Aihe: SOKn johdon lisäeläke (3 kpl)

Katso myös (64)

Takaisin ylös #424 Suora linkki tähän

Hae: SOKn johdon lisäeläke

[13:23:09] Propt: SOKn johdon lisäeläke
SOKn johdon lisäeläkepäätöksen laillisuus
10.06.
2022
(9)
09.03.
2021

Takaisin ylös #425 Suora linkki tähän

Hae: SOKn johdon lisäeläke

[13:24:05] Propt: SOKn johdon lisäeläke
SOKn johdon lisäeläke

S-ryhmä aikoo palkita toimitusjohtajan lisäeläkkeellä. Summa ei vielä tiedossa.

Helsingin Osuuskauppa Elanto ilmoitti keväällä 2015 maksavansa toimitusjohtaja Matti Niemelle yli miljoonan euron ylimääräisen lisäeläkkeen kymmenen vuoden aikana.

Palkitsemisen yksityiskohdat olivat HOK-Elannossa kuitenkin täysin auki viime perjantaihin saakka, jolloin asia vihdoin paljastettiin. Helsingin Sanomien mukaan Niemi on oikeutettu jäämään pois työelämästä 61-vuotiaana ja saamaan 80 000 euroa kuukaudessa eläkkeenä vuoteen 2031 asti. Lisäksi hänen kanssaan ollaan sorvaamassa erillistä johtajasopimusta vuosille 2022-2029 sekä sopimusta lisäeläkkeen maksamisesta vuoden 2035 loppuun.

HOK-Elanto maksoi Niemelle jo vuosina 2010-2016 yhteensä 444 560,76 euron palkan päälle tulevat luontaisedut. Tänä aikana HOK-Elannon toimitusjohtajalle kertyi 1 583 368 euroa tulospalkkioita ja kannustinpalkkaa peruspalkan lisäksi eli 2 064 551 euroon asti (HS:n tieto). Näistä tulee noin 567 500 lisäeläkkeen vuosimaksuksi.

Aiemmin julkisuudessa olleiden tietojen perusteella eläke olisi ollut maksimissaan 120 prosenttia 63-vuotiaana saadusta palkasta, joten eläkettä maksettiin ennakkoon 416 606 euron edestä. Se oli kuitenkin vasta alkupotti viime viikolla julkistetulle sopimukselle: nyt HOK-Elanto lupaa Niemelle yli miljoona euroa kymmenen vuoden aikana ja HS:n tiedon mukaan se maksetaan käytännössä kokonaisuudessaan lisäeläkkeenä vuosittain.

SOK:n johdossa ollaan ilmeisen tyytymättömiä Niemi toimintaan. Hänet nimitettiin nykyiseen tehtäväänsä vuonna 2006, kun HOK-ELANTO JA S-SOSPAMI yhdistyivät keskenään uudeksi kokonaisuudeksi SOK:ksi

HS:n saamien tietojen perusteella S-ryhmän uusi palkitsemismalli perustuu täysin S-mobiilin käyttömäärien sekä ostosten rahamäärien kasvattamiseen ja näiden raportointiin osuuskaupalle eli siis HOK-Elannon tapauksessa Matti Niemelle.

Käyttötiedot eivät ole julkista tietoa eivätkä ne välttämättä kerro kovinkaan hyvin palkitsemisen perusteena olevaa tuloksellisuutta, mutta bonukset ovat. HS:n haastattelemien lähteiden mukaan SOK haluaa palkita toimitusjohtaja Niemen nimenomaan bonuksilla, koska bonusten seuraaminen on helpompaa kuin monimutkaisen palkitsemisjärjestelmän pyörittäminen lisäeläkkeineen – Niemi itsekin sanoi haastattelussaan odottavansa eniten bonusta (ei siis ylimääräistä rahaa vaan S-ryhmän asiakkaille myönnettyjä etuja) palkkionsa perusteeksi.

Niemen palkan suuruus sekä mahdolliset ylimääräiset bonukset ovatkin täysin toimitusjohtajan ja työnantajan välinen asia. Suomessa vain muutama johtaja pääsee edes lähelle S-ketjun entisen johtajan Arto Hiltusen kuukausieläkettä: vuonna 2010 menehtynyt Hiltunen oli Suomen parhaiten tienaava yritysjohtaja noin viiden vuoden ajan kunnes Konecranes nosti toimitusjohtajakseen Panu Routilan .

HS ei tavoittanut Niemeä tai hänen sihteeriään haastattelua varten.

Lisäeläkkeestä kertoi ensimmäisenä Taloussanomat , jonka haastattelema Eläketurvakeskuksen erityisasiantuntija Noora Järnefelt kertoo ettei Niemen lisäeläkkeen maksamisessa ole mitään epätavallista. Päinvastoin se on erittäin yleistä – Suomessa suurin osa eläkemaksuista nimittäin kuluu nykyisten eläkeläisten eläkkeiden maksuun ja vain pieni osuus käytetään järjestelmän pyörittämiseen eli työssäkäyvien palkkoihin nyt heti välittömästi maksettaviin eläkkeisiin eikä vasta myöhemmin ansaittujen suurten palkkojen perusteella tulevaisuudessa maksettuihin.

Järnefelt kuitenkin sanoo että on vähintäänkin kyseenalaista maksaa johdolle ylimääräisiä bonuksia juuri ennen yt-neuvottelujen alkamista. Samalla logiikalla esimerkiksi työttömyyskorvauksen hakeminen voisi olla rikollista mikäli yrityksen johdon palkkiot ovat nousseet yli rajan josta voidaan tehdä ennakkotapaus?

Bonusjärjestelmää on perusteltu myös sillä etteivät bonukset vaikuta operatiivisen työn hoitamiseen ja täten bonukset ovat ”sitouttamistarkoitusta varten” maksettuja palkkoja eli lisäeläkkeet mukaanluettuna jo huomattavan suurta kuukausipalkkaa sekä vuosiansioiden perusteella maksettua normaalia korkeampaa eläkettä nauttivien entisten johtajien palkitsemista.

En ole löytänyt tietoa miten S-ryhmän bonukseen oikeutetulle henkilölle maksetut osuusmaksut huomioidaan tässä palkkiomallissa?

Ei ihme jos Suomessa menee huonosti, kun tuollaisia rahoja annetaan johdolle ja vielä eläkepäivillä. Samalla tavallinen pulliainen on tiukilla eläkkeissään, ei auta vaikka tekisi ylitöitä että rahat riittäisi asumiseen sun muihin maksuihin tai hakisi apua leipäjonosta. Onneksi S-ketjussa olen ollut jäsenenä aina välillä vain joitain kymmeniä euroja sinne kuukaudessa laittamalla ja tämä kikkailu loppui osaltani.

Tuo nyt oli hyvä idea että laittaa joka kk se 10-20 € suoraan s-tililtä rahastoon..:)

Kyllä tässä pitäisi myös muidenkin ottaa osaa tuohon mielenilmaisupäivän viettoon, niin tulisi samalla yhteiskunnalle kuluja hieman takaisinkin päin tämän lama ajan menoihin! Ja kun kaikki eivät edes pidä niitä palkallisia vapaa päiviä mitä[13:33:16] 86.114.227.101: CONNECTION_ABORTED 1425 s
ne täällä niistä pitävät mekkalaa..

Onko kellään tiedossa muita isoja eläkejärjestelyjä? Voisiko olla mahdollista että lisäeläkettä saisi jostain muualta kuin työeläkeyhtiöistä ja kuinka yleinen on käytäntö näissä isoissa eläkesopimuksissa.

Esimerkiksi eläkevakuutusyhtiö Varmalta saatu laina 1.3 milj eur vaikuttaa suurelta verrattuna siihen miten iso osuus yhtiöllä itsellään pitäisi jäädä liiketoiminnasta lainattavaksi eteenpäin jos he aikovat lainoittaa lisää omien eläkkeidensä maksun tukemiseksi vai onko tämä kenties jonkun ulkopuolisen rahoituslaitoksen myöntämä lisärahoitus jonka avulla yhtiö sai tehtyä investointipäätöksen?

Työeläkeyhtiöt saavat itse määrittää ns. eläkemaksutasonsa, jolla he kartuttavat työeläkepottia eli heidän maksamien eläkkeiden rahastoimiseen käytettyä rahamäärää.

Miksi ette nosta sitä yhtä henkilöä julkisuuteen? Ai niin hän sattuu olemaan entinen pääjehunne! Pääsitte siis tavoitteeseenne ja kaikki salailu sekä valehtelu meni läpi mediassa kuin median aivopesijät sen halusivatkin!

Eihän tätä lisäeläkettä edes tarvitse maksaa takaisin koska eläkkeen saaja on jo yli 68v eli pääsee suoraan työeläkkeelle.

Takaisin ylös #426 Suora linkki tähän

Hae: SOKn johdon lisäeläke

[13:40:03] Propt: SOKn johdon lisäeläke
SOKn johdon lisäeläke oli syntynyt lisäeläke-erästä, joka otettiin SOK:ssa käyttöön vuoden 1996 alusta lukien ja johon työntekijöillä on oikeus palvelusajan pituudesta riippuen. Vuoden 2001 aikana henkilöstöjohto teki uuden eläkepäätöksiä koskevan sopimuksen johdon kanssa.

Eläkepäätöksestä tiedotettiin kaikille asian kannalta tärkeille osapuolille mahdollisimman avoimesti, ajoissa ennen päätöstä. Sopimus neuvoteltiin siten, että siitä olisi tullut lainvoimainen keväällä 2002 eli päätöksen tekohetkellä tai sen jälkeen tehdyt sopimukset eivät olisi tulleet sitoviksi.

Päätös tuli kuitenkin lopulliseksi vasta joulukuussa 2004 Vakuutuslautakunnan ratkaistua lisäeläke-etuuksia ja eläkkeen määräytymisperusteita koskevan riidan työntekijöiden hyväksi. (Asian käsittely jatkui Vakuutuslautakunnassa syksyllä 2005).

Vakuutukset

Vakuutusyhtiön edustaja ilmoitti kesäkuussa 1998 S-ryhmässä suunnitteilla olleista vahinkovakuutustoimintojen yhdistämisistä. Yhdistämiset perustuivat SOK:n päätökseen, jota käsiteltiin koko henkilökunnan kesken kahdessa yt-tilaisuudessa sekä kolmessa luottamusmiesten kanssa käydyssä kokouksessa.

Toukokuussa 2001 vakuutusyhtiössä käytiin yt-neuvottelut koskien liikennevakuuttamistehtävissä työskentelevää henkilökuntaa (yhteensä viisi henkilöä). Yksi henkilö irtisanottiin tuotannollisten ja taloudellisten syiden johdosta vuonna 2000 tehtyjen ratkaisujen vuoksi. (Irtisanomista oli jo käsitelty edellisessä yhteistoimintakokouksessa syyskuussa).

Yksi vakuutusyhtiölle siirretty työntekijä lopetti työnsä sen vuoksi, että hänellä ei ollut enää motivaatiota siirtyä hoitamaan uuden työnantajan tehtäviä.

Liikennevakuutustyössä olevan henkilöstön siirtoprosessi aiheutti myös erilaisia tuntemuksia niin lähteneessä kuin yhtiöön jääneissäkin henkilöissä. Näitä purettiin sekä yt-neuvotteluissa ja luottamusmieskeskusteluissa yhtiön edustajan kanssa (S-ryhmän työsuhdepäällikkö) sekä luottamusmiesten kesken.

SOK tiedotti vakuutusyhtiöltä SOK:lle siirtyneen vahinkovakuutuksen työntekijöille siirrettävistä toiminnoista ja periaatteista, joita tullaan noudattamaan uusia tehtäviä[13:43:32] <86.114.227.101> !stop