[18:12:08] Propt: Ilmastorahaston johdon palkkiot Ilmastorahaston johdon palkkiot ja toiminta eivät herätä luottamusta, sanoo ammattiliittojen keskusjärjestö SAK:n ekonomisti Patrizio Lainá. Pääministeri Sanna Marin (sd) on esitellyt eduskunnalle suunnitelmansa perustaa Valtion kehitysyhtiön (Vake) pohjalle ilmastorahasto, jota myös ilmastorahastoksi kutsutaan. Sen kautta kanavoidaan hallituksen haluaman kahden miljoonan tonnin päästövähennystavoite vuosina 2020-2025. Hallitus linjasi maanantaina, että rahastoon ohjataan 2,5 miljoonaa euroa Vake:n pääomaa ja loppuosa rahoitetaan budjettirahoituksella. Hallitus uskoo, että rahasto voi rahoittaa esimerkiksi energiateknologian investointeja. Tarkoitus on, että nämä ovat investointeja, jotka eivät muutoin toteutuisi. Rahaston uskotaan myös tuovan uusia työpaikkoja. – Hallitus pyrkii siihen, että ilmastorahaston avulla saadaan päästövähennyksiä ja työpaikkoja Suomeen. Ilmastorahaston johdon palkkiot ja toiminta eivät herätä luottamusta, joten hallituksen kaavaileman rahaston rooli voi jäädä epämääräiseksi, SAK:n ekonomisti Patrizio Lainá sanoo. Hallituksen suunnitelman mukaan Ilmastorahasto ei tekisi pääomasijoituksia, vaan sijoittaisi yrityksiin markkinaehtoisesti, muun muassa yritystodistusmarkkinan kautta. Vaken hallitus esitti kuitenkin keskiviikkona, että yhtiö tekisi suoria sijoituksia yrityksiin, joiden liikevaihto on noin 20 miljoonaa euroa. Vake omistaa Vaken suoraan tekemät sijoitukset. Lainá pelkää, että hallitus pyrkii Vaken avulla ”ohjaamaan markkinataloutta” tavalla, jota ei ole avattu kunnolla. – Hallitus ei kerro, mitä Vaken suorien sijoitusten avulla halutaan saada aikaan tai minkälaista tuottoa niistä odotetaan. Mitä jos suorat sijoitukset menevätkin huonosti? Jos Ilmastorahastoon kanavoituisi kahden miljoonan tonnin päästövähennykseen vaaditut 1,5 miljardia euroa, Vakelle jäisi noin 5 miljardia euroa sijoitettavaksi yritystodistuksiin. Lainà pelkää, että Vaken 5 miljardilla on helppo tehdä ”kalliita ilmastosijoituksia”, joista hallitus ei nyt halua tarkemmin kertoa. Lainá ihmettelee, miksi hallitus ei kerro, millä ehdoilla tai tuottotavoitteella Ilmastorahasto on sitoutunut sijoittamaan yritystodistuksiin. – Jos ilmastorahasto ei sijoita yritystodistusmarkkinoille markkinaehtoisesti, niin miten on perusteltavissa, että valtion varoja käytetään yritystodistusmarkkinoihin, eikä suoraan pääomasijoituksiin? SAK:n mukaan 2,5 miljoonaa euroa Vaken pääomaa on pieni summa suhteutettuna sen 7 miljardin euron tasearvoon. SAK:n ekonomisti Lainá kuitenkin sanoo, että hallitus pyrkii tekemään rahastosta niin sanotun ”uuden Vaken”, josta on tarkoitus tulla eräänlainen valtion rahantekokone. Jos Ilmastorahaston kautta kanavoidaan rahaa suoraan yritystodistuksiin, voi tilanne muodostua hankalaksi.