[19:00:57] Prompt: Ylen rahankäytön avoimuus Ylen rahankäytön avoimuus vaihtelee puolueiden kesken selvästi Iltalehti kertoo, että eduskuntapuolueet maksavat huomattavan erilaisia summia mainostoimistojen palveluksista. RKP käytti vuoden 2007 eduskuntavaaleissa mainontaan lähes miljoona euroa ja perussuomalaiset 0,6 miljoonaa euroa. Puolueet käyttivät eduskuntavaalikampanjoihinsa keskimäärin noin puoli miljoonaa euroa. Vasemmistoliiton ja vihreiden eduskuntavaalikampanjointi maksoi vain alle 140 000 euroa. Keskustan budjetti oli 350 000, SDP:n lähes 360 000 ja kokoomuksen 370 000 euroa. RKP käytti vuoden 2007 vaaleissa lähes miljoona euroa mainontaan. (MATTI MATIKAINEN)
[19:02:01] Prompt: Ylen rahankäytön avoimuus Ylen rahankäytön avoimuus sai kritiikkiä myös vasemmistoliiton Paavo Arhinmäeltä.
Ylen Jääskeläinen myöntää, ettei läpinäkyvyys toteutunut Ylen indeksikorotuksen perumisen yhteydessä. Jääskeläisen mukaan päätös oli kuitenkin poikkeuksellinen, eikä sitä ole tarvetta avata lisää.
- Silloin kun on tehty näin poikkeuksellinen ratkaisu, on tärkeää, ettei ruveta kyselemään yksityiskohtia tai perustelemaan.
[19:02:42] Prompt: Ylen rahankäytön avoimuus Ylen rahankäytön avoimuus vaihtelee
Julkisen sektorin rahoituksen avoimuus toteutuu vaihtelevasti, ilmenee Ylen kyselystä. Kyselyyn vastanneista valtaosa piti valtionavustusten sekä ostettavien palveluiden ja tuotteiden käytön julkisuutta hyvänä.
[19:03:06] Prompt: Ylen rahankäytön avoimuus Ylen rahankäytön avoimuus ja läpinäkyvyys eivät kuitenkaan toteudu Ylen omien linjausten mukaisesti. Ylen rahoitus tulee veroina suoraan kansalaisilta ja se on merkittävä osuus (lähes 500 miljoonaa euroa vuonna 2012) Ylen tuloista.
[19:03:33] Prompt: Ylen rahankäytön avoimuus Ylen rahankäytön avoimuus herättää kiinnostusta. Yle avaa vuosittain toimintaansa ja talouttansa laajasti Ylen toimintaa ja taloutta seuraaville luvuille: Ylen arvo, tuotot ja menot, henkilöstön määrä ja palkkatiedot sekä rahankäytön avoimuuden periaatteet. Ylen arvot, Yle-laki ja sen asettamat velvoitteet ovat pohjana kaikelle toiminnalle. Avoimuus on vastuullisen toimintamme perusta. Ylen tuotot 2018, milj. € Tase 2018, milj. € Henkilöstökulut 2018, milj. € Henkilöstön määrä 2018 Tuotot/ kulut = Yle-vero + tuotot Yle-vero 2019 Ylen liikevaihto vuonna 2018 oli 477,1 milj. euroa. Vuoden aikana kertyi kuluja 458,8 milj. euroa. Vuoden lopussa vakituista henkilöstöä oli 1 891 henkilöä. Yhtiön palkkakulut sivukuluineen olivat 90,3 milj. euroa. Vuoden aikana Ylen palveluksessa työskenteli myös satoja määräaikaisia työntekijöitä sekä suuri joukko harjoittelijoita. Vuonna 2018 Ylen tuotot olivat yhteensä 477,1 milj. euroa. Tuotoista Yle-veron osuus oli yhteensä 462,8 milj. euroa (96 prosenttia tuotoista). Muut tuotot kertyivät pääasiassa esityskorvauksista ja myyntituotoista. Suurin osa esityskorvauksista on peräisin kaupallisten kanavien ohjelmasisällöistä Yle Areenassa, mutta lisäksi Yle maksaa korvauksia tv-kanavien edelleen lähettämisestä ja ohjelmien tallentamisesta. Vuonna 2018 Ylen kustannukset olivat 462,8 milj. euroa. Ylessä on käytössä kokonaistyöaika. Ylessä ei siis tehdä ylitöitä. Ylessä säännöllinen vuosityöaika on 1 687 tuntia. Vuoden aikana Ylessä työskenteli kuukausipalkkaisessa työsuhteessa myös suuri joukko määräaikaisia työntekijöitä sekä suuri joukko harjoittelijoita, joiden palkoista Yle vastaa. Henkilöstön keski-ikä vuonna 2018 oli 43,1 vuotta. Yleläisten palkat, palkkiot ja palkitseminen 2018 Yle tarjoaa työnantajana monipuolisia tehtäviä ja kannustaa työntekijöitä kehittämään osaamistaan sekä yhtiön sisällä että laajemmin media-alalla. Yhtiön tavoitteena on työnantajana olla kilpailukykyinen, houkutteleva ja oikeudenmukainen. Yhtiön palkkapolitiikan ja henkilöstöstrategian tavoitteena on oikeudenmukainen, kannustava, kehittyvä ja osaamista arvostava työyhteisö, joka pystyy toteuttamaan tehokkaasti yhtiön perustehtävää. Vuoden 2018 lopussa yleläisten palkkojen yhteissumma oli 47,1 miljoonaa euroa. Yhtiön palkkapolitiikassa ja henkilöstöstrategiassa on asetettu tavoitteet osaamisen kehittämiselle. Palkkakehitystä seurataan myös vaativuusryhmittäin sekä henkilökohtaisella tasolla. Vuonna 2018 henkilöstölle maksetut palkat ja palkkiot: Palkat ja palkkiot, milj.€ Muutos-% 1 600 000 Henkilöstön palkitseminen 2018 Vuoden 2018 tuloksen ja budjetoidun mukaisesti Yleisradio jakoi osinkoa yhteensä 42,5 miljoonaa euroa. Osinko jaettiin hallintoneuvoston päätöksellä seuraavasti: – Yle TV1:n lauantai- ja sunnuntaipäivien lastenohjelmien henkilösivukulujen palautuksena suomalaiselle medialle 6 000 €, yhteensä 42 513 €. – Lisäksi hallintoneuvosto päätti tukea Kaupallisen television uutistoimintaan myönnettyä viiden miljoonan euron valtionavustusta sekä antaa hallitukselle valtuuden myöntää yhtiölle korkeintaan kahden miljoonan euron ylimääräinen avustus kaupallisen television uutis- ja ajankohtaistoimintaan tai vaihtoehtoisesti rahoittaa kaupallisen television uutistoiminnan käynnistämisen tukisäätiölle maksettavasta avustuksesta. – Hallitus sai valtuuden käyttää enintään 15 miljoonaa euroa Pasilan alueen toimitilainvestoinnin rahoittamiseksi. Päätös asiasta tehdään vuoden 2019 lopulla, ja siitä on määrä tiedottaa viimeistään ennen kevään 2020 yhtiökokousta.
[19:11:56] Prompt: Ylen rahankäytön avoimuus Ylen rahankäytön avoimuus Avoimuus on olennainen osa Ylen riippumattomuutta. Se koskee kaikkea Ylen toimintaa. Yle pyrkii lisäämään avoimuutta kaikessa toiminnassaan ja kertomaan aina selkeästi, mihin tarkoitukseen, kenelle ja mitä kanavaa tai julkaisukanavaa pitkin se jakaa tietojaan tai sisältöjään. Yle seuraa ja arvioi, miten avoimuuden periaatteita noudatetaan. Yle kertoo aina ohjelmiensa ja palvelujensa käytöstä avoimesti. Ylen ohjelmien ja sisältöjen käyttäminen ja hyödyntäminen Ylen on tarjottava sisältöjään monipuolisesti ja vapaasti käytettäviksi, jotta jokainen voi hyödyntää niitä omien tarpeidensa mukaan. Yle pyrkii tarjoamaan ohjelmiaan ja sisältöjään niin laajasti ja sellaisilla tavoilla, että niitä voidaan käyttää ja jakaa avoimesti. Ylen sisältöjä voi käyttää, kun - ohjelman alkuperäinen esitysyhteys on julkisesti esitetty - ohjelma esitetään Suomessa - ohjelmaa voi vapaasti muokata - ohjelmaa ei esitetä ansiotarkoituksessa Ylen ohjelmien muokkaaminen Ohjelmaa, jota ei esitetä Suomessa tai johon Ylellä ei ole kaikkia oikeuksia, voi tietyin edellytyksin käyttää. Jotta Ylen sisältöjä voisi jakaa avoimesti, tulee kaikkien ehtojen täyttyä. Ylen ohjelmien muokkaamista ei sallita ansiotarkoituksessa. Tekijänoikeus-, tavaramerkki- ja patenttioikeudet rajoittavat sitä, millä tavoilla ohjelmia tai niiden osia voi jakaa eteenpäin ja millä tavoin niitä voi muokata. Ohjelmaa saa jakaa ja muokata julkisesti, mikäli - sitä esitetään Suomessa - sitä voi vapaasti muokata - sen alkuperäistä esitysyhteyttä ei salata - ohjelmaa ei esitetä ansiotarkoituksessa. Ylen sisältöjen jakaminen Ohjelmaa tai sen osaa ei saa jakaa, muokata, muuttaa, julkaista tai myydä kaupallisesti tai muuten käyttää hyväksi ilman Ylen etukäteen antamaa nimenomaista kirjallista suostumusta. Suostumuksen edellytyksenä on, että ohjelman tai sen osan edelleen jakamisen voi olettaa olevan perusteltua ohjelman tavanmukaisen tarkoituksen tai sen muodon mukaisesti. Mikäli kyse on Yleisradion tilaamasta tuotannosta, on tuotanto Ylen omaisuutta. Tässä tapauksessa tuotanto tulee osaksi Ylen ohjelma-arkistoa, johon Ylellä on kaikki oikeudet. Mikäli tuotanto tai ohjelma ei ole Ylen omaa tuotantoa, Yle myöntää oikeuden hyödyntää ohjelman osaa tai ohjelmaa tai niiden osaa rajoitetusti ja määrätyin ehdoin. Tällaisesta käytöstä Yle ilmoittaa aina etukäteen. Ohjelman tai sen osan edelleen käyttäminen edellyttää tällöin, että ohjelma tai ohjelman osa esitetään Ylen välineellä ja Ylen nimissä. Mikäli Yle tarjoaa ohjelma-arkistossa olevaa ohjelmaansa tai sen osia, sen voi tarjota avoimesti kaikkien saataville, kunhan ohjelma tai ohjelman osa esitetään Ylen välineellä ja Ylen nimissä. Tässä tapauksessa on mainittava sekä alkuperäinen että uusin esitysyhteys ja kanava. Yle Areenan ohjelma-arkistossa olevan sisällön kohdalla avoin lisensointi edellyttää, että Areenassa on ohjelma, josta sisällön voi liittää. Jos Areenassa ei ole sellaista ohjelmaa, ei Ylen ohjelma-arkistoa voi tarjota avoimesti. Yle pyrkii aina varmistamaan, että Ylen itse tuottamat ja yhteistuotannot sekä ulkopuolisilta tilaamat sisällöt, joiden oikeudet ja käyttö ovat Ylen hallinnassa, tarjotaan Ylen palveluissa aina avoimella lisenssillä, joka mahdollistaa sisältöjen jakamisen. Yle toimii verorahoilla, siksi sen rahankäyttöä on tärkeää seurata. Yle kertoo toiminnastaan verkkosivuillaan avoimesti, mutta kaikkea ei sieltä saa. Siksi Ylen pitäisi tehdä vuosikertomuksesta erillinen asiakirja, josta käyvät ilmi kaikki Ylen julkiset hankinnat ja ostot. Yle kertoo verkkosivuillaan, kuinka suuri osuus yhtiön kustannuksista kuluu henkilöstöön ja tekniikkaan. Yle ei kuitenkaan erittele sitä, miten henkilöstö ja tekniikka jakautuvat Ylen eri toimintoihin. Yle kertoo myös, että valtaosa yhtiön menoista syntyy henkilöstömenoista ja ohjelmaostojen kustannuksista. Yle kertoo vuosikertomuksessaan Ylen kokonaistuottojen olleen 422 miljoonaa euroa ja kokonaiskulujen 436 miljoonaa euroa vuonna 2016. Yhtiö käyttää Ylen oman toiminnan pyörittämiseen 253 miljoonaa euroa vuodessa ja hankkii palveluita ulkopuolisilta toimijoilta noin 84 miljoonalla eurolla vuosittain. Ylen toiminta katetaan kokonaisuudessaan Yle-verolla. Vuonna 2016 jokainen suomalainen käytti Ylen palveluihin keskimäärin lähes 320 euroa vuodessa.
[19:18:55] Prompt: Ylen rahankäytön avoimuus Ylen rahankäytön avoimuus herättää yhä kysymyksiä
Ylen johto kieltäytyy kommentoimasta Svenska Ylen viime vuonna saaman rahoituksen osuutta.
Yleä seuraava Yleiselektroniikka kertoi tiistaina, että se harkitsee lopettavansa säännöllisen raportoinnin Ylen talousluvuista.
– Tämä oli vain ajatus, jota pyöriteltiin, ei mikään päätös. Keskustelimme johtoryhmässä Ylen avoimuudesta. Tässä olisi voinut käyttää omaa harkintaa, toimitusjohtaja Eero Hautaniemi sanoi tiistaina STT:lle.
Hautaniemen mukaan asiasta keskusteltiin myös muiden yhtiön johtoryhmään kuuluvien kanssa.
Hautaniemi pitää keskustelua Ylen avoimuudesta hyvänä.
– Ylessä on nyt tehty päätös, että he voivat harkintansa mukaan kertoa myös muita taloustietoja.
Svenska Ylen rahoitusosuus herättää edelleen ihmetystä.
Ylen mukaan sen rahoitus koostuu niin kutsutuista Yle-verosta ja tv-maksuista. Rahoitus on ollut viime vuosina noin 530 miljoonaa euroa vuodessa.
Viime vuonna tv-maksu poistettiin yli 735 000 taloudelta.
Svenska Yle sai kuitenkin Ylen vuosikertomuksen mukaan viime vuonna Ylen kokonaisbudjetista 26 prosenttia. Sen saama osuus rahoituksesta nousi 2,5 prosenttiyksiköllä toissa vuoteen verrattuna.
– Tämä ei pidä paikkansa, Hautaniemi kommentoi Ylen tietoja. Hänen mukaansa Svenska Ylen osuus on viime ja tänä vuonna pysynyt 26 prosentissa Ylen kokonaiskuluista. Viime vuonna Svenska Ylen osuus oli 26 prosenttia kaikesta Ylen toiminnasta.
[19:21:22] Prompt: Ylen rahankäytön avoimuus Ylen rahankäytön avoimuus ja vastuullisuus
Yleisradiolain mukaan yhtiön pitää avoimesti kertoa yhtiön toiminnan tarkoituksesta ja julkisen palvelun varojen käyttämisestä.
– Mielestämme on hyvä asia, että yhtiön toiminnan tarkoitus on kirjoitettu auki Yleisradiolakiin, sillä se määrittelee toimintamme vastuullisuutta, Ylen julkisen palvelun johtaja Olli-Pekka Heinonen toteaa.
Ylelle on tärkeää, että myös kansalaiset ymmärtävät Ylen julkisen palvelun tehtävän. Siksi Ylen tulee Heinosen mukaan kertoa, mihin ja miksi julkista palvelua tarvitaan ja mihin suuntaan se on kehittymässä. Myös siitä halutaan kertoa, millä eri tavoin Yle vastaa suomalaisten toiveisiin.
– Ylessä mietitään, miten voimme tehdä tämän niin, että avoimuus toteutuu mahdollisimman hyvin.
– Tämän työn tuloksena syntyy Ylen Uutis- ja ajankohtaistoiminnan journalistisia linjauksia. Haluamme avata entistä enemmän Ylen Uutis- ja ajankohtaistoiminnan journalismia yleisölle. Uutis- ja ajankohtaistoiminnan journalismikäsikirjan tarkoitus on toimia työvälineenä kaikille journalismin tekemiseen osallistuville, kertoo Uutis- ja ajankohtaistoiminnan johtaja Jouko Jokinen.
Uutis- ja ajankohtaistoiminnan journalistinen linjauksissa linjataan myös Ylen journalistisia arvoja. Journalistisessa linjauksessa kerrotaan, millaiset journalistiset arvot ja laatukriteerit ohjaavat Ylen journalistista päätöksentekoa. Journalistinen linja vahvistaa myös Ylen suhdetta yleisöönsä.
Yleisöltä tullut palaute ja toiveet huomioidaan
Journalistiset linjaukset määrittelevät Ylen Uutis- ja ajankohtaistoiminnan journalistista suuntaa.
– Linjauksilla haluamme lisätä ymmärrystä journalismin tehtävistä monimutkaistuvassa yhteiskunnassa. Julkisen palvelun yleisradioyhtiöiden journalismityötä on tarve tehdä näkyväksi niin yleisöille, alan ammattilaisille kuin päättäjillekin. Ylen Uutis- ja ajankohtaistoiminnassa yleisöpalaute ja yleisön osallistuminen journalismin tekemiseen on yksi tärkeistä kehittämisen lähtökohdista. Nyt julkaistut Uutis- ja ajankohtaistoiminnan journalistiset linjaukset on tehty läheisessä vuorovaikutuksessa Ylen uutis- ja ajankohtaistoiminnan yleisön kanssa, kertoo vastaava päätoimittaja Atte Jääskeläinen.
Uutis- ja ajankohtaistoiminnan journalistisia linjauksia on tehty Yle Uutisten verkossa, Ylen A-studiossa, Aamu-tv:ssä, Ylen Ykkösaamussa sekä päälliköiden kokouksissa. Linjauksen tekemiseen ovat osallistuneet Uutis- ja ajankohtaistoiminnan henkilöstö sekä journalismin eri asiantuntijat, opiskelijat, opettajat, tutkijat ja yleisö. Yleisö on ollut aktiivisesti mukana journalismin uusien käytäntöjen ja periaatteiden luomisessa.
[19:25:29] Prompt: Ylen rahankäytön avoimuus Ylen rahankäytön avoimuus sai kritiikkiä – Rahoitus pitäisi saada läpinäkyvämmäksi. Nyt ei ole oikein minkäänlaista mahdollisuutta päästä perille siitä, mihin rahaa käytetään ja paljonko sitä on, sanoi perussuomalaisten edustaja Jenna Simula. Hän totesi, että olisi toivonut myös, että esimerkiksi järjestöjen edustajien olisi ollut mahdollista päästä keskustelemaan tarkemmin ulkoministeriön edustajien kanssa siitä, mikä järjestöjen toiminnassa on ollut ongelmallista. Keskustan Jouni Ovaska kritisoi niin ikään sitä, että hänen mielestään kokouksessa oli ”tietyt tahot”, jotka halusivat enemmän keskustella yksityiskohdista. Hän epäili myös, ettei kokouksesta oltu tiedotettu riittävän hyvin etukäteen ja kutsui sitä ”salaseuratyyppiseksi kokoontumiseksi”. Vihreiden Outi Alanko-Kahiluoto moitti myös kokousta. Hänen mukaansa keskustelu jäi vajavaiseksi, eikä konkreettisia asioita tuotu lainkaan keskusteluun. Myös RKP:n Eva Biaudet kiinnitti huomiota siihen, että keskustelu painottui tiettyihin asioihin. Hänen mukaansa kokouksessa ei esimerkiksi saatu vastausta siihen, mikä olisi paras tapa käyttää rahat ja pitäisikö kansalaisjärjestöjen tukea muuttaa jollain tavalla. Perussuomalaisten Sheikki Laakso esitti kokouksessa eriävän mielipiteen. UM: Neuvottelutulos pettymys
Suomen yleisradioyhtiö Ylen rahoituksesta on puhuttu vuosia. Jo edellinen eduskunta oli yhtä mieltä rahoituksen uudistamisesta. Viime kevään eduskuntavaalien jälkeen Ylen rahoituksen uudistus sai uuden käänteen. Yle joutuu sopeuttamaan toimintaansa väheneviin lupamaksutuloihin ja joutuu sitä myötä tekemään kovia leikkauksia toiminnastaan.
Rahoitusmalliin liittyvä epävarmuus ja talouden sopeuttaminen näkyvät yhtiön rahankäytössä, jota Ylen hallintoneuvosto seuraa säännöllisesti.
Avoimuudestaan kiitelty yhtiö on tehnyt itselleen sisäisen säännöstön, jonka mukaan hallintoneuvoston kokouksessa käsiteltävien Ylen johdon matkakustannusten sekä johtoryhmän ja asiantuntijoiden tekemien matkojen määräytymisperusteet on esitettävä ja perusteltava kirjallisesti etukäteen. Hallintoneuvosto käsittelee kokouksessaan Ylen hallituksen laatiman sisäisen tarkastuksen vuosikertomuksen.
Tarkastustoiminta ei ole hallintoneuvoston vastuulla, eikä sitä siten ole hallintoneuvoston kokouslistalla, mutta yleensä kokouksissa tarkastustoiminnan johtaja esittelee lyhyesti tarkastusten keskeiset havainnot ja niiden pohjalta toteutetut toimet.
Myös hallintoneuvostossa esille nousseiden kysymysten taustoja valotetaan valiokunnalle, jos mahdollista.
Valiokunta saa käyttöönsä kaikki samat tiedot, kuin hallintoneuvoston jäsenet. Se tekee säännöllisesti tarkastuskäyntejä Yleisradiossa ja pääsee halutessaan osallistumaan johtoryhmän tai muiden toimielimien kokouksiin, joihin ei hallintoneuvoston jäsenellä ole asiaa. Tarkastustoiminnan johtajalla on kuitenkin halutessaan oikeus esittää hallintoneuvoston puheenjohtajalle, ettei jotain tarkastusta voida tehdä hallintoneuvoston tietämättä.
Sisäinen säännöstö ja valiokunnan käytännöt eivät ole kuitenkaan poistaneet hallintoneuvoston kokousten alla esitettyjä epäilyjä ja kysymyksiä: ”Ylen rahankäytön ja hankintojen läpinäkyvyyttä tulisi edelleen lisätä”, kirjoitti Ylen hallintoneuvoston varapuheenjohtaja Elsi Katainen blogissaan (Yle 28.9.).
Tarkastustoiminta ei ole julkista, vaikka sen keskeiset raportit esitetäänkin Ylen hallintoneuvoston kokouksessa, johon osallistuu koko hallintoneuvoston jäsenistö.
Valiokunta ei kerro tarkastusraporteissa tai kokousten keskusteluistaan ja niissä tehdyistä päätelmistä, jos niin päättää, joten jää Ylen hallintoneuvoston itsensä harkittavaksi, kuinka avointa toiminta voi olla.
[09:43:27] Prompt: Ylen rahankäytön avoimuus Ylen rahankäytön avoimuus nousi Ylen julkisen palvelun tehtävään liittyvän keskustelun keskiöön syksyllä 2016, kun Svenska Ylen johtajaksi nimitetty Marit af Björkesten antoi haastattelun (HS 16.10.), jossa kertoi Svenska Ylen vähentävän merkittävästi omaa ohjelmatuotantoaan. Tämä sai monet kansalaiset pohtimaan Ylen rahoitusta. Yle ei voi toimia niin, että se jakaa koko pottinsa ulospäin ja rahoittaa vielä muiden tuotantoa. Tämä johtaisi siihen, ettei Ylellä olisi varaa ylläpitää omia kanaviaan. Tämä tarkoittaisi Ylen olemassaolon ja tehtävien rajua kaventamista. Siksi on selvää, ettei Ylen rahoitus voi kasvaa. Samalla Ylen täytyy voida ylläpitää koko kanavatarjontaa. Tämän mahdollistaa Yle-veron laajentaminen koskemaan kaikkia kansalaisia, jolloin Ylelle maksetaan käytön mukaan. Kun Yle saa rahansa suoraan kansalaisten kukkaroista, sillä ei ole tarvetta tehdä sopimuksia kalliista ulkomaisista viihdesarjoista. Myös eduskunnan rooli Ylen ohjauksessa muuttuisi, ja samalla poliitikkojen paineet ohjata ja valvoa toimintaa vähenevät. Yleltä vaadittu avoimuus on siis hyvin perusteltua, sillä vain avoin toimintakulttuuri ja selkeä julkisen rahoituksen malli takaavat sen, että Ylestä saadaan irti paras hyöty. Viestintäministeri Suvi Lindén Liikenne- ja viestintäministeriö