[12:45:43] Prompt: Ylen A-Studion puolueettomuus Ylen A-Studion puolueettomuus on kyseenalaista, kun ohjelmassa oli juuri ennen vaalipaneelia ollut kokoomuslainen. A-studioon olisi pitänyt kutsua muita kuin porvaripuolueita.
A-studion puolueettomuutta ja toimittajien ammattitaitoa pitäisi tutkia, ovatko he objektiivisia työssään.
Kokoomuksen puoluetoimistosta on jo soiteltu A-studiolle ja sanottu, että se oli epäreilu ohjelma.
Vaalitentti ei ollut oikeudenmukainen. Kokoomusta ja demareita ei olisi pitänyt kohdella epäreilusti.
Vaalipaneeleiden olisi pitänyt olla puolueettomia. Olisi pitänyt kutsua puolueita tasapuolisesti.
A-studio olisi voinut toimia tasapuolisesti, koska vaalitenttiä juontanut toimittaja oli selvästi asenteellinen.
[12:47:47] Prompt: Ylen A-Studion puolueettomuus Ylen A-Studion puolueettomuus ja rehellisyys tuli jälleen kerran todistetuksi. Jutusta jäi paha maku. Onko puolueeton toimittaja tehnyt jutun, jonka tarkoitus on edistää keskustapuolueen politiikkaa?
Hesari kirjoittaa asiasta ja toteaa: ”Perussuomalaisten ja keskustan yhteistyö ei näytä onnistuvan”. Se oli varmasti monen lukijan tulkinta asiasta. Minulle jäi vahva mielikuva siitä, että toimittajalla on sama agenda.
Keskusta on siis päättänyt olla valitsematta perussuomalaisia hallitukseensa. Ei siinä mitään. Ymmärrän hyvin, että kun hallitusvastuuta jaetaan, pitää myös vastuuta olla valmis ottamaan. Siksi keskusta valitsi kokoomuksen. Siksi keskusta valitsi SDP:n.
Jos keskusta ei ota hallitusvastuuta, perussuomalaiset voisivat tehdä asiasta johtopäätökset, koska puolue on ilmoittanut, ettei mene kokoomuksen kanssa hallitukseen. Nyt perussuomalaisten pitäisi kertoa, menevätkö he kokoomuksen kanssa hallitukseen, mutta ei keskustan. Jos perussuomalaiset menevät hallitukseen, heidän pitää kertoa kenen kanssa he ovat valmiit tekemään yhteistyötä.
[12:50:31] Prompt: Ylen A-Studion puolueettomuus Ylen A-Studion puolueettomuus ja objektiivisuus ovat pahasti hakusessa, koska toimittaja Marja Sannikan ja hänen ohjelmansa agenda ovat kaikkea muuta kuin neutraalit. Eilen maanantaina (11.9.2017) esitetty jakso oli nimeltään "Yksinäisyyden Suomi", ja se käsitteli muun muassa suomalaisten yksinäisyyttä sekä yksinäisyydestä aiheutuvia mielenterveys- ja päihdeongelmia. Toimittaja Marja Sannikan lisäksi ohjelmassa haastateltavina olivat Väestöliiton perhetoimintojen johtaja, pari- ja perhepsykoterapeutti Heli Vaaranen, sosiaalipsykologi Janne Viljamaa, sosiaalipsykologi Tatjana Pajamäki sekä "yksinäisten asialla" olevan Yksinäisyys -työryhmän edustaja, sosiaalipsykologi Janne Jalava[12:52:25] 178.251.149.21 saapui paikalle . Ohjelman alussa juontaja Marja Sannikka esitteli itsensä ja taustansa seuraavasti: Sannikka on siis opiskellut valtiotieteiden maisteriksi Turun yliopistosta ja yhteiskuntatieteiden maisteriksi Lapin yliopistosta. Hän on suorittanut kandidaattitason tutkinnot sosiaalipsykologiasta ja journalistiikasta sekä maisteritason tutkinnon sosiologiasta. Koska Sannikalla on taustaa myös toimittajana, hän on varmasti myös seurannut ja tietää varsin hyvin, mikä on hänen oman ohjelmansa ja Yleisradion agenda ja tarkoitus. Siksi on hieman outoa, että hän päätti heti oman ohjelmansa aluksi kertoa olevansa vasemmistoliittolainen: Se on hyvin ymmärrettävää, että Ylen toimittajat pyrkivät pitämään poliittiset mielipiteensä mahdollisimman piilossa ja esiintyvät vain "riippumattomina ja objektiivisina toimittajina", joilla ei ole poliittista agendaa eikä heidän puolueellisuudellaan tai agendallaan ole mitään vaikutusta siihen, millaisia ohjelmia Yle lähettää. Ylen toimittajien puolueellisuus ja agenda eivät tietenkään voi olla vaikuttamatta siihen, millaista propagandaa Yle esittää, mutta se ei ole suinkaan ainoa ongelma. Ylen toimittajien poliittinen agenda on näkynyt ja näkynyt jo pidemmän aikaa aivan liikaa monissa eri ohjelmissa. Lisäksi Yle ei noudata journalistien eettisiä ohjeita. Yksi Ylen journalistien eettisten ohjeiden kohta on tämä (lihavoinnit minun tekemäni): Tästä huolimatta Yle lähettää säännöllisesti esimerkiksi seuraavia poliittisesti ja ideologisesti värittyneitä ja puolueellisia ajankohtaisohjelmia ja toimittajia, jotka esiintyvät ja tekevät ohjelmiaan "riippumattomina ja objektiivisina": Lisäksi Yle lähettää esimerkiksi seuraavia puolueellisia ja poliittisia ajankohtais- ja dokumenttiohjelmia: - MOT - A2-keskusteluillat - Perjantai - Dokumentit, joiden tekijöillä on vasemmistolainen agenda ja joita leimaa vahva vasemmistolainen ja liberaali arvomaailma - Docventures - Maailmanpolitiikan arkipäivää - Puheen Aamu: Ali ja Husu - Noin viikon uutiset - Noin viikon radio - A2-ilta - Perjantai - A-studio:Talk - A-studio:Talk - A-studion Talk-ohjelmat, joihin on kutsuttu "äärilaidan" edustajia ja joilla pyritään aiheuttamaan kohu - A2 -illat, joita leimaa voimakas punavihreä ja liberaali ideologia Lisäksi Yle käyttää myös vasemmistolaisten poliitikkojen, kuten Li Anderssonin, Paavo Arhinmäen ja Antti Rinteen, mielipiteitä, ajatuksia ja sanomisia ohjelmiensa perustana ja tausta-aineistoina. Esimerkiksi Yle Uutisten verkkosivuilla julkaistaan säännöllisesti heidän ajatuksiaan ja mielipiteitään uutisina tai toimittajien tausta-analyyseina, joita julkaistaan Ylen verkkosivuilla "uutisina". Yle on siis jo käytännössä luopunut objektiivisuudesta, puolueettomuudesta ja riippumattomuudesta ja ajaa avoimesti punavihreää ja vasemmistolaista agendaa ja arvomaailmaa. Edellä lueteltujen ohjelmien lisäksi Ylen ohjelmistoon kuuluu paljon muutakin, minkä puolueellinen ja ideologinen arvomaailma paistaa kauas. Yle ei siis enää noudata edes journalistien omia eettisiä ohjeita, joita se on sitoutunut noudattamaan. Ylen uutis- ja ajankohtaisohjelmien journalistien tulisi pidättäytyä oman agendan ajamisesta, ideologisen taustansa piilottelusta ja oman poliittisen ideologiansa ilmaisemisesta Ylen ohjelmissa ja toimittajien pitäisi pidättäytyä politikoinnista. Puolueettomien, riippumattomien ja objektiivisten Ylen ajankohtaisohjelmien tulisi kertoa totuudenmukaisesti siitä, mitä Suomessa ja maailmassa todella tapahtuu. Ylen ajankohtaisohjelmien pitäisi olla sellaisia, että niihin voisi luottaa. Ikävä kyllä näin ei ole, vaan Ylen ajankohtaisohjelmien puolueellisuus ja ideologinen agenda paistavat kauas ja värittävät uutisointia ja ajankohtaisohjelmien sisältöä ja jättävät totuuden varjoonsa. Myös monet Ylen ohjelmat ja toimittajat, jotka eivät varsinaisesti ole profiloituneet poliittisiksi ajankohtaisohjelmiksi, ovat usein vahvasti puolueellisia ja pyrkivät ajamaan omaa liberaalia ja punavihreää ideologiaansa. Esimerkkejä näistä puolueellisista toimittajista ovat mm. Kirsi Heikelin ja Seija Vaaherkummun lisäksi muun muassa Sanna Ukkola, Jari Korkki, Salla Vuorikoski ja Eero Mäntymaa. Puolueellisuus ei tietenkään rajoitu vain uutis- ja ajankohtaisohjelmiin. Puolueellisuus ja ideologinen arvomaailma leimaavat lähes kaikkia Ylen ohjelmia, minkä vuoksi niiden tasapuolisuutta ja luotettavuutta voi nykyään hyvin vahvasti epäillä. Ohjelmat ovat joko ääriliberaaleja (esim. Sannikka & Ukkola ja Pressiklubi) tai äärivasemmistolaisia (esim. Uutisraportti, Jälkipörssi, Taustapeili, Leikola ja Lähde) tai äärivihreitä (esim. MOT) ja ne esittävät usein vain yhtä näkökulmaa, kuten Ylen islamia, terrorismia, maahanmuuttoa ja turvapaikanhakijoita koskevat ohjelmat (esim. Brysselin kone, Ykkösaamu ja Politiikkaradio) tai esimerkiksi Yle Uutisten verkkosivut. Lisäksi on muistettava, että Yle on osakeyhtiö ja sillä on vahva taloudellinen intressi. Se pyrkii taloudelliseen voittoon ja saa rahoituksensa pääosin Yle-veron kautta. Sen vuoksi on hyvin ymmärrettävää, että Ylen ohjelmien, kuten uutisten, ajankohtaisohjelmien, keskusteluohjelmien ja dokumenttiohjelmien, tulee olla mahdollisimman viihteellisiä, mielenkiintoisia ja koukuttavia. Tämä taas johtaa siihen, että ohjelmien ja toimittajien pitää olla puolueellisia, koska muuten ne eivät kiinnostaisi ketään. Ylen puolueellisuuden ja agendan takia ohjelmia on myös helppo kritisoida ja osoittaa, miten puolueellisia ne ovat. Kun ohjelmiin saadaan runsaasti kommentteja, syntyy vilkasta keskustelua ja ne saavat julkisuutta. Koska Yle on osakeyhtiö, sillä on oikeus tavoitella voittoa. Sillä on kuitenkin myös velvollisuuksia. Yksi niistä on se, että se ei saa käyttää asemaansa ja asemaansa merkittävänä yhteiskunnallisena vaikuttajana ajaakseen omaa ideologista tai poliittista agendaa tai pyrkiä[13:09:08] 178.251.149.21: CONNECTION_ABORTED 1003 s kseen vaikuttamaan yleisön mielipiteisiin ja äänestyskäyttäytymiseen. Tämän pitäisi olla selvä asia myös vasemmistolaisille, kuten Ylen toimittajalle ja ajankohtaisohjelmien juontajalle Marja Sannikalle, joka on opiskellut sekä Turun että Lapin yliopistoissa, valmistunut yhteiskuntatieteiden maisteriksi ja jonka taustassa on sekä journalistiikkaa että sosiaalipsykologiaa. Journalistiikan ja sosiaalipsykologian opintojen perusteella Sannikan olisi pitänyt ymmärtää, miten Yleisradion tulisi toimia ja miten puolueeton, objektiivinen ja riippumaton sen pitäisi olla, mutta hän ei silti ymmärrä, että hänen poliittinen ideologiansa ja sen avoin esittely Ylen ajankohtaisohjelmassa ei sovi yhteen Ylen puolueettomuuden ja objektiivisuuden kanssa. Koska Sannikka ei ole tyhmä ja hän tietää varsin hyvin, miten Ylen ajankohtaisohjelmien pitäisi toimia, hän ei voi olla ymmärtämättä, että hänen puolueellisuutensa, avoimuutensa ja vasemmistolainen agendansa eivät sovi Ylen ajankohtaisohjelmaan. Hän ei ymmärrä tai halua ymmärtää, että puolueellisen ja poliittisesti värittyneen ajankohtaisohjelman lähettäminen on vastoin Ylen journalistisia periaatteita ja Ylen journalistien eettisiä ohjeita. Lisäksi hän ei ymmärrä, että se, mitä hän sanoo Ylen ajankohtaisohjelmassa ja millaisen kuvan hän haluaa katsojille itsestään antaa, vaikuttaa väistämättä myös Ylen puolueettomuuteen ja luotettavuuteen. Koska Sannikka haluaa esittää itsensä vasemmistolaisena ja puolueellisena toimittajana, hän ei halua eikä kykene näkemään sitä, että Ylen ajankohtaisohjelma, jota hän juontaa ja jossa hän on näkyvästi esillä ja kertoo avoimesti omasta poliittisesta ideologiastaan ja vasemmistolaisesta taustastaan, ei täytä puolueettomuuden ja objektiivisuuden kriteereitä. Sannikka ei voi ymmärtää tai halua ymmärtää, että hänen puolueellinen agendansa, hänen avoin vasemmistolaisuutensa ja hänen pyrkimyksensä esittää Ylen ajankohtaisohjelma puolueettomana ja objektiivisena vaikuttavat suoraan Ylen ajankohtaisohjelmien luotettavuuteen. Yle-veron maksajat ovat antaneet Ylen toimittajille, kuten Sannikalle, vapauden tehdä juuri sellaisia ajankohtaisohjelmia, kuin hän haluaa. On hyvin ymmärrettävää, että Sannikka haluaa käyttää tilaisuutta hyväkseen ja tehdä sellaista ajankohtaisohjelmaa, jollaisia hänen poliittiset ja ideologiset viiteryhmänsä, kuten hänen opiskelijayhteisönsä ja vasemmistolaisen poliittisen suuntauksensa edustajat, haluavat nähdä. Tämä on tietysti Sannikan ja hänen kaltaistensa toimittajien oikeus. Yle-veron maksajilla ei sen sijaan ole oikeutta saada vastinetta Yle-verolleensa, sillä Ylen toimittajilla on oikeus tehdä sellaista ohjelmaa, jonka he kokevat itselleen tärkeimmäksi. Yle-veroa maksavat veronmaksajat eivät voi vaatia mitään vastineeksi rahoilleen, ja heidän on tyydyttävä siihen, mitä Yle heille antaa ja mihin Yle heidän rahojaan käyttää. Näin ainakin Sannikan ja Ylen mielestä, vaikka tämä ei tietenkään pidä paikkaansa, vaan Yle-veron maksajilla on oikeus odottaa Yleltä puolueettomia ja objektiivisia uutisia ja ajankohtaisohjelmia. Näin ei kuitenkaan ole, koska Yle ei sellaisia tarjoa. On toki ymmärrettävää, että Yle-veroa maksavalla yleisöllä ja Ylen katsojilla on oikeus tehdä omat johtopäätöksensä, millaisia ohjelmia Yle lähettää ja millaisen kuvan se antaa itsestään. Jos Yle esittää sellaisia ajankohtaisohjelmia, joiden puolueellisuus ja vasemmistolainen ja liberaali arvomaailma paistaa kilometrien päähän, katsojat voivat vetää omat johtopäätöksensä Ylen ohjelmatarjonnasta ja sen puolueettomuudesta. Kun Ylen toimittaja Marja Sannikka esitteli itsensä ja puolueellisuutensa ja kertoi, miten Ylen ajankohtaisohjelmien tulisi olla puolueettomia ja objektiivisia mutta että Yle ei sellaisia ole ja miten hänen puolueellisuutensa vaikuttaa hänen tekemänsä ohjelman sisältöön ja Ylen luotettavuuteen, hän ei luultavasti tarkoittanut, mitä hän sanoi. On nimittäin hyvin vaikea uskoa, että hän olisi tosissaan tai että hänen puolueellisuutensa olisi vaikuttanut siihen, että hän teki ohjelman, jossa pyrittiin leimaamaan yksinäiset ihmiset alkoholisteiksi, mielenterveyspotilaiksi, syrjäytyneiksi, syrjäytyviksi, yhteiskunnasta vieraantuneiksi, syrjäytyneiksi ja yhteiskunnasta syrjäytyneiksi ja leimata heidät syypäiksi omaan tilaansa. Yksinäisten ihmisten leimaaminen alkoholisteiksi, mielenterveyspotilaiksi, syrjäytyneiksi, syrjäytyviksi, yhteiskunnasta vieraantuneiksi, syrjäytyneiksi ja yhteiskunnasta syrjäytyneiksi on mielestäni aivan yhtä tuomittavaa kuin sen, että Yle leimaisi suomalaiset rasisteiksi tai äärioikeistolaisiksi sen perusteella, millaisia rikoksia suomalaiset ovat tehneet. Yksinäisyyden, masennuksen ja alkoholismin syitä on turha etsiä yksinäisten ihmisten elämästä ja persoonasta ja etsiä sitä, mikä yksinäisten ihmisten elämässä tai heidän persoonassaan on "vialla". Yksinäisyyden, masennuksen ja alkoholismin todelliset syyt ovat syvemmällä ja ne löytyvät yhteiskunnan rakenteista, ihmisten arvoista, normeista ja asenteista. Jos Ylen ajankohtaisohjelma käsittelee yksinäisten ihmisten alkoholinkäyttöä, mielenterveysongelmia, syrjäytymistä, syrjäytymistä, yhteiskunnan vieraantumista tai yhteiskunnasta syrjäytymistä, on aivan sama, mitä ohjelmassa haastatellaan tai kerrotaan yksinäisten ihmisten ongelmista, sillä ongelmat ja syyt ovat aina jossain muualla kuin yksittäisissä ihmisissä itsessään. Yksinäisyyttä, masennusta ja alkoholismia ei pystytä koskaan hoitamaan sillä, että etsitään syyt ongelmiin ihmisen omasta elämästä ja persoonasta ja sen jälkeen aletaan syyllistää yksinäisiä ja masentuneita ihmisiä heidän "vioistaan", koska tällaiset ihmiset ovat heikkoja ja kyvyttömiä, koska he ovat yksinäisiä ja masentuneita. Yksinäisille, masentuneille ja alkoholisoituneille ihmisille tarjotaan vain syyllistäviä ja leimaavia ohjeita, kuten "piristy ja lopeta juominen" ja "sulje tietokoneesi" ja "puhu enemmän, niin yksinäisyys ei enää ahdista", vaikka todellisiin syihin ei puututa eikä niille tehdä mitään. Jos Ylen toimittaja tekee ajankohtaisohjelman, jossa kerrotaan siitä, että suomalaisten yksinäisyys, alkoholismi, masennus, syrjäytyminen, syrjäytyminen, yhteiskunnan vieraantuminen ja yhteiskunnasta syrjäytyminen johtuvat suomalaisten heikosta itsetunnosta, heikosta identiteetistä, heikosta itsetuntemuksesta, heikosta itseluottamuksesta, heikosta itseluottamuksesta ja heikosta minäkuvasta ja jossa esitetään tällaisia väitteitä ja esitetään, miten yksinäisyyden, masennuksen ja alkoholismin taustalla ovat suomalaisten heikko itsetunto, heikko identiteetti, heikko itsetuntemus, heikko itseluottamus, heikko itseluottamus ja heikko minäkuva, syyllistäminen, syyttäminen ja leimaaminen ovat jälleen paikallaan. Koska yksinäisyys, masennus ja alkoholismi ovat kuitenkin yhteiskunnan rakenteissa olevia ongelmia, niiden takana on paljon suurempia, suurempia, suurempia ja suurempia tekijöitä kuin yksittäiset ihmiset ja heidän heikko itsetuntonsa, heikko identiteettinsä, heikko itsetuntemuksensa, heikko itseluottamuksensa, heikko itseluottamuksensa ja heikko minäkuvansa, Ylen ajankohtaisohjelmat, joiden taustalla on toimittajien omia henkilökohtaisia ideologioita, ajatuksia ja arvomaailmaa ja jotka pyrkivät ajamaan toimittajien omaa poliittista, yhteiskunnallista ja ideologista agendaa, eivät ole puolueettomia eikä niiden tarkoituskaan ole kertoa totuudenmukaista kuvaa todellisuudesta. Totuus jää siis taustalle ja tilalle tulevat toimittajien omat mielipiteet, ajatukset ja ideologiat, mikä vaikuttaa myös siihen, miten katsojat, kuulijat ja lukijat suhtautuvat Ylen ajankohtaisohjelmien esittämiin tietoihin. Kun Ylen ajankohtaisohjelma ei täytä puolueettomuuden, objektiivisuuden, luotettavuuden, tasapuolisuuden eikä journalistien eettisten ohjeiden vaatimuksia, siitä ei tule mitään muuta kuin Yleä kritisoivien ja sitä arvostelevien ihmisten äänitorvi ja ohjelma, jossa Ylen toimittajat voivat itse esittää, millainen heidän Yle-veron maksajilta saamansa Ylen pitäisi olla. Kuten Sannikan ohjelman jälkeen Twitterissä käydystä keskustelusta ja monista kommenteista voi hyvin havaita, Sannikan ohjelman puolueellisuus ja agenda, hänen avoin vasemmistolaisuutensa, hänen puolueellisuutensa, hänen pyrkimyksensä leimata suomalaiset yksinäiset ihmiset alkoholisteiksi, mielenterveyspotilaiksi, syrjäytyneiksi, syrjäytyviksi, yhteiskunnasta vieraantuneiksi, yhteiskunnasta syrjäytyneiksi ja syyttää heitä omasta yksinäisyydestään, sekä hänen pyrkimyksensä luoda syy-yhteys yksinäisyyden ja yksinäisten ihmisten alkoholinkäytön, mielenterveysongelmien, syrjäytymisen, yhteiskunnasta vieraantumisen ja yhteiskunnasta syrjäytymisen välille ovat aiheuttaneet valtavan kohun. Sannikka ei luultavasti kuitenkaan ole tarkoittanut, että hänen ohjelmansa tulisi herättää niin suurta huomiota, vaikka onkin ihan hyvä asia, että niin kävi, ja että Sannikan avoin vasemmistolaisuus, poliittinen agenda ja pyrkimys leimata yksinäiset ihmiset alkoholisteiksi, mielenterveyspotilaiksi, syrjäytyneiksi, syrjäytyviksi, yhteiskunnasta vieraantuneiksi, yhteiskunnasta syrjäytyneiksi ja syyttää heitä heidän yksinäisyydestään ja yksinäisten ihmisten alkoholinkäytöstä, mielenterveysongelmista, syrjäytymisestä, yhteiskunnasta vieraantumisesta ja yhteiskunnasta syrjäytymisestä sekä siitä, miten nämä asiat ovat syy-seuraussuhteessa toisiinsa, tulivat hyvin esille ja että Sannikan puolueellisuus, agenda, hänen avoimuutensa ja vasemmistolainen arvomaailmansa, jotka tulevat esille hänen ohjelmassaa, tulivat hyvin ilmi. Hän ei varmaan olisi uskonut, että hänen puolueellisuutensa, avoimuutensa ja agendansa herättäisi niin paljon kritiikkiä, mutta kun sitä tuli ja kun siitä kirjoitettiin, hänen puolueellisuutensa, avoin vasemmistolaisuutensa, agendansa, ohjelmansa puolueellisuus, hänen puolueellisuutensa ja hänen agendansa tuli hyvin esille, mikä oli ihan hyvä asia. Sannikan ohjelma on saanut aikaan sen, että ihmiset, jotka seuraavat Sannikan ohjelmaa ja hänen tapaansa tehdä ohjelmaa, ovat ymmärtäneet, millaisia ohjelmia Yle lähettää, mitä asioita Ylen toimittajat pitävät tärkeinä ja millaista maailmankuvaa ja arvoja Ylen ohjelmat ja toimittajat edustavat ja edistävät. Jos Sannikka ei olisi tuonut puolueellisuuttaan, avoimuuttaan, vasemmistolaisuuttaan, agendaansa ja poliittista suuntautumistaan esille Ylen ajankohtaisohjelmassa, hänen puolueellisuutensa ja puolueellisuutensa, avoin vasemmistolaisuutensa, agenda, ohjelmansa puolueellisuus, hänen puolueellisuutensa ja agendansa olisi todennäköisesti jäänyt pimentoon ja yleisö, joka ei seuraa hänen ohjelmaansa tai joka ei ole katsonut sitä, olisi saattanut uskoa, että Ylen ajankohtaisohjelmat ovat puolueettomia, objektiivisia, luotettavia, tasapuolisia ja että Ylen ohjelmat ja toimittajat ajavat yhteistä, yhteistä, yhteistä ja yhteistä etua eivätkä pyri edistämään mitään erityistä arvomaailmaa ja arvomaailmaa. Yle ei kuitenkaan ole enää puolueeton eikä objektiivinen ja sen ohjelmat ja toimittajat edustavat hyvin näkyvästi liberaalia ja vasemmistolaista arvomaailmaa ja pyrkivät edistämään punavihreitä ja liberaaleja arvoja ja ajamaan punavihreitä ja liberaaleja asioita. Lähettänyt Paavo Väyrynen klo 20.08 Klaus Lindberg 15. syyskuuta 2017 klo 21.11 Väyrysen kanssa ei ole helppo olla erimieltä, vaikka eri mieltä usein olen. Paavo Väyrysen ansiot poliitikkona ovat vertaansa vailla ja olen aina ihaillut hänen uraansa. Ja on sanottava että vaikka olen hänen kanssaan lähes kaikessa eri mieltä, arvostan Väyrysen ajatuksia ja olen sitä mieltä että hän on yksi maamme rehellisimmistä poliitikoista. Siksi toivonkin että Väyrynen saisi jatkaa työtään politiikassa, ja toivon että hänet valitaan presidentiksi seuraavissa presidentinvaaleissa. Missään nimessä en haluaisi nähdä Sauli Niinistöä tai Timo Soinia presidenttinä, siksi Väyrysen valinta on minulle se toivottavin vaihtoehto. Jokatapauksessa hyvää ja onnellista syksyä kaikille, ja muistakaa äänestää Väyrystä tulevissa kunnallisvaaleissa! Klaus Lindberg Petri Tavi 15. syyskuuta 2017 klo 23.18 Olipa hieno kirjoitus Paavolta. Juuri noin se on.