<Puhemies> Emme me voi tunnustaa Palestiinaa jo siksi, ettei Benkkua saa nyt rasittaa millään ylimääräisellä.
<Parempi kuin sinä> Haistakaa vittu saatanan idiootit
<Pena perseenreikä> Kävin pieraisemassa kylpyammeessa. Tuntuipa oikein mahtavalta.
<Kanta Alokas> asento, lepo, asento, lepo, lakki
<Juuh> Neegerssit helwettiin maailmasta.
<Ben Zyskowicz> Kaaduin kylpyhuoneen lattialle, enkä pystynyt siitä nousemaan. Vasen käsi ja vasen jalka ei toiminut ja huomasin, että tässä on nyt jotain outoa. Vaimon kanssa vaihdettiin muutamia sanoja. Hän tietysti huomasi, että minun ääneni on aivan outo. Hän varmaan näki, että tässä on nyt jotain hyvin hankalaa sattunut ja soitti ambulanssin, joka tuli hyvin pian ja vei minut pillit soiden Tornisairaalaan Meilahteen. Tilanne on hyvä. Toipuminen on edistynyt hyvin. Minä pääsen huomenna kotiin.  Olen sanonut aikaisemmin, että minä en tiedä, pystynkö palaamaan eduskuntatyöhön. On hyvä lisätä, että toivon ja uskon pystyväni palaamaan. Tällä hetkellä ajattelen, että palaan eduskuntatyöhön kevätistuntokauden alusta eli helmikuun alusta. Jos miettii, mikä aiheuttaa tässä suhteessa epävarmuutta, se on juuri tämä jaksaminen. Se on hyvä kattokäsite kuvaamaan asiaa. Kun minä nyt olen sitä mieltä, että helmikuussa pystyn palaamaan eduskuntaan, niin tietysti olen sitä mieltä, että jaksaminen ei muodostu ongelmaksi. Tämä homma toimii tosi hienosti. Kukaan täällä Suomessa ei kysy, että onko sinulla vakuutusta tai paksu lompakko. Haluan kiittää kaikkia näitä ammattilaisia sekä ensihoidossa, Tornisairaalassa että täällä kuntoutusosastolla, jotka ovat olleet minua hoitamassa. Kokemukseni ovat pelkästään myönteisiä. Terveydenhuolto on todella tärkeää ja sen takia veroja maksetaan. Minulla on hyvin pitkä ura eduskunnassa. Sieltä ei varmasti löydy yhtään kannanottoa, puhetta tai mitään, missä olisin ollut eri mieltä. On tullut kukkia, kortteja ja viestejä aivan mielettömästi. Se on ollut tosi, tosi rohkaisevaa ja kannustavaa. Jopa eduskunta, joka on puolueeton laitos, laittoi niin positiiviset onnittelut tuonne verkkoon. Tässä suhteessa voin sanoa, että mitä näitä ihmisten kohtaloita olen kuunnellut, niin monella on käynyt todella paljon huonommin kuin minulla. Esimerkiksi puhekyky on mennyt kokonaan. Päätä on kyllä särkenyt vähemmän ja olen ajatellut, että se on ehkä johtunut siitä, ettei ole ollut työhön liittyvää stressiä. En ole ikääntynyt yhtään enempää näinä päivinä tai viikkoina. Nämä ovat niin vakavia kysymyksiä, että en oikein osaa vastata. Se on vääjäämätöntä. Elämän loppuminen joskus on vääjäämätöntä. Minä en halua liikaa niitä asioita ajatella.

Nimesi:

Lausahdus:

155 Käyttäjää paikalla! 0.0065789222717285

Muista katsoa myös paikallaolijat!

Herra_Snellman

Digitoidut valtiopäiväasiakirjat

- Ladattu koneellisesti Amazonin pilvestä, jossa niitä säilytetään!! (Hyvä Suomi, itsenäisyys ja omavaraisuus!!)
- Convertoitu koneellisesti
- Tulossa haku, sanojen korostus, renderöinti kuviksi, alkuperäiset asiakirjat (14 gigaa)
- Lisätty rivinumerointi, pitää vielä kehittää kuinka viittaan URI:ssa tietylle riville - Rivinumeroiden eroitus itse tekstistä, mutta kekseliäitä ehdotuksia otetaan vastaan kuinka kaksi columnia saataisiin erilleen, ettei tekstinmaalauksessa tulisi molempien sarakkeiden tekstiä.

On jo korkea aika saada nämäkin hakukoneiden saataville!

1907 1908 1909 1910 1911 1912 1913 1914 1915 1916 1917 1918 1919 1920 1921 1922 1923 1924 1925 1926 1927 1928 1929 1930 1931 1932 1933 1934 1935 1936 1937 1938 1939 1940 1941 1942 1943 1944 1945 1946 1947 1948 1949 1950 1951 1952 1953 1954 1955 1956 1957 1958 1959 1960 1961 1962 1963 1964 1965 1966 1967 1968 1969 1970 1971 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000
ASK_1940_III | ASK_1940_IV_V | ASK_1940_I_II | HAK_1940 | Liite_1940_I_X | PTK_1940_I | PTK_1940_II | PTK_1940_III | 
1:                            ••     ••
2: VALTIOPAIVAT
3:              1940
4: 
5:    PÖYTÄKIRJAT
6:                 111
7:       ISTUNNOT 20-22
8:       MAALISKUUN 15 PÅIVÅNÅ
9: 
10: 
11:  MOSKOVAN RAUHANSOPIMUS
12: 
13: 
14:                :........
15:                  -.:.::
16:                 ·······
17: 
18: 
19: 
20: 
21:            HELSINKI 1941
22:      VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
23:                                                                                                     j
24:                                                                                                 j
25:                                                                                             j
26:                                                                                         j
27:                                                                                     j
28:                                                                                 j
29:                                                                             j
30:                                                                         j
31:                                                                     j
32:                                                                 j
33:                                                             j
34:                                                         j
35:                                                     j
36:                                                 j
37:                                             j
38:                                         j
39:                                     j
40:                                 j
41:                             j
42:                         j
43:                     j
44:                 j
45:             j
46:         j
47:     j
48: j
49:                     20. Perjantaina 15 p. maaliskuuta 1940
50:                                                          ikehlo 14.
51: 
52:                                                                tavan. Ehdotll!kseen asian ikäsitteilystä sul-
53:                                                                jet.UJissa ,:isJtU!ll!lloiSsa Hitrtyy puihemiesne.uvos-
54:                                                                ton ehdotlttama lisäys, että jos asia käslitel-
55:    Puihetlta jo!h.taa ,p,l.llhemH.es H a ik ik: i l a.         iåän suil.jetuissa istrm.noissa, pöy:tiikrirrjat
56:                                                                istunnoåstlai juilllmimaain heti, lkun puhemies-
57:                                                                neuviOsto llmtsoo sop~valksi niiden julkaise-
58:                                                                Inisen, sekä että pillhemilehiSitö on oiikeutettu
59:   NrimenJmudiOSS!a merlkilitään poissoo:Le.VIiiks:i            hyvälksyrrUi.OO !ll.SiiJan. ikäsoitltelystä oonomaleh-
60: edustajat AJaJmiiolkooki, voo Bol'ill, HaJkta:la,              .dJhlllie aillllJelttavat se[®ukset.
61: A. Hailonoo, T. Halonen, M. HannUlla,
62: Heloorellund, Honlka, HuittriJnern, K:emppi,
63: KOikllro, Korvoooja, Kuirttinen, Kullberg,                       Puh€1Iniehen ·ehdotus ja siihen liilttyvä
64: KuusiSito, Kylänpää, LeppäJlä, Löthma.n.-                      puhemiesneuvoston ehdotus hyväksyttä-
65:                                                                noon~
66: Koponen, Metsäranta, Nislkanen, Niu!krka-
67: nen,     Nmmes:ni·emi,        Oiksa:la,     Paiksujalika,
68: Pitik:äJlen, Pärssinen, J. Raatikaånen, Soori-                    Ehdotukset hyväks:ytään.
69: nern,    Sailmeila-Jårvånen,       Sailo,    Susi'taiw.J,
70: .Sve:nto, Tamklkanoo, Tuiklia, Twlcia, Wainio,                     P U! he rrn .i; ·e s: Puih:errniesneuvooto ehdot-
71:  Wteilllilng, Wirt.an.ern ja Väisänen.                         1Jaia M~ian. ilähetl(l!ttäväiksi ruJ.ikQasiainvaHoikun-
72:                                                                taa.n.
73: 
74:                                                                  Keskustelu:
75: 
76:                                                                     Pääminilsitell'li R y .t i: Rauhan teilremllinen
77:   P :U! he m ~ e s: Krm ,edJusmjille on jaelttu                vootiii: usffin suu:rempwa rohkeutta ja SJUU-
78: haMirtulksren 'esitys n: o 25, ~oi'ta:noon re nyt              l'ffillJPillla aloiteikyikyå ilruiJn. sodan a~oittruni­
79: ®teJ.i;ä vaJlunntoon lähettämistä varten:.                    nen.      Enne.rn sodan pulhik:eanlJista      wid~
80:                                                               tava:Iilisesti selkä omat etltJä v.iJhoHisen voirrna~
81:                                                               varat ja niihirn per:uStumt mtaihdJollisuudet
82:                                                               ja riSikJiJt all"Vri.oidla joltdsel[aikfun varmuudehla
83:                                                               ja sen muilmam. ikiuinkJa SJUureiksli tämä arvio
84: Suomen ja Sosialististen Neuvostotasaval-                     OSIOiilttrua !l'lisikLt voiMan [asikea myösik:in se
85:    tain Liiton välisen rauhansopimuksen                       Uihrlausten rn.j:a, jOihon :Jmnootlttaa sodan
86:                hyväksymistä                                   '"äJLttfåmisclmi mennä.         Sitä~toirn      sodan
87:                                                               ikleri'Ialll pulhje.ttua ik'uilkoo se omien !kovien
88: tarlroitltava ihaJ.llilltuikseln :esitys n: o 25 estirtcl-     lwkiensa muikiaan. S:iiilhen s:iBäil.tyy aina yllä-
89: lään. Wlilio!knmtalam Jäiheittämistä va.rttern.               tylksiiä. Lähesikään biikkia teikijöiltä ei
90:                                                               voida arvioidru ja laskea samalla tarkkuu-
91:   Puhemies: Kun asia mielestäni on                             del[a ilruin rrauJmn ta:i!ka.na. Syntyy uusia
92: sen ilaat.uinen, ,että se ol:isi k:äsite[tävä suil.je-        Jrunn~symykslili j. :n. e. Knn toi-
93: tuissa i.stU!ll!lloilsm, esitän työjärjestyksen               nen puolii ehikä b:ail:uwa mUihaa, on toinen
94: 58 § :n mullmrun ed'US\kumnan p:äätettävälksi,                loonties kolroinata.n sitä ~taa.n. SrutU!llllit:is-
95: hyväiksyykö oousliDin.ta tämän menettely-                     ten te!k.ijåin vaiikutu!ksiesrta ma.ttillla kummin-
96: 2                                 Perjantaina 15 p. maaliskuuta 1940.
97: 
98: i!cin sodan a:illm.na esiintyä hetikili, jol,loin        ,kansanhailil.it.u!ksen" lmllS!Sa tehty sopimus
99: molemmilla on OOllu rawhaan. Täil[,öin on                oJ.,isi v;o]tu toteuttaa.
100: 111äåJhi:n lentävi:in hetkiin rohkeasti t.art.ut-            SiJl~ä väliJllä oH kuit,enikiim., armeijamme
101: tav;a, sålllliä on IDaihdollisba, etteivät ne            sanil.mriiLlioon vastustuksen kautta, hyöik:-
102: toista ker:1Jaa umsiudru.                                ik:äy:kselt eri rintamdllil~ voitu pySJä.yt1Jää ja.
103:     Nykyinen hallitus, joka astui toimeensa              sota oli joutoout uuteen vOOheesoon. Tämä
104: 1 pä:ivänä virlimeikslikuhmutta jouluikuurta vi-         antoi ametJta ed teitä uudel[oon rY'htyä tun-
105: hohlisuUJlmien edehldse.nä päivänä alettua, on           nustelemoo.n malhdot!JlisuUtksiia !lrosketuiksen
106: päåltehtävämään piltänyt mu:han paJLa,utta-              ab:ansaruniseiksi NeuvostolriJitO!ll hailil::iltuiksen
107: mista. Samail[a kuin va~ltaikUill'llan ik1aillkiki       kanssa. Jo jOillikun viiik:O!ll ajtall! O!ll täUai-
108: voimat j'a varat on pymtty [{'esikittämään               nen kiosiketus olil.utikin olemassa joM.aen lo-
109: niin voimaiktklruaseen sodanifuäywtiin iku:i:n           puJ.ta siihen, ~että Ruotsin ha1lituksen väli-
110: meille on ollut mahdollista, on !Jmåikiki.a ,rau-        tykseil!l:ä voitrum ryhtyä iroesikuste1emaan ,rau-
111: han mahdolliwUJks]a tutkittu ja rauhaan                  han ~ehdoistakin. Tämä tUillllustelu joih.ti sii-
112: pyritty.                                                 hen, ~etili mooJ.~uun 6 päivänä, :Jruten ,edus-
113:     Jo ennen hall:iituiksen vaihdosta 30 päi-            k11ill111al1e nyt jtä'tetyssä haUåtuiksen esityk-
114: vänä mar~aBkuuta, siis sama111a päivånä.                 sessä mainitaam:, voitiin läheittää Suomen
115: jolloin maill!han hy,ökikläys mpaihitui, tarjosi         hai!Jritusta ,edustava neuvotteluilrunta Mostko-
116: Pohjo:is-.A:m,eriikan YhdysV"aJ.itojoo hailliJiltus      vaan 'kesllrusitel,emruan muhasta Neu!V'ostoili~­
117: ,hyviä p;alv;ei1u:k.si;wan" mtilrid;dJrun ratJkaåse-     ton hallituksen: kanssa. Tulos näistä ikes-
118: miseksi ra'U!hanomaisin 1k!ei:noiill. Tämän w-           kuslteluista on se raooanooprimus, jok!a nyt
119: jouiksrn Su:omi heti hyvä.iksyi, mu:tta Neu-             on 'edu.sikiunna.n pöy:däillä. Neuvottmussa
120: vostol:iJi.tto hyillk!äsi. sen.                          esitettuin Neuvostoiliiton v;ruatimuikset ucr.ti-
121:     Ensilnrmäisessä istunnossaan pä;ätti nykyi-          matiillv:isessa muodossa ja jatkuvien uhika:us-
122: nen hallitus Ruoltsin väiliJtykiseUä kääntyä             ten sä.estäminä. Rauha, joka tähiän sopi-
123: NeuvoSitolii1JCm puoleen ehdottaen tneuvotte-            mUJksoon perustuu, O!ll väkiv31litamuha.
124: lujen jatikamista ja iJlmoittae:n romaJlla tar-              Kun Suomen htaliHtUJS kurrmminlkiin on
125: koituiksenaan oLevan •tehdä u:usia posllitiivisia        täJhän sopimukseen moony.t, vai8Jtid, se ,s,eli-
126: ehdotuksia. Samanaiikaises1li ~u:in ~eihdotrus           tyiksebi mu'l11Jaman sanan.
127: MosikoVIassa ~tehltilin, ilmoitettidn siitä mvös             v,aiJhtoeh1JCma rauhan solmiamiselle on
128: Euroopan suurvaltain, SkiandinaVIiill.n ~i­              t~etysti sodan jatkaminen. Tällaisessa tilan-
129: den sekä Pohjois-Ameriaro.n Yhdysv:al1Jadn               teessa on vakavasti harkittava, onko sodan
130: halil.iltuks:hl.lle. Neuvooto1iiton haillitus ,a.n_toi   jatkamisen kautta edellytyksiä ja mahdolli-
131: v:a.stamkoonsa jouiluikuUill 4 päiv.änä, ilcieiltäy-     suuksia pakottaa vastustaja edullisempiin
132: ty,en neuv10tteiluista ja ilmoi,t1Jaen tehneensä         rauhanehtoihin.
133: sopårrnuiksen jumil muodostetliD ,Suomen                     Oikeudettoman hyökkäyksen tapahtuessa
134: kan:saniha.J.::liiltuiksen" lmnssa.                      maatamme vastaan olimme sotaan huo-
135:     :K:amsa:ilnJlmon Y'1eiskokouiksen asettama va-       nosti valmistautuneita. Olimme luottaneet
136: lidkunta ,oso]tJti joululruun 11 päivänä                 asiamme oikeuteeru ja siåhen, ettei Venäjä
137: Neuvostoliiton haillhltuikselile :kehoituks:en lo-       näin oikeudettomaan hyökkäykseen ryhtyisi.
138: pettaa vihOillisruudet ja ryhtY'ä ·neuvottelui-          Meillä ei ollut miltään taholta lupauksia
139: hin l'auhan a~t3JllliseJksi kia!IllSa:inilliåJton        avusta tai takeita sen saamisesta. Vastoin
140: v.ä:litY'lmeil1ä. Tästäkim NeuvostOiliitto iki€1-        esitettyjä väitteitä ei kukaan myöskään ol-
141: täyity;i. Radiopuheessaan joui1ulkul1TI! 15 päi-         lut kehoittanut tai neuvonut meitä vastus-
142: v.änä Suomen ~oministem kääntyi avoi-                    tamaan Neuvostoliiton vaatimuksia neuvot-
143: mesti Neuv.ostolililton uJ.ikoosi~itnik~rin.             teluissa.
144: herra Molotovin puoleen uudtim.aen oodo~                    Koko maadlman mi~lestä Suomen asia oli
145: tuiksen sodan kautta ~esroeyty:neidoo neu-               alussa toivoton. Myötätuntoa tuli osak-
146: votteilu:jen jtatkiamiseiksi. Tämiilkään. y:~itys        semme runsaasti, mutta ei mistään tehoktasta
147: ei johtanut mihimikääm: tuloikseen. Nämä                 apua. Vasta kun osoittautui, että Suomi
148: turhtaalll itehdyt yritykoot osoittivat, ettei           pystyi menestylmelliseen puolustuks,een, on
149: NeuvostolJiiton hallitus siillo.ise.ssa valitheessa      humani:tääristä, aineellista ja materiaali-
150: ol,lut halUllilllUt pääsili ralllhanomadsoon rat-        apua runsruassa mitassa sawtu, erityisesti
151: kaiSIUun, varut että se oli pä:ättäny.t jatkaa.          Ruotsista ja länsimaista. Miehistöapua si-
152: sotaa kunnes Suomi olisi vaHo~tettu ja                   tävastoin ei ole tullut juuri nimeksikään,
153:                        Suomen ja Neuvostoliiton välinen rauhansopimus.                                    3
154: 
155: tosiaSJiallisesti vain joitakin vahvistettuja tarviikikeiden, erityisesti ammusten vaJmis-
156: pataljoonia vapaaehtoisia, pääasiallisesti tUJkseen.
157: Ruotsista. Heidän lukumääränsä on kum-                        L.änsivailtojen taholta tarjottiin ikummin-
158: minkin olrlut si:ksi pieni j,a he ovat ehtineet krin aooerhlåsta ap•ua, joka joukkoj.en luku-
159: rintamalle siksi myöhään, että heidän mer- määrään jra tulivoimaan nähden ei ollut
160: kityksensä, sodan laatuun ja laajuuteen vähäinen. EnsålllliilläJiset näistä joukoista
161: nähden on ollut pieni. OsoitilamasJtaan hen- olisriva~t !kuitenkin, iklrldetuksren mennessä
162: kilökohtaisesta uhrivalmiudesta ja siitä, että nomnaJaili:sesti, ehtineet rintamiLle daisin-
163: he ~taas kerran ovat uudistaneet ase- ja veri- taan huhtikuun loprpupuoileHa, ja sillomkin
164: veljeyden Pohjoismaiden kansojen kesken, saapuvi:en joukikojren määrä olisi ollut siksi
165: ansaitsevat he Suomen syvimmän kiitoHi- ,alhainen, ettei se olisi riittänyt edes kor-
166: suuden.                                                   va;a:rnaa:n armeija1lemme väliaillmna syn-
167:     Kjäytännffii!Jis:esti !katsQen oleillillle siten .t.yviä tappioHa. My;öheanmillllkään saapuva
168: käymreet sotamme miresvod.maan nähJdien yiksi- apu tuskin olisi kyennyt ~risräämään taiis-
169: nämme. Tirlamrteeru vakava arviointi osoitti, teiluvorimi:emme lukua ja s~te:n turvaamaan
170: että meillä omin avuin ei n~kyisissä oloissa joukoill.emrrne riirtrtävä•ä [erpoa, jos;kiim se oEsi
171: oilåS!i ohlut :rnailidoJiliisuuksia, vrulrata tailmilslin vrahvistanut aseistustr&mme ja ei!J.kä kyennyt
172: ni~tä .allueilta varSiinilman K.amn:aJkseLla, jotka       ·ersrtämään taistelevan miesvoiman lukumää-
173: o[ivat vastustajan käsål3sä. Käytännölilioosti rän vähenemisen. Ott:amalla va.staan tämän
174: katsoen on :IDoko siiilhen 1kclpaava Tiliiesvoi- avuu olisimme kuitenikllin joutune.et mukaan
175: mamme joko j.o aaeissra trui niihån !kutsuttu, maailmansotaan, jomlka kestäruisrajasta ei
176: viihoi!Jlisen resrerrvioo edelrlreen ol[,essa rajat- kulman voi va.rmuudeUa måtään sanoa. To-
177: tornia. Taist·eleva armeijamme, jolle ei ole dennr~öisesti olrisriv;at länsivaltojen vastus-
178: voitu riittävästi autaa lrepolomiJa, oli väsy- tajat myös t:äällrä ikä.yneret sotaa näriden
179: nylt. UuSJiern :cinsbamal[e tuilevien joulkJknjeriJ joUkkoja vastaa.n, ja maamme olisi siten
180: lrouilutus old· he·ikiko ja niiden mieshukka joutunut rtaistelu:tantereeksi suursodassa-
181: ensimmäisissä taisrteludssa sen vuoksi suuri. kin. Avun :teki sitä paitsi kokonaisuudes-
182: Asemat, joissa armeijamme taisteli, olivat saan epävarmaksi se, että sen piti saapua
183: osittain varrusta:rnattomia, osrittruin puo1ival- kahden puolueettoman maan, Ruotsin ja
184: mi:ita, eiv,äJtkiä sen vuolksi :tarjonneet niåltä Norjan kautta, jotka kieltäytyivät swlli-
185: puoJusrtusmahdo[ilis.uuiksia, joita meH1ä aå.- masta läpiku1ku:a. Kuljetus olisi tapahtu-
186: !lmisermmissa asemissamme oli. Varsin!kin nUJt vain harvoja 'rautarteitä pitkin, joiden
187: vårhohllirsen tylkistö oli ylivoimain,en ja sea1 kuljetuskyky muutenkin oli rajoitettu ja
188: ientorase, jonka me:llici.tys päivien piden- jotka helposti olisi voitu hävittää. Näissä
189: ty;essä, ilmojoo lciillrastuessa ja röidren rtul- oloissa ja Oittaen huomioon sen myöhäisen
190: lesm yhä v;ailoisammibi, yhä ilrnsvaa, nim- ajankohdan, jolloin apu parhaassa tapauk-
191: iikään suuresti yilivoiimainen. Lentoa.-seensa sessa olisi voinut saapua, ei hallitus kiatso-
192: avuilla vihollisen mahdoHisruudet häriritä, nurt;. voivanl'a pi:tää ,tätä avuntarjousta sel-
193: vaiikeutta.a., jopa ajodittain ja pailkai~Jlisesti laisena, että sen varassa olisi voitu ottaa ne
194: tehdä mahdottomaksi ilmljettu!ksi1amme ja
195:                                                           riskit, jotka sodan jatkaminen olisi tuot-
196: huoltoramme, oJiv;at k:asvmn:assa. Se mah-
197:                                                           Jtanut.
198: droRrisuus dli senvuorlksi otet1tav:a huomioon,
199: että arrmeijaillamme olisi paikko v;etäytyä                  Sota, on meirlle ollut täysinr tota'litäärinen.
200: puolustamistaan asemista ja teilldä huomat-               400,000    miestä on otettu asepalvelukseen,
201: tavia alueluovutuksia, j:dta pailtsi itse pe- yli puoli miljoonaa ihmistä evakuoitu koti-
202: räytyminen ol!iffi tapahtunut vailkeissa o:lo- seuduiltaan, tuotantoelämämme on mitä
203: suht1eissa ja merrki:nnyt sekä mieshuik!kaa . laajimmassa mitassa ohjr&t:tu puolustuksen
204: että materiaalin menetystå. Riintaman sri:ir- palvelukseen. J.os s<rta olisi jatkunut, oli-
205: tymi;nen :ta:aiksepäin ja seutuilhin, joissa ei sivwt kylvöjen suorittaminen ja maanvilje-
206: enää ollut vw1miita var:usrberttuja aSiemia, lystyöt suuress•a osassa valtakuntaa käyneet
207: oilrisi lll!er~kinm.yt uusilla ~ev;almo~nteja ja suur- epävarmoiksi. Taloude1lisetkin mahdolli-
208: ten sivii:lrivä,estömääriern s:i:i:ctämistä l·än- suutemme pitkäaikaiseen sotaan olisivat si-
209: nemmäksi ja p01hjoiseanmaiklsi. Seurauksena ten o1leet heikot. Näissä oloissa halli:tus
210: olisi myös!ld:n ollut, että joukko sotatarvike- v:arlmvan harkinnan: jälkeen tuli siihen tu-
211: t,eollisuuksi:a olisi täytynyt eva!lmoida, mikä lokseen, että rauhanehtojen raskaudesta
212: trietystti o~isi epä:edrul!ldoosti vaikuttanut sota- huolimwtta meidrän on tempaudurt,tava irti
213: 4                           Perjantaina 15 p. maaliskuuta 1940.
214: 
215: sodasrta nyt, kun se on mahdollista. Kuten       tilanne ei ollut niin toivoton, etteikö toi-
216: olemme yksin sotamme käyneet, olemme sen         senlaistakin johtopäätöstä olisi voitu tehdä.
217: myöskin yksin päättllinoot. Vain tulevai-        Ennenkuin näin suunnattoman raskasta
218: suus voi osoittaa, olemmeko menetellee.t oi-     rauhaa mennään tekemään, edellyttäisi se
219: kein ja viisaasti. Sekä meidän maamme            toki vähinitään sitä, että hallitus on yksi-
220: että koko Eurooppa, vieläpä koko ~änsimai­       mielinen. Ja kaiken kukkuraksi mennään
221: nen sivistys ovat edelleenkin mitä suurim-       suoraa päätä Moskovaan saamaan viholli-
222: massa vaarassa. Ei kukaan voi sanoa, mitä        sen iskwt. Eikä !tilannetta paranna suin-
223: huom:ispäirv.ä tuo tuU€ssaan. Pää.ttämällä       kaan s-e, että itse pääministeri .lerutää Mos-
224: rauhan olemme pyrkineet toimimaan nyky-          kovaan. Minkä :kuvan sai vihollinen tästä?
225: oloissa parhaalla mahdollisena tavalla.          Sen ainoan, että nyt on Suomi suuressa
226: Miekka toisessa kädessä ja muurilaasta toi-      hädässä, armeija perikadon par.taalla. Ei
227: sessa on meidän ny!t, osoittamatta kel1ekään     suinkaan haJllitus ihmettele, että Venäjän
228: vihaa ja katkeruutta, mutta tuntien s~ää         sanelemiin ehtoihin ei saa;tu pienintäkään
229: kiitollisuutta armeijallemme ja kunnioit-        lievennystä, V'aan päinvastom venäläiset
230: taen kaatuneiden sankarien muistoa, käy-         kovensiva•t neuvotteluissa alkuperäisiä eh-
231: tävä päättäväiseen jälleenrakennustyöhön         tojaan. Minä en ·ainakaan tätä ihmettele.
232: sodan iskemien haavojen parantamiseksi,          Sehlaisen asiainhoid'()n jälkeen ei pa:rempaa
233: jot!ta ·edelleen voisimme yUäpitää ja kehit-     tulosta voi toivoa.
234: tää henkistä ja aineellista kulJt.tuuriamme         Tämä oli nähdäkseni varsin kohltalokasta
235: ja oikeudenmukaisuuteen . perustuva:a yh-        diplomaattista taitamattomuutta. Ja minun
236: teiskuntajärjesltystämme. Se että pystym-        ·täytyy sanoa, että hallitus hoiti koko sodan
237: me kansakuntana luomaan jotakin arvo-            ajan taitamattomasti         sOitapropagandaa.
238: kasta ja pyS(Y'Vää, antaa meme parhaan oi-      .Mehän muistamme, kuinka sodan ensim-
239: keuden itsenäiseen olemassaoloon, ja oikeu-      mäisestä päivästä lähtien huudettiin kQiko
240: denmukainen yhteiskuntajärjestys rtakaa          maailmalle, että me emme yksin :kestä, vaan
241: kykymme vastaisuudessakin puolustaa it-          tarvitsemme pikaista apua. Minä ol,en ta-
242: seämme.                                          vannut sodan aikana useasti rintamalla
243:                                                  taistelevia, lomalle päässeitä upseereita,
244:    Ed. 'Ann ala: Herra puhemies! Herra           jotka ovat ilmoittaneet häpeävänsä ainaista
245: pääministeri a>lkoi lausuntonsa huomautta-       avunhuutoa. Mutta sehän ei tässä ole pää-
246: malla, että rauhan tekeminen saattaa vaa-        asia. Pääasia on se, minkä vaikutuksen se
247: tia suurempaa rohkeutta kuin sodan alka-         ·teki viholliseen. Se .tietenkin oli omansa
248: minen. Niin voi ohla. Mutta voi olla myös-       sitä rohkaisemaan, ja se myöskin käytti,
249: kin niin, että rauhan tekeminen on seu-          niinkuin radiosta olemme saaneet seurata,
250: rauksena pe1kmuudesta. Minä en tahdo             Suomen ainaista ·avunpyyntöä joukkojensa
251: lähteä tarkastelemaan, kummastako seikasta       moraalisen v;oiman lisäämiseksi. Me emme
252: tämä rauha on johtunut, koska minulla ei         tiedä, mikä osuus tällä seikalla on ollut ve-
253: ole sen tarkasteluun riittäviä edelly!tyksiä.    näläisten sisukkaisiin rynnis1tyksiin, mutta
254:    Meille on nyt tuotu eduskunnan hyväk-         merkityksetön tämä ei ole ollut, siitä tulee
255: sy.ttäväksi asi•akirja, joka on surunaihe        tuleva hisrtoriantutkimus anltamaruJ. todis-
256: Suomen kansalle ja erikoisesti sen sankari-      teen.
257: armeijal~e ja jonka aiheUJttamia seurauksia         Asiahan tietenkin oli niin, että me omin
258: me emme 1tällä hetkellä vielä edes näe.          voimin emme olisi pystyneet lyömään vihol-
259: Meitä on pruljon tässä maassa sellaisia,         lista, mutta se älyttiin Uilkomailla - aivan
260: jotka kaikista vakuutteluis<ta huolimatta        niin kutin herra pääministeri lausunnos-
261: emme näe, että tällaiseen rauhaan oli            saan viittasikin - ilmanlki:n ltl111aista suun-
262: pakko mennä. Siihen viittaa jo sekin, että       na~txmta äänenpi,toa, ja ellei olisi älytty, olisi
263: hallitus ei ollut rauhan välttämwttömyy-         asia diplomatian avulla voitu tehdä sel-
264: destä yksimielinen. Myöskin herra ulko-          vä;ksi.
265: ministeri radiopuheessaan huomaut!ti, että          Mutta jo aikaisempien vuosien diplo-
266: sodan jatkamisen: pu01lesta voidaan esittää      maruttinen 'taitamat!tomuus on nyt tullut
267: runsaasti näkökohtia. Kun näin sanotaan,         ranga.istuksi.    Mutta ranga;istus ei ole
268: tunnustavat nekin haLli-tuksen jäsenet,          kohdannut lähinnä niitä, jotka. ovat taita-
269: jotka ovat tämän rauhan solmineet, että          ma·ttomuuteen syypäitä, vaan se on ikoh-
270:                     Suomen ja Neuvostoliiton välinen rauhansopimus.                            5
271: 
272: dannut syy:töntä Suomen kansaa. (Keskus-            On pa;ljon sellaisia kansalaisia, jotka ovwt
273: tasta: Oikein!) . Koko ulkopolitiåkka on         vakuutettuja siitä - ovatko he s:irtten oi-
274: ollUJt eräänlaista tunteilemista. Ja sellai-     keassa vai väärässä, - että jos suhteet
275: nen vie aina varmasti ha.rhaan. On tun-          Sa;ksaan olisi hoid~ttu toisin, ei Suomi olisi
276: nettu rajatonta symprutiaa n.s. demokraat-       siinä onnettomassa asemassa, jossa se nyt
277: tisia maita kohtaan ja yhtä suurta vasten-       on. Meidän tunnepohjainen ulkopolitiik-
278: mielisyyttä n.s. d~ktatuurimaita kohtaan,        kammehan ei sietänyt edes hyökkäämättö-
279: erikoisesti Saksaa ja Italiaa. Jos näin jat-     myyssopimusrta Saksan kanssa. Se oli var-
280: ketaan, saa Suomen kansa vielä uudelleen         maan kohtalokas erehdys (Ed. Tanner:
281: maksaa seurauikse:t. Mitä tekemistä meillä       Voi, voi! -        Keskustasta: Viro teki !) .
282: on s•en seikan kanssa, minkä hallitusjärjes-     Vielä vähemmän oli pyrkimystä saada suh-
283: telmänmikinkansa on omaksunut. Ja kui-           teet sellaisiksi, että .tähän maahan vo~tai­
284: tenkin juuri tämä seikka meidän ulkopoli-        siin hädän tuLlen turv·autua, niinkuin •teh-
285: tiikassamme on näy;tellyt ratkaisevaa os1aa.     tiin itsenäisen Suomen syntymisvaiheissa.
286:    Luin juuri otteen eräästä sakswlaisesta       Englantj sen sijaan oli lmkonaan toista.
287: lehdestä, joka kirjoitti tästä meidän onnet-     Sinne oli suhteet rakennettava aivan yksi-
288: tomasrt;a rauhastamme. Siinä sanotaan ai-        puolisesti ja heitettävä yli laidan kaikki ha-
289: van lyhyesti: ,Saksa puolestaan on koko          vittelut Saksaan päin.
290: tämän selkkauksen aikana pysynyt huo-               Entä nyt? Näinkö aiotaan edelleenkin
291: mioitsijana, sdllä se on ainoa asenne, joka      jatkaa? Minä kysyn: kuka vastaa seu-
292: vastaa Suomen i•tsensä viimeksi kuluneiden       rauksista. (Ed? Tanner: Ette te kuiten-
293: kahdenkymmenen vuoden aikana luomia              kaan! - Keskustasta: Ei ainak·wan pu-
294: olosuhteita Saksaa silmällä pitäen ja olo-       huja,!).
295: suhteita varsinkin lähimpänä aikana ennen           Ja tämän ulkopoliittisen suuntauksen
296: sotaa."                                          suursaavutus, josta on paljon puhuttu, jota
297:    Niin, mehän muistamme Cajanderin hal-         on ylistetty puhein ja kirjoituksin, oli skanc..
298: lituksen. Me muistamme silloisen päämi-          dinavinen suuntautuminen. Mentiin niin
299: nisterin ulkopoliittiset puheet tässä suh-       pitkälle, että ·tosiasiassa Ruotsi johti Suo-
300: teessa. Me muistamme saman haLlituksen           men ulkopolitiikkaa. Kiinteä skandinavi-
301: ulkoministerin, Holstin, merkillisen esi1tyk-    nen yhteistoiminta oli - niin sanottiin -
302: sen eräässä sanomalehtien päätoimi·ttajille      myöskin suoja Suomel1le itää vastaan.
303: järjestetyssä info!lmatiotHais,uudessa (Ed.      Skandinavia, johon Suomella oli ny•t onni
304: U. Hannula: Strljettu .tilaisuus!). Jos          kuulua, oli oma kokonaisuutensa, joka oli
305: nämä lto~ttajat olisivat olleet yhtä vas-        kuin toisella pla.neetalla, mistä oli turval-
306: tuuttomia ja ·tehneet puheesta sensatiouuti-     lista seura;iill1a muun maailman edesot.ta-
307: sen, olisi julkinen ulkopoliittinen skandaali    misia.
308: ollut valmis. Mutta ~tieto ulkoministerin           Mutta kuinkas: on käynyt? Suomi on
309: lausunnosta levisi kuitenkin miehestä mie-       pudonnut tämän matoisen maan kamaralle
310: heen huolimatta sriitä, .että se oli suljettu    - yksinänsä. SiLloin kun Suomi joutui
311: tilaisuus. Ja se tuli myös asian()Jffiaisten     hätään, silloin vaati Skandinavian etu ei
312: ulkovaltojen tietoon, niinkuin nyt on käy-       ainoastaan a"\Clln kieltämistä, vaan myös
313: nyrt; selvilLe. Koska meidän eduskunta-          ulkopuolelta tulevan avun ehkäisemistä. Ja
314: ryhmämme, peläten vakavi·a seurauksia en-        sittenkään minä en tätä ihmettele. Se oli
315: nemmin tai myöhemmin, ei katsonut voi-           kylmää järjen ulkopolitiikkaa, jossa suh-
316: vansa tällaista menettelyä hyvålksyä, kävi       tautumisen määräsi Oll).a etu. Olivatko etu-
317: allekirjoittan'Uit yhdessä ed. Salmialan         laskelmat oikeat vaiko väärät, sen näyttää
318: kanssa herra tasavaillan presidentin luona       tulevaisuus. Ne, jotka nyt ovat pettyneet,
319: pyytämässä, että hallituksessa :toimitettai-     ne luottivrut ska;ndinaviseen apuun, mutta
320: siin kiireellisesti ulkoministerin vaihdos.      eivät sensij·aan luottaneet omaan apuun.
321: Sellaista vaihdosta ei toimitettu silloin eikä   Ja kuitenkin kansakunnan menestymisen
322: milloinkaan siitä syystä, mikä meidän kä-        edellYitYJksenä olemassaolon taistelussa on
323: sityksemme mukaan olisi sellaista toimenpi-      ehdoton i·tseluottamus.
324: dettä ehdottomasti vaatinut. Ja vielä tänä-         Tällä raskaalla hetkellä on myöskin sa-
325: kin päivänä sama ministeri on ulkoasiain-        nottava, että armeijarr johdol.ta puuttui
326: hallinnossa;mme täl'keällä paikwlla osoitta-     alusta alkaen usko voittoon. Siinä oli tais-
327: massa, ·että suunt·a ei dle muut,tunut.          telumme ehkä heikoin kohta, mutta se on
328: 6                              Perjantaina 15 p. maaliskuuta 1940.
329: 
330: hyvin ymmärrettävissä. Se johtui tieten-             vitse eikä voida laskea miesten lukumäärän
331: kin lähinnä siitä, että meidän varustelumme          mukaan. Kun kaksi suurvaltaa ryhtyy so-
332: maamme puolustamiseksi oli täydellisesti             tilaallisiin toimiin, olisi sillä jo sellaisenaan
333: laimirulyöty (Ed. 0. Peltonen: Täydelli-             ollut moraalinen vaikutus viholliseen, vai-
334: sesti~).   Ei edes niillä edustajilla, joilla        kutus, joka olisi voinut olla pa:ljon ra:tikai-
335: val:tiovarainvaliokunnan jäseninä on ollut           sevampi kuin jd.tikin 10,000 miestä. Eikä
336: tilaisuus seura ta puolustuslaitoksemme ti-
337:                  1
338:                                                      näitten val<tojen toiminta olisi pysähtynyt
339: laa, ollut ikäs:itystä siitä, kuinka varusta-        vain tähän. Laivasto-osastojen liikkumi-
340: maton Suomi todellisuudessa oli. Lentoko-            nen Petsamon vesillä on jo nyt herättänyt
341: neitaharr oli vain nimeksi. MeHmin samaa             levottomuutta Venäjällä. Laivasto ei länsi-
342: voi sanoa tykistöstä ; kauaskantoista tykis-         valtain puututtua sotaan olisi jääny,t :toi-
343: töä ei ollut ensinkään, ja silläkään tykis-          mettomaksil, niin1kuin meidän on annettu
344: töllä, mi:tä oli, saattoi ampua aivan sääste-        ymmärtää. Sen aktiivinen toiminta olisi
345: liäästi, :koska oli puute llilllmuksista. Ei         vaikuttanUJt varmaankin herpaisevasti vi-
346: ollut kaiJkiNe aseisiin kutsutuille edes ki-         hollisen :taistelutahtoon, ilmeisesti hävittä-
347: vää,riä, :n:iinkui:n sodan jo puhjettua kävi         ny,t Petsamon rintaman kokonaan vapaut-
348: ilmi. Vielä vähemmän oli miehille an:taa             taen täältäkin väkeä muualila käytettäväksi.
349: kunnollisia pukimia.          Rajalinnoituksista     Ja mi,tä rtulee siihen riskii.n, että Suomi
350: itäisellä rajallamme ei olisi ollut paljon tie-      olisi joutunut erääksi maailmansodan
351: toakaan, elLei nuorison alulle panemaa va-           alueeksi, olisi se risiki toki ollurt otettava
352: paaehtoiSita linnoi,tusty~tä olisi ollut. Ne         mieluummin kuin sellainen rauha, jonka
353: tankkiesteet ja ne suhteellisen harvat lu-           hallitus nyt on solminut. On sang:en to-
354: jemmin varustetut pesäkkee:t, jotka syk-             dennäköistä, että risik:i olisi ollut pieni, sillä
355: syyn mennessä saatiin valmiiksi, eivät vielä         Venäjä v.oidaikseen päästä kahden suurval-
356: ansainneet linnoitetun puolustusketjun ni-           lan vihollisuudesta olisi pyrkinyt ilmeisesti
357: meä;, niin juhlallisesti kuin Mannerheim-            varsin pian rauhaan, joka silloin olisi :tehty
358: linjasta puhuttiinkin, vertaamalla s~tä ker-         aivan toisenlaisin ehdoin kuin tämä halli-
359: rassaan' Maginot-lånjaan. Ja kuitenkin hal-          :tuksen nyt :tekemä rauha.
360: litus ja eduskunta olivat valmiit aseelliseen           Ja vielä eräs seikka. Onko :totta Rud.tsin
361: kamppailuun mieluummin kuin luovutta-                ulkoministeri      Giintherin ilmoitus, että
362: maan paljon vähäise:mpi'ä alueita maas-              Ruots~in hallitus ei tiennyt lainkaan, että
363: tamme kuin nyJt. Mutrba nyt, kun meidän:             rauhanehdoissa oli myöskin määräys radan
364: va,rustuks,emme ovat paljon suuremmat, nyt           rakellltamisesta Kannanlahdesta Kemijär-
365: kun armeijamme menetyksistään huoli-                 velle~ Kun Ruotsissa nyt ollaan huolestu-
366: mrutta on kukiSitamatta, nyt antaudutaan             nei!ta tästä seilkasta, mikä tietenkin merkit-
367: vihollisen ~armoiUe.                                 seekin käytävän luomista Venäjältä Skan-
368:    Sa;notaan, että armeijamme on väsynyt,            din!llviaan ja helpottaa V ~näjän pääsyä lo-
369: ei ole reservejä, apua myöskään Englan-              pulliseen päämääräänsä, Atlantille, osoit-
370: nilta ja Ranskalta, joiden kanssa siitä on           taa tuo huolestuneisuus, että Ruo:tsi, vie-
371: neuvoteltu, ei saatu.                                läpä ilmeisesti Norjakin, olisivat ottaneet
372:    Kukaan ei kielläkään, etteivätkö kuu-             Suomen avustamiseen nähden toisen kan-
373:                                                                                          1
374: 
375: 
376: kaudesta kuukau:teen tulilinjoilla olleet            nan. Venäjän hallitus, joka jätti rauhan-
377: miehet olisi väsyneet. Mutta jos reservejä           ehtoosa meille Ruotsin hallituksen välityk-
378: olisi alettu nos~toväestä muodostaa riittävän        sellä, salasi, varsin viisaasti kylläkin koko-
379: aikaisin, ei tilanne olisi niin huolestuttava.       nansa :tämän rauhan ehtojen kohdan, koska
380: Toivoton se ei ole nyt ·eikä ole ollut :kos-         se olisi pannut Ruotsin heti harkitsemaan
381: kaan. Ja Englannin ja Ranskan avusta on              aseellista puuttumista Suomen sotaan.
382: sangen ristiriitaisia ~tietoja. Hall:iJtus myön-     Tällainen menettely Y.enäjän taholta on
383: tää, niinkuin kuulimme herra pääministe-             sangen luonnollinen. Mutta miksi tämän
384: rin lausunnostakin, että apua olisi saatu            seikan salasi Ruotsilta myös Suomen halli-
385: joukkojenkin muodossa, mutta se ei ollut             tus~ Eikö hallituksen päinvastoin olisi pi-
386: rii,ttävä ja että siinä olisi ollut se riski, että   täny,t pyrkiä juuri tämän rauhanehdon
387: Suomi olisi joUJtunut maailmansodan :toi-            avul1la painostamaan uudelleen Ruotsia alli-
388: minta-alueeksi. Mutta saattaa kysyä: mikä            tamaan aseellista avustusta ennenkuin tämä
389: olisi ollut riittävä apu~ Sitä ei aina tar-          hirveä rauha solmittiin. Jos niin olisi
390:                       Suomen ja Neuvostoliiton välinen rauhansopimus.                          7
391: 
392: tehty, olisi sota saanut, edellyttäen että          formaliteetti l HaHituksen päätöksen pe"
393: Ruotsi ymmärsi vaaranalaisen asemansa,              rusteella on, kuten sanottu, meidän armei-
394: toisen käänteen, sillä nyt epäilijällekin pal-      jamme velvoitettu ilman miekaniskua luo-
395: jastui Ruotsia ja Norjaa uhkaava venäläis-          vuttamaan suuria alueita viholliselle
396: vaara. Kun minulla ei ole aihetta epäillä                 .
397:                                                     al umta, joita se on kuukausimääriä verel-'
398: ulkoasiainministeri Giinitherin ilmoitusta,         lään ja hengellään puolustanut. Tämä on
399: niin minä en käsitä, mikä on tämän rauha:n          minun käsitykseni mukaan ennenkuuluma-
400: syvin salaisuus.                                    ton lai.ttomuus (Keskustasta: Oli pakko-
401:    Minä en katso tarpeelliseksi tarkastella         tila!). Kun hallitusmuodon 33 §:ssä puhu-
402: rauhansopimuksen yksityiskohtia, koska so-          taan sodaSita ja rauhasta ja ennenkaikkea
403: pimus koko.naisuudessaan on sellainen, että         rauhan tekemisestä, niin todennä;köisesti
404: minä ,en voi sitä hyvälksyä.                        siinä tarkoitetaan pakkotilaakin. Minä pyy-
405:                                                     ,täisin ulkoasiainvaliokuntaa kiinnittämään
406:    Ed. Salmiala: Kun tätä rauhanky-                 huomiota koskettelemaani seikkaan. Tämä
407: symystä ja esillä olevaa asiakirjaa tarkas-         on ensimmäinen kerta ja toivottavasti myös-
408: telee, ei voi olla kiinnittämättä huomiota          kin viimeinen kerta kun Suomen kansa ase-
409: erääseen tärkeään näkökohtaan.                      tetaan tällaisen tosiasian eteen, että sen on
410:    Hallitusmuodon 33 § : n mukaan pää1ttää          pakko tehdä vihollisen kanssa rauha. Mutta
411: sodasta ja rauhasta tasavallan presidentti          vastaavanlaisia tapauksia voi tulla tulevai-
412: -eduskunnan suostumuksella. Tieteisapissa           suudessakin. Käsitykseni mukaan Suomen
413: vallitsevan käsityksen mukaan merkitsee             kansalla on tällöin oikeus vaatia, että sille
414: tämä sitä, että kumpi:kin valtiovallan elin         annetaan ne oikeudet, mitkä sille hallitus-
415: -on tässä S'amanarvoinen. Kummallakaan ei           muodon mu'lman kuuluva?t.
416: ole oikeutta tehdä 1opullista päätöstä ennen-          En voi käsittää muuta kuin että tässä on
417: kuin toinen on laillisissa muodoissa päättä-        toimittu paniikin vallassa ja sen johdosta
418: nyt asiasta. Näin ollen ei hallitusmuo-             luovutettu Suomen kansalle kuuluvia oi-
419: tomme mukaan hallituksella missään ta-              keuksia.            -
420: pauksessa ole ollut oikeutta saattaa voimaan
421: rauhansopimusta ennenkuin eduskunta on                 Pääministeri R y t i: Ed. Annalan lau-
422: asiasta pää:ttänyt. Esillä oleva asiakirja          sunnon johdosta radasta läpi Pohjois-Suo-
423: merkitsee kohtalokasta iskua Suomen kan-            men ja siitä ettei tästä asiasta olisi ilmoi-
424: san ja valtion olemassaorolle. Sen kautta           tettu Ruotsin hallitukselle tahdon minä il-
425: riistetään perusta meidän tulevaisuudel-            moittaa, että samana päivänä, se oli muis-
426: tamme. Olisi odottanut, että hallitus, en-          taakseni neuvottelujen ensimmäisenä päi~
427: nenkuin se tästä asiasta päätti, olisi kysy-        vänä, kuin tämä vaatimus meille ilmoitet-
428: nyt laillisesti eduskunnan mielipidettä. Nyt        tiin, me Moskovassa ilmoitimme siitä myös-
429: tämän asiakirjan mukaan kuitenkin on so-            kin Ruotsin sikäläiselle edustajalle, melkein
430: vittu, että rauhansopimus astuu heti voi-           samalla tunnilla kuin o:timme saaneet sen.
431:  maan. Tämän, ilman eduskunnan suostu-              Eikä se näyttänyt kovin paljon v&ikutta-
432:  musta voimaansaatetun sopimuksen perus-            neen Ruotsin hallituksen kantaan.
433: teena on 1aajoja Suomen alueita puolusta-              Mitä ed. Salmialan huomautukseen siitä
434: matta luovutettu vihollis·elle. Tässä ei ollut      tulee, että rauhansopimus on astunut voi-
435:  kysymys enää taistelun vaiheesta, vaan hal-        maan ilman eduskunnan suostumusta tah-
436:  li:rmollis~ta   toimenpiteestä, jolla alueet       don minä huomauttaa, et,tä ehdottomana
437: luovUJte.ttiin viholliselle, alueet, joihin tällä   edellytyksenä aselevon voimaansaattami-
438: kail.Sialla on eittämätön oikeus. Hamtus on         selle oli tällainen määräys rauhansopimuk-
439: käsitykseni mukwan tässä ilmeisesti toi-            sessa. Se ei tietysti, teo.reettisesti, estä
440:  minut vastoin perustuslakia.           Maamme      eduskuntaa olemasta ratifioimatta tätä rau-
441:  joutuu todellakin diikt&tooris•een, tiJantee-      hansopimuffia, jolloin se tietysti ilman
442: seen, jos hallitus vastaisuudessakin menet-         muuta purkautuu. Vasta tänään - tänään
443: telee samalla tavalla. Hallitus voi sanoa,          on kai 15: sta päivä - alkaa alueiden luo-
444: että se on nyt jiittänyt ~tämän rauhansopi-         vutus. Eduskunnalla on siten täysi mah-
445:  muksen eduskunnan käsiteltäväksi. Mitä             dollisuus olla ratifioimatta sopimusta ja
446:  merkitystä eduskunnan päätöksellä tällä            s~ten kumota se ilman että mitään luovu-
447: hetkeHä enää on! Se on ainoastaan pelkkä            tusta sen pohjalla on tapahtunut, ainoas-
448: 8                            Perjantaina 15 p. maaliskuuta 1940.
449: 
450: ,taan se, että aseleuo on ollut voimassa. nämä    kaan ennen vasta:hyökkäyksiin, uhraten
451: pari päivää. Se on 'tietysti teoreettinen         nussa sadottain miehiä. Minun mielestäni
452: ma:hdollisuus. Mutta minä tahdon mainita          olisi siis vihollisuudet pitänyt lopettaa heti
453: sen, osoittaakseni, että tässä suinkaan ei        kun tämä sopimus alllekirjo:iltettiin (Edus-
454: asiallisesti ole millään tavalla loukattu         kunlllasta: Ei voitu heti !) . En tarkoita tie"
455: edusknnnan oikeuksia. Paljon tärkeämpää           tenkään minuutiiliLeen heti, mutta kun sopi•
456: kuin pitää kiinni joistakin sanallisista muo-     mus alleki[>joitettlliin jo 12 päivä:nä, nlin
457: dollisuuksista, oli minun ymmärtääkseni           kyllä kai taistelut olisi sentään voitu lopet-
458: saada veren vuodl!itus loppumaan niin pian        taa ennen kello 12 seuraav·a:na päivänä.
459: kuin mahdollista (Eduskunnasta: Oikein,              Pääministeri R y t i: Minä taihdon tämän
460:  oikein ! ) , varsinkin kun tappiot sodassa       johdosta ilmoittaa, että sopimus kirj()itet-
461: näinä päivinä ovat nousseet noin 1,500: aan       tiin alle 12 ja 13 päiväin välisenä yönä
462: päivässä.                                         kello 2, mutta se päivättiin 12 päivälle,
463:                                                   jotta vihollisuudet voitaisiin lopettaa seu-
464:   Ed. S a 1m i a 1 a: On mahdotonta jat-          raavana päivänä kello 12. Se oli ensimmäi-
465: kaa taistelua sen jälkeen kuin tällaisen so-      nen mahdollinen ajankohta, jolloin aselevon
466: pimuksen kautta armeijan moraalinen sel-          voimaanastuminen kävi päinsä ja senkin
467:                                                   jä~keen kaukaisilla rintamilla oli vielä ,ehkä
468: käranka on katkaistu. Sitäpaitsi jo on luo-
469: vutettu alueitakin, joiden menetyksen             taisteluita, koska joukoille oli mahdotonta
470: !mutta taistelun jatkaminen käy mahdotto-         kaikkialla saada sanaa tästä.
471: maksi. Herra pääministeri tietää sen itse           Keskustelu julistetaan päättyneeksi.
472: varsin hyvin.
473:   Herra pääministeri mainitsi, että on tah-         Puhemiesneuvoston ehdotus hyväksytään
474: dottu pelastaa ihmishenkiä. Minäkin olen          ja asia lähetetään ulkoa s i a i n v a 1 i o-
475: vakuutettu siitä, että hallitus on todella        kuntaan.
476: ajatel:lut ihm:ishenikien pelastamista. Mutta
477: juuri tässä minä katson, että hallitus, sen-
478: jälkeen lwin se lähti valitsemalleen itielle,       Puheenvuoron saatuaan lausuu
479: ei ole tarpeellisella ponnella huolehtinut ih-
480: mishenkien pelastamisesta. Tämä sopimus             Ed. Voionmaa: Ulkoasiainvaliokunta
481: allekirjoitettiin 12 päivänä. Silloin oli jo      kokoontuu pankkivaliokunnan huoneessa
482: selvää, että taistelun jatkl!iminen oli turhaa.   kello 1/2 16.
483: Inhimillisyyden nimessä olisi halHtuksen
484: pitänyt huolehtia siitä, että senjälkeen olisi      Puhemies:        Eduskunnan        s~mraava
485: heti lopetettu taistelu. Mutta taistelut pää-     täysistunto on tänään keHo 19.
486: tettiin vasta seuraavana päivänä. Pääma-
487: jan ilmoituksen ja armeijasta tulleiden tie-
488: tojen mukaan sopimuksen allekirjoittami-
489: sen ja kello 12 välillä seuraavana päivänä          Täysistunto lopetetaan kello 15,04.
490: meidän armeijamme on kärsinyt kaikkein
491: suurimmat tappionsa kaatuneina, sillä sinä                          Pöytäkirjan vakuudeksi:
492: yönä kävi se useammissa paikoissa kuin kos-                            E. H. I. Tammio.
493:                      21.      Perjantaina 15 p. maaliskuuta 1940
494:                                            keNo 19.
495: 
496:                    Päi.väjärjestys.               Korvenoja sekä ,ensi tiistain istunnosta vir-
497:                                                   katehtävien vuoksi ed. Kivioja.
498:   I l m o i ,t u !k: s i a.
499:                                            Siv.
500:    Pöydäll,epanoa varten
501:         esi,td[ään:                                     Päiväjärjestyksessä oleva asia:
502: 
503:   Ul'koasiainVialiokunnan mi:etintö n: o                          Pöydällepano.
504: 11 hallituksen esityksen johdosta Suo-
505: men ja Hosialistlisten Neuvosootasava!l-            Pöydällepanoa val'!ten esitellään ja pan-
506: tain Liiton välisen ramhansopimuksen              naaR pöydäLle puhemiesneuvoston ehdotuk-
507: hyväksymisestä ................... .          9   sen mukaisesti eduskunnan seuraavaan
508:                                                   täysistuntoon:
509: 
510:                                                   Suomen ja Sosialististen Neuvostotasavaltain
511:   Puhetta johtaa puhemies H a k k i l a.              Liiton välisen rauhansopimuksen
512:                                                                  hyväksymistä
513: 
514:                                                   koskevan hallituksen esityksen johdosta laa-
515:                                                   dittu    ulkoasiainvaliokunnan     mietintö
516:   Nimenhuudon asemasta merkitään läs-             n:o 11.
517: näoleviksi ne edustajat, jotka osallistuivat
518: edelliseen täysistuntoon, sekä lisäksi edus-
519: tajat M. Hannula ja Löthman-Koponen.                 P u h e m i e s:    Eduskunnan seuraava
520:                                                   täysiS!tunto on täill.ään kello 19,30.
521: 
522: 
523:                     Ilmoitusasiat:
524:                                                       Täysistunto lopetetaan kello 19,03.
525:                     Lomanpyynnöt.
526:                                                                    Pöytäkirjan vakuudeksi:
527:   Vapautusta eduskuntatyöstä saa tämän
528: päivän istunnosta yksityiasiain vuoksi ed.                            E. H. I. Tammio.
529: 
530: 
531: 
532: 
533:                                                                                               2
534: 1
535: 1
536:  1
537:   1
538:   1
539:    1
540:     1
541:     1
542:      1
543:       1
544:       1
545:        1
546:         1
547:         1
548:          1
549:           1
550:           1
551:            1
552:             1
553:             1
554:              1
555:              1
556:               1
557:                1
558:                1
559:                 1
560:                 1
561:                  1
562:                   1
563:                   1
564:                    22. Perjantaina 15 p. maaliskuuta 1940
565:                                            kello 19,30.
566: 
567:                    Päiväjärjestys.                arutaneen suostumuksen ainoastaan, jos sitä
568:                                                   on kannattanut vähintään kaksi kolmasosaa
569:   I l m o i t u ik: s i a.                        annetuista äänistä, on kysymyksessä oleva
570:                                            Siv.   rauhansopimus hyväksytty, jos sitä kallr-
571:         Ainoa käsittely:                          nattaa sanottu määrä annetuista ääll'istä,
572:                                                   mutta muussa tapauksessa se on hylätty.
573:   Ehdotus Suomen ja Sosia.ilististen
574: Neuvostotasavaltain Liiton välisen rau-             Menettelytapa hyväksytään.
575: hansopimuks,en hyväksymis;estä . . . . .     11
576:   A s i a k i r j a .t: Ulkoasiainvalio-
577: ;kunnan mietinftö n: o 11 ; hallituksen             Keskustelu:
578: esitys n:o 25.
579:                                                      Ed. V o i o n maa: Herra puhemies t
580:                                                   Suomen poliittis-maantieteellisestä sijain-
581:   Puhetta johtaa puhemies H a k k i l a.          nis;ta nähtävästi Dn johtunut, että Euroo-
582:                                                   pan suuret soda!t ovat melkein kerran vuo-
583:                                                   sisadassa kokonaan muuttaneet maamme
584:                                                   poliittisen aseman ja; smmnanneet ~ansan
585:    Nimenhuudon asemasta merkitään läsnä-          kohtalot uusille urille; eikä Suomen kan-
586: oleviik:si ne edustajat, jotka ·osallistuivat     salla itsellään ole näissä ratkaisuissa aina
587: edellisiin täysistuntoihin.                       ollut suurtakaan sananvaltaa.
588:                                                      Taas ovat suurvaltapo:litiikan tempaisut
589:                                                   järkyttä.neet maanune valtiollisia perustuk-
590:                                                   sia. Kaukaisessa yksinäisyydessä, ainoas-
591:                                                   taan omiin voimiinsa turvaten, joskin saa-
592:       Päiväjärjestyksessä oleva asia:             den runsasta siveellistä ja kaikkea kiitosta
593:                                                   ansaHsevaa aineellistakin apua meille ystä-
594: Ehdotus Suomen ja Sosialististen Neuvosto-        vällisiSJtä,   etenkin    skandinavialaisista
595: tasavaltain Liiton välisen rauhansopimuksen       maista., on maamme joutunut taistelemaan
596:                 hyväksymisestä.                   mahtavaa suurvaltaa vastaan. Taas ·ovat
597:                                                   Suomen kansan kohtalot käännekohdassa,
598:    Esi:tellään ulkoasiainvaliokunnan mietintö     kääntyy jälleen lehti menneisyyden yli
599: n: o 11 ja otetaan a i n o a a n k ä s i .tt e-   Suomen historiassa.
600: 1 y y n siinä valmistelevasti käsitelty hrulli-      Eduskunta on .nyt kooLla suorittamassa
601: tuksen esi;tys n: o 25,, joka sisältää yllämai-   toimi,tusta, jota surulliserrnpaa ja katke-
602: nitun ehdotuksen.                                 rampaa maamme vaiheissa tuskirn on ollut
603:                                                   toista. Me emme vielä voi arvioida nyt
604:   Puhemies: Käsittelyn pohjana on                 hyväksyJttävän rauhansopimuksen seurauk-
605: ulkoasiainvaliokunnan mietintö n: o 11.           sia maamme ja kansamme tulevaisuudelle,
606: Koska .rauhansopimuksen hyväksymiseen,            lähitulevaisuudellekaan. Tuskamme siitä,
607: joka sisältää valtakunnan alueen vähentä-         että isänmaasta nyt armotta leikataan irti
608: misen, valtiopäiväjärjestyksen 69 § :n 2          laaja ja kallisarvoinen osa, vai€lltaa tällä
609: momentin mukaan. katsotaan eduskunnan             hetkellä kaiken muun.
610: 12                           Perjantaina 15 p. maaliskuuta 1940.
611: 
612:    Tälllä kertaa maamme kohtalon käänne ei        sillä ei ole enää mahdollisuuksia puuttua
613: kuiterukaan ole entisten tapainen. Niin pal-      :tapahtumien kulkuun. Omasta puolestani
614: jon kuin nylt menetämmekin, meille on kui-        katson, että olisi kohtuutonta minulta kan-
615: tenkin jäänyt se, mikä maallemme on kaik-         sanedustajana varutia suostumusta sellai-
616: kia menetettyjä alueita :tä·rkeämpää ja ar-       seen, mitä hallituksen jäsenenä olen jyr-
617: vorokaampaa: maamme itsenäisyys ja kan-           kästi vas;tustanut. Voisin täHe kielteiselle
618: samme vapaus. Niitä meiltä ei ole riistetty       kannalleni esittää perusteluita, mutta nii-
619: eikä voida riistää.                               den aika ei ole nyt, eivätkä ne lisäksi mi-
620:    U]konaisten voimain mittelyissä ei niin        tään auttaisi. Nehän eivärt missään tapauk-
621: pieni kansa kuin meidän a,jan mittaan             sessa voisi muuttaa sitä tosiasiaa, että isän-
622: tie'tenkään voi kes•tää jättiläismäisen vihol-    maa on silvottu, suurin osa Karjalaa me-
623: lisen loppumattomien voimien vyöryä. Tur-         netetty ja laajoja alueita kotiseudustani
624: haalllko. siis Suomen armeija on .taistellut ja   joutunut vieraan vaLtaan. Eivät mitkään
625: ovat nuoret pelottomat soti'lamnme verel-         puheet eivätkä. sanat voisi palauttaa puo-
626: lään punanneet ta:lven hankia rajoillamme~        lelle miljoonalle ihmiselle heidän menetet-
627: Eivät ole, sillä he ovat voitokkaasti taistel-    tyjä. kotejaan.
628: leet häviåmättömien arvojen puolesta. Tei-            Seisomme suuren ja raskaan onnetto-
629: dän kaatuneet poikanne, edustajatoverit,          muuden edessä. Kansamme sielua jäytää
630: äidit ja isä1t kaikkialla Suomen seuduilla,       ny:t ahdistus• ja tuska. Monet näinä päivinä
631: ovart vieneet isänmaansa maineen kaikkialle        ovat rauhan sanoman kuultuaan joutuneet
632: sivistyneisiin maihin ja vapaitten kansojen        järkyrttyneinä kysymään: eivätkö heidän
633: keskuuteen. Heidän hautalkumpunsa tule-            omaisensa ole karutuneet turhaan (Keskus-
634: vat olemaan kansamme sisäisen sovituksen          tasta: Eivät ole!). Heille me voimme va-
635: ainaisia pyhiinvaelluspaiikkoja, ja niin           kuuttaa, ·että se raskas uhri, minkä. he ovat
636: nämä nuoret puhdasmieliset vainajamme              isänmaalle antaneet, ei sittenkään ole huk-
637: kuin heidän takaisin kotiseudun elämään ja         kaan mennyt, eikä Sumnen kansa ole myös-
638: työhön sota:kunnian kukittamin lipuin pa-          kään sitä milloinkaan unohtava. Sukupolvi
639: laavat mainehikkaart asetoverinsa virittävät       sukupolven jälkeen on kaatuneiden kumpu-
640: koko kansassamme uuden :tulevaisuuden              jen ääressä kunniaa 1tekevä.
641: luottamuksen, uudistuneen horjumattoman               Voimme vain aavistaa sen tuskan, mitä
642: uskon tämäm maan itsenäisyy,teen ja tämän          tullitee voittamaton armeijamme                aste
643: kansan vapauteen. Ja siltä pohjalta me             asteelta perääntyessään ja luovuttaessaan
644: uskallamme luvwta yhteisin voimin valmis-          viholliseHe alueet, missä se rajattoman us-
645: taa kotinsa ja kotiseutunsa menettäneille          kon innoittamana on kauneimmat voittonsa
646: kansamme jäsenille uudet työmaat ja uudet          saavu;tta.nut. Europan urhoollisimman ar-
647: kotiJ:iled~t vapruan maan ikauniiJla !lmnnailla    meijan sotilaat palaavat ni)"t koteihinsa
648:  ja tiedämme pystyvämme sen lupauksemme            mieli masentuneena. Heille täytyy meidän
649:  täyttämään.                                       voida sanoa, ettei heidän taistelunsa ole
650:    Ulikoasiainvailiokunta on yksimielisesti        ollut turhaa. Ilman heidän raj81ttomia pon-
651: puoltan-ut rauhansopimuksen hyväksymistä.          nistuksiaan meidän vapautemme olisi men-
652: Minun on lisättävä, että myöskin sosiali-          nyt niinkuin on mennyt niin monen muun
653: demokraattinen edusku:n!taryhmä erimieli-          kansan. Kaikesta siitä huolimatta, mitä on
654: syydettä hyväksyy sen.                             1tapahtnnut, me tervehdimme heitä isän-
655:                                                    maan pelastajina. Ilman heitä tämä maa
656:    Opetusministeri Hannula: Olen val-              olisi kokonaan menetetty ja kansamme
657: tioneuvostossa kaiken aiikaa johdonmukai-          pyybikäisty pois ikansakuntien joukosta.
658: sesti ollut sillä kannalla, ettei rauhanneu-       Suomi tarvitsee jatkuvasti urhoollista ar-
659: votteluihin olisi ollut käytävä, vaan taiste-      meijatansa. Älköön sen t•aistelukunto j,a
660: lua jatkettava sekä otettava vastaan länsi-        1tahto hetkeksikään herpwantulro. Suomen
661: valtain tarjoama apu.                              sota on päätltynyt, mooilmansota; tus:kin
662:    Rauha on nyt soilmittu hirvittävän ras-         alkanut. Tämä l!la!a tarvitsee edelleen puo-
663: kailla ehdoilla. Rauhansopimukselta puut-          lustaj::~Jnsa, urhool:liset sotilaall!Sa. Vastainen
664: tuu enää vain eduskunnan hyväksyminen.             aika on vaativa meH.tä mjruttomia ponlllis-
665: En epäile, ~tteikö sitä sarutaisi. Tahtoisin       .tuksia maanpuolusituksffil hyväksi, mutta
666: lisrutä, ettei eduskunta muuta voi, koska          niihi'llmeidän täytyy olla vaLmiit, smä maan
667:                      Suomen ja Neuvostoliiton välinen rauhansopimus.                           13
668: 
669: varusltautuminen puolustusta varten tulee         riksdagsmannakrets fredsslute:t första gän-
670: olermaail! :kamsallemme elämän ehto.              gen diskuterades och regeringen gav sin
671:    Ka:ikkcin järkyttävintä on niiden puolen       och armeledningens äsikt tillkänna, jag
672: miljoonan ihmisen kohtalo, joilta on men-         uttwlade, att fredss:l~ut utan garantier och
673: nyt ik:Oiti ja kotiseutu. Heidän joukossaan       med godkännande av vissa bland de ifrä-
674: on kymmeniätuhansia sotilai1ta, jotka rajat-      gasatta villikoren vore omöj'ligt, varför for:t-
675: tomalla urhooLlisuudella ovat näitä kotiseu-      satt strid vore att föredraga. Därför yr-
676: tujaan puolustaneet siinä horjumattomassa         kade jag pä uppskov med fixerandet av
677: luottamuksessa, että niitä ei viholliselie        någo:n opinion som hels't ä riksdagsmän...
678: luovUJteta. Olen sodan kestäessä ollut Sallan     nens sida för fredsförslaget, ävensom att
679: rintamalla ja Karjalan kannaksella ja näh-        regeringen måtte göra ,alLt som ännu kunde
680: nyt näitten miesten teot. Isänmaan velka          göras för att landet skulle erhälla hjälp
681: heille on suuri. Meidän täytyy olla valmiit       eller ätminstone medling, sä att e:tt even-
682: kaikki~n niihin uhrauksiin, joita tämän           tuellt fredsslut kunde vidmalkthållas. Den
683: kunniavelan maksaminen kansaltamme vaa-           möjligheten falllDS då ännu, att antirugen
684: tii. Menete!ttyjen alueid€:11 väestöllä täytyy    vissa utomstående makter kunde i med-
685: olla samat elämisen oikeudet ja mahdolli-         lingssyfte intresseras eller att vårt land
686: suudet kuin niilläkin, joita onnettomuus          sku'lle vända sig ,tili västmaik:terna, vilka
687: on vähimmin koskenut. Meidän täytyy voi-          för sin allmänna politiska och samhälleliga
688: da tälle väestölle antaa vakuutus, että isän-     uppfattning närmast borde komma i fråga.
689: maa ,ei ole heitä unohtava, ei heitä eikä             På motsatt håll tycktes någon vänskaplig
690: myös mi'lloinkaan heidän nyt menetettyjä          mooling icke vara att förvän:ta. Och här
691: kotiseutujaan.                                    förelåg J'lttermera risken, att vårt land
692:    Näinä päivinä ovat mieliin palautuneet         finge skenet av wtt hava slutit sig tili
693: ison vihan ajat. Ovathan vedetyt rajat sa-         Tysklamd, varför utsikten' a:t:t framdeles' få
694: mat, osi:ttain vielä ,raskaammat. Esi-isämme      vår ställning tili Ryss'land upptagen under
695: kumminkin kesltiväJt. Meidän 1täytyy kestää       förnyad prövning, exempelvis vid världs-
696: myös.      Hammasta purren on lähdettävä          krigets avslutande, i hög grad komme att
697:  eteenpäin ja osoitettava maailmalle, että        minskas.
698:  Suomi elää vielä ja tahtoo elää. Armei~              Om detta hleve följden, hade vi förlorat
699:  jamme on voittama;ton ja se on valmis tur-        en stor del av den dyrköpta moralislka posi-
700: vaamaan sen jälleenrakennustyön, joka nyt         :tion, som armens tappra försvar tillfört
701: on edessämme. Tähän jälleenrakennus,työ-          vårt land. Sådan ställningen nu ter sig,
702: hön on meidän nyt yhdessä käytävä;, toinen         måste det befaras, att så redan skett och
703: toisiimme luottaen, toinen toistamme ~tu­          än mer kommer aut ske. Och om vi räknat
704: kien. Samoinkuin sodan aikana ylinnä kai-·        med understöd frän Tyskland för vinnande
705: ken oli meitä kaikkia yhdistävä isänmaa,           av en dräglig uppgörelse, sä hava vi icke
706: samoin nyt rauhan tultua meinä ei voi olla        'ernånt detta. Disikussionen om fredsslutets
707: muuta määränpäätä kuin kaikki yhdessä              nödvändighet blev även här hemma väckt
708: isänmaan puolesta.                                 aHdeies för sent, mera än en månad för
709:                                                   sent', dä ju armeledningen likväl torde
710:    Ed. E s t l a n d e r: Herr talman! Först      förurl;sett det som den nu nödgas vidgå. Det
711: nu i elfte stunden får riksdagen tillfälle at!t    hade funnits utvägar att i utlandet, där
712: taga kännedom ~om det avtal, som å landets         var,est hjälp kunde väntas, på auktori:tativt
713: vägnar i:ngåtts. Mam stannar i undran,             och sakkunnigt häl,l meddela den verkliga
714: huru regeringen tärrkt sig att landet skall       ställningen här hos oss. Nu blev den både
715: kunna upprätthållas ef,ter fredsslutet; och       hemma och i utlandet underhållll'a oriktiga
716: dock måste därom dragas försorg. Det är           och överdrivna föreställningen om vår
717: svårt att uttala sig. Men det har blivit en       styrka att häroa ut i dubbelt måt!to ödes-
718: sky'ldighet för riksdagen att göra det nu i        diger. När stä'llningens' fulla aUvar gjordes
719: elfte timmen.                                     klart, var :tiden redan så Iångt framSJk:ri-
720:    Ä ven den enskilda representan!ten ikan         den, att möjlighet«;n tili hjälp från väst-
721: hava SJk:yldighet liksom också räJtt atrl; giva   makterna redan var äventyrad. Numera är
722: sin mening :tiHkänna. Jag åberopar, att ome-       den väl utesluten genom det s!tällningsta-
723: delba:r;t då inom en formlöst sammanik:alilad      gande, som det oss förelagda fredsavtalet
724: 14                          Perjantaina 15 p. maaliskuuta 1940.
725: 
726: anses innebiira. Och riksdag.en finner sig       positionen ingående fredsavtalet samt ge-
727: dessutom numera ställd inför ett bit             nom verkstallighetsåtgärder.
728: accompli.                                           Endast som protest ilmn numera yrkas
729:    Det enda som i riksdagen ännu för             på propositionens förkastande ; en protest.
730: några dagar sedan syntes kunna föreslås av       tiU förmån för Finlands odelbarhet, för
731: dem, vilika icke kunna rösta för den nu          dess folks rätt wtt bygga och bo i sina fä-
732: framlagda fredsplanen, är et!t motförslag,       ders land! En protest, som kanske blir
733: som ·regeringen borde anmodas förelägga          omfattad av någon enstaka medlem av
734: fienden he'lst med understöd av alLt det         denna församling, då likväl enligt min me-
735: intresse, vilket dock måhända på n:ågra          ning folkrepresentationen enhälligt hade
736: punikter kan väckas hos en eller annan           bort neka wtt godkänna vad som mänsklig:t
737: maM, då det uppenbarligen nu gäller Fin-         at:t döma ställer landets fördärv närmare
738: lands framtida bestånd. Också Sveriges           för våra ögon än sedan stora ofredens da-
739: vilja at:t nu träda fram synes kunna påräk-      gar. Artt så är förhållandet, behöver icke
740: nas. Under ett vapenstillestånd, som likväl      bevisas. Å'lla veta vi det ! Och vi skola alla,
741: måste vara längre än man nu !tänkt sig,          därom är jag förvissad, söka efter förmåga
742: kunde innehållet i fredsslurtet och icke         förekommw yltiterligare ofärd. Alla; veta det,
743: minst förhållandena efter f,reden bliva          även de, vilika äro beslutna atrt godkänna
744: föremål för överläggning inom regering           propositionen eller dock ikomrna .a:tt göra
745: och riksdag. Det nu fram:lagda fredsslutet       det, alla hava de nödgats inom sig utkämpa
746: ef:terlämnar ett pinsamt intryck av att          en s!trid mot detta medvetande, alla hava
747: isynnerhet de ef:ter fredsslutet uppkomna        de sökt nedtysta den inre rösten som säger,
748: svårighe!terna icke ägnats tillräcklig upp-      att så förhåller det sig. Denna sltämma kan
749: mä,rksamhert.                                    icke nedtystas, därom är jag förvissad, den
750:    Som en förhoppning synes ock vara att         skall beständig,t ånyo göra sig påmint !
751: påräkna och ikan måhända alttjämt påräk-            Herr tailman, jag föreslår ~att propositio-
752: nas ett avtal med Sverige och Norge om           nen måJtte förkastas.
753: neutralitetsförsvar.
754:    Riksdagen skulle aUtså icke hava fattat          Ed. K a r e s: Herra puhemies! Niinkuin
755: bes1ut om att godkänna någon l:arLdavträ-        arvoisat edustajat näkevät, on mietintöön
756: delse, och vid regeringens motförslag till       liitetty alle!kirjoittaneen peräti lyhyt vasta-
757: den nu framlagda fredsöverenskommelsen           lause, joka sisäLtää vain ilmoituksen, että
758: hade framför arlt bort ia;Mtagas, att Hangö      perusteluihin nähden olen !toista mieli-
759: och Lappvik icke på några villkor finge          pidettä kuin valiokunnan enemmisltö. Tämä
760: avstås eller upplåtas till begagnande.           lause sisältää sen, että ehdotin valiokunnan
761: Andra viktiga landav:trädelser må här för-       kokouksessa, että olisi vähemmistön mieli-
762: bigås!                                           pidettä kuvaamaan otettu mietintöön sen
763:    Jag är medveten om att detta förslag          viimeisen lauseen edellä seuraava lause:
764: till svar å Finlands sida i detta skede icke     ,Joiku valiokunnan jäsen on kyllä sillä
765: had:e varit mycket mer än att gripa efter        kannalla, että rauhantekoa Venäjän esittä-
766: ett halmstrå. Men jag har klargjo11t anled-      millä ehdoilla on liiaksi hätäilty ja että
767: ningen till att så är och visat huru vi lmm-     sopimuskirja on tärkeiltä kohdi1taan erit-
768: mi.t därhän. Och dock hade, som sagt,            täin epämääräinen ja antaa sen tähden hel-
769: denna utväg ännu kunnat och bort för-            posti myöhemmin aihetta uudistuviin rette-
770: sökas.                                           löimisiin, mut!ta siihen nähden, että asia jo
771:    Emellertid har regeringen genom det           on, osiltta,in valtiosääntö11mme louklmamalla,
772: ingångna avtalet gjom ej blott det av mig        kehitetty miltei peruuttamattomwksi ja että
773: i föresltående måtto antydda motförslaget,       armeijan tämänhetkistä :taistelukykyä sen
774: uta:n även den minsta åtgärd eller ermmn         kaUJtta on pwljon heikenruetty, ei katso voi-
775: ändamålslös. Ri1ksdagens bifall är, förmo-       vansa äänestää ratifioimista vastaan." Tä-
776: dar jag, säkrat.                                 män lauseen ehdotin lisättäväksi. Sitä ei
777:     Det är här på sin plats att framhålla, att   mietintöön otetitu.
778: riksdagens rät't obestridligen blivit åsido-        Se lyhyt lause sisältää periaatteellisen
779: sa:t!t av regeringen eller dess delegerade vid   erimielisyyden,       joka ulkoasiainvaliokun-
780: avslll!tandet och avfattandet av det i pro-      nassa on esiintynyt alusta alkaen, kun
781:                      Suomen ja Neuvostoliiton välinen rauhansopimus.                            1!)
782: 
783: siellä on käsitelty rauhan tekemistä ja rau-      rasin neuvotteluja jokseenkin tarkasti
784: hanneuvotteluja, niihin ryhtymistä niillä         alusta loppuun ja neuvottelujen a]kana
785: ·ehdoilla, mitkä Venäjän taholta meille on        näistä avunannoista ja avun toiveista ei
786: ehdotettu. Kun valiokunnalta ennen neu-           puhutttu yhtään mitään, ei ainakaan niin,
787: vottelijain lähtöä Venäjälle pyydettiin ta-       että minä olisin niistä avun toiveista mi-
788: vallaan nimenomaisia valtuuksia hallituk-         tään kuullut. Siksipä sanoinkin 1täällä
789: selle tekemään se kauhistwt;tava rauha, mitä      eraassa puheessani siihen aikaan, että
790: nämä asiakirjat ny,t sisältävät, niin oli va-     olemme joutuneet siihen· tilaan, jota me
791: liokunnassa neljä jäsentä tätä valtuuden          puolustustamme ajatellessamme emme ole
792: antamista vastaan. He olivat siis sitä            koskaan arvioineet. Meidän puolustuksem-
793: mieltä, että rauhanneuv01tteluja ei näillä        mehan on perustunut siihen, että me muu-
794: ehdoilla, jotka nyt oli meille esitetty Ruot-     tamia kuukausia kestäisimme odottaen, että
795: sin kautta;, saataisi alkaa.                      jostakin tulisi apu. Nyt me, sanoin silloin,
796:     Minä omasta puolestani katson .rauhan-        olemme ajaneet politiikkamme siihen, että
797: teon liian hrutäillyksi. Armeijamme tila on       meillä ei ole tässä maailmassa mitään aut-
798: luonnollisesti vaikea, sitä se on ol'lut tämän    tajaa, seisomme ehdottomasti yksin. Se oli
799: sodan alusta alkaen, mut!ta se ei suinkaan        syksyllinen käsitys.
800: ole toivoton. Sen, armeijwn ti1an arvioimi-          Onko asema nyt sitten heikompi~ Voitok-
801: seen ja johtopäätösten tekemiseen tästä           kaasti yli kaikkien odotusten on armei-
802: arvioimisesta vaikuttaa kaksi näkökohtaa,         jamme taistellut ja se on voittanut ihmeel-
803: !kaksi tekijää, nimittäin asialliset näkökoh-     lisiä voittoja. M~estemme taistelutahto, kun
804: dat siitä, missä tilassa armeija on, mutta        missä tahansa sitä havaitsee, on järkkymä-
805: yhtä paljon myöskin erä:ät psykoloogiset          tön ja murtumaton. Olipa sattuma, että en-
806:  tekijät, joihin myöhemmin tulen.                 simmäiseksi, kun sähkösanomat levitettiin
807:     Asialliset näkälkohdat armeijamme tilasta     rauhanehdoista, tapasin kaksi tuntematonta
808:  eivät tosin ole valoisia, se on myönnettävä.     rintamalta !tulevaa s(Yturia. En tiedä, tunsi-
809:  Mutta on puolia, joista voi sanoa, että ar-      vatko he minut, mutta he kysyivät kyyne-
810:  meijamme tila on sittenkin nyt eräiltä puo-      leet silmissä, onko :tämä totta, ja kun sa-
811:  lilta parempi kuin syksyllä, silloin kun         noin: ,tottapa se lie", niin miehet vastasi-
812:  taistelu alkoi (Vasemmalta: Ohhoh !) . Minä      vat: ,tältä eivät rintamamiehet koskaan
813: en tässä yhteydessä voi yksityiskohtia ru-        niele, tällaista palasta".
814:  veta tarkastelemaan, koska ei edes tältä            Taistelurtah!to on ehdottomasti murtuma-
815:  kohdalta ja salatussa istunnossa ole oikein      ton siitäkin huolimatta, että meidän varus-
816:  ja sopivaa viholliselle esittää yksityiskohtia   tuksemme suurimmal'la osalla rintamaa,
817:  asemastamme. Minä olen kuitenkin ihme-           meidän puolustusvarustuksemme muodos-
818:  tellyt niitä monia, jotka syksyllä olivait       tui vain suomalaisten miesten rinnoista,
819:  erinomaisen jyl'lkkiä Venäjän vaatimuksia        sillä kaikkien varustusten tekeminen oli
820:  vastaan. Itse en ollut erittäin jyrkä;llä kan-   vuosien kuluessa laiminlyöty. Ja itse sekin
821:  nalla, vaan päinvastoin koetin viedä neu-        paikka, missä varustukset olivat lujimmat,
822:  vot!telujen tietä niin pitkälle kuin se oli      oli se sellainen mikä se loppujen lopuksi
823:  mahdollista. Mutta ltoise'lta puolen oltiin      näytti olevan. Minä en kuitenkaan jatka
824:  niin jyrkkiä, että ei oikeastaan pitäisi suos-   1tätä armeijan tilanteen arvostelua. Uskon,
825:  tua mihinkään, ja nyt ollaan valmiit tai-        että siitä puhutaan vielä enemmän !tänä
826:  pumaan Venäjän moninke11taisesti suurem-         iltana. Mutta asiallis:ten seikkojen arvioin-
827:  piin ja - väitän - Suomen kansan elä-            tiin ja siihen vaikutukseen, mitä seikat te-
828:  mälle suorastaan tuhoisiin vaatimuksiin,         kevät itsekuhunkin arvostelijaan, siihen
829:  moninkertaisesti tuhoisampiin kuin syksyi-       vaikuttavat rtavaittomassa määrässä psyko-
830:  sert vaatimukset. Mihin nämä henkilöt pe-        logiset !tekijät, asiain vaikutus asianomais-
831:  rustavat käsityskantansa muuttumisen?            ten :tarkastelijain ja arvostelijain luontee-
832:  Täällä ovat ne, jotka ovat valiokunnassa         seen. Minä olen havainnut sen myöskin tä-
833:  enimmin ajaneet tämän rauhan asiaa, pu-          män rauhan keskustelun aikana. Asianhaa-
834:  huneet siitä, mitenkä syksyllä, kun vaati-       rat ovat olleet sam3Jt !tarkasrteli:joille, mutta
835:  muksiin ei suostuttu, oli erinäisiä avun-        niiden vaikutus tarkasteleviin henkilöihin
836:  autolupauksia ja avunantotoiveita. Minä          on ollut toisenlainen.        Toiset näkevät
837:  ihmettelen, että näistä nyt puhutaan. Seu-       asioista ainoastaan synkät puol,et ja havait-
838: 16                           Perjantaina 15 p. maaliskuuta 1940.
839: 
840: sevat, että :tilanne on jotakuinkin toivoton. paljon, ehkä kipeämmin kun me tarvitsim-
841: Niinhän on kaikkien asiain arvostelemi- me sitä. MutJta luonnollisesti, kun se tästä
842: sessa. Toiset ,taasen hakevat tilanteesta va- omasta tarpeestaan lähtee liikkeelle, sen
843: loisammru.t puolet ja yhtä asiallisesti kuin rauhantarjous, niinkuin aina tällaisessa
844: edcllisetkin tekevät myös päätelmänsä. tapauiksessa on alussa erinomaisen röyhkeä
845: Olen näitä kahdenlaisia pärutelmiä kuullut ja suurta vaativa; niinhän on aina tapana.
846: henkilöiltä, joiden arvosteluun luotan. Vieläpä sil'loinkin kun asianomainen rau-
847: Pääasia on se: armeijamme on vielä murta- hamarjooja on nimellisesti hävinnyt. Tämä
848: maton, ja se olisi vielä kestänyt yksin, en huomioonottaen ei olisi pitänyt heti pai-
849: sano, kuinka pitkän aikaa, mutta kestänyt kalla rientää näiden rauhanrtarjous ten pe-  1
850: 
851: 
852: 
853: 
854: se olisi. Tietysti olisi tullut eräitä tap- rässä, vieläpä niin, että ennakolta eräiden
855: pioirta; sadassahan ovrut tappiot luonnolli- kanavien kautta koetettiin ottaa selvää,
856: set, ja kansakunnan, kun se antautuu etteiväthän nyt vain määrätyt kaupungit
857: myöntymättä taisteluun, täYJtyy olla valmis kuulu näihin rauhanvaatimuksiin. Sillä
858: myös tappioihin. Tappioiden aikana juuri ennarokokyselyllä y;ksinomaan turmeltiin
859: kys)'ltään usein .enemmän miehuutta kuin asemaa aika vahvasti. Se, että tällais.ella
860: voit!tojen kestäessä. Kuukauden kuluessa, kiiree'llä riennettiin heti tämän rauhan-
861: jonka armeijamme ainakin ·olisi kestänyt ja tarjouksen perään ja että valtalrunnan
862: enemmänkin, voi 'tapahtua paljon sekä hallitus ka!tsoi väLttämättömäksi itse valta-
863: luonnossa, joka on meille merkityksellistä, kunnan pääministerin lähdön Moskovaan
864: että myöskin vihollisen omassa keskuudessa. tästä rauhasta neuvottelemaan, se ei voinut
865: Ja ehkä esim. siksi kuuluisat lännen suu- olla venäläiselle viholliselle mitään muuta
866: ret demokraattiset valtiot jo olisivat ennät- kuin merkki siitä, että meillä oli suuri
867: täneet neuvatte'luasteelta ja ainaisel:ta hei- hätä. Se on niin psykologisesti ymmärret-
868: lumiselta totisiin sotatoimiin.                   ·tävä selviö, että sitä ei kannata edes todis-
869:     Ed. Annala viittasi niihin suuriin lai- te'lla.
870: minlyönteihin, mitä aikaisempina vuosina             Tämä kaikki on selityksenä siihen, että
871: on tehty sekä armeijan varustamisessa että olisin tahtonut mietintöön lauseen rauhan-
872: politiikassa. Minä en näihin laiminlyöntei- teon liiallisesta hätäilemisestä. Mutbta rau-
873: hin enää puutu. Niistä voi tulla vielä kes- hanehdot ovat myös harvinaisen epämää-
874: kustelua vuosien perästä, ja ne, jotka nii- räiset. Täällä ed. Estlander puhui siitä,
875: hin laiminlyönteihin ova.t syypäät, tulevat että ei ole mitään takeita. Takeita tosiaan-
876:  kerran tämän kansan tuomittaviksi, siitä kaan ei ole, vaan itse rauhankirja tarjoaa
877: minä olen vakuutettu. Nyt ei ole aika niistä vaikka kuinka lukuisia tilaisuuksia Venä-
878:  paljon puhua. Meillä on vielä käyttämä- jälle aloittaa taistelu uudestaan koska ja
879: töntä välkeä. Näiden 'laiminlyöntien tähden, milloin se tahtoo, kuukauden perästä, puo-
880:  joihin viittasin, on esim. nostoväen rtoinen len vuoden perästä tai niin edespäin. Minä
881: luoroka täytynyt aivan liian myöhään en kaJtso oikeaksi tä'ltä paikalta, niinkuin
882:  panna kutsuntaan, ja kuitenkin jos tämä äsken jo mainitsin, luetella tämän rauhan-
883:  olisi voitu ajoissa toimittaa:, olisi meillä nyt kirjan heikkoja puolia - niitä on siellä
884: ne puurttuvat divisioonat, joista meillä pal- lukematon määrä, itse rauhan kirjan mää-
885:  jon puhutaan.                                     räämistä rajoista alikaen. Ne paksut viivat
886:     Mutta kun mainitsen, että rauhanteko on kummittelevat itse rauhantekijänkomitean
887:  ollut hätäiltyä meidän taholtamme, niin jäsenten aivoissa. Mutta lisäksi on niin ta-
888:  perustelen sitä myöskin sillä, että ei suin- va.t,toman paljon täl'keitä kohtia, elintär-
889: kaan yksikään Suomen eduskunnassa usko, keitä kohtia, jotka ovat jääneet kokonaan
890:  että rauhantarjous, jonka Venäjä teki, oli selvittämättä, :tulevien neuvottelujen va-
891:  Venäjän rtahollta ystävyyden teko meitä raan. -               Minulla on kokonainen luettelo
892:  kohtaan, että se meitä sääliä:kseen tahtoi niistä, mitkä ovat jääneet selvi!ttämättä,
893: lopettaa tämän sodan ja auttaa siis meille venäläiset ovat vastanneet vain, että nehän
894:  jäämään edes pikkunen tynkä täitä valta- järjestetään jäiestäpäin - minä en katso
895:  kuntaa. Eihän toki kukaan voine uskoa ve- oikeaksi täällä niitä sittenkään esittää.
896:  näläisiltä sellaislta hyväntahtoisuutta. Vaan Minä huoma1lltan vain esim. yhdestä koh-
897:  kieltämättä Venäjä erinäisistä syistä itse dastn, jonka mainiitsemineru ei voine olla
898:  tarvitsi tä:tä rauhaa, tarvitsi sitä ehkä yhtä arka tulevissa neuvotteluissa, joita ryhdy-
899:                      Suomen ja Neuvostoliiton välinen rauhansopimus.                             17
900: 
901: tään käymään. Nimittäin Hanko, V enä-              rikkomisesta, antaa sodan alkaa uudestaan,
902: jälle vuokrattava Hanko. Ei ole mitään mää-        sekin uhka voitaisiin vielä ottaa. Mutta
903: rä;tty, sinne mahdollisesti jäävien suoma-         tällä artiklal'la on kauhiasti heikennetty
904: laisten asemasta. Sehän on suomalaista             armeijamme tämän hetken taistelukykyä,
905: aluetta. Onko sinne jääville suomalaisille         jaa, minä väirtän, on tehty sen taistelu-
906: asukkaille edes a1keellisimpiakaan oikeuksia       kyky juuri tälloä hetkellä miltei olematto-
907: jätettävissä ~ Onko uskonnonvapaus? Onko           maksi. Ajatellaan, että eduskunta kieltäy-
908: heillä luterilainen kirkkonsa~ Saammeko            tyisi ratifioimasta tämän asiakirjan, joka
909: edes sellaista sopimusta:, jonka Norja on          meidän eteemme asetetaan valmiina ja sel-
910: saanut vuokratessaan Huippuvuorilta Ve-            laisena, johon ei oikeastaan enää mitään
911: näjälle suuren kaivosalueen, jossa on täy-         voi. Me hylkäiimme sen, niinkuin edellinen
912: dellinen venäläinen hallinto, mutta norja-         puhuja sanoi, puolen tunnin periistä. Tun-
913: laiSiten kirkko ja koulu kuuluvat norjalai-        nin perästä venäläiset joukot hyökkäisivä.t
914: sen piispan valvonnan alaisuuteen. Mitenkä         Suomen armeijan kimppuun, joka on kään-
915: hailinnolliset asiat ovat, sitä minä en tiedä,     tänytVenäjänarmeijalle toistaiseksi selkänsä
916: mutta kirkollisia oloja olen seurannut.             (Eduskunnasta: Ei vielä!). Onpa, eilen jll!
917: Kaikki !tämä on määräämättä. Hangon                .tänään on paljon armeijaa siirr·ffiltY toiseen
918: suhteen on paljon muutakin määräämättä,            paikkaan, se ilmoitettiin valiokunnassa.
919: josta en nyt 1tahdo puhua.                         Suomen armeija marssii siis kotiinpäin
920:    Luonnollinen tulos kaikesta edellä esittä-      selkä vihollista vastaan ja sen perässä kul-
921: mä;stäni olisi se, minkä: ed. Estlander teki,      kee Venäjän armeija täysissä aseissa
922: että .eduskunnassa kolmasosa edustajista            (Eduskunnasta: Kilometrin päässä !) . Se
923: hyJkäisi tämän rauhantarjouksen, joka suu-         merkitsee sitä, että Suomen armeija mää-
924: ren~ enemmistOllä muuten tulee hyväksy-            rättäisiin tais,telemaan siltä paikalta, missä
925: tyksi. Muttlli sekään 1tie ei yksinkertais-esti    se silloin seisoo, kun ratifioimisen kieltämi-
926: enää ole käytet'tävissä. Se on suljettu sekin      sestä on kulunut tunti. Asema on mahdo-
927: tie, täydellisesti sulj·ettu. Sopimukseenharr on   ton, aivan mahdoton. Siihen emme siis voi
928: liitetty artikla, jossa Suomen hallitus dik-       mennä. Meidät on pantu, herrat ha'llituk-
929: tatuurimaitten tapaan on sitoutunut sii-           sen jäsenet, sellaiseen pakkotilanteeseen, ei
930: hen, että sopimus astuu heti voimaan ja            sodan tähden, vaan teidän mene.ttelynne
931: ratifioidaan kymmenen päivän kuluessa.             tähden, josta meillä ei ole ulospääsyä
932:  Sehän on Venäjän ja Saksan välisessä so-          muuta kuin se, että me ratifioimme tämän
933:  pimuksessa sanonta viimeisessä artiklassa,        paperin, semmoinen ulospääsy kuin se sit-
934:  mutta tuskin sopii meidän va:ltiosään-            ·ten on.
935: töömme sellainen määräys. Tämän asian                 Kansamme menettää nyt kappaleen ruu-
936: laillisuudesta jo ,edellinen puhuja lausui ja      mistaan jw se menettää erään kaikista elä-
937:  ed. Salmiala aamupäivällä, minä en puutu          vimmän jäsenensä. Ja surullisinta on vielä
938: siihen. Minä olen kysynyt asianomisilta            sekin, ettei jo <ajoissa, ennenkuin oltiin taipu-
939:  rauhanneuvottelukunnan jäs~niltä: Jos me,         vaisia tähän rauhaan, johon muutamat ovat
940:  eduskunta, ei ratifioisi rauhansopimusta,          olleet taipuvaisia jo kauan aikaa sitten,
941:  eikö se merkitsisi sitä, että meidän tahol-        ettei ole edes suunnilleen ajateltu, mitenkä
942:  tamme rikottaisiin vahvistettu sopimus.            asiat järjes1tetään eteenpäin. On ~tu'lossa
943:  Jaa, sitä kai se merkitsisi, ja siis että me       eteemme sellaisia asioita, joiden laajuutta,
944:  sopimuksen rikkomisen tähden olisimme              suuruutta, mahdotonta vaikeutta me emme
945:  syypäät uuteen sotaan, koska olemme rik-           edes vielä näe. Kaiken tämän huomioon
946:  koneet sopimuksen. Sitä käytännöHisesti           ot;taen olisi, hallituksen edustajat, sit-
947:  merkitsee tämä merkillinen pykälä. Jo tä-          tenkin pi:tänyt noudattaa pääministerin
948:  män tähden ratifioimisesta kieltäytyminen          eraana korkeana hetkenä lausumaa sanaa:
949:  ei enä:ä ole käytettävissä. Hallitus ja halli-     taistella loppuun asti ja vielä senkin jäl-
950:  tuksen rauhanneuvottelijat ovat asettaneet         keen, tuli mitä tuli. Ensimmäisessä valio-
951:  edUSikunnan sellaiseen kohtaan, jossa tätä        kunnan istunnossa S·anot.tiin: meidän olisi
952:  tietä ei voida käyttää.                            taistelua jatkettava silläkin uha'llw, että
953:     Mutta tätä tietä ei voida käyttää ,edes         maamme joultuu suurvaltasodan jalkoihin,
954:  sittenkään, vaikka eduskunta ajattelisi, että      sillä meille jäisi kuitenkin joku mahdolli-
955:  no, annetaan syyttää me~tä sopimuksen              suus olla sen rauhanneuvotteluissa. Kaikki
956: 
957:                                                                                                    3
958: 18                         Perjantaina 15 p. maaliskuuta 1940.
959:                         ------                              ---------
960: 
961: nämä hävitetään nyt. Tilanne on tämmöi-           viimeisissäkin puheissa olisi tähän asiaan
962: nen.                                              viitattu. Se olisi ollut lohdutusta :tämän
963:     Voimmeko odottaa Suomen kansalta jat-         kansan suurelle enemmistölle.
964: kuvaa ponnistusta~ Meitä odottaViat tämän            Me uskomme sittenkin, me uskomme J U·
965: jälkeen tavattoman suuret tehtävät. To:t-         malan apuun ja ylösnousemukseen.
966: tapa nyt ymmärretään kaikissa piireissä,
967: että maanpuolustukselle on uhrattava ei              Ed. F u r u h j e 1m: Landets svenska
968: vain kohtuullisesti, niinkuin sanatapa :tä-       befo1kning har liksom dess finska brag:t
969: hän asti on kuulunut, vaan kaikki, mitä sii-      tunga offer under kriget. Sida vid sida ha
970: hen välttämättömästi tarvitaan. Jos puo-          landets två nationali:te:ter som så många
971: lustustahto, puolustushalu ja puolustus-          gånger förut i historien försvarat det ge-
972: uhraavaisuus tämän jälkeen olisi selviö           mensamma fosterlandet. Gemensamt känna
973: rtälle kansalle, niin olisi tästä sodasta ollut   vi nu smärtan och sorgen öv,er det hårda
974: edes yksi hyöty.                                  öde, som den påtvungna freden bringar
975:     Mutta meitä odottaa myöskin toinen            folk och land. De hårda fredsvillkoren
976: suuri 1tehtävien a:lue, nimittäin suuret re-      kännas så mycket :tyngre som de ic.ke stå i
977: :llormit, aivan arvaamatiloman laajat reformit,   något rimligt förhällande :till den lysande
978: reformit, joissa kysytään uhraavaisuutua en-      försvarskamp vår arme och vår civilbefo'lk-
979: nenkaikkea niiden :tahoLta:, jotka jotakin        ning för:t. Då det emellertid ådagalagts,
980: omistavat. Suurta evakuoitujen joukkoa ei         a:tt ett for.tsättande av Jmmpen hade kun~
981: saada ilman näitä refvrmeja hoidetuksi.           nat leda till ett ännu hårdare öde, nödgas
982: Onko meillä, edustajat, onko tulevilla edus-      vi dock finna oss i det som nu skett. Men
983: kunnilla, tässä kohden sekä yksimielisyyttä       vi skola inte ge tappt. Ett å:teruppbygg-
984: että myöskin uhrimieltä ja toiselta puolelta      nadsarbete återstår, och det skola vi med
985:  halua ymmärtää niitä vaikeuksia, mi:tä           gemensamma krafter söka utföra med
986: uhrivalmius me~kitsee          (Eduskunnasta:     tanke visserligen även på vår egen gene-
987: Sitä on l). Minä toivon, että niin on, ja jos     ration, men främst på de s~äkten, som e:Eter
988: niin on, niin me voimme kuitenkin jollain         oss skola :taga sina fäders jord i besittning.
989:  tavalla selvitä.
990:      Taistelu on ollut ankaraa ja kovaa. On          Ed. Kukkonen:            Herra puhemies!
991: vaikeaa, edustajat, minun vastata:, kun La-       Syynä siihen sotaan, jonka Suomen ja Neu-
992:  pualla kahdeksastakymmenestä kodista ky-         vostoliiton hallitukset tämän kuun 12 päi-
993:  sytään : miksi mentiin, miksi mentiin tä-        vänä allekirjoitetuHa rauhansopimuksilla
994:  hän, miksei myönnetty ajoissa paljon pie-        päättivät lopetettavaksi, oli Neuvostoliiton
995:  nempää~ Minä koetan vastata siihen, koe-         marraskuun 30 päivänä 1939 Suomea vas-
996:  tan vastata siihen niin, että mielet tyytyi-     taan a1oilbtama hyökkäys. Tähän väkivallan-
997: sivät. Ulkonainen taistelu on ollut ankara,       tekoon Suomi ei ollut antanut vähintäkään
998:  mutta minä en voi vaieta siitä, se on ollut      aihetta. Tällaisissa oloissa tehdyn hyök-
999:  myöskin rukoustaistelua, se on ollut ru-         käyksen sivistyskansain tunnustama kan-
1000:  koustaiSitelua rintamilla ja kodeissa. Olkaa     sainvälinen oikeuskin leimaa rikokseksi.
1001:  varmat, edustajat, tässä maassa on viimei-       Tehdyn rikoksen ovat todenneet ja mitä
1002:  sinä kuukausina totiset rukoilijat huuta-        jyrkimmin tuominneet kansainhiton elimet
1003:  neet todella :tomussa ja :tuhassa ja suuressa    ja sen jäsenelt, samoin kaikkien sivistyskan-
1004:  hädässä. Ja siinäkin taistelussa on tarvittu     sain oikeudentunto. Mikään rauhansopimus
1005:  uskoa tavattoman paljon. Siinä on ollut          ei voi tehdä näi:tä tosiasioita tyhjiksi. Kan-
1006:  uskon kilvoitusta:, uskon koetus,ta, usein       sainvälinen rikos vaatii hyvitystä, sitä voi-
1007:  aivan äärimmäiselle rajalle asti. Mutta          makkaammin, kuta :törkeämpi rikos on.
1008:  vaikka tuntuu .toisinaan vaikealta, niin         Julkean hyökkäyksen uhriksi joutuneen
1009:  kristityn usko ja toivo eivät sittenkään         valtion pitää saada hyvitystä. kärsimyksis-
1010:  petä, eivät voi peittää. Meillä on sittenkin     tään ja sitle :tuo:tetuista vahingoista.
1011:  .Jumala, Jumala, joka auttaa ja Herra,              Suomen puolustussota. on alusta loppuun
1012:  Her.ra, joka kuolemastakin pelastaa. Minua       ollut vertojaan vailla oleva sankariteko. Se
1013:  liikutti:, että presidentin ensimmäisessä pu-    on, tahtoisin sanoa, valona Euroopan kan-
1014:   heessa puhuttiin tästäkin asiasta. Olisin       sojen alennus- ja kärsimyshistorian pimey-
1015:  rt,oivonut, että halli>tuksen ja presidentin     dessä. Ja se on kautta vuosisatain säteilevä
1016:                       Suomen ja Neuvostoliiton välinen rauhansopimus.                            19
1017: 
1018: Suomen kansan, ,tämän elämän, valon ja              Kansa ei voi itse luovuttaa sellaista, mikä
1019: oikeuden voimille vihityn kansan tulevai-           kansallisesti ja historiallisesti sekä alkeelli-
1020: suuteen. Meidän pyhä taistelumme on suo-            simmankin kohtuuden mukaan on luovu:tta-
1021: ritettu ei ainoastaan Pohjolan, vaan koko           matonta, mutta sen voi ol'la pakko vaieten
1022: ihmiskunnan hyväksi ja sen ikuisten arvo-           todeta, ,että tällaisenkin arvot sil,tä riiste-
1023: jen säilyttämiseksi.                                tään, sekä tehdä tästä aiheutuvat päätel-
1024:     Meidän on ol'lu:t p&kko taistella yksin.        mät.
1025: Rintamamme ei ole sortunut, voimamme ei                Tällaisessa asemassa on nyt Suomen
1026: ole loppuun kulunut. Mutlta raudankova              eduskunta. Hallitusmuodon 3 §: n mukaan
1027: todellisuus ve~, kuten hallitus on eduskun-         maan rajoja ei voida muuttaa muuten kuin
1028: nalle osoittanut, sittenkin siihen, että moni-      eduskunnan suostumtuksella. Hallltusmuo-
1029: ikymmenkertaisesti ylivoimainen vihollinen          don 33 § :n mukaan taas sodasta ja rau-
1030: rauhantekoa tarjotessaan ei edes ryhtynyt           has1ta päättää Presidentti         eduskunnan
1031: todellisiin neuvotteluihin, vaan           saneli   suostumuksella. Ilman eduskunnan vapaata
1032: meille oman rauhansa hirvittävät ehdot.             suootumusta mikään rauhansopimus ei siis
1033: Ennenkin on moni sota päättynyt heikom-             perustuslain mukaan voi saada sitovaa voi-
1034: mal'le puolelle saneltuihin ylen ankariin           maa. Tämän kuun 12 päivänä on kuiten-
1035: ehtoihin, vieläpä sellaisiin, jotka ovat tu-        kin Moskovassa sovittu, ~että rauhansopi-
1036: honneet jonkin kansan val,tiollisen ole-            muksen määräY'kset heti tulevat voimaan,
1037: massaolon. Mu:tta kun otetaan huomioon              mikä myönnytys oleel'lises:ti vähentää ·asial-
1038: kaikki asiaan varkurttavat seikat, erittäinkin      lista harkintaa ja vaikutusmahdollisuutta
1039: Suomen kansan ja valtion täydellinen syy:t-         eduskunnan puolelta. Me toteamme, että
1040: tömyys ja sen ikimuistettavan kunniakas             rauhansopimuksen on valtuutettujen kaut-
1041: puolustustaistelu, toisaalta kansainvälisen         ta pakkotHan vallitessa lopullisesti tehnyt
1042: oikeuden periaatteet sellaisina kuin ne             jo hallitus. Meille ei nykyisessä tilanteessa
1043: nykyajan sivistysva:ltioissa vieläkin tun-          jää muu:ta mahdollisuutta kuin todeta tä-
1044:  nustetaan sitoviksi, sekä näiden periaattei-       män taistelun viimeinen vaihe ja nyt alis-
1045: den heti taistelun alussa tapahtunut sovel-         tull! kohtaloon se1'1aisena kuin se rauhan~
1046:  taminen hyö~kääjään ja hyökkäyksen uh-             sopimuksessa kuvastuu. Minä toivon, että
1047:  riin, on tod~ttava, e1ttä ihmiskunnan aika-        se Luojan armosta ja hänen viisaasta joh-
1048: kirjat harvoin kiertovat .rauhanteosta, jossa       datu:ksestaan muodostuisi meille valoisam-
1049:  näin julkeas:ti poljettaisiin kaikkea juma-        maksi kuin miltä tällä hetkellä näyttää, ja
1050:  lallista ja inhimillistä oikeutta, kaikkea         minä rohkenen uskoa, että Luoja, joka
1051:  kohtuutta ja järkeä. Elävä8'tä ja elinvoi-         meihin ihmisiin on istuttanut paremman
1052:  maisesta kansallisesta elimistöstä mitä räi-       huomenen koiton toiveen vaikeimmissakin
1053:  kein väkivalta kiskoo irti olennaisimpiakin,       olosuhteissa, on myöskin pitävä huolta tä-
1054:  vähäväkisen kansan sydänverellä yhä                män toiveen täyttymyksestä.
1055:  uudelleen 'lunastettuja, kansallisesti ja his-         Maalaisliiton    eduskuntaryhmässä       on
1056:  toriallisesti siiitä erottama:ttomia osia. Tä-     ollut niitäkin:, jotka ovat olleet sitä mieltä,
1057:  män tekee suunn&ttomia maa-alueita hallit-         että esitettyihin rauhanehtoihin ei olisi pi-
1058:  s·eva vihollinen, kansoirttaakseen Suomen           tänyt suostua silläkään ehdolla, että sota
1059:  heimojen ikivanhoja rintamaita vierailla ja        olisi jatkunut. Ottaen kuitenkin huomioon
1060:  noilla pyhillä mailla edelleen vieraiksi ja        sen, että n)'lt, kuten edellä olen esittänyt,
1061:  muukalaisiksi jäävillä siirtolaisilla. Sellai-     ollaan tapahtuneen tosiasian edessä, eivä•t
1062:  nen olotila on kaameana todistuksena kan-          nämäkään eräitä poikkeuksia lukuunotta-
1063:  sainvälisen oikeudenmukaisuuden kärsi-              matta katso voivansa vaikUittaa sopimuk-
1064:  mästä tappiosta. Se tal'koi·tusperä, johon         sen vahvistamisen estämiseksi.
1065:  Neuvostoliiton rauhanehdot edelleen täh-
1066:  täävät, lienee jokaiselle selvä.                     Ed. Saarinen:         Herra puhemies!
1067:      Kun tällaiset vaatimukset jyrkästi sanel-      Maatamme on kohdannut suurin mahdolli-
1068:  Iaan oikeuttaan puolustavalle, itsetietoiselle     nen maa'llinen onnettomuus. VaLtakun-
1069:  kansalle, ei mikään suostumus sen puolelta         tamme a1ue on silvot,tu. Suuri osa kan-
1070:  ol!'l mahdollinen. Se saattaa alistua pakkoon      samme jäsenistä on menettänyt sen, mikä
1071:  j•a se tekee sen nytkin, mutta todellisesta        läheisimmin sisältyy sanaan isänmaa. V al-
1072:  vapaaehtoisuudesta ei tällöin ole puhetta.         takuntamme vastaiset puolustusmahdolli-
1073: 20                            Perjantaina 15 p. maaliskuuta 1940.
1074:                                                             -------------------
1075: 
1076: suudet ovat huomattavasti vaikeutuneet.             kien valtakuntien kanssa. Viimeisten kym-
1077: On syytä lyhykäisesti tarkastaa niitä syitä,        menen vuoden ajan ja erittäinkin Cajan-
1078: jotka ovat aiheuttaneet tämän kansallis-            derin onnettoman hallituksen aikana on
1079: onnettomuuden.                                      siinä suhteessa paljon rikottu. On vihdoin-
1080:    Sotamarsalkan päiväkäskys:tä 14/3 -40            kin palautettava normaaliset suhteet myös-
1081: luemme: , Urhoollisten sotilaittemme puo-           kin Saksaan.
1082: lustaessa rajojamme oli ylivoimaisin pon-              Hallituksen tekemästä rauhansopimuk-
1083: nistuksin hankittava si,tä mitä puuttui. Oli        sesta, joka muodollisesti nyt on jätetty
1084: rakennettava puolustus'linjoja, joita ei            eduskunnan hyväksyttäväksi, on <tarpee-
1085: ollut. Oli koetettava saada apua, jota ei           tonta enää puhua. Kun viime kuun viimei-
1086: 'tullut. Oli hankittava aseita ja varusteita        senä päivänä olin tilaisuudessa osaHis:tu-
1087: aikana, jolloin kruikki ma>at kuumeisesti va-       maan neuvOitrtelukokoukseen, joka oli jär-
1088: rustautuivat myrskyä vastaan, joka vyöryy           jestetty eduskunnan n.s. porvarillisten ryh-
1089: yli maailman." Siinä on syyt selvästi sa-           mien jäseni'lle ja jossa kokouksessa herra
1090: nottu.                                              pääministeri tiedoitti Neuvosto-Venäjän
1091:    Jokainen olemme varmaankin valmiit.              jättäneen meille uhkavaatimuksen, joka
1092: tällä hetkellä myöntämään, että .tämä hä-           sisälsi suunnilleen nykyisen rauhansopi-
1093: peärauha olisi tekemättä, jos Summan linja          muksen, ilmoitin, etten voi uhkavaatimusta
1094: olisi kestänyt. Sota myöskin osoitti, että se       hyväksyä. Kielteinen kantani perusltui sii-
1095: olisi kestänyt, jos linnakkeet olisivat olleet      hen, eM;ä ehdotettu raja teki maamme vas-
1096: lukuisamma:t, lujemmat ja armeijallamme             taisen puolustautumisen nykyisestään huo-
1097: riittävästi puolustusvälineitä, ennen kaik-         mattavasti vaikeammaksi ja myöskin siihen,
1098: kea raskasta tykistöä. Nämä me olisimme             ettei ole ol·emassa minkäänlaisia takeita
1099: pystyneet taloudellisesti ja teknillisesti          siitä, että toisen sopimuspuolen sanoihin
1100: aikaansaamaan, mutta meiltä puuttui to-             vähimmässäkään määrässä voitaisiin luot-
1101: dellisuus:tajua    ja    maanpuolustustahtoa        taa.
1102:  (Ed. Komu: Puhuja:ltakinko?). Meidän on               Kun kantani edelleen on muuttumaton
1103: rohjet:tav~a nyt sanoa, että eduskunta ei ole       ja hallitus on menetellyt toisin, en hyväksy
1104: ollut tehtävänsä tasalla (Ed. Räisänen:             hal'lituksen toimintaa, vaan pidän sitä häti-
1105: Miltä rhlltama:lta te tulett~e?) . Täällä on vuo-   köimisenä ja lopputulosta maallemme on-
1106: desta vuoteen riidel:ty ja tingitty puolustus-      netJtomuutena.
1107: määrärahojen esillä ollessa. En mainitse
1108: yksityiskoMia. Edustajat - myöskin ed.                  Ed. P ,e n n a n en: Herra puhemies t
1109: Räisänen -- voivat hiljaisuudessa tutustua          Minä ja se eduskuntraryhmä, johon kuuil.un,
1110: eduskunnan pöytäkirjoista lausuntoihinsa            yhdymm.e niin raskain mielin hallituksen
1111: vuosien varrelta.                                   esitykseen sisältyvän rauhansopimuksen hy-
1112:    Miten nyt on jatkettava eteenpäin? Kun-          väksymiseen, että mieilestämme olisi oUut se
1113: nioituksesta niitä miehiä kohtaan, jottka           paiuo, mitä tunnet:aan, kannettava tässä ti-
1114: ovat isänmaan asialle uhranneet henkensä            'laisuudessa; sitä äänoon yrittämättä eritellä
1115:  ja terveytensä, olisi eduskunnan nyt ha-            (Eduskmnnasta: Oikein, oikein!). Kun niin
1116:  jaannuttava ja uudet vaalit toimitetltava          ei ole kuitenkaan tapahtunut, ni~in on mi-
1117: niin pian kuin olosuhteet sallivat. Hallituk-       nunkin lYJhyesti sanottava mainitsemani
1118: sen olisi kokonaisuudessaan erottava. Hal-          hallituksen esityksoon mukautuvan kantani
1119: litusten arvovaLta on yleensä oHut alhaalla.        perusteeksi vain muutama sana.
1120: Ja tätä nykyistä kohtaan kansamme tus-                 Rauhansopimuksen ehdot ovat kovat ja
1121: kin erikoista ihailua ~tunlf:,ee. Uuden halli-      juuri ne ehdot ilmfl!isevat selvästi, että
1122: tuksen ja eduskunnan suurimpana huolena             rauha on paJdml'auha. Se ei siJti Qle, ku-
1123: tulisi olla puolustuskunltoisuutemme nopea          ten edeHinen puhuja sanoi, häpeärauha.
1124: ja tehokas kohentaminen. Voimat olisi kes-          Sotajoukikojemme ylipääil1ikkö, marsail.k!ka
1125: kitettävä uuden ra.jan perusteelliseen ja           Mannerheim on äsken antamassaMl: päivä-
1126: nopeaan linnoittamiseen. Åseistuksessamme           käskyssä, johon edeHinenkirn puhuja viit-
1127: ja varustuksissamme todetut puutteet olisi          tasi, MnonUJt keskitetysti sen yhdessä iLau-
1128: nopeasti pyrittävä korjaamaan. Hallitus             seessa rnäin: ,HuoiHmatta kaikesta rohkeu-
1129: olisi siten muodostettava, että se tahtoisi ja      desta ja uhrimieilestä on halilitus ollut pa-
1130: kykenisi yUäpitiämään hyviä suhteita kaik-          kotettu tekemään rauhan kovilJa ehdoilla,
1131:                       Suomen ja Neuvostoliiton välinen rauhansopimus.                            21
1132: 
1133: :mikä kuitenkin on seli;tettävissä." Minun          räävä, niin ankara kuin se olisi saattanut-
1134: on turhaa omin sanoin ryhtyä tätä sanot-            kin olla. Sodan kovina päivinä oli kan-
1135:  tua sota1Th3!rsrullron J1ausetta erittelemään.     sassa lujittunut usko meidän asiamme oi-
1136:  Hallitushan on puol·es"t3:am. meiHe seJ.ittänyt,   keuteen ja samalla oli lujittunut myöskin
1137: mistä sydsltä pakkorauha oli tehtävä. Ja            tahto uhrata kaikki oikean asiamme puo-
1138: mitä s:isälltyy her.ra sotam81rsalkan mainin-       lesta. Ja juuri tämä valmeus loppuun
1139: tawn kaikffita 11ohkeudesrta ja uhrimielestä,       saakka kestävään taisteluun ja selvä vas-
1140: sehän ei kaipaa 1isävalaistuksia. Ja kun-           tenmielisyys sovitt,eluihin, silloin kun maan
1141:  niakas taisteJ.u kalleimpien arvojoo puolesta      elinedut ja, vielä enemmän, maan olemas-
1142: .sisältää palkkorauhankin jä;lkeen uskon ja         saolon perusteet olivat kysymyksessä, on
1143: luottamuksen tulevaisuuteen (Eduskun-               mielestäni osoitus kansamme oikeasta hen-
1144:  nasrt:a: Oikein, oikein !) . Se on meillä ole-     kisestä pohjasta. Tämä pohja on kyettävä
1145: massa, j•a sen me säilytä:mme (Eduskun-             säilyttämään lujana. Sen vuoksi olisi syytä
1146: nasta: Oikein!).                                    nyt välttää alistumisen filosofian opetta-
1147:     Mitä ovat uhrit, sen tunnen omasta, hen-        mista kansalle rauhanteon puolusteluna.
1148: kilökohtaisesta kokJemuksesta. Ne ov:at kal-        Jos sellainen filosofia tulee valtion ja kan-
1149: liit. Mutta turhia ne eivät ikinä ole (Edus-        san viralliseksi filosofiaksi, on murrettu
1150: kunnasta: Oikein!). Ne juuri velvoittavat           itsenäisyystahdon henkinen pystyssäpitäjä.
1151: säästämään Suomen kansaJlJ.e ne 'lraliiit ar-          Jokainen suomalainen sydämestään toi-
1152:  vot, jotka säästettävissä vielä ovat (Edus-        voo, että hallituksen valitsema tie olisi oi-
1153:  ikunn~ta: Oikei,n !) , ja jotka raskaista uh-      kea, niin ha:rvoin kuin väkivaltarauha voi-
1154:  :ooisrta ja menetyksistä huolimatta ovat säi-      kaan olla oikea. Siitä ei voida tässäkään
1155: lyneet Suomen kansrulle, nimit:täin vapaus          tapauksessa olla varmoja. Minulla on ollut
1156:  ja itoon:äisyys ja mahdonisuus ja usko ai-         eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan jäse-
1157: kaan pax-empaan.                                    nenä se etuoikeus, että olen saattanut jo
1158:     Me varmaan si<unaamme kaikki niiden             ennen tätä käsittelyä, ennen rauhantekoa,
1159:  muistoa, jotka kansamme ja meidän puoJ.es-         lausua siitä mielipiteeni. Minun kantani
1160: tamme kaatuneet ovat. J'a me tervehdimme            on ollut se, että Moskovan sanelemaan rau-
1161:  niitä, jotka joko inv:a:liideina tai terveinä      haan ei voida mennä, vaan riippumatto-
1162:  paila:avat ainakin joksikin aikaa rauhan päi-      muustaistelua on jatkettava. Mitkään sei-
1163: viin keskuudessamme. Mutta panos, jonka             kat eivät ole kantaani noiden päivien jäl-
1164: nämä lkai>kki ovat anta!Il'eet, se veilvoittaa      keen voineet saada muuttumaan. Todistuk-
1165:  meitä huo'lehtimaan myöskin siitä, että niin       sena siitä, että tämä kanta ei ole mitään
1166:  tervey:tensä kuin kotinsakin menettäneiUe          seikkailupolitiikkaa, on se, että hallitus on
1167:  ja Imiikilie kansalaisille tässä maassa koe,te-    itse si:tä v•arsin vakav•as,ti harkinnuJt. Mutta
1168: ta:an mlmistaa ja vaiLmistetaan ne eilämisen        kun eduskunta seisoo nyt tapahtuneen tosi-
1169:  ja oLemisen mahdoll.isuudet, jotka vain va-        asian edessä, olisi hallituksen valitseman
1170:  paana ja itsenäisenä säilyvä valtakunta ja         tien arvostelulla ja vastakkaisen kannan
1171:  kansa voipi kehittää j.a jäsenilleen kceskinäi-    perustelujen esittämisellä ainoastaan his-
1172:  sesti jakaa ja tasoittaa (Eduskunnasta:            toriallinen mielenkiintonsa, joten se saa
1173:  Hyvä, hyvä, hyvä!).                                jäädä. Mutta sitä ei sentään voine koh-
1174:                                                     tuudella vaatia, että kansanedustaja, joka
1175:   Ed. K e k k on ·e n: Nykyinen hallitus'           on ollut tällaista rauhaa vastaan jo siinä
1176: on ollut vaikeamman ratkaisun edessä kuin           vaiheessa, jolloin kannanotto vielä saattoi
1177: yksikään toinen Suomen kansan kohtaloista           vaikuttaa lopputulokseen, olisi sitä äänel-
1178: vastuussa ollut suomalainen valtioelin.             lään hyväksymässä. Ja kuitenkaan ei tätä
1179: Saattaa arvata, kuinka raskasta on ollut            voi esittää hylättäväksi. Hallitus on sen
1180: sen vaihtoehdon valitseminen, jonka hy-             saattanut voimaan kieltämättä vastoin hal-
1181: väksymisen voima1ttomina: todistajina, edus-        litusmuodon riidatoruta säänn.östä, tosin
1182: kunta ja Suomen kansa nyt ovat. Mutta               sellaisten perusteiden nojalla, jotka täytyy
1183: helppoa ei olisi ollut toisenkaan vaihtoeh-         pitää hyväksyttävinä ja hankittuaan tätä
1184: don, sodan jatkamisen, valitseminen. Ja             ennen varmuuden eduskunnan kannasta.
1185: kuitenkin rohkenen uskoa, että Suomen               Tilanne on nyt sellainen, että vaikka edus-
1186: kansa olisi sittenkin valinnut jälkimmäi-           kunnalla on muodollinen oikeus hylätä
1187: sen tien, jos sen mieJipide olisi ollut mää-        rauhansopimus, en kuitenkaan voi käsit-
1188: 22                             Perjantaina 15 p. maaliskuuta 1940.
1189: 
1190: tää, että kukaan edesvastuullinen kansan-                Vaikka kansallista yksimielisyyttä ei
1191: edustaja voisi vakavassa mielessä esittää            voida Moskovan rauhan puolelle saada, ja
1192: rauhansopimusta hylättäväksi.                        on nähdäkseni väärin sitä yrittääkään, on
1193:    Kun meidät viime syksynä pakotettiin              meidän kaikkien siihen alistuttava silloin,.
1194: tähän sotaan, silloin vannoi kansa alttiu-           kun se on tehty siihen valtuutettujen val-
1195: della ja yksimielisyydellä valan: me emme            tioelinten toimesta. Kansamme on elänyt
1196: luovu väkivallan edessä isänmaastamme,               sodan aikana vakavaa ja vaarallista aikaa.
1197: vaan taistelemme viimeiseen mieheen saakka.          Sodan jälkeinen aika on eräässä mielessä
1198: ,Loppuun saakka ja vielä lopun jälkeen-              vielä vakavampaa ja vaa:rallisempaa. Se
1199: kin", nuo pääministeri Rydin sanat kuva-             ulko- ja puolustuspoliittinen tilanne, jo-
1200: sivat sitä mielialaa, jonka vallitessa kan-          hon venäläinell! rauha on meidät saattanut,
1201: samme otti vastaan ja kävi taistelunsa, eikä         vaatii kansaltamme sellaista itsehillintää ja
1202: se mieliala rauhan päivään saakka ole                rauhallisuutta, että siihen, kaiken sen jäl-
1203: muuttunut rintamilla eikä liioin kansan              keen mitä sodan kuluessa on tapahtunut,
1204: parissa rintaman takana. Mikään uhri ei              kykenee vain suomatainen kansa. Raudan-
1205: näyttänyt liian suurelta taistelun jatkami-          luja järjestys on juuri näinä päivinä säi-
1206: seksi voitolliseen loppuun.        Mieluummin        lytettävä ja se säilyy ainoastaan kansalais-
1207: kuolema kuin alistuminen, se oli tunnus-             ten itsekurin avulla. Se ihailtava tyyneys
1208: sana viimeiseen saakka. Vielä viime tiis-            ja mielenrauha, jonka avulla kotirinta-
1209: taina, samana päivänä kuin suomalaisten              mamme voitontahto säilyi murhapommitus-
1210: miesten nimet oli kirjoitettu kohtalokkaan           ten aikana, tarvitaan nyt vastaanottamaan
1211: paperin alle, kirjoitti eräs maaseutulehti:          meille annetun rauhan tuoman mielenjär-
1212: ,Jos niin onnettomasti kävisikin, että hyök-         kytyksen, jonrna voimak!kuu!tta kuV'aa ken-
1213: kääjävalta massavoimallaan voisi vuosia              ti€8' parhaiten erään vanhan vaimon suusta
1214: jatkune·en taisteluJJJ jälkeen murta:a vasta-        kuulemani lause: ,Mieluummin sata pom-
1215: rintamme, niin autioituneen maan s·e saisi           mitusta kuin tuollainen rauha."
1216: hrultuunsa." J•a kirjoittaja 10li mies·, jok!a ko-       Suomen kansa on suurimpien vaikeuk-
1217: tiseudullaan oli nähnyt, mitä vihollisen hä-         si·elllSru aikana voinut ·aina kasvaa siLle ase-
1218: vitys merkitsee ja sen omakohtaisesti ko-            tetun tehtävän mukana. Se tehtävä, jonka
1219: kenut. Me kaikki tiedämme, että meillä               solmittu rauha maallemme asettaa, on yhtä
1220: oli rauhanteon hetkellä voitollinen, todella         velvoittava kuin sodan tehtävä. Meidän
1221: voittamaton armeija sekä kansan lannistu-            on kyettävä vaikeutuneissa oloissa turvaa-
1222: maton, uhrauksiin valmis taistelumieli ja            maan itsenäisyytemme ja riippumattomuu-
1223: peloton voitontahto jäljellä. Kun nämä               temme, meidän on kyettävä parantamaan
1224: tekijät asetetaan hirvittävän ankaraa rau-           sodan iskemät haavat, antamaan uusi osa
1225: haa vastaan, on rauha ollut suurimmalle              isänma,asta niille sadohlle tuhansille, joilta
1226: osalle kansasta käsittämätön. Siitä sei-             rauha on riistänyt sen. Tämä kaikki voi-
1227: kasta, että armeijamme ei ollut katas1troo-          daan suorittaa ainoastaan sen uhrivalmiu-
1228: fin partaalla, antaa luotettavan kuvan so-           den ja sen yksimielisyyden turvin, joka
1229: tamarsalkan komea päiväkäsky. On todel-              meille takasi menestyksen sodan aikana. Ja
1230: lakin historiallinen harvinaisuus päämajan           ne ovat tehtäviä, joiden ympärille Suomen
1231: viimeinen tiedonanto: ,Kaikki vihollisen             kansa, rauhantekoon liittyvistä erimieli-
1232: hyökkäykset torjuttiin."         Ja kuitenkin        syyksistä huolimatta, voi yksimielisesti ko-
1233: meillä on rauha, joka siirtää valtakunnan            koontua. Se voitonvarmuus, joka oli järk-
1234: itärajan ~eskelle suomalaista isänmaata.             kymätön näihin kohtalokkaisiin päiviin
1235: Viholliselle joudutaan luovuttamaan väki-            saakka, on saatava muuttumaan yhtä lu-
1236: rikkaita, kautta historian ajan suomalais-           jaksi, yhtä herpaantumattomaksi varmuu-
1237: ten asumia alueita, joille vihollisen jalka          deksi siitä, että me kykenemme hellittä-
1238: ei ollut astunut eikä olisi vielä kotvaan as-        mättömillä ponnistuksilla ja oikealla so-
1239: tunut:lman, s~en voiv•at sotilaamme Laatokan         siaalisella mielellä rakentamaan typistetyn
1240: takana ja Kannaksella todistaa. Tämä                 Suomen kaikkien suomalaisten isänmaaksi.
1241: rauha ei vastaa käydyn sodan kulkua. Se              Jos emme voikaan tämän jälkeen puhua
1242: ei vastaa suomalaisen sotilaan tekoja, se ei         onnellisesta isänmaasta, on meidän työs-
1243: vastaa niitä uhrauksia, joita kaatuneiden            kenneltävä niin, että voimme puhua on-
1244: omaiset ja koko kansa ovat niin sankarilli-           neensa luotltavasta, parempaan tulevai-
1245: sesti tehneet.                                       suuteensa uskovasta isänmaasta.
1246:                       Suomen ja Neuvostoliiton välinen rauhansopimus.                             23
1247: 
1248:    Ed. K a 11 i a: Herra puhemies! Ed.               olemme todellakin se yksimielinen kansa,
1249: Kekkosen naularu:k~taan: osuneen lausun-             joka me olemme nämä kuukaudet oHut, niin
1250: non jälkeen minul[a ei o[e monta SI8IDiaa sa-        ettei lmskaan enää myöskään uudistu se
1251: nottavaTIJa, mutta muutama lause on mi:nun           tilanne, että meidän kansamme joutuu vaJ-
1252: pakko OOlantuntooi vuoksi tässä esittää.             m:istautumatta keskelJe maroja. Mirnua ta-
1253:    Eduskunnan melkoiseliLe osalle on tietysti        vaJ1Jtomas>ti ilahdutti eräässä äskeisessä puo-
1254: tunnettu ~eduskunnan neljän upseerijäsenen           lustusasi.ainvalioikunnan istunnossa se, että
1255: käynti päämajassa tämän ikuun 10 päivänä.            kolme vasemmistoon lukeutuvaa edustajoo
1256: Minuun siLloin kuulemamme useittffil1 kar-           voimakkaasti korosti sieUä ei vain yksimie-
1257: keiltte!lli upseerien tilanneselostukset jättivät    lisyyden, varun myöskin maanpuolustuksen
1258: sen varm31n va~aumuben, että tiJ3Jlill'e ei          syventämisen ja tehostamisen väLttämättö-
1259: ollut, ei vi,elä ainakaan, seNainen, että olli       myyttä. Niin ,ffilikin tehtävä, ja täällä oo
1260: aihetta tähän rauhaan, joka nyt on saatta-           jo monessa puheenvuo11ossa lueteltu kaikki
1261: nut maamme mitä vaarallisimpaan as~e­                se, mitä on ,tehtävä ja mihlä :tavalla se on
1262: maa;n. Eri miehet esittivät siellä SialiNllt to-     tehtävä. Minulla ei ole aihetta siihen puurt-
1263: siasiat, mutta johtopäätökset heil.il.ä näistä       tua. Mutta siihen yksimielisyyteen, josta
1264: samoista tosiasioista olivat erilaiset. Toiset       niin paljon on puhuttu, siihen kuuluu eh-
1265: piltivät rauharu välttämättömänä, :toiset piti-      dottomasti       myöskin      puoiluemi€lisyydoo
1266: vät sitä mahdottomam:a ~ajateUaka3ill. Ja            po~staminen meidäm; keskuudestamme.           Jo
1267: minä puolestani saim, niinikuin sanottu, sil-        n~t s:e on alkanut piSttää päätänsä esillJ.e,
1268: loin sen VJakaunmksen, että nyt on tähän             ja se oo kuitenkin perimmäinen syy siihoo
1269: rauhaan mernty hätiköiden, niinkuin tääJJlä          heikkouteemme, joka, on johtanut täJhäll!kin
1270: jo on aikaisemminkin Soo.ottu. Tämän                 rauhantekoon. Yksimielisyyttä ei tarvita
1271: vuoksi en voi olil.a mukana hyväksymässä             siinä, miten arvostenaan sitä, mikä on jo
1272: haUiltuksen esitystä. Koska kuitenkin,, niin-        takana, vaan ainoastaan siinä, milkä koh-
1273: kuin tääil.lä jo on: myös moneen kertaan sa-         distuu nykyisYYJ.teen ja tulevaisuuteen. Us-
1274: nottu, hallituksen menett€ly suostua siirtä-         kottakoon tätä totuutta nyt ja siirryttäköön
1275: mään meidän joukkomme niiden siedettä-               tääHäkirn vihdoinkin siihen, että kukin edus~
1276: vistä asemista pailjon huonOilllpiin, O!lli ,teh-    taja edus'taa vain: itseään ja omaatuntoaan.
1277: nyt mahdottomaksi eduskllllllan tehokkaan
1278:                        1                             Sii!tä ~loppujffil lopuksi riippuu kaikki.
1279: vaikurtuksoo :asiaim kulkuun enää, en sitten-           J,a minä uskaHan s:anoa vielä enemmän-
1280: kään voi liioin kannattaa ed. Estlanderån            kin. Me, tämän sodan 'aikana täällä kotona
1281: täällä tekemää ehdotusta. Toisin sanooo,             olleet, emme enää täytä mittoja. Minä pel-
1282: ja tahdon sen aivan suoraan sanoa, minun             kään, että niin on asi1an[aita. Me olemme
1283: on pakko menetellä toisin kuin oliså!lli me-         liian mädä:ntyneitä. Sen vuoksi jos peit-
1284: netelilyt siil[oin, jos joukot nyt o[isivat siinä,   tää se ,toivo, että tämä ikansa ja sen nykyi-
1285: missä ne olivat 12 päivänä maall.iskuuta.            nen johto, 'eduskunta mukaan [ukiw, jak-
1286: Sitäkin mahdottomampaa on päästää tämä               saisi todella olla yksimielinen, nim siUoin
1287: asia :nyt äänestykseren, koska äänestykse,n          meidän täytyy relää siinä tietoisuudessa,
1288: tulokset eivät ~epäilemättä vastaisi edusta-         että yksimielisyys ja apu tulee si1ltenkin
1289: jien todellisia mielipiteitä. Siinäkää>n t:a-        muuallta. Ja se tul,ee, arvoisat edustajat,
1290: pauks:ess:a, ~että asia mooee äänestykseen, en       siel,tä rrintamarkorsuista, sieltä tuhansåen
1291: tuJ'e tässä asi!llSSia ään,estämään. Puolesta        hanaattien; räiskeestä, si,eltä, missä on
1292: äänestämirnen olisi kU!llllJiatonta ja vastaan       opilttu näkemään oma mi~tättömyys, mutta
1293: äänestäminen järjetöntä. Seill! vuoksi· äänes-       kaksi korkeata asiaa: isänmaa ja toveruus.
1294:  tämättä jättäminen ei tässä tapauksessa ole         Sieltä se lähtee kerran, se uusi henki, joka
1295:  kannattomuutta, V'aan vastalause hallituk-          uudistoo tämän fuansan. Siil[ä Sliehlä ei ole
1296:  sen menettelyä vastaan.                             oHut vasemmistolaisia, ei keskustalaisia, ei
1297:     En tahto tämän enempää puhua tästä               oikeistolaisia, ei muitakaan puo[uemiehiä,
1298:  rauhasta. Se on jo todreHisuudessa iopul[i-         siellä oli vain sotureita, vain suomalaisia so-
1299:  nen ,tosiasia.                                      tureita. Ja sen uhrimielisyyden hengen:
1300:     Mutta pa:ri sanaa vielä.                         täytyy päästä määräämään tämän kansan
1301:    Tärkeämpää kuin taaksepäin kaJtsominen            tulev,at koht~ot. Se, siis todellin,ern teko-
1302:  onkin nyt ik:atsominen ~eteenpäin ja ylöspäin       j en yksimielisyys, siinä vasta on p:elastuik-
1303:  ja toimiminen vastaisuudessa niin', että            sen mahdolil.isuus.
1304: '24                           Perjantaina 15 p. maaliskuuta 1940.
1305: 
1306:    Ed. Ryti u k i: Täällä on ed. Voion-            ja kunniak!kaista taisteluista. Monta ar-
1307: maa j•a eräät muutkin edustajat lausnnee.t         meijan sotilasta on antanut kaHeimpansa
1308: samoja ajatuksia, joista minullakin oli ~tar­      h~_ensä, rnk:as,tamansa synnyinmaan hy~
1309: koitus puhua tämän nyt tärkeän kysymyk-            vaks11. Olkoon Wlikuutuksemme näille mie-
1310: sen aikam,a, en kuitenkaan tahdo näitä aja-        hille, että heidän uhrinsa on oleva meille
1311: tuksia toistaa eduskunnan pöytäkirjwan,            jälke:enjääneiHe velvoituksena työhön maan-
1312: ilmoitan vaan, että tu1en äänestämään haJ.-        puolustuksen jatkuvaksi vahvistukseksi.
1313: lituksen esityksen hyväksymisen puolesta.          Tällä tavoin voimme parhaiten vakuuttaa
1314:                                                    heille syvää kii·tollis.uuttamme heidän uhris-
1315:     Ed. H ei n i ö: Herra puhemies1! - Kun         taan.
1316:  minä järjestin. tuon retkiilrunnan pääma-            ValmVJasti tutus.tnneena va:llitsevaan puo-
1317: jaan viime PY'hänä, niin on mi·nulla velvol-       lustustilanteeseen, ma:hdohlis[mman huolel-
1318:  lisuus muutamalla sanalla lisätä sitä ilmoi-      lisesti punniten erilaisia mahdolHsuuksia
1319:  tusta, ruinikä tää1lli ed. Kallia teki. Tahdon    sodan jatJkamisetlmi, on ollut pa.Jllio asettua
1320:  nimittäin sanoa, että päämaja, jos niin. saa      puolustamaan hallituksen nyt ottamaa aloi-
1321:  sanoa, korkein päämaja, esiintyi yksimieli-       ~etta. . Rauhansopimus. on Suomelle ankara,
1322: .senä. Tämä eriävä ajatus, jonka ed. Kal-          Ja vm tuoda tull:essaan lisäksi paljon ikä-
1323:  lia mainitsi, esiintyi erään ahxosas.ton esi-     viä ylläty~ksiä. Mutta kuten yksilön elämä
1324:  miehen 1aUS!Ulltona, esimiehen, jonka tehtä-      on alltis ylil.ätyksilie, niin saattaa ona myös
1325:  vänä on tutustua vihollisen joukkoihin,           ykisilöjen muodostaman yhteisön, kansan.
1326:  mutta esimiehen, joka ei tuntenut laisin-         Siitähä:n on meillä vakava kokiemus viime
1327:  kaan omien mieslten asemia rintamalla,            syksyltä. Meidän on kuitenilrin rohkeal1a
1328: lroska tämä tehtävä ei kuulunut hänelle.           miele~lä otettava vastoon tulevaisuus.      Se,
1329:  Hän siis veti johtopäiitöks:en taistelun jat-     miltä vihollinen on nyt lyönyt rikki, on kor-
1330:  kamisesta sikäli, mikäli hänen vankikuu-          jattav'a yhteisvoimin, rakkaudeJlla ja uhrau-
1331:  lUSiteiuns:a olivat antaneet tähän aihetta. -     tuvaisuude1La. Tämä koskekoon myöskin
1332:  Tämä sanottUJlia, jotta täällä läsnäolevat        valtakunnan eheyttä, sen kokonaisuutta,
1333:  tietäisivät tämän perustelun (Eduskun-            jota me emme saa mihloinkaan unohtaa.
1334:  nasta: Siinä se oli !) .                             Me olemme lähteneet taisteluun puolus-
1335:      Krm eduskunta viime syksynä hyväksyi          taaksemme oikeu:ksiamme, luottaen totuu-
1336:  hallituksen toimenpiteet neuvotteluista Neu-      den ja oikeuden voirttoon. Emme sanot,ta-
1337:  vosto-V·enäjän vaatimuksista, oli odotetJta-      vasti luottane•et vie;raan häilyväiseen apuun,
1338:  vissa raskas taistelu kansamme o1emassa-          vaan oman kansamme terv·eeseen voimaan,
1339: ·<>1oslta, maamme säilymisestä ehyenä, jaka-       sen luottamukseen itseensä. Me saatoimme
1340:  mattomana, taistelu kansamme kalleim-             ymmärtää, että pieni armeijamme voidaan
1341:  maista, sen itsenäisyydestä. Tuo taistelu         lyödä, mutta me tiesimme, että sen antama
1342: .on ollut meidän kiansahlemme kunniakas,           vastaisku on oleva sellainen, että rajan yli
1343:  ki:i:too urhoollisen armeijamme, jonka uh-        hyökkäävä on tunteva :isk.u:n, jota se ei
1344:  raUJtuva taistelu on jäävä ihmeelliseksi esi-     hevin unohda eikä halua uusittavaksi.
1345:  kuvaksi jälkipolville. Taist:elu on ollut         Emme epäilleet ooteä epätoivoiseen taiste-
1346:  {)miaan Luomaan uskoa ja luottamusta tule-        luun, koska alistuminen ilman taistelua
1347:  vaisuUJteen, ~uottamusta kansamme voimaan         olisi viiltänYit häpeällisen haavan kan-
1348:  vaaran hetikellä pystyä tekoihin, jotka v·ar-     samme sieluun, joka :tmskatiisesti olisi kir-
1349:  masti takaavat siUe edelleen pysyvän sijan        vellyt ties kuinka kauan.
1350:  kansakuntien jou:kossa. .Armeijamme lois-            Me olemme nyt päätt~äneet kunniakkaan
1351:  tavat te<Yt, luja puollustustahto, ovat vieneet   taistelun kalleimpamme puolesta. Historia
1352:  puolustuslaitoksemme koko kansan sydootä          osoittakoon, oliko pääJtöksemme valita tais-
1353:  läh.e11e. Siinä on :tosiasia, joka kannattaa      telujen tie oikea. Meidän mielesltämme se
1354:  mainita yhtenä ta:i:s!telumme tuloksena, joka     oli oikea ja amoa. Toivomme olkoon, että
1355:  samalla taikaa itu1evaisuudessakin meille         valinta. kuljettavasta tiesillä olisi tänäkin
1356:  horjumattoman turvan.                             i:ltana oikea ja onnellinen.
1357:      Krm meille rakas armeija nyt palaa rau-          Kansallisen edistyspuolueen edus!kunta-
1358:  han työhön, on meillä lausuttavana syvä           ryhmä, luottaen siihoo, että rauhansopimus
1359:  kiitollisuutemme sen suorittamista ylivoi-        oli ainoa asiallinen ratkaisu tällä hetkellä,
1360:  maisista ponnistuksista, uhrautuvaisuudesta       hyväksyy näin ollen hallituksen esityksen.
1361:                       Suomen ja Neuvostoliiton välinen rauhansopimus.                               25
1362: 
1363:     Ed. S c h i l d t: Herra puhemies! Kun           kantaan yhtyä, sillä kaikkien sotatieteen
1364: aHehlrjoittallJUt · myöskin kuuJ.uu niihin           sääntöjen InJUkaan voitetaan sota vain kah-
1365: eduskunnan jäseniin, jotka kävivät pääma-            della tavalla: joko tuhoam81l!la vihollisen
1366: jassa saamassa tietoja, niin olen pyytänyt           armeija tai näänny;ttämäl:lä sen kansa. So-
1367: tämän puheenvuoron Olll.ru'lta puolestani sel-       tadoktriinit eivät tunne mitään kelirikkoa
1368: vittääkseni siellä tapahtuneita asioita.             sodan ratkaisij,ana, ja me emme voi tietää,
1369:     Päämajassa käynti oli ainakin minun              milloinka keli·rikko a:lkaa. Keliriklro toisi
1370: kohdaLtani ratkaiseva tekijä tässä asiassa.          minun mie:Ies,täni meme vain eräänlaisen
1371: Me saimme siellä tietää operatiivisen tilan-         ly:kTkäyksen maasota toimissa, suomatta meille
1372: teen, strateegisen reservimme suuruuden,             kuitenkaan minkäänlaista lepoa ilmassa.
1373: ammustilanteen ja joukkojen kunnon, ja               Tiet Viipurin tak81puol~Ha etappialueel:la
1374: nämä oli~t niin paljon puhuvia, että ne              on pommitettu niin pahaksi, että jos siellä
1375: sawttoivat ainakm mi.n.ut vaikuutetuksi rau-         tulee vielä kelirikko, niin me emme saa ta-
1376: han välttämättömyydestä. J'a olenkin pa-             varoita sinne eikä tänne. Jos. aj81teHaan
1377: lrotettu sanomaan, että meid"ån voimamme             nyt, että me kelirikon turvin tekisimme
1378: oli ehtynyt, meidän armeijamme koettaessa            mahdollisesti viimeisinä voimillamme hyök-
1379: puolustaa meiLle kaikH1e rakasta Karjalaa.           käyksen ja löisimme Kannaksehla olevat
1380:     Täällä Olli mainittu siiltä, että meidän ar-     V enäj·än väsyneet divisioonat, niin näiden
1381: meijamme ei oHut lyöty, ja katsottu, että            divisioonien jälkeen tulisi uusia vereksiä
1382: meidän dlisi pitänyt vie'l:ä tästä tilanteesta       tiialle. Me emme siis pys,ty lyömään vi-
1383: jännittää voimamme pitemmälle. Tällöin               hollisen elävää voimaa, emmekä me pysty
1384: on muistettava, että rauhantoolla:kin on oma         näännyttämään suur:ta Venäjää. illkoa me
1385: tekniikka.:nsa. Jos joku on täysin lyöty,            emme mitään ratkaisujoukkoja ole saaneelt.
1386: hän saa toiset ehdot kuin jos hän tekee              Ja minusta on tilanne näin o'llen selvä.
1387: rauih:an S eisoollaan. Ei riitä, että voitetaam
1388:           1                                              Täählä ed. Kares mainitsi siitä, että me
1389: sota, vaan täyJtyy myös pystyä kehittämään           olisimme taistelleet turhaan. Hän sanoi,
1390: tarpeellinen uhika rauhanneuvotteluissa,             että ympäri maata kysytään, olemmeko me
1391:  jotta saadaan hyvä rauha. Tästä antaa               siis turhaan taistelleet tämän taistelun.
1392: historia meille monia esimerkkejä ja minä             Minä vas,taisin: Emme ole; meidän sota-
1393: vii:ttaan vain siihen, mitenkä on ollut ta-           joukkomme on pelastanut tämän maan täy-
1394: pauksia, että suurissrukin sodissa jokin val-        deltä va'lloitukselta (Eduskunnasta: Oikein,
1395: tio on voittanurt; kaikilla rilllta.imilla ja hä-     aivan oi:kein!). Kun Venäjä, rikkoen dip-
1396: vinny't sodan.                                        lomaattisia menetelmiä ilman uJtimaattu-
1397:     TääJHä on ed. Kares maininnut, että               mia siii'Ityi sotatoimiin, niin oli se selvä
1398: meillä on vi,elä samgen huoma,ttavia ikä-             merkki siitä, että sillä tahohla pclättiin
1399: luokkia käytettävissä ja maininnut siitä,             meidän ·tässä ki;tmar.issa suostuvan ultim81at-
1400:  että niitä ei asetHanteen vuoksi voitu käyt-         tumin asettamiin vaatimuksiin, t. s., että
1401: tää. Tähän on huomautettava, että meidän             he olisivat saaneet, mitä he ovat tahtoneet.
1402:  päällystötil81nteemmekin oli myös selminen,          Mutta se ollis:i ollut vain puolinaisesti, sill.ä
1403:  että se myöskin teki mei.Jrle suuria vaikeuk-        Venäjän tarkoitus ei ole ollut sooda vain
1404:  sia käy•ttää tätä voi.maa.                           niitä osia, joita he ovat pyytäneet, vaan
1405:     Täällä ed. K·allia mainitsi siitä, että pää-      valilnittaa koko maa. Sen vuoksi rikottiin
1406:  majassa olisi ollut eri mieltä, ja tätä asiaa        dip~omaaUtiset muodot ja ailo1tettiin sota ja
1407:  kosketteli jo ed'. Heiniö. Hän jo mainitsi           pakotettiin meidät siihen. Ja että venä-
1408:  siitä, mitä me saimme tietää operatiivises·ta        läisillä oli suunnitelma valloittaa Suomi,
1409:  osastosta, tikmte,esta OlilfiJl1a puo1ella ja se,    siitä on meillä asiaki•rjoja niiltä tuhotiliilta
1410:  jossa oli toisenlainen käsitys vallitsevasta         v'Cll'äJ.äisiltä joukko-osastoilta, jotka lyötiin
1411:  tilanteesta, oli sen osastopäällikön käsitys,        SuomussaJlmeillla ja Sallassa. NäiSitä pape-
1412:  jonka velVIOhl:isuuteen kuuluu hankkia tie-          reista näkyy selvästi, että mainituiUa divi-
1413:  toja vihollisen puole1'ta. Tämä upseeri ker-         sioonilla oli selvät direktiivit siitä, mitä
1414:  toi, että v;enä;läiJset joulwt olivat erirttäin      operatiosuuntia heidän piti jatkaa j·a mikä
1415:  väsyneitä ja erittäin haluttomia sotaan.             olisi niiden divisioonien tuleva varuskunta-
1416:  Hän lausui käsityksenään, että joka kestää           kaupunki Prahjanlahden rannalla. Se itse-
1417:  kellirik:koon asti, se tulee voirttamoon sodan.      päinen vastus, jota Suomen armeija on
1418:  Minä puolestani en voi tällaiseen käsitys-           osoiltltanut, on tehnyt tämän Venäjän suun-
1419: 
1420:                                                                                                       4
1421: 26                           Perjantaina 15 p. maaliskuuta 1940.
1422: 
1423: nitelman mahdottomaksi. Ja meidän armei-          tänä hetkenä hapuilemme, ole jo valon-
1424: jamme taistelu on antanut naa,pureiilemme         säteitäkin, jotka näyttävät, että Suomen
1425: myös soo selvän vastauksen, että on tavat-        kansa näinä ylen raskaina aikoina ei ole
1426: toman raskasta käydä !tämän pienen, mutta         tehnyt onnetonta, vaan tulevaisuudelleen
1427: pahasisu:isen kansan kimppuun. Ne uh-             onnellista. historiaa, vaikka r askain kärsi-
1428:                                                                                  1
1429: 
1430: 
1431: 
1432: 
1433: raukset, jotka Venäjä on tehnyt, ovat ta-         myksin. Kun katselemme ulospäin suureen
1434: vattoiOOJl raskaat ja niiden täytyy tuntua        maailmaan, niin valoa jo loistaa sieltä pi-
1435: niinkin suuren valtakunnan asioissa ja tun-       meyteemme. Ja kun katselemme itseämme
1436: tua s[·ellläJldn raskai<na.                       ja kansan kokonaisuutta tänä hetkenä, niin
1437:    Näin olen tämän asian ajatellut ja olen        voidaan taas kysyä:: olisiko Suomen kansa
1438: vakuutettu siitä, että todeHiS'Uus on myös-       voinut tulla niin yksimieliseksi, kuin se vii-
1439: kin tällainen j,a että meidän armeijamme          meisinä aikoina on ollut, ilman tätä veri-
1440: on siis p~lastanut maan täy'deHiseltä inva-       koetusta, jonka alaiseksi se joutui. Olemme
1441: sionil:ta.                                        mekin jotakin oppineet, paljonkin olemme
1442:    T1ääJlQä on mainittu, että tämä rauha olisi    oppineet. Meidän täytyy erittäin helläva-
1443: häpeärauha. Niin ei :mim.usta ole. Tämä           roin hoitaa sitä yhteistä opetusta, jonka
1444: on kova, tämä on j·u:lma. MU!trta kunnia;k-       olemme viime kuukausina saaneet, niin että
1445: kaan taisteil_un jlliljestä, jossa 3 mirjoonaa    sen vaikutus jäisi pysyväiseksi ja että voi-
1446: on taistellut 180 miljoonaa vastaan sillä         simme menestyä siinä äärettömässä raken-
1447: menestyks·ellä, että suurempi on pyytänyt         nustyössä, joka meitä odottaa.
1448: rauhaa, si'11oin ei ole kysymys häpeästä,            Meidän ei sovi eikä meille kuulu nyky-
1449: vaikka on kysymys lmvuudesta. Minä olen           hetkenä arvostella toisiamme ja mennei-
1450: sitä mie,ltä, että Suomen kamsa on tais-          syyttä. Meidän täytyy jättää arvostelu
1451: t~1lut loppuun a,sti.       Ja me taistelemme     historialle ja o:tt•aa jokainen yhteisesti op-
1452: vielä sen jälkeen, siUiä se taistelu tulee.       pia siitä, mitä on tapahtunut, sekä tehdä
1453: Älkäämme puhuko Karjalasta mitään,                parannus kaikissa niissä asioissa, jotka
1454: mutta muistaka•amme se aina (Eduskun-             oman tunnustuksemme mukaan ovat oUeet
1455: nasta: Hyvä, oikein l).                           heikkoja. On tavallinen }askelma histo-
1456:                                                   riassa, että •tarvitaan kuitenkin 50 vuotta,
1457:                                                   ennenkuin on riittävä välimatka suurten
1458:                                                   tapahtumien oikeaan arvostelemiseen ja
1459:    Ed. V i r k k u n e n: Herra puhemies l        kaikkien niiden syiden selvittämiseen, jotka
1460: Minäkin olisin suonut, että eduskunta olisi       ovat .tapahtumii·n johtaneet. Antakaa,mme
1461: vaieten ttehnyt pällitöksensä asiassa, jonka      siis tulevaisuuden meitä arvostella ja otta-
1462: raslre,us on meille kaikille yhteinen. Kun        kaamme nykyhetkestä se raskas opetus,
1463: kuitenkin keskustelu on jatkunut näin pit-        mikä sillä on meille annettavana.
1464: källe, on vaitiolo katkaisrt;ava ja joi'takin        Mitä tämäniltaiseen ratkaisuun tulee,
1465: näkökohtia korostettava.                          niin omasta puolesltani mielelläni tunnus-
1466:    On kysyt•ty, me olemme itsekukin kysy-         tan, että olisin oppositiossa niin kauan kuin
1467: neet, miten jouduimme sotaan, kun sen             voisin, mutta minä en voi. Kumoamatto-
1468: tulos nyt näyttää näin onnettomalta. Sii-         mat tosiasiat panevat minut hyväksymään
1469: hen ei voida sanoa muUlta, kuin että me           hallituksen kannan. Minä voin edellyttää,
1470: emme voineet sitä välttää. Tekee mieli sa-        että me kaikki rtässä kamarissa olemme sy-
1471: noa, että tämä sota oli meille historialli-        dämestämme olleet oppositiossa, voin edel-
1472: nen välttämättömyys siinä tilanteessa, missä      lyttää, että hallitus its:e on viimeiseen het-
1473: meiltä vastaJan hyÖikätti.in. Ei V'Oi vähintä-    keen saakka ajatellut mahdolliseksi kulkea
1474: kään ajatelLa sitä, että ne äär.ettömän raskaat   toista tietä (Eduskunnasta: Ilmeisesti!),
1475: veriuhrit, jotka Suomen kans1a on viimeisinä      kuin mille sen kuitenkin täytyi kääntyä.
1476: kuukausina antanut, olisivat lturhia. Päin-       Ne :tosiasiat, jotka minusta ovat olleet rat-
1477: vastoin olen elävästi vakuutettu siitä, että      kaisevia sekä hallitukselle että niille, jotka
1478: tulevaisuus on ennemmin tai myöhemmin             nyt seuraavat hallitusta, ovat ensinnäkin
1479: osoittava, että •anruetUit uhrit ovat olleet      ne yhä kasvavat tappiot, joita kansan-
1480: verellä kostutettu siemen, joka kantaa sa-        armeij•arrnme on miesluvu1taan kärsinyt. Ne
1481: toa isänmaalle ja kansan ·tulevaisuudelle.        ovat olleet hirvittäviä lukuja, nuo yhä kas-
1482: Voidaan kysyä, eikö siinä pimeydessä, jossa       vavat palstat kuolanilmoituksia jokapäiväi-
1483:                      Suomen ja Neuvostoliiton välinen rauhansopimus.                             27
1484: 
1485: 
1486: sissä lehdissämme ja me olemme haV'ain-           symys, ja eduskunta hyväksyi hallituksen
1487: neet, että niillä on ollut peloittava taipu-      menettelyn.
1488: mus vain 'kcasvaa. Meidän on täytynyt                Minä yhdyn kaikkiin valituksiin tilwn-
1489: tulla selville siitä, että tämä mieshukka on      teen hi;:rviJttäväisyydestä, joita. on esitetty
1490: kansallemme niin suuri, että se on saavut-        eri puheenvuoroissa. Yhdyn siih.en, että
1491: tamassa, jollei se jo ole sruavuttanut, kat-      tu:levaisuuden nä;köalat ovat synkät, ja ilmi-
1492: keamispistettänsä. Miesvoima on pelastet-         tenkin näissä on myöskin valokohJtia, niin-
1493: tava tulevaisuuden työlle tässä maassa.           kuin o1en koettanut huomauttaa. On kai-
1494: Niin alrttiisti kuin velvollisuudentunrt:.oiset   ken: peloitt:aiVillin oheJ1a tu[evaisuuden toivoa,
1495: ja isänmaatruan rakastavat nuoret mie-            josta meidän pitää vankasti pitää ikiinni,
1496: hemme ovaJt antaneet henkensä ja olleet           niinkuin sieilumme ankkurista. Se opetus,
1497: valmiit raskaimpiinkin uhreihin, niin on          mikä varmaan on kaiklkein syvin, minkä
1498: meidän, jotka kukin omassa asemassamme            puoilustussotamme on anrtanut, tulee rinta-
1499: olemme vastuuna1aisella paikalla, täytynyt        mill ta ja niiden korsuista. Minä olen saa-
1500: havaita, ~että tässä suoneniskuss~a on veri jo    nut aililakin pa.rikymmentä kirjettä rinta-
1501: vähitellen valumassa kuiviin. Tämä on             mapojilta, olen lukenut p:ruljon useampia-
1502: joh:tanut meidät ymmärtämään, että kan-           kin, :niissä kaikissa kyllä ylevästi koroste-
1503: sanarmeijamme ja sen iskuvoima on säily-          taan isänmaata ja toV'eruutta mieslten kes-
1504: tettävä tulevaisuuden tehtäviä varten. Me         ken, toveruutta elämässä ja kuolemassa.
1505: emme voi tätä ~turvaa itseltämme kokonansa        Mutta yil.innä kaiken niissä tehdään häm-
1506: luovuttaa. Me ymmärrämme, tulee aika              mästyttävä;n yksimielinen kristillinen tun-
1507: ennemmin tai myöhemmin, ehkä lähitule-            nustus: Jumala on ollut mukana. He !tais-
1508: vaisuudessa, jolloin tä:tä iskuvoimaa uudel-      televat sieiJ[ä elävästi tuntien: Jumrula on
1509: leen tarvitaan (Ed. Rantamaa: Oikein !) .         heidän mulmna:nsa. Näin he ovat siellä
1510: Olemme edelleen ymmärtäneet, että kun             kokeneet. Tämä:n syvimmän kokemuksensa
1511: hävityksen kauhistus on kulkenut 1aajojen         elähdyttämirnä he paJaavat ri:ntamilta. An.-
1512: osien ylitse meidän rakasta isänmaatamme,         takaarrnme tämä:n opetuksen, minkä he
1513: niin meidän on pysäytettävä, mikäli me            meille .tuova.t, olla lohdutuksena ja sama!Lla
1514: voimme, mikäli ihmisvoima yleensä voi,            voimanantajana missä tu:lev:aisuude:n tehtä-
1515: tämä hävityksen kauhistus. Meidän on säi-         vissä, joihin meidän kaikesta huolimatta
1516: lytettävä itsellemme mahdollisuutta vielä         täytyy il'ohikeasti ja uslmHuksella antautua.
1517: rakentavaan työhön itsenäisessä ja vapaassa       Herra maa,ta va;rj.eilkoon! Ja hän on sitä
1518: isänmaassa, vaikkakin - lmtkeraa on mai-          varjeleva.
1519: nita - pienennetyssä ja silvotussa. Näin
1520: olen ymmärtänyt hallituksen taistelun,
1521: jossa se on selvyyteen ja varmaan pääJtiYk-         Keskustelu julistetaan pääittyneeksi.
1522: seen its:ensä: vähitellen kypsyttänyt.
1523:    On väärin tänä iltana arvostella halli-
1524: tusta ulkokohtaisesti. Ajateltakoon, mikä            P u h 'e m i e s: Keskusteilussa on ed. Est-
1525: taakka hallituksella on ollut, j1a miten ne       lander ehdottanut, että rauhansopimus hy-
1526: ristiriidat, joita me kukin olemme tunte-         lättäisiin.            '
1527: neet, ovat raskaimpina painaneet hallitus-
1528: pöydän ääressä. Muodoilisesti on oikein sa-
1529: nottu, että hallitus on ylittänyt valtuu-           Se~onteko myönnetään oikeaksi.
1530: tensa, kun se allekirjoitutti rauhanteon
1531: asiakirjan, mutta kun eduskunta nyt hy-
1532: väksyy ,tämän pakkorauhan, se samalla
1533: merkitsee hallitukselle indemniteetin myön-         Äänestys ja päätös:
1534: tämistä. Niin on tapahtunut aikaisemmin-
1535: kin, muistan ainakin ka;ksi tapausta, jolloin       Joka hyväksyy rauhansopimuksen, äänes-
1536: hallitus avonaisesti myönsi ylittäneensä val-     tää ,jaa" ; joka ei sitä hyväksy, äänestää
1537: tuutensa, mutta tehneensä sen sellaisessa         ,ei". Jos vähintääm: % annetuista äänistä
1538: pakkotilassa, jossa muusta ei velvollisuu-        on jaa-ääniä, on rauhansopimus hyväksytty,
1539: dentOOJtoisella hallituksella voinut olla ky-     mutta muussa tapauksessa se on hy;lätty.
1540: 28                           Perjantaina 15 p. maaliskuuta 1940.
1541: 
1542:   P u h e m i ,e s: Äänestyksessä on annettu        P u h e m i e s:  Edusk:UfllJlall seuraava
1543: 145 jaa- jBI 3 ei-äänltä, 9 tyhjää; poiss81 42.   täysistunto on ensi tiista:ima kello 14.
1544: 
1545:   Eduskunta on siis hyväksynyt rauhan-
1546: sopimuksen.
1547:                                                     TäysiSitunto .lopetetaan kello 21,53.
1548:      Asia on loppuun käsitelty.                                   Pöy;täkirjan vakuudeksi:
1549:                                                                       E. H. I. Tammio.
1550: SISALL YSL UE TTELO.
1551: 
1552: 
1553: 
1554: 
1555:                        5
1556:                                                1.
1557:                                     LAUSUNNOT.
1558: 
1559:                               Hallituksen jäsenet.
1560: Pääministeri Ryti:                                  Opetusministeri Hannula:
1561:   1 (Suomen ja Sosialististen Neuvostotasa-           12 (Suomen ja Sosialististen N euv·osto-
1562: valtain Liiton välinen rauhansopimus, Lk.);         tasavaltain Liiton välinen rauhansopimus,
1563: 7 (s:n); 8 (s:n).                                   A. K.).
1564: 
1565:                               Eduskunnan jäsenet.
1566:                  Puhemies.                          Kares, Kaarlo Reetrikki, lääninrovasti.
1567:                                                        L a u sun t o: 14 (A. K.).
1568: Hakkila, Väinö, lakitiedetten kandidaatti,
1569:   pormestari.                                       Kekkonen, Urho Kaleva, lakitieteentohtori.
1570:   esittelee hallituksen esityksen n:o 25 kä-
1571:                                                       L a u s u n t o: 21 (A. K.).
1572:   siteltäväksi suljetuissa istunnoissa 20-
1573:   22. 1.
1574:                                                     Kukkonen, Antti, maanviljelijä.
1575:                                                       L a u s u n t o: 18 (A. K.).
1576:                    Jäsenet.
1577:                      A.                                                   P.
1578:                                                     Pennanen, Pekka, kunnallisneuvos.
1579: Annala, Vilho, filosofiantohtori.
1580:                                                        L a u s u n t o: 20 (A. K.).
1581:   L a u s u n t o: 4 (Lk.).
1582:                                                                          R.
1583:                       E.                            Rytinki, Eino Jaakko, pienviljelijä.
1584: Estlander, Ernst, professori.                          L a u s u n t o: 24 (A. K.).
1585:    Lausunto: 13 (A. K.).
1586:                                                                           s.
1587:                       F.                            Saarinen, Yrjö Reino, maanviljelysinsinööri.
1588: Furuhjelm, Ragnar, professori.                         L a u s u n t o: 19 (A. K.).
1589:    L a u sun t o: 18 (A. K.).
1590:                                                     Salmiala, Bruno Aleksander, professori.
1591:                       H.                               L a u sun no t: 7 (Lk.); 8 (s :n).
1592: Hannula, Uuno, filosofian maisteri.                 Schildt, Yrjö, maanviljelijä, kapteeni.
1593:     Ks. Hallituksen jäsenten lausunnot.                L a u s u n t o: 25 (A. K.).
1594: Heiniö, Sulo, diploomi-insinööri.                                        V.
1595:    L a u s u n t o: 24 (A. K.).                     Virkkunen, Paavo, lääninrovasti, teologian-
1596:                                                        tohtori.
1597:                       K.                               J.,ausunto: 26 (A. K.).
1598: Kallia, Rauuo Gustaf Ilmari, varatuomari,
1599:    päätoimittaja.                                   Voionmaa, Väinö, professori.
1600:    J:-ausunto: 23 (A. K.).                             L a u s u n t o: 11 (A. K.).
1601:                                             II.
1602:                               ASIALUE TT ELO.
1603: 
1604:                      H.                                             u.
1605: Hallituksen esitys: n:o 25 Suomen ja Sosia-     Ulkoasiainvaliokunta:
1606:    lististen Neuvostotasavaltain Liiton väli-   Miet. n :o 11 hallituksen esityksen johdosta
1607:    sen rauhansopimuksen hyväksyn;tisestä. -        Suomen ja Sosialististen Neuvostotasa-
1608:    Ks. Rauhansopimus.                              valtain Liiton välisen rauhansopimuksen
1609:                                                    hyväksymisestä. -    Ks. Rauhansopimus.
1610:                      R.
1611: Rauhansopimus: Hallituksen esitys n:o 25                            V.
1612:    Suomen ja Sosialististen Neuvostotasaval-
1613:    tain Liiton välisen rauhansopimuksen hy-     Valtiopäiväjärjestys: (69 §:n 2 mom.) rau-
1614:    väksymisestä. L. Ulkv:aan 1. Ulkvm.             hansopimus, joka sisältää valtakunnan
1615:    n:o 11. Pp. 9. A. K. 11-26. Eduskun-            alueen vähentämisen, on hyväksyttävä
1616:    nan vastaus. A. I.                              määräenemmistöin 11.
1617:

Copyright © PenaNetworks säätiöt 2006 - 2025