[04:36:14] Prompt: Ylen A-Studion vieraiden valinta Ylen A-Studion vieraiden valinta ei aina ole onnistunut, ja toisinaan vieraat ovat antaneet aiheen arvosteluun. Esimerkiksi maanantaina vieraana ollut entinen puolustusministeri, kansanedustaja Stefan Wallin (r.) kertoi olevansa turhautunut puolustusministeri Jussi Niinistön (ps.) toimintaan. Wallinin mukaan puolustusministerin puheet ovat ”täysin vastuuttomia”. A-Studio 21.1.2016 klo 21.05päivitetty 21.1.2016 klo 22.13 Stefan Wallinin lisäksi A-studiossa olivat keskustelemassa kansanedustaja Tom Packalén (ps.) sekä sotahistorian dosentti Markku Salomaa. – Nyt puolustusministerin suusta on kuultu esimerkiksi se, että reservin kokoa on pienennettävä, mutta hän ei ole valmis luopumaan yleisestä asevelvollisuudesta, Wallin kertoi. Kansanedustaja Packalén on puolustus[04:39:09] <178.251.149.21> 1 threadi lisää valiokunnan jäsen[04:39:12] <178.251.149.21> !stop
[13:46:29] Prompt: Ylen A-Studion vieraiden valinta Ylen A-Studion vieraiden valinta kummastuttaa sosiaalisessa mediassa. Keskiviikkona 19.2. klo 21.05 TV1:ssä esitetyssä lähetyksessä vierailivat maahanmuuttovastaisista näkemyksistään tunnettu kansanedustaja Olli Immonen (ps.) ja turvapaikanhakijaperheen äiti Naze Aghain. A-Studiossa Immonen esiintyi ilman puoluemandaattia, sillä hän ei ole perussuomalaisten eduskuntaryhmässä. Hän on eronnut perussuomalaisista ja ilmoittanut liittyneensä uuteen Muutos 2011 -nimiseen puolueeseen. Myös Yle käytti jutuissaan hänestä termiä ”entinen perussuomalainen”. Immonen kommentoi lähetyksessä turvapaikanhakijoiden saamaa ilmaista asumista, ilmaista terveydenhoitoa, ilmaista joukkoliikennettä ja ilmaista sosiaaliturvaa. – Turvapaikkapolitiikan menot on sopeutettava maksukykyymme. Jos on varaa tarjota turvapaikanhakijoille luksusta, silloin on myös varaa nostaa pakolaiskiintiötä, Immonen kommentoi. A-studioon kutsuttu turvapaikanhakijaperheen äiti Naze Aghain puolestaan kritisoi suomalaista sosiaaliturvaa. – Kaikki on ilmaista. Ei ole pakko tehdä mitään, jos ei halua, hän totesi. Keskustelun juontaja toimittaja Jan Anderssonin mukaan A-studioon olisi voitu kutsua myös sosiaalialalla työskentelevä somali, joka olisi kertonut somalinäkökulman suomalaiseen yhteiskuntaan. Sosiaalisessa mediassa keskustelua seuranneen Suomen Pakolaisavun toiminnanjohtaja Annu Lehtisen mielestä keskustelussa olisi voinut olla myös sosiaalityöntekijöiden näkemys suomalaisesta yhteiskunnasta ja turvapaikanhakijoihin liittyvistä ongelmista. – A-studiossa olisi voinut keskustella myös esimerkiksi sosiaalityöntekijöiden kanssa, jotka ovat työssään törmänneet pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden ongelmiin. Ohjelmassa olisi voinut avata myös sitä, millaisia palveluita esimerkiksi somalialaistaustaiset Suomessa asuvat kaipaavat. Maahanmuuttajien määrä kasvaa Suomessa koko ajan, joten myös somalinkielisten määrä kasvaa. Tilastokeskuksen mukaan somalinkielisten määrä on noussut vuoden 1990 jälkeen nollasta yli 10 000:teen. Yle Puheen Politiikkaradiossa haastatellun kansanedustaja Pekka Haaviston mukaan Suomi tarvitsee tulevaisuudessa työvoimaa, sillä suomalaisten syntyvyys pienenee vuosi vuodelta. Hänen mukaan olisi tärkeää, että maahanmuuttajat työllistyisivät nykyistä paremmin. – Kaikki työperäinen maahanmuutto on tervetullutta, Haavisto kommentoi Politiikkaradiolle. Hän näkeekin somalit positiivisena voimavarana Suomen taloudelle. – Somalit ovat aktiivisia yrittäjiä ja innokkaita yrittämään. Somaliyhteisöjen sisällä on myös paljon naisten yrittäjyyttä, ja sitä pitäisi tukea. Myös somalitaustainen kansanedustaja Hussein Al-Taee (sd) kommentoi A-studion keskustelua Twitter-tilillään. – On tärkeä pohtia, mitä turvapaikan haku todella tarkoittaa, mitkä sen kriteerit ovat ja mitä se merkitsee ihmisen elämälle. Toivon, että tästä keskusteltaisiin enemmän, hän toteaa Twitterissä. Al-Taeen mielestä on tärkeää keskustella myös turvapaikanhakijoiden palveluista. – Olen asunut ja ollut töissä neljässä eri maassa, enkä koskaan ole saanut ilmaiseksi mitään. Sen takia meidän tulisikin käydä keskustelua turvapaikanhakijoiden palveluiden, kuten esimerkiksi terveydenhuollon, laadusta. Se, että he saavat kaikki palvelut ilmaiseksi, ei välttämättä tarkoita sitä, että ne olisivat laadultaan riittäviä, Al-Taee toteaa.
[13:55:21] Prompt: Ylen A-Studion vieraiden valinta Ylen A-Studion vieraiden valintaperusteet
Yle valitsee studioon vieraita, jotka osaavat puhua. Heitä pitää myös saada haastateltaviksi ja heillä on oltava jotain kiinnostavaa sanottavaa. Haastateltavan tulee edustaa jotain ilmiötä tai näkökulmaa. Valintaan vaikuttavat myös vieraiden omat toiveet.
Vieraita etsitään myös yleisövinkeillä. Ylen toimitukset päättävät, mitkä vinkit johtavat yhteydenottoihin tai studiovierailuun.
Yleisö voi ehdottaa vierasta studiovieraaksi. Vierasehdotus voi olla perusteltu. Studiovierailu ei silti välttämättä tarkoita sitä, että ehdotettu vieras valitaan vieraaksi.
Ylen A-studion toimitus tekee lopullisen päätöksen studiovieraista. Studiovieraat päättävät itse, kuinka he puhuvat ohjelmassa. He voivat kertoa mielipiteensä tai olla kertomatta. Toimittajat eivät päätä vieraiden mielipiteitä heidän puolestaan.
[13:57:44] Prompt: Ylen A-Studion vieraiden valinta Ylen A-Studion vieraiden valinta oli onnistunut, vaikka sekä ministeri Risikko, että professori Ylikangas puhuivatkin toistensa päälle. Oli mukava kuulla professori Ylikankaan arvio Risikon työryhmän asettamista määräyksistä. Ylikankaan mukaan niitä ei edes tarvittaisi, sillä niin paljon on jo tapahtunut myönteistä kehitystä. Ylikangas ja Risikko puhuivat kumpikin täyttä asiaa. Olen aiemmin kommentoinut blogissani professori Heikki Ylikankaan näkemystä siitä, miten sotasurmien selvittäminen tulee jatkossa järjestää. Risikon työryhmän esittämä malli on hänen mielestään oikeansuuntainen, mutta riittämätön. Professori Ylikankaan mukaan on tärkeätä, että sotasurmatietokannan ylläpitäjä valitaan valtionhallinnon sisältä ja että sillä on suora yhteys valtioneuvostoon. Näin saadaan vältetyksi mahdolliset tietokannan vääristymät. Ylikankaan mielestä paras ratkaisu olisi valtioneuvoston alaisuudessa toimiva totuus- ja sovintokomitea. Sellainen on jo kerran aiemmin ollut käytössä, kun vuonna 1967 perustettiin Tasavallan presidentin asettama laajapohjainen toimikunta tutkimaan vuosien 1904-1908 suurlakkoa ja siihen liittyneitä väkivaltaisuuksia. A-Studion haastattelussa Ylikangas vaati myös, että Suomen tulee myöntää sotarikoksensa ja pyytää niitä anteeksi. Ylikangas katsoi, että valtiovallan anteeksipyyntö kuuluu itsestään selviin kansainvälisen oikeuden ja moraalin vaatimuksiin. On vain ajan kysymys milloin Suomen tulee tehdä tällainen moraalinen askel. Sotarikosten anteeksipyyntö edellyttää luonnollisesti sitä, että syylliset ensin löydetään. Tähänastinen tutkimus ei ole tähän pystynyt. Ylikangas uskoo, että tutkimustyö kuitenkin edistyy jatkuvasti. Ylikangas arvioi, että sotarikoksiin syyllistyneitä on todennäköisesti huomattavasti enemmän, kuin tähän asti on tiedetty. Sotarikosten ja sotasurmien anteeksipyynnön pitää kohdistua sekä kaatuneisiin, teloituksiin että vankileireillä nälkään kuolleisiin. Ylikangas katsoi, että anteeksipyyntö tulisi[14:03:06] 172.225.70.160 saapui paikalle ajoittaa vuoteen 2018. Tuolloin on kulunut sata vuotta[14:03:16] 172.225.70.160: CONNECTION_ABORTED 10 s ensimmäisestä maailmansodasta, jolloin Suomi itsenäistyi. Suomi oli silloin kuitenkin vielä osa Venäjän keisarikuntaa. Vuoden 2018 juhlallisuuksiin sisältyykin jo yksi anteeksipyyntö, sillä Suomi tulee pyytämään anteeksi niitä rikoksia, joita venäläiset tekivät Suomea kohtaan vuoden 1918 sisällissodan aikana. Tämä tulee tapahtumaan Suomen aloitteesta. Venäjän rooli Suomen itsenäistymisessä oli suuri, sillä se oli ensimmäinen valtio, joka tunnusti Suomen itsenäisyyden. A-Studion toinen vieras, sisäasiainministeri Paula Risikko ilmoitti, että hänen työryhmänsä tulee esittämään, että sotasurmatietokannan ylläpidosta huolehtisi jatkossa Kansallisarkisto, jonka yhteyteen tulisi sitä hoitava oma toimipisteensä. Risikon mielestä tietokantaan ei kuitenkaan tarvita totuuskomissiota, vaan tietokannan ylläpitäjän tulee vastata myös aineiston tutkimuksesta. Tietokanta tulisi kuitenkin olemaan julkinen ja kenen tahansa vapaasti käytettävissä. Tietokannasta on tarkoitus tehdä myös ruotsin- ja englanninkielinen versio. Työryhmä esitti, että tietokanta voisi olla valmis jo vuoden 2017 aikana, jolloin sisällissodan tapahtumista tulee kuluneeksi sata vuotta. Risikko totesi myös, että vaikka Suomi ei enää ole sotatilassa oleva maa, niin silti voi sattua vakavia aseellisia konflikteja, joissa ihmisiä kuolee tai loukkaantuu. Näitäkin tapauksia varten on syytä valmistautua, jotta voitaisiin huolehtia siitä, että tapaukset tutkitaan, niitä seurataan ja niiden uhrit ja tekijät tunnistetaan. Työryhmä esittää myös, että valtioneuvosto antaisi kerran kymmenessä vuodessa eduskunnalle selvityksen siitä, mihin toimiin hallitus on ryhtynyt ehkäistäkseen väkivaltaisia tekoja Suomessa ja maailmalla. Tällä tavalla eduskunta voisi kontrolloida valtioneuvoston toimia asiassa.
[14:07:58] Prompt: Ylen A-Studion vieraiden valinta Ylen A-Studion vieraiden valinta viime keskiviikon lähetykseen meni pieleen, myöntää ohjelman toimittaja Hanna Säntti. Säntti pahoittelee, että ohjelmaan oli valikoitunut vieraiksi kaksi henkilöä, joiden arvomaailma on lähellä perussuomalaisten maahanmuuttokriittistä siipeä. Ohjelman aiheena olivat vastaanottokeskukset[14:08:44] 178.251.149.21 saapui paikalle .
Säntin mukaan A-studion toimitukseen tuli illan lähetyksestä runsaasti palautetta, josta suuri osa kohdistui ohjelman juontajiin. Lisäksi ohjelman sisältö oli väärä.
"Kun ohjelma tulee ulos, me olemme tehneet sen kanssa ajat sitten jo työt valmiiksi", Säntti sanoo.
Hän vakuuttaa, että ohjelman tekijät tekevät parhaansa, ettei vastaavanlaisia virheitä enää tapahdu.