'sä on siteeraus voimassaole- 29 §, 5 luvun nimike, lain johtolause ja.
44564: vasta rikoslaista, ne kohdat, joissa on eri- lain nimike hyväksytään järjestänsä kes-
44565: näisiä määräyksiä silloin, jos työpaikalla kustelutta.
44566: sattuu yrityksiä työntekijäin taholta työn-
44567: seisauksiin j. n. e. Tämä on jo sellaise- Lain toinen käsittely julistetaan päät-
44568: naan käsittääkseni tarpeetonta ollut työ- tyneeksi.
44569: sopimuslaissa. Mutta sitä väheiDJIDin se on
44570: tarpeellista tässä oppisopimuslaissa, kun se
44571: 10) Tuulaakimaksun 1as'kemisen perustetta
44572: on työsopimuslaissa sekä rikoslaissa ja li-
44573: vuonna 191213
44574: säksi tiedämme, että kaikille työpaikoille
44575: työnantajat ovat työsääntölain suomalla koskeva hallituksen esitys n:o 40 esitel-
44576: oikeudella asettaneet sen työsääntöihin. lään ja lähetetään puhemiesneuvoston eh-
44577: Näyttää minusta, niinkuin tahdottaisiin dotuksen mukaisesti ta 1 o u s v a 1 i o-
44578: erikoisesti myötävaikuttaa sensuuntaista k unta an.
44579: politiikkaa, mitä täällä välikysymyksen
44580: yhteydessä on hallituksen edustajan vasta-
44581: uksen johdosta keskustelussa esiintuotu ja 11) Ilmailua·
44582: osoitettu, mitenkä työpaikoilla on rauhal-
44583: lisetkin palkkaliikkeet yritetty saattaa sen- koskeva hallituksen esitys n:o 41 esitel-
44584: luontoisiksi, että ne olisivat jonkinlaisia lään ja lähetetään puhemiesneuvoston eh-
44585: lainvastaisia. Ja kun sitä näin erikoisesti dotuksen mukaisesti laki- ja talous-
44586: alleviivataan, niin näyttää, niinkuin lain v a l i o k u n t a a n.
44587: kirjoittajatkin tarkoittaisivat sitä. Mutta
44588: vaikka he sitä tarkoittaisivatkin, en pidä
44589: sittenkään tarpeellisena, että se otetaan tä- Pöydillepaoot:
44590: hän oppisopimuslakiin, kun se on jo niin
44591: moneen kertaan tullut työläisiin nähden Esitellään ja pannaan pöydälle ensi is-
44592: kohdistetuksi ja ehdotan, että viittaus työ- tuntoon
44593: sopimuslain 35 §:ään poistetaan ja ensimäi-
44594: sessä lauseessa saisi olla vain viittaus 33,
44595: 12) Eduskunnan oiikeuSillsiamiehen kertomus
44596: 34 ja 36 §:ään. Se viittaus 35 §:ään pois-
44597: tetaan. toiminnastaan vuonna 1921;
44598:
44599: 13) Ehdotuksen lai:ksi kiellosta käyttää ta-
44600: Ed. S i me 1 i u s: Mikäli ymmärrän, on varoissa vääriä alkuperää tai \Lajia osoittavia
44601: hetra puhemies esittänyt käsittelyyn tä- ,merkintöjä
44602: män lakiehdotuksen 28 § :n, ja kun käsit-
44603: telyn pohjana on suuren valiokunnan mie- sisältävän hallituksen esityksen johdosta.
44604: tintö, jossa työväenasiainvaliokunnan mie- laadittu talousvaliokunnan mietintö n:o 3;
44605: tinnön 24 § jätetään pois, niin minun mie- sekä
44606: lestäni me olemme tulleet nyt siihen py-
44607: kälään, joka työväenasiainvaliokunnassa 14) Ehdotuksen laiksi Elimkeinolain 22 §:n
44608: merkitään numerolla 29 ja suuren valio- muuttam,isesta
44609: kunnan mietinnössä siis numerolla 28, ja
44610: ed. Kankarin muutosehdotus on liika myö- sisältävän eduskuntaesityksen johdosta laa-
44611: häinen. dittu talousvaliokunnan mietintö n:o 4.
44612: Pöydiiillep.!lJiliOt. 771
44613:
44614:
44615: Puhemies: Koska edustajille on jaet- Ehdotuksen laiksi tie- ja vesll!akennushallin-
44616: tu tähän istuntoon tuodut hallituksen esi- non virois·ta ja palvelustoimis·ta
44617: tykset n:ot 42-47, niin voitanee ne -panna
44618: 1>öydälle. sisältävä hallituksen esitys n:o 46; sekä
44619:
44620: Tämän jälkeen esitellään ja -pannaan Ehdotuksen merimi.eslaiksi
44621: pöydälle seuraavaan täysi-istuntoon
44622: sisältävä hallituksen esitys n:o 47.
44623: Ehdotuksen Wksi k()rkeimmista salJituista
44624: vuokrista
44625: Puheenvuoron saatuaan lausuvat:
44626: sisältävä hallituksen esitys n:o 42;
44627: Ed. H a k k i 1 a: Suuren valiokunnan
44628: kokous on maanantaina kello 11,15 -päi-
44629: Ehdotuksen laiksi v•altiopäiväjärjestY'ksen vällä.
44630: erinäis·ten säännösten muuttamisesta
44631:
44632: sisältävä hallituksen esitys n:o 43; Ed. Lohi: Eduskunnan valitsijamie-
44633: hiä -pyydän jäämään tänne istunnon -pää-
44634: tyttyä.
44635: Korvauksen maksamista Suomen Pan'kille
44636: Venäjän valtion lyhytaikaisista velkasitou-
44637: muksista Puhemies: Eduskunnan seuraava
44638: istunto on tiistaina kello 11 -päivällä.
44639: koskeva hallituksen esitys n:o 44;
44640:
44641: Täysi-istunto -päättyy kello 9,12 i. -p.
44642: Ehdotuksen l·aiksi rik()s:lain 38 !luvun 10 § :n
44643: muuttamisesta Pöytäkirjan vakuudeksi:
44644: sisältävä hallituksen esitys n:o 45; Eino J. Ahla.
44645: j
44646: j
44647: j
44648: j
44649: j
44650: j
44651: j
44652: j
44653: j
44654: j
44655: j
44656: j
44657: j
44658: j
44659: j
44660: j
44661: j
44662: j
44663: j
44664: j
44665: j
44666: j
44667: j
44668: j
44669: j
44670: j
44671: j
44672: j
44673: j
44674: j
44675: 22. Tiistaina 14 p. marraskuuta 1922
44676: keHio 111 a. p.
44677:
44678: Päiväjärjestys. Siv.
44679: I 1 m o i t u k s i a: Asia k i r j a t: Suuren valiokun-
44680: Siv. nan mietintö n:o 18; perustuslakiva-
44681: liokunnan mietintö n:o 4; hallituksen
44682: K o 1m a s käsi t te 1 y: esitys n:o 14.
44683: 1) Ehdotus laiksi kunnallisten ja 7) Ehdotukset laeiksi oikeuden-
44684: yksityisten kasvatuslaitosten vai tio- käymiskaaren 30 luvun ja ulosotto-
44685: ;avusta ........................ . 775 lain 3 luvun 13 §:n muuttamisesta
44686: A s i a k i r j a t: Suuren valiokun- sekä korkeimman oikeuden jäsenten
44687: nan mietinnöt n:ot 8 ja 8 a; sivistys- lukumäärän väliaikaisesta lisäämi-
44688: valiokunnan mietintö n:o 2; hallituk- sestä .......................... . 783
44689: sen esitys n:o 4. Asiakirjat: Suuren valiokun-
44690: 2) Ehdotus laiksi kasvatuslaitok- non mietintö n:o 19; lakivaliokunnan
44691: sista .......................... . 778 mietintö n:o 3; hallituksen esitys
44692: A s i a kirjat: Suuren valiokun- n:o 34.
44693: nan mietinnöt n:ot 11 ja 11 a; sivis- 8) Ehdotus laiksi irtaimistokiinni-
44694: tysvaliokunnan mietintö n:o 1; hal- tyksestä ....................... . 785
44695: 'lituksen esitys n:o 3. A s i a k i r j a t: Suuren valiokun-
44696: 3) Ehdotus laiksi laivarekisteristä nan mietintö n:o 20; lakivaliokunnan
44697: 11 päivänä marraskuuta 1889 anne- mietintö n:o 2; hallituksen esitys
44698: tun asetuksen muuttamisesta ..... . 780 n:o 13.
44699: A s i a k i r j a t: Suuren valiokun-
44700: nan mietintö n:o 15; laki- ja talous- Ensimäinen käsittely:
44701: valiokunnan mietintö n:o 3; halli-
44702: tuksen esitys n:o 16. 9) Ehdotus laiksi kiellosta käyttää
44703: 4) Ehdotus oppisopimuslaiksi ... tavaroissa vääriä alkuperää tai lajia
44704: A s i a k i r j a t: Suuren valiokun- " osoitta.via mer\kintöjä ......... .' .. 790
44705: nan mietintö n:o 14; työväenasiain- Asiakirjat: Talousvaliokun-
44706: valiokunnan mietintö n:o 1; hallituk- nan mietintö n:o 3; hallituksen esi-
44707: sen esitys n:o 11. tys n:o 15.
44708: 10) Ehdotus laiksi 27 p:nä syys-
44709: Toinen käsittely: kuuta 1919 annetun Elinkeinolain 22
44710: §:n muuttamisesta ............. .
44711: 5) Ehdotus laiksi sosialihallituk- A s i a k i r j a t: Talousvaliokun- "
44712: sen ja valtion vakuutustarkastajan nan mietintö n:o 4; ed. Koiviston
44713: toimen lakkauttamisesta ......... . 781 y. m. edusk. esit. n:o 19.
44714: A s i a k i r j a t: Suuren valiokun-
44715: nan mietintö n:o 17; perustuslakiva- Esitellään:
44716: liokunnan mietintö n:o 3; hallituksen
44717: ~sitys n:o 19. 11) Hallituksen esitys n:o 42
44718: 6) Ehdotus laiksi vankeinhoitohal- laiksi korkeimmista sallituista vuok-
44719: lituksen lakkauttamisesta ........ . 783 rista .......................... .
44720: "
44721: 774 Tiistaina 14 lP· ma:rrasikuwta.
44722:
44723: Siv. se~si ed. LaJhdensuo, kunnruUist•en teM:äJVien
44724: takia ensi pellj,anrtain istunnosta ed. Louhe-
44725: 12) Hallituksen esitys n:o 43 lainen ja ikunnaiUisten .asian trukia tämän
44726: laiksi valtiopäiväjärjestyksen erinäis- päivän istunnosta ed. Junnila.
44727: ten säännöksien muuttamisesta .... 790
44728: 13) Hallituksen esitys n:o 44
44729: korvauksen maksamisesta Suomen
44730: Pankille Venäjän valtion lyhytaikai-
44731: sista velkasitoumuksista ......... . Puhemiehen ja toisen varapuhemiehen va-
44732: " pautuspyynnöt.
44733: 14) Hallituksen esitys n:o 45
44734: laiksi rikoslain 38 luvun 10 §:n
44735: Ensiiillä~nen waT:apuhemies:
44736: muuttamisesta .................. .
44737: 15) Hallituksen esitys n:o 46 " Eduskunnan puhemies on jättänyt edus-
44738: kunna.JJl•e osotetun kirj.elmän, jonJka si>hteeri
44739: laiksi tie- ja vesirakennushallinnon lukee:
44740: viroista ja palvelustoimista ....... .
44741: 16) Hallituksen esitys n:o 47
44742: "
44743: merimieslaiksi . . . . . . . ..... , ..... . 791 '>Suomen IEiduskunnrulle.
44744: 17) Eduskunnan oikeusasiamiehen N\imiltykseni johdrosta päälminiisteriksi
44745: ·kertomus toiminnastaan vuonna 1921 , rsaan kunnioittaen anoa vapautusta Edus-
44746: kunnan -puhemiehen toimesta.
44747: Pöydällepanoa varten Hel.sing1ssä, 14 .päivälnä · maTraskuuta
44748: ;].;922.
44749: esitellään:
44750: iKyösrti Eaillio.
44751: 18) Perustuslakivaliokunnan mie-
44752: tintö n:o 11 hallituksen esityksen En.s:imäi·ne;n vaTapuh·emies:
44753: johdosta, joka · sisältää ehdotuksen rPnhem:iJesneuvosto puoltaa tätä ano:musta.
44754: laiksi ulkoasiainministeriön viroista
44755: ja palvelustoimista ............. . ·Eduskunta ihyväksyy puheiill~·ehen :amJo-
44756: 19) Sivistysvaliokunnan mietintö mukis•en.
44757: n:o 5 hallituksen esityksen johdosta
44758: laiksi kansakoulutoimen järjestys- Ensimiäinen varapuhemies:
44759: muodon perusteista ............. . Myöskin ·eduskunnan toinen ·vrura.puhemies
44760: " on jMtänyt •eduskunna'lle rkirj.elmän, jonka
44761: :Sih~evi lukee.
44762: iPuhetta joh:Uaa ensimäinen v•arapuhe- E.duskunna"L1e.
44763: mie;s V i r ik k u n ·e .n.
44764: Tultua!ni •nimit:ety.msi V a;ltioneuV'asbon
44765: jäseneksi anon kunn~oi'ttoon vapautu:st•a toi-
44766: sen varrupuhemieih,en toimesta.
44767: Nimenhuudossa merkitään -poissaole- ReLsingissä, manask. 1:4 p :nä 1'9·2,2.
44768: vi~si edustaj!llt Hav;eu:inen, Hiidenheimo,
44769: Joukruhainen, J nnnila, Kilrra, Lllihdensuo, Oskari Ma;n1Jere.
44770: Linna, Muho.nen, Niukkanen, Nuora, Ny-
44771: berg, Ryti, rSalo, rSunrla, W•estermarck ja
44772: WiUanen. •E ns:imäi·n:en :vaTapuhemies;
44773: PU!hemiesneuvo·sto puol>taa tältäkin ano-
44774: musta.
44775: Ilmoitusasiat:
44776: Eduskunta hyväksyy rtoi:sen vwraplllhe-
44777: V8ipautuJsta ednskun'taty.östä .saavart: sai- mi:ehen anomuksen.
44778: rauden trukia tärrnän päiivän istunnosta ed.
44779: N uora, lääikärintodistuksen noja:lla toistai-
44780: Kunnalliset ja yksityiset kasvatuslaitokset. 775
44781: ----------------------------
44782: Ilmoitus puhemiehen ja toisen varapuhemie- ·Puihremiesneu vo&ton eh'dotus hyväksy-
44783: hen vaalista. tään.
44784: E·nslimiä;inen va'rapuhem:ies:
44785: LNii1Jten päätösten johidlosta, jotka edus- IUusien rva!liokuntajäsenten valitseminen.
44786: rkunta 'V'ast}kään on whnyt ilmo~tan, että
44787: puhemiehen j.a taisen va:r:apuhemielhen Ensimäin~n varapuhemies:
44788: vaali toim1tetaan is·tunnossa, joka rpidetään Puhemiesneuvosto ·ehdottaa, että 'eduskunta
44789: 1huomenna keskiviikko.na kello 3 iltapäi- tkehoittarsi v.al,its~j.ami~hriä valritsemaan jä-
44790: ;väHä. lsene't ja varaci'äJsenet ;seuraaviin val-iokun-
44791: tiin: Ministeri Mantereen tilalle varajäsenen
44792: tbarkas<tusva:liokunt.aan; min·istel'i Jouka-
44793: 1921 vuoden valtionti1inta~rkastajain toimi- 'haisen 1tilaUe jäsenen ty.övä,etnas1ainvaHo-
44794: ·aika. iknnt.a,an ja jäsenen ulikoa:Siaj.uvaliokuntaa.n;
44795: mini•steri Ni:ukkll!sen tilaHe jä;senen vll!ltio-
44796: Ensimäinen varapuhemies: va'm'inva;liokuntaan ja varagäsenen u~lko
44797: Valtion tilintark&stajilta on saapunut kiT- rasiainvaloiokunrtaam; ooniste["i Rydin tilalle
44798: jelmä, j on:ka sihteeri lukee: ;jäsenen valtiovara:inva.1iD'kuntaan; ministeri
44799: Pullisen tilalle jäsenen kulknlaitosvalio-
44800: Va:l'tion tilin,tarkastajat. ikuntruan ja va.rajäJsenen perustusla:kivalio-
44801: Hel.singi:ssäi . kun:t.a.a:n; minist•el'i Venno·lan ti:la:He jäse-
44802: nen perustuslakivaliokuntaan ja varadäJse-
44803: ilO p ;.nä ma'I'tra:skuuta 111912&. 'nen ulkoa.siai•n valiokuntaan; mini1steri
44804: N:o 3·9. Å'k:e.s.s'Onin <tila•llre jäs•enen la.kivarlo~okuntaan
44805: da tar kastusv.aMokun'ta.an; minis:teTi S u:n i-
44806: Eduskunnalle. Iran tilaJlle jäs•enren maata:lou;svaJi,ok·untaan
44807: V al,tion tilinväätös vcuiod·elta 119<21 on 1sekä vamjälsenen vruliliovrau,ainva:liokuntaa:n
44808: äsk!ettäin vaLmistunut, mutta siihen kuu- ri a tarka:stusvaliokun t.aan.
44809: ;luvia liitteitä ·ei vielä ole voitu valtion Hyvärnsytään.
44810: tilin:t&rkastajiHe toimiJt.ta.a ·eikä myöskään
44811: lhal1ituksen ker::tomus valt·iova:raion tila;sta
44812: vuonna 119121 dle vielä va~mis. Kun val- Suuren valiokunnan jäsenet.
44813: tion ti'linta:l'ka.staj.at, jotka paraj.kaa val-
44814: unist.ehwat tilinta:clrasbuskertlomustaan vuo- Ensimäin·en varapuhemies~
44815: delta 1920, nä•in ollen eiv:ät voi tilinta:rkas- Ilmoitetaan, -että ,suu:mn valiorkunnan jäse-
44816: itajain johtosäännön 1 § :'SSä määrätyn ajan niksi !llinristeri·en Marrtell1een ja A,k,essonin
44817: Jmluessa toim~btaa loppuun vuoden 1921 ti'lalle astuvat varraci·äisene;t iA. P u l k k i-
44818: ,tilient~arkalstUJs•ba, ;saavat valtion tilintrur- n e n j1a T a r k k a n e n.
44819: kastajat kunnioittaen .ehdotta,a eduskunnan
44820: rpäältettäväksi,
44821: y,aUtsijamiehet.
44822: lettä vuodeksi wm 'VlaJlåJtut val-
44823: tiont;ilinta'l1ka.stajat ovkeut•etaan ole- Ensimäinen rvarapuhem,ies:
44824: maa!ll toimessa vielä vuonna 1'9123. iEdoel,leen ·illllooitretaan, .että vrulrt,sija:miehreksi
44825: ministeri Akessonin tilalle astuu ed.
44826: Valtiontilintarkastajain puolesta: Penttilä.
44827: Väinö 1S. 8ipi.
44828: Päiväjärjestyksessä olevat asiat:
44829: J. V. Minni.
44830: 1) Ehdotus ,laiksi kunnallisten ja yksityis-
44831: ten kasv·atuslaitosten v·alt1oavusta.
44832: Ensimäinen varapuhemies:
44833: Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähe- Hallituksen esitY'ks·en n :o 4 johdosta :laa-
44834: t~ttäisiin lausunnon antamista varten v a 1- dittu lakiehdotus, j1o•ta >o:n valmisteleva,sti
44835: t i o v a r a i n v a 'l ·i o k u n t a a •n. käisibelty ,siv.i:stysva.liokun:nra:n rrnietinn:ös·sä.
44836: 776 Tiistaina 14 IJl. marraskuuta.
44837:
44838: n :.o 2 ja suuren v.aliokunnram mriclinnöissä skiMa anstal't~r. Deras antal, som behöva
44839: n :ot 8 ja '8 a, esi1lel~ä:än ko 1 m a n t e e n en såJdan u-pl)'fostran, säges ,det, kan uti
44840: k äi 1S i 't ,t e 1 y y n. vissa samhällen uypskattas ända till 50 %.
44841: Såsom reruam runty.ddes .böra, enlriglt kom-
44842: ,En •s i mä i ne n rv a r •a puhemies: ,mittens åsikt amstalter av 'al:ika typer upp-
44843: Eduskunnan tuloo nyt hyväksyä tai hylätä föra:s, ty v•a.nli.ga a:nstailt&, säges det, måste
44844: toisessa krusittely:ssä päJätetty lwkiehdotus. frikallas från det a priori utsiktslösa, att
44845: 'Vid med!lelande av slrolundervisning släpa
44846: Keskustelu: (på den tunga ibÖ'r·dan av i •hög grad intel-
44847: lektuellt undermåliga, debila och ande-
44848: •Ed. H ä s t 'b a, c k a: Vid andra behand- \Svaga mindl6r:åiriga, .saiDJt hava möj1i.ghei
44849: Hngen av nu föreltiggand1e 'l.!lig påpekade 1a'tt Mi:va 'befria1de f1rån det hopp'läsa i att
44850: j!lig vissa princi,p'bebänkligheter om l•agen. tillsammans med normala interner nödgas
44851: iDessa bet.ämkrighe1Jer resulterade uti föl- uppfostra utprägla,de andesvaga eller av
44852: dan!de: Girundlinderna för uppf1örand,et av tmora:lisk sinnessjuk>dom 1liCLa:nde m:imder-
44853: uppfostJri:ng;sanstaltema äJro 1så a1lmänt åriga. A11a dessa böra redan på för:hand
44854: hå!lll,na uti la,gen, aH denna l8ig icke in- ttnönsilrrus ut ut] upptagni:ngshem och ,be-
44855: skräinlmr .sig !b]ott tl1l ~ky·CLdsuprpf'Ostrings r·edas en för dem avpa:sswnd undervisning
44856: anstalter för vanartiga harn, utan f,astmer och UJppfost.ran i sk~Ma ansta1ter.
44857: även ,ger r~ktlinde•r för •uppförandet av upp- I .såd•a,nt avseenCLe lbör, ·enligt kommit-
44858: fostringsrurusta·l!ter lb!Lsemde på en biogra- .tens fö11slag, vmd sidan av uppfostring~san-
44859: fisk in,delning av såvä:l ,föräldrar som barn. 1Sta!1terna även: finna;s iakttage}sean•stalter
44860: Och ruå j~Lg ansåg a:tt en srudan lagstti.ft- ioch •srur.ansta.ltter •in<rMrtade, :s. k. gosshem
44861: ning kbmme att medf6ra 1stora J.mstnadeT, lOch flick>hem. Errhgt •k!OIIDmittens förslag
44862: :påy,rk&d·e jag att ,en ekonomisk u'tredning lbör ·det vatra en kommunrul 1fö,rpliktelse att
44863: ISkiTUe verkstä!Hws, förrän lagen ~orukämd·es. uppföra nämnda iaikttage}sea:nst.alrber jämte
44864: Rik!sdagen !Lviböjde emeHerttid detta försliag tkomm•una:la ibar.nhem.
44865: och for1t•satte behamd1ingen. 18edan dess 18åJsom !härav framgår torde med anta-
44866: Jhar j.ag v:arit i •t•iJlHäJUe att mera fördljupa .g!Ldet av ,a,enna 1a.g om tsky,d•dsuppfostrings-
44867: mig uti sk•yddsuppfostring.s:pro'blemet och lansila:lter föl<ja oen ,sky!Jdighet a;tt inrä'tta
44868: finner a:tt •de betämklrigheter ja.g påp•eka.t kommunrula i·a•ktbgeLseanstalier., <dä:r ibarn
44869: gen>t.emot •lagen äim välgrundad•e. <Oeh ungdOIIDen skall mönstcr:as ut efter an-
44870: J)å man genomgår det principbetäinka•n- la:g, såväl förvärv.ade 1som ärft1iga. Kom-
44871: de, .som den tiUswtta s:t!l!t.slmmmitten av- mitten: a:nser jälmvä:l att inrättrundtet av upp-
44872: givit triH statsråruet angruemle samih:äl!hJt•s fostringsanstal!ter uttan iakttagel,seanstfl!l-
44873: ibarn ooh ungruomsskyid!d, så fra:mgår med ter är förfelat.
44874: ;all tydli!ghet, .a.tt iruet 1cke ä'r fråga om en 1Med la.gförslaget följer äv<en, .en'ligt kom-
44875: 'Skyddsl~Lgstiftning blot't för . vanfl!rtiga tmittens ut!låta·nd.e, att tillsätta kommuna.la
44876: !barn, UJtan rinräiJta:n:det av upp~o.stringsan ibamnskyrudsnämnder, tsa;mt in!rätitamJdet av
44877: 'sta%er a:v Hem olika typer. ·Såsom motiv 1en oentml:my.ndiglhet, som å ·sa:mib.älllets 'Väg-
44878: för sitt fors1ag frrumh'åJl<ler 1committen, att ,na,r överv.a:kar ooh ibereder mindeTåriga i
44879: ·det .bristfälliga skydidet undl6r U1)pväxt- Jagen omtrulat sky·dd oclh i övrigt vitd'ta-
44880: åren .sHiiMled ,efher släikt!l. ed •fö·rsva·gat mot- ger dä:r föruts1agda å;tgälr.der. B8!rnskydds-
44881: ståndskraften och åJs•tadkommftt en efter (Styrel.sen 1ska:l1l trilltsätt:a,s .genom rud!ministra-
44882: hand 'Ö~ad anilo>pning .av de då;l~ga di:spo- tiv. förordning och dess upPtgif:t är föl.iande:
44883: sitionema och d·e är,f,tliga hel·ast•ningsmo- ,Å Barnskyddsnä:mnden ankommer:
44884: menten. Ett 1omht1ndel"t•agand16 i god ti.d .av ,1. ,att anordna och övervaka y:vkesför-
44885: dessa andesva.ga och älrf.tl•igt helasbde älr mynd~r.skap;
44886: därför ~av 1s'tort socialt intresse och en srum- 2. att u~öv·a up:p.sikt 'över fosterbarn;
44887: ib.äHsplrkt. En:l1igt JmiDJmiiJtenls fö·rmenande '3. rutt vtårda sig om åitgäroor tiH stöd
44888: böra vår.a ,s[mollOT ä:VIen hefrias från a:tt un- f ör ba;rn.s hemuprp fostra.n;
44889: dervisa sj.älsl[g.t u•ndermå:liga barm, och 4. att omhänlderbga bam, wlka liiro
44890: ibarn, som av lMtja förs:umma sin •skol,gåmg. !Värnl{)sa e1ler vrilka fatti,gv:åridlsmy.nd<iglhe-
44891: iDessa intellektueHt defeMa och behäf·tade lten .f.inner va.ra i \belhov av uppfostran utom
44892: meld andra •lyten 1böra uppf.oshra:s på sär- hemmet;
44893: Kunnalliset ja yksityiset kasvatuslaitokset. 777
44894: --------------------------
44895: ,5. att f.ör and!ra bam enEgt ·sta.dgan~ ,p.å de av mi·g vi·d and!ra behandlingen
44896: dena i :lagen angålende ·srumhaHets harn- oeh ·och nu anföl'da grunde·r, ber jag få fä<re-
44897: :ungdomssky.dd vidtag.a åtgärder, om bar- ,slå, att lagen iJ.ämnas vila:nde över nyval.
44898: •nen äro
44899: i högr.e gmd in:t•eflektuell't efterblivna, Ed. K u 1 e n i u s : Slå lwngt jag 'har
44900: p.sykisM abnmma, fall.ande.sjuka eHer tyckt mig finna :ha. människorna i alla
44901: 1lytta, ,tj,der ansett .s,}g hava ·skä;l a tt med en viss
44902: f.örswmma •sin ,skolgång, belåtenhet se tillbaka på den gamla goda
44903: amträffas tiggande eUer annrurs föra ett 1tiden o~h i stiHl·et 'handra ,den närvarande
44904: k•ri•ngstryk.runde levnad•ssätt, •onda tiden. Under normal.a förhålland·en
44905: ti ·sina hem vanvårdas el:1er misshamd- hava de knappast haft skäJl däJrtill. Ut-
44906: las eHer d·eras föräM•rar •leva ett lastfuHt 'V·ecklingen har ju ändå gått framat mot
44907: aiv, lyckligare och hättre föflhå1land·en. Men
44908: icke kun.na genom hemmets och sko1l•ans tde sena:s:t gångna åren hava fört med sig
44909: upp±:ostringsmedel tillrättaföms elle:r äro otaliga .prövninga.r, ·alyekor av social och
44910: .sedl•igt för komna, eller [lolå.tiskt 1art i högDe grad än kanske någon-
44911: hava he.g-M·t brott; tsin förr. VäJrre än de sociala, fysiska och
44912: -6 . .att, om sälrs:kilda 01mständigheter så- [lO'll~biSika •olyckor, s'o'm övergått mäns:klig-
44913: dant påkalla och mottaglig1het föil' uppfost- heten under den närma.st •föregående tiden,
44914: ran ännu amse·s föneligga, för unga ·per.so- hava väl ändå de p.sykiska o'lyckorna va-
44915: ner •enli,gt .stadgam·dena i Iagen angå:ende rit, •OCh jrug t•ror att följderna av .dem få
44916: samhäJHet•s bar.n- och ungdomsskydd vid- vi ·dragas med ännu under lång tid fram-
44917: taga å;tg.älrd·er, .om unga personer åt, ty den and'l_iga blessy:mn l'äk•es ju i,cke
44918: anträffas .J:;iggan,de el.ler f.öra ett kring- :så hastigt. J ag •tror därför att vi om nå-
44919: s:trykande 1levnadssätt, ,gonsin hava skäl att •twla -om !den närva-
44920: i sina hem •serdligt vanvåJrdas eller iilliss- ran•de onda tiden. Den allmänna förvild-
44921: handlas eUer dems föräl dmr l•eva ett l•ms•t- tningen .griper omkrin,g sig som en följd
44922: fullt Ev, eiJ.ler av de olyc.kliga förhållanden vi hava upp-
44923: älro sedligi förkomna; samt leV'a;t, och det heklaglig,aste av allt är, a:tt
44924: 7. a1tt i de fal,l, .då rung person beg;ått tden:rta förvildnin,g tsärskilt griper barn och
44925: hrott, utöva den 'VHrktsamhet, varo.m i la- ungdom. På alla områd•en och i a'lla for-
44926: gen angå:ende .samlhala.et.s ·barn- och rung- illleT spåra vi denna förvil.dning, varje ·dag
44927: id·omsskydd är star.lgat. ,talar d:rurom. De vilsekomna 'barnen, de
44928: M·ed ba:m ±:örstås minderårig, ·som ännu demoral•iserade barnen, löpa f.a1ran a tt för-
44929: ick·e fyiJ.lt .sexbon år, och med ung person gås, om icke .samhäHet i tid viCLta.ger åt-
44930: ,minderårig, som fyllt ,sexton men icke ad,er- tgärder för att räd·da dem åt en lyckli,gam
44931: rton år". framtid. I lyckligare länder, i rikare Iän-
44932: Då sås•om redan anty'tt.s nu fördig.gande der än v.årt har ma.n icke ansett .sig ihava
44933: ,l,a.g äJr avfattad i så aUmänna O'rda:lag, :råd a·tt fö•Dsumma skyddsu:ppfost.ran, och
44934: :mamma vi sannoJ.ikt a:tt få •erfara stor:a 1j.ag tror, abt vi icke lheHer hava råd att
44935: •överraskningar vid lagens tillämpning. förbisoe det stora :behov·et av uppfostrings-
44936: Genom en v•erk:stäl]ii,!rhetsföwDdning ka.n ·an:stwl'ter, som CLen nuva·rande ti·den gör
44937: man .påbjuda g"lenomförandet av allt vad gä1lande. Det har .näiffilig.en visa:t sig över-
44938: Jrommå.btens betänkande inne·håUer, ·ett pro- allt i värld.en, och det kan i{a.s•t.slås såsom
44939: gr.aiill .soiill är vida me1r ·än någ"lo't aiJ.na t l1and 1e.tt f•a.ktum här också, att det ä•r icke alle-
44940: i välrlden våga•t framlägga. rnast i soeiaH, utan äV'en i ekQnomis-kt .av-
44941: J wg har velat •göm riksdagen uppm:ä.rk- lseende lyckligare för ett folk a.tt bygga
44942: 'sammad på vad man åsyfta;r med ·nu föDe- ·upufostringsans•talter än att 1bygga fä·ngel-
44943: 1iggande lag, tv den har mycket vittgå- ,ser, och de senare •äro ju a.Utid en följ.d av
44944: ende fö1lj>ruer. Och -enli.gt mit1t förmenande o,lycHiga sociala förhålla·nden, de äro en
44945: är det, trots 'lwmmittens vaekra föres'Peg- följd av misslyckade exist.ens•e.r, ja en följd
44946: Engar, nationw].e,konomiskt oklokt. J ag av förspiMa Iiv.
44947: kan därfö·r icke vara med om att antaga Det är sannt a•tt om:sm.gen Oiill .samhäl-
44948: denna lag, ty 1andet·s till~rå·ngar räcka ickoe lets olycksbarn redan kräv·er tun·ga upp-
44949: tili rutt förv.erkliga derrsa;mma. •offringar av vå;rt folk, rrnen jag tror, att
44950: 98
44951: 778 Tiistaina 14 .p. marraskuuta.
44952: --~--~
44953:
44954:
44955:
44956:
44957: dessa Uippoff<ringar, · des:sa ibördor bliva hn lämnar visserlig·eu rum för åt,skilligt
44958: ä:nnu tyngre, om vi und·erlåta att i tid tgodtycke, ooh det ä:r väil svårt för kommu-
44959: iS'k·affa 'lämpliga anst.alter åt dessa vi1se- 'ner och ·en.shltda, som vilja befräm:ja upp-
44960: :kornna, dessa mora1iskt f.ördärvade brurn, ko:msten av ~sådana upnfos<tringsansta11!er,
44961: rvars antal växer år för år. Att nu upp- som här är f·råga om, a tt på förhand kunna
44962: skjuta la.gförslagets go<lkännande därför, Eta på myndighet,e:mas opa·rtiska föda-
44963: att man icke för närvarande kan prestera tringssätt, när la,gen lä:mnar rum för vi:H-
44964: en fuHt ti'llförlitlig ko.stnadsheräkning, svävand·e oeh g.od,tyckliga beräJkning.sgrnn-
44965: är att ytterligare förlänga den ovisshet oeh tder 'oCih beslut. Men de.ssa ·sk'ä~ äro, som
44966: det osäke11hetstinshånd, ·som hlivi·t rådande, •sagt, icke til'lräckliga för att nu förkasta
44967: t;y osäkea.-hetstills·tåndet :kan omintetgöras lagförsla.get. För min del äir jag böjd f.ör
44968: förs•t när läroplikts'lagen är .genomförd, och att nu godkämna. la.g·en såsom ett provis.o-
44969: ,det t1orde ske först efter 15, ja kanske 25 •rium, ty vår skyddsuppfostran måste .iu i
44970: år, beroende på den frist, i.n·om vi<lken man :en Hlllar fra:mt·id slubgilti:gt ordna,s genom
44971: rvill förveTkliga denna la.g. Var ooh en, 1en a1Hsidig lagstift,ning. När dl8nna lag-
44972: tsom ser nå vårt foltkliv och lägger mä:rke 'stiftni,ng sedan genomföres, 'Så hava vi en
44973: till skuggs·i.dorna inom detsam:ma, måste längre o0h rikare erfa.renhet att bygga på,
44974: terkänna, - om ham nämligen tror på upp- toch då kunde de eventuella missta.g, som
44975: fostringens omskarpande makt, - att lä- :nu begås, avJ.äJgsna.s. J ag ber förtty :a.tt få
44976: tl'opliktslagen ic]m korn -en dag för tidigt förord1a 1agens godkänna.nde.
44977: i vårt la.nd; den k:om bl.ott under en olyck-
44978: :lig tid. Och var och en, som har hjärla Ed. E s't l a n d e r: Då enligt min tanke
44979: för de vilselmmna ·bamen, vilkas antal bord'lä>ggn•in.g ·i ·detta fa:11, då fråga om
44980: växer år fö·r år, och var och en, som har J!agförsla.get·s förkla.rande föT vilande hrur
44981: thjärta för de unga förbryta.rna, vilkas tan- väckts, automa.tiskt ihm·de .ske, men jag be-
44982: rt-.a.l J.i:kaså väX"er, oc.h fö1r ·deras framtid, farar, att pmxis kommer att gå dä:tihän,
44983: gag sä:ger, var ·ooh en, som ömmar för att at·t enski:M riksd·aQ"smans rä:H i detta av-
44984: dessa barn måtte komma i åtnjuta.nde av tseende icke kommer att respekteras, så ber
44985: en uppfostran och utbildning, som gör dem jag nu aH :med denna motivering få under-
44986: till ·sa mhäl:lsnytti•ga IIIledborgarr-e, lycfliga 1Stöda rdgsm. Rästba.ckas :Dörslag.
44987: med'borgare i vårt IJ.and, måste anse, att
44988: en sådan lagstiftning so.m denna icke kom- Ktesku,ste:l u i'ul1ste.taan ·päättyne·eksi.
44989: mer en dag för tidigt.
44990: Behov·et av ·en .sådan uppfostringsanstalt, ·Ensi, mä i ne n vara 'Puhemies:
44991: 180m här omtalas, är 111edan så pass stort Keskustelun kuluessa 'on ·ed. Hästhaoka ed.
44992: illtt det är nästan omöjligt att kunna 'J)la- Est:land·erin ka,nnatta;mallla: e'hdottanut, että
44993: oom .så•dan·a ibal'ln, tsom ,äJro i behov av käsi:teltävämtä o],eva la;kieih:dobs jä·tettäisiin
44994: en sä:rskiM uppfostran, av a;ns'taltsvård. le·päämään ensitulevien ed•uskuntavaalien
44995: och när läropliHslagen blir en ve11:klighet.
44996: 1 yli. Valtiorpäiväjärjestylks-en 57 §:n 5 mo-
44997: då förs·t framträder de·t exakba behovet, mentin mukaan on asia p a n t. a; v a ,p ö y-
44998: och d:å 'föl'lst kam man fastslå d·e faktiska d ä 111 e 1seuraav•aan istUtntoton.
44999: utgifterna för dessa urppf.ostJr•ingsanstal-
45000: ter. Dessförinnan äT det ic:IDe möj].igt aH
45001: Jmnna beräkna, vilka lffiOts:tnader förslaget 2) Ehdotus ·lai'ksi ·kasvatuslaitoksista.
45002: r.för med sig. J ag tror, att vi på detba om-
45003: tråde få lov att fastslå en sak, ·som gäHer HaHirtuksen 'esitys 'n :o 3, jorta. on valmis-
45004: även på det övriga området av all upp- tdevasti käsit•elty sivi:stysvaliokunna.n mie-
45005: fostran, nämligen ·det att a.e penningar, tinnössä n:o 1 j.a. suuren va:lioknnnan mie-
45006: som givas ut för ungdomens u.ppfostran, tinnöissä n:ot 11 ja 11 •a, esit.e:Nään 'k o 1-
45007: ilämna alltid a,en bä:sta rän·tan. m a n te 'e :n käsittelyyn.
45008: Om man också har anfört åtskilliga vä-
45009: gande skä:l mot d:en s. k. ghdande ·skrula, som IEnsi·mäinen v.a;ra,puhemies:
45010: hgförs]a.get nu byg-ger på, så anser jag Ensin sa·Hita.an asiasta 'kes1kustel'la. Sen-
45011: icke dessa skäl vara t~l'lräckliga för .att nu jälke-en tehd'äJän päältö:s J.alkiehdotuksen hy-
45012: förkasta lagförslag81t. Den g}idand·e ska- väksymisestä tai hylkää:mitse•stä. Kun lwki-
45013: Kasvatuslaitokset.
45014:
45015:
45016: -ehd•otuksen ik•o•] mas käsittely on päättynyt Edl. K u 1 en i u s: Jag begärde ordt>t
45017: esitellään a,i·noaan .käsittelyyn sivistysvaEo- för att få understödra herr Saha.umans ytt-
45018: Jzunnan mietinnön n :o 1 sivuHa 3 oleva rande.
45019: anomuspon.si.
45020: Ed. \V i i: k: Jag .ber att få förordar det
45021: rMenettelyta.pa hyväksytään. f·ö~sl.ag,so:m ingår i •andra kläm:men i d-en
45022: till kulturuts'kottets be.tänlk.wnde fo•gade trrre-
45023: Keskustelu: d.i·e resmvrationen.
45024:
45025: !Ed. L o h i: Sen jälkee1n ·kuin laki on 'Ed. 'M. 'S i 1 } ra. n p ä. ·ä: Karnmatran ed.
45026: saranut sellaisen .si.sällyk.sen, minkälaiseksi Wiirkin ehdotusta.
45027: se muodostui toisessa lkäsittelySISiä, ehdota.n
45028: minä, .e.Uä tämä laki hylättä:i:siin. Keskustelu juliS't€/taam päättyneerksi.
45029:
45030: .Ed. J u u t. ri 1 a i n· e n: Kanna;ta:n ed. Lo- Ensimäinen ·vara.vuhemi-es:
45031: hen tekemää ehdotus•ta. Kesrk.wste·l'un lku1u-essa on ed. Lo·hi ed. Juu-
45032: tilaise·n rkannatta.man.a ehdottanut, että kä-
45033: Ed. :S c h a u m a 111: Av~m ja4~· ·ber att siteHävänä orleva 'lakiehdrortus hyliättäi:siin.
45034: få yrlka på att d-etta ila:gförsrlag mått.e för- 'Kutsun tätä ehdrotusta red. Lohren ·e·hdotuk-
45035: l\:astas, och j.a,g gör det särskilt på den s•eksi. Ed. Wiik ed. M. SirHanpään kannat-.
45036: grund, a·t.t i la.gförsl•ag'et vid de·srs andra he- tamana on erhdottanut, että hyväksyttäisiin
45037: hamcL:ing- inlmm ett st.ad'gande om pensin- sivistysvarJiokunna.n mietintööön liitety.ssä
45038: IlJeri:ng av v.Lssa •arvod,es'funktionärer, ett kolmann-es~sa vasta:lauseessa. oleva: j•ä.Ikimäi-
45039: stadga,nde, som hall' principi•erll lbetyd~lse ne•n roonsi.
45040: oc·h som icke borde i l.agförs•la.g'et inta.ga.s,
45041: innan d-e allmänn.a ·g-rund-e.rna ·för d.en <bli-
45042: vande pensio.ns•llagstiftning-en bhvit be:stäm-
45043: d,a. J ag är i allmänhet mot a tt väcka för- 1En simäinen vararpu,hemi-es:
45044: slag om att •ett lagfö,r.sla.g s:ka!ll bli va vilan- Ed. Wiikin ehdotus joutuu äänestyksen
45045: de, men om ett sådant yr:kande gör·es från ala~s.eksi ai·no·a,st•aan ·siinä trap:aulk,s•essa, että
45046: annart håll, skulle ja,g kunna omfatta det i lailnehdotu:s hylätään. Nyt o·n ään-estettävä
45047: den förhop.pning'en, att den aJll männa rpen- ed. Lohen thylkäävä,stä ehdotuksesta.
45048: si·on:slag'en skruH, innan ny rilksda,g samman-
45049: träder, ha hunnH stiftas. Menettelytapa hyvätksytääm.
45050: Ed. H. P u l k k i n e n: J o:kse-enkin
45051: ta11p-eetonta nn huomauttaa, -että me työväen Äänestys ja päätös:
45052: edu•stajat emme ol e vastustanoot t•ätä la!kia
45053: 1
45054:
45055:
45056: srumoilla perusteiHa kuin sitä 'nyt vastustaa Ken 1hyv•älksyy •ltalkiehdotuksern seJ.lai&ena,
45057: porvwristo. M·e 10lemme tahtone-et että, jos kuirn se ron toiseiS•sa !käsitteiJyssä päätetty,
45058: ei lähitibssa saada täydellistä suo.ielukas- äänestää ,,iaa"; .ios ,ei" voittaa, ·on ed. Lo-
45059: vatuslalki·a niin ainwkin täytyy tämä l.aki hen ehdo:tus hyväksytty.
45060: saada alkup-e•räisbä nimitystään vasta.avak-
45061: si, s. o., sii•he·n nitäisi .sruada ykis:ityislko.htai- Äänestyksessä annre.t.aram. 1'13 ja.a.- J8i 6·6
45062: si.a mää.rä.yksiä ka:sva't,u:srlaitosten järjeste- ei-ä:äntä.
45063: lyä ja toimintaa varten, ja niid·en ka·svatus-
45064: 1aitosten henkilökuntaan kuuluvien, j.otka Ensimäine"n ·varanuhemies:
45065: eivät kuulu o•pettaiistnon, edut määrätyiksi Edusrkurnta on siis <hyväikrsyrnyt käsiteltävä-
45066: ,samojen periaat.teiden mukaan. Edus•kunta nä ollrev•a:n ~lraki·e'hidotuksen.
45067: onkin täysi-.istwnnos.saan suuuniHe-en otta-
45068: nut meidän va:st.a·l·aurs>e·emme jälkirmäisen iE n sim ä;i nen vararp urhem ies:
45069: ')Jnolen huomioon .ia kun tämän .i·orhdosta Tämän äänestyksen t~nlo'ksen johdo:st:a rau-
45070: tahdottaisiin lakia hylättäväJksi, tahdomme 'k·eaa ed. Wiikin, ehdotus.
45071: me kysymyksessä olevien pienipa.l,kkaisten
45072: työntekijäin -edun rkanna!lta a-settua rlakierh- Asian !kolmas käsitt~ly juhstet.aan .päät-
45073: dotuksen kraart:ajia vastaran. tyneeksi.
45074: 780 Tiistaina 14 rp. marra.skuu~ta.
45075:
45076: Enwimäine.n v,ara,puhemies: on saan'Ut., se lruajuus, jonka se toisessa kä-
45077: Nyt esi"tel:ltä;än ,~iv:ist~svali01kunnan mietin- ;sittelyssä on ecduskunnassa :sa;a:Q,ut ja &en
45078: nö'n n:o 1 sivulla 3, oleva, amomusp,onsi. uil,01ttuvaisuus niin: la;aja:kls:i,. jol;la on tah-
45079: 1
45080:
45081:
45082: CLottu hinsää,dä.nnö,ltlä tuoCLa esiin s-e, €ttä
45083: Ponsi ihyvtfubyt,ään. nuoret tvöläiset ie•otllisun:sl:a:itotksi.s,sakin .saa-
45084: t
45085: tetaan t~ämän lain a;lai:s•uute~en j.a; pyr~tään
45086: 'Asia on loppuun käsi,te1ty. tämän lain kautta mwrten työnneikijäin työ-
45087: voiman hinta määräämä:än mahdollisimma.n
45088: ,arl~haiseksi, on ,s,eUaim:n j.o,ba, työväestö ei
45089: 3) Ehdotus laiksi laivarekisteristä 11 päi- V'Oi m1ssaän muodo1ssa hyväksyä. Toorl-
45090: vänä marraskuuta 1889 annetun asetuksen E,suuCLenharjoiUajiHe a;nn-eta,an ma,hdoltli-
45091: muuttamisesta. suus, että ·he voivcat teJhdastetoHisuuslaitok-
45092: sisswki~n., ,sikäli kuim heidän voimasuhteensa
45093: Hallitulk&en esitys n :o 1:6, j~ota on va;lmis- myö'ntävät, oHaa nuoria vi-et]ä verm.ten lap-
45094: rl:>el:eva&bi ikäsiteilty bki- jca taJlousvaliokun- suusijä,ssätkiu ol.evia työnt.e1k1ijöitä, ali~staa
45095: n<an mietinnöss'ä n :~o· 3 ja suuren vaEokun- tällaist-en 'pa,kollisten, so•pimust-en wlaisiksi.
45096: nan mietinnössä n:o 15, esitellään k o 1- On vailk-e,a määrit181llä, mitkä tyött ovat teOil-
45097: m a: n teen ik ä s i t t e l y y n. lis~uusl,aitotk.si,ssa :seHaisia, jotka v•aativat
45098: ,ka,k,si vuotta pitemmän ha,rjoitusajan, eli
45099: lEns:imäinetn 'V'ara'Puthemies: oppiajam ja. ,siHoin, työnantajine tul.ee ver-
45100: Eduskwnnan tul~ee nyt hyväktsyä tai hylätä raMain suuri ma'hdoHisuus 'Va,atia näiden
45101: toisessa 1k,äsittelyssä TJäähet:t,y lakiehdotus. optpilaiden eli näiden nuorten työntekijäin
45102: tkirjallioosti si toutuma,an ~pi temmälksikin
45103: Kukatan ei ha,lua puheetnV'Uioroa. aiaksi. kuin kahdeksi vuodeksi, aina neljään
45104: vuote-en asti, jonllm tällllä 1latki myöntää.
45105: Eduskunt~a päättäJä hyv,äJksyä toisessa kä-
45106: La;issra 'o:n 01lema·ssa rrnääribe:lmä, m'ikä
45107: sittelyssä p'äätetyn lakiehdotuktscen. asettaisi -esteitä, e1tteivät työnan:tajat voisi
45108: Alsi,an tko,lmas ,k,äJs,it.t,ely on päättynyt. näin m-ene,tel'lä, se e'ste, jok~a paäasiallisesti
45109: mjoittuu 'ammattiop.p•ill,aslautakunt.i.en teh-
45110: Asi~a 'On loppuun käsitelty. täväksi, on puut<t-e·elHnen. Kun ammatti-
45111: ~oppiJ,a,slaut,a;kunnitk:si on m~ö·s hyvä:ksytt.y
45112: ty:ö'll'väHitysto~imis.to, tniin .t;u;l,ee hyvin iky-
45113: 4) Ehdotus orppisopimusla:iksi. se,ellal:ais•e!ktsi, ,o,ntko taHä mitään sanot,tu-
45114: vampa.a merkitystä, tältlä työn~vä:lityst~oi
45115: Ha:llitukse<n, esity,s n:o 11, jota on vaJlmis- mist,oje~n toimenpiteeHä rajoittaa työ~nanta
45116: televa,sti 'käsitelty työvä•e,nasiai~nvaliokun jien rajatonta hwlua a,]le'nta'a nuorien työn-
45117: nan mietinnössä n :o, 1 ja suur,en valiokun- t·e'kijöide~n työpwlkat huomaktavan aclhai-
45118: nan miet:innö,&sä n :o 14, e~s~tellään k o 1- siksi jonkin oppisopimuks-en muodossa.
45119: m a n teen tk ä <S i t te tl, y y n. Sitä ·sietä,ä ihyvi'n \paljon -e,päiEä. Erikoi-
45120: sesti 'On se täSisä J,aitssa ty;öläisi:Ue vasten-
45121: lEns:imäinetn 'V'araiPuhemi€:6: mielinen, ~että se ~asettaa pakollis~eksi oppi-
45122: Edu:s:kunnan tulcee nyt hyväk,syä tai thylätä sopimulks~en tekem:i:s-en, o~ppisopimukset,
45123: toisessa; 'kä:sitbelyssä tpäätett.y ~lcakiehdotus. j•ott,ka nykyääm käytä.n1iö ~on johta,nut sel-
45124: laisiksi, -eUei niitä ol'e paJko,H•i~sina käytän-
45125: Keskustelu: nössä piCLettty. Käwtännöts,sä on ainoastaan
45126: harvoj~a tap•auiksia., joiss:a on ollut pit<empi-
45127: E~d. K ta 'n 'k a r i: Oppisopim usht,H 'Sal ai'k,ainen ikirjaHinen op,pis:Otp:rmus. Käytän-
45128: toioossa käsittelyssä rsellais-en muodon, ~sel nös,sä ovwt. oil:le<et va.i:n, vapwat :s,opimuks-et.
45129: laisen sisällön, jotta sitä ei voi vaitiollen On ollut orppilaan ja työna.ntwjan v.äJJ,illä
45130: hyväksyä. oma vapaa rhartkin'ta, 'josko :he ovat nppiso-
45131: Edus,kuntta on kui,tenlkin tälllä k-ertaa
45132: 1
45133: pimukcs.en 1:-ehn-e.et, ja tehneet :s'8fi, kirj.wlli-
45134: siinä as-elffiass~a, •ettei voi tä:s,sä tkäsittelyssä s~esti. u se:assa ta pcau ksessa. on tiety:sti on urt
45135: 1
45136:
45137:
45138: enää tehdä siithen mitään muutoksia. Voi- suutltl:in-en .sopimus, .i~otka on toHut irtisanomi-
45139: daan vain lalki joko 'hyväksyä tai hy:lMä,. sen va:ra,s,sa. Mutta tämä ~l1aki ei anna sii-
45140: Onpa tiety,sti mahdollisuus saada se myös hen aihetta, siihen oik€Utta, etrtä •siten voi-
45141: lepäämään. T,ässä 'l:ais:sa muoto, jonka se taisii~n me:neteHä muuta. tkuin jo~s.sakin -eri-
45142: Oppisopimuslaki. 781
45143:
45144:
45145: näisten poikmeuksellisten tapausten sat- jäin a;mmat~Jiliset jäa•jestöt tulevat tietysti
45146: tuessa voida.atn 01ppisopimus irtis,anoa. !Se uais'be.lrerrn'a,am. voimiensa mukaan, .Sia,aldessaatn
45147: siis niiHälkin alo.iUa, joilla työ.llJteikijöiltä työväe;n sanomal!ehdet ·puulelle,nsa, tätä la-
45148: vaadit•aan pit·empi,ai:k,ainen ammattiharjoit- ki·a vatstaa.n sen lkäytännö,ssä ol'lte·ssa. Ja
45149: telu eli •oplpiaiJm, ,se kiiunit,tää op:pilaan työ- koska mi,nä Mmä,n ti·edän, ~että työnteki-
45150: paikka,an ,aina 4 vuodeksi. iOppilaa.Ua t1ä- jöillä tällainen maihdollisuu:s on olemassa,
45151: män .Jain pui>tteissa ei oie mahdollisuutta niin t:ähä.n perust.uen 1en tahdrn a:s·ettua
45152: 1oohittää itseänsä amma:t]ssraan. 'ääneilläni e1stetelkrsi, ettei tämä 1laki v1oi pap.e-
45153: T'ää:llä on aikaisemmin todre,ttu ,se, mi- ri Jtai'ksi t wlila.
45154: ten:kä työnjwko ~on tullut kiä,yttäntöön ja
45155: työnjako edellyt:täi,si !huo:mattav,an 'lyhyttä
45156: oppiaikatai vailkeimmis,swkin amma;teissa.
45157: 1Mutta sen lisäksi, !kun Mhän nyt on Eduskunta, päättää !hyvä'k,syä toise·ssa ikä-
45158: saatu tämä 'kiin:teä palkolil:inen mä,[ritdmä, sitt·elyssä p'ätätetyn 1afki,ehdotulkrs•en.
45159: että o;p~pi,laau ,pitää te·hdä kirjaJHi,rwn op!pi- :Kol'ma.s kä;sittel,y
45160: 1 juili1st~t,aan päätty-
45161: sopimus j,a näin ipitkä,hi aiikaa, niin se si-
45162: neeksi.
45163: too nuoria työntekijöi,t'ä, oppilaita seUaisiin
45164: liikkreisiin ja pääasiallisesti liikkeisiin, joi-
45165: den lii,kk,eidem lta•ho:Jt,a. ei v,o,ida antaa sitä
45166: ammatrtitka.svatusta., mitä .oppilaille t-ulisi an-
45167: 'taa. Käyittäm:tö on 'Olsoitt1anut ,se,n, että 5) Ehdotus lairksi sosiaHhallituk.sen ja val-
45168: työnan:t,ajat pitävät työntekici,öin:ä pääa;sial- tion vakuutustarkastajantoimen lakkautta-
45169: lisesti op:piilaita, joid,en oma. ,a,mmattika.sva- misesta.
45170: tus on perin a·1hainen, u:sB'i•ssa t:atpa.ulksissa
45171: käsiteol,]i,suudenkin a'laHa. Ravaiba,an, ettei- :E·siteNäräin suuren v1a,1i·okunnan mietintö
45172: vät he tunne sanoUravasti ltainlkaan sen alan n:o 17 j1a ot,eban t·oiseen lkäsitte-
45173: a.mmattia, ~o·l 1J!a atlaHa, ~he liikettään harjoit- '1 y y n siinä sek'ä perustu:slaikivwliokunnan
45174: tavat. ~Ne ovat tietysti 1lmi:tenkin rpaikka- mietinnössä n :o 3 valmisteilev,a1sti lkäsit.elty
45175: kunnaBa työnantajien !SUtosioss,a. hallituksren esitys n:o 19, joilm sisältää yHä-
45176: !TräHaiset iJi.i,k!k-ete'Thpi,täjät muodostavat mainitun l~alkiehdotulk,sen.
45177: lm~ö,slkin tOippirlta!Sliautaikunn:wt j,a nämä työn-
45178: 1Enwrmä;inen v,ar·a'Puhe1mies:
45179: viälity,stoimitstot, jois'sra aina.lkin. ammatti- Käsitte•lyn pohja.na on suuren· va;l,iolkunna.n
45180: oppilaslauta'kunni,stsa tUllee orl,emaan työnan- rnie,tintö. ,E,n,s·in sa;l'lita,an yrleisikeskust.elu,
45181: tajilla e'nemmistö; seHainen 'enemmistö to- iSrenjällkeen ~edustkunt'a siirtyy ylksityislkoh-
45182: dennäiktöisesti voi oltla myös työnvälity.stoi- tai&een kätsittelyyn.
45183: mistoissa. iNe eivät tule m~ettuma,an oppi-
45184: laatu ·puorl,e:He, vtatan p.äinvastorn työnanta- 1Menrette~lyta!pa hyväiksyiJä,än.
45185: jan puole]i]re. :Närin tämä opp~so,primusla;ki
45186: tulee '"ast.u:stamaan ja :heikentäimään am- Yleiskes·kustelu :
45187: mattiktatsvatusta tässä maas1sa.. 'TäJllä on
45188: ammattiåi:asvatuksessa heikentävä luonne, tEd. H i i l o s: Kyseessäoleva ehdotus
45189: johon tämän eduskunnan oillrreisto. on pyrki- laiksi sosialihallituksen ja valtion vakuu-
45190: ,nyt IP'iiläasia1Hse:sti sern. vuoksi, et1tä ~se t o i- tustarkastajan toimen lakkauttamisesta ja
45191: v •o o t ä m ä n ra v u1 ll 'a 's ·a .a v ·a n s a h a 1'- niitten tehtävien siirtämisestä sosialiminis-
45192: ·P a a t yö voi m a tat näihin :h u on o i- teriö'Ue on ,sen 1ulollit.oinen,, eHä olen ottanut
45193: h i n !l i i 'k 'k ei s i i n da treoHisuurslaitok- vapauden muutamalla sanalla kajota siihen.
45194: snn. Kun tämä maa yleensä on luvattu virka-
45195: :Mutta minä työilrui,sten edustaja.na tääHä miesten maa, kuten vanha viisas sanonta
45196: trulen toiselta puole·n näkemään seHaisen l•uuluu, on esitystä siis pidettävä tai aina-
45197: vloiman, j,o,n,ka ·avu'Ha voidaan ·wsettaa' myös kin sen tarkoitushan olisi oleva virkamies-
45198: esteitä näille työnant:ajien talikiOituik:siHe "Pi- ten luvun supistustoimenpide. Eduskunta
45199: tää hal']J·aa. työvä!k:e:ä. Se voima. ei ol·e tä- on tähän suuntaan antanut hallitukselle oh-
45200: män .edus!kun.tat,alon sisäpuolreHa, se ei 'O:le jeen vastauksessaan 1 päivältä maaliskuuta
45201: t'äJilä ik_,erta;a, tämän 1saEn sisä}lä. !Tämä voi- 1920 saman vuoden tulo- ja. menoarvioe~do
45202: ma on tytönt,eki~äin åärjestöis•sä'. 1Työnteki- tnkseen, jossa eduskunnan kirjelmässä ilmi.
45203: 782 Tiistaina 14 1p. marraskuuta.
45204:
45205: tuodaan se ajatus, että maan virkakoneistoa piti olla ja oli ainakin julistanut itsensä
45206: ()]isi yksinkertaistutettava menojen pienen- tässä maassa korkeimman vallan haltijaksi.
45207: tämiseksi. Hallitus on ottanut ja täyttänyt :Mutta entinen perustuslaillisuuden sankari
45208: ~dus:kunnan toivomuksen ja jättänyt -ehdo- Svinhufvud ei tällaisesta korkeimmasta
45209: iuksen m. m. scsialihallituksen yhdistämi- vallasta välittänyt, vaan perusti laitoksia
45210: sestä vastaavaan ministeriöön. Toimenpi- mielensä mukaan eduskuntaa kuulematta.
45211: teen yleensä siis voi ymmärtää. Kun ottav, Asutushallitus lienee toinen samalla tavalla
45212: huomioon asian todelliset syyt, s. o. lzapi- laittomasti perustettu hallitus. Porvarillis-
45213: talistisen valtion menot ovat tulleet liian ten laillisuus on aina ollut diktatuurinsa
45214: suuriksi .ia tuottavat osaksi mahdottomia mukaista .ia siihen sulautunut. Tämä lail-
45215: vaikeuksia ulkopuolelta riistää tarpeeksi lisuuspuoli ei kuitenkaan minulle ole mis-
45216: tU!loj:a, niin on 'oltu prulmtettuja. vähän t:i.än merkityksestä, sillä onhan porvariston
45217: katsomaan sisäänkinpäin ja ottaa harkitta- laii1bomuus n~irn y,lei1st.ä ennen k1aik~kea. nyky-
45218: vaksi, eikö koneistoa voitaisi yksinkertais- TJäivinä. TyyTJillisenä esimerkkinä sen vaiu
45219: tuttaa valtion menojen supistamiseksi. Sa- mainitsen, miten TJorvaristo, kun hätä on,
45220: mat ilmiöt siis, .iotka ovat nykypäivien il- laittomasti perustelee laitoksia ,työväen-
45221: miöitä kapitalistisessa talouselämässä, sa- asioita" varten jonkinlaiseksi verhoksi riiö-
45222: mat seikat ovat myös vaikuttamassa kapi- iolleen. Työväen eduksi niitä ei ole tar-
45223: talistisessa valtiokoneistossa. Välilliset ja koitettu perustaa, ,sehän on selvää, .ia niit-
45224: suoranaiset verot ovat .io tulleet niin kor- ten merkitys, kuten sosialihallituksen, työ-
45225: kealle, että meno yhä ylöspäin on asetettu väenasioitten kannalta on sangen kyseen-
45226: kyseenalaiseksi. ·Ainakin on silmäilty ym- ,al,aista, enne~ ka.iirnk·ea 'tiäJQa:Lsi.na ba:ntumus-
45227: pärille, eikö muita apukeinoja löytyisi. aikoina, joissa me nyt elämme. Siitä ovat
45228: Ominainen seikka juuri nykyiselle kapita- viimeaikaiset esimerkit TJuhuneet niin sel-
45229: lismin rappeutumiskaudelle on se, että käy- vaa kieltä. Keskusvirastojen yhdistämis-
45230: tännön pakosta monesta syystä virkakoneis- tä , ministeriöihin vaatisi, jos taloudellisia
45231: toa on lisättävä porvarisvaltiossa, että por- tuloksia ja asiallisia tuloksia todella pyri-
45232: varistolle kävisi mahdolliseksi säilvttää tään saamaan aikaan, yksilö, virastoyksi-
45233: luokkavaltansa, luokkadiktatuurinsa .. Uu- kön sisäisen mekanismin yksinkertaistutta-
45234: t:ien vero.ien käytäntöönotto vaatii uutta mista. Mutta tähän ei porvaristo käsittääk-
45235: virkakoneistoa, uusia virkoja .ia virkamie- s,eni U'skaHa käy•dä. E,si'l<lä oleva esitys ei
45236: hiä. Poliittisen herruuden häilyminen vaa- siihen myöskään anna tukea, niin suotavail
45237: tii myös suoranaista tukea, kuten suojelus- kuin se työväen kannalta käsittääkseni oli-
45238: kunta- .ia ohranalaitoksen menot, ja kaikki sikin. Mutta minä kannatan tehtyä ehdo-
45239: tämä vaatii kymmeniä miljoonia, joten jär-- tusta ·senvuoksi, että kes,kusvirastojen ibH·-
45240: keä on todellakin käytettävä,· miten valtion näisy,,Yis täten jossakin, ainaarin suurin -piir-
45241: huonot asiat pysyisivät rahallisesti pys- tein <katsoen ktlkkaa, 1siHä poikkeuks-etta ne
45242: ty,ssä.. EsiH<ä 'oilev.a,~ta 'ehdo,tuks,esta on kui- ov,at ~a.ngen ta;an1tumukse1llisia, suoraan sa-
45243: tenkin sanottava, että •se ei suinkaan pal- noen taantumukrsen pesäpark~oda. Tämä ei
45244: jon säästöä aikaansaa, jos tosiasiallisesti kuitenkaan ed~B~llyt'ä ~sitä, että. pitäisin mi-
45245: yhtään. Laskelmat mitä siitä on tehty, ovat nisteriö.iä vapaamielisempinä. Ei, vaan
45246: sangen hämäriä. Ehkä siis mikäli rahalli- .asehn 1ke.srkri,tetymmän virk;aval}an pam:m-
45247: seen puoleen katsoo, ei olisikaan tarkoituk- mwksi työvä,en k'annalta nykyi,s,iin ailkoihin
45248: senmukaista ryhtyä scsialihallituksen lak- katsoen ilmin ei-lkeskitetyn. Ko:Uegia.aJ.isen
45249: kauttamiseen ja sen toiminnan yhdistämi- a.s1mn ikä.sittdyjärjestyiks>E:n säilyttämistä
45250: seen sosialiministeriöön. Minä en kuiten- on ·Sosi·ah!hallitu.lks·en 'asemaan nähden puo-
45251: kaan kannattaessani perustuslakivaliokun- ;lusterttu j'a asetettu ehdomsi e·räältä taholta
45252: nan ehdotusta lähde siitä, että pääasia olisi esityh,en hyväiksymiseHe. ·Minun !käsit-
45253: saada valtion menot supistumaan, sillä sii- tääkseni ei kJoUegi.aa:lisuusperia,ate ole niin
45254: hen en usko ehdotuksen johtavan, vaan ai- autuaaksitekevä kuin luullaan, eikä siihen
45255: van toisista syistä, jotka eivät riipu talou- suinka.an si;sälly minik'ään:J,a;i,sta (kJaJ:rsanval-
45256: dellisista näkökohdista. Tulkoon myös tä- taisuutta, joka työvä€stön nä:kökann•al1a
45257: män laitoksen pöytäkirjaan merkittyä, että siis olisi te,kij.änä, että voitai,siin tä:mä lkol-
45258: kyseessäoleva scsialihallitus on laittomasti le.gia.a lisu us1periaa te .a;seUa.a v aa:tim ukselk si.
45259: pPrustettu syksyllä 1917. 'Sillä sen syn- Se 'O<H suurin TJri•rtein katrso•en 'hyvä 'kulis1si
45260: tyyn ei eduskunta vaikuttanut, vaikka sillä byro,bat~wlle, ·ei muuta. En, kuit-enkaan
45261: V ankeinhoitohalli tuksen lakkauttaminen. 783
45262:
45263:
45264: jyrkästi ko:llegia:alisuutta v<astu:stalman, j.os Y l,eiskes:kustelu juEst.e,taam päälttyne~ksi.
45265: 1
45266:
45267:
45268:
45269:
45270: se niin tätkeä seikka olisi. Kuitenkin kat-
45271: son, että siitä ei todeHakatan työvä-estölle Eduskunta :siirtyy Y'ksi tyisk•oht<aisesti
45272: miM.än merkitystä ole, jos siel<lä istuu yksi la·kiehdlotust•a :käsitteliemään.
45273: taa:ntumu!kseHiw:m .porvari tai kolme, ilwl-
45274: :meHa ·on e•nemmän .io auMoriteettisuutta- 1-4 § :t, lakiehdotuksen joMolause .1a
45275: lkin ulospäin kuin yhddtlä. :Samaten myös sen nimitke ,hyväksyt>ä,ä;n fke,skustelutta.
45276: yl•eise.n mieli:pite.en v;a.i'kutus on enemmän
45277: vo·imakk.aa.mpi, k•un s•e !kohdistuu yksilötön, Toinen käsittely julistetaan päättyneeksi.
45278: kuin jos sieHä is:tuu jonkinlaine•n kolileegio.
45279: tMitä tule•e ;sopi:mnsluont,o~sten virkojen
45280: käytäntöön ottoon, k•wt.son sit.ä yl<ee:nsä ter- 6) Ehdotus laiksi vankeinhoitohallituksen
45281: veeksi per~aatteeksri, .ioilmn yJeensä virlka- lakkauttamisesta.
45282: miesoloissa oli·si pyri1ttävä. Seikika, että
45283: virkamiehet. eivät ole kuin mää:rä•a.iaksi toi- [E.sitellään smmen vatlioikunnan mi€t.i·ntö
45284: meenot·ettu·.i•a, pakoiUa•a heidät myöskin jo- n :o 18 .ia ot<etaan toi ,g e en 'käsi t t €-
45285: takin telkemään, srl'lä so.pimusaja.n pää:t·yt- 1 y y n .siinä selkä perust•uslrukiva<lio:kunnan
45286: tyä voi p:ai•k.an menety.s otlla v.a.rma, jos mi•etinnössä n:o 4 valmi,stelev3!sti käsitelty
45287: työskentely on oHut !huonoa, kuten yleen- hallituksen esitys n :o 14, joka sisältää yHä-
45288: sä virkamie,sten työssä. S:opimus•luont•oi- mainitun l'aki<ehd~otuk·sen.
45289: siktsi olisi oikeast·aam •sa>atta va kok•o virka-
45290: kunh. Se on kyHä ma.hdottomuus tämän Ensimälinen vara.puhemie.s:
45291: järje,stelmä:n pui•tt<eissa, muttta voihan sen Käsitte.lyn polhjana on tsuuren valiokunnan
45292: ikäsit.v:ksenä t],aus.ua.. 1Ka;nnatan [Wrustusla- mi-etintö. Ensin saill:i:t:aan y:~leiskeskustelu;
45293: kivaliotkunnan mi•lltinttöä a. si•assa. senjäJlike<en e•duskunta sii•rlyy ylk:sityiskoh-
45294: tais:een käsi:t1t<elyyn.
45295: Ed. lP a a· :s i v u ori: Ed~Hisen puhujam
45296: ;puhe~:m johdosta tulee ·sii!hen käsityk,s<een, Yleiskeskustelussa ei haluta puheen-
45297: että kailklki vir,at olisi 'latktkautett•ava, sitä vuoroa.
45298: :paremrpi, mitä enemmän. Mutta ei h!änkään
45299: kurtenikaan rohjennut tktäydä lkäJsiksi näihin 1-4 § :t, 1a;kiehdotutksern j.ohioliause j:a la-
45300: sosi•a•llihaltliilwksen y:hteydetssä •otltwiin virkoi- kiehdotuksen lllimikie lhyvälksytään järjes-
45301: hin. Olisi e·hdottanu:t ,s,wmaUa myö.skin ko- tänisä keskustelutta.
45302: iko .ammwttita·rk.a.stu:stl•ait•otk,sen laklmutetta-
45303: v•alkS:i, niin siinälhän sitä olisi mennyt jo :T.oinen ikäsittoely julist,etaan päättyn<eek:si.
45304: enillmmän y·hd'8Hä kert.a;a, ja :sit.ien saatava
45305: nä:hdä, mitä se vaikuttaa työväenoloihin
45306: gos niin ·oil:isi •t:eMy. :SiHoin ei olisi mitää·~ 7) Ehdotukset laeiksi oikeudenkäymiskaaren
45307: työväJensuojelUJS-· eifkJiiJ vrukuubuts.]a k€ja enää.n
45308: 1 30 luvun ja ulosottolain 3 luvun 13 § :n muut-
45309: ol<etma,ssak,a,a.n. J o;s asiwa 'ruvetaan siltä kan- tamisesta sekä korkeimman oikeuden jäsen-
45310: n,wlta .arv·ostelemaan kuin edellline·n puhu- ten lukumäärän väliaikaisesta lisäämisestä.
45311: ja, nii·n a{yl:lähän siHoin voi nvyhkiä mitä
45312: vain, ~kun. nämä kerran ovat ptorvariHi·si:a Esitellään suuren valioikun.nan mietintö
45313: <},a;i to ks.ia. l\1: utt1a •pmVla:riltli,sten:kin laito.slt·en n:o 19 ja oteta.an toiseen :käsitte-
45314: Vläl~l:lä on pikkuis-en eroa, jos ott.aa asialli-
45315: 1 y y ri siinä selkä •lakiv•aliokunna•n mietin-
45316: sesti näitä <a.sioi<ta ,k,a!t,seltavaksi. Minä puo- nössä n:o 3 vwlmistelevasti käsitelty halli-
45317: lestani en ryhdy tästä asiasta täJ'lä ikertaa tuksen esity.s n :o 34, .iok·a. sis,äJltää yllämai-
45318: ;])itemmä:lti puhumwan. 'lutlen kolmannills- nitut lrukiehdotuks•et.
45319: sa •lrmkemise:s,sa €'l::udot,t:amaan lain hyllk·ää-
45320: mi•st.ä. Ensimäinen vara.puhemies:
45321: Kä.siUelyn pohjan•a. •on .suuren v:ali10k·unnan
45322: Ed. H i i 1 o .s: Minä en ymmärrä ed. Paa- mietintö. :Sa}Jit,aan ensin yle.iske:skustelu;
45323: sivuoren käsitystä, mis't.ä hän sai sellaisen senjälkeen :siirrytään ~k:sityiskoohtaiseen
45324: käsityksen, että mi·nä ta1htoi:sin :k,aikki virat ik.äsittelyyn.
45325: laklkautta.a. En minä ole mitään seUai<sta
45326: .puhunut. M·enettelytapa hyvä!ksyilään.
45327: 784 Tiistaina 14 •p. marraskuuta.
45328:
45329: Y•l•ei1sk,es•kustelu .iulisteJtaan päättyne>elksi. rtäisi sitä, että ju:t:tUija .sitä runsa.ammin
45330: karttuisi korkeimpaan .o~keut·een. J.o.s tämä
45331: !Ensimäisen ·laikiehdotuk:S~en 1___:7 § :t hy- vdoralha säi!lytett.äi:siin, ·niin kaiken tod.en-
45332: väksytään. mäköisyy:den mukaan aiheutt-aisi se sen,
45333: 8 §. etiä kö;)l1hemmä1t i'hmiset eivM voi·s•i juttu-
45334: jaan vedota korkeimpa:an oikeuteen, kun sen
45335: Keskustelu: sijaan rikka,ammat teki.sivät sitä sitä enem-
45336: män. Onhan useinkin :san,gen ·e:duUista ·va-
45337: Ed. K e m ·p p i: HaHituksen esi·tyksessä lrak'kaiHe, ·että he vet.o.avat j·uttunsa k<J<r-
45338: ~Bduskunna:Ue laiksi oilmuc1enkäymiskaaren ikeimpaan oikeuteen saadakseen sillä ila·voiu
45339: ·30 luvun perus•tduissa lausutaan m. m., ·viivyt•eHyä jotakin ,a,si•a.a, josta h·eille on
45340: 1että kor:keimpa;an oikeut.een on viime ai- 1sangen suuria etuja· silläk!1n aikaa, kun se
45341: koina ka,saantunut ·ta·vattoma.n paljon jut- •on oik·euden ratkaista:van•a.
45342: :tuj,a ja ·että näi·den juttujen väJhentämiseksi NäiHä perust'e~U,a minä ·ehc1oM:ai:sin, että
45343: ·o'lisi ryhdyttävä eri•n:äisiin toimen1pit.eisiin. 8 § tulisi rkuulumaan .seuraavasti: ,Hovi-
45344: Sellaisena t•oimenpit·eenä mainit.a.an haHi- •oik,euden tuomioO'n vedotuissa jutuissa
45345: rl:uksen p·emsbeluissa, että pienemmiitä ju- haetaan muu'tos'ta noS'tO'tert:se. Asi.a.nosai-
45346: tuilta kabkais:ta•isiri·n 1he tykkänä:än km- •nen, joka t1a:htoo varata its·elleen siihen
45347: Jreimpaan oi,keut.een. Myöskin mainitaan :oikeuden, ilmoittakoon siitä hovioikeud·elle
45348: hamituklsen pe.rusteluissa .että vet·oiaha, rki•rjallisesti viimei·s·t.ään ennen keHo 12 yh-
45349: tiok•a tähän as'ti on ollut vähän vaille 200 ,d·entenäikolmatta päivänä sen jälkeen kuin
45350: ma•rkkaa, kJorotebtaisiin .500 markaksi, tuomio ann·ettiin, •s'itä päivää •}ukematta.
45351: 1vaikkakin 1akivalriokunnassa tämä ve1to- Jos useammilla asianos.aisilla on yhtei-
45352: !I'31ha tuli a•l,ennduksi 200 markaksi. Minä :nen pu!h.eva.lta, .kjiyköön yksi ilmoitus
45353: en voi pitää oi•lmaatn osuttuna sitä ajatusta, kaikkien puolelta."
45354: >että tälilaisella vetorahan korohtamisdla
45355: vääs·täisiin tarkolt.ettuun p:äämääirään. Sitä- 1Eid. K a a r n e : Kots1m on aivan il-
45356: ;pairtsi k01htaa :tämä vetorahan korotus meistä, ·e't:tä :näin ilwrkeam vetorahan ma.k-
45357: ,aiva.n aiheettomasti köyhempiä väestöker- :samiD:en, kui:n tä:ssä •On 1k ysymys, estää
45358: Toksia. Oik·eude·D:käymistä on aina ko·etettu J.röy1hän .oikeuswsias,saan korkeimpaan oi-
45359: ;tehdä marhdloNisimman •halvmbi kaikiUe keut.een vetoamasta, pyydän minä .kannattaa
45360: 'Vä:estökerroksille. Niin•pä on vuoden 17 34 ed. !Kempin tekemää ehdotusta.
45361: •vetomha alennettuna 200 taalerista puo-
45362: ileen. Siinä on l.ausuttuna 1se periaate, että !Keskuste~u juli:steta;am ;pääJttyneeksi.
45363: 10ikeudenkäymistä olisi t•ehtävä yhä fh.al-
45364: V•emmak.si. Tämä o.n oik•ea,arn osunut ajatus, lE n s ·i m :äJ 1i n: e n
45365: v a r a p u h e m i e s:
45366: joka •ol~si pitänyt ottaa huomi·oo·n myöskin \K~eskustelun ku1ues1s a on ed. Kemppi ed.
45367: ifralEtuksen esityksessä eikä läJhbeä korot- Kaa:rneen kanna•Uamana oehdat't,anut, että
45368: iamaan t"åJtä vetora;haa nykyi,sestä 500 8 § :n toisesta lauseesta poistet'taisiin sana.t:
45369: markaksi. TosiD: haMitUiksen perusteluissa ,j.a ant.ailmon sama-lla nosborarhan 200
45370: ·sa:nota:wn, <että köyhemmä.t tai •sellaiset, ma;rkkaa" .ia samoin kolmannessa lauseessa
45371: riotka ·eivät voi .tältä vetora1laa maksaa, ne IS•anat: ,ja yk.si nostmaha". Kutsun tätä
45372: voivat !hankkia köy:hänto·~istuffis,en. Tämä ehdotust.a ed. Kempi•n ·ehdotuk.seksi.
45373: veriaate, t·ämä köyhäntodiBtusten hankki- :Selostus myönU<etään oi!kea.kS'i.
45374: mi.speria:a:t•e on sangen v'enyvä käsite,
45375: !Sillä ei ole •oiema,ssa m~nkääni1aisia nor- iED:sim.äJ•inen varapuhemies:
45376: meda siitä, kuka on ],a,sket:t.ava k öyhäksi eli
45377: 1
45378: ,on si·is ·äJä:n:es1ty:s 'toimite:tt,av:a va'li:o:kunn~.n
45379: sellaisernsi, j,oka •ei täJtä vetorahaa pystyisi ·ehwotuks.en ja eod. Kempin elhdotuksen vä-
45380: maksamaan. Tämä jäisi .riippuvaksi .pai- EMä.
45381: Jm1lisi·st.a viranomais:ist:a ja ei S'ninka.a·n o.J.e
45382: varmaa, että täJmä tulkinta osuisi aina oi- Äänestys ja päätös:
45383: keaan. Minun mielestäni tällaisesta tul-
45384: kinnasta vapauduttaisiin siten, että poistet- Ken hyväksyy suuflen valiokunnan ehdD-
45385: iai:si:in ty.kkänä·än tämä vetoraha. Tämän •tukisen ääill'estää ,jaa"; jos ,'ei" voittaa, on
45386: vetora:ha•n poistaminen ei suinkaan edel1yt- ed. Ke.mpin :ehdotus thyväillsytty.
45387: Laki irtaimistokiinni tyksestä. 785
45388:
45389:
45390: Äänestyksessä annetaan 120 iaa- ja 43 <nityksen esineJenä, mihin o:ma:i1suuteen kiin-
45391: ei-<ä:än:tä. mity.s voidaan myön:tää, :minkä vifranomai-
45392: sen .on v·ahV'isteUa v·a kiinnitys llllaaseud ulla
45393: lEnsim-ä:inien vara:pu•hemies: olevaan te.htaaseen j. n. e. Ja ettei uudis-
45394: ;Eduskunta on siis tässä kohrd,c:m hyvä!ksy- tus toteudu Eia:n ai:kaiseen, ·sen tod,istaa
45395: nvt su1wen VJa1iokunnan ehdotuksen. ;parhaiten .se, että jo vuoden 1.877 vaHio:päi~
45396: vät anoivat teoslaina,kiinni·tystä koskeva·in
45397: 9'-----28 §:t, 30 luvun nimike, lakiehdo- :asetusten tarkastusta. 'TäydeUä tyydytyk-
45398: tnk<sen johtol,ause ja nimike hyväksytään seHä ·saakin senvuoksi t.odeta, e:ttä tämän
45399: järjes·tänsä ikestknstelutta. kysymyksen järjestely nyt •lopuUisesti
45400: :näyttää toteutuvan.
45401: moisen laki-ehdotuksen 13 §, lakiehdotuk- 1Mitä sitten itse irtaimistokiinnitystä kos-
45402: rsen johtiolause ja nimike hyväksytään. kevaan ~lakiin tul,ee, kat-son .sen :pääasiassa
45403: <tuleva.n täyttämääm ne i:o·iveet, mitkä sii-
45404: 1Ko•lrrna.nn·en laki:ehrdo:buksen l aki·teksti, hen -ovat asetetut. Tosin olisi sen käsityk-
45405: johtolause ja nimike hyväksytään. seni mu:ka.an pitä:nTrt olla .si:k1ä:loi tlaa:jempi,
45406: ·ei.·tä s.e •o1isi u:lot,ettu :koskemaan myöskin
45407: Toirn.en kä,sittely juli.s:be.ta:an :pä:ärbtyneeikrsi. kauppa.liikkeen hikeva<rastoa. Lainvalmis-
45408: telukunta :perust:elee tässä <suhteessa sup-
45409: peampaa Eihdutustaan sillä, et:tä kauppiaan
45410: 8) Ehdotus laiksi irtaimistokiiunityksestä. :luotonba'rve on nykyisinkin keinoin tyyody-
45411: tettävissä, sitähäm jo monet suuret kauppa-
45412: IDsiteJil,ä:än suuren vaEolmnnan mietintö ·p_ank,it :palvelevat, e-ttä kauppias tarvitsee
45413: '11 :o 20 ja otetaan ili o i s e e n k ä s i t te- .si tä,paitsi Eikkees·eensä •sen laadunteen ·nä1h-
45414: ·l y y n si·inä sekä lakivaliokunnan mietin- <d·en suhteelt:ä.s.esti vä1häisiä :pääomia, hän
45415: :nössä n :o 2 va:l:mi,stelevasti krusi teHy ha 1- :kun pyrkii mahr1o1lJ.isimman pian ja
45416: Etuksen esitys mo 13, joka :sisältää yllä- ~nopeasti ~raha-ksi muuttamaan tavaravams-
45417: ma ini:tun il.akiehruotuksen. tonsa, jot<en thänen hwtontarpeensa onkin,
45418: j.oshn uusiutuva, lyhytaikainen, sekä vih-
45419: iEnsimäinen varapuhemies: doin ,sillä, eHä kaupp,iaan reaEluoton tar-
45420: Käsittelyn :poihja.na on ·suuven vaJliokunnan rpeen tyydyttämisestä on jo :myöskin 'Var-
45421: mietintö. Ensin s,aHitaan yl_eiskeskustelu, rantteja kO'skeva:n •eriko·sla,insäädä:nnön
45422: sen jrulkeen eduskunta ,siirtyy yksityiskoh- avulla :knetettu huolehtia. Dman pidempiä
45423: taisoon käs.]t:telyyn. todisteluja Utskaltanee väittää, että edel-
45424: tlämai·nitut p·erustelut, jotka ]:ausuji:s.saan
45425: rMenetbelyta;pa rhyvälksy:tääJn. <todistava<t verrattain :suurta tosiolojen tun-
45426: temattomuutta, eivä:t riitä :puo1ustnkseksi
45427: :sille, e·ttä lakia ei 1ole nJ.O.t·ettu koskemaan
45428: Keskustelu: :kaupp:a vara,stoja.. .Ja kun käytännössä
45429: ep:i:ii~emätttä yihä en·emm:ä<n rul,et.aan kaivata
45430: Ed. E. T u l ·e n h 'e i m o: Larki irtaimis- oikeut•ta voida panta'ta myö's ·kauppavaras-
45431: tokiinnityksestä tu'l·ee poistamaan lainsää- tot, eikä voida a.jatel<La, että ·eduskunnassa
45432: dännössämme :puut·teen, jonka ,poistamista <näin vaikea:g,sa kysymykse·s,sä ikuin esillä-
45433: on kauan toivottu. ISe tulee korvaamaan oleva .on, ryhdyttäisiin 'tekemään l:akieh.do-
45434: .nykyään voimas.sao·levan iteoslainakiinni- :tukS'een ni~n suuria asiaNiosta mnubosh,
45435: tyks,en, jota 1wskevat tJ,a:insäännökse:t mo- :kuin koskettelemani 'l•a.a.jennus tietäå, täy-
45436: inessa sulhieessa .ovat erittäin vanhentuneet rt::v:v tässä snh•t•e:eslsa t:vvtyä vaan lausumaan
45437: :ja va~llinaiset. Vaikka. käytäntö onkin .se toiV'omus, eittä hallitus ens<i tilassa t:a.h-
45438: monessa suhteessa vakiinnuttanut varsin toisi valmistuHaa esit,yks.e.n, j~onka tarkoi-
45439: laaja.n 'tu1lkinnan teo.s'ltai•naa koskeviin J,a;in- tuksena oJis,i tehdä maihd,olli·seksi myöskin
45440: iSäännök,siin nä'h:den, ·on eddleen o:l:emaS>s'a :kaUJppavalra.ston TJanttaamrin.en ·hsj:Jintaa.
45441: :suurta ·epäva.kmisuutta tätä koskevassa 1uovutrbama:t:ta.
45442: ~ainkäytö.ssä monissa tärkei,s:sä kysymyk- 1Mutta jos itse irtaimistokiinnitystä kos-
45443: l'lissä. N:1inpä esim. on ·epätietoista, mir11kä keva.a la:kin onki'll! nidtettt:ä,v.ä siinä rmuor1ossa,
45444: elinkeinolriikkeet voivat olla 'teoslainakii n- minkä se lakivaliokunnan käsittelyssä on •
45445: 99
45446: 786 Tiistaina 14 ·P· marr·a.sk11uta.
45447:
45448:
45449: saanut, tyydyttävänä, ei samaa voi sanoa jentamista, vaan ennen kaikkea sentakia
45450: niistä muista lain muutoksista, .iotka mai- että irtaimistokiinnitys tuottaa juuri sa-
45451: nitusta lakiehdotuksesta ovat aiheutuneet. man irtaimen pantinoikeuden, m1kä etuoi-
45452: Kuten mietintöön liittämästäni vastalau- keusasetuksen 3 § :ssä on mainittu. Sää-
45453: seesta ilmenee, en omasta puolestani voi detäänhän irtaimistokiinnitystä koskevan
45454: hyväksyä lakivaliokunnan etuoikeusasetuk- lain 1 § :.ssä nimenomaan, että irtaimisto-
45455: seen tekemää muutosta. kiinnity:ksen kautta asetetaan laissa mai-
45456: 1Voimassaolevan etuoikeusasetuksen 3 nittu irtain omaisuus velasta pantiksi.
45457: §~ssä on määrätty, että irtaimen pantin Jos kahdella saamisella on samanlainen
45458: haltijan tulee, kun pesä luovutetaan kon- vakuus, luonnollista kai silloin on myös,
45459: kurssiin, saada pantista maksun ennen että tuo vakuus molemmissa tarpauksissa
45460: kaikkia muita. Tämä onkin luonnollista, tuottaa samanlaisen etuoikeuden. Jos sille,
45461: kun jo itse pantin käsite joka tapauksessa, joka irtaimistokiinnityksen kautta nyt saa
45462: määriteltäköön se sitten muuten miten ta- panttioikeuden johonkin irtaimistoon, ei
45463: hansa, ja näitä määritelmiä löytyy kyllä tahdottaisi antaa samaa oikeutta kuin toi-
45464: paljon, sisältää sen, että pantattu omaisuu::; sen irtaimen pantin haltijalle, silloin kait
45465: · .,takaa" sen, vastaa siitä, minkä pantiksi se olisi irtaimistokiinnityk.sen tuottama oikeus
45466: on pantu. Tässä suhteessa ovat kaikki tie- määrättävä joksikin muuksi kuin pantti-
45467: teelliset määritelmät täysin yhtäpitäviä. oikeudeksi. Oikein ei voi olla, että toi-
45468: Tosin lakivaliokunta perusteluissaan sanoo, sella irtaimen panttioikeuden omistajalla
45469: että p.arn.t.tioirkeuden rkäsitbereseren ei kuulu, on toisenlainen oikeus kuin toisella. Laki-
45470: että sen ehdottomasti on tuotettava pantin- valiokunta on huomau-ttanut, että ulosmii:-
45471: 'haltijalle ensisijainen etuoikeus, ja tukee tauskin tuottaa ulosottolain 4 luvun 30 § :n
45472: tätä väitettään sillä, että se on luetellut mukaan panttioikeuden ulosmitattuun irtai-
45473: kaikki ne poikkeukset, mitkä lainsäädän- mist.oon, mutta etuoikeuden vasta etuoi-
45474: tömme tässä suhteessa tuntee. On luonnol- keusasetuksen 8 § :n mukaan. Tämä:hän
45475: lista, että tämä ei ole oikea paikka pantti- on kyllä totta, mutta se suuri ero, mikä
45476: oikeuskäsitteen tieteisopillista selvittely1i näiden kahden ta,pauksen välillä on, on
45477: varten, enkä siihen sen vuoksi ryhdykään. siinä, että sen saatavan vakuudeksi, mikä
45478: Viittaan vaan siihen, mitä edellä lyhyesti on myönnetty irt.aimistokiinnitystä vas-
45479: tiistä mainitsin ja huomautan lisäksi, että taan, on .io lainaa myönnettäessä tahdottu
45480: jotkut mahdolliset lainsäädännössä esiin- antaa vakuu:s, kun taas se saatava, .ioka
45481: tyvät poikkeukset eivät suinkaan tuon kä- ulosmittauksen rkautta saa vakuuden, on
45482: sitteen tieteisopillisessa selvittelyssä todista
45483: myönnetty ilman mitään vakuutta. Ulos-
45484: mitään. .Ja ellei lakivaliokunnan tässä suh-
45485: teessa lausumaa ajatusta ole uutena tieteis- mittaustapauk,sessa saatavan vakuudeksi ei
45486: opillisena määritelmänä pidettävä, en aina- suinkaan ole ,pantu" panttia, vaan otettu
45487: kaan minä puolestani ole onnistunut löytä- .pantti, .iorsta osittain täytyy luopua, .ios
45488: mään ainoatakaan määritelmää, johon laki-· konkurssi syntyy.
45489: valiokunnan lausuma mielipide soveltuisi. ~En usko, että lakivaliokunnan menet-
45490: Kuten sanottu, on kaikissa määritelmissä telyä, kun se ·omavalta~ses.ti- sillä muuksi
45491: ydinajatuksena se, että saamamiehen tulee, en voi sitä nimittää - on mennyt myöntä-
45492: hänelle kuuluvan panttioikeuden nojalla, mään irtaimistokiinnityksen kautta anne-
45493: saada suoritus pantiksi pannusta esineestä. tulle irtaimen pantin oikeudelle etuoikeu-
45494: 1Saman etuoikeuden kuin irtain pantti, den vasta etuoikeusasetuksen 8 § :n nojalla,
45495: tuottara lmnkursrsissra myörs rt:reroslainrwkiinrni- voidaan perustella millään asiallisilla syillä.
45496: tykseen perustuva. etuoikeus. Ja, kuten hal- Sellaisena on koetettu esittää, että kun-
45497: lituksen a.siassa antama esitys osottaa, on nan .ia valtionverot,. jos toisin menetellään,
45498: hallituksen ja lainvalmisrtelukunnan, .ionka jäävät peräti epävarmaan a,semaan. On
45499: mietintöön hallituksen esitys perustuu, tar- sanottu että, milloin irtaimiston panttaa-
45500: koitubena ollut, että irtaimistokiinnityskin minen tapahtuu myö,s hallinta luovuttä-
45501: tuottaisi saman etnoikeuden. Tämä onkin malla, silloin voidaan luovuttaa irtaimis-
45502: aivan luonnollista ei vaan sentakia että tosta ainoastaan .!huomattavan pieni osa,
45503: irtaimistokiinnitys tulee juuri teoslaina- mutta irtaimistokiinnityksellä voitaisiin
45504: kiinnitystä korvaamaan, on vain sen laa- suurin osa irtaimistoa :pa.ntata j.a näinollen
45505: Laki irtaimistokiinnityksestä. 787
45506:
45507: tekaistun kiinnityksen avulla päästä veroa sen seitsemässä ensimäisessä pykälässä mai-
45508: suorittamasta. Vaikka verot meillä ny- ,n~tut rsaa,tavat. .On ~n1wet el'ikoisesti huomat-
45509: kyään saattavatkin nousta niin ~suuriin tava., että .anne.ttaessa mainituissa pykälissä
45510: summiin, että voi olla syytä varoa, ettei luetelluille ,saata.ville ehdottomasti parempi
45511: la·kiin tule sellaisia määräyksiä, jotka voi- etuoikeus kuin irtaimistokiinnitys tuottaa,
45512: vat Ilätääntyneelle veronmaksajalle muo- pesää jaettaessa ei voida kiinnittää, - suo-
45513: dostaa liian suuren viettelyksen hairahtua ritettaessa mainittuja saatavia -- mitään
45514: ,hyväkseen :kä.yttämään epärehellisiäkin kei- huomiota tähän :kiinnitykseen, kiinnitettyä
45515: noja veronmaksusta va•pautuak.seen, on omaisuutta ei voida, j.os niin saa. rsanoa, suo-
45516: pelko siitä, että irtaimistokiinnitys tuot- .itlla, vaan on usein mainitut saatavat suo-
45517: taisi yksinkertaisen keinon veronmaksusta ritettava - kuten sanotaan - ,pääLtä-
45518: vapautumiselle kuitenkin kokonaan aihee- jaon", t. s. ni~den suoritukseen on käytettä-
45519: ton ja väärä. On näet huomattava että, vä, vai·kka muuta omaisuutta •löytyisikin,
45520: milloin on syytä edellyttää, että veron- kiinnitet~stäkin omaisuudesta kertyneistä
45521: maksaja omaisuuttaan salatakseen käyt- varoista se määrä, mikä noista saatavista
45522: täisi sitä keinoa, että hän irtaimistokiinni- niiden osalle lankeaa pesän muiden ja kiin-
45523: tysla.in nojalla kiinnittäisi irtaimistonsa nitetystä omaisuudesta ·kerrtyneiden varojen
45524: näennäisen velkakirjan ,pantiksi, valtion suhteessa toisiinsa. Tämä ei ;liene ollut
45525: edustajilla aina on tilaisuus anoa. veron- lakivaliokunnankaan tarkoitus. Vaikka
45526: maksajan asettamista konkurssiin. Enkä siis tahdottaisiin saavuttaa .se tar:koi.tus, jo-
45527: ainaka,an minä us~lwisi, 1erti:ä 'lliin .hyvin ve- hon lakivaliokunnan enemmistö on pyrki-
45528: ronmaksaia .kuin s.e kolma.s henkilö. joka nyt, nimittäin .sirhen, että, !mikäli pesän
45529: iimoitettaisiin. vdkakirjan haltijaksi, olisi- muut varat siihen eivät riitä, verot otetaan
45530: vat valmiit konkur,ssia.sian yhteydessä te- irtraimistnkiinlllittyk·sern msätamis.ta v.aroist,a.
45531: kemään väärän valan sentakia että veron- olisi muutos siinäkin tapauksessa pitänyt
45532: maksaja pääsisi veroj.ensa suorittamirsesta. sovellu t.taa etuoikeusasetuksen 3 § :ään.
45533: On näet tarkoin huomattava, että kun laki- rJ\tlutta V•aikka tämä ehkä teknilliseksi vir-
45534: valiokunta on jättänyt muuttamatta etuoi- heeksi merkittävä kohta kor.iatta.isiinkin, ei
45535: keusras.etuksen 20 § :n, tuollaista etuoikeutta se paljon lain käytännöllistä mer.kitystä
45536: veroille ulosmittaustapauksissa ei tulisi, auttaisi. Kun verot eivät ole mikään kerta
45537: vaan ainoastaan konlmrssitapauksessa. Ja kaikkiaan vissiksi summaksi vahvistettu
45538: jos taas oletetaan, •että tuollaisia väärän- rahamäärä., vaan saattava.t rsuurestikin vaih-
45539: valantekijöitä ilmestyisi, niin minä saatan della, saattavatpa vielä nousta niin suuriin
45540: vakuuttaa, että itsensä n. s. ,tyhjäksiteke- mää,riin, ette] ede.s koko vantiksi pantu
45541: miseen" löytyy muitakin. vieläpä yksin- omaisuus niiiden maksuun riitä, .helposti
45542: kertaisemrpiakin keinoja miten paljon ta- silloin ymmärtää, että lainanantaja karttaa
45543: hansa. M:itään val'muutta tässä suhteessa sellaista va:kuutta, josta, .ios .se muutenkin
45544: lakivaliokunnan ~allituksen esitykseen te- on enemmän tai vähemmän .e.pävarma, yht-
45545: kemä muutos ei tuota. äkkiä, kun ,sen ,käyttäminen tulisi kysy-
45546: rl\tiuHa minkä tuo muutos vaikuttaa, JOS mykseen, saattaa .todeta, ettei sitä ollenkaan
45547: se vahvi,stetaan, on se, että irtaimistokiin- oleka.an.
45548: nityslailla ei senjälkeen tule olemaan -- Sanotaan, ·että minä luonnollisesti, koska
45549: .siitä olen tullut .yhä. elävämmin vakuute- satun kuulumaan erään pankin .iohtokun-
45550: tuksi - sanottavasti mitään ikäytännöllistä t.aa.n, t;aihdom tä.srs& va.am w11VIna pa:nkkiren
45551: merkitystä. ja yleensä luotanantajien etua. .Suhtaudun
45552: Ja o.sotta.akseni, että asianlaita todella on täJhän väitteeseen täysin rauhallisesti.
45553: näin, pyytäisin vielä saada kiinnittää huo- Vaikka näet olisi niin, että edustamani kan-
45554: miota erääseen seikkaan, jota a.sian a.ikai- nan ajaminen olisikin vaan luotonantajan
45555: semmallakaan vaiheelia ei ·ole tullut huo- etu.ien ajamista, niin onlhan selvää, että
45556: matuksi. Tarkoitan sitä,. että irta.imisio- ellei tämä laki tule sellaiseksi, että luotan-
45557: kiinnityksen haltija, ios lakivaliokunnan antajat ,siihen luottavat, ei luoton nauttiia
45558: kosketeltu ehdotus hyväksyttäisiin. ei sii- sen avulla mistään lainaa saa. Tässä suh-
45559: näkään ta.pauksessa 1sai.si omaansa. vaik•ka teessa laukeavat siis ·sekä luotonanta.ian että
45560: nesän muut varat olisivat kyllin suuret -nauttijan edu1 täysin yhteen. 'Mutta rtä-
45561: peittämään vero.t ja muut etuoikeusasetuk- män lain avullwhan pyritään siihen. että
45562: 788 .Tiistaina 14 ip. marraskuuta.
45563:
45564: luottosruhteiden järjestely kävisi helpom- Ed. Y. Pulkkinenl Pyydän saada
45565: ma.ksi. Tunnettua •On, miten pitkälle meillä kannattaa ·ed. E. 'Tulenheimon ehdotusta.
45566: on takausmiesjäriestelmäl kehittynyt .ia
45567: kaikki lienevät yksimielisiä si:itä, että cEd. M y 11 y m ä k i: J o.s tällä lailla tah-
45568: meillä tulisi 1koettaa johdattaa a.sioita sii- dota-an vara ta 1uoton tarvitsijoille tilaisuus
45569: hen suuntaan, että tuos·ta .takausmies-.iäries- saada luottoa koko omaisuutensa määrälle
45570: telmästä päästäisiin. Laatimalla sellaiset sekä turvata myös luotonanta.iia, niin siinä
45571: lait kuin esilläoleva kä.ytännöllisiä tarpeita. taptauksessa ed. Tulenheimon ehdotus mer-
45572: silmälläpitäen .ia jättämällä sivuvaikuttimet kitsis~ tälle laille parann-qsta. Mutta mie-
45573: syrjää.n, voitaisiin todella 1pää•stä askel lä- les,täni se ei ole edes luotonottajien etujen
45574: hemmäksi äsken:. mainits:emaani tmkoitusta. mukaista, sillä se edistää liika. velkaantu-
45575: Ja niin a ian siis tä.ssä myös niiden kantaa, mista, mitä ha.llituksenkin esityksessä ta:h-
45576: jotka pitävät takausmies-.iärjestelmää. sel- Ciotaan välttää, joskin toisella tavalla. Mutta
45577: laisena pahana, .iosta olisi ·pyrittävä pääse- sen lisäksi liittyy tähän asiaan muitakin,
45578: mään. joita ed. 'Tulenheimokin mainitsi nimittäin
45579: Kun lakivaliokunta lisäk,si - näJhtäväJsti ty•önteki.iäin ja ;y~hteiskunnan edut. Jos
45580: .h:vvin määrätyllä tarkoituksella - on mie- 1uotonotta ialle annetaan ;til.aisuus kiinnittää
45581: tinnössään huomauttanut, että työvä.en ,pal- koko irtaimistonsa, niin tässä tapauksessa
45582: kat, .ios hallituksen esitys koSikettelemas- ei ole työläisillä tilaisuutta saada palkko-
45583: sani kohden hyväksytään, ·eiväit \kaikes.sa. jaan siinä tap.auksessa, että tällainen liike
45584: laajuudessaan tuEsi turvattuun asemaan. menee vararikkoon. Hallituksen esityksessä,
45585: tahdon nimenomaan saada sanotuksi,, että johon ed. Tulenheimo viittaa, varataan työ-
45586: niiden asema., miten laajalti tahansa voi- läisille oikeus saada palkat yhdeltä kuu-
45587: daan helposti, .prdemmältä:kin ajalta kuin kaudelta .ia maataloustyöläisille kolmelta
45588: hallituksen esityksessä •Se on tehty, tur- kuukaudel.ta. Nyt kuitenkin jokainen, .ioka
45589: va ta, vaikka etuoikeus myönnettäisiin 3 työväen- .ia liikkeen1har.ioitta.iain asioita
45590: § :n mukaan .ia m:inuUa puolestani ei ole mi- tässä tapauksessa tuntee, tietää, että työ-
45591: tään sitä vastaan, että niin t·ehdään. Syy, läisten palkat teollisuudessa .ia käsityö-
45592: miksi en tässä suhteessa omasta puoles.tani ·ammateissa nvat usein saamatta jopa kuu-
45593: ole ehdotusta tehnyt, riippuu vaan ,siitä. deltakin kuukaudelta. Myöskään ei ole ol-
45594: että olen ollut siinä käsit:vkses.sä, että io lenkaan maataloudessa y•leensä taparua
45595: hallituksen esitys ne käytännöllisesti kat- maksaa ra.hap.alkko.ia .aina .kolmen kuukau-
45596: soen täY'sin turvaa. !Mutta kuten sanottu, 'den aiikan:a vaikka 'l>uon,non,tuot:bei.s.sa. m:a1k-
45597: sen muutoksen aikaa.nsaaminen on erittäin setta va osa. suori tetaankin säännölli,semmin.
45598: helppo tehtävä. 1\,f utta aivan yleinen ilmi1ö on, että kun liike
45599: Kun suuren valiokunnan ehdotuksen mu- on vararikan partaalla,, .iäävät työpalkat
45600: kaisesti etuoikeus-·asetuik.sen 3 §, johon kä- vararikan edellä useammiHa kuukansilta
45601: sitykseni mukaan muutos jo.ka tapauksessa ma•ksattamatta. Jos ei tälläisissa tapauk-
45602: - oltakoon asiassa sitten lakivaliokunnan sissa työpalkkoja peritä etuoikend·ella, niin
45603: enemmistön tai minun edustama:llani 'kan- jäävät työläiset saamatta korvauksen niid·en
45604: nalla - on t.ehtävä, ei ollenkaan tule :vksi- i.avarain valmistamisesta .ioita velkoj.en suo-
45605: tyis:koMaisen käsittelyn alaiseksi, ins laki- ritukseksi myydään. Ei ole vähäarvoinen
45606: valiokunnan ja sii1hen liittyvä suuren valio- myöskään verojen P·erimistä turvaava sää-
45607: kunnan mietinW pannaa.n käsittelyn po·h- ·flös. ,Jokainen ti.etää, että on osa kansalai-
45608: ja:ksi, pyydän kunnioittaen. lisäksi viittaa- sia, jotka pyrkivät va,pautumaan valtion
45609: malla muihin vastalauseessani esittämiin .ia kunnan vel'oi,sta ioille tulee tavattoman
45610: perus1teihin, saada ehdottaa, että eduskunta edullinen tilaisuus niistä vapautua, .ios ed.
45611: rY'htyessään käsitt.elemään lakia, jolla muu- Tulenheimon ehidotus hyväksytään, kiinnit-
45612: tetaan erinäisiä ,pykäliä ma,rraskuun 9• p :nä tlimällä koko omaisuutensa. Ei lä:heskään
45613: 1868 annetussa. a.setuksessa velkniain oi- kaikki ne, jotka pyrkivät näillä keinoin va-
45614: keudesta .ia. etuud·esta toistensa edellä mak- ·nautumaan veroista, ole sellaisissa taloud<el-
45615: sun .saamiseen konkurssiin luovutetusta lisissa o.loissa, että niitä voitaisiin vararik-
45616: omaisuudesta, tahtoisi käsittelynsä pohjaksi koon aseitamaHa pakoittaa ilmoittamaan
45617: panna hallituksen asiasta antaman esit.Y'k- varansa oikein. 'Talonväli•ttä.iät y. m. ovat
45618: sen. s.enaisi1a 'liikkeitä, ettei niiiHä: ole ulo:smi-
45619: Laki irtaimistokiinnityksestä .. 789
45620: - - - - -------··------
45621:
45622:
45623: tattavaa kuin huonekalust.o, mutta .ios he Eduskunta ryhtyy yksityiskohtaisesti
45624: sen kiinnittävät, niin veroja ei voida saada, lakiehd·otuksia käsittelemään.
45625: €ikä tämäntapaisten liikkeitten asemaan
45626: vararikk,o·on ih1wku v.aikuta.
45627: Laki i•rtaimistokiinnityksestä.
45628: 'Mini.st.eri A k e s s o n: Tässä ei liene so-
45629: .piva paikka •ryhtyä lakitieteelliseen väit- 1l-M §:t, 1 luvun nimike, 16-24 §:t,
45630: telyyn enkä minä aijo sitä tehdäkään, 2 luvun nimike, 25-2·91 § :t. 3 luvun nimike,
45631: mutta ed. Tulenheimon puheenvuoron joh- lakiehdotuksen johtolause j~ lakiehd-otuksen
45632: dosta .tahtoisin kuitenkin lausua muutaman nimike .hyväksytään järjestänsä keskus-
45633: sanan osoittaakseni, että lakivaliokunnan telutta.
45634: enemmistö ei kuitenkaan ole .ioutunut tähän
45635: pwheenaolevaan tulokseen aivan ilman mi-
45636: tään perust·eita.. Panttioikeus on aina laki- Laki rikoslain 3:8 luvun 5 § :n muutta-
45637: tieteessä luokitettu .kahteen suureen luok- misesta.
45638: kaan: kä.teispantti ,i.a hypoteekkipantti. ·5 §, •lakiehdotuksen johtolause ja laki-
45639: Molemmat nämä .panttioikeudet eivät sel- ehdotuksen nimike hyvwksytään.
45640: laisinaan eroa toisistaan, mutta käytän-
45641: nössä on aina .katsottu tarpeelliseksi myön-
45642: tää edelliselle vahv.empi as·ema kuin hypo- Laki marraskuun 91 päivänä 18•6.S .annetun
45643: teekkipantille. Niinpä oli alkuperäisessä konkurssisäännön 6 .ia 416 § :n muutta-
45644: -etuoikeusasetuksessa myönnetty käteispan- misesta.
45645: tin ·haltijalle etuoikeus 3 § :n mukaan, mut-
45646: ta hypoteekkipantti, jota siihen aikaan oli 6 ia 46 § :t, lakiehdotuksen johtolau:se ja
45647: :air:oastaan kiineist.öön vahvistetun kiin- lakiehdotuk.s.en nimike hyvä:ksytään.
45648: nityksen haltiialla, saman asetuksen 10 §:n
45649: mukaan; siis verrattain ·paljon huonompi
45650: ~tuoikeus. Se pa.nttioikeus, mitä irtaimisto- Laki,
45651: kiinnityksellä perustetaan, on hypoteek.h-
45652: -pantin luontoinen, .ia lakivaliokunta on otta- jolla muutetaan 8, 15 .ia 2·0 § marraskuun
45653: malla sen tuottaman etuoikeuden etuoikeus- 9 päivänä 1·8:68 annetussa asetuksessa vel-
45654: asetuksen 8 § :ään ainoastaan asettunut sa- kojain oikeudesta ja etuudesta toistensa
45655: malle kannalle, kuin asetuksen alkuperäi- edellä makson .saamiseen konkurssiin luo-
45656: sillä säätädillä on ollut. vutetusta omaisuudesta.
45657:
45658: Yleiskeskustelu julistetaan päättyneek.si. En.simäin.en va!l'apuihemies:
45659: Nyt on otettava ratkaistavaksi ed. E. Tu-
45660: Ensimäinen varapuhemies: lenheimon ehdotus, että käsittelyn :pO'h.iaksi
45661: Yleiskeskustelun kuluessa on ed. E. Tulen- asetettaisiin hallituksen esitykseen .sisäl-
45662: reima ed. Y. Pulkkisen kannattamana eh- tvvä vastaava lakiehdotu:s.
45663: dottanut, että eduskunta ryhtyessään kä-
45664: sittelemään suuren valiokunnan mietintöön
45665: sisält;vvää neljättä lakiehdotusta, tahtoisi Xänestys ja päätös:
45666: käsittelynsä pohjaksi panna hallituksen
45667: asiasta antamaan esitykseen sisältyvän vas- !Ken 1käsittelyn pohjaksi hyväksyy suu-
45668: taavan lakiehdotuksen. Kutsun tätä ehdo- ren valiokunnan ehdotuksen, äänestää
45669: tusta ed. E. Tulenheimon ehdotukseksi. ,jaa"; ios ,ei" voittaa, on ed. E. Tulenhei-
45670: mon ehdotus 1hyväksytty.
45671: Selonteko myönnetään oikeaksi.
45672: Äänestyksessä annetaan 126 .1-aa- Ja 40
45673: Ensimäin-en vara.puhemies: ei-ää.ntä.
45674: Tämä ehdotus otetaan .huomioon, kun edus-
45675: kunta ryhtyy käsittelemään suuren valio- -En.simäinen varapuhemies:
45676: -kunnan mietintöön sisältyvää neljättä lwki- Eduskunta on siis hy1jännyt ed. E. Tulen-
45677: 'ehdotusta. heimon ehcvotuksen.
45678: 790 Tiistaina 14 •P· marrHs,kuuta .
45679:
45680: .8, 15 ja 20 § :t, lakiehdotuksen johtolause .siko sitä kunnallinen viranomainen vai elin-
45681: .ia sen nimike hyväksytään keskustelutta. keinonhar.ioittaia vai molemmat. Ei ole
45682: mitään osviitto.ia näissä suhteissa. Vaitkka
45683: •A.Jsian toinen käsittely julist~taan vä:ät- kannatan sitä veriaatetta, iota vastalauseen-
45684: tyneeksi. tekijät ajavat, niin se ei kuiten•kaan käy tä-
45685: män ehdotetun lain mukaan.
45686: 9) Ehdotus laiksi kiellosta käyttää tavaroissa
45687: Keskustelu julistetaan väättyneeksi.
45688: ·vääriä alkuperää tai lajia osoittavia
45689: merkintöjä.
45690: Asian @.simäinen käsittely julistetaan
45691: päättyneeksi ja mietintö lähe:tetään .suu-
45692: IHallituksen esityksen n:o 15 johdosta r e e n v a l i o k u n t a a n.
45693: laadittu talousvaliokunnan mietintö n:o 3
45694: esitellään mainitun lainsäätämisasian en-
45695: s i m ä i s t ä k ä s i t t e 1 y ä varten. 11) Lakia korkeimmista sallituista vuokrista
45696:
45697: Kukaan ei halua vulheenvuoroa. koskeva hallituksen esitys n :o 42 esitellään
45698: ia lähetetään puhemiesneuvoston ehd·otuk-
45699: 1Asian ensimäinen tkä.sittely julistetaan sen mukaan laki- .i a talousva l i o-
45700: päättyneeksi ja asia läihetetään s u u r e e n k unta a n.
45701: v a 1 i o k u n t a a n.
45702: 12) La:k·ia valtiopäiväjärjestyksen erinäisten
45703: 10) Ehd.otus laiksi 27 p :nä syyskuuta 1919 säännösten muuttamis·esta
45704: annetun Elinkeinolain 22 § :n muuttamisesta.
45705: koskeva hallituksen esitys n :o 43 esitellään
45706: Ed. Koiviston y .. m. ·edusk. esit. n:o 19 .ia lähetetään puhemiesneuvoston ehdotuk-
45707: johdosta laadittu talousvaliokunnan mie- sen mukaan ;p e •r u s t u s laki valio-
45708: tintö n :o 4 esitellään mainitun lainsäätämis- k u n t aan.
45709: aslan e n s i m ä i .s t ä k ä .s i .t t e 1 y ä var-
45710: ten. 13) Korvauksen maksamista Suomen Pan-
45711: kille Venäjän valtion lyhyt<aikaisista
45712: velkasi toum uksis ro
45713: Keskustelu:
45714: koskeva hallituksen esitys n :o 44 esitellään
45715: •Ed. 'T o 11 •fl i n e n: Pyytäisin huomaut-
45716: ja lähetetään vuhemiesneuvoston ehdotuk-
45717: taa suurelle valiokunnalle, että se tätä la- sen mukaan valtiovara i n v a 1 i o-
45718: kia käsitellessään ottaisi käsittelynsä .poh-
45719: k u n t a a n, jonka tulee pyytää lausunto
45720: jaksi sen vasta1auseen, jaka liittyy talous-
45721: p a n k :k i v a 1 i o k u n n a 1 t a.
45722: valiokunnall mietintö·ön, kun siellä tätä
45723: asiaa on käsitelty.
45724: 14) Ehdotuksen laiksi r,ikoslain i38 Juvun 10
45725: •Ed. R ei n i k aine n.: Vaikka tahtoisin- § :n muuttamisesta
45726: kin hyväksyä sen periaatteen, jota vasta-
45727: lauseen tekijät kannattavat, niin minun kä- sisältävä hallituksen esitys n:o 45 esitel-
45728: sittääkseni se on mahdoton toteuttaa tämän lään .ia lähetetään puhemiesneuvoston ehdo-
45729: vas'alauseen nojalla. Nimittäin vastalause, tuksen mukaisest~ 1 a k i v a 1 i o k u n-
45730: paitsi sitä, ·että se on stilistisesti aivan ta a n.
45731: heikko, on muutenkin asiallisesti sellainen,
45732: että sen mukaan ei mitenkään voi tätä ky- 15) Ehdotuksen laiksi tie- ja vesirakennus-
45733: symystä .iä•r.iestää. Täytyisihän nimen- hallinnon viroista ja palvelustoimista
45734: omaan olla edes .ionkunlaisia määrävksiä
45735: siitä, missä suhteessa ovat esim. kunnalliset sisältävä hallituksen esitys n:o 46 esitel-
45736: viranomaiset ia asianomaiset elinkeinon lään ja lähetetään puhemiesneuvoston ehdo-
45737: hal'.i oi Ha.i at, mitenkä esim. järjestettäisiin tuksen mukaisesti valtiovara i n v a-
45738: vilkasliikkeisellä pa.i:kalla va.lvonta, v.al voi- 1 i o k u n t aan.
45739: Merimieslaki. 791
45740:
45741: 16) Bhdotu:ksen me•rimieslaiksi koskisi ohimenevää v•ammaa. Täs.sä laissa
45742: merimiehille pitäisi sairausajalta ja semmoi-
45743: sisältävä hallituksen esitys n :o 4 7 esitel- sesta tapaturmava.mmasta, josta sairas para-
45744: lään. nee, viimeistään 120 päivän kuluessa mak-
45745: saa koko tuolta a ialta palkka, kosika sitä
45746: E n s i m ä i ne n v a rapu he m i e s: ei voida vakuutuksen kautta toisin järjes-
45747: Puhemiesneuvosto ehdottaa asian läJhetettä- tää. Merimiehet asetetaan tässä laissa siis
45748: väksi laki- ja talousvaliokuntaan. huonompaan asemaan, kuin mitä teolli-
45749: suustyöläiset ovat muiden lakien kautta
45750: Keskustelu: a.setetut. .Sitten tässä laissa on erilainen
45751: irtisanomisaika päällikkökuntaan kuuluville
45752: Ed. P a a sivuori: Kun asia lähetetään .ia erilainen merimiehille. Merimies voi-
45753: laki- ja talousvaliokuntaan, niin minä pyy- daan 7 päivän irtisanomisen jälkeen toi-
45754: täisin valiokunnalle evästyksenä lausua mestaan erottaa, mutta päällikkökuntaan
45755: muutaman .sanan .tästä laista. Ensibikin kuuluva kuukauden irtisanomisajan kulut-
45756: tässä on lasten ikäraja ehdotettu rajoitetta- tua. Minä ehdottaisin, että valiokunta ot-
45757: vaksi 14 vuod<eksi, jota nuorempaa ei saisi taisi ha·rkittavakseen, että tämä laki saa-
45758: ottaa laivan palvelukseen. Nyt .tämä i>kä- tettaisiin vhdenmukaisehi irtisanomiseen
45759: ra.iaehdotus on ehdottomasti liian alhai- nähden sekä päällikkökuntaan kuuluville
45760: mm, koska laivoissa ei ole rajoitettu mi- että merimiehille ja että ne edut, mitä
45761: tään erikoista työaikaa, vaikka .teollisuus- merimiehille tulee, että ne olisivat yhden-
45762: ammateissa onkin 14 vuotta ikäraja, niin mukaiset sen kanssa mitä teollisuusamma-
45763: on samalla rajoitettu tY'öa.ika. 6 tunniksi teissa tyoöntekijät saavat sekä :palkkana
45764: ja myös yötyö kielletty. Laivoissa ei ole että .tap·aturma- ja sairausvakuutu:ksina
45765: mitään muuta kuin tämä ikäraja, ettei saa tulevina korva uksina.
45766: ottaa 14 vuotta nuorempaa laivan palve-
45767: Keskustelu julistetaan päättyneeksi.
45768: lukseen. Tämä on ehdottomasti ,puute
45769: tässä laissa, että näitä nuoria, .iot.ka ovat Esitys lähetetään 1 a k i- .i a t a 1 o u s-
45770: 14 vuotta täyttäJllleet, sa.adaa.n ott·a.a laivan v a 1 i o k u n t a a n.
45771: pa.lvelukseen. 'Teollisuusammateissa on ai-
45772: van tDisin. Siellä on 14, 15 ja 1.6 v. ikä- 17) Eduskunnan oikeus>asiamieben kertomus
45773: raja, siellä on nuoret henkilöt jaettuna lap- toiminnastaan vuonna 1921
45774: siin .ia. nuoriin h~mikilöihin, joiden työajasta esitellään ja lähetetään Pt.Ihemiesneuvoston
45775: on etrilaiset määräykset. Tässä ei ole työ- ehdotuksen mukaisesti perustus 1 a k i-
45776: ajasta mitään. Näitä M vuotta täyttä- v a 1 i o kun t a .a n.
45777: neitä vDidaan pitää työssä miten pitkän ai-
45778: kaa tahansa, vaikka läpi vuorokauden
45779: t.Y'össä. Sitten tämä laki palkkaetuihin-
45780: kaan nähden ei ole edoes y>htä hyvä kuin Pöydällepanot:
45781: mitä muut lait takaavat teollisuustyöläi-
45782: sille. Esimerkiksi tässä sairausajasta .ia !Esitellään ja pannaan pöy.dälle ensi .per-
45783: semmoisesta tapaturmasta, josta seuraa jantailll istuntoon:
45784: ohimenevä työkyvyttömy.Y'S, maksetaan 18) Ehdotuksen laiksi ulkoasiainministeriön
45785: meri:miehille korvaus.ta enintään 1 kuukau- viroista ja palvelustoimista
45786: den ajan. .Jos tätä nyt vertaa muihin työ-
45787: läisiin, .iotka ovat tapaturman varalta va- sisältävän ,hallituksen esityksen johdosta
45788: kuutettavat, niin nehän saavat ohimene- laadittu perustuslakivaliokunnan mietintö
45789: västä vammasta aina 120 päivään saakka n:o 11.
45790: \korvausta. Nämä saavat ohimenevästä
45791: vammasta yhden kuukauden palkan. 19) Ehdotuksen laiksi kansakoulutoimen
45792: Eiväbhän merimiehet ole vakuutetut ohi- järjestysmuodon perusteista
45793: menevän vamman varalta, he ovat vakuu-
45794: tetut ainoastaan pysyvän vamman ja kuo- sisältävän hallituksen esityksen johdosta
45795: lemantapauksen varalta. Eihän merellä laadittu sivistysvaliokunnan mietintö n :o 5.
45796: voida .sov·eltaa sellaista vakuutusta, joka
45797: 792 Tiistaina 14 'P· manasil.muta.
45798:
45799: Vapautus kansliatoimikunnan jäsenyydestä. Puheenvuoron saatuaan lausuu
45800: Ensimäinen varapuh·emies: Ed. Lohi: Pyydän ilmoittaa., että huo-
45801: Edustaja, ministeri Niukkanen on jättänyt menna kello 9 aamulla on Säätytalolla
45802: eduskunnalle kirjelmän, jonka sihteeri lu- suuren valiokunnan huoneessa valitsijamies-
45803: kee. ten kokous, jossa toimitetaan jäsenten vaali
45804: S~hteeri lukee:
45805: niihin valiokuntiin, joissa paikka ihallituk-
45806: seenmenon johdosta ·On jäänyt avoimeffisi.
45807: Eduskunnalle.
45808: :Tultuani nimitetyksi jäseneksi valtioneu-
45809: vostoon pyydän kunnioittaen vapautusta
45810: kansliatoimikunnan jäsenyydestä. Seuraava istunto on huomenna, keski-
45811: Hels.in_gi:ssä, 14 rpäivänä marraskuuta viikkona kello 3 i. p.
45812: 1·922.
45813: J U!ho Niukkanen.
45814: ·Eduskunta myöntyy anomrukseen.
45815: Täysi-ristunto päMtyy kello 2,13 päi-
45816: Ensimäin·en: varapuhemies: vällä.
45817: Tämän päätöksen johdosta ilmoitan, että
45818: kansliatoimikunnan yhden .iäsenen vaali
45819: toimitetaan eduskunnan ensi istunnossa. P.öytäkir.ian vakuudeksi:
45820: Eino J. Ahla .
45821:
45822:
45823:
45824:
45825: •
45826: 23. Keskiviikkona 15 p. marraskuuta 1922
45827: kello 3 i. p.
45828:
45829: Päiväjärjestys. Uusia jäseniä valiokuntiin.
45830:
45831: Ilmoituksia: LE n s i m ä i n e n v a r a p ·u h e m i e s:
45832: Esitellään valitsijamiehiltä saapunut kir-
45833: jelmä.
45834: 1) Puhemiehen vaali ......... .
45835: 2) Toisen varapuhemiehen vaali .. 1Sihteeri lukee:
45836: "
45837: 3) Kansliatoimikunnan jäsenen Valitsijamiehet.
45838: vaali .......................... . 795 Helsinki.
45839: 15 p:nä marraskuuta W~22.
45840: Kolmas käsittely:
45841: E d u s k u n n a ll e.
45842: 4) Ehdotus laiksi kunnallisten ja
45843: yksityisten kasvatuslaitosten valtio- Pyydämm,e kunnioittaen ilmoittaa, eWi.
45844: avusta ........................ . tänään pidetyssä valitsijamiesten kokouk-
45845: Asiakirjat: Suuren vaJiokun- " sessa on eri valiokuntiin jäseniksi ja vara-
45846: nan mietinnöt n:ot 8 ja 8 a; sivistys- jäseniksi hallitukseen kutsuttujen tilalle
45847: valiokunnan mietintö n:o 2; hallituk- valittu seuraavat henkilöt:
45848: sen esitys n:o 4. LP e r u s t u slakivaliokuntaan
45849: ministeri Vennolan , tilalle jäseneksi ed.
45850: I~inna ja ministeri Pullisen tilalle vara-
45851: Puhetta johtaa ensimäinen varapuhemies jäseneksi ,ed. A. Pulkkinen.
45852: Virkkunen. rvaltiovarainvaliokuntaan
45853: ministeri Rydin tilalle jäseneksi ed. Ikonen
45854: ja ministeri Niukkasen tilalle ed. Kukko-
45855: Nimenhuudossa merkitään poissaoleviksi nen sekä ministeri Sunilan tilalle varajäse-
45856: neksi ed. Ryynänen;
45857: ed. Aalto, Haverinen, Hiidenheimo, Kaila,
45858: Lahdensuo, Linna, Ryti, Salo ja W ennola. ,L a k i v a l i o k u n t a a n ministeri
45859: Akessonin tilalle jäseneksi ed. Reinikka;
45860: 1K u 1 k u 1 a i t o s v a 1 i o k u n t a a n
45861: llmoitusasiat: ministeri Pullisen tilalle jäseneksi ed.
45862: Aspelin;
45863: rv apautusta eduskuntatyöstä saavat tä- M a a t a 1 o u s v a 1 i o kunta a n mi-
45864: män päivän istunnosta ed. Haverinen sai- nisteri Suni1an tilalle jäseneksi ed. Man-
45865: Tanden vuoksi, ed. E. Tulenheimo, yksi- ner;
45866: tyisasian vuoksi ensi perjantain istunnosta,
45867: ed. Kirra yksityisasiain takia 14 päivästä Työväenasiain valiokun ta an
45868: 22 päivään. ministeri J oukahaisen tilalle jäseneksi ed.
45869: Honkavaara;
45870: 100
45871: 794 Keskiviikkona 15 :p. marraskuUlta.
45872:
45873: Ulkoa s i a i n valiokuntaan mi- Tämän johdosta lausuu puhujalavalta
45874: nisteri J oukahaisen tilalle jäseneksi ed. A.
45875: Pesonen .ia ministeri Niukkasen tilalle .Puh e m i e s: Minä Wäinö W uolijoki
45876: varajäseneksi ed. Seppänen ja ministeri vakuutan, että minä puhemiestoimessa tah-
45877: Vennolan tilalle varajäseneksi ed. Holsti; don voimieni mukaan puolustaa eduskun-
45878: nan ja 1Suomen kansan oikeutta perustus-
45879: fr a r k a S t U S V a l i 0 k U n t a a n mi-· lakien mukaan.
45880: nisteri Akessonin tilalle jäseneksi ed. J.
45881: Vainio, ministeri Mantereen tilalle vara-
45882: jäseneksi ed. G. Hirvensalo ja ministeri Puhemies Wuolijoen tervehdys.
45883: Sunilan tilalle varajäseneksi ed. Kivilinna.
45884: Kun valtiovarainvaliokunnan jäseneksi !Puhemies :Wuolijoki ryhtyy toimeensa ja
45885: valittu ed. Ikonen on sanotun valiokunnan lausuu:
45886: varajäsen, valittiin hänen tilalleen va:ra.iäse-
45887: neksi ed. G. Hirv·ensalo, samoin va.littiin Minä kiitän eduskuntaa siitä luottamuk-
45888: ed. Aspelinin tilalle varajäseneksi kulku· sesta, jota se on minua kohtaan osoittanut
45889: l?.itosvaliokuntaan ed. A. J askari .ia työ- valitessaan minwt eduskunnan puhemiehen
45890: väenasiainvaliokuntaan varajäseneksi ed. kunniakkaaseen tehtävään. Minä toivon,
45891: Honkavaaran tilalle ed. tSalo. että edustajat suosiollisesti suhtautuvat
45892: niihin puutteellisuuksiin, joita tointa hoi-
45893: Valitsijamiesten puolesta: taessani tulee esiintymään.
45894:
45895: K. A. Lohi.
45896: Oskar Reinikainen. 2) 'roisen varwpuhemiehen vaali.
45897:
45898: ,p u h e m i e s: INyt toimitetaan toisen
45899: varapuhemiehen vaali 1922 vuoden valtio-
45900: TJäiväin jäljelläolevaksi ajaksi.
45901: Päiväjärjestyksessä olevat asiat:
45902: !Toimitetussa vaalissa saavat ääniä: ed.
45903: 1) Puhemiehen vaa1i.
45904: Hahl 812 ääntä, ed. Roos 61 ääntä, ed.
45905: Långström 15 ääntä, ed. Tanner 8 ääntä,
45906: lEnsimäinen varapuhemies: ed. V. Vainio 4 ääntä, edustajat Tainio,
45907: Eduskunta ryhtyy nyt toimittamaan edus- Westermarck ja J_,ahdensuo kukin 2 ääntä
45908: kunnan puhemiehen vaalia. sekä edustajat von Born, Enqvist, Kemppi,
45909: Tuomi, A. Kallio, Hiilos, Numminen, Lam-
45910: !Toimitetussa vaalissa saavat aama: ed. pinen ja Fagerholm kukin 1 äänen.
45911: "\Vuolijoki 115 ääntä, ed. Virkkunen 67
45912: ääntä, ed. Hahl 4 ääntä sekä edustajat Ing- lP u h e m i e s: 1Koska kukaan ei ole saa-
45913: man, 'Tanner ja ·Westermarck kukin 1 ää- nut ehd-otonta enemmistöä, on uusi v.aali
45914: nen. toimit·et.tava.
45915: Ensimäinen varapuhemies: iTässä vaalissa saavat ääniä: ed. Hahl
45916: Kun edustaja W u o 1 i j o k i on saanut eh- 87 ääntä, ed. Roos 612 ääntä, ed. Långström
45917: dottoman ääntenenemmistön, on hän siis ja ed. Tanner kumpikin 6 ääntä, edustajat
45918: valittu ;puhe mieheksi vuoden Y. Vainio, Fagerholm ja Leinonen kukin
45919: 1 9 2 2 v a l t i o p ä i v ä i n j ä 1 j e 11 ä- 2 ääntä sekä edustajat von Born, W ester-
45920: o l e v a k s i a j a k s i. marck, Lahdensuo ja Tolonen kukin 1 ää-
45921: nen; sitäpaitsi on 2 lippua hyljätty.
45922: Ensimäinen varapuhemies:
45923: :Minä pyydän valittua puhemi·estä anta- ·Puhemies: Ed. H a h l on siis tullut
45924: maan puhemiesvakuutuksensa .ia senjälkeen valituksi t o i s e k s i v a r a p u h e m i e-
45925: ryhtymään toimeensa eduskunnan puhe- h e k s i 1' 91 2. 2: vuoden valtio p ä i-
45926: miehenä. v ä i n j ä l j e 11 ä o l e v a k s i a .i a k s i.
45927: Kasvatuslaitosten valtioapu. 795
45928:
45929: ,p u h e m i e s: ,pyydän, että ed. Hahl taan sekä varajäsenen ulkoasiainvaliokun-
45930: antaa valtiopäiväjärjestyksen mukaisen va- taan.
45931: kuutuksen.
45932: Hyväksytään.
45933: 1Puhujalavalta lausuu
45934:
45935: 'Toinen varapuhemies Hahl:
45936: 3) Kansliatoimikunnan jäsenen vaali.
45937: }Iinä Eero \Viljam Hahl vakuutan, että
45938: minä puhemiestoimessa tahdon voimieni
45939: mukaan puolustaa sekä .Suomen kansan :P u h e m i e s: Nyt toimitetaan kanslia-
45940: että eduskunnan ja hallituksen oikeutta toimikunnan yhden jäsenen vaaJi.
45941: perustuslakien mukaan. Halutaanko tehdä ehdotuksia?
45942:
45943: tEd. G. Hirvensalo: Pyydän ehdot-
45944: taa, että kansliatoimikuntaan valittaisiin
45945: Ilmoitus puhemiehen ja varapuhemiehen cd. Särkkä.
45946: vaalista.
45947: ,Ed. Ikonen: Pyydän kannattaa ed.
45948: 1P u h e m i e s: ·Puhemiehen ja toisen va- Hirvensalon tekemää ehdotusta.
45949: rapuhemiehen vaalin tuloksesta on lähetet-
45950: tävä ilmoitus :Tasavallan Presidentille. •Keskustelu julistetaan päättyneeksi.
45951:
45952: !Sihteeri lukee kirjelmäluonnoksen: P u he mies: Keskustelussa on ehdo-
45953: 1
45954:
45955:
45956: tettu, että ed. ~Särkkä valittaisiin kanslia-
45957: toimikuntaan.
45958: ,Tasavallan Presidentille.
45959: •Eduskunta valitsee kansliatoimikuntaan
45960: Sen johdosta, että eduskunta on pyyn- ed. Särkän.
45961: nöstä vapauttanut toimistaan 1>922 vuoden
45962: Yaltiopäiväin alussa valitun eduskunnan
45963: puhemiehen Kyösti Kallion ja toisen vara-
45964: puhemiehen Oskari Mantereen, on edus- 4) Ehdotus Iaibi kunnallisten ja yksityisten
45965: kunta tänä päivänä toimittanut puhemie- ·kasvatuslaitosten valtioavusta.
45966: hen ja toisen varapuhemiehen vaalin ja on
45967: täten 19~2 vuoden valtiopäiväin jälelläole- !Hallituksen esitys n:o 4, jota on valmis-
45968: vr,ksi ajaksi valittu: televasti käsitelty sivistysvaliokunnan mie-
45969: tinnössä n :o 2 ja suuren valiokunnan mie-
45970: puhemieheksi filosofian maisteri Wäinö tinnöissä n:ot 8 ja. 8 a, esi'telJään ja t k u-
45971: "\Vuolijoki; sekä v a a n k o l m a n t e e n k ä s i t t e 1 y y n.
45972: toiseksi varapnhemieheksi agronoom1 ,p u h e m i e s: Edellisessä istunnossa
45973: Eero Wiljam Hahl. esitettiin vaatimus asian jättämisestä lepää-
45974: mään. Tämä kysymys on ny.t ratkaistava.
45975: !Helsingissä, 15 päivänä marraskuuta Ensin sallitaan asiassa keskustelu. Sen
45976: 19>2.2. jälkeen toimitetaan lippuäänestys. .r
45977: os vä-
45978: llintään 1 /~ eduskunnan kaikista jäsenistä
45979: !Kirjelmä hyväksytään. kannattaa vaatimusta, jää lakiehdotus le-
45980: päämään ensimäisiin uusien vaalien jälkeen
45981: kokoontuviin valtiopäiviin, mutta muussa
45982: tapauksessa on ehdotus asian lepäämään
45983: Uusia jäseniä valiokuntiin. .itittämisestä hylätty ja asian kolmatta kä-
45984: sittelyä jatketaan.
45985: Puhemies: !Eduskunta kehoittanee
45986: valitsijamiehiä valitsemaan eduskunnan Menettelytapa hyväksytään.
45987: puhemiehen Wuolijoen tilalle jäsenen maa-
45988: talousvaliokuntaan ja kulkulaitosvaliokun- 'Kukaan ei halua puheenvuoroa.
45989: 796 Keskiviikkona 15 :p. maHaskuuta.
45990:
45991: Äänestys ja päätös: iP u h e,m ies: 1Kolmatta käsittelyä jat-
45992: ketaan.
45993: !Sihteeri lukee kirjallisen äänestysesityk-
45994: sen: Kukaan ei halua puheenvuoroa.
45995:
45996: Ken kannattaa vaatimusta, että esillä- iLakiehdotus hyväksytään.
45997: oleva lakiehdotus, sellaisena kuin se on toi- Asian kolmas käsittely julistetaan päät-
45998: sessa käsittelyssä päätetty, jätetään lepää- tyneeksi.
45999: mään ensimäisiin uusien vaalien .iälestä ko-
46000: koontuviin valtio päiviin, äänestää ,jaa"; tA.sia on loppuun käsitelty.
46001: ken sitä ei .kannata, äänestää ,ei". Jos vä-
46002: hintään 1/R eduskunnan kaikista jäsenistä
46003: kannattaa vaatimusta, jää lakiehdotus le-
46004: päämään ensimäisiin uusien vaalien jäljestä
46005: kokoontuviin valtiopäiviin, mutta muussa iP u h e m i e s: Seuraava istunto on ensi
46006: tapauksessa on ehdotus lakiehdotuksen le- perjantaina kello 11 aamupäivällä.
46007: päämään jättämisestä hylätty.
46008:
46009: Åänestyksessä annetaan 36 jaa-ääntä ja
46010: 139 ei-ääntä. !Täysi-istunto päättyy kello 4,2.2 i. p.
46011:
46012: iP u he mi e s: Eduskunta on siis hyl- !Pöytäkirjan vakuudeksi:
46013: jännyt vaatimuksen lakiehdotuksen jättä-
46014: misestä lepäämään. Eino J. Ahla .
46015:
46016:
46017:
46018:
46019: •
46020: 24. Perjantaina 17 p. marraskuuta 1922
46021: kello 11 a. p.
46022:
46023: Päiväjärjestys. Siv.
46024: Asiakirjat: Suuren valiokun-
46025: I l moi t u k s i a: nan mietintö n:o 21; ulkoasiainvalio-
46026: Siv. kunnan mietintö n:o 3· hallituksen
46027: Kolmas käsittely: esitys n:o 12. '
46028: 6) Ehdotus laiksi edustajanvaa-
46029: 1) Ehdotus laiksi sosialihallituk-
46030: sen ja valtion vakuutustarkastajan
46031: leista ................... : . .... . 818
46032: A s i a k i r j a t: Suuren valiokun-
46033: toimen lakkauttamisesta ....... ·.. . 799 nan mietintö n:o 22; perustuslakiva-
46034: A s i a k 1 r ja t: Suuren valiokun-
46035: liokunnan mietintö n:o 10; hallituk-
46036: nan mietintö n:o 17; perustuslakiva-
46037: sen esitys n:o 7.
46038: liokunnan mietintö n:o 3; hallituksen
46039: esitys n:o 19. 7) Vuoden 1921 valtiopäivillä le-
46040: 2) Ehdotus laiksi vankeinhoitohal- päämään jätetty ehdotus laiksi nii-
46041: lituksen lakkauttamisesta ........ . 817 den valitsijamiesten valitsemisesta
46042: A s i a k i r j a t: Suuren valiokun- jotka toimittavat tasavallan presiden~
46043: nan mietintö n:o 18; perustuslakiva- tin vaalin ..................... . 829
46044: liokunnan mietintö n:o 4; hallituksen Asiakirjat: Suuren valiokun-
46045: esitys n:o 14. nan m_ietinnöt n:ot 13 ja 13 a; perus-
46046: tuslakivaliokunnan mietintö n:o 7·
46047: 3) Ehdotukset laeiksi oikeuden- mainittu ehdotus. '
46048: k~ymiskaaren 30 luvun ja ulosotto-
46049: lam 3 luvun 13 §:n muuttamisesta 8) Ehdotus laiksi 27 p:nä syys-
46050: sekä korkeimman oikeuden jäsenten kuuta 1919 annetun Elinkeinolain 22
46051: lukumäärän väliaikaisesta lisäämi- § :n muuttamisesta .............. . ,
46052: sestä .......................... . , A s i a k i r j a t: Suuren valiokun-
46053: Asia k 1 r ja t: Suuren valiokun- nan mietintö n:o 23; talousvaliokun-
46054: nan mietintö n:o 19; lakivaliokunnan nan mietintö n:o 4; ed. Koiviston
46055: mietintö n:o 3; hallituksen esitys y. m. edusk. esit. n:o 19.
46056: n:o 34.
46057: 4) Ehdotus laiksi irtaimistokiinni- Ensi mä i ne n käsi t te] y:
46058: tyksestä ....................... . 818
46059: A s i a k i r j a t: Suuren valiokun- 9) Ehdotus laiksi ulkoasiainminis-
46060: nan mietintö n:o 20; lakivaliokunnan teriön viroista ja palvelustoimista .. 832
46061: mietintö n:o 2; hallituksen esitys A s i a k i r j a t: Perustuslakiva-
46062: n:o 13. liokunnan mietintö n:o 11· hallituk-
46063: sen esitys n:o 30. '
46064: Toinen käsi t te 1 y: 10) Ehdotus laiksi kansakoulutoi-
46065: men järjestysmuodon perusteista ...
46066: 5) Ehdotus laiksi eräiden Suomen A s i a k i r .i a t: Sivistysvaliokun- "
46067: ja Saksan välisen taloudellisen sopi- nan mietintö n:o 5; hallituksen esi-
46068: muksen säännöksien hyväksymisestä , tys n:o 28.
46069: 798 Perjantaina 17 p. marrruStkuuta.
46070:
46071: Siv. työväenasiainvaliokunta on puheenjohta-
46072: Pöydällepanoa varten jakseen valinnut ed. P i l k a n.
46073: esitel1ään:
46074: 11) Perustuslakivaliokunnan mie-
46075: V altakunnanoikeuden jäsenet.
46076: tintö n:o 12 hallituksen esityksen
46077: johdosta, joka sisältää ehdotuksen Valtiontilintar.kastajat v. 1923.
46078: laiksi edustajanpalkkiosta 1922 vuo- Valiokunt1ain jäsenet.
46079: den varsinaisilta valtiopäiviltä .... 847
46080: P u h e m i e s: V ali tsijamiehil tä on saa-
46081: 12) Lakivaliokunnan mietintö n:o punut kirjelmä, jonka sihteeri lukee:
46082: 4 1921 vuoden valtiopäivillä lepää-
46083: mään jätetyn esityksen johdosta laik- Valitsijamiehet.
46084: si eräiden lainvastaisesti hankittujen
46085: kiinteistöjen luovuttamisesta valtiolle
46086: Helsinki,
46087: 13) Laki- ja talousvaliokunnan
46088: mietintö n :o 4 luonnonsuojelua kos- marrask. 17 p. 1922.
46089: kevan hallituksen esityksen joh-
46090: dosta ......................... . E d u s k u n n a ll e.
46091: Pvydämme kunnioittaen ilmoittaa että
46092: valitsijamiehet ovat eduskunnan kehoituk-
46093: Nimenhuudossa merkitään poissaole- sen johdosta toimittaneet tänään valtion ti-
46094: viksi edustajat Haverinen, Hiidenheimo, lintarkastajain ja valtion tilintarkastajain
46095: Holsti, J uutilainen, Kirra, Lahdensuo, varamiesten sekä valtakunnanoikeuden jä-
46096: Louhelainen, Niskanen, Raearo, Ryti, Sep- senten ja varajäsenten vaalin. Samoin va-
46097: pänen, Tanttu, E. Tulenheimo, Welling ja littiin eduskunnan puhemieheksi valitun
46098: Vennola. ed. Vuolijoen tilalle jäsen maatalous- ja kul-
46099: kulaitosvaliokuntiin sekä varajäsen ulko-
46100: asiainvaliokuntaan. Valituiksi tulivat
46101: llmoitusasiat:
46102: Vali tion tilin tar kastajiksi:
46103: Vapautusta eduskuntatyöstä saavat ed. Raatikainen, A., maanviljelijä, Kairamo,
46104: Haverinen sairauden tähden toistaiseksi, A. 0., ent. senaattori, Hästbacka, J. E.,
46105: ed. Jussila virkatehtävän takia tästä is- tirehtööri, Sipi, V. V., pankinjohtaja, ·Puro,
46106: tunnosta, ed. Tanttu yleisen tehtävän Olavi, toimittaja;
46107: suorittamiseksi tästä päivästä tämän kuun
46108: 23 päivään, ed. Welling kunnallisten teh- Varamiehiksi:
46109: tävien vuoksi tämän päivän istunnosta, ed.
46110: Holsti yksityisasiain vuoksi tämän päivän Pesonen, A., fil. maisteri, Fränti, A.,
46111: ja tiistaipäivän istunnoista, ed. Niskanen kansakoulunopettaja, Pulkkinen, Y., vara-
46112: ja ed. Seppänen yksityisasiain vuoksi tä- tuomari, Schauman, F. G., fil. tohtori,
46113: män päivän istunnosta ja ed. J uutilainen Helo, Johan, fil. tohtori.
46114: yksityisasiain vuoksi tästä päivästä ensi
46115: maanantaiaamuun. Valtakunnanoikeuden jäseniksi:
46116: Lohi, Kalle, maanviljelijä, Svinhufvud,
46117: P. Evind, ent. oikeuskansleri, Kivimäki, T.
46118: M., lakit. kand., Estlander, E., professori,
46119: Valiokuntien puheenjohtajat. Tanner, Väinö A., toimitusjohtaja, Koto-
46120: nen, A. vara tuomari.
46121: Puhemies: Ilmoitetaan, että valtio-
46122: varainvaliokunta on puheenjohtajakseen
46123: Varajäseniksi:
46124: valinnut ed. R. F u r u h j e l m i n ja vara-·
46125: puheenjohtajaksi ed. Lohen, että kulku- Manner, A. maanviljelijä, Erich, Rafael,
46126: laitosvaliokunta on puheenjohtajakseen va- professori, Linna, K. E., kunnallisneuvos,
46127: linnut ed. 0. Hirven s a l on ja varapu- von Born, E., vapaaherra, Hakkila, V. la-
46128: heenjohtajakseen ed. K a r e k s e n ja että kit. kand., W oionmaa, V., professori.
46129: Sos•ia·lilbail1itulk,s'Eln la~lka.wttalmi'lletn..___________ · - - - - - -799
46130: ------------------=-~~-___:_-- -
46131:
46132: Maatalousvaliokuntaan valittiin JaSe- skulle förändrat mening i själva saken,
46133: neksi ed. Halonen, kulkulaitosvaliokun- men därför att det sedermera har förefal-
46134: taan jäseneksi ed. Aalto ja ulkoasiainvalio- lit mig som om detta lagförslags antagande
46135: kuntaan varajäseneksi ed. Hakkila. skulle hava större bärvidd än jag ursprung-
46136: ligen tänkt mig. J ag tänkte mig nämligen,
46137: Kun kulkulaitosvaliokuntaan valittu ed. att med denna indragning av socialstyrel-
46138: Aalto oli varajäsenenä mainitussa valiokun- sen man verkligen åsyftat att åstadkomma
46139: nassa, valittiin hänen tilalleen varajäse- en besparing uti utgifterna för administra-
46140: neksi ed. Puittinen. tionen. Och det förefaller mig också som
46141: om socialstyrelsen lämpligen kunnat göras
46142: Valitsijamiesten puolesta: till första föremål för en undersökning, hu-
46143: K. A. Lohi. ruvida det dock icke sist och slutligen skul-
46144: le vara möjligt att i någon mån inskränka
46145: Osk. Reinikainen. och moderera statens administrativa verk-
46146: samhet och de därav härflytande utgifterna.
46147: Puhemies: Eduskunta päättänee val- Det förefaller mig, som om den för staten
46148: takunnanoikeuden jäsenten vaalin tulokses- ganska dyrbara dilettantism, som gör sig
46149: ta ilmoittaa hallitukselle sekä korkeimman och gjort sig förmärkt inom statens verk-
46150: oikeuden presidentille. samhet, och som enligt min tanke i påtag-
46151: lig grad framträtt just inom socialstyrel-
46152: Hyväksytään. sens verksamhet, nu borde bliva föremål för
46153: en närmare granskning i samband med den
46154: Puhemies: Samoin eduskunta päät- omläggning av arbetet, som ju bleve följ-
46155: tänee ilmoittaa valtion tiEntarkastajanvaa- den om propositionen antoges. Under så-
46156: lin tuloksesta hallitukselle. dana omständigheter ansåg jag mig icke
46157: hava skäl att reservera mig. Det var vis-
46158: Hyväksytään. serligen sant, att samma syfte, som man
46159: tänkt sig ernå genom att till socialministe-
46160: riet överföra en stor del av de tjänster, som
46161: nu tillsammans bilda socialstyrelsekom-
46162: Päiväjärjestyksessä olev·at asiat: plexen, hade kunnat vinnas på ett enklare
46163: sätt, nämligen sålunda att överdirektören
46164: 1) Ehdotus laiksi sosialihallituksen ja val- eller lämpliga tjänstemän vid överstyrelsen
46165: tion vakuutustarkastajan toimen lakkautta- finge fungera såsom föredragande uti so-
46166: misesta. cialministeriet. Utskottet avsåg till en bör-
46167: Hallituksen esitys n:o 19, jota on valmis- jan icke att med godkännande av ifråga-
46168: televasti käsitelty perustuslakivaliokunnan varande proposition , taga ståndpunkt uti
46169: mietinnössä n:o 3 ja suuren valiokunnan den betydelsefulla och för hela vår fram-
46170: mietinnössä n:o 17, esitellään k o l m a n- tida administration ingripande fråga, som
46171: snartnog kommer att vara på dagordnin-
46172: te en käsittelyyn.
46173: gen, nämligen frågan om reformering av de
46174: kollegiala överstyrelserna. Grundlagsut-
46175: P u h e m i e s: Ensin sallitaan asiasta skottets betänkande var också avfattat i så-
46176: keskustella. Senjälkeen päätetään lakieh- dan riktning, att utskottet icke med detta
46177: dotuksen hyväksymisestä tai hylkäämi- ville hava tagit parti i denna stora fråga.
46178: sestä. Emellertid visade det sig sedermera under
46179: sakens behandling uti stora utskottet, att
46180: Keskustelu: grundlagsutskottet, som anmodats att till
46181: stora utskottet lämna en ytterligare utred-
46182: Ed. E s t 1 a n d e r: Till grundlagsut- ning i frågan, icke vidblev sin ståndpunkt,
46183: skottets betänkande i denna fråga har jag utan fastmer i sitt utlåtande tydligen tog
46184: icke anmält någon reservation. Detta för- ställning till frågan om kollegialitetens bi-
46185: anleder mig nu att uttala mig och gör jag behållande eller avskaffande, och därvid
46186: det mot detta lagförslag; jag avstyrker dess tog parti för avskaffande av kollegialiteten.
46187: antagande. Icke därför att jag egentligen Det betänkande, som grundlagsutskottet i
46188: 800 Perjantaina 17 p. mar.ras'kuuta.
46189:
46190: detta avseende avlät till stora utskottet, är vänä olevan esityksen ratkaisu suuntaan
46191: enligt min tanke väglett av en synnerligen tai toiseen ei senvuoksi tiedä ratkaisua vain
46192: ytlig uppfattning om betydelsen av kolle- ! sosialihallitukseen ja vakuutustarkastajan
46193: gialitetsgrundsatsen i vår förvaltningsrätt toimeen nähden, vaan sen kautta ratkaistaan
46194: och uppehåller sig överhuvudtaget endast periaatteelliseseti se kysymys, onko nykyis-
46195: vid några torftiga lämplighetssynpunkter, tä hallintojärjesteLmäämme siten muutetta-
46196: vilka anses vara tillräckliga att motivera va, että keskushallitukset suurelta osalta
46197: den hållning utskottet dåmera intog. J ag poistetaan ja miten hallintoasioiden käsit-
46198: har icke kunnat förena mig om denna tely sen jälkeen järjestyy.
46199: ståndpunkt, och därför nödgas jag, ehuru Minulla ei ole mitään sitä vastaan, että
46200: jag som sagt icke reserverat mig, numera osa keskushallituksista lakkautetaan. Mut-
46201: avstyrka lagförslagets antagande. Lagen ta minä voin olla siinä mukana vain sillä
46202: komme nämligen, om den antoges, att ut- edellytyksellä, että hallinnollisten as1am
46203: göra ett prejudikat, som framdeles skulle käsittelyyn saadaan jotakin tyydyttävää
46204: åberopas i tid och otid efter som nya niiden sijalle. Hallinnon uudestaan järjes-
46205: propositioner föreläggas riksdagen i syfte tämiseen ei luonnollisestikaan riitä se, että
46206: att genomföra den omstöpning av admini- jotakin poistetaan. Siihen kuuluu myöskin,
46207: strationen, av vilken denna proposition en- samoin kuin kaikkien asioiden uudestaan
46208: dast är en del. Och som sagt, då hela denna järjestämiseen, se, että jotakin tulee enti-
46209: stora reform tillsvidare endast blivit syn- sen sijaan. Ja samoin kuin yleensä van-
46210: nerligen ytligt och ofullständigt undersökt hasta luovutaan vain, jos saadaan jotakin
46211: i riksdagen, förefaller det mig, som om det parempaa tilalle, samoin ei vanhasta koetel-
46212: i alla avseenden vore klokast att icke giva lusta hallintojärjestelmästä ole luovuttava,
46213: sig in på reformen, innan den föreli~rger i ellei uusi, joka tulee tilalle, ole ainakin
46214: fullt utarbetat förslag från regeringens edes yhtä hyvä kuin entinen. Ennenkuin
46215: sida. keskushallituksen lakkauttamisesta pää te-
46216: Sådana förhållandena nu äro, avstyrker tään, on siis arvosteltava myös sitä, mitä
46217: jag som sagt förevarande lagförslag. J ag sijalle tulee.
46218: hade måhända haft anledning att också sär- Uudesta hallintojärjestelmästä sisältää
46219: skildt vända mig mot en del uttalanden i hallituksen esitys vain sen, että ennen kes-
46220: grundlagsutskottets skrivelse till stora ut- kushallituksille kuuluneet tehtävät siirre-
46221: skottet, som numera hör till handlingarna, tään asianomaisille ministeriöille. Lisäksi
46222: men blir i tillfälle att göra det i samband sanotaan perusteluissa, että ministeriöiden
46223: med andra ärenden av samma beskaffenhet. sisäinen järjestely tulisi, keskushallituksil-
46224: le ennen kuuluneiden tehtävien siirtyessä
46225: Ed. A. Tulenheimo: Syynä siihen ministeriöille hallinnollisesti toimitettavak-
46226: että hallitus on jättänyt eduskunnalle esi- si asioiden ratkaisemisessa valtioneuvostossa
46227: tyksen sosialihallituksen ja valtion vakuu- ja sen ministeriöissä 30 päivänä maaliskuu-
46228: tustarkastajan toimen lakkauttamisesta, ei, ta 1922 annetun lain puitteissa.
46229: kuten tunnettua, ole ollut se, että näitä hal- Mainittu vuoden 1922 laki säätää, että
46230: lintoelimiä olisi pidetty tarpeettomina, ne asiat, jotka päätetään ministeriössä, rat-
46231: vaan on se tehty, jotta alettaisiin toteuttaa kaisee ministeri päällikkönä taikka, omalla
46232: eduskunnan aikaisemmin lausumaa toivo- vastuullaan, ministeriön kanslian tai osas-
46233: musta virkakoneiston yksinkertaistuttami- ton päällikkö tai muu esittelijä. Mitkä
46234: sesta. Hallituksen esillä oleva esitys on asiat voidaan uskoa ministeriön kanslia- tai
46235: ensimäinen rengas siinä suuressa, koko hal- osastopäällikön tai muun esittelijän rat-
46236: linnollisen järjestelmämme muuttamisessa, kaistaviksi määrätään asetuksella. Kun nyt
46237: joka edellä mainitun tarkoitusperän saavut- siis keskushallituksista ministeriöille siirty-
46238: tamiseksi on pidetty välttämättömänä. Tä- vien asioiden ratkaisu järjestettäisiin näissä
46239: tä ensimäistä toimenpidettä on seuraava toi- puitteissa, tulisivat nuo asiat ministerin,
46240: sia samaan suuntaan. Meillähän on tänään kanslia- tai osastopäällikön tai muun
46241: käsiteltävänä ehdotus myös vankeinhoito- esittelijän yksin ratkaistaviksi. Korkein-
46242: hallituksen lakkauttamisesta ja useihin taan saatettaisiin järjestää jonkunlaisia
46243: muihin keskusvirastoihin nähden on saman- neuvottelukokouksia eri virkamiesten vä-
46244: tapaisia ehdotuksia vireillä. Nyt käsi tel tä- lillä, niinkuin on ilmoitettu ajatelluksi,
46245: 801
46246:
46247:
46248: mutta asian ratkaisija ei millään tavoin voi- paata ratkaisuvaltaa siten, että ellei hän
46249: si olla näiden neuvottelukokouksien pää- yhdy esittelijän mielipiteeseen, ratkaisu
46250: töksiin sidottu. siirtyy ikäänkuin yhtä astetta ylemmäksi.
46251: Nyt kysyn: tuottaako tällainen järjestel- Tämä järjestelmä edellyttää myöskin, että
46252: mä saman varmuuden asioiden ratkaisemi- kutakin lakkautettavaa keskushallitusta
46253: seen samalla asiantuntemuksella, kuin mitä vastaamaan perustetaan asianomaiseen mi-
46254: keskushallitukset tähän saakka ovat tuot- nisteriöön erityinen osasto.
46255: taneet? Onko varmuutta siitä, että minis- Olen siis sitä• mieltä, että samalla kuin
46256: terien tiheästi vaihdellessa, sama yhden- aletaan toteuttaa hallinnon yksinkertais-
46257: mukaisuus erikoisilla hallinnonhaaroilla tuttamista keskushallituksia lakkauttamal-
46258: säilyy, kuin mihin keskushallitukset tähän la, olisi vuoden 1922 ennen mainittu laki si-
46259: saakka ovat saattaneet tehokkaasti vaikut- ten täydennettävä, että säädettäisiin erityi-
46260: taa? Ja onko todennäköistä, että puo- nen laki niiden asiain valmistamisesta ja
46261: lueettomuus, josta varsinkin kollegiaalisesti ratkaisemisesta, jotka erinäisten keskus-
46262: järjestetty keskushallitus tuottaa takeita, hallitusten lakkauttamisen johdosta siirre-
46263: edelleen edes samassa määrin kuin enneu, tään ministeriöitten käsiteltäviksi. Tässä
46264: säilyy? En voi vastata muuta kuin kiel- laissa olisi edellä sanotun mukaisesti sää-
46265: tävästi. Minä en voi käsittää muuta, kuin dettävä: 1) että tällaisten asioitten käsitte-
46266: että niitä takeita asioiden yhdenmukaiseen, lyä varten on asianomaiseen ministeriöön
46267: asiantuntemuksella tapahtuvaan ja puolu- perustettava osasto, jossa tulee olla pääl-
46268: eettomaan ratkaisuun, joita keskushallituk- likkö ja jäsenet; 2) että asetuksella on mää-
46269: set ovat tarjonneet, ei voida saavuttaa kä- rättävä, mitkä asiat on toimiston päällikön
46270: sittelyn tapahtuessa niissä puitteissa, jotka ja sen jäsenten yhteisessä istunnossa kä-
46271: vuoden 1922 laki asioiden ratkaisemisesta siteltävä, sekä ·mitkä ovat osaston jäsenten,
46272: valtioneuvostossa ja sen ministeriöissä sää- sen päällikön tai asianomaisen ministerin
46273: tää. Yhdessä katsannossa myönnän, että ratkaistavia; 3) että asiat, jotka ovat osas-
46274: saavutettaisiin parannus. Asioiden käsit- ton päällikön ratkaistavia, tulee jonkun
46275: tely tulisi nopeammaksi. Mutta se näkö- osaston jäsenen hänelle esitellä; jos pääl-
46276: kohta ei ole ratkaiseva kysymykseen näh- likkö yhtyy esittelijän mielipiteeseen, on se
46277: den, onko keskushallituksia lakkautettava, tuleva päätökseksi, muussa tapauksessa on
46278: koska sama parannus voitaisiin saada ai- a.sia päällikön läsnäollessa esiteltävä mi-
46279: kaan ilman tällaista lakkauttamistakin, si- nisterille ja on se mielipide tuleva päätök-
46280: ten, että keskushallituksen päällikkö esit- seksi, johon ministeri yhtyy; 4) että minis-
46281: telisi asiat valtioneuvostossa. terin päätettävät asiat esittelee hänelle osas-
46282: Vaikka siis se asiain käsittelyjärjestys, topäällikkö; jos ministeri yhtyy esittelijän
46283: jota hallitus esittää keskushallitusten lak- mielipiteeseen, tulkoon se päätökseksi,
46284: kauttamisen jälkeen käytäntöön otettavaksi, muussa tapauksessa on asia valtioneuvoston
46285: on epätyydyttävä, ei siitä suinkaan seuraa, yleisessä istunnossa päätettävä; sekä 5) että
46286: että koko ajatuksesta keskushallitusten teh- valtioneuvoston yleisessä istunnossa päätet-
46287: tävien siirtämisestä ministm;iöihin olisi ko- tävät, osaston käsiteltäviin kuuluvat asiat
46288: konaan luovuttava. Hallituksen esittämä on osastopäällikön esiteltävä. Tarkem-
46289: uusi asiain käsittelyjärjestys ei nimittäin mat säännökset asioitte'n käsittelystä osas-
46290: ole ainoa mahdollinen tapa järjestää asiaa. tossa, samoin kuin millä tavoin tarpeelli-
46291: Päinvastoin voidaan sangen helposti ai-- nen lainopillinen apu sellaisille osastoille
46292: kaansaada sellainen asioiden käsittely, että olisi järjestettävä, jotka käsittelevät erityi-
46293: samalla kuin toivottu nopeus saadaan ai- siä ammattiasioita, olisi sitten asetuksella
46294: kaan, myöskin voidaan saada verrattaiE annettava.
46295: suuria takeita siitä, että yhdenmukaisuus, Sitä käsitystä vastaan, että tämäntapai-
46296: asiantuntemus ja puolueettomuus säilyy. nen laki olisi säädettävä, on tehty eräitä
46297: Tällainen asiainkäsittely voidaan nähdäk- vastaväitteitä. On toisaalta sanottu, että
46298: seni saada aikaan osaksi siten, että minis- sen kautta eduskunta liiaksi puuttuisi val-
46299: teriöihin järjestetään kollegiaalinen käsit- tioneuvoston sisäiseen järjestelyyn, toisaal-
46300: tely. - Niin olisi virkaehdolle panot teh- ta, ettei olisi asianmukaista, kun eduskunta
46301: tävä ja tärkeimmät asiat valmistettava, - viime vuonna sääsi lain asiain ratkaisemi-
46302: osaksi rajoittamalla asiain ratkaisijan va- sesta valtioneuvostossa, uudelleen puuttua
46303: 101
46304: 802 Perjantaina 17 p. mar.ra.slkuuta.
46305:
46306:
46307: samaan asiaan ..Ja vihdoin on väitetty, että sen siksi, että ehdotettu uusi näiden aSiam
46308: esittämäni käsittelyjärjestys voitaisiin sää- käsittelyjärjestys ei ole tyydyttävä. ,Jos
46309: tää hallinnollisellakin asetuksella. Nämä eduskunta yhtyy tähän mielipiteeseen, on
46310: väitteet eivät ole paikkaansa pitäviä. Edus- toivottavaa, että hallitus ensi tilassa jättää
46311: kunta ei, säätäessään edellämainitunlaisen eduskunnalle uuden esityksen virastojen
46312: lain, sen enempää puuttuisi valtioneuvoston yksinkertaistuttamisesta, jossa, mikäli kes-
46313: sisäiseen järjestelyyn, kuin mitä on tapah- kushallituksia edelleen ehdotetaan lakkau-
46314: tunut 1922 vuoden lailla. Toiseksi: vuoden tettaviksi, asiain uusi käsittelyjärjestys
46315: 1922 lakia säädettäessä ei, mikäli eräs vii- ehdotettaisiin sellaiseksi, että asiantunte-
46316: me vuonna eduskunnassa ja vieläpä perus- mus ja yhdenmukaisuus asiain ratkaisussa
46317: tuslakivaliokunnassa mukana ollut edustaja paremmin kuin esillä olevassa esityksessä
46318: suuressa valiokunnassa ilmoitti, lainkaan tulisi varteenotetuksi.
46319: otettu huomioon sitä mahdollisuutta, että
46320: keskusvirastoille kuuluvat asiat siirrettäi- Ed. Paasi vuori: Viime istunnossa
46321: siin ministeriöille ja on eduskunta siis nyt täällä käytti asiasta ed. Hiilos puheen-
46322: uuden tilanteen edessä, joka on täysin riit- vuoroa, jossa puolustettiin sosialihallituk-
46323: tävänä aiheena vuoden 1922 lain täyden- sen lakkauttamista m. m. sillä syyllä, että
46324: tämiseen - huomattakoon täydentämiseen, sosialihallitus on laittomasti perustettu.
46325: ei muuttamiseen, 'varsinkaan ei sellaisten Tämä väite, että sosialihallitus on laitto-
46326: asiain käsittelyyn nähden, joita ei siirretä masti perustettu, perustuu siihen valtio-
46327: ministeriöihin keskusvirastoista. Ja mitä opilliseen rii takysymy kseen, siirtyikö V e-
46328: vihdoin kolmanteen mainitsemaani vasta- näjän vallankumouksessa keväällä 1917
46329: väitteeseen tulee, niin ei esittämäni tapai- keisarin ja suuriruMinaan valtuudet V enä-
46330: nen järjestelmä tosin sen kautta muuttaisi jän väliaikaiselle hallitukselle vai eikö, ja
46331: vuoden 1922 lakia, että asian ratkaisijan tämä riitakysymys on ratkaisematta, joten
46332: ratkaisuvalta tulisi olemaan rajoitettu, se ei ole niin riidattomasti selvä. Sillä tuo
46333: koska kerran itse ratkaisuvalta pääasialli- Venäjän väliaikainen hallitus luovutti Suo-
46334: sesti jäisi yhdelle henkilölle ja siinä koh- men senaatille kaikki ne asiat, jotka olivat
46335: den siis ehkä voitaisiin hallinnollisella ase- yksinomaan keisarin ja suuriruMinaan rat-
46336: tuksella sellainen järjestelmä säätää. Sitä- kaistavai ilman eduskuntaa kuulematta jo
46337: vastoin on epäilyttävää, . voitaisiinko niille ennen sitä päätöstä, kun eduskunta päätti
46338: virkamiesten neuvottelukokouksille, joita itse ryhtyä korkeinta hallintovaltaa käyt-
46339: on aijottu järjestää, antaa päättävän eli- tämään. Ja tämän edellä annetun asetuk-
46340: men luonnetta vuoden 1922 lakia täydentä- sen, joka muistaakseni annettiin jo loka-
46341: mättä. Joka tapauksessa kun kerran edus- kuu~sa 1917, perusteella senaatti tuon
46342: kunnan tulee päättää keskushallitusten sosialihallituksen on perustanut. Ja minä
46343: lakkauttamisesta, olisi minusta asian luon- en lähde tätä laajaa riitakysymystä selvit-
46344: nosta johtuvaa, että eduskunta myöski~ tämään, sillä se sisältää kokonaisen sarjan
46345: päättäisi niistä puitteista, käyttääksem lainrikkomuksia. Jo se seikka, että kaikki
46346: hallituksen esityksessä käytettyä sanaa, puolueet keväällä 1917 lähettivät edusta-
46347: joissa asioitten käsittely keskushallitusten jansa Venäjän väliaikaisen hallituksen
46348: lakkauttamisen jälkeen tulisi tapahtu- kanssa Pietariin neuvotteluun, se on ensi-
46349: r.Jaan. mäinen alku siini:L sarjassa näitä valtio-
46350: Kun minulla ei ole minkäänlaista mah- opillisia rikoksia, ja sitä jatkui. Melkein
46351: dollisuutta tämän asian käsittelyn yhtey- koko Suomen kansa otti osaa näihin rikok-
46352: dessE. tehdä. alotetta sen suuntaisen lain ai- siin ottamalla osaa niihin vaaleihin, jotka
46353: kaansaamiseksi, johon edellä olen viitan- toimitettiin syksyllä 1917 vaikuttaen yhä
46354: nut. tliytyy minun, yhtyen ed. Estlanderin enemmän näihin lainrikoksiin ja niihin ri-
46355: ehdotukseen, äänestää esillä olevan hallituk- koksiin ottivat osaa myöskin .ia myötävai-
46356: sen esityksen hyväksymistä vastaan. Teen kuttivat ne kommunistijohtajat, jotka nyt
46357: sen, - pyydän saada sen uudistaa, - en ovat Venäjällä, Kuusiset, Mannerit, Siro-
46358: senvuoksi, että olisin periaatteellisesti sitä lat, Gyllingit y. m. Joten tämän seikan
46359: vastaan, että erinäisiä keskusvirastoja lak- voi tässä yhteydessä sivuuttaa ja jättää se
46360: kautetaan ja niille kuuluvat asiat siirre- valtio-opillisten kirjailijain ja teoreetikko-
46361: tään vastaaviin ministeriöihin, vaan teen jen ratkaistavaksi. Sillä perustuslait, niin-
46362: 803
46363:
46364:
46365: kuin tunnetaan, ne ovat voimasuhteet, ku- hallituksen virkailijoista olisi asiantunti-
46366: vastavat niitä voimia, mitkä kunakin ai- jana läsnä. Koska puheena olevaa ehdo-
46367: kana ovat olemassa .•Ja koko Suomen ta- tusta on pidettävä kokeena, sosialihallituk-
46368: savalta tuskinpa sekään on niin täysin sen yhdistämisestä sosi.aliministeriöön saa-
46369: laillisessa järjestyksessä tullut voimaan, vutetut kokemukset tulevat vaikuttamaan
46370: sillä jo se seikka, että eduskunta yksipuo- siihen, miten muihin keskushallintohaaroi-
46371: lisesti päättää täällä ryhtyi:j, käyttämään hin nähden on suhtauduttava." Tästä lau-
46372: keisarin ja suuriruhtinaan oikeuksia, vaik- sunnosta, niinkuin huomataan, näkyy etta
46373: ka perustuslait siitä toisin määräävät, niin sosialihallitus pitää tätä asiain järjestelyä,
46374: se osottaa, ettei tässä niin laillisella tiellä tämän ehdotuksen toteuttamista kokeena.
46375: ole oltu. Sosialihallitus on valittu tässä ensimäiseksi
46376: Mutta mitä sitten tulee itse tähän pää- koekaniiniksi jolla kokeillaan, kuinka tämä
46377: kysymykseen sosialihallituksen lakkautta- uusi järjestelmä tulee käymään. Jos se
46378: misesta, niin sitä on puolustettu sillä syyllä, hyvin menestyy, niin sitten voidaan lak-
46379: että sillä saadaan virkakoneisto muka yk- kauttaa muitakin keskusvirastoja.
46380: sinkertaisemmaksi, ja saattaa niin olla. Ja sosialihallitus jatkaa: Tällöin olisi
46381: Mutta sitten toisena syynä, että se tulee myös tehtävä laskelma siitä, miten paljon
46382: halvemmaksi, siten säästetään. Mutta valtion varoja puheenaolevan uudistuksen
46383: tämä säästäminenkin näyttää olevan enem kautta säästyy, joka selvitys kokonaan
46384: män kuin epäilyksen alaista tuleeko tällä puuttuu mietinnöstä, vaikka se epäilemättä
46385: tavalla suurempaa säästöä, kuin mitä asian on tärkeä ja mielenkiintoinen, etenkin
46386: nykyisellä kannalla ollessa. Sillä jos val- eduskunnalle, jonka alotteesta juuri tällä
46387: tion vakuutustarkastajan virka lakkaute- perusteella kysymys keskusvirastojen yh-
46388: taan, niin ei siinä paljoakaan säästetä, jos distämisestä ministeriöön on tullut päivä-
46389: sama toimi perustetaan toiseen virastoon, järjestykseen. Sosialihallitus huomauttaa
46390: niinkuin tässä on asian laita. Sehän siir- vielä siitä että ehdotus näyttää edellyttä-
46391: retään vain vakuutusneuvostoon ja niin me- vän ettei kollegialinen asiain käsittely mis-
46392: not vaan lisääntyvät siitä. Otetaan huo- sään tapauksessa tulisi kysymykseen. Kui-
46393: mioon, minkä verran vakuutusneuvoston tenkin, on huomattava että sosialihallitus
46394: menot lisääntyvät, jos sosialihallituksen vä- esim. ammattientarkastusosastolla nykyään
46395: hentyvät. Muuten minä luulen, että tätä käsittelee valituksia ammattientarkastajain
46396: .asiaa käsiteltäessä ei perustuslakivaliokun- kirjallisista käskyistä, sekä anomuksia,
46397: nassa ole otettu huomioon sitä, mitä so- joissa pyydetään poikkeuksia lainmääräyk-
46398: sialihallitus on tästä lakkauttamisesta sa- sistä yötyön järjestämisestä teollisuuslai-
46399: nonut. Minä pyydän tässä lukea vähän toksissa. Näitä asioita, jotka usein vaati-
46400: mitä sosialihallitus on itse sanonut tästä vat lainopillisia tietoja, voidaan tuskin jät-
46401: asiasta. Se on painettu tässä Sosialisessa tää asianomaisen osastopäällikön yksin rat-
46402: aikakauskirjassa. Sosialihallitus sanoo kaistaviksi, vaan tulisi niiden käsittelyyn
46403: näin: ,Sosialihallituksen mielestä voitai- ottaa osaa jonkun sosialiministeriöön yhdis-
46404: siin nykyinen järjestelmä menestykselli- tetyn yleisen toimiston lainopillisesti sivis-
46405: sesti säilyttää, jos ainakin osittain siirryt- tyneen virkamiehen. Onko tätä seikkaa
46406: täisiin toimistojärjestelmään, joten vähem- otettu huomioon että nämä poikkeusten
46407: män tärkeitä asioita voitaisiin jättää osas- myön täimiset työväensuojel ulaeista, ase-
46408: tojen johtajien ratkaistavaksi ja ainoas- tuksesta amm.attienta.rkastajista ja työstä
46409: taan tärkeimpien kysymysten ratkaisua teollisuus- ynnä eräissä muissa ammateissa,
46410: varten säilyttää nykyinen kollegiaalinen samoin työaikalaista, että nämä kysymyk-
46411: järjestelmä. Asiain käsittely voitaisiin myös set joutuvat ammattientarkastusosastolla
46412: saada joustavammaksi jos osa niistä asiois- päätettäviksi, jossa ei ole lainopillisen si-
46413: ta, jotka nykyään ratkaistaan sosialiminis- vistyksen saanutta päällikköä, vaan siellii
46414: teriössä tai valtioneuvostossa, jätettäisiin on insinööri? Se osasto vaatii että siellä
46415: sosialihallituksen lopullisesti päätettäväksi. on teknillisesti sivistynyt henkilö, joka
46416: Tämä päämäärä voidaan myös saavuttaa ratkaisee nämä kysymykset. Mutta ne
46417: siten, että toisten asiain esittely valtioneu- asiat, jotka ovat yhteydessä poikkeuksien
46418: vostossa tapahtuisi suoraan sosialihallituk- myöntämisen kanssa nykyisestä laista,
46419: sesta tai että asian esittelyssä joku sosia]i- vaativat että sillä on myös lainopil-
46420: 804 Perjantaina 17 p. manas:kuuta.
46421:
46422: linen asiantuntija. Minä pahoin pelkään ,jokaTJäiväisessä leivässä" ,1a tämä jää
46423: että näitä seikkoja ei ole asianomaisessa kaikki yksinomaan ammattien tarkastus-
46424: valiokunnassa tarkoin otettu huomioon. osaston päällikön ratkaistavaksi. Siinä on
46425: Onko ed. Långström katsonut mitä täma jotenkin laaja tulkitsemismahdollisuus, ja
46426: asetus teollisuustyöstä ja muista amma- tämmöistä asiaa en minä olisi valmis an-
46427: teista sanoo 9 §:ssä? Ensinnäkin 7 §:ssä tamaan yksinomaan yhden henkilön rat-
46428: sanotaan että älköön lasta pidettäkö työssa kaistavaksi. Niin kauan kuin siellä on yli-
46429: ennen kello 7 aamulla tai jälkeen kello 7 tarkastaja Pyykkö, voisi suuremmalla luot-
46430: illalla, eikä nuorta henkilöä ennen kello 6 tamuksella hänelle antaa tämän asian.
46431: aamulla tai jälkeen 7 illalla. Teollisuus- Mutta jos tälle TJaikalle tulee joku toinen,
46432: hallitus, s. o. sosialihallitus voi kuitenkin vanhoillinen herra, niin se kumoaa koko
46433: pyynnöstä sallia nuorukaisia pidettäväksi tämän ensimäisen momentin ja silloin se
46434: työssä muunakin aikana, jos se harkitaan virasto kai muuttuu enemmän työväen sor-
46435: tarpeelliseksi heidän ammattikehity kselleen. tamiseksi kuin mitä on tarkoitettu tällä
46436: Tässä siis on poikkeuksen myöntäminen an- sosialihallituksella. Minä tiedän että tätä
46437: nettu sosialihallitukselle, se jää yksin- pykälää vastaan on nyt jo rikottu jonkun
46438: omaan sen ammattientarkastusosaston pääl- verran, esim. sahalaitoksissa järjestämällä
46439: likön ratkaistavaksi, myönnetäänkö työn- työtä kahteen vuoroon niin että työ jatkuu
46440: antajilla oikeus pitää nuoria henkilöitä, kello 1 :een asti yöllä. Se on minun mie-
46441: nuorukaisia yötyössä, joka poikkeaa näistä lestäni lain rikos, se on rikos 9 §:n ensi-
46442: rajoituksista, jotka nuorten henkilöiden yö- mäistä momenttia vastaan, jossa sanotaan,
46443: työstä on säädetty. Se kai ei ole aina niin- että työ sa:a jatkua vain 11 :een asti illalla
46444: kään helppo asia. Ed. Långström kai muis- eikä kello 1 :een. 'l'ällä tavalla on tässä
46445: taa miten asia vuonna 1919 metallityöläis- asiassa ja juuri siitä syystä minä vastus-
46446: riidan aikana tulkittiin, ja juuri se tul- tan tätä lakiehdotusta. Minä luotan enem-
46447: kinta oli metallityöläisille eduksi, jolle kan- män siihen kollegialiseen järjestelmään,
46448: nalle sosialihallitus asettui. Sosialiminis- että on useampia miehiä asiasta päättämäs-
46449: teriössä asetuttiin toiselle kannalle, joten ei sä, kuin että jättää asiat yhden henkilön
46450: asia niinkään helppo ole eivätkä nämä viras- päätettäväksi. Sitten tässä uudessa järjes-
46451: tot ole yksinomaan työläisten sortamiseksi, telmässä on se omituisuus ellei lakia muu-
46452: niinkuin edustaja Hiilos sanoi. teta, että sosialiministeriö joutuu antamaan
46453: Sitten tässä 9 §:ssä, jossa kielletään lausuntonsa alemmille virkamiehille, alem-
46454: ettei saa pitää yötyössä, sanotaan: 18 vuot- mille virastoille, niinkuin maaherroille,
46455: ta täyttänyttä työntekijää älköön pidettä.kö milloin on kysymys vahvistaa esim. työ-
46456: työssä yön aikana jälkeen kello 9 illalla väena1Jukassojen sääntöjä, sairaus-, hau-
46457: ja kello 6:een aamulla, paitsi milloin työ taus- ja eläkekassojen sääntöjä. Jos nämä
46458: on järjestetty kahteen enintään 8-tuntiseen toimivat ainoastaan yhdessä läänissä on
46459: vuoroon, jolloin työ saa .iatkua kello 9 il- säännöt maaherran vahvistettava ja siinä
46460: lalla tai kolmeen 8 tunnin vuoroon, jotka tapauksessa antaa sosialihallitus lausun-
46461: säännöllisesti vaihtuvat ja joka viikko tonsa asiassa. Mutta kun sosialihallitus lak-
46462: muuttuvat. Tämä on sääntönä. Sitten seu- kautetaan, niin silloin lausunnon joutuu
46463: raa poikkeus: Kutakin liikettä tai yritystä antamaan sosialiministeriö, joka on kor-
46464: varten olkoon teollisuushallituksen s. o. keampi viranomainen kuin maaherra, siis
46465: sosialihallituksen hankittavalla luvalla sal- sehän joutuu antamaan lausunnon alem-
46466: littu, milloin työn teknillinen laatu, vuo- mille viranomaisille. Näin on asetuksessa
46467: denaika tai liikesuhteet sitä vaativat, pitää 2 päivältä syyskuuta 1897, annettu työn-
46468: työntekijää työssä osaksi yönaikana, vaik- tekijäin aflukassoista ja niiden apukassojen
46469: ka työ ei olekaan järjestetty niinkuin en- sääntöjen vahvistamisesta, joten se asetus
46470: simäisessä momentissa on sanottu. Samoin kai sitten muutettaisiin jos kerran tämä
46471: olkoon sallittu pitää aputyöntekijöitä ku- ehdotus hyväksytään. Samaten on asian-
46472: ten TJUhdistajia, lämmittäjiä, voimakoneiden laita mikä koskee vaivaishoitoa. Siinäkin
46473: hoitajia heidän töissään yönaikana niin köyhäinhoidon ohjesäännön vahvistaminen
46474: kauan ennen ja jälkeen muita työnteki- kuuluu maaherralle, ja sosialiministeriö
46475: jöitä kuin teollisuushallitus s. o. sosialihal- joutuu tässä taasen neuvomaan maaherroja,
46476: litus harkitsee välttämättömäksi. Tässä mitenkä heidän on tässä meneteltävä.
46477: toisessa momentissa on tavaraa niinkuin Mutta sitten on kysymys sosialisesta ti-
46478: 805
46479:
46480:
46481: lastosta ja sosialinen tilasto eroaa aika pal- ja valtion viranomaiset voivat ryhtyä toi-
46482: jon muista tilastoista. Se ei ole samanluon- menpiteisiin työttömyyden torjumiseksi.
46483: toinen tilasto kuin muut. Ensiksi köyhäin- Tilasto-osaston: erottamista sosialiminis-
46484: hoitotilasto, mitenkä kunnat täyttävät vel- teriöstä yleiseen tilastoon pitää sosialihal-
46485: vollisuutensa köyhäinhoitoon nähden, mi- litus vähemmän onnistuneena ehdotuksena
46486: tenkä ne hankkivat kouluopetusta niille ja mainitsee, että Ruotsissa tämä sosiali-
46487: lapsille, jotka ovat joutuneet köyhäinhoi- nen tilasto on sosialihallituksen yhteydessä
46488: don huostaan. Köyhäinhoidon tarkastajan eikä koskaan ole vaadittukaan eikä ehdo-
46489: pitää seurata sitä ja saada tilastotietoja tettu, että tämä tilasto erotettaisiin sosiali-
46490: kunnan viranomaisilta pitkin vuotta ja ministeriöstä. Ei sitä ole Ruotsissa edes
46491: huomatessaan epäkohdat, niin hänen täy- erotettu eri osastoonkaan, niinkuin se on
46492: tyy heti puuttua asiaan. Tämä köyhäinhoi- meillä sosialiministeriössä tehty. En myös-
46493: totilasto pitäisi olla sosialiministeriössä. kään pidä onnistuneena sitä ehdotusta, että
46494: Samaten on tapaturmatilaston kanssa. So- työsääntöjen vahvistaminen joutuisi sosiali-
46495: sialihallituksessa seurataan kaiken vuotta ministeriössä työasiainosastolle, jossa on
46496: tapaturmatilastoa, nim. ammattitarkastajan kokonaan lainopillista sivistystä saamaton
46497: kertomusten perusteella ja kun huomataan henkilö päällikkönä. Niinkuin tunnetaan,
46498: epäkohtia otetaan selvää tapaturmain on ainoastaan filosofiantohtori työasiain-
46499: syistä, mitenkä työnantajat ovat täyttä- osaston päällikkönä. Työsääntö on sem-
46500: neet suojeluvelvollisuutensa ja näitten epä- moinen sääntö, että siihen voidaan ottaa
46501: kohtien johdosta heti ryhdytään toimenpi- esim. kaikki se, mikä on sanottu työsopi-
46502: teisiin semmoisten suojelulaitteiden aikaan- muslaista, sillä se on itse asiassa työsopi-
46503: saamiseksi, että nuo tapaturmat vältettäi- mus, vaikka se on semmoinen työsopimus,
46504: siin. Samaten on asianlaita apukassatilas- jonka työnantaja on laatinut, ettei se ole
46505: ton kanssa. Ja työnseisaustilastoa pitää molemminpuolin allekirjoituksella vahvis-
46506: sosialihallituksessa seurata kaiken vuotta. tettu. Mutta työsääntöön voidaan, niinkuin
46507: Ensimäiset tiedot saadaan siitä sanomaleh- sanoin, ensiksikin ottaa jokseenkin kaikki,
46508: tien välityksellä, sanomalehtiuutisista. Jos mitä sanotaan työsopimuslaissa. Sitten sillä
46509: työnseisaustilasto erotetaan sosialiministe- voidaan joko kumota osa niistä työsopimu::;-
46510: riössä yleiseen tilastoon, niin ei tämä asia lain säännöksistä, mitkä ovat edullisia
46511: tule niin hyvin hoidetuksi. Sitten on koko- työntekijöille, tai ottaa sinne, mitä on vä-
46512: naan uusi tilasto, nim. työttömyystilasto, hemmän edullista työntekijöille. Niinkuin
46513: jota ei vielä ole aikaansaatu ja se nyt tiedämme, työsääntöehdotukset koskettele-
46514: kaikkein vähimmän sopii siihen yleiseen vat myös työaikalakia, ne koskettelevat
46515: työtilastolliseen osastoon, sillä työttömyys- myös asetusta työstä teollisuudessa ja
46516: tilasto on senluontoinen tilasto, että siihen eräissä muissa ammateissa, ne koskettelevat
46517: vastauksia pitää saada kaksi kertaa kuu- myös työväen tapaturmavakuutusta. Näil-
46518: kaudessa. Jos työttömyystilasto valmistuu lä työsäännöillä, jos ei vain olla valppaita,
46519: vasta vuoden tai kahden kuluttua, niin voidaan työntekijöiltä riistää niitä etuja,
46520: kaikki ne tiedot, mitkä siellä ovat työttö- mitä työväen suojelus- ja vakuutuslait työ-
46521: myystilastossa, niillä ei ole enään mitään väelle tarjoavat. Minä olen nähnyt niitä
46522: arvoa. Ne näyttävät ainoastaan sen sei- uusia ehdotuksia, joita työnantajat ovat
46523: kan, mikä silloin oli, mutta ei sitä tilan- laatineet, ja niissä on yhdestä ja toisesta
46524: netta, mikä kunakin aikakautena oli, jota laista pyritty vähän nipistelemään ja saat-
46525: eletään ja työttömyystilaston täytyy ta- tamaan näitä työväen suojelus- ja vakuu-
46526: pahtua samalla tavalla kuin pankkien no- tuslakeja työntekijöille epäedullisiksi. Jos
46527: teeraukset kursseista, rahankursseista, että nyt arvellaan, että on samantekevää, käsit-
46528: voidaan liike-elämä sen jälkeen ohjata. Sa- televätkö näitä asioita asiantuntijat vai ai-
46529: maten on asianlaita työttömyystilastm. noastaan yksi ainoa mies, joka ei ole edes
46530: kanssa. Niitä on aikoinaan julaistava aina juristi, niin kyllä minusta on hyvin epäil-
46531: vähintäin kuukausittain, mutta vielä pa- tävää jättää niitä yhden miehen ratkais-
46532: remmin, että ne julaistaan kaksi kertaa taviksi. Niinkuin sanottu, kyllä voidaan
46533: kuukaudessa, kuinka monta tuhatta tai sa- työsäännöillä kumota suuri osa työväelle
46534: taa työntekijää on kunakin määrättynä edullisista lainmääräyksistä. Vaikka ed.
46535: päivänä kuukaudessa ollut ilman työtä. Hiilos sanookin, että ne ovat työväen sor-
46536: Tämmöisellä tilastolla on se etu, että kunta tamista varten kaikki virastot, niin kyllä
46537: 806
46538: ~ --~~~--~-~--~--~~--~~-~-Pel.'jamtaina 17 p. mrrrra_s1_k_u11_t~:~----~~---~--- -----~--~----~
46539:
46540: ne voivat olla työväen etujen puolustamis- suuri raha smansä. Mutta prosenteissa
46541: ta varten. Riippuu paljon siitä, ketä siellä tekee se runsaasti 25 % tähänastisista vir~
46542: on. Arveleeka ed. Hiilos, että Matti Väi- kamiesten palkoista. Vaikkakin supistet-
46543: sänen on siellä sosialihallituksessa ollut ai- taisiin tätä uudistusta niin pieneen kuin
46544: noastaan sortamassa ja kurissa pitämässä ministerivaliokunta myöhemmin on ehdot-
46545: työväkeä. Tällä kertaa hänellä ei ole sa- tanut, olisi säästö noin 160,000 mk, siis
46546: nomista, kun hän istuu vankilassa, mutta joka tapauksessa lähes 15 % nykyisistä
46547: koko tämä sosialivaltuutettujen toimi lak- palkoista. Jos ylimalkaan - minä sanon:
46548: kaa, kun asiat siirretään sosialiministeri- jos, sillä minä en väitä, että se aina onnistuu
46549: ölle, sillä sosialivaltuutetut eivät sovi mi- - mutta jos ylimalkaan voitaisiin saada
46550: hinkään toimistojärjestelmään, missä yksi tällaiset prosenttimäärät virkamiesten
46551: mies päättää asioista. Se sopii ainoastaan palkkausmenoista säästöön, niin eduskunta
46552: kollegialiseen järjestelmään. vapautuisi suuressa määrin tai melkein
46553: Näillä asiallisilla syillä minä vastustan kokonaan myöntämästä lisämäärärahoja
46554: tätä lakiehdotusta ja äänestän sitä vastaan. virkamiesten palkankorotukseen, vaan ne
46555: voitaisiin hoitaa näillä säästöillä. Näihin
46556: Ed. Kivilinna: On kieltämättä hie- säästöihin tulee vielä sitten lisäksi se
46557: man vastenmielistä panna eduskunnan jo säästö, mikä tehdään huone-käytössä. Vi-
46558: verrattain lujalle otettua kärsivällisyytä rastokomitean laskujen mukaan tulisi yh-
46559: uudestaan koetukselle, mutta kun asian- distetty sosialiministeriö ja sosialihallitus
46560: laita on niin, että tähänastiset puheenvuo· toimeen 23 huoneella. Nykyisin käyttää
46561: rot ovat kaikki käyneet -perustuslakivalio- sosialiministeriö ja. siihen yhdistettä viksi
46562: kunnan ehdotusta vastaan, niin lienee pai- aijotut virastot 55 huonetta, joista tosin 11
46563: kallansa, että valiokunnan puolestakin joku on sellaisia, joissa toimivat virastot olisi-
46564: sana lausutaan ja esitetään ne yleiset näkö- vat tämän säännöstelyjärjestelyn ulkopuo-
46565: kohdat, joille valiokunta on ehdotuksensa lella. Joka tapauksessa on nykyisin käy-
46566: ja käsityksensä perustanut. Minä huomau- tettäviä huoneita 44. Säästö huoneissa on
46567: tan siinä suhteessa ensinnäkin aivan lyhy- siis lähes 50 %. Vaikkakaan se ei nousi-
46568: esti siitä, että hallituksen esitys perustuu si juuri näin suureksi, niin voitanee pyö-
46569: tai nojautuu päätökseen, jonka eduskunta rein luvun otaksua, että kolmisenkym-
46570: on tehnyt, kehoitukseen, jonka eduskunta mentä prosenttia huoneenkäytössä voitai-
46571: on hallitukselle antanut. Hallitus on siis siin säästää. Tähän tulee lisäksi vielä kol-
46572: yksinkertaisesti, parlamenttaarista menet- manneksi se seikka, että kaikenlainen kir-
46573: telyä noudattaen, laatinut esityksen edus- .ieenvaihto virastojen kesken supistui'si
46574: kunnan toivomaan suuntaan. Totta kyllä, koko joukon pienemmäksi, siihen käytetty
46575: tämä ei ole henkilöllisesti sama eduskunta, aika, vaivat ja kulut ja siihen käytetty
46576: joka on tämän toivomuksen lausunut, henkilömäärä olisivat supistettavissa. Niin
46577: mutta olisi kieltämättä kuitenkin nurin- että, vaikka ei olekaan mitään täsmällisiä
46578: kurista ja korvapuusti eduskunnallisuu- laskuja tehty eikä juuri helposti voitane
46579: delle, jos eduskunta nyt, heti kun hallitus tehdä, niin ei liene väärin sanoa, että to-
46580: ryhtyy toteuttamaan eduskunnan monasti dennäköisyyden mukaan rahallinen säästö
46581: toivomaa virkakoneiston yksinkertaistut- tähänastisiin menoihin nähden olisi siinä
46582: tamista, kohta ensimäisessä tapauksessa 15-20 % :n välillä. Se on jo jotakin pro-
46583: asettuisi päinvastaiselle kannalle, vastusta- senteissa laskettuna. Että se ehdottornissa
46584: maan itse lausumiaan pyrkimyksiä. luvuissa on niin vähän kuin se on, riinnuu
46585: Mitä sitten tulee tämän muutoksen kaut- siitä, että toistaiseksi on kysymys verrat-
46586: ta saavutettaviin etuihin - minä huo- tain pienistä virastoista.
46587: mautan kumminkin siinä välissä, että tässä On väitetty, että tämä uudistus on alo-
46588: on parempi puhua sosialihallituksen yhdis- tettu väärästä näästä, kun se on alotettu
46589: tämisestä ministeriöön eikä sen lakkautta- .iuuri sosialihallituksesta, että tämä yli-
46590: misesta - - mitä tulee tämän yhdis- hallitus juuri kuuluu niihin ylihallituksiin,
46591: tämisen kautta saavutettaviin taloudellisiin joita ei pitäisi poistaa. On siinä suhteessa
46592: etuihin, niin summat sinänsä eivät kyllä viitattu sosialihallituksen omiin lausuntoi-
46593: näytä erittäin suurilta. Virastokomitean hin. Minä en halua, enkä katso tarpeelli-
46594: laskelman mukaan tulisi säästö paikoissa seksi käydä yksityiskohdittain näitä asioi-
46595: olemaan noin 308,000 mk. Sehän ei ole ta pohtimaan, mutta minä luulen lyhyesti
46596: 807
46597:
46598: voivani sanoa, että jos me perustamme kä- sattua, että tämä ylihallitus tällöin muo-
46599: sityksemme ylihallitusten ja virastojen dostuu jarruksi niille kysymyksille, joita
46600: omiin lausuntoihin, niin minä tuskin luu- ed. Paasivuori ajaa. Silloin hän tietysti
46601: len mahdolliseksi löytää sellaista ylihalli- tahtoisi hävittää sen ja yhdistää sen minis-
46602: tusta, sellaista virastoa tässä maassa, teriöön, jos siellä mahdollisesti olisi mies,
46603: joka itse pitäisi itsensä tarpeettomana. Tä- joka kannattaa näitä hänen ajamiaan kysy-
46604: mä seikka jo on omansa helpoittamaan ar- myksiä. Mutta jos me tällä tavalla muo-
46605: vostelua, kun on muodostettava käsitys dostamme kantamme suurissa, laajakantoi-
46606: näiden virastojen omain lausuntojen poh- sissa kysymyksissä aina kulloinkin vallit-
46607: jalla. Minä ymmärrän erinomaisen hyvin sevien olojen mukaan, niin me olemme eh-
46608: ~en seikan, minä ymmärrän psykologisest-i dottomasti aina hyHyvällä pohjalla. Ja
46609: sen seikan, että vasemmiston taholla nou- ajateltakoon vaikka niin hyviä pyrkimyk-
46610: see vastustusta erikoisesti juuri sosialihal- siä kuin minä mielelläni myönnän ed. Paa-
46611: lituksen ministeriöön yhdistämistä vastaan sivuoren ajavan, niin se pohja pettää.
46612: ja minusta on joskus tuntunut siltä - en Tä:mä asia on ehdottomasti otettava laa-
46613: uskalla väittää, onko siinä perää - mutta jemmin ja käsitettävä, mikä tässä on kysy-
46614: minusta on joskus herännyt se epäilys, että myksessä.
46615: lieneekö tämä ylihallitus valittu, niinkuin Oikealta on sitten tämän asian yhteyteen
46616: ed. Paasivuori sanoi, koekaniiniksi sentäh- vedetty kysymys kollegiaalisuudesta ja
46617: den, että tähän kompastuttaisiin heti ensi- päällikkövallasta. Minulta puuttuu tie-
46618: mäiseksi ja koko uudistus sillä tavalla saa- tysti pätevyyttä ruveta hallinto-oikeudel-
46619: taisiin mahdollisuuden mukaan pois päivä- liseen väittelyyn ed. Tulenheimon kanssa.
46620: järjestyksestä. Mutta jos lähdetään tältä Minä rajoitimkin sentakia vain muutamiin
46621: näkökannalta, jos ei katsota asioita laajem- yksityisiin huomautuksiin. Minä huomau-
46622: min, niin tietysti tulee aina olemaan niitä tan ensinnäkin siitä, että kollegiaalinen
46623: piirejä, jotka pitävät juuri sitä ylihalli- asiain käsittelytapa jakaa edesvastuun mo-
46624: tusta, juuri sitä virastoa, joka kulloinkin nen henkilön kesken, ja se johtaa tavalli-
46625: on kysymyksessä, sellaisena, johon ei pitäi- sen inhimillisen psykologian mukaan
46626: si kajota. Kauppa- ja teollisuushallituk- yleensä siihen, että tällaisen viraston .iä-
46627: sesta on äskettäin ollut puhe. Kauppa- ja senet luottavat toinen toisiinsa ja ei ku-
46628: teollisuuspiirit nousevat heti vastaan: sitä kaan täydelleen halua ottaa edesvastuuta
46629: ei pitäisi ministeriöön yhdistää. Myöskin siitä, mitä tapahtunut on. Tämäkin seik-
46630: on varmaa, tai jotenkin varmaa, että jos ka jo minun mielestäni on yksi niistä, jotka
46631: tulee kysymys sanokaamme esim. koulu- puhuvat päinvastaiseen suuntaan, kuin ed.
46632: hallituksesta, silloin nousevat ;monet koulu- Tulenheimon esittämät näkökohdat. Ja
46633: piirit vastaan: ei' tämä ole se ylihallitus, viitaten niihin :mahdollisuuksiin, jotka il-
46634: johon pitäisi kajota. Jos ei voida katsoa menevät perustuslakivaliokunnan suurelle
46635: tätä asiaa laajemmin ja käsittää, että tässä valiokunnalle antamasta lausunnosta, niin
46636: on todellakin kysymyksessä koko virka- huomautan, että kollegiaalinen käsittely,
46637: koneiston yksinkertaistuttamisen alku, jos joskin toisessa muodossa, olkoonpa. vain
46638: takerrutaan tällaisiin yksityiskohtiin, niin neuvottelevassa muodossa, ja siis asiantun-
46639: silloin ajetaan ehdottomasti kerta kerralta temuksen käyttö ja yhtenäisyys asioissa
46640: koko uudistus karille ia virkavalta varus- on saavutettavissa neuvottelukokousten
46641: tustensa takana naura~ eduskunnalle par- kautta, jotka nykyisen järjestelyn mukaan
46642: taansa. ovat mahdollisia. Sitä paitsi on kai asian
46643: Ennen kaikkea riippuu kai virastoissa laita sellainen, että jos me ylimalkaan
46644: toimivista henkilöistä se, kuinka asioita ai.iomme siinä osassa virastokoneistoa, jon-
46645: niissä hoidetaan. Siinä suhteessa ei minun ka ylihallitukset muodostavat, saada ai-
46646: ymmärtääkseni yleensä kollegialisuus si- kaan jonJmnlaista supistamista, jonkun-
46647: nänsä takaa sen enempää kuin päällikkö- laista yksinkertaistumista, niin me emme
46648: valtainen ratkaisu. Päinvastoin voi monta pääse mihinkään, ellemme ryhdy aina-
46649: kertaa olla mahdollista, että kä:v aivan toi- kin tuntuvasti supistamaan kollegiaalista
46650: sin, kuin ed. Paasivuori on otaksunut. Voi asiain käsittelyä. Kun 5-6 miestä ja
46651: käydä, jos joku ylihallitus, sanokaamme enemmän istuu käsittelemässä joutavia pie-
46652: juuri esim. sosialihallitus vastaisuudessa niä asioita, niinkuin nyt tapahtuu, niin sil-
46653: on miehitetty toisella tavalla kuin nyt, voi loin taphtuu sekä ajan että työn hukkaa.
46654: 808 Pe,rja:rrtaina 17 p. m:ar•rruslkuuta.
46655:
46656: Tämä on välttämätön edellytys, jos tah- koko täJstä huimaavasta tulo- ja menoar-
46657: domme tässä osassa virkakoneistoa päästä viosta. Sentähden on edlllskunta halli-
46658: mihinkään. Sitä paitsi minusta tuntuu tusta usein jo muistuttanut siitä, että on
46659: siltä, että ne näkökohdat ja sensuuntaiset ryhdyttävä tehokkaisiin toimenpiteisiin
46660: uudistukset, joista ed. Tulenheimo puhui, siihen suuntaan, että meidän virkamies-
46661: eivät suinkaan ole mahdottomia panna toi- olomme saataisiin järjestetyiksi yksinker-
46662: meen senkin jälkeen, kun on hyväksytty taisemmiksi ja sillä tavoin myöskin me-
46663: laki sosialihallituksen yhdistämisestä minis- noja vähennetyiksi. Nyt on eduskunnassa
46664: teriöön. N'e eivät siis ole minään ehdotto- käsiteltävänä miltei ensimäinen siihen
46665: mana esteenä tälle yhdistämiselle. Ne ovat suuntaan käyvä yritys, että tätä yksin-
46666: tietysti esteenä sille, joka ensin tahtoo kertaistuttamista koetetaan ryhtyä tote-
46667: välttämättä saada nämä muutokset toteute- uttamaan. Minusta tuntuisi omituiselta
46668: tuiksi, mutta ne eivät ole esteenä sille, joka ja ristiriitaiselta eduskunnan menettely,
46669: katsoo itse pääasiaa ja luottaa siihen, niin- jos samalla kuin se kerta toisensa perästä
46670: kuin minun mielestäni voi luottaa, että tätä hallitusta muistuttaa tämän suuntaisista
46671: asiaa, tätä uutta järjestelyä hallinnollisesti toimenpiteistä ja kun hallitus ensimäisen
46672: järjestettäessä ryhdytään asian vaatimiin yrityksen tekee, eduskunta sitten sen hyl-
46673: toimenpiteisiin. käisi. Minä omasta puolestani voin yhtyä
46674: Vasemmalta puhutaan hyvin usem niihin asiallisiin näkökohtiin, joita edelli-
46675: enemmän tai vähemmän epäkunnioitta- nen puhuja ed. Kivilinna esitti ja puolus-
46676: vassa äänilajissa 'Siitä oikeiston suo.ielus- taa tätä valiokunnan ehdotusta. Asema
46677: pyhimyksestä, jota he kutsuvat Pyhäksi tällä hetkellä näyttää sellaiselta, että me
46678: Byrokratiukseksi. Minä luulen, että me pian, hukumme tämän virkamiespalkkaus-
46679: keskustalaiset emme ole suinkaan sen vä- määrärahan alle. Se paisuu niin suureksi
46680: hemmän epäsuosiollisia Pyhää Byrokra- ja siitä huolimatta virkamiehet tälläkin
46681: tiusta kohtaan, kuin vasemmisto. Jos minä hetkellä ovat siinä asemassa, että näyttää
46682: edelleen saisin puhua vertauksilla, niin aivan uhkaavalta tilanne. He palkkojen
46683: lopettaisin sanomalla, että nyt on kysy- pienuutta valittavat niin suuressa määrin,
46684: myksessä rynnäkkö yhtä Pyhän Byrokra- että n,äyttää hyvin vaikealta niiden kanssa
46685: tiuksen linnaketta vastaan, ja olisi todella toimeentulla. }/Iinun mielestäni on aivan
46686: omituista, jos vasemmalta erkaantuisi väärin, jos nyt tämä ehdotus hyljätään,
46687: hyökkääjistä riittävän suuri joukko kallis- joka on alku yrityksiin siinä suhteessa,
46688: taakseen tässä etuvartio-ottelussa voiton että päästä vähemmällä virkamiehistöllä.
46689: Pyhän Byrokratiuksen puoleen. Minä kum-
46690: minkin luulen, että niin ei tule tapahtu-
46691: maan, .ia toivon, että eduskunta saattaa Ed. L å n g s t r ö m: Minä olen aset-
46692: hvväksyä perustuslakivaliokunnan mietin- tunut puolustamaan näit.ä keskusvirastojen
46693: nön ja sitä kannattavan suuren valiokun- yhdistämisiä ministeriöihin juuri sillä pe-
46694: nan mietinnön. rustuksella, että saataisiin virkakoneisto
46695: yksinkertaistutetuksi. Samaten ei myös-
46696: Ed. H ä s t b a c k a: Då ja.g icke för kään voi kieltää sen säästön merkitystä,
46697: min del kan godkänna nu föreliggande lag joka tällaisesta yhdistämisestä olisi seura-
46698: särskilt med hänsyn till bestämmelsen i uksena, jotenka näillä perusteilla minä
46699: 2 § om rätt att anställa tjänstemän av av- olen yhtynyt kannattamaan perustuslaki-
46700: talsnatur ävensom arvodestjänster och be- valiokunnassa yleensä tällaisten virastojen
46701: fattningar, så ber jag att få förena mig om yhdistämistä ministeriöihin. Mitä tulee
46702: riksdagsman Estianders förslag. asian kollegialiseen käsittelyyn, niin voin
46703: ilmoittaa ed. Paasivuorelle, että ainakin
46704: Ed. Lohi: Meillä on eduskunnassa sosialihallitukseen nähden minä olen ollut
46705: usein ollut puhetta virkamiesten palkkaus- sitä mieltä, että tällainen käsittelyjarjes-
46706: kysymyksestä ja niistä tavattoman suu- tys pidettäisiin voimassa, mutta se ei ole
46707: rista määrärahoista, mitkä meidän budje- saanut kylläkään perustuslakivaliokun-
46708: tissa täytyy joka vuosi osottaa virkamies- nassa niin suurta kannatusta, jotenka ei
46709: koneiston ylläpitämiseen. Nykyisessä tulo- siis ole mennyt lävitse. Kuitenkaan en
46710: ja menoarvioehdo,tuksessa nämä virkamies- pidä tätä kollegialista käsittelyjärjes-
46711: ten palkkaukset sisältävät lähes 40 °/o tystä niin ihmeitä tekev.änä, kuin ed. Paa-
46712:
46713:
46714:
46715:
46716: •
46717: S orsri•alihaJ1i tulkse.n lrarklktau'Hill1mi:n·en. 809
46718: -------------------------------
46719: sivuori pitää, jotenka minä puolestani voin tähden juuri työväenjärjestöt pyrkivät kä-
46720: asettua kannattamaan tämän lain hyväk- sittelemään asioita kollegialisessa järjes-
46721: symistä:. tyksessä. Ehkäpä kommunistit pyrkivät
46722: tässäkin suhteessa yhden miehen dikta-
46723: tuurivaltaan. Tähän saakka ei kuiten-
46724: Ed. A a l t o: Se lakiehdotu:s, joka nyt kaan ole ollut työväenjärjestöjen keskuu-
46725: esitetään hy ljättäväksi ei suinkaan tar- dessa sellainen mielipide, vaan on yleensä,
46726: vitse merkitä sitä, että eduskunta luopuisi niissä asioissa, jotka koskevat työväestöä,
46727: siitä aikaisemmasta päätöksestä, jonka .ia niissähän on sangen huomattavia kysy-
46728: mukaan virastoja olisi yhdistettävä. Tämä myksiä, pyritty siihen, että niitä ei yksi
46729: tietäisi vain sitä, että ei voitaisi hyväk- mies sellaisenaan ratkaise. Kun minä
46730: syä tätä lakia, ko·ska ei ole ryhdytty teke- äänestä·n tämän lakiehdotuksen hylkää-
46731: mään minkäänlaisia ennakkovalm istel uj a- misen puoles•ta, teen sen sillä syyllä, että
46732: kaan sellaisten asioiden käsittelyjärjes- meillä ei ole ollenkaan varmuutta siitä,
46733: tykseksi, kuin mitä ne kysymykset, jotka millä tavalla asioiden käsittely .sen jälkeen
46734: nyt sosia.lihallitukselle ovat kuuluneet, tulisi tapahtumaan siten, että •se voisi olla
46735: vaatisivat. Me tiedämme kyllä, minkälai- maan työväenluokalle senkään vertaa hyö-
46736: nen rsosialihallitus on, miten siellä on asi- dyksi, kuin miltä tällä kertaa sosialihalli
46737: oita käsitelty ja, mitkä asiat kuuluvat sen tuksen aikana ja miten se tulee vaikutta-
46738: käsittelypiiriin ja me tiedämme myöskin maan niihin moniin työväensuojelusla.kei-
46739: sen, että nykyisen lain mukaan valtioneu- hin, joissa aina viitataan sosialihallituk-
46740: vostossa ei tule suinkaan muuta kysymyk- seen.
46741: seen kuin todella Pyhä Byrokratius, josta
46742: ed. Kivilinna täällä huomautti, nim. yhden
46743: miehen ratkaisuvalta. Kysymyshän on Pääministeri Kallio: Tätä toimenpi-
46744: sosialihallituksen lakkauttamisesta, vaik- dettä, josta hallitus on. esityksen antanut,
46745: ka ed. Kivilinna koetti väittää, että sellai- on ryhdytty vastustamaan täällä kahdelta-
46746: senaan siitä ei ole kysymys. Minun mie- kin taholta. Näissä vastustaksissa molem-
46747: lestäni kun meillä on niin monessa työ- missa on se yhteistä, että molemmat kat-
46748: väensuojelnslaissa huomautuksia siitä, mi- santokannat tuntuvat luottavan asioiden kä-
46749: ten sosialihallitus visseissä tapauksissa on sittelyssä enempi n. s. kollegialiseen asioi-
46750: velvollinen valvomaan niitä ja kun siis den käsittelyjärjestykseen kuin n. s. pääl-
46751: sosialihallituksen lakkauttaminen sellaise- likköjärjestelmään. Minusta kumminkin
46752: naan jo tulisi aiheuttamaan minun luul- tuntuu siltä, että kaikissa suhteissa eivät
46753: lakseni huomattavasti vaikeuksia koko nämä vastuksen perusteet ole kumminkaan
46754: työväensuojeluslainsäädännölle ja sosiali- yhteisiä. Ed. Tulenheimo, joka on ryhty-
46755: selle lainsäädännölle, niin olisin minä nyt vastustamaan tätä lakiehdotusta, perus-
46756: odottanut, että hallitus, ennenkuin se ryh- tellen epäilyksensä tätä suunnitelmaa vas-
46757: tyy toimenpiteisiin antamaan esitystä täl- taan, ei ole kohdistanut arvosteluaan yksis-
46758: laisen keskusviraston lakkauttamisesta, tään tähän lakiehdotukseen vaan yleensä
46759: olisi ennen sitä esittänyt eduskunnalle la- siihen periaatteeseen, että astuttaisiin sellai-
46760: kiehdotuksen sellaiseksi käsittelyjä.rjes- seen asiain käsittelyn järjestykseen, jossa
46761: tykseksi, joita sosialiset asiat vaativat. yhden miehen vastuulla päätettäisiin asioi-
46762: Ed. Långström tässä puhui kollegialisesta ta. Sensijaan minusta tuntuu, että vasem-
46763: järjestelmästä ja sanoi, että hän oli sillä. mistossa on epäilyksiä suuressa määrässä
46764: kannalla, mutta sitä ei saatu perustuslaki- tätä järjestelmää vastaan siitä syystä että
46765: valiokunnassa hyväksytyksi. Minä huo- he katsovat. että nimenomaan sosialisten
46766: mautan, että sitä ei voida meillä saada hy- asiain käsittely tulisi tämän ~autta kärsi-
46767: väksytyksi niin kauan kuin on olemassra maan. Tietysti voi tästä asiasta olla eri
46768: meillä nykyinen laki valtioneuvostosta mieltä, mutta itse asiassa tämä alote, minkä
46769: voimassa. En minä pidä välttämättö- edellinen hallitus on tässä suhteessa tehnyt,
46770: mänä, että nyt aina ja kaikissa kysymyk- perustuu eduskunnan ennen lausumiin toi-
46771: sissä pitää olla kollegialinen järjestelmä vomuksiin.
46772: käytännössä, mutta kyllä se eräissä kysy- Kun viime vuonna käsiteltiin eduskun-
46773: myksissä toistaiseksi on osoittautunut nassa valtioneuvoston ohjesääntöä, niin täy-
46774: edulliseksi. Ellei niin olisi, niin minkä- tyy sanoa, että kentiesi ei otettu kyllin mo-
46775: 102
46776: 810 Perjantaina 17 p. mar·raSikuuta.
46777:
46778: nipuolisesti harkittavaksi tätä eri virastojen minä luulen, että paraiten päästään niihin
46779: yhdistämisseikkaa ja ne epäilykset, jotka päämääriin, joista eduskunta on jo ennen
46780: ed. Tulenheiroolia nyt ovat sitä vastaan, toivomuksensa lausunut, jos hyväksytään
46781: että hänen ehdottamansa järjestelmä ei so- tämä esitys.
46782: pisi valtioneuvoston nykyiseen ohjesään-
46783: töön, on luullakseni osittain perusteltu. Ed. Schauman: För min del är
46784: Mutta minusta tämänkään vuoksi ei tulisi jag avgjort för indragning av de cent.rala
46785: eduskunnan nyt asettua hylkäävälle kan- ämbet·sverken, icke så mycket för den
46786: nalle tähän alotteeseen nähden, sillä jos löneinbesparing, som därigenom komme
46787: asian jatkuvassa käsittelyssä hallituksessa att ske, som snarare då för inbesparingen
46788: osottautuu, että nykyinen valtioneuvoston av lokaler och framför allt för inbesparin-
46789: ohjesääntö vaatii tässä suhteessa muutoksia, gen av papper - ty det fruktansvärda
46790: niin hallitus voi siinä tapauksessa antaa mångskriveri,. som nu onödigtvi·s äger
46791: esityksen. Mutta minun täytyy sanoa toi- rum, på det måste dock snart göras en
46792: selta puolen, että ed. Tulenheimon suosit- ände. J ag är också mycket gärn a med om
46793: telema menettelytapa tulisi muutamassa indragningen av socialstyrelsen. .J ag tror
46794: suhteessa olemaan mutkallisempi, kuin ny- nämligen det utom •skolstyrelsen och sjö-
46795: kyisen valtioneuvoston ohjesäännön mukaan fartsstyrelsen och några andra nya över-
46796: hyväksytty menettelytapa, niin että sitäkin styrelser, icke finnes något verk, som är
46797: järjestelmää vastaan, jota hän on suositta- så överorganiserat som detta verk med
46798: nut, voi kyllä suuria epäilyksiä lausua. sina femtiofem rum och, ·såsom statsmi-
46799: Täällä on pantu erinomaisen suurta pai- nistern antydde, med sina många statisti-
46800: noa siihen, eWi sosialihallitus on asettunut ker och andra tjänstemän. J ag kan ej
46801: tätä suunnitelmaa vastaan. Tähän minun heller förstå klockarkärleken för denna
46802: täytyy huomauttaa, että minun tietääkseni styrelse på högeDsocialistiskt håll, men
46803: ei ole kuin yksi ainoa keskusvirasto, joka · den visar huru omhuldad den stats-
46804: katsoo myötämieliseseti tällaisen järjestelyn socialistiska riktningen med sin tendens
46805: toimeenpanoa. Ja tämä onkin sangen ym- till överorganisation är på detta håll.
46806: märrettävää. Mutta tosiasia on, että näissä J ag bad dock icke om ordet för att ut-
46807: eri virastoissa muodostuu samanluontoisia tala dessa allmänna tankar, utan för att
46808: tehtäviä aivan rinnakkaisesti toistensa göra en anmärkning mot lagförslaget, som
46809: kanssa, niin että kaikesta päättäen näyt- jag i övrigt godkänner. Ehuru lagen he-
46810: täisi tarkoituksenmukaiselta yhdistää sa- ter ,Lag om indragning av socialstyrel-
46811: manluontoiset tehtävät yksiin virastoihin. 'Sen"' säges i § 2 att vid socialministeriet
46812: Tällä minä tarkoitan esim. tila'Stoja, joita skall kunna anställas funktionärer på
46813: osastoja on melkein kaikissa meidän keskus- grund av avtal, och det.ta motiveras i rege-
46814: virastoissa ja joissa tehdään rinnakkaisesti ringens proposition därmed, att i social-
46815: hyvin paljon samaa työtä, mitä tilastolli- styrelsen, eller såsom det står, vid social-
46816: sessa keskustoimistossa. Näyttäisi sentäh- styrelsen har funnits tjänster av avtals-
46817: den olevan tarkoituksenmukaista, että tässä natur. När frågan kom före i stora ut-
46818: suhteessa keskitystä saataisiin aikaan. Mut- skottet, anhöll stora utskottet om närmare
46819: ta tuollainen keskitys mielestäni voidaan utlåtande av grundlagsutskottet i denna
46820: sopivimmin toteuttaa silloin, kuin muuten- punkt, och då svarade grundlagsut.skottet,
46821: kin viraston sisäistä rakennetta järjeste- att i samband med socialstyrelsen har se-
46822: tään. Ja monessa suhteessa epäilemättä dan 1918 funktionerat centralbyrån för
46823: ajanoloon näillä järjestelyillä voitetaan kvinnoarbeten och att byråns förestånda-
46824: myöskin rahallisia tuloksia enemmän kuin rinna och personai har antagits med lön
46825: nykyään nä~ttää. Lisäksi on huomattava, efter avtal. J ag har senare satt mig i
46826: että erinäisillä keskusvirastoilla on taipu- förbindelse med överdirektören i social-
46827: musta paisua yhä suuremmiksi ja suurem- styrelsen och fått av honom erfara, at.t
46828: miksi, mutta jota enemmän keskitystä tässä denna centralbyrå för kvinnoarbeten, som
46829: suhteessa on, niin töiden jaon voi myöskin nu motiverar hela stadgandet, att det vid
46830: luullakseni silloin paremmin järjestää. socialmin:icsteriet skall finuas tjänster av
46831: Niistä huomautuksista ja epäilyksistä avtalsnatur, är en byrå upprätthållen med
46832: huolimatta, mitä tässä on puolelta ja toi- anslag, som riksdagen beviljat i extraor-
46833: selta esitetty tätä toimenpidettä vastaan, dinarie budgeten. Lönerna utbetalas från
46834: Sosi.al:i,ha,l1ituk1Se·n lra:kikiaurttaminen. 811
46835:
46836:
46837: detta anslag, och tjänsterna äro sålunda redan nu anföra exempel på missbruk i
46838: icke tjänster av avtalsnatur utan helt en- denna riktning, och de komma att bli
46839: kelt inga egentliga statstjänster alls. mycket talrika, dessa exempel, så fort
46840: Med tjänster av avtalsnatur kan omöjligt riksdagen givit sitt samtycke tili stad-
46841: avses desrsa tillfälliga uppdrag, som när l ganden av den natur, som det nu före-
46842: som helst kunna indragas, vilkas existens 1 slagna.
46843: är beroende på att riksdagen varje år be- 1 J ag beklagar att 2 § i lagförslaget har
46844: viljar eller icke beviljar anslag för ända- oförändrad blivit antagen av ::;tora ut-
46845: målet ur extraordinarie budgeten. Hela skottet och sannolikt också nu kommer
46846: denna motivering för stadgandet i 2 §, att att antagas av riksdagen, men jag anser
46847: det vid socialministeriet skall finnas mig ändå, trots det, kunna rösta för lag-
46848: tjänster av avtalsnatur, på grund av att förslagets godkännande, emedan härmed
46849: så skulle varit fallet i socialstyrelsen, är den första indragningen av ett centralt
46850: således oriktig. ämbetsverk kommer tili stånd.
46851: Vad som i övrigt säges i § 2, att det
46852: vid s:ocialministeriet skall finnars arvodes- Ministeri M a n t e r e: Ed. Aalto perus-
46853: tjänster och befattningar är en fullkom- teli kielteistä kantaansa esillä olevaan laki-
46854: Jigt onödig sak, ty detta finnes redan ut- ehdotukseen nähden m. m. sillä, ettei ole
46855: talat uti den på grund av lagen om •stats- olemassa tai ei ole valmistettu minkään-
46856: rådets ·och ministeriernas befogenheter laista suunnitelmaa siitä, miten, missä jär-
46857: utav statsrådet utfärdade förordningen jestyksessä asiat käsiteltäisiin sosialiminis-
46858: innehållande reglemente för statsrådet. teriössä sen jälkeen kun sosialihallitus on
46859: I en sådan allmän förordning, :som gäller yhdistetty sosialiministeriöön. Tämän joh-
46860: stats.rådet och alla ministerier, skall detta dosta pyydän vain lyhyesti mainita, että
46861: också ske, men att: börja uttala sådant i sosialiministeriössä on valmistettu luonnos
46862: samband med indragningen av en över- asetukseksi sosialiministeriöstä, joka luon-
46863: styrelse och beträffande endast ett visst nos sisältää ed. Aallon kaipaaman suunni-
46864: ministerium, däri är ingen mening. J ag telman. Toinen kysymys on sitten, onko
46865: kan ej annat finna än att detta stadgande tämä suunnitelma kaikin puolin tarkoitus-
46866: här tillkommit på grund av den oerhört taan vastaava voi olisiko ehkä sitä lopul-
46867: ringa tekn~ska färdighet, som finnes inom lisesti laadittaessa syytä ottaa huomioon
46868: ministerierna, när det gäller utarbetande muun muassa niitä. huomautuksia, joita ed.
46869: av propositioner. De kopieras efter gamla A. Tulenheimo on tänään täällä täysi-is-
46870: mallar, och det har synbarligen i detta tunnossa tehnyt. Mutta tällainen luonnos-
46871: fall funnits någo•t tidigare förslag i sam- suunnitelma on nyt joka tapauksessa jo
46872: ma stil, och så kopieras det chablonmäs- olemassa. Se on muuten pääkohdissaan se-
46873: sigt. Det har visserligen vid behandlin- lostettu perustuslakivaliokunnan suurelle
46874: gen i stora utskottet uttalats, att det vore valiokunnalle toimittamassa lausunnossa.
46875: nödigt att få ett mera smidigt avlönings-
46876: system, och ur denna synpunkt har för·· Ed. Mannermaa: Epäilemättä nyt
46877: slaget om tjänster av avtalsnatur även kysymyksessä oleva asia on niitä, joissa
46878: försvarats i detta sammanhang. Jag voi hyvin olla toista mieltä ja toista mieltä,
46879: medgiver att det finnes vissa skäl, som niinkuin keskustelu jo on osottanut. Sa-
46880: tala för tjänster av a.vtalsnatur icke blott moista tosiasioistahan voi vetää hyvin eri-
46881: vid socialministeriet utan i allmänhet, laatuisia johtopäätöksiä, riippuen siitä,
46882: men en sådan anordning har också sina mille asian puolille mikin ratkaisevan mer-
46883: stora svagheter. Den kan leda därhän kityksen antaa. Olen puolestani perustus-
46884: att vissa tjäntemän, · som känna på sig, lakivaliokunnassa ollut jonkun verran kah-
46885: att de äro oumbärliga, hota med avgång, den vaiheilla tämän asian yhteydessä, mut-
46886: ifall icke deras tjänster göras till tjänster ta olen jäänyt mietinnön kannalle. Kun
46887: av avtalsnatur. På detta sätt kunna de olin pyytänyt puheenvuoroa ovat herrat
46888: skruva upp lönerna, och det är väl ändå pääministeri ja ministeri Mantere jo lausu-
46889: icke riksdagens mening, att ett stadgande neet pääasiassa ne näkökohdat, joiden lau-
46890: om att tjänster av avtalsnatur få inrättas sumista varten puheenvuoroa pyysin. Voin
46891: skall på detta sätt missbrukas. J ag kunde sentähden olla varsin lyhyt.
46892: 812 Perj1mtaina 17 p. marrastkuuta.
46893:
46894: Meillä on kollegiaalisel~a vi~astojärjes~ vainen, mitä tulee snna esiintyvien asiOI-
46895: telmällä tietysti ollut ermoma1sen suun den hoitamiseen, että juuri tähän virastoon
46896: merkitys, nimenomaan venäläisvallan vii- nähden enemmän, kuin moneen muuhun
46897: meisinä aikoina. Kun maan hallitus tuli meidän keskusvirastoomme, voi yhdistä-
46898: nimitetyksi useinkin niin huomioonotta- mistä asianomaiseen ministeriöön ilman
46899: matta todellista asiantuntemusta tai maan varsin suuria vaikeuksia ajatella. Että
46900: tarpeita, kuin se tapahtui, oli erinomaisen asian käsittelyjärjestys tulee paljon nope-
46901: suuri merkitys sillä, että oli keskusviras- ammaksi, jos tällainen yhdistäminen ta-
46902: toja, jotka sentään saivat toimia verrattain pahtuu, ja että se tulee huomattavasti hal-
46903: vapaasti ja joiden virkamiehet enimmäk- vemmaksi kuin nykyinen järjestely, siitä
46904: seen kuitenkin olivat todellisia kelpoisuus- minusta ei ole vähintäkään epäilystä.
46905: näkökohtia silmälläpitäen asetetut. Mah- Asianomainen ministeri jo huomautti
46906: dollista on, että meillä kiintymys kollegia- siitä, että jos tämä laki nyt hyväksytään,
46907: liseen virastojärjestelmään on perintöä ei siitä suinkaan tarvitse seurata, että esit-
46908: siltä ajalta ja että katsomukset ovat siihen telyjärjestyksen ministeriössä täytyy jäädä
46909: kiintyneet enemmän kuin mitä meidän ny- senlaisekseen kuin se tällä hetkellä on.
46910: kyisessä itsenäisessä valtiomenossamme tar- Onhan luonnollista, että sosialihallituksen
46911: peellista on. Onhan yleensä vanhoissa si- yhdistäminen ministeriöön edellyttää vis-
46912: vistysmaissa niin, että paljon laajemmat sejä joko lainsäännöksiä tai hallinnollisia
46913: asiayhteydet, kuin mitä tässä nyt on kysy- asetuksia tai ehkä kumpaisiakin. Niihin on
46914: myksessä, hoidetaan ministeriöissä. Vaih- tilaisuus, niin pian kuin nyt kysymyk-
46915: tuvat ministerit sielläkin, ja kuitenkin ol- sessä oleva laki, jos se laiksi tulee, on voi-
46916: laan olomuodoissa, jotka ovat täysin tyy- maan astunut. Eikä ole mitään epäilystä,
46917: <lyttä viä. Voidaan siihen tulla meilläkin. etteikö hallitus siinä kohden tee mitä tar-
46918: Jos nyt olisi niin, kuin eräissä edellisissa vitaan.
46919: puheenvuoroissa on väitetty, että tässä Nähdäkseni nama kohdat ovat siihen
46920: olisi kysymyksessä prejudikaatti, jonka määrään huomattavat, että voi ilman isoja
46921: kautta jotenkin pitkin linjaa tulisi jo rat- epäilyksiä asettua hyväksymään hallituk-
46922: kaistuksi kysymys keskushallitusten py- sen esityksen.
46923: syttämisestä tai lakkauttamisesta, niin Mitä sitten tulee kysymykseeen, tuleeko,
46924: epäilemättä asia. olisi tällä hetkellä paljon niinkuin lakiehdotuksen 2 §:ssä on halli-
46925: arveluttavampi, mitä tulee hallituksen esi- tuksen esityksen ja myös valiokunnan mie-
46926: tyksen hyväksymiseen. Mutta niinkuin tinnön mukaan ehdotettu, sosialiministe-
46927: perustuslakivaliokunnan mietinnössä, sen riössä olla paitsi sääntöpaikkaisia myös so-
46928: perusteluissa, jo on viitattu, ei asialla tässå pimusluontoisia sekä palkkiovirkoja ja toi-
46929: suinkaan ole sitä merkitystä, vaan on läh- mia, niin siinä ollaan asiassa, josta tietysti
46930: detty siitä, että kunkin keskusviraston koh- voi olla hyvin eri mieltä. On perusteita
46931: dalla on erityisesti harkittava, onko täma silläkin mielipiteellä, jota ed. Schauman
46932: keskusvirasto niitä, joita voidaan ministe- edusti, että sopimusluontoisia virkoja ei tu-
46933: riöön yhdistää, vaiko ei. Mielestäni on lisi olla. Kuitenkin on, nimenomaan liikut-
46934: koko ajan pidettävä silmällä sitä, ettei taessa alalla, missä nyt liikutaan, mieles-
46935: oteta tämän asian ratkaisua miksikään si- täni ministeriöllä paljon parempi mahdolli-
46936: tovaksi prejudikaatiksi muihin keskushalli- suus tähän alaan kuuluvat asiat saada hy-
46937: tuksiin nähden, ja voin ajatella jo edeltä- vin hoidetuiksi, jos se tarvittaessa saa ai-
46938: päin niistä useampia, joita ei voisi edulli- van erikoisluontoisiin tehtäviin, joihin täy-
46939: sesti yhdistää asianomaiseen ministeriöön. tyy erikoisella tavalla hankkia henkilöitä,
46940: Kun asiaa on valiokunnassa käsitelty, ottaa sopimuksen nojalla henkilöitä, kuin
46941: on ehdottomasti saanut sen kuvan niin hy- jos se olisi sidottu sellaisiin palkkamääriin,
46942: vin sosialiministeriön kuin sosialihalli- joilla todennäköisesti ei monessakaan ta-
46943: tuksen työn laadusta ja niiden nykyisestä pauksessa sopivaa henkilöä saataisi paikal-
46944: työtaakasta, että tällainen yhdistäminen leen kiinnitetyksi. Onhan maan yleisen
46945: tähän keskushallitukseen nähden voi ilman edun kannalta varmaan parempi, että tun-
46946: vaaraa tapahtua. Edelleen on sosialihalli- netusti ja tunnustetusti kykenevä henkilö
46947: tus uusi laitos vielä, eikä ole se jämeästi johonkin erikoisluontoiseen tehtävään saa-
46948: kiintynyt visseihin vanhoihin työmuotoi- daan kiinnitetyksi huolimatta mahdolli-
46949: hin; se on siis vielä siihen määrään taipu- sesta palkkaerotuksestakin, kuin että siihen
46950: SoiS'i'alihaHituksen la,~~a11'ttla:mimen. 813
46951:
46952:
46953: tulisi vähemmän so"]Jiva henkilö, joka ehkå sissa 1Jerää ja asettuneet niiden kannalle.
46954: saataisiin jonkun verran halvemmalla. Että Todennäköisesti sellaiset filosofianmaiste-
46955: sellaisia virkoja ei liian suuressa määrässä rit, jotka mahdollisesti ovat sosialiminis-
46956: voida sosialiministeriönkään yhteyteen aset- teriössä, voivat myöskin ottaa huomioansa
46957: taa, siitähän sisältää jo itsessään tar"]Jeelli- nämä huomautukset.
46958: sen vakuuden se, että eduskunnalla on Kun ed. Paasivuori mainitsi m. m. erään
46959: budjettiasian yhteydessä aina tilaisuus sa- 1whdan, jossa työnantajat ovat ottaneet
46960: noa asiassa sanansa. Sellaisia e"]Jäsuuntia, kaksivuoroisessa työtavassa käytäntöön sen,
46961: jotka voisivat tällä alalla jatkua, ei siis että työ jatkuu kello 1 :een yöllä, niin pyy-
46962: suinkaan tarvitse -pelätä tämän säännöksen dän vaan huomauttaa, ainakin ed. Paasi-
46963: johdosta esiintyviksi. vuorelle, - hän sen kyllä tietää - nämä
46964: Kannatan "Perustuslakivaliokunnan mie- ovat saaneet sen luvan juuri sosialihalli-
46965: tinnön hyväksymistä. tukselta. Melkein kaikki sahalaitokset ovat
46966: saaneet luvan sosialihallitukselta. Siis ed.
46967: Ea. Sand b l o m: Jag vill härmed un- Paasivuori, se hallitus on antanut lainvas-
46968: derstöda regeringens -pro-position om indrag- taisesti näitä lu"]Jia. Kun laki sanoo, että
46969: ning av socialstyrelsen och statens försäk- kello 11 asti saa kaksivuoroinen työ jat-
46970: ringsinspektörs befattningen. J ag anser att kua, niin sosialihallitus on poikkeuksetta
46971: det nu är "]Jå tiden att börja minska tjän- antanut luvan k:lo 1 asti. Siis luonnolli-
46972: sternas antal och höja lönerna för de nöd- sesti tällaisia lu"]Jia voi myös sosialiminis-
46973: vändiga tjäilsterna så att tjänstemännen ej teriö antaa, jotka ovat yhtä -paljon lainvas-
46974: behöva skaffa sig bisysslor, vi1ket vanli- taisia. Mitä tulee ruokailuaikoihin, niin
46975: gen har till följd att de ordinarie tjänster- sosialihallitus on asettunut useassa ta-
46976: na ej alltid blivit så omsorgsfullt skötta "]Jauksessa sen käsityskannan vastaiselle
46977: som de böra. Socialstyrelsen och socialmi- kannalle, mille ed. Paasivuori ja useat muut
46978: nisteriet kunna med fördel sammanslås. työväenmiehet ovat lain tulkinnassa asettu-
46979: J ag understöder lagens godkännande. neet. Vasta sen jälkeen kun työntekijäin
46980: taholta on asetuttu tiukkaan vastarintaan
46981: Ed. K a n k a r i: Täällä ed. Paasivuori siihen tulkintaan, niin sosialihallitus on
46982: antoi sosialihallituksesta sellaisen kuvan, asettunut samalle kannalle, kuin työnteki-
46983: niinkuin se olisi ainoa suoja tässä maassa jäin taholta on vaadittu. Käsittääkseni so-
46984: työväestölle. Hän -puhui erikoisesti tämän sialihallituksen toiminta kaikissa suhteissa
46985: sosialihallituksen juridiikasta eli sen lail- ei ole ollut vain sellaista, että se on ollut
46986: lisuudesta, sen asettamisesta. Minä en ha- työntekijäin etujen valvomista. Se on yrit-
46987: lua tietysti lJUhua tältä -puolelta. Mutta tänyt yhtä paljon kuin kaikki muut taan-
46988: siitä, miten laino"]Jpinut tämä sosialihalli- tumukselliset virastot -puolustaa työnanta-
46989: tus on kuin ed. Paasivuoren käsityksen mu- jain etuja, sen verran vain on noudatettu
46990: kaan sosialiministeriössä ei voida enää sel- työntekijäin ääntä, mikäli työntekijät
46991: laisia lakeja, jotka ovat suhteellisesti työ- ovat saaneet lain puolelleen ja sen kautta
46992: väelle jossain määrin edullisia, joita lakeja voineet vaatia muutosta tähän sosialihalli-
46993: käsittääkseni verrattain vähän on olemassa, tuksen kantaan. Syytä olisi ryhtyä tar-
46994: että näitä voitaisiin sosialihallituksessa sa- kastamaan sitä tulkintaa, mitä viimeksi
46995: malla tavalla työläisten etujen mukaisesti heinäkuulla voimaantulleeseen työso-pimus-
46996: tulkita, niin käsittääkseni sosialihallitus ei lakiin liittyvässä työsääntölaissa ja työso-
46997: ole, vaikka sillä onkin niin hyvä juriidil- "]Jimuslakiinkin nähden on sosialihallitukses-
46998: linen tuntemus ja juristit ovat sen "Palveluk- sa asetuttu. Kaikki ne selitykset, mitä siltä
46999: sessa, kaikissa suhteissa voinut eikä halun- taholta on annettu, niin sellaiset ,juristit"
47000: nutkaan lakia tulkita työläisille edullises- kuin minä ja ed. Paasivuori, joilla ei ole
47001: ti. Vasta sen jälkeen kun sellaiset rrniehet lakitieteellistä tutkimusta tällä alalla,
47002: kuin ed. Paasivuori, jolla ei ole kai min- olemme tulleet siihen tulokseen, ettei se
47003: käänlaista oikeustieteen tutkintoa, jotka ole yhtäpitävä heidän tulkintansa ja asian-
47004: edustavat vain työväkeä ja ovat tehneet omaisten lakien kanssa.
47005: huomautuksia asianomaisiin virastoihin, Olen halunnut nämä muutamat lauseet
47006: että teidän tulkintanne on aivan väärä, mainita sen vuoksi, ettei myöhemmin niillii,
47007: niin sen jälkeen juristit ovat alkaneet jotka seuraavat asiassa eduskunnan käsit-
47008: itse harkita, onkohan näiden huomautuk- telyä, tule sellaista käsitystä, että ne työn-
47009: 814 Perjantaina 17 p. ma.r·raskuuta.
47010:
47011: tekijäin edustajat, jotka ovat asettuneet nalle olisi ollut eduksi, että eduskunta
47012: puolustamaan sosialihallituksen lakkautta- olisi saanut ja saisi käsitellä sen asiain
47013: mista ja sen tehtävien siirtämistä sosiali- käsittelyjärjestyksen, millä tavalla so-
47014: ministeriöön, olisivat toiminnallaan tehneet sialiministeriössä asiat käsitellään.
47015: työntekijäin etujen vastaisesti. Jos tällä Itse olen tämän kollegialisen käsittely-
47016: kertaa sattuu vielä olemaan sattumalta so- järjestyksen kannalla. Mutta en aseta tätä
47017: sialihallituksessa henkilöitä, virkamiehiä, sellaiseksi esteeksi, että sentähden, kun ei
47018: joitten kanssa keskustelu voi käydä niin, eduskunnalla vielä ole ollut käsiteltävänä
47019: että niiden lopputulos jossakin tapauksessa tätä käsittelyjärjestystä, ei voitaisi lakia
47020: tulee työntekijäin etujen mukaiseksi, voi- hyväksyä. Todennäköistä on, että edus-
47021: daan asiallisesti keskustella, niin en pidä kunnalla muodossa tai toisessa on tilaisuus
47022: tätä olotilaa sellaisena, että siinä viras- myöhemmin käydä käsiksi sellaiseen lain-
47023: tossa tämä olisi ehdoton stiäntö, etteivätkö säädäntöön, jotka ulottuvat ministeriössä
47024: siinäkin virastossa virkamiehet sattuisi jos- tapahtuviin käsittelyjärjestyksiin. En ole
47025: kus kuolemaan taikka kaatumaan. Mehän sillä kannalla, että hallitus näinkin tär-
47026: olemme huomanneet useasti, että virkamie- keissä tapauksissa saisi eduskuntaa kuule-
47027: het, mitä vanbernmiksi tulevat, sitä taan- matta hallinnollisella asetuksella sellaista
47028: tumuksellisemmiksi tulevat. Sen vuoksi, asiain käsittelyjärjestystä antaa. Ne seli-
47029: kun kehitys kulkee eteenpäin, niin he ei- tykset, mitä sosialiministeri täällä on an-
47030: vät jaksa seurata kehityksen kulkua, ja tanut, mitä perustuslakivaliokunta lausun-
47031: vanhentuvathan ne sosialihallituksessakin. nossaan suurelle valiokunnalle on antanut.
47032: Niitten herrojen vapaamielisyyteen ei aina eivät ole sellaisia, että se käsittelyjärjes~
47033: voi jatkuvasti luottaa. Sosialiministeriöön tys kylläkään minuakaan tyydyttää. Mutta
47034: voi saada myös samanlaisia vapaamielisiä en pidä tätä käsittelytapaa kuitenkaan
47035: virkamiehiä. En pidä sitä lainkaan mah- niin suurena esteenä, etteikö voisi ryhtyä
47036: dottomana. Eräässä tapauksessa käsittääk- sille tielle, mitä täällä ed. Kivilinna mai-
47037: seni sosialiministeriöön on mahdollista nitsi, että on ryhdyttävä kaatamaan näitä
47038: saada vieläkin paremmin, kun kyseessäole- keskusvirastoja vaikkakin se aletaankin
47039: vassa laissa on määräys, että sosialiminis- sosialihallituksesta. Tosin lähden vähän
47040: teriöön voidaan ottaa sopimuspalkallakin eri pohjalta kai kuin ed. Kivilinna. Hän-
47041: olevia virkamiehiä. Ja eduskunnalla on ti- hän kuuluu määrättyyn eduskuntaryh-
47042: laisuus jossakin tapauksessa, jos hallitus mään ja hänen ryhmänsä lähtee suurelta
47043: noudattaa osittainkin parlamenttaarista osalta senvuoksi voidaksensa ajaa taantu-
47044: menettelytapaa, kaataa hallitus j·a vaikut- muksellisten työnantajain etuja, tässä ta-
47045: taa uuden hallituksen muodostamiseen. Täl- pauksessa varsinkin sosialihallituksen kaa-
47046: laisen tapauksen sattuessa on toiveita, tainiskysymyksessä. Mutta toisten keskus-
47047: mille kannalle eduskunta asettuu, niin ai- virastojen lakkauttaminen on työntekijäin
47048: nakin eduskunta asettaa toiveita, että hal- kannalta hyvinkin tärkeätä ja siksi on joh-
47049: litus ryhtyy näitä toivomuksia toteutta- donmukainen menettely kohdistaa samanlai-
47050: maan. Mutta eduskunnalla ei ole muulla nen käsitys kaikkiin näihin keskusvirastoi-
47051: tavoin kuin lainsäädännöllisessä järjestyk- hin saadakseen parannusta aikaan, sellaisia
47052: sessä tilaisuus kaataa sosialihallitus, ja parannuksia, jotka ovat myöskin työnteki-
47053: sitä me olemme nyt kaatamassa. Tällais- jäin käsityksiä vastaavia, jotka parannuk-
47054: ten virastojen kaataminen ei ole niin use- set voidaan saada aikaan ehken edullisem-
47055: asti mahdollinen kuin hallituksen kaata- min sen kautta, että keskusvirastot lakkau-
47056: minen on, ja oletan, että silloin kun uusia tetaan.
47057: miehiä hallitukseen tulee, niin uudet mie- Eroan ed. Kivilinnan ja hänen ryhmänsä
47058: het useassa tapauksessa ovat vähän työin- käsityksestä näissä kustannuksissa. Hän
47059: toisempia kuin edelliset ja haluavat seurata mainitsi, että tällä voidaan säästää. Mah-
47060: myös sitä, mitenkä heidän alaisensa vir- dollisesti voidaan myöntää se, että sosiali-
47061: kamiehet toimivat. Uusilla ministereillä halli tuksen sosialiministeriöön siirtämisellä
47062: on mahdollisuus koettaa vaikuttaa näitten voidaan vastaisuudessa säästää siinäkin ta-
47063: virkamiesten työssä parannusten aikaan- pauksessa, vaikkakin siellä yhteinen vir-
47064: saamiseksi. kamiesten lukumäärä lisätään ja sosialisissa
47065: Siinä osassa olen kyllä osittain samaa kysymyksissä työtä tehostetaan. Mutta en
47066: mieltä kuin ed. Tulenheimo, että eduskun- asetu lainkaan sille kannalle, että tällä
47067: Sosi,a1ih aJli tuikise,n l>alkikiruuttJrumim>en. 815
47068: ------------------
47069: kertaa sosialisiin kysymyksiin olisi kiin- ainoastaan eräänä sivuilmiönä. Ei siis sovi
47070: nitetty niin paljon varoja, että ne olisivat asettaa sellaisia sanoja lausumakseni, joita
47071: riittäviä. Päinvastoin olen sitä mieltä, että en ole lausunut.
47072: sosialiministeriössä, senjälkeen kuin sosi-
47073: alihallitus sinne siirretään, olisi kehitettävä Ed. P a a sivu ori: Ed. Lohi y. m.
47074: sosialisten kysymysten ratkaisua eikä ase- ovat puhuneet niistä suurista säästöistä,
47075: tuttava sille säästämisen politiikan kan- mitä sosialihallituksen lakkauttamisen
47076: nalle, vaan on tähänkin tarkoitukseen käy- kautta saavutetaan. Kuinka suuret säästöt
47077: tettävä myöskin valtion käytettävissä ole- te saavutatte? Minä olen jo edellisessä
47078: via varoja, ettei tässä kysymyksessä otet- lausunnossani huomauttanut, että vakuu-
47079: taisi säästämiskysymystä huomioon. tustoimen lakkauttaminen sosialihallituk-
47080: Kun näen sellaisia virheitä sosialihalli- sessa ja sen yhdistäminen vakuutusneuvos-
47081: tuksessa, kuten edellä olen maininnut, niin toon ei tuota mitään llllainittavaa säästöä.
47082: tulen äänestämään niiden mukana, jotka Päinvastoin vakuutusneuvoston menot li-
47083: ovat asettuneet tämän lain hyväksymisen sääntyvät enemmän, kuin mitä tuon vakuu-
47084: kannalle. tustarkastajan palkka on ollut sosialihalli-
47085: tuksessa, joten sillä ei säästetä mitään. Ei-
47086: Ed. A a l t o: Sosialiministeri Mantereen kä sillä muutenkaan säästetä. Siellä lak-
47087: lausunnon johdosta pyysin puheenvuoron. kautetaan sellaisia virkoja, joita siellä ei
47088: Hän ilmoitti, että sosialiministeriössä on ole. Ensimmäisen sihteerin virat sieltä
47089: luonnos asian käsittelyjärjestykseksi val- lakkautetaan, joita koskaan ei ole täytetty,
47090: miina. Minäkin kyllä tunnen tämän luon- vaan niitä on hoitanut toinen sihteeri. Mitä
47091: noksen, mutta tahdon huomauttaa, että se te sillä säästätte? Sitten a;mmattientarkas-
47092: on luonnos, eikä siitä kai voi muuta tulla, tusosastoon teidän pitää heti ottaa höyry-
47093: koska ei minun luullakseni sitä voida sää- pannutarkastaja, insinöörimies, joka on
47094: tää hallinnollisessa järjestyksessä kun spesialisti sillä alalla, jollette tahdo, että
47095: meillä on voimassa laki valtioneuvostosta. tehtaat räjäytetään ilmaan ja työntekijät
47096: Ei siis voida mitään muuta käsittelyjär- hautautuvat soraläjiin. Sillä tavalla on
47097: jestystä säätää valtioneuvostosta. Minä asiat. Ennen on ollut kauppa- ja teolli-
47098: olisin odottanut, että hallitus olisi samalla suushallituksessa höyrypannujen tarkasta-
47099: ryhtynyt toimenpiteisiin tällaisen luonnok- jan toimi. Se lopetetaan sieltä ja yhdiste-
47100: sen saattamiseksi eduskuntaesitykseksi, tään sosialiministeriöön. Ei siellä ole am-
47101: jotta olisi voitu käsitellä se myös silloin . mattimiestä näissä nykyisissä ammattien-
47102: rinnan tällaisten virastojen lakkauttami- tarkastajissa, joka tähän pystyy. Se on
47103: sien kanssa. Silloin olisi myös säästytty erikoisala eikä sitä voi antaa kenen suuta-
47104: siitä epäilyksestä, jota nyt on ja eikä suin- rin tarkastettavaksi tahan~a. Se vaatii
47105: kaan aiheetta sen johdosta, että ensimäi- asiantuntemusta eikä sitä saada myöskään
47106: seksi juuri ehdotetaan lakkautettavaksi so- kymmenellä tuhannella eikä kahdellakym-
47107: sialihallitus, jonka lakkauttaminen ei suin- menellä tuhannella markalla sellaista mies-
47108: kaan tule olemaan niin vähäisestä merki- tä, semmoinen mies maksaa paljon. Tämä
47109: tyksestä työväen luokallekaan kuin mo- siitä säästäväisyyspuolesta. Ja sosialihal-
47110: nen muun pienemmän ja vähämerkityksel- lituksen lausunnossa viitataan myös siihen,
47111: lisen keskushallituksen lakkauttaminen. että siinä saadaan eri osastoilla lisätä vir-
47112: kamiehiä. Eri osastoilla tulee niin monen-
47113: Ed. H i i 1 o s: Minä olen pakotettu täs- laisia tehtäviä, ettei yksi mies pysty niitä
47114: sä yhteydessä ed. Paasivuoren lausunnon suorittamaan. Ei myöskään kummassakaan
47115: jnhdosta huomauttamaan, että mikäli hän virastossa tällä hetkellä, ei sosialiministe-
47116: rupeaa siteeraamaan toisten edustajain lau- riössä eikä sosialihallituksessa, ole miestä,
47117: suntoja, niin hän pysyisi totuudenmukai- joka pystyy työriitoja sovittamaan ja rat-
47118: suudessa eikä asettaisi toisen edustajan kaisemaan. Siinä on toinen virka, joka on
47119: suuhun sellaisia sanoja, joita hän ei ole mahdollisimman pian täytettävä, sillä aina,
47120: sanonut. Minä en suinkaan ole sitä otta- kun työriitojen sovittamisia tulee kysee-
47121: nut Iausuntoni pohjaksi että sosialihallitus, seen, täytyy turvautua Suomiyhtiön johta-
47122: laittomasti perustettu joulukuussa 1917, jiin ja pyytää niitä herroja sovittalllaan.
47123: olisi sinä tekijänä, jonka vuoksi ehdotusta Ei se myöskään ole semmoinen tehtävä, jo-
47124: kannatan. Tästä nimenomaan huomautin hon pystyy kuka tahansa. Sitten siitä,
47125: 816 Perjantaina 17 p. -mamas1kuuta.
47126: --------------=- -----------------------·------
47127:
47128: että tämä on virkavaltainen. Kyllä kai taa hallituksen tämän johdosta, niin se ei
47129: se on virkav;;1.ltainen valtioneuvostakin ja kaadu. Me olemme vähemmistönä ja halli-
47130: sosialiministeriö. Ei se niin kansanvaltai- tus saa tehdä näiden työväenlakien kanssa,
47131: nen ole, että sieltä aina tulee semmoisia mitä haluaa, vaikka kumota yhden pykä-
47132: päätöksiä, mitä sieltä toivotaan. Minä vain län toisen perään. Jos sitten vertailee,
47133: ·huomautan, mitenkä erilaisella tavalla on mitä sosialihallitus on tehnyt ja mitä sosi-
47134: työaikalautakunta suhtautunut niihin poik- aliministeriö ja valtioneuvosto, niin kyllä
47135: keuksiin, joita on anottu työaikalaista ja kai sosialihallitus on työväen hyväksi teh-
47136: mille kannalle on valtioneuvosto asettunut. nvt paljon enempi kuin valtioneuvosto.
47137: Tavallisesti työaikalautakunta on puolta- Semmoisia erityisiä regulativeja, joita on
47138: nut rautatiellä käytäntöön otettavaksi työ- olemassa ainoastaan tupakkateollisuudessa,
47139: aikalakia semmoisena, kuin se meillä on, kirjapainoteollisuudessa ja kiviteollisuu-
47140: samoin sairaaloissa ja vankiloissa. Mutta dessa, jotka annettiin silloin, kun allekir-
47141: miten on käynyt? Valtioneuvosto on aina joittanut oli siellä senaatissa, senjälkeen ei
47142: ratkaissut päinvastaisesti, vaikka valtio- ole tullut yhtään ainoata regulativia. Tosin
47143: neuvosto nyt onkin laitos, jossa ministerit sosialihallitus v. 1919 valmisti kahdeksaa
47144: ovat eduskunnalle teoistaan vastuunalai- eri teollisuutta varten regulativeja, mutta
47145: sia. Mutta luuleeko ed. Kankari tai joku mihin ne joutuivat. Niitä vain ei ole nä-
47146: muu, että jos täällä tehdään välikysymys kynyt, ne eivät ole saaneet vahvistusta.
47147: ja tahdotaan hallitus kaataa, että se myös (Ed. Lohi: Niistä ei ole mitään hyötyä.)
47148: tämän johdosta kaatuu. (Vasemmalta: Ei!) Niistä ei ole mitään hyötyä sanoo ed. Lohi,
47149: No niin, ei siltä taholta saada sen suu- joka on asiantuntija meillä näillä teolli-
47150: rempaa tukea. No entäs sitten, mitenkä suusaloilla. Sosialihallituksella ei ole oi-
47151: valtioneuvosto on suhtautunut työväensuo- lreutta, ne ovat valtioneuvoston vahvistet-
47152: jeluslakeihin. Onko se noudattanut tar- tavat, ennenkuin niillä on lain voima. Minä
47153: koin näitä työväensuojeluslakeja. Ensin- jo edellisessä lausunnossani huomautin sii-
47154: näkin asetuksessa teollisuudesta ja eräistä tä, miten erilaiselle kannalle sosialiminis-
47155: muista ammateista luetaan 4 §:ssä: ,Lap- teriössä asetuttiin tulkitsemaan nuorten
47156: sia ja nuoria henkilöitä älköön pidettäkö henkilöiden työaikarajoituksia ja mille
47157: maan alla tehtävissä töissä, kaivoksissa, kannalle asetuttiin sosialihallituksessa, jo-
47158: kivilouhimaissa eikä sellaisissa ammatti- ka sosialihallituksen tulkinta oli sama
47159: liikkeissä, jotka sillä tavalla, kuin 20 §:ssä kuin se kanta, jolle työntekijät aset-
47160: säädetään, ovat julistetut erittäin vaaralli- tuivat ja jolla myös laki on. .Jos
47161: siksi. Muissakaan liikkeissä älköön heitä otetaan yksityiskohtaisesti tarkasteltavaksi
47162: tilapäisesti käytettäkö vaarallisiin konetöi- kummankin laitoksen synnit, niin kyllä kai
47163: hin, raskaita. taakkoja ja kuormia älköön valtioneuvostossa on tehty paljon enemmän
47164: annettako lasten ja nuorten henkilöjen kan- vääryyttä työntekijöille, kuin sosialihalli-
47165: nettavaksi, nostettavaksi, vedettäväksi tai tuksessa.
47166: lykättäväksi, älköönkä heillä teetettäkö
47167: muitakaan sellaisia töitä, jotka ovat oman- Keskustelu julistetaan päättyneeksi.
47168: sa vahingoittamaan heidän terveyttään ja
47169: ehkäisemään heidän ruumiillista kehitys- P u h e m i e s: Keskustelussa on ed. Est-
47170: tään. Keisarillisen senaatin on annettava lander ed. A. Tulenheimon kanna ttarnana
47171: tästä erityisiä ohjeita" - siis valtioneuvos- ehdottanut, että lakiehdotus hylättäisiin.
47172: ton. Missä ne ovat ne ohjeet? Sosialihal- Kutsun tätä ed. Estlanderin ehdotukseksi.
47173: litus on tehnyt ehdotuksen tähän 1919,
47174: mutta valtioneuvosto ei ole sitä hyväksy- Selonteko myönnetään oikeaksi. Asiasta
47175: nyt, vaan poistanut. Se huomautus on ed. on siis äänestettävä.
47176: Kankarille ja muille sanottava. (Vasem-
47177: malta: Eivät he sitä ole tehneet!) Se on
47178: julaistu Ammattiiärjestölehdissä. Tässä ei Xänestys ja päätös:
47179: ole jätetty valtioneuvostolle- harkintaval-
47180: taa, vaan on sanottu, että sen on annet- Ken hyväksyy lakiehdotuksen sellaise-
47181: tava. Sama määräys on kauppa-, konttori- na, kuin se on toisessa käsittelyssä pää-
47182: ja varastoliikkeistä. Onko sen johodsta an- tetty, äänestää ,jaa"; jos ,ei" voittaa, on
47183: nettu? Ei. Jos ed. Kankari haluaa kaa- ed. Estlanderin ehdotus hyväksytty.
47184: ·Varnlkiei.nllwirtolha]lHu'kislein 1a~kkiatUttrumi:ne.n. 817
47185:
47186:
47187: Äänestyksessä annetaan 130 jaa.- ja 40 Kutsun tätä ed. A. Tulenheimon ehdotuk-
47188: ei-ääntä. seksi. Ed. Ryömä ed. Hj. Mäkisen kan-
47189: nattamana on ehdottanut, että perustelui-
47190: Puhemies: Eduskunta on sus päät- hin otettaisiin se lisäys, joka on esitetty
47191: tänyt hyväksyä lakiehdotuksen. perustuslakivaliokunnan mietintöön liite-
47192: tyssä toisessa vastalauseessa. Kutsun tätä
47193: Asian kolmas käsittely julistetaan päät- ehdotusta ed. Ryömän 'ehdotukseksi.
47194: tyneeksi.
47195: Selonteko myönnetään oikeaksi.
47196: AJ;ia on loppuun käsitelty.
47197: Puhemies: Ensin on äänestys toi-
47198: mitettava lakiehdotuksen hyväksymisestä
47199: 2) Eihdotus laiksi vankein hoitohaJlituksen
47200: 1 tai hylkäämisestä, siis ed. A. Tulenheimon
47201: lakk.auttamisesta. ehdotuksesta, ja sen jälkeen päätettävä ed.
47202: Ryömän ehdotuksesta.
47203: Hallit11ksen esitys n:o 14, jota on val-
47204: mistelevasti käsitelty perustuslakivaliokun-
47205: nan mietinnössä n:o 4 ja suuren valiokun- Äänestykset ja päätös:
47206: nan mietinnössä n:o 18, esitellään k o 1-
47207: m a n t e e n k ä s i t t e l y y n. 1) Äänestys ed. Tulenheimon ehdotuk-
47208: sesta.
47209: P u h e m i e ·s: Ensin sallitaan asiassa
47210: keskustelu. Sen jälkeen eduskunta päättää Ken hyväksyy lakiehdotuksen sellaise-
47211: lakiehdotuksen hyväksymisestä tai hylkää- na, kuin se on toisessa käsittelyssä pää-
47212: misestä. tetty, äänestää ,jaa"; jos ,ei" voittaa, on
47213: ed. A. Tulenheimon ehdotus hyväksyt-ty.
47214:
47215: Keskustelu: Äänestyksessä ovat jaa-äänet voitolla.
47216:
47217: Ed. A. T u 1 en hei m o: Niillä perus- Puhemies: Eduskunta on siis hy-
47218: teilla, jotka äskeisen asian käsittelyssä olen väksynyt puheenaolevan lakiehdotuksen.
47219: esittänyt, ehdotan, että tämä lakiehdotus
47220: hylätään. 2) Äänestys ed. Ryömän ehdotuksesta.
47221:
47222: Ed. E s t 1 a n d e r: Med åberopande av Ken hyväksyy perustuslakivaliokunnan
47223: min reservation ber jag att få förena mig ehdotuksen, äänestää ,jaa"; jos ,ei" voit-
47224: om det förslag, som här gjordes, att detta taa, on ed. Ryömän ehdotus hyväksytty.
47225: lagförslag måtte förkastas.
47226: Äänestyksessä ovat jaa-äänet voitolla.
47227: Ed. R yö mä: Ehdotan perusteluihin
47228: sellaista lisäystä, kuin on perustuslaki- Puhemies: Eduskunta on siis tässä
47229: valiokunnan mietintöön liitetyssä toisessa ftänesty ksessä hyväksynyt perustuslakiva-
47230: vastalauseessa. liokunnan ehdotuksen.
47231: Ed. Hj. M ä k i n e n: Minulla oli aiko- Asian kolmas käsittely julistetaan päät-
47232: mus tehdä sama ehdotus kuin ed. Ryömällä tyneeksi. Asia on loppuun käsitelty.
47233: ja näin ollen yhdyn kannattamaan ed.
47234: Ryömän tekemää ehdotusta.
47235: 3) Ehdotukset laeiksi oikeudenkäymiskaaren
47236: Ed. Lehto koski: Luovun. 30 luvun ja ulosottolain 3 luvun 13 § :n
47237: muuttamisesta s.ekä korkeimman oikeuden
47238: Keskustelu julistetaan päättyneeksi. jäsenten lukumäärän väliaikaisesta lisää-
47239: misestä.
47240: Puhemies: Keskustelussa on ed. A.
47241: Tulenheimo ed. Estlanderin kannattamana Hallituksen esitys n:o 34, jota on val-
47242: ehdottanut, että lakiehdot11s hylättäisiin. mistelevasti käsitelty lakivaliokunnan mie-
47243: 103
47244: 818 Pedantaina• 17 p. mar:ra.slkuuta.
47245:
47246: tinnössä n:o 3 ja suuren valiokunnan mie- P u h e m i e s: Käsittelyn pohjana on
47247: tinnössä n:o 19, esitellään k o l m a n teen suuren valiokunnan mietintö n:o 21. En-
47248: k ä s i t t e l y y n. sin sallitaan asiasta yleiskeskustelu ja sen
47249: jälkeen eduskunta siirtyy asian yksityis-
47250: P u h e m i e s: Ensin sallitaan asiasta kohtaiseen käsittelyyn.
47251: keskustelu. Sen jälkeen tehdään päätös
47252: kustakin lakiehdotuksesta erikseen, niiden Yleiskeskustelussa m kukaan pyydä pu-
47253: hyväksymisestä tai hylkäämisestä. heenvuoroa.
47254:
47255: Kukaan ei pyydä puheenvuoroa. Lakiehdotuksen yksityiskohtainen käsit-
47256: tely.
47257: Keskustelu julistetaan päättyneeksi.
47258: Lakiehdotuksen 1-2 §:t, sen johtolause
47259: Ensimäinen, toinen ja kolmas lakiehdo- ja nimike hyväksytään keskustelutta.
47260: tus hyväksytään erikseen keskustelutta.
47261: Lakiehdotuksen toinen käsittely juliste-
47262: Asian kolmas käsittely julistetaan päät- taan päättyneeksi.
47263: tyneeksi ja asia on loppuun käsitelty.
47264: 16) Ehdotus laiksi edustajanvaaleista.
47265: 4) Ehd.otus lailksi irtaimistokiinuityksestä. Esitellään suuren valiokunnan mietintö
47266: n:o 22 ja otetaan toiseen käsi t te-
47267: Hallituksen esitys n:o 13, jota on val- 1 y y n siinä sekä perustuslakivaliokunnan
47268: mistelevasti käsitelty lakivaliokunnan mie- mietinnössä n:o 10 valmistelevasti käsitel-
47269: tinnössä n:o 2 ja suuren valiokunnan mie- ty hallituksen esitys n:o 7, joka sisältää
47270: tinnössä n:o 20, esitellään k o l m a n- yllämainitun lakiehdotuksen.
47271: t e e n k ä s i tt e l y y n.
47272: Puhemies: Käsittelyn pohjana on
47273: P u h e m i e s: Ensin sallitaan asiasta suuren valiokunnan mietintö n:o 22.
47274: yleiskeskustelu. Sen jälkeen tehdään pää-
47275: tös kunkin lakiehdotuksen hyväksymisestä
47276: tai hylkäämisestä erikseen. •:K!eskustelu:
47277:
47278: Kukaan ei halua puheenvuoroa. Ed. von Born: Det förslag, vid vilket
47279: stora utskottet i föreliggande fråga stan-
47280: Keskustelu julistetaan päättyneeksi. nat, är enligt min uppfattning avgjort att
47281: föredraga framom det förslag, som ingår i
47282: Ensimäinen, toinen, kolmas ja neljäs grundlagsutskottets betänkande. Hellre än
47283: lakiehdotus hyväksytään erikseen keskus- att den av grundlagsutskottet förordade
47284: telutta. förändringen i vallagen ensamt för sig
47285: godkännes, ser åtminstone jag för rmin del,
47286: Asian koLmas käsittely julistetaan päät- att hela saken för denna gång får förfalla.
47287: tyneeksi ja asia on loppuun käsitelty. Emellertid måste jag hålla före, att icke
47288: heller stora utskottets förslag bör av riks-
47289: dagen godkännas, utan att det i regerin-
47290: 5) Ehdotus laiksi eräiden Suomen ja rSaksan gens proposition ingående lagförslaget bor-
47291: välisen talouderllisen sopimuksen säännök- de antagas.
47292: sien hyvä:ksymisestä. Det är ju förvånansvärt att man på håll,
47293: där man tidigare så ivrigt uppburit rege-
47294: Esitellään suuren valiokunnan mietintö ringens förslag, nu, att döma åtminstone
47295: n:o 21 ja otetaan toiseen käsi t te- av behandlingen i stora utskottet, är be-
47296: I y y n siinä sekä ulkoasiainvaliokunnan nägen att rösta för detta lagförslags för-
47297: mietinnössä n:o 3 valmistelevasti käsitelty kastande. Man gör det uppenbarligen på
47298: hallituksen esitykseen n:o 12 sisältyvä den grund, att man först vill låta under-
47299: yllämainittu lakiehdotus. söka möjligheterna för en kombination av
47300: 819
47301:
47302:
47303: det i regeringens -proposition ingående för" uusia puolueita sen kautta, että entisten
47304: slaget och det av grundlagsutskottet för- puolueitten liikaäänet kootaan yhteen. Sel-
47305: ordade. Detta är dock enligt min uppfatt- lainen väite olisikin aivan mieletön, jos
47306: ning bakvänt. Om man en gång medgi- joku olisi sen tehnyt, mutta sellaista väi-
47307: ver, att regeringens förslag i varje fall är tettä ei kukaan ole tehnyt, niin että aina-
47308: riktigt, så bör det väl också nu antagas, kin tässä asiassa siis on ed. Vennola nimen-
47309: oberoende av om det tilläventyrs kan kom- omaan minun tiliini pannut sellaista, mitä
47310: bineras med ett annat mer eller mindre minä en ole lausunut, esittänyt minulle lu-
47311: lyckat reformförslag i den riktning, som nastettavaksi vekselin, jota minä en ole
47312: grundlagsutskottet föreslagit. Det ostridi- hyväksynyt. Se on sitäkin omituisempaa
47313: ga bör självfallet skiljas från det stridiga kun ed. Vennola itse heti seuraav'{LSSa hen-
47314: och det som är ldart omedelbart avgöras, genvedossa luetteli koko joukon pieniä ryh-
47315: medan det oklara må lämnas heroende på miä, jotka tämän hallituksen esityksen mu-
47316: vidare utredning och framtida beslut. Och kaan voisivat saada edustajansa eduskun-
47317: i det föreliggande fallet bör detta med så nassa esille, virkamiehet, liikemiehet y. m.
47318: mycket större skäl ske, som ju det förslag, Näitä minä juuri pidän tarpeettomina,
47319: som av grundlagsutskottet förordas, strängt näitä tällaisia ryhmiä eduskunnan omalta
47320: taget måste anses ligga helt och hållet på kannalta haitallisina, ja minä luulen sitä-
47321: sidan av det initiativ, som regeringens pro- paitsi, että nämä tällaiset pikkuryhmäin
47322: position innebär. edustajat eivät itsekään sellaisina eduskun-
47323: Jämte det jag i övrigt hänvisar tili vad nassa paljoa merkitsisi. Virkamiehet, jotka
47324: jag i denna fråga haft tillfälle att tidi- täällä esiintyvät ikäänkuin byrokratian
47325: gare såväl skriftligen som muntligen an- ruumiillistumina, liikemiehet, jotka esiin-
47326: draga, ber jag att få föreslå, att tili grund tyvät suurkapitalismin ruumiillistumina,
47327: för behandlingen måtte läggas det uti re- niillä ei ole suuria toiveita saada vasta-
47328: geringens proposition ingående lagförsla- kaikua pyrinnöilleen eduskunnassa pieninä
47329: get. ryhminä. Varmaan saisivat he sitä paljon
47330: enemmän, jos he olisivat edustajina suu
47331: rissa ryhmissä. Näitä tällaisia pikkuryh-
47332: Ed. K i v i l i n n a: Sen jälkeen kun ky- miä kyllä voi eduskuntaan tulla, riippuen
47333: symys vaalilain uudistuksesta oli täällä siitä kuinka hajalle ehdokkaitten asettelu
47334: eduskuD,)lassa ensimäisen käsittelyn alai- vaaleissa menee. Ed. von Born väitti viime
47335: sena, on koko kysymys väliintulleiden ta- kerralla, että pienin äänimäärä, millä joku
47336: pahtumien kautta joutunut sellaiseen vai- ryhmä voisi päästä osalliseksi noista 20
47337: heeseen, että ·asiallinen keskustelu on jos- koko maan yhden vaalipiirin valituista eh-
47338: sain määrin hedelmätöntä, se kun on joutu- dokkaista, olisi 50,000. Ehkäpä ed. von
47339: nut kompromissin esineeksi suurempien Born itsekin jo tietää, että hän on tehnyt
47340: asiain yhteyteen. Kun tämä asia luonnol- laskuvirheen. Asia on nim. niin, että jos
47341: lisesti kumminkaan ei voi muuttaa niiden esim. ajatellaan ruotsalaista puoluetta, niin
47342: vakau:musta itse asiasta, jotka ovat sillä lyhyesti sanoen lasku käy näin: Ajatel-
47343: kannalla, että perustuslakiva1iokunnan eh- laan että ruotsalainen puolue on saanut 179
47344: dotus on oikeampaan osattu, niin sallitta- ndustajasta, jotka valittaisiin entiseen ta-
47345: neen näinkin ollen kajota ,ttihän asiaan sen- paan, valituksi 20. Silloin, 21 :nen, siis
47346: kin verran, kuin minä ·aijon tehdä. Aijon ruotsalaisen puolueen, ensimäinen. valitse-
47347: nimittäin esittää vain muutamia oikaisuja matta jäänyt ehdokas ensimäisenä kilpai-
47348: ja vastaväitteitä niiden osittain väärien, lee näistä 20 sijasta vertausluvulla, joka on
47349: osittain liioteltujen väitteiden johdosta, ruotsala'isen puolueen koko äänimäärä jaet-
47350: joita asian ensi käsittelyn yhteydessä teh- tuna 21 :llä, ja jos tehdään pieni jako-
47351: tiin. Teen sen sitäkin suuremmalla syyllä lasku, niin se vie suunnilleen 5,000 kor-
47352: kun asian ensimäisen käsittelyn yhtey- ville, ehkäpä hiukan allekin siitä. Niitten
47353: dessä en katsonut sitä tarpeelliseksi, vaan Ftänimäärien mukaan, joita meillä on an-
47354: ajattelin voida tehdä sen juuri tämän käsit- nettu vaaleissa, todennäköisesti riittäisi
47355: telyn yhteydessä. 4,500 a 5,000 ääntä yhden edustajan hank-
47356: Viime kerralla mainittiin yhtenä vasta- kimiseen näitten 20 joukosta. .Ta jos täl-
47357: väitteenä, sen teki ed. Vennola, että on laisia ryhmiä on riittävän paljon, niin ei ole
47358: mieletöntä väittää, että voitaisiin luoda mikään mahdottomuus, että 10-12 edusta-
47359: 820 Perja~taina· 17 p. marra.slkuuta.
47360: ----
47361:
47362: jaa näistä 20 joutuu tällaisten pikkuryh- säilyttämällä itsenäisyytensä toinen toi-
47363: mien käsiin. Sitä minä en jatkuvastikaan siinsa nähden paljon suuremmassa määrässä
47364: voi vitää minään etuna. Minua huvitti kuin tähän saakka. Jos silloin väitetään,
47365: suorittaa eräs oletettu lasku, joka ei ole niinkuin ed. Vennola myöskin väitti, että
47366: ihan täsmällinen, sillä se ei ole suoritettu tällä tahdotaan pakolla sulattaa pieniä
47367: vaaliviirittäin. Siinä oli 5 vuoluetta, joilla vuolueita suuriin, niin asetetaan asiat suo-
47368: oli fingeerattuja äänimääriä suunnilleen rastaan päälaelleen. - Se on totta, että
47369: niin val.ion kuin nykyisillä vuolueilla, ja minä lausuin muutamia vähemmän mairit-
47370: neljä vikkuryhmää, yhdellä 15,000, seuraa- televia sanoja vienistä yhden, kahden, kol-
47371: valla 10,000, seuraavalla 8,000 ja viimei- men hengen puolueista. Niillä minä kuu-
47372: sellä 5,000 ääntä, ja tulos oli se, että nämä lemma myös olen loukannut eduskunnan
47373: neljä vikkuryhmää auttamattomasti ottivat vienintä puoluetta. Minulla ei totisesti
47374: seitsemän paikkaa 20:sta. Siinä ei auta siinäkään asiassa ollut aavistusta, että
47375: suurten puolueitten ponnistelut lainkaan. tämä puolue ottaisi itseensä lausunnon,
47376: On myös vuhuttu, että ne, jotka ovat joka selvästi oli kohdistettu tällaisiin vie-
47377: verustuslaki valiokunnan kannalla, haluaisi- niin mitättömiin ryhmiin, jotka eivät voi
47378: vat harjoittaa jonkinlaista suurten puolu- valiokuntiinkaan vaikuttaa sitä eikä tätä.
47379: eitten terroria, ja että minun lausunnos- - On myös väitetty - senkin teki ed.
47380: sani asian ensi käsittelyn yhteydessä olisi Vennola - että tämä ei ole ruotsalaisen
47381: ilmennyt jonkinlaista ylenkatsetta pieniä vuolueen, svenska folkvartietin alote, vaan
47382: puolueita kohtaan. Se olisi muka ilmennyt että ehdotuksen on tehnyt kaikista puo-
47383: siinä, että minä sanoin, että kaksi a kol- lueista kokoonvantu komitea ja että halli-
47384: mekin edustajaa enemmän tai vähemmän tuksen esitys on sille vohjalle rakennettu.
47385: ei merkitse suuriakaan puolueitten vaiku· Sehän on tavallaan totta, mutta tämä ko-
47386: tusvallassa eduskunnassa, ja sovitin sen mitea kai on - minun tekisi mieleni sa-
47387: lausunnon nimenomaan myös· eduskunnan noa - monessa suhteessa surullisen kuu-
47388: nykyänsä vienimvään itsenäiseen puoluee- luisan ed. Tulenheimon komitean ta-painen
47389: seen. Minun täytyy sanoa, että minä en komitea, joka tällaisen ehdotuksen on teh-
47390: ymmärrä, mikä loukkaus piilee tällaisen to- nyt. Se sen on tehnyt, ja koko komitea on
47391: siasian toteamisessa, sillä se on tosiasia, asetettu svenska folkpartietin vaatimuk-
47392: että tällaiset pienet voimainsiirrot eivät sesta. Koko tämä asia on tullut päiväjär-
47393: vaikuta valtiollisiin voimasuhteisiin sitä jestykseen svenska folkvartietin vaatimuk-
47394: eikä tätä itse asiassa. Sitä ne voivat tehdä sesta. Sitä ennen ei kukaan sitä åjatellut-
47395: ainoastaan joissakuissa erikoisissa -poik- kaan, niin että en minä suinkaan ole liioi-
47396: keustavauksissa. On kyllä totta, niinkuin tellut, kun minä olen sanonut, että tämä
47397: täällä myös on sanottu, että kaksi ja kol- on svenska folkpartietin alknunvanema
47398: me edustajaa lisäksi pieneen puolueeseen asia, vaikkakin toiset siihen myöhemmin
47399: merkitsee enemmän kuin sama edustaja- ovat yhtyneet. Ja minä vysyn vieläkin
47400: määrä suurelle vuolueelle. Niin, vrosen- siinä, että svenska folkpartiet on ainoa
47401: teissa laskettuna se merkitsee, mutta täällä vuolue, jolle tästä on vysyvää hyötyä, huo-
47402: eduskunnassa se ei merkitse sanottavasti limatta siitä, että tällä puolueella, niin-
47403: mitään. Jos tästä asiasta tahdotaan tehdä kuin minä viime kerralla osoitin, nyt jo
47404: ambitsionikysymys, niin silloin saattaa pa- on suhteellisesti liiankin suuri edustus
47405: rilla edustajalla enemmän tai vähemmän eduskunnassa.
47406: olla merkitystä, mutta ainoastaan ambitsio- Ed. V oionmaalle, joka myöskin asettui
47407: ni-kysymyksenä, lukuunottamatta, kuten hallituksen esityksen kannalle, minä en
47408: sanottu, ainoastaan joitakuita poikkeusta- katso tarveelliseksi monta sanaa huomaut-
47409: pauksia. taa. Hän lähti siitä, että eduskunnan tulisi
47410: Korkeamman asteen vaaliliittoja on tah- muodostaa jonkinlainen veilikuva, heijas-
47411: dottu myös selittää keinoksi vakottaa, va- tus kaikista niistä harrastuksista, mitä
47412: kottamalla sulattaa vienet -puolueet suu- Suomen kansassa vallitsee. Tosiasiallisesti
47413: riin vuolueisiin. Minä en jaksa käsittää, nyt ei asianlaita näin ole, vaan jos minä
47414: kuinka tätä voidaan perustella. Nämä kor- saisin käyttää toista vertausta, niin minä
47415: keamman asteen vaaliliitot juuri pyrkivät sanoisin, että eduskunta on ja puolueet
47416: tekemään mahdolliseksi vuolueille, siis pie- eduskunnassa edustavat aivan kuin jonkin-
47417: nillekin, solmia vaaliliittoja keskenänsä laisia voimain resultantteja, jotka ovat
47418: 821
47419:
47420:
47421: muodostuneet niistä, monissa suhteissa vä- laisliitossa on osoittanut olevansa sellai-
47422: hän eri tahoille kiskovista yksityistahdois- sessa vaikeassa asemassa, ettei sillä ole va-
47423: ta, joita kansassa löytyy. Ja kun ed. Voi- raa pitää omia mielipiteitä. Koska minä
47424: onmaan puolue esim. sanoo edustavansa kuitenkin - ainakin toistaiseksi - olen
47425: järjestynyttä työväkeä, niin tämä järjes- tässä onnellisessa asemassa, niin koetan
47426: tyminen on kai juuri siinä, että yksityis- yrittää pelastaa tätä asiaa sen ihmeen seu-
47427: tahdot pyritään kokoamaan yhteen yh- rauksista, jota ed. Voionmaa viime asian
47428: deksi voimakkaaksi tahdoksi. Ja se pyrki- käsittelyssä suurelta valiokunnalta pyysi
47429: mys on aivan oikea. Enkä minä luule, ja jonka ihmeteon tämä valiokunta nyt on
47430: että ed. Voionmaa, joka on voimakas per- suorittanut.
47431: soonallisuus, täällä rajoittuu olemaan mi- Edustaja ja ministeri Vennola ensi kä-
47432: nään kaikuna siitä, mitä hänen valitsijansa sittelyssä esitti numeroita, joiden piti osoit-
47433: .ajattelevat, niin että ei tämä teoria siitä- taa, kuinka suuria käytännöllisiä muutok-
47434: kään kannalta pidä paikkaansa. sia hallituksen esitykseen sisältyvä muu-
47435: On tietysti vaikea sanoa, kuinka paljon tosehdotus vaikuttaisi eduskunnassa esiin-
47436: sellaisia pieniä yhden, kahden, kolmen hen- tyväin puolueiden voimasuhteisiin. Viime
47437: gen puolueita tulee eduskuntaan ilmesty- vaalien tulosten perustuksella toimitetut ja
47438: mään. Se riippuu siitä, kuinka hajalle va- samoin viime käsittelyssä esitetyt laskelmat
47439: litsijat menevät. Mutta se kokemus, mikä osoittivat sitten kuitenkin, että professori ja
47440: meillä yleensä on hyvästä Suomen kansas- ministeri Vennolan esittämät numerotiedot
47441: tamme, puhuu sen puolesta, että se ja sen olivat arveluttavassa määrässä liikkuneet
47442: jäsenet itsepäisyydessään yleensä ovat val- yläilmoissa. Nämä vaalitilastojen perus-
47443: miita kulkemaan jokainen omia teitään ha- tuksella esitetyt numerot osoittivat ainoak-
47444: jallaan ja erillään toinen toisistaan, kun si tulokseksi sen, että maalaisliitolta olisi
47445: siihen vain ilmenee jokin mahdollisuus. kolme edustajapaikkaa siirretty edistysmie-
47446: Tällaisen mahdollisuuden tarjoaa hallituk- listen ja kokoomuksen jaettavaksi ja taas
47447: sen esitys, tällaisen mahdollisuuden hajoit- sosialidemokraateilta kolme paikkaa kom-
47448: taa voimia. Sen takia minun mielestäni munistien käytettäväksi, mutta että ruotsa-
47449: tämä hallituksen esitys yhä edelleenkin ra- lainen kansanpuolue, jonka vaatimuksesta
47450: kentuu periaatteille, jotka minulle ovat koko jupakka on syntynyt, olisi saanut ja-
47451: suorastaan vastenmielisiä, samalla kun ne kaa tyhjää, mikäli ei se mahdollisesti ää-
47452: ovat käytännöllisesti haitallisia, vaikkakin nestäjäsiirtojen johdosta olisi valloittanut
47453: minä kernaasti myönnän, että nämä haitat ehkä yhtä paikkaa sitä lähellä olevalta ko-
47454: eivät ole mitään erinomaisen suuria, ja koom uspuolueel ta.
47455: Mtä käytännöllinen vaara riippuu siita, Tämä olisi varsinainen tulos. Ja toinen
47456: kuinka hajalle mennään. olisi se, että eduskuntaan syntyisi mahdol-
47457: Niinkuin luonnollista on, niin minulla ei lisesti - ainakin tahdotaan avata ovet
47458: siis ole ollut syytä, eikä ole syytä muuttaa auki sellaiselle mahdollisuudelle - erinäi-
47459: periaatteellista käsitystäni. Nyt on kum- siä pieniä intressiryhmiä. Kun viime ker-
47460: minkin niin, kuten sanoin, että tästä asiasta ralla mainitsin esimerkkinä Latvian parla-
47461: on tehty kabinettikysymys .•Ta kun asian- menttiolot pienine ryhmineen ja siitä johtu-
47462: laita on sellainen, että maalaisliitto ei ha- van vahingollisen vaikutuksen sikäläiseen
47463: lua tehdä kabinettikysymystä yhden ja parlamenttielämään, ei se näyttänyt miel-
47464: kahden lisäedustajan hankkimismahdolli- lyttävän silloista perustuslakivaliokunnan
47465: suudesta, niin voi sattua kyllä hyvinkin, puheenjohtajaa. Minä en tahdokaan palata
47466: että edistyspuolue lopultakin saa tahtonsa siihen kysymykseen sen enempää, mutta en
47467: läpi tässä asiassa ja oikeisto saa tahtonsa malta kuitenkaan olla kertaamatta sitä joh-
47468: läpi. Minä en sentähden katso tarpeelli- topäätöksen vetoa, joka Hufvudstadsbladet-
47469: seksi mitään erikoista ehdotusta tehdä. Olen lehdessä oli asiassa tehty ja joka kuului
47470: vain katsonut oikeudekseni tässä yhtey- seuraavasti: ,Ne monet ja pitkäaikaiset
47471: dessä uudelleen perustella kantaani ja tor- hallituspulat, jotka ovat ominaisia meidän
47472: jua ne vastaväitteet, joita on tehty. ajallemme, johtuvat siitä puoluevivahdus-
47473: ten moninaisuudesta, joka esiintyy maail-
47474: Ed. R yö mä: Näyttää tosin aivan toi- mansodan jälkeen. Sen vuoksi e del-
47475: vottomalta ajaa tätä asiaa eteenpäin, sen 1 y t t ä ä r a u h a l 1 i n e n e d u s k u n t a-
47476: jälkeen kuin ainakin osa ystävistäni maa- t yö suure m p i e n p u o l u e y h t y-
47477: 822 Pe•da:ntaina 17 p. marras:kuuta.
47478:
47479: mäin syntymistä monien eri Finlandille, jota ruotsalainen kansanpuolue
47480: vivahduksellisten pienten edustaa. Ja muut asiat sen mukaan. Olen
47481: r y h m i e n s i j a a n." Tämä johtopää- ollut ja olen edelleen valmis olemaa11 mu-
47482: töksenveto muodostaa mielestäni täysin tyh- l{ana turvaamassa maan ruotsinkielisen
47483: jentävän vastauksen asian tälle puolelle, väestön kielellisiä ja sivistyksellisiä oike-
47484: osottaen, ettei tule pyrkiä jonkin äärim- uhia sekä suojelemaan tätä väestöä ma.tn-
47485: mäisen hienannetun suhteellisuuden toteut- hankintareformin yhteydessä tai muuten
47486: tamiseen, vaan pikemminkin tämän epä- tapahtuvalta keinotekoiselta suomalaistutta-
47487: kohdan torjumiseen. miselta. Mutta ruotsalaisen kansanpuolueen
47488: On väitetty minun vastustavan tätä muu- valtavaatimukset herättävät minussa hy-vin
47489: tosta natsionalistisista syistä. Tällä väit- vähän vastakaikua ja siltä taholta esitetty
47490: teellä ei kuitenkaan ole mitään oikeutusta. puhe oikeudesta ja kohtuudesta kaikur: mi-
47491: Olen ainoastaan väittänyt: 1 :o että kysy- mm korvissani helisevältä vaskelt<ot .ia kili-
47492: mys on joutunut päiväjärjestykseen n. s. seväitä kulkuselta. Muistelen vain, kuinka
47493: ruotsalaisena vaatimuksena, ja 2 :o, että poistettavaksi sitä, että köyhäinhoitua naut-
47494: ruotsalainen kansanpuolue ei edusta maan valtiopäiväjärjestys ja meidän taholtamme
47495: koko ruotsinkielistä väestöä, vaan ainoas- vaadittiin äänioikeusrajoitusten joukosta
47496: taan sen yläluokkaa, ja lilluodostaa parla- poistettavaksi sitä, että köyhäinhoitoa r•aut-
47497: mentin taantumuksellisimman puolueen, iivilla ei ole äänioikeutta, niin ei ruotsa-
47498: joka kaikkia mahdollisia keinoja käyttäen laisella taholla yksikään noussut puolu.,ta-
47499: pyrkii estämään edistyksellisen lainsäädän- maan tätä vaatimusta, vaikka t.fl,ss1i on kv-
47500: nön toteuttamista. Luulenkin, että ensi- symys täydellisestä äänioikeuden riistosta
47501: mäinen väitteeni pitää ilman muuta paik- paljon suuremmalta määräitä kansalaisia.
47502: kansa. Se käy m. m. esiin asiaa valrnista- kuin tekevät ne suomalaisilla seuduilla
47503: neen komitean mietinnöstä. Mit1i taas toi- asuvat ruotsalaisen puolueen jäsenet, jotka
47504: seen väitteeseen tulee, pitää sekin todistetta- nykyisen vaalijärjestelmän mukaan eivät
47505: vasti paikkansa. Pyysin viime kerralla ed. v_oi äänestää omassa kielellisessä TJUoluekar-
47506: Collianderia todistamaan, ettei sosialistista Sinassaan.
47507: työväkeä kuulu ruotsalaiseen kansanpuo- Mikään vaalijärjestelmä ei ole absoluut-
47508: puolueeseen, väittäen hänen tietävän tämän tisesti suhteellinen. Hallituksen esitykseen
47509: muka entisenä sosialistisena agitaattorina. sisältyvässä ehdotuksessa esim. kärsisi vää-
47510: Ed. Colliander on kuitenkin minulle esit- ryyttä se, joka saisi 21 :sen paikan ja aina
47511: tänyt, ettei hän ole koskaan tällaisessa toi- niin edespäin. Kun on valittavana meillä
47512: messa ollut, vaikka minä olin sellaista toi- nvk:vään suhteellisen paljon, 200 - esim.
47513: selta taholta saamieni tietojen perusteella Englannissa on vähän yli 600, Ruotsissa ,
47514: väärin väittänyt. Mutta minä luulen, että toiseen kamariin 230 j. n. e. - ja kun li-
47515: hän voi puolueensa sihteerinä siitä huoli- säksi vaalipiirit ovat suhteellisen suuret,
47516: matta todistaa tämän väitteen oikeaksi. niin on jo nykyisen vaalilain toteuttama
47517: RwJtsalaisen puolueen toiminta on muuten suhteellisuus niin lähellä absoluuttista,
47518: säätyvaltiopäivillä ja yksikamarisessa edus- kuin joku oikeusperiaate voi vaatia. Olenkin
47519: kunnassa kautta mitan osottanut, ettei tämä sitä mieltä, että jos meillä kaikissa muissa
47520: puolue ole voinut edustaa jotain kokonaista suhteissa saadaan aikaan yhtä hyvät
47521: väestöä, vaan ainoastaan erään väestöainek- oikeus-periaatteet, tulee maamme olemaan
47522: sen konservatiivisinta osaa. Ed. Schauman edeltäjämaana oikeusvaltiona, kun se ny-
47523: viime kerralla tästä mainitessa antoi tietää, kyään monessa kohdin kulkee siinä suh
47524: että hänkin kuuluu tähän puolueeseen. teessa viimeisenä. Myöskin olen sitä mieltä,
47525: Niin, siitä on suunnilleen 3 vuotta aikaa, ilttä edistysmielinen puolue on tästä asiasta
47526: kun eduskunnassa käsiteltiin ensimäist:i keksinyt itselleen huonon pelastusankkurin.
47527: amnestialakia. Silloin ruotsalainen puolm: Sillä ei se suinkaan sen asemaa pelasta,
47528: tapansa mukaan äänesti tämän lain kiireei- että se tämänta.paisissa asioissa pakottaa
47529: lisyyttä ja tätä lakia vastaan. Mutta ed. eduskunnan enemmistöä alistumaan vähem-
47530: Schauman teki asiassa poikkeuksen, ja ;;;eu- mistön tahtoon, kuten se m. m. on toiminut
47531: raus tästä oli, että ed. Schauman erotettiin presidentin vaalia koskevassa asiassa, vaan
47532: ruotsalaisesta eduskuntaryhmästä. Voim- se voi pelastaa elämänsä ainoastaan posi-
47533: mekin täten siis merkitä, että amnestia-asia tiivisilla reformiohjelmilla.
47534: muodostaa yhden rajapyykin sille Svensk- Summa summarum lausunnostani on,
47535: ______________ Lruki edustajaill.V'ata:1-ros ta.
47536: 1 823
47537:
47538: että eduskunta voi hyvällä syyllä hyljätä näitä perustuslakivaliokunnan tekemiä muu-
47539: hallituksen esitykseen sisältyvän periaat- toksia on hyvin vaikea .ia että näiden muu-
47540: teen 20 edustajan valitsemisesta koko maata tosehdotuksien hylkääminen merkitsee ai-
47541: käsi ttä vällä tavalla. noastaan asian toteuttamisen keinotekoista
47542: Mitä tulee perustuslakivaliokunnan mie- vaikeuttamista.
47543: tintöön, jonka kannalla edelleen olen, on Kaiken lausumani perusteella minä eh-
47544: se asiallisesti sama kuin nykyinen vaali- dotan, että eduskunta asettaa käsittelyn
47545: laki. Tehdyt muutokset ovat ainoastaan pohjaksi perustuslakivaliokunnan mietin-
47546: muodollista ja teknillistä laatua. Ne ovat nön.
47547: lisäksi sangen pieniä verrattuina moniin
47548: ainakin perustuslakivaliokunnassa aikai- Ed. Lohi: Maalaisliiton eduskuntaryh-
47549: semmin tehtyihin asiallisiin ja muodolli- mässä on tähän kysymykseen nähden il-
47550: siin muutoksiin hallituksen esityksiin. maantunut eri mieliä, niinkuin näkyy pe-
47551: Vaaliteknillisesti ovat ne lisäksi olleet sa- rustuslakivaliokunnan mietinnöstä ja sii-
47552: mojen asiantuntijain tarkastettavina ja hy- hen liittyvästä vastalauseesta. Minä olen
47553: väksyttävinä, joita hallituskin on aikai- alun pitäen omaksunut sen kannan, joka
47554: semmin käyttänyt ja edelleenkin tulee hallituksen esityksessä oli esillä. Tähän
47555: näissä asioissa käyttämään. On mielestäni minua on johtanut se seikka, että nykyi-
47556: senvuoksi jotenkin turhaa lähettää tätä nen vaalilaki ei täytä suhteellisuuden vaa-
47557: asiaa uudelleen hallituksen valmisteltavak- timuksia eikä ole siis täysin oikeudenmu-
47558: si, joskin minä olen vakuutettu, että se kainen sen periaatteen toteuttamisessa,
47559: muodollisesti ja teknillisesti kyllä tämän jolle koko meidän valtiopäiväjärjestyk-
47560: tarkastuksen kestää. semme perustuu. Minä myönnän kyllä,
47561: Perustuslakivaliokunnan mietinnössä teh- että tämän periaatteen toteuttaminen sillä
47562: dyt teknilliset muutosehdotukset tarkoitta- tavalla kuin hallitus oli ehdottanut, voipi
47563: vat vain nykyäänkin oletetun tapahtuman, ehkä johtaa suurempaan hajanaisuuteen
47564: vaaliliittojen tekemisen eri puolueiden kes- valtiollisessa elämässä, jos kansa on sel-
47565: ken, toimeenpanon helpottamista ja käy- lainen, sanoisinko niin kypsymätön, että
47566: tännössä mahdollisemmaksi tekemistä. se tahtoo pirstoutua jokaisen ajatusvivah-
47567: Tämä kysymys ei meille sosialidemokraa- duksen mukaan erityisiin ryhmiin. Mutta
47568: teille ole mikään valtakysymys. Päinvas- minun täytyy asettua sille kannalle, että
47569: toin voi pikemminkin olla perää siinä eri- minä en tätä pelkäisi. Sitä mukaa kuin
47570: näisten puoluetoverieni tekemässä väittees- valtiollinen valistus ja tietoisuus kasvaa
47571: sä, että senjälkeen ainoastaan tulevat por- kansan keskuudessa, niin tämä tietoisuus
47572: varilliset puolueet tekemään vaaliliittoja, velvoittaa pyrkimään yhä enempi ja enempi
47573: kun vasemmistopuolueet sitä vastoin tois- siihen, että lähellä olevat ajatussuunnat
47574: taiseksi tulevat kulkemaan erillään. Olen pyrkivät olemaan myöskin vaaleissa yh-
47575: ·tosin sitä mieltä, että kyllä ,routa porsaat teistoiminnassa. Toiselta puolen nykyisen
47576: kotiin ajaa", · kyllä vasemmistopuolueet vaalilain epäkohdat tulivat kaikkein räi-
47577: olosuhteiden pakko kerran yhteen ajaa, keimmin todellisuudessa näkyviin v. 1917.
47578: mutta pidän toiselta puolen tätä sosialide- Silloinen eduskunta periaatteiltaan muo-
47579: mokraattien ja kommunistien vaaliliittoa dostui kokoonpanossaan toisenlaiseksi, kuin
47580: mahdottomana niin kauvan kuin kommunis- mitä oli valitsijain enemmistö. Jos tällai-
47581: tinen puolueemme esittää sellaista leikki- nen järjestelmä, jota hallitus on ehdotta-
47582: ukkoa, jonka nyöriä vedetään Moskovasta nut, olisi ollut silloin käytännössä, niin
47583: käsin. Mutta minä en pyrikään tässa asianlaita ei olisi ollut näin. Minä omasta
47584: opportunistiselle kannalle, vaan ainoastaan puolestani olen sitä mieltä, että koko mei-
47585: muuttamaan vaalilain sellaiseksi, että siinä 'dän valtiollisen elämämme perustuksiin
47586: jo nyt olevat periaatteet voitaisiin myös- kuuluu se, että kansalle sellaisenaan anne-
47587: kin käytännössä toteuttaa. Ihmettelenkin, taan täysi valtuus. Ei ole mielestäni oi-
47588: miksi tätä muutosta millään taholla vas- kein, että vaalilain säädöksillä koetetaan
47589: tustetaan. Huomautan, että jo nykyisenkin kansalaisia kuristaa määärättyjen puoluei-
47590: vaalilain perusteella vuonna 1917 porvaril- den puitteisiin. Siinä täytyy antaa kan-
47591: liset puolueet tekivät vaaliliiton, mutta salle itselleen vapaus ja minä voin yhtyä
47592: jokaisessa puolueessa asiantuntijat tietävät, tässä suhteessa ed. Voionmaan käsitykseen,
47593: että tällaisen vaaliliiton tekeminen ilman että valtiollinen äänioikeus on sittenkin
47594: 824 Pe,rjantaina 17 1J. marras1kuuta.
47595:
47596: kansalaisille siksi suuresta merkityksestä se ei ota tarpeeksi huomioon liikennesuh-
47597: ja niin kalliina pidettävä, että sitä ei ole teita vaalipiirin eri osien kesken eikä
47598: pyrittävä viitalilain määräyksillä supista- muita seikkoja, mitkä olisivat välttämät-
47599: maan tai muuttamaan eduskunnan kokoon- tömiä, että vaalipiirit saataisiin mahdolli-
47600: panoa toisenlaiseksi, kuin miksi sen valit- simman y h tenäisiksi. Nykyisessä vaali-
47601: sijat tahtovat panna. Nämä periaatteet laissa olevat säännökset keskuslautakuntien
47602: ovat olleet minulla määräävinä, että minä kokoonpanosta eivät mielestäni ole myös-
47603: olen alusta pitäen asettunut sen ajatuskan- kään asianmukaisia. Käsittääkseni ei ole
47604: nan taak:oe, joka oli hallituksen esityksessä. mitään pätevää syytä siihen, että keskus-
47605: Minä en tahtoisi tällaisessa kysymyksessä lautakunnan jäsenistä puolet valitsee sen
47606: ottaa lähtökohdaksi mitään puoluetaktillisia kaupungin valtuusto, jossa keskuslauta-
47607: näkökohtia, kuka tällaisesta uudesta jär- kunta kokoontuu. Minä en käsitä, mitä
47608: jestelystä voittaa tai kuka häviää. Minusta asiallista yhteyttä kaupungin valtuustolla
47609: on ennen kaikkea silmämääränä pidettävä, valtuustona on näitten valtiollisten vaali-
47610: että tehdään oikein. asiain kanssa. Myöskin keskuslautakuntien
47611: Toiselta puolen minä voin tunnustaa, kokoontumispaikoiksi on nykyisessä vaali-
47612: että myöskin niillä näkökohdilla, joille pe- laissa määrätty sen läänin pääkaupunki,
47613: rustuslakivaliokunnan ehdotus perustuu, jossa vaalipiiri sijaitsee. Tästä johtuu, etta
47614: on myönnettävä tukea. Epäilemättä myös- vaalipiirin keskuslautakunta on pakotettu
47615: kin se ajatus, että verrattain lähellä toi- kokoontumaan läänin pääkaupunkiin, joka
47616: siaan olevat puolueet voisivat muodostaa pääkaupunki voi olla ulkopuolella koko
47617: ylemmän asteen vaaliliiton, on oikea, tämä vaalipiiriä. Mitä tässäkään on järkeä. Mo-
47618: ajatus toiselta puolen olisi omansa autta- nia muita puutteellisuuksia on käytän-
47619: maan sitä pyrintöperää, että saataisiin ko- nössä huomattu nykyisessä vaalilaissa ja
47620: konaisuutta aikaan. Ja näin ollen minä luu- minun käsitykseni olisi, että kun vaalilakia
47621: lisin, että tämän asian onnellisin ratkaisu ryhdytään kerran uudistamaan, niin olisi
47622: tapahtuisi siten, että molemmat nämä pe- otettava tarkistettavaksi kaikki ne puut-
47623: riaatteet sekä hallituksen esityksessä oleva teellisuudet, mitä kokemus on ehtinyt
47624: että perustuslakivaliokunnan mietinnössä osoittaa. Sentakia minä voin tällä kertaa
47625: oleva periaate yhdistettäisiin. Minä luuli- yhtyä kannattamaan suuren valiokunnan
47626: sin, että tällainen yhdistäminen ei ole käy- ehdotusta.
47627: tännöllisesti mahdoton. Mutta tällainen
47628: yhdistäminen vaatii siksi perinpohjaista Ed. A. T u 1 e n h e i m o: Kovin ovat
47629: teknillistä valmistusta, että se käsittääk- olleet keveitä ne syyt, joilla hallituksen
47630: seni voitaisiin parhaiten hallituksen toi- esitystä tässä asiassa on vastustettu. Hal-
47631: mesta tehdä. .Ja näinollen minä tulisin sii- lituksen esitys tarkoittaa säilyttää suhteel-
47632: hen tulokseen, että se kanta, mihin suuri lisuuden vaalitavassa, mutta poistaa erään
47633: valiokunta lopulta on tullut, on sittenkin virheen, joka äänten laskeruistavassa on
47634: tällä hetkellä paras. Minun mielestäni nyt esiintynyt. Vaikeahan on nyt yleensä täl-
47635: ei ole mitään niin polttavaa kiirettä tämän laista vastustaa, - teknillisen virheen kor-
47636: kysymyksen uudella järjestelyllä, sillä .iaamistahan ei yleensä vastusteta - ja
47637: minkään todennäköisyyden mukaan ei vaa- siksi on täytynyt turvautua syihin, jotka
47638: leja nyt aivan paikalla tarvittane toimit- todellisuudessa ovat tekosyitä.
47639: taa, että meillä on aikaa odottaa, että hal- Yhtenä syynä, jolla tahdotaan korjausta
47640: litus asiasta antaa uuden esityksen. vastustaa, on se, että senjälkeen pieniäkin
47641: Mutta myöskin muita syitä on, jotka mi- puolueita voisi tulla eduskuntaan. Minä
47642: nun mielestäni puoltavat sitä käsitystäni, en puolestani ensinkään luule, että niin
47643: että asia saisi tällä kertaa raueta. Meillä tulisi olemaan asianlaita, koska käsityk-
47644: vaalilaissa on verrattain paljon sellaisia seni on että pienet puolueet yleensä ovat
47645: turhanpäiväisiä säännöksiä, jotka vaalien paikallisia ilmiöitä, ja että siis, jos puolue
47646: toimittamisessa ja vaalien valmistamisessa on niin suuri, että se voisi saada jonkun
47647: tuottavat asianomaisille hyvinkin suuria paikan niistä kahdestakymmenestä, jotka
47648: vaikeuksia. Muun muassa nykyinen vaali- määrätään ikäänkuin koko maa olisi yh-
47649: piirijako ei vastaa niitä vaatimuksia, mitä tenä vaalipiirinä, se myös sen saisi yh-
47650: tässä suhteessa olisi toivottava. Vaali- destä vaalipiiristä. Mutta toiseksi, jos tah-
47651: piirijako nykyisellään on sellainen, että dotaan estää pieniä puolueita saamasta
47652: 825
47653:
47654: edustajia eduskuntaan, niin estettäköön se tulisi virheellrseksi, on kyllä toinen seikka,
47655: toki varsinaisella lailla, eikä sillä, että jota ei ole haluttu mainita, mutta jonka
47656: säilytetään virheellisiä laskuinenetelmiä. me kyllä kaikki tiedämme. Samasta syys-
47657: Paitsi tätä syytä esityksen vastustami- tä on myöskin tehty perustuslakivaliokun-
47658: seksi ovat herrat Ryömä ja Kivilinna esit- nan ehdotus. Turhaa on sitä syytä ollut
47659: täneet vielä toisen, jos mahdollista vielä verhoilla koettaa piiloittaa. Mutta sellai-
47660: kevyemmän. Ehdotus on muka ruotsalai- nen syy, jota täytyy koettaa piiloittaa, ei
47661: sen kansanpuolueen taholta tehty ja se todellakaan ole sen arvoinen, että se voisi
47662: tulisi, tuo puolue, siitä hyötymään. En- aiheuttaa hallituksen esityksen hylkää-
47663: sinnäkin on nyt huomattava, että ruotsa- mistä.
47664: lainen kansanpuolue ei ole tällaista ehdo- Mitä sitten tulee siihen a.iatukseen, että
47665: tusta tehnyt, vaan on vaatinut että edus- hallituksen esityksessä ilmenevä periaate
47666: kunta vaaleissa ja valitsijamiesvaaleissa ja se periaate, joka ilmenee perustuslaki-
47667: presidentin vaalia varten n. s. ruotsalais- valiokunnan mietinnössä, olisi yhdistettä-
47668: Suomen ulkopuolella asuville ruotsalaisille vä, niin en pidä sitä ajatusta onnellisena.
47669: vaalioikeutetuille olisi valmistettava tilai- Periaatteellisesti ne ovat aivan toistensa
47670: suus antaa äänensä sellaisessa vaalipiiris- vastakohtia. Hallituksen esitys koettaa
47671: sä, jossa viimeksi toimitetuissa vaaleissa poistaa virheen, perustuslakivaliokunnan
47672: on tullut valituksi joku ruotsalaisen valit- mietinnön mukaisesti tuo virhe laskutulok-
47673: sijayhdistyksen jättämässä ehdokaslistassa sissa tulisi vielä suuremmaksi. Lisäksi:
47674: ollut ehdokas. Tällaista ehdotusta, joka vaikkakin kävisi päinsä yhdistää nämä
47675: ruotsinkielisiin nähden olisi tehnyt poik- molemmat menettelytavat, niin seurauk-
47676: keuksen vaalilain yleisestä periaatteesta ja sena olisi, että vaalimenettely tulisi tavat-
47677: joka teknillisistäkin syistä olisi ollut erin- toman monimutkaiseksi ja kaikesta tästä
47678: omaisen vaikea, kenties mahdotonkin to- monimutkaisuudesta huolimatta tulos kui-
47679: teuttaa, tällaista ehdotusta ei luonnollisesti tenkin jäisi aivan samaksi kuin jos esitys
47680: ole voitu hyväksyä eikä se ole lainkaan hyväksyttäisiin. Se vaalitapa, joka ilme-
47681: edes samanluontoinen kuin se ehdotus, joka nee hallituksen esityksessä poistaisi nimit-
47682: sisältyy hallituksen esitykseen. Sensijaan täin ne virheet, joita korkeamman asteiset
47683: on alotteita sen virheen korjaamiseen, jota vaaliyhtymät tuovat mukanaan, niin että
47684: hallituksen esitys tarkoittaa, eduskunnassa lon'lutulos tulisi olemaan korkeintaan yh-
47685: tehty useita eri tahoilta. Nuo ehdotukset teen, viimeiseen noista kahdestakymmenes-
47686: eivät aikaisemmin ole johtaneet tulokseen, tä, edustajaan nähden toinen kuin se olisi,
47687: luullakseni siitä syystä, että ehdotetut jos tällaisia vaaliyhtymiä ei tehtäisi. Myös-
47688: muutokset ovat olleet epäkäytännöllisiä. kään minusta ei ole mitään syytä nyt
47689: Vasta sen ehdotuksen kautta, jolle esiku- jättää tätä hallituksen esittämää muutosta
47690: vana, joskin verrattain kaukaisena, on ol- vaalilakiin tekemättä. Ne pikkuparannuk-
47691: lut Tanskan vaalilaki, voidaan yksinker- set, joista edustaja Lohi mainitsi, ne voi-
47692: taisesti ja käytännöllisesti virhe poistaa. daan kyllä aikanaan saada lakiin myöhem-
47693: Entä se syy, että ruotsalaiset tulisivat minkin. Mitä esim. vaalipiirien rajoihin
47694: muutoksesta hyötymään, toisin sanoen saa- tulee, niin sen kysymyksen nostaminen
47695: maan sen määrän edustajia eduskuntaan, tällä hetkellä on aivan liian aikaista, koska
47696: jonka heidän lukumääränsä mukaan tulisi juuri on tekeillä ehdotus maan hallinnolli-
47697: saada? Edustajat Kivilinna ja Ryömii sesta jakamisesta uudella tavalla ja siinä
47698: kä;y'ttävät tätä syytä todistelussaan seuraa- yhteydessä vasta tätäkin asiaa olisi käsi-
47699: vaan tapaan: Tosin ruotsalaiset eivät nyt teltävä. Yleensä minusta ei pitäisi omak-
47700: voi saada niin paljon edustajia valituksi, sua sitä katsantokantaa, että parempi on
47701: kuin heidän lukumääränsä mukaan pitäisi hyvän vihollinen, koska sillä tavalla ei
47702: saada. Mutta olkoot saamatta, koska eivät päästä ollenkaan eteenpäin.
47703: ole tarpeeksi kilttiä poikia. Tähänkin to- Esitän, yhtyen vapaaherra von Bornin
47704: disteluun on sanottava, että oltakoon nyt ehdotukseen, että hallituksen esitys asetet-
47705: mitä mieltä tahansa ruotsalaisista, kai hei- taisiin keskustelun pohjaksi.
47706: dän kurissa pitämisekseen on keksittävä
47707: muita keinoja kuin laskuvirheitä.
47708: Todellisena syynä vaalilain muuttamista Ed. Österholm: Avstår.
47709: vastaan, sitä vastaan, että vaalin tulos ei
47710: 104
47711: 826 Pe,rjantaina 17 p. crnarra.s!kuuta.
47712:
47713: Ed. Hautamäki: Kun tätä vaali- rit olisivat sopivat .ia mukavat kulkusuh-
47714: lakia on ruvettu parantelemaan ja muutte- teisiin ja muihin sellaisiin seikkoihin näh-
47715: lemaan, niin kyllä minä olen sitä mieltä, den. Kun siksi lyhyt aika sisältyy tähän
47716: että ne parannukset, joita tässä jo on ed. lakiehdotukseen, käytännöllisiin toimenpi-
47717: Lohi maininnut, eivät ole aivan pikku- teisiin nähden yksikin kuukausi tai puoli
47718: parannuksia vaalilaissa, silloin kun sitä kuukautta, ja asiakirjojen korjaamiseen
47719: kerran on parantamaan ruvettu. Ja toi- vain muutamia päiviä, niin semmoiset
47720: sekseen myöskin mitä vaalien käytännölli- matkat kuin nykyisiin vaalipiireihin sisäl-
47721: seen tulokseen tulee, minä en voi sittekään tyy, ne tuottavat monia hankaluuksia,
47722: pitää niin suurena asiana tätä suhteelli- m. m. synnyttävät niitä tunnettuja villejä
47723: suuskysymystä, kuin miksi se on tehty, ja listoja, joita jokaisissa vaaleissa on run-
47724: niin tavoin minusta ei ole niin tärkeätä, saasti, senvuoksi ettei voida paraalla tah-
47725: jos tämä tulee tai ei tule, sillä tulokseen dollakaan niitä korjata sentähden että
47726: se vaikuttaa sangen vähän. Mutta siihen kulkusuhteet ovat niin mahdottomat, kun
47727: nähden asiaa saattaa kannattaa, että se to- taas, jos vaalipiirit järjestetään toisella
47728: dellakin on eräänlaisen virheen poista- tavalla, niin se kävisi mahdolliseksi mai-
47729: mista. Mutta kun ruvetaan korjaamaan nitussa ajassa. Myös tahdon mainita tuon
47730: tätä yhtä seikkaa, niin olisi syytä odottaa, jo mainitun keskuslautakunnan kokoontu-
47731: että korjattaisiin laki kokonaan pitkin misen mahdottomuuden, kun niiden täytyy
47732: matkaa, kun kerran se on korjattavaksi matkustaa toiseen vaalipiiriin ja siinä pos-
47733: otettu, ja ainakin minua hämmästyttää, tinkulku toisesta piiristä toiseen hidastut-
47734: että sellainen virhe on jätetty kuin koko- taa ja vaikeuttaa tätä toimintaa, kun sen
47735: naan vääriä paikannimiä .ia muuta sellai- kuitenkin tulisi olla paljon joutuisampaa.
47736: sia. Kun asiaa valiokunnassa ruvettiin Keskuslautakuntien asettamistapa on
47737: korjailemaan, näihin seikkoihin koske- myös hyvin omituinen, niin etten todella
47738: maan, näytti että mieliala on tähän suh- tiedä miten voidaan järkevästi puolustaa
47739: teellisuuskysymykseen kohdistunut niin, sitä tapaa, joka on käytännössä. Sitäkin
47740: että kaikki puheet tämän lain muista sei- sietäisi rauhallisesti ja järkevästi harkita,
47741: koista ovat jääneet syrjään. Niihin on miten se voidaan saada sellaiseksi että se
47742: vaan vähän toisella korvalla kiinnitetty olisi vaalilain hengen mukainen.
47743: huomiota ja muutamia seikkoja, kaikkein Näihin seikkoihin nähden minäkin pi-
47744: pienempiä virheitä on saatu korjatuksi. täisin, ottaen huomioon että meillä nyt ei
47745: Mutta ne, jotka synnyttävät suurinta han- ole tämän vaalilain muutoksen kanssa niin
47746: kaluutta itse vaalitoiminnassa, niihin ei ole kovaa kiirettä, että ehkä olisi sittenkin vii-
47747: voitu koskea, enkä usko että saadaankaan sainta nyt hyväksyä tämä suuren valio-
47748: pienimpiä virheitä on saatu korjatuksi. kunnan ehdotus, .ia hylätä tämä tässä muo-
47749: vaan täytyisi ne rauhallisesti valmistaa dossa ja pyytää hallitukselta uutta esitystä,
47750: hallituksen esityksenä niin että ne korja- jossa nämä seikat olisi tarkoin harkittu ja
47751: ukset olisi harkittu perinpohjin ja kunnol- sisältyisivät siihen uuteen ehdotukseen.
47752: lisesti. Se mitä parannuksilla voidaan va- Näistä syistä minäkin kannattaisin suuren
47753: liokunnassa saada aikaan, koskee vain muo- valiokunnan ehdotusta.
47754: toja, ja näitä muotoja voi monessa tapauk-
47755: sessa huonontaakin, silloin kun on tarkoi-
47756: tus parantaa. Minäkin pyydän mainita Ed. von B o r n: I anledning av rdgsm.
47757: muutamia näistä seikoista. Kivilinnas och rdgs:m. Ryömäs andragan-
47758: Kun on tehty huomautus vaalipiirien den ber jag endast få konstatera, att det
47759: rajoista, niin sitä vastaan on huomautettu av dessa yttranden otvetydigt framgår, att
47760: että niihin ei ole sopiva käydä käsiksi sen- den huvudsakliga orsaken, varför man på
47761: vuoksi että nyt on hallinnollisten alueiden deras håll motsätter sig den av regeringen
47762: rajoista herätetty kysymys. Minusta voi- föreslagna reformen, är att man anser sig
47763: si kuitenkin tätä asiaa harkita, tarvitsee- därmed i större eller mindre grad kunna
47764: ko sen välttämättömästi olla tuon asian undertrycka sina politiska motståndare och
47765: kanssa yhteydessä, vai eikö vaalipiireihin främst det svenska folkpartiet. J ag kan
47766: voida maa jakaa muista piireistä riippu- icke för min del beteckna det i detta fall
47767: matta. Minusta tällä tavoin voitaisiin ra- såsom annat än ett illojalt medel i den
47768: jat järjestää ja sovittaa niin, että vaalipii-' partipolitiska kampen.
47769: Ed. Koponen: Minä pyydän kannat- Perustuslakivaliokunnan enemmistö aset-
47770: taa ed. Ryömän ehdotusta. tui sille kannalle, ettei se voinut yhtyä
47771: hallituksen esitykseen. Sen sijaan esitet-
47772: tiin toinen järjestelmä, nim. korkeampias-
47773: Ulkoasiainministeri V e n n o 1 a: Niissä teisten vaaliyhtymien järjestelmä, joka
47774: lausunnoissa, joita täällä on asiassa annet- kulki vaikutukseltaan aivan päinvastai-
47775: tu, on tahdottu syyttää edistysmielistä seen suuntaan kuin mitä hallituksen esit-
47776: puoluetta että se kannattaa vaalilain kor- tämä vaalilain korjaus tarkoitti. Suures-
47777: jaamista itsekkäistä syistä. On puhuttu sa valiokunna»sa näkyi heränneen kysy-
47778: siitä, että se muka tahtoisi tämän kautta mys näiden molempien, hallituksen esityk-
47779: pelastaa itselleen enemmän ääniä ja siis sen ja perustuslakivaliokunnan omaksu-
47780: ajattelisi tätä asiaa ainoastaan omalta kan- man kannan yhdistämisestä. Ollessani
47781: naltaan. Tahtoisin t.orjua tämän väitteen. perustuslakivaliokunnan puheenjohtajana
47782: Täällä ovat jo monet puhevuoron käyttä- keskustelin tästä asiasta meidän, ehkä pa-
47783: jät nimenomaan huomauttaneet, että oi- raimman vaaliasiain teknikkomme, ylitar-
47784: keus- ja kohtuussyyt puhuvat vaalilain kastaja Hallstenin kanssa. Hän piti mo-
47785: korjaamisen puolesta. Välttämätöntä on lempien systeemien yhdistämistä mahdol-
47786: että äänioikeuden käyttö maassa järjeste- lisena, vaikka sanoi, että se on omiansa te-
47787: tään niin, että kaikki kansalaiset tulevat kemään vaalikoneiston mutkikkaammaksi.
47788: tietämään, että he äänestyslipun antaes- Omasta puolestani pitäisin tarkoituksen-
47789: saan ovat valtiollisessa elämässä mukana. mukaisempana, että eduskunta hyväksyisi
47790: Jos koetetaan keinotekoisella tavalla es- hallituksen esityksen. Se ei estäisi sitä,
47791: tää erilaisten mielipiteiden ilmoille tule- että tutkittaisiin olisiko mahdollista tähän
47792: mista, niin silloin käsitykseni mukaan har- korjattuun vaalijärjestelmään sitten yhdis-
47793: joitetaan terroria ja koetetaan sulattaa tää myös järjestelmä korkeimmanasteisis-
47794: näitä pieniä erimielisyyksiä omaan, vis- ta vaaliyhtymistä. Jos tulos tulee edus-
47795: siin puoluekaavaan tai vissien mielipitei- kunnassa olemaan päinvastainen, että pe-
47796: den valtauomaan. Minä en pelkää sitä rustuslakivaliokunnan hylkäävä ponsi hy-
47797: että se seikka että eri mielipiteet pääsevät väksytään, pidän välttämättömänä, että
47798: eduskunnassa tulemaan esille ja saavat hallitus nopeasti ja viivyttelemättä antaa
47799: omat edustajansa, tulisi särkemään meidän uuden esityksen, jolloin se myös harkitsee,
47800: poliittista elämäämme. On jo huomautet- onko tarkoituksenmukaista molempia jär-
47801: tukin, että tällaiset erimielisyydet ovat jestelmiä yhdistää vai pysyä ainoastaan yh-
47802: voimiltaan verrattain vähäisiä, mutta nii- den järjestelmän kannalla. Se lienee nyt
47803: den esille tuleminen on kuitenkin tärkeä aivan selvää, että korkeammanasteisten
47804: siitä syystä, että se saattaa asian käsitte- vaaliyhtymäin yhdistäminen sillä tavalla
47805: lyn asiallisemmaksi eduskunnassa, kun eri korjattuun vaalilakiin kuin hallituksen
47806: katsantokannat pääsevät esiin. Se on jo esitys tarkoittaa, ei ole lainkaan samassa
47807: siis tältä oikeuden ja kohtuuden kannalta määrässä tarpeen vaatima kuin se olisi il-
47808: aivan välttämätöntä, että korjaus aikaan- man tätä korjausta. Mutta jos niin käy,
47809: saadaan. Kuka tästä korjauksesta tai mikä että hallitus saa tämän asian harkittavak-
47810: puolue milloin hyötyy, on minusta toisar- seen, niin: onhan syytä sitäkin harkita, jot-
47811: voinen asia. Äänet voivat hajaantua vä- ta sekin tulee perusteellisen käsittelyn
47812: liin niin, että toinen puolue hyötyy, väliin alaiseksi.
47813: niin, että toinen saa siitä hyötyä ja tähän Mitä tulee siihen kysymykseen, että tä-
47814: seikkaan ei siis kannata sen suurempaa män asian yhteydessä olisi otettava myös
47815: huomiota kiinnittää. Kun on tahdottu es- käsittelyn alaiseksi vaalipiirien uusi jako
47816: tää tätä vaalilain korjausta siitä syystä, ja erinäiset korjaukset vaalilaissa, niin olen
47817: että mahdollisesti ruotsalainen puolue siitä sitä mieltä, että mahdollisesti voisi joita-
47818: hyötyisi, niin se on minusta epäoikeutettu kin yksityisiä korjauksiakin vaalilakiin
47819: pyrkimys. Ruotsalainen puolue on oikeu- tehdä, sillä perustuslakivaliokunnassa käy-
47820: tettu saamaan äänensä kuuluville aivan dystä keskustelusta kävi selville, että täl-
47821: niiden äänien mukaan, joita sillä on vaali- laiset ovat verrattain vähällä vaivalla
47822: taistelussa käytettävänä, ja sama oikeus mahdolliset. Mutta onko ryhdyttävä ko-
47823: täytyy kohtuuden mukaan myöntää jokai- konaan muuttamaan vaalipiirijakoa, siihen
47824: selle puolueelle. E:n tällä hetkellä uskaltaisi antaa myöntä-
47825: 828 Perja11taina· 17 p. marraslkuuta.
47826:
47827: vaa vastausta, ko,ska parasta-aikaa on te- iymään joka-ainoassa vaalissa, lienee jo-
47828: keillä maanjakaminen hallinnollisessa suh- tenkin mahdotonta minkään puolueen yhtä
47829: teessa uudestaan ja tämä työ on vielä kes- aikaa käyttää molempia näitä ajateltuja
47830: ken eikä tiedetä milloin se edes voi päättyä korkeamman asteen vaaliliittoja. Toisessa
47831: ja lffiihin tulokseen siinä tullaan. Olen sitä vaalipiirissä voi kaksi puoluetta koota lii-
47832: mieltä, että sikäli kuin tällä hetkellä voin kaääniään sillä tavalla, että tekevät kes-
47833: aE:iaa arvostella, näyttää kysymys vaalipii- kenään vaaliliiton, toisessa haluttaisiin
47834: rien uudesta jaosta olevan syytä lykätä tehdä toisin. Minä pelkään, että käytän-
47835: siksi kuin maan uusi jakaminen hallinnol- nössä tästä syntyisi enemmän sekaannusta
47836: lisessa suhteessa on toteutettu eikä kytkeä kuin sitä hyötyä, mitä tällaisilta kaksin-
47837: sitä yhteen nyt puheena olevan vaalilain kertaisilta ylemmiltä vaaliliitoilta odote-
47838: uudistuksen kanssa. taan. Minusta olisi tyydyttävä joko toi-
47839: seen tai toiseen liikaäänien kokoomista-
47840: paan. Myös tällaisten kahdenlaisten ylem-
47841: Ed. Pennanen: On tehty ehdotus, pien vaaliliittojen ajatteleminen jo valitsi-
47842: että kysymyksessä oleva vaalilain muutos jan kannaltakin katsoen tuntuu kokolailla
47843: tällä kertaa hylättäisiin sillä perusteella, l uonnottomalta, sillä eihän silloin enään
47844: että hallitus ja sittemmin eduskunta saisi yksityinen valitsija lopultaan tiedä, mistä
47845: tilaisuuden valmistaa sellaisen vaalilain, hänen äänensä vihdoin löydetään. Se ken-
47846: jossa molemmat esitetyt ehdotukset tulisi- ties luetaan lopulta sellaisen ehdokkaan
47847: vat huomioonotetuiksi. Tämän asian kä- hyväksi, jota valitsija tuskin on voinut
47848: sittelyn jo sentään pitäisi osottaa, että näi- aavistaakaan äänellään kannattavansa.
47849: den molempien ehdotusten yhteen sovitta- Jo tästäkin syystä, puhUifiattakaan niistä
47850: minen, joskaan ei liene mahdotonta, on monimutkaisuuksista, joita vaalijärjestel-
47851: kuitenkin kokolailla vaikeaa, sillä nähtä- mään tulisi molempia. ehdotuksia yhteen
47852: västi ne vetävät eri suuntiin. Toiset tah- liitettäessä, minusta, kuten sanottu, olisi
47853: tovat toista ehdotusta, toiset toista ja lo- tyydyttävä toiseen tai toiseen niistä pa-
47854: pulta on tultu siihen, että on kai muka pa- rannusehdotuksista, joita täällä on esitet-
47855: rasta hylätä molemmat. Minä tietysti en ty. Omasta puolestani, kuten jo edellisessä
47856: pysty väittämään, onko ja missä määrin asian käsittelyssä lausuin, minä asetan
47857: mahdotonta sovittaa näitä molempia esitet- ehdottomasti ensi sijalle hallituksen esi-
47858: tyjä muutosehdotuksia vaalilakiin, mutta tyksen, siitä syystä että se toteuttaa pa-
47859: joka tapauksessa sellaista vaalijärjestelmää remmin suhteellisuutta ja käsitykseni mu-
47860: vastaan, joka sallisi kahdenlaisia, n. s. kor- kaan on ;yksiyiselle valitsijaliekin mielui-
47861: keamman, ylemmän asteen vaaliliittoja, sempaa. Samaten lienee puolueellekin
47862: sellaista järjestelmää vastaan voidaan joka mieluisempaa, että heidän liikaäänensä
47863: tapauksessa esittää vakavia epäilyjä. En- kootaan O'lllan puolueen hyväksi eikä sel-
47864: sinnäkään ei liene enemmän vaalitekniikan laisen vaaliliittojen vaaliliiton ylemmän
47865: kuin ltäytännön kannalta katsoen mahdol- liiton hyväksi, jota tällainen eri järjestel-
47866: lista, että joku nykyisen vaalilain mukai- mien sovittaminen tietäisi ja josta, kuten
47867: nen vaaliliitto voisi yhtyä ensin toiseen ja sanoin, lopulta ei voi aavistaakaan, mi-
47868: sitten myös toiseen näistä ajatelluista hinkä valitsijan ääni joutuu. Minä siis
47869: ylemmän asteen vaaliliitoista, siis molem- kannatan niitä, jotka ovat ehdottaneet hal-
47870: piin. Ajatellaan vain, että jossain ':aali- lituksen esitystä käsittelyn pohjaksi.
47871: piirissä kaksi eri puoluetta, tekee ensmnä-
47872: kin vaaliliiton perustuslakivaliokunnan
47873: ehdotuksen mukaisesti siellä omassa vaali- Ed. L i n n a: Senjälkeen kuin ministeri
47874: piirissään, mutta toisessa vaalipiirissä Vennola käytti puheenvuoronsa, ei minun
47875: näitten samojen puolueitten välillä ei syn- tarvitse paljon lisätä. Tahtoisin kuitenkin
47876: ny perustuslakivaliokunnan edellyttämää ed. Ryömälle huomauttaa, että kansallinen
47877: vaaliliittoa, mutta siellä haluttaisiin käyt- edistyspuolue on ajanut ja tulee yhä edel-
47878: tää hallituksen esityksen mukaista ylem- leenkin ajamaan asioita, ei senvuoksi että
47879: män asteen vaaliliittoa ja sillä tavalla koo- se on sille puolueelle edullista, vaan sen-
47880: ta oman puolueen keskeiset muuten huk- vuoksi että se on oikeudenmukaista.
47881: kaan joutuvat äänet yhteen. Tällaisissa Täällä on huomautettu, että korkeam-
47882: tapauksissa, joita varmaankin tulee esiin- man asteen vaaliliittojen saaminen tähän
47883: 829
47884:
47885:
47886: lakiin on välttämätön. Niinikään on huo- Puhemies: Eduskunta on siis tässä
47887: mautettu, että nykyisessä vaalilaissa on äänestyksessä hyväksynyt ed. von Bornin
47888: usein hyvin suuria epäkohtia., jotka samal- ehdotuksen.
47889: la kertaa pitäisi korjata.. Omasta puoles-
47890: tani olen kuitenkin sitä mieltä, että jos 2) Äänestys ed. von Bornin ehdotuk-
47891: esim. vaalipiirien rajoja ruvetaan muutte- sesta suuren valiokunnan mietintöä vas-
47892: lemaan ja tämä tapahtuu, ennenkuin maan taan.
47893: jako uusiin hallinnollisiin piireihin on ta-
47894: pahtunut, se tulee ehdottomasti tuottamaan Ken käsittelyn pohjaksi hyväksyy suu-
47895: uusia muutoksia tämän jälkeen ja sitä- ren valiokunnan ehdotuksen, äänestää
47896: paitsi viemään tavattomasti aikaa. Kun ,jaa"; jos ~ei" voittaa, on ed. von Bornin
47897: sitäpaitsi ei ole lainkaan vaikeaa, vaikka- ehdotus hyväksytty.
47898: pa hallituksen esitys nyt hyväksyttäisiin,
47899: saada siihen jälkeenkinpäin sellaisia muu- Äänestyksessä annetaan 103 jaa- .1a 67
47900: toksia, jotka nämä epäkohdat poistavat, ei-ääntä.
47901: niin olen sitä mieltä, että tällä kertaa olisi
47902: käsittelyn pohjaksi pantava hallituksen esi- P u h e m i e s: Eduskunta on siis tässä
47903: tys, ja tuleekin edistysmielinen ryhmä äänestyksessä hyväksynyt suuren valio-
47904: äänestämään tämän puolesta. kunnan ehdotuksen käsittelyn pohjaksi.
47905: Keskustelu julistetaan päättyneeksi. Suuren valiokunnan hylkäävä ehdotus
47906: hyväksytään.
47907: Puhemies: Keskustelussa on ed. von
47908: Born ed. A. Tulenheimon kannattamana Asian toinen käsittely julistetaan päät-
47909: ehdottanut, että käsittelyn pohjaksi pantai- tyneeksi.
47910: siin hallituksen esitys; kutsun tätä ed. von
47911: Bornin eh dotukseksi. Ed. Ryömä ed. Ko- 7) Vuoden 1921 valtiopäivillä lepäämään jä-
47912: posen kannattrumana on ehdottanut, että tetty ehdotus laiksi niiden valitsijamiesten
47913: käsittelyn pohjaksi pantaisiin perustuslaki- valitsemisesta, jotka toimittavat tasavallan
47914: valiokunnan mietintö; kutsun tätä ed. presidentin vaalin.
47915: Ryömän ehdotukseksi.
47916: Esitellään suuren valiokunnan mietintö
47917: Selonteko myönnetään oikeaksi. n:o 13 a ja otetaan jatkettuun toi-
47918: s e e n k ä s i t t e l y y n siinä sekä saman
47919: Puhemies: Ehdotan meneteltäväksi valiokunnan mietinnössä n:o 13 ja perus-
47920: siten, että ensin äänestetään ed. von tuslakivaliokunnan mietinnössä n:o 7 val-
47921: Bornin ja ed. Ryömän ehdotusten välillä mistelevasti käsitelty yllämainittu ehdotus.
47922: 1
47923:
47924: ja se, joka voittaa, asetetaan suuren valio-
47925: kunnan mietintöä· vastaan. Puhemies: Käsittelyn pohjana on
47926: suuren valiokunnan mietintö n:o 13 a. Suu-
47927: Menettelytapa hyväksytään. ren valiokunnan mietinnöstä näkyy, että
47928: suuri valiokunta on yhtynyt eduskunnan
47929: asiassa tekemään päätökseen sellaisenaan.
47930: Äänestybet .ja päätös:
47931: Asian toinen käsittely julistetaan päät-
47932: 1) Äänestys ed. von Bornin ja ed. tyneeksi.
47933: Ryömän ehdotusten välillä.
47934: 8) Ehdotus laiksi 27 päivänä syyskuuta 1919
47935: Ken tässä äänestyksessä hyväksyy ed. annetun elinkeinolain 22 § :n muuttamisesta.
47936: von Bornin ehdotuksen, äänestää ,jaa"; jos
47937: ,ei" voittaa, on ed. Ryömän ehdotus hy- Esitellään suuren valiokunnan mietintö
47938: väksytty. n:o 23 ja otetaan toiseen käsi t te-
47939: l y y n siinä sekä talousvaliokunnan mie-
47940: Äänestyksessä annetaan 96 jaa- .1a 73 tinnössä n:o 4 valmistelevasti käsitelty ed.
47941: ei-ääntä. Koiviston y. m. eduskuntaesitys n:o 19.
47942: 830 Perjantaina 17 p. mar·raskuuta.
47943:
47944: Puhemies: Käsittelyn pohjana on esillä, niin 1minä en oikeastaan saata ym-
47945: suuren valiokunnan mietintö n:o 23. märtää, kuinka sosialidemokraattinenkin
47946: ryhmä on asettunut tätä pienen pientä pa-
47947: rannusta vastaan. Minä saatan ymmärtää
47948: Keskus-telu: kyllä porvarillisia ryhmiä, jos ne vastusta-
47949: vatkin tätä, mutta että työväestön ryhmän
47950: Ed. Koivisto: Kun minä ja työväen- taholta, kuten on todettu, että ne ovat sitä
47951: puolueen eduskuntaryhmätoverit teimme tä- vastustaneet. Mutta kuitenkin nämä ryh-
47952: män ehdotuksen elinkeinolain 22 §:n muut- män jäsenet, kuten ehkä tohtori Reinikai-
47953: tamisesta, niin teimme sen siinä vakaumuk- nen, väittävät periaatteessa sen hyväksy-
47954: sessa, että tämä pykälä korjattaisiin, sillä vänsä, mutta minä olisin toivonut, että hän
47955: se sitoo verrattain suuren ammattiryhmän olisi .myöskin sen hyväksynyt siellä valio-
47956: verrattain oikeudettomaan asemaan ja näin kunnassa. Sitten täällä on väitetty, että
47957: ollen, kun on kerran tällaisia ryhmiä, joka me ajaisimme näitten suurten ajuriyhty-
47958: tähän elinkeinolain pykälään sisältyy mien asiaa. Se ei pidä paikkaansa, sillä
47959: verrattain useita, niin ei voi olla mainit- suuret ajuriyhtymät suurimman osan kui-
47960: sematta muutamia tosiasioita, jotka tässä tenkin muodostavat näitä kuorma- ja pika-
47961: lain kohdassa ovat puutteellisia. On ni- ajureita juuri vähävarainen aines ja näin
47962: mittäin niin, että suurimman ryhmän, joka ollen on tarpeen vaatima, että eduskunta
47963: tässä kysymyksessä olevan lain kohtaan kiinnittää huomionsa tosiaankin tällai·
47964: sisältyy, muodostavat niin sanotut kuorma- selle huomattavalle ammattiryhmälle kuin
47965: ja pika-ajurit ja nämä kuorma- ja pika- tässä asiassa on kysymyksessä. Sitten
47966: ajurit ovat joutuneet melkeinpä tuommoi- täällä niin usein tahdotaan mennä sinne
47967: sen suoran mielivallan alaisiksi, nimittäin Moskovaan, mutta minä nyt pyydän kum-
47968: -poliisivallan taholta. Niillä poliisiviran- <minkin huomauttaa, että tämä -parannus ei
47969: omaisilla on nimittäin oikeus määrätä nii- ole kai kotoisin Moskovasta. Tämä on ai-
47970: den taksoista, niiden puvut, roskat, ajo- noastaan niistä ammattiryhmistä, ja 'ehkä
47971: pelit, millä he ajavat ja tämä tietysti täällä tohtori Ryömälläkin on kunnia
47972: koskee näitä monessa tapauksessa vähä- istua niitten vaunuissa, joita hänkin tar-
47973: varaisia ajureita ei ainoastaan täällä Hel- vitsee matkoillaan ja niinollen minä roh-
47974: singissä, mutta ympäri maatamme niissä kenen ehdottaa eduskunnalle, että se hy-
47975: kau-pungeissa, missä pika- jo kuorma-aju- väksyisi tämän talousvaliokunnan mietin-
47976: reita on. Koska näin on asian laita, niin nössä olevan vastalauseen lain muuttami-
47977: tämän ovatkin useissa edustajakokouksis- sesta.
47978: sa nämät kysymyksessä olevat pika- ja
47979: kuorma-ajurit, kuten viime kerralla, kun Ed. Reinikainen: On pantava mer-
47980: tämä eduskuntaesitys jätettiin sisään, tuli kille se edistys, jonka edellinen puhuja on
47981: mainituksi, ovat tämän jo julkituoneet. Ja tehnyt, hän on kokonaan luopunut siltä
47982: näin ollen tehtiin juuri tämän eduskunta- kannalta, jolla hän oli tehdessään tämän
47983: ryhmän taholta, johonka :minullakin on ed uskun taesi ty ksen. Eduskun taesi ty kses-
47984: kunnia kuulua, juuri tämän pykälän muut- sään ehdottaa hän, että tässä §:ssä maini-
47985: tamiseksi ehdotus, kun !iliinä on ainoastaan tuilla ammatinharjoittajilla olisi oikeus
47986: verrattain pieni parannus. kyseessä, että itse määrätä taksansa eikä vaan oikeus
47987: nämä pääsisivät, nämä kysymyksessä ole- määrätä taksaa mutta myöskin niitä val-
47988: vat ryhmät ammattiryhmänsä edustajien voa ja lisäksi oikeus valvoa järjestyssään-
47989: kautta kunnan viranomaisten kanssa yh- töä. Nyt he ovat jo tältä kannalta luo-
47990: dessä määräämään näiden taksojen ja sää- puneet. Minun YJmmärtääkseni ei ole köy-
47991: dösten noudattamisesta eikä suinkaan, niin- hälistön edustajien tehtävä käydä täällä
47992: kuin on täällä tahdottu tulkita, että nämä ajamaan sellaista kantaa, että esim. nuo-
47993: suorastaan itse pääsisivät määräämään hoojaliikkeen harjoittaja, automobiililiik-
47994: tätä n. s. taksaansa. Näin ollen johtuu, keen harjoittaja eikä myöskään ajuriliik-
47995: että tämä samainen lainkohta olisi muu- keen harjoittaja saa itse määrätä taksaansa,
47996: tettava muutamilla pikkuisilla parannuk- sillä kuten tietty, on suuri osa ajuriliik-
47997: silla niin kuuluvaksi, kuten tässä talous- keen harjoittajia jo omistavaan luokkaan
47998: valiokunnan vastalauseessa huomataan. kuuluvia. Minä ymmärrän, että ehdotuk-
47999: Kun tämä on ollut talousvaliokunnassa sentekijöihin on ollut vaikuttamassa se,
48000: •
48001:
48002:
48003: 831
48004:
48005:
48006: että he ovat katsoneet asiaa pikkukaupun- alhaisesta hinnasta suoritettaviksi ja tämä
48007: kien a.iurien kannalta, mutta jos asiaa aja- puolestaan saattaa siihen, että useinkin ala-
48008: tellaan esim. Helsingin ja kaikkien suur- ikäiset ja vieläpä usein juuri alaikäiset
48009: ten kaupunkien kannalta, niin on mah- naispuoliset ihmiset joutuvat muun
48010: doton sitä hyväksyä. Vielä mahdottomam- muassa tällaista venesoutamista tai lossari-
48011: paa on minun käsittääkseni hyväksyä nyt tointa harjoittamaan. Sellaiset edustajat,
48012: tätä lakiehdotusta siinä muodossa, kuin se jotka joutuvat liikkumaan maaseudulla, ei-
48013: on talousvaliokunnan mietintöön liitetyssä vät tavanne hyvinkään harvoin sellaista
48014: vastalauseessa. Minä ensi käsittelyssä tilannetta, jossa näkevät joko alaikäisen
48015: huomautin, että vaikka hyväksyttäisiin se pojan tai naisen vetämässä lassivenettä tai
48016: periaate, joka tässä vastalauseessa esiintyy, ylimenolauttaa. Ja nyt kun kerran näin
48017: se on mahdoton toteuttaa siinä muodossa, ovat asiat, on aivan luonnollista, että tässä
48018: kuin nyt tämä lakiesitys edellyttää, sillä pitäisi tehdä pikainen muutos parempaan
48019: täytyisihän olla edes jonkunlaisia määrä- väin. Yhtä hyvin valiokunnassa kuin
48020: yksiä siitä, mimmoisessa suhteessa tulevat täällä eduskunnassakin on varsinkin por-
48021: olemaan kunnan viranomaiset, mimmoises- variston taholta haluttu osoittaa pieneksi
48022: sa suhteessa tulevat olemaan ammattiliik- koko tätä kysy.mystä. Nyt kuitenkin as1a
48023: keen harjoittajat, miten tästä lähtien val- on niin, että ne väitteet, että tämä laki
48024: votaan järjestystä, koska järjestyksen val- tukisi sumajuriliikkeen harjoittajia, jotka
48025: vominen jäisi pois viranomaisilta, pitäisi mahdollisesti ovat jonkunlaisessa porvaril-
48026: olla jonkunlaisia määräyksiä näissä suh- lisessa asemassa, eivät pitäne paikkaans,a,
48027: teissa, mutta kun ei ole, niin on mahdo- sillä tämän vastalauseen sisältö ei ole vie-
48028: tonta hyväksyä tällaista lakiehdotusta ja läkään sellainen, niin oikeudellinen, kuin
48029: minä luulen, että on mahdoton tämän py- mitä sen pitäisi olla ja mitä kaikki ihmi-
48030: kälän yhteydessä ollenkaan tätä seikkaa set, yhtä hyvin kaikki edustajat täällä
48031: järjestää kokonaisuudessaan. tahtoisivat, että he saavat määrätä amma-
48032: tistaan tai työstään palkan ja yleensä mi-
48033: Ed. Toppinen: Näyttää, että tämä ten he tahtovat ammattiansa harjoittaa ja
48034: kysymys otetaan hiukan liian pienenä millä perusteilla. Tämä vastalause ei suin-
48035: esille siitä huolimatta, vaikka tämän kysy- kaan sisällä muuta kuin sen, että nyt
48036: myksen ympärille kietoutuvatkin verrattain näille ammatinharjoittajille annettaisiin
48037: suuret ja eripuoliset ammattiryhmät ja jonkunmoinen tilaisuus itse valvoa myös-
48038: ammatin harjoittajat tässä maassa. On nim. kin ammattinsa noudattamista, ei suinkaan
48039: sillä tavalla, että tämä laki yksistään ei niin, että heillä olisi itsellänsä täysi tilai-
48040: koske ajureita tai joitakin ajoneuvojen suus esittää ja hyväksyttää taksansa,
48041: omistajia, olivatpa ne sitten moottoreilla mutta saisivat he vain tehdä siitä esityksen
48042: varustettuja tai joitakin muita. Mutta .ia valtuutettujensa kanssa yhdessä tämän
48043: täJmä sama pykälä koskee myöskin sellaisia lain määräämien kunnallisten viranomais-
48044: ammatteja, kuten nuohoojat, pakkarit, los- ten kanssa vahvistaa nämä taksat .ia valvoa
48045: sarit, soutajat ja monet muut. On sillä myöskin samojen valtuutettujensa kanssa
48046: tavalla, että henkilöt, jotka joutuvat liik- niiden noudattamista. Siis ei minun käsit-
48047: kumaan maaseudulla, huomaavat tässä ta- tääkseni sitä vaaraa ole ollenkaan olemassa,
48048: vattoman paljon puutteellisuuksia. On niin, että tässä jouduttaisiin siihen, että nuo
48049: että kuntien valtuustot yksipuolisesti käsit- · ammattikunnat irtautuisivat kokonaan sii-
48050: televät näitä kysymyksiä, ainakin souta- tä asemasta, jossa he viranomaisten suhteen
48051: jiin nähden, ilman että ammattiryhmillä tai ovat tähän asti olleet, ja näin ollen minun
48052: ammatin harjoittajilla olisi suurtakaan sa- vakava käsitykseni on se, että mainitun
48053: nontavaltaa tässä asiassa. Vuonna 1919 vastalauseen mukaisena tämän lain hyväk-
48054: hyväksytty elinkeinolain 22 § edellyttää, syminen ei suinkaan olisi edes vaaraksi
48055: että näillä ammatinharjoittajilla on vaan. tuolle vanhalle perustalle puhumattakaan
48056: jonkunmoinen esitysoikeus palkkojensa siitä, että se vielä kykenisi nostamaan näitä
48057: säännöstelyyn tai työsääntönsä esittämi- ammattiryhmiä niihin oikeuksiin, jotka oi-
48058: seen .ia laissa määrätyt viranomaiset nämä keudet me työläisedustajat. kaikille ihmi-
48059: sitten lopullisesti vahvistavat .ia myöskin sille tahtoisimme .ia sallisimme, sillä oi-
48060: valvovat näiden käytäntöä. Tämä johtaa keushan täytyy olla kaikilla ammatinhar-
48061: siihen, että nämä työt annetaan aina hyvin .ioittajilla kuitenkin suurimmaksi osaksi
48062: ______________
48063: 832 Perj11ntaina __________
48064: ,______17 rp. mar:ras;kuuta.
48065: __:::___ ~~--------··-·-- ··-------
48066:
48067:
48068: itse valvoa ammattinsa palkkaetuja ja Puheenvuorojen ja lippuäänestyksen
48069: sääntöjä ja sitten vasta seuraavalla tilalla pyytäminen.
48070: yhteiskunnan puolelta voitaisiin siihen ta-
48071: kertua. Kannatan ed. Koiviston ehdotusta, Puhemies: Kun joku pyytää puheen-
48072: että eduskunta hyväksyisi tämän lain ta- vuoroa tai lippuäänestystä, niin pyydän
48073: lousvaliokunnan mietintöön liitetyn vasta- että hän nousisi seisomaan, sillä muuten
48074: lauseen mukaisesti. minun on vaikea sitä huomata.
48075:
48076: Ed. R e i n i k a i n e n: Minä voin edel-
48077: liseen puhujaan yhtyä siinä, että tämä laki
48078: ei ole vaarallinen, vaikka se hyväksytään 9) Ehdotus lailud ulkoas.iainministeriön vi-
48079: sentähden, että täJmän lain mukaan ei voida roista ja p:alvelustoimista.
48080: asiaa ollenkaan järjestää. Hallituksen on
48081: mahdotonta tämän lain mukaan minkään- Hallituksen esityksen n:o 30 johdosta
48082: laisia asetuksia antaa, mutta se ei edel- laadittu perustuslakivaliokunnan :mietintö
48083: lytä sitä että sitä täytyisi hyväksyä. n:o 11 esitellään mainitun lainsäätämis-
48084: asian e n s i m ä i s t ä k ä s i t t e l y ä var-
48085: Keskustelu julistetaan päättyneeksi. ten.
48086:
48087: Puhemies: Keskustelussa on ed. Puheenvuoroja ei haluta.
48088: Koivisto ed. Toppisen kannattamana eh-
48089: dottanut, että talousvaliokunnan mietin- Asian ensimäinen käsittely julistetaan
48090: töön liitetty vastalause hyväksyttäisiin. pää ttyneeksi ja asia lähetetään s u u-
48091: Kutsun tätä ed. Koiviston ehdotukseksi. r e e n v a l i o k u n t a a n.
48092: l
48093:
48094:
48095:
48096: Selostus myönnetään oikeaksi.
48097: 10) Ehdotus laiksi kansakoulutoimen jär-
48098: Puhemies: Minä käsitän ed. Koivis- jestysmuodon perusteista.
48099: ton ehdotuksen sillä tavalla, että hän tah-
48100: too käsittelyn pohjaksi asian tässä vaihees- Hallituksen esityksen n:o 28 johdosta
48101: sa asettaa talousvaliokunnan mietintöön laadittu sivistysvaliokunnan mietintö n:o 5
48102: liitetyn vastalauseen. Näin ollen on siis esitellään mainitun lainsäätämisasian en-
48103: äänestys toimitettava ed. Koiviston ehdo- s i m ä i s t ä k ä s i t t e l y ä varten.
48104: tuksesta suuren valiokunnan ehdotusta
48105: vastaan.
48106: Keslkustelu:
48107:
48108: Äänestys ja päätös: Ed. V i r k k u n e n: Lainsäädäntö kan-
48109: sakoulun järjestysmuodon perusteista, jon-
48110: Ken käsittelyn pohjaksi hyväksyy . suu- ka eduskunta nyt suorittaa, on yhde::>sä
48111: ren valiokunnan ehdotuksen, äänestää kohden kaikkein tärkeimpiä ja laajakan-
48112: ,,jaa"; jos ,ei" voittaa, on ed. Koiviston toisimpia, mitä lainsäätäjävallalla näinä
48113: ehdotus hyväksytty. aikoina on edessä. Useimmissa määräyk-
48114: sissään tämä laki tosin vain todentaa jo
48115: Äänestyksessä ovat jaa-äänet voitolla. vallitsevia tai kauan vallinneita tosiasioita
48116: kansakoulutoiminnan alalla esittäen käy-
48117: Puhemies: Eduskunta on siis tässä täntöjä, joita on pidettävä tavallaan luon-
48118: äänestyksessä käsittelyn pohjaksi hyväksy- nollisina, eivätkä ne siis kaipaa muuta
48119: nyt suuren valiokunnan mietinnön. kuin että ne lainsäädännöllä nyt naula-
48120: .taan kiinni. Mutta yhdessä kohdassa nyt
48121: Suuren valiokunnan hylkäävä mietintö säädettävä laki ryhtyy uudella tavalla jär-
48122: hyväksytään. jestämään kansakoulun opetustoimintaa, ja
48123: tämä tapahtuu lasten opetuksen keskelli-
48124: Asian toinen käsittely julistetaan päät- sessä, niin sanoakseni, sydänkohdassa.
48125: tyneeksi. Tämä painava kohta koskee kansakoulussa
48126: annettavaa uskonnonopetusta.
48127: Kans!Lkoulutoimen järjestysmuodon perusteet. 833
48128: ------~----~--------
48129:
48130:
48131:
48132:
48133: Lainsäätäjä näyttää tahallansa tähän- Näitä vaatimuksia tyydyttääkin nyt kä-
48134: asti lykänneen kansakoulun uskonnonope- siteltävänä oleva lakiehdotus, jos se hy-
48135: tuksen järjestämisen tavalla, joka tyydyt- väksytään sivistysvaliokunnan mietinnön
48136: tää uudenajan kehityksen tuottamia vaa- mukaisessa muodossa, mutta että asian lo-
48137: timuksia. Niinkuin minulla aikanaan pullisessakin järjestelyssä vielä nousee
48138: eduskunnassa on ollut tilaisuus osoittaa, taistelu, sitä osoittavat mietintöön liitetyt
48139: olisi tämä kysymys pitänyt järjestää jo ensimäinen ja toinen vastalause. Molem-
48140: oppivelvollisuuslain säätämisen yhteydes- missa vastalauseissa rohkenee yhtynyt va-
48141: sä. Kansamme suuressa enemmistössä, semmisto tehdä sen ehdotuksen, että us-
48142: siinä sen ydinaineksessa, joka pitää us- konnonopetus kokonaan poistettaisiin Suo-
48143: konnonopetuksen antamista yleisessä kou- men kansakouluista. Minä en voi olla
48144: lussa tämän menestymisen ja tehtävän merkitsemättä surullisena tosiasiana, että
48145: täyttymisen elinehtona, on syystä saatettu näiden asiakirjojen allekirjoittajina minä
48146: tuntea levottomuutta sen tilanteen joh- luen myös kahden kansakoulunopettajan
48147: dosta, johon on jouduttu, että toisaalta nimet. Ne pää perusteeet, joilla tämä vaa-
48148: oppivelvollisuuslaki pakoittaa kaikkia las- timus esitetään, sisältävät, minä sanon sen
48149: ten vanhempia lähettämään lapsensa ylei- suoraan, niin perinpohjaisen erehdyksen ja
48150: seen kouluun, mutta toisaalta jättää sel- ne ilmaisevat niin karkeata asian tuntemat-
48151: västi lausumatta julki,. mitä kansakoulussa tomuutta tahi luullakseni enemwän halut-
48152: lapsille opetetaan, ja erittäinkin jättää kan- tomuutta tunkeutua asian ytimeen, että
48153: tansa merkitsemättä uskonnonopetuksen sellaista en voisi pitää luvallisena ke11e-
48154: kysymyksessä, joka näille vanhemmille on kään kansalaiselle, kaikkein vähimmän
48155: kaikkein tähdellisin. Eduskunta kuiten- kansakoulunopettajalle, joka joutuu vas-
48156: kin jätti säätäessään oppivelvollisuuslain tuunalaisella tavalla ottamaan osaa lain-
48157: uskonnonopetuksen kysymyksen järjestä- säädännön ratkaisuun.
48158: mättä kaiketi jonkunlaisesta arkuussyystä, Minä tahdon todistaa tämän ankaran ar-
48159: joka tällaisessa asiassa ei ole paikallaan. vosteluni oikeutuksen. Perinpohjainen on
48160: Myöskin uskonnonvapauslaki, jonka ensinnäkin erehdys vastalauseen tekijöillä,
48161: eduskunta aivan äskettäin on säätänyt, kun he näkyvät arvelevan, että uskonnon-
48162: jättää kysymyksen uskonnonopetuksen jär- vapauden säätämisestä olisi seurauksena
48163: jestämisestä avoimeksi, vaikka se tosin uskonnonopetuksen poistaminen yleisestä
48164: edellyttääkin, että tätä opetusta yleisessä koulusta. Aivan päinvastoin on lausuttava,
48165: koulussa annetaan. On kuitenkin myön- että uskonnonvapauslaki omalla tavallaan
48166: nettävä, että uskonnonvapauslaki ei ollut- lujittaa siinä uskonnonopetuksen aseman
48167: kaan oikea paikka uskonnonopetuksen tar- opetusaineena toisten opetusaineiden jou-
48168: keiD'man järjestelyn sää tämiseksi, niinkuin kossa. Kun lakiehdotus määrää, että us-
48169: oppivelvollisuuslaki sitä olisi ollut. Tämä kontoa on edelleen opetettava yleisessä
48170: lainsäädäntö ei luonnollisesti voinut tar- koulussa, niin tällä määräyksellä valtio ja
48171: jota mitään ohjelmaa yleisen koulun us- yhteiskunta tahtovat osoittaa uskollisuutta
48172: konnonopetukselle, se rajoittui esittämään uskonnonvapauden syvimmille periaatteil-
48173: vain sen, mitä uskonnonvapauden periaate le. Vastalauseen tekijöiden perinpohjainen
48174: välittömästi vaati. Mutta huomiota ei ole erehdys on siinä, että he tahtovat käsit-
48175: voinut kieltää siltä käsityskannalta, että tää uskonnonvapautta vain jonkunlaiseksi
48176: yleisen uskonnonvapauden säätäminen olisi poikkeuslainsäädännöksi niiden hyväksi,
48177: ollut lykättävä siksi, kunnes toisessa lain- jotka ovat tietoisesti rikkoneet välinsä us-
48178: säädännössä olisi selvästi ja tyydyttävästi konnon ja kirkon elämänkäsityksen kans-
48179: ilmaistu, millä tavoin aiotaan järjestää us- sa. Mutta uskonnonvapauden periaate ei
48180: konnonopetus, tämä arkaluontoisin ja sy- ole ensi sijassa tämä kielteinen, se ei ole
48181: vällisin kohta kansakoulun toiminnassa. ensi sijassa vapautumista uskonnosta, vaan
48182: Että minä puolestani, mainitsemistani epäi- uskonnonvapauden periaate on ensi sijassa
48183: lyksistä huolimatta, olen katsonut voivani myönteinen, se on vapaus uskontoon ja sen
48184: myötävaikuttaa uskonnonvapauslain hy- vapaaseen harjoittamiseen. Tämä myöntei-
48185: väksymiseen, se on johtunut siitä vakau- nen sisällys uskonnonvapaudella on län-
48186: muksestani, että kansakoulun uskonnon- simaiden ihmiskunnan historiassa aina
48187: opetus tultaisiin järjestämään tavalla, joka ensi sijassa ollut, ja sama sillä on vielä-
48188: oikeudenmukaisesti ottaa varteen kristityn kin. Tästä seuraa, että uskonnonvapaus ei
48189: kansamme ehdottomat vaatimukset. ole tarpeellinen ainoastaan vakaumukselli-
48190: 105
48191: 834 Perjantaina 17 p. ma.Haslkuuta.
48192: ------------- --------------------------
48193:
48194:
48195: sen kielteisyyden vuoksi, vaan ainakin viljelystä kansan elämässä ilman uskon-
48196: yhtä suuressa määrässä se on tarpeellinen nollisen elämän todellisuuksien palvon-
48197: turvaamaan niiden kansalaisten oikeutta, taa. Ainoastaan niitten välityksellä tulee
48198: jotka edelleenkin vaativat, että heidän lap- ihmissiel u tietoiseksi y limaailmallisesta
48199: silleen yleisessä koulussa annetaan myös alkuperästään ja yksin uskonto kykenee
48200: uskonnonopetusta. Minä pidän varmana, puhumaan sielun alkukieltä. Ken yleensä
48201: että kansamme verraton enemmistö myös sielua tahtoo, jos valtio tahtoo yhteiselä-
48202: senjälkeen, kuin uskonnonvapaus on astu- mään sielua ja henkeä, niin se ei voi luo-
48203: nut voimaan, on uskonnonopetuksen vält- pua opetuttamasta yleisessä koulussa us-
48204: tämättömyydestä vakuutettu. Yleinen kou- kontoa. Jos todella on kysymys vanhurs-
48205: lu, valtio ja yhteiskunta järjestää palve- kauden levittämisestä ja yhteiskunnan pa-
48206: lemaan kotien ja vanhempien pyrkimyk- rantamisesta, niin siihen tarvitaan ennen-
48207: siä ja samalla omia tarkoitusperiään nou- kaikkea sitä opetusta, jota ei ole tarjona
48208: sevan polven kasvatuksessa. Olisi uskon- muualla missään kuin Uudessa Testamen-
48209: nonvapauden kannalta mitä huutavin vää- tissa, evankeliumei<>sa, vuorisaarnassa. On
48210: ryys kristillisiä tai uskonnon arvon ymmär- alkeellinen sivistysvaatimus, että nouseva
48211: täviä vanhempia kohtaan, jos valtio kiel- polvi opetetaan tuntemaan se, mikä mei-
48212: täisi heiltä oikeuden saada yleisessä kou- dän henkisessä viljelyksessämme on alku-
48213: lussa lapsilleen myös uskonnonopetusta. peräisintä, ainoalaatuista ja syvimmin vai-
48214: Aivan mahdotonta olisi tällaista ajatella kuttavaa. Mutta sitä on yksin uskonto.
48215: sellaisessa maassa ja valtakunnassa, jonka Nykyajan valtion tarvitsee sentähden no-
48216: asukasten suuren suuri enemmistö lapsil- jautua siihen, niinkuin jokaisen aikaisem-
48217: lensa sitä vaatii. Siinäkin tapauksessa, mankin.
48218: jota tosin minä en usko meillä to- Miltä kannalta minä asiaa katselenkin:
48219: dellisuudessa milloinkaan mahdolliseksi, uskonnonopetuksen säilyttäminen koskee
48220: että kansan todellinen enemmistö aset- sellaisia elämänarvoja ja sivistysarvoja,
48221: tuisi yleisessä koulussa annettavan joiden menettäminen tulisi merkitsemään
48222: uskonnonopetuksen suhteen kielteiselle tuhoisaa taantumusta meidän kansamme
48223: kannalle, olisi valtion ja yhteiskunnan vel- nuorison henkiselle ja siveelliselle kasva-
48224: vollisuus koulujensa opetusaineiden ja ope- tukselle. Ne ovat nämä käytännölliset joh-
48225: tuksen järjestämisessä tarkalleen valvoa ja topäätökset, jotka todellisuudessa antautu-
48226: ottaa huomioonsa uskonnonopetusta vaati- vat, kun yleisen uskonnonvapauden peri-
48227: vien vanhempien oikeuden, niinkuin se nyt aatteita ryhdytään koulun toimintaan so-
48228: ottaa varteen uskonnon suhteen kielteisen velluttamaan.
48229: vähemmistön vaatimukset. Mutta nämä vastalauseen tekijät paljas-
48230: Nykyisessä sivistysvaltiossa vaatii siis tavat myös karkeaa asiantuntemattomuutta
48231: uskonnonvapauden periaate, että yleisen hyökätessään erityisesti uskonnonopetuk-
48232: koulun uskonnonopetus järjestetään niin, sen tunnustuksellisuutta vastaan. Kysy-
48233: että siinä kristillisten vanhempien oikeu- mys uskonnonopetuksen tunnustukselli-
48234: det tulevat yhtä huolellisesti varteen ote- suudesta on itsessään monipuolinen ja
48235: tuiksi kuin muitten vanhempien oikeudet, suuriarvoinen asia, jota ei kuitata muuta-
48236: jotka ovat omistaneet ei-kristillisen elä- milla tyhjänpäiväisillä sanoilla, kuten vas-
48237: mänkatsomuksen. talauseen tekijät tekevät. Minä en tahdo
48238: Mutta minä menen vielä pitemmälle. ryhtyä tässä yhteydessä käsittelemään tä-
48239: Että valtio yleisessä koulussaan säilyttää män erikoiskysymy ksen historiallista esiin-
48240: uskonnonopetuksen, se ei merkitse ainoas- tymistä. En nyt puhu sen syntymisestä
48241: taan oikeuden harjoittamista kristillisiä Saksasssa enkä sen siirtymisestä sielta
48242: vanhempia kohtaan, eikä se ole valtion muihin maihin. Minä syrjäytän kokonaan
48243: puolelta myönnytys kirkolle, vaan valtio kysymyksen historiallisen puolen, mutta
48244: itse tarvitsee tätä opetusta omien tarkoi- kiinnitän huomion yksinomaan meidän
48245: tustensa ylläpitämiseksi. Kaikki ihmis- oman kansamme oloihin.
48246: ten yhteistoiminta valtiollisessa ja yh- Historiallisen kehityksen varteenottami-
48247: teiskunnallisessa elämässä ja kaikki nen vaatii luonnollisimpana asiana, ettå
48248: kasvatus valtioelämään kaipaa ensi SI- yleisen koulumme uskonnonopetuksen si-
48249: jassa omantunnon kulttuuria. Mutta sällys on tunnustuksellista, se mer-
48250: ei ole olemassa mitään omantunnon- kitsee tässä: evankelista, luterilaisen kris-
48251: Kansa'koulutoimen järjestysmuodon perusteet. 835
48252: ---------~------~--------------·-··--
48253:
48254:
48255:
48256:
48257: tinuskon käsityksen mukaista. Evankeli- teet ovat onttoa jälkikaikua vanhan, kulu-
48258: sessa muodossa on kristinusko meidän vil- neen marxilaisen ma terialismin äänestä,
48259: jelyksemme uskonto. Vuosisatojen kulues- joka jo on sortunut omaan käheyteensä ja
48260: sa on kansamme kasvanut evankeliseen jolla enää ei sentähden ole elinvoimaa.
48261: kristin:uskonkäsitykseen. Lapset synty- Minä huomaan, että vastalauseen tekijät
48262: vät tänäkin päivänä evankeliseen seura- ovat vielä vanhanaikaisen järkeisuskon ja
48263: kuntaan, ne nimittäin joille heidän vanhem- sosialismin kuluneitten dogmien lumoissa,
48264: pansa edelleen tahtovat uskonnonopetusta joista jo heidän aatetoverinsakin laajalti
48265: annettavan. He kasvavat keskellä evanke- ovat vapautuneet. Vastalauseiden suurin
48266: lisen kristillisyyden vaikutuksia. Näistä puute onkin siinä, että ne ovat vieraat to-
48267: jää tuskin yksikään lapsi jo koulunkäyn- delliselle elämälle ja sille, mikä nykyai-
48268: tinsä edellisenii aikana kokonaan os.atto- kaisen elämän ja hengen sykinnässä on voi-
48269: maksi. makkainta. Väitteet ovat yleensä kalpeita
48270: Minä panen suuren merkityksen tässä ja verettömiä vanhanaikaisen ajattelemisen
48271: yhteydessä seuraavaliekin asialle. Yleisen yrityksiä ylläpitää sellaista vaatimusta,
48272: koulun tarkoitusperän oleellisin puoli on joka jo on menettänyt tehonsa. (Vasem-
48273: siinä, että sen tulee nousevalle polvelle vä- malta: Niinkuin ed. Virkkusenkin väit-
48274: littää entisten aikojen sivistysperintöä, sitä teet!) Ei, minä puhun uudenaikaista pu-
48275: suurta henkistä aartehistoa, joka siirtyy hetta teille, vallan uudenaikaista, jolla on
48276: polvesta polveen ja jota kukin sukupolvi sekä nykyaikainen käytäntö että kaikki
48277: on velvollinen omasta puolestaan kartutta- opetusopillinen käsitys puolellansa. Uskon-
48278: maan. On historiallinen tosiasia, että mei- nonopetuksen asemaa yleisessä koulussa
48279: dän kansamme sivistyskehitys on läpi vuo- nämä tällaiset väitteet eivät voi horjuttaa.
48280: sisatojen edistynyt evankelisen kristinus- Minä olen tahtonut asettaa nämä ensi-
48281: kon perustuksella. Sivistyselämämme si- mäisen ja toisen vastalauseen väitteet sii-
48282: simpänä olemuksena, sen elinjuurena, sen hen valaistukseen, joka niille todellisesti
48283: kantavana voimana on kristinuskon vai- kuuluu nykyaikana.
48284: kutus, tarkemmin sanoen, kun ottaa huo- Nyt minä pyydän siirtyä siihen, käsi-
48285: mioon viimeisten vuosisatojen valtavan teltävänä olevassa. lainsäädännössä esiin-
48286: kehityksen, evankelis-luterilaisen kristilli- tyvään kohtaan, joka on katsottava sen
48287: syyden vaikutus. Tästä historiallisesta to- varsinaiseksi uutuudeksi. Tämä uutuus
48288: siasiasta seuraa tinkimättömänä vaatimuk- on seuraus yleisen uskonnonvapauden sää-
48289: sena, että uskonnonopetus, tärkeältä osalta tämisestä. Sivistysvaltion yhteiselämässä
48290: välittäessään tätä kansamme kalleinta si- täytyy eri maailman- ja elämänkatsomus-
48291: vistysperintöä, sitä tarjoaa evankelisen kris- ten olla yhtälaisesti oikeutettuja. Yleinen
48292: tillisyyden sisälly ksenä. Yleisesti tunnettu koulu, joka tahtoo palvella kaikkia ja
48293: ja suositeltu on nykyään kasvatus- ja varsinkin oppivelvollisuuslain astuttua voi-
48294: opetusopissa n. s. kotiseutuopetuksen peri- maan koteuttaa kaikki lapset saman katon
48295: aatteen sovelluttaminen kaikkeen opetuk- alle, tämä yleinen koulu on velvollinen
48296: seen. Tämä periaate tietää yleensä sitä, elämänkatsomuksen kysymyksissä alttiisti
48297: että opetuksessa on lähdettävä siitä, mikä järjestämään toimintansa siten, että se
48298: on lasta paikallisesti ja ajallisesti lähinnä, voisi tyydyttää kaikkia lasten vanhempia
48299: siitä mihin lapsi on syntynyt, siitä ympä- siinä määrin, kuin sille mahdollista on.
48300: ristöstä, johon lapsi on ruumiillisesti ja Mainitsemastani syystä vaikuttaa uskon-
48301: henkisesti kasvanut ja koteutunut. Tätä nonvapauden säätäminen uskonnonopetuk-
48302: tarkoittaa meillä Suomen kansan uskon- sen asemaan kansa- ja myöskin oppikou-
48303: nonopetuksessa tunnustuksellisuuden vaati- luissa lähinnä sen, että ne koulunoppilas-
48304: mus tälle opetukselle. Mutta tätä uskon- ten lailliset edusmiehet, jotka elämänkäsi-
48305: nonopetuksen järjestelyä, tätä luctnnollisin- tyksensä perustuksella tahtovat kasvattaa
48306: ta, jota sekä historian kehityksemme että lapsensa kokonaan ilman uskontoa, saavat
48307: vielä nykypäivinä vallitsevat olot puolta- laillisen oikeuden pidättää heidät uskon-
48308: vat, sitä vastalauseen tekijät joillakin pil- nonopetuksesta. Minä olen jo tähän asian
48309: kallisilla iskusanoilla koettavat kieltää. kohtaan edellisessä viitannut. Valtiovallan
48310: Eivät he tosiaan itse välitä asiantunte- on yleisen uskonnonvapauden nimessä tun-
48311: muksensa kunniasta. Minä en voi huo- nustettava vanhemmille lähin oikeus las-
48312: mata muuta, kuin että vastalauseitten väit- tensa uskonnolliseen kasvatukseen taikka
48313: 836 Perjmntaina 17 p. mar.ra<S~kuuta.
48314:
48315: kasvattamatta jättämiseen, kuitenkin la- tamalla mainittava. Minä en tahdo enään
48316: kiin sisältyvällä nimenomaisella ehdolla. kajota siihen surullisen kuuluisaan, siihen
48317: Ja tämä ehto on seuraava. uskonnollisia lasten vanhempia syvästi
48318: Minä viittasin jo siihen, että vaitiolla- loukkaavaan ylimmän koulujohdon aikai-
48319: kin on omia oikeutettuja etujansa valvot- semmin tekemään ehdotukseen, minkä hal-
48320: tavina tulevan kansalaisen kasvattamises- lituksenkin edellinen esitys sisälsi, että
48321: sa. Valtiolle ei lapsen kasvatus ja opetus tehtäisiin myöskin kristillisten vanhempain
48322: voi olla niin yhdentekevää, että valtio sal- lapsille pakolliseksi se vastikeopetus, joka
48323: lisi yhdenkään lapsen jäädä osattomaksi erikseen järjestetään uskonnottomain van-
48324: uskonnollisten elämänilmiöiden tietämisestä hempain lapsille. Tätä uskonnonvapauden
48325: ja ymmärtämisestä tai siveellisten perus- ilmeistä loukkausta ei uusi esitys enään
48326: käsitteiden omistamisesta. Uskonto on niin uudista. Mutta se ei myöskään kulje suo-
48327: yleinen ja niin syvälle tunkeutuva, ihmisen ria, selviä teitä, vaan se koettaa tämän ai-
48328: elämän käytäntöä niin ratkaisevasti mää- kaisemman ehdotuksensa vielä ikäänkuin
48329: räävä elämänilmiö kaikissa kansoissa ja salaa kuljettaa koulun opetukseen ainakin
48330: ihmisissä, että valtiovallan järjestämä tai myöhemmin. Se tekee ~ämän, kun se eh-
48331: tukema kasvatus, jonka tehtävänä on val- dottaa puheenaolevan vastikeopetuksen täl-
48332: mistaa kasvavaa kansaa kyvykkääksi eläy- lä kertaa vapaaehtoiseksi niillekin lapsille,
48333: tymään nykyaikaiseen sivistyselämään, ei jotka saavat uskonnonopetusta. Että tä-
48334: mitenkään sovi toiminnassaan syrjäyttää män asian ajajien varsinaisena tarkoituk-
48335: uskontoa ihmiselämän valtavimpana tosi- sena on edelleenkin saada siveysopetus
48336: asiana. Yhtä vähän voi valtiovalta tyytyä pakolliseksi kaikille kansakoulun oppi-
48337: siihen, että nuoriso jäisi saamatta mitään laille, sen todistaa hallituksen esityksen
48338: opetusta ja järkiperäisen kasvatuksen anta- perusteluissa luettavat seuraavat sanat:
48339: maa harjoitusta siveellisessä elämässä. ,Toistaiseksi, kunnes on saatu enemmän
48340: Sillä siihenhän valtio itsekin, kuten yksi- kokemusta tuosta meillä uudesta opetusai-
48341: tyiset ihmiset ja kansat, perustaa oman neesta, voitaneen jättää säätämättä se pa-
48342: elämänsä ja toimintansa. kolliseksi uskonnonopetuksen rinnalla".
48343: Näin ollen esiintyy uskonnonvapauslain (Ed. Schauman: Eikö se ole Loimarannan
48344: mukaan uutena tarpeena koulun toi- esitys?). Tämä kylläkin avomielinen il-
48345: minnassa hankkia uskonnonopetuksen si- moitus, että sittenkin meidän koululaitok-
48346: jasta jotain vastiketta niille lapsille, joita semme ylimmän johdon ja - minä vali-
48347: heidän edusmiehensä lain antamalla luvalla tan - myös meidän äskeisen hallituk-
48348: pidättävät edellämainitusta opetuksesta. semme taholla ollaan välittämättä siitä
48349: Hallituksen sekä aikaisemmassa että nyt kristittyihin vanhempiin kohdistuvasta us-
48350: toistamiseen tälle eduskunnalle antamassa konnonvapauden loukkauksesta, tämä aiko-
48351: esityksessä ehdotetaan täksi vastikeopetuk- mus on yhtä valittamalla mainittava kuin
48352: seksi yksinomaan siveysopetusta. Sivisty5- jyrkästi torjuttava. Minä lisään tähän,
48353: valiokunta on siveysopetukseen liittänyt että kun ehdotettua vapaaehtoisuutta tah-
48354: myöskin uskonnonhistorian. Se kokemus, dotaan ulotuttaa aina kansakoulun alinta
48355: mikä erityisesti Ranskassa on 40 vuoden oppilasjoukkoa myöten, jolla asteella jo-
48356: käytännön aikana saavutettu siveysopetuk- kainen vapaaehtoisen opetusaineen tarjoa-
48357: sesta, osoittaa, että tämä oppiaine par- minen olisi ilmeistä järjettömyyttä, niin
48358: haimmassakin tapauksessa muodostuu lap- nähdään, mitenkä järkevät kasvatus- ja
48359: sen henkisiä tarpeita varsin vähän tyydyt- opetusopilliset periaatteet ovat saaneet
48360: täväksi. Sentähden tätä kuivahkoa, mehu- väistyä tuon omituisen pyrkimyksen tieltä
48361: tonta ja järkeilevää opetusainehistoa olisi saada siveysopetus vakiinnutetuksi ylei-
48362: täydennettävä uskonnonhistorian havainnol- seen kouluun. On mainittava tyydytyk-
48363: lisella, elämästä otetulla ja elämään joh ta- sellä, että sivistysvaliokunta on tässä tär-
48364: valla opetusainehistolla, joka paremmin keässä kohdassa antanut lakiehdotuksen
48365: tyydyttää lapsuusijän vilkasta elämän- 3 §:lle oikean sisällyksen.
48366: liikettä. Tämä lisäys, minkä valiokunta Niiden ristiriitaisuuksien sovittamiseksi,
48367: on tehnyt, on merkittävä ehdottomaksi pa- joihin minä lausunnossani olen viitannut,
48368: rannukseksi hallituksen esitykseen. on ainoa tyydyttävä ratkaisu se, minkä
48369: Mutta hallituksen esityksessä on ollut sivistysvaliokunta ehdottaa. Minulla on it-
48370: toinen kova kohta, mikä minun on valit- selläni sama vakaumus, kuin valiokunnal-
48371: Kansakoulut•oimen järj.estysmuodon perusteet. 837
48372:
48373:
48374: lakin, että uskonnonopetuksen ja sen rin- En viktig förändring, som också har
48375: nalla vastikkeena kulkevan uskonnonhis- skett, är den att elever, som deltaga i re-
48376: torian ja siveysopetuksen järjestäminen ligionsundervisningen, icke samtidigt böra
48377: valiokunnan ehdottamalla tavalla on tuot- deltaga i undervisning i sedelära. Det sy-
48378: tava tässä arkaluontoisessa kysymyksessä nes mig vara obehövligt, ja rent av skadligt,
48379: molemminpuolista tyydytystä ja etua. att andra elever än de, som äro befriade
48380: Sen nojalla, mitä minä olen esittänyt, från religionsundervisningen, skola under-
48381: minä suosittelen suurelle valiokunnalle si- visas i detta nya ämne.
48382: vistysvaliokunnan mietinnön hyväksymis- Det fägnar mig även det stadgandet att
48383: tä. Samalla minä myös suositan huomioon- det skall vara en konfessionell religions-
48384: otettavaksi kolmatta vastalausetta, joka ei undervisning, ty även härefter skola väl de
48385: kaipaa mitään lisäperusteluja sen lisäksi, flesta av vårt folk tillhöra den evangelisk-
48386: mitä minulla on ollut tilaisuus edellisessä lutherska kyrkan och därför bör det en-
48387: esittää. ligt mitt förmenande vara ett stadgande
48388: därom att religionsundervisning bör bedri-
48389: Ed. J e r n: Då man genomläser kultur- vas enligt denna kyrkas bekännelse, i syn-
48390: utskottets betänkande i denna fråga och nerhet som ju lagen medgiver att även för
48391: jämför detsamma med regeringspropo- minoriteternas undervisning skall försör-
48392: sitionen, så synes det mig, att man kan jas.
48393: vara ganska tillfredsställd med de för- Den 5 § synes mig vara något inveck-
48394: ändringar, som gjorts från regeringspro- lad beträffande just religionslärarenas
48395: positionen särskilt med tanke på reli- ställning, men det kan ju hända att det
48396: gionsundervisningen. Gerna kunde ju den icke på annat sätt kan stiliseras på grund
48397: ändringen hava skett i 2 §, som i tredje av religionsfrihetslagen.
48398: reservationen föreslås, men då ju denna Beträffande 7 § kan man hava olika me-
48399: bestämmelse är endast av allmän art, an- ningar, nämligen beträffande det stadgan-
48400: ser jag den dock vara ganska oväsentlig det, att det skall för varje skola finnas en
48401: och i det praktiska livet icke hava någou egen direktion. I flera kommuner torde det
48402: betydelse. nu vara så, att en gemensam kommunal
48403: Men när vi se på de förändringar, som direktion sköter om alla skolor. Så är det
48404: gjorts i 3 §, synes det mig, att vi kunna åtminstone i den kommun varifrån jag är
48405: vara ganska tillfredsställda. Såsom rege- hemma. Från ekonomisk synpunkt tror jag
48406: ringspropositionen har formulerat denna att detta är bättre för den skull, att om
48407: paragraf, så skulle de elever, vilka enligt varje skola skall hava sin egen direktion
48408: religionsfrihetslagens 8 § äro befriade från så vill det gerna bli misshushållning, men
48409: religionsundervisning, endast erhålla un- när det är en direktion som sköter om
48410: dervisning i det nya ämnet sedelära och så- allt blir det större likställighet och mer
48411: lunda icke få ens en liten aning om det sparsamhet iakttages. Från undervisnings"
48412: värde, som dock religionen, den kristna re- synpunkt sett åter tror jag att det är
48413: ligionen har haft i tiderna. Vi måste ju lyckligare att det finnes en särskild direk-
48414: medgiva, att den kristna religionen har in- tion för varje skola. Denna sak kunde ta-
48415: tagit en mycket central plats i vår histo- gas under omprövning. Jag kan för ögon-
48416: ria, och därför skulle enligt mitt förme- blicket icke förorda varken det ena eller
48417: nande undervisningen i våra skolor vara det andra ty jag har praktisk erfarenhet
48418: synnerligen bristfällig om icke någon un- endast beträffande den ena saken.
48419: dervisning ens i religionshistorie skulle I stort sett är jag mycket nöjd med de
48420: förekomma. Jag anser därför att föränd- förändringar som kulturutskottet har före-
48421: ringen i denna paragraf är lycklig. slagit och anser, att detta är en mycket
48422: J ag skulle gerna sett, att alla skulle lyckligare formulering just beträffande re-
48423: hava haft samma religionsundervisning så- ligionsundervisningen än den, som rege-
48424: som tidigare, men då man icke kan komma ringspropositionen har.
48425: från ett stadgande av den art, som här nu De uttalanden som göras i första och
48426: finnes i kulturutskottets betänkande, på andra reservationen anser jag icke böra be-
48427: grund av religionsfrihetslagens bestämmel- aktas, ty jag tror och hoppas att flertalet
48428: ser, så torde det kanske vara den bästa av riksdagens medlemmar skall ställa sig
48429: formuleringen sådan den nu är. på en annan ståndpunkt och erkänna det
48430: 838 Perjantaina 17 p. marrruslkuuta.
48431: ----
48432: '
48433: stora värde, som religionsundervisningen ovat kovin itsekkäitä, sillä alistuminen
48434: har för vårt folk och att vår undervis- pelon tähden ja tehdä hyvää tuon suuren
48435: ning, vår u-pnfostran bör byggas just på palkkion saavuttamiseksi, siten ihminen
48436: religionens grund. Jag tror att skulle det temmataan -pois siitä todellisesta elämästä.
48437: handlas enligt vad i dessa reservationer jossa hänen ilman tämän elämän ulkopuo~
48438: föreslås, så skulle detta väcka en alldeles lella olevia vaikutteita tulisi kuntonsa
48439: oerhörd misstämning, ja en storm av för- näyttää. Uskonnon mukaan on kovin vä-
48440: bittring åtminstone ute -på landsbyggden, hän ja tuskin ollenkaan syytä tehdä oi-
48441: ty där sätter man kristendomsundervisnin- kein totuuden ja hyvän itsensä vuoksi,
48442: gen främst såsom det betydelsefullaste och niiden arvojen vuoksi, jotka ovat täällä
48443: centralaste, det viktigaste ämnet i vår folk- maan päällä saavutettavissa. Sillä uskon-
48444: skola och därför bör detta ämne även hava tohan lupaa tuon suuren -palkkion näissä
48445: den första -platsen på folkskolornas under- ta-pauksissa, vaikka ihminen on koko elä-
48446: visningsprogram. mänsä ajan viettänyt mitä kuolleinta hen-
48447: kistä elämää, ei ole mitään taisteluita tais-
48448: Ed. T y p p ö: Kuten tiedämme, uudet tellut siveellisten päämäärien, henkisten ar-
48449: olosuhteet luovat uusia edellytyksiä ja vojen saavuttamiseksi, hän on saanut olla
48450: vaatimuksia vanhoiHekin asioille, joten henkisesti kuollut ja siveellisesti ra-p-piolla,
48451: vanha toimintatapa jonkun asian edistä- tehdä lähimmäisilleen mitä suurinta vää-
48452: miseksi, joko on korjattava tai on asetet- ryyttä, kun hän vain uskoo ja vain vaivai-
48453: tava aivan uusi tilalle. Tällaiseen vai- sena syntisenä uskoo ja anoo anteeksi .iu-
48454: heeseen se on tullut tämä valiokunnan mie- malalta, niin hän saavuttaa voiton. Usko
48455: tinnössä esiintyvä uskonnonopetuskysy- pitäisi olla tämän mukaan kaikkein suu-
48456: myskin. Tätä on katseltava uudemman rin hyve, jonka ihminen saavuttaa. Filo-
48457: kehityksen ja sen vaikutuksen valossa sofinen siveysoppi taas sanoo uskosta, että
48458: mitä se on saanut aikaan siveellisten arvo- se on sen jumalaisen kipinän kieltämistä,
48459: jen istuttajana nuorisoon ja kansaan. Jos joka meissä on tiedon ja tutkimisen ha-
48460: katselee uskonnonedustajain lausuntoja, luna. Se on o1man minänsä, siis itseluot-
48461: muiden muassa äsken tässä kuultua lau- tamuksen, tarmon, totuudenhalun kaiken
48462: suntoa ja myös kansan keskuudessakin, sen suuren ja jalon, joka meidät kohottaa
48463: niin he tuomitsevat nykyajan nuorison si- muun luomakunnan yläpuolelle, kieltä-
48464: veellisesti rappeutuneeksi, joka kulkee poh- mistä. Siis todellisen jumalan kuvan kiel-
48465: jattomassa liejussa, jossa ei löydä mitään tämistä meissä, sillä "kieltämättä ihmisen
48466: kiinnekohtaa. Suuremmat ja jalommat jaloimpiin ja kalleimpiin henkisiin tarpei-
48467: harrastukset katoavat, hetken nautinto on siin kuuluu kysyä: miksi, eikä uskoa tut-
48468: paaasia. Syyksi sanotaan tähän olevan kimatta. Sillä sellaisen kyselyn tukahut-
48469: sen, että uskonto on jäänyt syrjäiseksi taminen muodostuu hel-posti henkisen elä-
48470: asiaksi kansan ja nuorison keskuudessa. män yleiseksi tukahuttamiseksi. Kysymi-
48471: Pelastuakseen siveellisestä rappeutumisesta sessä ja e-päilemisessä ilmenee elämämme
48472: olisi uskontoa edelleen voimakkaasti hei- terveys ja voima. Uskonnollisen siveys-
48473: dän mielestään edistettävä. He eivät opin aika on jo ohi. Ihmiskunta kulkee
48474: tahdo ensinkään katsoa asiaa realiselta suurempia arvoia kohti. Yleinen ja tie-
48475: ·kannalta, niitten tosiasiain valossa, jotka teellinen kirjallisuus leviää varsinaisen
48476: nykyaika tuo mukanaan. Pyydän katsella kansan keskuuteen, kunnat valtion avus-
48477: tätä uskonnonopetuskysymystä ja koko tuksella perustavat yleisiä monipuolisella
48478: eetillistä kysymystä nykyajan tosiasialli- sisällöllä varustettuja kirjastoja, kansan-
48479: selta kannalta. Uskonnollinen siveysoppi lapset joutuvat oppikouluihin, tieteellisen
48480: on sidottu nousemaan tai kaatumaan us- tutkimuksen saavutukset ja suurten ajatte-
48481: konnon mukana. Kun nyt uskonto asettaa lijain teokset tulevat yhä suuremmassa
48482: ihanteensa tämän elämän tuolle puolelle, määrässä kansan omaisuudeksi ja uskonto
48483: jossa sitä seuraa palkkio tai ijankaikki- menettää auktoriteettinsa kansan keskuu-
48484: nen rangaistus, uskonnon kannalta on hy- dessa, sillä mitä enemmän valistusta ja tie-
48485: vien töiden noudattaminen sitä varten, että toa levitetään kansan keskuuteen, sitä
48486: tämän elämän perästä saisimme palkkion enemmän leviää välttämättömästi myöskin
48487: ja välttäisimme ijankaikkisen rangaistuk- kirkon opin dogmaattisiin väitteisiin koh-
48488: sen. Ne vaikutteet, johon uskonto vetoaa, distuva epäily ja kritiikki. Yhä useammat
48489: Kansaikoulut·oimen järjestysmuodon pe.rusteet. 839
48490:
48491:
48492: ihmiset tulevat kirkon opissa tuntemaan liiallisella työllä, juoppoudella y. m., niin
48493: järjen kannalta mahdottomuuksia, kun se se rankaisee meitä. Vieläpä siirretään
48494: uskonnollisuus, johon siveelliset arvot ovat meidän rikoksemme tuleville sukupolville.
48495: yhdistettynä, tällä tavalla pettää, Jaa Viittaan vaan perinnöllisyyden valtaviin
48496: nuorukainen aivankuin tyhjän päälle har- voimiin. Me saamme jo henkisesti tuntea
48497: hailemaan. Niin käy suurelle enemmis- tuskaa, jos olemme vääryyttä tehneet ja
48498: tölle meidän maamme nuorisosta. Toiset tuntea tyydytystä, jos olemme oikein teh-
48499: löytävät uusia arvoja itseopiskelun avulla, neet. Me saamme anteeksi, jos aikanamme
48500: mutta toiset kuin ei mitään siveysoppia ole sovitamme, jos emme, niin rangaistus seu-
48501: opetettu, käsittävät uskonnosta vapautumi- raa täällä maan päällä. Mutta mitään
48502: sen rajattomaksi elämän vapaudeksi, jossa palkkiota siitä, että uskoisimme, emme saa
48503: oma tahto jää korkeimmaksi laiksi. Niin todelliselta jumalalta. Eikä hän vaadi
48504: käy kun meidän siveytemme perustuu us- meitä alistumaan armoille. Inhimillisen
48505: koon, jonka ihmisjärki ja yleinen valistus kulttuurin luoman moraalin yhdistäminen
48506: pyyhkäisee pois ja yhä suuremmassa mää- luonnon valtakunnan tuntemiseen, siinä
48507: rässä näin tulee käymään. Tästä seuraa, on valtion koulujen siveysopillinen teh-
48508: että mitä kauemmin uskonnollisella poh- tävä. Mitä äärettömiä mahdollisuuksia
48509: jalla tällä alalla toimitaan, sitä huonom- avautuisikaan tulevalle henkiselle kohou-
48510: piin tuloksiin tullaan. Näin ollen ei auta tumiselle, kun ihmistaimen henkistä kai-
48511: vanhan paikkaaminen, vaan on asetettava pausta ja kysyvää ihailua luonnon suureen
48512: uusi tilalle, joka perustuu inhimillisyy- valtakuntaan ei kuoletettaisi esittämällä
48513: den jaloimpiin ilmauksiin perustuvaan tieto jumalasta valmiina ikivanhoina kan-
48514: yleiseen moraaliin ja tieteelliseen maail- gistuneina kaavoina, tarvitsematta ollen-
48515: mankatsomukseen, siis asioihin, jotka liik- kaan käyttää aivojaan sen suuren etsimi-
48516: kuvat tämän maan päällä ja ihmisjärjelle seen. Sillä ei kasvatuksen tarkoituksena
48517: käsitettävillä aloilla, sillä me olemme en. ole valmistaa uskovainen tahi uskoton
48518: nen kaikkea ihmisiä kotien ja valtion kan- olento, vaan kuten jo olen maininnut, to-
48519: salaisia, näissä ominaisuuksissa, meiltä e1 tuuteen ja humaanisuuteen sekä tieteelli-
48520: kysytä, mitä me uskomme, vaan rueilta seen luonnontuntemiseen tai sanokaamme
48521: kysytään, esiinnymmekö yleensä kunnon Jumalan tuntemiseen pyrkivä ihminen.
48522: ihmisinä ja kansalaisina, rakastammeko to- Kun ihmiset sitten tällaisen alkukasvatuk-
48523: tuutta, vihaammeko vääryyttä, täytäm- sen saatuaan joutuvat niin erilaisiin tehtä-
48524: mekö velvollisuutemme ja mitä kokemuk- viin erilaisten aatteiden ja ihanteiden ym-
48525: sia ja tietoja meillä on. Mutta uskommeko, pärille, niin he yhteiskunnallisen luokka-
48526: sitä ei kansalaisena meiltä kysytä. Sitä taistelunkin tuoksinassa kunnioittavat vas-
48527: kysyy kirkko ja uskonnolliset yhdyskun- tustajaa ihmisenä, sillä tällaista siveysop-
48528: nat, jotka eivät meiltä muuta kuntoa kai- pia ei yhteiskunnallinen ja tieteellinen ke-
48529: paakaan, vaan mitä suurempia syntisiä me hitys hävitä, kuten uskontoon perustuvan
48530: olemme, sen suurempi on heillä armo tar- käy nykyajan nuorison keskuudessa. Mut-
48531: JOttavana. Tällaista syntisyyden ja armm1 ta tämän mietinnön mukaan rupee valtio
48532: periaatetta on valtion mahdoton hyväksyä. nyt tarjoamaan kahdenlaista moraalia, toi-
48533: Vaan sen on koetettava kasvatuksellaan sille uskoon ja jumalanpelkoon perustu-
48534: yhdistää ihmiset suurien moraalisten arvo- vaa ja toisille tietoon ja Jumalan kunnioi-
48535: jt:n ympärille ja toimia sopusoinnussa tie- tukseen perustuvaa. Tämä kaksinaisuus il-
48536: teellisen maailmankatsomuksen kanssa. menee tässä käsillä olevassa mietinnössä.
48537: Tällä tavalla avataan todellinen jumalan Uskonto on siinä kyllä asetettu, rehelli-
48538: kirja, tämä ympärillämme oleva luonto; sesti esille, mutta siveysoppi on johdettu
48539: jossa luonnon tahi sanottakoon jumalan tässä aivan väärille poluille yhdistämällä
48540: suuruus näkyy kaikessa äärettömyydes- sen taustaksi kirkon historia. Tähän va-
48541: sään. Kuinka paljon voimia se tarjoaa ih- liokunnan kantaan tahdon kiinnittää va-
48542: miskunnan palvelukseen onnellisuuden luo- kavaa huomiota. Kirkkohistoria itsenäi-
48543: miseksi tänne maan päälle. Tämä ympä- senä tieteellisenä aineena olisi kyllä pai-
48544: rillämme oleva luonto on myöskin oikeu- kallaan ja vielä paremmin uskontojen his-
48545: den jumala. Jos me rikomme sitä vastaan toriana, mutta kirkkohistoria yhdistettynä
48546: esim. ylensyömisellä ja toimettomuudella, filosoofiseen siveysoppiin johtaa siveysopin
48547: toiselta puolen ravinnon niukkuudella ja turmion teille ja sitä ovat uskonnottomau
48548: 840 Pfmjarntaina 17 p. marraSikuuta.
48549:
48550: siveysopin vastustajat tässä asiassa takaa den asioiden sisällä. Kirkon miesten kan-
48551: ajaneetkin, sillä, heillä on tarkoitus halven- nalta minä kyllä ymmärrän tätä yhdistä-
48552: taa uskonnoton siveysoppi ala-arvoiseksi mistä, sillä heidän tarkoituksensa on tässä
48553: siveellisiä päämääriä saavuttamattomaksi tätä tietä valmistaa uskonnottomalle si-
48554: oppiaineeksi, joka kirkkohistorian avulla veysopille hauta. Minusta ei ensinkään ele
48555: ainoastaan voidaan elävöittää. Tämä hal- väärin, että uskonnoton siveyoppi yhdiste-
48556: ventava lausunto ilmenee nimittäin täällä tään erääseen historiaan, nimittäin siihen
48557: valiokunnan mietinnössä 3 §:n perusteluis- historiaan, josta sen juuret ovat kotoisin,
48558: sa, jossa sanotaan tällä tavalla: ,Valio- filosoofisen etiikan eli siveysopin histori-
48559: kunta on katsonut kasvatus- ja opetus- aan ja myöskin luonnontieteiden historiaan.
48560: opillisista syistä tarpeelliseksi että siveys- Tänne käyvät uskonnottoman siveysopin
48561: opin opetukseen, jota annetaan uskonnon- juuret, miksi tahdotaan se reväistä luon-
48562: opetuksesta uskonnonvapauslain mukaisesti nollisesta yhteydestään ja yhdistää luon-
48563: vapautettavalle oppilaalle, liitetään myös- nottomaan nimittäin uskonnon historiaan,
48564: kin opetusta uskonnonhistoriassa, joka ha- johon se ei kuulu. Katselkaamme nyt kas-
48565: vainnollisella ja mieltäkiinni ttä vällä ope- vatus- ja opetusopilliselta kannalta voisiko
48566: tusainehistollaan on omiansa herättämään tämä valiokunnan nimittämä kuiva opetus-
48567: lapsen harrastusta ja siten täydentämään aine tulla elävöitetyksi edellä mainitsemani
48568: muuten helposti kuivahkoksi käypää si· luonnollisten historiainsa yhteydessä. Pieni
48569: veysopin opetusta." Minä en ole pappien silmäys osottaa, mitä sieltäpäin on löydet-
48570: Kotimaa-nimisessä sanomalehdessäkään, tävissä. Se historia ulottuu ajanlaskumme
48571: vaikka viime talven aikana sitä seurasin, tuolle puolelle. Ennenkuin kristinusko oli
48572: kun siinä yleensä kiihotetiin kirkkokan- syntynytkään, ilmenee jo ihmiskunnan
48573: saa tämän asian vastustamiseen, sen hal- suuria henkiä siveysopin edustajina. Ensi-
48574: ventavampaa lausuntoa tavannut filosofi- mäisinä niistä voi mainita tuon suuren
48575: sesta siveysopista. Onko nyt kasvatus- ja kreikkalaisen Sokrateen, jonka oli tyhjen-
48576: opetusopilliselta kannalta filosoofinen si- nettävä myrkkymalja oman valtionsa tuo-
48577: veysoppi todellakin niin kuiva aine, että miona jalon oppinsa tähden. Platon, joka
48578: se tullakseen elävöitetyksi tarvitsee yhdis- perusti akatemian aatteittensa ajamiseksi.
48579: tää uskonnon historiaan. Minusta ne sopi- Heistä alkaen aina meidän päiviin saakka
48580: vat toisiinsa kuin tuli ja vesi. Kirkkohis- on ihmiskunta synnyttänyt suuren joukon
48581: torian vesi on tässä tarkoitettu sammutta- henkisiä suuruuksia filosofian, tähti- ja
48582: maan tätä siveysopin pyhää tulta. Nämä luonnontieteen alalla. He ovat koettaneet
48583: aineet asiallisesti ovat mitä kauimpana toi- johtaa ihmiskuntaa pimeyden ja tietämät-
48584: sistaan. Siveysoppi tulee silloin uskonnol- tömyyden yöstä tietämisen ja todellisuuden
48585: lista taustaa vastaan, jolloin se ei enää valoa kohti. Jumalan armoittamina ovat
48586: olekaan filosoofista siveysoppia, vaan tu- he kylväneet siemenet kaikkeen siihen
48587: lee elä vöi tety ksi uskonnollisesta lähteestä. edistykseen, jota aikamme saa nauttia.
48588: Kasvatukselliselta kannaltakaan ei kirkon Siinä historiassa näemme kuinka humani-
48589: historia pitäisi olla niitä parhaita lähteitä, suuden ja ihmisyyden aatteet ovat kehit-
48590: sillä sehän edustaa ihmiskunnan raainta tyneet vapauttamaan ihmiskuntaa niistä
48591: ja mustinta aikaa. Kirkkovallan verisillä henkisistä kahleista, johon uskonto, kuten
48592: sodilla levitettiin kristinappia kansasta sen historia näyttää, on pyrkinyt ja yhä
48593: kansaan inkvisi tsioonisine tuomioistuimi- edelleen pyrkii ihmishenget sitomaan. Se
48594: neen, kidutuslaitoksineen ja polttorovioi- näyttää, että ne siveellisyyden käskyt ja
48595: neen se on ollut kaiken maallisen kulttuu- hyvät tavat ja lait ovat sen sosialisen elä-
48596: rin ja inhimillisen vapauden raakaa vai- män tuloksia, jossa me tämän maan pin-
48597: noamista, siis oikeaa vandalismia. Tästä- nalla suhteesswmme toisiin elämme ja kuin-
48598: kö löydetään sitten ne kasvatusopilliset esi- ka meidän yksilöllinenkin onnemme riip-
48599: kuvat; jotka pitäisi kasvattaa ihmistainta puu sosialisen elämän yleisestä hyvästä.
48600: ihmisyyden korkeita päämääriä kohti. Meidän hyveemme on siis sosialinen vel-
48601: Opetusopillisesti siinä kyllä on aiheita ja vollisuus kun se uskonnon mukaan on
48602: yksinkertainen kansakoulunopettaja sen itsekkäästä, jumalanpelosta johtunutta tot-
48603: ääressä kyllä saa ajan kulumaan. Mutta televaisuutta. Edelleen näemme siellä suu-
48604: kasvatusopillisesti on näiden aineiden yh- ria tutkijoita esim. Kopernikus ja Giordano
48605: distäminen mahdoton, jos vähänkin on näi- Bruno, jotka ovat avanneet kohottavia nä-
48606: Kansakoulutoimen jiia.·tj€<Stysmuodon perusteet. 841
48607:
48608: köaloja luonnon suuruuteen näyttämällä, ja luonnontieteen suuret tulokset ikäänkuin
48609: cettä maapallomme ei olekaan tämän maail- vilahdukselta tulevat kulkemaan lapsen
48610: man keskus, vaan yksi pallo miljoonien herkän sielun läpi, mitä mielikuvituksen
48611: pallojen joukossa äärettömässä avaruu- rikkautta ja totuuden kunnioittamista sel-
48612: c.dessa. Täten me saamme valtavan korkean lainen opetus ei voi saada aikaan. Jos nyt
48613: käsityksen luonnon tai jumalan suuruu- vertaa Raamatun ja kirkkohistorian raa-
48614: ·desta, me olemme tulleet tämän suuren koja sotaisia kertomuksia tähän ja katselee
48615: luontoäidin lapsiksi, jota ·ei tarvitse pe- niitä ihmisyyden korkealta kannalta, niin
48616: lätä, vaan kunnioittaa ja tutkia, kun us- raamatun ja kirkkohistoriallisten esikuvien
48617: konnon jumala vaan on luonut tämän mei- täytyy jäädä edustamaan tavattoman al-
48618: ·dän maailmamme ja vaatii meitä uskomaan haista moraalia. Jos uskonnoton siveys-
48619: ja pelkäämään. Darvinin luoma polveutu- oppi asetetaan sen historian yhteyteen, joka
48620: misoppi, josta on muodostunut yleinen ke- on sen äiti, niin sen on mahdoton olla
48621: hitysopin teoria, jonka mukaan kaikki kuiva aine, kuten valiokunta sanoo. Mutta
48622: >()levainen on suurten kehityslakien alaista, jos se asetetaan vihollisensa kirkkohisto-
48623: yhteiskuntamuodot, omistus- ja tuotanto- rian syliin, niin se kyllä tulee kuivaksi ja
48624: .suhteet, se opettaa, että ihminen itsekin on kuolee, siksi sitä ei saa, jos totta tarkoite-
48625: näiden suurten kehityslakien toiminnan taan, asettaa sellaisen aineen yhteyteen
48626: tulos ja edelleen niiden alainen. Ihminen kuin uskonnonhistoria. Työväen puolelta
48627: ,<>n siinä erikoisasemassa muuhun luoma- usein käsitetään filosofinen siveysoppi jon-
48628: kuntaan nähden, että se on saavuttanut kunlaiseksi uskonnolliseksi kysymykseksi
48629: kehityksen tuloksena järjen valon, jonka ja kun meillä uskonto on julistettu yksi-
48630: :avulla se voi käsittää näitä luonnon äidin tyisa.siaksi, niin tällaiset kysymykset saa-
48631: -suuria lakeja. Uskonto asettaa taas ihmi- vat jäädä yksityisten vapaan harkinnan
48632: sen erikoisasemaan, kutkuttaen alhaisia it- varaan, mutta vaikkapa tämä nyt tulee us-
48633: sekkäitä vaisto.ia selittäen, että me olemme konnon tilalle, niin se ei kuitenkaan ole
48634: luodut ijankaikkisuutta varten, jolle ju- mikään uskonnollinen kysymys, vaan se on
48635: mala on varustanut taivaan ja tottelemat- tieto- ja valistuskysymys tämä uskonnoton
48636: tamuudesta ijankaikkisen rangaistuspai- siveysoppi. Sikäli kuin minä ymmärrän
48637: kan. Tämä käsitys on alhaisemmalla ta- yhteiskunnallista 'luokkataistelua, niin
48638: solla oleva ja se on ymmärrettävissä, koska köyhälistöluokan voiton mahdollisuus on
48639: ihmisten tietomäärä nim. uskontojen syn- suurelta osaltaan sivistysk;ysymys. Sillä.
48640: tyessä ei ole voinut sen korkeampaa käsi- se korkeampi yhteiskuntamuoto, johon me
48641: tystä luoda. pyrimme, ei ole toimeenpantavis.sa sillä että
48642: Tässä olen esittänyt muutaman piirteen on kykeneviä johtajia, vaan siihen tarvi-
48643: siitä historiasta, joka on luonut nyky- taan korkeampaan moraaliin, tieteelliseen
48644: ;aikaisen tieteellisen maailmankatsomuksen maailmankatsomukseen, taloudellisiin .ia
48645: ja korkeamman moraalin. Kun nyt katse- yhteiskunnallisiin tietoihin kasvatetut jou-
48646: lemme minkälaisia esikuvia kasvatusopilli- kot. Tämä kysymyksessä oleva aine on
48647: selta kannalta tarjoaa edellämainittu his- huom'attava as'kel oikeaan suuntaan. Siksi
48648: toria, niin näemme ensimäisenä ilmiönä, on sitä valvottava turmeleviita yhteyksiltä.
48649: että sen sankarit eivät ole veren tahraamia Jos maalaisliitto ei halua nousevalle pal-
48650: suuria sotapäälliköitä, eikä raakoja aineel- velleen hankkia korkeampaa maailmankat-
48651: lista ja henkistä valtaa kansan yli tavoit- somusta, vaan tyytyy uskonnollisuuteen,
48652: televia suuruuksia kuten kirkkohistorian niin se ehkä johtuu heidän joukkojensa yk-
48653: paavit ja muut ovat olleet, vaan heidän sinkertaisuudesta ja pappien talutusnuo-
48654: taistelunsa on ollut ihmiskunnan henkisen rassa kulkemisesta, joille he eivät mahda
48655: ja aineellisen vapauden puolesta taistelua mitään. Kun suurporvaristo puolusta;a
48656: kirkkoa ja tietämättömyyttä vastaan. uskonnonopetusta, niin he eivät sitä tee
48657: Siellä ne ovat sosialistisenkin opin juuret omien lastensa takia, sillä kyllä he hank-
48658: löydettävissä. Se on ollut suurten tieteel- kivat lapsilleen tieteellisen maailmankatso-
48659: listen saavutusten puolesta taistelua ihmis- muksen korkeakouluissa, sillä ei heidän
48660: kunnan hyväksi. Ja kuinka heistä jotkut lapsensa juuri kansakoulussa käy. Kun
48661: ·ovat saaneet benkensäkin antaa totuuden he puolustavat kansan lapsille uskontoa,
48662: iähden. Kun tällaista taustaa vastaan, niin se tapahtuu sentähden, että kansa
48663: jossa ihmishengen kauneimmat saavutukset edelleenkin jäisi korkeinta onneaan odotta-
48664: 106
48665: 842 Per<ja1ntaina 17 p. m<a.r·raslkuuta.
48666:
48667: maan taivaassa, jotta heille, jotka omistavat puolnstettavissa pedagogiselta kannalta,
48668: tieteellisen maailmankatsomuksen, jäisi niin taloudellisen järjestelyn kannalta sitä
48669: tämä maailma käytettäväkseen. ei mitenkään voida puolustaa. Kun kerran
48670: Ensimäisessä vastalauseessa ilmenee suo- kunta huomattavasti ottaa osaa kansakou-
48671: rastaan kulttuurivastainen kanta, tai sitten lun kustannuksiin, täytyy sillä myös ia-
48672: se on otettu raa'an voiman toilmeenpaneman, loudelliseen järjestelypuoleen olla verrat-
48673: pikaisen vallankumouksen kannalta, jolloin tain ratkaiseva sananvalta. Valtion on
48674: tämä maailma muutetaan äkkiä ihanne- melkeinpä mahdotonta hoitaa tällaisia pie-
48675: maaksi, joten näissä vanhoissa oloissa ei niä taloudellisia järjestelykysymyksiä sen-
48676: ole enaan syytä kulttuuria parempaan tähden, että ne on yleensä paikallisesti
48677: suuntaan kehittää. Mutta sellaista kantaa järjestettävä. Muuta tietä niitä on mahdo-
48678: en sentään usko sosialistisen puolueen to- ton käytännöllisesti ja vähimpiä mahdolli-
48679: dellisuudessa omaksuvan, puhukoot val- sia kustannuksia aiheuttamaila järjestää.
48680: lankumouksesta kuinka paljon tahansa. Tällainen kansakoululaitoksen kehitty-
48681: Kaikissa tapauksissa. toivon, että sosi- minen on päässyt sitäkin paremmin verso-
48682: alistinen puoluekin yhtyy suuressa valio- maan meillä, kun kunnallishallinnon kes-
48683: kunnassa ajamaan meidän puolueemme kittäminen on yleensä ollut meillä heikko.
48684: kanssa yhdessä tätä asiaa, niin että Kaupunkikunnissaharr se on ollut Yallan
48685: tämän mietinnön 3 §:stä poistetaan uskon- surullinen. Maalaiskunnissa sen ei olisi
48686: to- ja siveysopin yhteydestä uskonnon- tarvinnut olla niin heikko, mutta kaupun-
48687: historia. kien esimerkkiä seuraten ja sitten yleensä
48688: Tämän asian yhteydessä olisi vielä sopi- järjestelypuutteen tähden maalaiskunnissa-
48689: valla tavalla muistutettava hallitusta että kin on hallinto suurimmalta osalta pyrki-
48690: se valmistuttaisi hyvän siveysopin oppi- nyt hajautumaan sen sijaan että sen olisi
48691: kirjan, johon esikuvalliset henkilöt ja ta- pitänyt keskittyä. Nämä seikat olisi luul-
48692: paukset otettaisiin filosofian, etiikan ja lut otettavan paremmin huomioon kuin
48693: luonnontieteiden historian alalta. Silloin tähän saakka uutta kmsakoulutoimen jär-
48694: tullaan tässä kysymyksessä oikealle poh- jestelymuotolakia säädettäessä. Mutta niin-
48695: jalle. kuin jo alussa huomautin, niitä ei ole
48696: otettu lainkaan huomioon. Sikäli kuin
48697: Ed. Itkonen: Minun aikomukseni ei niitä on huomioon otettu ja niihin on laissa
48698: ole puhua tämän lakiehdotuksen n. s. peda- kosketeltu, on se johtanut kokonaan kiel-
48699: gogisesta puolesta, vaan minä sensijaan teiseen tulokseen. Kun meillä ·laissa kan-
48700: pyydän kiinnittää eduskunnan huomiota sakoululaitoksen kustannuksista, sen toi-
48701: tämän kysymyksen taloudelliseen järjeste- sessa pykälässä sanotaan. että kansakoulu-
48702: lypuoleen sekä siihen, millä tavalla kan- laitos on kunnan hallinnon alainen, niin se
48703: sakoululaitosta kunnallishallinnon kokonai- merkitsee sitä että se kuuluu kunnan hal-
48704: suudessaan on käsiteltävä. Ja siinä suh- lintoon niinkuin kaikki muutkin kunnan
48705: teessa tämä laki ei ollenkaan poista niitä hoidettavat asiat, tietysti poikkeuksena se
48706: puutteita, mitä tähän saakka on vallinnut, pedagoginen valvonta, jota valtio harjoit-
48707: vaan päinvastoin tekee ne vieläkin suu- taa. Mutta taloudellisesti ja hallinnolli-
48708: remmiksi ja saattaa sekaannuksen ja epä- sesti se kuuluu muuten kunnan hallintoon.
48709: varmuuden entistäkin pahemmaksi. Nyt tämä ei sellaisenaan edistä, mutta 21
48710: Meillähän on nim. pitkän aikaa, niin myöskään estä kunnallishallinnon keskittä-
48711: kauvan kuin kansakoululaitos on ollut ole- mistä. Se jättää sen riipp].lvaksi kunnan
48712: massa, sen suhde kuntaan ja samoin kan- omista harrastuksista. Tämän lain mukaan
48713: sakoulun johtokunnan vastuunalaisuus yh- voidaan siis järjestää kansakoululaitos
48714: teiselle kunnallishallinnolle ollut mah- niinkuin muutkin kunnalliset laitokset.
48715: dollisimman epämääräinen. Kunnanval~ ,Jos muut kunnalliset laitokset keskitetään,
48716: tuustolla enempää kuin kunnallislautakun- niin kansakoululaitoksen taloudenhoito
48717: nallakaan ei ole ollut lainkaan riittävää myös voidaan silloin keskittää. Nyt sen
48718: määräämisvaltaa kansakoulun johtokunnan sijaan tämä uusi laki on suorastaan ristirii-
48719: yli. Kansakoululaitos on päässyt kehitty- dassa aikaisemman kanssa, ilman että se
48720: mään ikäänkuin kunnaksi kunnassa, johon kuitenkaan sitä nimenomaan kumoo. Nyt
48721: muulla kunnalla ei ole ollut paljoakaan sa- käsiteltävänä olevan lain 1 § nim. kuuluu:
48722: nottavaaa. Joskin tällainen järjestely on ,Kansakoulutoimen johto ja valvonta kuu-
48723: Ka.nsa,koulutoimen jwr:jestysom.uo.don perusteet. 8!3
48724:
48725:
48726: luu valtiolle ja on uskottu lähinnä koulu- pyydetään siitä hallitukselta uutta esi-
48727: hallitukselle". Seuraava momentti sanoo, tystä ja ellei se käy päinsä, niin hylätään
48728: että ,Kansakouluja perustaa ja ylläpitää koko laki ja pyydetään hallitukselta esitys
48729: sekä hoitaa kunta valtion avustuksella". erikseen pedagogisen puolen järjestelystä
48730: Ensiksikin kaikki nämä määritelmät sivu· ja erikseen taloudellisten asiain järjeste-
48731: avat toisiaan, ilman että on missään tar- lystä.
48732: kemmin määritelty valtion ja kunnan toi-
48733: mivallan rajoja. Täten joutuu toimivallan Ed. I n b o r r: Fastställandet av grun-
48734: rajojen määrittely kokonaan käytännön derna för folkskoleväsendets organisation
48735: varaan ja jiiä mielivallasta ja sattumista är självfallet en sak av största betydelse
48736: riippuvaksi. Mihin suuntaan taas sitå icke allenast för närvarande tid utan fast-
48737: erikoisesti kouluhallituksen taholta tahdo- mera för framtiden. Och vid sådant för-
48738: taan ohjata, siitä on parhaimpana todis- hållande är det också av den största vikt
48739: tuksena viimeaikainen kouluhallituksen att få en sådan grund lagd, att det ar-
48740: menettely, kun se on palauttanut kaikkien bete, som därpå bygges, må bliva sådant,
48741: kuntien kansakouluohjesäännöt takaisin som man i verkligheten avsett med det-
48742: sillä perusteella, että ne eivät ole koulu- samma.
48743: hallitukselle kelvanneet. Kouluhallitus on De bestämmelser, som i föreliggande lag-
48744: laittanut oman ohjesääntönsä, jossa on ase- förslag utan tvivel tilldra.ga sig det stör·-
48745: tuttu juuri sille vanhanaikaiselle kannalle, sta intresset, äro stadgandena om religions-
48746: että kansakoulunjohtokunnan täytyy olla undervisningen. Detta så mycket •mera,
48747: riippumaton muista kunnallisista lautakun- som meningarna härom väsentligt avvika
48748: nista ja hallintoelimistä paitsi valtuustosta. från varandra, och det 'Således förefinnes
48749: Valtuustoa ei tietysti mitenkään voida Ri- mycket liten utsikt för att finna en gemen-
48750: vuuttaa, koska kunta kerran huomatta- sam bas, varpå en sammanjämkning av
48751: vasti ottaa osaa kustannuksiin, mutta tälh motsatserna kunde förverkligas. Och dock
48752: on tahdottu saada aikaan vain se, että val- skulle en sådan gemensam grund för reli-
48753: tuustolta, joka tietystikään ei jouda kaik- gionsundervisningens ordnande vara i hög;-
48754: kiin pikkuseikkoihin kajoamaan eikä mi- sta grad önskvärd, ty därigenom skulle det
48755: tenkään ole mikään hallintoelin, vaan edus- framtida arbetet i skolorna, såvitt det he-
48756: tuslaitos, että valtuustolta, kun se ei jouda rör detta ämne, i hög grad underlättas oeh
48757: tätä valvontaansa tehokkaasti harjoitta- förenklas. Någon sådan gemensam grund
48758: maan, jäisi kansakoulun johtokunnalle pää- för religionsundervisningens ordnande i
48759: asiallisin määräämisvalta kouluasioissa. folkskolorna synes tyvärr varken vid av-
48760: Toisaalta taas se on johtanut siihen, että fattandet av regerin,gens proposition eller
48761: sellaiset asiat, mitä kansakoulun johtokun- vid kulturutskottets däröver avgivna be-
48762: nalle ei ole voitu yksin jättää ratkaista- tänkande hava funnits.
48763: vaksi, on täytynyt siirtää valtuustolle, ol- Regeringens proposition såväl som kul·
48764: koot ne kuinka pieniä tahansa. Valtuusto turutskottets majoritet ställa sig på den
48765: ei yleensä meidän kunnallishallinnossamme ståndpunkten, att den konfessionella reli-
48766: ole mikään pikkuasiain päättämislaitos, ,g-ionsundervisningen fortfarande skall bibe-
48767: vaan se on nyt jo muodostunut ja, mitä hållas i folkskolorna, fmen söker därjämte
48768: laajemmaksi kunnallinen toiminta kehit- att anpassa densamma efter de förhållan-
48769: tyy, sitä enemmän valtuusto muodostun den, som på grund av den nya religions-
48770: vain suurten periaatteellisten kysymysten frihetslagen förutsättes att inträda. Så
48771: ratkaisupaikaksi, kun sen sijaan kaikki fa.stställes i 4 § 1 mom. att religionsun-
48772: pienet kysymykset ratkaistaan kunnallis- dervisning skall meddelas ,enligt det tros-
48773: lautakunnassa ja muissa kunnallisissa toi- samfunds trosbekännelse tili vilket flerta-
48774: mikunnissa. Kun on sangen vaikeaa tämän let elever hör". Detta innebär, att den all-
48775: lain yhteydessä järjestää taloudellista männa religionsundervisningen i 'Skolan un-
48776: puolta tyydyttävästi, koska tämän lakieh- der vissa förutsättningar kan bliva annan
48777: dotuksen pääasiallisimpana sisältönä on än den evangelisk-lutherska.
48778: pedagogisen puolen järjestely, niin mi- I samma 4 § 2 mom. stadgas ytterli-
48779: nusta olisi meneteltävä suuressa valiokun- ga.re: ,Då i skola finnas minst 20 till sam-
48780: nassa joko niin, että erotetaan koko talou- ma trosbekännelse hörande elever, vilkas
48781: dellinen järjestely tästä laista erilleen ja bekännelse är en annan än flertalets, och
48782: 844 Perja:ntaina 17 p. marraslkuuta.
48783:
48784: vilkas målsmän påyrka undervisning för vara omöjligt att i skolan få en enhetlig
48785: dem enligt deras troslära, åligger det di- religionsundervisning till stånd, då det ju
48786: rektionen att draga försorg om sådan un- samtidigt kan förekomma undervisning i
48787: dervisning". Detta innebär, att det sam- trosläror, som i väsentliga delar avvika
48788: tidigt i vissa fall kan vara tvenne olika från varandra. A ven om undervisningen
48789: slag av religionsundervisning i en skola. sker med skilda grupper av barn, så kan
48790: Ytterligare stadgas ännu i 3 !IllOlll. av ovan- dock enligt min mening detta ej förehyg-
48791: nämnda paragraf, att ,religionsundervis- ga, att själva förekomsten av undervis-
48792: ning även enligt mindre minoriteters tros- ning i olika trosläror är egnat att i sko-
48793: liira kan från statens sida understödas", lan försvaga verkan av den religionsun-
48794: vilket, såvitt det av motiveringen till re- dervisning som meddelas. Eleverna måste
48795: geringens proposition framgår, synes inne- också, i den mån SO!Ill deras fattningsför-
48796: bära, att även för ordnandet av mindre mi- måga utvecklas, finna det svårförklarligt,
48797: noriteters religionsundervisning också kan att det i en skola skall vara olika under-
48798: erhållas statsunderstöd. Slutligen synes visning i religion. Följderna härav kunna
48799: även kulturutskottet hava funnit en lös- också tänkas hos de mera utvecklade ele-
48800: ning på den svårlösta frågan, hur sådana verna hliva den, ·att de närmare önska
48801: barns religionsundervisning skall tillgodo- forska efter orsakerna till detta sakernas
48802: ses, som enligt religionsfrihetslagen äro be- tillstånd, vilket åter kan leda till, att bar-
48803: friade från den konfessionella religiorrsun- net under en alltför tidig ålder kommer
48804: dervisningen. I motiveringen till 3 § för- att indragas i spörsmålen om de olika
48805: klaras nämligen a tt ,religionshistoria och lärouppfattninga.rnas företräden eller oek
48806: sedelära i förening bilda såsom kompen- ledas till en annan ytterlighet som resul-
48807: sation för religionsundervisningen ett lämp- terar i att barnet blir religiöst oin:tresserat.
48808: ligt undervisningsämne" samt att ,utskot- I vartdera fallet så blir verkan av reli-
48809: tet är övertygat därom, att ordnandet av gionsundervisningen då icke vad man av··
48810: religionsundervrsningen samt såsom kom- sett med densamma. För det andra så
48811: pensation för densallllffia undervisningen i skulle direktionen, som har sig ålagt att
48812: religionshistoria och sedelära på sätt ut- draga. försorg om att lärare för de olika
48813: skottet föreslagit skall i denna ömtåliga trossamfundens barn vid hehov erhållas,
48814: fråga medföra ömsesidig tillfredsställelse därigenom åvälvas en skyldighet, som det
48815: och nytta". Således en undervisning, som i många fall bleve svårt att på ett till-
48816: med avseende å dem det gäller av utskottet fredsställande sätt fullgöra. Bristen på
48817: anses vara ändamålsenlig och tillfyllestgö- kompetenta lärare kunde i vissa fall leda
48818: rande. till, att man finge, för att fylla lagrms
48819: Försöker man nu opartiskt granska de föreskrift, nöja sig med mindre dugliga
48820: av utskottet föreslagna grunderna för reli- sådana, frånsett den möjligheten, att det
48821: gionsundervisningens meddelande i folk- kunele uppstå en situation, då man alls icke
48822: skolorna, då kan man svårligen komma till kunde finna någon som vore skickad a tt
48823: annan uppfattning, än att utskottet ärlig;t meddela undervisning i detta ämne.
48824: strävat till att vid ordnandet av denna Men det som är egnat att ingiva de
48825: viktiga fråga göra alla parter tillfreds- största betänkligheter mot de av utskottet
48826: ställda. Men även om man erkänner detta, föreslagna grunderna. för undervisning i
48827: så är härmed icke sagt att det åsyftade religion, är, att staten härigenom påtager
48828: målet ernåtts. Tvärtoni kan man ej under- sig en uppgift, som strängt taget icke ålig-
48829: låta att fråga sig, om icke detta av ut- ger den och som den icke heller har för-
48830: skottet föreslagna !Illångsidiga sätt för lö- utsättning för att på ett tillfredsställande
48831: sandet av frågan om religionsundervisnin- sätt kunna fullgöra. Det kan icke enligt
48832: gen är alltför invecklat och till följd där- mitt förmenande vara statens skyldighet
48833: av egnat att i hög grad försvåra frågans att skaffa de olika trossamfundens barn
48834: lösande på ett tillfredsställande sätt. religionsundervisning enligt varje sam-
48835: Redan den omständigheten, at.t det i en funds egen trosbekännelse. Denrra sky1-
48836: skola samtidigt kan förekomma undervis- dighet tillkommer ju uteslutande varje
48837: ning i flere samfunds troslära är egnad att trossamfund självt att draga försorg om.
48838: ingiva allvarliga betänkligheter. För det Och !Illan måste väl förutsätta, att varjn
48839: första synes det under sådana förhållanden trossamfund har så stort värde i den tros-
48840: Kansakoulutoimen jä·rjeo;tysmuodon perusteet. 845
48841: - ---
48842:
48843:
48844:
48845:
48846: bekänndse dct omfattar, att clet så tidigt visningen i sin helhet överta_g·as av ele
48847: som möjligt söker på allt sätt bibringa de kristna trossarnfunelen. Genom att så gö-
48848: harn, som tillhöra trossamfundet, kunska- ra, skulle så att säga varje sak komma på
48849: per om den trosbekännelse samfunclet äger. sitt ställe, och elet annars mycket svårlösta
48850: Och då förhållanclet ej gärna kan vara an- spörsmålet om religionsunelervisningens
48851: norluncla, elå har jag även svårt att komma ordnande i folkskolorna kunele lösas på ett
48852: till annat resultat, än att statens åtgöran- enkelt och såvitt jag kan se för alla par-
48853: den härvidlag utan fara kunele undvaras. ter antagligt sätt.
48854: Ä venså kan .ia.g icke finna annat än Förelelarna av att få frågan om reli-
48855: hetänkligt, att staten skulle förbincla sig gionsunelervisningen orelnad på eletta sätt
48856: ait uneler vissa förhållanden unelerstöela synes mig vara så stora, att man ei borde
48857: mindre minori teters religionsunelervisning förbise elessa. För elet första skulie rnan
48858: enligt eleras troslära. Detta komme ju att i skolorna få en enhetlig unelervisning om
48859: ytterligare öka utgifterna för skolväsendrt, rcligionen; för det anelra så skulle man
48860: vilka redan nu närma sig gränsen för sta- unelvika elet oformliga sättet att i en skola
48861: tens förmåga. Aven elenna synpunkt bor- skulle förekom:ma unelervisning i flere tros-
48862: de viel frågans avgöranele beaktas. samfunels trosbekännelser; för det treelje
48863: För övrigt ligger elet en elolci fara uti skulle man undgå nödvändigheten att i
48864: att ställa i utsikt möjlighet för olika tros- förekommande fall anskaffa religionslärare
48865: samfunel att få understöel av statsnwelel utom skolan; för elet fjärde skulle s+atR-n
48866: till att befräm.ia religionsunelervisnin.:; för unelgå ele faror oeh svårigheter, som följa
48867: harn, som höra till elesamma. I regeln :iro med att utgiva. bielrag till olika trossam-
48868: iu ele små trossamfunelen ekonomiskt svaga funel och för det femte skulle barn till-
48869: ·och elet ligger elå nära till hanels för elem höranele ele kristna trossamfunelen redan
48870: att söka begagna sig av statens anh:tcl om från bör.ian erhålla en bättre religions-
48871: understöd för religionsundervisning·cn. J1 a r unelervisning om denna helt övertoges av
48872: hörjan en gång skett så kan man småning- ele kristna trossamfunelen än den ele i
48873: om · komma därhän, att i stället för att många fall komma att få genom elen kon-
48874: det härintills · varit endast ett kyrkosam- fessionella religionsundervisningen i sko-
48875: fund, som i vårt land erhållit bidrag från lorna.
48876: staten, det i en framtiel blir en hel rael Någon större fara för att elet uppväxan-
48877: sådana som mer eller mindre forelrande de släktet skulle bliva i avsaknael av
48878: göra ~nspråk p~ att bliva delaktiga av kunskap om religionens sanningar ifall
48879: :;:tatens medel. Ett sådant förhållande led- elen konfessionella religionsunelervisningen
48880: de ju till att staten invecklades ännu mera överföreles från skolorna tili ele kristna
48881: i ele kyrkliga förhållandena i stället för trossamfunden föreligger enligt min me-
48882: att elen borde frigöras elärifrån. ning icke. Ty det kan ju e.i tänkas ati
48883: Beträffanele ordnanelet av unelervisning i inom ett kristet trossamfunel skulle mec1ele-
48884: religion för barn, som enligt religionsfri- las en religionsundervisning, som e.i skulle
48885: hetslagen äro befriaele från den konfessio- uppväga den undervisning, som i folksko-
48886: nella religionsunelervisningen har utskottet lan meelelelas. I varje trossamfund strävar
48887: såvitt jag kan se funnit en lösning, sorn man till att för barnens undervisnin_g i
48888: horde kunna anta.gas. Och jag kan ej an- religion erhålla ele mest skickaele lärare,
48889: nat än spörja, varför utskottet e.i föresla- icke allenast vad kunskapen vielkommer
48890: _git att sa;mma unelervisning i religionshi- utan även i sant kristligt avseende. Det
48891: storia och seelelära skulie bliva tillgänglig är en för alla trossamfunel gemensam och
48892: för alla elever i skolan, oberoenele av om utmärkande egenskap att till vael pris som
48893: ele höra till :r;tågot trossamfunel eller ej. Då helst kunna bevara barnen och elet upp-
48894: utskottet en gång anser, att elenna under- växanele släktet inom samfundet och elenna
48895: visning i religionshistoria och sedelära är omstänelighet synes !mig vara elen bästa
48896: egnad att giva ömsesidig tillfreds'ställelse säkerhet för att dessa även skola draga
48897: och kompensation för elen konfessionella försorg om att detta sker. Ett unelerlå-
48898: religionsundervisningen, så synes mig elet tanele härav från ele religiösa. trossarnfun-
48899: naturligaste hava varit, att utsträcka den- elens sida kunele e.i gärna fattas annorlunda
48900: na undervisning tili alla elever i skolan än som ett erkännanele av sin oförmåga
48901: och låta den konfessionella religionsuneler- att f:vlla sin viktig-aste uppgift oeh något
48902: 846 Per;ja:ntain:a 17 p. mar.raslkuuta.
48903:
48904: sådant kan ]ag" e.1 tänka m1_g vara osallisiksi valtioavusta. Koulujen nimea
48905: möjligt. vaihdettiin, seurakunnat luovuttivat koulu-
48906: Annu ett skäl, egnat att väcka betänk- huoneistonsakin kunnille ja. valtioapua. saa-
48907: ligheter, ber ja_g få framhålla. Om reli- tiin, kun nimeä vaihdettiin. Kun silloin
48908: gionsundervisningen i folkskolorna ordnas huomautti, mikä tarkoitus tuolla muutok-
48909: på det sätt utskottet föreslagit, så torde sella on, nimittäin alkaa aste asteeHa hä-
48910: sannolikt följderna därav bliva så inveck- vittää kouluista ja kansalta kristin-
48911: lade och svåra, att man snart fin_ge ånyo uskon opetusta, ei sitä uskottu yleensä.
48912: taga till omprövning frågan om en för- Sanottiin: Kyllä siihen menee aikoja, kun
48913: ändring av sättet för undervisningen i re- ka.ns•ako·lJiluistamme uskonnonopetus mois-
48914: ligion. Och med den benägenhet, som ut- tetaan, ja jos siihen ryhdytään, niin kyllä
48915: vecklingen nu har att gå i radikal rikt- silloin noustaan vastarintaan.
48916: ning, har man all anledning befara, att Minä toivon, että se tarkoitus jo tässä
48917: kravet på ett fullständigt avlä_gsnande av asteessa, missä nyt ollaan, kävisi selväksi
48918: all undervisning om religion från skolorna tässä maassa jokaiselle, joka jotakin arvoa
48919: då skulle _göra sig ännu mera _gällande än antaa kristinuskon opetukselle ja. kansam-
48920: för närvarande, ja kanske skulle det till me lasten kristillis-siveelliselle kasvatuk-
48921: och med lycka.s att då _genomdriva. detta. selle.
48922: Denna olycka borde man dock i tid söka Kun seurakunnallisista kouluista useim-
48923: såvitt iillöjligt är föreby_g_ga. Och ja_g tror mat on saatu hävitetyiksi ja siten seura-
48924: för min del, att detta i väsentli_g mån kunnilta riistetyiksi elimet kristilEstä alku-
48925: slmlle ernås, om blott undervisning i reli- opetusta. varten, on n:vt jo k:vsymyksessä
48926: gionshistoria och sedelära sådan som ut- uskonnonopetuksen poistaminen kouluista.
48927: skottet föreslår den bleve i folkskolorna Mutta keinona tällä kertaa ei sovi käyttää
48928: den enhetliga undervisningen i detta 1imne. valtioa purahoja. Nyt käytetään jotain
48929: All annan religionsundervisning skulle då muuta, jota mainitaan nimellä siveysope-
48930: överföras till de kristna trossamfunden. tus. Kuvaavaa sille järjestelmälliselle us-
48931: På _grund av dessa här uttalade skäl, her konnonopetuksen hä vi ttämistarkoitusperäl-
48932: ja_g få uttala den förhoppningen, att stora lc, .iosta olen huomauttanut, on viimeksi
48933: utskottet, dit ärendet nu går, måtte t8ga koossa olleelle eduskunnalle annettu halli-
48934: under omprövning, huruvida det icke redan tuksen esitys kansakoulutoimen järjestys-
48935: nu vore ~indamålsenligast och även i full muodon perusteista. jossa ei vielä kokonaan
48936: överensstämmelse med de nya förhållanden ole ehdotettu poistettavaksi uskonnonope-
48937: vi snart inträda uti, att religionsundervis- tusta kansakouluista vaan ehdotetaan siinä
48938: ningen i folkskolorna förändrades tili en- uskonnonopetuksen rinnalle siveysopetus,
48939: dast undervisning i religionshistoria och .ioka olisi pakollinen kaikille oppilaille,
48940: sedelära samt att den konfessionella reli- niillekin, jotka olisivat mukana uskonnon-
48941: gionsundervisningen överlämnades åt ele opetuksessa. Olisihan siten järjestetty mu-
48942: särskilda kristna trossamfunden att sjHlva kava houkutus oppilaille pyrkimään va-
48943: utföra. paaksi uskonnonopetuksesta. Houkutus-
48944: keinona luopumaan evarrkelis-luterilaisen
48945: Ed. Kylänpää: On jo pitkän aikaa kirkon vaikutuksesta käytetään myös vas-
48946: saanut huomata. kuinka eräällä taholla on tasäädetyssä uskonnonvapauslaissa, kun
48947: järjestelmällisesti pyritty hävittämään luopujat vapautetaan niistä vastaavista
48948: kristillistä uskonnonopetusta ja. kasvatusta veroista, mitä seurakuntaan kuuluvilla tu-
48949: tässä maassa. Ensimäinen askel tässä jär- lee olemaan. Miksikä ei siis tähän sopisi
48950: jesteLmässä oli seurakunnallisten alkukou- .ioku houkutuskeino! Tämän vielä tunte-
48951: lujen muuttaminen kunrrallisiksi. Keinoksi mattoman siveysopin opetuks~n kautta. -
48952: siihen keksittiin se, että samalla kun ke- sillä sitä tuskin kukaan muu kuin ehkä
48953: hotettiin perustamaan kunna:llisia alakan- joku kouluhallituksen ylitirehtööri vielii
48954: sakouluja, kiellettiin seurakunnallisten tietää, minkälaiseksi se on tarkoitettu ja
48955: koulujen valtioavut tai annettiin ne tuntu- mitä se tulee dlemaan. tässä on puhuttu
48956: vasti pienemmät siinäkin tapauksessa., että filosoofisesta siveysopista, . mutta tuskin
48957: seurakunnalliset koulut vastasivat samal- sen esittä.i1ik1Hin tietää. mit1i s() tulisi ole-
48958: laisia vaatimuksia, kuin kunnalliset ala- maan. -- olisi saatava kansa vähitellen
48959: kansakou'lut. Kunnat pyrkivät pääsemään totutdnksi näin .::m1reen muutokseen. TaT-
48960: 847
48961:
48962:
48963: koittamani järjestelmä pyrkii siis asteet- täten aluksi kokeilla siveysopetuksella,
48964: tain hävittämään kristillisen uskonnonope- jotta sitten aikanaan voitaisiin tehdä se
48965: tuksen tältä kansalta. - Tämä viime edus- pakolliseksi. Tahdotaan vähitellen luoda
48966: kunnanemme annettu hallituksen esitys he- tottumus, johon myöhemmin voidaan ra-
48967: rätti kuitenkin vakavrumielisessä kristi- kentaa pitemmälle käyviä uudistuksia. V a-
48968: kansassa kautta maan syvää huolestu- kava kristikansa näkee tässä esityksessä
48969: mista ja paheksumista, sillä kaikista va- yrityksen kristinuskon opetuksen heikentä-
48970: kuuttcluista huolimatta, joiden tarkoituk- miseksi ja tien tasoittamiseksi sen asteet-
48971: sena oli haihduttaa huolia tai kenties oi- taiseksi poistamiseksi kouluista eikä se ai-
48972: keammin vielä pimittää kansan silmiä, nakaan voi sellaista hyväksyä. Sivistys-
48973: kristikansa ymmärsi vaaran. Syntyi todel- valiokunta on tehnyt hallituksen esityk-
48974: linen kansanliike vaaran torjumiseksi. Seu- seen muutamia parannuksia, mutta sen-
48975: rakunnissa pidettiin kokouksia ja laadittiin kään ehdotus ei ole sellaisessa muodossa,
48976: ponsilauseita, joissa yleisesti vastustettiin että snna muodossa minä vmsm sitä
48977: siveysopin opetuksen, joka ei nojaudu kris- hyväksyä.
48978: tinuskoon, tekemistä pakolliseksi evankelis-
48979: luterilaisten vanhempien lapsille, sekä vaa- Keskustelu julistetaan päättyneeksi.
48980: dittiin, että kristinuskon opetuksen tunti-
48981: määrää ei enää san n:vkvisPståän vähentää, Asian ensimäinen käsittely julistetaan
48982: vaan olisi sitä lisiittä vä. Kuinka yksimie- päättyneeksi ja asia lähetetään s u u r e e n
48983: lisiä nämä päätökset olivat, mainitsen esi- v a l i o k u n t a. a n.
48984: merkkinä, että yhdessä ainoassa seurakun-
48985: nassa kirjoitti ni1mensä näiden ponsien alle
48986: 1,228 henkilöä eli joka kolmas ripi1lä käy-
48987: nyt seurakuntalain en. Omassa seurakun- Pöydä:llepa:not:
48988: nassani samasta asiasta pidetyssä kokouk-
48989: 11) Ehidotuksen laiksi edustajap.alkkiosta
48990: sessa olivat kaikki aivan yksimielisiä tä-
48991: män asian suhteen. vaikka uskallan va- 1922 vuoden varsinaisilta valtiopäiviltä
48992: kuuttaa. että kokouksessa. oli läsnä kaik- sisältävän hallituksen esityksen johdosta
48993: kiin puolueisiin lukeutuvia henkilöitä, oli laadittu perustuslakivaliokunnan mietintö
48994: porvareita, oli sosialidemokraatteja ja n:o 12, esitellään .ia pannaan pöydälle seu-
48995: kaikki olivat aivan yksimielisiä siitä, että raavaan täysi-istuntoon.
48996: uskonnonopetusta ei saa ruveta, vaihtamaan
48997: siveysopetukseen. (Ed. Itkonen: Eivät sem- 12) 1921 vuod•en valtiopäivillä lepäämään
48998: moiset kokoukset mitään merkitse). Ko- jätetyn esityksen johdosta laiksi •eräiden
48999: kousten ponnet saatettiin edustajain tie- lainvast,aisesti hanlkittujen kiinteistöjen luo-
49000: toon ja seuraus oli, kun vaalitkin olivat vuttamisesta valtiolle,
49001: lähellä, että asia jäi sillä kertaa vihreän
49002: veran alle. Oliko sitten muuta seurausta? laadittu lakivaliokunnan mietintö n:o 4
49003: Kyllä, hallituskin näki paraaksi antaa ny- esitellään ja pannaan pöydälle seuraavaan
49004: kviselle eduskunnalle samasta asiasta esil- täysi-istuntoon.
49005: lil olevan uuden esityksen,· jossa aikaisem-
49006: man esityksen sisältöä on sen verran muu- 13) Ehdotuksen luonnonsuojelua koskevaksi
49007: tettu, että siveysopetus on tehty uskonnon- laiksi
49008: opetusta nauttivil'le lapsille vapaa.ehtoi- sisältävän ha:llituksen esityksen johdosta
49009: seksi aineeksi. Mitä syytä hallituksella on laadittu laki- ja talousvaliokunnan mie-
49010: ollut tämmöisenkään ehdotuksen tekemi- tintö n:o 4 esitellään ja pannaan pöydälle
49011: seen? (Vasemmalta: Ei mitään.) En ,Ym- seuraavaan istuntoon.
49012: märrä muuta kuin, että tarkoitus nn
49013: ollut, kuten eräs edustaja kirjoitti, sala-
49014: kuljettaa siveysopetus uskonnonopetuksen
49015: tilalle niittenkin vanhempien lapsille, jotka Välikysymys hallituksen ohjelmasta.
49016: uskonnonvapauslain nojalla eivät ole eron-
49017: neet evankelis-luterilaisesta kirkosta ja P u h e m i e s: Ulkopuolella päiväjärjes-
49018: jotka vielä haluavat uskonnonopetusta an- tyksen esitetään ed. Långströmin välikysy-
49019: neUavaksi heidän lapsilleen. Tahdotaan mys.
49020: 848 Percia:ntaina 17 'P· 'lll!a.r.rastkuuta.
49021:
49022: Sihteeri lukee: hallituksen yleisen ohjelman suhteen, vaan
49023: jää se hatlituksen sisäiseksi asiaksi, josta:
49024: E d u s k u n n a ll e. eduskunta saa tiedon vain sanomalehtien
49025: välityksellä.
49026: Tässä maassa on, sen parlamentarisesta Koska tämä sotii yleisiä parlamentarisia
49027: hallitusjärjestelmästä huolimatta, ollut ta- tapoja vastaan, eikä ole voimassa olevan
49028: -pana, että uuden hallituksen astuessa toi- hallitusmuodon mukaista, katson voivani
49029: meensa, sen -päämies esittää hallituksen turvautua välikysym\)'smenettelyyn asetta-
49030: yhteisen ohjelman hallituksen ensimäisessä malla vasta-asetetun hallituksen vastatta-
49031: istunnossa, mutta ei eduskunnassa. Näin vaksi 'Seuraavan välikysymyksen:
49032: on ta-pahtunut nykyisenkin hallituksen Mikä on hallituksen ohjelma?
49033: muodostettua. Helsingissä marraskuun 17 päivänä 1922 ..
49034: Tämä ei tietääksemme ole so-pusoinnussa
49035: yleisen tavan kanssa muissa parlamentari- T. Hj. Långström.
49036: sen hallitusjärjestelmän perusteella halli-
49037: tuissa valtioissa, eikä sopusoinnussa myös- Puhemies: Valtiopäiväjärjestyksen.
49038: kään voimassaolevan hallitusmuodon kans- mukaan asia p a n n aan p ö y d ä 11 e seu-
49039: sa, joka nimenomaan säätää, että hallituk- raavaan istuntoon.
49040: sen tulee nauttia eduskunnan luottamusta.
49041: Kun uusi hallitus astuu vanhan tilalle,
49042: olisi voimassaolevan hallitusmuodon mu-
49043: kaista, että uusi hallitus ilmoittaa edus- Seuraava istunto on ensi tiistaina kello>
49044: kunnalle ohjelmansa, jotta eduskunta olisi 11 aamupäivällä.
49045: tilaisuudessa keskustelemaan siitä ja päät-
49046: tämään, nauttiiko hallitus todella sitä edus-
49047: kunnan luottamusta, jota voimassaoleva Täysi-istunto päättyy kello 6 1. p.
49048: hallitusmuoto edellyttää. Sen menettelyn
49049: kautta, mitä tällä kertaa ja myös aikai- Pöytäkirjan vakuudeksi:.
49050: semmin on noudatettu, ei eduskunta ole
49051: tilaisuudessa ilmoittamaan mielipidettään Eino J. Ahla.
49052: 25. Tiistaina 21 p. marraskuuta 1922
49053: kello 1!1 a. p.
49054:
49055: Päi·väjärjestys. Siv.
49056:
49057: I l m o i t u k s i a: Ensi mä i ne n käsi t te 1 y:
49058: Siv. . . 5) Ehdotus laiksi edustajanpalk-
49059: k ä s i t t e l y ja
49060: A i n oa kwsta 1922 vuoden varsinaisilta val-
49061: kolmas käsi t te 1 y: tiopäiviltä ..................... . 855
49062: Asiakirjat: Perustuslakiva-
49063: 1) Esitys Suomen ja Saksan väli- liokunnan mietintö n :o 12; hallituk-
49064: sen taloudellisen sopimuksen hyväk- sen esitys n:o 38.
49065: symisestä ja ehdotus laiksi eräiden
49066: Suomen ja Saksan välisen taloudelli- 6) Vuoden 1921 valtiopäivillä le-
49067: sen . sop~.muksen säännöksien hyväk- päämään jätetty ehdotus laiksi puu-
49068: symisesta ...................... . 851 tavarayhtiöiden lainvastaisesti hank-
49069: Asia k i r j a t: Suuren valiokun- kimain kiinteimistöjen luovuttami-
49070: nan mietintö n:o 21; ulkoasiainvalio- sesta valtiolle ................. .
49071: Asia k i r .i a t: Lakivaliokunnan "
49072: kunnan mietintö n:o 3; hallituksen
49073: esitys n:o 12. mietintö n:o 4; mainittu ehdotus.
49074: 7) Ehdotus luonnonsuojelulaiksi.
49075: A s i a k i r .i a t: Laki- ja talousva-
49076: Kolmas käsittely:
49077: liokunnan mietintö n:o 4; hallituk-
49078: 2) Ehdotus laiksi edustajanvaa- sen esitys n:o 24 ............... . 857
49079: leista ......................... . ,
49080: A s i a k i r j a t: Suuren valiokun-
49081: nan mietintö n:o 22; perustuslakiva- Pöydällepanoa varten
49082: liokunnan mietintö n:o 10; hallituk- esitellään:
49083: sen esitys n:o 7.
49084: 3) Vuoden 1921 valtiopäivillä le- 8) Lakivaliokunnan mietintö n:o 5
49085: päämään jätetty ehdotus laiksi nii- vuoden 1921 valtiopäivillä lepäämään
49086: den valitsijamiesten valitsemisesta, jätetyn esityksen johdosta laiksi vir-
49087: jotka toimittavat tasavallan presiden- kamiesten oikeuksista ja velvolli-
49088: tin vaalin ..................... . 853 suuksista, kun virka lakkautetaan ..
49089: Asiakirjat: Suuren valiokun-
49090: "
49091: nan mietinnöt n:ot 13 ja 13 a; perus-
49092: tuslrukivaliokunnan mietintö n:o 7;
49093: mainittu ehdotus. Nimen·huudo.ssa merlkiMän poissaoleviksi:
49094: 4) Ehdotus laiksi 27 p:nä syys- e·d. Vi~kkum~n. von Born. Erich, Haverinen,
49095: kuuta 1919 annetun Elinkeinolain 22 Rel•enelund, ,Hiid~mheimo, G. Hirvensa1o,
49096: § :n muuttamisesta .............. . 854 HolSii:i Kamnialinen, 'La.hd:e11sruo, A. Pe.so-
49097: A s i a k i r j a t: Suuren valiokun- .nen, BwliETien, 8alEnen, 'l'anttu, Vennola,
49098: nan mietintö n:o 23; talousvaliokun- von W rj g-ht ja Akesson.
49099: nan mietintö n:o 4; ed. Koiviston
49100: y. m. edusk. esit. n:o 19.
49101: 107
49102: 850 1'iistruina 2:1 p. marr.aslkuuta.
49103:
49104: Ilmoitusas:i!a.t: ett:ä li:·äanä ,päJätö•s .saatetaa.n haHi-
49105: tu:k,sen ja valtion tili,nt,alikrus:i:·a.iain
49106: Va.1pautusta edrusilmntatyöstä saav·at tä- tietoon.
49107: män päivä,n istunnosta :s:alinauden vuO'k·si
49108: edustajat von Wr~ght j,a Nuora, ylksityi:s-
49109: asi,a.in vuo<ksi 'edus,tad:at Vi11klkunen, Erich
49110: j.a Kan.ni,ainen se'kä ,ed'. A. P.esonen Y'ksi- Ragnar Furu:h~:elm.
49111: ty]s·asi.ain vuoksi tä:stä päiväs,tä, ensi torstai-
49112: iltaan. J. V. Minni.
49113:
49114: Ed. Långströmin välikysymys hallituk- Puhe m i e s: Pu!hemiesneuvosto ehd:ot-
49115: sen ohjelmasta. taa, e!ttä ehdotus hyvä:ksy:t:täi:s~in.
49116: ·Puhe m i € s: UlikopuoloeNa päiväjärjes- Ehdotus .hvvaksytään.
49117: tykse.n ilmoiteta·an, et:tä 1ed'. Lå,ngst,römin
49118: vä:l:ikysy:mylmseen, jalka vii,me täysi-~stun
49119: nossa pantiin pöydälle, on yhtynyt 21 edus-
49120: taj:aa, j•oten. tul:en :sia;a:ttamaa.n ,sen a:si•an-
49121: omaisen ha1Etu•ksen jäsene,n :bietoon. Va:liokuntain puheenjohtajat.
49122:
49123: .p UJ he :m i .e .s: Hmoitetaan, -että :l·afkiva-
49124: li·oikunta on ,puheenjohtaja:k:seen: valinnut
49125: V. 1921 vaHion ti1intarlkastajain toimiaika. ed. A. P u tl k tk i •s, e :n, ja et:tä lJe·rustusl•a'ki-
49126: va:l~oikunta. on p:u:heenjdh:t:aj:aik,seen vwlinn ut
49127: Puhe m i ,e s: V:a;ltiova:na.i,nva;l1oikunnal- ed. H y v ö :s e n.
49128: ta on .sa:apunut lkirjoelmä, ;i•onka sihteeri lu-
49129: kee.
49130: !Sihteeri l u:mee:
49131: Uusia hallituksen esityksiä.
49132: Edus•kunn:an
49133: Valtiovarainva:liolkun:t.a P u ,he m i e ,s: HwHitulks:en jä:se.n saa,pu u
49134: jätt.ämää:n ednskunnal:le esit~ksi'ä.
49135: Hel singi.ssä
49136: marraskuun 118 :P ::nä 1912·2. Is1tuntosaliin saapuu nuor·emman ihaHi-
49137: N:o 28. 1
49138: tu:ssihteerin A. V:ou6laisen sta;atia.m:ana mi-
49139: nisteri 1Ml1a n :te r e, joilm. la:usuu:
49140: E d u: s 1k u n n ·a 11.1 e.
49141: Kunnioi:tett•av:a Herra PiUih:em~es! Ar-
49142: E·drusikun1a on p'ö·yM'kirjanotteeUa kulu- voi.s.a Eduskunta!
49143: va,n marmS'kuun 14 pä:ivä:ltä ,lä:hei:tänyt val-
49144: tiovarainv:a:liokuntaan 'lausunnon antamista Halilituksen määräyiksestä, •On :minulila
49145: va.den valtion tiEntar:ka:s,tajillta. saa1pumeen kunnia eduskunnaUe jä:Uää seura.a;vat: haHi-
49146: kirj.el:män, joiSsa €1hdoteta:a:n, että vuod:elksi tukse·n esitykset:
49147: 19'21 valitut valtion tiEntarlk:aSitajat oi:keu-
49148: tett.aci..si·in ·ol•ema:a,n toimessa vielä vuonna n:o 48 e:si,tys lisäylksi•stä .i·a muut•olk,s,iJst:a
49149: 1923. 1912'2 vuoden tul:o_ j·a me·noa.rvio:on,
49150: Eoska va:ltion tiEnpäätös vuodelta 19'2'1
49151: on siinä määrä:s·sä .my:ölhäsltyny<t, et:teiv.ä:t n:o 49 esity.s lai:ksi tulli- ja vientimaJk,su-
49152: valtion tiEnt:artk:a,st:ajat ennätä ·enn•en t11mfin jen kantamisesta vuonna 1923.
49153: vwod:en päättymi-stä suorittaa loprp.u:un .sen
49154: tark•as1::usta, e·hdotbaa v.atli·oku:nta edus.knli- P u 'he :mies: Hema Ministeri! Nyt jä-
49155: nan pää:i:oettä:väJksi, tetyt es•itylkset ·esi1btelen edu:sik:unnaHe pe-
49156: että vuodeimsi 19:21 v,a,li:tut va:ltio!l rustuslainm uik:aisessa j•ä'r.i.e:s·t·yiks:essä k:ä:sit·el-
49157: t·iEnt.wrkastaj:at oi!k·euli:~e:i:,a;:an olemaan tävi'ksi.
49158: toimessa vielä vumma. 1923; sekä
49159: 851
49160:
49161:
49162: Päiväj,älf'jesty:ksessä olevat arsiat: .sitä, etbei >eduskunta tahtoisi 1hyvä!ffisyä sitä
49163: uud:is,tusta, jonk~a !halrl:itus o1i l:akiehdotn'k-
49164: 1) Esitys Suomen ja SaJksan välisen talou- s,esls'a esittänyt,, nimittäi:n etM 2•0 edustajaa
49165: dellisen sopimuksen hyväksymisestä. v{di,t:tai:sriin v a<a'li piiri j:a:osta Dii,p,puma:t:(:a.
49166: Päinvastoin niin hyvin eduskunnassa kuin
49167: rHalli.tuksen esity,s, n :o 1'2', g,o,ta on va,Jmi:s- .io aikai,semmin suuvessa v;a:]li:o'ku:nna,ssa, lau-
49168: ielevHS'ti ik•äisite,lty Uililwasi:arnv,a:liOiknnnan suttiin niiden taholta, _i,o1tik,a ha:llitu<ben esi-
49169: mietinnössä n :o~ ,3 j1a suuren valiokunnan tysitä vas:bu'Stiva:t, e:t:tä täH,ainen· uudis1lus
49170: miet,innössä n :o 21, esit,eHään o:sittain a i- ~olisi t<arpeeUinen ja. että se ,a,n:ta,i,si oi'keu1:ta
49171: ,n o a ,a; n .i1a ~ositt:ain 1k n 1 m a ~n 1t e e n k ä- etenkin .pienille v,wJit;sijaryhmiHe: että näJmä
49172: s i 1Jt 'e ,] y y n. saisiva:t äänimääräänsä vas:t'aavan edustaja-
49173: luvun va:ltiopäivi:l<le. Onko a1sia t~odelli,suu
49174: Puh 'e mies: Ensin ~sail:litaan 'k>es:kus- dessa näJin, s1i<tä minä en :mene pääUe1emäiin.
49175: te~l~ asiaslt<a ikolko:naisuudessa:an. S<e'n jäl- Asiantunti5a;t ova:t l<ausune,et myöskin eri~i
49176: 1keen esiteHään a i n '0' ,a :a n :k ä :S' i t t e- viä mie'lipiteitä sii'tä. On ,]ausuttu el)äil;vk-
49177: 1 y yr n ul'kora,si,a.invalliokunna'n mietinnös1sä siä, että d'Hondtin järjestelmä johtaisi tyy-
49178: ()leva ensimäinen ponsi, minkä jälkeen esi- dyttä.virin tul,olksiin pieniH<ekäänr vrailtitsida-
49179: telilään 1k o 1}1 m a n 1t e e n k rä s: i t t e ]r y y n ryhmiJM,e, ja sanot1tu, etrtä ,se voi :tuoda niil-
49180: to~oossra :kä,sittelys:sä. pä1äit,e1t:ty 'lakiehd'otus. lekin odrotltrwmattom:i,a ylläityk's,iä. Min~i
49181: vii~M~aan tässä eräisiin kirjroituksiin, joi ta
49182: Puheenvuoma ei .haluta. professori Valfrid Vasenius on esittänyt
49183: selkä lH:el:sin~rin SanomiSISia reittä Hufvud-
49184: Esitellään ainoaan käsittelyyn ensimäi- stads'blad>eti:s:sa. :Näissä hän ~on todi,sta<nnt,
49185: nen ponsi ulkoasiainvaliokunnan mietin- että tämmöisiä yllätyksiä d'Hondtin järjes-
49186: nö,ssä. tel:mä voi mukanaan tuoda.
49187: Ponsri hyväksytään. Mutta täsrtä ,syystä, ~esitystä eri h.y,Jät,ty.
49188: Asiaa ,perustus:]aJkiv,a:hoikunna:slsa ikäJsirt:e~l
49189: Esite<l<lää:n l"olmalllteen rkä.si'tlt,elyyn toi- tä<essä oli 1ke<ksi:t:t:.v toinen urutuu:s: vaaliliit-
49190: sessa 'käsi!t,e]<yis'sä pääte~tt~y J,abehdotus. t.oja korl{•eamma,t vaaE,yihrt:ymä.t, ja tä~n1-
49191: rnöisitä uutuutta oE :peruste:ltu sillä, etttä n;\'-
49192: !Laiki<ehdo:tu:s hyvä1k's'ytä:än. kyinen jär.ies'belmä pirstoisi valit.sijoi:ta
49193: enemmän, :kuin pa,rhme~nttaari:srel:ta. ikan-
49194: Asian :kolma,s ikäsittdy julis,teta.an päät- naJ:t,a oli:si suotavaa. Ja tä:l:l:äfk,in ~pernsie
49195: ty~nee:ksi. luHa on orkeutulkse:nsa. Jos si:täv<ast~cin
49196: ,pienet va:litsij:a.r;}~hmäit men:ev,ätt. yhdirst~rt
49197: Asia on: loppuun 'käsit,e:l:t,y. tyinä vaa:liin, niin saad~:aan s1it•en p:ar] a-
49198: mentta,a:risnuden vaa:t,imwksia vHsiaav~a,t
49199: 2) Erbdotus laiksi edustajan vaaleista. Hdusk u:ntary:h:mät. ,J,o va:a.],e~issa myös,k i n
49200: jää po,irs ,se :k,atlk>er:a :kiiJhoi,tus, jo:ta eri r.vh-
49201: llia!l:lituiksen eSiiit:y,s 'n :o 7, jotra on va}mi~s mä.t toisiansa vastaan tähän :as:t:i ovat rh:a'l'-
49202: telev:aslti 1käsitel:ty ,perustus}a:kivalho:kmman joittaneet ja edellytykset parlamenttaari-
49203: mi,!:lt,innös~sä n :o 10 j,a :suuren valiokunnan s,eltle 'toiminna'll~e ,edusiku:nn:a,srsa ja ihallituk-
49204: miletinnöSisä n :o 212, esite:Hään ik o 1 m a n- sess:a i:Men saadaan ari1kaan.
49205: t e en käsi t te ,J y y ,n. Mutta tämmö<inen näiden ka:Jvden jär.ies-
49206: t<:>lmän y,ht<eenl:iittämi~ne,n, sen, j,ota, hallitns
49207: P u !h e :m i e s: E<nrsin ISaiUi,t,aan a_,s1assa oli esittäny,t, ja ,sen jota ue.rusi:us:}arkivaEo-
49208: keskust€lu. Kun lakie,hdo,tuksen lwl:mas 'kunta oli ehdottanut. ei !käynyt sopivasti
49209: käsittely on pij.ält,tynyrt~, ~esiteJilään .p~erustus ll)äinsä eduskunnassa eitkä ,sen valiokunnissa.
49210: la!krrvwliolkunnan mietinnö1ssä sivul!J,a 8 oleva Näin ~heräsi lkysy:mr;v,s siitä, ~e:ttä hal:litn'ksen
49211: pOn'S'I. ~esi,tys tällä 1;:ertaa h;v,lättä:ilsiin j!a että asia
49212: lähetettäisiin uudeU.een tha!J:litu:k:sel:le v:al-
49213: Kes!kustelu: mistettavaksi. Havaittiin myös että niin
49214: hyvin ihail:litu:ksre'n e~si<tylksessä lkuin peru~
49215: Ed. A. rP u 1 ik ik i n e n: rKutn eduskunta tuslakiva:ho:kunnan mietinnössä ,oi]i eräitä
49216: to]selssa käsit:telyssä ~hylkäsi tä;m:äm lakieh- pienempiä ,puuttee,lJ isuuksia. .io~tlka :hall itns
49217: f!otu'1'sen, f;l se vielä mierl~estäni sisäl<tä:n.vt pa-raite.n kor.iai:si.
49218: 852 Tiistaina 2:1 p. marra.sikuuta•.
49219:
49220: NäinoHen. minä pyyda.n eh<lottaa, että luuttista ik'lrin käyii:ännäil;Lisesti on toivoUa-
49221: eduskulllta, srumaUa, 1kun se nyt ·h;ylkää zha.l- v·aalkin. >Pyydä,n ·nyt es:i!t:tää muutamia nu-
49222: Etwksen esityksen, pää:ttäisi ·kehoit.taa hal- meroiba Engla.nnin vaa.leitsta, osotta&kseni,
49223: litust-a maihd1o.Uisimman pian oMamaan har- kuinlika ikaullmna suihrt:.eellisuud,esta ollaan
49224: kittavaJk.seen, voitaisiinko selJl!ainen :kor- s:ellai•sissa. mais•sa, jois·sa. •kuiten!kin mtk:ais-
49225: keammwna's'h~i·st.en vooliYihJt,ymäin liittämi- taan koko maailman politiikka. Englan-
49226: nen ·haNii•tulk1sen esittämään va.ali.iärjestel- nissa oikei:st.opuolu:e o·n s:aanut 5,2·00.000
49227: mä:äJn, j.osrta perustuslaJkivahokunta on teh-
49228: 1 ääntä ja 3143 ed'rust·aci,a:paiikika•a. Siitä vastoin
49229: nvt ehd!ot.wksen mietinnössään n:o 10 haloli- on työvä•en.puo,lueel}a 4,000,000 ääntä ja ai-
49230: t~ksen e'sity~k.sen ·.i'Oih<losta tässä asias·s-a, .so- nowstaan 140 ·edus:t:ajapai,k:kaa, ikansaHi sva-
49231: piva•sti toteuttaa sa;ma.Ha. !lwrba.a mainitun 'pa;,amielisiHä on yli ·2,000,000 ääntä ja vain
49232: v·aa;lijärjCJstelimän kanssa. tahi e~kö swht.ee•l- 57 edu:st:a:j·apa:ikka'a j. n. e. Tluntuu nanret-
49233: liSita vaa;loita.pa'a muutoin vo,~bJ)i:si järjestää tav,a1t.a. lkun meiltl& ri·idellään parin edu~ta
49234: täysin oiik·eudenmwk:ais•esti ja. t,y1ydYit'N1Jv.ästi, ja,nailkan siirtymisestä sinne 1t:ai tänmoe. Kuu-
49235: sek:ä myö,nteisessä talpwuikse,ssa 3!ntamaan lin virm:e vaalien ede:ltlä ikerrotti:.a\Can, että
49236: ed'uskunnan hyvälk:sytJtäväik•si sen mukai- •eräs edistysmi.elistm puolu:e,en j01htav.a. :hen-
49237: !Sesti la3id'itun ·ehdotuksen laiksi ·edus·taja.n- kilö olisi ,J.au:sunut, et:tä tämä puolu~ on
49238: va.alleista, mu:ifta muuten uud,istama,an näille täyttänyt teMävänsä. ~~finust:a tuntuu. että,
49239: valtiopä,ivi:Ne annetun esityksen asia,s.ta .sii- kun :täHa,i:sil,l!a kys.ymyk·s·1Hä täyt,etään puo-
49240: hen trar!P'eeliJisiksi :havait1t.a·vine muutolksi- lue- ja h•a!lhtus:o,hj:elmaa, väite l'U:peai-,i pi-
49241: noon. tämään pavk kaamsa.
49242: 1
49243: ,
49244: Olen edeHeen sillä :kan.nalil.a, elttä meidän
49245: Ed. Lohi: Minä yhdyn samoihin nä- nykyinen vaailila<kimme swhtooHisunteen
49246: käikohtiin kuin ·ed. Pul'kikin.en tässä asiassa nä:hden tä:yltltää k.a:iikiki a.ian vaa1timukset.
49247: ja kannatan :hänen ehdotu1kisiaa,n. Muuten Muuten :minusta tuntuu omituise·lta kuulla
49248: en 1tiedä, voi piko pnhElllies pollitt·a. s·eHa:ise- kahden lha:lhtusrpuolueen jä1senen t'äiä}lä esit-
49249: 'llaan ääJne's·tyttää, lkosk:a. siinä samalla ker- tävän ponsia oma.]ile hallitulkseHe·e.n. 1\Enä
49250: taa on iläimä hrul:llitwk's'en es'i't.y,ks,en hylkäy.s luulen, eMä ha<l'litu•s•. j.olka on edustettuna
49251: .i& toivomuksi·a Ylhdiste.ttynä y!hte-e,n pan- edusilmnna,ss:a kai 110 .iäs·enel1lä, ilmankin he-
49252: teen. :Minä kuiten~in lku:mp.aa:kin •eJbd:ot.usta tää, mikä on edns lmnnan k1anta. · Ja .ios se
49253: 1
49254:
49255:
49256: kannatan, että nyt kolmann.es•sa lräsiUe- ei sitä t'iedä, niin 1pyydän sen 1-yihye·s:t.i oo-
49257: 1
49258:
49259:
49260:
49261:
49262: ly:ssä oleva. larkiesity.s hy1lätt:täisiin, ja myös li U:ää ilman mitään ponsia, ja painatuskus-
49263: -että !haHitust:a ke1hoitet:t:a.isiin antamaan tannuksia. Eduskunnan :kanta i:äJssä asias'sa
49264: uusi esity:s, j:Qik,a voisi >rakentua niille :peri- on s:e, että ruotsal•ainen puolue, kokoomus-
49265: aatt.eiHe, ikuin edelili.n:en p•uJhuj.a. ehdotti. puolue j.a edis,t·ys]luolue !kannattavat halh-
49266: 'Siltä va~aMa. että puhemies ei soella]senaan tuikse.n esityiks:es:sä olevaa muu:tus1ta, •että 20
49267: tätä pontta. ääne.st.ytä, elhdotan minä erik- edust.a.i·a'a valittaisiin ~eri:l,a:i.sel'l:a tava:l'la.
49268: s·een •ensinnäkin ,e:t:t:ä ikysee,ssäoleva 'l:ailcie.h- Sens·i.ia•an vatsemmistossa :v~h>tä suuri määrä
49269: dotus hyljätään" ja sitten toiseksi, ,eWi va.s:tus't,aa tä:t:ä e1hdotusba. Maalaisliiton
49270: eduslkunt•a kehottai•si :bJruHitust:a mahdoll i- ·laita. taas. knten .o],en va•rma:lt~a t,ahcYlta
49271: simm:am ,pian antaJmawn ed'uskunnal>le uud·en ·kuullut, on se. että sieHä runsas enemmistö
49272: estitylksen edu.st,ajain vaalil-a.in uud:ista:mi- on vas:tustanut. tätä elhdotust•a. NiinoH:en
49273: se•sta, jossa sama:lila kuin sruhte,ellisu:uden voida:3Jn sanoa, että eduskunna.n enemmi:st(}
49274: vaatimus ·oLeta:an huomioon, myöskin muut vas:tusba1a tätä muutose:hdot,ust:a. ,M.inä oon-
49275: l\:äytä:nnöNi:set. ·PUulttoo'l!li suudet• 1kor.ia twan vuolksi odioM:ai.sin, :että hrallitus. va:~kk,a s-e ei
49276: ookä, jos maihd1oUisek:si hav·ai>taa,n, otetaan olekaan mikään enemmistöha:l'litus., 'kuiten-
49277: myö•s määräykset ylemmän asteen va.a.Jilii- kin resp~kteemisi d-emoikr.at,ii.a.a ja edus•kun-
49278: toista". nan enemmi·stiin kantaa eiikä senvuoksi tu-
49279: lisi te'kemään uut:ta esitys,tä, jok·a. ol.isi vas-
49280: E·d. H a ih l: Kannatan ed. Lohen e~hdo toin täJmä1n en-emmistön lka;n1t.a•a. ·Minä ol•en
49281: tust>a. ·senvuoksi .sitä mieHä, että llmikki nämä eh-
49282: dotukset olisiv:at ;hylMtäviä j,a ta.rpeeHomia
49283: E:d. R yö mä: ''Doisessa ·käsibtelyssä lau- 'ehdotwksia.. :Mutta sensijaoo pernstu·s:hvki-
49284: suin, että m-eidän maamme on tässä suh- v:alioikunnan mioetint.öön Eiteltt;y ponsi kos-
49285: teessa edellälkävijä, että sufrirtooHri:suus mei- kee ,seHai:st.a asiaa, johon todieHa on muutos
49286: käläisissä va;aleissa on niin läihel>lä abso- tarpee·n, nimittäin €rfuiden vaaE,piirien ra-
49287: Val<itsija.miehet t.asaval•lan p.reside.nt.in vaalia varten. 853
49288: - ---------- -~----~--
49289:
49290:
49291:
49292:
49293: joja ja senvuoksi eduskunnalla on syy tässä ,päätös it.se lwkiehdotuffiseS>ta; sen jälkeen
49294: .asia:ssa j.ot:wkin lausua, j:a. 'k:oS'ka siinä ik.ai äänest>etään pemstuslwkiva-liokunnan mie-
49295: voidaan ol:l!a yik<siJmieli•siä, niin voimme pu- tinnö·ssä oleVlan ponu!fln ja >e:d. PU'lkkisen eb-
49296: ike.a mie:l.i:pit-oomme ponnen muotoon, ja d·ot-ulk:se:n välri:llä, koska :ne miel:estäni ovat
49297: ed'uskunlt,a ikoko·waisuud•e:ssaan asettunee sen va·st•alkikaisia.
49298: toivomuik:sen fua'kse.
49299:
49300:
49301: Eduskunta päät•tää PYSY'ä •t.oisess:a käsit-
49302: P u lh e m i e ·s: Keskustelussa on e:d. A. .tely1ssä t·eik:emäs:sään rpäätok:s,essä 'l'Rki•elhdo-
49303: Pulikfki:n•en ed. J_;ohen Jmnnarl::bwmana. eh:diOt- tuk:sen hyillkä:ä:mi:se,stä.
49304: t.anut, että eduskunta, .srumaHa. :kuin se n.yt
49305: hylfkää ihall:itwk:sen •esityiksen, päättäisi ike- iLaJkiehd:otu:ffisen •kolmas 'k,ä;sittely ju1iste-
49306: hoittaa h:aHitusta maJhdiolilis1mman: ·pia.n ·o:t- t.aatn :päJält~yneeiillsi.
49307: tamatan harlkittavaa~s·oon, voitai•siånllw se1lai-
49308: nen •korkeammana'Steisten v.aali.yhrty.mien
49309: liittä·minen ihaH:i:t;uiksen esittämä:äm vaaJl.ijär- Äänestys ja päätös:
49310: jestelmä:än, josta perustusl:a;ki·valiokun'ba on
49311: tehny:t ehdotuiksen :mi:etiu:nös:sään. n: o 1 0 tKen ibyväib·y·y pel'Ustuslaikivaliokunnan
49312: haHituik:sen .e•sit•y.k.s•en jolhdost•a rt.ä:ssä asias- ehdntuik.sen, ä:ä,n~estää ,jaa"; d:os ,ei" voit-
49313: sa, sopivasti tot.enttaa .samrul:l:a !kertoo ma!i.- taa, ·on ed. Pu:l!kikisen ethdiotn•s ibyväfksytty.
49314: nitun vaatlijä:rjesli:~lrmäm ika:nssa !tahi eiikö
49315: suhtoolEsta vaal:i:t:apaa muut•oin voitai:si Å'än:estyik•sessä anneta:an W!2 .i•aa-ääntä
49316: järjestää täy:sin •oi•keudenmuUmi:s•e:sti j·a tyy- ja 76 ei-ääntä.
49317: dyttäv.ästå, se:kä myöntei:sessä taparulks•essa.
49318: antamruan €dns kunnan :hyvälk.sy;ttäväik·si
49319: 1 P u ,he m i e •s: Eduskunta nn siis täss[i.
49320: serumu'ik·aise:st:i la:aditu:n ~h:doituik<sen la~ksi ääne:sty!k1ses:sä hyväfk:synyt 1Jerustusla,kiva-
49321: -e{lwst.aj:anvaaleist:a, mutta muutoin uudi:sta- J.i.o:kunn:an ehd~ott•a•man ponnen.
49322: moon nä.il:le v,a,J..tiopäiviHe annetun esityk-
49323: s€n asi>a:s'ba siihen tarp•eel:l:i.sek•si h:a;vaitta- Asi·a on ]:oppuun krusilt181lt:y.
49324: -vine muuitloksin€en. Ed. Lohi on siH'ä va-
49325: 1 1
49326:
49327:
49328: raH.a, €Uä ·pu:hemies ei ,s,a·IE:si trustä e:d·el:li-
49329: s·<:stä ehd:otu:ksest.a ä'änestää, ehdottanut ed. 3) Vuoden 1921 valtiopäiviJJ.ä lepäämään
49330: Hwhlin lk:arrnwtlta:mana ~seuroavam. ·pon.n:en: jätetty ehdotus laiksi niid·en valitsijamiesten
49331: -että e•duskunta- k~ehoitta.isi hrul,li1Jws'ba mah- va!litsemisesta, jotka toimittavat !tasavallan
49332: doUisimma.n pia.n ant:amaan ed'Uis~unnalle presidentin vaalin.
49333: uu:den esitykse·n edusta.j:ava,a:lil ai:n uuditsta-
49334: 1
49335:
49336:
49337: mi•sesta, jossa, •swmailil:a 1kuin suhlteeHisuu- IMaini•ttu ehdotus, ~iota on va.:lmi>stelevasti
49338: d<en vaa:ti:mulkset ot~e~taan 1I•nomiocm, myös- käsitt•elty perust>UJS'lalkival:ioikun·nan mietin-
49339: kin muut 1k:ä:y.täJn:nössä Imomatut puutteelE- nössä n :o 7 ja su:uren vaJri•olkunruan mi~tin
49340: suud•et :lmrjat:aam .seikä, jos maihdo:i:hseHa .nöi•Bsä n :•ot 1,3 ja '113 a, esitellään ik o l:m a n-
49341: näyt.täisi, oteta~an :myöslk:in m'ä:äräy.kset te •e n k ä •s i :t· t-e 1 y y n.
49342: ylemmän a:st€<en vaa'l:i,Ji•itoist:a. Klutsun tä-
49343: tä ed. Lohen ehdotuik:sebi. P u 1h e :m i e .s: A·siam to:Us·essa käsi11te-
49344: ]yssä 'Päättcity l.aikie.h~d.otus 1hyvälrosyttäneen?
49345:
49346: ,p u ;h :e :mies: 1{osk'a ed. Loihi on teh- Kes•knstelu:
49347: nyt ehdOit:ukJS•ensa. •silltä vGrol:ta, että rpuJhe-
49348: mies ei .saHi.si lä:ämestettäväfk:si ed:. A. Pulk- Ed. R y 'Ö m ä: !Minä ehdatl3.,n, että t.ä:mä
49349: kisen >e'hd:otuJk•sesta ja. ikos'kia 1minun mieLes- ]aibehdot.us hyltiättäii:siin.
49350: täni >e:d. Pullk'k:isen ~h:dotuik<Sesli:•a voidaan
49351: ä•äneiStää, niin :ed'. ·Lohen ehdotus rauke€. Ed. S c lh •a u m a n: Det.ta 1a.gförsl:ag
49352: On siis äänestys !toimitettava vaim •ed. P.ul:k- by.g;ger 1på den för 1'1ilk·sdag;smGnnavrul' gäl-
49353: ki:sen e.hdotu;k&eSta. iffihdota.n menet.elrt:å- 'lande va:l'l:a~ns grund. I :l:agfiörslag-e>t hän-
49354: väliDsi ISeuraavaiHa tavalla: Ensin tehdään visa.s i fl:ere :paragralfer d:ircl!:t t.iH vaHagen,
49355: SM Tiista:ina 2:1 p. marr.rus~kuuta.
49356:
49357: så i §1§ 1:5, 1 6, 17 Deih 21. Vi&serligen ihar ge-
49358: 1
49359: ·Ed. J u u t i h i n 'e :n: ·Minä yhdyn
49360: nom et:t mi:ssfö:r:sM:IJJd, kansike TJå grund a v myöskin kannattamaan sitä elhdotusta, että
49361: omröstnings:p·:r:opositionens upp:ställande. lalk.iehdotus hylättäisti:in. Samalla pyydän
49362: riok.sd:a:g>en idke ifrruga om v,a,Hia.gen uttryc:k- Lausua sen toi~vomukrse:n, että :haHitus antai-
49363: lig-en yrk:at ,på at<t. tm ny TJTOposition s'ffiatll si ensi :k~oikoutu:van€· edusikunnaHe uuden
49364: av:låtas :biH riks:d.a.gen, men ja.g i:.ror, att ma- ,e.sityil"s-en :hallitusmuodon muuttamises~ta
49365: joritet,ens åJsiik:t inom riksd,ag-en d'ook är s~i:hen suunttaa,n. :että .e'dusikun1t,a va'litsi,si
49366: d·en, att det. vor~e önsikvärt att de:n nu sit- presidentin.
49367: t.ande re·geringen med dret föcrsta skull·e
49368: övedä,mna en TJTOpiQisi6,on i·nnehåJU!ande än-
49369: dri'ng'a.r t,jlJ V'aHta.g-en. ;via såidiant förhål-
49370: lande, oelh e·huru ja.g e:}jies 'skul!lie omfatta nu P u !h e m i i€' .s: 'K>esil\1uste:l.ussa. on ed_
49371: förel,i:ggandie !Jagförsl:ag, anser j1wg det vara Ryömä ed. Schaumanin 1mn:n:atta:mana eh-
49372: oegent:lig-.t, att i, de·tt'a ö~gon'bhck gör·a det. dott~anut, ,e,tM tl,a!beihdotus hyljäit:täi:siin_
49373: :E'råigan bö'r få sitt avgöra.nde fö.rst då, när KutoStm tät-ä ed. Ryömä:n e~hdotu:kseks:i.
49374: d~en nya va:H:ag-en iha.r Mivit definitivt an-
49375: tag-en. Ja.g '\11PPI1ep.ar :a.tt he'la lagförslaget
49376: hy,!!;g>eT rpå dHn fiör riksdagsma.nnaval gä l-
49377: l:ande v~allia;g-en och att. i nere 'P'ara.gm:fer
49378: direlkt !hän visning rt:i.J l' denna vaHa·g .gö,res. ip u ,he :mies: A:s~~a,ssa on sii:s äänestet-
49379: •T~a,g y.vkar a:lMså TJå förlk,a~s:tande av lagför- tävä..
49380: slag-et.
49381:
49382: Ed. L ·e :h t o k o s 'k ~i: :Pyyd'än 'k,annat- Äänesty~s ja päätös:
49383: taa. ed. Ryömä~n te,lwmä:ä :ehdo:tu:sta.
49384: Ke:n hyvä:k,syy l~a~k:itehdotulk.sen sd:laisena
49385: Ed. :S ~:l't ä ~lä: Siinä, mitä ed. Schau- kuin se on ttoises1sa fkäsitte ltyJssä päältett.y,
49386: man on e·siintuonut, ei ·o'l>e mit:ään, mikä an- äänestä1ä. .:i:aa"; jos ,ei" voit.t,a.a., on ed_
49387: ta~s'i minlkään:l:ai,sta peru:stett,a. siihen, että Ryömäm ehdotus hyvälktsyt,t.y.
49388: eduskunta nyt hylkäisi esillä olevan lakieh-
49389: dotuks,en. Laiki,ehdo:tukses:sa ~esii•ntvvät A.äne1srtyksessä ·anneta.an 88 .ia~- ja 78 ei-
49390: viittaukse:tihan perus,tuv,at voi:mas.sa "ole- ääntä.
49391: v,aan labi,n, ei:kä sii,s nä,issä viitbulksissa
49392: ole mitäiä:n, milkä erstäisi e'hdntu:sta ~hyväk
49393: symästä vain sillä perustuksella, että 'P u th >e m i e s: Eduskunt1a on si,i:s ihyvä.k-
49394: laki, .iohon vi,i:t:a,t a,an, eihlk.ä ·vas~ta,isuud>e:ssa
49395: 1
49396: syny:t J.a:k,iehdo:tuiksen.
49397: tuJ,ee muut,etrt:a~aJk,si. ~S:~lil'ä .i:os tä1He kannal-
49398: le a.set.utt:a,isiin, nii~n •ei voi't,aisi teh:dä mi- As1i.an kolma.s ikäJsitte,ly juliste,t,a:an päät-
49399: tää.n .J:a:rn muu:to~s~a siinä pelossa., että tynee'k:Si.
49400: va1ste'd>es :loalki, j.o,hon vii.t,a,t:a,an, muutet:aan
49401: ja Tl'Ykäläviit:lJau:kset eivät 'silloin enään so- Asia on 'l:nprpuun 'käsi·tdty.
49402: v·eHu.
49403:
49404: Ed. C o 11 i a. :n d: 'e r: Rerr Scha umans 4) Ehdotus laiksi 2i päivänä syyskuuta
49405: tanikegång 'leder ti,]tl :a;tt vi :kunna. hE utm1 1919 annetun Elinkeinolain 22 § :n muutta-
49406: denna 'lag näJm på 1hUTU }ä.nge SIO'm hä:J.st. misesta.
49407: I v1arj,e f:alil är det. .iu yt:terst osäkert. när
49408: vaH:a,g'en någ.on gång lblir fä:r.dig, och så ve- Ed. RJoiv~ston y. m. edus,kunta:es:itys n:o
49409: t:a vi icke, :huruvida icke d:en v:alla,g.en läm- 19, jot,a on v'almi:stelreva,s't'i käsitdty talous-
49410: Th3!S vi:l,and,e övm nyva.l. Vi !lvo:mma då vailiolimnnan miet~nnössä n :o 4 ja. ;s,uuren
49411: många år frarm i t,i,d~en, i~all vi skuHe föh.a v:a.li,olkunn:an mietimnö,ssä n: o 213, esitel.lään
49412: herr Sclh:aumans tanike,gång. På den grund k o } m a n te e n 'k ä 1s i t te l y y n.
49413: och då ,såJlunda. det hinder. ~herr ISioh:auman
49414: illU a,nser fö.mligga, enligt min :rnening alls P u h e m i e .s: E,dus:kunta pää ttänee p,y-
49415: 1
49416:
49417:
49418: i<ike får utg-öra något :hinder, {örordar jag syä toises:s'a käJsiJt~tJl,y,ssä telkem:äJssään päJä-
49419: ant,agande a.v ],wgförslaget. töksessä eduskuntaesityksen hylkäämisestä.
49420: Lainvaataise.sti ihalllkitut 'kii.nteistöt. 85[)
49421:
49422:
49423: Keskustelu: Keskustelu:
49424:
49425: ~Ed. Koivisto: Kun tämä a.s.i·a oli Ed. tK a i •l a: As:et.us ikosbva rajoituk-
49426: viime ke.rm:Ua i·oisessta ktä:sirttely,ssä, niin si·a ·eräänLaatuis.ten ylhtiöiden ja y•hdistys-
49427: minä tei•n ·ehdotuibe'll,, ertltiä eduskunta kä- ten oirkeut.een !ki:i,n'teimits'töj€rn ihankinta.an
49428: visi tekemäiän oikeutta niiHe ryhmitlile, jotka maalla 15 ,päiväJltäJ twmm~!kuuta 19·19 on
49429: tämän lkysymyikses•sä olevan e,linlkeinolain siinä sulhteessra epä!t.äyd-eH:inen ,J:aki €ttei
49430: 22 '§::n wla;ilsinta työstkientelevoäJt, ja. nä,in oil:len sen ri:krkom]s.esta mää:r.ätä mitään mng-ails-
49431: toivoisin, retJtä edu:sikunta yhtyis:i tätSSä ta- tus-ta. Ainoa seuma:mus:, rmikä säädetään
49432: lousva1li•oku:nnran tmiet.:inn<ö.n vast:a:l,aus·eeseen lainmukraisen haJkemusmen~ttelyn rlaimin-
49433: ja nä~He eri a1mmattirylh:miUe, jOitik,a. ovat tä- lyömisestä, on ,se, että kauppa 'On rk.at.solbta-
49434: män lra;in py~kä:län a'laisia, tekisi oi:keutta va ra1U€•nneelksi. On .s~ntäh·d~n varsin epä-
49435: eikä armoa. Eihd:ottt.aisin, et:tlä; eduskuntra oikeutettua nyt 7 vuottta myöih~mmin ru-
49436: ,hyväksyisi tämän valstra•],auseen ikokouaisuu- veta sä.ä:t.ämäiän sanotun atsretulksen riikikomi-
49437: d•essaa;n. ses:t.a anilmria seum•a.m uks,ira lainv,ast.aisten
49438: llmuprp·ojren tekijöillrlre :semminrkin, rkun €i sil-
49439: Ed. iT o p p i n e .n: Yhdyn ika1nnaMamaan loinen ha:Uitus myöSikään ole syntyrneesreen
49440: fdustajra. K·oiv.i<ston ehd·otursta. asi.a,i:ntirl~aan sy.ytön, rs'e ikun .iultk·aisi vältt.ä-
49441: mäMömäm ·tarpeel'loi1sren toimeen,p;anoasetuik-
49442: Ke:sku•s1elu julisbetwan pää.t·tyneeksi
49443: sen vasta toukatkuun ·30 päivänrä' 191}6, .siis
49444: P u h e m i e s: K:osk·a e.dusrkunrta on toi- mel kein puolitoista vuotta myöhemmin.
49445: 1
49446:
49447:
49448:
49449: se.ssa ikäs.itt·elyssä hylännyt •eduskuntaesi- ,TäHais:issa oloissa syntyi puutavarayhtiö•is-
49450: tytks:en, ni,i.n lko1mannes:sta. lktäsi:trtelyssä ei 's<ä aja-trus .ia ha,lu rruvreta rlain määräy:krsiä
49451: enää voida ää!llies,tää sen !hyväk,symisestä. k•iert.äJmää:n. rHarlli:tus lm1rsuu alikuperäi•ses-
49452: sä esity~ksessään, €ttä !hanklkees•sa oleva toi-
49453: Eduskunta pääil.tää .pysyä e•nnen t~ke menpide ei rperustu tsiihe,n, erttä tahdottai-
49454: m ässää.n ·päM·öiktse·ss:ä. rsiin ·rajoitt,a-a puuta.varat€ollisuuden kehi-
49455: ·ty.smathdollisuuksia tai suhtautua epä-
49456: Asi·an kolm:as ikä:srittely jul,istetaan päät-
49457: 1
49458: ,suopeasti .puuta v.araliil~kees,een., va,an
49459: i·yneeksi. ainoa•s-taan •si~hren, että: toime:npide on y.h-
49460: teris!kunnal:listeJsti tavkoitulks,en:murk·ainen ja
49461: Asia on loppuun käsitelty. pyrlk:ii turvaamaan r],ai,n arvovaHa.a. Val-
49462: ti•oHe otetut kiinte•imistöt tkäryit€Häisiin
49463: 5) Ehdotus laiksi erdustajanpalkkiosta 1922 maan ti•l,at,boman vä•estön ma,an ta.rpeen tyy-
49464: vuoden varsinaisilta valtiopäiviltä. dy:ttäJmise!ksi. 1Lalh siinä mnodosrsta, rkuin
49465: se edeHise•Sisä ed:us,ku:nnaslsa jätettiin oJepää-
49466: Hallituiksen €•s:ity!k.sen n :o 318 johdosta määJn, on 'kui.t,en:ki~n .puuta·varateO'ltlisuutta
49467: laadti•ttu ·pe.rutsit,usl'a'kivahokunnan mietintö kohtaan ·erittäin e p ä s u o tP e a ~a oon me-
49468: n :o 1'2 esiteHääm mari·nitun lainsäätämis- nesty.kselilte t u rh 0 i !S a. On !helppoa :todeta,
49469: asJa:n €nsimä·.isr·tä käsittelyä var- t:Mä as·i:a·nlaitra on täJmmöinen. rKun te.oHi-
49470: t€n. suudentharjoi:t:ttaj.a:t vuosi·na 1•915 ja 1916 os·
49471: tivat ikys~essäolevat tilat, jot1m pinta-alal-
49472: Ktrk.aan ~i 'hra•lua puh~~nvuoroa. ·taan ylhteenrsä nousevat •noin 36r0,000 he·h-
49473: taariin eli 2rQo a 2t5 % yhtiöiden tkoko maa-
49474: Asian ensimäinen käsittely julistetaan o:mwisuudes•ta, malksoiva.t he ostrohimnran .sen
49475: 1päät:tyneerksi jra a.sia menree suu r re e ·n v a- aja.n hVltamarkoårs:sa nousten nämä noin 80
49476: 1
49477:
49478:
49479: 1 i o ik u .n ta a n. ~iboona·an mavkkaan. ,Nylkyacran rahassa
49480: arvos'tdtnna nousevat okyseessäO'l·evien ti,I.o-
49481: 6) VtUoden 1921 valtiopäivillä lepäämään jen a<r1vot noin 300 milj. ma;rrkikaan. E~hdo
49482: jätetty ehdotus 1aik·si puutavarayhtiöiden tetun .Jrain murkaa.n, jota ensimäirsessä. va:sba-
49483: lainvastairsesti hanlkkimain kiinteimistöjen Ianseess'a yhä vielä puo1ust.etaan, prukkolno-
49484: luovuttamisesta va;ltiolte. vutrettai,siin nämät tilat vMiöiltä niiden :al-
49485: rkulneräJistä: hin:t'a'a v:as.t~a.n, jorst·a .i'oMuisi
49486: Mainitun ehd·otutksoo johd·o•sta la:aclitiu yhtiöille t.apptiota noi•n 2:210 mi];j.. siihen li-
49487: laik,iv:al<i·olkunn·an mi>et·i'nVö· n :·o 4 etsit€llään sätt:vnä 5 § :n va,a:trm:a 'korvaus metsän
49488: ~ n s i m ä. i rs t ä k ä s i t te 'l y ä varten. m:vy.nrnistä. Ert:tä tämmö:inen suonenisku
49489: 856 Tiista:ina 2.1 p. marr.asikuuta.
49490:
49491: useimmille yhtiöille olisi tuhoisa, varsinkin mutta että .se on twvahtuva Derustuslain
49492: nykyoloissa, on selvä. ,Nyt:t.emmin on sa- sääJtämisestä mä:ä.r.äty.ssä j'ärjestyksessä, ;pi-
49493: nottu anlk:ara menet·tely ta.rp·eeton ja e"J)ä- däu •ai van väil~tällllä!ttömä;nä ja .IJät>evimpäin
49494: tark·oiltu!ksenmu!ka;inen, si.ttenikuin varsinai- lakimiesten todi1st11Jma'na. 1Muutoin ei saa-
49495: nen 'a~sutus1aki viime !lokakuun 1-4 pä.ivänä vuteta si·tä ra;u~haN:Usuntta ja ka~kikia asian
49496: on ednskunnwssa ihyvä,ksy;t.ty. Mwinitun puolia. ~yydyttävää ra:t1kaisua, joih·on me
49497: lain 6 § :s,sä säädetää1n, että siinä ta,l'koitet- kai1klki pyrimme. 'Sitä .inul'i v•aa.tii ilaitn a.r-
49498: tu ;pa;klk!olruovututS on ensi 1sijassa !kohdis.tet- vovaHan säilyttä:minen. !Siuotuisana entee-
49499: ta va tiloihin, j.o:tik·a •on !hankittu v>astJoin 15 nä :siilhen ·on Tak:iva:liokunnan ehd~otus. Suo-
49500: päivänä t.ammikuuta 1>9<!5 annetun a;set.uk- sitt-elen suurel1l'e va>l·io'k:unna!l1le aHekirjoitt.a-
49501: sen sään.nök.siä.. T'rumä 1säännös koskee ~siis maani v~astal1ausetta.
49502: kysoos•säiolevien lki.inteis1öjen a s n t u s-
49503: k e 'lip 0 i IS i a m .a i t ra. Mutta lepäämä,än Ed. IT o 1 on en: Kun esitys on saa-
49504: jMetyn nyt 'käsiteltävänä •olevan lain mu- 'llut nyt ,sanoisinko tuplalk!äsitt<e"lyt D'Saik-
49505: kaan palkikolnnastettai·siiu ,sanotut. kiinteis- 'sensa, jolk•a. muuten kulll'luu iharvina.mnU!k-
49506: töt ik o k o n ·a i s u u d e .s a a n valtiolle. siin, on :sen viimeisessä vaithoossa val~okun
49507: Eoko asia 1mlis:i näi.n oHen aivan &elkava:ksi ta muut.tanut 'lepäiämälän· jäteiltyä laikia
49508: paitsi, että on muodotonta, että k a h d e 1- nii,n, että tu!l~byht,iöil:tä tu1~laan lain mu-
49509: ,] a 1 a· i 1ll a s ä ä; d e t ä ä n s a m a s t a kaan v,ain ott:alffi'OO.>lli pois l r& i t t o m a s t i
49510: 1
49511:
49512:
49513: 111 s i a s ta. En luule, että tä,Hainen menei:- hank,itut välhäipätöiset 1sieka:loot. Koska yh-
49514: t>el.y olisi omansa korottamaan ],a;kiasä:Mä- tiöi,Jl,e viimeisen ehd·otuikisen mulkaan saa
49515: vän V1al1Eomahdin a~rvovaltaa. Lakivalio- jäädä ne 1met,sä.maat, mitä yhtiöt olisivat
49516: kunta ()lllKi·n senvuoksi !hylännyt mainitun vuoden 1915 ,l,a,in muikaan ooanee~t itseHoon
49517: menette1lyn ja •a:settunut puolustamaan sel- hankkia, sil;loin ·On tieiystri tämän 'lai·n mer-
49518: Ia:i,sta ·linjaa, jon!k•a mu!k•aan ·b~Na ot·etaan lkity.s jokseenkin väihäpätöine,n. [~ftl!tta sii-
49519: vai'tioHe ainoastaan ne •osat iky,seessäorlevis- :henikin tässä voi.si mennä'. Kun !kuit<enkin
49520: ta lainva,s:tai1sesti rhan!kibuista kiintei,stöistä. tällainren muut•os on vatlruolkiUnnassa tehty ja
49521: joita yhtiöt eiv;ärt olisi oHoot oå:keutetut 1sa:maHa ehruotetaan vireliä ikä,sitte·lyjärjes-
49522: hanlkkimaan. Yhtiöt orlisivd :sitävastoin oi- tystä toioon181i&elk>si, 1kuin a'~ka~semmin oli
49523: keu:tl8tut noud1attama:Ha erityis,tä me,nette- ehdotettu, se on a:siam· puoli, jota on vai-
49524: lyä ·pitämä:ärn ne metsämaat, joi,hin vuoden ke.a,nlwi·nen ymmär·tiää. Kun lraiHra ikoot.e-
49525: 19.15 asetus anto~ oi keuden. ~N~in tulisi taan estää Iaittomuu<tta, sä:ärt:ää siirs käJsityk-
49526: 1
49527:
49528:
49529: rlain arvova'Ha P·wlautetulksi ja. "J)IUUtavara- seni mukaan kaiik!kein väJhäpäll!öi1si.ntä. lakia,
49530: teo]ili,suuden et.u buomioonotetuksi :K>ui- ei ,suinkaan mitään verwstusla1kia, ni~n sil-
49531: cteniiDin sis1ältää ·l'a'kivailiokunnan mietinnös- ~loin talhd·ota~an se •l:aiki lkiäJs:iteHä V. J.
49532: sä rol,eva ehdotus eräiJSsä ikdhdin ra!llgaistwk- 60 §.:,n mulkaan. Jos lwkieihdotus olisi sel-
49533: senl'll!onto.is'i•a. m>ä;äräyik!siä, j oilhin Vla;sta'la u- lainen, ikuin se ol:i lenäämäiä;n .iMettäessä ja
49534: seen tekijänä tahdon kiinnittää suuren va- sitten tuoHaista käisittrelyjärij.estystä elhdo-
49535: lidkunna>n !huomiota. ISem:moine>n mää·räys tett,aisiin, nirin s~iNoin min'äikin vie1äi y;m-
49536: on 5 § :ssä. säätde:tty korvrausvel volilisuus rmäiitäisin, mutta sen j:ällket811 ku~n {)n la)ki-
49537: suoritetusta metsänmyynnistä, mikä velvol- ehdotusta muutettu tälrlia.i:s>e!'k,si, niin on jo-
49538: lisuus mon~ssa tapauksessa tule>e !'kuM•a;a- ~trenikin naurettavaa, että tämä nyt rtlälytyisi
49539: maa,n mYJöhempää eM..:ä vi1lipittö:mässä mie- ik:ä1sritellä V .•T. 60 r§:n mukaan. !Sten vuoksi
49540: Ies,sä toiminutta oS:taja,a. j,a omistajaa. Sa- minä mie~l~Häni 'Yhdyn siihen ajatukseen,
49541: not•t.u .pykäilä oli1si ~sentähden poi,stettava. .i·oik,a löy:ty;v neLj·ämnestä va.-stalausoosta, .ia
49542: E~iioikeutettu o.n myöskin 24 ,§ :n määräys, · toivon, että suuri vruli·oikunta t.o!ki tuon ver-
49543: .ionlka mukaan luovutusbri,ntana on oleva al- ran 'PUUt'tuisi ooia;an, että ikäJs:ittdyljärje.s-
49544: [\.uperäJin•en my;vntihint,a, j·oka tietysti on tys-ehdotu'ksen muut·taisi :nreljämnen vasta-
49545: ainoa;sta,wn murito-osa .ny!kyises,tä hinnasta .. lauseen rmruikais('jksi.
49546: Sen sijaan olisi määrättävä y·lei•s·essä asu-
49547: tusla,~ssa sää•detty Tuna•stushint~a, tietysti ~Ed. R OQ s: Jag anhwlrler att för stora
49548: luiknunoirl:~ama;'tlta a~sutnstarkoituJ1{,sii~n käy- ut.skott>et få föl1CJil'ldia den ,tjH [agrutiSlrottets
49549: tettyj·ä ·osia, j,oitd,en llurna:stusihint.a jo on Lex bet:änkande bifogade tredje, reoorv'<!ltionen,
49550: Kaliliossa miääil'äitty. Erinomaisen suota- 'SlO'Ill är undrerteeiknad av riksd81gsrna.n
49551: vaa olrisi, ett.f.i ii:äunä ikiusa:Hinen asia ikerran- von Born oc;h om vå:lken även jag förenat
49552: :tin saataisiin -pms väiväijärje,styk,s>estä, mig-. Denn:a reservatiQil övere'llSstämmer i
49553: Luonnons.uojelulalk:i. 857
49554: --------------------
49555:
49556: frå/],'a om .!) ~h 24 § i lagförsl01get med re- Asian ensimäinen ikäsittelw ju:listeta.an
49557: servationen n :o II, för v:illloon rilksd111g1Sman :pä:ä/tty.neeksi ja aså.a läihetetoom. s u u r e e n
49558: Kai,l:a ·häir nyss :talooe, men å.nnclul;H~r d:är- v·a.lioik u n ta·an.
49559: utöv.er sä:nskillda. iförsLag- tilil1 ändTing-ar ä:ven
49560: 1 andra !J)Iarag-rafer av l01g-fö:nsla.g-et. 7) Ehdotus luonnonsuojelula.iksi.
49561: Ed. L o h i: :Minun rtäyityy 1}a,usua epä.i- ..I:I&llit111ksen .esitylkoon nr:o 1214 johdosta
49562: U..ybeni, ~ttä oolko :liaiki· siinä muod10ssa, >laadittu >lalk:i- j:a talousva~liokunn®n mietin-
49563: Jmi•ru 1-aikiV'alli<Jikunta on ffim ehdottanut, en- tö :n:o 4 esiteNään mannitun~ l:ainsää;t~mis
49564: sinikään tampeen vootå.ma. :Tålmiiihä.n ei sa- asian ensimäistä lk ä s i t te 1 y ä var-
49565: nottavS~Sti :sisäJli}lä enempää kuri,n jo silsälrt:Jää ten.
49566: Jalki maan oonik,lkimiisesta :aiSiU!t.ustaa:!kiOituik-
49567: siin, jossa on myÖIS määräy1kiset, ~tä näiiS'tä Asian ensimäiinen käsittely julåstetaan
49568: lainvastaisesti J:mmlkirtuista mai•sta v-oidaan päättynookisi .ita affi.a 'läJhet.eiJälän s; u u r> e e n
49569: sen la.in noja,lla samast;a, lhtinnasta, kuin m•i- v ·a.l i -o 'k u .n ta a ·n.
49570: 1kä on t-lilssäki·n· 1·akiehdotuikises~ määratty,
49571: ottaa. vi<ljelyskeLpoiset moo,t j·a niistäi mwo-
49572: dostettuja tildja V18!rben tarvittava metsä-
49573: maa. LN"1äliJnoHen minusta. näyttäJä, etrtlä 1aki Pöydillepanot:
49574: selil{lirena, m]k:si lak•iva:lioikunta on nyt sen 8) Vuoden 1921 va:ltiopäivillä lepäämään
49575: muodost.amut, •on melik:e~n ta11peeton. Hy- jätetyn esity.ksen johdosta laik-si v.irkamies-
49576: vin .epäii11Yttälä, vrustoolko se niirt'ä knstan- ,teu oi·keuksista ja velv.ollisuuksista, kun
49577: nubia, mitä tämä·n 1l:ain muikaa<n tämän to-
49578: virka lakkautetaan
49579: teuttamimen va.atisi. O'vf~nä ollen jäJsenenä
49580: suuressa vaM.olkunmssa, mutta koska o.Jles- laadittu lmki va~H01kunnan mrieti~n~.ö n :o 5
49581: 1
49582:
49583: -sani j.ä;selllenä va•H•iovam-inva~liokunna<s•sa, et>iteHä.än ja ,pannaan pöydälle ;perjantain
49584: tUJS!kirr olen :bil:aisund·essa. ottamaan osaa is·t,untoon.
49585: a:siam kä:sittely.yn, minä ·pyytä!is~n suurta
49586: va~lio.kuntaa v;alkava.s'ti ottama·a•n, harrkiMa- P u ih e m i e s: i[{.oska ·äisken edus:kun-
49587: YaJksee•n, mak~saalko oUenik:aa.n vaivaa ·täl- naHe j.Mety;t ihaHituiksen e:sity!kiset ovat
49588: >lai:sta lak~ethdotusta hyväik:syiä'. eduslnmnaHe ja~tut, ·pa.ntanoo •ne pöydäille.
49589: Ministeri Niukka ne n: Sen kan- Ehd()tuksen Jisäyksistä da muutoksista. vuo-
49590: nan johdosta, jonka lakivaliokunta on den 1922 tulo- ja menoarvioon
49591: ott:a.nrut lwkri:in näihden, n:im. että •se oli1si kä-
49592: siteltävä 1pernst.u:slarim :säätämässä jä.rjest.YJk- sisältäV"ä :hal1Etuk.sen :es~ty•s mo 48 effitel-
49593: &ssä, näyttäJä minusta täJmän lain koht-alo ·lään j:a .pannaan tpöydäiltle huomis-päivän is-
49594: suoro.staan arvehr:btaVIaJlta. Näyttää joten- tuntoon.
49595: kin todennä!kö,~seHä, että jos' •si·inä j1ä~r.iestyJk
49596: sessä tätä! lakia ryJhd.ytään 'kä!sittelemä!äin·, Ehdotuksen laiksi tulli- ja vientimaksujen
49597: nii•n mitääin 1lalkia ei Staada, a~kaan, va.an .tä- kantamisesta vuonna 19 23 1
49598:
49599:
49600:
49601:
49602: mä kyswmys ed>elleen jäJa aUiki. Tämän
49603: vuoksi mri•nä roh'kenen suurel!le vaJliokun- sisäiltäv:ä lhallcitu:ki&en es~tYJs n :o 49 esitel-
49604: nalle ehdottaa harkittavaksi, eikö, jos nyt lään .ia pannaam pöydäHe huomispäivän is-
49605: välttämättömäksi katsotaan, että lain 6 § tuntoon.
49606: vaatii pemstUiskuin:lu·ontoista kä.sitte~lyä,
49607: <J·Hsi viisainta mellletel1lä siten että •tämä py- Seuraava i'stunti:D on <huomenna kello
49608: ikälä murretta~siin :laista eriHeen .i'a winoas- 110 a .. v.
49609: toon se käsite~ltäisi•in v;alti-opäiv;ä;j,ärjestytk-
49610: s-en 60 § :n säätäJmässä järjetst~ksetssä.
49611: Muu•aH!aJhan ·tässä 'laissa ei ole tietääik.seni Täy>si-istun.t.o rpäälttyy 'kello 1 i. -p.
49612: seLlaisia lkohtia., ~oita !kukaan voisi väittää
49613: perustusla,inJluontoi·s~lrsi. Pöytäkirjan vakuudeksi:
49614: K~e~s!lmstelu .iulistetaan päättynooksi. Eino .J. Ahla.
49615:
49616:
49617: 108
49618: 26. Keskiviikkona 22 p. marraskuuta 1922
49619: kello 10 a. p.
49620:
49621: PäiväjärjestyH. Päiväjärjestyksessä olevat asiat:
49622: I 1m o i t u k s i a: 1) Lisä3'1ksiä ja muutoksia 192:2 vuoden tulo-
49623: Siv. ja menoa:rvioon
49624: E s i te 11 ä ä n:
49625: koskeva hallituksen esitys n:o 48 esitel-
49626: 1) Hallituksen esitys n:o 48 lisä- lään.
49627: yksistä ja muutoksista 1922 vuoden
49628: tulo- ja menoarvioon ........... . 859 P u he m i e s: Puhemiesneuvosto ehdot-
49629: 2) Hallituksen esitys n:o 49 laiksi taa, että asia lähetettäisiin valtiovarainva-
49630: tulli- ja vientimaksujen kantamisesta liokuntaan.
49631: vuonna 1923 ................... .
49632: "
49633: Kes•kustelu:
49634: Pöydällepanoa varten
49635: esite 11 ä ä n: Ed. V. Vainio: Minä pyytäisin, että
49636: 3) Talousvaliokunnan mietintö n:o tämä asia pantaisiin pöydälle ensi perjan-
49637: 5 .hallituksen .esityksen johdosta tuu- tain istuntoon.
49638: laakimaksun laskemisen perusteesta
49639: vuonna 1923 ................... . 871 Ed. K e t o: Luovun.
49640: 4) Sotilasasiainvaliokunnan mie- Ed. L å n g s t r ö m: Minä pyydän kan-
49641: tintö n:o 3 eduskuntaesityksen joh- nattaa ed. V. Vainion tekemää ehdotusta.
49642: dosta, joka sisältää ehdotuksen laiksi
49643: suojeluskuntajärjestön hajoittamisesta Keskustelu julistetaan päättyneeksi.
49644: "
49645: Puhemies: Keskustelussa on ed. Vai-
49646: nio ed. Långstömin kannattamana ehdotta-
49647: Nimenhuudossa merkitään poissaoleviksi nut, että asia pantaisiin pöydälle, mutta
49648: edustajat Virkkunen, Haverinen, Helene- valtiopäiväjärjestyksen 55 §:n mukaan ei
49649: lund, Hiidenheimo, Holsti, Joukahainen, asiaa enää voida panna pöydälle.
49650: Kauniainen, Lahdensuo, Niukkanen, Nuo-
49651: ra, A. Pesonen, Pullinen, Sallinen, Tan- Asia lähetetään v a 1 t i o v a r a i n v a-
49652: ner, Tanttu, A. Tulenheimo, von Wright, 1 i o k u n t a a n.
49653: Akesson ja Österholm.
49654: 2) Ehld·otuksen llriksi tulli- j.a vientimak-
49655: sujen kantamisesta vuonna 1923
49656: llmoitusasiat:
49657: sisältävä hallituksen esitys n:o 49 esitel-
49658: Vapautusta eduskuntatyöstä saavat ed. lään.
49659: Kilpeläinen yksityisasiain vuoksi ensi
49660: torstaista lauantaihin ja ed. von Wright P u h e m i e s: Puhemiesneuvosto ehdot-
49661: sairauden vuoksi toistaiseksi. taa, että asia lähetettäisiin valtiovarainva-
49662: liokuntaan.
49663: 860 KMkivii:kikona
49664:
49665: Keskustelu: tunnettua on raskaimmin verotettu kai-
49666: kista yleisesti käytännössä olevista kulu-
49667: Rahaministeri Ryti: Kun hallituksen tustavaroistamme. Tilaston mukaan nousi
49668: esitys laiksi tulli- ja vientimaksujen kan- kahvin tulli prosenteissa tavaran arvosta
49669: tamisesta vuonna 1923 saattaa tulla edus- 1913 ainoastaan 22,9 %:iin. Nyt sama
49670: kuntaan vasta näin myöhään, marraskuun prosenttiluku liikkuu 90 prosentin vai-
49671: loppupuolella, on itsestänsä selvää, että heilla.
49672: tullikysymys kokonaisuudessaan ei tässä Kun se tulojen väheneminen, jonka kah-
49673: yhteydessä saata tulla käsittelyn alaiseksi. vin tullin alentaminen 2 markalla kiloa
49674: Harkittaessa mahdollisia muutoksia ensi kohti aiheuttaa ja joka nousee noin 25
49675: vuodeksi tullijärjestelmään, ovat nykyisen milj. markkaan on ollut korvattava, on
49676: hallituksen kädet myöskin olleet sidotut, näyttänyt tarkoituksenm ukaiselta vastaa-
49677: toiselta puolen ajan myöhäisyydestä, toi- vassa määrässä koroittaa sokerin tullia.
49678: selta puolen myöskin siitä, että vientitul- Tällä saavutetaan paitsi sitä etua, että ko-
49679: lien ja vientimaksujen tuotto jo on halli- timaista sokerintuotantoa entistä enem-
49680: tuksen esityksessä tulo- ja menoarvioksi män suojataan, myös suurempi tasapaino
49681: ensi vuodelle lyöty kiinni niin, että liik- näiden kahden artikkelin välillä tullivero-
49682: kumatila on ollut tavattoman ahdas. Näin tukseen nähden. Voidaan tietysti väit-
49683: ollen onkin ollut pakko, huolimatta siitä, tää, että sokeri verrattuna kahviin on tär-
49684: että kokemus kuluvana vuonna on osoitta- keämpi ravintoaine, mutta toiselta puolen
49685: nut, että erinäisiä muutoksia tullitariffissa on myös otettava huomioon, että sokeria
49686: olisi jo tälläkin kertaa ollut tarvis tehdä, varsin suuressa määrässä käytetään myös
49687: rajoittua ainoastaan harvoihin muutoksiin. nautintoaineena ja ylellisyyskulutukseen.
49688: Ensimäinen hallituksen esittämä muu- Sokerin tulli ennen sotaa kohosi yli
49689: tos koskee kahvintullin alentamista. Huo- 90 %:n tavaran arvosta; nyt sen sijaan
49690: limatta siitä, että kahvin hinta kuluvana sen tullimäärä liikkuu ainoastaan noin
49691: vuonna maailmanmarkkinoilla on ollut 40 %:n tienoilla. Se 50 pennin korotus
49692: suhteellisesti korkeampi kuin viime vuon- sokeritulliin nähden, joka on ehdotettu,
49693: na, on varsinkin valuutam parantuminen tuottaisi arvioimalla sokerin tuonnin noin
49694: viimeisinä kuukausina vaikuttanut, että 45-50 milj. kiloksi, jokseenkin saman
49695: tullin suhteellinen osuus kahvin myynti- määrän, minka kahvin tulli tuottaisi va-
49696: hintaan kotimaassa on kasvanut. Tästä jausta.
49697: taas on ollut seurauksena; että salakulje- Edelleen ovat olosuhteet näyttäneet sel-
49698: tus, joka tähän artikkeliin nähden jo ai- laisilta, että hallitus on katsonut itsensä
49699: kaisemmin on saavuttanut melkoisen laa- pakotetuksi ehdottamaan viljaan nähden
49700: juuden, on tullut entistä kannattavam- liukuvien tullien käytäntöönottamista. Mi-
49701: maksi ja senvuoksi osoittanut huolestutta- nulla ei tässä yhteydessä ole aihetta lähteä
49702: via merkkejä kasvamisesta. Ne takavari- periaatteellisesti selvittämään viljan tullien
49703: kot, joita tulliviranomaiset viime aikoina oikeutusta sellaisenaan. Tämä kysymys-
49704: ovat tehneet, ovat nousseet kymmeniin tu- hän on sekä puolelta että toiselta saanut
49705: hansiin kiloihin ja kun tiedetään, että perusteellisen valaistuksen niissä tulli-
49706: ainoastaan murto-osa salakuljetustavaroista debateissa, jotka tässä kamarissa parin
49707: tällä tavalla joutuu tullin käsiin, saate- viime vuoden aikana ovat tapahtuneet, ja to-
49708: taan arvata, että salakuljetus erinäisillä dennäköisesti se kysymys tulee esille illlyös
49709: paikkakunnilla on noussut sellaiseksi, että asian myöhäisemmissäkin vaiheissa. Mutta
49710: muitakin toimenpiteitä kuin tullivartioin- jos viljatullien kannalle yleensä asetutaan,
49711: nin tehostamista sitä varten on ollut tar- niin näyttää nykyinen aika olevan sellai-
49712: vis harkita. Tullitakavarikot kahtena vii- nen, että liukuvat tullit ehdottomasti ovat
49713: meisenä kuukautena ovat tänä vuonna asetettavat etusijaan kiinteiden tullien
49714: nousseet enempi kuin kaksi kertaa niin edelle. Viljan hinnat ovat nim. samanai-
49715: suureen määrään kuin vuoden kahdeksana kaisesti maailmanmarkkinoilla huomatta-
49716: ens1ma1senä kuukautena yhteensä. Tullin vasti laskeneet, kun meidän valuuttamme
49717: alentaminen kahville on senvuoksi tätäkin toiselta puolen on parantunut. Niin ly-
49718: näkökohtaa silmälläpitäen näyttänyt tar- hyenä aikana kuin toukokuusta syyskuu-
49719: peelliselta. Sitä voidaan myöskin puolus- hun on amerikkalaisen rukiin keskimää-
49720: taa silläkin perusteella, että kahvi, kuhm räinen kuukautinen markkinahinta vapaasti
49721: Tulli- ja vientima'but v. 19~. 861
49722:
49723: suomalaisessa satamassa alentunut 55 dol- tuodaan maahamme pääasiallisesti ainoas-
49724: larista 70 centistä 40 dollariin 91 centtiin taan yksiltä markkinoilta, amerikalaisilta
49725: ~li 26,46 %. Samanaikaisesti on dollarin markkinoilta. Sen laatu mi myös jok-
49726: keskikurssi huhtikuusta laskenut 52 mar- seenkin samanlainen; merkki W estern 2
49727: kasta 10 pennistä lokakuuhun •13 mark- on se merkki, jota melkein yksinomaan
49728: kaan 24 penniin eli siis 16 %:lla. Seu- maassamme käytetään. Näin ollen ei tar-
49729: rauksena tästä on ollutkin, että viljan vitse laskea vaihteluita useilla eri mark-
49730: hinta kotimaisilla markkinoilla on myös kinoilla, vaan perusteeksi voidaan ottaa
49731: suhteellisesti alentunut. Viljakonttorin hinnat ainoastaan amerikkalaisilla markki-
49732: maksamat hinnat ovat huhti-toukokuusta noilla. Kun päivitt.'tin on käytettävissä
49733: laskeneet 3 markasta 25 pennistä loka- cif-noteera ukset amerikalaiselle viljalle,
49734: kuuhun 2 markkaan 25 penniin eli siis muodostuu laskelma erittäin helpoksi, ja
49735: :30,8 %:lla ja tullihallituksen toimittaman myös tullihallituksen tilastokonttori kyke-
49736: tilaston mukaan on ulkomaalaisen viljan nee kuukauden loppupuoliskolla kuukau-
49737: cif-hinta samanaikaisesti laskenut 36,1 den alkupuoliskon keskihinnoista kaikissa
49738: %:lla. On itsestään selvää, että mikään maan tullikamareissa jättämään yksityis-
49739: kiinteä tulli ei riitä tällaisia heilahduksia kohtaisen selostuksen. Tällä tavalla saa-
49740: vastaan suojelemaan viljan säännöllistä daan lähtökohdaksi liukuville tulleille
49741: tuotantoa, ja erityisesti nykyoloissa on sangen läheisen ajan keskihinnat ja liu-
49742: otettava huomion, että vilja jo viime vuo- kuva tulli määrätyksi kutakin kuukautta
49743: den syksystä alkaen on kulkenut la,sku- varten, aivan edellisen kuukauden lopussa,
49744: konjunktuurin merkeissä, että hinnat sään- ja voidaan siten välttää ne hankaluudet,
49745: nöllisesti viime vuoden syksystä saakka mitä esim. Ruotsissa on aiheutunut siitä,
49746: ovat jo siis kuluvan vuoden huhti-touko- että liukuvan tullin määräämisperusteena
49747: kuuhun huomattavasti laskeneet. Riittävä on käytetty kaukaisemman menneisyyden
49748: kiinteä tulli olisi tietysti omansa ainoas- hintoja, jopa aina viisi kuukautta taakse-
49749: taan kohtuuttomasti rasittamaan kulutta- päin saakka. Näin modifieerattuna näyt-
49750: jia, minkä vuoksi on täytynyt koettaa tää hallituksen esittämä liukuva tullisys-
49751: keksiä sellainen liukuva tullisysteemi, joka teemi täyttävän ne vaatimukset, mitä sille
49752: tyydyttäisi maatalouden kohtuullisia vaa- voidaan asettaa, ja pystyvän käytännössä
49753: timuksia, ilman että se kumminkaan Eial- viemään tyydyttäviin tuloksiin.
49754: lisesti ja tarpeettomasti rasittaisi kulutta- Edelleen on hallitus esittänyt, että
49755: jia. Hallitus on- nyt poikennut viimevuo- vientitulleja, paperille ja pahville alennet-
49756: tisesta esityksestään liukuviin viljatullei- taisiin, pahville 2 markkaa sadalta kilolta
49757: hin nähden sikäli, että tuotantohinnan si- ja paperille 1 markka sadalta kilolta.
49758: jasta, joka viime vuoden ehdotuksen mu- Sekä hallitus että eduskunta ovat aikai-
49759: kaan aika ajottain olisi laskettu, on ehdo- sempina vuosina pyrkineet jatkuvasti vä-
49760: tettu määrättäväksi kiinteä perushinta, hentämään tätä vientiverotusta, joka muu-
49761: jonka alle ulkomaisen viljan hinnan täy- tamia vuosia sitten maassamme otettiin
49762: tyy laskea, ennenkuin liukuva tulli tulee käytäntöön. Ja nykyänsä näyttää olevan
49763: käytäntöön. Tällaiseksi perushinnaksi on syytä entistä enemmän pyrkiä pääsemään
49764: ottamalla toiselta puolen huomioon ulko- tästä verotusmuodosta, varsinkin, mikäli
49765: maalaisen viljan tämänvuotinen keskiarvo koskee jalostetumpia ieollisuustuotteita.
49766: t.oiselta puolen maataloushallituksPssa las- Valuutan parantumisen kauttahan ne suu-
49767: ketut tuotantokustannukset laskemalla sato ret näennäiset voitot, mitä teollisuus ai-
49768: sellaiseksi, kuin se n. s. kirjanpitotiloilla kaisemmin on ollut tilaisuudessa saavutta-
49769: viime vuosina on muodostunut, ehdotettu maan, ovat supistuneet ja eräät vientiteol-
49770: 2 markkaa 40 penniä. Tuontihinnan laske- lisuushaarat jo joutuneet verrattain vai-
49771: minen taas käytännössä on suunnih:ltu keisiin olosuhteisiin. Sen lisäksi saattaa
49772: tapahtuvaksi siten, että kutakin kuukautta tämän verotusmuodon käyttämisestä ai-
49773: varten perusteeksi pannaan edellisen kuu- heutua kauppapoliittisia vaikeuksia. Kun
49774: kauden ensi puoliskolla vallinneet ulko- hallitus kumminkin valtiovarain valiokun-
49775: maiset cif-hinnat kontrolloimaila näitä sa- nan jo kohtamaihin ryhtyessä päättämään
49776: manaikaisilla tullihallituksen laskemilla ensi vuoden tulo- ja menoarvion toista lu-
49777: tuontihinnoil1a. Menetelmä on sangen yk- kemista, ei ole tietysti voinut ryhtyä
49778: sinkertainen, sillä ruista kuten tunnettua uudelleen muodostamaan tulo- ja menoar-
49779: 862 Keslkivii.klkona 2:2 p. marras.kuuta.
49780: ·~~-
49781:
49782:
49783:
49784:
49785: vion tulopuolta, on hallituksen täytynyt maksuista. Tullien summa olisi tehnyt
49786: vientiverotukseenkin nähden pysyä niiden 25,8 % tämän vuoden budjetin menoista.
49787: summien rajoissa, joiksi näiden antama Todellisuudessahan on asianlaita sillä ta-
49788: tuotto on arvioitu. Kun kumminkin vien- valla, että tullitulot tänä vuonna ovat ol-
49789: titullit jo lokakuun loppuun ovat tuotta- leet paljon suuremmat kuin miksi ne oli
49790: neet 26,798,131 markkaa ja niiden tuotto arvioitu viime vuonna. Hallitushan lisä-
49791: ensi vuodeksi on arvioitu ainoastaan 25 budjetissaan arvioi tuontitulleista saatavan
49792: miljoonaksi markaksi, on katsottu mahdol- kokonaista 184 miljoonaa markkaa yli
49793: liseksi ehdottaa alennuksia sellaisille tava- viime vuoden lopulla arvioidun määrän,
49794: roille, jotka helpotusta tätä nykyä enim- eli siis yhteensä 725 miljoonaa markkaa,
49795: män kaipaavat. Ehdotetut alennukset ai- vientitulleista 9 miljoonaa yli viime vuon-
49796: heuttavat jonkun verran yli 2 miljoonan na arvioidun määrän eli siis yhteensä 29
49797: markan tulojen vähennyksen ensi vuoteen miljoonaa, ja vientimaksuista 17 miljoo-
49798: nähden. naa markkaa yli arvioidun määrän eli siis
49799: Mitä vientimaksuihin tulee, niin ovat ne 27 miljonaa markkaa, eli yhteensä tulli-
49800: ensi vuoden tulo- ja menoarviossa arvioi- tuloja 781 miljoona markkaa. Tämä tulli-
49801: dut 20 miljoonaksi markaksi, mutta ovat tulojen määrä rmerkitsee kokonaista 31,4 %
49802: lokakuun loppuun kuluvana vuonna tuot- tämän vuoden budjetin ja lisäbudjetin yh-
49803: taneet 24,076,736 markkaa, joten myös teenlasketuista menoista. Tämä luku osoit-
49804: vientimaksuja määrättäessä huomattavia taa, että kehitys meidän maassamme on
49805: alennuksia voimassa olevista tariffeista nyt kysymyksessä olevassa suhteessa käy-
49806: voidaan varsinkin juuri jalostetumpiin nyt taaksepäin ennen maailmansotaa val-
49807: teollisuustuotteihin, kuten paperiin näh- linneista oloista. Viime vuoden tullikäsit-
49808: den, saada aikaan. telyssähän ed. Holma mainitsi, että vuon-
49809: Lopuksi on ha!Htus ehdottanut poistet- na 1914 tullitulot meidän maassamme oli-
49810: tavaksi sen määräyksen nykyään voimassa vat vain 24,8 % valtion menoista. Siis tä-
49811: olevasta tullilaista, että hallituksella olisi män vuoden luku viittaa siihen että tulli-
49812: oikeus antaa tuontikieltoja. Viime vuonna verotus on huomattavasti raskaampi kuin
49813: olojen ollessa vielä melkoista epäsäännöl- aikana ennen maailmansotaa. Samaan tu-
49814: lisempiä krutsottiin tällainen valtuutus lokseen voi tulla toistakin tietä. Jos las-
49815: hallitukselle tarpeelliseksi. Sitä ei kuiten- kee, paljonko tänä vuonna todennäköisesti
49816: kaan kuluvan vuoden aikana ole kertaa- saatavat tullitulot tekevät asukasta kohti,
49817: kaan tarvinnut ottaa käytäntöön, minkä niin saadaan tulokseksi 237 mk. Vuonna
49818: vuoksi hallitus ehdottaa nyt tästä oikeu- 1913 oli vastaava luku 18 mk. 40 p.
49819: desta luovuttavaksi. Tämä osoittaa. että meidän maassamme
49820: tulleilla peritään maan asukkailta suh-
49821: Ed. Keto: Kuten herra rahaministeri teellisesti enemmän veroja kuin ennen maa-
49822: on esityksessään selostanut, niin nyt edus- ilmansotaa. Tämä asukasta kohti tuleva
49823: kunnalle esitetty uusi tullitaksa on suun- keskimäärähän on suurempi kuin mitä ra-
49824: nilleen sama kuin nyt tänä vuonna voi- hanarvon aleneminen edellyttäisi. Kuten
49825: massa oleva. Tämä merkitsee, että tullien jo viime vuonna osoitettiin, niin kysymyk-
49826: muodossa kannettava kulutusverotus tulee sessä olevan kulutusverotuksen tekee vielä
49827: ensi vuonnakin pysymään suunnilleen sa- kohtuutt.omammaksi se seikka, että se
49828: manluontoisena kuin mitä se oli tähän pääasiassa kohdistuu elintarpeisiin ja ylei-
49829: saakka. siin nautintoaineisiin. Viime vuoden tulli-
49830: Minun ryhmäni taholta osotettiin viimE, tuloja arvioitaessa mainittiin, että yksin-
49831: vuoden tullita.ksan käsittelyssä eduskun- omaan neljän tärkeän kulutus- ja nautinto-
49832: nassa, mitenkä kohtuuttoman korkea tul- aineen, nimittäin vehnän, kahvin, sokerin
49833: lien muodossa kannettava kulutusverotus ja tupakan arvioidut tullitulot tulisivat
49834: meidän maassamme on. Muistutan tästä t. v:n tullitaksan mukaan tekemään koko-
49835: keskustelusta vain eräistä seikoista. Viime naista 64,6 % tuontitullituloista ja yhdessä
49836: vuoden tullitaksaa käsiteltäessä arvioitiin muitten ravinto- ja nautintoaineitten tul-
49837: sen avulla saatavat tuontitullitulot 531 lien kanssa 83~84 % ; vastaavat luvut
49838: miljoonaksi markaksi, johonka oli lisäksi vuonna 1914 olivat 50 ja 62 %. Hallitus
49839: vielä tuleva 20 miljoonaa markkaa vienti- ehdottaa, että tämä tällainen kohtuuton
49840: tulleista ja 10 miljoonaa markkaa vienti- tullimaksu pysytettäisiin entisellään. Se
49841: Tulli- ja vientima:but v. 1'923. 863
49842:
49843:
49844: arv101 ensi vuonna saatavan tuontitulleja mk. 40 penniä), jonka alle viljanhinnan
49845: ()55 milj. markkaa ja vientitulleja 25 milj. tulee laskea, ennenkuin liukuva tulli saat-
49846: markkaa. Näitten arvioitujen tullitulojen taa tulla kysymykseen. Hallituksen esi-
49847: summa tekee 28,8 % ensi vuoden talous- tyksessä uskotellaan, että senjälkeen kuin
49848: .arvion menoista, siis joka tapauksessa tämä muutos on tehty, kaikki muistutus-
49849: melkoista suurempi prosenttimäärä kuin ten aiheet ovat poistuneet tähän· tulliin
49850: vastaava luku aikana ennen maailmanso- nähden. Minun mielestäni eivät suinkaan
49851: taa. Minun mielestäni eduskunnan ei olisi vielä tämän muutoksen kautta kaikki oi-
49852: tälläkään kertaa ajan lyhyydestä huoli- keutettujen muistutusten aiheet ole poistu-
49853: matta yksinkertaisesti tyydyttävä siihen, neet. Jo periaatteellisesti tätäkin liukuvaa
49854: '(lttä sellaisenaan hallituksen ehdottamilla tullia vastaan voi tehdä saman muistutuk-
49855: pienillä muutoksilla tänä vuonna voimassa sen, joka on tehtävä jokaista liukuvan tul-
49856: .ollut tullitaksa säilytettäisiin. Viime lin luontoista tullia vastaan, nimittäin sen
49857: vuonna jo tehtiin tullitaksaan useita muu- huomautuksen, että on epäilyttävää yhteis-
49858: toksia, jotka lisäsivät tuntuvasti kulutta- kunnan kannalta ryhtyä korvaamaan sel-
49859: jain verotusta. Lisättiinhän useitten tär- laisten tuottajain tappioita, jotka eivät voi
49860: keitten elintarpeitten ja nautintoaineitten tuottaa tuotteitaan maailmanmarkkinahin-
49861: tullia. Rukiin tulli koroitettiin 8 pennistä toihin. Jos kaikki tuottajat rupeavat teke-
49862: 25 penniin, ruisjauhojen tulli korotettiin mään samanlaisia johtopäätöksiä kuin mitä
49863: 11-13 pennistä 35-40 penniin, riisin maataloustuottajamme tahtovat tehdä, niin
49864: :tulli 45-7 5 penniin kilolta, sokerin tulli minusta tällöin johdutaan erittäin arvelut-
49865: 1: 50 ja 1: 80:stä 2:- 2: 30:iin, sianlihan taviin seurauksiin.
49866: tulli 40 pennistä 1 markkaan 20 penniin, Mutta tätä tällaistakin liukuvaa tullia
49867: ihran y. m. samanlaisten aineiden tulli 25 vastaan, jollaista hallitus ehdottaa, voi mi-
49868: pennistä 60 penniin, tuoreen sillin tulli 30 nusta tehdä käytännönkin kannalta erit-
49869: pennistä 50 penniin ja kuivan kalan tulli 30 täin huomattavia muistutuksia. Sekin liu-
49870: pennistä 40 penniin, ·muita koroituksia kuva tulli, jollaista nyt ehdotetaan, tuottaa
49871: mainitsematta. Minä pyytäisin suositella taloudelliseen elämään erittäin suuren epä-
49872: valtiovarainvaliokunnalle näihin tullimää- varmuuden momentin. Eduskunnan jäse-
49873: riin nähden sitä vastalauseita, jonka viime nille on jaettu eräs kirjanen: , Valuutta- ja
49874: vuonna valtiovarainvaliokunnan tulliosas- viljanhintapolitiikka", jonka professori
49875: ton sosialidemokraattiset jäsenet liittivät Kilpi on Suomen Pankin valtuusmiesten
49876: valiokunnan mietintöön. toimesta laatinut liukuvista tulleista. Pro-
49877: Tämän lisäksi haluaisin lausua muuta- fessori Kilpi esittää tässä kirjassaan erit-
49878: man sanan niistä muutoksista, jotka halli- täin tähdellisenä muistutuksena liukuvia
49879: tus nyt ehdottaa tehtäväksi tänä vuonna viljatullia vastaan erään seikan, joka täy-
49880: voimassa olleisiin tullieriin nähden. Näitä sin soveltuu myöskin hallituk.sen esittämiin
49881: muutoksiahan on kolme. Ehdotetaan nimit- liukuviin tulleihin. Professori Kilpi lau-
49882: täin kahvitullia alennettavaksi, viljalle ase- suu tässä kirjassaan: ,Alituinen tullin, ni-
49883: tettavaksi n. s. liukuva tulli ja sokeritulli mittäin liukuvan tullin muutos tuo levot-
49884: korotettavaksi. Kahvitullin alennukseen toman momentin talouselämään ja antaa
49885: nähden pyydän viitata vain jo mainitse- aihetta keinotteluun. Jos seuraavan kuu-
49886: maani viimevuotiseen sosialidemokraattien kauden tullimäärät voidaan vahvistaa vain
49887: vastalauseeseen. - Mitä nyt ehdotettuun jotakuta päivää aikaisemmin kuin ne tule-
49888: viljatulliin tulee, niin minulla on erittäin vat käytäntöön, on kauppiaan, joka esim.
49889: suuria epäilyksiä tällaisen liukuvan tullin suoraan Amerikasta tuottaa viljaa, mahdo-
49890: soveltuvaisuuteen nähden. Viime vuonna- tonta tietää, minkä tullin mukaan hänen
49891: han liukuvista tulleista käytiin ankaria tais- ostamansa vilja tullaan tullaamaan. Toi-
49892: teluja ja eduskunta silloin hylkäsi sellais- nen seuraus: Kun hinnat osoittavat lasku-
49893: ten tullien käytäntöön ottamisen. Nyt suuntaa, oli seuraus, että se, joka tuotti
49894: nämä tullit tuodaan hallituksen taholta jäl- viljaa lähimmistä ulkomaan paikoista, sai
49895: leen eduskunnan käsiteltäviksi, tosin muu- viljan tullatuksi pienemmällä tullimaksul-
49896: tetussa muodossa. Nythän ei hallituksen la kuin kauempaa itse tuotantomaista osta-
49897: esityksen mukaan n.s. tuotantohintaa olisi nut. Samana päivänä ostettu vilja joutuu
49898: enää vartavasten laskettava, vaan hallitus eri tullimäärien alaiseksi. Tullin muuttu-
49899: ehdottaa määrättäväksi kiinteätä rajaa (2 misen mukaan voitiin jo matkalla oleville
49900: K~vii.il..-ikona: 2,2, .p. marraskuuct.a.
49901: - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - --
49902:
49903: viljaerille antaa uusia ordereita j. n. e." ole se syynä, että meillä ei olisi riittävästi
49904: Tästä syystä minun nähdäkseni on erin- peltoalaa viljanviljelykselle, vaan syynä on
49905: omaisen arveluttavaa ottaa meillä käytän- se, että niillä saadaan liian pieniä satoja.
49906: töön minkäänlaista liukuvau tullia. Meidän satomme eivät ole kuin puoli
49907: Mutta nähdäkseni maan kansantalouden Tanskan sadoista. Jos saamme viljatullin
49908: suojeluksen kannaltakaan ei tällaisen vilja- niin se epäilemättä kiihoittaa maamiestä
49909: tullin asettaminen enää tällä hetkellä ole viljelemään viljaa, mutta samalla karjan-
49910: ollenkaan aktuellinen. Asianlaita on kyllä hoito vähenee. Mutta seuraus olisi, että
49911: siten kuin täällä herra maatalousministeri lantaa tulisi vähemmän, pellot ryöstettäi-
49912: mainitsi, että viime kuukausina vilja.n hin- siin, eivätkä ne enää kasvaisi sitäkään
49913: nat ovat alentuneet huomattavasti. Tämä- viljamäärää, jonka ne nyt kasvavat. Meil-
49914: hän on johtunut siitä, etä tänä vuonna tuli lä on karjanhoito luonnollinen maatalous-
49915: aivan tavattoman runsas maailman sato, jol- haara ja sen avulla meidän on pyrittävä
49916: laista ei ole saavutettu sitten vuoden 1915. eteenpäin. On varmaa, ettei keinotekoi-
49917: Maailmanmarkkinoilla tämä seikka on pai- sesti kiihoit-tamalla voida pysyväisesti vil-
49918: nanut viljanhinnat alas. Mutta nythän on jan viljelystä enentää. Sikäli kuin karjaa
49919: jälleen nouseva suunta viljanhintoihin näh- lisätään, sikäli pellot kasvavat eikä kestä
49920: den vallitsevana, niin että ei ole tältäkään monta vuotta, ennenkuin tämä maa tuottaa
49921: kannalta tarpeellista ajatella liukuvia tul- niin paljon viljaa kuin se tarvitse. Se on
49922: leja. kansantaloudelliselta ja maa taloudelliselta
49923: Näin ollen minä puolestani pyytäisin ka.nnalta oikea oppi, saarnatkoot suurvilje-
49924: valtiovarainvaliokunnalle ehdottaa, että lijät mitä hyvänsä." - Ja professori Geb-
49925: tälläkin kerralla hyljättäisiin hallituksen hard on eräässä kirjoituksessa ,Yhteis-
49926: ehdotus liukuvain tullien voimaan saatta- kuntataloudellisessa Aikakauskirjassa" lau-
49927: misesta meillä. Mutta mielestäni olisi sa- sunut samasta asiasta seuraavasti: ,Keski-
49928: malla kertaa mentävä vielä pitemmälle, kokoisten ja suurempien maanviljelijäin
49929: otettava koko askel, poistettava kaikki vil- keinotekoinen yllytläminen lisäämään mai-
49930: jatullit. Minulla oli viime vuoden viljatul- taan varsinkin Etelä- ja Länsi,Suomessa
49931: lin taksan käsittelyssä tilaisuus osoittaa, leipäviljan kasvattamista varten on yleensä
49932: mitenkä viljatullien avulla ei suinkaan nykyoloissa pidettävä kansantaloudelli-
49933: kyetä nostamaan pysyväisesti viljan tuo- sesti vääränä, sillä se viepi ryöstöviljelyk-
49934: tantoa. Tämän väitteen todistukseksi voin seen, kun sitä vastoin meidän maatalou-
49935: viitata kahden pätevän asiantuntijan lau- temme luontaisedellytykset päinvastoin
49936: suntoon. Eduskunnan herra puhemies, viittaavat karjanhoitoon ja senvuoksi ja.
49937: itse käytännöllinen maanviljelijä, on lau- sen avulla voimaperäiseen viljelykseen."
49938: sunut eräässä viime kesänä pitämässään esi- Mutta on olemassa muitakin syitä, jotka
49939: telmässä viljatullien vaikutuksesta viljan vaikuttavat, että viljatullien avulla ei py-
49940: tuotantoon seuraavaa, mikä minun ym- syväisesti kyetä viljantuotantoa edistä-
49941: märtääkseni on täydellisesti paikkansa pi- mään. Viljatulleista on seurauksena, kuten
49942: tävä: ,Tanskassa on kehitys parin kolmen- jokainen kansantalouden oppikirja opettaa,.
49943: kymmenen vuoden kuluessa tapahtunut että syntyy maakeinottelua ja maaperän
49944: sillä tavalla, että Tanska on jaksanut ko- arvo keinotekoisesti kohoaa. Tämä vai-
49945: hottaa oman viljanviljelyksen siihen mää- kuttaa, että viljatullien tuotantoa kiihoit-
49946: rriän, ettei sen tarvitse tuoda viljaa ulko- tava vaikutus ennen pitkää menee hukkaan
49947: mailta ja Tanska eli sodan aikana loista- sitä mukaa kuin IDJaatilat vaihtavat omista-
49948: vasti. -Pikku Tanska, jossa asukkaita on jia ja uudet haltijat saavat tiloistaan mak-
49949: paljon, mutta maata vähän ja sekin suu- saa lisätullien määrän kapitalisoituna tai
49950: reksi osa.ksi huonoa. Ja Tanska ei suin- enemmänkin. Keinotekoisesti noussut maa-
49951: kaan ole tähän tulokseen päässyt vilja- perän hinta vaikeuttaa uusien viljelijäin
49952: tullien avulla yksipuolisesti viljanviljelys- pääsyä maahan käsiksi, mikä meillä olisi
49953: tään kehittämällä, vaan aivan päinvas- välttämätöntä, jos aiotaan viljan tuotantoa
49954: taista tietä, kehittämällä karjanhoito-aan. niin sanoakseni luonnollisella tavalla lisä-
49955: Mitä korkeammalle karjanhoito on ke- tä. - Näin ollen kun minusta viljatulleilla
49956: hittynyt, sen enemmän ovat pellot saaneet ei pystytä pääsemään siihen tulokseen, jo-
49957: lantaa ja sen suuremmat sadot on saatu hon niillä sanotaan pyrittävän, ja kun ne-
49958: viljasta. Ei meilläkään viljantuotannossa merkitsevät kuluttajille heidän tärkeimmän
49959: Tulli- ja vientimalksut v. 1923. 865
49960:
49961:
49962: elintarpeensa ankaraa verotusta, olisi kerta demokraattiset jäsenet vastalauseessaan eh-
49963: kaikkiaan tästä viljatullista luovutt-ava. dottivat.
49964: Lopuksi pyydän hiukan kosketella nyt
49965: ehdotettua sokeritullin koroitusta. Sokeri- Ed. S a 11 i l a: Tulliverotus on yleensä
49966: tullin koroitusta ehdotetaan osaksi finanssi- halutuin varakkaan luokan toimeenpaneroa
49967: poliittisista, osaksi suojelustullipoliittisista veromuoto, mutta työväelle se on mitä tur-
49968: syis-tä. Suojelustullin luonne on tällä nyt miollisin. Tulliverotus on minun mieles-
49969: ehdotetuna tullilla sikäli, että sen avulla täni verrattava erääseen Tietosanakirjassa
49970: tahdotaan tehdä mahdolliseksi sokerijuu- määriteltyyn käsitteeseen, jossa sanotaan:
49971: rikkaan viljelys meidän maassamme. Minä ,Joka salaa ottaa toisen irtaimen omaisuu-
49972: myönnän, että niin sanotut kasvatustullit den omaksi tai toisen hyödyksi" j. n. e.
49973: ovat teoreettisesti puolustettavissa. Sellai- Samalla lailla otetaan tulliveroakin ihmis-
49974: set tullit nimittäin, joiden avulla voidaan ten siitä useinkaan tietämättä. Niinpä
49975: luoda maahan joku tuotannonhaara, jolla henkilö, joka nauttii kunnalta avustusta,
49976: on menestymiseen edellytyksiä, vaikka se maksaa kahvi- ja sokerikilosta samanlai-
49977: aluksi ankaran ulkomaisen kilpailun sen veron kuin miljoonien omistaja. Voi-
49978: vuoksi ei ilman tullisuojaa pääse käyn- daankohan tässä nähdä mitään kohtuulli-
49979: tiin. Mutta minun ymmärtääkseni sokeri- suutta, oikeutta ei siinä ainakaan ole.
49980: juurikkaan viljelys ei ole sellainen tuo- Odottaisin, että tästä nurinkurisuudesta
49981: tannon ala, jolle olisi syytä asettaa tällai- vähitellen luovuttaisiin, mutta kehitys
49982: nen kasvatustulli. Mikäli olen asiaa ym- näyttääkin kulkevan aivan toiseen suun-
49983: märtäviltä ma.anviljelijöiltä kuullut, niin taan. Pyritään yhä lisäämään tärkeitten
49984: sokerijuurikkaan viljelys ei tule meidän kulutustavarain tullia. Niinpä sokeritulle-
49985: maassamme menestymään ilman pysyväis- jakin, niinkuin mainittiin, ehdotetaan koro-
49986: tä korkeata sokeritullia. Yhtenä sellai- tettavaksi 2 markasta 2: 50 penniin ja puh-
49987: sena syynä, jotka tekevät sokerijuurikkaan distetun sokerin tullia 2: 30 pennistä 3
49988: kannattavan viljely ksen mahdottomaksi, markkaan kilolta. Yksin tuontitullia on
49989: mainittakoon lyhyesti, että meillä on liian laskettu saatavan 655 miljoonaa, kun sen-
49990: lyhyt kesä, jonka vuoksi sokerijuurikkaat sijaan tulo- ja omaisuusvero tekee halli-
49991: eivät tule tarpeeksi suuria ja sokeripitoi- tuksen talousarviossa vain 440 miljoonaa
49992: ~ia. Toisena tärkeänä seikkana on mainit- markkaa. Pyytäisin arvoisia edustajia
49993: tava, että meillä syksy on liian lyhyt so- ajattelemaan elintarvetullikysymyksen vai-
49994: kenjuurikkaan taloudelliselle käsittelylle. kutusta vähävaraiseen kansanainekseen.
49995: Korjuun täytyy tapahtua liian lyhyessä Kun tietää, miten taloudellisesti ahtaalla
49996: ajassa. Syyssateet ja syyskylmät vaikut- moni työläisperhe, uutisviljelijä ja pikku-
49997: tavat meillä hyvin usein sen, että suuri virkamies elää, miten esim. kahvia ostetaan
49998: osa juurikassadosta on jätettävä maahan. 1/4 kilon ja usein sadan gramman erissä
49999: Näinollen sokerijuurikkaan viljeleminen on kerrallaan, kun ei ole varaa ostaa run-
50000: erinomaisen epävarmaa. Lisäksi tulee vielä saammin ja tästä neljänneskilon erästä
50001: eräs seikka. Sokerijuurikkaan korjuu syk- valtio kahmaisee 3 markkaa veroa, uuden
50002: syllä sekoittaa maanviljelijän muut työt. ehdotuksen mukaan 2: 50 penniä eli lähes
50003: Syyskynnöt jäävät vaivalloisen sokerijuu- puolet tavaran hinnasta, niin kysyy ihmeis-
50004: rikkaan korjuun takia usein tekemättä, sään. voikohan löytyä ketään, joka täl-
50005: niin että silloin kuin ma.anviljelijä meillä laista veroa puolustaa? Onhan meillä val-
50006: antautuu sokerijuurikasta viljelemään, hä- tion ja kunnan verotuksessa jo otettu vaa-
50007: nen muu maataloutensa tavallisesti tästä timattomia askeleita oikeudenmukaisempaa
50008: joutuu kärsimään. Koska näinollen mie- verotusta kohti. Eiköhän jo olisi korkea
50009: lestäni meillä ei ole luonnollisia edelly- aika ryhtyä tullilainsäädännössäkin kul-
50010: tyksiä sokerijuurikkaan viljelykselle, ei ole kemaan samoja latuja. Ainakaan mieles-
50011: myöskään mitään syytä koettaa kasvatus- täni ei missään tapauksessa olisi elintarve-
50012: tullilla sitä edistää. Siitä syystä minä tulleja ryhdyttävä korottamaan. Mieles-
50013: olen sitä mieltä, että tähän sokeritullin täni olisi jo aika ryhtyä kokonaan elin-
50014: koroitukseen ei ole mentävä vaan on tarvetullit poistamaan, sillä se on, jos mi-
50015: tässäkin suhteessa valiokunnalla syytä ot- kään mitä epäoikeudenmukaisin verotus-
50016: taa. harkittavakseen ne tullimäärät, joita muoto. Hankittakoon valtiolle tuloja
50017: viime vuonna tullivaliokunnan sosiaali- muulla lailla, supistettakoon valtion me-
50018: 109
50019: 866 K~viLk!kona 22 .p. marraekuU'ta.
50020: ----------~-----·--·----·-.
50021:
50022:
50023:
50024:
50025: noja. Mielestäni tulliverotus, joka on täl- målstullar icke kunna försVJaras ur ekono-
50026: lainen salakähmäinen, tällainen epäoikeu- misk synpunkt, icke ur social synpunkt,
50027: denmukainen vero, ei saisi enää pitem- men må:hända ur national-politisk synpunkt.
50028: mälle jatkua, ei ainakaan välttämättä- ehuru ur denna endast då, ifal:l man tänker
50029: mille elintarpeille olisi enää tullia säly- sig vår national-politik inriktad mot ett
50030: tettävä. Toivoisin, että asianomainen va- krig. Detta är ett fullkomligt riktigt -på-
50031: liokunta kiinnittäisi tähän vakavaan asiaan stående, och jag ber att få uttala min
50032: riittävästi huomiota. tacksamhet mot Finlands Banks fullmäk-
50033: tige för att de låtit riksda,gens ledamöter
50034: Ed. Schauman: Ehuru jag för niin bliva bekanta med denna broschyr, som
50035: enskilda del icke skulle hava något emot enligt min åsikt är, liksom :många andra
50036: att vissa viktiga tulisatser bleve ändrade arbeten av samma författare, av verkligt
50037: för nästa år, ehuru icke ändrade i den god beskaffenhet.
50038: riktning regeringen föreslår, så måste jag Vad jag uti regerin,gens -proposition.
50039: dock, om jag försöker stälia mig -på en såvitt den angår spannmålstullarna, skall
50040: o-p-portun stånd-punkt, förvåna mig över att uppehålia mig litet vid är införandet av
50041: re,geringen ansett detvara läm-pligt att röra glidtullar. Regeringen ,gör nu ett kramp-
50042: vid de viktiga tul'lsatser, vilka regeringen aktigt försök att på nytt få in dessa ,glid-
50043: nu föreslår tili ändring i -propositionen. tuliar, om vilka -professor Kil-pi, som s-pe-
50044: Hade det icke varit klokare ur re,geringens cielit fått i uppdrag att undersöka deras
50045: synpunkt att nu helt enkelt förlänga för verkningar, säger, att de äro omöjli,ga i
50046: ett år framåt den ,gällande tulltariffen, då vilken form de än må införas. Finansmi-
50047: ju ändå, enligt vad regeringen meddelar nistern har försökt försvara glidtullarna.
50048: i motiven tili propositionen, en ny stadig- och han framhöl'l att det system, som nu
50049: varande tulltariff är under utarbetande och är avsett att tiliäm-pas, kom:mer att und-
50050: sannolikt komm:er att snart överlämnas tili vika de fel, som vidlåtit systemet i Sverige.
50051: riksdagen? J ag kan icke finna annan för- Det är en sanning med stor modifikation.
50052: klaring tili regeringens tillvä,gagående än Vad här nu förordas i regerin,gens propo-
50053: den, att agrarintressena, icke typen Lohis sition är för det första ett minimipris åt
50054: av honom själv missförstådda intressen, jordbrukarne på s-pannmål och för det
50055: utan ty-pen Westermarcks intressen, blivit andra, att detta minimuru skall garanteras
50056: övermäktiga och fått regeringen, och även genom en tuli, som skall rätta sig eftm
50057: de framstegsvänliga och 'liberala elementen kostnaderna för den importerade rå,gen be-
50058: däri, att omfatta -propositionen sådan den räknade efter föregående månads -prisför-
50059: nu ser ut. hållanden. N u vet emeliertid regeringen
50060: Storgodsägaren och de mindre jord- lika väl som var.ie s-pannmålsim-portör, att
50061: ägare, som följa dem i släptåget, de kun- spannmålen icke kan importeras så fort.
50062: na · icke finna sig i det, att en lå,gkon- utan att transporten av varan dröjer un,ge-
50063: .iunktur inträffat för dem liksom för så fär tre månader. Under denna tid hava
50064: många andra -producenter. De hava så prisen förändrats och till föl.id därav också.
50065: länge levat i en ,glänsande högkon.iunktur. på grund av glidtullsystemets införande.
50066: att de nu måste söka få en ersättnin,g från tullen. Spannmå:lsimportören kan således
50067: det allmänna för sina minskade vinster i omöjligt veta, viiken tull han slutli.,gen
50068: form av hö.ida spannmålstullar och höjda kommer att få betala, och följden blir.
50069: tullar också till förmån för den eljes obe- också enligt detta system, den som enligt
50070: tydliga råsocker-produktionen. professor Kilpis undersökning har visat
50071: V ad s-pannmålstullarna beträffar, har sig i Sverige, att s-pannmå:lsimportören
50072: jag mån,ga gånger uttalat mig mot dem stundom får lov att giva andra order åt
50073: helt och hållet i -princip och skall icke sitt fartyg, medan det är på väg, och de-
50074: nu upprepa det, som jag tidigare anfört. stinera det tili en annan ort än den han
50075: Jag ber endast att få konstatera den egen- tänkt sig, d. V. S, han importerar icke
50076: domliga koincidens soon föreligger däri, att varan alls, emedan det ej lönar sig. Det är
50077: Finlands Banks fuHmäktige hava låtit ut- nu detta system, egnat att framkalla
50078: dela en broschyr, författad av en verkligt osäkerhet för spannmålsimportörerm och
50079: kunnig nationalekonom, -professor Kilpi, i enligt min tanke att dessutoon onödigtvis
50080: viiken författaren framhåller, att spann- och orättvist höja s-pannmålstullen, som
50081: Tulli- ja vientimaksut v. 1923. 867
50082:
50083: regeringen förordar till införande. Vi nu lönar sig det icke, då vi kunna få
50084: kunna vara fullkomligt säkra på att, om socker tili 9 mark och 9:75 i minuthandeln.
50085: -detta system blir godkänt, kommer det att Här är en sak ännu i fråga om socker-
50086: visa sig bankruttmässigt inom ett år, men tullen, som bör beröras, nämligen skillna-
50087: kanske det är detta som regeringen avsett. den mellail tullen på raffinerat och oraffi-
50088: Den går ut från att i den permanenta ta- nerat socker. Genom att höja denna skill-
50089: rjff, som skall stiftas, komma ändå högre nad från 30 tili 50 penni har man velat
50090: fasta tullsatser. Vi i Finland ha ju varit bereda ett skydd åt sockerraffinadörerna.
50091: benägna att göra experiment på många om- som bilda en mäktig ring, viiken kallar sig
50092: råden och ha delvis lyckats, men huvud- Finska Sockeraktiebolaget. (Ed. Keto:
50093: sakligen tmisslyckats. Här gäller det icke Trust!) A vsikten är att med denna höj-
50094: a,tt göra ett nytt experiment, utan att ning av skillnaden meUan tullen på oraf-
50095: göra om ett experiment, som i andra Iän- finerad O<~h raffinerad vara utestänga den
50096: der misslyckats. Det är en ny sida i vår utländska raffinerade varan. J ag tror att
50097: lagstiftning·, som man nu kommer att få detta är onödigt, ehuru den från utlandet
50098: stifta bekantskap med. imporlerade raffinerade varan ställer sig
50099: .Jag skall nu lämna spannmålstullarna billigare i handeln än den här raffinerade.
50100: och övergå till regeringens proposition i Det är onödigt därför att vårt folk vant
50101: övrigt. Regeringen börjar mycket vackert sig vid ett visst slag av socker, just det
50102: med, att emedan kaffetullen har varit för som raffineras här. Det skall vara myc-
50103: hög enligt regeringens åsikt och framkallat ket hårt, så att man kan dricka kaffe på
50104: smuggling, så önskar regeringen nu sänka bit, som det heter. Det raffinerade socker.
50105: kaffetullen. Men för att få en ekvivalent som importeras utifrån, har icke denna
50106: i statens inkomster föreslås en höjning på egenskap. Det är icke tillräckligt hårt, det
50107: sockertullen. Detta har dock ej varit re- är mjukt, och därför betala konsumenter-
50108: geringens egentliga tanke. Regeringens na hellre litet mera för Tölö-socker än för
50109: tanke har varit den, att betodlingen och ' det utländska. (Ed. Colliander: Det ame-
50110: Finska råsockerfa.briken, som har mäktiga rikanska är hårt.) Jag tror därför att.
50111: aktionärer i regeringen närstående kretsar ehuru regeringens förslag är besjäla;t av de
50112: och partier, behöver skydd. Och emedan bästa avsikter mot Finska Sockeraktiebo-
50113: denna förhöjning av tullen på socker laget, det ändå icke har så stor praktisk
50114: skulle vara ovälkommen för en mängd kon- betydelse.
50115: sumenter, tili vilka även regeringen nära- För att nu emellertid göra konsumenter-
50116: stående partier höra, har man i stället fö- na av socker och kaffe tillfreds har rege-
50117: reslagit en sänkning av kaffetullen. Det ringen föreslagit en lindrig sänkning a.v
50118: är nog regeringens verkliga tanke, och icke kaffetullen. Finansministern har motive-
50119: den, som i propositionen föregives. Den rat detta därmed, att smugglingen av kaffe
50120: höjning av sockertullen, som nu föreslås, tilltagit och att man nu borde försöka gö-
50121: är, som jag sade, avsedd att bereda ett ra slut på denna smuggling. Men det var
50122: skydd åt betodlingen och åt Finska råsoc- , en sak, som brast i finansminrsterns bevis-
50123: kerfabriken. Men efter vad jag har mig , föring, och det var den som gällde frå-
50124: bekant. torde icke Finska råsockerfabri- .e:an: blir det verkligen slut :rned smugg-
50125: kens ställning vara sådan, a tt den ens med lingen genom denna obetydliga sänkning?
50126: detta skydd kan komma tillrätta. Vi kom- Nej, det blir det icke, ty smugglingen kom-
50127: ma sålunda snart att kunna motse en yt- mer fortfarande att löna sig, om icke kaf-
50128: terligare höjning av sockertullen, då me- fetullen sänkes mera än regeringen föreslår
50129: ningen synes vara att gå tillväga 1med regeringen har föreslagit endast en
50130: Finska råsockerfabriken såsom man hade sänkning från 12 till 10 mark, men en
50131: för avsikt att göra med Städernas Hypo- sänkning till minst 8 mark vore nödvän-
50132: tekskassa, innan den slutligen måste göra clig för att den omfattande smugglingen.
50133: konkurs. Vad Finska råsockerfabriken be- särskilt i Österbotten, skulle upphöra. Vår
50134: träffar, så grundades den på en tid, då statsfina.nsiella ställning är för övrigt så-
50135: det kunde vara lönande att producera soc- dan, att den kunde tillåta en större sänk-
50136: ker och betor här i landet, på en tid, då vi ning av kaffetullen utan att samtidigt en
50137: ·betalade 90 tili 100 mark per kilo socker. höjning av sockertullen bleve nödvändig.
50138: Den tiden kunde det som sagt löna sig, men Vi veta att tullen på clessa varor, särskilt
50139: 868 KestkiviiUrlkona ~ p. marraskuuta.
50140:
50141: kaffetullen, inbragt myclret mera än rege- eller andra, så att de verkligen veta vad
50142: ringen och riksdagen beräknade sena&1e år. det vill säga att frambringa spannmål i des-
50143: Redan vid ntgången av augusti månad sa tider. Såsom ett tal<B,nde bevis kan jag:
50144: detta år belöpte sig tullin'komsterna på nämna, att i de trakter av södra Österbot-
50145: kaffe till 115 miljoner, medan riksdagen ten, som jag representerar, säljes rågen för
50146: hade beräknat tullinkomsterna på kaffe för närvarande för 1: 60, kornet för 1: 30 och
50147: l1ela året till 120 miljoner. havran för 90 penni pr kgr. Att det vore
50148: Slutligen ännu en sak i regeringens pro- någon högkonjunktur på spannmål under
50149: position. Regeringen föreslår bibehållande sådana förhållanden, kan det inte vara tal
50150: av de s. k. exporlavgifterna. För min del om. Den s. k. höga kon.iunkturen inträdde
50151: skulle jag anse, att det vore önskligt, att sist för jordbrukarne och tyckes ävenså
50152: dessa exportavgifter nu bleve avlyftade. utgå först för dem. Med en glidspann:måls-
50153: att de icke längre skulle uppbäras nästa tull skulle möjligen i bästa fall tullen å
50154: år. De betunga onödigtvis exportindustrier- råg komma att bli 45 a 50 penni pr kgr.
50155: na, och vi hava ingen anledning, att göra Detta under allra gynnsammaste förhål-
50156: svårigheter för dessa, våra enda naturliga landen, och att dessa 45 eller 50 penni
50157: industrier. T. o. m. på agrariskt håll bor- icke skulle betyda så kolossalt mycket för
50158: de man kunna inse, att vi överhuvudtaget konsumenterna torde vara lät-t att inse.
50159: icke skulle kunna existera i detta land, icke Vero förtjänar egentligen på spannmål, om
50160: hava något handelsutbyte, icke någon im- icke alla dessa mellanhänder, som finnas i
50161: port - och även en import är önskvärd var.ie knut i landet. Det är de, som hava
50162: - om vi e.i hade vår naturliga trävaru- den' egentliga förtjänsten. På jordhrukar-
50163: och pappersindustri, våra exportindustrier. håll är man icke ens nö.id med sådana tul-
50164: Exporttullarna spela ei heller den roll för lar; där anses att om det skall vara nå-
50165: budgeten, att de ej kunde undvaras. Men got, så bör det vara minst 1 mark pr kgr.
50166: propositionen genomgås av en agrarisk Men detta vågar man ej yrka på, ty man
50167: fläkt, och man är icke lika öm, när det gäl- vet på förhand, att det skulle komma back.
50168: ler exportindustrierna och industrien över- Under de tider, då Jandet var i nöd, då
50169: huvud, som när det gäller jordbruket och vädjade alla till jordhrukarne och deras
50170: dess binäringar. hättre känslor, men sedan utloppet till den
50171: Jag ber för min del att för statsut- stora världen har hlivit öppet även för
50172: skottet få förorda ett förkastande av för- vårt land, då har man glömt de tider, då
50173: slaget om glidande tullar på spannmål och Jandet var i nöd, då försöker man på allt
50174: ett förkastande av en höjning av sockertul- sätt att åter så att säga sätta black om
50175: len. I en motion, som jag 1nlämnat till den jordbrukande befolkningens fot. Med
50176: riksdagen, har jag föresla.git andra tullav- de tider som nu råda i världen, kan man
50177: gifter än de nu bestående. ,Jag har före- icke förutsäga, när landet återigen kan in-
50178: slagit spannmålstullens avskaffande, lägrp träda i ett sådant nödläge, som det, vari
50179: sockertull och lägre kaffetull. För den 1 det hefann sig för några år sedan. Tror
50180: händelse att statsutskoUet skulle anse det någon då, om spannmålstullen avskaffas
50181: vara bäst att nu överhuvudtaget icke röra och prisen på jordbruksprodukter på allt
50182: vid tulltariffen, utan endast förlänga den, sätt nedclragas, att jordhrukarna inom ett
50183: så kunde .iag vara med om det, trots att år eller några månader skola kunna om-
50184: jag lämnat in dessa motioner. Detta med kasta sin drift och övergå från rojölkpro-
50185: hänsyn därtill, att vi ändå snart få en n;v duktion till sädesproduktion. Med de pris,
50186: stadig tulltariff. Men regeringens propo- som nu äro rådande, måste lantbruket helt
50187: sition såsom sådan, den måste .iag beteck- och hållet omläggas - det går absolut icke
50188: na såsom misslyckad, och jag hoppas, att såsom hittills. Jag tycker man ieke hehö-
50189: statsutskottet ska,ll förkasta den. ver vara jordhrukare för att hegripa, att
50190: det icke går att odla spannmål, när man
50191: Ed. J e p p s on: AU regeringens för- får 1: 60 för råg och betalar 2: 15 för
50192: slag om införande av spannmålstullar henm.iöl. Den största jordbrukshatare bor-
50193: skulle väcka opposition på vänsterhåll, var de väl inse detta. Som sagt, den glidande
50194: lätt att förutse. Men alla som nu tala mot tullen kommer att av oss jordbrukare un-
50195: spannmålstullarna, ha inte försökt odla derstödas, och jag vore böjd för att för
50196: spannmål, varken rdgsm. Schauman, Keto några år yrka på en mark i tull, men
50197: Tulli- ja· vientima;kS'ut v. 192-3. 869
50198: -~·-·· ~- ----~-- --~---··-·- ~-------------~---·-
50199:
50200:
50201:
50202:
50203: jag vill nu icke göra detta yrkande, eme- miä haittaa se, että vaikka ne teoreetti-
50204: ~an jag på förhand vet, att det ej skulle sesti näyttäisivätkin oikeilta ja tarkoituk-
50205: gå igenom. Vad åter kaffetullen beträf- senmukaisilta sekä toteutettavilta, niiden
50206: far, så vill jag ej yttra mig därom, men vaikutuksesta käytännössä ei edeltäpäin
50207: .rag vill även understöda regeringens pro- juuri voi taata mitään. Pakko menneisyy-
50208: position i detta fall, ty såsom det nu är, den mukaan määrätä tulevaisuuden tulle-
50209: :åtminstone längs landets västra kust, så ja saattaa niiden vaikutuksen tehdä edeltä
50210: veta vi att kdlossala mängder kaffe in- aavistamattomaksi. Milloin taas tätä ai-
50211: smugglas, och jag är böjd för att under- kaeroavaisuutta koetetaan lyhentää, astu-
50212: stryka regeringens antagande, att just i vat esiin ne muut vaikeudet, joista ennen
50213: .Jetta fall en tullsänkning på kaffe och on tehty selvää."
50214: vår valutas stigande skulle inverka därhän,
50215: catt smugglingen skulle avtaga. Prisen på Ed. L å n g s t r ö m: Se ryhmä, johon
50216: smugglade varor skulle därigenom sänkas, minä kuulun, on jo aikaisemmin ollut
50217: och den risk, sOIIlll smugglaren ådrager sig, tilaisuudessa merkitsemään kantansa kaik-
50218: skulle kanske mången icke mer vilja taga kiin välillisiin veroihin nähden, jollainen
50219: på sig, och därigenom smugglingen små- myös tämä nyt esillä oleva hallituksen esi-
50220: ningom upphöra. Som sagt, jag understö- tys on. Kun tällainen verotusmuoto on kovin
50221: der regeringens förslag om spannmåls- epäsuhtainen, sillä senhän mukwan joutuvat
50222: tullar. vähävaraiset suorittamaan aivan yhtä kor-
50223: kean verotuksen, kuin joutuvat varakkaat-
50224: Ed. Schauman: Jag vill till rdgsm. kin tekemään, niin on aivan luonnollic;ta,
50225: .Teppson genmäla det, att ännu i somras että sellaista työväenluokan kannalta ei
50226: var priset på spannmål m. m. femton gån- mitenkään voi kannattaa. Silloin kun edus-
50227: ger högre än före kriget. Utom skatter- kunnassa oli esillä budjetti lähetekeskus-
50228: na, vilka som känt enligt statistiska telussa, niin esitettiin meidän ryhmämme
50229: ul)pgifter betalas till större del av andra taholta jo, että tällaiset vä:lillis·et verot
50230: än av jordbrukarna, har ingenting så sti- kaikki pyyhiitäisiin pois. Tätä samaa eh-
50231: _git som jordbruksprodukterna. Vi veta, dotusta pyydän edelleenkin suositella val-
50232: att ett aderton gånger högre pris än före tiovarainvaliokunnalle, kun tämä asia sin-
50233: kriget är betydligt tmer än den allmänna ne menee.
50234: prisstegringen.
50235: Sedan skall jag be att få tillägga till Ed. P e r ä l ä: Minä en malta olla h uo-
50236: det andragande jag tidigare höll, att det mauttamatta ed. Kedon ja Schaumanin lau-
50237: minimipris, från vilket regeringen utgår suntojen johdosta, että heidän viljatulli-
50238: vid bestämmandet av glidtullarna, 2 mk politiikkansa muistuttaa elävästi mielem
50239: 40 pi, måste anses vara för högt. niitä aikoja, jolloin tässä maassa saarnat-
50240: Sedan säges i 3 § 3 mom., att höjes tull- tiin oppia., että sitten vasta täällä voidaan
50241: satsen å råg, så skall tullsatsen för vete hyvin, kun viimeinen ruiskuhilas tämän
50242: höjas med samma helopTJ. Detta synes mig maan pinnalta häviää ja pellot kylvetään
50243: ganska oegentligt därför, att ju vetetul- metsäksi. Samalla tällainen lausunto ja
50244: len icke här har betraktats såsom en mielipide osoittaa, kuinka vaikeata hmAn
50245: skyddstull, utan främst såsom en finans- kansan on oppia tällä niemellä sellaisia
50246: tull. V år veteod'ling inskränker sig till elämänmuotoja ja tapoja, jotka veisiviit
50247: några de}ar av södra Finland. I detta fall sen onneen. Meidän pitäisi elävästi muistaa
50248: kunna sålunda icke herrarna i centern börja vielä jokaisen, miltä jäkälä- ja selluloosa-
50249: skrika på tullskydd, åtminstone har ni icke leipä maistui, ja minä toivoisin, että asian-
50250: något direkt intresse därav. omainen va:liokunta elävästi johdattaisi ,en
50251: Slutligen ber jag att få - - - (Jat- ajan mieleensä, jolloin niitä täällä m:-tis-
50252: kaen puhujalavalta:) Ja, det blir blott en teltiin, ja siinä mielessä ja siinä tuntec·s-
50253: mycket kort visit här upTJe - jag har en- sa myös käsittelisi tätä viljatulliasiaa ja
50254: dast att 'läsa upp ett par meningar från veisi sen oikealle tielle.
50255: professor Kilpis broschyr, ur vilka menin-
50256: gar det framgår, att alla glidtullsyste:m Ed. Keto: Edustaja Perälälie pyytäi-
50257: enligt hans åsikt äro förfelade. Han sä- sin vain huomauttaa, että eiköhän hänen
50258: ;JJ:er: ,Kaikkien liukuvien tullien järjestel- moraalinsa ollut sentään hiukan osoitettu
50259: 870 KeSikiviiJk!kona 2:2: p. marraskuuta.
50260:
50261: väärään adressiin. Ei ainakaan rrninun lau- tarkastelemme toiselta puolen karjantuo-
50262: sunnostani voi vetää sitä johtopäätöstä, tantoa, niin me huomaamme, että tässäkin
50263: jonka ed. Perälä siitä veti, nim. että minun on samallainen ilmiö havaittavana. Eivät
50264: kannaltani olisi aivan samantekevää, edis- olosuhteet meillä suinkruan ole sellaiset, että
50265: tyykö kotimainen viljantuotanto vai taan- viljantuotanto luonnonsuhteitten puolesta.
50266: tuuko se. Minähän koetin lausunnossani kävisi mahdottomaksi, vaan me voimme
50267: vain osoittaa, että kotimainen viljantuo- varsin hyvin asettaa ainakin Suomen ke-
50268: tanto ei suinkaan edist-y niillä keinoin, hittyneemmissä oloissa saavutetut vilja-
50269: joita hallitus nyt ehdottaa, vaan että tämä sadat hehtaarilta verrattaviksi ulkomaisten
50270: tarkoitusperä on saavutettavissa paremmin olosuhteitten kanssa. Mutta se seikka että
50271: toisia teitä. meidän viljantuotantomme on ollut koko-
50272: naan suojaamatta suotuisampien maiden tuo-
50273: Maatalousministeri Sun i 1 a: En tahdo tantoa vastaan, on tietysti vienyt viljan-
50274: suinkaan virittää tässä kysymyksessä, tuotantOlllme tavattoman alas.
50275: jossa mielipiteet menevät niin kovin ristiin, Minusta on yleiseltä kannalta tärkeätä,
50276: keskustelua uudelleen. Tahdon vain aivan että sellaisella hetkellä, jolloin todellakin
50277: lyhyesti kosketella sitä osaa hallituksen viljan hintataso on syöksynyt niin alas kuin
50278: esityksestä, mikä käsittelee viljatulleja. nyt, on valtiovallan puolelta käytävä
50279: Minusta on varsinaisesti kaksi seikkaa, asiruan käsiksi. Tunnettuahan on, että noin
50280: jotka tällä kertaa välttämättä vaativat vuoden kuluessa ulkomaisen viljan tuonti-
50281: tässä suhteessa ·ryhdyttäväksi valtiovallan hinta on laskeutunut noin puoleen enti-
50282: puolelta tarkoituksenmukaisiin toimenpitei- sestään ja erityisesti aivan viimeisinä kuu-
50283: siin. Ensinnäkin valtiova.Uan aikaisempi kausina tämä lasku on ollut sangen huo-
50284: suhtautuminen maatalouteen verrattuna mattava. Tämä lasku on varmasti niin
50285: teollisuuteen ja joka vaikutti sen, että suuri, että jos se saa kaikella painollansa
50286: teollisuus saattoi korkeiden suojelustullien Suomen maatalouteen ja Suomen viljantuo-
50287: turvin kehittyä varsin voimakkaasti, :mutta tantoon kohdistua, niin me elämme pian
50288: sensijaan taas maatalous kaikilla aloilla niitä aikoja, jolloin suomalainen maan-
50289: ja erityisesti viljantuotantoon nähden jäi viljelijä viljelee viljaa vain omaksi tar-
50290: kovin paljon jälelle. Toinen seikka on se, peekseen ja ehkä varsin suuressa määrässiil
50291: että nykyinen tilanne viljamarkkinoilla on tulee myös omaksi tarpeekseen halpaa
50292: sellainen, että se ehdottomasti vaatii tiissä ulkomaalaista viljaa ostamaan. Tässä on
50293: suhteessa toimenpiteitä valtiovallan puo- ky.symy ksessä, annetaanko meidän maas-
50294: lelta. samme kotimaisen viljantuotannon koko-
50295: Tosin on kyllä huomautettu, että Suo- naan loppua, vai onko myös koko kansa-
50296: men maatalouden ei tulisikaan kohdistua kunnan intressien mukaista saada viljan-
50297: viljan kasvatukseen, vaan että sille olisi- tuotantoa pysymään pystyssä.
50298: vat luontaiset edellytykset yleensä p<tljon Hallitus on katsonut, että nykyinen ti-
50299: suurempia karjatalouteen päin suunnattui- lanne on sellainen, että se v81atii käytä-
50300: na. Ja täytyyhän myöntää, että varsin väksi asiaan käsiksi ja esittää kohtuuden-
50301: monet seikat puhuvat sen puolesta, että mukaisuusnäkökohtien vuoksi liukuvan
50302: tässä maassa karjataloutta aivan erityisesti tullin käytäntöön otettavaksi. Täällä on
50303: koetettaisiin edistää. J,a erityisesti on Yii- erityisesti huomautettu siitä, että liukuva
50304: tattu siihen, että meidän maassamme vilja- tulli on epäonnistunut, missä sitä on koe-
50305: sadat hehtaarilta laskettuina ovat valjon al- tettu, ja erityisesti huomautettu Ruotsista.
50306: haisempia verrattuina muihin sivistysmai- Mutta niitä opetuksia., joita tässä suhteessa
50307: hin. On huomautettu siitä, että rukiin on saavutettu, onkin tehdyssä esityksessä
50308: hehtaarisato on Ruotsissa noin 35 % kor- otettu huomioon, nim. perushintaan ja.
50309: keaAJnpi kuin meillä, Tanskassa 50 % myös tuontihintaan nähden. Suurena syy-
50310: suurempi J. n. e. Mutta kun me tarkas- nä Ruotsissa epäonnistumiseen oli, että
50311: telemme asiaa tältä kannalta, niin meidän tuontihinnan la;s<keminen tapahtui kovin
50312: on syytä verrata myös, minkälaiset ovat pitkiä aikajaksoja käsittäen, niin että se
50313: reh,usadot ja erityisesti heinäsadat eri hinta, joka määrättiin, oli kokonaan van-
50314: maissa. Heinäsatojen hehtaarimäärät ovat hentunut eikä lainkaan ollut tilanteen mu-
50315: suhteellisesti:kin vielä paljon korkeammat kainen. Toiseksi herättivät suuressa mää-
50316: kuin meidän maassamme, ja jos me taas rässä tyytymättömyyttä Ruotsissa (sa-
50317: Pöydällepanot. 871
50318:
50319:
50320: moinkuin meidänkin maassamme vnme Asia lähetetään v a 1 t i o v a r a i n-
50321: kerralla tapahtuneesta eduskuntakäsitte- v a 1 i o k u n t a a n.
50322: lystä päättäen) tuotantokustannushinnat.
50323: On varsin ymmärrettävää, että annetta-
50324: koonpa millaiselle orgaanille tahansa näit-
50325: ten tuotantokustannushintojen laskeminen, Pöydällepaoot:
50326: niin ei voi varsinkaan kuluttajaväestössä
50327: herättää luottamusta, ovatko laskuperusteet 3) Ehdotuksen ,tuulaakimak:sun las>kemisen
50328: täysin oikeita. Senvuoksi on tällä kertaa pernsteesta vuonna 1923
50329: katsottu tarkoituksenmukaiseksi määrätä
50330: kiinteä perushinta, jonka jokainen etukä- sisältävän hallituksen esityksen johdosta.
50331: teen tuntee, ja on vain harkittava, että laadittu talousvaliokunnan mietintö n:o 5
50332: tämä perushinta voidaan sruada kohtuuden- esitellään ja pannaan pöydälle seuraavaan
50333: mukainen, niin että se on kaikkien kan- istuntoon.
50334: sankerroksien kannalta kohtuullinen ja
50335: antaa takeita siitä, että viljantuotanto ei 4) Ehdotuksen laiksi suojeluskruntajärjestön
50336: meidän maassamme pääse loppumaan. hajoittamisesta
50337: Täällä on huomautettu siitä, että esitet-
50338: ty perushinta on liian korkea. Tätä väi- sisältävän eduskuntaesityksen johdosta
50339: tettä ei ole tosin lainkaan perusteltu. Her- laadittu sotilasasiainvaliokunnan mietintö
50340: ra rahaministeri jo mainitsi, että perus- n:o 3 esitellään ja pannaan pöydälle seu-
50341: hintaa määrättäessä on otettu huomioon rruavaan istuntoon.
50342: toiselta puolen ne tuotantokustannuslaskel-
50343: :rnat, joita on omassa maassa toimitettu
50344: tässä suhteessa ja jotka nousevat huomat-
50345: tavasti esitettyä hintaa korkeammalle, ja Seuraava istunto on ensi perjantaina k:lo
50346: taas toiselta puolen tarkastettu tuontihin- 12 päivällä.
50347: nan suuruutta tämän vuoden aikana, mikä
50348: nousee rukiille 2 markkaan 48 penniin
50349: kilolta.
50350: Minä luulen että sellainen menetelmä Täysi-istunto päättyy kello 12 päivällä.
50351: kuin on esitetty on tilanteen vaatima ja
50352: että se tyydyttää oikeuden- ja kohtuuden-
50353: mukaisia näkökohtia. Pöytäkirjan vakuudeksi:
50354: Keskustelu julistetaan päättyneeksi. Eino J. Ahla.
50355: 1
50356:
50357: 1
50358:
50359:
50360:
50361:
50362: 1
50363:
50364: 1
50365:
50366:
50367:
50368:
50369: 1
50370:
50371: 1
50372:
Copyright © PenaNetworks säätiöt 2006 - 2025