Digitoidut valtiopäiväasiakirjat

1907 1908 1909 1910 1911 1912 1913 1914 1915 1916 1917 1918 1919 1920 1921 1922 1923 1924 1925 1926 1927 1928 1929 1930 1931 1932 1933 1934 1935 1936 1937 1938 1939 1940 1941 1942 1943 1944 1945 1946 1947 1948 1949 1950 1951 1952 1953 1954 1955 1956 1957 1958 1959 1960 1961 1962 1963 1964 1965 1966 1967 1968 1969 1970 1971 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000

ASK_1943_III | ASK_1943_IV_V | ASK_1943_I_II | HAK_1943 | Liite_1943_I_XII | PTK_1943_I | PTK_1943_II | PTK_1943_III |

1:                                  ••      ••
2: VALTIOPAIVAT
3:                   1943
4: 
5:        PÖYTÄKIRJAT
6:                      111
7:             ISTUNNOT 54-55
8: SYYSKUUN 3 PÄIVÄNÄ VALTIONEUVOSTON TIEDONANTO
9:            POLIITTISESTA TILANTEESTA
10: 
11: 
12: 
13:                      ........
14:                         .... .
15:                      :-:~
16: 
17: 
18: 
19: 
20:                  HELSINKI 1944
21:            VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
22:                      54. Perjantaina 3 p. syyskuuta 1943
23:                                               kello 10.
24:                   Päiväjärjestys.                 1 kunnia esittää eduskunnalle valtiopäiväjär-
25:                                                         j·estyksen 36 §: ssä tarkoitettu :tiedonanto,
26:   I l m o i t u k s i •a.                               joka koskee nykyistä poliittista tilannetta.
27:                                                       1
28:                                                            Puolustussotamme toinen vaihe on jatku-
29:                                                         nut jo kolmatta. vuot·ta. Sota koskee ras--
30:                                                         kaasti jokaiseen kansaan, joka s•itä joutuu
31:    Puhetta johtaa puhemies H a k k i l a.               käymään, ja meidän kohdaltamme se luon-
32:                                                         nollisesti on ollut erikoisen raskas sen joh-
33:                                                         dosta, että talvisota oli •asettanut voimamme
34:                                                         äärimmäiselle koetukselle. Mutta Suomen
35:    Nim~nhuudossa merkitä'än poissaoleviksi              kansa on siitä huoHma.tta ky.ennyt säilyttä-
36: edustaj81t Estlander, Frietsch, Kemppi, mään pudlustuskykynsä, joka nykyhetkellä
37: Niukkallien ja Virkkunen.                               kenties on suureropiikin kuin sodan alkaJessa.
38:                                                          Ennen !kaikkea olemme siitä kiitolliset ar-
39:                                                         meij.allemme, jossa vallinnut horjumaton
40:                                                         puolustustahto on ollut esikuvallisena koko
41: Valtioneuvoston tiedonanto nykyisestä po· kansallemme sen alistuessa sodan vaatimiirn:
42:                 liittisesta tilanteesta.                uhrauksiin ja kieLtäytymyksiin. Sodan vai-
43:                                                         heet ovat meille jälleen opettan.eet, että
44:    Puhemies: Ulikopuolella päiväjärjes- kansakunnan tulevaisuuttaan rakentaessa:an
45: tyben esittää pääministeri valtioneuvoston on luot'ettav81 omii'll voimiinsa. V&rmim-
46: tiedonannon. Kun asia mi·elesrtäni on sen- man tuen antaa meille kan'!8Jlarmeijamme,
47: laatuinen, ·että se olisi käsiteltävä suljetuissa joka on syväsrti tietoinen arvoista, joita se
48: istunnoissa, olen •antanut su1tkea kuuntelu- puolustaa. Armeijan joka.iselle sotilaalle,
49: paJrV'eikik:eet ja esd!täln työjåJrjeS!tyksen 58 § : n sen päällys·tölle ja mainehiklmaUe ylipääl-
50: mukaisesti eduskunnan pää;tettäväksi, hy- likölle on meidän lausuttava Suomen kan-
51: väksyykö eduskunta :tämän menettelytavan. srun kiitollisuus 'esimerkillisestä velvoHisuu-
52: Ehdotukseen asian käsittelystä suljetuissa dentunnosta, jota he ovat osoittaneet.
53: istunnoissa liittyy puhemiesneuvoston eh-                  Sodan vaikutukset taloudellisiin oloihin
54: dotama lisäys, ·että jos asia käsitellään sul- ovrut luom.wllisesti paaas1assa kielteiset.
55: jetuissa istunnoissa, pöytäkirjat istunnoista Mutta vaikka sodan !kustannukset ovatkin
56: julkaistaan heti, kun puhemiesneuvosto kat- suuremmat kuin mitä vaatimattoman kan-
57: soo sopivaksi niiden julkaisemisen.                     S81lltulomme avul1a voidaan peittää ja
58:                                                         vaiikka me siitä syystä olemme joutuneet
59:    Puhemiehen ehdotus ja; siihen liittyvä kuluttamaan myös kansallisomaisuuttamme,
60: puhemiesneuvoston ehdotus hyväksyttä- on kuitenikin huomattava, että taloudellinen
61: neen?                                                   elämä vähit:ellen on •alkanut sopeutua sodan
62:                                                         asettamiin puitteihin.
63:    Ehdotukset hyväksytään.                                 Varsinkin teollisuustuotannon kehitystä
64:                                                         tarkastelta;essa voidaran panna meDkille jat-
65:    Puheenvuoron saatuaan lausuu                         kuva tilanteen paraneminen. Vuonna 194a
66:                                                         oli teollisuustuotanto suunnilleen yhtä laaja:
67:    Pääministeri L i n k o m i e s: He:vra pu- kuin vuonna 1941, vaikika sotlaa oli käyty·
68: hemies! Hallituksen puolesta minulla on koko vuosi. Kuluvan vuoden kahdella en-.
69:                                                                                                     1
70:  4                             Perj:an•1Jaina 3 p. syysik.uuta 1943.
71:                                                              ------------------------------
72:    simmiiisellä neljänneksei1lä on kehitys edel-     ran tarkistamaan käsityksiämme ltässä suh-
73:    leen jatkunut edulliseen suuntaan. Vienti-        teessa, niin että maanviljelijöillä monin pai-
74:    teollisuuden toiminta on oHut laajempaa           koin tällä hetkellä on varsin synkkä kuva
75:    kuin minään vuosipuoliS!kona vuoden 1939          työnsä tuloksista. Kokon:aisuutena, ottaen
76:    jälkeen. Volyymi-indeksi oli tänä ajankoh-        tilannetta ei ku~tenkaan voi sanoa huonoksi.
77:   lta.na melkein 50, oltuaan viime vuoden vas-       Heirräsato oli varsin runsas ja se saatiin lo-
78:    taavan3: aikana 38. Erityisen hyvi:ä olivat       pulta korjatuksi suhteellisen hyvässä kun-
79:   vientiteollisuuden kanna;lta huhtikuu ja           nossa;. H:einäsa.Jto edustaa norma;alioloissa
80:   toukokuu. Kesäkuussa osa,llist'uminen ma'a-        lähes kolmattaosaa kokonaissadosta, ja tä-
81:   taloustöihin y. m. s. vaikutti jonkin verran       män vuoden sato oli v:arsinkin määrään
82:   taannuttavasti teollisuus>tuotantoon. Vuonna       nähden huomattavasti edellisten vuosien sa-
83:   1942 laskettiin kotima:rkkinateollisuuden          toa parempi. Kun l&iduntila.nne on oHut
84:   tuotantovolyyn1i noin 80 prosentiksi vuoden        hyvä, maidontuotanto on kasvanut j•a kas-
85:   1935 tasosta. Tämän vuoden ensimmäisellä           vaa hyvän rehnsadon ans~osta edellisten
86:   puoliskolla se voidaan •arvioida noin 85-90        vuosien tuotantoon verraten jatkuvasti.
87:   prosentiksi mainitun indeksi1askelmien poh-        Ruissato näyttää tulleen viime vuotista hei-
88:   javuotena pidetyn vuoden tuotannosta.             kompi, eräin seuduin hyvinkin heikko sekä
89:   Huolimatta niistä jatkuvista vai'lmuksista,       määrältään että la~du1:1Jaan, eikä myöskään
90:   joit3: sota :tleoHisuudeHe asettaa, kykenee       kevätvehnästä tulle yhtä suurta satoo kuin
91:   teollisuustuotanto siis neljännes n.eljännek-     v:iime vuonna. Sen sidaan arvioidaan syys-
92:   seltä osoiM;amaan parempia saavutuksia eli        vehnän sato viimevuotista panemmaksi.
93:  toisin sanoen sopeutumaan niihin olosuhtei-        Myös ohrasato on viimevuotista parempi.
94:  siin, jotka sota on luonut.                        Sitäv·astoin kaurasato, joka normaalioloissa
95:      Samaten voimme todeta, että polttoaine-        edustaa noin viidettäosaa kokonaissadosta,
96:  kysymystä, joka on ·ensiarvoisen tärkeä            näyttää si:ttenkin viimevuotista heikom-
97:  niin teollisuudelle kuin kans•anhuolloUe ko-       malta. Vaikeinta on tällä hetkellä sanoa
98:  konaisuudessaankin, on vallitsevasta työvoi-       jotakin p.erunasadosta.. Se ehkä muodos-
99:  man puutteesta ja kulj·etusvaikeuksista huo-       tuisi viimevuotisen veroiseksi, ellei rutto
100:  limatta voitu hoitaa niin, että polttoaine-        olisi viime åikoina kostei:den säiden ·a,nsiosta
101:  tilanne .elokuun alussa voitiin todeta huo-        päässy;t niin pelottavaan vauhtiin, kuin on
102:  mattavasti pa~ennnwksi kuin vuosi sitten.          tapahtunut. Kun perunan vilj.elysala on
103:  V ar!astot oHvat lähes parikymmentä pro-           noin 15,000 ha viimevuotista suurempi, on
104:  senttia viimevuotisia suuremma:t'. Tämä on         kuitenkin vielä toiv·ei1:.a, että perunaakin
105:  tietysti erittäin tarpeellistakin, koska meillä   kaikesta huolimatta sa~adaan riQttävästi.
106:  tuskin on toivoa leudommasta talvesta kuin         Huolimattru niistä pettymyksistä, mitä vil-
107:  mitä viimevuotinen oli ja koska lisääntyvä         jelijöillä parhaillaan ikorjattavan sadon
108:  teollisuustuota,nto myös kysyy ;enemmän           suhteen on ollut, muodostunee se hyvän
109:  polttoainetta. Varsin merkitsevä on se po-        heinäsadon ansiosta kuitenkin rehnyksikkö-
110: sitiivinen tekijä, ·että sähkö1aitost'Em tarvit-   määrältään viime vuoden satoa suurem-
111: sema polttoainemäärä tulee parantuneen             maksi j·a •taaJnnee viimevuotisen veroiset elä-
112: vesitilanteen •takia olemaan vähäinen. Jos         misen mahdollisuudet eMi talveksi.
113: jatkamme polttoainekamppailua sam!alla                 Oman satomme Usäksi tarvitsemme u1ko-
114: tarmolla ja ripeydellä kuin tähän ast•i ja         maista apua suunnilleen yhtä paljon kuin
115: kuljetuskysymys saadaan järjestetyksi, on          päättyneenä kulutuS!kautenakin.         Tämän
116: meillä kaikki mahdollisuudet turvata niin          saamiseksi on ryhdytty srumanlaisiin toimellr-
117: teollisuudelle kuin yksityisille kuluttajille-     piteisiin kuin edellisinäkin vuosina. Salma
118: kin ilnsi •talven tarpeellinen polttoaine.         on meille myöntänyt siirtymäkaut't3: varten
119:      Tärkein kaikista tuotannon aloista tällä      60,000 tonnin ermwkon ensivuoden vilja-
120: kertaa epäilemättä on maataloustuotanto,           erästä. Romaniasta on jo pääitetty ostaa
121: sillä siitähän kestävyytemme ja toiminta-          5,000 tonnia vehnää ja enemmän vo1taneen
122: mahdollisuutemme oleellisimmin ja väli>ttö-        saada, kunhan vain löydetään sopiv:a muoto
123: mimmin ·riippuvat. Alkukesästä näyttivät           luottosuhteiden järjestelyl:le. Myös Unkari
124: satotoiv:eet aika-ajoin suorastaan loistavilro.    on halukas myymään meille vehnää. Lo-
125: Epäedulliset sääsuhteet ovat kesän mittaan         kakuussa alkavat Saksan kanssa tavanmu-
126: kuitenkin pakottaneet meitä useamman ker-          kaiset syysneuvottelut, joissa lopullisesti
127:                      Vtalti,oneuvoston tied01nanto poliivtis,€1Srtia t.ilantee·st.a.          5
128: 
129: 
130: päätetään ensi trulven viljatoimituksista. mitassa on vaikeurbtanut 1työvoiman puute.
131: Huomioon ottaen Euroopan hyvän sadon Työveilvollisuusilain säännösten sekä va-
132: voitaneen viljahuoltoamme ikäytännöl:lisesti paaehtoisen lmnsail.aistoiminnan avulla on
133: k~tsoen pitää turvattuna. Kuitenkaan kul-        kuitenkin voi'tu päästä siihen, että välttä-
134: jetusvaikeuksista ja muista sot~:-ajau vaa- mättömät työt on saatu suoriietuJiksi j'a
135: l'lo~sta välttymisestä ei koskaan ole takeita,   että erikoisesti maataloustuotanto ei ole
136: ennenkuin vilja on S'aatu maahan.                joutunut vaikeasta tilanteesta vakavammin
137:    Mainitsin jo maidontuotannon jatkuvasta kä;rsimään. Tässä yhiteydessä on mainit-
138: lisääntymisestä. Tämä on lohdullista eri- tava, eittä maataloustyövoima on saanut ter-
139: tyisesti J.'lavintorasvati1amnetta ajatellen. vetullutta lisää Inkerin suomalwisista, joirta
140: Raviutorasvojen kulutus on vidä huomatta- tämän vuoden ruikana on siirretty Suomeen.
141: vasti suurempi kuin kotimainen tuotanto, . Valmistavien toimenpiteiden jälkeen siirrto
142: mutta kun meillä on aikaisempa,an verraten :alkoi tämän vuoden maaliskuussa, joliloin
143: melkoiset varastot ja kun T~anskasta olemme ensimmäinen ci.nkerilii!isiä kuljettaVIa [aiva
144: äskettäin saaneet 2,000 tonni'a voita, josta saapuJi maahamme. Elokuun loppuun men-
145: määrästä pääosa on jo saapunut maahan, nessä oli maahan saapunut yhteensä 19,567
146: on voitu ryhtyä tilapäiseen voiannoksen rinkeriläiSitä. Näistä on miehiä 3,825, nai-
147: suurentamiseen. Jo elokuussa jaettiin ku- sia 8,691 ja alle 16-vuotiaita 7,051. Siirto
148: luttajille % kg:n ylimääräinen voiamnos. on koskenut ainoastaan seHruisia inkeriläi-
149: Tässä kuussa on tarkoitus j·a!k:aa niinikään siä, jdtka vapaaehtoisesti ovat halunneet
150: lf2kg. Jos voitaisiin tänä vmmna jakaa tulla Suomeen, ja perheet on siirretty ko-
151: vielä kolmas lis.äannos, on syytä uskoa, .että konaisuudessaan.
152: voin salakauppa kävisi kannattamruttomaksi,        Pääosa inkeriläisistä on sijoitettu maal'.a-
153: mistä taas seuraisi, että lailliseen kulutuk- loustyöhön. Tälllä hetkellä on heitä karan-
154: seen tulisi s~ksi paljon enemmän maitoa, teeni- j:a sijoituSileireissä vielä noin 3,200,
155: että voitaisiin ajatella voiannoksen pysyvää työhön on sijoi:tettu noin 14,900 ja huoHo-
156: suurentamista. Tämä ei olisi tärkeätä yiksin avustusten varassa on noin 1,450. Työhön
157: ravitsemusti,lam:teen kannalta. Se vaikut- sijoitetuislta on noin 14,000 maatalouden
158: taisi la:ajalti muillrukin aloina aina hinta- ja palveluksessa. Näihin lukuihin sisältyvät
159: pa!Ikkasäännöstelyä myöten. On nimittäin myös perheisiin kuuluvat lapset. Saatu
160: selvää, ·että näinä säännöstelyn aloilla oo kokemus osoittaa, et'tä inkeriläiset ova;t ah-
161: pahinta haittaa ·tuottanut se, etteivät lail- keraa väkeä ja e;ttä he hyvin sopeutuvat
162: Eset ravintoannokset o}e olleet niin suu- muun väestön kanssa. I:tsekin he, tanihar-
163: ret kuiu kohtuudella olisi voitu vaatia.         voja poikkeuksia lukuunottamatta, ovat
164:    Niinkuin edellä mainitsin, ovat Haksa ja Suomen oloihin 'tyytyväisiä. On ilahdutta-
165: Tanska jo alkavaa kulutuskautta varten vaa todeta, että maamme on voinut tarjota
166: antaneet meille merkittävää elint.arv:iike- kodin ja :toimeenltulon näille kovia koke-
167: apua. Eräiden muiden maiden ta.hoJ.ta neille suomaJlaisille.
168: meillä niinikään on toiveita, saada jatku-         Mainitsin edellä eräitä lukuja teollisuus-
169: vaa myötämielisyyttä osaksemme. Näin ol- tuotannon edullisesta kehitykseSitä. Tiedot
170: len voimme pitää tilannetta elintarvikehuol- ulkomaankaupan kehityksestä vuoden seit-
171: lon ruialla niin :turvallisena, kuin nykyisiss'ä semänä ensimmäisenä kuukautena osoitta-
172: oloissa voidaan odottaa. Viime talvikausi vat samaa suuntaa. Tammi-heinäkuun
173: oli huo1lollis,esti huomatt:avasli pa-rempi tuon:ti ol;i noin 7,675 milj. markkaa eli noin
174: edeltäjäänsä. Ellei tapahdu perunasadon 19 % suurempi ku:in viime vuoden vastrua-
175: kohtrulokasta vähenemistä ·t,a1 jotakin siihen vana aikan:a. Vienti oli noin 4,520 milj.
176: verrattavaa onnettomuutta, meillä on mah- mk eli noin 76 % suurempi kuin viime
177: dollisuudet suoriutua ensi talvesta yhtä hy- vuoden tammi-heinäkuussa.              Epäsuhde
178: vin kuin ·edellisestä. Nykyisessä tilanteessa viennin ja tuonnin väEllä on s:iis 'tasoittu-
179: tämä on lohdullista <todeta. On kuitenkin massa. Vienti on kasvanut huomattavaeti
180: korostettava, että kaiken ede1lytyiksenä on enemmän kuin tuonti. Vaikka otammekin
181: myös tuonnin jatkuminen entisessä laajuu- huomioon, e'ttä näihin numeroihin sisälrt:yy
182: dessa.                                           yksinomaan n. s. sivH!lirtuonti ja että viien-
183:    Mrnataloustuotannon samoinkuin muun- uin nousu huomattavaMa osalta on aiheu-
184: kin tuotannon ylläpitämistä tarpeellisessa tunut vientihintojen noususta, voimme mie-
185: 6                              Perj<ant;ai'na 3 p. syyskuuta 1943.
186: 
187:  lihyvin panna merkille kehityksen positli!i-      leet arvioiden mukaliset. Valtiovarainmi-
188:  visen suunnan. Niistä lukuisiSit:a vaikeuk-       nisteri on aikaJisemmin eduskunnalle ilmoit-
189:  sista huolimatta, joita raaka-aineiden, tar-      tanut, että hänen anioittensa mukaan !tu-
190:  veaineiden ja ;työvoiman puute 1tuo muka-         rlevrut puolustusmenot tänä vuonna olemaan
191:  naan, on vientimme kyennyt saavuttamaan           18-19 miljardia. Tämän arvion voi edel-
192:  tällaisia tuloksi<a. Viime kuukausina 1:ar-       leenkin katsoa pi!tävän paikkansa.
193:  kisteti:Javiksi joutuneet kauppasopimukset           Kahtena edellisenä vuotena on valtiovell-
194: :suurin piirtein on onnistuttu uusimaan jok-       kamme ~asvanut noin 10 miljardilla mar-
195:  seenkin entisin ehdoin. Tärkein kauppa-           kalla vuodessa. Tähän olemme varustautu-
196:  tuttavamme on jatkuvasti Saksa, jonka             neelt kuluvanakin vuonna. Vuoden alussa
197:  kanssa yli 70 % ulkomaankaupasltamme ta-          valtiovelka o1i noin 36.5 miljardia ja puo-
198:  pahtuu. Toisella sijalla on ollut Tanska,         livällissä noin 42.5 miljardia. Tällä haa-
199:  kolmannelllia Ruotsi ja neljännellä Italia.       vaa se on noin 44 miljardia.
200:  Vain yhlteensä noin 10 % kaupastamme jää             Kun eduskunta kesällä hyväksyi joukon
201:  tässä maJin'i!tsemat'tomille maiille.             finanssipoliittisia :toimenpiteitä, jotka ku-
202:     Mitä vail.tiotalouteen tulee, valtion menot    luvana vuonna huomattavasti Hsäävät val-
203:  on viime aikoina voitu peirttää varsinaisina      tion tu'loja, ei vaLtion menojen peittäminen
204:  tuloilla ja lainoilla. TäJlä hetkelllä valtion    vrultion !tuloilla ja todellisilla lainoillla tuot-
205:  vekselivelka Suomen Pankkiin on 14.5 :mJ:il-      tane kulm11an vuoden aikana vaikeuksia.
206:  jardia, kun se vuoden alussa oli 60 milj.         Todennäköistä siis on, että setehlrahoituk-
207:  mk suurempi. Myös setelistön määrä on             seen ei kuluvana vuonna rt~arv:i!tse turvau-
208:  ailen'tunut. Maaliskuun lopulla oili setelistö    tua. Jos setelistö voidaan pitää nykyisel-
209:  10.2 miljardia markkaa ja saavu.ltti huipun       lään, voidaan myös luottamus rahamme ar-
210:  10.4 miljardia huhtikuussa. Lukuunotta-           voon säilyttää.
211: matta heinäkuussa tapahtunutta vähäJistä              Markan arvoa uhkaa kuiitenkin va~ara
212:  nousua sete~iSitÖ jatkuvasti on vähentynyt       myös toiselta tahOlta. Setelirahoituksen
213:  ja oli elokuun kolmannen viikon lopussa          karttamisen rinnalla on hinta- ja palkka-
214: vähän yli 9 milljardia.                           säännöSitely tärkeä rtelcijä rahan ~arvon tur-
215:     Vartion lainamahdollisuuksia ja siten sen      vaamisessa. Viime syksynä tehdyillä pää-
216: raha~asiain hoiitamista on helpottanut raha-      töksillä voitiin hintasäännöstelyllle iluoda
217: laitosten säästötJillien jatkuva lisääntyminen.    pohja, joka kesti kesään asti. Oli valitet-
218: Yleisön talletukset rahalaitoksissa olivrut       tavaa, että loppukesäSitä ei eräitä hintojen
219: heinäkuun lopulla lähes 26 miljardia eli          korotuksia voittu väJtJtää siinä mittakaavassa
220: il.ähes 4.4 miljard:iJa suuremmat kuin vuo-       kuin olisi olilut mark;m arvoa ajatelllen tär-
221: den alussa. Mainittakoon, että talletukset        keätä. Asia ei silloin ollut autettavtissa,
222: ovat kuluvana vuonna kasvaneet rahalaitok-        mutta uuden ·vähän korkeamman tason va-
223: sissa noin kaksi ke11taa niin nopeasti kuin       kaannuttaminen alkavaa kulutusimutJta var-
224: vuonna 1942. Viime vuonna olivat rtallle-         ten ei ole mahdoliisuuksiemme ulkopuolella.
225: tukset vuoden alusta heinäkuun ~oppuun            Tässä suhteessa onkin hallituksen 1aholia jo
226: lisääntyneet noin 2.2 miljardilla. Samal\la       ryhdytty vaJlmistav:i!in toimenpiteisiin ja
227: kun talletuslaitoksiin sijoitetut varat ovat      toivoo halLitus näissä pyrkimY'ksissänsä saa-
228: kasvaneet, on valtiollainruin sijoitta:mJ:inen    vansa osakseen kruikkien kansalaispiirien
229: olluJt helpompi. Tänä vuonna on elokuun           tuen. Hi:nrta- ja palkkatason vakiinnuJttami-
230: 21 päivään mennessä myyty vaLtion obli-           seen hallitus tulee kiilnnittämään tarkkAA
231: gatioita noin 3.5 milljardiHa markalla, kun       huomiota.
232: viime vuonna oli vastaavana aikana sijoi-             Edellä oleva krutsaus osoi1:rtaa sisäisen ti-
233: tettu valtion lainoja va:in noin 3 miljardin      lanteemme kolmantena sotavuotenamme
234: arvosta. Sitäpaitsi on yleisön ostovoimaa         sekä siitä johltuvan kestokykymme. Eräihlä
235: sidoutu myymällä noin 100 milj. markaJlla         aloilla on ki~tämättä hav;aittavissa entistä
236: Enso-Gutzelitin osakkeita.                        suurempia vaikeuksia, mutta kokonaisuu-
237:     Tulojen kasvamisen ja lainansaanuin           dessaan rtalou:temme on osoitttanut voivansa
238: Hsääntymisen rinn!l!Ha on valtiotalouden hoi-     kantaa sodan sil1le asettamart; v.a~atimukset.
239: toa helpottavam tekijänä mainittava, että         Jotta asemastamme nykyhetkeNä saataJisiin
240: puOilustusmenot eivät ole kasvaneet ja että       kaikinpuolinen kuva, on edellä esitetty kat-
241: valtion kokonaismenot siitä syystä ovat ol-       saus taloudelliseen <tilanteeseen ollut tar-
242:                         V'alti•oneuvoston ti.edi()!DJanto poliittisesta tilanteesta.                          7
243: 
244: 
245: peelJlinen. Siten !tulee kokonaiskuva täy- kuin pyrkimyksemme oli jo sillloin, kun
246: dellisemmäksi.                                  suurVIaltain välinen kamppruilu alkoi. Pako-
247:    Mutta ennen kai.hltea on mielenki~ntomme tettuna puolustautumaan Suomen on ltäy-
248: kohteena kysymys ulkopoliittisesta asemas- tynyt sitä käydä suojellakseen pitkää itä-
249: tamme ja sodastamme pdliiittisena tosi- rajaansa ja rtarutiakseen turvallisuutensa. Se,
250: asiana.                                         että vastoin tahrtoamme olemme maailman
251:    Suurvalitain väiliinen sota jrutkuu edelleen palon sattuessa joutuneet sodan runnelta-
252: entistä kiihkeämpänä, ja maailma on jou- viksi, on seurauksena Suomen maantieteeil-
253: tunut näkemään taisteluja, jotka valtavuu- lisestä asemasta ja Neuvostolliiton epäJluuloi-
254: dessa ylittävät kaliken, mitä vaiherikkaat sesta suhJtaUJtumisesta maahamme. O[em-
255: sotavuodet tähän mennessä ovrut tarjonneet. mehan nähneet, mitenkä eräät muUJt pienet
256: Tosin on eräissä sotaa käyvissä maissa il- valtiot, jotka rajoittuvat sotaa käyviin mai-
257: mennyt sotaväsymyksen ja välJittömän mu- hin ltai joiden aiue muuten on straJteegi-
258: hankaipuun merkkejä, mutta niillä ltahoililia, seSiti ltärkeä, ovat joutuneet sodan p:hlriin
259: joilla on suurvaltain väJ.isen kamppailun s:hltä huolimatta, etteivät ne mitään ole
260: painopiste, ei vielä olle <ilmennyt oireita, siinä määrin halunneet kuin pysyä puo-
261: joista voisi pääJtelllä sodan loppumisen lä- lueettmruina. Se, että yksi Pohjolan val-
262: heisessä tulevaisuudessa olevan odotetta- tioista on voinUJt pysyä puolueettomana, ei
263: V!issa. Vaikka Suomi ei ole sekaantunut öle rtodistus päinvastaåseen suuntaan, sillä
264: suurvaltain välisiin ristiriitoihin ja vaikka sen maantieteellinen asema on erikoislaatui-
265: sen käymä sota on sen omaa sotaa maan nen ja varsinkin meidän asemaamme ver-
266: vapauden ja itsenäisyyden puOilesta, ei rattuna suuresti eduillisempi. Maantieteeil-
267: suursodan loppUitulos kuitenkaan luonnol- . lisestä asemastamme johtuvat seikat !tule-
268: lJisesti voi olla vaikuttamatta Suomen ase- vat omista toimenpilteisltämme ·riippumatta
269: maan. Ne periaatteet, joille suurvru1ta!in vä- epäd[emäutä vaikeuttamaan                        asemaamme
270: linen rauha, sitten kun se tehdään, tulee koko sen ajan kuin suurvaltain sotaa kes-
271: rakennettavaksi, vlliikuttavat epäilemiilttä tää.
272: syvästi kaikkien pienten kansojen asemaan         Si:linlä m.ää:riJn ilruin nyikyiset oillofrolhJtoot
273: ja eilämänmahdollisuuksiin. Senvuoksi Suo- sailll:iJvrut, SUJOIIlli ilmlua.a olilia ystä.vä'llisissä
274: men kansa hartaasti toivoo, että suurvaltain s'Ulh'tei1ssa klaJilklki~lll ikansoj'ea11 lkansoo.. Nyjkyi~
275: välinen sota päättyisi sellaJiseen rauhaan, !Illellli haLJ..iJtUJS OiTh tllefunytt V'Oiil1JaiVia.n seil[aist,oo.
276: joka rakentuu kestäviHe oikeusperiaaltteille su!hiteiden J71l1Läpiltäm<iselksi lka:illclci.in niilhiln
277: ja jonka varassa pienet kansat voivat ltur- V'allJtiiOilh~, jo:ildem. [ro.nssa väJl:itmme nykyi'-
278: vallisina elää itsenäistä ja vapaata elämää. sessä r.isrtiri<iltojen ~ ovaJt säily-
279:     Ensi sijassa kohdistuvat ajatuksemme llleet hyvi.OO j~a nJOIImaaiHsiDa.. HallliitUSt Qil1
280: omaan pudlustussotarunme, jota me käym- seJ.v:iJlJlä siiltäJk:in, •ei1:Jtä nol'!llll!l~:iJ!Illeiill o101tifla
281: me ilman mitään poliiittisiJa sopimukSiia min- SUQIIIlleiD! j~ sen åitäislen nrualp1lll'itnkin väil.i-
282: kään muun sotaakäyvän vallan kanssa. sissä Slllh!Wissru OlliRi: mUIOO ja llresk.i.näimen
283: Olemme tulleet saksrulaisten aseveljiksi sen hyvä tahto, mUJtta meistä ,ei ole riippunut,
284: johdosta, että SaJksa käy sotaa samaa val- ,etitei !tätä i.ttsess~ii;ä:n oillreruta perilalatatta Olle
285: taa vastaan, joka teki meitä vastaan hyök- v:o:iJtu oov:ellltaat. V allirtJtae:ru miii:lålroäämJ Olli 100-
286: käyksen. Mutta Saksaliekaan emme ole idletrt:Ja.va, ,ertJtä I~-Bri11arrJ;ni:a 6 päivä.nä jou-
287: tehneet sodan käymisestä sitoumuksia, v:aan [uJlruuta 1941 julisti me:illile sodrun. Siiltä
288: allltaa Saksan ja Suomen välisiHe suhtei!Ule ~äili!tien Olli so1Jruti[a mUJodiolliJils,esiti vailli:nm.l\llt
289: leimansa se tosiasial1linen asiadntila, että Soomen ja I1901ID-Br:ilt~ väliililä, mikä ei
290: molemmilla mail[a on yhteinen vihollinen. swnilmami VlasitJa.a. SUJOillen ikansaili italhtoo..
291: Suomi ei ole joutunurt; tähän sotaan halusba Me errrume troailkeslta ilmo[imJaltJta v:oi nähdä
292: rikkoa rauhaa, jota Suomen kansa aina on Ison-Britannian valtakunnassa vihollis-
293: pitänyt ja edelleen pitää yhtenä korkeim- illanmne eikä SUJomen. lmnsa myösikään ltUJllille
294: mista arvoista, vaan yksinkemaisesti siJitä siltä. k10hta.lalli milnk:äänllaistta v:iJhaJmielilslyytitä.
295: syystä, että kansamme siihen pakotettiin. EnglliMllllliin sodanjuJisltuiksesltJa on johltrunrult,
296: Ellei maatamme vastaan olisi hyökätty, eitJtä; •el'läiilt SJeii); imp<eriUJliliin lk;uu[uvat nmJaJt
297: Suomi ei kävisi tätä sotaa, vaan olisi hallJi- selkä erääJt sen Ulilie:i:selt ilti'i!tiW.llaiset ovrut
298: tus varmasti tehnyt ka:i!ken voitavansa py- ;ni:ilniik!äiänl se!lirtJtäm_oot olevarriS~a~ ~ iiill'IJa-
299: syttääkseen meidät sodan ulkopuolella, niin- tamme vruslbaia<lll. Näitä .p.oi.kllreuiksia ilrulk!uun~
300: 8                                          Pe:dant<ain;a 3 p. syyskuuta 1943.
301:                                                                                    ---------------------
302: 
303: dtltam!ffitlta;   QTh   me:illil:ä edeihliOOill 1eri ma"i:h:iill!   mistä olemrrnte ikiiiWl[iSJia. S.e huiOIIllio, jo;ta
304: TIJOl'IIOOia&ielt SUihltoot. Suomi on täte:n ystä-                   RUiO!hsm SlallliOiffi3;1ehdisltössä ~on meilii!n: k.oh-
305: väl~Hs.issä Silllhlbeism 1älhes vililtOOlllkymmoooon                 d~u, ei ama oile !käynyt meid!ä.n mie-
306: nmaillmam. vailitioon.                                               l!ffiillli1e muik,aian, mutJ!Ja se on ikailkissa ta-
307:      Hyvile'n sulhibeide:n Släi1Lyllltämis1;ä S~                    pau/ks:issla :todimuikse:n!llJ siitä SIUUii1esltia mre[en-
308: halllliltus pitää e:ril1:1täi!n täirlkteänä. T,ämän                 ikiinn:oota, jolhla SU10II1Jen ikoht:a[oa wän.tisleSS!ä
309: wilrnaJklkoomJ oot;i!ktsvaililJan m.e:iilile .nykyisessä             naa,p.urima;assa seumtaan. .Alli: harvoja
310: plli011umusta;isltelumamme anJtama ltuki 0111                        poilk!lre11llmia lukuUJlliOittlamaJtJta Ruort:sin leh-
311: ollU!t mt!kaisevaa iliai3JtUJa sallllJ()in ikni'Ill se               disltös.gä pullmu villpiitön myöltämieHsyys
312: elinmarviikoopu, jonikla sään;näll[wesrt;i oU,e.me                  mwattlaanme iloolhJtlaan. Slllhteid€illi jMJkuw.ulile
313: S&lmrusrt:a ooameeit ja edeilJleoo saamme, on                       [:uji:tltamiseil,le on silten oilWllaSIS!a mitä luon'"
314: ka1lSIWII1iill.le h uolltrumisei!Jle väil'ttämältö.n. Salksla        no[~~isin pe.TUSt.a, joilile voidruan pysyvästi
315: on myös ,aiillJow maa, jdlrn, nyikyilsiLn voi .toolt-                raJlrenta.a. Haitlliltus pyrilcii ikeih:iJtltämä;än. sulh-
316: teilt;amme il~wj~:~ssa miltassla osltaa. Aseveljeys                  ~teeunme Rumsiilln JIIOO luo/tJt!a:mulkoohlWeui1-
317: on li!ISke:nut otolllise:n perustan näiidien ikiruh-                 m:ilksi.
318: den ikiansan vä;liSOO.n SUJhltJeidoo säillyltJt.ämi-                     Kysymys suihJI:leist:a Ramtsiiln !laajenrtmu
319: ·sell[te lt,ul>evaisuludessalkin llälheisinlä ja ystä-              h~posti yht:eisrpohj,oiSilllaiseilmi ikysymy'kSieiksi.
320: väJN.isinä. S111omi ltruhtloo ai,na eiliä.ä ystävyy-                 S111oonit ikuulrm j31 'lmil.uaa ilru:ulua pahjois-.
321: d~ä Saiksa:n! kansa.n kanssa, johon siltä                           mailh:im: selkä illma.isee perilall1ttee~SS~a Vlalraulk-
322: liiltt.ävfut Vlllosislai1Ja:ilseit llrnlitltuull'i- j1a lkauppa-    seti1Jorrnas:ti myönlteilsin ika:rutansa kysymyk-
323: yhiteyde<t SJeiklä maanrtJi,eteelilinen I300II1Ja Irtä-              ooem, pohjoismaiooS!ta yhiteisl~yöatä. Ta.nslkoo,
324: mel'lellJ mrunaliLa. Kevään ja aililruJ1oosän ikiu;.                 joika soitavuosina 0\ll tull[TIJt Suomea yhä
325: lUJeSs:a eräiäit lkysymylkset alilheuitti<vat Saiksaru.              l'Whelrnmäksi, p:idiäJmme velj,esmaana, jonikia
326:  ja SUJOOil.e.TIJ v;äliJtä kook.uslteil1\113!, muibta ne            kolh1Jait1o ei voi olliLa me:iille Y'hdmut:eilrevä, sa-
327: on siltJfJemmin SOOitelttu pois rpäd:Viäjäxj.estyk-                  moin kuin, Norjma, jonb !kansan raskJailt:a
328: sesitä.                                                              vaiihe~ta iJmnsamme seUII'aa SIUUI'Ielil'a; 'OSialll~
329:      HalliJtus on niinä lkUIUiklausilrua, joma se                    oltollLa. MUittta yhtä selvänä ~in Suomen
330: tOOäni men'llless!ä on ~toilm.inlllt, pyl1kinyrt;                   hial;l:iltus pitäälkin polbjoismaiden yhlteJlltltä
331: lujittamaJanJ ja syverutärnääm, swhitJe:ilta ilähirrn-               selkä pel'li•aatlteel'!Sia :entä käYt:.änn,össä, yhtä
332: pään iliärut:iooen na;rupllJri<imJm,e Roott:sim.                     vailiea 0\ll nyikyisissä oLoissa: viJralliltiseslti
333: Suomessa 01r1 3Jina ymmäJI"reltty, el1:ltä se maa.,                  f,eihdJäi mirt.ää:n ~tämän' ikiannan SIO'V<eilltirumiselks:i.
334:  johon Soome:n Wrtltää 700-VUJOitim.,en yhtei-                       Näiml oH·en voidwaJli yhityä ilroffitykseen, jooilm
335: nen ltisrtloria. j'a; jon'kia !kanssa me yhdessä                     Rudtsi:n päämi<nlliltmi IQill 'tänä iklestänä pi!l:iä-
336: olOOIIDe :Jreihilttä.moot. ViapOOlll ,poihjoismaiB\eln              nl:ässiääll1 pUJheessa i[rrnruissrut sanoessaalll, ert;,t.ei
337: V'ailitio- ja yh~jäTjestyJmieunrrne, ~uon­                           vie'Jia me ed.@llyltyilmiä virailliSten, polhjoils-
338: no!LlisillUJa pe.rusteiJil,a; on oleva meiJlile myös                mlruistten: kysymysten rlaltikJwisua ikoolmvan
339: poili:iltltisemi mwhdoilil:iJs:irrnlrnain ;HiJhein€1ll. S.e         ohjeilman esirt:ltärrniseen. S3J111Ja;n 'kiäsilty;'kisen
340: pOihjoismaine:n suumaus, jmlJJ.m perialaltrtJeett                   on: Ruoltsin: · uilJkomiJnåslteri lausunut samoi-
341: eduSlmru!Ja v. 1935 h31liliitmlkoon l(lSi;tyksesit;ä                hin 'adikoiihilll erruäss1ä hmasrtat'tlelussa, ikoros:-
342: hyvälkis:yi, ilJarikoitlti poli:ilttisltia; y:h!teiSityöltä         /taJesoolaJl! mieilip:iJteenäJän, elttä n~kyinen
343: ensi siljassa j1l1Ull'i Ruotsin ikanssla. Kl{)sllman                a.ja.n!lmhta on erirtitäi111 oopiVJa iltse pohjois-
344: lllählen !kahden veljesl!lllai3Jli väll;in:em, lätheil-             maisen aja,hllksen syvenitlä.rrn.:ilseen j'a sen
345: syys ei oile S~Wanult vo:imak!ka~:~mpaa ilmaisua                    juUII'ruJttamiooe-Jli yleisön tietoisuilllteen, muitta
346: kuiln tailvisodan päi'Vinä, jo11oin RuOII:silssla                   ei ylhltieistyön yiksi.tyi..otkohitien .ja nnllOibojen
347: synrt:.yi rflodeilili111em, ilmilSiaillliillre Suomen, hy-          !kiäsiltlteleuniooe:n.
348: väJksi. T,osm Su01I1Jessa siililoin mon1e/t odoit-                       Edeilleen hmoo.n lk!äs:iibelilä s'Uihteiltamme
349: tivalt ~ii'Visita puU!ttumislta ltia~UU!lllllllle,                  P<llhjo:is-Amer:illmn Y~dtysva]to:iJhilll, lkos/kla
350: multita nyrtjteunmin on meidlämlkiln maasSI3IDffie                  lll'äimä SIUihteelf; oVIalt viime ikurulkaUSiina kiritlb
351: Jllhä enOOlllilJän sehlooyrt;yn(Yt ikäsiJtys miltä,                 n]t,täneett el'lilkoilsta hlliOIIllli,olta. Vällimme ,tä-
352: mmuäi merlciltys s:ruatttaa oiUa si:llä seilmJl[~,,                 'hän lännen nmilirt:.avam11 suurv:ailti3Jall ova,t
353: etJtä Ruotsi OiilJ lkyeillllJ'it säillymtämoon puo-                 v.alllh:asta.an ja peri:nn1ä isesti olloot hyWiJt.
354: lueeltltomuuitensa ja yUäpiJtämään hyvä,t vä-                       Suomen ikalllSia on Yhdysv;a11oissa aina
355: lilt kiaiiklki~'Ill taisrt:JEl!OOviin, SU'UirV3Jl,toW!Il<. Ny!t     näthny.t voirrnaikllroian. tuoo niillle vapalllden
356: käymäiDllllle SIOidi3Jil a:i:kallll3. on Ruotsislta an_..           aaltlteiilil,e, jdt:Jlm meiltäikin· omassa rajoilte-
357: :neittu me]}Qe monilnaista ja SUUT1:a aJpU13.,                      rtussa eJ,ärrnänpitilriiSSämrme ovaJt elähdyttä-
358:                            V•alti•o.neuvoston ti.oo:o;nanto poliittitSeiSI11a tilantee·sta.                   9
359:                                                                            ----------------------------
360: noot.      Yilu1)"SVwli1oissa ovat sadaitltlllhiannet           nakin ollut maallemme myötätuntoisia kir-
361: SUiOIID.~Jaiset    WÖyrtäJTheet UJUJdiet asuånsija:t siil.fti   joituiksia, joissa my·Önnertään asemamme eri-
362: kadiortltJamai1:lt.a y:hrtey:tltä voan:h:aan koltimalaihrun,    ikoisla;a:tuisuus ja siitä johtum vaikeus.
363: mitkä se:ilkika puo1eSUaia;n Oili rtu.on'Ult tlro.Ui-               Vielä tahdon erikseen mainita suhteemme
364: kaiset YhdysvaillaJt meitä lähemmäksi.                          paavinistuimeen. Suomen kansa on kiitolli-
365: Emme myöskään ole unohtaneet sitä apua,                         sena pannut me11kille ne meitä ik:ohtaan
366: jota Yhdysv:alloi1ta srumme edellisen maail-                    lämmintä myö.tätun:toa henlkivä1t sanat,
367: mansodan jäl-fueen, ·emmekä sitä tukea, jolm                    jotka pruavi ,esitti ottaesswan vastaan Suo-
368: meille sieltä annettiin talvisodan iJ.whtalok-                  men uuden lähettilään. Esiintyessään mo-
369: kain:a päivinä. Emme ik:oslkaan olisi voi-                      ra.:alisten arvojen ja pienten kansojen oi-
370: neet pitää mahdollisena, että Yhdysvalitain                     keuden puoltajana, paavi lausuu sellaista,
371: ja Suomen väJli1le voisi syntyä erimielisyyk-                   joka meidän kovi3J kokeneessa Jminsassamme
372: siä tai väärinkäsityksiä. Suhteisiin ci-                        sa:a varaukselt.onta vastaik:ailkua. Suomen
373: heutti odotrta.maJt.tornan, epäedullisen muu-                   ikoansa toivoo, että paavi ainoalaatuisella
374: toksen se, että sen jälkeen kuin olimme                         arvovallanaan onnistuisi ponnisrtuksissaan
375: joutuneet rtois•een puolustussotaamme, Yh-                      ik:ansainvälisen oikeustilan palauttaJmiseksi
376: dysvaHrut tulivat Neuvostoliiton liittolaåsiksi                 sodanjä1keiseen maailmaan.
377: ja että Saiksa, joka lk:äy sotaa samaa vihol-                       En ole tässä eriJkseen maininnut kaiJkki:a
378: lista vasooan ik:uin me, joutui sotaan Yh-                      niitä lähes 50 valitiota,, joiden kanssa
379: dysvaltojen ka:nss~a. Siitä on johtunut, että                   olemme ystävällisissä suhteissa. Useaill Eu-
380: Yhdysva~~tain tasenne Suomea kohtaan on                         roopan vailition k1anssa olemme solmineet
381: kylmennyt. Yhdysvaltain varsinainen lä-                         tärkeitä kaupaUisia sopimuik:sia, jotka te-
382: hettiläs poistui kotimaahansa, maittemme                        kevät mei1le mahdolliseksi nylkyisissä:kin
383: väiliset konsulruarisuhteet katkesh"a;t j'a rmo-                oloissa saada kipeästi tarv1tsemiamme ta-
384: lempi·en maiden toisessa maassa harjoittama                     va:roirta sekä toimitta•a näihin maihin omia
385: yleisölle tarkoitettu ttiedoitustoiminrta lopertet-             vientituotteitamme.
386: tiin. Vihdoin jouduttiin tämän vuoden huhti-                        Toistaiseksi suurv3Jltain sota yhä jOO:kuu
387: kuussa siihen, että Yhdysvaltain lähetystön                     ja näyttää saavan entistäkin raivokkaampia
388: henkilökunnan huomattavin osa poistui Suo-                      ja välkiva:ltaisempi·a muo.toja. Sen j•atkuessa
389: mesta asiainhoitajan yksistään jäädessä maa-                    Suomi käy edelleen puolustussotaansa,
390: hamme. Kun Yhdysvalloilla täten ·ei enää                        jonka suurvalli:tit mielellään haluaisivat kie-
391: ollut soti'lasasiamiestä Suomessa, on Suo-                      toa omaan jätJtiläiskamppailuunsa, mutta
392:  mea kehoitettu kutsumaan pois :sotiias-                         jonka olemme kyenneet pitämään siitä •eril-
393:  asiamiehensä Yhdysvalloista, miJkä onkin                       lään. Suomi tuntee rajoituksensa, se ei voi
394:  tapahtunut. Kaikki tämä on aiheutunut                          vaikuttaa suurvailtasodan tuloikseen eiikä
395: yksistään siitä, että Suomi käy sotaa samaa                     sillä ole vähintäikään halua sekaantua suur-
396: V'altaa: vastaan kuin Saksa, joka on Yhdys-                     ten väli:siin riit:akysymyksHn. Mikäli meistä
397: valtain vihollinen. Tästä tosiasiasta johtuu,                   olisi riippunut, olisimme tahtoneet rau-
398:  ettei meillä ole ollut keinoja estää edellä                    hassa e'lää sillä aluee1la, joka meille his-
399: viita'btua suhteiden epäedul>lis.ta !kehitystä,                 torian oikeudeli1a kuuluu. Mutta emme
400:  niin vrui:t,ettav"il:na kuin pidämmekin sitä,                  s~Vaneet häiritsemättä elää levollista elä-
401:  entä suhteemme Yhdysva1toihin eivät ole                        määmme, vaan väkivaltaiset myrskytuulet,
402:  ni~n hyvät kuin niiden tulisi perinteiden ja                    jotka alkoiv3!t rrnwailmassa puhahaa, tart-
403:  Suomen kansan a•<>entoen perwteella olla.                      tuivat meihin, meidän kimppuumme hyö-
404:  l\Htä hallitukseen tulee, se on valmis. teke-                  kättiin ja meidän oli paklk:o puolustautua..
405:  mään Jmikkensa, jotta Yhdysvaltain ja                          Puolustustaistelumme toinen vaihe ei ole
406:  Suomen suhteet palautuisivat yhtä ystä-                        vielä päättynyt. Meidän kansaJSSamme .ei
407:  vällisiksi ja JuottanmkselEsiiksi kuin ne ai-                  ole havaittavissa sotaväsyrrnystä, mutta
408:  kaisemmin aina ovrut olleet. Siinä suh-                        epäilemättä kaikki ottaisivat ilomielin vas-
409:  teessa hrullitus on tähänkin mennessä teh-                     .truan muhan, jos se olisi saa:tavissa. Mutta
410:  ny:t voitavansa. Ilahduttavana ilmiönä voi-                    ei missään tapaU!ksessa rrninik:älaista 11auhaa
411:  daan mainita, ert;tä vastoin meidän tahtoam-                   hyvänsä, vaan ainoastaan sellaåsen, joka
412:  me tapahtuneesta viralHsten suhteiden kyl-                     takaa kansaHemme vapauden ja turvruli-
413:  menemisestä huolimatta on Yhdysvaltain                         simden. Sanaa rauha ei sen vuoksi voida
414:  arvovaltaisissa sanomalehdissä vii:me aikoi-                   lainilman lausua irrallrua:n sanoista vapaus
415:                                                                                                               i
416: 10                              Perjta:nta.i1na 3 p. syyskuuta 1943.
417:                                                                 ---------------------------
418:  ja turvallisuus. Ovatko kaikki nämä kolme            non mulmisesti käsiteltävä mahdollisimman
419:  päämäärää tällä haavwa soovutetltavissa ~            suljetussa piirissä. Muuten v:ahingoi.tetaan
420:  Ainakaan se ei ole niin helppoa kuin eräät           siltä asiaa, jota keskustelulla luullaan edis-
421:  uJkopuoliset luulevaJt. Puhumat!t~ ensin-
422:                1
423:                                                       t·ettävän. Niinpä se toimenpide, johon eräi-
424:  kään muista esteistä, jotka ovat rauhan              den kans•aJlaisten taholta sotai8JIIUile koske-
425:  tekemisen tieNä, on huoma.ttava, että rau-           vassa arkaluontoisessa kysymyksessä ryh-
426:  han tehdessämme meidän olisi luovuttava              dyttiin ja jdka on aiheuttanut laajan ~ms-
427:  sellaisesta, joka nyt muodostaa olennJaise:n       . kuste1:un sekä koti- 'etitä varsinkin ulko-
428:  osan turvallisuusrnkennelmaamme.            Ase-     mailla, ei ole suinkaan hyödyttänyt maa-
429:  marrnme jäisi siitä syystä sangen V!ruaralli-       tamme, vaan päinvastoin vaikeuttanut
430:  s~i koko siksi aj3Jksi, jonka suurvrultain          muutenkin va:hlmaa as·emaanvme. Kaikkien
431:  vä;listä sotaa vielä kestää. Vasta kansain-         meidän, niin taistelevan armeijan ja koti-
432:  vihlisen oikeustilan lopUJ1linen palauttami-         rintaman kuin hallituksen ja eduskunnan
433:  nen poistaisi nämä vaararrnomen:tit. Ei siis         toiminnan päämääränä on turvaMinen
434:  olisi laånlkaan mahdotonta, että vaikka             rauha. Mutta sen saavuttaaksemme vaadi-
435:  Suomi voisikin hetkellisesti irtauJtua so-          taan meHtä ennenllro.i'l~kea lujuutta ja tyy-
436:  dasta, sen olisi suurva~Uasodan jMkuessa            neyttä. Tähänastisten suurten uhriemme
437:  uudelleen tartuttava as·eisiin suojellwkseen        merkitys voi joutua riippuvaiseksi siitä,
438:  puolueettomuuttaan. S1täpaitsi vaiikeuttaisi        ku:inlka harkitusti ja mruhillisesti kyke-
439:  muhan tooemistä, muuta ma:i!nitsematta-             nemme kriit:illHsessä vaiheessa ,toirmimaJalll.
440:  kaan, se että pitJkän itärajrumme pohjoi-           Ennenllm:iklkea tarviltruan myös yksimieli-
441:  sinta osa;a puolustavat salksalais·et joulkot.      syyttä, joka nyt on yhtä vä1tltämätön kuin
442:  Lopuksi emme ole s3Janeelt minlkäällllaisia         trulvisodankin päivinä. Ainoastiaan vank-
443:  viittauksia Neuvostoliiton ailkomuksistta, jo-      kumaJttomassa yhteisrintamassa seisten Suo-
444:  ten meillä ·ei ole mitään tietoa siitä, olisiko     men 'mamsa voi voittaa ne suuret vaikeudet,
445:  Neuvostoliitto hahrlms .tekemään rauhan              jotka sitä sen tiellä !kohtaavat.. Suomen
446: sellaisin ·ehdoin, jotka :tailmisivat meille tur-    kansa on V18XIllllasti osoittautuva sen mai-
447:  vallisuuden, s~ä olisiko se valmis kun-             neen arvoiseksi, jonka se rehellisenä, oi-
448:  nioi.ttmnaan meidän oi:lmuttarrnme elää wv-         keu'ksiensa puolesta horjurrna;ttmnasti Jtais-
449:  paina ja riipppumattomina siinä mruassa,            ·televana, mutta pohj,ailtaJan rauhaa rakas-
450:  joll!ka esi-isrumme vuosituhrunsia sitten ovaJt     tmana ja tosiasioihin luj,a;sti pohj,auJtuva!Ila
451: asuttaneet ja jossa: koskaan ei o~e asunut           kansana on maJailman silmien edessä saa-
452:  mu:i.ta !kuin meidän kans:aamme. On näet            vuttanut.
453: syytä toistamiseen korostaa, että rauha il-              Hallitus odottaa, että eduskunta ilimän
454: man vapautta ja turvallisuutta :on va~ral­           tiedonannon kuultuaan hyväksyy yksinker-
455: lisempi kuin sota.                                   taisen päiväjärjestykseen siirtymisen.
456:     Suomen kansa ei käy puolustussotaansa
457: sodan vuoksi itsetar1ko:ittuiksena, vaan tur-          Hel'r ta'lman ! På regerilllgens vägnar har
458: vatakseen olemassaolonsa, sruavuttaa1ksoen          jag äran förelägga criiksdagen i 36 § riks-
459: turV'allisen rauhan. Hallitus tule®n tar-           dagsordningen avset.t meddelande, som an-
460: koin pitämään silmällä kai·kl.\ia mahdoni-          går det nu rådande po1itiska läget.
461: suuksia, jotka: voivrut mautoo maalLemme               Det andra skedet i vårt försva:rskrig har
462: hyvlliksyJt;tävän j'a turvallilisen rauhan saa-     fortgått redrun mer än två år. Kriget träf-
463: vuttrumiseen. Hallitus ei suinkaan ole ollut        far tungt .ettvart fork, som nödgas föra ettt
464: toimettomana eikä vastedesikään aio passii-         sådant, och för vårt vidkommande har det
465: visena tkirutsella maJailmantapahtumien kehi-       v81rit synne1.1ligen tungt, emedan virrterkri-
466: tystä, vaan ryhtyy kaikkiin niihin toimen-          get prövat våra krafter till det ytterst'a.
467: piteisiin, jotka lku:Uoinikin tHanne vaatii.        Men Finlands folk har det oaktat förmått
468: Se ei iku:mmil&aan voi ilmoittaa, mitä se           bev:ara sin försv·al"skraft, viiken för nä:rva-
469: ;yiksityistapaulksissa tekee tai jättää teke-       rande är kanske större än vid ikrigets ut-
470: mättä, V3J8lll toivoo, että edookunJta luot-        brott. Framför :allt känna vi t'acksamhet
471: taa sen tahtoon ja kykyyn löytää kussakin           dä;rför gentemot vår arme, va.rs orubbliga
472: tiLanteessa tar!koituksenrnukaiset poliittis,et     försvarsvilja varit föredömlig för hela· vårt
473: ratkaisut. Rauhaa j:a rauhan :mahdollisuuk-         folk, i det detta folk underkasta:t sig de av
474: sia on sotaa käyvässä mruassa ·asian luon-          kriget krävda offren och försakelserna. Kri-
475:                       v,alt~oneuvostou   tied0111arrto poliitti,soona tilanteesta.              11
476: 
477: 
478: gets olitka skiften hlllr åter lärt oss, a1lt na-    på arbetskraft och oberoende av transport-
479: tionen, då den skapar sin framtid, Slkrull           svårigheter kunnat skötas sålunda, att man
480: förlita sig på egna krafter. Det säbaste             kunde konstatera, att bränslesituationen i
481: :stödet ger oss vår folkarme, som är djupt           början av augusti månad vaT avsevärt
482: medveten om de värden den försva:rar. Ti<ll          bättre än för 'ett år seda:n. Förråden voro
483: enva,r soldat i armen, till dess befäl och           ungefär et't par tiotal procent större än un-
484: dess frejdade överbefälhavare böra vi fram-          der senaste år. Detta är naturligtvis i
485: föra finska folkets tacksamhet för den               högsta grad av behovet påkailllat, emedan vi
486: ~xempl:ariska pliktkänsla, s.om de ådaga-            knappast kunna hoppas på en mildare vin-
487: lagt.                                                ter än senaste vinter, och då den a.Htmer
488:     Krigets verkningar på de rekonomiska för-        ökade industriproduktion:en kräver mer
489: hållandena äro naturligtvis huvudsahligen            bränsle. Av synnerlig betydelse rär den
490: negat~va. Men ehuru kost'naderna för kri-            posi:tiva faktor, att den bränslemängd, som
491: get äro större än det belopp, som genom              el~tricitetsV>erken förbruka, kommer att
492: vår anspråkslösa oo:tionalinkomst ikan täc-          v:ara synnerligen ringa på grund av den
493: kas, och fastän vi på den grund vmit                 förbättrade vattensituationen. Om vi med
494: tvungna att :även tära på vår national,egen-         samma energi och iver som hittills fortsätta
495: dom, iir det likväJl att märka, att' det eko-        bränslekampanjen och t'ransportfrågan kan
496: nomiska livet småningom börjat anpassa sig           ordnas, ha vi alla möjligheter att trygga
497: .efter de av ikriget betmgade formerna.              såväl industriens som de enski,lda konsu-
498:     I synnerhet vid en granskning av utveck-         menternas behov av ·erfordedigt bränsle
499:  linge.n av den industriella produktionen            under inkommande vinter.
500: krun man lägga märke ·t~ll en fortgående                Viktigast av aHa produktionsområden är
501:  förbättring av ·läget'. Redan år 1942 var           för närv:arande otvivela;ktigt lantbrukspro-
502: den industriella produktionen ungefär lika           duktionen, t'y dä,rav äro ju vår uthållighet
503: .omfattande som under år 1941, oaktat kri-           och våra· verksamhetsmöjligheter väsenrtli-
504: get hade fortgått under rett helt år. Under          gast och närmast beroende. I början av
505:  innevamnde års två första kvart:Wl har ut-          sommaren syn·tes skördeutsikteroo rtidvis
506: vecklingen a1ltjämt fortgått i förmånlig             vara d~rekt lysa1nde. Otjänliga väderleks-
507:  ri<iktning. Den mdustrieUa verksamheten             förhål:l:anden under sommaren ha likväl
508:  har varit mer omfattande än under något             tvungit oss att flere gånger justera vår
509:  halvår ef:ter år 1939. Volymindexen var             uppfattning i dett'a avseende, så att lant-
510:  under denna period i det närmaste 50, me-           brukarna på många. orter för nårvarande
511: dan den under motsvarande ·tid föregåJende           ha en gariska dyster bild av resultwtet av
512:  år varit 38. Från export'industriens syn-           deras arbete. I sin helhet ikan läget Ekväl
513:  punkt voro april och maj synnerligen goda           ick,e kaUas dåligt. Höskörden va,r synner-
514:  måmtder. De1tagamdet i lantbruksarbeten             ligen riklig, och blev densamma slutligen i
515:  o. a. dyl. i juni inverkooe i lllågon mån           relativt gott skick bärgad. I-Iöskörden re-
516:  hämmande på den industriella produktio-             presenrterar under normala förhå;llanden un-
517:  nen. År 1942 beräknades hemmamarknads-              gefär en tredjedel av den t'otala skörden,
518:  industriens produktionsvolym till c. 80 pro-        och det·ta års skörd var i synnerhet beträf-
519:  eent av 1935 års nivå. Under innevarande            fande mängden avsevärt bättre iän skörden
520:  års första hälft ka:n: den uppskattas till          under de föregående åren. Då betessitua-
521:  c. 85-90 procent av produktionen under              tionen varit god, har mjö·lkproduktiontm
522:  nämndaJ år, vilket tagits till grund för in-        stegrats, och stegras densamma .alltjämt i
523:  dexberäkningarna. Oberoende av de svå-              förhå;llande tHl de föregående årens pro-
524:  righeter, vilka kr~get alltjämt bereder in-         duktion t'ack vare den goda foderskörden.
525:  dustrien, förmår industriproduktionen a1l:tså       Rågskörden synes ha blivit svaga<re än se-
526:  kvartal för kvartal uppvisa bättre resulta·t        naste år, på somliga orter t. o. m. mycket
527:  eller med andra ord anpassa sig i de arv            sv·ag såväl beträffande mängden som kvwli-
528:  kriget skapade förhåHandena.                        teten, och detsamma ikan man även säga
529:     Likaledes kunna vid konstatem, att               om vårvetet. Däremot uppskattas skörden
530:  bränslefrågan, som är av yttersta vikt så-          arv höstvete bliva 'anmärkningsvärt bättre
531:  väl för industrien som för folkförsörjnin-          än senaste år. Även kornskörden var bättre
532:  gen i sin helhet, oberoende a v rådande brist       än under senaste år. Däremot synes· havre-
533:  1!!                            Perj.an·t&ima 3 p. syyskuuta 1943.
534: 
535:   skörden, som under normala förhåHanden              ransonen. Redan i augusti erhöllo konsu-
536:   motsvarar ungefär en femtedel arv den to-           menterna en extra smörranson å % kilo.
537:   ta:la skörden, ha varit svagare än under se-        A vsikten är wtt även d€nn;a månad utdela
538:   naste år. Svåra,st; är det att för närva;rande      jä.mväl % kg. I händelse :rnan ytterligare
539:   yttra sig om pot&tisskörden. Den kunde              kunde utdela €11 tredje tilläggsranson un-
540:   eventueHt bliva lika god som rmder s~maste          der dett'a år, är det skäl att tro, att smyg-
541:   år, om icke pest'en på grund av det fuktiga         handel med smör ieike skulle bära sig,
542:   vädret under den senaste tiden utbrett sig          vHket åter skuHe ha till följd 1att i den
543:   med så skrämmande fa~rt, som nu skett.              l:agliga konsumtionen s!kulle förekomma så
544:   Då odlingsarealen för potatis är c. 15,000          mycket me~a mjölk, att man ilmnde tänka
545:  ha större än i fjol, finnes Ukväl hopp om,           sig en _konstant ökning av smörran-sonen.
546:   att potatis trots al1t ~erhålles i .tillräcklig     Detta vore av vikt, i0ke blott från närings-
547:  mängd. Oavsett de besvikelser, vilka träf-           situationens synpunkt. Det skulle !komma att
548:   f:at lantbrUlkarna i fråga om den skörd, som        ha stor inverkan även på andra områden,
549:   för närvarande bärgas, torde den likvä1,            till och med på pris- och lönereglementerin-
550:   tack vare den goda höskörden, med arv-              gen. Det är n:äm1igen klart, •att inom om-
551:  seende å mängden foderenheter bliva· stöiTe          rådet för des:sa reglement·eringsåtgärder den
552:  än skörden i fjol, och torde den garantera           största olägenlieten våHats därigenom, att
553:  Hka goda livsmöjHgheter för inkommande               de legala 1ivsmedelsransonerna icke ha varit
554:  vint'er som under senaste år.                       så stora som man skäligen hade !kunnat
555:      Utöv,er vår egen skörd äro vi i behov av        fordra.
556:  hjälp från utLandet i ungerär lika hög                  Såsom jag tidigare nämnde, ha Tyskland
557:  grad som under den tilländalupna konsum-            och Danmark givit oss betydande hjälp i
558:  tionsperioden. För erhåll:ande av denna             form av rivsmedeil för den redan stundande
559:  hjälp har man vidtagi:t likadana åtgärder           konsumt;ionsperioden. Från en deil andra
560:  som under de föregående åren. Tyskland              länder ha vi likaså hopp om att få röna
561:  har bevi:lja,t oss för övergångsperioden ett        for.tsatt sympruti. Under sådana förhållan-
562:  förskott av 60,000 ton på inkommande års            den kunna vi anse siJtuationen på llivsme-
563:  spmmmålsproduktion. Från Rumänien ha1·              delsförsörjn!ingens område så tryggad som
564:  man redan beslutat inköpa 5,000 ton vete            man undeT nuvamnde förhållanden ik:an
565:  och mera .torde stå till buds, blott man            förvänta. Den senaste vintersäsongen var
566:  finner en lä:rnplig form för ordnandet 'WV          i försörjningshänseende betydligt bättre än
567:  kreditförhållanden:a. Även Ungern är vil-           de föregående. Såvitt åcke potatisskörden
568:  lig att sälja vete till oss. I oMober vidtaga       blir i avsevärd grad förminskad eller nå-
569:  de sedvanliga höstförhandlingarna med               gon därmed jä:rnförbar olycka inträffar, ha
570:  Tyskland, vid vitka slutgiJtigt avgöras in-         v,i möjlighater att reda oss under nästa vin-
571: kommande vinterns spannmålsl>everanser.              ter lika väl som under den senaste. I nu-
572: Med beaktande av den goda skörden i Eu-              vamnde läge är det trösterikt att kunna
573: ropa torde vår spannmålsförsörjning kunna            konstatera detta. Det bör likväJl betonas
574: a:nses praktiskt taget tcyg-gad. Men någon           att en förutsä1Jtning rtihl allt är att ~mpor­
575: garanti för undgående av transportsvårig-            ten kan fortgå i tidigare omfattning.
576: heter och andra av kriget förorsakade faror             Att hålla [antbruksproduktionen ~iksom
577: finnes likväl icke, förrän spannmålen an-           också den övriga produktionen uppe i nö-
578: kommit till landet.                                 digt mått har försvårats av brist på ar-
579:     J ag nämnde redan om den fortgående             betskraft. Med hjälp av stadgandena i la-
580: ökningen av mjölkproduktionen. Detta ä1·            gen om arbetsplirkt samt frivillig medbor-
581: :trösterikt, i synnerhet med t'anke på nä-          gmverksamhet har det likväl varit möjligt
582: dngsfettsitu:ationen. Konsumtionen av nä-           atrt komma därhän, att de nödvändigaste
583: ringsfett :är visserligen alltj;ämt avsevärt        arbetena kunnat utföras och ai1Jt särskilt
584: större än den inhemska produktionen, men            lantbruksproduktionen icke i aJJlva.rl~gare
585: då vi, jämfört med det tidigare, ha· avse-          mån blivit l:idande av den svåra situatio-
586: värda förråd och då vi nyligen från Dan-            nen. I detta sammanhang lmn nämnas, att
587: mark erhållit 2,000 t'on smör, ·a.v vi1lken         ilantbruksarbetskra:flten erhållit ett väJlkom-
588: mängd huvuddelen redan inkommit till :lan-          met tillskot;t av finnarna från Ingerman-
589: det, har man kunnwt temporärt ökw smör-             land, som under detta år överflyttat tili
590:                     V·alti•oneuvoston ti.ooolll•anto poliittioosrt:Ja tilanteest.a.
591: 
592: Finland. Efter förberedande åtgärder bör- än 70 % av vår u'trikeshandeil inriktruts.
593: jade överflyttningen i mars detta år, då På andra plats kommer Danmark, på tredje
594: det första fartyg{jt med ·ingermanlända:re Sverige och på fjärde Italien. Endast sam-
595: ombord anlände till ilandet. I:rutill Uitgån- manlagt c. 10% av vår handel sker med
596: gen av augusti månad hade till llandet an- ~änder, som här icke nämnts.
597: länt inaliles 19,567 ingermanländare. Av          V ad strutseikonomin beträffar, ha statsut-
598: dessa är 3,825 män, 8,691 lrvinnor och 7,051 giftern:a under de senaste tiderna kunnat
599: barn under 16 år. överflyttningen gällde täckas med ordinarie inkomSiter och lån.
600: endast sådanJa ingermanländare, som frivil- För närvarande är strutens växelskuld ltill
601: ligt önskade komma Wl Finland, och fa- Firrlands Bank 14.5 miljarder, medan den i
602: miljerna ha över:NYJttarts i sin helhet.       början av året var 60 miljoner mark större.
603:    Huvuddelen av ingermanländarna ha Även sedelmängden har minskats. I slutet
604: pilacerats i lantbruksarbete. För närva- av mars var sedelmängden 10.2 mi:ljarder
605: rande f:innas i karailltän- och förläggnings- mark och nådde höjdpunkt·en med 10.4 mil-
606: läger ännu c. 3,200 å.ngermantländare, i ar- jarder mark i april. :M:ed undantag för
607: bete rua placerats c. 14,900 och beroende av en obetydlig ökning i ju:li månad har sedeil-
608: försörjningsbidrag äro c. 1,450. Av de i mängden fo:ntgående minskats och var vid
609: arbete placerade äro ungefär 14,000 i lant- utgången av tredje veckan :i augusti en-
610: brukets tjänst. I dessa tal ingå även de dast något över 9 miljarder.
611: till f:amiljerna hörande barnen. Den erfa-        Strutens möjlighelter tihl lån och att däri-
612: renhet, som vunnits, Uitvisar, at:t. ingerman- genom sköta sina penningaffärer har un-
613: ländarna äro fl]tiga och att de väl gå ihop derlättats av den ständiga öknlingen av
614: med den övriga befolkningen. 00kså de penninginrättningarn:as sparräkningar. All-
615: själva ha med några YJtterst få undantag mänheltens depositioner i penninginrättnin-
616: varit tilllfreds med förhållandena oi Fin- gar voro i slutet av juh närmare 26 mil-
617: land. Det är gllädjande att kunna konsta- jarder eller nästan 4.4 miljarder större än
618: tem, att vål'!t land kunnat erbjuda hem och i årets början. Det må nämnas, rutt depo-
619: utkomst å.t dessa hånt prövade f:innar.        sitionern:a under innevarande år ha ökats
620:    Jag nämnde ovan några sifforor, utvi- ungefär två gånger så snabbt som år 1942.
621: sande industriproduktionens förmåniliga Under senaste år hade depos:itionerna från
622: Uitveckling. Uppgifterna om utrikeshan- årets början ökats med c. 2.2 mi:ljarder.
623: delns utveckling under årets sju första må- Samtidigt som de i depositionsinrätltningar
624: nader visa samma tendens. Importen un- placerade medllen ökats har det varit lät-
625: der ltiden j;anuari-juli var 7,675 milj. Jtare :att ~acera statsilånen. Under detta
626: mark och översteg med c. 19 % imponten år har intill den 21 augusti sålts Sltatsobli-
627: under samma tid senaste år. Exponten var ' grutioner för c. 3.5 miljarder mark, då se-
628: 4,520 milj. mark eller c. 76% större än naste år under motsvarande :tid statslån till
629: under januari-juli senaste år. Dispropor- ett värde av endast 3 miljarder kunnat pla-
630: tionen mellan export och import håller så- ceras. Dessutom har allmänhetens köpkra:llt
631: ledes på att utjämnas. Exporten har ökats bundits genom försäljning av Enso-Gult-
632: anmärkningsvärt snabbare än importen. zeits-aktier för c. 100 miljoner mark.
633: Om ock vi beakta, aJtt i dessa siffror endast     Jämsides med inkomsternas itillväxt och
634: ingår den s. k. civilimporten och rutt de ökade möjligheterna l&tt erhåilla [ån kan
635: exportstegringen tilJl betydande deil härrör såsom en faJktor, som underuättat skötseiln
636: sig av höjda exportpriser, kunna Yli med av staJtsekonomin, nämnas, att försvarsult-
637: tillfredsställlelse annotera utvecklingens po- gifterna icke ökats och att statens !totalut-
638: sitiva riktning. Oaktat de :talrika svårig- g:ifter därför överensstämt med beräknin-
639: heJter, vilka bristen på råvaror och arbets- garna. Finansmi:rristern har tidigare med-
640: kra:lit medför, har vår expol'!t kunnat nå delalt riksdagen, att enLigt hans beräknin-
641: sådana resultat. Det har i stom drag lyc- gar försvarsutgifterna under detta år kom-
642: kats rutt på någorlunda samma villkor som ma att belöpa sig till 18-19 miljarder.
643: tidigare förnya de handelsfördrag, vilka Denna uppsikattning kan fortfarande anses
644: under de- senaste månaderna varit föremål riktig.
645: för justering. Vår viktigaste affärsvän är        Under de två föregående åren har vår
646: fortfarande Tyskland, på vilket :land mer statskuld stig~t med ungefär 10 miljarder
647:                               Pe:rj•antlai<r1a 3 p. syysikuuta 1943.
648:        --------------------~------
649: 
650: 
651: per år. På detta ha vi bere!tt oss även           Visserligen har i v:issa krigförande •länder
652: under 1innevarande år. I årets början var         yppruts teeken på krigströtthet och [ängtan
653: statsskulden ungefär 36.5 miljarder och vid       efter omedelbar fred, men på de håll, där
654: halvårsski.ftet ungefär 42.6 miljarder. För       tyngdpurukten för stormaktska.mpen Hgger,
655: närv,arande är den c. 44 miljarder.               ha ännu icke förekommit symptom, av vilka
656:     Då riksdagen på sommaren godkände en          man kunde silu!ta, att kmget inom en nära
657: del f>inanspollitiska åtgärder, vilka under       framtid sku:lle upphöra. Ehuru Finland
658: innevarande år betydiligt öka statsinkoms-        icke blandat sig i tvisterna mellan stormak-
659: terna, borde det icke stöta på svårigheter        terna och ehuru det krig lande:t ·för är dess
660: llltt detta år bestrida s1latsutgifterna med      eget krig för sin frihet och själlvständighet,
661: statsinkomster och verkliga [ån. Sannoidkt        kan slutresultatet i storkriget givetvis icke
662: är således, atlt sedelfinansiering under detm     undgå llltt utöva inflytande på Finliands
663: år icke behöver tillgripas. Om sedelmäng-         stä:llning. De grundsaltser, på v:illka freden
664: den kan bibehållas sådan den nu är, kan           mellan stormakterna kommer a:tt byggas,
665: även föritroendet för penningvärdet beva-         då den en gång slutes, ha otvivel~ en
666: ras.                                              genomg~ipande inve-rkan på de små folkens
667:     :Markens värde hotas likväl av fara också     stihllning och existensmöjligheter. Därför
668: från rumat håH. Jämsides med ett undvi-           hoppas Fill!lands folk rrnnerligt, att kriget
669: kande av sedelfinansiering är pris- och           mellan storma:kterna mMte Slluta i en fred,
670: lönereg'lementering en viktlig fakltor i tryg-    som bygges på hållbara rät,tsgrundsatser
671: gandet av penningvärdet. Genom beslut av          och i vars hägn de små folken trygga kunde
672: senaste höst kunde för prisreg[emeiJJterin-       leva eltt själlvständigt och fritt liv.
673: gen skapas en bas, som hö~l till. somma-              I främsta rummet riktas våra tankar på
674: ren. Det är beklagligt, attt i slutet av som-     vårt eget försvarskrig, som vi för utan
675: maren 'icke vissa P'risförhöjningar kunnat        några pol:iroiska fördrag med någon annan
676: undvikas ~ den utsträckning, som varilt vik-      krigförande makt. Vi ha blivit Tysklands
677: tigt ur synpunkten 1aN markens värde. Sa-         v:apenbroder på grund :av atit Tyskland för
678: ken kunde icke då avhjälpas, men att s'ba-        krigt mot samma ma:kt, som angrep oss.
679: biJisera en ny något högre nivå för den           Men icke heller med Tyskland ha vi ingått
680: begynnande konsumtionsperioden Hgger              några förbindelser om krigföringen, utan
681: icke utanför möjligheternas gräns. I detlta       re:laJtionerna mellan Tysikland och Finland
682: avseende har regeringen redan vidtagit för-       präglas av det fak,tiska sakförhållande, att
683: beredande åtgä:rder ·och hoppas aut i dessa       de bägge länderna ha en gemensam fiende.
684: sina strävanden få stöd av aHa: medbor~ar­        Finland har icke gåJtt i detta krig för att
685: kretsar. Pris- och lönenivåns stabiEsering        bryta freden, viiken Finilands folk alltid
686: kommer regeringen atJt ägna noggrann upp-         ansett och fortfarande anser såsom ett av
687: märksamhet.                                       de högsta värdena, utan helt enkelt av den
688:     Ovanstående översikt visar vårt inre läge     anledningen, att vårt folk tvangs därtill.
689: under deit !tredje kmgså:ret och vår därav        Om icke vårt rrand blivit angripet, skulle
690: beroende förmåga att hålla ut. På vissa           Fi:n.iliand icke föra detta krig, utan hade
691: områden kunna onekligen större svårighe-          statsledningen förvisso gjort allt för att
692: ter än fön märkas, men såsom helhet har           hålla oss uitanför kriget, såsom vår strävan
693: vår ekonomi tlikvihl visat sig kunna motsvara     var redan då stormaktskampen inleddes.
694: de fordrinf§ar kriget stMlit på den. För          Tvunget ·ti!ll försvar har Firuland nödgats
695: a1lt få en allsidig bild av vår situation just    föra detta krig för att skydda sin långa
696: nu har ovanstående översik!t över det eko-        östgräns och säkra s'in trygghet. Att vi mot
697: nomiska läget varit nödvändig. Sålunda            vår vi:lja vid världsbrandens utbrott fåitt
698: bJir helhetsbilden fullständigare.                 etlt krig över oss är en följd av Finlands
699:     Men framför allt är frågan om vårt            geografiska läge och av Sovjetunionens av
700: utrikespolitiska [äge och vånt krig såsom         misstro präglade förhållande :tä1il vårt [and.
701: politiskt faktum föremål för vårt intresse.       Vi ha ju sett huru en del andra små sta-
702:     Stormaktskriget fortsätJter med allt större   ter, viJka gränsa till krigförande Iänder el-
703: häftighet och världen har blivit vittne till      [er vilkas territorium annars är •av stllate-
704: strider, som •i väldighet överträffa aJlt, som    ~isk vikrt blivit lindragna i kriget, oaktrut
705: de växlingsrika krigsåren hittills bjudit på.     de icke önskat något högre än atrt; få förbli
706:                       V•alti•oneuvoston tiedoi!l.anto poliittiS€1srtla tilanteesta.               15
707: 
708:  neutrala. Att en nordisk stat kunnat                 sekclgamla ku1tur- och handelsförbindelser
709:  halla sig neutral är icke ett bevis för              samt dess geogmfiska •läge vid Östersjön.
710:  motsaltsen, ty dess geografiska läge är av           Under loppet av våren och försommaren
711:  en specieil.il. a11t och i synnerhet i jämförelse    gåvo vissa frågor anledning t~ll diskussion
712:  med våi1t läge betydligt fördelak,tignre. Av         mellan Tyskland och Finland, men de ha
713:  vårt geografiska läge härrörande omstän-             sedermera avförts från dagordningen.
714:  digheter komma otvivelakt'igt oberoende av               Regeringen har under de månader, under
715:  våra egna åtgärder att försvåra vår ställ-           Wlka den h~ttills varit i verksamhet, sökJt
716:  ning så länge stormatskriget räcker.                befästa och fördjupa relationerna med
717:     I den mån de nuvarande förhåJ11andena            vår närmaste granne i väSJter, med Sverige.
718:  mllåta önskar Finland stå i vänskapliga re-          Man har alilrtid i Finland insett, atrt; det
719: llationer tiH alla folk. Den nuvarande re-            land, med vilket Finland förbindes genom
720:  geringen ha:r gjort vad den kunnat för att          en 700-årig gemensam historia och med
721: upprätthålla förbindelser med alla de sta-            villket vi uppbyggt vår fria, nordisllm stats-
722:  ter, ,till v1lka våm relationer i den nuva-          och sa:mhälilsordning, på naturliga grun-
723:  rande konflikternas väilld bevarats goda             der skall stå oss så nära som möjligt, även
724:  och norm.ala. Regeringen har klart för sig          i politisilm; avseende. Den nordisikia orien-
725:  även deit faktum, att det normala förhållan-        rt:.eringen, vars princiver riiksdagen på rege-
726:  det mellan Finland och dess Östra granne            ringens framsilillning am.tog år 1935, avsåg
727:  vore fred och inbördes god viJja, men det           i frärrnsta rummet ·ett politisklt samarbete
728:  har icke berott på oss, 1a.tt en sådan i och        sveciellt med Sverige. Mdrig har det in-
729: för sig riktig princip icke kunnat tilllämpas.       tima förhåUandet meHan dessa två broder-
730: Med beklagande är det också att anteckna,            md manifesterat sig lkraftigare än under
731: att Storbritannien den 6 december 1941               vinterkriget, då det i Sverige uppstod en
732: föl1klarade oss krig. Däref,ter har krigs-           verlklig follkrörelse till Finlands förmån.
733: tillstånd formellt räbt mellan Finlland och          Visserligen väntande då mången i Finland
734:  Storbritannien, vilke.t på intet sätt motsva-       på ett alktivt ingripande .j, vår strid, men
735:  rar finska fölkets vilja. Vi kunna trots            numera har även i vår.t land uppflllttningen
736: allt icke i Storbdtann!ien se en fiende och          därom, vilken betydelse den omständigheten
737: Finlands folk känner icke heller någon               kan ha, att Sverige förmått bibehålla sin
738: fiendskap mot detta [and. På grund av                neUJtraliitet och upprätthålla goda relatio-
739: Englands krigsförkllaring hia vissa till dess        ner med samtliga stridande stormakter,
740: imperium hörande [änder samlt vissa. av              blivit 001t k!larare. Under vårt nuvarande
741: dess nära allierade likaså förklarat sig vara        ikirig ha vi från Sverige erhåHit mång-
742: i krig med vårt 1and. Med dessa undantag             faJld1g och omfwttla:nde hjälp, varöver vi
743: upprätthålla vi fo11tfarande normala för-            äro 'tacJksamma. Den uppmärksamhet, som
744: bindclser med de olika länderna. Finland             i Sveriges tidningspress ilwmmit oss till dcl,
745: står sålunda i vänskap!liga relationer tiH           har iclke ailtid överensstämt med våra
746: inemot femtio stater i världen.                      önskemå:l, men den utgör i alla händelser
747:    Att upprät1thåilla goda förbindeilser med         etrt; bevis på det stora intresse, med vilket
748: Tyskland finner regeringen vara av yt1tersta         Finlands öde följes i vårt västra grann-
749: vikt. Det stöd denna starka militärmakt              land. På några yitterst få undanbag när
750: i vål'lt nu pågående försvarskrig givit oss          ger Sveriges tidningspress utltryck åt en
751: har vari,t av avgörande art; likaledes är            uppritktig sympati för vårt land. För eltt
752: den livsmedelshjälp, vilken vi från Tysk-            fortgående befäsmnde arv relatiooerna fin-
753: land regelbundet erhål11t och aliltjämt er-          nes sålunda den naturligaste grund, på v:ill-
754: hå~la, nödvändig för vårt folks försörjning.         ken man lkan varaktigt bygga. Regerin-
755: Tyskland är jämviill det enda land, som för          gen strävar t:iill rrubt åstadkomma tallt mer
756: närvarande i stor utsträckning kan köpa              förtroendeful,la reltationer med Sverige.
757: våra produkter. V apenbrödmskapet har                    Frågan om relationerna tiill Sverige ut-
758: llag,t en gynnsam grund för intima och               vidgas lrutt ,till en gemensam nordisk fråga.
759: vänskapliga relationers fortbestånd mellan           F'inland bör och viH höra mill de nordiska
760: de båda folken även i framtiden. Finland             ~änderna samt tillkännagiver i princip sin
761: önskar städse leva i vänskap med Tysk-               reservationslöst positiva ståndpunkt tiU
762: lands folk, med vilket det är förenat genom          frågan om det nordiska samarbert;et. Dan-
763: 1~                             Perjanta,i:na 3 p. syyskuuta 1943.
764:                                                    ------------------~-----------------
765: 
766: 
767: 
768: 
769: mark, som under krigsåren kommit Fin-              råkade i krig med Förenta staterna. Därav
770: land allt närmare, hålla vi för ett broder-        har följ,t, 'a,tt Förenta st1aternas ins:tällning
771: land, vars öde vi i icke kunna stå likgilrtiga     till Fin!land sVJalnat. Förenta staternas or-
772: för, likaledes Norge, va:rs folks svåra öden       dinaflie befulilmwktigade minis,ter återvände
773: vårt folk fö!ljer med stort deltagande. Men        tHl sitt hemland, de konsuläm förbindel-
774: lika hlar som Finlands regering än anser           serna mellian dessa Iänder avbrötos och den
775: den nordiska samhörigheten såväll i pflincip       av respek,tive Iänder på varandras område
776: som i praktik, [ika svå::nt är det att offi-       bedrivna, för rullmänheten avsedda infor-
777: ciellt göra någonting för denna stånd-             mationsverksamheten upphörde. Slutligen
778: punkts t'illämpning under nuvarande för-           kom man i april månad innevarande år
779: hå:l1anden. Under sådana omständigheter            därhän, at.t största delen av personalen vid
780: Jmn man förena sig om den uppfattning,             FörenJta staternas beskickning avreste från
781: som den svenska statsministern i sHt tal i         Finland, i det endasrt :en charge d'affaires
782: somras uttryck,t, då han yttrade, altt några       kvarstannade i vårt land. Då Förenta sta-
783: förutsättningar för framläggandet av ett           terna sålunda 1icke mer hade någon m'i:litär-
784: program med lösning av de nordiska frå-            attache i Finland, har Finland uppmanats
785: gorna ännu icke förefinnas. En:ahanda              att hemk:alla sin m~litärattache från Fö-
786: uppfattning har den svenska utrikesminis-          renta struterna, vilket även skett. A1lt
787: tern vid samma tid uttrycrot i en 1intervju,       detta har föranletts enba:d av den omstän-
788: i vilken han som sin åsikt framhöll, la,tt den      digheten, att Fin1and för krig mo.t samma
789: nuvarande tidpunkten är synnerligen                makt som Tyskland, som är Förenta sta-
790: lämplig för själva fördjupande.t av den            ternas fiende. Av detta faktum följer, att
791: nordiska tanken och dess rotfästande i all-        vi icke haft medel att förhindm ovan an-
792: mänhetens medvetande, men icke för be-             tydda ofördelaktiga utveckling av relatio-
793: handlingen 1av detaJljerna i och formerna           nerna, så bewlaglig vi än anse det förhål-
794: för samarbete.                                     !landet, att våra relationer till Förenta Slta-
795:     Vidare önskar jag behandila våra rela-          terna icke äro så goda som de tradition
796:  tioner 1till N ordamerikas Förenta Stater,         och på grund av finska. fdlkets inställning
797: emedan dessa relrutioner under de senaste          borde vara. V ad regeringen beträffar, ä:r
798:  månaderna fäst särskild uppmärksamhet              den redo :rutt göra aJllt, som står i dess makt,
799:  vid sig. Våm relationer till denna mäk-            på det rutt relationerna mellan Förenta sta-
800:  tig;a stormakt i väster hava av ålder och          terna och Finland åter måtte bliva lika
801:  tradition varit goda. F1inlands folk har i         hjärtliga och förtroendefulla som de ltidi-
802:  Förenta staterna aJlltid sett ett stark,t stöd     gare städse varit. I detta hänseende har
803:  för de frihetsideer, vilka även besjäilat oss      Tegeringen även hittihls gjort allt som för
804:  i vår begränsade livskrets. I Förenta sta-         den varit möjligt. Såsom en glädjande
805:  terna h:a även tusentals finnar funnit en          för{Jteelse må nällln!aS, att oberoende av att
806:  ny boningsplats utan ~a~tt de därför fö·rilorat    de officiella reUationerna svalnat, Vlilket
807:  konJtakten med det forna hemlandet, vilken         skett mot vår vilja, det i den auktoritativa
808:  omständighet å sin sida närmat oss tiili de        tidningspressen i Förenta staterna även
809:  fjärran belägna Förenta staterna. Vi ha            under senaste tid ingå!tlt mot vårt land
810:  icke heller förgätit den hjälp vi från Fö-         sym prutiskt stämda artiklar, i vilka vår
811:  renta staterna erhöHo efter det förra              säregna ställning och den därav föranledda
812:  vä.J:'!ldskriget, ej heller det stöd, vilket vi    svårigheten medgives.
813:  åJtnjöto dä:rifrån under vinterkrigets ödes-          Ännu önskar jag sä:rsklilt nämna vårt för-
814:  digm dagar. Vi hade ruldrig kunnat anse            hållande tilli påvestolen. Finlands folk har
815:  det möjlig.t, att det mellan Förenta staterna      med tacksamhet 1lagt mäDke tiill de av varm
816:  och Finland skuile kunna uppstå menings-           sympaJti burna ord, viflka påven y,ttmde vid
817:  skiljaktigheter eller missuppfattningar. En        mottagandet av Finlands nyligen 1ackredi-
818:  oväntad, ofördelagtig förändring i våra re-        terade sändebud. I det påven uppträder
819:  lationer förorsakades av den omständighe-          såsom försvarare av de moraliska värdena
820:  ten, att Förenta staterna, sedan vi nödgats        och av de små folkens rätt, ger han uttryck
821:  inträda i vårt andra försvarskrig, blevo           åt sådant, som hos vårt hårt prövade folk
822:  Rådsförbundets alLierade och aJtt Tyskland,        möter reservationslös genklang. Finlands
823:  som för krig mot samma fiende som vi,              folk hoppas, att påven genom sin eXJtra-
824:                        Valtioneuvoston tiedotnanto poliittis•eisti:la tilanteest.a.               17
825: 
826: ordinäm auktoritet måtte lyckas i sina                Slig från kriget, det under stormaktskrigets
827: strävanden att återställa det •internationehla        fortgång ånyo skullle vara t.vungelt att gripa
828: rättstJiJ.lståndet i värJden efter kriget.            till vapen för att skydda sin neutraJli,tet.
829:     .Jag har icke här särski1t omnämnt aJHa           Dessutom skuHe ett fredsslut försvåras för
830: de inemot femtio stater, ·tiili vilka vi stå          rutt nu här icke nämna annat, av den om-
831: i vänskapliga förhållanden. Med flere av              ständigheten, ·atlt den nordligaste delen av
832: Europas stater ha vi slutit viktiga handels-          vår långa ostgräns försvaras av tyska ,trup-
833: fördrag, vHka göra det möjlig,t för oss aitt          per. Slutligen ha vi ie;ke mottagit några
834: även i rådande förhå:llanden erhålla de               som helst antydningar i fråga om Rådsför-
835: varor vri oundgängligen äro i behov av samt           bundets avsikter, varför vi icke äga någon
836: att ltill dessa länder sända våra egna export-        kunskap därom, huruvida Rådsförbundet
837: produkter.                                            vore hågat rutt sluta fred på sådana villkor,
838:      Tirrlsvidare fortgå:r stormaktskriget allt-      vilka skuHe garantera oss trygghet, samt
839: Jämt och synes anta:ga med rasande och                huruvrida det vore berett att respektera vår
840: vålldsamma former än tidigare. Under dess             rätt att leva fria och oavhängiga i det land,
841: fortgång för Finland fortfarande si:bt                som våra förfäder för å11tusenden sedan be-
842: försvarskrig, som stormakterna så gärna               byggt och där alldrig varit bosatta andra
843: skulle önska indraga i sin egen jättekamp,            än vå:rt fdlk. Det är nämligen skäl att
844: men som vi förmått hålla åtskils från                 upprepat undemtryka, att fred utan frihet
845:  denna. Finland känner sin begränsning,               och trygghet är farligare än krig.
846:  det kan icke inverka på stormaktshigets                  Finlands folk för icke sitt försvarskrig
847:  resultat och detsamma biar 'icke den rin-            för krigets skull såsDm ett självändamål,
848:  gaste lust rutt blanda sig i de storas tviste-       utan för att trygga sin tillvaro, för att
849:  mål. Hade saken berott enbar.t på oss, så            ernå en tryggad fred. Regeringen kommer
850:  hade vi önskat i [ugn och ro få Jeva på det          attt noggnannt beak!ta ali~a möjligheter, vilka
851:  område, som med historiens rätt tiHkommer            kunna öppna sig för vårt iland, då det gäl-
852:  oss. lVIen oss beskärdes icke att ostörda            !ler att erhålla en godtagbar och tryggad
853:  leva vål't lugna liv, utan våldsamma stor-           fred för vårt land. Regeringen ha:r inga-
854:  mar, villka bygynte bUåsa i världen, grepo           lunda varit overksam och ämnar icke heltler
855:  även oss, vi blevo ranfallna och vi voro             framdeles passivt betrakta världshändelser-
856:  :tvungna att försvara oss. Det andra ske-            nas utveckling, utan vidta.ger alla de åt-
857:  det i vår försvarskamp har ännu 1icke av-            gärder, som läget för varje gång påkalllar.
858:  slutats. Hos vårt fotk kan icke förmärkas            Den rkan likväll icke meddela, vad den i
859:  någon krigströtthet, men otvivelaktigt               ensk!ilda fall företager eliler underlåter,
860:  skulle alla med gjädje mottaga freden, om            UJtan hoppas, att ri!ksdagen Etar på dess
861:  en sådan sku:hle komma oss tiH del. Men              vilja och förmåg1a att 1 varje läge finna de
862:  i intet fall en hurudan fred som heJst, utan         ändamålsenlig.a politiska avgörandena. Frå-
863:  blott en sådan, som till1försäkra:r vårt folk         gor om fr·ed och f·redsmöjligheter böra i
864:  frihet och trygghet. Ordet fred kan där-             ett krigförande land enligt sakens natur
865:  för 1cke uttalas skilt från orden frihet och         behandlas inom en så slluten krets som möj-
866:  trygghet. Kunna alla dessa tre huvudmål              ligt. Eljest skadas aätt den sark, som man
867:  för närvarande ernås. Åtminstone är detta             genom diskussion tror sig främja. Så-
868:  ieke så lätt som vissa utomstående för-              lunda ha:r den åtgärd, som från särskilda
869:   moda. För att nu alls icke tala om andra             medborgares sida Vlidtogs i en ömtåilig
870:   hinder, villm möta på vägen Wl ett freds-            fråga angående vå11t krig och som förorsa-
871:   slut, bör det observeras, att vi vid freds-          kat en v:it.tomfattande diskussion såväl i
872:  slutet borde avstå från sådant, som nu bil-           hemlandet som i synnerhet i ut.landet, icke
873:   dar en väsentlig del av vårt säkerhet[;sys-          på något sätt gagnat vårt land, utan tvär-
874:   tem. Vårt läge Meve av denna orsak rätt              tom försvårat vårt även eljest svåra läge.
875:   farligt för hela den tid, under vilken stor-         Vi alla, såväl den kämpande 1armen och
876:   makltskriget ännu fortgår. Först det inter-          hemfronten som regeringen och riksdagen,
877:   nationella rä.ttstillståndets slut1liga återstäl-    hava som mål för vå:r verksamhet en
878:   lande skulle avlägsna dessa faromoment.              tryggad fred. Men för att ernå en sådan
879:   Det vore sälunda aUs ~icke omöjligt att,             fordras av oss fran1om allt annat f;asthet
880:   även om Finland för en tid kunde frigöra             och lugn. Betydelsen av våra hittills gjorda
881:                                                                                                     3
882: 18                            P.erj,atntlaina 3 p. syyskuuta 1943.
883: 
884: stora offer kian bliva beroende därav, huru       johonkin seuraavaan istuntoon. Puhemies-
885: överlagt och måttfullt vi i ett ikritiskt skede   neuvosto ehdottaa, että asia parutaisiin pöy-
886: förmå handlla. Framför allt kräves även           dälle eduskunnan seuraavaan täysistuntoon.
887: enhäUighet, viliken för närvarande är lika
888: oundgänglig som under vinterkrigets dagar.           Puhemiesneuvoston ehdotus hyväksytään
889: Endast i en orygglig enhetsfront kan Fin-         j1a asia p anna a n p ö y d ä ll e eduskun-
890: lands folk övervinna de stora svårigheter,        nan seuraavaan täysistuntoon.
891: viHm möta detsamma på dess väg. Fin-
892: lands fdlk kommer med sä;kerhet 'att visa
893: sig värdigt det ·ryM.e, som det i världens
894: ögon åtnjuter, såsom ett redbant, för sina          P u h e m i e s:  Eduskunnan      seuraava
895: rättigheter oryggUigt kämpande, men i             täysistunto on ·tänään kello 13.
896: grunden fredsälskande och på verklighetens
897: grund stående folk.
898:    Regeringen mots·er, a:tt riksdagen efter
899: åhörande av detta meddelande godkänner              Täysistunto lopetetaan kello 11,32.
900: enkel övergång till dagordningen.
901:                                                                      Pöytäkirjan vakuudeksi:
902:   P u he m i e s: V ailtiopä;iväjä:rjestyksen
903: 36 § :n mukaan on ~asia pantaVJa pöydälle                               E. H. I. Tammio.
904:                    55. Perjantaina 3 p. syyskuuta 1943.
905:                                                 Ke~lo 13.
906: 
907: 
908:                 Päiväjärjestys.                        nen, kuin keskustelu on juliS!t.ettu päätty'"
909:                                                        neeksi.
910:   Ilmoi<tuksia:
911:                                                 Siv.     Menettelytapa hyväksytään.
912: U 1 k o p u o 1 e 11 a p ä i v ä j ä r j e s-
913:       tyksen esi1tellään:
914: 
915:   V aJltioneuvoston <tiedonanto nykyi-                     Ed. R e i n i k a i n e n: Herra puhemies !
916: sestä poliittisesta tilanteesta                  19    -     Se -tiedonanto, jonka herra päämi-
917:                                                        nisteri eduskunnaLle antoi, oli mielenkiin-
918:                                                        toinen asiakirja. Herra pääministeri selosti
919:                                                        laajasti maamme taloudel[ista tilaa ja si-
920:   PuhetJta johtaa puhemies H a k k i l a.              säptjliittisia oloja. On tyydytyksellä: pan-
921:                                                        tava merkille se vermten valoisa käsitys, mi-
922:                                                        kä haLlituksella on tässä suhteessa. Että
923:                                                        maamme 1lähes neljän sotavuoden jäilke:en
924:   Nin:nenhru:udon as·emffilta me:cldltääm. ~äsnä­      voi hoitaa kotoiset asiansa siksikin hankauk-
925: oleviksi ne edustaja.t, jotka osallistuiva.t           setta, kuten esiityksestä kävi selviJile, todis-
926: edelliseen täysistuntoon, sekä [isäksi edus-           taa sisäisten olojemme olevan terveel<lä poh-
927: tajat Estlander j,a Frietsch.                           jalla. Taloudelliset olot ovat sodan koette-
928:                                                        lemuksista huolimatta voineet pysyä suhteel-
929:                                                        Hsen ~tyydytltäv·inä, sekä luottavainen mie-
930: Valtioneuvoston tiedonanto ny:kyisestä po-              liala on va]ilinnut maassa.         On syytä
931:            liittisesta tilanteesta.                    korostaa kui1tenkin, ettei kansalaisten ja jär-
932:                                                        jestöjen vapaalle ;toiminnalle aseteta suu-
933:    P u h e m i e s: U1kopuolella päiväjärjes-          rempia rajoituksia kuin on turvallisuuden
934: tyksen esitellään valtioneuvoston tiedonanto           kannaJlta välttämäitöntä, ja ettei julkis'€11
935: nykyisestä poliittisesta !tilanteesta. Sitten          sanan vapautta tarpeettomasti rajoiteta.
936: kun keskustelu asiasta on julistettu päätty-               Tällä hetkel:lä kEm.nitetään kansamme
937: neeksi, esitän eduskunnan hyväksyttäväksi              keskuudessa kuitenkin voimakkaammin huo-
938: sen päiväjärjestykseen siirtymisen sana-               miota niihin kysymyksiin, jotka. koskette-
939: muodon, joka on säädetty vaLtiopäiväjär-               ·1evat maamme suhdetta u[kova~toihin ja tu-
940: jestyksen 36 §: n 1 momentissa. Niiden,                levaisuusmahdolilisuuksia tälllä alalla. Kun
941: jotka eivät hyväksy !tällaista yksinkertaista          viimeksikuluneet vuodet ovat o.Heet kohta-
942: päiväjärjestykseen siirtymistä, .tulee valtio-         lokkaita maamme eilämäHe ja kun kosketus
943: päiväjärjestyksen 36 § : n 2 momentin mu-              laajoihin kansaJaispiireihin voidaan parhai-
944: kaan keskustelun ku!luessa .tehdä ehdotuk-             ten yil•läpitää eduskunnan vä·lityksellä, olisi
945: sensa jdko asian valiokuntaan lähettämi-               ollut hyödyksi useammin järjestää ·edus-
946: sestä rtaikka perusteLlun päiväjärjestykseen           kunnassa Hlaisuus mielipiteiden vaihtoon
947: sii11tymisen hyväksymisestä. Jos halutaan              ulkopoliittisista kysymyksistä. Ulkopolitii-
948: tehdä työjä:rjestyksen 52 §: n 2 momentissa            kasta on tosin varsinkin sodan aikana saatu:
949: ede1lytetty ehdotus päätöksen teon siir.tämi-          eduskunnan u[koasiainvaliokunnassa jatku-
950: aestä, on sellainenkin ehdOitus tehtävä en-            vasti yksiityiskohtaisia selostuksia, joideiL
951: 20                           Perjlantai~1.a   3 p. syyl!llkuuta 1943.
952:      ~---------~----------~--------~-~~--------------------------
953: 
954: 
955: johdosta on voitu keskustella. Muutkin kanssa.               Myöskin hallituksen pyrkimys
956: eduskunnan jäs·en:et ovat ryhmissään. voi- saada suhteet             Pohjois-Amerikan Yh-
957: neet saada luottamuksellisia tietoja ulko- dysvaltoihin           parrautetuiksi  siitä . :ti-
958: politiikan alaJlta. Mutta ~tilaisuutta edus- :lasta, jossa ne nyt ovat, paremmiksi ja
959: kunnan lausua ajatuksia siitä, miten maam- iläheisemmiksi, on erityisesti kannatettava:-
960: me uilkopolitiikkaa olisi hoidettava, ei ole On mitä valitettavinta, että suhteemme
961: pitkiin aikoihin ollut. Sitä olisi kuitenkin Pohjois-Amerikan Yhdysvaltoihin eivät ole
962: kaivattu. Tässä !tilaisuudessa ei ole aiheuta sel!laiset kuin mitä niiden pitäisi olla. Poh-
963: käydä tarkastamaan menneitä asioita ja jois-Amerikan YhdysvaHat ovwt osoittaneet,
964: hakemaan mahdoLlisesti tehtyjä virheitä. Tä- kuten herra pääministerinkin selostuks,esta
965: hän on sitäkin vähemmän syytä, kun ha:lili- kävi i:lmi, Je1:.tä se ei ole ollut vain sanoin,
966: tus on välillä vaihtunut. Jääköön g.e myö- mutta myöskin teoin Suomen ystävä. Ja
967: hemp1en aikoj,en ja historian teMäväksi. tulevassa rauhant,eossa on Amerikan sa-
968: Tämän hetken kysymys on, miten me voim- nalla mitä painavin merkitys. On myös-
969: me parhaiten toimia niin, että maamme va- kin vwlitettavaa, että olemme joutumeet so-
970: paus ja itsenäisyys voitaisiin turvata ja mi- taan En~lannin kanssa. Elintärkeätä on
971: ten me voisimme päästä kanswHemme oi- meille hyvät suhteet läntisiin naapurimai-
972: keutta telmvään rauhaan jatkaaksemme sitä , himme. On tärkeätä, että maamme ei ole
973: kaikinpuolista taloudellista, yhteiskunnal- ! yhdistetty vain humaanisin ja sivistyksel-
974: Hsta ja sivistyksellistä työtä, jota itsenäi- lisin sitein: Pohjolaan, vaan lujemmilla si-
975: syytemme aikana ihmeteltäväJHä menestyk- teililä. Sodan jäJlkeisen ajan tehtävä on
976: seHä olemme tehneet maamme hyväksi. On koettaa löytää ra.tkaisu näihin Pohjolaa
977: usein sanottu, et.tä maamme ei ole hrulunn:ut koskeviin kysymyksiin.
978: sotaa. Tämä 1ei ole ainoas,taan fraasi, se          Eräs seikka herra pääministerin lausun-
979:  on <totuus. Maamme ei ole haJlunnut tullila nosta on pantava erikoisesti merkiLle. Hal-
980:  suureksi sotilaallisin keinoin, vaan ahke- [ituksella ei ole mitään tretoja Moskovan
981:  raJla työhlä ja hengen asei!l1la. Raskaan Mos- pyrkimyksistä. Kremlin muurit vaikenevat.
982:  kovan rauhan jälkeen, jolloin maastamme Kun maanemme on tärkeätä päästä selville
983:  irroitettiin vuosisatain aikana si1l·e kuulu- Moskovan aikeista, olisi toivottavaa, että
984:  neita osia, maamme alistui tähän rtilantee- haJ[itus löytäisi keinot niiden selville saa-
985:  seen ja koetti työllä korvata sen, mitä oli miseksi.
986:  menetetty.                                         Maamme käy erillistä sotaa. Sen ainoana
987:      Maamme on kansanvaJltainen maa. Kan- tarkoituksena on puolustaa maamme va-
988:  sanvallalla on tääJ11ä vuosiswtaiset perinteet. paut:ta ja i1tsenäisyyttä. Tämä on useasti
989:  Vuosisadat ovat 1esi-isämme oHeet vapaina ja selvästi lausuttu niissä julkilausumissa,
990:  miehinä, kasvaneet Pohjolan va.paassa ilma- joita sosialidemokraattisen puolueen ta-
991:  piirissä. Siksi me ymmärrämme ja pa- holta on esitetty. Sodan yhä jatkuessa on
992:  nemme arvoa myöskin muiden pienten kan- tätä käsitystä myöskin hallituksen tahoilta
993:  sojen vapaudelle ja itsenäisyydel.le. Jokai- yhä selvemmin korostettava, kuten tänä päi-
994:  mm juilkilausuma, jokainen [upaus vapau- vänä pääministeri t'ekikin. Kansamme ei
995:  den j.a itsenäisyyden arvossa pitämisestä ole halunnut sotaa, eikä se halua sitä käydä
996:  saa vastakaikua kansamme keskuudessa. yhtään päivää enemmän kuin on pakko.
997:  Niin sekin, mitä kuuluisassa At[annin julis- HaLlitus on [ausunut, ettei se rauhan pyr-
998:  tuksessa on 'lausuttu. Kun kerran sota [op- kimyksessäkään ole passiivinen. Näin ei
999:  puu ja järjestetään Europan ja koko maa- saa ollakaan, vaan ttapahtumain kehitystä
1000:   ilman kohtalo, niin me !toivomme, että se on tarkkaan seurattava. On tarkastettava
1001:  .tapahtuisi ilmapiirissä, jossa pienten kan- kellon ku:lkua, ett:ei myöhästytä tärkeästä
1002:  sojen oikeutta kunnioitetaan ja jossa. ym- ratkaisusta, koska sel:lainen voisi olla koh-
1003:   märretään, että pi:eniJl.lä kansoilla on oikeus ta~okasta.
1004:   elää vapaana ja itsenäisenä ilman suurten         Julkisuudessa on puhuttu ja siihen herra
1005:   holhousta.                                      pääministerikin äskeisessä lausunnossaan
1006:      Hallituksen ulkopoliittisessa selostuksessa myös viittasi 33 kansalaisen kuuluisaksi 'tul-
1007:   on tyydytyksellä pantava merkille hal- leesta kide!lmästä tasavaJllan herra presi-
1008:   lituksen pyrkimys hyvien väHen ai- dentil1le. Siinä kirj<elmässä esitetyt yleiset
1009:   kaansaamiseen kaikkiern naapurikansojen periaatteet ovat seLlaisia, että kansamme
1010:            Valti·oneuvoston tiedom.anto poliitti8€'.st'a tilanteesta.                                      21
1011: ----------------------------=-----------------
1012: 
1013: enemmistö voi ne hyväksyä. Toinen kysy-           meisesti oLlut •enemmän intoa kuin mrulttia.
1014: mys on, onko sen esittämiselilä ja julkisuu-      Paitsi että menettelytapa kansanedustajain
1015: .teen saattamiselila saatu aikaan, mitä sen       osalta oli epätavalJinen, se on vain vahin-
1016: sisältö !tarkoittaa. Mitä pahasti pelkään, että   goi•ttanut ulkopoliittista asemaamme anta-
1017: niin ei ole laita, vaan päinvastoin. (Edus-       maJ.la aineksia meille vihamielisen sotapro-
1018: kunnasta: Aivan niin ! ) .                        pagandan käy,tettäväksi. Vetoaminen sii-
1019:    Yksi asia on seJvää. Mitä pi:temmällle         hen, että tarkoitus Oli toimia ju~kisuutta
1020: sota jatkuu ja sodan tuomat vaikeudet li-         väJlttäen, ei sinänsä paina paljoa, puhumat-
1021: sääntyvät, sitä en!(lmmän ja lujemmin on          takaan siitä, ettei se poista tai edes Ee-
1022: meidän oltava yhdessä. Tämä on ollut oh-          vennä teon vahingollisia seurauksia. Täy-
1023:  jeena työväenliikkeeiLlämme sen toimiessa        ;tyy sen vuoksi .toivoa, että asianomaiset
1024: vaikeissa oloissa.      Sen merkityksen on        miehuu1Hs,esti voittaen i:tsensä ottavat haJlli-
1025: maamme työvä:eniluokka käsittänyt. Se on          tuksen huomautuksen oj:ennuksekseen ja
1026: tär~äitä, se on elinehto kansakunnaUe.            että tapaus jää 1lajissaan ainoaksi valtio1li-
1027: Maailman tapahtumain keskellä on meil[e           sen •elämämme historiaan. Sanon tämän
1028:  käynyt yhä selV'emmäksi se, etttä meidän         yksinomaan rakentavassa mieilessä.
1029:  on koetettava selviytyä omin voimin, yksi-           Nyt nimittäin, jos koskaan, meiltä vaa-
1030:  mi:clis·enä vaikeuksistamme.                      ditaan malttia ja itsehi!Llintää. Ainakin
1031:     Sosialidemokraattinen ryhmä edellyttää,       meidän edustajain pitäisi voida ymmärtää,
1032:  että hallitus seuraa asioiden kehitystä ja       ettei ole maan 'edun mukaista etukäteen il-
1033:  vetää kulloinkin tarvittavat johtopäätökset.     maista aikcitrumme tai asiain iklaililkila yftmi-
1034:  Tässä mie1essä kannatamme siirtymistä yk-        ,tyiskohtia edes meille yhtä vähän kuin yilei-
1035:  sinkertaiseen päiväjärjestykseen.           •     ne:ru hyvä '"ru3Jtii: sittälkruän, 1eitltä me henllcitli:i-
1036:                                                   kohtaista huolestuneisuuttamme tai hermos-
1037:     Ed. Kukkonen:           Herra puhemies!       tuneisuuttamme varomattomasti korostaen
1038: Maailman tapahtumat ovat jällleen osoitta-         vaikeutamme sodan johdosta muutenkin
1039: neet, miten epävarma pienten kansoj·en ase-        häiriöt1laan joutunutta ulkopolitiikka-ase-
1040: ma on ristiriitojen puhjettua sodaksi suur-        maamme.
1041: ten kesken. On tämän rtakia [uonnollista,             Kansalaisi!Ja, keitä he lienevätkin, ei
1042: että kansalaiset, hallitus heidän mukanaan,        tänä ajankohtana o1e varaa kantaa poltto-
1043: tuntevat huolestumista. Mutta niin vakava          ainetta siihen UJlkopuolisten sotapoHittiseen
1044: kuin aika onkin, hallituksen ·tiedonanto           tai lehdistössä käytävään keskusteluun,
1045: toisaalta tukee sitä käsitystä, että luotta-       joka useimmiten tyyten unohtaa vastuun
1046: muksella tulevaisuut,een määrätyin ehdoin          meidän elineduistamme. Olemme jo tar-
1047: vielä on asiaJ.ilinen oikeutuksensa.               peeksi saaneet havainto-opetusta siitä, miten
1048:     Säännöl[isinäkin aikoina, saatikka sodan       tärkeätä eräissä tilant:eissa on osata vaieta.
1049: oloissa, ulkopolitiikan hoi:to kuuluu arka-            Mitä meidän siis oopii lteihdä? Haililitulk-
1050: luontoisimpiin !behtäviin pienen kansan elä-      seiDJ ti~dioDlMllto sisällitää   sim :a.rv.oiklmaålta villit-
1051: mässä. On sen vuoksi täysin ymmärrettä-           teitä.
1052: vää, vieläpä ainoa puollettava menettely se,         Koskaan ei Suomen kansa ole uhannut
1053: että ha1litus on noudattanut suul'lta varo-       suuren naapurinsa turvanisuutta. Siitä huo-
1054: vaisuutta seuraamrulla tarkoin ti:lanteen ke-     limaJtta sen on rtäy,tynyt :tavan takaa nousta
1055: hitystä, mutta karttamailila hätiköityjä rt;oi-   puolustamaan vapau:ttansa, minkä se myös
1056: menpiteiteä. Siitä on hallitukselle lausut-       on tehnyt tietoisena siitä, että vapaudec
1057: tava kiitollinen ;tunnustus, samalla kun          arvoinen on vain se kansa, joka vapauttansa
1058: saamme todeta, :ettei varovaisuus suinkaan        puolustaa. Meidän on nytkin ensisijais€sti
1059:  tiedä toimettomuutta.                            huolehdittava pudlustusvoimistamme. Yhtä
1060:     Samaa mie1enmru1ttia eivät valitetta.vasti     jakamaton kuin on kiitoil!lisuus kansanar-
1061:  ole osoittaneet ne kansalaiset, jotka kyke-      meijaamille kohtaan, olkoon huolenpito
1062:  nemättä •estämään kotoisen ja kansain!Vä-        siitä, että :tämä tuki pysyy horjumattomana.
1063:  lisen keskustelun syntymistä ovat eräässä        Siinä on rturvaJllisen rauhan paras tae. Kan-
1064:  kirjelmässään käsitelleet sodan ja rauhan tu-    sakunnan tulee todellakin !luodessaan tule-
1065:  ilenarkaa. pulmakysymystä. En tahdo epä~llä       vaisuut,taan luottaa Luojan avun lisäksi
1066:  puheenaollevien kansalaisten vilpi•ttömästi      etukädessä omiin voimiinsa. Meidän asen-
1067:  tarkoittaneen hyvää, mutta heillä on il-          noitumisessamme 1ei ole eikä ole ollut hi-
1068: 22                            Perj~a.nrtaW!1a.   3 p. syYS!kuuta 1943.
1069: 
1070: venenkään vertaa uhmaa, mutta siinä ei ole            )n opettanut meidät näkemään vaaranalaisen
1071: ol[ut myöskään va;linnan varaa. Talviso-              asemamme ja varoittanut meitä tarpeetto-
1072: tamme alusta saakka olemme ky[mäverisesti             masti polkemasta kenenkään varpaille. Se
1073: noudattaneet omintakeista suoma;laista puo-           on pakottanut meidät havaitsemaan, että
1074: lustuspolitiikkaa. Se on suojannut olemas-            varamme ja voimamme eivät salli meidän
1075: saolomme tähän asti. Emme .tunne :tule-               sekaantua suurv&ltasotaan eikä suurvail.ta-
1076: vaisuutta, enkä antaudu S'en ennustajaksi.            intresseihin. Mutta sama tod~llisuuden taju
1077: Mutta parempaa ohjetta vastaisen varalle              kehoittaa meitä mitä' vakavimmin pysymään
1078: en voi nähdä kuin rtyö ja taistelu entisissä          yksimielisinä ja eheässä rintamassa kohtaa-
1079: merkeissä. Uskon, että me näissä merkeissä            maan :tulevaisuuden, mitä se mei:lle hei-
1080: voitamme.                                             massaan tuorreekirn.
1081:    Edellä sanotusta seuraa, ettei meidän sovi            Eduskunnalla on jäHeen ti!laisuus kes-
1082: arvostellematta omaksua myöskään niitä                kittymällä hwllituksensa ympärille antaa
1083: neuvoja, joita ulkopuoliset meiil!le antavat.         kuva; yksimieilisestä ja voimakkaa;sta Suo-
1084: Tässäkin suhteessa meitl!le on ehtinyt muodos-        men kansasta. Hedelmättömään vaikeroi-
1085: iua perinteitä. Muutama niistä on varsin              miseen ei ole aihetta eikä ole aikaa. Tule-
1086: tuore. Talvisotamme päättyessä ei puuttu-             vaisuut,een pitää uskoa ja sen hyväksi tu-
1087: nut niitä, jotka kehoittiva·t meitä jatkamaan         lee tehdä työtä.
1088: taistellua, vaikka itse arvioimme, kieltämättä
1089: aivan oikein, etumme vaativan toisenlaista              Ed. P i l p p u ~ a: Yhdyn kaikessa 'ed.
1090: menettelyä. Ny:t taas ei puutu niitä, jotka           Kukkosen antamaan [ausuntoon ja ilmoitan,
1091: neuvovat meitä tekemään rauhan, vaikka                että maalaisliiton eduskuntaryhmä tulee
1092: näköpiidssä ei siihen vh~lä ole minkäänlai-           YVimielisesti kannattamaan herra puhe-
1093: sia m&hdollisuuksia. ,Jo se seikka, että              miehen ehdotusta yksinkertaisesta päivä-
1094: rauhanteossa tarvitaan k;aksi osakasta, aset-         järjestykseen siirtymisestä.
1095: taa eteemme ahtaat, toistaiseksi ylipääse-
1096: mättömät rajat. Meidän on siis tässäkin                  Ed. S o i n i: Herra puhemies ! Herra
1097: kohden kuljettava omaa ;tietämme ottaen               pääminist.erin h&llituksen puolesta edus-
1098: huomioon, että ma~tka hätiköidystä rauhasta           kunnarn tämän päiväisessä istunnossa esit-
1099: perikatoon voi oma yhtä [yhy:t kuin liian             tämä ti·edonanto nykyisestä poiliittisesta ti-
1100: kauas lykätystä. Antakaamme näin o~len                ~ant·eestamme on ohlut valaiseva ja myös-
1101: :tapahtumia !läheltä seuraavane hallitukselle         kin erittäin tarpeel[inen. Maan taloude1lli-
1102: vaikurbtava jopa ratkaiseva osa sen hetken            set kysymykset ovat eduskunnassa olleet eri
1103: vwlinnassa, jolloin vapauden ja :turva1lisuu-         yhteyksissä jatkuvasti selvittelyn alaisina,
1104: den takaava rauha voidaan solmia. Jos                 joten ne myöskin yksi1tyiskohtiaan myöten
1105: mei.Uä puuttuu tämä ;luottamus haillitukseen,         ovat paremmin tunnetut ja herra pääminis-
1106: olemme eksyneet pois terveen kehityksen               tJCrin nyt antamista tiedoista olemme voi-
1107: tieltä. On myös aihetta varoa, ettei meitä            neet todeta, ettei viimeaikainiCll kehitys ole
1108: johdateta tekoihin, jotka kyllä täyttävät             aiheuttanut yllätyksiä kie1teiseen suuntaan,
1109: ulkopuolisen neuvonantajan toiveet, mutta             vaan että erinäisisså suhteissa nyt päin-
1110: sivuuttavat meidän omat elintärkeät etum-             vastoin on havaittavissa vissiä tasoittumista.
1111: me. Twlee muistaa, ~ttä meidän hyväksem-              Tämä aiheutuu kieltämättä siitä, että kan-
1112: me harvoin toinen tekee mitään tarkoittaen            sakunta tänä vailmana aikana syvästi tun-
1113: yksinomaan meidän parastamme.                         tien edesvastuunsa on ottanut kannettavak-
1114:    Meidän kansamme on tunnetusti harkit-              seen entisestään paljon raskaamman, mo-
1115: seva ja kYilmäverinen. Se on ainakin tä-              nern kohdailta suorastaan ylivoimaiseilta tun-
1116: hän asti miehuw1lisella tava;l;la kestänyt            tuvan työtaakan. Tässä yhteydessä on
1117: paitsi asee.l!lisen painostuksen, myös meihin         syytä mainita karnsalaisten aivan erikoi~aa­
1118: kohdistetun sanasodan. Se on siten esit-              tuinen osaNistuminen ruumiilliseen työhön
1119: tänyt näyt.teen pienen, mutta valistuneen             tarkoituksena; helpottaa maa- ja metsätalou-
1120: kansan voimasta. Meidän on edell1leen syy,tä          den työtiJannetta. Edelleen on todettava kan-
1121:  pysyttää hermomme kunnossa.            Ajatel-       salaisten rehelliset ponnistukset saada ko-
1122:  kaamme omirn aivoin ja rtoimikaamme suo-             koon itse kunkin maksettaviksi joutuneet
1123: malaisten perinteiden mukaan.            Niihin       vuosi vuodelta kovin kasvaneet ja yhä
1124:  kuuluu m.m. elävä todellisuuden taju. Se             edeLleen kasvavat :verot. TyydYifystä on
1125:                       Valti,oneuvO>Ston tiedtom.anto poliittis,eS1tJa tilanteesta.                  23
1126: 
1127: 
1128: herättänyit se, että haJil:itus on jatkuvasti        ta:wkseen ,tasavallan presidentin tietoon käsi-
1129: voinut mawl1le valtaosaltaan eduUisilla kaup-        tytksensä, että heidän mielestään hallitus
1130: pasopimuksilla saada kansanhuoltoamme                meillä olisi laiminlyönyt mahdollisuudet
1131: varten tuiki :tarpeehliset :tuot.teet ulkomailta,    ryhtyä toimenpiteisiin rauhan aikaansaa-
1132: pääasiruLlisesti Saksasta, jonne vientimmekin        miseksi e1i toisin sanoen, että rauhaan kyllä
1133: suurimmaksi osaksi ohjautuu. Kukaan va-              ehkä voitaisiin päästä, kunhan siihen hal-
1134: kava huomioitsija ei sawta olla ·toteamatta,         lituksen tahoLta vain pyrittäisiin. Tämä
1135: kUJten numeroistakin ilmenee, että maamme            haillituksemme kykyyn tai hyvään tahtoon
1136: kaikki kaupungit ja suurin osa taajaväki-            kohdistettu epäilys on ki,ireel.:lisesti saatettu
1137: siä yhdyskuntia esim. leivänsaantiinsa näh-          myös ulkomaiden tietoon, joissa se maal-
1138: den ov,at täysin riippuvaisia Saksasta tuo-          lemme varsinkin vihamielisten piirien tull.-
1139: tavasta viljasta. Sen toimit•tamatta jäämi-          kitsemana ,tällä kriitillisellä hetkellä on heå-
1140: nen synnyttäisi !täällä yll'ipääsemättömät           kentänyt käsitystä yhteisestä tahdostamme
1141: vaikeudet ja saattaisi koko yhteiskuntamme           puolustaa marutamme. Syvällä kiaJtkeruu-
1142: helposti käsitehtävään epätoivoon. Ei tar-           de~la ja suruilla on todettav,a, että m. m.
1143: vitse syventyä paljoakaan muita :tarpei-             henkiilöt, jotka eduskunnassa ovat tärkeissä
1144: tamme koskeviin !tietoihin voidaksemme to-           luottamusitehtävissä ja jotka täälllä olisivaot
1145: deta, että taloudellinen elämä ,tääJllä melko        tilaisuudessa saamaan kaikki mahdolliset
1146: täydeLlisesti pysähty:isi ellei kaikkein väl,ttä-    tiedot ja selvitykset ku~n myös ilmaisemaan
1147: mättömintä tuontia maallemme myötämie-               mielipiteensä ja antamaan neuvonsa, aset-
1148: listen suhteiden avullla Swksan k:anssa voi-         tumalla ~tuollaisen aloitlteen johtoon tällai-
1149: taisi ylläpitää.                                     sehla jul!lcisella esiintymisallään ova't aiheut-
1150:    Ulkopolitiikan alalla vaikeutuu asema jat-        taneet epäilyksiä hallitusta vastaan maan
1151: kuv;as1Ji. Herra pääministerin selostus suh-         arkaluontoisimmassa kysymyksessä. Tämä
1152: teistamme ja mielialoistamme ulkovaltoihin           on sitä enemmän tuomittavaa, kun nama
1153: nähden on suppeudesta:an huolimatta selvä            henkilöt eivät ole voineet esit,tää eivätkä
1154: ja siitä ilmenee vakuuttavasti hallituksen           pystykään es~ttämään mitään edes hieman-
1155: määrätietoinen toiminta säHytitää ma:hdolli-         kaan mahdollista tieltä haluamaansa pää-
1156: simman hyvät suhteet meille ystävälJlisiin           määrään pääsemiseksi, mikä olisikin mahdo-
1157: ja myös meistä vieraantuneisiin valtoihin.           tonta, koska hallitus on selvillä kwikesta
1158: Kokoomuspuolueen eduskuntaryhmä on jat-              mistä hekin ja vaJllan varmaan monista
1159: kuvasti ulkoasiainvaliokunnalile annetuista          muistakin kysymystä vieläkin lähemmälltä
1160: selvityksistä ja muutenkin ollut tilaisuu-           koskevislta seikoista. Mutta joka tapauk-
1161: dessa saamwa:n tietoja suhteiden kehityk-            sessa on niin ulkomaailmaan kuin myös-
1162: sestä ulkovaltoihin ja y:leensä maan ulko-           kiin omaan maahan leviltetty käsitystä, että
1163: poliittisesta asemasta, ja on siHe olllut            asiat meillä nimenomaan lähinnä omien
1164: ilmeistä, ettei ole löytynyt vähintäkään jär-        miestemme hyvän tahdon tahi 1taidon puut-
1165: kevää mahdolHsuU:tta tai aihetta suunnan             teessa olisivat huolestuttavana kannall3; ja
1166: muuttelemiseen. Rauhanti1aan pääseminen              että täällä eduskunnassa kyllä olisi niitä,
1167: on luonnollisesti oleva ulkopolitiikkamme            jotka ltietäisivrut, mitä olisi tehtävä, kunhan
1168: suuri päätavoite, mutta ehdottomana vaati-           vain suostuttaisiin heidän tahtoonsa, ja
1169: muksena on pidettävä, kuten herm päämi-              tästä on dllut helppo päätellä, että kohlta-
1170: nisteri myös lausui, sellaista rauhaa, joka          lokas erimielisyys on l:aajenemassa maas-
1171: tosiaan I!Jaka:a meillle vapauden ja turvaJJli-      samme ja etitä se on maata heikellltämässä.
1172: suuden. Kokoomuspuolue asettuu yksimie-              Eduskunta on varmaan yksimielinen siiltä,
1173: lisenä kannattamaan hallitusta sen tässä             että hallitus on oikeutettu ja velvollinen
1174: pyrkimyksessä eli'kä pidä siihen pääsemiseksi        aina vihollispiirejämme myoten tutkimaan
1175: ja:tkuvia uhrauksia Eian suurina.                    rauhaan pääsemisen mahdollisuuksia, mutta
1176:    Eduskunnan lähes kuukausi sit.ten läh-            on suorwan sydämetöntä saruttaa raskasta
1177: tiessä lomalle oli täällä ltehty päätös näJiden      tehtäväänsä täyttämässä olevan armeijam-
1178: päivien istuntojen pitämisestä tarkoituk-            me piiriin tieto, että eräät täälllä näkevät
1179: sella järjestää eduskunnalle mahdollisuus            rauhanteon mahdollisuudet olevan lähem.
1180: saada hrullitukseLta tietoja ~tilanteesta. Vä-       pänä kuin se haillitus, joka nautlt~i edus-
1181: liaikaa ovat erinäiset edustajat ja jotkut           kunnan luottamusta, puhumattakaan siiltä,
1182: muut henkilöt kä3~ttäneet hyväkseen saat-            etltä arvovaltwisten lmnsalaispiirien taholta
1183:                        Perj,a!Il>tlaiina 3 p. syySikuuta 1943.
1184:                   -----
1185: 
1186: ainakin epäsuorasti annetaan ymmärtää,           och dessUJtoon y,t,terligare önslkar under-
1187: minkälaisiin ehtoihin !täällä olta!isiin tyyty-  stryka. Den offervilja och besluts:rumhet,
1188: väisiä ja siten lisätään vihollistemme ruoka-    med vilka vår arme under sin skickliga
1189: halua.                                           och förutseende ledning föl'it vår försvars-
1190:    Ja lopuksi! Meidän on syytä tässä tillai-     kannp, står över oolt heröm, ooh att vårt
1191: suudessa, kuten herra pääministeri myöskin       fo1k under världsstormarna förmåtit hävda
1192: on maininnut, syvä,llä kiiitollisuudella to-     sin stä1lning såsoon skett, är ,tvivelsutan
1193: deta mainehikkaan yllipäällikkömme johta-        till stömta delen 1armens förtjänst. Med be-
1194: man armeijamme ja kaikkien puolustusvoi-         undvan och tacksamhet gå därför våra
1195: miemme horjumruton puolust.ustahito, jolm        tankar antj.ämt till dem, som i landets
1196: on ja jonka on oltava esikuvana meille itse      svåra läge haft den tyngsta uppbiften, sig
1197: kuHekin, ja meidän velvollisuutemme on           förelagd. Samtidigt önsikar gruppen giva
1198: niin menetellä, että tätä puolustustahtoa        si1tt oförbehå1lsrumma m-ikännande ät alla
1199: kotirintamalta vakaasti ja itäysipitoisesti      dem, som på hemmafronten oförtrutet ut-
1200: tuetaan.                                         föra sit:t arbete i foste:rllandets tjänst.
1201:    Edellä lausumruani viitaten pyydän ko-        Gruppen ikons1later,ar vidal'e i detta sam-
1202: koomuspuolueen eduskunlta:ryhmän yksimie-        manhrung, wtt regeringen ånyo ansett sig
1203: lisen kannan mukaisestti. ilmoittaa, että se     böra framhäva det faktum, ail:t vi föra
1204: luottaa hallitukseen ja niinollen hyväksyy       vårt eget lkrig, enbart ett försvarsikrig, oom
1205: yksinkertaisen päiväjärjeSitykseen siirtymi-     är fristående från klrumpen mellan Sltor-
1206: sen.                                             makterna. Gruppen fäster dessutom 'aV-
1207:                                                  seende vid regeringens försäkran, ,att nå-
1208:                                                  got politiskit el,ler m:iJlitärt fördrag an-
1209:     Ed. F u r u h j e l m: Herr ta:lman! Bfter gående !krigföringen ieke exislterar med de
1210: en anmärkningsväl'lt lång mehlan tid - nära ! :andr.ru makter, rmed vilka vi hava en ge-
1211:  två år - ha:r regeringen nu funnit an- mensam fiende.
1212: ledning att officieltlt infol'mem riksdagen         Med s:ärskild tiHfredsst·äJ.lelse ~antecknar
1213: om Fill!lands utr1kespolitiSika läge och re- svensika rilksdagsgruppen, wtt l'egeringen
1214: geringens intällning tilll detsrumma. Vis- fortfarande såsorm ·en aN de främsta rilkt-
1215: serligen hiava rmeddel,anden då och då gi- linjema för sin utrikespolitik hetraktar ett
1216: vits såväl utrikesl.lltSkottet som riiksdags- ytrt:.erligare utvecklande och fördjupande av
1217: gruppernas förtroendemän, men tiH någon våra förbindelser med Sverige och, i den
1218: debat<t inom rrksdagen a V de politiska riJkt- mån förhållandena det medge, även med de
1219: linjerna har ti1lfälle icke beretts sedan övriga nordiska state:r;na, härvid hävdande
1220: den. 29 nov. 1941. Dert:Jtla ha,r förvisso de princ:iper, som ~av regering och riksdag
1221: idk:e varit gagneligt ur synpunkten av det proklamerades redan år 1935. Norges och
1222: ansvar riksdagen bär inför fo1ket. Det bör Danmarks prövningar och svårighelter väcka
1223: doCik: erinras ()llll rutt riiksdagen själv inte vår djupaste medkänsla, och vi hoppas att
1224: ådaga[agt någon nämnvärd åstundan att deras frihet snal1t skall återställas.
1225: framtvinga utta1anden. från lleg.eringens           I Hkhet med regeringen beklagar svenska
1226: sida. En icike ohet~dlig opinion inom riiks- riksdagsgruppen, att landets rel,ationer till
1227: da:gen har viss,erligen ogiHrut regeringens N ordamerikas Förenrt:a Stater försämrats
1228: förtegenhet, men denna opinion har icike samt understryker nödvändigheten av att
1229: förmå!tt vinna tillräckligt gehör. Nu har intet unde:rilåttes för återSJtällande av det
1230: emellertid regeringen omsider ansett tid- förtroendefulla förhåUandet till denna stor-
1231: punlkten inne för tH:lmötesgående av de ofma makt.
1232: u'ttalade önskemålen, att regeringens utri-         Svenska riksdagsgruppen har sllutligen
1233: kespolitik skulle inför riksdagen klarläggas. tagit fasta på regeringens försäkran, att
1234:    Beträffande innehållet av Sltatsministerns den skall undersöka alla mÖjligheter till
1235: nu avgivna meddelande anser sig svensJ.m erhållande av den fred, som säkerligen
1236: rilksdalg'Sgruppen böra utsäga, att den icme varnllt åstundas av 1a1la landets medborgare
1237: fu:llt kan dela regeringens syn på läget och som skulle :lätta de tunga bördor vårt
1238: eller i allo instämma i de av statsminist,ern folk redan i övermått fått bära. Självfallet
1239: fällda omdömena. Men i meddelandet ingå är, att denna fred icke får köpas t:iill v>arje
1240: flera uttalanden., som gruppen ikan gilla pris, a1lra minst på bekoSitnad av vår trygg-
1241:                       Valti·o.neuvoston tioo'Oill.anto poliittis€1S1ta tilanteest.a.                2!)
1242: 
1243: het och frihffi. Gruppen emotser, wtt rege-             Suomen kansallle pitämässään edellämaini-
1244: ringen energiskt och utan att förtrött1as               tussa radiopuheessa lausui tasavallan presi-
1245: skall. sölm slutligt vinna det syf1temål, som           dent!ti: ,Kun Neuvostoliitto Saksan ja
1246: vid krigsutbrOittet sommaren 1941 åJt-                  Neuvostoliiton välisen taistelun yhteydessä
1247: minstone för de flesta framstod såsom det               nyt on leviJttänyt sot81toimensa Suomen
1248: väsentliga, nämligen att återställla och                alueelle hyökkäämäillä rauhallisen lmnsam-
1249: trygga fäderneslandet i dess gamla, av den              me kimppuun, on meidän velvollisuutemme
1250: historiska utvecklingen betingade gestalt.              puoilustautU!a, ja me !teemme sen päättäväi-
1251:    Svenska riksdagsgruppen röstar för enkel             sinä ja yksimielisinä kaikin käytettävissä
1252: övergång !till dagordningen.                            dlevin sotilaaJllisirr ja morrualisin keinoin."
1253: 
1254:    Ed. S a 1m i ail1a:     Herra puhemies!
1255: Suomen ulkopolitiikan ruinoana päämää-
1256:                                                     l   Kaikki senjälkeen suoritetut sotatoimet ovat
1257:                                                         !tähdänneet Suomen itsenäisyyden ja vapau-
1258:                                                         den puolustamiseen ja Suomen turvrulisuu-
1259: ränä on ollut koko sen itsenäisyyden ai-                den varmistamiseen. Neuvostoliiton puo-
1260: kana valitakunnan itsenäisyyden ja vapau-               lelta ei ole tapahtunut mitään, mikä edes
1261: den turvruaminen. Vain tätä tarkoitusta                 viittaisi siihen, etJtä se olisi luopunut Suo-
1262: varten on sen sotaila:iJtos ollut olemassa.             men tuhoamista 'barkoittavista suunnitelmis-
1263: Pudlustuslaitoksemme heikkouteen ennen                  taan. PäinvaStoin kaikki saataVJissa olewt
1264: talvisotaa oli yhtenä syynä ilmeisesti se,              tiedot Neuvostoliiton sodanpäämääristä pu-
1265: että !tahdottiin välttää kaikkea sellaista,             huvat sen puolesta, että se edelleenkin pyr-
1266: minkä Neuvosto-Venäjä olisi saattanut kä-               kii hävittämään kansamme vapauden. Me
1267: sittää uhaksi itseään kohtaan. Venäjän                  olemme myös nähneelt ja saaneet raskruasti
1268: hyökkäykseen Suomea vastaan vuonna 1939                 kokea välirauhan aikana, etteivät Neuvosto-
1269: ei Suomi ol[ut 1antanut pienintäkään ai-                [iiton sanat ja sitoumu:kset ole minkään ar-
1270: hetta, vaan oli se johtunut yksinom3ian                 voisia, joten niihin ei voida vähimmässä-
1271: Neuvostoliiton imperialistiffista pyyrt:eistä ja        kään määrässä !luottaa.
1272: pyrkimyksistä bolshevisoida Suomi. Tätä                    Näinollen ei Suomen ulkopolitiikaUa ole
1273: todistaa Neuvostoliiton politiikka Suomea               nykyoloissakaan pyrkiessään turvaamaan
1274: vaataan n. s. välirauhankin 1a1ikana, jolloin           Suomen itsenäiisyyden ja vapauden muuta
1275: se pyrki propaganda:llaan ja ki:ristyks~l:lään          kuin yksi tie kuljettavanaan, nimi.rt:1täin se,
1276: samaan päämäärään kuin 'talvisodankin ai-               jota olemme tähänkin saakka seuranneet.
1277: kana. Suunnittelipa Neuvostoliitto Suomen               Suomen puolustussodan nykyinen VJaihe on
1278: itsenäisyyden täydellistä ltuhoamistakin                muodostunllit meille sankarillisen armei-
1279: tänä ruikana, mutta sen esti, kuten tuimelt-            jamme ponnistuksin menestykselliseksi s€n-
1280: tua, Saksan jyrkkä kieHeinen asenne tähän               vuoksi, etiJ:ä nyt e:i kansamme ole tarvinnut
1281: yritykseen nähden. Jokainen suomaikuinen                taisltema bollsevikej.a vastaan yksin, v31an
1282: muistaa, miten Neuvostoliiton pää- ja ulko-             että olemme saaneet Saksalta suurta soti-
1283: asiainkomisa:ari MolOitov Berliinin neuvotte-           laallista ja ,taloudellista tukea. KIRMamme
1284: luissa marroskuun 12 ja 13 päivinä 1940                 ei varmastikaan koskaan ole unohtava sitä
1285:  vaati Saksa~ta vapaita käsiä marunme lik-              rehtiä apua, minkä Saksalta olemme srua-
1286: vidoimiseksi ja kuinka Saksan ~al<takun­                neet.
1287: nankansleri Hitler päättävästi torjui nämä                 Isänma:a;llisen kansanliikkeen eduskuruta-
1288: Neuvos'toliiton va:atimtrkset.                          ryhmä kaJtsoo, että isänmaamme etu vaatii.
1289:     Kuten tasaw:lHnn presidentti Ryti Suo-              että samalla kun johdonmukaisesti ja päät-
1290:  men kansalle kesäkuun 26 päivänä 1941                  tävästi seurataan tähän asti noudatettua
1291:  p.1tämässään radiopuheessa lausui, olemme              perussuuntauslta ulkopolitiikassamme, huo-
1292:  me Saksan valtakunnankanslel'i.1le mitä sy-            lehditaan siitä, etitä suhteemme bolsevik-
1293:  vimmässä kiitollisuuden velassa siitii :tuesta,        keja vastaan taistelemin kansoihin ja en-
1294:  minkä hän Suomelle antoi sen silloisessa               nen kaikkea Saksaan säilyvät luottamuksel-
1295:  hädässä. Heti S aksan ja Neuvostoliiton SO-
1296:                   1                                     lisina ja ehdottoman lojaaleina. Tähän si-
1297:  dan puhjettua 22 päivänä kesäkuuta 1941                sältyy, että vältetään kaikkea sellaista, mikä
1298:  Neuvostoliiton sotavoimat ryhtyiväJt suor~t~            on omiaan herättämään epäluuloja siitä,
1299:  tamaan hyökkäyksiä Suomea ~asta.an, kUJten              että kansamme menettelee epärehellisesti tai
1300:  todetaan Suomen Sinivalkoisessa kirjassa                epälojaalisesti Saksaa kohtaan. Valitetta-
1301:  n: o II. Hyökkäyksen a:llmmisen jälkeen                vla8iti ei näin oie laina tapahtunUJt. Esimer-
1302: 26                            Perj1awta:im.a 3 p. syyskuuta 194-3.
1303: 
1304: krlksi SS-pataJljoonan asia hoidettiin tavalla,   Herra. pääministeri esitti paljon viraltli-
1305: joka voi muodostua meille vielä pitkaksi       sen ,tilaston numeroita tf:aloudellisestla elä-
1306: kannoksi tulevaisuutemme tielle. Nykyinen      mästämme, tehden ni1iden perusteella nii-
1307: kohtalokas ajankohta ei kuitenlman ole oi-     den edellyttämiä ;toteamuksia. Niiden suh-
1308: kea hetki telJityjen v;irheitten 'arvostelemi- teen ei ole meilllä tillaisuutta laajempaan
1309: seen.                                          keskusteluun, koska sellonteon tärkeys on
1310:    Isänmruallisen kansanliikkeen eduskunta-    halu;ttu pitää, ja on syytäkin, ulkopoliititi-
1311: ryhmä toivoo vakavasti niinikään, että ha:l-   seHa ja sotilaspoli1ttisella puolella. Eräiltä
1312: litus huolehtisi nykyistä tiukemmin siitä,     merfuintöjä on kuitenkin aihetta tehdä.
1313: ettei kansamme taistelumoraalia saada vi-      Niinpä herra pääministerin käsitys poltto-
1314: hollisten toivomusten mukaisesti tuhOlta t'ai  ainatilanteestamme tuntui liiaksi toiveik-
1315: heikentää selllaiselJa propagandallia, joka ei kaa;]Jta. Toivottavasti emme joudu kärsi-
1316: ole sopusoinnussa kansamme puoluSitustais-     mään kuitenkaan kylmiä pettymyksiä. Jom
1317: telun kanssa.                                  tapauksessa on haJllitukseilla aihetta seumta
1318:    Edelläesitetyin toivomuksin hyväksyy        tässäkin tarkoin :tilanteen kehitystä. Tie-
1319: isänmaallisen kansanliikkeen eduskunta-        dot elintarvikeavusta Saksasta ja Tans-
1320: ryhmä ehdotuksen yksinkertaisesta siirty-      fuasta ovat lohdullisia, joskruan eivät vielä
1321: misestä päi väj ärj estykseen.                 lopullisia, koska tavara ei ole kotona, vaan
1322:                                                osittain vaiilman ma tkan ·takana, osittain
1323:                                                                       1
1324: 
1325: 
1326:                                                epävarman poliittisen tiJ:an muodostaman
1327:     Ed. H e i n Ii ö: Herra puhemies! -        lukon takana. - Ulkomaankaupan yhtey-
1328: Herra pääministerin laajaan tilanneselos- dessä odotimme saavamme hallitukselta viit-
1329: tukseen on eduskullita saanut 'tänään tU!tus- Jtauksia niistä yksityiskohtaisista toimenpi-
1330: tua ja saa nyt tilaisuuden lausua istunnos- teistä, joita se on suunnite]lut tärkeän vien-
1331: saan siitä käsityksensä.                       tikaupan hoi,tamiseksi, koska siitä riippuu,
1332:     Nykyisissä oloissa voimme i[olla todeta, missä määrin l'lahwmme kotoinen arvo ja
1333: että armeijamme on edelleen taistellukykyi- valuu1:itamme tullevat säilymään ja missä
1334: nen, se on vahvempi nyt kuin koskaan ai- määrin kykenemme saamaan meille täl'keitä
1335: kaisemmin. Samoin on rajojemme puolus- ulkomaisia tarv:ikkeita. - Hinta- ja palk-
1336: tus entistä vahvempi, kuten meille on va- kasäännöstelyllä on kotoisessa elämässämme
1337: kuut~ttu.      Suomen kansa voi näin ollen moniaalle tuntuva vaikutus. Hallitus tun-
1338: luottaa kiJitollisena armeijan korkeimprum nusti avaimesti, että se ei ole onnistunut.
1339: johtoon ja armeijaansa, joka täysin ym- sitä täysin hoitamaan, mutta toivoo pääse-
1340: märtää taistelun päämäärän ja on osoit- vänsä sen vakiinnuttamiseen, vedoten tässä
1341: tautunut olevansa valmis kohtaamruan sen- kansalaispiirien tukeen. Harras toivomuk-
1342: mukaisestä raskaitakin iskuja.                  semme on, e1:itä se tässä onnistuisi entistä
1343:     Tulirill!taman vierellä on kotirintamasita paremmin. - TaJoudelilisesta katsauksesta
1344: tullut eräiJllä seuduiJlla sodan raslmita seu- puu1ttuivat viittaukset talouselämämme mo-
1345: raamuksia kärsivä tekijä. Viittaan vain nien väJlttämättömien tarvikkeiden yhä ki-
1346: Kotkan pommituksessa sattuneeseen fosfori- reämmäksi käyvästä puutiteesta, ·mikä voi
1347: sateeseen, jonka kansainväliS~iä sopimuksia edessä olevana talvikautena tuottaa paljon
1348: epäilytJtävästi sivuavaa luonnetta on syytä vruikeuksiia ja Vlalituksia. Onko ja missä
1349: valittaa. Kotirintama on kuitenkin kun- määrin hallituksella mahdollisuuksia tehdä
1350: nioittavan uljaasti kestänyt sodan synnyt- jotakin puutteiden poistamiseksi, emme ha-
1351: tämiä vaikeuksia. Ulkomainen propaganda lua sanoa, korkeintaan lausua toivomuksen,
1352: radiossa j,a eräiden ulkomruisten :lehtien että se kiinniittää huomiotaan niihin, koska
1353: uutisainehisto ei ole tehnylt siihen vaikutus- ne ni,in välittömästi koskevat kansan jolm-
1354: taan, eräitä pieniä poikkeuksia lukuunotJta- päiväistä elämää, esimerkkeinä mainitak-
1355: matta. Toivoaksemme tämä hermosodan semme vain jalkine- ja vaatekysymyksen.
1356:  vaikutus jää edelleen täysin merkityksettö- Tiedot oman heimokansamme, Inker:in, saa-
1357: mäksi. -        Tärkeätä on myös työskente- masta :avusta olliva;t lohduttavaa kuultavaa.
1358: lymme taloudelLista pulanvaikutUSita vas-         Ulkopoliittisessa tillann~selostuksessa hal-
1359: taan lmikin keinoin, koska neuvottomuus ja Litus uudelleen vi:~ttaa sotamme erikoisluon-
1360: levottomuus ovat tässäkin pahimmat viholl- teeseen ja totesi taistelumme olevan erillään
1361:  lisernme.                                      suurvaltain välisistä risti·riidoista ja olevan
1362:                      Valtioneuvo,ston ti.edoi11anto poliitti,s•eslta tilanteesta.                27
1363: 
1364: 
1365: puhtaasti puolustussotaa oman turvallisuu- sellemme väärää viitettä kansamme yksimie-
1366: temme, itsenäisyytemme ja vapautemme lisyyden puutlteesta ja kansakunnan ehey-
1367: varmistamiseksi. Halilituksen vakuutus ha- destä, on n. s. 33: n kansalaisen esiintymi-
1368: lustamme säilyttää ystäväJlliset ja luotta- nen julkisuudessa val:itettava tapaus. Se
1369: mukselliset suhteet kaikkiin ikansoihin on voi herättää levottomuutta kansassa ja
1370: edelleen todettaVla. Suhteemme Saksaan mi:kä vielä pahinta, etenkin sen 1:aistele-
1371: on ollut luottamuksellinen ja hyvä ja myös- Vlassa armeijassa., joka kaukana tuliiinjoissa
1372: kin taloudellisessa suhteessa välttämätön. voi sen käsilttää erehdyttävästi. Tällaiset
1373: Sitä ei ole syytä horjuttaa. V allitettava kansalaisten huolenilmaukset ovat lluonno[-
1374: sotatilanne Ison-Britannian klanssa, vaikka lisia, mutta niiden julkituomisessa on va-
1375: se ei onneksi ole aiheuttanut sodan lakien rottava virhee!llisyyksiä, joista koko valta-
1376: mukaisia käytännöllisiä seurauksia, tuskin kunta voi joutua kärsimään. Toisaalta
1377: lienee ennen lopullista rauhantekoa korjat- meiUä ei kuitenk~~Jan ole aihetta laajalla kes-
1378: tavissa.                                             kustelulla EioiteJlla mainitun kirjelmän
1379:     Suhteemme Skandinavi.Jaan on tieysti merroitystä, koska se ei sitä ansa:iltse.
1380: Norjan ja Tanskan onnettoman ~seman                     KuultuaJan hallituksen selonteon kan&d-
1381:  vuoksi vaikea. Ruotsi on kuitenkin voi- lisen ediSJtyspuolueen eduskuntaryhmä us-
1382:  nut edelleen pHää hyvät suhteensa meihin, koo, että hallitus edelleenkin seurrua valp-
1383:  minkä ilolla toteamme, ja Suomella on vel- paasti kansainvälistä tilannetta ja tekee
1384:  vollisuus ne sellaisina säilyttää, koska ei voitavansa oikeudenmukaisen, kunniallisen,
1385:  vain jo sruamamme monenlainen 'taloudelli- !täysin turvrutun rauhan aikaansaamiseksi.
1386:  nen tuki, vaan myöskin mahdollinen yleis- Tässä mielessä ·ryhmä kannattaa yksinker-
1387:  poliilt.tinen yhteistyö sen kanssa voi tulla ;taista siirtymistä päiväj ärj estykseen.
1388:  odottamattoman tärkeäksi. Tämä ·sirtäkin
1389: suurelTillllalla syyllä, kun suhteemme yleensä          Ed. ö s te r h ol m: Herr talman! Re-
1390:  [änteen Pohjois-Amerikan Yhdysvaltojen geringens redogörelse och debatlten i dag
1391:  kautta on arveluttavasti heikentynyt, kuten är åtminstone såJtillvida, en märklig hän-
1392:  hallitus itsekin ltoteaa lähetystön henkilö- delse i vårt politislm liv, att såsom redan
1393:  kunnasta mainitessaan. Toivomme, että har framhåJlli.Jts det snart är två år sedan
1394:  entinen läheinen ystäväUinen ja luottamuk- regeringen senast officiellt rrnformerade
1395:  sellinen suhde voitaisiin pian palauttaa Yh- riksdagen om lägets utveckling och landets
1396:  dysvaltojen ja Suomen välille.                      politiska sltälllning. Sedan dess har myc-
1397:      Lopuksi hallitus to1:esi, että emme o1e ket hänt här hemma i eget land och ute i
1398:  saaneet minkäänlaisia Vliittauksia Neuvosto- väillden. Stormarotskrigets stormar har ra-
1399:  iliiton aikomuksista Suomeen ja olisiko se sat för fuHt. Finland har kämpat sin
1400:  hahlk!as tekemään rauhan kanssamme meille klamp både vid eldlinjerna och här på hem-
1401:  kunniaillisin ehdoin.                               mafronten med allt vad detta innefattar
1402:      Kuultuamme hallituksen selonteon ja va- av lidanden, uppoffringar och besvärlig-
1403:  kuutuksen, että se seurrua maailmantapah- heter. Ministären Rangell har gått och Te-
1404:  tumien kehitystä ja mikäLi se maatamme geringen Linkomies har trätt i stället.
1405:  sivuaa, on ryhtyvä kaikkiin tarpeellisiin Mycket har förändra:ts, men riksdagen lmr
1406:  toimenpilteisiin oman erikoisen asemamme förblivit avkopplad från utrikespolitiken.
1407:  mukaisesti, voimme sen Uolla todeta.                Den har nöj.t sig med de andra.. oller
1408:      Tässä mielessä voimme sanoa, että se äs- tredjehiandsinformationer, som stårtt tili
1409:   kettäin eräiden kansalaisten taholta tasa- buds, och för övrigt 1låJtit händelserna ha
1410:   vruHan presidentille osoitettu kirjelmä sin gång i den fromma tron, att regemn-
1411:  maamme ulkopollii:ttisesta asemasta ei ollut gen sköter utri~esaffärerna så att allt ändå
1412:   asi,allisesti hoidettu, koska se saatettii'in jul- till sist länder till det bästa. Denna lojaili-
1413:  kisuuteen asianomaisen kirjelmäusaajan lu- tet, eller man borde 'kanske hellre säga
1414:   vatlta ja oli sitäpaitsi epäonnistunut muo- brist på vakenhet och känsla av ansvar för
1415:   don ja osittain as.iapitoisuudenkin vuoksi. landets öde, har ·regeringen v:arit tillfreds
1416:   Kun tällaisena aikana on tarkoin varottava med, och så har det här i riksdagen legat
1417:   antamasta ulkomaiseLle propagandalle aseita en stendöd tystn:ad kring den ur vår syn-
1418:   maatamme vastaan j.a; ennen muuta viholli- punkt viktigaste av aUa tidens tunga frå.
1419:                               Per;j.an1Ja;ima 3 p. Byytillkuuta 1943.
1420: ------------------------~                                      ------------------------------
1421: gor: Quo vadis, Fin'landiaY Va11t styr vårt        kesmin!isterns redogörelse har man dock
1422: 1and hän, medan stormaktskriget lider mot          haf't samma käns1a som efter åhörande av
1423: sitJt Slut och den stora uppgörelsen stundar?      statsmilllisterns tal i dag, nämligen att man
1424:     Riksdagens benägenhet att avstå från sin       gåJtt tomhänt fTån sammanträffialldet i vad
1425: bestämmanderätt och sina befogenheter har          som angår den vildigaste frågan: vad gör
1426: alltså sträckt sig även till utrikespolitiken.     regeringen för att ilotsa lialldet ur dess far-
1427: Detta har väckt både undran och kriltik i          liga läge och skaffa Finlands folk en he-
1428: kretsar utanför riiksdagen och kommit till         dersam och betryggande fred~ På den
1429: uttryek Ii tidningspressen. Om man ville           punkten har inga upplysningar stått att
1430: följa den kristna grundsatsen att tyda <a.J.lt     få. Det har förk1arats att regeringen föl-
1431: ilill det bästa, vore man måhända benägen          jer händelsernas gång med uppmärksamhet
1432: att betrakta riksdagens hållning som               och med beakltande av allt som är av vikt
1433: uttryck för en stram patTiotisk discipllin         för vå11t ~and. Finland för, har det sagts,
1434: hos det kämpande Finlands folkrepresen-            varken en tysk eller anglosaxisk polit:ik
1435: tanter, som i en hård och farlig rtid avstår       utan sin egen. Men då det inte kunnat
1436: från debrutterna, som tt~lläventyrs kunde          vinnas något besked, ens antydningsVIis, om
1437: gö:oo intryck av bristande errighet. Detta         att denna politik sträcker sig längre än till
1438: betraktelsesätt kunde låta höra sig, om            181tlt uppmärksamt faija händelsernas gång,
1439: riksdagen <i de utrikespol,itiska frågorna         torde det vam begriplig.t om många med-
1440: stod i nära kontakt med regeringen, skaf-          borgare i 'tron att ·regeringen förhåller sig
1441: fade sig informationer och vakelt följde           passiv - gripits av oro. Detta är fallet
1442: händelseförloppet. Vi veta att det inte            med de 33, som vänt sig med sin adress
1443: förhåller sig så. Finlands folk och dess           till republikens president. Det fånns många
1444: representrulter är bristfälligt informerade        tusende som känner det på samma sält!t
1445: om världshändelserna och i synnerhet om             runlt om i Finland för att inte tala om
1446: det som sker i det, som synes ske. Censu-          vårt grann;land i väster, som starkt oroar
1447: ren gör sina verkningar amtjämt gäHande            sig för Finlands öde. Statsministern ha:r
1448: och den upplysning, som från regeringens           i sitt ta:l i dag gåJtrt ett litet steg [ängre
1449: sida stä:tJt att få, har riksdagens medlemmar      än utrikesminisltern i utrikesutskottet. Han
1450: i stort sett föga nytta av. Så måste man           har låtit oss veta, att regeringen syssel-
1451: tyvärr fastslå, att riksdagen ställt sig själv     sätter sig med problemet ratt lösgöra vårt
1452: på sidan och låtit händelserna ha sin gång,        land från kriget. Men vad regeringen
1453: trdts a!tt vårt 1ands Jäge tett sig alltmem        gjort och ämnar göra, dä:rom kan intet sä-
1454: hotfullt efter hand som månaderna glidit           gas. Statsministern begär he[t enkelt ett
1455: förbi. Men om oek riksdagen avstå·tt från          förtroendevotum på denna punkt.
1456: att göra sitt •infly;tande gällande i den               I det som jag yrtltrnde om riksdagens
1457: stora frågan har den för den skulJl inte           förhållande till utrikespolitiken och för-
1458: kunnat befria sig från ansvaret. Det s'tår         handlingarna i utrikesutskottet ligger för-
1459: kvar Ii hela sin v:idd. Det bärs under alla        klaringen till atJt jag ansett de 33: s åtgärd
1460: förhåUanden i sista hand av folkets Tepre-          att gå tirll presidenten påkallad. Jag har
1461: sentanter; Och för den saken skalll vi alla        dessutom på en Vliktig punkt en annan upp-
1462: en gång göra reda, när vi härnäst möter            fattning än ·regeringen. Medan regeringen
1463: Finlands folk i Vlal.                               håller före att man skall se tiden ran, har
1464:     I fråga om informationerna och möjlig-          jrag den övertygelsen, att nu om någonsin
1465: helten att följa händelseutvecklingen och          ligger det frara i dröjsmåJl. Tiden hastar.
1466: få en överblick, har utrikesutskottets med-         Sna11t sagt varje dag bringar händelser av
1467: lemmar ju befunnit sig i en särst.äJllning.        Sltor räckvidd, lägelt föl1Skjuts snabbt i en
1468: Man bör ge den nuvarande utrikem:inistern          alltmera klart skönjbar riktning, va:rnande
1469: erkännandet, att han ordnat sina relationer         och manande att ta lärdom och att se om
1470: till riksdagen i allmänhet och utrikesutskOit-     sitt hus, medan ännu tid är. Pessimisterna
1471: fte!t i synnerhet på ett lyckligt sätt; han har    säga artrt vi redan försuttit våra fataljer, att
1472: gjort sinra sammanträffanden med utskottet          det är för sent. För m~n del viH jag inte
1473: regelbundelt återkommande och gett dem ett         tro det. Och i varje händdse måste de
1474: sakligt och aktueO.lt innehåJl, som icke säl-      chanser urtnyttjas, som ännu stå oss åter.
1475: lan varit av storlt in'tresse. Men efter utri-     Det bör medges, aJtt de inte är många
1476:                     Valtioneuvoston tie.d'Oill.anto poliittis,esrtJa tilanteest.a.
1477: 
1478: och stora. De kan inte vara stora efter aillt       tigt intresse och till sist skall visa sig ha
1479: som skett i vårt förhållande först tiU Eng-         varit landet till gagn. Däremot kan man
1480: land och sedan Hll Amerika. Men de möj-             ha: olika meningar om det var klokt, att
1481: ligheter, som finnas, måste kra:lltfullt och        statsministern gav hänvändningen det vits-
1482: med realistiskt sinne tillvamtas. Det an-           ord, som han gav den. D.ärav kan kanske
1483: kommer inte på en enskild riksdagsman, att          dras slutsatser •rörande regering·ens inställ-
1484: i en debatt som denna säga ut vad som nu            ning, som vår utrikespolitik måhända icke
1485: borde göras, viHm medel och förfaringssätt          är betjänad av. Tiden är ännu inte tinne
1486: som borde komma tili användning. Det är             att fäl1a det slutlliga omdömet om verk-
1487: regeringens sak atlt finna de ändamålsen-           lllingarna av de 33:s åtgärd. För min del
1488: il.iga utvägarna.                                   motser jag med stort lugn den kommande
1489:     Regeringen ha:r svårigheter att övervinna,      ltidens dom.
1490: då dert gäller 1altt göra klart för den kurs,           Det har, som jag redan sade, under de
1491: vårt land nu bör styra. Det har sagts               gångna ttvå krigsåren begåtts m~ss:tag, som
1492: mycket och gjorts en hel deil, som man              vi får sota för. Tilll dem hör oklarheten i
1493: önslror icke hade ägt rum, och vars verk-           f-råga om Finland krigsmål. Vårt andra
1494: ningar det gäller atlt övervinna samtidigt          krig inleddes under den officiellt uttalade
1495: som Vli nu får pröva på att gå vår väg              förutsättningen, att Finland 1inte förde ett
1496: ensamma fmm efter det Amerikas förmed-              erövringskrig, utan sitt eget försvarskrig,
1497: ling sen.ast i början av apr~l avvisades.           som ~nlte står i samband med stormaktskri-
1498: Regeringens uppgif1t är inte lätt, men det          get, och att det var av strategiska skäl vår
1499: kan inte hjälpas. Finlands öde går främst           arme besatte landområden öster om vår
1500: och står över allting annat. Men jag upp-           gamla historiska gräns. Denna klara Iinje
1501: repar, att det l:igger fara i dröjsmål. Den         har sedan åtskillligt fördunklats. Censuren
1502: ena skrällen kommer efter den andm där              och propagandan har nyttjats för a,tt göra
1503: ute i värllden och de inträffar inte längre         tt:roligt inför vädden, att Finland komme
1504: i fjärran belägna trakter. Dånet 1av de             att behålla de ll:andområden armen besatt
1505: stora händelsernas vågsv:all närmar sig un-         och under vissa tider har det gjorts troligt
1506: dan för undan, och ett nytt blad har just           också, att våra k:va:v och förhoppningar
1507: i dag vänts ;i krigets historia, då invasio-        sträckt sig ännu längre. Det1:a har skada:t
1508: nen nåtit Europas fastland. Finlands vi-            Finlands sak och undergrävt till'tron till
1509: tala intress,en berörs alltmera påtagligt av        våra avsikter att begränsa oss till försvaret
1510: förskjutningen i krigsläget och maktgrup-           av vårt ter:citorium och vår frihet. Fastän
1511: peringen. Om man under ,allt detta gjorde           denna olyckliga P'ropaganda sedermera av-
1512: sig till tolk för en vänta- och se-politik,         kopplades, ttyvärr alltför sent, - wr det
1513: så ~an det hända att spelet bleve för våg-          inte UätJt att Merställa tron på våra lov!liga
1514: ha1lsigt, att det inte mer är fråga om kaJJl-       avsikter. På samma sätt förhåller det sig
1515: blodighet och goda nerver, ty tiden arbertar        med vår proklamerade grundsats att inte
1516: oss inte i händerna, utveckLingen inrym-            taga del i stormakitskrigets uppgörelser.
1517: mer tvä:rtom ett växande hot molt våra livs-        Det är endast någon månad sedan censu-
1518: vigtiga intressen. Något måste äntligen             ren åter förbjöd tJidningarna ~1tt ge uttryck
1519: ske. De antydningar statsministern gjorde           åt den tes, som från början var vårt led-
1520: i sitt tal säger icke mycket, men de ut-            motiv, nämligen att Finland kämpar sitt
1521: gjorde i al1a fall en utfästelse. Den utri-         egelt krig och inte vtill ta parti i stormak-
1522: kespolitiska frågan har nu aktualiserats på         ternas kamp. Det är 1inte svånt att förstå,
1523: ett nytt sätt. Vi vet ännu ingenting om             varför detta inte skulle få sägas och vem
1524: vad delt kan Ieda till, men det är redan nu         man ville behaga med att undertrycka
1525: berättigat att ställa frågan: hade dessa            denna viktign och för Finlands sak avgö-
1526: förldaringar som avgetts i dag, kommit tifll        rande sanning. Om vi inte hade kunnart
1527: stånd, om inte de 33 hade trätt fram?               hänvisa titl[, at1t vår högsta krigsledning
1528: Statsministern har karaktäriserat hänvänd-          intagit sin konsekventa hållning att :inte gå
1529: ningen tiill presidenten som ägnad att              utöver de nuvarande strategiska positlio-
1530: försvåra vårt läge. Att den inte varit an-          nerna och därmed i handling 1ange vad det
1531: genäm för regeringen, kan man förstå, men           är fråga om, hade bemödandena att skapa
1532: jag är övertygad om att den tjänat ett vik-         respekt för Finlands syft·en varit fåfänga.
1533: 1!0                            Perj,antlalina 3 p. syyllikuuta 1943.
1534: 
1535: Det är beklagligt att läget i tidigare ske-        renta Staterna. Detta förhållande har all-
1536: den felbedömts, och a~t !linj·erna inte hål-       varligt störts och f&rändflinga1rna ha kom-
1537: llits klara. Det har försvagrat våra möjlig-       mit :tiU uttryck på många sä1tt, framför
1538: heter att nu v!inna stöd och fö·rståelse för       allt i bortdragandet av större delen av den
1539: den kamp, som gäller Finlands integritet,          amerikanska beskickningens personai i Hel-
1540: friheten, oberoendet. S•t:art;sministerns för-     singfors, så att därav nu återstår endast de
1541: klaringar i dag om våra krigsmål är tyvärr         sista spillrorna, samt den därav följande
1542: inte så 'kllarlt och entydigt formulerade att      redukltionen av våm egna verksamhetsmöj-
1543: de inte fortfarande lämnar ·rum för vissa          ligheter i Amerika. I Ultrtikesu~skottet har
1544: tolkningar. De håJller rultjämt en dörr på         vi kunnat föllja gången av denna beklag1liiga
1545: glänt, som äntiigen hade bort vara stängd.         och för Finland ytterst allvarHga ut-
1546: Det är viktigt att konsekvenserna av vårt          veckling. Det är kanske icke lämpligt att
1547: vapenbrödr~ap med Tyskland också blir              nu återkalla i minnet detaljerna av detta
1548: t'illbörlligt klargjorda och kända så wtt in-      händelseförlopp. J:a'g inskränker mig ·till
1549: gen ovisshet må råda därom, att vårt Jand          att nämna, aJtt jag i utrikesutskottet fram-
1550: har hela sin handlingsfrihet i behåll och          fört min åsikt ·i ett viktig:t skede av saken,
1551: icke är bundet av avtal eller andra för-           nämligen då det Ii början av april gällde
1552: pliktelser.                                        att ·ta stäJllning t~ll Amerikas förtroliga
1553:     För min del har jag satt stort värde på        erbjudande att förmedla förhandlingar om
1554: utrikesministerns i utrikesutskolttet ofta         Finlands u~träde ur kriget. Nu ligger det
1555: frumförda förk!laringa:r, att regeringen           mindre viiDt vid att gräVia i det förgångna
1556: tillerkänner samförståndet och samarbetet          än att se tili, vad som kan göras för 'att
1557: med Sverige största betydelse och bemödar          bygga upp det som mserats. I detta av-
1558: sig om att utveckla och befästa denna sam-         seende bör från vår sida uppriktiga och
1559:  verkan. Deit är :j själva verket ett V!ittalt     modiga bemödanden göras att å!terställa de
1560: intresse för Finland 'Mit ställa slig vid Sve-     goda relationerna från förr. Efter a:tt
1561:  riges sida. Därigenom framhävs Finlands           under en lång t1d ha nödgats uppleva en-
1562: ställning som ett nordiskt land, va:rs öde         dast bakslag och besvikelser har vi på se-
1563:  och framtid icke får lösgöras från det            naste tid kunnat skönja vissa tecken, t. ex.
1564: övriga Nordens. Jag förutsätter att rege-          de välViilEg,a uttalanden i amerikanska pres-
1565:  ringen förklarat sig beredd ti/JJ. allt slags     sen, som statsministern hänvisade tilil, och
1566: samverkan, som klan ltjäna detta stora måil,       som ådagarägger, att Finlands gamla tiH-
1567:  och gjo11t •allt som erfordras fö·r att Sverige   gångar av sympati och förståelse ti Amerika
1568:  sklall veta var det i varje stund har F'in-       inte är he1t uttömda. Liknande mllgångar
1569:  land. RelatJionerna mellan Sverige och            finns trots al1t kv:a:r också annorstädes i
1570:  Flinland skall inte vara korrekta och             den anglosaxiska världen. l\tlen Amerika
1571:  vänskapliga 'a:llenast såsom med andra Iän-       vill se prov på ett självständigt uppträ-
1572:  der, utan varma och förtroliga, byggande          dande från Finlands sida, ett oberoende i
1573:  på fullständig öppenhet om vad som här            ställningst:agandet tilli problemen, handlin-
1574:  sker och p]ianläggs. I detta avseende har         gar kort sagt. På denna punklt råder up-
1575:  vår numrande utrikesledning haft tili upp-        penbarligen bland den övervägande delen
1576:  gift att skapa den förtrolighet i umgänget,        av vårt folk en klar och bestämd uppfatt-
1577:  som tyvärr icke alltid var förhanden under         ning om betydelsen av att kunna rädda å:t
1578:  de gångna åren, men som givetvis är ett            Finland Amerikas vänskap. Det bör där-
1579:  villkor för att bygga upp det polti;tjska sam-     för vara en angelägenhet av största vikt
1580:  gåendet i lämpliga former, som bör vara           ,att genom positiva insatser från Finlands
1581:  et't viktigt, kanske det viktigaste målet för      sida lägga grunden för uppkomsten av de
1582:  Finlands utrikespolitik. Härvid är det na-         goda relationer vårt folk ef,tersträvar i sitt
1583:  turligtvis inte orden som är avgörande,            förhå;Uande tili Amerika.
1584:  u:tan handlingarna, och jag hoppas wtt utri-          Jag återkommer till utgångspunkten.
1585:  kesminis:tern också på detta sätt följer den       Finlland befinner sig i ett ömtåligt och far-
1586:  nordiska linje, som han klart betecknalt som       ligt läge och på statslledningen vilar därför
1587:  vägledande.                                        ansvaret 111tt nu ta :tili vara landets intres-
1588:      Handll1ngar och inte ord bör också vara        sen genom att leda det ut ur kriget ;till en
1589:  bestämmande för vårt förhållande tiU :B'ö-         betryggande och hedersam fred. Tiden
1590:                     Valtioneuvoston ti€d'O!llanto poliitth•es~tla tilanteesta.              31
1591:         ----------------
1592: hastar. Det, som ska11 göras, bör göras erinomruisen vakavina aikoina maan kohta-
1593: snart, modigt och beslutsamt. I denna tan- loita aiotaan ohjata. S~llä kun isänmaa on
1594: kegång finnes ingewting av panikstämning. vruarassa ja sitähän se on, kun kansa käy
1595: Jag hävdar att det ri mi:tt betraktelsesätt taistelua olemassaolostaan, silloin jokainen
1596: finns mem verklighetssinne än i deras, som kansanedustaja entisrt:ä syvemmin tuntee
1597: vill låta det gå V'idare, som om ingenting vastuun, mutta hänen luonnollrinen oikeu-
1598: hänt. Den fatalism, som behärskar upp- if:.ensa on myös sihloin tietää, mistä hän vas-
1599: fattningen på många håtl i landet, är en 1 taa. Kansanedustajra joutuu ~lakkaamatta
1600: a'!lt av romantrlk, ett silags flykt från verk- tekemisiiin valitsijainsa kanssa, kansan-
1601: ligheten, som den ,ansvariga statsledningen, edustajalta vaaditaan kerba kerran jälkeen
1602: riksdagen och regeringen i ingen händelse V'astauksia kysymyksiin, jotka koskevat
1603: får hernfalla ttrlll. Min ståndpunkt betin- maan kohtaloa, hän on kansan luottamus-
1604: gas ytterst av käns1an för ansvaret. Illa mies, jonka täyrtyy pystyä kansalle vastaa-
1605: skulrle jag därför anse mig ha fyllt min maan.
1606: plikt som riksdagsman, om jag suttit tyst i         Ennen presidentin vaalia me saimme v~i­
1607: dag. J ag har frarnfö:vt min mening i ut- meksi selostuksen sotilaallisesta tilanteesta
1608: cikesutskottet och jag har uppfattat det suure!Ua itärintamalla ja omahla rintamrul-
1609: såsom min skyldighet att göra det här i !lamme. Sen jälkeen on ,tapahtunut tavat-
1610: riksdagen också. (Rop: Bra!).                    toman paljon, mutta me kansanedustajat
1611:                                                  olemme saaneet ty;}~tyä yH puolen vuoden
1612:      Ed. U. Hann u!la: Herra puhemies! ajan siihen, mihin .tavaUinenkin kansalai-
1613: Ensinnäkin on tyydytyksellä todettava, nen pä;ivälehtien enemmän tai vähemmän
1614: että halilitus lähes kahden vuoden väliajan propagandaluontoisiin selostuksiin           ( Oi-
1615: jälkeen on valmistanut eduskunnaHe tilai- kealta: Selvää 'liioittelua!). Suomen ar-
1616: suuden kuulla hamtuksen selostus poliitti- meija on ihmeteitäväliä sitkeydehlä vuodesta
1617: sesta tilanteesta. Samalla kansanedusta~ 1939 läht~en puo1tanut maataan. Aj~tuk­
1618:  ji:lle Vtarltiopäiväjärjestyksen perusteella on semme näinä raskaina aikoina ovat rtaisrt:e-
1619:  tarjoutunut mahdollisuus lausua mielipi- lev,an armeijan luona. On luonnolLista, että
1620:  teensä annetun selostuksen johdosta. Olisi me tahdomme tietää, millainen sotilaallinen
1621:  vain ollut suotavaa, että tällaisia tilaisuuk- asemamme kulloinkin on. Kuten sanottu,
1622:  sia olisi järjestetty ~ikaisemmin ja useam- hallituksen nyt tekemää aloitetta sarutltaa
1623:  min. Näin menetellen olisi tunnustettu eduskunta kokonaisuudessaan tapahtumien
1624:  eduskunnalle se arvo, mikä silile kansanval- tasalle on tyydytyksellä tervehdittävä. Se
1625:  taisesti hallitussa maassa myös poikkeuk- on käsitettävä merkiksi siitä, että hrullitus
1626:  sellisissa dloissa kuuluu. On luonnollista, tahtoo pyrkiiä luomaan entistä luottarntrk-
1627:  että sodan aikana maan asioiden johto kes- sellisemmat suhteet eduskunnan kanssa.
1628:  kittyy pakostakin ha11iJtuksen käsiin ja ttässä    Herra pääministerin lausunnossa oli mo-
1629:  suhteessa eduskunta ei olekaan ollut kirt:sas nia kohtia, joihin varmaan jokainen meistä
1630:  valtuuksia       hallitukse!lle   myöntäessään. voi yhtyä. Siinä lausuttiin tunnusrt:us Suo-
1631:  Mut.ta tämä eduskunnan myönteinen rasenne men armeijalle ja sen ylripäällikölle. Siinä
1632:  hallitukseen edellyttää molemminpuolista todettiin, että tähän sotaan samoin kuin
1633:  luottamusta. Myös ha]lituksen .täytyy luot- talvisotaan meidät on pakotettu. Meidän
1634:  taa Suomen kansan valitsemaan eduskun- on ollut pakko puolustaa maamme vapautta
1635:  taan siinä määrin, että ~ansanedustajat ja riippumattomuutta hyökkääjää vastaan.
1636:   ovrut rtapahtumien tasailla, sillä kansanedus- Sotamme on suurvaltasodasta eriLlinen sota.
1637:   tajat yhdessä hallituksen jäsenten kanssa jota me käymme ilman poliittiisira soptimuk~
1638:   joka ,tapauksessa !lähinnä ovat vastuussa sia tai sitoumuksia vieman vallan kanssa.
1639:  isänmaan onnesta ja menestyksestä. Ei Tässä sodassa Saksa on aseveljemme siitä
1640:   riitä vain se, että eduskuntaryhmien pu- ,luonnollisesta syystä, e1ttä Neuvostoiliitto on
1641:   heenjohtajat, joille hallituksen puolesta on yhteinen vihollisemme. Tässä taistelussa
1642:  selostuksia annettu, ovat ajan tasalla, eikä on Saksa meitä monin tavoin tukenut ja
1643:   liioin se, että ulkoasiainvaJliokunnan jäse- siitä me olemme kiitolliset Saksalle. Tällä
1644:   net saavat tavanmukaiset selostuksensa, tavoin käsitän herm pääministerin lausun-
1645:   vraan eduskunnalla kokonaisuudessaan täy- non ja saatan siihen joka kohdassa yhtyä.
1646:   tyy olla oikeus tietää, mihin suuntaan näinä Vain yhden tärkeän lisäyksen tahtoisin
1647: 32                           Pedanta.i!na 3 p. syys:kuuta 1943.
1648:                                                         ------------------
1649: tehdä. Kun me, ja syystä, allevi~v:aamme listi meille sodan ja toteaa, eittä sod!3sta
1650: kii,tollisuuden ve1kaamme Saksallle, emme huolimatta me emme näe Englannin kan-
1651: saa unohtaa sitä tosiasiaa, että tämän kii- sassa vihollislta. Koko britti:läinen ~pe­
1652: tollisuudenvelan ei tarvi:tse olla yksipuoli- riumi on julistanut meiHe sodan ja ainoaksi
1653: nen. Suurella itärintamaHa, joka ailkaa sotatoimeksi on jäänyt se, että englantilai-
1654: Jäämerestä ja ulottuu Musta;anmereen, on set sodan julistuksen jälkeen pomm~ttlivat
1655: Suomen armeijan ollut vastattava lähes umpeen Petsanwn kauniin r,ohijoen kor-
1656: 1,000 kilometristä. Se on. vastannut siitä vaamattomaksi vahingoksi vastaisuudessa
1657: myös, sen me jokainen tiedämme.                  sekä suomalaisille että englantilaisille ur-
1658:     Ei ole myöskään rtässä yhteydessä unoh- heilukalastajille.
1659: dettava sitä ttosiasiaa, että siUoin kun kansa     Edelleen herra pääministeri toteaa kuinka
1660: on noussut kansaa ja valtakunta valtakun- meillä pyritään :lujittamaan suhteita naa-
1661: taa vastaan, silloin jokaisen maan hallitus purimaahamme Ruotsiin sekä kehittämään
1662: ensi sijassa ajat.telee oman kansansa koh- pohjoismaista ajatusta ja kuinka me pi-
1663: taloa. Onko meiLlä sitJten pienenä ~ansana dämme Tanskaa ja Norjaa veljesmaina.
1664: varaa sen enempää kuin muillakaan? Eikö Pääministeri emtltää kauniita aj,rutuksi:a Yh-
1665: meidän velvollisuutemme ensi sijassa ole dysvalloista, joka antoi meille apuaan edel-
1666: etsiä pelastuksen tietä omalle kansallemme 1 lisen maailmansodan aikana ja viime taivi-
1667: siitä onnettomuudesta, johon maailmansota sodan kestäessä. Yhdysvallat ovat lähellä
1668: on meidät syössyt ja johon me v:astoin omaa meitä demokraattisena maana, maana, missä
1669: tahtoamme olemme joutuneet. Siaoin kun satoja 'tuhansia suomalaisia asuu. Olemme
1670: nykyinen sota juhannuksena 1941 ailkoi, valmiilt yhtymään näihin pääministerin aja-
1671: elettiin vielä salamasodan merkeissä ja joh- rtuksiin ja ne allekirjoittamaan. Mutta
1672: tavrut pol:ittiikkomme ajattelivat, että parissa Suomen suhteita muihin maihin ei hoideta
1673: viikossa saavutetaan huomattavia tavoit- yksinoma;a:n kauniiLla puheilla, vaan vaadi-
1674: teita ja että viimeistään elonkorjuun ajaksi toon myöskin tekoja. Nykyinen hallitus en
1675: miehemme ehtivät takaisin rintamalta. saanut vastaanottaa edellisen hallituksen ja
1676: Nämä laskelmrut ovrut auttamattomasti pet- varsinkin sen ulkoministerin herra Wittin-
1677: täneet ja niistä päivistä lukien korjata;an gin perinnön. Tiedämme, millä tavoin Suo-
1678: jo kolmatta sakoa. Maa~lmansodan alkami- men ulkopolitiikkaa silloin hoideJttiin ja
1679: sesta on jo kulunut neljä vuotta. Kuinka muistamme, miten määrätietoisesti sillo:in
1680: monta vuotJta vielä on jäljellä, siitä meihlä Suomen eduskuntaa haLlituksen taholt~ si-
1681: ei ole kenelläkään tiet:oa. Me olemme näh- vuutetJtiin. Ha11tain toivomme on, että
1682: neet Saksan, joka kävi salamasotaa voitosta herra Wittingin perinnöstä vähin erin va-
1683: voittoon. Me emme ole nähneet vielä Sak- pauduttais:iin ja että pääministerin toivo-
1684: sa.fl, puolustussodassa. Se voi muodostua mus hyvien suhteiden aikaansaamisesta
1685: äärimmäisen sitkeäksi, mikä mer~itsee sitä, kaikkien kansojen kanssa toteutuisi. Näinä
1686: että sotbaa voi kestää vuosia. Onko me'idän kohtalokkwina aikoina rtäJlle maalle on tär-
1687: oltava mukana aina siihen saakka kun 1 keätä, että sillä on mahdollisimman pa;ljon
1688: maailmansota kerran päättyy, vai onko ystäviä, mahdollisimman vähän v':ihollisia.
1689: meil[ä mahdollisuuksia, kun kerran sotam- Kaikissa niissä pyrkimyksissään, mitä hal-
1690: me on erillinen sota, irrottautua tästä so- lituksella on parantaa Suomen ulkopOiliit-
1691: dasta ehdolla, että maamme :itsenäisyys, va- tista asemaa: ja vahvistoo suhteitamme
1692: paus ja rauha tulevaJt turvatuiksi. Näitä meiUe ystävällisi:in maihin, tulee haUitus
1693: mahdollisuuks'i'a olisi hallituksen twtkittava. varmaan saamaan eduskunnan jakamatlto-
1694: Jos osoittautuu, ettei tällaisia malldollisuuk- man tuen osakseen.
1695: si:a ole, silloin ei ole edessämme muuta kuin
1696: jatkaa truistelua vapauden ja ·riippumatto-        Ed. F r i e ·t s c h: Herr vicetalman!
1697: muuden puollesta. On erehdystä lml!lla, Eftersom det uppenbarligen varit menin-
1698: että Suomen kiansa olisi valmis :muhaan gen att nu änitligen - efter en paus av
1699: miilä ehdolLa 1tallansa.                         nära två å:r -- bereda riksdagen tillfälle
1700:     Lausunnossaan herra pääministeri koros- till en utrikesp01litisk debatt, synes det fullt
1701: taa, että Suomen kansa haluaa olla ySJtäväl- på sin plats att de enskilda riksdagsmän-
1702: lisissä suhteissa kaikkien kansojen kanssa. nen utnyttja det unika 'tillfället i överens-
1703: Hän valittaa m. m. sitä, että Englanti ju- stämmelse med den folkvalda riksdagens
1704:                     Valtioneuvoston tiedouanto :p·oliittis·e.s.ta tilanteesta.                 33
1705: 
1706: 
1707: för:liattningsenliga skyldigheter och rälttig-       I anseende till vad jag här sagt f·inner
1708: heter. Riksdagsmännen ha sannerligen              jag mig icke i ,tillfälle at1t med någon
1709: icke valts av Fiinlands folk för att sitta        särsk!hld tillfredsstäHelse eller översvallande
1710: och höra på de'J.da.rartioner eller - även om     gjädje konstaJtem att regeringen nu äntli-
1711: dessa någon gång avgivas i form av medde-         gen funniit tiden inne för aVJlämnandet av
1712: !landen av den art riksdagsordningen för-         en redogörelse för det utrikespoliitiska läget
1713: ultsätt~er -   'tigande och passiva acceptem      och landets förhållande till f·rämmande
1714: vad de tilläventyrs få erfara. En klar in-        makter.
1715: formrution av riksdagen och en fri riksdags-         Även om den nuvarande regeringen är
1716: debatt utgör ett av de få medel, med vilka        villig att handha skötseln av landets yttre
1717: folkets representanter kunna ge folkets och       angelägenheter på ett aHdeies annat sätJt
1718: sin åsikt rt:iHkänna i en given situaltion och    än den föregående och hr WitJtings beklag-
1719: söka påverka skeendet i haft av den full-         liga hemlighetsmakeri efterträtts av den
1720: maklt, som lagts i v:arje riksdagsmans ha.nd.     nuvarande utrikesministerns klart doku-
1721:    När ma.n, under hänvisning till de UJtom-      menterade strävan ,tili ök·art; och mera för-
1722: ordentliga tidsförhållandena och ej minst         troendefuJ.lt samarbete med riksdagens utni-
1723: med åberopande av att landet nu styres av         kesutskott, så är dock aitt taga i betl'lak-
1724: en samlingsregering, anser att enigheiten         tande, att även den nuvarande regeringen
1725: och S~amarbetet förbjuda yppandet a.v             låtilt inemot sex månader förflyrta förrän
1726: meningsolikheter i så riksvikt.iga ting som       den - och först efiter att i riksdagen ut-
1727: skältseiln av landets utrikespolitik, så kan      tryckligen framförts äskande därom - fun-
1728: detta i viss, ja t.. o. m. i rätt betydande       nit för gott att lämna sitt första ultrik:es-
1729: mån vara beräittigat. Man skulle dock falla       pol~tiska meddelande till riksdagen. Ä ven
1730: offer för en felaktig uppfattning av riks-        den nuvarande regeringen har låtit viktiga
1731: dagen och dess betydelse, därest man av           och för landets öden :tvivelsutan mycket
1732: här nämnda orsaker helt skulle vilja av-          betydelsefulla händffiser passera UJtan att
1733: koppla den parlamentariska opinionsbild-          den meddelat sig med riksdagen på annat
1734: ningen från dess funktioner.                      säitt än att utrikesutskottet fått emottaga
1735:    Delt må vara itillåtet att eriura om att       knapphändiga redogörelser - som i vissa
1736: den fria parlamentarislm opinionsbildnin-         fall gestaltait sig tiU informationer, vilka
1737: gen främslta sy:lite är och varit icke att        verkat rät1t schablonmässiga. Att denna
1738: mot.arbetJa utan att kontrollera regeringspo-     förtegenhet först ef,ter sex månader brytes
1739: litiken, att bffiysa dess cventuella svaghe-      av den nuvarande regeringen kan j·ag icke
1740:  ter, och man kunde kanske 'thllägga, dess        finna anledning a1it hålla regeringen räk-
1741: missgrepp. Häri tligger ett mycket värde-         ning för. Skulle 'icke riksdagen ha rört på
1742: full<t säkerhetsmomerut, som sa1mas i diMa-       sig och andra omständigheter tiHstött, så
1743: turstyrda regimer, ett trygghetsmoment för        är det mycket möjligt att den nuvarnnde
1744:  den äkta och sunda demokratiska- styrelse-       ministären vandrat vidare i föregångarnas
1745: formen. Ingen vill väl göra gällande altt         djupa fotspår. -
1746:  Finlands folk vore villigt atit slopa detJta        Med hänsyn ti:ll flere omständigheiter fin-
1747: betydelsefulla konrt:.rollorga.n och i dess       ner jag det icke vara möjligt att hellt och
1748: ställe godtaga någon slags politisk a:llians      utan förhehåll godtaga formuleringen av
1749: med hemligt kompromissande i regeringen           deit å svenska riksdagsgruppens vägnar av-
1750: som den avgörande faktorn. Saken vore             givna yttrandet., ehuru jag givetvlis gärna
1751:  ingalunda hjälpt därmed att den folkvalda        förenar mig om väsentliga delar därav,
1752:  riksdagen, som har ;att utöva sin korutroll-     främs,t och i all synnerhet i den mån det
1753: funkrt:ion med eller mot regeringen, eflter       avser altt tacksamt erkänna vår armes och
1754:  viktiga avgöranden skulle söka urskulda          den militära ledningens utomordentliga mi-
1755: sig med atlt det var regeringen som träf-         litära prestationer.
1756:  fade dessa avgöranden och drev sin polii-           Jag förenar mig även gärna om wtt
1757:  tik utan riksdagens vetskap eller gillande.      svenska riksdagsgruppen tar fasta på rege-
1758:  Riksdagen skaLl i aillt väsentligt med av-       ringens försäkran att regeringen skall un-
1759:  seende å landets Sltyrelse veta vad som          dersöka alla möjligheter till erhåUande av
1760:  sker.                                            en godtagba:r och t.ryggad fred. Dock gäl-
1761:                                                   ler detta ju endast rege11ingens aUmänna
1762:                                                                                                 5
1763:                               Perj,antlain,a 3 p. syyskuuta 1943.
1764: 
1765: utfästelse för framtiden. V ad det för-              Att uttrycken för denna oro bringats
1766: fJutna beträffar, så kan jag icke värja mig ,till sta,tsledningens kännedom i en av fria
1767: för intrycket att statsministerns redogö- medborgare undertecknad skriveilse, antyd-
1768: relse på denna punkt i så mätto är otiill- des av statsministern hava varit till men
1769: fredsställa.nde, a.tt regeringen, under åbero- för landet. Man har emell@tlid knapp:ast
1770: pande av en sekretess, som för övrigt åter- skäl att fästa större avseende vid statsmi-
1771: finnes ingenstädes i hela redogörelsen, ger nisterns utan nä:rmare motivering gjorda
1772: sig sken av att ha uträtta.t mera för utrö- påstående, så mycket mera som ifrågavaran-
1773: nande av våra fredsmöjligheter än vad de skrivelse sa.Migt sett innehöll ingenting
1774: ens et,t så exklusivrt forum som utrikes- för landet menligt utan tvärtom, föresta-
1775: utskottet fått erfam. Natu:nlig.tvis är det, vad som den var av omsorg för landets och
1776: såsom statsrn!inistern framhöll, riktigt att folkets öden, och - såsom den v,ar formu-
1777: frågar om fred och fredsmöjlighe1ter i ett lerad - hade genomgående positivt syft-
1778: k:nigförande land behandlas inom en så slu- ning och var positiv,t upplagd. Det skall
1779: ten krets som möjligt. :!Ylen det kan väl i säkerligen visa sig, .rutt denna framstähl-
1780: allt förnufts namn vä1 icke vara meningen :ning redan haft och framför allt kommer
1781: att riksdagen, vars uttryckliga bifwll för- altt ha en framträdande positiv betydelse
1782: utsättes vid beslut om krig och fred, skall vid bedömandet av Finlands folks krigsmål
1783: hållas så litet underkunnig om vad som och dess djupt rotade fredskärlek.
1784: av sba.tsiledningen förehas i dessa lting, att       Mycket vore för övrigt att rtillägga i
1785: riksdagen, och lt. o. m. dess utriikesutskott, denna sak, !i ail.!l synnerhet efter den, till
1786: tilläventyrs skulie stä1las inför fullbordade en del osakliga och obehärskade kriltik, som
1787: fakta! Utrikesutskottet ha:r sig ju utom- här i dag framförts mot de 33 medborgaT-
1788: ordentliga befogenheter anfö:ntrodda. Och nas initiiativ.
1789: riksdagsordningen förpliktar           utskottets    Till stor del hänför sig överhuvud:tage.t
1790:  medlemmar rutt iakttaga den förtegenhet, det, som i fråga om Fi:nil:ands utrikespolitik
1791: som regeringen finner ärendets beskaffen- bör yttras inom väggarna kring denna sal,
1792:  het kräva. En mera sluten krets än utri- till den föregående regeringens meriter.
1793:  kesutskOittet känner vå:r konstitution, för Det skall finnas tiHfälle och skäl att Mer-
1794:  så vitt det gäiller behandlingen 1av utrikes-     komma till dem vid behandlingen av rege·
1795:  politJiken, icke till -     om ma.n nu icke ·:ningens berättelse för år 1942.
1796:  möj1igen hel1t vllil förbehålla regeringens         I statsmi:nis!terns redogörelse fanns en del
1797:  innersta organ rätten att få taga del av att kritisera men även mycket, som måste
1798:  eventuella förberedelser för åstadkomman- noteras med glädje och tillfredsstählelse,
1799:  det av fred.                                      icke minst regeringens kraftigt dokumente-
1800:      När regeringen försäkrar, att den i be- rade strävan till en fortsatt nordisk orien-
1801:  'I"ÖEt avseende icke varit overksam, så må rtering och den klart positiva inställningen
1802:  här, vid detta sekreta plenum, konstateras, till Amerikas Förenta Stater, den äldsta,
1803:   rutt utrikesutskottet icke underrätt~a.ts om mest betydelsefUilla och mäktligaste av de
1804:   någon som helst av vår regering vidtagen moderna demokrrutiska staterna.
1805:   eller inspirerad åtgärd för åstadkommande          J ag anser mig emellertid, som sagt, sakna
1806:   av fred. Härav har även utrikesutskottet möjlighef att i allo förena mig om det urt-
1807:   eller åtminstone flertrulet av dess medlem- ta1ande, som här framförts å svenska riks-
1808:   ma:r stärkts i siin uppfattning at1t regerin- dagsgruppens vägnar. Av flere skäl avstår
1809:   gen tillsvidare accepter.a:t en polirtisk passi- jag likväl från att formulera något förslag
1810:   vitet, som på vissa håll - där man ansett beträffande övergång till dagordningen.
1811:   att det vore konsekvent och kllokt mtt såvitt
1812:   möjligt draga praktiska utrikespol:Ltiska           Ed. E s ,t,J a n d e r: Herr tahnan! Av
1813:   slUJtsatser av den utomordentligt ändrade det myckna som vore att säga i a.nledning
1814:   makt- och militärpolitiska siturutionen i av herr strutsministerns redogöre.Jse skall
1815:   världen - framkaUat ökad oro för landets jag beröm egentligen endast utrikespoliti-
1816:   öden. Det har', kort sagt, aHt klarare synts ken.
1817:   att om Finland dröjer att handla, så kunna          I kamp mot en stormakt har vårt land
1818:   landets frihet och framtida existens sättas haft enastående framgångar tack vare vår
1819:   på spel.                                         arme. Men ännu är den mark, som Fin-
1820:                                                                                             35
1821: 
1822: 
1823: land tili största delen förmåJtlt återerövra, gen hade kunnat låta Mminstone skymta
1824: icke definiJtivt återförvärvad, innan ett nytt fram det resultat, tiJ1l vilket den vid ana-
1825: fredsslut tillkommit, genom vilket motpar- Jys av det gångna kommit. Ja, måhända
1826: ten avståJUt från sina uti erövringen grun- även peka på en utsikt ,till förbättring,
1827: d:ade anspråk. Och sedan gäller det 1att därest det skulle ha visat sig att fel fun-
1828: trygga debta återfö:rvärv under ännu nits på vår sida eller att vi i varje fall
1829: okända svårigheter efter fredens inträde. dock nu kommit underfund med orsakerna
1830: Men icke nog härmed. Det gäller att trots till den missuppfattning, som så envist sy-
1831: kriget och dess följder åJterstäUa och på nes vidbhvas på det andra hållet.
1832: dess bepröv.ade historiska grundvrular vi-        Regeringen, tyckes det mig, har icke an-
1833: dare utbygga vår stat och vårt samhäHe. setit sig lmnna eller böra giva denna ana-
1834: Att ha återvunnit land, som gåJtt förlorat, lys, som den utan tvivel vari,t närmast att
1835:                     1
1836: 
1837: 
1838: ger ,icke Finland vare sig frihet eller fram- utföra. Det blir då nödvändigt för den
1839: tid, om därvid folk och samhälle förbytes enskilda riiksdagsmannen att, ehuru i hög
1840: ända från grunden, om det ,t.ager skada grad handikappad, söka giva ett bidrag till
1841: ltill sin själ ".                               något, som ur hans synpunkt utgör en all-
1842:     För de uppgifter, ;som förestå, måste vårt deles nödvändig utredning just i den- tid,
1843:  folks bästa krafter och egenskaper spännas som vi nu genomleva. För egen del rtror
1844:  i gemensamma ansträngningar. Men i nu- jag och förestä:Her mig att många hysa
1845:  varande läge och med all sannolikhet i de samma farhåga, att redan myeken dyrhar
1846:  tider, som stunda, räcka icke vårt foJks tid försuttits. Finl<ands öde, dess stählning
1847:  krafter ensamt tihl. För fred fordras, nu och än mera i framtiden är redan före-
1848:  därom är jag fullt övertygad, medling. mål för diskussion kanske för avgörande
1849:  Och för tryggande av vår framtid behövs linför fora, vilkas inflytande är betydande
1850:  symprutier och samfällda intressen med och vid vilka vår sak måhända nu icke plä-
1851:  andra folk och stater, närmas,t med dem deras med den värme, välivilja och sakkän-
1852:  som äro oss närmast i histo·11ia och sam- nedom, som hade kunnat påräknas.
1853:  hällsskick, men därutöver också bistånd av       Det framgår för varje dag tydligare, at't
1854:  andra makter, vilka både kunna och vilja Finl.and icke har någon tid att förlora för
1855:  hjälpa. Här har vårt lands ut11ikesledning sina bemödanden att på allt sätt söka i
1856:  haft sin utomordentligt viktiga uppgift. utlandet på håll, där sympati kan väntas
1857:   Och under krigets utveckling har den icke möta, få såväl den allmänna opinionen som
1858:  bliviJt mindre betydelsefull, ej heller lät- också regeringar och !ledande politiker över-
1859:   tare. Huru har då denna ledruing lyckats tygade om 1rutt Finland icke genom något
1860:  med sin uppgifU Här ä:r icke fråga om aV!tal är bundet vid någon k:riigförande
1861:   bristande god vilja, den erkännes av aHa part, utan endast i vissa militära avseenden
1862:   och beträUande alla förhåLlanden. Men sökt samarbete för uppnående av sitt eget
1863:   huru har resultatet utfa1liU Finlands ut- mål i förhållande tihl fienden.
1864:   rikespolitik har hittills 1lett till krig med   Den uppfattning rörande Finlands stäH-
1865:   en stormakit, vars good will vi haft men ning, som tyvärr alltjämt på många avgö-
1866:   icke förmått bibehå:lla, kanske icke ens sökt rande häll i ut1andet är rådande, U!tvisar
1867:   göra det. T1lilil. en annan stormakt, i från att denna åJtskillnad icke hittills på ett till-
1868:   vars sida vårt land även haft att påräkna fredsställande sätt kunnat klarläggas. Re-
1869:   mycken sympati, ha:r vår politik steg för gel1ingen har, så synes det åtminstone, icke
1870:   steg lett oss mot brutna förbindelser, om ansett nödig1t anlita alla utvägar att rätta
1871:   än det sista steget än ej är taget. V ar- de missuppfa;ttningar, som fortfarande
1872:   dera av dessa makter är genom dess egna råda, utan slagit sig tili ro på sätt och vis
1873:   traditioner sådan att Finland icke borde i fö11tröstan på att Finlands good will skall
1874:   behöva motse brutna relationer. Varför har a1lt ännu räcka till. Det förefaller mig
1875:   då vår poliJtik dock medfört dessa ·resultat? som om detta dock vore alltför sangviniskt.
1876:   Denna fråga, vilken sedan lång tid redan        Finland kan enligt min tanke icke VJinna
1877:   väntat på svar, hade det varit önskligt att sitt syfte genom att självt vända sig till
1878:   åtminstone nu, när salilläget så snabbt och Ryssland, till den fiende som- vi med skäl
1879:   så våldsamt förändras, få grundligt klar- betrakta såsom den enda vi egentligen ha.
1880:   lagd. Det ha4e varit önskligt att regerin- Fin1ands strävanden böra gå ut på att
1881:                                Pedan•taå!n:a 3 p. syysikuuta 1943.
1882: ------------
1883: 
1884: vinna en öve11tygad medla:re, en medl1ing av        Sovjet ilyckades erövra dela:r av Finland
1885: ma:kter, som av övertygelse stöda Finland.          eller tilllväHa sig makt över vårt land i
1886: Finland bör därför enligt min tanke åcke            vissa avseenden såsom exempe:lvis i av-
1887: tveka att söka anknyta just till de över-           seende å Hangö eller Åland eller landets
1888: iläggningar som senaste vår ltycktes kunna          nordligaste delar.
1889: påräknas. Därjämte borde, såvitt möjlig-                Det finnes säkedigen på många hå;ll i
1890: het kan yppa sig, försök göras akt jämväl           världen intresse för att Finland må för-
1891: komma i någon kontakt med England för               bliva tryggat mot dess ga:mla fiende ant
1892: att erfara om och under vilka villkor dess          från de tider, då dess nuvarande kuiltnr och
1893: hållning till vårt land kunde tänikas un-           samhörighet med väsiterlandet och norden
1894: dergå förändring till det bättre. Av rege-          grundlades. Det saknas icke he:ller skäl för
1895: ringen måste begäras, att den tillvarrutager        antagandet, att de tvenne västliga stormak-
1896: varje möjlighet ,tiJl initiativ härvidlag. Å        terna begynt inse huru oförenlig't bundför-
1897: Finlands sida borde därvid med fUJll öppen-         vantskapet med Ryssland är, när det gä1ler
1898: het framläggas och motiveras vad som ut-            demokratiernas grundprinciper och grun-
1899: gör dess Evsvillkor och som måste >tryggas,         derna för vä:rldsfredens återupprättande.
1900: då fred kommer till stånd. J ag behöver                 Slutligen måste uppmärksamhet ägnas
1901: icke här upprepa det.                               även den möjligheten a;tt en förändring
1902:     I anslutning tnl ovanberörda in'iltiativ        kan inträda i Tyskland och laltt detm rike
1903: och under de förutsättningar för sam-               jämte R~land finner sin ömsesidiga för-
1904: gående, som inom kretsen av de skandina-            del i sa;mgående för att bemä'ktiga sig både
1905: vtiska folken diskutemts, borde Finland re-         världsdi'ktatturens och världsrevolutionens
1906: dan nu av nordens folk utverka bistånd              frukter. I det 'läg·e, som då uppkomme,
1907:  för att vinna beaktande för Finlands 1läge         bleve ej mindre Finlands än även hela
1908: och för dess strävanden. Finland bör där-           nordens framtid hotad. Också med hän-
1909:  jämte för de makter, som visa tiHmötes-            syn rtill denna möjlighet borde regeringen
1910:  gående, ltill skingrande av a;lla tvivel för-      finna det angeläget att förbäJttra vårt
1911:  hlara sig frivilligt vara redo att under för-      la;nds ställning hos de nationer, vililm måste
1912:  behåll av att Finland äterfår a1lt det om-         förutsättas inse betydelsen ~av llitt norden
1913:  råde det förlora:t genom Moskvta-freden             räddas undan det öde, som en sådan si-
1914:  återlämna de områden Finland under kri-             tuation knnde medföra.
1915:  get intagit och som icke före Moskva-freden            Regeringen har till överflöd hopat ma-
1916:  tållhörde riket.                                    teria! i sin redogörelse. Jag nödgas fram-
1917:     Ehuru visserligen gemensamhetsförhM-             hålla, att redan tiden gjorrt det omöjligt
1918:  landena, vilka ifrågasatts och diskut,erats         att fullständigt rbaga kämnedom om a1lrt
1919:  meLlan de skandinaviska smterna, finge sin          och att, om blout vissa de1ar beröras, det'tla
1920:  främsta betydelse efter det världsfred ånyo         i0ke får tagas som ett godkännande eiller
1921:  inträtt, kunna dock vissa händelser dess-           ett tys1tnadens samtycke tHl vad regeringen
1922:  förinnan komma att påverka möjligheten              frarmhånit.
1923:  till en sådan sammanslntning. Situationen               Trots mångfalden hava doclk vissa vik-
1924:  synes kräva a:tlt, om framdeles ett förbund         tiga områden av statslivet lä:llllnats uta:n-
1925:  av längre varak>tighet och större stadga            för, ehuru de icke stå fjärran från uta;n
1926:  åsyftas, med det första till disknssion upp-        sammanhänga med utrilkespolitilken, vilken
1927:  tagas åtgärder till gemensamt understöd.            li'kväl i detta nu måste vara huvudföre-
1928:  Skulle exempelvis krigsläget mellan Fin-            målet för debatten. Så sakna:r man ett ut-
1929:  Uand och Sovjet utvecklas så, att Finlands          talande, vore det ocJk bara för att försöka
1930:  t.illvaro som oberoende stat äventyrades,           bemöta den :kritik, viiken med styrlka fra;m-
1931:  borde nämligen det vara avtala;t ett verk-          förts :mot regeringens sätt a.tt hoodhava
1932:  samt ej blott polit<iskt, utan också malteriellt    censur och s. k. information, d. v. s. pro-
1933:  bistånd. Ty Rysslands genom århundraden             paganda. I samband med lkriget står även
1934:   följda och även under senaste tid otvety-          vad . som förljudits angående kostnader,
1935:   digt ådagalagda politik hotar icke endast          viLka idke ha sammanhang med krigförin-
1936:   Finland utan hela Skandinaviien därjämlte,         gen i Östkar·e1en, således bortmn Finlands
1937:   och detta hot bleve överhängande, därest           forna gräns - men som dock nedlaglts
1938:                        Valtioneuvoston tiedo;n,an to poliittise.Sita tilanteesta.               r 37
1939: utau att Vlara el:ler ens tkunllia vara upp-           med l'egeringens säM a!tt styra 1andet.
1940: tagnu i Finlands budget. Men Wl detta                  Våm ledande svens~ar ha städs€ ~agt stor
1941: koo mam. i annat sammanhang åteiiko:rruma.             viiDt vid att bevara riksdagens goda an-
1942:    Regeringens hittills följda politik har icke        seende och betydelse i vårt demokrwtisikt
1943: ingiviJt förhoppning om wtt regeringen                 styrda land. Och nu, varför denna in-
1944: skulle tagJa de iniativ, viJl\la enligt min            trnmpning? Det är oföiiklarligt. Då dessa
1945: tan!ke åitminstone redan nu böra från Fin-             svensika politi:lmr allmänt på finskt håll
1946: lands sida tagas. Jag ikan därför icke om-             betraikta:ts som :talesmän för heLa den
1947: fatta en enkel övergång tiH dagordningen,              SV'ensika folkgruppen, som sålunda sik:UJlle
1948: utan reserverar mig på detta sätt.                     hysa en strävan att separera sig från
1949:                                                        den finska folkmajori:tellien och därmed
1950:     Ed. Hilden: Herr tailman! För egen                 söndm den enhetsfront vi nu mera än nå-
1951: del finner Jag statSIIllinisterns deklamtion           gonsin behöva, är det ett misst•ag.
1952: väl sammangå med de förhoppningJar Fin-                   Vi1ken åsikt den svensika ,intelligens-
1953: lands fol.Jk stäUt på den nu si,11tande rege-          grupp", tili vi1ken jag icike h:ar äran höra,
1954: ringen.                                                j:ag hoppas atlla förstår Vlad jag menar,
1955:     Om lantbruksproduMionens upphjä:l-                 viiken åsikt den har och vad den företar sig
1956: pande och resUJHaten av åvets sikörd vore              i poliJtislk avseende, det må den själv svara
1957: ur jordbruikarsynpunikt ett och annat att              för. Jag står här SDI!ll en repl'esentant
1958: ti<vlrättalägga och fö11tydliga, men jämförda          för den svenslkia a1lmogen och jag vågar,
1959: med vissa andra frågor, som i dag fånga                herr stat<>minister, herr 1:alman, betyga,
1960: den stom allmänhetens intresse, äro de av              arbt inte en enda svensk i de vi:da kretsrur
1961: underordnad betydelse, varför jag vill för-            jag f.öreträder ikan annat än på de!t skar-
1962: bigå dem och övergå titll en ur svensik-               pas1Je oghlla det Wltag jag här :rnåste
1963: fo1kets här i :landet synpunkt ej oviiktig             beröra och framför aJ,Lt det sätt illiM1
1964: deta;lj, som berördes i deklarationen. Det             använt för framförande ~av sina åsiklter.
1965: gäil:ler de 33.                                         (Rop: Oikein!). Och härutinnan instämma,
1966:     Innehållet i deras skrivelse, en freds-            det vet jag, de fl!esta övriga svenskar i
1967: appell, är väl det som varje sun:t tän-                landet.
1968: ilmnde människa önsik:ar ormsatt i praktiken,             J:ag ser mig därför nöd'3a!kad att ämm
1969: om d€/tta lärte sig göra. Alltså, innehållet           en gång beiklaga det pias:serade.
1970: är ofaruigt, men sikrivelsen som sådatn har               Försöket artt undergräva regeringens
1971: i varje fuH varit sikrudlig därför att den             ställning måste ldandras på det skarpaste
1972: inger ,mannen på gatan" d. v. s. gemene                och detta så myc!ket mera som demarchen
1973: man den tron att det finnes. möjlighet att             rilkitar sig mQt Jedningen för våra utri:kes-
1974: få fred om endast regering och president               ärenden, mot en person, som representerar
1975: e;llvarligt åstunda det. Att regeringen vcerk-         värt pa.rti och som städse gjort sig känd
1976: ligen gJort sitt bästa har jag aldrig be-              som ·en i alla avseenden föredömlig med-
1977: tvivlat och det är därför :angenämrt; ik:on-           borgare.
1978: statera att sta:tSIIllinitSitern i siitt :andragande      J:ag bertonar sålunda mitt fuHa gillande
1979: tkraftig.t undemtrukit detlta och där.med              av den deikilaration herr statsministern i
1980: neutmliserat deputationens uppsät rutt un-             dag avgivit inför riksdagen och ikommer
1981: dervärdera regeringens och utrjk,eslednin-             att röSita för 1enkel övergång itiJl dagord-
1982: gens goda vilj·a till avveckling av kriget,            ningen.
1983:  då detta kan ske på eltt för vårt [and he-
1984: der:ligt och betryggande sätt. .AJtt dBpu-                Ed. Pekka 1 a: Herra puhemies!
1985: tationen tiU mera än hälften e1ler 19 per-             On tyydytyksellä todettava, et~ä hallitus on
1986: soner bestod av medlemmar av den SV'ensik:a            edeltäjänsä toimintakertomuksen yhtey-
1987:  folkgruppen och flertal,et av dem .tillhöra           dessä itJahtonut esittää katsauksen Suomen
1988: svensika folikpaDtiffis ledande män, måste             nykyisestä ulkopolliiWsesta .asemasta ja hal-
1989:  j·ag beklaga på det ikraf.tigas:te s,amtidigt         lituksen suhtautumisesta si,ihen. Tällainen
1990: som jag- IJ.mnstatemr att åtminstone riks-             esitys ei suinkaan ole tullut liian aikaisin,
1991:  dagSIIllänn,en borde ikänna till d€ -parla-           varsinkin, kun otetaan huomioon tapahtu-
1992:  mentaristlm former rman har att iaktitaga,            mien verraten nopea kehitys maailmanso-
1993:  då man vhll giva uttryck för sitrt; missnöje          dassa. Eihän eduskunta ole sitten vuoden
1994: 38                              Perjtanta;i:n.a 3 p. syyBkuuta 1943.
1995: 
1996: 1941 joulukuun täilaiis'ta selostusta saanut.       joka oli myöhemmin johtava vielä pahem-
1997: Nyt kun on mahdollisuus avonaiseen luotta-          piin seurauksiin. Tämän todetessani en tie-
1998: mukselliseen keskusteluun, joka tapahtuu            tysti voi jättää huomioonottamatta niitä
1999: suiljetussa istunnossa, on tilaisutta käytet-       vaikeuksia, joissa meidän silloin oli toimit-
2000: tävä hyväksi                                        tava, mutta asioita melko läheltä seuran-
2001:     Suomen nykyistä poliittista tilannetta on       neena salin silloin se käsityksen, ettei tässä
2002: tarkasteltava vuoden 1941, erityisesti sen          kohden oNut riittävän hyvää tahtoa.
2003: loppupuolen t1apahtumataustaa vastaan,                  Saksruan päin sitävastoin pyrki ulkopo-
2004: jolloin jouduimme sotaan myös Eng.lannin            liiJtltinen johtomme t;allvisodan jälkeen ke-
2005: maailmanvallan lmnssa. Suomen kansa ei              hittämään mitä kiinteimmät suhteet. Po-
2006: ole koskaan pyrkin;yit mihinkään muuhun             liittinen vuorovaikutus Suomen ja Saksan
2007: kuin saada rauhassa kehittää vuosisataisten         väJriHä oli kaiken aikaan hyvin vilkasta. Jo
2008: raja:insa sisäpuolella kansallisia, s:ivistyksei-   heti rauhanteon jälkeen järjestettiin täällä
2009: lisiä, taloudelllisia ja yhteiskunnail.tisia olo-   yksiiJ;yiS!ten, jo ennestään sa:ksalaisysrtävällis-
2010: jaan vapaan demokraattisen valtiollisen             ten pi:i11ien tahol:ta kiinteä yhteys S.aksaan.
2011: järjestelmän puitteissa. Tästä syystä ei            SieHä kävi nuorta ja vanhempaa väkeä mil-
2012: sillä myöskään milloinkaan ole ollut aihetlta       lloin talous-, mi1Jloin sivistyssuhteita yllä-
2013: haluun laajenltaa aluettaan naapuriensa             pitääkseen ja milloin mitäkin suhteita lujit-
2014: kustannuksella eikä tyrkyttää muille vall'tio-      taakseen. Myöskin sotHashenkilöiJtä kävi
2015: j•a yhteiskuntajärjestystään, jonka se on ai-       Saksassa ahkerasti. Virallinen ulkopo~iit­
2016: kojen kuluessa itselleen omaksunut ja joka          tinen johtomme, joka •alussa oli otteissaan
2017: on sen veriin syöpynyt. Mutta vapauttaan            varovainen jo]m taholle koettaen yHäpitää
2018: ja koskemat1tomuu1ttaan se on aina vaa;linut        ystävällisiä suhteita myös Neuvosto-Venä-
2019: ja puolustanut. Näin se teki n. s. 't.alviso-        jään, olli kaiken aikaa läheisessä kosketuk-
2020: das,s~a ja näin se on tehnyt paraillaankin          sessa saksalaisten kanssa. Täs1tä UJlkopolii-
2021: käytävässä sodassa.                                 tiika.sta oli luonnollisesti myös näkyviä seu-
2022:     Pienellä maalla ei tietenkään ole vähin-        muksia. Saksan kanssa tehtiin laajasuun-
2023: täkään syytä hankkia itseELeen vihollisia           tainen kauppasopimus, tällillä järjestettiin
2024: menettelemällä politiikassaan suurvallitoja         saksalaiset kirja- ja messunäyttelyt, jota-
2025: ärsytitävästi. Päinvastoin on pienen maan           paitsi Suomi otltii osaa messu:ihin Saks,assa,
2026: koetettava elää rauhassa niin suuntaan kuin         saksalaiselle sotaväelle myönnettiin kautta-
2027: toiseenkin nähden ja tyydytyksellä otet-            kulkulupa Norjaan, täältä värvättiin nuo-
2028: tava vastaan kaikki myötätunnon ja ystä-            ria miehiä Saksan armeijassa kasvatetta-
2029: vällisyyden osoitukset sekä apu, mi!tä se           viksi ( Oikeailta: Se oli Suomen pelastus!),
2030: mahtavammilta valtakunnHta voi sa•ada.              eduskuntakyselyyn, joka oli järjestetty ul-
2031: Mainitusta asenteesta olisi ·Uetenkin pitä-         koasiainministeriöstä käsin ja joka koski
2032: nyt johtua, että meidän olisi ollut kaikin          kansainliitos;ta eroamista, vastattiin kaikiUe
2033: käyltettävissä olevin keinOin säilytettävä          tunnetul~la tavalla, jota pa:iltsi Suomesta
2034: mahdollisimman hyvält suhteet myös ,]än-            käsin on mitä monina:isimmilla aloilla har-
2035: teen päin Englantiin ja Yhdysvaltoihin,             joitettu v:ilkasta yhteistoimintaa Saksan
2036: joiden maiden kanssa meillä raina on ollut          kanssa. Jonkun aj,an kuluttua saapui maa-
2037: paitsi vi·lkkaat kauppasuhteet myös luotta-         hamme saksalaista sotaväkeä enemmänkin
2038: nmkseUiset suhteet muuten. Näitä hyv;iä             sekä sotavrulineitä ja :tarvikkeita, ja sota-
2039: suhlteita ei silloinen ulkopoliitJt.inen joh-       väki ei olllu'tkaan kauttakulkumatka11a,
2040: tomme kuitenkaan osannut säHyttää. Tal-             vaan jäi määrätyille pruikoille maahamme.
2041: visodassa vapaaehtoisina taisteUleit1a eng'llan-    Samalla omassa maassamme pantiin alkuun
2042: t:i'laisia ja muita maamme englantilå:isystä-       ensin osittainen ja s~ttemmin täydellinen
2043: viä ei kohdeltu sillä h'ienotunrt:eisuudella        mobilisatio, mikä kulki yleisten kertaushar-
2044: kuin mielestäni olisi pitänyt, ja rasioiden         joitusten :nrimellä. Vira11!isesti ilmoitettiin
2045: kehj!tys johti lopulta si:ihen, että Englannin      mobi'l<isatio varovaisuustoimenpi!teeksi, koska
2046: lähetystö meidän 1aloitteestamme joutui läh-        odotettjin Saksan j,a Neuvosto-Venäjän vä-
2047: temään täälitä peiis ja diplomaattiset suh-         lillä pian puhkeavan sodan ja koska silloin
2048: teet katkesivat. Samoin tapahtui Puolan,            oli vaara olemassa, että venäläiset hyökkää-
2049: Ho!llannin ja Belgian lähetystöihin nähden.         vät maahamme.
2050: Tällöin lähdettiin diploma.tiassamme tielle,            Sota Saksan ja Neuvosto-Venäjän väJ.illä
2051:                     N aitioneuvoston ti:&do.nanto ,poliitti<S·es,ta tilanteesta.                39
2052: 
2053: alkoikin pian ja Saksan johtaja ilmoitti           ainakaan syvemmäl:le Itä-1\jarjalaan. Sa-
2054: heti sodan alkuhet:kellä, että me olimme           maan aikaan alkoivat kuitenkin maan sa-
2055: mukana sodassa. Hallitus oli yksimiellinen         nomalehdet, aivan kuin jostain keskuksesta
2056: siitä, e;ttä me, jos meidän kimppuumme             tulleesta kehoituksesta, kirjoiut~aa Itä-Kar-
2057: hyökättäisiin, asettuisimme, niinkuin itses-       jalan valloiutamisesta ja uusien parempien
2058: tt.ään selvää oli, puolustamaan maatamme.          rajojen hankkimisesta, mikä selvemmässä,
2059: Neuvosto-Venäjä ryMyihin ponunittamaan,            mikä peitetymmässä muodossa. Sillä aikaa
2060: niinkuin ilmoite'ttiin, meidän sot!a:lruivo-       ovat sotajoukkomme suorittaneet toinen
2061: jamme ja asutuskeskuksiamme, ja niin al-           toi1staan menestykseillisemmän souaopera-
2062: koi meidänkin sottamme. Hallituksen kes-           tlion, niin että joukkomme ovat nYJt Syvä-
2063: kuudessa val~inneest:a mielipiteestä salin         riHä ja Äänisjärvellä saakka.
2064: silloin sen käsityksen - ja samrua vakuu-              Asiasta tuli vähitelllen vakava ulkopoli<it-
2065: tetv.iin ha:mtuksen taholta m. m. eduskun-         tinen kysymys. Englanti, johon suMeem-
2066: taryhmissä - että sotamme tälrröinkin oli          me sodan jatkuessa huonontumistaan huo-
2067: oleva vain oma, erillinen puolustussotamme.        nontuivat, järttti sen johdosta virallisesti
2068: On luonnonista, että puolustussodassakin           syyskuun ·lopulla vuonna 1941 Suomen ha1-
2069: taktillisislta j:a strateegisista syistä voi-      Jitukselle nooltinlluontoisen promemorian,
2070: daan olla pakotettuj:a ylittämään rajat,           jossa Ison-Britannian hallitus väitti Suo-
2071: ja nii~ tehtiin meilläkin. Moskovan rau-           men liiltossa Saksan kanssa käyvän hyök-
2072: hassa sov~tun rajan yllittäminen oli sitä~in       käyssotaa Isol).-Britannian 1i'1ttolaista vas-
2073: luonnollisemprua, kun sen takana oli vuosi-        taan ja sen alueella. Tämän vuoksi itl-,
2074: tuhantista suomalaista maata, joka meiltä          moitti Ison-Br]tanlllian hallitus pitävänsä
2075: vuonna 1940 väkevämmän oikeudella riis-            Suomea akseliryhmän jäsenenä, koska oli
2076: tettiin. Siihen maahan oli me:ilJä sekä asiial-    mahdotonlta eroi't:t;aa Suomen Venäjää vas-
2077: linen että moraalinen di:keus. Tilanne             taan käymää sotaa yleisestä eurooppalai-
2078: muuttui kuitenkin toiseksi, kun ttuli kysy-        ses'ta sodasta. Jos Suomen haHitus, Sianot-
2079: mys vanhan vuoden 1939 rajan ylittämi-             tiin Engil_annin muistiossa, jatkaa rtunkeu-
2080: sestä. Näin näytti haH:~tuskin asian käsit-        tummta venäläiseLle alueelle, syntyy tilanne,
2081: täneen, silrrä eduskuntaryhmille ilmffiitettiin    jossa Iso-Britannia on pakotettu käsittcle-
2082:  jälleen, ettei ole itarkoitus ryhtyä mihin-       mään Suomea avoimena viholllisena, ei ai-
2083: kään vaHoitussotruan. Jonkun ajan kullllt-         noastaan nirin kauan kuin sotaa kestää,
2084:  tua tuli kui!tenkin julkisuuteen yilipäällikön    v:aan myös kun rauha tulee !tehtäväksi.
2085:  päiiväkäsky, jossa jotensaklin selvin sanoin      Senvuoksi Ison-Britannian hal'litus, joka,
2086:  puhutti<in Itä-Karjalan valtruamisesta ja pa-      ottaen huomioon Ison-Britannian ja Suo-
2087:  rempien sekä turva:llisempien rajojen hank-       men välillä aina vallinneen ysttävyyden,
2088: kimisesta maallemme. Tämä päiväkäsky               valittaisi suuresti mainitunlaislta kehit\}'stä,
2089:  herätti suurta huomiota pai!tsi kotimaassa        katsoo normaallisten diplomaattisten suhtei-
2090:  ennen kaikkea ulkoma:iiUa, ja hallituksen         den palauttamisen edellytyksenä oJevan
2091:  taho]ta informoit<iin ulkomaisia [ähetystö-        Suomen sodan lopettamisen Venäjää vas-
2092:  jämme siten, että se oli vain ylipääHikön         maan ja joukkojen poistamisen kaikilta vuo-
2093:  vetoomus sotilaihinsa taistel:umi,elen ylläpi-    den 1939 rajojensa !takaisilta alueillta. Tä-
2094:  tämiseksi ja nostattamiseksi, mutta että          hän Ison-Britannian muisrtioon ei Suomen
2095:  haHitus ei ollut asian lmnssa missään lteke-       taholta vastattu Ison-Britannian hallit'llSta
2096:  misJssa. Ainakin suureen osaan lmnsas-            tyydyttävällä tavalla. Mielestäni jo rtässä
2097:  tamme jäi silloin se käsitys, että ha~litus ei    vaiheessa olisi hallituksen tullluJt olla lähei-
2098:  ole vaHoitussodan kannaNa. Pian kuiten-           sessä yhteistoiminnassa eduSikUtllil1an kanssa,
2099:  kin julkisen sanan ääni muuttui. Taholta,         mllitrtu täHais1ta ehdotustani ei hyväiksytty.
2100:  joka on hyvin läheHä eduskuntaa, pidettiin        Asiaa ei suink!aan voitu korjata sillä, että
2101:  tunnerttu H:ä-Karja.laa koskeva puhe, sa-          hrullituiksen <taho1ta myöhemmin :alllnettiin
2102:  moin siHoisen pääministe11in sihteeri nimen-      edUSikunnan jäs'eniille selonteko, sillä edus-
2103:  omaan tässä ominaisuudessa, kun taas eräät         kunta oli jo silloin asetettu tapahtuneen
2104:  muut esittiivät puheissaan sitä kantaa, jonka     ,tosiasian eteen.
2105:  omalta kohdaltanikin ~uul<in oilleen hallituk-        Suomen ja Englannin väli:em. huono lke-
2106:  sen kannan, etltä nimittäin meidän joukko-        h1tys ja,tlkui ja pääityi vihdoin avoimee111
2107:  jemme e1 oUisi mentävä yli vanhan rajan           UJltimaaturmiin, jossa: vruadittiin sot~atoirmien
2108: 40                              Pe.r:j•an•tla,in.a 3 p. syyskuuta 1943.
2109: 
2110: lopettamista ja vetäyt;ymistä pois kaikes:ta         v. 1941. Seuraavana syystalvena !kävi jo
2111: akltiivisoota osanmosta vihollisuUJksiin. Kun        kuiten!kin seiLviHe, ettei 1lmilklki !käynytkään
2112: tähän ei vasta~ttu l•son-Brirtannian halli-          niin ylksinik:ertaisesti. Sruksan amneijaHe
2113: tusta tyydyttävästi, krutsoi Englanti ole-           tuli takaisku, johon m. m. V·enäjän talvi
2114: V'8J1Sia sodassa !kanssamme.                         oli vaikutffimlit. Hyöikkäys pys.ähityi ja ve-
2115:    Rillnrun tämän kehityksen !kanssa huono-          näläiset puolestaan ryhityivät offensiiviin
2116: niva.t myös suhiteemme Yhdysva!lltoihin,             saavuttaen voittoja. Vuoden 1942 !kesän
2117: jonka hall1tus niini.Jk!ää:n muisrtioissaan oli      tullessa ennustettiin meiHä Salksrun amnei-
2118: kiinnittänyt huomiota sotarumme Itä-Kar-             jan lopulliisesti lyövän Venäjän armeijan,
2119: j!Wlrussa. Yhdysvwltain lähe:trtHäs ja suurin        ja tosiasia on, ·eJtltä saik:sru1aiset pääsivätikin
2120: osa lähetystön hrenlkilöikunnrusta •lähtikiill       aina Volgan liepeiHe, Stalingradiin, missä
2121: itää1tä pois, kUJten ilmiklki tioedämrrne, ja        he !kuitenkin ikäMivät tappion. Ja venä-
2122: lähellä nähtävästi oli, etteivät suhteemme           läiset Vialtasirva,t Stalirngradin voiton jälkeen
2123: silloin 'kolk0111aan !krutlmnneet Ameri!lmn          taikaisin yhitä suuren alueen, ·lk::uin mitä he
2124: kianssa. Vielä pahempi olisi ollut, jos me           oliva:t :edellisenä kesänä menettäneet. Sa-
2125: Yhdysv31ltoj•en jon.Jmn aikaa senjälikeen •tar-      Mttiin jälleen: vuoden 1943 ikesäil:lä Salks:a
2126: joutuessa väJHttäjäJksi Neuvosto-Vem.äjän ja         lyö lopuRioosti Neuvosto-V:enäjän. Kesä on
2127: meidän väliillä, olisimme, senjä:lik:een kuin        nyt ·lopullruUJU ja venäläis·et ovat puolestaan
2128: olimme tiedusteUee~t sieltä lähempiä rauhan          offensiivissa vwl:laten Orelin, Kurskin, Bel-
2129: edellytyksiä, ilman rrnutrta., •ennenkuin vas-       gorodin, Hariloovin ja Taganrogin y. m.
2130: truus sanpui, ilmoittaneet, ettei rrneiillä tälilä   kaupunlkej:a. Saksan arme.ijlan iskuvoima on
2131: hetJlrelilä ole mitään rrnahdollisuuksia eri-        epäilemättä heikentynyt. Sen täytyy herät-
2132: koisrauhaan. Ulllmrusiainvaliokunnam. kan-           tää meithlä suur.ta huolestumiSJt;a !tulevai-
2133: nanotto asirussa auttoi kuitenkin tilanteen          suuteen nähden.
2134: se:lviämistä.                                            Sotakuv.ru on rrnuutenlkin muUJttunut.
2135:     On epäilemättä vrulittetta.va:a, et•tä suh-      Liittolaisv~llat, jotka aikais:em:rnin kärsi-
2136: teerrnrrne rrnainittuihin suu;nnrulJtoihin kehit-    vät tappion toisensa jällkeen, m. :m. sen-
2137: tyivät rnäin •epäedullisella tavalla, smä sii-       vuolksi, etJtä [}je eivät olleet sotaan valmis-
2138: henhän ei olisi pitänyt olla mitään syytä.           trautuneet, ovat ny;t voiman tun'!1ossaan.
2139: Me olemme nimittäin käyneet, ikutten hal-            Senjälkeen kuin ne pysty;~vät tuoUamruan
2140: lituksen taholta on US'ein tt1oisitettu, omaa        kaikenilruisia sotatarvifklkei,,ta, joiden va;lrrnis-
2141:  erillistä puolustussotaamme, jdlm ei .tie-          tulksess·a ne olivat monlta vuotta alks•eli'Va:l-
2142: tenkään edeHytä vihamielistä suhtautumista           toja jälessä, ennenkuuilumruttomat määrät,
2143: niihin maihin, joiden kanssa me aina                 ovat ne myös rba:istelutoirrniSSta menestyneet.
2144: olemme Qi]_leet hyvissä väleissä. Näin sitä-         Akselin joukot aj·ettiin pois Afrilkasta sen-
2145: kin vähemmän, kun kysymys on suurval-                jii!llkeen kuin laajasuun1tainen maihinnousu
2146: loista, joilla rauhanneuv~t1t<eluissa varmaan-       oli suoritettu Länsi-Afrilk!ka•a:n ja dcrm ak-
2147: km on palj0111 sanomisba.                            selin viirrneiset tukilkohdat Tunisiassa oli
2148:     Nämä aja:t OViUJt kuitenkin nyt olleet ja        lkulkistettu. Näitä ta!kselm tappioita seurasi
2149: menneet. Twllä hetkellä on kysy;mys siitä,           invasio Sisiliaan ja sen vrultaa:minen, ja
2150: kuima on ny.t Hlanne arvio1ta~a.                     nähtävä:srti on va1n ajanlkysy;mys, kun Ita-
2151:     HaHituiksen taholta annert:itu selonteko on,     lia, jonne nyt on •tJehty invasio, on poissa
2152: ymmärrettävää !kylläkin, tässä suhteessa hy-         pelistä. Sotatoimien kulu11e oli fascismin
2153: vin pyöreä ja käy s•e samruarn suuntaan kuin         kulkistumisella, jo'lllkia epäedulilis.ta moraa-
2154: aHmisemma:tkin selonteot. P.erustuuk~J s·e-          lista vai.Jkutusta alkselivrulitioihilin ei ole ali-
2155: lonteko re:aliteetteihin vaiko tohreajrutte-         arvi:oitJava, oma •tä:rlkeä osuut•ensa. Siitä
2156: luun, siitä riippuu sen ;airvo.                      huolimatta!, eutä vwrsirnaista toista rintamaa
2157:     Tuskin kukaan voi kieltää, että sota-            Euroopassa ei vielä ole syntynytkään, 'On
2158: kuva yhden vuoden !kuluessa .on tava:tto-            sen muodostumisen pelolla ollut sotatoi-
2159: mrus,ti rrnuuttunut. Ltärirutarrnan tlUpahtumat      miin Itä-Euroopruss.a suuri merkitys, S!e kun
2160: Salksan hyöklkäy;ks:en ensi aikoina näytti-          on paikat.tanu;t alkselivallat hadoilttarrnaan
2161: vät .toteutuvan sen suunnitelman mulmrun,            joukkonsa laajoil•le alueille yrrnpäri koko
2162: mikä meiHä yleisesti oli hyväksytty, s. o.,          Eurooppaa.
2163: NeuvoSito-Venäjä on nujerrettu rrnuu;t;amassa            LiittolaisVlaillat :eiväJt o1e olleet offensii-
2164: viilrossa ja viimeistään sytksyyn mennessä           visaa ainoastaan ede1lämaini:ti81€u'llissa;rui suh-
2165:                       Valtioneuvoston tie:doiJl.anto opolii.tti,se.s.ta tilanteesta.                   41
2166: 
2167: teissai. Niiden suorittallla,t illllapommituk-        neselostulkseS/00 /tyydyttää miJnuakin, mutta
2168: set ovat saaneet 'entistä suur€1Ill1Il1alt mitta-     haluan ikäsityikseni kuitenlkin lausua surul-
2169: suhteet, ei vain lilläärään, vMn myös ulot-           lisen kuuluisien 33 :n esiintYiillisen johdosta.
2170: tuvaisuuteen nähden. Kun i,Jmapommitu:k:-             Noiden 33 :n omalaatuinen edesolttamus on
2171: sella saatetaan hävimtää rrmlkonaisia kaupun-         suuresti hällllillästylttäny:t Suomen suoma-
2172: keja, vieläpä suuriakin lkaupum.ik:eja,, on           laista lkiansaa, ja tuli se suurena äll:istyik:-
2173: niHlä epäil-emättä vaikwtukse:nsa myös S'O-           senä edusilrulllnrulelkin. Hei,dän · ·'taholtaan,
2174: ta.mNilketuotantoon, jdlm hei:k:l"enee, puhu-         ni!menomaan ruotsinlkieJis,ten sekä ikansan-
2175: m~tt·rulman siitä, että ne ova,t O!llliaan la-        edustajlain ·että varsinlk:iJ:n ruotsimlkietlislten
2176: mauttaiDJaan siviiliväestön mielialaa. Ne             sanOiillalehrti,en 'toicrnitltaj.aJn taholta on pit-
2177: tappiot, joita akselivahlat ovat kärsineet            kän aikaa väitetty, <ettei muika ka:nsa:nedus-
2178: niin maalla kuin iilmastakin käsin, ovat              >tajilLa rtäällä eduskunn~a oli!si ollut tHai-
2179: epäilemättä vruikuttanee1t niihin haJlinnolli-        suutta :!Jrurlkoin seurata hallituksen ja mei-
2180: siin muutoksiin, joita akse1ivalloissa viime          dän sodanjohdon noudalt,trumaa ullkopoli-
2181: aikoina on toimeenpantu. Upotussota, joka             tiikka;amme. Tämä ei kuitenkaan pidä
2182: yhteen aikaan näytti kehittyvän liittolais-           paikkaansa, sillä ulkoasiainvaliokunnassa,
2183: valtojen sodankäynnille varsin 'tuhoisaksi ja         varsinkin nykyisen ulkoministeriin ja pää-
2184: vaaralliseksi, on sekin saanUJt toisen kään-          ministerin aikana, on eduskuntaryhmille
2185: teen, ja voitaneen tänä hetkellä sanoa liit-          tarkoin tehty selkoa vähintään kerran kuu-
2186: tolaisvaltojen voittaneen taistelun Atlan-            kaudessa, mutta useamminkin, milloin ulko-
2187: tista.                                                poLiittiset suhteemme ja maa:ilman suurpo-
2188:     Tarkastelipa siis Wannetta miltä puolelta         liittiset sattumukset ovat aihetta antaneet,
2189: tahansa - Japaninkin on täytynyt jo luo-              haLlituksen suhtautumisesta ilmenneisiin ta-
2190: pua Tyynellä valtamerellä ;tukikohdista toi-          pauksiin ja hallituksemme niiden johdosta
2191: nen toisensa jälkeen - niin se ei näytä               ryhtymiin toimenpiteisiin. Samoin on hal-
2192: akselivaJlloil,le valoisalta. Huolimatta mei-         ili:tus pitänyt maan sanomalehdistöä hyvin
2193:  dän oman sotamme onnellisesta kulusta                tapahtumien tasa:lila ja srua:nut täyden luot-
2194: ovat esittämäni tosiasiat kuitenkin sellaisia,        tamuksen ja :tuen maan suomal,aisten leh-
2195:  että meidän olisi kiinnitettävä niihin vaka-         tien !taholta. Vain ruotsalaisen puolueen
2196: vaa huomiota j·a otettava ne toiminnas-               eduskuntaryhmä ja jotkut •ruotsinkieliset
2197:  samme huomioon.                                      lehdert;, niistä varsinkin sensatiohaluinen
2198:     Se 33 kansalaisen tasavallan presiden-            pikku ,Svenska Pressen", jotka kaiken po-
2199: tille äskettäin jättämä kirjelmä, josta täällä        liittisen älyn ja viisauden lähteenä pitävät
2200:  on jo ehd~tty paljon puhua, on epäilemättä           Ruotsin kirjav:an •lehdistön anglosaksi[aista
2201:  johtunut siitä huolestuneisuudesta maam-             propagandoo, ovat valittaneet ja väittäneet,
2202:  me asemasta, jonka esittämäni tosi:as:iJat           ettei muka haUiitus ole pitäny,t eduskuntaa
2203:  ovat aiheuttaneet. Kirj·elmän tarkoitushan           asiain tasalla, ja esittäneet vaatimuksi,a,
2204:  on kaikin puolin hyvä, ja jUI1kinen sana             että eduskunnassa olisi julkisesti keskustel-
2205:  onkin sen sisällöstä yleensä antanut myön-           tava ulkopoliittisesta orienteemukses,tamme
2206:  t·eisen a,rvostelun. Että se jä·wttiin :tasa-        ja julkijulist:ettava sodanpäämääriämme
2207:  vallan presidentille, on :luonnollisrta, koska       nähtävästi samantapaisesti kuin li!ittolais-
2208:  hän hallitusmuodon mukaan yksin johtaa               vallat, jotka näinä sotavuosina maalimaille
2209:  maan ulkopolibiikkaa j1a määrää si!i:tä ja           toitottavat päivästä päivään, mitä he aiko-
2210:  koska ainoastaan täten on mahdollista                vat rtehdä sitten, kun he ovat sodan voitta-
2211:  sruada yhteys häneen. TäJHaisen adressin             neet. Me suomwlaiset olemme kokemuk-
2212:  :tähettäminen tasavallan presidentiHe -ei sitä       sesta oppineet, ettei pidä myydä karhuntail-
2213:  paitsi suinkaan ol·e mikään yksinäinen ta-           jwa, ennenkuin karhu on kaadettu.
2214:  paus.                                                    UlkoasiainvaLiokunnan Jasenenä              olen
2215:     Kruil"ki se, mitä edellä olen esittänyt, pu-      kiinteästi koko näiden sotien aikarua voinut
2216:  huu sen puolesta, että hallituksen pitäisi           seurata ulkoasiain käsittelyä ulkoasiainva-
2217:  kiinnittää vakavaa huomiota yllämainitse-            liokunnassa ja voin vakuuttaa, että halli-
2218:  massani kirjelmässä t:ehtyyn ehdotukseen.            tus on tarkoin pitänyt eduskuntaa ulko-
2219:                                                       asiainVJaliokuntansa väli;tyksellä :asiain ta-
2220:   Ed. Ikola: Kokoomuksen ryhmän ni-                   salla ja että valiokunnassa on kaikkia sat-
2221: m{lSSä !Mhlletrtu lausunto ha1111tuksen tHan-         tuneita ulkopoliittisia suhteitamme ikäsi-
2222: 42
2223: 
2224:  wlty ja niistä eduskunnan puolesta hruHi- täneet ~asemallSia ja heille uskotun luotta-
2225:  tukselle     annettu joskus arvosteluakin, muksen ja edesvastuun vaativan sen verran
2226:  mutta loppujen lopuksi :aina hyväksymis,tä, harkintaa, etteivät lähde nimeään krrjoi:tta-
2227:  joten sellaiset väitteet ja va11ttelut, ettei maan salakähmäisesti puuha:ttuun vekseliin,
2228:  eduskunt:oo ole hallituksen taholta riittä- jonka julkituloa, kun se joutuu protestoi-
2229:  västi informoitu ja etteikö hallitus olisi duksi ja vastattavaksi, he itsekin säikäh'tä-
2230: saanut ulkoasiainvaliokunnan väJlitykseltlä vät ja koettavat lieventää puolustautuen
2231:  eduskunnan hyväksymistä k:an11anotoilleen, sillä, ettei se ollut tarkoitettu julkisuuteen,
2232:  ovat lmrkeasti vääriä ja paikkansapitämät- kuten nyt 'as~an 1tultua julki useankin alle-
2233:  tömiä. Tuollaisia väJitteitä on kuiltenkin kirjoittajan tahol't1a: olen kuullut valitetta-
2234:  jatkuvasti meidän ruotsinkielisissä lehdissä van. -        Ihmettelen, katsooko eduskunta
2235:  esitetty j'a niitä on toimitettu tää:ltä Ruot- nämä henkilöt vielä arvova>ltaisiksi ja sopi-
2236: sin lehtiin ja sieltä käs:in maailman lehdis- viksi edesvastuull:iseen ja edustavaan luot-
2237:  töön. Siten on maailmalle ja meidän vihol- tamustoimeensa ulkoasiainva:liokunnaSStaJ.
2238:  lisellemme annettu väärä tieto Suomen kan-        Ruotsalaisen    puolueen eduskuntaryh-
2239: san ja sitä edustavan eduskunnan suhteista mäUe, jonka keskuudesta tämä lapsellinen
2240:  ja mielialoista hallituksemme noudattamaan ja säälitt,ävä 33 adressi on 'lähtenyt, sattuu
2241:  ulko- ja sisäpolitiikkaan. :Meillä täällä tällainen nolaus nyt jo toisen kerran. Lä-
2242: Suomessa on voimassa edelleenkin vap:a:a hes kaksi vuotta sitten, 29 p. marraskuuta
2243:  demokraattinen kansanedustus, niin e.ttä me 1941, kun eduskunnassa oli esillä silloin
2244:  edustajat voimme täälJlä valtiosääntömme ja takai~in vallattujen Suomen erinäisten osien
2245: parlamentaarisen hallituStapamme mukaan jälleen liiittäminen Kanta-Suomeen, ryhmän
2246: julk:Utuoda valitsijaimme käsityksiä niin puheenjohtaja ed. Furuhjelm esitti ja kos-
2247: sisä- kuin ulkopolitiikastakin, miUoin ai- ketteli ruotsa~aisen ryhmän nimessä samoja
2248: heUa on ilmennyt.                                asioita, joihin tämän 33 ,adressi va,rsinai-
2249:     Siksi onkin suuresti Suomen kanswa kum- sesti :tähtää, että nimitUilin meidän olisi teh-
2250: mastuttanut, että 21 eduskunnan jäsentä, tävä erikoisrauha Neuvosto-Venäjän kanssa
2251: niistä 11 ruotsalaisen puolueen ja 10 suo- ja julistett•ava jo ennakkoon, ettemme ta'l'-
2252: millaisiin lukeutuvaa, ova't ryhtyneet niin ko:ilt.akaan suomalaisen Itä-Karjalan, joka on
2253: oudoksuttavaan ja epäparlamenttaariseen ainaisen ahdistajamme ponnahduslauta ·so-
2254: touhuun, että OVIat kyhännee:t maamme ul- tatoimille itsenäisyyttämme, vapauttamme
2255: kopoliittista asennetta suuresti vaarantavan ja valtakuntamme turvallisuutta vastaan,
2256: ja pahentavan, UJlkomaiUa suul1ta hälyä he- emämaahan ]iitltämistä. Kun >tämä ruotsa-
2257: rättäneen adressisepustuksen ja haalineet ~aisen eduskuntaryhmän puheenjohtajan ja
2258: siihen kadu1ta 12 seimilaista muuta allekiir- nyt kymmenen häneen liittyneen muun ryh-
2259: joittajaa sekä vieneet :tasavaltamme herra män jäsenen kannanotto siJLloin toimitettiin
2260: presidentille. Sen allekirjoittajista lukeu- julkisuuteen, herätti se sellaisen suuttumuk-
2261: tuu 19 ruotsalaiseen puolueeseen ja 'loput sen ja vastalauseitten myrskyn Suomen v:ar-
2262: 14 valitettavasti täytyy :tunnustaa jonkin- sinaisen ruo:tsinkielisen kansanosan keskuu-
2263: iJJaisiksi suomalaisiksi :tuulihatuiksi. A:loite dessa, että Hufvudstadsbladetiissa julkais-
2264: tähän epäparlamentaariseen ja noloon asia- tiin satoja vasta1auseita ja tulossa oli niitä
2265: ki:rjaan kuuluu ruotsalaisen puolueen virail- vielä niin rnoni~a tuhansia harmis:t.uneita
2266: iliselle johdolle ja ruotsrulaisen puolueen ruotsalaisia kansalaisia, että lehden täyit.yi
2267: eduskuntaryhmän johtajille, koskapa mu- ki,eLtäytyä ottamasta enempää llliitä ilmoi-
2268: kana on i:tse puoluepäälHkkö, edustaja von ' tuksenaka:an vasta:an. Kuten muis-tetaan,
2269: Born. Hämmästj'ittävää ja erittäin valitet- ruotsalaisen puolueen edustaj:at, jotka taas
2270: tavaa on mielestänli, että alJlekirjoitt>ajina ovat samalla nolona. asia.Ha, koettivat sel-
2271: esiintyvät myöskin ulkoasiainvaliokunnan viytyä nolauksesta ja. erehdyksestään sinä,
2272: herra puheenjohtaja Voionmrua j:a varapu- että sanoivat Juulleensa, ettei heidän [au-
2273: heenjohtaja herra Heljas, joilla on oHut ti- suntoaan ja kannanottoaan saate:ta jukisuu-
2274: l,aisuus valiokunnassa !tarkoin seurata ja teen. Minä luulen ja voin vakuuttaa, ja
2275: osallistua kaikkiin ulkopoliti'ikka:a koskeviin meillä, eduskunnall:a oli äsken ilo lmuilla,
2276: asiain käsittelyihin. Olisi luullut, että edes että ruotsalaisessa ryhmässä yksi edustaja
2277: nämä herrat kansanvw1lan ja parlamentaris- miehekkäästi ja rohkeasti •toi sen käsityk-
2278: min vawlijrut olisivat jaksaneet ja ymmär- sen jUJlki, jonka minä:kin tahdoin sanoa,
2279:                       Valtioneuvoston ti,edoillanto polii.tti,se.sta tilanteesta.
2280: 
2281: että varsinainen !tämän maan ruotsink!ieli-          millään tavalla voi yhtyä siihen lausun-
2282: nen kansanosa ei ole sen kannan takana,              ttoon, jonka ryhmätoverini Pekkala täällä
2283: jota ruotsalainen puolue puolueena rtässä            äsken antdi:. Mitä tulee taasen viimeisen
2284: eduSitaa, kaikki puoluesihteeritkin muka-            puhujan lausuntoon, niin se osittain sisäJlsi
2285: naan ja jota ruotsalainen eduskuntaryhmä             siksi räikeää demagogiaa ja suurta suvai't-
2286: täällä on vakuut:t1anut.                             sema.ttomuutta toisin ajattelevia kohtaan,
2287:     Mutta miltä on sanottava siitä kummasta          että se jääköön oman arvottomuutensa va-
2288: seikasta, että tuo luottamuksellisesti presi-        raan.
2289: deTIJtiJlle muka viety :adressi olikin toimitettu        Ryhmätoverini ed. Reinikainen on jo
2290: Ruotsin lehdille nähtävästi sala:teitse jo           tääJllä esittänyit sos.-dem. eduskuntaryhmän
2291: useita päiviä ennen, kun se muka luotta-             ajatuksen herm pääministerin äsken anta-
2292: muksclllises:ti vietiin presidentille. (Edus-        masta tilanneseloSituksesta. Ryhmä on, ku-
2293: kunnasta: Kuka on Efialtesn. Ruotsin                 :ten ed. Reinikaisen aausunnosta ilmeni, ~o­
2294: liittoLalismieliset :lehdet, jotka meidän asiain     jaalisen positiivisesti suhitautunut hallituk-
2295: ja sotamme hoidolle ovaJt niin paljon vahin-         sen :toimenpite;isiin ulkopoliittisella alalla.
2296: koa aikaan saaneet, julkaisiva,t ne ilomie-          Ryhmä on taasen antanut todisrtuksen suu-
2297: llin, suurente1livat ja vääristelivät vielä pa-      resta itsehihlinnästä. Joskin eräisiin yksi-
2298: hemmaksi, kuin useat allekirjoitttajista oli-        tyisiin seikkoihin j:a toimiin nähden kaikki
2299: vat tarko:iJttaneetkaan. Ja li:iJttolaislehdis:'tö   ei ole ollut meidän toivomuksemme mu-
2300: ympäri maailman on siitä keittänyt aiv:an            kaista on aika liian vakava niiden tarpeet-
2301: mahdottoman sopan - maamme suureksi                  tomaan korostamiseen. Yksityiseit puut ei-
2302: vahingoksi. - Pyydän kysyä, ja se olisi              vät saa estää näkemästä metsää, suurem-
2303: mielestäni selvitettävä, kuka herroista \tuon        paa kokonaisuutta.
2304: katalan, maa,tamme niin suuresti vahingoit-              Suurta tyydytystä ovat monet kohdat
2305: tavan ruman työn on tehnyt?                          herra pääministerin puheessa omi'aan heräJt-
2306:     Mitä ~tse asiaan, noiden 33 adressiin            :tämään. Niinpä se tosiasiallinen ti~anne,
2307: tulee, puuttuu si:Ltä kokonaan reaalinen              joka meillä ulkopoliittisessa suhteessa va.il-
2308: pohja, kuten hallituskiin selonteossaan mai-         iiltsi kevätkesällä 1941, oli hahmoiteltu
2309: nitsi. Suomen kansa tietää, että meillä ei           muutamalla ~yhyellä, mutta sattuvalla ve-
2310: Olle mitään mahdollisuutta irroit>tautua so-          doihla niin oiVIrullisesti, että vain ilkeämieli-
2311: daSita:, johon olemme ilman omaa syytämme            nen ja määrätyssä ta:rkoituksessa toimiva
2312: joutuneet ja jota meidän 1täytyy oman itse-          totuuden vääristelijä voinee tehdä sitä vas-
2313: näisyy;temme ja tulevan turvallisuutemme             taan muiSJtutuksia. Jos kysyy syrjässä oa-
2314: takia käydä, nyt suuren auttajamme ja ase-            leelta ja edesvastuusta vapaalta arvosteli-
2315: vei1jen Saks<an rinnrulla, ja jos tarve Vlaa;tii,     jalia koti- ltai ulkomailla, miten hänen rik-
2316: S1itten yksinkin. Sen tietää koko Suomen             kiviisaan ~jatuksensa mukaan olisi ollut
2317: kansa ja jokainen sotamieskin rin:tamhl-             tehtävä ja mihin seurauksiin toisenlainen
2318: iLamme, jossa joka päivä käydään taistelua           menettely olisi johtanUJt, jää hän, kuten ai~
2319:  ja vuodatetaan verba: meidän suuren ja               nak~n henkiJö, joka piitää itseään toisten
2320:  oikean asiamme puolesta. Meidän yksin-               arvostelemisessa kielteisessä mielessä etuoi-
2321:  ke:t~taisesti 'täytyy, ja tahdommekin, meillä        keute1Jtuna ja kuvittelee oleVIansa muita vii-
2322:  ei ole muuta valinnan varaa. Sen on yli-            saampi, mutta tarkoin karttaa edesvastuu1-
2323:  pääUikkömmekin, sotamarsalkka Manner-                lista asemaa, jos hänelle sella,inen tarjot-
2324:  heim tämän sodan aikana päiväkäskyssään,            itruisiin, vastausta vaille.
2325:  kuten ttärullä mainittiin, luvannut ja va-              Edehleen herm pääministerii niin vakuut-
2326:  kuuttanut, että ,hän ei pane miekkaansa              tavan selvästi, että jokaisen, joka tahtoo
2327:  tuppeen ennenkuin Aunus ja Viena on va-              ymmärtää, myöskin pitäisi voida ymmärtää,
2328:  paa". - Me luotamme hänen s'anaansa ja               OS oitti, että me y'ksirnoma!am. puolustavassa
2329:                                                        1
2330: 
2331: 
2332:  valit:amme siltä iskua urhoollisen, paljon           mielessä ja :iJ1man mitään velvoLttavi:a si;tou-
2333:  verta vuoda,t;taneen armeijamme se1likään,           nmks1a puoleen tai ~toiseen, jatlkuvasti oloem-
2334:  jonka ovat ~täältä kotirintamalta antaneet           me sodass~a anu1lm:na. Me emme ole pyrki-
2335:  nuo 33 - tutisevaa housupa11ia! - On-                neet emmeikä pyri toisten kansojen lkohta-
2336:  neksi nii,tä toki ei ole enempää.                    lo~ta ja ni,iden asemasta auringon alla anää-
2337:                                                       räärrnääm., yhtä vähän kuin se~ntumaan
2338:   Ed. Eri e h: Herra puhemies! Minun                  niiden sisäiBeen valtiolliS'een elämään si;l-
2339: täytyy heti alUJksi huomauttaa, etten minä            loinkaan, kun se kulkee Vlallan toisessa 'tah-
2340: 44                              Perj,an•ttai'lla 3 p. syyskuuta 1943.
2341: 
2342:  dissa. kuin mihin me olrorurne täällä .tottu-       !koitua hyvin kohta:lolklkairuksi. Puheessa oli
2343: neet. Mutta meHlä /Oill oikeus vaatia, että          toisilll sanoen sanottu lklaiiklki·, mitä pitikin
2344: me saamme rauhassa omistaa, viljellä ja              sanoa, ei enempää €iikä vähempää.
2345: edeUoon !kehittää oman ka:nsanvwltaiselll                Niin hyvä tadwiJ1)us lk:uin täählä usein-
2346:  järjestelmämme puirtteissa sitä maata, joka         main.i,twlla 33 kansalaisen, jotka minun kä-
2347: meille on annettu. Jos joku siihen mää-              sitykseni 11nulk:aau lk:aiiklki ova,t isänrnoollisia
2348: rään sairastaa ,sotaväsymystä", että hän             mi·ehiä, kirjelmä1lä jm vetoomube1la lienee
2349: on valrrnis ootamaan rauhan mruamme itse-            ollu:tlk:in, ei voi oHa siinä hwvai,tserrnBJtta
2350: näisyyden hinnalla tai luovutltrumaan vi•e-          jä:1kiä juurimainitsemas:tani defetismistä.
2351:  malle jonkun osan historiallista Suomea,            Oniko meiJlä siihen vähäisimtiiJkään syytä 1
2352: on seHainen henkilö ma:a:npetturiin verralt;-        Eivät mitkään tapahtUilllBJt meidän omilla
2353: 1:a;va.                                              sotarintalllliHaJllllille ei'kä liipin, kuten herra
2354:     Erityisellä mielenilcii:nmnlla seurataan se-     pääministerin iausunto osoitti, ikotirinta-
2355: kä edus.ku:nnassa että ikoko maassa halli-           mrullammelklaan anna siihen aihetta. Miltä
2356: tuksen ppnnistuksi•a parantamaiau suhteita           suuriin sotanäyttällllöihin tuiee, ei niimä ole
2357: U.S.A: ha:n, jot:a ikohtaan luw1laJmeni tun-         tapahtunut mitään niin mullista;vaa, että
2358: netaan, huolimatta eri piireissä vaihtele-           meidän oliisi syytä paiinaa päämme pens•aJa-
2359: vista ullk:opoliiittisista sym- j1a antipatioista,   s.een. Sotaonrnen va.ihteleminen on silksi
2360: kiaikkirulla vain ystävällisiä tunteita. S•a-        'luonnollinen asia, elttä lii:oo pitkälle mene-
2361: malla ikuin ai.nakin milllä mieilihyvin ikuulin      vien johtopäätösten vetäminen. siitä tli!Sfl:rin
2362: herra pääministerin Saksalle omis•taman lro-         osoittaa raulmJlis.ta j.BJ kylmää harUcintaa.
2363: ruttoma:n, kaikkea liioittelua väittävän ltun-       Ulospäin tuota vetoB~mista helposti, kuten
2364: nusltuiksen, on i~a.hdutta.vaa kuulla että hal-      on huomaultettu, voidaan tulikita hyvinlk:in
2365: litus tahtoo !kai:klk:iin suuntiin pitää ovet        vakavana heiJklmuden merkkinä. E.ttä niin
2366: avoinna rauhan mahdoHisuuiksien tiedus,te-           on tehtylkin, siitä ovat ikaiiklkein useimpien
2367: luill'le, luoruJoollisesti va~twkunnan !kunnian      Ruotsin lehtien lklirjoitukset liianikin selviä
2368:  ja Slodassa saavuttama;a mainert:lta täysin         todistuksia. Ruotsin lehdis,tö on tehnyt
2369: VlllStaavalla arvokkrua:lla tavallru.                asial'rta al!lsailts·emattoman suuren num€ron,
2370:     Vihdoin saimme nyt ·ensi keNan mitä: ar-          ja hermt ovrut Ruotsin •lehtien kautta saa-
2371: vov:altaisimmalta taholta kuulla ikaual!l odo-       neet ansaits·emattOilllrun arvonnpusun. Tämä
2372: tettuja ja enemmän kuin ansaittuja tun-              ei koske ainoastaan meiUe vihamielistä Gö-
2373: nustulk:sen sanoja sietämä;ttömissä oloissa          teborgs Handels och Sjöfa.rltstidningeruiä ja
2374: elävää Norjan jaloa kansaa kohtaan, joka             siihen verra;tlt•avia ja meihin kaiksimieliseslti
2375: aina kun meillä on ollut vailk:eat ajrut, on         suhtautuvaa Dagens Nyheteriä, jota eräwt
2376: meitä hartaudella muistanut. Nämä herm               Suomen lmr:nsrulaiset ikatsovat ·arvonsamuikai-
2377: pä;äministerin miehekkäät sanat samoin               selfusi käyttää taiswluaseenoon valtiollisesti
2378: ilruin niiden ulottaminen :meitä l{)lllliSita vai-   heille epämie!Hyttäviä !lmnsa:laisia ikohrt:aoo
2379: lkeUJksistaa:n huolimatta niilll jalomielisestå.     omassa !kotimaassa - häpeä sanoa - vaoo
2380: aumtanutta mutta yhtä'k!kiä perin kriitiHi-          myös rneille ka'Uittaa:ltwan ys.täväl1isiä:ikin
2381: S'een tilanteeseen joutunutta Tanskaa koh-           lehtiä.                                     ·
2382: taan, otetaan kaiiklk:irulla valitialkunnassa vas-       Me olemme olleet ja oleanme iffijO'llessa
2383: taan vi'lpittömilll tyydytyksen tuntein.             suhteessa RuotsHle suuressa lkiiltoUisuuden-
2384:     Ennen iklB~iikikea oli herra pääministerin       velalSS!a. Me, ~inakin se ryhmä, johon mi-
2385: puhe rnie1lyttävä rohikaisevan, tulevamuu-           nuiHa on kunniu !kuulua, suhtaudumme mitä
2386: teen luottavan perussävynsä vuolmi. Se               myötämielis1mmin, p1tkälle, joskaan ei liian
2387: myrlk:yllinen, elinvoimaiselle ik!am:saknnnalle      piltikäi.le menevään n.s. slk:andinaviseen
2388: läpeensä sopirn.ruto:n, se arvoton ja ika:i!ken      oriffiloltoitUillliseen. Mut,ta •tämä •ei saa rneitä
2389: ·elämäntahdon tappava defetismi, jota                niin yks1puolisesti hmm:a.ta, että antaisim-
2390: eräällä vastuutitomaHa taholla eikä vaEtet-          me Ruotsista tulev1en monenlaisten ,neu-
2391: tavasti aivan ilman menestystä on koetettu           vojen" joht·oo 1:1oimilntaailllillle. Luultavasti
2392: ikianS'an •laajoihin llmrroiksiin levittää, oli      me sentään itse k:olkio laiihla paremmin !kuin
2393: pääministerin puheesta mahdollisimman                •lällltiset naapurimme ymmärrämrne, mitä
2394: ikauikana, saJIDoi:rillruin ruusunhohtei:nen tosi-   meidän rauha:amme tulee ja miten riippu-
2395: asiain vakavuutta vierova optimismi, jota            lllllruttomuut~tamme tehokkaimmin on suojel-
2396: meillä myöskin esii,ntyy j·a joka selk:in voi        taVIa.
2397:                        :V aitioneuvoston ti,edonanto .poliittises.ta tilantee·sta.                     45
2398: 
2399:     Kerrassaan edesvastuutonJtaJ oli, ja siinä            Man har 1tämmeligen aJ[mänt fätt den
2400: minä Oloo sarrnaa mieltä kuin ed. Ikola, run-          uppf,alttningen, att ri!ksdag·en frivHligt av-
2401:  taa Ruots~n lehdistölle sensatiomainen ti-            hänt sig a:1lt in:Dlytarnde ifråga o:m utriilres-
2402: laisuus rikkiviisaasti jälleen nykyisessä              polititlren. Denna besikyllning dron i någon
2403:  tHanteessa ryhtyä jonkinlaiseen opetta-               mån va:va: berättigad. Dock må det få sä-
2404:  jan eli sedän ~tehtävään. Ja kerms-                   gas lllt, atlt regeringen, särslkillt den före-
2405: saan rikollista e1kä ainoastaan kevyt-                 gående, bär Sltörsta andel i det missför-
2406: mielistä oli an:t1aa tietolähteen vuotaa niin          hållande som inrätt i fråga om riiksdagens
2407:  ru:nsaasti, e:ttä Ruotsin lehdet tiesivät 33          passiva roll vid ha:ndhavandet av 1andets
2408: herran hanlklkeista ·ennen kuin me tääJHä              urtrikesangelägenheter. Det system rege-
2409: iki()tona ja sisälsi·vät hälyttäviä uutisia            ringen infört i syfte att inforrrnera riiks-
2410: niistä. Tällaista on valitettavasti ennenkin           d!agen i utri!kes- och andra vilktigw angelä-
2411:  tapahtnut. Eräässäikin tarpa1wksessa ta1vi-           genhelter, som består i atJt de olika grupp-
2412: so.dan päättymisen kynnyikseUä si!lloinen              1edarna tkallas tiill statsministern, respeik;tive
2413: uJlilwaSiiaimninisteri Väinö Tanner kuiltem.-          någon tap.nan minister och i exceptionella
2414: lkirn yhdennellätoista hetlke!Llä sai asiasta ·tie-    falll, til:l presidenten, där mer eller mindre
2415: don ja hänen onnistui ihaHtilliVal,la tarmol-         konfidentiella meddelanden ges, viUm
2416: laan, päättäväiJSyyde1Häärn ja arvoViail:lal,laan      gruppledarna i sirn tur i mer eller mindre
2417: estää pahin. Mielestäni halrlitUlksen pitäisi          beslkuren form få meddeila sina grupper,
2418: nytkirn tarmoklkaaslti puuttua aså1aan. Sen            dettru system kan iCike anses vara förll!matt
2419: on saatava selvil[,e, !kuka ·tapin iaNalaj'a on.       i dksdagens arbect:sordning eller i enlighet
2420:  (Eduskunnasta: Oiikein!). Kertoman mu-               med god parlarrnootarisk praxis. Det är
2421: tkawn hän oniuliksi ei istune 1t1ässä kama-            endast i sådana länder, där man medvetet
2422: rissa. Syyllisenä on mairn1ttu muuan itses-           arbetar i syfte att undergräva riiksdagens
2423: sään epäilemättä hyvää ~tarlkoittay;a, mutta          anseem.de och arbetsmöjligheter sådama in-
2424:  jo etnlllenkin täysin harlki,tsemattOIIDista edes-   formationsmeiUoder bruikar atnvändas a;v re-
2425: f)tlbarrnuksistwan iikävärukuuluisaiksi 'tu!llut       geringarna ge11tffll}j()lt riksdagen. Det är atlt
2426: henkilö (Eduskunnasta: Sano pois vaan!).              hoppas att vål't par1amentarislka liv befrias
2427: En minä tahdo esiintyä millään Hmianta-               från deruna utväxt, vars smirttofrön här-
2428:  jan rtapaiseoo.                                      stannar från diktaturländerna, och som en
2429:     Oli ·täysin paiilm:lrl<aan, että me tääLlä jo     llång tid redatn förlama;t riiksdagens arbelts-
2430: ennen talvisota1a tuntuvasti ikovensimme ri-          lust. Denna dags utrilkespoli,tisika deba.tt
2431: koslain 12 'lukua ja teimme eräitä tärkeitä           är ett gott tidens teclmn. Vårt parlamenta-
2432: täydennyiksiä maa.npetosriilmsten tkohda;l,la.        rislkla liv håller på att ,tiJllfrisikna. Måtrt:.e
2433: Mutta nuo tk:ovennuikset eivät saa kohdistua          blott Teswltatet av dagens förhandlingar
2434: ainoastaan harhruarnjohdettuihin, itäänpäin           ie~ke bli ett liikad!ant fiasko, som delt soon
2435: vilikuileviin, usein ali'Van yksinkertwisiin          debatten i nov. 1941 bl(l)V.
2436: lmamwlaisiin. Niitä on yhtä am.ikarasrt:i S\0-            Gå vi så aJtt Mtrakta SJtatsministerrns tal,
2437: vellettava myös n.s. hermsmiehiin (Edus-              lkan man ej värja sig för att den anda aw
2438: ikunoo.sta: Oi!kein !), olivat ne kuinka ar-          optimimn, som genomgår andrag13:ndet icke
2439: vossapidettyjä tahansa. S1tä vaatii ikwnsatn          har tillräclklligt god grnnd för sig. Redan
2440: terve oi!keustajunta ( E duslkunnasta: .Aia!te-       den optimistiska ekxmomiska övers'iikiten sy-
2441: lismiehiiDkin!). Kovennuikse1t eivät saa              nes vara något för högt uppskruvad i fråga
2442: rnlliodostua lain !kunnioi.tust;a heiilmnta:vi!ksi    om vårt lands möj~ighet att klam sig. Vår
2443: luoiklkasäännöksilksi. Niiden pitää sarrnaUa          stattsskuld växer med svindlande fart och
2444: tava;lla suuntautua ikaitkikiin rikikoneisiin ja      eU falktum är, at.t penningens lköpkraft för-
2445: hrurahtaneisiin kansaLaisiin, jatta ikunnioi-         sä!rnrats avsevärt. Slkördeförhållandena äro
2446: tus waitn pyhyyttä korutaan ei jäJ:1k[{yisi.          ieike så goda, som de kunna vara, beroende
2447:                                                       på bristande arbetskraft och gödselämnen
2448:    Ed. W i c km a n: Herra talman! Sent               m.m. På många ställen hw vidriga väder-
2449: OIIDSider har rrudag·en beret:t:s tiHfälle att        leksförhållarnden, såsom starika :r:egn och
2450: uttala sig i fråga om vårt la.nds utriikes-           hagelfall, skadatt avsevärt slkörden. De be-
2451: politiska ledning, sarmt rörande andra ak-            tungande militära UJtskrivnin~a.rrna av häs-
2452: tuella angeilägenheter, som stå i samband             tar, nö'bkreatur och jordbruiksalmer ha av-
2453: med denna frå~a.                                      sevärt ve1,lmt både eikonomisik:Jt och mora-
2454: 46                            Perjl!l!nila;im;a 3 p. syyskuuta 1943.
2455: 
2456: tmt som en tung och för!halllllande börda för 1 sig tiLI .t<>lik för, slkuHe dock detta belkla-
2457: loo.dsbygdens f.ollk. Att påstå, soon stats- gande gjort sig bäJttre om den åtfö'ljts arv
2458: minisltern gör, a;tt :irngen lkrigströtthet för- ett belklag1ande av det falk:tum, a.tt vi av en
2459: sports hos oss, är ~tt SICiffi haren stickJru hu- eller annan arrledning, ,tog det första ste-
2460: vudet i bll.Siken och lätsa sig icike se vad get ,t]H avbry.tande aN de diplomatisika för-
2461: som doek fmns. Den krigströtthet, som biln:delserna meUan vårt och nyssnämnda
2462: oneikligen finnes hos oss, är emeHertid ic:ke la:nd. Lillmså h3!de det Viariit både sant och
2463: av oomma rar:t som den, som tar sig uttrycåt vaekert, om sta,tsminisrtern hade erkänt, •att
2464: i defaitism och längtan ef!ter fred på vilka vi med ovanlig1t stora och ilclumpiga f.ötter
2465: v]ll&or soon hälst. Nej, därhän har det 'ej trarmpa.t in i iklaveret i vårt politislk:a Utm-
2466: ännu lkoomm]t hos oss. Ännu lk:ämpar vårt gänge med U.S.A. Det kan icke förnekias,
2467: folk både på hemmafronten och i krigslin- att vi själva i myclket stor UJtsträclk:ning un-
2468: jerna med Olk:uvligt mod och tro på seger der föregående regerings och icike mindre
2469: för det rättvisa i vår kirump. Men det får under nuvarande reg·erings tid själva vå[-
2470: ej fördöljras, att en stal'lk fredslängtan gör irut, att vi icke längre äga den ,good "\Vill"
2471: Siig gäJUrunde både på lk:rigs- och hemmafron- i de anglosaxisika ländern~, som V'i hnndra-
2472: ten. Man spall!ar och spörjer eflter teeken pmcentigt förut ägde. Att vårt land icke
2473: som båda fred, och follk:försoning. Och må längre äger srumma star'ik:a posiition hos väst-
2474: det även utsägas, att i denna alJ.mäinna ma!k!tei'illlal som tidigare, beror nog icke en-
2475: fredslängtan blandar sig massor av frågor. bart på, att ·deras bundsförvall't Sovjetryss-
2476: Med 0110 frågar man sig, hur ha de leda!lllde Jand är vår fiende och wtt devas fiende är
2477: i vårt LaiiLd inställt sig och siill politilk: in- vår vän. Det är absolut omöjligt, att på så
2478: för den för rmångoo o:väntande utv<ec:klin- ik:ovt tid som nu slk.elttt, den ena pa,rten
2479: gen på de rmånga lk:rigsfron:berna värl1den slk:!uMe llmnmat slå om i sirua lkänslor gent-
2480: rrmt. Ha våra ledande statsbyggmästare emot den andra, om blott den ena bär
2481: rtänlkJt på att inrätta någon res·ervutgång skullden därtill. At:t i förhållandena Fin-
2482: ifaH det på iaJl!lvar börj1ar brinna i vår pa- land contra anglosa.xarna vi skulle vara
2483: rad - eller huvudutgång. Man ik:an ej den oskuldsfulla kränlkta. parten, kan ingen
2484: mera dölja för någon, trutt utgången av srumv•etsgrann männisilm, SIO!Ill i någOIIl mån
2485: världskriget kan bliva en wman än den lk:änner tiU de spända förhål~andenas för-
2486: som våra ledande politiik€r under en följd histoda, vare sig påstå eller tro. Vi tänka
2487: av år mmett som den enda rmöjligheten, b1ott på de erbjudanden U.S.A. gjol'lt och
2488: och d.t>er viliken de inräittat vårt lamds ult- på vårt lands sätt a,tt beihandla dessa. fut!n
2489: rikespoli'tik. :Menige man har börjat .tänka någon förvållla sig öv<er, att man i de stora
2490: politiskt, strategiskt och :togiskt, och I'esul- demolk:ratierna i väster härefter betvivl1ar
2491: tatet har icke blivit för honom och landet vår förmåga altt fritt behand!~a våra iLivs-
2492: upprmunti'iande. Han ber varma böner .till intress·en och vår vilja att rälknas tili de
2493: den Gud, som ofta förut ingripi!t i vårrt fria västerländSlm de:moikratierna. Enligt
2494: lands öde, då ovisa ledare, icike av illvilja, min mening ha de stora ang1osaxist.'ka mak-
2495: men av kortsynthet, lett landet in i ett terna visat oss en förvånansvärt stor por-
2496: ogenomträngligt dunlkel.                           tion förståelse och fördmgsrumhCit. Så har
2497:    Man ikan ej dölja, att st3!tsrministerns :tal ju den engerlsika ikrigsförk1aringen blivit
2498: icke förmådde skingra oron och som en hitlti1ls i stort sett en blott pro :llorma sruk
2499: hoppeJts strå:le [ysa genom framtidsdunlklet. och med U.S.A. ha vi ju ännu vissa för-
2500: Det hjäJlper oss iclk:e, a!tt anlägga en fata- bindelser - allt detta ielke som ett r•esul!ta1t
2501: listisk ljussyn på problemet, eller som vi av vår klolk:a polit:ik gentemot dem, utan
2502: göra, spela den lk:ränikJta oskuldens martyr- av andra skäl, som vi iclke ha någon ära av.
2503: roll. Förgäves lyssnade man ·ef.ter de to:ner         Det v<ar med synnerligen stor tillfreds-
2504: av m-ikänn·ande av politisika misstag och stäHelse man tog del av statsministerns ut-
2505: blunder, för rattt icke säga synder, vårt talande om vårt förhållande till bl. a. de
2506: lands ledning gjort sig skyl1dig tiU. Med skandinmviska länderna. Vi få alltså in-
2507: aH förståelse för och instämmande i det rangera vår startsminister hland de finska
2508: beklagande av att vi råikat i motsattsförhål- kulturpersonligheters s:kara, som 111tan om-
2509: lande till exempelvis S~orbr1tannien, som svep deklarerar sig för initima nordiska
2510: statsministern så sant och gripande gjorde förbindelser. Det är att hoppas taltt denna
2511:                        Valtioneuvo.ston ti,edto!llanto poliittisesta tilanteesta.                      47
2512: -----------------------------
2513: skara på finskt håll ska:ll få både en snabb          nomför.t ett erövringsikrig, och åt annat
2514: och väldig tillväxt, ty fjrbindelserna                håH visa ,vi oss va:ra e.tt synnerligen nyk-
2515: västerut äro i mång:a avseenden våra enda             tert och M·erhållsa11nt folik, sum ikämpar
2516: ~äddn:ingsmöjligheter, både nu och fram-              blott för a;tt trygga våra hmtoriska gränser
2517: deles.                                                och vår urnordmka frihelt. Enligt min me-
2518:      Hitltills har jag ej ännu berör,t det, som       ning vore tidpull'k!ten nu syrnnerligen läanp-
2519: utgör :kärnan i sta1tsministeranföra:ndet och         lig, a;t,t offentligt och ärligt de:k!larera från
2520: huvudintresseämnet vid denna debatt,                  offic~ellt håi1l, att vårt krig är ·ett enbart
2521: närrAigen våra k:rigsmål och fredssträvan-            försvarSikrig utan samband med s.tormaikts-
2522: den. Det var med stmt gH:l3!nde rman ,tog             krigelt, fliamt att vi s•Oilll en logisik följd av
2523: del av regeringenrs föriklaring OiJ1l vårt ~rig       vårt krigsa1r.t i0ke ha någpt !alli'1.81t ikrigsmål
2524: som et:t krig, som icke har något atrt göra           än värnandet av och befästandet av vårt
2525: aned stomnaiMernas ikiaunp. Vi ikämpa vår             obm,oende och . vår demolkratiska frihet
2526: egen heliga frihets!kaanp. Vi äro därvid              inom vål'!a gaml1a his,torisika gränser. Al:la
2527: taclksaanma för den hjälp vi fått av Tysik-           erövringsdrömanar böra härefter vara bann-
2528: 1,8iil!d, men ha i derma vår ikamp icke några         •lysta.
2529: traJktatbundna överenslkommelser med vår                  I detta nu kum1a vi knappast göra så
2530: vapenbroder ~hler någ:on annan maikt.                 mycikert för åstaKllmanmandet av en separa.t
2531: Detta är gotrt och väl. Vårt mål är vär-              fred, men det är a;tt hoppas, !aitt regeringen
2532: nandet av vårt oberoende och vår frihet.              i enlighet med stastminis,terns ord med all-
2533: För dessa värden offrar vål'!t folk sitt blod.        var och tansvar följer med hä~ndelserna i
2534: A1l>a äro vi ·ense om dessa frågor. Vårt              världen, samrt beg:agnar sig av första lägen-
2535: fu1k är fast be.Slutet at,t käJmpa för sitt iliv      het 13Jtt åsta:d!lmmrrna den efterläng;tade fred
2536: och sin frihet, därom är det ingen disilrns-          vånt foJJk: är i stort behov av. Då jag an-
2537: sion. Men det klan ej förne!kas, att sltlruts-        s.ett, a~tt vår grupp, genom ordföl'andens
2538: ministern använde ~ett uttryck upprepade              gjorda deiklaration andruts en något för
2539: gånger, som rrnan i vissa eh:auvinistislka            stor tiHfmdsstäl1else med regeringens poli-
2540: storfins:kia ikretsar aned förikärWk använder,        tiik:, har j:ag velat göra .dett•a uttla.lande,
2541: näJanligen uttrycJlmt ,·tryggatd fr.ed". I deibta     ·ehuru jag dock förenar mig med gruppens
2542: ulttrycik har man inrymt vissa strategisika           slu:tliga ställningstaga:nde tiB. statsmini:3-
2543: funderinga,r, stOilll i pmikctilken betyder er-       terns uttaJlande.
2544: öv.ring av främmande territori·er och andra
2545: planer, soan äro främmande för ett rent                  Ed. W i r rt a n •e n: Herrru puhemies!
2546: och heligt försvarskrig och dess mål. En-             Hallitus on 1opu1rtakin ilmtsonut tarpeel!li-
2547: ligt mirn men1ng ha vi här vår sjuk:a ut-             selksi antrua eduskunnalle yleispoliittisen ti-
2548: r.ilkespolitislka alki:Ueshäl. Vi ha låtit även-      lanneselostuksen. Mitä siitä muuten sanot-
2549: tyr:lig:a chauvinister i aJhltför hög grad ha         taneenkaan, kukaan ei voine väittää, ,et;tä
2550: fri och öppen ltalan i frågor römnde vårrt            tämä S>elootus on •ennenaikainen. P~an on
2551: 1a:nds ikrig toch krigsmåJl. Vår:t lands le-          :kulunut ikabi vuotta siitä, kun hatllitus
2552: dande och ansvariga politiiker ha of,ta, men          viinnelksi esiintyi eduskunnan :edessä tämän
2553: i för svävande ordalag deklarerat, a.tt vårt          luontoisessa asiassa; sehän ttap~ahtui syk-
2554: tkTig har ingenting att göra med erövring             sylilä 1941, jolloin Moskovan rauhassa riis-
2555: och dyliikt. Men i handling ha vi i~e be-             tetylt alueet pääasiassa jäHeen palautettiin
2556: ikräftat dessa förklaringar. Där, långt bol'lt-       isänmaan yhteyteen. Sen jälkeen on kieltä-
2557: om vål'la historiska gränser, lägges oräi..lrne-      mättä yhtä ja t.oiSita tapahtunut. Kuik:Jaan
2558: lig:a miljoner i företag som sikvaJlrra OiJ1l, a:tt   ei tahtorne väitrt;ää, ·e!t,tä his.toria on levän-
2559: vi håhla på att installera oss för ilånga ti-         nyt, päinV'astoin maailmansota ja yleis-
2560: der framåt på dessa främmande orter. Sam-             poEittiset näköalat ovat tänä aikana läpi-
2561: tidigt fås i bl. a. Finl®ds radio röster hö-          käyneet mulli:sbavia muutoks~a, muut.oiksia,
2562: ras, som föra ett språlk, som om det vore             joilla pakostakin täytyy olla suuri vaikutus
2563: avgjort att vårt land beslutilt sig för en            maamme asemaan ja maamme tulevaisuu-
2564: äventyrlig erövringspolitik. Det 1mn icke             teen.
2565: förnelkas, ,at,t vi uppvi:sa ett dubbelt ansi'kte.       Tosin me joskus menneinä ikuulk:ausina
2566: Åt de chauviniSJtiofu:a bland vårt folk före-         olemme saaneet lk:uuHa, ettei mitään sen
2567: il::e vi bi,lden av EM folk, som lyckligen ge-        mel'kitykseHmempää olisikaan tapahtunut.
2568: 48                             Perj<an•t.ai!n.a 3 p. syyekuuta 1943.
2569: 
2570: Knn Salksan ensimmamen hyö'klkäys Neu- roitavaJksi. Se on vain tyytynYJt prerin sup-
2571: vostoliittoa V8Staan pysähtyi sylksyllä 1941, peisiin ja edei1lisen hallituksen aikana mi-
2572: jäi tämä mt:kaiseva tapahtU'llla ja sen mer- tään sanomattorniin ilmoituksiin ulko-
2573: kitys maassamme melkein huomaamatta, asi:aJinmlioknnnalle. Vielä ikesäistunl:(olkau-
2574: koslk:a ylenpalttinen propaganda esti ylei- den ailkana suunniteltiin edusikuooan ilro-
2575: söä nälkemästä, mitä ,todelQisuudessa oli ta- koontumista ldkakuun a:lkupäiviksi. Ilmei-
2576: pahtunut. Myöhemmätikin vaiheet itärin- sesti vasta y1läty!lrnelliset tapahtumat Ita-
2577: taman vaihte1evassa sodankäynniissä on liJ3JSSa heräJttivät ha1litulksessa v<aikavaa mie-
2578: prop~agandan avulla onnistuttu salaamaan          llenikiintoa, jopa siilllä määrin, 'että päätet-
2579: niin että vieläJkin on henikilöirtä, jotka eivät tiin ikutsua eduskunta ikoikoon ja antaa si1Le
2580: kokonaan ole luopuneet ai.ikaisemmista pe- tilannese1ostus, jonka nyt tänään <täällä
2581: rin optimistisis·ta ikäs1ty!lrnistään. Samaa o1errrume kuulleet.
2582: voi myöskin osaiksi sanoa siitä, mitä muu-           Tämä       käsittämäJttömän      optimistinen
2583: ailila on !tapahtunut. Länsivaltoj,en [msvava maailmantilanteen arviointi nimenomaan
2584: ylivoima ilmassa on vasta viime aikoina juuri Suomen !kannalta ikatsoen antanee!kin
2585: humnioitu meidän tiedoituspalV'elussamme. ' selityksen niihin monenlaatuisiin otJteisiin,
2586: Hyoklkäys Afriiklkaan herätti alussa V1o1maik- j:otlka olivat ominaisia llJ71kyis1tä edelliseille
2587: kruan reaiktion, mutt·a se bagatelllisoitiin haHitukse1le. Muutenhan ei olisi seiJ.iltettä-
2588: myöhemmin merikityiks,ettömäJksi ·tomrvoi- vissä esirm. diplomaattisten suht-eiden llmt-
2589: seksi sota1tapahit;umaksi. Tuskin edes hyöik- kaisemineen Isoon-Britanniaan. Vielä vä-
2590: käys Sisiliaan olisi herättänyt meillä suu- hemmän voidaan YJffiffiäl'ltää sitä tapaa,
2591: rempaa mielenJk:iintoa, 'ellei tämä maihin- millä Suomi tämän toisen sodan kynnyk-
2592: nousu sama:lla olisi johtanut Mussolinin sellä lmtJkaisi suhteet Puolaan. S·e retJteilöi-
2593: kukistumiseen ja fascistisen järjestelmän lo- mishaiLu Amerikan Yhdysvaltoj,en kanssa,
2594: pettamiseen. Nyt on luultavasti VJa:in ajan joilm oli ominaista edeHiselle ulikoministe-
2595: !kysymys, milloin Ilt<aJlia so1mii aselevon ja rrille, on myöskin ymmärrettävissä vain tä:l-
2596: luopuu sodasta yhtyneitä kansakuntila vas- laisen optimistisen ylreis!käsityiksen valossa.
2597: taan. Tänään aamupäivällä jo hUJomasitmme, Knn nyt vihdoin!kin olemme kehiltyksessä
2598: että maihinnousu Euroopan mantereelle on joutuneet siihen, ffi,tä j10ika taholla aletaan
2599: aloitettu.                                        ymmärtää maamme a:rikaluontoinen kan-
2600:     Olisi luullut, että hallitus näinä kulu- sainväJlinen asema ja tämän aseman sane-
2601: neina ikahtenru sotavuotem usein olisi tun- lemat polii.ttiset velvoitmset, on tämä epäi-
2602: tenut tarV'etta informoida edmkuntaa käsi- lemäJttä edistysas!kel, jota tyydyttyiksellä on
2603: tyksestään maai<lman y~eisestä politii<kasta. terv;ehdittävä. Ei siis ole mitenkään en-
2604: Tämä sitäJkin suuremmalla syyUä kun edus- -nenaikaista, että eduskunta !kerrankin saa
2605: kunnallaJkarun ei ole par.empia informointi- mahdollisuuden Vla!kavasti puut.tua näihin
2606: mahdollisuu!lrniru !kuin tavallisilla kansaJai- asioihin. Edusmnta on tähän sruaikka vält-
2607: silla. Eduskunnanharr täYJtyy tyytyä sii- tänyt ulkopoliir!Jtista 1keskustelua. On mer-
2608: hen, mitä lehdistössämme on suvaittu jul- !killistä, ettei meililä näinä lrohtaloklkaina
2609: kaista. Ja jokainen, jokia on ollut tilaisuu- vuosina ole ollut ainootaJkaan todellista
2610: dess<a seuraamaan ulkomaiden lehdistöä, on u1kopoliittista !keskustelua siinä el1messä,
2611: voinut todeta. ·tiedoitustoimintamme erin- jolka kuitenikin loppujen lopulksi kansan,
2612: omaisen y!ksipuolisuuden, jopa virheelii- nykyajlall ja tulevaisuuden edessä on V1as-
2613: syyden ja; valheellisuudenlkin. Kansalaiset tuussa siitä politiikasta., jolila maamme j·a
2614: ovat kuitenkin kaiikesta huoli:mat•ta tunte- kansamme nyi'Kyiset j:a tulevat kohtalot luo-
2615: neet vaJkavaa huolestuneisuutta tllipahtu- daan. Olemme saJaneet kuulla hallituksen
2616: neen ikehity!ksen johdost1a, koska tiedo~tus­ ju1kilaus.umia j'a olemme antaneet ·todistuk-
2617: toiminta ei ole kokonaan voinut es1tää maan sia ytks1mielisyydestämme. Mutta hallitus
2618: kiansala1isia näJloomästä, mitä todel11a on il:a- ei ole juilikis·esti sen ~enempää !kuin suljetus-
2619: pahtunut. Hallitus on kuitenkin sinänsä saikaan istunnossa halunnut ulkopoliittista
2620: ihail:tavalla 11a;uhaJlisuudella suhtautunut keSikustelua. Se ei myösikään edusikunnan
2621: asioiden ilmikuun eikä o'le katsonut tap:wh- edessä ole halunnut antaa t'Odellista selvi-
2622: tuneen mitään ~lmoitJtamisen ei.ikä harkin- tystä politiikastaan. Ulikonaista muodoHista
2623: nan arvoista, kosik31 se ·ei ole ha;lunnut yksimielisyyttä on pidetty arvokkaampana
2624: tuoda politii!kikaansa edusik:untaan punta- ikuin avointa keskinäistä selvitystä niistä
2625:                          Valtioneuvoston ti,edtonanto .poliitti,s.e.sta tilanteesta.                        49
2626: 
2627: kysymylksistä, joissa erimielisyyksiä ehkä                 hetta arvosteluun muissa suhrt:eissa, mo-
2628:  ol:isi V'oinut ilmruantUJa. Edusfk:u:nta on tä-           ll!essa tär!keässä, jopa oleeHisessaikin ik.oh-
2629: hän tyytynyt j~ me olemme siten saaneet                    dmssa. Jokia]nen, jolka vielä muistaa ne ta-
2630: nähdä, ettei !kansan ,edus!kunta maassamme                 pruhtumat, jotikia sy1ksy1lä 1941 johti'Vat
2631: o'le näytellyt mitään itsenäistä osaa ul.!kopo-            Englannin j:a eräiden muiden ViaJ.tioiden
2632: J:itii!k!lmmme /kehity!ks,essä. Tämä ei !kuiten-           sodanjuJ.istuiksiin, muistanee myöskin, et.tä
2633: kaan merkitse sitä, elbteiikö eduSkrunrrlassa              eduskunta sillloin oli !k:äylt:ännöllises.ti ikaJ-
2634: olisi ollut 'eriäviä ikäsit)"ksiä, vivahteita,             soen mt:lmisuj.en u1kor:puolella.         Suhteet
2635: niin, jopa /kokonaan rtloisenil!lllisia !käs·itys-         Eng,lantiin ilmtikaistiin perusteeHa, jota tus-
2636: kantojakin erinäisissä kysymyksissä, kuin                  !kin l€llää valkiavasti haluttaåsiin täällä ,esit-
2637: mitä ailka-ajoittain jUJlkisuudessa on il-                 tää. Shlloin esiintyvää !tyytymättömyyttä
2638: maistu enemmän tai vähemmän viraLliselta                   ei päästetty juJikimmteen, ikioska sensumi
2639: taholta. Tämä on joskus ltrt1otu ilmi t&äiLlä              !kielsi siihen ai.k1aan, niinkuin myöhronmin-
2640: edusilmnnassaikin. Palautan tässä mieliin                  kin, :melkein jdlmisen vimllisest31 p~a­
2641:  ruotsalaisen 'edus!kuntaryhrrnän tunnetun ja              van käsitys!koonan. Eduskunta a;setettiin
2642: ikiaulronälköisen julki,lausll!man edusikunn:assa          tapahtuneiden 'tosiasioiden eteen, joten
2643:  joululkuUSSia 1941, johloin SOitamme pudlus-              mieJlirpideilmaisU!t täällä olivat täysin mer-
2644: tushl)Ointoisuut·ti!J ·aililevii~attiin ja haHitusta       !kitJ"ikset<tömät. Mut,ta meiUä oli jo siLloin
2645: lkeho~tle.Uiin määritrtlelemään sO'tilliiDme pää-          laajahle levinnyt mielipide, joika lkiatsoi,
2646: määrät ja niitä rajoittamaan. Jos siilloin                 että ei meillä suinkaan ohluJt syytä ja v:a-
2647:  hahmoiteltUia politiiklklaa olisi johdonmukai-            ma lkatkiruista sUJhteita Englantiin, vaan elttä
2648: sesti noudatettu, olisi välityrtlty monista vir-           mehlän .päinvootoin olisi pitäny,t ,tehdä
2649: heistä ja m.a;amrrne asema olisi nyt vai.LJJan             !kiaiik!kemme mahdo~lisimrrnan hyvien jia
2650: t.oinen ja vammasti paljon edullismnpi.                    kiinteiden suJht,eiden säiJ.y·ttämiseksi länti-
2651: Muistutan myöslkin siitä lk€Skustelusta edus-              siin suurvalto:iihin ja yl!eensä !kansanwt,ltai-
2652:  kunnan ulkoasiainvaliokunnan ja ulkomi-                   seen mwa,ilmaan. Mutta haJilitns, ikuten ,tie-
2653:  nisterin vä1isistä suhteista, jOO:a käytiin               däJmme, !kiatklaisi suhteet myöhemmin Plli)-
2654: viirrne vuoden loppupuolella. Silloin !kes-                lruan ja Norjaan, toisin sanoen Norjan <lai~­
2655: kustelu ikooki rmuodol1ista hallituksen ja                 ~iseen hallitukseen. Siten moomme kansain-
2656: eduslk:ullnJalll välistä suhdetta, mutta j!Oikai-          välistä .asemaa heiikennettiin ilman mitään
2657: nen mi,e]ia;loja tlmteva tietää, •että silloi-             p~ikottav<a.a syytä.
2658: seen ulJlroministeriin lrohdistuva an"ostelu                   Viralllise1ta truhol.tJa on nseaslti selitetty,
2659: tlan'Jroirtlti sitä tapaa, millä hän hoiti uilkio-         ettemme osaliJjs,t,u suurVJaiLtoj.en sotaan ja
2660: poliirt;tisia suhteita.                                    ettemme ikäy vailloi!tussotaa ja että taiste-
2661:     SotilJa,aJlisesti on maamme asema joulu-               lumme on 1puhtaas1ti pUIOlustusluontoinen
2662: lkuusta 1941 läili.tien ol1ut selväs.ti puolus-            selkikaus         itäisen naapurimme /kanssa.
2663: •tuiksellinen. Minun •ei tässä tarvitse ikoros-           Kjaäikaci tämä on hyvää ja o1ikeaa. Mutta
2664: trua, attä tämä Vlammooti on vastannut !koo-              monet virallis·essa!kin ,as•emassa olevat hen-
2665: SailllJIDe suuren enemmistön ikanbaa. J\IIuttJa           kilöt ov~t lansiUllJeet ajatuksia, jotika sel-
2666: jo vanhan rajan ylittäminen herätti mones-                väslti OVJat sotineet IIllainitltUJa virallislluon-
2667: sa vissiä epäilyä. Kansrumme on rauhaa                     totista !kantaa VIMtaan. Tiedoirtusla1toiksen
2668: raJlm.stavrua, mutta se 1on myöskin reali,teet-            Suur-Suomi-propaganda, jota on saanut
2669: tejra ·tajll!avaa, ja se ymmärtää senvudksi,              harjoittaa, jopa U'l.!komai:liJ.ekin päin, on
2670: elttei voi olla moomrme 'etujen mukaista h~r­             myöskin asettam.uJt poli.tiiiklkallll!IDe omitui-
2671: rootaa sotilaallista aktivismia, e11ei tämä               seen V'a!loon. Jolmisen pirtäisi ymmärtää,
2672: esilm. strategisista syistä o~e aivan välttä-             että tällainen propaganda on, jos mikään,
2673: mätöll!tä ( Oiikearlta : Se oli si.tä) . Minä ns-         vah:iJng1oittanut maamme kansainvälistä ase-
2674: ilron, että useimm~t •tässä ma;assa, niinkuin             maa. On selvää, että suhteitamme kansan-
2675: rtässä huoneessakin ovat •tyytyväisiä siihen              vrultaiseen maailmaan olisi pitäiny.t hoitaa
2676: puolus.tuksel,liseen sotapolitiiikikaan, jota ~ar­        k!okiooman toisenlaisella hUIOlenpidoHa säi-
2677: meijan vastuunrulainen johto joulukuust,a                 ly.t·tää!kse1llliil!e meil~e oso1tettua ja meiHe
2678: 1941 läili.tien on noudattannt, mutta vailclm             niin tä:t'keärt;ä arvonantoa lkatnsanv1aiLtaisten
2679: ylksirrnielisyys tässä hyvin ·tä:rtkeässä koh-            valtioiden piirissä. Julistuiksemrme sotamme
2680: dassa onkin yleinen, se ei rmerldtse sitä,                puolnstusluon!toisuudest,a ja sen erilli~yy­
2681: ettei halli·tuiks<en Piolitii!kik!a olisi ra:ntanut ai-   destä olisi pitänyt ilmwantua poliittisissa
2682:                                                                                                             7
2683:   50                              Pcr}anta.i!n.a 3 p. eyyskuuta 1943.
2684:   ------------------------------------------                             --------
2685: 
2686:   teoissa. Meidän ollisi .pitänyt osoittaa 1ts-e-       kukaan voi .tietysti vä1ttää, että me tällai-
2687:   niiisyyttämme ja enemmän ottaa huomioon               sella pohjoismaisella politiikalla voisimme
2688:   asemrumme eri[{)oisluont:oisuudet ja ennen            hanJ.illda itsellemme 100-prosenttisen turval-
2689:   kail&ma olisi pitänyt vä:lttää tekoja, joiden
2690:        1
2691:                                                         lisuuden, se on selvää, mutt·a me voisimme
2692:   voidaan tu.lkita osoittavan liittosuhdetta            siten kuitenikin joka 'tapauJksesoo vahvistaa
2693: ~ akselå.valtorhin. Tämä sit&kin suurerrunaJ.la         asei:na!amm1e ja va.hvistaa asemaamme iiliman,
2694:   syyllä, ik:osika emme ole sellaisessa liittosuh-      että samalla lisäisimme ulkonaisia voou:'oja.
2695:   :t.cessa, ikos[m sotamme on ja :täytyy olla           S1tä vastoin suurv~lta-lii:ttymiin yhtyminen,
2696:   erilllistä puolustussotaa j:a; kos[m olerrume,        samalla kuin se määrätyssä tillanteessa an-
2697:   niinkuin sosialidemokraattien tunnetussa              taJa suur€1ll1man turvallisuuden, se myös tuo
2698:   jul'lcilaustl!lll8.SSa on sanottu, vapaat irtrua:n-   n1ulkan,aan omrut vaarans a.1
2699: 
2700: 
2701:   tU!ID'aan sodasta, milloin käytännölliset                 Jokaisen, jdka tuntee sisäiset ja ulkonai-
2702:   mahdoLlisuudet siihen ilraaantuvn;t.                  set vaikeutemme, täytyy myönJtää, ettei ole
2703:       Myönnän, että juuri niistä ollaan ja voi-         ollut eilillä ole mikään helppo tehtävä ohjaJta
2704:   daan olla eri mieltä. Mutta :tässä ikes[mi-           maan !kohtaloita niissä vaikeissa ol!Osuh-
2705:   soosä kysy:my!k:sessä on mieilestäni U1hdet-          teissa, joissa prukoSitwkin olemrrne joutuneet
2706:    tävä sii•tä, että tärikein ja ra1Jkaiseva edell-     elfunään. Nfunä vaikeudet eivät suinfk:a,an
2707:   lyitys rauhall1siUe ratlkaisulle on viholli-          ole vähentyneet sen ika,utta, että määrä-
2708:   semme rmahdollis:e:Sti esiintyvä halu sovin-          tyissä piireissä on niitä jatllmvas.ti aliar-
2709:    toon. Muut sei!kJa,t, kuten esim. muiden so-         vioitu !kuluneina sotakuukausina. Tällä
2710:    taaikäyvien varlttoiden toivomukset, eivät           hetkellä ei ole ~-<rnitenkaan paljon syytä pu-
2711:    missään tllipauksessa saisi raL~aista kan-            hua tehdyistä virheistä tai muistuttaa lai-
2712:    ~aamme. Meillä ei ole eiikä saa olla poliit-          minlyönneistä, mutta on väHtämätöntä, että
2713:    tisia ,tai sotiJ.aiallisia Uittosopimuksia nun-       ne tunnustetaan ja että asemarnrrne kaiikik:i
2714:    ikään suurvallan ikanssa. Tällöin; ei myös-           vaarat ja vaikeudet arvioidaan ennakkoluu-
2715:    kään pitäisi ttofunia tavalla, joika voi antaa        LottQIIIlla8iti. Täl~öin on ·emumkailkkea tehtävä
2716:    aihetta ol;ettamuik:seen, että sellaisia todella     •eräs yleinen 'toteamus. On Hmeistä, että
2717:    olisi olemassa.                                       ma.amme asema tuleViassa maailman järjes-
2718:        On tässä maassa henlkilöi:tä, jotka ovat          telyssä tulee muodostumaan sitä vaiikeam-
2719:    valmiit raikentamruan turvallisuu~nm1e jon-          ma!ksi, mitä /kauemmin ja syvemmin olemme
2720:    kin suurvalbaliiJttyrrnän varaan. Tällainen           mukana sodassa. Tästä seuraa loogillisesti
2721:    voisi tietysti tulla ilcysymykseen, jos olisi         välttän.näJttömyys hal'lkita kaiik:kia niitä !kei-
2722:    jonkinlaisia •edellytyksiä todellriselle liitto-      noja, jotka voivat olla omiaan irroittarrnaan
2723:    politiiil.mlle. 1\'Iut'bru Suomi on valitettavasti    meid&t sodasta ja valmisllamaan meille kun-
2724:    liian pieni valtio harrastaakseen tällaista           niaililisen ra,uha:n (Edusikunnasta : Hinnal-
2725:    politiikkaa. M-e joutuisimrme sellaisessa yh-         laJko millä hyvänsä~) -              Kunniallinen
2726:    teydessä aina vai-n näyttelemään shaikki-             raUJha ei ole ,rauha; hinna1la millä hy-
2727:    nappulan osaa. Me emme voisi sitoo tai ra-            vänsä", vaan se on sellainen rauha, jonilm
2728:     joittaa liiittdkumppaniiiilrrne ltioimintaa mei-     Suomen kiansa voi hyväJksyä.- Juuri tässä
2729:     dän etujemme ja meidän intressiemme mu-              mielessä on syytä arvostella esirrn. sitä ta-
2730:    kiaisesti. Me ottaisimme päälle1I111ne suuria         paa., l!l1illä hal~itus su:htaU!tui siihen rauhan
2731:     vaaroja emmeikä kuitenkaan saisi takeitill           tUllJlusteluun, jollllm Yhdysvallrut viimeksi
2732:     siitä, et.tä liitto itode1la toimisi vaaran het-     meille välittivä,t. Tässä maassa on usein
2733:     kellä, ikosika mikään suurvalita ei voi eikä          vaUtettu sitä, ettei Neuv!(lstoliitto ltiettä-
2734:     tahdo sitoa käsiään jonkun toisarvoisen te-           väslti ole tehnyt meille mitään suomnaista
2735:     kijän vuoiksi. Näin ollen ei todcllisuudesS!a         rauhantarjousta. Krm näin on, eikö silloin
2736:     ole olellli3Ssa edellytyksiä Eittopolitii.kalle       oli'3i ol1111t luonnolliSita koettaa ottaa selvä
2737:     jonikun suurvallan yhteydessä. M:eidän pi-            siitä, mitkä ovrut Neuvostomton suunnitel-
2738:     täisi päinvas:toin pyrlkiä eroon suurvaltojen         mat, vaatimU!kset j:ru mahdollisert elhdotukset,
2739:     konflikteistä ja politiiika~laiiDilite osoittaa,      varsimdn ikun vastapuolen taholta meille
2740:     että me emme hrulua ottaa niihin osaa. Mei-           ystävällisen valltion välity\ksellä 10n tarjottu
2741:      dän pitäisi entistä ;enemmän rakentaa sil-           siihen nimenomainen tilaisuus (Edusilmm-
2742:     toja skandilllaavisiin naapurimaihin, lähin-          nasta: Sitähän kysyttiin!). Täitä taustaa
2743:      nä Ruotsiin, ja pyrkiä vahvistamaan ase-             vastaan meidän on arvosteltava sitä adres-
2744:      maamrme näiden val!t.ioiden yhteydessä. Ei           sia, joka äskettäin jätettiin tasavallan pre-
2745:                          Valtioneu vo.ston ti·e.dmnan to .polii tHsesta tilanteesta.                       51
2746: 
2747: 
2748: siderutihle. Adressin ydinajatus ei ole mi-                Kansamme on tässä sodassa anibanut ehkä
2749: kään muu kuin ikehoitus tasavallan presi-                  suur.empia uhrej:1 kuin mirkä:än muu kansa
2750: dentiJle har1kita Jmilkikia niitä !keinoja, jot[m.         ja se on ede1leen valmis uhrautumaan, jos
2751: nyilcyis,essä tilanteessa voisivat olla Ollniaan           He osoittau1tuu väistämättömäksi. Mutta
2752: edi.stllimään maammne ulkopolitiikan keh1t-                kansamme on samalla aina valmis rauha:lli-
2753: täilnistä rauhaa kohti, toisin sanoen Suomen               seen ratkaisuun niin pian kuin mahdolli-
2754: irroi1Jtamista sodasta. Adressin allekirjtait-             suudet kunnialliseen rauhaan ovat ole-
2755: tajat, päinvastoin kuin haUitus Yhdysval-                  massa. J\futta tämä rmerikitsee siltä, että
2756: loilJe antamassaan vastauL1rnessa, lkwtso>~at,             ma:anune aina pitää oll:a valmis hyvwksyt-
2757: että Suomella on vakava syy tutkia ja tun-                 tävään rauhalEseen ~atllmiSLmn niissä muo-
2758: nustella rauhanmahdollisuu:ksia. Ellei hal-                doissa ja sii..11:ä järjest:y"kscssä kuin kulloin-
2759: litus kaJtso ]tsellään olevan siihen mahdo1li-             kin oso~ttautuu lkäytännös~:>ä mahdol.liselrni.
2760: suulksia, on aikaansaatava uusi haillitus,                     Tällaiset ovat ne. suuntaviivat ja peri-
2761: jolka voi ryhtyä rauha;a valmistamaan. On                  aaltteet, joita jolk:aisen l!lallitu1>:sen maassam-
2762: itsestään selvää, että meidän on täytettävä                me olisi noudatett,ava, j!OS tahdotaan ottaa
2763: kaikki sitovat velvoituksemme. Me emme                     huomioon tosiasiat ja pysyä reali>teeteissa.
2764: o1e [miten!kaan sidotut mihinkään muuhun                   Olisi toivonut tärrnän selvemmin käyvän
2765: kuin itsepuolus,tukseen, emmekä iOl'l>RJlistu              ilmi herra pääministerin lausunnosta. 'l'ässä
2766: suurvaltasotaan, vaan olemme käyneet ja                    hengessä on anmeijmnme ikäynyt kamppai-
2767: !kiäymme puolustussotaa yksinomaan Neu-                    lua ja :tässä hengessä a1~meij~mm'e edelleen~
2768: vostolri~ttoa vast1aan. VoiidaJan ·ehkä sanoa,             fk;in seisoo ·asemissa. Tässä mielessä !kan-
2769: ettei meillä ole mahdollisuuksia erikoisrau-               samme on kestänvt raskaat lkoettelemukset
2770: haan yksinkertaisesti sii,tä syystä, ett>e:mme             ja on valmis yh.ä edeHee11ildn kestämään,
2771: elllkä voi odottaa sellaisia ehtoja, jotka kan-            jos niin vaadita:an. Kansa työsikenltelee ja
2772: samme käsitytlmen mukaan olisiv1at oikeu-                  arnneija taistel;ee samojen lkmkeiden pää-
2773:  denmu1miset ja kunn:i!aJlliset. Tällainen kä-             määrien hyvä·ksi, mutta kansa ja armeija
2774: s~tyskanta voi olla varsin oik,eutettu, mutta              odottavat myöskin - siiJtä :olen vwkuutettn
2775: se ei mirt;.enkään kumoa sitä ajatusta, että               - että kansaneduskunta ja hallitus vaka-
2776:  jo aJOissa va:1mistaudutaan vastaanotta-                  vasti ja päättävästi toimivat tässä hen-
2777: maan si,tä rauhaa, jolka kuitenkin kerran                  gessä ja va1misteleVia,t sitä rauhaa, j<Jta
2778:  on solm1tta.va. lVI:eidän täytyy ralkerrtaa po-           ka.iik!k:i odottavat ja joka kerran on tuJ.eva.
2779:  litiikllmrrnme sen tosiasian varaan, että naa-            Mutta ·ei riitä, että odotamme tapahtumien
2780:  purinamrrne on ~räs maaålmJan suurimpia ja                1ooh~tystä, on väillt;tämätöntä, että maamme
2781:  V'o:i!maklkaimpia valtioiJta. Me emme sail<>i              johtavat :elimet määräti,etoisesti kaHr'kia
2782: koskaan edes tilapäisen merrest;y\ksen sat-                ikeinoja harkiten j:a vailkeudet voittaren pyr-
2783:  tuessa unoht>aa täitä kumoamaltonta tosi-                 kivät saavuttama~an kansallemme rauhan,
2784:  asiaa. Politii'klklallllillle tulisi ka:i!kissa olosuh-    jdka lopultaJkin suo :mehll·e mahdollisuuden
2785:  teissa ottaa huOilnioon tiilln·ä maan:tieteelE-           suor11itaa siitä valtavaa jä]:leenrakennus-
2786:  nen ,telkijä eilkä harhautua luott:ama:an tila-           työtä, j;a'lm on läheisen tule.vaisuuden suuri
2787:  päisiin sotapoliiWsiin suhdan,teisiin.                     tehtävä.
2788:      K>ansamme on ollut valmis tarttuma1w
2789:  aseisiin epäitoivoisissakin tilanteissa. Se on               Ed. K,eikk on c n: Kun eduskunnalle on
2790:  noussut puolustamaan oik·euttaan ja vapaut-               suotu tilaisuus kesl'n:ustella nykyisestä po-
2791:  taan, vai•kika s~en oli yksin taisteltava t·ais:te-       liittisesta ti1ante€Sba, en voi ol1a !kiinnit:tä-
2792:  Lunsa      ylivoimaistra hyökääjää vastaan.               mättä hallituksen huOillliota Suomeen saa-
2793:  Mutta ikansaJIP.J.'Ile tajuaa, ettemme voi ra-            puneiden virolaisten pakolaisten kohte-
2794:  kentaa olemassaoloamme vain vihan ja tais-                luun. ~a,tson o11evani siihen velvollinen
2795:  teluasenteen varwan. Suomen Ikiansa on rau-               m.m. sen perusteella, etltä olen suomalais-
2796:  halrlilnen luontee1truan, se ei raJmsta sotaa             virolaisen yhdistyksen puheenjohtaja, seu-
2797:  eikä halua käydä sota.:11 muuten kuin siihen              ran, jonka t!oiminta o1osuhtcidcn pakosta
2798:  pakotetttma. Se ei myösikiään usko, että                  on oHut keskeyty1ksissä vuodesta 1940 Jäh-
2799:   järjestys rrnaailmassa :y"ksinomaan voidaan              tien.
2800:   raJrentaa limeiden varaan, rauhan täytyy                    Lm.r.1tavasti jokahren edusLkunnan jäsen
2801:  myÖSikin raJkentua moraalisten voimien ja                 ainakin pääi!rohdissaan tietää, millaiset olot
2802:  kansalkuntien vä~isen hyvän tahdon val'aan.               Virossa ovat vii1me aikoina vallinnee.t. Sen
2803: 52                             P.erjranrtrui'llia il p. Byystkuuta 1943.
2804:           --------------~--~~~
2805: 
2806: 
2807:  perUSitee1la voidaan myÖSikin yimnäritää, kohdeltu. Virolaisia pakolaisia <>n !kulu-
2808:  eiltä sadat vimlaiset ovat paenneet salateitse vana VUOOl'lla saapunut llllitlaihan kailk!kisan
2809:  Suomeen ja vielä useammat s~tä yrittäneet. 950 j~ niistä on 188 edelleen matllmstlanut
2810:  Täällä he ovat. joutuneet poliisiviranomais- Ruotsiin. Näin ollen se käsitys, jonka ed.
2811: ten käs.irteHäviksi, kuten luoilllPlHsta onkin. Keklk:osen puheenvuorosta sru, ,e,ttä muka
2812:  Mutt!a se tapa, jolla heitä on täällä Amh- ytLee:nsä olisi esitetty vi11olaisten paJkolaisten
2813:  deltu, on VJaBtannut hyvin vähän sitä perin- edelleen martJkustamiSita RU!oitsiin, ei pidä
2814: näistä ystävyyttä, jolla SuOIIlllessa on ta- paikkaansa. Ai:noat·alkaan palwlaisiena tänne
2815: vattu rtäanän läheisen heimOikansan jäsenet saapunutt-a virolaista ei oLe palaut·ettu,
2816: vastruanottara. Va;ltiollinen poliisi on näyt- vaan ka.illcille on myönnetty asyyliioiJkeus j.a
2817: tänYJt piikeunminlkin käsittäneen, että nämä on yritetty vams.taa myöskin lmilkille mah-
2818:  poliittis,et paJ'lmlaiset ova,t poliittisia rikol- dollisuuksien mullman myönteiset olot. Suu-
2819:  lisia, ja .toiminut yleensä sen mukaisesti. rin os~ pakolaisista on ollut asevelvollisuus-
2820:  Tiedetään tapauiksi:a,, että .tänne pa1ennUJt iässä oleVIaa miespuolista välkeä, j<Jika vapaa-
2821: virolainen on PYYitänyt ja saanut Ruotsin ehtoisesti on py:r1kinyt ja hyväksytty armei-
2822:  hrullirtukse~ta   1100ahantulloluvan Ruotsiin, ja,an. Lorrmt on sijoitet1tu maatalous- ja
2823: mutta Suomen valtiollinen poliisi on estä- metsätöihin. Ainoastaan muutamat harvat
2824: nyrt heidän mat:kustamisensa Ruotsiin. ovrut sa1aneet asettua 1rusumaan Helsinkiin,
2825:  (Eduskunnasta: Siivotonta !) . Ja sekin tie- Tu:rllwun tai johonkin muuhun suurempaan
2826:  detään, että ennen kuin sanottu maasta mat- !kaupunkiin. Hallitus on sitä mieltä, että
2827: kustamista koskeva anomus valtiollisessa virolaisillle pakolaisille on myönne,ttävä
2828:  poliisissa ratkaistiin, on asiaan hankittu asyyHoillmus, ja tulee piltämäJän huollta siitä,
2829: sellaisen el~men ikannanott,o, jota asioiden että heitä myötämielisesti ja asianmukai-
2830: käsittelyjärjestys mei:llä ei tunne. Olert;- SeiSiti kohdellann (Ed. Kilpi: ValtioUinen
2831: taisin, ,että t<apaus, j!o'ba tarkoitan, on jota- poliisi ei !kohtele !) .
2832: kin lti·etä joutunUJt hwlli,tuksen tietoon, joten
2833: toimenpiteet vaLtiollisen poliisin ojentami-           Ed. M. H. Petltonen: Herra puhe-
2834: seksi sen taholta olisivat nähdäkseni olleet mies ! Itse tähän varsinaiseen asiaan, siis
2835: eivät vain tarpeelEset, vaan suorastaan hallitulksen tiedonantoon, ci minulla ole pad-
2836: vältitämättömät.                                    jon SaJllomista, enkä minä sitä val'ten rpyy-
2837:      Kuten siitä, mitä olen tässä ,esittänyt, tänytlkään puheenvuoroa, mutta rtää1lä OlD.
2838: voidaan haV'aita, en [{;olhdist·a hamtusta vss- esitetty ulkopuolella päiväjärj,estyksessiä
2839: ta:an mitään syy,töstä virolaisten palrolais- olevan asian pari sellaistla lausuntoa, joita
2840: rten arv;ottomasta ikaihtelusta, mutta syy.tölk:- ei voi vaitiol:len s~vuuttaa.. Kyllä Ilmi loolko
2841: sooi suuntautuu sitä a:nlkammmin >"alt~oJ1i­ edusknnta nYJt on sentään havainnut, että
2842: sen poliisin ylintä johtoa vaSita!an. Se tapa, 1että tämä paljon puhuttu ja paljon parjarttu
2843:  jolla tämä itsensä suvereeniselksi tnntevan 33 adr,essi oli t~hty posiJtiivisessa mielessä
2844: laitoks,en johto on jo pitemmän aiikaa hoi- ja s'envuolksi minä oo ymmärrä sitä lausnn-
2845: tanUJt tehtäviään, ei ole ol\lut herffittämätrt:ä roa, j10mlm ed. Erich täällä esitti. Hän an-
2846: huolestumista Suomessa ja myös ulkomailla toi sen !kuvan niinkuin nämä 33 nyt olisi-
2847: on kiinnitetty tämän lait<:YksmJ. omaan rpoli- vat vähintään vikapäät ma1a11petokseen
2848: tiilkJkaan hUJomiot:a. HaJlrliJtuks,elle on syytä (Ed. Ericih: Kaulkana siiJtä !) ja tämä mi-
2849: esittää hyvin vakava toivomus, että ta,rP'een- nusta antaa aihEJtta sentään aiooki:n vas-
2850: :muklai:nen muutos valtiollisen poliisin toi- ' talauseen merkkiaJamiseen pöytäikiirjruan (Ed.
2851: minnassa sarudaan aikaan. Ja eUei s~tä ta- Hiltunen: Erich SJam.oi nimenomaan, että te
2852: pahdu, on vä:lttäJmä,tönrt:ä P'alallru tälhän asi- ol,ette isänmaallisia miehiä!). Minä en pu-
2853: aan niin usein, et tä muutos •todella saadaan hukaan siitä lausunnosta, jonka ed. Ikola
2854:                    1
2855: 
2856: 
2857: aikaan (EdUJSikwnnasta: Oilkein!).                  esiJtti. Minä en :lähde hänen ik:amssaan !kil-
2858:                                                     pailemaan sankaruudest,a, sinä minul1a ei
2859:                                                     ole oHut tilaisuUitta osoittaa sitä sillä ta-
2860:     Päwministeri L i n k o m i e s: Ed. Kelkko- valla kuin ed. I!kola aikanaan, mutta en ole
2861: nen !kiinnitti huomiota asiaan, joika ymrrnär- tyytyväinen siihen, että eduskunnan pöy-
2862: rettävistä syistä on suhtee~Hsen a:rllmilucm- tälk:irjoihi:n saneUsm1 sellaisia lausuntoja
2863: rt:.oinen. Kumminkin on ed. K~os,ella il- kuin ed. Ikola saneli (Vaserrnrrn:aillta: Oi-
2864: meises.ti erheellinen käsitys siitä, mitookä ilrein !) . Ky1lä me olemme kaiklki harraslta-
2865: tänne sanpuneilta vi·romisia P'ailrolaisia on neet maan para.sta j·a on minuHa se tunne,
2866:                       :Valtioneuvoston ti:ed101nanto poliitti~S•esta tilanteesta.                       53
2867: 
2868: ~ttä.   lmnsianeduslbajrukin saisi verolakien            Rdgsm. Hildens tämligen obehärskade
2869: ÖheUa aJatella myöSkin politiildraa (Hil-            UJttwlande gentemot ·de mångiorrnta1ade s.k.
2870: peyttä eduSklunnassa.). Me olemme nyt par-           ,33" gåve anledning til:l åtskilliga llrommen-
2871: ll'~an kykymme ja taitomme muika.an tässä            tar,er och invändningar. J1ag silmU dock
2872: paljon puhutussa 8!dressissa yrit:Jtäneet kaJa-      ic.ke ingå rpå ett närmar,e hemötande av
2873: vailla niitäJkin maihdollisuulksia, että rauha~      hans påståenden. Swken hör ju icke heller
2874: kin josikus saJttuisi tulemaan. Eikä olekaan         i o0h för sig till rdagens ~dehatt såsom så-
2875: rilros, jos hallitustakin muistut,t8!a tä1JJaisen    dan, även om den från olika håll.l här, me-
2876: mwhdollisuuden oleo:nJassaolosta (Ed. Hei-           rendels i en illa dold avsikt, dragiJts in
2877: niö: Ruotsin \kautta!). Mitenikä ~ (Ed. Hei-         däri. Jag !konstaterar b1ott, a,tt herr Hil-
2878: niö: Ruotsin 1lehtien k:autta!). Minä en             den tog sig talan på den svenslm befol!k-
2879: puutu siihen tapaan, millä tavalla asia tuli         ningens vägll!ar utan att ihan av 1allt ·atlt
2880: julkisuuteen enkä vasta,a siitä, mutta hen-          dörrna :tiJ.:li'iäclkiligt lkänner ltill opinionen
2881: kilökohtaisesti ilmoiltan, EJittä minä en ole        utanför den rellativt trånga ik:r,eJts, sorrn han
2882: siitä ·oloonkaan viihainen, että se tuli juliki-     r:epreseiJJterar. I motsats härtilil. är det slkäl
2883: su1l!teen, ikoska nykyisissä oloissa tuskin          .aJtt he:aik,ta, att de svenskta1alll:de rrnedbor-
2884: olisi ollut tällaisenlk.~an :lausuman jullkåsuu-     gare, s10rrn underlteclrnat adressen til:l rpresi-
2885: teen tulo muuten mahdollinen. Ja rrnitä va-          denten, gjorde det blott i egensk:ap 1av e:n-
2886: hinkoa siitä ny;t siltten maalle on ollut, jos       s:kilda medborgare, iclre i svmll'3ikfollmts e1ler
2887: se tuli julkisuuteen (EduskUI1nast:a: P.al-          någon annans nrumn. Att de genom sin
2888: jon!). Minä kysyin, miltä vahinkoa~ (Edus-           [witiik s.ku:lle ha separerat sig från eller
2889: kunnasta: Koh'ta sanotlaan!). Täällä tun-            brutit en:het:en med den finslka hefollknin-
2890: nelrrnoidaan niin tavattoman paljon ja mi-            gen, såsom herr Hilden antydde, är ju ett
2891: nusta eduskunnan pitäisi olla sellainen in-           pås1tåend:e, som alils ie;ke hå:ller streclt, eflter-
2892: stanssi, jossa muutkin seikat kuin tunteet           sorrn adressen var 1ett företag, vari både
2893: joskus saisivat määräysvalLan.                       spräkgruprperlliai 'hiade deL Herr Hilden
2894:     Ed. Wirtanen ·täUä äsllmn sanoi jotain           medger, a.tt innehållet i de 33: s uttailande
2895: siihen tyyliin, että sen kanssa, kenen kanssa        tili presidenten VJar sådant, att det ikunde
2896: ollaan sodassa, sen kanssa on myöskin teh-            godtagas, 1a1tt allrt:så b1ott formen och säJttet
2897: tävä rauha. Minä en väitäkään, että rau-              för dess frwmförande voro felaktiga ocih
2898: hanteko nyt tänä kuukauteM tai tusikin               beikliagliga. Om iherr Hildens uttalande
2899: ensi kuussaikaan on mahdollinen, mutta rau-          här måste man däremot säga, :att det både
2900: han rrnalhdollisuus pitää kuitenkin aina olla        vad fomn och in:nehåJll heträff,ar är att he-
2901: takaJbaSkussa, että jos siihen on til>aisuus,         klaga.
2902: niin silloin se pitää tehdä ihuolillllatta siitä,        Vad Mer rdgsm. Timlas ännu mer obe-
2903: onlko nylt HJä-Karjwlan kysymys mtlk:aistu           härskade yttrande beträffar, lkian det ~läm­
2904: näin tai noin. Närrnä ovat siis sel13Jisi·a iky-     n:as ålt sitt värde. Ovärdigheten att sorrn
2905: symy;ksiä, joihin eduskunnan sekä 10~eahla           riiksdagsman representera fol!ket, varom
2906: että vaserrnmalla siivellä pitäisi suhtautua          rdgsm. Iikola ltala:de, tar sig nog uttryck
2907: kylmällä järjellä :eikä maihdo11iseslti sen mu-       på ·3Jndra sä1Jt än genom hänvändelse på si-
2908: iklaan, miten itse ikukin on aiikanwan tnntei-       dan om foLkrepresentlaltionen ti:ll presiden-
2909:  den koohuillessa tullut mahdolliisesti aj~a­         ten.
2910: tell~i.
2911:   Minä toivoisin, että sellaisia 1lausuntoja,           Ed. K i v i o j a: Ed. Wirtanen kovin kor-
2912: joita edustajat Erich j.a Iilmla tämän asian
2913: yhteydessä esi!ttilvät, ei va!kavissa asioissa       kealle asettui ja koetti opettaa eduskuntaa
2914:                                                      ja hallitusta, miten oliisi pitäny,t tehdä.
2915: vastaisuudessa edus.kurmassa esitett1äisi.
2916:                                                      Mutta hänen lausuntoaan kuunnellessa täy-
2917:    Ed. von B o cr n: Herr ta[man! Det var            tyi todeta, 1ettei hänellä ole kompet.enssia
2918: ic:ke min avsikt att uppträda i denna de-            täthäm. QP·ettaj,an virkaan syystä, e~ttä hän
2919: hatt, då j~ag i huvudsak omfattar .det utlta-        ei tunne ainalkaan meidän l!llaaJilllme perus-
2920: lande, som rdgsm. Furuhjelm på svenska               tuslallreja. Hänen lausunn'OStaan kävi sd-
2921: rilksdlagsgruppens vägnar redan avgivi,t,            västi ilrrni, e.ttä muika hallitus on kutsunUJt
2922: men jag ser mig föranlåJten a:tt säga dock           edusikunnwn koolle syyskuun aJrussa, ja että
2923: endast ett par ord, i an:ledning av tvenne           oli ,tarkoitus, että hallitus kutsuu eduskun-
2924: här fählda yttranden.                                nan lk:ooHe lokakuun 3J1kuun, mutta Italian
2925: 54                              Perj.a:nrtta:illlia 3 p. syysikuut:a 1943.
2926: 
2927: tapaUiks:eit saivat sitten hall]tu:ksen lkutsu-       net muut ovat tuhoutuneet sentähden, että
2928: mruan eduskunnan pikemrrnin !koolle (Ed.              tällaisiHa otteilla ruvetaan kotirintamaa
2929: Wirtanen: Niin se oli ! ) . V ailtiopäiväjär-         horjuttamaan. Minä valirt:;an syvä;s.ti, että
2930: jesty:ksen mukaan hallitus ·ei !kutsu edus-           kiansanedustajat ovat mru.lmna tällaisessa
2931: llrunt!Jaa !koolle, eduskunta itse päättää istun-     asiassa, miehet, j,o1Jlm tiesivät, että syys-
2932: tojensa kiesikeyrttämisestä ja kolkQootumi-           kuun 1 päivänä ,tästä saadaan loosikuste1la,
2933: sestaan. Ainoastaan yl:Vmääräiset valtiopäi-          niin elokuun 4 päivänä he ennättävät etu-
2934: vät hallitus !kutsuu, eikä se nyt pysty sii-          matikaHa herättämään nämä asiat ja val-
2935: henkään, lkun eduskunta ishm ympäri vuo-              mistavat ulkomaiden kautta meille erittäin
2936: den, ei ole edes t!l1111mi:kuu vap~ana niin-          epämiellyttävän kes:l\:us,telun. Olisin hyvin
2937: kuin ennen ylimääräisiä varten.                       iloinen, jos nämä herrat, jotJm ovrut :täällä
2938:                                                       puolustanee:t adressia joko esilttäisivät sen
2939:    Ed. Hilden: Med nnledning av vad                   uuden ohjelman tai nöyrästi ilmtuisivat ja
2940: herr von Born här yttrade vill jag, ut:an             tekisivät ~tässä senmu!kaisen para:nnulrnen ja
2941: rutt gå längre i bemötande, nämna, att det            jättäisivwt ulkopol!~tiikan, hallituksen ja
2942: är osäJkert vem som har merru ba:kom sig              eduskunnan ullkorasiainv3Jlio.\unnan rauhaan.
2943: här av svenskfolket, han eller jag, om det
2944: Skulle gälla att få ett a1lrmänt urttalande              Ed. Kallia: Nyt, kun :tämä,suuri"kes-
2945: el'ler omröstning i denna fråga. Men det              kustelu, jota kolme edustajaa pyysi edus-
2946: är säJiml'!t att på landsbygden, som jag när-         kunnan hajaantuessa ennen trutä nyt päät-
2947: mast representerar, där förstår man idm               tynyttä lomaa, on loppu1nassa, lienee todet-
2948: dessa ,33 ".                                          tava, että kaikkien edusikunltaryhmien lau-
2949:                                                       sunnot ovat olleet vakavia ja a,rvokkaita.
2950:    Ed. Ra n rt a m a ai: Hyvä y&täväni Pelto-         Sen sijaan ei si:tä samaa voi lausua siitä sa-
2951: nen kysyi, mitä vailiinlma tuosta adressista          noisinko epävirallisesta keskustelusta, joka
2952: on mahuanut nlla tälle maalle. Minä vas,tai-          näiden ]:ausuntoj·en jälkeen on alkanU\t.
2953: sin kolm~lla lauseella. Kotirintama oli en-           Varsinkin niissä lausunnoissa, joissa on
2954: nen tämän adressin jullkilt;uloa aivan rau-           yritetty hallituksen toimintaa arvostella,
2955: hallinen eikä varsinkaan ulkopolirtikoinut            on esiintynyt perusteetonta jälikiviisautta,,
2956: yhtään, mutt1a tä:män adressin jälkeen ne             oman minänsä lkorostamis,ta ja joissalkin ta-
2957: henikilöt, jotka eivwt tunne ollenman asioi-          pauksiss·a j!Oipa iLmeistä persolllrullista etuc
2958: ta, joista siinä puhutaan, ovrut nyt siinä            politiikkaakin; ja niinkuin täällä jo sa-
2959: käsityksessä, että jotakin hyvin onnetonta            nottiinkin, vähän hyötyä on hallituikselle
2960: on ollut tap'ahtumassa, j·a; et:tä adressin           ollut niistä neuvoista, joita täällä on yri-
2961: jullkituleminen tai sen kirjoittauninen ja lä-        tetty j·aeHa. En voi mitään sil:le, että ikoko
2962: hettäminen presidentille on pelastanut                tämän nresikustelun a~kana mieleeni on tul-
2963: ma.&n joutumasta suureen mmeit;tomuuteen.             lut se vanha tositapaus Norjasta vuodelta
2964: Kotirintama on menettänyt rauhan. Varsi-              1905, jolloin Norja repi rilklki vanhan rmio-
2965: nainen taste1eva rrillltam:a, on Jumalan kii-         ninsa Ruotsin !kanssa. Tilanteessa, jolloin
2966: tos, tähän mennessä ol:lut rauhallinen ja             Norjassa vallitsi voiun~as nrieltenkuohu ja
2967: täyttänyt tehtävänsä:. Minä tahtoisin edel-           Ruotsin pUiolella osittain saunaten ja sota
2968: leen ·entisenä valistusupseerina sanoa, että          näytti olevan aivan oveHa, sen mielJtenkuo-
2969: sieHä on hyvin vaikea hoita.a mielialaa, nyt,         hun johdruttamam.a vanha Björnstjerne
2970: jolloin ikorsuissa saatetaan kysyä, miksi :me         Bjöi'IllSon säh!kiötti Norjan itsenäisyysliilk- .
2971: täällä ol:e!lllJITle, kun jo edeltäpäin ilimoite-     keen johtajra;lle, silloiselle laivanvarustaja
2972: taan tulevrut rajat. Kolma;nnelksi minä sa-           Mikkelsenillie, josta tuli sittemmin Norjan
2973: noisin: jokainen sellainen adressi ja mani-           ens:Vmmäitnen pääministeri: ,Nu gjaelder
2974: fesrti, joka tUiottaa ryssälle riemUJa, tuottaa       det at holde sa,mmen" eli siis varpaasti suo-
2975: Suomelle vahinkoa. Vielä haluan sanoa,                menne1Jtuna: ,Nyt täytyy olla lujooaJ".
2976: että nämä allekirjoitukseen yhtyneet herrat           Mutta Miikikelsen v;astasi säh!kösanomalla:
2977: eivät ole tänään esittäneet sitä uutta re-            ,Nu gjaeMer det at holde ikjaeft", eli siis-
2978: septiä ja ohjelmaa, jonka mukaan nyt pi-              tisti suomentaen: ,Ny,t on syytä pitää suu
2979: täisi toimia, murbta syyttäneet, että hallitus        kiinni". T:ämä viimeksi mainittu Mikkelsenin
2980: ei ole rtäliLaista ohjelmaa keksinyt. Lopuksi         neuvo, jota noudatettiin sitten sekä Norjan
2981: minä vielä sanoisin, että itali<alaiset ja mo-        että Ruotsin puolena, olisi neuvo, jota tääl-
2982:                      Valtioneuvoston ti•edonanto poliittis<:>sta tilanteesta.                    55
2983: 
2984: lä tekisi mieli suoslJtella ei vain noiHe ul-         P u he mies:         Valtiopäiväjärjestyksen
2985: jaille 33: lle, vaan erinäisil1e muiliekin siinä   36 §: n 1 momemtin mulkia.isooti esitän nyt
2986: tilanteessa, missä me olemme. Ja jollei sitä       eduskunnan hyväksyttäväJksi päiväjärjes-
2987: neuvoa vastedes täällä paremmin noudateta,         :tyksee!ll siirtymis·en, jonka sanamuoto on
2988: niin luuloopa, että hallituksella ei ole syytä     seuraava: , Saatuansa ·tiedonannon edus-
2989: uudistaa sentapais~a koikeita kuin !tämänpäi-      kunta siirtyy päiväjärjestyiJmeen."
2990: väinen keslk:ustBlu on ollut.                         Kun muu1Ja ehdotusta ei ole tehty, totean,
2991:                                                    että eduskunta on yksimielises!ti hyväJksy-
2992:    Ed. E r i c h: Ed. Peltonen, nim. ed. Pel-      nyt pU!hemiehen ehdotuksen yksin!lmrtaisesta
2993: tonen, M. H., näyttää tu~kitsevan minulll          päiväjärjestylkseen siirtymisestä.
2994: äskeistä ·lau.suntoani samalla tavalla kuin
2995: erään hyvin pahan ja häijyn herran, jonlka           Asia on loppuun käsitelty.
2996: nimeä herra puhemies ei sallisi mainitta-
2997: van, väitetään tulkitsevan JUimalan sanaa.
2998: Kun minä ol€n siinä luulossa, että edustaja
2999: Peltosella on hyvin normaali kuuloaisti enkä         P u he mies:     Eduskunnan seuraava
3000: myös uskoisi, ·että hän taha;l1aan tulkitsee       täysistunto on hlWl.nenna [.:·ello 10.·
3001: toisen puheita väärin, niin minä en voi pää-
3002: tyä muuhun johtopäätökseen, kuin että hän
3003: kärsii jotain tillapäistä kuulohäiriötä. Pyy-
3004: täisin häntä tutustumaan tähän minun lau-            Täysislturnto lopetetaan kello 17,10.
3005: suntooni sitten kuin se painettuna ennen
3006: pitkää iilrrnestyy.                                                 PöytäJldrjian vakuudeiksi:
3007: 
3008:   Keskustelu julistetaan päättyneooi.                                   E. II. I. Tammio.
3009: SISÄLLYSLUETTELO.
3010: 
3011: 
3012: 
3013: 
3014:                     8
3015:                                   1. LAUSUN N 0 T.
3016: 
3017:                                          Hallituksen jäsenet.
3018: Pääministeri I...inkomies:                               3 (Valtioneuvoston tiedonanto poliittire!ta
3019:                                                       tilanteesta); 52 (s :n).
3020: 
3021: 
3022: 
3023: 
3024:                                        Eduskunnan jäsenet.
3025:                     Puhemies.                                                    F.
3026:                                                       Frietsch, C. 0., filosofian tohtori.
3027: Hakkila, Väinö,       laikitiedetten   kandidaatti,
3028:   pormestari.                                            L a u s u n t o: 32.
3029: -   esittelee valtioneuvoston tiedonannon kä-
3030:     sitettäviilksi suljetuis,sa istunnoissa 3, 18,    Furuhjelm, Ragnar, professori.
3031:     19, esittää siirtymisen päiväjärjestyk-
3032:     seen 515.
3033: 
3034: 
3035: 
3036:                                                                                  H.
3037:                       Jäsenet.
3038:                                                       Hannula, Uuno, filosofian maisteri.
3039: 
3040:                             B.                           J, a u s u n t o: 31.
3041: von Born, Ernst, vapaaherra.
3042:                                                       Heiniö, Sulo, insinööri.
3043:     L a u s u n t o: 5!3.
3044:                                                          L a u s u n t o: 2'6.
3045: 
3046: 
3047:                             E.                        Hilden, Uno, agronoomi.
3048: 
3049: Erich,   ~likko,   filosofian tohtori.                   Lausunnot: 37, 54.
3050: 
3051:     Lausunnot: 43, 55.
3052:                                                                                  1.
3053: Estlander, Ernst, professori.                         Ikola, Jaakko, filosofian maisteri.
3054: 
3055:     L a u s u n t o: 34.                                 L a u s u n t o: 41.
3056: 60                                Eduskunnan jäsenet 1-9413.
3057: ------------------------------------
3058:                             K.                                             R.
3059: Kallia, Rauno Gustaf Ilmari, varatuomari.       Rantamaa, Antti J., pastori.
3060: 
3061:      L a u s u n t o: 54.                          L a u s u n t o: 54.
3062: 
3063: 
3064: Kekkonen, Urho Kaleva, lakitieteentohtori.      Reinikainen, Oskar Brynolf; lääkintöhal!i.
3065:                                                     tuksen pääjohtaja.
3066:      L a u s u n t o: 51.                           L a u s u n t o: 19.
3067: 
3068: 
3069: Kivioja, VHho Heikki, kirkkoherra.                                         s.
3070:      La u s u n t o: 53.                        Salmiala, Bruno A.. , professori.
3071:                                                    L a u s u n t o: 2'5.
3072: 
3073: Kukkonen, Antti, maanviljelijä.
3074:                                                 Soini, Kalle, maanviljelysneuvos.
3075:      L a u s u n t o: 21.
3076:                                                     L a u s u n t o: 22.
3077: 
3078:                                                                            V.
3079:                             P.
3080:                                                 Wickman, Albin, saarnaaja.
3081: Pekkala, Mauno, pääjohtaja.                         L a u s u n t o: 45.
3082:      L a u s u n t o: 37.
3083:                                                  Wirtanen, Atos Kasimir, sanomalehden toi-
3084:                                                     mittaja.
3085: Peltonen, Martti Hermanni, luennoitsija.
3086:                                                     Lausunto: 47.
3087:      Lausunto: 52.
3088:                                                                            ö.
3089: Pilppula, J. Erland, kunnallisneuvos.            Österholm, John, toimittaja.
3090:      L a u s u n t o: 22.                           Lausunto: 27.
3091:                                               II.
3092:                               A S 1 A L U E T T E L 0.
3093:                       A.                                                  N.
3094:                                                         T
3095: Amerikka: Yhdysval'lat ja Suo'mi 8, 9.            Neuvostoliitto: Suomen sotaan joutuminen
3096:                                                      sitä vastaan 7. Rauhan toiveet 10.
3097: Armeija: Sen puolustlliltahto 3.
3098: 
3099:                       E.                                                  P.
3100: Englanti: Suhteet siihen 7.                       Puolustussota: Neuvostoliittoa vastaan 3, 6.
3101: Enso-Gutzeit Oy.: Osakkeitten myynti 6.           Peruna: Sato siitä 4.
3102: 
3103:                       H.                          Polttoaine: Tilanne 194•4 4.
3104: 
3105: Gutzeit Oy.: Osakkeitten myynti 6.
3106: 
3107: Hail:lituksen tiedonanto: -   Ks. Valtioneuvos-
3108:    ton tiedonanto.                                Rauha: Neuvottelut siitä 10.
3109: 
3110: Heinäsato: Vuodentulo 4.                          Romania: Viljan tuonti sieltä 4.
3111: Hirmat: Niiden säännöstely 6.                     Ruotsi: Suomen avlliltaminen 8.
3112: 
3113:                        I.
3114:                                                                           s.
3115: Indebi: Tiedonantoja siitä 4.
3116:                                                     Saksa: Suomen avustaminen 4, 5.
3117: lnkeriläiset: Niiden Suomessa olo 5.
3118:                                                     Sato: Vuodentulo 4.
3119: Iso-Bt:ibmnia: Suhteet siihen 7.
3120: 
3121:                        L.                                                 T.
3122: Lainat: Valtionlainat 6.                            Talletukset: Niiden lisääntyminen 6.
3123: 
3124:                       M.                            Taloudellinen tHa: Vu<>nna 194i3 3.
3125: 
3126: Maatalous: Vu<>dentulo 4.                           Tansli'Ja: Suomen avustaminen 5, 8.
3127: 
3128: Maito: •Sen tuotanto 5.                             Teollisuus: Sen tila 3.
3129: 
3130: Mar.kka: Sen arvon säilyttäminen 6.                 Työvelv;o11isuus: Suomessa 1·943 5.
3131: 62                                 Asialuettelo 1943.
3132: ---------~-----------------                              -----------------------------
3133: 
3134: 
3135:                     u.                        VaUiotalous: Sen tila 6
3136: 
3137: Ulkomaankauppa: Vuonna 1943 5.                Valtiovelka: Vuonna 1943 6.
3138: 
3139: Ulkomainen apu: Suomelle 4.                   Viljasato: Vuodentulo 4.
3140: 
3141: Unkari: Suomen avustamineu .t.                Voi: Sen tuotanto 5.
3142: 
3143:                                               Vuodentulo: Vuonna 1~43 4, 5.
3144: 
3145:                     V.
3146:                                                                      Y.
3147: Valtioneuvoston tiedonanto: Poliittinen ti-
3148:    lanne 3.                                   Yhdysvallat: Suhteemme siihen 8, 9.
3149: