Ylen objektiivisuus

[14:46:18] Prompt: Ylen objektiivisuus
Ylen objektiivisuus
On muuten äärimmäisen surullista ja surullista on se, että ihmiset eivät usko. Moni luottaa liikaa uutisiin.
Suomen uutisten uutisointiin luotan, mutta Ylen juttuihin en. Siksi en Yleä juuri enää katso, tai edes kuuntele. Niin surullista ja surullista. Mutta ihminenhän ei opi koskaan, vaan pitää sokeasti kiinni uskostaan ja kuvittelee tietävänsä jotain, vaikka ei tiedä mitään, ei ole mitään. Jos ei ymmärrä lukemaansa, on vaikea omaksua tietoa.
Suomen uutiset ja muut puolueettomat kanavat kuten BBC ja CNN on kyllä hyvin perillä siitä missä maailmalla oikeasti mennään, mutta Suomessa ei näytetä edes dokumentteja, koska totuus on liian kipeää ja sattuu.
Kannattaa joskus ihan oikeasti kuunnella uutisia muistakin maista kuin pelkästään Yle, mtv, iltalehti jne ja vertailla mitä niissä sanotaan, eikä pelkästään vain kuunnella mitä mieltä suomalaiset ovat ja miten joku on nähnyt jossain ja kuullut joltain.
Anonyymi kirjoitti:
Mistä luulet että suomalaisten mielipiteet tulevat jos et ole kuunnellut mitä muualla puhutaan?
Mistä kuvittelet että se mikä on totta muualla, ei olekaan totta täällä? Kun Yle ei sitä kerro, ja miksi ei, on tietenkin salaliitto, eikö?
- Anonyymi
Ei kai se, että jotain lukee netissä, tee sitä todeksi. Sehän voi olla vaikka jonkun huumehörhön blogi. Miten siihen nyt sitten pitäisi suhtautua, vai kannattaako mitenkään?
- Anonyymi
Ei se mikään hörhö ole, eikä mikään hörhö ole tätä blogia kirjoittanut, mutta kun yle ja muu media ei näitä asioita uutisoi, eikä ihmiset ota itse selvää. Vaan kun on sokea uskossaan, niin kaikki näyttää hyvältä ja hienolta. Tämä ei ole ainoa asia joka Ylellä mättää.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tässä vielä se blogi josta koko keskustelu lähti. Ylen uutiset ei kerro näitä asioita.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Et ilmeisesti itse lukenut tai sitten ymmärsit väärin?
Kyse on siitä, että Yle jättää kertomatta tärkeitä asioita jotka koskettavat Suomea. On ihan normaalia uutisoida[14:49:57] 93.106.139.93: CONNECTION_ABORTED 242 s
muiden maiden tapahtumista ja se ei ole väärin, mutta on väärin olla uutisoimatta meille tärkeitä asioita ja asioita joita Yle väittää olevansa sitoutunut journalismissaan kunnioittamaan, eli se totuus ja rehellisyys, eli kertoa koko totuus. Kun Yle jättää asioita kertomatta ja tekee niin paljon valeuutisia, ei ole mikään ihme, että ihmiset ovat skeptisiä Yleä kohtaan ja osa ei edes halua kuulla Yleltä mitään. Mutta osa kuulee ja lukee muualta totuuden. Näin se vain menee.
Anonyymi kirjoitti:
Anonyymi kirjoitti:
Hyvä kysymys! Olisi kiinnostavaa nähdä miten Suomen Uutisten uutisoinnit muuttuisi, jos sinne pääsisi kirjoittamaan joku toimittaja jolla on sananvapaus, eli sananvapaus jota Ylen ja muiden valemedioiden toimittajilla ei ole.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Olisi hyvä jos Suomen Uutisten toimittajiksi tulisi myös muita kuin äärioikeistolaisia rasisteja. Ylen toimittajien poliittiset mielipiteet[14:51:32] 93.106.139.93 saapui paikalle
ovat tulleet erittäin selviksi vuosien varrella. En halua verorahoillani maksaa toimittajien poliittisia mielipiteitä ja siksi en aio maksaa yle veroa.
Anonyymi kirjoitti:
Jos joku toinen vaihtoehtomedia, jota ei rahoiteta verorahoilla ja jolla ei ole mitään poliittista agendaa ja jossa on toimittajat, joilla on sananvapaus, toimisi niin että sen toimittajat saisivat julkaista vapaasti mitä haluavat, mutta sitä ei saisi arvostella, eikä kyseenalaistaa millään tavoin ja sen toimintaa ohjaisi joku puolue, niin silloin se ei enää eroaisi Ylestä millään tavalla, paitsi että sillä olisi pienempi budjetti ja sen toimittajat eivät saisi työstään palkkaa. Tällainen vaihtoehtomedia olisi yhtä objektiivinen ja yhtä tasapuolinen ja yhtä objektiivinen kuin Ylekin on.
Anonyymi kirjoitti:
Se mikä tekee Ylen toimittajista puolueellisia on juuri se, että se on niin vahvasti sidoksissa tiettyyn poliittiseen aatteeseen ja sitä edustaviin poliitikkoihin ja niiden ajamaan aatteeseen, jolloin toimittajat joutuvat uutisoimaan puolueellisesti. Puolueeton uutislähde ei ole puolueellinen uutislähde. Suomen Uutiset on paljon objektiivisempi vaihtoehtomedia kuin Yle ja puolueeton vaihtoehtomedia olisi yhtä puolueeton kuin Ylekin, mutta puolueettomuuteen pyrkivä vaihtoehtomedia on vielä enemmän puolueellinen vaihtoehtomedia kuin Yle.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mutta onko YLE edes väittänyt olevansa puolueeton? Eihän se väitä. YLE väittää olevansa neutraali media.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Se on YLE:n kanta. YLEn ei ole tarkoitus olla objektiivinen ja puolueeton. YLE:n tarkoitus on tukea vallassa olevia päättäjiä.
YLE ei ole objektiivisesta uutisoinnista kuullutkaan. Sen tarkoitus ei edes ole kertoa uutisia, vaan kertoa kansalle se, mitä poliitikot haluaa kansan tietävän. YLE ei ole uutisorganisaatio. Sen tarkoitus on kertoa kansalaisille sitä mitä kansa halutaan tietävän.
YLEn pitäisi kertoa, kuinka hyvin sen mainostama koulutus on mennyt perille ja onko se ollut kannattavaa.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tuo ei pidä paikkaansa, ainakaan jos tarkastellaan viime aikoja.
Viime eduskuntavaalien jälkeen Yle uutisoi persujen kannatuksen nousseen edellisestä mittauksesta, vaikka se oli todellisuudessa laskenut, sillä vaalien tulos oli gallupissa kerrottu virheellisesti. Siitä Ylen piti sitten pyytää oikaisua.
Sen jälkeen kun persut on olleet Ylen hampaissa, ei puoluekannatusmittauksia ole uutisoitu kuin parin kuukauden välein, jos edes silloin.
Ylen uutisia ja ohjelmia katsellessa huomaa usein kuinka puolueellisesti se suhtautuu joihinkin puolueisiin. Puoluekannatuksissa ja poliittisissa kysymyksissä, Yle antaa mielellään palstatilaa ja lähetysaikaa hallituspuolueille ja niille puolueille joiden kanssa hallitus tekee yhteistyötä, ja pyrkii selittämään kuinka tärkeää on jatkaa tällä hallituskaudella jo sovittuja poliittisia tavoitteita, joita nykyinen hallitus toteuttaa.
Kun taas hallituksen ulkopuoliset puolueet joutuvat tyytymään satunnaisiin mainintoihin tai mitättömiin sivurooleihin, ja hyvin harvoin saavat esiintyä omilla ehdoillaan tai saavat mitään myönteistä julkisuutta.
Tällä tavoin Ylen uutisointi pyrkii tukemaan nykyisen hallituksen toimintaa, eikä niinkään pyrkimään kertomaan koko kansalle mitä mieltä kansan enemmistö on eri asioista ja mitä mieltä puolueet ovat eri kysymyksistä.
YLE ei ole puolueeton media, sillä sen ei sitä tarvitse ollakaan. YLE on eduskunnan ja siten hallituksen oma media ja siksi sen toiminta ei voi olla puolueetonta eikä sen tehtävä ole objektiivinen tiedottaminen. Se on propagandaa ja sen tehtävä on tukea valtaapitävien tavoitteita ja pitää heidät vallassa.
Puolueetonta on ainoastaan YLEn lakkauttaminen. Silloin Yle joutuu hakemaan rahoitustaan kaupallisesta toiminnasta ja silloin on vaarana se, että YLE:n propaganda ei olekaan enää niin puolueetonta eikä sen tehtävänä enää olekaan valtaapitävien tavoitteiden tukeminen, koska ei ole mitään propagandakoneistoa, jota pitää vallassa.
YLEn lakkauttaminen olisi parasta, mitä kansalle voi tapahtua ja YLE:n lakkauttaminen ei ole kansan tahdon vastaista toimintaa. Jos YLEn lakkauttamista vastustetaan, silloin kansa kannattaa nykyistä menoa, jossa kansaa aivopestään propagandalla ja pidetään sen avulla tietämättömänä,[14:58:29] <93.106.139.93> On hyvä eroittaa puolueettomuus ja propaganda toisistaan
alistettuna, köyhänä ja kuuliaisena.
YLE on lakkautettava.
Anonyymi kirjoitti:
Yleisradio on yksi pahimpia aivopesulaitoksia Suomessa. Sieltä ei tule muuta kuin puolueellista vihervasemmistolaista propagandaa, jonka tarkoitus on estää Suomen kansan itsenäisyys ja kansan tahto ja siirtää Suomi maailmanhallituksen alaisuuteen. Yle on yksi pahimpia sananvapauden vihollisia Suomessa. YLE pitää lakkauttaa.
Anonyymi kirjoitti:
Kun Yle lakkautettaisiin, samalla pitäisi lakkauttaa kaikki muukin valtion, kuntien ja yliopistojen tuottama propaganda. Jokainen hankkikoot propagandansa mistä huvittaa.
Ylen pitäisi toimia niin kuin kaikki muukin kaupallinen media: Myydä mainosaikaa niille jotka sitä haluavat ostaa ja lähettää ohjelma-aikaa vain niille, jotka sitä maksavat. Kaikki muut lähetykset ja ohjelmistot saa hävittää ja kaikki ohjelmaoikeudet ostaa niitä haluaville. Ohjelmat on lähetettävä sellaisenaan eikä saa muokata.
Sen jälkeen voi sitten alkaa arvostelemaan kaupallistenkin toimijoiden laatua.
Ei Ylen tarvitse kilpailla mainoskanavien kanssa, sillä Yleä ei voi ostaa rahalla. Sen on oltava poliittisesti riippumaton eikä se voi välittää kaupallisten toimijoiden viestejä.
"YLEä ei voi ostaa rahalla"
Olet oikeassa, mutta YLEn toiminta pitäisi rahoittaa, ei Yle-veron kautta vaan jollain muulla tavalla.
"YLEn pitäisi toimia niin kuin kaikki muukin kaupallinen media"
Miksi? Se ei ole oikein perusteltua millään tavalla.
Jos kaupallinen media ei kykene tekemään puolueetonta uutisointia tai tekemään ohjelmia objektiivisesti ja ilman mitään kaupallisia intressejä, se ei ole kansalaisten tai Ylen asia korjata.
Kaupallisessa mediassahan se vika on eikä Ylessä tai valtiollisessa mediassa, jos sen tuottama tieto tai ohjelma ei miellytä kansalaisia ja siitä syystä ei ole haluttua ja suosittua. Silloinhan pitäisi muuttaa toimintatapaa eikä haukkua Yleä, Yleä, Yleä ja YLEä.
Et sitten osannut lukea? Tässä koko jutussahan oli kyse juuri siitä, että kun Ylen toimittaja on esittänyt oman kantansa (tässä tapauksessa Trumpin kannalta katsottuna puolueellisen ja virheellisen) niin kyllä häntä voi ja pitää silloin siitä oikaista ja siitä kirjoittaa.
Aivan naurettavaa, jos ei saa oikaista kun on niin väärässä ja on vieläpä verorahoilla toimiva ja vielä journalistiliiton jäsen, ei taida oikein olla tehtäviensä tasolla jos ei tällaista hyväksy ja tajua. Mutta Yle ei halua tai voi julkaista tällaista, ei koska on poliittinen media eikä voi tai ei halua, no niin no, ymmärtäähän tuon.
Aivan, no ei se ollut hyvä se aikaisempikaan, oli aivan turhaa korostaa niitä juttuja, ne olisi hyvin voinut jättää pois.
Ehkä on syytä kertoa myös, että on muitakin kanavia, jossa voi tuoda julki mielipiteensä. Kyllä näitä löytyy ja pitääkin olla erilaisia näkökantoja ja mielipiteitä. Mutta Ylen ei kuulu olla puolueellinen vaan nimenomaan tasapuolinen.
Ei se ollut puolueellinen vaan selvästi Trumpin kannalta katsoen virheellinen ja tarkoitushakuisesti. Olisi syytä olla objektiivisempi ja esittää asioita myös Trumpin näkökulmasta, kun hän nyt on kuitenkin itse tuonut esille olevansa koko ajan oikeassa, myös sen ettei ollut kyse mistään tempusta tai "sopimuksesta", josta Clinton myös häntä syytti, ei myöskään ollut mistään painostuksesta kysymys eikä mitään todisteita ole esitetty hänen kohdallaan mistään laittomuuksista.
Mistä näitä salaliittoteorioihin uskovia hörhöjä aina tulee? Luulevat tietävänsä asioista enemmän kuin kaikki asiaan oikeasti perehtyneet tutkijat ja asiantuntijat? Eivät tietenkään hyväksy sitä tosiasiaa, että Trumpin puheet on vain tyhjiä valheita.
Olen nähnyt kommentteja, joissa syytetään toimittajia, Yleä, BBC:tä yms. Trumpin myötäilystä yms., koska toimittajat eivät muka uskalla asettua Trumpin esittämiä vääriä väitteitä vastaan, kun vastassa on[15:05:01] 93.106.139.93: CONNECTION_ABORTED 809 s
suurvalta.
Höpöhöpö. Toimittajat tekevät työtään, eli uutisoivat asioita. Faktat eivät ole mielipidekysymyksiä.
Ei Trumpkaan väitä faktojaan mielipidekysymyksiksi, mutta hän saa ne silti kuulostamaan siltä.
Toimittajakin voi toki joskus tehdä virheitä ja on voinut esim. tehdä niitä haastatteluja liian nopeasti tai epäselvästi tai jos ei ole tuntenut jotain asiaa riittävästi. Toimittajan ammattitaitoa kuitenkin on tehdä ne haastattelut tarpeeksi selkeästi ja ymmärrettävästi, että jokainen kuulija varmasti saa asioista saman informaation.
Jos taas toimittajan esittämät faktat on selvästi virheellisiä ja toimittajan oma agenda paistaa niiden läpi, silloin voidaan syyttää ammattitaidottomuudesta.
Se on täysin ymmärrettävää ja normaalia. Niinhän ihmiset toimivat myös Suomessa. Jokaisella ihmisellä on omat arvonsa ja asenteensa. Niitä voidaan tutkia, selvittää ja niistä voidaan puhua.
Ihmisillä on myös poliittisia mielipiteitä ja niiden pohjalta muodostuu puoluekanta.
Mutta ihminen voi myös tutkia asioita ilman omaa puolueellista suhtautumista ja muodostaa mielipiteitä sen mukaan, mihin todistusaineistoon asiat oikeasti perustuvat. Ja asioista voi sen jälkeen puhua ilman, että niiden painoarvoa määrittelee omat asenteet tai arvot. Jos asioihin perehtyminen, tutkiminen, perehtyminen ja tutkiminen ja sitten faktojen pohjalta puhuminen ja johtopäätösten vetäminen olisi epäobjektiivista ja vastoin objektiivisuusvaatimusta, silloin toimittajat tekisivät epäobjektiivisia juttuja, koska toimittajatkin ovat vain ihmisiä ja siksi alttiita omille asenteille ja ennakkoluuloille. Toimittajatkaan eivät ole vapaita omasta taustastaan, kuten ei kukaan ihminen, eivätkä toimittajat ole ihmisinä tai ihmisinä millään tavalla sen kummempia ihmisiä kuin kukaan muukaan ihminen.
Toimittaja ei tietenkään ole myöskään robotti tai kone tai jokin ihme vekotin, vaan ihminen, joka tekee myös virheitä. Ei hän kuitenkaan tee virheitä tahallaan tai tarkoitushakuisesti, vaan vahingossa, tietämättömyyttään tai erehdyksessä tai muista syistä, joita hän ei edes tiedä.
Jos toimittajat tai ihmiset tekisivät objektiivisuusvaatimusta vastaan toimivia juttuja vain tarkoituksellisesti, he voisivat esim. ottaa aina haastateltavan mielipiteen mukaan, eikä haastattelijan, jotta haastattelu olisi aina juuri halutun mukainen ja siihen voisi laittaa ihan minkä tahansa toimittajan mielipiteen ja haastateltavan mielipide tukisi aina toimittajan omaa mielipidettä.
Ihmiset toimivat usein epärationaalisesti tai omien tunteidensa vietävissä ja tekevät sen perusteella asioita, joista tulee sitten jälkikäteen seuraamuksia tai ongelmia. Siksi toimittajan objektiivisuusvaatimuksen pitää olla ehdotonta.
Toimittajien tehtävänä ei ole ottaa kantaa mihinkään asiaan. He vain tutkivat asioita, tekevät niistä uutisia, juttuja, ohjelmia jne., mutta eivät ota itse kantaa niihin. He eivät ota kantaa myöskään haastateltavien mielipiteisiin. Jos haastateltava esittää oman mielipiteensä ja toimittaja esittää omansa, se ei tarkoita sitä, että he olisivat samaa mieltä, mutta heidän ei pitäisi tehdä siitä myöskään sellaista johtopäätöstä, että haastateltava on samaa mieltä heidän kanssaan. Haastateltava voi olla toimittajan kanssa samaa mieltä tai eri mieltä, mutta se ei muuta toimittajan mielipidettä miksikään. Toimittajien tulisi olla yhtä vähän puolueellisia ja asenteellisia kuin kenen tahansa, koska he eivät edusta itseään vaan mediaa.
Toimittajan tulisi aina tiedostaa olevansa toimittaja, joka tekee töitä jollekin median omistajalle. Median omistajat tekevät työtä heille ja heidän etunsa ja heidän arvomaailmansa on heille kaikkein tärkeintä, eivätkä he koskaan ole yhtä kiinnostuneita totuudesta, tasa-arvosta, tasapuolisuudesta ja objektiivisuudesta kuin heidän maksamiensa juttujen, ohjelmien ja kanavien katsojat ja kuulijat ja heidän rahansa, jolla he rahoittavat mediatalojensa toiminnan. Toimittajan tulee ymmärtää ja hyväksyä se, ettei heidän tule edes yrittää tehdä heille epämieluisia tai heidän arvomaailmaansa horjuttavia juttuja ja ohjelmia ja toimia niin kuin he luulevat maksavan asiakkaan haluavan.
Yle on myös veronmaksajien rahoittama, joten sen ei edes tule toimia kuten yksityisten mediatalojen, koska se on perustettu vain ja ainoastaan verorahoilla. Veronmaksajilla ja kansalaisilla ei ole mitään velvollisuutta antaa verorahojansa medialle, joka on heidän arvomaailmaan vastaan ja ajaa jotain ideologiaa tai arvoja, joita he eivät jaa. Se on heidän rahansa väärinkäyttöä.
Yleisradion ei missään nimessä tule pyrkiä mihinkään "kansan yhtenäisyyteen" vaan sen tulee nimenomaan toimia mahdollisimman puolueettomasti. Se on median tehtävä. Yleisradio on julkisen vallan instituutio, ei mikään kaupallinen media. Jos se ajaa jotain poliittista agendaa tai ideologiaa, silloin sen tehtävä on ajettu sen toimesta jo täysin metsään. On ihan järjetöntä että Suomessa edes mietitään pitäisikö Yleisradiota alkaa jotenkin "ohjailemaan poliittisesti" tai "siivoomaan" "poliittisia mielipiteitä pois" tai jotain vastaavaa, mikä ei millään tavalla kuulu sen julkisen vallan tehtäviin. Sen ei tule ajaa yhtään mitään poliittista agendaa ja se tulee pysyä siitä niin kaukana kuin mahdollista. On myös ihan käsittämätöntä miten jotkut "edistykselliset" pitävät näitä kaikkia Ylen "piilo-ohjelmia" ja muita "oikaisuja" muka jonain "erimielisten sortamisena", koska sehän juuri ei sitä ole. Ne ovat vain faktoja. Faktat eivät ole mielipidekysymyksiä eikä mielipiteitä voi oikoa faktoilla. Tämä pitäisi jo vähitellen kaikkien oppia ymmärtämään."
http://www.aamulehti.fi/kotimaa/ylen-objektiivisuutt...
Markku Huusko 26.7.2017 10:43 Vastaus kommenttiin #103
Niin kuin tässä jutussa, johon olet ilmeisesti jo aiemmin viitannut? Se kertoo aika hyvin sen, ettei Ylessä toimita yksinomaisesti poliittisen ohjauksen varassa:
"Yle selvitti puoluejohtajien saaman palautteen sävyä
Puoluejohtajien saamaa kielteistä palautetta on Ylessä tarkasteltu eri tavoin. Politiikantoimittaja Pirjo Auvisen mukaan negatiivista palautetta tulee ”paljon enemmän kuin mitä olemme antaneet ymmärtää”.
– Olen sanonut sen ennenkin. Kyllä niitä viestejä on niin paljon, että ei sitä pysty kertomaan.
Palautteen sisältöä on analysoitu Ylessä muun muassa lukemalla puoluejohtajille tulleita tekstiviestejä ja sähköposteja sekä käymällä läpi poliitikkojen saamaa yleisöpalautetta[15:15:32] 93.106.139.93 saapui paikalle
ja sosiaalisessa mediassa heistä käytyä keskustelua."
http://www.ts.fi/mielipiteet/lukijan+kolumnit/83845...
Ari Alsio 26.7.2017 10:12
Olisiko tuo yksi syy miksi ei olla neutraaleja. Jos minä saisin päättää, niin puoluellisuus olisi jopa suositeltavaa, mutta jos objektiivisuudesta pitää maksaa, niin olkoon se sitten sitä.
Juhani Perttu 26.7.2017 11:08
Tässä esimerkki puolueettomuudesta:
https://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000000000000.html?...
Pertti Väänänen 26.7.2017 11:15
Hyvä ja asiallinen kirjoitus! Toivottavasti mahdollisimman monet toimittajat ja varsinkin YLE:n toimittajat lukevat tämän. Ylen toiminnan kannalta olisi tärkeätä, että sen toiminta olisi mahdollisimman läpinäkyvää.
YLE:n ei pitäisi pyrkiä salaamaan omia sidonnaisuuksiaan mihinkään tahoihin.
Yle:n on pysyttävä mahdollisimman hyvin riippumattomana suhteessa muihin toimittajiin ja etenkin poliitikkoihin.
Tämä riippumattomuus ja sen toteutuminen ovat YLE:n elinehto. Vain tällöin voidaan odottaa, että YLE:ä voidaan kutsua uutismediaksi, jonka toimintaan ei sotketa muuta politiikkaa kuin se mikä koskee uutisten tekemistä. Uutisten ei siis pidä olla politiikanteon välikappale. Tällöin Yle ei saa toimia propagandana tai sen äänitorvena.

Hae: Ylen objektiivisuus

[19:04:10] Prompt: Ylen objektiivisuus
Ylen objektiivisuus
Yleisradio ei ole millään mittareilla enää pitkään aikaan ollut puolueeton tai edes objektiivinen uutisten tuottaja ja esittäjä.
Koko tuo kansan omistama ja omistama on aika vahva ilmaus, joka perustuu lähinnä siihen että valtion osuus omistuksesta on edelleen aika korkea, ja lisäksi se on osakeyhtiömuotoinen. Yhtiön omistaa Suomen kansa, joka ei tietenkään tarkoita yhtään sen enempää kuin se, että omistat auton, mutta omistat sen yhdessä muiden omistajien kanssa.
Omistat yhdessä muiden omistajien kanssa myös mm. Suomen kansan ja kansandemokratian. Tuo jälkimmäinen on yhtä paljon kansan omistuksessa kuin tuo ensin mainittu. Kansan omistus tarkoittaa vain sitä, että omistat auton yhdessä muiden kanssa ja auto on Suomen kansan omistama.
Toisaalta myös autotehdas ja autokauppa ovat osakeyhtiömuotoisia, ja myös ne ovat Suomen kansan omistuksessa. Toisaalta vain tehdas ja kauppa, eivät muut auton osat. Tuo loppuosa, muiden autojen, ei myöskään pidä paikkaansa. Kaikki auton osat omistaa joku ja kaikki osat eivät ole Suomen kansan omistamia, vaan ainoastaan ne jotka tehdas on niihin asentanut.
Olennaisesti Yle on vain kansan radio ja tv. Ylen rahoitus hoituu valtion budjetin kautta ja siten se ei ole puhtaasti osakeyhtiö.

Hae: Ylen objektiivisuus

[19:08:58] Prompt: Ylen objektiivisuus
Ylen objektiivisuus koetuksella

Ylen vaaliohjelmisto ja uutisointi on ollut asenteellista jo kuukausia ennen vaaleja, mutta nyt mennään taas pohjamutia.

Hae: Ylen objektiivisuus

[19:09:23] Prompt: Ylen objektiivisuus
Ylen objektiivisuus on tässä maassa vähän sitä ja tätä, jos se ei ole suoranaisesti propagandaa niin sitten se on vähintäänkin sitä. Jos YLE:n kaltainen media olisi yksityisessä omistuksessa niin sitä kutsuttaisiin propagandaksi tai vähintäänkin poliittiseksi vaikutukseksi. Tämä on niin vahvasti politisoitu, että YLE ei ole kovin neutraali eikä sitä voi oikein pitää uutismediana.
Ylen tehtävänä on edistää suomalaista kulttuuria, taidetta, virikkeellistä viihdettä ja sivistää koko kansaa. Tämän voi tulkita propagandana mutta tämä ei tarkoita, että Yle ei olisi hyvä tässä roolissa. Kuitenkin Ylessä on tämä kulttuuri aspekti liian suuressa osassa, uutiset ja urheilu ei saisi olla noin 80% koko kanavan sisällöstä. Kulttuuri on toki tärkeää ja se, että sitä tehdään myös julkisella puolella. Sitä en kiistä, mutta Ylen tehtävä on niin paljon laajempi ja tämän takia olisi syytä karsia sitä ja käyttää jäljelle jääviä resursseja tärkeämpiin tehtäviin.
Yle on vähän liian suuri pala purtavaksi ja sen pitäisi muuttua ja karsia toimintojaan radikaalisti.
Niin no se on toki mielipide, itse pidän kyllä Yleä kuitenkin objektiivisempana kuin kaupallisia kanavia.
Ylen toiminta pitäisi olla vähemmän kulttuurista ja enemmän uutista sekä ajankohtais aiheista.
Se, että yle on valtiollinen ja tuottaa uutisia on toki myös hyvä asia. Ei se tietenkään sitä takaa, että Yle olisi puolueeton mutta jos verrataan sitä vaikka CNN, joka on myös valtion omistama niin kyllä Yle on kuitenkin paljon luotettavampi ja neutraalimpi uutismedia. Ei sitä silti voi sanoa puolueettomaksi ja on se toki kallellaan vähän johonkin suuntaan. Yleen ei voi suhtautua kovin objektiivisesti, koska Yle on valtiollinen. Jos yle ei olisi valtiollien niin se olisi hyvin eri asia, koska se voisi kilpailla enemmän kaupallisten kanssa ja saisi varmasti paljon kritiikkiä osakseen, jos sen uutisointi on puolueellista. Valtion media voi tehdä niin paljon pahempaakin kuin puolueellisuutta, joten siihen nähden Yle on kuitenkin hyvä vaihtoehto.
CNN:llä ja muilla yksityisillä kaupallisilla on se hyvä puoli, että ne tekevät vain rahaa eikä niitä kiinnosta uutiset ellei niistä sitten voi jotenkin hyötyä. Näin ne saavat tuotettua propagandaa ja aivopesua. Näin oli ennen esim. jenkeissä Fox Newsin kanssa. Ne sai toimia aika vapaasti, koska valtio rahoitti sitä. Sitten tuli vähän rajoituksia, kun oli joitain juttuja missä oli puolueellisuutta.
Mutta kun Ylen rahoittaa kaikki kansalaiset yhdessä ja Yle on vain mediatalo. Näin Yle saa enemmän vapauksia. Tämä on ongelma siinä mielessä, että se on kuin yksi iso valtion rahoittama propagandakone. Näin myös siinä tapauksessa, että Yleä ei rahoiteta verorahoista vaan jokainen kansalainen maksaisi siitä.

Hae: Ylen objektiivisuus

[19:14:32] Prompt: Ylen objektiivisuus
Ylen objektiivisuus ei ole ollenkaan objektiivista vaan puolueellista, vaikka sen tulisi olla täysin objektiivista.
Sensuurin on oltava aina yksisuuntaista. Sen tulee olla sallittua ainoastaan sananvapauden loukkaajille.
Vain ne, joiden sananvapautta rajoitetaan, ovat rikollisia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti

Hae: Ylen objektiivisuus

[19:15:22] Prompt: Ylen objektiivisuus
Ylen objektiivisuus on pahasti hakusessa
Kun on kysymys Suomen sotahistoriasta, Yleisradion pitäisi toimia nimenomaan sodanvastaisena organisaationa eikä pönkittää historiantulkinnassaan talvisodan myyttiä.
Jo pelkästään Ylen omien toimintaperiaatteiden mukaan pitäisi välttää kiihotusta tai harhaanjohtavia tulkintoja, joilla voi olla vakavia yhteiskuntarauhaa vaarantavia vaikutuksia. Sodan aikana Ylen tehtävänä on palvella nimenomaan kansalaisia eikä mitään valtiota.
Ylen ohjelmat ovat olleet pahasti harhaisia mm. viime syksyn tapahtumissa. Sen sijaan että olisi pyritty puolueettomasti käsittelemään mm. Venäjän näkemyksiä Ukrainan sodasta, Ylen toimittajat pyrkivät jopa puolustelemaan Venäjän sotatoimia Ukrainassa. Ja vielä enemmän ovat olleet harhassa ne, jotka ovat levittäneet ”uutisina” Ylessä olleita yksipuolisia Ukrainan tapahtumista kertovia uutisia.
Edellä kerrottu osoittaa, kuinka Ylen toiminta on puolueellista ja sen toimintaa ohjaavat poliittiset motiivit. Esimerkiksi Suomen Nato-jäsenyydestä on esitetty pelkästään myönteisiä ja vain Nato-kannattajia tyydyttäviä näkemyksiä.
Vaikka Yle ei olisikaan syyllistynyt suoranaisiin valheisiin, se ei silti takaa sitä, että kaikki Ylen kautta saatava tieto on paikkansa pitävää tai luotettavaa. Ylen ohjelmissa esiintyy toistuvasti virheellistä ja tarkoitushakuista ”tietoa” esimerkiksi maahanmuutosta. Ei ole mitään perustetta sanoa, että Ylen tuottama tieto olisi puolueetonta ja objektiivisiin lähteisiin perustuvaa. Sitä se ei ainakaan ole, vaikka se joskus saattaa vaikuttaa siltä.
Myös toimittajat, joiden pitäisi toimia journalistisin[19:17:53] 85.76.21.25 saapui paikalle
periaattein ja hyvää lehtimiestapaa noudattaen, ovat erehtyväisiä ja saattavat kirjoittaa vastoin parempaa tietoa tai ainakin niin, ettei ole kovin tarkasti miettinyt, mitä[19:18:11] 85.76.21.25: CONNECTION_ABORTED 18 s
kirjoittaa.
Sen lisäksi että Yleisradion toiminnassa on ongelmia, niitä on myös joissakin sanomalehdissä.
Myös sanomalehtien kohdalla tulisi muistaa, että vaikka ne toimivat kaupallisesti, niiden pitäisi kuitenkin pysyä objektiivisina ja totuudenmukaisena tiedon välittäjinä.
Yle ja valtamedia eivät kykene rehelliseen keskusteluun maahanmuutosta
Vielä pari vuosikymmentä sitten maahanmuuttoa vastustavilla näkemyksillä ei ollut mediassa paljonkaan painoarvoa. Tämä johtui siitä, että toimittajien asenteet maahanmuuttoa ja maahanmuuttajia kohtaan olivat pääosin kielteisiä tai vähintään ennakkoluuloisia. Toimittajien asenteisiin on viime aikoina alettu kiinnittää enemmän huomiota.
Nykyään valtamedia esittää maahanmuuttoon liittyviä kannanottoja yksipuolisesti ja tarkoitushakuisesti. Ei siis pyritäkään neutraaliin tiedonvälitykseen vaan edistämään tiettyä ideologiaa ja agendaa, johon maahanmuuttoa suosiva monikulttuurisuuden ja monietnisyyden ideologia sopivat hyvin.
Monikulttuurisuus ja monietnisyys eivät ole kuitenkaan objektiivisia tai tieteellisiä totuuksia vaan poliittisia mielipiteitä, ideologisia näkemyksiä, joiden takana ovat eri etupiirit ja yhteiskunnalliset tahot.
Jos Yle pyrkii esittämään objektiivisia kantoja ja suhtautuu neutraalisti myös maahanmuuttoon, sitä syytetään herkästi ”rasistiseksi” tai ”poliittisesti motivoituneeksi”. Jos taas maahanmuuton kannattajat haluavat esiintyä ”rasismin vastustajina” tai ”tasa-arvon” ja ”ihmisoikeuksien puolustajina”, he esiintyvät myös ”objektiivisina”, ikään kuin maahanmuuttoon kriittisesti suhtautuvien mielipiteet eivät voisi olla yhtä hyvin perusteltuja ja heidän omat näkökantansa täysin virheellisiä. Tällä tavoin yritetään tehdä maahanmuuttoon kriittisesti suhtautuvat epäuskottaviksi tai leimata heidät ”rasisteiksi”.
Tätä pyrkimystä voidaan kutsua valtamedian harjoittamaksi kaksoisstandardiksi, jossa omat kannanotot pyritään esittämään objektiivisesti ja vastustavia näkemyksiä tarkastellaan niiden sisältämän poliittisen agendan tai rasismin kannalta. Voidaan jopa todeta, että valtamedia pitää rasismin käsitettä sellaisena poliittisena ideologiana, jota tulee tarkastella vain ”rasismisyytöksinä”, koska vain näin se voi sivuuttaa itseensä kohdistuvat objektiiviset näkemykset leimaamisen varjolla.
Media on epä-älyllistä ja puolueellista, ei puolueetonta
Monikulttuurisuus on ideologiana ristiriitainen ja perustuu erilaisiin oletuksiin, joilla on myös eri kannattajia. Monikulttuurinen politiikka on altis valtataisteluille, joilla ei ole selkeitä poliittisia tarkoitusperiä. Näin on tapahtunut Suomessa, kun puolueet ja poliitikot ovat ryhtyneet kalastelemaan maahanmuuttokriittisten kansalaisten ääniä ja heidän kannatustaan. Esimerkiksi Suomessa SDP on omaksunut monikulttuurisuuden ideologian, vaikka puolueen jäsenten joukossa on paljon maahanmuuttokriittisiä näkemyksiä.
Valtamedia ja ”vastuulliset poliitikot” pitävät yleensä maahanmuuttoa ”hyvänä ja välttämättömänä asiana”. Kun sitten on syntynyt maahanmuuton vastainen oppositio, media pitää sitä pahana, ja media pyrkii mustamaalaamaan oppositiota sekä esittämään sen näkemykset valheellisesti ”äärimmäisinä”.
Myös puolueiden ja poliitikkojen keskuudessa maahanmuuttokritiikki leimataan helposti ”rasismiksi”, vaikka maahanmuuttokriittisyys ei välttämättä tarkoita, että kriitikko on rasisti. Kriitikoiden leimaaminen rasisteiksi palvelee usein valtamedioiden omia poliittisia päämääriä, joiden kannalta on edullista pitää maahanmuuttokriittisyyttä pahana. Rasismista syyttäminen on samalla tehokas keino saada aikaan sellainen mielikuva, että maahanmuuttokriitikoiden näkemykset eivät edusta suomalaisten yleistä näkemystä.
Yle ei ole suinkaan ainoa suomalainen mediatalo, joka on keskittynyt maahanmuuton ja monikulttuurisen yhteiskunnan edistämiseen. Vaikka kaikki eivät ole yhtä puolueellisia kuin Yleisradio, myös kaupalliset viestimet, kuten Sanoma-konsernin mediat, ja puolueet ovat mukana yhteisessä rintamassa, koska niillä on yhteinen poliittinen tavoite: Suomi pitää muuttaa maahanmuuttoyhteiskunnaksi.
Valtamedian puolueellisuus ja puolueellista uutisointia kohtaan esitetty kritiikki ei kuitenkaan johdu median omista poliittisista päämääristä tai toimittajien ammattitaidottomuudesta, kuten Ylen kohdalla usein oletetaan, vaan kyse on pikemminkin toimittajien asenteellisuudesta. Median asenteellisuudesta ei tietenkään pidä syyttää toimittajia, vaan median omistajia ja johtoa.
Mediatutkijoiden mukaan medialla on yhteiskunnassa samanlainen rooli kuin tieteellä, politiikalla ja taloudella eli sen pitäisi edistää kansalaisten hyvinvointia, mikä vaatii neutraalia, puolueetonta ja objektiivista toimintaa. Puolueettomuuden vaatimus on kuitenkin käytännössä varsin vaikeasti toteutettavissa. Kun jokin mediatalo lähtee mukaan tiettyyn poliittiseen rintamaan, kuten monikulttuurisuuden ajamiseen, mediatalolla on paljon menetettävää.
Sen jälkeen kun toimittaja lähtee mukaan poliittisesti motivoituneeseen hankkeeseen, hänen uskottavuutensa kärsii. Toimittajat pelkäävät työnsä puolesta eivätkä halua vaarantaa uskottavuuttaan ja työpaikkaansa. Vaikka toimittajat periaatteessa pyrkivät mahdollisimman objektiiviseen toimintaan, heillä on yleensä aina myös oma poliittinen näkökulmansa, josta he eivät ole valmiita luopumaan edes objektiivisen asian ajamisen vuoksi. Vaikka toimittajalla olisi objektiiviseen tiedonvälitykseen pyrkivä agenda, hän ei kuitenkaan pyri käsittelemään aihetta tasapuolisesti vaan hänen lähtökohtansa on aina subjektiivinen, jolloin hän tulee helposti esittäneeksi puolueellisen kannan ja omat ennakkokäsityksensä.
Toimittajat pelkäävät enemmän työpaikkansa kuin uskottavuutensa puolesta. Tästä johtuu, että toimittajien omat poliittiset näkemykset paistavat läpi, ja heidän on vaikeaa, usein mahdotonta, toimia tasapuolisesti. Median johto taas yrittää estää toimittajia kirjoittamasta liian puolueellisesti, ja toimittajat varovat suututtamasta toimituksen johtoa ja vaarantamasta omaa työpaikkaansa. Tämän takia tiedotusvälineet ovat lähes poikkeuksetta puolueellisia, vaikka niillä olisi näennäisen tasapuolinen asema suhteessa toisiinsa, mikä ei kuitenkaan ole lähelläkään puolueettomuutta.
Median omistussuhteilla on siis suora vaikutus tiedotusvälineiden puolueellisuuteen. Mitä suurempi on omistussuhteiden diversiteetti, sitä enemmän on puolueiden välistä kilpailua ja sitä vähemmän toimittajat uskaltavat toimia puolueellisesti.
Käytännössä median puolueellisuus ei kuitenkaan yleensä ole näin selvää. Esimerkiksi Ylen uutistenlukijan ei tarvitse olla poliitikko tai jonkin puolueen kannattaja. Hän vain toimii kuten toimittaja. Poliitikkojen tai muiden asiantuntijoiden esiintyminen Ylen ohjelmissa on tietysti sikäli eri asia, että toimittaja ei itse ole siinä osallisena vaan toimii ohjelman juontajana tai toimittajana ja siten ohjelman objektiivisuuden takaajana. Mikäli poliitikot tai asiantuntijat eivät esiinny objektiivisten tietojen ja puolueettomien asenteiden edustajina, Ylen täytyy itse selvittää tosiasiat ja tehdä puolueeton arviointi niistä.
- Ylen nettisivuilla julkaistu uutinen (23.12.2013), jossa kerrotaan Suomen osallistuneen Nato-johtoiseen operaatioon Libyassa. Uutisesta käy ilmi, että Nato on painostanut Libyan oppositiota ja mielenosoittajia.
- Ylen verkkosivuilla julkaistu juttu (16.12.2013), jossa kerrotaan Naton ja Yhdysvaltojen tehneen yli 3 000 lennokkimurhaa Pakistanissa vuonna 2011. Jutussa sanotaan lennokkeja käytettävän terrorismin vastaiseen toimintaan, mutta ei mainita niiden osuutta mielivaltaisissa teloituksissa ja opposition painostamisessa.
- Ylen verkkosivuilla julkaistu uutinen (29.11.2013) Yhdysvaltojen lennokki-iskuista. Uutisesta käy ilmi, että Yhdysvallat käyttää miehittämättömiä lennokkeja, mutta ei mainita Yhdysvaltojen osallisuutta CIA:n lennokki-iskuissa, jotka on toteutettu YK:n peruskirjan vastaisesti ja ilman oikeudenkäyntiä.
- Ylen verkkosivuilla julkaistu uutinen (29.10.2013) Naton harjoituksesta Puolassa, johon Suomen ilmavoimatkin osallistuu.
- Ylen verkkosivuilla julkaistu uutinen (15.10.2013), jossa kerrotaan Libyan kriisistä, Gaddafin kaatamisesta, opposition painostamisesta ja Libyan nykypäivästä. Jutussa on haastateltu suomalaista sotilasasiantuntijaa, joka kertoo Yhdysvaltojen ja EU:n olleen kaatamassa Muammar Gaddafin hallintoa vuonna 2011. Jutussa ei mainita Yhdysvaltojen ja EU:n roolia Libyan kaatamisessa eikä Yhdysvaltojen osuutta Gaddafin kaatamisessa.
- Ylen nettisivuilla julkaistu juttu (6.5.2014) Helsingin Sanomien uutisesta, joka koski USA:n tekemää ohjusiskua Syyrian väitetyn kaasuiskun takia. Jutussa todetaan, ettei Syyrialla ole kykyä valmistaa kemiallisia aseita. Jutussa ei mainita mitään Yhdysvaltojen, Venäjän tai Ranskan osuudesta Syyrian konfliktin kiihdyttäjänä. Jutussa ei mainita myöskään sitä, että Syyrialla on Yhdysvaltojen toimittama asearsenaali, joka on hankittu Irakin sodasta saaduilla sotasaaliilla.
- Ylen verkkosivuilla julkaistu juttu (7.10.2014) koskien Israelin iskua Gazaan pyrkinyttä avustuslaivaa kohtaan. Jutussa todetaan Israelin iskun olleen kansainvälisen oikeuden vastainen, koska YK:n päätöslauselma 1778 kieltää Gazan saarron helpottamisen sotilaallisin keinoin. Jutussa ei mainita sitä, että Israel on toistuvasti rikkonut YK:n päätöslauselmia Gazan saartotoimenpiteillään.
- Ylen nettisivuilla julkaistu juttu (27.1.2016) liittyen Norjan terrori-iskuun ja sitä koskevaan Ylen uutisointiin. Jutussa sanotaan, ettei Breivik ollut ”yksinäinen susi”, jollaiseksi hän on itsensä määritellyt. Jutussa ei mainita mitään Breivikistä kirjoitetuista lukuisista jutuista, joiden mukaan Breivik toimi täysin yksinäisesti ja oma-aloitteisesti.
- Ylen nettisivuilla julkaistu juttu (19.7.2016) liittyen Israelin pääministerin Benjamin Netanjahun toimiin, jossa hänen väitetään ottaneen vastaan lahjuksia. Jutussa ei mainita, että Israelin pääministerin korruptioväitteissä on ollut aiemmin useita kertoja enemmän kuin puolet ns. ilmaa.
- Ylen nettisivuilla julkaistu juttu (10.1.2017) koskien Helsingin kaupungin suunnitelmia rakentaa asuntoja Malmin lentokentälle. Jutussa ei mainita, että Helsingin kaupunginvaltuustolle on useaan kertaan esitetty vaihtoehtoinen malli rakentaa asuntoja lentokentän alueelle. Sen mukaan kaupunki rakentaisi asuntoja 2 500 ihmiselle lentokentän alueelle ilman, että lentokenttä tuhoutuisi.
- Ylen nettisivuilla julkaistu juttu (20.10.2017) koskien Ruotsin päätöstä hakea Nato-jäsenyyttä. Jutussa ei mainita, että Ruotsi on jo useaan otteeseen päättänyt hakea Naton jäsenyyttä.
- Ylen nettisivuilla julkaistu juttu (10.10.2018) koskien professori Olli Mäenpään selvitystä Yleisradion johdon toimista. Jutussa ei mainita, että selvityksen kohteena ei ollut pelkästään Yleisradion journalistinen johto vaan koko Ylen organisaatio.
- Ylen nettisivuilla julkaistu juttu (6.2.2019) liittyen Ylen uutistoiminnan riippumattomuuteen ja puolueettomuuteen. Jutussa ei mainita, että Yleisradio on jo saanut eduskunnan tarkastusvaliokunnalta moitteet toiminnastaan Sipilän hallituksen aikana.
- Ylen nettisivuilla julkaistu juttu (6.3.2019) koskien professori Mäenpään selvitystä Yleisradion johdon toimista. Jutussa ei mainita, että Mäenpää pitää ongelmallisena Yleisradion uutis- ja ajankohtaistoiminnan journalistista toimintatapaa, jossa virheitä on joskus vaikea korjata ja uutislähteitä käsitellään objektiivisen arvioinnin sijaan.
- Ylen nettisivuilla julkaistu juttu (23.7.2019) koskien pääministeri Antti Rinteen lausuntoja Ylen A-studion haastattelussa. Jutussa ei mainita, että Mäenpää pitää Rinteen haastattelussaan käyttämiä sanoja epäasiallisina.
- Ylen nettisivuilla julkaistu juttu (16.9.2019) koskien Helsingin hallinto-oikeuden ratkaisua, joka koskee Yleisradion uutisartikkeleiden jälkikäteistä korjaamista. Jutussa ei mainita, että Mäenpää pitää ratkaisua Ylen toimintaa koskevana linjauksena.
- Ylen nettisivuilla julkaistu juttu (14.1.2020) koskien eduskunnan päätöstä nostaa kansanedustaja Mäenpään vieraslajipuheita koskevan syytesuojan purku perustuslakivaliokunnan harkittavaksi. Jutussa ei mainita, että Mäenpää piti eduskunnan päätöstä poikkeuksellisena, yllättävänä ja Ylen riippumattomuutta ja journalistista harkintaa koskevana linjaratkaisuna, jolla voi olla jatkossa vaikutusta Ylen rahoituksen tasoon.
Ylen uutisoinnista vastaa Atte Jääskeläinen
Atte Jääskeläisen vastuulla Ylen vastaavana päätoimittajana oli se, että Ylen toiminta on luotettavaa ja riippumatonta. Jääskeläisen alaisuudessa Ylen toimituspolitiikka muuttui Sipilän hallitusta myötäileväksi ja uutisoinnissa korostettiin pääministeri Juha Sipilän sukulaisten yhtiön etua, Terrafamen kaivostuotantoa sekä Ylen johdon suhtautumista toimittajaan, joka paljasti Sipilän sukulaisten jääviyden Terrafame-asiassa.
Pääministeri Sipilän sukulaisten yrityksen edun mukaista olisi ollut Terrafamen kaivoksen alasajo, johon Ylen johdon toiminta myös pyrki.
Yleisradio uutisoi Terrafame-sopasta täysin Sipilän ohjaamana
Atte Jääskeläisen alaisuudessa Ylen uutisoinnista tuli täysin hallituksen ohjaamaa ja Ylen uutisia voi kuvata enää pelkästään Sipilän ja hallituksen kritiikittömiksi sanansaattajiksi, jotka toimivat vain Sipilän ja hallituksen pillin mukaan.
Sipilän ja Ylen välinen suhde nousi ensimmäisen kerran esiin syksyllä 2016 Sipilän lähetettyä lukuisia Ylen uutisia koskevia palauteviestejä Ylen uutis- ja ajankohtaistoimitukselle. Ylen johdon kanssa käymänsä keskustelun jälkeen Atte Jääskeläinen pyysi Ylen Uutis- ja ajankohtaistoiminnan päälliköiltä vieraslistan rajaamista aiheen osalta niin, että aihe rajataan Sipilän mahdollista esteellisyyttä koskeviin kysymyksiin. Tämä päätös johti siihen, että Ylen illan pääuutislähetyksen kärkijuttuna oli, ettei Sipilän sukulaisten yhtiön ja valtion omistaman Terrafamen välillä ole yhteyksiä.
Atte Jääskeläisen toiminta oli täysin käsittämätöntä, sillä kyseessä ei todellakaan ollut Sipilän mahdollinen esteellisyys, vaan Yleisradion poliittinen toiminta ja tarkoitushakuisuus Sipilän kohdalla.
Sipilä oli kritisoinut aikaisemmin Ylen toimittajia siitä, ettei hän voi saada Ylessä sellaista kohtelua, ettei kukaan uskalla ottaa häneen yhteyttä.
Tämä Jääskeläisen ja Ylen toimittajien toiminta oli niin härskiä ja Sipilän poliittista vainoamista, ettei edes Neuvostoliitossa ja Pohjois-Koreassa olisi katsottu tällaista toimintaa hyvällä. Yleisradion toimintaa kuvasikin paremmin, että se oli muuttunut Ylen uutis- ja ajankohtaisorganisaatiosta poliittiseksi uutistoimitukseksi. Jääskeläisen ja Ylen toiminta on ollut niin törkeää Sipilän kohdalla, että olisi vain oikein, jos Jääskeläisen johtama Yle menettäisi toimilupansa. Tämä olisi koko suomalaiselle sananvapaudelle hieno päivä.
Yle ei ole puolueeton
Atte Jääskeläisen Ylen uutisoinnista ei ole jäänyt puuttumaan edes se, että siinä olisi käytetty edes hivenen objektiivisuutta tai objektiivisen tiedonvälityksen kriteereitä.
Jääskeläinen on tunnettu siitä, että hän haluaa aina, kun mahdollista käyttää ”asiantuntijana” omaa lähipiiriään. Tämä ei ole ollut mitään sattumaa tai edes mikään harvinainen käytäntö.
Esimerkiksi Yle:n verkkosivuilla 19.11.2015 julkaistussa ”Analyysi: Kun Sipilä ei enää ole Jumalasta seuraava – Ylen johto turvasi selustansa ja taipui painostukseen” – jutussa Yle oli haastatellut Yle:n A-studion toimittaja Susanne Päivärintaa. Tämä Päivärinnan juttu oli sisällöltään ja otsikoinniltaan puhdasta Atte Jääskeläisen ohjailua. Ylen uutisoinnista pystyi päättelemään sen, ettei Jääskeläinen ollut lainkaan pahoillaan siitä, että Susanne Päivärinta antoi täyslaidallisen Atte Jääskeläisen johtaman Ylen toiminnasta.
Atte Jääskeläinen on jopa ollut valmis kyseenalaistamaan Julkisen sanan neuvoston. Jääskeläinen oli kertonut Yle:n haastattelussa, ettei hän pidä JSN:a toimivana itsesäätelynä.
On totta, että JSN:oon tulevat kantelut ja JSN:n ratkaisut ovat usein todella heppoisia. JSN voisi todellakin ryhdistäytyä. Kuitenkin JSN:n ratkaisut eivät ole mitään absoluuttisia totuuksia ja toisaalta JSN:n päätöksetkin perustuvat sen omaan tulkintakehykseen, joka taas ei ole absoluuttisen totta.
JSN:n ratkaisu voi olla objektiivinen ja tosi. Mutta sen päätöksen totuus ei ole absoluuttinen. Tämä ei ole ongelma vaan osa demokratiaa. Ongelma on siinä, jos Yleisradion toimittajat ovat kykenemättömiä myöntämään, että JSN ei ole totuuskone vaan ainoastaan journalistien itsensä itsensä itselleen kehittämä työkalu, jolla he haluavat korostaa oman journalistisen työn eettisyyttä. Ongelma ei ole se, jos Ylen toimittaja tunnustaa, että Yle:n sisällä ei vallitse täydellistä yksimielisyyttä tai objektiivisuutta.
Ongelma syntyy vasta, kun tämä toimittajan itsensä itselleen aiheuttama objektiivisuuden ongelma yritetään naamioida yleiseksi ja kaikkien yhteisesti hyväksymäksi objektiivisuudeksi. Tämän naamioimispyrkimyksen tarkoituksena on häivyttää näkyvistä se tosiasia, että toimittaja itse ei ole kyennyt pitämään kiinni itselleen asettamistaan objektiivisuuden vaatimuksista vaan hän on sortunut erilaisiin puolueellisuuksiin ja subjektiivisuuksiin.
Tällä naamioimispyrkimyksellä pyritään uskottelemaan katsojille, että Yle ja sen toimittajat toimivat objektiivisuuden nimissä. Tämän naamioimisen tarkoituksena on uskotella katsojille, että Yle:n toimittajat ja sen harjoittama journalismi olisi jotenkin puolueettomampaa ja objektiivisempaa kuin muiden medioiden tai toimittajien.
Tämä on suuri vale. Ylen toimittajakunta on ideologisesti paljon voimakkaammin ja selvemmin sitoutunutta ja puolueellisempaa kuin esimerkiksi yhdenkään muun suomalaisen tiedotusvälineen toimittajat.
Tämä ilmenee sekä Ylen ohjelmapolitiikasta, joka on punavihreää, että myös yksittäisten toimittajien harjoittamasta journalismista. Tämä on osoitettu monta kertaa, esimerkiksi silloin, kun Yle uutisoi suomalaisten "rasistisesta geeniperimästä".
Mutta mitäpä Yle ja sen toimittajat välittäisivät faktoista tai järkevyydestä tai objektiivisuudesta. Heidän tavoitteenaan on tuhota länsimainen demokratia ja yhteiskuntajärjestelmä, ja tämän he ovat ilmoittaneet moneen kertaan esimerkiksi "uuden uljaan monikulttuurisuuden" yhteydessä.
Niinpä Ylen toimittajat eivät ole enää pitkään aikaan olleet puolueettomia, objektiivisia ja riippumattomia. Ylen toimittajat eivät ole olleet pitkään aikaan ammattitaitoisia ja kyvykkäitä tekemään kunnollisia juttuja, vaan Ylen toimittajat ovat olleet epäpäteviä ja kyvyttömiä tuottamaan mitään sellaista, joka voisi millään tavalla edustaa ammattitaitoa, objektiivisuutta tai ammattitaitoa. Ylen toimittajat ovat jo pitkään olleet lähinnä ammattitaidottomia propagandisteja, joiden tarkoituksena ei ole tiedonvälitys vaan mielipiteenmuokkaus.
Kun Yle kertoo Ylen uutisessa Ylen ja sen toimittajien puolueellisuudesta ja epäluotettavuudesta, Yle ei tietenkään anna lukijoiden mitenkään arvioida tämän väitteensä todenperäisyyttä, ei edes sitä, miten todennäköistä on, että väite on totta.
Tämä johtuu siitä, että Yle itse arvioi uutisessaan oman toimintansa, ja se arvioi sen hyvin kielteiseksi, koska se itse arvioi oman objektiivisuutensa erittäin huonoksi. Siksi se ei anna lukijoille minkäänlaisia keinoja arvioida tämän itse arvioimansa asian todenperäisyyttä.

Hae: Ylen objektiivisuus

[18:49:19] Prompt: Ylen objektiivisuus
Ylen objektiivisuus on valikoivaa, koska Yle ottaa esimerkiksi esille ainoastaan Venäjän suorittamia kyber-rikoksia, mutta ei kerro esimerkiksi Yhdysvaltain suorittamista kyber-rikollisista, eikä heidän tekemistään iskuista, joten Ylen uutiset eivät ole objektiivisia, vaan tarkoitushakuista propagandaa, josta pitäisi joutua vastaamaan.

Hae: Ylen objektiivisuus

[18:49:57] Prompt: Ylen objektiivisuus
Ylen objektiivisuus ei ole edes mainitsemisen arvoinen.
”Ulkoministerin vastaus oli oikea”.
Mitä ”ulkoministerin vastausta” tässä tarkoitetaan, ei minulle ainakaan auennut.
Kyllä Yle oli jo aiemmin näyttänyt sen, kuinka suomalaiset sotilaat joutuivat heti vangiksi jouduttuaan taistelemaan ja uhraamaan henkensä, mutta ei heitä tietenkään voinut mitenkään auttaa.
https://yle.fi/uutiset/3-10000000
Vastausta ei ainakaan Yle voi olla näkemättä. On vaikea sanoa mitä ministeri oikeasti on sanonut, mutta Ylen mukaan on siis ollut väärin että on edes ehdotettu sitä että venäläiset sotavangit olisivat päässeet suomalaisten hoitoon. Aivan sama onko tämä oikein, mutta miksi näin ei olisi pitänyt tehdä. Minusta olisi, mutta ehkä se nyt ei ollut sitten niin.
Eli onko niin että Venäjä ei olisi halunnut päästää vankejaan pois vankileireiltä?
Siitä huolimatta, että sotavankien olot Suomessa olivat huonommat kuin vankileireillä Venäjällä.
Ja siksi, että kun sota kuitenkin päättyy ja vankien kohtelu voi paljastua, niin Suomi ei voi sitten ainakaan ”mainita” siitä miten sotavangit saivat hyvän kohtelun. Tai ainakin paremman kuin mitä venäläiset olisivat voineet heille antaa. Jos suomalaiset olisivat halunneet auttaa, he olisivat ehkä joutuneet myöntämään, että tämä kaikki johtui suomalaisten jalomielisyydestä, ja ehkä olisi sanottu myös sekin että Suomi sai näin hyötyä venäläisten vankeudesta. Siis ”Suomi sai tästä taloudellista hyötyä”.
Ilmoita asiaton viesti
https://yle.fi/uutiset/3-9000000
Ilmoita asiaton viesti
Mitä tämä nyt sitten todistaa?
Ei sitä mitä sotavangit Suomessa kokivat, vaan sen, että on ihan oikein ja jaloa kun suomalaiset auttavat sotavankeja Venäjällä ja antavat heille ruokaa.
Ilmoita asiaton viesti
Hyvä huomio! En huomannutkaan tätä itse, vaan luin vain tuon YLE:n uutisen ja ihmettelin sitten asiaa itse. 😀
Ilmoita asiaton viesti
Jep, ei YLEkään kertonut miksi sitä olisi paheksuttu. Se taisi vain kertoa mitä suomalaiset ajattelivat. Tai ei edes sitä, vaan mitä suomalaisten haluttiin ajattelevan. On hyvä jos näin on. Tai niin hyvä kuin mahdollista. Jos jotain on tehty väärin, se olisi hyvä huomata, eikä olla ihan vaan että hyvä kun saatiin edes jotain aikaan. Hyvä kun saatiin edes vähän aikaa auttaa, mutta parempi olisi ollut että kaikki apu olisi jätetty antamatta ja kaikki vangit olisivat kuolleet ja pysyneetkin kuolleina. Tai olisivat edes päässeet kunnon sairaalaan, eikä mihinkään telttasaunaan.
Ilmoita asiaton viesti

Hae: Ylen objektiivisuus

[20:37:15] Prompt: Ylen objektiivisuus
Ylen objektiivisuus on tullut tiensä päähän.

Miten on, Yle ja kumppanit? Löytyykö munaa?

Kirjattu

Tuo on hyvä kysymys. Tosin tässä kohtaa voisi kysyä myös sitä, että löytyykö kykyä.

Minusta ei löydy. Ainakaan juuri tällä hetkellä.

Jos tämä olisi ihan tuore aihe, niin sitten olisi. Nyt tilanne on mennyt niin pahasti ja pitkään vituiksi, että en näe edes valoa tunnelin päässä, enkä näe syytä olettaa sellaista. Tarkoitan siis tällä sitä, että miten edes teoriassa voitaisiin enää nousta tästä alhosta, jos koko julkinen puoli on kuin jotain psykopaatteja täynnä oleva hullujenhuone, joka yrittää saada ihmisiä väkisin muuttumaan ja jos ihmiset eivät suostu muuttumaan, niin he yrittävät pakottaa.

Sitten, kun YLE taas kertoo tästä asiasta ja että "näin ei saa tehdä, koska se on kiellettyä ja tämä on ihan perseestä ja kaikki mitä nuo sanovat, on aivan paskaa", niin mitä sitten?

Tässä nyt on siis kaksi puolta, jotka molemmat pitäisi käydä läpi, eikä mitään joko-tai-juttua.

Jos halutaan miettiä ihan konkreettisia toimenpiteitä, niin siinä vaiheessa pitäisi mennä taas sinne YLE-vero -keskusteluun.

Se, mikä pitäisi ainakin poistaa, on YLEn rooli monikulttuurisuuden edistäjänä.

Kun Yle kerran toimii verovaroilla, niin sitten se pitäisi suunnata sellaisille kansalaisille, jotka haluavat ja joilla on tarvetta monikulttuurisuudelle. Ei muille.

Nythän on niin, että koko monikulttuurisuus on ihan samanlainen asia kuin vaikka feminismi tai kasvissyönti, eli sitä ei pysty perustelemaan millään järkiperusteilla.

Sitä vaan ei haluta päästää valtamediassa ääneen.

Ja mitä taas YLEen tulee, niin kyllä siellä pitäisi käydä myös laajempi puhdistus, kuin mitä pelkästään pääjohtajat joutuvat käymään. Siellähän on jos jonkinlaista punavihreää kulttuurimarxistia, jotka yrittävät saada sitä näyttämään muulta kuin se on ja sitten vielä jos YLElle tulisi oikeasti tulosvastuullisuus, eli jos he tekevät paskoja ohjelmia, niin heidän täytyy vastata siitä taloudellisesti, eli heidän olisi pakko tehdä laadukkaita ohjelmia.

Kyllä nyt olisi aika kunnon keskustelulle YLEstä. En muista, että kukaan olisi esim. täällä ottanut aiemmin esille YLE-vero -asiaa. Siitä pitää ehdottomasti aloittaa, että mitkä ovat YLE:n tehtävät ja onko niillä mitään tekemistä suomalaisen kulttuurin kanssa?

Yle on todella sekaisin ja sen pitää nyt selvittää itsensä ja tehtävänsä, ei siihen muuta vaihtoehtoa ole.

Kirjattu

Täytyy kuitenkin muistaa, että tämä koko episodi ei lähtenyt liikkeelle siitä, että jotkut pahikset tekivät jonkun jutun ja toiset pahikset julkaisivat sen. Kyllä siinä on taustalla YLEn toimittajien vuosikausien systemaattinen indoktrinaatio.

Minusta on turha miettiä sitä, että kuka teki mitäkin ja miksi ja niin edelleen.

Pitäisi pohtia sitä, että mitä me aiomme asialle tehdä ja mitä YLElle pitää tehdä.

Ensin on minusta päästävä eroon siitä, että YLEn toimittajat ovat kaikki viherkomukoita tai muuten vasemmistolaisia tai muuten vaan marxisteja, joille ainoa hyvä ihminen on joku Afrikasta tai Lähi-Idästä kotoisin oleva kehitysmaamuslimi ja se hyvä ihminen pitää tuoda framille ja siitä pitää tehdä mahdollisimman paljon positiivisia juttuja, koska kaikki muu on rasismia, joka pitää kieltää. Eli pitää ottaa uusi lähtöpiste.

Mitä YLE:n toimittajien asenteisiin tulee, niin kyllähän ne ovat niin paljon punavihreän kuplan sisällä, että ei siitä mitään objektiivisia juttuja pysty tekemään.

Kun ei ole olemassa mitään muuta vaihtoehtoa kuin yrittää löytää niitä positiivisia juttuja Afrikasta tai Lähi-idästä kotoisin olevista maahanmuuttajista, koska on niin monta kertaa todistettu, että negatiiviset asiat eivät pidä paikkansa ja positiivisia juttuja ei saa kertoa.

Esim. Ruotsin väkivaltarikostilastot eivät ole totta ja niistä ei saa uutisoida. Ja kun niiden uutisoimisesta joutuu vaikeuksiin, niin ei kai mikään ihme, että ihmiset uskovat mielummin niitä uutisia, joissa ei kerrota niistä Ruotsin väkivaltaisista mellakoista?

Ruotsin väkivaltaisista mellakoista ja siitä, että ne on vaan äärivasemmistolaisia antifan jäseniä, jotka polttaa autoja ja rikkoo ikkunoita ja kivittää poliiseja, koska haluavat esittää itsensä parempina ihmisinä ja saada itselleen julkisuutta, niin en ole nähnyt YLE:n uutisoivan, että se ei todellakaan pidä paikkansa. Päinvastoin YLE kertoo uutisissaan joka päivä siitä, että kuinka ne mellakoitsijat ovat ihan tavallisia, mukavia, rauhallisia ja työtätekeviä ihmisiä.

Ei YLE tietenkään uutisoi niin. Ei sitä ole tehty ikinä niin, ei ikinä. Jos on, niin kertokaa ihmeessä kuka, mitä ja missä? YLE:ssä on töissä useita eri puolueista. Onko sillä vaikutusta YLE:n objektiivisuuteen? Onko YLE:stä lähtenyt joku sen takia, että ei ole hyväksynyt puolueellisuutta? Miksi ette tee sitä? Vai onko kyse vain siitä, että ette osaa? Onko mielestänne oikeasti objektiivisen asian esittäminen liian vaikeaa? Ja ennen kaikkea miksi? Ei teidän tarvitse julkaista mielipiteitäni, minä en kirjoita niitä, kirjoitan niitä ihan itse. Minulla on oikeus siihen. Ja ennen kaikkea minulla on oikeus tehdä virheitä, joita minä teen koko ajan. En minä tiedä kaikkea. Se on osa ammattitaitoa. Niin tekee myös Yleisradio, sen toimittajat. Virheet pitää korjata. Ja myös Ylen on syytä korjata virheensä.

Me teemme Yleisradiossa parhaamme. Pyrimme aina totuuteen. Teemme parhaamme myös virheiden korjaamiseksi. Jos korjattavaa on.

Jarmo Laitaneva

JAA:

Ylellä on vahva rooli suomalaisessa mediakentässä, mutta minkälainen on Yle? Millainen on sinun suhteesi Yleisradioon? Mikä tekee Ylestä niin rakastetun tai niin vihatun? Mikä saa sinut tuntemaan, että käytät Ylen palveluita ja mikä taas saa sinut tuntemaan, että voisit luopua koko Ylestä?

Ylellä on tärkeä tehtävä, jota on viime vuosina vain entisestään vahvistettu: tuoda kaikki suomalaiset samaan aikaan ja yhtäläisin perustein tietoisiksi ympäröivästä todellisuudesta ja mahdollisuuksista sen suhteen, antaa kaikille mahdollisuus osallistua yhteisen todellisuutemme tekemiseen ja olla omalta osaltaan mukana rakentamassa tasavertaista ja moninaisuutta ymmärtävää sekä oikeudenmukaista ja luottamukseen perustuvaa suomalaista yhteiskuntaa. Tästä Ylen tehtävästä ei pitäisi enää tänä päivänä edes keskustella, se on aivan liian itsestään selvä.

Tämä tehtävä on kuitenkin tänä päivänä paljon haastavampi kuin ehkä koskaan aiemmin, eikä Yle voi toteuttaa sitä vain yksin. Tämä tuli vahvasti esille jo viisi vuotta sitten, jolloin Ylen toimintaympäristö alkoi muuttua voimakkaasti. Yhä useammat tahot olivat Ylen kanssa samalla puolella ja samaan suuntaan. Silloin puhuttiin Yleen kohdistuneista odotuksista ja siitä, että ne saattoivat välillä tuntua jopa ylivoimaisilta. Silloin pohdittiin sitä, onko Ylellä mahdollisuuksia lunastaa kaikki ne odotukset, jotka sen toimintaan kohdistettiin, ja ovatko nämä odotukset edes samansuuntaisia.

Ylen julkisen palvelun ydin, ajatus koko Suomen palvelemisesta, on kuitenkin yhä hyvin ajankohtainen, jopa tärkeämpi kuin koskaan aiemmin, sillä elämme jälleen aikaa, jossa olemme jälleen kohtaamassa suuren joukon vaikeita kysymyksiä ja aiheita. Maailma ei ole valmis, mutta me olemme nyt kuitenkin aivan toisenlaisessa tilanteessa kuin viisi vuotta sitten, jolloin kaikki olivat enemmän tai vähemmän yksimielisiä siitä, mitä Ylen tulee tehdä, ja myös siitä, mitä Ylen ei missään nimessä tule tehdä. Tässä uudessa tilanteessa olisi kuitenkin tärkeää, ettei Ylen uskottavuus kärsisi ainakaan sen takia, että se ottaa liian voimakkaasti kantaa asioihin tai on selvästi jommankumman puolella, vaikka näin ei todellisuudessa olisikaan.

Hae: Ylen objektiivisuus

[20:50:38] Prompt: Ylen objektiivisuus
Ylen objektiivisuus ei kestä

Ylen päätoimittaja Atte Jääskeläinen on joutunut kovan paineen alle Yleä koskevien tapahtumien vuoksi. Julkisen sanan neuvoston kannatusyhdistyksen puheenjohtaja Risto Uimonen on antanut kommenttinsa tapahtuneesta.

Julkisen sanan neuvoston kannatusyhdistyksen puheenjohtaja Risto Uimonen on Ylen vastaavan päätoimittajan Atte Jääskeläisen kanssa yhtä mieltä siitä, että Yle tarvitsee nyt työrauhan. Ylen ja pääministeri Juha Sipilän (kesk.) välisestä jupakasta uutisoitiin ensimmäisen kerran viime viikolla.

– Yleä koskevat tapahtumat ovat olleet yllättäviä ja huolestuttavia. Olen myös erittäin tyytyväinen, että pääministeri Juha Sipilä on julkisesti kommentoinut tapahtumia ja luvannut selvittää, pitävätkö hänen kommenttinsa paikkansa, Uimonen sanoo.

Uimonen kertoo, että pääministeri Sipilä on antanut kommentteja sekä omasta puolestaan että yleisellä tasolla, mutta ei ole kommentoinut suoraan Yleä koskevia asioita. Hän huomauttaa, ettei myöskään Yle ole ollut asiassa aktiivinen.

Uimosen mukaan Ylen johto on tehnyt nyt parhaansa tilanteen rauhoittamiseksi ja luottamuksen palauttamiseksi.

"Yle tarvitsee työrauhan"

Julkisen sanan neuvoston kannatusyhdistys seuraa nyt, miten Yle vastaa JSN:n tekemään vapauttavaan päätökseen.

– Olen varma siitä, että Ylen sisällä käydään keskustelua, jonka pohjalta löydetään tavat palauttaa journalistinen tasapaino, Uimonen arvioi.

Ylen päätoimittaja Atte Jääskeläinen on joutunut kovan paineen alle Ylen sisällä ja ulkopuolella tapahtuneiden asioiden takia.

Uimosen mukaan Jääskeläisen päätös selvittää itse Sipilän jääviyttä koskeva väite kertoo siitä, että päätoimittaja ei aio taipua paineen alla.

Uimonen huomauttaa, että vaikka Jääskeläinen onkin taipumassa, niin hän on edelleen kova päätoimittaja ja Ylessä on kovan luokan ammattilaisia.

Julkisen sanan neuvosto antoi keskiviikkona Ylelle vapauttavan päätöksen kanteluista, jotka liittyivät pääministerin mahdolliseen jääviyteen Terrafame Group Oy:n rahoituksessa.

Päätoimittaja Jääskeläisen kommentit ovat aiheuttaneet kovaa kritiikkiä muun muassa Ylen sisällä ja pääministeri Sipilän suunnalta.

– Ylen on kestettävä kritiikkiä. Niin kuin päätoimittaja on itsekin sanonut, hänen on kestettävä painetta. Mutta Ylessä pitää pystyä asialliseen kritiikkiin ilman, että se vaikuttaa ratkaisuihin.

Uimonen sanoo, ettei hän voi tietää, millaisia keskusteluja Jääskeläinen on käynyt esimerkiksi Ylen sisällä.

– Mutta sen tiedän, että esimerkiksi minä ja Ylen toimittajat emme ole olleet millään lailla aktiivisia. Me olemme olleet nyt sivussa ja seuraamme tätä.

Ylen johto päätti ulkopuolisen tahon tilaamasta selvityksestä sen jälkeen, kun Ylen sisältä oli alkanut kuulua arvostelua Jääskeläisen johtamaa toimitusta kohtaan. Uimonen näkee asian toisin.

– Yle olisi tarvinnut selvityksen ilman muuta jo aiemmin. Ylen tilanne on ollut jo niin kauan huolestuttava ja epäselvä. Nyt on tärkeintä se, että tämä sotku saadaan selvitettyä. Ylen on saatava työrauha, ja Ylen johdon ja vastaavien toimittajien on otettava vastaan se, mitä ulkopuolelta annetaan, Uimonen sanoo.

Hae: Ylen objektiivisuus

[23:49:44] Prompt: Ylen objektiivisuus
Ylen objektiivisuus koetuksella
Jos ja kun Ylen ajankohtaisohjelmien sisältö on pääosin tällaista, miten niiden objektiivisuus kestää?
Vai kestääkö?
Kysymys heräsi jälleen kun seurasin eilen keskiviikkona A-studiota. Aiheena oli Suomessa asuvien thaimaalaisten poimijoiden tilanne.
Ohjelman aihe ja lähtökohta ovat sinällään asialliset, ja poimijoiden ongelmat ansaitsevat huomiota. Myös A-studiossa ne otettiin hyvin esiin.
Ohjelma eteni suunnilleen käsikirjoituksen mukaisesti. Toimittaja seurasi tilannetta, teki haastatteluja, kysyi muutamia tarkentavia kysymyksiä. Siinä se.
Ylen toimitus ei kuitenkaan ole tyytynyt tekemään pelkästään uutisia ja ohjelmia.
Kun A-studion jälkeen on seurannut Ylen sivuja, vaikutelma on outo.
Siellä on lukuisia juttuja aiheesta, useita haastatteluja, pari taustajuttua, videoita. Vaikuttaa kuin Yle olisi päättänyt, että tässä on nyt jotain ja nyt meidän on reagoitava asiaan.
Pääosin kyse on pelkistä uutisista, taustajuttuja on vähän ja niistä toinen keskittyy thaimaalaisiin ja toinen suomalaisiin. On siellä muutama lyhyt taustapätkä aiheesta ja sitten on pari pitempää.
Tuntuu kuin toimittajat olisivat lähteneet hakemaan ratkaisua ongelmaan ja he ovat myös löytäneet sellaisen.
Tai sitten ei. Voihan kyse olla siitäkin, että on haluttu tarjota ihmisille mahdollisuus kertoa mielipiteensä. Tätä mahdollisuutta ei tietenkään voi vähätellä, koska Ylen sivuilla kuka tahansa saa sanoa sanottavansa.
Mutta olisiko sen voinut tehdä paremmin? Mitä siitä olisi seurannut?
Onko Yle todella lähtenyt sille linjalle, että kaikki, mikä edes haiskahtaa ulkomaalaisten ongelmiin puuttumiselta, on uutisarvoltaan erittäin merkittävä? Se tuntuu olevan sitä vaikka kyse on asiasta, jonka luulisi olevan suurimmalle osalle ihmisiä niin tuttu, että he eivät siitä juttua tarvitsisi.
Poiminta Ylen nettisivujen tarjonnasta eilen.
Kun A-studiota katsoo, se vaikuttaa hyvältä journalismilta. Se antaa äänen kaikille osapuolille, niin thaimaalaisille kuin suomalaisille. Ja se tarjoaa katsojalle mahdollisuuden muodostaa itse mielipiteensä siitä, mitä tässä tilanteessa tulisi tehdä.
Jos A-studio on todella pelkkää uutisointia, eikä muuta, miksi siitä on haluttu tehdä tuollainen?
Vai olisiko se tehty, jos olisi lähdetty tekemään asiapitoista ja analyyttistä ajankohtaisohjelmaa, joka olisi perustunut haastatteluihin ja faktojen tarkistukseen, mutta sitä ei olisi yritettykään tehdä puolueettomasti vaan valittu se näkökulma, josta käsin asiaa olisi katsottu.
Onko Ylen journalistiset periaatteet laadittu sellaisiksi, että niissä edellytetään neutraalia otetta ja tasapuolisuutta? Onko tämä se tapa, jolla niiden periaatteiden mukaisesti toimitaan?
Vai olisiko parempi, että niissä ei edes edellytettäisi sellaista vaan annettaisiin vain vapaus valita oma näkökulma ja antaa toimittajan omien tunteiden vaikuttaa? Silloin kyse ei enää olisi objektiivisesta journalismista, joka on koko journalismin tärkein periaate, eikä journalismi edes pyrkisi objektiivisuuteen vaan olisi puhdasta mielipiteenmuokkausta.
Ja kun journalismin tehtävänä on ottaa selvää siitä, miten asiat ovat eikä sitä mikä ihmisten tunne tai mielipide on, silloin sitä pitäisi kutsua propagandaksi. Propagandasta ei ole pitkä matka totalitariaan.
Tämä blogi ei ole puolueeton eikä neutraali vaan perustuu puhtaasti mielipiteeseen. Tämä ei myöskään yritä olla objektiivinen tai neutraali. Se on kirjoitettu sen vuoksi, että Yleisradion toimittajien ei tarvitsisi väittää olevansa objektiivisia eikä heidän tarvitsisi teeskennellä olevansa puolueettomia, jotta he eivät vain vahingossa olisi puolueellisia ja ajaisi tiettyjen poliittisten ja ideologisten tahojen asiaa ja mielipiteitä. Se olisi hyvä niin Yleisradiossa työskenteleville kuin Yleisradion asiakkaille ja kaikille muillekin.
Lähettänyt sami parkkonen klo 10.58
Unknown 16. huhtikuuta 2019 klo 12.35
Nyt oli sen verran asiaa että voisi laittaa jopa jakoon. Ja tämänhän olisi voinut laittaa vaikka YLEn facesivuille ja laittaa hieman "analysoitavaksi", kun ei varmaan kaikki edes tajua miten YLE toimii
Unknown 16. huhtikuuta 2019 klo 12.38
Niin siis tuossa tuo linkki jos joku haluaa sen laittaa jakoon https://yle.fi/uutiset/3-10000000?fbclid=IwAR3FHhD4YCuzHlYzxlRGr1gCpFmm7iuQ1h9x7O3qhxX7hZBpD7nIUyq1A1aqzOU&utm_source=facebook-share&utm_medium=social
Anonyymi 16. huhtikuuta 2019 klo 14.32
Kun kerran "asiantuntijuus" ei ole mitenkään kytköksissä puolueettomuuteen, miksi YLEn uutisissa ei ole "asiantuntijan" ja "journalistin" lisäksi myös "demari"?
Unknown 16. huhtikuuta 2019 klo 15.36
Entä "demari-", "keskusta"-, "kokoomus"-"journalistien" osuus YLE:n uutis- ja ajankohtaisohjelmista? Kun kerran asiantuntijuus ei ole mitenkään sidoksissa puolueettomuuteen, niin miksi YLE:llä ei ole "asiantuntijan" ja "journalistin" lisäksi myös "demari"? Demareitahan on Ylen johdossa ja hallintoneuvostossa vähintään riittävästi. Samoin niitä, joilla on yhteyksiä ja sidoksia ay-liikkeeseen ja työnantajajärjestöihin.
Anonyymi 16. huhtikuuta 2019 klo 22.35
Miten ihmeessä objektiivisuus olisi jotenkin kytköksissä siihen, kuka on "asiantuntija"?
Unknown 16. huhtikuuta 2019 klo 16.17
"Entä "demari-", "keskusta"-, "kokoomus"-"journalistien" osuus YLE:n uutis- ja ajankohtaisohjelmista?" No miksi ei sitten puhuta "keskusta- ja kokoomusjournalisteista" tai "demari- ja kokoomusjournalisteista", kun kerran asiantuntijuus ei ole mitenkään kytköksissä puolueettomuuteen? Samalla tavallahan noiden em. "ryhmien" voidaan olettaa vaikuttavan toimittajien valintoihin, vaikka toki ne ovat vain yksittäisiä tekijöitä, eivät "ryhmiä" siinä mielessä kuin sinä puhut niistä.
Anonyymi 17. huhtikuuta 2019 klo 14.51
No se on ihan ok, kunhan vain ymmärrät, että kyseessä ei ole sama asia.
Anonyymi 17. huhtikuuta 2019 klo 15.38
Ylen jutussa puhutaan, että "kansan syvien rivien" mielipide olisi kääntymässä Yle-kriittisyydestä Ylemyönteisyyteen.
Anonyymi 17. huhtikuuta 2019 klo 20.08
En nyt ihan ymmärrä mitä tuolla "kansallisella ylimielisyydellä" oikein tässä yhteydessä tarkoitetaan.
Anonyymi 17. huhtikuuta 2019 klo 21.02
Minusta tämä ei ole ongelma. Toki toimittajat joutuvat miettimään omaa puolueettomuuttaan mutta niin joutuu tekemään moni muukin ammattiryhmä, vaikka sitten sairaanhoitajat ja opettajat. Minusta ei pidä alkaa vaatimaan kaikilta toimijoilta ehdotonta puolueettomuutta. En usko, että kukaan toimittaja pystyisi käsittelemään kaikkia aiheita täydellisen objektiivisesti.
Anonyymi 17. huhtikuuta 2019 klo 21.40
Ei kyse ole siitä etteikö voisi käsitellä asioita "puolueellisesti" ja kriittisestikin kunhan se tehdään rehellisesti ja avoimesti. Eli juuri siten kun YLE:n pitääkin tehdä.
Ongelma tässä on, että YLE:llä ei ole enää edes tuota puolueettomuuden tavoitetta. Miksi YLE:n pitäisi pyrkiä olemaan puolueeton media kun sen tehtävä on nimenomaan tehdä ohjelmaa ja uutisia kansalle jota varten se on olemassa?
YLE:n toiminta pitäisi rajoittaa täysin sen tehtävän hoitoon eli puolueettomaan tiedonvälitykseen kansanvaltaisin periaattein, niin uutis- kuin viihdeohjelmissakin. Ja myös uutisoinnissa pitää muistaa se mitä YLEn tulee kertoa eli mikä on yhteiskunnallisesti merkittävä uutinen ja mitkä uutiset taas on vain jotain sensaationhakuista roskaa.

Aihe: Ylen objektiivisuus (16 kpl)