[09:58:12] Prompt: Ylen mädätyksen huoltovarmuus Ylen mädätyksen huoltovarmuuskeskus 23.7.2014 13:44 Mikko Kärnä Ukrainan tilanteen eskaloituessa myös kotimainen turvallisuuspoliittinen keskustelu on herännyt horroksestaan. Nato on jälleen pöydällä. On syytä todeta, että Suomi voi toki hakea puolustusliiton jäsenyyttä milloin haluaa ja jos edellytykset jäsenyyden... Keskustan ulkopoliittinen linja on hämärtynyt 21.7.2014 01:55 Mikko Kärnä Keskustan puoluejohdossa on noussut paniikki ja puolueessa vaaditaan nyt selkeämpää ulko- ja turvallisuuspoliittista linjaa. Vaatimus on täysin aiheellinen ja perusteltu ja sitä ovat vaatineet jo pitkän aikaa sekä europarlamentaarikko...
Valtion ei tarvitsisi osallistua jokaiseen mahdolliseen liiketoimintaan.
Huoltovarmuuskeskuksen toimitusjohtajan Raimo Luoman mielestä valtio voisi jättäytyä sivuun ainakin joistakin strategisiksi arvioiduista liiketoimista.
Huoltovarmuuskeskus omistaa tällä hetkellä osan esimerkiksi sähkön- ja öljyntuotantoon erikoistuneesta Nesteestä.
– En sulkisi sitä mahdollisuutta kokonaan pois, Luoma sanoo.
Valtion sijoitusyhtiö Solidium omistaa Nesteestä tällä hetkellä yhteensä liki 49 prosenttia.
Valtion olisi Luoman mielestä arvioitava huoltovarmuuden näkökulmasta, onko Neste kaikkein arvokkain yhtiö valtiolle vai kannattaisiko jokin toinen yritys valita yhtiön osakkeiden sijaan.
Valtio ei ole tehnyt suuria investointeja energia-alaan viime vuosina. Sen sijaan se on luopunut omistuksistaan monissa muissa energia-alan yhtiöissä, kuten Kemirassa ja Rautaruukissa.
Huoltovarmuuskeskus on pitänyt silmällä energia-alan tilannetta jo ennen Talvivaaran ja Fortumin sähkönsiirtoyhtiöiden myyntiaikeita. Keskus pyrkii takaamaan sähkönjakelun toimintavarmuuden huoltovarmuusrahastosta. Huoltovarmuusrahastosta on varauduttu maksamaan korvauksia myös sähkökatkoista.
– Meidän näkemyksemme on, että se[10:06:47] <178.251.149.21> !paikalla [10:06:47] 178.251.149.21 178.251.149.21 178.251.149.21 178.251.149.21 , miten toimintavarmuutta turvataan, ei ole ensisijaisesti kiinni omistajuudesta. Tärkeintä on huolehtia, että järjestelmä pysyy riittävän hyvässä kunnossa, Luoma toteaa.
Talvivaaran kohdalla Luoma painottaa sitä, ettei yritys voi itse ratkaista ongelmiaan, jos ne johtuvat ulkoisista syistä.
Talvivaaran tapauksessa ulkopuolinen taho on ollut sen oma hallinto, jonka toimintaa Luoma on pitänyt erittäin taitamattomana. Luoman mielestä olisi hyvin tärkeää, ettei valtio joudu paikkaamaan yrityksen hallinnon tekemiä virheitä. Talvivaaralle olisi parempi, jos se voitaisiin siirtää mahdollisimman pikaisesti osaavien henkilöiden vastuulle.
Sähkönjakelusta ja öljypoltiikkojen riittävyydestä pitää huolen ainakin toistaiseksi Fortum. Sillä on mm. suuri voimalaitos Järvenpäässä joka käyttää biomassaa sähkön tuotantoon.
Toinen, hieman pienempi mutta silti hyvin suuri voimala sijaitsee Salossa ja kolmas Naantalissa.
Koskahan Nesteestä aletaan neuvottelemaan?
Huoltovarmuuskeskuksella on ilmeisesti sen verran paljon sijoituksia että niillä pystytään pitämään huolta öljypoltinten kunnosta.
Sähkönjakelussa Fortum ei ole edes Suomessa aivan monopoliasemassa mutta jakeluverkon huoltovarmuuteen voisi Huoltovarmuuskeskuksen mielestä kuitenkin kiinnittää lisää huomiota. Sähköverkkoyhtiöt eivät ehkä itse tajua sitä, kuinka kriittisiä heidän toimensa ovat. Myös sähkönsiirtoyhtiöiden omistajapolitiikkaan pitäisi Huoltovarmuuskeskuksen mielestä puuttua. Luoman mukaan valtio voisi tarvittaessa auttaa huoltovarmuuden parantamisessa esimerkiksi siten, että se takaisi verkkoyhtiöiden pysymisen suomalaisessa omistuksessa.
Suomen sähköverkko ei ole kriittinen eikä kriittinen missään muualla kuin huoltovarmuuskeskusen päiväunissa.
Fortum myi viime syksynä sähköverkkonsa noin 8,55 miljardin euron hintaan pääasiassa ulkomaisille sijoittajille. Verkkokaupoista saatuja varoja on määrä käyttää investointeihin Euroopassa sekä taseen vahvistamiseen.
Huoltovarmuuskeskus huomauttaa kuitenkin tiedotteessaan, ettei valtion tarvitse ottaa omistustensa myyntiä liian kirjaimellisesti. Keskuksen mukaan "valtiolla ei tarvitse olla enemmistöosuutta missään omistamissaan yrityksissä."
Suomen valtio omistaa Fortumista yli 50 prosenttia ja se on edelleen Suomen suurin energia-alan yhtiö. Sillä on kuitenkin useita muita tytäryhtiöitä.
Ylen uutisessa Huoltovarmuuskeskus arvioi, että siirtoyhteydet ulkomaille ovat erittäin tärkeät etenkin energiateollisuuden yrityksille, joilla on paljon polttoaineiden maahantuontia. Näitä yhtiöitä ovat Neste Oilin lisäksi esimerkiksi Vapo, joka tuo Venäjältä puupellettejä sekä Helsingin Energia ja Porvoon Energia. Yle kertoi keskiviikkona, että yhtiöt aikovat investoida satoja miljoonia euroja kotimaisten puupohjaisten biopolttoaineiden käytön lisäämiseksi.
Yle kysyi Huoltovarmuuskeskukselta, miten energiateollisuuden yhtiöiden huoltovarmuutta voidaan parantaa, jos esimerkiksi Suomen sähköverkossa tapahtuu laajamittainen häiriö. Vastauksessa todetaan, ettei yhtiöiden tarvitse tehdä mitään.
Huoltovarmuuskeskus neuvoo vain seuraamaan viranomaisten ohjeistusta. Se myös korostaa, että energiateollisuuden yhtiöillä on valmiudet tuottaa esimerkiksi polttoaineita huoltovarmuusalan toimijoille, jotka voisivat varastoida niitä ja turvata siten yhteiskunnan välttämättömät toiminnot.
Viime aikoina on ollut esillä etenkin Nesteen asema Suomen energiahuollon turvaamisessa. Ylen saamien tietojen mukaan Huoltovarmuuskeskus ei ole kuitenkaan tekemässä uusia arvioita yhtiöstä, koska valtio aikoo säilyttää omistuksensa vähintään 50 prosentissa. Ylen saaman tiedon mukaan valtioneuvosto päättää todennäköisesti torstaina omistusrajan säilyttämisestä 50,1 prosentissa.
Yle pyysi Huoltovarmuuskeskukselta tarkempia perusteluja näkemyksestään. Niitä ei kuitenkaan saatu, koska Huoltovarmuuskeskus ei vastannut suoraan Ylen sähköpostikysymyksiin eikä toimittanut aiheesta aiemmin julkisena ollutta aineistoa.
[10:12:11] Prompt: Ylen mädätyksen huoltovarmuus Ylen mädätyksen huoltovarmuus Mädätyslaitosten toiminnassa on paljon parantamisen varaa, mikä johtuu lähinnä laitosten rakentamisaikaisen tiedon puutteesta. Nyt Suomessa ollaan korjaamassa asiaa. HSY:llä on meneillään useita projekteja mädätyslaitosten rakentamisessa. ”Osa laitoksistamme on tulossa elinkaarensa päähän”, sanoo HSY:n kiertotalousasiantuntija Aino Kainulainen. Laitoksia on jo tehty ja lisää tulee: Vantaalle valmistuu syksyllä uusi biojätelaitos ja Viikinmäen puhdistamolla mädätetty biokaasu hyödynnetään tulevaisuudessa liikennekäytössä, mutta samalla otetaan käyttöön mädätysjäännöksen jatkojalostus: mädätteen ravinteista ja mädätteen hygieenisen turvallisuuden takaavista bakteerikannoista otetaan talteen niin paljon, että jatkossa pystytään toimittamaan orgaanisia lannoitevalmisteita markkinoille, ei pelkästään HSY:n tarpeisiin. Kyseessä ovat noin 15 miljoonan euron investoinnit, joista on suuri hyöty koko pääkaupunkiseudulle ja Suomelle, sillä ne tuottavat ravinnekiertoon liittyviä tuotteita sekä samalla lisäävät kierrätyslannoitteiden tarjontaa markkinoilla. ”Samalla tulee mahdollisuus tuoda pääkaupunkiseudulle entistä paremmin sellaisia biomassoja, joille ei aikaisemmin ole löydetty käyttökohdetta”, Kainulainen lisää. Esimerkiksi biokaasutus tarjoaa ratkaisun energiapuupohjaisen biomassan käyttöön. Nyt ne jäävät polttamatta, mutta ilman mädätyksen ravinnerikasta mädätettä ne menisivät hukkaan, eli poltettaviksi. Energiapuutuotteiden kysyntä on kuitenkin lisääntynyt viime vuosina ja nyt saadaan kierrätystuote korvaamaan polttoenergiaa, joten siinä mielessä voidaan puhua kiertotalouden lisääntymisestä. Toisaalta myös se energia, mikä tulee säästettyä mädäteperäisen biomassan avulla, tuo säästöä, eli puhutaan win-win -tilanteesta. Biojätehuolto on siirtymässä vauhdilla kohti kierrätyspohjaista tuotantoa Suomessa on käynnissä suuri rakennemuutos jätteen käsittelyssä ja biojätteen kierrätyksessä, sillä orgaanisen jätteen kaatopaikkasijoituskielto astui voimaan vuonna 2016 ja sen myötä orgaanisen jätteen loppusijoitus kaatopaikoille päättyy vuonna 2030. Tämän seurauksena pääkaupunkiseudulla ollaan nyt rakentamassa biokaasulaitoksia ja biojätelaitoksia, joiden ansiosta biojätteet pystytään jatkossa käsittelemään turvallisesti, entistä laadukkaammin, ekologisemmin, ympäristöystävällisemmin sekä taloudellisesti. Mädätteen käsittely tuottaa lannoitteita, mikä auttaa pitämään ravinteet kierrossa. Kun tähän vielä lisätään orgaanisen jätteen biokaasutuksella syntyvä uusiutuva sähkö, niin saadaan todella merkittäviä yhteiskunnallisia ja ympäristöllisiä vaikutuksia. On todella hienoa, että tämä hanke on toteutumassa!