91 Käyttäjää paikalla!
0.0051400661468506
Muista katsoa myös paikallaolijat!
- Ladattu koneellisesti Amazonin pilvestä, jossa niitä säilytetään!! (Hyvä Suomi, itsenäisyys ja omavaraisuus!!)
- Convertoitu koneellisesti
- Tulossa haku, sanojen korostus, renderöinti kuviksi, alkuperäiset asiakirjat (14 gigaa)
- Lisätty rivinumerointi, pitää vielä kehittää kuinka viittaan URI:ssa tietylle riville
- Rivinumeroiden eroitus itse tekstistä, mutta kekseliäitä ehdotuksia otetaan vastaan kuinka kaksi columnia saataisiin erilleen, ettei tekstinmaalauksessa tulisi molempien sarakkeiden tekstiä.
1: YLIMMRAISET 2: VALTIOPÄIVÄT 3: 1910 4: 5: PÖYTÄ- JA A.SIAKIRJAT 6: 7: ISTUNNOT 1-7 8: 9: 10: 11: ·~\3 . 12: 13: 14: HELSINGISSÄ, 1910. 15: KEISARILLISEN SENAATIN KIRJAPAINOSSA, 16: Ylimääräiset valtiopäivät 17: 1910. 18: Pöytäkirjat. 19: Noudattaen Hänen Majesteettinsa Kei- Nybergh, !ugust, senaattori. 20: sarin ja Suuriruhtinaan Nikolai II Armol- Ojanen, Kaarle, maanviljelijä. 21: lista avointa kirjettä 9 p:ltä elokuuta 1910 Perttilä., Valfrid, kirvesmies. 22: kokoontui edellisen helmikuun 1 ja 2 p:nä Rosenqvist, Georg Gusta! Ålexan.d~I~~ pr~fessori. 23: valittu Suomen Suuriruhtinaanmaan Edus- Schybergson, Ernst Emil, pankinJOhtaJa. 24: kunta 14 p:nä syyskuuta 1910 maan pää- Sillanpää, .Miina, sanomalehdentQimittaja. 25: kaupunkiin Helsinkiin ylimääräisille valtio- Siren, Aatto, kirvesmies. 26: päiville. SaiQaJJ.a päivänä esittivät Edus- Sohlberg, Hedvig, seminaarinjohtajatar. 27: kunnaJJ. jäsenet valtakirjansa tarkastamista Söderholm, Karl Gustaf, hovioikeudenneuvos. 28: varten senaattori E r n e s t i R i k a r d Walpas-Hänninen, Edvard, sanomalehdentoi- 29: E a i n e s a l o ll e, jolle Keisari ja Suuri- mittaja. 30: ruhtinas oli saJJ.otun tehtävän uskonut. Wrede, Rabbe Axel, vapaaherra, senaattori. 31: 32: Suomen Eduskuntana ovat nykyään seuraa- Turun läänin eteläinen vaalipiiri: 33: vat kansan valitsemat edustajat eri vaalipiirit- 34: täin lueteltuina: Aalle, Ida, neiti. 35: Anna Ia, Walentin, ratavartija. 36: Aschan, Ossian, professori. · 37: Uudenmaan läänin vaalipiiri: von Born, Victor .Magnus, vapaaherra. 38: Eloranta, Evert, torpparinpoika. 39: Aro, Yerner, räätäli. Heikklllt, Seth, toimittaja. 40: Erkko, Eero, sanomalehdentoimittaja. Hjelt, August, senaattori. 41: Hallberg, .Mauritz Emil Fredl'ik, valtioneuvos. Kaarne, Antti, koneenkäyttäjä. 42: Helle, Edvard, puuseppä. Knuutila, K. 0., maanviljelijä. 43: Hjelt, Vera, ammatintarkastaja. Lilius, Hugo, senaattori. 44: Hörhammer, Ivar, sanomalehdentoimittaja. Neovius, Dagmar, opettajatar. 45: Käkikoski, Hilda, opettajatar. Nuorteva, Santeri, toimittaja. 46: Laine, Oskari, maanviljelijä. Rannikko, Juho, torppari. 47: Lindelöf, Uno Lorentz, ylimääräinen professori. Roos, S. W., kirkkoherra. 48: Lundström, William, kirjaltaja. Sipilä, Wilho, lääninrovasti . 49: .Manner, Kullervo, sanomalehdentoimittaja. Sundblom, Julius, toimittaja. 50: .Mechelin,LeopoldHenrikStanislaus,senaattori. Yrjö-Koskinen, Iida, rouva. 51: 2 Eduskunnan jäsenet. 52: 53: Turun läänin pohjoinen vaalipiiri: Hultin, Tekla, filosofiantohtori. 54: Kakriainen, Gustaf Adolf, maanviljelijä. 55: Aromaa, Emanuel, suutari. Kellosalmi, Feliks Emil, kirjapainonhoitaja. 56: Aronen, Juho Nestori, työmies. Kirves, Juho, viilaaja. 57: Grönvall, Reinhold, lääninrovasti. Paasivuori, Matti, kirvesmies. 58: Hannula, Edvard, rovasti. Pietinen, llatti, tehtailija. 59: Ingman, Lauri .Johannes, jumaluusop1ntohtori. Pärssinen, Hilja Amanda, opettajatar. 60: Junnila, 'l'aave Ananias, maanviljelijä. Riihelä, 'rahvo, maanviljelijä. 61: Kanervo, Wilhelmiua, tynnyrintekijänvaimo. 'l,ulikoura, Juho, pienviljelijä. 62: Kivikoski, Juho Fredrik, puhuja. Typpö, Taneli, pienviljelijä. 63: Koskinen, Frans Herman, toimittaja. 64: Laine, Iisak Wilho, puuseppä. 65: Lautasalo, Johan, torppari. Wiipurin läänin itäinen vaalipiiri: 66: Paasikivi, Juho Kusti, lakitiedettentohtori. 67: Rantanen, Frans Vihtori, kirvesmies. Arokallio, Gustaf, rovasti. 68: Saarinen, Kustaa Aadolf, varamaanrnittari. Kaasalainen, Antti, filosofiantohtori. 69: Seppä-llurto, Juho Taavetti, torppari. Kekki, Matti, agronoomi. 70: Setälä, Emil Nestor, professori. Kotonen, Anton, varatuomari. 71: Tanner, Väinö, toimittaja. Leinonen, Mikko, maanviljelijä. 72: Oranen, Esko, maanviljelijä. 73: Poutiainen, Matti, maanviljelijä. 74: Häni<:l en 1 äänin et eläin en vaalipiiri: Pullinen, Erkki, agronoomi, maanviljelijä. 75: Pykälä, Kalle Kustaa, maanviljelijä. 76: ~stala, Juho, maanviljelijä. Relander, Lauri, agronoomi, filosofianmaisteri. 77: Dänielson-Kalmari, Joh. Rich., valtioneuvos. Repo, Heikki, torppari. 78: Eloranta, Juho Viktor, toimittaja. Saarikivi, Santeri, puuseppä. 79: Jokinen, Alma, rouva. Svinhufvud, Pehr Evind, kihlakunnantuomari, 80: Jokinen, Väinö, toimittaja. hovioikeuden asessori. 81: Kairamo, A. Osw., senaattori. Turunen, 0. W., vaihdemies. 82: Kopila, Kustaa, torpanpoika. Walavaara, Nestori, sanomalehdentoimittaja. 83: Salmi, Hulda, opettajatar. Virkki, Mikko, mökkiläinen. . 84: Sivenius, A., toimittaja. Wuorivirta, Oskari, pastori. 85: Virkkunen; Artturi H., ylitarkastaja. 86: Wuolijoki, Sulo, filosofianmaisteri. 87: Mikkelin läänin vaalipiiri: 88: Hämeen läänin pohjoinen vaalipiiri: Anneberg, Benjamin, kihlakunnantuomari. 89: Eronen, Oliver, torppari. 90: Halonen, Aleksanteri, toimittaja. Huttunen, Pekka, lampuoti. 91: Häyrynen, Heikki, satulaseppä. Järvinen, .Josua, opettaja. 92: Kaakko-oja Kalle, torppari. Kannisto, A., puuseppä. 93: Lumio, Karl Ivar, kauppamatkustaja. Orasmaa, Oskari, sanomalehdentoimittaja. 94: Murros,. KaaJlO, sanomalehdentoimittaja. Peurakoski, Juhana Oskari, metsänvartijakou- 95: Nevanlinna, Ernst Fredrik, filosofiantohtori. lun johtaja. 96: Pohjola, Juho Kustaa, sanomalehdentoimittaja. Renvall, Heikki, lakitiedettentohtori. 97: Saarinen, Emil, Jalkinetyöntekijä. Ripatti, Justus, maanviljelijä. 98: Telkkä, Nestori A., kaupanhoitaja. Savolainen, Anna, ompelijatar. 99: Wiljakainen, Kaarle, sanomalehdentoimittaja. Soininen, Mikael, professori. 100: Yrjö-Koskinen, Eino Sakari, vapaaherra, rehtori. Taottu, August, maanviljelijä. 101: Waljakka, Albin, kirjaltaja. 102: Wiipurin läänin läntinen vaalipiiri: Åk:esson, Emil Gerhard, kollega. 103: 104: Airola, Matti Aleksanteri, sanomalehdentoimit- Kuopion läänin läntinen vaalipiiri: 105: taja. 106: Arajärvi, Juhani, pankinjohtaja. Aakula, Pekka, opettaja. 107: Castren, Jonas, lakitiedettenkandidaatti. Roman, Wilho, piirisihteeri. 108: Eduskunnan jäsenet. 3 109: 110: 111: Hahl, Eero, agronoomi. Mäki, Jaakko, pienviljelijä. 112: Homen, 'l'heodor, professori. Neovius, Arvid, filosofiantohtori. 113: Hämäläinen, Kalle, toimittaja. Nordlund, Karl Ivar, pastori. 114: Kiiskinen, Aura, ompelijatar. Saari, Kaarlo, kansakoulunopettaja. 115: Kääriäinen, Heikki, torppari. von 'l'ro~l, Eric, vapaaherra, hovioikeuden- 116: Löthman, 'rilda, opettajatar. asessori. 117: llliettincn, Olli, vuokraviljelijä. Yrjö-Koskinen, Y. K., ylitirehtööri. 118: Nylander, Hannes, ylitarkastaja. 119: Salo, Aaro, maalari. 120: Snellman, Juho, maanviljelijä. Waasan läänin pohjoinen vaalipiiri: 121: Wainio, Wilho, kaupanhoitaja. Björk, Matts Viktor, varatuomari. 122: Bäck, Alfred Johannes, kirkkoherra. 123: Kuopion 1 äänin itäinen vaalipiiri: Grotenfelt, Julius, prokuraattori. 124: lnborr, Johan, lautamies. 125: Koponen, Albin, levyseppä. Lahdensuo, Oskari, maanviljelijä. 126: Kronqvist, Efraim, maalari. Malkamäki, Juho, maanviljelijä. 127: Kurkinen, Severi, työmies. Malmivaara, Wilhelmi, rovasti. 128: Lonkainen, Matti, torppari. Storbjörk, Johan, lautamies. 129: Pennanen, Pekka, maanviljelijä. Tokoi, Oskar, maanviljelijä. 130: Puhakka, Onni, maanviljelijä. Torppa, Juho, maanviljelijä. 131: Rautapää, Hugo Valentin, lakit.iedettentohtori. 132: Sainio, Juho Waltteri, sokerileipuri. Oulun läänin eteläinen vaalipiiri: 133: Talas, Onni, lakitiedettentohtori. 134: Tikkanen, Paavo, puuseppä. Castren, Arthur, pormestari. 135: Turunen, Mimmi, torpparintytär. Haapanen, Santeri, kansakoulunopettaja. 136: Heikkinen, J. A., maanviljelijä. 137: Waasan läänin itäinen vaalipiiri: Hoikka, Matti Yiktor, seppä. 138: Kallio, Kyösti, maanviljelijä. 139: Etelämäki, Juho, kansakoulunopettaja. Karhi, Otto, maanviljelijä. 140: Kautto, Juho, pikkutilallinen. Komu, Juho Alfred, toimittaja.. 141: Koivisto, Aleksander, maanviljelijä. Lagerlöf, Arthur, lakitieteenkandidaatti. 142: Koskelin, Karl William, agronoomi. Letno, Antero, ratamestari. 143: Latvala, .D.atti, vuokraaja. Mäkelin, Yrjö Esaias, toimittaja. 144: Listo, Akseli August, esittelijäsihteeri. Saalasti, Filip, agronoomi. 145: Miikelä, Santeri, pikkutilallinen. Törmä, Heikki, taloudenhoitaja. 146: Mänty, Kaarle, vahtimestari. Vahe, Iisakki, maanviljelijä. 147: Rantanen, Samuli, torppari. 148: Tuomi, Onni, toimittaja. Oulun läänin pohjoinen vaalipiiri: 149: Warvikko, Kaarlo Juho, kauppias. 150: Ahmavaara, Pekka, maanviljelijä. 151: Waasan läänin eteläinen vaalipiiri: Herrala, Hilda, neulojatar. 152: J unes, Antti, maanviljelijä. 153: Alkio, Santeri, kirjailija. Lehtonen, Frans, seppä. 154: Estlander, Ernst, professori. Lohi, Kalle, maanviljelijä. 155: Granfelt, George, lakitieteentohtori, hovioikeu- Waarala, Juho, maanviljelijä. 156: denasessori. 157: Gädda, Gustaf, maanviljelijä. Lapinmaan vaalipiiri. 158: Honkajuuri, lllauri, varatuomari. 159: Lanne, Kaarlo, maanviljelijä. Fränti, Aleksanteri, opettaja. 160: 1. Torstaina 15 p. syyskuuta 161: klo 10 a. p. 162: 163: Pälvilj iirj estys. I k ä p u h e m i e s: Ennenkun puhemiehen 164: ja varapuhemiesten vaaleihin ryhdytään, saan 165: 1) Puhemiehen ja kahden varapuhemiehen ilmoittaa, että seuraavat edustajat ovat mi- 166: vaali. nulle näyttäneet asianmukaisesti hyväksytyt 167: 2) Ilmoitus Hänen Majesteetillensa Keisa- valtakirjansa, nimittäin ed. Sohlberg, Hannula, 168: rille ja Suuriruhtinaalle puhemiehen ja vara- Knuutila, Iida Yrjö-Koskinen, Airola, Snell- 169: puhemiesten vaalista. man, Tanner, Lilius, E. S. Yrjö-Koskinen, von 170: 3) Neljän jäsenen vaali kansliatoimikun- Born ja Nuorteva. 171: taan. 172: 173: 174: Ikäpuhemies. 175: Päivijärjestyksessä olevat asi-at: 176: Puhemiehen paikalle asettuu ijältään vanhin 177: eduskunnan jäsen Uudenmaan läänin vaali- 1) Puhemiehen ja varapuhemiesten vaalit. 178: piiristä valittu senaattori L. Me c he l i n 179: ja lausuu: Ikäpuhemies: Nyt ovat vaalit toimi- 180: tettavat umpilipuin. 181: Arvoisat kansanedustajat! Olen asettunut Puhemiehenvaalin toimittamisen jälkeen il- 182: puhemiehen paikalle syystä että valtiopäivä- moitetaan, että ääniä ovat saaneet ed. Svin- 183: järjestyksen 23 §:n mukaan ijältään vanhim- hufvud 80, ed. Listo 41, ed. Tanner 6, ed. Wal- 184: man eduskunnan jäsenen tulee johtaa puhetta, pas-Hänninen 4 sekä ed. Nevanlinna, Setälä 185: kunnes eduskunta on valinnut puhemiehen ja Wuolijoki kukin yhden äänen. 186: sekä kaksi varapuhemiestä ja kunnes valitut 187: ovat antaneet säädetyn vakuutuksen. Pöytä- I k ä p u h e m i e s: Eduskunnan puhemie- 188: kirjan pitäjäksi olen ottanut hovioikeuden- heksi on siis valittu ed. S v i n h u f v u d. 189: notari Iivar Ahavan. Ensimäisen varapuhemiehen vaalissa saavat 190: Edustajain valtakirjain tarkastaja on anta- ääniä ensimäisessä äänestyksessä ed. Tanner 80, 191: nut edukunnalle luettelon niistä edustajista, ed. Söderholm 60, ed. Listo 42 sekä ed. Nevan- 192: jotka ovat näyttäneet olevansa oikein valtuu- linna, Schybergson, Svinhufvud, W alpas- Hän- 193: tetut. Pyydän nyt hovioikeudennotari Ahavan ninen ja Wuolijoki kukin yhden äänen. 194: toimittamaan nimenhuudon. 195: Ikäpuhemies: Ei kukaan siis ole saa- 196: nut ehdotonta enemmistöä, jonka vuoksi uusi 197: Nimenhuuto äänestys on toimitettava. 198: Toisessa äänestyksessä saavat ääniä ed. Tan- 199: toimitaan sen luettelon mukaan, jonka ·senat- ner 79, ed. Söderholm 57, ed. Listo 44, ed. 200: tori Ernesti Rikard Rainesalo on eduskunnalle Wuolijoki 2 sekä ed. Nevanlinna, Nuorteva ja 201: antanut niistä edustajista, jotka ovat näyt- Walpas-Hänninen kukin yhden. 202: täneet olevansa oikein valtuutetut. Sittenkun 203: nimenhuuto, jossa kaikki luetteloon merkityt Ikäpuhemies: Kun ei kukaan ole saa- 204: 185 edustajaa havaitaan saapuvilla oleviksi, nut ehdotonta enemmistöä, on vielä kolmas, 205: on toimitettu, lausuu lopullinen äänestys toimitettava. 206: 6 Torstaina 15 p. syyskuuta. 207: 208: 209: Kolmannessa äänestyksessä saavat ääniä ed. 2) Ilmoitus puhemiehen ja kahden varapuhemiehen 210: Söderholm 93, ed. Tanner 86, ed. Listo 9 sekä vaalista Keisarilie ja Suuriruhtinaalle. 211: ed. Walpas-Hänninen ja Wuolijoki kumpikin 212: yhden. P u h e m i e s: Sihteerillä lienee jo valmiina 213: kirjelmä, jonka saan esittää Eduskunnalle 214: Ikäpuhemies: Eduskunnan ensimäi- tarkistettavaksi. 215: seksi varapuhemieheksi on siis valittu ed. 216: Söderholm. Sihteeri lukee: 217: Toisen varapuhemiehen vaalissa saavat ääniä Suurivaltaisin, Armollisin Keisari ja Suun- 218: ed. Listo 85, ed. Tanner 21, ed. Lilius 7, ed. ruhtinas! 219: Soininen 2 sekä ed. Kallio, Nevanlinna, Pykälä, Teidän Keisarilliselle Majesteetillenne saa 220: Söderholm ja W alpas-Hänninen kukin yhden Suomen Eduskunta alamaisesti ilmoittaa, että 221: äänen. Eduskunta on voimassa olevan valtiopäivä- 222: . Ikäpuhemies: Toiseksi varapuhemie- järjestyksen 23 §:n mukaisesti tänä päivänä 223: heksi on siis valittu ed. L i s t o. toimittanut puhemiehen ja kahden varapuhe- 224: Pyydän nyt puhemiehen ja varapuhemiehet miehen vaalin 1910 vuoden ylimääräisten val- 225: antamaan säädetyn vakuutuksen. tiopäivien ajaksi ja että täten on valittu: 226: p uhemieheksi kihlakunnantuomari, 227: Senjälkeen puhemies Svinhufvud sekä vara- hovioikeudenasessori, molempain oikeutten kan- 228: puhemiehet Söderholm ja Listo, kukin vuo-~ didaatti Pehr Evind Svinhufvud; 229: roonsa, antavat kokoontuneen eduskunnan edes- ensimäiseksi varapuhemieheksi 230: sä V. J:n 23 §:ssä säädetyn juhlallisen vakuu- vanhempi jäsen lainvalmistelukunnassa, hovi- 231: tuksen, minkä tapahduttua ikäpuhemies pois- oikeudenneuvos, molempain oikeutten kandi- 232: tuu paikaltaan ja puhemies Svinhufvud astuu daatti Karl Gustaf Söderholm; sekä 233: puhemiehen paikalle. t o i s e k s i v a r a p u h e m i e h e k s i esit- 234: telijäsihteeri Akseli August Listo. 235: Puhemiehe~ tervehdyspuhe. 236: Suomen Eduskunta pysyy alati, 237: P u h e m i e s: Arvoisat edustajat! Kiitän 238: teitä siitä luottamuksesta, jonka vaalinne kaut- Suurivaltaisin, Armollisin Keisari ja Suuri- 239: ta olette minulle osottaneet. ruhtinas, 240: Tehtävä, jota varten ylimääräiset valtiopäi- 241: vät on kutsuttu kokoon, muodostaa ensimäisen, Teidän Keisarilliselle Majesteetillenne 242: mutta ratkaisevan askeleen sen laittoman 243: säännöksen toteuttamiseksi, joka kesällä il- uskollisimmin alamaisena. 244: mestyi niinsanotusta yleisvaltakunnallisesta 245: lainsäädännöstä. Suomen kansa luottaa edus- Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1910. 246: kuntaansa, se tietää, että eduskunta on tuohon 247: tehtäväänsä nähden täyttävä velvollisuutensa Puhemies: Kirjelmä hyväksyttänee ja 248: maatansa kohtaan. Mahdollista on, että kan- pidettänee samalla tarkistettuna? 249: sallemme koittaa kärsimyksien aika, mutta Tähän eduskunta suostuu. 250: kansamme on kestävä kovan onnen päivät. 251: Se kärsii säilyttääksensä tuleville polville mitä 252: 8) Neljän jäsenen vaali kansliatoimikuntaan. 253: sillä kalleinta on. 254: Sulkeutuen eduskunnan arvoisaan suosioon Puheenvuoroa käyttäen lausuvat 255: ryhdyn minä minulle uskottuun toimeen. 256: Ed. S e t ä l ä: Pyydän saada ehdottaa ed. 257: Senjälkeen lausuu Erkon; 258: P u h e m i e s: Päiväjärjestyksessä meillä Ed. Neva n 1 i n n a: Pyydän saada eh- 259: vielä on kaksi asiaa nimittäin, ilmoitus Hänen dottaa ed. Arajärven; 260: Majesteetilleen Keisarilie ja Suuriruhtinaalle 261: puhemiehen ja varapuhemiesten vaalista sekä Ed. J. W. E 1 o ranta: Pyydän saada eh- 262: neljän jäsenen vaali kansliatoimikuntaan. dottaa ed. Tokoin ja ed. Wuolijoen. · 263: Valtiopäiväin avaaminen. 7 264: ----------------------------------- 265: Ed. Kello salmi: Kannatan ed. Elo- vuoden ylimääräisten valtiopäiväin juhlallisiin 266: rannan ehdotusta. avajaisiin, jotka pidetään perjantaina syys- 267: kuun 16 päivänä 1910 keisarillisen linnan val- 268: Keskustelu julistetaan päättyneeksi. taistuinsalissa, senjälkeen kun valtiopäiväju- 269: malanpalvelus Nikolainkirkossa on päättynyt; 270: Puhemies: Ehdokkaita ei ole useampia jumalanpalvelus alkaa kello 12 päivällä. 271: kuin on valittava jäseniä kansliatoimikuntaan. 272: On ehdotettu edustajat A r a j ä r v i, E r k k o, 273: T o k o i ja W u o 1 i j o k i. Eduskunta päät- 274: tänee, että nämät edustajat ovat valitut Seuraava istunto on huomenna kello 10 a. p. 275: kansliatoimikunnan jäseniksi 1 276: Tämä hyväksytään. 277: 278: Valtiopäiviiin avaaminen. Istunto päättyy kello 12,37 päivällä. 279: Puhemies: On vielä saatettava edusta- 280: jain tietoon, että valtiopäivien juhlamenojen Pöytäkirjan vakuudeksi: 281: ohjaaja on kirjelmässä puhemiehelle ilmoitta- 282: nut, että valtiopäivämiehet kutsutaan tämän Iivar Ahava. 283: 2. Perjantaina 16 p. syyskuuta 284: klo 10 a. p. 285: 286: Nimenhuudossa merkitään valtiopäiville saa- kanssa olen saanut tietää, että eduskunnan tun- 287: puneista edustajista poissaolevaksi ed. Nuor- tuva enemmistö ei tahdo, että puhemies val- 288: teva. taistuinsalissa lausuu muuta kuin sen, minkä 289: valtiopäiväjärjestyksen 24 § nimenomaan vaa- 290: tii. Tämän johdosta ilmoitan, että minä 291: Snljettu istunto. asiain näin ollen en katso voivani valtaistuin- 292: salissa tänään lausua muuta kuin ne sanat, 293: Puhemies: Ensimäiseb.ä asiana tässä jotka mainitussa 24 §:ssä ovat määrätyt puhe- 294: istunnossa tulee esille kysymys siitä puheesta, miehen ehdottomasti sanottaviksi. Sitä puhet- 295: jonka puhemies tänään on valtaistuinsalissa ta, jonka olin valmistanut, en myöskään katso 296: pitävä. Koska mielestäni tämä asia on sitä olevan syytä esittää eduskunnalle. 297: laatua, ettei se ole julkisessa istunnossa kä- 298: siteltävä, olen tyh}ennyttänyt kuuntelijaparvet Keskustelu: 299: ja jätän eduskunnan päätettäväksi, hyväk- 300: syykö eduskHnta tämän toimenpiteeni vaiko ei. Ed. S ö d e r h o 1 m: I den utomordentliga 301: situation, hvari Finlands folk och dess repre- 302: Puheenvuoroa käyttäen lausuu sentation i närvarande ögonblick befinna sig, 303: hade det enligt min tanke varit mera skäl än 304: Ed. T o koi: Koska sosialidemokraatit edel- någonsin att också vid det tillfälle, då landtdags- 305: leenkin periaatteessa vastustavat salaisten is- männen så att säga träda i mera direkt förbin- 306: tuntojen pitämistä, niin· siitä syystä emme voi delse men monarkeil, h?-de yttrats hvad Fin- 307: hyväksyä tätäkään kysymyksessä olevaa toi- lands folkrepresentation och Finlands folk i 308: menpidettä. Mutta koska meillä kokemuksen detta ögonblick ha på hjärtat. Men då talman- 309: nojalla on tieto siitä, että meidän käsityksel- nen på skäl, som vi nu hafva erfarit, ansett 310: lämme ei ole kantavuutta tässä eduskunnassa, sig förhindrad att vid detta tillfälle hålla ett 311: niin ehdotan, että eduskunta päättäisi julaista värkligt tal, så måste väl också jag för min del 312: pöytäkirjan niin pian kuin se on tarkistettu. respektera dessa skäl och kan endast uttala, 313: att jag hällre hade sett att möjlighet hade 314: P u h e m i e s: Kysymys pöytäkirjan jul- förelegat för talmannPn att komma till annat 315: kaisemisesta on eri asia, joka otetaan esille, resultat. 316: sittenkun on päätetty, onko istunto oleva jul- 317: kinen vai suljettu. Ed. v on Born: Jag förenar mig om hr 318: Söderholms uttalande. 319: Keskustelu tästä kysymyksestä julistetaan 320: päättyneeksi, minkä jälkeen eduskunta hy- Ed. J o n a s C a s t r e n: Suomen kansa ei 321: väksyy puhemiehen toimenpiteen. ole koskaail ennen ollut sellaisessa asemassa, 322: missä se nyt on. Suomen kansa on tätä nykyä 323: Puhemiehen puhe. sellaisessa asemassa, että sen valtiollinen auto- 324: nomia tarkoitetaan perinjuurin hävittää, sen 325: Puhemies: Mitä tulee puhemiehen esiin- eduskunnan lainsäädäntöoikeutta pyyhkiä pois. 326: tymisen tänään valtaistuinsalissa, olin valmis- Jos milloin 1man, niin olisi asiain tällaisessa 327: tanut erityisen puheen, jossa minä mainitsin tilassa eduskunnan puhemiehensä kautta lau- 328: muutaman sanan nykyisestä asemasta; mutta suttava, mitä tunteita tämän johdosta Suomen 329: neuvoteltuani tästä puheesta eduskuntaryhmien eduskunnassa ja koko Suomen kansassa vallit- 330: 10 Perjantaina 16 p. syyskuuta. 331: 332: 333: see. Minä puolestani olisin ollut valmis jättä-~ föregående talarena nu hafva förenat sig. 334: mään kysymyksen puhemiehen puheen pitä- Men det är en sak, som jag icke tror mig kunna 335: misestä valtaistuinsalissa täydellisesti puhe- låta gå oanmärkt, den nämligen, att kännedom 336: miehen omaan harkintaan käsittäen ja ym- om landtdagens majoritet inhämtats utom 337: märtäen, että hän kyllä oivaltaa, mitä asema kammarens sammanträde. Vi må hafva grupp- 338: ja nykyhetki vaatii. Minä valitan sitä seik- väsendet huru stramt ordnadt som hälst, så 339: kaa, ettei puhemiehelle tässä kohden ole an- är detta icke öfverensstämmande med Landt- 340: nettu vapaata harkintavaltaa, jättämällä asia dagsordningen och bör därför, då det nu första. 341: hänen yksistään ratkaistavaksi, puhemiehelle, gången så oförtäckt framträder, gifva anled- 342: joka valtiopäiväjärjestyksen mukaan on oikeu- ning till anmärkning. 343: tettu eduskunnan puolesta lausumaan valtais- 344: tuinsalissa sen minkä hän, harkittuaan ase- Ed. H u l t i n: Pyydän saada yhtyä siihen 345: maa, hyväksi näkee. mielipiteeseen, jonka täällä ensimäisenä on 346: esiintuonut ed. Söderholm. 347: Ed. S o h l b e r g: Allt sedan kallelsen till 348: denna urtima landtdag utgick har jag haft det Ed. H o m e n: Olen jo ennen, kun samasta 349: hoppet, att landtdagen enhälligt strax vid dess kysymyksestä on keskusteltu, ollut sitä mieltä, 350: början skulle göra ställningen klar. Jag har että meidän puoleltamme jo voidaan jättää 351: haft den förhoppning att, om landtdagens tal- puhumiset. Viime kerralla noudatettiinkin tätä 352: man ville uttala sig å tronsalen, landtdagen menettelyä. En ymmärrä, miksi nyt toista 353: med tacksamhet och glädje skulle taga emot tapaa noudatettaisiin. Minusta tämä menet- 354: ett sådant förslag. Då vi nu emellertid i dag tely on aivan paikallaan. 355: hört, att landtdagsmännens pluralitet sökt af- 356: böja detta förslag, har jag föga hopp om att Ed. R o s e n q v i s t: För min enskilda del 357: en annan åsikt ännu skall kunna fås till stånd. känner jag mig icke otillfredsställd med det 358: Jag ber därför att på det djupaste få beklaga, beslut, hvartill hr talmannen i denna fråga 359: att landtdagen i detta nu genom uttalande af har kommit. De förutsättningar, som skapat 360: en önskan att talmannen skall tiga söker binda och burit den vackra seden att, då landtdagen 361: talmannens handlingsfrihet. Det hade varit högtidligen öppnades i tronsalen, därvid mo- 362: värdigare, om vi genast uppträdt öppet och nark och folk så att säga personligen möttes, 363: ärligt och gifvit tillkänna, hvilka känslor, landtdagens främste representant såsom svar 364: som äro rådande hos oss och vårt folk. på trontalet gjorde sig till tolk för sitt folks 365: och sin representations känslor, önskningar 366: Ed. S e t ä l ä: Minä pyydän puolestani saa- och förhoppningar, - dessa förutsättningar 367: da yhtyä ed. Söderholmin lausuntoon, vaikka- äro, synes det mig, nu helt och hållet tillintet- 368: kaan en voi yhtyä niihin lausuntoihin, joissa gjorda. Ruinerna af det forna normala för- 369: on puhuttu puhemiehen vapauden sitomisesta hållandet mellan folk och monark kunna icke 370: tässä tilaisuudessa. Minä lausun samalla sen mera, enligt min mening, skänka nämnda sed 371: toivomuksen että eduskunnalla omasta puo- den integritet, den inre sanning hvarje mänsk- 372: lestaan on oleva tilaisuus saattaa mielipiteensä lig handling, som gör anspråk på värdighet, 373: kyllin selvällä tavalla esille. måste äga. Då som sagdt de förutsättningar 374: hvilka skapat och burit ifrågavarande sed, 375: Ed. S n e ll m a n: Minä puolestani pyydän gifvit den innehåll och värde, icke mera finnas, 376: saada yhtyä ed. Castrenin lausuntoon. Sellai- må då äfven den gå i sin graf. 377: sissa oloissa kuin Suomen eduskunta nyt ko- 378: koontuu, olisin toivonut että puhemiehelle olisi Ed. N e v a n l i n n a: Kun minä kuulun 379: jätetty vapaa valta puheessaan lausua suoraan niihin, joilla on ollut tilaisuus herra puhemie- 380: kansan käsitys kansamme nykyisestä asemasta. helle ilmaista persoonallinen käsityksensä siitä, 381: miten tässä asiassa olisi meneteltävä, ja silloin 382: Ed. S c h y b e r g s o n: J ag behöfver icke olen lausunut olevani sitä käsitystä, että puhe- 383: uttala mig i den sak, som de föregående ärade miehen tulisi asiain nykyisessä tilassa rajoittaa 384: talarene här hafva berört, då jag redan vid sanottavansa siihen, minkä ilmituomiseen Val- 385: senaste landtdag, oaktadt situationen icke var tiopäiväjärjestys hänet nimenomaan velvoit- 386: lika tillspetsad som den närvarande, . höll l taa, niin olen edellisen keskustelun johdosta 387: på samma uppfattning, om hvilken alla de pyytänyt puheenvuoroa. 388: Puhemiehen puhe. 11 389: 390: 391: Minäkin olen sitä mieltä, että nykyinen ase- Se puoli asiasta otetaan nyt esille. Tahtooko 392: mamme on sellainen, että sen voi katsoa suu- kukaan käyttää siitä puheenvuoroa? 393: remmassa määrässä kuin ehkä monestikaan 394: tätä ennen - kuin ehkä milloinkaan tätä en- Puheenvuoron saatuaan lausuu 395: nen - antavan aihetta eduskunnalle puhe- 396: miehensä kautta ensimäisessä mahdollisessa Ed. T a n n e r: Minä kannatan edustaja 397: tilaisuudessa tuoda ilmi ainakin pääosan siitä, Tokoin tekemää ehdotusta. 398: mitä eduskunta tällä hetkellä kantaa sydämel- 399: lään. Mutta kun minä tästä huolimatta olen Keskustelu julistetaan päättyneeksi. 400: sitä mieltä, jonka olen tässä jo saanut ilmaista, 401: niin se perustuu muun muassa siihen, että ne P u h e m i e s: Edustaja Tokoi on ehdotta- 402: vaikeudet, jotka monestakin syystä, niin sa- nut, että tämän suljetun istunnon pöytäkirja 403: noakseni itsestänsä ja pakosta, nousevat sitä julkaistaisiin, niin pian kun se on tarkistettu, 404: vastaan, että eduskunta voisi näin heti tällaista ja sitä on edustaja Tanner kannattanut eikä 405: tärkeätä ajatusten ilmaisua tyydyttävästi teh- kukaan ole sitä vastustanut. Eduskunta hy- 406: dä, ovat luullakseni voittamattomat. väksynee ehdotuksen 1 407: En muuten voi olla lausumatta syvintä 408: w paheksumistani siitä, että kun tämä eduskunta 409: Ehdotus hyväksytään. 410: ensi kerran käypi keskusteluihin. isänmaan 411: vakavista asioista, tässä jo heitetään_ esiin P u h e m i e s: Suljettu Istunto on päätty- 412: lausuntoja, joiden selvä sisällys on se, että ne, nyt ja alkaa julkinen istunto. 413: jotka ovat toista mieltä, eivät muka tiedä, 414: ~ikä saattaa olla arvokasta, vieläpä sellaisiakin 415: lausuntoja, joissa väitetään, että eduskunnan Sihteerin toimi. 416: puhemiehen oikeuksia olisi tahdottu mieli- 417: valtaisesti rajoittaa. Sellaista ei ole tapahtunut Puhe m i e s: On ilmoitettava eduskun- 418: eikä tässä tapauksessa voi tapahtua. Vaitio- nalle, että olen julistanut sihteerin toimen 419: päiväjärjestys jo tekee sen mahdottomaksi. haettavaksi ja pyytänyt, että hovioikeudenno- 420: tari Ahava edelleenkin toimisi virkaa tekevänä 421: Ed. Li 1 i u s: Olen täydellisesti samalla sihteerinä, kunnes sihteerin virka on täytetty. 422: kannalla kuin ed. Söderholm. Nämä toimenpiteet hyväksytään. 423: Ed. Murros: Kun eduskunnan herra pu- Eduskunnan tulkit. 424: hemies jo aikaisemmin on ilmituonut sen mieli- 425: piteen tämän puheen johdosta, että se on aino- P u h e m i e s: Eduskunnan kansliatoimi- 426: astaan puhemiehen puhe eikä eduskunnan puhe, kunnan puolesta on ilmoitettava kansliatoimi- 427: jota käsitystä sosialidemokraatit eivät puoles- kunnan ehdottavan, että näilläkin valtiopäi- 428: tansa voi kannattaa ja kun sitä paitsi ajan villä asetettaisiin. kaksi tulkkia, toinen n. s. 429: vähyyden vuoksi olisi mahdotontakin saada yleistulkki tulkitsemaan ruotsinkielisien lausun- 430: syntymään eduskunnan puhetta, ovat sosiali- tojen ponnet suomeksi, toinen, yksityinen tulkki, 431: demokraatit sitä mieltä, että tässä tilaisuudessa tulkitsemaan ruotsiapuhuville kansanmiehille 432: on rajoituttava Valtiopäiväjärjestyksen mää- suomenkieliset lausunnot. Samalla ehdottaa 433: räämiin sanoihin sitä suuremmalla syyllä, kun kansliatoimikunta, että näiden virkojen täyt- 434: tällä kertaa entisestä menettelytavasta poik- täminen jätettäisiin kansliatoimikunnan asiaksi. 435: keaminen voisi antaa aihetta väärään eduskun- 436: nan menettelyn tulkitsemiseen. Nämä kansliatoimikunnan ehdotukset hy- 437: väksytään. 438: Tämän jälkeen keskustelu puhemiehen pu- 439: heesta julistetaan päättyneeksi. Puhemies: Vielä on ilmoitettava, että 440: olen pyytänyt toimittaja K. V. Puuskan toimi- 441: Suljetun istunnon pöytäkirjan julkaiseminen. 442: maan väliaikaisesti yleistulkkina ja maisteri 443: Karl Mannelinin yksityistulkkina. 444: P u h e m i e s: Ed. Tokoi äsken ehdotti, että Tämäkin toimenpide hyväksytään. 445: pöytäkirja eduskunnan suljetusta istunnosta 446: julkaistaisiin niin pian kuin se on tarkistettu. 447: 12 Perjantaina 16 p. syyskuuta. 448: 449: Edustajain valtakii·jain ta1·kastajan tiedonanto. oli esittänyt J. S. Bachin loppukoraalin >>Ma 450: Jeesus olen sun>>, lähtivät edustajat ja yleisö, 451: Puhemies: On esitettävä eräs kirjelmä jota runsaasti oli saapuvilla, pois kirkosta. 452: siltä senaattorilta, joka on määrätty tarkasta- 453: maan edustajain valtakirjoja. Hän ilmoittaa Keisarillisen linnan valtaistuinsalissa, 454: eduskunnalle muun muassa, ettei hän siihen 455: luetteloon, joka hänen on Valtiopäiväjärjes- jonne, edustajain asetuttua paikoillensa, senaa- 456: tyksen 21 §:n nojalla valmistettava, ole voinut tin v. t. prokuraattori ja jäsenet ynnä talous- 457: merkitä edustajia Hörhammeria ja Siveniusta, ja oikeusosaston varapuheenjohtajat sekä ken- 458: edellistä syystä, että tämä on esittänyt ainoas- raalikuvernööri ja kenraalikuvernöörin seuruee- 459: taan oikeaksi todistetun jäljennöksen valta- seen kuuluvat henkilöt saapuivat, kenraali- 460: kirjastaan ja ed. Siveniusta siitä syystä, että kuvernööri valtaistuimen portaiden juurelta 461: ed. Sivenius on esittänyt valtakirjansa valtuus- tervehti Eduskuntaa ja julisti valtiopäivät 462: miehen kautta. Puhemiehistö ehdottaa, että avatuiksi venäjänkielisellä lausunnolla, jonka 463: tämä asia pantaisiin pöydälle ensi maanantaina suomen- ja ruotsinkielelle käännettynä luki 464: pidettävään istuntoon. senaatin talousosaston varapuheenjohtaja se- 465: naattori Markoff ja joka oli näin kuuluva: 466: Tämä puhemiehistön ehdotus hyväksytään. 467: >>Kaikkein korkeimmasta käskystä ja Hänen 468: Majesteettinsa Keisarin korkeassa nimessä ter- 469: vehdän minä Eduskunnan· jäseniä ja julistan 470: P u h e m i e s: Ilmoitetaan vielä, että edus- nykyiset ylimääräiset valtiopäivät avatuiksi.>> 471: tajain tulisi kokoontua täällä neljännestä vaille 472: 12, jolloin mennään kirkkoon; ja että senjälkeen Eduskunnan p u h e m i e s tämän jälkeen 473: kun juhlamenot valtaistuinsalissa ovat päät- suomenkielellä lausui: 474: tyneet, eduskunt.a kokoontuu jälleen jatkaak- 475: seen tätä täysi-istuntoa. Istunto siis nyt Eduskunnan puolesta ilmituon sen alamaisen 476: keskeytetään siksi kun valtaistuinsalissa on kunnioituksen Hänen Keisarilliselle Majestee- 477: oltu. tilleen Keisarilie ja Suuriruhtinaalle. 478: Sittenkun tämä oli käännetty venäjänkie- 479: Istun~·o keskeytetään k:lo 11 a. p. lelle, poistuivat niin hyvin kenraalikuvernööri 480: seurueineen ja senaattorit sekä v. t. proku- 481: raattori, kuin Eduskunnan puhemies, varapu- 482: hemiehet ja jäsenet valtaistuinsalista. 483: Valtiopäiväin avajaiset. 484: Valtiopliivlijumalanpalvelus Nikolainkirkossa. 485: 486: Eduskunnan jäsenten saavuttua kirkkoon 487: Täysi-istuntoa jatketaan 488: kulkueessa, puhemies ja varapuhemiehet etu- k:lo 2,20 i. p. 489: maisina, ja asetuttua paikoilleen urkujen soi- 490: dessa, lauloi maisteri H. Klemetin johtama Puhemies: Tässä istunnossa tulee käsi- 491: Suomen Laulun sekakuoro J. Brahmsin mote- teltäväksi ainoastaan ilmoitusasioita; ensiksikin 492: tin >>Vallassas Herra maa on ja taivas>>. puhemiehistön ehdotus valitsijamiesten luku- 493: Alttarljumalanpalveluksen toimittivat pas- määrästä ja sitte kysymys valiokuntien jäse- 494: torit H a n n e s L e i v i s k ä ja K a a r 1 o nistä. 495: J o h a n n e s S y 1 v a n d e r, minkä jälkeen Valitsijamiesten luku. 496: laulettiin neljä virren n:o 272 värssyjä. Sen 497: jälkeen piti jumaluusopintohtori, edustaja Lau- P u h e m i e s: Mitä ensinnäkin tulee valit- 498: ri Ingman suomen ja ruotsin kielellä valtio- sijamiesten lukumäärään, niin puhemiehistö 499: päiväsaarnan, jonka aiheena oli Jeesuksen sa- ehdottaa että määrättäisiin sama lukumäärä 500: nat: Mitä se auttaa ihmistä, jos hän koko maa- kuin ennenkin, eli että valitsijamiehiä valittai- 501: ilman voittaisi ja sielullensa saisi vahingon. siin 45. 502: (Mat. ev. 16: 26). 503: Kun saarnan jälkeen oli toimitettu loppu- Ehdotus hyväksytään. 504: toimitus alttarilla ja edellämainittu sekakuoro 505: IJmoitusasioita. 13 506: 507: Valiokuntain asettaminen. Lomanpyyntö. 508: P u h e mi e s : Mitä taas tulee valiokuntiin, Vapautusta eduskuntatyöstä saa ed. Lager- 509: olisi puhemiehistön mielestä, koska ainakin löf yksityisasiain takia ensi viikon ajaksi. 510: valtiovarainvaliokunta on heti asetettava,, sii- 511: hen määrättävä tarpeellinen määrä jäseniä, ja 512: olisi puhemiehistön mielestä 17 jäsentä siihen 513: riittävä. Ilmoitus valitsijamiesten vaalista. 514: Tämäkin ehdotus hyväksytään. Puhemies: Valitsijamiesten vaali toimi- 515: tetaan istunnossa ensi maanantaina. Ehdokas- 516: listat vaalia varten ovat jätettävät sihteerille 517: Toimitus- ja tarkastusvaliokuntain varajäsenten luku. viimeistään huomenna ennen kello 12 päivällä. 518: P u h e m i e s: Puhemiehistö on myöskin 519: katsonut asianmukaiseksi, että toimitus- ja 520: tarkastusvaliokunnat heti asetetaan; ja kun 521: puhemiehistön tulee ehdottaa varajäsenten lu- Seuraava istunto on ensi maanantaina kello 522: ku niihinkin valiokuntiin, ehdottaa puhemie- 1 päivällä. 523: histö, että niin hyvin toimitus- kuin tarkastus- 524: valiokuntaan valittaisiin sama määrä vara- 525: Jasema, mikä niissä viime valtiopäiviHäkin Täysi-istunto päättyy kello 2,30 i. p. 526: oli, nimittäin kumpaiseenkin 18. 527: Eduskunta hyväksyy tämänkin ehdotuksen. Pöytäkirjan vakuudeksi: 528: 529: Iivar Ahava. 530: 3. Maanantaina 19 p. syyskuuta 531: klo 1 p. 532: 533: Piliväj ärj estys. Sihteerin virkaa on hakenut ainoastaan ny- 534: kyinen v. t. sihteeri hovioikeudennotari Iivar 535: I 1m o i t u k s i a: Ahava, joka kaksilla viime valtiopäivillä on 536: Siv. toiminut Eduskunnan sihteerinä, ja kanslia- 537: 1) Sihteerin vaali. 16 toimikunta, jonka tulee antaa lausuntonsa 538: 2) Edustajain valtakirjoja tarkasta- viranhakijoista, on mielihyvällä puoltanut herra 539: neen senaattorin tiedonanto. )) Ahavaa tähän virkaan. 540: 3) Valitsijamiesten vaali. 18 Tämän jälkeen eduskunta päättää ottaa 541: hovioikeudennotari Ahavan eduskunnan sih- 542: teeriksi edelleen eduskunnan Työjärjestyksen 543: Nimenhuudossa merkitään poissaoleviksi ed. 4 §:ssä määrätyksi ajaksi. 544: Lagerlöf, Lohi ja Nuorteva. 545: Kanslian notari ja kanslisti. 546: 547: Ilmoitusasiat: Puhemies: Samalla on ilmoitettava kans- 548: liatoimikunnan puolesta että kansliatoimikun- 549: P u h e m i e s: Eduskunnalle on ilmoitettava ta on ottanut notariksi eduskunnan kansliaan 550: että edustajat Heikkilä ja Ahmavaara ovat varatuomari Iivari Fröjdmanin ja kanslistiksi 551: näyttäneet puhemiehelle asianmukaisesti hy- neiti Bärtta Rainion. 552: väksytyt valtakirjansa, jotenka he ovat oikeu- 553: tetut ottamaan osaa eduskunnan istuntoihin. 554: Valtakirjoja tarkastaneen senaattorin tiedonanto. 555: 556: Loman pyyntöjä. P u h e m i e s: Niinkuin muiAtetaan, ilmoitti 557: asianomainen senaattori kirjelmässään syys- 558: Vapautusta eduskuntatyöstä saavat ed. Lohi kuun 14 p:ltä, ettei hän siihen luetteloon, 559: sairauden takia tämän päivän istunnosta, ed. joka hänen V. J:n 21 §:n mukaan tulee valmis- 560: Ahmavaara hänen perheessään sattuneen kuo- taa, voinut ottaa herroja Hörhammeria ja 561: lemantapauksen johdosta tämän kuun loppuun, Siveniusta, edellistä siitä syystä, ettei ed. 562: sekä ed. Kekki yksityisten asiain takia 10 Hörhammer ollut esittänyt valtakirjaansa alku- 563: päiväksi. peräisenä ja ed. Siveniusta siitä syystä, ettei 564: ed. Sivenius ollut itse tuonut valtakirjaansa 565: tarkastettavaksi. Koska asia, mikäli se koskee 566: Päiväjärjestyksessä olevat asiat: ed. Hörhammeria on toista laatua kuin ed. 567: Siveniusta koskeva, tulen esittämään asian 568: Sihteerin vaali. ensiksi, mikäli se koskee ed. Hörhammeria ja 569: sitten, mikäli on kysymys ed. Siveniuksen valta- 570: P u h e m i e s: Koska sihteeri on esteeilinen kirjan esittämisestä. 571: pitämään pöytäkirjaa päiväjärjestyksessä seu- Esitän siis nyt ensiksi asian, mikäli se kos- 572: raavana olevaa asiaa käsiteltäessä, olen pyy- kee ed. Hörhammeria. 573: tänyt toimittaja Puuskaa pitämään pöytäkir- 574: jaa sillä aikaa. Puheenvuoroa käyttäen lausuu 575: 16 Maanantaina 19 p. syyskuuta. 576: 577: Ed. Li s t o: Niinkuin puhemies jo mainitsi, nistä on ulkomaanmatkalla. Kun ei keskus- 578: ei se senaatin jäsen, joka oli määrätty vastaan- lautakunnalla ole varapuheenjohtajaa, niin ei 579: ottamaan saapuneitten edustajain ilmoitukset voida keskuslautakuntaa tätä nykyä saada 580: läsnäolostaan, ole voinut ottaa edustaja Hör- kokoon, ainakaan ei se voisi toimia sillä tavoin, 581: hammeria siihen luetteloon, jossa mainittiin että se voisi päätöksiä tehdä. 582: läsnäoleviksi ilmoittautuneet edustajat, syystä Kaikista näistä seikoista on antanut keskus- 583: että ed. Hörhammer ei ollut hänelle näyttä- lautakunnan sihteeri, varatuomari Ekholm to- 584: nyt valtakirjaansa alkuperäisenä. Menettelyn- distuksen, joka on päivätty keskuslautakunnan 585: sä on senaattori perustanut valtiopäiväjär- kansliassa 17 päivänä tätä syyskuuta. 586: jestyksen 21 §:ään. Tässä pykälässä sanotaan Kun jo 1910 vuoden valtiopäiviä alettaessa 587: nimittäin, että >>sinä päivänä, jona eduskunnan edustaja Hörhammerille annettu alkuperäinen 588: on tultava kokoon, pitää kaikkien edustajain valtakirja on asianmukaisesti tutkittu ja oike- 589: kello 11 a. p. tiedoksipanolla tarkemmin ilmoi- aksi havaittu, ja kun hän näitä ylimääräisiä 590: tetussa järjestyksessä tuoda valtakirjansa sen valtiopäiviä alettaessa on siitä valtakirjastaan 591: tai niiden nähtäväksi, joille Keisari ja Suuri- esittänyt jäljennöksen, minkä on oikeaksi to- 592: ruhtinas on valtakirjojen tarkastamisen us- distanut viranomainen, jota on pidettävä asian- 593: konut. Kun valtakirja ensi kerran näytetään, omaisena, niin näyttää minusta, että eduskunta 594: tutkittakoon, onko se asianomaisen viranomai- voisi käsillä olevan asian tutkia ja katsoa 595: sen antama ja säädettyyn muotoon tehty. ed. Hörhammerin oikeutetuksi olemaan edus- 596: Luettelo niistä edustajista, jotka ovat näyttä- tajana näillä ylimääräisillä valtiopäivillä. 597: neet olevansa oikein valtuutetut, on seuraa- Sen johdosta, mitä olen lausunut, pyydän 598: vana päivänä ennen kello 10 aamupäivällä ehdottaa eduskunnan päätettäväksi, että edus- 599: eduskunnalle annettava>>. kunta valtiopäiväJärjestyksen 22 §:n nojalla 600: Senaattori on tulkinnut tämän pykälän oikeuttaa ed. Hörhammerin olemaan edusta- 601: sisällyksen sillä tavoin, että alkuperäinen val- jana näillä ylimääräisillä valtiopäivillä. 602: takirja on ilmoitustilaisuudessa esitettävä. Kun 603: ed. Hörhammer ei ole voinut sitä tehdä, niin Ed. Söder h o 1m: Jag ber att få under- 604: hän ei ole senaattorin luettelon nojalla voinut stöda den föregående ärade talarens förslag. 605: saada äänioikeutta eduskunnassa. Eduskun- 606: nalla on kuitenkin valtiopäiväjärjestyksen 22 Keskustelu julistetaan päättyneeksi. 607: §:n nojalla oikeus, siinä tapauksessa että edt:ts- 608: tajan valtakirjaa ei ole hyväksytty, ottaa tut- Puhemies: Ed. Listo on ehdottanut, 609: kittavakseen, onko hän kuitenkin sen nojalla että eduskunta Valtiopäiväjärjestyksen 22 §:n 610: oleva edustajana valtiopäivillä. Se jäljennös nojalla oikeuttaisi edt:tstaja Hörh!llmmerin ole- 611: valtakirjasta, jonka edustaja Hörhammer esitti maan edustajana näillä ylimääräisillä valtio- 612: senaattorille, on, mikäli on saatu selville, päivillä ja tätä ehdotusta on ed. Söderholm 613: Uudenmaan läänin keskuslautakunnan sih- kannattanut. 614: teerin Hjalmar Ekholmin antama ja päivätty 615: 14 päivänä syyskuuta 1910. Tämä jäljennös on Ehdott:ts hyväksytään. 616: kirjoitettu sellaiselle painetulle kaavalle, jonka- 617: laisia on käytetty .alkuperäisiä valtakirjoja an- Puhemies: Nyt tulee esille asia, mikäli se 618: nettaessa. Tämän jäljennöksen mukaan on koskee ed. Siveniusta. 619: valtakirjan allekirjoittanut keskuslautakunnan 620: puheenjohtaja August Ramsay ja varmentanut Keskustelu: 621: sihteeri Hjalmar Ekholm. 622: On ennen kyllä tapahtunut, että edustajat Ed. Söderholm: Vid tidigare landtdagar 623: ovat hukanneet valtakirjansa ja voidakseen har det förekommit fall, då landtdagsman på 624: ilmoitustilaisuuksissa osottaa olevansa edus- grund af förfall har varit hindrad att infinna 625: tajia hankkineet keskuslautakunnalta toisen sig till landtdagens början, men insändt sin 626: kappaleen valtakirjasta. Tätä· keinoa olisi fullmakt till granskning. Dessa fullmakter 627: tietysti myöskin ed. Hörhammer voinut käyt- hafva då blifvit af vederbörande senatsledamot 628: tää, ellei olisi esteenä se, että keskuslautakunnan granskade och godkända och landtdagen har 629: puheenjohtaja nykyään oleskelee ulkomailla icke haft annat än att tillåta dem utöfva sina 630: eikä palaa sieltä ennen kuin tämän kuun lopulla landtdagsmandat. Här är dock förhållandet 631: fa että eräs toinenkin keskuslautakunnan jäse- ett annat; här föreligger visserligen en insänd 632: Valtakirjoja tarkastaneen senaattorin tiedonanto. 633: 634: fuUmakt, men såsom det framgått af senator naste andragande anfört, nämligen att här icke 635: Rainesalos skrifvelse har han icke ansett sig föreligger ett sådant fall, som vi tidigare haft. 636: kunna vidtaga åtgärd med anledning af den- Den fullmakt vi här ha att pröfva är icke af 637: samma, då fullmakten icke blifvit af landtdags- vederbörande senator godkänd, han har icke 638: man Sivenius personligen företedd. Här åbe- vidtagit någon åtgärd med anledning af den- 639: ropas som stöd 21 § i L. 0. Om man jämför samma. 640: l momentet i denna paragraf, där det står, 641: att landtdagsman skall förete sin fullmakt, 1Ed. J o n a s C a s t r e n: Minulla oli tar- 642: med det sista momentet, som talar om det fall, ' koitus huomauttaa samasta sei]msta kuin ed. 643: att landtdagsman, som infinner sig efter landt- Söderholm. Asianlaita oli nimittäin sellainen, 644: dagens början, äger intaga säte, sedan han mikäli minun silloista valtakirjaani koski, 645: för talmannen uppvisat behörigen godkänd että viranomainen tarkastaja sen hyväksyi, 646: fullmakt, så gifver detta vid handen, att sa- jonka johdosta silloinen maatalousvaliokunta 647: ken icke i detta fall kan anses så enkel, att det katsoi itsensä oikeutetuksi valitsemaan minut 648: vore skäl att landtdagen nu utan beredning puheenjohtajakseen. Hra Siveniuksen va1ta- 649: skulle fatta beslut i saken. Jag skulle för den kirjaan nähden ei asianlaita ole ensinnäkin 650: skull hemställa om att landtdagen ville förenr" samanlainen, koska viranomainen tarkastaja 651: sig om en sådan beredning. I vanliga fall vore ei ole hyväksynyt ed. Siveniuksen valtakirjaa. 652: det närmast att hänskjuta frågan till grund- Mitä lailliseen esteeseen tulee ei hra Siveniuk- 653: lagsutskottet. Men då ett sådant icke finnes sen este ole sama kuin minun. Asiain näin ollen 654: tillsatt vid denna landtdag och sannolikt icke minun ymmärtääkseni asia vaatii selvitystä 655: kommer att tillsättas, så skulle jag för min del puhemiehistössä. 656: hemställa, huruvida landtdagen icke ville förena 657: sig om att låta beredningen ske genom talmans- Ed. K e 11 o s a lm i: Ei minustakaan nämä 658: konferensen. Frågor af detta slag ha äfven eroavaisuudet ole sellaiset, ettemme voisi yhtyä 659: tidigare, då de icke ansetts vara af någon edustaja Tannerin lausuntoon, vaikka asian- 660: vidare omfattande beskaffenhet, öfverlämnats omainen virkamies, eri henkilön siinä ollessa,, 661: åt talmanskonferensen till beredning och sy- on eri tavalla menetellyt. Se ei saa olla aihe~ 662: nes det mig, att ett sådant förfarande äfven joka eduskunnan aiheuttaa tekemään samasta 663: nu kunde inslås. Jag föreslår därför, att sa- asiasta erilaatuisia päätöksiä. Eikä myöskään 664: ken i afseende å beredning måtte hänskjutas persoonain eroitus, se, että toinen on lakitie- 665: till talmanskonferensen. teenkandidaatti Castren, toinen edust(l..ja Sive- 666: nius, sosialidemokraatti, .saa olla eroituksena., 667: Ed. Li s t o: Minä pyydän saada kannattaP, enempää kuin sekään, että toinen on ollut huvi- 668: ed. Söderholmin ehdotusta. 1 matkalla Tukholmassa, ulkopuolella maan rajo- 669: 670: jen, ja toinen istuu vankeusrangaistusta kärsi- 671: Ed. T a n n e r: Minun nähdäkseni on tä- 1 mässä. Kannatan edustaja Tannerin ehdotusta. 672: män asian läheisempi valmistelu aivan tarpee- 673: tonta. Eduskunnalla on useamman kerran ai- Ed. L i s t o: On tässä nyt sentään, vaikka 674: kaisemmin ollut tilaisuutta käsitellä aivan sa- edustajat Tanner ja Kellosalmi eivät sitä vielä 675: mallaisia tapauksia. Muistutan vain sitä kuu- näy ymmärtävän, melkoinenkin ero. (Naurua.) 676: luisaksi tullutta tapausta, jolloin lakitieteen Ed. Jonas Castrenin ilmoitusasiassa ei kukaan 677: kandidaatti herra Jonas Castren ulkomailta ollut pannut kyseeseenkään hänen oikeuttaan 678: on lähettänyt valtakirjansa tänne sisäänjä- olla eduskunnan jäsenenä. Tässä Siveniuksen 679: tettäväksi, ja eduskunta, tai ainakin sen valio- asiassa on se, joka laillisesti oli määrätty vas- 680: kunta katsoi silloin mahdolliseksi valita laki- taanottamaan saapuneiden edustajain ilmoi- 681: tieteenkandidaatti herra Jonas Castrenin maa- tukset, asettanut kyseeseen, onko edustaja 682: talousvaliokunnan puheenjohtajaksi. Minun Sivenius oikealla tavalla läsnä olevaksi ilmoit- 683: nähdäkseni voi eduskunta ilman muuta tällä- tautunut. Edustaja Siveniuksen asia on sen 684: kin kertaa hyväksyä ed. Siveniuksen tänne toimenpiteen kautta siis tehty riitaiseksi. Ed. 685: lähetetyn valtakirjan, jonka vuoksi ehdotan Castrenin asiaa ei koskaan ole riitaiseksi tehty. 686: niin meneteitä väksi. Kun nyt jokainen tietää, että ed. Sivenius ei 687: missään tapauksessa voi tähän aikaan olla 688: Ed. Söderholm: Jag ber endast få yt- täällä läsnä eil.:ä siis ole mitään erinomaista 689: terligare eriura om hvad jag redan i mitt se- hätää ratkaista esillä olevaa kysymystä, niin 690: 1 691: 18 Maanantaina 19 p. syyskuuta. 692: 693: lieneehän toki paljon parempi, että kysymys Tämän jälkeen toimitetaan vaalilippujen an- 694: kunnollisesti valmistetaan, jotta eduskunta taminen nimenhuudon mukaan kahdessa eri 695: voisi asiata käydä arvostelemaan ja ratkaise- paikassa, ja kun vaaliliput ovat avatut ja 696: maan valmistuksen ja alustavan ehdotuksen lasketut, keskeytetään istunto k:lo 2 p. 697: pohjalla. Minusta tuntuu vallan tarpeetto- 698: malta hätäilemiseltä jos nyt ryhdytään asiata 699: ratkaisemaan, vaikka meillä on tilaisuus saada 700: se valmistetuksi. 1 701: Täysi-istuntoa jatketaan 702: Keskustelu julistetaan päättyneeksi. 703: k:lo 6 i. p. 704: P u h e m i e s: Edustaja Söderholm on edus- 705: taja Liston kannattamana ehdottanut että asia Eduskunnalle annetaan tiedoksi valitsija- 706: lähetettäisiin valmisteleroista varten puhemies- miesten vaalin tulos, jota varten sihteeri lukee 707: neuvostoon; edustaja Tanner on kannatusta saa- julki seuraavan, asiantuntijana äänten laske- 708: den ehdottanut, että asia nyt jo ratkaistaisiin misessa toimineen professori Ernst Lindelöfin 709: ja että edustaja Sivenius hyväksyttäisiin edus- laatiman pöytäkirjan: 710: tajatoimeen. Koska edustaja Söderholmin eh- 711: dotus, jos se hyväksytään, keskeyttää asian Valitsijamiesten vaalissa 19 p:nä syyskuuta 712: asiallisen käsittelyn, on ensin ratkaistava, 1910 jota varten oli sisäänjätetty viisi eri 713: hyväksytäänkö ed. Söderholmin ehdotus vai ehdokaslistaa, on kunkin listan hyväksi äänes- 714: päättääkö eduskunta tehdä päätöksen asian tänyt: 715: asiallisesta puolesta. 716: Lista n:o 1 84 äänestäjää. 717: Tämä menettelytapa hyväksytään. >) n:o 2 40 )) 718: )) n:o 3 16 )) 719: 720: länestys ja päätös: )) n:o 4 27 )) 721: 722: )) n:o 5 26 )) 723: Ken tahtoo asiassa nyt tehdä asiallisen pää- 724: töksen, äänestää >>jaa>>; jos >>ei>> voittaa, on siis yhteensä 193 äänestäjää, jota paitsi oli 725: eduskunta, edustaja Söderholmin ehdotuksen jätetty yksi tyhjä vaalilippu. 726: mukaisesti, päättänyt, että asia valmistelua Koska viimeistä paikkaa ratkaiseva osamäärä 727: varten lähetetään puhemiesneuvostoon. oli sama listoilla n:o 1, n:o 2 ja n:o 3, nimittäin 728: ·.Äänestyksessä ovat ei-äänet voitolla. Edus- täsmälleen 4, toimitettiin vaalijärjestyksen 7 729: kunta on siis hyväksynyt edustaja Söderholmin §:n mukaisesti arpominen, jonka nojalla ky- 730: ehdotuksen, että asia lähetetään valmistelua seessä oleva paikka lankesi listalle n:o 2. Tä- 731: varten puhemiesneuvostoon. män mukaan on eri listojen ehdokkaista va- 732: littava: 733: Valitsijamiesten vaali. 734: Listasta n:o 1 20 ehdokasta. 735: P u h e m i e s: Vaalia varten on säädetyssä )) n:o 2 10 >) 736: 737: ajassa jätetty sihteerille 5 eri ehdokaslistaa. >) n:o 3 3 )) 738: 739: Ne ovat painetut vaalilipuiksi ja näitä lippuja )) n:o 4 6 )) 740: 741: on edustajille jaettu ja jos tarvitaan on lip~uja )) n:o 5 6 >) 742: 743: saatavana sihteerillä. Vaalia varten olen asian- 744: tuntijaksi pyytänyt professori Ernst Lindelöfin yhteensä 45 varsinaista jäsentä. 745: tänne saapumaan, ja onkin hän jo täällä. 746: Kehotan niitä edustajia, jotka ovat toimineet Vaalijärjestyksen 11 §:n mukaan on siis 747: asiamiehinä listoja sisään jätettäessä, eli siis valittava: 748: edustajia Jokista, Rautapäätä, Heikkistä, Pen- 749: nasta ja vapaaherra von Troilia, tulemaan Listasta n:o 1 6 varajäsentä. 750: avustamaan puhemiestä lippujen avaamisessa )) n:o 2 3 )) 751: 752: ja tarkastamisessa. )) n:o 3 1 )) 753: 754: Niinpiankun vaalilippujen avaaminen on toi- )) n:o 4 2 )) 755: 756: mitettu, keskeytetään istunto ja vaalin tulos )) n:o 5 2 )) 757: 758: julistetaan tänään iltapuolella jolloin täysi- 759: istuntoa jatketaan kello 6. yhteensä 14 varajäsentä. 760: Valitsijamiesten vaali. 19 761: --------------------------------~----------------------------------- 762: 763: Vaalin tulos. Vara j ä s en i ä: Björk, M. V. ja Estlan- 764: Lista n:o t. der, Ernst. 765: In fidem: 766: V a r s i n a i s i a j ä s en i ä: Aalle, Aro, 767: Aromaa, Eloranta, E., Helle, Mäki, Hoikka, Ernst Lindelöf. 768: Hämäläinen, Häyrynen, Järvinen, Kiiskinen, 769: Lehtonen, Lonkamen, Lundström, Murros, Mä- P u h e m i e s: Eduskunta kehoittanee va- 770: kelä, Kirves, Koskinen, Kotonen ja Typpö. litsijamiehiä valitsemaan jäsenet niihin kol- 771: V a r a j ä s en i ä: Aakula, Komu, Kopila ~ee!l "Y.~liokun.taan, ~oista ennen on ollut puhe, 772: Salo, Salmi ja Turunen, 0. V. ' mm1ttam valtwvaramvaliokuntaan sekä toimi- 773: tus- ja tarkastusvaliokuntiin 1 774: Lista n:o 2. 775: Tähän eduskunta suostuu. 776: Varsinaisia j ä sen i ä: Kairamo, Koi- 777: visto, Ojanen, Paasikivi, Peurakoski, Rannikko, 778: Repo, Torppa, Virkkunen ja Haapanen. 779: Vara j ä sen i ä: Warvikko, Wuorivirta ja Puheenvuoroa käyttäen sen jälkeen lausuu 780: Grönvall. 781: Ed. 0 ja ne n: Valitsijamiehistä vanhim- 782: Lista n:o s. pana pyydän valitsijamiehiä sekä varajäseniä 783: jäämään täysi-istunnon päätyttyä istunto- 784: V a r s i n a i s i a j ä s e n i ä: Saalasti, Filip, huoneeseen. 785: Pykälä, K. K. ja Hahl, Eero. 786: V a r a j ä s en: Lahdensuo, Oskari. 787: Seuraava istunto on ensi keskiviikkona k:lo 788: Lista n:o 4. 2 päivällä, jolloin voitanee eduskunnalle ilmoit~ 789: taa valiokuntien vaalien tulokset. 790: Varsinaisia j ä sen i ä: Astala, Han- 791: nula, Fränti, Riihelä, Snellman ja Puhakka. 792: V a r a j ä s e n i ä: Homen ja Löthman. 793: Täysi-istunto päättyy k:lo 6,30 i. p. 794: Lista n:o 5. 795: Varsinaisia jäseniä: Sundblom, J., Pöytäkirjan vakuudeksi: 796: Lindelöf, U., Neovius, D., Grotenfelt, J., 797: Roos, S. W. ja Sohlberg H. Iivar Ahava. 798: j 799: j 800: j 801: j 802: j 803: j 804: j 805: j 806: j 807: j 808: j 809: j 810: j 811: j 812: j 813: j 814: j 815: j 816: j 817: 4. Keskiviikkona 21 p. syyskuuta 818: klo 2 p. 819: 820: Nimenhuudossa merkitään poissaoleviksi, ed. ' Pöytäkirja tehty Suomen eduskunnan 821: Ahmavaara, Anneberg, Arajärvi, Kaarne, La- valitsijamiesten kokouksessa syyskuun 822: gerlöf, 0. Laine, Sohlberg, Sundblom ja E. S. 20 päivänä 1910. Saapuvilla olivat 823: Yrjö-Koskinen. kaikki muut varsinaiset valitsijat paitsi 824: Eloranta, E., Järvinen, Kotonen, Lund- 825: ström, Mäkelä ja Sohlberg, joitten tilalla 826: Loman pyynnöt. oli seuraavat varajäsenet: Salmi, Kopila, 827: Aakula, Komu ja Björk. 828: Yksityisten asiain takia myönnetään vapau- 829: tusta eduskuntatyöstä ed. Sohlbergille, Kaar- 1 §. 830: neelle ja 0. Laineelle, tämän päivän istunnosta Puheenjohtaja ilmoitti ottaneensa asian- 831: sekä ed. Sundblomille yhden viikon ajaksi. tuntijaksi vaalitoimitusta varten professori E. 832: Lindelöf'in. 833: Valiokuntavaalien tulos. 834: 2 §. 835: Puhemies: Eduskunnalle on ilmoitettava Määräajan kuluessa oli Valtiovarainvalio- 836: valiokuntien jäsenten vaalin tulos. kunnan, Toimitusvaliokunnan ja Tarkastusva- 837: liokunnan vaalitilaisuudessa käytettäväksi jä- 838: Sihteeri lukee: tetty kunkin valiokunnan vaalia varten 4 839: ehdokaslistaa (Liitteet n:ot 1, 2, 3, ja 4), jotka 840: Suomen Eduskunnan kaikki täyttivät vaalijärjestyksen määräämät 841: valitsijamiehet. muodot. 842: 3 §. 843: Helsingissä syyskuun 844: 20 päivänä 1910. Koska vaalissa kannatti listaa n:o 1 10 äänes- 845: täjää, listaa n:o 2 6 äänestäjää, listaa n:o 3 19 846: Suomen Eduskunnalle. äänestäjää ja listaa n:o 4 9 äänestäjää, tulee 847: varsinaisiksi jäseniksi Valtiovarainvaliokun- 848: Suomen eduskunnan valitsijamiehet saattavat taan, jossa jäsenluku on oleva 17, listasta n:o 1 849: täten kunnioittaen Suomen Eduskunnan tie- 4 henkilöä, listasta n:o 2 2 henkilöä, listasta 850: toon että valitsijamiesten puheenjohtajaksi on n:o 3 8 henkilöä ja listasta n:o 4 3 henkilöä, 851: valittu allekirjoittanut, edustaja J. Grotenfelt, sekä toimitus- ja tarkastusvaliokuntiin, joissa 852: ja lähettävät samalla Suomen Eduskunnalle kumpaisessakin on oleva 9 jäsentä, listasta n:o 853: valtiovarainvaliokunnan, toimitusvaliokunnan 1 2 henkilöä, listasta n:o 2 1 henkilö, listasta 854: ja tarkastusvaliokunnan vaalia koskevan pöytä- n:o 3 4 henkilöä ja listasta n:o 4 2 henkilöä. 855: kirjan, josta käy selville, ketkä edustajat ovat Vaalijärjestyksen 12 §:n mukaan tulee Valtio- 856: valitut sanottuihin valiokuntiin varsinaisiksi varainvaliokuntaan varajäseniksi listasta n:o 857: jäseniksi ja ketkä varajäseniksi. 1 2 henkilöä, listasta n:o 2 1 henkilö, listasta 858: n:o 3 3 henkilöä ja listasta n:o 4 2 henkilöä. 859: Valitsijamiesten puolesta: Sekä toimitus- että tarkastusvaliokuntaan on 860: kultakin listalta valittava varajäseniä kaksi 861: Julius Grotenfelt. kertaa niin paljon kuin varsinaisia jäseniä, 862: joten sanottuihin valiokuntiin siis tulee kum- 863: J. Oskari Peurakoski. paiseenkiin listalta n:o 1 4 henkilöä, listalta 864: 22 Keskiviikkona 21 p. syyskuuta. 865: 866: n:o 2 2 henkilöä, listalta n:o 3 8 henkilöå ja Käkikoski listasta n:o 1 867: listalta n:o 4 4 henkilöä. Yrjö-Koskinen, Y.K. >> >> 868: Wrede » 2 869: Kun vaalin tulos oli laskettu, huomattiin Estlander i) )) 870: valituiksi: Paasivuori i) 3 871: Valtiovarainvaliokuntaan Tanner i) i) 872: 873: Lundström i) 1) 874: 875: jäseniksi: Perttilä i) i) 876: 877: Sillanpää ;) 1) 878: 879: Grönvall listasta n:o l Komu i) i) 880: 881: Kairamo i) )) Boman )) i) 882: 883: Rannikko i) )) Waljakka )) )) 884: 885: Virkkunen i) )) Kaasalainen )) 4 886: von Born 1) 2 Erkko i) i) 887: 888: Nordlund 1) )) Lahdensuo i). i) 889: 890: Mäkelä 1) 3 Tanttu i) i) 891: 892: Perttilä l) )) 893: 894: Tanner i) )) 895: Tarkastusvaliokuntaan 896: Komu )) )) 897: 898: Sillanpää )) )) 899: jäseniksi: 900: Saarikivi i) i) 901: 902: Lumio i) i) Listo listasta n:o l 903: Aakula )) i) Virkkunen )) i) 904: 905: Hultin )) 4 Söderholm i) 2 906: Kallio )) i) ·Salmi i) 3 907: Ahmavaara i) i) Aakula i) 1) 908: 909: Airola >) 1) 910: v a r a j ä s e n i k s i: Sainio i) i) 911: 912: Renvall )) 4 913: Laine, 0. listasta n:o 1 Hannula i) i) 914: Lanne )) i) 915: 916: Bäck i) 2 v a r a j ä s e n i k s i: 917: Törmä i) 3 918: Salo )) i) Paasikivi listasta n:o l 919: Kellosalmi i) )) Ojanen )) )) 920: Koskeiin i) 4 Soininen i) i) 921: 922: Pietinen i) i) Kairamo i) i) 923: 924: Grotenfelt i) 2 925: Toimitusvaliokuntaan Neovius, A. i) )) 926: 927: Mäki i) 3 928: j ä sen i k s i: Lumio i) i) 929: 930: Herrala i) i) 931: Ingman listasta n:o l Törmä )) i) 932: Rautapää i) )) 933: Kivikoski i) i) 934: Mechelin i) 2 Pohjola i) i) 935: Wuolijoki i) 3 Eloranta, E. i) >) 936: Manner i) >) 937: Eloranta, J. V. i) i) 938: Tokoi )) )) 939: Nylander i) 4 940: Pärssinen i) )) 941: Wiljakainen i) i) 942: Setälä i) 4 Riihelä i) i) 943: Alkio i) )) 944: Relander i) 1) 945: 946: 947: v a r a j ä s e n i k s i: 4 §. 948: Nevanlinna listasta n:o l Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin ehdo- 949: Laine, 0. i) )) kaslistain jättäjiksi valtuutetut valitsijamie- 950: Valiokuntavaalien tulos. 23 951: 952: het: Koskinen, Puhakka, Rannikko ja Sund- valitut toimitusvaliokunnan jäseniksi, jäisivät 953: blom. tänne, kun täysi-istunto on päättynyt. 954: Vakuudeksi: 955: Ed. L i s t o: Minä rohkenen kehottaa tar- 956: J. Oskari Peurakoski. kastusvaliokuntaan valittuja jäseniä jäämään 957: täysi-istunnon jälkeen tänne, jotta voidaan 958: Hyväksytty: neuvotella milloinka valiokunta voisi ryhtyä 959: puheenjohtajaa valitsemaan. 960: F. Koskinen. Juho Rannikko. 961: Julius Sundblom. Onni Puhakka. 962: Puhemies: Seuraava istunto on ensi 963: Puheenvuoron saatuaan sen jälkeen lausuu perjantaina kello 12 päivällä. 964: Ed. G r ö n v a ll: Pyydän että valtiova- 965: rainvaliokuntaan valitut jäsenet jäisivät tänne 966: täysi-istunnon jälkeen. Istunto päättyy k:lo 2,30 i. p. 967: 968: Ed. M e c h e l i n: Saan kunnian pyytää, Pöytäkirjan vakuudeksi: 969: että kaikki ne eduskunnan jäsenet, jotka ovat Iivar Ahava. 970: 5. Perjantaina 23 p. syyskuuta 971: klo 12 p. 972: 973: Päiväjärjestys. massa tuomioistuimessa, vapautettaisjin edus- 974: tajatoimestaan. Puhemiesneuvosto, jolle olen 975: I l m o i t u k s i a: tämän asian esittänyt, ehdottaa, että edus- 976: Siv. kunta suostuisi tähän ed. Annchergin pyyntöön. 977: Puhemiehen tiedonanto. 25 978: Puhemiesneuvoston ehdotus hyväksytään. 979: Ehdotus alame,iseksi adressiksi. 45 980: Puhemies: Tämän johdosta on siis ed. 981: Annchergin vapauttamisesta ilmoitettava Mik- 982: kelin läänin vaalipiirin keskuslautakunnalle 983: Nimenhuudossa merkitään poissa oleviksi valtakirjan antamista varten sille, joka on 984: ed. Ahmavaara, Lagerlöf ja Sundblom. astuva täten poistuneen sijaan. 985: 986: 987: llmoitusasiat: 988: Päiväjärjestyksessä olevat asiat: 989: Vapautusta eduskuntatyöstä saavat ed. K. Puhemiehen tiedonanto. 990: A. Saarinen ja vapaaherra von Troil yksityis- 991: asiain takia ensi viikon ajaksi. P u he mies: Kun Eduskunnan pitäisi ryh- 992: tyä varsinaiseen työhönsä, on minun tehtävä 993: seuraava ilmoitus: 994: Eduskunnan virkailijat. Siinä armollisessa avoimessa kirjeessä, jolla 995: Eduskunta on kutsuttu ylimääräisille valtio- 996: P u h e m i e s: Eduskunnalle on ilmoitet- päiville, mainitaan Eduskunnan tehtävinä että 997: tava, että kansliatoimikunta on ottanut yleis- sen tulee 998: tulkiksi toimittaja K. V. Puuskan, yksityis- 1) laatia tarkemmat määräykset siitä jär- 999: tulkiksi ruotsiapuhuvia kansanmiehiä varten jestyksestä, missä jäseniä Suomen Suuriruhti- 1000: maisteri Karl Mannelinin, ruotsalaisen kanslian naanmaan väestöstä valitaan Valtakunnan- 1001: päälliköksi maisteri John Grönlundin ja ruot- neuvostoon ja Valtakunnanduumaan, sekä toi- 1002: salaisen pikakirjoituskanslian päälliköksi, kun mittaa sanottujen jäsenten vaali; 1003: entinen päällikkö on sanoutunut toimestaan 2) antaa lausunto kahdesta lakiehdotuksesta, 1004: irti, maisteri Almar Fabritiuksen. joista toinen koskee >>muiden Venäjän alamais- 1005: ten saattamista oikeuksiltaan yhdenveroisiksi 1006: Suomen kansalaisten kera>>, ja toinen niitä 1007: Vapautus edustajantoimesta. maksuja, jotka valtakunnanrahastosta olisi 1008: Keisarikunnan valtiorahastoon tehtävä guo- 1009: P u h e m i e s: Puhemiesneuvoston puolesta men kansalaisten persoonallisesti suoritettavan 1010: ilmoitetaan, että ed. Anneberg on eduskun- asevelvollisuuden sijasta. Perusteena edellä- 1011: nalle jättämässään kirjelmässä pyytänyt, että kerrotuille tehtäville valtiopäiväkutsumuksessa 1012: hänet, koska hän on nimitetty Keisarillisen viitata::tn Vdtakunnanneuvoston ja Valtakun- 1013: Suomen Senaatin Oikeusosaston jäseneksi ja nanduuman hyväksymään sekä 17/30 päivänä 1014: hänen osanottonsa valtiopäivätöihin aiheuttaisi kesäkuuta 1910 armollisesti vahvistettuun Kei- 1015: viivytystä asiain käsittelylle maan korkeim- 1 sarikunnan lakiin niiden Suomea koskevain 1016: 26 Perjantaina 23 p. syyskuuta. 1017: 1018: lakien ja asetusten säätämisestä, joilla on yleis- käsiteltäviksi esittää niitä asioita, jotka valtio- 1019: valtakunnallinen merkitys. päiväkutsumuksessa mainitaan. 1020: Mitä tulee niihin alotteisiin, joiden nojalla Sen lisäksi edustajille jaettaviksi lähetetyt 1021: Eduskunnan pitäisi mainittujen asiain käsit- lakiehdotukset eivät täytä niitä vaatimuksia, 1022: telyyn ryhtyä, ei mitään armollista esitystä mitkä perustuslait asettavat lainmukaiselle aiot- 1023: edelläkerrotusta vaalijärjestyksestä ole Edus- teelle. Valtiopäiväjärjestyksen mukaan tulee 1024: kunnalle jätetty; ja koska 17/30 päivänä kesä- Hallituksen puolelta Eduskunnalle jätettävät 1025: kuuta annetussa Keisarikunnan laissa määrä- lakiehdotukset olla Keisarin ja Suuriruhtinaan 1026: tään, että Suomen eduskunnan tulee vahvistaa antamia sekä, Hallitusmuodon 21 §:n johdosta, 1027: mainittu vaalijärjestys, näytään va1tiopäivä- suomalaisen valtiosihteerin varmentamia, jota 1028: kutsumuksessa edellytettävän, että valtiopäivät vastoin Venäjän Ministerineuvosto ei voi antaa 1029: omasta alotteestaan valmistaisivat tuon vaali- lakiehdotuksia Suomen eduskunnalle. Tästäkin 1030: järjestyksen ja sen nojalla sitten toimittaisivat syystä on minun mahdoton esittää puheenalai- 1031: vaalin. sia lakiehdotuksia Eduskunnan käsiteltäviksi. 1032: Sitävastoin on K. Senaatin Talousosaston 1033: varapuheenjohtaja puhemiehelle 16 päivänä Puhemies: Jotta valtiopäivämiehet voi- 1034: tätä kuuta toimitetussa kirjeessä edustajille sivat tarkemmin ottaa selkoa minun äskeisestä 1035: jaettaviksi lähettänyt tarpeellisen määrän suo- ilmoituksestani, katson asianmukaiseksi kes- 1036: men- ja ruotsinkielisiä käännöksiä Venäjän keyttää täysi-istunnon 1 % tunniksi. 1037: Ministerineuvoston tekemistä lakiehdotuksista, 1038: joista eduskunnan olisi annettava lausunto. Täysi-istunto keskeytetään k:lo 12,40 p. 1039: Eduskunnalle täten annettujen tehtävien 1040: täyttämiseen ja siitä johtuvaan asiain esittele- 1041: miseen nähden on kuitenkin otettava huomioon, 1042: että 17/30 päivänä kesäkuuta 1910 vahvistetuilla Täysi-istuntoa jatketaan 1043: säännöksillä ei voi olla lainvoimaa Suomessa. k:lo 2,15 i. p. 1044: Nuo säännökset tarkoittavat tärkeissä kohdin 1045: kumot.a Suomen lainsäädäntöjärjestystä ja Suo- Keskustelu: 1046: men kansan ikivanhaa oikeutta verottaa itse- 1047: änsä; ne tulisivat senvuoksi olennaisilta osilta Ed. W r e d e: Då landtdagens ärade talman 1048: muuttamaan Suomen perustuslakeja. Mutta genom ett ajournera detta plenum beredt landt- 1049: sanotut säännökset eivät ole syntyneet siinä dagsmännen tillfälle att uttala sig rörande tal- 1050: järjestyksessä kuin maamme perustuslait vaa- mannens diktamen tili protokollet, så ber jag 1051: tivat. 1772 vuoden Hallitusmuodon ja 1906 att få begagna mig af detta tillfälle för att 1052: vuoden V. J:n mukaan Keisari ja Suuriruh- yttra några ord. 1053: tinas Suomen Eduskunnan suostumuksella sää- Det finnes helt säkert i denna församling 1054: tää lakia Suomelle, minkä ohessa Keisarilla icke någon enda medlem, som ej skulle god- 1055: ja Suuriruhtinaalla on oikeus hallinnolliste, känna talmannens förfarande och af fullaste 1056: tietä s. o. ilman valtiopäivien myötävaiku- öfvertygelse omfatta de grunder, som hr tal- 1057: tusta antaa asetuksia eräillä aloilla voimassa mannen tili stöd för detta förfarande anförde. 1058: olevan lain rajoissa. Perustuslain muuttamista Den ryska lagen af den 17/30 juni innevarande 1059: voidaan sen vuoksi säätää ainoastaan Edus- år, på hvilken såväl kallelsen till landtdag 1060: kunnan suostumuksella siinä järjestyksessä kuin som de landtdagen förelagda uppgifterna grun- 1061: V. J:ssä tarkemmin määrätään. Säännökset da sig, är i själfva värket af den beskaffenhet, 1062: 17/30 päivältä viime kesäkuuta sitä vastoin att den alls icke kan tjena såsom grund för 1063: ovat syntyneet yksinomaan venäläisenä lain- någon laglig behandling af ärendena från 1064: säädäntötoimenpiteenä Keisarikunnan lainsää- landtdagens sida. Till hvad hr talmannen i 1065: däntölaitosten kautta. Nuo säännökset samoin detta afseende redan anfört ber jag endast att 1066: kuin niihin perustuvat määräykset eivät siis få göra ett litet tillägg. 1067: ole veivoittavia Suomen kansalaisille, ei Suo- Bestämningarna i denna s. k. lag gå icke ut 1068: men viranomaisille eikä Suomen Eduskunnalle. på att ändra ett eller annat stadgande i våra 1069: Niitä ei voida noudattaa Suomessa. grundlagar: de afse fastmer - såsom också 1070: Tästä johtuu että Suomen Eduskunta ei voi, yttrades vid behandlingen senaste vår af den 1071: maan perustuslakeja rikkomatta, ryhtyä val- proposition, som innehöll ordförandens i mi- 1072: tiopäiväkutsumuksessa annettujen tehtävien nisterrådet förslag till lag i ämnet - att vä- 1073: täyttämiseen, eikä Eduskunnan puhemies voi sentligen upphäfva hela Finlands konstitution. 1074: Puhemiehen tiedonanto. 27 1075: 1076: 1077: Frågar man sig nämligen, hvilka de förmåner Det kan synas såsom om detta påstående 1078: äro, som genom konstitutionen tillförsäkrats skulle gå nog långt, men upphofsmännen till 1079: Finland och dess innevånare, så kan svaret ifrågavarande bestämningar hafva sörjt för 1080: näppeligen blifva något annat än att de, att tillräckliga . bevis för ett sådant påstående 1081: åtminstone i hufvudsak, äro följande: rätt till ej saknas. Dessa bevis finnas i de förslag af 1082: egen lagstiftning, rätt till egen styrelse och ministerrådet, öfver hvilka landtdagens utlå- 1083: förvaltning, .själfbeskattningsrätt samt säker- tande har begärts, särskildt det förslag, som 1084: het för hvarje medborgare till både person och bär rubriken >>öfriga ryska undersåtars lik- 1085: egendom. Med afseende å alla dessa förmåner ställande i afseende å rättigheter med finska 1086: komme konstitutionen genom ifrågavarande medborgare>>. Jag kommer icke att ingå på 1087: bestämningar att våldföras. någon granskning af detta förslag, emedan 1088: H vad först beträffar den finska lagstift- det icke här föreligger tili behandling, men jag 1089: ningens förhållande till dessa bestämningar, kan dock göra det påståendet, att den, hvilken 1090: så behöfver jag därom icke vidare utbreda mig gör sig mödan att analysera bestämningarna i 1091: ty vi veta ju alla, huruledes genom desamma 1 detta förslag, skall finna, att detsamma kastar 1092: ett vidsträckt och därtill ännu obegränsadt ett klart, ja jag ville säga ett synnerligen bjärt 1093: område af lagstiftningen skulle undandragas ljus öfver den s. k. rikslagstiftningslagen af 1094: landets lagstiftande institutioner och under- den 30 juni. 1095: läggas kejsaredömets lagstiftning. :M:en denna Om nu Finlands landtdag under sådana 1096: lagstiftning, eller, såsom den här kallas, den förhållanden icke skulle på grund af denna s. k. 1097: allmänna lagstiftningsordningen, utsträckes vi- lag skulle, såsom i landtdagskallelsen förutsät- 1098: dare genom bestämningarna af den 30 juni till tes, skrida tili att utarbeta närmare bestäm- 1099: Finlands deltagande i riksutgifterna samt de ningar beträffande ordnil;).gen för val af med- 1100: härtill erforderliga pålagor, afgifter och ut- lemmar tili riksrådet och riksduman från stor-. 1101: skylder .. Därigenom komme den själfbeskatt- furstendömet Finlands befolkning samt verk- 1102: ningsrätt, som af ålder tillkommit Finlands folk, ställa vai af dessa medlemmar, och omlandtda- 1103: att i väsentlig grad upphäfvas. Då det vidare gen vidare, såsom jämväl i landtdagskallelsen 1104: här stadgas, att den s. k. rikslagstiftningen jäm- säges, skulle gå att afgifva utlåtande öfver de 1105: väl skall omfatta grundprinciperna för hand- af ministerrådet utarbetade lagförslagen, så 1106: hafvandet af Fin.lands styrelse genom särskilda skulle landtdagen därigenom medverka tili 1107: institutioner på grund af särskild lagstiftning, genomförandet utaf denna ryska lag i Finland. 1108: så öppnas härigenom möjligheten att införa 1 Ja, detta innebure ännu någonting mera. 1109: en främmande styrelse och främmande för- Landtdagen kunde därigenom göra sig skyldig 1110: valtning för Jandet i stället för den förvaltning tili en brottslig medverkan tili att olagligen 1111: genom inhemska. myndigheter och embetsmän, upphäfva eller ändra styrelsesättet för stor- 1112: som enligt landets grundlagar bör äga rum. furstendömet. Man behöfver vid sådant för- 1113: Och då slutligen den s. k. rikslagstiftningen hållande icke vädja till stadgandet i 9 § af 1114: jämväl utsträckes tili att omfatta fastställandet L. 0. om landtdagsmans ovilikorliga skyldig- 1115: ur riksintressenas synpunkt af undantag från het att i allt iakttaga grundlagarna, för att 1116: Finlands kriminelia och processuella lagar, så finna att landtdagen icke kan ingå i någon be- 1117: innebär detta en vidtgående möjlighet till handling af de densamma förelagda ärendena. 1118: intrång i den personliga trygghet och säkerhet Landtdagen kan således icke annat än om- 1119: som enligt grundlag tillkommer hvarje landets fatta de synpunkter som dess talman anfört. 1120: medborgare. I alla dessa afseenden komme Då landtdagen godkänner en åtgärd af talman- 1121: således konstitutionen, som sagdt, att våld- lien, så behöfves i allmänhet icke något beslut 1122: föras. Man kan med skäl med anledning häraf därom. Godkännandet konstateras helt enkelt 1123: fråga, hvad vid sådant förhållande af Finlands därigenom att någon anmärkning mot åtgär- 1124: konstitution ännu skulle återstå. I själfva den icke göres. Men i förevarande fall tala 1125: värket förhåller det sig så, att af alla de rättig- dock starka skäl för att förfara annorlunda. 1126: heter och förmåner, hvilka grundlagarna till- Visserligen är det klart äfven i detta fall att om 1127: försäkra såväl Finlands innevånare i gemen landtdagen utan vidare öfvergår tili dagord- 1128: som hvarje af dem isynnerhet och hvilkas upp- ningen, landtdagen har godkänt tahnannens 1129: rätthållande fasta och oförryckta i deras fulla förfarande. Men som sagdt, det finnes skäl att 1130: kraft utlofvats i Regentförsäkringarna, ingen genom ett uttryckligt beslut fastslå, att landt- 1131: enda skulle blifva okränkt. De komme alla att dagen ansluter sig tili den uppfattning, som af 1132: genom dessa bestämningar tillspillogifvas. talmannen har uttalats. ~ Ett sådant skäl ligger 1133: 28 Per:iantaina 23 p. syyskuuta. 1134: 1135: 1136: redan däri, att den fråga, som här föreligger, adress till Kejsaren och Storfursten, kommer 1137: är af den vikt att man kan begära att landtda- ofvannämnda anmälan ej att göras tili föremål 1138: gen på annat sätt än genom att faktiskt nöjas för en särskild skrifvelse. 1139: åt talmannens åtgärd, tillkännagifver sin an- 1140: slutning därtill. Det bör icke framstå såsom Ed. M e c h e l i n: J ag har begärt ordet för 1141: om landtdagen blott genom ett passivt för- att tillstyrka antagande af det förslag till be- 1142: hållande skulle hafva godkänt talmannens för- slut, som här af friherre Wrede framlagts. 1143: farande; det behöfves någonting mera. Härtill Hr talmannen har redan i sitt tillkännagifvande 1144: kommer ett annat skäl. Den rättsuppfattniri.g framhållit hufvudorsaken, hvarför de uti landt- 1145: som landtdagen i öfverensstämmelse med sin dagskallelsen omförmälda ärenden icke kunna 1146: talman hyser i denna fråga bör också framföras af landtdagen handläggas. Denna grundorsak 1147: till landets höga monark, som sammankallat är gifvetvis den, att dessa ärenden utgå från 1148: landtdagen, och detta kan ske genom en skrif- den ryska lagen den 17/30 juni, hvilken icke i 1149: velse från landtdagen, däri denna anmäler om Finland är rättsgiltig. Friherre Wrede har i 1150: det fattade beslutet och meddelar de skäl, på alla väsentliga drag ådagalagt, ur rättslig 1151: grund af hvilka landtdagen icke kunnat gå att synpunkt, hvad den ryska lagstiftningsakten 1152: fullgöra de densamma i landtdagskallelsen innebär och hvart den kan leda. Detaljer 1153: förelagda uppgifter. På dessa skäl håller jag skulle kunna tilläggas, men sådant behöfves 1154: före, att landtdagen borde uttryckligen fastslå ej i denna församling; här är en hvar på det 1155: sin ståndpunkt i frågan genom ett särskildt klara därmed, att den ryska lagen af den 17/30 1156: beslut, och får jag således vördsamt föreslå, att juni 1910, hvilken vill undergräfva vår konstitu- 1157: landtdagen ville fatta följande beslut: tion, icke tillkommit i sådan ordning att den 1158: Godkännande talmannens å L. 0. grundade skulle ha betydelse af lag för Finland. 1159: förfarande besluter landtdagen att i underdånig Detta hade bort vara klart äfven för med- 1160: skrifvelse anmäla hos H. K. M. att landtda- lemmarne af de lagstiftande kamrarna i Ryss- 1161: gen på de af talmannen anförda skäl icke kun- land. Utredning om hvad Finlands grundlagar 1162: nat skrida till handläggning af de i landtdags- innehålla och att lagförslaget åsidosatte de- 1163: kallelsen omförmälda ärenden. samma stod en hvar till buds i landtdagens 1164: Jag tillägger att denna skrifvelse gifvetvis, skrifvelse tili Monarken af den 7 maj. Ett 1165: d. v. s. enligt stadgandet i L. 0. 76 §, bör upp- icke ringa antal medlemmar af såväl riksduman 1166: sättas af expeditionsutskottet. som riksrådet i kejsardömet, ådagalade in- 1167: Emellertid föreligger på dagordningen för siktsfullt och vältaligt att förslaget afsåg vidt- 1168: detta plenum jämväl ett förslag till adress, och gående kränkningar af Finlands rätt. Men för- 1169: denna omständighet synes göra det nödvän- slagets upphofsmän hade icke sparat någon 1170: digt att landtdagen gör ett tillägg till det före- möda för att söka gifva detsamma något sken 1171: slagna beslutet. Om nämligen adressförslaget af rättmätighet. 1172: skulle godkännas och landtdagen i anledning Det synes mig, att, då Finlands landtdag nu 1173: däraf besluter att aflåta en underdånig adress, står gentemot anspråket, att landtdagen skulle 1174: så synes det lämpligast, att den anmälan till medverka tili genomförandet af aktstycket af 1175: monarken angående landtdagens ståndpunkt den 17/30 juni, det vore påkalladt att vid detta 1176: • tili de föreliggande frågorna, som jag nyss före- tilifälle i korthet påvisa haltlösheten af de 1177: slog, icke meddelas i särskild skrifvelse, utan viktigaste argument, som i kejsardömet blifvit 1178: uti adress på det att icke tvänne skrifvelser anförda för att rättfärdiga den ryska maktens 1179: måtte aflåtas som gå ut på detsamma och hafva \ intrång på Finlands lagstiftning. 1180: väsentligen samma innehåll. 1 Man har påstått, bland annat, att Rysslands 1181: Tili följd häraf bör enligt min tanke landt- grundlagar allt sedan Finlands förening sträckt 1182: dagens beslut, såvidt det hänför sig tili aflåtande sin värkan äfven tili storfurstendömet och att 1183: af en särskild skrifvelse, vara vilikorligt så att, den ryska langstiftningsmakten allt sedan 1809 1184: i händelse adressen godkännes, en sådan skrif- tidtals utfärdat lagar för Finland. Hvad 1185: velse icke kommer att aflåtas medan beslutet i grundlagarna vidkommer äro vi här i Finland, 1186: öfrigt naturligtvis i hvarje händelse skulle stå och alla världiga jurister i kejsardömet, på 1187: fast. Jag ber därför att ytterligare få föreslå, det klara därmed att Rysslands grundlagar 1188: att landtdagen ville fatta följande beslut: icke äga tillämplighet i Finland. Den omstän- 1189: Därest landtdagen i anledning af ett på dag- digheten, att Rysslands Kejsare är Finlands 1190: ordningen upptaget förslag besluter aflåta en Storfurste, har tili följd att hvad i Rysslands 1191: Puhemiehen tiedonanto. 29 1192: 1193: grundlagar är stadgadt angående tronföljden rättsnorlli, något konstituerande stadgande, 1194: och därllied sallillianhängande frågor har be- den har endast hvad man kallar en deklarato- 1195: tydelse äfven för Finland, det är lagstiftnings- risk betydelse. Därmed är äfven tolknings- 1196: frågor, solli afgöras endast genolli rysk, ej ge- grunden för samllia stadgande gifven. Det 1197: nolli finsk grundlag. Men landtdagen har, jag är icke detta stadgande, utan det är innebör- 1198: tiliåter lliig erinra därolli, isin skrifvelse af den den af statsakterna från 1809, hvaråt man 1199: 7 lliaj och särskildt i den därtill fogade bilagan härigenolli velat gifva uttryck, det är de som 1200: tydligen bevisat, att de exellipel, genolli hvilka skola rådfrågas i afseende å Finlands rättsliga 1201: llian sökt ådagalägga, att ryska lagar ständigt ställning. 1202: utiärdats att gälla äfven för Finland, alle, Men i tolkningsväg har llian sökt komma 1203: berott på en oriktig uppfattning af saken. tili helt andra resultat. Man har förklarat: llied 1204: Elliellertid har uti lagen af den 17/30 juni uti Finlands inre angelägenheter, hvarolli 2 artikeln 1205: dess 2 artikel ingått en beställining, solli inne- i Rysslands grundlagar talar och llied hänsikt 1206: bär att )>riksgrundlagarna sallit andra i alllliän tili hvilka vi hafva vår särskilda lagstiftning, 1207: ordning utfärdade lagar och författningar>! kan icke llienas annat än rent lokala frågor, 1208: redan härförinnan utsträckt sin värkan till hvilka uteslutande angå Finland. Så snart de 1209: Finland. Härllied har llian i denna lag infört beröra äfven kejsardölliet, äro de icke mera 1210: ett lliOt den historiska och juridiska sanningen Finlands inre angelägenheter. Och så har man 1211: stridande lliollient. förklarat att gifvetvis den ryska lagstiftnings- 1212: Hufvudsakligen är det elliellertid i Rysslands makten eger bestämma, hvilka de frågor äro, 1213: nya grundlagar af 1906 solli llian sökt stöd som icke enbart angå Finlands inre angelägen- 1214: för den opinionen, att den ryska lagstiftande heter. Denria tolkning står nu i uppenbar 1215: lliakten varit berättigad att utfärda sådana strid med alla regler för objektiv lagtolkning. 1216: beställiningar, SOlli de Olli hvilka här nu är lnre angelägenheter äro enligt normal termi- 1217: fråga. Det är särskildt den andra artikeln i nologi lliotsatsen till utrikes angelägenheter, 1218: de ryska grundlagarna, solli härvid fått tjenr, och när det säges, att Finland i sina inre ange- 1219: tili tolkningslliaterial. Den lyder såsolli kanskc lägenheter styres enligt sina egna lagar, så är 1220: de flesta redan känna: )>Storfurstendölliet Fin- det identiskt llied Olli där skulle stå: )>i alla 1221: land, solli utgör en oskiljaktig del af ryskr, sina inre angelägenheter)>. Härvid är också att 1222: riket, styres i sina inre angelägenheter genom lliärkas, att då Kejsar Alexander 1 stadfäste 1223: särskilda institutioner på grund af en särskild Finlands grundlagar, skedde det utan något 1224: lagstiftning)>. Olli man nu värkligen velat ge- förbehåll därolli, att finska lagstiftningsfrågor, 1225: nolli detta stadgande ändra Finlands därin- solli i något hänseende kollime att beröra kejsar- 1226: tills gällande grundlagar, så hade detta icke dömet, vore undantagna från den finska lag- 1227: kunnat ske annorlunda än på följande sätt, stiftningsrätten och kollime att af den ryska 1228: nälliligen att till Finlands landtdag hade af- makten afgöras, och vidare är att märka, att 1229: låtits en proposition af Kejsaren och Storfursten då L. 0., den nu gällande, blef stadfästad den 1230: Olli sådan ändring af Finlands grundlagar, solli 20 juli 1906, således några månader efter det 1231: llian åsyftade, sallit att, om denna proposition Ryssland fått sina nya grundlagar, så skedde 1232: antagits, i enlighet därllied, sedermera hade i äfven då stadfästelsen utan något förbehåll 1233: de ryska grundlagarna kunnat införas ett om sådan inskränkning, jag nyss antydde. 1234: lliotsvarande stadgande. Men något sådant har Emellertid har nu denna lag af den 17/30 1235: icke skett, och officiella aktstycken utvisa, att juni blifvit byggd på anförda sofistiska tolkning 1236: det alls icke förelegat någon afsikt att införa 1 af 2 art. i Rysslands grundlagar. Därför finna 1237: en ändring i Finlands rättsliga ställning eller vi i den första grundläggande artikeln af denna 1238: Finlands grundlagar, då den nya ryska grund- ryska lag en fördelning af finska ärenden i 1239: lagen stiftades. Ministerrådet hade i det hän- tvänne, sådana som icke hänföra sig enbart till 1240: seendet afgifvit följande utlåtande: att llian landets inre angelägenheter, och sådana som 1241: )mu skulle begränsa sig tili att beträffande Fin- enbart hänföra sig tili landets inre angelägen- 1242: lands rättsliga ställning införa i kejsardölliets heter. Man har således ej ändå sluppit ifrån 1243: grundlagar endast sådana alllliänna beställi- dessa ord )>inre angelägenheter)>. Att denna 1244: ningar, solli frallistå solli obestridliga ur syn- fördelning är godtycklig, är klart för hvarje 1245: punkten af gällande lagan>. 1 enlighet härllied jurist och enhvar annan, solli logiskt under- 1246: blef andra artikeln i Rysslands grundlagar söker frågan. Men oberoende häraf har redan 1247: affattad. Den har icke betydelse af någon ny i följande artikel i denna ryska lag äfven denna 1248: 30 Perjantaina 23 p. syyskuuta. 1249: 1250: begränsning, så otydlig den än är, blifvit hafva behof utaf att förstörande ingripa i Fin- 1251: åsidosatt, ty bland de 19 kategorier af finska lands rätt och kultur. Saken är den, att under 1252: lB,gstiftningsfrågor, som skulle komma att be- all den långvariga beredning, som den nuva- 1253: handlas af den ryska lagstiftande makten, har rande poHtiken föranledt, och som slutligen 1254: införts ett stort antal sådana, som uppenbar- utmynnat i lagen af den 17/30 juni, har något 1255: ligen äro enbart finska angelägenheter. Jag objektivt öfvervägande af de verldiga behofven, 1256: vill icke dröja längre vid detta, men tillåter af hvad som i sanning kan vara nyttigt och 1257: mig att såsom slutsats häraf, och med beto- ändamålsenligt, alldeles icke kommit i fråga. 1258: nande däraf att i Rysslands grundlagar icke Det är politisk fanatism som fört spiran öfver 1259: finnes ett ord därom, att Kejsardömets lag- det ryska förberedningsarbetet. Det mål man 1260: stiftande makt skulle omfatta äfven Finland, haft i sikte har varit förstörandet af Finlands 1261: framhålla, att detta aktstycke af 17/30 juni, statliga autonomi. Frågar man sig nu hvad 1262: på hvilket uppmärksamheten nu nödvändigtvis från finsk sida, från finska landtdagens sida 1263: varit riktad, äfven om det bedömes uteslutande kunde tillgöras till landets fromma i detta nu- 1264: från ståndpunkten af Rysslands grundlagar, varande sakläge, så synes mig att svaret dess 1265: tillkommit i olaglig väg. värre måste blifva det, att så länge den nu- 1266: Man har såsom motiv för denna märkliga varande politiska riktningen är vid makten i 1267: åtgärd äfven åberopat omsorgen om rikets en- Ryssland, det icke finnes någon utsikt att ens 1268: het. Skälen, som i sådant afseende framhål- genom de visaste förslag, framställda från 1269: lits, äro dels juridiska, dels politiska. Såsom finsk sida, ernå någon den minsta förändring 1270: juridiska eller rättsliga skäl åberopar man 1 art. uti sagda politiks förehafvanden. Det enda 1271: i Rysslands grundlagar, som lyder: )>det ryska möjliga är att kvarstå fast på de finska lagar- 1272: riket är ett och odelbart)>. Man vill icke sam- nas ståndpunkt i stort och i smått. 1273: tidigt därmed åberopa den eljes så ofta cite- Hvad de ärenden vidkommer, för hvilkas 1274: rade 2 artikeln, hvilken tydligen visar att de, skull landtdagen blifvit sammankallad, har 1275: som redigerat Rysslands grundlagar, med ryska landtdagens talman dragit de klara rättsliga 1276: rikets enhet förstå dess enhet gentemot främ- konsekvenserna utaf denna situation. Mig sy- 1277: mande makter, men i den 2 artikeln erkännt, nes, att det, som landtdagen har att göra i 1278: att inom ryska riket finnes en statsrättslig denna stund, är, att i enlighet med de nyss 1279: dualism: Kejsardömet som styres enligt dessa framlagda förslagen till beslut, göra till sin den 1280: ryska grundlagar, och Storfurstendömet Fin- ståndpunkt, som hr talmannen här utlagt. 1281: land som, ehuru en del af det ryska riket i 1282: internationelt afseende, styres enligt sina egna Ed. J o n a s C a s t r e n: Viime varsinaisten 1283: lagar. I politiskt hänseende har man talat valtiopäiväin päättymisen jälkeen on tapah- 1284: om nödvändigheten af riksenhetens stärkande. tunut kuulumaton Suomea vastaan tähdätty 1285: Hundraårig erfarenhet visar att Ryssland i sin vääryydenteko, joka ei ole voinut olla herättä- 1286: utrikespolitik aldrig rönt några som hälst mättä mitä katkerimpia, karvaimpia ja tuka- 1287: svårigheter däraf att Finland egt en statsrätts- limpia tunteita kansassamme ja syvää pahek- 1288: lig autonomi. Och i frågan om ledandet utaf sumista kaikkialla muualla maailmassa, jossa 1289: försvarsåtgärder, som varit påkallade på Fin- juhlallisia lupauksia, oikeutta ja totuutta kun- 1290: lands område, är det också från finsk sida er- niassa pidetään. Sen jälkeen kuin viime valtio- 1291: kändt såsom en den ryska maktens rättighet päivät lopettivat työnsä, on keisarikunnan 1292: att vidtaga sådana åtgärder. Man talar vidare duuma ja valtakunnan neuvosto hyväksynyt 1293: om nödvändigheten af att det suveräna Ryss- keisarikunnan ministerineuvoston puheenjoh- 1294: lands intressen skola få tillgodoses, hvilka de tajan ehdotuksen sellaisten Suomea koskevien 1295: än vore, utan hinder, utaf den finska landtda- lakien ja asetusten antamisen järjestyksestä, 1296: gen. Men den finska landtdagen har aldrig joilla on yleisvaltakunnallinen merkitys, eh- 1297: uppträdt intransigent. Det finnes ett antal dotuksena, jonka tarkoituksena oli ja on Suo- 1298: lagar, som antagits af landtdagen, ehuru de men perustuslakien ja valtiosäännön lopetta- 1299: icke särskildt afsett Finlands fördel utan främst minen ja Suomen valtiollisen autonomian tuhoa- 1300: Kejsardömets intressen. De hafva befunnits minen. 1301: skäliga och de hafva godkänts. Afslag i sådana Kun keisarikunnan ministeripresidentin eh- 1302: frågor har mig veterligen ej förekommit. Rim- dotus jätettiin duumalle ja valtakunnan neu- 1303: ligtvis kan det väl icke påstås att Ryssland för vostolle Venäjällä, tuntui ensi aluksi mahdot- 1304: sin egen inre utveckling i rätt och lmltur skulle tomalta, että keisarikunnan lakiasäätävät lai- 1305: Puhemiehen tiedonanto. 31 1306: 1307: tokset voisivat taipua aseeksi tunnottomalle Mutta duuman ja valtakunnanneuvoston 1308: politiikalle, jonka ohjaajan tarkoituksena oli enemmistön päätös Suomen asiassa kaipasi 1309: uhrata Suomen oikeus, kansallisuus ja vuosi- vielä hallitsijan vahvistusta. Tultaisiinko sitä 1310: satojen kuluessa hitaasti ja vaivaloisesti luotu antamaan. Epäilemättä kyti monen povessa 1311: kulttuuri taantumuksellisten ja sokaistujen kan- tässäkin maassa toivo, ettei sitä lopultakaan 1312: salliskiihkoilijain lepyttämiseksi ja tyydyttä- annettaisi. Kuinka olisikaan sellaisen lain 1313: miseksi, siten vahvistaakseen omaa asemata ja vahvistaminen mahdollinen, arveltiin epäile- 1314: samalla kääntääkseen huomion keisarikunnan mättä monella taholla kansan keskuudessa 1315: sisäisistä oloista muualle päin. Mahdottomalta salojen sydämi.ssä. Koko kansamme tiesi, ettei 1316: tuntui se ajatus, että Venäjän lakiasäätävät mikään teko sen puolesta ollut antanut aihetta 1317: laitokset ja ennen kaikkea Venäjän duuma tah- niihin sortotoimenpiteisiin kansaamme vastaan, 1318: toisi hävittää oman auktoriteettinsa, oman jotka alettiin vuonna 1899 ja joita sittemmin, 1319: siveellisen arvonsa lainaamaila myötävaiku- lyhyttä väliaikaa lukuunottamatta, yhä an- 1320: tuksensa tekoon, jonka tarkoitus oli niiden la- karammin on jatkettu. Olihan itse hallitsijakin 1321: kien, laitoksien sekä sen valtiosäännön hävit- antanut todistuksen Suomen kansan uskolli- 1322: täminen, joiden järkähtämättömän voimassa- suudesta ja luotettavaisuudesta kahden juhlal- 1323: pitämisen viisi Venäjän valtakunnan hallitsijaa lisen asiakirjan kautta: toinen Keisarillisen 1324: omasta ja jälkeläistensä puolesta olivat juh- Majesteetin armollinen julistus- ja armahdus- 1325: lallisimmasti Suomen kansalle vakuuttaneet kirja Suomen Suuriruhtinaanmaalle Keisa- 1326: ja sata vuotinen käytäntö pyhittänyt. Mutta rillisten Majesteettien juhlallisen kruunauksen 1327: mahdottomuus osottautui mahdollisuudeksi. johdosta, annettu Moskvassa 26 päivänä tou- 1328: Me tunnemme kaikki pääpiirteet siitä surunäy- kokuuta 1896; toinen taasen oli se Keisarin ja 1329: telmästä, joka Euroopan silmien edessä näy- Suuriruhtinaan 1897 valtiopäiviä avattaessa 1330: teltiin ennenmainittua lakiehdotusta keisari- korkeimmasti omalla kädellä allekirjoittama 1331: kunnan duumassa ja valtakunnan neuvostossa Valtiosäädyille annettu tervehdyspuhe, jonka 1332: käsiteltäessä ja joka lopulta sai sellaisen luon- virkaatekevä kenraalikuvernööri luki valtais- 1333: teen, että vastustuspuolueisiin kuuluvat edus- tuinsalissa. Edellisessä sanoi hallitsija: >>Tänä 1334: tajat, jotka historiallisilla ja juriidisilla todis- meidän ja korkeasti rakastetun puolisomme 1335: tuksilla, turhaan vedoten enemmistön järkeen juhlallisena kruunauspäivänä on ajatuksiimme 1336: ja oikeudentuntoon, olivat osoittaneet, mikä myöskin sisältynyt uskollinen Suomen kan- 1337: verinen vääryys tapahtuisi Suomelle ministeris- samme ja tahdomme me Jumalan avulla lak- 1338: tön esimiehen lakiehdotuksen hyväksymisellä, kaamatta pitää siitäkin huolta sekä lakien 1339: katsoivat asiakseen kummassakin kamarissa lujalla perustuksella edistää 1340: jättää istuntosalin. Me tunnemme, kuinka j a s u o j e ll a s e n t u r v a ll i s u u t t a, 1341: asian ratkaistua duumassa kaikuu riemuhuu- k e h i t y s t ä ja v a u r a s t u m i s t a>>. 1342: dahdus: >>Finis Finlandiae>>, Suomen loppu, Jälkimäisessä taasen lausuu Keisari ja Suuri- 1343: riemuhuudahdus, joka salaman tapaisesti va- ruhtinas muun muassa näin: >>Suomen kansan 1344: laisi ja paljasti koko maailmalle lakiehdotuksen edustajat! Kun minä nyt avaan nämä minun 1345: oikean tarkoituksen. hallitukseni aikana ensimäiset Suomen Suu- 1346: On tarpeetonta mainita, millä tunteilla kan- riruhtinaanmaan säätyjen valtiopäivät, niin 1347: samme otti vastaan tiedot tästä duuman ja minä sydämellisellä tyytyväisyydellä ilmoitan 1348: valtakunnanneuvoston enemmistön menette- teille Suomen kansan kaikkien säätyjen edus- 1349: lystä; ne ovat meidän jokaisen tiedossamme. miehille kiitollisuuteni ja mielisuosioni s i i t ä 1350: Me tiedämme myöskin, että Suomen kansa j ä r k ä h t ä m ä t t ö m ä s t ä u s k o ll i- 1351: säilyttää unohtumattomassa kiitollisessa muis- s u u d e s t a j a a l t t i u d e s t a, jolla tämä 1352: tossa niiden venäläisten miesten nimet, joilla kansa alati o n h a ll i t s i j o i t a a n 1353: oli rohkeutta duumassa ja valtakunnanneuvos- i l a h u t ta n u t ja joita suomalaisten minun 1354: tossa kaunopuheliaisuudella taistella pienen, pyhän kruunaukseni johdosta lausumat ala- 1355: sorretun kansan puolesta, niiden miesten nimet, maiset onnentoivotukset huokuvat>>. 1356: jotka oikeusaatteen elähyttäminä jalomielisen Luottamus hallitsijoihinsa on Suomen kan- 1357: ja lahjakkaan Venäjän kansan todellisina edus- sassa entiseen aikaan ollut suuri. Ne vallan- 1358: tajina, tulevaisuuden Venäjän edustajina, puo- pitäjät Venäjällä, jotka ovat selittäneet että 1359: lustivat Suomen kansalle vakuutettua oikeutta, hallitsijan juhlalliset vakuutukset ovat vaan 1360: hallitsijasanan peruuttamattomuutta ja suuren armonosoituksia, joita asianhaarain vaatiessa 1361: Venäjän arvoa. voidaan muuttaa, peruuttaa ja olemattomiksi 1362: 32 Perjantaina 23 p. syyskuuta. 1363: 1364: 1365: tehdä, julistavat oppia, joka järkyttää kaiken oikeuksia, samanlaisia oikeuksia kuin suoma- 1366: oikeusturvallisuuden ja yhteiskuntajärjestyk- laisilla omassa maassaan on, oikeuksia, joita 1367: sen. Ne vallanpitäjät Venäjällä, jotka ovat saat- Venäjän kansalaiset kaipaavat keisarikunnassa, 1368: taneet harhaan Hallitsijan niin monessa Suo- oikeuksia sellaisia kuin yleinen äänestysoikeus, 1369: men asiassa ja eksyttäneet Hallitsijan anta- kokoontumisvapaus, painovapaus, persanalli- 1370: maan suostumuksensa tuon venäläisen, Suo- nen loukkaamattomuus. 1371: men oikeutta polkevan lakiehdotuksen hyväk- Tästä on todistuksena ne kaksi muuta asiaa, 1372: symiseen ja vahvistamiseen, ne ovat olleet joista Suomen ylimääräisten valtiopäivien olisi 1373: ratkomassa siteet Hallitsijan ja hänen alamais- annettava vaan lausuntonsa, jonka jälkeen ne 1374: tensa välillä. Ne ovat arvaamattomassa määrin noudattamalla yleisvaltakunnallista lainsää- 1375: vahingoittaneet dynastiaa ja monarkiste, aatettr, däntöä tulevat esitettäviksi keisarikunnan lakia- 1376: kaikkialla ja ne ovat ne, jotka täten tosiasialli- säätävien laitosten hyväksyttäväksi. Toinen 1377: sesti ovat dynastian ja monarkian pahimmai0 näistä lakiehdotuksista koskee venäläisten oi- 1378: viholliset. keuksia Suomessa, toinen sitä rahakorvausta 1379: Edellämainitun keisarikunnassa säädetyn ja joka Suomen valtiovaraston oli sisuoritettava 1380: viime kesäkuun 17 päivänä vahvistetun lain vastikkeena persoonallisen asevelvollisuuden 1381: perustuksella on, kuten eduskunnan arvoisa suorittamisesta. 1382: puhemies jo mainitsi, Suomen eduskunta kut- Kun eduskunnan arvoisa puhemies on syillä, 1383: suttu ylimääräisille valtiopäiville kolmea asiaa joita jokaisen tässä eduskunnassa täytyy pitää 1384: varten. Ensimäinen näistä asioista koskee täysin pätevinä, täysin sitovina, kieltäytynyt 1385: lähempien määräysten valmistamista siitä jär- näitäkin asioita eduskunnassa esittämästä, ei 1386: jestyksestä, missä Suomen asujamiston olisi tietysti mikään arvostelu niitten sisällyksestä 1387: valittava jäseniä Keisarikunnan valtakunnan- voi tulla kysymykseen, niin kiitollinen kuin se 1388: neuvostoon ja -duumaan. Vaaditaan siis ei olisikin ollut. 1389: enempää eikä vähempää kuin eduskunnan Siitä ei liene vähintäkään epäilystä, mille 1390: myötävaikutus laitonta, Suomen perustuslakejEC, kannalle Suomen kansan eduskunta asettuu 1391: tuhoavan ja sen valtiosääntöä hävittävän ve- käsillä olevassa asiassa. Mahdollista on, että 1392: näläisen lain määräysten toteuttamista varten. se kanta, jolle Suomen kansan eduskunta tulee 1393: Asiain näin ollen ei eduskunnan arvoisa puhe- asettumaan otetaan aiheeksi uusille väkivalta- 1394: mies ole voinut muuta kuin kieltäytyä esittä- toimenpiteille niitten puolelta, jotka vaanivat 1395: mästä eduskunnalle tätä asiata. Yhtä vähän Suomen kansan häviötä. Yksi väkivallanteko 1396: kuin puhemies voivat tietysti Suomen kansan johtaa nimittäin välttämättömyydellä toiseen, 1397: edustajat edustajatoimessaan noudattaa laitto- mutta tämä seikka ei voi eikä saa estää Suomen 1398: mia käskyjä. Nykyisen hallitsijamme juhlalli- eduskuntaa täyttämästä velvollisuuttaan eikä 1399: sesti vahvistama Valtiopäiväjärjestys säätää Suomen kansaa taistelemasta kaikilla lailli- 1400: 9 §:ssään, että edustaja valtiopäivätoimessaan silla keinoilla kansallisen ja valtiollisen olemi- 1401: on velvollinen noudattamaan perustuslakejr, sensa puolesta, niiden oikeudellisten ja kulttuu- 1402: eikä häntä sido mitkään muut määräykset, riaarteiden puolesta, jotka se on vastaanottanut 1403: jota paitsi Valtiopäiväjärjestyksen loppusään- menneiltä sukupolviita ja joita sen on säilyttä- 1404: nöksessä julistetaan, että Valtiopäiväjärjes- minen ja kartuttaminen vielä synnyttämättö- 1405: tyksen pitää kaikilta osiltaan oleman peruutta- miä sukupolvia varten. Eivät mitkään uhkauk- 1406: mattomana perustuslakina, kunnes Suomen hal- set eivätkä kärsimykset saa estää Suomen kan- 1407: litsija ja eduskunta yhtäpitävällä päätökselli:L saa taistelemasta laillisuuden ja oikeuden lujalla 1408: sen muuttavat ja kumoovat. pohjalla niitä kansamme turmiota himoavia 1409: Varmana voi siis pitää, että asiain näin ollen pimeitä voimia vastaan, jotka tahtovat lan- 1410: puhemiehen menettely puheenalaisessa koh- nistaa oikeutta ja totuutta, sammuttaa valoa, 1411: dassa saavuttaa koko tämän eduskunnan yksi- kukistaa vapautta ja itsehallintoa, missä he 1412: mielisen kannatuksen. Luulisi, että keisari- vaan niitä kohtaavat tiellään, voimia vastaan 1413: kunnan ministerineuvostolla olisi kylliksi riit- joille, kuten eduskunta viime valtiopäivillä 1414: tävää tehtävää keisarikunnan omien olojen lausui, se periaate on aivan vieras, joka on inhi- 1415: korjaamiseksi miltei kaikilla aloilla. Mutta sen millisen sivistystyön suurimpia voittoja, periaa- 1416: sijaan ryhtyy Venäjän ministerineuvosto uusien te, että heikomman oikeus on yhtä loukkaa- 1417: Suomen valtiollista autonomiaa tuhoavien hank- maton kuin vahvemman. 1418: keitten suunnittelemiseen tekosyyllä, että ve- Minä kannatan edustaja Wreden ensimäistä 1419: näläisille hankittaisiin Suomessa täydellisempiä ponsilausetta. 1420: Puhemiehen tiedonanto. as 1421: P u h e m i e s: Istunto keskeytetään nyt Venäjään yhdistettynä, on nauttinut. Edus- 1422: k:lo 6:ksi iltapäivällä. kunta on kutsuttu näille yli:niääräisille valtio- 1423: päiville nimenomaan suorittamaan tehtäviä, 1424: Istunto keskeytetään k:lo 3,25 1. p. jotka perustuvat tähän keisarikunnassa annet- 1425: tuun lakiin, jolla Suomessa ei saata olla lain 1426: pyhyyttä, kun se ei ole syntynyt siinä järjes- 1427: tyksessä, joka Suomen perustuslaeissa on lain- 1428: säädännöstä säädetty. Eduskunta ei vihdoin 1429: Täysi-istuntoa jatketaan näillä valtiopäivillä ole saanut vastaanottaa 1430: k:lo 6 i. p. mitään esityksiä Keisarilta ja Suuriruhtinaalta, 1431: vaan on, ilmeisesti näitä korvaamaan ja tavalla, 1432: Valiokuntien puheenjohtajat. jota valtiopäiväjärjestys ei ollenkaan tunne, 1433: eduskuntaan toimitettu erinäisiä keisarikunnan 1434: Puhemies: Aamupuolen istunnossa Jai ministerineuvoston ehdotuksia niistä lainsää- 1435: eduskunnalle ilmoittamatta, että valiokuntien däntösasioista, joita varten eduskunta on kut- 1436: puheenjohtajiksi ja varapuheenjohtajiksi on suttu koolle. Eduskunta tulee varmaan, tehdyn 1437: valittu seuraavat henkilöt: valtiovarainvalio- ehdotuksen mukaisesti, hyväksyen puhemiehen 1438: kuntaan puheenjohtajaksi edustaja Tanner, menettelyn, päättämään, että eduskunta niistä 1439: varapuheenjohtajaksi edustaja V i r k k u n e n, oikeudellisista syistä, jotka puhemies on esit- 1440: toimitusvaliokuntaan puheenjohtajaksi edustaja tänyt, ei saata ryhtyä suorittamaan edellä- 1441: M e c h elin, varapuheenjohtajaksi edustaja mainittuja tehtäviä. Ei ole muuta kuin luon- 1442: Ingman mkä tarkastusvaliokuntaan puheen- nollista, että eduskunta kaiken tämän johdosta 1443: johtajaksi edustaja V i r k k u n e n ja vara- kääntyy Keisarin ja Suuriruhtinaan puoleen 1444: puheenjohtajaksi edustaja S ö d e r h o l m. kirjelmällä, jossa eduskunta Hänen Majestee- 1445: tilleen alamaisesti esittää ja ilmoittaa, mitä se 1446: tässä tavattomassa tilassa katsoo asiain ja 1447: maan edun vaativan. 1448: Puhemies: Jatketaan sen asian käsit- 1449: telyä, joka aamulla jäi kesken. Saattaa kuitenkin olla eri mieliä siitä, onko 1450: eduskunnan tässä tilaisuudessa ja yhteydessä 1451: Keskustelu: tehtävä päätöksensä kirjelmän lähettämisestä 1452: hallitsijalle. 1453: Ed. N e v a n l i n n a: Sen arvoisan edusta- Tämän kysymyksen arvostelemiseen vaikut- 1454: jan ehdotukseen, joka esillä olevassa vaka- taa ensinnäkin kysymys siitä, mitä eduskun- 1455: vassa asiassa ensimäiseksi käytti puheenvuoroa, nan katsotaan pitävän näillä valtiopäivillä 1456: sisältyy, että eduskunta tässä tilaisuudessa Keisarilie ja Suuriruhtinaalle esittää. Jos edus- 1457: päättäisi alamaisen kirjelmän lähettämisen Kei- kunta nyt tekee puheenaolevan kirjelmän 1458: sarilie ja Suuriruhtinaalle, kirjelmän, joka olisi lähettämistä koskevan päätöksensä, niin on 1459: hänen samalla ilmoittamaansa sisällystä; ja ilmeistä, että tämä alamainen kirjelmä saattaa 1460: on se arvoisa edustaja, joka hänen jälkeensä tulla sisältämään ainoastaan ilmoituksen siitä, 1461: puheenvuoroa käytti, tätä ehdotusta kannat- että eduskunta, hyväksyen puhemiehensä me- 1462: tanut. Minä olen pyytänyt puheenvuoroa nettelyn ja niistä valtiopäiväjärjestykseen pe- 1463: tuodakseni esiin mielipiteeni tästä ehdotuk- rustuvista syistä, jotka puhemies on esittänyt, 1464: sesta. ei ole voinut käydä suorittamaan saamiansa 1465: Siitä ei voine olla eri mieliä, että Suomen tehtäviä. 1466: eduskunnan näillä valtiopäivillä tulee maansa Nyt voidaan kuitenkin asettaa kysymyksen- 1467: hallitsijan puoleen kääntyä alamaisella kir- alaiseksi, olisiko näin ahtaasti rajoitettua sisäl- 1468: jelmällä. Useat niistä syistä, jotka tekevät lystä oleva alamainen kirjelmä katsottava tar- 1469: tämän välttämättömäksi, ovat täällä jo esiin- koitustaan niin hyvin vastaavaksi, kuin suo- 1470: tuodut. Keisarikunnassa on viime kesäkuun tava olisi. On ensinnäkin huomattava, että 1471: 30 päivänä annettu laki niin sanotun valta- tällaisen, tässä tilaisuudessa lähetettäväksi pää- 1472: kunnanlainsäädännön järjestyksestä, laki, joka tetyn kirjelmän täytyisi jo perustelujensa puo- 1473: viime aikoina on ollut valmistelun alaisena ja lesta supistua suhteellisesti vähään. Kun sitä 1474: joka tietää mitä syvimmälle käyvän muutoksen eduskunnan päätöstä, jolla eduskunta puheena- 1475: toimeenpanoa siihen sisälliseen itsenäisyyteen, olevassa menettelykysymyksessä hyväksyi pu- 1476: jota maamme koko sen ajan, minkä se on ollut hemiehen käsityksen ja toimenpiteen, asian 1477: Perjantaina 23 p. syyskuuta. 1478: 1479: luontoon katsoen, ei ole valiokunnassa valmis- malaisten puolelta voisivat viedä Venäjän ja 1480: tettu, on tästä seurauksena, että mitään seikka- S~omen välille nousseiden riitakysymysten sel- 1481: peräisempää eduskunnan hyväksymää peruste- vittämiseen. Minä pelkään, olenpa melkein 1482: Ina tälle päätökselle ei ole olemassa, eikä siis vakuutettu, että tämä mielipide on oikea. 1483: myöskään voisi eduskunnan alamaiseen kir- Mutta tästä huolimatta meidän elävän vakau- 1484: jelmään tulla, jos eduskunta nyt päättää muksemme mukaan, jotka olemme Suomen 1485: tämän kirjelmän lähettämisen. Tämä kirjelmä vanhan suomalaisen puolueen kannalla, siinä 1486: nimittäin tulisi ainoastaan eduskunnan toimi- asemassa, johon maamme ja sen kalleimmat 1487: tusvaliokunnassa laadittavaksi, eikä sanottu edut ovat joutuneet, on mitä tärkeintä, että 1488: valiokunta, kuten tunnettu, saata kirjelmään Suomen kansa ja sen eduskunta johdonmukai- 1489: panna mitään muuta, kuin minkä eduskunta sesti osottaa, että kansamme on valmis lo- 1490: on nimenomaan päättänyt ja hyväksynyt. jaalisesti myötävaikuttamaan laillisiin toimen- 1491: Seikkaperäisemmän perustelun eduskunta voisi piteisiin sanottujen riitakysymysten saattami- 1492: saada aikaan ja hyväksyä ainoastaan edellä- seksi molempain maiden ja koko Venäjän val- 1493: käyneen valiokuntavalmistuksen nojalla. Niin takunnan todellisia tarpeita ja oikeutettuja 1494: asiallisesti täydelliseksi ja tyydyttäväksi, kuin vaatimuksia vastaavaan ratkaisuun, ja että 1495: se perustelu voidaankin katsoa, jonka puhemies näin ollen mitkään Venäjän valtakunnan reaali- 1496: on menettelylleen esittänyt, saattaa kuitenkin set edut eivät tee tarpeelliseksi saati oikeuta 1497: panna kysymykseen, eikö näin tavattomassa Suomelle juhlallisesti vakuutetun autonomian 1498: tilassa ja isänmaalle näin laajakantoisessa ja hävittämistä. 1499: vakavassa tapauksessa tällainen seikkaperäi- Tältä kannaltamme olemme me olleet sitä 1500: tien, jopa mahdollisimman tyhjentävä perustelu mieltä, että eduskunnan näiltä valtiopäiviltä 1501: eduskunnan päätökselle olisi katsottava ainakin lähetettävässä alamaisessa kirjelmässä- mekin 1502: suureksi eduksi, jollei aivan välttämättömäksi. otaksumme, että sellainen joka tapauksessa 1503: Edelleen saattaa olla eri mieliä siitä, olisiko on tarpeen - tulisi Keisarilie ja Suuriruhtinaal- 1504: oikein ja onnellista, että näiltä valtiopäiviltä le esittää ei ainoastaan sen, mitä nyt päätettä- 1505: Suomen hallitsijalle Suomen eduskunnalta me- vä alamainen kirjelmä saattaisi sisältää, vaan 1506: nevä kirjelmä tulisi rajoittumaan ainoastaan senlisäksi ilmituoda nyt lyhyesti esittämäni 1507: sen päätöksen ilmoittamiseen ja lyhykäiseen katsantokanta. 1508: perustelemiseen, jo~ka eduskunta teke~, .. kun Kun ne asiat, joita varten eduskunta näille 1509: se hyväksyy puhemiehen menettelyn. Mma tu- valtiopäiville on kutsuttu, eivät tässä tilaisuu- 1510: len tällä siihen asian puoleen, joka minusta ja dessa ole keskustelunalaisina, ei minulla luon- 1511: niistä, jotka kanssani yleensä ajattelevat val- nollisesti ole oikeutta käydä niitä asiallisesti 1512: tiollisesti samoin, on synnyttänyt suurimmat tarkastamaan. Mutta näkökohtana, joka on 1513: ja ratkaisevat epäilykset keskustelun esineenä tarpeen voidakseni perustella sen mielipiteeni, 1514: olevan kirjelmän lähettämistä koskevan ehdo- että eduskunnan ei tulisi tässä tilaisuudessa 1515: tuksen suhteen. päättää kirjelmän · lähettämistä hallitsijalle, 1516: Ilmeistä kyllä on, että varsinainen syy siihen lienee minulla oikeus sanoa, että niiden kahden 1517: vakavaan ristiriitaan, joka on syntynyt toiselta lainsäädäntökysymyksen, joita varten edus- 1518: puolen meidän maamme, toiselta puolen sen kunta näille valtiopäiville on kutsuttu koolle, 1519: korkean hallitsijan ja hänen venäläisen hallituk- nimittäin kysymysten Venäjän kansalaisille 1520: sensa ynnä keisarikunnan eduskunnan välillä, Suomessa tulevien oikeuksien laajentamisesta 1521: on Venäjällä vallalle päässyt valtiollinen suunta, sekä Suomen valtiovaroista keisarikunnan val- 1522: joka tahtoo hävittää Suomen nauttiman itse- tiorahastoon Suomen nykyisen sotilasvapauden 1523: näisyyden. Mutta toiselta puolen on meidän sijasta suoritettavista rahamaksuista, voidaan 1524: maamme ja keisarikunnan välisiin suhteisiin katsoa olevan huomattavimpia edellä kosket- 1525: päässyt syntymään muutamia asiallisia riita- telemistani riitakysymyksistä. Tähän katsoen 1526: kysymyksiä, jotka eivät ole saaneet tyydyttä- eduskunnan meidän mielestämme siinä kir- 1527: vää ratkaisua ja jotka sentähden ovat olleet jelmässä, joka näiltä valtiopäiviltä olisi hallitsi- 1528: omiansa myötävaikuttamaan tämän ristirii- jalle lähetettävä, tulisi edellä esittämäni li- 1529: dan syntymiseen, säilymiseen ja kärjistymiseen. säksi mainituista asioista Keisarilie ja Majes- 1530: Eräs arvoisa edellinen puhuja on lausunut, että teetille esiintuoda, että eduskunta, kunhan sille 1531: niin kauvan kuin nykyinen valtiollinen suunta vain annetaan tilaisuus ottaa nämät asiat lailli- 1532: keisarikunnassa on vallalla, ei saata olla toiveita, sessa järjestyksessä käsiteltäviksi, on rehelli- 1533: että viisaimmatkaan ehdotukset meidän suo- sesti tekevä voitavansa tyydyttääkseen kaikki 1534: Puhemiehen tiedonanto. 35 1535: 1536: sellaiset vaatimukset, jotka olevien tosiolojen tettäisi edes ehdolliseksi, koska, jos se hyväk- 1537: ja valtakunnan todellisten tarpeiden nojalla syttäisiin, jokseenkin kaikki mahdollisuus saada 1538: voidaan niissä Suomea kohtaan asettaa. Mitä eduskunnasta sellainen alamainen kirjelmä läh- 1539: erittäin tulee Venäjän kansalaisille Suomessa temään, jota minä ja kannallani olevat pidämme 1540: tulevien oikeuksien laajentamiseen, uskoll\me tarpeellisena, silloin olisi pois suljettu. Kun 1541: puolestamme, että kunhan säilytetään Suomen kuitenkin viimeksi mainitsemani ehdotus tois- 1542: kansallisen elämän loukkaamattomuudelle vält- taiseksi on ainoastaan yhden edustajan tekemä 1543: tämättömät takeet, Suomen eduskunnalle, jos ja kun aikaisempi ehdotus jättää ainakin auki 1544: se saa siihen laillisen tilaisuuden, on oleva mah- mahdollisuuden menetellä sillä tavalla, jonka 1545: dollista myötävaikuttaa tämän kysymyksen minä katsoisin suotavaksi, en katso itseäni 1546: järjestämiseen sellaiselle kannalle, että Venä- tällä kertaa pakoitetuksi ehdottamaan viime- 1547: jän kansalaiset, luopumatta kansalaisoikeuk- mainittua ehdotusta vastaan nimenomaista 1548: sistaan keisarikunnassa, voivat, Suomeen py- vastaehdotusta. 1549: syväisesti asettuneita, täällä pääasiallisesti 1550: päästä Suomen omille kansalaisille tulevien Ed. K o t o n e n: Sosialidemokraattinen 1551: oikeuksien nauttimiseen. eduskuntaryhmä on nyt puheenaolevaan kysy- 1552: Selvää on, että päätöksen teko sellaista mykseen nähden yksimielisesti samalla kan- 1553: sisällystä olevan kirjelmän lähettämisestä hal- nalla kuin minkä puhemies eduskunnalle anta- 1554: litsijalle, johon olen tässä viitannut, ei saata massaan ilmoituksessa on jukilausunut, ja 1555: tapahtua tässä tilaisuudessa, eikä minulla siis hyväksyy täydellisesti niinhyvin puhemiehen 1556: ole tarkoituskaan sitä ehdottaa, esimerkiksi esittämät perustelut kuin niistä johtuneen toi- 1557: vastaehdotukseksi jo tehdylle kirjelmän lähet- menpiteen. Yhdyn omasta puolestani myös 1558: tämistä koskevalle ehdotukselle. Kysymys kannattamaan edustaja Wreden täällä esittä- 1559: tästä saattaa tulla eduskunnan käsittelyn alai- mää päätösehdotusta. 1560: seksi vasta sen aiotteen yhteydessä, joka on 1561: toisena asiana tämän täysi-istunnon päivä- Ed. M a n n e r: Vaikka siinä asiakirjassa, 1562: järjestyksessä. Mutta kun, kuten täällä jo on jolla nämä valtiopäivät kutsuttiin kokoon, on 1563: huomautettu, näyttää aiheettomalta, jopa vä- mainittu hallitsijan aikovan esittää eduskunnal- 1564: hemmän soveliaalta, että eduskunta näillä le kolmekin eri asiaa, - tosin kyllä sillä tavalla 1565: valtiopäivillä kahdessa eri asiakirjassa kääntyisi harkittaviksi ja käsiteltäviksi, että eduskunnan 1566: hallitsijan puoleen, olemme me, ne jotka minun perustuslainmukaiset oikeudet siten tulisivat 1567: kanssani pääasiallisesti ajattelevat näistä asiois- syrjäytetyiksi, - ei eduskunta tähän päivään 1568: ta samoin, huomioonottaen myös kaiken sen, asti, kuten tiedetään, ole saanut edes esityksiä 1569: mitä minulla tässä lausunnossani on ollut kun- noista asioista. En ota ollenkaan lukuun niitä 1570: nia esittää sellaista kirjelmää vastaan puhu- herra Markoffin eduskunnan puhemiehelle lä- 1571: vana, joksi nyt lähetettäväksi päätettävän hettämiä Stolypinin hallituksen laatimia laki- 1572: täytyisi muodostua, ja erityisesti sentähden, ehdotuksia, jotka eivät ole tälle eduskunnalle 1573: että tämä kirjelmä saattaisi ilmaista vain osan saapuneet oikeita teitäkään, vaan niin sanoak- 1574: siitä, minkä julkisaattamista me pidämme seni yleisvaltakunnallisen kaavan mukaan. Näin 1575: tällä hetkellä isänmaan menestykselle tar- ollen näyttäisi sangen yksinkertaiselta >>lyödä 1576: peellisena, tulleet siihen mielipiteeseen, ettei rukkaset pöytään>> ja kuultuaan herra puhemie- 1577: ·eduskunnan olisi tässä tilaisuudessa päätet- hen ilmoituksen, jonka minäkin puolestani hy- 1578: tävä tehdä mitään ilmoitusta Keisarilie ja väksyn, jättää juttu siihen ja yhtyä siihen 1579: Suuriruhtinaalle, ei siinäkään tapauksessa eikä ehdotukseen, joka täällä aikaisemmin on tehty 1580: silläkään tavalla, että eduskunta jättäisi tä- herra Wreden taholta. Tätä menettelyä liene- 1581: män päätöksen siten ehdolliseksi kuin täällä vät jotkut suositelleet laillisuuden ehdottomana 1582: on ehdotettu, koska tämä joka tapauksessa vaatimuksena ja paraimpana vastauksena val- 1583: jättäisi mahdolliseksi, jopa tekisi todennäköi- taryssäin ilkeille ja Suomen kansaa vahingoittaa 1584: . seksi että tässä tilaisuudessa päätettävä kir- tarkoittaville suunnitteluille. Lieneepä väitet- 1585: jelmä kuitenkin tulisi olemaan juuri se ainoa, ty, ettei eduskunnalla muita laillisia keinoja 1586: joka näiltä valtiopäiviltä Keisarilie ja Suuri- olisikaan, ettei se voisi laillisesti muuta tehdä- 1587: ruhtinaalle menisi. Vielä vähemmän minä kään. Valtiopäiväjärjestyksen 19 §:n 3 kohta 1588: luonnollisesti voin kannaltani hyväksyä sel- kuitenkin tietää että: >>ylimääräisillä valtio- 1589: laista täällä myöskin jo ehdotettua menettelyä, päivillä otettakoon käsiteltäviksi ainoastaan 1590: että päätöstä kirjelmän lähettämisestä ei jä- ne asiat, joita varten eduskunta on kutsuttu 1591: 36 Perjantaina 23 p. syyskuuta. 1592: 1593: kokoon, taikka jotka Keisari ja Suuriruhtinas mitä työtätekevän luokan laajat joukot ajat- 1594: muuten eduskunnalle esittää, niin myös mitä televat valtaryssäin ryöstöaikeista ja sorto- 1595: sellaisiin asioihin e r o t t a m a t t o m a s t i pyyteistä. Olisi paljastettava nyt ja niin usein 1596: kuulu m>. Kun mielestäni valtiopäiväkutsu- kuin siihen vaan tilaisuutta on, koko stolypini- 1597: muksessa mainitut asiat suoranaisesti antavat läisen ja sitä kannattavan venäläisen kapitalis- 1598: aihetta eduskunnalle lausua perustuslainmukai- min ja junkkeri-politiikan laatu ja tarkoitus. 1599: nen käsityksensä siitä tehtävästä, jonka mai- Kun se politiikka nyt, vastoin aikaisempia 1600: nittu kutsumus eduskunnalle tahtoo asettaa, tapojaan kotimaassaan, jossa se on ratkaissut 1601: niin olisi minun mielestäni eduskunnan se teh- asiat >>lyhyellä virrellä ja pitkällä hirrellä>>, kun 1602: tävä myöskin. Sen tekemättä jättäminen olisi se politiikka nyt Suomeen nähden on ruven- 1603: velvollisuuden laiminlyömistä, (Vasemmalta: Ei nut verhoutumaan eräänlaiseen laillisuuteen, 1604: ole totta!) olisi ankarasti moitittavaa leväpe- venäläiseen perustuslaillisuuteen, jolla kyllä on 1605: räisyyttä kansan laillisilta edustajilta. Tämän sangen huono maine, olisi mielestäni se viiku- 1606: eduskunnan taholta on kyllä jo monasti ennen- nanlehti, joka peittää tuota laillisuutta, taaskin 1607: kin yritetty paljastella Venäjän hallituksen revittävä irti ja asetettava näkyviin stolypini- 1608: sortopyyteitä ja torjua sen hyökkäyksiä maa- läisyyden hirveä väkivaltapeto. Sanoin äsken, 1609: tamme vastaan. Ei silti kuitenkaan niin, ettei että on syytä olettaa, että herraspuolueitten 1610: olisi aukkoja jäänyt. Tunnettuahan on, että taholta nytkin, vaikka Venäjän hallituksen 1611: tämän eduskunnan herraspuolueet aina, kun uhkaava haamu nyt jos koskaan hiipii kimp- 1612: ne toisella suupielellään ovat olleet torjuvinaan puun, tullaan toisella suupielellä vakuuttamaan 1613: Venäjän hallituksen hyökkäyksiä, toisella suu- laillisuutta ja toisella tekemään eräänlaisia 1614: pielellään ovat luvanneet vekseleitä samalle. lupauksia pitäen silmällä niitä kysymyksiä, 1615: Juuri eräässä asiassa, joka valtiopäiväkutsu- joiden sanotaan olevan riidanalaisina. Tämä- 1616: muksessakin mainitaan, nimittäin niin sano- kään ei kuitenkaan minua pelota, sillä minä olen 1617: tussa sotilasmiljoona-asiassa, ovat herraspuo- vakuutettu, että sitä seikkaa, että tämän edus- 1618: lueet ennen sekä luvanneet että antaneet mil- kunnan, tämän maan herraspuolueitten taholta 1619: joonia tarkoitukseen, joka ei ole ollut maan noita lupauksia tullaan tekemään, ei millään 1620: hyödyksi eikä parhaaksi, ovat siis suoranaisesti voida välttää. Mutta minä olen myöskin va- 1621: taipuneet Venäjän hallituksen vaatimuksiin ja kuutettu, että tämän maan herraspuolueet 1622: samalla mitä katkerimmin moittineet sosiali- eivät milloinkaan myöskään voi Suomea pe- 1623: demokraatteja, jotka eivät tällaisiin kauppoi- lastaa Venäjän hallituksen kynsistä, eivätkä 1624: hin ole kannatustaan lainanneet. Minä en voi tahdokaan n i i n pelastaa, että siitä hyötyä 1625: olla huomauttamatta tässä yhteydessä siitä olisi tämän maan työtätekevälle kansalle. Vaan 1626: lausunnosta, jonka herra Mechelin viime ke- tullevat he luokkaetujensa mukaisesti vastai- 1627: väänä antoi sotilasmiljoona-asian ollessa esillä suudessa, niinkuin tähänkin asti, suhtautumaan 1628: eduskunnassa, asian, josta nytkin vaaditaan Venäjän hallituksen vaatimuksiin. Ja se suh- 1629: eduskunnan ratkaisua. Herra Mechelin nimit- tautuminen on työväen luokan eduille ilmeisesti 1630: täin leimasi minun silloisen lausuntoni, jossa vastakkainen. Työväenluokka yksin Suomessa 1631: suoraan asetuttiin niiden ja yleensä kaikkien ja Venäjällä, saaden solidaarista tukea muiden 1632: sotilastarkoituksiin menevien miljoonien luovut- maiden työväen joukoilta, on tämän kysymyk- 1633: tamista vastaan, todistukseksi poliittisen vas- sen pystyvä ratkaisemaan, ja siinä ratkaisussa 1634: tuuntunteen puutteesta. Mutta minä uskallan on myöskin Suomen pelastus sortajien käsistä. 1635: väittää, että se ensi askel miljoonasuorituksiin Kun siis sekä omistavien että omistamattomien 1636: Venäjälle, josta osa kunniaa kuuluu juuri herra luokkien edustajilla tässä eduskunnassa on 1637: Mechelinille, se jos mikään todistaa poliittisen varmasti paljonkin sanottavaa sen väkivalta- 1638: vastuuntunteen puutteesta, jos vastattavaa on politiikan johdosta, jota Venäjän hallituksen 1639: kansalle eikä herroille. Kun siis herrastaholta taholta on harjoitettu ja jota ilmeisesti kuvaa 1640: monta kertaa on niin kaksinaamaisesti esiin- näiden valtiopäiväin kokoonkutsumuskirjeen 1641: nytty, jota on syytä nytkin odottaa, varsinkin sisältökin ja se seikka, joka on aiheuttanut tä- 1642: ottamalla huomioon edustaja Nevanlinnan äs- män eduskunnan herra puhemiehen aikaisem- 1643: ken pitämän puheen, niin tulisi minusta ainakin min tekemän ilmoituksen, niin olisi minusta 1644: tämän eduskunnan sosialidemokraattien vielä- v ä l tt ä mä t ö n t ä, että eduskunta laajem- 1645: kin, ottamalla huomioon valtiopäiväkutsu- min, asiallisemmin ja perusteellisemmin esit- 1646: muksen sisällön, nojautumalla valtiopäiväjär- täisi ilmoituksessa Hallitsijalle mielipiteensä 1647: jestyksen 19 §:ään koettaa saada sanotuksi, sen tehtävän johdosta, jonka valtiopäivä- 1648: Puhemiehen tiedonanto. 37 1649: 1650: kutsumus eduskunnalle on tahtonut panna. sen syyt ja seuraukset, mistä syystä nykyinen 1651: Täällä on tosin jo tehty ehdotus eräänlaisesta asema on juuri tällainen ja mihinkä meillä to- 1652: ilmoituksesta, mutta minä olen vakuutettu, della pyritään ja mitä mahdollisesti voimme 1653: että se ilmoitus tulee olemaan niin lyhyt, sisäl- sitä vastaan asettaa. 1654: tämään niin vähän, että ainakaan sosialidemo- Täällä eduskunnan herra puhemies tässä 1655: kraattien kannalta asiaa katsellessa minä en voisi ilmoituksessaan muun muassa lausui, että 1656: sellaista kuivaa, vähäsanaista ilmoitusta hyväk- näillä tässä laittomassa järjestyksessä annetuilla 1657: syä, ja sentakia niihin seikkoihin nojautuen, asetuksilla ja toimenpiteillä ei voi olla velvoitta- 1658: jotka olen esiintuonut, minä pyydän ehdottaa, vaa voiinaa Suomen kansaan, virkamiehistöön 1659: että eduskunta päättäisi asettaa perustuslaki- ja Suomen eduskuntaan nähden, niitä ei voida 1660: valiokunnan; ja Suomessa toteuttaa. Minä olen hänen kanssaan 1661: että eduskunta antaisi tälle valiokunnalle toi- aivan samaa mieltä. Mutta olkaamme rehellisiä 1662: meksi eduskunnan hyväksyttäväksi valmistaa tänä vakavana hetkenä, älkäämme koettako 1663: ehdotuksen semmoiseksi ilmoitukseksi Hallitsi- salata todellisia asioita itseltämme, sillä silloin 1664: jalle, jossa ilmoituksessa eduskunta esiintuo pe- me petämme itsemme. Ikävä sanoa, mutta 1665: rustuslainmukaisen käsityksensä siitä tehtävästä, niitä voidaan toteuttaa tänäkin päivänä. Niitä 1666: joka sille valtiopäiväkutsumuksessa on annettu. on toteutettu ja toteutetaan meidän kotimai- 1667: sen virkamiehistömme myötävaikutuksella. 1668: Ed. T o k o i: Koska minä en varmaan tiedä, Eduskunta ei saa sivuuttaa tätä asiaa. Minä 1669: koska ja missä muodossa minulle tarjoutuisi ainakin käsitykseni mukaan olen velvollinen 1670: tilaisuus julkituoda niitä käsityksiä, joita tä- lausumaan ajatukseni, että samalla kuin edus- 1671: män maan työtätekevä väestö nykyisestä ase- kunta omaksuu tämän puhemiehen käsityksen, 1672: masta ajattelee ja tuntee, se väestö, joka aina sen velvollisuus on myöskin lausua käsityksensä 1673: koko elämänikänsä kaikilta tahoilta ja kaikissa siitä, että jokainen teko kotimaisen virkamie- 1674: muodoissa on oppinut kärsimään vääryyttä ja hen taholta, joka edistää näiden laittomien 1675: sortoa, niin rohkenen tällä hetkellä koettaa asetusten toteuttamista tässä maassa, on sa- 1676: osapuilleen niitä käsityksiä esittää ja toivon, malla myöskin petos tätä yhteiskuntaa ja mei- 1677: että eduskunnan herra puhemies minulle sen dän valtiollista olemassaoloamme kohtaan 1678: tilaisuuden suopi tässä yhteydessä. (Vasemmalta: Oikein!). 1679: Täällä tosin useat edelliset puhujat, varsin- On hyvin hauskaa kuulla ja nähdä, kun ladel- 1680: kin kaksi ensimäistä ja vielä sen jälkeenkin, on laan perustuslaillisia fraaseja. Mutta ne ovat 1681: ilmituonut käsityksensä nykyisen aseman ja sittenkin fraaseja silloin, kun kerta olevat olot 1682: niiden kysymysten perustuslaillisesta puolesta, ovat sellaiset, että perustuslakien samoin kuin 1683: jotka eduskunnan herra puhemies on ilmoitta- muittenkin asetusten säätämisen ja tulkitsemi- 1684: nut hänelle saapuneen. Minulla itse asiassa sen pitävät oikeutenaan väkevämmät. Mihinkä 1685: puolestani ei ole mitään muistuttamista sitä todella pyritään? Mitä todella on tapahtunut 1686: perustuslaillistakaan käsitystä vastaan. Tä- ja minkälaisen kohtelun on tämän kansan 1687: män maan työtätekevä väestö ei halveksi niitä eduskunta osakseen saanut vallassaolijain ta- 1688: perustuslaillisia muotoja, sitä yhteiskunta- holta, niin ryssäJäisen virkavallan kuin koti- 1689: järjestystä, jolle tämän maan olemassaolo ra- maisten vallassaolijainkin taholta? Ilmeistä 1690: kentuu. Päinvastoin se on osoittanut aina halveksimista, ilmeistä muotojen ja perustus- 1691: omaavansa paljon suurempaa kunnioitusta nii- lakienkin syrjäyttämistä. Nämät kysymykset, 1692: tä kohtaan kuin mitkään herraspuolueet ovat jotka tällä kertaa eduskunnalle tahdotaan esit- 1693: koskaan osoittaneet. Siitä syystä minä uskon, tää lausunnon antamista varten, eivät ole 1694: että minä tulkitsen sen käsityksen oikein, kun ainoat. Näissä on ainoastaan huippukohta 1695: minä sanon, että he varmaankin hyväksyvät niistä laittomista oloista, joissa me olemme 1696: sen käsityksen näiden asiain esille ottamisesta, eläneet jo pitemmän aikaa. Sellainen ilmeinen 1697: jonka eduskunnan herra puhemies on esittänyt. eduskunnan käsitysten ja eduskunnan päätösten 1698: Mutta minun käsitykseni mukaan ei tässäkään halveksiminen on ollut huomattava, kuten jo 1699: kysymyksessä voi ehdottomasti vetäytyä sen sanoin, ei ainoastaan venäläisen virkavallan 1700: perustuslain kirjaimen taakse, johon tässä nyt taholla, vaan myös kotimaisten vallassaolijain 1701: mahdollisesti tahdotaan vetäytyä, vaan mei- taholla ja se epäilemättä on ollut omiaan 1702: dän täytyy uskaltaa ottaa asia reaalisemmalta, kannustamaan venäläistä virkavaltaa teke- 1703: todellisemmalta kannalta esille, nähdä nykyi- mään aivan samoin, kuin näkevät herrain täällä 1704: nen asema juuri sellaisena, kuin se on, nähdä tekevän. 1705: 38 Perjantaina 23 p. syyskuuta. 1706: 1707: Minä myönnän, että näistä kysymyksistä, muutoin kuin väkivallan tietä? Ei. Venäjän 1708: jotka nyt ovat päiväjärjestyksessä, on erin- valtakunnan duuma silloin muun muassa lähes- 1709: omaisen tärkeä kysymys varsinkin venäläisten tyi Suomen kansaa seuraavalla sähkösanomalla: 1710: oikeudellisen aseman järjestäminen Suomessa, >>Suomen Valtiopäiville. Sinä ilon päivänä, jona 1711: mutta. tämän kysymyksen järjestäminen tässä avataan Suomen valtiopäivät, joiden kautta. 1712: muodossa ja tällä tavalla, kuin se eduskunnalle Suomen kansan osaksi on tullut suuri kunnia 1713: on esitetty, on mahdoton. Ja. mistä syystä on toteuttaa Europan kaikkein laajinta vaalioi- 1714: se eduskunnalle esitetty juuri tällä tavalla ja keutta, lähettää Valtakunnan duuma Valtio- 1715: tässä muodossa? Eikö esimerkiksi hallitus- päiville ja koko Suomen kansalle veljellisen 1716: vallan taholla ole tiedetty sitä seikkaa, että tervehdyksen>>. Suomen eduskunta vastasi seu- 1717: Suomen eduskunnalla ei ole hyvää tahtoa raavana päivänä tähän sähkösanomaan seuraa- 1718: puuttuva. Ovathan sen täällä herraspuolueet vasti: >>Eduskunta vilpittömällä kiitollisuu- 1719: niin monta kertaa vakuuttaneet, että heillä on della ja ilolla v~staanottaa duuman veljellistä 1720: tahtoa yllin kyllin tehdä myönnytyksiä, ehkä myötätuntoa henkivän tervehdyksen ja toi- 1721: hyvinkin pitkälle meneviä myönnytyksiä venä- voo, että duuma menestyisi työssään Venäjän 1722: läisen hallitusvallan edessä, mutta sittenkään kansan valtiollisen vapauden ja taloudellisen 1723: he eivät ole tahtoneet niitä antaa siinä järjes- hyvinvoinnin saavuttamiseksi>>. 1724: tyksessä, kuin meidän herra.spuolueet ovat Silloin kun Venäjän kansalla oli toivoa val- 1725: niitä pyytäneet. Mistä syytä? Siitä syystä, tiollisesta vapaudesta, silloin kun sillä oli toi- 1726: että he ovat katsoneet oikeudekseen antaa voa taloudellisen kehityksen eteenpäin vie- 1727: ne siinä järjestyksessä, kuin heille sopii. misestä, silloin kun sillä oli tulevaisuuden toi- 1728: Venäjän nykyisen ministerineuvoston poli- voa, silloin se myöskin lähetti veljellisen ter- 1729: tiikka, sen tarkoitus tähtää juuri siihen, että vehdyksen Suomen kansalle ja se otettiin täällä 1730: saisivat käsitystensa. taakse niin suuret joukot myöskin ilomielin vastaan ja vastattiin samalla 1731: venäläisnatsiona.listisia. aineksia kuin suinkin tavalla. Miten ovat asiat tänä päivänä? Asiat 1732: mahdollista, ja juuri venäläisten kansalaisoi- ovat aivan toisin. Senjälkeen kun taantumuk- 1733: keudet Suomessa ovat tarjoutuneet erinoma.i- sellinen hallitusmahti on valtiokaappauksen 1734: seksi keppihevoseksi heille ratsastaa tässä kautta varmentanut asemansa, Venäjän kan- 1735: kysymyksessä. Mutta sillä taholla on se sa- salta riistänyt pois sen alkeellisimmat vapau- 1736: malla tekemällä tehty juuri sellaiseksi, ettei den ehdot, senjälkeen on asema muuttunut. 1737: Suomen eduskunta voi ottaa sitä käsittelyn Mutta Suomen ja Venäjän kansan lähestymistä 1738: alaiseksi. Samalla kuin se on tehty eduskun- on meidän kotimainenkin virkamiehistömme 1739: nalle mahdottomaksi, samalla tahdotaan sen kohdellut kummallisella tavalla. Tahdon vaan 1740: taakse vetää, kuten jo sanoin, mahdollisesti huomauttaa niistä renginpalveluksista, (Puhe- 1741: koko Venäjän kansa ja osoittaa sille, että Suo- mies koputtaa) joita kotimainen virkakunta 1742: men eduskunnassa ja koko Suomen kansassa on tehnyt taantumukselliselle Venäjän halli- 1743: on separatistinen mielipide, joka ei halua kun- tukselle vainotessaan Venäjän todellisia kansa- 1744: nioittaa venäläisten oikeuksia täällä. Onnistu- laisia tässä maassa luovuttaen heidät taantu- 1745: taanko siinä? Mahdollisesti, mahdollisesti ei. muksellisen venäläisen hallitusvallan käsiin 1746: Riippuu aivan siitä, missä määrin Venäjän (Puhemies: Puhuja poikkeaa vähän aineesta.). 1747: kansan tietoisuus on kasvanut, missä määrin se Arvasin sen etukäteen, että eduskunnan puhe- 1748: rupee käsittämään tätä kieroa politiikkaa, jota miehen käsitys asiasta luultavasti on toinen 1749: Suomea vastaan ajetaan. kuin minun ja siitä syystä hän käsityksensä 1750: Tässä yhteydessä minun täytyy huomauttaa mukaan lienee oikeutettu minua pitämään niissä 1751: sitä tosiasiaa, että Suomen kansa ei ole koskaan visseissä rajoissa, mihinkä se käsitys perustuu 1752: tuntenut mitään vihamielisyyttä Venälän kan- (Vasemmalta: Ahtaampi kuin Venäjän duu- 1753: saa vastaan. Suomen kansalaiset ovat aina massa). Ovatko ne teot olleet omiaan lähentä- 1754: kohdelleet veljellisesti Venäjän kansaa. Siitä mään tätä kansaa? Eivät. Jos minun sallit- 1755: on kumoamattomana todistuksena muun muas- taisiin tältä paikalta sanoa, mitä todella kansa 1756: sa se pieni sähkösanomavaihto, mikä toimitet- näistä ajattelee, niin minä en totuutta peittäisi, 1757: tiin Suomen eduskunnan ja Venäjän valta- mutta se kai lienee tällä kertaa m a h d o t on- 1758: kunnan duuman välillä vuonna 1907. Käsitet- t a (Vasemmalta: Puhu vaan!). Olkoon miten 1759: tiinkö silloin, että Venäjän ja Suomen kansa tahansa, sen minä kuitenkin voin vakuuttaa, 1760: eivät voi ymmärtää toisiaan, että on sellaisia että nykyaikana, jolloin virkavalta, taantu- 1761: ristiriitoja olemassa, joita ei voida ratkaista muksellinen hallitusmahti suunnittelee suun• 1762: Puhemiehen tiedonanto. 39 1763: 1764: 1765: nitelmia kansalaisvapauksien riistämiseksi niin tyksessä, ei ole Suomen kansalle, ei virkakun- 1766: Venäjällä kuin täälläkin, se samalla myöskin nille eikä eduskunnalle velvoittavaa voimaa, 1767: kaivaa kiireimmän kaupalla omaa hautaansa eikä niitä voida toteuttaa. Jos tämä eduskunta 1768: siitä yksinkertaisesta syystä, että kansan syvät pyyhkäistään pois laittomassa järjestyksessä 1769: rivit oppivat näkemään, minkälaisen hallitus- kaiken tämän jälkeen, niin mitä sitten sanotaan? 1770: vallan kanssa todella ollaan tekemisissä. Teille ehkä mahdollisesti tarjotaan tilaisuus 1771: Näitten kysymysten yhtydessä ovat useat ottaa osaa jonkun toisenlaisen eduskunnan 1772: edelliset puhujat maininneet myöskin asiasta, kokoonpanoon. Alistutteko? Tuletteko valit- 1773: joka koskee sotilaskysymyksen järjestämistä semaan jäseniä sellaiseen eduskuntaan, jonka 1774: tässä maassa. Sitävartenhanon tämä eduskun- mahdollisesti venäläinen virkavalta, hallitus- 1775: ta kokoonkutsuttu, että se myöskin antaisi mahti, näkee omille eduilleen ja ehkä teidän- 1776: lausuntonsa asiasta. Kuten jo sanoin edus- kin eduillenne tarpeelliseksi tähän maahan 1777: kunta, omaksuen sen käsityksen, jonka puhe- asettaa? Mahdollisesti sangen kernaasti unoh- 1778: mies on ilmoittanut, ei voine asiasta lausuntoa datte tämän eduskunnan ja kenties toivotte hy- 1779: antaa. Tahtoisin kuitenkin tähän kysymyk- vin pian pääsevänne tästä. Silloin nähdään 1780: seen kajota ylimalkaisesti, mutta minä epäilen todellakin se laillisuus, silloin nähdään se selkä- 1781: että minut taas vähän päästä keskeytetään ranka, josta tänä päivänä hyvin paljon puhu- 1782: (Vasemmalta: Asiaan se kuuluu!). Jos tämä taan. Mutta minun käsitykseni on se, että 1783: kysymys olisi annettu eduskunnalle laillisessa Suomen kansalla ja tämän eduskunnan jäse- 1784: järjestyksessä, siinä järjestyksessä kuin Val- nillä, jos he tahtovat olla uskollisia niille peri- 1785: tiopäiväjärjestyksemme sisältää, edes muo- aatteille, joita täällä tänä päivänä lausutaan, 1786: dollisestikaan, osapuilleenkaan samassa järjes- ei ole oikeutta luopua seisomasta niiden kä- 1787: tyksessä, ellei tällä kertaa olisi niin ilmeisen sitysten takana, jotka juuri tämä eduskunta on 1788: halveksivasti kohdeltu eduskuntaa, että tämän lausunut, eikä myöskään ole oikeutta luopua 1789: kysymyksen on eräs senaatin vahtimestareista kannattamasta tätä eduskuntaa. 1790: repussaan tuolta takateitä kanneksinut edus- Saattaa olla, että luullaan, että sittenkin vielä 1791: kunnan kansliaan, niin en epäile ollenkaan ettei- meidän porvarilliset puolueemme voivat torjua 1792: kö eduskunnan enemmistö edellisten valtio- ne hyökkäykset, jotka ovat tähdätyt Suomen 1793: päiväin menettelytavan mukaan sangen ker- autonomiaa, Suomen itsemääräämisoikeutta vas- 1794: naasti avaisi Venäjän hallitusmahdin edessä taan. Mutta ellei kansan työtätekevä väestö 1795: Suomen valtiovarain tahakirstua, josta saa seiso oikeuksien puolesta, niin sellaiset oikeudet 1796: tarpeensa mukaan ottaa. Mutta sosialidemo- ovat menetetyt. Mutta kaikeksi onneksi Suo- 1797: kraattien käsityskanta tässä on se, että silloin men oikeuksien puolesta tällä kerralla seisoo vah- 1798: kun koko sotilaslaitos, sellaisenaan, on ainoas- vempi joukko, vahvempi voima juuri niistä kan- 1799: taan vallassaolijain vallan tukemista varten ja sanluokista, jotka muodostavat kaikkien kanso- 1800: köyhälistön, työtä tekevän väestön riistämistä jen terveimmän pohjakerroksen, sen voiman, 1801: varten, se ei voi missään muodossa antaa johonka kansojen kehitys perustuu, nimittäin 1802: kannatustansa, tulkoonpa se missä muodossa työtätekevän väestön voiman. Koko maailman 1803: tahansa, tällaisen laitoksen pystyssäpitämiseksi. työtätekevä väestö on lausunut käsityksensä 1804: Tekisi mieli sanoa yhtä ja toista. Mutta, asiasta, jonka myös sosialidemokratia tässä 1805: kuten jo sanoin nuija on varmassa kädessä. maassa täydellisesti omaksuu. Ja se on käsitys, 1806: (Hilpeyttä.) Mutta sen voin vakuuttaa, hyvät että Suomen itsehallinnon julkea sortaminen on 1807: herrat, että tällä hetkellä ette leiki. Siitä voim- seuraus kaikesta siitä vieraita kansakuntia ja 1808: me olla nimittäin vakuutetut että kaikesta itse Venäjän kansaa kuristavasta mitä räikeim- 1809: siitä huolimatta, vetäytykää nyt niin perustus- mästä sortojärjestelmästä, jota Venäjän halli- 1810: lain kirjainten taakse kuin tahdotte, se, mikä on tusjärjestelmä kauttaaltaan on, ja jonka sor- 1811: suunniteltu Suomea vastaan joka tapauksessa ron harjoittajat, vereen ja lokaan itsensä tah- 1812: tulee. Sillä jos venäläinen vallassaoleva valtio- raamat taantumukselliset vallanpitäjät, vielä 1813: mahti tuntee olevansa tarpeeksi voimakas aja- koettavat kätkeytyä perustuslaillisuuden var- 1814: maan ohjelmansa läpi, se myös sen ajaa. jon taa, aivan samalla tavoin kuin meilläkin 1815: Jos eduskunta tällä kerralla lähettää kirjel- täällä. 1816: män, jossa tulkitaan eduskunnan herra puhe- Tämä käsitys ja tämä tieto on meillä lohdut- 1817: miehen käsitys oikeaksi, mitä sitten seuraa, sitä tavana tietona tänä vaikeana hetkenä, jolloin 1818: ei tiedä. Täällä on vakuutettu että millään Suomen kansan olemassaolo on todella uhattu. 1819: asetuksilla, jotka annetaan laittomassa järjes- Ja se tieto antaa meille vakuutta siitä, että 1820: 40 Perjantaina 23 p. syyskuuta. 1821: 1822: Suomen pelastus ei ole yksinomaan perustus- ensi kerran nyt yritetty toteuttaa tuota kei- 1823: lain kirjaimessa, vaan se pelastus on kansojen sarikunnan lakia, jolla yritetään riistää Suo- 1824: työtätekevän väestön voimassa. (Vasemmalta: melta erikoisoikeutensa. Onhan eduskuntaa nyt 1825: Hyvä!) ensi kerran kehoitettu menettelemään rikolli- 1826: sesti itseään kohtaan ja säätämään omia kan- 1827: Ed. S c h y b e r g s on: Efter hr Tokois an- salaisiaan varten sellaisia säännöksiä, jotka 1828: dragande har jag förlorat lusten att begagna jättäisivät heidät muun muassa venäläisten 1829: mig af ordet. Jag afstår. oikeusvirastojen tutkittaviksi ja tuomittaviksi. 1830: Eduskunta on kyllä viime toukokuussa laaja- 1831: peräisesti selvittänyt kantansa tuosta niin 1832: Ed. K a 11 i o: Senjälkeen kuin eduskunnan sanotusta yleisvaltakunnallisesta laista, mutta 1833: herra puhemies on jättänyt tilaisuuden edus- siitä huolimatta olisi minun mielestäni edus- 1834: kunnan jäsenille tutustua niihin valtiopäivä- kunnan velvollisuus vielä kerta osottaa laa- 1835: järjestyksen mukaisiin perusteluihin, joiden jemmin kuin se on toimitusvaliokunnalle mah- 1836: johdosta hän ei katsonut tämän eduskunnan dollista, kaikki se surkeus, mihinkä tämä 1837: voivan ryhtyä valtiopäiväkutsumuksessa lau- venäläinen laki pyrkii ja tähtää. Tuo meitä 1838: suttujen toimenpiteiden toteuttamiseen eikä veivoittamaton laki jo itse tuo julki koko sen 1839: ottaa käsiteltäväksi niitä venäläisen ministeri- tarkoitusperän, jota varten se on laadittu, ja 1840: neuvoston lähettämiä asiapaperien jäljennöksiä, Suomen kansa ei unohda sitä, että siinä selitys- 1841: jotka perustunevat paljon puhutun Venäjän kirjelmässä, joka seurasi keväällä tätä lakieh- 1842: keisarikunnan lainsäädäntölaitoksen valmista- dotusta, oli vielä julkeammin tuotu sen tar- 1843: maan 30 päivänä kesäkuuta julkaistuun keisa- koitusperät ilmi. Lausutaanhan siinä muun 1844: rikunnan lakiin, katson minä olevani oikeutettu muassa sellainen ajatus, että venäläisellä halli- 1845: maalaisliiton eduskuntaryhmän puolesta lausu- tuksella on oikeus Suomen itsehallinnossa panna 1846: maan, että sen ryhmän jäsenet myöskin ovat käytäntöön mitä se katsoo tarpeelliseksi ja 1847: yksimielisesti hyväksyneet herra puhemiehen Venäjälle hyödylliseksi. Nyt meillä on jo ensi- 1848: esittämät oikeusperusteet ja niistä johtuvat mäisiä näytteitä siitä, mitä heidän kannaltaan 1849: toimenpiteet. Samoin olemme yksimielisiä katsottaisiin täällä hyödylliseksi. Minun mie- 1850: myös siitä, että eduskunnan on varsinaisella lestäni ei tällä hetkellä ole Suomen kansan- 1851: päätöksellä omaksuttava tämä oikeuskanta. eduskunnan tehtävä mitään tulevaisuuden 1852: Tämän ilmituomisen takia en olisi kummin- suunnitelmia eikä minkäänlaisia tarjoumuksia, 1853: kaan ehkä katsonut tarpeelliseksi pyytää pu- mutta minun mielestäni on eduskunnån puo- 1854: heenvuoroa, sillä tästähän on koko eduskunta lustettava entisiä oikeuksiaan, joiden jär- 1855: yksimielinen. Puheenvuoroni aiheutui edustaja kyttämiseksi nyt on kaikki toimet vireille 1856: Nevanlinnan lausunnon johdosta, josta syystä pantu. Jos meiltä se pohja riistetään, niin sil- 1857: katson olevani velvollinen lausumaan oman loin on kaikki turhaa, ja sen takia voimat 1858: käsitykseni kirjelmän lähettämisen suhteen. ovat mielestäni nyt kohdistettavat vanhan 1859: Täällä aamupäivällä ensimäinen puhuja edus- säilyttämiseksi. Menettelytavasta voi luonnol- 1860: taja Wrede, teki ehdotuksen siitä, että tästä lisesti olla, niinkuin onkin ilmi tullut, eri 1861: eduskunnan päätöksestä lähetettäisiin kirjelmä mieliä. Mutta olen katsonut oikeudekseni 1862: Hänen Majesteetilleen, taikka jos eduskunta huomauttaa, mitä minun mielestäni siinä kir- 1863: katsoo soveliaaksi valmistaa valiokunnassa jelmässä tulisi olla. En katso tämän yhteydessä 1864: adressin, niin tämä ilmoitus sovellutettaisiin enempää tarpeelliseksi kosketella niihin näkö- 1865: tuohon adressiin. Minusta tämä edustaja W re- kohtiin. Minä kannatan edustaja Wreden 1866: den ehdotus oli varsin lojaalinen niitäkin koh- tekemiä ehdotuksia. 1867: taan, jotka adressiaiotteen ovat tehneet. Tässä 1868: jätetään eduskunnalle mahdollisuus kaiken va- Ed. E. S. Y r j ö - K o s k i n e n: Minun 1869: ralta tuon ilmoituksen tekoon joko toimitus- oli aikomukseni pyytää tätä asiaa pöydälle ja 1870: valiokunnan kautta taikka erityisen adressin samalla osottaa, mistä syytä minun mielestäni 1871: kautta. kiireenpito tällaisen kysymyksen ratkaisussa 1872: Edustaja Nevanlinna toi täällä julki sen, on eduskunnalle ihan sopimaton. Mutta mi- 1873: mitä hänen mielestään tuon kirjelmän tulisi nulle on, sen jälkeen kuin puheenvuoroa pyysin, 1874: sisältää. Minulla on tämän kirjelmän tarkoi- yksityisesti vakuutettu, ettei mikään mahti 1875: tuksesta kokolailla eri käsitys kuin edustaja maailmassa saata puhemiestä suostumaan pöy- 1876: Nevanlinnalla. Onhan Suomessa tällä kertaa dällepanoon. 1877: Puhemiehen tiedonanto. 41 1878: 1879: Ed. Setälä: Valtiopäiväjärjestyksen 48 ollen meidän porvaripuolueemme pääsevät 1880: §:n mukaan on jokainen edustaja oikeutettu pujahtamaan koreitten fraasien taakse sekä 1881: täysi-istunnossa lausumaan mielensä kaikista pelastuvat tälläkin kertaa, kuten monta kertaa 1882: silloin keskustelunalaisina olevista asioista ja ennen, paljastamasta omaa todellista kantaansa 1883: kaiken sen laillisuudesta, mitä valtiopäivillä näissä kysymyksissä. Edustaja Manner oli 1884: tapahtuu. Minä tahdon käyttää tätä oikeutta sitä mieltä että, kun tunnetaan meidän porva- 1885: ja lausua sen laillisuuteen nähden, mitä tässä riemme todellinen kanta meidän valtiollisissa 1886: istunnossa on tapahtunut, että minäkin puo- ja yhteiskunnallisissa kysymyksissämme, ei 1887: lestani hyväksyn puhemiehen menettelyn ja ole annettava heille heidän haluamaansa tilai- 1888: myöskin ne perusteet, jotka hän on tuonut me- suutta viedä kansa harhaan peittämällä to- 1889: nettelynsä tueksi. dellisen kantansa muutamilla kauneilla fraa- 1890: Mitä tulee taas tässä istunnossa keskustelun- seilla, vaan on heidän kantansa paljastettava, 1891: alaisena olevaan asiaan, nimittäin kysymyk- on pakotettava heidät paljastamaan korttinsa 1892: seen ilmoituksen tekemisestä Keisarilie ja Suu- ja tunnustamaan, mitä mieltä he oikeastaan 1893: riruhtinaalle, niin minä puolestani katson voi- asiassa ovat, niin että kansa ei jäisi siitä vää- 1894: vani kannattaa vapaaherra Wreden ehdotusta rään käsitykseen. 1895: yhtenä kokonaisuutena. Pidän sen semmoise- Tahtoisin tähän lausua ensinnäkin sen, että 1896: naan ainoana mahdollisena jo siihenkin katsoen on kokonaan turha se luulo, että tämän kysy- 1897: että. kysymystä erityisestä adressista ei ole vielä myksen valiokuntaan lähettämällä meidän ryh- 1898: eduskunnassa ratkaistu, eikä kukaan olettane mämme saisi omat ajatuksensa esilletuoduiksi. 1899: kahta kirjelmää eduskunnan puolelta tässä En luule että edustaja Mannerkaan, tarkemmin 1900: asiassa tarpeelliseksi. asiaa ajateltuaan, voi hetkeäkään luulla, että 1901: meidän eduskuntamme porvarillinen enemmistö 1902: Ed. N u o r t e v a: Olen pyytänyt puheen- antaisi sosialidemokraateille tilaisuuden mis- 1903: vuoron sen johdosta että edustaja Manner täällä sään hallitsijalle lähettämässään kirjelmässä 1904: äsken esitti ehdotuksen, joka oli toisenlainen sanoa kaikkea sitä, minkä me tahtoisimme 1905: kuin se, mikä ilmoitettiin sosialidemokraat- tästä asiasta sanoa. (Vasemmalta: Vastalause!) 1906: tisen eduskuntaryhmän jokseenkin yksimieli- Onhan meidän taholtamme niin monta kertaa 1907: sesti hyväksytyksi kannaksi. Mikäli voin ym- yritetty saada kantamme merkityksi eduskun- 1908: märtää edustaja Maunerin ehdotusta ja lausun- nan kirjelmiin, mutta aina on porvarillinen 1909: toa, tarkoitti hän, että keskustelunalaiset pu- enemmistö perustuslaillisuudestaan tai suomet- 1910: hemiehen perustelut lähetettäisiin jonkunlaiseen tarelaisuudestaan huolimatta yhtynyt sellaisiin 1911: valiokuntaan ja valiokunta antaisi niistä laa- lausuntoihin, joita me emme useimmissa ta- 1912: jemman lausunnon, kuin mikä voisi tulla kysy- pauksissa ole voineet kannattaa. Aina on mei- 1913: mykseen sillä tavoin kuin täällä aikaisemmin on dän kantamme jäänyt esittämättä eduskunnan 1914: ehdotettu. Tämän käsityksensä tueksi on päätöksissä. Korkeintaan voimme sen esittää 1915: edustaja Manner esittänyt ymmärtääkseni kaksi vastalauseissa tahi keskustelussa, niinkuin me 1916: eri syytä. Ensinnäkin on hän ollut sitä mieltä, olemme tähänkin asti tehneet, mutta en tiedä, 1917: että jos tämä eduskunnan kirjelmä supistuu mikä välttämätön pakko meillä tällä kertaa on 1918: vaan siihen, mihin puhemiehen perustelut an- tekemään enempää kuin mitä me voimme tässä 1919: tavat aihetta, niin se jää epätäydelliseksi siinä keskustelussa tehdä. Olemmehan jo niin mon- 1920: suhteessa että, vaikkapa sosialidemokraatit ta kertaa esittäneet kantamme ja ajatuksemme 1921: hyväksyvätkin sen, minkä puhemies on tässä tästä asiasta. Meidän kantamme ei ole mikään 1922: esiintuonut, jää kuitenkin kokonaan lausu- uutuus kenellekään, ei Suomen köyhälistölle, 1923: matta se käsitys, mikä Suomen köyhälistölJä ei porvaristollemme, ei ulkomaan puoluetove- 1924: muissa suhteissa voi tähän kysymykseen näh- reille, ei kenellekään. Siis me emme voi meidän 1925: den olla. Edustaja Manner oli sitä mieltä sosialidemokraattiselle kannallemme ehdotetun 1926: että tämän kysymyksen valiokuntaan lähettä- valiokuntakäsittelyn kautta tehdä mitään 1927: mällä annettaisiin Suomen köyhälistön edusta- erikoista palvelusta. Muuta tilaisuutta kan- 1928: jille tilaisuus puhua suunsa puhtaaksi, lausua tamme lausumiseen meillä on ollut monta, 1929: kaikki ajatuksensa tästä asiasta. ja voi olla vastedeskin. 1930: Toinen hänen motiveistaan oli se, että jos Mitä edustaja Manner sanoi porvaripuolueit- 1931: tämä kirjelmä jää niin lyhyeksi kuin mikä temme suhteesta venäläiseen politiikkaan, niin 1932: täällä kysymyksenalainen on ollut, jää se olen siinä kohdin samaa mieltä kuin hänkin. 1933: epätyydyttäväksi siinäkin suhteessa, että näin Yhdyn siihen arvosteluun, jonka hän ja ed. 1934: 42 Perjantaina 23 p. syyskuuta. 1935: 1936: Tokoi siinä suhteessa ovat esittäneet, mutta millään muulla tavalla kuin syvällä halveksumi- 1937: en katso välttämättömäksi, että tässä tapauk- sella. Jos olisin ollut tilaisuudessa jollakin ta- 1938: sessa annetaan taas tilaisuus porvarillisen valla vaikuttamaan siihen menettelyyn, mitä 1939: taantumuksellisen kannan esittämiseen. Jos- eduskunta tässä tapauksessa noudattaa, niin 1940: kin he, kuten edustaja Manner sanoi, yhtymällä minun yksityisen käsitykseni mukaan olisi 1941: puhemiehen lausuntoon, hyväksymällä sen me- ollut parasta, ettei edes niinkään paljon vaivaa 1942: nettelyn, että annetaan vain lyhyt lausunto, olisi nähty näiden kysymysten takia, kuin mitä 1943: pujahtavat perustuslaillisten fraasien taakse, tänään on nähty. Ei olisi ollut tarpeellista 1944: niin sillä he eivät ketään petä. Suomen köy- edes sekään että puhemies ilmoittaa, tällaisten 1945: hälistö tuntee heidän valtiollisen kantansa. papereitten hänelle saapumisesta. Olisi voinut 1946: Sen tuntee koko maailma, ainakin niin laajoissa tehdä niin, että eduskunta ilman muuta ei 1947: piireissä, kuin mihin me olemme olleet tilai- olisi ryhtynyt minkäänlaisiin toimenpiteisiin 1948: suudessa esittämään meidän maamme asioita. niiden johdosta. Siihen Valtiopäiväjärjestys 1949: Mutta jos tämä kysymys menee valiokun- olisi antanut meille aihetta ja tämä olisi ollut 1950: taan, mitä realisia tuloksia siitä on 1 Ensinnä- minun mielestäni kaikkein arvokkain vastaus 1951: kin jo se ajatus, että valiokunta asetetaan, on siihen halveksivaan kohteluun, joka meidän 1952: minusta kokonaan hyljättävä. Kun SuomEn osaksemme on tullut. Mutta enempää 1953: valtiopäiväjärjestystä Venäjän valtiovallan ta- kun mitä nyt jo on tehty me emme voi emmekä 1954: holta on kohdeltu niin halveksuvasti, niin tahdo tehdä. Näin ollen minä en millään ta- 1955: ylenkatsomisella, kuin mitä nyt on ollut asian- valla voi hyväksyä edustaja Manuerin ehdo- 1956: laita, niin olisi venäläiselle virkavallalle liian tusta että valiokunta olisi asetettava. 1957: suuren kunnian antamista, jos osottaisimme Ne syyt, joilla hän perusteli valiokunnan 1958: sille niin suurta huomaavaisuutta, että lähet- asettamista ovat puhtaasti taktillisia syitä, 1959: täisimme sitä koskevia kysymyksiä valiokun- joita tosin voidaan perustella ja puolustaa 1960: taan. (Vasemmistosta: Oikein!). Tahtoisin sa- laajalti sekä hänen mielestään ehkä hyvinkin 1961: noa vielä senkin, että jo valiokunnan asettami- tyhjentävästi, mutta asialla on toinenkin puoli, 1962: nen monien venäläisten silmissä merkitsisi sitä, joka on otettava huomioon. Ehkäpä edustaja 1963: että me itse asiassa olemme ryhtyneet asiata Manner tällä ehdotuksellaan tarkoittaa vielä 1964: asiallisesti käsittelemään, uudistuisi se hullun- muutakin, ehkä hän luulee menettelyllänsä voi- 1965: kurinen näytelmä, jonka me näyttelimme viime vansa säilyttää eduskunnan, ehkä hän pelkää 1966: keväänä, silloin kun niin sanottu yleisvaltakun- sitä, että jos esiinnymme liian jyrkästi emmekä 1967: nallinen lakiehdotus oli esillä. Me juhlallisesti osota riittävää huomaavaisuutta hallituksen 1968: vakuutimme koko maailmalle, että me emme ehdotuksille, me panemme eduskunnan ole- 1969: anna siitä mitään lausuntoa, mutta itse asiassa massaolon vaaranalaiseksi. Minusta tällainen 1970: annoimme lausunnon, monta sataa sivua käsit- pelko ei kuitenkaan ole arvokas eikä tällaista 1971: tävän lausunnon, laajan ja pitkän. Meidän pelkoa tahtoisi löytää ainakaan sosialidemo- 1972: suurta mietintöämme käsitettiin Venäjällä lau- kraattien keskuudesta. 1973: sunnon antamiseksi ja itse asiassa se sitä oli- Kun siis olen sitä mieltä, että kantamme val- 1974: kin, vaikkapa se päättyi sellaiseen ponteen, tiollisesta kysymyksestä tulee esille muullakin 1975: että lausuntoa tästä asiasta ei anneta. Olen tavalla ja onnistuneemmin, kuin mitä se saattaa 1976: tästä asiasta monien henkilöjen taholta Ve- edustaja Manuerin ehdottaman käsittelyn kautta 1977: näjällä kuullut, että he ovat olleet kaikki siinä tulla ja että porvariemme kanta ei tule pei- 1978: käsityksessä, että lausunto annettiin, vaikka tetyksi sentakia, että he eivät sitä laajassa 1979: he sitä eivät edes viitsineet lukea. Samallainen perustelussa esitä, ja kun samalla tahdon 1980: kohtalo tulisi näiden asiain osaksi tässäkin lausua että meidänkin ryhmämme, sosialide- 1981: tapauksessa. Jos asetamme valiokunnan, niin mokraattinen ryhmä, on vastuunalainen siitä, 1982: näyttää siltä, että ryhdymme meille laittomasti mitä menettelyä eduskunta tällaisessa tapauk- 1983: jätettyjä asioita käsittelemään, ja kun tämä sessa noudattaa, niin en voi yhtyä edustaja Man- 1984: valiokunta antaa mietinnön asiasta, niin jo t:~e uerin ehdotukseen. Sosialidemokraattien velvol- 1985: seikka, että mietintö annetaan, tietää meidän lisuus köyhälistön edustajina, vallankumouk- 1986: puoleltamme jonkinlaista myöntymistä virka- sellisen sosialidemokratian edustajina, on kai- 1987: vallan vaatimuksiin. Mutta se kohtelu, jonka killa keinoilla, jotka heillä saattavat käytettä- 1988: alaiseksi eduskunta Venäjän valtiovallan ta- vissä olla, estää kaikkia tapauksia, joita voi- 1989: holta on joutunut, on sitä laatua että siihen daan tulkita jonkunlaiseksi alistuvaisuudeksi 1990: meidän ehuskuntamme ei voi eikä saa vastata Venäjän virkavallan alle. En voi olla olematta 1991: Puhemiehen tiedonanto. 43 1992: 1993: 1994: sitä mieltä, että näiden asioiden laaja käsittely kuulunut edellisten puhujien puheissa, mutta, 1995: on sellaista alistuvaisuutta ja sentähden vas- niinkuin kaikki olemme huomanneet, nämä 1996: tustan edustaja Maunerin ehdotusta. viittaukset käyvät sangen eri suuntiin. Tähän 1997: katsoen soisin, että useimmat taikka mieluim- 1998: Ed. H u 1 t i n: Suomen eduskunnan ras- min kaikki tässä katsoisivat parhaimmaksi hy- 1999: kaana velvollisuutena on jo monasti ollut väksyä arvoisan puhemiehen lausunnon, jonka 2000: maamme perustuslaillisten oikeuksien supista- s isä 11 y k sen kaikki ovat ilmoittaneet hy- 2001: mista tarkoittavien toimenpiteitten torjumi- väksyvänsä. Omasta puolestani kannatan sem- 2002: seksi esittää sen oikeusjärjestyksen periaatteet, moista päätöslausetta eduskunnan puolelta, 2003: joka sata vuotta sitten vahvistettiin maallemme jota edustaja Wrede ensimäisessä ponnessaan 2004: järkähtämättömästi voimassapidettäväksi ja ehdotti. 2005: jonka nykyinen hallitsijakin on valtaistuimelle 2006: noustessaan luvannut ylläpitää. Viimeksi se, Ed. P·e r t t i 1 ä: Edustaja Nuortevan lau- 2007: kuten viimeinen puhuja huomautti, tapahtui sunnon jälkeen minulla on täysi syy kannattaa 2008: eduskunnan vastauskirjelmässä siihen esityk- edustaja Maunerin tekemää ehdotusta. Eihän 2009: seen, jossa vaadittiin eduskunnan lausuntoa ainakaan meillä sosialisteilla ole minkäänlaista 2010: venäläisestä lakiehdotuksesta, jonka tarkoi- syytä estää Suomen porvariapuolueita näyttä- 2011: tuksena oli alistaa maamme venäläisen niin mästä oikeaa karvaansa, ja jos ne tässä tilai- 2012: kutsutun valtakunnanlainsäädännön alaiseksi. suudessa tulevat sillä tapaa menettelemään 2013: Eduskunnalla oli silloin tilaisuus perinpohjin asian pitemmälle jatkuessa, niin sen sallittanee 2014: selvittää ei ainoastaan että ehdotetut toimen- tapahtua. Eihän se keinotekoinen yksimieli- 2015: piteet järkähyttäisivät maamme valtiomuotoa syys kuitenkaan pitemmälle voine jatkua. Siis 2016: sen pohjaperustuksia myöten, vaan myöskin kannatan edustaja Mannerin tekemää ehdo- 2017: että, jos sellainen ehdotus toteutettaisiin, se ei tusta. 2018: voisi olla Suomen kansalle eikä sen eduskunnalle 2019: laillisesti velvoittava. Vastoin eduskunnan sel- Puhemies: Koska edustaja Mannerin 2020: västi lausumaa oikeuskäsitystä, jolle nykyai- ehdotustakin on kannatettu ja minun käsit- 2021: kainen oikeustiede kaikissa sivistysmaissa on tääkseni on sangen epätietoista, voidaanko 2022: antanut täydellisen tunnustuksen, on mainittu tällaista esitystä äänestyttää, tahdon asiasta 2023: ehdotus, kuten tiedämme, kuitenkin häikäile- neuvotella puhemiesneuvostossa ja keskeytän 2024: mättä ajettu läpi Venäjän kansan eduskunnassa sentähden nyt istunnon ainakin puoleksi tun- 2025: ja Suomen kansan edustajia vaaditaan nyt niksi. 2026: myötävaikuttamaan sen toteuttamiseksi. Jos 2027: siihen suostuisimme, rikkoisimme edustajan Täysi-istunto keskeytetään k:lo 7,53. 2028: ensimäistä velvollisuutta, joka on noudattaa 2029: maan perustuslakia. Se on mahdotonta. Sen 2030: pitäisi niidenkin venäläisten käsittää, jotka an- 2031: tavat jotakin merkitystä oman maansa edus- Täysi·istuntoa jälleen jatketaan 2032: kunnan arvolle. klo 8,40 i. p. 2033: Minun käsittääkseni ei eduskunnalla nykyi- 2034: sessä tilassa ole mitään enempää selittelemisen P u h e m i e s: Olen harkinnut asiaa, mikäli 2035: tarvetta. Asia on meidän puoleltamme puh- on kysymyksessä edustaja Manuerin ehdotus. 2036: taaksi puhuttu, jälellä on vaan teolla osottaa, Edustaja Manner ehdottaa, että perustuslaki- 2037: että horjumatta pidämme kiinni siitä, mitä valiokunnalle annettaisiin tehtäväksi valmistaa 2038: eduskunta viime keväänä lausui, ja jonka ehdotus alamaiseksi kirjelmäksi hallitsijalle ja 2039: oikeuskäsityksen yleinen mielipide koko maassa tämä tehtävä, varsinkin kun ottaa huomioon 2040: on hyväksynyt. Tätä odottaa meiltä maa ja edustaja Maunerin perustelun, ilmeisesti tar- 2041: kansa. Puolestani hyväksyn täydellisesti puhe- koittaa ehdotuksen valmistamista alamaiseksi 2042: miehen lausunnon. adressiksi. Mutta kun alote siihen on tehtävä 2043: Täällä on myöskin ehdotettu, että eduskunta valtiopäiväjärjestyksen 28 §:n 2 kohdan mu- 2044: laajemmalla esityksellä kääntyisi hallitsijan kaisesti, en katso voivani edustaja Maunerin 2045: puoleen. Kuitenkaan ei meillä tällä hetkellä ole ehdotusta äänestyttää. 2046: vielä vähintäkään tietoa tai aavistusta siitä, Tästä puhemiehen kiellosta saa tietysti en- 2047: missä muodossa tuo esitys lopullisesti tulisi sinnä keskustella, ja sitten alistetaan valtio- 2048: ilmestymään. Muutamia viittauksia on tosin päiväjärjestyksen 69 §:n mukaan eduskunnan 2049: 44 Perjantaina 23 p. syyskuuta. 2050: 2051: harkittavaksi, tyytyykö Eduskunta puhemiehen tyytyykö . e~l:lskunta puhemiehen toimenpi- 2052: toimenpiteeseen. tees.~~n, mika:~~. on kysymyksessä hänen kielton- 2053: sa aanestyttaa edustaja Manuerin ehdotusta. 2054: Puheenvuoroa saatuaan lausuu 2055: Äänestys ja päätös: 2056: Ed. M a n n e r: Mi~ä en voi tyytyä edus- 2057: kunnan herra puhemiehen nyt ilmoittamiin ~en .hyväksyy pehemiehen puheenalaisen 2058: toimenpiteisiin. Pyytäisin ehdottaa, että edus- tOimenpiteen, äänestää >>jaa>>; jos >>ei>> voittaa 2059: k~?t.?' valtiopäiväj~~jestyksen 69 §:n edellyttä- o~. eduskunta pä~tt~nyt, että kysymys lähete~ 2060: malla tavalla antaisi tutkia, onko ehdotukseni taan perustuslakivaliokuntaan siinä tarkoituk- 2061: äänestettäväksi ottaminen vastoin valtiopäivä- sessa, kuin valtiopäiväjärjestyksen 69 §:n 2 2062: järjestystä. momentti sisältää . 2063: Ed. Pertti 1 ä: Minä tahdon kannattaa .. .. Å~.nestyksessä a~netaan 141 jaa- ja 43 ei- 2064: aant~:. eduskunta s~Is on hyväksynyt puhemie- 2065: edustaja Manuerin tekemää ehdotusta koska hen aanestyksenala~sen toimenpiteen. 2066: sitä aikaisemmin kannattaessani olin sitä' mieltä 2067: ettei se ole valtiopäiväjärjestyksen vastainen: Puhemies: Nyt jatketaan sen asian 2068: käsittelyä, jonka edustaja Manuerin ehdotus 2069: Ed. Söder h o 1m: Då laudtdaasmannen keskeytti. Haluaako kukaan asiasta puheen- 2070: Manners förslag, hvilket gör gällande "'en annan vuoroa? Ellei, niin julistetaan keskustelu päät- 2071: uppfattning än den hr talmannen anser vara tyneeksi. 2072: öfverensstämmande med L. 0. blifvit under- 2073: stödt, ~å ber jag ~tt få yttra i s~ken några ord. Keskustelu julistetaan päättyneeksi. 2074: Det pa dagordnmgen upptaana ärende som vi 2075: nu behandla, är en talmannen~ anmälan.' Denna Puhemies: Keskustelun kuluessa on teh- 2076: anm~~an hade landtdagen kunnat stillatigande ty kaksi ehdotusta. Vapaaherra Wrede on teh- 2077: godkanna eller också anse stå i strid med L. 0. n!.t seuraavan ehdotuksen, päätökseksi: >>hy- 2078: Men landtdagens godkännande kan också få vaksyen puhemiehen valtiopäiväjärjestykseen 2079: formen af ett formelt beslut, såsom de yrkan- :pern:::t~.va:n m~nettelyn.' eduskunta päättää kir- 2080: den gått ut på, hvilka här afgifvits af flere Jel:t;?-alla IlmOittaa Km~arilliselle Majesteetille, 2081: talare. ~t.t dylikt beslut påkallar dock endast e~ta edus.kunta, puhemiehen esittämistä syistä, 2082: en expeditwnsåtgärd. Emellertid innebär landt- ei <?l~ vo~nut r.y~tyä valtiopäiväkutsumuksessa 2083: dagsmannen Manners yrkande ett fullkomligt ~amittuJa asiOita käsittelemään>> ja lisäksi 2084: nytt i?.itiativ, ett initiativ, som enligt hans >>Jos eduskl!nta päiväjärjestyksessä olevan eh- 2085: ~g~~ f?rslag dessutom kräfver beredning, och dotuksen Johdosta päättää lähettää adressin 2086: u:~:tiatiV: af detta .slag måste enligt min tanke Keisarille ja Suuriruhtinaalle ei edellämainittua 2087: vackas I den ordnmg L. 0. stadgar. Det att vi ilmoitusta tehdä eri kirjelmällä>>. Tätä ehdotus- 2088: här ~afva en urtima landtdag gör ingen skill- ta tulen nimittämään vapaaherra Wreden ehdo- 2089: nad I fråga om formen för initiativet utan tukseksi; sitä ovat useat kannattaneet. 2090: måste som sagdt här också endera petitions- Edustaja Jonas Castr!'m edustaja Hultinin 2091: eller adressvägen inslås. Vid sådant förhål- kannattamana on ehdottanut, että eduskunta 2092: lande kan landtdagen icke i detta samman- hyväksyisi ainoastaan edellisen osan edustaja 2093: hang behandla frågan. En annan sak är den Wreden ehdotuksesta eli toisin sanoen että 2094: a~t det initiativ, som här är i fråga, står i ett edus~unta päättää seuraavasti: >>hyväksyen pu- 2095: visst sammanhang med urtima laudtdaaskal- hemiehen valtiopäiväjärjestykseen perustuvan 2096: lelsen och såsom sådant enligt min tank~ nog menettelyn, eduskunta päättää alamaisella kir- 2097: kan komma under behandlina vid denna ur- jelmällä ilmoittaa Keisarilliselle Majesteetille, 2098: tima laudtdag, blott initiativet väckes i sådan e~tä edu~kunta, puhemiehen esittämistä syistä, 2099: form L. 0: tillåter. Jag har naturligtvis in- ei <?1~ vo~nut .rJ:htyä valtiopäiväkutsumuksessa 2100: gen anledmng att här yttra mig om det sakligt mamittuJa asiOita käsittelemään.>> Tulen nimit- 2101: motiverade i ett förslag af denna beskaffenhet. tämään tätä ehdotusta edustaja Jonas Castn3- 2102: Keskustelu julistetaan päättyneeksi. nin ehdotukseksi. 2103: Ennenkuin siirryn näitä kahta ehdotusta 2104: P u h e m i e s: Keskustelun johdosta tulen äänestyttämään, katson sentään asianmukai- 2105: siis alistamaan eduskunnan ratkaistavaksi, seksi ensin nimenomaan todentaa, että edus- 2106: Ehdotus alamaiseksi ·adressiksi. 45 2107: 2108: kunta on tyytynyt puhemiehen puheenalaiseen jalla antamaan lausuntonsa kahdesta lakiehdo- 2109: toimenpiteseen. Eduskunta tyytynee puhemie- tuksesta, joista toinen koskee Venäjän kansa- 2110: hen puheenalaiseen toimenpiteeseen? laisille Suomessa tulevain oikeuksien laajenta- 2111: Tähän eduskunnasta vastataan myöntävästi. mista, toinen Suomen valtiovaroista sotilastar- 2112: koituksia varten suoritettavia rahamaksuja. 2113: Kokoontultuansa ei Eduskunta ole saanut vas- 2114: P u h e m i e s: Nyt tulee äänestettä väksi taanottaa mitään esityksiä Keisarilta ja Suuri- 2115: edellämainituista kahdesta ehdotuksesta. Mitä ruhtinaalta. Sensijaan on tavalla, joka on vieras 2116: tulee menettelyyn äänestettäessä, katson luon- valtiopäiväjärjestykselle, Eduskuntaan lähetetty 2117: nollisimmaksi, että ehdotukset kumpikin ovat asiakirjoja, jotka on ilmoitettu jäljennöksiksi 2118: pidettävät eri kokonaisuutena; siis tulee vapaa- valtiopäiväkutsumuksessa mainittuja lainsää- 2119: herra Wreden ehdotus molempine osineen ase- däntöasioita koskevista Keisarikunnan ministeri- 2120: tettavaksi toiselle puolelle ja edustaja Jonas neuvoston lakiehdotuksista. 2121: Castrenin ehdotus toiselle puolelle. Kaikessa siinä, johon tässä on viitattu, ilme- 2122: nee niin hyvin sen aseman tavattomuus, mihin 2123: Tällainen menettely hyväksytään. Suomen Eduskunta näillä valtiopäivillä on ase- 2124: tettu, kuin se vakava vaara, jonka alaiseksi 2125: Äänestys ja päätös: isänmaan kalleimmat edut tätä nykyä ovat jou- 2126: tuneet. Allekirjoittaneiden mielestä tämä ke- 2127: Ken hyväksyy vapaaherra Wreden ehdotuk- hoittaa Eduskuntaa alamaisella adressilla kään- 2128: sen, äänestää >>jaa>>; jos >>ei>> voittaa, on edus- tymään Keisarin ja Suuriruhtinaan puoleen. 2129: kunta hyväksynyt edustaja Jonas Castrenin Tässä asiakirjassa olisi Eduskunnan lähinnä 2130: ehdotuksen. saatettava Keisarillisen Majesteetin tietoon Suo- 2131: Äänestyksessä ovat jaa-äänet voitolla; va- men kansan ajatus edellämainitusta 30 p. viime 2132: paaherra Wreden ehdotus on siis hyväksytty. kesäkuuta annetusta Keisarikunnan laista. Edus- 2133: kunta on kyllä niin äskettäin kuin viime touko- 2134: P u h e m i e s: Tämä asia on loppuun kä- kuussa Keisarilie ja Suuriruhtinaalle perusteel- 2135: sitelty. lisesti esittänyt, että puheenaoleva, silloin val- 2136: mistettavana ollut lainsäädäntötoimi loukkaa 2137: Ehdotus alamaiseksi adressiksi. Suomen perustuslakia eikä ole laillisesti toteu- 2138: tettavissa yksistään Keisarikunnan lainsäädän- 2139: Ed. S e t ä l ä lukee näin kuuluvan edusta- nön järjestyksessä. Mutta lienee tarpeen, että 2140: jille painettuna jaetun adressiehdotuksen: Eduskunta, kun se nyt ensi kertaa on koolla 2141: senjälkeen kun tämä laki on annettu, Keisarilli- 2142: selle Majesteetille alamaisesti osoittaa ja ilmoit- 2143: :::luomen Eduskunnalle. taa, että Suomen Eduskunta, koska usein mai- 2144: nitulla Keisarikunnan lailla ei saata olla Suo- 2145: Suomen kansaneduskunta on tätä nykyä koolla mea velvoittavan lain voimaa, ei voi ryhtyä toi- 2146: olosuhteissa, joilla ei ole vertaansa maamme miin, jotka tietäisivät tämän lain soveltamista. 2147: historiassa. Tämän ilmoittaminen ja perusteleminennäyttää 2148: Viime kesäkuun 30 päivänä on Keisarikun- sitä tarpeellisemmalta, kun Eduskunta on kut- 2149: nassa annettu laki n. s. valtakunnanlainsää- suttu kokoon juuri suorittamaan toimia puheena- 2150: dännön järjestyksestä, joka tarkoittaa mitä olevan 30 p. viime kesäkuuta annetun lain joh- 2151: syvimmälle käyvän muutoksen toimeenpanoa dosta. 2152: siihen sisälliseen itsenäisyyteen, jota maamme Samalla tulisi Eduskunnan adressissa julki- 2153: perustuslakiensa nojalla on vuosisadan nautti- lausua ne tunteet ja käsitykset, jotka nykyisen 2154: nut. Senjälkeen on Hänen Majesteettinsa Keisari uhanalaisen aseman johdosta vallitsevat Suo- 2155: ja Suuriruhtinas viime elokuun 9 päivänä anne- men kansassa ja joiden ilmituominen tämmöi- 2156: tulla armollisella avoimella kirjeellä kutsunut sellä hetkellä on Suomen kansan edustajien vel- 2157: Eduskunnan näille ylimääräisille valtiopäiville, vollisuus. 2158: osittain sanotun lain mukaisesti laatimaan siinä Emme katso asianmukaiseksi tehdä seikka- 2159: edellytetyt määräykset Suomen väestöstä Kei- peräistä ehdotusta adressin sisällyksestä, vielä 2160: sarikunnan edustuslaitoksiin valittavain jäsenten vähemmän sen muodosta, vaan olisi tämä oleva 2161: vaalista sekä toimittamaan näiden edustajain valiokunnan tehtävänä, johon toivomme Edus- 2162: vaalit, osittain mainitun Keisarikunnan lain no- kunnan lähettävän tämän alotekirjelmän. 2163: 46 · Perjantaina 23 p. syyskuuta. 2164: 2165: Viitaten siihen, mitä edellä on esitetty, saamme Sen tulee käsitykseni mukaan osottaa, ettei 2166: sen nojalla mitä V. J:n 28 §:n 2 momentissa on tässä ole eduskunnan puolelta kysymys vain 2167: säädetty, täten kunnioittaen ehdottaa vetäytymisestä lakipykäläin, etuoikeuksien ja 2168: muodollisuuksien taakse, vaan että on suomen 2169: että Ednsknnta katsoen nykyisen ase- kansalle kysymys sen olemassaolosta kansana, 2170: man tavattomaan luontoon päättäisi lähet- ainakin kansana sanan valtiollisessa merkityk- 2171: tää Keisarille ja Suuriruhtinaalle sellaisen sessä. Olisi lausuttava että Suomen kansa kat- 2172: alamaisen adressin, knin edellä on suun- soo lain ja laillisen järjestyksen, Suomen kan- 2173: niteltu. san laillisen itsemääräämisoikeuden ainoaksi 2174: takeeksi siitä, että Suomen kansa voi kansana 2175: Helsingissä 22 p. syyskuuta 1910. tehtävänsä täyttää. Ainoastaan laillisen jär- 2176: jestyksen turvin voi kansan viljelystyö menes- 2177: tyä ja ainoastaan, jos kansa itse säätää itsel- 2178: Eero Hahl. Kyösti Kallio. leen lakia, se voi saada semmoisia lakeja, joita 2179: E. Nevanlinna. E. N. Setälä. se samalla voi tunnustaa o i k e u d e k s i ja 2180: Onni Talas. Juho Torppa. oikeutena noudattaa. Laillisen järjestyksen 2181: kumoutuessa joutuvat siveelliset voimat tappi- 2182: Sen jälkeen puhuja jatkaa: olle, kulttuuri kuihtuu, raaistuminen ja väki- 2183: valta pääsee voitolle. Kansan uskollisuus laille 2184: Ed. Setä 1 ä: Jos puhemies sallii, niin pyy- on uskollisuutta kansan omalle olemukselle. 2185: dän saada käyttää tätä tilaisuutta samalla Mutta se on samassa myös oikeata uskollisuutta 2186: lausuakseni muutaman sanan tämän ehdotuk- hallitsijalle, joka käyttää valtaansa lain no- 2187: sen puolesta. jalla, jonka tehtävänä on oikeutta ja totuutta 2188: Minä olen puolestani täysin yhtynyt niihin >>vahvistaa, rakastaa ja varjella, mutta nur- 2189: lainopillisiin syihin, joiden nojalla eduskunnan juutta ja vääryyttä kieltää, hävittää ja pol- 2190: herra puhemies on katsonut olevan mahdotonta kea>>. 2191: esittää valtiopäiväkutsumuksessa mainittuja Eduskunnan kirjelmässä olisi ilmituotava, 2192: asioita käsiteltäviksi. Olen myös sitä mieltä että Suomen kansa uskoo siihen, että sillä on 2193: että nämä perusteet, jotka eduskunta äsken tehtävänsä ihmiskunnassa ja tehtävänsä tässä 2194: puolestaan hyväksyi, ovat hallitsijalle ilmoitet- maassa, jonka se muinaisista ajoista omistaa, 2195: tavat. Minun ajatukseni on kuitenkin että tämä tehtävä, joka kenties jäisi suorittamatta, jos 2196: ilmoittaminen olisi tapahtuva toisessa muodossa Suomen kansa kansojen juokosta pyyhittäisiin 2197: kuin pelkässä ilmoituskirjelmässä, jonka sekä pois. Ja siksi, että Suomen kansa tähän teh- 2198: muoto että sisällys ovat kovin ahtaisiin rajoihin täväänsä uskoo, siksi se tahtoo ominaisena 2199: supistetut. Minun vakaumukseni mukaan voisi kansana pysyä. Ja tämä on sille oleva mahdol- 2200: se, mitä Suomen kansa nykyhetkellä tuntee ja lista ainoastaan sen oman yhteiskuntajärjes- 2201: tahtoo, tulla monipuolisemmin ilmilausutuksi tyksen suojassa. 2202: kirjelmässä, jonka muoto ja sisällys ei ole ennalta Suomen eduskunta on täysin selvillä siitä - 2203: rajoitettu ja joka voi kaikin puolin sekä sisäl- ehkäpä tämäkin ajatus voisi tulla ehdotetussa 2204: lykseen että muotoon nähden joutua meidän alamaisessa kirjelmässä lausutuksi-, että kär- 2205: valtiopäivillämme noudatetun yleisen työtavan simykset ja raskaat ajat saattavat kohdata 2206: mukaisesti erityisen valiokunnan harkittavaksi kansaamme sen menettelyn johdosta, jonka 2207: ja valmisteltavaksi, ennenkuin eduskunta pää- eduskunta on katsonut oikeaksi. Mutta edus- 2208: töksensä tekee. kunta ei saata toisin menetellä, se ei ole oikeu- 2209: Minun mielestäni on nimittäin eduskunnan tettu laittomalla tavalla luopumaan Suomen 2210: tämmöisellä hetkellä kirjelmässään lausuttava laillisesta oikeudesta, vaan sen velvollisuutena 2211: muutakin kuin pelkkää lainoppia. Eduskun- on säilyttää tämä oikeus vastaisille sukupolville. 2212: nan on kylläkin esitettävä ne syyt, joiden no- Meidän kiinnipysymisemme laillisesti voi- 2213: jalla se ei ole katsonut niin sanotulla valtakunnan massaolevassa laissa ei ole kieltäytymistä 2214: lainsäädännöllä olevan Suomen kansaa velvoit- korjaamasta sitä, joka korjaamista ansaitsee, 2215: tavan lain voimaa ja joiden nojalla sen täytyy se ei ole kieltäytymistä suostumasta lainmuu- 2216: katsoa kaikki ne lait, jotka mahdollisesti sen toksiin, jotka jatkuva kehitys tekee tarpeelli- 2217: nojalla tulevat säädettäviksi, lainvoimaa vailla siksi, mutta se on kiinnipitämistä siitä, että 2218: oleviksi. Mutta mielestäni eduskunnan tulee laki ainoastaan laillisella tavalla voi tulla muu- 2219: Suomen kansan nimessä lausua enemmän. tetuksi. 2220: Ehdotus alamaiseksi adressiksi. 47 2221: 2222: Suomen kansa ja sen eduskunta katsovat- rande tyckes mig att ställningen icke kräf- 2223: sekin olisi mielestäni julkilausuttava - kärsi- v~r. Jag tillåter mig därför vördsamt före- 2224: myksenkin uhalla olevansa velvolliset näin sl~ att ~et .. nu upplästa försl~get tili adress 2225: menettelemään. Kansamme jää odottamaan matte. fa forfalla och memonalet läggas till 2226: parempia aikoja. Se uskoo sen ajan tulevan handhngarna och sålunda icke remiss ifråga- 2227: jolloin Venäjän kansaneduskunnassa pääse~ komma. 2228: voitolle se käsitys, että Venäjän arvo ja kunnia 2229: ei vaadi sitä, mitä nykyään vallassaolevat 2230: mielipiteet siellä tahtovat, ajan, jolloin Venäjän . Ed. K o t o n e n: Kansamme on viime vuo- 2231: eduskunnassa voittaa se ajatus, että pienen SI~n kuluess~ la~listen ~.du.st~jainsa kautta jo 2232: kansan oikeuden tunnustaminen vastaa suuren mm monasti, nnn selvasti Ja perusteellisesti 2233: ja mahtavan kansan arvoa paremmin kuin osottanut valtiosääntöämme ja kansallista ole- 2234: pienen kansan oikeuksifn sortaminen ja tuhoa- massaoloam_me vastaan suunnattujen tuhotöit- 2235: te~ !aadun Ja seuraukset, ettei enää kenenkään 2236: minen. a~I~~n. ku~kua seuranneen vierasmaalaisenkaan 2237: Varmana siitä, että eduskunnan valiokunta 2238: on parhaiten löytävä ne nykyiseen asemaan pitaisi voida olla epäselvillä siitä mistä tässä 2239: soveltuvat sanat, jotka Suomen kansan nimessä ll!.a~s~~. nyk;y:i~!n on kysymys, yhtä vähän kuin 2240: s~Itakaan, mita Suomen kansa kaikissa kerrok- 2241: nykyisenä hetkenä olisivat lausuttavat, rohke- 2242: nen pyytää, että eduskunta päättäisi antaa sissaan tällä hetkellä näissä suhteissa tuntee ja 2243: tehdyn aiotteen erityisen valiokunnan harkitta- ajattelee. Yhtä usein on täältä vedottu kei- 2244: sarivaloin vannottuihin oikeuksiimme vakuu- 2245: vaksi. tett~ lojaalisuutta, ilmituotu halu laillisuuden 2246: Minä tahdon lisätä, että minä pysyn tässä 2247: käsityksessä senkin lausunnon jälkeen, jonka pohJalla tapahtuvaan ristiriitaisuuksien selvit- 2248: täm~seen, onpa yritetty ristikohtain välttämi- 2249: yksi aiotteen allekirjoittajista, edustaja Nevan- 2250: linna, aikaisemmin tämän keskustelun kuluessa seksi kääntää laitontakin lailliseksi. Mutta 2251: on esiintuonut. Tässä on kysymys ainoastaan J:?-it.ä on a?-distajamme,. Venäjän kirkolliskapita- 2252: alotteesta. Tämän aiotteen valmistelu tulee hstmen vnkavalta, kaikkeen tähän vastannut? 2253: riippumaan asianomaisesta valiokunnasta ja Se on vastanut yhä pitemmälle menevillä 2254: sen enemmistöstä, ja sen muoto ja sisällys ka:ikkia oikeudell~sia muotojakin yhä julkeam~ 2255: tulee lopullisesti riippumaan eduskunnan enem- mm suorastaan Ivaavilla sortotoimilia. Onko 2256: meill~ Suomen kansan edustajilla niin ollen asian 2257: mistön päätöksestä. 2258: nykyisessä ~ilassa syyt~ hallitsijalle kohdiste- 2259: tulla adressilla taas toistaa se mitä monasti 2260: Ed. E s t 1 a n d e r: Den rätt, som Finlands ~nn~n jo olemme ilman pieni~täkään tulosta 2261: folk tryggar sig tili, är klar och har af landt- JUlkituoneet? Mielestäni ei. Me menettelemme 2262: dagen upprepade gånger och senast under arvokkaammin niinhyvin oman kansamme kuin 2263: ~örlid;na la~dtdagssession ådagalagts. Vår väd- vieraittenkin silmissä, me annamme sekä sisään 2264: Jan tili okrankbarheten af den grund, på hvil- että ulospäin voimakkaamman kuvan kannas- 2265: ken all samfundsordning hvilar, har emellertid tamme ja niistä tavattomista olosuhteista, jois- 2266: öfverröstats af dem, som hänvisat tili våldet sa nykyisin elämme, jos me vihdoinkin jo lak- 2267: oc.~ tili. st;yrkans ~ätt. O?h landtdagen har nu kaamme pitkistä puheista, oikeudellisista to- 2268: stallts mfor uppgifter, hvilka innebära fordran disteluista ja ~orkeampaan maailmanjärjes- 2269: på att den skall i sitt handlingssätt förneka tykseen vetoamisesta ollessamme tekemisessä 2270: }lvad den uttalat som sin oryggliga öfverty- vastustajan kanssa, joka osottaa pitävänsä 2271: gelse. Sakläget har därför kräft, att landtda- pistimiä ainoana oikeusperustuksenaan. Vas- 2272: gen icke så mycket i ord, som fastmer i hand- tustan näin ollen esilläolevan adressiehdotuk- 2273: ling visar, att den fasthåller vid Finlands stats- sen lähettämistä valiokuntaan. 2274: författning och dess L. 0. och att den nekar sin 2275: medverkan tili hvarje åtgärd, som är stridande 2276: häremot eller som afser dess åsidosättande. Ed. S c h y ~. e r g s o n: Af de yttranden, 2277: Då folkrepresentationen enigt omfattat och som ~u hafva fallts, kommer man tili den upp- 2278: godkänt talmannens uttalande och åtgärd fattnmg att äfven bland dem, som underteck- 2279: kan den förvisso vara medveten om att mot~ nat adressförslaget, olika meningar råda om 2280: svara landets enhälliga uppfattnina 0 2281: och för- hvad adressen skulle komma att innehålla. 2282: yäntan. Men mer än hvad som inrymmes Af h~ Setäläs yttranden kom jag till den upp- 2283: I_ detta landtdagens redan nu beslutna förfa- fattnmg som om han hufvudsakligen skulle 2284: 48 Perjantaina 23 p. syyskuuta. 2285: 2286: vilja gifva den, om det tillåtes mig säga det, tion kunna tänka sig någonting sådant. Hvad 2287: ett lyriskt innehåll. Där var bra litet af saklig vi hafva för oss det är det, som man i ryska 2288: innebörd i hans andragande. Det var vackra duman i våras framhöll. Vi hafva för oss att 2289: ord och vackra tankar, men ord och tankar, olaglighet framkallar motstånd, motstånd fram- 2290: som väl näppeligen lämpa sig i det närvarande kallar våld, våldet yttermera motstånd. Det 2291: ögonblicket. Hr Nevanlinna åter, i det andra- är den situation, som vi nu måste gå igenom. 2292: gande han höll redan då den första frågan Jag vet mycket väl att den ryska regeringen 2293: på dagordningen var före, syntes lägga hälst skulle undgå att tillgripa våldet. Kriti- 2294: hufvudvikten på realiteterna och tyda på ken är för tillfället så vaken. Men jag kan icke 2295: att det nuvarande ögonblicket skulle vara förstå att den ryska regeringen skulle känna 2296: lämpligt för att framkomma med positiva sig så säker, så stark, känna sig hafva den auk- 2297: förslag angående hvad vi under närvarande toritet, att den vid sina försök att tillintetgöra 2298: förhållanden kunde vara beredda till i efter- vår konstitution skulle kunna afstå från det 2299: giftsväg. lätt tillgängliga medel, som våldet dock inne- 2300: Jag är ju icke främmande för den tankegång, bär. Men den första regeln för hvarje enskild 2301: som har ledt hr Nevanlinna och · det parti han och likaså för en nation är, att man när man 2302: tillhör. Tvärtom, under de tider då normala är utsatt för våld, hot, utprässning, icke 2303: förhållanden här i landet voro rådande, syntes tager till bönboken, icke går in på eftergif- 2304: det mig naturligt och riktigt att inslå under- ter, utan afvisar våldet. Där finnes icke 2305: handlingarnas väg, men de tiderna hafva varit något val. 2306: och farit. De komma nog icke på länge igen. 2307: Vi måste taga situationen som den är, och vi Vi hafva försökt oss på skrifvande i vår po- , 2308: måste hafva klart för oss att hvad man än kan liti.ska fråga, och vi hafva en gång skrifvit på 2309: medgifya, hvad man kan underhandla om ett sådant sätt, att intet damm i arkiven skall 2310: under normala förhållanden, det kan man icke låta det aktstycket blifva glömt. Det var vid 2311: g?ra under tider sådana, som de nuvarande. 1899 års landtdag. Men hvad vi hafva skrifvit 2312: Afven från ryskt håll har man mer än en gång sedan dess har nog icke i värde gått upp mot 2313: sagt, att när finnarna blifvit tillräckligt be- det, som 1899 års landtdag och isynnerhet dess 2314: trängda, när de riktigt komma i svårigheter, lagutskott i sitt betänkande framlade. Det 2315: då äro de färdiga a tt gifva med sig. Det är har legat i sakens natur. Det har delvis varit 2316: alldeles påtagligt att en sådan adress, affattad upprepningar, men delvis har det också be- 2317: såsom hr Nevanlinna tänkt sig den, också af rott på andra omständigheter, som det vore 2318: adressaten skulle uppfattas så. Man måste för vidlyftigt att här gå in på. Och jag vill 2319: välja ögonblicket bättre än hr Nevanlinna nu påminna mig att just från det håll från hvilket 2320: vill göra det. förslaget om adress utgår, icke så liten kritik 2321: Jag har ofta under de förgångna åren afun- och någon gång också en berättigad kritik 2322: dats dem, som sett situationen enkel, som icke utöfvats emot detta skriftställeri. För min 2323: alls hafva kunnat finna att den haft två sidor. del anser jag verkligen, att vi hafva skrif- 2324: Men jag måste säga, att jag i närvarande situa- vit tillräckligt och att vi icke borde skrifva 2325: tion också ser saken enkelt. J ag kan icke se mera. 2326: den annorlunda. Man kan gå varsammare, Det sades vid början af landtdagen, att vi 2327: mindre varsamt, men riktningen är ju gifven, borde sluta med de vackra talen. Det gällde 2328: sådana som förhållandena gestaltat sig, då närmast talmannens uppträdande på tron- 2329: och riktningen är ju framförallt gifven se- salen, och jag vill medgifva, att de, som yr- 2330: dan vi enhälligt godkänt talmannens för- kade, att ett tal på tronsalen skulle hållas - 2331: farande och uppfattning och enhälligt be- och till dem hörde också jag- från denna syn- 2332: slutit oss för att afvisa hvarje behandling punkt sedt hade orätt. Men dessa tal hafva 2333: af de förslag, som i landtdagskallelsen om- ändå hörts, man har fästat afseende vid dem, 2334: förmälas. och man fäster t. o. m. afseende vid debatterna 2335: Situationen är verkligen enkel, jag ville i denna kammare. Men huru förhåller det sig 2336: nästan säga förtvifladt enkel. Jag skulle önska med alla dessa skriftliga aktstycken, som vi 2337: att den icke vore det. Jag skulle önska att vi sända härifrån? De må vara huru värdefulla, 2338: återigen skulle komma till en situation där huru väl affattade, huru väl genomtänkta 2339: vi kunde tänka oss underhandlingar med våra som hälst så skola de gå snigelgången från 2340: motståndare. Men man måste ju vara blind, embetsverk till embetsverk och betyda rakt 2341: eller vilja vara det för att i nuvarande situa- ingenting. 2342: Ehdotus alamaiseksi adressiksi. 49 2343: 2344: 2345: Jag har gjort mig den frågan: hvad har man Suomen ja keisarikunnan välisissä suhteissa, 2346: egentligen afsett med detta adressförslag~ Har jotka voivat kaivata tarkastusta, koska niitä 2347: man afsett att stärka intrycket af talmannens ei ole alkuansa järjestetty silmällä pitäen niitä 2348: förfarande~ Däri lyckas man sannerligen icke, oloja, jotka vuosisadan kuluessa ovat syntyneet. 2349: ty så sirligt, som ett sådant aktstycke från Ja me olemme edustaneet sitä mielipidettä, 2350: landtdagen enligt gamma! tradition affattas, että, saadaksemme kansallemme pysyvän kehi- 2351: så kan det icke tjena det ändamålet. Men icke tyksen ja edistyksen ajan, rakentaaksemme 2352: har man väl afsett att förtaga intrycket af uudelleen pitkiksi ajoiksi pysyvät tukeet, joi- 2353: det förfarande, vi nyss inslagit, det beslut, som den pohjalla sivistystyö maassamme voisi 2354: vi nyss fattat. Tänker man sig åter att vinna tapahtua, tulee Suomen kansan olla valmis 2355: praktiska resultat, så är man ju nästan mer laskemaan tyynen tarkastuksen alaiseksi sen 2356: än blind. kysymyksen, onko Venäjän vaatimuksissa mi- 2357: Jag upprepar hvad jag sade: situationen ter tään oikeutettua, onko niissä sellaista, johon 2358: sig för mig i närvarande ögonblick så enkel, meidän kansamme saattaa suostua silti uhraa- 2359: att jag kanske aldrig under min landtdagstid matta kansallisen olemassaolonsa ja kansallisen 2360: med så Iiten tvekan afgifvit mitt votum som nu, kehityksensä välttämättömiä edellytyksiä. 2361: och mitt votum är ett afböjande af adressför- Me olemme tulleet siihen käsitykseen, että mo- 2362: slaget. Och jag går så långt, att jag t. o. m. nessa riidanalaisessa kysymyksessä Suomen 2363: afböjer remiss tili utskott. Det kan ju förefalla kansa voi suostua muodosteluihin. Olot mei- 2364: brutalt. H varför icke tiliåta en utredning i dän maassamme ovat monessa suhteessa van- 2365: utskott af saken, hvarför icke tiliåta ett utskott henneita. Ne eivät ole suinkaan kaikissa niissä- 2366: att framställa ett förslag, hvarför icke först kään kysymyksissä, joita riita koskee, sellaiset, 2367: därefter fatta beslut? Men hvad tjenar det tili että ne vastaisivat nykyajan oikeuskäsitteitä. 2368: att leka blindbock med oss själfva, - ty vi Niinpä, jos tyynesti arvostelemme sitä kysy- 2369: äro väl ändå en och hvar temligen på det klara mystä, jolla ehkä tätä nykyä on laajin kan- 2370: med vårt slutliga votum, och det är därför tavuus, kysymystä venäläisten oikeuksista 2371: jag finner det riktigast att redan nu under maassamme, meidän täytynee myöntää, että 2372: remissdebatten uttala, att min mening icke me saatamme suostua sen alalla muutoksiin, 2373: kan blifva annan än den, att jag afböjer adres- jotka paremmin kuin meidän nykyiset lain- 2374: sen och därför äfven motsätter mig remiss tili määräykset soveltuvat siihen kehitykseen, joka 2375: utskott. on tapahtunut maailmassa, kun kansojen kes- 2376: ken on päässyt yhä elävämmäksi se tieto, että 2377: tarpeettomat rajoitukset ovat poistettavat ja 2378: Ed. D a n i e l s o n - K a 1 m a r i: Lausuuto- että, samalla kun kyllä jokaiselle kansalle, 2379: ni on muodostuva vastaukseksi edellisen puhu- pienimmällekin, on turvattava sen kansallinen 2380: jan kysymykseen, mitä tarkoitetaan adressi- elämä, sen oma valtiollinen olemus, kaikki sen 2381: ehdotuksella. Vastatessani tähän kysymyk- kehitykselle ja edistymiselle välttämättömät 2382: seenlausun julki mielipiteitä, joiden tiedän val- takeet, samalla ovat kuitenkin ne rajat pois- 2383: litsevan siinä valtiollisessa ryhmässä, johon tettavat, jotka estävät vieraita pääsemästä 2384: kuulun. nauttimaan niitä oikeuksia, joita kansa voi 2385: Herra Schybergson käsittää adressiehdotuk- vieraille myöntää siitä itse kärsimättä. 2386: sen rukouskirjelmäksi, jossa Suomen eduskunta Tämä on ollut, tämä on edelleen meidän 2387: ja Suomen kansa pyytäisi ikäänkuin armolahjaa käsityksemme. Minkätähden me sitten kat- 2388: hädän hetkellä. Hän tahtoi esittää asian siten, somme, että se olisi asian nykyisessä tilassa 2389: että kun nyt olemme joutuneet vaikeuksiin, julki lausuttava? Senkötähden että me odo- 2390: kun mitä suurin vaara uhkaa maatamme, sil- tamme että tämä julkilausuminen tuottaisi 2391: loin me heikkoina ja sanoisinko häpeällisesti tällä hetkellä mitään varsinaista hyötyä sen 2392: peräydymme, suostuen myönnytyksiin, joihin vaaran torjumiseksi, joka on tulossa maallemme 2393: me normaalisina aikoina tuskin suostuisimme. Venäjän hallituksen ja Venäjän valtiolaitosten 2394: Tämä ei ole ainakaan niiden kanta, joiden puolelta. Sitä tosiaankaan - siinä kohden 2395: mielipiteet minä tunnen. Me olemme normaali- minä olen yhtä mieltä herra Schybergsonin 2396: sina aikoina, mikäli yleensä voidaan puhua kanssa - sitä tosiaankaan ei kukaan voi 2397: normaalisista ajoista viimeisen vuosikymme- odottaa. Lienee kieltämättömän selvää että 2398: nen kuluessa, edustaneet sitä mielipidettä, että mitä Suomen eduskunta päättäneekin lausua 2399: on olemassa sellaisia avonaisia kysymyksiä adressissa tai muulla tavoin, se ei tällä hetkellä 2400: 50 Perjantaina 23 p. syyskuuta. 2401: 2402: voi muuttaa Venäjän vallanpitäjien päätöstä. Tahdomme pitää lujasti kiinni oikeuksista 2403: Niinpian kuin me ldeltäydymme valitsemasta siinä, missä meidän on mahdotonta niistä luo- 2404: edustajia Venäjän duumaan ja valtakunnan- pua, mutta. samalla me huolimatta kaikista 2405: neuvostoon, niin pian kun me kieltäydymme härnäyksistä, kaikesta sorrosta, tahtoisimme 2406: antamasta sellaisia lausuntoja meille lähete- lausuttavaksi ei sortajillemme, mutta heidän 2407: tyistä Venäjän ministeristön lakiehdotuksista, päänsä yli Venäjän kansalle ja sivistyneelle 2408: joita meiltä vaaditaan, niinpian on myöskin maailmalle, että Suomen eduskunta ja Suomen 2409: selvää, että tällä hetkellä me emme millään kansa on kaikkina aikoina kaikissa oloissa tyy- 2410: sanoilla voi taivuttaa Venäjän vallanpitäjiä nesti ottava harkitaksensa, millä tavoin se voi 2411: toimenpiteisiin meidän maamme oikeuksien laillisessa järjestyksessä myötävaikuttaa niiden 2412: tunnustamiseksi. kysymysten onnelliseen, molempia kansoja tyy- 2413: Mutta mitä sitten tarkoittaa tämä kantam- dyttävään ratkaisuun, jotka ovat riidanalaisina. 2414: me julkilausuminen 1 Se tarkoittaa sitä että Tässä tarkoituksessa ainakin suomalainen puo- 2415: Suomen eduskunnan ja Suomen kansan kantaa lue on yksimielisesti asettunut kannattamaan 2416: tällä ratkaisevalla hetkellä älköön päästäkö adressiehdotusta. Siinä tarkoituksessa minä- 2417: väärin selittämään. Laajalti Venäjän kansan kin kannatan sitä ja toivon, että eduskunta ei 2418: keskuudessa, ulkomailla, missä vaan tilaisuut- suinkaan kieltämällä sen lähettämistä valio- 2419: ta siihen tarjoutuu, meidän vastustajamme, kuntaan lisäisi sitä vaaraa, että täydellinen 2420: meidän pahimmat vihollisemme koettavat juur- väärinkäsitys eduskunnan ja Suomen kansan 2421: ruttaa sitä käsitystä, että Suomen kansa, Suo- tarkoituksista pääsee juurtumaan niissäkin, 2422: men eduskunta itsepintaisesti pitää kiinni joiden puolelta me kaikki toivomme ymmär- 2423: kaikista vanhentuneistakin säännöksistä eikä tämystä, myötätuntoa ja myötävaikutusta. 2424: suostu pienimpäänkään muodosteluun siinä, (Eduskunnasta: Hyvä, hyvä!) 2425: missä nykyaikaisen kehityksen, nykyaikaisen 2426: oikeustuononkin nimessä voidaan vaatia vie- Ed. R i i h e l ä: Ei ole vielä montakaan kuu- 2427: raille ja erityisesti saman valtakunnan alamai- kautta kulunut siitä, kun tämä eduskunta oli 2428: sille, laajennettuja oikeuksia Suomessa. Tätä tilaisuudessa lausumaan mielipiteensä Venä- 2429: käsitystä koetetaan kuten sanottu näinä ai- jän ministerineuvoston laittomia toimenpi- 2430: koina kaikin voimin juurruttaa Venäjän kan- teitä vastaan. Parhaana vastauksena tällä 2431: saan. Tätä koetetaanjuurruttaa niihinkin kansan- kertaa olisi minun mielestäni se eduskunnan 2432: kerroksiin keisarikunnassa, joiden oikeudentunto puhemiehen perustelu, jonka eduskunta äsken 2433: viimeisiin asti on noussut vastarintaan, kun on yksimielisesti hyväksyi. Kun vielä ottaa huo- 2434: ollut kysymyksessä Suomen lakien, Suomelle mioon muutamia täällä äsken annettuja lau- 2435: juhlallisesti vahvistettujen perustuslakien polke- suntoja, niin vaikuttavat nekin osaltaan siihen, 2436: minen. Koetetaan totuttaa heitä siihen ajatuk- että minä katson velvollisuudeksi ilmoittaa 2437: seen että laillisessa järjestyksessä Venäjän kansa äänestäväni adressiehdotusta vastaan. 2438: ei voi Suomessa hankkia jäsenilleen sitä asemaa, 2439: jota sen itsetunto kuitenkin yhä valtavammin, Ed. Arvid Neo v i u s: Jag ville endast 2440: yhä äänekkäämmin vaatii. Ja tämän käsityk- också för min del i korthet understöda försla- 2441: sen juurtuminen on kansallemme tuhoava. get om att föreliggande adressmemorial icke 2442: Näin ollen me olemme sen kysymyksen edessä, måtte till utskott remitteras, utan läggas till 2443: eikö ole väärää, puolustamatonta itsetuntoa ja handlingarna. Jag gör det hufvudsakligen på 2444: ylpeyttä, jos tällä hetkellä, vaikkakin ym- det skäl, att enligt min öfvertygelse det långa 2445: märretään tuo vaara, ajattelemme siten että uppskof, som skulle blifva en följd af en ut- 2446: koska Venäjän hallitus nyt sortaa meitä, niin skottsbehandling, icke kan annat än förvirra 2447: me emme anna tietää lainkaan muuta kuin että och göra oklart intrycket af det tydliga och 2448: nyt on vaate revitty rikki väliltämme, nyt on entydiga beslut kammaren nyss fattat om 2449: taistelun aika, ilman että vähintäkään viittaus- att godkänna talmannens diktamen) den fråga 2450: ta annettaisiin enää siitä, että laillisessa jär- som föregick denna. 2451: jestyksessä voidaan asiat selvittää. Käsityk- 2452: semme on että ei suinkaan paraiten valvota Ed. Roos: Jag skall icke uttala mig om 2453: kansamme tulevaisuutta. lausumalla rohkeita, det föreliggande adressförslagets innehåll, jag 2454: itsetuntoisia, ylpeitä sanoja, vaan sen kautta vill endast beröra frågans formella sida, 2455: että tarkoin pidetään silmällä olevat olot, Suo- Representationen har vid lagtima landtdagen 2456: men kansan historiallinen ja valtiollinen asema. innevarande år i sin petition om upprätthållan~ 2457: Ehdotus alamaiseksi adressiksi. 51 2458: 2459: det af Finlands grundlagar uttalat: »En lag, sammanträdt tili urtima Iandtdag efter för- 2460: som utan den finska folkrepresentationens siggångna nyval, då hade måhända ett vidlyf- 2461: samtycke ändrar Finlands grundlagar, kan ej tigare uttalande, ett nytt hänvändande tili 2462: af det finska folket betraktas såsom rättsgiltig. Regenten varit på sin plats. Men då så icke 2463: Hvarje lagstiftningsåtgärd, som i enlighet med varit fallet, så synes det mig, att hänvänd- 2464: den rättsvidriga nya ordningen blefve vidtagen, ningen i form af underdånig adress till Monar- 2465: vore i det finska folkets ögon ett orättmätigt ken, icke är erforderlig, ja icke ens önskvärd. 2466: påbud utan någon förpliktande kraft för in- Jag kommer därför också för min del att rösta 2467: vånarena i detta land. Ty gentemot alla sofis- emot förslagets remiss tili utskott. 2468: mer, som framlagts af upphofsmännen tili det Vårt folk har på ett ojäfaktigt sätt ådagalagt, 2469: ödesdigra förslaget (beträffande ordningen för att det godkänner Landtdagens uttalande 2470: stiftandet af lagar och förordningar af allmän senaste vår. Det har på medborgarmöten, där 2471: riksbetydelse, som angå Finland) står den medborgare af olika partier varit närvarande, 2472: sanningen fast, att för Finlands folk ej andra angående den ryska lagen af den 17/30 juni i 2473: lagar äro rättsgiltiga och förpliktande än de, år uttalat sig i full samklang med hvad Landt- 2474: som utfärdats i enlighet med den i Finlands dagen uttalat. Och det skall, därom är jag 2475: grundlagar stadgade ordningen för lagstiftning. öfvertygad, godkänna Landtdagens beslut i 2476: Det finska folket kan ej afstå från sin dyrba- dag att icke skrida tili fullgörande af de upp- 2477: raste egodel, sin fäderneärfda rätt att i samråd gifter som i landtdagskallelsen densamma före- 2478: med Monarken ordna och utveckla landets lagts, och känna sig tilifredsställdt med Landt- 2479: inre angelägenheter enligt de kraf, som följa dagens uttalande. 2480: af landets behof, skaplynne och karaktär>>. Vårt folk är lungt- ej af politisk likgiltig- 2481: Visserligen har därefter förslaget om rikslagstift- het såsom det från rysk sida påståtts - o nej 1 2482: ningen blifvit af ryska riksduman och riksrådet Det är lungt i det trygga medvetandet att hafva 2483: antaget och af Monarken stadfästadt. Men redligt uppfyllt de förpliktelser, hvilka detsam- 2484: detta förringar ej betydelsen af eller innebör- ma genom sina representanter vid Borgå landt- 2485: den i Landtdagens nyssnämnda uttalande. dag iklädt sig. Vårt folk är lungt, och skall 2486: I sin fulla kraft kvarstår alltså dess uttalande: oaktadt allt förblifva lugnt, i den fasta för- 2487: >>En lag, som utan den finska folkrepresentatio- vissning, att rätt och sanning, tili hvilka vårt 2488: nens samtycke ändrar Finlands grundlagar folk tryggar sig, att, säger jag, rätt och sanning 2489: kan ej af det finska folket betraktas såsom äro principer, hvilka ej makten, ja icke ens 2490: rättsgiltig>>. våldet skall kunna nedbryta, och hvilka skola 2491: Och Landtdagen har i dag än ytterligare bära detsamma under mörka tider, genom 2492: bekräftat detta sitt uttalande genom att omfatta lidandenas djup tili dess ljusare dagar randas 2493: och såsom sitt eget godtaga hr talmannens och rätten åter går före makten. 2494: diktamen: >>stadgandenv, af den 17/30 juni detta 2495: år kunna icke i Finland ega kraft af lag. Ifrå- Ed. P e n n a n e n: Minä kannatan tehdyn 2496: gavarande stadganden, hvilka gå ut på att i adressiehdotuksen valiokuntaan lähettämistä. 2497: vidsträckt mån upphäfva den för Finland gäl- Syyt, jotka puhuvat tällaisen adressin valmis- 2498: lande lagstiftningsordningen samt den beskatt- tamisen ja lähettämisen puolesta, ovat mieles- 2499: ningsrätt, som af ålder tilikommit det finska täni varsin painavat. Nythän jos mil1oinkaan 2500: folket, afse sålunda att väsentligen ändra Fin- on olemassa sellainen tavaton tilaisuus, joka 2501: lands grundlagar. Men dessa stadganden hafva valtiopäiväjärjestyksen 28 §:n mukaan oikeut- 2502: icke tillkommit på sätt dessa grundlagar före- taa- ja minun mielestäni siveellisesti velvoit- 2503: skrifva. - Bestämningarna af den 17/30 juni taakin - eduskuntaa adressin lähettämiseen. 2504: d. å. hafva kommit uteslutande såsom en rysk Mielestäni nyt jos milloin on eduskunnan tuo- 2505: lagstiftningsåtgärd, genom kejsardömets lag- tava julki se, mitä kansan mielessä liikkuu sil- 2506: stiftande institutioner. Dessa stadganden äro loin, kun sen kalleimpia isäin perintöjä pol- 2507: därför lika litet som på dem grundade före- jetaan. 2508: skrifter, bindande för finska medborgare, för Suomen kansa on tyynesti ottanut vastaan 2509: finska myndigheter eller för Landtdagen; de sitä kohdanneet väkivallan iskut. Se on ottanut 2510: kunna icke lagligen tillämpas i Finland>>. ne vastaan niin tyynesti ja hillitysti, että vas- 2511: Enligt mitt förmenande är härmed uttaladt tustajamme ovat selitelleet, että tuo tyyneys 2512: allt hvad Landtdagen har anledning och behof johtuu muka välinpitämättömyydestä, jopa 2513: att nu säga. SkuHe Folkrepresentationen hafva myöntyväisyydestäkin, josta erinäiset politi- 2514: 52 Perjantaina 23 p. syyskuuta. 2515: 2516: 2517: koitsijat eivät muka ole voineet kansaa nos- edustajat Nevanlinna ja Danielson-Kalmariovat 2518: tattaa. Me tiedämme kuitenkin varsin hyvin, antaneet. 2519: mistä tuo tyyneys johtuu. Me tiedämme, että 2520: jokaiseen suomalaiseen on sydänjuuria myöten Ed. Me c he l i n: Det har varit min afsikt 2521: koskeneet ne laittomuustoimenpiteet, joita att tillstyrka remiss af adressmemorialet till 2522: meihin on kohdistettu. Mutta Suomen kansa utskottet. J ag finner nämligen att memorialet 2523: luottaa asiansa oikeuteen. Se luottaa myös omfattar eller angifver ett program, om hvil- 2524: eduskuntaansa ja tietää, että eduskunta on . ket alla borde kunna enas, och jag är icke 2525: sen puolesta puhuva jääväämättömästi. Mie- främmande för den uppfattning, att i det när- 2526: lestäni on eduskunnan nyt puhuttava ja puhut- 1 varande tidsläget en något mer omfa ttande och 2527: tava enemmän, kuin mihin arvoisan puhemie- mångsidig belysning af sakläget både ur rätts- 2528: hen perustelut jo luonteensa puolesta voivat lig och politisk synpunkt, än hvad i talmannens 2529: ulettua. Eduskunnan on mielestäni lausuttava, meddelande kunde vara möjligt, vore påkallad 2530: ettei Suomen kansa voi tunnustaa velvoittavaa och möjligen äfven kunde vara till gagn. Men 2531: voimaa millekään tehdylle tai vast'edes teh- det är fallet med uttalanden af det slag, som 2532: tävälle laittomalle toimenpiteelle, se ei voi adresser, vare sig att det är en adress, som 2533: sitä tunnustaa, voidaksensa avonaisin katsein under solljusa tider ger uttryck åt en lycklig 2534: seisoa sekä maallisen majesteetin että ikuisen och tacksam stämning eller såsom i närvarande 2535: oikeuden edessä. fall en adress, som i grunden icke kan varaan- 2536: On sanottu, että se, mitä eduskunta voisi nat än en mycket alvarlig protestskrifvelse, - 2537: tässä adressissa lausua, on jo aikaisemmin tuotu det är fallet med sådana skrifvelser att de knap- 2538: julki. Moninaiset poliittiset laskelmat voivat past kunna med full framgång affattas, om ej 2539: myöskin johtaa lohduttomiin tuloksiin. Mutta en genomgående öfverensstämmelse i de tan- 2540: minä ainakaan en voi vielä pudistaa päätäni kar och det åskådningssätt, hvilka i adressen 2541: sille ajatukselle, että eduskunnan on yhä skola få sitt uttryck, är för handen. 2542: uudelleen vedottava niihin oikeuksiin, jotka Under denna aftons debatt har det, sy- 2543: hallitsija itse on kansallemme vahvistanut, nes mig, visat sig en olika uppfattning i vissa 2544: oikeuksiin, jotka ovat sen elinehtoja. Arvelen, afseenden beträffande det, som i den nuvarande 2545: ettei väkivallan uhatessa voida oikeuksiin kos- svåra situationen vore önskvärdt och lämpligt 2546: kaan liiaksi usein vedota. -Näillä syillä, kuten att få uttaladt. Detta särgående i tankarna 2547: sanoin, yhdyn kannattamaan tehdyn adressi- är nog så förklarligt. Mången nationalförsam- 2548: ehdotuksen valiokuntaan lähettämistä. ling skulle vara kanske mera nervös än den 2549: finska det är, efter allt hvad vi fått upplefva. 2550: Ed. Kairamo: Edustaja Schybergson on Mig synes att vi därför böra med tillfrlilds- 2551: antanut meille,edustaja Nevanlinnalie jameille, ställelse konstatera att i det, som nu är det 2552: jotka seisomme samassa rintamassa hänen väsentliga, nämligen det rättsliga ställnings- 2553: kanssansa, sen neuvon, että meidän olisi pitänyt tagandet gentemot akten af den 17/30 juni 2554: valita otollisempi, sopivampi hetki niiden näkö- och mot anspråk att Finlands landtdag skall 2555: kohtien esilletuomiselle, jotka hän on puhees- medverka till dess genomförande, - att i 2556: sansa lyhyesti esittänyt. Jos minulla olisi detta hänseende tankarna icke gå åtskiljs, 2557: vähääkään toivoa siitä, että tämä otollisempi utan tvärtom ett enhälligt beslut redan före- 2558: hetki olisi läheisessä tulevaisuudessa odotet- ligger. 2559: tavissa, niin minä olisin valmis seuraamaan På de af mig nu i korthet antydda skäl nöd- 2560: hänen neuvoaan. Tällaista toivoa ei minulla gas jag, så ogärna jag än gör det, afstyrka 2561: kuitenkaan ole, mutta minulla on se vakaumus, adressplanens fullföljande. Och jag har an- 2562: että me olemme velvollisia voimaimme mukaan sett det för min plikt att gifva detta öppet 2563: taistelemaan kansamme etujen puolesta, edis- tillkänna, då jag för åtskilliga medlemmar af 2564: tämään kansallista elämäämme vieläkin vai- landtdagen tidigare, såsnart jag hade fått 2565: keammissa oloissa kuin missä nyt elämme. kännedom om adressförslagets väsentliga inne- 2566: Tästä syystä minä katson tarpeelliseksi puo- håll, hade förklarat mig böjd för att tillstyrka 2567: lestani kannattaa adressiaiotteen lähettämistä remiss till utskott. Jag hoppas att den tid icke 2568: valiokuntaan. skall vara långt aflägsen, då man i de viktigaste 2569: Minä en, koska aika on jo kulunut pitkälle, 1 frågorna och särskildt i uppfattningen om det 2570: tahdo käyttää pitempää puheenvuoroa, vaan bästa sättet att ordna landets relationer med 2571: yhdyn kaikinpuolin niihin lausuntoihin, jotka Ryssland, skall kunna enas om en gemensam 2572: Ehdotus alamaiseksi adressiksi. 53 2573: 2574: pian. Den svåra tid, som ingått, manar män, siin puitteisiin, jotka määräisivät eduskunnan 2575: hvilka icke höra tili samma politiska fraktion, kirjelmän, jonka toimitusvaliokunta laatisi. 2576: att närma sig hvarandra, att gemensamt sam- On kyllä sanottu, että mitä tämä adressi 2577: råda om hvilka förslag man bör bringa tili tulee sisältämään, se on jo monasti aikaisem- 2578: mognad, för att i sinom tid komma till använd- min esitetty, ja esitetty ilman että sillä olisi 2579: ning för ordnandet af de rysk-finska relatio- ollut vaikutusta. Mutta meidän tulee muistas, 2580: nerna. että kun eduskunta viime keväänä antoi 2581: mietintönsä, niin oli venäläinen laki kesäkuun 2582: Ed. J u ne s: Huolimatta siitä, että täällä 30 päivältä ainoastaan ehdotuksena. Tämä 2583: monet edelliset arvoiset puhujat ovat lausu- ehdotus on nyt senjälkeen saavuttanut venä- 2584: neet epäilyksensä adressialotteesta sekä sen läisten lainsäädäntölaitosten hyväksymisen, ja 2585: valiokuntaan lähettämisestä uskallan mina se on saavuttanut myös hallitsijan hyväksy- 2586: kuitenkin puolestani olla sitä mieltä, että edus- misen. Nämä seikat pakottavat mielestäni 2587: kunnan suoranainen velvollisuus on sekä oman eduskuntaa esittämään, mitä Suomen kansa 2588: itsensä että kansansa vuoksi ryhtyä tähän tästä tapahtuneesta oikeudenloukkauksesta ajat- 2589: toimenpiteeseen ja lähettää alote ensin valio- telee. 2590: kuntaan siellä pohdittavaksi ja sittemmin On kyllä valitettavaa, ettei vielä tällä haa- 2591: takaisin eduskuntaan lopullista päätöstä var- vaa vallitse yksimielisyyttä siitä, mitä tässä 2592: ten. adressissa olisi esilletuotava. Mutta itse periaat- 2593: Minun mielestäni ne syyt, mitä täällä on teesta, siitähän kumminkin, niinkuin eduskun- 2594: tuotu esiin sen merkityksestä ja hyödystä lmn- nan äsken tekemä päätös osottaa, vallitsee täy- 2595: sallemme, eivät vielä voi ainakaan näiden kes- dellinen yksimielisyys, ja se tekee mahdolli- 2596: kustelujen johdolla antaa tukea sen hylkäämi- seksi myöskin sellaisen adressin aikaansaami- 2597: seen. Jos milloinkaan, niin on nyt uudestaan sen, joka tällä haavaa olisi ainoa, minkä Suo- 2598: ja yhä uudestaan vedottava siihen oikeusjär- men kansa voi lähettää. 2599: jestykseen, mikä meillä on olemassa ja koetet- Minä sentähden rohkenen toivoa, että edus- 2600: tava tuoda esiin kansamme ajatukset niistä kunnan enemmistö ei tahdo kieltää tämän 2601: kärsimyksistä ja tuskanhuudoista, mitä ehdo- adressiaiotteen lähettämistä valiokuntaan. 2602: tettujen lakien käytäntöönsaattaminen voisi 2603: kansallemme tuottaa. Pyydän siis lyhyesti Ed. A 1 k i o: Minä puolestani voin täydel- 2604: kannattaa tehtyä adressiehdotusta. lisesti ymmärtää ja kunnioittaa niitä kansa- 2605: laisia, jotka ajattelivat tässä tilaisuudessa saada 2606: Ed. T a 1 a s: Eduskunnan tänä iltana teke- aikaan adressin, jolla Suomen eduskunnan mie- 2607: mä päätös osoittaa niinkuin luonnollista onkin, lipide Hänen Majesteetilleen Keisarilie ilmoi- 2608: että eduskuntamme on vallan yksimielinen siitä, tettaisiin niiden asiain johdosta, joita meitä 2609: että sen tulee mitä voimakkaimmalla tavalla on tahdottu käsittelemään näillä ylimääräisillä 2610: ilmaista kansamme vastalause sen äärettömän valtiopäivillä. Mutta kuultuani tänä iltana 2611: oikeudenloukkauksen johdosta, joka kansaam- kahdelta eri taholta, mitä kaikkea tähän 2612: me on kohdannut. Erimielisyys koskee ainoas- adressiin tahdottaisiin saada sisältymään, on 2613: taan sitä, miten tämä vastalause on voimakkaim- minulta täydellisesti kadonnut halu kannattaa 2614: min ja samalla myös arvokkaimmin esitettävä. tätä asiaa. Senvuoksi on minusta eduskunnan 2615: Minä puolestani en saata olla sitä mieltä, että viisainta tehdä se, että se edelleenkin jää 2616: eduskunta olisi saanut tälle vastalauseelle sen yksimielisesti kannattamaan sitä perustelua, 2617: muodon, joka sille on annettava, jos eduskunta jolla puhemies on ilmoittanut tänä iltana ei 2618: tyytyy yksinomaan siihen, että se kirjelmässä voivansa esittää eduskunnalle meille ajateltuja 2619: tuopi esille sen ilmoituksen, jonka eduskunnan asioita. 2620: herra puhemies tänään on tehnyt. Olot mie- On kyllä totta, että kansa, joka on joutunut 2621: lestäni eivät nyt ole sellaiset, että riittäisi se, nykyaikaisessa kanuunavallan aikakaudessa 2622: että me ainoastaan ilmoitamme, ettei Suomen taistelemaan oikeuksiensa puolesta ainoastaan 2623: kansaneduskunta voi ryhtyä käsittelemään ky- sananvoimalla, viimeiseen saakka koettaa 2624: symyksiä siinä järjestyksessä kuin venäläinen, turvautua tähän sananvoimaan. Mutta Suo- 2625: kesäkuun 30 päivänä annettu laki osottaa. Olo- men kansaneduskunnan on sen kymmenen 2626: suhteet vaativat päinvastoin, että meidän täy- vuoden kuluessa, jona aikana meidän laillisia 2627: tyy suoranaisestikin ilmaista vastalauseemme, oikeuksiamme vastaan on Venäjän virkavallan 2628: ja sellainen vastalause ei mahdu niihin ahtai- puolelta käyty alituista, loppumatonta sotaa, 2629: 54 Perjantaina 23 p. syyskuuta. 2630: 2631: niin monta kertaa turvautunut sananvoimaan, julkisesti todistaa ja osottaa että me aijomme 2632: että se lopultakin alkaa näyttää turhalta. taistella heidän pyyteitään ja pyrkimyksiään 2633: Mehän olemme koettaneet kohottaa äänem- vastaan. Emme aijo yrittää niitä väkivallan 2634: me, saada sen kuulumaan valtaistuimen äärille keinoja, joita he koettavat meitä vastaan, mutta 2635: saakka, mutta turhaan. Olemme koettaneet me aij omme todistaa, että vielä on olemassa 2636: tarjota sovinnon ehtoja, tyydyttää niitä vaati- muitakin realisia tekijöitä, ei vain pistimet. 2637: muksia, joita Venäjän puolelta on esitetty, Ja siitä syystä on minun ajatukseni että 2638: mutta se on näyttänyt sekin turhalta. Nälkä meillä ei ole tänään mitään mahdollisuuksia 2639: sillä taholla on yhä vain kasvanut. On aivan saada sellaista adressia aikaan, joka vähääkään 2640: väärin väittää ettei Suomen eduskunnassa olisi vaikuttaisi meidän valtiolliseen asemaamme ja 2641: esiintynyt auliutta tyydyttämään, jopa koh- auttaisi meidän oikeustaistelumme ohjaamista 2642: tuuttomiakin venäläisten vaatimuksia. Tämä oikeaanpäin. Vaan ainoa keino on, että me 2643: aulius ei ole saanut venäläisten puolelta min- turvautuen siihen oikeusnäkökantaan, oikeu- 2644: käänlaista tunnustusta. Yhä enemmän on delliseen perustukseen, josta me olemme jo- 2645: alkanut venäläisten politiikka näyttää siltä kaisilla valtiopäivillä antaneet selityksen ve- 2646: että meidän puoleltamme ei mikään aulius näläisille, tällä kertaa yksinkertaisesti kir- 2647: heitä tyydytä, ennenkuin Suomi on täydelli- jelmällä ilmoitamme Hänen Keisarilliselle Ma- 2648: sesti venäläistytetty maakunta. Ja kun mi- jesteetilleen, mistä syystä emme ole saattaneet 2649: kään kansa, joka on joskuskin saanut maistaa, ottaa käsiteltäväksemme niitä asioita, joita 2650: miltä tuntuu itsehallinto, kun mikään sellainen näille väliaikaisille valtiopäiville oli aiottu. 2651: kansa ei voi itsehallinnostansa luopua pane- 2652: matta kaikkeansa alttiiksi taistellaksensa tä- Ed. S e t ä 1 ä: Tämän illan keskustelu ei 2653: män oikeutensa puolesta, ei myöskään Suomen minua puolestani ole voinut saada yhtä pessi- 2654: kansa, jos se tahtoo itsestään säilyttää histo- mistiseen käsitykseen kuin se on saanut viimei- 2655: riaan edes kunnioitetun nimen, ei suinkaan sen puhujan ja edustaja Mechelinin. Mielipi- 2656: tämä kansa saa ta itseänsä sillä tavalla hä- teet ovat kyllä tämän illan kuluessa käyneet 2657: väistä, että se sellaisella hetkellä, kuin meillä erilleen ja hajalleen, mutta pääkäsitys on 2658: nyt on edessämme, suostuisi sovittelemaan tahi kaikilla puhujilla ollut joka tapauksessa yhtei- 2659: tarjoamaan jotakin niille, jotka meiltä vaativat nen. Minä olen varma siitä, että jos tämä asia 2660: väkivallalla koko olemassaolomme. Meillä ei tulee valiokunnan valmisteltavaksi, valiokunta 2661: ole nykyisellä hetkellä sovittelun aika. Meidän on yhteisissä neuvotteluissa löytävä sen yhtei- 2662: asiamme on nyt odottaa historiallisia tekijöitä, sen pohjan, jolla me kaikki seisomme, ja on 2663: jotka tulevat järjestämään olosuhteet joko voiva saada myöskin yhteisen käsityksen ilmi- 2664: siten, että meidän on väkivallan edessä sorrut- lausutuksi. Asema on tällä kertaa niin aivan 2665: tava, että meidän kansamme lakkaa olemasta erinomainen ja harvinainen, että minun ym- 2666: kansana, tahi sitte siten, että ne vallat, jotka märtääkseni eduskunnalla olisi suoranainen 2667: nykyisellä hetkellä Suomea vainoovat, vähi- velvollisuus olla maan ajatusten ja tunteitten 2668: tellen väistyvät historian näyttämöltä ja lak- tulkkina suuremmalla täydellisyydellä kuin 2669: kaavat olemasta sinä voimana, joka nykyään mitä se voi tapahtua yksinkertaisessa ilmoitus- 2670: Suomea sortaa. Meidän aikamme siis nyt ei kirjelmässä. Me emme kukaan tietysti voi 2671: ole enää puhua pitkiä puheita, vaan asiamme on toivoa tällä hetkellä käytännöllistä tulosta 2672: jäädä odottamaan saadaksemme nähdä, millä minkäänlaisesta adressista tai kirjelmästä, mut- 2673: tavalla historian kulku tästä lähin kehittyy. ta jokainen sana, joka tällä hetkellä lausu- 2674: Jos voimme jotakin historian kulkuun vaikut- taan, se vaikuttaa tulevaisuuteen, ja se on sana, 2675: taa, sen voimme ainoastansa sillä tavalla, että joka lausutaan, ei yksinään tässä eduskunnassa 2676: me vähitellen koetamme pyrkiä näitä sisällisiä eikä edes yksinään hallitsijalle, vaan se on sana, 2677: eripuraisuuksia jollakin tavalla sovittelemaan, joka lausutaan myöskin Venäjän kansalle ja 2678: ettemme jokaisessa sopivassa ja sopimatto- koko sivistyneelle maailmalle. 2679: massa tilaisuudessa vedä esiin, silloin kun on 2680: kysymys isänmaan p u o 1 e s ta tais- Keskustelu julistetaan päättyneeksi. 2681: telusta, sisällisiä puoluepoliittisia näkökohtia 2682: ja koeta niitten avulla saada itseämme näyttä- Puhemies: Keskustelun kuluessa on eh- 2683: mään paremmilta kuin toiset meistä. Se on dotettu, että käsilläoleva adressiehdotus lä- 2684: tehtävämme tällä hetkellä. Ja meidän on us- hetettäisiin erityiseen valiokuntaan. Tätä eh- 2685: kallettava tällä hetkellä venäläisille aivan dotusta on myöskin vastustettu ja ehdotettu 2686: Ehdotus alamaiseksi adressiksi. 55 2687: 2688: että adressiehdotus evättäisiin liittämällä se toimitusvaliokunnalle, koska eduskunnan edel- 2689: asiakirjoihin. Äänestys on siis tapa}ltuva näi- lisessä asiassa tekemä päätös on tämän asian 2690: den ehdotusten välillä. päättymisestä riippuva. 2691: länestys ja päätös: 2692: Ken tahtoo adressiehdotuksen lähetettäväksi Seuraava istunto on ensi maanantaina k:lo 2693: erityiseen valiokuntaan, äänestää »jaa>>; jos 6 i. p. 2694: >>ei» voittaa, on eduskunta päättänyt evätä 2695: adressiehdotuksen liittämällä sen asiakirjoi- 2696: hinsa. Täysi-istunto päättyy k:lo 11,5 i. p. 2697: Äänestyksessä annetaan 83 jaa- ja 104 ei- 2698: ääntä. Eduskunta on siis päättänyt evätä Pöytäkirjan vakuudeksi: 2699: adressiehdotuksen liittämällä sen asiakirjoihin; 2700: ja tulee tästä pöytäkirjanote lähetettäväksi Iivar Ahava. 2701: 6. Maanantaina 26 p. syyskuuta 2702: k:lo 6 i. p. 2703: 2704: Päiväj ärj estys. Suomen Eduskunnan 2705: Valtiovarainvaliokunta. 2706: Helsingissä 2707: I l m o i t u k s i a: 26 p. syyskuuta 1910. 2708: Siv. 2709: 1) Ehdotus toimitus- ja tarkastusvalio- S u o m e n E d u s k u n n a ll e. 2710: kunnan toiminnasta valtiopäivien pää- 2711: tyttyä. . 57 Siihen nähden, että Eduskunnan istuntojen 2712: 2) Toimitusvaliokunnan ehdotus alamai- päätyttyä jää erinäisiä tehtäviä Toimitus- ja 2713: seksi kirjelmäksi. 58 Tarkastusvaliokuntain suoritettavaksi, Valtio- 2714: 3) Puhemiehen määräraha. 59 varainvaliokunta kunnioittaen ehdottaa, 2715: että Toimitusvaliokunnan asiaksi an- 2716: netaan valtiopäiväin päätyttyä niin hy- 2717: Nimenhuudossa merkitään poissaoleviksi ed. vin harkita ja määrätä ne palkkiot ja 2718: Ahmavaara, Arajärvi, Astala, von Born, A. menot, jotka aiheutuvat Toimitus- ja 2719: Castren, Halonen, Hannula, Honkajuuri, Jun- Tarkastusvaliokuntain toiminnasta kuin 2720: nila, Kaasalainen, Kairamo, Karhi, Koponen, myöskin tarkastaa ja hyväksyä kaikki 2721: Malmivaara, Nuorteva, Pullinen, Rautapää, valtiöpäiväin loppuessa vielä hyväksy- 2722: Ripatti, K. A. Saarinen, Seppä-Murto, Sund- mättä olevat valtiopäiväin aiheuttamat 2723: blom ja E. S. Yrjö-Koskinen. laskut ynnä pitää huoli niiden maksa- 2724: misesta, ollen Toimitusvaliokunnan näis- 2725: tä toimistaan tehtävä tilit ensi veJtio- 2726: päiväin Valtiovarainvaliokunnalle. 2727: Ilmoitusasiat: 2728: Tämän ohessa pyytää Valtiovarainvaliokunta 2729: Vapautusta eduskuntatyöstä saavat. yksi- Eduskunnalle ilmoittaa, että Valiokunta, Val- 2730: tyisten asiain takia edustajat Astala, Kmramo, tiopäiväjärjestyksen 43 §:n nojalla, on määrän- 2731: Nuorteva, Pullinen ja E. S. Yrjö-Koskinen nyt Toimitus- ja Tarkastusvaliokuntain pää- 2732: tämän illan istunnosta sekä edustajat Arajärvi, kaupungissa asuvien jäsenten palkkion 15 mar- 2733: Karhi, Koponen, Malmivaara, Ripatti ja Sipilä kaksi jokaiselta kokouspäivältä. Ne jäsenet 2734: yhden viikon ajaksi. sitävastoin, jotka eivät ole pääkaupungissa 2735: asuvia, saavat saman palkkion päivää kohti 2736: koko ajalta, joka heidän täytyy valiokuntatöi- 2737: den takia siellä oleskella, sekä matkapäiviltä, 2738: Päiväjärjestyksessä olevat asiat: minkä ohessa heidän valiokuntatöistä ehkä 2739: 1) Toimitus- ja tarkastnsvalioknntain toiminta valtio- 2740: johtuvat matkakustannuksensa on heille kor- 2741: päivien jälkeen. 2742: vattava. 2743: Valtiovarainvaliokunnan puolesta: 2744: Puhemies: Valtiovarainvaliokunnalta on 2745: tullut kirjelmä, joka koskee tarkastus- ja toi- Väinö Tanner. 2746: mitusvaliokuntien toimintaa valtiopäivien jäl- W. E. Liuksiala. 2747: keen. 2748: Sihteeri lukee: Valtiovarainvaliokunnan ehdotus hyväksytään. 2749: 58 Maanantaina ll6 p. syyskuuta. 2750: 2751: 2) Toimitusvaliokunnan ehdotus alamaiseksi Kun armollista esitystä edelläsanotusta vaali- 2752: kirjelmiiksi. järjestyksestä ei ole Eduskunnalle annettu ja 2753: kun äskenmainitussa Keisarikunnan laissa on 2754: P u h e m i e s: Eduskunnalle esitetään nyt sanottu, että Suomen Eduskunnan tulee vah- 2755: tarkistamista varten alamainen kirjelmä, jonka vistaa mainittu vaalijärjestys, lienee edellytetty 2756: toimitusvaliokunta on laatinut siitä, ettei edus- että Eduskunta, valtiopäiväkutsumuksen joh- 2757: kunta ole voinut ryhtyä käsittelemään armolli- dosta, ilman eri alotetta valmistaisi tuon vaali- 2758: sessa kutsumuksessa mainittuja asioita. Toimi- järjestyksen ja sen mukaisesti sitten toimittaisi 2759: tusvaliokunta on tämän kirjelmän painattanut vaalit. 2760: ja postissa lähettänyt jokaiselle edustajalle. Mitä tulee muihin valtiopäiväkutsumuksessa 2761: Sitä paitsi on se jaettu edustajille ennen täysi- mainittuihin asioihin, on Keisarillisen Senaatin 2762: istunnon alkua, joten kirjelmää ei tarvinne lu- Talousosaston Varapuheenjohtaja Eduskunnan 2763: kea julki. Puhemiehelle 16 päivänä tätä kuuta toimitetun 2764: kirjeen ohella edustajille jaeltaviksi lähettänyt 2765: Haluaako kukaan asiasta puheenvuoroa~ painetut suomen- ja ruotsinkieliset käännökset 2766: Ellei, niin eduskunta hyväksynee tämän ala- Keisarikunnan Ministerineuvoston tekemistä 2767: maisen kirjelmän? lakiehdotuksista, joista Eduskunnan olisi an- 2768: nettava lausunto. 2769: Kirjelmä hyväksytään. Se on näin kuuluva: Eduskunnalle siten annettujen tehtävien 2770: täyttämiseen nähden on ollut välttämätöntä 2771: S u o m e n E d u s k u n n a n a 1 a- ottaa huomioon, että 17/30 päivänä kesäkuuta 2772: m a i n e n k i r j e 1 m ä, jossa ilmoite- 1910 annetulla Keisarikunnan lailla ei voi olla 2773: taan, että Eduskunta ei ole voinut ryhtyä lainvoimaa Suomessa. Sen säännökset tarkoit- 2774: käsittelemään armollisessa valtiopäivä- tavat tärkeissä kohdin kumota Suomen lain- 2775: kutsumuksessa mainittuja asioita. säädäntöjärjestystä ja Suomen kansan ikivan- 2776: haa itseverotusoikeutta.. Ne tulisivat siten 2777: Suurivaltaisin, Armollisin Keisari olennaisilta osilta muuttamaan Suomen pe- 2778: ja Suuriruhtinas! rustuslakeja. Mutta sanotut säännökset eivät 2779: ole syntyneet siinä järjestyksessä kuin nämä 2780: Siinä armollisessa avoimessa kirjeessä, jolla perustuslait vaativat. 1772 vuoden Hallitus- 2781: Teidän Keisarillinen Majesteettinne on kutsunut muodon ja 1906 vuoden Valtiopäiväjärjestyk- 2782: Eduskunnan ylimääräisille valtiopäiville kulu- sen mukaan Keisari ja Suuriruhtinas Suomen 2783: van syyskuun 14 päiväksi, mainitaan Edus- Eduskunnan suostumuksella säätää lakia Suo- 2784: kunnan tehtävinä että Eduskunnan on: melle, minkä ohessa Hallitsijalla on oikeus 2785: 1) laadittava >>tarkemmat määräykset Valta- hallinnollista tietä s. o. ilman valtiopäivien 2786: kunnanneuvoston ja Valtakunnanduuman jä- mvötävaikutusta antaa asetuksia eräillä aloilla 2787: senten valitsemisen järjestyksestä Suomen Suu- voimassa olevien lakien rajoissa. Lakia perus- 2788: riruhtinaanmaan väestöstä ja toimitettava sa- tuslain muuttamisesta voidaan senvuoksi sää- 2789: nottujen jäsenten vaalit>>; tää ainoastaan Eduskunnan suostumuksella 2790: 2) annettava lausunto kahdesta lakiehdo- siinä järjestyksessä kuin Valtiopäiväjärjestys 2791: tuksesta, joista toinen koskee »muiden Venäjän tarkemmin määrää. Säännökset 17/30 päivältä 2792: alamaisten saattamista oikeuksiltaan yhden- viime kesäkuuta sitä vastoin ovat syntyneet 2793: veroisiksi Suomen kansalaisten kera>>, ja toinen yksinomaan venäläisenä lainsäädäntötoimen- 2794: »Suomen valtiovaraston Keisarikunnan valtion- piteenä Keisarikunnan lainsäädäntölaitosten 2795: rahastoon tehtäviä maksuja Suomen kansalais- kautta. Nämä säännökset samoinkuin niihin 2796: ten persoonallisesti suoritettavan asevelvolli- perustuvat määräykset eivät siis ole veivoitta- 2797: suuden sijasta>>. via Suomen kansalaisille, ei Suomen viranomai- 2798: Perusteena näille tehtäville armollisessa val- sille eikä Suomen Eduskunnalle. Niitä ei 2799: tiopäiväkutsumuksessa viitataan Valtakun- voida noudattaa Suomessa. 2800: nanneuvoston ja Valtakunnanduuman hyväk- Tästä johtuu että Suomen Eduskunta ei voi, 2801: symään sekä 17/30 päivänä kesäkuuta 1910 maan perustuslakeja rikkomatta, ryhtyä val- 2802: armollisesti vahvistettuun lakiin niiden Suomea tiopäiväkutsumuksessa annettujen tehtävien 2803: koskevain lakien ja asetusten säätämisen jär- täyttämiseen. 2804: jestyksestä, joilla on yleisvaltakunnallinen mer- Sitä paitsi edustajille jaeltaviksi lähetetyt 2805: kitys. lakiehdotukset eivät täytä niitä vaatimuksia, 2806: Puhemiehen määräraha. 59 2807: 2808: mitkä perustulait asettavat lainmukaiselle aiot- Suomen Eduskunnan 2809: teelle. Valtiopäiväjärjestyksen mukaan anne- Valtiovarainvaliokunta. 2810: taan lakiehdotukset Eduskunnalle Keisarin ja Helsingissä 2811: Suuriruhtinaan armollisina esityksinä, joiden, 26 p. syyskuuta 1910. 2812: Hallitusmuodon 21 §:n johdosta, pitää olla suo- 2813: malaisen valtiosihteerin varmentamat. Kei- S u o m e n E d u s k u n n a ll e. 2814: sarikunnan Ministerineuvosto ei voi antaa 2815: lakiehdotuksia Suomen Eduskunnalle. Valtiopäiväjärjestyksen 43 §:n säännökseen 2816: Kaikista näistä syistä Eduskunnan Puhemies viitaten Valtiovarainvaliokunta kunnioittaen 2817: ei ole katsonut mahdolliseksi esitellä valtio- ehdoittaa Eduskunnan päätettäväksi: 2818: päiväkutsumuksessa mainittuja asioita Edus- 2819: kunnan käsiteltäviksi. että Eduskunnan Puhemiehelle tuleva 2820: Eduskunta on yksimielisesti hyväksynyt Pu- määräraha niiden kulujen korvauseksi, 2821: hemiehen Valtiopäiväjärjestykseen perustuvan joita hänellä valtiopäiväin aikana on, 2822: menettelyn ja saa Teidän Keisarilliselle Majes- kuluval1a istuntokaudella on oleva kak- 2823: teetil1enne alamaisuudessa ilmoittaa, situhattaviisisataa (2,500) markkaa kuu- 2824: kaudessa. 2825: että Eduskunta edellä esitetyistä 2826: syistä ei ole voinut ryhtyä käsittelemään Valtiovarainvaliokunnan puolesta: 2827: armollisessa valtiopäiväkutsumuksessa Väinö Tanner. 2828: mainittuja asioita. 2829: W. E. Liuksala. 2830: Suomen Eduskunta pysyy alati j. n. e. 2831: Kirjelmässä tehty ehdotus hyväksytään. 2832: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1910. 2833: 2834: Tämän jäiken puhemies poistuu ja hänen Ensimäinen varapuhemies: Ajasta, 2835: paikalleen asettuu ensimäinen varapuhemies milloin seuraava täysi-istunto pidetään, anne- 2836: ed. Söderholm. taan vastedes tieto. Täysi-istunto on päät- 2837: tynyt. 2838: 3) Puhemiehen määräraha. 2839: Ensimäinen varapuhemies: Val- Täysi-istunto päättyy k:lo 6,33 i. p. 2840: tiovarainvaliokunnasta on saapunut kirjelmä, 2841: jonka pyydän sihteerin lukemaan. Pöytäkirjan vakuudeksi: 2842: Sihteeri lukee: Iivar Ahava. 2843: 7. Lauvantaina 8 p. lokakuuta 2844: klo 8 i. p. 2845: 2846: Nimenhuudossa merkitään poissaoleviksi osaston varapuheenjohtajan allekirjoittamassa 2847: edustajat Aakula, Ahmavaara, Airola, Alkio, kirjelmässä on puhemiehelle saapunut jäljen- 2848: Annala, Astala, Björk, von Born, Bäck, A. nöksenä armollinen avoin kirje, joka koskee 2849: Castren, E. Eloranta, J. V. Eloranta, Gädda, uusien edustajavaalien toimittamista sekä ny- 2850: Hahl, Hallberg, Halonen, Hannula, Heikkilä, kyisten ylimääräisten valtiopäiväin hajoitta- 2851: Helle, Honkajuuri, Häyrynen, Inborr, Junes, mista. 2852: Junnila, Järvinen, Kaakko-oja, Kaasalainen, 2853: Kakriainen, Kallio, Kannisto, Karhi, Kekki, Sihteeri lukee seuraavan kirjelmän: 2854: Kellosalmi, Koivisto, Komu, Kopila, Koskelin, 2855: Koskinen, Kotonen, Kurkinen, Käkikoski, La- ME 2856: gerlöf, Lahdensuo, I. W. Laine, Leino, Leinonen, NIKOLAI TOINEN, 2857: Lilius, Lohi, Murros, D. Neovius, Ojanen, Pen- Jumalan Armosta, 2858: nanen, Pietinen, Poutiainen, Pykälä, Pärssinen, 2859: Rautapää, Renvall, Riihelä, Saalasti, Saari, Koko Venäjänmaan KEISARI 2860: E. Saarinen, K. A. Saarinen, Salmi, Salo, Sa- ja Itsevaltias, 2861: volainen, Seppä-Murto, Sipilä, Siren, Snellman, Puolanmaan Tsaari, 2862: Soininen, Storbjörk, Sundblom, Tanttu, Torp- Suomen Suuriruhtinas, 2863: pa, von Troil, Tuomi, 0. W. Turunen, Typpö, ynnä muuta, ynnä muuta, 2864: Törmä, Wainio, Walavaara, Waljakka, Virkki, 2865: Wrede, Wuolijoki, Wuorivirta ja Åkesson. ynnä muuta, 2866: Teemme kaikille Meidän uskollisille alamai- 2867: Puhemies ilmoittaa, että ed. August Hjelt ja sillemme Suomen Suuriruhtinaanmaassa tiet- 2868: August Eronen, joista viimeksimainittu on astu- täväksi: 2869: nut edustaja Annebergin sijaan, ovat näyttä- Määrättyämme tänään uudet edustajavaalit 2870: neet puhemiehelle asianmukaisesti tarkastetut toimitettaviksi, olemme Me nähneet hyväksi 2871: ja hyväksytyt valtakirjansa ja siis ovat oikeu- että nykyisille ylimääräisille Valtiopäivilie ko- 2872: tetut ottamaan osaa valtiopäivien istuntoihin. koontuneen Eduskunnan on hajaannuttuva 2873: syyskuun 25/lokakuun 8 päivänä kuluvaa 2874: vuotta sekä uuden Eduskunnan, heinäkuun 2875: P u h e m i e s: Seuraavat edustajat ovat 7/20 päivänä 1906 vahvistamamme Valtio- 2876: ilmoittaneet olevansa estettyjä saapumasta päiväjärjestyksen 17 §:n mukaan, kokoonnut- 2877: tähän istuntoon: Aakula, Airola, Alkio, A. tava Helsingin kaupunkiin helmikuun 1 päivänä 2878: Castren, Heikkilä, Häyrynen, Junes, Kaakko- uutta lukua 1911; ja tulee siis kaikkien niiden, 2879: oja, Kannisto, Kopila, Koskinen, Kurkinen, jotka ovat edustajiksi valitut, sanottuna aikana 2880: 1. W. Laine, Lilius, Murros, Renvall, Saari, saapua Helsinkiin edustajatointaosa suoritta- 2881: E. Saarinen, Salo, Torppa, Törmä, W ainio maan. 2882: ja Virkki. NIKOLAI. 2883: 2884: Tiedonanto Eduskunnan hajoittamisesta. Friedbergissä 24 pa1vana syyskuuta/7 päi- 2885: vänä lokakuuta 1910. 2886: P u h e m i e s: Eduskunnalle on ilmoitet- Väliaik. v. t. Ministeri Valtiosihteeri P. 2887: tava, että Keisarillisen Suomen Senaatin Talous- von Etter. 2888: 62 Lauvantaina 8 p. lokakuuta. 2889: 2890: Suomennoksen oikeaksi todistaa: Puhemies: Täysi-istunto on päättynyt. 2891: Hänen Majesteettinsa Keisarin Suomen Kans- 2892: lian kielenkääntäjä: 2893: Rafael Hakkarainen. 2894: Täysi-istunto päättyy kello 8,40 i. p. 2895: Jäljennöksen oikeaksi todistaa: Helsingissä, 2896: Keisarillisen Suomen Senaatin Talousosaston 2897: Kansliassa, lokakuun 8 päivänä 1910. Pöytäkirjan vakuudeksi: 2898: Max Dittmar. Iivar Ahava. 2899: Valtiopäiväpäätös. 63 2900: 2901: 2902: 2903: 2904: Suomen Suuriruhtinaanmaan Eduskunnan 2905: päätös, 2906: joka tehtiin ja annettiin ylimääräisillä valtiopäivillä Helsingissä 2907: 8 päivänä lokakuuta 1910. 2908: 2909: 2910: Me allekirjoittaneet, Suomen Suuriruhtinaanmaan Eduskunta ja Suomen kansan Edusta- 2911: jat, jotka nyt olemme ylimääräisillä valtiopäivillä kokoontuneina olleet, teemme tiettäväksi: 2912: että, sittenkuin Suurivaltaisin, Korkeasyntyinen Ruhtinas ja Herra, Nikolai Toinen, koko 2913: Venäjän Keisari ja Itsevaltias, Puolan Tsaari, Suomen Suuriruhtinas y. m., y. m., y. m., 2914: .Meidän Armollisin Hallitsijamme, on kat,sonut hyväksi armollisella avoimella kirjeellä 9 päi- 2915: vältä elokuuta kuluvana vuonna kutsua Meidät 14 päivänä seuraavaa syyskuuta tulemaan 2916: kokoon ylimääräisille valtiopäiville, olemme Me viimemainittuna päivänä tänne Helsinkiin 2917: saapuneet. 2918: Toimemme olemme alottaneet, anoen ja rukoillen Kaikkivaltiaalta siunausta työllemme, 2919: ja Me olemme edellämainitusta armollisesta avoimesta kirjeestä saaneet tietää, että Eduskun- 2920: nan näillä ylimääräisillä valtiopäivillä olisi: 2921: 1) laadittava, Valtakunnanneuvoston ja Valtakunnanduuman hyväksymän ja Keisarillisen 2922: Majesteetin 17 päivänä kesäkuuta tänä vuonna vahvistaman niiden Suomea koskevain lakien 2923: ja asetusten säätämisen järjestystä, joilla on yleisvaltakunnallinen merkitys, koskevan lain II 2924: osan mukaisesti, tarkemmat määräykset Valtakunnanneuvoston ja Valtakunnanduuman jäsenten 2925: valitsemisen järjestyksestä Suomen Suuriruhtinaanmaan väestöstä ja toimitettava sanottujen 2926: jäsenten vaalit; 2927: 2) annettava saman lain I osan 7 kohdan nojalla lausuntonsa seuraavista lakiehdotuksista: 2928: a) muiden Venäjän alamaisten saattamisesta oikeuksiltaan yhdenveroisiksi Suomen kan- 2929: salaisten kera, ja 2930: b) Suomen valtiovaraston Keisarikunnan Valtionrahastoon tehtävistä maksuista Suomen 2931: kansalaisten persoonallisesti suoritettavan asevelvollisuuden sijasta. 2932: Koska mainittu Keisarikunnan laki ei ole syntynyt siinä järjestyksessä, että sillä voisi 2933: olla lain voimaa Suomessa, eikä yllämainittuja lakiehdotuksia sitä paitsi ole Valtiopäiväjär- 2934: jestyksen mukaisesti Eduskunnalle annettu Keisarin ja Suuriruhtinaan esityksinä, joiden, Hal- 2935: 64, Valtiopäiväpäätös. 2936: 2937: 2938: litusmuodon 21 §:n johdosta, pitää olla suomalaisen valtiosihteerin varmentamat, on Edus- 2939: kunnan Puhemies ilmoittanut, ettei hän ole katsonut mahdolliseksi esitellä valtiopäiväkutsu- 2940: muksessa mainittuja asioita Eduskunnan käsiteltäviksi. 2941: Hyväksyen Puhemiehen Valtiopäiväjärjestykseen perustuvan menettelyn, Me olemme 23 2942: päivänä viime syyskuuta päättäneet alamaisessa kirjelmässä Keisarilliselle Maj esteetille ilmoit- 2943: taa, että Me, Puhemiehen esittämistä syistä, emme ole voineet ryhtyä valtiopäiväkutsumuk- 2944: sessa mainittuja asioita käsittelemään. 2945: 2946: Paremmaksi vakuudeksi, että Me näin olemme päättäneet, olemme Me, Suomen kansan 2947: Edustajat, tämän allekirjoittaneet ja vahvistaneet; joka tapahtui Helsingin kaupungissa kah- 2948: deksantena päivänä lokakuuta vuonna V apahtajamme J eesuksoo Kristuksen syntymän jälkeen 2949: tuhat yhdeksänsataa ja kymmenen. 2950: 2951: 2952: P. E. Svinhufvud. 2953: puhemies. 2954: Karl Söderholm. A. Listo. 2955: varapuhemies. varapuhemies. 2956: 2957: Werner Aro. Eero Erkko. 2958: Uudenmaan läänin vaalipiiristä. Uudenmaan läänin vaalipiiristä. 2959: 2960: Mauritz Hallberg. Edv. Helle. 2961: Nylands läns valkrets. Uudenmaan läänin vaalipiiristä. 2962: 2963: Vera Hjelt. E. W. Hänninen. 2964: Nylands läns valkrets. Uudenmaan läänin vaalipiiristä. 2965: 2966: I. Hörhammer. Hilda Käkikoski. 2967: Nylands läns valkrets. Uudenmaan läänin vaalipiiristä. 2968: 2969: Oskari Laine. U. Lindelöf. 2970: Uudenmaan läänin vaalipiiristä. Nylands läns valkrets. 2971: 2972: W. Lundström. Kullervo Manner. 2973: Nylands läns valkrets. Uudenmaan läänin vaalipiiristä. 2974: 2975: L. Mechelin. August Nybergh. 2976: Nylands läns valkrets. Nylands läns valkrets. 2977: 2978: Kaarle Ojanen. V. Perttilä. 2979: Uudenmaan läänin vaalipiiristä. Uudenmaan läänin vaalipiiristä. 2980: 2981: G. G. Rosenqvist. Emil Schybergson. 2982: Nylands läns valkrets. Nylands läns valkrets. 2983: 2984: Miina Sillan pää. Aatto Siren. 2985: Uudenmaan läänin vaalipiiristä. Uudenmaan läänin vaalipiiristä. 2986: Valtiopäiväpäätös. 65 2987: 2988: Hedvig Sohlberg. R. A. Wrede. 2989: Nylands läns valkrets. Nylands läns valkrets. 2990: 2991: Iida Aalle. V. Annala. 2992: Turun läänin eteläisestä vaalipiiristä. Turun läänin eteläisestä vaalipiiristä. 2993: 2994: Ossian Aschan. V. M. von Born. 2995: Åbo läns södra valkrets. Åbo läns södra valkrets. 2996: 2997: Evert Eloranta. Seth Heikkilä. 2998: Turun läänin eteläisestä vaalipiiristä. Turun läänin eteläisestä vaalipiiristä. 2999: 3000: Antti Kaarne. 3001: Turun läänin eteläisestä vaalipiiristä. Turun läänin eteläisestä vaalipiiristä. 3002: 3003: Kaarle 0. Knuutila. Hugo Lilius. 3004: Turun läänin eteläisestä vaalipiiristä. Turun läänin eteläisestä vaalipiiristä. 3005: 3006: Dagmar N eovius. S. Nuorteva. 3007: Åbo läns södra valkrets. Turun läänin eteläisestä vaalipiiristä. 3008: 3009: Juho Rannikko. S. Wilh. Roos. 3010: Turun läänin eteläisestä vaalipiiristä. Åbo läns södra valkrets. 3011: 3012: Fr. Wilho Sipilä. .Julius Sundblom. 3013: Turun läänin eteläisestä vaalipiiristä. Åbo läns södra valkrets. 3014: 3015: Iida Yrjö-Koskinen. E. Aromaa. 3016: Turun läänin eteläisestä vaalipiiristä. Turun läänin pohjoisesta vaalipiiristä. 3017: 3018: Nestor Aronen. Reinh. Grönvall. 3019: Turun läänin pohjoisesta vaalipiiristä. Turun läänin pohjoisesta vaalipiiristä. 3020: 3021: Edvard Hannula. Lauri Ingman. 3022: Turun läänin pohjoisesta vaalipiiristä. Turun läänin pohjoisesta vaalipiiristä. 3023: 3024: Taave Junnila. Mimmi Kanervo. 3025: Turun läänin pohjoisesta vaalipiiristä. Turun läänin pohjoisesta vaalipiiristä. 3026: 3027: •T. F. Kivikoski. F. Koskinen . 3028: Turun läänin pohjoisesta vaalipiiristä. Turun läänin pohjoisesta vaalipiiristä. 3029: 3030: I. V. Laine. J. Lautasalo. 3031: Turun läänin pohjoisesta vaalipiiristä. Turun läänin pohjoisesta vaalipiiristä. 3032: 3033: J. K. Paasikivi. Frans Rantanen. 3034: Turun läänin pohjoisesta vaalipiiristä. Turun läänin pohjoisesta vaalipiiristä. 3035: 3036: K. A. Saarinen. J. Seppä-Murto. 3037: Turun läänin pohjoisesta vaalipiiristä. Turun läänin pohjoisesta vaalipiiristä. 3038: 3039: E. N. Setälä. Väinö Tanner. 3040: Turun läänin pohjoisesta vaalipiiristä. Turun läänin pohjoisesta vaalipiiristä. 3041: 66 Valtiopäiväpäätös. 3042: ----------------------------- 3043: 3044: 3045: J. R. Danielson-Kahnari. 3046: Hämeen läänin eteläisestä vaalipiiristä. Hämeen läänin eteläisestä vaalipiiristä. 3047: 3048: J. V. Eloranta. Alma Jokinen. 3049: Hämeen läänin eteläisestä vaalipiiristä. Hämeen läänin eteläisestä vaalipiiristä. 3050: 3051: Wäinö Jokinen. A. Osw. Kairamo. 3052: Hämeen läänin eteläisestä vaalipiiristä. Hämeen läänin eteläisestä vaalipiiristä. 3053: 3054: Kustaa Kopila. Hulda Salmi. 3055: Hämeen läänin eteläisestä vaalipiiristä. Hämeen läänin eteläisestä vaalipiiristä. 3056: 3057: Artturi H. Virkkunen. Sulo Wuolijoki. 3058: Hämeen läänin eteläis@stä vaalipiiristä. Hämeen läänin eteläisestä vaalipiiristä. 3059: 3060: Alex. Halonen. Heikki Häyrynen. 3061: Hämeen läänin pohjoisesta vaalipiiristä. Hämeen läänin pohjoisesta vaalipiiristä. 3062: 3063: K. Kaakko-oja. K. I. Lumio. 3064: Hämeen läänin pohjoisesta vaalipiiristä. Hämeen läänin pohjoisesta vaalipiiristä. 3065: 3066: Kaapo Murros. E. Nevanlinna. 3067: Hämeen läänin pohjoisesta vaalipiiristä. Hämeen läänin pohjoisesta vaalipiiristä. 3068: 3069: J. K. Pohjola. Emil Saarinen. 3070: Hämeen läänin pohjoisesta vaalipiiristä. Hämeen läänin pohjoisesta vaalipiiristä. 3071: 3072: N. A. Telkkä. K. Wiljakainen. 3073: Hämeen läänin pohjoisesta vaalipiiristä. Hämeen läänin pohjoisesta vaalipiiristä. 3074: 3075: E. S. Yrjö-Koskinen. M. A. Airola. 3076: Hämeen läänin pohjoisesta vaalipiiristä. Viipurin läänin läntisestä vaalipiiristä. 3077: 3078: Juhani Arajärvi. Jonas Castren. 3079: Viipurin läänin läntisestä vaalipiiristä. Viipurin läänin läntisestä vaalipiiristä. 3080: 3081: Tekla Hultin. G. A. Kakriainen. 3082: Viipurin läänin läntisestä vaalipiiristä. Viipurin läänin läntisestä vaalipiiristä. 3083: 3084: F. E. Kellosalmi. Juho Kirves. 3085: Viipurin läänin län~isestä vaalipiiristä. Viipurin läänin läntisestä vaalipiiristä. 3086: 3087: Matti Paasivuori. Matti Pietinen. 3088: Viipurin läänin läntisestä vaalipiiristä. Viipurin läänin läntisestä vaalipiiristä. 3089: 3090: H. Pärssinen. T. Riihelä. 3091: Viipurin läänin läntisestä vaalipiiristä. Viipurin läänin läntisestä vaalipiiristä. 3092: 3093: Juho Tulikoura. T. Typpö. 3094: Viipurin läänin läntisestä vaalipiiristä. Viipurin läänin läntisestä vaalipiiristä. 3095: Valtiopäiväpäätös. 67 3096: 3097: Gust. Arokallio. Antti Kaasalainen. 3098: Viipurin läänin itäisestä vaalipiiristä. Viipurin läänin itäisestä vaalipiiristä. 3099: 3100: M. Kekki. Anton Kotonen. 3101: Viipurin läänin itäisestä vaalipiiristä. Viipurin läänin itäisestä vaalipiiristä. 3102: 3103: Mikko Leinonen. Esko Oranen. 3104: Viipurin läänin itäisestä vaalipiiristä. Viipurin läänin itäisestä vaalipiiristä. 3105: 3106: Matti Poutiainen. Erkki Pullinen. 3107: Viipurin läänin itäisestä vaalipiiristä. Viipurin läänin itäisestä vaalipiiristä. 3108: 3109: K. K. Pykälä. Lauri Kr. Relander. 3110: Viipurin läänin itäisestä vaalipiiristä. Viipurin läänin itäisestä vaalipiiristä. 3111: 3112: H. Repo. Santeri Saarikivi. 3113: Viipurin läänin itäisestä vaalipiiristä. Viipurin läänin itäisestä vaalipiiristä. 3114: 3115: 0. W. Turunen. Osk. H. Wuorivirta. 3116: Viipurin läänin itäisestä vaalipiiristä. Viipurin läänin itäisestä va11-lipiiristä. 3117: 3118: Mikko Virkki. Nestori W ala vaara. 3119: Viipurin läänin itäisestä vaalipiiristä. Viipurin läänin itäisestä vaalipiiristä. 3120: 3121: 0. Eronen. 3122: Mikkelin läänin vaalipiiristä. Mikkelin läänin vaalipiiristä. 3123: 3124: Pekka Huttunen. J osua Järvinen. 3125: Mikkelin läänin vaalipiiristä. Mikkelin läänin vaalipiiristä. 3126: 3127: A. Kannisto. 0. Orasmaa. 3128: Mikkelin läänin vaalipiiristä. Mikkelin läänin vaalipiiristä. 3129: 3130: J. Oskari Peurakoski. Heikki Renvall. 3131: Mikkelin läänin vaalipiiristä. Mikkelin läänin vaalipiiristä. 3132: 3133: Justus Ripatti. Anni Savolainen. 3134: Mikkelin läänin vaalipiiristä. Mikkelin läänin vaalipiiristä. 3135: 3136: Mikael Soininen. A. Tanttu. 3137: Mikkelin läänin vaalipiiristä. Mikkelin läänin vaalipiiristä. 3138: 3139: Albin W a1jakka. E. G. Åkesson. 3140: Mikkelin läänin vaalipiiristä. Mikkelin läänin vaalipiiristä. 3141: 3142: P. Aakula. W. Boman. 3143: Kuopion läänin läntisestä vaalipiiristä. Kuopion läänin läntisestä vaalipiiristä. 3144: 3145: Eero Hahl. Theodor Homen. 3146: Kuopion läänin läntisestä vaalipiiristä. Kuopion läänin läntisestä vaalipiiristä. 3147: 68 Valtiopäiväpäätös. 3148: 3149: Kalle Hämäläinen. Aura Kiiskinen. 3150: Kuopion läänin läntisestä vaalipiiristä. Kuopion läänin läntisestä vaalipiiristä. 3151: 3152: Heikki Kääriäinen. Tilda Löthman. 3153: Kuopion läänin läntisestä vaalipiiristä. Kuopion läänin läntisestä vaalipiiristä. 3154: 3155: 0. Miettinen. Hannes Nylander. 3156: Kuopion läänin läntisestä vaalipiiristä. Kuopion läänin läntisestä vaalipiiristä. 3157: 3158: A. Salo. Juho Snellman. 3159: Kuopion läänin läntisestä vaalipiiristä. Kuopion läänin läntisestä vaalipiiristä. 3160: 3161: W. Wainio. Albin Koponen. 3162: Kuopion läänin läntisestä vaalipiiristä. Kuopion läänin itäisestä vaalipiiristä. 3163: 3164: 3165: Efr. Kronqvist. S. Kurkinen. 3166: Kuopion läänin itäisestä vaalipiiristä. Kuopion läänin itäisestä vaalipiiristä. 3167: 3168: Matti Lonkainen. Pekka Pennanen. 3169: Kuopion läänin itäisestä vaalipiiristä. Kuopion läänin itäisestä vaalipiiristä. 3170: 3171: Onni Puhakka. Hugo Rautapää. 3172: Kuopion läänin itäisestä vaalipiiristä. Kuopion läänin itäisestä vaalipiiristä. 3173: 3174: J. W. Sainio. Onni Talas. 3175: Kuopion läänin itäisestä vaalipiiristä. Kuopion läänin itäisestä vaalipiiristä. 3176: 3177: P. Tikkanen. Mimmi Turunen. 3178: Kuopion läänin itäisestä vaalipiiristä. Kuopion läänin itäisestä vaalipiiristä. 3179: 3180: Juho Etelämäki. Johan Kautto. 3181: Vaasan läänin itäisestä vaalipiiristä. Vaasan läänin itäisestä vaalipiiristä. 3182: 3183: 3184: A. Koivisto. K. W. Koskelin. 3185: Vaasan läänin itäisestä vaalipiiristä. Vaasan läänin itäisestä vaalipiiristä. 3186: 3187: 3188: Matti Latvala. 3189: Vaasan läänin itäisestä vaalipiiristä. Vaasan läänin itäisestä vaalipiiristä. 3190: 3191: Santeri Mäkelä. Kaarle Mänty. 3192: Vaasan läänin itäisestä vaalipiiristä. Vaasan läänin itäisestä vaalipiiristä. 3193: 3194: Samuli Rantanen. Onni Tuomi. 3195: Vaasan läänin itäisestä vaalipiiristä. Vaasan läänin itäisestä vaalipiiristä. 3196: 3197: K. J. Warvikko. Santeri Alkio. 3198: Vaasan läänin itäisestä vaalipiiristä. Vaa.san läänin eteläisestä vaalipiiristä. 3199: Valtiopäiväpäätös. 69 3200: 3201: Ernst Estlandflr. G. Granfelt. 3202: V asa läns södra valkrets. Vasa läns södra valkrets. 3203: 3204: Gustaf Gädda. Mauri Honkajuuri. 3205: Vasa läns södra valkrets. Vaasan läänin eteläisestä vaalipiiristä. 3206: 3207: K. Lanne. Jaakko Mäki. 3208: Vaasan läänin eteläisestä vaalipiiristä. Vaasan läänin eteläisestä vaalipiiristä. 3209: 3210: Arvid N eovius. K. I. Nordlund. 3211: Vasa läns södra valkrets. Vasa läns södra valkrets. 3212: 3213: Kaarlo Saari. Eric von Troil. 3214: Vaasan läänin eteläisestä vaalipiiristä. Vasa läns södra valkrets. 3215: 3216: Y. K. Yrjö-Koskinen. M. V. Björk. 3217: Vaasan läänin eteläisestä vaalipiiristä. Vasa läns norra valkrets. 3218: 3219: A. J. Bäck. Julius Grotenfelt. 3220: Vasa läns norra valkrets. Vasa läns norra valkrets. 3221: 3222: J. Inborr. Oskari Lahdensuo. 3223: Vasa läns norra valkrets. Vaasan läänin pohjoisesta vaalipiiristä. 3224: 3225: Juho MalkJJ,rnäki. Wilh. Malmivaara. 3226: Vaasan läänin pohjoisesta vaalipiiristä. Vaasan läänin pohjoisesta vaalipiiristä. 3227: 3228: J. Storbjörk. Oskar Tokoi. 3229: Vasa läns norra valkrets. Vaasan läänin pohjoisesta vaalipiiristä. 3230: 3231: Juho Torppa. Arthur Castren. 3232: Vaasan läänin pohjoisesta vaalipiiristä. Oulun läänin eteläisestä vaalipiiristä. 3233: 3234: Santeri Haapanen. J. A. Heikkinen. 3235: Oulun läänin eteläisestä vaalipiiristä. Oulun läänin eteläisestä vaalipiiristä. 3236: 3237: M. V. Hoikka. Kyösti Kallio. 3238: Oulun läänin eteläisestä vaalipiiristä. Oulun läänin eteläisestä vaalipiiristä. 3239: 3240: Otto Karhi. J. A. Komu. 3241: Oulun läänin eteläisestä vaalipiiristä. Oulun läänin eteläisestä vaalipiiristä. 3242: 3243: A. Lagerlöf. A. Leino. 3244: Oulun läänin eteläisestä vaalipiiristä. Oulun läänin eteläisestä vaalipiiristä. 3245: 3246: Yrjö Mäkelin. Filip Saalasti. 3247: Oulun läänin eteläiseRtä vaalipiiristä. Oulun läänin eteläisestä vaalipiiristä. 3248: 3249: H. Törrnä. Iisakki V ahe. 3250: Oulun läänin eteläisestä vaalipiiristä. Oulun läänin eteläisestä vaalipiiristä. 3251: 70 Valtiopäiväpäätös. 3252: ---------·------- 3253: 3254: P. Ahmavaara. Hilda Herrala. 3255: Oulun läänin pohjoisesta vaalipiiristä. Oulun läänin pohjoisesta vaalipiiristä. 3256: 3257: Antti Junes. Frans Lehtonen. 3258: Oulun läänin pohjoisesta vaalipiiristä. Oulun läänin pohjoisesta vaalipiiristä. 3259: 3260: K. A. Lohi. Juho W aarala. 3261: Oulun läänin pohjoisesta vaalipiiristä. Oulun läänin pohjoisesta vaalipiiristä. 3262: 3263: A. Fränti. 3264: Lapin vaalipiiristä. 3265: NIMI- JA ASIALUETTELOT. 3266: Selitys lyhennyksistä. 3267: Tarkv. = Tarkastusvaliokunta. Vp. = valtiopäivät. 3268: Toimv. = Toimitusvaliokunta. Vv. = Valtiovarainvaliokunta. 3269: Eduskunnan jäsenet. 3270: Puhemies. Aalle, Ida, neiti. 3271: - Turun läänin eteläisen vaalipiirin valitsema 1. 3272: valittu valitsijamieheksi 19. 3273: Svinhufvud, Pehr Evind, kihlakunnantuomari, hovioikeuden- 3274: asessori. Ahmavaara, Pekka, maanviljelijä. . 3275: Viipurin läänin itäisen vaalipiirin valitsema 2. - Oulun läänin pohjoisen vaalipiirin valitsema 3. 3276: valittu eduskunnan puhemieheksi 5. - valittu jäseneksi Vv:aan 22. 3277: juhlallinen vakuutus sekä tervehdyspuhe 6. 3278: puhe valtaistuinsalissa valtiopäivien avajaisissa 12. Airola, Matti Aleksanteri, sanomalehdentoimittaja. 3279: tiedonanto eduskunnalle 25. Viipurin läänin läntisen vaalipiirin valitsema 2. 3280: ilmoitus valtiopäivien hajoittamisesta 61. valittu jäseneksi 'l'arkv:aan 22. 3281: Alkio, Santeri, kirjailija. 3282: Ensimäinen varapuhemies. Vaasan läänin eteläisen vaalipiirin valitsema 3. 3283: valittu jäseneksi Toimv:aan 22. 3284: Söderholm, Karl Gustaf, hovioikeudenneuvos. 3285: Uudenmaan läänin vaalipiirin valitsema 1. Lausunto: 3286: valittu eduskunnan ensimäiseksi varapuhemieheksi 3287: ja juhlallinen vakuutus 6. 53 (ehdotus alamaiseksi adressiksi). 3288: valittu jäseneksi Tarkv:aan 22. 3289: « varapuheenjohtajaksi Tarkv:aan 33. Annala, Walentin, ratavartija. 3290: - Turun läänin eteläisen vaalipiirin valitsema 1. 3291: Lausunnot: 3292: 9 (puhemiehen puhe valtaistuinsalissa); 16, 17 3293: Anneberg, Benjamin, senaattori. 3294: - Mikkelin läänin vaalipiirin valitsema 2. 3295: (valtakirjoja tarkastaneen senaattorin tiedonanto); - vapautettu edustajantoimesta 25. 3296: 44 (puhemiehen tiedonanto). 3297: Arajärvi, Juhani, pankinjohtaja. 3298: Toinen varapuhemies. - Viipurin läänin läntisen vaalipiirin valitsema 2. 3299: valittu jäseneksi kansliatoimikuntaan 7. 3300: Listo, Akseli, August, esittelijäsihteeri. 3301: - Vaasan läänin itäisen vaalipiirin valitsema 3. Aro, Werner, räätäli. 3302: valittu eduskunnan toiseksi varapuhemieheksi ja - Uudenmaan läänin vaalipiirin valitsema 1. 3303: juhlallinen vakuutus 6. - valittu valitsijamieheksi 19. 3304: valittu jäseneksi Tarkv:aan 22. 3305: Arokallio, Gustaf, kirkkoherra, rovasti. 3306: Lausunnot: - Viipurin läänin itäisen vaalipiirin valitsema 2. 3307: 16, 17 (valtakirjoja tarkastaneen senaattorin Aromaa, Emanuel, jalkineentekijä. 3308: tiedonanto); 23 (kutsu 'l'arkv:n jäsenille). - Turun läänin pohjoisen vaalipiirin valitsema 2. 3309: - valittu valitf'!ijamieheksi 19. 3310: 3311: Jäsenet. Aronen, Juho Nestori, työmies. 3312: - Turun läänin pohjoisen vaalipiirin valitsema 2. 3313: A. Aschan, Ossian, professori. 3314: Aakula, Pekka, kansakoulunopettaja. - Turun läänin eteläisen vaalipiirin valitsema 1. 3315: Kuopion läänin läntisen vaalipiirin valitsema 2. 3316: valittu valitsijamiesten varamieheksi 19. Astala, Juho, maanviljelijä. 3317: jäseneksi Tarkv:aan 22. - Hämeen läänin eteläisen vaalipiirin valitsema 2. 3318: Vv:aan 22. - valittu valitsijamieheksi 19. 3319: 74 Eduskunnan jäsenet. 3320: 3321: 3322: B. Eronen, Aukusti, maanviljelijä. 3323: - Mikkelin läänin vaalipiirin valitsema 61. 3324: Björk, Matts Viktor, varatuomari. Eronen, Oliver, torppari. 3325: - Vaasan läänin pohjoisen vaalipiirin valitsema 3. - Mikkelin läänin vaalipiirin valitsema 2. 3326: - valittu valitsijamiesten varamieheksi 19. 3327: Estlander, Ernst, professori. 3328: Boman, Vilho, piirisihteeri. Vaasan läänin eteläisen vaalipiirin valitsema 3. 3329: - Kuopion läänin läntisen vaalipiirin valitsema 2. valittu valitsijamiesten varamieheksi 19. 3330: -- valittu varajäseneksi Toimv:aan 22. ,, varajäseneksi Toimv:aan 22. 3331: von Born, Victor Magnus, vapaaherra. Lausunto: 3332: Turun läänin eteläisen vaalipiirin valitsema 1. 47 (ehdotus alamaiseksi adressiksi). 3333: valittu jäseneksi Vv:aan 22. 3334: Lausunto: Etelämäki, Juho, kansakoulunopettaja. 3335: - Vaasan läänin itäisen vaalipiirin valitsema 3. 3336: 9 (puhemiehen puhe valtaistuinsalissa). 3337: Bäck, Alfred Johannes, kirkkoherra. F. 3338: Vaasan läänin pohjoisen vaalipiirin valitsema 3. 3339: valittu varajäseneksi Vv:aan 22. Fränti, Aleksander, opettaja. 3340: Lapinmaan vaalipiirin valitsema 3. 3341: valittu valitsijamieheksi 19. 3342: c. 3343: Castren, Arthur, pormestari. 3344: 6. 3345: - Oulun läänin eteläisen vaalipiirin valitsema 3. Granfelt, George, lakitiedettentohtori, hovioikeuden ases- 3346: sori. 3347: Castren, Jonas, lakitiedettenkandidaatti. - Vaasan läänin eteläisen vaalipiirin valitsema 3. 3348: Viipurin läänin läntisen vaalipiirin valitsema 2. 3349: Grotenfelt, Julius, prolruraattori. 3350: Lausunnot: Vaasan läänin pohjoisen vaalipiirin valitsema 3. 3351: valittu valitsijamieheksi 19. 3352: 9 (puhemiehen puhe valtaistuinsalissa); 17 » varajäseneksi Tarkv:aan 22. 3353: (valtakirjoja tarkastaneen senaattorin tiedonanto); 3354: 30 (puhemiehen tiedonanto). Grönvall, Reinhold W., lääninrovasti. 3355: Turun läänin pohjoisen vaalipiirin valitsema 2. 3356: D. valittu valitsijamiesten varamieheksi 19. 3357: Ii jäseneksi Vv:aan 22. 3358: Danielson-Kalmari, Joh. Rich., valtioneuvos. Lausunto: 3359: Hämeen läänin eteläisen vaalipiirin valitsema 2. 3360: 23 (kutsu Vv:n jäsenille). 3361: Lausunto: 3362: Gädda, Gustaf, maanviljelijä. 3363: 49 (ehdotus alamaiseksi adressiksi). - Vaasan läänin eteläisen vaalipiirin valitsema 3. 3364: 3365: 3366: E. H. 3367: Eloranta, Evert, työmies. Haapanen, Santeri, kansakoulunopettaja. 3368: - Turun läänin eteläisen vaalipiirin valitsema 1. - Oulun läänin eteläisen vaalipiirin valitsema 3. 3369: - valittu valitsijamieheksi 19. valittu valitsijamieheksi 19. 3370: , varajäseneksi Tarkv:aan 22. 3371: Hahl, Eero, agronoomi. 3372: Eloranta, Juho Viktor, sanomalehdentoimittaja. Kuopion läänin läntisen vaalipiirin valitsema 3. 3373: - Hämeen läänin eteläisen vaalipiirin valitsema 2. valittu valitsijamieheksi 19. 3374: valittu varajäseneksi Tarkv:aan 22. 3375: Hallberg, Mauritz Emil Fredrik, valtioneuvos. 3376: Lausunto: - Uudenmaan läänin vaalipiirin valitsema 1. 3377: 3378: 6 (ehdottaa jäsenen kansliatoimikuntaan). Halonen, Aleksanteri, sanomalehdentoimittaja. 3379: -- Hämeen läänin pohjoisen vaalipiirin valitsema 2. 3380: Erkko, Eero, sanomalehdentoimittaja. Hannula, Edvard, rovasti. 3381: Uudenmaan läänin vaalipiirin valitsema 1. Turun läänin pohjoisen vaalipiirin valitsema 2. 3382: valittu jäseneksi kansliatoimikuntaan 7. valittu valitsijamieheksi 19. 3383: » varajäseneksi Toimv:aan 22. , jäseneksi Tarkv:aan 22. 3384: Eduskunnan jäsenet. 75 3385: 3386: Heikkilä, Seth, sanomalehdentoimittaja. valittu jäseneksi Toimv:aan 22. 3387: - Turun läänin eteläisen vaalipiirin valitsema 1. » varapuheenjohtajaksi Toimv:aan 33. 3388: Heikkinen, J. A., maanviljelijä. 3389: - Oulun läänin eteläisen vaalipiirin valitsema 3. J. 3390: Helle, Edvard, puuseppä. Jokinen, Alma, rouva. 3391: - Uudenmaan läänin vaalipiirin valitsema 1. - Hämeen läänin eteläisen vaalipiirin valitsema 2. 3392: - valittu valitsijamieheksi 19. 3393: Jokinen, Väinö, sanomalehdentoimittaja. 3394: Herrala, Hilda, neulojatar. - Hämeen läänin eteläisen vaalipiirin valitsema 2. 3395: - Oulun läänin pohjoisen vaalipiirin valitsema 3. 3396: - valittu varajäseneksi Tarkv:aan 22. Junes, Antti, maanviljelijä. 3397: - Oulun läänin pohjoisen vaalipiirin valitsema 3. 3398: Hjelt, August Johannes, senaattori. 3399: - Turun läänin eteläisen vaalipiirin valitsema 1. Lausunto: 3400: Hjelt, Vera, ammattientarkastaja. 53 (ehdotus alamaiseksi adressiksi). 3401: - Uudenmaan läänin vaalipiirin valitsema 1. 3402: Junnila, Taave Ananias, maanviljelijä. 3403: Hoikka, Matti Viktor, seppä. - Turun läänin pohjoisen vaalipiirin valitsema 2. 3404: - Oulun läänin eteläisen vaalipiirin valitsema 3. 3405: - valittu valitsijamieheksi 19. Järvinen, Josua, opettaja. 3406: - Mikkelin läänin vaalipiirin valitsema 2. 3407: Homen, Theodor, professori. valittu valitsijamieheksi 19. 3408: Kuopion läänin läntisen vaalipiirin valitsema 3. 3409: valittu valitsijamiesten varamieheksi 19. K. 3410: Lausunto: Kaakko-oja, Kalle, torppari. 3411: - Hämeen läänin pohjoisen vaalipiirin valitsema 2. 3412: 10 (puhemiehen puhe valtaistuinsalissa). 3413: Kaarne, Antti, koneenkäyttäjä. 3414: Honkajuuri, Mauri, varatuomari. - Turun läänin eteläisen vaalipiirin valitsema 1. 3415: - Vaasan läänin eteläisen vaalipiirin valitsema 3. 3416: Kaasalainen, Antti, filosofiantohtori. 3417: Hultin, Tekla, filosofiantohtori. - Viipurin läänin itäisen vaalipiirin valitsema 2. 3418: - Viipurin läänin läntisen vaalipiirin valitsema 2. valittu varajäseneksi Toimv:aan ~2. 3419: vahttu jäseneksi Vv:aan 22. 3420: Kakriainen, fiustaf Adolf, maanviljelijä. . 3421: Lausunnot: - Viipurin läänin läntisen vaalipiirin vahtsema 2. 3422: 10 (puhemiehen puhe valtaistuinsalissa); 43 Kairamo, A. Osw., senaattori. 3423: (puhemiehen tiedonanto). - Hämeen läänin eteläisen vaalipiirin valitsema 2. 3424: valittu valitsijamieheksi 19. 3425: Huttunen, Pekka, lampuoti. » jäseneksi Vv:aan 22. 3426: - Mikkelin läänm vaalipiirin valitsema 2. >> varajäseneksi Tarkv:aan 22. 3427: Hämäläinen, Kalle, toimittaja. Lausunto: 3428: - Kuopion läänin läntisen vaalipiirin valitsema 3. 52 (ehdotus alamaiseksi adressiksi). 3429: - valittu valitsijamieheksi 19. 3430: Kallio, Kyösti, maanviljelijä. 3431: Hänninen, Edvard Valpas, kts. Valpas-Hänninen. Oulun läänin eteläisen vaalipiirin valitsema 3. 3432: valittu jäseneksi Vv:aan 22. 3433: Häyrynen, Heikki, satulaseppä. 3434: - Hämeen läänin pohjoisen vaalipiirin valitsema 2. Lausunto: 3435: - valittu valitsijamieheksi 19. 40 (puhemiehen tiedonanto). 3436: Hörhammer, Ivar, sanomalehdentoimittaja. Kanervo, Mimmi, tynnyrintekijänvaimo. 3437: - Uudenmaan läänin vaalipiirin valitsema 1. - Turun läänin pohjoisen vaalipiirin valitsema 2. 3438: Kannisto, A., puuseppä. 3439: 1. - Mikkelin läänin vaalipiirin valitsema 2. 3440: 3441: Inborr, Johan, lautamies. Karhi, Otto, maanviljelijä. 3442: - Vaasan läänin pohjoisen vaalipiirin valitsema 3. - Oulun läänin eteläisen vaalipiirin valitsema 3. 3443: Ingman, Lauri Johannes, jumaluusopintohtori. Kautto, Juho, pikkutilallinen. 3444: - Turun läänin pohjoisen vaalipiirin valitsema 2. - Vaasan läänin itäisen vaalipiirin valitsema 3. 3445: piti avajaissaarnan Nikolainkirkossa 12. 3446: 76 Eduskunnan jäsenet. 3447: 3448: Kekki, Matti, agronoomi. Kääriäinen, Heikki, torppari. 3449: - Viipurin läänin itäisen vaalipiirin valitsema 2. - Kuopion läänin läntisen vaalipiirin valitsema 3. 3450: Kellosalmi, Feliks Emil, kirjapainonhoitaja. 3451: Viipurin läänin läntisen vaalipiirin valitsema 2. 3452: valittu varajäseneksi Vv:aan 22. L. 3453: Lausunnot: 3454: Lagerlöf, Arthur, lakitiedettenkandidaatti. 3455: 7 (ehdottaa jäsenen kansliatoimikuntaan); 17 Oulun läänin eteläisen vaalipiirin valitsema 3. 3456: (valtakirjoja tarkastaneen senaattorin tiedonanto). 3457: Lahdensuo, Oskari, maanviljelijä. 3458: Kiiskinen, Aura, ompelijatar. - Vaasan läänin pohjoisen vaalipiirin valitsema 3. 3459: - Kuopion läänin läntisen vaalipiirin valitsema 3. valittu valitsijamiesten varamieheksi 19. 3460: - valittu valitsijamieheksi 19. varajäseneksi Toimv:aan 22. 3461: Kirves, Juho, viilaaja. Laine, lisak Wilho, puuseppä. 3462: - Viipurin läänin läntisen vaalipiirin valitsema 2. -- 'l'urun läänin pohjoisen vaalipiirin valitsema 2. 3463: - valittu valitsijamieheksi 19. 3464: Kivikoski, Juho Fredrik, puhuja. Laine, Oskari, maanviljelijä. 3465: - Turun läänin pohjoisen vaalipiirin valitsema 2. - Uudenmaan läänin vaalipiirin valitsema 1. 3466: - valittu varajäseneksi Tarkv:aan 22. valittu varajäseneksi Vv:aan 22. 3467: ~ » Toimv:aan 22. 3468: Knuutila, Kaarle 0., maanviljelijä. 3469: - Turun läänin eteläisen vaalipiirin valitsema 1. Lanne, Kaarlo, maanviljelijä. 3470: - Vaasan läänin eteläisen vaalipiirin valitsema 3. 3471: Koivisto, Aleksander, maanviljelijä. - valittu varajäseneksi Vv:aan 22. 3472: - Vaas •n läänin itäisen vaalipiirin valitsema 3. 3473: - valittu valitsijamieheksi 19. Latvala, Matti, vuokraaja. 3474: - Vaasan läänin itäisen vaalipiirin valitsema 3. 3475: Komu, Juho Alfred, toimittaja. 3476: Oulun läänin eteläisen vaalipiirin valitsema 3. Lautasalo, Johan, torppari. 3477: valittu valitsijamiesten varamieheksi 19. , - Turun läänin pohjoisen vaalipiirin valitsema 2. 3478: jäseneksi Vv:aan 22. 3479: « varajäseneksi Toimv:aan 22. Lehtonen, Frans, seppä. 3480: - Oulun läänin pohjoisen vaalipiirin valitsema 3. 3481: Kopila, Kustaa, torpanpoika. - valittu valitsijamieheksi 19. 3482: - Hämeen läänin eteläiBen vaalipiirin valitsema 2. 3483: - valittu valitsijamiAsten varamieheksi Hl. Leino, Antero, ratamestari. 3484: - Oulun läänin <Jteläisen vaalipiirin valitsema 3. 3485: Koponen, Albin, levyseppä. 3486: - Kuopion läänin itäisen vaalipiirin valitsema 3. Leinonen, Mikko, maanviljelijä. 3487: - Viipurin läänin itäisen vaalipiirin valitsema 2. 3488: Koskelin, Karl Wilhelm, agronoomi. 3489: - Vaasan läänin itäisen vaalipiirin valitsema 3. Lilius, Hugo, senaattori. 3490: - valittu varajäseneksi Vv:aan 22. - Turun läänin eteläisen vaalipiirin valitsema 1. 3491: 3492: Koskinen, Frans Herman, sanomalehdentoimittaja. Lausunto: 3493: - Turun läänin pohjoisen vaalipiirin valitsema 2. 3494: - valittu valitsijamieheksi 19. 11 (puhemiehen puhe valtaistuinsalissa). 3495: 3496: Kotonen, Anton, varatuomari. Lindelöf, Uno Lorentz, ylimääräinen professori. 3497: Viipurin läänin itäisen vaalipiirin valitsema 2. Uudenmaan läänin vaalipiirin valitsema 1. 3498: valittu valits jamieheksi 19. valittu valitsijamieheksi 19. 3499: Lausunnot: Listo, Akseli August, kts. Toinen varapuhemies. 3500: 35 (puhemiehen tiedonanto); 47 (ehdotus ala- 3501: maiseksi adressiksi). Lohi, Kalle, maanviljelijä. 3502: - Oulun läänin pohjoisen vaalipiirin valitsema 3. 3503: Kronqvist, Efraim, maalari. 3504: - Kuopion läänin itäisen vaalipiirin valitsema 3. Lonkainen, Matti, torp;pari. 3505: - Kuopion läänm itäisen vaalipiirin valitsema 3. 3506: Kurkinen, Severi, työmies. - valittu valitsijamieheksi 19. 3507: - Kuopion Jiiänin itäisen vaalipiirin valitsema 3. 3508: Lumio, Karl Ivar, kanppamatkustaja. 3509: Käkikoski, Hilda, opettajatar. - Hämeen läänin pohjoisen vaalipiirin valitsema 2. 3510: Uudenmaan läänin vaalipiirin valitsema 1. valittu jäseneksi Vv:aan 22. 3511: valittu varajäseneksi Toimv:aan 22. » varajäseneksi Tarkv:aan 22. 3512: Eduskunnan jäsenet. 77 3513: 3514: Lundström, Ernst William, kirjaltaja. Lausunto: 3515: - Uudenmaan läänin vaalipiirin valitsema 1. 3516: - valittu valitsijamieheksi 19. 50 (ehdotus alamaiseksi adressiksi). 3517: - » varajäseneksi Toimv:aan 22. Neovius, Dagmar, OJ?ettajatar. 3518: Löthman, Tilda, opettajatar. - Turun läämn eteläisen vaalipiirin valitsema 1. 3519: - Kuopion läänin läntisen vaalipiirin valitsema 3. - valittu valitsijamieheksi 19. 3520: valittu valitsijamiesten varamieheksi 19. Nevanlinna, Ernst Fredrik, filosofiantohtori. 3521: Hämeen läänin pohjoisen vaalipiirin valitsema 2. 3522: valittu varajäseneksi Toimv:aan 22. 3523: M. Lausunnot: 3524: Malkamäki, Juho, maanviljelijä. 6 (ehdottaa jäsenen kansliatoimikuntaan); 10 3525: - Vaasan läänin pohjoisen vaalipiirin valitsema 3. (puhemiehen puhe valtaistuinsalissa) ; 33 (puhe- 3526: miehen tiedonanto). 3527: Malmivaara, Wilhelmi, rovasti. Nordlund, Karl Ivar, pastori. 3528: - Vaasan läänin pohjoisen vaalipiirin valitsema 3. - Vaasan läänin eteläisen vaalipiirin valitsema 3. 3529: Manner, Kullervo, sanomalehdentoimittaja. - valittu jäseneksi Vv:aan 22. 3530: Uudenmaan läänin vaalipiirin valitsema 1. 3531: valittu jäseneksi Toimv:aan 22. Nuorteva, Santeri, sanomalehdentoimittaja. 3532: - Turun läänin eteläisen vaalipiinn valitsema 1. 3533: Lausunnot: Lausunto: 3534: 35, 44 (puhemiehen tiedonanto). 41 (puhemiehen tiedonanto). 3535: Mechelin, Leopold Henrik Stanislaus, senaattori. Nybergh, August, senaattori. 3536: - Uudenmaan läänin vaalipiirin valitsema 1. 3537: Ikäpuhemiehenä johtanut puhetta eduskunnan - Uudenmaan läänin vaalipiirin valitsema 1. 3538: •·nsimäisessä täysi-istunnossa 5, 6. 3539: valittu jäseneksi Toimv:aan 22. Nylander, Hannes, ylitarkastaja. 3540: » puheenjohtajaksi Toimv:aan 33. - Kuopion läänin läntisen vaalipiirin valitsema 3. 3541: - valittu varajäseneksi Tarkv:aan 22. 3542: Lausunnot: 3543: 23 (kutsu jäsenille Toimv:ssa); 28 (puhemiehen 3544: tiedonanto); 52 (ehdotus alamaiseks1 adressiksi). 0. 3545: Miettinen, Olli, vuokraaja. Ojanen, Kaarlo, maanviljelijä. 3546: - Kuopion läänin läntisen vaalipiirin valitsema 3. Uudenmaan läänin vaalipiirin valitsema 1. 3547: valittu valitsijamieheksi 19. 3548: Murros, Kaapo, sanomalehdentoimittaja. » varajäseneksi Tarkv:aan 22. 3549: - Hämeen läänin pohjoisen vaalipiirin valitsema 2. 3550: valittu valitsijamieheksi 19. Lausunto: 3551: Lausunto: 19. 3552: 11 (puhemiehen puhe valtaistuinsalissa). Oranen, Esko, maanviljelijä. 3553: Viipurin läänin itäisen vaalipiirin valitsema 2. 3554: Mäkelin, Yrjö Esaias, toimittaja. 3555: - Oulun läänin eteläisen vaalipiirin valitsema 3. Orasmaa, Oskari, sanomalehdentoimittaja. 3556: Mikkelin läänin vaalipiirin valitsema 2. 3557: Mäkelä, Santeri, pikkutilallinen. 3558: - Vaasan läänin itäisen vaalipiirin valitsema 3. 3559: - valittu valitsijamieheksi 19. 3560: » jäseneksi Vv:aan 22. 3561: P. 3562: Mäki, Jaakko, pienviljelijä. Paasikivi, Juho Kusti, lakitiedettentohtori. 3563: - Vaasan läänin eteläisen vaalipiirin valitsema 3. Turun läänin pohjoisen vaalipiirin valitsema 2. 3564: - valittu valitsijamieheksi 19. valittu valitsijamieheksi 1\J. 3565: » varajäseneksi Tarkv:aan 22. varajäseneksi Tarkv:aan 22. 3566: Mänty, Kaarlo, vahtimestari. Paasivuori, Matti, kirvesmies. 3567: - Vaasan läänin itäisen vaalipiirin valitsema 3. - Viipurin lää!l.in länt~sen .vaalipiirin valitsema 2. 3568: - valittu varaJaseneksl T01mv:aan 22. 3569: N. Pennanen, Pekka, maanviljelijä. 3570: Kuopion läänin itäisen vaalipiirin valitsema 3. 3571: Neovius, Arvid, filosofiantohtori. Lausunto: 3572: Vaasan läänin eteläisen vaalipiirin valitsema 3. 3573: - valittu varajäseneksi l'arkv:aan 22. 51 (ehdotus alamaiseksi adressiksi). 3574: 78 Eduskunnan jäsenet. 3575: 3576: Perttilä, Valfrid, kirvesmies. Riihelä, Tahvo, maanviljelijä. 3577: Uudenmaan läänin vaalipiirin valitsema 1. Viipurin läänin läntisen vaalipiirin valitsema 2. 3578: valittu jäseneksi Vv:aan 22. valittu valitsijamieheksi 19. 3579: varajäseneksi Toimv:aan 22. » varajäseneksi Tarkv:aan 22. 3580: Lausunnot: Lausunto: 3581: 42, 44 (puhemiehen tiedonanto). 50 (ehdotus alamaiseksi adressiksi). 3582: Ripatti, Jnstus, maanviljelijä. 3583: Peurakoski, J. Oskari, metsänvartijakoulunjohtaja. - Mikkelin läänin vaalipiirin valitsema 2. 3584: - Mikkelin läänin vaalipiirin valitsema 2. 3585: - valittu valitsijamieheksi 19. Roos, S. W., kirkkoherra. 3586: Turun läänin eteläisen vaalipiirin valitsema 1. 3587: Pietinen, Matti, tehtailija. · valittu valitsijamieheksi 19. 3588: - Viipurin läänin läntisen vaalipiirin valitsema 2. 3589: - valittu varajäseneksi Vv:aan 22. Lausunto: 3590: 50 ·(ehdotus alamaiseksi adressiksi). 3591: Pohjola, Juho Kustaa, sanomalehdentoimittaja. 3592: Hämeen läänin pohjoisen vaalipiirin valitsema 2. Rosenqvist, Georg Gustaf Alexander, professori. 3593: - valittu varajäseneksi Tarkv:aan 22. - Uudenmaan läänin vaalipiirm valitsema 1. 3594: Poutiainen, Matti, maanviljelijä. Lausunto: 3595: - Viipurin läänin itäisen vaalipiirin valitsema 2. 3596: 10 (puhemiehen puhe valtaistuinsalissa). 3597: Puhakka, Onni, maanviljelijä. 3598: - 3599: - 3600: Kuopion läänin itäisen vaalipiirin valitsema 3. 3601: valittu valitsijamieheksi 19. s. 3602: Pullinen, Erkki, agronoomi. Saalasti, Filip, agronoomi. 3603: - Viipurin läänin itäisen vaalipiirin valitsema 2. Oulun läänin eteläisen vaalipiirin valitsema 3. 3604: valittu valitsijamieheksi 19. 3605: Pykälä, Kalle Kustaa, maanviljelijä. 3606: - Viipurin läänin itäisen vaalipiirin valitsema 2. Saari, Kaarlo, maanviljelijä. 3607: - valittu valitsijamieheksi 19. Vaasan läänin eteläisen vaalipiirin valitsema 3. 3608: Pärssinen, Hilja Amanda, opettajatar. Saarikivi, Santeri, puuseppä. 3609: - Viipurin läänin läntisen vaalipiirin valitsema 2. - Viipurin läänin itäisen vaalipiirin valitsema 2. 3610: valittu jäseneksi Toimv:aan 22. - valittu jäseneksi Vv:aan 22. 3611: Saarinen, Emil, jalkinetyöntekijä. 3612: R. - Hämeen läänin pohjoisen vaalipiirin valitsema 2. 3613: Saarinen, Kustaa Aadolf, varamaanmittari. 3614: Rannikko, Juho, torppari. - Turun läänin pohjoisen vaalipiirin valitsema 2. 3615: - Turun läänin eteläisen vaalipiirin valitsema 1. 3616: - valittu valitsijamieheksi 19. Sainio, Juho Waltteri, sokerileipuri. 3617: » jäseneksi Vv:aan 22. - Kuopion läänin itäisen vaalipiirin valitsema 3. 3618: - valittu jäseneksi 'rarkv:aan 22. 3619: Rantanen, Frans Vihtori, kirvesmies. 3620: - 'rurun läänin pohjoisen vaalipiirin valitsema 2. Salmi, Hulda, opettajatar. 3621: Hämeen läänin eteläisen vaalipiirin valitsema 2. 3622: Rantanen, Samuli, torppari. valittu valitsijamiesten varamieheksi 19. 3623: - Vaasan läänin itäisen vaalipiirin valitsema 3. jäseneksi Tarkv:aan 22. 3624: Rautapää, Hugo Valentin, lakitiedettentohtori. Salo, Aaro, maalari. 3625: Kuopion läänin itäisen vaalipiirin valitsema 3. Kuopion läänin läntisen vaalipiirin valitsema 3. 3626: - valittu jäseneksi Toimv:aan 22. valittu valitsijamiesten varamieheksi 19. 3627: varajäseneksi Vv:aan 22. 3628: Relander, Lauri, agronoomi, filosofianmaisteri. 3629: - Viipurin läänin itäisen vaalipiirin valitsema 2. Savolainen, Anni, ompelija. · 3630: - vahttu varajäseneksi Tarkv:aan 22. - Mikkelin läänin vaalipiirin valitsema 2. 3631: Renvall, Heikki, lakitiedettentohtori. Schybergson, Ernst Emil, pankinjohtaja. 3632: Mikkelin läänin vaalipiirin valitsema 2. - Uudenmaan läänin vaalipiirin valitAeroa 1. 3633: valittu jäseneksi Tarkv:aan 22. Lausunnot: 3634: Repo, Heikki, torppari. 10 (puhemiehen puhe valtaistuinsalissa); 40 (pu- 3635: Viipurin läänin itäisen vaalipiirin valitsema 2. hemiehen tiedonanto); 47 (ehdotus alamaiseksi 3636: ·- valittu valitsijamieheksi 19. adressiksi). 3637: Eduskunnan jäsenet. 79 3638: 3639: Seppä-Murto, Juho Taavetti, torppari. Tanner, Väinö, sanomalehdentoimittaja. 3640: - Turun läänin pohjoisen vaalipiirin valitsema 2. Turun läänin pohjoisen vaalipiirin valitsema 2. 3641: valittu jäseneksi Vv:aan 22. 3642: Setälä, Emil Nestor, professori. » varajäseneksi Toimv:aan 22. 3643: - Turun läänin pohjoisen vaalipiirin valitsema 2. puheenjohtajaksi Vv:aan 33. 3644: valittu jäseneksi Toimv:aan 22. 3645: Lausunnot: 3646: Lausunnot: 3647: 11 (suljetun istunnon pöytäkirjan julkaisemi- 3648: 6 (ehdottaa jäsenen kansliatoimikuntaan); 10 nen); 17 (valtakirjoja tarkastaneen senaattorin 3649: (puhemiehen puhe valtaistuinsalissa); 41 (puhe- tiedonanto). 3650: miehen tiedonanto); 45, 46, 54 (ehdotus alamai- 3651: seksi adressiksi). Tanttu, August, maanviljelijä. 3652: - Mikkelin läänin vaalipiirin valitsema 2. 3653: Sillanpää, Miina, sanomalehdentoimittaja. - valittu varajäseneksi Toimv:aan 22. 3654: - Uudenmaan läänin vaalipiirin valitsema 1. 3655: - valittu jäseneksi Vv:aan 22. Telkkä, Nestori A., kaupanhoitaja. 3656: - » varajäseneksi Toimv:aan 22. - Hämeen läänin pohjoisen vaalipiirin valitsema 2. 3657: Sipilä, Wilho, lääninrovasti. Tikkanen, Paavo, puuseppä. 3658: - Turun läänin eteläisen vaalipiirin valitsema 1. - Kuopion läänin itäisen vaalipiirin valitsema 3. 3659: Siren, Aatto, kirvesmies. Tokoi, Oskari, maanviljelijä. 3660: - Uudenmaan läänin vaalipiirin valitsema 1. - Vaasan läänin pohjoisen vaalipiirin valitsema 3. 3661: valittu jäseneksi kansliatoimikuntaan 7. 3662: Sivenius, A., sanomalehdentoimittaja. • • Toimv:aan 22. 3663: - Hämeen läänin eteläisen vaalipiirin valitsema 2. 3664: Lausunnot: 3665: Snellman, Juho, maanviljelijä. 9 (suljetun istunnon pöytäkirjan julkaisemi- 3666: - Kuopion läänin läntisen vaalipiirin valitsema 3. 3667: valittu valitsijamieheksi 19. nen); 37 (puhemiehen tiedonanto). 3668: 3669: Lausunto: Torppa, Juho, maanviljelijä. 3670: - Vaasan läänin pohjoisen vaalipiirin valitsema 3. 3671: 10 (puhemiehen puhe valtaistuinsalissa). - valittu valitsijamieheksi 19. 3672: Sohlberg, Hedvig, seminaarinjohtajatar. von Troil, Eric, vapaaherra, hovioikeudenasessori. 3673: Uudenmaan läänin vaalipiirin valitsema 1. - Vaasan läänin eteläisen vaalipiirin valitsema 3. 3674: valittu valitsijamieheksi 19. 3675: Tulikoura, Juho, pienviljelijä. 3676: Lausunto: - Viipurin läänin läntisen vaalipiirin valitsema 2. 3677: 10 (puhemiehen puhe valtaistuinsalissa). 3678: Tuomi, Onni, toimittaja. 3679: Soininen, Mikael, professori. - Vaasan läänin itäisen vaalipiirin valitsema 3. 3680: - Mikkelin läänin vaalipiirin valitsema 2. 3681: - valittu varajäseneksi Tarkv:aan 22. Turunen, Mimmi, torp.Parintytär. 3682: - Kuopion läämn itäisen vaalipiirin valitsema 3. 3683: Storbjörk, Johan, lautamies. Turunen, 0. W., vaihdemies. 3684: - Vaasan läänin pohjoisen vaalipiirin valitsema 3. 3685: - Viipurin läänin itäisen vaalipiirin valitsema 2. 3686: Sundblom, Julius, sanomalehdentoimittaja. -- valittu valitsijamiesten varamieheksi 19. 3687: - Turun läänin etllläisen vaalipiirin valitsema 1. 3688: - valittu valitsijamieheksi 19. Typpö, Taneli, pienviljelijä. 3689: -- Viipurin läänin läntisen vaalipiirin valitsema 2. 3690: Svinhufvud, Pehr Evind, kts. Puhemies. - valittu valitsijamieheksi 19. 3691: 3692: Söderholm, Karl Oustaf, kts. Ensimäinen varapuhemies. Törmä, Heikki, taloudenhoitaja. 3693: - Oulun läänin eteläisen vaalipiirin valitsema 3. 3694: valittu varajäseneksi Vv:aan 22. 3695: » Tarkv:aan 22. 3696: 3697: T. 3698: V. W. 3699: Talas, Onni, lakitiedettentohtori. 3700: Kuopion läänin itäisen vaalipiirin valitsema 3. Waarala, Juho, maanviljelijä. 3701: Oulun läänin pohjoisen vaalipiirin valitsema 3. 3702: Lausunto: 3703: Vahe, Iisakki, maanviljelijä. 3704: 53 (ehdotus alamaiseksi adressiksi). Oulun läänin eteläisen vaalipiirin valitsema 3. 3705: 80 Eduskunnan jäsenet. 3706: 3707: Wainio, Wille, kaupanhoitaja. Lausunto: 3708: - Kuopion läänin läntisen vaalipiirin valitsema 3. 26 (puhemiehen tiedonanto). 3709: Walavaara, Nestori, sanomalehdentoimittaja. Wuolijoki, Sulo, filoso:fianmaisteri. 3710: - Viipurin läänin itäisen vaalipiirin valitsema 2. Hämeen läänin eteläisen vaalipiirin valitsema 2. 3711: valittu jäseneksi kansliatoimikuntaan 7. 3712: Waljakka, Albin, kirjaltaja. » » Toimv:aan 22. 3713: - Mikkelin läänin vaalipiirin valitsema 2. 3714: - valittu varajäseneksi Toimv:aan 22. Wuorivirta, Oskari, pastori. 3715: Walpas-Hänninen, Edvard, sanomalehdentoimittaja. - Viipurin läänin itäisen vaalipiirin valitsema 2. 3716: vahttu valitsijamiesten varamieheksi 19. 3717: - Uudenmaan läänin vaalipiirin valitsema 1. 3718: Warvikko, Kaarlo Juho, kauppias. 3719: - Vaasan läänin itäisen vaalipiirin valitsema 3. Y. 3720: - valittu valitsijamiesten varamieheksi 19. 3721: Yrjö-Koskinen, Eino Sakari, vapaaherra, rehtori. 3722: Wiljakainen, Kaarle, sanomalehdentoimittaja. Hämeen läänin pohjoisen vaalipiirin valitsema 2. 3723: - Hämeen läänin pohjoisen vaalipiirm valitsema 2. 3724: - 7alittu varajäseneksi Tarkv:aan 22. Lausunto: 3725: 40 (puhemiehen tiedonanto). 3726: Virkki, Mikko, mökkiläinen. 3727: Viipurin läänin itäisen vaalipiirin valitsema 2. Yrjö-Koskinen, lida, vapaaherratar. 3728: - Turun läänin eteläisen vaalipiirin valitsema 1. 3729: Virkkunen, Artturi H., ylitarkastaja. 3730: - Hämeen läänin eteläisen vaalipiirin valitsema 2. Yrjö-Koskinen, Y. K., ylitirehtööri. 3731: valittu valitsijamieheksi 19. - Vaasan läänin eteläisen vaalipiirin valitsema 3. 3732: » jäseneksi Vv:aan 22. valittu varajäseneksi Toimv:aan 22. 3733: » Tarkv:aan 22. 3734: varapuheenjohtajaksi Vv:aan 33. 3735: puheenjohtajaksi Tarkv:aan 33. 3736: Å. 3737: Wrede, Rabbe Axel, vapaaherra, senaattori. 3738: Uudenmaan läänin vaalipiirin valitsema 1. Åkesson, Emil Gerhard, kolles-a. 3739: valittu varajäseneksi Tmmv:aan 22. - Mikkelin läänin vaalipiirin valitsema 2. 3740: Asialuettelo. 3741: A. Puhemiehistö ehdottaa valtakirjoja tarkastaneen senaat- 3742: torin tiedonannon pöydällepantavaksi 12, 3743: valitsijamiesten lukumäärän 12, valiokun- 3744: Adressiehdotus, esitetään Eduskunnalle 45, lähettäminen tien asettamisen ja niiden jäsenluvun 13, 3745: evätään 55. varajäsenten lukumäärän toimitus- ja tar- 3746: kastusvaliokuntiin 13. 3747: 3748: E. Puhemies valitaan 5, antaa juhlallisen vakuutuksen ja 3749: :r.itää tervehdyspuheen Eduskunnalle 6, 3750: Eduskunta. Ks. Valtiopäivät. Ilmoitus vaalista Keisarilie ja Suuriruhti- 3751: . naalle 6, ilmoittaa valtiopäivien avaami- 3752: sesta 7, valtaistuinsalissa pidettävä puhe 9, 3753: 12, hänen tiedonautonsa Eduskunnalle 25, 3754: H. hänelle tuleva määräraha 59, ilmoittaa Edus- 3755: kunnan hajoittamisesta 61, 62. 3756: Rajoitus. Ks. Valtiopäivät. Puhemiesneuvosto ehdottaa että ed. Anneberg vapaute- 3757: taan edustajan toimesta 25. 3758: 3759: 1. Pöytäkirja, suljetun istunnon, päätetään julkaista 11. 3760: 3761: Ikäpuhemies, johtaa puhetta Eduskunnan ensimäisessä 3762: täysi-istunnossa 5. 3763: 3764: s. 3765: K. Sihteerin toimi. Ilmoitus väliaikaisesta täyttämisestä ja 3766: Kanslia. Ilmoitus notarin ja kanslistin ottamisesta 15, avonaiseksi julistamisesta 11, vaali 15. 3767: ilmoitus tulkkien, ruotsalaisen kanslian 3768: päällikön sekä ruotsalaisen pikakirjoitus- Suljettu istunto 9, sen pöytäkirjan julkaiseminen 11. 3769: kanslian päällikön ottamisesta 25. 3770: Kansliatoimikunta, sen neljän jäsenen vaali 6, ilmoitus 3771: tulkkien ottamisesta 11, lausunto sihteerin 3772: toimen hakijasta 15, ilmoitus kanslian no- 3773: tarin ja kanslistin ottamisesta 15, ilmoitus 3774: T. 3775: tulkkien, ruotsalaisen kanslian päällikön 3776: sekä ruotsalaisen pikakirjoituskanslian pääl- Tarkastusvaliokunta: päätetään asettaa 13, ehdotetaan va- 3777: likön ottamisesta 25. rajäsenten lukumäärä 13, sen jäsenet ja 3778: varajäsenet 22, puheenjohtaja ja varapu- 3779: Kanslisti, ilmoitetaan otetuksi 15. heenjohtaja 33, sen toiminta ja jäsenten 3780: palkkio valtiopäivien jälkeen 57. 3781: 3782: Toimitusvaliokunta: päätetään asetettavaksi 13, ehdote- 3783: N. taan varajäsenten lukumäärä 13, sen jäse- 3784: net ja. varajäsenet 22, puheenjohtaja ja va- 3785: Notari, ilmoitetaan otetuksi 15. rapuheenjohtaja 33, sen toiminta ja jäsenten 3786: palkkio valtiopäivien jälkeen 57. 3787: ehdotus alamaiseksi kirjelmäksi 58, tarkis- 3788: tetaan ja hyväksytään 59. 3789: P. 3790: Tnlkit. Ilmoitus niiden ottamisesta toistaiseksi 11, kans- 3791: Perustuslakivaliokunta: ehdotus sen asettamisesta puhe- liatoimikunnan ehdotus niistä 11, ilmoitus 3792: miehen tiedonannon johdosta 44. tulkintointen täyttämisestä 25. 3793: Asialuettelo. 3794: 3795: 3796: u. Valitsijamiehet, niiden lukumäärä 12, ilmoitus niiden vaa- 3797: lista 13, vaalin tulos julistetaan 18, ilmoi- 3798: tus niiltä heidän puheenjohtajastaan ja1 va- 3799: Uusi edustaja, Maanviljelijä August Erosen tulo edus- liokuntavaalin tuloksesta 21. 3800: tajaksi ilmoitetaan 61. 3801: Valtakirjain tarkastajan tiedonanto 12, keskustelu Edus- 3802: kunnassa sen johdosta 15. 3803: V. Valtiopäivät, ylimääräiset, niiden avaamisesta ilmoite- 3804: taan 7, avajaiset 12, ilmoitetaan hajoitta.- 3805: Vaalit: puhemiehen 5, varapuhemiesten 6l ilmoitus niistä misesta 61, 62. 3806: Keisarilie ja Suuriruhtinaal e 6, neljän jä- 3807: senen vaali kansliatoimikuntaan 6, ilmoitus Valtiovarainvaliokunta: päätetään asetettavaksi 13, ehdo- 3808: valitsijamiesten lukumäärästä 12, ilmoitus tetaan jäsenluku 13, sen jäsenet ja vara- 3809: niiden vaalista 13, ilmoitus valtiovarainva- jäsenet 22, puheenjohtaja ja varapuheen- 3810: liokunnan, toimitus- ja tarkastusvaliokun- johtaja 33. 3811: tain jäsenten vaalista 13, sihteerin vaali 15, kirjelmä Toimitus- ja 'l'arkastusvaliokun- 3812: valitsij&miesvaalin tulos julistetaan 18, va- tain tehtävistä ja niiden jäsenten palkkiosta 3813: liokuntain jäsenten ja varajäsenten 22, va- valtiopäivien jälkeen 57. 3814: liokuntien puheenjohtajain ja varapuheen- kirjelmä puhemiehelle tulevasta määrära- 3815: johtajain 33. hasta 59. 3816: Valiokunnat, niiden asettaminen ja jäsenluku 13, vaali- Vapautus edustajantoimesta myönnetään ed. Annebergille 25. 3817: tulos julistetaan 21, niiden puheenjohtajat 3818: ja varapuheenjohtajat 33, kysymys perus- Varapuhemiehet valitaan ja antavat juhlallisen vakuutuk- 3819: tuslakivaliokunnan asettamisesta 44. sensa 6. 3820: 3821: 3822: 3823: 3824: . 3825:
Copyright © PenaNetworks säätiöt 2006 - 2025