[20:39:09] Prompt: Ylen työterveys Ylen työterveyslaitoksen johtajan Harri Vainion mielestä suomalainen työelämä on viime aikoina mennyt takapakkia. – Työntekijöiden hyvinvointi ja työelämän kehittäminen ovat jääneet taloudellisen voiton tavoittelun varjoon. Hän kertoo, että 1990-luvun puolivälin jälkeen kiinnostus työhyvinvointia kohtaan laski kuin lehmänhäntä. – Meillä ei ole tehty juuri mitään merkittäviä uudistuksia työelämän parantamiseksi. Työterveyslaitoksellakin on yt-neuvotteluja ollut melkein joka vuosi. – Viime syksynä oli 15 henkilön irtisanomiskierros ja tänä keväänä 14. Se on paljon, kun laitoksessa on nyt noin 750 työntekijää. Myös Vainion mielestä suomalaista työkulttuuria hallitsee nykyisin liikaa ”tulos tai ulos” -meininki. – Ihmisiä on liian helppoa ja halpaa korvata toisilla. Työuupumus nousee taas Myös masennus ja työuupumus nousevat nyt aika ajoin esiin suomalaisessa työelämässä. Masennuksen takia jää ennenaikaiselle työkyvyttömyyseläkkeelle vuosittain noin 4 500 henkilöä. – Jos nämä ihmiset saataisiin pidettyä työelämässä kiinni, yhteiskunta säästäisi helposti ainakin 20 miljoonaa euroa. On myös laskettu, että noin[20:40:55] <178.251.149.21> !stop
[20:42:51] Prompt: Ylen työterveys Ylen työterveyspalvelujen liiketoimintajohtaja Kirsi Koranderin mukaan valtaosa työtekijöistä pääsee hoitoon sujuvasti.
– Vain harvoin hoitoketjua ei ole saatu sujuvasti järjestymään. Yle on siitä poikkeuksellinen yritys, että se pystyy tekemään nopeasti päätöksiä ja järjestämään palvelut joustavasti tarpeen mukaan.
Koranderin mukaan työterveyden painopistettä siirretään aiempaa enemmän sairaanhoitoon, ja sen rinnalle luodaan uusia, ennakoivia palveluja.
– Me olemme pitkään ajatelleet, että sairaanhoito on sitä, mitä tarvitaan, kun on joku akuutti, tilapäinen ongelma. Mutta työterveyden rooli pitäisi nähdä myös ennaltaehkäisijänä.
Työterveyden ammattilaiset näkevät, että tulevaisuuden työ vaatii tekijöiltään uudenlaista otetta ja joustavuutta. On hyväksyttävä se, ettei työ ei ole yhtä pysyväistä kuin ennen, vaan työtä tehdään monessa eri paikassa monenlaisilla välineillä.
Työterveyspalvelujen tuottajat kannustavat yrityksiä ottamaan entistä paremmin huomioon sen, millaisia työpäiviä työntekijöille tehdään, miten työ ja[20:44:26] 178.251.149.21 saapui paikalle muu elämä ovat tasapainossa sekä millaisia terveys- ja hyvinvointiriskejä on nähtävissä.
Kirsi[20:44:34] 178.251.149.21: CONNECTION_ABORTED 8 s Koranderin mukaan myös sairauspoissaolojen hallinnan avuksi tarvitaan uudenlaista kumppanuutta. Kumppanuuden on perustuttava siihen, että se hyödyttää kaikkia osapuolia ja perustuu tietoon.
– Yritykset voivat jo nyt saada työterveyspalveluja tuottavilta yrityksiltä tietoa henkilöstönsä terveydestä, elintavoista, työhyvinvoinnista, sairauspoissaoloista, kustannuksista ja riskeistä, joista voi tulla yritykselle ongelmia. Tällaisen tiedon saaminen on ensiarvoisen tärkeää.
[02:01:54] Prompt: Ylen työterveys Ylen työterveyspsykologi Antti Aro antaa kaksi yksinkertaista keinoa: 1. Nuku kunnolla ja säännöllisesti, niin että tunnet itsesi levänneeksi aamulla. 2. Harrasta liikuntaa joka päivä, mutta ei niin paljon, että lihakset kipeytyvät. Happi lisää työtehoa Huonosti nukuttu yö laskee tarkkaavaisuutta ja heikentää suorituskykyä, joten ei ole mikään ihme, jos väsyttää iltapäivällä. Lisäksi valvominen nostaa verenpainetta ja sydämen sykettä, heikentää sokerinsietoa sekä nostaa tulehdusarvoja. Kun väsyttää, kannattaa siis nousta ylös, mennä raittiiseen ilmaan ja kävellä. Raitis ilma ja liikunta virkistävät ja auttavat kehoa polttamaan kaloreita. Lenkin jälkeen on yleensä huomattavasti virkeämpi olo. – Kun hapenotto paranee, jaksaa paremmin, kertoo Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Mikko Härmä.
[02:03:48] Prompt: Ylen työterveys Ylen työterveyspsykologille Heli Hannoselle, miten etätyön haasteisiin on työpaikoilla varauduttu. Entä miten kotona työskentelevän työtehoa voidaan pitää yllä?
[02:04:14] Prompt: Ylen työterveys Ylen työterveyspsykologi Antti Aro huomauttaa, että on mahdotonta antaa mitään nyrkkisääntöä siihen, kuinka monta tuntia töitä päivässä kannattaa tehdä. Sopiva määrä on aina yksilöllinen asia. – Kannattaa miettiä, minkälaisessa vireessä on ja onko töitä ylipäätään järkevä tehdä. Jos ei pysty tekemään työtään kunnolla ja tehokkaasti, silloin kannattaa miettiä, pitäisikö vähentää työtunteja tai tehdä jotain muuta. Työ ei kuitenkaan lopu tekemällä. Aro muistuttaa, että liiallinen työnteko on yhteydessä moniin fyysisiin ja psyykkisiin vaivoihin. – Kun tekee liikaa töitä, alkaa helposti nipistää yöunista, liikunnasta, aterioista ja muista elämän hyvistä asioista. Työnarkomaniasta voi olla vaikeaa päästä eroon. Kannattaa miettiä, mikä elämässä on tärkeintä ja mikä on elämän tarkoitus. Työterveyslääkäri Anitta Rauvala pitää hyvänä nyrkkisääntönä, että työntekijä tekisi viikossa 40–50 työtuntia. – Työaikalaki edellyttää, että työnantajan pitää valvoa työaikojen noudattamista. Lisäksi työnantajan on puututtava siihen, jos työntekijä ei pääse lähtemään ajoissa kotiin. Työpaikalla olisi hyvä olla myös käytänne, jolla voidaan ottaa puheeksi työntekijän ylityöllistyminen.
[02:11:09] Prompt: Ylen työterveys Ylen työterveyspalvelut olivat aiemmin kilpailutuksen seurauksena Mehiläisessä, josta ne siirtyivät Terveystalolle vuonna 2014. Sen jälkeen Terveystalo ja Attendo ilmoittivat yhdistyvänsä, minkä jälkeen Terveystalo ilmoitti, että Attendon työntekijät siirtyvät Terveystaloon vanhoina työntekijöinä.
Ailus perusteli siirtymistään sillä, että se mahdollistaa hänelle paluun eläkesäätiöiden piiriin ja nostaa Kevan työnantajapisteet tasolle, jota hän pitää sopivana.
Kevan hallituksen puheenjohtaja Laura Räty (kok.) sanoi, että Ailus ei kertonut aikeistaan siirtyä työnantajaansa, joka on myös Kevan työterveyspalvelujen tuottaja. Hän sanoi myös, että Ailus toimi vastoin hallituksen linjauksia ja rikkoi lojaliteettivelvoitettaan.
Ailus ilmoitti torstaina, että ei aio erota Kevan toimitusjohtajan tehtävästä. Hänen mukaansa kyse on poliittisesta ajojahdista, joka alkoi, kun Kevan hallituksen ja johdon toimintaa alettiin syksyllä selvittää.
Ailuksen mukaan häntä ei ole missään vaiheessa haastateltu.
[02:13:56] Prompt: Ylen työterveys Ylen työterveyshuolto on jo aiemmin tehnyt yhteistyötä Terveystalon kanssa. – On hyvä asia, että nyt on myös yksityinen sektori mukana tukemassa henkilöstön työhyvinvointia ja työterveyshuoltoa, toteaa Kelan pääjohtaja Liisa Hyssälä. Työterveyshuollon ja työkykyä ylläpitävän toiminnan painopisteenä on erityisesti mielenterveyden edistäminen ja masennuksen torjunta. – Masennus on sairaus, joka lyhentää työkyvyttömyyseläkkeelle jäämisen pituutta. Työterveyshuollossa pyritään myös havaitsemaan mielenterveyshäiriöt varhain, jolloin toipuminenkin on nopeampaa, Hyssälä sanoo. Hyssälä puhui Kelan työterveyshuollon neuvottelukunnan kokouksessa. Lue myös: Kela: Kela korvaa 60 prosenttia ennaltaehkäisevän työterveyshuollon kustannuksista (31.1.2013)
[02:20:02] Prompt: Ylen työterveys Ylen työterveyslääkäri Risto Vataja sanoo, että suomalaiset eivät pidä taukoja riittävän usein. – Jos työpäivän aikana on kaksi 10 minuutin taukoa, se ei riitä. Taukojen väliin jättäminen kostautuu. – Voi syntyä stressiä, ja siitä voi seurata uupumus, sanoo Vataja. Jos olet koko työpäivän liikkeellä, muista pitää riittävästi taukoja ja pysähdy. Älä tee montaa asiaa yhtä aikaa, vaan keskity yhteen asiaan kerrallaan. Jos ajat autolla töihin tai istut työpäivän aikana, muista pitää riittävästi taukoja ja tee välillä taukojumppaa. Katso mallia Työterveyslaitoksen taukojumppavideoista (siirryt toiseen palveluun). Hyödynnä työpaikan taukotilat. Nouse ylös ja venyttele. Tee muutamia kyykkyjä tai seiso yhdellä jalalla. Seiso välillä myös, kun puhut puhelimessa. Muista säännöllinen liikunta myös vapaa-ajalla. Katso täältä vinkit (siirryt toiseen palveluun) terveysliikuntaan. Jos et jaksa enää nousta sängystä aamulla, katso täältä vinkit (siirryt toiseen palveluun) masennuksen tunnistamiseen ja hoitoon.
[02:22:23] Prompt: Ylen työterveys Ylen työterveyslääkäri suositteli, että työntekijä jää ensin lomalle ja palaa töihin vasta kun hän on varmasti kunnossa. Näin myös tapahtui. Hän piti lomansa ja jäi sen jälkeen sairauslomalle. Työkyvyn palaamisen jälkeen työntekijä sai työnantajaltaan perusteettoman varoituksen. Varoitus oli työnantajan mukaan annettu, koska työntekijä oli tullut töihin sairauslomalta vastoin työnantajan kieltoa. Käräjäoikeudessa työnantaja sai sakot. Oikeuden mukaan varoitus oli annettu perusteettomasti, koska työntekijän paluulla töihin sairauslomalta kesken loman ei ollut mitään tekemistä varoituksen antamisen kanssa. Työntekijä oli jo palannut töihin lomaltaan, kun työnantaja oli antanut hänelle varoituksen. Työntekijä vei jutun myös hovioikeuteen, joka totesi, että työntekijä oli jäänyt sairauslomalta palattuaan töihin loman jälkeiseltä sairauslomalta. Hovioikeus piti varoituksen antamista perusteettomana, sillä työntekijän paluulla töihin ei ollut yhteyttä varoituksen antamisen kanssa. Työnantaja vei jutun korkeimpaan oikeuteen. Työnantajan mielestä sillä ei ollut merkitystä, että työntekijä palasi töihin ennen kuin sai varoituksen. Työnantajan mielestä varoitus oli aiheellinen, koska työntekijä oli käyttänyt työnantajan konetta epäasiallisesti. Työnantaja katsoi, että koneella oli asiattomasti käyty netissä ja lähetetty yksityisviestejä. Kone ei ollut työnantajan mukaan työkäyttöön tarkoitettu. KKO piti varoituksen antamista perusteettomana, sillä työnantaja oli antanut sen muusta kuin paluusta töihin kesken loman. Työterveyslaitoksen psykologi Sirkku Kivistön mielestä ratkaisu on työntekijän kannalta oikeudenmukainen. – Työntekijää suojaa se, että varoittaminen on perusteltava. Työnantaja voi antaa varoituksen mistä asiasta haluaa, mutta varoituksen on oltava oikeutettu, Kivistö toteaa. Työsopimuksen voi purkaa vain hyvästä syystä Työntekijä voidaan loma-aikana irtisanoa, jos se perustuu työntekijän rikokseen tai laiminlyöntiin, josta voi seurata yli neljä kuukautta kestävä työsuhde. Määräaikainenkin työsopimus voidaan loma-aikana irtisanoa, jos siihen on perusteltu syy. Työsuhdetta ei saa purkaa koeajallakaan epäasiallisilla syillä, esimerkiksi sillä, että työntekijä palaa töihin kesäloman jälkeen. Työnantaja ei saa myöskään irtisanoa työsopimusta ennen kuin on varoittanut työntekijää. – Työntekijälle pitää varata mahdollisuus parantaa tapansa. Jos hän ei paranna tapojaan, niin sitten on syytä irtisanomiseen, Kivistö sanoo. Työnantajalla pitää olla asiallinen ja painava syy irtisanoa työntekijä. Sellaisena ei voida pitää esimerkiksi työntekijän sairautta, osallistumista työtaisteluun tai luottamusmiesasemaan. Työsuhteen päättämiseen on oltava aina painava syy, joka liittyy työntekijän työntekoedellytysten heikkenemiseen. Työsopimuksen purkaminen on ankarampi toimenpide kuin irtisanominen. Työntekijä voi purkaa työsopimuksen esimerkiksi silloin, kun työnantaja jättää maksamatta palkkaa. Myös työnantaja voi purkaa työsuhteen esimerkiksi silloin, jos työntekijä varastaa työnantajaltaan.
[02:28:35] Prompt: Ylen työterveys Ylen työterveyslääkäri Olavi Airaksinen kertoo, että työterveyshuoltoa ei ole kehitetty vain fyysisen työn tekijöiden ehdoilla. Sen pitää soveltua kaikenlaisiin työympäristöihin. – Työn fyysisellä kuormituksella on edelleen merkitystä. Paljon riippuu siitä, miten fyysistä kuormittavuutta voidaan hallita ja vähentää. Työterveyshuoltoa on myös uudistettu vastaamaan tämän päivän tarpeita. Esimerkiksi varhaisen puuttumisen malli on tätä päivää. – Työpaikoilla ei välttämättä aina tiedosteta, että työterveyshuollon kuuluu tehdä töitä nimenomaan hyvinvoinnin ja terveyden ylläpitämiseksi. Työ ei ole ainoa paikka, missä ihminen on, vaan työterveyshuoltoon kuuluvat myös vapaa-aika, perhe, harrastukset ja kaikki muu. Airaksinen muistuttaa myös, että työterveyshuolto toimii aina yhteistyössä työnantajan kanssa. – On erittäin tärkeää, että työnantaja osaa ja haluaa tukea työterveyshuollon toimintaa. Se on kaikkien etu. Uusimmat: Studio55.fi Terveys 06:15
[02:30:38] Prompt: Ylen työterveys Ylen työterveyspsykologien asiakasmäärät ovat lisääntyneet korona-aikana. Osalle ihmisistä eristäytyminen ja rajoitukset ovat lisänneet ahdistusta ja psyykkistä kuormitusta. Toisaalta taas osa on saanut korona-ajasta turvaa ja helpotusta elämään, kun on voinut vetäytyä omiin oloihinsa, jos sosiaaliset kontaktit ovat aiheuttaneet aiemmin kuormitusta. – Olemme puhuneet tästä asiakkaiden kanssa ja sanoneet, että on ihan luonnollista kokea monenlaisia tunteita. Olemme kannustaneet asiakkaita miettimään, että mistä eri tuntemukset ja reaktiot kumpuavat. Ihmiset kokevat tämän tilanteen eri lailla, kun elämäntilanne voi olla esimerkiksi sellainen, että joutuu olemaan paljon kotona, kun työt tai harrastukset ovat tauolla tai joutuu pelkäämään oman terveyden puolesta, sanoo työterveyspsykologi Jenni Raikunen Terveystalosta. Raikusen mukaan työterveyspsykologin asiakkaat ovat kertoneet myös lisääntyneestä stressistä, kun työ- ja vapaa-aika on mennyt sekaisin. Lisäksi etätyöhön siirtyminen on aiheuttanut haasteita, sillä työergonomian on ollut vaikea pysyä hyvänä. Myös sosiaalinen kanssakäyminen on jäänyt monilla vähälle, kun esimerkiksi yhteiset kahvitauot eivät ole mahdollisia. Raikusen mukaan on tärkeää, että ihmiset pitävät huolta itsestään ja jaksamisestaan poikkeusoloissa, sillä työuupumus on todellinen riski. – Tilanne on kuormittava, joten on todella tärkeä pitää taukoja työpäivän aikana, tehdä taukojumppia ja pitää muutenkin huolta itsestään. Jos on haasteita kotona, ne kannattaa ottaa puheeksi esimiehen tai työterveyslääkärin kanssa. STT-Kotimaa Julkaistu 03.07.2020 00:21 STT-Kotimaa Julkaistu 03.07.2020 00:09 Poliisi otti kiinni useita mielenosoittajia Eduskuntatalon portailla Julkaistu 03.07.2020 00:21