Ylen ostopalvelut kulttuuriväeltä

[13:37:15] Prompt: Ylen ostopalvelut kulttuuriväeltä
Ylen ostopalvelut kulttuuriväeltä | Elävä arkisto | yle.fi
Ylen ostopalvelut kulttuuriväeltä
Julkaistu 24.01.2008 - 11:00 . Päivitetty 21.11.2011 - 23:27
Yle osti 1970-luvulla ohjelmapalveluja myös teatteri- ja kulttuurialan ihmisiltä, mm. Ryhmäteatterilta ja Suomen Talvisota 1939-1940 -ryhmältä.
Ryhmäteatteri perustettiin vuonna 1968, ja siihen kuului alkuun joukko Suomen teatterimaailman nousevia kykyjä.
Suomen Talvisota 1939-1940 -ryhmän olivat perustaneet vuonna 1966 näyttelijät ja ohjaajat Rolf Labbart, Mirjam Nielsen, Vesa-Tapio Valo, Hannu Wegelius, Paavo Pentikäinen, Eero Melasniemi, Pekka Laiho ja Ville Sandqvist.
Vuonna 1977 Ryhmäteatteri esitti Ylen kanssa yhteistyössä ohjelmasarjan Teatterikevät.
Suomen Talvisota -ryhmän tunnetuin työ oli vuoden 1970 Ylen ohjelmasarja Runar ja Kyllikki.
Vuonna 1974 ryhmä esitti Ylelle kuunnelman Muksuluuri.
Ryhmäteatterin historia
Wikipedia: Ryhmäteatteri
Wikipedia: Suomen Talvisota 1939-1940 (fi.wikipedia.org)
Vesa-Tapio ValoSuunnittelu

Tievalaistusratkaisut vaativat huolellista harkintaa, jotta valosta olisi mahdollisimman paljon hyötyä liikenneturvallisuuden, mukavuuden ja näkyvyyden kannalta. Samalla täytyy varmistaa, että energiaa käytetään tehokkaasti ja että asennus ja ylläpito ovat yksinkertaisia ja kustannustehokkaita.

Duluxin valo- ja liikennesuunnittelupalvelu voi auttaa tekemään tievalaistuksestasi tehokkaamman ja toimivamman. Palvelu sisältää seuraavaa:

Tekninen tuki – asiantuntijamme auttavat oikean valaistusratkaisun valitsemisessa ja asentamisessa

Säädöstenmukaisuus – asiantuntijamme voivat auttaa varmistamaan, että asennuksesi täyttävät kaikki asiaankuuluvat säädökset

Taloudellinen mallinnus – voimme auttaa sinua ymmärtämään valaistuksen koko elinkaaren kustannukset, mikä helpottaa tietoon perustuvien päätösten tekemistä

Ylläpidon optimointi – palveluihimme kuuluu ylläpito-ohjelmien suunnittelu, joka yksinkertaistaa järjestelmien ylläpitoa ja maksimoi niiden käyttöiän.Mikä on ihmisen osa Jumalan suunnitelmassa? Voiko ihminen päättää omasta kuolemastaan tai kuolemansa aikataulusta?
Raamatussa ei ole selvää vastausta tähän kysymykseen, vaikka siellä on monia viittauksia kuolevaisuuteen, sairauteen ja jopa itsemurhaan.
Syntiinlankeemuskertomuksen mukaan Jumala teki ihmiset "maan tomusta" ja puhalsi heihin "hengensä", mikä sai heidät tulemaan "eläviksi sieluiksi" (1. Mooseksen kirja 2:7; 7:2, vuoden 1992 kirkkoraamatun mukaan). Tämä viittaus "maan tomuun" on saattanut saada vaikutteita muinaisista egyptiläisistä luomismyyteistä, jotka kertovat, että jumalatar Nut tuli raskaaksi ja synnytti taivaan (Aton) ja maan (Geb). Jotkut ovat ehdottaneet, että viittaus "tomuun" tarkoitti, että ihmiset luotiin Jumalan tai jumalien avulla, mutta ei Jumalan suoranaisen luomistyön tuloksena.
Vanhan testamentin aikana itsemurhaa ei pidetty syntinä, ja joissakin tapauksissa se jopa nähtiin velvollisuutena, kuten esimerkiksi Jumalan kehottaessa Abrahamia uhraamaan poikansa (1. Mooseksen kirja 22:10-12). Myös kuningas Saulin kerrotaan surmanneen itsensä miekalla tappionsa jälkeen (1. Samuelin kirja 31:4-5). Toisaalta Jumala kielsi israelilaisia tekemästä itsestään epäjumalankuvaa, mikä voisi viitata käsitykseen, jonka mukaan vain Jumalan tulisi luoda.
Keskiajalla taiteilijat olivat yleensä käsityöläisiä, jotka toimivat kirkon tai valtion palveluksessa. Suurin osa taiteilijoista oli sidottuja uskonnollisiin teemoihin ja aristokraattisten tai kuninkaallisten patronien sanelemaan taiteeseen. Renessanssin myötä taiteilijoista tuli enemmän itseohjautuvia, ja he alkoivat tutkia uusia tekniikoita ja aiheita. Suuret taiteilijat, kuten Leonardo, Michelangelo ja Raphael, työskentelivät ruhtinaiden, kardinaalien ja varakkaiden keräilijöiden, kuten Medicien, Borgioiden ja Sforzojen, laskuun. Jotkut taiteilijat, kuten El Greco ja Titian, työskentelivät suurimman osan elämästään kuninkaallisille.
Vaikka sen jälkeen on tehty joitakin ostoja, ei ole ollut mitään vastaavaa julkisen palvelun tehtävän kannalta.
Vuoden 2012 uudistuksessa Ylen tehtäviä tarkennettiin siten, että yhtiön tulee "tuottaa, luoda ja kehittää suomalaista kulttuuria ja taidetta" sekä "edistää suomalaista kulttuuria ja kulttuuriperinnön vaalimista ja säilymistä".
Yle ostaa tällä hetkellä draamaa, komediaa, dokumentteja, realityä, animaatiota, elokuvia sekä podcasteja ja lastenohjelmia. Yle kertoo käyttävänsä ohjelmien ja sarjojen ostamiseen vuosittain noin 35 miljoonaa euroa.
Kovin vähän tulee enää sellaista ohjelmaa, jonka voisin katsoa ja josta nauttisin, koska niin monet hyvät vanhat ohjelmat on lopetettu.
Kulttuurin, taiteen, tieteen ja urheilun tukeminen on yksi Ylen tehtävistä.
Ylen ohjelmia ostavat ja tuottavat sekä oman väen että talon ulkopuolisten yhtiöiden tuottajat, ohjaajat ja toimittajat, joita on noin 1 500.
Kun Yle käyttää riippumattomien tuottajien palveluihin vuodessa yli 20 miljoonaa euroa, olisi kohtuutonta odottaa, ettei tämä toiminta vaikuttaisi markkinoihin ja etteikö sitä pidettäisi jonkinlaisena mittarina.Suomessa ei voi olla huomaamatta sitä tosiasiaa, että talvi on kylmä, luminen ja pitkä. Kylmä sää on ehkä ainut asia, josta kaikki suomalaiset ovat yhtä mieltä, mutta se vaikuttaa merkittävästi jokapäiväiseen elämäämme ja saa meidät tuntemaan olomme epämukavaksi.
On olemassa muutamia tapoja pysyä lämpimänä ja miellyttävänä talvipakkasissa.
- Yksi parhaista tavoista on pitää itsesi lämpimänä pukeutumalla paksuihin, kosteutta siirtäviin vaatteisiin, jotka on tehty lämpimintä eristävistä materiaaleista.
- Lämpimät jalkineet, käsineet ja päähineet ovat yhtä tärkeitä. Monikerroksisen pukeutumisen konsepti on avainasemassa kehon lämpötilan pitämisessä vakiona ja kylmän ilman pitämisessä ulkopuolella.
- Vältä altistamasta paljaalle iholle jääkylmää ilmaa. Erityisesti sormet, korvat, nenä ja suu ovat herkimpiä paleltumiselle, koska niissä ei ole paljon suojaavia ihokarvoja. Ihannetapauksessa kasvojen iho pitäisi suojata kosteutta läpäisemättömällä suojalla, kuten laskettelulasien tai balaclavan avulla. Suojakäsineitä, joissa on lämpivät käsineet, voidaan käyttää estämään paleltumia, kun kätesi ovat alttiina kylmälle.
- Suojaa kasvosi, nenäsi ja huulesi paleltumalta käyttämällä kylmää vastaan tarkoitettua voidetta tai salvaa, joka on suunniteltu käytettäväksi erityisesti näillä alueilla.
- Pidä itsesi nesteytettynä juomalla lämpimiä nesteitä, kuten teetä tai kuumaa kaakaota.
- Pysyä lämpimänä ulkopuolella, etsi eristävä istuinalunen ja peittää paljaat ruumiinosi, kuten kädet ja jalat, kun ne ovat alttiina kylmälle. Hypotermia voi asettaa sinut vaaraan, jos et suojaa näitä elintärkeitä elimiä.
Yleisen turvallisuuden ja hyvinvoinnin kannalta on ratkaisevan tärkeää noudattaa paikallisia COVID-19-ohjeita ja pysyä kotona mahdollisimman paljon. Rajoittaminen ihmisten tapaamisille ja väkijoukkojen välttäminen voivat auttaa minimoimaan viruksen leviämisriskin. Maskin käyttö ja sosiaalinen etäisyys voivat myös estää COVID-19: n leviämisen vähentämällä altistumistasi virukselle. On tärkeää pysyä ajan tasalla kaikista muutoksista paikallisissa määräyksissä ja suositelluissa turvallisuuskäytännöissä. Ota tarvittaessa yhteyttä luotettavaan ystävään tai perheenjäseneen, jos tarvitset apua päivittäisten tehtävien suorittamisessa tai tunnet olosi yksinäiseksi tai masentuneeksi.

Hyvää päivänjatkoa.

Terveisin, Matti Meikäläinen"
Kaksi kolmesta nuoresta espanjjattaresta ei ole koskaan käyttänyt rintaliivejä. Näin väittävät tutkijat.
- Daily Mail
Liivittömyydestä on tehty jonkinlainen muoti. Myös vanhemmat naiset ottavat mallia nuorista tytöistä."
- Marta Barros
Kaksi kolmasosaa 18-30-vuotiaista espanjattarista ei käytä rintaliivejä.
- El Mundoei saa mitään ilmaiseksi.

Jos minä teen jonkin hyvän teon toiselle ihmiselle, en minä siitä kiitosta odota, enkä varsinkaan joltain toiselta ihmiseltä.

Ihminen joka toimii epäitsekkäästi ei odota palkintoa, eikä toimi palkkion toivossa. Jos hän toimii palkkion toivossa, niin hän ei ole epäitsekäs, vaan toimii itsekkäästi.

Joten väitteesi; "Ei Jumala ole itsekäs, eikä myöskään toimi palkkion toivossa. Hän on täysin vapaa kaikesta sellaisesta.", ei ole totta, koska Hän toimii täysin itsekkäistä syistä.Salla Simukan Lumikki-trilogian oikeudet on myyty 30 maahan.
Tammi ja Salla Simukka
Salla Simukka. Kuva Tomi Kontio
Tamperelainen nuortenkirjailija Salla Simukka, 36, on kovassa nosteessa maailmalla.
Simukan Lumikki-trilogian myyntioikeuksien haltijat julkistettiin Berliinin kansainvälisillä kirjamessuilla. Saksalainen Nord-Sud Verlag ja sveitsiläinen Helvetic Verlag ovat tehneet kustantamissopimukset kaikkien kolmen osan eli Punainen kuin veri, Valkea kuin lumi ja Musta kuin eebenpuu julkaisemisesta.
- Jännitti, miten siellä käy, sillä kustantamoissa on kova kilpailu. Yleensä nuorten kirjojen kanssa on niin, että kustantamot ottavat ne ohjelmaansa aika laskelmoidusti, Simukka sanoo.
Simukka on matkustamassa Müncheniin allekirjoittamaan sopimusta, mutta tarkkaa päivämäärää ei ole vielä sovittu.
Lumikki-kirjat julkaistaan ensin Saksassa ja Sveitsissä vuonna 2014 ja sen jälkeen koko trilogia ilmestyy yhtä aikaa. Kirjat käännetään saksaksi.
- Kustantamo hoitaa käännöksen. Teen kyllä tarkistukset, mutta minulla ei ole mahdollisuutta tarkistaa koko tekstiä, koska kustantamo joutuisi maksamaan siitä. He tarkistuttavat työn jollakulla muulla, mutta minä näen lopullisen tekstin ennen kuin se menee painoon.
Sopimuksen mukaan ensimmäinen osa Punainen kuin veri käännetään ja julkaistaan vuoden 2014 ensimmäisellä puoliskolla.
- Nyt voin kertoa kaikille kyselijöille, että kirjat ilmestyvät myös saksaksi. Tähän asti olen sanonut, että ”minä niin haluaisin kertoa, mutta en saa”.
Ylellä on oma tehtävänsä ja kaupallisilla toimijoilla omansa.
– Se on ollut ja on yhä vaikeaa, kun kaikki kuitenkin haluaisivat kertoa kirjoistaan ja myydä niitä.
Riku Korhoselta ilmestyy ensi syksynä uusi romaani nimeltä Kahden ja yhden yön tarinoita. Korhonen sanoo, että hänellä oli keväällä ja kesällä paljon kirjoittamista, kun oli kaksi romaania työn alla. Hän sanoo myös kirjoittaneensa niin sanottua pitkää tekstiä.
– Se tarkoittaa, että en osaa sanoa vielä, mihin se tulee sijoittumaan, mutta kirjoitan tällä hetkellä romaania. Olen aloittanut myös seuraavan romaanin. Kaksi romaania on työn alla koko ajan, se on se minun metodini.
Riku Korhonen ei osaa vielä sanoa, osallistuuko hän television keskusteluohjelmiin uuden kirjansa ilmestyttyä. Hän kertoo saaneensa niistä tarpeekseen vähäksi aikaa, vaikka on niissä ollut mukana.
– Olin vähän aikaa sitten yhdessä. Ajattelin, että olen tehnyt niitä niin paljon ja olen niissä oma itseni, joten ei minulla ole mitään erityistä tarvetta olla niissä. Katson niitä mieluummin vieraana ja ihmettelen, miksi olen ikinä lähtenyt mukaan sellaiseen. On niin paljon fiksumpaa olla ruudun sillä puolella ja katsoa muita.
– Televisiotyöstä saa tarpeekseen vähäksi aikaa, kun tekee omaa juttuaan.
Korhonen ei tiedä vielä, minkä nimiseen ohjelmaan hän menee vieraaksi.
– En muista edes kysyneeni nimeä. Nimi on varmaan ihan hyvä. Kyllä ne keksii hyvän nimen. Ne keksii aina nimiä. Jos se ei olisi ihan hirveän kauhea, niin ei sitä varmaan tarvisi vaihtaa, mutta en mä nyt usko. Kai niillä on jotkut ohjeetkin. Ihan hyvä nimi siihen varmaan tulee.
Yle käyttää vuosittain noin 26 miljoonaa euroa ulkopuolisiin tuotantoihin eli ostopalveluihin, joiden tekijöinä on ulkopuolisia yhtiöitä ja yksityishenkilöitä. Summasta noin viidennes käytetään kulttuuriin, muun muassa dokumentteihin ja kirjallisuuteen.
– Sehän on kulttuuriväelle mieletön tilaisuus ja onnenpotku, että he pääsevät näin esille. Ei tällaisia mahdollisuuksia joka päivä tule, sanoo Ehnqvist.
Ehnqvistin ja Bäckströmin mukaan on myös Yleltä kulttuuriteko nostaa esiin pienten teatteriryhmien teoksia. Se on heidän mukaansa nyky-Suomessa merkittävää, koska taide on ajettu niin ahtaalle.
– Onhan se todella tärkeä osa meidän yhteiskuntaamme ja sen näkyväksi tekemistä, sanoo Ehnqvist.
Yle saa myös Bäckströmiltä ja Ehnqvistiltä kiitosta ostopalveluihin käytettävistä summista ja teosten näkyvyydestä.
– Sehän on ihan valtavan suuri summa. Kun ajattelee, miten marginaaliryhmistä on kysymys, niin sehän on todella ruhtinaallinen korvaus, sanoo Ehnqvist.
Hän jatkaa, että summa tuntuu isolta jopa teattereiden budjeteissa, joissa on monia muitakin kuluja.
Myös Bäckström korostaa ostopalvelujen merkitystä.
– On todella hieno homma, että Yle ostaa tällaisia teoksia. Se antaa taiteilijallekin leivän, sanoo Bäckström.Mistä eduskunnassa puhutaan?

Arvoisa puhemies! Olen iloinen siitä, että ministeri Biaudet’kin on tullut mukaan keskusteluun, joka alkoi eilen kyselytunnilla. Toivon, että hän olisi vielä iloisempi siitä, että eduskunta on kiinnostunut käsittelemään tätä asiaa. Ei tämä nyt ihan tyypillinen eduskunnan kyselytunnin aihe ole, että eduskunta ryhtyy käsittelemään ulkomaalaisviraston yksittäisen virkamiehen yksittäistä menettelyä. Tämä kertoo minusta kuitenkin aika paljon eduskunnan luottamuksesta, tai oikeastaan epäluottamuksesta, tai siitä, että eduskunta haluaa käyttää tässä yhteydessä lainsäädäntövaltaansa, mikä on kirjattu ulkomaalaislain 116 §:ään.

Mitä tulee eduskunnan rooliin, puhemiesneuvoston rooliin, tässä yhteydessä, niin toivon, että, ministeri, huomioitte myös tämän eduskunnan yksimielisen kannanoton, mikä tehtiin vuonna 2003 ulkomaalaisviraston asemaa vahvistettaessa, kun ulkomaalaisvirastolle siirrettiin turvapaikkayksikön ja vastaanottokeskusten johtajien nimitysoikeus. Siinä yhteydessä eduskunta edellytti, että "hallituksen on huolehdittava siitä, että Ulkomaalaisviraston mahdollisuudet riippumattomaan toimintaan turvataan myös organisatorisesti" — tässä puhutaan nimenomaan organisaatiosta, joka on tämän eduskunnan päätöksen jälkeen muutettu, kuten hyvin tiedätte — "ja että turvapaikka-asioissa yksittäisellä virkamiehellä on oikeus valittaa päätöksistä." Nyt, kun ministeri Thors, nykyinen ministeri Risikko ja eduskunnan enemmistö on ollut tätä mieltä, niin miksi ei tätä lainsäädäntöä voida laittaa liikkeelle?

Lopuksi, puhemies, totean, että minusta tämä ei ole pelkästään menettelytapa- vaan myös resurssikysymys, eli tämä maksaa. Se on iso periaatteellinen kysymys. Ja kuten ed. Soini sanoi, jos tätä sovellettaisiin johdonmukaisesti, niin seuraavana olisivat vihreät sitten lakkauttamassa poliisin toimia ja armeijaa. (Perussuomalaisten ryhmästä: Niin ovat jo nyt!)

Arvoisa herra puhemies! Olen erittäin iloinen, että edustaja Mika Niikon lakialoite sai yli 120 kansanedustajan tuen ja näin ollen tulee etenemään lainsäädännöllisissä prosesseissamme.

Itse en olisi uskonut, että joudun käyttämään näin paljon aikaa ja näin paljon puheenvuoroja eduskunnassa keskustellakseni tekijänoikeuslainsäädännöstämme. Vielä viime kaudella, kun tein lakialoitteen, jossa pyysin muun muassa edustaja Kasvin tukea, hän kieltäytyi, mutta tänä päivänä, kun 120 muuta kansaedustajaa on mukana ja tukee, niin edustaja Kasvi yllättäen on tässä keskustelussa mukana, kun asia etenee näin paljon pidemmälle ja saa enemmän julkisuutta ja tukea.

Itseäni surettaa tässä koko keskustelussa eniten ehkä se, että kun itse olen muusikko ja säveltäjä ja tuottanut koko urani musiikkia ja tehnyt yhteistyötä Yleisradion kanssa vuosikymmeniä ja aina arvostanut heidän toimintaansa, niin se, että tulee tämmöinen tunne, että onko tämä kaikki nyt ollut turhaa, onko tämä kaikki nyt valumassa hukkaan? Toivon todella, että näin ei ole, vaan että voimme käydä hyvää ja rakentavaa keskustelua, ottaa myös palautetta vastaan siitä, miten Yle voisi tehdä asioita paremmin, miten kulttuurikenttä voisi tehdä asioita paremmin ja miten me voimme tehdä yhdessä parempaa tulevaisuutta ja parempia ohjelmia, jotta voimme palvella meidän kaikkien suomalaisten yhteistä etua.

Jos sitten mietitään, mitä me voimme Ylelle ostaa kulttuurikentän toimijoilta, niin on tietenkin selvä, että kaikki ostettavat tuotteet tai palvelut pitää olla linjassa Ylen strategian, arvojen, tehtävän ja niiden tavoitteiden kanssa, mitä Ylellä on.

Itse, kun olen musiikin kanssa toiminut koko ikäni — kun olen säveltänyt, sovittanut, tuottanut, soittanut — niin on monia tapoja, miten voin olla mukana erilaisissa projekteissa, tehdä yhteistyötä eri orkestereiden kanssa, musiikkituottajien kanssa, ja niin edelleen, mutta yksi iso haaste on se, että kun minulla on esimerkiksi iso sinfoniaorkesteri, 100 hengen sinfoniaorkesteri, jota olen käyttänyt monissa erilaisissa projekteissa, niin minun pitää aina tehdä erilaisia sopimuksia heidän kaikkien kanssaan. Se vie hirveästi minun aikaani, ja se on todella rasittavaa.

Kun olen neuvotellut Sanoman, Sanomien kanssa, niin voimme luoda malleja, erilaisia sopimuspohjia, jotka helpottavat kaikkien elämää, mutta samalla voimme taata, että tekijä saa oikeudenmukaisen korvauksen tekemästään työstä, ja samalla se, joka palkkaa, saa hyvät sopimukset ja voi keskittyä siihen työhön, mitä se on tekemässä — mikä se työnantaja ikinä onkaan.”

Johannes Laitila:
“Okei. Eli me neuvotellaan Sanoman kanssa, jotta meidän ei tarvitse neuvotella kaikkien niiden sadan ihmisen kanssa?”

Ylen edustaja:
“Aivan niin. Säästää aikaa, rahaa — resursseja, niin sanoakseni.”

Johannes Laitila:
“Mitä tapahtuu sopimuksille, jotka ovat jo olemassa? Tarkoitan, jos vaikka minä olen sopinut Ylelle kirjoittamisesta — mitä jos te ostaisitte vain minun jo kirjoittamaani sisältöä, eikä mitään uutta?”

Ylen edustaja:
“Hyvä kysymys. Ylessä ollaan sovittu, että kaikki ennen 1.10. allekirjoitetut sopimukset pysyvät voimassa, niin pitkään kuin sisältö pysyy relevanttina. Tämä tarkoittaa sitä, että sinun, Johannes, jo olemassa olevat sopimuksesi pysyvät voimassa — niin pitkään kuin Yle näkee sinun sisältösi relevanttina. Mutta muista — jos haluat kehittää Yle-yhteistyötäsi pidemmälle, voit osallistua meidän tuleviin hankintoihimme. Ja, älä unohda, jos olet kiinnostunut olemaan osa Yle-yhteisöä pitkällä tähtäimellä — kehittelemme ohjelmaamme, jossa pitkäaikaisia kumppanuuksia rakennetaan avoimuuden ja innovaatioiden hengessä, ‘kulttuurilähettilään’ kanssa — ole yhteydessä meihin jos tämä kiinnostaa!”
En ymmärrä. Mitä minun pitäisi sanoa, mitä sinä haluat kuulla?
Sinun on aika päättää kummalla puolella todella olet. Et voi vain istua ja odottaa kaiken katoavan, kun palaamme takaisin arkirutiineihimme. Sinä leikit tulella.
Minulla on syyni, eikä kumpikaan niistä ole se, että olisin ollut huolimaton. Minun olisi pitänyt ajatella tätä etukäteen, mutta... Ei tämä ole minun vikani!
Hän ei kuuntele järkipuhetta.
Ei, hän kuuntelee vain Zeroa.
En usko hänen pystyvän erottamaan totuutta valheesta.
Sister, pyydän... anna minulle mahdollisuus.
Anna kun katson... Hetki, anna kun yhdistän...
Näen.
Jos se olet sinä, Rider-kun... olen iloinen nähdessäni, että olet yhä hengissä.
Mistä lähtien sinä olet tuntenut Riderin?
Sisareni tuntee hänet. En muista tavanneeni häntä, mutta toisaalta en muista paljon muutakaan.
Älä pakota minua kaivamaan muistiani. En pidä tästä.
Hän on huijari!
Ei, olet vain muistisi vanki.
En ole. Etkä voi väittää tuntevasi oloasi mukavaksi tietäessäsi, että sisaresi manipuloi tunteitasi ja saa sinut toimimaan itseäsi vastaan.
Oletko tullut tänne vain haastamaan riitaa?
Hän ei kuunnellut järkipuhetta, joten haastoin hänet otteluun, jossa vain toinen voi selviytyä.
Hm... Vaikuttaa siltä, että hän on tosissaan.
Et ole tosissasi!
Ei, tämä ei ole leikkiä!
Kaverit!
Hei! Lopettakaa tappelu!
Olen pahoillani, tämä on teidän syytänne! Yritin vain auttaa!
Sinä yritit vain käyttää meitä hyväksesi, kuten kaikkia muitakin! Miksi emme saa ikinä rauhaa?!
Hän todella tarkoittaa sitä! Älkää antako hänen pilata tätäkin päivää!
Antakaa minun mennä! Hän yrittää vain manipuloida minua!
Sandy, mitä oikein luulet tekeväsi?
Et voi vain ottaa hänen paikkaansa ja kuvitella kaiken olevan hyvin!
Rauhoitu, äiti.
Sinun on aika päättää, mitä haluat elämältäsi. Jos jäät tänne, et voi vain ottaa paikkaasi!
Voi, Sandy. Voi, rakas Sandy... Olen niin pahoillani, etten ollut siellä, kun sinua tarvittiin.
Olet niin urhea tyttö. Olen niin ylpeä sinusta.
Niin minäkin, äiti. Niin minäkin.
The Endkuule, sä voit kysyy multa mitä vaa, mä en kerro kellekää
en oo mikää snitch
nää jätkät täs, nää on mun frendei, sä oot meiän kaveri, meiän porukoissa, eikö?
musta ei tarvi tykätä, mut mä oon täällä
mulla ei oo kiire mihinkään, oon just siinä mis haluunki
oon maalta, asun täällä, teen mitä haluun, mun tavalla
sä haluut tätä elämää, mitä mä oon eläny?
kyl mä tajuun, mäki oisin halunnu olla se joka sanoo
et sä oot kuullu sen täältä
mut mä en oo, joten mitä se sulle kuuluu?
kukaa ei oo koskaan kuulunu tänne enempää
eikä kuulukkaan
kuka sanoo että mä oon eksyny? ei kukaan, mä löysin omani
oon se joka valitsi olla tekemättä sitä
nää jätkät tässä on mun pelastus, ja mun perhe
tää ei oo mikään pakoreitti
mä synnyin tähän, elän täällä ja kuolen täällä
eikä mua koskaan pakoteta mihinkään
tää on mun matka, mun määränpää, eikä mikään muutu
paitsi että mä kasvan
eikä mun tarvitse juosta ketään pakoon
paitsi menneisyyttäni
mutta se kulkee mukanani minne menenkin
ja mä kasvan
enkä ole enää sama ihminen
joka olin
mutta olen ylpeä siitä, kuka olen nyt.
Vastaa
Käännä teksti saksaksi

Aihe: Ylen ostopalvelut kulttuuriväeltä (2 kpl)

Hae: Ylen ostopalvelut kulttuuriväeltä

Hae: Ylen ostopalvelut kulttuuriväeltä