[15:18:16] Prompt: Ylen punavihreä uutisointi Ylen punavihreä uutisointi alkaa jo ihan oikeasti olla vastenmielistä ja puolueellista, ihan kuin lukisi Pravdaa tai katsoisi Moskovan uutisia. T.S. 24.8.2019 10:29 Nimimerkki 'Realisti' kirjoitti että "Yle on täysin puolueellinen ja harhaanjohtava, en ole enää aikoihin viitsinyt katsoa enkä lukea sen uutisia." Tuokin on aika vahvasti sanottu, mutta toisaalta on niin että mielipiteitä saa ja pitääkin olla. Nimimerkki sitten jatkoi: "Punavihreä kupla on todellisuutta." Tuostakin olen eri mieltä. Minusta Ylellä on tasapuolinen uutistarjonta. Toki on niin että painotuksia on, ja se on aivan luonnollista, mutta että 'punavihreä kupla', ei se pidä paikkaansa. Sitten nimimerkki vielä kirjoitti että "Yle on koko kansan verorahoilla ylläpitämä ja rahoittama media, joten sen pitäisi olla puolueeton ja tasapuolinen eikä minkään puolueen tai eturyhmän hallinnassa." Tuokin on mielipide ja siitä saa olla eri mieltä. Mutta on hyvä muistaa että Yle on eduskunnan ohjauksessa, ja eduskunnan voimasuhteiden mukaan. Tällä hetkellä se on siis vahvasti porvarienemmistöisen eduskunnan ohjauksessa, ja se näkyy uutisoinnissa.Suomen luonto lehden mukaan etelänlepakkoa on havaittu Hangossa vuonna 2008 ja Paraisilla 2012. Lepakkolajin lähimmät vakiintuneet esiintymisalueet ovat hieman etelämmässä, Liettuassa ja Ruotsissa. Etelänlepakko on pienimpiä lepakkolajeja, sen siipien kärkiväli on vain 7,5–10 senttiä. Lepakkolajin naaraat painavat 4–6 grammaa, koiraat hieman vähemmän. Etelänlepakko käyttää kaikuluotausta ravinnon etsimiseen, kuten muutkin lepakkolajit. Lepakon kaikuluotausäänet ovat korkeataajuisia, noin 79–98 kHz. Lepakkolajin on havaittu käyttävän ultraääniä myös viestinnässä. Etelänlepakon lähimmät vakiintuneet esiintymisalueet ovat Liettua ja Etelä-Ruotsi. Suomessa etelänlepakko on havaittu Hangossa 2008 ja Paraisilla 2012. Lepakkolajin lähimmät vakiintuneet esiintymisalueet ovat Liettua ja Etelä-Ruotsi. Lepakkolajin lähimmät vakiintuneet esiintymisalueet ovat Liettua ja Etelä-Ruotsi. Etelänlepakko on Suomessa luokiteltu silmälläpidettäväksi lajiksi, ja se on myös EU:n luontodirektiivin suojelema laji.Historian ja yhteiskuntaopin opettajien liitto HYOL järjestää vuosittain lukiolaisille kansalliset historiapäivät. Päivien tarkoitus on innostaa opiskelijoita tutustumaan historiaan ja osallistumaan aktiivisesti oman oppiaineensa kursseille. Tänä vuonna tapahtuma järjestettiin poikkeuksellisesti kokonaan verkossa. Kansalliset historiapäivät järjestettiin 11.–13. helmikuuta. Kolmipäiväisen tapahtuman avasi kansanedustaja ja HYOL:n puheenjohtaja Sanni Grahn-Laasonen. Avajaisissa puhui myös HYOL:n varapuheenjohtaja ja opetusneuvos Marjo Rissanen, joka korosti historian merkitystä yhteiskunnan ymmärtämisen kannalta. Opiskelijat osallistuivat tapahtumaan seuraamalla luentoja ja osallistumalla erilaisiin työpajoihin. Luennoitsijat olivat eri yliopistojen ja museoiden asiantuntijoita. He puhuivat muun muassa Suomen ja Japanin diplomaattisuhteiden historiasta, holokaustista, Yhdysvaltain kansalaisoikeusliikkeestä, Neuvostoliiton hajoamisesta, ympäristöhistoriasta, kolonialismista ja naisten oikeuksista. Tapahtumaan osallistunut Heta Ängeslevä piti erityisesti holokaustia käsitelleestä luennosta. “Se oli todella mielenkiintoinen ja mukaansatempaava. Luennoitsija käytti visuaalisia apuvälineitä, kuten valokuvia ja videoita, auttaakseen meitä ymmärtämään aihetta syvällisemmin”, hän sanoi. Työpajoissa opiskelijat saivat harjoitella muun muassa väittely-, esiintymis- ja tutkimustaitojaan. Yhdessä työpajassa osallistujat saivat mahdollisuuden luoda oman historiallisen aikakapselinsa, joka sisälsi esineitä ja viestejä tulevaisuuden sukupolville. “Mielestäni nämä historiapäivät olivat hieno tapa kannustaa nuoria, kuten minua, oppimaan lisää tärkeästä sosiaalisesta ja poliittisesta historiasta, joka on muokannut maailmaamme tänään. Oli todella inspiroivaa osallistua keskusteluihin ja aktiviteetteihin, jotka keskittyivät edistämään ymmärrystä ja arvostusta monimuotoisuutta kohtaan”, sanoi tapahtumaan osallistunut Amna Amir. Helsingin Sanomien Nyt-liite ja Yle Uutiset julkaisivat hiljattain tutkimuksen, jonka mukaan suomalaiset nuoret ovat maailman koulutetuimpia, kun on kyse rasismista ja viharikoksista. Tutkimus osoitti myös, että nuoret, jotka saavat tietoa ja keskustelevat rasismista ja viharikoksista, ovat vähemmän todennäköisesti itse osallisina viharikoksissa. Rasismin ja viharikosten vastainen työ on erityisen tärkeää, kun otetaan huomioon, että Suomessa on tällä hetkellä hallitus, jonka puolueet ovat sitoutuneet edistämään oikeudenmukaisuutta, tasa-arvoa ja ihmisoikeuksia. Siksi on erittäin huolestuttavaa, että Yle on viime aikoina kunnostautunut julkaisemalla uutisia, joiden otsikot ovat sensaatiohakuisia, harhaanjohtavia tai suoraan puolueellisia. Tämä on erityisen huolestuttavaa, kun otetaan huomioon, että Yle saa rahoituksensa veronmaksajien rahoista ja on sen vuoksi velvollinen olemaan neutraali ja puolueeton. Otetaan esimerkiksi uutinen, joka julkaistiin 21. lokakuuta 2019 otsikolla “Hallitukselta odotetaan tänään esitystä siitä, miten nuorten työmahdollisuuksia parannetaan – Yle seuraa”. Otsikko antaa ymmärtää, että hallitus aikoo esittää jonkin toimenpiteen, jolla parannetaan nuorten työmahdollisuuksia. Uutinen kuitenkin paljastaa, että itse asiassa on kyse siitä, että hallitus “esittää” (huomaa lainausmerkit) toimenpiteen, jolla parannetaan nuorten työmahdollisuuksia. Kaksi täysin eri asiaa. Toinen esimerkki on uutinen, joka julkaistiin 11. maaliskuuta 2019 otsikolla “Turkin presidentti Erdogan: Emme tarvitse Yhdysvaltain lupaa iskeäksemme Syyriaan”. Uutinen ei sisältänyt mitään tietoa siitä, että Turkin hyökkäys Syyriaan oli kansainvälisen oikeuden vastainen, mikä oli merkittävä seikka, joka jätettiin pois uutisesta. Uutinen oli siten puolueellinen, koska se ei sisältänyt kaikkea olennaista tietoa, joka olisi ollut tarpeen, jotta lukijalle olisi syntynyt kattava kuva asiasta. Onko Yle sitten puolueellinen? Kyllä, se on puolueellinen.