[22:01:23] Propt: Ylen studiouudistus Ylen studiouudistus ja siitä syntynyt kohu on kirvoittanut viime päivinä keskustelua Ylen uutis- ja ajankohtaisohjelmista sekä niiden uudistamisesta.
Yle Uutiset Suora linja käsitteli aihetta lähetyksessään 7.12.2013 ja Yle TV1:n A-studiossa keskusteltiin aiheesta 9.12.2013. Ohjelmia varten kerättiin viime syksynä verkossa satoja yleisön huomioita. Kiitos niistä kaikista! Katsojilta tuli hyviä näkökulmia, joita toimitus on huomioinut sekä uutissuunnittelussa että uusien ajankohtaisohjelmien suunnittelussa. Ylen tv-uutisista ja ajankohtaisohjelmista vastaa päätoimittaja Atte Jääskeläinen. Hän on esitellyt suunnitelmiaan ja niitä kehitetään jatkuvasti yhteistyössä muun Ylen toimituksen kanssa. Suora linja tekee yhteistyötä uutis- ja ajankohtaisohjelmien toimituksen kanssa. Yle on julkinen palvelu ja kaikkien suomalaisten yhteinen asia. Olemme saaneet paljon hyvää ja kehittävää palautetta myös tähän asti toimineesta Uutis-Suomesta, ja huomioimme sitä suunnittelutyössä.
[22:03:10] Propt: Ylen studiouudistus Ylen studiouudistus YLE TV1:n, YLE TV2:n ja YLE FST5:n studiouudistus on saatu valmiiksi ja kanavat ovat siirtyneet uuteen tekniikkaan. Uudistus koskee Pasilan tv-taloa ja se tehtiin samanaikaisesti studioissa, äänivarastossa, ohjaamossa, lähetysyksiköissä, grafiikkaosastolla sekä tuotantotekniikan puolella.
[22:03:50] Propt: Ylen studiouudistus Ylen studiouudistus, johon liittyi studion uusiminen, studion uudelleen sisustaminen, valojen ja äänentoiston uudistaminen, uusi kamerakonsepti, ohjausjärjestelmä, uusittu greenscreen-studiotekniikka sekä kuvaussihteerijärjestelmä. Samalla Yle siirtyi digitaaliseen ohjaukseen. Myös juontajan ja toimittajan studiotyö on uudistunut täysin ja lähetystä seurataan useasta eri studiosta. Yleisölle uudistuksen pitäisi näkyä entistä monipuolisempana ja rikkaampana ohjelmasisältönä. Yle Teeman uudistus tapahtui 11. tammikuuta 2012. Yle Extra lakkautettiin säästösyistä elokuussa 2008, mutta aloitti uudestaan yle.fi-uudistuksena myötä vuoden 2007 loppupuolella, ja lakkautettiin uudelleen säästösyistä kesäkuussa 2011. Ylen ilmeuudistuksessa Yle Extralle palautettiin Yle TV1:n tavoin kolmisakarainen nuoli sen logoon. Historia. Yleisradio aloitti toimintansa vuonna 1926, jolloin yhtiölle valittiin väliaikainen toimitusjohtaja. Ensimmäisenä Yleisradion toimitusjohtajana toimi L. M. Viherjuuri ja ohjelmapäällikkönä Paavo Karvonen. Tuolloin ohjelmien toimittamista ja esittämistä varten perustettiin kaksi osastoa, joista toinen toimitti asia- ja sivistysohjelmia ja toinen huvi- ja virkistysohjelmia. Tämän lisäksi Radiopataljoona lähetti sotilasmusiikkia-, viihde-, keskustelu- ja ajanvietemusiikkia sekä luettiin päivittäisiä tietoja ja urheiluharjoituksia sekä sääennustuksia. Seuraavana vuonna Yleisradio osti Suomen Radioyhdistys ry:n radioliiketoiminnan. Yhtiön nimi vaihtui Suomen Yleisradion yleisradio-osastosta Suomen Yleisradion radioja radioesitelmäosastoksi vuonna 1928. Radiotoiminta aloitettiin myös Tampereella, jolloin alettiin toimittaa Tampereen Radion ohjelmaa. Yhtiön ensimmäiset toimitilat sijaitsivat Esimerkkikatu 1:ssä (nykyisin Keskuskatu), josta ohjelmajohto muutti Helsingin Kruunuhakaan, Meritullinkatu 33:een ja sen jälkeen nykyisen Snellmaninkatu 1:n tiloihin vuonna 1935. Sieltä palattiin takaisin Meritullinkadulle vuonna 1979. Yleisradion ensimmäiset ulkomaanlähetykset suunnattiin Pohjoismaihin vuonna 1931. Radioteatteri perustettiin vuonna 1935, ja samoihin aikoihin aloitti toimintansa myös yhtiön opetusohjelmien osasto. Seuraavalla vuosikymmenellä aloitti toimintansa viihdetoimitus, jonka tarkoituksena oli tuottaa harmitonta viihdettä kaikille radioautokuuntelijoille. Radiomafian perustaminen 1. kesäkuuta 1990 merkitsi Yleisradion historiassa erään aikakauden loppua, kun se jakoi kanavaansa yhä tarkemmin eri musiikkilajien kuuntelijoille. Radion uutistoimituksen päälähetys vaihtui YLE24-nimeä kantavalle toiselle radiouutislähetykselle kello 20.30. Samana vuonna perustettiin Radiomafialle rinnakkainen radiokanava, YleQ. Molemmat radiokanavat muuttuivat omiksi kanavikseen vuonna 2005 Yle Radio Ykkösen säilyttäessä ainoana ennallaan perinteisen nimensä. Yleisradio perusti televisiouutiset 1. syyskuuta 1959 ja ensimmäisen television koelähetys lähetettiin joulukuussa. Ensimmäisen televisioitu säännöllinen ohjelma, "Helsingin Messut 1958", lähetettiin toukokuussa vuonna 1960. Television ulkolähetysauton toimitus muutti 1960-luvun lopulla Lintuvaarantie 16:sta uuteen toimitaloonsa, Maapallonkatu 3:een. Ensimmäinen näköradiokuuntelijoille suunnattu stereoääniyhteys toteutettiin 1960-luvun alkupuolella. Televisiossa alkoi päivittäinen ajankohtaisohjelma TV-1:n Aamu-TV 1. tammikuuta 2001. Suomen Television ja Ylen aluetoiminnan alkuvaiheet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä] Televisiotoiminta oli alusta pitäen Ylen monopoli ja ohjelmatuotanto hyvin valtiokeskeistä, mistä johtuen television näkyvyysaluekin keskittyi eteläiseen Suomeen. Yleisradio aloitti tv-lähetykset nimellä Suomen Televisio vuonna 1957 ja Yleisradion hallintoneuvosto osti Tesvision ja tamperelaisen Tamvision osakeyhtiöt vuonna 1964 ja yhdisti ne samana vuonna perustamaansa uuteen toimijaan, Yleisradioon. Yleisradiotoiminta alkoi Lapissa 1. maaliskuuta 1963 ja ohjelmat välitettiin Pasilasta Rovaniemelle asti, mistä oli linkillä edelleen lyhyt linkki pohjoiseen. Lähetyslinkki toimi aluksi tasatunnein, josta luovuttiin parin kuukauden jälkeen, kun iltaisin ei tullut ohjelmaa. Pohjois-Suomen uutisten alkaessa 1969 toiminta ulotettiin Ivaloon. Yleisradion monopoli murtui vuonna 1975, kun tv-luvan maksajien määrä ylitti maagisen rajan. Tähän asti Yleisradion toimintaa oli rajoittanut se, kuinka monta ihmistä voitiin toimilupalähetyksiin sitouttaa, koska mitä useampi oli sitoutunut toimilupalähetysten katsomiseen, sitä suuremmat olivat lähetyskustannukset. Tv-kanavien määrä kasvoi 1970-luvulla kolmesta viiteen, joista pääkanava Yle TV1 vakiintui 1970-luvulla tärkeimmäksi kanavaksi. Yle TV2:n merkitys kasvoi 1970-luvulla, kun Yle osti Tesvisio-Tamvisio-kaupan yhteydessä Kolmostelevision ja kanavien työnjako muodostui. 1980-luvun alussa Ylellä oli tv-kanavaa, ja niiden ulkopuolella toimi muutama kaupallinen kanava. 1980-luvun puolivälissä tv-toiminnassa alkoi digitalisoitumisen kausi, mikä näkyi ensin digitoimistena mtv- ja testi-kanavina, mutta laajeni 2000-luvulla, jolloin tv-kanavien määrä on noussut yhdeksään ja kanavien ohjelmisto on samalla pirstaloitunut ja katsojakeskeisyys vähentynyt. 2010-luvulla Yleisradion kanavia olivat TV1, TV2, Teema, Fem ja Yle Areena. Vuonna 2009 Yleisradio julkaisi Yle Elävä arkiston ja Yle Areenan. Yle Elävä arkisto tarjosi sisältöä ennen kaikkea verkkoon ja julkaisi ohjelmia, jotka eivät olleet tekijänoikeussopimusten piirissä. Arkiston sisältöjä julkaistiin myös muualla Ylen palveluissa, kuten Yle Teemalla. Yle Areena oli Yleisradion palvelu, jossa julkaistiin sekä Ylen radiokanavat ja tv-kanavat, ohjelmien välissä esitettyjä uusintoja, kaikki yhtiön radiokanavat sekä yhtiön televisiokanavat ja näiden uusinnat, kaikki tv-kanavien ajankohtaisohjelmat (myös alueuutiset ja päivittäiset uutiset). Kaikki tv-kanavien ajankohtais- ja urheiluohjelmat olivat vapaasti ja pysyvästi saatavilla, mutta radio-ohjelmien arkistojulkaisut sisälsivät tekijänoikeussyistä vain pienen osan ohjelmista. Yleisradion rahoituksesta tuli julkinen vuonna 1967, ja samana vuonna perustettu Tv1:n ajankohtaistoimitus oli aluksi puolipäiväinen, mutta kasvoi pian kokopäiväiseksi. Yle oli lähettänyt uutisia jo vuodesta 1926, mutta 1960-luvulla uutistoiminta siirtyi uudelle ajankohtaiskanavalle TV1:lle ja radion rinnakkaisohjelma sai kanavauudistuksen myötä lisää ohjelma-aikaa. 1960-luvulla alkanut politisoituminen leimasi Yleisradiota 1970-luvulla. Puoluepoliittisesti sitoutuneet Yleisradion ohjelmat saivat lisää ohjelma-aikaa, ja ohjelmapoliittinen taistelu johti ylilyönteihin, kuten vuonna 1975 perustetun Suomen sosialistisen yhtenäisyyspuolueen (Sos.Dem.) ohjelmatoiminnan tukemiseen ja oman radiotaajuuden (Radio Suomi) hankkimiseen. Toisaalta 1980-luvulla radion ajankohtaisohjelmat muuttuivat aiempaa riippumattomimmiksi. 1970-luvun jälkipuoliskolla radion ja television ohjelmajohtajat valittiin puoluepoliittisen kilpailun sijasta ammattitaidon perusteella ja ohjelmien poliittinen yksipuolisuus vähentyi. Vuoden 1983 vaalien tulos merkitsi ohjelmapoliittisen tasapainon lisääntymistä, kun vasemmistopuolueiden ohjelma-aikaa Yleisradiossa rajoitettiin ja vastapainoksi Kokoomuksen Ylen johtoon nimittämä Seppo-Heikki Salonen toi Yleisradioon aiempaa markkinahenkisemmän ja kaupallisemman johtamiskulttuurin. 1980-luvun lopun talouslaman vuoksi Yleisradion asema yhteiskunnan taloudellisen tukijalan asemasta kyseenalaistettiin ja sen tehtäväksi asetettiin kotimaisen kulttuurin tukeminen ja alueellisen palveluvelvoitteen täyttäminen. Vuosikymmenen alun kiistojen ja muutosten seurauksena Yle on säilyttänyt paikkansa keskeisenä suomalaisena mediakenttänä. 1990-luvulla Ylen ja yksityisten kaupallisten mediayritysten välinen jännite voimistui uudelleen, kun digitalisointi alkoi. 2000-luvun alun kansainvälinen finanssikriisi aiheutti media-alalle valtavan muutoksen, kun myös isot media-alan yritykset kärsivät suuria taloudellisia takaiskuja ja mediakentän keskittyminen eteni Suomessa uudelle tasolle. Vuonna 2005 perustettiin kaupallisten toimijoiden omistama valtakunnallinen kaupallinen uutisyhtiö Suomen Uutisradio (Radio Nova). Yle ja sen uutistoimitukset olivat kiinnostuneita valtakunnallisesta radiosta, mutta kaupalliset yhtiöt saivat toimiluvan vain aluetoimintaan. Radio Novasta ja muutamasta paikallisradiosta muodostunut Suomen kaupallisten radioyhtiöiden kenttä uudistui 2000-luvun alussa täysin ja keskittyi edelleen, kun Nelonen sai valtakunnallisen toimiluvan. Mainosradioissa käytiin vuosien 2006–2009 toimilupakierroksilla kilpailua myös yleisöstä, mutta se keskittyi pitkälti soittolistojen kilpailuksi eikä lisännyt radiokuuntelua. 2000-luvun puolivälin jälkeen radionkuuntelua vähensivät monet Ylen radiokanavilla alkaneet ohjelmauudistukset ja etenkin Yle Radio Ykkösen ja YleX:n profiloiminen aiempaa nuorekkaammiksi ja populaarimmaksi kanaviksi. Radio Novan kuuntelijamäärä pysyi ennallaan, kun sen paikallis- ja aluetoimitusten määrä supistettiin noin kolmannekseen. Yleisradion radiokanavat uudistuivat jälleen 2010-luvulla ja Ylen alueellisten radiouutistoimitusten määrää supistettiin merkittävästi, jolloin myös aluetoimituksiin keskittynyt avustajajoukko väheni. 2020-luku. YleX:n lähetys siirtyi Pasilasta Pasilaan helmikuussa 2021. Uuden studiotalon avajaisia vietettiin Pasilassa saman vuoden elokuussa. Ylen ja STT:n välinen yhteistyö päättyy lokakuussa 2022. Organisaatio. Yleisradion toiminta koostuu yksiköistä, joista tärkeimpiä ovat vastaavat sisällöt -osasto, uutis- ja ajankohtaistoimitus, urheilu ja tapahtumat -toimitus, ruotsinkielinen Svenska Yle, lasten- ja nuortenohjelmien osasto, kulttuuri-, draama- ja luovat sisällöt -osasto ja uutis- ja ajankohtaistoimituksen yhteiset järjestelmät. Muut osastot ovat: fakta ja fiktio-osasto, suomenkieliset alueradiot, fakta ja fiktio-osasto, kansainväliset ohjelmat ja suomenkieliset urheilulähetykset ja ruotsinkielellä toimiva ruotsinkielinen Svenska Yle. Osastojen lisäksi yleisradiossa on kolme yhtiötä: Mediahub, jonka tehtävä on tuottaa uutis-, urheilu- ja ajankohtaissisältöä suomalaisille. Toinen yhtiö, johon kuuluvat lähetysyksiköt ja kanavat: Yle Puhe, Yle Radio Suomi, Yle Radio Vega, Yle X3M, Yle X ja Yle Novosti. Yleläisistä naisia oli 46 % (2016). Yhtiön toimitusjohtajana toimii Merja Ylä-Anttila. Hänet valittiin Yleisradion toimitusjohtajaksi marraskuussa 2016 ja aloitti toimessaan toukokuun 2017 alussa. Ylä-Anttila toimi aiemmin MTV:n vastaavana päätoimittajana vuosina 2001–2016 ja ennen sitä MTV:ssä muun muassa taloustoimituksen päällikkönä. Yhtiön rahoitus. Ylen toimintakulut vuonna 2016 olivat 459,5 miljoonaa euroa. Rahoitus muodostuu kokonaisuudessaan tv-maksusta (2014: 219,5 miljoonaa), jonka suuruuden määrittelee vuosittain valtioneuvosto sekä Yle-verosta, joka korvasi tv-maksun vuoden 2013 alussa. Vuonna 2016 yleisradioveroa maksoi 4,9 miljoonaa veronmaksajaa yhteensä 502,9 miljoonaa euroa. Yle-indeksillä tarkistetut kustannukset pysyivät vuoden 2015 tasolla ja olivat 474,7 miljoonaa euroa. Kustannuksista 369,8 miljoonaa euroa kohdistui ohjelmatoimintaan ja 143,4 miljoonaa euroa muuhun toimintaan. Yleisradioveroa ei määrätä lapsille. Yle-veroa maksavien täysi-ikäisten määrä kasvaa iän myötä ja eniten maksavat 70-vuotiaat ja vanhemmat (189 euroa). 40 000 euroa vuodessa tienaava kaksilapsinen kahden huoltajan perhe maksaa veroa vuodessa 1408 euroa, mutta vain alle 3000 euron kuukausitulot (2000 euroa/kk) on vapautettu maksusta. Opiskelijat on vapautettu maksusta tietyin ehdoin. Yrityspuolella maksu on porrastettu siten, että pienet yritykset (alle 50 000 euron vuosittainen liikevaihto) maksavat veroa alarajaan saakka (9 500 euron liikevaihto vuonna 2018) ja suuremmilla yrityksillä (liikevaihto ylittää 500 000 euron rajapyykin) raja menee 100 000 eurossa. Alle 8 500 euron liikevaihdon yrityksillä on mahdollisuus anoa maksusta vapautumista. Yle Areena. Yle Areenaa on kuvailtu "Ylen kaikkien aikojen satsaukseksi" ja se avattiin 13. toukokuuta 2007. Areenasta voi katsoa Ylen tv- ja radiokanavia sekä kuunnella Ylen radiokanavia ja seurata uutisia. Areenassa oli jo lanseeraushetkellä varsin suuri valikoima ohjelmia. Aluksi ladattavissa oli vain radiokanavia, mutta tv-ohjelmien latausmahdollisuus tuli jo avaussyksynä. Tällä hetkellä Yle Areenassa on tarjolla radiokanavista YleX ja Yle Klassinen. Tv-kanavista tarjolla on kaikki paitsi ei vielä Yle Teemaa, joka sai Areenan uudistuksen yhteydessä oman sivuston. Yle Fem, jonka tarjonta siirrettiin Yle Teemalle ja jonka sivusto löytyy myös Areenasta, aloittaa omat nettilähetykset Areenassa syksyllä 2018. Uusi studiorakenne otettiin käyttöön vuoden 2018 alussa. Radiolähetyksissä uudistus ei vaikuta mitenkään ja Ylen radiokanavilla kaikki jatkavat kuten tähänkin asti. Radio Suomessa aiemmin käytetty alueellinen lähetysmalli poistuu ja sen sijaan koko maassa on tästä lähtien käytössä valtakunnallinen ohjelmakaavio. Radio Suomessa alueellisia lähetyksiä tehdään jatkossakin ja ne kootaan kahdeksalle alueelle: Häme ja Keski-Suomi muodostavat Pirkanmaan kanssa yhteisen Pirkanmaan ja Keski-Suomen lähetyksen, entisen Pirkanmaan alueen lähetysalueen kanssa jatkavat Pohjois-Karjala ja Pohjois-Savo. Myös Lappi on yhdistetty entisen Lapin sijaan omaksi lähetyksekseen, ja lähetysalue ulottuu Perämereltä Inariin asti. Ylen uuden alueorganisaation mukaan suomenkieliset alueradiot sijoittuvat kuudelle alueelle. Svenska Ylen alueelliset tv-lähetykset jatkuvat Yle Femillä. Aluetoimituksia on tulevaisuudessa yhdeksän nykyisten 13:n sijasta. Yksi niistä toimii Vaasassa. Yksi aluetoimitus lopetetaan vuonna 2018 ja muut vuoden 2019 lopussa. Uudistukset tarkoittavat yt-neuvotteluja ja niiden myötä 40 työsuhteen irtisanomista. Yle lupaa tarjota irtisanotuille muun muassa uudelleensijoittumisneuvontaa. Uudistusten myötä myös Ylen alueiden lähetyksiä radiossa uudistetaan, mutta niiden tarkempaa sisältöä tai aikataulua ei vielä julkisteta. Studiouudistusta ei toteuteta pakkosiirtämällä aluetoimituksia Pasilaan. Studioita jää kaikille alueille edelleen useita. Sen sijaan alueilla työskentelevät journalistit ovat aiempaa useammin mukana valtakunnallisessa lähetyksessä. Ylen tavoitteena on tuoda alueellisten sisältöjensä parhaat puolet aiempaa kattavammin suomalaisten saataville. Myös urheilun tv-oikeuksien hinnan nousu ja sen tuomat rahoitusongelmat vaikuttivat uudistuksen toteuttamiseen. Uudistusten yhteydessä myös Yle Teema ja Yle Fem muuttivat saman katon alle uudistettuun Kulttuuritaloon. Aiemmin molemmat kanavat olivat toimineet Pasilasta. Ylen radiokanavat uudistuivat 9. tammikuuta 2001. Ylen Ykkösen seuraaja on nyt Yle Puhe, entisen Radio Ylen Ykkösen seuraaja Yle Radio 1 ja Radio Suomen seuraaja on Yle Radio Suomi. Uudistuksen yhteydessä lakkautettiin vuonna 1990 perustettu Radiomafia ja sen seuraajaksi tullut nuortenkanava Radiomafia X. Vuonna 1998 alkanut Suomen radiouudistus yhdenmukaisti kaikkien Ylen maakuntaradioiden ohjelmistot vuoden 2001 alkuun mennessä. Tästä lähtien Yleisradion julkisen palvelun ohjelmatoiminnassa maakuntaradioilla ei ollut enää erityiskohteita eikä eriytyvää luonnetta. Uudistusten yhteydessä lakkautettiin vuonna 1994 aloittanut Ylen aikaisen, vuosina 1997-1998 nimellä Ylen aikainen – Ylen läntinen – ja vuodesta 1999 toiminut Ylen aikainen Uudellamaalla. Yle Radio Ylen Ykkösen, Ylen aikaisen, Yle Radio Suomen, Ylen Radio Itä-Uusimaan, Ylen Radio Keski-Pohjanmaan, Ylen Radio Kaakkois-Suomen, Ylen Radio Keski-Suomen ja Ylen Radio Hämeen nimet muuttuivat muotoon Yle Radio Suomi (aiemmin: Ylen aikainen, Yle Keski-Pohjanmaa, Ylen läntinen, Radio Itä-Uusimaa, Radio Keski-Suomi, Radio Häme) vuoden 2002 alussa. Radio Ylen Ykkönen lopetti radioohjelmiensa lähettämisen radioverkossa 13. marraskuuta 2002 klo 24, jonka jälkeen kanavalla olleet ohjelmat kuuluivat vain internetissä. Ensimmäinen uudenmuotoinen lähetys oli Tv-uutiset, sää ja urheilu 8. joulukuuta 2001 klo 18.20. Juontaja, uutisankkuri Ylen Aamu-tv:n ensimmäinen juontaja oli Leena Pakkanen. Vuonna 2005 Aamu-tv:n toisena juontajana toimi Jari Korkki, joka toimi tehtävässään lokakuuhun 2011. Kolmas pitkäaikainen juontaja on vuoden 2011 lopusta Petteri Ala-Kivimäki. Ensimmäinen studioisäntä oli Petri Sarvamaa, toinen Ile Jokinen. Vuodesta 2005 toisena juontajana on ollut Nicklas Wanke. Ensimmäinen uutisankkuri oli Kaj Lindén. Vuodesta 1991 lähtien ensimmäisenä uutisankkurina ovat olleet Ylen omat ankkurit, ja MTV3 otti ensimmäisenä omat ankkurinsa vuonna 1993. Toinen uutisankkuri on Pirkko Arstila. Vuoden 2020 maaliskuusta lähtien toisena ankkurin on ollut Marjukka Havumäki. MTV3:n toisena uutisankkurina ovat toimineet muun muassa Laura Ruohola (1993–99) ja Maija Lehmusvirta (1998–2007). Vuonna 2008 Ylen toiseksi ankkuriksi valittiin Peter Nyman. MTV:n toinen uutisankkuri on muun muassa Kirsi Alm-Siira, joka valittiin toiseksi uutisankkuriksi vuonna 2010. Ensimmäinen studioemäntä oli Heta-Leena Sierilä ja vuodesta 2010 studioemäntänä on työskennellyt Reija Hyvärinen. Studioisäntinä toimivat ensin Ari Ylä-Anttila vuosina 1990–2010, sen jälkeen Timo Kuparinen ja myöhemmin Lars Müller vuoteen 2009 asti ja Matti Rönkä aloitti tehtävässä vuonna 2012. Studiouudistuksen myötä myös Ylen uutisgrafiikkaa uudistettiin. Uudistuksen yhteydessä uutisgrafiikan teko keskitettiin Ylessä Yle Uutisille ja grafiikan tuotantoa järjesteltiin muutenkin uusiksi. Uutisgrafiikan uudistuksessa Ylen oma data, avoin data ja Ylen arkistokuvat avattiin kaikkien käytettäviksi ja uutistilanteissa käytettävää grafiikkaa kevennettiin ja selkeytettiin. Lue lisää Ylen uutisgrafiikan uudistuksesta. Uusi Päivä jatkaa, muu lähetystuotanto uuteen studioon Uusi Päivä -sarja siirtyy Yle TV2:n uuteen studioon. Sarjaa aletaan näyttää studio 2:ssa 29.9. Uudessa studiosta Uusi päivä -tuotanto voi siirtyä sisäkautta studioon 5. Ylen tuotantokalusto voi hyödyntää studioiden välistä liikennettä, mikä säästää aikaa. Myös sarjan lavasteita voidaan siirtää studio 5:n ja studion 2 välillä sisäkautta, mikä lisää mahdollisuuksia vaihdella lavasteita ja muuttaa kuvauspaikkoja entistä helpommin. Yle Urheilu siirtyy syksyn kuluessa Pasilan studioilta takaisin studioon 1, jonka myötä Yle TV2 on jälleen vain urheilun studio. Studiossa 2 alkaa pyöriä uusintoja ja uusintojen uusintoja sekä muun muassa TV2:n Uuden päivän sisarsarjaa, draamakomediaa Mädät omenat, jonka jaksot esitetään syksyllä alkaen tiistaisin kello 20. Uutisstudion 2. edessä olevan Ylen ulkokuvan uudistaminen alkaa syyskuun puolivälissä. Uudistetun ulkokuvan arvioidaan olevan valmis ensi vuoden alkuun mennessä. Studiot 3 ja 4 eivät ole syksyn aikana käytössä, mutta Ylen käytössä. Studiouudistus ei aiheuta katkoja ohjelmien tai radiokanavien lähetyksiin.
Yleisradion uusien toimitilojen myötä yhtiön toiminta siirtyy vaiheittain Pasilaan. Uusien toimitilojen suunnittelu on osa Yleisradiossa alkanutta toimintojen uudistamista.
Uusista tiloista päätettiin joulukuussa 2009. Uusissa studioissa voidaan tehdä samanaikaisesti ohjelmatuotantoa neljällä eri kielellä. Esimerkiksi Aamu-tv:n lähetyksiä varten on uusi studio suomen- ja ruotsinkielistä ohjelmaa varten, samoin uutisia tehdään kolmella kielellä ja eri välineisiin samanaikaisesti.
Tilat suunnitellaan käyttäjien kanssa. Uuden studion suunnittelutyöt alkoivat syksyllä 2011. Studio tulee käyttöön alkuvuodesta 2013. Uusiin tiloihin muuttavat Yle Uutisten, Yle Urheilun ja ruotsinkielisten SVT:n suomenkielisten lähetysten toimitukset.
Studiossa myös tehdään jatkossa uutis-, ajankohtais-, urheilu-, sää- ja lastenohjelmat. Studiossa tehdään lisäksi muun muassa A2-ilta sekä ruotsinkielisiä alueuutisia.
Ylen nykyisissä Pasilan tiloissa alkaa mittava peruskorjaus vuoden 2016 loppuun mennessä.
[22:34:37] Propt: Ylen studiouudistus Ylen studiouudistus tuo Ylen kanavat näkyviin nettiin Yleisradio aloittaa uusien televisiostudioiden rakentamisen keväällä 2015. Yle rakentaa kaksi kokonaan uutta tv-studiota sekä modernisoi Tampereen ja Pasilan vanhat studiot. Yle[22:34:59] 178.251.149.21: CONNECTION_ABORTED 2034 s haluaa jatkossa olla entistä lähempänä yleisöjä. Uusi studioteknologia lisää Ylen aluetoimitusten ja ajankohtais- ja asiaohjelmien tekijöiden mahdollisuuksia tehdä monipuolista, vaikuttavaa ja viihdyttävää sisältöä – sinne missä ihmiset ovat. ”Pasila uudistuu isosti”, kertoo julkaisujohtaja Ismo Silvo. Pasilan nykyiset tv-studiot rakennettiin 80-luvun alussa ja niiden tekniikka ja tuotantomalli eivät enää riitä täyttämään nykyvaatimuksia. Uudet studiot on määrä rakentaa nykyisen studion viereen. “Ylelle on tärkeää pysyä koko kansalle tuttuna, luotettavana ja turvallisena”, Silvo korostaa. Ylen tekemän mittavan, vuosia 2016-2018 koskevan, yleisöilleen suuntaaman palvelututkimuksen perusteella yhtiön tehtävät, tarjonta, ohjelmisto ja tuttuus koetaan erittäin tärkeiksi. Uusien tv-studioiden myötä myös Ylen alueverkosto uudistuu ja vahvistuu. “Yle tuo jatkossa kanavansa nykyistäkin monipuolisemmin kaikkien suomalaisten ulottuville. Panostamme erityisesti verkkopalveluiden kehitykseen. Tämä on merkittävä askel myös yhtiön alueelliselle toiminnalle ja vahvistaa alueiden merkitystä Ylen toiminnan kokonaisuudessa”, Silvo toteaa. Yle siirtyy Tohlopin pääkeskuksessaan teräväpiirtoaikaan kevään kuluessa. Uusien tv-studioiden myötä Pasilaan rakennetaan myös entistä kehittyneempiä tuotantojärjestelmiä ja lavasteita, mikä antaa mahdollisuuden muun muassa aiempaa laadukkaamman grafiikan tuottamiseen, monikameratuotantoihin, studioiden tarkkaan henkilöohjaukseen ja lähetysten sisällön laajennukseen myös nettiin ja mobiililaitteille. Myös teräväpiirto- eli HD-aikaan siirtyminen helpottuu ja tehosteita sisältävät tuotannot voivat paremmin hyödyntää koko Pasilan tuotantolaitteiston tehoja. Ylen tavoitteena on olla tekniikaltaan Euroopan huipputasoa. Lisätiedot: julkaisujohtaja Ismo Silvo, puh. 0400 772 652
[22:37:55] Propt: Ylen studiouudistus Ylen studiouudistus: Iso askel eteen, pieni askel taakse Viime viikolla Ylellä alkaneessa jääkiekon MM95-elokuvassa ja Ylen omassa studiohankkeessa on jotain yhteistä. Yle ja Suomen elokuvasäätiö käynnistivät vuodenvaihteessa tuotantotuen haun lyhytelokuvalle, jonka pohjana olisi MM95-joukkueen ja sitä valmentaneen Curt Lindströmin tarina. Sen pitäisi olla tarina Suomen ensimmäisestä jääkiekkomaailmanmestaruudesta ja joukkueen päävalmentajan Curt Lindströmin matkasta köyhästä malmöläispojasta Ruotsin suosituimmaksi suomalaiseksi. Käsikirjoituskilpailuun tuli kaikkiaan 16 ideaa. Yksi niistä oli Ylen projekti. "Lindström-elokuva" syntyi Yle Urheilun toimituksessa, osana Yle Teeman ja Urheiluruudun valmistautumista Suomen satavuotisjuhliin ja MM-turnaukseen, jossa Suomi pelaa taas kerran maailman kärkijoukoissa. Pääroolin esittäjä on vielä arvoitus. Yle on avannut tänään maanantaina avoimen tarjouskilpailun, jossa etsitään kumppaneita ja tuotantoyhtiötä Ylen studiotilojen uudistukselle. Helsingin Pasilassa sijaitsevat studiot pannaan perusteellisesti uusiksi, kun niitä ryhdytään käyttämään muun muassa Uuden musiikin kilpailun ja Uuden Päivän tuotantotiloina. Pasilassa työskentelevien Ylen työntekijöiden on päästävä uusiin studioihin viimeistään marraskuussa 2018. Nyt alkavassa kilpailutuksessa Yle etsii kumppaneiksi tahoja, joilla on intoa kehittää uusia sisältöjä ja palveluita. Studiouudistuksen tarkempi kuvaus ja muun muassa studioiden tilaohjelma löytyvät Yle Uutisten netistä. Uuden Päivän tuotantotilat muuttavat pois vanhoista Ylen tiloista Tohlopista. Suomenkielinen animaatioelokuva Muumipeikko ja punainen pyrstötähti saa ensi-iltansa Cannesissa Ranskassa 21. toukokuuta. Cannesissa nähdään poikkeuksellisesti koko elokuva suomeksi dubattuna, kun normaalisti Cannesin esityksissä elokuvat näytetään alkukielellä ja tekstitettynä. Muumilaakson tarinoita -televisiosarjaakin on totuttu seuraamaan dubattuna, mutta uudella elokuvalla Tove ja Lars Jansson -tuotantoyhtiö haluaa korostaa nimenomaan Janssonin alkuperäistaidetta ja luoda sille uutta yleisöä. Suomen Oscar-ehdokkaan päätähdelle satelee haastattelupyyntöjä Suomalainen elokuva Pitääkö mun kaikki hoitaa on valittu parhaan lyhytelokuvan Oscar-ehdokkaaksi. Selma Vilhusen ohjaaman ja käsikirjoittaman elokuvan päätähdelle Joanna Haartille satelee nyt haastattelupyyntöjä eri puolilta maailmaa. Jo ennen Oscar-ehdokkuuttaan Haartin rooli elokuvassa oli saanut huomiota Yhdysvalloissa, jossa se pääsi Rodeo-teatterifestivaalien kilpailusarjaan. Oscar-palkintogaala pidetään 29. tammikuuta. Yle Teema ja Yle Fem esittävät Oscar-gaalan suorana.
[22:42:00] Propt: Ylen studiouudistus Ylen studiouudistus toi muutoksia myös ohjelman vieraskatraaseen. Vierasvalinnoissa on kiinnitetty huomiota ennen kaikkea laatuun. Ohjelmistoon haluttiin uusia, nuoria ja kiinnostavia ihmisiä. Kaikki vieraat ovat omalla alueellaan edelläkävijöitä. Studiovieraaksi pääseminen ei siis välttämättä ole merkinnyt julkisuuden henkilöiden joukkoon pääsemistä. Ohjelma tarjoaa mahdollisuuksia päästä ääneen sellaisille henkilöille, joiden ääntä valtamediat eivät syystä tai toisesta ole aikaisemmin riittävästi kuulleet. Samalla vieraat saavat uuden median ja esiintymisareenan. Ajankohtaiskeskusteluissa studioon pyritään löytämään mahdollisimman kiinnostava vieras. Studioon ei välttämättä haeta alan korkeinta mahdollista asiantuntemusta. Studioon voidaan kutsua keskustelemaan myös niin sanottu ”tavallinen kansalainen” tai ”tavallisia ihmisiä”. Ylen ohjelmaneuvoston jäsen Heikki Kuutti sanoo, että ohjelmatyössä pyritään lisäämään tasa-arvoa. Aiemmin vieraat edustivat yleensä yhteiskunnan hyväosaista väestönosaa ja usein myös miessukupuolta. Uudessa ohjelmistossa tämä tulee muuttumaan. Ohjelmaneuvosto kokoontuu yleensä kerran kuukaudessa. Jokainen neuvosto saa nähtäväkseen ohjelmien käsikirjoitukset ja hyväksyy ne ennen lähetystä. Ohjelmaan valittuihin vieraisiin neuvosto ei voi kuitenkaan vaikuttaa, mutta se voi tehdä esimerkiksi parannusehdotuksia.
[22:44:03] Propt: Ylen studiouudistus Ylen studiouudistus toi mukanaan mahdollisuuden entistä suurempaan kuvaan ja grafiikkaan. Sitä on myös hyödynnetty lähetyksissä.
"Vaikka televisiolähetystä seurataan yleensä pieneltä näytöltä, olemme halunneet tarjota ihmisille ison television fiiliksen. Grafiikka on saanut todella paljon kehuja. Kun se on tarkkaa, selkeää ja laadukasta, niin silloin siitä on myös katsojalle hyötyä", kertoo Ylen tekniikka-asiantuntija Kaj Flood.
Esimerkiksi Ylen uutisissa grafiikkaa käytetään silloin kun sillä voidaan kertoa asioista paremmin, kuin pelkillä tekstiplansseilla. Uutisankkurin taustalla voi nähdä karttanäkymän ja animoituja symboleja. Myös vaalitulokset on toteutettu grafiikkana.
"Haluamme myös auttaa katsojia ymmärtämään maailman menoa, koska tämä ei ole mitään salatiedettä vaan haluamme avata katsojalle mistä on kyse", sanoo Flood.
Yleisradion radiokanavat siirtyvät käyttämään ensi vuoden alussa yhteistä äänituotantoyksikköä.
Käytännössä Yleisradion radiokanavat Radio 1, Radio Suomi ja YleX sekä Radio Vega käyttävät jatkossa samoja studiotiloja ja tuottajia.
Tuottaja Teppo Karell Yle Tuotannot -yksiköstä sanoo, että samalla Ylen oma studiotuotanto vahvistuu, kun se pääsee mukaan myös valtakunnallisiin lähetyksiin.
[22:46:18] Propt: Ylen studiouudistus Ylen studiouudistus oli valtava investointi
– Viime vuodet on eletty Ylen kanavilla remontin aikaa. Syksyllä aloitimme studiouudistuksen, jonka tarkoitus on viedä kaikki ohjelmat studioista tapahtumapaikalle.
– Studiouudistus oli meille todella iso investointi. Sen kustannusarvio oli 35–40 miljoonaa euroa. Tästä summasta käytettiin 25 miljoonaa euroa ja loppu tulee käyttöön lähivuosina.
– Suurin yksittäinen satsaus, eli studiot rakennettiin Mediapolikseen Tampereen Tohloppiin.
– Olemme halunneet keskittää kaiken tuotannon samaan paikkaan. Aikaisemmin meillä oli studiot Pasilan lisäksi Vaasassa ja Oulussa.
– Yle haluaa tarjota yleisölle ja veronmaksajille aiempaa monipuolisempaa ohjelmistoa, johon tarvitaan iso joukko ihmisiä ja kalustoa mukaan, sanoo Niemi.
Ylen tuotanto on hänen mukaansa nyt mietitty alusta loppuun uusiksi, kun myös studiot on remontoitu.
– Uudistuksen ansiosta Ylen oma osaaminen kehittyy ja pystymme palvelemaan entistä paremmin sekä suomen- että ruotsinkielistä yleisöä.
Niemi korostaa, että suurin osa Ylen kotimaisesta sisällöstä tuotetaan Tampereella ja muualla maakunnissa.
[22:48:24] Propt: Ylen studiouudistus Ylen studiouudistus toi ruutuihin muun muassa uuden studioemännän. - Jenni Kivessilta oli ensimmäistä päivää töissä Ylen uusissa studioissa. Kivessilta on juontanut myös Kadonneen jäljillä -viihdeohjelmaa, joten hänen osaamisensa ei ole mennyt hukkaan, kun studio on vaihtanut paikkaa. Studion ilme on vaihtunut uudenlaiseksi ja tekniikkakin on parantunut. Kaikki tekniikka on keskitetty nyt samaan tilaan, missä tapahtuu myös ohjelman suora lähetys. Studio sijaitsee nyt Mediapolis-studiolla Tohlopissa. Luetuimmat nyt Iltalehti.fi:ssä
[22:49:29] Propt: Ylen studiouudistus Ylen studiouudistus on nostanut pintaan jännitteet, joita talon sisällä on aina ollut.
Suomen yleisradioyhtiö Ylen hallintoneuvosto ja yhtiön hallitus pitivät kokouksensa keskiviikkoiltana ja torstaina. Ylen johdon viime kuukausien uutisoinnista ja johdon mahdollisista potkuista käyty vilkas keskustelu näkyi ja tuntui kokouksessa. Johtopäätöstä suuntaan tai toiseen hallintoneuvosto tai hallitus eivät kuitenkaan tehneet.
Ylen hallintoneuvostossa puhetta johtava kansanedustaja Kimmo Kivelä (ps.) kertoi kokouksen jälkeen, että Ylen johto nauttii hänen luottamustaan ja johdon tulevaisuuden suunnittelu jatkuu hallintoneuvoston linjausten pohjalta.
Kivelän mukaan Ylen uutis- ja ajankohtaisohjelmien uudistaminen on herättänyt voimakkaita mielipiteitä.
– Se on selvää, että kritiikkiä ja voimakasta palautetta on tullut, kun on näin iso uudistus. Totta kai se myös hallintoneuvoston työskentelyä vähän vilkastutti ja vauhdittikin, kun meillä oli oma kokous samaan aikaan, mutta hyvin selvisimme ja nyt jatkamme tästä, Kivelä kertoi.
Kivelän mukaan Ylen riippumattomuus ja journalististen ratkaisujen koskemattomuus nousi odotetusti hallintoneuvoston kokouksen pääaiheeksi. Myös uutis- ja ajankohtaisohjelmien uudistukset aiheuttivat kokouksessa vilkkaan ja Kivelän mukaan hyvähenkisen keskustelun.
Kivelä ei usko, että viime viikkojen tapahtumat johtaisivat Ylen työntekijöiden tai poliitikkojen vaatimuksiin kenenkään tai minkään lähdöstä Ylen johdosta. Ylen riippumattomuutta hallintoneuvoston puheenjohtaja kuitenkin korostaa.
– Minusta Ylen hallintoneuvoston on nyt hyvin huolellisesti analysoitava ja mietittävä, mihin asioihin haluamme kiinnittää jatkossa huomiota ja miten voimme reagoida näihin esille tulleisiin asioihin, Kivelä linjaa.
MTV Media ilmoitti tiistaina muuttavansa Huomenta Suomen, Seitsemän Uutiset, Päivän sään, Kauppalehden Talousuutiset ja sään, Meteoriitin sekä 45 minuuttia -ohjelman studioita ensi vuonna. Seitsemän uutiset, Talousuutiset, Päivän sää sekä 45 minuuttia siirtyvät ensi syksynä uusiin tiloihin. Meteorologit puolestaan saavat ensi kesäksi omat säätuotantostudionsa. Muut ohjelmat siirtyvät ensi vuoden syksyyn mennessä uusittuihin studiotiloihin.
Uudistuksien myötä studiotilasta tehdään modernimpi. Studion värimaailmaa uudistetaan sekä MTV Median toimitusjohtaja Heikki Rotkon mukaan luvassa on "myös jotain täysin uutta". Rotkon mukaan muutoksella halutaan kehittää uutisstudion katsojakokemusta.
Rotkon mukaan uusien studioiden rakentamista pohdittiin noin vuosi. Rotkon mukaan vanhojen studioiden korjauskustannukset nousivat yli 20 miljoonaan euroon. Uusien studioiden arvioidaan maksavan alle 10 miljoonaa euroa.
[22:53:52] Propt: Ylen studiouudistus Ylen studiouudistus on kyllä aikamoinen pannukakku, se on sanottava. Ennen kaikki ohjelmat olivat studion lavasteissa ja studiossa oltiin vain silloin kuin kuvattiin studiokeskusteluja, suoria lähetyksiä jne.
Nykyään lähes joka ohjelmaan on ympätty jonkinlaista studiokikkailua: välillä on lavaste studiossa, välillä tehdään livejuttuja jossain ja välillä ollaan studion ulkopuolella, ja aina juontaja joutuu änkyttämään kameran takaa ja selostamaan mitä näkee.
Tähän kun lisätään se, että juontaja ei yleensä ole enää juontopöydän takana, vaan usein istuu jossain kaukana kamerasta, jolloin ei kuule enää omaa ääntään kunnolla, ja vielä kun äänitarkkailijatkaan eivät oikein osaa asiaansa (ainakaan kuultuna), niin lopputulos ei kyllä ole mitään mukavaa katsottavaa. Ja vielä kun siihen lisätään, että välillä on laitettu juontajat puhumaan kameran vierestä, jossa he näyttävät ihan pelleiltä. Kaikenkaikkiaan lopputulos näyttää joltain Ylen ajankohtaisohjelman studiokeskusteluilta, mutta eihän Yle tee sellaisia kuin korkeintaan uutisissa, ja silloinkin harvoin. Ja niissä studioissa on kuitenkin parempi ääni.
– Ei siinä ole ollut mitään ongelmaa, että mennään yhdessä paikkaan, jossa kaikki tapahtuu yhden katon alla ja siellä ovat kaikki tarvittavat resurssit. Meillä oli tällainen kokeilu Tampereella. Nyt kun tehtiin tämä uusi lähetys, se toimi tosi hyvin.
Ylen hallintoneuvostoa uudistus ei ole vielä virallisesti puhuttanut. Hallintoneuvostossa ei ole kuitenkaan toistaiseksi näkynyt kapinamielialaa, sillä Ylen hallintoneuvostoon ei ole ollut tapana nostaa poliittisia irtopisteitä.
[18:02:46] Prompt: Ylen studiouudistus Ylen studiouudistus saa kritiikkiä sekä Ylen sisällä että ulkopuolisten asiantuntijoiden keskuudessa. Ylen toimitusjohtaja Mikael Jungner kertoo tänään tiistaina julkaistussa Helsingin Sanomissa, että uudistuksen syynä oli yhtiön ulkopuolelta tullut arvostelu. Hän torjuu arvostelun ja korostaa uudistuksen myönteisiä puolia, muun muassa säästöjä, joita on tullut tilankäytöstä. Ylen toimitiloihin on tullut lisää työtilaa, sillä uudistuksen yhteydessä on tehty laajoja henkilöstövähennyksiä ja myös osa toimittajista työskentelee aiempaa vähemmän yhtiön tiloissa. Myös toimittajien määrä eri toimituksissa vähenee. Mikael Jungner ei kiistä kritiikkiä Helsingin Sanomien mukaan Yleisradion toimitusjohtaja Mikael Jungner ei kiistä ulkopuolisen asiantuntijatahon esittämää arvostelua Ylen uusista studiotiloista ja toimintatavoista. Ulkopuoliset kritisoivat studioiden suunnittelun lähteneen teknisistä ja Ylen omista lähtökohdista ja sivuuttaneen henkilöstön tarpeet. Jungner sanoo olevansa osin samaa ja osin eri mieltä, koska ”kyllä se oli aika vaikea prosessi ja ihmiset olivat eri mieltä asioista, mutta nyt näyttää siltä, että suurin osa on tyytyväisiä”. ”Ongelma ei ollut niinkään suunnittelussa kuin siinä, miten tähän suhtauduttiin, kun tuli päätöksenteon aika.” Yle luopui Pasilan Isolla Pajalla monista perinteisistä studio-, toimisto- ja tuotantotiloista, joita käyttävät tällä hetkellä useat Ylen ulkopuoliset tuotantoyhtiöt ja tapahtumajärjestäjät. Yleisradio ja Helsingin Sanomat ovat kumpikin osa samaa mediakonsernia. Päivitetty: Artikkelin kuva vaihdettu kello 21.38, uusi kuva on Yleisradion tiloista. Ei kommentteja
[18:22:17] Prompt: Ylen studiouudistus Ylen studiouudistus ja uuden studion avajaiset
Helsingin Pasilassa sijaitsevan Ylen Ison Pajan remontti valmistui alkuvuodesta 2015 ja sen myötä uusittiin myös Ylen tv-studioiden tekniikkaa.
Pasilassa sijaitsevassa tv-studiossa tehtiin tv-ohjelmaa viimeisen kerran marraskuun 22. päivä, jolloin SuomiLOVE-studiosta lähetettiin kauden viimeinen esitys suorana lähetyksenä.