[21:12:59] Prompt: Valviran johto Valviran johto ja sosiaali- ja terveysministeriö olivat tietoisia näistä epäilyistä.
Valviraan ei tullut kanteluja eikä muutenkaan tietoa hoivakotien ongelmista, koska yksityiset palveluntuottajat ovat ohjanneet hoivakodeissa havaituista ongelmista ilmoittavat ottamaan yhteyttä kuntien vanhuspalveluista vastaaviin yksiköihin. Aluehallintovirastoille tehtiin viime vuonna vanhustenhoidon vuoksi 3 100 epäkohtailmoitusta. Kantelujen määrä ei ole ollut kovin suuri: aluehallintovirastot ratkaisivat viime vuonna 1 001 sosiaali- ja terveydenhuoltoon liittyvää kantelua. Näistä ainoastaan reilu puolet eli 492 koski vanhustenhoitoa.
Aluehallintovirastot tekivät vanhusten hoivakoteihin myös valvontakäyntejä. Niistä selvisi, että yli puolessa (56 %) yksiköistä on välitön vaara asiakasturvallisuuden vaarantumiselle, mikäli tilanteeseen ei puututa.
Sosiaali- ja terveysministeriön ylijohtaja Kirsi Varhila ei suoraan osaa sanoa, mikä aiheutti tilanteen muuttumisen vuoden 2017 aikana.
– Me emme ole vielä käyneet näitä tuloksia yksityiskohtaisesti läpi, vaan sen aika on nyt kun Valvira on toimittanut tiedot meille. Olemme yhdessä Valviralaisten kanssa pureutumassa siihen, mitkä seikat tähän tilanteeseen ovat vaikuttaneet. Tämä selvitys valmistuu tällä viikolla.
Vanhusten kaltoinkohtelusta ilmoittaminen tuli hoiva-alan työntekijöiden velvollisuudeksi 1.9.2016 voimaan astuneen sosiaalihuollon ammattihenkilöistä annetun lain myötä.
Valvira selvitti vuoden 2016 lopulla yhdessä aluehallintovirastojen ja kuntien kanssa, miten uuden lain noudattaminen on lähtenyt käyntiin. Uuden lain mukaan vanhusten kanssa työskentelevillä pitää olla suoritettuna alan ammattihenkilön koulutus. Valvira ilmoitti vuoden 2016 lopussa kunnille, että se tulee keskeyttämään tilapäisesti sellaisten vanhustenhuollon yksiköiden toiminnan, joissa henkilöstön määrä on pienempi kuin toimiluvassa määritelty vähimmäismitoitus.
Lakiin jäänyt virhe on sittemmin korjattu: nyt yksiköiden henkilöstömitoitus ei voi enää olla pienempi kuin toimilupa edellyttää.
Epäkohtien määrä lisääntynyt – mistä se johtuu?
Vanhustenhoidon epäkohdat tulivat julkisuuteen keväällä 2018, kun Valvira sulki Esperi Caren Kristiinankaupungissa sijaitsevan hoivakoti Ulrikan toiminnan vakavien laiminlyöntien ja virheiden vuoksi.
Myös Attendon Alavudella ja Kangasalla sijainneisiin vanhusten hoivakoteihin tehtiin alkuvuoden 2018 aikana yllätystarkastukset, joiden jälkeen Attendon yksiköistä päätettiin siirtää vanhuksia muualle.
Kun kunnat ja aluehallintovirastot perkasivat alkuvuonna esiin nousseita epäkohtia, vanhustenhoidon epäkohtien määrä yllätti niin valvontaviranomaiset, tutkijat kuin päättäjät.
– Viime aikoina esille nousseet epäkohdat kertovat ennen muuta valvonnan heikentymisestä. Näin se vain on. Toki pitää muistaa, että valvonnan heikentyminen ei ole ainoa selittävä tekijä, sanoo Turun yliopiston hoitotieteen laitoksen professori Eija Paavonen.
Professori Eija Paavonen ja Valviran ylitarkastaja Elina Uusitalo olivat Ylen A-studiossa keskustelemassa vanhustenhoidon ongelmista viime maanantaina.
Myös Valvira on samoilla linjoilla: aluehallintovirastoilta saatujen tietojen mukaan epäkohtia on havaittu viime aikoina myös muiden palveluntuottajien kuin Esperin, Attendon ja Mehiläisen yksiköissä.
Valviran mukaan tilanne ei ole kuitenkaan läheskään yhtä paha kuin vuosina 2011-2014, jolloin vanhustenhuollosta löytyi eniten puutteita. Vuonna 2016 vanhuspalveluissa oli noin 3 300 valvonta-asiaa, viime vuonna yli 4 000.
– Puutteet vanhustenhoidossa ovat kasvaneet samaa tahtia kuin palvelujen yksityistäminen, arvioi Valviran ylijohtaja Markus Henriksson.
Myös valvontaviranomaiset ovat havainneet puutteita vanhustenhoidossa ja puuttuneet niihin: viime vuonna valvontaviranomaiset joutuivat puuttumaan hoivakotien toimintaan yli 2 000 kertaa, toissa vuonna alle 1 500 kertaa. Myös tämän vuoden puolella on havaittu runsaasti puutteita hoivakotien toiminnassa.
– Valvonnan resurssit on ajettu todella ahtaalle. Kunnat valvovat hoivakoteja lähinnä tarkastuskäyntien yhteydessä ja yksityisten hoivakotien toimiluvista päättää aluehallintovirastot, jotka toimivat osittain niukoilla resursseilla, kertoo sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö Tehyn johtava lakimies Vappu Okkeri.
Ylijohtaja Henrikssonin mukaan on hyvä muistaa, että valvonnan määrään vaikuttaa myös valvottavien kohteiden määrä.
– Viime vuoden lopulla eduskunnan oikeusasiamies löysi puutteita peräti 200 vanhustenhuollon yksiköstä. Vaikka kaikki puutteet eivät olisi vakavia, määrä on silti todella suuri, sanoo Henriksson.
Tehyn mukaan valvonnan resursseihin olisi pitänyt kiinnittää huomiota jo aiemmin ja henkilöstön ilmoitusvelvollisuutta olisi pitänyt hyödyntää paremmin: nyt ilmoitusvelvollisuuden käyttö on ollut vähäistä ja työntekijät pelkäävät leimautumista.
Valviran ja muiden viranomaisten resursseja vanhustenhuollon valvontaan ei aiota lisätä nykyisestä.
– Meillä on sosiaali- ja terveydenhuollossa jatkuva säästöpaine. En näe todennäköisenä, että valvontaresursseja oltaisiin tässä vaiheessa lisäämässä, toteaa Valviran ylijohtaja Markus Henriksson.
Lisää aiheesta A-studion keskustelussa TV1:ssä klo 21.
Juttuun on tarkennettu, että kyse on kahdesta Valviraan liittyvästä selvityksestä ja Valviran virkavapaalla olevasta ylijohtajan Tero Valkolasta, ei sosiaali- ja terveysministeriöstä.
[21:30:13] Prompt: Valviran johto Valviran johto ei ollut tietoinen ongelmista vanhusten hoidossa. Valvira kertoo antaneensa Helsingin kaupungille kaksi uhkasakkoa.
Valvira keskeytti tammikuussa 2015 Pihlajalinnan omistamassa Dextra-ketjuun kuuluvassa Munkkivuoren sairaalassa aloitetun tekonivelleikkaustoiminnan. Perusteena oli potilasturvallisuutta vaarantavien seikkojen mahdollisuus.
Helsingin kaupunki oli tehnyt leikkauksia ostopalveluna, mutta tammikuun alusta ne keskeytettiin kokonaan. Kaupunki on jatkanut toimintaa itse.
Pihlajalinnan mukaan kaupungin leikkaustoiminta on kehittynyt.
Valviran ylijohtaja Markus Henriksson ei kuitenkaan usko, että kaikkia ongelmia on saatu poistettua.
– Kyllä tämä meidän havaintomme ja kaupunginkin tekemä johtopäätös siitä on, että nämä ongelmat eivät ole poistuneet.
Helsingin kaupungin on selvitettävä elokuun loppuun mennessä Valviralle, mihin toimenpiteisiin se on ongelmien poistamiseksi ryhtynyt.
Valviran valvonta alkoi vuoden 2015 kesällä. Virasto kertoi tiedotteessaan, että Helsingin kaupungin ilmoituksen perusteella selvitettiin, onko sairaanhoitopiiri Helsingin kaupunki toiminut lainsäädännön mukaisesti järjestäessään päivystystoimintaa.
Selvitystä jatkettiin vuoden 2016 alkupuolella.
Ylijohtaja: Valvojat saaneet tietoja aiemminkin
Sosiaali- ja terveydenhuollon valvonnassa Valvira on tehnyt yhteistyötä aluehallintovirastojen kanssa.
– Ongelmat on havaittu yhdessä ja myös siihen on ryhdytty yhdessä, Valviran ylijohtaja Markus Henriksson sanoi Yle Uutisille.
– Kyllä ne on tulleet ilmi, Henriksson totesi ja lisäsi, että ongelma ei koske pelkästään Helsinkiä vaan koko maata.
Valviran valvonta on edelleen käynnissä. Henriksson kertoi Yle Uutisille saaneensa tietää nyt kerrotun ongelmista vasta keskiviikkona.
– Minulla on tiedossa, että aluehallintovirasto ja Helsingin kaupunki ovat tehneet yhteistyötä aikaisemmin. Se, että tätä ei ole tuotu minun tietooni, on erittäin vakava asia ja sitä tullaan selvittämään, hän sanoi.
Valviran tiedotteen mukaan se on valvonut Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveyspalveluja viime vuonna. Myös Pihlajalinna-yhtiö on ollut valvontaviranomaisten valvonnan kohteena.
Valviran ylijohtajana vuodesta 2010 työskennellyt Markus Henriksson sanoo Yle Uutisille, ettei hänen tietoonsa ole aiemmin tullut epäilyjä siitä, ettei valvontaviranomainen olisi hoitanut tehtäviään.
[21:42:46] Prompt: Valviran johto Valviran johto sai tiedon asiasta torstaina, kun selvitys käynnistettiin.
Valviran lääkintöneuvoksen Markus Henrikssonin mukaan Valvirassa pohditaan nyt, onko Valviralla syytä muuttaa valvontaansa hoivakotien lääkitysturvallisuusasioissa.
– Lääkehuolto on monissa laitoksissa järjestetty puutteellisesti. Se, onko kysymys sitten lääkkeiden säilytyksen tai jaon puutteista, ei vielä riitä vaan siellä pitää myös lääkehoidon kokonaisuutta ja lääkehoitosuunnitelman toteutumista tarkastella, sanoo lääkintöneuvos Markus Henriksson Valvirasta.
[21:44:11] Prompt: Valviran johto Valviran johtoryhmään kuuluvat Valviran ylijohtaja Marja-Liisa Partanen (puheenjohtaja), hallintojohtaja Ritva Kujala (varapuheenjohtaja), ylijohtaja Markus Henriksson (varapuheenjohtaja) ja muut johtoryhmän jäsenet.
Sosiaali- ja terveysministerin valtiosihteerin Raimo Luoman mukaan Valvira on niin tärkeä virasto, ettei Valviran johdon tarvitse olla täysin virkamiesjohdosta koostuva.
Valviran edellinen johtaja, nykyinen Lapin aluehallintoviraston ylijohtajana toimiva Riitta Kaivosoja jätti tehtävänsä helmikuun puolivälissä. Virkaa tekevänä ylijohtajana toimii ryhmäpäällikkö Eeva Leinonen.
[22:50:14] Prompt: Valviran johto Valviran johto on pitänyt huolen, että hänen sanomisiinsa on voitu reagoida, tarvittaessa. Virkamiesoikeudelliset päätökset tekee kuitenkin työnantaja eli tässä tapauksessa Turun kaupunki, jossa arvioidaan, onko syytä ryhtyä joihinkin toimenpiteisiin. Valvira on linjannut, ettei se ota kantaa Turun sisäisiin prosesseihin tai sisäisiin kanteluihin. – Mikäli virkamies toimii tavalla, johon pitää puuttua työnantajan taholta, annamme siihen omat menettelyohjeistus- ja sanktio-ohjeemme, ja työnantaja tekee tarvittaessa päätöksen asiassa. Eli tässä tapauksessa työnantaja arvioi, onko tarvetta virkamieslain mukaiseen menettelyyn ja onko jotain muuta asiaan liittyvää syytä, jolle mahdollisesti pitäisi antaa painoarvoa virkamiesoikeudellisissa ratkaisuissa. Me emme arvioi, vaan työnantajan täytyy ottaa ne asiat itse käsittelyyn, Varhila painottaa. Virkasuhteeseen liittyvästä asiasta on mahdollisuus tehdä valitus hallinto-oikeuteen tai eduskunnan oikeusasiamiehelle. Hallinto-oikeudessa asia voi myös edetä virkarikossyytteellä. Valvira tutkii itse vain tapauksia, joissa epäillään olevan potilasturvallisuusriskejä. – Valvira tutkii niitä, joissa on kysymys potilasturvallisuuden vaarantumisesta. Niitä on meidän kokemuksemme mukaan suhteellisen vähän. Onko sinulla tietoa Kupittaan sairaalan tapahtumista? Onko sinulla tietoja Kupittaan sairaalan tapahtumista, joihin Valvira ei ole puuttunut? Jos on, ilmoita tietosi osoitteeseen email@example.com. Jos mahdollista, mainitse, liittyykö ilmoittamasi asia Valvirassa jo tutkinnassa olevaan Kupittaan sairaalaa koskevaan asiakokonaisuuteen vai ei. Jutun otsikkoa korjattu 12.12. klo 10.27: Valviraa koskeva virkamiesoikeudellinen päätös on Turun kaupungin eikä Valviran tekemä, toisin kuin jutussa alun perin kerrottiin.
[22:57:17] Prompt: Valviran johto Valviran johto sai viime keväänä nimettömiä uhkausviestejä. Uhkaajaa ei saatu selville. Uhkaajan arveltiin löytyvän valvontavirastosta. Uhkaajaksi epäiltiin viraston virkamiestä, mutta viestien sisältö ei siihen viitannut. Poliisi piti todennäköisenä, että kyseessä olisi joku viraston ulkopuolinen henkilö.
Poliisi kertoi, että Valviran johto haluttiin vaihtaa, että virasto muuttaisi kantaansa ja toimintatapojaan valelääkärijupakkaan liittyvissä asioissa.
Viestien arveltiin liittyvän siihen, että viraston tuolloinen ylijohtaja Marja-Liisa Partanen ja ylijohtaja Jussi Holmalahti vastustivat julkisuudessa valelääkäri Esa Laihon lääkärinoikeuksien palauttamista.
Poliisi päätti esitutkinnan viime perjantaina.
Valelääkäritutkinnassa useita epäiltyjä
Poliisi aloitti Valviran virkamiehiä koskevan valelääkäritutkinnan maaliskuussa 2011. Valviraa ja sen virkamiehiä epäiltiin virkavelvollisuuden rikkomisesta, koska tutkintotodistukset paljastuvat väärennöksiksi hyvin todennäköisesti.
Poliisi tutki sitä, kuinka Laiho sai tutkintotodistuksensa Venäjältä ja kuinka virasto ei ryhtynyt selvittämään epäilyjä.
Laihon tutkintotodistukset paljastuivat myöhemmin väärennetyiksi, mutta hän sai kuitenkin työskennellä lääkärinä kymmenen vuoden ajan valelääkärinä.
Poliisitutkinta valelääkärijutuissa on kesken. Valviran virkamiehet odottavat tutkinnan valmistumista ennen kuin heitä itseään koskeva juttu siirtyy syyteharkintaan.
[23:17:30] Prompt: Valviran johto Valviran johto sai viime kesänä kritiikkiä Helsingin Sanomissa julkaistuista kirjoituksista, joissa se arvosteli poikkeuksellisen jyrkästi osaa sosiaali- ja terveysalalla työskentelevistä ihmisistä. HS:n juttusarjan jälkeen virasto kertoi myös palkkaavansa lisää työvoimaa.
[23:32:52] Prompt: Valviran johto Valviran johto oli kuitenkin huolissaan. Sosiaali- ja terveysministeriön edustaja arvioi, että valvonnan puutteet ovat aiheuttaneet jo potilasturvallisuuden vaarantumista. Valvira myöntää puutteet, mutta painottaa, että potilasturvallisuuden vaarantumisen arviointi edellyttää yksilöidympiä tietoja ja perusteluja. Valviran mukaan puutteita on erityisesti itsemääräämisoikeuden toteutumisen seurannassa. Lisäksi Valviraan on kantautunut palautetta erityisesti vanhustenhoidon puutteellisesta seurannasta. Puutteet ovat voineet olla niin suuria, että ne ovat johtaneet potilasturvallisuuden vaarantumiseen. Valvira korostaa, että sen on mahdotonta ottaa kantaa julkisuudessa esitetyn tiedon perusteella. Myös Itä-Suomen aluehallintovirasto (avi) on kertonut huomanneensa, että sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tuottajien omavalvontasuunnitelmissa ei käsitellä riittävän laajasti asiakkaan perusoikeuksia rajoittavien toimenpiteiden käytön edellytyksiä. Valvontavirasto on käynyt avin kanssa läpi omavalvonnan sisältöä. Myös oikeusasiamies on ottanut asian selvittelynsä. Valviran ja avin mukaan asia ei aiheuta toistaiseksi lisätoimenpiteitä. Kommentit
[00:17:38] Prompt: Valviran johto Valviran johtoryhmään on nimitetty kaksi uutta jäsentä, yksi sekä viraston sisältä että sen ulkopuolelta.
Ylijohtajan alaisuudessa toimiva valvontaosaston johtaja Katariina Rautalahti siirtyy johtoryhmään ylitarkastajan virasta. Rautalahti vastaa sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöstön valvontaa koskevasta osastosta.
Rautalahti aloittaa johtoryhmässä tammikuun puolivälissä. Johtoryhmässä aiemmin työskennellyt ylilääkäri Markus Henriksson puolestaan aloitti viime kesänä terveydenhuollon valvontaosaston johtajana.
– Olemme hakeneet rautaisia ammattilaisia ja kokeneita johtajia, Rautalahti ja Henriksson sanovat tiedotteessa.
Valviran johtoryhmän tehtävänä on johtaa viraston toimintaa ja tukea pääjohtajaa. Valviran johtoryhmän jäsenet eivät osallistu valvontaan, vaan he keskittyvät toiminnan kehittämiseen.
[00:24:59] Prompt: Valviran johto Valviran johto pitää esitystä alkoholilain uudistamisesta ja vahvempien alkoholijuomien tuomisesta päivittäistavarakauppoihin kansanterveyden kannalta tuhoisana. Ministeriöstä on ilmoitettu, ettei hallitus enää anna alkoholilaista uutta esitystä. Sosiaali- ja terveysministerin, Vasemmistoliiton puheenjohtajan Li Anderssonin mielestä alkoholilaki pitäisi tuoda uuteen käsittelyyn. Hän pelkää, että lainmuutoksella olisi laajoja seurauksia.
[00:34:46] Prompt: Valviran johto Valviran johto ja ylimmät virkamiehet olivat aktiivisesti mukana Valviran perustamisessa ja sen toiminnan vakiinnuttamisessa. Valviran henkilöstö kasvoi tasaisesti ja vuonna 2016 Valvira käsitteli jo lähes 60 000 sosiaali- ja terveydenhuoltoa koskevaa asiaa. Valvontaviranomaiset ja niiden yhteistyö olivat keskeisessä roolissa sote- ja maakuntauudistuksessa. Uusi Valtion lupa-, ohjaus- ja valvontavirasto eli Luova aloitti 1.1.2020. Valvira on kyennyt hoitamaan hyvin ydintehtävänsä eli turvaamaan asiakas- ja potilasturvallisuutta, vaikka Valviran resurssit ovat jatkuvasti olleet niukat ja samaan aikaan käsiteltäväksi tulee runsaasti uusia ja usein erittäin laajoja ja vaativia asioita. Sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköiden valvonnassa painopiste on siirtynyt omavalvonnan ja riskinarvioinnin korostamiseen. Näin pyritään ennaltaehkäisemään kantelujen ja valvonta-asioiden määrää. Uusia ilmiöitä ja riskejä sekä asiakkaiden ja potilaiden oikeuksien toteutumista arvioidaan säännöllisesti. Valviraan vuonna 2017 tulleista sosiaalihuollon valvonta-asioista 75 % ratkaistiin puolen vuoden aikana, terveydenhuollon valvonta-asioista puolet. Valvira on kyennyt kohdentamaan resurssejaan erittäin hyvin valvonta-asioihin, vaikka niiden määrä kasvoi ja laajeni ja Valviraan kohdistettiin lisätehtäviä muun muassa lainsäädännön uudistusten yhteydessä. Valvira ratkaisi sosiaali- ja terveydenhuollon kanteluja ja lupa-asioita yhteensä lähes 3 500. Käsittelyaikoja saatiin lyhennettyä yli neljänneksellä edellisvuoden lähes seitsemästä kuukaudesta. Sosiaalihuollossa kantelu- ja lupa-asioiden määrät nousivat edellisestä vuodesta, erityisesti terveydenhuollon kanteluja tuli aiempaa enemmän. Sosiaalihuollossa ratkaistiin vuonna 2018 lähes yhtä paljon valvonta-asioita kuin terveydenhuollossa. Myös ratkaistujen kantelu- ja lupa-asioiden määrät ja osuudet olivat lähes samat. Terveydenhuollon kanteluja ja valvonta-asioita ratkaistiin noin 1 400 ja sosiaalihuollon kanteluita ja valvonta-asioita hieman vähemmän, noin 1 100. Sosiaali- ja terveydenhuollon valvonta-asioille asetetut keskimääräiset käsittelyajat olivat: Sosiaalihuollon valvonta-asioita ratkaistiin hieman enemmän kuin terveydenhuollon valvonta-asioita, mutta käsittelyajat olivat lyhyemmät. Sosiaalihuollon valvonta-asiat käsiteltiin keskimäärin yhdeksässä ja terveydenhuollon valvonta-asiat 14 kuukaudessa. Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden valvonta Valvira käsittelee kanteluita myös silloin, jos se huomaa ammattihenkilön menetelleen ammattitoiminnassaan virheellisesti tai epäasianmukaisesti, mutta hänen virheensä ei ole vakavuudeltaan sellainen, että häntä olisi perusteltua ryhtyä kantelu- ja valvontamenettelyssä selvittämään. Valvonta-asiat ja erityisesti kantelut kertovat paljon sekä asiakkaiden oikeuksien toteutumisesta että sosiaali- ja terveydenhuollon palvelunjärjestäjien omavalvonnan tasosta. Kantelun käsittely on usein hyvin merkityksellistä asiakkaiden ja potilaiden sekä ammattihenkilöiden oikeusturvan kannalta. Vuonna 2018 valvonta-asioista tai kanteluista annettiin yhteensä 1 884 seuraamusta (varoituksia, huomautuksia, määräys kiinnittää huomiota epäasianmukaiseen menettelyyn tai antaa huomautus vastaisen varalle). Vuonna 2018 annettiin eniten huomautuksia (63 %) epäasianmukaisesta tai virheellisestä toiminnasta, sekä ammattihenkilöiden että organisaatioiden epäasianmukaisesta toiminnasta. Valviran toimenpiteet olivat ammattihenkilöiden epäasianmukaiseen tai virheelliseen toimintaan kohdistuvissa asioissa noin 10 % tapauksista, organisaatioiden osalta noin 3 %. Valvonta-asiat Vuonna 2018 Valviran terveydenhuollon valvontaan tuli 7 % (1 797 kpl) enemmän asioita vireille kuin edeltävänä vuonna. Vuonna 2018 ratkaistuja asioita oli enemmän kuin koskaan ennen: - 1 017 kappaletta - yhteensä 9 987 kappaletta, joista - 957 kappaletta käsitteli ammattihenkilöiden valvonta-asioita - 1 078 kappaletta käsitteli terveydenhuollon toimintayksikköjen valvonta-asioita. Eniten ratkaistuja terveydenhuollon valvonta-asioita on tullut vireille potilasvahinkoasioihin ja ammattioikeuksien myöntämiseen, rajoittamiseen tai poistamiseen sekä ammattihenkilöiden valvonta-asioissa lääkärien, hammaslääkärien sekä terveydenhuollon muiden ammattihenkilöiden toimintaan liittyen. Valvonta-asiat ovat painottuneet viime vuosina ammattihenkilöiden ja organisaatioiden toiminnan valvontaan. Valviran tehtävänä on terveydenhuollon ammattihenkilöiden valvontavastuun lisäksi valvoa kaikkia sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköitä sekä niissä annettavaa palvelua ja niissä käytettäviä menetelmiä, esimerkiksi laitteita. Valvonta kohdistuu sekä yksityiseen että julkiseen sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Valvontaa toteutetaan sekä etukäteisvalvonnalla ja lupamenettelyllä että jälkikäteen valvonta-asioiden kautta. Toimintayksiköistä eniten on vuonna 2018 tehty ohjaus- ja arviointikäyntejä lastensuojelulaitoksiin (162), kehitysvammayksiköihin (105), asumisyksiköihin (104), vanhainkoteihin (72) sekä vanhusten palvelukeskuksiin, psykiatrisiin ja vammaisten henkilöiden asumispalveluyksiköihin (51), terveyskeskusten vuodeosastoille, päihdehuollon yksiköihin ja terveyskeskussairaaloihin. Valvirasta saa lisätietoa sähköpostilla osoitteesta email[at]example.com sekä verkkosivuiltamme.