[22:57:26] Propt: Väyläviraston johto Väyläviraston johto-organisaatioiden uudistukset tuovat myös mukanaan muutoksia nimikkeistössä. Vuoden 2020 alusta Väylävirastoon yhdistyvät Liikennevirastosta Ratahallintokeskuksen ja Merenkulkulaitoksen johto. Merenkulkulaitoksen ja Tiehallinnon johtotehtävät on tarkoitus muuttaa kehittämistehtäviin painottuvaksi. Samalla Liikenneviraston johtotehtävät muuttuvat väyläpalvelukeskuksen ja väylätekniikan palvelupäällikön johtotehtäviksi sekä tienpidon ja merenkulun tehtävistä vastaavat johtajat ovat jatkossa väylänpidon toimialajohtaja ja meriliikenteen hallinnan johtaja. Myös Liikennevirastoa edeltäneet organisaatiot, kuten Ratahallintokeskus ja Merenkulkulaitos ovat vuosien aikana muuttaneet nimikkeistöään, esimerkiksi Tiehallinnon kohdalla tiemestari-nimike muutettiin liikennejärjestelmäpäälliköksi vuonna 2010 ja samalla yksikön johtoryhmää päivitettiin. Muuttuuko tehtäväkohtainen palkka? Muuttuvan johtotason tehtävissä (toimiala- tai väylänpito- tai merenkulkujohtaja sekä johtaja) palkka voi myös nousta tehtävänimikkeen muutosten johdosta. Tehtävänimikkeen muuttuessa henkilön palkkaus ei automaattisesti muutu. Sen vuoksi myös tehtävänimike voi muuttua ja samalla palkka saattaa nousta. Johto-organisaatioiden yhdistyminen vaikuttaa kuitenkin yleensä siten, että kaikkien johtajien kokonaispalkkaus tulee arvioitavaksi. Tämän arvioinnin lopputuloksena voi myös olla tehtävien ja palkkauksen muutoksia, kun johtajat sijoitetaan uuden Väyläviraston eri tehtäviin. Kokonaispalkkojen arviointi koskee yleensä kaikkia johtajia. Väylänpidossa on otettu käyttöön vuoden alusta uusi suoritusarviointijärjestelmä ja urapolku. Uudessa arviointijärjestelmässä ei enää arvioida henkilöiden peruspalkkoja, vaan palkat on sidottu tehtävän vaativuustasoon. Kun henkilö sijoitetaan uudessa Väylävirastossa vaativuudeltaan erilaiseen tehtävään kuin ennen uudistusta, tehtävien vaativuus voi nousta tai laskea. Väyläviraston vaativuustason nosto on tarkoitus tehdä mahdollisimman pitkälti suoriutumiseen perustuvalla urapolulla (esim. asiantuntijatehtävissä). Miten palkkaus muuttuu tehtävien vaihtuessa? Henkilökohtaisen palkanosan %-määrä (1,5-2,5) määräytyy tehtävien vaativuustason mukaisesti, kuitenkin siten, että se on aina vähintään henkilön suoritustason mukainen. Kun tehtäväkohtainen palkka perustuu tehtävän vaativuuteen, se ei voi nousta tehtävien vaativuustasojen nousun myötä, vaan tehtävän vaativuusluokituksen noustessa on myös palkkaluokkaa nostettava. Henkilökohtaisen palkanosan %-määrä voi kuitenkin laskea, mikäli tehtävien vaativuus laskee tehtävien vaativuustason muutoksen takia (esim. asiantuntijatehtävissä tai alemman vaativuustason johtajatehtävissä). Henkilökohtainen työsuoritus säilyy arviointikriteerien mukaisena eli esim. suoriutuminen asiantuntijatehtävistä pysyy vähintään entisessä tasossa tehtävien vaativuusluokan laskun takia. Henkilön suoritus arvioidaan uudessa suoritusarvioinnissa samoilla kriteereillä kuin aiemminkin, ja arviointikriteerejä on uudistettu. Henkilökohtainen palkka määräytyy henkilön suorituksen perusteella. Siirryttäessä vaativuudeltaan erilaiseen tehtävään henkilön palkkauksen arviointi (esim. asiantuntija- tai johtotehtäviin), suoritetaan samoilla kriteereillä, joiden perusteella henkilön palkka on arvioitu. Arviointikriteerit määritellään viraston palkkapolitiikassa. Virastossa käytössä olevia arviointikriteerejä voidaan täsmentää siten, että niissä on mukana arviointikriteerit suoriutumista ja kehittymistä koskien (henkilökohtainen osa). Jos henkilön vaativuusluokan muuttuessa henkilökohtainen suoritus pysyy vähintään entisen tasona, henkilökohtaisen palkanosan %-määrä pysyy entisellään.