539 Käyttäjää paikalla!
0.0087010860443115
Muista katsoa myös paikallaolijat!
Osoitteessa Kupsenkyläntie 100 sijaitsee seuraavat rakennukset ja kiinteistöt:
Rakennustunnus | Kiinteistötunnus | Rakennuksen käyttötarkoitus | Koordinaatit | Päiväys |
---|---|---|---|---|
101773090W | 61140400040023 | Asuin- tai toimitilarakennus | 6708889 407484 | 13.11.2023 |
101773091X | 61140400040023 | Tuotanto- tai muu rakennus | 6708910 407440 | 13.11.2023 |
1037736791 | 61140400040023 | Tuotanto- tai muu rakennus | 6708778 407370 | 13.11.2023 |
1037736857 | 61140400040023 | Tuotanto- tai muu rakennus | 6708870 407401 | 13.11.2023 |
1037736879 | 61140400040035 | Tuotanto- tai muu rakennus | 6708849 407477 | 13.11.2023 |
103773688A | 61140400040023 | Tuotanto- tai muu rakennus | 6708835 407465 | 13.11.2023 |
103773691D | 61140400040023 | Tuotanto- tai muu rakennus | 6708748 407367 | 13.11.2023 |
Asukkailla tarkoitetaan alueella vakinaisesti asuvaa väestöä. Ne henkilöt, joilla väestötietojärjestelmän mukaan oli kotipaikka Suomessa vuoden lopussa (31. joulukuuta), kuuluvat asukkaisiin kansalaisuudesta riippumatta. Asukkaiden sijainti määräytyy asuinrakennusten koordinaattien perusteella.
Laitoksissa asuvat henkilöt saavat sijaintitiedot laitoksen koordinaattien mukaan, mikäli ne ovat tiedossa. Pois sen sijaan jäävät koordinaatiton laitosväestö, ulkomailla tilapäisesti asuvat Suomen kansalaiset ja henkilöt, joiden sijaintitietoa kunnassa ei tiedetä. Koordinaatittoman väestön osuus vuositasolla on noin prosentti koko väestöstä.
Väestö | 2023 | 2022 | 2021 | 2020 | 2019 | 2018 | 2017 | 2016 | 2015 |
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Miehiä: | 724 | 719 | 708 | 717 | 738 | 761 | 749 | 758 | 756 |
Naisia: | 673 | 686 | 679 | 695 | 703 | 707 | 702 | 710 | 726 |
Keski-ikä: | 41 | 40 | 40 | 40 | 39 | 38 | 38 | 37 | 36 |
Tiedot koskevat 18 vuotta täyttänyttä väestöä. Kultakin henkilöltä on otettu huomioon vain yksi koulutus, joka on koulutusasteen mukaan korkein tai saman asteisista tutkinnoista viimeisin suoritettu tutkinto. Silloin, kun henkilö on suorittanut ylioppilastutkinnon ja toisen asteen ammatillisen tutkinnon, määräytyy koulutus toisen asteen ammatillisen tutkinnon mukaan.
Koulutus | 2023 | 2022 | 2021 | 2020 | 2019 | 2018 | 2017 | 2016 | 2015 |
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Peruskoulun suorittaneet | 242 | 240 | 242 | 258 | 270 | 290 | 281 | 299 | 306 |
Ylioppilastutkinnon suorittaneet | 66 | 68 | 65 | 67 | 69 | 64 | 71 | 65 | 63 |
Ammatillisen tutkinnon suorittaneet | 578 | 572 | 559 | 554 | 560 | 543 | 543 | 531 | 524 |
Alemman korkeakoulututkinnon suorittaneet | 119 | 117 | 112 | 118 | 113 | 109 | 104 | 101 | 95 |
Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneet | 68 | 65 | 58 | 56 | 55 | 72 | 55 | 60 | 56 |
Koulutetut yhteensä: | 831 | 822 | 794 | 795 | 797 | 788 | 773 | 757 | 738 |
Tiedot koskevat 18 vuotta täyttänyttä väestöä. Tulotiedot perustuvat käytettävissä oleviin rahatuloihin. Käytettävissä olevat rahatulot lasketaan vähentämällä bruttorahatuloista maksetut tulonsiirrot:
+ palkkatulot
+ yrittäjätulot
+ omaisuustulot (ilman asuntotuloa)
+ saadut tulonsiirrot (ilman asuntotuloa)
(= bruttorahatulot)
– maksetut tulonsiirrot
= käytettävissä olevat rahatulot.
Maksetut tulonsiirrot muodostuvat lähinnä välittömistä veroista ja sosiaaliturvamaksusta. Lisäksi maksettuihin tulonsiirtoihin luetaan pakolliset eläke- ja työttömyysvakuutusmaksut sekä maksetut elatusavut. Maksettuihin veroihin ei ole laskettu kirkollisveroa, vapaaehtoisia yksilöllisiä vakuutusmaksuja eikä välillisiä veroja. Euromääräiset tiedot on esitetty tilastovuoden rahanarvossa.
Tulolaji | 2023 | 2022 | 2021 | 2020 | 2019 | 2018 | 2017 | 2016 | 2015 |
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Asukkaiden keskitulot | 28173 | 27075 | 27691 | 25927 | 24688 | 24628 | 24412 | 24608 | 24474 |
Asukkaiden mediaanitulot | 27101 | 25860 | 25896 | 24573 | 24011 | 23805 | 24174 | 23837 | 24174 |
Alimpaan tuloluokkaan kuuluvat asukkaat | 182 | 185 | 177 | 194 | 209 | 194 | 189 | 199 | 203 |
Keskimmäiseen tuloluokkaan kuuluvat asukkaat | 592 | 588 | 569 | 579 | 592 | 591 | 568 | 548 | 532 |
Ylimpään tuloluokkaan kuuluvat asukkaat | 299 | 289 | 290 | 294 | 277 | 273 | 297 | 309 | 309 |
Asukkaiden ostovoimakertymä | 30229752 | 28753434 | 28688302 | 27663787 | 26613688 | 26055916 | 25730116 | 25986249 | 25551334 |
Talouden muodostavat samassa asuinhuoneistossa vakinaisesti asuvat henkilöt. Tilastollinen määritelmä taloudelle on asuntokunta. Väestötietojärjestelmän mukaan vakinaisesti laitoksissa kirjoilla olevat, asunnottomat, ulkomailla ja tietymättömissä olevat henkilöt eivät muodosta asuntokuntia. Asuntolarakennuksiksi luokitelluissa rakennuksissa asuvat henkilöt, joiden asunto ei täytä asuinhuoneiston määritelmää, eivät muodosta asuntokuntia. HUOM! Tietojen tulkinnassa on huomioitava, että eri luokat ovat osittain päällekkäisiä.
Asuminen | 2023 | 2022 | 2021 | 2020 | 2019 | 2018 | 2017 | 2016 | 2015 |
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Taloudet yhteensä | 547 | 540 | 532 | 533 | 536 | 535 | 528 | 523 | 524 |
Talouksien keskikoko | 2.6 | 2.6 | 2.6 | 2.6 | 2.7 | 2.7 | 2.7 | 2.8 | 2.8 |
Asumisväljyys | 47.5 | 46.6 | 46.6 | 45.5 | 45 | 43.9 | 43.8 | 42.4 | 42.2 |
Yksinasuvien taloudet | 117 | 122 | 116 | ||||||
Nuorten yksinasuvien taloudet | 16 | 13 | 14 | 11 | 10 | 14 | 15 | 14 | 14 |
Lapsettomat nuorten parien taloudet | 16 | 13 | 14 | 11 | 10 | 14 | 15 | 14 | 14 |
Pienten lasten taloudet | 30 | 35 | 34 | 34 | 34 | 45 | 42 | 51 | 49 |
Alle kouluikäisten lasten taloudet | 64 | 72 | 70 | 72 | 78 | 90 | 97 | 105 | 109 |
Kouluikäisten lasten taloudet | 83 | 92 | 94 | 92 | 92 | 95 | 98 | 99 | 98 |
Teini-ikäisten lasten taloudet | 75 | 83 | 84 | 81 | 84 | 79 | 81 | 79 | 79 |
Yhden vanhemman lapsitaloudet | 22 | 21 | 27 | ||||||
Aikuisten taloudet | 239 | 227 | 223 | 229 | 231 | 227 | 223 | 217 | 214 |
Eläkeläisten taloudet | 153 | 150 | 143 | 139 | 135 | 128 | 121 | 118 | 117 |
Omistusasunnoissa asuvat taloudet | 522 | 515 | 517 | 516 | 520 | 516 | 508 | 500 | 502 |
Muissa asunnoissa asuvat taloudet | 8 | 9 | 6 | 5 | 5 | 4 | 4 | 10 | 8 |
Työllisyys | 2023 | 2022 | 2021 | 2020 | 2019 | 2018 | 2017 | 2016 | 2015 |
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Työlliset | 720 | 693 | 722 | 715 | 716 | 712 | 699 | 725 | 707 |
Työttömät | 50 | 46 | 33 | 45 | 65 | 60 | 71 | 52 | 46 |
Työpaikat yhteensä (TP) | 169 | 170 | 176 | 179 | 200 | 200 | 181 | 174 | 209 |
Rakennuksia ja kesämökkejä koskevat tiedot saadaan Tilastokeskukseen pääosin Digi- ja väestötietoviraston väestötietojärjestelmästä, johon kuntien rakennusvalvontaviranomaiset ilmoittavat rakennuksia koskevat rakennusluvanvaraiset tiedot.
Tilastokeskuksen rakennuskantaan eivät sisälly kevytrakenteiset katokset ja kioskit, maataloustuotannossa yksinomaan käytettävät rakennukset eivätkä asuinrakennusten sauna- ja talousrakennukset. Rakennuskantaan eivät sisälly myöskään kesämökit, vaan ne kuuluvat kesämökkikantaan. Rakennus- ja kesämökkikannat eivät sisällä samoja rakennuksia, sillä yksittäinen rakennus luokitellaan joko rakennuskantaan tai kesämökkikantaan. Vakinaisesti asutut kesämökit sisältyvät asuntokantaan ja sitä kautta myös rakennuskantaan, mutta eivät kesämökkikantaan. Tilastossa käytetään Rakennusluokitusta 2018.
Muuttujat | 2023 | 2022 | 2021 | 2020 | 2019 | 2018 | 2017 | 2016 | 2015 |
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Rakennukset yhteensä | 711 | 702 | 699 | 697 | 696 | 694 | 684 | 685 | 681 |
Asuinrakennukset yhteensä | 602 | 602 | 586 | 585 | 585 | 583 | 576 | 576 | 573 |
Kesämökit yhteensä | 106 | 106 | 117 | 116 | 110 | 111 | 108 | 104 | 104 |
Muut rakennukset yhteensä | 109 | 100 | 113 | 112 | 111 | 111 | 108 | 109 | 108 |
Asunnot | 605 | 605 | 561 | 558 | 565 | 565 | 558 | 555 | 559 |
Asuntojen keskipinta-ala | 119.9 | 120.1 | 121.2 | 121.2 | 120.6 | 120.5 | 120.3 | 120.6 | 119.7 |
Pientaloasunnot | 584 | 584 | 561 | 558 | 563 | 563 | 556 | 553 | 557 |
Kerrostaloasunnot | 2 | 2 | 0 | 0 | 2 | 2 | 2 | 2 | 2 |
Muut asunnot | 19 | 19 |
Geoserver haltuun - pikkuhiljaa?
Askel pohjoiseen
<<< Askel länteen
Lähennä +
Loitonna -Askel itään >>>
Askel etelään
Askeleen suuruus = (0.2 * Offset), Zoom step = +/- 30 % Offsetistä,
(offset * 2) = pituus/leveyspiirin karttaikkunan koko. Oletuskeskipisteenä viimeisen rakennuksen koordinaatit.
407217,6708598,407517,6708898 offset = 150 ii = 6708748, pp = 407367
Aika | Kommentoija | Kommentti |
---|---|---|
2023-07-23 04:46:07 | Tuhkanen | Äiti heitti kolme lastaan kaivoon Sari Johanna oli vasta kahdeksan kuukauden ikäinen, kun hänen oma äitinsä kantoi hänet lokakuun 5. 1985 kotitalon lähellä sijainneeseen mäkikaivoon. Sinne, pimeään ja hyiseen veteen joutuivat myös 4-vuotias Kati Annikki ja kuuden ikäinen Tommi Tapani. Ei riittänyt, että äiti surmasi kaivoon heittämällä omat lapsensa. Kaiken tämän surun keskelle äidin äiti, lasten isoäiti, talossa "pöytäeläkkeellä" asunut nainen surmasi itsensä viiltämällä partaveitsellä auki kaulavaltimonsa. Äiti itse oli kateissa. Lasten katoaminen oli havaittu sunnuntaina ja lasten isä maanantaina, lokakuun 7. päivänä teki järkyttävän löytönsä. Kesti kuitenkin aina perjantaille saakka ennen kuin äiti löytyi. Ruotsista oli paikalle saapunut äidin sisar selvittääkseen poliisille perheen keskinäisiä veljä. Hän oli vetäytynyt jo nukkuman, kun talon vintiltä oli alkanut kuulua epärytmikästä koputusta. Sisar soitti poliisit paikalle. Nämä löysivät äidin ullakolta erittäin heikossa kunnossa. Viisi vuorokautta täydellisesti ilman ruokaa ja juomaa ollut äiti oli livahtanut karkuun etsijöiltä vintin pimentoihin siinä vaiheessa, kun muu väki oli ollut navetassa seuraamassa lehmän poikimista. Äidin jalat olivat pahasti turvoksissa, eikä hän päässyt tuossa vaiheessa enää omin voimin edes liikkeelle. Hänen silmänsä olivat olleet kuin vauhkolla eläimellä, sisartaan hän oli puhutellut toisen sisarensa nimellä ja kun hän oli huomannut kädessään olevat sormukset , oli hän alkanut kiskoa niitä pois samalla ihmetellen: "Mitä nämä ovat?" Poliisi pidätti ja myöhemmin vangitsi äidin. Hän istui tutkintovankeudessa runsaat puoli vuotta, kunnes oikeus antoi vapauttavan päätöksensä ja hänet passitettiin sairaalahoitoon. Oikeuden mukaan hän oli toiminut täydellisessä mielenhäiriössä. Tekonsa hän oli tajunnut vasta lasten hautajaisissa, jonne hän saapui vartijoitten saattamana. Sisar toi julki varsin voimakkaasti oman näkemyksensä todellisesta syyllisestä. "Olipa lopputulos mikä tahansa, niin en äitiä syytä, vaan sinua". Nämä sanat heitettiin vasten isoäidin kasvoja tiistai-iltana, jolloin lasten kohtalo oli jo selvinnyt, mutta äidin olinpaikasta oltiin epätietoisia. Heti seuraavana päivänä isoäiti riisti hengen itseltään. Ennen tuota traagista lokakuun alkua 1985 oli äiti muuttunut luonteeltaan "työnarkomaaniksi". Hän muuttui hiljaiseksi, patoutti kaikki sisälleen ja teki vain työtä työstä päästyään, kolmen pienen lapsen hoitamisen lisäksi. Anoppi ja vävy eivät olleet olleet puheväleissä syksyn 1984 jälkeen. Tila, jota pariskunta hoiti, oli äidin kotitila. Sen he lunastivat itselleen ostamalla muut sisaret "ulos". Isoäiti jäi kuitenkin edelleen tilalle, sillä hänelle turvattiin vapaa asuminen, ruoka ja puhtaudenpito. Paikalle pariskunta muutti Helsingistä vuonna 1979 heti sen jälkeen, kun vaimon isä kuoli ja tila jäi näin ollen ilan isäntää. Aluksi kaikki meni hyvin. Isoäiti osallistui talon töihin, hoiti lapsia, oli apuna yleisesti. Sitten vanha emäntä alkoi väittää, että "tila oli myyty liian halvalla" ja että "oikeastaan olisi ollut parempi myydä vieraalle". Lisäksi hän alkoi varastaa rahaa vävynsä taskuista ja haukkui häntä "helvetin saatanan kirvesmieheksi, joka ei osaa maanviljelyshommia". Työt eivät enää anopille "iskeneet". Kun äiti oli sairaalassa synnyttämässä Saria, ja ulkona oli yli 30 astetta pakkasta, ei vanha emäntä ollut vaivautunut kantamaan halkoja sisälle lämmitystä varten. Aviomies tuohtui ja kantoi sitten tarvittavat halot sisälle. Tämän jälkeen anoppi soitti sairaalaan ja kertoi, että "nyt meidät aiotaan tappaa häkään"...(aika yksipuolista kirjoitusta, toinen osapuoli ei ole enää puolustautumassa - JR:n huomio) Näin jatkui päivästä toiseen ja vaimo seurasi tätä kaikkea sivusta hiljaisena ja apaattisena. Hän ei tulehtuneeseen tilanteeseeen puuttunut. Lauantaina lokakuun 5. päivän iltana hän keitti nuorimaiselleen velliä ja muille teetä. Iltasaduksi luettiin Aku Ankkaa. Äiti tunsi itsensäkin väsyneeksi. Hän yritti katsoa televisiota, mutta nukahteli vähän väliä. Aamuyöllä hän heräsi omassa sängyssään. Milloinkaan hän ei osannut selittää, mikä hänet herätti. Hän nousi pomppaamalla ylös, kävi hakemassa keittiöstä työpuseron päälleen ja meni saman tien Sarin vuoteen luokse. Hän otti nukkuvan Sarin syliinsä, kietoi hänet pussilakanaan ja kantoi ulos. Vaimon vieressä nukkunut aviomies ei herännyt koko yönä, vaan nukkui raskaasti aamuun saakka. Silloin vaimo ja lapset olivat tiessään. Ulkona äiti ei aluksi tiennyt päämäärää, mihin oli lapsen kanssa kulkemassa. Hän seisahtui portille ja muisti samassa noin 50 metrin etäisyydellä sijaitsevan mäkikaivon tien vastakkaisella puolella. Vain loiskahdus kuului, kun äiti pudotti Sarin kädestään. Sama tapahtui kahdelle muulle perheen lapselle, heistä viimeisenä Tommille, joka heräsi äidin laskettua hänet polvensa varaan saadakseen kaivonkannen auki. Tommi ei kuitenkaan ehtinyt sanoa kuin "mitä, mitä", kun äitinsä pudotti hänetkin kaivoon sisartensa seuraksi. Sitten kuului vain hetken loiskintaa, kunnes kaikki hiljeni. Äiti ui surmatyön jälkeen itsekin läheisessä joessa, nousi kylmästä hytisten latoon, jossa nukkui pois hirvittävän väsymyksensä. Hän heräsi uudelleen, jolloin taas oli pimeää ja livahti kotitalonsa ullakolle, josta hänet sitten löydettiin. Porvoon kihlakunnaooikeus totesi äidin toimineen ymmärrystä vailla eli mielisairaala oli hänelle oikeuden mielestä vankilaa sopivampi paikka. Nykyään hän on jo kotona aviomiehensä luona, joka kaikesta huolimatta otti hänet vastaan. |
Copyright © PenaNetworks säätiöt 2006 - 2024